TALOUDELLINEN KATSAUS 2020

Sisällys

2020 kohokohdat

Hallituksen toimintakertomus

Konecranes-konserni 2016 – 2020

Tunnuslukujen laskentakaavat

Tilinpäätös

Konsernin tuloslaskelma – IFRS

Konsernin tase – IFRS

Konsernin oman pääoman muutokset – IFRS

Konsernin rahavirtalaskelma – IFRS

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Yhtiölista

Emoyhtiön tuloslaskelma – FAS

Emoyhtiön tase – FAS

Emoyhtiön rahavirtalaskelma – FAS

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

Tilintarkastuskertomus

Osakkeenomistajat

110

112

113

114

115

117

118

123

31 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

2020 kohokohdat

Liikevaihto & tilaukset, MEUR

Oikaistu EBITA liiketoiminta-alueittain 2020

Oikaistu EBITA, MEUR & Oikaistu EBITA-marginaali %

Henkilöstö liiketoiminta-alueittain 2020

Osakekohtainen tulos ja osinko, EUR

Adjusted EBITA by Business Area

71 %

Kunnossapito

205,2 MEUR

21 %

Satamaratkaisut

59,7 MEUR

9 %

Teollisuuslaitteet

25,4 MEUR

48 %

Kunnossapito

8 062

18 %

Satamaratkaisut

2 970

34 %

Teollisuuslaitteet

5 720

Personnel by Business Area, 2020

Sales/orders, MEUR

2016 2017 2018 2019 2020

Liikevaihto Tilaukset

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

3 178,9

2 727,3

2 118,4

1 920,7

3 137,2

3 007,4

3 156,1

3 090,3

3 326,9

3 167,3

35 %

Kunnossapito

1 190,0 MEUR

32 %

Satamaratkaisut

1 066,0 MEUR

33 %

Teollisuuslaitteet

1 120,1 MEUR

Sales by Business Area, 2020

Adjusted EBITA, MEUR/ Adjusted EBITA margin, %

2016 2017 2018 2019 2020

Oikaisu EBITA ennen yhdistymistä Vertailukelpoinen

EBITA-marginaali

Vertailukelpoinen oikaistu EBITA

260,8

144,8

216,6

257,1

275,1

100

150

200

250

300

Earnings & dividend per share, EUR

2016 2017 2018 2019 2020

Laimentamaton osakekohtainen tulos Osinko osaketta kohti

0,0

0,5

1,0

1,5

2,0

2,5

3,0

0,64

1,05

2,89

1,20

1,29

1,20

1,03

1,20

1,54

0,88

Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

Liikevaihto liiketoiminta-alueittain 2020

Prosenttiosuudet on pyöristetty, minkä vuoksi yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa 100 prosentista.

32 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Oman pääoman tuotto, %

Tilauskanta, MEUR

Sidotun pääoman tuotto, % &

oikaistu sidotun pääoman tuotto, %

Nettokäyttöpääoma vuoden lopussa, MEUR

Markkina-arvo vuoden lopussa*, MEUR

Nettovelka vuoden lopussa, MEUR & Gearing, %

Year-end net working capital, MEUR

2016 2017 2018 2019 2020

304,3

324,6

410,4

446,0

337,2

100

200

300

400

500

2016 2017 2018 2019 2020

Nettovelka

129,6

525,3

545,3

655,3

577,1

200

400

600

800

1000

100

Gearing

ROCE, % / Adjusted ROCE, %

2016 2017 2018 2019 2020

Sidotun pääoman tuotto, %

Oikaistu sidotun pääoman tuotto, %

10,3

19,2

23,7

15,4

7,9

12,5

6,3

8,3

12,7

11,1

Order book, MEUR

2016 2017 2018 2019 2020

1 038,0

1 535,8

1 715,4

1 824,3

1 715,5

500

1 000

1 500

2 000

Return on equity, %

2016 2017 2018 2019 2020

8,3

26,1

7,7

6,5

9,8

Year-end market capitalization*, MEUR

2016 2017 2018 2019 2020

1 984,6

3 006,9

2 080,0

2 160,2

2 277,5

500

1 000

1 500

2 000

2 500

3 000

3 500

* Ilman omia osakkeita

33 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Hallituksen toimintakertomus

Raportti sisältää vertailun Konecranesin historiallisiin

lukuihin siten kuin ne on raportoitu taloudellisina tietoina

vuodelta 2019. Historialliset luvut eivät sisällä MHE-Demagin

lukuja, koska MHE-Demag-yritysosto saatettiin päätökseen

tammikuussa 2020. Konecranesin ja MHE-Demagin yhdis-

tetty toiminta käynnistyi 2.1.2020.

Ellei toisin mainita, suluissa olevat luvut viittaavat edellis-

vuoden vastaavaan ajanjaksoon.

Markkinakatsaus

J.P. Morganin maailmanlaajuisen ostopäällikköindeksin (PMI)

perusteella maailman valmistavan teollisuuden tuotannolla

oli epävakaa vuosi olosuhteiden heikentyessä merkittävästi

COVID-19-pandemian seurauksena. Vuoden alussa indeksi

putosi 50 pisteen rajan alapuolelle taantumaan helmikuussa,

ja huhtikuussa indeksi kävi alhaisimmalla tasollaan sitten

vuoden 2009. Olosuhteet elpyivät kuitenkin vuoden loppua

kohti indeksin pysyessä kasvulukemissa 50 pisteen rajan

yläpuolella koko toisen vuosipuoliskon ajan. Vuoden lopussa

indeksin arvo oli 53,8, joka oli sama lukema kuin marras-

kuussa, jolloin indeksi oli korkeimmillaan 33 kuukauteen

viestien olosuhteiden paranemisen jatkumisesta.

Euroalueella valmistavan teollisuuden olosuhteet jatkoivat

heikkenemistä vuoden 2019 lopusta, ja kuten muuallakin

maailmassa, heikkeneminen oli voimakasta vuoden 2020

toisella neljänneksellä. Ostopäällikköindeksin lasku helpottui

ensimmäisen vuosipuoliskon lopulla, minkä jälkeen olo-

suhteet paranivat tasaiseen tahtiin, ja joulukuussa PMI-

lukema indikoi selvää kasvua. Euroalueen sisällä Saksalla

ja Alankomailla oli merkittävä vaikutus valmistavan teolli-

suuden olosuhteiden paranemisessa. Vuoden lopussa suurin

osa maakohtaisista ostopäällikköindekseistä oli selvästi

50 pisteen rajan yläpuolella. Isossa-Britanniassa valmistavan

teollisuuden ostopäällikköindeksin kehitys oli pitkälti saman-

suuntaista kuin euroalueella vuoden aikana. Joulukuussa,

ennen Brexit-siirtymäkauden loppua, ostopäällikköindeksi

kuitenkin nousi 57,5 pisteeseen eli korkeammalle kuin kol-

meen vuoteen. Valmistavan teollisuuden kapasiteetin käyt-

töaste Euroopan unionissa laski vuoden 2020 ensimmäisellä

puoliskolla ja alkoi elpyä kolmannella vuosineljänneksellä.

Kapasiteetin käyttöaste oli nousussa vuoden lopussa, muttei

vielä yltänyt koronaviruspandemiaa edeltäneelle tasolle.

Yhdysvalloissa valmistavan teollisuuden ostopäällikköindeksi

elpyi kasvulukemiin vuoden 2020 toisen puoliskon alussa

koronaviruspandemian aiheuttaman laskun jälkeen. Indeksi

oli 57,1 vuoden lopussa, mikä kertoo olosuhteiden vahvasta

paranemisesta. Myös Yhdysvaltojen työttömyysaste laski

edelleen tasaisesti huhtikuun huippulukemista. Yhdys-

valtojen valmistavan teollisuuden kapasiteetin käyttöaste

osoitti paranemisen merkkejä vuoden alun laskun jälkeen.

Vaikka kapasiteetin käyttöaste parani tasaisesti kuukausit-

tain, se oli joulukuussa edelleen alhaisemmalla tasolla kuin

ennen koronaviruspandemian alkua.

Kehittyvillä markkinoilla Kiinan valmistavan teollisuuden

olosuhteet paranivat tasaisesti helmikuun nopean laskun

jälkeen, ja ostopäällikköindeksi oli selvästi 50 pisteen rajan

yläpuolella vuoden lopussa. Brasiliassa ja Intiassa valmis-

tavan teollisuuden ostopäällikköindeksit kertoivat olo-

suhteiden elpymisestä pysytellen jatkuvasti kasvulukemissa

vuoden 2020 lopulla. Venäjällä valmistavan teollisuuden

olosuhteet heikentyivät lähes läpi koko vuoden, ja osto-

päällikköindeksi oli hieman 50 pisteen rajan alapuolella

vuoden 2020 lopussa.

RWI/ISL-indeksin mukaan maailmanlaajuinen konttiliikenne

oli vuoden 2020 lopussa vilkkaampaa kuin vuoden alussa,

vaikka koronaviruspandemialla oli voimakas vaikutus

konttiliikenteeseen etenkin ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Elpyminen vakaantui vuoden viimeisinä kuukausina, ja

konttiliikenne oli kasvanut niin Kiinan satamissa kuin Kiinan

ulkopuolellakin. Joulukuun lopussa maailmanlaajuinen

konttiliikenne oli noin 5 prosenttia edellisvuotta

korkeammalla tasolla.

Raaka-aineiden hinnoista sekä teräksen että kuparin

hinta oli vuoden lopussa selvästi edellisvuotta korkeam-

malla tasolla. Keskimääräinen EUR/USD-valuuttakurssi

oli noin 2 prosenttia korkeampi edellisvuoden vastaavaan

ajanjaksoon verrattuna.

34 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Saadut tilaukset

Koko vuoden 2020 saadut tilaukset olivat 2 727,3 miljoonaa

euroa (3 167,3), jossa oli laskua 13,9 prosenttia edellis-

vuoteen verrattuna. Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna

saadut tilaukset vähenivät 12,6 prosenttia. Saadut tila-

ukset vähenivät Amerikan alueella ja Euroopan, Lähi-idän

ja Afrikan alueella mutta kasvoivat Aasian ja Tyynenmeren

alueella. Kasvu Aasian ja Tyynenmeren alueella johtui pää-

asiassa MHE-Demag-yritysostosta.

Kunnossapidon saadut tilaukset vähenivät 8,6 prosenttia

raportoiduilla arvoilla ja 6,5 prosenttia vertailukelpoisilla

valuutoilla laskettuna. Teollisuuslaitteiden saadut tilaukset

laskivat 21,6 prosenttia raportoiduilla arvoilla ja 20,2 pro-

senttia vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna. Teollisuus-

laitteiden saadut ulkoiset tilaukset laskivat 20,5 prosenttia

raportoiduilla arvoilla ja 18,9 prosenttia vertailukelpoisilla

valuutoilla laskettuna. Satamaratkaisujen saadut tilaukset

laskivat 13,3 prosenttia raportoiduilla arvoilla ja 13,0 pro-

senttia vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna.

Tilauskanta

Tilauskannan arvo oli joulukuun lopussa 1 715,5 miljoonaa

euroa (1 824,3), jossa oli laskua 6,0 prosenttia edellis-

vuoteen verrattuna. Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna

tilauskanta pieneni 2,9 prosenttia. Tilauskanta laski Kunnos-

sapidossa 1,0 prosenttia, Teollisuuslaitteissa 7,7 prosenttia

ja Satamaratkaisuissa 5,9 prosenttia.

Liikevaihto

Konsernin koko vuoden 2020 liikevaihto laski 4,4 prosenttia

3 178,9 miljoonaan euroon (3 326,9). Vertailukelpoisilla

valuutoilla laskettu liikevaihto pieneni 3,0 prosenttia.

Liikevaihto laski Kunnossapidossa 5,5 prosenttia, Teolli suus-

laitteissa 5,5 prosenttia ja Satamaratkaisuissa 4,5 prosenttia.

Teollisuuslaitteiden ulkoinen myynti laski 4,6 prosenttia.

Joulukuun lopussa liikevaihto jakautui maantieteellisten

alueiden kesken 12 kuukauden liikkuvana keskiarvona las-

kettuna seuraavasti: EMEA 54 (52), Amerikat 31 (34)

ja APAC 16 (14) prosenttia.

Taloudellinen tulos

Konsernin koko vuoden 2020 oikaistu EBITA laski

260,8 miljoonaan euroon (275,1). Oikaistu EBITA-kate

pieneni 8,2 prosenttiin (8,3). Oikaistu EBITA-kate-

prosentti nousi Kunnossapidossa 17,2 prosenttiin (16,6)

ja Teollisuus laitteissa 2,3 prosenttiin (1,5) mutta laski

Satama ratkaisuissa 5,6 prosenttiin (7,8). Konsernin

oikaistun EBITA-kateprosentin lasku johtui pääasiassa

liikevaihdon laskusta sekä kertaluonteisista kustannus-

ylityksistä ensimmäisellä vuosineljänneksellä.

Konsernin koko vuoden 2020 oikaistu liiketulos laski

224,9 miljoonaan euroon (250,4). Oikaistu liiketulosprosentti

pieneni 7,1 prosenttiin (7,5).

Konsernin koko vuoden 2020 liiketulos oli 173,8 miljoonaa

euroa (148,7). Liiketulos sisältää 51,1 miljoonaa euroa

(101,7) pääasiassa uudelleenjärjestely- ja transaktio-

kustannuksista koostuvia oikaisuja. Liiketulosprosentti laski

Kunnossapidossa 15,2 prosenttiin (15,5) ja Satamaratkai-

suissa 2,6 prosenttiin (6,4) mutta nousi Teollisuuslaitteissa

0,4 prosenttiin (-5,2).

Koko vuoden 2020 poistot ja arvonalentumiset olivat

yhteensä 130,0 miljoonaa euroa (123,6). Yrityskauppojen

hankintamenojen allokointeihin liittyvien poistojen vaikutus

oli 35,9 miljoonaa euroa (24,7).

Koko vuoden 2020 osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteis-

yritysten tuloksista oli 21,2 miljoonaa euroa (4,5). Osuuden

kasvu johtui pääasiassa Konecranesin aiemman MHE-

Demag-omistuksen uudelleenarvostuksesta hankinta-ajan-

kohdan käypään arvoon. Lisätietoja on liitetiedossa 5.

Koko vuoden 2020 rahoitustuotot ja -kulut olivat

-24,6 miljoonaa euroa (-34,7). Nettokorkokulujen osuus oli

18,0 miljoonaa euroa (20,2), ja loppuosa kuluista muodostui

pääasiassa muista rahoituskuluista.

Koko vuoden 2020 tulos ennen veroja oli

170,4 miljoonaa euroa (118,5).

Koko vuoden 2020 tuloverot olivat 47,5 miljoonaa

euroa (35,7). Konsernin efektiivinen verokanta oli

27,9 prosenttia (30,1).

10-12/2020 10-12/2019 Muutos %

Muutos %

vertailu-

kelpoisin

valuutta-

kurssein 1-12/2020 1-12/2019 Muutos %

Muutos %

vertailu-

kelpoisin

valuutta-

kurssein

Saadut tilaukset, MEUR 843,3 781,3 7,9 11,4 2 727,3 3 167,3 -13,9 -12,6

Liikevaihto, MEUR 936,8 933,3 0,4 3,2 3 178,9 3 326,9 -4,4 -3,0

Saadut tilaukset ja liikevaihto

35 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Koko vuoden 2020 tilikauden tulos oli

122,9 miljoonaa euroa (82,8).

Koko vuoden 2020 osakekohtainen tulos oli 1,54 euroa (1,03)

ja laimennettu osakekohtainen tulos 1,54 euroa (1,03).

Viimeiseltä 12 kuukaudelta laskettu sijoitetun pääoman

tuotto oli 8,3 prosenttia (6,3) ja oman pääoman tuotto

9,8 prosenttia (6,5). Oikaistu sijoitetun pääoman tuotto oli

11,1 prosenttia (12,7).

Tase

Konsernin tase oli joulukuun lopussa 4 016,5 miljoonaa

euroa (3 854,2). Raportointikauden lopussa oma pääoma

oli 1 251,1 miljoonaa euroa (1 246,7) eli 15,69 euroa osak-

keelta (15,70). Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma

pääoma oli 1 242,0 miljoonaa euroa (1 237,5).

Nettokäyttöpääoma oli 337,2 miljoonaa euroa (446,0).

Nettokäyttöpääoma pieneni 88,2 miljoonaa euroa edelliseen

vuosineljännekseen verrattuna. Nettokäyttöpääoman lasku

edelliseen vuosineljännekseen verrattuna johtui pääasiassa

varastojen pienenemisestä.

Kassavirta ja rahoitus

Koko vuoden 2020 liiketoiminnan nettorahavirta oli

407,1 miljoonaa euroa (172,8). Liiketoiminnan nettoraha-

virran kasvu johtui pääasiassa käyttöpääoman muutok-

sesta sekä pienemmässä määrin rahoituserien laskusta

vuonna 2020. Kassavirta ennen rahoituksen rahavirtoja oli

242,0 miljoonaa euroa (149,6). Tähän sisältyy aineellisten

hyödykkeiden myyntejä 2,8 miljoonaa euroa (16,4) ja liike-

toimintojen myyntejä 0,0 miljoonaa euroa (4,2) sekä kon-

serniyhtiöiden hankintaan liittyviä menoeriä 124,1 miljoonaa

euroa (3,1) ja investointeja 43,8 miljoonaa euroa (40,7).

Korollinen nettovelka joulukuun lopussa oli 577,1 miljoonaa

euroa (655,3). Nettovelan lasku johtui kassavirran parane-

misesta vuoden 2020 aikana. Omavaraisuusaste oli

34,1 prosenttia (35,4) ja nettovelkaantumisaste (gearing)

46,1 prosenttia (52,6).

Joulukuun lopussa rahat ja pankkisaamiset olivat

591,9 miljoonaa euroa (378,2). Konsernin 400 miljoonan

euron suuruinen komittoitu valmiusluottolimiitti ei ollut

l ainkaan käytössä kauden lopussa.

Konecranes maksoi kesäkuussa 2020 osakkeenomistajilleen

osinkoa 51,4 miljoonaa euroa eli 0,65 euroa osakkeelta.

Konecranes maksoi elokuussa 2020 osakkeenomistajilleen

osinkoa 43,5 miljoonaa euroa eli 0,55 euroa osakkeelta.

Investoinnit

Koko vuoden 2020 investoinnit ilman yritysostoja ja yhteis-

järjestelyjä olivat 42,8 miljoonaa euroa (39,5). Investoinnit

koostuivat pääasiassa koneiden, laitteiden, rakennusten,

toimistolaitteiden ja tietojärjestelmien uudistamisesta.

Yritysostot ja -myynnit

Koko vuoden 2020 yritysostoihin ja yhteisjärjestelyihin

tehtyjen investointien kassavaikutus oli -124,1 miljoonaa

euroa (-3,1).

Konecranes sopi 5.12.2019 ostavansa 50 prosentin osuuden

MHE-Demag-yhteisyrityksestä Jebsen & Jesseniltä.

Kauppa saatiin päätökseen 2.1.2020. Kauppahinta oli

148,3 miljoonaa euroa. Yritysoston jälkeen Konecranes

omistaa 100 prosenttia MHE-Demagin osakkeista.

Henkilöstö

Konsernin palveluksessa oli vuonna 2020 keskimäärin

17 027 työntekijää (16 104). Henkilöstömäärä oli

31.12.2020 yhteensä 16 862 (16 196). Vuonna 2020

konsernin nettohenkilöstömäärä kasvoi 666 työntekijällä.

MHE-Demag-yritysosto saatiin päätökseen 2.1.2020.

MHE-Demagin henkilöstömäärä 31.12.2019 oli noin 1 800.

Joulukuun lopussa henkilöstömäärä jakautui liiketoimin-

ta-alueittain seuraavasti: Kunnossapito 8 062 työntekijää

(7 762), Teollisuuslaitteet 5 720 työntekijää (5 397),

Satamaratkaisut 2 970 työntekijää (2 938) ja konsernin

yhteiset toiminnot 110 työntekijää (99).

Konsernilla oli 9 688 työntekijää (10 126) Euroopan,

Lähi-idän ja Afrikan alueella, 2 964 (3 319) Amerikan

alueella ja 4 210 (2 751) Aasian ja Tyynenmeren alueella.

36 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Vuonna 2020 saadut tilaukset olivat 927,8 miljoonaa euroa

(1 015,1), jossa oli laskua 8,6 prosenttia edellisvuoteen

verrattuna. Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna saadut

tilaukset vähenivät 6,5 prosenttia.

Tilauskanta väheni 1,0 prosenttia ja oli 213,4 miljoonaa

euroa (215,7). Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna

tilauskanta kasvoi 5,1 prosenttia.

Sopimuskannan arvo kasvoi 3,0 prosenttia edellisvuoteen

verrattuna ja oli 275,7 miljoonaa euroa (267,7). Vertailukel-

poisilla valuutoilla laskettuna sopimuskannan arvo kasvoi

10-12/2020 10-12/2019 Muutos %

Muutos %

vertailu-

kelpoisin

valuutta-

kurssein 1-12/2020 1-12/2019 Muutos %

Muutos %

vertailu-

kelpoisin

valuutta-

kurssein

Saadut tilaukset, MEUR 233,6 250,0 -6,5 -2,0 927,8 1 015,1 -8,6 -6,5

Tilauskanta, MEUR 213,4 215,7 -1,0 5,1 213,4 215,7 -1,0 5,1

Huoltosopimuskannan arvo, MEUR 275,7 267,7 3,0 8,0 275,7 267,7 3,0 8,0

Liikevaihto, MEUR 315,3 341,6 -7,7 -3,3 1 190,0 1 259,7 -5,5 -3,4

Oikaistu EBITA, MEUR

60,6 61,4 -1,3 205,2 208,5 -1,6

Oikaistu EBITA, %

19,2 % 18,0 % 17,2 % 16,6 %

Kauppahinnan kohdistamiseen liittyvät poistot, MEUR -4,0 -2,6 52,7 -16,1 -10,5 52,8

Oikaisuerät, MEUR -1,2 -1,5 -7,7 -3,4

Liikevoitto (EBIT), MEUR 55,4 57,2 -3,1 181,4 194,6 -6,8

Liikevoitto (EBIT), % 17,6 % 16,7 % 15,2 % 15,5 %

Henkilöstö kauden lopussa 8 062 7 762 3,9 8 062 7 762 3,9

Ilman uudelleenjärjestelykuluja sekä kauppahinnan kohdistamiseen liittyviä poistoja.

Katso myös liite 11 tilinpäätöslyhennelmässä.

Liiketoiminta-alueet

Kunnossapito

8,0 prosenttia. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna

sopimuskannan arvo pieneni raportoiduilla arvoilla

laskettuna 1,1 prosenttia ja vertailukelpoisilla valuutoilla

laskettuna 0,3 prosenttia.

Liikevaihto laski 5,5 prosenttia ja oli 1 190,0 miljoonaa

euroa (1 259,7). Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettu

liikevaihto pieneni 3,4 prosenttia. Sekä kenttähuollon että

varaosien liikevaihto pieneni.

Oikaistu EBITA oli 205,2 miljoonaa euroa (208,5), ja oikaistu

EBITA-kate oli 17,2 prosenttia (16,6). Oikaistun EBITA-

kateprosentin kasvu johtui pääasiassa muuttuvissa ja

kiinteissä kustannuksissa saavutetuista säästöistä. Liiketulos

oli 181,4 miljoonaa euroa, (194,6) ja liiketulosprosentti oli

15,2 prosenttia (15,5).

37 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

10-12/2020 10-12/2019 Muutos %

Muutos %

vertailu-

kelpoisin

valuutta-

kurssein 1-12/2020 1-12/2019 Muutos %

Muutos %

vertailu-

kelpoisin

valuutta-

kurssein

Saadut tilaukset, MEUR 241,3 316,3 -23,7 -20,3 981,2 1 251,5 -21,6 -20,2

josta ulkoista, MEUR 216,9 283,2 -23,4 -19,9 849,1 1 068,4 -20,5 -18,9

Tilauskanta, MEUR 598,8 648,9 -7,7 -2,0 598,8 648,9 -7,7 -2,0

Liikevaihto, MEUR 313,6 336,0 -6,7 -3,1 1 120,1 1 185,5 -5,5 -3,7

josta ulkoista, MEUR 279,1 289,2 -3,5 0,3 973,8 1 020,4 -4,6 -2,6

Oikaistu EBITA, MEUR

18,1 0,6 3 033,6 25,4 18,2 39,7

Oikaistu EBITA, %

5,8 % 0,2 % 2,3 % 1,5 %

Kauppahinnan kohdistamiseen liittyvät poistot, MEUR -3,1 -1,7 81,8 -12,5 -6,9 82,7

Oikaisuerät, MEUR -4,8 -2,7 -8,6 -72,7

Liikevoitto (EBIT), MEUR 10,1 -3,8 -362,9 4,3 -61,4 -107,0

Liikevoitto (EBIT), % 3,2 % -1,1 % 0,4 % -5,2 %

Henkilöstö kauden lopussa 5 720 5 397 6,0 5 720 5 397 6,0

Vuonna 2020 saadut tilaukset olivat 981,2 miljoonaa euroa

(1 251,5), jossa oli laskua 21,6 prosenttia. Vertailukelpoi-

silla valuutoilla laskettuna saadut tilaukset laskivat

20,2 prosenttia. Saadut ulkoiset tilaukset laskivat

20,5 prosenttia raportoiduilla arvoilla ja 18,9 prosenttia

vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna. Saadut tilaukset

vähenivät standardinostureissa, prosessinostureissa ja

komponenteissa.

Tilauskanta väheni 7,7 prosenttia ja oli 598,8 miljoonaa

euroa (648,9). Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna

tilauskanta pieneni 2,0 prosenttia.

Liikevaihto laski 5,5 prosenttia ja oli 1 120,1 miljoonaa

euroa (1 185,5). Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettu

liikevaihto pieneni 3,7 prosenttia. Ulkoinen myynti väheni

4,6 prosenttia raportoiduilla arvoilla ja 2,6 prosenttia

vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna. Liikevaihto laski

standardinostureissa ja komponenteissa mutta kasvoi

prosessinostureissa.

Oikaistu EBITA oli 25,4 miljoonaa euroa (18,2), ja oikaistu

EBITA-kate oli 2,3 prosenttia (1,5). Oikaistun EBITA-

kateprosentin kasvu johtui pääasiassa strategisten hank-

Ilman uudelleenjärjestelykuluja sekä kauppahinnan kohdistamiseen liittyviä poistoja.

Katso myös liite 11 tilinpäätöslyhennelmässä.

keiden etenemisestä sekä kustannusten hallinnasta.

Liiketulos oli 4,3 miljoonaa euroa (-61,4), ja liiketulos-

prosentti oli 0,4 (-5,2).

Teollisuuslaitteet

38 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

10-12/2020 10-12/2019 Muutos %

Muutos %

vertailu-

kelpoisin

valuutta-

kurssein 1-12/2020 1-12/2019 Muutos %

Muutos %

vertailu-

kelpoisin

valuutta-

kurssein

saadut tilaukset, MEUR 403,7 264,4 52,7 53,0 994,5 1 147,3 -13,3 -13,0

Tilauskanta, MEUR 903,2 959,7 -5,9 -5,2 903,2 959,7 -5,9 -5,2

Liikevaihto, MEUR 355,3 320,3 10,9 10,9 1 066,0 1 115,7 -4,5 -4,3

josta kunnossapito, MEUR 44,3 45,7 -3,0 -0,7 167,9 185,9 -9,7 -8,8

Oikaistu EBITA, MEUR

28,7 31,7 -9,6 59,7 86,9 -31,2

Oikaistu EBITA, %

8,1 % 9,9 % 5,6 % 7,8 %

Kauppahinnan kohdistamiseen liittyvät poistot, MEUR -1,8 -1,8 0 2 -7,3 -7,3 0,0

Oikaisuerät, MEUR 1,3 -5,7 -24,4 -8,3

Liikevoitto (EBIT), MEUR 28,2 24,2 16,3 28,0 71,3 -60,6

Liikevoitto (EBIT), % 7,9 % 7,6 % 2,6 % 6,4 %

Henkilöstö kauden lopussa 2 970 2 938 1,1 2 970 2 938 1,1

Ilman uudelleenjärjestelykuluja sekä kauppahinnan kohdistamiseen liittyviä poistoja. Katso myös liite 11 tilinpäätöslyhennelmässä.

Vuonna 2020 saadut tilaukset olivat 994,5 miljoonaa euroa

(1 147,3), jossa oli laskua 13,3 prosenttia edellisvuoteen

verrattuna. Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna saadut

tilaukset vähenivät 13,0 prosenttia.

Tilauskanta väheni 5,9 prosenttia ja oli 903,2 miljoonaa

euroa (959,7). Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettuna

tilauskanta pieneni 5,2 prosenttia.

Liikevaihto laski 4,5 prosenttia ja oli 1 066,0 miljoonaa

euroa (1 115,7). Vertailukelpoisilla valuutoilla laskettu

liikevaihto pieneni 4,3 prosenttia.

Oikaistu EBITA oli 59,7 miljoonaa euroa (86,9), ja oikaistu

EBITA-marginaali oli 5,6 prosenttia (7,8). Oikaistun EBITA-

marginaalin lasku johtui pääasiassa kertaluonteisesta

kustannusylityksestä satamanosturiprojektissa ensim-

Satamaratkaisut

MHE-Demag-yritysostolla tammikuussa 2020 ei ole vaikutusta Satamaratkaisut-liiketoimintaan.

mäisellä vuosineljänneksellä sekä liikevaihdon laskusta

ja myyntimixin heikentymisestä. Bruttokate pieneni

edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

Liiketulos oli 28,0 miljoonaa euroa (71,3),

ja liiketulosprosentti oli 2,6 (6,4).

39 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Konsernikustannukset

Koko vuoden 2020 oikaistut liiketoiminta-alueille kohdenta-

mattomat konsernikustannukset ja eliminoinnit olivat 29,5

miljoonaa euroa (38,5) eli 0,9 prosenttia liikevaihdosta (1,2).

Liiketoiminta-alueille kohdentamattomat konsernikustan-

nukset ja eliminoinnit olivat 40,0 miljoonaa euroa (55,9)

eli 1,3 prosenttia liikevaihdosta (1,7). Ne sisälsivät

10,5 miljoonaa euroa (17,3) sulautumiseen liittyviä

transaktiokustannuksia sekä uudelleenjärjestelykuluja.

COVID-19-pandemian vaikutus

Konecranesiin

COVID-19-pandemia heikensi Konecranesin tulosta vuonna

2020. Pandemia on heikentänyt globaalia kysyntää yleisesti

ja aiheuttanut epävarmuutta kysyntäympäristössä, mikä on

vähentänyt saatuja tilauksia. Lisäksi ihmisten ja yritysten

päivittäistä toimintaa koskevat fyysiset rajoitukset ovat joh-

taneet liikevaihdon laskuun.

Vuoden loppua kohti kysyntäympäristö elpyi, mutta COVID-

19-pandemia vaikutti edelleen Konecranesiin negatiivisesti.

Vuoden 2020 lopussa kapasiteetin käyttöasteet Euroopassa

ja Yhdysvalloissa olivat myös alemmalla tasolla kuin ennen

koronaviruspandemiaa. Pandemian seurauksena saadut

tilaukset ja liikevaihto laskivat kaikilla kolmella liike toiminta-

alueella vuonna 2020.

Kunnossapidossa pandemia on vaikuttanut liikevaihtoon,

kun suunniteltuja kunnossapitotoimia on lykätty pääsy-

rajoitusten ja toiminnan alueellisten keskeytysten seu-

rauksena. Pandemia ei ole johtanut merkittäviin tilausten

peruutuksiin Kunnossapidossa, mutta suunniteltuja töitä ja

projekteja on lykätty.

Teollisuuslaitteissa COVID-19 alkoi vaikuttaa liikevaihtoon

ensimmäisen vuosineljänneksen lopussa. Liikevaihtoa ovat

heikentäneet toimitusten viivästykset, jotka ovat johtuneet

pääsyrajoituksista asiakkaiden toimipaikkoihin. Teollisuus-

laitteissa ei ole ollut merkittäviä tilausten peruutuksia, mutta

tilauksia ja toimituksia on lykätty.

Satamaratkaisuissa pandemian negatiivinen vaikutus alkoi

näkyä toisella vuosineljänneksellä. Negatiivinen vaikutus

näkyi ensimmäiseksi trukkien, konttikurottajien ja muiden

lyhyemmän syklin tuotteiden saaduissa tilauksissa ja

liikevaihdossa. Matkustus- ja pääsyrajoituksilla oli negatii-

vinen vaikutus liikevaihtoon etenkin toisella ja kolmannella

vuosineljänneksellä. Merkittäviä saatuja tilauksia ei ole

peruutettu. Epävarma markkinatilanne on kuitenkin tehnyt

asiakkaista varovaisia, ja uusia tilauksia koskevaa päätök-

sentekoa on lykätty.

Jotkin Konecranesin tehtaat Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan

alueella ja Aasian ja Tyynenmeren alueella olivat suljettuina

osan ensimmäisestä vuosipuoliskosta koronavirukseen

liittyvien paikallisten fyysisten rajoitusten vuoksi. Vaikka

materiaalitoimitukset ja komponenttien saatavuus ovat

entistä haasteellisempia, emme ole joutuneet sulkemaan

yhtäkään tehdasta puuttuvien materiaalien vuoksi. Kaikki

Konecranesin tehtaat olivat toiminnassa koko toisen vuosi-

puoliskon ajan, lukuun ottamatta joitakin Aasian ja Tyynen-

meren alueen toimipaikkoja, jotka olivat suljettuina lyhyitä

aikoja kolmannella ja neljännellä vuosineljänneksellä.

Pandemian vaikutusta konsernin kannattavuuteen on

lievennetty lähes reaaliaikaisella kysynnän ja tarjonnan

tasapainotuksella ja kustannusten leikkaustoimilla. Näihin

toimenpiteisiin on kuulunut esimerkiksi lomautuksia, työ-

aikojen lyhennyksiä ja kustannusten leikkauksia. Myös

pysyviä kustannustoimia on toteutettu.

Joillakin asiakkailla on ollut maksuviivästyksiä, mutta niiden

vaikutus on ollut rajallinen. Konecranes on tehostanut enti-

sestään maksujen perintää ja luotonvalvontaa. Toimitusten

viivästyminen kasvatti varastotasoja jonkin verran vuoden

aikana. Samalla myyntisaamiset ovat vähentyneet aktiivisen

perinnän tuloksena. Ylisuurten varastojen riskiä on rajoitettu

tehokkaalla kysynnän ja tarjonnan tasapainottamisella.

Konecranesin toimittajaverkostossa on tapahtunut vain

vähäisiä muutoksia.

Varmistaakseen likviditeettinsä Konecranes sopi toisella vuosi-

neljänneksellä uudesta kahdenvälisestä 150 miljoonan euron

määräaikaisesta lainasta yrityksen yleisiin tarkoituksiin.

Maailmanlaajuiseen kysyntänäkymään liittyy merkit-

tävää epävarmuutta COVID-19-pandemian seurauksena.

Pandemiaan liittyy edelleen epävarmuustekijöitä, ja on liian

aikaista arvioida, kuinka kauan ja missä määrin pandemia

vaikuttaa Konecranesin liiketoimintaan ja tulokseen.

40 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Hallinto

Konecranesin ja Cargotecin sulautuminen

Konecranes Oyj (”Konecranes”) ja Cargotec Oyj (”Cargotec”)

ilmoittivat 1.10.2020, että niiden hallitukset olivat allekir-

joittaneet yhdistymissopimuksen ja sulautumissuunnitelman

(”Sulautumissuunnitelma”) yhtiöiden yhdistämiseksi sulautu-

misella (”Sulautuminen”).

Konecranes ilmoitti 3.12.2020, että Finanssivalvonta oli

hyväksynyt Konecranes Oyj:n ja Cargotec Oyj:n sulautu-

mista koskevan sulautumisesitteen.

Konecranes järjesti 18.12.2020 ylimääräisen yhtiökokouksen

(”Yhtiökokous”), joka hyväksyi Sulautumisen Sulautumis-

suunnitelman mukaisesti. COVID-19-pandemian leviämisen

rajoittamiseksi Yhtiökokous järjestettiin ilman osakkeen-

omistajien tai näiden asiamiesten fyysistä läsnäoloa.

Samana päivänä pidetty Cargotecin ylimääräinen yhtiö-

kokous päätti myös hyväksyä Sulautumisen.

Sulautumissuunnitelman mukaan Konecranes sulautuu

Cargoteciin absorptiosulautumisella, jossa Konecranesin

kaikki varat ja velat siirtyvät Cargotecille ilman selvitysme-

nettelyä ja Konecranes purkautuu. Konecranesin osakkeen-

omistajat saavat sulautumisvastikkeena Cargotecin uusia

osakkeita osakeomistustensa mukaisessa suhteessa Sulau-

tumissuunnitelmassa tarkemmin esitetyllä tavalla.

Sulautumisen täytäntöönpano edellyttää tarvittavien

hyväksyntöjen saamista kilpailuviranomaisilta sekä muiden

Sulautumisen täytäntöönpanon edellytysten täyttymistä.

Sulautumisen suunniteltu täytäntöönpanopäivä on 1.1.2022,

mutta tämä päivä voi muuttua ja todellinen täytäntöönpano-

päivä voi olla aikaisempi tai myöhempi päivä kuin 1.1.2022.

Täytäntöönpanoon saakka molemmat yhtiöt toimivat itse-

näisinä ja erillisinä yhtiöinä.

Sulautumisesta on lisätietoja 1.10.2020, 3.12.2020 ja

18.12.2020 julkaistuissa pörssitiedotteissa, jotka ovat saata-

villa Konecranesin verkkosivustolla, sekä sulautumisen verk-

kosivustolla osoitteessa www.sustainablematerialow.com.

Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

Konecranes Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin torstaina

11.6.2020. COVID-19-pandemian leviämisen rajoittami-

seksi yhtiökokous järjestettiin ilman osakkeenomistajien tai

näiden asiamiesten fyysistä läsnäoloa. Yhtiökokous vahvisti

yhtiön tilinpäätöksen tilikaudelta 2019, myönsi vastuuva-

pauden hallituksen jäseninä tai toimitusjohtajana toimineille

henkilöille sekä hyväksyi kaikki hallituksen ja sen valiokun-

tien ehdotukset yhtiökokoukselle.

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen mukaisesti, että

emoyhtiön jakokelpoisista varoista maksetaan osinkoa

0,65 euroa osakkeelta. Lisäksi yhtiökokous päätti hallituksen

ehdotuksen mukaisesti valtuuttaa hallituksen päättämään

harkintansa mukaan osingonjaosta siten, että emoyhtiön

jakokelpoisista varoista voidaan valtuutuksen perusteella

maksaa osinkoa yhdessä tai useammassa erässä enintään

0,55 euroa osakkeelta. Valtuutus on voimassa seuraavan

varsinaisen yhtiökokouksen alkuun asti.

Yhtiökokous päätti kannattaa Konecranesin palkitsemis-

politiikkaa, joka sisältää hallituksen jäsenten, toimitus-

johtajan sekä toimitusjohtajan sijaisen palkitsemisen

periaatteet. Yhtiökokouksen päätös palkitsemispolitiikasta

on neuvoa-antava.

Yhtiökokous vahvisti, että muille hallituksen jäsenille kuin

henkilöstön edustajalle maksettava vuosipalkkio pidetään

ennallaan seuraavasti: hallituksen puheenjohtajan palkkio

on 140 000 euroa, hallituksen varapuheenjohtajan palkkio

on 100 000 euroa mikäli hallitus valitsee varapuheenjoh-

tajan ja muun hallituksen jäsenen palkkio on 70 000 euroa.

Mikäli hallituksen jäsenen toimikausi päättyy ennen vuoden

2021 varsinaisen yhtiökokouksen päättymistä, hän on oikeu-

tettu todellisen toimikautensa keston mukaan määräytyvään

osuuteen vuosipalkkiosta. Lisäksi tarkastusvaliokunnan

puheenjohtaja ja henkilöstövaliokunnan puheenjohtaja ovat

oikeutettuja 3 000 euron suuruiseen korvaukseen ja muut

hallituksen jäsenet ovat oikeutettuja 1 500 euron suuruiseen

korvaukseen jokaisesta valiokunnan kokouksesta, johon

he osallistuvat. Palkkiota ei makseta yhtiöön työsuhteessa

oleville hallituksen jäsenille. Kaikkien hallituksen jäsenten,

mukaan lukien hallitukseen kuuluvan työntekijöiden edus-

tajan, matkakustannukset korvataan kuittia vastaan.

Yhtiökokous hyväksyi osakkeenomistajien nimitystoimi-

kunnan esityksen ja vahvisti yhtiön hallituksen jäsenten

lukumääräksi seitsemän (7). Yhtiökokous valitsi hallituksen

jäseniksi Janina Kugelin, Ulf Liljedahlin, Per Vegard Nerse-

thin, Päivi Rekosen, Christoph Vitzthumin, Niko Mokkilan ja

Janne Martinin toimikaudeksi, joka päättyy vuoden 2021

varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Janne Martin valit-

tiin Konecranesin työntekijöiden keskuudesta.

Yhtiökokous päätti, että tilintarkastajaksi valitaan 31.12.2020

päättyvälle tilikaudelle uudelleen Ernst & Young Oy.

Yhtiökokous hyväksyi yhtiön yhtiöjärjestyksen 4. pykälän

(”Hallituksen kokoonpano ja toimikausi”) muutoksen esi-

tyksen mukaisesti.

Yhtiökokous hyväksyi osakkeenomistajien nimitystoimi-

kunnan työjärjestyksen 3. pykälän (”Nimitystoimikunnan

tehtävät ja palkkio”) ja 6. pykälän 1. alakohdan (”Ehdo-

tuksen valmistelu”) muutokset esityksen mukaisesti.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön omien

osakkeiden hankkimisesta ja/tai pantiksi ottamisesta.

41 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeannista

sekä osakeyhtiölain 10. luvun 1. pykälässä tarkoitettujen

osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta

seuraavasti.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiölle

hankittujen omien osakkeiden luovuttamisesta.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään

maksuttomasta suunnatusta osakeannista, joka

tarvitaan yhtiökokouksen 2012 päättämän osakesäästö-

ohjelman jatkamiseksi.

Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhteensä

enintään 200 000 euron määräisten lahjoitusten antami-

sesta yliopistoille, korkeakouluille tai muihin yleishyödyllisiin

tai niihin rinnastettaviin tarkoituksiin.

Konecranesin varsinaisen yhtiökokouksen päätöksistä on

julkaistu pörssitiedote 11.6.2020.

Hallituksen järjestäytymiskokous

Ensimmäisessä yhtiökokouksen jälkeen pitämässään

kokouksessa Konecranes Oyj:n hallitus valitsi Christoph

Vitzthumin hallituksen puheenjohtajaksi.

Hallituksella on tarkastusvaliokunta ja henkilöstövaliokunta.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi valittiin Ulf Liljedahl

ja jäseniksi Niko Mokkila ja Päivi Rekonen. Henkilöstövalio-

kunnan puheenjohtajaksi valittiin Janina Kugel ja jäseniksi

Per Vegard Nerseth ja Christoph Vitzthum.

Janina Kugelin, Ulf Liljedahlin, Per Vegard Nersethin, Päivi

Rekosen ja Christoph Vitzthumin katsotaan olevan riippu-

mattomia yhtiöstä ja sen merkittävistä osakkeenomistajista.

Niko Mokkilan katsotaan olevan yhtiöstä riippumaton, mutta

hänen ei katsota olevan riippumaton yhtiön merkittävistä

osakkeenomistajista johtuen hänen asemastaan Hartwall

Capital Oy Ab:n Managing Directorina. Janne Martinin katso-

taan olevan merkittävistä osakkeenomistajista riippumaton,

mutta hänen ei katsota olevan riippumaton yhtiöstä johtuen

hänen asemastaan Konecranesin työntekijänä.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan

kokoonpano

Konecranes ilmoitti 11.9.2020 osakkeenomistajien nimitys-

toimikunnan kokoonpanon.

Kukin yhtiön neljästä suurimmasta osakkeenomistajasta

nimittää jäsenen osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan.

Osakkeenomistajat, jotka ovat oikeutettuja nimittämään

jäsenen, määräytyvät vuosittain 31. elokuuta Euroclear

Finland Oy:n ylläpitämän yhtiön osakasluettelon perusteella.

Seuraavat jäsenet on nimitetty Konecranesin osakkeen-

omistajien nimitystoimikuntaan:

• Peter Therman, Hartwall Capitalin hallituksen vara-

puheenjohtaja, jonka on nimittänyt HC Holding Oy Ab

7 931 238 osakkeella

• Pauli Anttila, Solidiumin sijoitusjohtaja, jonka on

nimittänyt Solidium Oy 6 744 506 osakkeella

• Stig Gustavson, jonka on nimittänyt Stig Gustavson

perheineen 2 366 157 osakkeella

• Mikko Mursula, Ilmarisen sijoitusjohtaja, jonka on

nimittänyt Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

2 255 000 osakkeella.

Lisäksi Konecranesin hallituksen puheenjohtaja Christoph

Vitzthum toimii asiantuntijana nimitystoimikunnassa ole-

matta toimikunnan jäsen.

Konecranesin johtoryhmä

Rob Smith aloitti työnsä Konecranesin toimitusjohtajana

1.2.2020. Hänen nimityksestään ilmoitettiin 7.10.2019.

Yhtiön nanssijohtaja Teo Ottola, joka toimii myös toimi-

tusjohtajan sijaisena, toimi väliaikaisena toimitusjohtajana

7.10.2019 alkaen 1.2.2020 saakka.

Carolin Paulus nimitettiin 6.2.2020 Teollisuuslaitteet-liike-

toiminta-alueen johtajaksi ja Konecranesin johtoryhmän

jäseneksi 1.3.2020 alkaen. Hän otti tehtävän vastaan

Mikko Uharilta Konecranesin seuraaja- ja eläköitymissuun-

nitteluprosessin mukaisesti.

Konecranes ilmoitti 14.10.2019, että markkinointi- ja yhteis-

kuntasuhdejohtaja ja johtoryhmän jäsen Minna Aila oli päät-

tänyt jättää Konecranesin 15.3.2020.

Konecranes ilmoitti 27.10.2020, että Topi Tiitola oli nimitetty

integraatio- ja projektinhallintajohtajaksi ja Konecranesin

johtoryhmän jäseneksi 1.11.2020 alkaen.

Konecranesin johtoryhmän kokoonpano 1.11.2020 alkaen

on seuraava:

• Rob Smith, toimitusjohtaja

• Teo Ottola, nanssijohtaja, toimitusjohtajan sijainen

• Fabio Fiorino, johtaja, Kunnossapito-liiketoiminta-alue

• Carolin Paulus, johtaja, Teollisuuslaitteet-

liiketoiminta-alue

• Mika Mahlberg, johtaja, Satamaratkaisut-

liiketoiminta-alue

• Juha Pankakoski, johtaja, Teknologiat

• Timo Leskinen, henkilöstöjohtaja

• Sirpa Poitsalo, lakiasiainjohtaja

• Topi Tiitola, integraatio- ja projektinhallintajohtaja

42 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Osingonjako

Konecranes ilmoitti 16.8.2020, että yhtiön hallitus oli päät-

tänyt osingonjaosta yhtiökokouksen hallitukselle antaman

valtuutuksen perusteella.

Emoyhtiön jakokelpoisista varoista maksettiin osinkoa

0,55 euroa osakkeelta 26.8.2020.

Konecranes oli jo aiemmin jakanut osinkoa 31.12.2019

päättyneeltä tilikaudelta 0,65 euroa osakkeelta. Osinko mak-

settiin 23.6.2020. Yhtiökokouksen päätöksen ja hallituksen

16.8.2020 tekemän päätöksen perusteella yhteenlaskettu

osinko tilikaudelta 2019 oli 1,20 euroa osakkeelta.

Osakepalkkiojärjestelmä 2020

Konecranes Oyj ilmoitti 23.7.2020, että yhtiön hallitus oli

päättänyt perustaa uuden osakepalkkiojärjestelmän 2020.

Järjestelmän ansaintajakso on 2020–2022, ja se sisältää

kolme erillistä arviointijaksoa sekä erilliset tavoitteet vuosille

2020, 2021 ja 2022.

Arviointijakson 2020 ansaintakriteeri on oikaistu osake-

kohtainen tulos (EPS). Hallitus on myös määrittänyt

EPS- tavoitteen ensimmäiselle arviointijaksolle.

Ansaintajaksolla 2020–2022 järjestelmän kohderyhmään

kuuluu enintään 170 Konecranes-konsernin avainhenkilöä.

Järjestelmän keskeiset ehdot ja muita lisätietoja on julkaistu

pörssitiedotteella 23.7.2020.

Konecranes ilmoitti 16.12.2020, että yhtiön hallitus oli päät-

tänyt osakepalkkio-ohjelman 2020 toisen arviointijakson

ansaintakriteeriksi oikaistun osakekohtaisen tuloksen (EPS).

Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2020

Konecranes ilmoitti 27.10.2020, että yhtiön hallitus

oli päättänyt uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän

(sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2020) perustamisesta

konsernin avainhenkilöille. Järjestelmä on tarkoitettu noin

100 valikoidulle avainhenkilölle, mukaan lukien konsernin

johtoryhmän jäsenet.

Järjestelmän keskeiset ehdot ja muita lisätietoja on julkaistu

pörssitiedotteella 27.10.2020.

Henkilöstön osakesäästöohjelma

Konecranes ilmoitti 6.2.2020, että yhtiön hallitus oli

päättänyt aloittaa henkilöstön osakesäästöohjelman

uuden säästökauden. Uusi säästökausi oli tarkoitus alkaa

1.7.2020 ja päättyä 30.6.2021. Hallituksen hyväksymät

säästökauden 2020–2021 muut ehdot on julkaistu pörssi-

tiedotteessa 6.2.2020.

Konecranes ilmoitti 28.5.2020, että yhtiön hallitus oli päät-

tänyt muuttaa henkilöstön osakesäästöohjelman säästö-

kautta. Säästökauden oli tarkoitus alkaa 1.7.2020 ja päättyä

30.6.2021. Koska Konecranesin varsinainen yhtiökokous

järjestettiin alkuperäistä arviota myöhemmin, hallitus päätti

muuttaa säästökauden 2020–2021 alkamisajankohdaksi

1.10.2020 ja päättymisajankohdaksi 30.6.2021. Muut ehdot

pysyvät muuttumattomina.

Osakepääoma ja osakkeet

Yhtiön rekisteröity osakepääoma 31.12.2020 oli

30,1 miljoonaa euroa. Osakkeiden määrä omat

osakkeet mukaan lukien oli 31.12.2020 yhteensä

79 221 906 osaketta.

Omat osakkeet

Konecranes Oyj:n hallussa oli 31.12.2020 yhteensä 87 447

omaa osaketta, jotka vastaavat 0,1 prosenttia osakkeiden

kokonaismäärästä ja joiden markkina-arvo kyseisenä päivä-

määränä oli 2,5 miljoonaa euroa.

Konecranes-konsernin sitouttavaan osakepalkkiojärjestel-

mään 2017 kuuluville avainhenkilöille luovutettiin 2.1.2020

vastikkeetta 2 500 omaa osaketta ansaintajaksoon

2018–2019 liittyvinä palkkioina.

Konecranes laski 7.2.2020 liikkeeseen 300 000 uutta osa-

ketta yhtiölle itselleen vastikkeetta. Uudet osakkeet merkit-

tiin kaupparekisteriin 25.2.2020.

Konecranes-konsernin osakesäästöohjelmaan kuuluville

työntekijöille luovutettiin 27.2.2020 vastikkeetta 10 874

omaa osaketta säästökauteen 2016–2017

liittyvinä palkkioina.

Konecranes-konsernin osakepalkkiojärjestelmään 2017

kuuluville avainhenkilöille luovutettiin 11.3.2020 vastik-

keetta 280 659 omaa osaketta ansaintajaksoon 2017–2019

liittyvinä palkkioina.

Konecranes-konsernin sitouttavaan osakepalkkiojärjestel-

mään 2017 kuuluvalle avainhenkilölle luovutettiin 1.9.2020

palkkioina vastikkeetta 1 000 omaa osaketta.

43 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Markkina-arvo ja osakevaihto

Konecranes Oyj:n osakkeen päätöskurssi Nasdaq

Helsingissä 30.12.2020 oli 28,78 euroa. Osakkeen

kaupankäyntipainotettu keskihinta vuonna 2020 oli

23,03 euroa. Korkein hinta oli 33,08 euroa helmikuussa ja

alhaisin 14,05 euroa maaliskuussa. Osakevaihto Nasdaq

Helsingissä vuonna 2020 oli 82,4 miljoonaa osaketta, mikä

vastaa noin 1 897,5 miljoonan euron vaihtoa. Osakkeiden

keskimääräinen päivävaihto oli 326 912 osaketta, mikä

vastaa 7,5 miljoonan euron päivittäistä keskivaihtoa.

Lisäksi Fidessan mukaan vuonna 2020 muissa kaupan-

käyntijärjestelmissä (esim. monenväliset MTF-järjestelmät

ja kahdenväliset OTC-järjestelmät) vaihdettiin noin

100,3 miljoonaa osaketta.

Konecranes Oyj:n markkina-arvo yhtiön hallussa olevat

omat osakkeet mukaan lukien oli 31.12.2020 yhteensä

2 280,0 miljoonaa euroa. Markkina-arvo ilman yhtiön hal-

lussa olevia omia osakkeita oli 2 277,5 miljoonaa euroa.

Suurimpia omistusosuuksia koskevat

ilmoitukset

Vuonna 2020 Konecranes vastaanotti seuraavat suurimpia

omistusosuuksia koskevat ilmoitukset.

Päivämäärä

Osakkeen-

omistaja Raja

% osakkeista ja

äänistä

% osakkeista

ja äänistä

rahoitus-

välineiden

kautta Yhteensä, %

Yhteensä,

osakkeet

25.2.2020 HC Holding Oy Ab Alle 10 % 9,97 9,97 7 901 238

11.3.2020 HC Holding Oy Ab Yli 10 % 10,01 10,01 7 931 238

44 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Tutkimus ja kehitys

Konecranesin tutkimus- ja tuotekehityskulut vuonna 2020

olivat 48,5 miljoonaa euroa (41,1) eli 1,5 prosenttia liike-

vaihdosta (1,2). T&K-kulut sisältävät tuotekehityshankkeet,

joiden tavoitteena on parantaa tuotteiden ja palvelujen

laatua ja kustannustehokkuutta.

Konecranes on toimittanut asiakkaille kymmeniä tuhansia

toisiinsa yhteydessä olevia laitteita, joiden avulla asiakkaat

saavat tietoa päivittäisistä toiminnoista ja voivat maksimoida

käyttöajan. Nämä toisiinsa yhteydessä olevat laitteet tuot-

tavat käyttötietoa, jonka merkitys on korostunut entisestään

COVID-19-pandemian aikana.

Pandemian keskellä liiketoiminnan menestyksen kannalta

oli ratkaisevan tärkeää ymmärtää, miten sulkutoimenpiteet

ja liikkumisrajoitukset vaikuttivat tuotantoon. Keväällä 2020

Konecranes alkoi nopeasti kehittää analytiikkaa selvittääk-

seen, ovatko tuotantolaitteet normaalissa käytössä, onko

niiden käyttöastetta pienennetty vai onko ne suljettu koko-

naan. Näin Konecranes pystyi tasapainottamaan kysyntää ja

tarjontaa lähes reaaliaikaisesti ja optimoimaan toimintansa.

Konecranesin datalaboratorio sijaitsee Lyonissa Ranskassa.

Laboratorio keskittyy konkreettisten liiketoimintahyötyjen

luomiseen läheisessä yhteistyössä Konecranesin liiketoimin-

tojen kanssa. Vuonna 2020 datalaboratorio tuotti lukuisia

analyyseja ja algoritmeja Konecranesin toimintoja varten.

Laboratorion innovaatioihin kuuluu esimerkiksi polttoaineen

kulutuksen ennustusmenetelmä Konecranesin trukkiliike-

toimintaa varten. Menetelmä tuottaa asiakkaille tarkkoja

kulutusarvioita ja luo meille kilpailuetua. Datalaboratorio

on kehittänyt myös elinkaarianalyyseja eri nosturikompo-

nenteille, ensimmäisenä Konecranesin kumipyöräkonttinos-

tureille (RTG). Näkyvyys yksittäisiin komponentteihin vie

Konecranesin ennakoivan kunnossapidon palvelut seuraa-

valle tasolle. Voimme suunnitella huollot ja osien vaihdot

maksimoidaksemme asiakkaidemme tuottavuuden ja mini-

moidaksemme seisonta-ajan.

Vuonna 2020 Konecranes sai kymmeniä hakemuksia

start-up-yrityksiltä REACH-ohjelmansa avoimeen hakuun.

Lisäksi Konecranes virallisti Discovery-konseptinsa, joka

keskittyy alojensa johtavien startup-kumppanien tunnistami-

seen liiketoiminnan erityistarpeisiin. Konecranes jatkoi myös

sisäistä Accelerator-innovaatio-ohjelmaansa yhdessä hel-

sinkiläisen Maria 01 -startup-keskittymän kanssa. Ohjelma

toi yhteen kymmeniä Konecranesin työntekijöitä eri puolilta

organisaatiota. Osallistujat kehittävät uusia ratkaisuja vas-

tauksena asiakkaiden tarpeisiin startup-kumppanien ja sar-

jayrittäjien valmennuksessa. Konecranes on myös aktiivinen

monissa muissa innovaatioekosysteemeissä, kuten älykkään

teollisuuden DIMECC-ekosysteemissä.

Startup-yhteistyön tuloksena syntyi monia uusia innovaati-

oita vuonna 2020. Toimintojensa tehostamiseksi Konecranes

yhdisti voimansa sisäisen paikantamisen palvelutarjoajan

kanssa saadakseen yksityiskohtaisia tietoja nosturin kokoa-

misen eri vaiheiden kestosta. Näin Konecranes voi opti-

moida tuotantonsa ja välttää seisokit. Sisäisiä toimintoja

on kehitetty ottamalla virtuaalitodellisuus käyttöön kunnos-

sapidon kenttätyöntekijöiden koulutuksessa. Tätä lisätään

entisestään vuonna 2021. Konecranes on tehostanut sisäistä

toimintaansa myös ohjelmistorobotiikan avulla. Yhtiö on

automatisoinut monenlaisia toistuvia tehtäviä tukitoimintojen

käsittelemistä prosesseista, kuten talous- ja henkilöstöhallin-

nosta, aina liiketoimintayksiköiden avustamiseen esimerkiksi

asiakastilausten käsittelyssä ja masterdatan hallinnassa.

Pelkästään vuonna 2020 automatisoitiin yli 60 prosessia.

Niistä vapautui yli 60 000 tuntia työaikaa, joka aiemmin käy-

tettiin manuaalisiin ja rutiininomaisiin tehtäviin. Hanke jatkuu

vuonna 2021 ja sen jälkeen. Sen ansiosta työntekijät voivat

keskittyä liiketoiminnan kannalta kriittisempiin tehtäviin,

kuten innovointiin ja asiakasarvon luomiseen. Hanke käyn-

nistyi vuonna 2018, minkä jälkeen Konecranes on automati-

soinut yli 250 prosessia ohjelmistorobotiikkaa käyttäen.

Asiakkaat hyötyvät suoraan Konecranesin digitaalisista inno-

vaatioista. Vastauksena COVID-19-pandemian aiheuttamiin

matkustus- ja liikkumisrajoituksiin Konecranes kehitti lisätyn

todellisuuden ratkaisun yhdessä startup-yrityksen kanssa.

Ratkaisun avulla voidaan antaa teknistä etätukea. Ratkaisua

käyttämällä asiakkaat voivat ottaa yhteyttä Konecranesin

kenttähuoltoon etänä jopa tuhansien kilometrien päästä ja

saada yksityiskohtaiset ohjeet erikoisosaamista vaativien

kunnossapitotehtävien hoitamiseen. Ratkaisu on osoittau-

tunut erityisen arvokkaaksi kaukaisissa toimipaikoissa, joihin

on vaikea päästä.

Kyberturvallisuus yhä useamman yrityksen päätavoitteita ja

olennainen osa Konecranesin teknologiajohtajuutta. Ratkai-

suja ja tuotteita digitalisoidaan yhä enemmän, ja asiakkaat

odottavat ohjelmistoilta samaa turvallisuuden tasoa kuin

fyysisiltä tuotteilta. Konecranesin kyberturvallisuuden hallinta

perustuu toimialan parhaisiin käytäntöihin. Yhtiöllä on

ISO 27001 -standardiin perustuva tietotuvallisuuden hallinta-

järjestelmä. Konecranes odottaa saavansa ensimmäiset

ISO 27001 -sertikaattinsa vuonna 2021. Ne standardisoivat

turvallisuuden hallintaa ja toimivat lisävarmuutena asiakkaille.

Selvitys ei-taloudellisista tiedoista

Konecranesin olennaisimmat ei-taloudelliset aiheet ovat

vastuulliset liiketoimintakäytännöt, työntekijöiden ja tuot-

teidemme turvallisuus, ihmisoikeuksien kunnioittaminen,

työntekijöiden sitoutuminen, monimuotoisuus ja osallista-

minen, vastuullisten ratkaisujen tarjoaminen asiakkaille,

toimintojemme hiilijalanjälki, ilmastotoimet, kiertotalouden

edistäminen sekä vastuullisuusvaatimusten toimeenpano

toimitusketjussa.

Konecranes raportoi julkistamansa tiedot kirjanpitolain

muutoksen (1376/2016) mukaisesti. Kirjanpitolain

muutos perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston

direktiiviin 2014/95/EU, joka koskee muiden kuin talou-

dellisten tietojen ja monimuotoisuutta koskevien tietojen

julkistamista. Aiheista on lisätietoa vuoden 2020 vastuulli-

45 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

suusraportissamme, joka on laadittu kansainvälisen Global

Reporting Initiative (GRI) -ohjeiston mukaisesti. Konecranes

on allekirjoittanut YK:n Global Compact -aloitteen ja pyrkien

YK:n kanssa samoihin tavoitteisiin ihmisoikeuksissa, työn-

tekijöiden oikeuksissa, ympäristönsuojelussa ja korruption

vastaisessa taistelussa.

Liiketoimintamalli ja arvonluonti

Liiketoimintamme tähtää optimaaliseen tuottavuuteen ja

asiakkaiden turvallisuuden ja vastuullisuuden parantami-

seen toisiinsa yhteydessä olevilla älykkäillä laitteilla, uusilla

teknologioilla ja materiaalienkäsittelyn optimoinnilla. Kone-

cranes mahdollistaa asiakkaiden siirtymisen vähähiiliseen

tulevaisuuteen toimimalla tärkeänä linkkinä asiakkaiden

materiaalivirrassa. Pyrimme osaamisellamme, tuotteillamme,

palveluillamme ja ratkaisuillamme aikaansaamaan sidosryh-

miemme ja ympäröivän yhteiskunnan kannalta mahdolli-

simman suuren positiivisen vaikutuksen.

Tuotteidemme ja ratkaisujemme kautta tuotamme talou-

dellista arvoa kestävällä pohjalla olevalla kannattavuudella

ja toimintamme vakaudella. Mahdollistamme luotettavan

ja optimaalisen suorituskyvyn ja voimme tukea siirtymistä

vähähiilisyyteen innovatiivisilla teknologioillamme. Turvalliset

työskentelytavat ovat olennainen osa liiketoimintaamme, ja

turvallisuuden asettaminen etusijalle toimintamme kaikilla

osa-alueilla luo meille kilpailuetua. Tämän lähestymistavan

ansiosta voimme parantaa turvallisuutta koko arvoketjus-

samme ja edistää kiertotaloutta keskittymällä optimoituun

huoltotoimintaan ja tuotteiden käyttöiän pidentämiseen.

Asemamme arvostettuna kumppanina luo taloudellista

vakautta koko arvoketjussamme. Vastuulliset liiketoimin-

takäytännöt ja käytännön riskinhallinta ovat ratkaisevan

tärkeitä pitkän aikavälin omistaja-arvon luomisessa.

Säilyttääksemme asemamme houkuttelevana työnanta-

jana sekä keskeisenä toimijana paikallisyhteisöissämme

pyrimme varmistamaan, että meillä on positiivinen vaikutus

yhteiskuntiin, joissa toimimme. Pyrimme tähän tarjoamalla

työpaikkoja ja tuloja työntekijöille, edistämällä paikallista-

louksien kehitystä työnantajana, tukemalla kansalaisjärjes-

töjen toimintaa, tarjoamalla ja ostamalla paikallisia palveluja

ja tuotteita sekä olemalla merkittävä veronmaksaja monissa

toimintamaissamme.

Vuonna 2020 maksoimme ja keräsimme yhteensä 403

miljoonaa euroa veroja ja muita pakollisia veroluonteisia

maksuja konsernin toimintamaissa. Tämä tarkoittaa, että

efektiivinen veroasteemme oli 27,9 prosenttia (30,1 pro-

senttia). Konserni maksoi 174 (198) miljoonaa euroa veroja

suoraan (maksettavat verot) ja keräsi 228 (277) mil-

joonaa euroa veroja valtioiden puolesta (tilitettävät verot).

Konecranes noudattaa veronmaksajana kunkin toimin-

tamaansa vaatimuksia eikä harjoita aggressiivista vero-

suunnittelua, jolla pienennettäisiin konsernin verotettavaa

tuloa keinotekoisesti.

Innovaatiotyömme ei keskity pelkästään tuotteisiin, teknolo-

gioihin ja palveluratkaisuihin, vaan myös uusiin työskentely-

tapoihin ja työvoiman monimuotoisuuden hyödyntämiseen.

Työntekijöidemme asiantuntemus ja motivaatio ovat

keskeisiä menestystekijöitämme ja tuovat strategiamme

osaksi käytännön työtä. Monipuolinen osaaminen on näke-

myksemme mukaan keskeinen luovuutta ja arvonluontia

edistävä tekijä. Varmistamme jatkuvan arvonluonnin yllä-

pitämällä läheisiä suhteita keskeisiin sidosryhmiin ymmär-

tääksemme heidän kehittyviä tarpeitaan ja odotuksiaan,

sitouttamalla ja kehittämällä parhaita osaajia, hyödyntä-

mällä älykkäitä teknologioita tuote- ja huoltopalveluvali-

koimassamme, innovoimalla uusia liiketoimintamalleja ja

kehittämällä tuotteidemme suunnittelua ja luotettavuutta.

Vastuullinen liiketoiminta

Konecranesin johtamiskulttuuri perustuu yhtiön arvoille,

jotka ovat luottamus ihmisiin, täydellinen palvelusitoutu-

minen ja kestävä kannattavuus. Tavoitteenamme ei ole

ainoastaan noudattaa liiketoimintaamme koskevia lakeja,

sääntöjä ja säädöksiä, vaan pyrimme myös aina toimimaan

hyvien liiketapojen mukaisesti.

Konecranesin toimintaohjeet (Code of Conduct) ja hallin-

noinnin viitekehys ohjaavat yrityksen päivittäisiä toimintoja

määrittämällä selkeästi sisäiset standardit, eettiset arvot ja

oikeudelliset velvoitteet. Toimintaohjeita täydentävät kon-

serninlaajuiset toimintaohjeet, jotka koskevat turvallisuutta,

ympäristöä, toimittajille asetettuja vaatimuksia, korruption

vastaista toimintaa, kilpailulainsäädännön noudattamista,

yhdenvertaista kohtelua ja monimuotoisuutta.

Yhtiöllä on johtotason Compliance & Ethics -komitea, joka

valvoo vaatimustenmukaisen ja eettisen toiminnan ohjelman

toteutusta ja kehitystä. Ohjelman toteutuksesta vastaa

tarkoitusta varten nimitetty tiimi. Vuonna 2020 Compliance

& Ethics -tiimiä vahvistettiin uusilla Compliance & Ethics

-vastaavilla kolmessa eri maantieteellisessä sijainnissa.

Lisäresurssien ansiosta tiimi voi tukea liiketoimintaa entistä

paremmin ja toteuttaa Konecranesin kunnianhimoista vaati-

mustenmukaisuuden ja eettisen toiminnan ohjelmaa.

Konecranes edistää avointa asioiden esille ottamisen

kulttuuria, jossa työntekijät voivat rohkeasti ilmoittaa

eettistä toimintaa koskevista huolenaiheistaan.

Huolenaiheista voi ilmoittaa monella tavalla, esimerkiksi

käyttämällä ulkoisesti hallinnoitua ilmoituskanavaa, jonka

kautta ilmoituksen voi tehdä nimettömästi, jos paikallinen

laki sen sallii. Selkeä käytäntömme on, että ilmoituksista ei

aiheudu vastatoimia. Kaikki ilmoitukset arvioidaan ja niihin

vastataan luottamuksellisesti. Konecranes kannustaa myös

toimittajiaan ja muita liikekumppaneitaan ilmoittamaan

yhtiöön liittyvistä vaatimustenmukaisuutta ja eettistä

toimintaa koskevista mahdollisista huolenaiheistaan.

Vuonna 2019 toteutimme vaatimustenmukaisuuden ja

eettisen toiminnan riskien arvioinnin haastattelemalla yli

200:aa työntekijää eri toimintamaissa ja liiketoiminta-

yksiköissä sekä uudistimme vastuullisen liiketoiminnan

keskeiset suorituskyvyn mittarit (KPI). Näiden mittarien

seuranta jatkui vuonna 2020 osana yleistä vaatimusten-

mukaisuuden ja eettisen toiminnan ohjelmaa ja suun-

46 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

nitelmaa. Vuonna 2020 toteutettiin useita tietoisuutta

lisääviä toimenpiteitä. Pääpaino oli uudessa toimintaohjeita

koskevassa koulutuksessa, joka on saatavilla 35 eri kielellä.

Koulutus oli pakollinen kaikille työntekijöille maailmanlaa-

juisesti, myös suorittavan työn tekijöille. Haasteellisesta

pandemiatilanteesta huolimatta koulutuksen suoritti yli

16 000 työntekijää (96 prosenttia). Lisäksi käynnistettiin

maailmanlaajuisia kilpailulainsäädäntöä ja kaupankäynnin

vaatimustenmukaisuutta koskevia koulutuksia.

Pienennämme riskejä ja edistämme eettisiä käytäntöjä

toimitusketjuissamme erityisillä toimittajien toimintape-

riaatteilla (Supplier Code of Conduct), jotka määrittävät

vastuullisuusvaatimukset kolmansille osapuolille. Toiminta-

periaatteissa on esimerkiksi korruption torjuntaa, ihmis-

oikeuksia, ympäristöasioita ja vaatimustenmukaisuutta

koskevia vaatimuksia. Toimittajien toimintaperiaatteet ovat

olennainen osa sopimuksiamme keskeisten toimittajien ja

alihankkijoiden kanssa. Vuoden 2020 loppuun mennessä

58 prosenttia toimittajista (hankinnan kokonaiskuluilla mitat-

tuna) oli allekirjoittanut toimittajien toimintaperiaatteet. Toi-

mittajien ja alihankkijoiden taustojen tarkastuksia tehdään

ennen liikesuhteiden solmimista ja määritellyt toimittajat

arvioidaan itsearviointien perusteella. Vaatimuksia arvioi-

daan ja kehitetään jatkuvasti, jotta voidaan varmistaa, että

ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksia hallitaan asianmukai-

sesti vastuullisen hankinnan kautta. Vuonna 2020 aloitimme

kolmannen osapuolen auditoinnit toimittajillamme, joissa

keskityttiin erityisesti toimittajille suunnattujen toimintaperi-

aatteiden (SCoC) noudattamiseen.

Korruption vastainen toiminta ja lahjonnan

torjunta

Konecranesin korruption vastaiset toimintaperiaatteet ja

toimintaohjeet ovat osoitus sitoutumisestamme kaikenlaisen

korruption, kiristyksen ja lahjonnan vastaiseen toimintaan.

Ne määrittävät eettisen toiminnan tason, jota pyrimme

ylläpitämään, ja tukevat pitkän aikavälin kilpailukykyä maa-

ilmanlaajuisilla markkinoilla. Korruption vastaiset toimin-

taperiaatteemme sisältää myös vaatimustenmukaisuuden

protokollia ja ohjeita riskien havaitsemiseen. Nollatoleranssi

on sisäänrakennettuna valvonnan ja seurannan prosesseis-

samme. Käytössämme on useita toimenpiteitä ja prosesseja

korruptio- ja petosriskien pienentämiseksi, mukaan lukien

portaali liikelahjoja ja vieraanvaraisuutta koskeville asioille.

Korruption torjunta on olennainen osa Konecranesin toi-

mintaohje (Code of Conduct) koulutusta, joka on pakol-

lista kaikille työntekijöillemme maailmanlaajuisesti. Lisäksi

järjestimme vuonna 2020 edistyneempiä korruptionvastaisia

koulutuksia eri kohdeyleisöille, kuten hankinnan, myynnin ja

taloushallinnon tiimeille. Konecranesin nollatoleranssia edis-

tetään myös liikekumppaneiden osalta toimittajien toimin-

taperiaatteiden ja Toimittaja Käsikirjan avulla. Konecranes

käyttää riskiperusteista vastapuolen tuntemisen prosessia

(Know Your Counterparty) tarkastelun tason määrittämi-

seen, ja siinä otetaan huomioon esimerkiksi kyseiseen

liiketoimintaan, maahan ja liiketoimintakumppaniin liittyvät

riskit. Toimittajia auditoidaan myös korruption vastaisen

toiminnan osalta.

Ympäristövastuu

Ympäristöjalanjäljen pienentäminen käyttämällä resursseja

tehokkaammin sekä minimoimalla päästöjä ja syntyvää

jätettä on osa tavanomaista toimintaa Konecranesissa.

Olemme edenneet jo pidemmälle: kehitämme tuotteita,

palveluja ja teknologioita, jotka vähentävät myös asiakkai-

demme ympäristövaikutuksia.

Ympäristöä koskevat sitoumuksemme on esitetty toimin-

taohjeessamme sekä ympäristötoimintaperiaatteissamme,

jotka määrittävät ympäristövaikutusten hallinnan periaatteet

Konecranesin toimipaikkojen, tuotteiden, palvelujen ja toimi-

tusketjun osalta.

Kehittääksemme jatkuvasti suorituskykyämme olemme aset-

taneet tavoitteeksi sertioidun ISO 14001:2015 -ympäris-

töjärjestelmän rakentamisen kaikille tuotantolaitoksillemme

vuoden 2020 loppuun mennessä. Tavoitetta on siirretty vuo-

della eteenpäin COVID-19-pandemian vuoksi. Tällä hetkellä

83 prosentilla tehtaistamme on ISO 14001 -ympäristöjärjes-

telmä, joka vaatii jatkuvaa kehittämistä ja paikallisten vuo-

sitavoitteiden asettamista. Arvioimme huoltopisteidemme ja

tuotantolaitostemme ympäristöriskejä yksityiskohtaisemmin

osana ympäristöjärjestelmää, jossa jokainen yksikköe on

vastuussa riskiensä arvioinnista, priorisoinnista ja pienen-

tämisestä paikallisella tasolla. Ympäristöpoikkeamat ja

läheltä piti -tilanteet raportoidaan globaalin työterveys-,

työturvallisuus- ja ympäristöasioiden HSE-raportointityöka-

lumme kautta. Tapausten juurisyyt tutkitaan ja tutkimusten

perusteella ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. Lisäksi

kiinnitämme erityistä huomiota logistiikan ja pakkaamisen

tehokkuuteen, jätteen minimointiin sekä mahdollisimman

tehokkaaseen hyödyntämiseen ja kierrätykseen.

Keskitymme omien toimintojemme energiatehokkuuteen sekä

huoltotoiminnan että valmistuksen osalta. Tavoitteenamme

on pienentää energiaintensiteettiämme (MWh/liikevaihto)

25 prosenttia vuoteen 2025 mennessä vuoden 2017 lähtö-

tasoon verrattuna. Olemme myös allekirjoittaneet vapaaeh-

toisia kansallisia sopimuksia energiatehokkuudesta. Nämä

kunnianhimoiset tavoitteet saavutetaan investoimalla energia-

tehokkuuteen, kuten lämmön talteenottoon ja valaistukseen,

sekä yhdenmukaistamalla autokantaa ekotehokkaammaksi.

Vuonna 2020 energiaintensiteetti pieneni merkittävästi,

23 prosenttia, vuoden 2017 lähtötasoon verrattuna.

Vähähiilinen tuote- ja ratkaisutarjooma tukee

kiertotaloutta

Liiketoimintamallimme tukee kiertotaloutta pyrkiessämme

maksimoimaan tuotteiden elinkaariarvon. Kun suunnitte-

lemme tuotteita, otamme huomioon niiden koko elinkaaren,

sillä suurin osa tuotteiden elinkaaren ympäristövaikutuksista

määräytyy jo suunnitteluvaiheessa. Tuotesuunnittelumme

perustuu ympäristömyötäisen tuotesuunnittelun periaat-

teisiin, jotka keskittyvät korjattavuuteen, kestävyyteen ja

materiaalien kierrätettävyyteen ja muihin valintaperusteisiin

47 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

sekä energiatehokkuuteen. Käytettävyys, ekotehokkuus ja

turvallisuus sekä elinkaariajattelu ovat tuotesuunnittelumme

pääperiaatteita. Dieselkäyttöisille ajoneuvoille tarjoamme

innovatiivisia käyttövoimavaihtoehtoja hybrideistä täyssäh-

köön ja akkuteknologioihin sekä muita energiaa säästäviä

ominaisuuksia, kuten verkkoon jarrutusta.

Tuotteidemme elinkaari voi kestää vuosikymmeniä, joten

dataohjautuviin eko- ja resurssitehokkaisiin tuotteisiin

panostaminen tarkoittaa, että asiakkaan laitteet säilyttävät

arvonsa kauemmin ja siten myös pienentävät ympäris-

tövaikutuksia. Tuotamme tarkkaa tietoa ratkaisujemme

ympäristövaikutuksista päätöksentekoa varten laskemalla

tuotteidemme energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöt

ja arvioimalla tätä tietoa kriittisesti kolmannen osapuolen

avulla osana tuotteidemme ympäristöselosteita.

Kunnossapitoliiketoimintamme edistää kiertotaloutta piden-

tämällä tuotteiden elinkaaria korjauksilla ja kunnossapi-

dolla, osien uudelleenvalmistuksella, modernisoinneilla ja

jälkiasennuksilla. Tämä auttaa meitä parantamaan omaa

resurssi- ja energiatehokkuuttamme ja pienentämään

samalla asiakkaidemme ympäristöjalanjälkeä. Moder-

nisoinnit ja jälkiasennukset myös parantavat laitteiden

energiatehokkuutta ja suorituskykyä säästämällä merkit-

tävästi raaka-aineita, pienentämällä logistiikan päästöjä ja

vähentämällä valmistusprosessien energiankulutusta. Lisäksi

modernisointi parantaa tuotteen turvallisuutta, tuottavuutta,

luotettavuutta ja käytettävyyttä sekä vähentää korjausten ja

suunnittelemattoman kunnossapidon tarvetta.

Systemaattista kunnossapidon lähestymistapaamme tukevat

digitaaliset työkalut, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen

kunto- ja käyttödatan tarkastelun. Kunnossapitotarpeiden

ennustaminen reaaliaikaisen tiedon avulla vähentää huol-

tohenkilökunnan ajokilometrejä sekä tarvetta liikutella

varaosia. Toisiinsa yhteydessä olevat laitteet ja verkko-

pohjaiset alustat tuottavat tietoa komponenttien tilasta

reaaliajassa. Tieto komponenttien kunnossapito-, vaihto- ja

korjaustarpeesta edistää resurssien tehokasta käyttöä ja

pidentää tuotteiden käyttöikää. Digitalisaatio parantaa enna-

koivaa kunnossapitoa teollisen internetin avulla yhdistämällä

tiedon, koneet ja ihmiset, jotta oikeaa palvelua voidaan

tarjota oikeaan aikaan. Tämä on kiertotalouden keskeinen

mahdollistaja.

Ilmastoriskit ja ilmastotyön mahdollisuudet

Meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus auttaa muita toimi-

aloja luopumaan hiilestä laiteratkaisuilla, jotka edistävät

vähähiilisen tulevaisuuden rakentamista. Asiakassegmen-

teistämme esimerkiksi satamilla on keskeinen rooli hiilestä

irtautumisessa. Satamien tarvitsema sähköntuotantoka-

pasiteetti todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa, koska

rahtiliikenteen odotetaan lisääntyvän. Merenkulku- ja

kuljetusala voi saavuttaa kunnianhimoisen tavoitteensa

hiilidioksidipäästöjen vähentämisestä 40 prosentilla vuo-

teen 2030 mennessä (Kansainvälisen merenkulkujärjestön

IMO:n GHG-strategia) vain investoimalla teknologiaan, joka

vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista.

Saimme vuonna 2019 valmiiksi ilmastoriskien skenaarioana-

lyysin, joka vahvistaa ymmärrystämme ilmastonmuutoksesta

ja siihen liittyvistä fyysisistä riskeistä sekä transitioriskeistä

yrityksellemme. Vuonna 2020 jatkoimme keskusteluja

ylimmän johdon tasolla ja järjestimme työpajoja kaikille lii-

ketoiminta-alueille ja hankintatoiminnolle määrittääksemme

ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet yksityiskohtaisesti.

Tämän prosessin aikana määritimme parhaat arviomme

riskien todennäköisyydestä ja vaikutuksesta (riskinsieto-

kyky). Tarvitsemme yksityiskohtaista tietoa riskeistä, jotta

voimme vähentää ja priorisoida riskejä sekä arvioida niiden

liiketoimintavaikutuksia. Tämän työn pohjalta tarkennamme

ilmastotiekarttaamme tulevina vuosina.

Ilmastotyössä tavoitteemme on pienentää päästöintensi-

teettiämme (tCO

e/liikevaihto) 50 prosenttia vuoteen 2025

mennessä vuoden 2017 perustasoon verrattuna. Huolto-

toimintamme polttoaineenkulutuksen pienentäminen on

osa tätä tavoitetta. Olemme myös sitoutuneet siirtymään

tehtaissamme kokonaan uusiutuvan sähkön käyttöön vuo-

teen 2025 mennessä. Keräämme tietoa Scope 1- ja Scope

2 -päästöistämme neljännesvuosittain seurataksemme

edistymistä. Lisäksi keräämme tietoa Scope 3 -päästöistä

vuosittain. Vuonna 2020 onnistuimme vähentämään Scope

1- ja Scope 2 -päästöjämme 29 prosenttia vuoden 2017

perustasoon verrattuna.

Ilmastotavoitteet ja skenaarioanalyysi

Olemme sisällyttäneet ”kaksinkertaisen olennaisuuden”

(Double Materiality) näkökulman ilmastotiekarttamme

suunnittelutyöhön. Se tarkoittaa, että olemme arvioineet

sekä Konecranesin aiheuttamat ilmastovaikutukset että

ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset Konecranesin

liiketoiminnalle. Sekä riskit että mahdollisuudet on otettu

huomioon. Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien osalta

keskitymme tarjoamaan asiakkaillemme ekotehokkaita

ratkaisuja ja pidentämään elinkaaria palvelukonseptimme

avulla. Tarjoamme esimerkiksi hybridi- ja sähkövaihtoeh-

toja perinteisille dieselnostureille sekä energiaa säästäviä

ohjelmoituja toiminnallisuuksia ja toimintoja kuten verkkoon

jarrutusta, jotka auttavat asiakkaitamme minimoimaan

päästöjä. Sähkökäyttöisillä laitteilla on valtava positii-

vinen vaikutus, hiilidioksidipäästöjen ollessa huomattavasti

pienemmät. Myös ehkäisevä kunnossapito auttaa asiak-

kaita vähentämään päästöjä optimoimalla huoltoasentajan

käynnit datan ja etäseurannan avulla. Konecranesin tuote-

valikoimaan kuuluvat myös modernisoinnit, joiden hyötyjä

ovat teräksen käytön väheneminen ja teräksen tuotannosta

aiheutuvien päästöjen välttäminen.

Uusien säännösten ja muiden siirtymäriskien osalta toimimme

aktiivisesti asiaankuuluvissa toimialajärjestöissä ja seuraamme

ilmastonäkökohtiin liittyvien kansallisten, EU-tason ja kan-

sainvälisten säännösten/sopimusten kehitystä. Merenpinnan

nousun ja muiden fyysisten riskien osalta olemme tehneet

luonnonkatastroriskien arviointeja yhteistyössä vakuutusyh-

tiömme kanssa, jotta tiedostamme riskien todennäköisyyden

ja ajallisen ulottuvuuden sekä olemassa olevat riskit.

48 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Nykyinen

sääntely

Polttoaineita ja energiaa koskevat verot ja säännökset sisältyvät aina riskiarviointeihin, koska niiden taloudelliset vaikutuk-

set ovat suhteellisen suuria. Muutokset energiahinnoissa (esim. sähkö, maakaasu tai nestekaasu) vaikuttavat myös teh-

taidemme toimintakustannuksiin. Ympäristölainsäädäntöä ja ilmastotoimia koskevaa sääntelyä noudatetaan yhtiötasolla,

kun vaatimuksilla on maailmanlaajuista merkitystä liiketoiminnassa tai ne vaikuttavat raportointiin globaalisti. Paikallisella

tasolla ympäristölainsäädännön ja ympäristöriskien arviointi on tärkeä osa ISO 14001 -ympäristöjärjestelmää. Muut lii-

ketoiminnot ja tuotekehitys noudattavat tuotekohtaisia lainsäädännön vaatimuksia, jotka koskevat esimerkiksi moottoreita.

Uudet

säännökset

Konecranes seuraa uusien lainsäädännön kehitystä osallistumalla asiaankuuluvien toimialajärjestöjen toimintaan sekä

seuraamalla kansallisten, EU-tason ja kansainvälisten säännösten/sopimusten kehitystä. Seuraamme etenkin NFR-direktii-

vin (muun kuin taloudellisen tiedon direktiivi) ja sen vaatimusten ja suositusten kehitystä ilmastonmuutosta ja vähähiilisiä

tuotteita koskevan raportoinnin osalta. Muita ilmastonäkökohdan sisältäviä olennaisia aiheita ovat energiatehokkuutta

koskevan sääntelyn kehitys, kemikaalien hallinta, pakkaaminen ja kiertotalous.

Teknologia

Teknologia on ratkaisevan tärkeää liiketoiminnassamme, ja seuraamme tarkasti teknologian kehitystä sektoreilla, jotka

ovat olennaisia meille ja asiakkaillemme. Meidän on ymmärrettävä, miten erilaiset teknologiat kehittyvät, sekä varmistet-

tava, että vähähiiliset ratkaisumme ja valikoidut teknologiamme ovat houkuttelevia asiakkaillemme. Teknologiariskit sisäl-

tyvät riskinhallintaprosesseihimme. Meille merkittävä teknologiaan liittyvä riski on tarjoomaamme sisältyvien teknologioi-

den valinta. Teknologisen kehityksen paine hiili-intensiivisillä toimialoilla saattaa myös lisätä kustannuksia ja hankaloittaa

teknologioiden saatavuutta.

Markkinat

Ympäristötietoisuus kasvaa kaikilla markkinoilla ja etenkin kehittyvillä markkinoilla. Ymmärtääksemme asenteiden ja

vaatimusten muutoksia eri alueilla seuraamme tarkasti maailmanlaajuisten megatrendien muutoksia, ”hiljaisia signaale-

ja” ja asiakkaiden palautetta esimerkiksi Voice of Customer -kyselymme kautta. Käytämme tätä palautetta strategisessa

suunnittelussamme ja keskustelemme näistä vaatimuksista sisäisesti tuotekehitys-, myynti-, markkinointi-, johto- ja

suunnittelutiimien kanssa.

Maine

Ilmastokysymyksiä ei pidetä merkittävinä maineriskeinä, koska meillä on selkeät ja kunnianhimoiset energia- ja päästö-

tavoitteet, globaalit ympäristöjärjestelmät, globaalit ohjeet ja vaatimukset toimittajille sekä tiukat sisäiset HSE-käytännöt.

Seuraamme myös järjestelmällisesti suoritustamme ja raportoimme siitä. Lisäksi tuotteisiin liittyvät ympäristöväitteemme

perustuvat kolmansien osapuolien arvioimiin tosiasioihin.

Akuutit riskit

Olemme tehneet viime vuosina useita paikallisten toimipaikkojen arviointeja. Tuotantolaitostemme fyysisiä riskejä arvioi-

daan yhdessä vakuutusyhtiön kanssa ja toimenpiteisiin ryhdytään tarpeen mukaan. Äärimmäisten sääolojen lisääntymi-

sellä (esim. syklonit, pyörremyrskyt, raekuurot ja salamat) voi olla vaikutuksia etenkin nosturien asennus- ja projektikoh-

teisiimme. Rankkasateet ja tulvat voivat aiheuttaa riskin joissakin tuotantolaitoksissamme. Äärimmäiset sääolot saattavat

myös vaikuttaa tuotteidemme ja varaosiemme toimituksiin. Helleaallot heikentävät työvoiman tuottavuutta ja turvallisuutta

merkittävästi, joten meillä on käytössä olosuhteita helpottavia käytäntöjä.

Krooniset riskit

Merenpinnan kohoaminen saattaa mahdollisesti vaikuttaa Satamaratkaisut-liiketoiminta-alueen tulevaisuuden toimintoihin

vaikeuttaen satamanosturien kunnossapitoa tai asennuksia. Lisäksi se saattaa vaarantaa joidenkin tuotantolaitostemme tai

alihankintalaitostemme toiminnan.

Tuotantoketjun

alkupää

Ilmastonmuutosta rajoittavilla parannustoimilla on keskeinen vaikutus hankintoihin ja suoriin toimintakustannuksiin

materiaalien kautta (esim. mahdolliset hiiliverot). Tuotantoketjun alkupään ilmastoriskit voivat toteutuessaan vaikuttaa

toimintaamme monella tavalla, esimerkiksi haastamalla toimitusketjun suorituskyvyn valmistavan teollisuuden osalta ja

vaikuttamalla merkittävästi kustannuksiin (esim. tuotteiden hinnankorotukset ja hiilivero). Jatkuvuussuunnitelma tuotan-

non muutosten varalta esimerkiksi äärimmäisten sääolosuhteiden seurauksena pienentää tuotannon keskeytymisriskiä.

Tuotantoketjun

loppupää

Tunnistamme ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet ja reagoimme niihin kertomalla asiakkaille heidän valintojensa

ilmastovaikutuksista. Scope 3 -päästöjä koskevien tietojen perusteella myytyjen tuotteiden käyttö on suurin päästöläh-

teemme. Meillä on laaja valikoima ekotehokkaita tuotteita ja ratkaisuja asiakkaille. Tuotteidemme ympäristövaikutuksia ja

todellisia polttoainesäästöjä koskeva tieto auttaa asiakkaitamme ymmärtämään paremmin ympäristövaikutuksia ja mini-

moimaan ne. Panostamme edelleen uusien teknologioiden tutkimukseen, parhaiden kumppanien löytämiseen esimerkiksi

akkuteknologioissa sekä energiankäytön ja päästöjen vähentämiseen tähtäävien ohjelmistojen kehittämiseen.

Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit

49 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Ilmastonmuutokseen liittyvät mahdollisuudet

Tuotteet

ja palvelut

Koska meillä on jo energiatehokkaita tuotteita kaikissa segmenteissä ja keskitymme jatkuvaan tuote- ja

teknologiakehitykseen, vähäpäästöisten tuotteiden kasvava kysyntä on meille erinomainen mahdollisuus – etenkin

perinteisten dieselkäyttöisten tuotteiden segmentissä. Dieselkäyttöisille tuotteille tarjoamme innovatiivisia

käyttövoimavaihtoehtoja hybrideistä täyssähköön ja akkuteknologioihin sekä muita energiaa säästäviä toiminnallisuuksia,

kuten verkkoon jarrutusta. Hyödynnämme tätä mahdollisuutta tarjoamalla asiakkaillemme riittävästi tietoa

energiankäytöstä, käyttövoimavaihtoehdoista ja käytönaikaisista päästöistä. Esimerkiksi täyssähköisen tuotteen

valitseminen terminaalitoimintaan perinteisen dieselkaluston sijaan voi vähentää päästöjä 60–80 prosenttia tuotteen

käyttövaiheen aikana.

Kunnossapitoliiketoimintamme edistää kiertotaloutta keskittymällä tuotteiden elinkaaren pidentämiseen. Konecranes

tarjoaa asiakkaille useita jälkiasennusratkaisuja, jotka vähentävät päästöjä, parantavat polttoainetehokkuutta ja

päivittävät teknologiat nykyisten standardien mukaisiksi. Modernisoinnit ja jälkiasennukset myös parantavat laitteiden

energiatehokkuutta ja suorituskykyä säästämällä uuteen laitteeseen tarvittavia raaka-aineita, pienentämällä logistiikan

päästöjä ja vähentämällä valmistusprosessien energiankulutusta. Myös vanhan nosturin modernisointi uuden ostamisen

sijaan säästää satoja tonneja terästä, mikä pienentää päästöjä merkittävästi. Lisäksi kiertotalouden liiketoimintamallit

auttavat meitä parantamaan resurssi- ja energiatehokkuutta sekä pienentämään asiakkaidemme hiilijalanjälkeä.

Tutkimus ja

kehitys

Vähähiilisten tuotteiden kasvava kysyntä vaikuttaa tuotteidemme suunnitteluun. Nykyisen teknologian korvaaminen

vähäpäästöisemmillä vaihtoehdoilla on suuri mahdollisuus meille ja asiakkaillemme. Teknologiakehityksen kärjessä

oleminen pienentää vastuullisuusriskejä tuoden Konecranesille monia mahdollisuuksia lähtien ympäristölainsäädännön

tiukentumisesta. Tästä johtuen jatkamme panostamista parhaaseen käytettävissä olevaan tekniikkaan. Vuotuinen tut-

kimus- ja kehitysbudjettimme (48.5 milj. euroa vuonna 2020) sisältää investointeja ympäristötehokkaisiin parannuksiin,

kuten entistä energiatehokkaampien tuotteiden kehitykseen ja koko tuotantoprosessin parannuksiin. Ilmastonmuutoksen

transitioriskeihin liittyviä tuotekehitys-kustannuksia ei ole mahdollista erottaa, koska ekotehokkuuden jatkuva parantamin-

en ja päästöjen vähentäminen ovat kiinteä osa työtämme.

Toiminnot

Konecranes seuraa aktiivisesti energiankulutustaan, polttoaineenkulutustaan ja päästöjään, ja yhtiö on asettanut tav-

oitteet toimintojensa energiankulutuksen ja päästöjen vähentämiselle. Nämä tavoitteet kannustavat yhtiötä etsimään

jatkuvasti uusia tapoja pienentää hiilijalanjälkeä ja kustannuksia samanaikaisesti. Jatkoimme investointeja LED-valoihin,

lämmitysjärjestelmien parannuksiin, rakennusten eristykseen ja entistä parempiin kompressoreihin. Kunnossapidossa

keskitytään polttoainetehokkaaseen kalustoon, ekotehokkaaseen ajotapaan ja logistiikan optimointiin. Etsimme edelleen

synergiaetuja, hyödynnämme digitalisaatiota ja parannamme omien toimintojemme ja sisäisten toimitusketjujemme

tehokkuutta, koska ne ovat strategiamme ytimessä.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Konecranes kunnioittaa ihmisoikeuksia ja edistää YK:n

ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen periaatteita,

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaat-

teita, YK:n kestävän kehityksen tavoitteita ja Kansainvälisen

työjärjestö ILO:n julistusta työelämän perusperiaatteista

ja -oikeuksista.

Konecranesin sitoutuminen ihmisoikeuksiin näkyy useissa

sisäisissä ohjeistoissa. Ensinnäkin yhtiö on sisällyttänyt

ihmisoikeuksia koskevat perusperiaatteet toimintaohjei-

siinsa. Konecranes on myös laatinut yrityksenlaajuisen

politiikan (Kunnioitus työpaikalla), joka koskee tasavertaisia

mahdollisuuksia ja oikeudenmukaisia työsuhdekäytäntöjä

ja luo yhteiset puitteet työntekijöitä koskeville käytännöille.

Lisäksi yhtiöllä on erillisiä työterveyden ja -turvallisuuden

sekä monimuotoisuuden ja osallistamisen toimintaohjeita,

joissa ihmisoikeudet on huomioitu. Perusvaatimuksemme

sisältyvät myös toimittajien toimintaperiaatteisiin, ja näin

varmistamme, että ihmisoikeuksia kunnioitetaan myös

toimitusketjussamme. Ihmisoikeudet ovat osa pakollista

vuotuista toimintaohjeitamme koskevaa koulutusta.

Teimme vuonna 2020 ihmisoikeusriskien arvioinnin ulkoisen

palveluntarjoajan avulla varmistaaksemme, ettemme jätä

huomiomatta toimialoillemme ja toimintamaillemme tyypil-

lisiä ihmisoikeusriskejä. Arviointi kattoi omat toimintomme,

toimitusketjumme ja tuotteidemme käytön. Riskinarvioinnin

painopiste oli ihmisissä.

Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät riskit ovat mahdollinen

korkean riskin alue sekä omille työntekijöillemme että arvo-

ketjumme ihmisille. Tyypillisiä toimistotyöntekijöitä koskevia

riskejä ovat syrjintä ja yksityisyydensuoja. Suhtaudumme yksi-

tyisyyteen erittäin vakavasti. Konecranesin työstä IT-riskien

pienentämiseksi on lisätietoja vastuullisuusraportin riskinhal-

lintaa koskevassa osiossa. Ehkäisemme syrjintää aktiivisesti

vahvalla monimuotoisuuden ja osallistamisen ohjelmalla,

jonka toteutusta johtaa monimuotoisuudesta ja osallistami-

sesta vastaava johtaja. Jos syrjintää vielä havaitaan, meillä on

selkeä prosessi tapauksen tutkimiseen. Vuonna 2021 teemme

korkean riskin maissa sijaitsevien toimintojemme yhteiskun-

nallisen arvioinnin, jossa kiinnitetään erityistä huomiota aiem-

massa riskinarvioinnissa havaittuihin asioihin.

Työvoiman oikeudet saattavat vaarantua, koska meillä on

monimutkainen toimitusketju myös sellaisissa maissa, joissa

ei ole vahvaa työlainsäädäntöä. Riskien vähentämiseksi toi-

mittajien toimintaperiaatteissa on esitetty toimitusketjua kos-

kevat odotuksemme. Lisäksi olemme jo vuosien ajan ottaneet

huomioon yhteiskuntavastuun toimittajahallinnan prosesseis-

samme, kuten toimittajien valinnassa ja toimittajalaatutiimien

tekemissä auditoinneissa. Vuonna 2020 aloitimme kolmannen

osapuolen auditoinnit, joissa keskityttiin erityisesti toimittajien

toimintaperiaatteiden noudattamiseen.

Turvallisuus

Turvallisuus on olennainen osa liiketoimintaamme, ja

turvallisuuden asettaminen etusijalle toimintamme kaikilla

osa-alueilla luo meille kilpailuetua. Tavoitteenamme on,

että kaikki työntekijämme voivat palata kotiin turvallisesti

joka päivä. Pyrimme tavoitteisiimme strategisten konserni-

johtoisten ohjelmien ja liiketoimintakohtaisten hankkeiden

avulla. Läpinäkyvä ja kattava turvallisuusraportointi ja seu-

rantamenettelyt auttavat meitä rakentamaan yhtenäistä

50 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

turvallisuuskulttuuria, tunnistamaan merkittävimmät

riskimme ja vahvistamaan turvallisuustyömme tehok-

kuuden. Työterveyden ja -turvallisuuden periaatteemme on

määritetty toimintaohjeissamme sekä laatua, ympäristöä,

terveyttä ja turvallisuutta koskevissa politiikoissamme, ja

olemme ottaneet käyttöön useita turvallisuuden johtamisen

työkaluja ja maailmanlaajuisia käytäntöjä.

Materiaalienkäsittelyssä on huomattavia terveys- ja

turvallisuusriskejä. Merkittävimmät turvallisuusriskimme

liittyvät tehdastyöhön, ajoneuvo-onnettomuuksiin ja

nosturien ja laitteiden asennukseen sekä kunnossa-

pitoliiketoimintaan, jossa teknikoiden työolot vaihtelevat

työkohtaisesti. Kaikki Konecranesin työntekijät ovat saaneet

asiaankuuluvan koulutuksen tehtäviensä turvalliseen ja

asianmukaiseen hoitamiseen.

Yritys seuraa tapaturmia ja vaaratekijöitä johtamisjärjes-

telmien, ARMOR-raportointijärjestelmän ja AIR-tuotehallin-

tajärjestelmän avulla. Lisäksi keräämme asiakaspalautetta

jokaisen merkittävän toimituksen jälkeen. Konecranesin

tavoitteena on saada kaikille tuotantoyksiköilleen OHSAS/

ISO 45001 -sertiointi vuoden 2021 loppuun mennessä.

Tällä hetkellä OHSAS/ISO 45001 -sertiointiasteemme on

65,8 prosenttia. Turvallisuustuloksista keskustellaan kuu-

kausittain konsernin ja liiketoiminta-alueiden johtoryhmien

kokouksissa, joissa keskitytään erityisesti vakaviin ja henkeä

uhkaaviin tapaturmiin (SIF-tapaukset).

Konecranesin työturvallisuuden keskeinen suorituskyvyn mit-

tari on kaikkien kirjattujen tapaturmien määrä TRI (lääketie-

teellistä hoitoa vaatineiden tapaturmien lukumäärä miljoonaa

työtuntia kohti). TRI-luku oli 7,5 vuonna 2020, ja siinä oli

parannusta 7,4 prosenttia edellisvuoteen verrattuna

(8,1 vuonna 2019). Lisäksi seuraamme turvallisuushavain-

tojen lukumäärää keskeisenä suorituskyvyn mittarina. Vuonna

2020 tehtiin 28 486 turvallisuushavaintoa henkilöä kohti, mikä

oli 49 prosenttia enemmän kuin vuonna 2019 (19 124).

Henkilöstöstrategia

Konecranesin osaavat, innovatiiviset ja sitoutuneet työnte-

kijät auttavat asiakkaitamme parantamaan turvallisuutta ja

tuottavuutta joka päivä. Konecranesin henkilöstöhallintostra-

tegian tavoitteena on varmistaa, että meillä on tulevaisuu-

dessa tarvittavat resurssit ja taidot ja että työntekijämme

ovat motivoituneita ja pystyvät täyttämään tulevaisuuden

liiketoiminnan vaatimukset.

Konecranes uskoo jatkuvaan kehittämiseen ja tarjoaa työn-

tekijöille monipuolisia koulutuksia ja kehittämisaktiviteetteja

– aiheet vaihtelevat teknologiasta, johtamisesta, työsuoje-

lusta sekä kielten ja kulttuurin opettelusta projektinhallin-

taan ja ympäristöasioihin.

Konecranesin työntekijöiden sitoutumista mitataan puls-

sikyselyillä koko organisaatiossa. Suurin työntekijöiden

alhaiseen sitoutuneisuuteen liittyvä riski on osaamisen

ja kyvykkyyksien menettäminen. Konecranes pienentää

tätä riskiä oikeudenmukaisilla ja kilpailukykyisillä palkoilla

ja palkitsemisella, kulttuurin ja johtajuuden kehittämisoh-

jelmilla, seuraajasuunnittelulla, sisäisellä työkierrolla ja

osaamisen johtamisella sekä erilaisilla ammatillista kasvua

tukevilla ohjelmilla.

Monimuotoisuus

Konecranes pyrkii luomaan monimuotoisen ja osallistavan

työympäristön, joka perustuu luottamukseen ja yhteenkuu-

luvuuden tunteeseen. Moninaiset taustat ja monipuolinen

osaaminen ovat yhtiölle kasvutekijä. Oikeudenmukaiset

ja vastuulliset käytännöt, tasavertaiset urakehitysmahdol-

lisuudet ja monimuotoisuuden vaaliminen ovat keskeisiä

menestystekijöitä, kun houkutellaan työntekijöitä, joilla on

mahdollisuuksia kehittyä alansa parhaiksi. Osallistaminen

tarkoittaa, että arvostamme ja hyödynnämme erilaisia

vahvuuksia ja tarjoamme työympäristön, jossa jokainen voi

olla oma itsensä ja tuntea, että hänen panostaan arvostaan.

Monimuotoisuuden vaalimisen sukupuolen ja iän sekä kult-

tuuri- ja koulutustaustan osalta on toistuvasti todistettu edis-

tävän innovointia, organisaation erinomaista suorituskykyä ja

ensiluokkaista asiakaspalvelukykyä. Monipuolinen osaaminen

on Konecranesin keskeinen luovuutta ja arvonluontia edis-

tävä tekijä, ja monimuotoisuus ja osallistaminen synnyttävät

tiimejä, jotka saavat aikaan parempia tuloksia.

Monimuotoisuuden ja osallistamisen toimintaperiaatteemme

luotiin vuonna 2018. Vuonna 2019 laadimme monimuotoi-

suuden ja osallistamisen strategian, joka perustuu kolmi-

vuotiseen suunnitelmaan. Vuonna 2020 tietoisuutta lisättiin

merkittävästi sekä maailmanlaajuisesti että paikallisesti.

Monimuotoisuuteen ja osallistamiseen kiinnitettiin yhti-

össä erityistä huomiota järjestämällä organisaatiolle ja

yksilöille koulutusta tiedostamattomista ennakkoasenteista

sekä monimuotoisuuden ja osallistamisen merkityksestä

yrityskulttuurin perustana. Monimuotoisuutta ja osallista-

mista käytettiin yhteenkuuluvuuden tunteen vahvistamiseen

etenkin COVID-19-pandemian aikana. Keskeisiä toimenpi-

teitä olivat Kahvia ja kulttuuria -verkkoseminaarit,

joissa keskityttiin yrityksen kulttuuriin ja yhteenkuuluvuu-

teen. Lisäksi käynnistettiin ohjelma, jolla tuetaan naisten

osuuden nopeaa lisäämistä johtotehtävissä. Vuoden 2020

lopussa ylimmästä johdosta 13,1 prosenttia oli naisia

(11,4 prosenttia vuonna 2019). Tavoitteena on, että ylim-

mässä johdossa on vähintään 15 prosenttia kummankin

sukupuolen edustajia vuoden 2021 loppuun mennessä. Tällä

hetkellä Konecranesin kaikista työntekijöistä 16,7 prosenttia

on naisia ja 83,2 prosenttia miehiä. Vuoden 2021 mukaisen

monimuotoisuutta ja osallistamista edistävän vision, tar-

koituksen ja tavoitteiden mukaisesti Konecranes tavoittelee

johtoasemaa monimuotoisena ja osallistavana yhtiönä.

51 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Oikeudenkäynnit

Konecranes on osapuolena erilaisissa normaaliin liiketoi-

mintaan liittyvissä oikeudenkäynneissä ja riita-asioissa eri

maissa. Nämä oikeudenkäynnit, vaateet ja muut kiistat

ovat tyypillisiä tälle teollisuudenalalle ja maailmanlaajui-

selle palvelu ja tuotevalikoimallemme. Näitä riita-asioita

ovat sopimusoikeudelliset kiistat, takuuseen perustuvat

vaatimukset, tuotevastuut (suunnittelu ja valmistusvirheet,

puutteet varoitusvelvollisuuden täyttämisessä ja asbesti-

vastuut), työsuhde ja autovahinkoasiat sekä muut yleiset

vahingonkorvausvaatimukset.

Riskit ja epävarmuustekijät

Maailmanlaajuisilla pandemioilla, kuten COVID-19-

pande mialla, voi olla negatiivinen vaikutus Konecranesin

asiak kaiden toimintoihin ja yrityksen omiin toimintoihin.

Ihmisten ja yritysten päivittäistä toimintaa koskevat fyy-

siset rajoitukset voivat johtaa tuottojen laskuun ja kassa-

virran heikentymiseen. Fyysiset rajoitukset voivat johtaa

myös komponenttipulaan ja varastojen vanhentumiseen.

Lisäksi maailmanlaajuiset pandemiat voivat heikentää

kysyntää ja johtaa siten ylikapasiteettiin, omaisuuden

arvonalentumisiin ja luottotappioihin.

Konecranes toimii kehittyvissä maissa, joihin liittyy

poliittisia, taloudellisia ja lainsäädännöllisiä epävarmuus-

tekijöitä. Haitalliset muutokset näiden maiden

liike toimintaympäristössä voivat johtaa valuuttakurssi-

tappioihin, kohonneisiin toimituskustannuksiin tai

omaisuuden menetykseen. Konecranes-konsernilla on

nosturitehdas Zaporozhyessa Ukrainassa.

Kehittyvien maiden toiminnoilla on ollut negatiivinen

vaikutus saamisten erääntymisrakenteeseen, ja se voi

lisätä luottotappioita tai tarvetta luottotappiovarausten

kasvattamiselle.

Poliittiset riskit ja epävarmuustekijät ovat lisääntyneet myös

muualla kuin kehittyvissä maissa populismin, patriotismin ja

protektionismin voimistuessa useissa läntisissä talouksissa.

Tämä on johtanut ja voi edelleen johtaa tuontituotteiden

tarifen nousuun. Tämä koskee esimerkiksi Konecranesin

keskitetysti valmistamia komponentteja ennen niiden vientiä

useimpiin konsernin toimintamaista. Nämä tarift voivat

heikentää kannattavuutta.

Konecranes on tehnyt lukuisia yritysostoja ja laajentunut

orgaanisesti uusiin maihin. Hankittujen liiketoimintojen ja

erityisesti MHPS:n ja MHE-Demagin integroinnissa tai uusien

toimintojen kasvattamisessa epäonnistuminen voi johtaa

kannattavuuden laskuun ja liikearvon tai muun varallisuuden

mahdolliseen alaskirjaamiseen.

Yksi Konecranes-konsernin strategisista avainhankkeista

on oneKONECRANES, johon sisältyy merkittäviä tietojär-

jestelmäinvestointeja. Odotettua korkeammat kehitys- tai

implementointikustannukset tai se, että uudet prosessit

ja järjestelmät eivät tuo liiketoiminnallista hyötyä, voivat

johtaa siihen, että varallisuutta joudutaan alaskirjaamaan ja

kannattavuus saattaa heiketä.

Konecranes-konsernilla on projektikauppaa, joka sisältää

esimerkiksi suunnitteluun ja projektien toteutukseen liittyviä

riskejä mukaan lukien Konecranes-konsernin toimittajat.

Projektien suunnittelussa tai hallinnassa epäonnistuminen

voi johtaa arvioitua korkeampiin kustannuksiin ja mahdolli-

siin riita-asioihin asiakkaiden kanssa.

Rahoitushaasteet, jotka voivat johtua esimerkiksi valuutta-

kurssivaihteluista, saattavat ajaa asiakkaat lykkäämään pro-

jektejaan tai jopa perumaan jo tehtyjä tilauksia. Konecranes

pyrkii varmistamaan, etteivät käynnissä olevien suurten

projektien kustannukset ylitä ennakkomaksuja. On kuitenkin

mahdollista, että joissain projekteissa kustannussitoumukset

saattavat väliaikaisesti ylittää saatujen ennakoiden määrän.

Muilta osin konsernin riskit ilmenevät vuosikertomuksesta.

Katsauskauden jälkeiset tapahtumat

Osakepalkkiojärjestelmä 2021

Konecranes ilmoitti 3.2.2021, että yhtiön hallitus oli päät-

tänyt uuden osakepalkkiojärjestelmän 2021 perustamisesta.

Järjestelmän ansaintajakso on 2021–2023, ja se sisältää

kolme erillistä arviointijaksoa sekä erilliset tavoitteet vuosille

2021, 2022 ja 2023.

Arviointijakson 2021 ansaintakriteeri on oikaistu osakekoh-

tainen tulos (EPS). Hallitus on myös päättänyt EPS-tavoit-

teen ensimmäiselle arviointijaksolle.

Ansaintajaksolla 2021–2023 Järjestelmän kohderyhmään

kuuluu enintään 170 Konecranes-konsernin avainhenkilöä.

Järjestelmän keskeiset ehdot ja muita lisätietoja on julkaistu

pörssitiedotteella 3.2.2021.

Ensimmäisen vuosineljänneksen

kysyntänäkymät

Maailmanlaajuiseen kysyntänäkymään liittyy COVID-19-

pandemian aiheuttamaa epävarmuutta.

Tämänhetkisessä kysyntäympäristössä on nähtävissä kohen-

tumisen merkkejä teollisuuden asiakassegmenteissä Euroo-

passa ja Pohjois-Amerikassa. Kysyntä on kuitenkin edelleen

52 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

heikompaa kuin vuoden 2019 lopussa. Tällä hetkellä kysyn-

täympäristö on Euroopassa vakaampi kuin Pohjois-Ameri-

kassa. Aasian ja Tyynenmeren alueella kysyntäympäristössä

on nähtävissä kohentumisen merkkejä myös Kiinan ulko-

puolella, mutta kysyntä on edelleen heikompaa kuin vuoden

2019 lopussa.

Maailmanlaajuinen konttiliikenne on palautunut edellis-

vuoden tasolle, ja maailmanlaajuiset konttienkäsittelyyn liit-

tyvät pitkän aikavälin näkymät ovat edelleen hyvällä tasolla.

Taloudellinen ohjeistus

Konecranes odottaa liikevaihdon kasvavan vuonna 2021

verrattuna vuoteen 2020. Konecranes odottaa vuoden 2021

oikaistun EBITA-kateprosentin paranevan vuodesta 2020.

Hallituksen ehdotus jakokelpoisten

varojen käytöstä

Emoyhtiön vapaa oma pääoma on 985 739 389,75 euroa,

josta tilikauden voitto on 107 111 563,90 euroa. Konsernin

vapaa oma pääoma on 1 166 562 000 euroa.

Suomen osakeyhtiölain mukaan yhtiön jakokelpoiset varat

lasketaan emoyhtiön vapaan oman pääoman perusteella.

Osingon määrän määrittämistä varten hallitus on arvioinut

emoyhtiön maksukykyisyyttä ja taloudellisia olosuhteita tili-

kauden päättymisen jälkeen.

Näiden arvioiden perusteella hallitus ehdottaa 30.3.2021

järjestettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa

jaetaan 0,88 euroa kutakin osaketta kohden ja että jäljelle

jäävä vapaa oma pääoma jätetään omaan pääomaan.

Ehdotus on linjassa yhdistymissopimuksen kanssa ja tulee

sisältymään yhtiökokouskutsuun, joka tullaan julkaisemaan

helmikuun 2021 aikana.

Konecranesin koko tilintarkastettu tilinpäätös, mukaan

lukien hallituksen toimintakertomus sekä selvitys hallinto-

ja ohjausjärjestelmästä, ovat saatavilla PDF-tiedostoina

Konecranesin verkkosivustolla 5.3.2021 alkaen.

Espoossa 4.2.2021

Konecranes Oyj

Hallitus

53 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Konecranes-konserni 2016−2020

Liiketoiminnan kehitys

2020 2019 2018 2017 2016

Saadut tilaukset MEUR 2 727,3 3 167,3 3 090,3 3 007,4 1 920,7

Tilauskanta MEUR 1 715,5 1 824,3 1 715,4 1 535,8 1 038,0

Liikevaihto MEUR 3 178,9 3 326,9 3 156,1 3 137,2 2 118,4

josta Suomen ulkopuolella MEUR 3 096,3 3 244,2 3 056,3 3 031,5 1 939,8

Vienti Suomesta MEUR 1 075,9 969,6 777,0 655,6 686,7

Henkilöstön lukumäärä

keskimäärin

17 027 16 104 16 247 15 519 11 398

Henkilöstö 31.12. 16 862 16 196 16 077 16 371 10 951

Investoinnit MEUR 42,8 39,5 35,4 35,7 33,8

prosenttia liikevaihdosta % 1,3 % 1,2 % 1,1 % 1,1 % 1,6 %

Tutkimus- ja kehitysmenot MEUR 48,5 41,1 42,1 36,0 22,3

prosenttia liikevaihdosta % 1,5 % 1,2 % 1,3 % 1,1 % 1,1 %

Kannattavuus

Liikevaihto MEUR 3 178,9 3 326,9 3 156,1 3 137,2 2 118,4

Oikaistu EBITA MEUR 260,8 275,1 257,1 216,6 144,8

% liiikevaihdosta % 8,2 % 8,3 % 8,1 % 6,9 % 6,8 %

Oikaistu liikevoitto MEUR 224,9 250,4 219,6 178,0 140,8

% liikevaihdosta % 7,1 % 7,5 % 7,0 % 5,7 % 6,6 %

Liikevoitto MEUR 173,8 148,7 166,2 318,7 84,9

% liiikevaihdosta % 5,5 % 4,5 % 5,3 % 10,2 % 4,0 %

Voitto ennen veroja MEUR 170,3 118,5 138,7 276,0 62,1

% liiikevaihdosta % 5,4 % 3,6 % 4,4 % 8,8 % 2,9 %

Tilikauden voitto (sis. määräys-

vallattomien omistajien osuuden)

MEUR 122,9 82,8 98,3 225,4 37,6

% liiikevaihdosta % 3,9 % 2,5 % 3,1 % 7,2 % 1,8 %

Tase ja tunnusluvut

2020 2019 2018 2017 2016

Oma pääoma (sis. määräys-

vallattomien omistajien osuuden)

MEUR 1 251,1 1 246,7 1 284,1 1 278,9 445,5

Taseen loppusumma MEUR 4 016,5 3 854,2 3 567,0 3 562,9 1 529,9

Oman pääoman tuotto % 9,8 6,5 7,7 26,1 8,3

Sijoitetun pääoman tuotto % 8,3 6,3 7,9 23,7 10,3

Current ratio 1,4 1,4 1,3 1,3 1,1

Omavaraisuusaste % 34,1 35,4 39,8 39,2 32,9

Nettokäyttöpääoma MEUR 337,2 446,0 410,4 324,6 304,3

Korollinen nettovelka MEUR 577,1 655,3 545,3 525,3 129,6

Korollinen nettovelka/

Oma Pääoma, %

% 46,1 52,6 42,5 41,1 29,1

Numerotietoa osakkeista

Tulos / osake, perus EUR 1,54 1,03 1,29 2,89 0,64

Tulos / osake, laimennettu EUR 1,54 1,03 1,29 2,89 0,64

Oma pääoma / osake EUR 15,69 15,70 16,06 15,95 7,58

Rahavirta / osake EUR 5,15 2,19 1,39 3,19 1,87

Osinko / osake EUR 0,88* 1,20 1,20 1,20 1,05

Osinko / tulos % 57,1 116,5 93,0 41,5 164,1

Efektiivinen osinkotuotto % 3,1 4,4 4,5 3,1 3,1

P/E -luku 18,7 26,6 20,5 13,2 52,8

Pörssikurssi alin / ylin** EUR 14,05/33,08 24,84/38,15 25,05/42,43 31,52/42,64 17,92/36,89

Osakkeen keskikurssi ** EUR 23,03 29,98 33,56 36,72 25,38

Osakekurssi 31.12. ** EUR 28,78 27,40 26,39 38,18 33,78

Osakekannan markkina-arvo MEUR 2 277,5 2 160,2 2 080,0 3 006,9 1 984,6

Pörssivaihto *** (1,000) 182 650 144 580 174 340 161 890 138 110

Vaihtuvuus % 231,0 183,4 221,2 206,8 235,1

Ulkona olevien osakkeiden

keskimääräinen kappalemäärä,

laimentamaton

(1,000) 79 078 78 836 78 811 78 273 58 748

Ulkona olevien osakkeiden

keskimääräinen kappalemäärä,

laimennettu

(1,000) 79 078 78 836 78 811 78 273 58 748

Ulkona olevien osakkeiden

kappalemäärä

(1,000) 79 134 78 839 78 817 78 756 58 751

* Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

** Lähde: NASDAQ Helsinki

*** Lähde: Fidessa

54 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Tunnuslukujen laskentakaavat

Liikevoitto (EBIT)

Liikevaihto + liiketoiminnan muut tuotot - aineet, tavarat ja ulkopuoliset palvelut

- henkilöstökulut - poistot ja arvonalentumiset - liiketoiminnan muut kulut

Oikaistu EBITA

Liikevoitto (EBIT) + hankintamenon kohdistamisen vaikutukset +

uudelleenjärjestelykulut + transaktiokulut

Oikaistu liikevoitto Liikevoitto (EBIT) + uudelleenjärjestelykulut + transaktiokulut

Oman pääoman tuotto

(%):

Tilikauden voitto

X 100

Taseen oma pääoma (keskim. kauden aikana)

Sijoitetun pääoman

tuotto (%):

Voitto ennen veroja + maksetut korot ja muut rahoituskulut

X 100

Taseen loppusumma - korottomat velat (keskim. vuoden aikana)

Current ratio:

Lyhytaikaiset varat

Lyhytaikaiset velat

Omavaraisuusaste (%):

Oma pääoma

X 100

Taseen loppusumma - saadut ennakot

Nettovelkaantumisaste

(%):

Korolliset velat - rahat ja pankkisaamiset - lainasaamiset

X 100

Oma pääoma

Tulos / osake,

laimentamaton:

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto

Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen kappalemäärä

Tulos / osake,

laimennettu:

Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden voitto

Ulkona olevien osakkeiden laimennusvaikutuksellinen, keskimääräinen

kappalemäärä

Oma pääoma / osake:

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

Ulkona olevien osakkeiden kappalemäärä

Rahavirta / osake:

Liiketoiminnan nettorahavirta

Ulkona olevien osakkeiden keskimääräinen kappalemäärä

Efektiivinen osinkotuotto

(%):

Osinko / osake

X 100

Pörssikurssi tilikauden lopussa

P/E -luku:

Pörssikurssi tilikauden lopussa

Tulos / osake

Nettokäyttöpääoma:

Korottomat lyhytaikaiset varat + laskennalliset verosaamiset (ilman

kauppahinnan allokaatiota) - korottomat lyhytaikaiset velat - laskennalliset

verovelat (ilman kauppahinnan allokaatiota) - pitkäaikaiset varaukset

Korollinen nettovelka:

Korolliset velat (pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset) - rahat ja pankkisaamiset

- lainasaamiset (pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset)

Osakekannan

markkina-arvo:

Tilikauden lopussa ulkona olevien osakkeiden kappalemäärä kerrottuna

osakkeen pörssikurssilla tilikauden lopussa

Henkilöstö keskimäärin: Vuosineljänneksistä laskettujen lukumäärien keskiarvo

Ulkona olevien osakkeiden

kappalemäärä:

Kaikki osakkeet - omat osakkeet

Liikevoitto- ja EBITA-prosentteja käytetään mittaamaan yrityksen kannattavuutta

ennen rahoituseriä ja veroja. Oikaistua liikevoittoa ja oikaistua EBITA:ta käytetään

kuvaaman liiketoiminnan taloudellista kehitystä ja parantamaan vertailukelpoisuutta eri

kausien välillä, ja näitä käytetään säännöllisesti yhtiön johdon, sijoittajien sekä analyy-

tikkojen toimesta. Katso myös liitteen 3 täsmäytyslaskelma.

Oman pääoman tuotto - % kuvaa osakkeenomistajien sijoituksilta saamaa tuotto-

prosenttia ja sijoitetun pääoman tuotto - % kuvaa suhteellista kannattavuutta

eli sitä tuottoa, joka on saatu yritykseen sijoitetulle korkoa tai muuta tuottoa

vaativalle pääomalle.

Current ratio, omavaraisuusaste, korollinen nettovelka ja nettovelkaantumisaste ovat

tunnuslukuja, joita käytetään konsernin vakavaraisuuden ja velkaantumisen mittaami-

seen. Joihinkin Konecranes-konsernin lainasopimuksiin sisältyy kovenanttiehto, joka

perustuu nettovelkaantumisasteeseen. Investoinnit ja nettokäyttöpääoma antavat

lisätietoja konsernin rahavirroista ja rahoitustarpeista. Osakkeisiin liittyvät vaihtoeh-

toinen tunnusluvut lisäävät tietoa osakkeenomistajille kuuluvasta omasta pääomasta.

kassavirrasta ja osingoista sekä Konecranesin osakkeen arvon kehityksestä pörssissä.

55 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Tiettyjen vaihtoehtoisten

tunnuslukujen täsmäyttäminen

Oikaistun liikevoiton ja oikaistun EBITAn täsmäytys

2020 2019

Liikevoitto 173,8 148,7

Uudelleenjärjestelykulut

Työsuhteiden päättämiseen liittyvät kulut 27,5 71,3

Pitkäaikaisten omaisuuserien arvon alentuminen 0,0 0,8

Vaihto-omaisuuden arvon alentuminen 7,0 6,7

Muut uudelleenjärjestelykulut ja -tuotot 8,0 21,9

Uudelleenjärjestelykulut, yhteensä 42,6 100,7

Transaktiokulut 8,5 0,9

Oikaistu liikevoitto 224,9 250,4

Hankintamenon kohdistamisen vaikutukset 35,9 24,7

Oikaistu EBITA 260,8 275,1

Korollisen nettovelan täsmäytys

Lainat ja muut korolliset velat 1 170,8 1 034,2

Lainasaamiset -1,8 -0,7

Rahat ja pankkisaamiset -591,9 -378,2

Korollinen nettovelka 577,1 655,3

Nettokäyttöpääoman täsmäytys

Lyhytaikaiset varat yhteensä 1 975,8 1 867,7

- Korolliset lyhytaikaiset varat -1,8 -0,7

- Rahat ja pankkisaamiset -591,9 -378,2

Korottomat lyhytaikaiset varat 1 382,1 1 488,8

Laskennalliset verosaamiset (ilman kauppahinnan allokaatiota) 118,5 118,5

Lyhytaikaiset velat yhteensä -1 437,3 -1 369,1

- Korolliset velat 311,1 248,4

Korottomat lyhytaikaiset velat -1 126,2 -1 120,7

Laskennalliset verovelat (ilman kauppahinnan allokaatiota) -18,9 -21,5

Pitkäaikaiset varaukset -18,4 -19,1

Nettokäyttöpääoma 337,2 446,0

56 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Konsernin tuloslaskelma – IFRS

(1 000 000 EUR)

1.1.–31.12.

2020

1.1.–31.12.

2019

Viite:

3,5,6 Liikevaihto 3 178,9 3 326,9

Liiketoiminnan muut tuotot 10,7 19,6

7 Aineet, tavarat ja ulkopuoliset palvelut -1 473,0 -1 505,0

7, 8 Henkilöstökulut -993,5 -1 080,7

9 Poistot ja arvonalentumiset -130,0 -123,6

7 Liiketoiminnan muut kulut -419,3 -488,5

Liikevoitto 173,8 148,7

4,16

Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten

tuloksista

21,2 4,5

10 Rahoitustuotot 38,6 2,5

10 Rahoituskulut -63,2 -37,2

Voitto ennen veroja 170,4 118,5

11 Verot -47,5 -35,7

TILIKAUDEN VOITTO 122,9 82,8

Tilikauden voitto jakautuu

Emoyhtiön omistajille 122,2 81,0

Määräysvallattomille omistajille 0,7 1,8

12 Laimentamaton osakekohtainen tulos (EUR) 1,54 1,03

Laimennusvaikutuksella oikaistu

osakekohtainen tulos (EUR)

1,54 1,03

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

(1 000 000 EUR)

1.1.–31.12.

2020

1.1.–31.12.

2019

Viite:

Tilikauden voitto 122,9 82,8

Erät, jotka voidaan esittää

tulosvaikutteisina

34 Rahavirran suojaukset 8,1 -0,7

Ulkomaiseen yksikköön liittyvät

muuntoerot

-15,8 6,8

11.3

Verot eristä, jotka voidaan esittää

tulosvaikutteisina

-1,6 0,2

Erät, joita ei voida esittää

tulosvaikutteisina

Etuuspohjaisten järjestelyiden

uudelleenarvostuserät

-18,8 -27,6

11.3

Verot eristä, joita ei voida esittää

tulosvaikutteisina

5,9 8,1

Tilikauden muut laajan tuloksen erät

verojen jälkeen

-22,2 -13,2

TILIKAUDEN LAAJA TULOS YHTEENSÄ 100,7 69,6

Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:

Emoyhtiön omistajille 100,4 67,4

Määräysvallattomille omistajille 0,3 2,2

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöksestä.

57 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Konsernin tase − IFRS

OMA PÄÄOMA JA VELAT

(1 000 000 EUR) 31.12.2020 31.12.2019

Viite:

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma

Osakepääoma 30,1 30,1

Ylikurssirahasto 39,3 39,3

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 752,7 752,7

34 Arvonmuutos- ja suojausrahasto 6,0 -0,5

Muuntoero -11,6 3,7

Muu rahasto 58,0 58,8

Edellisten tilikausien voitto 245,3 272,4

Tilikauden voitto 122,2 81,0

23 Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä 1 242,0 1 237,5

16 Määräysvallattomien omistajien osuus 9,1 9,2

Oma pääoma yhteensä 1 251,1 1 246,7

Pitkäaikaiset velat

26,27,32 Korolliset velat 859,7 785,8

28 Muut pitkäaikaiset velat 306,4 290,4

24 Varaukset 18,4 19,1

17 Laskennallinen verovelka 143,6 143,1

Pitkäaikaiset velat yhteensä 1 328,1 1 238,4

Lyhytaikaiset velat

26,27,32 Korolliset velat 311,1 248,4

6 Saadut ennakot 352,3 337,3

Ostovelat 201,6 236,2

24 Varaukset 142,6 151,7

25 Muut velat (korottomat) 61,2 44,3

32 Muut rahoitusvelat 5,5 6,2

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verovelat 18,5 14,6

Jälkikustannusvaraukset 165,3 156,0

25 Siirtovelat 179,2 174,4

Lyhytaikaiset velat yhteensä 1 437,3 1 369,1

Velat yhteensä 2 765,4 2 607,5

OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 4 016,5 3 854,2

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöksestä.

VARAT

(1 000 000 EUR) 31.12.2020 31.12.2019

Viite:

Pitkäaikaiset varat

13 Liikearvo 1 016,7 908,2

14 Muut aineettomat hyödykkeet 536,0 531,6

15 Aineelliset hyödykkeet 341,8 332,8

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 20,0 15,7

16 Sijoitukset pääomaosuusmenetelmää käyttäen 6,5 73,9

Muut pitkäaikaiset varat 0,8 0,9

17 Laskennallinen verosaaminen 118,9 123,4

Pitkäaikaiset varat yhteensä 2 040,7 1 986,5

Lyhytaikaiset varat

18 Vaihto-omaisuus 644,8 658,7

19 Myyntisaamiset 489,2 530,4

20 Muut saamiset 30,9 33,7

Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset 13,4 30,5

6 Osatuloutussaamiset 102,3 167,8

32 Muut rahoitusvarat 21,2 8,1

21 Siirtosaamiset 82,1 60,3

22 Rahat ja pankkisaamiset 591,9 378,2

Lyhytaikaiset varat yhteensä 1 975,8 1 867,7

VARAT YHTEENSÄ 4 016,5 3 854,2

58 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Konsernin oman pääoman muutokset – IFRS

Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma

(1 000 000 EUR)

Osake-

pääoma

Ylikurssi-

rahasto SVOP-rahasto

Tulevien

rahavirtojen

suojaus Muuntoero Muu rahasto

Kertyneet

voittovarat Yhteensä

Määräys-

vallattomien

omistajien

osuus

Oma pääoma

yhteensä

Oma pääoma 1.1.2020 30,1 39,3 752,7 -0,5 3,7 58,8 353,4 1 237,5 9,2 1 246,7

Maksetut osingot omistajille -95,0 -95,0 -0,3 -95,3

Omaan pääomaan kirjatut osake-

perusteiset maksut (liite 29)

-0,8 0,0 -0,8 -0,8

Yrityshankinnat -0,1 -0,1 -0,1 -0,2

Tilikauden voitto 122,2 122,2 0,7 122,9

Tilikauden muu laaja tulos 6,5 -15,4 -12,9 -21,8 -0,4 -22,2

Tilikauden laaja tulos 6,5 -15,4 109,3 100,4 0,3 100,7

Oma pääoma 31.12.2020 30,1 39,3 752,7 6,0 -11,7 58,0 367,6 1 242,0 9,1 1 251,1

Oma pääoma 1.1.2019 30,1 39,3 752,7 0,1 -2,8 55,2 391,2 1 265,8 18,3 1 284,1

Laskentaperiaatteiden muutos

(IFRS 16)

-4,5 -4,5 -4,5

Oma pääoma 1.1.2019, korjattu 30,1 39,3 752,7 0,1 -2,8 55,2 386,7 1 261,3 18,3 1 279,6

Maksetut osingot omistajille -94,6 -94,6 -4,5 -99,1

Omaan pääomaan kirjatut osake-

perusteiset maksut (liite 29)

3,6 0,0 3,6 3,6

Yrityshankinnat -0,2 -0,2 -0,1 -0,3

Yritysmyynnit 0,0 0,0 -6,7 -6,7

Tilikauden voitto 81,0 81,0 1,8 82,8

Tilikauden muu laaja tulos -0,6 6,5 -19,5 -13,6 0,4 -13,2

Tilikauden laaja tulos -0,6 6,5 61,5 67,4 2,2 69,6

Oma pääoma 31.12.2019 30,1 39,3 752,7 -0,5 3,7 58,8 353,4 1 237,5 9,2 1 246,7

59 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Konsernin rahavirtalaskelma – IFRS

(1 000 000 EUR)

1.1.–31.12.

2020

1.1.–31.12.

2019

Viite:

Liiketoiminnan rahavirrat

Tilikauden voitto 122,9 82,8

Oikaisut tilikauden tulokseen

Verot 47,5 35,7

Rahoitustuotot ja -kulut 24,6 34,7

Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten

tuloksista

-21,2 -4,5

Poistot ja arvonalentumiset 130,0 123,6

Käyttöomaisuuden myyntivoitot ja -tappiot -2,2 -0,5

Muut oikaisut 0,8 3,2

Liikevoitto ennen käyttöpääoman muutosta 302,4 275,0

Korottomien lyhytaikaisten liikesaamisten muutos 115,7 -40,3

Vaihto-omaisuuden muutos 42,4 -18,9

Korottomien lyhytaikaisten velkojen muutos -33,1 46,7

Käyttöpääoman muutos 125,0 -12,5

Liiketoiminnan rahavirrat ennen rahoituseriä

ja maksettuja tuloveroja

427,4 262,5

10 Korkotuotot 21,9 26,5

10 Korkokulut -36,8 -46,1

10 Muut rahoitustuotot ja -kulut 20,7 -24,2

11 Maksetut verot -26,1 -45,9

Rahoituserät ja maksetut tuloverot -20,3 -89,7

LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA 407,1 172,8

(1 000 000 EUR)

1.1.–31.12.

2020

1.1.–31.12.

2019

Viite:

Investointeihin käytetyt nettorahavarat

Tytäryhtiöiden hankinta vähennettynä

hankintahetken rahavaroilla

-124,1 -3,1

Liiketoimintojen myynti vähennettynä

myyntihetken rahavaroilla

0,0 4,2

Käyttöomaisuusinvestoinnit -43,8 -40,7

Käyttöomaisuuden myynnit 2,8 16,4

INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA -165,1 -23,2

Kassavirta ennen rahoituksen rahavirtoja 242,0 149,6

Rahoitukseen käytetyt rahavarat

Pitkäaikaisten lainojen nostot 151,8 140,0

Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -5,4 -20,6

Vuokravelkojen takaisinmaksut -42,5 -44,3

Lyhytaikaisten lainojen nostot(+), takaisinmaksut (-) -20,0 19,6

Lainasaamisten muutos -1,0 -0,1

Maksetut osingot emoyhtiön omistajille -95,0 -94,6

Maksetut osingot vähemmistöosuudelle -0,3 -4,5

RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA -12,4 -4,5

Rahavarojen muuntoerot -15,9 2,6

RAHAVAROJEN MUUTOS 213,7 147,7

Rahavarat tilikauden alussa 378,2 230,5

22 Rahavarat tilikauden lopussa 591,9 378,2

RAHAVAROJEN MUUTOS 213,7 147,7

Valuuttakurssimuutosten vaikutus on eliminoitu rahavirtalaskelmaa laadittaessa muuntamalla alkava tase

tilikauden päättymispäivän kurssin mukaan.

Liitetiedot muodostavat olennaisen osan konsernitilinpäätöksestä.

60 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Yrityksen perustiedot

Konecranes Oyj (”Konecranes-konserni” tai ”konserni”)

on Suomen lainsäädännön mukaisesti perustettu julkinen

suomalainen osakeyhtiö, jonka ensisijainen toimipaikka on

sen kotipaikka Hyvinkää. Yhtiö on listautuneena NASDAQ

Helsingissä.

Konecranes on yksi maailman johtavista nostureiden val-

mistajista sekä nostureiden, nostolaitteiden ja työstöko-

neiden huoltoyrityksistä, joka palvelee laajaa asiakaskuntaa

valmistus- ja prosessiteollisuudessa, telakoilla, satamissa ja

terminaaleissa. Konecranes toimii kansainvälisesti. Sen tuot-

teita valmistetaan Pohjois- ja Etelä-Amerikassa, Euroopassa,

Afrikassa, Lähi-Idässä ja Aasiassa ja niitä myös myydään

maailmanlaajuisesti. Konecranesilla on kolme raportoitavaa

segmenttiä, joita kutsutaan liiketoiminta-alueiksi: liiketoimin-

ta-alue Kunnossapito, liiketoiminta-alue Teollisuuslaitteet ja

liiketoiminta-alue Satamaratkaisut.

2. Laskentaperiaatteet

2.1. Laadintaperusteet

Konecranes Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu EU:ssa käy-

tössä olevien kansainvälisten tilinpäätösstandardien (Interna-

tional Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisesti.

Konsernitilinpäätös perustuu alkuperäisiin hankintahintoihin,

pois lukien erät, jotka pitää IFRS:n mukaan arvostaa käypiin

arvoihin, eli pääasiassa eräät johdannaisinstrumentit.

Konsernitilinpäätös liitetietoineen on esitetty miljoonina

euroina ja kaikki luvut on pyöristetty lähimpään miljoonaan

euroon (000 000 EUR) ellei toisin mainita.

Pyöristyksistä johtuen jotkut kokonaissummat saattavat erota

yksittäisten lukujen yhteenlasketusta summasta, koska las-

kelmat on tehty alun perin tuhansina euroina.

Hallitus hyväksyi tilinpäätöksen 3.2.2021.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön, Konecranes Oyj:n

ja tytäryhtiöiden yhdistellyt taseet vuoden 2020 ja 2019

lopussa ja yhdistellyt tuloslaskelmat ja kassavirrat vuosilta

2020 ja 2019. Kontrolli saavutetaan, kun konsernilla on

tekemällään sijoituksella oikeus vaikuttaa määräysvallallaan

tytäryhtiöidensä muuttuviin tuottoihin. Erityisesti konsernilla

on kontrolli tytäryhtiöissään, jos konsernilla on:

• Määräysvalta tytäryhtiöön (eli olemassa olevat oikeudet,

jotka antavat mahdollisuuden ohjata tytäryhtiön

olennaisia toimintoja).

• Mahdollisuudet tai oikeudet tytäryhtiön

muuttuviin tuottoihin.

• Mahdollisuus käyttää määräysvaltaansa tytäryhtiössä ja

vaikuttaa sen tuottoihin.

Yleisesti ottaen enemmistö äänioikeudesta tuottaa kontrollin

tytäryhtiössä. Tämän olettaman tukemiseksi ja kun kon-

sernilla ei ole enemmistöä ääni- tai vastaavista oikeuksista

tytäryhtiössä, konserni harkitsee olennaisia tosiasioita ja

olosuhteita arvioidessaan, onko sillä kontrolli tytäryhtiöönsä.

Näitä ovat:

• Sopimukset tytäryhtiöiden muiden äänivaltaisten

omistajien kanssa

• Sopimuksista syntyneet muut oikeudet

• Konsernin äänivalta ja potentiaalinen äänivalta

Konserni arvioi uudelleen kontrolliaan tytäryhtiössä, mikäli

tosiasiat tai olosuhteet osoittavat, että näissä kolmessa kont-

rollielementissä on muutoksia. Tytäryhtiö sisällytetään kon-

sernitilinpäätökseen, kun konsernilla on kontrolli tytäryhtiöön

ja jätetään konsernitilinpäätöksen ulkopuolelle, kun kontrolli

tytäryhtiöön menetetään. Vuoden aikana hankitun tytäryh-

tiön varat, velat, tulot ja menot sisällytetään konsernitilin-

päätökseen siitä päivästä lähtien, kun konserni saa kontrollin

yhtiöön tai vastaavasti poistetaan konsernitilinpäätöksestä

siitä päivästä lähtien, kun konserni on menettänyt kontrollin

yhtiössä.

Tuloslaskelma ja jokainen laajennetun tuloslaskelman erä jae-

taan konsernin emoyhtiön osakkeenomistajien ja määräysval-

lattomien omistajien kesken, vaikka tämä johtaisi siihen, että

määräysvallattomien omistajien osuus muodostuisi negatii-

viseksi. Tytäryhtiöiden tilinpäätökset ja tilinpäätösperiaatteet

muutetaan tarvittaessa vastaamaan konsernin tilinpäätöspe-

riaatteita. Konsernitilinpäätöstä laadittaessa kaikki konsernin

sisäiset varat ja velat, tuotot ja menot ja rahavirrat konserni-

yhtiöiden välillä on eliminoitu.

Muutos tytäryhtiön omistusosuudessa ilman kontrollin mene-

tystä raportoidaan oman pääoman muutoksena.

61 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Mikäli konserni menettää kontrollin tytäryhtiössä, se kirjaa

tähän liittyvät varat (sisältäen liikearvon), velat, määräys-

vallattomien omistajien osuuden ja muut oman pääoman

erät pois konsernitaseesta ja kirjaa tästä syntyneen myynti-

voiton tai -tappion tuloslaskelmaan. Mahdollinen jäljelle jäävä

sijoitus arvostetaan käypään arvoonsa.

Sijoitukset osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä

Osakkuusyhtiöiksi katsotaan yhtiöt, joissa konsernilla on

merkittävä vaikutusvalta yhtiössä. Merkittävä vaikutusvalta

syntyy, kun konserni voi osallistua osakkuusyhtiön taloudel-

lisiin ja toiminallisiin päätöksiin, mutta sillä ei kuitenkaan ole

oikeutta yhteisesti tai erikseen määrätä niistä.

Yhteisyritys on yhteisjärjestely, jossa osapuolilla, joilla on

yhteinen määräysvalta järjestelyssä, on myös oikeudet

yhteisyrityksen nettovarallisuuteen. Yhteinen määräysvalta

muodostuu, kun osapuolet sopivat määräysvallan jakamisesta

sopimuksella, jossa yhteisjärjestelyn merkittävät päätökset

vaativat osapuolten yksimielisyyttä.

Konsernin osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tilin-

päätöstiedot on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pää-

omaosuusmenetelmää käyttäen. Tässä menetelmässä

konsernitilinpäätöksessä esitetään sijoituksissa konsernin

osuus osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen nettovarallisuudesta.

Osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen hankintahetken netto-

varallisuuden ylittävä kauppahinnan osa kirjataan liikear-

voksi samalle taseen riville kuin sijoituskin. Konsernin osuus

osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta esitetään

konsernin tuloslaskelmassa. Osakkuusyhtiöiden ja yhtei-

syritysten mahdolliset laajan tuloslaskelman erät esitetään

erikseen konsernin laajassa tuloslaskelmassa. Lisäksi mikäli

osakkuusyhtiöiden tai yhteisyritysten oma pääoma muuttuu

suoraan, konserni kirjaa osuutensa näistä muutoksista, mikäli

mahdollista, konsernin oman pääoman muutoslaskelmaan.

Realisoitumattomat voitot ja tappiot konsernin sekä osak-

kuusyhtiöiden tai yhteisyritysten välillä eliminoidaan omistus-

osuuden mukaan.

Pääomaosuusmenetelmällä tehdyn yhdistelyn jälkeen

konserni määrittelee erikseen, pitääkö sen kirjata arvon-

alentumistappio sijoituksestaan osakkuusyhtiöön tai yhteisyri-

tykseen. Jokaisena raportointipäivänä konserni tutkii, onko

mahdollisesti objektiivista näyttöä sille, että osakkuusyhtiöön

tai yhteisyritykseen tehdyn sijoituksen arvo olisi alentunut.

Jos tällaista näyttöä löytyy, konserni laskee arvonalentu-

mistappion erotuksena osakkuusyhtiön tai yhteisyrityksen

tasearvon ja kerrytettävissä olevan rahamäärän välillä ja

kirjaa tappion tuloslaskelmaan osuutena osakkuusyhtiöiden

ja yhteisyritysten tuloksesta.

2.2. Arvioiden käyttö ja harkintaan

perustuvat ratkaisut

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää johdon

arvioiden ja olettamusten käyttämistä ja harkintaan perus-

tuvien ratkaisujen tekemistä, jotka vaikuttavat varojen ja

velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin

sekä tuottojen ja kulujen määriin. Arviot, oletukset ja harkinta

perustuvat johdon aikaisempaan kokemukseen, parhaaseen

tietoon tapahtumista, ja niihin tekijöihin, kuten tulevaisuuden

tapahtumia koskeviin odotuksiin, joiden konserni katsoo

olevan olosuhteet huomioon ottaen järkeviä. Vaikka arviot

perustuvat johdon tämän hetkiseen parhaaseen näkemyk-

seen, on mahdollista, että toteutumat poikkeavat tilinpäätök-

sessä käytetyistä arvoista. Mahdolliset arvioiden ja oletusten

muutokset merkitään kirjanpitoon sillä tilikaudella, jonka

aikana arvioita tai oletusta korjataan.

Konsernitilinpäätöksen olennaisimmat johdon harkintaa edel-

lyttävät erät, jotka sisältävät monimutkaisia ja subjektiivisia

arvioita ja jotka edellyttävät olettamuksia, jotka voivat olla

luonnostaan epävarmoja ja alttiita muutoksille, ovat arvon-

alentumistestaus, laskennallisten verojen määrittely, varojen

arvostus käypään arvoon, vakuutusmatemaattiset olettamat

etuuspohjaisissa eläkevelvoitteissa ja osatuloutus pitkäaikai-

sissa projektitoimituksissa.

Arvonalentumistestaus

Liikearvoihin liittyvien liiketoimintayksiköiden kerrytettävät

rahavirrat perustuvat rahavirtaa tuottavan yksikön käyttöarvo-

laskelmaan. Merkittävien aineettomien ja aineellisten hyödyk-

keiden kerrytettävät rahavirrat perustuvat vastaavasti näiden

erien käyttöarvolaskelmiin. Liikearvon arvonalentumistestaus

perustuu lukuisiin rahavirtojen ja niiden nykyarvojen määrit-

telyssä tehtyihin harkinnanvaraisiin arvioihin. Nämä rahavir-

tojen nykyarvot luovat pohjan liikearvoja koskevien rahavirtaa

tuottavien yksiköiden (CGU) arvostukselle. Rahavirtaennus-

teet on laadittu perustuen rahavirtaa tuottavan yksikön (CGU)

historiallisiin tietoihin, tilauskantaan ja nykyiseen markkinati-

lanteeseen sekä tulevaisuuden kasvumahdollisuuksiin. Edellä

mainittuja olettamia tarkastellaan vuosittain osana johdon

vuosi- ja strategisen suunnittelun aikataulua ja niihin voi koh-

distua merkittäviä muutoksia johtuen maailmantalouden kehi-

tyksestä, kilpailijoiden tuotteista kuin myös raaka-aineiden

ja toiminnallisten kulujen hinta- ja kustannuskehityksestä.

Jo ilmoitettujen tuottavuuden parantamisohjelmien hyödyt

ja säästöt, jotka on sisällytetty joihinkin rahavirtoihin, ovat

luonnostaan subjektiivisia ja perustuvat johdon parhaaseen

arvioon niiden vaikutuksista. Käyvän arvon määrittelyssä dis-

konttokorkona käytetty painotettu keskimääräinen pääoman

korko (WACC) on luonnostaan subjektiivinen. Käytetty dis-

konttokorko ei myöskään ole osoitus markkinoilta tulevaisuu-

dessa saatavista koroista. Katso myös liite 13.

Liiketoimintojen hankinta

Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen

käyttäen hankintamenomenetelmää, jonka mukaan hankitun

yhtiön yksilöitävissä olevat varat, velat ja ehdolliset velat

arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Hankinnasta

suoritetun vastikkeen ja hankittujen yksilöitävissä olevien

varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettoarvon välinen

erotus on liikearvoa. Hankitun nettovarallisuuden käyvän

arvon määritys perustuu joko vastaavien hyödykkeiden

arvioituun markkinahintaan (aineelliset hyödykkeet) tai

arvioihin niihin liittyvistä rahavirroista (aineettomat hyödyk-

keet). Arvonmääritys, joka perustuu hyödykkeen senhet-

62 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

kiseen jälleenhankintahintaan, odotettuihin kassavirtoihin

tai arvioituun myyntihintaan, edellyttää johdolta harkintaa,

arvioiden ja oletusten käyttöä. Katso myös liite 4.

Laskennallisten verojen määrittely

Laskennallisten verosaamisten lopullinen toteutuminen

riippuu tulevaisuuden verotettavan tuloksen muodostumisesta

niinä tilikausina, kun väliaikaiset erot tulevat vähennyskelpoi-

siksi tai kun verotuksessa vahvistetut tappiot voidaan käyttää.

Verotuksessa vahvistettujen tappioiden verovaikutus kirjataan

laskennalliseksi verosaamiseksi, kun on todennäköistä, että

tappiot voidaan käyttää. Kun laskennallisia verosaamisia

arvioidaan, johto harkitsee laskennallisten verovelkojen

purkautumisen ajankohdan, ennustetun verotettavan tulon

ja verosuunnittelustrategioiden vaikutuksen. Tilikauden vero-

tuksellista asemaa arvioidessa otetaan huomioon eri eristä

syntyvien väliaikaisten erojen, kuten poistojen, varausten ja

siirtovelkojen, erilainen käsittely tilinpäätöksessä ja verotuk-

sessa. Laskennallista verosaatavaa kirjattaessa on käytetty

harkintaa arvioitaessa jokaisen tytäryhtiön ja sen sijaintimaan

verotettavaa tulosta kuin myös siinä, milloin laskennallista

verosaatavaa voidaan käyttää ottaen huomioon tulevaisuuden

verotettavan tuloksen ja suunnitellut verostrategiat. Määrä,

joka laskennallisista verosaamisista oletetaan toteutuvan,

voi kuitenkin tulevina vuosina pienentyä, mikäli ennustetut

verotettavat tulot vahvistettujen tappioiden käyttöaikana

pienenevät tai veroviranomaisten päätökset ovat epäsuo-

tuisia. Ennusteisiin vaikuttaa näin ollen sekä markkina- että

veroviranomaisiin liittyvät epävarmuudet kuin myös Kone-

cranesin omat päätökset muista asioista, kuten liiketoiminnan

uudelleenjärjestelyistä. Konecranes ei voi tarkalleen määrittää

näistä epävarmuuksista johtuvia tulevaisuuden oikaisuja las-

kennallisen verokulun määrään. Katso myös liitetieto 17.

Vakuutusmatemaattiset olettamat

etuuspohjaisissa järjestelyissä

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyiden nettovelka ja kulu perus-

tuvat useampaan vakuutusmatemaattiseen olettamaan, kuten

esimerkiksi oletettu diskonttokorko, oletetut palkan- ja eläk-

keenkorotukset ja elinajanodote. Merkittävät erot olettamien

ja toteuman välillä tai merkittävät muutokset olettamissa

voivat vaikuttaa merkittävästi etuuspohjaisen eläkevastuun

määrään. Vakuutusmatemaattisten olettamien toteumat ja

olettamien muutokset esitetään etuuspohjaisten järjeste-

lyiden uudelleenarvostuserissä konsernin laajassa tuloslas-

kelmassa. Diskonttokorko määritetään vuosittain perustuen

pitkäaikaisten hyvälaatuisten yhtiölainojen korkoihin.

Diskonttokoron lasku aiheuttaa etuuspohjaisen velvoitteen ja

eläkekulun kasvun. Vastaavasti diskonttokoron nousu laskee

etuuspohjaista velvoitteen arvoa ja eläkekulua. Eliniänodot-

teen nousulla ja laskulla on diskonttokorkoon verrattuna

käänteiset vaikutteet etuuspohjaisen velvoitteen arvoon ja

eläkekulun määrään. Palkan- ja eläkkeenkorotusprosenttien

kasvu ja lasku vaikuttavat korreloiden suoraan etuuspoh-

jaisten velvoitteiden arvoon ja eläkekulun määrään.

Diskonttokorko, joka perustuu edellisen tilikauden lopun

korkotasoon, ei välttämättä ole verrannollien toteutuneisiin

markkinakorkoihin. Toteutuneet palkan- ja eläkkeenkoro-

tukset eivät välttämättä heijasta arvioituja tulevaisuuden

korotuksia johtuen globaalin talouden epävarmuudesta ja

monesta muusta tekijästä. Konecranes käyttää yleisiä eliniän-

odoteisiin perustuvia taulukoita arvioidakseen mahdollisen

elinajanodotteen kasvun. Näissä taulukoissa oletetaan, että

elinajanodote paranee, mikä aiheuttaa nuorempien järjeste-

lyyn kuuluvien henkilöiden eläkkeiden maksun tapahtuvan

pidemmän ajanjakson kuluessa kuin vanhempien järjestelyyn

kuuluvien henkilöiden, kuitenkin sillä olettamalla, että eläkeiät

pysyvät samoina kuin ne ovat määritelty järjestelyn sään-

nöissä.

Järjestelyjen rahoitusasema, joka voi nousta ja laskea

riippuen rahoitusmarkkinoiden kehityksestä tai olettamien

muuttumisesta, ei edusta pakottavaa lyhytaikaista rahoitus-

velvoitetta. Sen sijaan etuuspohjaisten järjestelyjen rahoitus-

asema on etuuspohjaisen järjestelyn velvoitteen ja järjestelyn

varojen käyvän arvon erotus. Katso myös liitetieto 28.

Pitkäaikaisten projektitoimitusten tuloutus

ajan kuluessa

Konecranes soveltaa osatuloutusmenetelmää kirjatessaan

tuottoja pitkäaikaisista nosturiprojekteista ja modernisaati-

oista ajan kuluessa IFRS 15 Revenue Recognition -standardin

mukaisesti. Osatuloutusmenetelmä perustuu cost-to-cost

menetelmään, jossa hankkeen valmiusaste määritetään

laskemalla tarkasteluhetkeen mennessä suoritettujen työhön

perustuvien toteutuneiden menojen osuus hankkeen arvioi-

duista kokonaismenoista. Arviota tarkastellaan ja päivitetään

rutiininomaisesti. Ennusteiden muutoksen vaikutus osatu-

loutukseen kirjataan tulokseen sillä kaudella, kun ennustetta

muutetaan.

Osatuloutusmenetelmässä käytetään olettamia ja ennusteita,

jotka pääasiassa liittyvät tulevaisuuden materiaali-ja palk-

kakustannuksiin sekä projektiin liittyviin yleiskustannuksiin.

Tästä johtuen voi syntyä riski, että hankkeen kokonaiskustan-

nukset ylittävät alun perin arvioidut kustannukset ja projekti

voi muuttua kannattamattomaksi. Riski lisääntyy, kun toimi-

tuksen kesto kasvaa. Tällöin myös todennäköisyys kasvaa,

että olosuhteet, joihin ennusteet alun perin perustuivat,

muuttuvat aiheuttaen lisäkustannuksia, joita ei mahdollisesti

voida enää kattaa. Kohonneita kustannuksia aiheuttavia teki-

jöitä ovat mm. toimitettujen tai kehitettyjen laitteiden enna-

koimattomat tekniset ongelmat, jotka saattavat aiheuttaa

korjauskustannuksia; komponentti-, materiaali- ja työvoima-

kustannusten muutokset; ennakoimattomia kustannuksia

aiheuttavat projektimuutokset; toimittajien ja alihankkijoiden

vialliset suoritteet sekä odottamattomien tilanteiden ja tapah-

tumien aiheuttamat viivästykset. Kun muutokset huomioi-

daan ennusteissa kumulatiivisesti, kirjatut tuotot ja kulut

heijastavat nykyistä hankkeiden valmiusastetta. Pitkäaikaisten

hankkeiden tappiot kirjataan sille kaudelle, kun ne tunniste-

taan ja ne perustuvat odotettavissa olevaan hankkeen tulok-

seen, jossa projektikustannukset ylittävät hankkeen tuotot.

63 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

COVID-19

COVID-19 (koronavirus) pandemian vuoksi Konecranes

on arvioinut uudelleen tilinpäätöksessä käytetyt arviot

ja olettamukset. COVID-19 pandemian vaikutukset

konsernin talousraportointiin perustuvat johdon parhaaseen

näke-mykseen. Konserni on arvioinut pandemian vaiku-

tukset liikearvoon, muihin aineettomiin ja aineellisiin

varoihin osana arvon alentumistestausprosessiaan sekä

etuuspohjaisiin eläke järjestelyihin, varauksiin, varaston

arvostukseen, laskennallisten verosaamisten toteutumisen

todennäköisyyteen sekä myyntisaamisten perintään omassa

normaalissa raportointiprosessissaan.

Merkittävää harkintaa on käytetty liikearvojen arvonalen-

tamistestauksessa liiketoimintayksiköiden kerrytettävien

rahavitojen määrittelyssä. COVID-19-pandemian leviämisen

taloudellisia vaikutuksia ei voida vielä määrittää kokonaisuu-

dessaan, koska ne riippuvat viruksen kestosta ja vakavuu-

desta eri maantieteellisillä alueilla. Siksi arviot ja oletukset

markkinoiden kehityksestä, kasvusta ja muista arvonalentu-

mistestauksessa käytetyistä merkittävistä tekijöistä perus-

tuvat johdon parhaaseen arvioon nykytilanteessa.

Katso liite 13.

Konecranes tarkastaa myyntisaamisten ja meneillään olevien

projektien asiakasluottoriskit osana normaalia raportointi-

prosessiaan. Luottotappiovaraukset on laadittu historiallisten

luottotappioiden perusteella, mutta niitä myös korjataan

tapauskohtaisesti huomioiden mahdolliset tulevaisuuden

riskitekijät. Asiakassaamisiin liittyvissä maksuviiveissä ei ole

vielä tapahtunut merkittävää muutosta, mutta luottoriskit

saattavat kasvaa, jos COVID-19-pandemia jatkuu pidemmän

ajan. Konecranes harjoittaa konservatiivista luottopolitiikkaa

rajoittaakseen edellä mainittua riskiä. Vallitsevana käytän-

tönä Konecranes tutkii asiakkaiden taustat huolellisesti ennen

sitoutumista viralliseen liikesuhteeseen ja uusilta asiakkailta

edellytetään luottotietoraportit. Luottoriskiltä suojaudutaan

ennakkomaksujen, remburssien, maksutakausten ja luottova-

kuutusten avulla aina. kun se on mahdollista. Katso liite 19.

Vaikka COVID-19 on vaikuttanut myynnin volyymeihin ja

viivästykset toimituksissa ovat johtaneet tiettyjen varastota-

sojen kasvuun, Konecranes ei näe materiaalista epäkuranttien

varastoarvojen kasvua. Merkittäviä tilausten peruutuksia ei

ole ollut, mutta tilauksia ja toimituksia on lykätty. Keskeneräi-

seen tuotantoon ja myyntisopimusten omaisuuseriin liittyviä

riskejä vähennetään myös asiakkailta saaduilla ennakkomak-

suilla. Ylisuurten varastojen riskiä on rajoitettu tehokkaalla

kysynnän ja tarjonnan tasapainottamisella.

2.3. Yhteenveto merkittävimmistä

laskenta periaatteista

Tuloutusperiaate

Tuotot kirjataan siihen määrän asti, johon konserni olettaa

olevansa oikeutettu vastikkeeksi luvattujen tavaroiden tai

palveluiden siirtämisestä asiakkaalle ja kun on todennäköistä,

että konserni saa toimituksista taloudellista hyötyä, tuotot

voidaan luotettavasti määrittää ja asiakkaan maksukyky on

luotettavasti varmistettu. Tuotot perustuvat saatuun kauppa-

hintaan tai saatavaan, jotka on määritetty käypiin arvoihinsa.

Ostajan luottokelpoisuus arvioidaan ennen kuin myyntiin

sitoudutaan. Luottotappiovaraus kirjataan, mikäli ostajan

maksukyvyttömyysriski syntyy myynnin tuloutuksen jälkeen.

Konserni kirjaa tuotot, kun tunnistettu suoritevelvoite on

suoritettu siirtämällä luvatut tavarat tai palvelut asiakkaalle.

Tavarat ja palvelut ovat yleensä siirrettyjä, kun asiakas saa ne

hallintaansa. Hallinta tarkoittaa sitä, että asiakas voi ohjata

suoritteista saatavia hyötyjä ja estää myös muiden hallinta

suoritteesta saatavien hyötyjen käyttöön ja vastaanottami-

seen. Näin ollen asiakkaalla on yksinomainen oikeus käyttää

tavaraa tai palvelua sen taloudellisen käyttöiän aikana tai

käyttää tavaraa tai palvelua omassa toiminnassaan.

Kauppahinta on tavallisesti kiinteä, mutta siihen voi kuulua

myös muuttuvia erä, kuten volyymi- tai kassa-alennukset tai

sakot. Muuttuva kauppahinta sisältyy liikevaihtoon vain siinä

määrin kuin on erittäin todennäköistä, että kauppahintaan

ei tule merkittävää muutosta, kun siihen liittyvä epävarmuus

on ratkaistu. Muuttuva kauppahinta määritellään todennäköi-

simmällä arviolla, jos se ei ole vielä realisoitunut raportoin-

tikauden lopussa. Jos sopimus erotellaan useammaksi kuin

yhdeksi suoritevelvoitteeksi, Konecranes kohdistaa kokonais-

liikevaihdon kullekin suoritevelvoitteelle luvattujen tavaroiden

tai palveluiden arvioitujen erillisten myyntihintojen suhteessa

tai jos erillisiä myyntihintoja ei ole, Konecranes käyttää itse-

näisen myyntihinnan arviointiin tyypillisesti arvioituja kustan-

nuksia ja niihin lisättyä katetta.

Tavaroiden ja palvelujen luonne,

suoritusvelvoitteiden toteuttamisen ajankohta

ja merkittävät maksuehdot

Kunnossapito liiketoiminta-alue saa pääasiassa tuloja huolto-

ja neuvontapalveluista sekä varaosista kaiken tyyppisille teol-

lisuusnostureille ja nostimille. Kunnossapito liiketoiminta-alue

tarjoaa myös modernisointeja, jotka ovat olemassa olevan

nosturin täydellisiä muutoksia vaihtoehtona niiden korvaami-

selle uudella nosturilla. Tuotot palveluista kirjataan valmiusas-

teen mukaisesti raportointikauden lopussa, kun suoritettujen

palvelujen lopputulos voidaan määrittää luotettavasti ja

jos sitä voidaan mitata. Valmistusasteen arviointi riippuu

sopimuksen luonteesta, mutta yleensä se perustuu kertynei-

siin kustannuksiin, jotka ovat syntyneet tilinpäätöspäivään

mennessä suoritetuista palveluista tai asiakkaan kuittauk-

seen huoltotyön valmistumisesta. Modernisaatioprojektissa

tyypillisesti asiakas hallitsee omaisuuserää, jota modernisoi-

daan, jolloin tuotot kirjataan ajan kulumisen ja valmistusas-

teen mukaisesti. Varaosaliiketoiminnassa hallinnan siirto ja

tuloutus tapahtuvat tavallisesti joko silloin, kun tavarat on

toimitettu tai annettu asiakkaan saataville sopimuksen toimi-

tusehtojen mukaisesti tai kun asiakas on hyväksynyt toimi-

tuksen. Yleensä asiakkaat maksavat sovittujen maksuehtojen

mukaisesti, kun palvelut ja tuotteet on toimitettu. Joskus

maksu vaaditaan etukäteen. Näissä tapauksissa, esimer-

kiksi vuosittaisissa huoltosopimuksissa, maksu jaksotetaan

tuotoiksi palvelujen ja hyödykkeiden toimitusten mukaisesti.

64 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Modernisaatioprojekteissa asiakkaiden on tyypillisesti makset-

tava ennakkoja modernisointiprojektisopimuksessa määritel-

tyjen toimenpiteiden täyttyessä.

Teollisuuslaitteet-liiketoiminta-alue tarjoaa nostimia, nostureita

ja materiaalinkäsittelyratkaisuja monille eri teollisuudenaloille.

Standardilaitteiden ja komponenttien myyntituotot kirjataan,

kun tavarat on toimitettu tai annettu asiakkaan saataville

sopimuksen toimitusehtojen mukaisesti tai kun asiakas on

hyväksynyt toimituksen, joka on tyypillisesti asennettu nosturi.

Suuret nosturiprojektit on kirjattu tuotoksi valmistusasteen

perusteella ajan kuluessa. Osatuloutettavat toimitussopi-

mukset koskevat omaisuuserää tai omaisuuserien ryhmää,

jotka liittyvät toisiinsa läheisesti tai jotka riippuvat toisistaan

suunnittelun, teknologian, toiminnollisuuden tai käyttötarkoi-

tuksen takia. Jos asiakas irtisanoo sopimuksen muista syistä

kuin Konecranesin sopimusrikkomuksesta, Konecranesilla on

tällöin oikeus saada asiakkaalta suoritus, joka ainakin kom-

pensoi siihen asti valmistettujen suoritteiden ja palveluiden

arvot. Yleensä nostureiden takuuaika on kaksi vuotta, jolloin

konserni kirjaa takuuvarauksen historiatietoihin perustuen.

Laajennetun takuun myynnistä syntyneet tuotot kirjataan laa-

jennetun takuuajan kuluessa. Nosturiprojekteissa asiakkaiden

on tyypillisesti suoritettava ennakkomaksuja nosturiprojektiso-

pimuksissa määriteltyjen toimenpiteiden täyttyessä.

Satamaratkaisut-liiketoiminta-alue saa tuottoja kontin-

käsittelylaitteista, telakkanostureista, siirrettävistä sata-

manostureista, raskaista trukeista ja Satamaratkaisujen

tietojärjestelmistä. Kaikkia laitetoimituksia tuetaan kattavalla

valikoimalla palveluja. Suurin osa kontinkäsittelylaitteista ja

telakkanostureista kuin myös siirrettävistä satamanostureista

on räätälöity ja suunniteltu asiakkaan tarpeisiin, joten tuotot

näistä projekteista on kirjattu tuotoksi valmistusasteen perus-

teella ajan kuluessa. Osatuloutettavat toimitussopimukset

koskevat omaisuuserää tai omaisuuserien ryhmää, jotka

liittyvät toisiinsa läheisesti tai jotka riippuvat toisistaan suun-

nittelun, teknologian, toiminnollisuuden tai käyttötarkoituksen

takia. Konecranesilla on tällöin oikeus saada asiakkaalta

suoritus, joka ainakin kompensoi siihen asti valmistettujen

suoritteiden ja palveluiden arvot. Trukkien ja standardisata-

malaitteiden myyntituotot kirjataan, kun tavarat on toimitettu

tai annettu asiakkaan saataville sopimuksen toimituseh-

tojen mukaisesti tai kun asiakas on hyväksynyt toimituksen.

Satamalaitteiden yleinen takuuaika vaihtelee jossain määrin

projekteissa käytettyjen komponenttien mukaan. Yleisestä

takuusta konserni kirjaa takuuvarauksen historiallisten tie-

tojen perusteella. Laajennetun takuun myynnistä syntyneet

tuotot kirjataan laajennetun takuuajan kuluessa. Satama-

ratkaisut-liiketoiminta-alueen hankkeissa asiakkaiden on

tyypillisesti suoritettava ennakkomakuja projektisopimuksissa

määriteltyjen toimenpiteiden täyttyessä.

Ajan kuluessa tuloutettavien suoritevelvoitteiden

valmiusasteen määrittäminen

Hankkeen valmistusaste määritellään laskemalla tarkas-

teluhetkeen mennessä suoritettujen työhön perustuvien

toteutuneiden menojen osuus hankkeen arvioiduista koko-

naismenoista (cost-to-cost-menetelmä). Hankkeen kustan-

nusten kertyminen kuvaa parhaiten myydyn laitteen hallinnan

siirtoa asiakkaalle. Jos hankkeen lopullista tulosta ei voida

luotettavasti määrittää, hankkeen kustannukset kirjataan

tulokseen samalla raportointikaudella kuin ne syntyvät, mutta

hankkeen tuottoa kirjataan vain sen verran, kun konserni

on oikeutettu sitä toteutuneisiin kustannuksiin verrattuna

saamaan. Arvioitu projektin tappio kirjataan heti tuloslaskel-

maan. Hankkeiden sopimusmuutosten vaikutus tuloutukseen

otetaan huomioon, kun on varmaa, että vastaavat tuotot

saadaan ja että ne voidaan arvioida luotettavasti.

Tutkimus- ja kehittämismenot

Tutkimusmenot kirjataan kuluiksi toteutumishetkellä. Yksit-

täisten hankkeiden kehittämismenot kirjataan aineettomaksi

käyttöomaisuudeksi, kun konserni pystyy osoittamaan että:

• konsernilla on tekniset valmiudet saattaa aineeton omai-

suuserä valmiiksi niin, että sitä voidaan käyttää tai se

voidaan myydä

• konsernilla on aikomus saattaa aineeton omaisuuserä

valmiiksi ja sillä on valmiudet käyttää sitä tai myydä se

• omaisuuserä tuottaa tulevaisuudessa taloudellista hyötyä

• konsernilla on resursseja saattaa omaisuuserä valmiiksi

• konserni pystyy luotettavasti seuraamaan ja mittaamaan

kehittämismenoja.

Taseeseen aktivoitujen kehittämismenojen poistot aloitetaan,

kun kehitys on valmis ja omaisuuserä on valmis käytettäväksi.

Oikaistu EBITA (vaihtoehtoinen tunnusluku)

Konserni käyttää oikaistua EBITAa vaihtoehtoisena tunnus-

lukuna kuvaamaan liiketoimintansa taloudellista kehitystä ja

parantaakseen vertailukelpoisuutta eri kausien välillä. Johto,

analyytikot ja sijoittajat seuraavat sitä säännöllisesti. Oikaistu

liikevoitto ennen kauppahinnan allokaatiopoistoja ja -arvon-

alentumisia (vaihtoehtoinen tunnusluku) lasketaan jatkuvan

liiketoiminnan voitosta ennen veroja (tilinpäätöksen mukainen

tunnusluku), pois lukien uudelleenjärjestelykulut, transak-

tiokulut sekä uudelleenjärjestelykuluihin liittyvät varojen

arvonalentumiskulut sekä muut oikaisuerät, kauppahinnan

allokaatiopoistot ja -arvonalentumiset ja rahoituksen tuotot

ja kulut. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja ei tule pitää korvaavina

mittareina verrattuna IFRS-tilinpäätösnormistossa määritel-

tyihin tunnuslukuihin. Katso myös liite 3.

Tulos per osake

Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla

emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva jatkuvien ja lopetet-

tujen toimintojen tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona

olleiden osakkeiden painotetulla keskimäärällä. Laimennetun

osakekohtaisen tuloksen laskemisessa on otettu huomioon

osakeoptioiden tai muiden mahdollisten osakepalkkiojärjestel-

mien toteuttamisen laimentava vaikutus vuoden lopussa.

Osingonjako

Konserni kirjaa osingonjakovelan, kun osakkeenomistajat

ovat hyväksyneet osingonjaon. Vastaava osinkomäärä kirja-

taan suoraan pois omista pääomista.

65 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Työsuhde-etuudet

Konecranes-konsernissa on voimassa useita eläkejärjeste-

lyjä paikallisten ehtojen ja käytäntöjen mukaisesti. Konser-

niyhtiöiden eläketurva on pääosin hoidettu ulkopuolisissa

eläkevakuutusyhtiöissä tai muunlaisin vastaavin järjestelyin.

Nämä järjestelyt luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi

järjestelyiksi. Maksupohjaisissa eläkejärjestelyissä suoritukset

kirjataan kuluksi sinä kautena, jolle maksut kohdistuvat.

Konsernilla ei ole lakiin tai muuhun sääntelyyn perustuvaa

velvoitetta maksaa lisäsuorituksia, mikäli eläkejärjestelyllä

ei ole riittävästi varallisuutta maksaa työsuhde-etuuksia.

Konecranes- konserni käsittelee Suomen työeläkejärjestelmän

(TyEL) vakuutusosuutta maksuperusteisena järjestelmänä.

Etuuspohjaisen järjestelyn velkana merkitään taseeseen

etuuspohjaisen järjestelyn velvoitteen nykyarvo (perustuen

ennakoituun etuusyksikkömenetelmään), josta on vähen-

netty eläkejärjestelyn varojen käypä arvo tilinpäätöspäi-

vänä. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan

konsernin muihin laajan tuloslaskelman eriin silloin, kun ne

syntyvät. Laajan tuloslaskelman etuuspohjaisten etuuksien

uudelleenarvostuseriä ei kirjata enää takaisin tuloslaskel-

maan. Takautuvaan työsuoritukseen perustuva kulu kirjataan

tuloslaskelmaan sille kaudelle, jolla eläkejärjestelyä muu-

tetaan. Nettokorot lasketaan käyttämällä diskonttokorkoa

järjestelyn nettovelkoihin tai -varoihin. Riippumattomat

vakuutusmatemaatikot laskevat eläkevastuun määrän

perustuen ennakoituun etuusyksikkömenetelmään. Kon-

serni esittää työsuoritukseen ja takautuvaan työsuoritukseen

perustuvat kulut, järjestelyn supistamisesta tai muuttamisesta

johtuvat voitot tai tappiot sekä nettokorkokulut tai -tuotot

tuloslaskelmassa henkilöstökuluina – eläkekulut: etuuspoh-

jaiset järjestelyt. Katso myös liite 8.

Työsuhteiden päättämiseen liittyvä vastuu kirjataan, jos kon-

serni ei voi enää vetäytyä työsuhteen päättämiseen liittyvän

korvauksen tarjoamisesta tai kun konserni kirjaa muuten työ-

suhteiden päättymiseen liittyvän uudelleenjärjestelykulun.

Osakeperusteiset kannustusjärjestelmät

Konsernin ja sen tytäryhtiöiden avainhenkilöt (ylin johto

mukaan luettuna) saavat korvausta myös osakeperusteisten

kannustusjärjestelmien muodossa. Työntekijät luovuttavat

työsuorituksensa ja saavat vastineeksi pääomanehtoisia

instrumentteja (omana pääomana maksettava osuus) tai

rahaa (rahana maksettava osuus).

Omana pääomana maksettava osuus

Omana pääomana maksettavan osuuden kulut myöntämis-

päivänä perustuvat käypään arvoon, joka on määritelty käyt-

täen asianmukaista arvostusmallia.

Kulu kirjataan tuloslaskelman henkilöstökuluihin (muut hen-

kilösivukulut) ja samanaikaisesti oman pääoman muuhun

rahastoon siinä tahdissa, kun työ- ja palveluehdot täyttyvät.

Kertynyt omana pääomana maksettava osuus heijastaa

raportointipäivänä ansaintajakson konsernin parasta arviota

pääomanehtoisina instrumentteina lopullisesti maksettavasta

määrästä silloin, kun ansaintajakso päättyy. Raportointikauden

tuloslaskelman kulu tai tuotto edustaa järjestelystä kertyneen

kulun muutosta raportointikauden alun ja lopun välillä.

Kulua ei kirjata palkkiojärjestelyistä, jotka eivät toteudu, paitsi

niistä pääomana maksettavista osuuksista, joissa ansainta-

ehto on markkinaperusteinen tai joissa on ansaintaan perus-

tumattomia ehtoja, jotka täyttyvät silloin, kun kaikki muutkin

työsuoritukseen perustuvat ehdot täyttyvät.

Kun omana pääomana maksettavan osuuden ehtoja muu-

tetaan, kirjataan minimissään kulu, joka vastaa muutta-

mattoman järjestelyn kulua, kun alkuperäiset ehdot olisi

saavutettu. Muutospäivän arvoilla kirjataan lisäkulu jokaisesta

muutoksesta, joka nostaa osakeperusteisten järjestelmien

käypää arvoa tai on muuten edullinen työntekijälle muutos-

päivänä.

Verolakien tai -määräysten mukaan Konecranes yleensä

velvoitetaan pidättämään työntekijän saamaan osake-

perusteiseen maksuun liittyvät verot ja maksamaan tämän

määrän työntekijän puolesta tavallisesti käteisenä vero-

viranomaiselle. Tämän velvoitteen täyttämiseksi osake-

pohjaisen maksujärjestelyn ehdot antavat Konecranesille

luvan pidättää pääomanehtoisten instrumenttien määrästä

sen osan, joka vastaa työntekijän verovelvoitteen rahallista

arvoa kaikista työntekijän ansaitsemista pääomanehtoisista

instrumenteista. Osakeperusteinen palkkiojärjestelmä, jossa

on nettomaksamisominaisuus, luokitellaan kokonaisuudes-

saan omaan pääomana maksettavana osuutena ja pidätettyjä

osakkeita vastaan suoritettu maksu kirjataan vähennyksenä

omaan pääomaan.

Rahalla maksettava osuus

Rahalla maksettavan osuuden kulut, jotka yleensä liittyvät

osakepalkkioiden lisäksi maksettaviin työntekijän sosiaaliku-

luihin ja veroihin, lasketaan käypään arvoon myöntämispäi-

vänä käyttäen binomimaisia malleja. Käypä arvo kirjataan

ansaintajakson kuluksi ja vastaavaksi velaksi, kunnes

ansaintajakso päättyy. Velka uudelleenarvostetaan käypään

arvoonsa jokaisena raportointipäivänä, mukaan lukien velan

maksupäivä, ja nämä käyvän arvon muutokset kirjataan

tuloslaskelman henkilöstökuluihin – muut henkilösivukulut.

Katso myös liite 8.

Ulkomaanrahan määräisten erien käsittely

Konsernitilinpäätös raportoidaan euroissa, joka on konser-

nitilinpäätöksen esittämisvaluutta. Jokainen konserniyhtiö

määrittelee oman toimintavaluuttansa. Konserniyhtiöiden

konsernitilinpäätökseen sisällytettävät erät raportoidaan

tässä toimintavaluutassa.

Liiketoimet ja tase-erät

Konserniyhtiöiden liiketoimet muussa kuin yksikön omassa

toimintavaluutassa raportoidaan käyttämällä liiketoimen

valuuttamuunnoksessa tapahtumapäivän valuuttakurssia.

Jokaisen raportointikauden lopussa vieraassa valuutassa

olevat monetääriset erät arvostetaan raportointipäivän

valuuttakurssiin. Tästä syntyvät valuuttakurssierot kirjataan

66 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

tuloslaskelmaan poikkeuksena kuitenkin kurssierot, jotka

syntyvät valuuttamääräisistä lainoista, jotka on määritelty

osaksi konsernin ulkomaantoimintojen nettovarallisuuden

suojausta (kuten konsernin sisäiset lainat, jossa takaisin-

maksun ei oleteta tapahtuvan lähitulevaisuudessa). Nämä

kurssierot kirjataan suoraan tilikauden laajaan tulokseen

siihen asti, kunnes toiminta myydään, minkä jälkeen ne

kirjataan tulosvaikutteisesti tilikauden tulokseen. Näihin

kurssieroihin mahdollisesti liittyvät verot esitetään myös

konsernin laajassa tuloslaskelmassa.

Konserniyhtiöiden ei-monetääriset erät, jotka raportoidaan

hankintamenoonsa vieraassa valuutassa, käännetään toimin-

tavaluuttaan käyttäen alkuperäisen tapahtumahetken valuut-

takurssia. Käypään arvoon vieraassa valuutassa arvostettavat

ei-monetääriset erät käännetään toimintavaluuttaan käyttäen

käyvän arvon arvostushetken mukaista valuuttakurssia.

Ulkomaiset toiminnot

Ulkomaisten toimintojen varat ja velat on muutettu euroiksi

raportointipäivän kurssiin, ja niiden tuloslaskelmat on muu-

tettu euroiksi käyttäen tilikauden keskikurssia. Muuntamisesta

syntyneet kurssierot on kirjattu tilikauden laajaan tulokseen.

Ulkomaista toimintoa myytäessä vastaavat tilikauden laajaan

tulokseen kirjatut kurssierot kirjataan tilikauden tulokseen.

Mikäli ulkomaisten toimintojen hankinnassa on syntynyt

liikearvoa tai käyvän arvon korjausta hankittujen omaisuus-

ja velkaerien tasearvoihin, käsitellään nämä ulkomaisen

toiminnon omaisuus- ja velkaerinä ja käännetään euroiksi

tilinpäätöspäivän kurssilla.

Tuloverot

Konsernin tuloslaskelman verokuluihin sisältyy konserniyhti-

öiden tilikauden tulokseen perustuvat verot paikallisten vero-

säännösten mukaisesti laskettuina, aikaisempien tilikausien

verojen oikaisut, sekä vuosittaiset laskennallisten verojen

muutokset. Verot lasketaan käyttäen raportointipäivän voi-

massaolevia tai vahvistettuja verokantoja.

Laskennalliset verovelat ja -saamiset kirjataan kaikista

kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista eroista.

Laskennallista veroa ei kirjata vähennyskelvottomasta liike-

arvosta alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ja tytäryritysten

jakamattomista voittovaroista siltä osin, kun ero ei toden-

näköisesti purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Merkittävimmät väliaikaiset erot syntyvät käyttämättömistä

verotuksellisista tappioista, poistoista, varauksista, etuus-

pohjaisista eläkejärjestelyistä, sisäisestä varastokatteesta ja

johdannaissopimuksista. Yrityskaupan yhteydessä konserni

tekee laskennallisen verovarauksen hankittujen omaisuus-

erien käyvän arvon ja niiden verotusarvojen välisestä erosta.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siltä osin, kun on

todennäköistä, että sitä voidaan käyttää.

Liiketoimintojen hankinta

Hankitut tytäryhtiöt sisällytetään konsernitilinpäätökseen

käyttäen hankintamenomenetelmää, jonka mukaan hankitun

yhtiön yksilöitävissä olevat varat, velat ja ehdolliset velat

arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Hankinnasta

suoritetun vastikkeen ja hankittujen yksilöitävissä olevien

varojen, velkojen ja ehdollisten velkojen nettoarvon välinen

erotus on liikearvoa. Hankitun yhtiön määräysvallattomien

omistajien osuus voidaan kirjata joko käypään arvoonsa tai

määräysvallattomien omistajien suhteellisena osuutena han-

kitun yhtiön nettovarallisuudesta. Mikäli hankinnasta suoritet-

tava vastike on vähemmän kuin konsernin osuus hankittavan

yksikön nettovarallisuuden käyvästä arvosta, kirjataan erotus

suoraan tuloslaskelmaan. Hankintaan liittyvät suorat transak-

tiokulut kirjataan kuluiksi sitä mukaan, kun ne syntyvät.

Myytävänä olevat varat

Konserni luokittelee pitkäaikaiset varat ja luovutettavissa

olevien erien ryhmät myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpi-

toarvoa vastaava määrä kertyy pääasiallisesti jatkuvan käytön

sijaan varojen luovutuksesta. Tällaiset pitkäaikaiset varat ja

luovutettavien erien ryhmät, jotka on luokiteltu myytävänä

oleviksi, arvostetaan alempaan seuraavista: kirjanpitoarvo tai

käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla.

Kriteerit myytävänä olevaksi luokitteluun täyttyvät vain, jos

myynti on erittäin todennäköinen ja omaisuuserä tai luovutet-

tavien erien ryhmä on välittömästi myytävissä sen nykyisessä

kunnossa. Toimenpiteet myynnin loppuunsaattamisesta

tulisivat osoittaa, että on epätodennäköistä, että myyntiin

tehdään merkittäviä muutoksia tai että päätös myynnistä

peruutetaan. Johdon on sitouduttava myyntiin vuoden

kuluessa siitä päivästä, jona alkuperäinen luokittelu on tehty.

Aineellisista ja aineettomista hyödykkeistä ei tehdä poistoja,

kun se luokitellaan myytävänä olevaksi.

Aineeton omaisuus

Aineeton omaisuus koostuu hankitusta huoltosopimuskan-

nasta, patenteista ja tavaramerkeistä, ohjelmistolisensseistä

sekä ohjelmistojen käyttöönottokuluista. Erillisenä hankittu

aineeton omaisuus arvostetaan alkuperäiseen hankintahin-

taan. Hankittujen liiketoimintojen mukana tulleet aineettomat

omaisuuserät arvostetaan käypään arvoon hankintahet-

kellä. Aineeton omaisuus, joilla on taloudellinen käyttöikä,

poistetaan tasapoistoin arvioituna vaikutusaikanaan, joka

voi vaihdella 5–20 vuoden välillä huoltosopimuskannassa ja

patenteissa ja tavaramerkeissä sekä 4–7 vuoden välillä ohjel-

mistolisensseissä. Aineettomien omaisuuserien arvonalentu-

mista testataan aina, kun huomataan merkkejä, että niiden

arvo voi olla alentunut.

Aineettomia hyödykkeitä, joille ei ole määriteltävissä rajallista

käyttöikää, ei poisteta, vaan ne testataan vuosittain mah-

dollisten arvonalentumisten varalta samoin kuin liikearvo.

Rajatonta käyttöikää tarkastellaan vuosittain, jotta voidaan

varmistua, että rajattomalle käyttöiälle on vielä perusteita.

Ellei perusteita enää löydy, rajaton käyttöikä muutetaan rajal-

liseksi käyttöiäksi tarkasteluhetkestä eteenpäin.

Liikearvon alentumisen testaus

Yritysostojen yhteydessä hankittu liikearvo testataan vuosit-

tain ja aina, kun jokin tapahtuma tai olosuhteiden muutos

osoittaa, että kirjattua arvoa vastaan ei ehkä ole enää

67 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

kerrytettävissä rahavirtaa. Arvonalentumistestausta varten

yritysostojen yhteydessä hankittu liikearvo kohdistetaan

hankintapäivästä lähtien jokaiselle konsernin kassavirtaa

tuottavalle yksikölle, jonka oletetaan hyötyvän yritysostosta,

riippumatta siitä, onko hankinnan muita varallisuuseriä tai

velkoja kohdistettu näille yksiköille. Jos rahavirtaa tuotta-

valle yksikölle kirjatun liikearvon määrä ylittää kerrytettävissä

olevan rahamäärän, erotus kirjataan arvonalennukseksi.

Konecranes käyttää diskontattujen rahavirtojen analyysia

arvioidessaan liikearvon käypää arvoa. Arvioidessaan käyt-

töarvoa, ennustetut tulevaisuuden rahavirrat diskontataan

nykyarvoonsa käyttäen verovaikutuksella puhdistettua dis-

konttokorkoa. Diskonttokorko heijastaa nykyisen markkinan

rahan aika-arvoa ja testattaville omaisuuserille tyypillistä

riskiä. Konsernin laskelmat perustuvat yksityiskohtaisiin suun-

nitelmiin ja ennusteisiin, jotka on laadittu erikseen jokaiselle

konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille, joille varallisuuseriä

on kohdistettu. Suunnitelmat ja ennusteet kattavat viiden

vuoden jakson. Aiemmin kirjattuja liikearvon arvonalen-

tumisia ei peruuteta, vaikka olosuhteissa, jotka alun perin

aiheuttivat arvonalentumistarpeen, tapahtuisi olennaista

paranemista.

Käyttöomaisuus

Maa-alueet, rakennukset, koneet ja laitteet arvostetaan

taseessa alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä ker-

tyneillä poistoilla ja mahdollisilla arvonalentumisilla. Suun-

nitelman mukaiset tasapoistot lasketaan todennäköisen

käyttöiän perusteella seuraavasti:

• rakennukset ja rakennelmat 10–40 vuotta

• koneet ja kalusto 3–10 vuotta

Maa-alueista ei tehdä poistoja.

Aineellisten hyödykkeiden perusparannusmenot, jotka tuot-

tavat tulevaisuudessa taloudellista hyötyä, on aktivoitu tasee-

seen ja poistetaan omaisuuserän jäljellä olevan taloudellisen

käyttöajan mukaisesti.

Vuokrattujen käyttöoikeushyödykkeiden osalta katso vuokra-

sopimuksia koskevat tilinpäätösperiaatteet.

Poistettavasta käyttöomaisuudesta

tehtävät arvonalentumiset

Poistojen kohteena olevien aineettomien ja aineellisten

omaisuuserien kuin myös osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin

tehtyjen sijoitusten tasearvoja tarkastellaan arvonalentumisen

varalta aina, kun tapahtumat ja olosuhteiden muutokset

osoittavat, että omaisuuserän tasearvoa vastaavaa tuloa ei

enää ole kerrytettävissä.

Mikäli tällaisia merkkejä arvonalentumisesta on olemassa,

arvioidaan omaisuuserän kerrytettävä tulo. Kerrytettävä tulo

on korkeampi joko omaisuuserän myyntikuluilla vähennetystä

käyvästä arvosta tai omaisuuserän käytöstä ja myynnistä

syntyvien ennustettujen rahavirtojen nykyarvosta. Arvonalen-

tumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli kerrytettävä

tulo on vähemmän kuin omaisuuserän tasearvo. Arvonalen-

tumistappio peruutetaan, mikäli kerrytettävissä olevat tulot

myöhemmin kasvavat.

Vaihto-omaisuuden arvostus

Aineet ja tarvikkeet on arvostettu hankintamenoon.

Jos vaihto-omaisuuden todennäköinen luovutushinta on

alhaisempi, on se arvostettu tähän hintaan. Todennäköinen

luovutus hinta on hyödykkeen myyntihinta normaalissa

liiketoiminnassa vähennettynä tuotteen valmiiksi saattamisen

ja tuotteen myytäväksi asettamisen kuluilla. Puolivalmisteet

on arvostettu muuttuviin valmistuksen menoihin ja niihin

on lisätty asianmukainen osuus tuotannon muuttuvista ja

kiinteistä yleiskustannuksista, jotka perustuvat normaaliin

kapasiteettiin. Keskeneräiset työt sisältävät muuttuvat

valmistusmenot sekä töille kohdistuvan osuuden valmis-

tuksen ja asennuksen kiinteistä menoista. Raaka-aineet ja

tarvikkeet on arvostettu FIFO-menetelmällä tai punnitulla

keskimääräisellä kustannuksella. Varaston epäkuranttius-

varaus tilinpäätöspäivänä perustuu parhaaseen arvioon

hitaasti kiertävästä ja epäkurantista varastosta. Arviot

perustuvat jatkuvaan seurantaan ja varastonimikkeiden ikä-

jakauman ja koostumuksen arvioimiseen.

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Myyntisaamiset ja muut saamiset kirjataan alun perin käy-

pään arvoonsa, minkä jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun

hankintamenoonsa. Myyntisaatavat edustavat konsernin

ehdotonta oikeutta kauppahintaan (eli ainoastaan ajan kulu-

minen vaikuttaa siihen, kunnes kauppahinta on maksettava).

Myyntisaamisten luottotappiovaraus arvioidaan perustuen

konsernin luottotappiohistoriaan, jota oikaistaan nykyisillä tie-

doilla ja kohtuullisilla sekä luotettavilla tulevaisuuden ennus-

teilla. Varauksen vaikutus kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan.

Rahavarat

Rahavarat koostuvat käteisestä ja nostettavissa olevista pank-

kitalletuksista sekä muista likvideistä alle kolmen kuukauden

sijoituksista. Luotolliset tilit on käsitelty lyhytaikaisina lainoina

lyhytaikaisessa vieraassa pääomassa.

Arvostus käypään arvoon

Käypä arvo on hinta, joka saataisiin myymällä omaisuuserä

tai siirtämällä velka markkinaosapuolien välisessä normaa-

lissa liiketoimessa. Konserni ryhmittelee omaisuuseränsä ja

velkansa, jotka arvostetaan käypään arvoon, kolmelle eri

tasolle perustuen siihen, minkä tasoisesta tiedosta käyvät

arvot on johdettu. Taso 1 perustuu julkisesti noteerattuun

hintaan aktiivisilla markkinoilla samalle instrumentille. Taso

2 ei perustu suoraan markkinoilla noteerattuun hintaan,

mutta arvostuksessa käytetään parametreja, jotka perustuvat

joko suoraan (noteeratut hinnat) tai epäsuorasti (johdettu

noteeratuista hinnoista) luokan 1 mukaisiin instrumentteihin.

Taso 3 arvostus ei perustu havainnoitavissa oleviin mark-

kinatietoihin vaan parametreihin, jotka sisältävät merkit-

täviä oikaisuja/muutoksia kyseisten omaisuuserien julkiseen

markkinainformaatioon tai Konecranesin omista olettamista

markkinaosapuolten välisestä hinnoittelusta.

68 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Johdannaissopimukset ja suojauslaskenta

Konserni toimii kansainvälisillä markkinoilla ja altistuu täten

valuuttariskille kuin myös vähemmässä määrin korkoriskille.

Konserni käyttää johdannaissopimuksia (pääosin termii-

nikauppoja ja koronvaihtosopimuksia) suojautuakseen

valuuttakurssimuutoksista johtuvalta riskiltä, joka liittyy

kiinteisiin sitoumuksiin ja todennäköisiin ennakoituihin raha-

virtoihin sekä korkoihin. Johdannaissopimuksia käytetään

riskien vähentämiseen konsernin suojautumisperiaatteiden

mukaisesti eikä spekulatiivisessa tarkoituksessa. Sopimuk-

sentekohetkellä johdannaiset arvostetaan käypään arvoon

ja myöhemmin ne arvostetaan tilinpäätöspäivän käypään

arvoon. Johdannaissopimukset esitetään muissa rahoitusva-

roissa, kun käypä arvo on positiivinen ja muissa rahoitusve-

loissa, kun käypä arvo on negatiivinen.

Eräissä suurissa nosturi -projekteissa sovelletaan IAS 39:n

mukaista suojauslaskentaa. Konsernin suojautumisperiaat-

teiden mukaisesti kiinteisiin sitoumuksiin ja ennakoituihin

erittäin todennäköisiin rahavirtoihin osoitetut johdannaisso-

pimukset käsitellään rahavirran suojauksena. Käyvän arvon

muutokset suojauslaskennan kriteerit täyttävissä tehokkaissa

johdannaissopimuksissa kirjataan laajan tuloslaskelman raha-

virran suojauksiin. Tehoton osa käyvän arvon muutoksista

kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Katso myös liite 34.

Konsernin laajaan tulokseen kirjatut erät siirretään tilikauden

tulokseen, kun suojauskohteena oleva erä vaikuttaa tuloslas-

kelmaan, esimerkiksi kun suojattu rahoitustuotto tai -kulu kir-

jataan tai kun ennustettu myynti toteutuu. Mikäli suojattu erä

on ei-rahamääräinen omaisuuserä tai velka, laajaan tulokseen

kirjattavat erät siirretään näiden ei-rahamääräisten omaisuu-

serien tai velkojen alkuperäiseen tase-erän arvoon.

Jos suojauslaskentaan käytetty johdannaissopimus erääntyy

tai myydään, lopetetaan tai sitä ei korvata tai jatketa (osana

suojausstrategiaa) tai jos sitä ei enää osoiteta osaksi suo-

jauslaskentaa tai jos suojaus ei enää täytä suojauslaskennan

kriteereitä, kaikki laajaan tulokseen kertyneet voitot ja

tappiot jäävät erikseen pääomiin, kunnes ennustettu liike-

toimi tapahtuu tai kunnes vieraassa valuutassa tehty kiinteä

sitoumus toteutuu. Jos suojatun rahavirran ei enää oleteta

toteutuvan, suojauslaskennassa käytetystä johdannaissopi-

muksesta omaan pääomaan kertynyt voitto tai tappio kirja-

taan välittömästi kauden tuloslaskelmaan.

Käyvän arvon muutokset johdannaissopimuksista, jotka eivät

täytä suojauslaskennan vaatimuksia, kirjataan tuloslaskelmaan.

Konsernissa ei käytetä käypien arvojen suojausta.

Rahoitusvarat

Konsernin rahoitusvarat luokitellaan seuraaviin ryhmiin;

käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat,

muihin laajan tuloksen eriin käypään arvoon kirjattavat

rahoitusvarat ja jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat

rahoitusvarat. Rahoitusvarojen luokittelu perustuu niiden

rahavirtaominaisuuksiin ja hallintaan käytettäviin liiketoimin-

tamalleihin ja kirjauksiin arvopäivänä. Rahoitusvarat sisältävät

myyntisaamisia ja muita saamisia, korollisia sijoituksia ja

johdannaissopimuksia. Rahoitusvarojen arvostaminen riippuu

niiden luokittelusta seuraavasti:

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat

rahoitusvarat

Myyntisaamiset ja muut saamiset arvostetaan niiden odo-

tettuun realisointiarvoon, joka on alkuperäinen laskutusarvo

vähennettynä arvonalennukseen johtavalla luottotappiova-

rauksella. Luottoriskin kohoamista arvioidaan jaksotettuun

hankintamenoon kirjattavien sijoitusten ja muiden saamisten

osalta tilinpäätöspäivänä. Myyntisaamisten luottotappio-

varaus arvioidaan perustuen konsernin luottotappiohisto-

riaan, jota oikaistaan nykyisillä tiedoilla ja kohtuullisilla sekä

luotettavilla tulevaisuuden ennusteilla. Konserni soveltaa

yksinkertaistettua menetelmää kirjatakseen myyntisaamisten

odotettavissa olevat luottotappiot. Tähän käytetään apuna

varausmatriisia, jossa myyntisaamiset on ryhmitelty eri asia-

kasryhmiin ja erilaiseen luottotappiohistoriaan.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat

rahoitusvarat

Korolliset sijoitukset, jotka ovat johdannaissopimuksiin kuu-

lumattomia rahoitusvaroja ja joilla on kiinteät tai määritel-

tävät maksuerät ja joita ei noteerata aktiivisilla markkinoilla,

arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelman kautta. Ryhmään

kuuluvat myös johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suo-

jauslaskentaa.

Käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin

kirjattavat rahoitusvarat

Johdannaissopimukset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa,

luokitellaan käypään arvoon muihin laajan tuloksen eriin

kirjattaviksi rahoitusvaroiksi. Arvostuksesta syntyneen voiton

ja tappion käsittely on kuvailtu laskentaperiaatteissa yllä koh-

dassa johdannaissopimukset ja suojauslaskenta.

Rahoitusvelat

Rahoitusvelat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikuttei-

sesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin, käypään arvoon laajaan

tuloslaskelmaan kirjattaviin rahoitusvelkoihin tai jaksotet-

tuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin. Rahoi-

tusvelat sisältävät ostovelkoja ja muita velkoja sekä lainoja

ja rahoituksen johdannaissopimuksia. Konserni määrittelee

rahoitusvelkojen luokan silloin, kun ne kirjataan ensimmäistä

kertaa taseeseen. Rahoitusvelkojen arvostus riippuu niiden

luokittelusta seuraavasti:

Rahoitusvelat, jotka kirjataan käypään arvoonsa

tulosvaikutteisesti

Rahoitusvelat, jotka kirjataan käypään arvoonsa tulosvai-

kutteisesti, on raportoitu taseessa käypiin arvoihinsa. Niistä

syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan. Muut

johdannaiset kuin suojauslaskennassa käytetyt tehokkaat

johdannaissopimukset, on luokiteltu myytävissä oleviksi ja

sisältyvät tähän luokkaan.

69 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Rahoitusvelat, jotka kirjataan käypään arvoonsa

laajaan tuloslaskelmaan

Nämä velat ovat tyypillisesti suojauslaskennan johdan-

naisia, jotka raportoidaan taseessa käypiin arvoihinsa.

Johdannaisten arvostuksesta syntyneiden voittojen ja

tappioiden käsittely on kuvailtu laskentaperiaatteissa yllä

kohdassa johdannaissopimukset ja suojauslaskenta.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat

rahoitusvelat

Kaikki muut rahoitusvelat arvostetaan alun perin käypiin

arvoihin. Korollisissa lainoissa tämä on lainatun rahamäärän

ja lainaukseen liittyvien järjestelykulujen netto. Alkupe-

räisen taseeseen kirjaamisen jälkeen muut rahoitusvelat on

myöhemmin raportoitu jaksotettuun hankintamenoon käyt-

täen efektiivisen koron menetelmää. Jaksotettu kulu las-

ketaan ottamalla huomioon lainan järjestelykulut ja lainaa

nostettaessa saadut alennukset tai suoritetut preemiot.

Voitot ja tappiot, jotka syntyvät velkojen uudelleenhankin-

nasta, maksamisesta tai peruuttamisesta, kirjataan vastaa-

vasti korko- ja muihin rahoituksen tuottoihin tai rahoituksen

kuluihin. Tämä rahoitusvelkojen luokka sisältää ostovelat ja

korolliset lainat.

Rahoitusinstrumenttien netotus

Rahoitusvarat ja -velat voidaan netottaa ja nettomäärä

raportoida konsernitaseessa, jos ja vain jos, siihen on

olemassa laillisesti velvoittava ehdoton oikeus, joka

koskee kaikkia rahoitusinstrumenttien osapuolia kaikissa

tilanteissa sisältäen sekä normaalit liiketoiminta- että

maksukyvyttömyystilanteet.

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on aikaisemman

tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai

tosiasiallinen velvoite, jonka toteutumista pidetään varmana

tai todennäköisenä siten, että taloudellisia hyötyjä joudutaan

käyttämään velvoitteen hoitamiseen ja että velvoitteen mää-

rästä voidaan tehdä luotettava arvio. Varaukset voivat liittyä

toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin

tai takuu- ja reklamaatiotöihin sekä muihin tapahtumiin.

Uudelleenjärjestelyvaraukset kirjataan kaudelle, jolloin uudel-

leenjärjestelyä koskeva yksityiskohtainen ja asianmukainen

suunnitelma on laadittu, asianosaiselle henkilöstölle on

informoitu ja on olemassa riittävä peruste sille, että uudel-

leenjärjestely toteutetaan. Takuuvaraus perustuu historiallisiin

takuukustannuksiin ja takuuvaateisiin takuunalaisista toimi-

tuksista. Lisäksi takuuvaraus voidaan muodostaa tapauskoh-

taisesti ottaen huomioon mahdollisesti kohonneen riskitason.

Mikäli konserni olettaa, että osa tai koko varauksen määrä

voidaan saada korvattua esimerkiksi vakuutussopimuksen

nojalla, korvaus kirjataan taseeseen erillisenä omaisuuseränä,

jos korvaus on käytännössä varma.

Vuokrasopimukset

Konserni arvioi sopimuksen alkaessa, onko sopimus vuok-

rasopimus vai sisältääkö se vuokrasopimuksen eli antaako

sopimus oikeuden hallita tietyn ajanjakson aikana tunnistetun

hyödykkeen käyttöä vastiketta vastaan.

Konserni vuokralleottajana

Konserni soveltaa yhtä kirjaamis- ja arvostusmenetelmää

kaikkiin vuokrasopimuksiin, lukuun ottamatta lyhytaikaisten

ja vähäarvoisten omaisuuserien vuokrasopimuksia. Konserni

kirjaa vuokravelan tehdäkseen vuokranmaksuja ja käyttöoi-

keushyödykkeen, joka edustaa oikeutta käyttää vuokrattua

hyödykettä.

Käyttöoikeushyödykkeet

Konserni kirjaa käyttöoikeushyödykkeet vuokrasopimuksen

alkamispäivänä (eli omaisuus on tuolloin käytettävissä).

Käyttöoikeushyödykkeet arvostetaan hankintamenoon

vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla

ja oikaistuna vuokravelkojen uudelleenarvioinnin tuloksilla.

Käyttöoikeushyödykkeiden hankintamenoon sisältyy kirjat-

tujen vuokravelkojen määrä, mahdolliset aloituskustannukset,

ennen alkamispäivää tehdyt vuokramaksut ja siitä vähenne-

tään saadut vuokrakannustimet. Käyttöoikeushyödykkeet,

jotka koostuvat pääosin tilojen ja ajoneuvojen vuokraami-

sesta, poistetaan tyypillisesti tasapoistoin joko vuokra-ajan

kuluessa tai arvioidun käyttöiän aikana riippuen siitä, kumpi

on lyhyempi. Käyttöoikeushyödykkeet ovat mahdollisen

arvonalentumisen alaista varallisuutta.

Vuokravelat

Vuokrasopimuksen alkamispäivänä konserni kirjaa vuokra-

velat, jotka on laskettu vuokrasopimuksen voimassaoloaikana

tehtävien vuokramaksujen nykyarvona. Vuokrasopimusten

maksut sisältävät kiinteät maksut vähennettynä vuokraso-

pimusten kannustimilla, muuttuvilla vuokramaksuilla, jotka

ovat riippuvaisia indeksistä tai kertoimesta ja määrät, jotka

odotetaan maksettavan jäännösarvotakuiden perusteella.

Muuttuvat vuokramaksut, jotka eivät ole riippuvaisia indek-

sistä tai kertoimesta, kirjataan kuluksi sillä kaudella, jolloin

maksu tapahtuu. Vuokramaksujen nykyarvoa laskettaessa

konserni käyttää vuokrasopimuksen aloituspäivänä konserni-

lainauksen lisäkorkoa, jos vuokrasopimukseen sisältyvä korko

ei ole määritettävissä. Aloituspäivän jälkeen vuokravelkojen

määrä kasvaa vastaamaan korkojen kertymistä ja vähenee

vuokrasopimusten maksujen verran. Lisäksi vuokravelkojen

kirjanpitoarvo arvioidaan uudelleen, jos sopimusehdoissa on

tapahtunut muutos, vuokra-aika tai kiinteä vuokramaksu on

muuttunut tai arviot käyttöoikeushyödykkeen ostosta ovat

muuttuneet.

Lyhyt-aikaiset ja vähäarvoiset vuokrasopimukset

Konserni soveltaa lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyvää

poikkeusta konsernin koneiden ja laitteiden lyhytaikaisissa

vuokrasopimuksissa (eli vuokrasopimuksissa, joiden vuok-

ra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän aloituspäivästä lukien

ja joissa ei ole osto-optiota). Konserni soveltaa myös vähä-

arvoisia vuokrasopimuksia koskevaa poikkeusta laitteisiin,

joiden arvo on alhainen. Vuokramaksut lyhytaikaisista vuokra-

sopimuksista ja vähäarvoisten hyödykkeiden vuokrasopimuk-

sista kirjataan kuluksi vuokra-ajan kuluessa.

70 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Arviot vuokrasopimuksen päättymisestä

Konsernilla on useita vuokrasopimuksia koneisiin, ajoneu-

voihin ja toimitiloihin. Vuokrasopimusten ehdot vaihtelevat ja

niitä voidaan myös uusia. Konserni määrittelee vuokra-ajaksi

sopimuksen peruuttamattoman vuokra-ajan lisättynä vuokra-

sopimuksen jatkoaikaoption kausilla tai vähennettynä ennen-

aikaisella purkuoptiolla, jos ne ovat kohtuullisen varmasti

toteutettavissa. Konserni on käyttänyt harkintaa etenkin

jatkokausiin liittyvien optioiden käyttämisessä sekä avointen

vuokrasopimusten määrittelyssä siten, että ne perustuvat

liiketoiminnan vaatimuksiin, taloudellisten kannustumien käyt-

töön ja vuokratun kohteen todelliseen arvioituun käyttöikään.

Rahavirtalaskelma

Rahavirta on laadittu epäsuoraa menetelmää käyttäen.

Rahavirtalaskelmassa on eroteltu erikseen liiketoiminnan,

investointien ja rahoituksen rahavirrat. Rahavarojen muun-

toerot on raportoitu rahavirtalaskelmassa erikseen. Tulo-

veroista syntyneet tulot ja menot kuin myös korkokulut ja

– tuotot on raportoitu liiketoiminnan rahavirrassa. Tytäryhti-

öiden ja muiden liiketoimintojen hankinnan rahavirtavaikutus

on raportoitu investointien rahavirrassa ottaen kuitenkin

huomioon hankittujen yksiköiden rahavarat ja hankinnassa

kolmannelle osapuolelle takaisin maksetut velat. Osinkojen

maksut kuin myös nostetut ja maksetut lainat raportoidaan

rahoituksen rahavirrassa.

2.4. Uusien ja muutettujen IFRS-standardien

sekä IFRIC-tulkintojen soveltaminen

Merkittäviä uusia tai uudistettuja IFRS standardit, jotka

Konecranes on ottanut käyttöön 1. tammikuuta 2020 alkaen,

olivat seuraavat:

Liiketoiminnan määritelmä – Muutokset IFRS 3 -standardiin.

Muutokset liiketoiminnan määritelmään auttavat yrityksiä

päättelemään, kirjataanko hankitut toiminnot ja varallisuus lii-

ketoimintojen yhdistelynä vai varojen hankintana. Muutokset

selventävät liiketoiminnalle asetettavia vähimmäisvaati-

muksia, poistavat arvioinnin siitä, pystyvätkö markkinaosa-

puolet korvaamaan puuttuvat toiminnan elementit, lisäävät

ohjeita, joiden avulla yritykset voivat arvioida, onko hankittu

prosessi olennainen, kaventavat liiketoiminnan ja tuotosten

määritelmiä ja ottavat käyttöön valinnaisen käyvän arvon

keskittymistestin. Muutoksilla ei ollut vaikutusta konsernin

tilinpäätökseen.

Olennaisuuden määritelmä – Muutokset IAS 1 ja IAS 8

-standardeihin. Muutoksilla yhdenmukaistetaan olennaisuuden

määritelmää molemmissa standardeissa ja selvennetään

määritelmän tiettyjä osia. Uudessa määritelmässä todetaan,

että tieto on olennaista, jos tiedon poisjättäminen,

virheellisyys tai hämärtäminen voi kohtuudella olettaa

vaikuttavan päätöksiin, jotka tilinpäätöksen ensisijaiset

käyttäjät tekevät niiden tilinpäätösten perusteella, jotka

tarjoavat taloudellista tietoa raportoivasta yhteisöstä.

Muutoksilla selvennetään, että olennaisuus riippuu tiedon

luonteesta tai laajuudesta tai molemmista. Yrityksen on

arvioitava, ovatko tiedot tilinpäätöksissä joko yksittäin tai

yhdessä muiden tietojen kanssa merkittäviä. Muutoksilla ei

ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Konecranes ei ottanut käyttöön helpotuksia, jotka tehtiin

muutoksina IFRS 16 standardiin, Vuokrasopimukset,

COVID-19-pandemiaan liittyvät vuokrahelpotukset. Muu-

tokset antavat vuokralleottajalle mahdollisuuden arvioida ja

raportoida COVID-19-pandemiaan liittyvät vuokrahelpotukset

muuttuvina vuokrina tiettyjen ehtojen täyttyessä.

Muutokset standardeihin IFRS 9, IAS 39 Rahoitusinstru-

mentit: kirjaaminen ja arvostaminen ja IFRS 7 Rahoitu-

sinstrumentit: tilinpäätöksen liitetiedot, joka saa päätökseen

ensimmäisen vaiheen pankkien välisten tarjottujen korkojen

(IBOR) uudistuksen vaikutuksista taloudelliseen raportointiin.

Muutokset tarjoavat väliaikaisia helpotuksia, jotka mahdol-

listavat suojauslaskennan jatkumisen epävarmuuden aikana

ennen kuin nykyisen koron vertailuarvo korvataan vaihtoeh-

toisella lähes riskittömällä korolla. Muutoksilla ei ollut vaiku-

tusta konsernin konsernitilinpäätökseen.

Merkittävät uudet tai uudistetut IFRS-standardit, jotka Kone-

cranes on ottanut käyttöön 1. tammikuuta 2019 alkaen, olivat

seuraavat:

IFRS 16 Vuokrasopimukset korvaa IAS 17 Vuokrasopimukset,

IFRIC 4 Determining whether an Arrangement contains a

Lease, SIC-15 Operating Leases – Incentives ja SIC -27

Evaluating the Substance of Transactions Involving the Legal

form of a Lease. IFRS 16 määrittelee vuokrasopimusten

kirjaamisperiaatteet, arvostuksen, esittämisen ja liitetiedot ja

vaatii vuokralleottajia käsittelemään kaikki vuokrasopimukset

taseessa samoin kuin tällä hetkellä rahoitusleasing käsitellään

IAS17:ssa. Standardi sisältää kuitenkin kaksi kirjaamisperiaat-

teiden poikkeusta: vuokraus, joka liittyy hyödykkeisiin, joilla

on alhainen arvo sekä lyhytaikainen vuokraus (vuokra-aika on

12 kuukautta tai vähemmän). Vuokrasopimuksen alkamispäi-

vänä vuokralleottaja kirjaa tulevista vuokranmaksuista velan

ja omaisuuserän, joka edustaa oikeuden käyttää hyödy-

kettä vuokrasopimuksen ehtojen mukaisesti. Vuokralleot-

tajat kirjaavat erikseen korkokulun vuokravelasta ja poiston

käyttöoikeuden alaisesta hyödykkeestä. Vuokralleottajien

tulee myös arvostaa vuokravelka uudestaan tiettyjen olo-

suhteiden tapahtuessa (esimerkiksi vuokra-ajan tai tulevien

vuokranmaksujen muutos, joka johtuu indeksin tai jonkin

muun maksujen määrittämiseen liittyvän kertoimen muutok-

sesta). Vuokralleottajat kirjaavat pääsääntöisesti vuokravelan

uudelleen arvostuksen määrän myös käyttöoikeuden alaisen

hyödykkeen korjaukseksi.

Vuokralleottajan kirjanpito ei muutu merkittävästi IFRS 16

myötä verrattuna kirjanpitoon IAS 17 mukaan. IFRS 16 vaatii

myös vuokralleottajalta ja -antajalta laajempia liitetietoja kuin

IAS 17. Standardi on voimassa tilinpäätöksissä, joissa tilikausi

alkaa 1.1.2019 tai sen jälkeen. Vuokralleottaja voi valita

soveltaako standardia joko täysin takautuvasti vai soveltaen

yksinkertaistettua lähestymistapaa. Standardin siirtymäsään-

nökset sallivat tiettyjä helpotuksia. Konecranes käytti yksin-

kertaistettua lähestymistapaa, jossa käyttöoikeusomaisuus

ja vuokravelka laskettiin siirtymäpäivänä 1.1.2019 lukuun

71 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

ottamatta Hyvinkäällä ja Hämeenlinnassa sijaitsevia Suomen

toimitilojen vuokrasopimuksia, joissa Konecranes käytti yksin-

kertaistettua lähestymistapaa, jossa käyttöoikeusomaisuus ja

vuokravelka laskettiin sopimuksen aloitusajankohdasta lähtien

mutta jossa käytettiin vallitsevaa siirtymäpäivän diskontto-

korkoa. Konecranes käytti myös standardin alle kahdentoista

kuukauden mittaisille vuokrasopimuksille sekä vähäarvoisille

vuokratuille esineille ehdottamia helpotuksia. Konsernilla

on useita vuokrasopimuksia koneisiin ja toimistolaitteisiin,

ajoneuvoihin ja toimitiloihin. Vuokrasopimusten ehdot vaih-

televat ja niitä voidaan myös uusia. Konserni on käyttänyt

harkintaa etenkin jatkokausiin liittyvien optioiden käyttämi-

sessä sekä avointen vuokrasopimusten määrittelyssä siten,

että ne perustuvat liiketoiminnan vaatimuksiin ja vuokratun

kohteen todelliseen arvioituun käyttöikään. Käyttöoikeuden

alaisten hyödykkeiden määrät kasvoivat 118,5 milj. euroa ja

niitä vastaavien velkojen määrät kasvoivat 124,1 milj. euroa

1.1.2019. Oma pääoma pieneni 4,5 milj. euroa ja laskennal-

liset verosaamiset kasvoivat 1,1 milj. euroa. Konsernilla oli

myös 31.12.2018 taseessa IAS 17 -standardin mukaisia rahoi-

tusleasingvelkoja 20,1 milj. euroa. Siirtymähetken sopimusten

painotettu keskimääräinen diskonttokorko oli 4,92 %.

IFRS 16 standardin siirtymän siltalaskelma:

Vastuut muista vuokrasopimuksista IAS 17 mukaan 1.1.2019 117,3

Lyhytaikaiset vuokravastuut (-) -10,4

Vähäarvoisen käyttöoikeusomaisuuden vuokravastuut (-) -1,1

Sopimusten arvioidut jatko- ja irtisanomisoptiot (+/-) 29,5

Muuttuvat vuokramaksut, jotka perustuvat indeksiin tai kertoimeen (+) 0,2

Jäännösarvotakuut (+) 0,0

Vuokravastuiden nimellisarvo IFRS 16 mukaan 1.1.2019 135,5

Diskonttokoron vaikutus IFRS 16 vuokravastuiden nimellisarvosta 1.1.2019 -11,3

Rahoitusleasingvelat IAS 17 mukaan 1.1.2019 20,1

Vuokrasopimuksista johtuvat velat 1.1.2019 144,3

IFRIC 23

IFRIC-tulkinta 23 Uncertainty over Income Tax treatments

käsittelee tuloverojen kirjanpitoa, kun verokohteluihin liittyy

epävarmuutta, joka vaikuttaa IAS 12 Tuloverot -standardit

soveltamiseen. Sitä ei sovelleta veroihin tai maksuihin, jotka

eivät kuulu IAS 12 -standardin soveltamisalaan, eikä siihen

nimenomaisesti sisälly vaatimuksia, jotka liittyvät epävar-

mojen veropositioden korko- ja sakkoseuraamuksiin. Konserni

määrittelee, harkitseeko se jokaista epävarmaa veropositiota

erikseen vai yhdessä yhden tai useamman muun epävarman

veroposition kanssa, ja käyttää lähestymistapaa, joka ennakoi

paremmin epävarman veroposition lopputulemaa. Tulkinnalla

ei ollut vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.

72 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

3. Segmentti-informaatio

Johtamista varten Konecranes on organisoitunut liiketoiminta-

yksiköihin perustuen sen tuotteisiin ja palveluihin ja raportoi

näistä kolme segmenttiä vuonna 2020 ja 2019: Kunnossapito,

Teollisuuslaitteet sekä Satamaratkaisut.

Liiketoiminta-alue Kunnossapito tarjoaa teollisuuslaitteiden

kunnossapito- ja asennuspalveluja. Liiketoiminta-alue Teolli-

suuslaitteet valmistaa teollisuusnostureita ja komponentteja

useille teollisuuden aloille. Liiketoiminta-alue Satamaratkaisut

valmistaa satamanostureita ja trukkeja sekä tarjoaa kunnos-

sapito- ja varaosapalveluja satamalaitteille.

Liiketoimintayksiköitä on yhdistelty muodostamaan edellä

mainitut liiketoimintasegmentit perustuen tuotteiden saman-

laisiin taloudellisiin ominaisuuksiin kuten tuotantoprosessien,

tuotetyyppien sekä asiakasluokkien piirteisiin.

Raportoitavat segmentit perustuvat konsernin johdon

operatiiviseen raportointiin ja organisaatiorakenteeseen.

Kone cranes -konsernin korkein operatiivinen päätöksentekijä

on konsernin hallitus.

Segmenttien suorituksia arvioidaan tuloksen perusteella

ja niitä mitataan johdonmukaisesti konsernitilinpäätök-

sissä. Kuitenkin pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltyjen

osakkuusyhtiöi den tulosta arvioidaan käyttämällä

suhteellista yhdistelyä.

Liiketoiminta-alueiden varat ja velat sisältävät vain suoraan

liiketoimintaan liittyvät erät sekä näille kohdistetun liikearvon.

Yhteiset toiminnot, mukaan lukien keskushallinto, sisältävät

veroja ja rahoitustuottoja ja -kuluja, joita ohjataan konser-

nitasolla sekä muita eriä, joita ei voida kohdentaa suoraan

liiketoiminta-alueille.

Konecranes raportoi myös kolme maantieteellistä aluetta:

EMEA (Eurooppa, Lähi-itä ja Afrikka), AME (Pohjois- ja

Etelä-Amerikka) ja APAC (Aasia-Tyynenmeren alue). Liike-

vaihto on esitetty asiakkaan sijaintimaan mukaan ja varat

sekä investoinnit varojen sijaintimaan mukaan.

73 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

3.1. Liiketoimintasegmentit

Kunnossapito Teollisuuslaitteet Satamaratkaisut

Yhteiset toiminnot ja

allokoimattomat erät Eliminoinnit Yhteensä

2020 2019 2020 2019 2020 2019 2020 2019 2020 2019 2020 2019

Myynti

Myynti konsernin ulkopuolelle 1 148,4 1 211,5 973,8 1 020,4 1 056,0 1 094,7 0,8 0,2 3 178,9 3 326,9

Myynti muille segmenteille 41,6 48,2 146,4 165,1 10,0 21,0 9,1 8,7 -207,1 -242,9 0,0 0,0

Liikevaihto yhteensä 1 190,0 1 259,7 1 120,1 1 185,5 1 066,0 1 115,7 9,9 8,8 -207,1 -242,9 3 178,9 3 326,9

Oikaistu EBITA 205,2 208,5 25,4 18,2 59,7 86,9 -29,6 -38,9 0,0 0,4 260,8 275,1

Oikaistu EBITA, % 17,2 % 16,6 % 2,3 % 1,5 % 5,6 % 7,8 % 8,2 % 8,3 %

Kauppahinnan kohdistamiseen

liittyvät poistot

-16,1 -10,5 -12,5 -6,9 -7,3 -7,3 -35,9 -24,7

Oikaistu liikevoitto 189,1 198,0 12,9 11,3 52,4 79,6 -29,6 -38,9 0,0 0,4 224,9 250,4

% liikevaihdosta 15,9 % 15,7 % 1,1 % 1,0 % 4,9 % 7,1 % 7,1 % 7,5 %

Oikaisut liikevoittoon

Transaktiokulut -8,5 -0,9 -8,5 -0,9

Uudelleenjärjestelykulut -7,7 -3,4 -8,6 -72,7 -24,4 -8,3 -2,0 -16,4 -42,6 -100,7

Oikaisut yhteensä -7,7 -3,4 -8,6 -72,7 -24,4 -8,3 -10,5 -17,3 -51,1 -101,7

Liikevoitto 181,4 194,6 4,3 -61,4 28,0 71,3 -40,0 -56,3 0,0 0,4 173,8 148,7

% liikevaihdosta 15,2 % 15,5 % 0,4 % -5,2 % 2,6 % 6,4 % 5,5 % 4,5 %

Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteis-

yritysten tuloksesta (liite 16)

21,2 4,5 21,2 4,5

Rahoitustuotot 38,6 2,5 38,6 2,5

Rahoituskulut -63,2 -37,2 -63,2 -37,2

Voitto ennen veroja 170,3 118,5

Liiketoimintasegmentin varat 1 409,7 1 327,7 916,5 863,3 854,2 922,0 3 180,4 3 113,0

Sijoitukset pääomaosuus-

menetelmää käyttäen (liite 16)

6,5 73,9 6,5 73,9

Rahat ja pankkisaamiset 591,9 378,2 591,9 378,2

Laskennalliset verosaamiset 118,9 123,4 118,9 123,4

Kauden verotettavaan tuloon

perustuvat verosaamiset

13,4 30,5 13,4 30,5

Muut kohdistamattomat ja yhteisten

toimintojen varat

105,4 135,1 105,4 135,1

Varat yhteensä 1 409,7 1 327,7 916,5 863,3 854,2 922,0 836,1 741,2 4 016,5 3 854,2

74 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Myyntituotot täyttämättömistä tai osittain täyttämättömistä suoritevelvoitteista, joiden odotetaan

tuloutuvan tulevaisuudessa

Kunnossapito Teollisuuslaitteet Satamaratkaisut

Yhteiset toiminnot ja

allokoimattomat erät Eliminoinnit Yhteensä

2020 2019 2020 2019 2020 2019 2020 2019 2020 2019 2020 2019

Liiketoimintasegmentin velat 192,5 194,1 356,4 345,3 415,0 417,7 963,9 957,2

Korolliset velat 1 170,8 1 034,2 1 170,8 1 034,2

Laskennalliset verovelat 143,6 143,1 143,6 143,1

Kauden verotettavaan tuloon

perustuvat verovelat

18,3 14,6 18,3 14,6

Muut kohdistamattomat ja

yhteisten toimintojen velat

469,3 458,4 469,3 458,4

Velat yhteensä 192,5 194,1 356,4 345,3 415,0 417,7 1 802,1 1 650,3 2 766,0 2 607,5

Muut tiedot

Investoinnit 9,6 10,7 24,9 20,3 8,2 8,5 0,0 0,0 42,8 39,5

Henkilöstö 8 062 7 762 5 720 5 397 2 970 2 938 110 99 16 862 16 196

Vuonna 2021

Vuonna 2022

Vuonna 2023

ja sen jälkeen Yhteensä

Kunnossapito 207,7 2,4 3,4 213,4

Teollisuuslaitteet 530,5 42,9 25,4 598,8

Satamaratkaisut 600,0 205,2 98,0 903,2

Yhteensä 1 338,2 250,5 126,8 1 715,5

Täyttämättömien tai osittain täyttämättömien suoritus-

velvoitteiden yhteydessä oleva myyntihinta ei sisällä muut-

tuvaa vastiketta, joka on rajoitettu. Konsernin tulevaisuuden

kokonaisliikevaihtoon sisältyvät myös uudet tilaukset,

muutokset toimitusten laajuudessa ja sopimus pidennykset,

joita ei ole tiedossa tilinpäätöspäivänä, joten ne eivät sisälly

tähän taulukkoon.

3.1. Liiketoimintasegmentit (jatkuu)

75 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

3.2. Maantieteelliset alueet

2020 EMEA* AME APAC Yhteensä

Ulkoinen myynti* 1 703,9 976,6 498,4 3 178,9

Varat* 2 910,5 529,5 576,6 4 016,5

Investoinnit 35,7 1,5 5,6 42,8

Henkilöstö 9 688 2 964 4 210 16 862

2019 EMEA* AME APAC Yhteensä

Ulkoinen myynti* 1 714,1 1 145,8 467,0 3 326,9

Varat* 2 825,5 561,1 467,6 3 854,2

Investoinnit 30,8 4,7 4,0 39,5

Henkilöstö 10 126 3 319 2 751 16 196

* Ulkoinen myynti Suomeen 82,6 milj. euroa. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet (ilman laskennallista verosaamista) Suomessa 193,6 milj.

euroa ja muissa maissa 1 782,2 milj. euroa.

* Ulkoinen myynti Suomeen 82,7 milj. euroa. Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet (ilman laskennallista verosaamista) Suomessa 221,5 milj.

euroa ja muissa maissa 1 641,5 milj. euroa.

Yksikään konsernin asiakas ei yksinään ylitä 10 % konsernin myynnistä.

4. Hankitut ja myydyt liiketoiminnot

Hankitut liiketoiminnot 2020

Konecranes allekirjoitti 5.12.2019 sopimuksen 50 % osuuden

hankinnasta MHE-Demag yhteisyritykseltä Jebsen & Jense-

niltä. Kauppa saatiin päätökseen 2.1.2020 ja kauppahinta

oli 148,3 milj. euroa. Kaupan jälkeen Konecranes omistaa

100 % yhtiöstä.

MHE-Demag on Kaakkois-Aasian johtavia teollisuusnostu-

rien ja palvelujen toimittajia, ja se edustaa MHE ja Demag-

brändejä. Yritys suunnittelee, valmistaa ja huoltaa kattavaa

teollisuusnosturien ja nostolaitteiden valikoimaa. Se palvelee

räätälöidyillä ratkaisuilla monipuolisesti eri asiakkaita ja toi-

mialoja teollisuustuotannosta avaruusteollisuuteen. Lisäksi

MHE-Demag toimittaa varastointilaitteita, kuten trukkeja ja

kuormaussiltoja, sekä nostolavoja, rakennusten kunnossa-

pitolaitteita, kompakteja rakennuslaitteita ja automatisoituja

pysäköintijärjestelmiä. MHE-Demagilla on noin 1 800 työnte-

kijää, mukaan lukien noin 700 huoltoinsinööriä. Yrityksellä on

11 tehdasta ja yli 70 palvelupistettä Kaakkois-Aasiassa. Sen

pääkonttori on Singaporessa. MHE-Demagilla on omaa toi-

mintaa Australiassa, Indonesiassa, Malesiassa, Singa poressa,

Filippiineillä, Taiwanissa, Thaimaassa ja Vietnamissa. Lisäksi

MHE-Demagilla on jälleenmyyjiä muun muassa Bruneissa,

Kambodžassa, Laosissa, Mongoliassa, Myan marissa,

Papua-Uusi-Guineassa ja Itä-Timorissa.

MHE-Demagin liikevaihto vuonna 2019 oli noin 296 milj.

Singaporen dollaria (196 milj. euroa) ja EBITA noin 21 milj.

Singaporen dollaria (14 milj. euroa). Konecranes on MHE-

Demagin pääasiallinen toimittaja. Konecranes myy MHE-

Demagille nostureiden komponentteja Demag-brändillä.

Vuonna 2019 Konecranesin myynti MHE-Demagille oli noin

27 milj. euroa.

Konecranes uudelleenarvosti aiemman sijoituksensa osak-

kuusyritys MHE-Demagiin käypään arvoon hankintapäivänä

ja kirjasi muutoksesta 21,1 milj. euron voiton tuloslaskelman

osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksista riville.

76 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Käypä arvo

Aineettomat hyödykkeet

Asiakassuhteet 36,1

Teknologia 0,0

Tavaramerkki 2,1

Muut aineettomat hyödykkeet 10,2

Aineelliset hyödykkeet 38,9

Laskennalliset verosaamiset 4,2

Vaihto-omaisuus 43,4

Myyntisaamiset 51,0

Luottotappiovaraus -0,7

Muut varat 23,7

Rahat ja pankkisaamiset 17,6

Varat yhteensä 226,6

Käypä arvo

Määräysvallattomien omistajien osuus 0,0

Laskennallinen verovelka 12,5

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 1,0

Muut pitkäaikaiset velat 11,1

Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 79,4

Velat yhteensä 104,1

Nettovarat 122,6

Hankitut liiketoiminnot 2019

Tammikuussa 2019, Konecranes hankki pienen huoltoliike-

toiminnan MSAURförderteknik GmbH:lta Saksasta ja maksoi

kauppahintana 0,7 milj. euroa hankituista varoista.

Elokuussa 2019, Konecranes osti pienen huoltoyhtiön

Trevolution Service S.r.l.:n Italiasta ja maksoi yhtiön

osakkeista 2,6 milj. euroa.

Hankittujen liiketoimintojen käyvät arvot ovat

yhteenlaskettuina seuraavat:

Käypä arvo

Aineettomat hyödykkeet

Asiakassuhteet 1,2

Aineelliset hyödykkeet 0,3

Laskennalliset verosaamiset 0,1

Vaihto-omaisuus 0,6

Myyntisaamiset 1,0

Muut varat 0,3

Rahat ja pankkisaamiset 0,5

Varat yhteensä 3,9

Laskennallinen verovelka 0,3

Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt 0,3

Muut pitkäaikaiset velat 0,1

Ostovelat ja muut lyhytaikaiset velat 1,2

Velat yhteensä 1,9

Nettovarat 2,1

Hankintameno 3,3

Liikearvo 1,2

Kaupan rahavirtavaikutus

Kauppahinta, maksettu käteisellä 3,3

Hankinnan kohteen käteisvarat -0,5

Nettorahavirtavaikutus hankinnasta 2,8

Jos liiketoiminnat olisi hankittu 1.1.2019, konsernin yhdistelty

liikevaihto 2019 olisi ollut 3 329,4 milj. euroa ja liikevoitto

148,7 milj. euroa. Liikearvon määrä, jonka odotetaan olevan

verotuksessa vähennyskelpoinen oli 0,3 milj. euroa.

Liiketoimintojen hankinnassa käytettävässä hankintamenome-

netelmässä kokonaiskauppahinta kohdistetaan hankituille

aineellisille ja aineettomille hyödykkeille sekä veloille perus-

tuen niiden alustavaan käypään arvoon hankintapäivänä.

Aineettomat hyödykkeet sisältävät asiakassuhteita, tilaus-

kannan ja tavaramerkin. Kertyneet transaktiokustannukset

olivat 0,9 milj. euroa vuonna 2019. Hankittujen liiketoimin-

tojen käyvät arvot ovat yhteenlaskettuina seuraavat:

Kauppahinta, maksettu käteisellä 141,7

Kauppahinta, siirtyvä osuus 6,6

Aiempi määräysvallaton osuus

osakkuusyhtiössä

67,8

Käyvän arvon lisäys aiempaan

määräysvallattomaan osuuteen

21,1

Hankintameno 237,2

Liikearvo 114,7

Kaupan rahavirtavaikutus

Kauppahinta, maksettu käteisellä 141,7

Kauppahinta, siirtyvä osuus 6,6

Hankinnan kulut 0,9

Hankinnan kohteen käteisvarat -17,6

Nettorahavirtavaikutus hankinnasta 131,6

Liikearvon kohdistus rahavirtaa

tuottaville yksiköille:

Teollisuuslaitteet 14,8

Teollisuusnosturihuolto 99,9

Yhteensä 114,7

77 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Myydyt liiketoiminnot 2019

Joulukuussa 2019 Konecranes saattoi päätökseen osuutensa

myynnin Noell Crane Systems (China) Ltd:ssä. Konecranes sai

18,4 milj. euron myyntitulot ja kirjasi 2,3 milj. euron tappion

ennen veroja. Osa myyntihinnasta on ehdollista 31.10.2021

asti ja riippuu avoimien saatavien perinnästä ja mahdollisista

vastuista liittyen kolmansiin osapuoliin.

Kirjanpitoarvot varoista ja veloista,

joiden määräysvalta poistui vuonna 2019

Varat

Aineettomat hyödykkeet 8,3

Aineelliset hyödykkeet 9,9

Myyntisaatavat 9,7

Muut saatavat 0,1

Rahat ja pankkisaamiset 5,2

Yhteensä 33,3

Velat

Korolliset velat 0,0

Varaukset 0,8

Ostovelat 4,9

Siirtovelat ja muut velat 0,1

Yhteensä 5,8

Määräysvallattomien omistajien osuus 6,8

Taseesta poistunut nettovarallisuus 20,7

Saatu kauppahinta 9,4

Siirtyvä ehdollinen kauppahinta 9,0

Raportoitu kokonaiskauppahinta 18,4

Muuntoero, joka sisältyi kumulatiiviseen laajaan tulos-

laskelmaan ja joka luokiteltiin uudestaan tuloslaskelmaan oli

-2,9 milj. euroa.

5. Myyntituottojen jaottelu

Asiakassopimuksista saadut myyntituotot 2020 2019

Hyödykkeiden myynti 2 254,7 2 163,5

Palvelut 917,8 1 159,7

Yhteensä 3 172,5 3 323,2

Muut tuotot

Omien tuotteiden vuokraus 6,1 3,3

Rojaltit 0,4 0,4

Yhteensä 6,5 3,7

Liikevaihto yhteensä 3 178,9 3 326,9

2020 2020 2020 2019 2019 2019

Suoritevelvoitteiden täyttämisen

ajankohta segmenteittäin

Yhtenä

ajankoh-

tana

Ajan

kuluessa Yhteensä

Yhtenä

ajankoh-

tana

Ajan

kuluessa Yhteensä

Kunnossapito 139,3 1 009,1 1 148,4 171,9 1 039,7 1 211,5

Teollisuuslaitteet 781,3 192,5 973,8 848,7 171,7 1 020,4

Satamaratkaisut 778,0 278,0 1 056,0 841,0 253,7 1 094,7

Yhteiset toiminnot 0,8 0,0 0,8 0,2 0,0 0,2

Yhteensä 1 699,3 1 479,7 3 178,9 1 861,8 1 465,0 3 326,9

78 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

6. Taseeseen kirjatut erät

myyntisopimuksista

6.1. Myyntisopimuksien omaisuus- ja velkaerät

6.2. Saadut ennakot

7.1. Konsernin tilintarkastajan palkkiot

tilintarkastuksista ja muista palveluista

7. Liiketoiminnan kulut 8. Henkilöstökulut ja henkilöstön

lukumäärä

8.1. Henkilöstökulut

8.2. Henkilöstön määrä

8.3. Henkilöstö raportoitujen segementtien

mukaan kauden lopussa

Myyntisopimusten omaisuuserät 2020 2019

Tuotoksi kirjattujen, mutta luovut-

tamattomien pitkäaikaishankkeiden

määrä yhteensä

554,6 570,7

Osatuloutussaamiset netotettuna

saatuja ennakkomaksuja vastaan

452,3 402,9

Yhteensä 102,3 167,8

Siirrot tilikauden alun sopimuksien

omaisuuseristä

263,8 162,2

Myyntisopimusten velkaerät

Saadut ennakkomaksut osatuloutuk-

sessa (brutto)

510,0 433,3

Osatuloutussaamiset netotettuna

saatuja ennakkomaksuja vastaan

452,3 402,9

Yhteensä 57,7 30,4

Tilikauden aikaiset tuloutukset, jotka

sisältyivät tilikauden alun velkaeriin

166,4 117,0

Saaduista käteissuorituksista johtuvat

lisäykset

347,2 325,3

2020 2019

Saadut ennakkomaksut

osatuloutuksessa (netto)

57,7 30,4

Muut saadut ennakot 294,6 306,9

Yhteensä 352,3 337,3

2020 2019

Tilintarkastus 3,7 3,3

Muut palvelut 0,9 0,4

Yhteensä 4,6 3,7

Myyntisopimusten omaisuuserät liittyvät pitkäaikaishank-

keiden osatuloutussaamiisiin. Taseen nettoarvot ovat arvoja,

jossa kertyneet pitkäaikaishankkeiden aktivoidut kustan-

nukset taseessa sekä kirjatut voitot ja tappiot ylittävät

ennakkolaskutuksen määrän. Kun ennakkomaksut ylittävät

pitkäaikaishankkeiden aktivoidut kustannukset sekä kirjatutut

voitot ja tappiot, esitetään nämä velat rivillä saadut ennakko-

maksut osatuloutuksessa (netto).

2020 2019

Keskeneräisten tuotteiden varastojen

muutos

10,5 0,5

Valmistus omaan käyttöön -0,6 -1,1

Aineet ja tavarat 1 062,0 1 103,7

Ulkopuoliset palvelut 401,1 401,9

Aineet, tavarat ja ulkopuoliset palvelut 1 473,0 1 505,0

Palkat ja palkkiot 826,3 891,5

Eläkekulut 58,9 61,3

Muut henkilösivukulut 108,3 127,8

Henkilöstökulut 993,5 1 080,7

Liiketoiminnan muut kulut 419,3 488,5

Liiketoiminnan kulut yhteensä 2 885,8 3 074,1

2020 2019

Palkat ja palkkiot 826,3 891,5

Eläkekulut: etuuspohjaiset

eläke järjestelyt

9,2 6,9

Eläkekulut: maksupohjaiset

eläkejärjestelyt

49,7 54,5

Muut henkilösivukulut 108,3 127,8

Yhteensä 993,5 1 080,7

2020 2019

Henkilöstö keskimäärin 17 027 16 104

Henkilöstö 31.12. 16 862 16 196

Henkilöstö 31.12. Suomessa 1 985 1 964

2020 2019

Kunnossapito 8 062 7 762

Teollisuuslaitteet 5 720 5 397

Satamaratkaisut 2 970 2 938

Konsernihenkilöstö 110 99

Yhteensä 16 862 16 196

Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu kuluksi muihin liiketoi-

minnan kuluihin ja ne olivat 48,5 milj. euroa vuonna 2020

(41,1 milj. euroa vuonna 2019).

79 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

9. Poistot ja arvonalentumiset

9.1. Poistot

10. Rahoitustuotot ja kulut

10.1. Rahoitustuotot

11. Verot

11.1. Tuloslaskelman verot

9.2. Arvonalentumiset

10.2. Rahoituskulut 11.2. Tuloslaskelman verojen täsmäytys

voittoon ennen veroja

11.3. Laajan tuloksen eriin liittyvien

tuloverojen vaikutukset

2020 2019

Aineettomat oikeudet 52,4 48,5

Rakennukset ja rakennelmat 30,8 29,3

Koneet ja kalusto 46,9 45,0

Yhteensä 130,0 122,8

2020 2019

Korkotuotot pankkitalletuksista

ja lainoista

1,5 1,8

Valuuttakurssivoitot 36,5 0,0

Muut rahoitustuotot 0,6 0,7

Yhteensä 38,6 2,5

2020 2019

Paikallisten verosäännösten perusteella

lasketut verot

51,7 32,3

Aiempien tilikausien verot -3,3 -1,8

Laskennallisen veron muutos -1,0 5,2

Yhteensä 47,5 35,7

2020 2019

Rahavirran suojaukset -1,6 0,2

Vakuutusmatemaattiset voitot

ja tappiot

5,9 8,1

Yhteensä 4,3 8,3

2020 2019

Aineelliset hyödykkeet 0,0 0,8

Yhteensä 0,0 0,8

2020 2019

Korkokulut vieraan pääoman eristä 24,1 21,7

Nettotappio käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjatuista

rahoitusinstrumenteistä

0,0 8,3

Valuuttakurssitappiot 32,5 2,9

Muut rahoituskulut 6,6 4,3

Yhteensä 63,2 37,2

Nettorahoitustuotot ja -kulut -24,6 -34,7

2020 2019

Voitto ennen veroja 170,3 118,5

Verot laskettuna emoyhtiön

verokannalla 20 % (2019: 20 %)

34,1 23,7

Ulkomaisten tytäryhtiöiden

verokantojen vaikutus

4,1 -1,0

Aiempien tilikausien verot -3,3 -1,8

Ei vähennyskelpoisten ja verovapaiden

erien vaikutus

0,1 6,6

Tilikauden tappiot, joista ei ole kirjattu

laskennallista veroa

10,2 5,5

Aiemmin kirjaamattomien

verotuksellisten tappioiden käyttö

-3,1 -2,8

Kirjatut aiemmin kirjaamattomat

verotukselliset tappiot

0,0 -2,6

Arvonalennus aiemmin kirjattuihin

laskennallisiin veroihin

7,1 3,2

Tytäryhtiöiden voittovaroihin liittyvät

laskennalliset verot

-0,4 4,2

Verovaikutus verokannan muutoksesta 0,2 0,0

Muut erät -1,7 0,6

Yhteensä 47,5 35,7

Efektiivinen verokanta % 27,9 % 30,1 %

Arvonalentumisten luonne on kuvailtu liikearvon, aineetto-

mien ja aineellisten hyödykkeiden liitetiedoissa

(liitteet 14 ja 15).

Yhtiö käyttää eräiden suurien nosturiprojektien myyntien

rahavirtojen suojauksessa tätä tarkoitusta varten soveltuvia

johdannaisinstrumentteja. Tulevaisuuden rahavirtojen suo-

jausaste on arvioitu tehokkaaksi ja suojausinstrumenttien

realisoitumaton nettovaikutus 8,1 milj. euroa (-0,7 milj. euroa

vuonna 2019) vähennettynä siihen liittyvällä laskennalli-

sella verolla -1,6 milj. euroa (+0,2 milj. euroa vuonna 2019)

sisältyy yhtiön omaan pääomaan. Suojattujen operatiivisten

rahavirtojen arvioidaan toteutuvan seuraavien 3–18 kuu-

kauden kuluessa. Realisoituneet ja tuloslaskelmaan kirjatut

suojauslaskennan kurssierot olivat -0,4 milj. euroa (-2,7 milj.

euroa vuonna 2019).

Yhtiö arvioi säännöllisesti laskennallisten verosaamisten ker-

rytettävissä olevan määrän.

80 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

12. Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu jakamalla

emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tili-

kauden aikana ulkona olleiden osakkeiden painotetulla keski-

määrällä. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemisessa

on otettu huomioon osakeoptioiden laimentava vaikutus

osakkeiden painotettuun keskimäärään vuoden aikana. Osak-

keiden painotettu keskimäärä ei sisällä omia osakkeita.

13.2. Yleiset periaatteet

Johto seuraa konsernin suoritusta kuukausittaisissa kokouk-

sissa ja raportoinnissa, joka tapahtuu liiketoimintayksikköta-

solla. Liikearvojen arvonalentumistestaus tehdään konsernin

organisaation alimmalla tasolla, jolla liiketoimintajohto seuraa

liikearvoja.

13.3. Raportoitujen segmenttien liikearvot

arvonalentumiskirjausten jälkeen

13. Liikearvo ja liikearvon testaus

13.1. Liikearvo

2020 2019

Tilikauden voitto emoyhtiön

osakkeenomistajille

122,2 81,0

Ulkona olevien osakkeiden painotettu

keskiarvo (1 000 kpl)

79 078 78 836

Laimennettu ulkona olevien osakkeiden

painotettu keskiarvo (1 000 kpl)

79 078 78 836

Laimentamaton osakekohtainen tulos,

EUR

1,54 1,03

Laimennettu osakekohtainen tulos,

EUR

1,54 1,03

Myynnin

vuotuinen

kasvu

Diskontto-

korko

Teollisuuslaitteet 3 % 10,3 %

Agilon 40 % 13,1 %

Teollisuusnosturihuolto 7 % 10,5 %

Työstökonehuolto 6 % 8,5 %

Trukit 7 % 9,4 %

Satamanosturit 4 % 8,9 %

2020 2019

Teollisuuslaitteet 152,3 139,7

Agilon 3,9 3,9

Teollisuuslaitteet yhteensä 156,3 143,6

Teollisuusnosturihuolto 656,1 560,5

Työstökonehuolto 3,9 4,2

Kunnossapito yhteensä 660,0 564,7

Satamanosturit 163,4 163,4

Trukit 37,0 36,5

Satamaratkaisut yhteensä 200,4 199,9

Konsernin raportoitujen

segmenttien liikearvo 31.12.

1 016,7 908,2

2020 2019

Hankintameno 1.1. 922,9 920,8

Lisäykset 114,7 1,2

Muuntoero -6,2 0,9

Hankintameno 31.12. 1 031,4 922,9

Kertyneet arvonalentumiset 1.1. -14,7 -14,7

Tasearvo 31.12. 1 016,7 908,2

Kullekin rahavirtaa tuottavalle yksikölle on määritelty kerry-

tettävissä oleva rahamäärä, joka perustuu diskontattuja raha-

virtoja käyttäviin käyttöarvolaskelmiin. Rahavirtalaskelmissa

käytetty ennustejakso on viisi vuotta ja se perustuu raha-

virtaa tuottavan yksikön johdon tekemiin taloudellisiin ennus-

teisiin, joita konsernijohto on tarvittaessa oikaissut. Ennusteet

perustuvat rahavirtaa tuottavan yksikön historiallisiin tietoihin,

tilauskantaan, nykyiseen markkinatilanteeseen sekä tietoihin

teollisuudenalan tulevaisuuden kasvumahdollisuuksista. Näitä

olettamia analysoidaan vuosittain osana johdon budjetointia

ja strategisen suunnittelun syklejä. Laskelmat valmistellaan

neljännen vuosikvartaalin aikana.

Diskonttokorkokantana on käytetty verovaikutuksella puhdis-

tettua keskimääräistä pääoman kustannusta ja se perustuu

pitkäaikaisiin valtion riskittömien velkakirjojen korkoihin kuin

myös markkina- ja teollisuudenalakohtaisiin riskipreemioihin.

Riskipreemiot saadaan samalla teollisuudenalalla toimivien

yhtiöiden liiketoimintaportfolioista.

Avainolettamat, jotka ovat keskimääräinen myynnin vuo-

tuinen kasvu seuraavan viiden vuoden aikana ja diskontto-

korko, ovat seuraavat:

Myyntikatteen vuotuinen kasvu on johdonmukainen myynnin

vuotuisen kasvun kanssa. Lisäksi kaikkien kassavirtaa tuotta-

vien yksiköiden terminaalivuoden kasvuna on käytetty yhtä

prosenttia.

Arvonalentumiskirjaukset

Vuosien 2020 ja 2019 arvonalentumistestaukset eivät aiheut-

taneet arvonalennuskirjauksia.

81 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Herkkyysanalyysit

Perusolettamiin perustuneen liikearvotestauksen lisäksi suo-

ritettiin neljä erillistä herkkyysanalyysiä jokaiselle rahavirtaa

tuottavalle yksikölle:

1) Diskonttokorkoanalyysi, jossa käytettyä

diskonttokorkokantaa korotettiin viidellä

prosenttiyksiköllä.

2) Herkkyysanalyysi, jossa rahavirtaa tuottavien yksiköiden

sekä liiketoimintatason yksiköiden ennustettuja

kassavirtoja alennettiin konsernin johdon analyysin

perusteella.

Yksiköiden historiatietoon ja tulevaisuuden

kasvunäkymiin perustuen vuosittaisia kassavirtoja

alennettiin -10 % mukaan lukien terminaalivuosi.

3) Herkkyysanalyysi, jossa samanaikaisesti sekä yllä

mainittua diskonttokorkoa korotettiin (+5 %-yks.) että

tulevia kassavirtoja alennettiin (-10 %).

4) Herkkyysanalyysi, jossa myynnin vuotuista kasvua

alennettiin viiden ennustetun vuoden aikana (-2 %-yks.)

käyttäen nykyistä diskonttokorkoa.

2020

Herkkyysanalyysien perusteella ei ilmentynyt liikearvon

alaskirjaustarvetta.

2019

Herkkyysanalyysien perusteella ei ilmentynyt liikearvon

alaskirjaustarvetta.

14. Aineettomat hyödykkeet

2020

Patentit ja

tavaramerkit

Tietokone-

ohjelmistot Muut

Aineettomat

hyödykkeet

yhteensä

Hankintameno 1.1. 245,1 172,3 456,1 873,5

Lisäykset 0,1 8,8 0,3 9,2

Vähennykset 0,0 -0,8 -1,2 -2,1

Hankitut liiketoiminnot 2,1 0,0 46,4 48,5

Siirto omaisuuserien välillä -3,6 -0,1 3,6 0,0

Muuntoero 0,0 0,0 -0,3 -0,3

Hankintameno 31.12. 243,7 180,2 504,8 928,8

Kertyneet suunnitelman mukaiset

poistot 1.1.

-15,8 -141,4 -184,6 -341,9

Muuntoero 0,0 0,2 0,3 0,5

Vähennysten kertyneet suunnitelman

mukaiset poistot

0,0 0,8 0,2 1,0

Tilikauden suunnitelman mukaiset

poistot

-1,9 -17,6 -32,9 -52,4

Tasearvo 31.12. 226,0 22,2 287,8 536,0

2019

Patentit ja

tavaramerkit

Tietokone-

ohjelmistot Muut

Aineettomat

hyödykkeet

yhteensä

Hankintameno 1.1. 245,0 167,1 465,3 877,4

Lisäykset 0,0 6,2 0,0 6,3

Vähennykset 0,0 -0,8 -10,5 -11,3

Hankitut liiketoiminnot 0,0 0,0 1,2 1,2

Muuntoero 0,0 -0,3 0,1 -0,2

Hankintameno 31.12. 245,1 172,3 456,1 873,5

Kertyneet suunnitelman mukaiset

poistot 1.1.

-15,3 -119,4 -160,8 -295,4

Muuntoero 0,0 0,0 0,0 0,0

Vähennysten kertyneet suunnitelman

mukaiset poistot

0,0 1,0 1,1 2,1

Tilikauden suunnitelman mukaiset

poistot

-0,6 -23,0 -24,9 -48,5

Tasearvo 31.12. 229,2 30,9 271,5 531,6

Muut ryhmä koostuu pääosin hankittujen liiketoimintojen

mukana tulleista asiakkuuksista ja teknologiasta. Ne on kirjattu

hankintamenoonsa ja poistetaan tasapoistoin todennäköisen

käyttöiän puitteissa. Aineettomien hyödykkeiden poistoaika

vaihtelee yleisesti 4 ja 20 vuoden välillä. Aineettomien hyödyk-

keiden poistot esitetään tuloslaskelman poistot ja arvonalen-

tumiset rivillä. 31.12.2020 ja 31.12.2019 yhtiön taseessa on

kirjattuna Demag ja Gottwald tavaramerkkien käyttöoikeudesta

167,0 milj. euron ja 51,0 milj. euron omaisuuserät. Koska

nämä omaisuuserät kerryttävät yhtiölle kassavirtaa rajoittamat-

toman ajanjakson, luokitellaan ne aineettomiksi hyödykkeiksi,

joille ei ole määriteltävissä taloudellista vaikutusaikaa. Näiden

omaisuuserien tasearvoa testataan vuosittain samalla tavalla

arvonalentumistestauksin kuin liikearvoakin.

Lisäykset 9,2 milj. euroa (6,3 milj. euroa vuonna 2019) sisäl-

tävät pääasiassa taseeseen aktivoituja konsernin ERP-järjestel-

mien kehityskuluja.

82 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

15. Aineelliset hyödykkeet

2020 Maa-alueet

Rakennukset ja

rakennelmat

Koneet ja

kalusto

Aineelliset

hyödykkeet

yhteensä

Hankintameno 1.1. 27,2 236,4 359,6 623,2

Lisäykset 0,0 22,8 50,5 73,3

Vähennykset -1,0 -8,2 -25,3 -34,4

Hankitut liiketoiminnot 4,6 18,1 11,8 34,5

Muuntoero -0,7 -5,9 -4,9 -11,6

Tasearvo 31.12. 30,1 263,3 391,6 685,0

Kertyneet suunnitelman

mukaiset poistot 1.1.

0,0 -61,2 -229,1 -290,4

Muuntoero 0,0 0,3 0,5 0,8

Vähennysten kertyneet poistot 0,0 3,4 20,5 24,0

Tilikauden suunnitelmanmukaiset

poistot

0,0 -30,8 -46,9 -77,7

Tasearvo 31.12. 30,1 175,0 136,7 341,8

2019 Maa-alueet

Rakennukset ja

rakennelmat

Koneet ja

kalusto

Aineelliset

hyödykkeet

yhteensä

Hankintameno 1.1. 30,7 139,0 311,0 480,7

Lisäykset 0,0 22,3 47,9 70,2

Vähennykset -3,6 -19,7 -25,1 -48,3

Laskentaperiaatteiden muutos

(IFRS 16)

0,0 93,3 25,1 118,5

Hankitut liiketoiminnot 0,0 0,0 0,3 0,3

Arvonalennukset 0,0 0,0 -0,8 -0,8

Muuntoero 0,1 1,4 1,1 2,7

Tasearvo 31.12. 27,2 236,4 359,6 623,2

Kertyneet suunnitelman mukaiset

poistot 1.1.

0,0 -37,3 -206,8 -244,1

Muuntoero 0,0 0,0 0,0 -0,1

Vähennysten kertyneet poistot 0,0 5,4 22,7 28,0

Tilikauden suunnitelmanmukaiset

poistot

0,0 -29,3 -45,0 -74,3

Tasearvo 31.12. 27,2 175,1 130,4 332,8

Aineellisten hyödykkeiden luokittelu 2020 2019

Aineelliset hyödykkeet, omistetut 220,8 201,0

Käyttöoikeushyödykkeet, vuokratut 121,0 131,8

Yhteensä 341,8 332,8

2020

Käyttöoikeushyödykkeet

Maa-alueet,

rakennukset ja

rakennelmat

Koneet ja

kalusto Yhteensä

Tasearvo 1.1. 85,8 46,0 131,8

Muuntoero -2,4 -1,8 -4,3

Hankitut liiketoiminnot 7,0 0,3 7,3

Uudet vuokrasopimukset ja muutokset

sopimusehdoissa

10,6 19,5 30,0

Tilikauden poistot -22,5 -21,5 -43,9

Tasearvo 31.12. 78,5 42,5 121,0

2019

Käyttöoikeushyödykkeet

Maa-alueet,

rakennukset ja

rakennelmat

Koneet ja

kalusto Yhteensä

Tasearvo 1.1. 93,3 45,6 138,9

Muuntoero 0,9 0,2 1,1

Uudet vuokrasopimukset ja muutokset sopimusehdoissa 13,2 21,8 34,9

Tilikauden poistot -21,6 -21,6 -43,2

Tasearvo 31.12. 85,8 46,0 131,8

Pääasiassa konsernissa vuoden aikana tehdyistä uudelleenjärjestelytoimenpiteistä johtuen maa-

alueiden, rakennusten, koneiden ja kaluston arvoa kirjattiin alas vuonna 2020 0,0 milj. euroa

(0,8 milj. euroa vuonna 2019).

83 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

16. Muut sijoitukset ja määräys-

vallattomien omistajien osuus

16.1. Sijoitukset pääomaosuusmenetelmää

käyttäen

Seuraava taulukko osoittaa tiivistettynä konsernin sijoitusten taloudellisen informaation ja täsmäytyksen sijoituksen

tasearvoon konsernitilinpäätöksessä.

16.3. Yhteiset toiminnot

Konecranes on luokitellut yhden yhtiön (AS Konesko) yhtei-

seksi toiminnoksi perustuen osakassopimukseen. AS Konesko

on Konecranesin tuotteissa käytettävien komponenttien stra-

teginen toimittaja. Konecranesilla on eksklusiiviset oikeudet

eräiden moottoreiden ja päätykannattimien ostamiseen AS

Konesko:lta AS Konesko:n kanssa sovitulla hinnalla. Kuitenkin

Konecranes myös säilyttää oikeudet nykyisten moottoreiden

malleihin ja päätykannattimien tavaramerkkioikeuksiin.

Osakkuusyritykset 2020 2019

Hankintameno 1.1. 1,7 1,7

Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista

verojen jälkeen

0,1 0,1

Saadut osingot -0,1 -0,1

Tasearvo 31.12. 1,7 1,7

Yhteisyritykset 2020 2019

Hankintameno 1.1. 72,3 69,3

Osuus yhteisyritysten tuloksista

verojen jälkeen*

0,0 4,4

Muutos tytäryhtiöksi -67,8 0,0

Saadut osingot -0,4 -1,4

Hankitut liiketoiminnot 0,8 0,0

Muuntoero -0,1 0,0

Tasearvo 31.12. 4,8 72,3

2020

Sijoituksen

kirjanpito-

arvo

Pitkä-

aikaiset

varat*

Lyhyt-

aikaiset

varat*

Pitkä-

aikaiset

velat*

Lyhyt-

aikaiset

velat*

Liike-

vaihto*

Tili kauden

voitto

jatkuvista

toimin-

noista *

Tilikauden

laaja

tulos*

Saadut

osingot

Sijoitukset osakkuus-

yhtiöihin ja yhteis-

yrityksiin

6,5 2,5 48,1 0,2 27,8 57,8 0,5 0,5 0,5

Yhteensä 6,5 2,5 48,1 0,2 27,8 57,8 0,5 0,5 0,5

2019

Sijoituksen

kirjanpito-

arvo

Pitkä-

aikaiset

varat*

Lyhyt-

aikaiset

varat*

Pitkä-

aikaiset

velat*

Lyhyt-

aikaiset

velat*

Liike-

vaihto*

Tili kauden

voitto

jatkuvista

toimin-

noista *

Tilikauden

laaja

tulos*

Saadut

osingot

MHE-Demag (S) Pte

Ltd konserni

(yhteisyritys)

67,8 32,9 132,8 5,4 71,4 195,8 10,2 10,2 1,3

Muut sijoitukset

osakkuusyhtiöihin ja

yhteisyrityksiin

6,1 2,9 43,6 0,1 24,9 59,4 1,4 1,4 0,2

Yhteensä 73,9 35,8 176,4 5,5 96,3 255,2 11,6 11,6 1,5

*Sisältää kauppahinnan allokoinnista aiheutuvat oikaisut. * Osuus yhtiön varoista, veloista, liikevaihdosta ja tilikauden tuloksesta perustuu viimeisimmän julkaistun tilinpäätöksen mukaisiin arvoihin.

Konecranes omistaa 31.12.2020 AS Konesko:sta 49,5 %.

Konecranes kirjaa osuutensa AS Konesko:n varoista, veloista,

tuotoista ja kuluista IFRS 11 -standardin mukaisesti.

16.2. Sijoitukset osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin

Lisäksi Konecranes uudelleenarvosti aiemman sijoituksensa

osakkuusyritys MHE-Demagiin käypään arvoon hankinta-

päivänä ja kirjasi muutoksesta 21,1 milj. euron voiton

tuloslaskelmariville osuus yhteisyritysten tuloksesta.

84 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

16.4. Tytäryhtiöt, joissa on merkittävä määräysvallattomien omistajien osuus

17. Laskennalliset verosaamiset

ja verovelat

17.1. Laskennalliset verosaamiset

17.2. Laskennalliset verovelat

2020

Määräys-

vallattomien

omistajien osuus Liikearvo

Pitkäaikaiset

varat

Lyhytaikaiset

varat

Pitkäaikaiset

velat

Lyhytaikaiset

velat Liikevaihto

Tilikauden

voitto jatkuvista

toiminnoista

Tilikauden

laaja tulos

Vähemmistöosuudet 9,2 0,0 59,4 43,9 5,6 62,6 42,6 3,8 3,8

Yhteensä 9,2 0,0 59,4 43,9 5,6 62,6 42,6 3,8 3,8

2019

Määräys-

vallattomien

omistajien osuus Liikearvo

Pitkäaikaiset

varat

Lyhytaikaiset

varat

Pitkäaikaiset

velat

Lyhytaikaiset

velat Liikevaihto

Tilikauden

voitto jatkuvista

toiminnoista

Tilikauden

laaja tulos

Noell Cranes Systems (China) Ltd

(NCI 30 %)

0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 10,2 3,7 3,7

Muut vähemmistöosuudet 9,2 0,0 55,0 38,6 5,1 56,4 40,4 2,9 2,9

Yhteensä 9,2 0,0 55,0 38,6 5,1 56,4 50,6 6,7 6,6

NCI = määräysvallattomien omistajien omistusosuus. Varat, velat, liikevaihto ja tulos sisältävät koko yhtiön luvut mukaan lukien kauppahinnan allokoinnin. Katso yhtiölistasta pääasiallinen toimipaikka ja konsernin

omistusosuus.

2020 2019

Työsuhde-etuudet 56,5 53,4

Varaukset 17,1 15,8

Käyttämättömät verotukselliset tappiot 11,4 10,9

Muut väliaikaiset erot 33,8 43,4

Yhteensä 118,9 123,5

2020 2019

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet 129,7 126,1

Muut väliaikaiset erot 13,9 17,0

Yhteensä 143,6 143,1

Muut väliaikaiset erot sisältävät ajoituseroja, jotka ovat

syntyneet kulujen jaksotuksesta, saaduista ennakoista ja

realisoitumattomista kurssieroista, jotka eivät ole verotuk-

sessa vähennyskelpoisia ennen kuin ne toteutuvat.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat on netotettu juridisen

yhtiön tasolla silloin kun on olemassa laillisesti täytäntöön-

panokelpoinen oikeus netottaa kauden verotettavaan tuloon

perustuvat saamiset kauden verotettavaan tuloon perustuvia

velkoja vastaan. Laskennallisten verosaamisten bruttomäärät

olivat vuonna 2020 148,4 milj. euroa (156,2 milj. euroa

vuonna 2019) ja laskennallisten verovelkojen 172,8 milj.

euroa (175,8 milj. euroa vuonna 2019).

Konecranes ei ole kirjannut laskennallista veroa tytäryhtiöiden

jakamattomista voittovaroista, siltä osin kun ero ei todennä-

köisesti purkaudu ennakoitavassa tulevaisuudessa.

17.3. Käyttämättömät verotuksessa

hyväksi luettavat tappiot

Vuoden 2020 tilinpäätöksessä Konecranes kirjasi 11,4 milj.

euron (10,9 milj. euroa vuonna 2019) suuruisen laskennal-

lisen verosaamisen koskien käyttämättömiä verotuksessa

hyväksi luettavia tappioita, yhteismäärältään 218,4 milj.

euroa (225,3 milj. euroa vuonna 2019). Käyttämättömät

verotuksessa hyväksi luettavat tappiot, joista ei ole kirjattu

laskennallisia verosaamista johtuen niiden hyödyntämisen

epävarmuudesta, olivat yhteensä 170 milj. euroa tilikaudella

2020 (177,1 milj. euroa tilikaudella 2019). Käytettävissä ole-

vista verotuksessa hyväksi luettavista tappioista 151,3 milj.

eurolla on rajoittamaton vanhenemisaika, 17,8 milj. eurolla

vanhenemisaika vähintään viisi vuotta ja 49,4 milj. eurolla

enintään viisi vuotta.

Osa verotuksessa hyväksi luettavista tappioista liittyy vuonna

2006 hankittuun yhdysvaltalaiseen Morris Material Handling

Inc:iin, jonka kertyneet verotuksessa hyväksi luettavat tappiot

olivat 24,5 milj. euroa vuoden 2020 lopussa (29,2 milj. euroa

vuonna 2019).

85 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Käyttämättömät verotuksessa hyväksi luettavat tappiot ja niihin liittyvät laskennalliset verosaamiset 31.12.

jaoteltuina merkittävimpien maiden mukaan:

2020

Vahvistetut

tappiot

Potentiaaliset

laskennalliset

verosaamiset

Kirjaamaton osa

laskennallisista

verosaamisista

Laskennalliset

verosaamiset

taseessa

Ranska 75,9 20,8 20,8 0,0

Intia 34,4 10,7 10,7 0,0

USA 24,6 5,8 0,0 5,8

Itävalta 19,2 4,8 4,2 0,6

Iso-Britannia 12,3 2,3 1,2 1,2

Kiina 8,3 2,1 1,2 0,9

Etelä - Afrikka 7,7 2,2 2,2 0,0

Saksa 5,8 1,8 1,8 0,0

Australia 5,0 1,5 0,0 1,5

Alankomaat 4,7 0,7 0,2 0,5

Muut 20,5 4,9 3,9 1,1

Yhteensä 218,4 57,6 46,2 11,4

2019

Vahvistetut

tappiot

Potentiaaliset

laskennalliset

verosaamiset

Kirjaamaton osa

laskennallisista

verosaamisista

Laskennalliset

verosaamiset

taseessa

Ranska 53,0 14,8 14,8 0,0

Intia 46,5 14,5 14,5 0,0

USA 29,3 6,9 0,0 6,9

Itävalta 20,5 5,1 4,2 0,9

Iso-Britannia 4,7 0,9 0,9 0,0

Kiina 19,8 4,9 3,8 1,2

Etelä - Afrikka 7,6 2,1 2,1 0,0

Saksa 5,9 1,9 1,8 0,0

Australia 0,0 0,0 0,0 0,0

Alankomaat 6,1 1,4 0,4 1,0

Muut 31,9 7,6 6,8 0,8

Yhteensä 225,3 60,2 49,3 10,9

Arvioidakseen, että IAS 12 -standardin mukainen vakuut-

tava näyttö on olemassa, Konecranes on laatinut veroen-

nusteita tuleville vuosille, joissa on otettu huomioon tehdyt

uudelleenjärjes telytoimenpiteet ja verosuunnittelumahdol-

lisuudet, jotka olivat olemassa laskelman laatimishetkellä.

Johto on

kirjannut laskennallisen verosaamisen Alankomaista ja

Itävallasta perustuen näissä laskelmissa ennustettuun

verotettavaan tulokseen.

86 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

18. Vaihto-omaisuus

19. Myyntisaamisten ikäjakauma

2020 2019

Aineet, tarvikkeet ja puolivalmisteet 238,4 265,5

Keskeneräiset tuotteet 336,6 339,1

Valmiit tuotteet 51,4 32,9

Ennakkomaksut 18,4 21,2

Yhteensä 644,8 658,7

2020 2020 2019 2019

Myynti-

saamiset

joista

alaskirjattu

Myynti-

saamiset

joista

alaskirjattu

Erääntymättömät 327,0 2,9 334,2 1,1

1–30 päivää erääntyneet 85,0 0,4 101,9 0,6

31–60 päivää erääntyneet 30,1 0,3 36,2 0,3

61–90 päivää erääntyneet 14,1 0,6 19,8 0,3

Yli 91 päivää erääntyneet 33,0 27,6 38,3 27,1

Yhteensä 489,2 31,8 530,4 29,3

2020

Arvo

tilikauden

alussa Muuntoero

Hankitut

liike-

toiminnot

Käyttö

tilikauden

aikana

Varauksen

purku

Varauksen

lisäys

tili kauden

aikana

Arvo

tilikauden

lopussa

Varastojen

epäkuranttius-

varaus

36,8 -1,5 3,9 8,9 2,0 14,3 42,7

2019

Arvo

tilikauden

alussa Muuntoero

Hankitut

liike-

toiminnot

Käyttö

tilikauden

aikana

Varauksen

purku

Varauksen

lisäys

tili kauden

aikana

Arvo

tilikauden

lopussa

Varastojen

epäkuranttius-

varaus

49,8 0,4 0,0 19,5 0,3 6,3 36,8

Myyntisaamisten tasearvot vastaavat suunnilleen niiden käypiä arvoja. Myyntisaamisiin kohdistuu vain pieni luottotappioriski

johtuen konsernin laajasta ja monipuolisesta asiakaskannasta. Tilikauden aikana toteutuneet luottotappiot asiakassopimuksista

olivat 5,8 milj. euroa (4,2 milj. euroa vuonna 2019).

87 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

2020

Arvo

tilikauden

alussa Muuntoero

Hankitut

liike-

toiminnot

Käyttö

tilikauden

aikana

Varauksen

purku

Varauksen

lisäys

tilikauden

aikana

Arvo

tilikauden

lopussa

Luottotappiovaraus

(arvonalentuminen)

29,3 -1,2 0,6 5,7 6,6 15,5 31,8

2019

Arvo

tilikauden

alussa Muuntoero

Myydyt

liike-

toiminnot

Käyttö

tilikauden

aikana

Varauksen

purku

Varauksen

lisäys

tilikauden

aikana

Arvo

tilikauden

lopussa

Luottotappiovaraus

(arvonalentuminen)

26,8 0,2 -0,1 4,2 5,6 12,2 29,3

Luottotappiovarauksen purku liittyy jo maksettuihin yksittäisiin saataviin, joihin johto oli tehnyt aiemmin varauksen perustuen

epävarmuuteen niiden perinnässä.

19. Myyntisaamisten ikäjakauma (jatkuu)

20. Muut saamiset

21. Siirtosaamiset

22. Rahavarat

2020 2019

Vekselisaamiset 4,7 5,9

Arvonlisäverosaamiset 26,2 27,8

Yhteensä 30,9 33,7

2020 2019

Korot 0,8 2,1

Ennakkoon maksetut kulut 20,4 15,7

Laskuttamattomat myyntituotot 24,6 5,6

Muut siirtosaamiset 36,4 36,9

Yhteensä 82,1 60,3

2020 2019

Lyhytaikaiset talletukset 15,9 5,0

Raha- ja pankkitilit 576,0 373,2

Yhteensä 591,9 378,2

23. Oma pääoma

23.1. Oma pääoma

Osakkeiden

lukumäärä

Omien

osakkeiden

lukumäärä

1.1.2019 78 816 503 105 403

Osakemerkinnät osakepalkkioilla 22 923 -22 923

31.12.2019 78 839 426 82 480

Osakeanti 0 300 000

Osakemerkinnät osakepalkkioilla 295 033 -295 033

31.12.2020 79 134 459 87 447

Oma pääoma koostuu osakepääomasta, ylikurssirahastosta,

osakeannista, arvonmuutos- ja suojausrahastosta, muun-

toeroista, sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta sekä

kertyneistä voittovaroista. Paikallisen lainsäädännön mukai-

sesti Konecranes Oyj:n osakkeilla ei ole nimellisarvoa. Kaikki

liikkeelle lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti ja

listattu Nasdaq Helsingissä.

Ylikurssirahastoon on kirjattu osakkeen kirjanpidollisen vas-

ta-arvon ylittävä osa osakkeista, jotka on laskettu liikkeelle

ennen 1.9.2006. Arvonmuutos- ja suojausrahasto sisältää

suojauslaskennassa käytettyjen kassavirran suojausinstru-

menttien käyvän arvon muutokset. Muuntoerot koostuvat

muunnettaessa ei euroa toiminnallisena valuuttana käyttävien

tytäryhtiöiden luvut euroiksi, joka on konsernin esittämis-

valuutta. Muu rahasto sisältää omaan pääomaan osakepe-

rusteisten kannustinohjelmien kuluista kirjatun hyvityksen.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkitään

se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota osakeantipää-

töksen mukaan ei merkitä osakepääomaan ja jota ei IFRS:n

mukaan merkitä vieraaseen pääomaan, sekä sellainen muu

oman pääoman sijoitus, jota ei merkitä muuhun rahastoon.

Rahastoon merkitään myös se määrä, jolla osakepääomaa

alennetaan ja jota ei käytetä tappion kattamiseen tai varojen

jakamiseen.

Vuodelta 2020 osakekohtainen osinkoehdotus oli 0,88 euroa

(osinko 1,20 euroa vuonna 2019).

23.2. Jakokelpoiset voittovarat

Katso sivu 117 /Hallituksen esitys yhtiökokoukselle.

Lyhytaikaiset talletukset ovat enintään kolmen kuukauden

pituisia. Rahavarat esitetään nimellisarvoisina, mikä vastaa

niiden käypää arvoa.

88 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

24. Varaukset

2020 Takuut

Uudelleen-

järjestelyt

Eläke-

sitoumukset Muut Yhteensä

Varaukset 1.1. 55,7 80,7 6,2 28,2 170,8

Muuntoero -0,5 -0,2 -0,5 -1,0 -2,3

Hankitut liiketoiminnot 2,3 0,0 0,0 0,0 2,3

Lisäykset 31,2 23,7 2,4 11,5 68,8

Käytetyt varaukset 16,2 37,1 2,1 9,0 64,4

Varausten peruutukset 8,9 2,3 0,0 3,1 14,3

Varaukset 31.12. 63,7 64,8 6,0 26,5 161,0

2020 Takuut

Uudelleen-

järjestelyt

Eläke-

sitoumukset Muut Yhteensä

Varaukset 1.1. 61,3 35,5 6,8 30,1 133,8

Muuntoero 0,1 0,2 0,1 0,2 0,7

Lisäykset 31,3 70,5 2,1 14,4 118,4

Käytetyt varaukset 22,8 25,2 2,6 11,3 61,9

Varausten peruutukset 14,3 0,3 0,2 5,3 20,1

Varaukset 31.12. 55,7 80,7 6,2 28,2 170,8

Takuukustannusvaraus kattaa tuotteiden korjaukseen tai

vaihtoon liittyvät kustannukset niiden takuuaikana. Takuu-

nalaiset vastuut on määritelty perustuen historiallisiin toteutu-

neisiin standardituotteiden ja palveluiden takuukustannuksiin.

Yleinen takuuaika on 12 kuukautta. Monimutkaisemmille

tuotteille, etupäässä pitkäaikaisissa projekteissa, takuukus-

tannusvaraus määritellään sopimuskohtaisesti ja takuuaika

voi olla merkittävästi pidempi. Uudelleenjärjestelyvaraus

kirjataan tapauksissa, joissa konserni on laatinut yksityiskoh-

taisen suunnitelman uudelleenjärjestelystä ja aloittanut sen

toimeenpanemisen tai julkisesti ilmoittanut asiasta. Eläkesi-

toumukset sisältävät paikallisiin eläkejärjestelmiin liittyvät

kustannusvaraukset.

Kohtaan muut varaukset sisältyvät varaukset laatuvirheiden,

oikeudenkäyntien ja tappiollisten sopimusten varalle, siltä

osin kuin tappio ylittää sopimukseen liittyvän keskeneräisen

työn tai osatuloutussaamisen tasearvon.

Uudelleenjärjestelykulut

Konecranes on kirjannut 42,6 milj. euroa uudelleenjärjes-

telykuluja 1–12/2020 (100,7 milj. euroa 1–12/2019), josta

0,0 milj. euroa oli aineettoman ja aineellisen omaisuuden

arvonalentumistappioita (0,8 milj. euroa 1–12/2019). Jäl-

jellä olevasta 42,6 milj. euron uudelleenjärjestelykuluista

1–12/2020 raportoitiin henkilöstökuluissa (27,5 milj. euroa),

liiketoiminnan muissa kuluissa (16,4 milj. euroa) ja käyttö-

omaisuuden myyntivoittoja liiketoiminnan muissa tuotoissa

(1,3 milj. euroa).

89 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

25. Lyhytaikaiset velat

25.1. Siirtovelat

2020 2019

Palkat ja henkilösivukulut 115,8 119,6

Eläkekulut 9,5 9,3

Korot 6,1 11,4

Muut 47,8 40,4

Yhteensä 179,2 180,6

2020 2019

Arvonlisäverovelat 29,3 14,7

Palkkojen ennakonpidätys- ja

sosiaalikuluvelat

19,2 16,4

Muut velat 12,7 13,2

Yhteensä 61,2 44,3

Diskonttaamattomien

kassavirtojen maturiteetti 2020 2019

alle 1 vuotta 41,4 39,7

1–5 vuotta 78,0 79,2

yli 5 vuotta 19,5 18,7

Yhteensä 138,9 137,6

Vuokravelkojen arvo taseessa 2020 2019

Pitkäaikaiset korolliset velat 90,9 98,4

Lyhytaikaiset korolliset velat 37,9 39,8

Yhteensä 128,8 138,2

25.2. Muut lyhytaikaiset velat

(korottomat)

26. Vuokrasopimusten raportointi

Tuloslaskelmaan kirjatut erät 2020 2019

Poistot käyttöoikeushyödykkeistä 43,9 43,2

Tulot edelleenvuokratuista

käyttöoikeushyödykkeistä

-1,3 -0,7

Lyhytaikaisten vuokrasopimusten kulut 4,4 5,4

Vähäarvoisten vuokrasopimusten kulut 2,9 3,3

Vuokravelkojen korkokulut 4,4 4,1

Yhteensä 54,4 55,3

Vuokrasopimusten kassavirta 54,2 57,1

2020 2019

Lainat rahoituslaitoksilta 479,8 400,6

Joukkovelkakirjalainat 249,5 249,1

Eläkelainat 30,0 35,0

Vuokravelat 90,9 98,4

Muut pitkäaikaiset lainat 9,6 2,7

Yhteensä 859,7 785,8

2020 2019

Lainat rahoituslaitoksilta 82,8 3,9

Eläkelainat 5,0 5,0

Vuokravelat 37,9 39,8

Yritystodistukset 180,8 199,6

Muut lyhytaikaiset lainat 4,6 0,1

Shekkitilien limiitit 0,0 0,0

Yhteensä 311,1 248,4

Konserni vuokraa maa-alueita ja rakennuksia tuotanto- ja

toimistotiloikseen. Tuotantotilojen vuokra-ajat ovat tyypilisesti

2–7 vuotta ja toimistotilojen 1–10 vuotta. Joissain vuokraso-

pimuksissa on jatko-optio vuokra-ajan pidentämiselle vuokra-

sopimuksen lopussa. Konecranes-konsernin merkittävimmät

vuokrasopimukset koskevat Hyvinkään ja Hämeenlinnan

tehdas- ja toimistorakennuksia. Vuoden 2020 lopussa ne

ovat vielä voimassa 1–3 vuotta ellei vuokralleottaja pidennä

vuokra-aikaa viidellä vuodella. Vuokralleottajalla on mahdol-

lisuus käyttää 5 vuoden jatko-optiotaan kolme perättäistä

kertaa. Konserni on nyt sisällyttänyt yhden viiden vuoden

jatko-option vuokravelkoihinsa. Konsernilla on lisäksi lukuisa

määrä muita toimistolaitteisiin, ajoneuvoihin ja toimitiloihin

kohdistuvia muita vuokrasopimuksia, joiden vuokraehdot ja

jatko-optiot vaihtelevat. Ajoneuvojen vuokra-aika vaihtelee

tyypillisesti kolmesta seitsemään vuoteen. Vuokrasopimukset

noudattavat normaaleja ehtoja kussakin maassa. Vuokraso-

pimusten keskimääräinen korkoprosentti oli 3,15 % (3,24 %

vuonna 2019).

27. Korolliset velat

27.1. Pitkäaikainen

27.2. Lyhytaikainen

Lokakuun alussa Konecranes sopi 935 milj. euron jälleenra-

hoitus- ja vararahoitusjärjestelyistä Cargotec sulautumissuun-

nitelman täytäntöönpanon tukemiseksi ja rahoittamiseksi.

Luottosopimuksilla voidaan jälleenrahoittaa yhtiöiden nykyisiä

lainajärjestelyjä sulautumisen yhteydessä, Konecranesin

osakkeiden mahdollisia käteislunastuksia ja Konecranesin

lisävarojenjakoa, jota on ehdotettu toteutettavaksi ennen

sulautumisen täytäntöönpanoa. Neljännen kvartaalin aikana

Konecranes hankki ja sai nykyisille 200 milj. euron määrä-

aikaislainoille lainanantajien suostumukset lainasopimusten

fuusiorajoitteen osalta ja vararahoitusjärjestelyä purettiin 100

milj. euroa (50/50 jako Cargotecin kanssa). Joulukuun alussa

Konecranes julkisti käynnistävänsä suostumusten hakume-

nettelyn koskien sen 250 milj. euron joukkovelkakirjalainojen

ehtojen muutoksia liittyen suunniteltuun fuusioon. Joukkovel-

kakirjahaltijat päättivät hyväksyä esityksen ja suostumusten-

hakumenettely saatiin päätökseen Konecranesin ja Cargotecin

ylimääräisten yhtiökokousten hyväksyessä sulautumissuun-

nitelman. Ylimääräisen yhtiökokouksen hyväksynnän jälkeen

90 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Konecranesin osakkeiden käteislunastuksen varalle ollut

300 milj. euron vararahoitusjärjestely purettiin. Vuonna

2024 erääntyvien 77 milj. euron Schuldschein-lainojen osalta

Konecranes sai vastaavia lainanantajien suostumuksia

71 milj. euron edestä. Komittoitujen sulautumisrahoitus-

järjestelyiden avoinna oleva määrä vuoden 2020 lopussa

oli 535 milj. euroa.

Vuoden 2020 neljännen kvartaalin lopussa yhtiöllä oli tavan-

omaista enemmän likvidejä kassavaroja, 591,9 milj. euroa

(31.12.2019: 387,2). Rahoitusaseman turvaamiseksi konser-

nilla on sovittuna 400 milj. euron komittoitu valmiusluottoli-

miitti kansainvälisen pankkisyndikaatin kanssa (2017–2024),

joka joulukuun 2020 lopussa oli käyttämätön. Lisäksi yhtiöllä

on mahdollista nostaa lyhytaikaista rahoitusta kotimaisen 500

milj. euron yritystodistusohjelman puitteissa, josta joulukuun

2020 lopussa oli käytössä 181 milj. euroa (31.12.2019: 200).

Joulukuun 2020 lopussa pitkäaikaiset lainat olivat: term-lainat

400 milj. euroa, Schuldschein-laina 150 milj. euroa, joukko-

velkakirjalaina 250 milj. euroa ja työeläkelaina 35 milj. euroa.

Schuldschein-lainassa ja term-lainoissa on sekä vaihtuva-

että kiinteäkorkoisia eriä ja joukkovelkakirjalaina on sidottu

kiinteään vuosittain maksettavaan kuponkikorkoon. Lainojen

ja joukkovelkakirjalainan painotettu keskimääräinen vuo-

tuinen korko on tällä hetkellä 1,30 %. Yhtiö on kvartaaleit-

tain seurattavan nanssikovenantin (nettovelkaantumisaste)

määräysten mukaisissa rajoissa. Lainoille ei ole myönnetty

erityisiä vakuuksia. Konsernilla on edelleen terve nettovel-

kaantumisaste-% 46,1 % (31.12.2019: 52,6 %), mikä on

linjassa sovittujen nanssikovenanttien kanssa.

Lisäksi konsernilla on valmiusluottolimiittejä, joista lisätietoja

löytyy liitteestä 33.3.

Pitkäaikaisten velkojen keskikorko 31.12.2020 oli 1,57 %

(2019: 1,45 %) ja lyhytaikaisten 0,98 % (2019: 0,84 %).

Euromääräisten velkojen efektiivinen korkotaso vaihteli

0,29 %:n ja 3,8 %:n välillä (2019: 0,25 % – 9,00 %).

27.3. Rahoitusvelkojen ja maksuvalmiusriskien

ikäjakaumat

Seuraava taulukko esittää korollisten velkojen ikäjakauman.

2020 Maturiteetti

Valuutta

Keskimääräinen

duraatio

Keski-

korko %

Alle 1

vuotta

1–5

vuotta

Yli 5

vuotta Yhteensä

EUR 1,8 vuotta 1,21 279,6 787,2 23,6 1 090,4

INR 1,6 vuotta 8,73 0,6 0,6 0,0 1,2

CNY 1,3 vuotta 5,07 0,9 0,4 0,0 1,4

USD 1,7 vuotta 3,68 7,8 17,3 1,1 26,1

GBP 1,8 vuotta 2,94 1,7 4,5 0,9 7,0

Muut 1,0–3,0 vuotta 1,46–20,43 20,4 18,8 5,5 44,7

Yhteensä 1,41 311,1 828,7 31,0 1 170,8

2019 Maturiteetti

Valuutta

Keskimääräinen

duraatio

Keski-

korko %

Alle 1

vuotta

1–5

vuotta

Yli 5

vuotta Yhteensä

EUR 2,5 vuotta 1,11 224,0 709,3 33,9 967,2

INR 1,7 vuotta 8,68 0,6 1,2 0,1 1,8

CNY 1,5 vuotta 5,13 1,3 1,0 0,0 2,3

USD 1,7 vuotta 3,81 10,3 21,3 1,4 33,1

GBP 1,8 vuotta 2,85 1,8 4,4 1,6 7,8

Muut 1,1–2,0 vuotta 1,42–16,03 10,4 10,9 0,7 22,0

Yhteensä 1,30 248,4 748,0 37,8 1 034,2

91 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Seuraavassa taulukossa on esitetty kaikki sopimuksellisesti

kiinteät rahoitusvelkojen takaisinmaksut ja korot ilman joh-

dannaissopimuksia. Raportoidut määrät ovat diskonttaamat-

tomia kassavirtoja tulevilla tilikausilla perustuen aikaisimpaan

2020 Maturiteetti

Valuutta

Keskimääräinen

duraatio

Keski-

korko %

Alle 1

vuotta

1–5

vuotta

Yli 5

vuotta Yhteensä

EUR 1,8 vuotta 1,21 297,3 806,2 24,1 1 127,7

INR 1,6 vuotta 8,73 0,6 0,7 0,0 1,4

CNY 1,3 vuotta 5,07 1,0 0,5 0,0 1,5

USD 1,7 vuotta 3,68 8,8 18,6 1,1 28,5

GBP 1,8 vuotta 2,94 1,9 4,8 0,9 7,6

Muut 1,0–3,0 vuotta 1,46–20,43 22,5 21,0 5,8 49,2

Yhteensä 1,41 332,1 851,9 31,9 1 215,9

Muut rahoitusvelat 262,7 7,2 0,0 270,0

Rahoitusvelat

yhteensä

594,9 859,1 31,9 1 485,8

2019 Maturiteetti

Valuutta

Keskimääräinen

duraatio

Keski-

korko %

Alle 1

vuotta

1–5

vuotta

Yli 5

vuotta Yhteensä

EUR 2,5 vuotta 1,11 239,5 733,6 34,5 1 007,5

INR 1,7 vuotta 8,69 0,7 1,5 0,1 2,4

CNY 1,5 vuotta 5,13 1,4 1,1 0,0 2,5

USD 1,7 vuotta 3,81 11,5 23,9 1,5 36,9

GBP 1,8 vuotta 2,85 2,0 4,9 1,7 8,6

Muut 1,0–2,0 vuotta 1,38–20,81 11,3 12,2 1,0 24,5

Yhteensä 1,30 266,5 777,1 38,7 1 082,3

Muut rahoitusvelat 280,4 6,8 0,0 287,2

Rahoitusvelat

yhteensä

546,9 783,9 38,7 1 369,5

27.3b Likviditeettiriski sisältäen diskonttaamattomien rahoitusvelkojen

rahavirrat ilman johdannaissopimuksia valuutoittain

hetkeen, jolloin Konecranesin pitää maksaa velka. Rahoitus-

velkojen rahavirrat (korot mukaan lukien), poissulkien kiinteät

summat tai rahavirtojen ajoitus, perustuvat tilikauden päätös-

päivänä voimassa oleviin ehtoihin.

92 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

27.4. Rahoitusvelkojen maturiteettijakauma

Seuraavassa taulukossa on esitetty kaikkien rahoitusvelkojen maturiteettijakauma

27.5. Rahoitustapahtumista johtuvat muutokset konsernin velkoihin

2020 Kaikkien rahoitusvelkojen maturiteetti

Velan tyyppi

Tase-

arvo

Alle

1 vuotta

1–5

vuotta

Yli 5

vuotta

Lainat rahoituslaitoksilta 562,6 82,8 479,8 0,0

Joukkovelkakirjalainat 249,5 0,0 249,5 0,0

Vuokravelat 128,8 37,9 72,6 18,3

Yritystodistusohjelma 180,8 180,8 0,0 0,0

Eläkelainat 35,0 5,0 20,0 10,0

Muut pitkäaikaiset velat 14,2 4,6 6,9 2,7

Shekkitilien limiitit 0,0 0,0 0,0 0,0

Johdannaissopimukset 5,5 5,5 0,0 0,0

Ostovelat ja muut velat 270,0 262,7 7,2 0,0

Yhteensä 1 446,3 579,4 836,0 31,0

2019 Kaikkien rahoitusvelkojen maturiteetti

Velan tyyppi

Tase-

arvo

Alle

1 vuotta

1–5

vuotta

Yli 5

vuotta

Lainat rahoituslaitoksilta 404,5 3,9 400,6 0,0

Joukkovelkakirjalainat 249,1 0,0 249,1 0,0

Vuokravelat 138,2 39,8 78,3 20,1

Yritystodistusohjelma 199,6 199,6 0,0 0,0

Eläkelainat 40,0 5,0 20,0 15,0

Muut pitkäaikaiset velat 2,8 0,1 0,5 2,3

Shekkitilien limiitit 0,0 0,0 0,0 0,0

Johdannaissopimukset 6,2 6,2 0,0 0,0

Ostovelat ja muut velat 287,2 280,4 6,8 0,0

Yhteensä 1 327,7 535,0 755,3 37,3

2020

Pitkäaikaiset

korolliset

velat

Pitkä

aikaiset

leasing-

velat

Lyhyt-

aikaiset

korolliset

velat

Lyhyt-

aikaiset

leasing-

velat

Johdan-

naissopi -

mukset Yhteensä

Velat 1.1. 687,5 98,4 208,6 39,8 6,2 1 040,5

Kassavirrat 146,4 0,0 -20,1 -42,5 0,0 83,9

Hankinnat ja myynnit 7,9 6,5 12,3 1,3 0,0 28,0

Valuuttakurssimuutokset 0,1 -2,9 -0,5 -1,5 0,0 -4,8

Käypien arvojen muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 -0,6 -0,6

Vuokrasopimusmuutokset 0,0 39,5 0,0 -9,9 0,0 29,6

Muut -73,1 -50,6 72,9 50,6 0,0 -0,2

Yhteensä 31.12. 768,8 90,9 273,2 37,9 5,5 1 176,3

2019

Pitkäaikaiset

korolliset

velat

Pitkä

aikaiset

leasing-

velat

Lyhyt-

aikaiset

korolliset

velat

Lyhyt-

aikaiset

leasing-

velat

Johdan-

naissopi -

mukset Yhteensä

Velat 1.1. 572,5 12,1 183,8 8,0 7,7 784,1

IFRS 16 korjaus 0,0 86,1 0,0 38,1 0,0 124,1

Kassavirrat 114,4 0,0 24,6 -44,3 0,0 94,7

Valuuttakurssimuutokset 0,0 0,2 0,3 0,1 0,0 0,5

Käypien arvojen muutokset 0,0 0,0 0,0 0,0 -1,5 -1,5

Vuokrasopimusmuutokset 0,0 37,9 0,0 0,0 0,0 37,9

Muut 0,5 -37,9 0,0 37,9 0,0 0,5

Yhteensä 31.12. 687,5 98,4 208,6 39,8 6,2 1 040,5

93 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

28. Muut pitkäaikaiset velat

28.1. Työsuhde-etuudet

Konecranes-konserni ja useat sen tytäryhtiöt tarjoavat eläke-

järjestelyjä, jotka kattavat suurimman osan konsernin työn-

tekijöistä. Useimmat näistä järjestelyistä ovat maksupohjaisia

järjestelyjä, joissa Konecranesin maksama eläkemaksu ja

siitä johtuva kulu on kiinnitetty tietylle tasolle tai maksetaan

prosenttiosuutena työntekijän palkasta. Konsernilla on merkit-

tävä etuuspohjainen järjestely Isossa-Britanniassa, Saksassa

ja Sveitsissä sekä yksittäisiä merkityksettömiä järjestelyitä

muissa maissa. Useiden maiden yrityksissä tarjotaan myös

muita pitkäaikaisia työsuhde-etuuksia kuten osa-aikaeläkkeitä

ja ikälisiä, jotka raportoidaan etuuspohjaisina järjestelyinä.

Isossa-Britanniassa etuuspohjaisia järjestelyjä hallinnoi-

daan erillisessä itsenäisessä säätiössä, joka on juridisesti

erotettu toimivasta yhtiöstä. Säätiön nimittämä itsenäinen

omaisuudenhoitaja hoitaa eläkejärjestelyn sijoituksia

nimittämällä sijoitusasiantuntijat, joiden tavoitteena on

saavuttaa säätiön asettama rahoitusasema ennalta sovitut

riskitasot huomioiden. Omaisuudenhoitaja on yhdessä

säätiön hallituksen kanssa asettanut kontrollipisteitä, joiden

täyttyessä sijoitusinstrumentteja voidaan muuttaa, jotta

voittoja saadaan kotiutettua helpommin rahoitusaseman

parantamiseksi. Ison-Britannian etuuspohjaista järjestelyä

säädellään Ison-Britannian eläkelailla ja sitä valvoo Ison-Bri-

tannian eläkeviranomainen ja se on vapautettu useimmista

Ison-Britannian veroista rekisteröidyn statuksensa takia.

Ison-Britannian eläkejärjestely suljettiin uusilta jäseniltä

vuonna 2005. Ison-Britannian eläkejärjestelyssä työnteki-

jöiden eläke-etuudet lasketaan viimeisen kymmenen vuoden

aikana ansaitun kolmen parhaan vuoden palkkojen keskiar-

2020 2019

Työsuhde-etuudet 299,2 283,6

Muut korottomat pitkäaikaiset velat 7,2 6,8

Yhteensä 306,4 290,4

vona. Ison-Britannian nettomääräinen työsuhde-etuusvelka

taseessa oli 0,0 milj. euroa (0,0 milj. euroa vuonna 2019).

Saksassa eläkevelvoite on suora eläkelupaus, joka on rahas-

toimaton ja jota hallinnoi palveluntarjoaja. Eläkemaksut

järjestelyn jäsenille alkavat eläköitymisen jälkeen tai työky-

vyttömyys- tai kuolemantapauksessa. Eläke-edut perustuvat

palveluvuosiin ja lopulliseen palkkaan. Eläkkeiden maksun

aloittaminen on koordinoitu kansallisen eläkejärjestelmän

mukaisesti: varhaiseläkkeen aikaisin mahdollinen aloitusikä

on 63 vuotta ja vanhuuseläkkeen 65 vuotta. Suurin etuus-

pohjainen eläkejärjestely on Saksassa oleva Mannesmann

Leistungsordnung (MLO), joka on suljettu uusilta jäseniltä.

Eläke-etuus lasketaan henkilökohtaisen palkan ja keskimää-

räisen palkan suhdelukuna, kerrottuna palveluvuosilla ja ker-

rottuna 3,07:lla. Tämän suhdeluvun tulee olla vähintään 2,10

kertaa palveluvuosien määrä. Saksan nettomääräinen työsuh-

de-etuusvelka oli 265,2 milj. euroa (251,6 milj. euroa vuonna

2019), josta MLO järjestely oli 170,5 milj. euroa (159,3 milj.

euroa vuonna 2019).

Sveitsissä eläkejärjestelyjä hallinnoidaan eläkerahastossa,

joka toimii oikeudellisesti erillään tilinpäätöksen laativasta

yhteisöstä. Eläkerahaston edunvalvojien hallituksessa on yhtä

monta työnantajan ja työntekijöiden edustajaa. Edunvalvojat

ovat lain puolesta velvoitettuja toimimaan kaikkien edunsaa-

jien etujen mukaisesti ja ovat vastuussa varojen investoin-

tistrategian toteuttamisesta sekä varojen hallinnoinnista ja

rahoituksesta. Järjestelyt toimivat laajassa sääntelykehyk-

sessä ja niiden pitää noudattaa paikallisia vähimmäisrahoi-

tusvaatimuksia. Järjestelyt ovat auki uusille jäsenille. Sekä

työnantaja että työntekijät suorittavat maksuja järjestelyn

rahoittamiseksi. Eläkejärjestely täyttää IFRS:n etuuspoh-

jaisen järjestelyn määritelmän, koska paikallinen laki määrää

takuutuoton alarajan ja järjestelyn täytyy taata tietty lakien

mukainen etuuksien minimitaso. Täten yhtiöllä on riski, että

se joutuu maksamaan järjestelyyn lisäsuorituksia. Järjestelyn

jäsenet on myös vakuutettu vanhuus-, työkyvyttömyys-

ja kuolemantapauksien varalta. Sveitsin nettomääräinen

työsuhde-etuusvelka taseessa oli 5,1 milj. euroa (4,1 milj.

euroa vuonna 2019), josta eläkejärjestelyn osuus oli 4,8 milj.

euroa (3,9 milj. euroa vuonna 2019). Vuonna 2019 Sveitsin

eläkejärjestelyssä tehtiin järjestelyn supistaminen siirtämällä

nykyiset eläkkeellä olevat henkilöt uuteen täysin vakuutet-

tuun järjestelyyn. Järjestelyn supistamisen arvo oli 10,2 milj,

euroa ja siitä syntyi 3,1 milj. euron positiivinen tulosvaikutus.

Etuuspohjaisissa eläkejärjestelyissä konserni altistuu tyypil-

lisesti vakuutusmatemaattisille riskeille kuten: sijoitusriski,

korkoriski, elinaikariski ja palkkakehitysriski. Sijoitusriskiä

yritetään pienentää sijoittamalla varallisuutta sekä velka- että

pääomainstrumentteihin.

Seuraavassa taulukossa esitetään etuuspohjaisten työsuh-

de-etuuksien nettokulut tuloslaskelmassa, rahastoimattomien

ja rahastoitujen velvoitteiden status sekä taseeseen kirjatut

määrät näistä järjestelyistä:

28.2. Eläkevelvoitteet taseessa

2020 2019

Rahastoimattomien velvoitteiden

nykyarvo

294,7 279,8

Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo 86,1 84,3

Eläkevelvoitteet yhteensä 380,8 364,1

Varojen käypä arvo -81,6 -80,5

Nettomääräinen velka taseessa 299,2 283,6

94 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

2020 2019

Velvoitteen nykyarvo 1.1. 364,1 347,5

Muuntoero -3,8 3,9

Liiketoimintojen yhdistämiset 1,9 0,3

Eläkevastuiden uudelleenluokittelu 0,7 0,0

Vaikutukset järjestelyn supistamisesta -2,2 -14,1

Tilikauden työsuoritukseen perustuvat

menot

8,4 7,5

Korkomenot 4,4 6,4

Aiempien kausien työsuoritukseen

perustuvat kulut

0,3 -0,8

Vakuutusmatemaattiset voitot (-)

tai tappiot (+) väestötieteellisistä

olettamuksista

0,5 -1,2

Vakuutusmatemaattiset voitot

(-) tai tappiot (+) taloudellisista

olettamuksista

27,8 34,6

Kokemusperusteiset vakuutusmate-

maattiset voitot (-) tai tappiot (+)

-2,3 -2,4

Maksetut etuudet -19,0 -17,6

Velvoitteen nykyarvo 31.12. 380,8 364,1

Järjestelyyn kuuluvien varojen

käypien arvojen muutokset 2020 2019

Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä

arvo 1.1.

80,5 84,4

Muuntoero -3,4 3,7

Liiketoimintojen yhdistämiset 0.6 0.0

Eläkevarojen uudelleenluokittelu 0.5 0.0

Korkotuotot 1,5 2,1

Työntekijän maksusuoritukset

järjestelyyn

0,4 0,4

Työnantajan maksusuoritukset

järjestelyyn

0,3 2,1

Vaikutukset järjestelyn supistamisesta 0,0 -10,2

Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto

(ilman nettokorkokuluissa olevaa

korkotuottoa)

7,2 3,4

Maksetut etuudet -5,9 -5,4

Järjestelyyn kuuluvien varojen

käypä arvo 31.12.

81,6 80,5

2020 2019

Henkilöstökulut:

Tilikauden työsuoritukseen

perustuvat kulut

8,1 7,4

Nettokorkokulut 3,0 4,3

Aikaisempien kausien työ-

suoritukseen perustuvat kulut

0,3 -0,8

Vaikutus järjestelyn

supistamisesta

-2,2 -4,0

Tuloslaskelmaan kirjatut

kulut

9,1 6,9

2020 2019

Nettomääräisen etuus-

pohjaisen eläkevelvoitteen

uudelleenarvostuserät:

Järjestelyyn kuuluvien varojen

tuotto (ilman nettokorko-

kuluissa olevaa korkotuottoa)

voitto (-) / tappio (+)

-7,2 -3,4

Vakuutusmatemaattiset voitot

(-) tai tappiot (+) väestö-

tieteellisistä olettamuksista

0,5 -1,2

Vakuutusmatemaattiset voitot

(-) tai tappiot (+) taloudellisis-

ta olettamuksista

27,8 34,6

Kokemusperusteiset vakuutus-

matemaattiset voitot (-)

tai tappiot (+)

-2,3 -2,4

Konsernin laajaan

tuloslaskelmaan kirjatut

kulut

18,8 27,6

Yhteensä (tuotto (-) / kulu

(+))

27,9 34,5

28.3. Tuloslaskelman kulut

Vuosien 2020 ja 2019 vakuutusmatemaattiset voitot / tappiot

syntyivät pääasiassa Saksan, Sveitsin ja Ison-Britannian elä-

kejärjestelyissä käytettyjen diskonttokorkojen muutoksesta.

28.4. Velvoitteen nykyarvon muutokset:

Maksetuista etuuksista 5,9 milj. euroa (2019: 5,4 milj. euroa)

maksettiin järjestelyyn kuuluvista varoista ja 13,1 milj. euroa

(2019: 12,2 milj. euroa) työnantaja maksoi suoraan.

28.5. Järjestelyyn kuuluvien varojen

jakautuminen 31.12. omaisuusryhmittäin

2020 2019

Oman pääoman ehtoiset instrumentit 14,4 14,5

Velkainstrumentit 57,5 55,2

Vakuutukset 1,1 1,3

Kiinteistösijoitukset 7,5 7,2

Muut 1,1 2,4

Järjestelyyn kuuluvat varat

yhteensä

81,6 80,5

Järjestelyyn kuuluvissa varoissa ei ole suoria sijoituksia

Konecranes Oyj:n osakkeisiin tai varoihin.

Käytännössä kaikilla oman pääoman ehtoisilla ja velkainstru-

menteilla on noteeratut hinnat aktiivisilla markkinoilla.

Järjestelyihin kuuluvat varat ovat Isossa-Britanniassa, Sveit-

sissä, Saksassa ja Intiassa. Isossa-Britanniassa sijaitsevan

eläkesäätiön politiikka on sijoittaa noin 25–30 % kasvukohtei-

siin, kuten osakkeisiin sekä kiinteistö- ja kasvurahastoihin ja

70–75 % riskiä vähentäviin sijoituskohteisiin kuten yritysten

velkakirjoihin ja kiinteisiin tai indeksisidottuihin valtion

velkakirjoihin. Sveitsin eläkerahaston politiikka puolestaan

on sijoittaa noin 40–60 % sveitsiläisiin velkakirjoihin, noin

15–35 % osakkeisiin sekä 15–25 % sveitsiläisiin kiinteistö-

ja asuntolainoihin. Rahasto ei sijoita lähes ollenkaan muihin

vaihtoehtoisiin kohteisiin. Yhtiö voi määrittää vain epäsuorasti

ja osittain varojen allokaation johtuen työnantajan ja työnte-

kijöiden 50/50-edustuksesta säätiön hallituksessa. Järjeste-

lyyn kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli 8,7 milj. euroa

(2019: 5,5 milj. euroa).

95 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Herkkyysanalyysi Kasvu Väheneminen

0,5 % -yksikön muutos

diskonttokorossa

-8,1 % 7,9 %

0,5 % -yksikön muutos

palkankorotusolettamuksessa

0,5 % -0,4 %

0,5 % -yksikön muutos eläkkeiden

korotusolettamuksessa

5,3 % -5,7 %

28.6. Etuuspohjaiset järjestelyt: tärkeimmät

vakuutusmatemaattiset olettamat

Jotta etuuspohjaisten järjestelyjen käyvät arvot voidaan

esittää, on määrittelyssä käytetty IAS 19 -standardin

mukaisia olettamia, joilla on yhteys markkinaolosuhteisiin

arvostuspäivänä. Riippumattomat vakuutusmatemaatikot

ovat päivittäneet IAS 19 -standardin mukaisia vakuutusmate-

maattisia arvoja tärkeimmissä etuuspohjaisissa järjestelyissä

31.12.2020. Vakuutusmate maatikkojen käyttämät olettamat

on valittu useamman vakuutusmatemaattisen olettaman jou-

kosta ja ne voivat käytännössä jäädä toteutumatta johtuen

järjestelyjen pitkäkestoisuudesta. Vakuutusmatemaattiset

olettamat, joita etuuspohjaista vastuuta laskettaessa käyte-

tään, voivat siksi vaihdella järjestelyn sijaintimaan mukaan.

Seuraavassa taulukossa esitetään velvoitteen määrällä pai-

notetut olettamat, joita etuuspohjaisen velvoitteen määrää

laskettaessa on käytetty.

Saksa 2020 2019

Diskonttokorko % 0,55 1,06

Palkankorotusolettamus % 2,40 2,40

Eläkkeiden korotusolettamus % 1,67 1,67

Eliniänodotetaulukko: Richttafeln 2018 G von Klaus Heubeck

Iso-Britannia 2020 2019

Diskonttokorko % 1,40 2,00

Eläkkeiden korotusolettamus % 2,90 2,80

Eliniänodotetaulukko: SAPS base table of S2PA, syntymävuoden

mukaan painotettuna erikseen miesten ja naisten suhteen sekä ak-

tiivijäsenissä että eläkkeensaajissa ja CMI 2017 ennusteet (vuonna

2019: CMI 2017 ennusteet), jossa käytetty pitkäaikaisen eliniän-

odotteen pitenemisen parametria 1,25 % vuodessa (vuonna 2019

1,25 %).

Sveitsi 2020 2019

Diskonttokorko % 0,05 0,10

Palkankorotusolettamus % 1,25 1,25

Eliniänodotetaulukko: BVG 2015 sukupolvi- ja parannustekijät

CMI LTR 1,5 %.

Muut 2020 2019

Diskonttokorko % 0,22−12,07 0,53−12,15

Palkankorotusolettamus % 1,08−8,80 0,30−9,10

Eläkkeiden korotusolettamus % 1,50−6,90 1,61−7,10

Alla oleva taulukko näyttää prosentuaalisen muutoksen

etuuspohjaisen etuusjärjestelyn laskennassa käytettyjen

tärkeimpien vakuutusmatemaattisten olettamien muutok-

sessa niissä maissa, joissa konsernilla on merkittäviä etuus-

pohjaisia järjestelyjä. Vaikutus esitetään velvoitteen kasvuna

tai vähenemisenä. Diskonttokoron herkkyysanalyysissa sen

mahdollista vaikutusta järjestelyn varojen tuottoon ei ole

otettu huomioon.

Ylläoleva herkkyysanalyysi on määritelty tilikauden lopussa

tapahtuvien olettamien todennäköisen muutoksen pohjalta

eikä se välttämättä edusta mahdollista olettamien todellista

muutosta. Herkkyysanalyysi perustuu siihen, että tärkeimpiä

olettamia muutetaan niin, että muut olettamat pysyvät yhtä

aikaa samoina. Kaikkien muiden olettamien muuttaminen

yhdessä yksittäisen olettaman kanssa ja niistä syntyvien mää-

rien lineaarinen extrapolointi ei ole mahdollista.

Herkkyysanalyysin laatimisessa ei ole muutoksia verrattuna

edelliseen vuoteen.

Eläkevelvoitteen keskimääräinen kestoaika tilikauden lopussa

oli 16 vuotta (2019: 16 vuotta).

Konserni olettaa maksavansa 1,2 milj. euroa etuuspohjaisiin

järjestelyihinsä vuonna 2021.

29. Osakeperusteiset

kannustus järjestelmät

Avainhenkilöiden suoritusperusteinen

osakepalkkiojärjestely

Konecranes Oyj:n hallitus päätti vuonna 2017 pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmien perustamisesta konsernin avain-

henkilöille ja toimitusjohtajalle. Osakepohjaiset kannustin-

järjestelmät ovat Osakepalkkiojärjestelmä 2017 konsernin

avainhenkilöille, Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2017

tietyille konsernin avainhenkilöille ja Osakepalkkiojärjestelmä

2017–2021 toimitusjohtajalle. Kannustinjärjestelmien mah-

dolliset palkkiot maksetaan ansaintajaksojen tai sitouttamis-

jaksojen jälkeen osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana,

joka käytetään kattamaan veroja ja veronluonteisia maksuja.

Palkkioita ei pääsääntöisesti makseta, jos osallistujan työ- tai

toimisuhde päättyy ennen palkkion maksua. Osakepalkkio-

järjestelmässä on kolme ansaintajaksoa, kalenterivuodet

2017–2019, 2018–2020 ja 2019–2021. Hallitus päättää

ansaintakriteerit ja kullekin ansaintakriteerille tavoitteet

kunkin ansaintajakson alussa.

Ansaintajaksolla 2017–2019 järjestelmä tarjoaa avainhenki-

löille mahdollisuuden ansaita palkkioita Konecranes-konsernin

tilikausien 2017–2019 kumulatiiviselle oikaistulle osakekohtai-

selle tulokselle (EPS) asetettujen tavoitteiden saavuttamisen

perusteella. Osakekohtaiseen tulokseen tehtävät oikaisut

sisältävät määrätyt uudelleenjärjestelykulut, MHPS-kaup-

paan liittyvät transaktiokulut, kauppahinnan allokaatiopoistot

sekä muut poikkeukselliset erät, jotka raportoidaan oikai-

suerinä. Oikaistu osakekohtainen tulos sisältää voiton Stahl

CraneSystemsin myynnistä. Ansaintajakson 2017–2019

perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään

noin 880 000 Konecranes Oyj:n osaketta sisältäen myös

rahana maksettavan osuuden. Järjestelmän kohderyhmään

ansaintajaksolla 2017–2019 kuuluu noin 260 avainhenkilöä,

mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet ja Senior

Management -tiimin jäsenet. Hallituksella on oikeus pie-

nentää ansaintajakson 2017–2019 perusteella maksettavia

palkkioita, jos tietty palkkiokatto saavutetaan.

96 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Konecranes Oyj:n hallitus päätti, että ansaintajakson 2018–

2020 ansaintakriteeri on tilikausien 2018–2020 kumulatii-

vinen oikaistu osakekohtainen tulos (EPS). Osakekohtaiseen

tulokseen tehtävät oikaisut sisältävät määrätyt uudelleen-

järjestelykulut, kauppahinnan allokaatiopoistot sekä tiettyjä

muita poikkeuksellisia eriä. Ansaintajaksolla 2018–2020 jär-

jestelmän kohderyhmään kuuluu enimmillään 280 henkilöä.

Ansaintajakson perusteella maksettavat palkkiot vastaavat

yhteensä enintään 710 000 Konecranes Oyj:n osakkeen

arvoa. Hallituksen asettaman tavoitteen saavuttamisen perus-

teella voidaan maksaa puolet enimmäispalkkiosta. Enimmäis-

palkkion saaminen edellyttää tavoitteen selkeää ylittämistä.

Konecranes Oyj:n hallitus on päättänyt, että yhtiön osa-

kepalkkiojärjestelmän ("Järjestelmä") ansaintajakson

2019–2021 ansaintakriteerit ovat tilikausien 2019–2021

kumulatiivinen oikaistu osakekohtainen tulos (EPS) sekä

myynnin yhdistetty vuotuinen kasvuvauhti (CAGR). Osake-

kohtaiseen tulokseen tehtävät oikaisut sisältävät määrätyt

uudelleenjärjestelykulut, kauppahinnan allokaatiopoistot sekä

tiettyjä muita poikkeuksellisia eriä. Ansaintajaksolla 2019–

2021 Järjestelmän kohderyhmään kuuluu enimmillään 200

Konecranes-konsernin avainhenkilöä. Ansaintajakson 2019–

2021 perusteella maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä

enintään 670 000 Konecranes Oyj:n osakkeen arvoa. Halli-

tuksen asettaman tavoitteen saavuttamisen perusteella voi-

daan maksaa puolet enimmäispalkkiosta. Enimmäispalkkion

saaminen edellyttää tavoitteen selkeää ylittämistä.

Konecranes Oyj:n hallitus on päätti vuonna 2020 uuden

osakepalkkiojärjestelmän 2020 perustamisesta Konecranesin

avainhenkilöille. Järjestelmän ansaintajakso on 2020–2022, ja

se sisältää kolme erillistä arviointijaksoa sekä erilliset tavoit-

teet vuosille 2020, 2021 ja 2022.

Arviointijaksojen 2020 ja 2021 ansaintakriteeri on oikaistu

osakekohtainen tulos (EPS). Osakekohtaiseen tulokseen teh-

tävät oikaisut sisältävät määrättyjä uudelleenjärjestelykuluja,

yritysjärjestelyihin liittyviä transaktiokustannuksia sekä muita

poikkeuksellisia eriä. Konecranes Oyj:n hallitus on päättänyt

EPS-tavoitteen ensimmäiselle ja toiselle arviointijaksoille.

Ansaintajaksolla 2020–2022 Järjestelmän kohderyhmään

kuuluu enintään 170 Konecranes-konsernin avainhenkilöä.

Ansaintajakson 2020–2022 perusteella maksettavat palk-

kiot vastaavat yhteensä enintään 600 000 Konecranes Oyj:n

osakkeen arvoa. Palkkio maksetaan kokonaisuudessaan

vuonna 2023, mikäli järjestelmän ehdot täyttyvät. Kannus-

tinjärjestelmän mahdolliset palkkiot maksetaan ansainta-

jakson jälkeen osittain yhtiön osakkeina ja osittain rahana.

Rahaosuudella pyritään kattamaan palkkioista osallistujille

aiheutuvia veroja ja veronluonteisia maksuja. Palkkiota ei

pääsääntöisesti makseta, jos osallistujan työ- tai toimisuhde

päättyy ennen palkkion maksua.

Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä

Sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän 2017 kohderyhmään

kuuluvat tietyt Konecranesin avainhenkilöt. Sitouttamisajan-

jaksojen pituudet ovat 12–36 kuukautta. Palkkion maksa-

minen edellyttää, että avainhenkilön työ- tai toimisuhde

jatkuu sitouttamisjakson loppuun asti. Koko järjestelmän

perusteella jaettavat palkkiot ovat yhteensä enintään 200 000

Konecranes Oyj:n osaketta sisältäen myös rahana makset-

tavan osuuden. 45 000 osaketta (4 000 osaketta vuonna

2019) sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän osakkeista jaettiin

vuoden 2020 aikana.

Sitouttava osakepalkkiojärjestelmä 2020

Konecranes Oyj ja Cargotec Oyj allekirjoittivat 1.10.2020 yhdis-

tymissopimuksen ja sulautumissuunnitelman yhtiöiden yhdis-

tämiseksi sulautumisella ("Yritysjärjestely"). Konecranes Oyj:n

hallitus päätti uuden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän

perustamisesta konsernin avainhenkilöille. Uusi sitouttava

osakepalkkiojärjestelmä 2020 ("Järjestelmä") on tarkoitettu

siirtymäajalle ennen Yritysjärjestelyn täytäntöönpanoa ja yhdis-

tetyn yhtiön muodostamista sulautumisessa ("Siirtymäaika").

Järjestelmän tarkoituksena on yhdenmukaistaa omistajien ja

avainhenkilöiden tavoitteet, varmistaa liiketoiminnan jatku-

minen Siirtymäajalla ja sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön.

Järjestelmän palkkio on ehdollinen Yritysjärjestelyn täy-

täntöönpanolle. Lisäksi palkkio edellyttää voimassa olevaa

työ- tai toimisuhdetta ja sen jatkumista odotusajalla. Palkkio

maksetaan osittain osakkeina ja osittain rahana odotusajan

päättymisen jälkeen. Odotusaika päättyy Yritysjärjestelyn

täytäntöönpanopäivänä. Järjestelmästä palkkiona saatuja

osakkeita ei saa myydä, siirtää, pantata tai muuten luovuttaa

12 kuukauden mittaisella rajoitusjaksolla. Rajoitusjakso alkaa

Yritysjärjestelyn täytäntöönpanoa seuraavana päivänä. Järjes-

telmä on tarkoitettu ainoastaan noin 100 valikoidulle avain-

henkilölle, mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet.

Järjestelmästä jaetaan palkkioina yhteensä enintään noin

120 000 Konecranes Oyj:n osaketta. Lisäksi palkkioon sisältyy

rahana maksettava osuus palkkiosta aiheutuvien verojen ja

veronluonteisten maksujen kattamiseksi.

Toimitusjohtajan osakepalkkiojärjestelmä

2017–2021

Toimitusjohtajan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä on

yksi viiden vuoden mittainen ansaintajakso, kalenterivuodet

2017–2021. Toimitusjohtajan osakepalkkiojärjestelmän mah-

dollinen palkkio perustuu Konecranes-konsernin tilikausien

2017–2019 kumulatiiviseen oikaistuun osakekohtaiseen

tulokseen (EPS) sekä tilikausien 2020–2021 kumulatiiviseen

osakekohtaiseen tulokseen (EPS). Järjestelmän perusteella

maksettavat palkkiot vastaavat yhteensä enintään 200 000

Konecranes Oyj:n osaketta sisältäen myös rahana mak-

settavan osuuden. Maksettavasta palkkiosta vähennetään

kuitenkin Osakepalkkiojärjestelmän 2017 ja 2018 ansaintajak-

sojen perusteella palkkiona maksetut ja maksettavat osakkeet.

Osakepalkkiojärjestelmän 2017 ensimmäisen ansaintajakson

2017–2019 perusteella toimitusjohtajalla on mahdollisuus

ansaita enintään 48 000 Konecranes Oyj:n osaketta sisäl-

täen myös rahana maksettavan osuuden samoin kuin 39 000

osaketta osakepalkkiojärjestelmästä 2018. Toimitusjohtajalla

on oikeus myydä Toimitusjohtajan osakepalkkiojärjestelmän

2017–2021 tai Osakepalkkiojärjestelmän 2017 perusteella

palkkiona maksettuja osakkeita vasta kun hänen osakeomis-

tuksensa Konecranesissa on yhteensä 750 000 euroa. Järjes-

telmä purettiin Panu Routilan osalta vuonna 2019.

97 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Omistusvelvollisuudet

Konsernin johtoryhmän jäsenen on omistettava vähin-

tään 50 % näiden järjestelmien perusteella saamistaan

netto-osakkeista, kunnes hänen osakeomistuksensa

Kone cranesissa yhteensä vastaa hänen bruttovuosipalkkansa

arvoa. Tämä osakemäärä on omistettava niin kauan kuin

jäsenyys konsernin johtoryhmässä jatkuu.

Omina osakkeina maksettava osuus myönnetyistä osake-

palkkio-oikeuksista perustuu myöntämispäivän käypään

arvoon, joka on laskettu Monte-Carlo-simulointimallilla ottaen

huomioon osakepalkkiojärjestelmän ehdot. Malli simuloi

konsernin osakkeenomistajan tuotot ja vertaa sitä kilpailijayri-

tyksiä vastaan. Se ottaa huomioon historialliset ja oletetut

osingot ja konsernin sekä kilpailijayritysten osakkeen arvon

vaihtelun kovarianssin ennustaessaan suhteellista osak-

keen tuottokykyä. Rahalla maksettavan osuuden käypä arvo

mitataan jokaisena tilinpäätöspäivänä käyttämällä binomimal-

leja ottaen huomioon osakepalkkioiden myöntämisehdot ja

erityiset tavoitetasot.

Henkilöstön osakesäästöohjelma

Konserni on ottanut käyttöön osakesäästöohjelman, jossa

ohjelmaan osallistuva henkilö saa maksutta yhden lisäosak-

keen kutakin kahta säästöosaketta kohden. Lisäosakkeet

annetaan osallistujille, jos he omistavat säästökaudelta han-

kitut säästöosakkeet määrätyn omistusjakson päättymiseen

saakka. Lisäosakkeet maksetaan Konecranesin osakkeina ja

osin rahana. Ohjelman kulut jaksotetaan säästöosakkeiden

omistusjaksolle ja ne perustuvat neljännesvuosittaisiin sääs-

töosakkeiden määrään.

Omina osakkeina maksettava osuus myönnetyistä osakepalk-

kioista perustuu myöntämispäivän käypään arvoon, joka on

laskettu binomisella mallilla ottaen huomioon osakesäästö-

ohjelman ehdot. Rahalla maksettavan osuuden käypä arvo

mitataan jokaisena tilinpäätöspäivänä käyttämällä binomi-

malleja ja ottaen huomioon osakesäästöohjelman myöntämi-

sehdot sekä muut määritellyt ehdot.

29.1. Osakeperusteisten

kannustusjärjestelmien kulut

29.3. Sitouttavassa osakepalkkiojärjestelmässä

2020 myönnettyjen netto-osakkeiden

muutokset

29.2. Osakepalkkiojärjestelmässä

myönnettyjen brutto-osakkeiden

muutokset

2020 2019

Kulut omana pääomana

suoritettavista maksuista

5,0 5,9

Kulut rahana suoritettavista kuluista 0,7 -0,4

Kulut osakeperusteisista

kannustusjärjestelmistä yhteensä

5,7 5,4

2020 2019

Osakkeiden

määrä

Osakkeiden

määrä

Lukumäärä 1.1. 2 124 100 1 677 350

Myönnetyt palkkio-osakkeet 700 000 628 000

Lunastetut palkkio-osakkeet -552 820 0

Toteutumattomat palkkio-osakkeet -280 135 0

Menetetyt palkkio-osakkeet -43 545 -181 250

Lukumäärä 31.12. 1 947 600 2 124 100

2020 2019

Osakkeiden

määrä

Osakkeiden

määrä

Lukumäärä 1.1. 0 0

Myönnetyt palkkio-osakkeet 119 246 0

Lukumäärä 31.12. 119 246 0

Rahaosuutta vastaava vieraan pääoman määrä taseessa oli

0,7 milj. euroa (2019: 0,8 milj. euroa).

29.4. Henkilöstön osakesäästöohjelmassa

myönnettyjen brutto-osakkeiden

muutokset

2020 2019

Osakkeiden

määrä

Osakkeiden

määrä

Lukumäärä 1.1. 146 344 134 193

Myönnetyt palkkio-osakkeet 66 329 64 998

Lunastetut palkkio-osakkeet -21 480 -45 078

Menetetyt palkkio-osakkeet -9 033 -7 769

Lukumäärä 31.12. 182 160 146 344

98 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

29.5. Osakepalkkiojärjestelmän käyvän arvon

määrityksessä käytetyt oletukset

Rahalla maksettavan osuuden käypä arvo arvostetaan jokai-

sena tilinpäätöspäivänä siihen asti, kunnes palkkio mak-

setaan. Tästä syntyvän vieraan pääoman määrä on täten

yhdenmukainen Konecranes Oyj:n osakkeen arvon kanssa.

Vuosina 2017–2019 myönnettyjen kannustinjärjestelmien

(ansaintajaksot 2017 ja 2018–2020) markkinaperustei-

sista ehdoista (oikaistu EPS) riippumaton omana pääomana

maksettavan osuuden käypä arvo, vuonna 2019 myönnetyn

2020

sitouttava

osakepalkkio-

järjestelmä

2020

järjestelmä

2019

järjestelmä

2018

järjestelmä

Toimitus-

johtajan LTI

2017

järjestelmä

2017

järjestelmä

Osakkeen käypä arvo myöntämishetkellä,

EUR

27,74 26,95 31,09 32,91 37,03 38,45

Osakkeen käypä arvo raportointipäivänä

31.12. EUR

28,78 28,78 28,78 28,78 28,78 28,78

Oletettu volatiliteetti, % * 31,0 % 32,0 % 25,0 % 27,0 % 30,6 % 33,7 %

Riskitön korko, % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 % 0,0 %

Oletettu osinkotuotto, EUR 3,2 1,7 1,1 1,1 1,1 1,0

Oletettu voimassaoloaika vuosina 1,4 2,5 2,8 1,7 4,9 2,7

Myöntämispäivän käyvän arvon painotettu

keskiarvo, EUR

24,54 22,59 27,66 29,55 32,70 35,64

Käytetty malli Black-Scholes Black-Scholes Black-Scholes Black-Scholes Black-Scholes Black-Scholes

*Oletettu volatiliteetti on laskettu Konecranesin osakkeen historiallisesta volatiliteetista, joka perustuu vastaavan maturiteetin kuukausittaisiin

volatiliteettiarvoihin.

kannustinjärjestelmän (ansaintajakso 2019–2021) kahdesta

markkinaperusteisesta ehdosta (oikaistu EPS ja myynnin

yhdistetty vuotuinen kasvuvauhti) riippumaton omana pää-

omana maksettavan osuuden käypä arvo ja vuonna 2020

myönnetyn kannustinjärjestelmän (ansaintajakso 2020–2022)

markkinaperusteista ehdoista (oikaistu EPS) vuosille

2020–2021, kun vuoden 2022 ehdot ovat vielä auki, riippu-

maton omana pääomana maksettavan osuuden käypä arvo

perustuvat myöntämispäivän Konecranesin osakkeen käypään

arvoon sekä oletettuun osinkotuottoon.

30. Lähipiiritapahtumat

Konsernin lähipiiriin kuuluvat tytär-, osakkuus-, yhteisyritykset

ja yhteiset toiminnot (katso yhtiölista), eläkesäätiö Isossa-Bri-

tanniassa sekä konsernin johdon avainhenkilöt ja suurimmat

osakkeenomistajat. Konsernin johdon avainhenkilöt koostuvat

hallituksesta, toimitusjohtajasta ja konsernin johtoryhmästä.

30.1. Johdon palkkiot

Hallitus

Hallituksen jäsenten palkkioista päättää yhtiökokous nimitys-

valiokunnan ehdotuksen perusteella. Vuoden 2020 yhtiö-

kokous vahvisti vuosipalkkioiksi: hallituksen puheenjohtaja

140 000 euroa (2019: 140 000 euroa), varapuheenjohtaja

100 000 euroa (2019: 100 000 euroa) ja muut hallituksen

jäsenet 70 000 euroa (2019: 70 000 euroa). Mikäli hallituksen

jäsenen toimikausi päättyy ennen vuoden 2021 varsinaisen

yhtiökokouksen päättymistä, hän on oikeutettu todellisen

toimikautensa keston mukaan määräytyvään osuuteen vuo-

sipalkkiosta. Lisäksi valiokunnan kokoukseen osallistumisesta

myönnetään 1 500 euron suuruinen kokouskohtainen palkkio

(2019: 1 500 euroa). Tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja

on kuitenkin oikeutettu 3 000 euron (2019: 3 000 euroa)

suuruiseen kokouspalkkioon jokaisesta tarkastusvaliokunnan

kokouksesta, johon hän osallistuu.

99 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

2020

Maksetut kokonaispalkkiot

hallituksen jäsenille:

Osakkeiden lkm

osana kokonais-

palkkiota

Osakepalkkion

arvo, EUR

Rahana maksettu

palkkio, EUR

Kokonais-

palkkio, EUR

Hallituksen puheenjohtaja 2 193 59 448 94 052 153 500

Hallituksen jäsenet 6 180 169 738 344 262 514 000

Yhteensä 8 373 229 185 438 315 667 500

2019

Maksetut kokonaispalkkiot

hallituksen jäsenille:

Osakkeiden lkm

osana kokonais-

palkkiota

Osakepalkkion

arvo, EUR

Rahana maksettu

palkkio, EUR

Kokonais-

palkkio, EUR

Hallituksen puheenjohtaja 1 942 52 481 96 519 149 000

Hallituksen jäsenet 7 213 194 922 436 078 631 000

Yhteensä 9 155 247 403 532 597 780 000

Ehdotuksen mukaan 50 % vuosipalkkiosta käytetään

yhtiön osakkeiden hankkimiseen hallituksen jäsenten nimiin.

Palkkion maksaminen voi tapahtua myös luovuttamalla

yhtiön hallussa olevia omia osakkeita yhtiökokouksen hal-

litukselle antaman valtuutuksen nojalla. Siinä tapauksessa,

että osakkeiden hankkimista ei voida toteuttaa yhtiöstä tai

hallituksen jäsenestä johtuvan syyn vuoksi, maksetaan koko

palkkio käteisenä.

Matkakustannukset korvataan laskuja vastaan.

Toimitusjohtaja

Henkilöstövaliokunta seuraa toimitusjohtajan suoritusta.

Tämän ja muiden asiaan vaikuttavien tekijöiden perusteella

hallitus määrittää toimitusjohtajan kokonaispalkkion.

Konecranes Oyj:n hallitus nimitti 7.10.2019 Rob Smithin

Konecranesin toimitusjohtajaksi 1.2.2020 alkaen ja entinen

toimitusjohtaja Panu Routila jätti konsernin 6.10.2019. Yhtiön

talousjohtaja Teo Ottola, joka toimii myös toimitusjohtajan

sijaisena, toimi väliaikaisena toimitusjohtajana, kunnes Rob

Smith aloitti toimessaan.

2020 2019

Palkka ja muut edut, EUR (Panu Routila 1.1.–6.10.2019, Teo Ottola 7.10.2019–31.1.2020,

Rob Smith 1.2.–31.12.2020)

750 830 590 238

Vuositason muuttuvat palkanosat, EUR (Panu Routila 2019, Rob Smith 2020) 0,0 330 225

Yhteensä 750 830 920 463

Lakisääteiset eläkekulut, EUR (Panu Routila 1.1.–6.10.2019, Teo Ottola 7.10.2019–31.1.2020,

Rob Smith 1.2.–31.12.2020)

113 782 194 272

Lisäeläkekulut, EUR (Panu Routila 1.1.–6.10.2019, Teo Ottola 7.10.2019–31.1.2020,

Rob Smith 1.2.–31.12.2020)

107 186 168 298

Yhteensä 220 968 362 570

Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet (Panu Routila)

Maksettu tilikauden aikana 758 302 364 690

Varattu 31.12. 0,0 815 843

Yhteensä 758 302 1 180 533

Osakeomistus Konecranes Oyj:ssä (osakkeiden lukumäärä)

0 0

Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän osakeoikeudet

122 922 0

Osakeperusteisten maksujen kulut tuloslaskelmassa, EUR (Panu Routila 2019, Rob Smith 2020) 218 859 -319 656

Eläkeikä (Panu Routila 2019, Rob Smith 2020) 63 vuotta 63 vuotta

Irtisanomisaika (Panu Routila 2019, Rob Smith 2020) 6 kk

Irtisanomiskorvaus (sisältää 6 kuukauden irtisanomisajan)

18 kk palkka

ja luontois-

etuudet

Vuonna 2019 Panu Routila ei toiminut enää toimitusjohtajana 31.12.2019, jolloin osakkeet ja osakeoikeudet on raportoitu nollana.

Vuoden 2020 sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän osakeoikeudet ovat nettomääriä. Tämän lisäksi palkkioon kuuluu myös rahaosuus.

Lakisääteiset eläkekulut olivat 0,0 milj. euroa vuonna 2020 (0,0 milj. euroa vuonna 2019).

100 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Konsernin johtoryhmä

Konsernin johtoryhmä (KLT) kokoontuu tarpeen mukaan,

yleensä kuukausittain. Liiketoiminta-alueilla on omat johto-

ryhmänsä, jotka kokoontuvat säännöllisesti. Vain konsernin

johtoryhmä luokitellaan konsernin lähipiiriin kuuluviksi avain-

henkilöiksi johtuen päätöksentekovallasta.

Konsernin johtoryhmään (KLT) kuuluvat seuraavat jäsenet:

• Toimitusjohtaja

• Finanssijohtaja, Toimitusjohtajan sijainen

• Johtaja, Kunnossapito-liiketoiminta-alue

• Johtaja, Teollisuuslaitteet-liiketoiminta-alue

• Johtaja, Satamaratkaisut-liiketoiminta-alue

• Johtaja, Teknologiat

• Henkilöstöjohtaja

• Lakiasiainjohtaja

• Integraatio- ja projektinhallintajohtaja

Henkilöstövaliokunta tekee hallitukselle toimitusjohtajan suo-

situksesta esityksen konsernin johtoryhmän jäsenten perus-

palkkion ja kannustintasojen hyväksymisestä.

Johtoryhmän suomalaisten jäsenten eläkeikä (pois lukien

toimitusjohtaja) määräytyy työntekijäin eläkelain (TyEL)

mukaan. Johtoryhmän suomalaiset jäsenet osallistuvat lisäksi

avainhenkilöille tarjottuun maksuperusteiseen ryhmäeläkeva-

kuutusjärjestelmään. Yhtiön maksuperusteinen eläkemaksu

on 1 % vuosipalkasta, johon ei kuulu tulospalkkiot (vuosit-

tainen tai pitkän aikavälin palkitseminen). Suomalaisilla joh-

toryhmän jäsenillä on myös henki- ja tapaturmavakuutukset.

Ulkomaisilla johtoryhmäjäsenillä on paikalliset vakuutukset.

Konsernin johtoryhmä, ilman toimitusjohtajaa 2020 2019

Palkka ja muut edut, EUR 2 041 926 2 206 523

Vuositason muuttuvat palkanosat, EUR 634 430 765 000

Yhteensä 2 676 357 2 971 523

Lakisääteiset eläkekulut, EUR 280 349 369 232

Lisäeläkekulut, EUR 17 360 17 078

Yhteensä 297 709 386 310

Osakeomistus Konecranes Oyj:ssä (osakkeiden lukumäärä) 170 044 239 978

Osakepohjaisen kannustinjärjestelmän osakeoikeudet

334 419 342 000

Osakeperusteisten maksujen kulut tuloslaskelmassa, EUR 720 725 872 177

Yhtiöllä ei ollut lainasaamisia konsernin johtoryhmältä vuoden 2020 ja 2019 lopussa. Yhtiöllä ei ollut myönnettyjä takauksia

konsernin johtoryhmän puolesta 2020 ja 2019.

Yhtiön johtoon kuuluvien avainhenkilöiden työsuhde-etuudet yhteensä vuonna 2020 olivat yhteensä 5,6 milj. euroa (7,2 milj.

euroa vuonna 2019).

Vuoden 2020 sitouttavan osakepalkkiojärjestelmän osakeoikeudet ovat nettomääriä. Tämän lisäksi palkkioon kuuluu myös rahaosuus.

2020 2019

Tuotteiden ja palveluiden myynnit osakkuusyhtiöille ja yhteisjärjestelyille 20,0 46,5

Saatavat osakkuusyhtiöiltä ja yhteisjärjestelyiltä 4,3 8,9

Tuotteiden ja palveluiden ostot osakkuusyhtiöiltä ja yhteisjärjestelyiltä 48,7 53,2

Velat osakkuusyhtiöille ja yhteisjärjestelyille 0,8 0,9

30.2. Liiketapahtumat osakkuus- ja yhteisten järjestelyjen kesken

Myynnit ja ostot lähipiirin kesken tehdään normaaleja kauppaehtoja noudattaen.

101 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

30.3. Liiketapahtumat eläkesäätiön kanssa

(Iso-Britannia)

30.4. Liiketapahtumat hallituksen jäsenten

kanssa

31. Annetut vakuudet, leasingvastuut

ja muut vastuusitoumukset

2020 2019

Maksut eläkesäätiölle 0,0 1,8

2020 2019

Hallituksen jäsen, jonka 100% omis-

tamalla yhtiöllä on Konecranes Oyj:n

joukkovelkakirjalainoja.

Korollinen pitkäikainen velka 0,1 0,0

2020 2019

Vastuut omista kaupallisista

sitoumuksista

Takaukset 580,2 629,5

Muut vastuut 33,4 34,1

Yhteensä 613,6 663,6

Ajoittain Konecranes tarjoaa asiakkailleen takauksia konsernin

ja asiakkaan tekemän sopimuksen mukaisten velvoitteiden

takaamiseksi. Investointituotteiden (koneiden) myynnissä

tyypillisimmät takaustyypit ovat:

• tarjousajantakaukset (bid bonds), jotka annetaan asiak-

kaalle tarjousprosessin takaamiseksi

• ennakontakaukset, jotka annetaan asiakkaalle

turvaamaan heidän konsernille suorittamansa projektin

ennakkomaksut

• suoritustakaukset, jotka turvaavat asiakkaita siltä, että

konserni hoitaa sopimuksen mukaiset velvoitteensa.

• takuuajantakaukset, jotka turvaavat asiakkaita takuuajan

virheiden korjauksesta.

Ehdolliset velat liittyen oikeudenkäynteihin

Konecranes on osapuolena erilaisissa normaaliin liiketoimin-

taan liittyvissä oikeudenkäynneissä ja riita-asioissa eri maissa.

Nämä oikeudenkäynnit, vaateet ja muut kiistat ovat tyypillisiä

tälle teollisuudenalalle ja maailmanlaajuiselle palvelu- ja tuo-

tevalikoimallemme. Näitä riita-asioita ovat sopimusoikeudel-

liset kiistat, takuuseen perustuvat vaatimukset, tuotevastuut

(suunnittelu- ja valmistusvirheet, puutteet varoitusvelvolli-

suuden täyttämisessä ja asbestivastuut), työsuhde- ja auto-

vahinkoasiat sekä muut yleiset vahingonkorvausvaatimukset.

Näiden oikeudenkäyntien ja riita-asioiden taloudellista vai-

kutusta ei voida varmuudella ennustaa, mutta Konecranes-

konserni uskoo tällä hetkellä käytössä olevan tiedon

perusteella ja ottaen huomioon olemassa olevan vakuutus-

turvan ja tehdyt varaukset, ettei näillä ole olennaista haital-

lista vaikutusta konsernin taloudelliseen asemaan.

32. Rahoitusvarat ja -velat

32.1. Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot

2020 2019

Rahoitusvarat

Käypään arvoon

laajaan

tuloslaskelmaan

kirjattavat

Käypään arvoon

tulos-

vaikutteisesti

kirjattavat

Jaksotettuun

hankintamenoon

kirjattavat

Tase-erien

kirjanpito-

arvot

Käypään arvoon

laajaan

tuloslaskelmaan

kirjattavat

Käypään arvoon

tulos-

vaikutteisesti

kirjattavat

Jaksotettuun

hankintamenoon

kirjattavat

Tase-erien

kirjanpito-

arvot

Lyhytaikaiset rahoitusvarat

Myyntisaamiset ja muut saamiset 0,0 0,0 520,1 520,1 0,0 0,0 564,2 564,2

Johdannaissopimukset 7,7 13,4 0,0 21,2 3,0 5,1 0,0 8,1

Rahat ja pankkisaamiset 0,0 0,0 591,9 591,9 0,0 0,0 378,2 378,2

Yhteensä 7,7 13,4 1 112,0 1 133,2 3,0 5,1 942,4 950,5

Rahoitusvelat

Pitkäaikaiset rahoitusvelat

Korolliset velat 0,0 0,0 859,7 859,7 0,0 0,0 785,8 785,8

Muut velat 0,0 0,0 7,2 7,2 0,0 0,0 6,8 6,8

Lyhytaikaiset rahoitusvelat

Korolliset velat 0,0 0,0 311,1 311,1 0,0 0,0 248,4 248,4

Johdannaissopimukset 1,9 3,7 0,0 5,5 4,4 1,8 0,0 6,2

Ostovelat ja muut velat 0,0 0,0 262,7 262,7 0,0 0,0 280,5 280,5

Yhteensä 1,9 3,7 1 440,8 1 446,3 4,4 1,8 1 321,6 1 327,7

Lisätietoja johdannaissopimuksista on esitetty liitteessä 34.

102 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

32.2 Käyvät arvot

Oheisessa taulukossa on luokiteltuna konsernin rahoitusvarojen

ja -velkojen tasearvot ja käyvät arvot:

Tasearvo Käypäarvo

Rahoitusvarat 2020 2019 2020 2019 Viite

Lyhytaikaiset rahoitusvarat

Myyntisaamiset ja muut saamiset 520,1 564,2 520,1 564,2 19,20

Johdannaissopimukset 21,2 8,1 21,2 8,1 34.1

Rahat ja pankkisaamiset 591,9 378,2 591,9 378,2 22

Yhteensä 1 133,2 950,5 1 133,2 950,5

Rahoitusvelat

Pitkäaikaiset rahoitusvelat

Korolliset velat 859,7 785,8 864,6 795,7 27.1

Muut velat 7,2 6,8 7,2 6,8

Lyhytaikaiset rahoitusvelat

Korolliset velat 311,1 248,4 311,2 248,4 27.2

Johdannaissopimukset 5,5 6,2 5,5 6,2 34.1

Ostovelat ja muut velat 262,7 280,5 262,7 280,5 25.2

Yhteensä 1 446,3 1 327,7 1 451,3 1 337,7

Johto on arvioinut, että rahojen ja lyhytaikaisten talletusten,

myyntisaamisten, ostovelkojen, pankkitilien limiittien ja

muiden lyhytaikaisten velkojen käyvät arvot ovat samat kuin

tasearvot näiden instrumenttien lyhytaikaisuuden takia.

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot on esitetty siihen

arvoonsa, joilla riippumattomat osapuolet voisivat tehdä tällä

instrumentilla kauppaa muuten kuin pakotettuna tai selvitys-

tilan alaisena. Pitkäaikaisten korollisten (kiinteä- tai muut-

tuvakorkoiset) lainojen käypä arvo on arvioitu perustuen eri

muuttujiin, kuten korko ja lainan riskiominaisuudet.

IFRS 7 vaatii, että käyvän arvon hierarkian mukainen rahoi-

tusinstrumenttien luokittelu perustuu siihen, minkä tasoisesta

tiedosta käyvät arvot on johdettu. Tämä luokittelu käyttää

kolmitasoista hierarkiaa:

• Taso 1 – perustuu julkisesti noteerattuun hintaan aktii-

visilla markkinoilla samalle instrumentille

• Taso 2 – ei perustu suoraan markkinoilla noteerattuun

hintaan, mutta arvostuksessa käytetään parametreja,

jotka perustuvat joko suoraan (noteeratut hinnat) tai

epäsuorasti (johdettu noteeratuista hinnoista) luokan 1

mukaisiin instrumentteihin

• Taso 3 – arvostus perustuu parametreihin, jotka eivät

ole johdettavissa julkisesta markkinainformaatiosta

103 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

32.3. Käypien arvojen hierarkia

Oheisessa taulukossa on esitetty käypiin arvoihin esitetyt

rahoitusvarat ja -velat käyvän arvon hierarkian kolmen luokan

mukaisesti.

2020 2019

Rahoitusvarat Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 1 Taso 2 Taso 3

Johdannaissopimukset

Valuuttatermiinisopimukset 0,0 21,2 0,0 0,0 8,1 0,0

Valuuttaoptiot 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0

Yhteensä 0,0 21,2 0,0 0,0 8,1 0,0

Muut rahoitusvarat

Rahat ja pankkisaamiset 591,9 0,0 0,0 378,2 0,0 0,0

Yhteensä 591,9 0,0 0,0 378,2 0,0 0,0

Rahoitusvarat yhteensä 591,9 21,2 0,0 378,2 8,1 0,0

Rahoitusvelat

Johdannaissopimukset

Valuuttatermiinisopimukset 0,0 5,5 0,0 0,0 6,2 0,0

Yhteensä 0,0 5,5 0,0 0,0 6,2 0,0

Muut rahoitusvelat

Korolliset velat 0,0 1 170,8 0,0 0,0 1 034,2 0,0

Muut velat 0,0 0,0 0,7 0,0 0,0 0,8

Yhteensä 0,0 1 170,8 0,7 0,0 1 034,2 0,8

Rahoitusvelat yhteensä 0,0 1 176,3 0,7 0,0 1 040,4 0,8

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvän arvon luokittelussa

ei ollut merkittäviä muutoksia vuonna 2019 ja 2020.

Myöskään käyvän arvon luokkien välillä ei ollut merkittäviä

siirtoja erien välillä.

33. Rahoitusriskien hallinta

Konecranesin liiketoiminnan luonteeseen sekä maailman-

laajuiseen toimintaan liittyy erilaisia rahoitusriskejä.

Tällaisia rahoitusriskejä ovat (i) markkinariskit, kuten

mahdolliset epäsuotuisat vaihtelut valuuttakursseissa,

koroissa sekä hyödykehinnoissa (ii) likviditeettiriskit sekä

(iii) luotto- ja vastapuoliriskit.

33.1. Markkinariskit

Konsernin kansainvälisen liiketoiminnan rahoitusriskien

tunnistamisen, arvioinnin ja hallinnan vastuu on jaettu

Group Treasuryn ja liiketoimintayksiköiden välillä. Konsernin

menettelytavan mukaan kuitenkin valtaosa rahoitusriskien

hallinnasta on keskitetty Group Treasuryyn. Group Treasury

operoi konsernin pääkonttorissa toimivan juridisen yksikön

Konecranes Finance Oy:n nimissä toimien konsernin sisäisenä

pankkina. Keskittämisellä ja sisäisten valuuttavirtojen netotta-

misella voidaan ulkoiset suojaustarpeet minimoida.

Konecranes Finance Oy ei ole tulosyksikkö siinä mielessä,

että se pyrkisi maksimoimaan voittoaan. Yhtiön tavoitteena

on tuottaa konsernin liiketoimintayksiköille palveluja, joiden

avulla ne vähentävät rahoitusriskejään.

Konsernin kansainväliseen liiketoimintaan liittyy markkina-

riskejä, kuten valuutta-, korko-, sekä hyödykeriski. Rahoi-

tusriskien hallinnan tavoitteena on lisätä liiketoiminnan

lyhyen tähtäyksen vakautta vähentämällä haitallisia vaiku-

tuksia hintavaihteluista ja muista epävarmuustekijöistä

rahoitusmarkkinoilla.

Yksiköt suojaavat riskinsä sisäisesti Group Treasuryn kanssa.

Tämän tuloksena suurin osa rahoitusriskeistä keskitetään

yhteen yhtiöön, Konecranes Finance Oy:öön, jotta niitä voi-

daan arvioida ja hallita tehokkaasti.

Lähes kaikki varainhankinta, kassanhallinta sekä valuut-

takauppa pankkien ja muiden ulkopuolisten vastapuolien

Luokan 3 arvostukset muissa veloissa ovat ehdollisia

kauppahintoja liiketoimintojen tai määräysvallattomien

osakkeenomistajien osuuksien hankinnasta sekä osake-

palkkiojärjestelmän rahalla maksettavasta osuudesta

syntynyt velka.

104 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

kanssa tehdään ja johdetaan konsernin rahoituspolitiikan

mukaisesti keskitetysti Konecranes Finance Oy:ssä. Vain

muutamassa erikoistapauksessa, jossa paikallinen keskus-

pankkisääntely kieltää sisäiset palvelut suojauksessa ja

rahoituksessa, täytyy se tehdä suoraan liiketoimintayksikön ja

pankin välillä, kuitenkin Group Treasuryn valvonnan alaisena.

Konecranes Finance Oy käyttää treasury-järjestelmää, joka

mahdollistaa käytännöllisesti katsoen reaaliaikaisen trans-

aktioiden prosessoinnin ja kattavan toiminta- ja tulosseu-

rannan. Säännöllinen raportointi tapahtuu viikoittain ja se

kattaa konsernitason kaupalliset ja rahoituksen kassavirrat,

valuuttaposition, nettovelkatilanteen, johdannaissalkun ja

rahoitustransaktioiden vastapuoliriskit. Lisäksi kaikki kon-

sernin yhtiöt osallistuvat kuukausittaiseen sisäisen ja

ulkoisen laskennan raportointiin.

Valuuttariski

Konsernin kansainväliseen liiketoimintaan liittyy valuutta-

riski. Kuitenkin suurimmalla osalla liiketoimintayksiköistä

on transaktioita vain omassa valuutassaan. Toisin sanoen

näiden yksiköiden myyntituotot, kulut ja sisäinen rahoitus

Konecranes Finance Oy:stä on niiden omassa paikallisva-

luutassa. Vain 23 noin 150 konserniyhtiöstä käyttää sään-

nöllisesti toiminnassaan ulkomaan valuuttaa. Nämä yhtiöt

suojaavat valuuttariskinsä Konecranes Finance Oy:n kanssa.

Liiketoiminta-alueesta ja kassavirtojen todennäköisyydestä

riippuen suojautuminen kattaa liiketoiminnan kassavirrat seu-

raavien 1–24 kuukauden ajalta ja se toteutetaan käyttämällä

sisäisiä valuuttatermiinisopimuksia. Täten Konecranes Finance

Oy voi hallita koko konsernin valuuttariskiä. Konserniyhtiöiden

vieraan valuutan määräinen sisäinen, ja mahdollinen ulkoinen

lainaus, netottaa joitakin näistä suojattavista kassavirroista.

Jäljelle jäävä nettopositio suojataan liikepankkien kanssa

tehtävillä valuuttatermiinisopimuksilla tai valuuttaoptioilla.

Vain suojauslaskentaan kuuluvia kassavirtoja ei voi netottaa

sisäisten kassavirtojen kanssa. Suojausinstrumentteja

käytetään, kun suojausvaikutusta ei saavuteta konsernin

sisäisellä netotuksella.

Liiketoimintayksiköiden vieraan valuutan määräiset tarjoukset

voidaan tarvittaessa suojata valuuttaoptioilla, mutta yleensä

riski katetaan valuuttaklausuulilla tarjouksessa.

Tiettyihin raskasnosturiprojekteihin sovelletaan IAS 39:n

mukaista suojauslaskentaa. Suojaus toteutetaan

käyttämällä valuuttatermiinisopimuksia. Tällä hetkellä

ainoastaan USD-määräisiin projekteihin sovelletaan

suojauslaskentaa. Suojauslaskentaportfolio muodostuu

USD-määräisistä myynneistä sekä ostoista, jossa brutto-

virrat suojataan toisistaan erillään. Vuoden 2020 lopussa

suojauslaskennan nettokassavirrat olivat yhteensä

207 milj. USD (vuonna 2019 274 milj. USD).

Seuraava taulukko esittää Konecranes Finance Oy:n transak-

tioposition 31.12.2020 ja 31.12.2019 (luvut miljoonia euroja):

2020 2019

AED 10 26

AUD 19 20

BRL 4 -3

CAD 16 19

CHF 1 2

CLP 1 1

CNY -24 -6

CZK 10 2

GBP 7 5

IDR 4 0

ILS -3 0

INR 2 0

JPY 3 0

MYR 1 0

NOK 1 5

PHP 1 0

PLN 0 2

SEK -58 -93

SGD -6 -8

THB 2 4

TWD 1 0

USD 250 294

ZAR 5 2

105 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

2020 2019

AED 9 10

AUD 11 3

BDT 1 1

BRL 11 11

CAD 9 7

CHF 9 2

CLP 7 6

CNY 106 96

CZK 9 9

DKK 6 5

GBP -26 -22

HUF 3 3

INR 3 6

IDR 9 -6

JPY -8 -8

MAD 2 1

MXN 2 3

MYR 22 1

NOK 1 1

PEN 5 6

PHP 7 1

PLN 1 0

RON 2 1

RUB 6 4

SAR -2 1

SGD -45 18

SEK -15 -15

THB 16 -1

TWD 3 0

UAH -2 -7

USD 26 7

VND 0 -1

ZAR 0 2

Seuraava taulukko esittää Konecranes-konsernin translaatio-

position, joka on konsernin omien pääomien arvo paikalli-

sessa valuutassa 31.12.2020 ja 31.12.2019

(luvut miljoonia euroja):

Johdannaisinstrumenttien nimellis- ja käyvät arvot on esitetty

liitteessä 34.

Muutokset valuuttakursseissa voivat vaikuttaa kannattavuu-

teen ja omien pääomien määrään konsernissa. Yhdysvaltain

dollarilla on selvästi suurin vaikutus, koska monet suuret

nosturiprojektit ovat USD-määräisiä ja konsernilla on paljon

paikallista liiketoimintaa Yhdysvalloissa. Dollarin heikkenemi-

sellä on negatiivinen vaikutus.

Seuraava taulukko esittää EUR/USD-valuuttakurssin muu-

toksen teoreettisen vaikutuksen konsernin vuotuiseen

liikevoittoon ja omaan pääomaan. Yhdysvaltain dollarin

keskiarvokurssin vahvistuminen euroa vastaan kymmenellä

prosentilla kasvattaa liikevoittoa 43,9 milj. euroa (37,2 milj.

euroa vuonna 2019) ja kasvattaa omaa pääomaa 3,2 milj.

euroa (0,7 milj. euroa vuonna 2019). Alla oleva taulukko

esittää herkkyysanalyysin viimeiseltä kahdelta vuodelta:

Muutos

EUR/USD

kurssissa

2020

Liikevoitto

2020

Oma

pääoma

2019

Liikevoitto

2019

Oma

pääoma

+10 % - 35,9 - 2,6 - 30,4 - 0,6

-10 % +43,9 +3,2 +37,2 +0.7

Liikevoiton muutos muodostuu euromääräisten yhtiöiden,

joilla on toistuvaa USD-määräistä myyntiä, transaktioposi-

tiosta, sekä konsernin liikevoitosta Yhdysvaltain dollareissa

euroina. Transaktiopositio on estimoitu vuodelle 2020 (posi-

tion koko vaihtelee vuosittain pääosin suurten nosturipro-

jektien ajoituksen sekä kaupankäyntivaluutan johdosta) ja

laskelma perustuu oletukseen, ettei USD-määräisiä trans-

aktioita ole suojattu. Käytännössä kuitenkin pitkäkestoiset

ja isot projektit, jotka aiheuttavat merkittävimmän osan

transaktioposition vuosittaisesta vaihtelusta, on suojattu sekä

hinnoiteltu projektikohtaisesti. Oman pääoman muutokseen

vaikuttaa konsernin USD-määräisen oman pääoman osuus.

Yhdysvaltain dollarin vahvistumisella on positiivinen vai-

kutus konsernin liikevoittomarginaaliin silloin kun vaikutus on

euromääräisesti raportoituun liikevaihtoon ja kuluihin nähden

epäsymmetrinen. Tämä johtuu seikasta, että valuuttakurs-

simuutos vaikuttaa pääsääntöisesti sekä liikevaihtoon että

kuluihin, mutta osittain ainoastaan toiseen näistä. Kun herk-

kyysanalyysistä vähennetään Yhdysvaltain dollarimääräinen

liikevoitto sekä pitkäkestoisten projektien kassavirrat, sillä ne

hinnoitellaan projektikohtaisesti ja hinnoittelua saatetaan käy-

tännössä muuttaa heijastamaan markkinakurssin muutosta,

Yhdysvaltain dollarin 10 %:n vahvistumisen on arvioitu kas-

vattavan liikevoittoa 10 milj. euroa (10 milj. vuonna 2019).

Korkoriski

Markkinakorkojen muutokset vaikuttavat konsernin rahoi-

tuskustannuksiin sekä korkojohdannaisten käypiin arvoihin.

Korkoriskin hallinnoinnin tavoitteena on vähentää markkina-

korkojen muutoksesta aiheutuvaa tulosvolatiliteettia tasapai-

nottamalla vaihtuva- ja kiinteäkorkoisten lainojen keskinäistä

suhdetta yhtiön pääomarakenteen hallinnan ohjeistuksen

mukaisesti.

Noin 93 % konsernin korollisesta velasta on euromääräistä

(94 % vuonna 2019). Velkojen valuuttajakauma on esitetty

liitteessä 27.3.

Konsernin pitkäaikaisen velan suhde kokonaisvelkaan

riippuu konsernin nettovelkaantumisasteesta (gearing).

Mitä korkeampi nettovelkaantumisaste on, sitä enemmän

pitkäaikaisten lainojen osuus kokonaisvelkasalkusta pitäisi

olla konsernin pääomarakenteen hallinnan ohjeistuksen

mukaisesti. Pitkäaikaisiin lainoihin liittyvä korkoriski voidaan

suojata korkojohdannaisilla, jotka kuuluvat suojauslaskennan

piiriin. Suojautumistarkoituksessa korkoswap- ja termiini-

sopimuksia, korkofutuureja sekä korko-optioita voidaan

tarvittaessa käyttää.

106 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Korkotason yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutus pitkä-

aikaiseen velkasalkkuun olisi aiheuttanut konsernin tuloslas-

kelmaan ja taseeseen seuraavat vaikutukset:

Korko-

tason

muutos

2020

tulos-

laskelma

2020

oma

pääoma

2019

tulos-

laskelma

2019

oma

pääoma

+1 - 5,2 +0,0 - 3,7 +0,0

- 1 +1,0 - 0,0 +0,4 - 0,0

Tuloslaskelmavaikutus muodostuu tulosvaikutteisesti kirjatta-

vasta konsernin pitkäaikaisesta vaihtuvakorkoisesta velasta.

Oman pääoman vaikutus muodostuu käyvän arvon muutok-

sista, jotka syntyvät lainasalkkua suojaavista korkojohdannai-

sista. Korkotason yhden prosenttiyksikön laskun vaikutus on

laskettu 0 % korkolattialla. Kiinteäkorkoisten lainojen osuutta

velkasalkussa voidaan kasvattaa korkojohdannaisten avulla.

Rahoituspolitiikan seurauksena konsernin lainojen keskimää-

räinen korkotaso voi olla korkeampi kuin lyhyet markkina-

korot alhaisen korkotason vallitessa, ja toisaalta alhaisempi

korkean korkotason vallitessa.

Hyödykeriski

Sähköjohdannaisten avulla konserni voi vähentää sähkön

hintavaihteluiden haitallista vaikutusta. Kaiken kaikkiaan ener-

gian hintariski on pieni verrattuna muihin rahoitusriskeihin

eikä sitä voida pitää merkittävänä.

Johdannaisten nimellis- ja käyvät arvot on esitetty

liitteessä 34.

Teräksen hinnasta sovitaan osana normaalia hankintapro-

sessia. Hintamuutokset vaikuttavat luonnollisesti tuleviin

hankintoihin, mutta nämä muutokset voidaan huomioida

tarjoushintaa loppuasiakkaalle laskettaessa.

Merkittävissä nosturiprojekteissa teräsrakenteet alihankitaan

ja osana normaalia alihankintaprosessia teräs sisältyy alihan-

kintahintaan (toisin sanoen alihankkijan kanssa on sovittu

kiinteä hinta).

Konserni voi ostaa terästä ja terästuotteita ja näin ollen myös

varastossa voi olla näitä tuotteita. Vaihtelut teräksen markki-

nahinnassa voivat vaikuttaa asiakasprojektien kannattavuu-

teen tai aiheuttaa varaston epäkuranttiutta.

33.2. Luotto- ja vastapuoliriskit

Luottoriski syntyy tilanteesta, jossa asiakas jättää velvoit-

teensa suorittamatta. Konecranes harjoittaa konservatiivista

luottopolitiikkaa rajoittaakseen edellä mainittua riskiä.

Vallitsevana käytäntönä Konecranes tutkii asiakkaiden

taustat huolellisesti ennen sitoutumista viralliseen liike-

suhteeseen ja uusilta asiakkailta edellytetään luottotieto-

raportit. Luottoriskiltä suojaudutaan ennakkomaksujen,

remburssien, maksutakausten ja luottovakuutusten avulla

aina kun se on mahdollista. Näillä toimintatavoilla ja huolelli-

sella asiakkaan maksukäyttäytymisen seuraamisella luotto-

riskejä voidaan pienentää.

Liiketoimintayksiköt hallinnoivat liiketoiminnan kassavirtoihin

liittyviä luottoriskejään. Koska asiakkaiden lukumäärä on tällä

hetkellä suuri ja heidän maantieteellinen jakaumansa laaja,

konsernissa ei ole merkittäviä liiketoiminnan kassavirroista

johtuvia luottoriskin keskittymiä. Konsernin luottopolitiikan

mukaisesti asiakkaita ei rahoiteta, lukuun ottamatta normaa-

liin kaupankäyntiin liittyviä tavanomaisia maksuehtoja.

Myyntisaamisten ikäjakauma esitetään liitteessä 19.

Luottoriskin teoreettinen enimmäismäärä on myynti- ja

lainasaamisten kirjanpitoarvo.

Vastapuoliriski syntyy tilanteesta, jossa rahoituslaitos jättää

sopimuksen mukaiset rahoitusinstrumentteihin liittyvät mak-

suvelvoitteensa täyttämättä. Kaikkia rahoitusinstrumentteihin

liittyviä luottoriskejä hallitaan Konecranes Group Treasuryssä.

Rahoitusinstrumentteihin ei liity olennaisia riskikeskittymiä.

Talletuksia tehdään harvoin ja suojausinstrumentteja tehdään

useiden eri pankkien kanssa. Lisäksi rahoitusinstrumenttisopi-

musten vastapuolina on ainoastaan konsernin lainasyndikaat-

tiin kuuluvia arvostettuja pankkeja, joilla kaikilla on korkeat

luottoluokitukset. Suurin osa käytetyistä rahoitusinstrumen-

teista on luonteeltaan lyhytaikaisia ja erääntyy vuoden sisällä.

Konsernin ulkopuolisten tahojen kanssa ei ole merkittäviä

talletuksia tai myönnettyjä lainoja.

Konsernin pankkiriski liittyy olemassa oleviin kassavaroihin

pankeissa ympäri maailman. Aktiivisesta kassanhallintaraken-

teesta huolimatta konsernin kassavaroja on pidettävä useissa

maissa ja pankeissa, jotta konserniyhtiöiden riittävä likvidi-

teetti voidaan varmistaa. Group Treasury valvoo konsernin

pankkiriskejä rahoituspolitiikan mukaisesti ja tekee tarvit-

taessa toimenpiteitä riskin vähentämiseksi.

Konsernin rahoitusomaisuuden, sisältäen rahat ja pankki-

saamiset, myyntisaamiset sekä tietyt johdannaissopimukset,

luotto- ja vastapuoliriski, toisen osapuolen konkurssitilan-

teessa on arvioitu olevan enimmäismäärältään kyseisten

erien yhteenlaskettu käypä arvo.

33.3. Maksuvalmiusriskit

Maksuvalmiusriskillä tarkoitetaan likvidien varojen tai rahoi-

tuksen saatavuutta. Rahoituksen puute saattaa vaarantaa

normaalin liiketoiminnan ja lopulta jopa kyvyn suoriutua päi-

vittäisistä maksusitoumuksista.

Maksuvalmiusriskin hallitsemiseksi konserni on hankkinut

kansainväliseltä lainasyndikaatilta 400 miljoonan euron

suuruisen valmiusluottolimiitin (2017–2024). Luottolimiitti oli

vuoden 2020 lopussa käyttämättä. Kattaakseen lyhytaikaisen

rahoitustarpeen Konecranes Finance Oy voi lainata institu-

tionaalisilta sijoittajilta suomalaisen yritystodistusohjelman

puitteissa (yhteensä 500 milj. euroa). Lisäksi päivittäisiä

rahoitustarpeita varten liiketoimintayksiköillä on eri puolilla

maailmaa tililimiittejä yhteensä noin 250 milj. euroa. Vuoden

2020 lopussa rahat ja pankkisaamiset olivat yhteensä 593,7

milj. euroa (378,9 milj. euroa vuonna 2019).

Konsernin velan rakenne esitetään liitteessä 27.3.

107 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

33.4. Pääomarakenteen hallinta

Konsernin pääomarakenteen hallinnan ensisijainen tavoite on

varmistaa hyvä luottoriskistatus ja liiketoimintoja tukeva terve

taserakenne. Samanaikaisesti konserni pyrkii myös omistaja-

arvon maksimointiin pääomien tehokkaalla käytöllä.

Konsernin pääomarakennetta hallitsemalla ja hienosäätä-

mällä sopeudutaan todennäköisiin muutoksiin taloudellisissa

olosuhteissa. Toimenpiteet voivat sisältää muutoksen osin-

gonmaksussa osakkeenomistajille, omien osakkeiden takai-

sinostoa tai uusien osakkeiden liikkeeseenlaskun.

Konserni seuraa pääomarakennettaan nettovelkaantumisas-

teen (gearing) avulla. Tämä lasketaan korollisten velkojen,

vähennettynä rahat ja pankkisaamiset sekä lainasaamiset,

suhteena omaan pääomaan. Vuoden 2020 lopussa nettovel-

kaantumisaste oli 46,1 % (52,6 % vuonna 2019).

Konsernilla on määrällinen tavoite pääomarakenteelle, jossa

korollinen nettovelka / oma pääoma (nettovelkaantumisaste)

on alle 80 %.

Konserni päättää pitkäaikaisen ja lyhytaikaisen velan suh-

teesta nettovelkaantumisasteen perusteella. Seuraava tau-

lukko esittää suuntaa-antavat tavoitearvot pitkäaikaisen velan

osuudelle koko velasta eri velkaantumisasteella:

Nettovelkaantumisaste

Pitkäaikaisen velan

osuus koko velasta

Alle 50 % Alle 1/3

Välillä 50–80 % Välillä 1/3 ja 2/3

Yli 80 % Yli 2/3

Konserni seuraa nettovelkaantumisasteettaan viikoittain.

Konsernin pääomarakenteen hallinnan tavoite on saavutettu

viime vuosina.

34. Suojaustoiminta ja

johdannais sopimuskanta

Johdannaissopimukset kirjataan taseeseen sopimuksente-

kohetkellä käypään arvoonsa ja myöhemmin ne arvoste-

taan tilinpäätöspäivän mukaiseen käypään arvoonsa. Kaikki

johdannaissopimukset raportoidaan varoina, kun käypä arvo

on positiivinen ja velkoina, kun käypä arvo on negatiivinen.

Suojauslaskentaan kuulumattomat johdannaiset arvoste-

taan käypään arvoonsa ja käyvän arvon muutokset kirjataan

konsernin tuloslaskelmaan. Suojauslaskentaan kuuluvien joh-

dannaissopimusten suojauksen tehokkaan osan käyvän arvon

muutos kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan, kun taas

suojauksen tehoton osa kirjataan konsernin tuloslaskelmaan.

Valuuttatermiinien arvostukset perustuvat tilinpäätöspäivän

noteerattuun spot-kurssiin sekä valuuttojen korkonoteerauk-

siin. Koronvaihtosopimuksien arvostukset perustuvat tulevien

kassavirtojen nykyarvoihin, jotka diskontataan noteerattujen

korkojen tuottokäyrien perusteella.

34.1. Johdannaissopimuskannan nimellis-

ja käyvät arvot

2020

Nimellis-

arvo

2020

Käypä

arvo

2019

Nimellis-

arvo

2019

Käypä

arvo

Valuuttatermiini-

sopimukset

1 052,2 15,6 1 145,4 1,9

Valuuttaoptiot 0,0 0,0 21,4 0,0

Yhteensä 1 052,2 15,6 1 166,8 2,0

Johdannaissopimukset, jotka eivät ole

suojauslaskennan instrumentteja

Konserni tekee myös muita valuutta- ja sähkötermiini-

sopimuksia tai valuuttaoptioita tarkoituksena vähentää

tulevaisuuden myynteihin ja ostoihin liittyviä valuutta -

kurssi riskejä. Nämä muut sopimukset eivät ole osoitettuja

suojauslaskentatarkoitukseen ja ne arvostetaan käypiin

arvoihinsa tulosvaikutteisesti.

Johdannaissopimusten käyvät arvot tase-erittäin löytyy liitteestä 32.3.

Rahavirran suojauslaskenta

Valuuttakurssiriski

Valuuttatermiini- ja valuuttaoptiosopimukset, jotka arvoste-

taan käypiin arvoihinsa laajaan tuloslaskelmaan kirjattuina,

on osoitettu suojauslaskennan alaisiksi suojausinstrumen-

teiksi ennustettujen Yhdysvaltain dollarimääräisten myyntien

ja ostojen rahavirtojen osalta. Nämä ennustetut liiketapah-

tumat ovat erittäin todennäköisiä ja ne muodostavat noin

29,8 % konsernin kaikista suojatuista liiketapahtumista.

Valuuttatermiinisopimusten arvot vaihtelevat arvioitujen vie-

raassa valuutassa tapahtuvien myyntien ja ostojen volyymien

sekä termiinikurssien muutosten mukaisesti.

Konserni arvioi valuuttatermiini- ja valuuttaoptiosopimusten

tekohetkellä niiden kriittiset ehdot ja sen, vastaavatko ne

arvioituja erittäin todennäköisiä tulevaisuuden liiketapah-

tumia. Vuosineljänneksittäin konserni suorittaa laadullisen

tehokkuustestauksen tarkastamalla, että suojausinstrumentti

on kytketty siihen liittyviin varoihin ja velkoihin, ennakoituihin

liiketapahtumiin tai sitoviin sopimuksiin suojausstrategian

mukaisesti ja ettei näihin liity luottotappioriskiä. Suojaustu-

loksen tehoton osa kirjataan tulosvaikutteisesti.

Tulevien arvioitujen myyntien ja ostojen suojauslaskennassa

olevien rahavirtojen tehokkuus vuosina 2020 ja 2019 on

todettu olevan hyvin tehokas ja realisoitumattomien kurssi-

erojen nettotappio vähennettynä näihin suojausinstrument-

teihin liittyviin laskennallisiin veroihin on kirjattu konsernin

laajaan tuloslaskelmaan. Määrät, jotka on kirjattu konsernin

laajaan tuloslaskelmaan, löytyvät alla olevasta taulukosta ja

niiden uudelleenluokittelu kuluvan vuoden aikana tilikauden

tulokseen konsernin tuloslaskelmasta.

34.2. Rahavirtojen suojaukseen liittyvät

arvonmuutokset

2020 2019

Arvo 1.1. -0,5 0,1

Omaan pääomaan kirjatut suojaukset 8,1 -0,7

Laskennalliset verot -1,6 0,1

Arvo 31.12. 6,0 -0,5

108 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

35. Sulautumissuunnitelma

Cargotec Oyj:n kanssa

Konecranes Oyj:n ("Konecranes") ja Cargotec Oyj:n

("Cargotec") hallitukset ovat 1.10.2020 allekirjoittaneet

yhdistymissopimuksen ("Yhdistymissopimus") ja sulautu-

missuunnitelman yhtiöiden yhdistämiseksi sulautumisella

("Tuleva Yhtiö"). Ylimääräinen yhtiökokous 18.12.2020

hyväksyi Konecranesin sulautumisen Cargotec Oyj:öön Kone-

cranesin ja Cargotecin hallitusten 1.10.2020 allekirjoittaman

sulautumissuunnitelman mukaisesti ja hyväksyi Sulautumis-

suunnitelman.

Tulevan Yhtiön liiketoiminta-alueita ovat kontinkäsittely,

-valmistus, -kuljetus, rakentaminen ja suunnittelu, paperi ja

sellu, metallituotteet, kaivos-, energia-, kemian- ja meri-

teollisuus.Tulevan Yhtiön nimi päätetään ja julkistetaan

myöhemmin. Sulautumissuunnitelman mukaan Cargotecin

hallitus ehdottaa ennen sulautumisen täytäntöönpanoa

koolle kutsuttavalle Cargotecin yhtiökokoukselle Cargotecin

yhtiöjärjestyksen muuttamista sulautumisen täytäntöönpanon

rekisteröimisen yhteydessä siten, että yhtiöjärjestyksessä

mainitaan Tulevan Yhtiön uusi nimi. Tulevan Yhtiön pääkont-

torin sijainnista päätetään myöhemmin.

Ehdotettu yhdistyminen toteutetaan osakeyhtiölain mukaisella

absorptiosulautumisella, jossa Konecranes sulautuu Cargo-

teciin. Ennen täytäntöönpanoa tai sen yhteydessä Cargotec

laskee liikkeeseen uusia maksuttomia osakkeita Cargotecin

osakkeenomistajille heidän nykyisen osakeomistuksensa

suhteessa niin, että kutakin A-sarjan osaketta kohden anne-

taan kaksi (2) uutta A-sarjan osaketta ja kutakin B-sarjan

osaketta kohden annetaan kaksi (2) uutta B-sarjan osaketta,

mukaan luettuna Cargotecille sen omia osakkeita kohden

annettavat uudet osakkeet. Täytäntöönpanon yhteydessä

Konecranesin osakkeenomistajat saavat sulautumisvastik-

keena 0,3611 uutta Cargotecin A-sarjan osaketta ja 2,0834

uutta Cargotecin B-sarjan osaketta kutakin täsmäytyspäivänä

omistamaansa Konecranesin osaketta kohti. Konecranesin

osakkeenomistajat omistaisivat tällöin noin 50 prosenttia ja

Cargotecin osakkeenomistajat noin 50 prosenttia Tulevan

Yhtiön osakkeista ja äänistä. Sulautumisvastikeosakkeiden

lisäksi kaikki Cargotecin nykyiset A-sarjan osakkeet listataan

Nasdaq Helsinkiin sulautumisen yhteydessä.

Konecranes ehdottaa ennen sulautumisen täytäntöönpanoa

pidettävälle yhtiökokoukselleen, että Konecranesin osakkeen-

omistajille jaetaan järjestelyn yhteydessä ennen yhdisty-

misen täytäntöönpanoa lisävarojenjakona yhteensä noin

158 milj. euroa eli 2,00 euroa per osake. Lisävarojenjako

maksetaan tavanomaisen varojenjaon lisäksi. Vuoden 2021

tavanomaisen varojenjaon osalta Konecranesin ja Cargotecin

hallitukset ehdottavat vuonna 2021 pidettäville yhtiökokouk-

silleen enintään 70 milj. euron varojenjakoa siten, että kum-

pikin yhtiö jakaa ennen yhdistymisen täytäntöönpanoa varoja

likimain saman määrän. Konecranes ja Cargotec ovat saaneet

tarvittavat rahoitussitoumukset sulautumisen täytäntöön-

panoa varten.

Sulautumisen täytäntöönpano edellyttää tarvittavien

hyväksyntöjen saamista kilpailuviranomaisilta sekä muiden

Sulautumisen täytäntöönpanon edellytysten täyttymistä.

Sulautumisen suunniteltu täytäntöönpanopäivä on 1.1.2022,

mutta tämä päivä voi muuttua, ja todellinen täytäntöönpano-

päivä voi olla aikaisempi tai myöhempi päivä kuin 1.1.2022.

109 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Yhtiölista

(1 000 EUR)

Emoyhtiön omistamat

tytäryhtiöosakkeet:

Osakkei-

den kirjan-

pitoarvo

Emon

omistus-

osuus, %

Konsernin

omistus-

osuus, %

Suomi:

Konecranes Finance Oy 46 448 100 100

Konecranes Finland Oy 17 163 26,02 100

Konecranes Global Oy 102 391 100 100

Muut

tytäryhtiöosakkeet:

Osakkei-

den kirjan-

pitoarvo

Konsernin

omistus-

osuus, %

Alankomaat: Konecranes B.V. 4 201 100

Konecranes Holding B.V. 313 851 100

Port Software Solutions B.V. 43 080 69,78

TBA B.V. 3 678 69,78

Arabiemiiri- Demag Cranes & Components Holding Ltd. 0 100

kuntienliitto: Demag Cranes & Components (Middle East) FZE 13 064 100

Konecranes Middle East FZE 1 774 100

Australia: Konecranes Pty. Ltd. 19 550 100

MHE-Demag Australia Pty Ltd 16 643 100

Bangladesh: Konecranes and Demag (Bangladesh) Ltd. 98 100

Belgia: S.A. Konecranes N.V. 6 150 100

Brasilia: Konecranes Demag Brasil Ltda. 32 688 100

Chile: Konecranes Chile SpA 1 100

Espanja: Konecranes and Demag Ibérica, S.L.U. 31 799 100

Etelä-Afrikka: Konecranes and Demag (Pty) Ltd. 0 100

MHPS (Pty) Ltd 0 100

Port Equipment Southern Africa (Pty) Ltd 0 100

Filippiinit: Konecranes Philippines Inc. 728 100

MHE-Demag (P), Inc. 4 835 100

Indonesia: Pt. Konecranes 0 99,93

PT MHE-Demag Indonesia 3 174 100

PT MHE-Demag Technology Indonesia 291 67

Hongkong: Konecranes Hong Kong Limited 0 100

Intia: Konecranes and Demag Private Limited 17 250 100

Irlanti: Konecranes and Demag Limited 300 100

Iso-Britannia: Demag Cranes and Components Guarantee Ltd. 0 100

Demag Cranes & Components Holdings Ltd. 0 100

KCI Holding UK Ltd. 13 656 100

Konecranes Demag UK Limited 6 301 100

Lloyds Konecranes Pension Trustees Ltd. 0 100

Morris Material Handling Ltd. 5 965 100

TBA Doncaster Limited 1 275 58,62

TBA Leicester Limited 9 481 62,80

(1 000 EUR)

Muut

tytäryhtiöosakkeet:

Osakkei-

den kirjan-

pitoarvo

Konsernin

omistus-

osuus, %

UKMHPS Limited 38 671 100

Israel: Konecranes Israel Ltd 0 100

Italia: Demag Cranes & Components S.r.l. 13 997 100

Donati Sollevamenti S.r.l. 2 561 100

MHPS Italia S.r.l. 0 100

Itävalta: Konecranes and Demag Ges.m.b.H. 29 775 100

Japani: Konecranes Company, Ltd. 0 100

Kanada: Konecranes Canada Inc. 893 100

Kiina: Cranes and Parts Trading (Shanghai) Co., Ltd. 5 862 100

Dalian Konecranes Company Ltd. 1 870 100

Demag Cranes & Components (Shanghai) Co., Ltd. 14 349 100

Konecranes (Shanghai) Co. Ltd. 0 100

Konecranes (Shanghai) Company Ltd. 3 967 100

Konecranes Manufacturing (Jiangsu) Co., Ltd. 26 479 100

Konecranes Port Machinery (Shanghai) Co., Ltd. 6 914 100

SWF Krantechnik Co., Ltd. 734 100

Kreikka:

Konecranes Hellas Lifting Equipment and Services

S.A.

60 100

Latvia: SIA Konecranes Latvija 2 100

Liettua: UAB Konecranes 139 100

Luxemburg: Materials Handling International S.A. 300 100

Marokko: Konecranes Maghreb S.a.r.l. 50 100

Malesia: Konecranes Sdn. Bhd. 681 100

Mechanical Handling Engineering (M) Sdn Bhd 377 100

MHE-Demag Logistics Malaysia Sdn Bhd 2 353 100

MHE-Demag Malaysia Sdn Bhd 6 175 100

Rainelds Estate Sdn Bhd 1 237 100

Meksiko: Konecranes Mexico S.A. de C.V. 2 188 100

Norja: Konecranes AS 3 588 100

Peru: Konecranes Peru S.R.L. 0 100

Portugali: Konecranes and Demag, Lda. 3 293 100

Puola: Konecranes and Demag Sp. z o.o. 1 359 100

Ranska: KCI Holding France SAS 40 500 100

Konecranes (France) SAS 2 545 100

MHPS Cranes France SAS 8 131 100

Verlinde SAS 10 720 100

Romania: S.C. Konecranes S.A. 98 100

S.C. TBA RO S.r.l. 10 69,78

Ruotsi: Konecranes AB 1 362 100

Konecranes Lifttrucks AB 23 157 100

110 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

(1 000 EUR)

Muut

tytäryhtiöosakkeet:

Osakkei-

den kirjan-

pitoarvo

Konsernin

omistus-

osuus, %

Konecranes Sweden Holding AB 1 682 100

Ulvaryd Fastighets AB 1 295 100

Saksa: Demag Cranes & Components GmbH 744 243 100

Eurofactory GmbH 1 239 100

Konecranes GmbH 482 300 100

Konecranes Holding GmbH 315 262 100

Konecranes Lifting Systems GmbH 1 504 100

Konecranes Real Estate GmbH Co. & KG 33 652 94

Konecranes Real Estate Verwaltungs GmbH 0 100

Kranservice Rheinberg GmbH 1 492 100

SWF Krantechnik GmbH 15 500 100

Saudi-Arabia: Saudi Cranes & Steel Works Factory Co. Ltd. 9 515 100

Singapore: KCI Cranes Holding (Singapore) Pte. Ltd. 114 764 100

Konecranes Pte. Ltd. 63 574 100

MHE-Demag (S) Pte. Ltd. 181 318 100

SWF Krantechnik Pte. Ltd. 154 100

Slovakia: Konecranes Slovakia s.r.o. 200 100

Slovenia: Konecranes, d.o.o. 200 100

Suomi: Nosturiexpertit Oy 10 100

Sveitsi: Konecranes and Demag AG 17 205 100

Taiwan: MHE-Demag Taiwan Company Limited 1 598 100

Tanska: Konecranes Demag A/S 13 890 100

Thaimaa: Katrolin Enterprise (T) Ltd 81 100

Katrolin Holding (T) Ltd 93 100

Konecranes (Thailand) Ltd.* 104 49

Mahakorn (T) Ltd 79 100

MHE-Demag (T) Ltd 283 100

MHE-Demag Technology (T) Ltd 261 100

Scenic Wealth (T) Ltd 135

Tsekin tasa-

valta:

Konecranes and Demag s.r.o. 2 823 100

Turkki: Konecranes Ticaret Ve Servis Limited Sirketi 93 100

Ukraina: Konecranes Ukraine JSC 2 049 100

PJSC "Zaporozhje Kran Holding" 229 100

JSC "Zaporozhcran" 0 90,43

Unkari: Konecranes Kft. 889 100

Konecranes Supply Hungary Kft. 2 233 100

Venäjä: AO "Konecranes Demag Rus" 160 100

Vietnam: Konecranes Vietnam Co., Ltd 0 100

MHE-Demag Vietnam Company Ltd 2 460 100

Viro: Konecranes Oü 0 100

Yhdysvallat: Demag Cranes & Components Corp. 55 208 100

(1 000 EUR)

Muut

tytäryhtiöosakkeet:

Osakkei-

den kirjan-

pitoarvo

Konsernin

omistus-

osuus, %

KCI Holding USA Inc. 53 901 100

Konecranes, Inc. 43 428 100

Konecranes Nuclear Equipment & Services, LLC 0 100

MMH Americas, LLC 0 100

Morris Material Handling, Inc. 58 217 100

R&M Materials Handling, Inc. 6 682 100

* Konecranes konsernilla on enemmistöedustus yhtiön hallituksessa ja konserni myös hyväksyy yhtiön tärkeimmät

toiminnalliset päätökset, jonka vuoksi konserni yhdistelee sen tilinpäätökseensä

Yhteisjärjestelyt: Tasearvo

Konsernin

omistus-

osuus, %

Suomi: Kiinteistöosakeyhtiö Kuikantorppa 261 50

Viro: AS Konesko 4 448 49,46

Osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset: Tasearvo

Konsernin

omistus-

osuus, %

Arabiemiiri-

kuntien liitto:

Crane Industrial Services LLC 1 238 49

Kiina: Guangzhou Technocranes Company, Ltd. 557 25

Jiangyin Dingli Shengshai High Tech Industrial Crane

Company, Ltd.

168 30

Shanghai High Tech Industrial Crane Company, Ltd. 2 196 28

Ranska: Boutonnier Adt Levage S.A. 386 25

Levelec S.A. 202 20

Manulec S.A. 213 25

Manelec S.A.R.L. 80 25

S.E.R.E. Maintenance S.A. 204 25

Saksa:

AQZ Ausbildungs- und Qualizierungszentrum

Düsseldorf GmbH

0 30

Singapore: MHE-Demag Techonology (S) Pte. Ltd. 541 49,99

Suomi: Fantuzzi Noell Baltic Oy 602 25

Sveitsi: Demag IP Holdings GmbH 120 50

Thaimaa: CSA Crane Service Asia Company Ltd 62 49

Muut osakkeet ja osuudet:

Osakkei-

den kirjan-

pitoarvo

Konsernin

omistus-

osuus, %

Malesia: Kone Products & Engineering Sdn. Bhd. 0 10

Ranska: Heripret Holding SAS 53 19

Suomi: East Ofce of Finnish Industries Oy 50 5,26

Dimecc Oy 120 5,69

Levator Oy 0 19

Vierumäen Kuntorinne Oy 345 3,3

Venezuela: Gruas Konecranes CA 20 10

Muut: 228

Yhteensä: 816

111 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Emoyhtiön tuloslaskelma – FAS

(1 000 EUR)

1.1.–31.12.

2020

1.1.–31.12.

2019

Viite:

Liiketoiminnan muut tuotot 437 5

2 Poistot ja arvonalentumiset -134 -119

3 Liiketoiminnan muut kulut -14 787 -19 737

Liikevoitto -14 485 -19 851

4 Rahoitustuotot ja -kulut 71 685 66 709

Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 57 200 46 857

5 Tilinpäätössiirrot 58 352 57 171

6 Tuloverot -8 441 -8 879

Tilikauden voitto 107 112 95 149

112 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Emoyhtiön tase − FAS

(1 000 EUR) 31.12.2020 31.12.2019

Viite:

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT

Aineelliset hyödykkeet

7 Koneet ja kalusto 689 578

Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 2 0

691 578

8 Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä 153 040 153 040

Muut osakkeet ja osuudet 170 170

153 210 153 210

Pysyvät vastaavat yhteensä 153 901 153 788

VAIHTUVAT VASTAAVAT

Pitkäaikaiset saamiset

Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 1 070 232 1 033 486

1 070 232 1 033 486

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset 1 619 8

Saamiset saman konsernin yrityksiltä

Myyntisaamiset 3 704 3 104

10 Siirtosaamiset 86 335 102 816

Muut saamiset 398 433

10 Siirtosaamiset 6 260 3 582

98 318 109 942

Rahat ja pankkisaamiset 3 3

Vaihtuvat vastaavat yhteensä 1 168 553 1 143 431

VASTAAVAA YHTEENSÄ 1 322 454 1 297 219

(1 000 EUR) 31.12.2020 31.12.2019

Viite:

VASTATTAVAA

11 OMA PÄÄOMA

Osakepääoma 30 073 30 073

Ylikurssirahasto 39 307 39 307

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 774 591 769 365

Edellisten tilikausien voitto 104 037 103 848

Tilikauden voitto 107 112 95 149

1 055 119 1 037 741

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

Poistoero 114 146

VIERAS PÄÄOMA

Pitkäaikainen

12 Joukkovelkakirjalaina 249 482 249 120

249 482 249 120

Varaukset 346 763

Pitkäaikainen

Konsernin sisäinen laina 1 792 0

1 792 0

Lyhytaikainen

Ostovelat 1 453 3 701

Velat saman konsernin yrityksille

Ostovelat 1 527 214

13 Siirtovelat 3 493 15

Muut velat 66 52

13 Siirtovelat 9 063 5 468

15 602 9 450

Vieras pääoma yhteensä 267 222 259 332

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 1 322 454 1 297 219

113 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Emoyhtiön rahavirtalaskelma – FAS

(1 000 EUR)

1.1.–31.12.

2020

1.1.–31.12.

2019

Liiketoiminnan kassavirrat

Liikevoitto -14 485 -19 851

Oikaisut liikevoittoon

Poistot ja arvonalentumiset 134 119

Konserniavustus 57 190 65 640

Liikevoitto ennen käyttöpääoman muutosta 42 840 45 908

Korottomien lyhytaikaisten liikesaamisten muutos 3 112 -1 234

Korottomien lyhytaikaisten velkojen muutos 5 524 871

Käyttöpääoman muutos 8 636 -363

Liiketoiminnan rahavirrat ennen rahoituseriä ja maksettuja

tuloveroja

51 476 45 545

Korkotuotot 5 246 16 332

Korkokulut -4 401 -4 383

Muut rahoitustuotot ja -kulut -1 599 6

Maksetut verot -8 786 -17 206

Rahoituserät ja maksetut tuloverot -9 540 -5 252

LIIKETOIMINNAN NETTORAHAVIRTA 41 936 40 293

(1 000 EUR)

1.1.–31.12.

2020

1.1.–31.12.

2019

Investointeihin käytetyt nettorahavarat

Investoinnit ja ennakkomaksut käyttöomaisuuteen -271 -36

Investoinnit ja ennakkomaksut aineettomaan oikeuteen 24 0

Siirto omaisuuserien välillä 0 0

Saadut osinkotuotot 83 000 80 000

INVESTOINTIEN NETTORAHAVIRTA 82 752 79 964

Kassavirta ennen rahoituksen rahavirtoja 124 688 120 257

Rahoitukseen käytetyt rahavarat

Osakepalkkioiden perusteella tapahtuneista osakemerkinnöistä ja

osakeannista saadut maksut

5 226 612

Pitkäaikaisten saamisten takaisinmaksut -34 954 -26 262

Maksetut osingot -94 960 -94 607

RAHOITUKSEN NETTORAHAVIRTA -124 688 -120 257

RAHAVAROJEN MUUTOS 0 0

Rahavarat tilikauden alussa 3 3

Rahavarat tilikauden lopussa 3 3

RAHAVAROJEN MUUTOS 0 0

114 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1. Laadintaperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu euromääräisenä Suomen

kirjanpitolainsäädäntöä sekä muita Suomessa voimassa

olevaa säännöstöä ja tilinpäätöskäytäntöä noudattaen.

TULOSLASKELMA

(1 000 000 EUR)

2. Poistot ja arvonalentumiset

2020 2019

Koneet ja kalusto 0,1 0,1

Yhteensä 0,1 0,1

2020 2019

Palkat ja palkkiot 4,1 3,7

Eläkekulut 0,3 0,4

Muut henkilösivukulut 0,1 0,1

Muut liiketoiminnan kulut 0,3 0,3

Yhteensä 4,7 4,6

2020 2019

Hallituksen palkkiot 0,7 0,8

Muut henkilöstön palkat 3,4 2,9

Yhteensä 4,1 3,7

2020 2019

Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista:

Osinkotuotot konserniyhtiöiltä 73,0 60,0

Osinkotuotot yhteensä 73,0 60,0

Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituksista:

Konserniyhtiöiltä 5,3 11,4

Korkotuotot pitkäaikaisista sijoituk-

sista yhteensä

5,3 11,4

Tuotot pitkäaikaisista sijoituksista

yhteensä

78,3 71,4

Korkotuotot ja muut rahoitustuotot 0,1 0,1

Korkotuotot ja muut rahoitustuotot

yhteensä

0,1 0,1

Korkokulut ja muut rahoituskulut:

Muut rahoituskulut 6,5 4,7

Korko- ja muut rahoituskulut

yhteensä

6,5 4,7

Rahoitustuotot ja kulut yhteensä 84,8 66,8

3. Liiketoiminnan muut kulut ja

henkilöstö

Tuloslaskelman kulut jakautuivat seuraavasti:

Tuloslaskelman mukainen palkka- ja palkkiojakauma

oli seuraava:

4. Rahoitustuotot ja -kulut

5. Tilinpäätössiirrot

6. Tuloverot

7. Koneet ja kalusto

2020 2019

Suunnitelmanmukaisten ja evl-poistojen

välinen ero

0,0 0,0

Saatu konserniavustus 58,3 57,2

Yhteensä 58,3 57,2

2020 2019

Tuloverot tilinpäätössiirroista 11,7 11,4

Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -3,2 -2,7

Aiempien tilikausien verot 0,0 0,1

Yhteensä 8,4 8,9

2020 2019

Hankintameno 1.1 1,0 0,9

Lisäykset 0,3 0,0

Hankintameno 31.12. 1,2 1,0

Kertyneet suunnitelman mukaiset poistot

1.1.

-0,4 -0,2

Tilikauden poisto -0,1 -0,1

Kirjanpitoarvo 31.12. 0,7 0,6

2020 2019

Henkilöstö keskimäärin 5 6

Tilintarkastajan palkkiot

Tilintarkastus 0,5 0,5

Muut palvelut 0,6 0,1

Yhteensä 1,1 0,6

115 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

8. Sijoitukset 11. Oma pääoma

9. Omat osakkeet

10. Siirtosaamiset

12. Korolliset velat

14. Annetut vakuudet, vastuu-

sitoumukset ja muut vastuut

15. Avoin johdannaissopimuskanta

13. Siirtovelat

2020 2019

Hankintameno 1.1 153,2 153,2

Tasearvo vuoden lopussa 31.12. 153,2 153,2

2020 2019

Osakepääoma 1.1. 30,1 30,1

Osakepääoma 31.12. 30,1 30,1

Ylikurssirahasto 1.1. 39,3 39,3

Ylikurssirahasto 31.12. 39,3 39,3

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

1.1.

769,4 768,8

Lisäykset 5,2 0,6

Vähennykset 0,0 0,0

Sijoitetun vapaan oman pääoman

rahasto 31.12.

774,6 769,4

Edellisten tilikausien voitto 1.1. 199,0 198,5

Osingonjako -95,0 -94,6

Edellisten tilikausien voitto 31.12. 104,0 103,8

Tilikauden voitto 107,1 95,1

Yhteensä 1 055,1 1 037,7

Voitonjakokelpoiset varat

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

31.12.

774,6 769,4

Edellisten tilikausien voitto 31.12. 104,0 103,8

Tilikauden voitto 107,1 95,1

Yhteensä 985,7 968,4

2020 2019

Osakkeiden lukumäärä 1.1. 82 480 105 403

Lisäykset 300 000 0

Vähennykset -295 033 -22 923

Osakkeiden lukumäärä 31.12. 87 447 82 480

2020 2019

Konserniavustus 58,3 57,2

Maksut, jotka realisoituvat seuraavan

tilikauden aikana

31,7 46,7

Korot 2,6 2,6

Yhteensä 92,6 106,4

2020 2019

Joukkovelkakirjalaina 249,5 249,1

Yhteensä 249,5 249,1

2020 2019

Tytäryhtiöiden sitoumuksista

Konsernitakaukset 1 550,9 1 256,9

Leasingvastuut

Seuraavalla tilikaudella maksettavat 0,5 0,5

Myöhemmin maksettavat 0,8 1,3

Yhteensä 1,3 1,8

2020 2020 2019 2019

Käypä

arvo

Nimellis-

arvo

Käypä

arvo

Nimellis-

arvo

Valuuttatermiini-

sopimukset

0,0 0,1 0,0 0,7

2020 2019

Yhteensä vastuutyypeittäin

Takaukset 1 550,9 1 256,9

Muut vastuut 1,3 1,8

Yhteensä 1 552,2 1 258,7

2020 2019

Tilikauden verot 0,0 0,0

Palkat ja palkkojen sivukulut 1,1 1,5

Muut 11,4 4,0

Yhteensä 12,5 5,5

2020 2019

Koti-

paikka

Kirja-

arvo

Kirja-

arvo

Konecranes Finance Oy Hyvinkää 46,4 46,4

Konecranes Finland Oy Hyvinkää 4,2 4,2

Konecranes Global Oy Hyvinkää 102,4 102,4

Yhteensä 153,0 153,0

2020 2019

East Ofce of Finnish Industries Oy 0,1 0,1

Dimecc Oy 0,1 0,1

Yhteensä 0,2 0,2

Osuudet saman konsernin yrityksissä

Muut osakkeet ja osuudet

Leasingsopimukset ovat pääsääntöisesti kolmen vuoden sopi-

muksia, joihin ei liity lunastusehtoja.

Johdannaissopimuksia käytetään ainoastaan valuuttakurssiris-

keiltä suojautumiseen.

Johdannaiset on emoyhtiön erillistilinpäätöksessä arvostettu

KPL 5:2a mukaisesti käypään arvoon, eikä yhtiö sovella

niiden kirjanpitokäsittelyssä suojauslaskentaa.

116 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Hallituksen esitys yhtiökokoukselle

Emoyhtiön vapaa oma pääoma on yhteensä 985 739 389,75 euroa, josta tilikauden voitto on 107 111 563,90 euroa.

Konsernin vapaa oma pääoma on 1 166 562 000 euroa.

Suomen osakeyhtiölain mukaan yhtiön jakokelpoiset varat lasketaan emoyhtiön vapaan oman pääoman perusteella. Osingon

määrän määrittelemistä varten hallitus on arvioinut emoyhtiön maksukykyisyyttä ja taloudellisia olosuhteita tilikauden

päättymisen jälkeen.

Näihin arvioihin perustuen hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että osinkoa jaetaan 0,88 euroa kutakin osaketta kohden ja että

jäljelle jäävä vapaa oma pääoma jätetään omaan pääomaan.

Espoossa 3.2.2021

Christoph Vitzthum

Hallituksen puheenjohtaja

Ulf Liljedahl

Hallituksen jäsen

Niko Mokkila

Hallituksen jäsen

Päivi Rekonen

Hallituksen jäsen

Rob Smith

Toimitusjohtaja

Janina Kugel

Hallituksen jäsen

Janne Martin

Hallituksen jäsen

Per Vegard Nerseth

Hallituksen jäsen

117 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Tilintarkastuskertomus

(käännös ruotsinkielisestä)

Konecranes Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet Konecranes Oyj:n (y-tunnus

0942718-2) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2020.

Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan

tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista,

rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien yhteenveto

merkittävimmistä tilinpäätöksen laatimisperiaatteista, sekä

emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja

liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan

konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan

tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen

kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti,

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toi-

minnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa

voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien sään-

nösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun

lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatet-

tavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkas-

tustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin

kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintar-

kastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä

niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten

mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta

ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset

eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin

tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme

mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja

koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet

EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja

kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastus-

palvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 7.1 ja

emoyhtiön liitetiedossa 4.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilin-

tarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja,

jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkit-

tävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkas-

tuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen

kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä

laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna

näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet

tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme

tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seik-

koihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme

suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka koh-

distuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa

tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme

tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mai-

nittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä

koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin

siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arvi-

ointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta

suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan

olennaisen virheellisyyden riski.

118 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Pitkäaikaisten projektitoimitusten tuloutus

ja näihin liittyvät varaukset

Viittaamme liitetietoon 2.2 Arvioihin ja harkintaan

perustuvat ratkaisut, liitetietoon 2.3 Yhteenveto

merkittävimmistä laskentaperiaatteista, liitetietoon

5, liitetietoon 6 ja liitetietoon 24.

Konecranes soveltaa laskentaperiaatteidensa

mukaisesti osatuloutusta (tuloutus ajan kuluessa)

pitkäaikaisissa projektitoimituksissa. Valmiusasteen

määrittäminen perustuu kustannuspohjaiseen

menetelmään.

Osatuloutusmenetelmän soveltaminen edellyttää

merkittävää johdon harkintaa liittyen pääasiassa

projektin ennustettuihin tulevaisuuden materiaali-,

palkka- ja yleiskustannuksiin sekä valmiusasteen

arviointiin. Vuonna 2020 noin 16 % konsernin 3.2

miljardin euron kokonaisliikevaihdosta on tuloutettu

osatuloutusmenetelmän mukaisesti. Pitkäaikaisten

projektitoimitusten osatuloutus on tilintarkastuk-

sen kannalta keskeinen seikka sekä EU asetuksen

537/2014 10. artiklan 2c kohdassa tarkoitettu

merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

Konecranes kirjaa useita erilaisia varauksia liittyen

pitkäaikaisiin projektitoimituksiin ja osatuloutuk-

seen. Nämä osatuloutukseen liittyvät varaukset

vaativat johdolta merkittäviä arvioita ja ovat tästä

syystä tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.

Vastataksemme pitkäaikaisten

projektitoimitusten osatuloutukseen

liittyvän olennaisen virheellisyyden riskiin,

tilintarkastustoimenpiteemme sisälsivät muun

muassa:

• Arvioimme konsernin pitkäaikaisten

projektitoimitusten osatuloutuksen

laskentaperiaatteita;

• Muodostimme käsityksen pitkäaikaisten

projektitoimitusten osatuloutuksen

prosessista;

• Perehdyimme pitkäaikaisiin projekteihin

liittyvään dokumentaatioon ja testasimme

pistokokein osatuloutuslaskelmia sekä

vertasimme ennusteita toteumaa vastaan;

• Suoritimme analyyttisiä toimenpiteitä;

• Arvioimme johdon ennusteita käymällä läpi

projektidokumentaatiota ja keskustelemalla

keskeneräisten projektitoimitusten tilanteesta

yhtiön taloushallinnon ja projektivastaavien

kanssa; ja

• Arvioimme tuloutukseen liittyviä liitetietoja.

Pitkäaikaisiin projektitoimituksiin liittyvien

varausten osalta toimenpiteemme sisälsivät

muun muassa:

• Muodostimme käsityksen osatuloutukseen

liittyvien varauksien prosessista;

• Testasimme varauksiin liittyviä laskelmia sekä

näiden laskelmien olettamia ja vertasimme

arvioita toteumiin; ja

• Haastattelimme johtoa varauksiin mahdollisesti

vaikuttavien merkittävien tapahtumien tai

lakiasioiden tunnistamiseksi.

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Myynnin tuloutus

Viittaamme liitetietoon 2.3 Yhteenveto merkittävim-

mistä laskentaperiaatteista sekä liitetietoon 5.

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteiden mukaan

myynti kirjataan siihen määrän asti, johon konserni

olettaa olevansa oikeutettu vastikkeeksi luvattujen

tavaroiden tai palveluiden siirtämisestä asiakkaalle.

Tavarat ja palvelut ovat yleensä luovutettu, kun

asiakas saa ne hallintaansa. Myyntisopimusten

ehdot ja -käytännöt vaihtelevat markkinakohtaisesti

ja lisäksi paikallinen johto saattaa kokea painetta

saavuttaa asetetut liikevaihtotavoitteet.

Myynnin tuloutus on tilintarkastuksen kannalta

keskeinen seikka sekä EU asetuksen 537/2014

10. artiklan 2c kohdassa tarkoitettu merkittävä

olennaisen virheellisyyden riski johtuen tuloutuksen

oikea-aikaiseen kirjaamiseen liittyvästä olennaisen

virheellisyyden riskistä.

Myynnin oikea-aikaiseen tuloutukseen liittyvän

olennaisen virheellisyyden riskin huomioon

ottamiseksi suoritimme muun muassa

seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:

• Suoritimme analyyttisiä toimenpiteitä;

• Arvioimme konsernin tuloutusperiaatteita

sovellettaviin tuloutusstandardeihin nähden;

• Arvioimme tuloutusprosessia ja -menetelmiä

sekä testasimme prosessiin liittyviä kontrolleja;

• Testasimme myyntiä analyyttisillä

aineistotarkastustoimenpiteillä sekä käymällä

läpi yksittäisiä myyntitapahtumia;

• Arvioimme konsernin tuottoihin liittyviä

liitetietoja.

Liikearvon arvostus

Viittaamme liitetietoon 2.2 Arvioiden käyttö ja

harkintaan perustuvat ratkaisut, liitetietoon 2.3

Yhteenveto merkittävimmistä laskentaperiaatteista

ja liitetietoon 13.

Liikearvon määrä tilinpäätöspäivänä oli 1 016,7 mil-

joonaa euroa ja se muodosti noin 25 % kokonais-

varoista ja 81 % omasta pääomasta (2019: 908.2

miljoonaa euroa, 24 % kokonaisvaroista ja

73 % omasta pääomasta).

Liikearvon arvotus testataan mahdollisen ar-

vonalentumisen varalta vuosittain. Konecranes

on kohdistanut liikearvon kassavirtaa tuottaville

yksiköille, joka on myös taso, jolla arvonalentumis-

testit laaditaan. Kassavirtaa tuottavien yksiköiden

nykyarvo perustuu käyttöarvolaskelmiin. Käyttöarvo

saattaa vaihdella merkittävästi riippuen käytetyistä

oletuksista ja ennusteista. Kassavirtaa tuottavan

yksikön käyttöarvon määrittämiseen sisältyy useita

oletuksia, kuten myynnin kasvu, kiinteiden kulujen

kehitys, myyntikate ja käytetty diskonttokorko.

Muutokset edellä mainituissa oletuksissa saattavat

johtaa arvonalentumiskirjauksiin.

Tilintarkastustoimenpiteemme sisälsivät

muun muassa arvonmäärityksen asiantuntijan

hyödyntämisen arvioiden ja konsernin

laskentaperiaatteiden läpikäynnissä, erityisesti

koskien diskonttokorkoa. Arvioidessamme

arvonalentumistestauksen laskelmien

herkkyyttä keskityimme laskelmissa niihin

kassavirtaa tuottaviin yksiköihin, joissa

jokseenkin mahdollinen muutos oletuksissa voi

johtaa arvonalentumiseen. Arvioimme myös

johdon ennusteiden historiallista tarkkuutta.

Arvioimme konsernin tilinpäätöksen liitetietoa

13 erityisesti niiden oletuksien osalta, joille

arvonalentumistestin lopputulos oli herkempi.

119 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Tämä vuosittainen arvonalentumistestaus on tilin-

tarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska:

• Arviointiprosessi on monimutkainen ja se

perustuu useisiin johdon merkittävää harkintaa

edellyttäviin arvioihin;

• Arvonalentumistestaus sisältää markkinoita ja

taloudellista ympäristöä koskevia oletuksia;

• Liikearvon suhteellinen osuus taseen loppusum-

masta on merkittävä.

Liikearvon arvostus on EU asetuksen 537/2014 10.

artiklan 2c kohdassa tarkoitettu merkittävä olennai-

sen virheellisyyden riski.

MHE-Demag hankinta

Viittaamme liitetietoon 2.2 Arvioiden käyttö ja

harkintaan perustuvat ratkaisut, liitetietoon 2.3

Yhteenveto merkittävimmistä laskentaperiaatteista

ja liitetietoon 4.

Konserni hankki 50 %:n osuuden MHE-Demag:sta

2. tammikuuta 2020. Hankinnan jälkeen Kone-

cranes omistaa 100 % MHE-Demagin osakkeista.

Kokonaisvastike oli 148.3 miljoonaa euroa.

MHE-Demag käsiteltiin aiemmin yhteisyrityksenä.

Hankinta on vaiheittain toteutunut liiketoimintojen

yhdistäminen, jossa yhtiön aiemmin omistama

osuus MHE-Demag:sta on uudelleenarvostettu

käypään arvoon, ja sen mukaisesti 21.1 miljoonan

euron voitto kirjattiin tuloslaskelmaan.

Hankitut varat ja vastattavaksi otetut velat ja

ehdolliset velat liiketoimintojen yhdistymisessä

arvostetaan käypiin arvoihin hankintahetkellä. Joh-

don arviot kohdistuvat nimenomaisesti hankittujen

varojen ja velkojen käypien arvojen määrittämi-

seen, erityisesti erikseen tunnistettavissa oleville

aineettomille omaisuuserille kuten asiakassopimuk-

sille, tilauskannalle ja tavaramerkeille.

Liiketoimintojen yhdistäminen on tilintarkastuksen

kannalta keskeinen seikka siihen liittyvien arvostus-

prosessien ja -menetelmien sekä johdon tekemien

arvioiden johdosta.

Osana tilintarkastusta suoritimme muun muassa

seuraavat tarkastustoimenpiteet:

• Arvioimme arvonmääritysasiantuntijoidemme

avustuksella yhtiön arvostusprosesseja ja

-menetelmiä, joilla yhtiö yksilöi hankitut varat

ja velat sekä määrittää näiden erien käyvät

arvot;

• Testasimme kokonaisvastikkeen;

• Testasimme vaiheittain toteutuneen

liiketoimintojen yhdistämisen

kirjanpitokäsittelyn;

• Arvioimme yrityshankintoihin liittyviä

liitetietoja.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja

toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimi-

sesta siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän

kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilin-

päätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös

antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien

tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja

täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja

vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne

katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen,

jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa

olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan

velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa

toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat,

jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilin-

päätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilin-

päätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos

emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa

tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen

tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä,

onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä

tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa

tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme.

Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei

ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan

hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilin-

tarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytök-

sestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia,

jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa

vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät

tilinpäätöksen perusteella.

120 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen

kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme

ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan.

Lisäksi:

• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä

tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen

virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme

näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja

hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen

virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski

siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys

jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä

yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista

esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen

esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta

relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme

suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset

tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä

tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon

emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan

tehokkuudesta.

• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimis-

periaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon

tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä

esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja

toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös

perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta,

ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin

perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista

tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista

epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta

epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimin-

taansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista

epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää

tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota

epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin

tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole

riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme

perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään

mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset

tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa

siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan

toimintaansa.

• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä

esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,

rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen

perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se

antaa oikean ja riittävän kuvan.

• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen

soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia

yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta

informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon

konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin

tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suoritta-

misesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilin-

tarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä

merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mah-

dolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka

tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että

olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevant-

teja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa

kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella

ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa

tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista

seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tili-

kauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen

kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastus-

kertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen

seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa

tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilin-

tarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten

vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat

kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkasta-

jana 8.3.2006 alkaen yhtäjaksoisesti 15 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta.

Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja Hallin-

to-julkaisuun sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä

tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.

Olemme saaneet toimintakertomuksen käyttöömme ennen

tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odo-

tamme saavamme Hallinto-julkaisun käyttöömme kyseisen

päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata

muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu infor-

maatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä

tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennai-

sesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorit-

taessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako

se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakerto-

muksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko

toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien

säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja

tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintaker-

tomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellet-

tavien säännösten mukaisesti.

121 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää

käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon kohdis-

tamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä

muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän

on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suh-

teen raportoitavaa.

Tarkastusvaliokunnan toimeksiannon

perusteella annettavat lausumat

Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys

emoyhtiön taseen osoittamien voitonjakokelpoisten varojen

käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vas-

tuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille

sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä 3. helmikuuta 2021

Ernst & Young Oy

tilintarkastusyhteisö

Kristina Sandin

KHT

122 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus

Osakkeenomistajat

Osake- ja

äänimäärä

Osuus

osakkeista ja

äänimäärästä

1 HC Holding Oy Ab 7 931 238 10,0 %

2 Solidium Oy 6 744 506 8,5 %

3 Gustavson Stig ja perhe* 2 366 157 3,0 %

4 Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 2 255 000 2,8 %

5 Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Varma 1 916 061 2,4 %

6 Holding Manutas Oy 1 125 000 1,4 %

7 Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo 1 061 497 1,3 %

8 OP Rahastot 877 668 1,1 %

9 Föreningen Konstsamfundet r.f. 850 000 1,1 %

10 Danske Capital rahastot 717 197 0,9 %

10 suurimman rekisteröidyn osakkeenomistajan

omistus yhteensä

25 844 324 32,6 %

Hallintarekisteröidyt osakkeet 30 025 156 37,9 %

Muut osakkeenomistajat 23 264 979 29,4 %

Konecranes Oyj:n omistamat omat osakkeet 87 447 0,1 %

Yhteensä 79 221 906 100,0 %

Osake-

omistusten

muutokset

vuonna 2020

Osakkeiden

määrä

Osuus

osakepää-

omasta

ja ääni-

määrästä, %

Hallitus -12 375 20 713 0,0 %

Johtoryhmä -69 934 170 044 0,2 %

Yhteensä -82 309 190 757 0,2 %

Osakkeita

Omis-

tajien

määrä

Osuus

omistajista

Osake- ja

äänimäärä

Osuus

osakkeista ja

äänimäärästä

1−100 21 455 54,8 % 943 643 1,2 %

101−1 000 15 402 39,4 % 5 144 752 6,5 %

1 001−10 000 2 040 5,2 % 5 385 978 6,8 %

10 001−100 000 169 0,4 % 4 877 333 6,2 %

100 001−1 000 000 32 0,1 % 8 602 899 10,9 %

1 000 001 – 9 0,0 % 24 242 145 30,6 %

Rekisteröidyt osakkeen-

omistajat yhteensä

39 107 100,0 % 49 196 750 62,1 %

Hallintarekisteröidyt osakkeet 12 0,0 % 30 025 156 37,9 %

Yhteensä 39 119 100,0 % 79 221 906 100,0 %

Euroclear Finland Oy:n ylläpitämän rekisterin mukaan Konecranes Oyj:llä oli vuoden 2020 lopussa

39 119 osakkeenomistajaa (vuoden 2019 lopussa 25 991).

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2020

Hallituksen jäsenten ja johtoryhmän omistukset 31.12.2020

Omistuksen jakautuminen osakemäärän mukaan 31.12.2020

Omistuksen jakautuminen omistajatyypeittäin 31.12.2020

* Konecranes Oyj on 28.12.2011 saanut tiedon, että yhtiön hallituksen puheenjohtaja Stig Gustavson on

lahjoittanut kaikki Konecranes Oyj:ssä omistamansa osakkeet lähiomaisilleen pidättäen kuitenkin itsellään

elinikäisen lahjoitettuihin osakkeisiin liittyvän ääni- ja osinko-oikeuden. Lahjoituksen kohteena on ollut yhteensä

2 069 778 osaketta.

Lähde: Euroclear Finland Oy 31.12.2020

Osuus osak-

keista ja ääni-

määrästä, %

Kotitaloudet 16,9 %

Julkisyhteisöt 16,5 %

Yritykset 14,7 %

Rahoitus- ja vakuutuslaitokset 6,7 %

Voittoa tavoittelemattomat

yhteisöt

6,2 %

Ulkomaat 0,9 %

Hallintarekisteröidyt osakkeet 37,9 %

Yhteensä 100,0 %

123 Taloudellinen katsaus 2020

Hallinnointi Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2020 Palkka- ja palkkioselvitys 2020 Riskien hallinta Taloudellinen katsaus