2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konecranes-konserni 2020–2024
Tunnuslukujen laskentakaavat
Tilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma – IFRS
Konsernin tase – IFRS
Konsernin oman pääoman muutokset – IFRS
Konsernin rahavirtalaskelma – IFRS
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tuloslaskelma – FAS
Emoyhtiön tase – FAS
Emoyhtiön rahavirtalaskelma – FAS
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Kestävyysraportin (kestävyysselvityksen) varmennuskertomus
Riippumattoman tilintarkastajan raportti
Konecranes Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Yhtiötietoa ESEF-raportointiin
Osakkeenomistajat
34
36
48
136
137
139
140
141
142
143
193
194
195
196
198
199
203
205
207
208
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Sisällys
33
Liikevaihto & tilaukset, MEUR
Vertailukelpoinen EBITA segmenteittäin 2024
Vertailukelpoinen EBITA, MEUR &
Vertailukelpoinen EBITA-kateprosentti
Henkilöstö segmenteittäin 2024
Osakekohtainen tulos ja osinko, EUR
56 %
Kunnossapito
331,5 MEUR
24 %
Satamaratkaisut
142,2 MEUR
20 %
Teollisuuslaitteet
116,5 MEUR
48 %
Kunnossapito
8 020
20 %
Satamaratkaisut
3 420
32 %
Teollisuuslaitteet
5 289
2020 2021 2022 2023 2024
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
3 364,8
4 227,9
3 966,3
4 161,4
4 227,0
3 999,6
3 185,7
3 446,9
3 178,9
2 994,2
Liikevaihto Tilaukset
36 %
Kunnossapito
1 574,7 MEUR
35 %
Satamaratkaisut
1 521,7 MEUR
29 %
Teollisuuslaitteet
1 289,3 MEUR
Sales by Business Area, 2020
0
100
200
300
400
500
600
2020 2021 2022 2023 2024
0
8
4
12
16
20
24
312,2
318,4
450,7
551,6
260,8
Vertailukelpoinen EBITA
Vertailukelpoinen EBITA-kateprosentti
0,0
1,0
2,0
3,0
4,0
5,0
Earnings & dividend per share, EUR
2020 2021 2022 2023 2024
1,86
1,77
1,25
1,25
3,48
1,35
4,65
1,65*
1,54
0,88
Laimentamaton osakekohtainen tulos Osinko osaketta kohti
*Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Liikevaihto segmenteittäin 2024
2024 kohokohdat
Prosenttiosuudet on pyöristetty, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa 100 prosentista.
34
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Oman pääoman tuotto, %
Tilauskanta, MEUR
Sijoitetun pääoman tuotto, % &
Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto, %
Nettokäyttöpääoma vuoden lopussa, MEUR
Markkina-arvo vuoden lopussa*, MEUR
Nettovelka vuoden lopussa, MEUR &
Nettovelkaantumisaste, %
0
100
200
300
400
500
2020 2021 2022 2023 2024
227,1
490,2
353,6
378,6
350,6
0
200
400
600
800
1 000
2020 2021 2022 2023 2024
577,1
541,6
688,3
365,8
183,5
100
80
60
40
20
0
Nettovelka
Nettovelkaantumisaste
0
5
10
15
20
25
2020 2021
2022
2023 2024
8,3
11,1
9,3
13,4
9,0
13,4
16,4
17,7
20,3
20,8
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto, %
0
1 000
2 000
3 000
4 000
2020 2021 2022 2023 2024
2 036,8
2 901,7
3 040,8
2 888,4
1 715,5
0
5
10
15
20
25
2020 2021 2022 2023 2024
9,8
11,3
9,9
18,2
21,3
0
1 000
2 000
3 000
4 000
5 000
2020 2021 2022 2023 2024
2 277,5
2 782,4
2 276,8
3 229,9
4 847,6
* Ilman omia osakkeita
35
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Hallituksen toimintakertomus
Konecranesin strategia
Konecranesin tarkoitus on rakentaa seuraavan sukupolven
materiaalinkäsittelyä älykkäämmän, turvallisemman ja
paremman maailman hyväksi.
Maailman yhä suurempana haasteena on varmistaa välttä-
mättömien materiaalien ja tavaroiden riittäminen kaikille tilan-
teessa, jossa pitää säästää niukkoja luonnonvaroja ja rajoittaa
päästöjä. Alansa johtajana Konecranesilla on strategiset
edellytykset haasteen ratkaisemiseen: yhtiö tukee asiakkai-
densa toimintaa innovatiivisilla ratkaisuilla, jotka parantavat
tuottavuutta, auttavat vähentämään päästöjä ja kehittämään
liiketoimintaa.
Konecranes on materiaalinkäsittelyratkaisujen maailmanlaa-
juinen johtaja, joka palvelee laajaa useita eri aloja edustavaa
asiakaskuntaa. Yhtiö on pysynyt pitkään alan edelläkävijänä
tekemällä parannuksia jokapäiväiseen toimintaansa ja saa-
vuttamalla merkittäviä läpimurtoja juuri oikeilla hetkillä. Asiak-
kaat voivat luottaa päivittäin siihen, että Konecranes nostaa,
käsittelee ja siirtää maailman tarvitsemia asioita.
Konecranesilla on toimialan laajin patenttisalkku. Yhtiö
tuottaa arvoa asiakkaille materiaalinkäsittelyratkaisujen
koko elinkaaren ajan.
Kunnossapito tarjoaa alan johtavia kunnossapitopalveluja
kaikentyyppisille ja -merkkisille teollisuuden nostureille ja
nostimille ja parantaa asiakkaiden toiminnan turvallisuutta,
tuottavuutta ja kestävyyttä. Konecranes lähestyy kunnos-
sapitoa elinkaarinäkökulmasta kaiken kattavasti, järjestel-
mällisesti ja yhteistyöhön perustuen. Kunnossapito yhdistää
tiedon, koneet ja ihmiset digitaalisuutta hyödyntäväksi asia-
kaskokemukseksi reaaliajassa maksimoidakseen tuotteen
käytettävyysajan ja minimoidakseen sen häiriöajan.
Teollisuuslaitteet tarjoaa nostimia, nostureita ja materiaalin-
käsittelyratkaisuja monille eri teollisuudenaloille. Konecranes
on kestävien nostolaiteratkaisujen maailmanlaajuinen johtaja,
jonka tarjooma kattaa täyden valikoiman teollisuuden tar-
peisiin. Yhtiön jokainen tuote rakentuu syvästä tietotaidosta
ja laatu on keskiössä. Konecranes suunnittelee ja valmistaa
”core of lifting” -avainkomponentit itse, jotta yhtiön laitteet ja
ratkaisut palvelisivat virheettömästi nostamisen eri tarpeita.
Tuotteita markkinoidaan Konecranes-brändin lisäksi itsenäi-
sillä tuotemerkeillä.
Satamaratkaisut tarjoaa nostolaitteita ja ratkaisuja sekä
palveluja konttisatamiin, sisämaan terminaaleihin, telakoille
ja bulkkitavaraa käsitteleviin satamiin. Konecranesin
tarjooma on alan laajin ja syvin, ja kattaa miehitetyt ja
täysin automaattiset konttipihanosturit ja itseohjautuvat
ajoneuvot, siirrettävät satamanosturit, miehitetyt ja täysin
automaattiset konttilukit sekä raskaan kuorman trukit.
Lisäksi se tarjoaa kattavan valikoiman telakkanostureita
sekä terminaalien toiminnanohjauksen ja laitehallinnan
ohjelmistoja kokonaisten konttiterminaalien toiminnan
optimointiin.
Maailmanlaajuinen kysyntä edistää Konecranesin
kasvua ja innovointia
Valmistavan teollisuuden ja kontinkäsittelyn markkinaolosuh-
teet vaikuttavat Konecranesin tuotteiden ja palvelujen kysyn-
tään. Asiakkaat investoivat tyypillisesti uusiin laitteisiin, joilla
voidaan laajentaa kapasiteettia tai korvata vanhoja koneita.
Investoinnit voivat olla suhdanneherkkiä, ja ne vaihtelevat
eri toimialoilla taloudellisen tilanteen mukaan. Korkeamman
tuottavuuden, turvallisuuden ja ympäristövastuun vaati-
mukset luovat kasvumahdollisuuksia.
Suurin osa Konecranesin asiakkaista on teollisen tuotannon
toimialoilla, kuten valmistavassa teollisuudessa, metallite-
ollisuudessa, energiantuotannossa, petrokemian teollisuu-
dessa sekä sellu- ja paperiteollisuudessa. Niiden palvelujen
ja uusien laitteiden tarve on sidoksissa tuotantomääriin ja
kapasiteetin käyttöasteeseen. Loput Konecranesin asiak-
kaista on konttisatamia ja terminaaleja, joissa investoinnit
ovat sidoksissa maailmankauppaan ja konttimääriin.
36
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Konecranesin orgaaninen kasvu on ollut tervettä, ja sitä
täydentää vahva yrityskauppahistoria. Laajentumisen kautta
Konecranesin toiminta on kansainvälistynyt. Yhtiön tuotteita
myydään maailmanlaajuisesti, ja niitä valmistetaan Ameri-
kassa sekä Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alueella (EMEA) ja
Aasian ja Tyynenmeren alueella (APAC). Nykyään Konecrane-
silla on toimintaa yli 50 maassa maailmanlaajuisesti. Maail-
manlaajuisen ulottuvuuden ansiosta Konecranes voi tarjota
alan johtavan yrityksen edut ja toimia ja palvella samalla
paikallisesti.
Megatrendit ohjaavat Konecranesin liiketoimintaa
Konecranes on tunnistanut kolme megatrendiä, jotka muo-
vaavat yhtiön markkinoita ja tarjoavat liiketoimintamahdol-
lisuuksia: Vastuullisuus, Digitalisaatio ja automaatio sekä
geopolitiikka ja makrotalous.
Sekä yritykset että sääntelyviranomaiset pyrkivät yhä
voimakkaammin irti hiilestä Konecranesin asiakastoimialoilla.
Konecranesin kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ja tehokas
tarjooma tukevat tätä kehitystä. Tuotteissa tuottavuus
yhdistyy ekotehokkuuteen, ja laaja kunnossapidon
valikoima pidentää myytyjen tuotteiden elinkaaria ja tukee
kiertotaloutta. Turvallisuus nivotaan mukaan tuotteiden
suunnitteluun, valmistukseen, kunnossapitoon ja huoltoon.
Digitalisaatio nopeutuu toimialoilla, joille Konecranes
toimittaa ratkaisuja. Asiakkaat käyttävät yhä useammin
digitaalisia ratkaisuja tuottavuuden, turvallisuuden ja
vastuullisuuden parantamiseen. Konecranes on materiaa-
linkäsittelyalan teknologiajohtaja, joka kehittää älykkäitä,
toisiinsa yhdistettyjä tuotteita ja itseohjautuvia ratkaisuja
hyödyntämällä erityisesti materiaalinkäsittelyyn kehitettyjä
komponentteja, teknistä osaamista ja digitalisaation tarjoamia
mahdollisuuksia. Konecranesin digitaalinen tarjooma tukee
sen asemaa ensisijaisena toimittajana sekä tuottaa tietoa,
jonka avulla voi kehittää tarjoomaa entisestään esimerkiksi
ennakoivassa kunnossapidossa. Konecranes toimittaa
asiakkaille turvallisia digitaalisia ratkaisuja soveltamalla alan
parhaita kyberturvallisuuden käytäntöjä.
Ukrainan sodan kaltaiset geopoliittiset tapahtumat tuottavat
inhimillistä kärsimystä, mutta myös häiriöitä yritysten toimin-
taympäristöön esimerkiksi aiheuttamalla toimitusketjun haas-
teita ja lisäämällä energiakustannuksia ja inflaatiota. Lisäksi
protektionismin lisääntyminen viime vuosina on heijastunut
Konecranesin toimintaympäristöön. Konecranesin monipuo-
linen liiketoimintakokonaisuus ja johtoasema omalla toimialalla
suojaavat alueelliselta ja segmenttikohtaiselta epävakaudelta.
Toisaalta muuttuvat toimitusketjut ja kauppareitit voivat lisätä
materiaalinkäsittelyratkaisujen ja -palvelujen kysyntää.
Liiketoiminnan tavoitteet
Konecranesin tahtotila on olla materiaalinkäsittelyalan
ratkaisujen maailmanlaajuinen johtaja, joka luo lisäarvoa
kaikille.
Vastatakseen kestävien materiaalinkäsittelyratkaisujen
kysynnän globaaliin kasvuun, Konecranes on määritellyt
seuraavat taloudelliset tavoitteet:
• markkinoita nopeampi liikevaihdon kasvu
1
, ja
• 12-15 prosentin vertailukelpoinen EBITA-kateprosentti
2
mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään vuonna 2027.
Kasvun odotetaan olevan pääasiassa orgaanista.
Liiketoimintasegmenttien taloudelliset tavoitteet ovat
seuraavat:
Kunnossapito
• Markkinoita selvästi nopeampi liikevaihdon kasvu
• 20-24 % vertailukelpoinen EBITA-kateprosentti
Teollisuuslaitteet
• Markkinakasvun mukainen liikevaihdon kasvu
• 8-10 % vertailukelpoinen EBITA-kateprosentti
Satamaratkaisut
• Markkinoita selvästi nopeampi liikevaihdon kasvu
• 9-11 % vertailukelpoinen EBITA-kateprosentti
Taloudellisten tavoitteiden lisäksi Konecranesilla on
kunnianhimoiset ilmastotavoitteet. Yhtiö tavoittelee omien
toimintojen hiilineutraaliutta vuoteen 2030 mennessä
ja työskentelee saavuttaakseen tieteeseen perustuvat
ilmastotavoitteet, jotka tähtäävät ilmaston lämpenemisen
rajoittamiseen 1,5 celciusasteeseen. Scope 3 -luokan
päästöjen osalta Konecranes on sitoutunut puolittamaan
kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä vuoden
2019 lähtötasosta. Scope 3 -luokan päästötavoite kattaa
ostetut tuotteet ja palvelut sekä myytyjen tuotteiden
käyttöajan. Tavoite kattaa yli 70 % Konecranesin arvoketjun
päästöistä.
Konecranesin ilmastotyössä keinoja päästöjen vähentämiseen
on sähköistetty tuotetarjooma ja asiakkaiden toimialojen
sähköistyminen, terästeollisuuden vähähiilistyminen,
energiamarkkinoiden vähähiilistyminen, materiaalinkäsittelyn
optimointi ja hiilineutraalit omat toiminnot.
Strategia
Tullakseen materiaalinkäsittelyalan ratkaisujen
maailmanlaajuiseksi johtajaksi Konecranesilla on selvä
strategia, jota toteuttaa kaikissa liiketoimintasegmenteissä.
Kunnossapidossa Konecranes tavoittelee liikevaihdon kasvua,
kun taas Teollisuuslaitteissa pääfokus on kannattavuuden
parantamisessa. Satamaratkaisuissa strategia tähtää sekä
liikevaihdon kasvuun että kannattavuuden parantamiseen.
Konserni- ja liiketoimintasegmenttitasolla Konecranesin
strategia keskittyy seuraaviin osa-alueisiin:
• Kannattavat ja nopeasti kasvavat tuoteryhmät ja
maantieteelliset alueet
• Teknologiajohtajuuden hyödyntäminen automatisoitujen ja
digitaalisten ratkaisujen avulla
• Markkinat ja segmentit, jotka arvostavat tarjoomamme
tuottamaa lisäarvoa
• Hinnoittelu, kustannusten hallinta ja sisäinen tehokkuus
• Toimintamalli, jossa selkeät valtuudet ja vastuut
1) Nimellinen maailman BKT:n kasvu, IMF:n arvio maailmantalouden kehityksestä
2) Kannattavuushaarukka, riippuen suhdanteesta.
37
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Luodakseen kasvua ja parantaakseen kannattavuutta
Konecranes on määrittänyt viisi strategista avaintekijää,
jotka ovat kriittisiä yhtiön tulevalle menestykselle. Kriittisiä
avaintekijöitä ovat:
• Asiakaskeskeisyyden syventäminen – Konecranes
huomioi asiakkaidensa tarpeet ja odotukset kaikessa
päätöksenteossa joka päivä.
• Tehokkuusparannusten nopeuttaminen – Konecranes
optimoi toimintaansa ja go-to-market-malliaan jatkuvasti,
vahvistaa häiriönsietokykyään sekä parantaa tehokkuutta
ja tuottavuutta.
• Teknologisen innovoinnin skaalaaminen – Konecranes on
materiaalinkäsittelyalan teknologiajohtaja, joka kehittää
älykkäitä, toisiinsa yhdistettyjä tuotteita ja itseohjautuvia
ratkaisuja ja hyödyntää erityisesti nostamisen tarkoituksiin
rakennettuja komponenttejaan, teknistä osaamistaan ja
digitalisaation tuomia mahdollisuuksia.
• Vastuullisen liiketoiminnan edistäminen – Konecranes
edistää vähähiilistä ja kiertotalouteen perustuvaa
maailmaa ottamalla vastuullisuuden huomioon
kaikessa liiketoiminnassaan ja tukemalla asiakkaita
heidän tavoitteidensa saavuttamisessa. Konecranes
luo oikeudenmukaista, osallistavaa ja monimuotoista
työympäristöä, jossa kaikkia kohdellaan kunnioittavasti,
sekä odottaa työntekijöiltään ja liikekumppaneiltaan
tiukimpien eettisten periaatteiden noudattamista.
• Voittamiseen tähtäävän yrityskulttuurimme
vahvistaminen – Konecranes luo organisaatiota, jossa
yhteistyön tekeminen on luontainen toimintatapa ja jossa
työntekijöitä innostetaan tekemään aina parhaansa.
Konecranesin liiketoimintamallia tukevat
aineettomat voimavarat
Konecranes on materiaalinkäsittelyalan johtaja, jolla on yli 100
vuoden kokemus materiaalinkäsittelyratkaisujen toimitta-
misesta ja huoltamisesta. Konecranesin liiketoimintamallia
tukevia olennaisia aineettomia voimavaroja ovat esimerkiksi
patentit ja tavaramerkit, ohjelmistot, teknologia ja asiakas-
listat sekä kokemus toimialalta.
Konecranesilla on kaksinkertainen go-to-market-malli,
ja yhtiö myy tuotteita asiakkaille useiden eri brändien ja
tavaramerkkien kautta. Teollisuussegmenteissä tuotteita
myydään Konecranes-brändillä loppuasiakkaille, ja
itsenäisillä tuotemerkeillä (Demag, SWF, Verlinde, R&M
sekä Donati) jakelijoille ja muille laitevalmistajille. Satama-
asiakkaille Konecranes myy tuotteita Konecranes-,
Konecranes Gottwald-, Konecranes Noell- ja Konecranes
Liftace -brändeillä.
Monimuotoinen tuotemerkki- ja brändiportfolio juontaa
juurensa Konecranesin aktiivisesta yritysostohistoriasta.
Koska yritysostoin hankituilla brändeillä on ollut vakiintunut
ja vahva asema asiakkaiden keskuudessa tietyissä
tuoteryhmissä ja tietyillä alueilla, Konecranes on päättänyt
säilyttää usean brändin lähestymistavan ja kaksinkertaisen
go-to-market-mallin. Vahva brändiportfolio tukee
Konecranesin tarjooman kysyntää, vaikka tuotealustojen
tarjooma brändien välillä onkin pitkälle yhdenmukaistettu.
Teknologiajohtajuus on yksi Konecranesin menestyksen
kulmakiviä, ja yhtiöllä on toimialansa laajin patenttisalkku.
Konecranes suunnittelee ja valmistaa itse suuren osan
avainkomponenteistaan, ja ne on suunniteltu ja optimoitu
nostamisen ja materiaalinkäsittelyn tarpeisiin. Patentoitu
teknologia mahdollistaa kilpailuedun, ja sen ansiosta
Konecranesin tuotteet ovat tunnettuja kestävyydestään ja
optimaalisesta suoriutumisestaan.
Kautta historiansa Konecranes on investoinut teknologia- ja
ohjelmistokehitykseen. Kun uusia tuotteita suunnitellaan tai
vanhoja päivitetään, käytettävyys, tuottavuus, kestävyys ja
huollettavuus ovat avainasemassa. Yhtiön kunnossapito-
osaaminen perustuu kymmenien vuosien aikana kertyneen
kokemuksen ja tietotaidon sekä miljoonien tuntien laite-
käyttötietojen yhdistelmään.
TRUCONNECT on yksi Konecranesin kunnossapidon
ekosysteemin kulmakiviä. Se on etävalvontajärjestelmä,
joka tuottaa tärkeää reaaliaikaista tietoa materiaalin-
käsittelylaitteiden ja ratkaisujen kunnosta, käytöstä ja
toiminnasta. TRUCONNECT-järjestelmän anturit nostimen
eri osissa keräävät kriittistä tietoa, kuten käyttöaika,
nostetut kuormat, hätäpysäytykset ja jarrujen kunto. Kerätty
tieto lähetetään reaaliajassa etäpalveluun, josta kerätyt ja
analysoidut tiedot ovat luettavissa. Nämä tiedot puolestaan
auttavat Konecranesin asiantuntijoita ja nostureiden
omistajia varautumaan kunnossapitotarpeisiin siten, että
nosturin suorituskykyä voidaan optimoida ja elinkaarta
pidentää. Etävalvonta TRUCONNECT-järjestelmän avulla
ei rajoitu pelkästään Konecranesin omiin laitteisiin, vaan
se voidaan mahdollisuuksien mukaan lisätä myös muiden
valmistajien laitteisiin.
TRUCONNECT-järjestelmän tuottamaa tietoa voidaan
hyödyntää myös, kun laitteita huolletaan ja ylläpidetään.
Kehittyneiden ennustavien huoltomallien avulla Konecranes
saa ennusteita mahdollisista vioista ja osien vaihtotarpeista.
Tällöin myyntitiimi ottaa yhteyttä asiakkaaseen ja suosittelee
toimenpiteitä. TRUCONNECT tuottaa myös arvokasta
tietoa siitä, miten aktiivisesti Konecranesin tuotteita eri
asiakassegmenteissä ja eri alueilla käytetään, mikä antaa
hyvää osviittaa laitteiden käytöstä ja kysyntäympäristöstä.
Toinen esimerkki siitä, miten ohjelmistot tukevat
Konecranesin liiketoimintamallia, on SLIM-applikaatio,
jota Konecranesin huoltoteknikot käyttävät työssään.
SLIM (lyhennelmä sanoista Siebel Light In Mobile)
on hyödyllinen työkalu, joka parantaa Konecranesin
kenttähuollon työntekijöiden liikkuvuutta. Teknikot voivat
sen avulla arvioida huoltopyyntöjä, kirjata tekemänsä
työn älypuhelimellaan ja käydä sen läpi asiakkaan kanssa.
Päivän aikataulu ja asiakkaiden tiedot löytyvät myös
applikaatiosta. Applikaation käyttöönotto on säästänyt
tunteja toimistotyöstä ja parantanut tuottavuutta.
Yksi merkittävä menestystekijä Konecranesin kunnossa-
pitoliiketoiminnalle on pääsy asennettuun laitekantaan, eli
tietoihin asiakkaiden toimipaikoissa sijaitsevista teollisuus-
nostureista ja materiaalinkäsittelyratkaisuista. Konecranesin
38
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
tekemissä huoltoyhtiöiden yritysostoissa asiakaslistat ja
mahdolliset alkuperäislaitteiden piirustukset ovat yleensä
merkittäviä syitä yrityshankinnan takana. Tiedot asennetusta
laitekannasta auttavat Konecranesia kohdentamaan vies-
tiään asiakkaille tehokkaammin. Kunnossapidon ohella myös
laitemyynti hyötyy tiedosta.
Markkinakatsaus
Konecranesin toimintaympäristöön Kunnossapidossa ja
Teollisuuslaitteissa vaikuttaa pääasiassa teollinen tuo-
tanto. Valmistavan teollisuuden ostopäällikköindeksi (PMI)
ja kapasiteetin käyttöaste ovat makrotalouden mittareita,
jotka kuvaavat parhaiten olosuhteita Konecranesin kahdessa
teollisuuden liiketoimintasegmentissä. Satamaratkaisuissa
toimintaympäristöön vaikuttaa pääasiassa maailmanlaa-
juinen konttiliikenne.
Maailmanlaajuisen ostopäällikköindeksin (PMI) perusteella
maailman valmistavan teollisuuden olosuhteet heikkenivät
neljännellä vuosineljänneksellä, vaikka joulukuun PMI-lukema
(49,6) oli korkeampi kuin edellisellä neljänneksellä (48,8).
Euroalueella valmistavan teollisuuden PMI osoitti edelleen
laskulukemia. Joulukuun PMI (45,1) oli samalla tasolla kuin
edellisellä neljänneksellä. Yhdysvalloissa valmistavan
teollisuuden PMI indikoi supistumista joulukuussa
(49,4), mutta oli korkeammalla tasolla kuin edellisellä
neljänneksellä. Kehittyvillä markkinoilla valmistavan
teollisuuden PMI osoitti joulukuussa merkkejä olosuhteiden
paranemisesta Intiassa, Brasiliassa ja Kiinassa, mutta
aiempaa hitaammin.
Valmistavan teollisuuden kapasiteetin käyttöaste heikkeni
edelleen Euroopan neljännellä vuosineljänneksellä. Kapa-
siteetin käyttöaste oli alhaisempi kuin vuotta aiemmin, ja
se oli koronapandemiaa edeltäneen tason alapuolella.
Yhdysvaltojen valmistavan teollisuuden kapasiteetin käyt-
töaste oli neljännellä vuosineljänneksellä samalla tasolla
kuin kolmannella neljänneksellä ja alhaisempi kuin edelli-
senä vuotena.
RWI/ISL-indeksin mukaan maailmanlaajuinen konttiliikenne
jatkui vahvalla tasolla neljännellä vuosineljänneksellä aiempiin
lukemiin verrattuna. Joulukuun lopussa maailmanlaajuinen
konttiliikenne oli noin kolme prosenttia edellisvuotta
korkeammalla tasolla.
Raaka-aineista teräksen hinnat olivat neljännen vuosinel-
jänneksen lopussa edellisvuotta alhaisemmalla tasolla ja
kuparin hinnat hieman edellisvuotta korkeammalla tasolla.
Keskimääräinen EUR/USD-valuuttakurssi oli suunnilleen
edellisvuoden tasolla.
Taloudellinen suoriutuminen
Huomautus: Tässä katsauksessa esitetyt luvut ovat
tilintarkastamattomia. Ellei toisin mainita, suluissa olevat luvut
viittaavat edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon.
Konecranes on tehnyt muutoksia Teollisuuslaitteiden
saatujen tilausten ja liikevaihdon raportointiin. Muutokset
vaikuttavat myös Teollisuuslaitteiden kannattavuuteen. Tässä
raportissa esitetyt edellisen vuoden luvut on oikaistu, ja ne
ovat täysin vertailukelpoisia kuluvan vuoden lukujen kanssa.
39
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Saadut tilaukset
Vuoden 2024 saadut tilaukset olivat 3 999,6 miljoonaa
euroa (4 161,4) ja laskivat 3,9 prosenttia edellisvuodesta.
Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna saadut tilaukset
laskivat 3,6 prosenttia. Saadut tilaukset kasvoivat Euroopan,
Lähi-idän ja Afrikan alueella, mutta laskivat Aasian ja
Tyynenmeren alueella sekä Amerikan alueella.
Kunnossapidon saadut tilaukset kasvoivat 4,6 prosenttia
raportoiduilla arvoilla ja 5,1 prosenttia vertailukelpoisilla
valuutoilla laskettuna. Teollisuuslaitteiden saadut tilaukset
laskivat 6,7 prosenttia raportoiduilla arvoilla ja 6,3 prosenttia
vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna. Teollisuuslaitteiden
saadut ulkoiset tilaukset laskivat 7,6 prosenttia raportoi-
duilla arvoilla ja 7,2 prosenttia vertailukelpoisilla valuutoilla
laskettuna. Satamaratkaisujen saadut tilaukset laskivat 8,0
prosenttia raportoiduilla arvoilla ja 8,1 prosenttia vertailukel-
poisilla valuutoilla laskettuna.
Tilauskanta
Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 2 888,4 miljoonaa
euroa (3 040,8). Tilauskannan arvo laski 5,0 prosenttia
edellisvuodesta. Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna
tilauskanta pieneni 6,1 prosenttia. Tilauskanta pieneni 1,7
prosenttia Kunnossapidossa, pysyi suunnilleen samalla
tasolla Teollisuuslaitteissa ja pieneni 8,6 prosenttia Satama-
ratkaisuissa.
Liikevaihto
Vuoden 2024 konsernin liikevaihto oli 4 227,0 miljoonaa euroa
(3 966,3). Liikevaihto kasvoi 6,6 prosenttia edellisvuodesta. Ver-
tailukelpoisilla valuutoilla laskettu liikevaihto kasvoi 6,9 prosenttia.
Liikevaihto kasvoi Kunnossapidossa 5,7 prosenttia, Teollisuus-
laitteissa 2,7 prosenttia ja Satamaratkaisuissa 11,0 prosenttia.
Teollisuuslaitteiden ulkoinen liikevaihto kasvoi 2,7 prosenttia.
Joulukuun lopussa liikevaihto jakautui maantieteellisten alueiden
kesken 12 kuukauden liukuvana keskiarvona laskettuna seuraa-
vasti: Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan alue 47 (47), Amerikan alue
40 (38) ja Aasian ja Tyynenmeren alue 13 (14) prosenttia.
Taloudellinen tulos
Vuoden 2024 konsernin vertailukelpoinen EBITA-kate kasvoi
551,6 miljoonaan euroon (450,7). Vertailukelpoinen EBITA-ka-
teprosentti kasvoi 13,1 prosenttiin (11,4). Vertailukelpoinen
EBITA-kateprosentti kasvoi Kunnossapidossa 21,0 prosent-
tiin (19,9), Teollisuuslaitteissa 9,0 prosenttiin (7,0) ja Satama-
ratkaisuissa 9,3 prosenttiin (7,5). Konsernin vertailukelpoisen
EBITA-kateprosentin kasvu oli pääasiassa liikevaihdon
kasvun, hinnoittelun, volyymien kasvun ja strategian hyvän
toteutuksen ansiota.
Konsernin vuoden 2024 vertailukelpoinen liiketulos
kasvoi 520,7 miljoonaan euroon (419,7). Vertailukelpoinen
liiketulosprosentti nousi 12,3 prosenttiin (10,6).
Konsernin vuoden 2024 liiketulos oli 511,4 miljoonaa euroa
(402,5). Liiketulos sisältää 9,3 miljoonaa euroa (17,2) pää-
asiassa uudelleenjärjestelykuluista aiheutuvia vertailu-
kelpoisuuteen vaikuttavia eriä. Edellisvuoteen verrattuna
liiketulosprosentti kasvoi Kunnossapidossa 20,0 prosenttiin
(18,6), Teollisuuslaitteissa 8,1 prosenttiin (5,3) ja Satamaratkai-
suissa 8,8 prosenttiin (6,9).
Vuoden 2024 poistot ja arvonalentumiset olivat yhteensä
120,5 miljoonaa euroa (114,9). Yrityskauppojen hankintame-
nojen allokointeihin liittyvien poistojen ja liikearvon alene-
misten vaikutus oli 30,7 miljoonaa euroa (30,4).
Vuoden 2024 osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten
tuloksista oli 0,6 miljoonaa euroa (0,8).
Vuoden 2024 rahoitustuotot ja -kulut olivat -26,7 miljoonaa
euroa (-35,7). Tästä summasta nettokorkokulut olivat 23,1
miljoonaa euroa (29,6). Loppuosa kuluista muodostui pää-
asiassa muista rahoituskuluista ja suojauslaskentaan kuulu-
mattomien tulevien kassavirtojen suojauksessa syntyneistä
realisoituneista ja realisoitumattomista kurssieroista.
Vuoden 2024 tulos ennen veroja oli 485,3 miljoonaa euroa
(367,6).
Vuoden 2024 tuloverot olivat 116,9 miljoonaa euroa (92,0).
Konsernin efektiivinen verokanta oli 24,1 prosenttia (25,0).
Vuoden 2024 tilikauden tulos oli 368,4 miljoonaa euroa (275,6).
1-12/2024 1-12/2023 Muutos %
Muutos %
vertailukelpoisin
valuuttakurssein
Saadut tilaukset, MEUR 3 999,6 4 161,4 -3,9 -3,6
Liikevaihto, MEUR 4 227,0 3 966,3 6,6 6,9
Saadut tilaukset ja liikevaihto
40
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Vuoden 2024 osakekohtainen tulos oli 4,65 euroa (3,48) ja
laimennettu osakekohtainen tulos 4,63 euroa (3,46).
Viimeiseltä 12 kuukaudelta laskettu sijoitetun pääoman
tuotto oli 20,3 prosenttia (16,4) ja oman pääoman tuotto 21,3
prosenttia (18,2). Vertailukelpoinen sijoitetun pääoman tuotto
oli 20,8 prosenttia (17,7).
Tase
Konsernin tase oli joulukuun lopussa 4 788,3 miljoonaa euroa
(4 552,4). Raportointikauden lopussa oma pääoma oli 1 857,7
miljoonaa euroa (1 594,8). Emoyhtiön osakkeenomistajille
kuuluva oma pääoma oli 1 857,7 miljoonaa euroa (1 594,8) eli
23,45 euroa osakkeelta (20,14).
Nettokäyttöpääoma oli 378,6 miljoonaa euroa (353,6).
Nettokäyttöpääoma pieneni 21,2 miljoonaa euroa edelliseen
vuosineljännekseen verrattuna.
Kassavirta ja rahoitus
Vuoden 2024 liiketoiminnan nettorahavirta oli 491,6 miljoonaa
euroa (557,3). Liiketoiminnan nettorahavirran lasku johtui
pääasiassa nettokäyttöpääoman muutoksesta. Kassavirta
ennen rahoituksen rahavirtoja oli 380,6 miljoonaa euroa
(481,9). Tähän sisältyy aineellisten hyödykkeiden myyntejä 4,8
miljoonaa euroa (6,5) sekä investointeja 69,2 miljoonaa euroa
(52,4) ja konserniyhtiöiden hankintaan liittyviä menoeriä 46,7
miljoonaa euroa (39,0).
Joulukuun lopussa korollinen nettovelka oli 183,5 miljoonaa
euroa (365,8). Nettovelan lasku oli pääasiassa vahvan liike-
toiminnan rahavirran ansiota. Omavaraisuusaste oli 44,4 pro-
senttia (41,1) ja nettovelkaantumisaste 9,9 prosenttia (22,9).
Joulukuun lopussa rahat ja pankkisaamiset olivat 710,0
miljoonaa euroa (586,6). Konsernin 350 miljoonan euron
suuruinen komittoitu valmiusluottolimiitti ei ollut lainkaan
käytössä kauden lopussa.
Konecranes maksoi huhtikuussa 2024 osakkeenomistajilleen
osinkoa 106,9 miljoonaa euroa eli 1,35 euroa osakkeelta.
Investoinnit
Vuoden 2024 investoinnit ilman yritysostoja ja yhteisjärjeste-
lyjä olivat 65,7 miljoonaa euroa (54,4). Investoinnit koostuivat
pääasiassa koneiden, laitteiden, rakennusten, toimistolait-
teiden ja tietojärjestelmien uudistamisesta.
Yritysostot ja -myynnit
Vuoden 2024 yritysostoihin ja yhteisjärjestelyihin tehtyjen
investointien kassavaikutus oli -46,7 miljoonaa euroa (-39,0).
Liiketoimintojen myyntien ja osakkuusyhtiöiden luovutusten
kassavaikutus oli 0,1 miljoonaa euroa (9,5).
Huhtikuussa 2024 Konecranes osti saksalaisen nosturi- ja
kunnossapitoyhtiö Kocks Kranbaun liiketoiminnan.
Heinäkuussa 2024 Konecranes osti Saksan Ala-Reinin
alueella toimivan Dungs Kran- und Anlagentechnik GmbH:n
kunnossapitoliiketoiminnan. Tämä Voerdessa sijaitseva yritys
on erikoistunut nosturijärjestelmäpalveluihin.
Joulukuussa 2024 Konecranes saattoi päätökseen
Rotterdamissa toimivan Peinemann Port Services BV:n ja
Peinemann Container Handling BV:n oston. Peinemann
on merkittävä satamien huoltopalveluja tarjoava toimija
Alankomaissa, ja Peinemann Container Handling harjoittaa
trukkien myynti-, vuokraus- ja huoltoliiketoimintaa.
Henkilöstö
Konsernin palveluksessa oli vuonna 2024 keskimäärin 16 656
työntekijää (16 503). Henkilöstömäärä 31.12.2024 oli 16 842
(16 586). Tammi–joulukuussa konsernin nettohenkilöstömäärä
kasvoi 256 työntekijällä.
Joulukuun lopussa henkilöstömäärä jakautui segmenteittäin
seuraavasti: Kunnossapito 8 020 työntekijää (8 010),
Teollisuuslaitteet 5 289 työntekijää (5 253), Satamaratkaisut
3 420 työntekijää (3 222) ja konsernin yhteiset toiminnot 113
työntekijää (101).
Konsernilla oli 10 066 (9 785) työntekijää Euroopan, Lähi-idän
ja Afrikan alueella, 3 415 (3 335) työntekijää Amerikan alueella
ja 3 361 (3 466) työntekijää Aasian ja Tyynenmeren alueella.
41
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Vuoden 2024 saadut tilaukset olivat 1 559,0 miljoonaa euroa
(1 490,7), ja ne kasvoivat 4,6 prosenttia edellisvuodesta.
Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna saadut tilaukset
kasvoivat 5,1 prosenttia.
Liikevaihto kasvoi 5,7 prosenttia 1 574,7 miljoonaan euroon
(1 490,4). Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettu liikevaihto
kasvoi 6,2 prosenttia. Liikevaihto kasvoi kenttähuollossa ja
varaosissa.
1-12/2024 1-12/2023 Muutos %
Muutos %
vertailukelpoisin
valuuttakurssein
Saadut tilaukset, MEUR 1 559,0 1 490,7 4,6 5,1
Tilauskanta, MEUR 435,9 443,5 -1,7 -4,2
Huoltosopimuskannan arvo, MEUR 342,5 318,3 7,6 6,3
Liikevaihto, MEUR 1 574,7 1 490,4 5,7 6,2
Vertailukelpoinen EBITA, MEUR
1
331,5 296,2 11,9
Vertailukelpoinen EBITA, %
1
21,0 % 19,9 %
Kauppahinnan kohdistamiseen liittyvät poistot, MEUR -16,6 -17,4 -4,8
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, MEUR -0,7 -1,9
Liikevoitto (EBIT), MEUR 314,2 276,9 13,5
Liikevoitto (EBIT), % 20,0 % 18,6 %
Henkilöstö kauden lopussa 8 020 8 010 0,1
Liiketoimintasegmentit
Kunnossapito
Vertailukelpoinen EBITA oli 331,5 miljoonaa euroa
(296,2), ja vertailukelpoinen EBITA-kateprosentti oli 21,0
prosenttia (19,9). Vertailukelpoisen EBITA-kateprosentin
kasvu oli pääasiassa hinnoittelun ja volyymien kasvun
ansiota. Liiketulos oli 314,2 miljoonaa euroa (276,9), ja
liiketulosprosentti oli 20,0 prosenttia (18,6).
1
Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä sekä kauppahinnan kohdistamiseen liittyviä poistoja.
42
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
1-12/2024 1-12/2023 Muutos %
Muutos %
vertailukelpoisin
valuuttakurssein
Saadut tilaukset, MEUR
1
1 263,5 1 354,4 -6,7 -6,3
josta ulkoista, MEUR 1 165,6 1 261,8 -7,6 -7,2
Tilauskanta, MEUR 893,3 892,3 0,1 -2,5
Liikevaihto, MEUR
1
1 289,3 1 255,8 2,7 3,1
josta ulkoista, MEUR 1 205,5 1 173,8 2,7 3,1
Vertailukelpoinen EBITA, MEUR
2
116,5 87,4 33,2
Vertailukelpoinen EBITA, %
1,2
9,0 % 7,0 %
Kauppahinnan kohdistamiseen liittyvät poistot, MEUR -7,0 -7,0 -1,2
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, MEUR -4,9 -13,5
Liikevoitto (EBIT), MEUR 104,6 66,9 56,3
Liikevoitto (EBIT), %
1
8,1 % 5,3 %
Henkilöstö kauden lopussa 5 289 5 253 0,7
Vuonna 2024 saadut tilaukset olivat 1 263,5 miljoonaa euroa
(1 354,4), ja ne laskivat 6,7 prosenttia edellisvuodesta.
Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna saadut tilaukset
laskivat 6,3 prosenttia. Saadut ulkoiset tilaukset laskivat
7,6 prosenttia raportoiduilla arvoilla ja 7,2 prosenttia
vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna. Saadut
tilaukset kasvoivat komponenteissa, mutta vähenivät
standardinostureissa ja prosessinostureissa.
Liikevaihto kasvoi 2,7 prosenttia 1 289,3 miljoonaan
euroon (1 255,8). Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettu
liikevaihto kasvoi 3,1 prosenttia. Ulkoinen myynti kasvoi
2,7 prosenttia raportoiduilla arvoilla ja 3,1 prosenttia
vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna. Liikevaihto kasvoi
prosessinostureissa ja komponenteissa, mutta pysyi lähes
samalla tasolla standardinostureissa.
Vertailukelpoinen EBITA oli 116,5 miljoonaa euroa (87,4),
ja vertailukelpoinen EBITA-kateprosentti 9,0 prosenttia
(7,0). Vertailukelpoisen EBITA-kateprosentin kasvu oli
pääasiassa hinnoittelun ja strategian hyvän toteutuksen
ansiota. Liiketulos oli 104,6 miljoonaa euroa (66,9), ja
liiketulosprosentti 8,1 prosenttia (5,3).
Teollisuuslaitteet
1
Edellistä vuotta oikaistu johtuen raportoinnin muutoksesta, jossa Satamaratkaisuilta saadut sisäiset komponenttitilaukset
ja Satamaratkaisuille myyty sisäinen komponenttien liikevaihto on siirretty Satamaratkaisujen sisäisiksi eriksi.
2
Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä sekä kauppahinnan kohdistamiseen liittyviä poistoja.
43
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
1-12/2024 1-12/2023 Muutos %
Muutos %
vertailukelpoisin
valuuttakurssein
Saadut tilaukset, MEUR 1 350,5 1 468,5 -8,0 -8,1
Tilauskanta, MEUR 1 559,1 1 705,0 -8,6 -8,5
Liikevaihto, MEUR 1 521,7 1 370,8 11,0 10,9
josta kunnossapito, MEUR 278,2 233,3 19,3 19,2
Vertailukelpoinen EBITA, MEUR
1
142,2 102,7 38,4
Vertailukelpoinen EBITA, %
1
9,3 % 7,5 %
Kauppahinnan kohdistamiseen liittyvät poistot, MEUR -7,4 -6,6 12,9
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät, MEUR -1,3 -1,1
Liikevoitto (EBIT), MEUR 133,5 95,1 40,4
Liikevoitto (EBIT), % 8,8 % 6,9 %
Henkilöstö kauden lopussa 3 420 3 222 6,1
1
Ilman vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä sekä kauppahinnan kohdistamiseen liittyviä poistoja.
Vuonna 2024 saadut tilaukset olivat 1 350,5 miljoonaa euroa
(1 468,5), ja ne laskivat 8,0 prosenttia. Vertailukelpoisilla
valuutoilla laskettuna saadut tilaukset laskivat 8,1 prosenttia.
Liikevaihto kasvoi 11,0 prosenttia 1 521,7 miljoonaan euroon
(1 370,8). Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettu liikevaihto
kasvoi 10,9 prosenttia.
Vertailukelpoinen EBITA oli 142,2 miljoonaa euroa (102,7),
ja vertailukelpoinen EBITA-kateprosentti oli 9,3 prosenttia
(7,5). Vertailukelpoisen EBITA-kateprosentin kasvu oli
pääasiassa volyymien kasvun, hinnoittelun ja strategian
hyvän toteutuksen ansiota. Bruttokateprosentti kasvoi
edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Liiketulos
oli 133,5 miljoonaa euroa (95,1), ja liiketulosprosentti oli 8,8
prosenttia (6,9).
Satamaratkaisut
44
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Konsernikustannukset
Vuoden 2024 vertailukelpoiset liiketoiminta-alueille
kohdentamattomat konsernikustannukset ja eliminoinnit
olivat 38,5 miljoonaa euroa (35,7) eli 0,9 prosenttia
liikevaihdosta (0,9).
Liiketoiminta-alueille kohdentamattomat konsernikustan-
nukset ja eliminoinnit olivat 40,8 miljoonaa euroa (36,4) eli 1,0
prosenttia liikevaihdosta (0,9). Niihin sisältyi 2,3 miljoonaa
euroa (0,7) vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Hallinto
Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
Konecranes Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin
27.3.2024. Yhtiökokous vahvisti yhtiön tilinpäätöksen
tilikaudelta 2023, myönsi vastuuvapauden hallituksen
jäseninä toimineille ja toimitusjohtajalle sekä hyväksyi kaikki
hallituksen ja sen valiokuntien sekä osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan ehdotukset yhtiökokoukselle.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti,
että osinkoa maksetaan 1,35 euroa osakkeelta. Osinko
maksettiin 10.4.2024.
Yhtiökokous päätti hyväksyä palkitsemisraportin. Yhtiö-
kokouksen päätös palkitsemisraportista on neuvoa-antava.
Yhtiökokous päätti kannattaa palkitsemispolitiikkaa. Yhtiö-
kokouksen päätös palkitsemispolitiikan kannattamisesta on
neuvoa-antava.
Yhtiökokous päätti hyväksyä osakkeenomistajien nimitys-
toimikunnan ehdotuksen, että hallituksen vuosipalkkiot
sekä valiokuntien ja hallituksen kokouspalkkiot pidetään
ennallaan.
Yhtiökokous päätti hyväksyä osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan ehdotuksen, että yhtiön hallituksen
jäsenten lukumääräksi vahvistetaan kahdeksan. Hallituksen
jäseniksi valittiin uudelleen nykyisistä hallituksen jäsenistä
Pauli Anttila, Pasi Laine, Ulf Liljedahl, Gun Nilsson, Sami
Piittisjärvi ja Päivi Rekonen. Thomas Schulz ja Birgit Seeger
valittiin hallituksen uusiksi jäseniksi. Pasi Laine valittiin
hallituksen puheenjohtajaksi.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti,
että tilintarkastajaksi valitaan uudelleen Ernst & Young Oy.
Tilintarkastajalle maksetaan palkkio yhtiön hyväksymän
laskun mukaan.
Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti
muuttaa yhtiöjärjestyksen kielen suomeksi ja yhtiön
toiminimen muotoon Konecranes Oyj.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien
osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista
sekä osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien
antamisesta.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien
osakkeiden luovuttamisesta.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään maksutto-
masta suunnatusta osakeannista henkilöstön osakesäästö-
ohjelmaa varten.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään lahjoituksista.
Yhtiökokouksen päätöksistä on julkaistu pörssitiedote
27.3.2024.
Hallitus
Vuoden 2024 varsinaisessa yhtiökokouksessa valittuun
hallitukseen kuuluvat seuraavat jäsenet:
• Pasi Laine, hallituksen puheenjohtaja
• Pauli Anttila, hallituksen jäsen
• Ulf Liljedahl, hallituksen jäsen
• Gun Nilsson, hallituksen jäsen
• Päivi Rekonen, hallituksen jäsen
• Thomas Schulz, hallituksen jäsen
• Birgit Seeger, hallituksen jäsen
• Sami Piittisjärvi, hallituksen jäsen
Toimikausi päättyy vuoden 2025 varsinaisen yhtiökokouksen
päättyessä.
Konecranes ilmoitti 27.3.2024, että hallitus oli pitänyt
järjestäytymiskokouksensa. Hallitus päätti, että sillä on
tarkastusvaliokunta sekä henkilöstövaliokunta.
Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Ulf Liljedahl
ja jäseniksi Gun Nilsson, Päivi Rekonen ja Birgit Seeger.
Henkilöstövaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Pasi Laine ja
jäseniksi Pauli Anttila ja Thomas Schulz.
Kaikkien hallituksen jäsenten Sami Piittisjärveä lukuun
ottamatta katsotaan olevan riippumattomia yhtiöstä, ja
kaikkien hallituksen jäsenten Pauli Anttilaa lukuun ottamatta
katsotaan olevan riippumattomia yhtiön merkittävistä
osakkeenomistajista.
Sami Piittisjärven ei katsottu olevan riippumaton yhtiöstä,
mikä johtuu hänen asemastaan Konecranesin työntekijänä.
Pauli Anttilan ei katsottu olevan riippumaton yhtiön
merkittävistä osakkeenomistajista, mikä johtui hänen
asemastaan Solidium Oy:n sijoitusjohtajana ja johtoryhmän
jäsenenä tammikuuhun 2025 saakka.
45
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta
Konecranes ilmoitti 9.9.2024 osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan kokoonpanon.
Osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan on nimitetty
seuraavat jäsenet:
• Reima Rytsölä, Solidiumin toimitusjohtaja, jonka on
nimittänyt Solidium Oy
• Markus Aho, Varman sijoitusjohtaja, jonka on nimittänyt
Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Varma
• Stig Gustavson, jonka on nimittänyt Stig Gustavson
perheineen ja
• Mikko Mursula, Ilmarisen varatoimitusjohtaja, sijoitukset,
jonka on nimittänyt Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö
Ilmarinen.
Konecranesin hallituksen puheenjohtaja Pasi Laine toimii
asiantuntijana nimitystoimikunnassa olematta toimikunnan
jäsen.
Konecranesin johtoryhmä
Vuonna 2024 Konecranesin johtoryhmään kuuluivat:
• Anders Svensson, toimitusjohtaja
• Teo Ottola, finanssijohtaja, toimitusjohtajan sijainen
• Fabio Fiorino, johtaja, Kunnossapito ja Teollisuuslaitteet
• Tomas Myntti, johtaja, Satamaratkaisut (14.10.2024 alkaen)
• Juha Pankakoski, johtaja, Satamaratkaisut (13.10.2024
saakka)
• Minna Aila, yhteiskuntasuhde- ja brändijohtaja (1.7.2024
alkaen)
• Claes Erixon, teknologiajohtaja (13.5.2024 alkaen)
• Christine George, johtaja, strategia ja liiketoiminnan
kehittäminen (8.4.2024 alkaen)
• Anneli Karkovirta, henkilöstöjohtaja
• Sirpa Poitsalo, lakiasiainjohtaja
Konecranes ilmoitti 1.10.2024, että yhtiöllä on 1.1.2025
alkaen kolme liiketoiminta-aluetta: Teollinen kunnossapito,
Teollisuuslaitteet ja Satamaratkaisut. Uuden toimintamallin
myötä Fabio Fiorino on nimitetty Teollinen kunnossapito
-liiketoiminta-alueen johtajaksi 1.1.2025 alkaen. Hän jatkaa
Konecranesin johtoryhmän jäsenenä. Marko Tulokas on
nimitetty Teollisuuslaitteet-liiketoiminta-alueen johtajaksi ja
Konecranesin johtoryhmän jäseneksi 1.1.2025 alkaen.
Osakkeet ja kaupankäynti
Osakepääoma ja osakkeet
Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2024 oli 30,1
miljoonaa euroa. Osakkeiden määrä omat osakkeet mukaan
lukien oli 31.12.2024 yhteensä 79 221 906 osaketta.
Omat osakkeet
Konecranes Oyj:n hallussa oli 31.12.2024 yhteensä 12 788
omaa osaketta, jotka vastaavat 0,0 prosenttia osakkeiden
kokonaismäärästä ja joiden markkina-arvo kyseisenä
päivämääränä oli 0,8 miljoonaa euroa.
Konecranes-konsernin sitouttavaan osakepalkkiojärjestel-
mään 2017 kuuluvalle avainhenkilölle luovutettiin 2.1.2024
palkkioina vastikkeetta 6 868 omaa osaketta. Osakkeiden
luovutuksen jälkeen Konecranesin hallussa on yhteensä 12 788
omaa osaketta.
Markkina-arvo ja osakevaihto
Konecranes Oyj:n osakkeen päätöskurssi Nasdaq Helsingissä
31.12.2024 oli 61,20 euroa. Osakkeen kaupankäyntipainotettu
keskihinta vuonna 2024 oli 53,30 euroa. Korkein hinta oli
68,60 euroa syyskuussa ja alhaisin 38,09 euroa tammikuussa.
Osakevaihto Nasdaq Helsingissä vuonna 2024 oli 31,5
miljoonaa osaketta, mikä vastaa noin 1 678,9 miljoonan euron
vaihtoa. Osakkeiden keskimääräinen päivävaihto oli 125 507
osaketta, mikä vastaa 6,7 miljoonan euron päivittäistä
keskivaihtoa.
Konecranes Oyj:n markkina-arvo yhtiön hallussa olevat omat
osakkeet mukaan lukien oli 31.12.2024 yhteensä 4 848,4
miljoonaa euroa. Markkina-arvo ilman yhtiön hallussa olevia
omia osakkeita oli 4 847,6 miljoonaa euroa.
Osakepalkkio-ohjelmat 2022, 2023 ja 2024
Konecranes ilmoitti 1.2.2024, että yhtiön hallitus oli päättänyt
uuden osakepalkkiojärjestelmän 2024 perustamisesta
Konecranesin avainhenkilöille. Järjestelmän ansaintajakso
2024–2026 on kolmivuotinen. Järjestelmällä on kolme
ansaintakriteeriä: 55 prosentin painotuksella kumulatiivinen
vertailukelpoinen osakekohtainen tulos (EPS) tilikausien
2024–2026 aikana, 35 prosentin painotuksella liikevaihdon
keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti (CAGR) tilikausien
2024–2026 aikana ja 10 prosentin painotuksella omien
toimintojen hiilidioksidipäästöt tilikausien 2024–2026
aikana. Hallitus on päättänyt myös tavoitteet kolmivuotiselle
ansaintajaksolle. Järjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 170
Konecranesin avainhenkilöä. Järjestelmän keskeiset ehdot ja
muita lisätietoja on julkaistu pörssitiedotteella 1.2.2024.
Konecranes ilmoitti 1.2.2024, että yhtiön hallitus oli
päättänyt ansaintakriteerin osakepalkkio-ohjelman
2022 arviointijaksolle 2024. Kriteeri oli vertailukelpoinen
osakekohtainen tulos. Hallitus on päättänyt myös tavoitteet
arviointijaksolle 2024. Lisätietoja kriteeristä on julkaistu
1.2.2024 pörssitiedotteella.
Osakepalkkio-ohjelman 2022 keskeiset ehdot ja muita
lisätietoja on julkaistu pörssitiedotteella 30.3.2022.
Osakepalkkio-ohjelman 2023 keskeiset ehdot ja muita
lisätietoja on julkaistu pörssitiedotteella 1.2.2023.
Henkilöstön osakesäästöohjelma
Konecranes ilmoitti 1.2.2024, että yhtiön hallitus oli
päättänyt jatkaa henkilöstön osakesäästöohjelmaa. Uusi
säästökausi alkoi 1.7.2024 ja päättyy 30.6.2025. Hallituksen
hyväksymät muut ehdot on julkaistu pörssitiedotteella
1.2.2024.
46
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Suurimpia omistusosuuksia koskevat
ilmoitukset
Konecranes ei vastaanottanut suurimpia omistusosuuksia
koskevia ilmoituksia vuonna 2024.
Tutkimus ja kehitys
Konecranesin tutkimus- ja tuotekehityskulut vuonna 2024
olivat 59,8 miljoonaa euroa (51,3) eli 1,4 prosenttia liikevaih-
dosta (1,3). T&K-kulut sisältävät tuotekehityshankkeet, joiden
tavoitteena on parantaa tuotteiden ja palvelujen laatua ja
kustannustehokkuutta.
Konecranes on alansa teknologiajohtaja, jonka asema
perustuu läpimurtoihin ja innovaatioihin yli sadan
vuoden ajalta. Yhtiön tarjooma perustuu huipputason
ratkaisuihin, jotka tuovat asiakkaille konkreettisia hyötyjä
ja täyttävät samalla kasvavat vaatimukset esimerkiksi
kyberturvallisuudessa.
Sujuvampia, turvallisempia ja vastuullisempia
materiaalivirtoja
Vuonna 2023 Konecranes käynnisti Zero4-tutkimus-
ja innovaatio-ohjelman, jota Business Finland
rahoittaa osittain. Ohjelman tavoitteena on parantaa
teollisuuden tuottavuutta vähentämällä tiedonkulun
esteitä, turvallisuuspoikkeamia, absoluuttisia
kasvihuonekaasupäästöjä ja energiahukkaa
materiaalinkäsittelyssä. Ohjelman visiona on yhtenäinen
alusta, joka seuraa, ohjaa, visualisoi ja optimoi
saumattomasti materiaalien virtausta ja sisälogistiikan
laitekantaa.
Osana ohjelmaa Konecranesin on tarkoitus kehittää valituista
tuotantolaitoksista materiaalivirtojen lippulaivatehtaita,
joiden avulla edistetään tutkimus- ja innovaatiotoimintaa.
Teknologia ja data edistävät liiketoimintaa
ja työntekijöiden tuottavuutta
Teknologian kehittämisessä Konecranes asettaa etusijalle
hankkeet, jotka tuottavat konkreettisia liiketoiminta-
ja asiakashyötyjä. Tästä on esimerkkinä ennakoivan
kunnossapidon kone, joka otettiin käyttöön vuonna 2023
ja jota kehitettiin edelleen vuonna 2024. Kone kehitettiin
data-asiantuntijoidemme ja asiakasrajapinnan yhteistyönä.
Se ennustaa huoltotarpeet yhdistämällä lukuisia tietoja,
kuten laitteiden käyttötunnit ja iän sekä huoltoasentajien
kenttätyöpanokset.
Kone on osoittautunut arvokkaaksi työkaluksi laitteiden huol-
totarpeiden ennustamisessa. Asiakkaat arvostavat ratkaisua,
jonka avulla voidaan välttää suunnittelemattomat seisokit.
Tämänkaltaiset ratkaisut osoittavat Konecranesin ainutlaa-
tuiset valmiudet, joissa sen materiaalinkäsittelylaitteiden
asiantuntemus yhdistyy syviin data- ja teknologiaominai-
suuksiin. Konecranes työskentelee teknologian kehittämisen
parissa koko Technologies-toiminnossaan, johon kuuluu myös
oma datalaboratorio, ja yhdessä liiketoimintojen kanssa.
Konecranes myös tarjoaa työntekijöilleen uusimmat
tuottavuustyökalut. Kun suuret kielimallit yleistyivät
vuonna 2024, Konecranes kehitti tekoälypohjaisen KAISA-
neuvontaratkaisun (Konecranes Artificial Intelligence
Secured Advisor). KAISA perustuu kaupallisesti saatavilla
oleviin suuriin kielimalleihin. Se tarjoaa Konecranesin
työntekijöille turvallisen ympäristön generatiivisen tekoälyn
hyödyntämiseen. Kehitteillä on myös muita generatiiviseen
tekoälyyn perustuvia työkaluja sisäisten prosessien ja
toimintatapojen parantamiseen.
Ohjelma on tuonut yhteen jo yli 60 ekosysteemikumppania,
ja määrän odotetaan kasvavan edelleen. Vuonna 2024
Zero4-ohjelmassa käynnistettiin kuusi tutkimushanketta:
• TwinFlow keskittyy tuotannon ja sisälogistiikan toimintojen
tehostamiseen.
• HiFive tutkii metaversumiteknologian hyödyntämistä
teollisuustyössä.
• MixedFleet tutkii koneiden ja ihmisten tehostettua
yhteistyötä.
• Inverse jatkaa nostureiden ja robottien välisen yhteistyön
kehittämistä.
• VIIMA-hankkeessa Konecranes tutkii vaihtelevien
tuulikuormien vaikutuksia vaihteiden, moottoreiden ja
muiden komponenttien mitoituksessa. Se on olennaista
laitteille, jotka toimivat tuulisissa ympäristöissä, kuten
satamissa.
• DareX keskittyy tietoon perustuviin kiertotalousstrategioihin.
Kyberturvallisuutta koko arvoketjussa
Kyberturvallisuus on Konecranesille tärkeä painopistealue,
ja siitä on tullut erottava tekijä liiketoiminnassa. Vuonna
2024 Konecranes sai laajennetun ISO 27001 -sertifioinnin.
Se on tietoturvan hallintaa koskeva standardi, joka on
erityisen tärkeä kriittisen infrastruktuurin ja julkisten
hankkeiden sopimuksia kilpailuttaville potentiaalisille
asiakkaille. Konecranes saavutti myös ensimmäisen
tuoteturvallisuussertifikaattinsa (IEC 62443 4-1) tuotteiden
turvallisesta kehittämisestä. Se osoittaa, että turvallisuus on
etusijalla tuotekehitysprosessin jokaisessa vaiheessa.
Vuonna 2024 Konecranes vahvisti omaa kolmannen
osapuolen riskienhallintaansa, otti käyttöön toimittajien
turvallisuuden seurannan ja aloitti toimittajien turvallisuuden
auditointiohjelman. Näiden aloitteiden tarkoituksena
on suojata organisaatiota mahdollisilta uhilta, varmistaa
liiketoiminnan jatkuvuus ja ylläpitää korkeaa turvallisuuden ja
varmennuksen tasoa koko toimitusketjussa.
47
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Yleiset tiedot
Laatimisperusteet
Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet
Konecranesin kestävyysselvitykset on laadittu konsernin
tasolla. Konsolidoinnin laajuus on omien tytäryritysten osalta
sama kuin tilinpäätöksessä lukuun ottamatta yritysostoja
ja -myyntejä. Yhteisyrityksiä ja pääomaosuusmenetelmällä
käsiteltäviä osakkuusyrityksiä, joissa Konecranesilla ei ole
operatiivista määräysvaltaa, kohdellaan toimittajina tai
investointeina, eivätkä ne kuulu omia toimintoja koskeviin
kestävyysselvityksiin.
Raportointivuoden aikana tehdyt yritysostot ja -myynnit
sisällytetään konsolidoituun kestävyysselvitykseen heti, kun
ne on integroitu asiaankuuluviin tietojärjestelmiin. Vuoden
2024 aikana toteutetut yritysostot ja -myynnit on sisällytetty
vuoden lopun henkilöstölukuihin sekä oman työvoiman
työturvallisuuden lukuihin. Yritysostoilla ja -myynneillä ei
katsota olevan olennaista vaikutusta kestävyysmittareihin
vuonna 2024. Raportointivuonna ostetuista ja myydyistä
yksiköistä on lisätietoa Konecranesin vuoden 2024
taloudellisen katsauksen liitetieto 4:ssä hankituista ja
myydyistä liiketoiminnoista.
Kestävyysselvitys
1. YLEISTÄ
Konecranesin kestävyysselvityksessä käsitellään arvoketjun
alku- ja loppupäätä niiltä osin, joihin Konecranesilla on näky-
vyyttä ja suora vaikutusmahdollisuus. Konecranesin toimit-
tajien toimintaperiaatteet ja jakelijoiden toimintaperiaatteet
asettavat vaatimuksia ensisijaisille toimittajille ja alihank-
kijoille, muille liikekumppaneille ja kolmansille osapuolille,
joiden kanssa Konecranes tekee yhteistyötä, sekä osatoimit-
tajille ja alihankkijoille, jotka tarjoavat palveluja tai toimit-
tavat tuotteita kyseisille yrityksille Konecranesin puolesta.
Arvoketjun loppupäässä kestävyysselvityksessä käsitellään
asiakkaita ja loppukäyttäjiä, jakelijoita ja logistiikkapalvelun-
tarjoajia nimenomaisen liiketoiminta-alueen ja liiketoiminta-
yksikön go-to-market-mallin mukaan.
Konecranes ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää
julkaisematta arkaluonteisia tietoja kestävyysselvityksestään.
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
Muut keskipitkät tai pitkät aikavälit kuin ESRS 1:ssä
määritellyt
Konecranesin kestävyysselvityksessä lyhyt aikaväli on yksi
vuosi, keskipitkä aikaväli 1–5 vuotta ja pitkä aikaväli yli viisi
vuotta.
Arvoketjun estimointi
Konecranesin kestävyysselvityksessä arvoketjun tietoja
käytetään pääasiassa scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä
koskevien tietojen laskemiseen. Scope 3 -laskentatavat
ja käytetyt estimoinnit on kuvattu kohdassa E1-6
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3
-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt.
Estimoinnissa käytetyt lähteet ja tuloksen epävarmuus
Konecranesin vuoden 2024 kestävyysselvityksessä ei ole
identifioitu mittareita, joihin liittyisi suurta mittausepävar-
muutta. Koska scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen las-
kelmat sisältävät epäsuoria tietolähteitä ja datan arviointia,
erityisesti tietojen tarkkuuteen ja ajantasaisuuteen liittyy
jonkin verran epävarmuutta.
Hallinto
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Elinten kokoonpano ja niiden käytössä oleva
kestävyysseikkoihin liittyvä asiantuntemus ja osaaminen
Konecranesin johtoryhmässä oli vuoden 2024 lopussa
yhdeksän johtajaa, mukaan lukien toimitusjohtaja, ja
hallituksessa oli kahdeksan jäsentä. Yksi hallituksen jäsenistä
on työntekijöiden edustaja, joka valitaan Konecranesin
työntekijöiden esittämien ehdokkaiden keskuudesta
Konecranesin ja sen työntekijöiden välisen henkilöstön
edustuksesta tehdyn sopimuksen mukaisesti. Loput
seitsemän hallituksen jäsentä eivät kuulu yhtiön toimivaan
johtoon tai ole työsuhteessa yhtiöön.
48
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Konecranesin osakkeenomistajien nimitystoimikunta val-
mistelee hallituksen jäsenten valintaa koskevia ehdotuksia
ja tunnistaa potentiaalisia ehdokkaita hallituksen jäseniksi.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta varmistaa, että hal-
litus ylläpitää ja edustaa riittävää asiantuntemusta, osaa-
mista ja pätevyyttä sekä monimuotoisuutta. Hallitusvalinnat
perustuvat ehdokkaan taustaan ja pätevyyteen ymmärtää
Konecranesin nykyisiä ja tulevaisuuden markkinoita, strate-
giaa, työntekijöitä ja asiakkaita. Myös vahva talousosaaminen
ja liiketoiminnan dynamiikan ymmärtäminen on tärkeää. Hal-
litukselta kokonaisuutena odotetaan kokemusta eri markki-
noista, maantieteellisistä alueista ja tärkeistä aiheista, kuten
digitalisaatiosta ja yritysvastuusta.
Vuonna 2024 Konecranesin hallituksen jäsenillä oli
asiaankuuluvaa asiantuntemusta eri toimialoilta ja alueilta.
Riippumattomien hallituksen jäsenten osuus vuonna 2024 oli
88 prosenttia.
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenten
prosenttiosuus sukupuolen mukaan
Hallituksessa on molempien sukupuolien edustajia.
Konecranesin tavoitteena on hyvä ja tasapainoinen
hallituksen koostumus, jossa kaikki monimuotoisuuden
näkökohdat on otettu huomioon.
Vuoden 2024 lopussa kahdeksasta hallituksen jäsenestä naisia
oli kolme eli 38 prosenttia hallituksen kokonaisjäsenmäärästä.
Hallituksessa oli kolme eri kansallisuutta ja hallituksen jäsenet
ovat syntyneet neljällä eri vuosikymmenellä. Hallituksen jäsenten
työkokemus ja koulutustausta olivat monipuolisia ja vaihtelivat
laajasti teknisestä osaamisesta talouden osaamiseen.
Hallituksen sukupuolijakauman suhde oli 0,6.
Tehtävät ja vastuut
Konecranesin hallitus on korkein kestävyysseikkoja valvova
elin. Kahdella hallituksen valiokunnalla, henkilöstövaliokun-
nalla ja tarkastusvaliokunnalla, on kestävyyteen liittyviä vas-
tuita. Konecranesin toimitusjohtajalla on kestävyyttä koskeva
ylin toimeenpanovastuu. Myös Konecranesin johtoryhmä voi
huolehtia asiaankuuluvista vastuista, ja Konecranesin johto-
ryhmän alaiset neuvostot ja valiokunnat auttavat sitä.
Valiokuntien vastuut määritetään niiden työjärjestyksissä.
Hallitus hyväksyy pitkän aikavälin painopisteet, tavoitetason
ja tavoitteet. Hallituksen henkilöstövaliokunta on virallinen
ohjausvaliokunta, joka keskittyy kestävyyteen. Henkilöstöva-
liokunta avustaa ja ohjaa hallitusta täyttämään valvontavas-
tuunsa ja muut vastuunsa sekä antaa suosituksia kestävyyttä
koskevissa asioissa. Henkilöstövaliokunta tekee evaluointeja
ja antaa hallitukselle suosituksia kestävyyttä sekä ympäris-
töön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan (ESG) liittyviä
asioita koskevista yhtiön strategiasta ja tavoitteista, jotka
liittyvät erityisesti ympäristövastuuseen, ihmisoikeuksiin
ja työelämän oikeuksiin, terveyteen ja turvallisuuteen sekä
monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen.
Henkilöstövaliokunta arvioi Konecranesin kestävyysstra-
tegiaa koskevat selvitykset ja arvioi tulosta asetettujen
tavoitteiden, liiketoimintastrategian ja Konecranesin arvojen
sekä pitkän ja lyhyen aikavälin kannustinsuunnitelmien, muun
muassa ESG-mittarien, perusteella. Hallituksen tarkastusva-
liokunta on yrityksen kestävyysraportointia valvova virallinen
valvontaelin.
Konecranesin toimitusjohtajalla on kestävyyttä koskeva
ylin toimeenpanovastuu. Konecranesin johtoryhmällä on
merkittävä asema yhtiön johtamisjärjestelmässä, strategian
valmistelussa ja päätöksenteossa. Johtoryhmä osallistuu
riskisuunnittelun ja taloudellisen suunnittelun prosessiin, mutta
sillä ei ole virallista lakiin tai yhtiöjärjestykseen perustuvaa
asemaa. Konecranesin johtoryhmä hyväksyy kestävyyttä
koskevat toimintaperiaatteet, strategian ja tavoitteet ja arvioi
kestävyyteen liittyvää suorituskykyä kuukausittain.
Konecranesin johtoryhmän nimittämä kestävyysneuvosto
neuvoo ja avustaa kestävyysstrategian, -tavoitteiden
ja -tulosten valvonnassa ja kestävyyteen liittyvien
toimintaperiaatteiden ja prosessin noudattamisessa.
Kestävyysneuvosto myös hyväksyy olennaisuuden
arvioinnin, laatii toimintaperiaatteita ja valvoo käytäntöjen
täytäntöönpanoa. Kestävyysneuvosto seuraa riskien ja
mahdollisuuksien arviointeja sekä uusia suuntauksia ja
määräyksiä. Neuvostoa johtaa kestävyysjohtaja. Compliance
& Ethics -komitea valvoo Compliance & Ethics -ohjelman
kehittämistä ja laatua, ja sen tukena on lakiasiainjohtaja.
Konecranesin organisaatiorakenteessa korkein vastuuasema
operatiivisessa kestävyystyössä on kestävyysjohtajalla,
joka raportoi suoraan toimitusjohtajalle. Kestävyysjohtaja
raportoi myös Konecranesin johtoryhmälle edistymisestä
kuukausittain ja Konecranesin hallitukselle ja hallituksen
valiokunnille vuosittain.
Konecranesilla on tunnistettujen kestävyyteen liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaa varten
käytettävissä erityisiä valvontatoimia ja menettelyjä.
Kielteiset vaikutukset ja riskit integroidaan Konecranesin
yritysriskien hallintaprosessiin, ja myönteiset vaikutukset
ja mahdollisuudet otetaan todennäköisemmin
huomioon strategiaprosessissa. Konecranesilla on
riskienhallintatoiminto, jossa raportoidaan suoraan
lakiasiainjohtajalle. Tunnistetut olennaiset kestävyysriskit
näkyvät Konecranesin yritysriskien hallinnan suurimpien
riskien luettelossa. Niitä käsitellään vuosittain
hallituksen tarkastusvaliokunnassa, ja ne esittelee
kokonaisriskienhallinnan johtaja.
Yhtiön tavoitteiden asettamisen valvonta ja edistymisen
seuranta on rakennettu sisään yhtiön hallintomekanismiin.
Kestävyysneuvosto valmistelee tavoitteita
koskevat ehdotukset hyväksyttäväksi Konecranesin
johtoryhmälle. Konecranesin hallitus hyväksyy strategiset
tavoitteet ja seuraa edistymistä vähintään vuosittain
henkilöstövaliokunnan tukemana. Henkilöstövaliokunta toimii
valvontaelimenä kestävyyteen liittyvissä kysymyksissä.
49
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Se hyväksyy kestävyyttä koskevat pitkän aikavälin tavoitteet,
osatavoitteet ja tavoitetason sekä arvioi suorituskykyä ja
toimintaa vuosittain. Lisäksi henkilöstövaliokunta valvoo
edistymistä ilmastosiirtymää koskevassa suunnitelmassa
ja hallinnoi työntekijöiden kannustimia. Kestävyysjohtaja
raportoi henkilöstövaliokunnalle vuosittain.
Esimerkiksi vuonna 2024 Konecranes sitoutui asettamaan
tieteeseen perustuvan pitkän aikavälin nettonollatavoitteen
Science-Based Targets -aloitteen (SBTi) standardin
mukaisesti nykyisten lyhyen aikavälin tavoitteiden lisäksi.
Kestävyysjohtaja esitteli ehdotuksen kestävyysneuvostolle,
ja kun tämä oli hyväksytty, kestävyysjohtaja vei ehdotuksen
Konecranesin johtoryhmään hyväksyttäväksi. Tämän
jälkeen ehdotus vietiin henkilöstövaliokunnan asialistalle,
ja valiokunnan hyväksynnän jälkeen hallitus hyväksyi sen
virallisesti. Kestävyys on vuosittain asialistalla hallituksen
kokouksissa, joissa edistystä seurataan. Konecranesin
johtoryhmä seuraa edistymistä kuukausittain.
Kestävyysseikkojen valvontaan liittyvän asianmukaisen
osaamisen ja asiantuntemuksen saatavuus tai sen
kehittäminen
Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan työjärjestyksen
mukaan hallituksen jäsenehdokkaiden tärkeimpiä
valintakriteereitä ovat pätevyys, osaaminen, henkilökohtaiset
ominaisuudet ja integriteetti. Tarkastusvaliokunnan jäsenillä
on lisäksi oltava tarvittava pätevyys tarkastusvaliokunnan
vastuiden hoitamiseen, ja vähintään yhdellä jäsenellä on
oltava kokemusta kirjanpidosta tai tilintarkastuksesta.
Konecranesin hallituksen monimuotoisuutta koskevien
toimintaperiaatteiden mukaan hallituksen jäsenten
valinta perustuu myös aina heidän odotettavissa olevaan
panokseensa ja tehokkuuteensa hallituksen jäseninä sekä
heidän kykyynsä vaikuttaa myönteisesti yhtiön pitkän
aikavälin strategisiin valintoihin ja suorituskykyyn. Hallitukselta
kokonaisuutena odotetaan kokemusta tärkeistä aiheista,
kuten digitalisaatiosta ja yritysvastuusta. Näillä vaatimuksilla
varmistetaan, että hallituksessa on tietämystä kestävyydestä.
Hallitus on saanut koulutusta yritysten kestävyysraportoin-
tidirektiivistä, ja sillä on käytössään Konecranesin sisäisiä
asiantuntijoita lisänäkemyksiä varten. Kestävyysseikkoja
esitellään hallitukselle ja sen valiokunnille useita kertoja vuo-
dessa. On myös huomattava, että kestävyys on aihe, joka on
vuosittain hallituksen asialistalla käsiteltävänä.
Hallitus ja toimitusjohtaja yhdessä yhtiön kestävyysasian-
tuntijoiden kanssa varmistavat, että yhtiössä on saatavilla
riittävää kestävyyteen liittyvää asiantuntemusta. Tarvittaessa
voidaan käyttää ulkopuolisia neuvonantajia.
Konecranesin johtoryhmän jäsenillä on vankkaa asiantun-
temusta kestävyydestä, ja he ovat aktiivisesti osallistuneet
kestävyyteen liittyviin keskusteluihin.
Lisäksi hallinto-, johto- ja valvontaelimillä on mahdollisuus
saada käyttöönsä myös ulkoista ja sisäistä asiantuntemusta.
Hallituksen tietämyksellä ja asiantuntemuksella varmistetaan
riittävä ymmärrys kestävyyteen liittyvistä aiheista ja sen
yhdistäminen markkina-, liiketoiminta- ja strategiapäätöksiin.
Hallitukselle ja Konecranesin johtoryhmälle tiedotetaan
järjestelmällisesti Konecranesissa kestävyyteen liittyvistä
aiheista, kuten edistymisestä ja sääntelyvaatimuksista.
Näin voidaan varmistaa, että heillä on tarvittava tietämys
liiketoimintapäätösten tekemiseen. Konecranesilla on lisäksi
eri operatiivisissa tiimeissä asiantuntijoita, joilla on kaikkien
olennaisten aiheiden kannalta merkityksellistä perusteellista
tietämystä.
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli liiketoiminnan
harjoittamisessa
Konsernin Compliance & Ethics -ohjelmaa valvoo johtotason
Compliance & Ethics -komitea ja Konecranesin hallituksen
tarkastusvaliokunta. Tarkastusvaliokunnalle toimitetaan
määräajoin Compliance & Ethics -raportteja, joiden avulla
valvonnasta voidaan huolehtia asianmukaisesti. Niihin
kuuluvat muun muassa tiivistelmät mahdollisesti merkittävistä
sisäisistä tutkintatapauksista. Lisäksi Compliance & Ethics
-johtaja esittää koko hallitukselle Compliance & Ethics
-päivityksen kerran vuodessa tai tarvittaessa.
Toimitusjohtaja saa Compliance & Ethics -komitealta
säännöllisiä päivityksiä, joiden avulla valvonnasta voidaan
huolehtia asianmukaisesti. Lisäksi Compliance & Ethics
-johtaja laatii neljännesvuosiraportit Konecranesin
johtoryhmälle. Hallitukselle ja toimitusjohtajalle annetaan
koulutusta yhtiön eettisistä toimintaperiaatteista.
Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille
toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät
kestävyysseikat
Konecranesissa eri toimintojen tiiminvetäjät antavat hallinto-,
johto- ja valvontaelimille tietoja siten kuin on vuosittain
sovittu, jotta voidaan varmistaa, että raportointikaudella
käsitellään olennaisia kestävyyteen liittyviä asioita. Tietoja
jaetaan tavallisesti kyseessä olevien elinten ennalta
sovituissa kokouksissa.
Kestävyysseikat ovat Konecranesin hallituksen kokousten
asialistalla vähintään kerran vuodessa. Henkilöstövaliokunta
arvioi kestävyyteen liittyvää suorituskykyä ja toimintaa
vähintään kerran vuodessa. Konecranesin johtoryhmä arvioi
kestävyydessä saavutettua edistystä järjestelmällisesti, ja
vuonna 2024 se tehtiin kuukausittain.
Tunnistettuja olennaisia kestävyysriskejä käsitellään halli-
tuksen kokouksessa vuosittain, ja kokonaisriskienhallinnan
johtaja esittelee ne. Kun hallitus saa katsauksia järjestel-
mällisesti, se pystyy arvioimaan edistystä sekä riskejä ja
mahdollisuuksia. Tämän prosessin myötä Konecranes pyrkii
varmistamaan, että hallituksen jäsenet hyödyntävät tätä
tietoa tehdessään strategiaan liittyviä päätöksiä.
Kestävyys on sisällytetty Konecranesin strategian ytimeen,
koska vastuullisen liiketoiminnan edistäminen on määritetty
yhdeksi strategiseksi avaintekijäksi. Kestävyysnäkökulma
50
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
sisältyy myös yhtiön arvoihin. Jotta pystytään varmistamaan,
että olennaiset aiheet otetaan huomioon päätöksenteossa,
ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan
(ESG) liittyviä aiheita evaluoidaan vuotuisessa ja pitkän
aikavälin suunnittelussa sekä yritysriskien hallinnassa. Ne
myös määritellään strategiaprosessissa. ESG-seikkojen
sisällyttämisellä prosessiin varmistetaan, että riskit
ja mahdollisuudet huomioidaan ja että niihin liittyvät
kompromissit otetaan huomioon.
Vuonna 2024 Konecranesin johtoryhmässä ja hallituksen
tarkastusvaliokunnassa käsiteltiin kaksinkertaisen
olennaisuuden arviointia. Kaksinkertaisen olennaisuuden
arvioinnissa tunnistetut riskit esiteltiin hallitukselle ja
Konecranesin johtoryhmälle yritysriskien hallinnan
osana. Kestävyysseikkoja käsiteltiin hallituksessa ja
henkilöstövaliokunnassa yleisesti kerran. Silloin käsiteltiin
yksityiskohtaisesti muun muassa ilmasto-ohjelmaa sekä
turvallisuutta. Henkilöstöä koskevia aiheita käsitellään
kaikissa henkilöstövaliokunnan kokouksissa. Hallitus
arvioi edistymistä yritysten kestävyysraportointidirektiivin
täytäntöönpanossa kahdesti ja tarkastusvaliokunta kolme
kertaa. Tietoturva- sekä Compliance & Ethics -aiheita
käsiteltiin tarkastusvaliokunnassa.
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
Konecranes sisällytti vuonna 2023 ympäristöä, yhteiskuntaa
ja hyvää hallintotapaa (ESG) koskevat tekijät kannustinjärjes-
telmäänsä.
Hallituksen jäsenet eivät ole osallisina Konecranesin
kannustinohjelmissa eikä heille makseta suoritukseen
perustuvaa korvausta. He eivät myöskään kuulu
Konecranesin eläkeohjelman piiriin. Konecranesin
toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen palkitseminen
koostuu kiinteästä palkitsemisesta, johon sisältyvät
peruspalkka, luontoisedut ja eläke, sekä muuttuvasta
palkitsemisesta, joka määräytyy lyhyen ja pitkän aikavälin
kannustimien perusteella. Lisätietoja löytyy vuoden 2024
palkitsemisraportista.
Lyhyen aikavälin kannustinohjelma perustuu taloudelliseen
tulokseen sekä ESG-tekijöihin liittyviin vuositavoitteisiin.
Vuonna 2024 pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmä
perustui pidemmän ajan taloudelliseen tulokseen ja
omistaja-arvon luomiseen.
Vuonna 2024 lyhyen aikavälin kannustinohjelma koostui
myynnin kasvusta (%) ja vertailukelpoisesta EBITAsta (%)
konsernin tasolla tai soveltuvin osin liiketoiminta-alueen
tasolla sekä ESG-tavoitteesta, jossa oli kaksi pääasiallista
keskeistä tulosindikaattoria. Nämä indikaattorit ovat
omasta toiminnasta johtuvat hiilidioksidipäästöt ja
työtapaturmataajuus (Total Recordable Incident, TRI), joiden
molempien painotus on viisi prosenttia. Yhteensä ESG-
kannustimen painotus lyhyen aikavälin kannustinohjelmassa
on kymmenen prosenttia.
Lisäksi Konecranesin johtajien lyhyen aikavälin kannustimiin
kuuluu ESG-mittareita johdon kestävyystavoitteisiin
sitoutumisen vahvistamiseksi.
Hallitus hyväksyy kannustinjärjestelmät henkilöstövalio-
kunnan ehdotuksen perusteella vuosittain.
51
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät Ympäristö Työntekijät Kohdat kestävyysselvityksessä
a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen
hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin
– Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian kanssa:
Kestävyys on määritetty liiketoiminnan avaintekijäksi ja yhdistetty strategiaan sekä pitkän ja lyhyen
aikavälin liiketoiminnan suunnitteluun. Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi tarkistetaan määräajoin,
jotta olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet saadaan niiden sisäisten sidosryhmien näkyville ja
tietoon, jotka ohjaavat ja johtavat yhtiön asiaankuuluvia strategisia aloja. Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet otetaan huomioon kaikkien asiaankuuluvien konsernin toimintojen, liiketoiminta-alueiden ja
niiden liiketoimintayksikköjen vuotuisessa ja pitkän aikavälin suunnittelussa sekä yritysriskien hallinnassa.
Yleiset tiedot
• Hallinto
• Strategia
• Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
- Sisällyttäminen toimintaperiaatteisiin: Ympäristöperiaatteet, Konecranesin eettiset
toimintaperiaatteet, toimittajan toimintaperiaatteet,
jakelijan toimintaperiaatteet ja sisäiset ohjelmat,
kuten terveys-, turvallisuus- ja ympäristöosaamisen
erinomaisuus (HSE excellence).
Ihmisoikeuksia koskevat toimintaperiaatteet,
Konecranesin eettiset toimintaperiaatteet, toi-
mittajan toimintaperiaatteet, jakelijan toiminta-
periaatteet ja aihekohtaiset toimintaperiaatteet,
kuten oikeudenmukaisen työn puiteperiaatteet,
työterveys- ja työturvallisuuskäytäntö, monimuo-
toisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta koskeva
käytäntö ja tietosuojaseloste.
E1 Ilmastonmuutos
• E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
• E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät toimintaperiaatteet
S1 Oma työvoima
• S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät
toimintaperiaatteet
S2 Arvoketjun työntekijät
• S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
• S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
• G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
• Yhteisökohtaiset tiedot: Varautuminen
kyberuhkiin ja yrityksen resilienssi
- Sisällyttäminen hallinto-, johto- ja valvontaelimiin Kestävyysneuvoston, hallituksen henkilöstövaliokunnan ja eri liiketoimintajohtajien ja tiiminvetäjien
kokouksissa annetaan säännöllisesti tietoa ja käsitellään asioita.
Yleiset tiedot
• Hallinto
- Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin:
Vuonna 2024 toimitusjohtajan, toimitusjohtajan sijaisen ja muun ylimmän johdon lyhyen aikavälin
kannustintavoitteissa oli ESG-suorituskykyä koskeva kymmenen prosentin painotus.
Yleiset tiedot
• Hallinto
52
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät Ympäristö Työntekijät Kohdat kestävyysselvityksessä
b) Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien
sidosryhmien kanssa kaikissa due diligence
-prosessin keskeisissä vaiheissa
Työsuhteiset työntekijät: Sisäinen viestintä,
idea.konecranes.com, verkkokurssit, sisäiset
tiimikokoukset ja sisäinen koulutus ja kehitys.
Asiakkaat: Myyntihenkilöstö, asiakaspäälliköt ja
huoltoasentajat. Kyselyt ja Voice of Customer
-palautetyökalu toimituksen tai asennuksen
jälkeen. Asiakastietopyynnöt.
Sijoittajat: Sijoittajien tiedotustilaisuudet ja
kokoukset, yhtiökokoukset, vuosikertomukset ja
kestävyysraportointi sekä vastaaminen sijoittajien
kyselyihin.
Toimittajat, alihankkijat: Hankintahenkilöstö,
toimittaja-arvioinnit ja -neuvottelut sekä jatkuva
sopimustenhallinta.
Työsuhteiset työntekijät: Sisäinen viestintä
(sähköposti, Konecranesin intranet, sisäinen
sosiaalisen median kanava Viva Engage),
henkilöstökysely (EES), idea.konecranes.com,
pulssikyselyt, verkkokurssit, väärinkäytösten
raportointia varten perustettu ilmoituskanava ja
sähköpostiosoite, sisäiset tiimikokoukset sekä
sisäinen koulutus ja kehittäminen.
Asiakkaat: Vuorovaikutus pääasiassa myynti-
osaston, asiakaspäälliköiden ja huoltoasentajien
kautta. Lisäksi palautetta kerätään kyselyillä ja
Voice of Customer -työkalulla toimituksen tai asen-
nuksen jälkeen. Vuosittain vastataan merkittävään
määrään asiakkaiden tietopyyntöjä.
Sijoittajat: Vuorovaikutus sijoittajien tiedotustilai-
suuksissa ja kokouksissa, yhtiökokouksissa, vuosi-
kertomusten ja kestävyysraportoinnin avulla sekä
vastaamalla sijoittajien kyselyihin.
Toimittajat, alihankkijat: Vuorovaikutus hankinta-
henkilöstön, toimittaja-arviointien ja -neuvottelujen
sekä jatkuvan sopimustenhallinnan avulla.
Yleiset tiedot
• Strategia
S1 Oma työvoima
• S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden
edustajien kanssa
• S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat omalle työvoimalle
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S2 Arvoketjun työntekijät
• S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa
• S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun
työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
• S4-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista kuluttajien ja loppukäyttäjien
kanssa
• S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja
loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
• G1-2 Suhteet toimittajiin
c) Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi Skenaariotyöhön perustuva säännöllinen
vaikutustenarviointi ja ilmastoriskien analyysi
käyttämällä sisäistä ja ulkoista asiantuntemusta
sekä esimerkiksi tarkastuksista saatua tietoa.
Säännöllinen riskienarviointi yhtiön tasolta
aihekohtaiselle tasolle.
Säännöllinen vaikutustenarviointi käyttämällä
sisäistä ja ulkoista asiantuntemusta sekä
esimerkiksi tarkastuksista ja väärinkäytösten
ilmoituskanavasta saatua tietoa. Säännöllinen
riskienarviointi yhtiön tasolta aihekohtaiselle
tasolle.
Yleiset tiedot
• Hallinto
• Strategia
• Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
E1 Ilmastonmuutos
• Olennaiset ilmastoon liittyvät vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
S1 Oma työvoima
• S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat omalle työvoimalle
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S2 Arvoketjun työntekijät
• S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työnteki-
jöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
• S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppu-
käyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
• G1-2 Suhteet toimittajiin
53
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät Ympäristö Työntekijät Kohdat kestävyysselvityksessä
d) Toimien toteuttaminen haitallisten vaikutusten
torjumiseksi
Omien toimintojen ympäristöasioiden hallinta
ympäristöasioiden hallintajärjestelmän ISO 14001
-sertifioinnin ja globaalien terveys-, turvallisuus- ja
ympäristöstandardien perusteella, tuotekehitys
ympäristömyötäisen tuotesuunnittelun mukaisesti,
toimittajahallinta toimittajan toimintaperiaatteiden
mukaisesti.
Ohjelmat ja prosessit: työterveys ja työturvallisuus,
Compliance & Ethics, henkilöstö, toimittajahallinta,
vastapuolen tunteminen (Know Your Counterparty),
tietosuoja, monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja
osallisuus.
E1 Ilmastonmuutos
• E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
• E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät toimet ja resurssit
S1 Oma työvoima
• S1-4 Toimien toteuttaminen omaan
työvoimaan kohdistuvien vaikutusten suhteen
ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien
olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien vaikuttavuus
S2 Arvoketjun työntekijät
• S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin
olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin
ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun
työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien
hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien
tehokkuus
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
• S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin
olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin
ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien
hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien
tehokkuus
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
• G1-2 Suhteet toimittajiin
• Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät toimet
ja resurssit
54
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät Ympäristö Työntekijät Kohdat kestävyysselvityksessä
e) Kyseisten toimien tuloksellisuuden seuranta ja
viestintä
Kuukausittainen keskeisten suorituskykymitta-
reiden edistymisen seuranta ja vuosittain esimer-
kiksi energia- ja päästötietojen sekä kiertotalouden
suorituskykymittarien seuranta.
Toimittajan toimintaperiaatteita koskevat
auditoinnit, omien toimintojen yhteiskuntavastuun
arvioinnit, sisäinen auditointi, väärinkäytösten
ilmoittamiskanava, henkilöstökyselyt,
terveyttä ja turvallisuutta koskevat keskeiset
suorituskykymittarit ja keskeiset Compliance
& Ethics -suorituskykymittarit. Tarvittavien
olennaisten foorumeiden seuranta.
E1 Ilmastonmuutos
• E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit
• E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
• E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät toimet ja resurssit
• E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät tavoitteet
S1 Oma työvoima
• S1-4 Toimien toteuttaminen omaan
työvoimaan kohdistuvien vaikutusten suhteen
ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien
olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien vaikuttavuus
• S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten
kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten
vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten
riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
S2 Arvoketjun työntekijät
• S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin
olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin
ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun
työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien
hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien
tehokkuus
• S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten
hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen ja olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
• S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin
olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin
ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja
loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien
hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien
tehokkuus
• S4-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten
hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen ja olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
• G1-2 Suhteet toimittajiin
• Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät toimet
ja resurssit
• Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät
tavoitteet
55
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta
Konecranes on luonut valvontaympäristön yhtiön kestävyys-
raportointia varten. Kaikista olennaisista tietopisteistä on
näyttöä tai käytössä on valvonta, jolla varmistetaan rapor-
tointiprosessin tietojen laadukkuus. Konecranes on lisäksi
tunnistanut riskitekijöitä, joille kukin tietopiste voi altistua.
Kaikki tietopisteet on arvioitu kyseisten riskitekijöiden perus-
teella ja tämän avulla on määritetty virheellisen raportoinnin
kokonaisriskitaso. Muita valvontatarpeita ja sisäisiä valvon-
tatoimenpiteitä on suunniteltu riskitason perusteella. Tämä
prosessi edistää tietojen tarkkuutta ja vähentää inhimillisten
virheiden riskiä raportointiprosessissa tulevina vuosina.
Määrällisissä tietopisteissä Konecranes arvioi riskitasot
korkeiksi, keskimääräisiksi tai mataliksi useiden etukäteen
määriteltyjen tekijöiden perusteella. Riskiin vaikuttavia
tekijöitä ovat muun muassa yhdenmukaisuus keskeisten
yhtiön tavoitteiden tai johdon kannustimien kanssa, tiedon
saatavuus, tietopisteiden keskinäiset riippuvuudet, useiden
työntekijöiden osallistuminen tiedonkeruuprosessiin,
riippuvuus laskentataulukoista ja estimaatteihin perustuvat
tiedot.
Laadullisissa tietopisteissä tunnistettiin suuria, keskimääräisiä
ja pieniä riskejä käyttämällä erityisiä kriteereitä, jotka liittyvät
tietolähteiden saatavuuteen, tietojen monimutkaisuuteen
ja narratiivisen selvityksen laajuuteen. Nämä tekijät laskettiin
yhteen määritetyissä kynnysarvoissa, ja sen perusteella
riskitasot asetettiin todelliseen tärkeysjärjestykseen
esittämättä nimenomaisesti yksittäistä pisteytystä.
Tunnistetut suurimmat riskit liittyivät siihen, että monissa
selvityksen kohdissa käytetään samoja tietoja, siihen, milloin
tietoja on saatavilla, ja tietojen lähteisiin, kuten siihen, että
tietolähteitä on monia. Riskien evaluoinnin ja valvonnan
kuvaus on yhdistetty yritysten kestävyysraportointidirektiivin
mukaisen raportointiprosessin asiakirjoihin, ja sitä arvioidaan
yhdessä vaikutuksen kohteena olevien toimintojen kanssa.
Valvontaympäristön kehityksen tukemiseksi omien toimien
energiankulutuksen raportointi tullaan ottamaan mukaan
sisäisen tarkastuksen prosesseihin ja -käytäntöihin vuonna 2025.
Riskienarviointi esitetään Konecranesin johtoryhmälle ja
hallituksen tarkastusvaliokunnalle määräajoin, ja prosessi
yhdenmukaistetaan riskienhallintatoiminnon ja sisäisen
tarkastuksen tiimin kanssa.
Strategia
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
Konecranesin tarkoituksena on rakentaa materiaalinkäsit-
telyn seuraavaa sukupolvea tavoitteenaan turvallisempi,
älykkäämpi ja parempi maailma. Koko maailman haasteena
on nyt varmistaa välttämättömien materiaalien ja tavaroiden
riittäminen kaikille tilanteessa, jossa niukkoja luonnonvaroja
ja päästöjä on rajoitettava. Alansa johtajana Konecranesilla
on täydelliset edellytykset haasteen ratkaisemiseen: yhtiö
tukee asiakkaidensa toimintaa uraauurtavilla ratkaisuilla,
jotka parantavat asiakkaiden tuottavuutta, auttavat vähen-
tämään päästöjä ja auttavat kehittämään liiketoimintaa.
Konecranesin tuotteiden ja palveluiden kysyntää ohjaa
markkinatilanne valmistavassa teollisuudessa sekä kon-
tinkäsittelyteollisuudessa, ja yhtiön näkemyksen mukaan
tuottavuuden tehostamista, turvallisuutta ja ympäristökestä-
vyyttä koskevien tarpeiden lisääntyminen tarjoaa kasvumah-
dollisuuksia. Lisäksi on tunnistettu kolme megatrendiä, jotka
muovaavat Konecranesin markkinoita ja tarjoavat liiketoimin-
tamahdollisuuksia: vastuullisuus, digitalisaatio ja automaatio
sekä geopolitiikka.
Konecranesin tahtotila on olla materiaalinkäsittelyalan
ratkaisujen maailmanlaajuinen johtaja, joka luo arvoa
kaikille. Tätä varten yhtiö on asettanut sekä taloudellisia
tavoitteita että kunnianhimoisia ilmastotavoitteita
(lue lisää E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja
siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet). Kasvun
aikaansaamiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi
Konecranes on hahmotellut viisi strategista avaintekijää,
jotka ovat kriittisiä yhtiön menestyksen kannalta. Nämä
ovat Asiakaskeskeisyyden syventäminen; Tehokkuuden
nopeuttaminen; Teknologian innovaatioiden skaalaaminen;
Vastuullisen liiketoiminnan edistäminen; ja Voittavan
kulttuurimme vahvistaminen. Lue lisää yhtiön strategiasta
hallituksen toimintakertomuksesta.
Konecranes on kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnis-
saan tunnistanut kestävyysseikkoihin liittyviä todellisia ja
mahdollisia vaikutuksia, jotka liittyvät koko tuote- ja palve-
lutarjontaan. Koska kestävyys on Konecranesin strategian ja
toimintojen ytimessä, se toteuttaa jatkuvasti toimia, joilla se
pyrkii minimoimaan sen tuotteiden ja palvelujen aiheuttamia
kielteisiä vaikutuksia. Konecranesin kestävyyteen liittyvät
tavoitteet asetetaan konsernin tasolla. Konecranes pyrkii
siihen, että kaikki tuotteita koskevat uudet ratkaisut ovat
aiempaa sukupolvea kestävämpiä. Tämän lisäksi tavoitteita ei
rajoiteta tuote- tai palveluryhmien, asiakasluokkien, maantie-
teellisten alueiden ja sidosryhmäsuhteiden osalta.
Konecranes tarjoaa tuotteita ja palveluja sen kolmen liike-
toimintasegmentin kautta: Kunnossapito, Teollisuuslaitteet
ja Satamaratkaisut. Niiden kunkin osuus konsernin liikevaih-
dosta on noin kolmasosa.
Kunnossapito-liiketoimintasegmentti toimittaa asiantuntevia
kunnossapitopalveluja ja varaosia kaikentyyppisiin teolli-
suusnostureihin ja nostimiin – yksittäisestä laitteesta aina
kokonaisiin prosesseihin. Tavoitteena on parantaa Konecra-
nesin asiakkaiden toimintojen turvallisuutta ja tuottavuutta.
Kunnossapitotuotteet auttavat pidentämään asiakkaiden
laitteiden elinkaarta ja parantamaan laitteiden turvallisuutta
sekä kyberturvaa.
Teollisuuslaitteet-liiketoimintasegmentti tarjoaa laajan
valikoiman teollisuusnostureita, komponenteista ja kevyeen
käyttöön tarkoitetuista sovelluksista vaativiin prosessikäyt-
56
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
töihin ja ratkaisuihin. Tähän kuuluvat esimerkiksi teollisuus-
nosturit ja vaijerinostimet, muut nosturien valmistuksessa
tarvittavat komponentit sekä digitaaliset valvontatoimet,
ohjelmisto ja automaatio. Konecranes tarjoaa myös ketju-
nostimia, työaseman nostojärjestelmiä, siltanostureita sekä
vaaralliseen ympäristöön tarkoitettuja nostureita ja nostimia.
Koko teollisuuslaitteiden valikoima on sähköinen. Tämän
vuoksi teollisuuslaitteiden segmentissä tuotekestävyy-
dessä keskitytään materiaalivalintojen ja painon optimoinnin
kaltaisiin aiheisiin sekä tuotteiden energiatehokkuuden
parantamiseen. Konecranes on esimerkiksi selvittänyt val-
miustilatehon vähentämismahdollisuuksia ja regeneratiivi-
seen tehoon liittyvää tarjontaa sekä moottorien kehittämistä
niin, että materiaalien käyttö ja tehokkuus ovat optimaalisia.
Tuotevarianttien modernisointia jatkettiin, minkä ansiosta
komponentit vähenivät. Konecranes lanseerasi vuonna 2024
useita uusia tuotteita. Niitä olivat muun muassa Konecranesin
S-sarjan nostin, jossa on matala alikulkukorkeus, X-sarjan
nosturi sekä uusi räjähdyksenkestävä sähköinen ketjunostin
vaarallisiin ympäristöihin (vyöhykkeet 1/2/21).
Satamaratkaisut-liiketoimintasegmentti tarjoaa laitteita,
kunnossapitopalveluja ja ohjelmistoja. Valikoimaan kuuluvat
muun muassa konttinosturit, kumipyöräiset pukkinosturit,
nostotrukit, siirrettävät satamanosturit, lukkinosturit,
itseohjautuvat ajoneuvot ja automaattiset hyllykkönosturit.
Satamaratkaisuissa tarjotaan myös kunnossapito- ja
korjauspalveluja sekä varaosia konttienkäsittelyalalle
ja sen tuotteisiin. Konecranes on satamaratkaisuissa
laajentanut tasaisesti täyssähkö- ja hybridituotteidensa
tarjontaa. Trukkiliiketoiminnan viimeiset jäljellä olevat
dieselkäyttöisten tuotteiden valikoimat tulevat saataville
sähköisinä vuoteen 2026 mennessä. Tämä on yksi yhtiön
keskeisistä aloista, joiden avulla pyritään saavuttamaan
yhtiön tavoite puolittaa scope 3 -päästöt vuoteen
2030 mennessä. Myytyjen tuotteiden käyttöä koskeva
päästöluokka on suurin päästölähde, ja satamaratkaisujen
dieselkäyttöisten laitteiden myynnin osuus vaikuttaa
siihen paljon. Siksi Konecranesin siirtymäsuunnitelmassa
keskitytään tähän satamien ja terminaalien asiakastoimialoja
koskevaan alaan.
Konecranes on vuonna 2024 laajentanut entisestään
Satamaratkaisut-liiketoimintasegmentin sähköistettyjen
nostotrukkien tarjontaa. Se lanseerasi yhtiön toisen sähkö-
trukin (E-VER), jonka kapasiteetti on 18–25 tonnia, ja tyh-
jien konttien käsittelylaitteen (E-ACE) Aasian markkinoille.
Konecranes lanseerasi myös Konecranes Noell -konttilukit.
Niissä on modulaariset tehovaihtoehdot hybridi-, paristo-
ja vetyjärjestelmiä varten sekä sisäänrakennettu valmius
tulevia energialähteitä varten. Jokaiseen vaihtoehtoon voi
tehdä nosturipäivityksiä ja ne ovat vaihdettavissa keskenään.
Vuonna 2024 Konecranes lanseerasi myös Future Fields
-ratkaisun. Tähän automaatioratkaisuun on yhdistetty moni-
vaunuinen STS-satamanosturi, automaattisesti ohjautuva
AGV-ajoneuvo ja automatisoitu konttien korkeavarasto.
Konecranesin tuotteissa tuottavuus yhdistyy ekotehokkuu-
teen, ja laaja palveluvalikoima pidentää laitteiden elinkaaria
ja tukee kiertotalouteen perustuvia liiketoimintamalleja. Tuot-
teidemme suunnittelussa, valmistuksessa, kunnossapidossa
ja huollossa otetaan huomioon turvallisuus. Konecranesin
ympäristömyötäisessä tuotesuunnitteluprosessissa pyritään
parantamaan tuotteiden ympäristövaikutuksia jo suunnitte-
luvaiheessa.
Konecranesin tuotteiden ja palvelujen kysyntä johtuu
eri toimialojen markkinaolosuhteista. Liiketoiminta-
alue Kunnossapito ja teollisuuslaitteet palvelee yleistä
teollisuustuotantoa ja erilaisia prosessiteollisuuksia, kuten
metallintuotantoa, energiantuotantoa, autoteollisuutta,
sellu- ja paperiteollisuutta sekä raaka-aine- ja
kemianteollisuutta. Satamaratkaisut-liiketoiminta-alue
palvelee pääasiassa konttienkäsittelyteollisuutta,
johon kuuluvat satama- ja terminaaliasiakkaat. Muita
asiakkaita ovat muun muassa teollisuusasiakkaat ja muilla
materiaalinkäsittelyaloilla, pääasiassa perusmateriaalien
käsittelyssä, toimivat asiakkaat.
Vuoden 2024 lopussa Konecranesissa oli 16 842 työntekijää,
joista 10 066 tai 60 prosenttia Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan
alueella (EMEA), 3 415 tai 20 prosenttia Amerikassa, ja 3 361 tai
20 prosenttia Aasian ja Tyynenmeren alueella (APAC).
Konecranesilla ei ole kestävyysseikkoihin liittyviä tai niihin
vaikuttavia tuotteita ja palveluja, jotka ovat kiellettyjä tietyillä
markkinoilla.
Konecranesin strategisissa avaintekijöissä keskitytään
olennaisimpiin kestävyysseikkoihin, ja ne ovat yhtiön
tulevan toimintatavan ohjenuorana. Esimerkiksi
vastuullisen liiketoiminnan edistämisessä keskitytään
turvallisuuteen, ympäristön kestävyyteen, ihmisoikeuksiin
ja työelämän oikeuksiin sekä eettiseen liiketoimintaan.
Teknologiainnovaatioiden skaalaamisessa puolestaan
keskitytään vähähiiliseen T&K:een ja digitalisaatioon yleisten
innovointitoimien lisäksi.
Konecranesin erityinen kestävyysstrategia on rakennettu
neljän kestävyyssitoumuksen ympärille:
• Toimitamme turvallisia materiaalinkäsittelyratkaisuja
• Edistämme vähähiilistä ja kiertotalouteen pohjautuvaa
maailmaa
• Luomme reilun, osallistavan, monimuotoisen ja sitouttavan
työympäristön
• Odotamme itseltämme ja liikekumppaneiltamme
korkeiden eettisten standardien mukaista toimintaa
Konecranes on asettanut tavoitteet jokaiselle
kestävyyssitoumukselle sekä rakentanut ohjelmat, jotka
varmistavat tarvittavien toimenpiteiden käyttöönoton.
Liiketoimintamallin ja arvoketjun kuvaus
Konecranesin tahtotila on olla materiaalinkäsittelyalan
globaali johtaja, joka luo arvoa kaikille. Konecranes rakentaa
materiaalinkäsittelyn seuraavaa sukupolvea tavoitteenaan
turvallisempi, älykkäämpi ja parempi maailma. Yhtiö keskittyy
57
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
älykkäiden, verkkopalveluja hyödyntävien nostolaitteiden
suunnitteluun, valmistukseen ja kunnossapitoon. Keskeisiä
resursseja ovat teknologinen innovointi, osaava työvoima
ja kestävät käytännöt. Yhtiön jakelukanavilla varmistetaan
tehokas toimitus erilaisille asiakassegmenteille, muun muassa
teollisuusaloille, satamille ja logistiikkapalvelujen tarjoajille.
Seuraavat ovat Konecranesin keskeisiä sidosryhmiä,
mukaan lukien tärkeimmät arvoketjun alkupään (toimittaja) ja
loppupään (asiakas) suhteet.
• Sijoittajat: Konecranesissa sijoittajiin kuuluu sekä osak-
keenomistajia, jotka omistavat yhtiön osakkeita, että
potentiaalisia sijoittajia sekä pääomatutkimusanalyytikkoja.
Konecranesin ylin päätöksentekoelin on yhtiökokous, jossa
osakkeenomistajat käyttävät päätöksentekovaltaansa ja
valvovat ja ohjaavat yhtiön toimintaa. Sijoittajat tekevät sijoi-
tuspäätöksensä itsenäisesti ja määrittävät omistuksensa
omien yksittäisten sijoitusstrategioidensa perusteella.
• Asiakkaat ja jakelijat: Konecranesin tarjooman laatu ja
määrä voivat vaikuttaa asiakkaisiin. Valtaosa Konecranesin
päästöistä on peräisin myytyjen tuotteiden käytöstä eli
päästöt syntyvät asiakkaan toimipaikassa. Ympäristöä,
yhteiskuntaa ja hyvää hallintotapaa (ESG) koskevat
seikat kiinnostavat asiakkaita koko ajan enemmän, ja
Konecranesin tuotteilla voi olla vaikutusta asiakkaiden
ympäristövaikutuksiin päästöjen kannalta.
• Toimittajat ja alihankkijat: Konecranes turvautuu
toimittajiinsa liiketoimien ja hankkeiden toteuttamisessa.
Toimittajat puolestaan ovat riippuvaisia Konecranesista
oman liiketoimintansa taloudellisessa tukemisessa. Raaka-
aineiden ja niiden hankinnan vaikutus on Konecranesin
ESG-tavoitteissa merkittävä. Se tuo selkeästi esiin
toimittajien merkityksen yhtiölle. Konecranesilla on laaja
maailmanlaajuinen toimittajakanta.
• Työsuhteiset työntekijät: Konecranesin työsuhteiset
työntekijät ovat keskeinen sidosryhmä, koska he pitävät
yhtiön pyörät pyörimässä ja ansaitsevat rahaa elättääkseen
itsensä työskentelemällä yhtiössä.
Konecranes on jaettu kolmeen liiketoimintasegmenttiin
sen tuotteiden ja palvelujen perusteella. IFRS 8 -standardin
mukaan sillä on vuonna 2024 kolme raportoitavaa
segmenttiä: Kunnossapito, Teollisuuslaitteet ja
Satamaratkaisut. Konecranes on tunnistanut yhtiön
kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet, jotka voivat vaikuttaa sen sidosryhmiin ja
kaikkiin liiketoimintasegmentteihin yhtä lailla.
Tuotantopanokset
Konecranes pitää seuraavia aiheita tuotantopanoksina:
työntekijät, teknologia, liiketoiminnan harjoittaminen,
yhteistyö ja yhteistyökumppanit, valmistus ja toimitusketju,
taloudelliset tuotantopanokset ja luonnonvarat.
Työntekijät: Konecranesilla on koko maailmassa noin
16 800 työntekijää. Yhtiö keskittyy osaavan työvoiman
kokoamiseen, kehittämiseen ja sen pitämiseen yhtiössä.
Jotta tämä olisi mahdollista, yhtiöllä on vankat prosessit
rekrytoinnissa, oppimisessa ja kehittämisessä. Konecranes
pyrkii pitämään osaavan työvoiman yhtiössä luomalla
monimuotoisen ja osallistavan työympäristön, jossa
ihmiset tuntevat, että heihin luotetaan, jossa he pääsevät
kukoistamaan henkisesti turvallisessa ympäristössä ja jossa
jokaisella on onnistumisen mahdollisuudet.
Teknologia: Konecranesilla on 1 750 patenttia tai vireillä
olevaa patenttihakemusta maailmanlaajuisesti, se
käyttää 1,4 prosenttia liikevaihdostaan T&K:een, ja sillä
on koko maailmassa viisi T&K-yksikköä. Konecranesin
innovaatioprosessi tuottaa uusia innovaatioita.
Tuotekehitysprosessissa ja laadunhallinnassa saadaan
puolestaan yhdessä oneKONECRANES-järjestelmien
ja -prosessien kanssa aikaan teknologista kehitystä.
Patenttien hallinnalla voidaan suojella Konecranesin teollis- ja
tekijänoikeuksia.
Liiketoiminnan harjoittaminen: Konecranes panostaa
johtajuuden kehittämiseen, noudattaa asiaankuuluvia
määräyksiä ja oikeudellista kehystä ja on rakentanut vahvan
hallintomallin. Yhteisten prosessien ja due diligence
-prosessien ansiosta yhtiön liiketoiminnan harjoittamisen
malli on vahvalla pohjalla. Sitä tuetaan Konecranesin
eettisillä toimintaperiaatteilla ja esimerkiksi yhtiön
arvoilla. Liiketoiminnan harjoittamisen mallin kehittämisen
mahdollistaa prosessit, kuten ilmoituskanava väärinkäytösten
ilmoittamiseen, joiden avulla voidaan ryhtyä korjaaviin toimiin
ja kehittää yhtiön prosesseja ja toimintatapoja tietämyksen
jakamista varten. Työntekijöiden sitouttaminen ja koulutus
auttavat vahvan yrityskulttuurin varmistamisessa.
Yhteistyö ja yhteistyökumppanit (-kumppanuudet):
Konecranesilla on kumppaniohjelmia startup-yritysten ja
yliopistojen kanssa sekä erilaisia tutkimus- ja innovaatio-
ohjelmia. Valmistuksen ja toimitusketjun osalta Konecranesin
globaalilla valmistusverkostolla sekä globaalilla toimittaja-
ja alihankkijapohjalla pystytään varmistamaan yhtiön
tuotantopanosten saanti. Niiden kehittämisessä auttaa
lean-menetelmään perustuva Konecranes Way -malli, ja
niistä huolehditaan hankinta- ja valmistusprosesseilla sekä
jatkuvuussuunnittelulla.
Turvallisuus ja kyberturva: Turvallisuus ja kyberturva ovat
Konecranesin toiminnan ytimessä. Ne on priorisoitu kaikilla
yhtiön toiminta-aloilla ja koko arvoketjussa. Turvallisuuden
ja suojatoimien asettaminen yhtiön toiminnassa etusijalle
luo kilpailuetua. Konecranesin tarjooman avulla asiakkaat
pystyvät sekä parantamaan liiketoimintansa turvallisuutta
ja suojatoimia että lisäämään toimintojensa tehokkuutta
ja tuottavuutta. Konecranesin turvallisuuskulttuurin
perusperiaate on, että mikään työ ei ole niin kiireellinen tai
tärkeä, ettei sitä voisi tehdä turvallisesti. Tuote- ja tietoturvaa
hallitaan järjestelmällisesti yhtiön tietovarojen suojaamiseksi.
Valmistus ja toimitusketju: Konecranesilla on maailman-
laajuinen valmistusverkosto sekä kattava huoltoverkosto.
Konecranesilla on myös kattava maailmanlaajuinen toimit-
tajakanta, jossa on yhteensä 22 000 ensisijaista toimittajaa
58
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
(tähän kuuluvat logistiikkapalvelujen tarjoajat, materiaalit ja
komponentit, asennukset, kokoonpanot ja muut palvelut).
Sen lisäksi, että liiketoiminta-alue Kunnossapito ja teolli-
suuslaitteet myy Konecranes-brändillä laitteita suoraan
loppukäyttäjille, tuotteita myydään myös jakelijoille muun
muassa tuotemerkeillä Demag, R&M, SWF, Donati ja Verlinde.
Konecranesin toimintatapa tuotantopanosten keräämi-
sessä ja kehittämisessä perustuu materiaalien ja palvelujen
globaaleihin toimitusprosesseihin sekä hankintaprosesseihin
(oneKONECRANES-prosessit), toimittajasuhteiden hallintaan
ja lean-menetelmään perustuvaan Konecranes Way -malliin.
Konecranes tekee jatkuvuussuunnittelua, jotta nämä tuotan-
topanokset voidaan turvata. Toimitusketjusta huolehditaan
keskittymällä kaksiosaisiin hankintavaihtoehtoihin, kysynnän
suunnitteluun ja ennakointiin, toimitusketjujen häiriöiden
kartoittamiseen, varastonhallintaan ja alueellisesta toimitta-
jakannasta huolehtimiseen. Niillä kaikilla parannetaan toimi-
tusketjun resilienssiä.
Taloudelliset tuotantopanokset: Konecranes luo arvoa
hyödyntämällä velka- ja pääomasijoittajien taloudellisia
tuotantopanoksia. Sijoituksista ja lainoista kerättyjä
varoja käytetään yhtiön tuotteiden kehitykseen ja
valmistukseen, minkä jälkeen tuotteet myydään
asiakkaille. Näistä myynneistä saaduilla tuloilla ja terveillä
marginaaleilla liiketoimintaa pidetään kannattavana ja
kasvatetaan. Konecranesin toiminnanohjaus- ja konsernin
konsolidointijärjestelmällä varmistetaan, että taloudellisessa
raportoinnissa noudatetaan IFRS-standardeja ja että
ne todennetaan säännöllisesti sisäisissä ja ulkoisissa
auditoinneissa, mikä takaa läpinäkyvyyden ja tarkkuuden.
Suojatuilla tietoteknisillä järjestelmillä turvataan taloudellisten
tietojen eheys. Konecranesin tuotteiden yhdenmukainen
laatu ja luotettavuus edistävät asiakasuskollisuutta
ja vakuuttavat sijoittajat sijoitustensa vakaudesta ja
kannattavuudesta. Tämän sijoitusten ja uudelleensijoitusten
jatkuvan kierron ansiosta Konecranes pystyy kehittämään,
innovoimaan ja pitämään yllä resilienttiä ja kukoistavaa
liiketoimintaa.
Luonnonvarat: Materiaalien osalta Konecranes hankkii
pääasiassa terästä sekä mekaanisia ja sähköisiä
komponentteja. Yhtiö käyttää energiaa esimerkiksi
lämmitykseen ja jäähdytykseen ja valmistusprosesseihin
sekä esimerkiksi huoltoajoneuvojen polttoaineeksi.
Tarvittavien raaka-aineiden ja energian keräämistä,
kehittämistä ja turvaamista varten Konecranesin toimittajan
toimintaperiaatteissa määritellään lakisääteiset ja eettiset
vähimmäisvaatimukset, joita Konecranes edellyttää
toimittajiltaan ja alihankkijoiltaan.
Tuotokset
Konecranes pitää seuraavia aiheita tuotoksina: tuotteet ja
palvelut, jäte ja päästöt, jaettu taloudellinen arvo.
Tuotteet ja palvelut:
Konecranesin tuotetarjooma koostuu vakionostureita ja pro-
sessinostureita koskevasta Teollisuuslaitteiden valikoimasta ja
Satamaratkaisujen konttien käsittelytuotteista. Konecranesin
Kunnossapito-liiketoimintasegmentissä tarjotaan toimi-
alan johtavia elinkaaripalveluja kaikille teollisuusnosturien ja
-nostimien tyypeille ja malleille. Konecranesin teknologialla
parannetaan operatiivista suorituskykyä operatiivisilla ohjel-
mistoilla ja palveluilla, verkkopalveluja hyödyntävillä nostureilla
ja digitaalisilla työkaluilla sekä älykkäillä koneilla ja laitteilla.
• Nykyiset ja odotetut hyödyt asiakkaille ja loppukäyttäjille:
Konecranesin innovointityössä keskitytään ottamaan
käyttöön uusia teknologioita ja optimoimaan materiaalien
käsittelykulkuja sen tuotteilla, palveluilla ja digitaalisilla
ratkaisuilla. Konecranes auttaa asiakkaitaan pienentämään
hiilijalanjälkeään eko-optimoidulla tarjoomalla, jonka
avulla pystytään siirtymään vähähiiliseen tulevaisuuteen.
Konecranes soveltaa prosesseissaan kiertotalouden
periaatteita resurssi- ja energiatehokkuuden
parantamiseksi. Resurssien elinkaarien pidentäminen,
kokonaishiilivaikutuksen pienentäminen ja sen
varmistaminen, että materiaalit pysyvät kierrossa, luovat
kaikki arvoa asiakkaalle.
• Nykyiset ja odotetut hyödyt sijoittajille: Konecranes
tuo sijoituksille arvoa täyttämällä muita kuin taloudellisia
odotuksia, kun se tuottaa vastuullista liiketoimintaa
edistäviä tuotteita ja palveluja.
• Nykyiset ja odotetut hyödyt muille sidosryhmille:
Yhteiskunta hyötyy hiilestä irtautumisesta, jota
Konecranes pyrkii edistämään sähköistämällä
tarjoomansa ja hyödyntämällä kiertotalouden periaatteita
prosesseissaan. Näin yhtiö parantaa resurssi- ja
energiatehokkuuttaan, pidentää laitteiden elinkaaria ja
vähentää kokonaishiilivaikutusta sekä varmistaa, että
materiaalit pysyvät kierrossa.
Jäte ja päästöt:
• Nykyiset ja odotetut hyödyt asiakkaille ja loppukäyttäjille:
Konecranes auttaa asiakkaitaan pienentämään
hiilijalanjälkeään eko-optimoidulla tarjoomalla ja
vähentämällä omien toimintojensa päästöjä. Tämä tehdään
sähköistämällä Konecranesin tarjoomaa, jotta voidaan
minimoida myytyjen laitteiden käyttövaiheen päästöt.
Kiertotalouden periaatteiden soveltaminen yhtiön
prosesseissa parantaa resurssi- ja energiatehokkuutta
ja vähentää siten jätettä ja päästöjä. Yhtiö luo arvoa
asiakkaalle pidentämällä asiakkaiden resurssien
elinkaaria, minimoimalla omien tuotteiden ja toimintojen
kokonaishiilivaikutuksen ja varmistamalla, että materiaalit
pysyvät kierrossa.
• Nykyiset ja odotetut hyödyt yhteiskunnalle: Koska
Konecranes pyrkii minimoimaan jätteen syntymisen sekä
päästöt, se auttaa yhteiskuntaa siirtymään vähähiiliseen
tulevaisuuteen.
Jaettu taloudellinen arvo:
• Nykyiset ja odotetut hyödyt asiakkaille ja loppukäyttäjille:
Rahallinen arvo sekä kannattavuus ja vakaus. Luotettava
ja optimoitu suorituskyky. Suuri luotettavuus lisää
käyttökelpoisuusaikaa ja ennakoitavuutta, mikä voi
vähentää asiakkaan materiaalien käsittelyjärjestelmän
omistuksen kokonaiskustannuksia.
59
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
• Nykyiset ja odotetut hyödyt sijoittajille: Osingot.
Konecranes luo arvoa osakkeenomistajille myös
täyttämällä muita kuin taloudellisia odotuksia kestävien
liiketoimintakäytäntöjen ja riskienhallinnan avulla.
• Nykyiset ja odotetut hyödyt muille sidosryhmille
(yhteiskunta, työntekijät ja oppilaitokset): Verojen
maksaminen ja paikallistalouksien vahvistaminen
työnantajana, antoisien työpaikkojen ja kilpailukykyisten
palkkojen tarjoaminen työntekijöille, lahjoittaminen,
voittoa tavoittelemattomat järjestöt. Tiiviit ja molempia
osapuolia hyödyttävät suhteet oppilaitosten ja
huippuyliopistojen kanssa, mukaan lukien rahalahjoitukset.
Arvoketjun alku- ja loppupään pääpiirteet
Arvoketjun alkupää: Tähän kuuluvat kaikki arvoketjun
alkupään toiminnat, jotka eivät sisälly omiin toimintoihin.
Niissä keskitytään pääasiassa hankintaan. Konecranesilla
on toimitusketjussa työntekijöitä eli alihankkijoita,
jotka työskentelevät yhtiön toimipaikoissa ja omissa
toimipaikoissaan. Konecranesin teräksen ja muiden
keskeisten raaka-aineiden, kuten teräsvalmisteiden ja
sähkökomponenttien, toimittajat ovat keskeisessä roolissa.
Erityisesti teräksen toimittajat ovat tärkeitä, koska teräs on
yhtiön tuotteiden pääraaka-aine. Myös kuljetukseen liittyvät
toimittajat ovat Konecranesille erittäin tärkeitä.
Arvoketjun loppupää: Konecranesin arvoketjun loppu-
päähän kuuluvat kaikki sen tuotteita käyttävät loppukäyttäjät
(joita on eri toimialoilla, kuten satamissa ja terminaaleissa
käsittelemässä kontteja, telakoilla, metallituotannossa,
paperi- ja metsäalalla, autoteollisuudessa, energian talteen-
otossa ja biomassa-alalla ja ydinvoima-alalla) ja palvelut.
Konecranesin arvoketjun loppupäässä myös jakelijat ovat
tärkeitä, koska esimerkiksi Satamaratkaisut-liiketoimin-
ta-alueella Konecranes myy tuotteitaan loppukäyttäjille
jakelijoiden välityksellä oman myyntiorganisaationsa hyö-
dyntämisen lisäksi. Konecranes käyttää kaksikanavaista toi-
mintatapaa Huolto ja teollisuuslaitteet-liiketoiminta-alueella:
Niin kutsutulla betakanavalla myydään Konecranesin tuote-
merkillä varustettuja tuotteita suoraan loppukäyttäjille, ja niin
kutsutulla alfakanavalla tehdään epäsuoraa jakelua loppu-
käyttäjille nosturinrakentajien, jakelijoiden ja komponenttien
yhdistäjien välityksellä. Kunnossapidossa Konecranesin
suhteet asiakkaisiin ja loppukäyttäjiin perustuvat esimerkiksi
palvelusopimuksiin. Varaosaliiketoiminnassa Konecranesin
asiakkaat voivat ostaa varaosia suoraan Konecranesilta.
Sidosryhmien edut ja näkemykset – yleistä
Konecranes pitää omaa rooliaan kestävyyttä koskevien
mahdollisuuksien ja haasteiden käsittelyssä erittäin tärkeänä.
Vastuullisen toiminnan lisäksi Konecranesin on myös
vastattava yhteiskunnan nopeasti muuttuviin odotuksiin
käymällä säännöllistä ja tiivistä vuoropuhelua keskeisten
sidosryhmiensä kanssa, jotta heidän kehittyviä tarpeitaan ja
odotuksiaan voidaan ymmärtää. Strateginen vuoropuhelu
auttaa yhtiötä varmistamaan, että sen kestävyysstrategia
tukee markkinoiden vaatimuksia ja että sen tarjoama tieto on
merkityksellistä ja läpinäkyvää.
Konecranesin keskeisiä sidosryhmiä ovat asiakkaat, jakelijat,
työsuhteiset työntekijät, osakkeenomistajat ja sijoittajat
sekä toimittajat ja alihankkijat. Sidosryhmävuorovaikutusta
käydään järjestelmällisesti kaikkien edellä mainittujen
sidosryhmien kanssa.
Vuorovaikutuksesta asiakkaiden kanssa huolehtivat
pääasiassa yhtiön myyntiosasto ja sen asiakaspäälliköt ja
huoltoasentajat. Konecranes kerää palautetta kyselyillä ja
Voice of Customer -työkalulla toimituksen tai asennuksen
jälkeen. Konecranes myös vastaa vuosittain huomattavaan
määrään sen asiakkaiden tekemiä tietopyyntöjä. Terveys- ja
turvallisuuskysymyksiä koskevissa tapauksissa Konecranes
on lisäksi vuorovaikutuksessa asiakkaiden ja erityisesti sen
tuotteiden loppukäyttäjien kanssa. Tätä vuorovaikutusta
käydään Konecranesin virallisessa yhteydenpidossa, jossa
kysymys tuodaan esiin AIR-tuotehallintajärjestelmässä
tai FQI-laaduntarkastusprosessissa. Näillä prosesseilla
varmistetaan jatkuva yhteydenpito asiakkaisiin.
Päätavoitteena on varmistaa asiakaslähtöisyyden
syventäminen. Konecranes pyrkii ymmärtämään
asiakkaidensa tarpeita ja tekemään heidän kanssaan
yhteistyötä ennakoivasti, jotta heille voidaan tarjota aina
arvokkaita ratkaisuja ja kokemuksia. Yhtiö tukee asiakkaitaan
laitteiden elinkaaren kaikissa vaiheissa ja näin vahvistaa
suhteita, rakentaa luottamusta, optimoi tehokkuutta ja
parantaa kannattavuutta yhtiön strategisten painopisteiden
ja arvojen mukaisesti.
Työsuhteisiin työntekijöihin liittyvät vuorovaikutustyypit
kuvataan Konecranesin henkilöstöprosessien osana. Yksi
esimerkki etuihin, näkemyksiin ja oikeuksiin liittyvän henki-
löstöpalautteen keräämisestä on pulssikysely ja henkilös-
tökysely. Konecranes pitää myös viestintäkanavat avoimina
työntekijöiden edustajien suuntaan, jotta päivittäisessä
työssä mahdollisesti esiin nousevista huolenaiheista voidaan
keskustella ja niihin puuttua. Konecranes sitouttaa sisäisiä
sidosryhmiä käyttämällä intranetiä, yrityksen sosiaalisen
median verkostoa ja muita verkkotyökaluja.
Konecranes käy aktiivista vuoropuhelua osakkeenomis-
tajien kanssa ja kannustaa osakkeenomistajia antamaan
yhtiölle palautetta. Palautetta saadaan osakkeenomistajien
kokouksissa ja puheluissa sekä kyselyillä ja luokituksilla, joita
osakkeenomistajat arvostavat.
Yhteistyö toimittajien kanssa järjestetään yhtiön keskite-
tyissä ja liiketoimintayksikkökohtaisissa hankinta- ja ostotoi-
minnoissa. Toimittajien hallintamallin avulla pyritään luomaan
vankkoja yhteistyökumppanuuksia. Toimittajien työntekijät
pystyvät ilmaisemaan näkemyksensä ja esittämään huolenai-
heitaan, myös ihmisoikeuksista, yhtiönsä Konecranes-yhteys-
henkilön välityksellä osana auditointihaastatteluja. Varsinaisista
kielteisistä vaikutuksista voi ilmoittaa Konecranesin väärinkäy-
tösten ilmoittamiseen tarkoitetun kanavan kautta.
Aktiivista sidosryhmävuorovaikutusta koskevan
toimintatavan tarkoituksena on varmistaa, että yhtiö on
60
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
jatkuvasti ajan tasalla uusista suuntauksista ja vaatimuksista
ja pystyy vastaamaan niihin ja että se kykenee ymmärtämään
sidosryhmiensä kehittyviä tarpeita ja odotuksia. Konecranes
haluaa olla asiakkailleen ensisijainen toimittaja sekä nykyisille
ja tuleville työntekijöilleen mieluisa työnantaja. Konecranes
seuraa sijoittajiensa etuja varmistaakseen olevansa
linjassa heidän vaatimuksiensa kanssa. Vuorovaikutuksella
toimittajien kanssa varmistetaan, että yhtiö tietää, mitä
sen toimitusketjussa tapahtuu. Näin se voi esimerkiksi
mahdollistaa uusia innovaatioita ja/tai tunnistaa mahdolliset
muutokset ja varmistaa vaatimusten noudattamisen.
Yhtiön sidosryhmävuorovaikutuksen avulla saatuja tietoja
hyödynnetään Konecranesin kestävyysstrategiassa aina
konsernistrategiaan asti. Siten autetaan varmistamaan, että
strategialla tuetaan markkinakysyntää ja että Konecranesin
markkinoille antamat tiedot ovat merkityksellisiä ja
läpinäkyviä.
Konecranes on saanut arvokkaita näkemyksiä sidosryh-
miensä eduista ja näkökulmista erilaisilla viestintätyökaluilla
ja -kanavilla. Niitä on hyödynnetty kaksinkertaisen olennai-
suuden arvioinnissa. Konecranes käytti sekä ESRS-ohjeita
että Konecranesin vuoden 2022 olennaisuuden arvioinnista
saatuja havaintoja perustana sidosryhmien palautteen arvi-
oinnissa, jotta organisaation kannalta vähemmän merkityk-
selliset aiheet voitaisiin tunnistaa ja jättää pois. Konecranesin
sidosryhmien kannalta keskeisiä aiheita ovat kasvihuone-
kaasupäästöt ja materiaalit, joita tuotteissamme käytetään
ympäristövaikutuksen vähentämiseksi, sekä työntekijöiden
terveys ja turvallisuus, tuotteiden terveellisyys ja turvallisuus,
ihmisoikeudet ja läpinäkyvyys.
Konecranes julkisti päivitetyn strategiansa toukokuussa
2023. Uuteen strategiaan ei ole sittemmin tehty muutoksia.
Hallinto-, johto- ja valvontaelimille tiedotetaan tarvittaessa
vaikutuksen kohteena olevien sidosryhmien näkemyksistä
ja eduista joko silloin, kun asiaankuuluvat tiedot tulevat
saataville, tai osana etukäteen määriteltyjä aihekohtaisia
katsauksia. Osakkeenomistajien palautteen kerää
sijoittajasuhdetiimi, ja se välitetään tarvittaessa hallitukselle.
Työntekijöiden näkemyksiä saadaan henkilöstökyselyiden
tuloksista ja tiedoista. Asiakkaan mielipide on liiketoiminta-
alueidemme keskiössä, ja Konecranesin johtoryhmä seuraa
kuukausittain merkityksellisimpiä asiakastyöhön liittyviä
suorituskykymittareita. Kaksinkertaisen olennaisuuden
arvioinnin tulokset, sisältäen sidosryhmien näkemykset
ja edut, esitetään hallitukselle tai hallituksen valiokunnille
aina, kun arviointi päivitetään. Kestävyysneuvosto vahvistaa
arvioinnin.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa
Ympäristö:
Ilmastonmuutoksen hillintä on olennainen aihe Konecranesille.
Suurimmat mahdollisuudet ilmastonmuutoksen hillinnässä
liittyvät sen ala-aihe kasvihuonekaasujen päästövähennyksiin
omissa toiminnoissa sekä arvoketjun alku- ja loppupäässä.
Tarve vähentää päästöjä voi luoda olennaisia taloudellisia
mahdollisuuksia luomalla yhtiölle kilpailukykyisen aseman
markkinoilla ja lisäten vähähiilisen tarjoaman myyntiä.
Konecranes tiedostaa myös sen päästöistä aiheutuvan
kielteisen vaikutuksen ympäristöön, johtuen pääasiassa
arvoketjun alkupään (esim. raaka-ainehankinnat, teräs) ja
loppupään (myytyjen tuotteiden käyttö) päästöistä. Myös
Konecranesin omista toiminnoista aiheutuvien päästöjen
vaikutus tiedostetaan, vaikka vaikutus on pieni verrattuna
arvoketjun päästöihin. Jos Konecranesin asiakkaiden
toimialat ja teräksen kaltaisten hiili-intensiivisten raaka-
aineiden toimittajat eivät edisty toimissaan päästöjen
vähentämiseksi ja jos asiakkaat eivät valitse sähkötuotteita
dieselkäyttöisten tuotteiden sijasta, Konecranes ei
pysty saavuttamaan päästövähennystavoitteitaan. Tämä
voidaan katsoa myös riskiksi, jos vähähiilisen tarjoaman
kehittämiskustannukset eivät tuottaisi tuloja. Konecranes on
tunnistanut taloudellisia mahdollisuuksia, kun huolehditaan
kestävästä tuotesuunnittelusta ja hyödynnetään uusia
kestäviä teknologioita. Myös kestävä rahoitus ja kestävät
investoinnit ovat olennaisia tukien positiivisia vaikutuksia ja
luoden taloudellisia mahdollisuuksia erityisesti suhteessa
arvoketjun loppupäähän. Julkiset rahoitusmahdollisuudet
voivat esimerkiksi tukea tutkimus- ja kehitystyön rahoittamista,
parantaen ympäristöllistä suorituskykyä. Energiankulutus
on olennainen aihe, jossa kielteiset vaikutukset syntyvät
pääasiassa omiin toimintoihin ja arvoketjun loppupäähän.
Tuotevalikoimamme energiatehokkuus luo mahdollisuuden:
Konecranes voi saada kilpailuetua energiatehokkaammilla
tuotteilla. Lisäksi uusiutuvan energian vaihtoehdot
mahdollistavat päästöjen vähentämisen Konecranesin omissa
toiminnoissa ja arvoketjussa.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisessa äärimmäisten
sääilmiöiden vaikutus on kielteinen pääasiassa tehtaille
aiheutuvien mahdollisten vahinkojen vuoksi sekä myös
valmistusta ja logistiikkaa mahdollisesti haittaavien
vaikutusten vuoksi arvoketjun alkupäässä, johtaen
saatavuusongelmiin tai viivästyksiin. Arvoketjun loppupäässä
voi ilmetä vaikutuksia pääasiassa Satamaratkaisujen
tuotetoimituksissa asiakkaille, jotka ovat yleisesti alttiimpia
äärimmäisille sääilmiöille kuin teollisuustuotteiden asiakkaat.
Tuotteidemme elinkaari voi olla vuosikymmeniä, ja resurssien
ulosvirtaukset on arvioitu olennaisiksi kiertotalouden
näkökulmasta. Tällä alueella tuotteiden laadulla ja
elinkaarella on myönteinen vaikutus ympäristöön arvoketjun
loppupäässä. Kestävien ja tehokkaiden tuotteiden valmistus
pienentää niiden ympäristöjalanjälkeä tuotteen koko
elinkaaren ajan. Tämä luo Konecranesille taloudellisen
mahdollisuuden, kun tuotteita pidetään ympäristön kannalta
aiempaa kestävämpinä vahvistaen yhtiön hyvää markkina-
asemaa. Vastaavasti materiaalin käytön tehokkuudella on
myönteinen vaikutus ympäristöön pääasiassa Konecranesin
omissa toiminnoissa (esimerkiksi siksi, että tuotannossa
materiaalien käyttö tehostuu) ja arvoketjun loppupäässä (kun
61
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
tuotteiden suunnittelussa on otettu huomioon esimerkiksi
modulaarisuus).
Suhteet toimittajiin ovat olennaisia Konecranesille, erityisesti
ympäristövaatimusten asettaminen toimittajille, joka johtaa
pienempään ympäristövaikutukseen, kun Konecranes
valitsee toimittajia, joilla on yhtä korkeat ympäristötavoitteet
kuin Konecranesilla itselläänkin. Tällä voi olla myönteinen
vaikutus kasvihuonekaasujen päästövähennyksiin, mutta
tämä voidaan katsoa myös olennaiseksi maineriskiksi,
jos toimittajat eivät täytä ympäristövaatimuksia tai jos
Konecranesin tuotevalikoiman ilmastojalanjälki kasvaisi,
vaikuttaen yhtiön markkina-asemaan.
Yhteiskunta:
Oman työvoiman työolot ja -ehdot ovat Konecranesille
olennainen aihe. Työaikaa koskeva olennainen kielteinen
vaikutus liittyy mahdollisiin liiallisiin ylitöihin, jotka
voivat aiheuttaa ongelmia fyysisessä terveydessä ja
mielenterveydessä ja vaikuttaa työntekijöiden perhe- tai
yksityiselämää koskevaan oikeuteen. Riittävää palkkaa
koskevalla aiheella on myönteinen vaikutus, koska
se koskee toimeentuloon riittävää palkkaa, joka on
Konecranesille erittäin tärkeä aihe. Riittävän palkan ja
erityisesti toimeentuloon riittävän palkan maksaminen
kaikille työntekijöille saa aikaan myönteisiä vaikutuksia
erityisesti matalan tulotason maissa. Konecranes pitää
riittävää palkkaa ihmisarvoisen työn ratkaisevan tärkeänä
osatekijänä, joka vähentää epätasa-arvoa ja lisää
sukupuolten tasa-arvoa. Yhdistymisvapautta koskevalla
aiheella on myönteinen vaikutus yhdistymisvapautta
koskevaan työntekijöiden työelämän perusoikeuteen
ja siihen, että he pystyvät olemaan vuorovaikutuksessa
työnantajansa Konecranesin kanssa. Työ- ja yksityiselämän
tasapaino voi vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden
elämänlaatuun työn ja yksityiselämän välillä jaettavan ajan
kautta. Konecranesille työ- ja yksityiselämän tasapainossa
on kyse kaikkien työsuhteisten työntekijöiden työ- ja
yksityiselämän tasapainosta, ei pelkästään perhevapaista.
Terveydellä ja turvallisuudella voi olla kielteinen vaikutus
työntekijöiden hyvinvointiin. Useat Konecranesin
työsuhteisista työntekijöistä työskentelevät kentällä
asiakkaiden toimipaikoissa, ja tässä työssä on monia
turvallisuusriskejä.
Oman työvoiman yhdenvertainen kohtelu ja yhdenvertaiset
mahdollisuudet on myös olennainen aihe Konecranesille.
Ala-aihe koulutus ja taitojen kehittäminen vaikuttaa sekä
myönteisesti että kielteisesti sekä Konecranesin omiin
toimintoihin että myös yhtiön työntekijöihin ja ympäröivään
yhteiskuntaan. Monimuotoisuus voi liittyä myönteisiin ja
kielteisiin vaikutuksiin. Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus
ja osallisuus voivat parantaa työntekijöiden sitoutumista.
Toisaalta, jos yhtiö ei edistä kaikkien työntekijöiden
yhdenvertaisuutta ja osallisuutta, tämä voi mahdollisesti
johtaa syrjintään.
Kun tarkastellaan arvoketjun työntekijöitä, vaikutukset
ihmisiin keskittyvät arvoketjun alkupäähän, missä työehdot
ja -olot katsotaan olennaiseksi aiheeksi. Työaika liittyy
toimittajien työntekijöiden mahdollisiin liiallisiin ylitöihin,
jotka aiheuttavat ongelmia fyysisessä terveydessä ja
mielenterveydessä ja vaikuttavat ihmisten perhe- ja
yksityiselämää koskevaan oikeuteen. Terveys ja turvallisuus
puolestaan vaikuttaa toimittajien työntekijöiden hyvinvointiin.
Muista työhön liittyvistä oikeuksista pakkotyö voi luoda
vakavia kielteisiä vaikutuksia arvoketjun alkupäässä.
Kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus
ja siihen liittyvät terveys ja suojatoimet ovat Konecranesille
olennaisia aiheita. Kielteinen vaikutus ihmisiin aiheutuu
pääasiassa arvoketjun loppupäässä, sillä vaikutukset
kohdistuvat loppukäyttäjien ja kuluttajien terveyteen
ja turvallisuuteen mahdollisten turvallisuuteen liittyvien
tapausten vuoksi. Ne ovat sekä vaatimustenmukaisuus-
että maineriskejä, kun kyse on vakavista tapauksista (jopa
kuolemantapauksista), jotka liittyvät mahdollisiin tuotteiden
laatua koskeviin vikoihin, joissa olisi mukana Konecranesin
tuotteita. Konecranes kuitenkin katsoo tämän olevan
olennainen taloudellinen mahdollisuus, koska tuotteidemme
hyvä laatu tuo meille kilpailuedun.
Hallinto:
Liiketoiminnan harjoittamisen osalta korruptio ja lahjonta
ja erityisesti korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja
havaitseminen, myös koulutus, ovat Konecranesille
olennaisia. Ne vaikuttavat ihmisiin omissa toiminnoissa
ja arvoketjun alku- ja loppupäässä. Näillä voi olla
kielteisiä vaikutuksia yrityksiin, koska se tekee rehellistä
liiketoimintaa harjoittavien toimintaedellytyksistä
epätasapuolisia. Niillä voi myös olla kielteinen vaikutus
paikallisiin yrityksiin ja yhteiskuntiin, koska ne nostavat
yritystoiminnan kustannuksia, haittaavat investointeja ja
estävät talouskasvua. Ne voivat myös heikentää sosiaalista
yhteenkuuluvuutta ja murentaa luottamusta.
Yrityskulttuuri on olennainen aihe, jonka myönteiset
vaikutukset nähdään aiheutuvan erityisesti omissa
toiminnoissa ja arvoketjun alkupäässä. Se vaikuttaa yleisen
myönteisesti eettiseen toimintaan, yhteiskunnalliseen
ympäristöön sekä ympäristöön. Yrityskulttuuri määrittää,
miten Konecranes toimii, ja vahva kulttuuri auttaa meitä
noudattamaan vaatimuksia ja hallitsemaan suhteita toimittajiin
ja esimerkiksi jakelijoihin, jotka puolestaan auttavat meitä
saavuttamaan ilmastotavoitteet (ja sillä taas on myönteinen
vaikutus ympäristöön, koska päästöt vähenevät). Hyvä
yrityskulttuuri on sekä taloudellinen mahdollisuus että
riski. Vahva, hyvä yrityskulttuuri parantaa suorituskykyä. Se
tukee työntekijöiden sitoutumista ja auttaa rakentamaan
asiakkaiden ja sijoittajien luottamusta. Yhtiöt, kuten
Konecranes, kohtaavat myös yrityskulttuuriin liittyvää riskiä
vaatimustenvastaisuudesta ja sanktioista sekä maineriskiä.
Suhteet toimittajiin ja erityisesti suhteet toimittajiin
pois lukien maksukäytännöt katsotaan Konecranesissa
olennaiseksi aiheeksi tähän liittyvien taloudellisten
mahdollisuuksien ja riskien vuoksi. Hyvä toimittajien hallinta ja
62
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
sitä koskevat prosessit ovat mahdollisuus, koska ne auttavat
lisäämään ennakoitavuutta ja resilienssiä sekä vähentämään
riskejä. Olennaisimmat riskit liittyvät sääntely-ympäristöön
ja skenaarioon, missä due diligence -prosessiin liittyviä
säädöksiä (esim. Saksan due diligence -säädös) ei pystyttäisi
hallinnoimaan asianmukaisesti.
Yhteisökohtaiset aiheet:
Konecranes on kyberturvallisuuden alalla tunnistanut
kaksi olennaista aihetta, jotka hieman poikkeavat
toisistaan: varautuminen kyberuhkiin ja yrityksen resilienssi
sekä tuoteturvallisuus. Varautuminen kyberuhkiin ja
yrityksen resilienssi vaikuttaa kielteisesti pääasiassa
Konecranesin omissa toiminnossa: Konecranesin
toiminnan jatkuvuus perustuu toimiviin ja luotettaviin
liiketoimintasovelluksiin, tietotekniseen infrastruktuuriin ja
tehtaisiin. Laajamittainen kyberhyökkäys Konecranesiin voi
aiheuttaa tietoturvaloukkauksen, toiminnan keskeytymisen
sekä sen, että asiakkaille ei voida toimittaa palveluja ja
uusia laitteita palvelusopimusten ja muiden sopimusten
mukaisesti. Tämä on Konecranesille sekä taloudellinen
riski että mahdollisuus. Kun kyberturvallisuutta hallitaan
hyvin, Konecranesin liiketoiminta voi edetä suotuisasti ja,
joissakin tapauksissa, tämä on edellytys liiketoiminnan
harjoittamiselle. Tuoteturvallisuus on olennainen aihe, jolla on
kielteinen vaikutus arvoketjun loppupäässä. Konecranesin
materiaalinkäsittelyratkaisuja käyttävät asiakkaat toimivat
energia-alan, teollisen valmistuksen ja satamien kaltaisilla
toimialoilla. Materiaalinkäsittelyratkaisujen saatavuus ja
turvallisuus vaikuttavat asiakkaiden prosessien jatkuvuuteen.
Ratkaisujen heikko turvallisuus voi aiheuttaa turvallisuus-,
ympäristö- ja saatavuusongelmia. Ratkaisut on siksi
suunniteltava turvallisiksi, ja niiden on pysyttävä turvallisina
koko niiden elinkaaren ajan. Myös tuoteturvallisuus on sekä
taloudellinen riski että mahdollisuus: Hyvä tuoteturvallisuus
auttaa Konecranesia harjoittamaan liiketoimintaa
asiakkaiden kanssa, ja esimerkiksi kyberturvallisuustodistus
voi olla edellytys asiakkaalta. Huonosti hoidettu
tuoteturvallisuus voisi aiheuttaa vastakkaisen vaikutuksen:
Kyberturvallisuuslainsäädännön ja sitä koskevien
standardointivaatimusten noudattamatta jättäminen
heikentää liiketoimintamahdollisuuksia ja markkina-asemaa
tai johtaa sääntelyä koskeviin sakkoihin.
Pilaantuminen, vesi ja biologinen monimuotoisuus
Pilaantumista ei katsota Konecranesin kannalta olennaiseksi,
koska se ei ylitä olennaisuudelle asetettuja rajoja. Konecranes
käyttää vain rajallisia määriä kemikaaleja, ja valtaosa
Konecranesin tuotteissa käytettävistä vaarallisista aineista
on yleisesti käytettyjä kaupallisia komponentteja, jotka eivät
aiheuta huomattavaa haittaa tuotteen käyttövaiheessa.
Analyysin perusteella vedenkulutus ei ole Konecranesissa
merkittävää, koska yhtiön valmistusprosesseissa käytetään
vettä hyvin vähän tai ei lainkaan ja yhtiön toiminta ei edellytä
laajoja muutoksia makean veden tai meriveden käyttöön. Siksi
Konecranes on katsonut, että vesi ei ole olennainen aihe.
Biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä ei katsota
olennaiseksi Konecranesin kannalta. Konecranesin
tuotteiden valmistukseen ei tarvita laajoja maa-alueita
eikä niillä ole merkittävää vaikutusta ympäröivän
luonnonympäristön biologiseen monimuotoisuuteen.
Biologista monimuotoisuutta koskevan riskikartoituksen
perusteella Konecranesin tuotantolaitokset eivät sijaitse
biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla, kuten
Unescon maailmanperintökohteissa, Ramsar-alueilla tai
Unescon biosfäärialueilla. Yksi tehdas on kuitenkin alueella,
joka katsotaan biologisen monimuotoisuuden kannalta
keskeiseksi alueeksi. Tästä annetaan lisätietoa kappaleessa
Prosessi muihin ympäristöaiheisiin liittyvien vaikutuksien,
riskien, riippuvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen
ja arviointiin.
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
nykyiset ja ennakoidut vaikutukset
Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin alustavaan
prosessiin osallistui useita sisäisiä sidosryhmiä käsittelemään
Konecranesin olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien nykyisiä ja ennakoituja vaikutuksia
yhtiön liiketoimintamalliin, arvoketjuun, strategiaan ja
päätöksentekoon. Ja koska kaksinkertaisen olennaisuuden
arviointi tarkistetaan määräajoin, nämä aiheet saadaan
selkeästi niiden sisäisten sidosryhmien näkyville ja tietoon,
jotka ohjaavat ja johtavat yhtiön asiaankuuluvia alueita.
Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien nykyiset
ja ennakoidut vaikutukset otetaan huomioon kaikkien
asiaankuuluvien konsernitoimintojen, liiketoiminta-alueiden
ja niiden liiketoimintayksikköjen vuotuisessa ja pitkän
aikavälin suunnittelussa sekä yritysriskien hallinnassa.
Olennaiset vaikutukset liittyivät seuraaviin olennaisiin aihei-
siin: Kasvihuonekaasujen päästövähennykset, kestävä tuo-
tesuunnittelu, uudet kestävät teknologiat, kestävä rahoitus
ja kestävät investoinnit, energiankulutuksen vähentäminen,
uusiutuvan energian vaihtoehtojen hyödyntäminen, toimitta-
jien ympäristövaatimukset, tuotteiden laatu ja elinkaari sekä
materiaalin käytön tehokkuus, jotka kaikki vaikuttavat ihmisiin
ja ympäristöön hillitsemällä ilmastonmuutosta ja sen kiel-
teisiä vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön. Konecranes myös
tiedostaa ympäristöön ja ihmisiin kohdistuvan kielteisen
vaikutuksen, joka aiheutuu sen päästöistä. Näistä suurin osa
tulee arvoketjusta, kuten teräsraaka-aineen hankinnoista, ja
energiasta, jota käytetään Konecranesin myytyjä tuotteita
käytettäessä.
Oman työvoiman työoloja ja -ehtoja sekä yhdenvertaista
kohtelua ja kaikkien yhdenvertaisia mahdollisuuksia koskevat
olennaiset yhteiskunnalliset vaikutukset liittyvät pääasiassa
ihmisten fyysiseen tai henkiseen hyvinvointiin tai terveyteen ja
turvallisuuteen joko myönteisesti tai kielteisesti. Sama pätee
arvoketjun työntekijöiden työoloihin ja -ehtoihin ja muihin
työhön liittyviin oikeuksiin. Myönteisiä vaikutuksia liittyy myös
esimerkiksi siihen, että autetaan ehkäisemään tahatonta
tai tahallista syrjintää ja häirintää. Kielteisiä vaikutuksia
liittyy toimitusketjussa työskentelevien ihmisoikeuksien
loukkauksiin. Kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilökohtaiseen
63
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
turvallisuuteen liittyvillä vaikutuksilla on vaikutusta
loppukäyttäjien terveyteen ja turvallisuuteen.
Olennaiset vaikutukset nivoutuvat tiiviisti Konecranesin strate-
giaan ja liiketoimintamalliin, kuten on jo todettu Konecranesin
tarkoituksessa Konecranes rakentaa materiaalinkäsittelyn
uutta sukupolvea tavoitteenaan turvallisempi, älykkäämpi
ja parempi maailma. Ne liittyvät myös erittäin tiiviisti kaik-
kiin viiteen strategiseen avaintekijään: asiakaskeskeisyyden
syventämiseen, tehokkuusparannusten nopeuttamiseen,
teknologiainnovaatioiden skaalaamiseen, vastuullisen liike-
toiminnan edistämiseen ja voittamiseen tähtäävän yrityskult-
tuurimme vahvistamiseen sekä yhtiön arvoihin: asetamme
asiakkaat etusijalle, toimimme oikein, pyrimme parempaan
sekä voitamme yhdessä.
Vaikutuksissa on otettu huomioon niiden todennäköisyys
ja huomioitu niiden odotettu aikahorisontti seuraavasti:
Onko tapahtuma odotettavissa useimmissa olosuhteissa
(useammin kuin kerran vuodessa), joissakin olosuhteissa
(kerran 1–5 vuodessa), joskus (kerran 5–10 vuodessa) tai vain
poikkeuksellisissa olosuhteissa (kerran 10–50 vuodessa tai
harvemmin).
Konecranes on olennaisissa vaikutuksissa mukana
toiminnassaan tai liikesuhteidensa vuoksi seuraavasti:
Esimerkiksi Konecranesin ympäristövaikutuksiin (esim.
ilmastonmuutoksen hillintään) voivat vaikuttaa scope 1-,
scope 2- ja scope 3 -päästöjä koskevat kunnianhimoiset
ilmastotavoitteet. Konecranes voi vähentää päästöjään eri
toimilla, kuten toimittajasuhteiden hallinnalla ja asettamalla
tiukempia ympäristövaatimuksia yhtiön toimittajille. Myös
tuotetarjooman ympäristövaikutusta voidaan pienentää
hyödyntämällä älykkäitä suunnitteluperiaatteita ja maksi-
moimalla tuotteen elinkaari ja noudattamalla kiertotalouden
periaatteita koko arvoketjussa. Konecranesin kunnossapito-
liiketoiminta auttaa maksimoimaan materiaalinkäsittelylait-
teiden elinkaaren esimerkiksi ennakoivalla kunnossapidolla,
modernisoinneilla ja nosturipäivityksillä. Konecranes pyrkii
myös saamaan omat toimintonsa hiilineutraaleiksi vuoteen
2030 mennessä ja auttaa asiakkaitaan saavuttamaan omat
hiilenvähentämistavoitteensa. Turvallisuuteen liittyviä vai-
kutuksia voidaan hallita asettamalla turvallisuus etusijalle ja
sisällyttämällä se kaikkeen yhtiön toimintaan. Yhtiöllä on eri
turvallisuusnäkökohtia koskevia järjestelmällisiä toimintata-
poja, jotka koskevat esimerkiksi turvallisuuden sisällyttämistä
suunnitteluvaatimuksiin ja tuotekehitysprosesseihin. Sillä
on myös ISO 45001- ja ISO 9001 -sertifioinnit ja lisäksi ISO
17025 -standardin mukainen luotettavuus- ja testausmalli.
Kyberturvallisuutta hallitaan panemalla järjestelmällisesti
täytäntöön kyberturvaa koskevia parhaita käytäntöjä, kuten
ISO 27001 –standardin vaatimuksia tietoturvalle, kyberturval-
lisuudelle ja tietosuojalle. Tuoteturvallisuuden alalla Kone-
cranes turvautuu toimialan parhaita käytäntöjä koskeviin
standardeihin, kuten teollisuuden automaatio- ja valvontajär-
jestelmiä koskevaan IEC 62443 -standardiin.
Konecranesilla on olennaisia vaikutuksia ihmisiin sen
omissa hallintoa koskevissa toiminnoissa (eettisissä
toimintaperiaatteissa annetaan ohjeita näistä toiminnoista),
toimittajien hallinnassa (toimittajan toimintaperiaatteissa
annetaan ohjeita, joita tuetaan toimittajan tuntemista
koskevilla toimintaperiaatteilla) sekä erilaisissa
työntekijöihin liittyvissä toiminnoissa, joita ohjataan yhtiön
eri toimintaperiaatteilla, kuten ihmisoikeuksia koskevilla
toimintaperiaatteilla, monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta
ja osallisuutta koskevalla politiikkalausunnolla sekä osaajien
hankintaa ja rekrytointia koskevilla toimintaperiaatteilla.
Raportointivuonna ei havaittu olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien osalta olennaisia taloudellisia vaikutuksia
taloudelliseen asemaan, taloudelliseen suorituskykyyn tai
kassavirtoihin. Seuraavan vuotuisen raportointikauden osalta
ei ole havaittu olennaisia oikaisuja koskevaa merkittävää
riskiä. Konecranesin strategian ja liiketoimintamallin
resilienssiä sen osalta, miten niillä pystytään käsittelemään
olennaisia vaikutuksia ja riskejä ja hyödyntämään olennaisia
mahdollisuuksia, käsitellään yhdessä olennaisten aiheiden
kanssa kohdassa Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa sekä aihekohtaisten standardien
yhteydessä.
Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi tehtiin ensimmäisen
kerran vuonna 2023, ja se on raportointivuoden 2024
perustana. ESRS-tiedonantovaatimuksiin kuuluvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien lisäksi Konecranes
on tunnistanut kaksi yhteisökohtaista olennaista aihetta:
tuoteturvallisuuden sekä kyberuhkiin varautumisen ja
yrityksen resilienssin. Näistä yhteisökohtaisista olennaisista
vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista annetaan tietoa
kohdassa Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa sekä yhteisökohtaisia tietoja kohdissa S4 Kuluttajat
ja loppukäyttäjät (tuoteturvallisuus) sekä G1 Liiketoiminnan
harjoittaminen (kyberuhkiin varautuminen ja yrityksen
resilienssi).
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessista
Konecranes on noudattanut vaikutustensa, riskiensä ja
mahdollisuuksien sekä niiden arvioinnin määrittämisessä
Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) antamaa
luonnosehdotusta ohjeiksi kaksinkertaisen olennaisuuden
arvioinnista. Ensin arvioinnille luotiin malli kartoittamalla kaikki
asiaankuuluvat sidosryhmät ja niiden edut, ja määritettiin
aiheet, osa-aiheet, osaosa-aiheet sekä olennaisuuden
kynnysarvot.
Sidosryhmien ja niiden etujen kartoittamiseen käytettiin
eri tietolähteitä: säädöksiä (aiheista, jotka ovat erittäin
säänneltyjä, tai aiheista, joita varten on tulossa säädöksiä),
64
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
sijoittajia (palaute ESG-luokituksista ja keskustelut
sijoittajien kanssa), asiakkaita (asiakaspyynnöt, vuotuiset
vertailuarvioinnit ja vuonna 2023 laadittu opinnäytetyö,
joka sisälsi asiakaskyselyn), kilpailijoita (vuotuinen
kilpailijoiden vertailuarviointi ja monenlaiset keskustelut
asiakkaiden kanssa), työsuhteisia työntekijöitä (kohdealueen
asiantuntijat, henkilöstökyselyn tulokset ja pulssikyselyn
tulokset) ja yhtiön johtoa (Konecranesin strategia, arvot ja
keskustelut johdon kanssa).
Kestävyysympäristön eli aiheiden kartoittamiseksi laadittiin
pitkä luettelo kaikista kestävyysaiheiden näkökulmista
ESRS-standardien ja Konecranesin vuoden 2022
olennaisuusanalyysin perusteella. Luetteloon lisättiin
Konecranesin kannalta merkityksellisiä aiheita, mikä tarkensi
aiheita entisestään. Seuraavassa vaiheessa rajattiin pois
aiheet, jotka eivät olleet merkityksellisiä Konecranesin
sisäisten tai ulkoisten sidosryhmien kannalta. Tämä tehtiin
edellä mainittujen tietolähteiden avulla.
Olennaisuuden kynnysarvojen määrittämiseksi luotu kehys
yhdenmukaistettiin mahdollisimman hyvin Konecranesin
yritysriskien hallintamenetelmän (ERM) kanssa: ERM-
asteikkojen avulla määritettiin laajuuden, soveltamisalan ja
korjaamattomuuden vaikutuksen vakavuus (1–4: vähäinen,
keskitasoinen, vakava, erittäin vakava) ja todennäköisyys
(1–4: vähäinen, keskitasoinen, todennäköinen, erittäin
todennäköinen). Keskimääräistä vakavuutta peilattiin
todennäköisyyteen, minkä perusteella määritettiin,
onko vaikutus vähäinen, merkittävä, suuri vai kriittinen
(1–4). Vaikutuksia arvioitiin suhteessa Konecranesin
omiin toimintoihin sekä arvoketjun alku- ja loppupäähän.
Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa yritysriskien hallinnan
kanssa yhdenmukaistetulla toimintamallilla arvioitiin
rahallinen arvo (1–4: vähäinen, merkittävä, suuri tai kriittinen)
sekä todennäköisyyden vaihtelu (1–4: vähäinen, mahdollinen,
todennäköinen, erittäin todennäköinen). Olennaisten
aiheiden lopullisen kynnysarvon määrittämistä varten
laadittiin lämpökartta korkean tason aiheiden vaikutuksesta
ja taloudellisesta olennaisuudesta. Kaikki aiheet, joilla oli
suuri tai kriittinen vaikutus joko vaikutuksen olennaisuuden
tai taloudellisen olennaisuuden kannalta, katsottiin
Konecranesin kannalta olennaisiksi aiheiksi.
Yleisesti ottaen olennaisuuden arviointi perustui Konecranesin
toimintoihin globaalisti. Tiettyjen aiheiden osalta arviointiin
tarkemmin paikallista tai esimerkiksi toimitusluokkakohtaista
riskiä.
Jotta mukaan saatiin näkemyksiä siitä, mikä vaikutus olisi
vaikutuksen kohteena oleviin sidosryhmiin, Konecranes
käytti toimittajien työntekijöiltä auditointien aikana tehdyissä
haastatteluissa kerättyjä näkemyksiä. Vaikutuksen kohteena
olevien sisäisten sidosryhmien osalta arvioinnissa käytettiin
henkilöstökyselystä ja pulssikyselyistä kerättyjä tietoja.
Yleisesti ottaen samaa lähestymistapaa käytettiin taloudel-
listen riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen, arviointiin,
tärkeysjärjestykseen asettamiseen ja seurantaan. Ensin
arvioitiin, onko aihe luonnostaan riski tai mahdollisuus – tai
molempia. Sen jälkeen arvioitiin taloudellisen vaikutuksen
koko ja otettiin huomioon lyhyen, keskipitkän ja pitkän aika-
välin vaikutus euroina. Tässä otettiin huomioon, liittyykö aihe
mahdollisiin tuloihin vai kustannuksiin. Lisäksi analysoitiin,
liittyykö vaikutus maineeseen, oikeudellisiin asioihin, ihmisiin
vai ympäristöön. Sitten arvioitiin taloudellisen vaikutuksen
todennäköisyys. Lopuksi saatiin todellinen taloudellinen
vaikutus, joka on rahallisen vaikutuksen laajuuden tulos suh-
teutettuna sen todennäköisyyteen. Vähäisten, merkittävien,
suurien ja kriittisten talousvaikutusten asteikolta suurten ja
kriittisten vaikutuksien katsottiin olevan olennaisia Konecra-
nesin kestävyysselvitykseen.
Vaikutusten ja riippuvuuksien yhteydet riskeihin ja mahdol-
lisuuksiin, joita näistä vaikutuksista ja riippuvuuksista voi
aiheutua, on otettu mahdollisimman hyvin huomioon tarkas-
telemalla koko aiheiden, vaikutusten, riskien ja mahdollisuuk-
sien kirjoa arviointiprosessin aikana.
Yhtiön valitut johtajat vahvistivat kaksinkertaisen olennai-
suuden arvioinnin prosessin. Tämän alustavan vahvistamisen
jälkeen kestävyysneuvosto vahvisti arvioinnin. Lopuksi Kone-
cranesin tarkastusvaliokunta katselmoi tulokset, valvonta-
menettelynä aihekohtaiset asiantuntijat ja olennaiset sisäiset
sidosryhmät katselmoivat arviointitulokset.
Tiedot kaksoisolennaisuuden arvioinnista hyödynnetään
Konecranesin vuotuisessa riskienhallinnan prosessissa.
Osana tätä prosessia kestävyyteen liittyvät riskit
sisällytetään yritysriskien raportointiin, jonka hallituksen
tarkastusvaliokunta arvioi ja josta se raportoi hallitukselle.
Arvioinnin tiedot tukevat Konecranesin kestävyysohjelmaa ja
etenemissuunnitelmia sekä auttavat varmistamaan, että tun-
nistettuihin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin vasta-
taan. Konsernin kestävyystiimi vastaa toimintasuunnitelmien
määrittämisestä. Tapauskohtaisesti kestävyysaiheet sisälly-
tetään osana Konecranesin yleisen johdon ja liiketoiminnan
suunnitteluprosessia liiketoiminta-alueiden, liiketoimintayk-
sikköjen ja toimintojen vuosisuunnitteluun ja pitkän aikavälin
suunnitteluun.
Konecranes on ottanut omat toimintonsa sekä arvoketjun
alku- ja loppupään toiminnot huomioon koko kaksinkertaisen
olennaisuuden analyysissa. Kaksinkertaisen olennaisuuden
arviointiprosessia sovellettiin ensimmäisen kerran vuoden
2024 raportointikaudella. Olennaisuuden arviointi
tarkistetaan vuosittain.
Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Ilmastoon liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistaminen aloitettiin laatimalla luettelo mahdollisista
riskeistä ja mahdollisuuksista. Arviointia varten Konecranes
on käyttänyt tietoja, joita on saatu aiemmista luonnon
aiheuttamien vaarojen riskiarvioinneista ja ilmastoriskien
skenaarioanalyysistä etukäteen valituille riskeille.
Arvioinnissa on käytetty myös sisäisten asiantuntijoiden ja
65
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
tulokset lopuksi hyväksyneiden liiketoimintasegmenttien
johtoryhmien jäsenten näkemyksiä. Ilmastoon liittyvät
yhtiötason riskit ja mahdollisuudet arvioidaan vuosittain.
Lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin aikahorisonttien (0–10
vuotta) lisäksi ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia
varten on harkittu pidempiä aikahorisontteja vuoteen 2050
asti. Paikalliset ympäristöriskit ja ilmastoon liittyvät riskit
arvioidaan ISO 14001 -ympäristöjärjestelmän vaatimusten
mukaisesti. Ilmastoriskit sisältyvät koko yhtiön laajuiseen
monialaiseen riskienhallintaprosessiin. Konecranesin
hallitus on määrittänyt ja ottanut käyttöön riskienhallinnan
periaatteet, jotka perustuvat yleisesti hyväksyttyihin
kansainvälisiin johtamisen periaatteisiin. Nämä periaatteet
ovat osa yhtiön valvontajärjestelmää, ja niiden tarkoituksena
on varmistaa, että kaikki yhtiön liiketoimiin liittyvät riskit
tunnistetaan ja niitä hallitaan asianmukaisesti ja riittävästi,
jotta Konecranesin liiketoiminnan jatkuvuus voidaan
varmistaa kaikkina aikoina. Riskeistä keskustellaan ja ne
dokumentoidaan ja priorisoidaan osana tätä prosessia.
Työssä harkitaan todennäköisyyttä, lieventämisen
kustannuksia ja liiketoimintavaikutuksia.
Keskeiset riskit raportoidaan riskienhallinnalle
(lakiasiainosasto), Konecranesin johtoryhmälle ja hallituksen
tarkastusvaliokunnalle. Konecranesin johtoryhmä ja
liiketoiminta-alueiden johtoryhmät ovat vastuussa riskien
lieventämisen edellyttämien toimien tukemisesta.
Konecranes käyttää kasvihuonekaasujensa laskennassa
järjestelmällistä toimintatapaa. Laskenta selitetään
yksityiskohtaisesti kohdassa E1-6 Kasvihuonekaasujen
scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt.
Ilmastoon liittyvät fyysiset riskit ja mahdollisuudet
Fyysiset ilmastoriskit, kuten myrskyjen, hirmumyrskyjen,
raemyrskyjen ja salamoinnin kaltaisten sään ääri-ilmiöiden
lisääntyminen, voisivat vaikuttaa Konecranesin omiin
valmistusyksiköihin. Arvoketjun alkupäässä äärimmäiset
sääilmiöt voisivat vaikuttaa ostettujen tavaroiden kuljetukseen
ja loppupäässä Konecranesin tuotteiden tai varaosien
kuljetuksiin. Arvoketjun loppupäässä tunnistetut riskit nähdään
Konecranesin liiketoiminnan kannalta vähemmän merkittävinä,
vaikka vaikutukset voivat olla vakavia yhtiön asiakkaille. Riskit
katsotaan suuremmiksi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä,
koska äärimmäisten sääilmiöiden määrän arvioidaan kasvavan.
Yhtiö käyttää ilmastoon liittyvien vaarojen tunnistamiseksi
ja niiden todennäköisyyden, aikaskaalan ja todellisten
riskien ymmärtämiseksi vuosina 2017–2019 tehtyjä
paikallisten luonnon aiheuttamien vaarojen arvioinnin
tuloksia. Ilmastoon liittyvien fyysisten riskien analyysia on
tuettu myös kolmannen osapuolen vuonna 2019 tekemällä
arvioinnilla. Tässä arvioinnissa keskityttiin Konecranesin omiin
toimintoihin Yhdysvalloissa, Suomessa, Saksassa, Ukrainassa
ja Kiinassa. Maat valittiin sen perusteella, mikä näiden
toimintojen merkitys on kyseisissä maissa, ja niiden katsotaan
edustavan organisaation laajuista näkemystä.
Riskejä arvioitiin uudelleen yhtiön tasolla vuonna 2022 ja 2024
osana vuotuisten yritysriskien hallintaprosessia, eikä suuria
muutoksia tullut esiin. Konecranes on keskittynyt ilmastoon
liittyvien riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa kahteen
skenaarioon: hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC)
globaaleihin SSP5-8.5- ja SSP5-2.6-viiteskenaarioihin.
Arviointiin on kuulunut lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin
aikahorisontteihin (0–10 vuotta) perustuvat näkemykset,
mutta ilmastoon liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia varten on
harkittu myös pidempiä aikahorisontteja vuoteen 2050 asti.
Aikahorisontit on myös yhdenmukaistettu Konecranesin
kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden kanssa.
Ilmastoon liittyvien vaarojen mahdollisia vaikutuksia
asiakkaisiin tutkitaan lisää tulevina vuosina.
Ilmastoon liittyvät siirtymäriskit ja -mahdollisuudet
Teknologian kehitys on tunnistettu yhdeksi Konecranesin
merkittävimmistä siirtymäriskeistä ja -mahdollisuuksista.
Tämä on merkityksellistä kaikilla Konecranesin liiketoi-
minta-alueilla mutta erityisesti Satamaratkaisujen liike-
toiminta-alueen perinteisiä dieselmoottoreita käyttävillä
tuotesegmenteillä. Konecranes voisi menettää markki-
naosuuksia lyhyen ja keskipitkän aikavälin skenaarioissa,
joissa sen tuotetarjooma ei olisi asiakkaiden kannalta hou-
kutteleva eikä auta asiakkaita saavuttamaan ympäristöta-
voitteitaan. Näiden riskien lieventämiseksi Konecranes on
sitoutunut sähköistämään tarjoomaansa kaikissa tuoteryh-
missä, jatkamaan laitteidensa energiatehokkuuden kehittä-
mistä ja pyrkimään kehittämään uusia palveluja ja ratkaisuja,
jotka nopeuttavat kiertotalouteen siirtymistä, automaatiota
ja digitalisaatiota. Myös olennaisimmat ilmastomahdolli-
suudet liittyvät Konecranesin tarjoomaan, joka mahdollistaa
asiakkaiden toimintojen vähähiilistämisen laitteilla ja ratkai-
suilla, jotka vähentävät päästöjä ja edistävät sähköistymistä.
Siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan on nopeampaa
ilmastoskenaarioissa, joissa ilmaston lämpeneminen on alle
2 astetta. Näissä skenaarioissa Konecranes on tunnistanut
myynnin kasvumahdollisuuksia nykyisen ja tulevan eko-op-
timoidun tarjooman perusteella sekä modernisointien ja
nosturipäivitysten avulla.
Markkinariskeillä voi olla merkittävä taloudellinen vaikutus,
jos teräksen hiilivero nousee tai materiaalien saatavuus
vaikeutuu. Konecranesin lieventämistoimiin kuuluu
esimerkiksi toimittajaverkoston monipuolistaminen ja
investoinnit vaihtoehtoisten materiaalien tutkimukseen
ja kehitykseen. Kohtuuhintaisen kestävän energian ja
materiaalien kustannuksiin voi myös liittyä lyhyen, keskipitkän
ja pitkän aikavälin riski ja mahdollisuus. Konecranes on jo
vuosien ajan keskittynyt parantamaan energiatehokkuutta.
Yhtiö soveltaa myös älykkään suunnittelun periaatteita
resurssitehokkuuden maksimoimiseksi.
Uudet määräykset saavat aikaan kohtuullisen riskin ja mahdol-
lisuuden erityisesti keskipitkällä aikavälillä. Liiketoimintaym-
päristö aiheuttaa muutoksia sekä Konecranesille että sen
asiakkaille, kun ne pyrkivät noudattamaan kehittyviä määrä-
66
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
yksiä ja kestävyysvaatimuksia. Tämä edellyttää strategista
toimintatapaa, myös sidosryhmävuorovaikutusta, riskiarvioin-
teja ja kestävyysnäkökohtien sisällyttämistä liiketoimintastra-
tegioihin. Lainsäädännöstä johtuvat raportointivaatimukset
lisäävät suoria ja välillisiä kustannuksia. Tämän riskin lieventämi-
seksi Konecranes seuraa tarkasti sääntelyn kehittymistä.
Konecranes on asettanut kunnianhimoisen ilmastotavoitteen
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä arvoketjussa,
joka on riippuvainen asiakkaiden ja toimittajien sitoutumisesta
vähähiilisyyteen. Tavoite altistaa yhtiön keskipitkän ja pitkän
aikavälin maineriskille mutta luo myös mahdollisuuden.
IPCC:n maailmanlaajuisten viiteskenaarioiden lisäksi
Konecranes on ottanut ilmastoon liittyvien siirtymäriskien
ja -mahdollisuuksien arvioinnissa huomioon Kansainvälisen
energiajärjestön (IEA) kestävän kehityksen skenaarion. Tässä
skenaariossa ilmaston lämpeneminen pysyy alle 2 asteessa,
ja siihen kuuluu sääntelytoimenpiteitä ja investointeja
vähäpäästöisiin teknologioihin. Skenaario auttaa
tunnistamaan sääntelyn, markkinoiden ja teknologioiden
kehityksestä johtuvia riskejä ja mahdollisuuksia, vaikka
mahdolliset tapahtumat riippuvat siirtymän tahdista ja sen
alueellisista muunnelmista. Skenaarioiden epävarmuustekijät
ja rajoitukset liittyvät muun muassa sääntelyaloitteisiin,
tekniseen kehitykseen, taloudellisiin edellytyksiin ja
markkinoiden dynamiikkaan eri alueilla.
Konecranes on myös tutkinut hiilen hinnoittelun mahdollisia
vaikutuksia eri päästötasoja koskevissa skenaarioissa
siltä varalta, että yhtiön toiminnot kuuluisivat suoraan
päästökauppajärjestelmien piiriin. Konecranesin
näkemyksen mukaan tämä ei todennäköisesti toteudu
lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä.
Ilmastoskenaarioiden yhteensopivuus tilinpäätöksissä
tehtyjen kriittisten ilmastoon liittyvien oletusten kanssa
Ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet otetaan
tarvittaessa huomioon Konecranesin tilinpäätöstietojen
laatimisessa. Tilinpäätöstä koskevissa oletuksissa on
otettu ilmastoskenaariot huomioon kestävyysselvityksissä
kuvatulla tavalla. Ilmastoriskit voivat vaikuttaa Konecranesin
toimintoihin ja ne vaativat arviointia tilinpäätösraportoinnissa,
jossa turvaudutaan johdon parhaisiin arvioihin ja
tietämykseen nykyisissä olosuhteissa. Lisätietoa on
kohdassa Estimaattien ja arvioiden käyttö Konecranesin
tilinpäätöksissä.
Kuvaus muihin ympäristöaiheisiin liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
Pilaantuminen
Pilaantumista ei nähdä olennaiseksi aiheeksi Konecranesin
kestävyysselvityksessä. Pilaantumisen osalta Konecranes
on ottanut kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissaan
huomioon mikromuovin, epäpuhtaudet, veden ja maaperän
pilaantumisen, haitalliset kemikaalit ja kemikaalien käytön ja
hävittämisen. Sijainti- tai liiketoimintaperusteista seulontaa
ei kuitenkaan ole tehty eikä vaikutusten kohteena olevia
yhteisöjä kuultu.
Vesivarat ja merten luonnonvarat
Vesivaroja ja merten luonnonvaroja koskevat olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet arvioitiin yhdessä
muiden ympäristöaiheiden kanssa. Aihetta ei nähty
olennaiseksi Konecranesin kestävyysselvitykseen.
Arviointia tuettiin vedenkulutusta koskevilla tiedoilla,
jotka kerättiin Konecranesin tuotantolaitoksista ja WWF:n
Water Risk Filter -työkalusta allas- ja käyttöveden riskien
osalta suhteessa tuotantolaitoksiin. Analyysin perusteella
vedenkulutus ei ole merkittävää, koska Konecranesin
valmistusprosesseissa käytetään vettä hyvin vähän tai ei
lainkaan. Vesiriskin analyysista kävi ilmi, että Konecranesilla
ei ole tuotantolaitoksia alueilla, joilla vettä on erittäin niukasti.
Analyysi kattoi 35 yksikköä, joista neljä yksikköä sijaitsee
”suuren” ja loput ”keskimääräisen” tai ”matalan” riskin alueilla.
Vain kaksi korkean riskin alueilla sijaitsevista yksiköistä
käyttää vettä tuotantoprosesseissaan. Työkalun avulla saatiin
vesiriskeistä myös skenaarioita, jotka perustuvat vuoteen
2030 ja 2050 mennessä tapahtuviin ilmastoon liittyviin
ja sosioekonomisiin muutoksiin ja joista saadaan käsitys
tulevista vesiriskeistä. Veden osalta ei ole kuultu vaikutusten
kohteena olevia yhteisöjä.
Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Konecranesin biologista monimuotoisuutta koskevaa olen-
naisuuden arviointia tuettiin eri menetelmien ja työkalujen
yhdistelmällä, jotta voitiin tunnistaa nykyiset ja mahdolliset
vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosys-
teemeihin. Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosystee-
meihin liittyviä korkean tason riippuvuuksia ja vaikutuksia
analysoitiin ENCORE-työkalulla. Yhtiön tuotantolaitosten
vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen on arvioitu
WWF:n Biodiversity Risk Filter -työkalulla, jota on käy-
tetty myös mahdollisten riippuvuuksien sekä mahdollisten
fyysisten riskien ja maineriskien seulonnan tukena. Lisäksi
otettiin mukaan siirtymäriskit. Biologista monimuotoisuutta
koskevassa riskiseulonnassa on myös pyritty tunnistamaan
ne Konecranesin tuotantolaitosten sijainnit, jotka ovat
biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla
tai niiden läheisyydessä. Järjestelmäriskejä ei ole otettu
huomioon, ja yhteisöjä ei otettu mukaan biologista moni-
muotoisuutta ja ekosysteemejä koskevaan olennaisuuden
arviointiin.
Biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä ei katsota
olennaiseksi Konecranesin kannalta. Konecranesin
tuotteiden valmistukseen ei tarvita laajoja maa-alueita
eikä niillä ole merkittävää vaikutusta ympäröivän
luonnonympäristön biologiseen monimuotoisuuteen.
Vedenkulutus ei ole merkittävää, koska Konecranesin
valmistusprosesseissa käytetään vettä hyvin vähän tai ei
lainkaan. Yhtiön toiminta ei edellytä kattavia muutoksia
makean veden tai meriveden käyttöön. Biologista
monimuotoisuutta koskevan riskikartoituksen perusteella
Konecranesin tuotantolaitokset eivät sijaitse biologisen
67
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla, kuten Unescon
maailmanperintökohteissa, Ramsar-alueilla tai Unescon
biosfäärialueilla. Tuotantolaitoksista yksi, Konecranesin
Thaimaan tuotantolaitos, on kuitenkin biologisen
monimuotoisuuden kannalta keskeiseksi katsotulla alueella.
Suurimpia uhkia alueen biologiselle monimuotoisuudelle
ovat maatalous, kaupunkien laajentuminen, infrastruktuuri
ja teollisuuden kehitys sekä näihin liittyvät saasteet.
Tuotantolaitos on vakiintuneella teollisuusalueella.
Ympäristöasioiden hallinta Konecranesin omissa
toiminnoissa perustuu ISO 14001 -standardiin. Konecranesin
ympäristöasioiden hallintaa koskevissa globaaleissa
HSE-standardeissa asetetaan vähimmäisvaatimukset
ja vakioidaan työskentelytavat määrittämällä kaikkien
toimintojen yhteiset säännöt. Standardeissa asetetaan
energianhallinnan sekä kemikaalien käsittelyn ja jätehuollon
osalta ympäristöasioiden hallinnalle vähimmäistaso.
Käytössä on selkeät ohjeet, joilla varmistetaan, että
jäännösjäte ja vaarallinen jäte hävitetään paikallisten
vaatimusten mukaisesti luvan saaneiden jätteenkäsittely-
yritysten toimesta. Jätetietoja, myös käsittelymenetelmästä,
seurataan neljännesvuosittain. Ympäristöpoikkeamat
ja lähellä piti -tapaukset raportoidaan globaalin HSE-
raportointijärjestelmämme kautta. Tapausten perimmäiset
syyt tutkitaan ja tutkimusten perusteella ryhdytään korjaaviin
toimiin. Konecranes kerää ja arvioi tuotantolaitostensa
vedenkulutustietoja neljännesvuosittain. Biologista
monimuotoisuutta koskevien lieventämistoimenpiteiden
täytäntöönpanon tarpeellisuudesta ei ole tehty päätöstä.
Resurssien käyttö ja kiertotalous
Resurssien sisäänvirtauksiin, resurssien ulosvirtauksiin ja
jätteeseen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
tunnistettiin yhdessä ilmastoarvioinnin kanssa. Konecranes
käytti kiertävyysarvioinnissa useita tietolähteitä, kuten
materiaalien jakautumista tuotetasolla koskevia tietoja,
jotka saadaan ympäristötuoteselosteista, tuotteiden
elinkaariarviointeja sekä tietoja sen omasta resurssien
käytöstä, kuten vedenkulutuksesta, ja tietoa syntyneestä
jätteestä. Teräsraaka-ainetta arvioitiin muita huolellisemmin,
koska teräs on määrällisesti hallitseva raaka-aine
tuotetasolla.
Resurssien ulosvirtauksen kannalta tuotteiden laatu ja
elinkaari ja materiaalien käytön tehokkuus on tunnistettu
olennaiseksi aiheeksi. Resurssien sisäänvirtausta ja
jätettä ei tunnistettu Konecranesin kannalta olennaisiksi.
Kierrätetyn teräksen käytön lisääminen kuuluu
Konecranesin ilmastotoimien siirtymäsuunnitelmaan osana
terästeollisuuden vähähiilistymistä, Teräksen odotettu
vaikutus päästöjen vähentämiseen on noin 1,5 prosenttia
arvoketjun päästöistä yhtiön tieteeseen perustuvien
tavoitteiden alalla. Se sisältää kierrätetyn teräksen käytön
lisäämisen, mutta siinä keskitytään myös esimerkiksi
sähköistämiseen ja uusiutuvan energian käyttöön teräksen
valmistuksessa. Näin ollen kierrätetyn teräksen käytön
lisäämisen vaikutus ei itsessään ole hyvin merkittävä, mutta
se on kuitenkin yksi tekijä yhtiön ilmastonmuutoksen hillintää
koskevassa siirtymäsuunnitelmassa. Arvioinnissa ei ole kuultu
vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä.
Kuvaus liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
Kuvatessaan yleistä prosessia kohdassa Yleiset tiedot:
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosessista Konecranes on ottanut
huomioon yhteyden liiketoiminnan harjoittamiseen.
68
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Yritysten kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset
Seuraavasta luettelosta on nähtävissä tiedonantovaatimukset, joita on noudatettu laadittaessa kestävyysselvitystä.
1. YLEISTÄ 48
Yleiset tiedot 48
Laatimisperusteet 48
Hallinto 48
Strategia 56
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta 64
2. YMPÄRISTÖTIEDOT 78
Asetuksen (EU) 2020/852 (luokitusjärjestelmäasetus) 8. artiklan mukaiset tiedot 78
E1 Ilmastonmuutos 84
E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 84
Olennaiset ilmastoon liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 85
E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
toimintaperiaatteet 87
E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit 87
E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet 88
E1-5 Energian kulutus ja energialähteiden yhdistelmä 91
E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt
ja kokonaispäästöt 92
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous 96
E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet 96
E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit 96
E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet 97
E5-5 Resurssien ulosvirtaukset 98
3. YHTEISKUNNALLISET TIEDOT 99
S1 Oma työvoima 99
Olennaiset omaan työvoimaan liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 99
S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet 100
S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa 102
S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi 103
S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien vaikutusten suhteen
ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja
olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus 104
S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten
vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan 108
S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 109
S1-9 Monimuotoisuuden mittarit 110
S1-10 Riittävä palkka 110
S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit 110
S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit 110
S2 Arvoketjun työntekijät 111
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 111
S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 112
S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
arvoketjun työntekijöiden kanssa 113
S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 114
S2-4 Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin
ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten
riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien tehokkuus 115
S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet 117
69
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät 119
Olennaiset kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 119
S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet 119
S4-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista kuluttajien
ja loppukäyttäjien kanssa 121
S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille
ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi 122
S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin
ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten
riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi
sekä kyseisten toimien tehokkuus 123
S4-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet 126
4. HALLINTOA KOSKEVAT TIEDOT 127
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen 127
G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri 127
G1-2 Suhteet toimittajiin 128
G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen 129
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät toimet ja resurssit 130
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät tavoitteet 130
Yhteisökohtaiset tiedot: Varautuminen kyberuhkiin ja yrityksen resilienssi 131
Konecranes julkaisee olennaiset tiedot, yhtä poikkeusta lukuun ottamatta: S1-15 työ- ja
yksityiselämän tasapaino. Aihe itsessään arvioitiin olennaiseksi. S1-15 työ- ja yksityiselämän
tasapainoon liittyvät tiedonantovaatimukset koskevat kuitenkin perhevapaita, jota Konecranes
ei katso olennaiseksi aiheeksi kestävyysselvitykseensä. Siksi S1-15 työ- ja yksityiselämän
tasapainoa koskevia tietoja ei anneta. Sitä vastoin Konecranes on työ- ja yksityiselämän
tasapainon osalta tunnistanut hybridityön olennaiseksi aiheeksi, joka on sisällytetty omaa
työvoimaa koskeviin tietoihin.
70
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä
Seuraava taulukko listaa ESRS-tietopisteet, jotka on johdettu muusta EU-lainsäädännöstä, sekä sivunumerot, missä
olennaiseksi katsotut tietopisteet on raportoitu. Tietopisteet, joita ei ole katsottu olennaisiksi, on ilmaistu sanoilla ”ei
olennainen”, kun taas standardeissa vaiheittain käyttöön otettavat tietopisteet on ilmaistu sanoilla ”vaiheittainen käyttöönotto”.
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoite-
asetukseen (1)
Viittaus pilariin 3 (2) Viittaus vertailuarvoasetukseen (3) Viittaus EU:n ilmastolakiin (4) Sivu
ESRS 2 GOV-1
Hallituksen sukupuolijakauma 21
kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 13 Komission delegoitu asetus (EU)
2020/1816 (5), liite II
50
ESRS 2 GOV-1
Riippumattomien hallituksen jäsenten
prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 50
ESRS 2 GOV-4
Selvitys kestävyyttä koskevasta due
diligence -prosessista 30 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 10 52–55
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen fossiilisiin
polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40
kohdan d alakohdan i alakohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 4 Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen (EU)
2022/2453 (6) taulukko 1:
Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat
laadulliset tiedot ja taulukko 2:
Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat
laadulliset tiedot
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Ei sovelleta
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen kemikaalien
tuotantoon liittyvään toimintaan 40
kohdan d alakohdan ii alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 9 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Ei sovelleta
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin
liittyvään toimintaan 40 kohdan d
alakohdan iii alakohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 14 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
(7) 12 artiklan 1 kohta, delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1816 liite II
Ei sovelleta
ESRS 2 SBM-1
Osallistuminen tupakan viljelyyn ja
tuotantoon liittyvään toimintaan 40
kohdan d alakohdan iv alakohta
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
12 artiklan 1 kohta, delegoidun
asetuksen (EU) 2020/1816 liite II
Ei sovelleta
71
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoite-
asetukseen (1)
Viittaus pilariin 3 (2) Viittaus vertailuarvoasetukseen (3) Viittaus EU:n ilmastolakiin (4) Sivu
ESRS E1-1
Siirtymäsuunnitelma
ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi
vuoteen 2050 mennessä 14 kohta
Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1
kohta
84–85
ESRS E1-1
Pariisin sopimuksen mukaisten
vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut
yritykset 16 kohdan g alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 1:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset
erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka
toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12
artiklan 2 kohta
85
ESRS E1-4
Kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteet 34 kohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 4 Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 3:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset
erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
6 artikla
88–89
ESRS E1-5
Fossiilisista lähteistä peräisin olevan
energian kulutus eriteltynä lähteiden
mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan
merkittävät alat) 38 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 ja
taulukon 2 indikaattori 5
91
ESRS E1-5
Energiankulutus ja energialähteiden
yhdistelmä 37 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 5 91
ESRS E1-5
Energiaintensiteetti, joka liittyy
toimintaan ilmastovaikutuksiltaan
merkittävillä aloilla 40–43 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 6 91
ESRS E1-6
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope
2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja
kokonaispäästöt 44 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2 Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 1:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset
erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka
toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan
maturiteetin mukaan
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan
1 kohta
92–95
72
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoite-
asetukseen (1)
Viittaus pilariin 3 (2) Viittaus vertailuarvoasetukseen (3) Viittaus EU:n ilmastolakiin (4) Sivu
ESRS E1-6
Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen
intensiteetti 53–55 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 3 Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetuksen
(EU) 2022/2453 lomake 3:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset
erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Mukauttamismittarit
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
8 artiklan 1 kohta
95
ESRS E1-7
Kasvihuonekaasujen poistot ja
päästöhyvitykset 56 kohta
Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1
kohta
Ei olennainen
ESRS E1-9
Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon
liittyville fyysisille riskeille 66 kohta
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818
liite II; delegoidun asetuksen (EU)
2020/1816 liite II
Vaiheittain
käyttöön
otettava tiedon-
antovaatimus
ESRS E1-9
Rahallisten määrien erittely akuutin ja
kroonisen fyysisen riskin mukaan 66
kohdan a alakohta
ESRS E1-9
Sellaisten merkittävien omaisuuserien
sijaintipaikka, joihin kohdistuu
olennainen fyysinen riski 66 kohdan c
alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake
5: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset
erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä
fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu
fyysinen riski
Vaiheittain
käyttöön
otettava tiedon-
antovaatimus
ESRS E1-9
Yrityksen kiinteistöomaisuuden
kirjanpitoarvo eriteltynä
energiatehokkuusluokittain 67 kohdan
c alakohta
Asetuksen (EU) N:o 575/2013
449 a artikla; komission
täytäntöönpanoasetus (EU)
2022/2453, 34 kohta; Lomake 2:
Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset
erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä
siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset
lainat – Vakuuden energiatehokkuus
Vaiheittain
käyttöön
otettava tiedon-
antovaatimus
ESRS E1-9
Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien
huomioiminen salkussa 69 kohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II Vaiheittain
käyttöön
otettava tiedon-
antovaatimus
ESRS E2-4
Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja
maaperään päätyvän epäpuhtauden
määrä, joka mainitaan E-PRTR-
asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä
ja siirtoja koskeva eurooppalainen
rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 8,
taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3
Ei olennainen
73
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoite-
asetukseen (1)
Viittaus pilariin 3 (2) Viittaus vertailuarvoasetukseen (3) Viittaus EU:n ilmastolakiin (4) Sivu
ESRS E3-1
Vesivarat ja merten luonnonvarat 9
kohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 7 Ei olennainen
ESRS E3-1
Kohdennetut toimintaperiaatteet 13
kohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 8 Ei olennainen
ESRS E3-1
Merien ja valtamerten kestävyys 14
kohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 Ei olennainen
ESRS E3-4
Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn
veden kokonaismäärä 28 kohdan c
alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.2 Ei olennainen
ESRS E3-4
Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä
oman toiminnan liikevoittoa kohti
laskettuna 29 kohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 6.1 Ei olennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4
16 kohdan a alakohdan i alakohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 7 Ei olennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4
16 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 10 Ei olennainen
ESRS 2 – IRO-1 – E4
16 kohdan c alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 14 Ei olennainen
ESRS E4-2
Kestävät maata tai maataloutta
koskevat käytännöt tai
toimintaperiaatteet 24 kohdan b
alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 11 Ei olennainen
ESRS E4-2
Kestävät meriin liittyvät käytännöt
tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c
alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 12 Ei olennainen
ESRS E4-2
Metsäkatoon puuttumista koskevat
toimintaperiaatteet 24 kohdan d
alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 15 Ei olennainen
ESRS E5-5
Kierrättämätön jäte 37 kohdan d
alakohta
Liitteen 1 taulukon 2 indikaattori 13 Ei olennainen
74
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoite-
asetukseen (1)
Viittaus pilariin 3 (2) Viittaus vertailuarvoasetukseen (3) Viittaus EU:n ilmastolakiin (4) Sivu
ESRS E5-5
Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte
kohta 39
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 9 Ei olennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S1
Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f
alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13 99
ESRS 2 – SBM-3 – S1
Lapsityövoimatapausten riski 14
kohdan g alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12 99
ESRS S1-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
20 kohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori 11
100–101
ESRS S1-1
Kansainvälisen työjärjestön
kahdeksan perusyleissopimuksen
käsittelemiä aiheita koskevat due
diligence -käytännöt 21 kohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 101
ESRS S1-1
Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat
prosessit ja toimenpiteet 22 kohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11 101
ESRS S1-1
Työtapaturmien ehkäisemistä
koskevat toimintaperiaatteet tai
hallintajärjestelmä 23 kohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1 101
ESRS S1-3
Epäkohtien tai valitusten
käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c
alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5 103–104
ESRS S1-14
Kuolemantapausten lukumäärä ja
työtapaturmien lukumäärä ja osuus
88 kohdan b ja c alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 110
ESRS S1-14
Loukkaantumisten, onnettomuuksien,
kuolemantapausten tai sairauksien
vuoksi menetettyjen päivien määrä 88
kohdan e alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3 110
75
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoite-
asetukseen (1)
Viittaus pilariin 3 (2) Viittaus vertailuarvoasetukseen (3) Viittaus EU:n ilmastolakiin (4) Sivu
ESRS S1-16
Sukupuolten välinen tasoittamaton
palkkaero 97 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Ei olennainen
ESRS S1-16
Toimitusjohtajan suhteettoman suuri
palkka 97 kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8 Ei olennainen
ESRS S1-17
Syrjintätapaukset 103 kohdan a
alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7 Ei olennainen
ESRS S1-17
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n
periaatteiden noudattamatta
jättäminen 104 kohdan a alakohta
Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja
taulukon 3 indikaattori 14
Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816
liite II; delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1 kohta
Ei olennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S2
Huomattava lapsityövoiman tai
pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11
kohdan b alakohta
Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13 111–112
ESRS S2-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
17 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori 11
100–101,
112–113
ESRS S2-1
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet 18 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4 112–113
ESRS S2-1
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n
toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen 19 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816
liite II; delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1 kohta
113
ESRS S2-1
Kansainvälisen työjärjestön
kahdeksan perusyleissopimuksen
käsittelemiä aiheita koskevat due
diligence -käytännöt 19 kohta
Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II 113
ESRS S2-4
Arvoketjun alku- ja loppupäähän
liittyvät ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 117
76
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Tiedonantovaatimus ja siihen liittyvä
tietopiste
Viittaus tiedonantovelvoite-
asetukseen (1)
Viittaus pilariin 3 (2) Viittaus vertailuarvoasetukseen (3) Viittaus EU:n ilmastolakiin (4) Sivu
ESRS S3-1
Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16
kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori 11
Ei olennainen
ESRS S3-1
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden, ILO:n periaatteiden
tai OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen 17 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816
liite II; delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1 kohta
Ei olennainen
ESRS S3-4
Ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 Ei olennainen
ESRS S4-1
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet kohta 16
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 9 ja
taulukon 1 indikaattori 11
119–121
ESRS S4-1
Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n
toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen 17 kohta
Liitteen 1 taulukon 1 indikaattori 10 Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816
liite II; delegoidun asetuksen (EU)
2020/1818 12 artiklan 1 kohta
121
ESRS S4-4
Ihmisoikeusongelmat ja
ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 14 125
ESRS G1-1
Korruption vastainen Yhdistyneiden
kansakuntien yleissopimus 10 kohdan
b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 15 127
ESRS G1-1
Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10
kohdan d alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 6 128
ESRS G1-4
Korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevien lakien rikkomisesta
määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 17 Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II Ei olennainen
ESRS G1-4
Korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevat normit 24 kohdan b alakohta
Liitteen 1 taulukon 3 indikaattori 16 Ei olennainen
77
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Asetuksen (EU) 2020/852
(luokitusjärjestelmäasetus) 8. artiklan
mukaiset tiedot
Konecranesilla on toimintoja, jotka ovat ympäristön kan-
nalta kestäviä EU:n luokitusjärjestelmäasetuksen mukaisesti
(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852).
Konecranesilla on laitemyyntiin liittyviä toimintoja, jotka
kuuluvat teknisen arviointikriteerin 3.6 soveltamisalaan
(muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus, delegoitu
asetus (EU) 2021/2139). Luokitusjärjestelmäasetuksen 16.
artiklan mukaisesti nämä toiminnot edistävät merkittävästi
ilmastonmuutoksen hillintää. Lisäksi Konecranesin kunnos-
sapito- ja korjaustoimet sekä Kunnossapito ja Teollisuuslait-
teet- että Satamaratkaisut-liiketoiminta-alueilla edistävät
merkittävästi kiertotaloutta delegoidun asetuksen (EU)
2023/3851 C (2023) mukaisesti. Ne kuvataan teknisessä
arviointikriteerissä 5.1 Korjaus, kunnostaminen ja uudel-
leenvalmistus. Konecranesin varaosaliiketoimet molem-
milla liiketoiminta-alueilla ovat luokitusjärjestelmäkelpoisia,
koska ne tukevat siirtymää kiertotalouteen teknisen arvioin-
tikriteerin 5.2 Varaosien myynti mukaisesti.
Laatimisperiaatteet, arviointiprosessi ja muutokset
raportoinnissa
Liikevaihdon luokitusjärjestelmäkelpoisuus ja luokitusjärjes-
telmän mukaisuus arvioitiin tuote- ja ratkaisutasolla, ja siinä
otettiin huomioon vain myynti ulkoisille asiakkaille konser-
nitasolla. Pääomamenojen ja toimintamenojen luokitus-
järjestelmäkelpoisuus ja luokitusjärjestelmän mukaisuus
arvioitiin konsernitasolla. Konecranes välttää kaksinkertaisen
laskennan erottamalla selkeästi laitteisiin ja kunnossapito-
toimintaan liittyvät toiminnot sekä taloudellisen raportoinnin
selkeällä rakenteella, jolla varmistetaan, että liiketoimintayk-
siköt ja kustannustekijät ovat erillisiä kunkin toiminnon osalta.
2. YMPÄRISTÖTIEDOT
Konecranes arvioi vuonna 2022 laitetarjoomansa toiminnan
teknisen arviointikriteerin 3.6 perusteella. Työ sisälsi luoki-
tusjärjestelmäkelpoisten ja luokitusjärjestelmän mukaisten
toimintojen tunnistamisen, teknisten arviointikriteerien ja
”Ei merkittävää haittaa” -kriteerien arvioinnin kunkin liiketoi-
minnan kannalta jäljellä olevien viiden ympäristötavoitteen
osalta sekä vähimmäistason suojatoimien arvioinnin kon-
sernitasolla. Vuonna 2023 keskityttiin uusien vakiintuneiden
ympäristötavoitteiden arviointiin ja ympäristötavoitteisiin liit-
tyvien luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen tunnistami-
seen niiden taloudellisten toimintojen osalta, jotka edistävät
merkittävästi kiertotalouteen siirtymistä. Konecranes arvioi
myös vaatimustenmukaisuutensa OECD:n ohjeiden vuoden
2023 päivitetyn version osalta. Vuonna 2024 Konecranes
arvioi taas yhdenmukaisuuden merkittävää edistämistä kos-
kevan kriteerin kanssa teknisten arviointikriteerien 5.1 Kor-
jaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus ja 5.2 Varaosien
myynti osalta. Euroopan komission EU:n luokitusjärjestel-
mästä antamien delegoitujen säädösten tiettyjen säädösten
tulkintaa ja täytäntöönpanoa koskevista usein kysytyistä
kysymyksistä julkaistiin uusi luonnos 29. marraskuuta 2024.
Siihen on kiinnitetty huomiota vuonna 2024, ja mahdollisia
vaikutuksia tutkitaan lisää vuoden 2025 aikana.
Konecranes muutti pääomamenojen ja toimintamenojen
laskentatapaa vuoden 2024 raportointiin osion 3.6 osalta.
Viime vuoden luvut on laskettu vertailukelpoisiksi. Viime
vuoden pääomamenot muuttuivat 5 miljoonasta eurosta 4
miljoonaan euroon ja toimintamenot 14 miljoonasta eurosta
10 miljoonaan euroon.
Muutokset johtavat luotettavampiin tietoihin ja ovat tiedo-
nantovelvoitteen 2021/2178 1.1.2.2 kohdan a alakohdan ja
1.1.3.2 kohdan mukaisia, ja ne voidaan yhdistää taksonomiaan
sidottuihin taloudellisiin toimiin. Konecranes suuntaa tut-
kimus- ja kehitystyötä vähähiiliseen kehitykseen. T&K-kus-
tannukset eivät kuitenkaan välttämättä liity taksonomiaan
sovitettuihin tuotteisiin ja palveluihin, ja nämä on jätetty pois
toimintamenojen osoittajasta.
Luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän
mukainen liikevaihto
Konecranesin toiminnot ovat luokitusjärjestelmän mukaisia
ilmastonmuutoksen hillintää koskevan tavoitteen perusteella
teknisen arviointikriteerin 3.6 Muiden vähähiilisten teknolo-
gioiden valmistus mukaisesti. Liikevaihtoprosentin laskenta
perustuu invertteriohjatun nostamisen, hyötyjarrutuksen
sekä hybridi- ja sähkövaihtoehtojen kaltaisiin vähähiilisiin
teknologioihin (markkinoilla, joilla on dieselvaihtoehtoja).
Nämä ratkaisut ovat vähäpäästöisempiä vaihtoehtoja muihin
käytettävissä oleviin teknologioihin verrattuna. Invertteritek-
nologia ja hyötyjarrutusratkaisut voivat edistää merkittävästi
laitteiden energiatehokkuutta vähentämällä käyttövaiheen
hiilidioksidipäästöjä 15–45 prosenttia nosturin elinkaaren
aikana. Nämä teknologiat korvaavat nykyistä teknologiaa
vähäpäästöisillä vaihtoehdoilla nostosovelluksissa kai-
killa asiakastoimialoilla ja etenkin raskaissa sovelluksissa,
joissa käyttövaiheen vaikutus on merkittävä. Dieselkäyttöi-
siin laitteisiin verrattuna hybridit vähentävät päästöjä jopa
20 prosenttia laitteen elinkaaren aikana. Päästöjä voidaan
vähentää täyssähkölaitteilla noin 70 prosenttia. Uusiutuvaa
sähköä käytettäessä päästövähennykset ovat suurempia.
Näiden laitteiden tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasu-
päästöjä merkittävästi satama- ja terminaaliteollisuudessa.
Konecranesin toiminnot näillä aloilla mahdollistavat ilmaston-
muutoksen hillinnän merkittävän edistämisen. Tämä perustuu
edustaviin elinkaariarviointeihin parhaisiin vaihtoehtoisiin
teknologioihin verrattuna. Elinkaaren aikaiset kasvihuone-
kaasupäästöjen vähennykset lasketaan ISO-standardien
mukaisesti.
Kiertotaloutta koskevassa tavoitteessa Konecranesilla on
teknisiä arviointikriteerejä 5.1 ja 5.2 noudattavia toimia. Näitä
kiertotaloutta merkittävästi edistäviä toimia ovat muun
muassa korjaus-, kunnostus- ja uudelleenvalmistustoimet
sekä varaosien myynti, koska ne pidentävät merkittävästi
laitteiden elinkaarta. Konecranesin modernisointeja ja nos-
turipäivityksiä sisältävät kunnossapito- ja korjaustoimet ovat
luokitusjärjestelmän mukaisia teknisen arviointikriteerin 5.1
78
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Korjaus, kunnostus ja uudelleenvalmistus mukaisesti, koska
niillä mahdollistetaan kiertotalouden tavoitteiden merkit-
tävä edistäminen. Konecranes sisällyttää jätehuolto-oh-
jeet toimintaan konsernitasolla ja tarjoaa jätehuolto-ohjeet
Konecranesin kunnossapitotoimintoihin. Tarkoituksena on
minimoida jätteen ja pilaantumisen aiheuttamat kielteiset
terveys- ja ympäristövaikutukset ja edistää samalla resurs-
sitehokkuutta ja kiertoa kaikissa kunnossapitotoimissa.
Konecranesin varaosien liiketoiminta-alue arvioitiin luo-
kitusjärjestelmäkelpoiseksi mutta ei luokitusjärjestelmän
mukaiseksi teknisen arviointikriteerin 5.2 Varaosien myynti
mukaisesti. Varaosilla pystytään pidentämään elinkaarta.
Tekniseen arviointikriteeriin 5.2 kuuluu vaatimuksia siitä,
että primaari- ja sekundääripakkaus valmistetaan vähintään
65-prosenttisesti kierrätysmateriaalista. Paperi- ja pahvipak-
kauksissa jäljelle jäävällä primaariraaka-aineella on oltava ser-
tifiointi, ja muovipakkauksissa sallitaan kaiken kaikkiaan vain
yhden materiaalin ratkaisut ilman pinnoitteita. Konecranes
arvioi edelleen pakkausvaatimuksia. Teknisten arviointikri-
teerien 5.1 Korjaus, kunnostus ja uudelleenvalmistus ja 5.2
Varaosien myynti ”ei merkittävää haittaa” -kriteeri on arvioitu.
”Ei merkittävää haittaa” -arviointi
”Ei merkittävää haittaa” -arviointi tehtiin yhteistyössä
Konecranesin yksiköiden kanssa. Siinä keskityttiin
Konecranesin tuotantolaitoksiin ja tarjoomaan.
Ilmastonmuutoksen hillintä (kiertotalouden osalta)
Konecranesin korjaus-, kunnostus- ja uudelleenvalmistus-
toimiin ei kuulu suoraa lämmön/jäähdytyksen tuotantoa tai
niiden ja sähkön yhteistuotantoa, eikä niistä johdu suoria kas-
vihuonekaasupäästöjä.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Konecranes on tehnyt arvioinnin ilmastoriskeistä ja
-mahdollisuuksista. Yhtiö on keskittynyt kahteen
skenaarioon: hallitustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC)
globaaleihin SSP5-8.5- ja SSP5-2.6-viiteskenaarioihin.
Arvioinnin tulosten perusteella Konecranes on toteuttanut
lieventämistoimenpiteitä, muun muassa keskittymällä
energiatehokkuuden jatkuvaan parantamiseen sekä
huomioimalla fyysiset ilmastovaarat jatkuvuussuunnittelussa
tarpeen mukaan.
Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä
käyttö ja suojelu
Konecranesilla on käytössä käytännöt vedenkäytön
hallintaan, kuten ISO 14001 -johtamisjärjestelmä, ja muita
sisäisiä prosesseja ja käytäntöjä. WWF:n Water Risk Filter
-työkalun avulla tehdyn tutkimuksen mukaan Konecranesilla
ei ole tuotantolaitoksia erittäin korkean vesistressin alueilla.
Vain kaksi korkean riskin alueilla sijaitsevista Konecranesin
tuotantolaitoksista käyttää vettä tuotantoprosesseissaan.
Esimerkiksi Jejurin tuotantolaitoksessa Intiassa on käytössä
vastatoimenpiteitä, kuten tuotantoprosessissa käytetyn
veden suljettu kierto sekä jätevedenpuhdistamo.
Kiertotalouteen siirtyminen
(ilmastonmuutoksen hillinnän osalta)
Konecranesin sitoutuminen kiertotalouteen on integroitu
yhtiön liiketoimintaprosesseihin: hankintaan, tuotekehityk-
seen ja tuotantoon. Konecranes on ottanut käyttöön Design
for Environment -konseptin, ja yhtiön toimittajan toiminta-
periaatteet sisältävät jätehuoltoa koskevia vaatimuksia sekä
luettelon rajoitetuista aineista. Omissa toiminnoissaan yhtiö
on ottanut käyttöön jätehuoltoa ja resurssinhallintaa kos-
kevan maailmanlaajuisen ympäristöstandardin.
Pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
Tämän ympäristötavoitteen kriteerit edellyttävät, että siihen
liittyvä liiketoiminta ei johda EU:n kemikaaleja koskevissa
asetuksissa ja direktiiveissä lueteltujen kemikaalien
tuotantoon, markkinoille tuontiin tai käyttöön. Konecranes
on todennut, että sen tuotteisiin kuuluu kaupallisia
komponentteja, jotka sisältävät vähäisessä määrin erityistä
huolta aiheuttavia aineita, kuten lyijyä. Konecranes noudattaa
REACH-asetusta. Yhtiön prosesseilla varmistetaan, että
tällaisten aineiden käyttö minimoidaan ja että komponentit
korvataan, jos niitä on kaupallisesti saatavilla. Konecranes
varmistaa myös, että sellaisten aineiden käyttö, joiden
pitoisuudet ovat yli 0,1 painoprosenttia ja joilla on samoja
ominaisuuksia kuin erityistä huolta aiheuttavilla aineilla
mutta niitä ei ole luokiteltu sellaisiksi, minimoidaan tai
ne korvataan mahdollisuuksien mukaan vaihtoehtoisilla
aineilla. Konecranesin tuotteita käsitellään ja käytetään
teollisuuslaitoksissa ja/tai niitä käsittelevät ja käyttävät
ammattikäyttäjät. Tuotteissa olevat aineet sisällytetään
esineisiin, eikä niiden ole tarkoitus päästä ilmaan.
Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja
ennallistaminen
Konecranes on tehnyt analyysin tunnistaakseen tuotan-
tolaitoksia, jotka sijaitsevat luonnon monimuotoisuuden
kannalta herkillä alueilla, kuten Unescon maailmanperintö-
kohteissa, Ramsar-kohteissa tai Unescon biosfäärialueilla.
Analyysin perusteella Konecranesilla ei ole tuotantolaitoksia
näillä alueilla. Yhtiön Thaimaan tuotantolaitos on kuitenkin
alueella, jota pidetään luonnon monimuotoisuuden kannalta
keskeisenä alueena. Suurimpia uhkia alueen biologiselle
monimuotoisuudelle ovat maatalous, kaupunkien laajentu-
minen, infrastruktuuri ja teollisuuden kehitys sekä pilaantu-
minen. Tuotantolaitos on vakiintuneella teollisuusalueella.
Konecranes pyrkii varmistamaan, että sillä on käytössään
tehokas ympäristöjärjestelmä, joka sisältää saastumisen
hallinnan ja jätehuoltokäytännöt ja kaikki muut tarvittavat
varotoimenpiteet.
Vähimmäistason suojatoimet
Konecranes on arvioinut luokitusjärjestelmän vähimmäistason
suojatoimien noudattamistaan. Arvioinnin perusteella yhtiöllä
on riittävät vähimmäistason suojatoimet. Konecranes on
sitoutunut YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin
periaatteisiin sekä OECD:n monikansallisia yrityksiä koskeviin
toimintaohjeisiin. Yhtiöllä on dokumentoitu arviointi due
diligence -kriteereistä. Konecranesin globaalit politiikat,
kuten eettiset toimintaperiaatteet, ihmisoikeuksia koskevat
toimintaperiaatteet, toimittajan toimintaperiaatteet ja
79
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
muut standardit, asettavat vähimmäisvaatimukset yhtiön
työntekijöiden, johdon ja liikekumppaneiden toiminnalle.
Lisäksi Konecranesilla on käytössä prosesseja, joiden avulla
voidaan havaita periaatteiden olennaiset rikkomukset tai
loukkaukset. Yhtiö on sitoutunut parantamaan käytäntöjään
vahvistamalla prosesseja ja arviointeja jatkuvasti.
Liikevaihto
Liikevaihto lasketaan vuoden 2024 tuloslaskelman liitetie-
dossa 5 raportoitujen myyntituottojen (IFRS 15) perusteella.
Vuonna 2024 liikevaihto oli 4 227 miljoonaa euroa (nimittäjä).
Liikevaihdon luokitusjärjestelmän mukaisuus ja luokitus-
järjestelmäkelpoisuus laskettiin tuote- ja ratkaisutasolla,
ja siinä otettiin huomioon vain myynti ulkoisille asiakkaille
konsernitasolla. Kriteerin 3.6 perusteella luokitusjärjestelmän
mukaisten tuotteiden osuus Konecranesin liikevaihdosta oli
892 miljoonaa euroa tai 21 prosenttia. Kriteerin 5.1 perusteella
luokitusjärjestelmän mukaisen myynnin osuus Konecranesin
liikevaihdosta oli 1 099 miljoonaa euroa tai 26 prosenttia.
Myyntimix vaikuttaa liikevaihdon muutoksiin. Kriteerin 5.2
perusteella luokitusjärjestelmäkelpoisten kunnossapidon
ratkaisujen osuus Konecranesin liikevaihdosta on 574 mil-
joonaa euroa tai 14 prosenttia.
Pääomamenot ja toimintamenot
Pääomamenot ja luokitusjärjestelmäasetuksessa erityisesti
määritetyt toimintamenoluokat raportoidaan konsernita-
solla. Ne tukevat siirtymistä vähähiiliseen talouteen ja kierto-
talouteen sekä omille toiminnoille ja arvoketjulle asetettujen
tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden saavuttamista.
Luokitusjärjestelmäraportoinnissa pääomamenot sisältävät
aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden lisäykset pääoma-
menoihin kattaen liiketoimintojen yhdistämisestä johtuvat
lisäykset. Pääomamenot olivat vuonna 2024 kokonaisuu-
dessaan 199 miljoonaa euroa (2023: 129 miljoonaa) (katso
tilinpäätöksen liitetiedot 14 ja 15). Konecranes sisällyttää
luokitusjärjestelmän toimen 3.6 mukaisiin pääomamenoihin
yli 50 000 euron investoinnit, jotka liittyvät luokitusjärjes-
telmän mukaisten laitteiden valmistukseen. Luokitusjärjes-
telmän mukaisissa pääomamenoissa toimelle 5.1 Konecranes
raportoi lisäksi pääomamenot ajoneuvoista, joita on käytetty
huoltotoiminnassa, kuten asiakkaiden omaisuuden kun-
nossapidossa ja modernisoinnissa. Luokitusjärjestelmän
mukaiset pääomamenot olivat kokonaisuudessaan 26 mil-
joonaa euroa tai 13 prosenttia kaikista pääomamenoista.
Luokitusjärjestelmäraportoinnissa toimintamenot olivat
kokonaisuudessaan 91 miljoonaa euroa (2023: 80 miljoonaa).
Kokonaistoimintamenot sisältävät suorat pääomittamat-
tomat kustannukset, jotka liittyvät rakennusten remontoin-
titoimenpiteisiin, ja kunnossapito- ja korjausmenot, jotka
liittyvät omaisuuserien ja laitteiden huoltoon, T&K-menot
ja lyhytaikaiset vuokrat. Näistä Konecranes luokittelee luo-
kitusjärjestelmän mukaisia laitteita valmistavien laitosten
kunnossapito- ja korjauskustannukset toimen 3.6 luokitusjär-
jestelmän mukaisiksi toimintamenoiksi. Näistä kustannuksista
aiheutuvat menot lasketaan sen mukaan, mikä on luokitusjär-
jestelmän mukaisen myynnin tai tuotantoarvon osuus koko-
naismyynnistä tai -tuotantoarvosta. Lisäksi huoltoon liittyvien
toimien kunnossapito- ja korjauskustannukset kuuluvat
toimen 5.1 luokitusjärjestelmän mukaisiin toimintamenoihin.
Teknisen arviointikriteerin 5.2 perusteella luokitusjärjestel-
mäkelpoiset toimintamenot viittaavat varaosatoimintojen
toimipaikkojen kunnossapito- ja korjauskustannuksiin.
Luokitusjärjestelmän mukaiset toimintamenot olivat 14
miljoonaa euroa tai 15 prosenttia kaikista toimintamenoista.
Varaosiin liittyvän korjauksen ja kunnossapidon
luokitusjärjestelmäkelpoiset toimintamenot olivat 1 miljoonaa
euroa tai 1 prosenttia kaikista toimintamenoista.
Luokitusjärjestelmän mukaiset pääoma- ja käyttömenot
nousivat pääasiassa siksi, että toimintoon 5.1 liittyvät varat ja
prosessit ovat luokitusjärjestelmän mukaisia.
80
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Taulukko 1. Liikevaihto
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuotta 2024 koskevat tiedot
Taloudelliset toiminnat Koodi(t)
Liike-
vaihto
Osuus liike-
vaihdosta
vuonna
2024
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeu-
tuminen Vesi
Ympäristön
pilaan-
tuminen
Kierto-
talous
Biologinen
moni-
muotoisuus
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeu-
tuminen Vesi
Ympäristön
pilaan-
tuminen
Kierto-
talous
Biologinen
moni-
muotoisuus
Vähimmäis-
tason
suoja toimet
Luokitus-
järjestelmän
mukainen tai
luokitusjär-
jestelmäkel-
poinen osuus
liikevaihdosta
vuonna 2023
Luokka
mahdol-
listava
toiminta
Luokka
siirtymä-
toiminta
MEUR % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät
(luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus CCM 3.6 892 21 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K 19 % M
Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus CE 5.1 1 099 26 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K 27 %
Ympäristön kannalta kestävistä
(luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)
1 991 47 % 21 % 0 % 0 % 0 % 26 % 0 % K K K K K K K 46 %
Josta mahdollistavat toiminnat 892 21 % 21 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K 19 % M
Josta siirtymätoiminnat 0 0 % 0 % K K K K K K 0 % T
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei
ympäristön kannalta kestävät (muut kuin
luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
S; E/S S; E/S S; E/S S; E/S S; E/S S; E/S
Varaosat CE 5.2 5 74 14 % E/S E/S E/S E/S S E/S 12 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei
ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin
luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista
saatu liikevaihto) (A.2)
574 14 % 0 % 0 % 0 % 0 % 14 % 0 % 12 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista
saatu liikevaihto (A.1 + A.2)
2 565 61 % 21 % 0 % 0 % 0 % 40 % 0 % 58 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET
TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista
saatu liikevaihto
1 662 39 %
YHTEENSÄ 4 227 100 %
Merkittävän edistämisen kriteerit
Tilikausi 2024
2024
”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit
81
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Taulukko 2. Pääomamenot
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden 2024 tiedot
Taloudelliset toiminnat Koodi(t)
Pääoma-
menot
Osuus
pääoma-
menoista
vuonna
2024
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeu-
tuminen Vesi
Ympäristön
pilaan-
tuminen
Kierto-
talous
Biologinen
moni-
muotoisuus
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeu-
tuminen Vesi
Ympäristön
pilaan-
tuminen
Kierto-
talous
Biologinen
moni-
muotoisuus
Vähimmäis-
tason
suoja toimet
Luokitus-
järjestelmän
mukaisten tai
luokitusjär-
jestelmäkel-
poisten osuus
pääoma-
menoista
vuonna 2023
Luokka
mahdol-
listava
toiminta
Luokka
siirtymä-
toiminta
MEUR % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät
(luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus CCM 3.6 3 2 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K 3 % M
Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus CE 5.1 22 11 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K 16 %
Ympäristön kannalta kestävien
(luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen
pääomamenot (A.1)
26 13 % 2 % 0 % 0 % 0 % 11 % 0 % K K K K K K K 20 %
Josta mahdollistavat toiminnat 3 2 % 2 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K 3 % M
Josta siirtymätoiminnat 0 0 % 0 % K K K K K K 0 % T
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei
ympäristön kannalta kestävät (muut kuin
luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
S; E/S S; E/S S; E/S S; E/S S; E/S S; E/S
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei
ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin
luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen
pääomamenot (A.2)
0 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
pääomamenot (A.1 + A.2)
26 13 % 2 % 0 % 0 % 0 % 11 % 0 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET
TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
pääomamenot
173 87 %
YHTEENSÄ 199 100 %
Merkittävän edistämisen kriteerit
Tilikausi 2024
2024
”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit
82
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Taulukko 3. Toimintamenot
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista – vuoden 2024 tiedot
Taloudelliset toiminnat Koodi(t)
Toiminta-
menot
Osuus
toiminta-
menoista
vuonna
2024
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeu-
tuminen Vesi
Ympäristön
pilaan-
tuminen
Kierto-
talous
Biologinen
moni-
muotoisuus
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Ilmaston-
muutokseen
sopeu-
tuminen Vesi
Ympäristön
pilaan-
tuminen
Kierto-
talous
Biologinen
moni-
muotoisuus
Vähimmäis-
tason
suoja toimet
Luokitus-
järjestelmän
mukaisten tai
luokitusjär-
jestelmäkel-
poisten osuus
toiminta-
menoista
vuonna 2023
Luokka
mahdol-
listava
toiminta
Luokka
siirtymä-
toiminta
MEUR % K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K; E; E/S K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät
(luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus CCM 3.6 11 12 % K E/S E/S E/S E/S E/S K K K K K K 12 % M
Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus CE 5.1 3 3 % E/S E/S E/S E/S K E/S K K K K K K 2 %
Ympäristön kannalta kestävien
(luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen
toimintamenot (A.1)
14 15 % 12 % 0 % 0 % 0 % 3 % 0 % K K K K K K K 15 %
Josta mahdollistavat toiminnat 11 12 % 12 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % K K K K K K 12 % M
Josta siirtymätoiminnat 0 0 % 0 % K K K K K K 0 % T
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei
ympäristön kannalta kestävät (muut kuin
luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
S; E/S S; E/S S; E/S S; E/S S; E/S S; E/S
Varaosien myynti CE 5.2 1 1 % E/S E/S E/S E/S S E/S
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei
ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin
luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen
toimintamenot (A.2)
1 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 1 % 0 % 1 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
toimintamenot (A.1 + A.2)
15 17 % 12 % 0 % 0 % 0 % 5 % 0 % 1 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET
TOIMINNAT
16 %
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
toimintamenot
75 83 %
YHTEENSÄ 91 100 %
Merkittävän edistämisen kriteerit
Tilikausi 2024
2024
”Ei merkittävää haittaa” -kriteerit
83
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
E1 Ilmastonmuutos
E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma
Konecranesin ilmastonmuutoksen hillintää koskevaa
siirtymäsuunnitelmaa tuetaan tieteeseen perustuvilla
lyhyen aikavälin tavoitteilla, jotka ovat yhdenmukaisia 1,5
asteen tavoitteen kanssa ja jotka Science Based Targets
-aloite (SBTi) on hyväksynyt. Vuonna 2024 Konecranes
myös sitoutui asettamaan yhtiön laajuiset pitkän aikavälin
päästövähennystavoitteet tieteeseen perustuvan
nettonollatavoitteen ja SBTi:n ohjeistuksen mukaisesti.
Konecranes on sitoutunut ilmastonmuutoksen hillintään ja
on laatinut sitä varten siirtymäsuunnitelman. Yhtiö on myös
sitoutunut tukemaan asiakkaitaan hiilen vähentämisessä
niiden toiminnoissa.
Konecranesin ilmastovaikutuksesta 99 prosenttia tulee
arvoketjusta, jossa myytyjen tuotteiden käytön osuus on
suurin. Sen jälkeen tulee tavaroiden ja palvelujen ostot, joista
teräkseen liittyvien ostojen osuus on suurin. Lyhyellä aikavä-
lillä Konecranes pyrkii vuoteen 2030 mennessä vähentämään
absoluuttisia scope 1- ja scope 2 -kasvihuonekaasupääs-
töjä 50 prosenttia ja scope 3 -päästöjä myytyjen tuotteiden
käytön ja teräsraaka-aineeseen liittyvien päästöjen osalta
50 prosenttia vuoden 2019 lähtötasosta. Scope 3 -tavoite
kattoi vuoden 2019 päästölaskelmassa yli 70 prosenttia
arvoketjun päästöistä. Yhtiö on sen jälkeen saanut paljon
aikaan ja saavuttanut scope 1- ja scope 2 -päästöjen tietee-
seen perustuvan päästövähennystavoitteen. Uusi lisätavoite
asetettiin vuonna 2022: Konecranes pyrkii saamaan omista
toiminnoista hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä. Tätä
tavoitetta SBTi ei ole vahvistanut. Konecranes sitoutui äsket-
täin lisäksi asettamaan pitkän aikavälin nettonollavähennys-
tavoitteet Science Based Targets -aloitteen nettonollatason
mukaisesti. Nämä pitkän aikavälin tieteeseen perustuvat
tavoitteet asetetaan seuraavien 1–2 vuoden aikana.
Konecranesin siirtymäsuunnitelmassa keskitytään viiteen
tekijään, jotka ohjaavat yhtiön omia päätöksiä tai tuovat esiin
markkinoilla odotetun muutoksen.
1) Sähköistetty tarjooma ja asiakkaiden toimialojen
sähköistyminen. Konecranes on sitoutunut siihen, että
vuoteen 2026 mennessä sillä on tarjota täysin sähköiset
vaihtoehdot koko sen tuotevalikoimasta. Tämä tavoite
koskee Satamaratkaisuja, koska Kunnossapito ja
Teollisuuslaitteet liiketoiminta-alueen tarjooma on jo täysin
sähköistetty. Satamien ja terminaalien eli Satamaratkaisujen
asiakkaiden toimialojen sähköistymisen kehitys on kuitenkin
edellytys sille, että Konecranes pystyy saavuttamaan
ilmastotavoitteensa ja scope 3 -päästöjä koskevat
tavoitteensa. Konecranesin siirtymäsuunnitelman keskeisen
oletuksen mukaan asiakkaat tulevat suosimaan täysin
sähköistettyjä satamalaitteita. Koska dieselkäyttöisten
laitteiden myynti on suurin päästölähde, suunnitelmassa
luotetaan vankasti sähköistymisen tuomiin muutokseen.
Sääntely-ympäristön odotetaan tukevan tätä muutosta.
2) Terästeollisuuden vähähiilistyminen. Terästeollisuuden
odotetaan irtautuvan hiilestä, ja lainsäädäntö kannustaa
vihreään muutokseen erityisesti Euroopassa. Teräksenval-
mistajien kanssa on tehtävä yhteistyötä, jotta Konecranesin
arvoketjun teräkseen liittyviä päästöjä voidaan vähentää
nykyinen teräksentuotantoprosessin ollessa hiili-intensii-
vistä. Konecranes haluaa haastaa toimittajansa siirtymään
vähäpäästöiseen teräksentuotantoon.
3) Energiamarkkinoiden vähähiilistyminen. Energiamark-
kinoita koskevien raporttien mukaan uusiutuvan energian
osuus kasvaa entisestään, mikä tukee päästövähennyksiä
koko arvoketjussa.
4) Materiaalinkäsittelyn optimointi. Konecranes optimoi
materiaalinkäsittelyä tarjoamalla ja kehittämällä entisestään
automaatio- ja digitaaliratkaisuja. Ilmaston kannalta
tämä auttaa parantamaan asiakkaiden toimintojen
tehokkuutta vähentämällä energiankulutusta ja päästöjä.
Tuotekehityksessä jatkuvaa parannusta varmistetaan
ottamalla tuotekehityshankkeissa käyttöön Design for
Environment -konsepti, jonka tarkoituksena on parantaa
tuotteen ympäristötehokkuutta.
5) Hiilineutraalit omat toiminnot. Konecranes jatkaa inves-
tointeja omien valmistusprosessiensa energiatehokkuuteen.
Ajoneuvokannassa keskitytään sähköistämiseen sekä tehok-
kaaseen työsuunnitteluun. Yhtiö pyrkii myös lisäämään uusiu-
tuvan energian osuutta omassa energiankulutuksessaan.
Tavoitteena on saada aikaan mahdollisimman merkittäviä
päästövähennyksiä, jotta jäljelle jäävien väistämättömien
päästöjen päästöhyvitykset voidaan minimoida.
Konecranesin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoit-
teet ovat ilmaston lämpenemisen rajoittamista alle 1,5 asteen
koskevan Pariisin sopimuksen tavoitteen mukaisia. SBTi vah-
visti ne vuonna 2022.
Määritetyt hiilen vähentämisen keinot ja suunnitellut
keskeiset toimet, muun muassa muutokset tuote- ja
palveluvalikoimaan ja uusien teknologioiden käyttöönotto
Konecranesin omissa toiminnoissa tai arvoketjun alku- ja/tai
loppupäässä, selitetään kohdassa E1-4 Ilmastonmuutoksen
hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet.
Konecranesin investoinnit ja rahoitus, joilla tuetaan siirty-
mäsuunnitelman täytäntöönpanoa luokitusjärjestelmän
mukaisten pääomamenojen ja toimintamenojen keskeisten
tulosindikaattorien osalta:
Luokitusjärjestelmän mukaiset pääomamenot: Konecranes
on investoinut ilmastonmuutoksen hillintätoimiin. EU:n
luokitusjärjestelmäasetuksen 2020/852 kriteerien
mukaisesti Konecranes investoi 3 miljoonaa euroa
valmistustoimintoihin, jotka lukeutuvat luokitusjärjestelmän
mukaisiin toimintoihin ilmastonmuutoksen hillinnän
tavoitteessa. Tähän kuuluvat esimerkiksi uusien koneiden
84
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
hankinta, joita tarvitaan luokitusjärjestelmän mukaisten
tuotteiden valmistukseen.
Luokitusjärjestelmän mukaiset toimintamenot: Konecranesin
kunnossapito- ja korjauskustannukset olivat 11 miljoonaa
euroa, ja niillä tuetaan yhtiön luokitusjärjestelmän mukaisten
laitteiden valmistusta ilmastonmuutoksen hillinnän
tavoitteessa.
Euroopan unionin taksonomian mukaisten pääomamenojen
(CapEx), toimintamenojen (OpEx) ja liikevaihdon osuuksien
odotetaan kasvavan keskipitkällä aikavälillä. Konecranes
keskittyy muuttamaan tuoteportfoliotaan vähähiiliseen tar-
joamaan, mikä parantaa liikevaihdon mukaisuutta toiminnan
3.6 kanssa ilmastonmuutoksen hillitsemisen ympäristötavoit-
teen alla. Lisäksi yritys pyrkii kasvattamaan palveluliiketoimin-
taansa, mikä mahdollistaa kasvua taloudellisen toiminnan 5.1
mukaan kiertotaloustavoitteen alla.
EU:n luokitusjärjestelmän keskeisistä tulosmittareista
on lisätietoa asiaankuuluvissa EU:n luokitusjärjestelmää
koskevissa tiedoissa.
Mahdolliset kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumat
johtuvat dieselkäyttöisten laitteiden käytöstä Konecranesin
asiakkailla. Jos asiakkaiden toimialoilla ei nopeuteta
ilmastotoimia eikä suosita sähköistämistä, dieselkäyttöisten
laitteiden käytön jatkuminen voi haitata huomattavasti sekä
niiden ilmastoa koskevia muutostoimia että Konecranesin
kykyä täyttää omat päästövähennystavoitteensa.
Konecranesia ei ole suljettu EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten
vertailuarvojen ulkopuolelle.
Strategian yhdenmukaistamista ja taloudellista suunnittelua
varten ilmastotavoitteisiin liittyvät näkökohdat sisällytetään
tärkeimpiin strategisiin prosesseihin, myös lyhyen aikavälin
vuosittaiseen ja pitkän aikavälin suunnitteluun, ylimmän
johdon kannustimiin sekä yritysriskien hallintaprosesseihin.
Ilmastoon liittyvät vaatimukset sisällytetään Konecranesin
asiaankuuluviin toimintaperiaatteisiin, prosesseihin
ja vaatimuksiin. Esimerkiksi investointeja koskevat
toimintaperiaatteet ohjeistavat ottamaan huomioon uusien
investointien energiatehokkuusnäkökulman.
Konecranesin hallitus ja Konecranesin johtoryhmä ovat
hyväksyneet siirtymäsuunnitelman.
Siirtymäsuunnitelman täytäntöönpano on edennyt
suunnitellusti. Konecranesin ilmastovaikutus vuonna 2024
oli yhteensä 5 274 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia.
Kokonaispäästöt ovat vähentyneet noin 8 prosenttia
vuodesta 2019.
Konecranes saavutti vuonna 2022 tieteeseen perustuvan
tavoitteen omien toimintojen päästöjen (scope 1 ja scope 2)
vähenemisestä 50 prosenttia vuodesta 2019. Tärkein tekijä
oli siirtyminen uusiutuvaan sähköön tehtailla. Vuonna 2024
omien toimintojen päästöt pienenivät edelleen 8 prosenttia
verrattuna vuoteen 2023 ja 56 prosenttia perusvuodesta 2019.
Tieteeseen perustuvan tavoitteen rajaukseen kuuluvat
Konecranesin scope 3 -päästöt, jotka rajoittuivat myytyjen
tuotteiden käyttöön ja teräsraaka-aineen ostoihin, lisääntyivät
edelliseen vuoteen verrattuna yhden prosentin pääasiassa
siksi, että Satamaratkaisut-liiketoimintasegmentin myynnin
määrä kasvoi, mikä lisäsi myytyjen tuotteiden käyttöön liittyviä
päästöjä. Kokonaisuudessaan Scope 3 -päästöt olivat 12 pro-
senttia matalammalla tasolla perusvuoteen 2019 verrattuna.
Olennaiset ilmastoon liittyvät
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
Ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset ulottuvat
pitkälle tulevaisuuteen. Konecranes on arvioinut
ilmastonmuutoksen molempia näkökohtia: miten
ilmastonmuutos vaikuttaa Konecranesiin ja miten yhtiö
vaikuttaa ilmastonmuutokseen.
Teknologian kehitys on tunnistettu yhdeksi Konecranesin
suurimmista siirtymävaiheen riskeistä ja mahdollisuuksista.
Konecranes voi menettää markkinaosuuksia skenaariossa,
jossa sen tuotetarjooma ei ole asiakkaiden kannalta hou-
kutteleva eikä auta asiakkaita saavuttamaan ympäristöta-
voitteitaan. Olennaisimmat ilmastomahdollisuudet liittyvät
Konecranesin tarjoomaan, joka mahdollistaa asiakkaiden
toimintojen vähähiilistymisen laitteilla ja ratkaisuilla, jotka
vähentävät päästöjä ja edistävät sähköistymistä. Siirtyminen
vähähiiliseen yhteiskuntaan on nopeampaa ilmastoske-
naarioissa, joissa ilmaston lämpeneminen on alle 2 astetta.
Näissä skenaarioissa Konecranes on tunnistanut myynnin
kasvumahdollisuuksia nykyisen ja tulevan eko-optimoidun
tarjooman perusteella.
Paine teknologiseen kehitykseen hiili-intensiivisillä aloilla voi
myös lisätä markkinariskiä, joka liittyy kehityskustannuksiin
sekä teknologian tai keskeisten komponenttien saatavuu-
teen. Esimerkiksi laajalle levinnyt sähköistämissuuntaus voi
aiheuttaa pidemmällä aikavälillä riskejä akkujen saatavuu-
desta.
Uudet säännökset voivat luoda yhtiölle kohtuullisen
ilmastoon liittyvän riskin, koska ne voivat johtaa energia-
ja materiaalikustannusten kasvuun esimerkiksi hiili-
intensiivisten raaka-aineiden verotuksen lisääntymisen
vuoksi.
Merkittävimpiä fyysisiä riskejä ovat tulvat ja kovat myrskyt,
jotka voivat vahingoittaa Konecranesin tuotantolaitoksia
tai asiakkaiden toimipaikkoja ja aiheuttaa liiketoiminnan
keskeytyksiä sekä viivästyksiä tuotannossa ja kuljetuksissa.
Konecranes on tehnyt useita luontoriskien arviointeja
yhteistyössä vakuutusyhtiön kanssa, jotta yhtiö saa
käsityksen riskien todennäköisyydestä ja aikataulusta
85
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
sekä olemassa olevista riskeistä. Nämä tiedot otetaan
tarvittaessa huomioon liiketoiminnan jatkuvuuden
suunnittelussa.
Strategian ja liiketoimintamallin resilienssi suhteessa
ilmastonmuutokseen
Konecranesin liiketoiminta-alueet ja tuoteryhmät on otettu
huomioon ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien
resilienssianalyysissa. Ilmastoon liittyvien fyysisten riskien
analyyseissa on keskitytty omiin toimintoihin Yhdysvalloissa,
Suomessa, Saksassa, Ukrainassa ja Kiinassa. Maavalinnan
katsotaan edustavan organisaation laajuista näkemystä.
Fyysisiä ilmastoriskejä koskeva tausta-arviointi tehtiin vuonna
2019 ulkopuolisen ilmastokonsultin tukemana.
Sekä fyysisiä että siirtymäriskejä ja -mahdollisuuksia arvioitiin
uudelleen vuonna 2022, jolloin myös tehtiin pieniä päivityksiä
ilmastoskenaarioihin. Tuloksia arvioitiin vuonna 2024
osana vuotuista yritysriskien hallintaprosessia, eikä suuria
muutoksia havaittu. Arvioinnit on tehty lyhyelle, keskipitkälle
ja pitkälle aikavälille (0–10 vuotta), mutta ilmastoon liittyviä
riskejä ja mahdollisuuksia varten on katsottu myös pidempää
aikahorisonttia vuoteen 2050 asti. Aikahorisontit on myös
yhdenmukaistettu Konecranesin kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteiden kanssa.
Konecranes on keskittynyt ilmastoon liittyvien riskien ja
mahdollisuuksien arvioinnissa kahteen skenaarioon: halli-
tustenvälisen ilmastopaneelin (IPCC) globaaleihin SSP5-
8.5- ja SSP5-2.6-viiteskenaarioihin. SSP5-8.5-skenaariossa,
jossa päästöt ovat suurimmat, ilmastonmuutoksen fyysiset
vaikutukset ovat vakavimpia. Tässä skenaariossa kasvihuo-
nekaasupäästöjen pitoisuus jatkaisi kasvamistaan koko
vuosisadan, minkä seurauksena maapallon keskimääräinen
lämpötila nousisi yli 4 astetta. SSP5-2.6-skenaariossa hillintä
on voimakkaampaa ja vaikutukset vähemmän vakavia. Sään-
telytoimenpiteet ja investoinnit vähähiiliseen energiaan ja
teknologiaan pitäisivät globaalit päästöt vähäisinä ja lämpö-
tilan nousun alle 2 asteessa.
Konecranesin liiketoiminnalle voi aiheutua riskejä molem-
missa skenaarioissa, kun taas mahdollisuudet lisätä hybridi-
ja sähkölaitteiden myyntiä teknologiseen kehitykseen
tehtävien investointien ansiosta ovat suurempia voimakkaan
hillinnän skenaariossa. Suurten päästöjen skenaariossa, jossa
jatketaan tavalliseen tapaan, ilmastonmuutoksesta johtuvat
fyysiset vaikutukset ja riskit ovat vakavampia.
Resilienssi ilmastosiirtymän suhteen
Konecranesin teknologista kehitystä koskeva resilienssi
on hyvällä tasolla, koska yhtiön tarjooma on laaja ja
investoinneissa jatkuvasti keskitytään kehitykseen.
Markkinoilta saadut merkit, lainsäädännön kehitys, toimi-
alojen tekemät vapaaehtoiset sopimukset ja asiakaspa-
laute osoittavat kaikki, että vähäpäästöisten tuotteiden ja
palvelujen kysyntä jatkaa kasvua. Vähäpäästöisen tarjooman
kasvava kysyntä on mahdollisuus – erityisesti satama- ja
terminaalialoilla, joilla laitteita käytetään edelleen paljon
dieselillä. Konecranesin kunnossapitoliiketoiminta parantaa
huomattavasti yhtiön resilienssiä, koska sen tarjooma on
kattava peruskunnossapidosta modernisointeihin ja nos-
turipäivityksiin. Siirtymisen vähähiiliseen yhteiskuntaan olisi
oltava nopeampaa voimakkaan hillinnän skenaariossa, jossa
ilmaston lämpeneminen on alle 2 astetta. Tässä skenaa-
riossa myös mahdollisuudet lisätä myyntiä Konecranesin
nykyisessä ja tulevassa eko-optimoidussa tarjoomassa ovat
selkeimmät.
Markkinariskit katsotaan kohtuullisiksi. Ne voivat johtua
esimerkiksi siitä, että tuotantokustannukset voivat kasvaa,
koska tuotantopanosten (energian, raaka-aineiden jne.)
hinnat muuttuvat. Näiden markkinariskien ei kuitenkaan
katsota koskevan vain Konecranesia, vaan ne ovat
laajempia markkinariskejä. Resurssitarpeiden minimoinnissa
Konecranes ottaa huomioon energiatehokkuutta
parantavat ja jätteen minimoivat tuotantomenetelmät. Yhtiö
jatkaa myös Lean-tuotannon käyttöönottoa Konecranes
Way -ohjelmalla.
Uudet säännökset voivat lisätä energia- ja materiaalikustan-
nuksia esimerkiksi hiili-intensiivisten raaka-aineiden vero-
tuksen lisääntymisen tai kestävämpien materiaalien kysynnän
kasvun vuoksi. Mahdolliset kululisäykset otetaan myös huo-
mioon tuotteiden hinnoitteluvaiheessa. Konecranes seuraa
tarkasti sääntelyn kehittymistä. Yhtiö soveltaa älykkään suun-
nittelun periaatteita resurssitehokkuuden maksimoimiseksi ja
investoi energiatehokkuuteen.
Konecranes on asettanut kunnianhimoisen ilmastotavoitteen
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä arvoketjussa.
Tavoitteen onnistumisen edellytyksenä on asiakkaiden ja
toimittajien sitoutuminen hiilestä irtautumiseen.
Resilienssi fyysisen ilmastonmuutoksen suhteen
Mahdolliset fyysiset riskit liittyvät pääasiassa kuljetukseen
tai tuotantopaikkoihin. Äärimmäisten sääilmiöiden lisäänty-
minen voi vaikuttaa erityisesti nosturien asentamiseen ja toi-
mittamiseen urakkapaikoille. Rankkasateet, myrskyt tai tulvat
aiheuttaisivat riskejä vain muutamille yhtiön tuotantopaikoille.
Äärimmäiset sääolot saattavat myös vaikuttaa Konecranesin
tuotteiden ja varaosien toimituksiin. Konecranes hyödyntää
riskienhallinnassaan ilmastoriskien skenaarioanalyysista saa-
tuja tuloksia. Konecranesin valmistuspaikoilla on myös jat-
kuvuussuunnitelmat tulipalon kaltaisten epätodennäköisten
mutta suurivaikutteisten tapahtumien varalta. Jatkuvuussuun-
nitelmissa otetaan äärimmäiset säätapahtumat huomioon,
kun ne aiheuttavat sijaintipaikassa huomattavan riskin.
Äärimmäiset sääilmiöt, kuten tulvat ja hurrikaanit ja esimer-
kiksi lämpöaallot, voivat vaikuttaa myös työterveyteen ja
-turvallisuuteen sekä työvoiman tuottavuuteen. Se on otet-
tava huomioon eri paikkojen työterveyden ja -turvallisuuden
suunnittelussa.
Ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet otetaan tarvit-
taessa huomioon Konecranesin strategisessa, operatiivi-
sessa ja taloudellisessa suunnittelussa, myös investoinneissa
tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Ilmastoriskeillä voi olla
86
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
merkittävä vaikutus Konecranesin toimintoihin, mikä voi edel-
lyttää päätöksiä esimerkiksi tuottojen kirjaamisen (erityisesti
pitkäaikaisissa hankkeissa), välityspalkkioiden, saatavien
perinnän ja omaisuuden arvonalentumisen osalta. Ilmasto-
riskien ja -mahdollisuuksien vaikutusten kokonaisarviointi
lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä voi olla vaikeaa,
koska riskien ja mahdollisuuksien vaikutuksia voi olla vaikeaa
arvioida määrällisesti. Ilmastonmuutoksen vaikutukset esti-
maatteihin ja oletuksiin, joita käytetään tilinpäätösraportoin-
nissa, perustuvat johdon parhaisiin arvioihin ja tietämykseen
nykyisissä olosuhteissa.
E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään
ja siihen sopeutumiseen liittyvät
toimintaperiaatteet
Konecranesin ympäristöperiaatteissa määritetään yhtiön
sitoutuminen ympäristövaikutuksensa aktiiviseen hallintaan
ja minimoimiseen. Siinä käsitellään keskeisiä ympäristöön
liittyviä olennaisia aiheita, muun muassa päästöjen
vähentämistä, kiertotaloutta ja resurssitehokkuutta.
Konecranes sitoutuu saavuttamaan hiilineutraaliuden omissa
toiminnoissaan vuoteen 2030 mennessä, vähentämään
kasvihuonekaasupäästöjä, parantamaan energiatehokkuutta
ja siirtymään uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Konecranes lisää aktiivisesti työntekijöidensä ja liike-
kumppaneidensa ympäristötietoisuutta ja laatii selkeitä
ympäristövaatimuksia toimittajilleen ja alihankkijoilleen.
Ympäristöaloitteiden vaikuttavuutta seurataan ja arvioi-
daan jatkuvasti, jotta voidaan varmistaa sovellettavien lakien
noudattaminen, täyttää tai ylittää sääntelyvaatimukset ja
lieventää tehokkaasti ilmastoon liittyviä riskejä sekä tutkia
ilmastoon liittyviä mahdollisuuksia. Riskien ja mahdollisuuk-
sien tunnistamis- ja arviointiprosessista on lisätietoa yleisten
tietojen kohdassa Yleiset tiedot: Kuvaus olennaisten vaiku-
tusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointi-
prosessista.
Konecranesin ympäristöperiaatteissa vastuu ympäris-
töasioista ulotetaan koskemaan kaikkia Konecranesilla.
Ympäristöperiaatteet sisältävät myös sitoutumisen sidos-
ryhmäyhteistyöhön, jossa edistetään yhteistoimintaa ja eko-
systeemien rakentamista ja asetetaan ympäristövaatimuksia
toimittajille. Ympäristöperiaatteissa käsitellään kaikkia yhtiön
omia toimintoja ja asetetaan vaatimuksia tarjooman kehittä-
misestä sekä sitoumus tukea asiakkaita heidän omien vähä-
hiilisyystavoitteiden saavuttamisessa.
Konecranesin johtoryhmä on hyväksynyt ja toimitusjohtaja
allekirjoittanut edellä mainitut periaatteet. Asiaankuuluvat
liiketoiminta-alueet ja toiminnot panevat niitä täytäntöön.
Konecranesin ympäristöperiaatteiden täytäntöönpanosta
vastaava ylimmän tason henkilöstö raportoi suoraan
toimitusjohtajalle.
Konecranesin ympäristöperiaatteet sisältävät yhtiön
sitoutumisen Science Based Targets -aloitteessa (SBTi)
vahvistettuihin tieteeseen perustuviin lyhyen aikavälin
tavoitteisiin 1,5 asteen alittamisesta. Keskeisiä kolmannen
osapuolen standardeja tai aloitteita, joita Konecranes on
sitoutunut noudattamaan periaatteiden täytäntöönpanolla,
ovat Pariisin sopimus, ympäristöhallintajärjestelmän
ISO 14001 -standardi, Greenhouse Gas Protocol
-standardi ja SBTi:n tieteeseen perustuvat tavoitteet.
Periaatteissa viitataan myös paikallisiin ja kansainvälisiin
ympäristömääräyksiin. Ympäristöperiaatteet ovat julkisesti
saatavilla Konecranesin verkkosivustolla, ja ne annetaan
sidosryhmille pyynnöstä.
Periaatteissa käsitellään ilmastonmuutoksen hillintää
sisällyttämällä niihin sitoumus kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämisestä ja hiilineutraaliuden saavuttamisesta
Konecranesin omissa toiminnoissa vuoteen 2030
mennessä. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta
Konecranes on sisällyttänyt ilmastonmuutoksen hillinnän
ympäristöstrategiaansa ja ottanut käyttöön tehokkaita
riskienhallintakäytäntöjä, joilla puututaan mahdollisiin
ilmastoon liittyviin riskeihin ja haavoittuvuuksiin. Tällä
toimintatavalla pyritään edistämään yhtiön toimintojen ja
arvoketjun resilienssiä ilmastonmuutoksen vaikutusten
suhteen. Yksi ympäristöperiaatteiden keskeisiä tavoitteita
on energiatehokkuuden parantaminen. Konecranes on
sitoutunut parantamaan energiatehokkuutta kaikissa
toiminnoissaan. Lisäksi periaatteilla edistetään jo käynnissä
olevaa siirtymää uusiutuvien energialähteiden käyttöön
yhtiön toiminnoissa. Konecranes pyrkii aktiivisesti lisäämään
uusiutuvan energian osuutta energiankäytössään.
Ilmastoon liittyvien toimien lisäksi periaatteissa käsitellään
muita ympäristöaiheita, kuten jätteiden vähentämistä,
kiertotalouden edistämistä, pilaantumisen hallintaa ja
kierrätystason nostoa. Konecranes keskittyy myös lisäämään
työntekijöidensä ja kumppaniensa ympäristötietoisuutta,
asettamaan selkeitä ympäristövaatimuksia hankinnalle ja
laatimaan kestävyyskriteereitä toimittajille ja alihankkijoille.
E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja
resurssit
Raportointivuonna toteutetut ja suunnitellut
keskeiset toimet, odotetut tulokset ja
toimintaperiaatteiden päämäärien ja tavoitteiden
saavuttamisen edistäminen
Konecranes eteni vuoden aikana jokaisessa siirtymäsuunni-
telman keskeisessä tekijässä.
Sähköistetty tarjooma ja asiakkaiden toimialojen
sähköistyminen. Konecranes lanseerasi vuonna 2024
yhtiön toisen täysin sähköistetyn haarukkatrukin E-VER,
jossa on entistä suurempi kapasiteetti, ja Aasian markkinoille
suunnatun tyhjien konttien käsittelylaitteen E-ACE.
Lisäksi lanseerattiin Konecranes Noell -konttilukit, joissa
on modulaariset käyttövoimavaihtoehdot hybridille,
akuille ja vedylle. Näiden uusien tuotteiden lanseeraus ei
87
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
aiheuttanut olennaisia vaikutuksia päästövähennyksiin
vuonna 2024, mutta niiden odotetaan tukevan tulevia
vähennyksiä. Konecranesin Satamaratkaisujen laitteiden
niin sanottu ekoportfolio koostuu täysin sähköistetyistä
laitteista ja hybridilaitteista. Vuonna 2024 Satamaratkaisujen
ekoportfolion liikevaihdon osuus oli 66 prosenttia
laiteliiketoiminnan kokonaisliikevaihdosta. Konecranes on
sitoutunut saamaan täysin sähköistetyn tarjooman saataville
vuoden 2026 loppuun mennessä.
Terästeollisuuden vähähiilistyminen. Konecranes lisäsi
vuonna 2024 entisestään tietämystään teräsmarkkinoiden
vähähiilisyyttä koskevasta kehityksestä ja sen vaikutuk-
sesta yhtiön tuotteisiin. Valituille tuotteille tehtiin tuotteiden
elinkaariarviointeja, joissa arvioitiin vähempipäästöisen
teräksen käytöstä raaka-aineena aiheutuvaa ympäristövai-
kutusta. Konecranesilla on jo toimittajia, jotka toimittavat
sille vähäpäästöistä terästä eli terästä, jossa on korkea
raaka-aineiden kierrätysaste ja tuotannossa käytössä
uusiutuvaa energiaa. Konecranes tutki vuonna 2024 uusia
mahdollisuuksia ostaa vähäpäästöistä terästä. Vuonna
2025 yhtiö aikoo lisätä toimittajakohtaisen ympäristö-
datan käyttöä, jotta voidaan parantaa päästöjen mittaus-
tarkkuutta ja kyetään laskemaan vähäpäästöisen teräksen
ostoista saatavat päästövähennykset. Konecranes käy
teräsraaka-aineen toimittajien kanssa aktiivista vuoropu-
helua heidän osaamisestaan ilmastoon liittyvissä aiheissa ja
kyvystä tehdä päästölaskelmia. Konecranes haastaa toimit-
tajiaan siirtymään vähäpäästöiseen tuotantoon ja lisäämään
kierrätetyn teräksen osuutta tuotteissaan. Konecranes on
sitoutunut tukemaan muutosta lisäämällä vähäpäästöisen
teräksen käyttöä.
Energiamarkkinoiden vähähiilistyminen. Konecranes
odottaa, että hiilestä irtautuminen energiamarkkinoilla auttaa
vähentämään päästöjä koko arvoketjussa ja omissa toimin-
noissa. Kohtuuhintainen kestävä energia on edellytys ylei-
selle ilmastonmuutosta koskevalle siirtymälle. Konecranes
katsoo, että energiamarkkinoiden vähähiilistymisellä on
keskipitkällä aikavälillä vähäinen vaikutus arvoketjun päästö-
vähennystavoitteen saavuttamiseen.
Materiaalinkäsittelyn optimointi. Konecranes jatkoi vuonna
2024 Design for Environment -konseptin periaatteiden täy-
täntöönpanoa tuotesuunnittelu- ja -kehittämishankkeissa.
Konecranes tutki myös edelleen ympäristötietojen digita-
lisaatiota, esimerkiksi tuotesuunnitteluvaiheen päästöjen
näkyvyyden parantamiseksi. Näihin toimiin liittyviä pääs-
tövähennyksiä ei mitata hanketasolla, mutta niiden täytän-
töönpanon odotetaan edistävän päästövähennyksiä koko
Konecranesin arvoketjussa.
Hiilineutraalit omat toiminnot. Konecranes jatkoi vuonna
2024 uusiutuvan energian osuuden lisäämistä omissa toimin-
noissaan erityisesti siirtymällä kokonaan uusiutuvaan kauko-
lämpöön ja uusiutuviin polttoaineisiin (HVO100) Hyvinkäällä ja
korvaamalla öljylämmityksen maalämmöllä Ruotsin Markary-
dissä. Näiden toimien vuotuisen päästövähennysvaikutuksen
odotetaan olevan 890 hiilidioksidiekvivalenttitonnia. Lisäksi
Konecranes jatkoi ajoneuvokantansa sähköistämistä ja läm-
mityksen, ilmastoinnin ja eristyksen parantamista tuotantolai-
toksissa korvaamalla vanhoja koneita energiatehokkaammilla
ja vaihtamalla LED-valoihin. Konecranes on sitoutunut
parantamaan jatkuvasti omia energianhallintajärjestelmiään
ja ottamaan valmistusprosesseissa käyttöön vähähiilisiä
teknologioita. Tavoitteena on saavuttaa omissa toiminnoissa
hiilineutraalius vuoteen 2030 mennessä. Tulevina vuosina
Konecranes odottaa saavansa lisää päästövähennyksiä
erityisesti jatkamalla panostamista energiatehokkuuteen,
sähköistämällä ajoneuvoja ja kasvattamalla entisestään
uusiutuvan energian osuutta omissa toiminnoissaan.
Keskeisten toimien soveltamisala
Konecranesin hiilineutraaleihin omiin toimintoihin liittyvät
keskeiset toimet kattavat 100 prosenttia sen omista
toiminnoista. Arvoketjun keskeisissä toimissa keskitytään
vähentämään myytyjen tuotteiden käytöstä ja ostetusta
teräsraaka-aineesta johtuvia päästöjä. Molempia
toimenpiteitä sovelletaan globaalisti, ja ne koskevat
molempia liiketoiminta-alueita.
Toimintasuunnitelmaan kohdennetut taloudelliset ja
muut resurssit
Toimet, joilla pystytään vähentämään Konecranesin päästöjä
sen omissa toiminnoissa ja arvoketjussa, riippuvat resurs-
sien saatavuudesta ja niiden strategisesta kohdentamisesta.
Esimerkiksi hiilineutraaliuden saavuttaminen omissa toi-
minnoissa edellyttää taloudellisia panostuksia ja uusiutuvan
energian saatavuutta. Päästövähennykset arvoketjussa poh-
jautuvat tuotekehityksen resursseihin, osaavaan työvoimaan,
toimittajayhteistyöhön ja vähähiilisten materiaalien saatavuu-
teen sekä akkujen saatavuuteen. Ilmastoon liittyvät pääoma-
menot ja toimintamenot ovat osa Konecranesin toimintaa,
ja pyrimme kehittämään niiden konsolidoitua raportointia
tulevaisuudessa.
Konecranesin ympäristötoimia rahoittavat pääoma-
ja toimintamenot ovat osittain mukana yhtiön
luokitusjärjestelmän mukaisessa raportoinnissa. Lisätietoa
luokitusjärjestelmän mukaisesta raportoinnista on
luettavissa E1-1 IImastonmuutoksen hillintää koskevasta
siirtymäsuunnitelmasta.
E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
Konecranes on sitoutunut vähentämään vuoteen 2030 men-
nessä absoluuttisia scope 1- ja scope 2 -kasvihuonekaasu-
päästöjä 50 prosenttia ja absoluuttisia scope 3 -päästöjä
myytyjen tuotteiden käytön ja teräsraaka-aineen ostoihin
liittyvien päästöjen osalta 50 prosenttia vuoden 2019 lähtö-
tasosta.
Edellä mainittujen SBTi:n hyväksymien tieteeseen perustu-
vien tavoitteiden lisäksi Konecranes pyrkii saamaan omista
toiminnoistaan hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä.
88
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Tavoitteet mitataan hiilidioksidiekvivalenttitonneina. Nämä
ilmastoon liittyvät tavoitteet sisältyvät Konecranesin ympä-
ristöperiaatteisiin.
Tavoitteiden kattavuus on 100 prosenttia omien toimintojen
päästöistä (scope 1 ja scope 2) ja 73 prosenttia arvoketjun
kokonaispäästöistä (scope 3) perusvuoden 2019 perusteella.
Arvoketjun päästöihin kuuluvat päästöt myytyjen tuotteiden
käyttöä koskevasta luokasta ja teräsraaka-aineeseen liit-
tyvät päästöt ostettujen tavaroiden ja palvelujen luokasta.
Vuonna 2019 Konecranesin kasvihuonekaasupäästöt olivat
kokonaisuudessaan 5 753 300 hiilidioksidiekvivalenttitonnia.
Konecranesin kasvihuonekaasujen päästövähennystavoit-
teet ovat ilmaston lämpenemisen rajoittamista alle 1,5 asteen
koskevan Pariisin sopimuksen tavoitteen mukaisia, ja tavoit-
teen kriteerit on määritetty Science Based Targets -aloit-
teessa (SBTi). Yhtiö on ottanut sisäisiä sidosryhmiä mukaan
ilmastotavoitteiden asettamiseen.
Tavoitekaudella ei ole tehty merkittäviä muutoksia tietojen
keräämiseen, perustana oleviin mittausmenetelmiin
tai oletuksiin. Vuonna 2025 tavoitteena on parantaa
arvoketjun päästöjen tarkkuutta esimerkiksi lisäämällä
toimittajakohtaisten päästötietojen osuutta.
Tulokset suhteessa tavoitteisiin
Konecranes saavutti vuonna 2022 kahdeksan vuotta etu-
ajassa scope 1- ja scope 2 -päästöjä koskevan tieteeseen
perustuvan tavoitteen omien toimintojen päästöjen vähen-
tämisestä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä perusvuo-
desta 2019. Tärkein tekijä oli siirtyminen uusiutuvaan sähköön
tehtailla. Vuonna 2024 omien toimintojen päästöt pienenivät
edelleen 8 prosenttia verrattuna vuoteen 2023 ja 56 pro-
senttia perusvuodesta 2019.
Tieteeseen perustuvaan tavoitteeseen kuuluvat Konecra-
nesin scope 3 -päästöt, jotka rajoittuivat myytyjen tuotteiden
käyttöön ja teräsraaka-aineen ostoihin, lisääntyivät yhdellä
prosentilla edellisestä vuodesta pääasiassa siksi, että Sata-
maratkaisujen myynnin määrä kasvoi. Scope 3 -päästöt olivat
12 prosenttia alemmat verrattuna perusvuoteen 2019.
Konecranes lanseerasi vuonna 2024 tarjoomassaan uusia,
entistä kestävämpiä tuotteita. Näistä tuotelanseerauksista
on lisätietoa kohdassa E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvä toimet ja resurssit.
Konecranesin omien toimintojen päästöissä (scope 1 ja
scope 2) aikaansaatua edistystä ja tuloksia seurataan
kuukausittain ja scope 3 -päästöissä vähintään vuosittain.
Konecranes asetti tieteeseen perustuvat tavoitteensa
vuonna 2022. Tavoitteita tarkistetaan seuraavan 1–2
vuoden aikana osana nettonollatavoitteiden asettamista.
Tavoitteiden tarkistamisessa noudatetaan Science-Based
Targets -aloitteessa asetettuja kriteereitä. Kriteereihin
kuuluu esimerkiksi se, että tavoitteet tarkistetaan vähintään
viiden vuoden välein tai silloin, kun toimintaympäristössä on
tapahtunut merkittäviä muutoksia.
Ilmastonmuutoksen hillintä, myös päästövähennykset,
arvioidaan olennaiseksi aiheeksi Konecranesille. Yhtiön
kasvihuonekaasujen päästötavoitteet on asetettu, koska
halutaan lieventää riskejä ja etsiä mahdollisuuksia.
Konecranesin kasvihuonekaasuinventaario ja laskenta-
käytännöt ovat yhdenmukaisia GHG Protocol Corporate
Standard -ohjeistuksen kanssa. Operatiivisen määräysvallan
lähestymistapaa sovelletaan, ja Konecranes laskee 100 pro-
senttia päästöistä niistä toiminnoista, joissa sillä on valtuudet
vaikuttaa toimintaperiaatteisiin ja vähentää päästöjä. Scope
2 -päästöjen vähentämistavoite on asetettu markkinaperus-
teisella menetelmällä.
Jos perusarvoon tulee merkittäviä muutoksia rakenteellisten
muutosten tai muuttuneiden laskentamenetelmien vuoksi,
käynnistetään tavoitteen perusarvon uudelleenlaskentapro-
sessi, ja tavoitteen soveltamisalaa muutetaan tarvittaessa.
Konecranes arvioi järjestelmällisesti mahdollisia kasvihuone-
kaasuinventaarioon tarvittavia päivityksiä, jotta mahdolliset
muutokset sen omissa toiminnoissa tai arvoketjussa tulevat
huomioitua.
Pandemian kaltaiset ulkoiset tekijät eivät vaikuttaneet
Konecranesin energiankulutukseen tavoitteen perusvuonna
2019. Maailman ilmatieteen järjestön mukaan vuodet 2015–
2023 olivat kaikkien aikojen lämpimimmät yhdeksän vuotta.
Lämpötilojen yleistä nousua lukuun ottamatta vuonna 2019 ei
ollut merkittäviä epätavanomaisia sääolosuhteita.
Absoluuttisista päästöarvoista Konecranesin tieteeseen
perustuvan tavoitteen osalta on tietoa Konecranesin GHG-
päästöt ja tieteeseen perustuvat tavoitteet -taulukossa
kohdassa E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja
scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt.
Konecranesin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoit-
teissa noudatetaan Science Based Targets -aloitteen (SBTi)
monialaisia kriteereitä ilmaston lämpenemisen rajoittami-
sesta 1,5 asteeseen. SBTi vahvisti tavoitteet vuoden 2022
alussa. Konecranesin kasvihuonekaasuinventaario ja lasken-
takäytännöt ovat yhdenmukaisia GHG Protocol Corporate
Standard -ohjeistuksen kanssa.
Kun Konecranes laati etenemissuunnitelmaa 1,5 asteen
tavoitteiden täyttämistä varten, se käytti scope 3 -pääs-
töjen osalta mallia, jossa liikevaihto kasvoi kaksi prosenttia
vuosittain. Konecranes odottaa asiakkaidensa arvostavan
vähähiilisiä tuotteita ja toimintaperiaatteita, joilla edistetään
siirtymistä sähköistämiseen. Etenemissuunnitelma perus-
tuukin oletukseen sähkö- ja hybriditarjoomaan suuresta
osuudesta liikevaihdosta.
Odotetut hiilestä irtautumisen keinot, joilla
saavutetaan päästövähennystavoitteet
Sähköistetty tarjooma ja asiakkaiden toimialojen sähköis-
tyminen. Tärkein keino vähentää päästöjä on sähköistää
89
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Satamaratkaisujen tarjooma ja antaa asiakkaille mahdollisuus
siirtyä vähäpäästöisiin materiaalinkäsittelyratkaisuihin. Mer-
kittävän päästövähennyksen saavuttamiseksi markkinoiden
on muututtava ja kiinnostuksen toimintojen sähköistämiseen
satama- ja terminaalialalla on lisäännyttävä. Sähköistämi-
sestä johtuvan hiilidioksidipäästöjen vähentämispotentiaalin
on arvioitu olevan lähes 40 prosenttia scope 3 -päästöjen
koko perusarvosta, mikäli markkinoiden muutos on suotuisa.
Terästeollisuuden vähähiilistyminen. Konecranesin scope 3
-päästöjä koskeva tieteeseen perustuva tavoite ostettujen
tavaroiden ja palvelujen luokassa koskee teräsraaka-
aineen ostoon liittyviä päästöjä. Nämä päästöt riippuvat
vuosittain ostetusta määrästä ja oston yhteydessä tehdyistä
materiaaleja koskevista päätöksistä. Hiilidioksidipäästöjen
vähentämispotentiaalin on vuoteen 2030 mennessä
arvioitu olevan noin 25 prosenttia teräsraaka-aineostojen
päästöjen perusarvosta eli 1,5 prosenttia Konecranesin
arvoketjun päästöjen perusarvosta. Mahdollisuudet
perustuvat teräksen valmistajien kasvihuonekaasupäästöjen
vähennystavoitteisiin ja Konecranesin pyrkimykseen
käyttää entistä enemmän kierrätettyä terästä. Tällä hetkellä
Konecranes arvioi, että 40 prosenttia yhtiön käyttämästä
teräksestä on kierrätettyä. Arvio perustuu toimialan
keskimääräiseen kierrätetyn teräksen osuuteen maissa,
joissa teräksen toimittajat sijaitsevat. Toimittajilta on
vaikeaa saada tarkkoja päästötietoja, koska teräspäästöjen
raportointia ei ole standardoitu ja toimitusketjut ovat pitkiä.
Energiamarkkinoiden vähähiilistyminen. Konecranes
katsoo, että hiilestä irtautumisella energiamarkkinoilla on
keskipitkällä aikavälillä vähäinen vaikutus arvoketjun päästö-
vähennystavoitteen saavuttamiseen.
Materiaalinkäsittelyn optimointi. Konecranes pyrkii siihen,
että kaikki uudet ratkaisut ovat aiempaa sukupolvea
kestävämpiä. Tuotesuunnittelu- ja -kehityshankkeissa
käytetään Design for Environment - prosessia yhdessä
tuotteen elinkaariarviointimenetelmän kanssa, jotta voidaan
parantaa energia- ja materiaalitehokkuutta sekä tuotteiden
huollettavuutta. Suunniteltujen energiatehokkuuteen
liittyvien parannusten, kuten valmiustilatehon kulutuksen
vähentämisen ja moottorien tehokkuuden parantamisen,
odotetaan olevan merkittäviä jo sähköistettyjen
tuotteiden päästöihin liittyen, vaikka vaikutus arvoketjun
kokonaispäästöihin on vähäinen. Konecranes odottaa
saavansa tuotteiden käyttövaiheesta päästövähennyksiä
myös innovaatioilla. Ne voivat olla tulosta jatkuvasta
parantamisesta ja digitalisaatiotoimista tai mullistavammista
innovaatioista tai muutoksista toimialalla tai asiakkaiden
toimintatavoissa.
Hiilineutraalit omat toiminnot. Konecranes investoi edelleen
energiatehokkuuteen ja lisää uusiutuvan energian osuutta
omissa toiminnoissaan, millä on suora vaikutus scope 1- ja
scope 2 -kasvihuonekaasupäästöihin. Lyhyellä aikavälillä
Konecranes odottaa saavansa lisää päästövähennyksiä
erityisesti jatkamalla panostamista energiatehokkuuteen,
sähköistämällä ajoneuvoja ja kasvattamalla entisestään
uusiutuvan energian osuutta omissa toiminnoissaan.
Scope 3 -päästöihin vaikuttavat pääasiassa myytyjen tuot-
teiden valikoima ja niiden pääasiallinen käyttövoimateknologia
(täysin sähköistetty, hybridi tai diesel). Yhtiö pyrkii kehittä-
mään uusia teknologiasovelluksia ja -innovaatioita, joilla
vähennetään riippuvuutta fossiilisista polttoaineista ja lisätään
energiatehokkuutta. Monet asiakkaat ovat ottaneet nykyi-
sissä dieselkäyttöisissä laitteissa käyttöön biodieselin (HVO) ja
keskittyvät samalla uusien laitteiden sähköistämiseen. HVO:n
käyttöä ei ole kuitenkaan vielä otettu huomioon Konecranesin
päästöluvuissa, koska asiakkaiden polttoainevalinnoista ei ole
saatavilla varmennettua tietoa. Konecranes on myös valmis
tukemaan asiakkaitaan vetyratkaisuilla, kun niistä saadaan
toteuttamiskelpoisia raskaita koneita varten. Se voisi vähentää
päästöjä merkittävästi sähkö- ja hybriditarjooman tapaan.
Konecranes on ottanut huomioon erilaisia ilmastoskenaa-
rioita voidakseen määrittää päästöjen vähentämisen keinot.
Näistä skenaarioista on lisätietoa kohdassa E1-1 Strategian
ja liiketoimintamallin resilienssi suhteessa ilmastonmuu-
tokseen. Nämä ilmastoskenaariot on otettu huomioon
myös asiaankuuluvien ympäristöön, yhteiskuntaan, tekno-
logiaan, markkinoihin ja politiikkaan liittyvien kehityskulkujen
havaitsemiseksi. Teknologian kehityksen osalta Konecranes
seuraa edistymistä vähäpäästöisissä teknologioissa ja
innovaatioissa, joilla voidaan parantaa energiatehokkuutta ja
vähentää päästöjä sen valmistusprosesseissa ja tuotteissa.
Markkinoiden kehityksen osalta Konecranes on analysoinut
markkinakysynnän muutosta kohti entistä kestävämpiä
tuotteita ja palveluja ja tunnistanut mahdollisuuksia, jotta sen
tarjoomalla voidaan vastata näihin mieltymyksiin. Konecranes
seuraa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävää
tulevaa sääntelyä ja määräyksiä.
Ympäristöön liittyvän kehityksen osalta Konecranes arvioi
muuttuvien ilmastomallien vaikutuksia omiin toimintoihinsa.
Tähän kuuluvat muun muassa sään ääri-ilmiöiden
lisääntyminen ja pitkäaikaiset muutokset lämpötilassa.
90
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
E1-5 Energian kulutus ja energialähteiden yhdistelmä
Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kokonaiskulutuksen erittely
Energiaintensiteetin määrittämiseen käytetyt ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat
Konecranes toimii alalla, joka kuuluu NACE-koodin luokkaan C28.22 Nosto- ja siirtolaitteiden
valmistus, joka katsotaan ESRS-standardin liitteen 2 mukaan ilmastovaikutuksiltaan
merkittäväksi alaksi. Konecranesin laitetarjooma sisältyy tähän alaan ja ilmastovaikutuksiltaan
merkittävien alojen energiaintensiteetin laskentaan. Kunnossapitotoiminnot eivät kuulu siihen.
Kunnossapitotoimintojen vaikutuksen katsotaan olevan myönteinen, koska ne edistävät
tarjooman kiertoa ja pidentävät elinkaarta.
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen energiaintensiteetti perustuu energiankulutukseen
valmistuspaikoissa ja laitteiden myynnissä. Laitteiden myynnin energiankulutus
(valmistusyksiköt) vuonna 2024 oli 113 400 MWh. Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen
energiaintensiteettiä varten käytetyt nettotulot perustuvat laitteiden myyntiin.
Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä, MWh 2023 2024
Energian kokonaiskulutus 236 000 232 400
Fossiilisen energian kokonaiskulutus 181 200 168 600
Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus 0 0
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus 121 900 118 200
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus 38 400 37 600
Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus 5 500 5 100
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön,
lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus
15 400 7 700
Fossiilisten lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 77 % 73 %
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin
olevan energian kulutus
Ei olennainen Ei olennainen
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian
kulutuksen osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
Ei olennainen Ei olennainen
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus 54 800 63 800
Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus 2 000 2 500
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön,
lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus
51 200 59 800
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan
uusiutuvan energian kulutus
1 600 1 500
Uusiutuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 23 % 27 %
2023 2024
Vuosittainen
muutos, %
Energiaintensiteetti,
MWh miljoonaa euroa kohti
49 46 -6 %
Nettotulot toiminnasta energiaintensiteetin
laskemiseen käytetyillä ilmastovaikutuksiltaan
merkittävillä aloilla miljoonaa euroa kohti
2 308,3 2 442,5 6 %
Nettotulot (muut) miljoonina euroina 1 658,0 1 784,5 8 %
Nettotulot yhteensä miljoonina euroina
(tilinpäätös)
3 966,3 4 227,0 7 %
91
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3
-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
Tavoitteen
perusvuosi 2019 2023 2024 Vuosi muutos, %
Vuosi 2024
verrattuna
perusvuoteen
2019, %
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO
2
e) 52 500 37 300 35 000 -6 % -33 %
Säänneltyihin päästökauppajärjestelmiin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasu päästöjen prosenttiosuus 0 % 0 % 0 % 0 % 0 %
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasupäästöjen (sijaintiperusteiset) scope 2 -päästöt (tCO
2
e) 29 700 19 800 18 300 -8 % -39 %
Kasvihuonekaasupäästöjen (markkinaperusteiset) scope 2 -päästöt (tCO
2
e) 33 100 3 300 2 400 -27 % -93 %
Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 3 -kokonaispäästöt (tCO
2
e) 5 667 700 5 202 400
1
5 236 600 1 % -8 %
1 Ostetut tavarat ja palvelut 1 573 000 1 434 100
1
1 349 900 -6 % -14 %
2 Tuotantohyödykkeet 3 700 3 300
1
2 300 -30 % -37 %
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toimet (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin) 19 900 12 700 12 600 0 % -37 %
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu 39 500 160 200 196 900 23 % 399 %
5 Toiminnassa muodostuva jäte 600 200 200 -11 % -68 %
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen 12 100 12 500 13 000 4 % 7 %
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne 18 100 13 000 13 500 4 % -26 %
8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät Ei olennainen Ei olennainen Ei olennainen
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä 3 900 16 000 19 700 23 % 399 %
10 Myytyjen tuotteiden jalostus Ei olennainen Ei olennainen Ei olennainen
11 Myytyjen tuotteiden käyttö 3 984 200 3 524 500
1
3 600 100 2 % -10 %
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa 5 900 5 200 4 000 -24 % -33 %
13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät Ei olennainen Ei olennainen Ei olennainen
14 Franchising Ei olennainen Ei olennainen Ei olennainen
15 Investoinnit 6 700 20 700 24 500 18 % 266 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO
2
e) 5 749 900 5 259 500
1
5 289 900 1 % -8 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) 5 753 300 5 242 900
1
5 274 000 1 % -8 %
1
Uudelleenlaskettu vertailukelpoisiksi.
Konecranesin kasvihuonekaasupäästöt
92
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Perusvuosi 2019 2023 2024 Vuosimuutos, %
Vuoden 2030
tavoite, %
Vuosi 2024
verrattuna
perusvuoteen, %
Kasvihuonekaasujen scope 1- ja scope 2 -kokonaispäästöt
(markkinaperusteiset), tCO
2
e
85 700 40 500 37 400 -8 %
- 50 %
perusvuodesta
-56 %
Kasvihuonekaasujen scope 3 -päästöt, tieteeseen perustuvien tavoitteiden
rajauksella
1
, tCO
2
e
4 233 600 3 651 300
2
3 705 700 1 %
- 50 %
perusvuodesta
-12 %
Konecranesin kasvihuonekaasupäästöt ja tieteeseen perustuvat tavoitteet
1
Konecranesin tieteeseen perustuvien tavoitteiden rajauksiin sisältyvät scope 3 -päästöt rajoittuvat myytyjen tuotteiden käyttöön ja
teräsraaka-aineen ostoihin.
2
Uudelleenlaskettu vertailukelpoisiksi.
Menetelmät, merkittävät oletukset ja päästökertoimet
Vuoden 2024 konserniraportoinnista lähtien Konecranesin
omien toimintojen energiankulutus ja päästöt (scope 1
ja scope 2) lasketaan liukuvan 12 kuukauden perusteella
käyttämällä edellisen vuoden joulukuun tietoja, koska ne ovat
saatavilla yhdistämisen aikaan. Energian käyttöä koskevien
tietojen yhdistämiseen ja omien toimintojen päästöjen
laskemiseen käytetään erityistä raportointityökalua.
Scope 1
Scope 1 sisältää päästöt suorasta energiankäytöstä: dieselin,
bensiinin, etanolin, HVO100:n, maakaasun ja nestekaasun
kulutuksesta ja jäähdytysaineista. Päästöt lasketaan DEFRA
2023 -päästökertoimilla.
Konecranesin kasvihuonekaasujen scope 1 -päästöjä ovat
hiilidioksidi (CO
2
), metaani (CH
4
), dityppioksidi (N
2
O), fluorihii-
livedyt (HFC), perfluorihiilivedyt (PFC), rikkiheksafluoridi (SF6)
ja typpifluoridi (NF3). Scope 2 -päästöjä ovat hiilidioksidi,
metaani ja dityppioksidi.
Vuonna 2024 hiilidioksidin biogeeniset päästöt
Konecranesin omissa toiminnoissa olivat peräisin
biopolttoaineiden käytöstä vuokra-ajoneuvoissa ja
nostotrukeissa. Biogeenisten päästöjen määrä oli 410 tCO
2
.
Scope 2
Scope 2 sisältää ostetun sähkön ja kaukolämmön. Päästöt
lasketaan GHG Protocol Scope 2 -ohjeiden kaksoisraportoin-
tivaatimuksen mukaisesti sijaintipohjaisella ja markkinapoh-
jaisella menetelmällä. Laskennassa käytetään Kansainvälisen
energiajärjestön (IEA) vuoden 2023 päästökertoimia.
Maakaasun, nestekaasun (LPG) ja kaukolämmön kulutus
kunnossapitotoiminnoissa ja tietyissä toimipaikoissa on
jätetty raportoinnin ulkopuolelle epäolennaisena. Suurimmat
kunnossapitoa tekevät toimipaikat raportoivat sähkönkulu-
tuksensa, mutta muiden kunnossapidon toimipaikkojen säh-
könkulutus ekstrapoloidaan työntekijämäärän perusteella.
Konecranesin tehtaat ovat vuodesta 2022 lähtien osta-
neet vain uusiutuvaa sähköä. Lisäksi yhtiön Hämeenlinnan
toimipaikassa alettiin ostaa uusiutuvaa kaukolämpöä vuonna
2023 ja Hyvinkään toimipaikassa vuonna 2024. Konecranes
varmistaa energian alkuperän kansainvälisillä uusiutuvan
energian todistuksilla (I-REC), uusiutuvan energian todistuk-
silla (REC) ja alkuperätakuilla (GO) sekä toimittajien kanssa
tehdyillä sopimuksilla.
Vuonna 2024 I-REC-todistukset ja alkuperätakuut
yhdistettiin suoraan niiden toimittajien sopimuksiin, joiden
osuus Konecranesin kokonaisenergiankulutuksesta on 53
prosenttia. Vastaava ostetun sähkön osuus oli 73 prosenttia
ja ostetun kaukolämmön osuus 27 prosenttia. Loput ostettu
uusiutuva energia katetaan keskitetysti hankituilla I-REC- ja
REC-sopimuksia sekä alkuperätakuita.
Ostettuun energiaan liittyviä biogeenisiä päästöjä ei ole
saatavilla.
Scope 3
Scope 3 -päästöihin liittyvät laskentamenetelmät, merkit-
tävät oletukset ja käytetyt päästökertoimet esitetään seu-
raavassa taulukossa.
93
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Scope 3 -luokka Menetelmät, merkittävät oletukset ja päästökertoimet
1 – Ostetut tavarat ja palvelut Päästöt alumiini- ja teräsraaka-aineen ostoista perustuvat ensisijaista
ostomäärää koskeviin tietoihin ja Ecoinvent 3.7.1 -päästökertoimiin
ensiö- ja kierrätysteräksen osalta. Teräsraaka-aineiden ostojen
arvioidaan sisältävän 40 prosenttia kierrätysterästä.
Muiden ostettujen tavaroiden ja palvelujen päästöt lasketaan ostoa
koskevien inflaatio-oikaistujen todellisten rahallisten ostotietojen ja
Quantis-päästökerrointen perusteella.
Vedenkulutuksen päästöt lasketaan vedenkulutuksen
todellisen kulutusmäärän ja vesihuoltoa koskevan DEFRA 2024
-päästökertoimen perusteella. Nämä päästöt lasketaan liukuvasti
neljän vuosineljänneksen ajalta käyttämällä edellisen vuoden viimeisen
neljänneksen tietoja, koska ne ovat saatavilla konsolidoinnin aikaan.
2 – Tuotantohyödykkeet Päästöt lasketaan ostoa koskevien inflaatio-oikaistujen todellisten
rahallisten ostotietojen ja Quantis-päästökerrointen perusteella.
3 – Polttoaineeseen ja
energiaan liittyvät toimet,
jotka eivät sisälly scope 1-
tai scope 2 -päästöihin
Polttoaineisiin, sähköön ja lämpöön liittyvät arvoketjun päästöt
lasketaan todellisen kulutuksen määrän ja DEFRA 2024 WTT
-päästökerrointen perusteella. Siirto- ja jakelupäästöjen laskennassa
käytetään IEA:n vuoden 2023 elinkaaripäästökertoimia. Päästöt
lasketaan liukuvasti 12 kuukauden ajalta käyttämällä edellisen vuoden
joulukuun tietoja, koska ne ovat saatavilla konsolidoinnin aikaan.
4 – Tuotantoketjun alkupään
kuljetukset ja jakelu
Päästöjen laskeminen perustuu suurelta osin tärkeimpien
logistiikkapalvelujen tarjoajien antamiin päästöselvityksiin, joissa
päästöt lasketaan kuljetusetäisyyden ja -menetelmän sekä
asiaankuuluvan WTW-päästökertoimen perusteella.
Niiden logistiikkapalvelujen tarjoajien päästöjen osalta, jotka eivät
pysty toimittamaan päästöselvitystä, päästöt ekstrapoloidaan
käyttämällä todellisia rahallisia ostotietoja ja edellä kuvatulla tavalla
logistiikkapalveluja tarjoavilta kumppaneilta saatujen tietojen pohjalta
laskettua keskimääräistä päästöintensiteettiä.
5 – Toiminnassa muodostuva
jäte
Päästöt lasketaan jätteiden ja veden todellisen tuotetun määrän
sekä jätehuoltoa ja vedenkäsittelyä koskevien DEFRA 2024
-päästökerrointen perusteella. Jätteen määrää koskevat perustiedot
sisältävät tiedot jätteen tyypistä ja käsittelymenetelmästä. Päästöt
lasketaan liukuvasti neljän vuosineljänneksen ajalta käyttämällä
edellisen vuoden viimeisen neljänneksen tietoja, koska ne ovat
saatavilla konsolidoinnin aikaan.
Scope 3 -luokka Menetelmät, merkittävät oletukset ja päästökertoimet
6 – Liiketoimintaan liittyvä
matkustaminen
Päästöjen laskenta perustuu matkatoimiston antamiin
päästöselvityksiin. Matkatoimistot laskevat päästöt
matkustusetäisyyden ja -tavan sekä hotelliöiden määrän perusteella.
Lisäksi lentopäästöjen pieni osuus ekstrapoloidaan samalla
päästöintensiteetillä niiden matkojen osalta, jotka on järjestetty ilman
matkatoimistoa.
7 – Työsuhteisten
työntekijöiden
työmatkaliikenne
Työntekijöiden työmatkaliikenteen päästöt lasketaan henkilömäärää
koskevien perustietojen, keskimääräisiä matkustusetäisyyksiä ja
-tapoja koskevien toissijaisten tietojen sekä Ecoinvent 3.11- ja DEFRA
2024 -päästökerrointen perusteella. Maista, joissa toissijaisia tietoja ei
ole saatavilla, käytetään Quantis-päästökertoimia.
9 – Kuljetukset ja jakelu
tuotantoketjun
loppupäässä
Tuotantoketjun loppupään kuljetuspäästöt arvioidaan Konecranesin
tuotantoketjun alkupään päästötietojen ja sen oletuksen perusteella,
että loppupään kuljetuksen päästöt ovat noin 10 prosenttia alkupään
kuljetuspäästöistä.
11 – Myytyjen tuotteiden
käyttö
Päästöt lasketaan toteutuneen myyntimäärän, tuotekohtaisten
energiatietojen, käyttöasteen, elinkaaren arvioinnin (10–30 vuotta)
ja Euroopan keskimääräistä sähkönkulutusta koskevan Ecoinvent
3.11 -päästökertoimen ja polttoaineen tuotannosta ja polttamisesta
aiheutuvia päästöjä koskevan DEFRA 2024 -kertoimen perusteella.
Laskennassa ei oteta huomioon asiakkaiden mahdollista biodieselin
(HVO) tai uusiutuvan sähkön käyttöä.
12 – Myytyjen tuotteiden
käsittely käyttöiän
lopussa
Päästöt lasketaan toteutuneen myyntimäärän, tuotteen painon ja
materiaalijakauman (tuotteen ympäristötuoteselosteet), Eurostatin
keskimääräisten jätteenkäsittelymenetelmien ja jätehuoltoa koskevien
DEFRA 2024 -päästökerrointen perusteella.
15 – Investoinnit Päästöt lasketaan sen perusteella, mikä on Konecranesin tulojen
oikeasuhteinen osuus pääomamenetelmällä arvostetuista
investoinneista uusimman saatavilla olevan tilinpäätöksen tietojen
mukaan, sekä OECD:n valmistusta koskevien maakohtaisten vuoden
2019 päästökerrointen perusteella.
94
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Scope 3 -päästöjen laskennassa käytetään pääosin
päästökertoimia, joihin sisältyvät hiilidioksidi (CO
2
),
metaani (CH
4
), dityppioksidi (N
2
O), fluorihiilivedyt (HFC),
perfluorihiilivedyt (PFC), rikkiheksafluoridi (SF
6
) ja typpifluoridi
(NF
3
). Kuljetuksessa ja jakelussa sekä polttoaineeseen
ja energiaan liittyvässä toiminnassa otetaan huomioon
hiilidioksidi (CO
2
), metaani (CH
4
) ja dityppioksidi (N
2
O).
Konecranes noudattaa scope 3 -päästöjen laskennassa
Greenhouse Gas Protocol -ohjeistusta ja on määritellyt,
että ensisijaisiksi tiedoiksi lasketaan vain sellaiset päästöt,
joissa päästökerroin on saatu arvoketjuun kuuluvalta
kumppanilta ja määrätiedot perustuvat ensisijaisiin lähteisiin.
Tämän logiikan perusteella scope 3 -päästöjen ensisijaisten
tietojen kokonaisosuus on noin kaksi prosenttia. Se koostuu
tuotantoketjun alkupään kuljetus- ja jakelutiedoista, jotka on
saatu logistiikkapalvelujen tarjoajilta, sekä matkatoimistoilta
saaduista matkustustiedoista. Yli 99 prosenttia scope
3 -päästölaskelmista perustuu määrällisiin tai rahallisiin
määrätietoihin, mikä varmistaa riittävän tarkkuuden myös
mittareissa, joissa käytetään toissijaisia päästökertoimia.
Toissijaiset päästökertoimet ovat peräisin luotettavista
lähteistä, joita ovat esimerkiksi DEFRA, IEA ja Ecoinvent.
Konecranes aikoo kehittää scope 3 -päästöjen laskentame-
netelmiä entisestään vuonna 2025, muun muassa tarkista-
malla laskelmissa käytetyt toissijaiset perustiedot. Erityisesti
keskitytään kehittämään ensisijaisen tiedon keräämistä
toimittajilta, jotta voidaan parantaa ostetuista tavaroista ja
palveluista peräisin olevien päästöjen laskelman tarkkuutta.
Seuraavat kasvuhuonekaasujen scope 3 -päästöjen luokat
on jätetty inventaarion ulkopuolelle:
• 8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät:
Vuokratut ajoneuvot ja tilat kuuluvat scope 1 -päästöjen
laskentaan.
• 10 Myytyjen tuotteiden jalostus: Konecranes ei myy
välituotteita, joita on jalostettava huomattavasti lisää
ennen loppukäyttöä.
• 13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät:
Konecranes ei omista tai käytä muille yhteisöille
vuokraamiaan omaisuuseriä yhtä poikkeusta lukuun
ottamatta. Joulukuussa 2024 Konecranes viimeisteli
muille yhteisöille omaisuuseriä vuokraavan Peinemann
Port Services and Container Handlingin hankinnan. Näitä
omaisuuseriä ei ole otettu mukaan arvoketjupäästöihin
vuoden 2024 kestävyysselvityksessä.
• 14 Franchising: Franchising ei kuulu Konecranesin
liiketoimintamalliin.
Biogeenisten päästöjen on arvioitu olevan vähäisiä
eikä niitä siksi lasketa scope 3 -päästöjen laskennassa.
Kuljetus voi aiheuttaa biogeenisiä päästöjä, jos esimerkiksi
logistiikkapalvelun tarjoajat käyttävät biodieseliä, mutta
tästä ei ole tehty erillisiä sopimuksia, minkä vuoksi käytön
odotetaan olevan vähäistä. Biogeenisten päästöjen
laskentamenetelmä arvioidaan vuonna 2025.
Muutokset raportointiin
Konecranes on laskenut uudelleen valitut Scope 3
-kategoriat vuodelle 2023. Korjatut vuoden 2023
kokonaispäästöt Scope 3 -kategoriassa ovat 43 000 tCO
2
e
alhaisemmat. Kategorioissa 1 Ostetut tavarat ja palvelut
ja 2 Tuotantohyödykkeet tehtiin inflaatiokorjaus vuosien
2023 ja 2024 osalta. Lisäksi tehtiin pieni korjaus teräsraaka-
aineostojen määrään liittyen. Kategoria 11 Myytyjen
tuotteiden käyttö täsmäytettiin entisestään vastaamaan
talousraportoinnin liikevaihdossa käytettyjä myyntimääriä.
Organisaatiorajat Scope 3 -raportoinnissa
Konecranesilla ei ole tehty huomattavia muutoksia määri-
telmään siitä, mistä raportoiva yritys ja arvoketju koostuvat.
Konecranesilla ei ole operatiivisessa määräysvallassaan
yhteisyrityksiä ja pääomaosuusmenetelmällä käsiteltäviä
osakkuusyrityksiä, ja nämä käsitellään toimittajina tai inves-
tointeina scope 3 -päästölaskennassa.
Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti suhteessa liikevaihtoon
2023 2024
Vuosittainen
muutos, %
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen intensiteetti (sijaintiperusteinen)
(tCO
2
eq miljoonaa euroa kohti)
1 326 1 251 -6 %
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen intensiteetti (markkinaperusteinen)
(tCO
2
eq miljoonaa euroa kohti)
1 322 1 248 -6 %
Intensiteetin laskennassa käytetyistä nettotuloista on tietoa tilinpäätöksen tuloslaskelmassa (liikevaihto).
95
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät toimintaperiaatteet
Kiertotaloutta koskevat sitoumukset esitetään Konecranesin
ympäristöperiaatteessa. Kiertotalouteen liittyvissä
sitoumuksissa on kolme tavoitetta: 1) maksimoidaan tuote- ja
palveluratkaisujen elinkaarenaikainen arvo, 2) vähennetään
jätettä ja maksimoidaan sen kierrätysaste sekä 3) paran-
netaan resurssitehokkuutta minimoimalla raaka-aineiden
määrää ja vedenkulutusta.
Konecranesin ympäristöperiaatteessa todetaan, että vastuu
ympäristöasioista koskee kaikkia Konecranesilla. Ympäristö-
periaatteessa se tarkoittaa sitoutumista sidosryhmäyhteis-
työhön, jossa edistetään yhteistoimintaa ja ekosysteemin
rakentamista ja asetetaan ympäristövaatimuksia toimitta-
jille. Periaate kattaa kaikki omat toiminnot ja siinä asetetaan
vaatimuksia tarjooman kehittämisestä sekä sitoumus tukea
asiakkaita heidän vähähiilisyystavoitteiden saavuttamisessa.
Konecranesin johtoryhmä on hyväksynyt ja toimitusjohtaja
allekirjoittanut edellä mainitun ympäristöperiaatteen.
Asiaankuuluvat liiketoiminta-alueet ja toiminnot panevat
sitä täytäntöön. Konecranesin ympäristöperiaatteen
täytäntöönpanosta vastaava ylimmän tason henkilöstö
raportoi suoraan toimitusjohtajalle.
Ympäristöperiaate on julkisesti saatavilla Konecranesin
verkkosivustolla, ja se annetaan sidosryhmille pyynnöstä.
E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät toimet ja resurssit
Konecranesilla kiertotalouteen liittyvä merkittävin toimi on
yhtiön kunnossapitotoiminta kokonaisuudessaan. Sen osuus
Konecranesin vuosituloista on yli 40 prosenttia. Konecra-
nesin kunnossapitotoiminta pidentää laitteiden käyttöikää
ennalta ehkäisevällä ja ennakoivalla kunnossapidolla, kor-
jauksilla, osien uudelleenvalmistuksella, modernisoinneilla ja
nosturipäivityksillä. Kunnossapidolla voidaan parantaa ener-
giatehokkuutta ja suorituskykyä sekä säästää raaka-aineita,
vähentää uusien laitteiden kuljetuksesta johtuvia päästöjä ja
vähentää valmistuksessa käytettävää energiaa.
Hyvin suunniteltu ja toteutettu laitteiden kunnossapito auttaa
lisäämään turvallisuutta ja vähentämään häiriöaikaa. Se voi
myös pidentää laitteen käyttöikää ja auttaa optimoimaan
energiankäyttöä. Tämä auttaa välttämään komponenttien
ennenaikaisen kulumisen ja sen aiheuttamia toimintahäiriöitä,
jotka voivat lisätä huoltokäyntejä ja laitteiden seisokkiaikaa.
Nosturi voi huolellisesti kunnossa pidettynä kestää vuosi-
kymmeniä. Laitteiden ja komponenttien käyttökelpoisina,
turvallisina ja tuottavina pysyminen edellyttää määräaikais-
tarkastuksia ja ennalta ehkäisevää kunnossapitoa. Tarkastuk-
sissa havaitaan riskejä ja parannusmahdollisuuksia. Ennalta
ehkäisevän kunnossapidon tehtävillä taas autetaan pitämään
laitteet tuottavina ja minimoimaan seisokkiaika. Usein tar-
vittavia osia voidaan pitää paikan päällä pakkauksessa, jotta
niitä ei tarvitse kuljettaa.
Ennalta ehkäisevässä kunnossapidossa hyödynnetään
kehittyneitä tarkastuksia ja data-analyyseja, joiden avulla
voidaan tehdä tietoon perustuvia komponenttikohtaisia
ennusteita ja asettaa suositukset ja toimet
tärkeysjärjestykseen. Tämä tarkoittaa, että kunnossapito
pystytään tekemään todellisen tilanteen perusteella
ja suunnittelemaan tuotantoaikataulujen mukaan,
jolloin korjauksista saadaan entistä kohdennetumpia ja
resurssitehokkaampia.
Modernisoinneissa ja nosturipäivityksissä on kyse vanhojen
laitteiden päivittämisestä uuden huipputeknologian
mukaisiksi. Näiden ratkaisujen avulla voidaan parantaa
laitteiden suorituskykyä, lisätä turvallisuutta ja pidentää
nosturin toiminta-aikaa. Näin jokainen omaisuuserä pystyy
saavuttamaan täyden arvonsa. Modernisointien avulla voidaan
muuttaa olemassa oleva nosturi kokonaan sen vaihtamisen
sijasta ja ottaa käyttöön uutta teknologiaa, jota ei aiemmin
ole ollut. Vanhan nosturin modernisointi sen sijaan, että se
vaihdettaisiin uuteen, voi säästää satoja tonneja terästä.
Konecranesin digitaalipalveluilla on suuri rooli suorituskyvyn
parantamisessa. Kunnossapitotarpeiden optimoinnin,
varaosien hallinnan, laitteiden elinkaaren pidentämisen
ja tarkkojen vikaennusteiden ansiosta Konecranesin
asiakkaat pystyvät parantamaan toimintansa tehokkuutta,
pienentämään ympäristövaikutusta ja lisäämään
kustannustehokkuutta.
Vuonna 2024 Konecranes jatkoi kolmen uuden kiertotalo-
uteen liittyvän liiketoimintamallin tutkimista: kuljetuspakka-
usten uudelleenkäyttökonsepti, nosturien käyttöiän lopun
palvelut ja akkujen käyttöiän lopun mahdollisuudet. Omissa
toiminnoissaan Konecranes jatkoi yhtiön omien globaalien
HSE-standardien täytäntöönpanoa. Niihin kuuluu myös jäte-
huolto ja resurssienhallinta.
Konecranesin keskeisten toimien laajuus kattaa pääasiassa
arvoketjun alkupään toiminnot sen tarjooman perusteella
sekä joitakin Konecranesin valmistusyksiköitä ja
tuotekehitystä, mukaan lukien globaali T&K. Konecranesilla
on kunnossapitotoimintaa noin 50 maassa. Strategisena
tavoitteena on laajentaa kunnossapitoliiketoimintaa
jatkuvasti. Konecranesin kiertotalouteen pohjautuva
innovointityö ja pilottihankkeet keskittyvät Eurooppaan. Jos
näistä hankkeista saadaan liiketoimintaa, ne laajennetaan
koko maailmaan.
Innovointityö on jatkuvaa, ja tämän työn ensisijaiset tavoitteet
tarkistetaan vähintään vuosittain. Täytäntöönpanokelpoisiksi
määritetyille kiertotalouteen pohjautuville liiketoimintamah-
dollisuuksille laaditaan hankesuunnitelmat.
96
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Konecranes käynnisti vuoden 2023 alussa Zero4-tutkimus- ja
innovaatio-ohjelman, jonka tavoitteena on parantaa suoma-
laisten yhtiöiden teollisuuden tuottavuutta ja kilpailukykyä.
Tätä ohjelmaa rahoittaa osittain Business Finland osana sen
laajempaa Veturi-ohjelmaa, jonka tavoitteena on vauhdittaa
tutkimus-, kehitys- ja innovointitoimia Suomessa. Kone-
cranes odottaa ohjelman vahvistavan entisestään yhtiön
pyrkimyksiä vähentää omien toimintojensa ja arvoketjunsa
hiilipäästöjä sekä nopeuttaa kiertotaloutta.
EU:n luokitusjärjestelmän mukaisen toiminnan 5.1 Korjaus,
kunnostaminen ja uudelleenvalmistus osuus on huomattava,
ja siihen liittyvät taloudelliset resurssit ovat olennaisen
tärkeitä kiertotalouden aikaansaamisessa. Vuonna
2024 Konecranesin toimintamenoista 3 miljoonaa euroa
suuntautui korjaus- ja kunnossapitotoimintaan kenttähuollon
liiketoiminnassa. Konecranes investoi 22 miljoonaa euroa
pääomamenoina kunnossapitolaitteisiin, joita tarvitaan
korjaus- ja uudelleenvalmistustyöhön.
E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät tavoitteet
Konecranes on määrittänyt kiertotalouden osalta yhden
vapaaehtoisen tavoitteen: joka vuosi arvioidaan vähintään
kolme uutta kiertotalouteen liittyvää liiketoimintamah-
dollisuutta. Tavoitteella tuetaan ympäristöperiaatteessa
asetettuja Konecranesin ympäristötavoitteita: 1) maksimoi-
daan tuote- ja palveluratkaisujen elinkaarenaikainen arvo, 2)
vähennetään jätettä ja maksimoidaan sen kierrätysaste sekä
3) parannetaan resurssitehokkuutta minimoimalla raaka-ai-
neiden käyttö ja vedenkulutus.
Kiertotalouteen liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia mitataan
uusien kiertotalouden mukaisten liiketoimintamallien
määränä. Kaikki omat toiminnot sekä arvoketjun alku- ja
loppupää otetaan huomioon, kun kiertotalouteen liittyviä
liiketoimintamahdollisuuksia valitaan arviointia varten.
Tavoite on ollut käytössä vuodesta 2022 lähtien. Vuonna
2025 Konecranes arvioi uudelleen tulevien vuosien
tavoitteiden asetantaa.
Arvioidessaan uusia kiertotalouteen liittyviä liiketoiminta-
mahdollisuuksia Konecranes ottaa huomioon sekä ympä-
ristövaikutukset että liiketoiminnan hyödyt. Mahdolliset
ympäristövaikutukset vahvistetaan tavallisesti elinkaariarvi-
oinnilla. Arvioinnit perustuvat pääosin ISO 14040-44 -stan-
dardeihin.
Konecranes on ottanut sisäisiä sidosryhmiä mukaan
tavoitteiden asettamista koskevaan prosessiin. Siihen kuuluu
keskusteluja toimintojen ja liiketoimintayksikköjen kesken.
Konecranes tarkistaa ja päivittää tavoitteitaan ja mittareitaan
määräajoin uusien näkemysten ja muuttuvien olosuhteiden
perusteella. Kaikki muutokset tavoitteissa, menetelmissä
tai oletuksissa dokumentoidaan, ja muutosten taustalla
oleville syille annetaan selitys. Näin varmistetaan avoimuus ja
säilytetään vertailukelpoisuus ajan mittaan.
Konecranes seuraa ja arvioi määräajoin myös tuloksia suh-
teessa ilmoitettuihin tavoitteisiin. Edistymisestä raportoidaan
vuosittain. Tähän mennessä tulokset ovat yleisesti olleet
yhdenmukaisia suunniteltujen välitavoitteiden kanssa.
Vuonna 2024 Konecranes on arvioinut kolme (3)
kiertotalouteen liittyvää liiketoimintamahdollisuutta. Kaikki
tutkimukset olivat edelleen käynnissä vuoden 2024 lopussa,
ja niitä jatketaan vuonna 2025.
Kaikki vuonna 2024 arvioidut kiertotalouteen liittyvät
mahdollisuudet liittyvät kiertomateriaalin käytön lisäämiseen.
Nosturien ja akkujen käyttöiän lopun palvelut tähtäävät
materiaalin suljettuun kiertoon. Kuljetuspakkausten
uudelleenkäytön tarkoituksena on pitää pakkaukset
käytössä kauan ja vähentää primaariraaka-aineiden tarvetta
pakkauksissa.
Tuotteen ympäristövaikutukset määrittyvät pääosin
suunnitteluvaiheessa. Konecranes käyttää tuotteidensa
suunnitteluprosessissa Design for Environment -konseptia.
Tämä lähestymistapa tarkastelee tuotteen päästöjä
ja energiankulutusta, haitallisten aineiden minimointia
ja kiertävyyden sisällyttämistä valitsemalla korjattavia,
kierrätettyjä ja kierrätettäviä materiaaleja ja komponentteja.
Tuotteiden suunnittelussa huomioidaan tuotteiden koko
elinkaari. Konecranesin tuotteet eivät ole ainoastaan hyvin
soveltuvia korjaus- ja huoltotoimenpiteisiin pitkäikäisen
suorituskyvyn varmistamiseksi, vaan ne on myös suunniteltu
helposti uudelleenkäytettäviksi ja kierrätettäviksi.
Digitaalisilla ratkaisuilla on ratkaiseva osa laitteiden kulumisen
havaitsemisessa ja kunnossapitotarpeiden ennakoinnissa.
Valtaosa Konecranesin tuotteista koostuu jo kierrätettävistä
materiaaleista. Yhtiö pyrkii kasvattamaan kierrätettävien
materiaalien osuutta helpottamalla niiden talteenottoa ja
uudelleenkäyttöä.
Sen lisäksi, että tavoitteena on arvioida vuosittain vähintään
kolme kiertotalouteen perustuvaa liiketoimintamahdolli-
suutta, Konecranes on määrittänyt seuraavat keskeiset tulos-
indikaattorit, joilla yhtiötä autetaan seuraamaan resurssien
käyttöön ja kiertotalouteen liittyvää edistystä:
• Yhtiön tuotteissa käytetyn kierrätysteräksen osuus.
Vuonna 2024 tätä seurattiin arviolla, jossa otetaan
huomioon yleiset valmistuksen keskiarvot jokaisella
alueella ja arvioidaan Konecranesin ostomääriä kyseisen
jaon perusteella. Tulevina vuosina Konecranes aikoo kerätä
toimittajakohtaista tietoa. Vuonna 2024 kierrätysteräksen
osuus Konecranesin teräsostoissa oli arviolta 40
prosenttia.
• Valmistustoiminnoissa syntyneen jätteen kierrätysaste.
Jätteestä kerätään tietoa järjestelmällisesti ja tulokset
lasketaan vuosittain. Vuonna 2024 kierrätysaste oli 86
prosenttia. Siihen kuului kierrätykseen, uudelleenkäyttöön
tai kompostointiin ohjattu jäte.
97
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
• Modernisointiin ja nosturipäivityksiin liittyvät tulot.
Yhtiön tavoitteena on pidentää sen tuotteiden elinkaarta
ja sisällyttää niihin suunnitteluominaisuuksia, jotka
helpottavat korjaamista ja kunnossapitoa niin, että
resursseja käytetään mahdollisimman vähän. Tietoja
arvioidaan ja niistä raportoidaan neljännesvuosittain.
Vuonna 2024 Konecranesin tulot modernisoinneista
ja nosturipäivityksistä olivat 336 miljoonaa euroa tai 8
prosenttia konsernin kokonaistuloista.
E5-5 Resurssien ulosvirtaukset
Konecranes toimittaa kunnossapidon erikoispalveluja
ja varaosia kaikentyyppisiin teollisuuden nostureihin ja
nostolaitteisiin aina yksittäisistä laitteista kokonaisiin
toimintoihin. Yhtiö tarjoaa myös kunnossapito- ja
korjauspalveluja sekä varaosia konttienkäsittelyalalle ja sen
tuotteisiin. Konecranesin kunnossapitotoiminta pidentää
laitteiden käyttöikää kunnossapidolla ja korjauksilla,
osien uudelleenvalmistuksella, modernisoinneilla ja
nosturipäivityksillä.
Konecranesin Teollisuuslaitteiden ja Satamaratkaisujen
tuotteet valmistetaan pääosin kierrätysmetalleista.
Tuotesuunnittelu- ja -kehityshankkeissa käytetään
Design for Environment -prosessia yhdessä tuotteen
elinkaariarviointimenetelmän kanssa, jotta voidaan
parantaa tuotteiden energia- ja materiaalitehokkuutta sekä
huollettavuutta.
Koska nosturien käyttöiästä on tällä hetkellä saatavissa
niukasti tutkimustietoja, eri tuoteryhmien alan keskiarvoja
ei ole saatavilla. ISO 12482:2014 -standardissa määritetään
teollisuusnostureiden tavanomaiseksi käyttöajaksi 10–20
vuotta. Standardissa ei erotella eri tuoteryhmiä.
Konecranesin tuotteet on suunniteltu kestämään pitkään
ja olemaan helposti huollettavia. Nosturin käyttöikä riippuu
hyvin paljon kuorman tyypin, nostojaksojen määrän ja
tuotteen kunnossapidon kaltaisista eri tekijöistä. Odotettu
käyttöikä on tavallisesti 10–30 vuotta.
Konecranesin tuotesuunnittelussa korostetaan
modulaarisuutta ja kriittisten komponenttien vaivatonta
saavutettavuutta, mikä helpottaa ripeitä korjauksia ja
vähentää seisokkiaikaa. Konecranes varmistaa myös, että
korjatut osat ovat nopeasti saatavilla, jotta niillä voidaan
tukea tehokasta kunnossapitoa ja mahdollisia päivityksiä.
Varaosia tai vaihtosarjoja on saatavilla monia vuosia, minkä
ansiosta vanhemmatkin nosturit voidaan pitää käytössä.
Modernisoinneissa voidaan lisätä uusia ominaisuuksia
käytössä oleviin nostureihin. Yhtiöllä on useita korjauspajoja,
jotka pystyvät korjaamaan nosturin komponentteja tai jopa
kokonaisia nostureita.
Konecranesin ympäristötuoteselosteiden mukaan
keskimäärin 92 prosenttia tuotteiden materiaalin painosta on
peräisin metalleista, jotka ovat suurelta osin kierrätettäviä.
Kierrätettävien ainesten arvioitu osuus muovipakkauksissa
on 99 prosenttia ostetuissa pakkausmateriaaleissa vuodelta
2022 kerättyjen tietojen perusteella. Kierrätysmateriaalien
osuus muissa pakkausmateriaaleissa ei ole tällä hetkellä
saatavilla.
Tuotteiden käyttöiän ennusteet on määritetty pääosin
kenttädataan perustuvilla suunnitellun käyttöiän laskelmilla
(DWP). Lisäksi tietyissä tuoteluokissa tuotteiden käyttöiän
arviointiin on käytetty skenaariopohjaista laskentaa
työsyklien odotetun vakiomäärän arvioimiseksi.
98
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
S1 Oma työvoima
Olennaiset omaan työvoimaan liittyvät
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
Konecranes on sitoutunut vaalimaan oikeudenmukaista,
osallistavaa ja monimuotoista työympäristöä, jossa kohte-
lemme muita kunnioittavasti sekä odotamme itseltämme
ja liikekumppaneiltamme tiukkojen eettisten periaatteiden
noudattamista. Yhtiön strategiassa keskitytään myös voit-
tavan kulttuurin edistämiseen, muun muassa rakentamalla
jatkuvaan oppimiseen perustuvaa yrityskulttuuria, jossa
työntekijöitä tuetaan ja kannustetaan kehittymään ja kasva-
maan joka päivä. Jotkin olennaisista vaikutuksista johtuvat
toiminnasta kansainvälisessä teollisuusliiketoiminnassa. Niitä
ovat muun muassa vaikutukset ihmisten terveyteen ja turvalli-
suuteen sekä työaikoihin kohdistuva paine. Nämä olennaiset
vaikutukset on yhdenmukaistettu Konecranesin strategian
kanssa, jossa korostetaan vastuullisten liiketoimintakäytän-
töjen edistämistä.
Mitään omaan työvoimaan liittyvää aihetta tai osa-aihetta ei
katsota olennaisiksi taloudellisten riskien ja mahdollisuuksien
näkökulmasta, ja siksi Konecranes ei anna tietoja sen omaan
työvoimaan sekä sen strategiaan ja liiketoimintamalliin
kohdistuvista vaikutuksista ja riippuvuuksista aiheutuvien
olennaisten riskien ja mahdollisuuksien välisestä suhteesta.
Konecranesin omassa työvoimassa on työsuhteisia
työntekijöitä ja muita kuin työsuhteisia työntekijöitä.
Muissa kuin työsuhteisissa työntekijöissä on sekä itsenäisiä
ammatinharjoittajia että pääasiassa henkilöstönvuokrausta
harjoittavien ulkopuolisten yritysten toimittamia henkilöitä.
3. YHTEISKUNNALLISET TIEDOT Kaikki työsuhteiset työntekijät, joihin Konecranesilla voi olla
olennaisia vaikutuksia, kuuluvat tämän kestävyysselvityksen
piiriin. Muut kuin työsuhteiset työntekijät, joihin voi kohdistua
olennaisia vaikutuksia, eivät pääosin kuulu selvitysten piiriin,
mutta heidät mainitaan erikseen, kun heitä käsitellään
tietyissä tiedoissa.
Terveys- ja turvallisuusvaikutukset ovat merkityksellisimpiä
operatiivisissa tehtävissä työskenteleville henkilöille
riippumatta siitä, ovatko he työsuhteisia vai muita
kuin työsuhteisia työntekijöitä. Kielteisiä terveys- ja
turvallisuusvaikutuksia voi kohdistua erityisesti henkilöihin,
jotka työskentelevät tuotantolaitoksissa, nostureiden ja
laitteiden asentamisessa sekä kunnossapitotoimissa, joissa
asentajien työolot vaihtelevat. Lisäksi työntekijöillä, joiden
työtehtäviin kuuluu paljon autolla ajamista, on muita suurempi
liikenneonnettomuuksien riski.
Sekä operatiivisissa tehtävissä että toimistotehtävissä
työskenteleviin henkilöihin voi kohdistua liiallisista ylitöistä ja
mahdollisesti epäterveestä työ- ja yksityiselämän tasapai-
nosta johtuvia kielteisiä vaikutuksia. Molempiin työntekijä-
tyyppeihin kohdistuu myönteisiä vaikutuksia, jotka johtuvat
riittävästä palkasta, yhdistymisvapaudesta, koulutuksesta ja
taitojen kehittämisestä sekä monimuotoisuudesta, yhden-
vertaisuudesta ja osallisuudesta.
Kielteisten vaikutusten osalta Konecranes katsoo, että
terveys- ja turvallisuusvaikutukset johtuvat yksittäisistä
tapauksista. Liiallisten ylitöiden aiheuttamia vaikutuksia
voidaan pitää laajalle levinneenä riskinä, joka voi aiheuttaa
terveys- ja turvallisuusongelmia.
Mitä tulee myönteisiin vaikutuksiin, Konecranes katsoo,
että riittävän palkan maksaminen ja erityisesti Konecranesin
sitoutuminen maksamaan kaikille työsuhteisille työntekijöille
elämiseen riittävää palkkaa johtaa myönteisin vaikutuksiin
erityisesti matalan palkkaluokan tehtävissä ja matalan
tulotason maissa työskenteleville. Elämiseen riittävä palkka
on ihmisarvoisen työn ratkaiseva tekijä, joka vähentää
epätasa-arvoa ja parantaa sukupuolten tasa-arvoa. Kun
monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus juurrutetaan
rekrytointiin, ylennyksiin ja työsuhteen kehitysvaiheisiin,
saadaan aikaan myönteinen vaikutus kaikkiin työntekijöihin,
erityisesti vähemmistöihin. Yhdistymisvapaus, työntekijöiden
tiedonsaanti-, kuulemis- ja osallistumisoikeudet koskevat
kaikkia työsuhteisia työntekijöitä. Niitä toteutetaan
käytännössä sekä työpaikkaneuvostoissa, jotka kattavat
osan Konecranesin toimipaikoista ja työntekijöistä, että
muilla eri foorumeilla, kuten työntekijätapaamisissa ja
työntekijöiden resurssiryhmissä. Koulutuksen ja taitojen
kehittämisen osalta kaikilla työsuhteisilla työntekijöillä on
mahdollisuus saada henkilökohtainen kehittämissuunnitelma
ja tietty määrä koulutusta.
Konecranes ei anna tietoja sen omaan työvoimaan
kohdistuvista olennaisista vaikutuksista, jotka voivat
aiheutua siirtymäsuunnitelmista, joilla vähennetään kielteisiä
vaikutuksia ympäristöön. Tämä johtuu siitä, että yhtiö ei
ole tunnistanut olennaisia vaikutuksia, joita aiheutuisi sen
ilmastosiirtymää koskevista suunnitelmista sen omalle
työvoimalle. Konecranes ei myöskään ole tunnistanut
omissa toiminnoissaan merkittävää riskiä pakkotyö- tai
lapsityövoimatapauksista.
Mitä tulee haitallisiin vaikutuksiin, Konecranesin terveys-,
turvallisuus- ja henkilöstöprosessit auttavat ymmärtämään,
mitkä nimenomaiset henkilöstöryhmät voivat olla muita suu-
remmassa haitan vaarassa. Esimerkiksi tietämys siitä, keillä
erityisesti on kielteisten terveys- ja turvallisuusvaikutusten
riski, perustuu yhtiön terveyden ja turvallisuuden hallintajär-
jestelmään ja riskienarviointiprosesseihin. Nimenomaisilla
prosesseilla varmistetaan, että työ tehdään turvallisesti
erityisesti vaarallisissa ympäristöissä, kuten ydinvoima- ja
jätteenkäsittelylaitoksissa. Konecranesin henkilöstöproses-
seilla, kuten henkilöstökyselyillä, saadaan tietoa työnteki-
jöistä, joihin liialliset ylityöt ja mahdollisesti epäterve työ- ja
yksityiselämän tasapaino vaikuttavat erityisesti.
99
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät
toimintaperiaatteet
Konecranes on ottanut käyttöön useita toimintaperiaatteita,
joilla hallitaan sen olennaisia vaikutuksia sen omaan
työvoimaan. Korkeimmalla tasolla Konecranesin eettisissä
toimintaperiaatteissa asetetaan vaatimukset vastuullisen
liiketoiminnan harjoittamiseen.
Konecranesin ihmisoikeuksia koskevissa toimintaperi-
aatteissa keskitytään ihmisoikeuksien kunnioittamiseen
ja tukemiseen kaikissa toiminnoissa, liikekumppaneiden
kannustamiseen toimimaan samoin ja riskiperusteisen due
diligence -prosessin tekemiseen ihmisoikeuksista. Kes-
keisiä sitoumuksia ovat muun muassa huolenaiheiden esiin
tuomiseen tarkoitettujen tehokkaiden mekanismien ylläpito
ja korjauskeinojen tarjoamiseen pyrkiminen, kun ongelmia
ilmenee. Nämä toimintaperiaatteet koskevat kaikkia kan-
sainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia, ja niissä käsitellään
olennaisia vaikutuksia, kuten terveyteen ja turvallisuuteen liit-
tyviä tapauksia, mahdollisia ongelmia fyysisessä terveydessä
ja mielenterveydessä, pakkotyötä ja yksilön oikeutta perhe-
tai yksityiselämään – erityisesti silloin, kun kyse on liiallisista
ylitöistä. Seuranta toteutetaan ihmisoikeuksia koskevassa
due diligence -prosessissa, muun muassa auditoinneilla,
kuten toimittajan toimintaperiaatteita ja yhteiskuntavas-
tuuta koskevilla arvioinneilla. Lisäksi aihekohtaisista toimin-
taperiaatteista saa ohjeita tiettyjen olennaisten vaikutusten
käsittelyyn.
Terveys- ja turvallisuuskäytännön mukaan Konecranesissa
on ensisijaista, että kaikki pääsevät joka päivä kotiin
turvallisesti. Terveys- ja turvallisuuskäytännössä luetellaan
myös seitsemän terveys- ja turvallisuussitoumusta, kuten
nollatoleranssi vaarallisia toimia ja turvallisuusrikkomuksia
kohtaan, sekä kuusi työskentelytapaa, joiden avulla
nämä sitoumukset saadaan toteutumaan. Seuranta
tehdään Konecranesin terveys- ja turvallisuusasioiden
hallintajärjestelmällä.
Monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta (DEI)
koskevan käytännön mukaan Konecranes pyrkii luomaan
monimuotoisen ja osallistavan työympäristön, jossa ihmiset
tuntevat, että heihin luotetaan, jossa he pääsevät kukoista-
maan henkisesti turvallisessa ympäristössä ja jossa jokaisella
on onnistumisen mahdollisuudet. Seurantaa tehdään esimer-
kiksi henkilöstökyselyillä, erityisesti seuraamalla osallisuusin-
deksin kehitystä. Konecranes seuraa myös sitä, miten maat
kehittävät tavoitteitaan ja taktiikoitaan osallistavan ympä-
ristön takaamiseksi. Lisäksi seurataan suuntauksia työvoiman
monimuotoisuuden (esimerkiksi sukupuolten moninaisuuden
ja kansallisuuksien moninaisuuden) lisääntymisessä. Konec-
ranesilla on myös osaajien hankintaa ja rekrytointia koskevat
toimintaperiaatteet, joilla varmistetaan, että rekrytointipro-
sesseissa saadaan myös monimuotoista osaamista. Tätä
seurataan uusien työntekijöiden sukupuolen ja kansalli-
suuden moninaisuutta koskevalla tasolla.
Konecranesin oikeudenmukaisen työn puiteperiaatteiden
tavoitteena on tukea Konecranesin omien toimintojen jat-
kuvaa parantamista ja tiedostaa eri toimipaikkojen erilainen
kehitystaso tässä aiheessa. Perustasolla esitetään vähim-
mäisvaatimukset, kun taas edistyneeseen tasoon sisältyy
suositeltuja käytäntöjä, jotka Konecranes pyrkii saavutta-
maan. Olennaisista vaikutuksista oikeudenmukaisen työn
puitteissa käsitellään yhdistymisvapautta (eli työntekijäyh-
teistyötä), monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osalli-
suutta (eli yhdenvertaisia mahdollisuuksia), työaikaa ja työ- ja
yksityiselämän tasapainoa, koulutusta ja taitojen kehittämistä
sekä riittävää palkkaa (eli korvausta). Toimintaperiaatteissa
todetaan, että työntekijöiden yhteenliittymät, kuten työpaik-
kaneuvostot tai ammattiliitot, ovat sallittuja, että työntekijöitä
ei saa syrjiä ammattiliittoon kuulumisen/kuulumattomuuden
perusteella ja että Konecranes ja työntekijöiden edustajat /
ammattiliitot / työntekijäkomiteat tekevät oikeudenmukaista
yhteistyötä, kun kyseisiä yhteenliittymiä on. Työajan on pysyt-
tävä laissa säädetyissä rajoissa ja työntekijöillä on oltava
lakisääteiset vapaapäivät. Terveen työ- ja yksityiselämän
tasapainon tukemiseksi entisestään suositellaan tarjoamaan
joustavia työaikoja ja -pisteitä tarvittaessa ja silloin, kun se
on mahdollista. Koulutuksessa ja kehittämisessä kaikilla
työsuhteisilla työntekijöillä on yhdenvertainen mahdollisuus
peruskoulutuksiin, ja heille suositellaan ”My development”
-kehityskeskustelujen käymistä esihenkilön kanssa. Toiminta-
periaatteissa suositellaan myös ottamaan käyttöön prosessi,
jossa määritetään paikallisesti elämiseen riittävä palkka, ja
täytäntöönpanosuunnitelma, jolla paikataan puutteet, jos
palkka ei riitä perustarpeiden täyttämiseen, ja tarjotaan jonkin
verran harkinnanvaraista tuloa. Oikeudenmukaisen työn pui-
teperiaatteiden aiheita seurataan säännöllisissä henkilöstö-
prosesseissa ja yhteiskuntavastuun arvioinneissa.
Kaikki Konecranesin työsuhteiset työntekijät kuuluvat edellä
mainittujen toimintaperiaatteiden piiriin, ja ihmisoikeuksia
koskevat toimintaperiaatteet, terveys- ja turvallisuuskäy-
täntö ja monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta
koskeva käytäntö koskevat osittain myös muita kuin työsuh-
teisia työntekijöitä. Konecranesin johtoryhmä on hyväksynyt
ja toimitusjohtaja allekirjoittanut toimintaperiaatteet lukuun
ottamatta oikeudenmukaisen työn puiteperiaatteita, jotka
on hyväksynyt kestävyysneuvosto, ja osaajien hankintaa ja
rekrytointia koskevia toimintaperiaatteita, jotka on hyväk-
synyt People & Culture -johtoryhmä. Toimintaperiaatteet
pannaan täytäntöön asiaankuuluvilla liiketoiminta-alueilla ja
asiaankuuluvissa toiminnoissa. Ihmisoikeuksia koskevien toi-
mintaperiaatteiden, terveys- ja turvallisuuskäytännön, moni-
muotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta koskevan
käytännön ja oikeudenmukaisen työn puiteperiaatteiden
täytäntöönpanosta vastaavat ylimmän tason työntekijät
raportoivat suoraan toimitusjohtajalle.
Panemalla ihmisoikeuksia koskevat toimintaperiaatteet
täytäntöön Konecranes on sitoutunut toimimaan
yhdenmukaisesti niiden kansainvälisesti tunnustettujen
ihmisoikeuksien kanssa, jotka määritetään kansainvälisessä
ihmisoikeussopimuksessa ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO)
julistuksessa työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista.
Toimintaperiaatteissa sitoudutaan myös YK:n ohjaaviin
100
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
periaatteisiin yritysten ihmisoikeusvastuusta ja YK:n Global
Compact -aloitteen kymmeneen periaatteeseen. Kuten
monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta
koskevassa käytännössä todetaan, Konecranes tukee
myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteita epätasa-arvon
vähentämisestä ja sukupuolten tasa-arvosta. Se on myös
joissakin Euroopan maissa allekirjoittanut Euroopan
komission monimuotoisuussitoumuksia.
Konecranes on havainnut, että monien sen asiakkaiden, sijoit-
tajien ja työntekijöiden mielestä terveyteen ja turvallisuuteen,
monimuotoisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen,
koulutukseen ja taitojen kehittämiseen sekä oikeudenmukai-
siin työskentelyoloihin liittyvät aiheet ovat olennaisia Konecra-
nesille. Siksi nämä sidosryhmät odottavat, että Konecranesilla
on näistä aiheista toimintaperiaatteita. Toimintaperiaatteet
ovat saatavilla Konecranesin intranetsivuilla sekä julkisesti
osoitteessa Konecranes.com. Niitä on myös tuotu erilaisissa
koulutuksissa ja kampanjoissa esiin mahdollisesti vaikutuksen
kohteena oleville työntekijöille sekä ihmisille, jotka auttavat
panemaan toimintaperiaatteita täytäntöön.
Oman työvoiman kannalta merkitykselliset
ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
Konecranes on tehnyt yhtiön ihmisoikeuksia koskevissa
toimintaperiaatteissa sen oman työvoiman kannalta
merkityksellisiä sitoumuksia. Sitoumukset ovat seuraavat:
Konecranes kunnioittaa ja tukee ihmisoikeuksia, tekee
ihmisoikeuksia koskevan riskiperusteisen due diligence
-prosessin, ylläpitää tehokkaita mekanismeja huolenaiheiden
esiin tuomista varten ja pyrkii korjaamaan vaikutukset.
Konecranes kunnioittaa ja tukee oman työvoimansa ihmis-
oikeuksia. Yhtiö on sitoutunut toimimaan tavalla, joka on
yhdenmukainen kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa ja
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) työelämän perusperiaatteista
ja -oikeuksista antamassa julistuksessa (ILOn periaatteet,
jotka koskevat työterveyttä ja -turvallisuutta, yhdistymisva-
pautta ja työehtosopimusneuvotteluja koskevaa vapautta,
syrjimättömyyttä työssä ja ammatissa, orjuuden ja pakkotyön
lopettamista ja lapsityövoiman poistamista) määritettyjen
kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien kanssa.
Konecranes toimii vuorovaikutuksessa vaikutuksen kohteena
olevien omaan työvoimaansa kuuluvien henkilöiden kanssa
osana yhtiön ihmisoikeuksia koskevaa due diligence
-prosessia.
Jos Konecranes aiheuttaa kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia
tai myötävaikuttaa niihin, yhtiö pyrkii tarjoamaan vaikutuksen
kohteena olevien henkilöiden käyttöön korjaavia toimia joko
yhtiön omien resurssien avulla tai tekemällä korjaamisen
osalta yhteistyötä lakisääteisten prosessien avulla. Tämä on
dokumentoitu Konecranesin ihmisoikeuksia koskeviin toi-
mintaperiaatteisiin ja tutkintaprosessiin. Tutkintatapauksissa,
joissa on ihmisoikeusnäkökulma, korjaamistarve otetaan aina
huomioon, kun pohditaan korjaavia ja oikaisevia toimia. Tämä
koskee myös seurantaa, jossa varmistetaan, että tarvittavat
toimet toteutetaan.
Ihmiskauppa, pakkotyö ja lapsityövoima sekä
yhdenmukaisuus oman työvoiman kannalta
merkityksellisten kansainvälisesti tunnustettujen
standardien kanssa
Konecranesin ihmisoikeuksia koskevat toimintaperiaatteet
on yhdenmukaistettu YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien ohjaavien periaatteiden kanssa. Tämä on tapah-
tunut noudattamalla periaatteiden odotuksia due diligence
-prosessin rakenteesta ja antamalla sitoumus pitää yllä
tehokkaita mekanismeja huolenaiheiden esiin tuomista
varten ja pyrkiä korjaamaan vaikutukset.
Konecranesin toimintaperiaatteissa kielletään yksiselittei-
sesti pakkotyö ja lapsityövoima.
Työtapaturmien ehkäiseminen
Konecranesin terveys- ja turvallisuuskäytännössä kuvataan
terveyden ja turvallisuuden hallintaa koskevat sitoumukset ja
tavoitteet. Näitä aiheita johdetaan terveyden, turvallisuuden
ja ympäristön osaamisohjelmasta, jossa keskitytään
kolmeen alueeseen: elintärkeisiin turvallisuusohjeisiin,
globaaleihin terveys-, turvallisuus- ja ympäristöstandardeihin
ja sertifioituihin hallintajärjestelmiin, jotka on sertifioitu ISO
45001 -standardin mukaisesti.
Toimintaperiaatteet, joilla pyritään poistamaan syrjintä
Yhtiön eettisissä toimintaperiaatteissa esitetään odotukset
Konecranesin toimimisesta yhdenvertaiset mahdollisuudet
tarjoavana työnantajana ja kielletään kaikenlainen syrjintä.
Konecranesin monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja
osallisuutta (DEI) koskevan käytännön sitoumuksessa, joka
liittyy sen oman työvoiman erityisessä haavoittuvuusriskissä
oleviin ryhmiin kuuluvien ihmisten osallisuuteen tai myön-
teisiin toimiin, todetaan, että Konecranes pyrkii luomaan
monimuotoisen ja osallistavan työympäristön, jossa ihmiset
tuntevat, että heihin luotetaan, ja jossa he pystyvät kukois-
tamaan työskentelemällä henkisesti turvallisessa ympäris-
tössä. Tavoitteena on edetä yhdenvertaisuutta pidemmälle
ja edistää tasa-arvoa tarjoamalla välineitä menestymiseen
yksilön ainutlaatuisuuden perusteella. Lisäksi Konecranesin
osaajien hankintaa ja rekrytointia koskevissa toimintaperi-
aatteissa pyritään varmistamaan, että rekrytointikäytännöillä
pystytään saamaan monimuotoisia osaajia ja että Konecranes
tarjoaa yhdenvertaiset mahdollisuudet eri taustoista tuleville
ihmisille.
Konecranesin monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osal-
lisuutta (DEI) koskevassa käytännössä ja yhtiön eettisissä
toimintaperiaatteissa todetaan, että yhtiö ei suvaitse syr-
jintää ketään vastaan työntekijän rodun, uskonnon, ihonvärin,
sukupuolen, sukupuoli-identiteetin, seksuaalisen suuntautu-
misen, iän, siviilisäädyn, perhetilanteen, kansallisen taustan,
syntyperän tai yhteiskunnallisen taustan, kansalaisuuden,
poliittisen kannan, ammattiliitonjäsenyyden tai vamman (kun
hakija tai työntekijä on pätevä suoriutumaan työn keskeisistä
tehtävistä kohtuullisesti mukautettuna tai mukauttamatta)
kaltaisten syiden perusteella tai muunlaista syrjintää, joka
101
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
kuuluu asiaankuuluvien asetusten ja lakien soveltamisalaan.
Yhtiö ei suvaitse minkäänlaista häirintää.
Konecranesin monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja
osallisuutta (DEI) koskevan käytännön lisäksi yhtiön DEI-si-
toumukset esitetään Konecranesin DEI-visiossa. Nämä
sitoumukset pannaan täytäntöön yhtiön DEI-strategian
avulla. Tavoitteena on rakentaa entistä monimuotoisempi
organisaatio, jossa otetaan kaikki monimuotoisuuden
näkökohdat huomioon. Siksi Konecranesin monimuotoi-
suutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta koskeva ohjelma on
sisällytetty yhtiön prosesseihin. Parhaiden monimuotoisten
osaajien houkuttelemisen ja palkkaamisen periaatteet
määritetään Konecranesin osaajien hankintaa ja rekrytointia
koskevissa toimintaperiaatteissa. Työsuhteisten työnteki-
jöiden palkitsemista koskevien yhteisten ja puolueettomien
perusteiden käyttöä vahvistetaan, ja yhtiö on sitoutunut var-
mistamaan työsuhteisille työntekijöilleen palkkatasa-arvon
paikallisten vaatimusten, EU:n direktiivien ja muiden asiaan-
kuuluvien säädösten mukaisesti. Konecranes tukee palkka-
tasa-arvoa sekä lainsäädännön vuoksi että siksi, että se on
osa yhtiön yhdenvertaisuusperiaatteita.
Konecranes korostaa myönteisiä toimia, joilla edistetään
osallisuutta, lisätään tietoisuutta ja tuetaan aliedustettuja
ihmisryhmiä ja haavoittuvuusriskissä olevia ihmisiä. Siksi
DEI-työtä tehdään paikallistasolla. Konecranes varmistaa
juridisten yksiköiden valvontatoimikuntien avulla, että DEI-
toimet ovat osa paikallisia ohjelmia.
Konecranes on myös perustanut globaaleja työntekijöiden
resurssiryhmiä, jotka auttavat yksilöimään toimia,
joilla edistetään hlbtqi+-henkilöiden ja vammaisten
henkilöiden osallisuuden kokemista. Konecranes on
laatinut ensimmäisestä aiheesta kielenkäytön käsikirjan
ja käytösvinkkejä organisaation kouluttamiseksi. Toisesta
aiheesta yhtiö on tehnyt sisäisen kyselyn selvittääkseen
parannusta kaipaavat aiheet ja saadakseen lähtötason
tulevalle strategialle.
Konecranes ei suvaitse minkäänlaista häirintää. Yhtiön
eettisissä toimintaperiaatteissa määritetään periaatteet
ja prosessit työsuhteisten työntekijöiden suojelemiseksi.
Konecranesin DEI-ohjelman täytäntöönpanoa johtaa ja
ohjaa liiketoiminta-alueet, liiketoimintayksiköt ja paikalliset
organisaatiot Diversity & Inclusion -johtajan johtamana
yhtiötasolla. Edistystä mitataan jäsennellyllä joukolla
tavoitteita ja keskeisiä suorituskykymittareita, ja niistä
raportoidaan vuotuisessa raportointiprosessissa. Keskeisillä
suorituskykymittareilla mitataan sukupuolen moninaisuutta
johdossa ja koko organisaatiossa.
S1-2 Prosessit, jotka koskevat
yhteydenpitoa vaikutuksista oman
työvoiman ja työntekijöiden edustajien
kanssa
Konecranesilla pidetään säännöllisesti työntekijätapaa-
misia, tehdään henkilöstökyselyitä, ja paikalliset terveys- ja
turvallisuustoimikunnat ja työntekijöiden resurssiryhmät
pitävät yhteyttä yhtiön omaan työvoimaan ja työntekijöiden
edustajiin, jotta työntekijöiden palaute voidaan sisällyttää
päätöksiin, jotka koskevat mahdollisia työvoimavaikutuksia.
Konecranes pitää myös viestintäkanavat avoimina työnte-
kijöiden edustajien suuntaan, jotta kaikista päivittäisessä
työssä mahdollisesti esiin nousevista huolenaiheista voidaan
keskustella ja niihin puuttua.
Yhteyttä pidetään sekä suoraan Konecranesin työntekijöihin
että heidän edustajiensa välityksellä esimerkiksi työpaik-
kaneuvostossa sekä työntekijöiden edustajien tai liittojen
välityksellä, kun niitä on. Yhteyttä pidetään eri vaiheissa, muun
muassa hankkeiden ja toimintaperiaatteiden suunnittelu-,
täytäntöönpano- ja arviointivaiheissa. Yhteydenpidon tiheys
vaihtelee kuukausittaisista resurssiryhmien kokouksista,
neljännesvuosittaisista työntekijätapaamisista ja puolivuo-
sittaisista kyselyistä tarpeen mukaan käytäviin keskusteluihin
nimenomaisista ongelmista. Henkilöstöjohtajalla on opera-
tiivinen vastuu siitä, että yhtiön omaan työvoimaan pidetään
tehokkaasti yhteyttä. Henkilöstöjohtaja valvoo yhteydenpi-
tostrategioiden täytäntöönpanoa ja varmistaa, että palaute
otetaan osaksi organisaation toimintatapaa.
Konecranes on allekirjoittanut eurooppalaisten työsuh-
teisten työntekijöidensä kanssa sopimuksen euroop-
palaisen yritysneuvoston perustamisesta. Sillä voidaan
varmistaa ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja säännöllisen
yhteydenpidon helpottaminen sekä tärkeiden seikkojen
arviointi ja työntekijöiden kuuleminen niistä. Osapuolet ovat
ottaneet huomioon Eurooppa-neuvoston direktiivin (neu-
voston direktiivi 94/45/EY) eurooppalaisen yritysneuvoston
perustamisesta.
Konecranesin ja sen oman työvoiman välisen vuorovaiku-
tuksen vaikuttavuutta arvioidaan eri menetelmillä. Mene-
telmät sisältävät henkilöstökyselyiden analysoimisen
suuntausten ja parantamista kaipaavien alojen tunnista-
miseksi, kyselyiden, työryhmien ja työntekijätapaamisten
osallistumisasteiden seuraamisen vuorovaikutuksen indi-
kaattorina ja työntekijöiden vapaaehtoisen vaihtuvuuden
seuraamisen.
Toimet, joita on toteutettu käsityksen saamiseksi
sellaisten työntekijöiden näkemyksistä, jotka ovat
erityisen alttiita vaikutuksille
Saadakseen tietoa omaan työvoimaansa kuuluvien ihmisten
näkökulmista Konecranes seuraa henkilöstökyselyiden
tuloksia erityisesti seuraamalla osallisuusindeksin kehitystä.
Yhtiö pyrkii aktiivisesti saamaan palautetta vaikutuksille alt-
tiilta ja syrjäytyneiltä työntekijäryhmiltä henkilöstökyselyillä,
joissa työsuhteisilta työntekijöiltä kerätään tietoa heidän
työpaikkansa osallisuutta koskevista kokemuksistaan ja
näkemyksistään. Konecranes tukee ja kannustaa muodos-
tamaan työntekijöiden resurssiryhmiä, jotka tarjoavat paikan
ja tilaisuuden parantaa käytäntöjä, joiden avulla syrjäytyneet
työntekijät saadaan tuntemaan osallisuutta.
102
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Sukupuolen moninaisuuden osalta on perustettu useita pai-
kallisia työntekijöiden resurssiryhmiä tukemaan sukupuolten
tasa-arvon edistymistä ja osallisuutta. Yhtiö on myös käyn-
nistänyt Women in Front Line -ohjelman. Sillä parannetaan
käytäntöjä toiminnoissa, joissa naisia on globaalien mark-
kinoiden näkökulmasta erittäin vähän. Tämä koskee muun
muassa kentällä toimivia operatiivisia työntekijöitä.
Organisaation sisällä yhtiö on parantanut tietoisuutta osallis-
tavasta kulttuurista vankalla kurssitarjonnalla. Konecranes on
esimerkiksi perustanut koulutukseen ja verkkokoulutukseen
perustuvan osallisuutta käsittelevän kirjaston, sisäistä verk-
kokoulutusta on päivitetty muun muassa tasa-arvo-odotuk-
sista, ja monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta
koskeva koulutus on sisällytetty kaikkiin johtamisohjelmiin.
Yhtiön mentorointiohjelmissa käytetään ja hyödynnetään
sisäisiä ja ulkoisia mentoreita yritysten johtokuntiin kuuluvien
naisten European Women on Board -verkostosta.
S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat omalle
työvoimalle huolenaiheiden esiin
tuomiseksi
Jos Konecranes aiheuttaa kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia
tai myötävaikuttaa niihin, yhtiö pyrkii tarjoamaan vaikutuksen
kohteena olevien henkilöiden käyttöön korjaavia toimia joko
yhtiön omien resurssien avulla tai tekemällä korjaamisen
osalta yhteistyötä lakisääteisten prosessien perusteella
esimerkiksi poistamalla riskitekijöitä, tukemalla asianomaisia
henkilöitä ja tarvittaessa estämällä vastatoimet.
Korjaamisen vaikutuksia ja vaikuttavuutta arvioidaan
tutkintaprosessin yhteydessä esimerkiksi seuraamalla
kyseisten kielteisten vaikutusten mahdollista toistumista.
Konecranes kannustaa työsuhteisia työntekijöitään ja kaikkia
ulkoisia sidosryhmiä ilmoittamaan kaikista Konecranesiin
liittyvistä huolenaiheista vastatoimia pelkäämättä. Yhtiöllä
on käytössä erityinen raportointikanava, väärinkäytöksistä
ilmoittamiseen tarkoitettu konsernin kanava, jolla voi
raportoida kaikenlaisista vaatimustenmukaista ja eettistä
toimintaa koskevista huolenaiheista. Kun paikallisissa
laeissa niin edellytetään, Konecranesilla on käytössä myös
paikallisia raportointikanavia, joita hallinnoidaan paikallisten
lakien mukaisesti. Väärinkäytösten ilmoittamiseen
tarkoitetuista kanavista on lisätietoa kohdassa G1-1
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet
ja yrityskulttuuri. Konecranesilla on myös sisäinen terveys-,
turvallisuus- ja ympäristöasioiden raportointityökalu ja
paikallisia terveys- ja turvallisuuskomiteoita kaikenlaisten
terveyttä ja turvallisuutta koskevien huolenaiheiden ja
havaintojen esiin tuomiseen.
Työsuhteisiin työntekijöihin liittyviä seikkoja koskevat vali-
tukset, jotka liittyvät lakien tai yhtiön toimintaperiaatteiden
tosiasiallisiin tai epäiltyihin rikkomisiin, käsitellään konsernin
tutkintaprosessin mukaisesti. Muussa tapauksessa People
& Culture -toiminto johtaa työntekijöihin liittyviä seikkoja
koskevia paikallisia valitustenkäsittelyprosesseja, kun niitä on
olemassa. Nämä prosessit on yhdenmukaistettu ammatti-
liittojen/työpaikkaneuvostojen vaatimusten ja sovellettavan
lainsäädännön kanssa.
Terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tapauksia, läheltä piti
-tilanteita ja havaintoja seurataan terveys-, turvallisuus- ja
ympäristöasioiden raportointityökalulla ja paikallisissa
terveys- ja turvallisuuskomiteoissa.
Kaikille työntekijöille tarkoitetut väärinkäytösten paljas-
tamista koskevat ohjeet ovat saatavilla 35 kielellä. Niissä
annetaan opastusta siitä, miten eettistä ja vaatimustenmu-
kaista toimintaa koskevista huolenaiheista voi ilmoittaa, sekä
sitä koskevasta prosessista. Konecranesin väärinkäytösten
ilmoittamiseen tarkoitettu kanava on lisäksi käytettävissä 39
kielellä, ja ilmoituksen voi tehdä millä tahansa kielellä. Työsuh-
teisille työntekijöille annetaan määräajoin koulutusta aiheesta
eettisiä toimintaperiaatteita koskevan koulutuksen ja muiden
kohdennettujen koulutusten yhteydessä.
Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden raportointi-
työkalu on kaikkien työsuhteisten työntekijöiden ja muiden
kuin työsuhteisten työntekijöiden eli Konecranesin omaan
työvoimaan kuuluvien käytettävissä. Työkalu on käytettävissä
sekä mobiilisovelluksena että verkkopohjaisen käyttöliit-
tymän avulla, ja siinä on 28 kielivaihtoehtoa. Tästä työkalusta
tiedotetaan säännöllisesti erilaisten terveys- ja turvallisuus-
koulutusten osana.
Konecranesin toiminnoissa on maailmanlaajuisesti yleisesti
paikallisia terveys- ja turvallisuuskomiteoita, jotka tukevat
vastuullisia liiketoimintayksikköjä ja seuraavat korjaavia
toimia.
Sisäistä tutkintaa johtaa konsernin Compliance & Ethics
-tiimi määritetyn tutkintaprosessin mukaisesti Compliance
& Ethics -komitean kanssa tarkastusvaliokunnan valvomana.
Konecranes seuraa kuukausittain erilaisia indikaattoreita,
kuten asianomaisten raporttien, liiketoimintojen ja paikkojen
määrää ja tyyppiä sekä toteennäytön tasoa, jotta voidaan
tunnistaa kaikki suuntaukset ja riskit.
Sidosryhmien palautetta raportointikanavan vaikuttavuu-
desta saadaan kolmannen osapuolen tekemistä Kone-
cranesin yhteiskuntavastuun arvioinneista ja erilaisista
työntekijöille tarkoitetuista kyselyistä, kuten henkilöstö-
kyselystä sekä Compliance & Ethics -riskien arviointitutki-
muksesta. Konecranes on palautteen perusteella lisännyt
esimerkiksi paikallista viestintää huolenaiheista raportoimista
koskevasta prosessista.
Lisäksi yksittäisissä tapauksissa harkitaan korjaavia ja
oikaisevia toimia valitusmenettelyn vaikuttavuuden
vuoksi esimerkiksi, jotta voidaan havaita mahdolliset
puutteet tietämyksessä. Valitusmenettelyn vaikuttavuutta
pohdittaisiin ja se varmistettaisiin myös mahdollisten
103
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
fuusioiden ja yritysostojen sekä sellaisten muiden
mahdollisten olennaisten muutosten yhteydessä, joissa
yhtiötä tai sen liiketoimintaa järjestellään uudelleen.
Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden raportointityö-
kaluun syötettyjä tietoja seuraavat tiiviisti paikalliset terveys-,
turvallisuus- ja ympäristöasioiden asiantuntijat sekä yksi-
köiden päälliköt. Järjestelmässä käytetään korjaavia toimia, ja
niiden toteuttamista seurataan säännöllisesti. Paikalliset ter-
veys- ja turvallisuuskomiteat tukevat prosessia vastuullisissa
liiketoimintayksiköissä esimerkiksi tuomalla esiin ongelmia ja
seuraamalla korjaavia toimia.
Sisäiseen verkostoon pidetään säännöllisesti yhteyttä, mikä
mahdollistaa palautteen saamisen terveys-, turvallisuus-
ja ympäristöasioiden raportointityökalusta ja sen
käytettävyydestä. Käyttäjiä myös kannustetaan esittämään
parannusehdotuksia.
Työntekijöiden tietoisuutta raportointikanavista ja tutkin-
taprosessista ja heidän luottamustaan siihen seurataan ja
arvioidaan säännöllisesti riskienarvioinneissa ja kyselytutki-
muksissa sekä saatujen raporttien säännöllisen seurannan ja
analyysin yhteydessä. Lisäksi seurataan kahteen seuraavaan
henkilöstökyselyn väittämään annettujen myönteisten vas-
tausten osuutta: 1) ”Yksikköni johto on sitoutunut rehellisyy-
teen ja eettisiin liiketoimintakäytäntöihin” ja 2) ”Tunnen voivani
ilmoittaa epäeettisestä käytöksestä, jos havaitsen sitä Kone-
cranesilla”. Ne kuuluvat Konecranesin keskeisiin Compliance
& Ethics -suorituskykymittareihin. Lisäksi joka toinen vuosi
tehtävässä Compliance & Ethics -riskien arviointikyselyssä
vastaajia pyydetään arvioimaan esimerkiksi riskiä siitä, että
ihmiset eivät raportoi, koska he eivät tunne asiaankuuluvia
kanavia tai koska he eivät luota prosessiin tai pelkäävät vas-
tatoimia.
Konecranesilla on vastatoimien torjumista koskevat tiukat
toimintaperiaatteet, jotka esitetään eettisissä toiminta-
periaatteissa ja väärinkäytösten ilmoittamista koskevissa
ohjeissa. Lisätietoa on kohdassa G1-1 Liiketoiminnan harjoit-
tamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri. Ter-
veys-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden raportointityökalun
käyttäjämääriä seurataan säännöllisesti.
S1-4 Toimien toteuttaminen omaan
työvoimaan kohdistuvien vaikutusten
suhteen ja toimintatavat omaan
työvoimaan liittyvien olennaisten
riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien vaikuttavuus
Terveys ja turvallisuus:
Turvallisuus on Konecranesin toiminnoissa elintärkeää:
yleinen toimintatapa ja sitoumus esitetään Konecranesin
terveys- ja turvallisuuskäytännössä. Konecranesin terveys-,
turvallisuus- ja ympäristöasioiden osaamisohjelmassa
keskitytään kolmeen alueeseen: elintärkeisiin
turvallisuusohjeisiin, globaaleihin terveys-, turvallisuus- ja
ympäristöstandardeihin ja sertifioituihin hallintajärjestelmiin.
TRI-tapaturmataajuus on yhtiön tärkein viiveellinen
suorituskykymittari. Tavoitteena on saada kirjattavien
työtapaturmien taajuus alle kolmeen vuoden 2025 loppuun
mennessä.
Vuonna 2024 jatkettiin toimia, joilla terveys ja turvallisuus
saataisiin juurrutetuksi osaksi kaikkien päivittäistä työtä. Tämä
tehtiin tukemalla työntekijöitä vaarojen tunnistamisessa,
tekemällä terveys-, turvallisuus- ja ympäristöhavaintoja ja
edistämällä terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden
osaamista. ISO 45001 -sertifioinnit kattoivat edelleen
suurimman osan organisaatiosta.
Tapaturmista pyrittiin oppimaan tutkinnan ja korjaavien
toimien avulla. Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden
raportointityökalu parantaa tapauksia koskevien tutkintojen
laatua ja korjaavien toimien toteuttamista. Vakavien ja
mahdollisesti vakavien tapaturmien ja kuolemantapausten
(SIF) raportointiin ja seurantaan keskityttiin edelleen vahvasti.
Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöhavaintojen määrä on
ollut viime vuosina keskeinen ennakoiva suorituskykymittari.
Kaikilla organisaation alueilla tapahtui huomattavaa
parannusta havaintojen raportoinnissa.
Vuonna 2025 jatketaan samoja keskeisiä toimintoja kuin
edellisinä vuosina: parannetaan entisestään tapaturmien
tutkintaa ja korjaavia toimia sekä havaintojen laatua ja
keskitytään vähentämään SIF-tapauksille altistumista.
Konecranes jatkaa turvallisuuskulttuurinsa parantamista
yhdessä kaikkien Konecranesin työntekijöiden kanssa
seuraten terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden
osaamisohjelmaansa.
Konecranesilla on työkaluja ja resursseja työntekijöiden
hyvinvoinnin tukemiseen ja parantamiseen, kuten
työterveyspalvelut ja useat resilienssiin ja hyvinvointiin
liittyvät kurssit. Konecranes käynnisti vuonna 2024 johtajille
suunnatun kyselyn hyvinvoinnista Konecranesilla. Sen
tarkoituksena oli arvioida useimpien henkilöstöjohtajien
hyvinvointia. Kyselyn tuloksia käytetään tulevan
hyvinvointistrategian laatimisessa ja työntekijöiden
hyvinvoinnin konkreettisten tukitoimien suunnittelussa.
Työaika:
Työaikaa seurataan paikallisissa henkilöstöprosesseissa,
joihin kuuluu tavallisesti työajan sähköinen rekisteröinti
ja johdon hyväksynnät. Näiden jatkuvien paikallisten
prosessien lisäksi paikallisten työaikamääräysten ja
Konecranesin yleisten suositusten noudattamista
arvioidaan vuosittain joillakin toimipaikoilla Konecranesin
yhteiskuntavastuun arviointien osana. Parannustoimista
sovitaan tapauskohtaisesti arviointien jälkeen. Vuonna 2024
tehtiin kolme arviointia, ja vuodelle 2025 on suunniteltu
ainakin kolme.
104
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Työ- ja yksityiselämän tasapaino:
Jotta työntekijöitä voidaan tukea hyvän työ- ja yksityiselämän
tasapainon saavuttamisessa ja varmistaa pysyminen ajan
tasalla nykyisissä ja tulevissa työmarkkinasuuntauksissa sekä
tukea työskentelyyn liittyviä tarpeita globaalissa yhtiössä,
Konecranes on ottanut maailmanlaajuisesti käyttöön hybridi-
työtä koskevat ohjeet kaikissa Konecranesin toimintamaissa
työntekijöille, joiden työ ei ole sidoksissa tiettyyn paik-
kaan. Vuoden 2024 loppuun mennessä hybridityöohjeiden
sovellus oli lanseerattu kaikissa maissa, joissa on yli kym-
menen työsuhteista työntekijää. Maissa on laadittu paikallisia
hybridityöohjeita, joiden mukaan työsuhteiset työntekijät,
joiden työ ei ole sidoksissa tiettyyn paikkaan, voivat työsken-
nellä etänä ainakin 20 prosenttia työajastaan.
Koulutus ja taitojen kehittäminen:
Konecranes tarjoaa työsuhteisille työntekijöilleen erilaisia
kehitys- ja koulutusohjelmia, joiden aiheet vaihtelevat
teknologiasta, myynnistä, viestinnästä, johtamisesta ja
työsuojelusta hankehallintaan ja työskentelytapoihin.
Lisäksi työntekijät voivat monipuolistaa työtään
esimerkiksi vertaisoppimisen tai työssä oppimisen avulla
tai liittymällä mentoroinnin ja valmennuksen ohjelmiin
ja yhteisöihin. Konecranesilla on useita sisäisiä ura- ja
liikkuvuusmahdollisuuksia, ja se edistää aktiivisesti sisäisiä
mahdollisuuksia sisäisten urasivujen, kehityskeskustelujen,
sosiaalisen median alustojen ja uutiskirjeiden avulla.
Näin huolehditaan siitä, että työsuhteiset työntekijät
pääsevät etenemään urallaan ja kehittämään ammatillista
asiantuntemustaan. Konecranes tarjosi myös vuonna
2024 kaikille Konecranesin työsuhteisille työntekijöille
mahdollisuuden kehityskeskusteluihin esihenkilön kanssa.
Käymällä jatkuvaa vuoropuhelua esihenkilönsä kanssa
työntekijät pystyvät saavuttamaan tavoitteensa entistä
nopeammin ja vauhdittamaan ammatillista kasvuaan. Muille
kuin työsuhteisille työntekijöille Konecranes tarjoaa myös
koulutusta, jonka aiheet vaihtelevat teknologiasta, myynnistä,
viestinnästä, johtamisesta ja työsuojelusta hankehallintaan ja
työskentelytapoihin.
Konecranes aikoo jatkaa samanlaista toimintatapaa
koulutuksessa ja kehityksessä vuonna 2025.
Yhdistymisvapaus:
Yhtiön eettisissä toimintaperiaatteissa on taattu yhdisty-
misvapaus kaikille Konecranesin työsuhteisille työntekijöille.
Vuonna 2024 yhteistyö työpaikkaneuvostojen ja ammat-
tiliittojen kanssa jatkui osassa Konecranesin sijaintipaik-
koja, kuten Euroopassa. Eurooppalaisen yritysneuvoston
keskusteluissa käsiteltiin esimerkiksi taloudellisia tuloksia
koskevia neljännesvuosittaisia katsauksia ylimmän johdon ja
alueellisten liiketoimintajohtajien kanssa. Tietoa jaettiin hen-
kilöstökyselyn toimintasuunnitelmasta, arvoja ja strategian
uudistamista koskevasta työpajasta ja johtajille suunnatusta
kyselystä hyvinvoinnista Konecranesilla. Erillisiä tiedotta-
mispuheluja järjestettiin rakennemuutosten ja Konecranesin
johtoa koskevien muutosten kaltaisista aiheista.
Konecranesilla oli myös vaihtoehtoisia tapoja lisätä työvoi-
mansa tiedonsaanti-, kuulemis- ja osallistumisoikeuksia. Niitä
olivat esimerkiksi neljännesvuosittaiset verkkoseminaarit toi-
mitusjohtajan kanssa, työntekijätapaamiset, ideointiryhmät
ja työntekijöiden resurssiryhmät. Konecranes aikoo edelleen
varmistaa eri tavoin tiedonsaanti-, kuulemis- ja osallistumis-
oikeudet myös vuonna 2025.
Riittävä palkka:
Konecranes teki vuonna 2023 kaikkien työsuhteisten työn-
tekijöiden elämiseen riittävää palkkaa (living wage) kos-
kevan analyysin ja vuonna 2024 yhtiö sitoutui täyttämään
elämiseen riittävää palkkaa koskevat vaatimukset ja alkoi
korjata puutteita. Tulevina vuosina jatketaan työtä jäljellä
olevien puutteiden korjaamiseksi. Konecranesin elämiseen
riittävää palkkaa koskeva analyysi perustuu WageIndica-
torin tavanomaista perhettä koskevaan menetelmään, jossa
sovelletaan alempaa asteikkoa. Vuonna 2024 Konecranes
lisäsi palkka-analyysiinsa myös riittävää palkkaa (adequate
wage) koskevan analyysin kestävyysraportointidirektiivin
riittävää palkkaa koskevan määritelmän perusteella. Konec-
ranes maksoi vuonna 2024 riittävää palkkaa kaikille työsuh-
teisille työntekijöilleen. Elämiseen riittävä palkka on useissa
paikoissa korkeampi kuin kestävyysraportointidirektiivissä
määritetty riittävä palkka, joka useimmissa maissa perustuu
vähimmäispalkkoihin ja työehtosopimusneuvotteluihin.
Monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja osallisuus:
Kohdassa S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaat-
teet on tietoa siitä, miten monimuotoisuuteen, yhdenvertai-
suuteen ja osallisuuteen liittyviä toimintaperiaatteita pannaan
täytäntöön erityisillä menettelyillä monimuotoisuuden ja
osallisuuden edistämiseksi yleisesti. Konecranes vahvisti
vuonna 2024 ohjeitaan osallistavasta kielenkäytöstä, jotta
työympäristön osallistavuudesta voidaan lisätä tietoisuutta
ja parantaa sitä. Konecranes lanseerasi uudistetun version
sen monimuotoisuutta ja osallisuutta koskevasta sisäisestä
verkkokurssista, joka sisältää nyt myös yhdenvertaisuuden
käsitteen. Toinen esimerkki toimista, joilla monimuotoisuus,
yhdenvertaisuus ja osallisuus (DEI) saadaan osaksi kon-
sernitason koulutusohjelmia, on Konecranesin johtamisen
lippulaivaohjelma ”KC leader”, jossa osallistujat laativat omat
DEI-asioihin liittyvät toimintasuunnitelmansa.
Konecranes on saanut viidessä maassa päätökseen palkka-
tasa-arvoa koskevan pilottiohjelman tulevien EU:n direk-
tiivien mukaisesti ja määrittänyt kohdealueet palkkaerojen
toistumisen estämiseksi. Yhtiö on myös käyttänyt työnteki-
jöidensä resurssiryhmiä apuna osallisuuteen liittyvien toimien
käytännöllisessä toteuttamisessa Pride-kuukauden aikana.
Se on myös tehnyt kyselyn, jossa selvitettiin Konecranesin
tilannetta vammaisten osallistamisessa, jotta vuonna 2025
voitaisiin laatia erityisiä aloitteita tällä nimenomaisella alalla.
Vuonna 2024 Konecranes myös käynnisti ”Women in
Front Line” -ohjelman. Sillä halutaan nopeuttaa toimia,
joilla saadaan houkuteltua naisia asentajiksi operatiiviseen
työhön. Eri maiden organisaatiot ovat sitoutuneet laatimaan
monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta
koskevat strategiansa ja tavoitteensa.
105
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Konecranes pyrkii vuonna 2025 pitämään edelleen
keskiössä sukupuolten moninaisuuden ja kiinnittämään
siinä erityistä huomiota naisten saamiseen operatiivisiin
töihin. Lisäksi se aikoo keskittyä johtajien tulevaan
monimuotoiseen sukupolveen toteuttamalla pilottihankkeen
oppimisohjelmasta, jossa annetaan kehittämistukea
aliedustetuille ryhmille, alkaen johtotehtävissä olevista
naisista. Tavoitteena on kiinnittää entistä enemmän huomiota
osallisuuteen, muun muassa vammaisten osallisuutta ja
ylisukupolvista monimuotoisuutta koskevilla ohjelmilla.
Omaan työvoimaan liittyviin toimiin kohdennetut
taloudelliset resurssit
Konecranes on kohdistanut merkittäviä panostuksia työter-
veyden ja -turvallisuuden kehittämiseen sekä henkilöstönsä
koulutukseen ja kehittämiseen. Koska omaan työvoimaan
liittyvät pääomamenot (CapEx) ja toimintamenot (OpEx) ovat
osa Konecranesin toimintoja, yhtiö pyrkii kehittämään konso-
lidoitua raportointiaan kyseistä aiheesta tulevaisuudessa.
Korjaamiseksi tai korjaamisen mahdollistamiseksi
toteutetut toimet
Vuonna 2024 ryhdyttiin toimiin korjaavien toimenpiteiden tar-
joamiseksi terveyteen ja turvallisuuteen liittyvissä tapauksissa
loukkaantuneille ihmisille. Korjaavat toimenpiteet perustuvat
paikalliseen lainsäädäntöön ja vakuutusjärjestelmiin, ja ne
koskevat pääasiassa vammojen hoitoa ja kuntoutusta. Muita
korjaavia toimenpiteitä (esimerkiksi taloudellista tukea per-
heille, korvauksia, seuraamuksia, työtehtävien uudelleenjär-
jestelyä) harkitaan tapauskohtaisesti tapauksen vakavuuden,
paikallisten sosiaaliturvajärjestelmien ja perheen yksilöllisen
tilanteen perusteella.
Toimien vaikuttavuuden arviointi tulosten tuottamisessa
omalle työvoimalle
Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien toimien ja
aloitteiden vaikuttavuutta seurataan ennakoivilla ja
viiveellisillä indikaattoreilla sekä yhtiön sisäisillä terveys- ja
turvallisuustarkastuksilla ja sertifiointiauditoinneilla.
Oikeudenmukaisen työn puitteiden noudattamista arvioi-
daan vuosittain valituissa toimipaikoissa paikan päällä tehtä-
vissä yhteiskuntavastuun arvioinneissa. Toimintaperiaatteisiin
kuuluu useita olennaisia vaikutuksia, kuten yhdistymisvapaus,
palkat ja työaika. Näihin arviointeihin kuuluu myös työnteki-
jöiden luottamuksellisia haastatteluja. Sisäisen tarkastuksen
toiminto arvioi valituissa toimipaikoissa, noudattaako yhtiö
paikallisia työaikamääräyksiä ja ottaako yhtiö monimuotoi-
suuden, yhdenvertaisuuden ja osallisuuden huomioon palk-
kauspäätöksissä.
Koulutuksen ja taitojen kehittämisen vaikuttavuutta arvioi-
daan esimerkiksi valittujen koulutusten päätteeksi kerä-
tystä palautteesta. Henkilöstökyselyssä on väittämä: ”Saan
koulutusta, jota tarvitsen työni tekemiseen tehokkaasti.”
Henkilöstökyselyssä on kysymyksiä myös koetusta tervey-
destä ja turvallisuudesta, työ- ja yksityiselämän tasapainosta,
palkoista sekä monimuotoisuudesta, yhdenvertaisuudesta
ja osallisuudesta. Henkilöstökyselyn tuloksia analysoidaan
kokonaisvaltaisesti tiimin tasolta globaalille tasolle asti, jotta
voidaan arvioida, miten työntekijät organisaation eri osissa
kokevat nykytilan.
Globaali People & Culture -organisaation palkkio-, tunnustus-
ja hyvinvointitiimi tekee vuotuisen arvioinnin kestävyysrapor-
tointidirektiivissä määritellyn riittävän palkan ja elämiseen
riittävän palkan perusteella. Tiimi myös ilmoittaa mahdollisista
puutteista paikalliselle People & Culture -organisaatiolle, jotta
niitä voidaan käsitellä liiketoimintojen kanssa.
Konecranesia arvioivat myös erilaiset sijoittajat/analyytikot
ja asiakkaiden yhteiset arviointialustat, jolloin sitä voidaan
verrata vertaisyhtiöihin.
Prosessit, joilla tunnistetaan tarvittavat ja asianmukaiset
toimet torjumaan todelliset tai mahdolliset kielteiset
vaikutukset
Konecranesilla on useita prosesseja, joilla se tunnistaa, mitä
toimia tarvitaan ja mitkä ovat asianmukaisia sen työvoimaan
kohdistuvien todellisten tai mahdollisten kielteisten
vaikutusten torjumiseksi: 1) Arvioidaan ja vähennetään
työterveys- ja työturvallisuusriskejä, 2) ehkäistään ja
seurataan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä tapauksia,
läheltä piti -tilanteita ja havaintoja sekä 3) otetaan oppia
aiemmista tapahtumista. Näiden käytäntöjen tarkoituksena
on varmistaa, että kaikki pääsevät turvallisesti kotiin joka
päivä. Konecranesin elintärkeät turvallisuusohjeet ja
globaalit terveys-, turvallisuus- ja ympäristöstandardit
määrittävät, mitä käytöstä ja menettelyjä yhtiön
työsuhteisten työntekijöiden odotetaan noudattavan,
jotta työpaikasta muodostuu ja se pysyy terveellisenä ja
turvallisena.
Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden raportointityö-
kalua käytetään päivittäin terveys- ja turvallisuusasioiden hal-
linnassa. Siihen syötettyjä tietoja seuraavat tiiviisti paikalliset
asiantuntijat ja yksikköpäälliköt. Parannuksia suunnitellaan
paikallisesti yhdessä toimipaikan työsuhteisten työnteki-
jöiden kanssa. Korjaavat toimet kirjataan järjestelmään ja
niiden toteuttamista seurataan liiketoimintayksiköissä ja
niistä raportoidaan sisäisesti.
Kun terveys- ja turvallisuuskäytäntöjä ja -menettelyjä
auditoidaan sekä sisäisesti että ulkoisesti (esimerkiksi
sertifiointijärjestelmissä), liiketoimintayksiköt pystyvät
yhteistyössä terveys-, turvallisuus- ja ympäristötiimin kanssa
valvomaan toimintojen nykyistä tasoa ja työskentelytapoja
sekä valvomaan/ohjaamaan yksikköä, jotta se pystyy koko
ajan parantamaan ja tekemään asioita oikein.
Lähimmät esihenkilöt ovat vastuussa alaistensa työajan
seuraamisesta ja siitä, että työaika pysyy lakisääteisissä
rajoissa. Työaika vaikuttaa työ- ja yksityiselämän
tasapainoon. Työntekijöiden näkemyksiä työ- ja
yksityiselämän tasapainosta mitataan osana työntekijöiden
ja johdon kyselyitä, ja tuloksia analysoidaan yhtiön eri
tasoilla, jotta löydetään asianmukaisia tapoja parantaa
tarvittaessa tilannetta.
106
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Konecranesin yrityskulttuuri auttaa varmistamaan, että
Konecranesin omat käytännöt eivät aiheuta sen omaan
työvoimaan kohdistuvia olennaisia kielteisiä vaikutuksia
tai myötävaikuta niiden syntymiseen. Työskentelytapa
perustuu periaatteeseen, jonka mukaan mikään työ ei ole
niin kiireellinen tai tärkeä, ettei sitä voisi tehdä turvallisesti.
Ihmisoikeuksia koskevan due diligence -prosessin
tavoitteena on varmistaa, että yhtiöllä on käytössä tarvittavat
toimintaperiaatteet ja käytännöt omaan työvoimaan
kohdistuvien tunnistettujen kielteisten vaikutuksien varalta.
Konecranes pyrkii jatkuvasti parantamaan due diligence
-prosessiaan.
Olennaisten vaikutusten hallinta
Konecranes on osoittanut henkilöstöä ja teknisiä resursseja
olennaisten vaikutustensa hallintaan. Toisaalta useat
olennaiset vaikutukset ovat yhtiön yrityskulttuurin ytimessä ja
kaikilla työsuhteisilla työntekijöillä on tärkeä osa käytäntöjen
päivittäisessä täytäntöönpanossa.
Päivittäinen työterveys- ja turvallisuusasioiden hallinta on
liiketoimintayksikköjen vastuulla, ja ne johtavat sitä sisäisen
terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioiden verkoston
tukemana. Päivittäiseen työhön liittyviä jatkuvia parannuksia
tehdään yhteistyössä paikallisten terveys- ja turvallisuustoi-
mikuntien kanssa. Terveys-, turvallisuus- ja ympäristöasioista
vastaava ydintiimi laatii yhdessä terveys-, turvallisuus- ja
ympäristöasioiden verkoston ja liiketoiminta-alueiden
kanssa kokonaisvaltaisen terveys- ja turvallisuusstrategian,
lyhyen aikavälin tavoitteet ja toimintasuunnitelmat. Tätä ohjaa
kestävyysneuvosto.
Liiketoiminta-alueiden johtoryhmät ja Konecranesin johto-
ryhmä seuraavat säännöllisesti terveys- ja turvallisuusaiheita
ja -mittareita. Konecranes odottaa työsuhteisten työnteki-
jöidensä edistävän aktiivisesti yhtiön turvallisuuskulttuuria ja
ehkäisevän tapauksia ennalta poistamalla vaaroja ja jakamalla
parannusideoita. Kaikki voivat tehdä oman osansa turvallisen
ja terveellisen työympäristön eteen, ja kaikki työsuhteiset
ja muut kuin työsuhteiset työntekijät ovat vastuussa tervey-
destä ja turvallisuudesta.
Konecranesin People & Culture -organisaatiolla on keskeinen
asema muiden olennaisten vaikutusten kuin terveyteen ja tur-
vallisuuteen liittyvien tapausten hallinnassa. Lähiesihenkilöt
vastaavat alaistensa työaikojen noudattamisesta, ja työaikaa
seurataan paikallisissa henkilöstöprosesseissa, tavallisesti
käyttäen erityisiä työkaluja. People & Culture -organisaatio
ja terveys- ja turvallisuusorganisaatio ovat keskeisiä tekijöitä
siinä, että työsuhteiset työntekijät pystyvät saavuttamaan
terveen työ- ja yksityiselämän tasapainon. People & Culture
-organisaation palkkio-, tunnustus- ja hyvinvointitiimi esimer-
kiksi vastaa globaaleista hybridityöohjeista, globaalien hyvin-
vointialoitteiden, kuten koulutusten ja valistuskampanjoiden,
suunnittelusta ja tiedon hankkimisesta johtajien ja työnte-
kijöiden hyvinvoinnin nykyisestä tilasta esimerkiksi kyse-
lyiden avulla. Paikalliset People & Culture -tiimit varmistavat
yhdessä paikallisen johdon kanssa, että työntekijät saavat
riittävän palkan paikallisten palkkamääräysten mukaisesti
ja soveltuvin osin työehtosopimusten mukaisesti. Globaali
People & Culture -organisaation palkkio-, tunnustus- ja
hyvinvointitiimi tekee vuotuisen arvioinnin kestävyysrapor-
tointidirektiivissä määritellyn riittävän palkan ja elämiseen riit-
tävän palkan perusteella ja ilmoittaa mahdollisista puutteista
paikalliselle henkilöstötoiminnolle, jotta niitä voidaan käsitellä
liiketoimintojen kanssa.
Henkilöstöjohtajalla on operatiivinen vastuu siitä, että vuo-
rovaikutus yhtiön oman työvoiman kanssa on tehokasta.
Paikalliset People & Culture -tiimit edistävät työntekijöiden
tiedonsaanti-, kuulemis- ja osallistumisoikeuksia yhdessä lii-
ketoimintojen kanssa järjestämällä tapaamisia työpaikkaneu-
vostojen kanssa ja perustamalla erilaisia foorumeita, kuten
työntekijätapaamisia ja työntekijöiden resurssiryhmiä.
Konecranes edistää jatkuvan oppimisen kulttuuria, jotta
sen henkilöstö pystyy ottamaan vastuuta kehittymisestään
ja tekemään parhaansa. Globaali Learning & Development
-tiimi hallinnoi globaaleja oppimisen ja johtamisen
kehittämisohjelmia. Liiketoiminta-alue- ja toimintokohtaiset
Learning & Development -tiimit hallinnoivat tehtäväkohtaisia
ja teknisiä koulutusohjelmia, jotka on räätälöity niiden
erityistarpeiden mukaan. Paikalliset Learning & Development
-tiimit taas käsittelevät paikallisia tarpeita paikallisten
määräysten ja vaatimusten perusteella. Tällä koordinoidulla
toimintatavalla varmistetaan, että työsuhteisilla työntekijöillä
on saatavilla merkityksellisimmät ja tehokkaimmat oppimis-
ja kehitysmahdollisuudet. Jatkuvan oppimisen tukemiseksi
Konecranes hyödyntää oppimisenhallintajärjestelmän ja
ulkoisten oppimiskirjastojen kaltaisia teknologioita.
Liiketoiminta-alueiden johtoryhmät, Konecranesin
johtoryhmä ja paikalliset tiimit seuraavat säännöllisesti
edistymistä, suunnitelmia ja mittareita monimuotoisuudessa,
yhdenvertaisuudessa ja osallisuudessa. Kaikilla yhtiössä
on oma osansa monimuotoisen ja yhdenvertaisen
työympäristön aikaansaamisessa. Konecranesin
monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja osallisuutta
koskevassa käytännössä ja eettisissä toimintaperiaatteissa
annetaan ohjeita ja kanavia osallisuuden varmistamiseksi.
Konecranes kouluttaa organisaatiotaan myönteisten
osallisuustoimien varmistamiseksi ja tahattoman
syrjinnän riskien vähentämiseksi. Konecranesilla ei suvaita
minkäänlaista häirintää.
107
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Aihe Tavoite 2023 2024
Terveys ja turvallisuus TRI-työtapaturmataajuus alle kolmeen vuoden 2025 loppuun
mennessä
4,6 5,9
Työntekijäkäytännöt Suoritetaan vuosittain vähintään kolme paikan päällä tehtävää
yhteiskuntavastuun arviointia Konecranesin omissa toiminnoissa
Tavoitteelle ei ole asetettu päättymispäivää
4 3
Monimuotoisuus,
yhdenvertaisuus ja osallisuus
Säilytetään osallisuusindeksin vahva tulos (vähintään 71 %)
Tavoitetta arvioidaan uudelleen vuonna 2025
81 % 83 %
S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten
vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
Omaa työvoimaa koskevat yhteiskunnalliset tavoitteet
TRI-työtapaturmataajuus
• Menetelmät ja merkittävät oletukset: TRI-tapaturmataajuus
lasketaan seuraavalla kaavalla: (lääketieteellistä hoitoa
vaatineiden tai poissaoloon johtaneiden työhön liittyvien
tapaturmien lukumäärä) / (viitejakson toteutuneet työtunnit
yhteensä) x 1 000 000 tuntia.
• Tavoitteen suhde toimintaperiaatteiden tavoitteisiin:
TRI-tapaturmataajuus on terveys- ja turvallisuuskäytännön
täytäntöönpanon indikaattori.
• Tavoitteen soveltamisala: Kaikki työntekijät kuuluvat
tavoitteen piiriin.
• Perusarvo ja -vuosi: Tavoite asetettiin 2020 perustuen
vuoden 2019 TRI-tapaturmataajuuteen 6,2.
• Tavoitteiden määrittämisessä käytetyt menetelmät ja
merkittävät oletukset: Terveys- ja turvallisuustavoitteen
asettaminen perustuu aiempaan suorituskykyyn ja
jatkuvaan parantamiseen vuosi vuoden jälkeen.
• Sidosryhmien osallistuminen tavoitteen asettamiseen:
TRI-tapaturmatavoite on asetettu yhdessä johtoryhmän ja
liiketoimintayksiköiden johtajien kanssa.
• Muutokset tavoitteissa, mittareissa tai mittaus-
menetelmissä: Ei muutoksia.
• Suorituskyky annettujen tavoitteiden perusteella:
Useiden vuosien ajan paraneminen oli tasaista, mutta
vuoden 2024 turvallisuustuloksessa ei saavutettu
asetettua tavoitetasoa useiden tunnistettujen ja
tutkittujen syiden vuoksi. Tunnistettuja kipukohtia on
käsitelty terveyttä ja turvallisuutta koskevissa vuoden
2025 vuosisuunnitelmissa. Liiketoimintayksiköt seuraavat
turvallisuuteen liittyviä teemoja ja mittareita tiiviisti.
Liiketoiminta-alueiden johtoryhmät ja Konecranesin
johtoryhmä seuraavat säännöllisesti terveys- ja
turvallisuusmittareita suhteessa tavoitteisiin.
Yhteiskuntavastuuarviointien määrä
• Menetelmät ja merkittävät oletukset: Vuosittain tehdyt
yhteiskuntavastuuarvioinnit lasketaan laskemalla
yhteen kolmannen osapuolen 1.1.–31.12. paikan päällä
loppuun saattamat arvioinnit. Kolmas osapuoli tekee
arviointeja Konecranesin oikeudenmukaisen työn
puiteperiaatteiden ja paikallisten määräysten perusteella
toimintaperiaatteisiin kuuluvista aiheista.
• Tavoitteen suhde toimintaperiaatteiden tavoitteisiin:
Yhteiskuntavastuun arvioinneissa tarkastetaan, noudat-
taako Konecranes oikeudenmukaisen työn puiteperiaat-
teiden vaatimuksia ja suosituksia. Toimintaperiaatteissa
käsitellään olennaisia vaikutuksia, kuten työaikaa, työ- ja
yksityiselämän tasapainoa, yhdistymisvapautta, palkkaa
sekä koulutusta ja taitojen kehittämistä. Konecranesin
eettisten toimintaperiaatteiden lisäksi yhtiön oikeuden-
mukaisen työn puiteperiaatteet perustuvat seuraaviin
kansainvälisesti tunnustettuihin periaatteisiin ja parhaisiin
käytäntöihin (mutta eivät ole täysin yhdenmukaisia niiden
kaikkien yksityiskohtien kanssa): YK:n Global Compact
-aloite, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistus työelämän
perusperiaatteista ja -oikeuksista, Social Accountability
International -järjestön standardi SA8000.
• Tavoitteen soveltamisala: Kaikki Konecranesin toimipaikat
kuuluvat tavoitteen piiriin, mutta etusijalla ovat maat, joissa
ihmisoikeuksia koskevat riskit ovat todennäköisempiä.
• Perusarvo ja -vuosi: Perusarvoa ja perusvuotta ei
sovelleta. Vuotuinen arviointitavoite on ollut käytössä
vuodesta 2021 lähtien.
• Sidosryhmien osallistuminen tavoitteen asettamiseen:
Tavoitteen asettamiseen ei osallistunut sidosryhmiä.
• Muutokset tavoitteissa, mittareissa tai mittaus-
menetelmissä: Tavoitetasoa alennettiin vähintään viidestä
kolmeen vuotuiseen arviointiin vuodesta 2023 lähtien,
koska monet suurimman riskin toimipaikoista oli jo käsitelty
ensimmäisinä vuosina.
• Suorituskyky annettujen tavoitteiden perusteella:
Arviointien vuotuinen tavoitemäärä on saavutettu tavoitteen
asettamisesta lähtien. Tavoite tarkistetaan vuosittain, ja
Konecranesin johtoryhmä seuraa edistymistä säännöllisesti.
Huomautukset omaa työvoimaa koskevista yhteiskunnallisista tavoitteista
108
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Osallisuusindeksin tulos:
• Menetelmät ja merkittävät oletukset: Osallisuusindeksin
mittari perustuu työsuhteisten työntekijöiden henkilöstöky-
selyyn antamiin vastauksiin. Kyselyssä on kolme kysymystä.
Kysymyksissä käsitellään osallisuuden tärkeitä näkökohtia:
yhteenkuuluvuutta, aitoutta ja yhdenvertaisuutta. Kaikissa
kysymyksissä käytetään viisipisteistä asteikkoa ”vahvasti
samaa mieltä olemisesta” ” vahvasti eri mieltä olemiseen”.
”Samaa mieltä” ja ”vahvasti samaa mieltä” oleminen kat-
sotaan myönteisiksi vastauksiksi. Osallisuusindeksi on
keskimääräinen prosenttiosuus kolmeen yhteisöllisyyttä
koskevaan kysymykseen annetuista myönteisistä vastauk-
sista. Osallisuusindeksin kysymykset on muokattu vastaa-
maan Konecranesin tavoitetta, mutta yleisesti ottaen ne
perustuvat Qualtrics-standardiin, jonka avulla toimialoja
voidaan vertailla keskenään. Konecranes on asettanut osal-
lisuusindeksin toivotuksi tavoitetasoksi 71 % tai yli. Tavoitetta
seurataan keskimäärin kerran vuodessa.
• Tavoitteen suhde toimintaperiaatteiden tavoitteisiin:
Osallisuusindeksillä mitataan monimuotoisuutta,
yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä (DEI) koskevan
käytännön tavoitetta osallistavan työympäristön
aikaansaamisesta.
• Tavoitteen soveltamisala: Mittari koskee kaikkia työsuh-
teisia työntekijöitä.
• Perusarvo ja -vuosi: Tavoite päivitettiin 2024 perustuen
vahvaan osallisuusindeksin tasoon 81 % vuonna 2023 sekä
aiempien vuosien tulokseen. Vuonna 2021 indeksitulos oli
69 %.
• Sidosryhmien osallistuminen tavoitteen asettamiseen:
Tavoitteen asettamiseen ei osallistunut sidosryhmiä.
• Muutokset tavoitteissa, mittareissa tai mittaus-
menetelmissä: Vuosina 2022–2023 tavoitteena oli
”osallisuusindeksin parantaminen”. Tavoitetta päivitettiin
vuodelle 2024, koska vuonna 2023 saavutettu indeksin
taso oli jo vahva. Tavoite tarkistetaan vuosittain.
• Suorituskyky annettujen tavoitteiden perusteella: Vuonna
2024 tulos oli tavoitetason yläpuolella. Edistyminen on
ollut myönteistä ja parantunut mittaus mittaukselta vuosina
2021–2024.
Tavoitteiden asettamisprosessi sekä se, miten
Konecranesin yhteydenpito oman työvoiman tai
työntekijöiden edustajien kanssa tapahtui
Konecranesin oma työvoima ei osallistunut suoraan edellä
mainittujen globaalien tavoitteiden asettamiseen. Joissakin
maissa paikallisten työpaikkaneuvostojen edustajat ovat
olleet mukana terveys- ja turvallisuustavoitteiden asetta-
mista koskevien paikallisten tekijöiden käsittelyssä. Suo-
rituskykyä arvioidaan terveys- ja turvallisuustavoitteiden
perusteella oman työvoiman kanssa määräajoin erilaisilla
foorumeilla, muun muassa paikallisissa terveys- ja turvalli-
suustoimikunnissa, operatiivisissa tapaamisissa ja työpaik-
kaneuvostojen kokouksissa. Osallisuusindeksin tulokset
on jaettu työsuhteisille työntekijöille, ja niistä keskustellaan
heidän kanssaan osana heitä koskevan kyselyn tuloksia.
Työntekijöitä kannustetaan osallistumaan turvallisuuskult-
tuuriin parantamiseen, ja sitä odotetaan heiltä. Tähän kuuluu
muun muassa terveys-, turvallisuus- ja ympäristöhavainnoista
ilmoittaminen ja parannusehdotusten tekeminen terveys-,
turvallisuus- ja ympäristöasioiden raportointityökalulla.
Päivittäiseen työhön liittyviä jatkuvia parannuksia tehdään
yhdessä paikallisten terveys- ja turvallisuustoimikuntien
kanssa. Työsuhteisia työntekijöitä kannustetaan myös
ehdottamaan parannuksia Konecranesin monimuotoisuutta,
yhdenvertaisuutta ja osallisuutta koskevaan työhön osallisuu-
sindeksin tulosten perusteella.
S1-6 Yrityksen työsuhteisten
työntekijöiden ominaisuudet
Työntekijöiden lukumäärä sukupuolen mukaan 31.12.2024
Suurimmat toimintamaat työsuhteisten työntekijöiden
määrän mukaan
1
Työsuhteiset työntekijät sopimustyypin ja sukupuolen
mukaan 31.12.2024
Sukupuoli
Työsuhteisten
työntekijöiden
määrä
% työn-
tekijöistä
Miehet 13 581 81 %
Naiset 3 243 19 %
Ei ilmoitettu 18 0 %
Työsuhteiset työntekijät yhteensä 16 842 100 %
Naiset Miehet
Ei
ilmoitettu Yhteensä
Työsuhteisten
työntekijöiden määrä
3 243 13 581 18 16 842
Vakinaisten
työsuhteisten
työntekijöiden määrä
3 107 13 054 17 16 178
Määräaikaisten
työsuhteisten
työntekijöiden määrä
136 527 1 664
Maa
Työsuhteisten
työntekijöiden
määrä
Saksa 3 423
Suomi 2 420
Yhdysvallat 2 244
Yhteensä 8 087
1
Maat, joissa on vähintään 10 prosenttia kokonaishenkilömäärästä
Huomautus: Konecranesilla ei ole vaihtelevalla työajalla työskenteleviä
työntekijöitä.
109
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
S1-9 Monimuotoisuuden mittarit
S1-10 Riittävä palkka
S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä
koskevat mittarit
Työsuhteiset työntekijät ikäryhmittäin 31.12.2024
Tulos- ja urakehitysarviointeihin osallistuvien työsuhteisten
työntekijöiden prosenttiosuus
Työsuhteisten
työntekijöiden
määrä %
Alle 30-vuotiaat 2 782 16 %
30–50-vuotiaat 9 366 56 %
Yli 50-vuotiaat 4 694 28 %
Yhteensä 16 842 100 %
Naiset 96 %
Miehet 95 %
Kaikki työsuhteiset työntekijät 95 %
Huomautus: Työntekijöille, jotka eivät ole raportoineet sukupuoltaan,
prosenttiosuus oli 67 %.
Yrityksestä raportointikauden aikana lähteneiden
työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä
ja työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus
raportointikaudella
Lähteneiden työsuhteisten työntekijöiden määrä: 1 957
Työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus: 11,75 %
Menetelmät ja oletukset
Konecranesilla virallinen henkilömäärä ilmoitetaan jokaisen
kuukauden toisena päivänä edelliselle raportointikaudelle.
Virallisen henkilömäärän määritelmä sisältää kaikki työ-
suhteiset työntekijät, joiden työsuhteen tila on ”työssä” ja
työntekijäryhmät ”työsuhteinen työntekijä”, ”ulkomaantyön-
tekijä” tai ”harjoittelija”. Kestävyysselvityksessä Konecranes
ilmoittaa virallisen henkilömäärän absoluuttisena arvona
raportointikauden lopussa. Henkilöstön vaihtuvuutta mit-
taavassa taajuudessa osoittaja sisältää työntekijät, jotka
ovat lähteneet vuoden aikana, ja nimittäjä on keskimääräinen
työntekijämäärä raportointivuonna.
Henkilömäärä konsernitilinpäätöksessä: katso konsernitilin-
päätöksen liitetiedot, kohta 8. henkilöstökulut ja henkilöstön
lukumäärä.
Vuoden 2024 lopussa 347 eli 81 prosenttia yhtiön ylimmästä
johdosta oli miehiä ja 80 eli 19 prosenttia naisia. Ylimpään
johtoon kuuluvat johtohenkilöt, jotka ovat sijoitettuna tehtä-
vätasolla 11 ja ylemmäksi (Leadership) Konecranesin tehtävä-
rakenteessa.
Kaikille Konecranesin työsuhteisille työntekijöille maksettiin
vuonna 2024 riittävää palkkaa kestävyysraportointidirektii-
vissä määriteltyjen vertailuarvojen mukaisesti.
Koulutustunnit työsuhteista työntekijää kohti vuonna 2024
keskimäärin
Suorittavan työn tekijät, naiset 17
Toimistotyöntekijät, naiset 15
Kaikki naistyöntekijät 15
Suorittavan työn tekijät, miehet 26
Toimistotyöntekijät, miehet 15
Kaikki miestyöntekijät 21
Ei ilmoitettu sukupuolta 27
Kaikki työsuhteiset työntekijät 20
S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat
mittarit
Alla oleva taulukko esittää avainmittareita työsuhteisten
työntekijöiden terveydelle ja turvallisuudelle.
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat tiedot sisältävät omien
työsuhteisten työntekijöiden lääkärinhoitoa edellyttäneet
tai työpäivien menettämiseen johtaneet tapaukset.
Terveyden ja turvallisuuden raportointijärjestelmä, elintärkeät
turvallisuusohjeet ja ympäristöystävälliset toimintatavat
sekä globaalit terveys-, turvallisuus- ja ympäristöstandardit
katsotaan Konecranesin terveyden ja turvallisuuden
hallintajärjestelmäksi, ja kaikilla työsuhteisilla työntekijöillä on
pääsy järjestelmäympäristöön.
Mittari 2023 2024
Työterveyden ja työturvallisuuden
hallintajärjestelmän piiriin kuuluvat
työntekijät
100 % 100 %
Kirjattavien työtapaturmien määrä (TRI) 139 180
TRI-tapaturmataajuus 4,6 5,9
Kuolemantapaukset 0 0
Menetetyt päivät N/A 2 741
110
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
S2 Arvoketjun työntekijät
Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Arvoketjun työntekijöiden terveys ja turvallisuus sekä
muut ihmisoikeudet nivoutuvat Konecranesin strategiaan,
joka alkaa yhtiön tarkoituksesta ”Rakennamme
materiaalinkäsittelyn seuraavaa sukupolvea tavoitteenamme
turvallisempi, älykkäämpi ja parempi maailma”. Lisäksi yksi
Konecranesin strategisista avaintekijöistä, ”Vastuullisen
liiketoiminnan edistäminen”, tarkoittaa, että yhtiö katsoo
kestävyysohjelmansa ulottuvan laajasti kestävyyden eri
alueille. Konecranesin liiketoimintamallissa käytetään
alihankkijoita esimerkiksi tuotteiden ja ratkaisujen
valmistuksessa, asennuksessa ja kunnossapidossa
erilaisilla raskaan teollisuuden aloilla, ja näissä tehtävissä on
luonnostaan kielteisten terveys- ja turvallisuusvaikutusten
riski. Konecranesin liiketoimintamallissa on tarjolla
laaja valikoima tuotteita ja palveluratkaisuja globaalisti.
Se tarkoittaa, että yhtiöllä on laaja maailmanlaajuinen
toimittajakanta. Valtaosa toimittajista ja alihankkijoista
sijaitsee maissa, joissa ihmisoikeuksien suojelua tuetaan
lainsäädännöllä, mutta jotkut toimittajat sijaitsevat maissa,
joissa perusihmisoikeuksia suojeleva ja vapauksia noudattava
ja kunnioittava oikeusvaltio on heikko. Tämä lisää esimerkiksi
pakkotyön todennäköisyyttä. Konecranes lieventää terveys-
ja turvallisuus- ja muiden työelämäoikeuksien vaikutuksia
erilaisilla asianmukaisilla toimenpiteillä.
Arvoketjun työntekijöihin, joihin Konecranesilla voisi
olla olennaisia vaikutuksia, kuuluvat tietyt Konecranesin
toimipaikoissa työskentelevät työntekijät, jotka eivät kuulu
yhtiön omaan työvoimaan. Esimerkiksi siivoojilla voi olla
suurempi riski joutua pakkotyön kohteeksi, koska heidän
asemaansa työntekijöiden oikeuksien suojelemisessa
pidetään yleisesti heikkona. Lisäksi on tunnistettu, että
vartijoilla voi olla kohonnut riski kielteiseen vaikutukseen
liiallisista ylitöistä.
Muita arvoketjun työntekijöitä, joihin Konecranesilla voi olla
olennaisia vaikutuksia, ovat henkilöt, jotka työskentelevät
Konecranesin arvoketjun alkupäässä. Heitä ovat erityisesti
teollisuustyöntekijät ja yhtiön teräsrakenteiden alihankki-
joiden työntekijät, joilla voi olla muita suurempi riski kieltei-
sistä terveys- ja turvallisuusvaikutuksista ja liiallisista ylitöistä.
Konecranes on myös tietoinen siitä, että jotkin sen hankkimat
tuotteet edellyttävät metallien ja mineraalien louhintaa, joka
tehdään syvemmällä yhtiön toimitusketjussa. Jos louhinta
tehdään konfliktialueilla, se lisää näihin toimiin liittyvien työn-
tekijöiden riskiä joutua pakkotyöhön.
Konecranesin arvoketjun loppupäässä työskentelevistä
työntekijöistä logistiikkatoimissa mukana olevilla
työntekijöillä, kuten kuljettajilla ja varastotyöntekijöillä,
katsotaan olevan muita suurempi riski joutua liiallisista
ylitöistä ja työterveyden ja -turvallisuuden heikkenemisestä
johtuvien kielteisten vaikutusten kohteeksi.
Konecranes hankkii paljon eri tuotteita ja palveluja eri
toimialoilta ympäri maailmaa, ja on tunnistettu, että tällöin
arvoketjussa voi olla mahdollisesti työntekijöitä, jotka ovat
erityisen alttiita erilaisille kielteisille vaikutuksille. Tämä koskee
muun muassa siirtotyöläisiä, joilla tiedetään esimerkiksi
olevan muita suurempi riski joutua pakkotyöstä johtuvan
kielteisen vaikutuksen kohteeksi.
Pakkotyön kasvanut riski tunnistetaan erityisesti konfliktimi-
neraaleja (tinaa, tantaalia, volframia ja kultaa) mahdollisesti
sisältävien hyödykkeiden, kuten elektronisten komponent-
tien, toimitusketjussa ja maissa, joissa heikko paikallinen
lainsäädäntö ja työntekijöiden perusoikeuksien suojelu
lisäävät riskiä pakkotyöstä, erityisesti siirtotyöläisten osalta.
Konecranes seuraa maariskejä koskevia kansainvälisiä ihmis-
oikeusindeksejä, ja saatavilla olevien tietojen, myös erityisiin
riskiaiheisiin, kuten konfliktialueisiin ja mineraalien hankintaan
liittyviin suuririskisiin alueisiin liittyvien tietojen, perusteella
on määritetty joitakin maita, joissa maantieteellinen riski on
erittäin suuri. Näitä maita ovat esimerkiksi Etiopia, Kongon
demokraattinen tasavalta, Nigeria ja Pakistan.
Olennaisten kielteisten vaikutusten osalta pakkotyö
katsotaan systeemiseksi sellaisten elektronisten
komponenttien kaltaisten hyödykkeiden hankinnassa,
jotka voivat sisältää konfliktimineraaleja eli mineraaleja,
joiden tiedetään mahdollisesti liittyvän pakkotyöhön
konfliktialueilla. Toisaalta kaikki tunnistetut kielteiset
olennaiset vaikutukset, pakkotyö, työaika ja terveys
ja turvallisuus, katsotaan jossain määrin systeemisiksi
maissa, joissa paikallinen työlainsäädäntö ja työntekijöiden
perusoikeuksien suojelu on heikompaa ja keskitulotaso
on matalampi. Vaikka edellä mainitut tekijät lisäävät
riskiä kielteisen olennaisen vaikutuksen toteutumisesta,
mahdollisia todellisia kielteisiä vaikutuksia odotetaan vain
yhtiön yksittäisissä liikesuhteissa.
Arvoketjun työntekijöiden ja niiden arvoketjun työntekijöiden
osalta, joilla on tiettyjä ominaisuuksia, Konecranesilla on
käsitys siitä, mitkä työntekijätyypit voivat olla muita suurem-
massa vahingon vaarassa ja missä toimitusketjun kohdassa.
Tämä käsitys on muodostettu yhtiön tekemästä teoreet-
tisesta ihmisoikeusvaikutusten ja -riskien arvioinnista sekä
vaikutusten konkreettisesta tunnistamisesta. Konecranesin
ihmisoikeusvaikutusten ja -riskien arviointi perustuu ulkopuo-
listen asiantuntijoiden tietämykseen yhtiön hankintaluok-
kien ja hankintamaiden tavanomaisista riskeistä. Arviointia
on monipuolistettu sisäisten asiantuntijoiden tietämyksellä,
jotta voidaan tunnistaa yleiset alueet, joilla vaikutuksia toden-
näköisimmin ilmenee ja joilla ne ovat vakavimpia. Konkreet-
tista tietoa vaikutuksista saadaan Konecranesin omista
seurantakanavista, kuten toimittajan toimintaperiaatteista
koskevista auditoinneista, huolenaiheista, joita toimittajat
ovat tuoneet esiin Konecranesin väärinkäytösten ilmoittami-
seen tarkoitetulla kanavalla tai muilla tavoilla, joilla ilmoitetaan
vaatimustenmukaisuutta koskevista huolenaiheista, sekä
111
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Konecranesin lainmukaista ja vaatimustenmukaista toimintaa
koskevasta kyselystä. Näiden perusteella Konecranes on
havainnut, että esimerkiksi siirtotyöläiset ja ihmisten tervey-
delle vaarallisia tehtäviä suorittavat työntekijät ovat muita
suuremmassa vahingon vaarassa ja alttiimpia olennaisille
kielteisille vaikutuksille.
S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
toimintaperiaatteet
Konecranesin ihmisoikeuksia koskevat toimintaperiaat-
teet ja Konecranesin toimittajan toimintaperiaatteet ovat
tärkeimmät toimintaperiaatteet arvoketjun työntekijöihin
liittyvien olennaisten vaikutustemme hallitsemiseksi. Kone-
cranesin ihmisoikeuksia koskevista toimintaperiaatteista on
tietoa kohdassa S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toiminta-
periaatteet.
Konecranesin toimittajan toimintaperiaatteissa todetaan,
että Konecranes odottaa toimittajiensa ja alihankkijoidensa
noudattavan liiketoiminnassaan samoja oikeudellisia ja
eettisiä vaatimuksia ja periaatteita, joita se edellyttää omissa
eettisissä toimintaperiaatteissaan. Nämä periaatteet ovat
erittäin tärkeitä liikesuhteiden luomisessa ja hoitamisessa.
Konecranesin toimittajan toimintaperiaatteissa asetetaan
oikeudelliset ja eettiset vähimmäisvaatimukset, joita
Konecranes edellyttää toimittajiltaan ja alihankkijoiltaan.
Toimintaperiaatteet koskevat kaikkia olennaisia vaikutuksia.
Toimittajan toimintaperiaatteissa todetaan esimerkiksi, että
mitään nykyaikaista orjuutta, muun muassa pakkotyötä,
velkaorjuutta, ihmiskauppaa tai vastaavia ei hyväksytä.
Työaikojen on oltava paikallisten lakien ja työehtosopimusten
mukaisia, ja niitä on noudatettava ja niistä on pidettävä kirjaa.
Kaikki ylityö on vapaaehtoista, ja toimittajan on annettava
työntekijöilleen säännöllisiä lepopäiviä. Toimittajien on
varmistettava, että niiden työntekijöillä on terveellinen
ja turvallinen työympäristö. Toimittajien on ryhdyttävä
toimenpiteisiin suojautuakseen riittävästi työtapaturmilta ja
sairauksilta sekä varmistaakseen, että niiden työntekijät on
koulutettu tekemään työnsä turvallisesti ja oikein.
Konecranesilla on sisäisesti käytössä toimittajan tuntemista
koskevat toimintaperiaatteet, joilla varmistetaan, että
Konecranes harjoittaa liiketoimintaa sellaisten toimittajien
ja alihankkijoiden kanssa, jotka kykenevät täyttämään
Konecranesin toimittajan toimintaperiaatteissa ja muissa
Konecranesin toimintaperiaatteissa esitetyt vaatimukset.
Lisätietoa on kohdassa G1-2 Suhteet toimittajiin.
Konecranesin ihmisoikeuksia koskevat toimintaperiaatteet
koskevat kaikkia arvoketjun työntekijöitä. Konecranesin
toimittajan toimintaperiaatteet koskevat kaikkia toimittajia
ja alihankkijoita, joilla on suora sopimussuhde Konecranesin
kanssa, sekä alitoimittajia ja alihankkijoita, jotka tarjoavat
palveluja tai toimittavat tuotteita kyseisille yhtiöille
Konecranesin puolesta. Toimittajan toimintaperiaatteita
sovelletaan myös työntekijöihin, jotka työskentelevät
Konecranesin toimipaikoissa mutta jotka eivät kuulu yhtiön
omaan työvoimaan (kuten siivoojat), ja osaan työntekijöistä,
jotka työskentelevät Konecranesin arvoketjun loppupäässä
sijaitseville yksiköille (esim. logistiikkatoimiin osallistuvat).
Konecranesin johtoryhmä on hyväksynyt ja toimitusjohtaja
allekirjoittanut edellä mainitut toimintaperiaatteet.
Asiaankuuluvat liiketoiminta-alueet ja toiminnot panevat
niitä täytäntöön. Konecranesin ihmisoikeuksia koskevien
toimintaperiaatteiden ja toimittajan toimintaperiaatteiden
täytäntöönpanosta vastaava ylimmän tason henkilöstö
raportoi suoraan toimitusjohtajalle.
Ihmisoikeuksia koskevilla toimintaperiaatteilla Konecranes
on sitoutunut toimimaan yhdenmukaisesti niiden
kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien kanssa, jotka
määritetään kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa ja
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistuksessa työelämän
perusperiaatteista ja -oikeuksista. Toimintaperiaatteissa
sitoudutaan myös YK:n ohjaaviin periaatteisiin yritysten
ihmisoikeusvastuusta ja YK:n Global Compact -aloitteen
kymmeneen periaatteeseen. Konecranesin toimittajan
toimintaperiaatteissa viitataan OECD:n toimintaohjeisiin
monikansallisille yrityksille ja YK:n Global Compact
-aloitteeseen.
Konecranes on havainnut, että monien Konecranesin asi-
akkaiden ja sijoittajien mielestä on tärkeää, että se hallitsee
toimitusketjussaan asianmukaisesti kestävyyttä. Tämä onkin
yksi syy yhtiön ihmisoikeuksia koskevien toimintaperiaatteiden
ja toimittajan toimintaperiaatteiden laatimiseen. Lisäksi monet
asiakkaat odottavat Konecranesin varmistavan, että toimi-
tusketjuissa välitetään eteenpäin asiakkaiden vaatimuksia
yhteiskuntavastuusta. Siksi Konecranes on sisällyttänyt kaikki
toimittajiamme ja alihankkijoitamme koskevat keskeiset peri-
aatteet ja vaatimukset Konecranesin toimittajan toimintaperi-
aatteisiin, jotka päivitettiin vuonna 2024.
Konecranesin ihmisoikeuksia koskevat toimintaperiaatteet
ja toimittajan toimintaperiaatteet ovat saavilla osoitteessa
Konecranes.com. Toimittajan toimintaperiaatteet ovat
saatavilla yli 20 kielellä, ja toimintaperiaatteiden vuoden 2024
version julkaisun jälkeen niistä tiedotettiin myös erikseen
toimittajille. Konecranesin toimittajan toimintaperiaatteissa
asetettujen vaatimusten noudattaminen on vakiolauseke
yhtiön hankintasopimuksissa. Kun se määritetään pakolliseksi,
Konecranes vaatii toimittajia ja alihankkijoita allekirjoittamaan
erillisen sopimusperusteisen sitoumuksen Konecranesin
toimittajan toimintaperiaatteiden eettisten ja oikeudellisten
periaatteiden ja vaatimusten noudattamisesta.
Arvoketjun työntekijöiden kannalta merkitykselliset
ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset ja yleiset
toimintatavat
Kuten Konecranesin ihmisoikeuksia koskevissa toiminta-
periaatteissa todetaan, Konecranes kunnioittaa ja tukee
ihmisoikeuksia ja kannustaa kaikkia liikekumppaneitaan
kunnioittamaan ihmisoikeuksia. Kuten YK:n yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevissa ohjaavissa periaatteissa edel-
112
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
lytetään, Konecranes on sitoutunut toteuttamaan ihmisoi-
keuksia koskevan riskiperusteisen due diligence -prosessin,
pitämään yllä tehokasta mekanismia huolenaiheiden esiin
tuomiseen ja pyrkimään korjaamaan negatiiviset vaikutukset.
Konecranesin toimittajan toimintaperiaatteiden mukaan
toimittajien on kohdeltava työntekijöitään oikeudenmukai-
sesti ja tasa-arvoisesti ottaen huomioon kansainvälisessä
ihmisoikeussopimuksessa ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO)
työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevassa julis-
tuksessa määritellyt ihmisoikeudet.
Konecranesin sitoutuminen ihmisoikeuksien kunnioittami-
seen sisältää sen arvoketjun työntekijöiden ihmisoikeuk-
sien kunnioittamisen. Konecranes tekee liikekumppaniensa
kanssa työtä kunnioittaen kansainvälisesti tunnustettuja
ihmisoikeuksia liiketoimissaan ja liikesuhteissaan ja kannustaa
liikekumppaneitaan tekemään samoin. Lisäksi yhtiön toimit-
tajien ja alihankkijoiden odotetaan noudattavan Konecra-
nesin toimittajan toimintaperiaatteissa esitettyjä periaatteita.
Konecranes pyrkii olemaan vuorovaikutuksessa vaikutuksen
kohteena oleviin arvoketjun työntekijöihin osana yhtiön
kokonaisvaltaista ihmisoikeuksia koskevaa due diligence
-prosessia. Tällä hetkellä päätoimintatapana on tehdä
luottamuksellisia toimittajan työntekijöiden haastatteluja
toimittajan toimintaperiaatteita koskevien auditointien osana.
Konecranes pyrkii tulevina vuosina saamaan lisää keinoja
vaikutusten kohteena olevien työntekijöiden kuunteluun.
Jos Konecranes aiheuttaa kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia
tai myötävaikuttaa niihin, yhtiö pyrkii tarjoamaan vaikutuksen
kohteena olevien henkilöiden käyttöön korjaavia toimia joko
yhtiön omien resurssien avulla tai tekemällä korjaamisen
osalta yhteistyötä lakisääteisten prosessien avulla. Tämä
dokumentoidaan Konecranesin ihmisoikeuksia koskevissa
toimintaperiaatteissa ja Compliance & Ethics -tiimille
ilmoitettuihin huolenaiheisiin liittyvässä tutkintaprosessissa.
Ihmisoikeusnäkökulman sisältävien tapausten tutkinta ottaa
aina korjaamistarpeen huomioon, kun pohditaan korjaavia
ja oikaisevia toimia. Tämä koskee myös seurantaa, jossa
varmistetaan, että tarvittavat toimet toteutetaan.
Ihmiskauppa, pakkotyö ja lapsityövoima sekä
yhdenmukaisuus kansainvälisesti tunnustettujen
standardien kanssa
Konecranesin toimittajan toimintaperiaatteissa todetaan
yksiselitteisesti, että ihmiskauppaa, pakkotyötä ja
lapsityövoimaa ei hyväksytä.
Konecranesin ihmisoikeuksia koskevat toimintaperiaatteet
on yhdenmukaistettu YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia
koskevien ohjaavien periaatteiden kanssa. Tämä on tapah-
tunut noudattamalla periaatteiden odotuksia due diligence
-prosessin rakenteesta ja antamalla sitoumus pitää yllä
tehokkaita mekanismeja huolenaiheiden esiin tuomista varten
ja pyrkiä korjaamaan negatiiviset vaikutukset. Arvoketjun työn-
tekijöiden kannalta merkityksellisten muiden kansainvälisesti
tunnustettujen välineiden osalta Konecranesin toimittajan
toimintaperiaatteissa todetaan, että toimittajat kohtelevat
työntekijöitään oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti ottaen
huomioon kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa ja Kan-
sainvälisen työjärjestön (ILO) työelämän perusperiaatteita ja
-oikeuksia koskevassa julistuksessa määritellyt ihmisoikeudet.
Vuonna 2024 ei ilmoitettu lainkaan tapauksia, joissa ei olisi
noudatettu YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia
ohjaavia periaatteita, ILOn työelämän perusperiaatteita ja
-oikeuksia koskevaa julistusta tai OECD:n toimintaohjeita
monikansallisille yrityksille ja joissa olisi ollut mukana arvo-
ketjun työntekijöitä. Konecranes ottaa huomioon arvo-
ketjuun liittyvät työelämän perusoikeuksien laiminlyöntiä
koskevat tapaukset, joista on ilmoitettu väärinkäytösten
ilmoituskanavan kautta tai muulla tavoin Konecranesin
Compliance & Ethics -tiimille ja jotka on todettu tutkinnassa
perustelluiksi. Konecranes ottaa mukaan myös vakavat
löydökset due diligence -prosessista, myös toimittajan toi-
mintaperiaatteita koskevista auditoinneista. Auditoinneissa
oli löydöksiä, joita ei kuitenkaan luokiteltu vakaviksi tapauk-
siksi, joissa edellä mainittuja periaatteita tai ohjeita ei olisi
noudatettu. Nämä löydökset koskivat esimerkiksi liiallista
ylityötä, henkilönsuojainten puuttumista ja valituskanavien
puuttumista. Konecranes vaatii toimittajia laatimaan kysei-
sissä tapauksissa suunnitelman korjaavista toimista ja tekee
toimittajan kanssa yhteistyötä löydösten selvittämiseksi.
S2-2 Prosessit, jotka koskevat
yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun
työntekijöiden kanssa
Konecranes tekee toimittajan toimintaperiaatteita koskevan
auditointiprosessin osana toimittajan työntekijöille
luottamuksellisia haastatteluja, joissa työntekijät voivat
puhua vapaasti ilman johdon läsnäoloa. Konecranesin
toimittajan toimintaperiaatteita koskevat auditoinnit tekee
ulkopuolinen kolmannen osapuolen auditoija. Näin kaikki
auditoijat ovat ammattilaisia, jotka on koulutettu hallitsemaan
maailman johtavat yhteiskuntavastuun arviointijärjestelmät
ja jotka tuntevat asiaankuuluvat paikalliset lait ja asetukset.
Toimittajat ja muut arvoketjun työntekijät voivat tuoda
huolenaiheitaan esiin myös Konecranesin väärinkäytösten
raportointikanavan kautta. Näissä prosesseissa saadut
tiedot otetaan huomioon vuosittain tai tarvittaessa
välittömästi laajemmassa ihmisoikeusvaikutusten ja -riskien
arvioinnissa, jolla ohjataan esimerkiksi sitä, minkä toimittajien
osalta tietyissä hankintaluokissa tai maissa tarvittaisiin entistä
kattavammat toimittajan tuntemista koskevat prosessit.
Lisätietoa on kohdassa G1-2 Suhteet toimittajiin.
Arvoketjun työntekijöihin pidetään yhteyttä kolmannen
osapuolen auditoijan ja yksittäisten työntekijöiden välisissä
luottamuksellisissa työntekijähaastatteluissa.
Vastuu Konecranesin toimittajan toimintaperiaatteita
koskevan auditointiprosessin täytäntöönpanosta on
hankintaorganisaatiolla, jossa ylimmässä asemassa on
hankintajohtaja.
113
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Konecranesilla ei ole tällä hetkellä globaaleja puitesopimuksia
tai muita sopimuksia maailmanlaajuisten ammattiliittojen kanssa.
Konecranesin toimittajan toimintaperiaatteita koskevan
auditointiprosessin yhteydessä toimitusketjun työnteki-
jöiden kanssa tapahtuvan yhteydenpidon vaikuttavuutta
arvioidaan toimittajan toimintaperiaatteiden uudelleenau-
ditoinneissa. Yhtiö saa niistä tosiasiallisia tuloksia edellisen
auditoinnin jälkeen loppuun saatettujen korjaavien toimen
vaikuttavuudesta ja pysyvyydestä. Toimittajan toimintape-
riaatteiden kolmannen osapuolen auditoijalle on annettu
ohjeet siitä, että haastatteluun valitun työntekijäotoksen on
oltava aina mahdollisimman monimuotoista ja haastatteluja
on tehtävä myös työntekijöille, jotka voivat olla erityisen alt-
tiita kielteisille vaikutuksille ja/tai syrjäytyneitä.
S2-3 Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun
työntekijöille huolenaiheiden esiin
tuomiseksi
Jos Konecranes aiheuttaa kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia
tai myötävaikuttaa niihin, yhtiö pyrkii antamaan vaikutuksen
kohteena olevien henkilöiden käyttöön korjauskeinoja joko
yhtiön omien resurssien avulla tai tekemällä korjaamisen
osalta yhteistyötä lakisääteisten prosessien perusteella
muun muassa poistamalla riskitekijöitä, tukemalla
asianomaisia henkilöitä ja tarvittaessa estämällä kostotoimet.
Mahdollisten korjauskeinojen arviointi ja määrittäminen ovat
osa määritettyä tutkintaprosessia. Korjauskeinojen vaiku-
tuksia ja vaikuttavuutta arvioidaan lisäksi tutkintaprosessin
yhteydessä esimerkiksi seuraamalla kyseisten kielteisten
vaikutusten mahdollista toistumista.
Kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseen
Konecranes kannustaa työsuhteisia työntekijöitään ja kaikkia
ulkoisia sidosryhmiä ilmoittamaan kaikista Konecranesiin
liittyvistä huolenaiheista vastatoimia pelkäämättä. Yhtiöllä
on käytössä erityinen ilmoituskanava, väärinkäytöksistä
ilmoittamiseen tarkoitettu konsernin kanava, jolla voi
raportoida kaikenlaisista vaatimustenmukaista ja eettistä
toimintaa koskevista huolenaiheista. Kun paikallisessa
lainsäädännössä sitä edellytetään, yhtiöllä on käytössä myös
paikallisia raportointikanavia, joita hallitaan paikallisten lakien
mukaisesti. Toimittajan toimintaperiaatteissa Konecranes
edellyttää, että sen toimittajat ilmoittavat kaikista toimittajan
toimintaperiaatteiden rikkomuksista Konecranesille suoraan
tai konsernin raportointikanavan kautta. Konecranesilla on
kostotoimien torjumista koskeva tiukka toimintaperiaate,
joka esitetään Konecranesin eettisissä toimintaperiaatteissa
ja väärinkäytösten ilmoittamista koskevissa ulkoisille tahoille
tarkoitetuissa ohjeissa, jotka ovat saatavissa osoitteessa
Konecranes.com. Raportointikanavista on lisätietoa
kohdassa G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri.
Konecranesin toimipaikoissa toimivat arvoketjun työntekijät
voivat myös tuoda huolenaiheitaan esiin Konecranesin
pääyhteyshenkilön välityksellä. Joissakin toimipaikoissa
arvoketjun työntekijät osallistuvat toimipaikan terveys- ja
turvallisuustoimikuntiin.
Arvoketjun työntekijät voivat tuoda huolenaiheitaan
esiin myös luottamuksellisissa toimittajan työntekijöiden
haastatteluissa, joita tehdään toimittajan toimintaperiaatteita
koskevan auditointiprosessin osana. Lisätietoa on kohdassa
S2-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
arvoketjun työntekijöiden kanssa.
Konecranesin toimittajan toimintaperiaatteiden mukaisesti
Konecranes odottaa, että toimittajat antavat työntekijöilleen
ja muille sidosryhmilleen mahdollisuuden ilmaista
huolenaiheensa epäeettisestä tai laittomasta toiminnasta
ilman kostotoimien riskiä ja varmistavat, että asianmukaisia
prosesseja on käytössä näiden huolenaiheiden
käsittelemiseksi ja vahvistettujen tapausten korjaamiseksi.
Toimittajien on myös ilmoitettava kaikista toimittajan
toimintaperiaatteiden rikkomuksista Konecranesille suoraan
tai konsernin ilmoituskanavan kautta.
Ilmoituskanavasta ja siihen liittyvästä prosessista on
saatavilla julkisesti tietoa kymmenellä kielellä osoitteessa
Konecranes.com, josta pääsee myös kanavalle. Toimittajan
toimintaperiaatteita koskevissa auditoinneissa kerrotaan
lisää vaatimuksistamme, jotka koskevat raportointikanavan
saatavuutta. Auditointien kautta Konecranes saa myös
palautetta kanavan vaikuttavuudesta.
Kaikkia tutkintatapauksia johtaa konsernin Compliance
& Ethics -tiimi määritetyn tutkintaprosessin mukaisesti
Compliance & Ethics -komitean kanssa ja tarkastusva-
liokunnan valvomana. Kaikki vaatimustenmukaisuudesta
tai etiikasta esiin tuodut huolenaiheet ja tehdyt tutkinnat
käsitellään ja niitä seurataan konsernin tutkintaprosessin
mukaisesti. Seuraamme kuukausittain erilaisia indikaatto-
reita, kuten asianomaisten raporttien, yritysten ja paikkojen
määrää ja tyyppiä sekä toteennäytön tasoa, jotta voidaan
tunnistaa kaikki suuntaukset ja riskit.
Konecranes seuraa, miten suuri osuus sen toimittajakannasta
noudattaa toimittajan toimintaperiaatteita. Toimittajan
toimintaperiaatteita koskevissa auditoinneissa yhtiö
arvioi, tarjoavatko toimittajat turvallisen ja ymmärrettävän
raportointitavan työntekijöilleen ja onko tunnistettuihin
ongelmiin puuttumiseksi osoitettu resursseja.
114
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
S2-4 Arvoketjun työntekijöihin
kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin
liittyviin toimiin ryhtyminen ja
lähestymistavat arvoketjun
työntekijöihin kohdistuvien olennaisten
riskien hallitsemiseksi ja olennaisten
mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä
kyseisten toimien tehokkuus
Konecranes julkaisi vuonna 2024 päivitetyt toimittajan
toimintaperiaatteet, joissa vahvistetaan sen toimittajien
ja alihankkijoiden eettisiä ja oikeudellisia periaatteita ja
vaatimuksia ja joita on noudatettava Konecranesin kanssa
työskenneltäessä. Yhtiö alkoi myös ottaa päivitettyjä
toimittajan toimintaperiaatteita käyttöön toimittajilleen ja
alihankkijoilleen.
Yhtiö jatkoi riskiperusteista toimittajan toimintaperiaatteita
koskevaa auditointiohjelmaa valittujen toimittajien kanssa
ja käynnisti myös ensimmäiset toimittajan toimintaperi-
aatteiden uudelleenauditoinnit, joiden tarkoituksena on
ymmärtää entistä paremmin sen sidosryhmävuorovaiku-
tuksen ja korjaavien toimien suunnitteluprosessin vaikutta-
vuutta. Tähän mennessä uudelleenauditoinneista saatujen
tulosten mukaan korjaavien toimien suunnitteluprosessi
toimittajien ja alihankkijoiden kanssa on monissa tapauksissa
johtanut pysyviin parannuksiin siinä, miten toimittajat nou-
dattavat toimittajan toimintaperiaatteissa esitettyjä eettisiä
ja oikeudellisia periaatteita ja vaatimuksia. Toisaalta joitakin
aiheita, joita pidetään tietyissä tilanteissa enemmän systee-
misinä haasteina, on kehitettävä edelleen Konecranesin ja
toimittajien välisessä yhteistyössä.
Toimittajan toimintaperiaatteita koskevista auditoinneista
viime vuosina kerättyjen tietojen perusteella Konecranes
järjesti myös sisäistä koulutusta. Sen tavoitteena oli
parantaa valmiuksia, jotta toimittajia ja alihankkijoita voidaan
tukea toimittajan toimintaperiaatteiden haastavissa
aiheissa.
Vuonna 2024 Konecranes päivitti myös toimittajan tunte-
mista koskevat toimintaperiaatteensa sekä prosessin, jota
sovelletaan kaikkiin uusiin ja nykyisiin toimittajiin ja alihankki-
joihin. Toimittajan tuntemista koskevan prosessin perusteel-
lisuus sekä riskien ehkäisemistä tai lieventämistä koskevat
pakolliset asianmukaiset toimenpiteet vaihtelevat kuitenkin
riskiperusteisen toimintatapamme vuoksi. Toimittajan tun-
temista koskevassa prosessissa Konecranes arvioi toimitta-
jien itsearviointilomakkeen avulla, noudattavatko toimittajat
toimittajan toimintaperiaatteiden vaatimuksia.
Kaikki edellä mainitut keskeiset toimet oli määrä saattaa
päätökseen raportointikaudella 2024.
Tulevana vuonna 2025 Konecranes aikoo jatkaa päivitettyjen
toimittajan toimintaperiaatteiden jakamista toimittajilleen ja
alihankkijoilleen sekä käynnistää toimittajan toimintaperiaat-
teita koskevan sisäisen ja ulkoisen koulutuksen. Toimittajan
toimintaperiaatteita koskevasta auditointiohjelmasta, myös
uudelleenauditoinneista, saatujen arvokkaiden näkemysten
ja niitä koskevien onnistuneiden parannusten perusteella
Konecranes aikoo jatkaa toimittajien auditointia myös
vuonna 2025 ulkopuolisen auditoijan tukemana.
Konecranesin toimittajan toimintaperiaatteiden päivitys
koski kaikkia toimittajia ja alihankkijoita maailmanlaajuisesti.
Toimittajan toimintaperiaatteita koskevaan auditointiohjel-
maan toimittajat valittiin edelleen riskiperusteisesti. Valintaa
ohjaa vahvasti yhtiön ihmisoikeusvaikutusten ja -riskien
arviointi. Konecranesin toimittajien auditoinneissa on edus-
tettuna laajasti maita, ja niitä tehdään useissa maanosissa.
Sisäinen valmiuksien vahvistamista koskeva koulutus järjes-
tettiin hankinnasta vastaaville työsuhteisille työntekijöille,
jotka hallinnoivat toimittajia etenkin Aasian ja Tyynenmeren
alueella. Konecranesin toimittajan toimintaperiaatteiden
soveltamisalan tapaan toimittajan tuntemista koskevaa pro-
sessia sovelletaan kaikkiin toimittajiin ja alihankkijoihin koko
maailmassa. Muutosten tekeminen prosessiin voi joissakin
paikoissa kestää muita kauemmin.
Tällä hetkellä Konecranes ei osoita huomattavia toimintame-
noja tai pääomamenoja toimintasuunnitelmaan.
Olennaisten kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi,
lieventämiseksi tai korjaamiseksi toteutetut,
suunnitellut tai meneillään olevat toimet
Konecranes hallinnoi olennaisia vaikutuksiaan ennen
kaikkea asettamalla toimittajilleen ja alihankkijoilleen kor-
keat eettiset ja oikeudelliset periaatteet ja vaatimukset
toimittajan toimintaperiaatteissaan. Konecranesin toi-
mittajan toimintaperiaatteissa asetettujen vaatimusten
noudattaminen on vakiolauseke yhtiön hankintasopi-
muksissa. Kun se määritetään pakolliseksi, Konecranes
vaatii toimittajia ja alihankkijoita allekirjoittamaan erillisen
sopimusperusteisen sitoumuksen Konecranesin toimittajan
toimintaperiaatteiden eettisten ja oikeudellisten periaat-
teiden ja vaatimusten noudattamisesta. Lisäksi Konecranes
tekee joidenkin riskialtista työtä tekevien alihankkijoiden
kanssa alihankintasopimuksen osana sopimuksia, joissa on
tarkempia vaatimuksia terveydestä ja turvallisuudesta sekä
hallinnasta.
Konecranes seuraa ja arvioi, miten toimittajat ja alihankkijat
noudattavat sen toimittajan toimintaperiaatteissa asetettuja
periaatteita ja vaatimuksia sen toimittajan toimintaperiaat-
teita koskevan auditointiohjelman avulla. Nämä auditoinnit
ovat yksi yhtiön avainprosesseista, jotka auttavat arvioimaan
vaikuttavuutta arvoketjun työntekijöihin. Auditoinnit antavat
yhtiölle myös tosiasiallista tietoa siitä, miten toimittajan
toimintaperiaatteissa asetetut vaatimukset ja periaatteet
toteutuvat käytännössä. Nämä auditoinnit tekee itse pai-
kalla ulkopuolinen kolmannen osapuolen auditoija, joka on
erikoistunut yhteiskuntavastuuta koskeviin auditointeihin.
Lisäksi terveyteen ja turvallisuuteen sekä työaikaan liittyvät
peruskysymykset kuuluvat Konecranesin vuosittain toimitta-
jilleen tekemiin prosessin auditointeihin. Auditointien jälkeen
Konecranes seuraa toimittajien kanssa sitä, miten auditoin-
tihavainnot saadaan työstettyä. Tämä tapahtuu korjaavien
toimien suunnitteluprosessin avulla.
115
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Vuonna 2024 Konecranes päivitti myös toimittajan
tuntemista koskevan prosessinsa, jolla varmistetaan, että
Konecranes harjoittaa liiketoimintaa sellaisten toimittajien
ja alihankkijoiden kanssa, jotka pystyvät täyttämään
toimittajan toimintaperiaatteissa esitetyt vaatimukset.
Toimittajan tuntemista koskevasta prosessista on lisätietoa
kohdassa G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri. Edellä mainitun lisäksi
Konecranes pyrki ehkäisemään ja vähentämään pakkotyön
riskiä toteuttamalla edelleen konfliktimineraaleja koskevia
due diligence -prosesseja, erityisesti mineraalien hankinnan
osalta, josta lisää tietoa myöhemmin tässä luvussa.
Vuonna 2025 Konecranes jatkaa päivitettyjen toimittajan
toimintaperiaatteidensa käyttöönottoa sekä niihin liittyvien
sisäisten ja ulkoisten koulutusten järjestämistä. Yhtiö aikoo
myös jatkaa toimittajiensa auditointeja, sekä yhtiön itse
tekemiä että niitä, jotka tehdään yhteistyössä kolmannen
osapuolen auditoijan kanssa. Yhtiö aikoo myös jatkaa asiaan
liittyvien hankintaprosessiensa, kuten toimittajan tuntemista
koskevan prosessin, täytäntöönpanoa.
Vuonna 2024 Konecranes ei havainnut todellisia olennaisia
vaikutuksia, jotka olisivat edellyttäneet Konecranesilta
korjaavia toimia.
Konecranes teki vuonna 2024 myös ensimmäiset toimittajan
toimintaperiaatteita koskevat uudelleenauditointinsa toimit-
tajille, jotka oli alun perin auditoitu vuonna 2020, kun toimit-
tajan toimintaperiaatteita koskeva auditointiohjelma otettiin
alun alkaen käyttöön. Konecranes saa loppuun saatetuista toi-
mittajan toimintaperiaatteita koskevien uudelleenauditointien
tuloksista arvokkaita näkemyksiä alkuperäisen auditoinnin jäl-
keen tehtyjen korjaavien toimien vaikuttavuudesta ja pysyvyy-
destä. Tällainen näkemys olisi esimerkiksi ylityön väheneminen
tuotannon tehostumisen ja työaikasuunnittelun ansiosta.
Toimittajan toimintaperiaatteissa Konecranes lisäksi
edellyttää, että sen toimittajat ilmoittavat kaikista toimittajan
toimintaperiaatteiden rikkomuksista Konecranesille suoraan
tai konsernin ilmoituskanavan kautta. Väärinkäytösten
paljastamisesta on lisätietoa kohdassa G1-1 Liiketoiminnan
harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja
yrityskulttuuri.
Konecranesin ihmisoikeusvaikutusten ja -riskien arviointi
perustuu ulkopuolisten asiantuntijoiden tietämykseen han-
kintaluokkien ja hankintamaiden tavanomaisista riskeistä, ja
sitä on monipuolistettu sisäisten asiantuntijoiden tietämyk-
sellä, jotta voidaan tunnistaa yleiset alueet, joilla vaikutuksia
todennäköisimmin ilmenee ja joilla ne ovat vakavimpia.
Tämän arvioinnin perusteella pystytään tunnistamaan toimit-
tajia ja alihankkijoita, joiden työntekijät voivat mahdollisesti
olla suuremmassa vaarassa joutua kielteisten olennaisten
vaikutusten kohteeksi. Tunnistettuaan toimittajat tai alihank-
kijat, joilla kielteisten vaikutusten riski voi olla muita suurempi,
Konecranes pystyy määrittämään, mitä toimia tarvitaan
mahdollisten kielteisten vaikutusten torjumiseksi. Niitä voivat
olla pakollinen sopimusperusteinen sitoutuminen toimittajan
toimintaperiaatteiden vaatimuksiin tai muut lisälausekkeet
sopimuksessa, toimittajan toimintaperiaatteita koskevat
auditoinnit, ehkäiseviä ja korjaavia toimia koskevat suunni-
telmat tai aiempaa yksityiskohtaisemmat itsearviointilomak-
keet näille toimittajille tai alihankkijoille.
Mineraalien hankintaan liittyvän pakkotyön riskin osalta
Konecranes on vastuullisia mineraaleja koskevassa
käytännössään sitoutunut toteuttamaan due diligence
-prosessin koko toimitusketjussa, jotta voidaan selvittää,
mistä niin sanottuja konfliktimineraaleja (tinaa, tantaalia,
volframia ja kultaa) tulee. Konecranes pyrkii varmistamaan,
että mineraalit ovat peräisin sulattamoista tai jalostamoista,
jotka on auditoinneissa todettu konfliktittomiksi. Sulattamoja
ja jalostamoja koskevat auditointitiedot ovat tärkeitä,
koska on yleisesti tiedossa, että näiden mineraalien
kaupasta saatavilla varoilla voidaan myötävaikuttaa vakaviin
ihmisoikeusloukkauksiin tai kaupassa voidaan hyötyä
vakavista ihmisoikeusloukkauksista. Näin on, jos mineraalit
ovat peräisin konfliktialueilta tai suuren riskin alueilta (kuten
Kongon demokraattisesta tasavallasta ja sen naapurimaista).
Koska konfliktimineraalit ovat ratkaisevan tärkeitä
useiden erilaisten laitteiden, muun muassa elektronisten
komponenttien, valmistuksessa ja koska Konecranes kuuluu
mineraalien vastuullista hankintaa koskevaan aloitteeseen,
Konecranes käyttää toimialan tasoista toimintatapaa.
Konecranes aloitti konfliktimineraaleja koskevan työnsä
Konecranesille suunniteltuja elektronisia komponentteja
tarjoavien toimittajien kanssa ja on laajentanut soveltamisalaa
vuosi vuodelta. Konecranes tarjoaa koulutusmateriaalia
toimittajille, jotka kuuluvat konfliktimineraaleja koskevaan
due diligence -prosessiin.
Jos Konecranes aiheuttaa kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia
tai myötävaikuttaa niihin, yhtiö pyrkii antamaan vaikutuksen
kohteena olevien henkilöiden käyttöön korjauskeinoja joko
yhtiön omien resurssien avulla tai tekemällä korjaamisen
osalta yhteistyötä lakisääteisten prosessien perusteella
muun muassa poistamalla riskitekijöitä, tukemalla
asianomaisia henkilöitä ja tarvittaessa estämällä kostotoimet.
Nämä toimet on dokumentoitu Konecranesin ihmisoikeuksia
koskevissa toimintaperiaatteissa ja tutkintaprosessissa.
Tutkinnasta huolehtii koulutettu Compliance & Ethics -tiimi,
joka varmistaa, että tutkinta tehdään määritetyn prosessin
mukaisesti. Tutkinnan, jonka yhtenä näkökulmana ovat
ihmisoikeudet, korjaamistarve otetaan aina huomioon,
kun pohditaan korjaavia ja oikaisevia toimia. Tämä koskee
myös seurantaa, jossa varmistetaan, että tarvittavat toimet
toteutetaan.
Prosessit ja toimintatavat sellaisten toimien
toteuttamiseksi, joilla vältetään aiheuttamasta
tai edistämästä olennaisia kielteisiä vaikutuksia
arvoketjun työntekijöille
Konecranes pyrkii välttämään olennaisten kielteisten vaiku-
tuksen aiheuttamisen arvoketjunsa työntekijöille käytän-
nöillään hankintaorganisaatiossa ja erilaisilla toiminnoilla,
joilla joko velvoitetaan suoraan toimittajat ja alihankkijat
116
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
estämään olennaisten kielteisten vaikutusten aiheuttaminen
tai edistäminen tai jotka toimivat tavoitteita epäsuorasti
tukevana prosessina. Konecranes vaatii toimittajiaan ja
alihankkijoitaan noudattamaan terveys- ja turvallisuus-
vaatimuksia, kaikenlaisen nykyaikaisen orjuuden, myös
pakkotyön, kieltämistä sekä työaikaa ja säännönmukaisia
lepopäiviä koskevia lakisääteisiä vaatimuksia. Näiden
toimittajan toimintaperiaatteissa esitettyjen vaatimusten
lisäksi Konecranes tekee auditointeja, vaatii sopimuspe-
rusteista sitoutumista olennaisten kielteisten vaikutusten
ehkäisemiseen ja arvioi toimittajiaan ja alihankkijoitaan toi-
mittajan tuntemista koskevassa prosessissa.
Lisäksi esimerkiksi valittujen toimittajien kanssa yhteis-
toiminnassa tehtävässä hankintaprosessin suunnittelussa
Konecranes jakaa tietoa tuotantosuunnittelustaan. Sillä
tuetaan toimittajia ja annetaan niille mahdollisuus suunnitella
omaa kapasiteettiaan ja rahoitustaan ja samalla vähenne-
tään riskiä odottamattomista tilausruuhkista, jotka voivat
lisätä työntekijöihin kohdistuvaa painetta ja aiheuttaa siten
olennaisia kielteisiä vaikutuksia. Konecranes järjestää toimit-
tajasuhteiden hallintaa koskevassa kehyksessä myös tapaa-
misia toimittajien kanssa, jotta toimittajien suorituskyvystä
saadaan entistä parempi käsitys ja jotta yhtiö saa palautetta
omasta toimintatavastaan. Konecranes pyrkii tekemään
toimittajiensa kanssa yhteistyötä, jonka avulla mahdollisiin
havaittuihin haasteisiin voidaan löytää ratkaisuja.
Raportointikaudella ei ole raportoitu Konecranesin
Compliance & Ethics -tiimille joko suoraan tai yhtiön
ilmoituskanavan kautta yhtään vakavaa ihmisoikeuksia
koskevaa ongelmaa tai tapausta, jonka Konecranes
olisi aiheuttanut tai jonka sen epäiltäisi aiheuttaneen
arvoketjunsa työntekijöille.
Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten
vaikutusten hallinta
Konecranes on osoittanut sekä henkilöresursseja että
teknisiä resursseja arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien
olennaisten kielteisten vaikutustensa hallinnoimiseksi.
Konecranesilla hankintaorganisaatio vastaa oikeudellisten
ja eettisten periaatteiden ja vaatimusten noudattamisen
varmistamisesta toimitusketjussa ja näiden vaatimusten
sisällyttämisestä nykyisiin prosesseihin. Näin ollen kaikilla
hankintaan osallistuvilla työsuhteisilla työntekijöillä on
työtehtävänsä mukaan jonkin verran vastuuta Konecranesin
toimittajan toimintaperiaatteissa esitettyjen vaatimusten
noudattamisesta. Kielteisten olennaisten vaikutusten
hallintatoimet vaativat vuosittain useiden hankintaan
liittyvien työsuhteisten työntekijöiden panoksen. Näitä
toimia ovat esimerkiksi toimittajan toimintaperiaatteiden
vaatimuksista sopiminen toimittajien ja alihankkijoiden
kanssa tehtävissä sopimuksissa, toimittajan tuntemista
koskevan prosessin täytäntöönpanosta huolehtiminen,
toimittajien ja alihankkijoiden auditointi sekä ehkäisevistä
ja korjaavista toimista sopiminen toimittajien kanssa, jos
olennaisten vaikutusten toteutumisen riski on kasvanut.
Lisäksi hankinnan johtoryhmä seuraa olennaisten
vaikutusten hallintaan tähtäävien toimien edistymistä
kuukausittain.
Teknisten resurssien osalta Konecranesin hankintaorga-
nisaatiolla on analytiikan ansiosta hyvä näkemys yhtiön
ensisijaisesta (Tier 1) toimittajakannasta. Tämä auttaa
varmistamaan, että mahdolliset alueet, joilla olennaisia
vaikutuksia ilmenee, tunnistetaan ja että resurssit ohjataan
oikeisiin paikkoihin. Konecranes vetää myös hanketta, jossa
otetaan käyttöön sähköinen hankintajärjestelmä, jotta sen
toimittajakantaa voidaan hallita entistä tehokkaammin
automatisoiduilla prosesseilla. Yhtiö on myös vastuullista
mineraalien hankintaa koskevan aloitteen (Responsible
Minerals Initiative, RMI) jäsen, minkä ansiosta se voi hyö-
dyntää toimialan tasoista toimintatapaa ongelmissa, joita
se ei kykene yksinään ratkaisemaan. Jäsenyyden ansiosta
sen käytettävissä on myös ulkoisia tietoresursseja, kuten
maakohtaisia riskipisteitä, jotka lasketaan kansainvälisten
ihmisoikeusindeksien perusteella.
S2-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten
hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen ja olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan liittyvät
tavoitteet
Konecranesin tavoitteena on lisätä toimittajan toimintape-
riaatteiden kattavuutta toimittajakannassaan. Edistymistä
seurataan kuukausittain. Konecranes pyrkii myös tekemään
vuosittain 30 toimittajan toimintaperiaatteita koskevaa
auditointia valittujen toimittajien kanssa. Nämä molemmat
tavoitteet tarkistetaan vuosittain.
Yhtiön toimittajan toimintaperiaatteiden keskeisenä
tavoitteena on varmistaa, että Konecranes harjoittaa
liiketoimintaa sellaisten toimittajien ja alihankkijoiden
kanssa, jotka sitoutuvat samoihin oikeudellisiin
ja eettisiin vaatimuksiin ja periaatteisiin kuin yhtiö
itse. Konecranes seuraa toimittajasopimusten
toimittajan toimintaperiaatteita koskevia sitoumuksia
toimintaperiaatteiden kattavuutta koskevan tavoitteen
avulla. Tavoite 30:n toimittajan toimintaperiaatteita
koskevan auditoinnin tekemisestä tukee Konecranesia
evaluoitaessa sitä, miten toimittajien ja alihankkijoiden
noudattamat toimittajan toimintaperiaatteiden tavoitteet
toteutuvat käytännössä. Jos toimintaperiaatteiden
tavoitteita ei saavuteta, Konecranes pyrkii yhdessä
toimittajien ja alihankkijoiden kanssa varmistamaan, että
ne harjoittavat jatkossa liiketoimintaansa toimittajan
toimintaperiaatteiden vaatimusten mukaisesti.
Konecranesin toimittajan toimintaperiaatteiden
kattavuus perustuu niiden toimittajien kokonaismenoihin,
jotka ovat sopimuksen nojalla sitoutuneet toimittajan
toimintaperiaatteisiin tai vastaaviin vaatimuksiin, verrattuna
kaikkien toimittajien kokonaismenoihin. Toimittajan
toimintaperiaatteita koskevia auditointeja mitataan
raportointikaudella itse paikalla toteutettujen auditointien
määränä.
117
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Tavoitteen soveltamisalana ovat kaikki Konecranesin
ensisijaiset (Tier 1) toimittajat koko maailmassa.
Logistiikkayhtiöt, jotka voivat kuulua arvoketjun alku- tai
loppupäähän, katsotaan tavoitteen soveltamisalaan
kuuluviksi toimittajiksi. Toimittajien kokonaismenoja
seurataan hankinnan työkalun kautta, joka kattaa tällä
hetkellä yli 95 prosenttia yhtiön hankintamenoista.
Perusarvo ja perusvuosi on edellinen vuosi ja edeltävän
vuoden arvo. Näin ollen vuoden 2024 toimittajan
toimintaperiaatteita koskevan tavoitteen perusarvo
oli siis 58 prosenttia perusvuodesta 2023. Toimittajan
toimintaperiaatteita koskevissa auditoinneissa tavoitetaso
on joka vuosi sama (30 auditointia), ellei toisin päätetä.
Tavoitteiden nähdään peilaavan vastuullisen hankinnan edis-
tymistä samanlaisella toimialalla tai samanlaisissa yrityksissä.
Muita erityisiä hyväksyttyjä menetelmiä tai merkittäviä ole-
tuksia ei ole käytetty.
Sidosryhmät eivät ole olleet suoraan mukana asettamassa
tavoitteita Konecranesin toimittajan toimintaperiaatteiden
kattavuudelle tai toimittajan toimintaperiaatteita koskeville
auditoinneille.
Tavoitteisiin ei ole tehty muutoksia raportointivuoden aikana.
Vuonna 2024 Konecranes saavutti molemmat tavoitteet
kasvattamalla toimittajan toimintaperiaatteiden kattavuutta
58 prosentista 68 prosenttiin sekä toteuttamalla 30
toimittajan toimintaperiaatteiden auditointia.
Konecranes ei tällä hetkellä aseta tavoitteita, seuraa näiden
tavoitteiden tuloksellisuutta eikä määritä parannuksia
yhtiön suorituskyvyssä suorassa vuorovaikutuksessa sen
arvoketjun työntekijöiden tai heidän laillisten edustajiensa tai
luotettavien valtuutettujen kanssa näiden seikkojen osalta.
118
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Olennaiset kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
sekä niiden vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
Loppukäyttäjän terveys ja turvallisuus nivoutuvat
Konecranesin strategiaan, joka alkaa yhtiön tarkoituksesta
”Rakennamme seuraavan sukupolven materiaalinkäsittelyä
älykkäämmän, turvallisemman ja paremman maailman
hyväksi”. Koska Konecranesin liiketoimintaan kuuluu
materiaalinkäsittelyä, joka tarkoittaa esimerkiksi raskaiden
kuormien nostamista, turvallisuus on aina ollut olennaista.
Loppukäyttäjän turvallisuudesta huolehditaan koko
yhtiössä useiden toimintojen ja tiimien toimesta, jotta se saa
asiaankuuluvaa huomiota sekä asiantuntemusta. Turvallisuus
ja kyberturva-asiat ovat etusijalla kaikissa yhtiön toiminnoissa
ja koko sen arvoketjussa. Konecranesin tarjooman avulla
asiakkaat pystyvät sekä parantamaan liiketoimintansa
turvallisuutta ja suojatoimia että lisäämään toimintojensa
tehokkuutta ja tuottavuutta.
Loppukäyttäjien turvallisuuteen liittyvät aiheet ovat
nähtävissä myös useimmissa yhtiön viidestä strategisesta
avaintekijästä: Asiakaskeskeisyyden syventäminen
tarkoittaa, että yhtiö pyrkii ymmärtämään asiakkaidensa
tarpeita ja tekemään heidän kanssaan yhteistyötä
ennakoivasti, jotta voi tarjota heille aina arvokkaita ratkaisuja
ja kokemuksia. Tuoteturvallisuus on tässä erittäin arvostettu
aihe. Teknologisen innovoinnin skaalaaminen tarkoittaa,
että yhtiö hyödyntää datan voimaa ja käyttää esimerkiksi
ennakoivia analyyseja, jotta se voi parantaa asiakkaiden
toiminnan turvallisuutta, luotettavuutta ja tuottavuutta.
Vastuullisen liiketoiminnan edistäminen tarkoittaa,
että yhtiöllä on laaja vastuullisuusohjelma ja se toimittaa
ratkaisuja, joilla voidaan varmistaa tinkimätön turvallisuus ja
keskeytyksettömät, vakaat materiaalivirrat. Konecranesin
arvot (asiakkaat ovat etusijalla, toimimme oikein, jatkuva
parantaminen ja yhdessä menestyksen tiellä) voidaan kaikki
yhdistää loppukäyttäjän turvallisuuteen.
Vastuullisten liiketoimintakäytäntöjen avulla ja sitoutumalla
turvallisuuteen ja kyberturvaan Konecranes voi hyödyntää
tuotteiden laatua kilpailuetuna ja lieventää samalla maine-
riskiä, joka voisi aiheutua asiakkaiden toimipaikoissa tapah-
tuvista mahdollisista turvallisuuteen liittyvistä tapauksista.
Asiakkaille tarjottavissa ja loppukäyttäjien käyttämissä rat-
kaisuissa turvallisuuden ja kyberturvan on oltava sisäänraken-
nettuja, ja niiden on pysyttävä turvallisina ja suojattuina koko
niiden elinkaaren ajan. Konecranes on kuitenkin edelleen
osittain riippuvainen asiakkaidensa turvallisuuskulttuurista
ja -tietoisuudesta, koska turvallisimpiakin ja suojatuimpiakin
tuotteita on osattava käyttää oikein.
Konecranesin tässä raportissa antamat tiedot sisältävät
kaikki loppukäyttäjät, joihin Konecranesilla voi olla olennaisia
vaikutuksia. Kuluttajia tämä ei koske, koska Konecranesin
tuotteita ei myydä kuluttajille. Konecranes on tunnistanut
loppukäyttäjien terveyden ja turvallisuuden olennaiseksi
vaikutukseksi yhtiön tuotteiden aiheuttamien mahdollisten
turvallisuuteen liittyvien tapausten vuoksi. Loppukäyttäjiä,
joihin tämä vaikutus voi kohdistua, ovat Konecranesin
tuotteita käyttävät toimijat ja ihmiset, jotka ovat lähettyvillä,
kun tuotteita, kuten nostureita, nostimia ja liikkuvia
ajoneuvoja, käytetään. Tällaisia tapauksia voivat esimerkiksi
olla kuorman putoamiset ja hallitsematon liike. Konecranes
tarjoaa tuotteiden käyttöohjeita ja muita asiaankuuluvia
turvallisuusohjeita. Nämä tiedot ovat tärkeitä kaikille näitä
tuotteita käyttäville toimijoille. Konecranes ei katso minkään
loppukäyttäjän olevan erityisen altis kielteisille vaikutuksille.
Konecranesin näkemyksen mukaan tuotteen loppukäyttäjien
erityisominaisuudet, kuten ikä tai lukutaito, eivät lisää riskiä
turvallisuuteen liittyvistä tapauksista, kunhan käyttäjät
on koulutettu käyttämään tuotteita turvallisuusohjeiden
mukaisesti. Konecranesin eri tuotteiden käyttöön
liittyvissä riskeissä on kuitenkin eroja. Konecranesin
tuoteturvallisuuden hallintaprosessi (Accident Investigation
Reporting, AIR) antaa yhtiölle järjestelmällistä tietoa siitä,
missä tuotteissa tai palveluissa mahdollisia tapauksia
ilmenee ja miten vakavia ne ovat.
Vuonna 2024 Konecranes vastaanotti tuoteturvallisuuden
hallintaprosessin kautta 250 AIR-tapausta koko yhtiössä.
AIR-prosessista on lisätietoa kohdassa S4-2 Prosessit,
jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista kuluttajien ja
loppukäyttäjien kanssa.
Vakavissa tapauksissa kyse on sekä vaatimustenmukaisuus-
että maineriskeistä, jotka liittyvät mahdollisiin laatuvikoihin tai
tuoteturvallisuusongelmiin, joissa Konecranesin tuotteet ovat
mukana. Lisäksi näihin tapauksiin liittyy taloudellisia riskejä. Täl-
laisia taloudellisia riskejä voivat olla muun muassa menetetty
myynti, suuret korjauskustannukset ja tutkintakustannukset
asiakkaan tiloissa. Kyberturvallisuuslainsäädännön ja sitä kos-
kevien standardointivaatimusten noudattamatta jättäminen
voisi lisäksi heikentää markkina-asemaa ja johtaa sääntelyä
koskeviin sakkoihin. Konecranes pitää tuoteturvallisuutta
ja kyberturvaa kuitenkin myös mahdollisuutena: Tuotteiden
hyvä laatu luo kilpailuetua, ja esimerkiksi kyberturvallisuuden
sertifiointi voi olla edellytyksenä sopimuksen tekemiselle.
Tuoteturvallisuuden riskit ja mahdollisuudet eivät liity tiettyihin
loppukäyttäjien ryhmiin vaan kaikkiin loppukäyttäjiin.
S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet
Teollisessa materiaalinkäsittelyssä on luonnostaan
merkittäviä työterveys- ja -turvallisuusriskejä.
Konecranesilla on käytössä toimintaperiaatteita, joiden
tarkoituksena on hallita olennaisia vaikutuksia, jotka
kohdistuvat loppukäyttäjien terveyteen ja turvallisuuteen
muun muassa yhtiön tuotteiden ja palvelujen vuoksi
loppukäyttäjille aiheutuvien mahdollisten turvallisuuteen
119
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
liittyvien tapausten vuoksi. Näillä toimintaperiaatteilla
autetaan myös hallitsemaan asiaan liittyviä olennaisia
riskejä ja mahdollisuuksia eli vaatimustenmukaisuus- ja
maineriskejä, kun kyse on vakavista tapauksista, jotka
liittyvät mahdollisiin tuotteen laatua koskeviin vikoihin tai
tuoteturvallisuusongelmiin. Niillä hallitaan myös yhtiön
tuotteiden hyvästä laadusta johtuvia mahdollisuuksia
kilpailuetuun. Näitä toimintaperiaatteita ovat laatua koskeva
käytäntö (Quality Policy Statement), takuun käsittelyä
koskevat toimintaperiaatteet (Warranty Handling Policy),
ihmisoikeuksia koskevat toimintaperiaatteet (Human Rights
Policy) ja tietoturvapolitiikka (Information Security Policy).
Koska Konecranesin tuoteturvallisuuden riskit ja mahdolli-
suudet eivät liity tiettyihin loppukäyttäjien ryhmiin vaan kaik-
kiin loppukäyttäjiin, jäljempänä mainitut toimintaperiaatteet
koskevat kaikkia loppukäyttäjiä.
Konecranesin laatua koskevassa käytännössä kuvataan
yhtiön tarkoitus, tavoitteet ja keskeiset sitoumukset laadun
näkökulmasta. Käytännössä yhtiö sitoutuu seuraaviin tavoit-
teisiin: Pyritään siihen, että turvallisuuteen liittyviä tapauksia
ei ole, ehkäistään kaikenlaiset vaatimustenvastaisuudet ja
parannetaan asiakastyytyväisyyttä. Käytännössä on myös
tietoa siitä, miten yhtiö seuraa edistymistä ja millä tavoilla se
pyrkii jatkuvaan ja järjestelmälliseen parantamiseen.
Kaikki vaatimustenvastaisuudet käsitellään Konecranesin
takuun käsittelyä koskevien toimintaperiaatteiden
mukaisesti. Niissä kuvataan vastuualueet, periaatteet
ja ohjeet takuutapausten asiakasilmoituksia varten tai
viallisten toimitusten korjaamisessa. Toimintaperiaatteiden
täytäntöönpanosta vastaa yhtiön Jatkuvan parantamisen
(Continuous Improvement) tiimi. Konecranes on
tunnistanut erityyppisiä loppukäyttäjien terveyteen ja
turvallisuuteen liittyviä vaatimustenvastaisuuksia. Kullakin
vaatimustenvastaisuustyypillä on oma prosessinsa, jossa
on määritetyt prosessin vaiheet, tehtävät ja vastuualueet.
Konecranesin tuoteturvallisuuden hallintaprosessin (AIR)
ohjeissa annetaan turvallisuuteen koskeviin tapauksiin
liittyvät ohjeet, ja Konecranesin laaduntarkastusohjeissa
(Field Quality Inspection, FQI) annetaan ohjeita siitä, miten
mahdollinen tapaus tunnistetaan, miten tehdään päätöksiä ja
miten ryhdytään toimiin, kun se on tarpeen.
Konecranesin ihmisoikeuksia koskevissa toimintaperiaat-
teissa annetaan ohjeita ihmisoikeuksia koskevasta due
diligence -prosessista. Ne sisältävät riskien ja vaikutusten
tunnistamisen ja arvioinnin, ja niissä tehdään yhteenveto
yhtiön keskeisistä sitoumuksista. Konecranes toteuttaa
ihmisoikeuksia koskevan due diligence -prosessin riski-
perusteisesti. Yhtiö arvioi säännöllisesti ihmisoikeusriskejä
ja -vaikutuksia, käy vuoropuhelua asiaankuuluvien sidos-
ryhmien kanssa sekä kehittää ja toteuttaa menettelyjä,
joilla ehkäistään, lievennetään ja seurataan mahdollisia ja
todellisia kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia. Ihmisoikeuksia
koskevista toimintaperiaatteista on lisätietoa kohdassa S1-1
Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet. Panemalla
ihmisoikeuksia koskevat toimintaperiaatteet täytäntöön
Konecranes sitoutuu toimimaan yhdenmukaisesti niiden
kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien kanssa, jotka
määritetään kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa ja
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistuksessa työelämän
perusperiaatteista ja -oikeuksista. Toimintaperiaatteissa
sitoudutaan myös YK:n ohjaaviin periaatteisiin yritysten
ihmisoikeusvastuusta ja YK:n Global Compact -aloitteen
kymmeneen periaatteeseen.
Tietoturvapolitiikassa kuvataan, miten Konecranes haluaa
torjua tietoturvauhkia ja -riskejä sekä varmistaa Konecranesin
tuotteiden ja liiketoiminnan turvallisuuden. Konecranesin
mielestä tietoturva on joukko prosesseja ja käytäntöjä, joilla
voidaan varmistaa Konecranesin tietojen ja datan, tuotanto-
laitosten ja liiketoimintaprosessien luottamuksellisuus, eheys
ja saatavuus. Tietoturvatavoitteet ovat: Toimitetaan turval-
lisia ja suojattuja materiaalinkäsittelyratkaisuja, parannetaan
kyberuhkiin varautumista ja yrityksen resilienssiä sekä lisätään
ihmisten mahdollisuuksia tehdä päätöksiä, joissa otetaan
kyberturvallisuus huomioon. Konecranes hallitsee tieto-
turvaa alan parhailla käytännöillä, jotka kuvataan ISO 27001
-standardissa. Se on myös laatinut tietoturvaa koskevia
toimintaperiaatteita, tehtäviä ja vastuualueita ja osoittanut
asianmukaisia resursseja Konecranesin tietoturvan hallin-
tajärjestelmän (Information Security Management System,
ISMS) ylläpitoon. ISMS-järjestelmää tarkistetaan ja paran-
netaan määräajoin ja järjestelmällisesti. Tietoturvapolitiikan
täytäntöönpanon myötä Konecranes sitoutuu hallitsemaan
tietoturvaa ISO 27001 -standardissa kuvattujen tietoturva-
hallinnan parhaiden käytäntöjen mukaisesti.
Konecranesin laatua koskevan käytännön, ihmisoikeuksia kos-
kevien toimintaperiaatteiden ja tietoturvapolitiikan soveltamis-
alaan kuuluu omien toimintojen lisäksi koko arvoketju, myös
arvoketjun alku- ja loppupää. Konecranesin takuuta koskevat
toimintaperiaatteet koskevat arvoketjun loppupäätä.
Näitä toimintaperiaatteita laadittaessa otetaan huomioon
asiaankuuluvien keskeisten sidosryhmien, kuten asiakkaiden,
sijoittajien ja työsuhteisten työntekijöiden, edut. Nämä
sidosryhmät odottavat Konecranesin tarjoavan vertaansa
vailla olevaa laatua sekä turvallisia ja suojattuja tuotteita.
Näihin liittyviä aiheita ovat muun muassa riskiympäristö,
sääntely ja markkinoiden odotukset. Toimintaperiaatteet
ovat työntekijöiden saatavilla Konecranesin intranetsivuilla
ja useimmat niistä myös julkisesti osoitteessa Konecranes.
com. Niitä on myös tuotu erilaisissa koulutuksissa ja
valistuskampanjoissa esiin mahdollisesti vaikutuksen
kohteena oleville työntekijöille sekä ihmisille, jotka auttavat
panemaan toimintaperiaatteita täytäntöön.
Yleinen lähestymistapa loppukäyttäjien kannalta
merkityksellisten ihmisoikeuksien kunnioittamiseen
Loppukäyttäjien kannalta merkitykselliset Konecranesin
ihmisoikeuksia koskevien toimintaperiaatteiden
sitoumukset: Kunnioitamme ja tuemme ihmisoikeuksia,
kannustamme kaikkia liikekumppaneitamme kunnioittamaan
ihmisoikeuksia, toteutamme riskiperusteisen ihmisoikeuksia
120
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
koskevan due diligence -prosessin, pidämme yllä tehokkaita
mekanismeja huolenaiheiden esiin tuomista varten ja
pyrimme korjaamaan kielteisiä vaikutuksia.
Konecranes on sitoutunut toimimaan tavalla, joka on yhden-
mukainen kansainvälisessä ihmisoikeussopimuksessa ja Kan-
sainvälisen työjärjestön (ILO) työelämän perusperiaatteista
ja -oikeuksista antamassa julistuksessa (ILOn periaatteet,
jotka koskevat työterveyttä ja -turvallisuutta, yhdistymisva-
pautta ja työehtosopimusneuvotteluja koskevaa vapautta,
syrjimättömyyttä työssä ja ammatissa, orjuuden ja pakkotyön
lopettamista ja lapsityövoiman poistamista) määritettyjen
kansainvälisesti tunnustettujen ihmisoikeuksien kanssa.
Konecranes on sitoutunut myös YK:n ohjaaviin periaattei-
siin yritysten ihmisoikeusvastuusta ja YK:n Global Compact
-aloitteen kymmeneen periaatteeseen. Jos kansallisen lain-
säädännön ja kansainvälisten ihmisoikeuksien välillä on eroja,
yhtiö pyrkii noudattamaan tiukempaa vaatimusta, ja kun ne
ovat ristiriidassa, yhtiö pyrkii löytämään tapoja, joilla ihmisoi-
keuksia voidaan kunnioittaa mahdollisimman hyvin. Jos toimia
on tarpeen asettaa tärkeysjärjestykseen todellisten ja mah-
dollisten haitallisten ihmisoikeusvaikutusten torjumiseksi,
Konecranes pyrkii ensin ehkäisemään ja lieventämään niitä,
jotka ovat vakavimpia tai joita ei toimenpiteiden viivästyessä
voisi enää korjata. Vahingon välttämisen lisäksi Konecranes
haluaa tukea myönteisiä ihmisoikeustuloksia.
Konecranes tekee liikekumppaniensa kanssa työtä kunnioit-
taen kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia liiketoi-
missaan ja liikesuhteissaan ja kannustaa liikekumppaneitaan
tekemään samoin. Lisäksi yhtiön toimittajien ja alihankki-
joiden odotetaan noudattavan Konecranesin toimittajan
toimintaperiaatteissa esitettyjä periaatteita ja jakelijoiden
noudattavan Konecranesin jakelijan toimintaperiaatteita.
Osana yhtiön yleistä due diligence -prosessia yhtiö arvioi
määräajoin ihmisoikeusriskejä ja -vaikutuksia, käy vuoropu-
helua asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa sekä toteuttaa
menettelyjä, joilla estetään, lievennetään ja seurataan mah-
dollisia ja todellisia kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia yhtiön
omissa toiminnoissa ja liikesuhteissa.
Vuorovaikutusta loppukäyttäjien kanssa koskevana yleisenä
toimintatapana Konecranes ottaa huomioon seurantakana-
vista saadun palautteen ja tulokset. Yhtiö pyrkii myös kerää-
mään analyysia varten palautetta vaikutusten kohteena olevilta
ihmisiltä eri keinoin, kuten työsuhteisille työntekijöille suun-
natuilla kyselyillä ja toimittajan työntekijöiden haastatteluilla.
Konecranes on aktiivisesti yhteydessä loppukäyttäjiin tuote-
turvallisuuteen ja -laatuun liittyvissä AIR (Accident Investiga-
tion Reporting)- ja FQI (Field Quality Inspection) -tapauksissa
Konecranesin valtuutetun asiakasyhteyshenkilön välityksellä.
Jos Konecranes aiheuttaa kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia
tai myötävaikuttaa niihin, yhtiö pyrkii antamaan vaikutuksen
kohteena olevien henkilöiden käyttöön korjauskeinoja joko
yhtiön oman henkilöstön avulla tai tekemällä korjaamisen
osalta yhteistyötä lakisääteisten prosessien kautta.
Konecranesin ihmisoikeuksia koskevat toimintaperiaatteet on
yhdenmukaistettu YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia kos-
kevien ohjaavien periaatteiden kanssa. Tämä on tapahtunut
noudattamalla periaatteiden odotuksia due diligence -pro-
sessin rakenteesta ja antamalla sitoumus pitää yllä tehokkaita
mekanismeja huolenaiheiden esiin tuomista varten ja pyrkiä
korjaamaan vaikutukset. Konecranesin laatua koskevalla
käytännöllä ja takuuta koskevilla toimintaperiaatteilla tuetaan
käytännössä ILOn työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksien
koskevan julistuksen periaatetta terveen ja turvallisen työsken-
tely-ympäristön takaamisesta. Laatua koskevaan käytäntöön
sisältyy sitoumus tavoitteeseen siitä, että tuoteturvallisuuteen
liittyviä tapauksia ei olisi lainkaan. Takuuta koskevilla toiminta-
periaatteilla puolestaan ohjataan asiakasilmoitusten käsittelyä
takuutapauksissa tai silloin, kun korjataan viallisia toimituksia,
myös turvallisuuteen liittyvissä tapauksissa.
Vuonna 2024 ei ole raportoitu yhtään vakavaa tapausta,
joissa ei olisi noudatettu YK:n yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita, ILOn
työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaa julistusta
tai OECD:n toimintaohjeita monikansallisille yrityksille ja
joissa olisi ollut mukana loppukäyttäjiä. Konecranes ottaa
huomioon ihmisoikeuksien laiminlyöntiä koskevat tapaukset,
jotka aiheutuvat tai osittain aiheutuvat Konecranesin
tuotteista tai palveluista ja jotka saatetaan yhtiön tietoon
ja perustellaan tuomioistuimessa, ilmoitetaan OECD:n
monikansallisia yrityksiä koskeville kansallisille yhteyspisteille
tai ilmoitetaan konsernin väärinkäytösten raportointikanavan
kautta tai muulla tavoin yhtiön Compliance & Ethics -tiimille ja
joiden katsotaan olevan perusteltuja tutkinnan perusteella.
S4-2 Prosessit, jotka koskevat
yhteydenpitoa vaikutuksista kuluttajien ja
loppukäyttäjien kanssa
Loppukäyttäjien näkemyksiä hyödynnetään päätöksissä ja
toimissa, joilla hallitaan Konecranesin tuotteiden aiheuttamia
todellisia ja mahdollisia turvallisuuteen liittyviä tapauksia.
Tämä tapahtuu pääasiassa tuoteturvallisuuden hallinta-
prosessin kautta, joka on nimeltään Accident Investigation
Reporting (AIR). Konecranes kannustaa asiakkaitaan ilmoit-
tamaan kaikista tapauksista, joissa Konecranesin toimittama
laite, komponentti tai palvelu on aiheuttanut tai uhannut
aiheuttaa terveyteen tai turvallisuuteen liittyvän tapauksen
tai omaisuusvahingon, kuten esimerkiksi kuorman putoa-
minen tai hallitsematon liike. Ilmoitetut tapaukset käsitellään
AIR-prosessin kautta. Siinä muun muassa tekniset asiantun-
tijat tutkivat perusteellisesti jokaisen tapauksen.
AIR-prosessiin kuuluu vakiona juurisyyanalyysi, jotta voidaan
tunnistaa tapauksen mahdolliset syyt. Tarvittaessa toteute-
taan toimenpiteitä, joilla korjataan toistumisriski tai ehkäistään
tai vähennetään sitä nykyisten asiakkaiden toimipaikoissa tai
tulevissa toimituksissa. Kun löydökset lisäksi jaetaan sisäi-
sesti, Konecranes pystyy parantamaan suunnittelemiensa ja
toimittamiensa tuotteiden ja palvelujen turvallisuutta jatkuvasti
121
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
ympäri maailman. Jos havaitaan systeeminen ongelma, aloi-
tetaan hanke ongelman ratkaisemiseksi kaikkien vaikutuksen
kohteena olevien asiakkaiden osalta. Vastaava hanke voidaan
käynnistää myös, jos yhtiö havaitsee sisäisesti tai toimittajat
ilmoittavat yhtiölle systeemisen ongelman, joka vaikuttaa
aiempien toimitusten turvallisuuteen.
Yleisesti ottaen Konecranes kehittää tuoteturvallisuutta ja
tuotteiden laatua koko tuotteen elinkaaren ajan. Yksi tärkeä tie-
tolähde on tuotteen loppukäyttäjiltä saatava palaute. Sitä saa-
daan eri lähteistä, kuten asiakastyytyväisyyskyselyistä (Voice of
Customer) ja yhtiön omalta asiakaspalveluhenkilöstöltä.
Asiakkaiden palautteen ja vaatimusten perusteella Konec-
ranes pystyy tarjoamaan erilaisia ratkaisuja loppukäyttäjille,
jotka ovat erityisen alttiita terveyteen ja turvallisuuteen liitty-
ville tapauksille ja/tai syrjäytyneitä (esim. toimintarajoitteisille
henkilöille). Näitä vaatimuksia voidaan käsitellä jo tuotekehi-
tysprosessissa. Konecranes voi esimerkiksi lisätä nostureihin
varoitusvalot kuulovammaisia ihmisiä varten.
Konecranes myötävaikuttaa myös aktiivisesti maailmanlaa-
juiseen standardointityöhön, joka auttaa parantamaan koko
toimialan turvallisuutta.
Konsernin tasolla AIR-prosessia hallitsee Konecranesin
Continuous Improvement -toiminto, ja asiaankuuluvat
liiketoiminta-alueet ja niiden liiketoimintayksiköiden päälliköt
vastaavat prosessin täytäntöönpanosta.
S4-3 Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja
loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin
tuomiseksi
Konecranes kannustaa työsuhteisia työntekijöitään ja kaikkia
ulkoisia sidosryhmiä, kuten asiakkaita (loppukäyttäjiä), ilmoit-
tamaan kaikista ihmisoikeuksia ja muita vaatimustenmukaista
ja eettistä toimintaa koskevista Konecranesiin liittyvistä huo-
lenaiheista kostotoimia pelkäämättä. Tarjolla on useita tapoja
käydä vuoropuhelua ja mahdollisuuksia nostaa aiheita esiin,
kuten luottamukselliset kanavat väärinkäytösten paljastami-
seen. Asiakkaat voivat myös ottaa yhteyttä Konecranesiin ja
yhteyshenkilöönsä suoraan tekemällä ilmoituksen sähkö-
postitse, puhelimitse tai palvelupyynnön avulla. Tuotetur-
vallisuutta koskevia kysymyksiä käsitellään Konecranesin
tuoteturvallisuuden hallintaprosessin (Accident Investigation
Reporting, AIR) mukaisesti. Konecranes ryhtyy kaikkiin tar-
vittaviin toimenpiteisiin, jotta vilpittömässä mielessä tehdyt
ilmoitukset voidaan käsitellä ja jokaiseen tilanteeseen löytyy
sopivin ratkaisu. Jos Konecranes aiheuttaa kielteisiä ihmisoi-
keusvaikutuksia tai myötävaikuttaa niihin, se pyrkii antamaan
vaikutuksen kohteena olevien henkilöiden käyttöön korjaus-
keinoja joko itse tai tekemällä korjaamisen osalta yhteistyötä
lakisääteisten prosessien kautta. Turvallisuuteen liittyviä
tapauksia koskevat korjaavat toimet perustuvat paikalli-
seen lainsäädäntöön ja vakuutusjärjestelmiin. Ne koskevat
pääasiassa vammojen hoitoja, kuntoutusta ja mahdollista
korvausta kivusta ja särystä.
Korjaamisen vaikutuksia ja vaikuttavuutta arvioidaan
tutkintaprosessin yhteydessä esimerkiksi seuraamalla
kyseisten kielteisten vaikutusten mahdollista toistumista.
Konecranesilla on erilaisia prosesseja, jotka tukevat sellaisten
kanavien saavutettavuutta loppukäyttäjille, joiden kautta
he voivat tuoda esiin turvallisuuteen liittyviä huolenaiheitaan
tai tarpeitaan suoraan ja saada ne käsitellyksi. Niitä ovat
esimerkiksi laitteita koskevat prosessit (esim. takuuaikana),
myynti- ja palveluprosessit, turvallisuusprosessit ja
-menettelyt, laatuprosessit sekä ihmisoikeuksia koskeva
due diligence -prosessi. Konecranesin raportointikanavista
liittyen väärinkäytösten ja niiden epäilyistä ilmoittamiseen
sekä niihin liittyvistä prosesseista on saatavilla julkisesti tietoa
osoitteessa Konecranes.com. Konecranesin ilmoituskanava
on käytettävissä 39 kielellä, ja ilmoituksen voi tehdä millä
tahansa kielellä.
Konecranes jäljittää ja seuraa esiin nostettuja terveyteen ja
turvallisuuteen liittyviä ongelmia AIR-tuoteturvallisuushallin-
taprosessin, FQI-laaduntarkastusprosessin ja keskeisten
suorituskykymittarien avulla. Näillä prosesseilla varmistetaan
jatkuva asiakkaiden ja siten tuotteiden loppukäyttäjien
osallistuminen.
Kaikkia vaatimustenmukaisuustutkintatapauksia johtaa
konsernin Compliance & Ethics -tiimi määritetyn tutkin-
taprosessin mukaisesti Compliance & Ethics -komitean
kanssa tarkastusvaliokunnan valvomana. Kaikki vaatimus-
tenmukaisuudesta tai etiikasta esiin tuodut huolenaiheet
ja tehdyt tutkinnat käsitellään ja niitä seurataan konsernin
tutkintaprosessin mukaisesti. Erilaisia indikaattoreita, kuten
asianomaisten raporttien, yritysten ja paikkojen määrää ja
tyyppiä sekä toteennäytön tasoa, seurataan kuukausittain,
jotta voidaan tunnistaa kaikki suuntaukset ja riskit.
Konecranes on arvioinut, että loppukäyttäjät ovat tietoisia
rakenteista tai prosesseista ja luottavat niihin keinona tuoda
esiin huolenaiheitaan tai tarpeitaan ja saada ne käsitellyksi.
Tämä perustuu asiakastyytyväisyyskyselyn (Voice of the
Customer) ja suositteluindeksin (Net Promoter Score,
NPS) tuloksiin sekä toimintaan palautteen perusteella.
Lisäksi Konecranesilla on käytössä toimintaperiaatteet
kostotoimilta suojelemiseksi, ja niistä tiedotetaan ulkoisesti.
Konecranes kannustaa työsuhteisia työntekijöitään ja kaikkia
ulkoisia sidosryhmiä ilmoittamaan kaikista vaatimusten-
mukaista ja eettistä toimintaa koskevista Konecranesiin
liittyvistä huolenaiheista kostotoimia pelkäämättä. Konecra-
nesilla on kostotoimilta suojelemista ja luottamuksellisuutta
koskevat selkeät toimintaperiaatteet, jotka on vahvistettu
eettisissä toimintaperiaatteissa ja väärinkäytösten paljasta-
mista koskevissa sisäisissä ja ulkoisissa ohjeissa. Lisätietoa
on luvussa G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toi-
mintaperiaatteet ja yrityskulttuuri.
122
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
S4-4 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyviin
toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien
olennaisten riskien hallitsemiseksi
ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien
tehokkuus
Konecranes parantaa jatkuvasti tuoteturvallisuutta ja siihen
liittyviä prosesseja. Toimenpiteet sisältävät sisäisiä audi-
tointeja, koulutuksia, laadunparannusprosessin johtamista
sekä sen toimeenpanoa ja ohjeistusta. Kullakin liiketoimin-
tayksiköllä ja -alueella on omat laatu- ja tuotekehitysorga-
nisaationsa, jotka parantavat ja seuraavat tuotteiden laatua
ja turvallisuutta. Tuotealustatiimit ja tuotekehitystä tukevat
toiminnot arvioivat jatkuvasti asiakkaiden tarpeita ja pyrkivät
tekemään tuoteparannuksia, jotta tuotteista saadaan entistä
turvallisempia ja luotettavampia.
Konecranesilla tuoteturvallisuutta tietoturvan osalta hallitaan
Konecranesin tietoturvan hallintajärjestelmällä (Informa-
tion Security Management System, ISMS). Konecranesin
tietoturvan ohjausryhmä ohjaa kehitystä Konecranesilla, ja
kyberturvallisuustiimi panee yhdessä liiketoimintayksikköjen
ja konsernin toimintojen kanssa kehitysvaiheita täytäntöön
tietoturvaan nimenomaisesti osoitettujen määrärahojen
avulla. Organisatoriset tehtävät, vastuualueet ja pätevyys-
vaatimukset määritetään Konecranesin ISMS-käsikirjassa.
Tietoturva-aiheista raportoidaan säännöllisesti Konecranesin
tarkastusvaliokunnalle ja tarvittaessa edelleen Konecranesin
hallitukselle.
Konecranesin tietoturvan hallintaa koskevalla järjestelmäl-
lisellä toimintatavalla pyritään varmistamaan, että kaikki
asiaankuuluvat tietoturvariskit tunnistetaan ja niitä lievenne-
tään. Käyttöön on otettu joukko tietoturvakontrolleja, ja tek-
nisillä ja organisatorisilla tietoturvaan liittyvillä toimenpiteillä
huolehditaan erilaisista asioista, kuten omaisuudenhallin-
nasta, pääsynvalvonnasta, tietoturvallisesta ohjelmisto-
kehityksestä, häiriönhallinnasta ja tietoturvanäkökohdista
liiketoiminnan jatkuvuuden hallinnassa. Kyberturvallisuudesta
on lisätietoa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen; Yhteisö-
kohtaiset tiedot: Varautuminen kyberuhkiin ja yrityksen
resilienssi.
Toteutetut ja tulevaisuudessa toteutettavaksi
suunnitellut keskeiset toimet
Vuonna 2024 tuoteturvallisuuteen ja -laatuun liittyvien
prosessien (AIR, Accident Investigation Reporting ja
FQI, Field Quality Inspection) tiimoilta tehtiin sisäisiä
auditointeja. Auditointien löydöksiä käytettiin parantamaan
prosesseja. Prosessi- ja ohjepäivityksiä tehtiin, ja koulutuksia
liiketoiminta-alueille ja liiketoimintayksiköille järjestettiin
ympäri maailmaa.
Tulevien vuosien aikana AIR- ja FQI-prosesseihin liittyvän
tiedon laatua parannetaan edelleen. Tämä tukee työtä, jolla
pyritään ehkäisemään AIR-tapauksia. Sisäisen auditoinnin
prosessi ja koulutukset liiketoiminta-alueille ja -yksiköille
pysyvät vuosittaisena toimintana.
Konecranesilla tehdään merkittäviä investointeja sen
varmistamiseksi, että asiakkaat saavat palveluja, laitteita ja
ratkaisuja, jotka auttavat heitä työskentelemään turvallisesti
ja parantavat heidän laitteidensa käytettävyyttä. Turvallisuus
ja laatu on otettu huomioon Konecranesin suunnittelun
vaatimuksissa. Lisäksi Konecranesilla on kokonaisvaltaiset
laadunvarmistusprosessit, jotka ovat osa tuotteiden
toimitusta. Järjestelmälliset juurisyyanalyysit, tutkimukset
sekä korjaavat ja ehkäisevät toimet ovat osana AIR- ja FQI-
prosesseja. Konecranesin tarjoomaan kuuluu innovatiivisia
turvallisuusominaisuuksia, jotka on suunniteltu parantamaan
turvallisuutta.
Tietoturvaa koskeva Konecranesin tietoturvan hallintajär-
jestelmä perustuu ISO 27001:2022 -standardiin. Sen piiriin
kuuluu koko Konecranes, kuten esimerkiksi IT, OT (tuotannon
tietojärjestelmät) ja Konecranesin tuotteet ja palvelut. Digi-
taalisten palveluiden yourKONECRANES ja TRUCONNECT
kehitys ja toimitus saivat sertifioinnin vuonna 2021 ja ohjel-
mistotuotteet TBA ja ECSS (laitteiden hallintajärjestelmät
ja -palvelut) vuonna 2023. Sertifiointeja on ylläpidetty siitä
lähtien, ja niistä huolehditaan jatkossakin hallitsemalla niitä
järjestelmällisesti nykyisellä kattavuudella.
Konecranes sai vuonna 2024 ensimmäisen IEC 62443
-sertifiointinsa. Se on teollisuuden automaatio- ja valvonta-
järjestelmien kyberturvallisuuden standardi, ja se annettiin
Teollisuuslaitteet-liiketoimintasegmentin prosessinostu-
reille ja kevyiden nostolaitteiden tuotelinjoille. Sertifiointi on
tasolla ”täytäntöönpanovalmius”. Sertifioinnin ansiosta asi-
akkaat saavat varmuuden yhtiön tarjoomasta ja siitä, että se
on rakennettu toimialan parhaiden käytäntöjen mukaan, että
se täyttää lakisääteiset vaatimustenmukaisuutta koskevat
vaatimukset ja se on suojattu kyberuhkia vastaan. IEC 62443
-sertifiointi jatkuu.
Kyberturvallisuuden varmistamiseksi on olennaisen tärkeää
lisätä työntekijöiden tietoisuutta ja tietämyksen tasoa
tietoturvaan liittyvistä aiheista. Konecranesilla on pakollinen
kyberturvallisuuskoulutus kaikille työsuhteisille työntekijöille.
Se on suoritettava työntekijöiden perehdytyksessä ja
sen jälkeen aina, kun koulutusmoduulia on päivitetty.
Konecranesin varautumisesta kyberuhkiin ja yrityksen
resilienssistä on lisätietoa G1 Liiketoiminnan harjoittaminen;
Yhteisökohtaiset tiedot: Varautuminen kyberuhkiin ja
yrityksen resilienssi.
Kaikki edellä mainitut toimet sertifiointeja lukuun ottamatta
vaikuttavat globaalisti ja niitä toteutetaan kaikissa
Konecranesin liiketoimintayksiköissä. Konecranes on vuonna
2024 toteuttanut toimia sellaisten olennaisten terveys- ja
turvallisuusvaikutusten korjaamiseksi, joiden katsotaan
aiheutuneen loppukäyttäjille Konecranesin tuotteista,
tarjoamalla korvausta ja toteuttamalla korjaavia ja ehkäiseviä
toimia osana AIR- ja FQI-prosesseja.
123
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Koska säännölliset tuoteturvallisuuteen liittyvät pääomamenot
(CapEx) ja toimintamenot (OpEx) ovat osa Konecranesin
toimintoja, yhtiö kehittää aktiivisesti valmiuksiaan, jotta
se voi mahdollistaa tarkan konsolidoidun raportoinnin
tulevaisuudessa.
Olennaisten kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi,
lieventämiseksi tai korjaamiseksi toteutetut,
suunnitellut tai meneillään olevat toimet
Konecranes suunnittelee olennaisten kielteisten vaikutusten
ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi tuotteita ja palveluja, joissa
korostetaan vahvasti terveyttä ja turvallisuutta. Näin var-
mistetaan, että ratkaisumme sekä täyttävät turvallisuutta,
suojatoimia ja luotettavuutta koskevat toimialan vaatimukset
että ylittävät ne. Asiakkaat saavat selkeät ohjeet tuotteiden
turvallisesta käytöstä ja kaikki tuotteiden ja palvelujen turvalli-
suuteen liittyvät tapaukset tutkitaan, vaikka tapauksen syyksi
epäiltäisiin asiakkaan väärinkäyttöä. Konecranes parantaa
jatkuvasti yhtiön tuotteita ja palveluja sisäisistä prosesseista
ja ulkoisilta sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella. Hal-
lintajärjestelmän sisäänrakennettujen jatkuvien laadunparan-
nusprosessien avulla yhtiö sekä korjaa kielteiset vaikutukset
että analysoi sääntöjenvastaisuuksien juurisyyt ja toteuttaa
korjaavia toimia, joilla varmistetaan, että tarjottavat tuotteet
ja palvelut ylittävät jatkossakin toimialan vaatimukset.
Konecranes on vuonna 2024 toteuttanut toimia sellaisten
olennaisten terveys- ja turvallisuusvaikutusten korjaamiseksi,
joiden katsotaan aiheutuneen loppukäyttäjille Konecranesin
tuotteista, tarjoamalla korvausta ja toteuttamalla korjaavia
ja ehkäiseviä toimia tuoteturvallisuuteen ja -laatuun liittyvien
prosessien (AIR, Accident Investigation Reporting ja FQI,
Field Quality Inspection) osana.
Prosessien vaikuttavuuden seuraamiseksi ja arvioimiseksi
sekä parannusmahdollisuuksien löytämiseksi tehdään
sisäisiä auditointeja. Lisäksi kaikki toimia ja aloitteita
toteuttavat tiimit seuraavat prosessejaan määräajoin
vertaamalla edistymistä asetettuihin keskeisiin
suorituskykymittareihin ja tekemällä jatkuvasti parannuksia,
jos kehitystarpeista ilmoitetaan.
Loppukäyttäjiin kohdistuvien tiettyjen todellisten tai
mahdollisten kielteisten vaikutusten torjumistoimia
koskevat prosessit ja toimintatavat
Sisäisillä suuntaviivoilla, prosesseilla ja ohjeilla varmis-
tetaan, että Konecranesin tuotteet täyttävät tarvittavat
turvallisuusvaatimukset. Se saadaan aikaan suunnittelulla,
todentamisella, toimintatestauksella, dokumentaatiolla
ja koulutuksilla. Konecranes myötävaikuttaa aktiivisesti
maailmanlaajuiseen standardointityöhön, joka auttaa
parantamaan koko toimialan turvallisuutta. Konecranes
määrittää omat globaalit tekniset ohjeensa, vaatimuksensa
ja suosituksensa suunnittelutyötä varten. Esimerkiksi tur-
vallisuuteen liittyvien valvontatoimintojen täytäntöönpanoa
koskevat vaatimukset täyttävät sekä omat vaatimuksemme
että toimialan vaatimukset. Konecranesin luotettavuutta ja
testausta koskeva toimintatapa koskee tuotteen elinkaarta
tutkimuksesta tuotteen käyttövaiheeseen asti, ja sillä on
ISO 9001- ja ISO 17025 -sertifioinnit.
Konecranesin tuotteet testataan ennen lanseerausta perus-
teellisesti sovellettavien standardien ja tiedossa olevien
tosielämän toimintaolosuhteiden perusteella yhtiön luotetta-
vuuskeskuksissa (Reliability Center). Toiminnallisuuksia, mukaan
lukien turvallisuusominaisuuksia, varmennetaan ja hyväksytään
kehitysprosessin eri vaiheissa. Tuotannossa ja käyttöönoton
aikana tehdään määritettyjä tarkastuksia ja testejä tuot-
teen vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi. Älykkäiden
koneiden turvallista toimintaa koko niiden elinkaaren ajan vah-
vistetaan putoamissuojauksen suunnittelulla ja automaattisella
analytiikalla. Erityistä huomiota kiinnitetään niihin prosessin vai-
heisiin, jotka vaikuttavat eniten tuoteturvallisuuteen. Tuotteiden
lopputarkastusten vikatasoja seurataan, ja havaitut vikatyypit
kirjataan. Tavoitteena on vähentää yleisimpiä vikoja jatkuvasti.
Koska Konecranes seuraa lopputuotteiden vikatasoja
tarkastuksissa, kirjaa havaitut vikatyypit ja pyrkii jatkuvasti
vähentämään yleisimpiä vikoja, tuotteiden loppukäyttäjiin on
pidettävä jatkuvasti yhteyttä. Mahdollisissa turvallisuuteen
liittyvissä tapauksissa Konecranes tarjoaa korvausta ja
toteuttaa korjaavia toimia AIR- ja FQI-prosessin osana.
AIR-prosessin keskeisiä suorituskykymittareita seurataan
täytäntöönpanon ja tuotosten vaikuttavuuden indikaattorina
mahdollisissa turvallisuuteen liittyvissä tapauksissa. Niin
varmistetaan, että käytössä on prosesseja, joilla voidaan
korjata olennainen kielteinen vaikutus tai mahdollistaa
korjaaminen.
Konecranesin laaduntarkastusprosessissa (Field Quality
Inspection, FQI) laajemmasta tuotemäärästä tutkitaan
mahdolliset turvallisuusriskit kelle tahansa henkilölle
tai haitat omaisuudelle tai ympäristölle. Tutkimuksen
tulosten perusteella voidaan tehdä korjauksia. Prosessin
tarkoituksena on pystyä korjaamaan välittömästi mikä
tahansa yhtiön tuotteissa havaittu vika sekä analysoida ja
selvittää, onko muissa vastaavissa tuotteissa sama vika.
Sen osalta tehdään lisäpäätöksiä mahdollisista korjaavista
toimista, kun ongelman luonteesta on saatu käsitys.
Lue lisää AIR-prosessista luvusta S4-2 Prosessit, jotka
koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista kuluttajien ja
loppukäyttäjien kanssa.
Toimet, joilla lievennetään vaikutuksista ja
riippuvuuksista aiheutuvia loppukäyttäjiin
kohdistuvia olennaisia riskejä, ja se, miten olennaisia
kielteisiä vaikutuksia vältetään
Konecranes pyrkii lieventämään sen vaikutuksista (jos kyse
on mahdollisista terveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä
tapauksista) ja riippuvuuksista aiheutuvia loppukäyttäjiin
kohdistuvia olennaisia riskejä seuraavilla toimilla:
Tuotteen suunnitteluvaiheessa otetaan turvallisuusaiheet
huomioon esimerkiksi vika- ja vaikutusanalyysissa (failure
mode and effect analysis). Myös tuoteturvallisuuden
ja -laadun prosesseista (AIR, Accident Investigation
Reporting ja FQI, Field Quality Inspection) saadaan tietoa
tuotekehitystä varten. Tekniset tiimit tekevät kahdenlaisia
124
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
riskinarviointeja: nosturien yleisiä riskinarviointeja sekä
hanke- ja toimialakohtaisia riskinarviointeja. Suunnittelu-
ja myyntivaiheessa Konecranes tekee myös yhteistyötä
asiakkaan nosturinkäyttäjän kanssa palautetta saadakseen.
Tavoitteena on minimoida mahdolliset turvallisuuteen liittyvät
tapaukset.
Jotta voidaan edistää Konecranesin olennaisia mahdolli-
suuksia loppukäyttäjän terveyden ja turvallisuuden osalta,
Konecranes asettaa turvallisuuden etusijalle kaikessa toimin-
nassaan. Näin Konecranes pystyy parantamaan turvallisuutta
myös koko arvoketjussa. Turvalliset, kyberturvalliset ja luotet-
tavat tuotteet sekä turvallisuus ovat arvoja, joita yhtiö tarjoaa
asiakkailleen.
Konecranesin työsuhteisia työntekijöitä koulutetaan tuot-
teiden ja palvelujen turvallisuudesta. Koulutus on yksi yhtiön
turvallisuuskulttuurin kulmakivistä. Konecranesilla on laaja
koulutustarjonta, jossa on lähes sata kurssivaihtoehtoa. Niitä
on pakollisista työtehtäviin perustuvista ja tehtäväkohtaisista
aiheista yleisempiin turvallisuusperehdytyksiin. Kaikki kurssit
voi suorittaa työaikana.
Konecranesin innovointityössä keskitytään ottamaan
käyttöön uusia teknologioita yhtiön tuotteisiin,
palveluihin ja digitaalisiin ratkaisuihin, joilla optimoidaan
materiaalinkäsittelyvirtoja ja parannetaan asiakkaiden
turvallisuutta ja kyberturvallisuutta sekä tehokkuutta.
Turvallisuus on sisällytetty Konecranesin tuotteiden
suunnitteluun, valmistukseen, kunnossapitoon ja huoltoon:
tarjoomaan sisältyy teknisesti kehittyneitä laitteita, joissa
on innovatiivisia turvallisuusominaisuuksia, sekä tehokasta
huoltoa ja ennakoivaa kunnossapitoa, jonka avulla asiakkaat
pystyvät pitämään laitteet hyvässä käyttökunnossa koko
niiden elinkaaren ajan.
Nosturinkäyttäjille, jotka ovat Konecranesin tuotteiden lop-
pukäyttäjiä eri käyttötarkoituksissa, tarjotaan turvallisuutta,
käytettävyyttä ja tehokkuutta lisääviä ominaisuuksia. Esi-
merkiksi etäkäytön (etäohjausaseman) ansiosta käyttäjä voi
työskennellä turvallisella alueella entistä ergonomisemmin.
Tämä lisää myös asiakkaan tilojen turvallisuutta ja tehok-
kuutta, koska ihmiset ovat kauempana koneista ja kaikki tilan
toimijat voivat olla samassa ohjaushuoneessa, mikä parantaa
kommunikaatiota.
Lisäksi Konecranesin Smart Features -älytoiminnot (kuten
heilunnan esto ja kuorman paikoitus) auttavat nosturinkäyt-
täjiä käyttämään nosturia sujuvammin. Konecranesin nosturit
voidaan varustaa useilla erilaisilla toiminnoilla, joilla autetaan
parantamaan turvallisuutta. Heilunnan esto, koukun keskitys
ja kiinnitarttumisen esto rajoittavat kuorman hallitsematonta
liikkumista noston tai siirron aikana tai silloin, jos kuorma tai
koukku jää kiinni johonkin. Hitaan liikkumisen ja mikrono-
peuden ansiosta käyttäjä voi ohjata kuorman nopeuksia
tehokkaasti ja turvallisesti erityisesti noston alussa ja lopussa.
Kuorman kääntöavun, paikoituksen ja loppusijoituksen kal-
taiset ratkaisut auttavat parantamaan kuorman käsittelyn tur-
vallisuutta ja varmistavat, että kuorma toimitetaan turvallisesti
ja tarkasti haluttuun paikkaan. Live Channel on virtuaalinen
nosturin esittelyn verkkotyökalu, jolla asiakkaille voidaan esi-
tellä nosturin turvallisuusominaisuuksia reaaliaikaisesti. Work
Zone Smart Feature -sovelluksella voidaan tehdä aluerajaus.
Tällä ominaisuudella rajoitetaan kuormankäsittelylaitteen
(nostotrukin) liikkeitä ulkoalueilla, joilla se voi aiheuttaa riskejä
ihmisille tai omaisuudelle.
Konecranesin digitaaliseen ekosysteemiin kuuluvat yourKO-
NECRANES-asiakasportaali, Konecranesin STORE-varaosa-
kauppa, globaalit yritysalustat ja tuottavuutta parantavat
sovellukset. Nostureiden huoltoa koskeva kokonaisvaltainen
ja järjestelmällinen toimintatapa perustuu asiakkaiden omai-
suuden hallintaan digitaalisten ratkaisujen avulla. Tiedot,
koneet ja ihmiset ovat yhteydessä toisiinsa, jotta asiakkaiden
toimintojen turvallisuutta ja tuottavuutta voidaan parantaa.
Näin asiakkaita autetaan vähentämään sellaisten vikojen
todennäköisyyttä, jotka johtavat tahattomaan seisonta-ai-
kaan tai aiheuttavat turvallisuusriskin.
Konecranes tunnetaan turvallisten tuotteiden toimittajana,
mikä antaa yhtiölle kilpailuedun markkinoilla. Tätä asemaa
kaikkine teknologisine edistysaskeleineen hyödynnetään
asiakkaille ja potentiaalisille asiakkaille suunnatussa
markkinointiviestinnässämme myyntiargumenttina.
Vuonna 2024 Konecranesille ilmoitettiin useista Konecranesin
tuotteita koskevista terveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä
tapauksista. Tapaukset tutkitaan perusteellisesti AIR- ja
FQI-prosessien osana.
Olennaisten vaikutusten hallinta
Konecranes on osoittanut resursseja loppukäyttäjien
terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien tapausten hallintaan.
Vastuussa olevat henkilöt ja heidän vastuualueensa kuvataan
Konecranesin tuoteturvallisuuden hallintaprosessin
(Accident Investigation Reporting, AIR) ohjeissa.
Yhtiöllä on AIR-prosessissa yksi prosessivastaava, joka on
vastuussa prosessin yleisestä toiminnasta, huolehtii proses-
sista ja pitää sitä yllä, valvoo prosessin toimintaa sekä pitää
yllä ja päivittää AIR-ohjeita. Myös liiketoiminta-alueet ovat
nimenneet jokaiseen liiketoimintayksikköön AIR-prosessi-
vastaavat, jotka ovat vastuussa jokaisen niiden tuotteisiin
liittyvän AIR-tapauksen ripeästä ja oikea-aikaisesta käsitte-
lystä omalla liiketoiminta-alueellaan. He ovat myös vastuussa
AIR-prosessin aikaisesta yhteistyöstä ja viestinnästä muiden
AIR-tapauksia käsittelevien osapuolten kanssa, jotta voidaan
varmistaa käsittelyn etenevän tehokkaasti. He laativat ja
päivittävät ohjeita, menettelyjä ja resursseja AIR-tapausten
käsittelyä varten omissa organisaatioissaan.
125
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
S4-5 Olennaisten kielteisten vaikutusten
hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen ja olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan liittyvät
tavoitteet
Konecranes on sitoutunut kolmeen laatutavoitteeseen, jotka
esitetään yhtiön laatua koskevissa toimintaperiaatteissa,
jotka päivitettiin vuonna 2023. Tavoitteet ovat:
• pyritään siihen, että tuoteturvallisuuteen liittyviä
tapauksia ei ole
• ehkäistään kaikenlaiset vaatimustenvastaisuudet
• parannetaan asiakastyytyväisyyttä.
Konecranesissa seurataan useita keskeisiä suorituskykymit-
tareita asiakasturvallisuuden varmistamiseksi. Näihin keskei-
siin suorituskykymittareihin kuuluvat suositteluindeksi (Net
Promoter Score), Accident Investigation Report (AIR) -tapa-
usten määrä sekä muita yksityiskohtaisempia sisäisiä mitta-
reita, jotka mittaavat yhtiön AIR- ja Field Quality Inspection
(FQI) -tapausten tehokkuutta. Konecranes kannustaa asiak-
kaitaan ilmoittamaan kaikista tapauksista, joissa Konecra-
nesin toimittama laite, komponentti tai palvelu on aiheuttanut
tai uhannut aiheuttaa terveyteen tai turvallisuuteen liittyvän
tapauksen tai omaisuusvahingon. Vaikka tavoitteena on
pyrkiä nollaan tuoteturvallisuustapaukseen, tietty taso tapa-
uksia kertoo myös AIR-prosessin toimivuudesta sekä siitä,
miten asiakkaat ja muut sidosryhmät sen tuntevat. Tämän
vuoksi AIR-tapauksille ei ole asetettu tavoitetta. Seuraavaa
kestävyysraportointia varten harkitaan erityistä tuoteturvalli-
suuteen liittyvää tavoitetta.
Vuoden 2024 aikana Konecranes vastaanotti 250 AIR-ta-
pahtumailmoitusta yrityksenlaajuisesti. Kaikki AIR-tapaukset
käsitellään tiiviissä yhteistyössä asiakkaan kanssa. Hankkeen
vetäjä ja tutkimuksesta vastaava henkilö saavat prosessin
aikana palautetta asiakkaalta ja sisäisiltä sidosryhmiltä. Näiden
tietojen mukaan tehdään määräajoin prosessiparannuksia
ja päivityksiä ohjeisiin. AIR-tapauksista saatuja kokemuksia
koskevat tiedot jaetaan sisäisesti, ja tavoitteiden saavutta-
mista koskevaa tietämystä ja parhaita käytäntöjä jaetaan. Näin
voidaan parantaa asiakastyytyväisyyttä, vähentää kaikenlaisia
vaatimustenvastaisuuksia ja pyrkiä siihen, että tuoteturvalli-
suuteen liittyviä tapauksia ei enää tule.
126
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista
koskevat toimintaperiaatteet ja
yrityskulttuuri
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet
Liiketoiminnan harjoittamista Konecranesilla ohjaavat
sovellettavat lait ja yhtiön eettiset toimintaperiaatteet,
joita täydennetään useilla konsernin laajuisilla toimintape-
riaatteilla, muun muassa ihmisoikeuksia koskevilla toimin-
taperiaatteilla, tietosuojaa koskevilla toimintaperiaatteilla,
kaupankäynnin vaatimustenmukaisuuteen liittyvillä ohjeilla,
kilpailupolitiikalla, korruption vastaisella käytännöllä, vää-
rinkäytösten paljastamista koskevilla ohjeilla ja toimittajiin
liittyvillä vaatimuksilla, muun muassa toimittajan tuntemista
koskevilla toimintaperiaatteilla.
Konecranesin eettiset toimintaperiaatteet ovat perustana
eettistä ja vaatimustenmukaista käyttäytymistä koskevien
odotusten asettamiselle. Niissä kuvataan säännöt,
joita yhtiö on sitoutunut noudattamaan asiakkaidensa,
liikekumppaneidensa, toimittajiensa, alihankkijoidensa ja
henkilöstön sekä yhteiskunnan ja rahoitusmarkkinoiden
osalta kaikissa maissa, joissa yhtiö harjoittaa liiketoimintaa.
Konecranes odottaa liikekumppaneidensa harjoittavan omaa
liiketoimintaansa yhtiön korkeiden oikeudellisten, eettisten,
ympäristöön ja työntekijöihin liittyvien periaatteiden mukai-
sesti ja sopusoinnussa niiden kanssa. Konecranes edistää vas-
tuullisia työskentelytapojaan ja nollatoleranssia korruption ja
lahjonnan suhteen liikekumppaneidensa keskuudessa Kone-
cranesin globaalien toimittajan ohjeiden, toimittajan toiminta-
periaatteiden ja jakelijan toimintaperiaatteiden avulla.
4. HALLINTOA KOSKEVAT TIEDOT Eettisiä toimintaperiaatteita sovelletaan kaikkiin
Konecranesin yksiköihin ja jokaiseen Konecranesin
työsuhteiseen työntekijään, johtajaan, toimihenkilöön ja
päällikköön maailmanlaajuisesti. Kaikkien Konecranesin
uusien myyntiedustajien ja jakelijoiden on sitouduttava
asiaankuuluviin toimintaperiaatteisiin.
Yhtiön hallitus on hyväksynyt eettiset toimintaperiaatteet.
Toimintaperiaatteiden täytäntöönpanoon tarvittavista kon-
sernin laajuisista ohjeista päätetään johtotasolla Compliance
& Ethics -komiteassa. Konecranesin johtoryhmän jäsenet
ovat toimintaperiaatteiden täytäntöönpanosta vastaava
ylimmän tason henkilöstö, joka raportoi toimitusjohtajalle.
Eettisten toimintaperiaatteiden täytäntöönpanon myötä
Konecranes on sitoutunut YK:n Global Compact -aloitteen
kymmeneen periaatteeseen, yritystoimintaa ja ihmisoi-
keuksia koskeviin YK:n ohjaaviin periaatteisiin ja OECD:n toi-
mintaohjeisiin monikansallisille yrityksille. Nykyisten eettisten
toimintaperiaatteiden laadinnassa vuonna 2023 otettiin huo-
mioon useiden sisäisten sidosryhmien edut ja näkemykset.
Eettiset toimintaperiaatteet ja kaikki muut toimintaperiaat-
teet ovat kaikkien työsuhteisten työntekijöiden saatavilla.
Monet toimintaperiaatteet ja selvitykset ovat myös julkisesti
saatavilla. Eettiset toimintaperiaatteet on käännetty 35 kie-
lelle, ja kaikki kieliversiot ovat saatavilla sisäisesti ja ulkoisesti
osoitteessa Konecranes.com.
Yrityskulttuurin luominen, kehittäminen,
edistäminen ja evaluointi
Konecranesin arvot muodostavat perustan kulttuurille,
jonka se haluaa yhtiössä vallitsevan. Konecranes julkaisi
vuonna 2023 yhtiön uudet arvot, joiden laatimisessa
oli mukana lähes 8 000 kollegaa eri puolilta maailmaa.
Vuoden 2023 alussa kaikkia Konecranesin työntekijöitä
pyydettiin osallistumaan tähän uudistamisprosessiin.
Siitä saatu palaute kiteytettiin 27 globaalin työpajan
ja 150 keskusteluryhmän työn jälkeen yhtiön neljäksi
uudeksi arvoksi: asetamme asiakkaat etusijalle, toimimme
oikein, pyrimme parempaan sekä voitamme yhdessä.
Konecranesin arvot ohjaavat tapaa, jolla Konecranesin
työsuhteiset työntekijät käyttäytyvät ja toimivat sekä
sisäisesti että ulkoisesti. Niihin tiivistyy se, mitä yhtiö
odottaa itseltään ja muilta, ja ne näyttävät keskeisille
sidosryhmille, mitä Konecranes yhtiönä on. Eettisissä
toimintaperiaatteissa puolestaan esitetään työmme
perussäännöt. Näitä teemoja juurrutetaan käyttöön johdon
yhdenmukaisilla viesteillä, koulutusohjelmilla ja sisäisellä
viestinnällä. Siten varmistetaan, että ne ymmärretään kaikilla
organisaation tasoilla ja otetaan niiden osaksi.
Työsuhteisille työntekijöille annetaan säännöllisesti
koulutusta erilaisista yrityskulttuuriin ja liiketoiminnan
harjoittamiseen liittyvistä seikoista. Eettisiä toiminta-
periaatteita koskeva peruskoulutus on pakollinen
kaikille uusille työsuhteisille työntekijöille osana
heidän perehdyttämistään. Käytössä on myös kaikille
työsuhteisille työntekijöille tarkoitettu säännöllinen
eettisiä toimintaperiaatteita koskeva koulutusohjelma,
jossa johto- ja hallintohenkilöstölle annetaan eettisistä
toimintaperiaatteista koulutusta joka vuosi ja operatiivisille
työntekijöille joka toinen vuosi. Koulutuksen suorittamista
seurataan tiiviisti, ja siitä raportoidaan Compliance &
Ethics -komitealle, Konecranesin johtoryhmälle sekä
tarkastusvaliokunnalle. Vuonna 2024 otettiin käyttöön uusi
eettisiä toimintaperiaatteita koskeva peruskoulutus kaikille
työsuhteisille työntekijöille. Sen suorittamistasot kuvataan
kohdassa G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja
havaitseminen.
Työsuhteisen työntekijän tehtävän mukaan eri aloilla on
myös muita pakollisia ja/tai suositeltuja koulutuksia. Ne
koskevat esimerkiksi kilpailulainsäädäntöä ja tietosuojaa.
Vastuullista liiketoiminnan harjoittamista käsitellään
myös uusien henkilöstöpäällikköjen koulutuksissa ja
johtajuuskoulutuksissa. Joka vuosi järjestetään myös useita
koulutuksia suorana erilaisille kohdeyleisöille.
127
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Yrityskulttuurin täytäntöönpanon ja kehityksen tasoa
arvioidaan erilaisissa työsuhteisille työntekijöille suunnatuissa
kyselyissä, kuten henkilöstö- ja pulssikyselyissä. Ne ovat
jokaiselle työntekijälle tärkeitä työkaluja, joissa he saavat
äänensä kuuluviin ja voivat vaikuttaa siihen, miten heidän
lähiympäristöään ja koko organisaatiota kehitetään.
Keskeisten Compliance & Ethics -suorituskykymittarien
osana Konecranes seuraa myönteisten vastausten osuutta
kahdessa henkilöstökyselyn vaatimustenmukaista ja
eettistä toimintaa koskevassa väittämässä. Siitä saadaan
selville työntekijöiden näkemyksiä johdon sitoutumisesta
rehellisyyteen ja huolenaiheiden esittämiseen liittyvästä
kulttuurista Konecranesilla.
Konecranesilla on vuotuinen Compliance & Ethics -riskien
arviointiprosessi. Sitä tukevat riskien arviointitutkimukset,
joilla kerätään tietoa koko organisaatiosta. Yhtiö tekee
myös maakohtaisia vaatimustenmukaisuusriskien
arviointeja riskiperusteisesti. Lisäksi kolmas osapuoli
tekee yhteiskuntavastuun arviointeja Konecranesin
oikeudenmukaisen työn puiteperiaatteiden ja paikallisten
määräysten perusteella periaatteisiin kuuluvista aiheista.
Konecranesin väärinkäytösten ilmoittamiskanavan avulla
voidaan saada tietoa mahdollisista eettisistä huolenaiheista
ja lakien noudattamatta jättämisestä.
Kohdassa G1-2 Suhteet toimittajiin on tietoa siitä,
miten Konecranes edistää yrityskulttuuriaan toimittajien
keskuudessa.
Konecranes tarjoaa useita tapoja tuoda huolenaiheita esiin
sisäisesti. Niitä voidaan esittää johdolle, henkilöstöosastolle
tai lakiosastolle ja Compliance & Ethics -tiimeille tai ulkoisen
tahon ylläpitämässä väärinkäytösten ilmoittamiskanavassa,
jossa ilmoituksen voi tehdä myös nimettömästi, jos se
sallitaan paikallisissa laeissa. Konecranes-konsernin
väärinkäytösten ilmoittamiskanavaa ja tutkintaprosessia
johtaa Konecranes-konsernin Compliance & Ethics -tiimi. Se
on liiketoimista ja paikallisesta päätöksenteosta riippumaton
globaali tiimi, joka pystyy tutkimaan kaikki tapaukset
puolueettomasti. Kun paikallisessa lainsäädännössä
sitä edellytetään, konsernin yhtiöillä on käytössä myös
paikallisia raportointikanavia, joita hallitaan paikallisten lakien
mukaisesti.
Sisäisissä väärinkäytösten ilmoittamista koskevissa ohjeissa
kerrotaan, miten vaatimustenmukaista ja eettistä toimintaa
koskevista huolenaiheista ilmoitetaan. Ohjeet on julkaistu
sisäisesti 35 kielellä, ja työsuhteisia työntekijöitä koulutetaan
säännöllisesti aiheesta osana eettisiä toimintaperiaatteita
koskevaa peruskoulutusta ja muita kohdennettuja
koulutuksia.
Konecranesin väärinkäytösten ilmoittamiskanavat ovat
myös kaikkien käytettävissä ulkoisesti. Sidosryhmiä kannus-
tetaankin ilmoittamaan eettisistä huolenaiheista tai lakien
noudattamatta jättämisistä, jotka liittyvät Konecranesin
toimintoihin. Ulkoisen tahon ylläpitämä ilmoittamiskanava on
käytettävissä 39 kielellä, ja tiedot prosessista ja kostotoimien
estämisestä on julkaistu ulkoisesti kymmenellä kielellä osoit-
teessa Konecranes.com.
Konecranesilla on käytössä korruption torjuntaa koskevat
toimintaperiaatteet, jotka ovat yhdenmukaiset korruption
vastaisen YK:n yleissopimuksen kanssa.
Konecranesilla on kostotoimien torjumista koskevat tiukat
toimintaperiaatteet, jotka kuvataan yhtiön eettisissä
toimintaperiaatteissa ja väärinkäytösten paljastamista
koskevissa ohjeissa. Väärinkäytösten ilmoittamiskanavaa
ylläpidetään ulkopuolisen kumppanin tarjoaman teknisen
ratkaisun avulla. Kanava on salattu, suojattu salasanalla, ja
siinä voi tehdä ilmoituksia nimettömästi. Väärinkäytösten
paljastamisprosessi ja siihen liittyvien asiakirjojen
tallentaminen on ehdottoman luottamuksellista, ja sitä
säännellään dokumentoidulla prosessilla. Prosessin osana
tutkintaprosessiin osallistuva tiimi noudattaa muun muassa
erityistä salassapitositoumusta ja sitoutumista kostotoimien
torjumiseen.
Ilmoittajien ja väärinkäytösten paljastamismenettelyn muiden
osallistujien suojelu sekä salassapitoa ja kostotoimien torjuntaa
koskevat sitoumukset koskevat kaikkia ilmoituksia toimintape-
riaatteidemme, eettisten toimintaperiaatteidemme ja lakien
rikkomuksista. Ne eivät siis rajoitu vain EU:n väärinkäytösten
paljastajien suojelusta annetun direktiivin kansallisen lainsää-
dännön osaksi saattavien kansallisten lakien soveltamisalaan.
Suurin korruption ja lahjonnan riski yhtiön toiminnoissa
katsotaan tehtävien ja vastuualueiden vuoksi olevan seu-
raavissa: johto (myös juridiset toimitusjohtajaroolit), liiketoi-
minta-alueiden myynti- ja hankkeenhallintaorganisaatiot,
keskushankintojen ja liiketoiminta-alueiden hankintojen ja
liiketoimintayksiköiden päälliköt, aluepäälliköt ja heidän esi-
henkilönsä.
G1-2 Suhteet toimittajiin
Konecranes odottaa toimittajiensa ja alihankkijoiden (jäl-
jempänä yhteisesti ”toimittajat”) harjoittavan liiketoimintaa
niiden samojen lakisääteisten ja eettisten vaatimusten
ja periaatteiden mukaisesti, joita Konecranes edellyttää
eettisissä toimintaperiaatteissaan. Nämä periaatteet ovat
olennaisen tärkeitä liikesuhteen muodostamisessa ja liike-
toiminnan harjoittamisessa. Jäljempänä kuvataan tavoite
kestävyyden, vaatimustenmukaisuuden ja eettisten vaati-
musten juurruttamisesta yhtiön liiketoimintaprosesseihin.
Tällä tavoitteella sekä tuetaan Konecranesin strategista
sitoutumista että muodostetaan perusta sen toimittaja-
suhteiden hallinnalle ja vähennetään yhtiön toimitusketjuun
liittyviä mahdollisia riskejä.
Konecranesin toimittajan toimintaperiaatteissa asetetaan
lakisääteiset ja eettiset vähimmäisvaatimukset ja toiminta-
periaatteet, joiden noudattamista Konecranes edellyttää
128
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
toimittajiltaan. Ne koskevat esimerkiksi ihmisoikeuksia,
terveyttä ja turvallisuutta, ympäristöasioiden hallintaa, kor-
ruption torjuntaa ja kaupankäynnin vaatimustenmukaisuutta.
Konecranesin globaaleissa toimittajan ohjeissa määrätään
lisäksi vähimmäisvaatimukset ja -odotukset kaikille toimit-
tajille ja kuvataan kyseisiin odotuksiin liittyvät pääprosessit.
Muita lisävaatimuksia toimittajille voidaan esittää esimerkiksi
Konecranesin sopimuksissa.
Konecranes soveltaa toimittajasuhteidensa hallintaan
jäsenneltyä toimintatapaa, joka sisältää muun muassa
yhteiskuntaan ja ympäristöön liittyvät vaikutukset. Yhtiön
toimittajasuhteiden hallintakehyksen (SRM-kehys) keskeisiä
tavoitteita ovat esimerkiksi toimittajan tuntemista koskevan
prosessin täytäntöönpano, materiaalien saatavuuden
varmistaminen, toimitusriskien vähentäminen ja toimittajien
tuloksellisuuden seuranta. SRM-kehyksen tarkoituksena
on antaa korkeatasoinen ohjaus- ja hallintomalli
toimittajasuhteiden hallintaa varten.
Konecranesin toimittajasuhteiden hallintatyökaluja ovat
esimerkiksi toimittajien auditoinnit, toimittajatapaamiset ja toi-
mittajan tuntemista koskevan prosessin täytäntöönpano. Tällä
hetkellä Konecranes tekee toimittajilleen kolmenlaisia audi-
tointeja. Toimittajien toimipaikalla tehtävissä auditoinneissa
keskitytään arvioimaan ja hyväksymään hallintajärjestelmiä,
laadunvarmistusmenetelmiä ja prosessikapasiteetteja. Kol-
mannen osapuolen tekemissä toimittajan toimintaperiaatteita
koskevissa auditoinneissa arvioidaan toimittajien valmiuksia
täyttää toimittajan toimintaperiaatteiden vaatimukset. Kone-
cranes toteuttaa lisäksi tietoturva-auditointeja, jotka myös
tekee kolmas osapuoli. Yhtiön SRM-kehyksen mukaisesti
toimittajatapaamisia on vuotuisista tapaamisista tapauskoh-
taisiin toimittajan mukaan. Niissä käsitellään eri aiheita, kuten
sopimusta, toimittajan tuloksellisuutta, vaatimustenmukai-
suutta ja toimittajan riskikatsausta.
Konecranesin toimittajan tuntemista koskevan prosessin
osana yhtiö vaatii valittuja nykyisiä toimittajia tekemään
säännöllisesti taustatarkistuksen, jossa noudatetaan
samaa riskiperusteista toimintatapaa kuin toimittajien
valinnassa. Tässä prosessissa valittuja toimittajia
pyydetään täyttämään aiempaa laajempi toimittajan
itsearviointilomake, jossa on kysymyksiä eri aiheista,
kuten sertifioinneista, tietoturvasta, tietosuojasta,
kaupankäynnin vaatimustenmukaisuudesta, eettisistä
kysymyksistä, yhteiskuntavastuusta, terveydestä ja
turvallisuudesta ja ympäristöstä.
Konecranesilla hankintaorganisaatio vastaa siitä, että
Konecranesin toimittajakanta täyttää lakisääteiset,
eettiset, ympäristöön liittyvät ja muut kestävyysvelvoitteet,
sekä siitä, että vaatimukset sisällytetään olemassa
oleviin prosesseihin. Hankintaorganisaatio koulutetaan
panemaan täytäntöön SRM-kehys sekä muut
asiaankuuluvat toimintaperiaatteet ja prosessit, kuten
toimittajan tuntemista koskevat toimintaperiaatteet
ja prosessi. Toimittajien hallinta sekä eturistiriitojen
välttäminen ovat globaaliin eettisiä toimintaperiaatteita
koskevaan koulutukseen kuuluvia teemoja. Konecranes
on asettanut toimittajasuhteiden hallintaa koskevien
kuvattujen käytäntöjen täytäntöönpanoa varten sisäisiä
tavoitteita, jotka liittyvät esimerkiksi SRM-kehyksen
täytäntöönpanoon, tehtyjen auditointien määrään ja
toimittajan toimintaperiaatteiden kattavuuteen. Hankinnan
johtoryhmä seuraa niitä kuukausittain.
Yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät kriteerit ja
toimittajien valinta
Konecranes on laatinut toimittajan tuntemista koskevat
toimintaperiaatteet, joilla varmistetaan, että yhtiö har-
joittaa liiketoimintaa sellaisten toimittajien ja alihankkijoiden
kanssa, jotka kykenevät täyttämään Konecranesin toimit-
tajan toimintaperiaatteissa esitetyt vaatimukset, kuten
ihmisoikeuksien kunnioittamista, toiminnan eettisyyttä ja
ympäristöasioiden hallintaa koskevat vaatimukset. Toimin-
taperiaatteissa asetetaan vähimmäisvaatimukset uusien
toimittajien valinnalle ja perehdyttämiselle sekä nykyisten
toimittajien taustatarkistuksen uusimisille. Toimintaperi-
aatteita sovelletaan kaikkiin Konecranesin yksiköihin koko
maailmassa.
Konecranes noudattaa samaa riskiperusteista
toimintatapaa toimittajien valinnassa ja hallinnassa.
Toimittajan toimintaperiaatteiden riskien osalta
huomioon otetaan myös toimittajien maa ja toimiala
niiden yleisten alueiden tunnistamiseksi, joilla vaikutuksia
todennäköisemmin aiheutuu ja joilla ne ovat vakavia.
Konecranes ottaa huomioon myös toimittajakohtaiset
riskit, jotka on havaittu toimittajan tuntemista koskevassa
prosessissa. Riskiperusteisen toimintatavan vuoksi
toimittajan tuntemista koskevan prosessin perusteellisuus
voi vaihdella. Tämä koskee esimerkiksi taustatarkistuksen
arvioinnin sisältöä ja laajuutta sekä pakollisia asianmukaisia
toimenpiteitä riskien ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi.
G1-3 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen
ja havaitseminen
Konecranesin eettiset toimintaperiaatteet, toimittajan
ja jakelijan toimintaperiaatteet sekä korruption vastaiset
toimintaperiaatteet ovat osoitus yhtiön sitoutumisesta
kaikenlaisen korruption, kiristyksen ja lahjonnan vastaiseen
toimintaan. Ne muodostavat perustan yhtiön korruption
vastaiselle ohjelmalle.
Konecranesin korruption vastaisissa toimintaperiaatteissa
on vaatimustenmukaisuutta koskevia käytäntöjä ja ohjeita
riskien havaitsemiseen ja niihin puuttumiseen. Nollatole-
ranssi korruptoituneita käytäntöjä kohtaan on sisäänra-
kennettuna valvonnan ja seurannan prosesseissamme.
Toimintaperiaatteissa on esimerkiksi yksityiskohtaisia
ohjeita lahjoista ja vieraanvaraisuudesta, muun muassa
rahamääräiset rajat, joiden ylittyessä on tehtävä ilmoitus tai
tarvitaan ennakkohyväksyntä. Niissä on myös arviointi- ja
hyväksyntäprosessi myyntiedustajia varten.
129
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Korruptio- ja petosriskien lieventämiseksi on otettu käyttöön
useita toimia ja prosesseja. Niitä ovat muun muassa sisäiset
tarkastukset, sponsoroinnin ja lahjoitusten hyväksyntäpro-
sessi, eturistiriitailmoitusten portaali sekä lahjoja ja vieraan-
varaisuutta käsittelevä portaali, jossa työsuhteiset työntekijät
voivat keskitetysti ilmoittaa lahjojen ja vieraanvaraisuuden
tarjoamisesta ja vastaanottamisesta ja saada sille ennakko-
hyväksynnän.
Kaikki väitteet tai epäillyt tapaukset korruptiosta tai
lahjonnasta tutkitaan konsernin määritetyn tutkintaprosessin
mukaisesti. Tutkintaprosessia johtaa Konecranesin
konsernin Compliance & Ethics -tiimi, kuten kohdassa G1-1
Liiketoiminnan harjoittaminen ja yrityskulttuuri kuvataan.
Prosessi tuotosten ilmoittamisesta hallinto-, johto- ja
valvontaelimille selitetään kohdassa Yleiset tiedot: Hallinto-,
johto- ja valvontaelinten rooli.
Korruption vastaiset toimintaperiaatteet koskevat kaikkia
työsuhteisia työntekijöitä maailmanlaajuisesti, ja ne ovat
kaikkien työntekijöiden saatavilla 35 kielellä. Toimintaperi-
aatteista välitetään tietoa työntekijöille eri tavoin, esimerkiksi
erilaisilla valistustoimilla ja koulutuksilla. Kaikki Konecranesin
työsuhteiset työntekijät saavat korruptioasioista koulutusta
eettisiä toimintaperiaatteita koskevan koulutuksen osana.
Lisäksi vuoden 2024 loppupuolella laadittiin erityinen kor-
ruption torjunnan verkkokurssi. Se on tarkoitettu henkilöstön
työsuhteisille työntekijöille, jotka hoitavat toimintoja, joissa
katsotaan olevan korruption riski. Uusi korruption vastainen
koulutus lanseerataan vuoden 2025 alussa. Globaalia
verkkokurssia täydennetään eri paikoissa ja eri tiimeille joko
henkilökohtaisesti tai virtuaalisesti pidettävillä reaaliaikai-
silla koulutuksilla. Koulutusohjelma kattaa kaikki riskialttiit
toiminnot.
Samat koulutukset, joita annetaan Konecranesin henkilöstön
työsuhteisille työntekijöille globaalisti, annetaan myös
toimitusjohtajalle, ja eettisiä toimintaperiaatteita koskeva
koulutus annetaan myös hallitukselle.
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät
toimet ja resurssit
Vuonna 2024 toteutettuja keskeisiä toimia:
1) Laadittiin uusi eettisiä toimintaperiaatteita koskeva
peruskoulutus, joka tuotiin kaikkien työsuhteisten
työntekijöiden käyttöön globaalisti 35 kielellä.
2) Laadittiin ja pilotoitiin uusi malli maakohtaista
vaatimustenmukaisuutta koskevien riskien arviointia
varten. Tätä on jo pilotoitu joissakin maissa, ja sen
käyttämistä jatketaan valituissa maissa. Näin pystytään
saamaan entistä parempi käsitys korruptiosta ja muista
vaatimustenmukaisuutta koskevista riskeistä, jotka liittyvät
Konecranesin toimintoihin kyseisissä maissa.
3) Laadittiin uusi korruption torjunnan verkkokurssi,
jolla täydennetään Konecranesin nykyistä
vaatimustenmukaisuuden koulutusohjelmaa. Kurssi on
erityisesti tarkoitettu määritetyille riskialttiille toiminnoille.
4) Hyväksyttiin ja otettiin käyttöön päivitetyt toimittajan
toimintaperiaatteet, joita on sovellettu hyväksymisestä
lähtien kaikkiin uusiin toimittajiin. Päivitettyjä toimittajan
toimintaperiaatteita aletaan soveltaa nykyisiin toimittajiin
riskiperusteisen toimintatavan mukaisesti alkaen
toimittajista, joille on määritetty muita suurempi riski.
5) Päivitettiin toimittajan tuntemista koskevat
toimintaperiaatteet ja prosessi. Toimittajan tuntemista
koskevia toimintaperiaatteita on niiden hyväksymisestä
lähtien sovellettu kaikkiin Konecranesin yksiköihin
maailmanlaajuisesti.
Konecranes on laatinut tulevia toimia varten kehityssuun-
nitelman, jonka avulla voidaan entisestään parantaa sen
vaatimustenmukaisuutta koskevia toimintaperiaatteita ja
prosesseja. Toimenpiteisiin kuuluu esimerkiksi kolmannen
osapuolen hallintaprosessin ja siihen liittyvien asiakirjojen ja
työkalujen parantaminen entisestään, jakelijan toimintape-
riaatteiden päivittäminen ja päivitettyjen toimintaperiaat-
teiden täytäntöönpano ja siihen liittyvä koulutus sekä uusi
toimittajan toimintaperiaatteita koskeva sisäinen ja ulkoinen
koulutus.
Kaikilla näillä toimilla edistetään vaatimustenmukaisen
ja eettisen toiminnan sekä vastuullisen liiketoiminnan
harjoittamisen varmistamista ja vahvistamista Konecranesin
eettisten toimintaperiaatteiden mukaisesti. Kaikki edellä
mainitut parannustoimet aiotaan saattaa päätökseen
seuraavan 1–2 vuoden aikana. Tällä hetkellä Konecranes
ei osoita huomattavia toimintamenoja tai pääomamenoja
toimintasuunnitelmaan.
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät
tavoitteet
Konecranesilla on kaksi tavoitetta liiketoiminnan
harjoittamisen alalla:
Tavoite 1. Eettisiä toimintaperiaatteita koskevan
koulutuksen suoritusaste globaalisti raportointivuonna.
Konecranes haluaa varmistaa, että kaikki työsuhteiset työn-
tekijät tuntevat eettiset toimintaperiaatteet ja ovat sitou-
tuneita niihin. Yhtiö pyrkii siksi saamaan kaikki työsuhteiset
työntekijät suorittamaan toimintaperiaatteita koskevan
koulutuksen. Konecranesin eettisiä toimintaperiaatteita
koskevasta koulutusohjelmasta on lisätietoa kohdassa G1-1
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toiminta periaatteet
ja yrityskulttuuri. Tavoitteena on saavuttaa sadan prosentin
suoritusaste määritetyssä kohderyhmässä (pois lukien
vastikään rekrytoidut työntekijät ja pitkäaikaisesti pois-
saolevat työntekijät sekä työntekijät Ukrainassa). Eettisiä
toimintaperiaatteita koskeva peruskoulutus on pakollinen
kaikille työsuhteisille työntekijöille kahden vuoden välein, ja
130
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
toimintaperiaatteiden kertauskoulutus on pakollinen johto-/
hallintohenkilöstölle joka toinen vuosi. Eettisiä toimintape-
riaatteita koskevan koulutuksen suorittaminen tarkistetaan
raportointivuoden jaksolla. Ukrainalaisten työntekijöiden
jättäminen toimintaperiaatteita koskevien koulutustilastojen
ulkopuolelle voi muuttua, jos olosuhteet Ukrainassa muut-
tuvat olennaisesti.
Tavoite 2. Henkilöstökyselyn seuraaviin väittämiin viimeksi
tehdyssä kyselyssä annettujen myönteisten vastausten
osuus: 1) ”Yksikköni johto on sitoutunut rehellisyyteen ja
eettisiin liiketoimintakäytäntöihin” ja 2) ”Jos havaitsisin
epäeettistä käytöstä Konecranesilla, siitä ilmoittaminen
tuntuisi minusta vaivattomalta”.
Myönteisten vastausten osuuden seuraamisen ansiosta
Konecranes pystyy arvioimaan, minkälaiseksi eettisiin
työskentelytapoihin sitoutumisen taso koetaan ja mikä on
yhtiön huolenaiheista ilmoittamista koskevan kulttuurin
taso. Tavoitteena on, että kaikki (100 %) vastaukset ovat
myönteisiä. Kaikki omat työsuhteiset työntekijät kuuluvat
tavoitteen piiriin. Kyselyssä arvioidaan kyselyn aikaista
tilannetta.
Eettisiä toimintaperiaatteita koskeva peruskoulutus ja
henkilöstökysely ovat kaikkien työsuhteisten työntekijöiden
saatavilla globaalisti. Eettisiä toimintaperiaatteita koskevan
koulutuksen suorittaneiden työntekijöiden määrä
kerätään Konecranesin oppimisenhallintajärjestelmästä.
Henkilöstökyselyyn annettujen eri vastausten osuudet
kerätään kyselyn hallintaan ja vastausten analysointiin
käytetystä kyselytyökalusta.
Sidosryhmät ovat osallistuneet tavoitteen asettamiseen
keskustelemalla tavoitteista asiaankuuluvassa
hallintoelimessä.
Tavoite Vuoden 2024 tuloksia
Kaikki kohderyhmän työsuhteiset työntekijät suorittivat eettisiä
toimintaperiaatteita koskevan pakollisen koulutuksen
1
Vuoden 2024 aikana 16 295 työsuhteista työntekijää eli 98
prosenttia kaikista työsuhteisista työntekijöistä
1
suoritti eettisiä
toimintaperiaatteita koskevan peruskoulutuksen (EMEA 97 %, Aasian ja
Tyynenmeren alue ~100 %, Amerikka 98 %)
Sataprosenttisesti myönteinen vastaus (arvosana 7–10/10) seuraaviin
henkilöstökyselyn kysymyksiin:
1) ”Yksikköni johto on sitoutunut
rehellisyyteen ja eettisiin liiketoimintakäytäntöihin”
2) ”Jos havaitsisin Konecranesilla epäeettistä käyttäytymistä, siitä
ilmoittaminen tuntuisi minusta vaivattomalta”
Vuodelta 2024 ei ole tietoja saatavilla. Vuonna 2023 tehdyssä
henkilöstökyselyssä keskimäärin 87 prosenttia työntekijöistä vastasi
myönteisesti kysymykseen 1 ja 84 prosenttia kysymykseen 2.
1
Pois lukien vastikään rekrytoidut työntekijät (alle yksi kuukausi yhtiössä) ja pitkäaikaisesti poissaolevat työntekijät sekä työntekijät Ukrainassa.
Tulokset suhteessa ilmoitettuihin tavoitteisiin
Yhteisökohtaiset tiedot: Varautuminen
kyberuhkiin ja yrityksen resilienssi
Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Kuten kohdassa Yleiset tiedot todetaan, Konecranes on
arvioinut kyberuhkiin varautumista ja yrityksen resilienssiä
yhteisökohtaisena, Konecranesin kannalta olennaisena
aiheena. Tämän aiheen kielteiset vaikutukset voisivat mahdol-
lisesti toteutua Konecranesin omissa toiminnoissa. Toimivat
ja luotettavat liiketoimintasovellukset, tietotekninen infra-
struktuuri ja tuotantolaitokset ovat keskeisiä Konecranesin
liiketoiminnan jatkuvuudelle. Laajamittainen kyberhyök-
käys Konecranesiin voisi aiheuttaa tietoturvaloukkauksen,
toiminnan keskeytymisen sekä sen, että asiakkaille ei voitaisi
toimittaa palveluja ja uusia laitteita tehtyjen palvelusopimusten
ja muiden sopimusten mukaisesti. Tämä on Konecranesille
sekä taloudellinen riski että mahdollisuus: Kun kyberturvalli-
suutta hallitaan hyvin, Konecranesin liiketoimet sujuvat hyvin.
Joissakin tapauksissa se on myös edellytyksenä liiketoiminnan
harjoittamiselle, koska jotkin asiakkaat edellyttävät esimerkiksi
sertifiointeja järjestelmällisen hallinnan todisteeksi. Riskinä
ovat mahdolliset kyberhyökkäykset, jotka voivat halvaan-
nuttaa yhtiön liiketoiminnan jatkuvuuden, jos infrastruktuuria
ei ole suojattu kunnolla. Nykyinen riskiympäristö osoittaa, että
teollinen valmistus on jatkuvasti yksi aloista, joille hyökkäyksiä
tehdään eniten. Kyberturvallisuusasetukset, kuten EU:n tarkis-
tettu kyberturvallisuusdirektiivi ja EU:n kyberresilienssisäädös,
tuovat uusia kyberturvallisuussääntöjä, joilla varmistetaan
yrityksen resilienssi sekä laite- ja ohjelmistotuotteiden suojan
paraneminen. Markkinoiden odotusten täyttämiseksi ja riskien
vähentämiseksi Konecranesilla on kyberturvallisuusstrategia,
-tavoitteet ja -hallinto sekä yksityiskohtainen etenemissuunni-
telma tuleville vuosille.
Kyberturvallisuuteen varautumista ja yrityksen
resilienssiä koskevat toimintaperiaatteet
Konecranesin tietoturvapolitiikassa esitettyjen strategisten
turvallisuustavoitteiden tarkoituksena on saada aikaan
turvallisia ja suojattuja materiaalinkäsittelyratkaisuja,
131
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
parantaa kyberuhkiin varautumista ja yrityksen resilienssiä
sekä varmistaa, että ihmisillä on oikea tietämys, taidot
ja työkalut kyberturvallisuuden huomioon ottavien
päätösten tekemiseen. Tietoturvapolitiikasta on lisätietoa
kohdassa S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet.
Kyberuhkiin varautumisen ja yrityksen resilienssin
hallinta
Konecranesin tietoturvan hallintajärjestelmä (ISMS)
perustuu ISO 27001 -standardiin, jonka mukaan se on
sertifioitu. Konecranesin turvallisuuden ohjausryhmä ohjaa
kehitystä Konecranesilla, ja kyberturvallisuusyksikkö panee
yhdessä liiketoimintayksikköjen ja konsernin toimintojen
kanssa kehitysvaiheita täytäntöön turvallisuuteen nimen-
omaisesti osoitettujen määrärahojen avulla. Organisatoriset
tehtävät, vastuualueet ja pätevyysvaatimukset määritetään
Konecranesin ISMS-käsikirjassa. Tietoturva-aiheista rapor-
toidaan säännöllisesti Konecranesin tarkastusvaliokunnalle
ja tarvittaessa edelleen Konecranesin hallitukselle.
Konecranesin tietoturvan hallintaa koskevalla järjestelmäl-
lisellä toimintatavalla pyritään varmistamaan, että kaikki
asiaankuuluvat tietoturvariskit tunnistetaan ja niitä lieven-
netään. Käyttöön on otettu joukko turvallisuustarkastuksia,
joilla suojataan tietovaroja ja varmistetaan Konecranesin
tuotteiden ja palvelujen luottamuksellisuus, eheys ja käy-
tettävyys. Näillä teknisillä ja organisatorisilla turvallisuustoi-
menpiteillä käsitellään eri aiheita, kuten omaisuudenhallintaa,
pääsynvalvontaa, tietoturvallista ohjelmistokehitystä,
häiriönhallintaa ja tietoturvanäkökohtia liiketoiminnan jat-
kuvuuden hallinnassa. Konecranesin tietoturvaan liittyvien
tapausten hallintaprosessissa esimerkiksi määritetään,
miten tietoturvaan liittyvät tapaukset käsitellään. Laitteita
ja verkkoja seurataan, ja tietoturvan tiedon- ja häiriönhal-
linnan (Security Information and Event Management, SIEM)
avulla tunnistetaan epätavanomainen käytös ja mahdolliset
kyberhyökkäykset. Käytössä on prosesseja haavoittuvuuden
hallintaan, haittaohjelmilta suojeluun ja tietojärjestelmien
auditointeihin. Konecranesin tietotekniikkayksikkö ja sen
toimittajat seuraavat myös häiriöiden, ongelmien ja muu-
tosten hallintaprosesseja, jotta voidaan varmistaa tietotek-
niikkaympäristön saatavuus, vakaus ja turvallisuus. Vuonna
2024 Konecranesilla oli kolme kyberturvaan liittyvää häiriötä,
jotka edellyttivät tarkempaa tutkimusta. Näillä häiriöillä ei
ollut olennaisia vaikutuksia Konecranesin tietoihin tai jatku-
vuuteen. Konecranesin tietoturvakontrolleista on lisätietoa
osoitteessa Konecranes.com/cyber.
Konecranesin tietoturvan hallintajärjestelmän piiriin kuuluu
koko Konecranes, myös tietotekniikka, toimintatekniikka
ja Konecranesin tuotteet ja palvelut sekä globaalit
liiketoimintasovellukset ja tietotekniikkainfrastruktuuri. Tämä
parantaa kyberuhkiin varautumista ja yrityksen resilienssiä.
Hallintajärjestelmän ISO/IEC 27001 -sertifiointiprosessi jatkuu.
Tehokkaan kyberturvallisuuden aikaansaamiseksi ja
yrityksen omien ja sen asiakkaiden tietojen turvaamiseksi
on olennaisen tärkeää lisätä työntekijöiden tietoisuutta
ja tietämyksen tasoa tietoturvaan liittyvistä aiheista.
Konecranesilla on pakollinen kyberturvallisuuskoulutus
kaikille työsuhteisille työntekijöille. Se on suoritettava
työntekijöiden perehdytyksessä ja sen jälkeen aina, kun
koulutusmoduulia on päivitetty. Vuonna 2024 lanseerattiin
uusi kyberturvallisuuskoulutus. Konecranesilla on lisäksi
koulutuksia, jotka on mahdollisuuksien mukaan räätälöity
erilaisten työntekijäryhmien tarpeisiin. Niissä käsitellään
tietoturvan eri näkökohtia, jotta työntekijöiden kykyä
tunnistaa kyberuhkia voidaan parantaa. Konecranesilla on
myös työsuhteisten työntekijöidensä saatavilla kattavia
ohjeita, ja se toteuttaa säännöllisesti valistustoimia sisäisillä
foorumeillaan ja omissa kanavissaan. Vuonna 2024 näissä
kampanjoissa keskityttiin pääasiassa generatiivisen tekoälyn
turvalliseen käyttöön sekä verkko- ja puhelinurkinnalta
suojautumiseen.
Konecranes on laatinut tietoturvaa koskevalle tietoisuudelle
keskeiset suorituskykymittarit, joita seurataan kuukausittain.
Vuoden 2024 lopussa uudistetun pakollisen kyber-
turvallisuuden verkkokurssin oli suorittanut 89 prosenttia
yhtiön työsuhteisista työntekijöistä. Kaikki työntekijät
osallistuvat koko ajan käynnissä olevaan koulutusohjelmaan
kyberhyökkäysten tunnistamisesta ja ilmoittamisesta.
132
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Oikeudenkäynnit
Konecranes on osapuolena erilaisissa normaaliin liiketoimin-
taan liittyvissä oikeudenkäynneissä ja riita-asioissa eri maissa.
Nämä oikeudenkäynnit, vaateet ja muut kiistat ovat tyypillisiä
tälle teollisuudenalalle ja maailmanlaajuiselle palvelu -ja tuote-
valikoimallemme. Näitä riita-asioita ovat sopimusoikeudelliset
kiistat, takuuseen perustuvat vaatimukset, tuotevastuut (suun-
nittelu ja valmistusvirheet, puutteet varoitusvelvollisuuden
täyttämisessä ja asbestivastuut), työsuhde ja autovahinkoasiat
sekä muut vahingonkorvausvaatimukset.
Päivämäärä Tiedote
18.12.2024
Konecranesin sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2017
– suunnattu osakeanti
16.12.2024
Konecranes Oyj:n osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan ehdotukset hallituksen
kokoonpanoksi ja palkkioiksi
25.10.2024
Konecranes Oyj:n osavuosikatsaus, tammi–syyskuu
2024: Vahva tuloskunto jatkuu
24.10.2024
Konecranes Oyj:n taloudelliset katsaukset ja
yhtiökokous vuonna 2025
1.10.2024
Muutoksia Konecranesin johtoryhmässä ja
toimintamallissa
12.9.2024
Sisäpiiritieto: Tulosvaroitus – Konecranes nostaa
liikevaihto-ohjeistustaan vuodelle 2024
9.9.2024
Konecranes Oyj:n osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan kokoonpano
26.7.2024
Konecranes Oyj:n puolivuosikatsaus, tammi–kesäkuu
2024: Ennätyksellinen vertailukelpoinen EBITA-
kateprosentti kaikissa liiketoimintasegmenteissä
14.6.2024
Muutos Konecranesin johtoryhmässä:
Satamaratkaisujen johtaja Juha Pankakoski jättää yhtiön
12.6.2024
Sisäpiiritieto: Tulosvaroitus – Konecranes nostaa
kannattavuusohjeistustaan vuodelle 2024
30.4.2024
Muutos Konecranesin johtoryhmässä: Claes Erixon
nimitetty teknologiajohtajaksi
25.4.2024
Konecranes Oyj:n osavuosikatsaus, tammi–maaliskuu
2024: Ennätyksellinen kannattavuus ensimmäisellä
vuosineljänneksellä
Päivämäärä Tiedote
28.3.2024
Konecranes Oyj:n yhtiöjärjestyksen muutos rekisteröity
kaupparekisteriin
27.3.2024
Konecranes Oyj:n hallituksen järjestäytymiskokous
27.3.2024
Konecranes Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen
päätökset
11.3.2024
Muutos Konecranesin johtoryhmässä: Christine George
nimitetty strategiasta ja liiketoiminnan kehittämisestä
vastaavaksi johtajaksi
28.2.2024
Konecranes Oyj:n vuosikertomus 2023 on julkaistu
2.2.2024
Konecranes Oyj:n hallitus kutsuu koolle varsinaisen
yhtiökokouksen 2024
2.2.2024
Konecranes Oyj:n tilinpäätöstiedote 2023: Vuoden
2023 liikevaihto ja vertailukelpoinen EBITA-
kateprosentti kaikkien aikojen parhaat
1.2.2024
Konecranes Oyj:n hallitus päätti jatkaa henkilöstön
osakesäästöohjelmaa
1.2.2024
Konecranes Oyj:n hallitus on päättänyt
ansaintakriteerin osakepalkkio-ohjelman 2022
arviointijaksolle 2024
1.2.2024
Konecranes Oyj:n hallitus päätti uuden
osakepalkkiojärjestelmän perustamisesta
30.1.2024
Konecranes Oyj:n osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan ehdotukset hallituksen
kokoonpanoksi ja palkkioiksi
Pörssitiedotteet vuonna 2024
133
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Päivämäärä Tiedote
12.7.2024
Konecranesin tammi–kesäkuun 2024
puolivuosikatsaus julkaistaan 26.7.2024.
26.6.2024
Intergis joustavoittaa rahdinkäsittelyä kuudennen
sukupolven siirrettävällä Konecranes Gottwald
-satamanosturilla Etelä-Koreassa
11.6.2024
Konecranes valmistautuu tulevaisuuteen laajentamalla
sähköistettyä tuotevalikoimaansa ja tarjoamalla
uraauurtavan ratkaisun laivojen ja konttikentän välisiin
toimintoihin
28.5.2024
Floridalainen SeaPort Manatee tilaa kaksi kuudennen
sukupolven siirrettävää Konecranes Gottwald
-satamanosturia kapasiteetin lisäämiseksi
11.4.2024
Konecranesin tammi–maaliskuun 2024
osavuosikatsaus julkaistaan 25.4.2024,
puhelinkonferenssin aikaa muutettu
11.4.2024
Bahamalainen satama sähköistää toimintojaan
Konecranesin siirrettävän kuudennen sukupolven
Gottwald-satamanosturin avulla
11.4.2024
Konecranesin tammi–maaliskuun 2024
osavuosikatsaus julkaistaan 25.4.2024
3.4.2024
Konecranes vahvistaa läsnäoloaan satamapalveluissa
ostamalla saksalaisen Kocks Kranbau GmbH:n
19.3.2024
Muutos Teollisuuslaitteiden saatujen tilausten
ja liikevaihdon raportoinnissa, muutos vaikuttaa
Teollisuuslaitteiden raportoituun kannattavuuteen
19.3.2024
Konecranes julkistaa älykkään teollisuusnosturin, joka
parantaa laitteiden yhdistettävyyttä eri asiakasaloilla
16.2.2024
Australialainen Intermodal Terminal Company
tilaa Konecranesilta seitsemän sähkökäyttöistä
RMG-nosturia uuteen Melbournessa sijaitsevaan
rahtilaitokseen
7.2.2024
Konecranesin ilmastotyölle CDP:n kärkiluokitus jo
toisena peräkkäisenä vuonna
1.2.2024
Konecranesille Kiertotalouden edelläkävijä -palkinto
Pörssisäätiöltä
Päivämäärä Tiedote
30.1.2024
Konecranes toimittaa täysautomatisoituja nostureita
Elixir Groupin uuteen jätteenpolttolaitokseen Serbiassa
24.1.2024
Verbrugge International tehostaa toimintojaan
Konecranesin edistyneillä terminaalikäyttöjärjestelmillä
19.1.2024
Konecranesin tilinpäätöstiedote 2023 julkaistaan
2.2.2024
18.1.2024
Konecranesin uusi brändi-identiteetti tukee yhtiön
matkaa materiaalinkäsittelyalan ratkaisujen johtavaksi
yritykseksi
5.1.2024
Konecranes modernisoi kaksi nosturia Fortum Power &
Heatille Suomen suurimmassa vesivoimalassa
Päivämäärä Tiedote
13.12.2024
Konecranesilta kahdeksan siltanosturia PT Beka Wiren
uuteen tuotantolaitokseen Indonesiaan
5.12.2024
Konecranesille 46,8 miljoonan dollarin
kääntöpuominosturitilaus Yhdysvaltain laivastolta
4.12.2024
Haivanship laajentaa toimintaansa Pohjois-Vietnamiin
kahdella uudella Konecranes Gottwald ESP.9B
-proomunosturilla
3.12.2024
Konecranes viimeisteli Peinemann Port Servicesin ja
Container Handlingin hankinnan
27.11.2024
Italialainen teräksen käsittelyyn erikoistunut Transped
tehostaa toimintaansa siirrettävällä Konecranes
Gottwald ESP.7 -nosturilla
22.11.2024
Konecranes valittiin tasavallan presidentin
kansainvälistymispalkinnon saajaksi vuodelle 2024
13.11.2024
Konecranes pidentää hollantilaisen C. Steinweg
Groupin siirrettävän satamanosturin käyttöikää
7.11.2024
Konecranes laajentaa päästövähennystavoitteitaan
ja sitoutuu asettamaan tieteeseen perustuvat pitkän
tähtäimen nettonollatavoitteet
25.10.2024
APM Terminals Maasvlakte II B.V. valitsi Konecranesin
automatisoidun horisontaalisen kuljetusjärjestelmän
tukemaan Rotterdamin terminaalin kapasiteetin
kaksinkertaistamista
18.10.2024
Konecranes vahvistaa Satamaratkaisut-
liiketoimintaansa ostamalla Peinemann Port Services
and Container Handling BV:n
11.10.2024
Konecranesin tammi–syyskuun 2024 osavuosikatsaus
julkaistaan 25.10.2024
8.10.2024
Konecranes on allekirjoittanut 100 miljoonan euron
vastuullisuuteen sidotun pankkilainasopimuksen
17.9.2024
Konecranesille tilaus taiwanilaiselta terminaalilta
viidestä kehittyneestä hybridi-RTG-nosturista
29.7.2024
Konecranes perustaa kumppaniverkoston
rakentamaan kattavan valikoiman satamanostureita
Yhdysvalloissa
Lehdistötiedotteet vuonna 2024
134
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Katsauskauden jälkeiset tapahtumat
Konecranes-konsernin sitouttavaan osakepalkkio-
järjestelmään 2017 kuuluvalle avainhenkilölle, toimitusjohtaja
Anders Svenssonille luovutettiin 2.1.2025 palkkiona
vastikkeetta 5 151 omaa osaketta. Osakkeiden luovutuksen
jälkeen Konecranesin hallussa on yhteensä 7 637 omaa
osaketta.
Konecranes ilmoitti 20.1.2025, että toimitusjohtaja Anders
Svensson jättää Konecranesin siirtyäkseen toiseen yhtiöön.
Hän johtaa Konecranesia aktiivisesti, kunnes jättää yhtiön
19.7.2025.
Konecranes ilmoitti 6.2.2025, että yhtiön hallitus oli päät-
tänyt uuden osakepalkkio-ohjelman 2025 perustamisesta
Konecranesin avainhenkilöille. Ohjelman ansaintajakso
2025–2027 on kolmivuotinen. Ohjelmalla on kolme ansain-
takriteeriä: 80 prosentin painotuksella kumulatiivinen
vertailukelpoinen osakekohtainen tulos (EPS) tilikausina
2025–2027, 10 prosentin painotuksella omien toimintojen
hiilidioksidipäästöt tilikausina 2025–2027 ja 10 prosentin
painotuksella Konecranesin EcoVadis-pistemäärä vuonna
2027. Hallitus on päättänyt myös tavoitteet kolmivuotiselle
ansaintajaksolle. Ohjelman kohderyhmään kuuluu noin 170
Konecranesin avainhenkilöä. Ohjelman keskeiset ehdot ja
muita lisätietoja on julkaistu pörssitiedotteella 6.2.2025.
Konecranes ilmoitti 6.2.2025, että yhtiön hallitus oli
päättänyt jatkaa henkilöstön osakesäästöohjelmaa. Uusi
säästökausi alkaa 1.7.2025 ja päättyy 30.6.2026. Hallituksen
hyväksymät muut ehdot on julkaistu pörssitiedotteella
6.2.2025.
Kysyntänäkymät
Kysyntäympäristömme teollisuusasiakkaiden keskuudessa
on pysynyt hyvänä ja jatkuu hyvällä tasolla.
Maailmanlaajuinen konttiliikenne jatkuu korkealla tasolla,
ja maailmanlaajuiset konttien käsittelyyn liittyvät pitkän
aikavälin näkymät ovat edelleen yleisesti hyvät.
Taloudellinen ohjeistus
Konecranes odottaa liikevaihdon pysyvän suunnilleen samalla
tasolla vuonna 2025 vuoteen 2024 verrattuna. Konecranes
odottaa vuoden 2025 vertailukelpoisen EBITA-kateprosentin
pysyvän suunnilleen samalla tasolla tai paranevan vuodesta
2024.
Hallituksen ehdotus jakokelpoisten varojen
käytöstä
Emoyhtiön vapaa oma pääoma on 1 047 075 358,95 euroa,
josta tilikauden voitto on 200 085 532,18 euroa. Konsernin
vapaa oma pääoma on 1 792 124 000 euroa.
Suomen osakeyhtiölain mukaan yhtiön jakokelpoiset varat
lasketaan emoyhtiön vapaan oman pääoman perusteella.
Osingon määrän määrittämistä varten hallitus on arvioinut
emoyhtiön maksukykyisyyttä ja taloudellisia olosuhteita
tilikauden päättymisen jälkeen.
Näiden arvioiden perusteella hallitus ehdottaa 27.3.2025
pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa
jaetaan 1,65 euroa kutakin osaketta kohden ja että jäljelle
jäävä vapaa oma pääoma jätetään omaan pääomaan.
Ehdotus sisältyy yhtiökokouskutsuun, joka julkaistaan
helmikuussa 2025.
Konecranesin koko tilintarkastettu tilinpäätös, mukaan
lukien hallituksen toimintakertomus sekä selvitys hallinto-
ja ohjausjärjestelmästä, ovat saatavilla Konecranesin
verkkosivustolla perjantaina 28.2.2025.
Espoo 6.2.2025
Konecranes Oyj
Hallitus
135
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Konecranes-konserni 2020−2024
Liiketoiminnan kehitys 2024 2023 2022 2021 2020
Saadut tilaukset MEUR 3 999,6 4 161,4 4 227,9 3 446,9 2 994,2
Tilauskanta MEUR 2 888,4 3 040,8 2 901,7 2 036,8 1 715,5
Liikevaihto MEUR 4 227,0 3 966,3 3 364,8 3 185,7 3 178,9
josta Suomen ulkopuolella MEUR 4 131,4 3 864,6 3 262,0 3 098,1 3 096,3
Vienti Suomesta MEUR 1 205,7 1 148,5 789,6 955,2 1 075,9
Henkilöstön lukumäärä
keskimäärin
16 656 16 503 16 563 16 625 17 027
Henkilöstö 31.12. 16 842 16 586 16 522 16 573 16 862
Investoinnit MEUR 65,7 54,4 37,0 49,8 42,8
prosenttia liikevaihdosta % 1,6 % 1,4 % 1,1 % 1,6 % 1,3 %
Tutkimus- ja kehitysmenot MEUR 59,8 51,3 47,7 47,7 48,5
prosenttia liikevaihdosta % 1,4 % 1,3 % 1,4 % 1,5 % 1,5 %
Kannattavuus
Liikevaihto MEUR 4 227,0 3 966,3 3 364,8 3 185,7 3 178,9
Vertailukelpoinen EBITA MEUR 551,6 450,7 318,4 312,2 260,8
% liikevaihdosta % 13,1 % 11,4 % 9,5 % 9,8 % 8,2 %
Vertailukelpoinen liikevoitto MEUR 520,7 419,7 286,6 279,1 224,9
% liikevaihdosta % 12,3 % 10,6 % 8,5 % 8,8 % 7,1 %
Liikevoitto MEUR 511,4 402,5 223,2 220,0 173,8
% liikevaihdosta % 12,1 % 10,1 % 6,6 % 6,9 % 5,5 %
Voitto ennen veroja MEUR 485,3 367,6 190,7 192,5 170,3
% liikevaihdosta % 11,5 % 9,3 % 5,7 % 6,0 % 5,4 %
Tilikauden voitto (sis. määräys-
vallattomien omistajien osuuden)
MEUR 368,4 275,6 138,5 147,4 122,9
% liikevaihdosta % 8,7 % 6,9 % 4,1 % 4,6 % 3,9 %
Tase ja tunnusluvut 2024 2023 2022 2021 2020
Oma pääoma (sis. määräys-
vallattomien omistajien osuuden)
MEUR 1 857,7 1 594,8 1 433,0 1 360,6 1 251,1
Taseen loppusumma MEUR 4 788,3 4 552,4 4 340,6 3 845,8 4 016,5
Oman pääoman tuotto % 21,3 18,2 9,9 11,3 9,8
Sijoitetun pääoman tuotto % 20,3 16,4 9,0 9,3 8,3
Current ratio 1,4 1,4 1,6 1,2 1,4
Omavaraisuusaste % 44,4 41,1 37,9 38,9 34,1
Nettokäyttöpääoma MEUR 378,6 353,6 490,2 350,6 227,1
Korollinen nettovelka MEUR 183,5 365,8 688,3 541,6 577,1
Nettovelkaantumisaste % 9,9 22,9 48,0 39,8 46,1
Numerotietoa osakkeista
Osakekohtainen tulos,
laimentamaton
EUR 4,65 3,48 1,77 1,86 1,54
Osakekohtainen tulos,
laimennettu
EUR 4,63 3,46 1,77 1,85 1,54
Oma pääoma / osake EUR 23,45 20,14 18,10 17,08 15,69
Rahavirta/osake EUR 6,21 7,04 0,84 2,13 5,15
Osinko/osake EUR 1,65* 1,35 1,25 1,25 0,88
Osinko/tulos % 35,5 38,8 70,6 67,2 57,1
Efektiivinen osinkotuotto % 2,7 3,3 4,3 3,6 3,1
P/E-luku 13,2 11,7 16,2 18,9 18,7
Pörssikurssi alin/ylin** EUR 38,09/68,60 28,29/41,38 19,61/38,43 28,80/42,31 14,05/33,08
Osakkeen keskikurssi** EUR 53,30 33,68 27,14 36,41 23,03
Osakekurssi 31.12.** EUR 61,20 40,78 28,76 35,16 28,78
Osakkeiden markkina-arvo MEUR 4 847,6 3 229,9 2 276,8 2 782,4 2 277,5
Pörssivaihto*** (1 000) 42 936 70 349 87 275 56 561 121 487
Vaihtuvuus % 54,2 88,8 110,3 71,5 153,6
Ulkona olevien osakkeiden
keskimääräinen kappalemäärä,
laimentamaton
(1 000) 79 209 79 196 79 152 79 134 79 078
Ulkona olevien osakkeiden
keskimääräinen kappalemäärä,
laimennettu
(1 000) 79 488 79 583 79 508 79 607 79 272
Ulkona olevien osakkeiden
kappalemäärä
(1 000) 79 209 79 202 79 167 79 134 79 134
* Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
** Lähde: NASDAQ Helsinki
*** Lähde: Intercontinental Exchange
136
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Tunnuslukujen laskentakaavat
Liikevoitto (EBIT)
Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot - aineet, tavarat ja ulkopuoliset palvelut -
henkilöstökulut - poistot ja arvonalentumiset - liiketoiminnan muut kulut
Vertailukelpoinen EBITA
Liikevoitto (EBIT) + hankintamenon kohdistamisen vaikutukset +
uudelleenjärjestelykulut + transaktiokulut + muut vertailtavuuteen vaikuttavat erät
Vertailukelpoinen liikevoitto
Liikevoitto (EBIT) + uudelleenjärjestelykulut + transaktiokulut + muut
vertailtavuuteen vaikuttavat erät
Oman pääoman tuotto (%):
Tilikauden voitto
X 100
Taseen oma pääoma (keskim. kauden aikana)
Sijoitetun pääoman tuotto (%):
Voitto ennen veroja + maksetut korot + muut rahoituskulut
X 100
Taseen loppusumma - korottomat velat (keskim. vuoden aikana)
Current ratio:
Lyhytaikaiset varat
Lyhytaikaiset velat
Omavaraisuusaste (%):
Oma pääoma
X 100
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Nettovelkaantumisaste (%):
Korolliset velat - rahat ja pankkisaamiset - lainasaamiset
X 100
Oma pääoma
Tulos/osake, laimentamaton:
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto
Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen kappalemäärä
Tulos/osake, laimennettu:
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto
Ulkona olevien osakkeiden laimennusvaikutuksellinen, keskimääräinen
kappalemäärä
Oma pääoma/osake:
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Ulkona olevien osakkeiden kappalemäärä
Rahavirta/osake:
Liiketoiminnan nettorahavirta
Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen kappalemäärä
Efektiivinen osinkotuotto (%):
Osinko / osake
X 100
Pörssikurssi tilikauden lopussa
P/E-luku:
Pörssikurssi tilikauden lopussa
Tulos/osake
Nettokäyttöpääoma:
Korottomat lyhytaikaiset varat ilman vero- ja muita rahoitusvaroja (johdannaiset)
- korottomat lyhytaikaiset velat ilman vero- ja muita rahoitusvelkoja (johdannaiset) -
pitkäaikaiset varaukset
Korollinen nettovelka
Korolliset velat (pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset) - rahat ja pankkisaamiset -
lainasaamiset (pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset)
Osakkeiden markkina-arvo
tilikauden lopussa:
Tilikauden lopussa ulkona olevien osakkeiden kappalemäärä kerrottuna
osakkeen pörssikurssilla tilikauden lopussa
Henkilöstö keskimäärin: Vuosineljänneksistä laskettujen lukumäärien keskiarvo
Ulkona olevien osakkeiden
kappalemäärä:
Kaikki osakkeet - omat osakkeet
Liikevoittoa ja EBITA:ta käytetään mittaamaan yrityksen kannattavuutta ennen
rahoituseriä ja veroja. Vertailukelpoista liikevoittoa ja vertailukelpoista EBITA:ta
käytetään kuvaamaan liiketoiminnan taloudellista kehitystä ja parantamaan
vertailukelpoisuutta eri kausien välillä, ja näitä käytetään säännöllisesti yhtiön
johdon, sijoittajien sekä analyytikkojen toimesta. Katso myös liitteen 3
täsmäytyslaskelma.
Oman pääoman tuotto kuvaa osakkeenomistajien sijoituksilta saamaa
tuottoprosenttia ja sijoitetun pääoman tuotto kuvaa suhteellista kannattavuutta
eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle korkoa tai muuta tuottoa
vaativalle pääomalle.
Current ratio, omavaraisuusaste, korollinen nettovelka ja nettovelkaantumisaste
ovat tunnuslukuja, joita käytetään konsernin vakavaraisuuden ja velkaantumisen
mittaamiseen. Joihinkin Konecranes-konsernin lainasopimuksiin sisältyy
kovenanttiehto, joka perustuu nettovelkaantumisasteeseen. Investoinnit
ja nettokäyttöpääoma antavat lisätietoja konsernin rahavirroista ja
rahoitustarpeista. Osakkeisiin liittyvät vaihtoehtoiset tunnusluvut lisäävät tietoa
osakkeenomistajille kuuluvasta omasta pääomasta, kassavirrasta ja osingoista
sekä Konecranesin osakkeen arvon kehityksestä pörssissä.
137
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Tiettyjen vaihtoehtoisten
tunnuslukujen täsmäyttäminen
Vertailukelpoisen liikevoiton ja vertailukelpoisen EBITAn täsmäytys (MEUR) 2024 2023
Liikevoitto 511,4 402,5
Uudelleenjärjestelykulut
Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut 7,1 21,7
Pitkäaikaisten omaisuuserien arvon alentuminen 0,0 0,2
Vaihto-omaisuuden arvon alentuminen 0,8 1,4
Muut uudelleenjärjestelykulut ja -tuotot 1,6 3,1
Uudelleenjärjestelykulut, yhteensä 9,5 26,4
Kulut (-) / tuotot (+) muista vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä (pääosin
Ukrainan sodan vaikutukset)
-0,2 -9,2
Vertailukelpoinen liikevoitto 520,7 419,7
Hankintamenon kohdistamisen ja liikearvon alaskirjauksen vaikutukset 31,0 31,0
Vertailukelpoinen EBITA 551,6 450,7
Korollisen nettovelan täsmäytys
Lainat ja muut korolliset velat 895,6 954,9
Lainasaamiset -2,1 -2,5
Rahat ja pankkisaamiset -710,0 -586,6
Korollinen nettovelka 183,5 365,8
Nettokäyttöpääoman täsmäytys
Lyhytaikaiset varat yhteensä 2 719,0 2 558,3
- Korolliset lyhytaikaiset varat -2,1 -2,5
- Muut rahoitusvarat -11,4 -23,5
- Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset -23,5 -16,5
- Rahat ja pankkisaamiset -710,0 -586,6
Korottomat lyhytaikaiset varat 1 972,1 1 929,2
Lyhytaikaiset velat yhteensä -1 991,1 -1 845,9
- Korolliset velat 356,3 227,2
- Muut rahoitusvelat 27,3 11,3
- Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 46,7 51,8
Korottomat lyhytaikaiset velat -1 560,8 -1 555,6
Pitkäaikaiset varaukset -32,8 -20,0
Nettokäyttöpääoma 378,6 353,6
138
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Konsernin tuloslaskelma – IFRS
(1 000 000 EUR) 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Viite:
3,5,6 Liikevaihto 4 227,0 3 966,3
Liiketoiminnan muut tuotot 10,5 9,5
7 Aineet, tavarat ja ulkopuoliset palvelut -1 878,2 -1 820,3
7,8 Henkilöstökulut -1 264,0 -1 186,6
9 Poistot ja arvonalentumiset -120,5 -114,9
7 Liiketoiminnan muut kulut -463,4 -451,5
Liikevoitto 511,4 402,5
4,16
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten
tuloksista
10 Rahoitustuotot 31,2 32,0
10 Rahoituskulut -57,9 -67,7
Voitto ennen veroja 485,3 367,6
11 Verot -116,9 -92,0
TILIKAUDEN VOITTO 368,4 275,6
Tilikauden voiton jakautuminen
Emoyhtiön omistajille 368,4 275,6
Määräysvallattomille omistajille 0,0 0,0
12 Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR) 4,65 3,48
12
Laimennusvaikutuksella oikaistu
osakekohtainen tulos (EUR)
KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA
(1 000 000 EUR) 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Viite:
Tilikauden voitto 368,4 275,6
Erät, jotka voidaan esittää
tulosvaikutteisina
34 Rahavirran suojaukset -15,7 12,5
Ulkomaiseen yksikköön liittyvät
muuntoerot
11.3
Verot eristä, jotka voidaan esittää
tulosvaikutteisina
Erät, joita ei voida esittää
tulosvaikutteisina
28
Etuuspohjaisten järjestelyiden
uudelleenarvostuserät
11.3
Verot eristä, joita ei voida esittää
tulosvaikutteisina
-0,6 4,5
Tilikauden muut laajan tuloksen erät
verojen jälkeen
TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 370,7 257,5
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 370,7 257,5
Määräysvallattomille omistajille 0,0 0,0
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöksestä.
139
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Konsernin tase – IFRS
OMA PÄÄOMA JA VELAT
(1 000 000 EUR) 31.12.2024 31.12.2023
Viite:
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva
oma pääoma
Osakepääoma 30,1 30,1
Ylikurssirahasto 39,3 39,3
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 752,7 752,7
34 Arvonmuutos- ja suojausrahasto -3,8 8,8
Muuntoero 5,1 -8,7
Muu rahasto 70,5 71,2
Edellisten tilikausien voitto 595,4 425,8
Tilikauden voitto 368,4 275,6
23
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva
oma pääoma yhteensä
16 Määräysvallattomien omistajien osuus 0,0 0,0
Oma pääoma yhteensä 1 857,7 1 594,8
Pitkäaikaiset velat
26,27,32 Korolliset velat 539,3 727,7
28 Muut pitkäaikaiset velat 229,3 232,5
24 Varaukset 32,8 19,9
17 Laskennallinen verovelka 138,1 131,6
Pitkäaikaiset velat yhteensä 939,5 1 111,7
Lyhytaikaiset velat
26,27,32 Korolliset velat 356,3 227,2
6 Saadut ennakot 608,1 668,8
Ostovelat 344,2 313,4
24 Varaukset 100,8 101,9
25 Muut velat (korottomat) 58,6 61,9
32 Muut rahoitusvelat 27,3 11,3
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat
verovelat
Jälkikustannusvaraukset 213,2 181,9
25 Siirtovelat 235,9 227,7
Lyhytaikaiset velat yhteensä 1 991,1 1 845,9
Velat yhteensä 2 930,6 2 957,6
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 4 788,3 4 552,4
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöstä.
VARAT
(1 000 000 EUR) 31.12.2024 31.12.2023
Viite:
Pitkäaikaiset varat
13 Liikearvo 1 058,4 1 038,6
14 Muut aineettomat hyödykkeet 449,9 458,1
15 Aineelliset hyödykkeet 433,5 359,9
Keskeneräiset hankinnat 24,4 15,8
16
Sijoitukset pääomaosuusmenetelmää
käyttäen
Muut pitkäaikaiset varat 0,8 0,8
17 Laskennallinen verosaaminen 95,2 113,9
Pitkäaikaiset varat yhteensä 2 069,2 1 994,0
Lyhytaikaiset varat
18 Vaihto-omaisuus 946,3 995,9
19 Myyntisaamiset 643,6 587,5
20 Muut saamiset 33,3 33,5
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat
verosaamiset
6 Asiakassopimuksiin perustuvat varat 232,5 216,9
32 Muut rahoitusvarat 11,4 23,5
21 Siirtosaamiset 118,5 98,0
22 Rahat ja pankkisaamiset 710,0 586,6
Lyhytaikaiset varat yhteensä 2 719,1 2 558,4
VARAT YHTEENSÄ 4 788,3 4 552,4
140
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Konsernin oman pääoman muutokset – IFRS
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
(1 000 000 EUR)
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto SVOP-rahasto
Tulevien
rahavirtojen
suojaus Muuntoero Muu rahasto
Kertyneet
voittovarat Yhteensä
Määräys-
vallattomien
omistajien osuus
Oma pääoma
yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024 30,1 39,3 752,7 8,8 -8,7 71,2 701,4 1 594,8 0,0 1 594,8
Maksetut osingot omistajille -106,9 -106,9 -106,9
Omaan pääomaan kirjatut osakeperusteiset
maksut (liite 29)
-0,7 0,0 -0,7 -0,7
Yrityshankinnat -0,2 -0,2 -0,2
Tilikauden voitto 368,4 368,4 368,4
Tilikauden muu laaja tulos -12,6 13,8 1,1 2,3 2,3
Tilikauden laaja tulos -12,6 13,8 369,5 370,7 0,0 370,7
Oma pääoma 31.12.2024 30,1 39,3 752,7 -3,8 5,1 70,5 963,8 1 857,7 0,0 1 857,7
Oma pääoma 1.1.2023 30,1 39,3 752,7 -1,2 8,3 67,8 535,9 1 432,9 0,1 1 433,0
Maksetut osingot omistajille -99,0 -99,0 -99,0
Omaan pääomaan kirjatut osakeperusteiset
maksut (liite 29)
Yrityshankinnat 0,0 0,0 -0,1 -0,1
Tilikauden voitto 275,6 275,6 275,6
Tilikauden muu laaja tulos 10,0 -17,0 -11,1 -18,1 -18,1
Tilikauden laaja tulos 10,0 -17,0 264,5 257,5 0,0 257,5
Oma pääoma 31.12.2023 30,1 39,3 752,7 8,8 -8,7 71,2 701,4 1 594,8 0,0 1 594,8
141
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Konsernin rahavirtalaskelma – IFRS
(1 000 000 EUR) 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Viite:
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden voitto 368,4 275,6
Oikaisut tilikauden tulokseen
Verot 116,9 92,0
Rahoitustuotot ja -kulut 26,7 35,7
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten
tuloksista
-0,6 -0,8
Poistot ja arvonalentumiset 120,5 114,9
Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot -1,1 -0,2
Muut oikaisut 0,6 3,5
Liikevoitto ennen käyttöpääoman muutosta 631,4 520,7
Korottomien lyhytaikaisten liikesaamisten muutos -50,1 -23,0
Vaihto-omaisuuden muutos 62,0 -25,2
Korottomien lyhytaikaisten velkojen muutos -17,2 170,1
Käyttöpääoman muutos -5,3 121,9
Liiketoiminnan rahavirrat ennen rahoituseriä
ja maksettuja tuloveroja
Korkotuotot 50,0 49,5
Korkokulut -73,9 -77,0
Muut rahoitustuotot ja -kulut -2,2 27,3
11 Maksetut verot -108,4 -85,1
Rahoituserät ja maksetut tuloverot -134,5 -85,3
LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA 491,6 557,3
(1 000 000 EUR) 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Viite:
Investointeihin käytetyt nettorahavarat
4
Tytäryhtiöiden hankinta vähennettynä
hankintahetken rahavaroilla
-46,7 -39,0
4
Liiketoimintojen myynti vähennettynä
myyntihetken rahavaroilla
Osakkuusyhtiöosakkeiden myynnistä
saadut maksut
Käyttöomaisuusinvestoinnit -69,2 -52,4
Käyttöomaisuuden myynnit 4,8 6,5
INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA -111,0 -75,4
Kassavirta ennen rahoituksen rahavirtoja 380,6 481,9
Rahoitukseen käytetyt rahavarat
27.6 Lainojen nostot 100,0 0,0
27.6 Lainojen takaisinmaksut -202,1 -160,6
27.6 Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut -47,3 -44,1
27.6 Lyhytaikaisten lainojen nostot (+), takaisinmaksut (-) -0,8 -0,4
Lainasaamisten muutos 0,5 0,6
Hankittu määräysvallattomien omistajien osuus -0,2 -0,1
Maksetut osingot emoyhtiön omistajille -106,9 -99,0
RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA -256,8 -303,6
Rahavarojen muuntoerot -0,4 -5,6
RAHAVAROJEN MUUTOS 123,4 172,7
Rahavarat tilikauden alussa 586,6 413,9
22 Rahavarat tilikauden lopussa 710,0 586,6
RAHAVAROJEN MUUTOS 123,4 172,7
Valuuttakurssimuutosten vaikutus on eliminoitu rahavirtalaskelmaa laadittaessa muuntamalla alkava tase
tilikauden päättymispäivän kurssin mukaan.
Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöksestä.
142
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
143
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
144
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
145
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
146
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
147
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
148
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
149
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
150
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
151
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
152
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
153
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
154
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
155
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
156
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
157
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
158
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
159
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
160
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
161
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
162
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
163
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
164
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
165
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
166
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
167
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
168
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
169
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
170
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
171
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
172
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
173
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
174
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
175
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
176
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
177
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
178
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
179
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
1
180
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
181
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
182
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
183
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
184
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
185
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
186
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
187
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
188
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
189
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
190
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
191
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
192
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Emoyhtiön tuloslaskelma – FAS
(1 000 EUR) 1.1–31.12.2024 1.1–31.12.2023
Viite:
2 Poistot ja arvonalentumiset -106 -119
3 Liiketoiminnan muut kulut -8 432 -7 059
Liikevoitto -8 538 -7 178
4 Rahoitustuotot ja -kulut 131 948 54 811
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 123 410 47 633
5 Tilinpäätössiirrot 100 250 64 250
6 Tuloverot -23 574 -16 890
Tilikauden voitto 200 086 94 993
193
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Emoyhtiön tase – FAS
(1 000 EUR) 31.12.2024 31.12.2023
Viite:
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineelliset hyödykkeet
7 Koneet ja kalusto 122 228
122 228
8 Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä 153 040 153 040
Muut osakkeet ja osuudet 171 171
153 211 153 211
Pysyvät vastaavat yhteensä 153 333 153 439
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 812 143 806 958
812 143 806 958
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset 2 11
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset 6 106 5 622
10 Siirtosaamiset 159 061 74 517
Muut saamiset 338 249
10 Siirtosaamiset 60 181
165 566 80 580
Rahat ja pankkisaamiset 3 3
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 977 712 887 542
VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 131 046 1 040 981
(1 000 EUR) 31.12.2024 31.12.2023
Viite:
VASTATTAVAA
11 OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 30 073 30 073
Ylikurssirahasto 39 307 39 307
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 776 239 776 239
Edellisten tilikausien voitto 70 750 82 689
Tilikauden voitto 200 086 94 993
1 116 455 1 023 301
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Ostovelat 2 880 2 864
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat 470 143
12 Siirtovelat 0 37
Muut velat 7 788 11 941
12 Siirtovelat 3 453 2 695
14 591 17 679
Vieras pääoma yhteensä 14 591 17 679
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 131 046 1 040 981
194
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Emoyhtiön rahavirtalaskelma – FAS
(1 000 EUR) 1.1–31.12.2024 1.1–31.12.2023
Liiketoiminnan kassavirrat
Liikevoitto -8 538 -7 178
Oikaisut liikevoittoon
Poistot ja arvonalentumiset 106 119
Konserniavustus 64 250 39 380
Liikevoitto ennen käyttöpääoman muutosta 55 818 32 321
Korottomien lyhytaikaisten liikesaamisten muutos 979 52 365
Korottomien lyhytaikaisten velkojen muutos 1 119 3 193
Käyttöpääoman muutos 2 098 55 558
Liiketoiminnan rahavirrat ennen rahoituseriä
ja maksettuja tuloveroja
57 916 87 879
Korkotuotot 30 679 27 097
Korkokulut -36 0
Muut rahoitustuotot ja -kulut -43 7
Maksetut verot -27 747 -1 581
Rahoituserät ja maksetut tuloverot 2 852 25 522
LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA 60 768 113 401
(1 000 EUR) 1.1–31.12.2024 1.1–31.12.2023
Investointeihin käytetyt nettorahavarat
Investoinnit ja ennakkomaksut käyttöomaisuuteen 0 17
Saadut osinkotuotot 51 350 27 700
INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA 51 350 27 717
Kassavirta ennen rahoituksen rahavirtoja 112 118 141 118
Rahoitukseen käytetyt rahavarat
Osakepalkkioiden perusteella tapahtuneista
osakemerkinnöistä ja osakeannista saadut maksut
0 1 063
Pitkäaikaisten saamisten takaisinmaksut -5 185 -43 178
Maksetut osingot -106 932 -99 003
RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA -112 118 -141 118
Rahavarat tilikauden alussa 3 3
Rahavarat tilikauden lopussa 3 3
RAHAVAROJEN MUUTOS 0 0
195
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
1. Laadintaperiaatteet
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu euromääräisenä Suomen
kirjanpitolainsäädäntöä sekä muuta Suomessa voimassa
olevaa säännöstöä ja tilinpäätöskäytäntöä noudattaen.
TULOSLASKELMA
(1 000 000 EUR)
2. Poistot ja arvonalentumiset
2024 2023
Koneet ja kalusto 0,1 0,1
Yhteensä 0,1 0,1
2024 2023
Palkat ja palkkiot 6,2 4,8
Eläkekulut 0,8 0,5
Muut henkilösivukulut 0,1 0,1
Muut liiketoiminnan kulut 0,8 1,5
Yhteensä 7,9 6,8
2024 2023
Hallituksen palkkiot 0,8 1,0
Muut henkilöstön palkat 5,4 3,8
Yhteensä 6,2 4,8
Henkilöstö keskimäärin 7 5
Tilintarkastajan palkkiot
Tilintarkastus 0,8 0,6
Muut palvelut 0,2 0,1
Yhteensä 1,0 0,6
2024 2023
Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista:
Osinkotuotot konserniyhtiöiltä 101,4 27,7
Osinkotuotot yhteensä 101,4 27,7
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista:
Konserniyhtiöiltä 30,7 27,1
Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista
yhteensä
30,7 27,1
Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista
yhteensä
132,0 54,8
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot 0,0 0,0
Korkotuotot ja muut rahoitustuotot
yhteensä
0,0 0,0
Korkokulut ja muut rahoituskulut:
Muut rahoituskulut 0,1 0,0
Korko- ja muut rahoituskulut yhteensä 0,1 0,0
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 131,9 54,8
3. Liiketoiminnan muut kulut ja henkilöstö
Tuloslaskelman kulut jakautuivat seuraavasti:
Tuloslaskelman mukainen palkka- ja palkkiojakauma oli
seuraava:
4. Rahoitustuotot ja -kulut
5. Tilinpäätössiirrot
6. Tuloverot
TASE
7. Koneet ja kalusto
2024 2023
Saatu konserniavustus 100,3 64,3
Yhteensä 100,3 64,3
2024 2023
Tuloverot tilinpäätössiirroista 20,1 12,9
Tuloverot varsinaisesta toiminnasta 4,5 4,0
Aiempien tilikausien verot -1,0 0,0
Yhteensä 23,6 16,9
2024 2023
Hankintameno 1.1 1,2 1,2
Hankintameno 31.12. 1,2 1,2
Kertyneet suunnitelman mukaiset
poistot 1.1.
-1,0 -0,9
Tilikauden poisto -0,1 -0,1
Kirjanpitoarvo 31.12. 0,1 0,2
Käyttöomaisuus on merkitty taseeseen alkuperäiseen
hankintamenoon. Poistot, jotka perustuvat arvioituun
taloudelliseen käyttöaikaan, ovat seuraavat:
• Aineettomat oikeudet 5–10 vuotta
• Koneet ja kalusto 4–10 vuotta
196
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
8. Sijoitukset 11. Oma pääoma
9. Omat osakkeet
10. Siirtosaamiset
13. Annetut vakuudet, vastuusitoumukset
ja muut vastuut
14. Avoin johdannaissopimuskanta
2024 2023
Hankintameno 1.1 153,2 153,2
Tasearvo vuoden lopussa 31.12. 153,2 153,2
2024 2023
Osakepääoma 1.1. 30,1 30,1
Osakepääoma 31.12. 30,1 30,1
Ylikurssirahasto 1.1. 39,3 39,3
Ylikurssirahasto 31.12. 39,3 39,3
Sijoitetun vapaan oman pääoman
rahasto 1.1.
776,2 775,2
Lisäykset 0,0 1,1
Sijoitetun vapaan oman pääoman
rahasto 31.12.
776,2 776,2
Edellisten tilikausien voitto 1.1. 177,7 181,7
Osingonjako -106,9 -99,0
Edellisten tilikausien voitto 31.12. 70,8 82,7
Tilikauden voitto 200,1 95,0
Yhteensä 1 116,5 1 023,3
Voitonjakokelpoiset varat
Sijoitetun vapaan oman pääoman
rahasto 31.12.
776,2 776,2
Edellisten tilikausien voitto 31.12. 70,8 82,7
Tilikauden voitto 200,1 95,0
Yhteensä 1 047,1 953,9
2024 2023
Osakkeiden lukumäärä 1.1. 19 656 55 307
Vähennykset -6 868 -35 651
Osakkeiden lukumäärä 31.12. 12 788 19 656
2024 2023
Konserniavustus 100,3 64,3
Maksut, jotka realisoituvat seuraavan
tilikauden aikana
56,7 6,6
Korot 2,5 4,1
Yhteensä 159,5 74,9
2024 2023
Tytäryhtiöiden sitoumuksista
Konsernitakaukset 1 116,2 1 121,4
Leasingvastuut
Seuraavalla tilikaudella maksettavat 0,2 0,1
Myöhemmin maksettavat 0,2 0,2
Yhteensä 0,3 0,3
2024 2024 2023 2023
Käypä
arvo
Nimellis-
arvo
Käypä
arvo
Nimellis-
arvo
Valuuttatermiini-
sopimukset
0,0 2,1 0,0 1,9
2024 2023
Yhteensä vastuutyypeittäin
Takaukset 1 116,2 1 121,4
Muut vastuut 0,3 0,3
Yhteensä 1 116,6 1 121,7
2024 2023
Kotipaikka Kirja-arvo Kirja-arvo
Konecranes Finance Oy Hyvinkää 46,4 46,4
Konecranes Finland Oy Hyvinkää 4,2 4,2
Konecranes Global Oy Hyvinkää 102,4 102,4
Yhteensä 153,0 153,0
2024 2023
East Office of Finnish Industries Oy 0,1 0,1
Dimecc Oy 0,1 0,1
China Office of Finnish Industries 0,0 0,0
Yhteensä 0,2 0,2
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Muut osakkeet ja osuudet
Leasingsopimukset ovat pääsääntöisesti kolmen vuoden
sopimuksia, joihin ei liity lunastusehtoja.
Johdannaissopimuksia käytetään ainoastaan valuuttakurssi-
riskeiltä suojautumiseen.
Johdannaiset on emoyhtiön erillistilinpäätöksessä arvostettu
KPL 5:2a mukaisesti käypään arvoon, eikä yhtiö sovella niiden
kirjanpitokäsittelyssä suojauslaskentaa.
12. Siirtovelat
2024 2023
Palkat ja palkkojen sivukulut 3,2 2,6
Muut 0,3 0,1
Yhteensä 3,5 2,7
197
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Emoyhtiön vapaa oma pääoma on yhteensä 1 047 075 358,95 euroa, josta tilikauden voitto on
200 085 532,18 euroa.
Konsernin vapaa oma pääoma on 1 792 124 000 euroa.
Suomen osakeyhtiölain mukaan yhtiön jakokelpoiset varat lasketaan emoyhtiön vapaan oman
pääoman perusteella. Osingon määrän määrittelemistä varten hallitus on arvioinut emoyhtiön
maksukykyisyyttä ja taloudellisia olosuhteita tilikauden päättymisen jälkeen.
Näihin arvioihin perustuen hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 1,65 euroa
kutakin osaketta kohden ja että jäljelle jäävä vapaa oma pääoma jätetään omaan pääomaan.
Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän
kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden
varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.
Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja
toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan
kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja
muusta yrityksen tilasta.
Pasi Laine
Hallituksen puheenjohtaja
Ulf Liljedahl
Hallituksen jäsen
Sami Piittisjärvi
Hallituksen jäsen
Thomas Schulz
Hallituksen jäsen
Anders Svensson
Toimitusjohtaja
Pauli Anttila
Hallituksen jäsen
Gun Nilsson
Hallituksen jäsen
Päivi Rekonen
Hallituksen jäsen
Birgit Seeger
Hallituksen jäsen
Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7.
luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8. artiklaa.
Espoossa 6.2.2025
198
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Tilintarkastuskertomus
Konecranes Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Konecranes Oyj:n (y-tunnus
0942718-2) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.
Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan
tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista,
rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen
tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä
emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja
liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan
tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen
kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,
• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön
toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa
voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun
lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa
noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän
tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan
tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä
niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta,
ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset
eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut
kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja
käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien,
näitä palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole
suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa
tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 7.1 ja emoyhtiön liitetiedossa 3.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja,
jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet
merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden
tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon
tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa
tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa
lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin
seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti
suoritimme suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet,
jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka
voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen.
Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka
kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet
perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon
riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on
sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon
tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu
väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
199
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa
Pitkäaikaisten projektitoimitusten tuloutus ja näihin
liittyvät varaukset
Viittaamme liitetietoon 2.2 Arvioihin ja harkintaan
perustuvat ratkaisut, liitetietoon 2.3 Yhteenveto
merkittävimmistä laskentaperiaatteista, liitetietoon 5,
liitetietoon 6 ja liitetietoon 24.
Konecranes soveltaa laskentaperiaatteidensa
mukaisesti osatuloutusta (tuloutus ajan kuluessa)
pitkäaikaisissa projektitoimituksissa. Valmiusasteen
määrittäminen perustuu kustannuspohjaiseen
menetelmään.
Osatuloutusmenetelmän soveltaminen edellyttää
merkittävää johdon harkintaa liittyen pääasiassa
projektin ennustettuihin tulevaisuuden materiaali-,
palkka- ja yleiskustannuksiin sekä valmiusasteen
arviointiin. Vuonna 2024 noin 15 % konsernin 4,2
miljardin euron kokonaisliikevaihdosta on tuloutettu
osatuloutusmenetelmän mukaisesti. Pitkäaikaisten
projektitoimitusten osatuloutus on tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka sekä EU-asetuksen
537/2014 10. artiklan 2c kohdassa tarkoitettu
merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.
Konecranes kirjaa useita erilaisia varauksia
liittyen pitkäaikaisiin projektitoimituksiin ja
osatuloutukseen. Nämä osatuloutukseen liittyvät
varaukset vaativat johdolta merkittäviä arvioita
ja ovat tästä syystä tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka.
Vastataksemme pitkäaikaisten projektitoimitusten
osatuloutukseen liittyvän olennaisen virheellisyyden
riskiin tilintarkastustoimenpiteemme sisälsivät muun
muassa:
• Arvioimme konsernin pitkäaikaisten
projektitoimitusten osatuloutuksen
laskentaperiaatteita;
• Muodostimme käsityksen pitkäaikaisten
projektitoimitusten osatuloutuksen prosessista;
• Perehdyimme pitkäaikaisiin projekteihin liittyvään
dokumentaatioon ja testasimme pistokokein
osatuloutuslaskelmia sekä vertasimme ennusteita
toteumaa vastaan;
• Suoritimme analyyttisiä toimenpiteitä;
• Arvioimme johdon ennusteita käymällä läpi
projektidokumentaatiota ja keskustelemalla
keskeneräisten projektitoimitusten tilanteesta
yhtiön taloushallinnon ja projektivastaavien
kanssa; ja
• Arvioimme tuloutukseen liittyviä liitetietoja.
Pitkäaikaisiin projektitoimituksiin liittyvien varausten
osalta toimenpiteemme sisälsivät muun muassa:
• Muodostimme käsityksen osatuloutukseen
liittyvien varauksien prosessista;
• Testasimme varauksiin liittyviä laskelmia sekä
näiden laskelmien olettamia ja vertasimme arvioita
toteumiin; ja
• Haastattelimme johtoa varauksiin mahdollisesti
vaikuttavien merkittävien tapahtumien tai
lakiasioiden tunnistamiseksi.
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa
Myynnin tuloutus
Viittaamme liitetietoon 2.3 Yhteenveto merkittävim-
mistä laskentaperiaatteista sekä liitetietoon 5.
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden mukaan
myynti kirjataan siihen määrään asti, johon konserni
olettaa olevansa oikeutettu vastikkeeksi luvattujen
tavaroiden tai palveluiden siirtämisestä asiakkaalle.
Tavarat ja palvelut ovat yleensä luovutettu, kun
asiakas saa ne hallintaansa. Myyntisopimusten ehdot
ja -käytännöt vaihtelevat markkinakohtaisesti ja lisäksi
paikallinen johto saattaa kokea painetta saavuttaa
asetetut liikevaihtotavoitteet.
Myynnin tuloutus on tilintarkastuksen kannalta
keskeinen seikka sekä EU-asetuksen 537/2014
10. artiklan 2c kohdassa tarkoitettu merkittävä
olennaisen virheellisyyden riski johtuen tuloutuksen
oikea-aikaiseen kirjaamiseen liittyvästä olennaisen
virheellisyyden riskistä.
Myynnin oikea-aikaiseen tuloutukseen liittyvän
olennaisen virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi
suoritimme muun muassa
seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:
• Suoritimme analyyttisiä toimenpiteitä;
• Arvioimme konsernin tuloutusperiaatteita
sovellettaviin tuloutusstandardeihin nähden;
• Arvioimme tuloutusprosessia ja -menetelmiä sekä
testasimme prosessiin liittyviä kontrolleja;
• Testasimme myyntiä analyyttisillä aineistotarkas-
tustoimenpiteillä sekä käymällä läpi yksittäisiä
myyntitapahtumia;
• Arvioimme konsernin tuottoihin liittyviä liitetietoja.
Liikearvon arvostus
Viittaamme liitetietoon 2.2 Arvioiden käyttö ja harkin-
taan perustuvat ratkaisut, liitetietoon 2.3 Yhteenveto
merkittävimmistä laskentaperiaatteista ja liitetietoon 13.
Liikearvon määrä tilinpäätöspäivänä oli 1,1 miljardia
euroa ja se muodosti noin 22 % kokonaisvaroista ja
57 % omasta pääomasta (2023: 1,0 miljardia euroa,
23 % kokonaisvaroista ja 65 % omasta pääomasta).
Liikearvon arvotus testataan mahdollisen arvon-
alentumisen varalta vuosittain. Konecranes on
kohdistanut liikearvon kassavirtaa tuottaville yksi-
köille, joka on myös taso, jolla arvonalentumistestit
laaditaan. Kassavirtaa tuottavien yksiköiden nykyarvo
perustuu käyttöarvolaskelmiin. Käyttöarvo saattaa
vaihdella merkittävästi riippuen käytetyistä oletuk-
sista ja ennusteista. Kassavirtaa tuottavan yksikön
käyttöarvon määrittämiseen sisältyy useita oletuksia,
kuten myynnin kasvu, kannattavuus ja käytetty
diskonttokorko. Muutokset edellä mainituissa oletuk-
sissa saattavat johtaa arvonalentumiskirjauksiin.
Liikearvon arvostukseen liittyvän olennaisen
virheellisyyden riskin huomioon ottamiseksi
tilintarkastustoimenpiteemme sisälsivät
muun muassa arvonmäärityksen asiantuntijan
hyödyntämisen arvioiden ja konsernin
laskentaperiaatteiden läpikäynnissä, erityisesti
koskien diskonttokorkoa. Arvioidessamme
arvonalentumistestauksen laskelmien herkkyyttä
keskityimme laskelmissa niihin kassavirtaa
tuottaviin yksiköihin, joissa jokseenkin mahdollinen
muutos oletuksissa voi johtaa arvonalentumiseen.
Arvioimme myös johdon ennusteiden historiallista
tarkkuutta. Arvioimme konsernin tilinpäätöksen
liitetietoa 13 erityisesti niiden oletuksien osalta,
joille arvonalentumistestin lopputulos oli herkempi.
200
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan
velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen
laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja
riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa
olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten
mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus
ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä
valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen
laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan
velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat,
jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös
on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös
laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos
emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa
tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen
tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä,
onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä
tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä
antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme.
Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei
ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan
hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa
tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan
olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella
odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät
tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen
kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan.
Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä
tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen
virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme
näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja
hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski
siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys
jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä
yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen
esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta
relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan
lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan
tehokkuudesta.
• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimis-
periaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien
kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen
kohtuullisuutta.
• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja
toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja
teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin
perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista
tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista
epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä
emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa.
Jos johtopäätöksemme on, että olennaista
epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää
tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa
Tämä vuosittainen arvonalentumistestaus on tilin-
tarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska:
• Arviointiprosessi on monimutkainen ja se perustuu
useisiin johdon merkittävää harkintaa edellyttäviin
arvioihin;
• Arvonalentumistestaus sisältää markkinoita ja
taloudellista ympäristöä koskevia oletuksia;
• Liikearvon suhteellinen osuus taseen
loppusummasta on merkittävä.
Liikearvon arvostus on EU-asetuksen 537/2014
10. artiklan 2c kohdassa tarkoitettu merkittävä
olennaisen virheellisyyden riski.
201
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin
tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole
riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme
perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään
mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset
tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa
siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan
toimintaansa.
• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä
esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,
rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen
perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se
antaa oikean ja riittävän kuvan.
• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkas-
tuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä kos-
kevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilin-
tarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai
liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta infor-
maatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten
suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvon-
nasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausun-
nosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa
tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta
sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien
mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet,
jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että
olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia
relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden
kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi
kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja
soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista
seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tili-
kauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen
kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastus-
kertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen
seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa
tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilin-
tarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedul-
listen vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan
suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana
tilintarkastajana 8.3.2006 alkaen yhtäjaksoisesti 19 vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta.
Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosiker-
tomuksen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilin-
päätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.
Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen
tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odo-
tamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen
päivän jälkeen.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta
informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu
informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä
ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio
olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta
suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai
vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi
arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen
siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä
kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään
kirjanpitolain 7. luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen
ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia
säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia
koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7. luvussa ja
kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää
käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon
kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen,
että kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen
virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei
ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Tarkastusvaliokunnan toimeksiannon perusteella
annettavat lausumat
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys
emoyhtiön taseen osoittamien voitonjakokelpoisten varojen
käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme
vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille
sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.
Espoossa 6. helmikuuta 2025
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Toni Halonen
KHT
202
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Kestävyysraportin (kestävyysselvityksen)
varmennuskertomus
Konecranes Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan
toimeksiannon, jonka kohteena on Konecranes
Oyj:n (0942718-2) toimintakertomukseen sisältyvä
kirjanpitolain 7. luvun mukainen konsernikestävyysraportti
(konsernikestävyysselvitys) tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme
evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka
antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei
ole kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu
1) kirjanpitolain 7. luvussa säädettyjä vaatimuksia ja
kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja
asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen
(EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia
(EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Konecranes
Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien
mukaista raportointia varten (kaksinkertainen
olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen
kirjanpitolain 7. luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7. luvun 22 § 1
mom. 2 kohdan mukaista konsernikestävyysraportin
merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla,
koska kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista
noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun
Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmenta-
misen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona nou-
dattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja
kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000
(uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä
aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva
tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan
tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan
velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
evidenssiä.
Muu seikka
Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Konecranes Oyj:n
kirjanpitolain 7. luvun mukainen konsernikestävyysraportti
on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta
1.1.–31.12.2024. Lausuntomme kattaa konsernikestävyys-
raportissa vertailutietoina esitetyt 1.1.-31.12.2023 tiedot,
mutta ei muita vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukau-
tettu tämän seikan osalta.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus
ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä
niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa,
ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset
eettiset velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadun-
hallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan kestävyystarkas-
tusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä
toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten
vaatimusten, ammatillisten standardien sekä sovellettavien
säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudatta-
mista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Konecranes Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja
esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukai-
sesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa
määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyys-
raportointistandardien mukaista raportointia varten ja
tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä
tarkoitetulla tavalla, sekä
• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu
kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja
asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)
2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia;
203
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tar-
peelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin,
jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa
olennaista virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa
Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä
olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen
tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon
harkintaa ja valintoja. Konsernikestävyysraportoinnille on
myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen
raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia sekä mittaus-
ja arviointiepävarmuutta.
Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epä-
varmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen
yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käy-
tettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä.
Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja
yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia
koskevat oletukset ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista
toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos
saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina
toteudu odotetulla tavalla.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto
saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko
konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa
rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka
sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan
olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella
odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät
konsernikestävyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE
3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme
ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen
skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:
• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai vir-
heestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen
virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen
toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvon-
nasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin
nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta
emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan
lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan
tehokkuudesta.
• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia
varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva
olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi
kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen
voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen
tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen
esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa
suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan
ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon toimenpiteistä ja ovat niitä suppeampia.
Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja
laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen
arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta
olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun
varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden
taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin
suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
• Olemme haastatelleet konsernikestävyysraportin
sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista
vastaavia avainhenkilöitä.
• Hankimme haastatteluilla ymmärryksen
konsernin kontrolliympäristöstä
konsernikestävyysraportointiprosessiin liittyen.
• Arvioimme yrityksen kaksinkertaisen
olennaisuusarvioinnin prosessin toteuttamista
suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin sekä sitä,
että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat
ESRS-standardien mukaisia.
• Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti
olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS-
standardien vaatimukset olennaisilta osin:
- Olemme testanneet konsernikestävyysraportissa
esitetyn informaation oikeellisuutta vertaamalla
informaatiota otosperusteisesti tätä tukevaan
yrityksen dokumentaatioon.
- Olemme otosperusteisesti suorittaneet analyyttisiä
tarkastustoimenpiteitä ja niihin liittyviä kyselyitä,
uudelleenlaskentaa ja aineistotarkastusta sekä
testanneet tietojen yhdistelyä arvioidaksemme
konsernikestävyysraportin oikeellisuutta.
• Hankimme ymmärryksen prosessista, jolla yritys on
määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian
mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä
annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.
Helsingissä 6.2.2025
Ernst & Young Oy
kestävyystarkastusyhteisö
Toni Halonen
KRT
204
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Riippumattoman tilintarkastajan raportti
Konecranes Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Konecranes Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon, jonka kohteena on Konecranes Oyj:n (y-tunnus:
0942718-2) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti
laadittu tilinpäätös 549300EF0CDEQZBMA096-2024-12-31-fi.
zip tilikaudelta 1.1.-31.12.2024.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakerto-
muksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta
siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystan-
dardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission
teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot
ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission
sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun
tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta
sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi
voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen
sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme toimeksiantoa, ja olemme
täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä
laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön
ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan
lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien
sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien
vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai
menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain
7:8 § mukaisesti varmentaa komission teknisen
sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös.
Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-tilinpäätökseen
sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin
komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan
vaatimusten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme,
missä laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme
suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon
kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin
ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi
siitä,
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta
osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen
sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät
konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot
olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission
teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten
mukaisesti, ja
• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös
keskenään yhdenmukaisia.
205
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus
riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen
riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä
johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen
sääntelystandardin vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7. luvun 8. §:n mukaisena lausuntona
esitämme, että Konecranes Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen
549300EF0CDEQZBMA096-2024-12-31-fi.zip sisältyvät
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on olennaisilta osin
merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten
mukaisesti.
Lausuntomme Konecranes Oyj:n konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on annettu
6.2.2025 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä
raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuk-
sesta lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 26.2.2025
Ernst & Young Oy
tilintarkastusyhteisö
Toni Halonen
KHT
206
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Raportoijan nimi tai muu tunniste Konecranes Oyj
Yhtiön kotipaikka Suomi
Yhtiön juridinen muoto Oyj
Perustamismaa Suomi
Rekisteröidyn toimipaikan osoite Koneenkatu 8, 05830 Hyvinkää, Suomi
Ensisijainen toimipaikka Hyvinkää
Kuvaus yhtiön toiminnan luonteesta ja pääasiallisesta
liiketoiminnasta
Emoyhtiön nimi Konecranes Oyj
Konsernin ylimmän emoyhtiön nimi Konecranes Oyj
207
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024
Osakkeenomistajat
Osake- ja
äänimäärä
Osuus
osakkeista ja
äänimäärästä
1 Solidium Oy 8 793 123 11,1 %
2 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma 2 542 201 3,2 %
3 Gustavson Stig ja perhe* 2 366 157 3,0 %
4 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2 327 049 2,9 %
5 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 1 203 000 1,5 %
6 Oras Invest Oy 1 129 000 1,4 %
7 Evli rahastot 1 007 815 1,3 %
8 OP rahastot 963 911 1,2 %
9 Nordea rahastot 751 966 0,9 %
10 Valtion eläkerahasto 730 000 0,9 %
10 suurimman rekisteröidyn osakkeenomistajan omistus yhteensä 21 814 222 27,5 %
Hallintarekisteröidyt osakkeet 39 151 540 49,4 %
Muut osakkeenomistajat 18 243 356 23,0 %
Konecranes Oyj:n omistamat omat osakkeet 12 788 0,0 %
Yhteensä 79 221 906 100,0 %
Osakkeita Omistajien määrä
Osuus
omistajista
Osake- ja
äänimäärä
Osuus
osakkeista ja
äänimäärästä
1-100 28 097 61,7 % 1 079 259 1,4 %
101-1 000 15 346 33,7 % 5 038 381 6,4 %
1 001-10 000 1 885 4,1 % 4 822 175 6,1 %
10 001-100 000 131 0,3 % 3 429 994 4,3 %
100 001-1 000 000 27 0,1 % 7 636 406 9,6 %
1 000 001- 7 0,0 % 18 064 151 22,8 %
Rekisteröidyt
osakkeenomistajat yhteensä
45 493 100,0 % 40 070 366 50,6 %
Hallintarekisteröidyt osakkeet 11 0,0 % 39 151 540 49,4 %
Kaikki yhteensä 45 504 100,0 % 79 221 906 100,0 %
Osakeomistusten
muutokset
vuonna 2024
Osakkeiden
määrä
Osuus osake-
pääomasta ja
äänimäärästä, %
Hallitus -13 914 20 374 0,0 %
Johtoryhmä 8 626 164 987 0,2 %
Yhteensä -5 288 185 361 0,2 %
Osuus
osakkeista ja
äänimäärästä
Julkisyhteisöt 20,1 %
Kotitaloudet 16,4 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 5,4 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt 4,2 %
Yritykset 3,9 %
Ulkomaat 0,7 %
Hallintarekisteröidyt osakkeet 49,4 %
Yhteensä 100,0 %
Euroclear Finland Oy:n ylläpitämän rekisterin mukaan Konecranes Oyj:llä oli vuoden 2024
lopussa 45 504 osakkeenomistajaa (vuoden 2023 lopussa 53 043).
Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2024
Hallituksen jäsenten ja johtoryhmän omistukset 31.12.2024
Omistuksen jakautuminen osakemäärän mukaan 31.12.2024
Omistuksen jakautuminen omistajatyypeittäin 31.12.2024
* Konecranes Oyj on 28.12.2011 saanut tiedon, että yhtiön hallituksen puheenjohtaja Stig Gustavson on
lahjoittanut kaikki Konecranes Oyj:ssä omistamansa osakkeet lähiomaisilleen pidättäen kuitenkin itsellään
elinikäisen lahjoitettuihin osakkeisiin liittyvän ääni- ja osinko-oikeuden. Lahjoituksen kohteena on ollut yhteensä
2 069 778 osaketta.
Lähde: Euroclear Finland Oy 31.12.2024
Tärkeää tietoa
Tämän dokumentin tiedot sisältävät tulevaisuutta koskevia lausumia, jotka perustuvat Konecranesin tämänhetkisiin odotuksiin ja ennusteisiin
liittyen sen taloudelliseen asemaan, toiminnan tulokseen, suunnitelmiin, päämääriin, tulevaisuuden suoriutumiseen tai liiketoimintaan. Kaikki tämän
dokumentin sisältämät lausumat, siltä osin kuin ne eivät ole historiallisia tosiseikkoja, ovat tulevaisuuden lausumia, kuten muun muassa:
• arviot yleisestä taloudellisesta kehityksestä ja markkinatilanteesta,
• toimialan yleisestä kehityksestä,
• asiakkaiden liiketoiminnan kannattavuutta ja investointihalukkuutta koskevat arviot,
• arviot Konecranesin kasvusta, kehityksestä ja kannattavuudesta,
• Konecranesin tuotteiden ja palveluiden markkinakysyntää koskevat arviot,
• arviot, jotka koskevat yrityskauppojen menestyksekästä toteuttamista oikea-aikaisesti ja Konecranesin kykyä saavuttaa asetetut tavoitteet ja synergiaedut,
• arviot kilpailuolosuhteista ja
• arviot kustannussäästöistä.
Nämä lausumat voivat sisältää ilmaisuja, jotka alkavat, joita seuraa tai jotka sisältävät muun muassa sanoja ”tähdätä”, ”uskoa”, ”odottaa”, ”tavoitella”,
”aikoa”, ”saattaa”, ”ennakoida”, ”arvioida”, ”suunnitella”, ”heijastella”, ”tulla”, ”voi olla”, ”todennäköisesti”, ”pitäisi”, ”olisi” ja “voisi” ja muita vastaavia
sanoja ja termejä tai niiden negaatioita. Tällaiset tulevaisuutta koskevat lausumat sisältävät tunnettuja ja tuntemattomia riskejä, epävarmuustekijöitä
ja muita tärkeitä tekijöitä, jotka eivät ole Konecranesin vaikutusmahdollisuuksien piirissä, mikä voi vaikuttaa Konecranesin todelliseen tulokseen,
suoritukseen tai sen saavutuksiin olennaisesti verrattuna tulevaisuutta koskevissa lausumissa esitettyyn tai niihin sisältyvään odotettuun tulokseen,
suoritukseen tai saavutukseen. Tällaiset tulevaisuutta koskevat lausumat perustuvat lukuisille oletuksille, jotka liittyvät Konecranesin nykypäivän ja
tulevaisuuden liiketoimintastrategioihin sekä sen tulevaisuuden liiketoimintaympäristöön.
Tämän dokumentin tiedot, mukaan lukien tulevaisuutta koskevat lausumat, soveltuvat ainoastaan tämän dokumentin päivämääränä, eikä tietojen
tarkoituksena ole antaa vakuutuksia tulevaisuuden tuloksista.
208
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Palkitsemisraportti
Riskienhallinta
2024 kohokohdat
Hallituksen toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin oman pääoman muutokset
Konsernin rahavirtalaskelma
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Hallituksen esitys yhtiökokoukselle
Tilintarkastuskertomus
Osakkeenomistajat
HALLINNOINTI
TALOUDELLINEN KATSAUS 2024