iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares549300A0JPRWG1KI7U062025-01-012025-12-31549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31549300A0JPRWG1KI7U062025-12-31549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:SharePremiumMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:OtherReservesMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:SharePremiumMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:SharePremiumMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31ifrs-full:SharePremiumMember549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31ifrs-full:SharePremiumMember549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember549300A0JPRWG1KI7U062025-01-012025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300A0JPRWG1KI7U062025-01-012025-12-31ifrs-full:SharePremiumMember549300A0JPRWG1KI7U062025-01-012025-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300A0JPRWG1KI7U062025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300A0JPRWG1KI7U062025-01-012025-12-31ifrs-full:OtherReservesMember549300A0JPRWG1KI7U062025-01-012025-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember549300A0JPRWG1KI7U062025-01-012025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300A0JPRWG1KI7U062025-01-012025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember549300A0JPRWG1KI7U062025-01-012025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember549300A0JPRWG1KI7U062025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300A0JPRWG1KI7U062025-12-31ifrs-full:SharePremiumMember549300A0JPRWG1KI7U062025-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300A0JPRWG1KI7U062025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300A0JPRWG1KI7U062025-12-31ifrs-full:OtherReservesMember549300A0JPRWG1KI7U062025-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember549300A0JPRWG1KI7U062025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300A0JPRWG1KI7U062025-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember549300A0JPRWG1KI7U062025-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember
Nokia Oyj
Tilinpäätös ja toimintakertomus
1.1.-31.12.2025
1
2
Hallituksen
toimintakertomus
3
nokia-img.jpg
Liiketoiminta-
kuvaus
Nokia Oyj on Helsingissä, Suomessa rekisteröity ja
kotipaikkaansa pitävä julkinen osakeyhtiö. Nokia Oyj (emoyhtiö)
on kaikkien tytäryhtiöidensä emoyhtiö (yhdessä Nokia tai
konserni).
Nokia on globaali teknologiajohtaja tekoälyn aikakauden
verkkoratkaisuissa. Tarjoamme luotettavia ja kriittisiä
verkkoinfrastruktuuriratkaisuja. Asiakkaitamme ovat
viestintäpalvelujen tarjoajat, tekoäly- ja pilvipalveluasiakkaat
sekä toimintakriittiset yritykset, mukaan lukien
puolustusteollisuus. Tarjoamme asiakkaillemme edistyneitä
verkkoratkaisuja kiinteissä, matkapuhelin- ja siirtoverkoissa.
Toimitamme suorituskyvyn ja turvallisuuden, joita he tarvitsevat
vastatakseen tekoälyn aikakauden vaatimuksiin.
Nokia Oyj:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä (Nasdaq
Helsinki) ja New Yorkin pörssissä (NYSE). Vuonna 2025 Nokia
Oyj:n osakkeet olivat listattuina myös Pariisin pörssissä
(Euronext Paris), mutta Nokia päätti marraskuussa 2025 hakea
niiden poistamista listalta. Viimeinen kaupankäyntipäivä Nokian
osakkeilla Pariisin pörssissä oli 30.12.2025.
4
Hallituksen katsaus 2025
Merkittävät geopoliittiset ja makrotaloudelliset haasteet
jatkuivat vuonna 2025. Inflaatio pysytteli koholla, mutta alkoi
vähitellen normalisoitua. Tullit lisäsivät epävarmuutta
toimitusketjuissa, ja tekoälyn rooli arvonluonnissa kasvoi
edelleen. Liiketoimintaympäristön osittain haastava
ennakoitavuus korosti ketteryyden, selkeiden prioriteettien ja
kurinalaisen toteutuksen merkitystä.
Hallitus nimitti Justin Hotardin Nokian toimitusjohtajaksi
10.2.2025 ja hän aloitti tehtävässä 1.4.2025. Hotardilla on
vahvat näytöt teknologiayhtiöiden kasvun kiihdyttämisestä sekä
laaja ymmärrys Nokian tulevaisuuden kasvulle tärkeistä tekoäly-
ja datakeskusmarkkinoista. Hallitus haluaa kiittää Hotardin
edeltäjää Pekka Lundmarkia hänen merkittävästä panoksestaan
Nokian hyväksi.
Vuonna 2025 yhtiö investoi kokonaisuudessaan 4,9 miljardia
euroa tutkimus- ja kehitystoimintaan teknologiajohtajuuden
vahvistamiseksi sekä jatkoi innovoimista asiakkaidensa ja
kumppaneidensa kanssa.
Nokia otti vuoden aikana tärkeitä askelia asemoidakseen yhtiön
johtamaan tekoälyn aikakauden tuomaa verkkojen murrosta.
Helmikuussa Nokia sai päätökseen Infineran yritysoston, joka
vahvistaa yhtiön markkina-asemaa, teknologiajohtajuutta,
asiakaskuntaa ja toimitusketjuja. Marraskuussa järjestetyssä
pääomamarkkinapäivässä Nokia julkisti uuden strategiansa,
uuden pitkän aikavälin taloudellisen tavoitteen ja strategiset
mittarit sekä muutoksia konsernin johtoryhmän kokoonpanossa.
Osana strategiaa yhtiö yksinkertaisti toimintamallinsa kahteen
pääsegmenttiin, jotka ovat Verkkoinfrastruktuuri ja Mobiili-
infrastruktuuri. Uudelleenjärjestely astui voimaan 1.1.2026.
Uusia mahdollisuuksia tekoälyn
laajamittaisesta käyttöönotosta
Nokia näkee tekoälyn olevan pitkän aikavälin rakenteellinen
muutos, jossa verkkojen merkitys kasvaa entisestään tekoälyn
siirtyessä datakeskuksista käytännön sovelluksiin ja
järjestelmiin. Suorituskyky, turvallisuus ja luotettavuus ovat
ratkaisevassa roolissa, jotta verkot voivat tukea suuria
kielimalleja, tekoälyagentteja, lisättyä todellisuutta hyödyntäviä
laitteita sekä autonomisia robotteja.
Nokia keskittyy luotettavien tekoälynatiivien verkkoratkaisujen
kehittämiseen, jotka tukevat tekoälyn laajamittaista
käyttöönottoa, parantavat tuottavuutta sekä luovat perustan
kestävälle kasvulle pitkällä aikavälillä.
Vuonna 2025 Nokia vahvisti asemaansa avainteknologioiden
osalta. Yhtiö julkisti lokakuussa strategisen kumppanuuden
NVIDIAn kanssa tavoitteenaan kiihdyttää tekoälypohjaisten
radioverkkojen (AI-RAN) kehitystä kohti uuden sukupolven
tekoälynatiiveja radioverkkoja ja verkkoinfrastruktuuria. Lisäksi
Nokia julkisti vuoden aikana uusia tuotteita kuten optisten
verkkojen liitännäismoduuleja, jotka parantavat
kustannustehokkuutta ja lisäävät verkon joustavuutta. Yhtiö
jatkoi myös immateriaalioikeuksiensa ja patenttisalkkunsa
vahvistamista. Nokian teknologioiden reilu lisensointi kiihdyttää
innovointia koko teknologiaekosysteemissä.
Syyskuussa Nokia avasi uuden, maailman edistyksellisemmän
radioteknologian tutkimus- ja tuotekehityskampuksen Ouluun,
jossa toteutetaan seuraavan sukupolven tekoälyn tarpeisiin
suunniteltuja matkapuhelinverkkoja. Lisäksi palkittu tutkimus- ja
kehitysyksikkömme Nokia Bell Labs juhlisti 100-vuotista
historiaansa ja vahvisti asemaansa 6G-, tekoäly-,
avaruusverkko- ja kvanttiteknologiainnovaatioiden kärjessä.
Hallitus uskoo, että teknologiainvestoinnit ovat ratkaisevan
tärkeitä myös tekoälyn tuomien uusien mahdollisuuksien
hyödyntämisessä.
Hallitustyö vuonna 2025
Nokian vuoden 2025 varsinainen yhtiökokous pidettiin
Helsingissä 29.4.2025. Kokouksessa oli edustettuna noin
107 000 osakkeenomistajaa, jotka edustivat noin 3 304
miljoonaa osaketta ja noin 59 prosenttia kaikista osakkeista ja
äänistä.
Yhtiökokous hyväksyi kaikki hallituksen ehdotukset ja valitsi
hallitukseen kymmenen jäsentä, joista uusia jäseniä olivat
Pernille Erenbjerg ja Timo Ihamuotila.
Hallitus kokoontui vuoden 2025 aikana 23 kertaa. Näistä
kokouksista 14 pidettiin paikan päällä tai videoneuvotteluna.
Hallituksen viisi valiokuntaa – tarkastus-, nimitys-, henkilöstö-,
strategia- ja teknologiavaliokunta – tukivat tehokkaasti
hallituksen toimintaa ja kokoontuivat yhteensä 29 kertaa.
Nimitysvaliokunta jatkoi hallituksen seuraajasuunnittelua sekä
uudistamistyötä. Työn tulokset näkyvät seuraavalle varsinaiselle
yhtiökokoukselle ehdotetussa hallituksen kokoonpanossa.
Muutoksia hallituksen kokoonpanossa
Tammikuussa 2026 Sari Baldauf ilmoitti hallitukselle jättävänsä
paikkansa Nokian hallituksessa vuoden 2026 varsinaisessa
yhtiökokouksessa. Baldauf on toiminut Nokian hallituksen
jäsenenä vuodesta 2018 ja hallituksen puheenjohtajana
vuodesta 2020. Nokian hallitus haluaa esittää kiitoksensa
Baldaufille hänen merkittävästä panoksestaan Nokian hyväksi.
Seuraajasuunnittelun tuloksena hallituksen nimitysvaliokunta
ehdottaa varapuheenjohtaja Timo Ihamuotilaa Nokian
hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi ja Thomas Saueressigia
hallituksen uudeksi varapuheenjohtajaksi, edellyttäen että
varsinainen yhtiökokous valitsee heidät uudelleen hallitukseen.
Lisäksi hallitus esittää varsinaiselle yhtiökokoukselle yhden
uuden jäsenen, Meredith Whittakerin, nimittämistä hallituksen
jäseneksi.
Lopuksi hallitus haluaa kiittää Nokian työntekijöitä heidän
määrätietoisesta työstään vuonna 2025 tulevaisuuden
arvonluonnin vahvistamiseksi, toimintaympäristön haasteista
huolimatta.
5
Keskeiset tunnusluvut
Alla olevassa taulukossa esitetään tiettyjä Nokia-konsernin taloudellisia ja muita tunnuslukuja tilikausilta 2025, 2024 ja 2023 .
Tiedot perustuvat IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittuihin konsernitilinpäätöksiin.
milj. EUR (paitsi prosenttiluvut ja henkilöstön keskimääräinen lukumäärä)
2025
2024
2023
Konsernin tuloslaskelmasta 
  
  
  
Liikevaihto
19 889
19 220
21 138
Liikevoitto (1)
885
1 970
1 733
% liikevaihdosta
4,4 %
10,2 %
8,2 %
Voitto ennen veroja
915
2 091
1 469
Jatkuvien toimintojen voitto
638
1 711
649
Lopetettujen toimintojen voitto/tappio
22
-427
30
Tilikauden voitto
660
1 284
679
Konsernitaseesta
Pitkäaikaiset varat
21 805
21 162
21 694
Lyhytaikaiset varat
15 792
17 987
18 087
Myytävänä olevat omaisuuserät
—
—
79
Vastaavaa yhteensä
37 597
39 149
39 860
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
20 967
20 657
20 537
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta
pääomasta
91
90
91
Oma pääoma yhteensä
21 058
20 747
20 628
Korolliset velat(2)
3 413
3 887
4 191
Vuokrasopimusvelat(2)
1 000
863
997
Varaukset(2)
1 416
1 228
1 262
Muut velat(2)
10 710
12 424
12 782
Vastattavaa yhteensä
37 597
39 149
39 860
Muuta tietoa
Tutkimus- ja kehityskulut (3)
-4 855
-4 512
-4 277
% liikevaihdosta
-24,4 %
-23,5 %
-20,2 %
Käyttöomaisuusinvestoinnit (4)
-606
-472
-652
% liikevaihdosta
-3,0 %
-2,5 %
-3,1 %
Henkilöstökulut(3)
7 831
7 563
7 294
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä (3)
78 005
78 434
84 795
Tilauskanta, mrd. EUR(5)
19,5
20,0
22,0
milj. EUR (paitsi prosenttiluvut ja henkilöstön keskimääräinen lukumäärä)
2025
2024
2023
Olennaiset tunnusluvut
Osakekohtainen tulos (emoyhtiön omistajille kuuluvasta
voitosta/tappiosta)
  
  
  
Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR
  
  
  
Jatkuvat toiminnot
0,12
0,31
0,11
Tilikauden voitto
0,12
0,23
0,12
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR
  
  
Jatkuvat toiminnot
0,11
0,31
0,11
Tilikauden voitto
0,12
0,23
0,12
Ehdotettu osakekohtainen osinko, EUR (6)
0,14
0,14
0,13
Sijoitetun pääoman tuotto, % (4)
4,3 %
9,3 %
6,6 %
Oman pääoman tuotto, % (4)
3,1 %
6,2 %
3,2 %
Omavaraisuusaste, % (4)
56,0 %
53,0 %
51,8 %
Nettovelkaantumisaste, %(4)
-16,0 %
-23,4 %
-21,0 %
Rahavarat
5 462
6 623
6 234
Kassa ja korolliset sijoitukset (4)
6 791
8 741
8 514
Nettokassa ja korolliset sijoitukset (4)
3 378
4 854
4 323
Liiketoiminnan nettorahavirta
2 071
2 493
1 317
Vapaa kassavirta(4)
1 465
2 021
665
(1) Vuonna 2025 Nokia muutti venture fund -sijoitusten voittojen ja tappioiden esittämistapaa siten, että ne esitetään
rahoitustuotoissa aiemman myynnin ja hallinnon kulujen sekä liiketoiminnan muiden tuottojen sijaan. Vertailutiedot vuosilta 2024
ja 2023 on uudelleenluokiteltu vastaavasti. Katso lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 1.2. Yleiset laatimisperiaatteet.
(2) Sisältää konsernitaseen pitkä- ja lyhytaikaiset erät.
(3) Esitetty jatkuvien toimintojen osalta.
(4) Ei-IFRS-tunnusluku. Lisätietoja ei-IFRS-tunnuslukujen määritelmistä ja täsmäytyksestä lähimpään vastaavaan IFRS-tunnuslukuun
on ”Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat” -osiossa.
(5) Vuoden 2023 tilauskanta sisältää 1,7 miljardia euroa liittyen lopetettuihin toimintoihin, jotka myytiin vuonna 2024.
(6) Hallitus ehdottaa vuoden 2026 yhtiökokoukselle, että se valtuutettaisiin päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,14
euron jakamisesta osakkeelta osinkona kertyneistä voittovaroista ja/tai varojen jakamisena sijoitetun vapaan oman pääoman
rahastosta.
6
Taloudellinen katsaus
Tähän osioon sisältyvät taloudelliset tiedot tilikausilta 2025 ja 2024 on johdettu Nokian
tilintarkastetusta IFRS-konsernitilinpäätöksestä. Näitä taloudellisia tietoja on luettava yhdessä
konsernintilinpäätöksen kanssa, johon ne kokonaisuudessaan perustuvat.
Nokia sai 28.2.2025 päätökseen Infinera Corporationin (Infinera) hankinnan 27.6.2024 julkistetun
sopimuksen mukaisesti. Infinera on innovatiivisten avoimien optisten verkkoratkaisujen ja
edistyneiden optisten puolijohteiden maailmanlaajuinen toimittaja, jonka kotipaikka on San Jose.
Kaupan toteutumisen myötä Infinerasta tuli osa Nokia-konsernia ja Nokia omistaa 100 % sen
osakekannasta ja äänivallasta. Hankinta parantaa merkittävästi Nokian mittakaavaa ja
kannattavuutta optisissa verkoissa ja se vauhdittaa Nokian kasvustrategiaa datakeskuksissa ja
vahvistaa sen asemaa sekä Pohjois-Amerikassa että internet-toimijoiden keskuudessa. Nokia
raportoi hankitun liiketoiminnan osana Verkkoinfrastruktuuri-segmenttiä. Ks. lisätietoja
konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 6.2. Hankitut liiketoiminnat.
Vuoden 2025 aikana Nokia toteutti strategisen arvioinnin venture fund -sijoitustoiminnastaan.
Arvioinnin perusteella laajamittaisia venture fund -sijoituksia ei enää pidetä strategisina, ja Nokia on
aloittanut prosessin näiden sijoitusten vähentämiseksi. Tästä johtuen venture fund -sijoitusten
tuloksen esittämistä osana liiketoiminnan tulosta ei enää pidetä asianmukaisena, ja vuodesta 2025
alkaen Nokia esittää venture fund -sijoitusten voitot ja tappiot, mukaan lukien käyvän arvon
muutokset sekä rahastojen hallinnointipalkkiot, osana rahoitustuottoja. Segmenttiraportoinnissa
venture fund -sijoitusten tulos esitettiin aiemmin osana Konsernin yhteiset toiminnot ja
Muut -osion liiketulosta. Vertailutiedot on uudelleenluokiteltu vastaavasti. Uudelleenluokittelun
seurauksena vuoden 2024 raportoidut myynnin ja hallinnon kulut laskivat 18 miljoonaa euroa,
liiketoiminnan muut tuotot laskivat 47 miljoonaa euroa ja rahoitustuotot kasvoivat 29 miljoonaa
euroa.
Toiminnan tulos
Konserni yhteensä
Seuraavassa taulukossa esitetään tietyt Nokian jatkuvien toimintojen tuloslaskelman erät ja niiden
suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2025 ja 2024.
31.12.2025 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2024 päättyneeseen tilikauteen
2025
2024
Muutos %
milj. EUR
% liikevaihdosta
milj. EUR
% liikevaihdosta
Liikevaihto
19 889
100,0 %
19 220
100,0 %
3 %
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-11 230
-56,5 %
-10 356
-53,9 %
8 %
Bruttokate
8 659
43,5 %
8 864
46,1 %
-2 %
Tutkimus- ja kehityskulut
-4 855
-24,4 %
-4 512
-23,5 %
8 %
Myynnin ja hallinnon kulut (1)
-3 073
-15,5 %
-2 872
-14,9 %
7 %
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut (1)
154
0,8 %
490
2,5 %
-69 %
Liikevoitto (1)
885
4,4 %
1 970
10,2 %
-55 %
Osuus osakkuusyhtiöiden ja
yhteisyritysten tuloksesta
19
0,1 %
7
0,0 %
171 %
Rahoitustuotot ja -kulut(1)
11
0,1 %
114
0,6 %
-90 %
Voitto ennen veroja
915
4,6 %
2 091
10,9 %
-56 %
Tuloverot
-277
-1,4 %
-380
-2,0 %
-27 %
Jatkuvien toimintojen voitto
638
3,2 %
1 711
8,9 %
-63 %
Lopetettujen toimintojen voitto/tappio
22
0,1 %
-427
-2,2 %
-105 %
Tilikauden voitto
660
3,3 %
1 284
6,7 %
-49 %
Jatkuvien toimintojen voiton
jakautuminen
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva
osuus
651
3,3 %
1 277
6,6 %
-49 %
Määräysvallattomille omistajille kuuluva
osuus
9
0,0 %
7
0,0 %
29 %
(1) Vuonna 2025 Nokia muutti venture fund -sijoitusten voittojen ja tappioiden esittämistapaa siten, että ne esitetään
rahoitustuotoissa aiemman myynnin ja hallinnon kulujen sekä liiketoiminnan muiden tuottojen sijaan. Vertailutiedot vuodelta 2024
on uudelleenluokiteltu vastaavasti. Katso lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 1.2. Yleiset laatimisperiaatteet.
7
Liikevaihto
Liikevaihto vuonna 2025 oli 19 889 miljoonaa euroa. Kasvua oli 669 miljoonaa euroa eli 3 %
verrattuna 19 220 miljoonaan euroon vuonna 2024. Infinera-yritysoston osuus liikevaihdosta oli
1 258 miljoonaa euroa ja valuuttakurssimuutosten negatiivinen vaikutus liikevaihtoon oli noin 4 %.
Näiden vaikutusten lisäksi liikevaihdon kasvu johtui vahvasta suorituksesta
Verkkoinfrastruktuurissa, erityisesti Optical Networks -liiketoiminnossa, jossa oli vahvoja
kysyntätrendejä tekoäly- ja pilvipalveluasiakkaiden keskuudessa.
Seuraavassa taulukossa esitetään liikevaihdon jakauma alueittain mainittuina vuosina.
milj. EUR
2025
2024
Muutos %
Amerikka
6 985
6 276
11 %
Latinalainen Amerikka
784
895
-12 %
Pohjois-Amerikka
6 201
5 381
15 %
APAC
4 639
4 549
2 %
Kiinan alue
913
1 134
-19 %
Intia
1 534
1 373
12 %
Muu APAC
2 192
2 042
7 %
EMEA
8 265
8 395
-2 %
Eurooppa(1)
6 165
6 362
-3 %
Lähi-itä ja Afrikka
2 100
2 033
3 %
Yhteensä
19 889
19 220
3 %
(1) Teknologia-segmentin koko immateriaalioikeuksiin ja lisensointiin liittyvä liikevaihto on kohdistettu Suomeen.
Seuraavassa taulukossa esitetään liikevaihdon jakauma asiakasryhmittäin mainittuina vuosina.
milj. EUR
2025
2024
Muutos %
Viestintäpalvelujen tarjoajat
15 313
15 085
2 %
Tekoäly- ja pilvipalveluasiakkaat ja toimintakriittiset
yritykset ja puolustusteollisuus
3 085
2 180
42 %
Lisenssinsaajat
1 501
1 928
-22 %
Muut (1)
-10
27
-137 %
Yhteensä
19 889
19 220
3 %
(1) Vuosi 2025 sisältää segmenttien välisten tuottojen eliminoinnit, kohdistamattomat erät sekä tiettyjä muita eriä. Vuosi 2024
sisältää erillisenä yksikkönä toimineen Radio Frequency Systems (RFS) -liiketoiminnan liikevaihdon, sekä tiettyjä muita eriä, kuten
segmenttien välisten tuottojen eliminoinnit. RFS:n liikevaihtoon sisältyy myös tuotot viestintäpalvelujen tarjoajilta sekä tekoäly- ja
pilvipalveluasiakkailta a ja toimintakriittisiltä yrityksiltä ja puolustusteollisuudelta.
Bruttokate
Bruttokate vuonna 2025 oli 8 659 miljoonaa euroa, jossa oli laskua 205 miljoonaa euroa eli 2 %
verrattuna 8 864 miljoonaan euroon vuonna 2024. Bruttokatteen laskuun vaikutti pääasiassa
Teknologia-segmentti, jonka liikevaihto sisälsi vuonna 2024 kertaluonteisen aiempiin kausiin
kohdistuvan 400 miljoonan euron liikevaihdon, ja vähäisemmässä määrin Infinera-yritysostoon
liittyvät kulut sekä sopimusperusteiseen vaateeseen liittyvä varaus. Tätä laskua tasoitti osittain
Infinera-yritysoston myötä kasvanut bruttokate. Vuoden 2025 bruttokatteeseen vaikuttivat myös
suhteellisen vakaat uudelleenjärjestely- ja niihin liittyvät kulut, jotka olivat 148 miljoonaa euroa
vuonna 2025, kun ne vuonna 2024 olivat 155 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 bruttokateprosentti oli
43,5 %, kun se vuonna 2024 oli 46,1 %, johtuen näistä samoista tekijöistä.
Liiketoiminnan kulut
Tutkimus- ja kehityskulut vuonna 2025 olivat 4 855 miljoonaa euroa, missä oli kasvua
343 miljoonaa euroa eli 8 % verrattuna 4 512 miljoonaan euroon vuonna 2024. Tutkimus- ja
kehityskulujen osuus liikevaihdosta oli 24,4 % vuonna 2025, kun vuonna 2024 niiden osuus oli
23,5 %. Tutkimus- ja kehityskulujen kasvu johtui pääasiassa Infinera-yritysostosta ja
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin investointien kasvusta, mikä tasoitti kustannussäästöjä muualla
liiketoiminnassa. Vuoden 2025 tutkimus- ja kehityskuluihin sisältyvät uudelleenjärjestely- ja niihin
liittyvät kulut olivat 137 miljoonaa euroa, kun ne vuonna 2024 olivat 135 miljoonaa euroa.
Myynnin ja hallinnon kulut olivat 3 073 miljoonaa euroa vuonna 2025. Myynnin ja hallinnon kulut
kasvoivat 201 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2024, jolloin kulut olivat 2 872 miljoonaa euroa.
Myynnin ja hallinnon kulujen osuus liikevaihdosta oli 15,5 % vuonna 2025, kun vuonna 2024 osuus
oli 14,9 %. Myynnin ja hallinnon kulujen kasvu johtui Infinera-yritysostoon liittyvästä kustannusten
kasvusta. Meneillään olevat kustannussäästötoimet tasoittivat tätä jonkin verran. Vuoteen 2025
sisältyi 191 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja ja niihin liittyviä kuluja, kun vuonna 2024
vastaava erä oli 145 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 myynnin ja hallinnon kuluihin sisältyi 358
miljoonan euron poistot hankituista aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä, kun ne vuonna
2024 olivat 294 miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vuonna 2025 olivat 154 miljoonaa euroa nettotuottoa. Laskua
oli 336 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2024 , jolloin nettotuotto oli 490 miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen lasku johtui pääasiassa vuonna 2024 saatujen TD Tech
liiketoiminnan 191 miljoonan euron ja Device Management and Service Management Platform
liiketoiminnan 68 miljoonan euron myyntivoittojen puuttumisesta. Lisäksi myyntisaamisten
odotettavissa olevien luottotappioiden peruutukset peruutukset laskivat 77 miljoonaa euroa ja
aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden myyntivoitot laskivat 73 miljoonaa euroa vuoteen 2024
verrattuna. Liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen laskua tasoitti osittain valuuttasuojauksen
vaikutus, joka oli 81 miljoonaa euroa positiivinen vuonna 2025 verrattuna 23 miljoonan euron
positiiviseen vaikutukseen vuonna 2024.
8
Liikevoitto
Liikevoitto vuonna 2025 oli 885 miljoonaa euroa. Liikevoitto laski 1 085 miljoonaa euroa vuoteen
2024 verrattuna, jolloin se oli 1 970 miljoonaa euroa. Liikevoiton lasku johtui edellä kuvatusta
bruttokatteen laskusta sekä liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen nettovaikutukseltaan
negatiivisesta vaihtelusta, minkä lisäksi tutkimus- ja kehityskulut sekä myynnin ja hallinnon kulut
olivat korkeammat Infinera-yritysostoon liittyen. Liikevoittoprosentti oli 4,4 % vuonna 2025, kun se
vuonna 2024 oli 10,2 %.
Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot ja -kulut olivat 11 miljoonaa euroa nettotuottoa vuonna 2025, mikä merkitsee
103 miljoonan euron negatiivista vaihtelua, kun nettotuotot olivat 114 miljoonaa euroa vuonna
2024. Rahoitustuottojen ja -kulujen negatiivinen nettovaihtelu johtui pääasiassa sijoitusten
korkotuottojen 135 miljoonan euron laskusta ja venture fund -sijoitusten nettovaikutukseltaan
negatiivisesta 95 miljoonan euron vaihtelusta, mitä osittain tasoitti korollisten velkojen
korkokulujen 68 miljoonan euron lasku.
Voitto ennen veroja
Voitto ennen veroja vuonna 2025 oli 915 miljoonaa euroa eli 1 176 miljoonaa euroa vähemmän kuin
vuonna 2024, jolloin voitto ennen veroja oli 2 091 miljoonaa euroa.
Tuloverot
Vuonna 2025 tuloverot olivat 277 miljoonaa euroa nettokulua. Nettoverokulut laskivat 103
miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2024, jolloin nettokulut olivat 380 miljoonaa euroa. Positiivinen
vaihtelu tuloveroissa johtui pääasiassa voiton ennen veroja laskusta edellisvuoteen verrattuna ja
vähäisemmässä määrin myynnin ja voiton maantieteellisen jakauman muutoksesta. Lisätietoja
näistä eristä on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.5. Tuloverot.
Jatkuvien toimintojen voitto
Jatkuvien toimintojen voitto vuonna 2025 oli 638 miljoonaa euroa. Laskua verrattuna vuoteen 2024
oli 1 073 miljoonaa euroa, jolloin voitto oli 1 711 miljoonaa euroa. Muutos johtui liikevoiton laskusta
ja rahoitustuottojen ja -kulujen nettonegatiivisesta vaihtelusta, mitä tuloverokulujen lasku osittain
tasoitti.
Jatkuvien toimintojen vuoden 2025 osakekohtainen tulos oli 0,12 euroa (laimentamaton) ja 0,11
euroa (laimennettu), kun se vuonna 2024 oli 0,31 euroa (laimentamaton) ja 0,31 euroa
(laimennettu).
Lopetettujen toimintojen voitto/tappio
Lopetettujen toimintojen voitto vuonna 2025 oli 22 miljoonaa euroa. Muutos verrattuna vuoteen
2024 oli 449 miljoonaa euroa, jolloin tappio oli 427 miljoonaa euroa. Lopetettujen toimintojen
tuloksia käsitellään tarkemmin jäljempänä osiossa Lopetetut toiminnot.
Tilikauden voitto
Tilikauden voitto vuonna 2025 oli 660 miljoonaa euroa. Laskua oli 624 miljoonaa euroa verrattuna
vuoteen 2024, jolloin tilikauden voitto oli 1 284 miljoonaa euroa. Muutos tilikauden voitossa johtui
pääasiassa jatkuvien toimintojen voiton laskusta.
Osakekohtainen tulos vuonna 2025 oli 0,12 euroa (laimentamaton) ja 0,12 euroa (laimennettu), kun
se vuonna 2024 oli 0,23 euroa (laimentamaton) ja 0,23 euroa (laimennettu).
Tilauskanta
Tilauskanta 31.12.2025 oli 19,5 miljardia euroa verrattuna 20,0 miljardiin euroon 31.12.2024.
Tilauskannan lievä lasku johtui pääasiassa valuuttakurssimuutoksista, sillä merkittävä osa Nokian
tilauksista on Yhdysvaltain dollareissa. Teknologia-segmentin tilauskanta laski sen normaalin
sopimussyklin vuoksi, sillä Nokia tulouttaa monivuotisia sopimuksia ajan kuluessa. Tilauskanta
kasvoi Verkkoinfrastruktuurissa ja Matkapuhelinverkoissa ja laski Pilvi- ja verkkopalveluissa.
Johto on arvioinut tilauskannan tuloutuvan seuraavasti:
2025
2024
Vuoden sisällä
57 %
53 %
2-3 vuodessa
28 %
27 %
Yli 3 vuodessa
15 %
20 %
Yhteensä
100 %
100 %
9
Kustannussäästöohjelma
Nokia ilmoitti 19.10.2023 eri segmenteissä käynnistetyistä toimista yhtiön kohtaaman haastavan
markkinaympäristön seurauksena. Yhtiö alentaa kulurakennettaan ja tehostaa toimintojaan
samalla, kun se turvaa tutkimus- ja kehityskapasiteettinsa ja sitoutumisensa
teknologiajohtajuuteen. Nokian tavoitteena on alentaa kustannuspohjaansa bruttomääräisesti (eli
ennen inflaatiota) 800–1 200 miljoonaa euroa vuoden 2026 loppuun mennessä verrattuna vuoteen
2023 olettaen, että henkilöstön tulosperusteisesti muuttuva palkan osa olisi tavoitetasolla
molempina ajanjaksoina. Tämä tarkoittaa 10–15 %:n vähennystä henkilöstökuluissa. Ohjelman
odotetaan johtavan 72 000–77 000 työntekijän organisaatioon, kun Nokialla oli ohjelmasta
ilmoitettaessa 86 000 työntekijää. Henkilöstömäärää koskevat luvut edustavat alun perin
suunniteltuja henkilöstömäärätavoitteita, eikä niissä ole otettu huomioon jo tapahtunutta
Submarine Networks -liiketoiminnan myyntiä tai suunniteltuja yritysostoja tai myyntejä.
Vuoden 2024 lopussa henkilöstömäärä oli 75 600. Suunnitelmassa ei oteta huomioon vuoden 2025
ensimmäisellä neljänneksellä toteutuneesta Infineran yritysostosta syntyvää lisähenkilöstöä.
Vuoden 2025 lopussa henkilöstömäärä olisi ollut 74 100, jos Nokia ei olisi hankkinut Infineraa.
Ohjelman avulla saavutettavien nettokustannussäästöjen lopullinen määrä riippuu myös
inflaatiosta. Säästöt kohdistuvat pääasiallisesti Matkapuhelinverkot- sekä Pilvi- ja verkkopalvelut
-segmentteihin että konsernitason toimintoihin. Uudelleenjärjestelyistä aiheutuu kertaluonteinen
kirjanpidollinen ja kassavaikutteinen kulu, jonka ennakoidaan vastaavan tavoiteltua vuosittaista
säästöä.
Nykyisen suunnitelman mukaan bruttokustannussäästöjä on tarkoitus saavuttaa 1 200 miljoonaa
euroa vuosien 2024–2026 ohjelman aikana, mutta tämä voi muuttua riippuen markkinoiden
kehityksestä. Tämä sisältää odotetut bruttokustannussäästöt sekä ohjelman niihin liittyvät
uudelleenjärjestelykulut ja -rahavirrat. Nokia odottaa, että noin 70 % säästöistä saavutetaan
toimintakuluissa ja 30 % hankinnan ja valmistuksen kuluissa. Segmenteittäin säästöistä noin 50–60
% odotetaan saavutettavan Matkapuhelinverkot-segmentissä, 30 % Pilvi- ja verkkopalvelut
-segmentissä ja loput 10–20 % Verkkoinfrastruktuuri-segmentissä ja konsernitason toiminnoissa.
Lopetetut toiminnot
31.12.2025 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2024 päättyneeseen tilikauteen
Seuraavassa taulukossa esitetään lopetettujen toimintojen tulos ja tuloslaskelman erien
suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2025 ja 2024 . Nokia ilmoitti 27.6.2024 allekirjoittaneensa
myyntioption kokonaan omistamansa tytäryhtiön Alcatel Submarine Networksin (ASN) myynnistä
Ranskan valtiolle. Tämän seurauksena Nokia luokitteli Submarine Networks -liiketoiminnan
lopetetuksi toiminnoksi ja oikaisi vertailutiedot vastaavasti. Kauppa toteutui 31.12.2024.
2025
2024
Muutos %
milj. EUR
% liikevaihdosta
milj. EUR
% liikevaihdosta
Liikevaihto
—
100,0 %
1 059
100,0 %
-100 %
Kulut
—
0,0 %
-989
-93,4 %
-100 %
Liikevoitto
—
0,0 %
70
6,6 %
-100 %
Rahoitustuotot ja -kulut
—
0,0 %
-7
-0,7 %
-100 %
Arvonalentumistappio arvostamisesta
käypään arvoon vähennettynä
myynnistä aiheutuvilla menoilla
—
0,0 %
-514
-48,5 %
-100 %
Myyntivoitto
22
0,0 %
29
2,7 %
-24 %
Voitto/tappio lopetetuista
toiminnoista ennen veroja
22
0,0 %
-422
-39,8 %
-105 %
Tuloverot
—
0,0 %
-5
-0,5 %
-100 %
Voitto/tappio lopetetuista
toiminnoista⁽¹⁾
22
0,0 %
-427
-40,3 %
-105 %
(1) Voitto/tappio lopetetuista toiminnoista kuuluu kokonaisuudessaan emoyhtiön osakkeenomistajille.
Ottaen huomioon, että Nokia sai ASN:n myynnin päätökseen vuoden 2024 lopussa, Nokialla ei ollut
toiminnassa olevia lopetettuja toimintoja vuoden 2025 aikana. Ainoa vaikutus lopetetuista
toiminnoista Nokian taloudelliseen tulokseen vuonna 2025 oli 22 miljoonan euron myyntivoitto,
joka liittyi positiiviseen kauppahintaoikaisuun, sekä lisäkauppahintaan perustuen ASN:n vuoden
2025 tavoitteet ylittäneeseen taloudelliseen tulokseen.
10
Segmenttien tulos
Vuonna 2025 Nokialla oli neljä raportoitavaa toimintasegmenttiä taloudellista raportointia varten:
(1) Verkkoinfrastruktuuri (Network Infrastructure), (2) Pilvi- ja verkkopalvelut (Cloud and Network
Services), (3) Matkapuhelinverkot (Mobile Networks) ja (4) Teknologia (Nokia Technologies). Lisäksi
Nokia esittää segmenttikohtaisia tietoja Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osiosta. Tässä
”Segmenttien tulos” -osiossa esitetyt luvut jokaisesta raportoitavasta toimintasegmentistä ja
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osiosta perustuvat yhtiön johdolle tuloksen arvioimista ja
resurssien kohdistamista varten raportoitaviin lukuihin. Tiettyjä kuluja ja tuottoja ei kohdisteta
segmenteille johdon raportoinnissa. Lisätietoja konsernin toiminta- ja raportointirakenteesta sekä
segmenttilukujen täsmäytyksestä Nokia-konsernin lukuihin on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa
2.2. Segmentti-informaatio.
Verkkoinfrastruktuuri
31.12.2025 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2024 päättyneeseen tilikauteen
Seuraavassa taulukossa esitetään segmentin operatiiviset erät ja niiden suhteellinen osuus
liikevaihdosta vuosina 2025 ja 2024.
2025
2024
Muutos %
milj. EUR
% liikevaihdosta
milj. EUR
% liikevaihdosta
Liikevaihto (1)
7 986
100,0 %
 
6 518
100,0 %
23 %
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-4 700
-58,9 %
 
-3 781
-58,0 %
24 %
Bruttokate
3 286
41,1 %
 
2 737
42,0 %
20 %
Tutkimus- ja kehityskulut
-1 536
-19,2 %
 
-1 207
-18,5 %
27 %
Myynnin ja hallinnon kulut
-985
-12,3 %
 
-815
-12,5 %
21 %
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
15
0,2 %
 
46
0,7 %
-67 %
Liikevoitto
780
9,8 %
 
761
11,7 %
2 %
(1) Vuoden 2025 liikevaihto sisältää Optical Networks ‑liiketoiminnan liikevaihtoa 3 019 miljoonaa euroa, IP Networks ‑liiketoiminnan
liikevaihtoa 2 594 miljoonaa euroa ja Fixed Networks ‑liiketoiminnan liikevaihtoa 2 373 miljoonaa euroa. Vuoden 2024 liikevaihto
sisältää Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 1 636 miljoonaa, IP Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 2 583 miljoonaa ja
Fixed Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 2 299 miljoonaa.
Liikevaihto
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin liikevaihto vuonna 2025 oli 7 986 miljoonaa euroa, jossa oli
kasvua 1 468 miljoonaa euroa eli 23 % verrattuna 6 518 miljoonaan euroon vuonna 2024.
Helmikuun lopun Infinera-yritysoston osuus liikevaihdon kasvusta oli 1 273 miljoonaa euroa. Nokian
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin kaikki kolme yksikköä kasvoivat orgaanisesti, kun taas
valuuttakurssimuutokset vaikuttivat Verkkoinfrastruktuurin liikevaihtoon negatiivisesti noin 4 %.
Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihto oli 3 019 miljoonaa euroa vuonna 2025. Liikevaihto
kasvoi 1 383 miljoonaa euroa eli 85 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin liikevaihto oli 1 636
miljoonaa euroa. Helmikuun lopun Infinera-hankinnan osuus liikevaihdon kasvusta oli 1 273
miljoonaa euroa. Valuuttakurssimuutoksilla oli noin 5 %:n negatiivinen vaikutus liikevaihtoon.
Tekoäly- ja pilvipalveluasiakkaiden ja toimintakriittisten yritysten, mukaan lukien
puolustusteollisuus, kysyntä kasvoi, kun taas viestintäpalveluiden tarjoajien kysyntä pysyi
enimmäkseen vakaana.
IP Networks -liiketoiminnan liikevaihto oli 2 594 miljoonaa euroa vuonna 2025. Liikevaihto kasvoi
11 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2024, jolloin liikevaihto oli 2 583 miljoonaa euroa. Valuutta-
kurssimuutoksilla oli noin 5 %:n negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. IP Networks -liiketoiminnon
liikevaihto kasvoi vuonna 2025, kun kasvu myynnissä tekoäly- ja pilvipalveluasiakkaille ja
toimintakriittisille yrityksille, mukaan lukien puolustusteollisuus, tasoitti lievää laskua myynnissä
viestintäpalvelujen tarjoajille.
Fixed Networks -liiketoiminnon liikevaihto vuonna 2025 oli 2 373 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli
74 miljoonaa euroa eli 3 % verrattuna 2 299 miljoonaan euroon vuonna 2024.
Valuuttakurssimuutoksilla oli noin 4 %:n negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Fixed Networks
-liiketoiminnon liikevaihdon kasvu heijasti kuitutuoteperheiden ja kiinteiden langattomien
yhteyksien kasvua, mikä tasoitti laskuja joillakin tuotealueilla, joita priorisoidaan vähemmän, kuten
Site Implementation- ja Outside Plant -liiketoiminnossa.
Seuraavassa taulukossa esitetään liikevaihdon jakauma alueittain mainittuina vuosina.
milj. EUR
2025
2024
Muutos %
Amerikka
3 688
2 726
35 %
APAC
1 648
1 426
16 %
EMEA
2 650
2 366
12 %
Yhteensä
7 986
6 518
23 %
Bruttokate
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin bruttokate vuonna 2025 oli 3 286 miljoonaa euroa. Bruttokate
kasvoi 549 miljoonaa euroa eli 20 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin bruttokate oli 2 737 miljoonaa
euroa. Verkkoinfrastruktuuri-segmentin bruttokateprosentti oli 41,1 % vuonna 2025, kun se
vuonna 2024 oli 42,0 %. Bruttokate kasvoi pääasiassa Infinera-hankinnan myötä.
Bruttokateprosentti laski, mikä heijasti tuotevalikoiman muutoksia vuoden aikana.
Liiketoiminnan kulut
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin tutkimus- ja kehityskulut vuonna 2025 olivat 1 536 miljoonaa
euroa, jossa kasvua oli 329 miljoonaa euroa eli 27 % verrattuna 1 207 miljoonaan euroon vuonna
2024. Tutkimus- ja kehityskulujen kasvu heijasti Infinera-hankintaa ja investointeja tuleviin
kasvumahdollisuuksiin.
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 985 miljoonaa euroa vuonna
2025. Kulut kasvoivat 170 miljoonaa euroa eli 21 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin myynnin ja
hallinnon kulut olivat 815 miljoonaa euroa. Myynnin ja hallinnon kulujen kasvu heijasti suurelta osin
Infineran ostoa ja investointeja myyntiresursseihin tulevia kasvumahdollisuuksia varten.
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vuonna 2025 olivat
15 miljoonaa euroa tuottoa. Muutos oli 31 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2024, jolloin tuottoa
oli 46 miljoonaa euroa. Muutos johtui pääosin digitaalisten omaisuuserien myynnistä saatujen
tuottojen laskusta. Liiketoiminnan muut tuotot liittyivät pääasiassa valuuttasuojauksiin.
Liikevoitto
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin liikevoitto oli 780 miljoonaa euroa vuonna 2025. Liikevoitto kasvoi
19 miljoonaa euroa eli 2 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin liikevoitto oli 761 miljoonaa euroa.
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin liikevoittoprosentti oli 9,8 % vuonna 2025, kun vuonna 2024 se
oli 11,7 %.
11
Pilvi- ja verkkopalvelut
31.12.2025 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2024 päättyneeseen tilikauteen
Seuraavassa taulukossa esitetään segmentin operatiiviset erät ja niiden suhteellinen osuus
liikevaihdosta vuosina 2025 ja 2024.
2025
2024⁽¹⁾
Muutos %
milj. EUR
% liikevaihdosta
milj. EUR
% liikevaihdosta
Liikevaihto
2 606
100,0 %
 
2 589
100,0 %
1 %
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-1 307
-50,2 %
 
-1 432
-55,3 %
-9 %
Bruttokate
1 299
49,8 %
 
1 157
44,7 %
12 %
Tutkimus- ja kehityskulut
-567
-21,8 %
 
-550
-21,3 %
3 %
Myynnin ja hallinnon kulut
-421
-16,2 %
 
-444
-17,2 %
-5 %
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
27
1,0 %
 
43
1,7 %
-37 %
Liikevoitto
338
13,0 %
 
206
8,0 %
64 %
(1) Vuonna 2025 Nokia siirsi Managed Services -liiketoimintansa Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentistä Matkapuhelinverkot -
segmenttiin. Vuoden 2024 vertailuluvut on uudelleenluokiteltu vastaavasti. Katso lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedosta
2.2. Segmentti-informaatio.
Liikevaihto
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin liikevaihto vuonna 2025 oli 2 606 miljoonaa euroa. Kasvua oli
17 miljoonaa euroa eli 1 % verrattuna 2 589 miljoonaan euroon vuonna 2024.
Valuuttakurssimuutoksilla oli noin 5 %:n negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Enterprise Campus
Edge- ja Core Networks -liiketoiminnot kasvoivat, mutta tätä tasoitti osittain vaikutus Device
Management- ja Service Management Platform -liiketoimintojen myynnistä vuoden 2024 aikana.
Seuraavassa taulukossa esitetään liikevaihdon jakauma alueittain mainittuina vuosina.
milj. EUR
2025
2024
Muutos %
Amerikka
1 120
1 153
-3 %
APAC
529
517
2 %
EMEA
957
919
4 %
Yhteensä
2 606
2 589
1 %
Bruttokate
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin bruttokate vuonna 2025 oli 1 299 miljoonaa euroa. Bruttokate
kasvoi 142 miljoonaa euroa eli 12 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin bruttokate oli 1 157 miljoonaa
euroa. Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin bruttokateprosentti oli 49,8 % vuonna 2025, kun se
vuonna 2024 oli 44,7 %. Bruttokate kasvoi pääasiassa suotuisaa tuotejakaumaa heijastavan
bruttokateprosentin kasvun seurauksena.
Liiketoiminnan kulut
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin tutkimus- ja kehityskulut olivat 567 miljoonaa euroa vuonna
2025. Kulut kasvoivat 17 miljoonaa euroa eli 3 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin ne olivat
550 miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehityskulujen kasvu heijasti suurelta osin kasvaneita
investointeja Core Networks -liiketoimintoon.
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 421 miljoonaa euroa vuonna
2025. Kulut laskivat 23 miljoonaa euroa eli 5 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin myynnin ja
hallinnon kulut olivat 444 miljoonaa euroa. Myynnin ja hallinnon kulujen lasku heijasti suurelta osin
kustannusten hallinnan kurinalaisuutta.
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vuonna 2025 olivat 27
miljoonaa euroa tuottoa. Muutos oli 16 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2024, jolloin tuottoa oli
43 miljoonaa euroa.
Liikevoitto
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin liikevoitto oli 338 miljoonaa euroa vuonna 2025. Liikevoitto
kasvoi 132 miljoonalla eurolla verrattuna vuoteen 2024, jolloin liikevoitto oli 206 miljoonaa euroa.
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin liikevoittoprosentti oli 13,0 % vuonna 2025, kun se vuonna 2024
oli 8,0 %.
12
Matkapuhelinverkot
31.12.2025 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2024 päättyneeseen tilikauteen
Seuraavassa taulukossa esitetään segmentin operatiiviset erät ja niiden suhteellinen osuus
liikevaihdosta vuosina 2025 ja 2024.
2025
2024⁽¹⁾
Muutos %
milj. EUR
% liikevaihdosta
milj. EUR
% liikevaihdosta
Liikevaihto
7 806
100,0 %
8 158
100,0 %
-4 %
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-4 914
-63,0 %
-4 939
-60,5 %
-1 %
Bruttokate
2 892
37,0 %
3 219
39,5 %
-10 %
Tutkimus- ja kehityskulut
-2 076
-26,6 %
-2 160
-26,5 %
-4 %
Myynnin ja hallinnon kulut
-687
-8,8 %
-756
-9,3 %
-9 %
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
91
1,2 %
149
1,8 %
-39 %
Liikevoitto
220
2,8 %
452
5,5 %
-51 %
(1) Vuonna 2025 Nokia siirsi Managed Services -liiketoimintansa Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentistä Matkapuhelinverkot -
segmenttiin. Vuoden 2024 vertailuluvut on uudelleenluokiteltu vastaavasti. Katso lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedosta
2.2. Segmentti-informaatio.
Liikevaihto
Matkapuhelinverkot-segmentin liikevaihto vuonna 2025 oli 7 806 miljoonaa euroa, jossa oli laskua
352 miljoonaa euroa eli 4 % verrattuna 8 158 miljoonaan euroon vuonna 2024.
Valuuttakurssimuutoksilla oli noin 4 %:n negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Liikevaihto laski
Amerikan alueella ja APAC-alueella. Myynti APAC-alueella laski Kiinan alueella, mitä osittain
tasapainotti kasvu muualla APAC-alueella. Liikevaihto EMEA-alueella oli vakaa.
Seuraavassa taulukossa esitetään liikevaihdon jakauma alueittain mainittuina vuosina.
milj. EUR
2025
2024
Muutos %
Amerikka
2 182
2 396
-9 %
APAC
2 464
2 593
-5 %
EMEA
3 160
3 169
0 %
Yhteensä
7 806
8 158
-4 %
Bruttokate
Matkapuhelinverkot-segmentin bruttokate vuonna 2025 oli 2 892 miljoonaa euroa. Bruttokate laski
327 miljoonaa euroa eli 10 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin bruttokate oli 3 219 miljoonaa euroa.
Matkapuhelinverkot-segmentin bruttokateprosentti oli 37,0 % vuonna 2025, kun se vuonna 2024
oli 39,5 %. Bruttokatteen ja bruttokateprosentin lasku johtui pääasiassa kahdesta
kertaluonteisesta tekijästä. Vuonna 2024 Nokia hyötyi AT&T-järjestelyyn liittyvästä 150 miljoonan
euron nopeutetusta tuloutuksesta. Vuonna 2025 Nokialla oli vuonna 2019 alkaneeseen projektiin
liittyvä kertaluonteinen sopimuksellinen ratkaisu, jonka negatiivinen nettovaikutus
bruttokatteeseen oli 120 miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan kulut
Matkapuhelinverkot-segmentin tutkimus- ja kehityskulut vuonna 2025 olivat 2 076 miljoonaa
euroa, jossa laskua oli 84 miljoonaa euroa eli 4 % verrattuna 2 160 miljoonaan euroon vuonna
2024. Pienemmät tutkimus- ja kehityskulut heijastivat pääasiassa taustalla olevia kustannusten
laskua ja valuuttakurssimuutoksia.
Matkapuhelinverkot-segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 687 miljoonaa euroa vuonna 2025.
Kulut laskivat 69 miljoonaa euroa eli 9 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin myynnin ja hallinnon kulut
olivat 756 miljoonaa euroa. Myynnin ja hallinnon kulujen lasku heijasti pääasiassa taustalla olevia
kustannusten vähennyksiä ja valuuttakurssimuutoksia.
Matkapuhelinverkot-segmentin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vuonna 2025 olivat 91 miljoonaa
euroa tuottoa. Laskua oli 58 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2024, jolloin tuottoa oli
149 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen muutos johtui pääasiassa
digitaalisten omaisuuserien myynnistä saatujen tuottojen laskusta.
Liikevoitto
Matkapuhelinverkot-segmentin liikevoitto oli 220 miljoonaa euroa vuonna 2025. Liikevoitto laski
232 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2024, jolloin liikevoitto oli 452 miljoonaa euroa.
Matkapuhelinverkot-segmentin liikevoittoprosentti oli 2,8 % vuonna 2025, kun vuonna 2024 se oli
5,5 %.
13
Teknologia
31.12.2025 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2024 päättyneeseen tilikauteen
Seuraavassa taulukossa esitetään segmentin operatiiviset erät ja niiden suhteellinen osuus
liikevaihdosta vuosina 2025 ja 2024.
2025
2024
Muutos %
milj. EUR
% liikevaihdosta
milj. EUR
% liikevaihdosta
Liikevaihto
1 501
100,0 %
 
1 928
100,0 %
-22 %
Hankinnan ja valmistuksen kulut
—
0,0 %
 
-2
-0,1 %
-100 %
Bruttokate
1 501
100,0 %
 
1 926
99,9 %
-22 %
Tutkimus- ja kehityskulut
-309
-20,6 %
 
-250
-13,0 %
24 %
Myynnin ja hallinnon kulut
-149
-9,9 %
 
-163
-8,5 %
-9 %
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
16
1,1 %
 
1
0,1 %
1500 %
Liikevoitto
1 059
70,6 %
 
1 514
78,5 %
-30 %
Liikevaihto
Teknologia-segmentin liikevaihto vuonna 2025 oli 1 501 miljoonaa euroa. Laskua oli 427 miljoonaa
euroa eli 22 % verrattuna 1 928 miljoonaan euroon vuonna 2024. Valuuttakurssimuutoksilla oli noin
1 %:n negatiivinen vaikutus liikevaihtoon. Teknologia-segmentin liikevaihdon lasku johtui
pääasiassa vuonna 2024 kirjatusta yli 400 miljoonan euron aiempiin kausiin kohdistuvasta
liikevaihdosta, mitä osittain tasoittivat vuonna 2025 solmitut uudet multimediasopimukset.
Teknologia-segmentti jatkoi hyvää kehitystä laajenemisessa esimerkiksi autoteollisuuteen,
kuluttajaelektroniikkaan, esineiden internetiin ja multimediaan.
Bruttokate
Teknologia-segmentin bruttokate oli 1 501 miljoonaa euroa vuonna 2025 . Bruttokate laski
425 miljoonaa euroa eli 22 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin bruttokate oli 1 926 miljoonaa euroa.
Bruttokatteen lasku johtui liikevaihdon laskusta.
Liiketoiminnan kulut
Teknologia-segmentin tutkimus- ja kehityskulut olivat 309 miljoonaa euroa vuonna 2025.
Tutkimus- ja kehityskulut kasvoivat 59 miljoonaa euroa eli 24 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin
ne olivat 250 miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehityskulujen kasvu johtui pääasiassa suuremmista
investoinneista immateriaalioikeuksien luomisen edistämiseksi ja aiemmin hankittujen
omaisuuserien noin 20 miljoonan euron arvonalentumistappiosta.
Teknologia-segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 149 miljoonaa euroa vuonna 2025 . Kulut
laskivat 14 miljoonaa euroa eli 9 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin ne olivat 163 miljoonaa euroa.
Myynnin ja hallinnon kulujen lasku johtui pääasiassa alhaisemmista oikeudenkäyntikuluista.
Teknologia-segmentin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vuonna 2025 olivat 16 miljoonaa euroa
tuottoa. Muutos oli 15 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2024, jolloin tuottoa oli 1 miljoona
euroa. Liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen muutos liittyi pääasiassa valuuttasuojaukseen.
Liikevoitto
Teknologia-segmentin liikevoitto oli 1 059 miljoonaa euroa vuonna 2025. Liikevoitto laski
455 miljoonaa euroa eli 30 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin liikevoitto oli 1 514 miljoonaa euroa.
Teknologia-segmentin liikevoittoprosentti oli 70,6  % vuonna 2025, kun vuonna 2024 se oli 78,5 %.
14
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut
31.12.2025 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2024 päättyneeseen tilikauteen
Seuraavassa taulukossa esitetään Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion operatiiviset erät ja
niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2025 ja 2024 .
2025
2024
milj. EUR
% liikevaihdosta
milj. EUR
% liikevaihdosta
Muutos %
Liikevaihto
17
100,0 %
34
100,0 %
-50 %
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-21
-123,5 %
-29
-85,3 %
-28 %
Bruttokate
-4
-23,5 %
5
14,7 %
-180 %
Tutkimus- ja kehityskulut
-126
-741,2 %
-131
-385,3 %
-4 %
Myynnin ja hallinnon kulut (1)
-243
-1 429,4 %
-227
-667,6 %
7 %
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut (1)
—
0,0 %
4
11,8 %
-100 %
Liiketappio (1)
-373
-2 194,1 %
-349
-1 026,5 %
7 %
(1) Vuonna 2025 Nokia muutti venture fund -sijoitusten voittojen ja tappioiden esittämistapaa siten, että ne esitetään
rahoitustuotoissa aiemman myynnin ja hallinnon kulujen sekä liiketoiminnan muiden tuottojen sijaan. Vertailutiedot on
uudelleenluokiteltu vastaavasti. Katso lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 1.2. Yleiset laatimisperiaatteet.
Liikevaihto
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion liikevaihto oli 17 miljoonaa euroa vuonna 2025.
Liikevaihto laski 17 miljoonaa euroa eli 50 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin liikevaihto oli
34 miljoonaa euroa. Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion liikevaihdon lasku liittyi Radio
Frequency Systems -liiketoimintaan, joka myytiin olennaisilta osiltaan vuonna 2024.
Bruttokate
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion bruttokate oli 4 miljoonaa euroa negatiivinen vuonna
2025, kun se vuonna 2024 oli 5 miljoonaa euroa positiivinen.
Liiketoiminnan kulut
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion tutkimus- ja kehityskulut olivat 126 miljoonaa euroa
vuonna 2025. Tutkimus- ja kehityskulut laskivat 5 miljoonaa euroa eli 4 % verrattuna vuoteen 2024,
jolloin ne olivat 131 miljoonaa euroa.
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion myynnin ja hallinnon kulut olivat 243 miljoonaa euroa
vuonna 2025. Kulut kasvoivat 16 miljoonaa euroa eli 7 % verrattuna vuoteen 2024, jolloin myynnin
ja hallinnon kulut olivat 227 miljoonaa euroa.
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vuonna 2025 olivat
nolla. Nettomuutos oli 4 miljoonaa euroa negatiivinen verrattuna vuoteen 2024, jolloin tuottoa oli 4
miljoonaa euroa.
Liiketappio
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion liiketappio vuonna 2025 oli 373 miljoonaa euroa.
Tappio kasvoi 24 miljoonaa euroa vuoteen 2024 verrattuna, jolloin liiketappio oli 349 miljoonaa
euroa.
15
Likviditeetti ja pääomaresurssit
Taloudellinen asema
Rahavarat
Nokian rahavarat olivat yhteensä 5 462 miljoonaa euroa 31.12.2025. Tämä oli 1 161 miljoonaa
euroa vähemmän kuin 31.12.2024, jolloin rahavarat olivat yhteensä 6 623 miljoonaa euroa. Lasku
johtui pääasiassa 1 730 miljoonan euron liiketoimintojen hankintakuluista, 759 miljoonan euron
maksetuista osingoista, 724 miljoonan euron pitkäaikaisiin lainoihin liittyvästä ulosmenevästä
nettorahavirrasta, 624 miljoonan euron omien osakkeiden hankinnoista, 606 miljoonan euron
käyttöomaisuusinvestoinneista sekä 501 miljoonan euron Nokia Shanghai Bellin osuuden ostosta.
Tätä laskua tasoittivat osittain liiketoiminnasta saatu 2 071 miljoonan euron nettorahavirta, 859
miljoonan euron saadut rahavarat NVIDIA:lle suunnatusta osakeannista sekä korollisista
rahoitussijoituksista saatu 765 miljoonan euron nettokassavirta.
Kassa ja korolliset sijoitukset(1)
Nokian kassa ja korolliset sijoitukset(1) olivat 6 791 miljoonaa euroa 31.12.2025. Tämä oli
1 950 miljoonaa euroa vähemmän kuin 31.12.2024 , jolloin kassa ja korolliset sijoitukset(1) olivat
yhteensä 8 741 miljoonaa euroa. Lasku johtui 1 161 miljoonan euron laskusta rahavaroissa, 700
miljoonan euron laskusta lyhytaikaisissa korollisissa sijoituksissa sekä 89 miljoonan euron laskusta
pitkäaikaisissa korollisissa veloissa.
Nettokassa ja korolliset sijoitukset(1)
Nokian nettokassa ja korolliset sijoitukset(1) olivat 3 378 miljoonaa euroa 31.12.2025. Tämä oli
1 476 miljoonaa euroa vähemmän kuin 31.12.2024, jolloin nettokassa ja korolliset sijoitukset(1)
olivat 4 854 miljoonaa euroa. Lasku johtui 1 161 miljoonan euron laskusta rahavaroissa, 700
miljoonan euron laskusta lyhytaikaisissa korollisissa sijoituksissa, 89 miljoonan euron laskusta
pitkäaikaisissa korollisissa sijoituksissa sekä 115 miljoonan euron kasvusta lyhytaikaisissa
korollisissa veloissa. Tätä osittain tasoitti 589 miljoonan euron lasku pitkäaikaisissa korollisissa
veloissa.
(1) Ei-IFRS-tunnusluku. Lisätietoja ei-IFRS-tunnuslukujen määritelmistä ja täsmäytyksestä lähimpään vastaavaan IFRS-tunnuslukuun
on ”Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat” -osiossa.
Rahavirta
Liiketoiminnan rahavirta
Liiketoiminnasta saatu nettorahavirta vuonna 2025 oli 2 071 miljoonaa euroa, joka laski 422
miljoonaa euroa vuodesta 2024 , jolloin liiketoiminnasta saatu nettorahavirta oli 2 493 miljoonaa
euroa. Lasku johtui pääasiassa 716 miljoonan euron laskusta tilikauden voitossa, oikaistuna
ei-kassavaikutteisilla erillä, joka oli yhteensä 2 725 miljoonan euroa vuonna 2025 verrattuna 3 441
miljoonaan euroon vuonna 2024. Laskua tasoitti sitoutuneen nettokäyttöpääoman lasku, joka oli
209 miljoonaa euroa vuonna 2025 verrattuna vuoteen 2024, jolloin nettokäyttöpääomaan sitoutui
569 miljoonaa euroa. Nettokäyttöpääoman sitoutumisen lasku johtui pääasiassa velkojen laskusta
ja saamisten kasvusta. Velat laskivat 333 miljoonalla eurolla vuonna 2025, kun vuonna 2024 laskua
oli 609 miljoonaa euroa. Saamiset kasvoivat 25 miljoonalla eurolla vuonna 2025, kun vuonna 2024
kasvua oli 364 miljoonaa euroa. Näitä osittain tasoitti vaihto-omaisuuden lasku 149 miljoonalla
eurolla verrattuna 404 miljoonan euron laskuun vuonna 2024. Vuonna 2025 saamisten kasvu johtui
pääasiassa myyntisaamisten kasvusta. Vuonna 2025 velkojen lasku johtui pääasiassa ulosmenevistä
rahavirroista, jotka liittyivät uudelleenjärjestely- ja muihin niihin liittyviin kuluihin, sekä ostovelkojen
laskusta.
Vuonna 2025 liiketoiminnan nettorahavirta sisälsi 396 miljoonaa euroa maksettuja veroja, jotka
kasvoivat 54 miljoonaa euroa verrattuna 342 miljoonaan euroon vuonna 2024, 163 miljoonaa euroa
saatuja korkoja verrattuna 226 miljoonaan euroon vuonna 2024, sekä 212 miljoona euroa
maksettuja korkoja verrattuna 263 miljoonaan euroon vuonna 2024.
Investointien rahavirta
Investointien ulosmenevä nettorahavirta vuonna 2025 oli 1 396 miljoonaa euroa, verrattuna
vuoteen 2024, jolloin investointien ulosmenevä nettorahavirta oli 117 miljoonaa euroa.
Investointien ulosmenevä rahavirta oli pääasiassa seurausta 1 730 miljoonan euron liiketoimintojen
hankintakuluista verrattuna 37 miljoonaan euroon vuonna 2024, 606 miljoonan euron
käyttöomaisuusinvestoinneista verrattuna 472 miljoonaan euroon vuonna 2024 sekä 50 miljoonan
euron osakkuusyhtiöiden osakkeiden hankintamenosta. Näitä osittain tasoittivat korollisista
sijoituksista sisääntuleva 765 miljoonan euron nettorahavirta vuonna 2025 verrattuna 214
miljoonaan euroon vuonna 2024 sekä rahoitusvarallisuudesta sisääntuleva 69 miljoonan euron
nettorahavirta verrattuna 210 miljoonaan euroon vuonna 2024.
Keskeiset käyttöomaisuusinvestoinnit vuonna 2025 kohdistuivat T&K- ja testauslaitteisiin,
laboratorio- ja tehdasinfrastruktuuriin, strategisiin patenttisalkkuihin ja toimipisteiden korjauksiin ja
parannuksiin.
Rahoitustoimintojen rahavirta
Vuonna 2025 rahoitustoimintoihin käytetty nettorahavirta oli 1 610 miljoonaa euroa, kun se vuonna
2024 oli 2 003 miljoonaa euroa. Vuonna 2025 käytetty nettorahavirta johtui 875 miljoonan euron
pitkäaikaisten lainojen lyhennyksistä verrattuna 462 miljoonaan euroon vuonna 2024, 759
miljoonan euron maksetuista osingoista verrattuna 723 miljoonaan euroon vuonna 2024, 624
miljoonan euron omien osakkeiden hankinnoista verrattuna 680 miljoonaan euroon vuonna 2024,
501 miljoonan euron Nokia Shanghai Bellin osuuden ostosta sekä 221 miljoonan euron vuokra-
sopimusvelkojen lyhennyksestä verrattuna 233 euroon vuonna 2024. Näitä osittain tasoittivat 859
miljoonan euron saadut rahavarat NVIDIA:lle suunnatusta osakeannista sekä pitkäaikaisten velkojen
nostot, jotka olivat 151 miljoonaa euroa verrattuna 101 miljoonaan euroon vuonna 2024.
16
Rahoitusvarat ja -velat
Nokian nettokassa ja korolliset sijoitukset(1) olivat 31.12.2025 yhteensä 3 378 miljoonaa euroa.
Summa muodostui 6 791 miljoonan euron kassasta ja korollisista sijoituksista (1) sekä 3 413
miljoonan euron pitkäaikaisista ja lyhytaikaisista korollisista veloista.
Nokian kassa ja korolliset sijoitukset (1) ovat pääosin euroina. Korolliset sijoitukset sisältävät pääosin
korkealaatuisia rahamarkkina- ja kiinteätuottoisia arvopapereita tarkoin maturiteetti- ja
vastapuoliriskin hajautusrajoituksin. Nokialla on lisäksi yhteensä 2 000 miljoonan euron luottolimiitit
likviditeettitarkoituksiin. Luottolimiitteihin ei sisälly tunnuslukukovenantteja eikä niistä ole nostettu
varoja.
31.12.2025 Nokian korollinen velka sisälsi alla listatut velat:
Rahoitusväline
Valuutta
Lopullinen
eräpäivä
Nimellisarvo (milj.)
2,00 % velkakirja
EUR
3/2026
630
4,375 % velkakirja
USD
6/2027
500
6,50 % velkakirja
USD
1/2028
74
3,125 % velkakirja
EUR
5/2028
500
6,45 % velkakirja
USD
3/2029
206
4,375 % kestävyystavoitteisiin sidottu velkakirja
EUR
8/2031
500
NIB T&K laina
EUR
10/2032
250
6,625 % velkakirja
USD
5/2039
500
Muut lainat
EUR
466
Euromääräiset vuosina 2026, 2028 ja 2031 erääntyvät joukkovelkakirjalainat sekä Yhdysvaltain
dollarin määräiset vuosina 2027 ja 2039 erääntyvät joukkovelkakirjalainat ovat Nokia Oyj:n
liikkeeseenlaskemia, kun taas Yhdysvaltain dollarin määräiset vuosina 2028 ja 2029 erääntyvät
joukkovelkakirjalainat ovat alun perin Lucent Technologies Inc:n, Nokia of America Corporationin
edeltäjän (Nokian kokonaan omistama tytäryhtiö, joka oli aiemmin nimeltään Alcatel-Lucent USA
Inc.) liikkeeseenlaskemia. Laina Pohjoismaiden Investointipankilta (NIB) on Nokia Oyj:n nostama.
Lisätietoja korollisista veloista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.2. Rahoitusvarat ja
-velat.
Maaliskuussa 2025 Nokia allekirjoitti uuden 500 miljoonan euron luottolimiittisopimuksen, joka
erääntyy maaliskuussa 2027. Tähän luottolimiittiin sisältyy yhden vuoden pidennysoptio, sen
hinnoittelu on sidottu Nokian luottoluokituksiin, eikä siihen sisälly tunnuslukukovenantteja.
31.12.2025 luottolimiitistä ei ollut nostettu varoja.(2)
Kesäkuussa 2025 Nokia uudelleenrahoitti käyttämättömän 1 412 miljoonan euron
luottolimiittisopimuksen, joka oli erääntymässä kesäkuussa 2026. Uusi 1 500 miljoonan euron
luottolimiitti erääntyy kesäkuussa 2030 ja siihen sisältyy kaksi yhden vuoden pidennysoptiota. Sen
hinnoittelu on sidottu Nokian keskeisiin kestävyystavoitteisiin sekä luottoluokituksiin, eikä siihen
sisälly tunnuslukukovenantteja. 31.12.2025 luottolimiitistä ei ollut nostettu varoja.
Joulukuussa 2025 Nokia allekirjoitti Euroopan investointipankin (EIP) kanssa 435 miljoonan euron
lainasopimuksen tutkimus- ja kehitystoiminnan rahoittamiseksi. Lainan nostoaika päättyy
joulukuussa 2027. Lainaa ei ollut nostettu 31.12.2025 ja sen keskimääräinen laina-aika tulee
olemaan noin seitsemän vuotta nostosta.
Nokia katsoo, että 6 791 miljoonan euron kassa ja korolliset sijoitukset(1) sekä luottolimiitit, joista ei
ole nostettu varoja, riittävät tulevien käyttöpääomatarpeiden, käyttöomaisuusinvestointien, T&K-
investointien, strukturoidun rahoituksen, venture fund -sitoumusten, yritysostojen ja velanhoidon
rahoittamiseen ainakin vuoden 2026 loppuun asti. Nokian luottoluokitukset ovat tällä hetkellä
Fitchillä BBB- (vakaa), Moody’silla Ba1 (positiivinen) ja S&P Globalilla BBB- (vakaa). Siksi Nokia uskoo,
että pääomamarkkinat ovat sen käytettävissä, mikäli rahoitustarpeita ilmenisi vuonna 2026.
Nokian tavoitteena on ylläpitää investment grade -tason luottoluokitukset.
Taseen ulkopuoliset järjestelyt
Nokialla ei ole merkittäviä taseen ulkopuolisia järjestelyjä, joilla on tai voisi kohtuudella olettaa
olevan vaikutuksia nykyiseen tai tulevaan taloudelliseen asemaan, myyntiin tai kustannuksiin,
tulokseen, likviditeettiin, käyttöomaisuusinvestointeihin tai pääomaresursseihin, lukuun ottamatta
sitovia ostovelvoitteita, vuokravastuita, takauksia ja rahoitussitoumuksia, jotka on esitetty
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.1. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet ja liitetiedossa
5.4. Rahoitusriskien hallinta.
(1) Ei-IFRS-tunnusluku. Lisätietoja ei-IFRS-tunnuslukujen määritelmistä ja täsmäytyksestä lähimpään vastaavaan IFRS-tunnuslukuun
on”Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat” -osiossa.
(2) Nokia peruutti nimellisarvoltaan 500 miljoonan euron luottolimiitin vapaaehtoisesti 3.3.2026 ja peruuttaminen astuu voimaan
6.3.2026.
17
Venture fund -sijoitukset ja -sitoumukset
Nokia tekee rahoitussitoumuksia useisiin pörssilistaamattomiin pääomarahastoihin (venture fund),
jotka tekevät teknologiaan liittyviä sijoituksia. Pääosaa sijoituksista hallinnoi globaali venture capital
-sijoitusyhtiö NGP Capital, joka panostaa erinomaisiin yrityksiin, jotka keskittyvät
datainfrastuktuurin, tekoälyn, puolijohteiden ja avaruusteknologian deep tech -mahdollisuuksiin.
Vuoden 2025 aikana Nokia toteutti strategisen arvioinnin venture fund -sijoitustoiminnastaan.
Arvioinnin perusteella laajamittaisia venture fund -sijoituksia ei enää pidetä strategisina, ja Nokia on
aloittanut prosessin näiden sijoitusten vähentämiseksi. Tästä johtuen venture fund -sijoitusten
tuloksen esittämistapaa muutettiin niin, että se esitetään liikevoittoon vaikuttavien erien sijaan
rahoitustuotoissa.
Nokian venture fund- ja vastaavien sijoitusten käypä arvo oli 857 miljoonaa euroa 31.12.2025 ja
865 miljoonaa euroa 31.12.2024. Lisätietoa Nokian venture fund -sijoitusten käyvistä arvoista on
esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.2. Rahoitusvarat ja -velat.
Nokian sijoitussitoumukset olivat 221 miljoonaa euroa 31.12.2025 ja 306 miljoonaa euroa
31.12.2024. Nokia on venture fund -rahastojen äänettömänä osakkaana sitoutunut
pääomamaksuihin ja on oikeutettu rahavarojen jakoon kunkin osakassopimuksen ja rahaston
toiminnan mukaan. Lisätietoa vastuusitoumuksista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa
6.1. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet.
Treasuryn ohjesääntö
Treasury-toimintojen hallinto perustuu Nokian toimitusjohtajan hyväksymään treasuryn
ohjesääntöön, ja sitä täydentävät konsernin talous- ja rahoitusjohtajan hyväksymät menettelytavat,
jotka koskevat mm. valuutta- ja korkoriskien sekä likviditeetti- ja luottoriskien hallintaa. Treasury-
toimintojen likviditeetin ja pääomarakenteen hallinnan tavoitteena on turvata riittävä likviditeetti ja
rahoitus myös epäsuotuisina aikoina sekä varmistaa, ettei rahoituksen saatavuus rajoita
kohtuuttomasti Nokian mahdollisuuksia toteuttaa liiketoimintasuunnitelmiaan ja pitkän aikavälin
strategiaansa. Konsernin treasury-toimintojen toimintamalli on riskiä välttävä.
Valuuttakurssien vaikutus
Nokia on maailmanlaajuisesti toimiva yhtiö, jonka liikevaihto syntyy useissa maissa ja jonka laskutus
tapahtuu useissa eri valuutoissa. Tämän vuoksi Nokian liiketoiminta ja sen tulos ovat alttiita
vaihteluille raportointivaluutan euron sekä muiden valuuttojen, kuten Yhdysvaltojen dollarin,
vaihtokursseissa. Nokian valuuttapositioiden suuruus vaihtelee eri markkina-alueiden liikevaihdon ja
kulujen mukaan sekä näillä markkina-alueilla tapahtuvassa liiketoiminnassa käytettävien valuuttojen
mukaan. Merkittävillä valuuttakurssivaihteluilla saattaa olla vaikutusta myös Nokian kilpailijoihin ja
sitä kautta Nokian kilpailuasemaan sekä siihen liittyviin hintapaineisiin.
Vähentääkseen valuuttakurssivaihteluiden vaikutusta tulokseensa Nokia suojaa olennaiset
valuuttariskit (liikevaihto vähennettynä kuluilla kyseisessä valuutassa) yleensä 12 kuukauteen asti
ulottuvalla suojaushorisontilla. Suurimpaan osaan näitä suojauksia sovelletaan rahavirran
suojauslaskentaa tuloslaskelman vaihteluiden vähentämiseksi.
Vuonna 2025 konsernin liikevaihto oli pääasiassa Yhdysvaltojen dollareissa, euroissa ja Intian
rupioissa. Kokonaiskulut olivat pääasiassa Yhdysvaltojen dollareissa, euroissa, Intian rupioissa ja
Kiinan juaneissa.
Liikevaihdon ja kokonaiskulujen keskimääräinen valuuttajakauma:
2025
2024
Valuutta
Liikevaihto
Kokonaiskulut
Liikevaihto
Kokonaiskulut
EUR
~25 %
~25 %
~25 %
~30 %
USD
~55 %
~50 %
~55 %
~45 %
CNY
~0 %
~5 %
~5 %
~5 %
INR
~5 %
~5 %
~0 %
~5 %
Muut
~15 %
~15 %
~15 %
~15 %
Yhteensä
~100 %
~100 %
~100 %
~100 %
Edellisvuoteen verrattuna Yhdysvaltain dollari oli vuonna 2025 kokonaisuudessaan heikompi euroa
vastaan. Edellisvuotta heikommalla Yhdysvaltain dollarilla vuonna 2025 oli merkittävä negatiivinen
vaikutus Nokian euromääräiseen liikevaihtoon. Heikompi Yhdysvaltain dollari kuitenkin myös laski
hankinnan ja valmistuksen kuluja sekä laski hieman toimintakuluja edellisvuoteen verrattuna. Ennen
suojausta heikommalla Yhdysvaltain dollarilla edellisvuoteen verrattuna oli negatiivinen vaikutus
Nokian liikevoittoon vuonna 2025.
Lisätietoa instrumenteista, joita Nokia käyttää suojaustoimenpiteiden yhteydessä, on
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.4. Rahoitusriskien hallinta. Ks. lisätietoa myös osiosta
”Hallituksen toimintakertomus – Riskitekijät”.
18
Kestävyysraportti
19
sust-opening2.jpg
Nokian
kestävä kehitys
vuonna 2025
Vuonna 2025 Nokia loi
asiakkailleen arvoa
kestävän kehityksen
kautta, edistämällä
toimiaan ilmasto- ja
kiertotalousmuutoksen,
sosiaalisten
digitalisaatioaloitteiden,
toimitusketjun
resilienssin ja
teknologiavastuun
osalta.
Hiilidioksidipäästöjen
vähentäminen ja
kiertotalous
-27 %
vähemmän
kasvihuonekaasupäästöjä
(scopet 1, 2, 3) kuin
lähtövuonna 2019
Digitaalisen
kahtiajaon
kaventaminen
272 miljoonaa
mobiililaajakaistaliittymien
määrän kasvu Nokian
radioasiakkaiden verkoissa
Toimitusketjun
resilienssi
788
tehtyä toimittajien tarkastusta
ja EcoVadis-arviointia
Teknologian
vastuullinen käyttö
Nokia sai ensimmäisenä
suomalaisena yrityksenä
hyväksynnän sitoville
yrityssäännöilleen, mikä
osoittaa sitoutumisemme
tieto- ja yksityisyydensuojaan
90 %
jätteen kiertoaste
Sosiaalisissa
digitalisaatioprojekteissa
saavutettiin
829 953
suoraa edunsaajaa vuodesta
2023 lähtien
98 %
korkean riskin hankkeista
todettiin täyttävän Nokian
ei-neuvoteltavissa olevat
vähimmäisvaatimukset
Tekoälyn hallintokehys luotiin
ja otettiin käyttöön Nokian
laajuisesti
20
Nokian kestävyysstrategia
Nokia pyrkii tulemaan luotetuimmaksi
verkkoratkaisujen kumppaniksi
keskittymällä asiakasarvon luomiseen ja
innovointiin.
Asiakkaiden vaatimukset, sääntelyvaatimukset sekä
sidosryhmien odotukset kehittyvät nopeasti. Tämä luo
merkittäviä markkinamahdollisuuksia.
Nokian strategia keskittyy neljään vaikutusalueeseen ja neljään
mahdollistajaan, joilla vastataan kehittyviin asiakastarpeisiin ja
kestävään kehitykseen perustuviin markkinamahdollisuuksiin.
Nokian kestävyysstrategia pyrkii parantamaan yrityksen
myönteisiä vaikutuksia ottaen huomioon olennaiset riskit ja
mahdollisuudet useilla tärkeillä painopistealueilla. Strategia
toteutetaan liiketoimintaryhmien ja keskitettyjen toimintojen
kautta.
Nokian strategiset vaikutusalueet ja keskeiset mahdollistajat
Visio: Tulla asiakkaidemme luotetuimmaksi verkkoratkaisujen kumppaniksi
Strategiset vaikutusalueet
Strategiset vaikutusalueet vastaavat kriittisiin kestävän kehityksen haasteisiin ja avaavat samalla uusia kasvu- ja
erottautumismahdollisuuksia.
Hiilidioksidipäästöjen
vähentäminen ja
kiertotalous
Digitaalisen
kahtiajaon
kaventaminen
Toimitusketjun
resilienssi
Teknologian
vastuullinen käyttö
Keskeiset mahdollistajat
Keskeiset mahdollistajat tarjoavat meille tarvittavat valmiudet ja operatiivisen perustan tavoitteiden saavuttamiseksi.
Asiakassuhteiden
ylläpitäminen
Kasvata myyntiä
asiakaslähtöisellä
kestävään kehitykseen
perustuvalla arvon luonnilla
Ekosysteemi-
yhteistyö
Hyödynnä kestävään
kehitykseen perustuvia
kumppanuuksia ja
rahoitusmahdollisuuksia
Innovaatiot
Edistä yhteistyössä
asiakkaiden kanssa
tehtävää kehitystyötä
tutkimalla kestävään
kehitykseen perustuvia
disruptiivisia teknologioita
Digitalisaatio
Digitalisoi kestävän
kehityksen data ja siihen
liittyvät toiminnot
21
Johdanto
Älykkyys yhdistyy verkkojen, laitteiden ja
datakeskusten kautta – ja Nokia on tämän
keskipisteessä. Nokian toiminnot 130
maassa antavat yhtiölle mahdollisuuden –
ja etuoikeuden – vaikuttaa myönteisesti
ympäristöön ja yhteiskuntaan
maailmanlaajuisesti. Samaan aikaan
asiakkaiden vaatimukset,
sääntelyvaatimukset ja sidosryhmien
odotukset kehittyvät nopeasti. Kestävä
kehitys vaikuttaa nyt suoraan
hankintapäätöksiin ja on keskeinen odotus
sekä asiakkailta että sijoittajilta.
Tämä kestävyysraportti on laadittu EU:n
kestävyysraportointidirektiivin (’CSRD’) ja Euroopan
kestävyysraportointistandardien (‘ESRS’) vaatimusten mukaisesti.
Kestävyysraportti heijastaa Nokian kestävän kehityksen tuloksia,
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ympäristö-, yhteiskunta- ja
hallintotapaulottuvuuksien osalta. Se on rakennettu Nokian
pitkäaikaisen kestävyysraportoinnin sekä säännösten mukaisesti
päivitetyn olennaisuusarvion, jatkuvan vaikutusanalyysin ja
säännöllisen sidosryhmien osallistumisen pohjalta.
Tämän kestävyysraportin kautta Nokia pyrkii osoittamaan
sitoutumisensa läpinäkyvään ja vastuulliseen
kestävyysraportointiin ja samalla näyttämään strategisen
lähestymistapansa kestävyyteen liittyvien vaikutusten
hallinnointiin. Nokia huomioi roolinsa globaaleissa kestävyyteen
liittyvissä haasteissa ja mahdollisuuksissa, mukaan lukien
ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen sopeutuminen,
yhdenvertaisuus ja vastuulliset liiketoimintatavat.
Vuoden 2025 kestävyysraportti kattaa Nokian toiminnot
kaikissa niiden maantieteellisissä paikoissa ja sisältää
asiaankuuluvaa tietoa Nokian olennaisista vaikutuksista
arvoketjussaan, keskittyen niihin aihealueisiin, jotka ovat
kaikista relevantimpia Nokian liiketoimintamallissa ja
operatiivisessa toiminnassa sekä samalla varmistaa pakollisten
raportointivaatimusten täyttämisen.
Nokia kuulee mielellään sidosryhmien näkemyksiä
kestävyysraportointia kehittäessään. Raportin tarkoitusta voi
tarkastella kahdesta näkökulmasta: sen tarkoituksena on
varmistaa voimassa olevien raportointivaatimusten täyttäminen
sekä parantaa kestävyyteen liittyvää suoriutumista ja
sidosryhmien sitouttamista koko organisaation osalta.
Nokia on tunnistanut CSRD:n mukaisesti tehdyn kaksoisolennaisuusarvioinnin perusteella useiden aihealueiden vaativan erityistä huomiota ja raportointia.
E
S
G
Nämä olennaiset aihealueet ovat
yhteydessä toisiinsa ja toisistaan
riippuvaisia. Tästä syystä kestävyyden
johtaminen ja raportointi vaativat
yhtenäistä lähestymistapaa, joka
heijastaa kokonaisuutena Nokian
kestävän kehityksen matkaa ja
varmistaa kestävän kehityksen tulosten
ja vaikutusten laajan kattavuuden.
Ilmastonmuutos (E1)
Resurssien käyttö ja
kiertotalous (E5)
Oma työvoima(S1)
Arvoketjun työntekijät (S2)
Vaikutusten kohteena
olevat yhteisöt (S3)
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (S4)
Liiketoiminnan
harjoittaminen (G1)
22
Yleiset
tiedot
Nokia_Sustis_1.jpg
FIN filing 02032026 (4).jpg
Tässä osiossa kuvataan Nokian
perustavanlaatuinen lähestymistapa
kestävään kehitykseen vuodelta 2025.
Osio kattaa yhtiön hallintorakenteen,
kestävyysstrategian sekä olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinnan.
Nokian vuoden 2025 kohokohdat
Uudistetun kestävyysstrategian lanseeraus, jonka tavoitteena on
auttaa Nokiaa tulemaan luotetuimmaksi verkkoratkaisujen
kumppaniksi keskittymällä asiakasarvoon ja innovointiin
Nokian kaksoisolennaisuusarvioinnin päivitys vastatakseen
liiketoiminnan, toimintojen ja markkinoiden muutoksiin
ESG-komitean perustaminen kestävän kehityksen edistämiseksi
liiketoiminnan päätöksenteon perustana
ESG-mittarit olivat edelleen osa Nokian lyhyen ja pitkän aikavälin
kannustinjärjestelmiä
23
Laatimisperusteet
K estävyysraportin laatimisperusteet
Nokia esittää raportointikaudelta 2025 Euroopan Parlamentin ja
Neuvoston kestävyysraportointidirektiivin 2022/2464/EU
(“CSRD”) sekä komission delegoidun asetuksen (EU) 2023/2772,
annettu 31.7.2023 (jäljempänä ”delegoitu asetus”), vaatimusten
mukaiset tiedot koskien Euroopan
kestävyysraportointistandardeja (jäljempänä “ESRS”). ESRS
standardeihin viitatessa käytetään delegoidun asetuksen
mukaista numerointia. Suomi saattoi nämä vaatimukset osaksi
kansallista lainsäädäntöä 21.12.2023, ja ne ovat voimassa
tilikaudelta 2024 alkaen. Näitä vaatimuksia sovelletaan Nokiaan
CSRD:n mukaisesti mukautetun direktiivin 2013/34/EU
("tilinpäätösdirektiivi") 3 artiklan ja 19 artiklan a kohdan nojalla.
Kestävyysraportin sisältö on laadittu Nokian tekemän ja
päivittämän kaksoisolennaisuusarvioinnin mukaisesti.
Kaksoisolennaisuusarviointi, joka laadittiin CSRD:n ja ESRS
standardien mukaisesti, auttoi määrittämään raporttiin
sisällytettävät olennaiset kestävyysseikat ja niihin liittyvät
liitetiedot ja tiedot.
Kestävyysraportti on laadittu konsolidointiperiaatteiden
mukaisesti. Omien toimintojen raportointilaajuus on sama kuin
konsernitilinpäätöksessä. Kaikki lausunnot strategioista,
toimintaperiaatteista, toimista, mittareista ja tavoitteista
viittaavat Nokiaan. Kestävyysraportissa on otettu huomioon ne
Nokian arvoketjuun liittyvät tietyt osa-alueet, joissa vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet todennäköisesti syntyvät Nokian
kestävyyden näkökulmasta ja raportti sisältää tietoja arvoketjun
alku- ja loppupäästä soveltuvin osin ESRS 1 Yleiset vaatimukset
-standardin mukaisesti.
Raportissa kerrotaan, miten Nokian toiminnassa otetaan
huomioon Nokian sidosryhmät ja näiden huolenaiheet ja edut
sekä miten toiminta vaikuttaa sidosryhmiin. Kestävyysraportin
kohderyhmänä ovat Nokian eri sidosryhmät, ensisijaisesti
sijoittajat.
Kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 mom. 2 kohdan mukaista
konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-
kestävyystunnisteilla koskevaa säännöstä ei ole ollut
mahdollista noudattaa ESEF-asetuksen tai muun Euroopan
unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.
Kestävyysraportin rajoitetussa varmennuksessa on sovellettu
ISAE 3000 -standardia (uudistettu). Kestävyysraportoinnin
varmennuskertomus on sivulla 223 .
Vertailutiedot
Vertailutiedot esitetään, jos mittareita on raportoitu aiemmin.
Tavoitteiden kehityksestä ja edistymisestä raportoitaessa Nokia
esittää myös kuluvan kauden lukujen vertailutiedot lähtövuodelta.
Hankinnat ja myynnit
Nokia saattoi Infinera Corporationin (Infinera) hankinnan
päätökseen 28. helmikuuta 2025 (”voimaantulopäivä”) 27.
kesäkuuta 2024 julkistetun sopimuksen mukaisesti. Infinerasta
on tullut osa Nokia-konsernia kaupan toteutumisesta alkaen, ja
sen tiedot raportoidaan kestävyysraportissa
voimaantulopäivästä alkaen. Vertailutiedot ja tavoitteiden
lähtöarvot ennen vuotta 2025 eivät sisällä Infineraa, lukuun
ottamatta kasvihuonekaasupäästöihin liittyviä tavoitteiden
lähtöarvoja, joita on oikaistu sisällyttämällä Infineran
kasvihuonekaasupäästöt.
Nokia ilmoitti 27.6.2024 allekirjoittaneensa myyntioption
tytäryhtiön Alcatel Submarine Networksin myynnistä. Kauppa
saatiin päätökseen 31.12.2024. Vuoden 2024
kestävyysraportissa Submarine Networks -liiketoiminta
esitettiin erikseen lopetettuna toimintona. Raportointivuodesta
2025 alkaen Submarine Networks -liiketoiminta ei sisälly
kestävyysraportin tietoihin.
Yllä mainittujen transaktioiden seurauksena, aihekohtaisissa
osioissa esitetyt mittarit vuosilta 2025 ja 2024 edustavat
jatkuvia toimintoja.
24
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
Aikahorisontit
Kestävyysraportin raportointikausi on yhdenmukainen
tilinpäätöksen kanssa.
Nokia soveltaa lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin
aikahorisontteja raportointikauden lopusta alkaen ESRS:n
määrittelemällä tavalla.
Arvioinnissa käytetyt lähteet ja
epävarmuustekijät
Nokian arvoketjun laajuuden ja toiminnan maantieteellisen
hajautumisen vuoksi joihinkin tässä kestävyysraportilla
esitettyihin mittareihin ja rahamääriin kohdistuu suurempi
epävarmuus. Tästä johtuen, kun mittareita tai rahamääriä ei
pysty määrittämään tai niihin liittyviä tietoja keräämään suoraan
tietojärjestelmistä, Nokia on käyttänyt oletuksia ja arvioita,
joiden tarkoituksena on antaa käyttäjille mahdollisuus ymmärtää
olennaisinta tietoa heikentämättä sen hyödyllisyyttä tai laatua.
Näiden estimaattien ja niihin perustuvien oletusten on arvioitu
olevan kohtuullisia olosuhteisiin nähden. Prosesseja ja sisäisiä
kontrolleja on implementoitu organisaation eri tasoilla
epävarmuustekijöiden minimoimiseksi ja läpinäkyvyyden
ylläpitämiseksi. Tästä huolimatta tietoon sisältyy edelleen jonkin
verran epävarmuutta ja tarkan tiedon saatavuudessa on joitakin
rajoitteita, etenkin kun kyse on tietyistä resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen liittyvistä mittareista. Nokia jatkaa sisäisten
prosessien implementointia ja kehittämistä parantaakseen
tarkkuutta, esimerkiksi käyttämällä soveltuvin osin ensisijaisia
tietolähteitä.
Mikäli laskelmissa on käytetty arvioita tai mittareihin liittyy
epävarmuuksia, tämä kerrotaan kyseisten mittareiden
yhteydessä jokaisessa aihekohtaisessa osiossa
“Raportointiperiaatteet”-kohdassa taustatietona ja annettujen
tietojen ymmärtämisen tueksi. Tietoja arvoketjuihin liittyvistä ja
muista arvioista on osiossa “Ilmastonmuutos (ESRS E1)” ja
“Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)”.
Tulevaisuutta koskevat lausumat
Tietyt tässä kestävyysraportissa esitetyt lausumat ovat
“tulevaisuutta koskevia lausumia”. Nämä lausumat perustuvat
johdon parhaaseen arvioon ja käsitykseen niiden tietojen
valossa, jotka sillä on kyseisellä hetkellä ollut saatavilla. Tällaisiin
lausumiin liittyy useita riskejä ja epävarmuustekijöitä, joista
useat ovat Nokian vaikutusvallan ulkopuolella, ja joiden
todelliset tulokset voivat poiketa olennaisesti näistä
lausunnoista. Nämä lausumat ovat vain ennusteita, jotka
perustuvat meidän tämänhetkisiin odotuksiimme ja
näkemyksiimme tulevaisuuden tapahtumista ja kehityksestä ja
niihin liittyy erilaisia riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita on
vaikeaa ennustaa, koska ne liittyvät tulevaisuuden tapahtumiin
ja olosuhteisiin. Riskit ja epävarmuustekijät, jotka saattavat
vaikuttaa näihin lausumiin sisältyvät, mutta eivät ole rajoitettuja,
riskitekijöihin, jotka on yksilöity Nokian hallituksen
toimintakertomuksen 2025 osiossa ”Riskitekijät”.
Muutokset kestävyystietojen valmistelussa ja
esittämisessä sekä raportointi aiemmilla
kausilla tehdyistä virheistä
Infineran vuoden 2025 hankinnan jälkeen
kasvihuonekaasupäästöihin liittyvien tavoitteiden lähtöarvot
vuodelta 2019 on oikaistu siten, että niihin on sisällytetty
Infineran kasvihuonekaasupäästöt. Lisätietoja osiossa
”Ilmastonmuutos (ESRS E1)”, ”Mittarien raportointiperiaatteet”.
Muutokset aiempien kausien tietoihin esitetään sen
aihekohtaisen standardin osiossa, jossa kyseistä mittaria
käsitellään. Lisätietoja on osioissa “Ilmastonmuutos (ESRS E1)”
ja “Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)”.
Nokialla ei ole ollut merkittäviä muita muutoksia
kestävyysraportin laatimisessa tai esittämisessä eikä
raportointivirheitä edellisiltä kausilta.
Sisältöindeksi
Luettelo kestävyysraportissa esitetyistä ESRS-
tiedonantovaatimuksista ja luettelo muuhun EU:n
lainsäädäntöön perustuvista tietopisteistä on Kestävyysraportin
liitteessä.
Siirtymäsäännösten käyttö ESRS 1:n mukaisesti
Nokia jatkaa tiettyjen ESRS 1 Yleiset vaatimukset -standardin
siirtymäsäännösten soveltamista. Tämän seurauksena
seuraavat yksilöidyt mittarit on jätetty pois tiedoista ja ne
raportoidaan seuraavilla kausilla sovellettavien vaatimusten
mukaisesti:
ESRS-osion viite
Raportoimatta jätetyt tiedot
ESRS 2, SBM-1,
Kappale 40(b)
Kokonaistulojen jakautuminen merkittävän
ESRS-alan mukaan
ESRS 2, SBM-1,
Kappale 40(c)
Luettelo muista merkittävistä ESRS-aloista
kappaleessa 40b lueteltujen alojen lisäksi
ESRS 2, SBM-3,
Kappale 48(e)
Olennaiset aihealueet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa (ennakoidut
taloudelliset vaikutukset)
ESRS E1, E1-9,
Kappale 64-70
Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja
mahdollisten ilmastoon liittyvien
mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset
vaikutukset
ESRS E5, E5-6,
Kappale 41-43
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset
vaikutukset
25
Hallinto
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
kestävyysseikkoihin liittyen
Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelinten
kokoonpano ja jäsenten monimuotoisuus
Hallituksen kymmenestä jäsenestä 40 % on naisia ja 60 % on
miehiä. Hallituksen jäsenet edustavat viittä eri kansallisuutta.
Hallituksen nykyiset jäsenet eivät kuulu Nokian toimivaan
johtoon ja hallituksessa ei ole työsuhteisten työntekijöiden tai
muiden työntekijöiden edustusta. Hallituksen jäsenistä 100 %
todettiin riippumattomiksi Nokiasta ja sen merkittävistä
osakkeenomistajista vuoden 2025 varsinaisesta
yhtiökokouksesta alkaneella toimikaudella.
Hallituksen nimitysvaliokunnan tavoitteena on edistää
hallituksen säännöllistä uudistumista varmistaakseen, että
yhtiöllä olisi tehokas, kansainvälisistä ammattilaisista koostuva
hallitus, jonka jäsenillä on monipuolinen osaaminen, kokemus
sekä muut henkilökohtaiset ominaisuudet hallituksen
monimuotoisuusperiaatteiden mukaisesti. Monimuotoinen
hallitus edistää hyvää hallintotapaa ja kykyä rakentavasti tukea
ja haastaa yrityksen operatiivista johtoa. Hallituksen
kokoonpano ei ole staattinen, vaan kehittyy ajan myötä yhtiön
liiketoiminnallisten tavoitteiden ja tulevien tarpeiden
perusteella. Hallituksen monimuotoisuutta arvioidaan useista
näkökulmista, mukaan lukien taidot ja relevantti asiantuntemus
ja kokemus, toimikauden pituus, ikä, kansallisuus, kulttuurinen
ja koulutuksellinen tausta, sukupuoli sekä muut yksilölliset
ominaisuudet, joiden kaikkien tavoitteena on tukea ja vahvistaa
Nokian menestystä.
Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja.
Johtoryhmä koostui 31.12.2025 yhteensä 12 jäsenestä, mukaan
lukien toimitusjohtaja. Johtoryhmän jäsenet edustivat viittä eri
kansallisuutta. Jäsenistä 25% oli naisia ja 75% miehiä. Kaikki
muut, paitsi toimitusjohtaja, ovat työntekijöitä. Johtoryhmässä
ei ole muita työntekijöiden edustajia.
Taulukossa esitetään nykyisten ja ehdotettujen hallituksen
jäsenten Nokian toimialojen, tuotteiden ja maantieteellisen
sijainnin kannalta merkityksellinen erityisosaaminen.
Hallituksen jäsenten kokemus ja taidot
Tulos-
vastuullinen
ylin johto
Hallitustyö/
Hyvä
hallintotapa
Rahoitus
ja laskenta-
toimi
Lainsäädäntö/
Yhteiskunta-
politiikka/
Compliance
Viestintä-
palvelujen
markkina-
segmentti
Yritysliike-
toiminnan
markkina-
segmentti
Teknologia
Kyber-
turvallisuus
Ympäristö-
vastuu ja
sosiaalinen
vastuu
Nykyiset hallituksen jäsenet
Sari Baldauf (puheenjohtaja)
✔
✔
✔
✔
✔
✔
Timo Ihamuotila (varapuheenjohtaja
29.4.2025 alkaen)
✔
✔
✔
✔
✔
✔
Timo Ahopelto
✔
✔
✔
✔
✔
Elizabeth Crain
✔
✔
✔
✔
Thomas Dannenfeldt
✔
✔
✔
✔
✔
Pernille Erenbjerg
✔
✔
✔
✔
✔
✔
✔
Lisa Hook
✔
✔
✔
✔
✔
✔
✔
Mike McNamara
✔
✔
✔
✔
✔
Thomas Saueressig
✔
✔
✔
✔
✔
✔
✔
Kai Öistämö
✔
✔
✔
✔
✔
✔
Ehdotettu uusi hallituksen jäsen
Meredith Whittaker
✔
✔
✔
✔
✔
26
ESG-toimintojen ja toimintatapojen valvonta
Nokian
hallitus
▪ Arvioi kestävän kehityksen käytäntöjä siihen liittyviä riskejä ja tavoitteiden asettamista sekä niiden toteuttamisen ja tehokkuuden.
▪ Hallituksen valiokunnat tarkastelevat vastuullisuuteen liittyviä erillisiä aiheita kukin oman vastuualueensa mukaisesti, mukaan lukien muun muassa ESG-raportointi, olennaisuusarviointi,
etiikka ja vaatimustenmukaisuus, tietosuojakysymykset, yrityskulttuuri, henkilöstöpääoman hallinta ja kestävyysnäkökulmien sisällyttäminen teknologiaamme.
a
Henkilöstövaliokunta
▪ Palkitsemisen kestävyyteen liittyvät
ansaintakriteerit
▪ Henkilöstöpääoman hallinnointi
Tarkastusvaliokunta
▪ Kestävyysraportointi
▪ ESG:hen liittyvät riskit ja mahdollisuudet
▪ Etiikka ja vaatimustenmukaisuus
▪ Tietoturva ja tietosuoja
▪ Sisäiset kontrollit ja sisäinen tarkastus
Nimitysvaliokunta
▪ Hallinto
▪ Kestävyyteen liittyvät hallintokäytänteet
Teknologiavaliokunta
▪ Kestävän kehityksen näkökulmien
sisällyttäminen yhtiön teknologiaan liittyviin
tavoitteisiin ja suunnitelmiin
Johtoryhmä
▪ Tarkastaa ja hyväksyy kestävään kehitykseen liittyvät toimintaperiaatteet
▪ Saa tietoa johtamis- ja toimintaviitekehysten, strategian, tavoitteiden ja tulosten implementoinneista ja muutoksista
▪ Tarkastelee kestävää kehitystä kokouksissaan ja antaa palautetta vähintään kaksi kertaa vuodessa ja aihekohtaisten aihealueiden niin vaatiessa
▪ Toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja ja liiketoimintaryhmien johtajat arvioivat lisäksi kestävän kehityksen aiheita vähintään kaksi kertaa vuodessa osana Nokian liiketoimintakatsauksia
ESG-komitea
▪ Tarkastaa ja hyväksyy kestävyysstrategian
▪ Valvoo kestävyysstrategiaa ja varmistaa sen yhdenmukaisuuden Nokian liiketoiminnan ja strategisten tavoitteiden kanssa
Kestävän kehityksen
neuvosto
▪ Ohjaa kestävyysstrategian,
prioriteettien ja kestävän
toiminnan toteutuksen
yhdenmukaisuutta Nokiassa
▪ Osallistuu kestävän
kehityksen strategian ja
olennaisuuden arviointiin
sekä tarkastelee kestävän
kehityksen tavoitteita ja
tuloksia
▪ Tarjoaa syvempää
ymmärrystä kestävään
kehitykseen liittyvistä
riskeistä ja
mahdollisuuksista
Yhteiskuntavastuu- ja
lahjoitusvaliokunta
▪ Asettaa periaatteet
yrityslahjoitusten ja -
investointien
kohdentamiselle
yliopistoille ja yhteisöille
▪ Hyväksyy varoja
lahjoitusten jakamiseen
▪ Arvioi kaikkien
lahjoitusohjelmien
vaikutuksia
Ihmisoikeuksien
huolellisuustarkastuksen
(due diligence) neuvosto
▪ Hallinnoi Nokian ihmisoikeuksia
koskevien toimintaperiaatteiden
ja täytäntöönpanomenettelyjen
korkean tason
yhdenmukaistamista
▪ Ohjaa Nokian liiketoimintoja
koskevia päätöksiä
ihmisoikeusnäkökulmasta
▪ Varmistaa kaikkien
liiketoimintaryhmien ja
toimintojen välisen
yhdenmukaistamisen ja
asianmukaisten riskien
vähennystoimien käyttöönoton
Tietosuoja-, data- ja
kyberturvallisuus-
sääntelyn ohjausryhmä
▪ Valvoo ja varmistaa
yksityisyyttä, tietosuojaa ja
kyberturvallisuutta koskevien
määräysten noudattamisen
▪ Antaa strategista ohjausta,
seuraa riskejä ja tekee
päätöksiä varmistaakseen
sääntelyvaatimusten
noudattamisen
organisaation tietovarojen
suojaamisessa
Nokian
teknologianeuvosto
▪ Edistää Nokian
teknologiajohtajuutta
kestävissä teknologioissa
▪ Edistää kestävää tutkimus- ja
kehitystyötä sekä
suunnittelukäytäntöjä
▪ Edistää kestävän kehityksen
teknologioiden ja standardien
yhdenmukaistamista koko
Nokiassa
▪ Antaa teknologia- ja
innovaatiosuuntaa kestävän
kehityksen teemoissa
Nokian hankintaneuvosto
▪ Ohjaa hankinta- ja toimitusketjun
kestävyysstrategiaa ja
toteutusta
▪ Hyväksyy ennakkoon hankinta- ja
toimitusketjun kestävän
kehityksen tavoitteet, mittarit ja
tulokset
▪ Arvioi merkittäviä riskejä ja
määrittää korjaavat toimenpiteet
▪ Hyväksyy ennakkoon hankinta- ja
toimitusketjun kestävään
kehitykseen liittyvät materiaalit
johtoryhmälle ja hallitukselle
Nokian tekoälyn
hallintoneuvosto
▪ Hallinnoi ja valvoo tekoälyä
koskevien Nokian toiminta-
periaatteiden ja -ohjeiden 
käyttöönottoa tekoälyn
vastuullisen käytön
varmistamiseksi yhtiön sisäisissä
työkaluissa sekä asiakkaille
tarjotuissa tuotteissa ja
palveluissa
▪ Varmistaa määräysten
noudattamisen ja Nokian
parhaiden käytäntöjen
seuraamisen turvallisuuden,
yksityisyyden suojan,
tiedonhallinnan ja
immateriaalioikeuksien osalta
Jäsenet
Vastuullisuusjohtaja, sijoittaja-
suhteista vastaava johtaja,
työterveys- ja turvallisuus-
johtaja, liiketoimintaryhmien
vastuullisuusjohtajat, sekä
talous ja IT, laki ja compliance,
kiinteistöjen hallinnan ja
henkilöstöorganisaatioita
edustavat vastuullisuusjohtajat
Jäsenet
Talous- ja rahoitusjohtaja,
lakiasiain- ja hallintojohtaja,
henkilöstöjohtaja,
vaatimustenmukaisuusasioista
vastaava johtaja,
teknologiakehityksestä vastaava
johtaja, vastuullisuusjohtaja ja
sosiaalisesta vaikutuksesta
vastaava johtaja
Jäsenet
Lakiasiain- ja hallintojohtaja,
geopolitiikasta ja yhteiskuntasuhteista
vastaava johtaja, viestintäjohtaja,
vaatimustenmukaisuusasioista
vastaava johtaja, teknologia-
kehityksestä vastaava johtaja,
vastuullisuusjohtaja, muita johtajia
tarpeen vaatiessa. Ihmisoikeus-
asioiden johtaja ja lakimies
Jäsenet
C-suite, yksiköiden ja muita
johtajia, ohjelmavastaavia,
kokeneempia asiantuntijoita,
operatiiviset ja
transformaatiojohtajat,
tutkimuksen ja kehittyvien
teknologioiden johtajat
asiaankuuluvissa toiminnoissa,
ohjelmissa ja palveluissa
Jäsenet
Teknologia- ja tekoälyjohtaja,
BG:eiden teknologiajohtajat, Bell
Labsin johtajat, teknologia-
kehityksestä vastaava johtaja,
tietoturvajohtaja, digijohtaja,
Corporate Development -yksikkö,
Geopolitiikka ja yhteiskuntasuhteet -
yksikkö, teknologianeuvoston
johtaja
Jäsenet
Liiketoimintaryhmien strategisesta
hankinnasta, IT-hankinnoista,
epäsuorista hankinnoista, ja
toimitusketjusta ja hankinnoista
kestävän kehityksen näkökulmasta
vastaavat johtajat sekä muut hankinta-
ja toimitusketjun johtajat.
Jäsenet
Teknologia- ja tekoälyorganisaation
transformaatiojohtaja, teknologia- ja
tekoälyorganisaation, liiketoimintaryhmien
ja muiden yksiköiden tekoälyvastaavat,
tarvittaessa muita aiheen asiantuntijoita
Toimintojen välinen ja
monialainen kestävän
kehityksen tiimi
Ohjaa kestävyysstrategian luomista ja toteuttamista, kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia toimia sekä strategisia ohjelmia, joilla hallitaan Nokian kohtaamia kestävyyteen liittyviä
riskejä ja mahdollisuuksia. Aiheen asiantuntijat tarjoavat faktoihin perustuvaa palautetta toiminnoille ja liiketoimintaryhmille. Tukee työntekijöitä osaamisen kehittämisessä ja tarjoaa ohjausta, edistäen
eettisten periaatteiden mukaista päätöksentekoa ja valintoja, jotka ovat yhdenmukaisia Nokian arvojen, käytäntöjen ja sovellettavan lainsäädännön kanssa. Varmistaa, että yrityksen kestävyysraportointi
on vaatimusten ja määräysten mukaista. Edistää avointa raportointikulttuuria, ja valvoo vahvoja ja puolueettomia huolenaiheiden raportointi-, tutkinta- ja korjaavia prosesseja.
27
Hallitus valvoo yhtiön Corporate Governance -ohjeen
mukaisesti Nokian vastuullisuutta koskevia ympäristö- ja
sosiaalisiin asioihin liittyviä toimia sekä hyvää hallintotapaa
(ESG), niihin liittyviä riskejä ja tavoitteiden asetantaa sekä yhtiön
suoriutumista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.
Vuonna 2025 hallitus käsitteli kestävyystavoitteiden edistymistä
ja tavoitteisiin liittyviä keskeisiä välitavoitteita, vuoden 2024
kestävyystuloksia, kestävyyteen liittyviä riskejä ja
mahdollisuuksia, kehittyviä kestävyysvaatimuksia ja -odotuksia,
osakkeenomistajien palautetta ja kestävyyteen liittyvää
raportointia. Hallitus myös neuvoi ympäristöön ja
toimitusketjuun koskevissa prioriteeteissa, päivitetystä
sosiaalisten vaikutusten strategiasta ja koko yrityksen
kattavista sitouttamis- ja mahdollistamistoimista. Vuoden 2025
tammikuussa hallitus myös hyväksyi kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistavoitteet osaksi johdon pitkän aikavälin
palkitsemiskriteerejä sekä hyväksyi monimuotoisuuden,
terveyden ja turvallisuuden sisällyttämisen toimitusjohtajan
tavoitteisiin, jotka sisältyvät hänen 2025 lyhyen aikavälin
tulospalkkioiden ansaintakriteereihin.
Hallituksen valiokuntien tehtävänä on valvoa ja seurata useiden
yhtiön ympäristö- ja yhteiskunnallisten asioiden kehitystä ja
toimintoja kukin vastuualueidensa mukaisesti.
Tarkastusvaliokunta tarkastaa vuosittain yhtiön
kestävyysraportoinnin ja vuosiraportoinnissa sekä
viranomaisraportoinnissa esitetyn konfliktimineraalien käytön
yhtiön tuotteissa. Vuonna 2025 tarkastusvaliokunnan vastuulle
kuului kestävyysraportoinnin valvonta, mukaan lukien
kaksoisolennaisuusarviointi, pakollisten kestävyysraportointi-
vaatimusten kehitys sekä eettisyys- ja
vaatimustenmukaisuusohjelman valvonta, mukaan lukien
ihmisoikeudet ja yksityisyyden suoja. Tarkastusvaliokunnan
vastuisiin kuuluu myös IT- ja palveluturvallisuusriskien ja -
kypsyyden hallintaan ja prosesseihin liittyvä valvonta, mukaan
lukien turvallisuuteen liittyvät kontrollit, vaatimustenmukaisuus,
häiriönhallintaprosessi, tiedonannot ja riskienhallinta.
Henkilöstövaliokunta valvoo henkilöstöpääoman hallintaa,
mukaan lukien yhtiön kulttuuriin, fyysiseen turvallisuuteen,
henkilöstön hyvinvointiin, monimuotoisuuteen, rekrytointiin,
kehittämiseen ja sitouttamiseen liittyvissä henkilöstöä
koskevissa toimintaperiaatteissa ja -käytänteissä.
Vuonna 2025 valiokunta keskittyi työvoiman demografiaan ja
teki henkilöstöriskiarvion, johon kuului fyysinen turvallisuus,
henkilöstökyselyn läpikäyminen ja seuraajasuunnittelu.
Henkilöstövaliokunta valmisteli hallitukselle esityksen siitä, että
hallitus jatkaisi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen
tavoiteasetannan sisällyttämistä pitkän aikavälin
palkitsemiskriteereihin vuodelle 2026. Lisäksi valiokunta korosti
vahvan työterveys- ja työturvallisuuskulttuurin edistämisen ja
työvoiman monimuotoisuuden ylläpitämisen tärkeyttä. Vastuun
kantamisen varmistamiseksi henkilöstövaliokunta suositteli,
että hallituksella olisi edelleen harkintavalta lyhyen aikavälin
kannustimien mukauttamiseen heikentävästi, jos yhtiön
suorituskyky näillä osa-alueilla jää ansaintajakson aikana
tavoitteista.
Nimitysvaliokunta arvioi ja neuvoo hallitusta kestävyyteen
liittyvissä toimenpiteissä ja käytännöissä, tarkoituksenaan
edistää niitä tukevia hallinnointikäytänteitä.
Teknologiavaliokunta tarkastelee säännöllisesti, kuinka
kestävyysstrategia on sisällytetty yhtiön teknologiaan liittyviin
tavoitteisiin ja suunnitelmiin.
Johtoryhmä tarkastelee säännönmukaisesti kestävyyteen
liittyviä asioita kokouksissaan. Se tarkastelee Nokian
liiketoimintapäätösten ja projektien kestävyyteen liittyviä
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Johtoryhmässä
kokonaisvastuu kestävyysasioista on lakiasiain- ja
hallintojohtajalla.
Vuoden 2025 aikana johtoryhmälle on tiedotettu Nokian
kestävyysstrategiasta ja sen päivityksestä. Johtoryhmä hyväksyi
uudistetut ihmisoikeuksien toimintaperiaatteet, tarkasteli
sijoittajille suunnatun ESG-roadshow'n kautta saatua palautetta
ja selvitti tapoja vahvistaa entisestään kestävyyteen liittyvien
vaikutusten mittaamista koko liiketoiminnassa. Tämän lisäksi
äskettäin perustettu ESG-komitea, johon kuuluu johtoryhmän
jäseniä, valvoi kestävyysohjelman operatiivista toteutusta,
mukaan lukien ESG-digitalisaation edistymistä, Nokian
kestävyysstrategian päivitystä, hallintokehystä ja
kestävyystavoitteiden kehittämistä ja hyväksymistä.
Nokian prosessit, kontrollit ja menettelyt mahdollistavat
kestävyysseikkojen seurannan, hallinnan ja valvonnan hallitukselle,
sen valiokunnille sekä johtoryhmälle. Laki, compliance ja
vastuullisuus -yksikkö, taloushallinto ja liiketoimintaryhmät ovat
luoneet prosessit ja menettelyt, joita sovelletaan kestävyyteen
liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnassa
kuhunkin liiketoimintaryhmään ja liiketoimintoon perustettujen
roolien ja nimettyjen henkilöiden toimesta.
Osaaminen ja asiantuntemus valvoa
kestävyysseikkoja
Hallitukselle ja johtoryhmälle on määrätty pakollinen
koulutusohjelma, joka sisältää eettisen liiketoiminnan
koulutuksen, Nokian toimintaohjeiden vahvistuksen ja
eturistiriitojen ilmoittamisen. Koulutuksen aiheisiin kuuluvat
myös valitusmekanismit ja yrityksen arvot, turvallisuus ja
yksityisyydensuoja, tietoturva, ympäristöasiat, vastuullinen
liiketoiminta ja kestävä hankinta, ihmisoikeudet ja vastuullinen
tekoäly.
Ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta järjestetään myös
koulutuksia, jotta hallituksen jäsenet, johtoryhmä ja ESG-
komitea voivat arvioida Nokian kestävyysstrategiaa ja siihen
liittyviä tavoitteita, tiekarttaa ja toimenpiteitä sekä Nokialle
merkityksellisten kestävyyteen liittyen aiheiden olennaisuutta.
28
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten
tiedottaminen ja tukeminen niiden
vastuulla olevassa vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien valvonnassa
Kestävyyteen liittyvät aiheet tuodaan hallituksen, johtoryhmän,
ESG-komitean ja eri valiokuntien tietoon säännöllisesti eri
kanavien kautta. Vastuullisuusjohtajalla,
vaatimustenmukaisuusasioista vastaavalla johtajalla ja muilla
ylemmän tason johtajilla on valtuudet saattaa olennaiset
kestävyyteen liittyvät aiheet hallituksen ja johtoryhmän tietoon.
Myös muiden toimintojen johtajat ja asiantuntijat antavat
hallinto- ja johtoelimille päivityksiä kestävyyteen liittyvistä
aiheista, mukaan lukien tavoitteet, etenemissuunnitelmat ja
strategiat.
Useita neuvostoja ja valiokuntia on perustettu antamaan tietoa
hallinto-, johto- ja valvontaelimille kestävyyteen liittyvistä
vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista hallinto-, johto- ja
valvontaelinten vastuulla olevan valvonnan mahdollistamiseksi.
ESG-komitean roolina on tarkastaa ja hyväksyä
kestävyysstrategia sekä valvoa kestävyysstrategiaa ja varmistaa
sen yhdenmukaisuus Nokian liiketoiminnan ja strategisten
tavoitteiden kanssa.
Nokian kestävän kehityksen neuvosto, jonka puheenjohtajana
vastuullisuusjohtaja toimii ja johon osallistuu
liiketoimintaryhmien ja muiden toimintojen johtajia, sopii yhtiön
kestävyysstrategian, prioriteetit ja päivittäisen toteutuksen
kaikissa liiketoimintaryhmissä ja toiminnoissa varmistaen, että
kestävyys pysyy keskeisenä painopisteenä organisaation kaikilla
tasoilla. Se huolehtii toimintojen välisestä kestävyysaloitteiden
seurannasta ja koordinoinnista, varmistaa, että ESG-komitean
strategiset päätökset muutetaan operatiiviseksi toiminnaksi, ja
hallinnoi aktiivisesti edistymistä strukturoidun tiedonkulun ja
valvonnan avulla.
Corporate Controller informoi hallituksen tarkastusvaliokuntaa
kaksoisolennaisuusarvioinnin kautta tunnistetuista
vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä
kestävyysraportin sisällöstä ja raportointiprosessista.
Kestävyyteen liittyvät keskeiset riskit ja mahdollisuudet
sisältyvät Nokian riskienhallinnan viitekehykseen, ja tässä
yhteydessä niitä tarkastellaan vähintään vuosittain johtoryhmän
ja hallituksen kanssa.
Tämän lähestymistavan avulla johtoryhmä, hallitus ja hallituksen
valiokunnat voivat saada arvokasta tietoa Nokialle tärkeistä
kestävän kehityksen aiheista ja arvioida Nokian pitkän aikavälin
strategista liiketoimintasuunnitelmaa myös kestävyyden
näkökulmasta.
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Nokialla on lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä
kaikille työntekijöille, mukaan lukien toimitusjohtajalle ja
johtoryhmälle. Suoritusmittarit asetetaan vuosittain
vastaamaan Nokian liiketoiminnan strategiaa ja painopisteitä,
mukaan lukien taloudelliset, operatiiviset ja kestävän kehityksen
tavoitteet.
Nokian pitkän aikavälin osakkeina myönnettävät tulospalkkiot
erääntyvät tyypillisesti maksettavaksi kolmen vuoden
ansaintajakson jälkeen, Nokian strategiaan perustuvien
ansaintakriteerien saavuttamisen mukaisessa suhteessa.
Kaikkien osakepalkkio-ohjelmaan osallistuvien työntekijöiden
tulosperusteisten osakepalkkioiden ansaintakriteereihin kuuluu
kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoite (scope 1, scope 2 ja
scope 3) 10 %:n painoarvolla kolmen vuoden ansaintajakson
aikana. Päästövähennystavoitteisiin sisältyvät scope 1 ja 2
päästöt absoluuttisina päästövähennyksinä vuodesta 2019
lähtien sekä scope 3 päästöt intensiteettiarvoon perustuvana
mittarina, joka heijastaa tuotteiden energiatehokkuutta sekä
toimittajien ja muiden operatiivisten toimintojen päästöjä. Nämä
tavoitteet ovat yhdenmukaisia Nokian nettonollapäästöjen
tiekartan kanssa ja niiden sisällyttäminen
kannustinjärjestelmään tuo sitoutumisen vuodelle 2030
asetettuun 50 % kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistavoitteeseen osaksi palkitsemista, mikä osoittaa
Nokian sitoutumisen päästöjen vähentämiseen pitkällä
aikavälillä ja aktiiviseen lähestymistapaan ilmastonmuutoksen
torjunnassa.
Vuoden 2025 lyhyen aikavälin kannustinohjelma sisältää
terveyteen ja turvallisuuteen sekä sukupuolten
monimuotoisuuteen liittyviä mittareita ja tavoitteita
kannustinmekanismina Nokian kestävyyssitoumusten
täyttämiseksi. Ylempien johtajien, mukaan lukien
toimitusjohtajan ja johtoryhmän jäsenten, lyhyen aikavälin
kannustinpalkkioihin sisältyy terveys- ja turvallisuusmittarin
10 %:n painotus (poissaoloon johtaneiden työtapaturmien
esiintyvyys, negatiivinen kerroin kuolemantapauksissa, joihin
johtaneiden tilanteiden on katsottu olleen Nokian välillisessä
kontrollissa) sekä 5 %:n painotus naisten osuudesta
työvoimasta ja 5 %:n painotus naisten osuudesta
johtotehtävissä.
Kannustimista on kaiken kaikkiaan sidottu
kestävyystavoitteisiin:
▪ 20 % toimitusjohtajan, johtoryhmän ja muiden ylempien
johtajien tulosperusteisista lyhyen aikavälin kannustimista; ja
▪ 10 % toimitusjohtajan, johtoryhmän ja muiden oikeutettujen
Nokian työntekijöiden pitkän aikavälin tulosperusteisista
kannustimista.
Nokian hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemista ohjaava
palkitsemispolitiikka päivitettiin viimeksi vuonna 2025.
Palkitsemispolitiikka on sovitettu Nokian liiketoimintastrategiaan
ja se auttaa siten varmistamaan, että johdon palkitsemisen
kriteerit heijastavat osaltaan yhtiön panosta kestävän
kehityksen tavoitteisiin ja siten pitkän aikavälin omistaja-arvon
luomiseen.
Hallituksen henkilöstövaliokunta valmistelee ja hyväksyy lyhyen
ja pitkän aikavälin palkitsemisen ehdot ja hallitus hyväksyy kaikki
yhtiön osakepohjaiset kannustinjärjestelmät sekä
toimitusjohtajan palkitsemisen, mukaan lukien osakepohjaiset
kannustinjärjestelmät.
29
Selvitys due diligence -prosessista
Alla on kuvattu erityiset ympäristöön, ihmisoikeuksiin ja
vastuulliseen hankintaan liittyvät due diligence -prosessit. Taulukko
osoittaa Nokian ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten
due diligence -prosessin keskeiset elementit ja niiden sijainti tässä
kestävyysraportissa tässä osiossa annettujen tietojen lisäksi.
Vastuullisen hankinnan due diligence
Nokia toimii aktiivisesti toimittajiensa kanssa edistääkseen
vastuullisia hankintakäytäntöjä keskeisillä kestävyysalueilla,
mukaan lukien ympäristöasioissa, terveydessä ja turvallisuudessa,
työelämäoikeuksissa ja eettisessä käyttäytymisessä. Yhtiön
vastuullinen hankintaohjelma keskittyy toimittajien due diligence
-tarkastuksiin, ilmastotoimiin, kiertotalouteen ja vastuulliseen
mineraalien hankintaan. Tätä tarkoitusta varten Nokia tekee
yhteistyötä Responsible Business Alliance (RBA)- ja Joint Alliance
for CSR (JAC) -järjestöjen kanssa arvioidakseen ja kehittääkseen
yritysvastuuta koskevia toimintatapoja ja standardeja koko
toimialan toimitusketjussa. Järjestöissä on mukana maailman
suurimpia tietoliikenneoperaattoreita. Lisätietoja on osiossa
"Arvoketjun työntekijät (ESRS S2)".
Ihmisoikeuksiin liittyvä due diligence
Nokian ihmisoikeuksien due diligence (HRDD) -prosessi on
yhtiön laajuinen, ennakoiva tarkastelu, jossa suoritetaan ennen
tuotteen myyntiä koskevan päätöksen tekemistä. Päätökset
tehdään ihmisoikeusriskien perusteella kaupallisten
näkökohtien sijaan. Prosessissa arvioidaan Nokian teknologian
mahdolliseen väärinkäyttöön liittyvien kielteisten
ihmisoikeusvaikutusten riskiä, tunnistetaan lieventäviä
toimenpiteitä ja varmistetaan Nokian ihmisoikeuksien
toimintaperiaatteiden noudattaminen.
Keskeisiä huomioon otettavia tekijöitä ovat muun muassa maan
pitkän aikavälin ihmisoikeustilanne, loppukäyttäjä sekä
teknologian, palvelun tai ratkaisun käyttötarkoitus. Tarvittaessa
prosessi johtaa lisätutkimuksiin ja ylemmän johdon hyväksyntä-
tai hylkäämispäätökseen osana hallintomallia. Loppupään due
diligence -arviointi on pakollinen osa myynnin
hyväksyntäprosessia. Lisätietoja on osiossa "Kuluttajat ja
loppukäyttäjät (ESRS S4)".
Ympäristöön liittyvä due diligence
Nokian toimintaohjeet ovat yhtiön korkeimman tason ohjeet ja
toimintaohjeet ja -periaatteet, jotka kattavat muun muassa
yhtiön sitoutumisen ympäristöön sen omassa toiminnassa,
toimitusketjussa ja liikesuhteissa. Toimintaohjeet ja
ympäristöpolitiikka ovat osa yleistä johtamisprosessia, ja
ympäristönäkökohdat sisällytetään asiaankuuluvaan
liiketoiminnan suunnitteluun, päätöksentekoon, toteutukseen ja
seurantaan. Nokia on sitoutunut hyvään ympäristöjohtamiseen
ja Nokian 2040 nettonollatavoitteeseen, kun se pyrkii
ympäristövaikutusten minimoimiseen tuotteen koko elinkaaren
ajan tehokkaan raaka-aineiden ja energian käytön kautta sekä
jätteen ja päästöjen minimoimiseen yhtiön ympäristöpolitiikan
mukaisesti. Ympäristönhallinnan käytännöt ovat yhdenmukaiset
kansainvälisesti tunnustettujen standardien kanssa, mukaan
lukien ISO 14001, jatkuvan kehittymisen ja asiaankuuluvien
ympäristövaatimusten noudattamisen varmistamiseksi.
Lisätietoja on osiossa "Ilmastonmuutos (ESRS E1)".
Keskeiset elementit
Due diligence -prosessin sisällyttäminen
Nokian hallintoon, strategiaan ja
liiketoimintamalliin
Yhteydenpito vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien
kanssa
Haitallisten vaikutusten tunnistaminen
Haitallisiin vaikutuksiin liittyviin toimiin
ryhtyminen
Näiden toimenpiteiden
vaikuttavuuden seuranta
Kestävyysraportin
kappaleet
Yleiset tiedot
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten
tiedottaminen ja tukeminen niiden
vastuulla olevassa vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien
valvonnassa, sivu  28
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin , sivu 28
Olennaiset aihealueet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa, sivu 35
Yleiset tiedot
Sidosryhmien edut ja näkemykset, sivu 34
Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, sivu 39
Oma työvoima (ESRS S1)
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa,
sivu 84
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi,
sivu  84
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2)
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
arvoketjun työntekijöiden kanssa, sivu 90
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3)
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa, sivu 97
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden
esiin tuomiseksi, sivu 97
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4)
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja
loppukäyttäjien kanssa, sivu 101
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin
tuomiseksi, sivu 102
Yleiset tiedot
Olennaiset aihealueet sekä niiden vuorovaikutus
liiketoimintamallin kanssa, sivu 35
Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ,
sivu 39
Ilmastonmuutos (ESRS E1 )
Ilmastonmuutokseen ja energiaan liittyvät
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet,
sivu 47
Ilmastoskenaarioiden ja resilienssin arviointi, sivu
48
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
liittyen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen, sivu
62
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2)
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, sivu 89
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3)
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet 96
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4)
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, sivu 100
Ilmastonmuutos (ESRS E1)
Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta
koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät
toimet, sivu 50
Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa, sivu
56
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)
Toimenpiteet, sivu 63
Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa, sivu
66
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2)
Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun
työntekijöille huolenaiheiden esiin
tuomiseksi, sivu 91
Toimenpiteet, sivu 90
Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa, sivu
92
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4)
Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja
loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin
tuomiseksi, sivu 102
Toimenpiteet, sivu 102
Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa, sivu
102
Ilmastonmuutos (ESRS E1)
Tavoitteet ja edistyminen
tavoitteissa, sivu 56
Tiedonantotaulukot, sivu
58
Resurssien käyttö ja
kiertotalous (ESRS E5)
Tavoitteet ja edistyminen
tavoitteissa, sivu 66
Tiedonantotaulukot, sivu
68
Arvoketjun työntekijät
(ESRS S2)
Tavoitteet ja edistyminen
tavoitteissa, sivu 92
Tiedonantotaulukot, sivu
94
Kuluttajat ja
loppukäyttäjät (ESRS S4)
Tavoitteet ja edistyminen
tavoitteissa, sivu 102
30
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta
Kestävyysraportointiprosessiin liittyvien
sisäisen valvonnan järjestelmien pääpiirteet
Nokia harjoittaa liiketoimintaansa maailmanlaajuisesti ja on sen
myötä alttiina geopoliittiselle, yhteiskunnalliselle ja sääntelyn
kehitykselle, mukaan lukien ympäristöön, yhteiskuntaan ja
hallintoon vaikuttavat muutokset.
Johto on vastuussa riittävän sisäisen valvonnan luomisesta ja
ylläpitämisestä Nokian kestävyysraportoinnille. Nokian kestävän
kehityksen raportoinnin sisäisten kontrollien tarkoituksena on
tarjota johdolle ja hallitukselle kohtuullinen varmuus
raportoinnin luotettavuudesta sekä siitä, että julkaistussa
kestävyysraportissa esitetyt tiedot on laadittu ja esitetty
asianmukaisesti. Sisäiset valvonnan prosessit koostuvat eri
kontrollitoimenpiteistä, jotka on suunniteltu sovellettavien
ESRS-vaatimusten pohjalta ja joita seurataan sisäisen
tarkastuksen toimesta.
Johto arvioi vuosittain Nokian kestävyysraportoinnin sisäisen
valvonnan tehokkuutta Committee of Sponsoring Organizations
-viitekehyksen (COSO-viitekehys, 2013) mukaisesti.
Lisäksi johto on:
▪ arvioinut kestävän kehityksen raportointiriskien
pienentämiseen tähtäävien kontrollien suunnittelua
▪ testannut tärkeimpien kontrollien toiminnan
▪ arvioinut kaikki havaitut kestävyysraportoinnin sisäisen
valvonnan puutteet vuoden lopussa.
Vuonna 2025 Nokia raportoi edistymisestä ja arvioinneista
johdolle ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle
vuosineljänneksittäin.
Nokia seuraa kestävyysraportoinnin sääntelyn kehitystä ja sen
soveltuvuutta liiketoimintaansa, mikä saattaa vaikuttaa
kestävyysraportointiin liittyvien vaatimusten ja sisäisen
valvonnan kehyksen tulkintaan sekä johtaa lisämuutoksiin
tulevina vuosina.
Sisäisen tarkastuksen organisaatio
Nokialla on sisäisen tarkastuksen toiminto, joka itsenäisesti
tarkastaa ja arvioi sisäisen valvonnan riittävyyttä ja tehokkuutta.
Sisäinen tarkastus raportoi hallituksen tarkastusvaliokunnalle.
Sisäisen tarkastuksen johtaja voi olla suoraan yhteydessä
tarkastusvaliokuntaan ilman johdon myötävaikutusta. Sisäisen
tarkastuksen henkilöstöresursointi ja vuosittainen budjetti
hyväksytetään tarkastusvaliokunnassa. Sisäinen tarkastus saa
kaiken toimivaltansa hallitukselta. Sisäiselle tarkastukselle
laaditaan vuosittain riskiperusteinen sisäisen tarkastuksen
suunnitelma, jossa otetaan huomioon keskeiset
liiketoimintariskit, kehittymässä olevat riskit, ulkoiset tekijät ja
johdon näkemykset. Suunnitelman hyväksyy
tarkastusvaliokunta. Tarkastuksia suoritetaan eri
liiketoimintaryhmissä ja toiminnoissa. Jokaisen tarkastuksen
tulokset raportoidaan johdolle tuoden esiin havaitut ongelmat,
mahdolliset taloudelliset vaikutukset sekä toteutettavat
korjaavat toimenpiteet. Sisäinen tarkastus ilmoittaa
neljännesvuosittain tarkastusvaliokunnalle sisäisen
tarkastuksen suunnitelman toteuttamisen etenemisestä,
mukaan lukien valmistuneiden tarkastusten tulokset. Riskeihin
liittyvät muutokset liiketoimintaympäristössä ja niiden
vaikutukset sisäisen tarkastuksen suunnitelmaan esitellään ja
hyväksytetään tarkastusvaliokunnassa neljännesvuosittain.
Sisäinen tarkastus toimii tiiviissä yhteistyössä sisäisen
valvonnan sekä liiketoimintaetiikka ja vaatimustenmukaisuus
-yksiköiden kanssa, jotta eri kanavien kautta esiin tuotuja
taloudellisia ja vaatimustenmukaisuuteen liittyviä
ongelmakohtia voidaan tarkastella, ja tarvittaessa sisäinen
tarkastus toimii yhteistyössä Enterprise Risk Management
-toiminnon kanssa varmistaakseen, että tärkeimmät riskialueet
arvioidaan tarkastuksen avulla.
Vuonna 2025 sisäinen tarkastus testasi kestävyysraportoinnin
sisäiset kontrollit, mukaan lukien niiden suorittamista sekä
tietojen ja kirjausketjun jäljitettävyyttä. Tarkastuksen tulokset
jaettiin Nokian johdon sekä hallituksen tarkastusvaliokunnan
kanssa.
31
Strategia
Yleisen strategian keskeiset osatekijät
kestävyysseikkoja koskien
Marraskuussa 2025 Nokia päivitti kestävyysstrategiaansa,
tunnistaen kestävän kehityksen kasvavan merkityksen kaikille
sidosryhmille, mukaan lukien asiakkaille, sijoittajille,
viranomaisille, kumppaneille, yhteisöille ja työntekijöille. Nokia
pyrkii tulemaan luotetuimmaksi kumppaniksi keskittymällä
asiakasarvoon ja innovaatioihin. Strategia keskittyy neljään
vaikutusalueeseen ja neljään mahdollistajaan, joilla vastataan
kehittyviin asiakastarpeisiin, geopoliittisiin muutoksiin ja
kestävän kehityksen markkinamahdollisuuksiin.
Neljä strategista vaikutusaluetta:
1. Hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja kiertotalous
2. Digitaalisen kahtiajaon kaventaminen
Nokian strategiset vaikutusalueet ja keskeiset mahdollistajat
Visio: Tulla asiakkaidemme luotetuimmaksi verkkoratkaisujen kumppaniksi
Strategiset vaikutusalueet
Strategiset vaikutusalueet vastaavat kriittisiin kestävän kehityksen haasteisiin ja avaavat samalla uusia kasvu- ja
erottautumismahdollisuuksia.
Hiilidioksidipäästöjen
vähentäminen ja
kiertotalous
Digitaalisen
kahtiajaon
kaventaminen
Toimitusketjun
resilienssi
Teknologian
vastuullinen
käyttö
Keskeiset mahdollistajat
Keskeiset mahdollistajat tarjoavat meille tarvittavat valmiudet ja operatiivisen perustan tavoitteiden saavuttamiseksi.
Asiakassuhteiden
ylläpitäminen
Kasvata myyntiä
asiakaslähtöisellä kestävään
kehitykseen perustuvalla
arvon luonnilla
Ekosysteemi-
yhteistyö
Hyödynnä kestävään
kehitykseen perustuvia
kumppanuuksia ja
rahoitusta
Innovaatiot
Edistä yhteistyössä asiakkaiden
kanssa tehtävää kehitystyötä
tutkimalla kestävään
kehitykseen perustuvia
disruptiivisia teknologioita
Digitalisaatio
Digitalisoi kestävän
kehityksen data ja
siihen liittyvät
toiminnot
3. Toimitusketjun resilienssi
4. Teknologian vastuullinen käyttö
Nokian toimia tukevat neljä keskeistä tekijää:
1. Asiakassuhteiden ylläpitäminen
2. Ekosysteemiyhteistyö
3. Innovaatiot
4. Digitalisaatio
Nokian kestävyysstrategian tavoitteena on varmistaa yrityksen
myönteisten vaikutusten maksimointi sekä ottaa huomioon niin
riskit kuin mahdollisuudet monilla tärkeillä painopistealueilla.
Strategia toteutetaan liiketoimintaryhmiemme ja muiden
toimintojemme kautta.
Hiilidioksidipäästöjen vähentämisen ja kiertotalouden osalta
painotamme kahta aluetta: ilmastoa sekä resurssien käyttöä ja
kiertotaloutta. Nokia huomioi omaa ympäristöjalanjälkeään
keskittymällä scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseen, resurssien tehokkaaseen käyttöön ja jätteiden
minimointiin koko arvoketjussa. Lisätietoja osioissa
“Ilmastonmuutos (ESRS E1)" ja "Resurssien käyttö ja
kiertotalous (ESRS E5)".
Digitaalisen kahtiajaon kaventamisessa Nokia auttaa
asiakkaitaan ja yhteyksien ulkopuolella olevia henkilöitä
kaventamaan digitaalista kuilua digitaalisten työkalujen
käyttöönoton ja yhteyksien saatavuuden avulla. Lisätietoja
osioissa “Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3)” ja
“Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4)”.
Toimitusketjun resilienssin osalta Nokia pyrkii vahvistamaan
toimitusketjuaan ohjelmilla, joilla pyritään lieventämään ihmisoikeus-
ja ympäristörikkomusten riskejä, sekä keskittymällä toimittajien
suorituskyvyn parantamiseen päästöjen ja kierrätysmateriaalien
osalta. Lisätietoja osiossa "Arvoketjun työntekijät (ESRS S2)".
Teknologian vastuullisen käytön näkökulmasta Nokia pyrkii
erottautumaan kilpailijoista luotettavana ja vastuullisena teknologian
tuottajana. Lähestymistapa on kuvattu tämän kestävyysraportin
aihekohtaisissa osioissa Yhteiskunnalliset tiedot ja Hallintotapatiedot.
Lisätietoja osioissa “Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4)” ja
“Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1)”.
32
Liiketoimintamalli ja arvoketju
Nokia tekee tiivistä yhteistyötä asiakkaiden ja toimittajien
kanssa parantamalla ympäristöön liittyviä systemaattisia
ongelmia, estämällä teknologian väärinkäyttöä (ja ajamalla
vastuullisia tekoälyperiaatteita) sekä edistämällä eettisyyttä,
ihmisoikeuksia ja työoloja. Tämä sisältää mineraalien
vastuullisen hankinnan varmistamisen, ilmaston, kiertotalouden,
työoikeuksien huomioimisen arvoketjun alemmissa tasoissa,
sidosryhmien kestävyysodotusten ymmärtämisen ja niihin
mukautumisen, toimittajien kehittämisen ja oppimisen sekä
toimialan yhteistyön.
Nokian liiketoimintaryhmät
Nokia sisällyttää kestävyyden osaksi sen tuotteita ja
toimintastrategioita neljässä liiketoimintaryhmässä. Vuonna 2025
Nokialla oli seuraavat neljä liiketoimintaryhmää:
(i) Verkkoinfrastruktuuri, (ii) Pilvi- ja verkkopalvelut, (iii)
Matkapuhelinverkot ja (iv) Teknologia.
Verkkoinfrastruktuuri-liiketoimintaryhmä toimittaa kiinteitä
verkkoja, IP-reititystä ja optisia siirtoverkkoja liiketoiminta- ja
toimintakriittisiin sovelluksiin viestintäpalveluiden tarjoajille,
yritysasiakkaille sekä internet-toimijoille.
Pilvi- ja verkkopalvelut -liiketoimintaryhmä tarjoaa avoimia,
turvallisia, automatisoituja ja skaalautuvia ohjelmistoja sekä
ratkaisuja, jotka nopeuttavat asiakkaidemme arvonluontia ja
siirtymistä autonomisiin verkkoihin.
Matkapuhelinverkot-liiketoimintaryhmä kehittää korkean
suorituskyvyn tuotteita ja palveluita, jotka kattavat kaikki 3GPP-
mobiiliteknologian sukupolvet. Sen edistyneet verkkoratkaisut
mahdollistavat siirtymisen seuraavan sukupolven teknologioihin.
Asiakkaat koostuvat viestintäpalveluiden tarjoajista,
toimintakriittisistä yrityksistä ja puolustusteollisuuden
toimijoista.
Teknologia-liiketoimintaryhmä vastaa Nokian patenttiportfolion
hallinnoinnista ja Nokian immateriaalioikeuksien, kuten
patenttien ja teknologioiden, kaupallistamisesta.
Vuonna 2025 Nokian liikevaihto oli 19 889 miljoonaa euroa,
tutkimus- ja kehitystyön investoinnit 4 855 miljoonaa euroa ja
henkilöstömäärä keskimäärin 78 005 henkilöä. Nokian neljä
liiketoimintaryhmää muodostavat raportoitavat
toimintasegmentit taloudellista raportointia varten. Lisätietoja
Nokian segmenteistä sekä niiden laatimisperiaatteista on
esitetty Konsernitilinpäätös-osiossa, erityisesti liitetiedossa 2.2.
Segmentti-informaatio. Tarkemmat tiedot työntekijöiden
lukumäärästä maittain/alueittain on osiossa “Oma työvoima
(ESRS S1)”, “Tiedonantotaulukot” -kohdasta.
Marraskuussa 2025 Nokia julkisti päivitetyn toimintamallin
1.1.2026 alkaen, jossa siirrytään neljästä liiketoimintaryhmästä
kahteen päätoimintasegmenttiin: Verkkoinfrastruktuuri-
segmentti ja Mobiili-infrastruktuuri-segmentti, joka tuo yhteen
Nokian ydin- ja radioverkot sekä Technology Standards
-liiketoiminnon (entisen Teknologia-liiketoimintaryhmän).
Lisäksi Nokia loi uuden segmentin: Portfolioliiketoiminnot.
Toimitusketjut
Vuonna 2025 Nokia harjoitti liiketoimintaa noin 9 800
toimittajan kanssa yli 100 maassa. 80 % toimittajiin
kohdistuneista kuluista jakautui noin 340 toimittajan kesken.
Nokian toimittajat voidaan jakaa kuuteen laajaan kategoriaan:
▪ Loppukokoonpanotoimittajat
▪ Tuotemateriaalien laitteistotoimittajat (esimerkiksi
vakiokomponentit, optiset komponentit, puolijohteet ja
sähkömekaniikka)
▪ Markkinapalveluiden toimittajat, jotka tarjoavat asiakkaillemme
esimerkiksi asennus-, rakennus- ja asiakastukipalveluita
▪ Ohjelmistot
▪ Pilvipalvelut
▪ Nokian liiketoiminnan harjoittamiseen tarvittavat tavaroiden
ja -palvelujen epäsuorat hankinnat, esimerkiksi konsultointi,
lakiasiat ja markkinointi.
Nokian laitteistotoimittajat sijaitsevat pääasiassa Aasiassa ja
palveluiden toimittajat eri paikoissa ympäri maailmaa. Vuoden
2025 aikana Suomessa, Intiassa ja Yhdysvalloissa sijaitsevien
omien tehtaidemme lisäksi elektroniikan tuotantopalveluiden
kokoonpanotoimittajia olivat Flexin, Foxconnin, Jabilin,
Sanminan, Fabrinetin ja Karelin toimittajalaitokset Kanadassa,
Kiinassa, Unkarissa, Intiassa, Malesiassa, Meksikossa,
Romaniassa, Thaimaassa, Turkissa, Yhdysvalloissa ja
Vietnamissa. Nokian suurimmista strategisista
suunnitteluvalmistajista (ODM), laitteistovalmistajistamme
(OEM) ja komponenttitoimittajista on julkaistu luettelo
verkkosivustollamme sidosryhmien läpinäkyvyyden
parantamiseksi entisestään.
Arvoketjun kartoitus
Osana kaksoisolennaisuusarviointia Nokia on määrittänyt
arvoketjun keskeiset komponentit, jotka on esitetty
seuraavassa taulukossa.
Nokian arvoketju sisältää kaikki Nokian liiketoimintaryhmät,
keskeiset liiketoiminnat, resurssit ja sidokset. Nämä jakautuvat
ketjun alkupäähän, omaan toimintaan ja ketjun loppupäähän.
▪ Alkupäässä on kolme päävaihetta: (i) Materiaalien hankinta ja
käsittely, (ii) komponenttien ja palveluiden hankinta sekä (iii)
valmistus ja kokoonpano. Teemme yhteistyötä suoraan tai
toimialan kautta eri toimittajien kanssa aina raaka-aineiden
tuottajista ulkoistettuun valmistukseen ja
kierrätysmateriaalien korjaajiin.
▪ Oma toiminta koostuu neljästä päävaiheesta: (i) teknologian
luominen ja myynti, (ii) valmistus ja kokoonpano, (iii) asennus
ja (iv) kiinteistötoiminta. Oman liiketoiminnan
ydintoimintoihin osallistuvat pääasiassa Nokian omat
työntekijät.
▪ Loppupää kattaa kolme liiketoiminnan päävaihetta: (i)
tuotteiden käyttö, (ii) asiakastuki ja huolto sekä (iii) käytöstä
poistamisen hallinta.
Lisäksi on olemassa monialaisia toimintoja, jotka tukevat
liiketoimintaa koko arvoketjussa. Näitä ovat esimerkiksi
materiaalien ja valmiiden tuotteiden logistiikka, jakelu ja
kuljetus, yleiset liiketoimintapalvelut sekä rahoitus ja
investoinnit.
33
value-chain-Crop.jpg
Nokian arvoketju
Alkupää
Oma toiminta
Loppupää
Arvoketju
Materiaalien
hankinta ja
käsittely
Komponent-
tien ja
palvelujen
hankinta
Valmistus
ja kokoonpano
Teknologian
luominen ja
myynti
Valmistus
ja kokoonpano
Asennus
Kiinteistö-
toiminta
Tuotteiden
käyttö
Asiakastuki
ja huolto
Käytöstä
poistamisen
hallinta
Liike-
toiminta
▪ Louhinta
(kaivostoiminta,
raaka-aineiden
poraus)
▪ Neitseellisten
materiaalien
jalostus ja
sulatus
▪ Kierrätys-
materiaalien
jalostus
▪ Laitteisto
(mukaan lukien
original
equipment
manufacturing)
▪ Ohjelmisto
▪ Pilvipalvelut
▪ Alihankitut työt
ja palvelut
(esim. asennus,
maanrakennus
-työt)
▪ Ulkoistettu
valmistus
▪ Ulkoistettu
tutkimus ja
kehitys
▪ Ulkoistettu
korjaus
▪ Tutkimus ja
kehitys, 
ohjelmisto
▪ Tutkimus ja
kehitys,
laitteisto
▪ Immateriaali-
oikeuksien
hallinta ja
lisensointi
(TECH)
▪ Omat
valmistus- ja
korjaus-
keskukset
▪ Verkkoinfra-
struktuurin
rakentaminen
▪ Verkko-
elementtien
ja
tukijärjestel-
mien asennus
▪ Kohteiden
hankinta
▪ Vuokra- ja
kiinteistön-
hallinta,
toimitilojen
hallinta,
toimistojen ja
laboratorioi-
den energian-
käyttö
▪ Laitteistot,
ohjelmistot ja
palvelut
mobiili-,
kiinteissä ja
yritysverkoissa
▪ Verkkojen
toiminta ja
optimointi
▪ Laitteistojen
huolto ja vaihto
▪ Ohjelmistojen
ylläpito
▪ Päivitykset
(ohjelmistot ja
laitteistot)
▪ Muu tekninen
tuki
▪ Kierrätys ja
jätehuolto
▪ Kunnostus (sis.
elinkaaren
pidennys-
palvelut)
Monialainen
arvoketjun
vaihe
Logistiikka, jakelu ja kuljetus (esim. toimituskeskus)
Myynti ja markkinointi sekä yleiset liiketoimintapalvelut (esim. lakiasiat, hankinta)
Rahoitus ja investoinnit
34
Sidosryhmien edut ja
näkemykset
Nokia toimii sidosryhmiensä kanssa yhteistyön
ja konsultoinnin kautta vastaamalla ja
huomioimalla näiden sidosryhmien näkemyksiä
ja etuja yhtiön strategiaan ja
liiketoimintamalliin liittyvässä
päätöksenteossa. Tätä lähestymistapaa
noudatettiin myös
kaksoisolennaisuusarvioinnin tekemisessä. Sen
tulokset otetaan huomioon erilaisissa
liiketoimintaa ja strategiaa koskevissa
päätöksissä, erityisesti kun ne vaikuttavat
näihin keskeisiin sidosryhmiin.
Nokian sidosryhmien (mukaan lukien sen
työntekijöiden, toimittajien, kumppanien ja
sijoittajien) näkemykset ja edut, joita
ilmaistaan näiden sidosryhmien kanssa
käydyissä vuorovaikutustilaisuuksissa, otetaan
huomioon ja tuodaan yhtiön asianmukaisten
hallinto-, johto- ja valvontaelinten sekä
toimintojen ja yksiköiden tietoon. Tämä
mahdollistaa näiden näkemysten ja etujen
huomioimisen sekä Nokian strategian
laatimisen ja liiketoimintamallin luomisen
vaiheessa että sidosryhmiin mahdollisesti
vaikuttavia asioita harkittaessa, jos niiden
katsotaan olevan olennaisia yhtiön strategian
tai liiketoimintamallin kannalta. Monissa Nokian
toiminnoissa ja liiketoimintaryhmissä käytössä
oleva hallintomalli mahdollistaa säännöllisen
yhtiön sidosryhmien esittämistä tai niitä
koskevista asioista raportoinnin konsernin
johtoryhmälle ja hallitukselle sekä hallituksen
valiokunnille. Tämän ansiosta yhtiön
päätöksentekijät voivat hienosäätää Nokian
strategiaa ja liiketoimintamallia huomioiden
merkittäviin sidosryhmiin kohdistuvia
olennaisia vaikutuksia.
Taulukossa on yhteenveto Nokia-konsernin
keskeisistä sidosryhmistä ja siitä, miten niille
tärkeät teemat huomioidaan yhtiön
strategiassa ja liiketoimintamallissa.
Sidosryhmä
Viestintäkanavat
Sidosryhmille tärkeät aiheet
Vaikutus liiketoimintamalliin ja strategiaan
Asiakkaat
Nokian asiakastiimit ovat yhteydessä asiakkaisiin kestävän kehityksen saralla useiden
eri kanavien kautta. Tähän kuuluvat suorat vuorovaikutukset, kuten johdon
tapaamiset, jatkuvat myyntikeskustelut, tietopyynnöt, ESG-asiakasneuvostot ja
vastaukset erityisiin tieto- ja raportointitarpeisiin. Vuorovaikutuksen vaikuttavat
edelleen vertailuanalyysien tulokset, alan tapahtumat, kehittyvien markkinoiden
näkemykset sekä kehittyvät sääntely- ja vaatimustenmukaisuusvaatimukset.
Sisäisesti Nokian kestävän kehityksen hallintorakenteet ohjaavat myös näiden
keskustelujen käynnistämiseen ja ohjaamiseen.
▪ Yhteydet ja digitalisaatio
▪ Energia- ja materiaalitehokkuus, kiertotalouteen
perustuvat tuotteet ja palvelut, kierrätysmateriaalit,
elinkaariarvioinnit
▪ Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen
▪ Toimintojen ja arvoketjun resilienssi, ihmisoikeudet
▪ Infrastruktuurin resilienssi, ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
▪ Yleinen turvallisuus ja terveys, tietoturva, tietosuoja ja
vastuullinen tekoäly
Säännöllinen asiakaspalaute jaetaan
liiketoimintatiimeille. Vastuullisuustapaamiset auttavat
integroimaan asiakasvaatimukset strategiaan ja
liiketoimintamalleihin. Näiden kestävyyteen liittyvien
tekijöiden ymmärtäminen auttaa Nokiaa ennakoimaan
asiakkaiden odotuksia, vahvistamaan asiakassuhteita ja
integroimaan kestävyyden syvemmälle myynti- ja
yhteistyöprosesseihin.
Omat
työntekijät
Nokia on vuorovaikutuksessa työntekijöidensä kanssa lakisääteisten ja
vapaaehtoisten mekanismien kautta, jotka varmistavat säännöllisen kuulemisen,
ja palautteen antamisen päätöksistä ja suunnittelusta ilman pelkoa
kostotoimista. Työntekijöiden osallistamista toteutetaan useiden kanavien
kautta, kuten Nokian intranetin, kyselyjen, keskustelutilaisuuksien, koulutusten,
säännöllisten kokousten ja esihenkilön ja työntekijän välisen vuoropuhelun sekä
valitusmekanismien kautta. Lainsäädännöissä, joissa on lainmukaisia
työntekijöiden edustuselimiä (esim. työntekijäfoorumit, yritysneuvostot,
ammattiliitot), Nokia on vuorovaikutuksessa heidän kanssaan rakentavasti ja
läpinäkyvästi lakisääteisen tiedottamisen, kuulemisen ja soveltuvin osin
kollektiivisten neuvottelujen kautta työlainsäädännön ja Nokian
hallintoprosessien mukaisesti.
▪ Henkilöstöohjelma ja Nokian keskeiset periaatteet
▪ Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus
▪ Tulevaisuuden työskentelytavat ja joustavat käytännöt
▪ Osallisuus
▪ Johtajuuden kehittäminen ja teknillinen urakehitys
▪ Koulutus ja osaamisen kehittäminen
▪ Eettiset liiketoimintatavat
Nokia tarjoaa työntekijöilleen laaja-alaista koulutusta,
mukaan lukien pakollisia kestävyyden ja etiikan
kursseja, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien
vaatimusten täyttämiseksi. Kestävä kehitys on
yhteinen vastuu, ja sitoutuminen auttaa työntekijöitä
integroimaan sen rooleihinsa.
Sijoittajat
Nokia keskustelee säännöllisesti osakkeenomistajiensa ja sijoittajayhteisön
kanssa vastuullisuusasioista. Vuosittainen vastuullisuuden roadshow kokoaa
yhteen suurimmat osakkeenomistajat ja Nokian asiantuntijat, ja ajoittain myös
hallituksen jäseniä. Nokia pitää pitkin vuotta yhteyttä sijoittajiin tapaamisissa,
Teams-kokouksissa ja digitaalisten kanavien kautta. Nokia osallistuu myös
toimialakohtaisiin kyselyihin ja luokituksiin, mukaan lukien Sustainalytics, MSCI
and CDP, edistäkseen avointa tiedonjakoa.
▪ Kestävyystavoitteet ja -saavutukset
▪ Nettonollastrategia ja tiekartta
▪ Vastuullinen toimitusketju
▪ Ihmisoikeudet
▪ Terveys ja turvallisuus
▪ Tekoälyn hallintokehys
▪ EU-sääntely, mukaan lukien CSRD ja CS3D
Sijoittajien palaute auttaa vahvistamaan strategisia
painopistealueitamme ja arvonluontimahdollisuuksia
sekä tuo ulkopuolista näkemystä muuttuviin
strategisiin aiheisiin.
Toimittajat ja
yhteistyö-
kumppanit
Nokia on vuorovaikutuksessa ja tekee yhteistyötä toimittajiensa kanssa suorissa
toimittajahallintakanavissa, tapaamisissa, kohdennetuissa tapahtumissa,
toimialajärjestöjen, kuten Responsible Business Alliancen (RBA), ja Nokian
sidosryhmiin keskittyvien tiimien kautta. Nokian toimittajien ja kumppaneiden
työntekijöiden kanssa ei ole kuitenkaan ollut suoraa vuorovaikutusta, erityisesti
kaksoisolennaisuuden arviointiin liittyen.
▪ Osallisuus ja moninaisuus
▪ Terveys ja turvallisuus
▪ Eettiset rekrytointikäytännöt ja modernin orjuuden
estäminen
▪ Vastuullinen mineraalien hankinta
▪ Ilmastonmuutos ja kiertotalouteen perustuvat
materiaalit
Yhteistyö toimittajien kanssa auttaa varmistamaan,
että heidän kestävyysnäkökulmansa heijastuvat
strategiassamme ja liiketoimintamallissamme.
Koulutus ja kapasiteetin kehittäminen parantavat
energia- ja materiaalitehokkuutta, sekä edistävät
innovointia, joka parantaa tuotesuunnittelua ja
kestävyystuloksia. Nokia tekee yhteistyötä tietyillä
teknologia-alueilla ja liiketoimintamalleissa, kuten
kiertotaloudessa.
Toimiala
Nokia hyödyntää asiantuntemustaan johtamalla keskusteluja alan parhaista
käytännöistä, neuvomalla päättäjiä ja osallistumalla alan aloitteisiin.
Vuorovaikutus toimialan järjestöihin järjestetään Nokian liiketoiminnan
omistajien, sidosryhmäomistajien ja asiantuntijoiden kautta. Nokia osallistuu
toimialan hankkeisiin, kuten kansainvälisen televiestintäliiton (ITU):n Green
Digital Action -ohjelmaan, Kestävän tekoälyn koalitioon ja YK:n COP -
ilmastokokousten toimintaan. Nokia johtaa EU:n SNS-JU SUSTAIN-6G-projektia,
joka mahdollistaa yhteistyöaloitteita ICT ja muiden alojen kanssa.
▪ Ympäristövaikutusten arviointi ja kiertotalous-standardit,
ml. Digitaalinen tuotepassi (ETSI ja ITU-T)
▪ vastuullisen tekoälyn standardit ISO:ssa, data-avaruus ja
tiedon jakamisen standardit (CEN/CENELEC)
▪ EU:n standardoinnin hallinnon modernisointi nopeuden,
osallistavuuden ja digitalisaation parantamiseksi
▪ 3GPP:n energiansäästöön ja resilienssiin liittyvät
ominaisuudet
Toimialajärjestöt käsittelevät arvoketjun tarpeita ja
mahdollisuuksia laajasti edistäen alan parhaita käytäntöjä
ja innovointia.  Tämä yhteinen lähestymistapa korostaa
laadukkaamman vastuullisuustiedon ja sen asiakkaille
toimittamisen tarvetta kestävän digitalisaation
parantamiseksi sekä automaation ja tehokkuuden
lisäämiseksi asiakkaiden datavaatimusten täyttämisessä.
Akateeminen
yhteistyö
Teemme yhteistyötä johtavien yliopistojen ja tutkimusinstituutioiden kanssa
Euroopassa, Amerikassa ja Aasiassa innovaatiohankkeissa. Vuorovaikutuskanavia
ovat Nokian vetämät tutkimus- ja standardointiohjelmat, yliopistoyhteistyö ja -
jäsenyydet, Nokian lahjoitusohjelma yliopistoille, koulutus-, harjoittelu- ja
tohtoriohjelmat, innovaatiotapahtumat ja huippuosaajien rekrytointi
kumppanilaitoksista. Esimerkkejä yliopistoyhteistyöhankkeista ovat Sustain 6G,
6G Power, 6G ANNA ja SUSTAINET.
▪ Yliopistojen lahjoitusohjelman hankkeiden kattamat kestävän
kehityksen strategiset vaikutusalueet
▪ Ympäristöhankkeet keskittyvät vastuulliseen ja
energiatehokkaaseen laskentaan, ilmastotietoon ja
ympäristövastuuseen.
▪ Digitaalista osallisuutta ja saavutettavuutta koskevat
yhteiskunnalliset hankkeet
▪ Tekoälyn etiikka ja hallintotapa, selittävä tekoäly (XAI).
Nokia rakentaa uusia akateemisia kumppanuuksia
kehittääkseen tehokkaampia, turvallisempia ja 
ympäristöystävällisempiä ratkaisuja ja teknologioita,
jotka voivat vaikuttaa Nokian tuotekehitykseen ja
suunnitteluvalintoihin.
Vaikutusten
kohteena
olevat yhteisöt
ja kansalais-
yhteiskunta
Nokia tekee yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja voittoa tavoittelemattomien
organisaatioiden (esimerkiksi UN Women ja UNICEF) kanssa. Järjestöt toimivat
ensisijaisena viestintäkanavana, ja Nokia hyödyntää heidän asiantuntemustaan
ja suoria yhteyksiään yhteisöihin ruohonjuuritasolla. Nokian valiokuntajäseniä
osallistuu keskeisten yhteiskunnallisten ja ihmisoikeusjärjestöjen toimintaan,
kuten esimerkiksi Business for Societal Impact (B4SI) ja Global Network Initiative
(GNI).
▪ Sananvapaus
▪ Teknologian mahdollinen väärinkäyttö
▪ Teknologian myönteinen vaikutus yhteisöihin,
digitaalisten taitojen kehittäminen, sukupuoliasiat
▪ Ympäristönsuojelu ja luonnon monimuotoisuus
Yhteistyö vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen ja
kansalaisyhteiskunnan kanssa vaikuttaa Nokian sosiaalisiin
ohjelmiin varmistaen, että ne vastaavat todellisiin
tarpeisiin aina suunnittelusta lopulliseen seurantaan ja
tuloksiin asti. Yhteistyö auttaa vastaamaan paremmin
yhteisöjen merkittävimpiin haasteisiin ja prioriteetteihin
ohjelmien räätälöinnissä.
Sääntely-
viranomaiset ja
standardointi-
organisaatiot
Nokia osallistuu poliittisiin keskusteluihin, jotka edistävät verkottunutta
yhteiskuntaa ja uusien teknologioiden käyttöönottoa ympäri maailmaa. Nokia
osallistuu vuoropuheluun, julkisiin konsultaatioihin, sekä
stardardointiorganisaatioiden ja toimialajärjestöjen työhön usein työryhmien
johtotehtävissä, kuten esimerkiksi DigitalEurope, Responsible Business Alliance
(RBA), ConnectEurope, Telecommunications Industry Association (TIA) ja Bitkom.
▪ Digitalisaatioon ja laajakaistoihin liittyvät politiikat, kuten
laajakaistan käyttöönotto; yhteiskunnan ja teollisuuden
digitalisaation edistäminen (ml. laajakaistan taajuusalueet)
▪ Kehittyvien teknologioiden sääntely, esim. tekoäly ja
kvanttiteknologia
▪ Tehokas vastuullisuussääntely, esim. pakkotyö tai
toimitusketjujen due diligence
▪ Politiikat luotettaville kansainvälisille yhteyksille ja
turvallisille digitaalisille infrastruktuureille
▪ Innovaatiota edistävät viitekehykset
Nokia tarjoaa faktoihin perustuvaa neuvontaa
tehokkaiden poliittisten ratkaisujen edistämiseksi ja
tekee tarvittavat toimet näiden tavoitteiden ja
lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseksi
mukauttamalla käytäntöjään tai ottamalla tarvittaessa
käyttöön uusia sisäisiä prosesseja.
35
Olennaiset aihealueet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja
liiketoimintamallin kanssa
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Nokian kaksoisolennaisuusarvioinnissa otettiin huomioon sekä
kestävyysaiheiden taloudellinen olennaisuus että niiden
vaikutus sidosryhmiimme ja ympäristöön. Tammikuussa 2024
viimeistelty kaksoisolennaisuusarviointi arvioitiin uudelleen ja
päivitettiin vuoden 2025 aikana vastaamaan Nokian
liiketoiminnassa, toiminnoissa, arvoketjussa ja markkinoilla,
joilla Nokia toimii, tapahtuneita muutoksia. Arvioinnin
perusteella olennaisiksi aiheiksi tunnistettiin ilmastonmuutos,
resurssien käyttö ja kiertotalous, yhteiskunnalliset asiat ja
hallintotapa.
ESRS-standardin vaatimusten mukaisesti yhteenvedossa on
kuvattu kunkin ESRS-aiheen osalta tunnistetut vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet sekä niiden sijainti arvoketjussa. Kaikki
olennaiset vaikutukset ovat tapahtuneet tai niiden odotetaan
tapahtuvan lyhyellä aikavälillä sekä mahdollisesti jatkuvan vielä
keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, lukuun ottamatta riskiä
sananvapauden tai yksityisyyden mahdollisista kielteisistä
vaikutuksista, joiden katsotaan olevan suurempi keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä.
Nokian olennaiset osa-aiheet ja osaosa-aiheet, mukaan lukien
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, sekä kuvaus
prosessista, jolla olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
on tunnistettu, esitetään kohdassa “Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta”.
7
16
37
Olennaiset
aiheet
Olennaiset 
osa-aiheet
Olennaiset
vaikutukset,
riskit ja
mahdollisuudet
matrix.jpg
Nokian neljä strategista vaikutusaluetta ja niitä vastaavat olennaiset aiheet
Hiilidioksidipäästöjen
vähentäminen ja
kiertotalous
▪ Ilmastonmuutos
▪ Resurssien käyttö ja
kiertotalous
Digitaalisen
kahtiajaon
kaventaminen
▪ Vaikutusten kohteena
olevat yhteisöt
▪ Kuluttajat ja
loppukäyttäjät
Toimitusketjun
resilienssi
▪ Arvoketjun työntekijät
▪ Ilmastonmuutos
▪ Resurssien käyttö ja
kiertotalous
Teknologian
vastuullinen
käyttö
▪ Liiketoiminnan
harjoittaminen
▪ Kuluttajat ja
loppukäyttäjät
Nokian henkilöstöstrategia
▪ Oma työvoima
Kaksoisolennaisuusmatriisi
Vaikutuksen olennaisuus - vaikutus yhteiskuntaan ja ympäristöön
S2 Arvoketjun työntekijät
E1 Ilmastonmuutos
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous
S1 Oma työvoima
S3 Vaikutusten kohteena olevat
yhteisöt
S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
E2 Pilaantuminen
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat
E4 Biologinen monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Nokialle epäolennaiset aiheet
Taloudellinen vaikutus - vaikutus Nokiaan
36
Yhteys strategiaan ja liiketoimintamalliin
Kaksoisolennaisuusarvioinnin tulokset tarjoavat yhteenvedon
Nokian tärkeimmistä kestävyysaiheista. Tämä arviointi on osaltaan
vaikuttanut Nokian kestävyysstrategian päivitykseen vuonna 2025.
Olemme näin pyrkineet varmistamaan, että käsittelemme
tärkeimpiä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan
liittyviä aiheita, jotka vaikuttavat pitkän aikavälin menestykseemme.
Ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, tuotteiden
energiatehokkuuteen, resurssien ja uusiutuvan energian käyttöön
sekä kiertotalouteen liittyvät olennaiset aiheet sisältyvät
strategiseen vaikutusalueeseen Hiilidioksidipäästöjen
vähentäminen ja kiertotalous. Nokia on jo toteuttanut useita
strategisia aloitteita, kuten määritellyt yksityiskohtaisen
siirtymäsuunnitelman kuvatakseen sitoutumisensa
nettonollapäästöjen saavuttamiseksi vuoteen 2040 mennessä.
Tämä suunnitelma sisältää tärkeimmät hiilidioksidipäästöjen
vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet eri osa-alueilla ja toimii
kompassina Nokian hiilidioksidipäästöjen vähentämisstrategialle.
Tulevina vuosina Nokia tutkii mahdollisuuksia nopeuttaa
edistymistä kohti nettonollapäästöjä arvioimalla tapoja vähentää
tuotteiden käytöstä aiheutuvia päästöjä entisestään ja tutkimalla
ilmastoteknologisia ratkaisuja televiestinnän ja datakeskusten
energian käytölle. Lisäksi on otettu käyttöön päivitetty
kiertotalouteen keskittyvä strategia, jossa keskitytään
lähestymistapoihin tuotteiden elinkaaren pidentämiseen, raaka-
aineiden käytön vähentämiseen ja kierrätysmateriaalien osuuden
lisäämiseen tuotteissa. Tuotesuunnittelussaan Nokia pyrkii
edistämään ympäristön huomioon ottavan suunnittelun
ohjeistusten (Design for Environment) käyttöä.
Strateginen vaikutusalue Digitaalisen kahtiajaon kaventaminen
käsittelee tunnistettuja olennaisia myönteisiä vaikutuksia
vaikutusten kohteena oleville yhteisöille, kuluttajille ja
loppukäyttäjille yhteyksien mahdollistaman sananvapauden ja
tiedonsaannin kautta. Nokia auttaa asiakkaitaan ja yhteyksien
ulkopuolella olevia henkilöitä kaventamaan digitaalista kuilua
digitaalisten työkalujen käyttöönoton ja yhteyksien saatavuuden
avulla. Nokia pyrkii myös kartoittamaan uusia yhteyksiin liittyviä
ratkaisuja ja ilmastoon liittyviä teknologiamahdollisuuksia
tukeakseen asiakkaita ja yhteiskuntia ilmastonmuutoksen
sopeutumisessa ja sen vaikutusten käsittelyssä. Nokia tarjoaa
kokonaisvaltaisia reititysratkaisuja, jotka yhdistävät liikkuvat
käyttäjät maailmanlaajuisesti ja mahdollistavat koulujen,
yritysten ja kotien taloudellisen ja tehokkaan yhteyden
globaalissa taloudessa. Gigabit Connect -ratkaisu monen
asunnon yksiköille laajentaa laajakaistayhteyksiä heikommassa
asemassa olevissa yhteisöissä. Nokia toteutti useita projekteja
Afrikassa koskien merenalaisia tiedonsiirtokaapeleita ja tarjoaa
ETR-ratkaisuja (extended temporary range), jotka tarjoavat
nopeita yhteyksiä tuotantoympäristöjen ulkopuolella.
Toimitusketjun resilienssin osalta Nokia pyrkii vahvistamaan
toimitusketjuaan ohjelmilla, joilla pyritään lieventämään
ihmisoikeus- ja ympäristörikkomusten riskejä, sekä
keskittymällä toimittajien suorituskyvyn parantamiseen
päästöjen ja kierrätysmateriaalien osalta. Kasvavan
maailmanlaajuisen epävakauden näkökulmasta toimitusketjun
kestävän kehityksen ohjelmat auttavat varmistamaan
vaatimustenmukaisuuden, rakentamaan liiketoiminnan
kestävyyttä ja täyttämään asiakkaiden odotukset. Tämä työ
kohdistuu tunnistettuihin olennaisiin vaikutuksiin arvoketjun
työntekijöiden osalta, toimittajasuhteiden hallintaan liittyvään
olennaiseen mahdollisuuteen ja tiettyihin ympäristökysymyksiin.
Teknologian vastuullisen käytön näkökulmasta Nokia pyrkii
erottautumaan kilpailijoista luotettavana ja vastuullisena
teknologian tuottajana. Tämä strateginen vaikutusalue heijastaa
ja kattaa olennaiset sananvapauteen, yksityisyydensuojaan ja
liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät aihealueet.
Omaan työvoimaan liittyvät asiat käsitellään
henkilöstöstrategiassa. Strategia sisältää elementtejä, jotka
edistävät korkean suorituskyvyn kulttuuria, painottavat kykyjen
kehittämistä ja houkuttelevuutta, ja keskittyvät riittävään
palkitsemisstrategiaan.
Nokian lähestymistapaa olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien käsittelyyn ja hallintaan käsitellään tämän
kestävyysraportin aihekohtaisissa osioissa Ympäristötiedot,
Yhteiskunnalliset tiedot ja Hallintotapatiedot.
Nokian strategian ja liiketoimintamallin
resilienssi ja kyky käsitellä olennaisia
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
Nokian kyky kilpailla ja pysyä johtavana teknologian, ohjelmistojen ja
palveluiden toimittajana toimialoilla ja markkinoilla, joilla yhtiö toimii,
riippuu useista ulkoisista ja sisäisistä tekijöistä. Nokialla on
systemaattinen ja jäsennelty lähestymistapa riskienhallintaan
mahdollisten riskien ja negatiivisten vaikutusten tunnistamiseksi,
arvioimiseksi ja lieventämiseksi, mukaan lukien kestävään
kehitykseen liittyvät riskit. Kuten tässä kestävyysraportissa
kuvataan, tunnistamme ja pyrimme lieventämään
liiketoimintaamme liittyviä mahdollisia riskejä ja kielteisiä
vaikutuksia sekä edistämään mahdollisuuksia ja myönteisiä
vaikutuksia liiketoimintamme sisällä ja sen ulkopuolella.
Nokian kestävyysstrategia ja Nokian liiketoimintamalli
tarkastetaan vuosittain. Yhtiön olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien nykyisiä ja ennakoituja vaikutuksia
liiketoimintamalliin, arvoketjuun, strategiaan ja
päätöksentekoprosesseihin analysoidaan osana Nokian
riskienhallinnan viitekehystä.
Nokian liiketoimintastrategian mahdollistavat innovaatioita
edistävät osaajat, ja Nokia investoi merkittävästi tutkimukseen
ja kehitykseen. Innovatiivisen lähestymistapansa ansiosta Nokia
voi toimia joustavasti ja uudistua. Nokialla on koko konsernin
kattava globaali toimintatapa liiketoiminnan jatkuvuuden
varmistamiseksi, ja jokainen toiminto ylläpitää säännöllisesti
liiketoiminnan jatkuvuuden suunnitelmia.
Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
nykyiset taloudelliset vaikutukset
Nokia on arvioinut olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
taloudelliset vaikutukset raportointivuodelle 2025.
Nokia havaitsi kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaisen riskin, joka
liittyy kyvyttömyyteen houkutella, kehittää ja säilyttää osaavaa ja
oikein sijoittunutta tulevaisuuden työvoimaa, sillä osaavat
työntekijät ovat edelleen kriittisen tärkeitä liiketoiminnassamme.
Olennaisia nykyisiä taloudellisia vaikutuksia, jotka johtuisivat
suoraan tunnistetusta riskistä, ei ole tunnistettu.
Nokian oman työvoiman osalta havaittiin myös olennainen riski
liittyen henkilöstökustannusten nousuun, joka syntyy palkkojen
korotuksista tai niihin liittyvien käytäntöjen ja määräysten
muutoksista. Henkilöstökulut henkilöä kohden kasvoivat
tilikaudella edellisvuoteen verrattuna. (Ks. Tilinpäätös, liitetieto
3.1. Henkilöstökulut).
Nokia tunnisti vähähiiliseen talouteen siirtymiseen liittyvän
olennaisen mahdollisuuden ja energiatehokkuutta pidetään
yhtenä keskeisistä tekijöistä tuotteiden kilpailukyvyssä. Lisäksi
tunnistettiin uusi, kasvava ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
liittyvä olennainen mahdollisuus. Tuotteiden kilpailukyvyn
mahdolliset tilikauden taloudelliset vaikutukset näkyvät
konsernin tuloslaskelmassa esitetyssä liikevaihdossa.
37
img79.jpg
Nokian laitteistotuotteet ovat riippuvaisia erilaisista
mineraaleista ja muista primaariraaka-aineista. Arvioiden
mukaan maailman kulutuksen kasvun jatkuminen voi johtaa
materiaalipulaan ja materiaalien hinnan nousemiseen. Tämän
riskin mahdollisia taloudellisia vaikutuksia odotetaan vain
pitkällä aikavälillä, eikä sillä ole todellisia taloudellisia vaikutuksia
tunnistetun tilikauden osalta.
Eettisten toimintaohjeidemme tai lain vaatimusten rikkominen
voi aiheuttaa olennaisen taloudellisen vaikutuksen Nokian
taloudelliseen asemaan, tulokseen tai kassavirtaan. Vuoden
2025 aikana ei ole kirjattu niihin liittyviä olennaisia taloudellisia
vaikutuksia.
Kuten kohdassa “Laatimisperusteet” on kuvattu, Nokia ei vielä
sisällytä tähän kestävyysraporttiin olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien odotettuja taloudellisia vaikutuksia
ensimmäisiä vuosia koskevan raportoinnin vaiheittain käyttöön
otettavan säännöksen mukaisesti. Taloudelliset vaikutukset
raportoidaan myöhemmillä raportointikausilla sovellettavien
vaatimusten mukaisesti.
Kestävyystavoitteet
Seuraavalla sivulla esitetyt Nokian kestävyystavoitteet määräytyvät
liiketoiminnan vaatimusten, kestävyysstrategian ja olennaisten
aiheiden perusteella. Tavoitteet on linjattu eri sisäisten ryhmien ja
toimintojen kanssa. Kun tavoitteita asetetaan, otetaan huomioon
sidosryhmien vaatimukset ja näkemykset, joita kerätään
vuorovaikutuksissa Nokian asiakkaiden, toimittajien, sijoittajien,
kansalaisjärjestöjen ja muiden relevanttien sidosryhmien kanssa.
Tämä auttaa varmistamaan, että tavoitteemme ovat linjassa
asiakkaiden kestävän kehityksen tavoitteiden, laajempien alan
trendien ja kehittyvän ulkoisen ympäristön kanssa.
Tavoitteet jakautuvat lyhyelle, keskipitkälle ja pitkälle aikavälille.
Kaikki Nokian esittämät tavoitteet on asetettu vapaaehtoisesti
eli ne eivät ole lain edellyttämiä.
Vuoden 2025 tulokset, edistyminen valittuihin tavoitteisiin
nähden ja tarkemmat tiedot näistä asetetuista tavoitteista on
esitetty aihekohtaisen standardin asiaankuuluvassa osassa.
Muut olennaisiin kestävyysasioihin liittyvät mittarit, jotka on
määritelty ESRS:ssä tai ovat Nokian itsemäärittämiä, on esitetty
aihekohtaisen standardin aihekohtaisissa osioissa.
38
ESG-tavoitteemme
2025
2026
2030
2040
Ympäristö
▪ Saavuttaa uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön
100 %:n käyttöaste toimitiloissamme (RE100).
▪ 80 %:n vähennys scope 1 ja 2 markkinaperusteisista
kasvihuonekaasupäästöissä lähtövuodesta 2019.
SBT nettonolla
Yleinen nettonollatavoite: Nokian tavoitteena on saavuttaa nettonolla kasvihuonekaasupäästöt koko arvoketjussa vuoteen 2040 mennessä.
Lyhyen aikavälin tavoite: Nokia sitoutuu vähentämään absoluuttisia scope 1-, scope
2- ja scope 3  -kasvihuonekaasupäästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä
lähtövuodesta 2019.
Pitkän aikavälin tavoite: Nokia sitoutuu
vähentämään absoluuttisia  scope 1-, scope 2- ja
scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 90 %
vuoteen 2040 mennessä lähtövuodesta 2019.
▪ Loppukokoonpanotoimittajamme saavuttavat nollapäästöt lähtövuodesta 2019.
▪ 50 % vähennys toimittajien kasvihuonekaasupäästöissä lähtövuodesta 2019.
▪ Vähennämme logistiikan kasvihuonekaasupäästöjä 73 % lähtövuodesta 2019.
▪ 90 %:n vähennys scope 1 ja 2 markkinaperusteisista kasvihuonekaasupäästöissä
lähtövuodesta 2019.
▪ 95 %:n kierrätysaste toimistoistamme, laboratorioistamme, valmistuksestamme,
asennuksestamme, tuotteidemme palautuksesta ja loppukokoonpanotoimittajiemme
tehtailta peräisin olevalle jätteelle.
▪ Lisätä kierrätysmateriaalien käyttöä mekaanisten osien lähdemateriaaleissa:
– Valettu alumiini, jota käytetään mekaanisissa osissa: 90 %
– Muokattua alumiinia, terästä ja kupariseoksia sekä mekaanisissa osissa käytettävää
polykarbonaattimuovia: 50 %.
▪ Pakkausten kierrätettävyys: Varmistaa, että kaikki pakkaukset ovat 100 % kierrätettäviä.
▪ Kierrätysmateriaalisisältö: Pahvi- ja muovipakkausmateriaalien tulee olla vähintään
50 % kierrätysmateriaalia.
▪ Muovit: Muovipakkausten osuus on rajoitettava enintään 10 %:iin primääripakkauksen
kokonaispainosta.
Yhteiskunta
▪ Hyödyntää Nokian teknologiaa, kykyjä ja varoja parantaaksemme
1 500 000 ihmisen elämää sosiaalisten digitalisaatioprojektien,
digitaalisten taitojen kehittämisen ja verkkoyhteyksien
muodostamisen avulla (lähtövuosi 2022).
▪ 96 % projekteista noudattaa korkean riskin projektien
toteutuksen arviointiprosessin vaatimuksia.
▪ Nolla kuolemaan johtavaa vaaratilannetta työntekijöille,
toimittajille ja kolmansille osapuolille.
▪ Rekisteröityjen tapaturmien toistuvuuden (TRIFR) ja työajan
menetykseen johtaneiden tapaturmien toistuvuuden (LTIFR)
vähentäminen Nokian oman työvoiman ja toimittajien osalta
edellisvuoteen verrattuna.
▪ 80 ylemmän tason johtajan turvallisuuskierrosta valvonnan
parantamiseksi kohteissa.
▪ 98 % 3TG-jäljitettävyys sulattotasolle toimitusketjussamme sekä
sulattojen konfliktivapaa status. Koboltin, mican, alumiinin ja
kuparin laajennettu huolellisuustarkastus ja konfliktivapaa asema.
▪ 80 % toimittajista saa tyydyttävän kestävän kehityksen
pisteytyksen toimittajien suorituksen arvioinnissa.
▪ 96 % projekteista noudattaa korkean
riskin projektien toteutuksen
arviointiprosessin tiukennettuja
vaatimuksia.
▪ Nolla kuolemaan johtavaa
vaaratilannetta työntekijöille,
toimittajille ja kolmansille osapuolille.
▪ Rekisteröityjen tapaturmien
toistuvuuden (TRIFR) ja työajan
menetykseen johtaneiden tapaturmien
toistuvuuden (LTIFR) vähentäminen
Nokian oman työvoiman ja toimittajien
osalta edellisvuoteen verrattuna.
▪ 80 ylemmän tason johtajan
turvallisuuskierrosta valvonnan
parantamiseksi kohteissa.
▪ Nokia saa myönteisen tuloksen GNI-
arvioinnista: Se täyttää GNI-
periaatteiden mukaiset velvoitteet
(sananvapaus ja yksityisyyden suoja) ja
osoittaa parannusta ajan myötä.
▪ Korkean riskitason toimintaa harjoittavista toimittajistamme 95 % noudattaa
toimittajien kypsyysarviossa tiukennettuja terveys- ja turvallisuusvaatimuksia.
▪ 98 % 3TG-jäljitettävyys sulattotasolle toimitusketjussamme sekä sulattojen
konfliktivapaa status. Koboltin, mican, alumiinin ja kuparin laajennettu
huolellisuustarkastus ja konfliktivapaa asema.
▪ 85 % toimittajista saa tyydyttävän kestävän kehityksen pisteytyksen toimittajien
suorituksen arvioinnissa.
▪ Autamme asiakkaitamme luomaan yhteydet seuraaville kahdelle miljardille (Nokian
radioasiakkaiden verkkojen liittymämäärällä mitattuna) lähtövuodesta 2021.
▪ Nokian Fiber-to-the-Home-teknologia yhdistää 140 miljoonaa uutta tilaajaa
lähtövuodesta 2023.
▪ Saavuttaa vähintään 25 % naisten osuus kaikista työntekijöistä.
Hallinto
▪ 95 % työntekijöistämme on käynyt eettisen liiketoiminnan
koulutuksen, joka sisältää ESG-koulutuksen.
▪ 95 % työntekijöistämme on käynyt
eettisen liiketoiminnan koulutuksen,
joka sisältää ESG-koulutuksen.
▪ 85 % työntekijöistä/esihenkilöistä jatkaa myönteistä vuorovaikutusta eettisyydestä
ja vaatimustenmukaisuudesta vuoteen 2030 mennessä.
39
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja
arvioidaan olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet
Kaksoisolennaisuusarvioinnin tarkoituksena on tunnistaa ja
arvioida Nokian kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia. Olennaisiksi katsotut vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet määrittävät tiedot, jotka on julkistettava tässä
kestävyysraportissa.
Nokia teki olennaisuusarvioinnin sekä vaikutusten että
taloudellisen olennaisuuden osalta. Vaikutusten
olennaisuudessa tarkastellaan, miten toimintamme vaikuttaa
ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan – esimerkiksi miten
vaikutamme ilmastonmuutokseen tai sosiaaliseen
eriarvoisuuteen. Taloudellisessa olennaisuudessa tarkastellaan,
miten kestävyysasiat vaikuttavat liiketoimintaamme,
taloudelliseen tulokseemme ja asemaamme. Taloudellinen
olennaisuus kattaa vastuullisuuteen liittyvät taloudelliset riskit
ja mahdollisuudet.
ESRS 1 -vaatimukset on huomioitu, ja niitä on noudatettu
Nokian kaksoisolennaisuusarvioinnissa. ESRS:ssä luetellut
aiheet, osa-aiheet ja osaosa-aiheet muodostivat perustan
olennaisuusarvioinnissa käsitellyille kestävyysasioille. Lisäksi Nokia
harkitsi mahdollisia ESRS:n ulkopuolelle jääneitä yhtiökohtaisia
aiheita. Tällaisia yhtiökohtaisia aiheita ei tunnistettu.
Ensimmäisen kaksoisolennaisuusarvioinnin aikana Nokia teki
yhteistyötä yli 70 sisäisen ja ulkoisen sidosryhmähenkilön kanssa
noudattaen eurooppalaiset kestävyysraportointi-standardit
laatineen European Financial Reporting Advisory Group (EFRAG)
-ryhmän sidosryhmäyhteistyöohjetta. Nokian monialainen
projektitiimi osallistui laajasti arviointiin. Projektitiimiin kuului
sisäisiä sidosryhmiä, joilla on asiantuntemusta kestävästä
kehityksestä, liiketoiminnasta, teknologiasta, lakiasioista, talous-
ja rahoitusasioista, henkilöstöstä, riskienhallinnasta ja
arvoketjusta. Ulkoinen neuvonantaja tuki ja ohjasi Nokiaa koko
arvioinnin ja projektin ajan.
Nokia arvioi vuosittain, onko sen liiketoimintamallissa,
toiminnoissa, riskiarvioinnissa tai ulkoisissa olosuhteissa
tapahtunut muutoksia, jotka edellyttävät
kaksoisolennaisuusarvioinnin päivittämistä tai
uudelleenarviointia (joko kokonaan tai osittain). Tammikuussa
2024 viimeistelty alkuperäinen kaksoisolennaisuusarviointi
arvioitiin uudelleen ja päivitettiin vuoden 2025 aikana
vastaamaan Nokian liiketoiminnassa, toiminnoissa, arvoketjussa
ja markkinoilla, joilla Nokia toimii, tapahtuneita muutoksia sekä
päivitettyjä sääntelyohjeita.
Kaksoisolennaisuusarvioinnin keskeiset vaiheet
Arviointi on suoritettu ESRS:n ohjeiden ja CSRD:n vaatimusten mukaisesti. Nokia toteutti kaksoisolennaisuusarvioinnin neljässä vaiheessa: arvoketjun kartoitus, vaikutusten arviointi, taloudellinen arviointi sekä olennaisten
aiheiden määrittäminen ja validointi. Arvioinnissa käytettiin strukturoitua menetelmää, jossa yhdistyvät määrälliset kynnysarvot ja laadullinen palaute sidosryhmiltä, mukaan lukien työntekijät, ja otettiin huomioon sovellettavien
sääntelyvaatimusten kehitys.
1
Arvoketjun kartoitus
2
Vaikutusten arviointi
3
Taloudellinen arviointi
4
Olennaisten aiheiden
määrittäminen ja validointi
Arvoketjun keskeisten toimintojen ja
liikesuhteiden, niiden maantieteellisen sijainnin ja
eri arvoketjun toimintojen mahdollisesti
vaikutuspiirissä olevien sidosryhmien
kartoittaminen.
Nokian todellisten tai mahdollisten, myönteisten tai
kielteisten vaikutusten arviointi eri aikaväleillä ja
arvoketjussa. Alustavan arvioinnin suorittivat Nokian
omat asiantuntijat, ja valitut ulkopuoliset
sidosryhmät validoivat sen edelleen.
Kattava arviointi Nokian kestävään kehitykseen
liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista sekä niiden
taloudellisista vaikutuksista käyttäen pohjana
aiempia työpajoja, operatiivisia näkemyksiä,
sidosryhmähaastatteluja ja sisäistä raportointia.
Yhteistyö Nokian johdon kanssa olennaisuus-
arvioinnin tulosten validoimiseksi. ESG:hen
keskittyvän talousraportoinnin ohjausryhmä tarkisti
ja hyväksyi lopulliset tulokset. Tulokset annettiin
Nokian tarkastusvaliokunnalle tiedoksi.
Icons_Arrow_whitedown.gif
40
1
Arvoketjun kartoitus
Nokia laati yhtenäisen yhteenvedon Nokian arvoketjusta, joka
koostuu keskeisistä toiminnoista ja liikesuhteista, toimintojen
ympäristöstä, joissa ne vaikuttavat, sekä keskeisten
sidosryhmien ymmärryksestä. Näiden tietojen perusteella
kartoitimme arvoketjun, maantieteelliset sijainnit ja mahdolliset
vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät arvoketjun eri
toiminnoissa. Tulos vahvistettiin keskeisten sisäisten
sidosryhmien kanssa. Arvoketjumme keskeiset osat on esitetty
kohdassa “Liiketoimintamalli ja arvoketju”.
2
Vaikutusten arviointi
Nokia arvioi todellisia tai mahdollisia ja myönteisiä tai kielteisiä
vaikutuksiaan ihmisiin ja ympäristöön lyhyellä, keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä koko arvoketjussaan. Näiden vaikutusten
luonne kuvattiin ja luokiteltiin asiaankuuluvien ESRS-aiheiden
mukaan.
Tunnistetut vaikutukset pisteytettiin vaikutusten
olennaisuuteen määritellyn pisteytysmenetelmän perusteella.
Vaikutusten pisteytys koostuu kahdesta osa-alueesta:
vakavuudesta ja todennäköisyydestä. Vakavuus määritellään
mittakaavan, laajuuden ja korjaamattoman luonteen mukaan.
Todellisten kielteisten vaikutusten osalta olennaisuus arvioitiin
vaikutuksen vakavuuden perusteella. Mahdollisten kielteisten
vaikutusten osalta otettiin huomioon sekä vakavuus että
todennäköisyys. Mahdollisten kielteisten
ihmisoikeusvaikutusten kohdalla vaikutusten vakavuus oli
ensisijainen sen todennäköisyyteen nähden. Todellisten
myönteisten vaikutusten osalta olennaisuus perustui
vaikutusten mittakaavaan ja laajuuteen. Mahdollisten
vaikutusten arvioinnissa huomioitiin mittakaava, laajuus ja
todennäköisyys.
Nokian asiantuntijat tunnistivat, dokumentoivat, pisteyttivät,
arvioivat ja validoivat vaikutukset. Tietoa Nokian vaikutuksista
kerättiin eri lähteistä, kuten olemassa olevien ja uusien
sidosryhmähankkeiden kautta, tutkimusohjelmista, due
diligence -prosesseista ja raportoinnista. Vaikutukset
tunnistettiin määritellyllä arvoketjun osa-alueella ja yhdistettiin
siihen liittyvään maantieteelliseen alueeseen. Painopiste oli
arvoketjun osa-alueilla, joilla vaikutusten katsotaan olevan
todennäköisiä.
Kymmenen ulkoista sidosryhmää haastateltiin, jotta
ymmärrettiin sidosryhmien näkemyksiä olennaisista ESRS-
asioista ja validoitiin tehtyjä havaintoja. Näihin sidosryhmiin
kuului liikekumppaneita, sijoittajia ja kansalaisjärjestöjä. Ulkoiset
haastattelut toteutti Nokiaa avustanut kumppaniyhtiö.
Ulkoisten sidosryhmien tunnistamat vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet huomioitiin vaikutusten tunnistamisessa ja niitä
verrattiin Nokian vaikutusten pisteytykseen. Mahdolliset
merkittävät poikkeamat arvioitiin ja korjauksia tehtiin
tarvittaessa.
3
Taloudellinen arviointi
Nokia arvioi todelliset tai mahdolliset taloudelliset vaikutukset,
mukaan luettuina riskit ja mahdollisuudet lyhyellä, keskipitkällä
ja pitkällä aikavälillä. Riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin
aiempien työpajojen, päivittäisessä toiminnassa ja liiketoimissa
havaittujen asioiden, tehtyjen analyysien, sisäisen
riskiraportoinnin, vaikutusten arvioinnin ja
sidosryhmähaastattelujen avulla sekä aiempien arviointien,
kuten Task Force on Climate Related Financial Disclosure
-viitekehyksen perusteella toteutetun ilmastoa koskevan
skenaarioanalyysin avulla (lisätietoja osiossa “Ilmastonmuutos
(ESRS E1)”). Arvioinnissa otettiin huomioon koko arvoketjun
tekijät, jotka voisivat vaikuttaa Nokian liiketoimintaan ja
taloudelliseen tulokseen.
Nokian asiantuntijat arvioivat, todensivat ja pisteyttivät
tunnistetut riskit ja mahdollisuudet. Vaikutusten ja taloudellisen
olennaisuuden välistä suhdetta koskeva vaatimus otettiin
huomioon arvioinneissa, ja tunnistetut vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet ristiintarkistettiin. Näiden kahden väliset
mahdolliset erot validoitiin olennaisuusarvioinnin kattavuuden
varmistamiseksi. Arvioinnissa otettiin huomioon myös
kestävyysasioiden hoitamiseen liittyvistä toimista aiheutuvat
taloudelliset vaikutukset tai riskit. Jokainen riski ja mahdollisuus
yhdistettiin kyseessä olevaan maantieteelliseen alueeseen,
vaikka monet riskit ja mahdollisuudet ovat globaaleja tai liittyvät
useisiin maihin.
Tunnistetut riskit ja mahdollisuudet pisteytettiin niiden
todennäköisyyden ja mahdollisten taloudellisten vaikutusten
arvioidun suuruuden perusteella.
4
Olennaisten aiheiden määrittäminen ja validointi
Tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet pisteytettiin
asteikolla 0–4. Olennaisia aiheita määriteltäessä Nokia arvioi ja
määritteli seuraavat olennaisuuden kynnysarvot: 3,7
vaikutuksen olennaisuudelle ja 3,0 taloudelliselle
olennaisuudelle. Kynnysarvot ylittävien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien katsotaan olevan olennaisia Nokialle ja ne
määrittävät tämän kestävyysraportin laajuuden.
Nokian johtoa haastateltiin ja johto osallistui ympäristöön,
yhteiskuntaan ja hallintoon liittyviä asioita koskevien
havaintojen ja olennaisuuden validointiin. ESG:hen keskittyvän
talousraportoinnin, mukaan lukien CSRD-raportoinnin,
ohjaamiseksi perustettu ohjausryhmä tarkisti ja hyväksyi
päivitetyn kaksoisolennaisuusarvioinnin ja lopulliset tulokset.
Uudelleenarvioinnin tulokset annettiin hallituksen
tarkastusvaliokunnalle tiedoksi.
41
Muut aihekohtaiset seikat
Ympäristö
Nokian ympäristönhallintajärjestelmää, ympäristödataa ja
ilmastoa koskevaa skenaarioanalyysiä, joka on tehty Task Force
on Climate Related Financial Disclosure -viitekehyksen
mukaisesti, käytettiin perustana ympäristöön liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa,
arvioinnissa ja pisteyttämisessä. Lisätietoa ilmastosta sekä
resurssien käytöstä ja kiertotaloudesta on osioissa
“Ilmastonmuutos (ESRS E1)” ja “Resurssien käyttö ja
kiertotalous (ESRS E5)” .
Tosiasiallisia tai mahdollisia pilaantumista (ESRS E2), vesivaroja
ja merten luonnonvaroja (ESRS E3) sekä biologista
monimuotoisuutta ja ekosysteemejä (ESRS E4) koskevia
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tunnistaessaan Nokia
arvioi omaa toimintaansa sekä arvoketjun alku- ja loppupään
toimintoja. Arviointi kattoi muun muassa seuraavat asiat:
▪ Nokian omat toimipaikat kattavat, vuosittain kerätyt muiden
päästöjen kuin kasvihuonekaasupäästöjen tiedot ja
vedenkulutustiedot
▪ Nokian tuotteissa ja pakkauksissa käytetyt materiaalit
▪ Toimialakohtainen analyysi hyödykkeiden olennaisista
vaikutuksista biologiseen monimuotoisuuteen
▪ Nokian omistamien metsäalueiden suojelu Suomessa
Kaksoisolennaisuuden uudelleenarviointia tehdessä tunnistettiin
kielteisiä vaikutuksia, mutta Nokian parhaan tietämyksen
mukaan mikään vaikutuksista, riskeistä tai mahdollisuuksista ei
ylittänyt olennaisuuden kynnysarvoja. Nokian toimet
ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja resurssien käytön
minimoimiseksi auttavat epäsuorasti ehkäisemään muutoksia
ekosysteemeissä.
Arvoketjun työntekijät (S2)
Nokian arvoketjun työntekijöihin liittyvät vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet tunnistettiin ja päivitettiin Nokian vuosittain
tekemien toimittaja-arviointien ja auditointien perusteella sekä
toimialan foorumeilla käytyjen keskustelujen,
sidosryhmäkyselyjen sekä toimittajien kanssa käytyjen
keskustelujen ja webinaarien pohjalta. Nokian toimittaja-
auditoinneissa yleisimpiä havaintoja vuonna 2025 olivat
työaikaan, palkkoihin, työturvallisuuteen ja pakkotyöriskiin
liittyvät havainnot. Tämän prosessin kautta kerättyjä tietoja
käytettiin Nokian arvoketjun työntekijöihin liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen ja
pisteyttämiseen. Lisätietoja osiossa “Arvoketjun työntekijät
(ESRS S2)”.
Liiketoiminnan harjoittaminen (G1)
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvissä asioissa Nokian
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan jatkuvan
arvioinnin perusteella sekä sisäisesti esitettyjen riskien, mukaan
lukien liiketoiminnan markkinastrategiat, että ulkoisesti
tunnistettujen riskien, mukaan lukien sääntelymuutokset,
osalta. Nokia käsittelee näitä riskejä ja mahdollisuuksia sekä
mahdollisia vaikutuksia monitahoisella lähestymistavalla, joka
sisältää Nokian toimintaohjeet; vastuullisen yrityskulttuurin, jota
tukevat kattavat vaatimustenmukaisuuskoulutusohjelmat ja
viestintäohjelmat; vuosittaisen pakollisen eettisen liiketoiminnan
koulutuksen; tehokas sisäinen valvonta; ja tarkasti määritellyt
prosessit. Katso lisätietoja osiosta “Liiketoiminnan
harjoittaminen (ESRS G1)”.
Keskeiset arvioinnit ja oletukset
Olennaisten aiheiden määrittäminen edellytti arviointeja ja
oletuksia tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
pisteyttämisen sekä vaikutusten ja taloudellisen olennaisuuden
kynnysarvojen asettamisen osalta.
Arvioiden epävarmuuden lähteet
Arvioiminen aiempien kokemusten, alan vertailuarvojen,
tehtyjen analyysien ja sidosryhmäpalautteen perusteella oli
tarpeen silloin, kun ensisijaisia tietoja ei ollut saatavilla.
Tulevaisuutta koskevia oletuksia tarvitaan sekä riskien ja
mahdollisuuksien että mahdollisten vaikutusten arvioinnin
osalta.
Olennaisuusarvioinnin johtopäätökset voivat muuttua, jos
sääntelyvaatimukset ja -aikataulut muuttuvat keskeisillä
markkinoilla. Paremmat arvoketjun tiedot voivat vähentää
arvioihin tukeutumista. Tietyt arviot ovat herkkiä geopoliittiselle
kehitykselle.
Muutokset edelliseen olennaisuuden arviointiin
verrattuna
Kaksoisolennaisuusarviointi tehtiin ensimmäistä kertaa
raportointivuonna 2024 noudattaen
kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) ja siihen liittyvien ESRS-
standardien mukaista viitekehystä, joka siihen aikaan oli
saatavilla vain luonnoksena. Vuoden 2025 uudelleenarvioinnissa
keskityttiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, joihin
edellisen kaksoisolennaisuudenarvioinnin jälkeen havaitut
muutokset ovat vaikuttaneet. Päivitetty
kaksoisolennaisuudenarviointi sisältää uusia olennaisia
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, jotka on tunnistettu
liittyen seuraaviin aihealueisiin: ilmastonmuutokseen
sopeutuminen, työsuhteen turvaaminen, yksityisyyden suoja ja
sananvapaus. Työajan positiivista vaikutusta omaan työvoimaan
ei enää pidetä olennaisena. Nämä päivitykset heijastavat joitakin
Nokian toiminnassa, liiketoiminnassa ja
liiketoimintaympäristössä havaittuja muutoksia. Yhdysvalloissa
pääkonttoriaan pitäneen Infineran hankinta vuonna 2025 ja
osan Nokian liiketoiminnasta, Alcatel Submarine Networks SA:n,
myynti vuoden 2024 lopussa otettiin huomioon olennaisuuden
uudelleenarvioinnissa, mutta näillä muutoksilla ei ollut
vaikutusta olennaisuusarvioinnin lopputulemaan.
Integrointi osaksi Nokian riskienhallintaa
Kestävään kehitykseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet ovat osa
Nokian riskienhallinnan viitekehystä ja riskiluokitusta. Nokian
riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että
järjestelmällinen riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja
analysointi sisällytetään taloudelliseen suunnitteluun, strategian
laatimiseen, liiketoiminnan operatiiviseen johtamiseen ja
keskeiseen päätöksentekoon.
Riskienhallinnassa Nokia ottaa huomioon tapahtumien
toteutumisen todennäköisyydet ja taloudelliset vaikutukset
sekä arvioi riskeihin ja mahdollisuuksiin vastaamisen
tehokkuuden. Yksittäisten riskitekijöiden merkitystä arvioidaan
kuudella eri ulottuvuudella – ihmisiin ja ympäristöön
kohdistuvien vaikutusten aste, vaatimustenmukaisuus, maine,
talousluvut, operatiiviset toiminnot ja strategia.
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa käytetty pisteytysmenetelmä on
riskienhallintamenetelmässä käytetyn mukainen.
Lisäksi olemme varmistaneet, että
kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistetut vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet ovat yhdenmukaiset riskienhallinnan
raportoinnin kanssa.
42
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Nokian olennaiset aiheet ja niihin liittyvät osa-aiheet ja osaosa-aiheet on esitetty yksityiskohtaisesti alla olevassa taulukossa, joka tarjoaa kattavan kuvan Nokian olennaisuuskentästä. Olennaiset aiheet ja
niiden yhteys Nokian strategian ja liiketoimintamallin kanssa on kuvattu osiossa “Olennaiset aihealueet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa”.
Olennaiset osa-aiheet/osaosa-aiheet
Vaikutuksen, riskin tai
mahdollisuuden tyyppi
Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus (IRO)
Vaikutuksen, riskin ja mahdollisuuden
keskittyminen arvoketjussa
E1
Ilmastonmuutoksen hillintä
Myönteinen
vaikutus
Merkittävä panos ilmastonmuutoksen hillintään kehittämällä energia- ja resurssitehokkaita tuotteita ja teknologioita
Loppupää
Ilmastonmuutoksen hillintä
Kielteinen
vaikutus
Nokian oman toiminnan ja arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjen kielteinen vaikutus ilmastonmuutokseen
Oma toiminta, alkupää ja
loppupää
Ilmastonmuutoksen hillintä
Mahdollisuus
Nokian ohjelmisto-, tuote- ja palveluratkaisut voivat mahdollistaa muiden toimialojen siirtymisen vähähiiliseen talouteen,
mikä luo mahdollisuuden edistää liikevaihdon kasvua ja avata uusia tulovirtoja uusissa asiakassegmenteissä ja uusilla
markkinoilla
Loppupää
Energia
Kielteinen
vaikutus
Käytetyillä hiili-intensiivisillä energialähteillä ja tuotteidemme käytöllä asiakkaiden verkoissa on kielteinen vaikutus
ilmastonmuutokseen
Loppupää
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Mahdollisuus
Verkkoratkaisut ja ilmastoteknologiat asiakkaiden ja yhteiskuntien tukemiseksi ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja
sen vaikutusten hallinnassa. Liiketoiminnan kyky sietää ilmastonmuutoksen haitallisia vaikutuksia, mukaan lukien
äärimmäisiä sääilmiöitä kestävä verkkosuunnittelu.
Oma toiminta, alkupää ja
loppupää
E5
Resurssien sisäänvirtaukset,
mukaan lukien resurssien käyttö
Myönteinen
vaikutus
Nokian tuotteiden toissijainen käyttö ja uusiomateriaalien käyttö Nokian tuotteissa estävät jätteen syntymistä ja
edistävät myönteisesti materiaalien saatavuutta ja maankäyttöä
Alkupää
Resurssien sisäänvirtaukset,
mukaan lukien resurssien käyttö
Kielteinen
vaikutus
Neitseellisten raaka-aineiden runsas käyttö Nokian laitteistokomponenteissa. Uusien materiaalien louhinnalla ja
sulatuksella on merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia, mukaan lukien jätteet.
Alkupää
Resurssien sisäänvirtaukset,
mukaan lukien resurssien käyttö
Riski
Nokian laitteistot ovat riippuvaisia erilaisista mineraaleista ja muista neitseellisistä aineista. Jos globaali kulutus jatkaa
kasvuaan, se voi johtaa materiaalien niukkuuteen ja siitä johtuvaan hintojen nousuun.
Oma toiminta ja alkupää
Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät
resurssien ulosvirtaukset
Myönteinen
vaikutus
Kiertotaloussuunnittelun ja -liiketoimintaperiaatteiden soveltaminen lisää Nokian tuotteiden kierrätettävyyttä, mikä
mahdollistaa edelleen tuotteiden ja niiden sisältämien raaka-aineiden kierrätyksen
Oma toiminta, alkupää ja
loppupää
Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät
resurssien ulosvirtaukset, Jäte
Kielteinen
vaikutus
Nokia myy asiakkailleen huomattavan määrän laitteistotuotteita, jotka elinkaarensa lopussa muuttuvat
elektroniikkajätteeksi, ellei niitä käsitellä ja kierrätetä asianmukaisesti
Loppupää
Jäte
Myönteinen
vaikutus
Jätteen synnyn vähentäminen tai ehkäiseminen Nokian omassa toiminnassa ja arvoketjussa, mukaan lukien tuotteiden
asianmukainen käsittely ja kierrätys, vaikuttaa myönteisesti materiaalien saatavuuteen ja maankäyttöön
Oma toiminta, alkupää ja
loppupää
S1
Työolot: Työllisyysturva
Myönteinen
vaikutus
Nokian innovatiivinen lähestymistapa henkilöstön kehittämiseen ja lahjakkuuksien houkuttelemiseen on mahdollistanut
sen, että se on pystynyt toimimaan joustavasti markkinoilla ja uudistumaan tavoilla, jotka vaikuttavat myönteisesti
omaan työvoimaan
Oma toiminta
Työolot: Työllisyysturva
Kielteinen
vaikutus
Rakenne- ja organisaatiomuutosten kielteiset vaikutukset vakauteen ja työsuhteen turvallisuuteen
Oma toiminta
Työolot: Työ- ja yksityiselämän
tasapaino
Myönteinen
vaikutus
Nokia tarjoaa palkallisia perhevapaita maailmanlaajuisesti. Nämä perhevapaat noudattavat määriteltyjä sisäisiä parhaita
käytäntöjä ja usein ylittävät paikalliset säännökset.
Oma toiminta
Työolot: Riittävä palkka
Riski
Palkkojen korotukset tai niihin liittyvien käytäntöjen/säännösten muutokset, jotka johtavat Nokian henkilöstökulujen
nousuun
Oma toiminta
43
Olennaiset osa-aiheet/osaosa-aiheet
Vaikutuksen, riskin tai
mahdollisuuden tyyppi
Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus (IRO)
Vaikutuksen, riskin ja mahdollisuuden
keskittyminen arvoketjussa
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuudet kaikille:
Sukupuolten tasa-arvo ja sama
palkka samanarvoisesta työstä
Myönteinen
vaikutus
Nokialla on käytössä omien työntekijöiden sukupuolten tasa-arvoon ja samaan palkkaan liittyvät periaatteet
Oma toiminta
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuudet kaikille: Oman
henkilöstön koulutus ja taitojen
kehittäminen
Myönteinen
vaikutus
Nokia tarjoaa omalle työvoimalleen laajat koulutus- ja osaamiskehitysmahdollisuudet tiedon ja osaamisen kehittämisestä
olennaisena osana liiketoimintastrategiaansa, minkä avulla työntekijät voivat ylläpitää ja kehittää osaamistaan
Oma toiminta
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuudet kaikille: Oman
henkilöstön koulutus ja taitojen
kehittäminen, Työolot:
Työllisyysturva ja Riittävä palkka
Riski
Kyvyttömyys houkutella, kehittää ja ylläpitää tulevaisuuden tarpeisiin soveltuvaa, oikeanlaisen osaamisen omaavaa ja
oikealla sijainnilla olevaa tulevaisuuden työmarkkinoille sopivaa työvoimaa kilpailluilla työmarkkinoilla, nopeasti
muuttuvassa teknologiaympäristössä tai liiketoiminnan muutoksen aikana
Oma toiminta
Muut työhön liittyvät oikeudet:
Yksityisyys
Riski
Yksityisyydensuojaan liittyvien lakien määrä ja muutokset globaalisti yhdessä tekoälyyn liittyvien työvoimaratkaisujen
yleistymisen ja lisääntyvien kyberuhkien kanssa pahentavat riskiä siitä, että Nokia ei täytä
vaatimustenmukaisuusvaatimuksia, mikä johtaisi kielteisiin taloudellisiin, maineeseen ja sääntelyyn liittyviin seurauksiin
Oma toiminta
S2
Työolot: Työaika
Kielteinen
vaikutus
Toimittajien tuotantolaitosten tai asiakaspalvelun työntekijät voivat altistua liialliselle tai pakotetulle ylityölle sekä
jatkuvalle työlle ilman vapaapäivää ruuhka-aikoina tai projekteissa, joiden toteutusaika on lyhyt
Alkupää ja loppupää
Työolot: Riittävä palkka
Kielteinen
vaikutus
Toimittajien tuotantolaitosten tai asiakaspalvelun työntekijät voivat altistua riittämättömälle palkalle, palkoista tehtäville
pidätyksille, täyden lopputilin saamatta jäämiselle työsuhteen päättyessä tai työskentelylle tekaistuissa
harjoitteluohjelmissa
Alkupää
Työolot: Terveys ja turvallisuus
Kielteinen
vaikutus
Nokian verkkolaitteiden asennukseen ja tukipalveluihin sekä tukiasemapaikkojen hankintaan ja lupiin voi sisältyä terveyteen
ja turvallisuuteen kohdistuvia vaaroja, jotka liittyvät korkealla työskentelyyn, liikenneturvallisuuteen, sähköturvallisuuteen,
maanalaisiin kohteisiin, katutöihin ja työskentelyyn korkean tai äärimmäisen riskin maissa/alueilla
Alkupää ja loppupää
Muut työhön liittyvät oikeudet:
Pakkotyö
Kielteinen
vaikutus
Toimittajien työntekijät voivat altistua pakkotyövoimalle, mukaan lukien työskentely ilman voimassa olevaa työsopimusta,
altistuminen rekrytoinnin osana kerättäville rekrytointipalkkioille ja tilapäistyövoiman käyttö osana Nokian palveluiden
toimitusketjua. Korkeampia riskejä esiintyy erityisesti toimitusketjun syvemmillä tasoilla ja niiden palvelujen
toimitusketjussa, joissa on vähemmän osaamista vaativia loppupään tehtäviä erityisesti syrjäisillä alueilla.
Alkupää
S3
Yhteisöjen kansalaisoikeudet ja
poliittiset oikeudet: Sananvapaus ja
tietojen saatavuus
Myönteinen
vaikutus
Ilmaisunvapauden mahdollistaminen verkkoyhteyksien avulla ja sosiaalisten vaikuttamisohjelmien tarjoaminen
digitaitojen kehittämiseksi tarjoavat yhteisöille keinot osallistua täysimääräisesti nykypäivän digitaaliseen yhteiskuntaan.
Tämä tarkoittaa muun muassa parempia mahdollisuuksia jakaa mielipiteitä, nauttia kansalaisoikeuksistaan, kuten
äänioikeudesta, ja saada helpommin monipuolista tietoa ja päästä julkisiin palveluihin, mikä edistää tietoon perustuvaa
päätöksentekoa.
Loppupää
Yhteisöjen kansalaisoikeudet ja
poliittiset oikeudet: Sananvapaus
Kielteinen
vaikutus, Riski
Nokian teknologian väärinkäyttö ihmisoikeuksien loukkaamiseen, kuten sananvapauden liiallinen rajoittaminen ja laiton,
liiallinen tai mielivaltainen valvonta. Tiedostamme myös, että ihmisoikeudet voivat joskus olla ristiriidassa keskenään,
kuten yleisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden ja henkilökohtaisen turvallisuuden suojelemiseksi
toteutetut toimet, jotka aiheuttavat riskejä sananvapaudelle ja yksityisyydelle. Tällä voi olla potentiaalinen kielteinen
vaikutus asianomaisiin yhteisöihin sekä aiheuttaa mainehaittoja tai taloudellisia seurauksia.
Loppupää
S4
Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai
loppukäyttäjiin kohdistuvat
vaikutukset: (Laadukkaiden) tietojen
saatavuus
Myönteinen
vaikutus
Nokian teknologia mahdollistaa yhteydet ja niistä syntyvät myönteiset vaikutukset tiedon saatavuuteen, ajatusten
vaihtoon ja taloudellisen kehityksen mahdollisuuksiin
Loppupää
Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/
tai loppukäyttäjiin kohdistuvat
vaikutukset: Sananvapaus
Myönteinen
vaikutus
Sananvapauden mahdollistaminen yhteyksien avulla antaa kuluttajille ja loppukäyttäjille mahdollisuuden jakaa
mielipiteitä, saada monipuolista tietoa ja julkisia palveluita, mikä edistää tietoon perustuvaa päätöksentekoa
Loppupää
44
Olennaiset osa-aiheet/osaosa-aiheet
Vaikutuksen, riskin tai
mahdollisuuden tyyppi
Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus (IRO)
Vaikutuksen, riskin ja mahdollisuuden
keskittyminen arvoketjussa
Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/
tai loppukäyttäjiin kohdistuvat
vaikutukset: Sananvapaus
Kielteinen
vaikutus, Riski
Nokian teknologian väärinkäyttö voi johtaa ihmisoikeuksien loukkaamiseen, kuten sananvapauden liiallinen rajoittaminen
ja laiton, liiallinen tai mielivaltainen valvonta. Nokia myös tiedostaa, että ihmisoikeudet voivat joskus olla ristiriidassa
keskenään, kuten tilanteissa, joissa yleisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden ja henkilökohtaisen
turvallisuuden suojelemiseksi toteutetut toimet aiheuttavat riskejä sananvapaudelle ja yksityisyydelle. Tällä voi olla
potentiaalinen kielteinen vaikutus asianomaisiin yhteisöihin sekä aiheuttaa mainehaittoja tai taloudellisia seurauksia.
Loppupää
Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/
tai loppukäyttäjiin kohdistuvat
vaikutukset: Yksityisyys
Kielteinen
vaikutus
Kyberuhkien leviäminen lisää riskiä, että kuluttajien/loppukäyttäjien tiedot vaarantuvat, minkä seurauksena haitalliset
uhkatoimijat voivat vuotaa tietoja käyttääkseen tietoja merkittävällä tavalla. Vahingon riski korreloi tiettyjen
yrityssektorien käsittelemien tietojen luonteen kanssa.
Loppupää
Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai
loppukäyttäjiin kohdistuvat
vaikutukset: Yksityisyys
Riski
Yksityisyydensuojaan liittyvien lakien määrä ja muutokset globaalisti yhdessä tekoälyyn liittyvien riskien yleistymisen ja
lisääntyvien kyberuhkien kanssa pahentavat riskiä siitä, että Nokia ei täytä vaatimustenmukaisuusvaatimuksia, mikä
johtaisi kielteisiin taloudellisiin, maineeseen ja sääntelyyn liittyviin seurauksiin
Loppupää
G1
Yrityskulttuuri
Riski
Eettisten toimintaohjeidemme tai lain rikkominen sääntelynmukaisuuden osalta, joka johtaisi negatiivisiin
mainehaittoihin tai taloudellisiin seurauksiin
Oma toiminta, alkupää ja
loppupää
Yrityskulttuuri
Mahdollisuus
Ethisphere on jatkuvasti nimennyt Nokian yhdeksi maailman eettisimmistä yrityksistä (the World’s Most Ethical
Companies by Ethisphere). Nokian vahva eettinen yrityskulttuuri tarjoaa perustan harjoittaa liiketoimintaa eettisesti ja
lainmukaisesti.
Oma toiminta, alkupää ja
loppupää
Yrityskulttuuri
Myönteinen
vaikutus
Kestävää kehitystä priorisoiva yrityskulttuuri voi johtaa vastuulliseen ja kestävään päätöksentekoon arvoketjussa
Oma toiminta
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin,
mukaan lukien maksukäytännöt
Mahdollisuus
Luotettavien suhteiden ja pitkäaikaisten kumppanuuksien rakentaminen eettisen ja vaatimustenmukaisen kulttuurimme
jakavien toimittajien kanssa
Alkupää
Korruptio ja lahjonta: Lahjonnan
ehkäiseminen ja havaitseminen
Mahdollisuus
Ethisphere on toistuvasti nimennyt Nokian yhdeksi maailman eettisimmistä yrityksistä (the World’s Most Ethical
Companies® by Ethisphere), ja osa arvioinnista koskee myös Nokian korruptionvastaista ohjelmaa. Nokian vahva
eettinen yrityskulttuuri tarjoaa perustan harjoittaa liiketoimintaa eettisesti ja lainmukaisesti.
Oma toiminta, alkupää ja
loppupää
45
Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat toimintaperiaatteet
Seuraavassa taulukossa esitetään Nokian yleiset toimintaperiaatteet ja niiden suhde kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistettuihin olennaisiin kestävyysaiheisiin. Tähän on sisällytetty yhteenveto
keskeisistä toimintaperiaatteista, jotka koskevat useita toisiinsa liittyviä kestävyysaiheita sekä se, miten kukin toimintaperiaate vastaa siihen liittyvään kestävyysaiheeseen ja vaikuttaa niihin. Nämä
toimintaperiaatteet julkaistaan Nokian verkkosivuilla, ja ne ovat kaikkien sidosryhmien saatavilla.
Nokian toimintaperiaatteet
toimintaperiaatteen soveltamisala
Hallintoelin
Suhde olennaisiin aiheisiin
Nokian toimintaohjeet
Nokian toimintaohjeet ovat saatavilla verkkopohjaisessa muodossa 20 kielellä. Ne vahvistavat
Nokian arvot ja odotukset ja yhdistävät kaikki Nokian työntekijät yhteisen vision taakse.
▪ määritellään Nokian työntekijöiden ja liikekumppaneiden eettisen toiminnan normit.
▪ määritetään Nokian neljä keskeistä periaatetta ja 14 keskeistä riskialuetta
▪ koskevat Nokian ja sellaisten muiden liiketoimintayksiköiden, joissa Nokia omistaa
enemmistön osakkeista tai käyttää määräysvaltaa (kuten yhteisyritysten), johtajia,
toimihenkilöitä ja työntekijöitä
▪ Sisältävät liiketoiminnan perusperiaatteet ja kriittisiin liiketoiminta-aiheisiin liittyvät
yleiset toimintaperiaatteet
▪ Dokumentoidut toimintaperiaatteet määrittelevät, tukevat ja selittävät erityisiä
periaatteita
▪ Tarvittaessa luodaan menettelyohjeita, joissa opastetaan työntekijöitä
toimintaperiaatteiden käyttöönotossa
Kaikki toimintaohjeiden riskialueita tukevat toimintaperiaatteet ja niihin liittyvät
toimintatavat ovat työntekijöidemme saatavilla verkossa, ja ne sisältyvät vuosittaisiin
pakollisiin koulutustilaisuuksiin.
Nokian hallitus hyväksyy toimintaohjeet, jotka
koskevat Nokian johtajia, toimihenkilöitä ja
työntekijöitä sekä sellaisten Nokian tytäryhtiöiden ja
osakkuusyhtiöiden (kuten yhteisyritysten)
työntekijöitä, joissa Nokia omistaa enemmistön
osakkeista tai käyttää tehokasta määräysvaltaa. 
Asiantuntijat vastaavat siitä, että Nokian
toimintaperiaatteet ja toimintatavat ovat ajan tasalla
ja noudattavat sovellettavia lakeja ja määräyksiä
kaikissa Nokian toimintamaissa.
Nokian toimintaohjetta sovelletaan kaikkiin
tunnistettuihin olennaisiin aiheisiin (E1, E5, S1,
S2, S3, S4, G1)
Ympäristöpolitiikka
Ympäristöpolitiikka on osa yleistä johtamisprosessia, ja ympäristönäkökohdat otetaan
huomioon liiketoiminnan suunnittelussa, päätöksenteossa, toteutuksessa ja seurannassa.
Politiikassa esitetty keskeinen sitoumus on varmistaa ympäristöasioiden hallinta. Nokia pyrkii
jatkuvasti ehkäisemään ympäristön saastumista ja vähentämään tuotteidensa ja
palveluidensa ympäristövaikutuksia niiden koko elinkaaren ajan.
Nokian toimitusjohtaja hyväksyy ympäristöpolitiikan,
ja liiketoiminnot varmistavat tarvittavan osaamisen
sekä suunnittelevat ja toteuttavat parannusohjelmia
innovatiivisilla ja käytännönläheisillä ratkaisuilla.
Ympäristöpolitiikka koskee aiheiden E1 -
ilmastonmuutos ja E5 - resurssien käyttö ja
kiertotalous olennaisia aiheita
Henkilöstöviitekehys
Nokian yleinen henkilöstöviitekehys kiteyttää henkilöstöön liittyvät perusperiaatteet, jotka
koskevat ja joita sovelletaan kaikkiin Nokian työntekijöihin – johtajiin, toimihenkilöihin ja
työntekijöihin sekä kaikkiin Nokia-konserniin kuuluviin yhtiöihin ja määräysvallassa oleviin
yhteisyrityksiin. Se ei koske ulkopuolista väliaikaista työvoimaa tai alihankkijoita.
Nokian hallintomallissa henkilöstöviitekehystä kutsutaan toimintaperiaatteeksi, joka ohjaa
kaikkia henkilöstöprosesseja ja -käytäntöjä. Henkilöstöprosessien ja -käytäntöjen
käyttöönotosta annettua hyväksyttyä sääntöä kutsutaan menettelyohjeiksi.
Kaikki henkilöstöä koskevat menettelyohjeet ovat luonteeltaan globaaleja ja koskevat kaikkia
Nokian liiketoimintayksiköitä.
Nokia henkilöstöorganisaatio kehittää ja ylläpitää
menettelyohjeita. Kustakin palvelusta, prosessista tai
käytännöstä vastaava johtaja on vastaavan
menettelyohjeen omistaja. Lopullinen hyväksyjä on
Nokian henkilöstöjohtaja tai hänen edustajansa.
Henkilöstöviitekehys ohjaa kaikkia henkilöstöä
koskevia toimintatapoja ja menettelyohjeita, ja niiden
on oltava täysin yhdenmukaisia sen kanssa.
Ristiriitatilanteissa henkilöstöviitekehys on etusijalla.
Henkilöstöviitekehystä sovelletaan olennaisiin
aiheisiin S1 – oma työvoima
Eettiset ohjeet
Eettiset ohjeet täydentävät Nokian toimintaohjeita ja koskevat Nokian toimitusjohtajaa,
talous- ja rahoitusjohtajaa, varatalousjohtajaa ja Corporate Controlleria (the "Officers").
Eettiset ohjeet hyväksyy Nokian hallitus.
Eettiset ohjeet koskevat olennaista aihetta G1 –
liiketoiminnan harjoittaminen: Yrityskulttuuri
Ihmisoikeuksien
toimintaperiaatteet
Toimintaperiaatteet käsittelevät Nokian tuotteiden ja palveluiden vaikutusta
ilmaisunvapauteen, tietojen saatavuuteen, ajatustenvaihtoon ja taloudelliseen kehitykseen.
Muita ihmisoikeuksia, kuten oikeudenmukaisiin työkäytäntöihin liittyviä oikeuksia,
nykyaikaista orjuutta ja ihmiskauppaa sekä ympäristöasioiden hallintaa koskevat
toimintaperiaatteet ovat käsitelty muissa toimintaperiaatteissa.
Nokian hallitus ja Nokian toimitusjohtaja hyväksyvät
toimintaperiaatteet.
Ihmisoikeuksien toimintaperiaatteita sovelletaan
S3 – vaikutusten kohteena olevat yhteisöt ja S4
Kuluttajat ja loppukäyttäjät olennaisiin aiheisiin
46
Ympäristö-
tiedot
Nokia_Sustis_2.jpg
FIN filing 02032026 (5).jpg
Tässä osiossa kerrotaan, miten Nokia
hallitsee ympäristöjalanjälkeään ilmaston ja
kiertotalouden osalta. Nokian
nettonollapäästöjen siirtymäsuunnitelma
ohjaa päästöjen vähentämistä, kun taas
kiertotalousstrategia keskittyy resurssien
tehokkaaseen käyttöön ja jätteen
vähentämiseen – pienentäen suoraan
tuotesidonnaisia päästöjä (embodied) ja
tukien Nokian matkaa kohti
nettonollapäästöjä.
Nokian avainluvut vuonna 2025
Kasvihuonekaasupäästöjemme vähennys
lähtövuodesta 2019:
Kierrätetyn materiaalin osuus hankituissa
mekaanisissa materiaaleissa:
-27 %
52 % valualumiinia
Uusiutuvan sähkön käyttö omassa
toiminnassa:
kierrätysaste Nokian toimistoista, laboratorioista,
valmistuksesta, asennuksesta, tuotteiden palautuksesta
ja loppukokoonpanotoimittajilta tulevalle jätteelle
96 %
90 %
Nokian vuoden 2025 kohokohdat
Loimme liiketoimintalähtöisen Nokian kiertotalousstrategian
Investoinnit uusiutuvaan sähköön omassa toiminnassa ja
ensimmäiseen hiilidioksidipäästöjen poistoon tähtäävään
pilottihankkeeseen nettonollatavoitteen tukemiseksi
Uusi 1,5 miljardin euron luottolimiittisopimus, joka on linkattu Nokian
kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteisiin
Ympäristöhallintajärjestelmän uudelleensertifiointi (ISO 14001)
47
Ilmastonmuutos (ESRS E1)
Ilmastonmuutos on ollut Nokia-konsernille painopistealue jo yli
vuosikymmenen ajan, ja sen vuoksi olemme jatkuvasti
kehittäneet ja hioneet lähestymistapaamme
ilmastonmuutoksen liiketoimintaamme aiheuttamien riskien ja
mahdollisuuksien ymmärtämiseen ja niihin vastaamiseen. Osana
tätä lähestymistapaa Nokian tavoitteena on saavuttaa
kasvihuonekaasujen osalta nettonollapäästöt koko
arvoketjussaan vuoteen 2040 mennessä. Tähän sisältyy Nokian
omien toimintojen ja toimitusketjun hiilidioksidipäästöjen
vähentäminen, tuotteiden energiatehokkuuden parantaminen
energia vs. kapasiteetti -käyrän leikkamiseksi ja tekoälyn
supersyklin kestävyyden tukeminen sekä ympäristön
huomioimisen vahvistaminen tutkimus- ja kehitystoiminnassa.
Kestävän kehityksen teemat, kuten hiilidioksidipäästöjen
vähentäminen ja kiertotalouteen siirtyminen, ovat olennainen
osa Nokian kestävyysstrategiaa ja ne heijastuvat siinä, miten
Nokia toimii yrityksenä ja mitä liiketoimintapäätöksiä tehdään.
Myös Nokia Bell Labsin tutkimustyö edistää näitä tavoitteita.
Ilmastonmuutokseen ja energiaan
liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet
Olennaisuusarvioinnin tuloksena ilmastonmuutoksen hillintä,
ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja energia ovat Nokialle
olennaisia osa-aiheita. Seuraavassa taulukossa on kuvattu
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä se, miten
niitä hallitaan.
Osa-aihe
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Hallinta
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Myönteinen vaikutus: Merkittävä panos
ilmastonmuutoksen hillintään kehittämällä
energia- ja resurssitehokkaita tuotteita ja
teknologioita.
94 % Nokian scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu käytössä olevista
tuotteista, joten Nokia panostaa merkittävästi tutkimukseen ja kehitykseen
parantaakseen jatkuvasti tuotteidensa energiatehokkuutta ja kehittääkseen uusia
energiatehokkaita ratkaisuja. Verkkoliikenteen määrän kasvaessa entistä
verkottuneemmassa ja digitalisoituneemmassa maailmassa Nokia pyrkii kytkemään
tämän liikenteen kasvun irti vastaavasta energiankulutuksen kasvusta.
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Kielteinen vaikutus: Nokian oman toiminnan ja
arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjen kielteinen
vaikutus ilmastonmuutokseen.
Nokia hallitsee ja pyrkii minimoimaan näitä kielteisiä vaikutuksia samalla tavalla kuin se
edistää edellä mainittuja myönteisiä vaikutuksia.
Energia
Kielteinen vaikutus: Käytetyillä hiili-
intensiivisillä energialähteillä ja tuotteidemme
käytöllä asiakkaiden verkoissa on kielteinen
vaikutus ilmastonmuutokseen.
Nokia edistää yhteistyössä sidosryhmien kanssa sähköverkon hiilipäästöjen
vähentämistä ja pyrkii tarjoamaan digitalisaatioratkaisuja, jotka tukevat uusiutuvien
energialähteiden tuotantoa ja sähköverkon muutosta energiasektorilla. Nokia
työskentelee myös arvoketjunsa kanssa sen matkalla kohti uusiutuvia energialähteitä,
kun valtiot vähentävät sähköverkkojensa hiilidioksidipäästöjä.
Ilmaston-
muutoksen
hillintä
Mahdollisuus: Nokian ohjelmisto-, tuote- ja
palveluratkaisut voivat mahdollistaa muiden
toimialojen siirtymisen vähähiiliseen
talouteen, mikä luo mahdollisuuden edistää
liikevaihdon kasvua ja avata uusia tulovirtoja
uusissa asiakassegmenteissä ja uusilla
markkinoilla.
Nokia pyrkii ennakoivasti vastaamaan asiakkaiden muuttuviin toiveisiin
energiatehokkaita ratkaisuja koskevan laajan tutkimuksen ja innovoinnin avulla.
Nokia tarjoaa yritysasiakkailleen matalan latenssin yhteyksiä, yksityisiä langattomia
verkkoja, uusia IP-reititysratkaisuja ja optisia ratkaisuja, antureita sekä tekoäly- ja
koneoppimisratkaisuja hiilestä irtautumisen pohjaksi digitalisaation tuotelupauksen
kautta.
Nokia tarjoaa yhteistyössä yhä useamman yrityskumppanin kanssa ratkaisuja,
joiden avulla muut toimialat voivat siirtyä vähähiiliseen talouteen ja parantaa
tuottavuutta. Teemme yhteistyötä erilaisten älykkäiden teknologioiden,
pilvipohjaisten teknologioiden ja automaation parissa työskentelevien yhtiöiden
kanssa.
Ilmaston-
muutokseen
sopeutuminen
Mahdollisuus: Verkkoratkaisut ja
ilmastoteknologiat asiakkaiden ja
yhteiskuntien tukemiseksi
ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja sen
vaikutusten hallinnassa. Liiketoiminnan kyky
sietää ilmastonmuutoksen haitallisia
vaikutuksia, mukaan lukien äärimmäisiä
sääilmiöitä kestävä verkkosuunnittelu.
Nokia uskoo, että verkoilla on ratkaiseva rooli äärimmäisten sääilmiöiden
aiheuttamista katastrofeista ja häiriöistä toipumisessa. Nokia innovoi ja kehittää
uusia ilmastoon liittyviä ratkaisuja ja teknologioita tukeakseen asiakkaita ja
yhteiskuntia ilmastonmuutoksen vaikutusten käsittelyssä ja siihen
sopeutumisessa.
Nokia pyrkii varmistamaan liiketoimintojen resilienssin ilmastonmuutoksen
haitallisia vaikutuksia vastaan suunnittelemalla verkkoja, jotka kestävät äärimmäisiä
sääilmiöitä ja -olosuhteita. Äärimmäiset sääolosuhteet, kuten kuumuus, kylmyys ja
kosteus, otetaan huomioon Nokian tuotteiden kehittämisessä ja testauksessa.
48
Nokian lähestymistapa olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien määrittämiseen on kuvattu osiossa
"Yleiset tiedot”.
Lisäksi ilmastoon liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamisessa, arvioinnissa ja pisteyttämisessä
käytettiin Nokian ympäristönhallintajärjestelmän tietoja,
ilmastoon liittyvää skenaarioanalyysiä ja
kasvihuonekaasupäästöraportointia.
Nokialla on ympäristöasioita varten käytössään ISO 14001
-sertifioitu ympäristönhallintajärjestelmä, jonka avulla
tunnistetaan ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset sekä niihin
liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Ne arvioidaan vuosittain. Tämä
prosessi kattaa kaiken liiketoiminnan. Ympäristönäkökohtia
arvioidaan niiden suoran ympäristövaikutuksen, niihin liittyvän
sääntelyn, esiintymistiheyden ja sidosryhmien intressien
perusteella. Nokian asettaman kynnysarvon ylittävät
näkökohdat katsotaan merkittäviksi ja niille määritellään
hallintaprosessi, tavoitteet ja vastuulliset vaikuttajat.
Vuosittaisessa arviointiprosessissa otetaan huomioon
liiketoiminnan laajuuden muutokset, uudet tuotteet,
maantieteelliset alueet sekä sääntelyn ja sidosryhmien kehitys.
Tunnistetut ympäristönäkökohdat olivat yhdenmukaisia
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kanssa
kaksoisolennaisuusarvioinnin perusteella.
Kasvihuonekaasupäästötietoja (mukaan luettuina scope 1, 2
ja 3) käytettiin perustana Nokian suorien ja epäsuorien
ilmastovaikutusten tunnistamisessa sekä tunnistettujen
vaikutusten mittakaavan ja laajuuden pisteyttämisessä.
Ilmastoskenaarioiden ja resilienssin
arviointi
Ilmastoon liittyvän resilienssin arviointi (perustuen Task Force
on Climate Related Financial Disclosure -viitekehykseen) ja
siihen liittyvien riskien, mahdollisuuksien ja skenaarioiden
arviointi valmistui maaliskuussa 2024. Näitä analyysejä
tarkasteltiin osana kaksoisolennaisuuden arviointia vuonna
2025. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyen tunnistettiin
uusi, kasvava olennainen mahdollisuus, mutta muita merkittäviä
muutoksia ei tunnistettu aikaisempiin ilmastoskenaario- ja
resilienssianalyyseihin verrattuna.
Ilmastoskenaarioanalyysia laadittaessa ilmastonmuutoksen
kontekstissa sovellettiin seuraavia lyhyen, keskipitkän ja pitkän
aikavälin suunnitteluaikajänteitä:
▪ Lyhytaikainen: vuoteen 2026 saakka (enintään 3 vuotta).
Tämä vastaa Nokian taloudellisen suunnittelun aikajännettä.
▪ Keskipitkä aikaväli: vuoteen 2030, joka on Nokian
strategisen suunnittelun yhteydessä käyttämä aikajänne, ja
se heijastaa Nokian nykyistä keskeistä tieteeseen
perustuvaa ilmastotavoitetta (SBT) vähentää
kokonaiskasvihuonekaasupäästöjä 50 % vuoteen 2030
mennessä (verrattuna vuoden 2019 tasoon).
▪ Pitkä aikaväli: vuoteen 2050 saakka, mikä heijastaa yhteistä
tavoitetta nettonollapäästöistä koko arvoketjussa
viimeistään vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen
mukaisesti. Lisäksi Nokia on huomioinut
ilmastosiirtymäsuunnitelmansa, mukaan lukien siihen
liittyvät riskit ja mahdollisuudet, vuoden 2040
nettonollapäästötavoitteen mukaisesti.
Fyysiset riskit
Ilmastonmuutokseen liittyvien fyysisten riskien tunnistamisessa
ja arvioinnissa käytettiin ensisijaisesti SSP3-7.0-skenaariota,
joka on IPCC:n kuudenteen arviointiraporttiin perustuva
todennäköinen pahin mahdollinen skenaario ottaen huomioon jo
tehdyt ilmastotoimet ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi.
Tässä skenaariossa globaalit keskilämpötilat nousevat 3,6 °C yli
esiteollisen tason vuosisadan loppuun mennessä. Arvioinnissa
huomioon otettavia ilmastoon liittyviä fyysisiä riskejä ovat
äärimmäinen kuumuus, voimakas vesi- ja lumisade, tulvat,
kuivuus, tulipalot, voimakkaat myrskyt ja trooppiset
pyörremyrskyt, merenpinnan nousu, veden niukkuus ja
ilmansaasteet.
Fyysisiin ilmastoriskeihin liittyvän riskinarvioinnin ja
skenaarioiden laatimisen laajuus perustui olennaisiin
riskialueisiin ja arvoketjun osiin, jotka voisivat altistaa Nokian
olennaiselle riskille. Nokian ulkokäyttöön tarkoitetut tuotteet ja
palvelut arvioitiin sen perusteella, miten herkkiä ne voivat olla
fyysisille ilmastonmuutosriskeille. Arvio kattoi oman toiminnan
kriittisillä alueilla. Toimitusketjun arvioinnissa valittiin otos
kriittisistä toimittajista ja tutkittiin toimittajien
ilmastonmuutokseen liittyviä ulkoisia raportteja ja toimittajien
tunnistamia riskejä. Lisäksi tunnistettujen riskien vaikutuksia
liiketoimintaan ja riskeihin reagoimiseen liittyviä toimenpiteitä
selvitettiin.
Skenaarioanalyysi osoitti, että Nokian toiminta ja omaisuuserät
altistuvat eniten äärimmäiselle kuumuudelle, rankkasateelle ja
sadetulville. Ilmastonmuutokseen liittyvistä fyysisistä riskeistä
ei ole toistaiseksi aiheutunut merkittäviä liiketoiminnan
häiriöitä. Vuoteen 2050 mennessä sään ääri-ilmiöiden
esiintymistiheyden ja voimakkuuden odotetaan kasvavan, mutta
niihin liittyvät taloudelliset vaikutukset arvioidaan pysyvän
vähäisinä, eikä fyysisiä ilmastoriskejä ole tunnistettu
olennaisiksi kaksoisolennaisuusarviossa.
Siirtymän riskit ja mahdollisuudet
Ilmastonmuutokseen liittyvien siirtymäriskien ja
-mahdollisuuksien tunnistamisessa ja arvioinnissa käytettiin
ensisijaisesti SSP1-1.9-skenaariota. Tämä on ainoa skenaario,
joka täyttää Pariisin sopimuksen tavoitteen pitää ilmaston
lämpeneminen noin 1,5 °C:ssa yli esiteollisen ajan.
Arvioinnin laajuus perustui Nokian kasvihuonekaasupäästö-
jalanjälkeen ja toimintaan tai hiilijalanjälkeen vaikuttaviin
keskeisiin toimialoihin (energia, liikenne, rakentaminen,
teollisuus/tarvikkeet) olettaen, että nämä ovat elementtejä,
joissa siirtymävaiheen riskit ja mahdollisuudet voivat
mahdollisesti johtaa olennaisiin vaikutuksiin. Lakivaatimusten
laajuus ja oletukset perustuvat Euroopan unionin
ilmastonmuutostoimiin ja niihin liittyviin säädöksiin, joita
pidetään tällä hetkellä yhtenä maailman tiukimpana ja
edistyksellisimpänä ilmasto- ja kestävyyssäädöksenä.
Arviointi tehtiin kvalitatiivisesti. Keskeisten riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamiseksi arvioinnissa tarkasteltiin
muutoksia, joita tarvitaan lämpenemisen rajoittamiseksi
1,5 °C:seen perustuen ulkoisiin arviointeihin ja Nokian omaan
ymmärrykseen yhtiöön tai sen arvoketjuun vaikuttavasta
tulevasta sääntelystä. Myös pahin mahdollinen SSP3-7.0-
skenaario otettiin huomioon siltä varalta, että muita
mahdollisesti olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia olisi jäänyt
ulos vähäpäästöisemmissä skenaarioissa.
49
Skenaarion arvioinnissa käytetyt keskeiset oletukset ovat
seuraavat:
▪ Toimialojen digitalisaatio on keskeinen mahdollistaja
siirtymisessä vähähiiliseen talouteen
▪ Maailmanlaajuinen sähkönkulutus kasvaa uusien
teknologioiden myötä
▪ Energiaverkon kehitystä mallinnettiin
nettonollasuunnitelmassa IEA:n World Energy Outlook
2023:n avulla
▪ Energiatehokkuus on olennainen osa vähähiilistä polkua ja
sähkön riittävyyden varmistamista
▪ Hiili-intensiivisten tuotantopanosten, kuten energian ja
raaka-aineiden, kustannukset nousevat
▪ Maailmanlaajuisen energiaverkon kehittämisen lisäksi
asiakaskohtaisia päästötekijöitä arvioitiin myytyjen
tuotteiden käytön päästötarkkuuden parantamiseksi
olettaen, että asiakkaamme ovat asettaneet
nettonollatavoitteita ja siirtyvät uusiutuviin energialähteisiin
nopeammin kuin maailmanlaajuinen sähköverkko irtautuu
hiilestä
Arviointi tehtiin neljästä näkökulmasta: teknologian muutokset,
asiakkaiden vaatimukset, toimitushaasteet tai -mahdollisuudet
sekä säännösten ja määräysten muutokset, jotka voivat
vaikuttaa suoraan Nokian omaan toimintaan ja omaisuuseriin.
Arvioinnissa päädyttiin siihen, että energiatehokkuus on
olennainen osa vähähiilistä polkua valitusta skenaariosta
riippumatta. Hiili-intensiivisten tuotantopanosten, kuten
energian ja raaka-aineiden, kustannusten nousu johtaa
todennäköisesti siihen, että yhtiöt löytävät säästöjä ja
parannuksia energiankulutuksessa ja toiminnan tehokkuudessa.
Tämä on merkittävä mahdollisuus Nokialle, sillä digitalisaatio ja
verkkoyhteydet voivat tukea vähähiilisyyttä ja
resurssitehokkuutta. Lisäksi Nokian tuotteiden
energiatehokkuudella ja piirilevy-, ohjelmisto-, laitteisto- ja
palveluinnovaatioilla voi olla merkittävä vaikutus tuotteiden
kilpailukykyyn ja ne voivat auttaa hyödyntämään uusia
mahdollisuuksia kehittyvässä tekoälyn supersyklissä. Jatkuva ja
mahdollisesti kasvava luotettavien, turvallisten ja tekoälyllä
toimivien verkkoyhteyksien tarve asiakkaiden ja yhteiskuntien
sopeutuessa ilmastonmuutokseen ja sen vaikutusten
käsittelyssä voi avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia,
asiakassegmenttejä ja markkinoita. Näiden huomioiden
perusteella ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen
arvioitiin luovan Nokialle mahdollisuuden, jota pidettiin
kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaisena.
Lisäksi tunnistettiin siirtymävaiheen riskejä ja mahdollisuuksia,
jotka eivät ylittäneet olennaisuusrajaa ja joita ei pidetty
kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaisina. Siirtyminen
vähähiiliseen talouteen voi nostaa toimitusketjumme energia- ja
raaka-ainekustannuksia, mikä voi aiheuttaa kustannuspainetta
Nokialle ja yhtiön asiakkaille. Lisäksi yritysten
päästöraportointivaatimukset, vahvistetut ja laajennetut
hiilihinnoittelumekanismit, tällaisten viitekehysten pirstaleisuus
ja niihin liittyvien vaatimustenmukaisuusriskien lisääntynyt
todennäköisyys voivat kaikki nostaa kustannuksia. Tuotteiden ja
ratkaisujen kilpailukyky vähähiilisiin verkkoihin siirtymisessä,
mukaan lukien tuotteiden energiatehokkuus, on sekä riski että
mahdollisuus Nokialle. Lisäksi tunnistettiin uusiutuvan energian
saatavuuden lisäämiseen ja ilmastonmuutokseen
sopeutumiskyvyn kehittämiseen liittyviä
siirtymämahdollisuuksia.
Ilmastoskenaarioiden arvioinnissamme tunnistimme myös
materiaalien saatavuuteen, resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia, joita
käsitellään “Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)”
-osiossa.
Resilienssi
Nokia investoi merkittävästi tutkimukseen ja kehitykseen
parantaakseen jatkuvasti tuotteidensa energiatehokkuutta,
kehittääkseen uusia energiatehokkaita ratkaisuja ja
suunnitellakseen verkkoja, jotka kestävät äärimmäisiä
sääilmiöitä ja -olosuhteita.
Keskittyminen kestävyyteen on ratkaisevan tärkeää, kun Nokia
kehittää vankkaa ja kestävää toimitusketjua, joka voi palvella
asiakkaitaan. Nokia optimoi jatkuvasti tuotanto-, jakelu- ja
toimittajaverkkoaan eri toiminta-alueilla palvellakseen
asiakkaitaan entistä paremmin. Nokia hyödyntää myös tekoälyä
ja koneoppimiskykyä yhä enemmän toimitusketjun ja
tehdasverkoston kehittämisessä.
Kuten tunnistetusta olennaisesta mahdollisuudesta ilmenee,
tietoliikenneyhteyksien tarve on ilmeistä ja siksi, Nokian
tarkoitus ja strategia pysyvät ennallaan valitusta
skenaariopolusta riippumatta. Nokia uskoo, että tieto- ja
viestintäteknologia ja -järjestelmät ovat olennaisia resilienssin
rakentamisessa ja ilmastonmuutoksen hallinnassa. Digitalisaatio
ja paremmat yhteydet voivat muuttaa ihmisten tapaa
kommunikoida, työskennellä ja elää. Nokian teknologia voi
mahdollistaa toimialojen ja kaupunkien digitalisoinnin ja
automatisoinnin, mikä lisää tehokkuutta ja tuottavuutta sekä
helpottaa päästöjen ja resurssien käytön vähentämistä.
50
Toimintaperiaatteet
Nokialla on toimintaperiaatteet ilmastonmuutokseen ja
energiaan liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan. Nokia pyrkii ehkäisemään
ympäristön saastumista koko arvoketjussaan
ympäristöpolitiikkansa ja toimintaohjeidensa mukaisesti. Nokia
on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä koko
arvoketjussaan kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistavoitteidensa mukaisesti.
Ympäristöasioiden hallintaa ja jatkuvaa ympäristötehokkuutta
ohjaa sertifioitu ISO 14001 -ympäristönhallintajärjestelmä. Näin
varmistetaan kokonaisvaltainen ja järjestelmällinen lähestymistapa
Nokian olennaisten vastuullisuusasioiden hallintaan. Vuonna
2025 ympäristönhallintajärjestelmät kattoivat 47 % Nokian
toimipaikoista ja 87 % työntekijöistä.
Nokia-konsernin ympäristöjohtaja vastaa ympäristöpolitiikasta
ja valvoo Nokian ympäristöohjelmia. Politiikan ja sen
hallintajärjestelmän toimeenpano on kunkin liiketoiminnon
vastuulla. Ympäristöpolitiikka on julkisesti saatavilla ja Nokia
viestii sidosryhmien kanssa ennakoivasti ja avoimesti. Katso
lisätietoja Nokian toimintaperiaatteista Yleiset tiedot -osiosta,
kohdasta "Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan
sovellettavat toimintaperiaatteet".
Ympäristön huomioiva tuotekehitys ja
suunnittelu
Nokian ympäristötavoitteiden ja -toiminnan tavoitteena on
soveltaa tuotteiden elinkaariajattelua ympäristövaikutusten
minimoimiseksi tuotesuunnittelu- ja kehitysprosessin
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä tarjoaa
mahdollisuuksia parantaa tuotteiden ympäristötehokkuutta,
mukaan lukien energiatehokkuutta.
Nokian ympäristön huomioon ottavan suunnittelun
ohjeistuksessa (Design for Environment) käsitellään sääntelyn,
asiakkaiden ja Nokian vaatimuksia, joiden avulla suunnittelijat
pyrkivät tekemään yhtiön ympäristöpolitiikan ja -tavoitteiden
mukaisia valintoja. Näiden ohjeistusten kehityksessä
huomioidaan tuotteiden elinkaariarviointien tulokset. Nokia
käyttää elinkaariarviointeja tärkeänä työkaluna arvioitaessa
tuotteen mahdollisia ympäristövaikutuksia sen elinkaaren
kaikissa vaiheissa.
Toimittajavaatimukset
Nokia odottaa toimittajiensa noudattavan sen kolmansia
osapuolia koskevaa toimintaohjetta ja esittää toimittajilleen
toimittajavaatimukset, mukaan lukien Responsible Business
Alliance (RBA) ‑organisaation toimintaohjeet sekä Nokian
erikseen määrittelemät vastuullisuusvaatimukset. Responsible
Business Alliancen toimintaohjeet sisältävät ympäristöön
liittyviä vaatimuksia, jotka kattavat ympäristöluvat ja
raportoinnin, saastumisen ehkäisyn ja resurssien säästämisen
sekä vaaralliset aineet, kiinteät jätteet, ilmapäästöt,
materiaalirajoitukset, vesihuollon, sekä energiankulutuksen ja
kasvihuonekaasupäästöt.
Tämän toimialan standardin lisäksi ympäristönhallintaan liittyy
useita Nokian toimittajille asettamia erityisvaatimuksia.
Edellytämme, että tuotemateriaalien ja loppukokoonpanon
toimittajillamme on dokumentoitu
ympäristönhallintajärjestelmä, jonka on täytettävä ISO 14001-
standardin tai muiden kansainvälisesti tunnustettujen
standardien vaatimukset.
Nokian tuotteita koskevat ympäristövaatimukset ja -ohjeet on
lisäksi otettu käyttöön kattaen kaikki mallit, tuotteet, osat,
moduulit, komponentit ja pakkausmateriaalit. Tässä asiakirjassa
luetellaan myös tärkeimmät yleiset ympäristömääräykset.
Toimittajat ovat sopimusperusteisesti velvoitettuja ottamaan
ympäristönäkökohdat huomioon kaikissa tuotekehityksen
vaiheissa käyttämällä esimerkiksi erityisiä ympäristön
huomioivia suunnittelumenetelmiä tai tarkistuslistoja.
Toimittajien on sopimuksen mukaan noudatettava Nokian
tuotteiden ympäristövaatimuksia, esimerkiksi Nokian
aineluetteloa. Näissä tuotekehitysvaiheissa tehtyjen valintojen
on vähennettävä tai poistettava kielteisiä ympäristövaikutuksia
mahdollisimman paljon ja aina, kun se on mahdollista.
Esimerkiksi tuotteen energiatehokkuutta on pyrittävä
parantamaan ja kierrätystä edistämään kaikin järkevin keinoin.
Siirtymäsuunnitelma ja
ilmastonmuutosta koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet
Nokian tavoitteena on vähentää kasvihuonekaasupäästönsä
nettonollatasolle koko arvoketjussa vuoteen 2040 mennessä,
mikä on kymmenen vuotta ennen kuin Pariisin sopimuksen
nettonollatavoite vuoteen 2050 mennessä. Science Based
Targets Initiative (SBTi) hyväksyi nettonollatavoitteen
tammikuussa 2025.
Nokia on määritellyt nettonollapolun, joka auttaa sitä
vähentämään päästöjä koko arvoketjussaan. Nokian
kasvihuonekaasupäästöt ja arvioidut hiilestä irtautumisen keinot
vuosien 2030 ja 2040 tavoitteidemme saavuttamiseksi
jakautuvat kolmeen pääluokkaan:
▪ oma toiminta, mukaan lukien energiankäyttö toimitiloissa ja
autokanta (vaikuttaa scope 1- ja scope 2 -päästöihin)
▪ arvoketjun alkupään toiminnot, mukaan luettuina ostetut
tavarat ja palvelut, tuotantohyödykkeet, logistiikka ja
liikematkat (vaikuttaa scope 3 -päästöjen kategorioihin 1, 2,
4 ja 6)
▪ arvoketjun loppupään toiminnot, mukaan luettuina Nokian
tuotteiden ja ratkaisujen käyttövaihe (vaikuttaa scope 3 -
päästöjen kategoriaan 11)
Lisäksi sähköverkon hiilipäästöjen vähentämisellä on merkittävä
vaikutus Nokian kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.
Nettonollapolku edellyttää myös hyvää hallintotapaa, seurantaa
ja raportointia.
Nokia-konsernin johtoryhmä hyväksyi sitoutumisen
nollapäästötavoitteeseen ja hallitus sai siitä tiedon.
51
Alla on kuvattu ja havainnollistettu pääasiallisia hiilipäästöjen vähentämisen keinoja ja esimerkkejä toteutetuista ja suunnitelluista nettonollapolun keskeisistä toimista.
2025
2030
2040
Hiilestä irtautumisen keinoja
Tavoitteet:
RE100 (Scope 2 toimitilat)
80% vähennys scope 1–2
Tavoitteet:
90% vähennys scope 1–2
SBT: 50 %:n vähennys scope 1–2–3
Tavoitteet:
SBT nettonolla vuoteen 2040 mennessä
(Scope 1–2–3)
Oma toiminta: Toimitilat ja ajoneuvot (scope 1–2)
Tavoitteena 100 % uusiutuvaa sähköä (RE100)
100 % sähköistetty autokanta
Jäännöspäästöjen neutralointi
Alkupää: Tuotesidonnaiset
(scope 3, kategoria 1 ja 2)
Keskeisten toimittajien sitouttaminen suunnittelemaan
ja seuraamaan hiilipäästöjen vähentämistä,
kiertotalouteen perustuvia tuotteita ja palveluita
Loppukokoonpanotoimittajien hiilipäästöjen vähentäminen
100 %, muiden keskeisten toimittajien osalta 50 %
Kiertotalous ja vähähiiliset materiaalit
tuotesuunnittelussa
Alkupää: Logistiikka ja lentoliikematkustus
(scope  3, kategoria 4 ja 6)
Kuljetusmuotojen optimointi päästöjen minimoimiseksi
Logistiikan biopolttoaineiden käyttösopimukset
Merkittävä vähennys lentorahdin päästöissä
Loppupää: Tuotteen käyttövaihe
(scope   3,  kategoria 11)
Yhteistyö asiakkaiden kanssa uusiutuvien
energialähteiden laajan käytön varmistamiseksi
Tuotevalikoiman kehittäminen energiatehokkuuden
parantamiseksi
Tukiasemien vähähiilisten energiaratkaisujen
kehittäminen. Pitkäaikaisen tutkimuksen
investointien varmistaminen
Vähähiilinen sähköverkko
(scope 3, kategoriat 1 ja 11)
Ilmastovuoropuhelu sidosryhmien kanssa
Arvoketjun vuoropuhelu ja asiakaskohtaiset päästökertoimet.
Sähköverkon siirtyminen vähähiilisemmäksi, mikä johtaa
kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen (1)
Sähköverkon siirtyminen vähähiilisemmäksi,
mikä johtaa kasvihuonekaasupäästöjen
lisävähennyksiin (2)
Hallinto, seuranta ja raportointi
Raportointiprosessien jatkuva kehittäminen mukaan
lukien päästödatan digitalisointi
Hiilimarkkinoille meneminen poistojen ostamiseksi
Jäännöspäästöjen neutralointi
(1) Oletus: Vähähiilinen sähköverkko johtaa 48 % pienempään päästökertoimeen vertailuvuoteen 2019 verrattuna IEA WEO2023:n ilmoitettujen sitoumusten skenaarion perusteella.
(2) Oletus: Vähähiilinen sähköverkko johtaa 82 % pienempään päästökertoimeen vertailuvuoteen 2019 verrattuna IEA WEO2023:n ilmoitettujen sitoumusten skenaarion perusteella.
▪ Oma toiminta – toimitilat ja ajoneuvot (scope 1 ja 2): Nokia
tavoittelee toimitilojensa ja autokalustonsa hiilestä
irtautumista. Nokia saavutti 96 %:n uusiutuvan sähkön
osuuden kaikissa omistamissaan ja vuokraamissaan tiloissa
vuonna 2025 ja jatkaa sitoutumistaan tavoitteeseen käyttää
omissa tiloissaan 100 % uusiutuvaa sähköä. Oman
toiminnan päästötavoitteen saavuttamista autokaluston
osalta tavoitellaan jatkamalla vähäpäästöisten autojen
käyttöönottoa ja siirtymällä kokonaan sähköautoihin
vuoteen 2030 mennessä.
▪ Alkupää – tuotesidonnainen (scope 3, kategoriat 1 ja 2):
Nokia keskittyy vähentämään tuotteidensa tuotesidonnaisia
päästöjä esimerkiksi tarjoamalla kiertotalouteen perustuvia
tuotteita, lisäämällä kierrätettyjä materiaaleja uusiin
tuotteisiin ja suunnittelemalla tuotteita, jotka käyttävät
vähemmän materiaalia ja joiden suorituskykykapasiteetti ja
toiminnallisuus ovat paremmat. Samalla Nokia tekee
yhteistyötä toimittajiensa kanssa heidän matkalla kohti
oman toimintansa vähähiilisyyttä.
▪ Alkupää – logistiikka ja lentoliikematkustus (scope 3,
kategoriat 4 ja 6): Nokian toimenpidesuunnitelmia ovat
muun muassa kuljetusmuotojen ja reittisuunnittelun
optimointi, vähähiilisten polttoaineiden käyttö logistiikassa
ja lentorahdin vähentäminen.
▪ Loppupää – tuotteen käyttövaihe (scope 3, kategoria 11):
94 % päästöistä syntyy asiakkaidemme verkoissa
käytettävistä tuotteista, joten suurimmat ponnistukset
keskittyvät edelleen tuotesuunnitteluun ja innovaatioihin
energiankulutuksen vähentämiseksi ja tuotteiden
energiatehokkuuden parantamiseksi Nokian
tuotevalikoimassa.
▪ Sähköverkko (scope 3, kategoriat 1 ja 11): Nokia edistää
yhteistyössä sidosryhmien kanssa sähköverkon siirtymistä
vähähiilisemmäksi ja tarjoaa digitalisaatioratkaisuja
tukemaan uusiutuvien energialähteiden tuotantoa ja
sähköverkon muutosta energiasektorilla. Nokia työskentelee
myös arvoketjun toimijoiden kanssa matkalla kohti
siirtymistä uusiutuviin energialähteisiin, kun maat siirtyvät
vähähiilisiin sähköverkkoihin.
▪ Hallinto, seuranta ja raportointi – hiilen poistot:
Jäännöspäästöjen neutraloimisen ja nettonollapäästöjen
saavuttamisen odotetaan edellyttävän luotettavia ja pysyviä
hiilen poistoja ja varastointia. Nokia on tutkinut uskottavia
hiilenpoistoratkaisuja pitkän aikavälin nettonollatavoitteiden
tukemiseksi. Tähän tarkasteluun on sisältynyt pilottihanke
ensimmäisten päästöhyvitysten hankkimiseksi vuonna 2025.
52
Kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumat ovat arvioita tulevista
kasvihuonekaasupäästöistä, jotka todennäköisesti aiheutuvat
yrityksen keskeisistä varoista tai tuotteista, joita myydään
niiden käyttöiän aikana. Koska Nokian tuotteet toimivat
sähköllä, kasvihuonekaasupäästöt riippuvat suurelta osin koko
energiajärjestelmän kehittymisestä (ks. edellä scope 3,
kategoria 11).
Nokia-konsernin ilmastostrategia, tavoitteet ja
toimintasuunnitelmat käsittelevät energiatehokkuutta ja
kiertotaloutta. Nokian liiketoimintaryhmät ja toiminnot
sisällyttävät hiilestä irtautumisen keinoja ja keskeisiä
toimintasuunnitelmia investointi- ja
strategiasuunnitteluprosesseihinsa. Nettonollapolku on
integroitu Nokian tuoteportfolion kokonaisstrategiaan, ja
nettonollamallinnustavoitteet on yhdenmukaistettu näiden
suunnitelmien kanssa.
Nokia on arvioinut ja mallintanut odotettavissa olevien
tärkeimpien hiilestä irtautumisen keinojen ja toimien osalta
niiden määrälliset panokset kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistavoitteiden saavuttamiseksi, ja se kattaa
tavoitevuodet 2030 ja 2040. Nokia arvioi vuosittain
kasvihuonekaasupäästöjensä vähennystavoitteiden ja -toimien
edistymistä.
Lähtövuoden arvot ja muiden toimien kasvihuonekaasupäästöt
on vuoden 2025 mallinnuksessa laskettu uudelleen ja Infinera
on sisällytetty arvoihin. Infineran hankinta nosti vuoden 2019
lähtöarvoja 3 %:lla. Muilta osin, kokonaismallinnus päivitetään
joka toinen vuosi, mukaan lukien merkittävimmät hiilipäästöjen
vähentämisen keinot. Seuraava päivitys on odotettavissa
vuonna 2026.
GHG-2.jpg
53
Siirtymä- ja toimintasuunnitelmien vaikutus
taloudelliseen suunnitteluun
Nokia panostaa edelleen omassa toiminnassaan syntyneiden
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen edellä kuvatulla
tavalla. Näitä investointeja ei pidetä taloudellisesti olennaisina
kokonaisinvestointien kannalta.
Suurin osa energiankulutukseen liittyvistä Nokian päästöistä
syntyy myydyistä tuotteista, kun ne ovat asiakkaiden käytössä.
Nokia pitää energiatehokkuutta yhtenä keskeisistä tekijöistä
tuotteiden kilpailukyvyssä. Siksi Nokian tuotteiden ja ratkaisujen
energiatehokkuus on edelleen yksi avainalueista yhtiön
teknologiakehityksessä. Vuonna 2025 Nokia investoi 4 855
miljoonaa euroa tutkimukseen ja kehitykseen (T&K).
Energiatehokkuus on kiinteä osa tuotekehitystä.
Tuotevalikoimamme energiatehokkuuden parantamiseen
liittyviä kustannuksia ja investointeja ei voida seurata erikseen
eikä niitä voida erottaa toisistaan, sillä ne ovat olennainen osa
Nokian teknologia- ja tutkimus- ja kehitysinvestointeja.
Nokia tutkii edellä kuvatun mukaisesti luotettavia
hiilenpoistoratkaisuja pitkän aikavälin nettonollatavoitteiden
tukemiseksi. Tällaisten ratkaisujen tulevat taloudelliset
vaikutukset riippuvat merkittävästi teknologisesta kehityksestä,
luotettavien hiilenpoistomarkkinoiden kypsyydestä ja hiilen
hinnan vaihtelusta vuosina 2025–2040.
Nettonollamallinnukseen perustuen vuonna 2040
kompensoitavien kasvihuonekaasupäästöjen enimmäismäärä,
joka koostuu scope 1, 2 ja 3 -päästöistä, on 4 miljoonaa tCO2-
ekv. Päästökauppajärjestelmän (ETS) hinnalla 86 euroa per
tCO2-ekv. 31.12.2025 tämä määrä vastaa 344 miljoonaa euroa.
Nokian arvion perusteella mahdolliset tulevat investoinnit hiilen
poistoyksiköihin kirjataan aineettomiksi varoiksi, kunnes ne
hyödynnetään. Päästöhyvitysyksiköiden hyödyntämisen
yhteydessä vastaava hankintameno kirjataan kuluksi ja kulu
odotetaan kirjattavan liiketoiminnan kuluksi.
Monet ilmastoon liittyvistä riskienhallintatoimista ovat
normaalia liiketoimintaa. Muita ilmastoon liittyviä toimintakuluja
tai pääomamenoja, kuten uudelleenjärjestelyjä, alaskirjauksia tai
ilmastonmuutoksesta johtuvia omaisuuserien arvonalentumisia,
joilla voisi olla olennainen vaikutus taloudelliseen suunnitteluun
ei ole tunnistettu. Myöskään pääoman saatavuuteen liittyviä
olennaisia riskejä ei ennakoida.
Vuonna 2023 Nokia määritti kestävän rahoituksen viitekehyksen,
joka mahdollistaa kestävyyssidonnaisten rahoitusinstrumenttien
liikkeeseenlaskun, ja toteutti onnistuneesti 500 miljoonan euron
kestävyyssidonnaisen joukkovelkakirjalainan. Viitekehyksen
kestävän kehityksen tavoite perustuu Nokian tieteeseen
perustuvaan tavoitteeseen vähentää absoluuttisia
kasvihuonekaasupäästöjä koko arvoketjussaan (scope 1, 2 ja 3)
mitattuna CO2-ekv.-tonneina. Joukkovelkakirjalainassa on
erääntyessään 4 miljoonan euron kertaluonteinen
lunastuspalkkio siltä varalta, että Nokia ei täytä sitoumustaan
vähentää kasvihuonekaasupäästöjään koko arvoketjussaan
(scope 1, 2 ja 3) 50 % vuosina 2019–2030. Vuonna 2024 Nokia
allekirjoitti Pohjoismaiden investointipankin kanssa
250 miljoonan euron lainasopimuksen Nokian 5G- ja 6G-
tutkimukseen ja -kehitykseen tekemien investointien
yhteisrahoittamiseksi. Näiden tutkimus- ja kehityshankkeiden
tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja edistää seuraavan
sukupolven matkapuhelinverkkoja, joiden odotetaan parantavan
seuraavan sukupolven tuotteiden energiatehokkuutta ja
keventävän niiden painoa sekä pienentävän tuotteiden
elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä.
Vuonna 2025 Nokia uudisti 1,5 miljardin euron
luottolimiittijärjestelynsä ("RCF"), jossa on edelleen kestävän
kehityksen sisältävä hinnoittelumekanismi sitoen RCF:n
kustannukset Nokian päästövähennystavoitteisiin. RCF:n
vuosittaiset kustannukset nousevat tai laskevat Nokian
edistymisen mukaan näiden tavoitteiden saavuttamisessa.
RCF:n voimassaoloaika on viisi vuotta, ja siinä on kaksi yhden
vuoden jatkomahdollisuutta. Nokialla on ollut kestävän
kehityksen tavoitteisiin sidottu RCF vuodesta 2019 lähtien.
Koska Nokian taksonomiakelpoiset taloudelliset toiminnot EU:n
taksonomia-asetuksen ilmastotavoitteiden
"Ilmastonmuutoksen hillintä" tai "Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen" mukaisesti ovat arvoltaan 0 % liikevaihdosta,
tässä osiossa kuvatut Nokian ilmastosiirtymä-, toiminta- tai
resurssisuunnitelmat eivät ole olennaisia kohdassa "Euroopan
unionin taksonomia-asetuksen mukaan annettavat tiedot"
esitettyjen taloudellisten toimintojen ja tunnuslukujen osalta.
54
Siirtymäsuunnitelman toteutuksen eteneminen
ja vuonna 2025 tehdyt toimenpiteet
Nokian kasvihuonekaasupäästöt olivat yhteensä 30 490 080
tCO2-ekv. vuonna 2025. Tämä vastaa 17 %:n lisäystä edellisestä
vuodesta ja 27 %:n vähennystä lähtövuodesta 2019. Sekä kasvu
edellisvuoteen että lasku lähtövuoteen 2019 verrattuna johtui
pääasiassa muutoksista scope 3 -päästöjen kategoriassa 11,
myytyjen tuotteiden käyttö. Nämä kasvihuonekaasupäästöt
kasvoivat 16 % vuoteen 2024 verrattuna korkeampien
myyntimäärien, muuttuneen tuotevalikoiman ja Infineran
yritysoston vuoksi. Kategorian 11 päästöt vähenivät 21 %
lähtövuoteen 2019 verrattuna.
Toteutuneita päästöjä verrattaessa alla esitettyyn lineaariseen
mallinnukseen, vuoden 2025 tulos on samalla tasolla.
27405
Oma toiminta (scope 1 ja 2)
Scope 1 ja 2 -päästöt vähenivät 37 % verrattuna vuoteen 2024
ja 86 % verrattuna lähtövuoteen 2019. Nokia jatkoi uusiutuvan
sähkön osuuden kasvattamista markkinapohjaisten scope 2
-kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi ja saavutti 96 %
uusiutuvan sähkön osuuden kaikissa toimitiloissa. Esimerkki
päästöjen vähentämisestä on kaukojäähdytyksen uusiutuvan
energian käytön validointi Tampereella, Suomessa.
Alkupää: Tuotesidonnaiset päästöt (scope 3, kategoria 1 ja 2)
Nokia tekee tiivistä yhteistyötä toimittajiensa kanssa osana
ilmasto-ohjelmaansa, mihin sisältyy toimittajien kypsyyden
parantaminen päästömittausten, tavoitteiden asettamisen,
suunnitelmien ja hyvien käytäntöjen osalta.
Loppukokoonpanotoimittajien osalta Nokia seuraa suunnitelman
toteutumista liiketoimintakatsauksissa koko vuoden ajan, sillä
niiden tavoitteena on saavuttaa nollapäästöt vuoteen 2030
mennessä scope 1 ja scope 2 -päästöissä. Nokia on
säännöllisesti vuorovaikutuksessa noin 500 suuren toimittajansa
kanssa ottaen huomioon CDP-ilmasto-ohjelmakierroksen.
Lisäksi tehdään tiivistä yhteistyötä Nokian yhteisen suunnittelun
ja valmistuksen toimittajien sekä päästöintensiivisten
toimittajaluokkien kanssa, kuten puolijohde- ja
piirilevytoimittajat.
Vuonna 2025 Nokian 390 avaintoimittajaa vastasi CDP:n
pyyntöön ilmoittaa ilmastoon liittyviä tietoja suorituskyvystään,
ja 258 näistä toimittajista myös asetti
päästövähennystavoitteita.
Nokian toimittajayhteistyön seurauksena Nokian scope 3
-kategorian 1 (Ostetut tavarat ja palvelut) päästöjen on havaittu
vähenevän vähitellen lähtövuodesta lähtien. Vuonna 2025
toimittajien kokonaispäästöt (kategoria 1) kasvoivat 57 %
vuoteen 2024 verrattuna ja vähenivät 66 % lähtövuoteen 2019
verrattuna. Loppukokoonpanon toimittajien päästöt kasvoivat
32 % vuoteen 2024 verrattuna ja laskivat 42 % vuoden 2019
lähtötasosta. Pääasialliset syyt kategorian 1 päästöjen
vuosittaiseen kasvuun ovat Infineran hankinta ja sen päästöjen
sisällyttäminen vuoden 2025 raportointiin (+9 %:n vaikutus),
tuotantomäärien kasvu ja toimittajien omien Scope 3 -päästöjen
kattavuuden parantuminen.
Alkupää: Logistiikka ja lentoliikematkustus (scope 3,
kategoriat 4 ja 6)
Scope 3 -kategorian 4 alkupään (upstream) kuljetuksen ja
jakelun kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 39 % vuoteen 2024
verrattuna ja vähenivät 42 % lähtövuoteen 2019 verrattuna.
Muutos vuodesta 2024 vuoteen 2025 johtui Infineran päästöjen
sisällyttämisestä Nokian vuoden 2025 päästöihin sekä vuoden
aikana lisääntyneet volyymit ja lentokuljetukset edellisvuoteen
verrattuna.
Scope 3 -kategorian 6 lentoliikematkustuksen
kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 16 % vuoteen 2024
verrattuna ja vähenivät 55 % lähtövuoteen 2019 verrattuna.
55
Muutos vuodesta 2024 vuoteen 2025 johtui pääasiassa
Infineran päästöjen sisällyttämisestä vuoden 2025 lukuihin.
Loppupää: Tuotteen käyttövaihe (scope 3, kategoria 11)
Monet Nokian asiakkaat ovat päättäneet vähentää
sähkönkulutustaan ja päästöjään, ja Nokia pitää
energiatehokkuutta yhtenä keskeisistä tekijöistä tuotteiden
kilpailukyvyssä. Osa Nokian asiakkaista on myös kiinnostunut
tutkimaan uusia vähähiilisyyteen liittyviä
liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä kehitys luo meille yrityksenä
uusia liiketoimintamahdollisuuksia, ja Nokia julkaisee ja
toimittaa uusia innovaatioita, jotka vastaavat tähän kysyntään.
Yksi keskeisistä toimenpiteistä, joita tarvitaan
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tuotteen
käyttövaiheessa, on tuotteiden energiatehokkuuden
parantaminen tuotekehityksessä. Vuoden 2025 keskeisiä
toimenpiteitä olivat:
▪ Nokia jatkoi tuotteidensa energiatehokkuuden parantamista
sekä asteittaisilla että sukupolvien välisillä laiteparannuksilla.
▪ Keskeiset innovaatiot, mukaan lukien:
– Extreme Deep Sleep -tila 5G AirScale radioissa
– Tekoälyoptimoidut energiansäästöt ja mittarit RAN-
tuotteissa
– Liikenneperusteiset lepotilat mobiiliverkkojen
runkoverkoissa
– Energiatehokkaat tukiasemaratkaisut
Scope 3 -kategorian 11, myytyjen tuotteiden käyttö,
kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 16 % vuoteen 2024
verrattuna ja vähenivät 21 % lähtövuoteen 2019 verrattuna.
Kasvu vuosien 2024 ja 2025 välillä johtui suuremmista
myyntimääristä ja tuotejakauman muutoksesta.
Kasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 4 % Infineran päästöjen
sisällyttämisen vuoksi vuoden 2025 raportointiin. Tätä kasvua
tasoitti 1 %:n vähennys päästöissä globaalin päästökertoimen
vuoksi, joka heijastaa globaalin sähköverkon hiilipäästöjen
vähentämisen kehitystä.
Nokia käyttää globaalia päästökerrointa laskettaessa scope 3,
kategorian 11 päästöjä. Lisäksi Nokia on tehnyt yhteistyötä
asiakkaidensa kanssa kerätäkseen tietoa heidän uusiutuvan ja
muun vähähiilisen sähkön käytöstään. Näitä tietoja analysoitiin
ja verrattiin globaalin päästökertoimen kehitykseen. Näiden
tietojen perusteella näyttää siltä, että asiakkaat siirtyvät
vähähiilisiin sähköratkaisuihin nopeammin kuin
maailmanlaajuinen sähköverkon hiilidioksidipäästöjen
vähentäminen etenee. Raportointistandardien ja
tiedonjakokäytäntöjen kehittymisen myötä näyttää
mahdolliselta, että päästöjen raportointia parannetaan tavalla,
joka heijastaa paremmin Nokian arvoketjun kehitystä.
Nokian hiilijalanjälki (Scope 1, 2 ja 3)
16
Päästölähde
Tonnia CO2-ekv.
% kokonaismäärästä
94%
myytyjen
tuotteiden
käyttö
Energiankäyttö tiloissa ja kalustossa
56 764
0,2 %
Scope 1 ja 2
markkinaperusteiset
päästöt
nokia2.jpg
Myytyjen tuotteiden käyttö
28 607 919
94 %
Scope 3 -päästöt
nokia3.jpg
Ostetut tavarat ja palvelut
1 507 366
5 %
Alkupään kuljetus ja jakelu
222 182
0,7 %
Pääomahyödykkeet
61 671
0,2 %
nokia6.jpg
Liikematkailu
34 178
0,1 %
Scope 1, 2 ja 3 kokonaispäästöt
30 490 080
100 %
Nokian hiilijalanjälki (Scope 1 ja 2)
28
Päästölähde
Tonnia CO2-ekv.
% kokonaismäärästä
Tilat, suorat päästöt
26 849
47 %
Scope 1 -päästöt
Autokalusto
16 090
28 %
Tilat, ostetun energian epäsuorat
päästöt, markkinaperusteiset
13 825
24 %
Scope 2 -päästöt
Scope 1 ja 2 kokonaispäästöt
56 764
100 %
56
Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa
Nokia on asettanut keskeisille alueille lyhyen, keskipitkän ja
pitkän aikavälin ilmastotavoitteet. Lyhyen ja keskipitkän
aikavälin tavoitteita asetetaan pitkän aikavälin tavoitteen
seuraamista ja osoittamista varten.
Nokia on asettanut vuoden 2040 nettonollatavoitteen, joka
kattaa scope 1, 2 ja 3 kasvihuonekaasupäästöt.
Päästötavoitteet koskevat kaikkia Nokian liiketoimintaryhmiä, ja
ne kattavat erilaisia liiketoimintoja, kuten tutkimuksen ja
kehityksen, logistiikan, toiminnan ja toimittajat.
Ilmastotavoitteissamme ei ole maantieteellisiä poikkeuksia.
Kasvihuonekaasupäästötavoitteet on asetettu mittaamaan ja
seuraamaan Nokian etenemistä kohti nettonollatavoitetta.
Päästömallinnukset, jotka on esitetty osiossa
“Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet”, näyttävät tavoitteet
vuodelle 2030 ja 2040 sekä niiden hiilipäästöjen vähentämisen
keinot. Tässä mallinnuksessa ja tavoitteiden asetannassa on
otettu huomioon ilmastoskenaario, jossa
ilmastonlämpeneminen rajoitetaan Pariisin sopimuksen
mukaisesti 1,5 °C:seen.
Lyhyen aikavälin (2030) ja pitkän aikavälin (2040)
nettonollatavoitteiden yhdenmukaisuus ja kattavuus
kasvihuonekaasuinventaarion rajausten kanssa varmistetaan
täyttämällä SBTi-vaatimukset ja validoimalla tavoitteet SBTi:ssä.
Perustasoa päivitetään taloudellisen raportoinnin
konsolidointiperiaatteiden ja ympäristödatan
raportointiperiaatteiden mukaisesti silloin, kun liiketoiminnassa
tapahtuu merkittäviä muutoksia, kuten fuusioita ja yritysostoja,
tai silloin, kun tiedon kattavuudessa ja laskennassa tapahtuu
parannuksia.
Nokia on yksi ensimmäisistä sadasta yrityksestä, jotka
hyväksyttivät SBT-tavoitteen vuonna 2017. Nokia kalibroi SBT-
tavoitteensa uudelleen vuonna 2021 täyttääkseen 1,5 °C:n
kriteerit. Nokian vuoden 2040 nettonollatavoitteen SBTi
hyväksyi tammikuussa 2025.
Nokiaa ei ole suljettu EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten
vertailuarvojen ulkopuolelle.
RE100-tavoite
Nokialla oli asettanut tavoitteen käyttää 100-prosenttisesti
uusiutuvaa sähköä omissa toimitiloissaan vuoteen 2025
mennessä. Tavoite perustuu RE100-vaatimuksiin uusiutuvan
energian osto- ja raportointikriteereille. Yhtäkään maata ei ole
suljettu pois tästä tavoitteesta, eikä RE100:n sallimia
poissulkemisia olennaisuusraja-arvojen perusteella ole käytetty.
Vuonna 2025, 96 % omistamissamme ja vuokraamissamme
tiloissa käytetystä sähköstä on uusiutuvaa, eikä siten tavoitetta
saavutettu. Jäljelle jäävästä 4 prosentista 2,2 % on kiinteistössä
maakaasulla toimivalla polttokennoteknologialla tuotettua
uusiutumatonta sähköä. Loput 1,8 % on peräisin vuokratuista
toimistoista, joissa uusiutuvan sähkön hankintaa rajoittivat
maakohtaiset rajoitukset sähkön hankinta- ja
käytöstäpoistovaihtoehdoissa (eli tietyissä tapauksissa
vuokranantaja on vastuussa rakennuksen sähkön ostamisesta).
Nettonollatavoite
SBTi on hyväksynyt Nokian nettonollatavoitteen. Tähän sisältyy
Nokian sitoumus saavuttaa kasvihuonekaasupäästöjen
nettonollatavoite koko arvoketjussa vuoteen 2040 mennessä.
Pitkän aikavälin tavoitteena on vähentää absoluuttisia scope 1-,
scope 2- ja scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 90 % vuoteen
2040 mennessä lähtövuodesta 2019. Scope 3 sisältää seuraavat
Nokialle merkittävät kategoriat: kategoria 1 – ostetut tavarat ja
palvelut, kategoria 2 – tuotantohyödykkeet, kategoria 4 –
tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu, kategoria 6 –
liiketoimintaan liittyvä matkustaminen ja kategoria 11 –
myytyjen tuotteiden käyttö. Nykyisten yritysten
nettonollapäästöstandardien (SBT) v.1.2 mukaisesti yhtiö voi
pitkän aikavälin päästövähennystavoitteensa saavutettuaan
käyttää pysyvää hiilen poistoa ja varastointia jäännöspäästöjen
tasapainottamiseen jopa 10 %:lla.
Nettonollatavoite sisältää myös lyhyen aikavälin tavoitteen
vähentää scope 1-, scope 2- ja scope 3 -kategorioiden 1, 2, 4, 6
ja 11 kasvihuonekaasupäästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä
lähtövuodesta 2019. Eteneminen on suunnitelmien mukaista.
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt kasvoivat 17 % vuoteen 2024
verrattuna ja laskivat 27 % lähtövuoteen 2019 verrattuna.
Lisäksi Nokialla on seuraavat väli- ja osatavoitteet:
▪ Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 80 % scope 1:n ja
scope 2:n markkinaperusteisissa -päästöissä vuoteen 2025
mennessä lähtövuodesta 2019
▪ Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 90 % scope 1:n ja
scope 2:n markkinaperusteisissa -päästöissä vuoteen 2030
mennessä lähtövuodesta 2019
▪ Nokian loppukokoonpanotoimittajat (osa scope 3, kategoria
1 -päästöjä) saavuttavat nollapäästöt vuoteen 2030
mennessä lähtövuodesta 2019
▪ Nokian toimittajat (scope 3, kategoria 1) vähentävät 50 %
kasvihuonekaasupäästöjä vuoteen 2030 mennessä
lähtövuodesta 2019
▪ Nokian logistiikan kasvihuonekaasupäästöjen (scope 3,
kategoria 4) 73 %:n vähennys vuoteen 2030 mennessä
lähtövuodesta 2019.
57
ESG-tavoitteiden tilanne ja kehitys vuonna 2025
Tavoitevuosi
Lähtövuosi
Lähtöarvo(1)
Tavoite
Vuoden 2025 tulokset
Tavoitetila
E1: Ilmastonmuutos
2030/
2040
2019
41 772 357
SBT nettonolla:
Yleinen nettonollatavoite: Nokian tavoitteena on saavuttaa
nettonolla kasvihuonekaasupäästöt koko arvoketjussa vuoteen
2040 mennessä.
Lyhyen aikavälin tavoite: Nokia sitoutuu vähentämään absoluuttisia
scope 1-, scope 2- ja scope 3  -kasvihuonekaasupäästöjä 50 %
vuoteen 2030 mennessä lähtövuodesta 2019.
Pitkän aikavälin tavoite: Nokia sitoutuu vähentämään absoluuttisia 
scope 1-, scope 2- ja scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 90 %
vuoteen 2040 mennessä lähtövuodesta 2019.
SBT nettonollan kattamat päästöt olivat 30 490 080 tonnia CO2-ekv., mikä on 27 %:n lasku
vuodesta 2019. Tulos on lähellä lineaarisen nettonollavähennyksen mallintamista. Nokian
liiketoiminta ja markkinatilanne huomioon ottaen on mahdollista, että tulevaisuudessa
päästöt ylittävät jälleen päästöille asetetut tavoitteet.
Etenee suunnitellusti
2030
2019
74 996
Nokian loppukokoonpanotoimittajat saavuttavat nollapäästöt (osa
scope 3 kategoria 1) vuoteen 2030 mennessä.
Nokian loppukokoonpanotoimittajien päästöt olivat 43 440 tonnia CO2-ekv., mikä on 42 %
vähemmän kuin vuonna 2019.
Etenee suunnitellusti
2030
2019
4 479 736
Nokian toimittajat vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä (scope 3
kategoria 1) 50 %:lla vuoteen 2030 mennessä.
Nokian toimittajien päästöt olivat 1 507 366 tonnia CO2-ekv., mikä on 66 % vähemmän kuin
2019. Koska tämä kuitenkin sisältää satojen toimittajien päästötiedot ja myönnettyjen
päästötietojen laatu on ollut huolenaihe, Nokia tiedostaa, että osa vähennyksistä saattaa
johtua raportoitujen tietojen laadusta.
Etenee suunnitellusti
2030
2019
381 039
Nokian logistiikan kasvihuonekaasupäästöjen (scope 3 kategoria 4)
vähennys 73 %:lla vuoteen 2030 mennessä.
Nokian logistiikan päästöt olivat 222 182 tonnia CO2-ekv., mikä on 42 % vähemmän kuin
vuonna 2019.
Etenee suunnitellusti
2025
2019
401 741
Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 80 %:lla scope 1:n ja 2:n
markkinaperusteisista päästöistä lähtövuodesta 2019.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 86 % :lla scope 1 ja 2, mukaan lukien Nokian toimitilojen
kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 89 % vuoteen 2019 verrattuna.
Saavutettu
2030
2019
401 741
Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 90 %:lla scope 1:n ja 2:n
markkinaperusteisista päästöistä lähtövuodesta 2019.
Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 86 % :lla scope 1 ja 2, mukaan lukien Nokian toimitilojen
kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 89 % vuoteen 2019 verrattuna.
Etenee suunnitellusti
2025
2021
53 %
Saavuttaa uusiutuvista energianlähteistä tuotetun sähkön 100 %:n
käyttöaste Nokian toimitiloissa (RE100).
Vuonna 2025 omistetuissa ja vuokratuissa toimitiloissa 96 % kulutetusta sähköstä oli
uusiutuvista energianlähteistä tuotettua, eikä tavoitetta siten saavutettu. Ero 100% johtui
maakaasulla toimivalla polttokennoteknologialla tuotetusta sähköstä (2,2 %) ja vuokratuista
toimistoista (1,8%), joissa on rajoituksia sähkön hankinta- ja käytöstäpoistovaihtoehdoissa.
Ei saavutettu
(1) Vuoden 2019 kasvihuonekaasupäästöjen lähtöarvoja on oikaistu siten, että ne sisältävät Infineran päästöt, kuten osiossa ”Mittareiden raportointiperiaatteet” on kuvattu.
58
Tiedonantotaulukot
Oman toiminnan energiankulutus lähteittäin
Energian kulutus (MWh)
2025
2024
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus
912 318
728 242
Ostetun tai hankitun sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus
uusiutuvista lähteistä
911 830
727 802
Itse tuotetun polttoaineettoman uusiutuvan energian kulutus
488
440
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
80 %
72 %
Fossiilisista lähteistä ja ydinvoimaloista peräisin olevan energian
kokonaiskulutus
221 359
276 964
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus
48 259
1 012
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus
124 791
111 954
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä ja ydinvoimaloista peräisin olevan
sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus
48 309
163 998
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
20 %
28 %
Omien toimintojen energian kokonaiskulutus
1 133 677
1 005 206
Yllä olevan taulukon vuoden 2025 arvot sisältävät toimitilat ja ajoneuvot. Vuoden 2024 vertailuarvo ei sisällä ajoneuvoihin liittyvää
energiankulutusta, jonka arvioitiin olevan enintään 5 % taulukossa esitetystä kokonaisenergiankulutuksesta. Ajoneuvoihin liittyvän
energiankulutuksen sisällyttäminen vuoden 2025 lukuihin selittää suurimman osan raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan
polttoaineen kulutuksen kasvusta verrattuna vuoden 2024 raportoituun määrään.
Energiankulutus Nokian tilojen, ajoneuvojen ja myytyjen tuotteiden osalta
Energian kulutus (MWh)
Energiankulutus lähteittäin Nokian tiloissa
2025
2024
Sähkö
870 341
817 049
Lämmitys
25 649
24 993
Jäähdytys
64 636
50 198
Fossiilinen kaasu
124 792
111 954
Fossiilinen öljy
1 018
1 012
Biopolttoaine
0
0
Yhteensä
1 086 436
1 005 206
Suoran ja epäsuoran energiankulutus Nokian tiloissa
2025
2024
Suora energia
125 809
112 966
Epäsuora energia
960 627
892 240
Yhteensä
1 086 436
1 005 206
Nokian kaluston energiankulutus
2025
2024
Autokanta
47 241
Ei raportoitu
Energiankulutus Nokian ulkopuolella
2025
2024
Myytyjen tuotteiden energiankulutus
61 868 340
53 077 484
Uusiutumattoman energian ja uusiutuvan energian tuotanto
Energian tuotanto (MWh)
2025
2024
Uusiutumattoman energian tuotanto
19 204
15 377
Uusiutuvan energian tuotanto
488
440
Energian kokonaistuotanto
19 692
15 817
Scope 1, 2 ja 3 bruttopäästöt sekä kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.)
2025
2024
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
42 939
38 447
Toimitilat - Valmistusprosessit ja polttoaineen poltto (kiinteät ja liikkuvat lähteet)
26 357
20 523
Toimitilat - Fluorihiilivety-jäähdytysaineet (HFC)
493
713
Autokanta
16 090
17 211
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.)
2025
2024
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
320 200
313 865
Ostettu sähkö
304 698
299 370
Ostettu jäähdytys
9 691
8 833
Ostettu lämmitys
5 811
5 662
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
13 825
52 051
Ostettu sähkö
3 628
39 267
Ostettu jäähdytys
6 204
8 833
Ostettu lämmitys
3 993
3 951
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.)
2025
2024
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)
30 433 316
25 921 110
1 Ostetut tavarat ja palvelut
1 507 366
962 134
2 Tuotantohyödykkeet
61 671
33 207
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu
222 182
160 178
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
34 178
29 547
11 Myytyjen tuotteiden käyttö (globaalilla keskiarvopäästökertoimella)
28 607 919
24 736 044
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.)
2025
2024
Scope 1 ja 2 - kasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)
363 139
352 312
Scope 1 ja 2 - kasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)
56 764
90 498
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)
30 796 455
26 273 422
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)
30 490 080
26 011 608
59
Raportoidut ja tavoitellut kasvihuonekaasupäästöt
Takautuva
Merkkipaalut ja tavoitevuodet
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.)
2025
2024
2019
(lähtövuosi) (1)
Vuotuinen
muutos
Muutos %
Kuluva vuosi vs lähtövuosi
2025
2030
2040
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.)
42 939
38 447
50 711
12 %
-15 %
N/A
N/A
N/A
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.)
2025
2024
2019
(lähtövuosi)
Vuotuinen
muutos
Muutos %
Kuluva vuosi vs lähtövuosi
2025
2030
2040
Kasvihuonekaasupäästöjen (tCO2-ekv.) markkinaperusteiset scope 2
-bruttopäästöt
13 825
52 051
351 030
-73 %
-96 %
N/A
N/A
N/A
Kasvihuonekaasupäästöjen (tCO2-ekv.) markkinaperusteiset scope 1 ja 2
-kokonaispäästöt
56 764
90 498
401 741
-37 %
-86 %
80 348
40 174
N/A
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.)
2025
2024
2019
(lähtövuosi)
Vuotuinen
muutos
Muutos %
Kuluva vuosi vs lähtövuosi
2025
2030
2040
1 Ostetut tavarat ja palvelut
1 507 366
962 134
4 479 736
57 %
-66 %
N/A
2 239 868
N/A
2 Tuotantohyödykkeet
61 671
33 207
160 932
86 %
-62 %
N/A
N/A
N/A
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu
222 182
160 178
381 039
39 %
-42 %
N/A
102 881
N/A
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
34 178
29 547
75 711
16 %
-55 %
N/A
N/A
N/A
11 Myytyjen tuotteiden käyttö
28 607 919
24 736 044
36 273 197
16 %
-21 %
N/A
N/A
N/A
Kasvihuonekaasujen scope 3 -kokonaispäästöt (tCO2-ekv.)
30 433 316
25 921 110
41 370 616
17 %
-26 %
N/A
N/A
N/A
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (tCO2-ekv.)
2025
2024
2019
(lähtövuosi)
Vuotuinen
muutos
Muutos %
Kuluva vuosi vs lähtövuosi
2025
2030
2040
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)
30 490 080
26 011 608
41 772 357
17 %
-27 %
N/A
20 886 178
4 177 236
(1) Vuoden 2019 kasvihuonekaasupäästöjen lähtöarvoja on oikaistu siten, että ne sisältävät Infineran päästöt, kuten osiossa ”Mittareiden raportointiperiaatteet” on kuvattu.
Lisätietoa scope 1, 2 ja 3 kasvihuonekaasupäästöjen bruttopäästöistä
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt (%, tCO2-ekv.)
2025
2024
Prosenttiosuus sopimusvälineistä, jotka liittyvät energian ostamiseen
89 %
81 %
Biogeeniset hiilidioksidipäästöt biomassan poltosta tai biologisesta
hajoamisesta, jotka eivät sisälly scope 2 -kasvihuonekaasupäästöihin, tCO2-ekv.
2 505
2 357
Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt (%, tCO2-ekv.)
Prosenttiosuus Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöistä, jotka on laskettu
käyttäen ensisijaisia tietoja
96 %
97 %
Päästöjen intensiteetti nettotuottojen ja autokannan ajokilometrien perusteella
Päästöjen intensiteetti (%, MWh)
2025
2024
Scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisintensiteetti,
sijaintiperusteisesti (tCO2-ekv. per liikevaihto milj. EUR)
1 548
1 367
Scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisintensiteetti,
markkinaperusteisesti (tCO2-ekv. per liikevaihto milj. EUR)
1 533
1 353
Scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisintensiteetti,
markkinaperusteisesti (tCO2-ekv. per liikevaihto milj. EUR)
3
5
Ajoneuvokanta (gCO2-ekv./km)
80
82
Kasvihuonepäästöjen intensiteetin laskennassa käytetty nimittäjä on Nokian konsernitilinpäätöksessä esitetty liikevaihto.
60
Mittareiden raportointiperiaatteet
Nokialla on sisäinen asiakirja – Environmental data handbook –
määrittää keskeiset tiedonkeruu- ja raportointiperiaatteet,
mukaan lukien esimerkiksi tietojen rajaukset,
tiedonkeruumenetelmät, käytetyt työkalut ja
päästökertoimet. Tässä osiossa on kerrottu keskeiset
raportointimenetelmät ja -periaatteet.
Infineran yritysoston vaikutus mittareihin
Infinera sisältyy vuoden 2025 raportoituihin mittareihin
hankinnan voimaantulopäivästä eli maaliskuun 2025 alusta
alkaen. Tässä osiossa esitetyt vertailutiedot vuosilta 2020–
2024 eivät sisällä Infineraa kestävyysraportin
laatimisperusteiden mukaisesti.
Kasvihuonekaasupäästöihin liittyviä tavoitteiden vuoden 2019
lähtöarvoja on tarkistettu siten, että ne sisältävät Infineran
kasvihuonekaasupäästöt koko vuodelta. Nämä päästöjen
lähtöarvot arvioitiin Infineran raportointivuosilta 2020–2024
raportoitujen päästöjen perusteella ja laskettiin uudelleen
Nokian raportointiperiaatteiden mukaisesti. Infineran
hankinta nosti vuoden 2019 lähtöarvoja 3 %.
Energiankulutus
Energiatiedot kattavat polttoaineiden kiinteän ja liikkuvan
polton sekä sähkön, lämmön ja jäähdytyksen kulutuksen
toimitilojen toiminnassa, sekä autokaluston
energiankulutuksen.
Energiankulutustiedot kerätään tyypillisesti toimitilatason
vastaajilta tai saadaan laskuista tai mittaritiedoista. Toimitiloissa,
joista tietoja ei ole saatavilla, vuoden 2025 käyttötiedot arvioidaan
tietojen puutteiden korjauksin tai käyttämällä raportointipaikoilta
laskettuja vuosittaisia intensiteettikertoimia kWh/m2 (sähkö ja
maakaasu) ja siten katetaan 100 % (2024: 100 %) Nokian
toimitiloista. Tilojen tiedot sisällä eivät alivuokrattuja tiloja.
Autokannan energiankulutus lasketaan
kasvihuonekaasupäästöistä Euroopan ympäristöviraston
määrittelemien kertoimien avulla.
Kasvihuonekaasupäästöt
Nokian lähestymistapa kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseen
noudattaa Maailman luonnonvarain instituutin (WRI) ja World
Business Council for Sustainable Developmentin (WBCSD)
kehittämää kasvihuonekaasuprotokollaa (GHG Protocol). Nokia
käyttää seuraavia kolmea standardia:
▪ The Greenhouse Gas Protocol, A Corporate Accounting and
Reporting Standard;
▪ GHG Protocol, scope 2 guidance, An amendment to the GHG
Protocol Corporate Standard; ja
▪ Corporate value chain (scope 3), Accounting and reporting
standard, Supplement to the GHG Protocol Corporate
Accounting and Reporting Standard.
GHG Protocol -standardissa määritellään kolme CO2-ekv.-
päästöjen aluetta:
▪ Scope 1 – suorat päästöt yhtiön omistamista tai
määräysvallassa olevista lähteistä
▪ Scope 2 – epäsuorat päästöt ostetun sähkön, lämmön ja/tai
höyryn kulutuksesta (sijainti- ja markkinaperusteiset)
▪ Scope 3 – epäsuorat päästöt, jotka johtuvat yhtiön
toiminnasta, mutta lähteistä, jotka eivät ole yhtiön
omistuksessa tai määräysvallassa.
Nokia raportoi päästöt hiilidioksidiekvivalentteina (CO2-ekv.) GHG
Protocol -ohjeistuksen mukaisesti. CO2-ekv. on yleinen mittayksikkö,
joka ilmaisee Kioton pöytäkirjassa mainittujen kasvihuonekaasujen
lämmitysvaikutuksen (GWP) ilmaistuna yhden CO2-ekv.-yksikön GWP-
arvona. Nokia käyttää yksiköissä kansainvälisiä SI-yksiköitä ja 1 tCO2-
ekv. on yhtä suuri kuin 1 000 kg CO2-ekv.
Nokia käyttää operatiivisen määräysvallan lähestymistapaa
kasvihuonekaasupäästöinventaarion organisaatiorajojen
asettamiseen. Se käyttää scope 1-, scope 2- ja scope 3
-laskennassa raportointivuoden alussa saatavilla olevia
päästökertoimia. Jos Kansainvälisen energiaviraston, OECD:n /
IEA:n kehittämiä päästökertoimia käytetään, päästölaskelmat
ovat Nokian laatimia eivätkä ne välttämättä vastaa
Kansainvälisen energiaviraston näkemyksiä.
Scope 1 -päästöt
Nokian toimitilojen suorat CO2-ekv.-päästöt sisältävät öljyn ja
kaasun poltosta Nokian tiloissa aiheutuvat
kasvihuonekaasupäästöt, prosessipäästöt sekä vähäisiä suoraan
päästettyjä kasvihuonekaasuja, jotka liittyvät toimitilojen
jäähdytysjärjestelmien ja palonsammutuslaitteiden
kylmäainevuotoihin.
Autokalustomme suoria CO2-ekv.-päästöjä seurataan
hankkimalla maakohtaisilta leasing-toimittajilta tietoja, jotka
kootaan yhteen järjestelmään. Päästölaskelma perustuu
kunkin automerkin ja -mallin todelliseen ajokilometrimäärään
ja viralliseen CO2-ekv.-päästöarvoon kilometriä kohden.
Sovellettavat päästökertoimet hankitaan autonvalmistajilta.
Mikäli ajettu matka ei ole saatavilla leasing-toimittajalta,
käytetään laskennassa leasing-sopimuksen budjetoitua
vuosiajokilometrimäärää. Ensisijaisten päästötietojen
kattavuudeksi on arvioitu 95% Nokian autokaluston
kokonaispäästöistä. Jäljelle jäävä 5% on sisällytetty
raportoituun määrään arviona.
Scope 2 -päästöt
Epäsuorat CO2-ekv.-päästöt sisältävät ostetun sähkön,
lämmityksen ja jäähdytyksen päästöt. GHG Protocol -standardin
määritelmien mukaisesti sijaintiperusteinen laskentamenetelmä
määrittää Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen määrän tietyissä
paikoissa energiantuotannon keskimääräisillä päästökertoimilla,
jotka määritetään esimerkiksi paikallisten, alueellisten tai
kansallisten rajojen perusteella. Yhdysvaltojen osalta
sijaintiperusteiset päästökertoimet saadaan EPA eGridistä.
Kaikkien muiden maiden osalta käytetään Kansainvälisen
energiaviraston OECD:n / IEA:n kehittämiä IEA-päästökertoimia.
Markkinaperusteisella menetelmällä lasketaan scope 2
-kasvihuonekaasupäästöjen määrä, joka perustuu niiden
sähköntuottajien aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin,
joilta raportoiva yhteisö ostaa sopimuksen perusteella joko
sähköä yhdessä välineiden kanssa tai välineitä erikseen.
Nokian tapauksessa sovellettavia markkinaperusteisia
jäännöspäästökertoimia käytetään kaikille toimitiloille, jotka
sijaitsevat Euroopassa (lähde Association of Issuing Bodies
(AIB)), Yhdysvalloissa ja Kanadassa (lähde Green-e).
Sertifioitua uusiutuvaa sähköä ostaville kohteille määritetään
nollapäästökerroin käytetyn vihreän energian määrän
perusteella. Jos toimittajakohtaisia päästökertoimia ei ole
saatavilla, käytetään sijaintiperusteisia päästökertoimia.
61
Ostettuun höyryyn ja lämpöön liittyvät
kasvihuonekaasupäästöt lasketaan sovellettavalla EPA-
päästökertoimella, joka perustuu oletukseen, että kattilan
polttoaineena käytettiin maakaasua ja kattilan hyötysuhde on
80 %. Ostettuun jäähdytettyyn veteen ja jäähdytykseen
liittyvät kasvihuonekaasupäästöt lasketaan käyttäen samoja
maakohtaisia päästötekijöitä kuin sähkölle, ja oletuksena on
100 %:n hyötysuhde.
Scope 3 -päästöt
Merkittävien scope 3 -kategorioiden osalta on kuvattu
päästöjen arvioimisen laskentamenetelmä. Epäolennaisten
scope 3 -kategorioiden osalta annetaan selitys
poissulkemisesta. Jokaisen kategorian merkittävyyden
arvioinnin perusteena on ollut raportoinnin raja-arvo,
merkityksellisyys Nokian liiketoiminnalle, ulkoisesti julkaistut
tavoitteet ja sidosryhmien kiinnostus. Pois jätettyjen scope 3
-päästöjen arvioitu osuus on alle 2 % Nokian
kokonaiskasvihuonepäästöistä.
Raportoituihin kasvihuonepäästöihin sisältyvät scope 3
-kategoriat:
▪ Ostetut tavarat ja palvelut (kategoria 1):
loppukokoonpanotoimittajat ja muut toimittajat.
Nokia raportoi toimittajien scope 1-, scope 2- ja scope 3
-päästöt. Loppukokoonpanotoimittajien scope 1&2 -
tiedot kerätään suoraan kyseisiltä toimittajilta. Muiden
toimittajien CO2-ekv.-päästöt raportoidaan CDP Climate
Survey -kyselyn perusteella. Nokian toimittajilta kerätty
data kattaa 62 % toimittajien vuoden 2025
yhteenlasketuista kustannuksista. Jäljelle jäävä osuus on
laskettu Nokian kokonaiskustannuksista. Vuoden 2025
tiedot perustuvat uusimpiin CDP-tietoihin, jotka
edustavat toimittajien vuoden 2024 päästöjä. Nokia
käyttää hybridimenetelmää, jossa käytetään toimittajien
Nokialle kohdistamia päästöjä sekä intensiteettipohjaista
(GHG/€) kohdistusta, jos kohdistettuja päästöjä ei ollut
saatavilla tai kohdistaminen ei ollut luotettava sisäisten
laatumittareiden erilaisuuden perusteella. Kaksinkertaisen
laskennan välttämiseksi seuraavat tiedot jätetään tämän
luokan ulkopuolelle: scope 1 (autot), scope 3, kategoria 4
(arvoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu) ja scope 3,
kategoria 6 (liiketoimintaan liittyvä lentomatkustaminen).
Nokia ymmärtää, että tähän päästökategoriaan 1 liittyy
epävarmuutta, sillä toimittajien oman raportoinnin ja
päästöjen Nokiaan kohdistamisen laatu vaihtelee.
▪ Tuotantohyödykkeet (kategoria 2): Scope 3 -kategoriat 1
ja 2 lasketaan yhteen. Kategoria 2 erotetaan kategorian 1
päästöistä ja raportoidaan aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden lisäysten perusteella.
▪ Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu (kategoria
4): Tiedot sisältävät Nokian maksaman saapuvan ja
lähtevän logistiikan päästöt. Raportointi perustuu
todelliseen painoon käyttäen EPA:n CO2-ekv.-
päästökertoimia tai logistiikkatoimittajan omia kertoimia.
▪ Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen (kategoria 6):
päästöt raportoidaan liiketoimintaan liittyvästä
lentomatkustamisesta, jolla on suurin vaikutus kaikista
matkustusmuodoista. Matkustamisen tiedot saadaan
käyttämiltämme matkatoimistoilta. Toimitetut tiedot
sisältävät kuljetun matkan, joka on rajattu
lentoetäisyysalueiden ja matkustusluokan mukaan.
Matkatoimistojen tiedot kootaan järjestelmään, jota
käytetään lentomatkustuksen päästöjen laskemiseen.
Päästökertoimet saadaan EPA:lta.
▪ Myytyjen tuotteiden käyttö (kategoria 11): Laskentakaava
on seuraava: Σ [tuotteiden odotettu käyttöikä yhteensä
(tuntia) x raportointijaksolla myytyjen tuotteiden määrä x
tuotteen tehonkulutus (kW) x sähkön päästökerroin (kg
CO2-ekv./ kWh)]. Tiedot kattavat laitteistotuotteet.
Tuotteen käyttöaika vaihtelee 6–15 vuoden välillä
tuotteesta riippuen. Energiankulutuksen laskelmat
perustuvat tuoteryhmäkohtaisiin standardeihin, joita on
julkaissut esimerkiksi ETSI. Laskelmat perustuvat
oletukseen, että kaikki tuotteet saavat virtansa
sähköverkosta. Käytämme IEA:n viimeisintä
raportointivuoden alussa saatavilla olevaa maailman
keskimääräistä CO2-ekv.-päästökerrointa. Tässä
laskennassa katettujen tuotteiden energiakulutuksen ja
kasvihuonepäästöjen osuus myytyjen tuotteiden
kokonaismääristä on arvioitu olevan 98 %vuoden 2025
osalta. Jäljelle jäävä osuus on sisällytetty raportoituun
määrään arviona.
Scope 3 -kategoriat, jotka eivät sisälly raportoituihin
kasvihuonepäästöihin:
▪ Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat, jotka
eivät sisälly scope 1- ja scope 2 -päästöihin (kategoria 3):
ei raportoida, koska päästöt arvioidaan epäolennaisiksi.
▪ Toiminnassa muodostuva jäte (kategoria 5): ei ilmoiteta,
koska päästöt arvioidaan epäolennaisiksi.
▪ Työntekijöiden työmatkaliikenne (kategoria 7): ei
raportoida, koska päästöt arvioidaan epäolennaisiksi.
▪ Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät
(kategoria 8): ei raportoida, sillä vuokratut ajoneuvot ja
toimitilat sisältyvät tällä hetkellä scope 1- ja scope 2 -
päästöihin.
▪ Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä (kategoria 9): ei
arvioitu, Nokia raportoi Nokian maksamat kuljetukset,
katso scope 3 kategoria 4.
▪ Myytyjen tuotteiden jalostus (kategoria 10): ei katsota
olennaiseksi, koska myydyt Nokian tuotteet eivät edellytä
jalostusta.
▪ Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa (kategoria
12): ei raportoida, koska päästöt arvioidaan
epäolennaisiksi.
▪ Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät
(kategoria 13): ei raportoida, koska päästöt arvioidaan
epäolennaisiksi.
▪ Franchising (kategoria 14): ei sovellu, sillä Nokialla ei ole
franchising-toimintaa.
▪ Investoinnit (kategoria 15): ei raportoida, koska päästöt
arvioidaan epäolennaisiksi.
62
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
Kaksoisolennaisuusarviointi osoitti, että resurssien sisäänvirtaukset, resurssien ulosvirtaukset ja jäte ovat Nokialle olennaisia osa-aiheita.
Seuraavassa taulukossa kuvataan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallinta Nokialla.
Osa-aihe
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Hallinta
Resurssien
sisäänvirtaukset,
mukaan lukien
resurssien käyttö
Myönteinen vaikutus: Nokian tuotteiden toissijainen käyttö ja uusiomateriaalien käyttö
Nokian tuotteissa estävät jätteen syntymistä ja edistävät myönteisesti materiaalien
saatavuutta ja maankäyttöä.
Nokian toimittajavaatimusten lisäksi liiketoimintaryhmät etsivät mahdollisuuksia vähentää riippuvuutta
neitseellisistä materiaaleista, lisätä jatkuvasti tuotteidemme ja pakkausten kierrätyssisältöä sekä lisätä
uudelleen kunnostettujen tuotteiden käyttöä. Nokialla on tavoitteet lisätä kierrätyssisältöä eniten
käytettyjen mekaanisten materiaalien osalta. Lisäksi Nokialla on pakkaustavoite, jonka tarkoitus on lisätä
pakkausten kierrätyssisältöä ja kierrätettävien materiaalien käyttöä pakkauksissa.
Resurssien
sisäänvirtaukset,
mukaan lukien
resurssien käyttö
Kielteinen vaikutus: Neitseellisten raaka-aineiden runsas käyttö Nokian
laitteistokomponenteissa. Uusien materiaalien louhinnalla ja sulatuksella on merkittäviä
kielteisiä ympäristövaikutuksia, mukaan lukien jätteet.
Nokia hallitsee ja pyrkii minimoimaan tämän kielteisen vaikutuksen samalla tavalla kuin se hallitsee yllä
mainittuja myönteisiä vaikutuksia.
Resurssien
sisäänvirtaukset,
mukaan lukien
resurssien käyttö
Riski: Nokian laitteistot ovat riippuvaisia erilaisista mineraaleista ja muista neitseellisistä
aineista. Jos globaali kulutus jatkaa kasvuaan, se voi johtaa materiaalien niukkuuteen ja
siitä johtuvaan hintojen nousuun.
Nokia hallitsee tätä riskiä samalla tavalla kuin yllä olevia myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia.
Resurssien ulosvirtaus
(tuotteet ja palvelut)
Myönteinen vaikutus: Kiertotaloussuunnittelun ja -liiketoimintaperiaatteiden
soveltaminen lisää Nokian tuotteiden kierrätettävyyttä, mikä mahdollistaa edelleen
tuotteiden ja niiden sisältämien raaka-aineiden kierrätyksen.
Nokialla on käytössä ympäristön huomioon ottava suunnitteluohjelma (Design for Environment), joka antaa
T&K-tiimeille ohjeita materiaalien valinnassa käytettävästä tasapainoista, kun parannetaan tuotteiden
kestävyyttä, purkamista, korjattavuutta, kierrätettävyyttä sekä tuotteen painoa ja toimitusriskiä.
Luotettavuus, tuotteen käyttöikä ja huollettavuus ovat suurelta osin osa kunkin tuotteen teknisiä
vaatimuksia. Nokia pyrkii jatkamaan ‘Design for Environment’ -ohjelmaansa huomioiden erityisesti
tuotemateriaalien (mukaan lukien kierrätysmetallit ja muovit) saatavuuden kehityksen sekä
materiaalitehokkuuden parannukset.
Resurssien ulosvirtaus
(tuotteet ja palvelut),
jäte
Kielteinen vaikutus: Nokia myy asiakkailleen huomattavan määrän laitteistotuotteita,
jotka elinkaarensa lopussa muuttuvat elektroniikkajätteeksi, ellei niitä käsitellä ja
kierrätetä asianmukaisesti.
Useimpien Nokian tuotteiden suunniteltu käyttöikä on 10–15 vuotta ja osa tuotteista pysyy käytössä yli 20
vuotta. Nokialla on ympäristön kannalta hyödyllisiä kiertotalousratkaisuja, kuten tuotteiden palautus,
kunnostus ja kierrätys.
Nokian kiertotaloustuotteiden ja -palvelujen valikoima koostuu neljästä osiosta, jotka voidaan räätälöidä
vastaamaan asiakkaiden vaatimuksia. Nämä ovat tuotteiden hyödyntäminen, kiertotaloustuotteet ja -osat,
kunnostuspalvelu ja kierrätyspalvelu. Lisätietoa näistä on saatavilla ESRS E5 kohdassa ‘Toimet’.
Jäte
Myönteinen vaikutus: Jätteen synnyn vähentäminen tai ehkäiseminen Nokian omassa
toiminnassa ja arvoketjussa, mukaan lukien tuotteiden asianmukainen käsittely ja
kierrätys, vaikuttaa myönteisesti materiaalien saatavuuteen ja maankäyttöön.
Nokia pyrkii parantamaan jätehuoltokäytäntöjä koko arvoketjussa. Tähän kuuluvat jätteen muodostumisen
minimointi ja jätteen hyödyntämisen maksimointi kaatopaikkajätteen vähentämiseksi. Tavoitteen
etenemistä mitataan ja seurataan kiertotalouden mittareilla, joka ohjaa Nokian operatiivista toimintaa.
Vuonna 2024 Nokia asetti uudet kestävyystavoitteet pakkauksille ja tunnisti sen tärkeäksi alueeksi
maankäyttöön ja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien kielteisten vaikutusten vähentämiseksi.
63
Nokian lähestymistapa olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien määrittämisessä on kuvattu osiossa
"Yleiset tiedot". Kiertotalouteen ja resurssien käyttöön liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa,
arvioinnissa ja pisteyttämisessä hyödynnettiin Nokian
ympäristönhallintajärjestelmästä ja olemassa olevasta
raportoinnista saatua tietoa ja dataa.
Nokialla on käytössä ISO 14001 -sertifioitu ympäristöasioiden
hallintajärjestelmä, jonka avulla tunnistetaan
ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset sekä niihin liittyvät riskit ja
mahdollisuudet. Järjestelmää tarkastellaan vuosittain. Tämä
prosessi kattaa kaiken liiketoiminnan ja on kuvattu tarkemmin
osiossa “Ilmastonmuutos (ESRS E1)”.
Jätteisiin, kierrätykseen, materiaalien käyttöön ja kierrätettyyn
sisältöön liittyviä tietoja käytettiin perustana Nokian suorien ja
välillisten vaikutusten tunnistamiseen kiertotalouden ja
resurssien käytön osalta sekä tunnistettujen vaikutusten
mittakaavaa ja laajuutta arvioidessa.
Vuoden 2025 aikana Nokian neljästä liiketoimintaryhmästä
Matkapuhelinverkot- ja Verkkoinfrastruktuuri-
liiketoimintaryhmillä oli suurin suora ja epäsuora vaikutus
tunnistettuihin olennaisiin myönteisiin ja kielteisiin vaikutuksiin
sekä riskin mahdolliseen vaikutukseen. Nokian pääasialliset
laitetuotteet ovat televiestintätuotteita, jotka koostuvat
teknisistä komponenteista, jotka sisältävät mineraaleja,
metalleja ja polymeerejä. Tuotteiden pakkausmateriaalit
sisältävät puu- ja muovipohjaisia materiaaleja.
Toimintaperiaatteet
Nokia tarkastelee materiaalien kiertokulkua kokonaisvaltaisesti.
Tästä näkökulmasta kiertotalous sisältää tapoja, joilla lisätä ei-
neitseellisten materiaalien käyttöä uusien tuotteiden ja
pakkausten luomisessa sekä kuinka varmistaa Nokian
toiminnassa ja arvoketjussa syntyvän jätteen mahdollisimman
kierrätysasteen.
Materiaalitehokkuus, resurssien optimoitu käyttö ja
digitalisaatio ovat avaintekijöitä kiertokulun lisäämisessä.
Nokian strategia kiertotalouden lisäämiseksi operatiivisessa
toiminnassa noudattaa klassista jätehierarkiaa. Hierarkian
ensimmäinen periaate on aina hukan välttäminen, mitä teemme
digitalisoinnin, toiminnan tehokkuuden ja tuotteiden eliniän
pidentämisen kautta. Koska materiaalien välttäminen
kokonaisuudessaan ei ole tällä toimialalla saavutettavissa, hyvät
jätehuoltokäytännöt ovat tärkeitä.
Nokian toimintaohje ‘Code of Conduct’ ja ympäristöpolitiikka
kattavat myös Nokian sitoutumisen ympäristöön omassa
toiminnassaan, toimitusketjussaan ja liikesuhteissaan.
Kiertotalouden ja resurssien käyttö on osa yleistä
johtamisprosessia, ja ympäristönäkökohdat otetaan osaksi
liiketoiminnan suunnittelua, päätöksentekoa, toteutusta ja
seurantaa. Ympäristöpolitiikan ja -hallintajärjestelmän avulla
Nokia pyrkii vähentämään tuotteidensa ja palveluidensa
kielteisiä ympäristövaikutuksia niiden koko elinkaaren ajan.
Nokia tekee yhteistyötä toimittajien, asiakkaiden ja muiden
sidosryhmien kanssa tavoitteena minimoida teknologian
aiheuttamat mahdolliset kielteiset ympäristövaikutukset sekä
maksimoida ympäristön ja yhteiskunnan hyväksi käytettävän
teknologian potentiaali. Katso lisätietoja Nokian
toimintaperiaatteista “Yleiset tiedot” -osiosta, "Olennaisten
vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat
toimintaperiaatteet".
Tuotekehitys ja ympäristön huomioon ottava
suunnittelu
Nokian ympäristötavoitteet ja -toiminnot tähtäävät tuotteen
elinkaariajattelun soveltamiseen ympäristövaikutusten
minimoimiseksi mahdollisimman varhaisessa tuotesuunnittelu-
ja kehitysprosessissa. Nokian ympäristön huomioon ottavan
suunnittelun ohjeistuksessa (Design for Environment)
käsitellään sääntelyn, asiakkaiden ja Nokian vaatimuksia, joiden
avulla suunnittelijat pyrkivät tekemään yhtiön ympäristöä
koskevien toimintaperiaatteiden ja tavoitteiden mukaisia
valintoja.
Käytännössä ympäristön huomioon ottava suunnittelu käyttää
suunnittelukäytäntöjä, jotka johtavat mm.
▪ Materiaali- ja energiankulutuksen minimointiin
▪ Uudelleenkäytön ja kierrätyksen maksimointiin
▪ Ympäristölle haitallisten materiaalien minimaaliseen
käyttöön
▪ Laitteisiin, jotka ovat suunniteltu helposti tai etänä
huollettaviksi tai huoltovapaiksi.
Pakkaukset
Nokia on hahmotellut Nokian suosittelemat pakkausvaatimukset
ja -standardit, mukaan lukien Original Equipment Manufacturer
(OEM) -pakkaukset ja toimitukset Nokian toimitiloihin tai
asiakkaille. Ohjeet sisältävät erityisiä ympäristöohjeita, kuten
suunnittelussa huomioitavat ympäristöön liittyvät periaatteet,
kielletyt tai ei-suositellut/sallitut materiaalit,
pakkausmateriaalien uudelleenkäyttö, asianmukainen tunnistus
ja jätehuoltodirektiivien noudattaminen. Ohjeet kattavat päästä
päähän prosessin: sisäänvirtauksen, ulosvirtauksen sekä jätteen
minimoinnin, kuten uudelleenkäytön ja kierrätyksen.
Yllä käsiteltyjen ohjeiden lisäksi on kaksi muuta ohjetta. Nokian
pakkausmateriaalien uudelleenkäyttöä koskeva ohjeistus on
merkittävä kustannussäästövaihtoehto, joka vaikuttaa myös
myönteisesti ympäristöön erityisesti ulosvirtauksiin ja
kiertokulkuun. Tehtaalle saapuvia pakkauksia koskevissa
ohjeissa määritellään toimittajille vaatimukset Nokian
tuotantolaitoksiin toimitettavien tavaroiden käyttämistä
pakkausmateriaaleista.
64
Jätehuolto
Sähköisen jätteen huoltokäytännöt ja -ohjeet määrittelevät
Nokian sähköisen jätehuollon ympäristöä, terveyttä ja
turvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset varmistaakseen,
että sähköisen jätteen huoltoa ja parhaita huoltokäytäntöjä
koskevat asianmukaiset sääntelyvaatimukset ovat olemassa
ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten
rajoittamiseksi ja merkittävien vastuiden, oikeudenkäyntien ja
kulujen välttämiseksi tulevaisuudessa.
Kiinteistöjen ympäristöjohtamisjärjestelmien perusta ja ISO
14001 -standardin vaatimukset on kuvattu kiinteistöjätehuollon
ohjeissa. Ohjeet antavat yleiskatsauksen siitä, kuinka
kiinteistöjen toimintaa ja toimintatapoja johdetaan
ympäristönäkökulmasta. Olemme asettaneet Nokian toimitiloille
jätehuollon vähimmäisvaatimukset täyttämään Nokian tavoitteet.
Jätteet ovat Nokialle merkittävä ympäristönäkökohta, erityisesti
toimitilojen jätteet. Tässä asiakirjassa esitetään vastuut,
vaatimukset, työkalut, koulutus ja resurssit hyvien
jätehuoltokäytäntöjen toteuttamisen tukemiseksi. Nämä
käytännöt ja ohjeet koskevat kaikkia Nokian toimitiloja, mukaan
lukien tuotanto, tuotekehitys ja toimistot maailmanlaajuisesti.
Palveluverkkojen asennuksen alueella Nokia suorittaa
ympäristövaikutusten arvioinnin asiakkaiden kanssa sovittujen
sopimusehtojen mukaisesti.
Toimittajien vaatimukset
Nokia odottaa toimittajiensa noudattavan kolmansien
osapuolien toimintaohjeita ja tarjoaa heille toimittajavaatimukset,
mukaan lukien Responsible Business Alliancen (RBA) eettiset
säännöt ja Nokian erityiset kestävän kehityksen vaatimukset.
Nämä vaatimukset ovat tarkemmin kuvattu osiossa
“Ilmastonmuutos (ESRS E1)”, kohdassa
“Toimittajavaatimukset”.
Tämän alan standardin lisäksi toimittajien ympäristönhallinnan
alueella on myös useita Nokian erityisvaatimuksia:
▪ Ympäristöjohtamisjärjestelmä
Tuotemateriaalien laitteistotoimittajilla ja
loppukokoonpanotoimittajilla tulee olla dokumentoitu
ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (EMS), joka varmistaa
ympäristönäkökohtien tehokkaan suunnittelun, toiminnan ja
valvonnan. EMS:n tulee täyttää ISO 14001:n tai muiden
kansainvälisesti tunnustettujen standardien vaatimukset.
Nokian tuotteisiin käytettäviä materiaaleja toimittavilla
toimittajilla on oltava kolmannen osapuolen varmistama
ISO 14001-standardin mukainen sertifikaatti.
▪ Raaka-ainesisällön tiedonhallinta
Toimittajan on noudatettava sovellettavan lain ja Nokian
asettamia aineellisia rajoituksia ja pidettävä jatkuvasti kirjaa
Nokialle toimitettujen tuotteiden tai Nokialle tarjottujen
palvelujen toteuttamisessa käytetyistä raaka-ainesisällöistä
(materiaalit, aineet ja yhdisteet). Nämä tiedot, mukaan lukien
mahdolliset päivitykset, toimitetaan Nokialle määritellyssä
muodossa.
▪ Ympäristön huomioon ottavan suunnittelun vaatimukset
Toimittajan tulee ottaa ympäristönäkökohdat huomioon
kaikissa tuotekehityksen vaiheissa käyttämällä esimerkiksi
erityisiä ympäristön huomioon ottavan suunnittelun
-menetelmiä tai tarkistuslistoja. Toimittajan tulee noudattaa
Nokian tuotteiden ympäristövaatimuksia, kuten Nokian
aineluetteloa. Näissä tuotekehitysvaiheissa tehtyjen
valintojen tulee mahdollisuuksien mukaan vähentää tai
eliminoida kielteisiä ympäristövaikutuksia. Tuotteessa on
pyrittävä kaikin kohtuullisin keinoin vähentämään tai
poistamaan vaarallisia aineosia, edistämään materiaalien
tehokasta käyttöä (eli vähentämään jätettä), parantamaan
tuotteen energiatehokkuutta ja edistämään kierrätystä.
▪ Kierrätetty sisältö
Toimittajan tulee seurata kierrätys-/romuperäisten
materiaaliensa sisältöä ja pyrkiä vähentämään neitseellisten
materiaalien käyttöä.
▪ Jätehuolto
Toimittajan tulee tallentaa tiedot jätehuollosta (eli kuinka
paljon ja missä jätettä käytetään uudelleen, kierrätetään,
hyödynnetään energiana, lähetetään kaatopaikalle jne.) ja
toimitettava nämä tiedot Nokialle pyydettäessä.
Nokialla on myös ympäristövaatimukset ja -ohjeet Nokian
tuotteille, jotka kuvaavat kaikkia malleja, tuotteita, osia,
moduuleja, komponentteja ja pakkausmateriaaleja. Tässä
asiakirjassa luetellaan merkittävimmät maailmanlaajuiset
ympäristösäännökset ja esitellään Nokian ympäristövaatimukset.
65
infinity-loop.jpg
Toimet
Kiertotalousstrategian päivitys: Tehokkuuden
edistäminen
Vuonna 2025 Nokia päivitti kiertotalousstrategiansa, joka on
tarkoitus implementoida vuonna 2026 ohjaamaan Nokian tulevia
toimia. Infinity Loop -kuvana esitetty Nokian
kiertotalousstrategia on kattava lähestymistapa
ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja kiertotalouden
edistämiseksi tulevina vuosina. Keskittymällä
resurssitehokkuuden parantamiseen, neitseellisten materiaalien
käytön vähentämiseen, jätteen minimointiin ja kiertotalouteen
perustuvien liiketoimintamallien laajentamiseen Nokia pyrkii
luomaan pitkän aikavälin arvoa ja samalla vastaamaan resurssien
käyttöön liittyviin haasteisiin.
Nokian perusta tällä aihealueella on strategian pohjana. Se ottaa
huomioon tuotteen elinkaaren jokaisen vaiheen ja tärkeimmät
toiminnot koko arvoketjussamme. Se esittelee viisi aluetta, joilla
Nokia aikoo jatkaa ja entisestään vahvistaa toimiaan tähdäten
tehokkaaseen toimintaan: käytä vähemmän, vähennä jätettä,
käytä pidempään ja laajenna, jotka tähtäävät tehokkaaseen
toimintaan.
Tuotteet
Yhteysinfrastruktuurissa palvelun saatavuus on kriittisen
tärkeää. Luotettavuus, tuotteen käyttöikä ja huollettavuus ovat
suurelta osin osa kunkin tuotteen teknisiä vaatimuksia. Nokialla
on ympäristön huomioon ottava suunnitteluohjelma (Design for
Environment), joka auttaa kehittäjiä materiaalien valinnassa
sekä tasapainoittelussa eri tekijöiden välillä kuten kestävyys,
purkamisen helppous, korjattavuus ja kierrätettävyys, tuotteen
paino, toimitusriski ja energiatehokkuus. Nokia ottaa jatkuvasti
huomioon tuotemateriaalien kehityksen, mukaan lukien
kierrätysmateriaalit ja -muovit ja niiden saatavuus,
materiaalitehokkuuden parantamisen sekä tuoteportfolion
tiekartat.
Tuotteiden takaisinottovirtojen osalta Nokian
liiketoimintaryhmillä on kiertotalouteen erikoistuneita tiimejä,
jotka ohjaavat käytäntöjä ja periaatteita. Vuoden 2025 aikana
Nokia on jatkanut tuotteiden takaisinottoa. Tavoitteena on
myös lisätä toimitusketjun kiertotaloutta kunnostettujen
tuotteiden avulla. Tämä on lisäyksenä tyypillisiin
korjauspalveluihin, jotka voivat hyödyntää myös joitakin näistä
kiertotalousratkaisuista.
Nokian kiertotalousstrategian päivitys: Infinity Loop
1
Käytä vähemmän
Vähennä käytettyjen
neitseellisten
materiaalien painoa
3
Vähennä jätettä
Vähennä
kierrättämätöntä
jätettä
Nokian
kiertotalouden
siirtymästrategian
viitekehys
1.1 Suunnittele
ja kehitä
kiertotalous-
tuotteita
3.2 Kierrätä
ja muuta jäte
arvokkaaksi
1.2 Hanki kestäviä
materiaaleja
vastuullisesti
3.1 Ota
takaisin /
osta takaisin
tuotteita ja
komponentteja
3.3 Tee
yhteistyötä
jätteiden
vähentä-
miseksi
1.3 Pakkaa
tuotteet
kestävästi
5
Ole tehokas
Yhdistä
enemmän,
käytä
vähemmän
5.1 Hyödynnä
teknologiaa
kehityksen
vauhdittajana
5.2 Mittaa
sitä, millä on
merkitystä
2.1 Pidennä
laitteiston
käyttöikää
korjauksella ja
huollolla
4.1 Skaalaa
kiertotalouteen
perustuvia
liiketoiminta-
malleja
4.3 Kehitä
yhdessä
tietoa &
standardeja
2.2 Paranna
laitteiston
käyttöikää
optimoiduilla
ohjelmisto-
ratkaisuilla
4.2 Edistä
kiertotalouden
toimialoja
2.3 Kunnosta
laitteita & käytä
komponentteja
uudelleen
4
Laajenna
Kasvata
kiertotaloustuotteiden
ja -palveluiden
taloudellista hyötyä
2
Käytä pidempään
Pidennä tuotteiden
kokonaiskäyttöikää
66
Nokialla on portfolio, joka tarjoaa kattavan joukon moduuleja,
jotka voidaan räätälöidä ja yhdistää asiakkaan erityistarpeisiin
seuraavasti:
▪ Omaisuuden takaisinotto (Asset Recovery) auttaa
operaattoreita eliminoimaan verkon modernisoinnista tai
vaihdosta aiheutuvat ylijäämät/ylimääräiset yksiköt
▪ Kiertotaloustuotteet ja osat, joiden avulla asiakkaat voivat
laajentaa verkostoaan käyttämällä kierrätettyjä/
kunnostettuja tuotteita
▪ Kunnostuspalvelu, jonka avulla operaattorit voivat pidentää
verkkonsa ja tuotteidensa elinkaarta
▪ Kierrätyspalvelu auttaa operaattoreita käsittelemään
sähköistä jätettä ja vähentämään kaatopaikkajätteiden
määrää kansainvälisten standardien ja määräysten mukaisesti
Yhteistyö toimittajien kanssa
Nokialla on erilaisia sitouttamisohjelmia toimittajien kanssa
ympäristöasioissa ja erityisesti jätteiden ja kierrätysmateriaalien
sisällössä. Nykyinen asianmukaista huolellisuutta edellyttävä
(due diligence) toiminta sisältää toimittajien auditoinnit paikan
päällä, joihin kuuluvat johtamisjärjestelmän tarkastelut,
vuorovaikutus sekä toimitilakierrokset. Nokian
tavarantoimittajiin liittyvään seurantaan, arviointiin ja
auditointiin kuuluvat myös EcoVadis-arvioinnit. Nämä ovat
online-arviointeja, jotka sisältävät ympäristöön liittyvien
toimintaperiaatteiden, menettelyjen ja valvonnan arvioinnin.
Nokialla on myös kohdennettuja parannusohjelmia toimittajien
kanssa, kuten toimittajien tietoisuuden lisääminen
kierrätysmateriaalien käytöstä. Jatkuva parantaminen tällä
alueella tähtää kierrätetyn alumiinin, teräksen, kuparin ja
polymeerien lisäämiseksi Nokian tuotteissa.
Loppukokoonpanotoimittajien kanssa pyrimme myös
nostamaan jätteen kierrätysasteen 95 prosenttiin. Tavoitteena
on ohjata nyt kaatopaikalle tai ilman energian talteenottoa
polttoon päätyvä jäte uudelleen käytettäväksi, kierrätettäväksi
tai energiaksi.
Pakkaukset
Liiketoimintaryhmät ovat jatkaneet ja suunnittelevat jatkavansa
mahdollisuuksien mukaan toimenpiteitä kierrätetyn sisällön
käytön lisäämiseksi pakkausmateriaaleissa, kuitenkaan
vaikuttamatta kielteisesti toimitettavien tuotteiden
rakenteelliseen eheyteen ja suojaukseen, samalla varmistaen,
että käytetyt materiaalit ovat kierrätettäviä ja edistävät
järjestelmän kiertokulkua. Liiketoimintaryhmät ovat tutkineet
kestävästi hankittuja materiaaleja, joita voitaisiin käyttää, (kuten
muovattua paperimassaa ja lämpömuovattuja muoveja, joissa
on korkea kierrätysmateriaalipitoisuus) ja jatkaneet
kierrätettävyysongelmia aiheuttavien materiaalien, kuten
polystyreenin (PS) tai polyuretaanin (PU) poistamista
entisestään minimoiden samalla kertakäyttöisten muovien
käytön mahdollisuuksien mukaan. Nokia aikoo jatkaa
pakkausmateriaalien kierrätettävyyden maksimointia ja
pakkausmateriaalien kiertokulkua optimointia.
Tuotteiden pakkaukseen liittyen Nokia on asettanut uusia
tavoitteita lisätä pakkausten kierrätettävyyttä ja kierrätettävien
pakkausmateriaalien osuutta sekä rajoittaa muovipakkauksia.
Jätehuolto
Tuotteisiin, toimittajien toimintaan ja pakkauksiin liittyvien
kuvattujen toimien lisäksi Nokia jatkaa kiertotalouden
edistämistä toimitilojen jätteen ja tuotteiden asennuksesta
tulevan jätteen käsittelyssä. Yksi vuoden 2025
painopistealueista oli tukiasemien asennusjätteet.
Radiotukiasemapaikkojen asennusjätteen seurantaa ja
raportointia kehitetään jatkuvasti, jotta jätteen käsittelyä
voidaan parantaa. Ymmärtämällä paremmin alueellisen ja
maakohtaisen jätteenkäsittelyn, Nokia voi ajaa parannuksia ja
verrata asennuspaikkoja sen asettamaan 95 %:n
jätekiertotavoitteeseen. Pakkausten suunnittelun ja
kierrätettävyyden kehittymisen, alueellisten vaatimusten ja
infrastruktuurin sekä olemassa olevien kestävään jätehuoltoon
liittyvien sopimusehtojen parantamisen myötä jätteiden
kierrätysasteen odotetaan edelleen paranevan. Jatkaen vuonna
2024 käynnistettyä menestyksekästä radiotukiasemapaikkojen
jätteenkierrätysprojektia Nokia parantaa jatkuvasti globaalia mallia
asennusjätteen käsittelyssä. Vuonna 2025 Nokian toimittajien
kanssa Lähi-idässä ja Afrikassa toteutettu onnistunut pilottihanke
osoittaa, että lisäämällä tietoisuutta ja tarjoamalla ohjausta voidaan
parantaa jätteenkäsittelykäytäntöjä ja tietojen tarkkuutta.
Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa
Tieteelliset näytöt vahvistavat, että erilaisten ympäristötavoitteiden
toteuttaminen, kuten resurssitehokkuuden parantaminen,
kierrätetyn sisällön lisääminen tuotteissa ja pakkauksissa,
kiertokulun edistäminen ja jätteen minimointi auttavat suojelemaan
ja ylläpitämään tervettä ympäristöä.
Nokialla on ulkoisia tavoitteita, joilla se mittaa ja seuraa
edistymistään tunnistettujen olennaisten vaikutusten ja riskien
osalta, kattaen resurssien sisään- ja ulosvirtaukset.
Tuotteiden materiaalien kierrätys
Nokia on asettanut tavoitteekseen lisätä kierrätetyn materiaalin
osuutta hankituissa mekaanisissa materiaaleissa:
Tavoite vuonna 2030:
90 %
valualumiinia mekaanisissa osissa
Tavoite vuonna 2030:
50 %
muokattua alumiinia, terästä ja kupariseoksia sekä mekaanisissa
osissa käytettävää polykarbonaattimuovia.
Nämä tavoitteet kattavat Nokian tuotteissa eniten käytetyt
materiaalit painon perusteella mitattuna.
Vuonna 2025 Nokia saavutti
52 %:n kierrätysmateriaalitason valualumiinissa,
22 %:n tason muokatussa alumiinissa,
22 %:n tason ruostumattomassa teräksessä,
15 %:n tason vähäseosteisessa teräksessä,
10 %:n tason kupariseoksissa ja
4 %:n tason polykarbonaattimuoveissa.
67
Jätteen kierrätys
Nokia on asettanut tavoitteekseen lisätä jätteiden kiertoa.
Tarkoituksena on parantaa jätehuoltokäytäntöjä (materiaalien
kiertoa) maksimoimalla jätteiden hyötykäyttö ja minimoimalla
hävikki.
Tavoite vuonna 2030:
95 %
kierrätysaste Nokian toimistoista, laboratorioista,
valmistuksesta, asennuksesta, tuotteiden palautuksesta ja
loppukokoonpanotoimittajilta tulevalle jätteelle.
Vuonna 2025 jätteiden vuotuinen kierrätysaste oli 90 %.
Nokia on tunnistanut alueita, joilla korkea kiertotalousaste on jo
saavutettu, sekä alueita, joilla tarvitaan lisätoimia. Tietojen
puutteita on edelleen täytettäväksi raportointiperiaatteissa
kuvatun mukaisesti.
Tuotteen pakkaukset
Nokia on asettanut pakkaustavoitteet, joita mitataan
raportointivuodesta 2025 eteenpäin (lähtövuosi 2024).
Tavoite vuonna 2030:
Varmistaa että kaikki pakkaukset ovat
100 %
kierrätettäviä
Vuonna 2025 Nokia saavutti 98 %:n pakkausten
kierrätettävyysasteen.
Tavoite vuonna 2030:
Pahvi- ja muovipakkausmateriaalit tulee olla vähintään
50 %
kierrätettyjä
Vuonna 2025 Nokia saavutti 50 %:n kierrätysmateriaalien
osuuden pahvi- ja muovipakkauksissaan, ja täytti näin
tavoitteensa.
Tavoite vuonna 2030:
Muovipakkausten osuus on rajoitettava enintään
10 %
primääripakkauksen kokonaispainosta.
Vuonna 2025 Nokia vähensi muovipakkausten osuuden 9 %:iin ensisijaisten pakkausten kokonaispainosta, saavuttaen
tavoitteensa ja osoittaen edistystä muovipakkausten sisällön vähentämisessä.
ESG-tavoitteiden tilanne ja kehitys vuonna 2025
Tavoitevuosi
Lähtövuosi
Lähtöarvo(1)
Tavoite
Vuoden 2025 tulokset
Tavoitetila
E5: Resurssien käyttö ja kiertotalous
2030
2022
89 %
Jätteen kierrätys:
95 %:n kiertoaste toimistoistamme,
laboratorioistamme,
valmistuksestamme,
asennuksestamme ja tuotteiden
takaisinotosta peräisin olevalle jätteelle
sekä toimitusketjun
loppukokoonpanotehtaissa vuoteen
2030 mennessä.
Vuotuinen jätteen kiertoaste vuonna
2025 oli 90 %
Etenee
suunnitellusti
2030
2023
43 % valualumiini
10 % muokattu alumiini
7 % vähäseosteinen teräs
13 % ruostumaton teräs
3 % kupariseokset
Tuotteiden materiaalien kierrätys:
Mekaanisten osien lähdemateriaalien
kierrätysmäärän lisääminen:
▪ Valettu alumiini, jota käytetään
mekaanisissa osissa 90 %
▪ Muokattu alumiini, teräs ja
kupariseokset sekä
polykarbonaattimuovi mekaanisissa
osissa 50 %.
Vuonna 2025 kierrätysmateriaalien
osuus oli 52 % valualumiinissa, 22 %
muokatussa alumiinissa, 22 %
ruostumattomassa teräksessä, 15 %
vähäseosteisessa teräksessä, 10 %
kupariseoksissa ja 4 %
polykarbonaattimuovissa
Etenee
suunnitellusti
2030
2024
96 % pakkausten
kierrätettävyys
32 %
kierrätysmateriaalien
osuus
9 % muovipakkausten
osuus (vuoteen 2025
perustuen)
Pakkausten kierrätettävyys:
▪ Varmistaa, että kaikki pakkaukset
ovat 100% kierrätettäviä.
Materiaalien kierrätys
▪ Pahvi- ja muovipakkausmateriaalien
tulee olla vähintään 50 %
kierrätysmateriaalia.
Muovit:
▪ Muovipakkausten osuus on
rajoitettava enintään 10 %:iin
primääripakkauksen
kokonaispainosta.
Vuonna 2025 pakkausten
kierrätettävyysaste 98 % , pahvi- ja
muovipakkausten kierrätysaste oli
50 % ja muovipakkausten osuus 9 %
ensisijaisista pakkauksista.
Etenee
suunnitellusti
(1) Mittareiden lähtöarvot jätteen kierrätysasteen ja kierrätettyjen materiaalien osuuden osalta ovat ensimmäisen raportointivuoden raportoituja arvoja.
68
Tiedonantotaulukot
Resurssien sisäänvirtaukset, tuotteiden ja palveluiden valmistukseen käytetyt materiaalit
Raportointikauden aikana käytetyt materiaalit
2025
2024
Tuotteiden ja käytettyjen teknisten ja biologisten materiaalien kokonaispaino
(tonnia)
73 700
60 560
Uudelleenkäytettyjen ja kierrätettyjen komponenttien, tuotteiden ja
materiaalien paino (tons)
12 875
Ei raportoitu
Uudelleenkäytettyjen ja kierrätettyjen komponenttien, tuotteiden ja
materiaalien osuus kokonaispainosta (%)
17 %
Ei raportoitu
Kierrätysmateriaalin osuus tuotteiden mekaanisten osien lähtöaineissa
Valualumiini
52 %
38 %
Muokattu alumiini
22 %
15 %
Ruostumaton teräs
22 %
5 %
Niukkaseosteinen teräs
15 %
2 %
Kupariseokset
10 %
4 %
Polykarbonaattimuovit
4 %
6 %
Kierrätysmateriaalin osuus tuotepakkauksessa
Kierrätysmateriaalin osuus tuotepakkauksessa
50 %
32 %
Resurssien ulosvirtaukset, tuotteiden ja materiaalien kierrätettävyys
Raportointikauden aikana käytetyt materiaalit
2025
2024
Kierrätettävien ainesten osuus tuotteissa
80 %
80 %
Kierrätettävien ainesten osuus pakkauksissa
98 %
96 %
Nokian omassa toiminnassa syntynyt jäte
Tavanomainen jäte
(tonnia)
Vaarallinen jäte
(tonnia)
Jätteen kokonaismäärä
(tonnia)
2025
2024
2025
2024
2025
2024
A. Loppukäsittelystä muualle ohjattu jäte
6 672
4 175
4 391
3 593
11 063
7 768
Valmistelu uudelleenkäyttöä varten
55
69
470
317
525
386
Kierrätys
5 394
3 453
3 769
3 175
9 163
6 628
Muut hyödyntämistoimet
1 223
653
152
101
1 375
754
B. Loppukäsittelyyn ohjattu jäte
706
929
65
17
771
946
Poltto
0
0
0
0
0
0
Kaatopaikalle sijoittaminen
706
929
65
17
771
946
Muu loppukäsittely
0
0
0
0
0
0
Syntyneen jätteen kokonaismäärä (A+B)
7 378
5 104
4 456
3 610
11 834
8 714
Vuonna 2024 raportoitu kokonaisjätemäärä oli 7 302 tonnia. Vuonna 2025 Nokia arvioi uudelleen omien toimintojensa luokittelua
jäteraportoinnin osalta. Tämän arvion perusteella tuotteiden takaisinotto sisällytettiin omiin toimintoihin. Koska tuotteiden
takaisinottoon liittyvä jäte raportoitiin erikseen vuonna 2024, vertailutietoja on tarkistettu 988 tonnilla, jotta ne sisältävät asiakkaiden
palauttamat laitteet. Vuoden 2024 lukuja on lisäksi oikaistu 424 tonnilla korjaustoimittajilta saatujen lisätietojen vuoksi.
Nokian omassa toiminnassa syntynyt kierrättämätön ja hyödynnetty jäte
Kierrättämätön jäte (tonnia)
2025
2024
Kierrättämätön jäte tonneina tai kg
771
946
Kierrättämättömän jätteen kokonaisosuus (%)
7 %
11 %
Hyödynnetty jäte (%)
2025
2024
Jätteen hyödyntämisaste (%)
93 %
89 %
Elektroniikkajätteet
Jäte tyypeittäin (tonnia)
2025
2024
Toimipisteistä peräisin oleva elektroniikkajäte
3 374
2 024
Muu vaarallinen jäte
1 082
1 586
Asiakkaiden palauttamat laitteet (lukumäärä, tonnia)
2025
2024
Uudelleenkäyttö (lukumäärä)
53 530
46 378
Asiakkaiden palauttamat laitteet (tonnia)
Uudelleenkäyttö
442
304
Kierrätys
229
682
Energian talteenotto
0
2
Kaatopaikka
0
0
Polttokäsittely ilman energian talteenottoa
0
0
Asiakkaiden palauttamat laitteet yhteensä (tonnia)
671
988
Yllä olevassa taulukossa esitetyt asiakkaiden palauttamiin laitteisiin liittyvät jätemäärät sisältyvät myös raportoituihin lukuihin Nokian
omassa toiminnassa syntyneestä jätteestä.
Muut ympäristömittarit: Vesi
Alla olevassa taulukossa on esitetty ympäristömittareita niiden mittareiden lisäksi, jotka Nokian kaksoisolennaisuusarvioinnin
perusteella katsottiin olennaisiksi. Lisätietoja on ”Mittarien raportointiperiaatteet” -osiossa, kohdassa ”Vedenkäyttö”.
Vedenkäyttö (tuhatta m3)
2025
2024
Vedenotto
754
863
Kierrätetty / uudelleenkäytetty vesi
23
16
Vedenkäyttö yhteensä (tuhatta m3)
777
879
Vedenotto työntekijää kohden (m3)
10
11
Kierrätetyn / uudelleenkäytetyn veden osuus kokonaiskulutuksesta
3 %
2 %
69
Mittareiden raportointiperiaatteet
Nokian sisäisessä asiakirjassa – Environmental data handbook
– määritellään keskeiset tiedonkeruu- ja
raportointiperiaatteet. Keskeiset raportointimenetelmät ja
-periaatteet on kerrottu tässä osiossa.
Resurssien sisäänvirtaukset
Nokian resurssien sisäänvirtauksia ovat:
▪ Televiestintätuotteet ja -komponentit sekä muiden
valmistajien laitteet, jotka koostuvat mineraaleista,
metalleista ja polymeereistä
▪ Sekundaarilaitteet, esim. palautuslaitteet asiakkailta
▪ Tuotepakkaukset, mukaan lukien puu-, puukuitu- ja
muovipohjaiset materiaalit
Tuotteiden, materiaalien ja niiden pakkausten paino
Tuotteiden, teknisten materiaalien ja biologisten materiaalien
kokonaispaino perustuu globaaleihin saapuvien toimitusmääriin
ja kunkin tuotteen ja siihen liittyvän pakkauksen painoon Nokian
järjestelmiin kirjatun mukaisesti. Tuote tai materiaali katsotaan
sisäänvirtaukseksi, kun se toimitetaan Nokialle, noudattaen
kirjausperiaatteita ja Nokia-konsernin raportointirajoja eli
ajankohtaa, jolloin "tavarat vastaanotetaan". Vain ulkoisten
vastapuolten toimitukset sisältyvät. Yrityksen sisäiset siirrot
jakelukeskusten välillä eivät sisälly. Nokian omiin
tuotantolaitoksiin toimitettujen materiaalien ja puolivalmisteiden
painotietojen saatavuusrajoituksista johtuen tekniset materiaalit
raportoidaan resurssien sisäänvirtauksina, kun ne on toimitettu
Nokian varastoihin valmiina tuotteina. Datan saatavuuden
rajoitusten vuoksi hankitun Infineran liiketoiminnan osalta,
entisen Infineran resurssien sisäänvirtausten paino arvioidaan
liikevaihdon osuuden perusteella.
Takaisinotettujen tuotteiden paino sisältyy mittariin, ja se
lasketaan laiteyksiköiden ja yksikköpainon perusteella.
Uudelleenkäytettyjen ja kierrätettyjen komponenttien,
tuotteiden ja materiaalien paino
Uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien,
tuotteiden ja materiaalien paino sisältää kierrätetyt materiaalit
tuotteissa ja takaisinotetut tuotteet. Kierrätettyjen materiaalien
paino kattaa Nokian suunnittelemissa tuotteissa käytetyt
mekaaniset osat. Tiedot kerätään Nokian suurimmilta
mekaanisten osien toimittajilta, joiden osuus Matkapuhelinverkot- ja
Verkkoinfrastruktuuri-liiketoimintaryhmien olennaisista liiketoiminnan
kuluista on yli 80 %. Vastaavasti tiedot tuotteissa käytetyistä
kierrätetyistä polykarbonaattimuoveista ja tuotepakkausten
kierrätysmateriaaleista kerätään toimittajilta. Takaisinotettujen
tuotteiden paino lasketaan laiteyksiköiden ja yksikköpainon perusteella.
Prosenttiosuus lasketaan uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen
komponenttien, tuotteiden ja materiaalien painosta verrattuna
tuotteiden, teknisten materiaalien ja biologisten materiaalien
raportoituun kokonaispainoon.
Koska tämä on ensimmäinen vuosi, kun näitä tietoja kerätään ja
raportoidaan, Nokia tunnistaa jonkin verran epävarmuutta ja
rajoituksia sen kyvyssä kerätä tietoja ja validoida kolmansilta
osapuolilta saatujen painoon liittyvien tietojen tarkkuutta.
Mekaanisten osien materiaalien kierrätysosuus (tavoite)
Raportoidut tiedot kattavat Nokian suunnittelemissa tuotteissa
käytetyt mekaaniset osat. Mahdolliset lisätarvikkeet, kuten
kaapelit, sarjat, kiinnikkeet ja lisävarusteet, jotka eivät sisälly
Nokian tuotteisiin, eivät sisälly tietoihin.
Tiedot kerätään Nokian suurimmilta mekaanisten osien toimittajilta,
joiden osuus Matkapuhelinverkot- ja Verkkoinfrastruktuuri-
liiketoimintaryhmien olennaisista liiketoiminnan kuluista on yli 80 %.
Alumiinin, teräksen ja kuparin toimittajat raportoivat tiedot kerran
vuodessa. Kierrätettyjen materiaalien osuus raportoidaan
metallikohtaisesti alumiinin, teräksen ja kuparin osalta ja oikaistaan
kunkin toimittajan kuluosuuden mukaan. Tiedot kierrätetyistä
polykarbonaattimuoveista kerätään myös toimittajilta.
Kierrätysmateriaalin osuus tuotepakkauksessa (tavoite)
Tiedot kierrätysmateriaalien osuudesta tuotepakkauksissa
kerätään suurimmilta toimittajilta, jotka kattavat suurimman
osan Nokia-konsernin pakkaustoimittajista.
Resurssien ulosvirtaukset
Nokian keskeisiä tuotteita ovat tietoliikenneverkkotuotteet,
joissa palvelun saatavuus on toimintakriittistä.
Tuotteen kestävyys
Kiertotalouden periaatteet, kuten luotettavuus, tuotteen
käyttöikä ja huollettavuus, ovat perinteisesti sisältyneet
kunkin tuotteen teknisiin suunnitteluvaatimuksiin. Tuotteiden
uudelleenkäyttöönotto niiden ensimmäisen käytön jälkeen
sekä korjaus ja varaosien uudelleenvarastointi ovat
tavanomaisia käytäntöjä kentällä vaihdettavissa olevissa
laitteissa. Markkinoille saatettujen tuotteiden odotettavissa
olevan kestävyyden osalta tietoliikennealan kullekin
tuoteryhmälle ei ole toimialan keskiarvoa. Nokian tuotteet on
suunniteltu täyttämään asiakkaiden odotukset kestävyyden
suhteen, kun niitä käytetään tietyissä olosuhteissa, mukaan
lukien huolto ja korjaus.
Tuotteen korjattavuus
Tuotteiden korjattavuuden osalta Nokialla ei ole vakiintunutta
luokitusjärjestelmää. Suurin osa Nokian tuotteista voidaan
palauttaa niiden aiottuun toimivuuteen vaihtamalla kentällä
vaihdettavissa olevia osia tai tekemällä tuotteelle (tai sen
vaihdettaville komponenteille) erikoiskorjausmenettelyjä.
Tuotteiden ja niiden pakkausten kierrätettävät ainekset
Kierrätettävien ainesten osuus tuotteissa ja niiden
pakkauksissa on laskettu keskeisten tuotteiden ja pakkausten
materiaalikoostumuksen perusteella. Tuotteiden ja
pakkausten kokonaiskierrätettävyysaste esitetään erikseen, ja
se on keskiarvo tuotteiden ja pakkausten kierrätettävyydestä
raportointivuonna toimitettujen yksiköiden ja näiden
tuotteiden ja niiden pakkausten yksikköpainon mukaan
painotettuna.
Jokaisen tuotteissa ja pakkauksissa käytetyn materiaalin
kierrätettävyys on arvioitu kunkin materiaalin mahdollisen
arvioidun kierrätettävyysasteen perusteella erikseen. Lisäksi
piirilevykokoonpanojen kierrätettävyysaste on arvioitu niiden
keskimääräisen metallipitoisuuden perusteella. Todellisia
kierrätysasteita ei ole otettu huomioon näissä arvioissa.
Tuote- ja pakkausmateriaalit
Arvioitu kierrätysaste
Teräs
100 %
Ruostumaton teräs
100 %
Alumiini ja seokset
100 %
Kupari ja seokset
100 %
Muut metallit
100 %
Polymeerit
70 %
Piirilevykokoonpano
22 %
Paperipohjaiset pakkaukset
100 %
Muovipohjaiset pakkaukset
90 %
Puupohjaiset pakkaukset
100 %
70
Jätteet
Omassa toiminnassa muodostuva jäte yhteensä
Omassa toiminnassa muodostuva jäte kattaa Nokian omat ja
vuokratut toimisto-, tutkimus- ja kehitys- sekä tuotantotilat.
Lisäksi omasta toiminnasta muodostuvaa jätettä ovat
romutettavat materiaalit ja niihin liittyvät pakkaukset Nokian
pääjakelukeskuksista (HUBeista), elektroniikkajäte Nokian ja
ulkoisten korjauskumppaneiden suorittamista Nokian
tuotteiden korjauksista sekä laitetuotteiden palautukset.
Jätteen jakautuminen esitetään hyödyntämistoiminnan tai
jätteenkäsittelytyypin mukaan. Loppukäsittelystä pois ohjattu
jäte sisältää jätteen, joka on uudelleenkäytetty, kierrätetty tai
hyödynnetty energiana. Biojätteen kompostointi kirjataan
kierrätykseen. Loppukäsittelyyn ohjattu jäte on joko
toimitettu kaatopaikalle tai poltettu ilman energian
talteenottoa. Varsinainen jätteenkäsittely tapahtuu aina
paikallisten lakisääteisten vaatimusten mukaisesti.
Nokia luokittelee jätteet myös tavanomaiseksi jätteeksi ja
vaaralliseksi jätteeksi. Vaarallisten ja tavanomaisten jätteiden
määritelmiä sovelletaan globaalisti, jotta yrityksen raportointi olisi
yksinkertaista. Esimerkiksi kaikki käytetyt akut ja sähkö- ja
elektroniikkaromu (SER) raportoidaan maailmanlaajuisesti
vaarallisena jätteenä, vaikka eri SER-alaluokat määritellään
vaarallisiksi eri maissa. Seuraavat luokat luokitellaan vaarallisiksi:
akut, lamput ja hehkulamput, liuottimet, liimat, maalit ja nesteet,
juotosmetallit ja SER. Vaaralliset jätteet edellyttävät erityisiä
käsittelymenettelyjä, joita määrää ja/tai säätelee maa, jossa jäte
syntyy ja/tai johon se kuljetetaan loppukäsittelyä varten.
Tavanomaiseen jätteeseen kuuluvat yleiset jätteet, kuten paperi,
pahvi, muovipakkaukset, lasi, metalli, puu ja Nokian tiloissa
syntyvä orgaaninen elintarvikejäte.
Nokian toimitilajätteiden kulutusta koskevat tiedot kerätään
tyypillisesti toimitilatason vastaajilta, laskuista tai
mittaustiedoista. Toimitiloissa, joissa tietoja ei ole saatavilla,
tietojen käyttö arvioidaan tietopuutekorjauksin tai käyttämällä
raportointipaikoilta laskettuja vuosittaisia intensiteettikertoimia
kg/m 2, jolloin tiedot kattavat 100 % Nokian toimitiloista.
Toimitilojen tiedot eivät kata alivuokrattuja alueita.
Raportoitu paino, joka on ohjattu pois loppukäsittelystä tai
ohjattu loppukäsittelyyn tuotteiden takaisinottotoiminnasta,
pääjakelukeskuksista tai tuotteiden korjaustoiminnasta, kerätään
kierrättäjiltä.
Toimitiloissamme syntyvä jäte käsitellään suoraan alihankkijoiden,
vuokranantajien ja paikallisten viranomaisten toimesta. Kuten
osiossa “Yleiset tiedot”, kohdassa “Laadintaperusteet” on kuvattu,
vaikka organisaation eri tasoilla on toteutettu prosesseja ja sisäistä
valvontaa virheiden ja virheellisyyksien välttämiseksi mahdollisimman
paljon, on edelleen jonkin verran epävarmuutta ja joitakin rajoituksia
tarkan tiedon saatavuudessa, etenkin kun kyse on sellaisista jätteisiin
liittyvistä tiedoista, joita ei kirjata paikallisiin raportteihin, koska
raportointivaatimukset vaihtelevat eri lainkäyttöalueilla. Jos tarkkoja
painoja ei ole saatavilla, käytämme arvio- ja
ekstrapolointimenetelmiä maksimaalisen kattavuuden
varmistamiseksi.
Mahdollisten ei-tiedossa olevien tietojen puutteiden sekä
tietojen laadun epävarmuuksien kattamiseksi Nokia arvioi 2%:n
potentiaalisen tietojen puutteen Nokian jatkuville toiminnoille ja
lisäsi +2 %:n konsernitason oikaisun kerättyyn ja arvioituun
jätetietoon toimipaikkatasolla. Arvioitu jätemäärä heijastaa
samaa vaarallisen ja tavanomaisen jätteen osuutta sekä
loppukäsittelyyn ohjatun jätteen osuutta kuin ennen oikaisua
syntyneen jätteen kokonaismäärä.
Jätteiden kiertotalousaste (tavoite)
Kiertotalousasteen tavoite ja mittari kattavat Nokialle
kohdistetut jätteet Nokian toimistoista, laboratorioista,
tuotannosta, työmaan asennuksesta, tuotteiden takaisinotosta
ja loppukokoonpanotoimittajilta.
Yhtälö kiertotalousasteen laskemiseen: Kiertotalousaste =
hyödyntäminen / kaikki syntyvä jäte (hyödyntäminen + jätteen
loppukäsittely), jossa:
▪ Jätteiden hyödyntäminen (kiertotalous) kattaa
uudelleenkäytön, kierrätyksen sekä jätteen polttamisen
energian talteenotolla.
▪ Jätteen loppukäsittely kattaa kaatopaikan ja polttamisen
ilman energian talteenottoa.
Loppukokoonpanon toimittajat toimittavat tiedot Nokialle
allokoidusta jätteestä.
Tukiasemien asennusjäte sisältää Matkapuhelinverkot-
liiketoimintaryhmän radiotukiasemat ja pienen osan
Verkkoinfrastruktuuri-liiketoimintaryhmän asennuskohteista.
Tämä data kattaa Nokian yksinomaisesti hallinnoimat
asennuskohteet, joiden asennuspalveluista suurimman osan
hoitavat Nokian alihankkijat. Johtuen asennuskohteiden suuresta
vuosittaisesta määrästä ja rajallisesta määrästä kohteita, joista
ensisijaisia tietoja on saatavilla, asennuskohteiden jätteen määrä
perustuu Nokian alihankkijoilta saatuihin tietoihin, toteutuneisiin
asennusmääriin sekä arvioihin ja alueellisissa mallikohteissa
syntyneen jätteen yhdistämiseen. Nokia laskee asennusjätteen
määrät alueittain ja yhdistää tiedot Nokia-konsernin tasolla. Nokia
pyrkii jatkuvasti parantamaan asennusjätteen seurantaa,
mittaamista ja raportointia. Tänä vuonna keskityttiin paikallisten
palveluntarjoajien kanssa työskentelyyn ymmärtääkseen heidän
maakohtaisia jätehuoltokäytäntöjään ja näitä tietoja käytettiin
Nokian asennusjätteenkäsittelyjärjestelmän parantamisessa
entisestään.
Vaikka raportoitu asennusjätteen määrä ei vielä kata
Verkkoinfrastruktuuri-liiketoimintaryhmän laiteasennusten
jätetietoja vuodelta 2025, vuoden aikana on laadittu
menetelmä ja prosessi, ja suunnitelmana on parantaa tietojen
saatavuutta ja kattavuutta tulevina vuosina.
Vedenkäyttö
Vaikka Nokia määritti kaksoisolennaisuusarvioinnissaan, että
Vesivarat ja merten luonnonvarat (ESRS E3) eivät täytä
määriteltyjä olennaisuuskynnysarvoja, tällä kestävyysraportilla
esitetään valikoituja vesiin liittyviä mittareita, kuten tämän
osion taulukoissa on esitetty. Antamalla näitä tietoja Nokia
pyrkii tarjoamaan kattavamman kuvan
ympäristönhallintatoimistaan ja ympäristömittareiden
seurannasta tunnistaen sidosryhmien mahdollisen
kiinnostuksen vesiin liittyviin tietoihin. Esitetyt tiedot eivät
muuta olennaisuusarvioita vesivarojen ja merten
luonnonvarojen osalta.
Vesitiedot kattavat vedenoton kunnallisista lähteistä ja
kierrätetyn/uudelleenkäytetyn veden, jota käytetään Nokian
toimitiloissa. Vedenkäyttötiedot kerätään tyypillisesti
toimitilatason vastaajilta, laskuista tai mittaustiedoista. Niiden
toimitilojen osalta, joista ei ole saatavilla tietoja, tiedot arvioidaan
tietopuutekorjauksin tai käyttämällä raportointipaikoilta
laskettuja vuosittaisia intensiteettikertoimia m3/m2 (vesi), jolloin
tiedot kattavat 100 % Nokian toimitiloista. Toimitilojen tiedot
eivät kata alivuokrattuja alueita. Mittarien esittämiseen
sovelletaan ESRS E3-4.28 a ja c -kappaleita.
71
Euroopan unionin kestävän rahoituksen
taksonomia-asetuksen mukaan annettavat
tiedot
EU:n taksonomia-asetus otettiin käyttöön yhteisen
luokittelujärjestelmän luomiseksi ympäristön kannalta
kestävälle taloudelliselle toiminnalle määriteltyjen tavoitteiden
ja teknisten arviointikriteerien perusteella.
Määrittelemällä selkeästi, mitkä toiminnot voidaan katsoa
kestäviksi tietyllä toimialalla, taksonomia pyrkii kannustamaan ja
rohkaisemaan yrityksiä käynnistämään uusia hankkeita tai
laajentamaan tai parantamaan olemassa olevia Euroopan
vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.
Taksonomia-asetuksessa luetellut ympäristötavoitteet ovat:
1. Ilmastonmuutoksen hillintä
2. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
3. Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja
suojelu
4. Siirtyminen kiertotalouteen
5. Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
6. Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja
ennallistaminen
EU:n taksonomia-asetuksen sekä siihen liittyvien delegoitujen
säädösten ja liitteiden soveltamisalaan kuuluvana yrityksenä
Nokialla on velvollisuus ilmoittaa, mikä osuus liikevaihdostamme
(turnover), pääomamenoistamme (capital expenditures)
sekä toimintamenoistamme (operating expenditures) on
taksonomiakelpoista tai taksonomian mukaista taloudellista
toimintaa.
Tilikauden raportointivelvoitteet
Nokia raportoi, kuinka suuri osuus toiminnasta on
taksonomiakelpoista ja ovatko toiminnat taksonomian mukaisia.
Tässä yhteydessä ’taksonomiakelpoinen’ (eligible) tarkoittaa
taloudellisia toimintoja, jotka tunnistetaan EU-taksonomiassa.
Jotta toiminta voidaan määritellä ’taksonomian
mukaiseksi’ (aligned) EU-taksonomian nykyisessä muodossa,
taloudellisen toiminnan täytyy lisäksi todistettavasti täyttää
seuraavat vaatimukset:
a) toiminta edistää merkittävästi vähintään yhden edellä
mainitun ympäristötavoitteen saavuttamista
b) toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa muille
ympäristötavoitteille
c) toiminta täyttää tietyt sosiaaliset ja hallintoa koskevat
vähimmäistason suojatoimet.
Nokian liiketoiminta ja EU-taksonomia
EU-taksonomia ja sen tekniset arviointikriteerit ovat kehittyneet
siitä lähtien, kun ne julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 2021.
Kaikkia toimialoja tai kaikkea taloudellista toimintaa ei ole vielä
huomioitu taksonomiassa ja sen kriteereissä. Tietoliikenneala on
yksi toimialoista, joita ei ole vielä sisällytetty EU-taksonomian
tunnistamiin sektoreihin tai taloudellisiin toimintoihin. Siitä
huolimatta taksonomia-asetus sisältää Nokian liiketoiminnolle
soveltuvia taloudellisia toimintoja tavoitteen 1
(ilmastonmuutoksen hillintä), tavoitteen 4 (siirtyminen
kiertotalouteen) ja tavoitteen 5 (ympäristön pilaantumisen
ehkäiseminen ja vähentäminen) osalta.
Nokia on tehnyt analyysin kartoittaakseen, mitkä Nokian
toiminnot vastaavat EU:n taksonomia-asetuksissa julkaistuja
toimintoja. EU:n taksonomia-asetukseen sisältyvistä
toiminnoista tunnistettiin Nokian kannalta merkityksellisiksi
seuraavat taksonomiakelpoiset toiminnot, jotka vastaavat
liikevaihtoa, pääomamenoja tai tutkimus- ja kehityskuluihin
liittyviä toimintamenoja:
72
Tavoite 1: Ilmastonmuutoksen hillintä
Taloudellinen toiminto
Kuvaus Nokian taloudellisista toiminnoista
6.5 Moottoripyörillä,
henkilöautoilla ja kevyillä
hyötyajoneuvoilla
tapahtuva liikenne
Sähkö- ja hybridiautojen hankinta ja
leasing. Lisätietoa on esitetty alla
olevassa kohdassa 'Erilliset
taksonomiakelpoiset pääoma- ja
toimintamenot'.
7.3. Energiatehokkuus-
laitteiden asennus, huolto
ja korjaus
Yksittäiset kunnostustoimenpiteet
sisältäen energiatehokkuuslaitteiden
asennukset, huollot ja korjaukset.
8.2. Datavetoiset ratkaisut
kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistä varten
Sellaisten tieto- ja viestintäteknisten
ratkaisujen kehittäminen tai käyttö,
joiden tarkoituksena on tietojen
kerääminen, siirtäminen ja tallentaminen
sekä niiden mallintaminen ja käyttö, kun
kyseisellä toiminnalla pyritään
tuottamaan pääasiassa tietoja ja
analyysejä, jotka mahdollistavat
kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämisen. Aktiviteetin osalta Nokia
on huomioinut ainoastaan sellaiset
datavetoiset ratkaisut, jotka ovat
suunniteltu tai kehitetty ’pääasiassa’
kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseen, ja jotka on suunniteltu ja
myyty erikseen.
9.1. Markkinalähtöinen
tutkimus, kehitys ja
innovointi
Sellaisten kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseen, välttämiseen tai
poistamiseen tarkoitettujen ratkaisujen,
prosessien, teknologioiden,
liiketoimintamallien ja muiden
tuotteiden tutkimus, soveltava tutkimus
ja kokeellinen kehittäminen (RD&I),
joiden kyky vähentää, poistaa tai välttää
kasvihuonekaasupäästöjä kohdennetun
taloudellisen toiminnan osalta on
osoitettu asianmukaisessa
toimintaympäristössä ja joiden
teknologisen valmiuden taso on
vähintään 6.
Tavoite 4: Kiertotalous
Taloudellinen toiminto
Kuvaus Nokian taloudellisista toiminnoista
1.2. Sähkö- ja
elektroniikkalaitteiden
valmistus
Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus
(ja myynti), mukaan lukien alihankintana
tehty valmistus. Tämä kattaa suurilta osin
Nokian laitteet ja niihin sisältyvät
ohjelmistot.
4.1. Datavetoisten IT/
OT-ratkaisujen
tarjoaminen
Tietotekniikka- (IT) tai operatiivisen
teknologian (OT) järjestelmien valmistus (ja
myynti), kehitys, asennus, käyttöönotto,
ylläpito, korjaus tai asiantuntijapalveluiden
tarjoaminen, mukaan lukien suunnittelua tai
seurantaa koskeva tekninen konsultointi.
Toiminto sisältää järjestelmät, jotka on
laadittu etäseurantaa ja ennustavaa
kunnossapitoa varten, tuotteiden,
laitteiston ja infrastruktuurin ekologista
suunnittelua tukevat ohjelmistot, ja
elinkaaren aikaisen suorituskyvyn
hallintaohjelmistot.
5.1. Korjaus,
kunnostaminen ja
uudelleenvalmistus
Sellaisten verkkolaitteiden korjaus ja
kunnostaminen, joita asiakas on aiemmin
käyttänyt niiden suunniteltuun
käyttötarkoitukseen.
5.2. Varaosien myynti
Varaosien myynti on esitetty tämän
aktiviteetin alla silloin, kun ne on myyty
erikseen varaosina ja raportoitu erillään
toiminnasta '1.2. Sähkö- ja
elektroniikkalaitteiden valmistus'.
5.4. Käytettyjen
tavaroiden myynti
Sellaisten käytettyjen tavaroiden myynti,
joita on aiemmin käytetty niiden
suunniteltuun käyttötarkoitukseen,
mahdollisesti korjauksen tai kunnostuksen
jälkeen, ja jotka ovat raportoitu Nokian
raportointijärjestelmissä erillään aktiviteetin
'1.2. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden
valmistus' alla olevista toiminnoista.
Tavoite 5: Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja
vähentäminen
Taloudellinen toiminta
Kuvaus Nokian taloudellisista toiminnoista
2.4. Pilaantuneiden
paikkojen ja alueiden
kunnostaminen
Saastuneiden alueiden puhdistamisesta tai
kunnostamisesta syntyneet kulut.
Nokian arvion mukaan, toiminto ‘1.2. Sähkö- ja
elektroniikkalaitteiden valmistus’ kattaa suurimman osan
Nokian taloudellisista toiminnoista, koska suurin osa laitteiden
tuoteportfoliosta ja niihin sisältyvistä ohjelmistoista on
taksonomiakelpoista toiminnon kuvauksen mukaisesti. Tämä
toiminto kattaa sekä oman tuotannon että alihankintana tehdyn
valmistuksen taksonomia-asetuksen mukaisesti.
Yllä kuvatun arvion mukaisesti Nokian vuoden 2025
liiketoiminnoista:
▪ Taksonomiakelpoinen liikevaihto oli 60 % (2024: 57 %)
kokonaisliikevaihdosta, joka vastaa yhteensä 11 842 milj.
euron (2024: EUR 11 010 milj. euroa) taksonomiakelpoista
liikevaihtoa
▪ Taksonomiakelpoiset pääomamenot olivat 14 % (2024: 38
%) kokonaispääomamenoista, joka vastaa yhteensä 325 milj.
euron (2024: EUR 237 milj. euroa) taksonomiakelpoisia
pääomamenoja
▪ Taksonomiakelpoiset toimintamenot olivat 64 % (2024: 66
%) kokonaistoimintamenoista, joka vastaa yhteensä 2 800
milj. euron (2024: EUR 2 662 milj. euroa)
taksonomiakelpoisia toimintamenoja.
Tietoliikennetoimialaa ei ole sellaisenaan vielä otettu huomioon
EU-taksonomiassa, ja siksi verkkoyhteyksien ja digitalisaation
myönteistä vaikutusta kestävään kehitykseen (kädenjälki) ei ole
otettu huomioon tässä yhteydessä. Nokian tarjoamat viestintä-
ja digitalisaatioratkaisut mahdollistavat muilla toimialoilla
tehokkuuden lisääntymisen ja kestävän muutoksen, ja niillä on
tärkeä rooli vähähiilisyyden mahdollistajana. Nokia tukee
päättäväisesti EU:n asettamia kunnianhimoisia
ympäristötavoitteita ja kannattaa, että tulevaisuudessa EU-
taksonomian kehitystyössä tunnistetaan verkkoyhteyksien ja
digitalisaation, esimerkiksi 5G-teknologian ja muiden
kehittyneiden viestintäteknologioiden mahdollinen myönteinen
vaikutus taksonomian kuuteen ympäristötavoitteeseen.
73
Erilliset taksonomiakelpoiset pääoma- ja
toimintamenot
Nokia on ottanut huomioon pääoma- ja toimintamenot
sellaisista yksittäisistä investoinneista, joiden avulla
kohteena olevien toimintojen energiatehokkuutta voidaan
parantaa, toiminnoista voidaan tehdä vähähiilisiä tai niiden
kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää, ja jotka vastaavat
kuvausta taloudellisista toiminnoista ilmastokriteereitä
koskevan delegoidun säädöksen mukaisesti.
Nokia on tunnistanut erillisiä taksonomiakelpoisia
pääomamenoja toiminnon ‘6.5 Moottoripyörillä, henkilöautoilla
ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne’ osalta.
Toiminnosta ‘7.3 Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja
korjaus’ (Tavoite 1) ei tunnistettu aiheutuneita pääomamenoja
vuonna 2025, mutta näiden menojen seuraamista jatketaan.
Pääomamenot raportoidaan taksonomiakelpoisina näiden
aktiviteettien osalta siltä osin, kun tunnistetut investoinnit
mahdollistavat toimintojen muuttamisen vähähiilisiksi tai
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen. Esimerkkeinä
tällaisista pääomamenoista ovat investoinnit Nokian tilojen
energiatehokkuuden valvonnassa käytettäviin laitteisiin,
esimerkiksi automaatiojärjestelmien ja -laitteiden vaihtaminen,
sekä sähkö- ja hybridiautojen leasing.
Nokia on tunnistanut erillisiä taksonomiakelpoisia
toimintamenoja toimintojen ‘9.1. Markkinalähtöinen tutkimus,
kehitys ja innovointi’ (Tavoite 1) ja ‘2.4. Pilaantuneiden paikkojen
ja alueiden kunnostaminen’ (Tavoite 5) osalta.
Lisätietoja näiden toimintojen kuvauksesta “Nokian liiketoiminta
ja EU-taksonomia” -kohdassa.
Taksonomian mukaisuuden arviointi
Kaikille taksonomiakelpoisille toiminnoille, jotka on luokiteltu
ympäristötavoitteiden 1–6 alle, on tehty arviointi siitä, että
ovatko toiminnat taksonomian mukaisia EU:n
taksonomiasäädösten mukaisesti. Tämä arviointi kattaa
merkittävän edistämisen kriteerit sekä ‘ei merkittävää haittaa
(DNSH)’ -kriteerien arvioinnin niille toiminnoille, jotka täyttävät
merkittävän edistämisen kriteerit.
Taksonomiasäädöksessä käytettyihin terminologiaan liittyy
edelleen jonkin verran tulkintaepävarmuutta, mikä voi johtaa
muutoksiin raportoinnissa EU:n selventäessä niitä. Tähän liittyy
myös riski, että taksonomian mukaiseksi arvioitujen ja
esitettyjen toimintojen osalta päädyttäisiin eri lopputulemaan.
Lisäksi EU-taksonomian soveltaminen EU:n ulkopuolisiin
toimipaikkoihin aiheuttaa erityisiä haasteita mahdollisen
poikkeavan lainsäädännön vuoksi.
Jos taloudellisen toiminnan kriteerien tulkinnasta tai
soveltamisesta on epävarmuutta, kyseistä toimintaa ei luokitella
taksonomian mukaiseksi toiminnaksi. Tällaisissa tapauksissa
Nokia jatkaa tulevan kehityksen seuraamista ja päivittää
lähestymistapaansa tarpeen mukaan.
Merkittävän edistämisen kriteerit
Taksonomiakelpoisten toimintojen arvioinnin perusteella
taksonomian mukaisuuden kriteerit täyttyvät taloudelliselle
toiminnolle 5.1. Korjaus, kunnostus ja uudelleenvalmistus (tavoite
4). Siksi se on raportoitu taksonomian mukaisena toimintona.
Kaikki muut toiminnot on raportoitu muina kuin taksonomian
mukaisina toimintoina annetuissa tiedonantotaulukoissa. Nokian
tekemä keskeisten taksonomiakelpoisten toimintojen
taksonomian mukaisuuden arviointi on kuvattu alla:
Tavoite 1:
6.5. Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla
tapahtuva liikenne: tämän taloudellisen toiminnan merkittävän
edistämisen kriteerit, mukaan lukien kynnysarvot ja ehdot,
täyttyvät sähkö- ja hybridiajoneuvojen leasing-toiminnan osalta.
Ei merkittävää haittaa -kriteerit sisältävät kiertotaloutta,
jätehuoltoa, päästöjä koskevia tyyppihyväksyntöjä ja
vierintämeluluokkaa koskevia vaatimuksia. Useimmat näistä
kriteereistä eivät ole Nokian hallinnassa tai tietoja ei ole
saatavilla, joten Nokia katsoo tämän taloudellisen toiminnan
olevan muita kuin taksonomian mukaista toimintaa.
Tavoite 4:
1.2. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus: Tämän
taloudellisen toiminnan merkittävän edistämisen kriteerit
edellyttävät, että sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistajien
on täytettävä kaikki seuraavien aihealueiden kriteerit/ehdot:
pitkän käyttöiän mahdollistava suunnittelu, korjaamisen
mahdollistava suunnittelu ja takuu, uudelleenkäytön
mahdollistava suunnittelu ja uudelleenvalmistus, purkamisen
mahdollistava suunnittelu, kierrätysnäkökohdat huomioon
ottava suunnittelu, vaarallisten aineiden ennakoiva
korvaaminen, asiakkaille annettavat tiedot ja tuottajan vastuu.
Vaikka Nokia täyttää monia siinä mainittuja osakriteerejä, kaikki
merkittävän edistämisen kriteerit eivät täyty. Siitä syystä tämä
toiminto ei täytä taksonomian mukaisen toiminnon kriteerejä ja
toiminta luokitellaan muihin kuin taksonomian mukaisiin
toimintoihin.
4.1. Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen: Tämä
taloudellinen toiminta kattaa datavetoisten IT/OT-ratkaisujen
valmistuksen (ja myynnin), kehityksen, asennuksen,
käyttöönoton, ylläpidon ja korjauksen sekä niiden
asiantuntijapalvelut, mukaan lukien suunnittelua tai seurantaa
koskeva tekninen konsultointi. Näiden ratkaisujen ja
ohjelmistojen tulee lisäksi tarjota EU:n taksonomia-asetuksessa
luetellut ominaisuudet.
Vaikka Nokia täyttää monia siinä mainittuja osakriteerejä, kaikki
merkittävän edistämisen kriteerit eivät tällä hetkellä täyty. Siitä
syystä tämä toiminto ei täytä taksonomian mukaisen toiminnon
kriteerejä ja toiminta luokitellaan muihin kuin taksonomian
mukaisiin toimintoihin.
5.1. Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus: Tämä
toiminta auttaa pidentämään tuotteiden käyttöikää korjaamalla,
kunnostamalla tai uudelleenvalmistamalla tuotteita, joita
asiakas on jo käyttänyt niiden suunniteltuun
käyttötarkoitukseen. Tämän toiminnan kriteerit edellyttävät
myös jätehuoltosuunnitelman täytäntöönpanoa ja sen yleisön
saataville tuomista. Jätehuoltosuunnitelmalla tulee varmistaa,
että tuotteen materiaalit, erityisesti kriittiset raaka-aineet ja
komponentit käytetään uudelleen, kierrätetään tai hävitetään
sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Nokian keskeisiä tuotteita ovat tietoliikenneverkkotuotteet,
joissa palvelun saatavuus on toimintakriittistä.
74
Kiertotalousperiaatteet, kuten luotettavuus, tuotteen käyttöikä
ja huollettavuus sisältyvät historiallisesti kunkin tuotteen
teknisiin suunnitteluvaatimuksiin. Tuotteiden ottaminen
uudelleen käyttöön niiden ensimmäisen käytön jälkeen sekä
korjaus ja uudelleenvarastointi varaosina ovat tavanomaisia
käytäntöjä kentällä vaihdettavissa yksiköissä.
Nokian liiketoimintaryhmillä on korjaustoimintoja.
Liiketoimintaryhmien tavoitteena on edistää kiertotaloutta
toimitusketjussaan korjattujen ja kunnostettujen tuotteiden
kautta. Lisätietoja kohdassa “Jätehuolto” osiossa “Resurssien
käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)”.
Nokian liiketoimintaryhmät ovat tehneet kattavan arvioinnin
5.1. taloudellisen toiminnon kriteerien osalta ja ottaneet
mukaan korjaustoimintojen asiantuntijoita ennen
johtopäätösten tekemistä. Edellä annettujen tietojen ja
suoritetun arvioinnin perusteella on todettu, että tämä
taloudellinen toiminta täyttää EU:n taksonomia-asetuksen
mukaiset ‘merkittävän edistämisen kriteerit’. Tämän
taloudellisen toiminnan ‘ei merkittävää haittaa (DNSH)’
-kriteerien arviointi on käsitelty seuraavassa kohdassa.
Tavoite 5:
2.4. Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen:
Tämän toiminnan merkittävän edistämisen kriteerit edellyttävät,
että merkitykselliset epäpuhtaudet poistetaan, niitä valvotaan
tai vähennetään tai ne eristetään mekaanisilla, kemiallisilla,
biologisilla tai muilla menetelmillä siten, että pilaantunut alue ei
enää aiheuta huomattavaa vaaraa ihmisten terveydelle tai
ympäristölle. Toimivaltainen viranomainen hyväksyy
kunnostamis- ja seurantasuunnitelman kansallisten
lakisääteisten vaatimusten mukaisesti.
Kaikkia kriteerejä kattavia tietoja näiden kriteerien arvioimiseksi
ei ole Nokian saatavilla. Tämä johtuu siitä, että useimmat
kyseisistä toimipaikoista sijaitsevat EU:n ulkopuolella, mikä
aiheuttaa haasteita EU-standardien tai -säädösten
soveltamisessa EU:n ulkopuoliseen kontekstiin. Tällaisten
tietojen puuttuessa tämä taloudellinen toiminta luokitellaan
muihin kuin taksonomian mukaisiin toimintoihin.
‘Ei merkittävää haittaa’ -kriteerien arviointi
‘Ei merkittävää haittaa’ -kriteerien arviointi suoritettiin
taloudelliselle toiminnolle 5.1 Korjaus, kunnostaminen ja
uudelleenvalmistus (tavoite 4) merkittävän edistämisen
kriteerien täyttymisen vuoksi.
Nokian arviointi vahvisti, että ‘ei merkittävää haittaa’ -kriteerit
täyttyvät tämän taloudellisen toiminnon osalta. Nokia on
seuraavassa kuvannut tulkintojaan ja tehtyä analyysiä siitä, että
onko toiminnolla mitään merkittävää haittaa muille
ympäristötavoitteille:
i. Ilmastonmuutoksen hillintä
EU-taksonomiasäädösten mukaan, jos taloudelliseen toimintaan
liittyy paikalla tapahtuvaa lämmön/jäähdytyksen tuotantoa tai
yhteistuotantoa, joka sisältää sähköntuotantoa, toiminnasta
suoraan aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen tulee alittaa
määritetyt raja-arvot.
Korjaustoimintoja sisältävien toimitilojen osalta on tehty
arvioinnit ja todettu, että suorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka
syntyvät lämmön, jäähdytyksen tai sähkön tuottamisesta paikan
päällä, ovat alle määritettyjen raja-arvojen.
ii. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
EU:n taksonomia-asetuksessa on määritelty yleisiä kriteerejä,
jotka koskevat ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvää
merkittävää haittaa. Näihin kuuluu perusteellinen ilmastoriskien
ja haavoittuvuuden arviointi, johon sisältyy
sopeutumisratkaisujen toteuttaminen taloudellisen toiminnan
olennaisten fyysisten ilmastoriskien vaikutusten minimoimiseksi.
Nokian ilmastoon perustuva ‘ei merkittävää haittaa’ -kriteerien
arviointi perustuu fyysisten riskien arvioinnin Shared
Socioeconomic Pathway (SSP3-7.0) -skenarioon, joka on tämän
hetken todennäköinen huonoin mahdollinen skenaario
Intergovernmental Panel on Climate Change IPCC:n kuudenteen
arviointiraporttiin perusteella, kun otetaan huomioon ilmaston
lämpenemisen rajoittamiseksi jo toteutetut ilmastotoimet.
Arviointi on kuvattu osiossa “Ilmastonmuutos (ESRS E1)”.
iii. Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä
käyttö ja suojelu
Nokia arvioi taloudellista toimintaansa suhteessa vesivarojen ja
merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua koskevia
yleisiä ‘ei merkittävää haittaa’ -periaatteen kriteerejä ja tarkasteli
seuraavia kolmea kriteeriä: veden laadun säilyttäminen,
vesistressin välttäminen ja ympäristöasioiden hallinnan arviointi
(ympäristövaikutusten arviointi tai vastaava prosessi).
Nokia perusti analyysinsä pääasiassa ISO 14001 -sertifiointiin,
toimipaikkahyväksynnöistä saatuihin tietoihin ja muihin ulkoisiin
tietolähteisiin, jotka liittyvät korkean riskin toimipaikkoihin.
iv. Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
Kemikaalien käyttöön ja esiintymiseen liittyvät ympäristön
pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevat yleiset ‘ei
merkittävää haittaa’ -periaatteen mukaiset kriteerit määrittävät,
että taloudellisen toiminnan ei tule johtaa tiettyjen
määritettyjen aineiden valmistukseen, markkinoille
saattamiseen tai käyttöön. Korjaustoiminnassa on lisäksi
noudatettava asianmukaisia sääntöjä ja määräyksiä vaarallisten
aineiden käytön rajoittamisesta. Nokia arvioi, että sen
toimintaperiaatteet ovat edellä mainittujen kriteerien mukaisia
ja minimoivat määritettyjen kemikaalien käytön ja esiintymisen
sekä vaarallisten aineiden käytön.
75
Vähimmäistason suojatoimet
Vähimmäistason suojatoimet koostuvat OECD:n toimintaohjeista monikansallisille yrityksille, YK:n liike-elämän ja ihmisoikeuksien
perusperiaatteet, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) perussopimukset ja kansainvälinen ihmisoikeusjulistus. Nokia soveltaa näitä
vähimmäissuojatoimia kaikissa liiketoiminnoissa, prosesseissa ja toimintaperiaatteissa varmistaakseen vaatimustenmukaisuuden sekä
ennakoivan ja rakentavan lähestymistavan riskien tunnistamiseen ja hallintaan alla olevassa taulukossa luetelluilla alueilla. Tätä koskeva
arviointi vahvistaa, että Nokia täyttää tilikaudella vähimmäistason suojavaatimukset.
Alue
Ihmisoikeudet
Korruptio
Verotus
Oikeudenmukainen kilpailu
Toimenpiteet
ja näyttö
Nokialla on riittävä ihmisoikeuksia
koskeva due diligence -prosessi
UNGP:n ja OECD:n monikansallisia
yrityksiä koskevien
toimintaohjeiden mukaisesti.
Nokialla ei ole havaittu
työlainsäädännön tai
ihmisoikeuksien rikkomuksia. Nokia
on säännöllisesti
vuorovaikutuksessa sidosryhmien
kanssa, ja Nokian parhaan
tietämyksen mukaan OECD:n
kansallinen yhteyspiste tai
liiketoiminta- ja ihmisoikeuskeskus
ei ole nostanut Nokiaa vastaan
tapauksia tai syytöksiä viimeisten 2
vuoden aikana.
Nokialla on olemassa olevat
korruption ja lahjonnan
vastaiset prosessit.
Nokia ja sen ylin johto,
mukaan luettuna sen
tytäryhtiöiden ylin johto, ei
ole saanut tuomioistuimessa
lainvoimaista tuomiota
korruptiosta.
Nokia pitää verotukseen
liittyvää hallintoa ja
sääntöjen noudattamista
tärkeinä valvonnan
elementteinä, ja käytössä on
asianmukaiset veroriskien
hallintastrategiat ja -
prosessit.
Nokia edistää työntekijöiden
tietoisuutta kaikkien
sovellettavien kilpailulakien ja
-määräysten noudattamisen
tärkeydestä.
Nokia ja sen ylin johto,
mukaan luettuna sen
tytäryhtiöiden ylin johto, ei
ole saanut lainvoimaista
tuomiota
kilpailulainsäädännön
rikkomisesta.
Yllä kuvatun vuoden 2025 taksonomian mukaisuuden arviointiin
perustuen:
▪ Taksonomian mukainen liikevaihto oli 3 % (2024: 3 %)
kokonaisliikevaihdosta, joka vastaa 544 milj. euron (2024:
EUR 552 miljoonaa euroa) taksonomian mukaista liikevaihtoa
▪ Taksonomian mukaiset pääomamenot olivat 0 % (2024: 0 %)
kokonaispääomamenoista, joka vastaa yhteensä 2 milj.
euron (2024: EUR 1 milj. euroa) taksonomian mukaisia
pääomamenoja
▪ Taksonomian mukaiset toimintamenot olivat 0 % (2024:
0 %) kokonaistoimintamenoista, joka vastaa yhteensä —
milj. euron (2024: EUR 1 milj. euroa) taksonomian mukaisia
toimintamenoja.
Muutokset edelliseltä tilikaudelta annettuihin
tietoihin
Nokian liiketoimintojen taksonomiakelpoisuus ja taksonomian
mukaisuus arvioitiin tähän mennessä julkaistujen taloudellisten
toimintojen osalta. Arviossa ei ole havaittu merkittäviä
muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna.
76
Taksonomiaan liittyvien taloudellisten tunnuslukujen laatimisperiaatteet
Nokian tilikauden 2025 taksonomiakelpoinen liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot ovat esitetty alla olevissa taulukoissa
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Liikevaihto
Osuus
liikevaihdosta,
2025
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitus-
järjestelmän
mukaisten
(A.1) tai
luokitusjär-
jestelmä-
kelpoisten
(A.2) osuus,
2024
Luokka
'mahdollista-
va toiminta'
Luokka
'siirtymä-
toiminta'
milj. EUR
%
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnat
5.1. Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus
CE 5.1
544
3 %
E
E
E
E
K
E
K
K
K
K
K
K
K
3 %
M
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän
mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)
544
3 %
0 %
0 %
0 %
0 %
3 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
3 %
Josta mahdollistavat toiminnat
544
3 %
0 %
0 %
0 %
0 %
3 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
3 %
M
Josta siirtymätoiminnat
—
0 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
0 %
S
A.2. Luokitusjärjestelmänkelpoiset mutta ei ympäristön
kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset)
toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
8.2. Datavetoiset ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistä varten
CCM 8.2
3
0 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
0 %
0
0
1.2. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus
CE 1.2
11 094
57 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
52 %
0
0
4.1. Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen
CE 4.1
74
0 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
2 %
0
0
5.1. Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus
CE 5.1
71
0 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
0 %
0
0
5.2. Varaosien myynti
CE 5.2
41
0 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
0 %
0
0
5.4. Käytettyjen tavaroiden myynti
CE 5.4
15
0 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
0 %
0
0
Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta
kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)
11 298
57 %
0 %
0 %
0 %
0 %
57 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
54 %
0
0
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu
liikevaihto (A.1 + A.2)
11 842
60 %
0 %
0 %
0 %
0 %
60 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
57 %
0
0
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (B)
8 047
40 %
Yhteensä (A+B)
19 889
100 %
K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta; E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta; KEL
– Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta; E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
77
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Pääoma-
menot
yhteensä
Osuus
pääoma-
menoista,
2025
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitus-
järjestelmän
mukaisten
(A.1) tai
luokitusjär-
jestelmä-
kelpoisten
(A.2) osuus,
2024
Luokka
'mahdollista-
va toiminta'
Luokka
'siirtymä-
toiminta'
milj. EUR
%
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnat
5.1. Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus
CE 5.1
2
0 %
E
E
E
E
K
E
K
K
K
K
K
K
K
0 %
M
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän
mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)
2
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
0 %
Josta mahdollistavat toiminnat
2
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
0 %
M
Josta siirtymätoiminnat
—
0 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
0 %
S
A.2. Luokitusjärjestelmänkelpoiset mutta ei ympäristön
kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset)
toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
6.5 Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla
tapahtuva liikenne
CCM 6.5
32
2 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
5 %
0
0
7.3 Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus
CCM 7.3
—
0 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
0 %
0
0
1.2. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus
CE 1.2
290
12 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
32 %
0
0
4.1. Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen
CE 4.1
1
0 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
1 %
0
0
5.1. Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus
CE 5.1
—
0 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
— %
0
0
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta
kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen pääomamenot (A.2)
323
14 %
2 %
0 %
0 %
0 %
12 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
38 %
0
0
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
pääomamenot (A.1 + A.2)
325
14 %
2 %
0 %
0 %
0 %
12 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
38 %
0
0
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (B)
2 068
86 %
Yhteensä (A+B)
2 393
100 %
K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta; E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta; KEL
– Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta; E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
78
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus toimintamenoista
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Toiminta-
menot
yhteensä
Osuus
toiminta-
menoista,
2025
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitus-
järjestelmän
mukaisten
(A.1) tai
luokitusjär-
jestelmä-
kelpoisten
(A.2) osuus,
2024
Luokka
'mahdollista-
va toiminta'
Luokka
'siirtymä-
toiminta'
milj. EUR
%
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnat
5.1. Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus
CE 5.1
—
0 %
E
E
E
E
K
E
K
K
K
K
K
K
K
0 %
M
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän
mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)
—
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
0 %
Josta mahdollistavat toiminnat
—
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
0 %
M
Josta siirtymätoiminnat
—
0 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
0 %
S
A.2. Luokitusjärjestelmänkelpoiset mutta ei ympäristön
kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset)
toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
9.1. Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi
CCM 9.1
11
0 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
0 %
—
—
1.2. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus
CE 1.2
2 733
63 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
63 %
—
—
4.1. Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen
CE 4.1
49
1 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
3 %
—
—
2.4. Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen
PPC 2.4
7
0 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
0 %
—
—
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta
kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen toimintamenot (A.2)
2 800
64 %
0 %
0 %
0 %
0 %
64 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
66 %
—
—
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
toimintamenot (A.1 + A.2)
2 800
64 %
0 %
0 %
0 %
0 %
64 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
66 %
—
—
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (B)
1 539
36 %
Yhteensä (A+B)
4 339
100 %
K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta; E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta; KEL
– Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta; E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
Vakiolomakkeet asetuksen (EU) 2021/2178 8 artiklan 6 ja 7
kohdassa tarkoitettua tiedonantoa varten
Rivi
Ydinenergiaan ja fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
Nokian
tiedot
(KYLLÄ / EI)
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin
innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin
liittyvää tutkimusta, kehittämistä,
demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka
tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten,
että polttoainekierrosta aiheutuu
mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on
tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
2
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai
prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen
uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista
käyttöä, myös kaukolämpöä tai
teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa,
varten sekä niiden turvallisuuden
parantamista, käyttäen parasta käytettävissä
olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
EI
3
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien
sähköä tai prosessilämpöä tuottavien
ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös
kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten
vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä
niiden turvallisuuden parantamista, tai
sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia
kaasumaisia polttoaineita käyttävien
sähköntuotantolaitosten rakentamista tai
toimintaa, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
EI
5
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia
kaasumaisia polttoaineita käyttävien
yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä
tuottavien laitosten rakentamista,
kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
EI
6
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia
kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä
tai jäähdytystä tuottavien laitosten
rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä
on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
Mittareiden raportointiperiaatteet
Tässä osiossa selitetään, kuinka liikevaihto, pääomamenot ja
toimintamenot on määritetty ja kohdistettu osoittajaan, sekä
liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen
laskentaperusteet. Liikevaihdon, pääomamenojen ja
toimintamenojen kohdistamisessa eri taloudellisiin toimintoihin
on vältetty kaksinkertainen laskenta.
Liikevaihto
Osoittajan taksonomiakelpoinen liikevaihto sisältää niiden
tuotteiden ja palveluiden kokonaisliikevaihdon, jotka liittyvät
Nokian taksonomiakelpoisiin taloudellisiin toimintoihin. Nimittäjä
sisältää Nokia-konsernin tuloslaskelmassa esitetyn liikevaihdon.
Pääomamenot
Taksonomiakelpoiset pääomamenot sisältävät
taksonomiakelpoisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvät menot
sekä pääomamenot sellaisista taksonomiakelpoisista
toiminnoista, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä, mutta
eivät suoraan kerrytä liikevaihtoa.
Nimittäjä kattaa konsernin tilinpäätöksessä esitetyt tilikauden
aineellisten hyödykkeiden, aineettomien hyödykkeiden ja
käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset. Tämä sisältää
liiketoimintojen yhdistämisistä johtuvat aineellisten ja
aineettomien hyödykkeiden lisäykset, lukuun ottamatta
liikearvoa. Lisäykset otetaan huomioon bruttona ennen
tilikauden poistoja. Lisäykset on esitetty konsernitilinpäätöksen
liitetiedoissa 4.1. Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet, 4.2.
Aineelliset hyödykkeet ja 4.3. Vuokrasopimukset.
Toimintamenot
Taksonomiakelpoisia toimintamenoja määritettäessä Nokia
sisällyttää osoittajaan tuotteiden ja palveluiden suorat
tutkimus- ja kehityskulut, jotka liittyvät taksonomiakelpoisiin
taloudellisiin toimintoihin pois lukien poistot ja
arvonalentumiset. Nimittäjä kattaa konsernin
tuloslaskelmassa esitetyt tutkimus- ja kehityskulut,
vähennettynä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.
Toimintamenot sisältävät EU-taksonomian määritelmän
mukaisesti myös rakennusten korjaustoimenpiteisiin,
lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin, ja ylläpitoon ja korjauksiin
liittyvät kulut sekä aineellisten hyödykkeiden muut suorat
kulut. Koska näitä kuluja ei pystytä määrittämään
luotettavasti, niitä ei ole sisällytetty raportoituihin
toimintamenoihin siltä osin, kun ne eivät jo sisälly tutkimus- ja
kehityskuluihin.
80
Yhteiskunnalliset
tiedot
Nokia_Sustis_3.jpg
FIN filing 02032026 (7).jpg
Tässä osiossa kerrotaan Nokian
sitoutumisesta yhteiskuntavastuuseen ja
käsitellään sitä, miten yhtiö hallinnoi omaa
työvoimaansa, arvoketjun työntekijöitä,
vaikutuspiirissä olevia yhteisöjä sekä
kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskevia asioita.
Oma työvoima (ESRS S1)
Nokian avainluvut vuonna 2025
Naisten osuus työntekijöistä
Nokian omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden
työajan menetykseen johtaneiden tapaturmien
toistuvuus (LTIFR) aleni edellisvuodesta
23 %
0,055  LTIFR (2024: 0.085)
Osuus toimittajista, jotka saavuttivat
tyydyttävän tason Nokian vastuullisuusohjelmien
kestävän kehityksen pisteytyksessä
Sosiaalisten digitalisaatiohankkeiden kautta
tavoitetut suorat edunsaajat
82 %
829 953
Nokian vuoden 2025 kohokohdat
Uudet johtamisperiaatteet lanseerattiin vuonna 2025 ja oppimiskulttuuria
vahvistettiin uusien kehitystyökalujen käyttöönoton avulla
Saatu hyväksyntä sitoville yrityssäännöille, mikä osoittaa sitoutumisen
tieto- ja yksityisyydensuojaan
788 suoritettua toimittajien yritysvastuutarkastusta ja Ecovadis-arviointia
työoikeusriskien lieventämiseksi ja kestävien käytäntöjen edistämiseksi
Nokian toimitusketjussa
Nokia esitteli uuden yrityksen sosiaalisten lahjoitusten strategian, johon
kuuluu yhdeksän valittua aloitetta, sekä jatkoi UN Womenin yhteisöohjelmia
kahdeksalla aloitteella maailmanlaajuisesti
81
Oma työvoima (ESRS S1)
Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Kaksoisolennaisuusarviointi osoitti, että työolot, yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille sekä oman työvoiman koulutus ja kehittäminen
ovat Nokialle olennaisia osa-aiheita. Arviointi kattoi oman työvoiman mukaan lukien sekä työntekijät että muut kuin työsuhteiset työntekijät. Seuraavassa
taulukossa kuvataan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä se kuinka Nokia hallinnoi niitä.
Nokian lähestymistapa olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien määrittämiseen on kuvattu osiossa "Yleiset tiedot”.
Osa-aihe
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Hallinta
Työolot:
Työllisyysturva
Myönteinen vaikutus: Nokian innovatiivinen lähestymistapa henkilöstön
kehittämiseen ja lahjakkuuksien houkuttelemiseen on mahdollistanut sen, että
se on pystynyt toimimaan joustavasti markkinoilla ja uudistumaan tavoilla,
jotka vaikuttavat myönteisesti omaan työvoimaan.
Kielteinen vaikutus: Rakenne- ja organisaatiomuutosten kielteiset vaikutukset
vakauteen ja työsuhteen turvallisuuteen.
Riski: Kyvyttömyys houkutella, kehittää ja ylläpitää tulevaisuuden tarpeisiin
soveltuvaa, oikeanlaisen osaamisen omaavaa ja oikealla sijainnilla olevaa
tulevaisuuden työmarkkinoille sopivaa työvoimaa kilpailluilla työmarkkinoilla,
nopeasti muuttuvassa teknologiaympäristössä tai liiketoiminnan muutoksen
aikana.
Nokia investoi toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat tulevaisuuden osaamisen kehittämiseen koko yrityksen sekä liiketoimintaryhmien
tasoilla. Tavoitteena on keskittyä olennaisiin taitoihin, haastaviin tehtäviin ja kokemuksen kerryttämiseen eri liiketoiminta-alueisiin
sisäisen liikkuvuuden aloitteiden kautta.
Tilanteissa, joissa välttämätön liiketoiminnan muutos vaikuttaa kielteisesti omaan työvoimaan, seurauksia lievennetään
toimenpiteillä, kuten uudelleenkoulutuksella, avustamalla uudelleentyöllistymisessä ja irtisanomispaketeilla. Samalla Nokia jatkaa
pitkäaikaisen sitoumuksensa kunnioittamista olla yhteydessä työntekijöiden edustajiin jatkuvan työmarkkinaosapuolten
vuoropuhelun ja näkemysten vaihdon kautta, sovellettavien puitteiden ja vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti.
Työolot:
Työ- ja yksityiselämän
tasapaino
Myönteinen vaikutus: Nokia tarjoaa palkallisia perhevapaita
maailmanlaajuisesti. Nämä perhevapaat noudattavat määriteltyjä sisäisiä
parhaita käytäntöjä ja usein ylittävät paikalliset säännökset.
Nokia tarjoaa joka kalenterivuonna palkallisen vapaan kaikille työntekijöilleen. Lisäksi muita lomamuotoja, kuten äitiys-, isyys-,
vanhempain-, adoptio-, sairausloma sekä läheisen kuolemasta johtuva loma, pidetään tärkeinä. Nokian globaali lähestymistapa on
harkita kaikkia sapattivapaahakemuksia 3–6 kuukaudeksi (4 vuoden jatkuvan työsuhteen jälkeen) ja 3–12 kuukaudeksi (10 vuoden
jatkuvan työsuhteen jälkeen), edellyttäen, että liiketoiminnan tarpeet ja paikalliset säädökset sapattivapaista täyttyvät.
Nokian maailmanlaajuinen vanhempainvapaakäytäntö on kaikkien Nokian maiden poissaolokäytäntöjen vähimmäisstandardi. Se
tarjoaa sukupuolesta riippumatta kaikille vanhemmiksi tuleville Nokian työntekijöille vähintään kolmen kuukauden palkallisen loman
ja oikeuden palata töihin enintään vuoden kuluttua syntymä- tai adoptiopäivästä. Tällä Nokia haluaa parantaa vanhempien
kiintymystä lapsiinsa sekä edistää yhteiskunnallista ja asenteiden muutosta myös isien oikeuksien suhteen.
Nokialla on käytössä joustavan työskentelytavan toimintamalli, joka koskee kaikkia Nokia-konsernin työntekijöitä.
Työolot:
Riittävä palkka
Riski: Palkkojen korotukset tai niihin liittyvien käytäntöjen/säännösten
muutokset, jotka johtavat Nokian henkilöstökulujen nousuun.
Riski: Kyvyttömyys houkutella, kehittää ja ylläpitää tulevaisuuden tarpeisiin
soveltuvaa, oikeanlaisen osaamisen omaavaa ja oikealla sijainnilla olevaa
tulevaisuuden työmarkkinoille sopivaa työvoimaa kilpailluilla työmarkkinoilla,
nopeasti muuttuvassa teknologiaympäristössä tai liiketoiminnan muutoksen
aikana.
Nokian palkitsemis- ja etuusohjelmat edistävät liiketoiminnan menestystä tasapainottamalla markkinoiden kilpailukykyä ja
edullisuutta kokonaispalkitsemisen lähestymistapaan perustuen. Nämä ovat suorituskykypohjaisia (sekä yksilö- että yritystasolla),
joustavia ja oikeudenmukaisia. Palkitsemisrakenteiden keskeiset elementit ovat vuosipalkka, kannustin-/bonusohjelmat, palkkio-
ohjelmat ja osakepohjaiset pitkän aikavälin kannustimet.
82
Osa-aihe
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Hallinta
Yhdenvertainen kohtelu ja
yhtäläiset mahdollisuudet
kaikille: Sukupuolten tasa-
arvo ja sama palkka
samanarvoisesta työstä
Myönteinen vaikutus: Nokialla on käytössä omien työntekijöiden sukupuolten
tasa-arvoon ja samaan palkkaan liittyvät periaatteet
Nokia tunnistaa, miten yhteistyössä toimiessa ainutlaatuiset näkökulmat voivat rakentaa maailmanluokan teknologiaa ja ajaa
liiketoimintaa eteenpäin. Siksi Nokia pyrkii luomaan luottamuksen ja yhteenkuulumisen kulttuuria kaikille näkökulmille, sukupuolille
ja etnisille ryhmille. Yhtiö pyrkii olemaan kokonaisuudessaan edustavampia, jotta tiimit heijastelevat Nokian palvelemia yhteisöjä ja
ympärillä olevaa monipuolista maailmaa.
Nokia analysoi vuosittain palkkakäytäntöjensä sukupuolten välistä tasa-arvoa ja myöntää ylimääräisiä, kohdennettuja
palkankorotuksia korjatakseen selittämättömiä sukupuolten välisiä palkkaeroja. Yhtiö tutkii jatkuvasti toimintaperiaatteitaan ja
käytäntöjään huomioidakseen päätöksiä, toimintatapoja ja prosesseja, jotka saattavat uhata osaa henkilöstöstä
epäoikeudenmukaisella kohtelulla. Nokia on sitoutunut tasa-arvoiseen palkkaukseen samanarvoisesta työstä.
Yhdenvertainen kohtelu ja
yhtäläiset mahdollisuudet
kaikille: Koulutus ja
taitojen kehittäminen
Myönteinen vaikutus: Nokia tarjoaa omalle työvoimalleen laajat koulutus- ja
osaamiskehitysmahdollisuudet tiedon ja osaamisen kehittämisestä
olennaisena osana liiketoimintastrategiaansa, minkä avulla työntekijät voivat
ylläpitää ja kehittää osaamistaan
Riski: Kyvyttömyys houkutella, ylläpitää ja säilyttämään oikeanlaisen
osaamisen omaavaa ja oikealla sijainnilla olevaa tulevaisuuden työmarkkinoille
sopivaa työvoimaa nopeasti muuttuvassa teknologiaympäristössä
Nokia on investoinut entisestään sisäisiin urasuunnitteluvälineisiin ja -resursseihin, jotta työntekijät voivat hyödyntää
käyttökelpoisia ja usein yksilöllisiä ohjeita urakehitysvalinnoissaan. Nokia investoi toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat henkilöstön
kehittämiseen yrityksen ja liiketoimintaryhmien tasolla, keskittyen kriittisiin taitoihin, haastaviin tehtäviin ja altistumiseen eri
liiketoimintaryhmille sisäisten liikkuvuusaloitteiden kautta.
Nokian liiketoimintaryhmät ovat vastuussa tulevien taitojen ja kykyjen tarpeiden tunnistamisesta pysyäkseen innovaatioiden,
kehittyvän teknologian ja liiketoimintaympäristön tahdissa. Oikean osaamisen varmistaminen on Nokian liiketoimintastrategian
keskeinen mahdollistaja ja keskeinen lähestymistapa työntekijöiden sitouttamiseen, kehittämiseen ja pitämiseen.
Muut työhön liittyvät
oikeudet: Yksityisyys
Riski: Yksityisyydensuojaan liittyvien lakien määrä ja muutokset globaalisti
yhdessä tekoälyyn liittyvien riskien yleistymisen ja lisääntyvien kyberuhkien
kanssa pahentavat riskiä siitä, että Nokia ei täytä
vaatimustenmukaisuusvaatimuksia, mikä johtaisi kielteisiin taloudellisiin,
maineeseen ja sääntelyyn liittyviin seurauksiin.
Nokia on sitoutunut suojaamaan työvoimansa yksityisyyttä noudattamalla kansainvälisesti tunnustettuja yksityisyyden suojaa
koskevia standardeja ja määräyksiä. Tietosuoja-, data- ja kyberturvallisuussääntelyyn keskitetty tiimi tarkastelee viikoittain
lakisääteisten vaatimusten maailmanlaajuista kehittymistä ja tukee täytäntöönpanoaloitteita. Yksilöihin vaikuttavia tekoälyn
käyttötapauksia arvioidaan yksityisyyden suojaa ja tekoälyä koskevien lakien ja määräysten noudattamisen sekä eettisten
näkökohtien ja työntekijöihin kohdistuvien vaikutusten osalta.
Toimintaperiaatteet
Nokian työvoima edustaa yrityksen identiteetin ydintä. Nokia
pyrkii tarjoamaan ympäristön, jossa työntekijöillä on
mahdollisuuksia kasvaa ja kehittyä osallistavassa ja
monimuotoisessa kulttuurissa. Vuonna 2025 yhtiö vahvisti
jatkoi suorituskykyisen Nokian rakentamista, jonka keskiössä on
lahjakkuus, johtajuus ja kulttuuri. Toimintaamme ohjasivat
keskeiset periaatteemme: avoimuus, pelottomuus ja uskallus
tehdä päätöksiä.
Reilu työpaikka ja toimintaperiaatteemme
Nokia pitää kiinni korkeista eettisistä ja ihmisoikeuksia
koskevista standardeista omassa toiminnassaan ja pyrkii
kohtelemaan kaikkia työntekijöitään ja muita sidosryhmiään
kansainvälisesti tunnustettujen eettisten ja vastuullisten
liiketoimintakäytäntöjen sekä lainsäädännön mukaisesti. Nokian
toimintaohje, kansainvälinen henkilöstön viitekehys,
ihmisoikeuksien toimintaperiaatteet sekä paikalliset
työlainsäädännöt ja, -käytännöt muodostavat työolosuhteiden
perustan. Nokia on sitoutunut Yhdistyneiden kansakuntien
ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, Yhdistyneiden
kansakuntien Global Compactin ja Kansainvälisen työjärjestön
työn perusperiaatteiden ja -oikeuksien julistuksen periaatteisiin.
Nokia noudattaa ja pyrkii mahdollisuuksien mukaan ylittämään
paikallisten työlakien ja -määräysten asettamat standardit.
Henkilöstöön liittyvät toimintaperiaatteet ja ohjeet ovat
saatavilla intranetissämme. Lisätietoja Nokian
toimintaperiaatteista on “Yleiset tiedot” -osiossa, “Olennaisten
vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat
toimintaperiaatteet”.
Nokian toimintaperiaatteet, menettelyohjeet ja toimintaohjeet
koskevat työntekijöitä ja tavarantoimittajia. Yhtiön
toimintaperiaatteet takaavat täyskiellon lapsityövoiman käytölle
ja pakkotyölle, järjestäytymisvapauden ja
työehtosopimusneuvottelut, syrjimättömyyden, inhimillisen
kohtelun, työajan hallinnan, kurinpitokäytännöt, korvaukset
sekä työterveyden ja -turvallisuuden.
Syrjinnän osalta Nokian henkilöstön viitekehyksessä
nimenomaisesti todetaan, että "Yksikään työntekijä tai
työnhakija ei siten saa epäedullisempaa kohtelua rodun,
uskonnon, vakaumuksen, ihonvärin, kansallisuuden, etnisen
alkuperän, iän, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen,
sukupuoli-identiteetin, ominaisuuksien tai ilmaisun, siviilisäädyn,
kansallisen vähemmistön yhteyksien, vammaisuuden,
ammattiliiton jäsenyyden tai ei-jäsenyyden eikä muun suojatun
ryhmän jäsenyyden vuoksi."
Maissa, joissa nuorten työllistäminen on tapana ja paikallisen
lain sallimaa, jos työntekijä on 15–18-vuotias, heidän ei ole
sallittua työskennellä yövuoroissa eikä tehdä työtä, joka voi olla
vaarallista tai terveydelle haitallista.
Työllisyysturva
Nokia varmistaa tuen kaikille sosiaalisen suojelun osa-alueille.
Kaikilla Nokian työntekijöillä on oikeus palkalliseen
sairauspoissaoloon; sairausajan palkka ja sen kesto vaihtelevat
maittain ja siinä otetaan huomioon vallitseva markkinakäytäntö
ja mahdolliset lakisääteiset määräykset. Kaikki Nokian työntekijät
ovat oikeutettuja korvaukseen työsuhteen tahattoman
päättymisen yhteydessä ja irtisanomispaketit vaihtelevat
maittain, heijastaen lakisääteisiä vaatimuksia ja paikallisia
markkinakäytäntöä. Nokia tarjoaa tukea työtapaturman ja
työkyvyttömyyden sattuessa. Nokialla on maailmanlaajuinen
käytäntö, joka takaa kaikille vanhemmiksi tuleville vähintään 90
päivän palkallisen loman ja lisäksi yhdeksän kuukauden
palkattoman loman. Monissa maissa on paikallisia käytäntöjä,
jotka ylittävät tämän tason äitiysvapaan osalta.
Nokia tarjoaa perhevapaan paikallisen lainsäädännön
vaatimusten mukaisesti. Kaikki Nokian työntekijät osallistuvat
järjestelyihin, jotka auttavat heitä luomaan taloudellista turvaa
tulevaisuutta varten. Eläkejärjestelyt vaihtelevat maittain.
Joissakin maissa eläketurva perustuu kokonaan valtion
eläkejärjestelmään, kun taas toisissa maissa se on Nokian ja
valtion eläkejärjestelyjen yhdistelmä.
83
Työ- ja yksityiselämän tasapaino
Nokia ei anna työntekijöidensä työskennellä yli lain sallimien
rajojen. Yhtiö määrittelee säännölliset työajat paikallisten lakien
mukaisesti.
Globaalisti Nokia tukee työntekijöiden työ- ja yksityiselämän
tasapainoa joustavilla työjärjestelyillä, jotka mahdollistavat
etätyöskentelyn edellyttäen, että heidän työtehtävänsä on
luonteeltaan sellainen, että heidän ei tarvitse olla tietyssä
paikassa voidakseen suorittaa tehtäviään. Joustavat
työjärjestelyt antavat työntekijöille mahdollisuuden sovittaa
yhteen työ- ja perhevelvoitteensa vastaamaan yksilöllisiä
tarpeitaan.
Nokia tarjoaa kaikille työntekijöilleen palkallista lomaa
kalenterivuoden aikana. Nokialla maailmanlaajuisesti käytössä
olevat vanhempainvapaan toimintaperiaatteet ovat
vähimmäisvaatimus kaikissa Nokia-maissa voimassa olevissa
poissaoloon liittyvissä toimintaperiaatteissa. Se tarjoaa
jokaiselle vanhemmaksi tulevalle Nokian työntekijälle
sukupuolesta riippumatta vähintään kolmen kuukauden
palkallisen loman ja oikeuden palata töihin enintään vuoden
kuluessa syntymästä tai adoptiosta. Tällä tavoin Nokia haluaa
vahvistaa vanhempien ja lasten välistä sidettä sekä edistää
yhteiskunnallista ja ajattelutavan muutosta isien oikeuksien
osalta. Lisäksi Nokia tarjoaa palkallista vapaata erilaisiin
elämäntapahtumiin, kuten häihin, hautajaisiin, muuttoon ja
vapaaehtoistyöpäiviin.
Ohjeistusta tarjotaan Nokian työajan menettelyohjeiden kautta.
Yhtiö takaa tuotantotoiminnassaan vähintään yhden
vapaapäivän joka seitsemäs päivä.
Yksityisyys
Nokia on sitoutunut suojaamaan työvoimansa yksityisyyttä
noudattamalla kansainvälisesti tunnustettuja
tietosuojastandardeja ja -määräyksiä, mukaan lukien yleistä
tietosuoja-asetusta (GDPR), yritystä sitovia sääntöjä (BCR) ja
ISO27001-sertifiointia. Yhtiön tietosuojaa koskevat
toimintaperiaatteet korostavat maailmanlaajuisia työntekijöiden
tietojen turvallista keräämistä, käsittelyä ja tallentamista
koskevia käytäntöjä. Tietosuojakäytäntöjen hallinnoinnista vastaa
konsernin tietosuojayksikkö (Global Privacy Office), jota johtaa
konsernin tietosuojasta vastaava johtaja, jota tukevat alueelliset
tietosuojavastaavat sekä organisaation tietosuojajohtajien ja -
edustajien verkosto. Tätä kehystä tukevat Nokian tietosuojaa ja
tietosuojan hallintaa koskevat toimintaperiaatteet, jotka
perustuvat EU:n yleiseen tietosuoja-asetukseen ja siihen
sovellettaviin yritystä sitovien sääntöjen vaatimuksiin koskien
sekä henkilötietojen käsittelijöitä että rekisterinpitäjiä.
Tietosuojakoulutus on pakollinen kaikille työntekijöille ja sisältää
perus- ja roolikohtaisia moduuleja, joilla varmistetaan tietoisuus
yksityisyyteen liittyvistä oikeuksista ja vastuista.
Tietosuojaohjausryhmä valvoo tietosuojaa koskevien
toimintaperiaatteiden täytäntöönpanoa ja varmistaa niiden
yhdenmukaisuuden Nokian hallintorakenteen kanssa. Konsernin
tietosuojasta vastaava johtaja raportoi vuosittain
tarkastusvaliokunnalle ja osallistuu
vaatimustenmukaisuusasioista vastaavan johtajan
neljännesvuosittaiseen tarkastusvaliokunnan raportointiin.
Riittävä palkka
Nokian palkkaus- ja etuusohjelmat edistävät liiketoiminnan
menestystä tasapainottamalla kilpailukykyä markkinoilla ja
kustannustehokkuutta kokonaispalkkausmallin pohjalta. Nämä
ovat yksilö- ja yritystasolla suorituskykyyn perustuvia, joustavia
ja oikeudenmukaisia. Palkitsemisrakenteiden keskeiset
osatekijät ovat vuosipalkka, kannustin- ja bonusjärjestelmät,
palkitsemisohjelmat ja osakepohjaiset pitkän aikavälin kannustimet.
Kaikille Nokian työntekijöille maksetaan riittävää palkkaa
sovellettavien vertailuarvojen mukaisesti. Palkkauskäytäntöjä
tarkistetaan säännöllisesti, jotta palkka vastaa työntekijän
suoritusta, kokemusta ja tehtävässä vaadittavia taitoja. Nokia
maksaa vähintään minimipalkan, noudattaa kaikkia lakisääteisiä
palkkavaatimuksia ja tarjoaa vähintään lain tai sopimuksen
edellyttämät edut.
Nokian käytäntönä on, että osa-aikaisilla tai määräaikaisilla
työntekijöillä on oikeus samoihin työsuhde-etuuksiin kuin
vakituisilla kokoaikaisilla työntekijöillä, siltä osin kuin se on
sallittua ja mahdollista.
Vuodesta 2019 lähtien Nokia on tarkastellut
palkkakäytäntöjensä sukupuolten välistä tasa-arvoa ja
myöntänyt ylimääräisiä, kohdennettuja palkankorotuksia
korjatakseen selittämättömiä sukupuolten välisiä palkkaeroja.
Yhtiö tutkii jatkuvasti toimintaperiaatteitaan ja käytäntöjään
huomioidakseen päätöksiä, toimintatapoja ja prosesseja, jotka
saattavat johtaa osaa henkilöstöstä kohdeltavan
epäoikeudenmukaisesti. Vaikka maailmanlaajuisia
palkkasuhteita ei julkisteta, Nokia on sitoutunut maksamaan
saman palkan samanarvoisesta työstä (osaaminen, vastuut jne.).
Tätä sovelletaan riippumatta yksilön henkilökohtaisista
ominaisuuksista, kuten sukupuolesta, rodusta, iästä,
kansallisesta tai etnisestä alkuperästä, ihonväristä, uskonnosta,
seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä,
sukupuolen ominaisuuksista tai ilmaisusta, vammaisuudesta tai
lakisääteisestä oikeudesta perhevapaaseen.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuudet kaikille
Nokia edistää aktiivisesti monimuotoisuutta, tasavertaisuutta ja
osallisuutta luoden luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden
kulttuuria. Yhtiö pyrkii olemaan laajemmin edustettuna, jotta
tiimit heijastelevat yhtiön palvelemia yhteisöjä ja monimuotoista
maailmaa.
Henkilöstön osalta Nokialla on painopistealueet, jotka
keskittyvät monimuotoisen edustuksen lisäämiseen ja
osallisuuden sisällyttämiseen toimintaperiaatteisiin ja
työntekijäkokemukseen.
Nokia panostaa rekrytointistrategioihin, jotka keskittyvät
erilaisten hakijoiden houkuttelemiseen ja kartoittamiseen eri
tehtävissä ja sijainneissa, mukaan lukien naisten tukeminen uran
alkuvaiheessa, jotta tämän hetkistä ja tulevaisuuden urien
sukupuolten välistä tasapainoa voidaan parantaa Nokialla.
Koulutus ja taitojen kehittäminen
Nokia rakentaa jatkuvasti kulttuuriaan ja päivittää osaamisen
hallintaa, suorituskyvyn tukemista sekä urakehitykseen liittyviä
toimintoja.
Oikean osaamisen varmistaminen on yhtiön
liiketoimintastrategian keskeinen mahdollistaja ja keskeinen
lähestymistapa työntekijöiden sitouttamiseen, kehittämiseen ja
pitämiseen. Nokia tarkastelee jatkuvasti osaamisen ja
suorituskyvyn hallintaa, jotta ne vastaavat Nokian strategiaa,
tarjoavat parhaan näkyvyyden yrityksen lahjakkuuksille ja
tukevat tarvittavien taitojen kehittämistä menestyksen ja
kasvun saavuttamiseksi.
Vuosittaiset kehityskatsaukset ovat kaikkien työntekijöiden
saatavilla. Nokia vaatii esihenkilöitään antamaan palautetta
säännöllisesti ja pitämään työntekijöiden kanssa keskustelut
neljännesvuosittain.
84
Henkilöstön kehittämisen painopistealueemme sisältää
kolme pääpilaria:
1. Osaaminen, joka kattaa kasvun ja kykyjen kehittämisen,
seuraajasuunnittelun, urasiirrot ja työkierrot, kestävät
osaajaputket ja tulevaisuuden tarpeisiin sopivan osaamisen.
2. Johtajuus, joka sisältää johtamisen periaatteet,
johtajuuden kehittämisen, huippujohtajien yhteisön sekä
sponsoroinnin ja mentoroinnin.
3. Kulttuuri, johon kuuluu turvallisen tilan luominen,
työntekijöiden kuunteleminen ja vastuulliset johtajat.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista omien työntekijöiden ja
heidän edustajiensa kanssa
Yhdistymisvapaus ja
työehtosopimusneuvottelut
Nokia kunnioittaa oikeutta työehtosopimusneuvotteluihin ja
yhdistymisvapauteen. Työehtosopimukset ovat paikallisia ja
useimmissa maissa, joissa on työehtosopimuksia, myös
työntekijät, jotka ovat päättäneet olla kuulumatta
ammattiliittoon, ovat samanlaisten ehtojen alaisia. Jatkuvan
vuoropuhelun varmistamiseksi Nokialla on säännöllinen ja
ennalta sovittu yhteydenpitoaikataulu eri edustajien kanssa.
Työntekijät voivat vapaasti päättää liittymisestään
ammattiliittoihin ja yhdistyksiin sekä saavat valita edustajansa
paikallisten ja kansainvälisten käytäntöjen perusteella.
Niissä maissa ja alueilla, joissa yritysneuvostot toimivat, Nokia
tekee yhteistyötä niiden kanssa. Nokia viestii säännöllisesti
suoraan työntekijöiden kanssa sekä tapaamisissa heidän
edustajiensa kanssa, kuten eurooppalaisen yritysneuvoston
(European Works Council, EWC) kanssa.
Työntekijöiden edustajilla on oikeus osallistua koulutukseen,
joka on tarpeen henkilöstöedustajan tehtävien hoitamiseksi
sekä ammattiliittojen oikeuksien ja velvollisuuksien
tuntemuksen lisäämiseksi. Lisäksi työntekijöiden edustajat
voivat käyttää yrityksen toimitiloja työpäivän aikana.
Vastuu yhteydenpidosta oman työvoiman ja heidän edustajiensa
kanssa on henkilöstöjohtajalla People Relations -tiimin kautta ja
lakiasiain- ja hallintojohtajalla (joka toimii tällä hetkellä myös
väliaikaisena henkilöstöjohtajana) Labor and Employment Law
-tiimin kautta.
Tasavertaiset mahdollisuudet
Nokia on panostanut sisäisiin työkaluihin ja resursseihin, jotta
työntekijät voivat saada toimivaa ja usein henkilökohtaista
ohjausta uran kasvuvalintoihin. Lisäksi sisäinen henkilöstön
rekrytointi- ja kehitystiimi tarjoaa kumppaneita, jotka neuvovat
työntekijöitä sisäisten työpaikkahakujen ja urahakuprosessin
aikana.
Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat omille
työntekijöille huolenaiheiden esiin
tuomiseksi
Prosessit ja kanavat, jotka ovat käytettävissä Nokian omalle
työvoimalle huolenaiheiden esille tuomiseksi ja niiden
ratkaisemiseksi, on kuvattu Liiketoiminnan harjoittaminen
(ESRS G1) -osiossa Raportointikanavat ja tutkintaprosessi
-kohdassa.
Toimet
Sosiaalisen suojelun toimenpiteet
Nokian liiketoimintaympäristö on erittäin kilpailtu, ja toisinaan
se edellyttää rakenteiden ja kulujen uudelleenarviointia. Niissä
tilanteissa Nokia pitää ensisijaisena tavoitteena niiden
työntekijöiden tukemisen, joita muutokset koskevat, ja
lieventävien toimenpiteiden toteuttamisen, kuten:
▪ Tarjota työntekijöille jatkuvia koulutusmahdollisuuksia, jotta
he voivat ylläpitää ja kehittää taitojaan ja osaamistaan
vastatakseen odotettavissa oleviin muutoksiin
liiketoiminnassa, markkinoilla ja teknologiaympäristössä,
jossa toimimme.
▪ Tukea ja kannustaa työntekijöiden
uudelleensijoittamistoimia uusien työmahdollisuuksien
löytämiseksi yrityksestä, mukaan lukien uudelleenkoulutus
tarpeen ja tilanteen mukaan.
▪ Tarjota irtisanoutuneille työntekijöille irtisanomispaketteja,
jotka ovat usein arvokkaampia kuin paikallinen lainsäädäntö
edellyttää.
▪ Tarjota pääsy työntekijöiden tukiohjelmiin, joiden kautta
henkilöstö voi saada tarvitsemaansa tukea, mukaan lukien
24/7 neuvontaa ja tukea hyvinvointiin.
▪ Tarjota tukea uudelleensijoittumiseen ja työnhakuun
yrityksen ulkopuolelta.
Etiikkaa ja syrjinnän ehkäisyä koskevien
aloitteiden täytäntöönpano
Nokia toteuttaa käytäntöjään syrjinnän ehkäisemiseksi,
lieventämiseksi ja käsittelemiseksi ennakoivien toimenpiteiden,
vahvojen raportointimekanismien sekä korjaavien toimien
yhdistelmällä. Ennaltaehkäisy saavutetaan jatkuvilla
tietoisuuskampanjoilla ja pakollisilla koulutusohjelmilla, jotka on
suunniteltu kouluttamaan työntekijöitä osallistavasta
käyttäytymisestä ja monimuotoisuuden tärkeydestä,
varmistaen, että nämä periaatteet juurtuvat syvälle
organisaatiokulttuuriin.
Mahdollisiin rikkomuksiin puuttumiseksi on vakiintunut Ethics
Helpline -raportointikanava, jota tukee vahva puheeksi
ottamisen kulttuuri. Työntekijöitä rohkaistaan ilmoittamaan
kaikista huolistaan koskien käyttäytymisestä, joka saattaa olla
ristiriidassa Nokian arvojen kanssa. Kun ilmoitus on tehty, sen
käsittelee eettisyyden asiantuntijaryhmä, joka nimeää tutkijan
selvittämään huolenaiheen perusteellisesti ja määrittämään sen
ratkaisuun sopivat toimenpiteet.
Yksityisyys
Varmistaakseen vahvat tietosuojakäytännöt Nokia suorittaa
tietosuojan vaikutustenarviointeja (DPIA) kaikissa tärkeimmissä
tietojenkäsittelytoimissa tunnistaakseen ja lieventääkseen
yksityisyyteen liittyviä riskejä. Tietosuojariskien arviointeja
suoritetaan kaikissa henkilötietojen käsittelytoimissa, mukaan
lukien korkean riskin käsittelytoimet, kuten tekoäly (AI), johon
sovelletaan erityisiä vaikutustenarviointeja sääntelyn
mukaisesti. Läpinäkyvyys on keskeinen periaate, ja ulkoisissa
tietosuojaselosteissa selitetään, miten Nokia käsittelee
työntekijöiden ja työnhakijoiden henkilötietoja. Ajoitetut
ilmoitukset ovat käytössä tiettyjä räätälöityjä käsittelytoimia
varten. Suostumusten hallintamekanismeja on käytössä
työntekijöiden suostumuksen hankkimiseksi, hallitsemiseksi ja
dokumentoimiseksi tarpeen mukaan tietojenkäsittelytoimia
varten. Roolipohjaiset käyttöoikeuksien hallintajärjestelmät
varmistavat, että vain valtuutetuilla henkilöillä on pääsy
työntekijöiden arkaluonteisiin tietoihin, ja prosessit on luotu,
85
jotta työntekijät voivat käyttää tietosuojaoikeuksiaan Nokian
tietosuojaa koskevien toimintaperiaatteiden mukaisesti.
Tietoturvaloukkausten käsittelemiseksi on käytössä tapausten
hallintajärjestelmä, mukaan lukien ilmoitukset asianomaisille
osapuolille ja sääntelyviranomaisille.
Nokialla on käytössä ennakoivia toimia varmistaakseen
tietosuojakäytäntöjen ja -kehysten noudattamisen. Säännöllisiä
sisäisiä tarkastuksia suoritetaan tietosuojastandardien
noudattamisen arvioimiseksi. Tietoturva ja yksityisyydensuoja
otetaan huomioon käsittelytoimissa sen varmistamiseksi, että
vain välttämättömiä tietoja käsitellään ja että säilytysajat on
määritelty.
Yritys on asettanut selkeät tavoitteet parantaa työntekijöiden
tietoisuutta yksityisyydensuojaa koskevista asioista kaikilla
toiminta-alueillaan ja parantaa yksityisyyteen liittyvien riskien
hallintaprosesseja varmistaakseen globaalien yksityisyyssuojaa
koskevien standardien jatkuvan noudattamisen.
Vuosittainen sukupuolten välisen palkkaeron
arviointi
Nokia jatkaa palkkatasa-arvon seuraamista varmistaakseen
sukupuolten välisen tasa-arvon palkkauksessa.
Vuoden 2025 lokakuussa Nokia toteutti erillisen
korjauskierroksen (joka ei ollut osa vuosittaista
palkitsemissykliä) varmistaakseen, että tilastollisesti merkittävä
selittämätön palkkaero kurottiin umpeen . Nokia sitoutuu
jatkamaan tarvittavien toimenpiteiden toteuttamista
parantaakseen jatkuvasti palkkatasa-arvoa sukupuolesta
riippumatta.
Osaamisen kehittäminen
Osaamisen kehittämiseen liittyvät toimet keskittyvät
johtamistaitoihin, liiketoiminnan kannalta keskeisiin taitoihin ja
teknisiin taitoihin vastaten nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin.
Oppimisratkaisuja tarjotaan Nokian asiakkaille,
yhteistyökumppaneille ja työntekijöille. Vuonna 2025
koulutukseen keskimäärin käytetty aika oli 20 tuntia työntekijää
kohden. Oppimiskulttuurin vahvistamiseksi työntekijöille
tarjotaan työkalu, jonka avulla he voivat seurata oppimistaan ja
tiedon jakamistaan.
Johtamisen kehittäminen
Nokian johtamisperiaatteita ovat: johda rohkeasti, vahvista
suorituskykyä, toimi kunnioittavasti ja aseta Nokia etusijalle.
Nämä viestittiin kaikille esihenkilöille vuoden 2025 alussa ja ne
sisältävät kutakin periaatetta tukevat käyttäytymisindikaattorit.
Esihenkilöille tarjotaan erityinen Leadership for Impact
-koulutusohjelma, jonka kautta pidettiin erilaisia istuntoja eri
lokaatioissa.
Nokia uudisti myös uusien esihenkilöiden
perehdytysprosessiaan ja käynnisti uusia johtajuuden
kehittämisohjelmia, mukaan lukien keskijohdolle suunnattuja
koulutustilaisuuksia ajankohtaisista aiheista, kuten
johtajuudesta ja suorituskyvyn johtamisesta.
Tulevaisuuden osaamisen kehittäminen
Nokia tarjoaa tulevaisuuden osaajille kasvumahdollisuuksia,
jotka mahdollistavat kohdennetun kehittämisen sekä
yritystasolla että liiketoimintaryhmätasolla, keskittyen kriittisiin
taitoihin, haastaviin tehtäviin ja tutustumiseen liiketoiminnan eri
osiin sisäisen liikkuvuuden edistämisen kautta.
Liiketoimintaryhmillä ja toiminnoilla on yksikkö- ja
toimintokohtaisia aloitteita strategisten osaamistarpeidensa
täyttämiseksi.
ESG-tavoitteiden tilanne ja kehitys vuonna 2025
Tavoitevuosi
Lähtövuosi
Lähtöarvo
Tavoite
Vuoden 2025 tulokset
Tavoitetila
S1: Oma työvoima
2030
2021
22 %
Nostaa naisten
osuus vähintään 25
prosenttiin koko
henkilöstöstä.
Naisten osuus oli 23 % vuoden 2025 alussa ja
pysyi samana vuoden 2025 lopussa. Nokia jatkaa
kehitystyötä ja sitoutumista sukupuolten
monimuotoisuuden edistämiseen.
Etenee suunnitellusti
Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa
Naisten osuus työvoimasta
Vuonna 2021 asetettiin tavoite maailmanlaajuisesti ja useissa
Nokian toimipisteissä puuttua naisten aliedustukseen Nokian
omien työntekijöiden keskuudessa ja tarjota yhtäläiset
mahdollisuudet sukupuolten välisen tasapainon parantamiseksi,
aina kun se on laillisesti mahdollista.
Nokian tavoitteena on:
25 %
naisten osuus työvoimastamme vuoteen 2030 mennessä.
Vuonna 2025 naisten osuus Nokian omissa työntekijöissä oli
23 %.
Jatkamme maailmanlaajuisesti työtä sukupuolten
monimuotoisuuden edistämiseen ja säilyttämiseen niiltä osin
kuin se on lain mukaan sallittua ja mahdollista. Seuraamme
tavoitteita liiketoiminnan keskeisten sidosryhmien, ja
työtekijöiden ja kykyjen hankkimisesta vastaavien tiimien
kanssa.
86
Tiedonantotaulukot
Työntekijöiden määrä eriteltynä sopimustyypeittäin, sukupuolen mukaan ja maan / alueen mukaan
2025
2024
Työntekijän sukupuoli
Vakinaiset työntekijät
Määräaikaiset työntekijät
Työntekijöiden määrä
Vakinaiset työntekijät
Määräaikaiset työntekijät
Työntekijöiden määrä
Naiset
17 116
980
18 096
17 020
877
17 897
Miehet
57 478
1 987
59 465
57 473
1 929
59 402
Muut(1)
192
252
444
1 134
1
1 135
Yhteensä
74 786
3 219
78 005
75 627
2 807
78 434
(1) Ei-binäärinen, kolmas sukupuoli ja/tai ei julkistettu.
2025
2024
Työntekijät maittain/alueittain
Vakinaiset työntekijät
Määräaikaiset työntekijät
Työntekijöiden määrä
Vakinaiset työntekijät
Määräaikaiset työntekijät
Työntekijöiden määrä
Aasian ja Tyynenmeren alue
3 474
99
3 573
3 443
78
3 521
Intia
17 708
702
18 410
17 270
514
17 784
Eurooppa (pl. Suomi)
24 887
1 539
26 426
25 295
1 423
26 718
Suomi
6 359
426
6 785
6 316
400
6 716
Latinalainen Amerikka
2 802
91
2 893
2 669
80
2 749
Lähi-Itä ja Afrikka
2 715
53
2 768
2 929
41
2 970
Pohjois-Amerikka
9 640
250
9 890
9 064
223
9 287
Kiina
7 201
59
7 260
8 641
48
8 689
Yhteensä
74 786
3 219
78 005
75 627
2 807
78 434
Vuoden 2025 lopussa Nokialla työskenteli 77 586 henkilöä, ja keskimääräinen työntekijöiden määrä koko vuoden aikana oli 78 005 .
Työntekijöiden vaihtuvuus
Työntekijöiden vaihtuvuus raportointikauden aikana
2025
2024
Kokonaismäärä työntekijöistä, jotka lähtivät yrityksestä
9 242
8 934
Vaihtuvuusaste, %
12 %
12 %
Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden määrä
Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden määrä
2025
2024
Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden määrä omassa
työvoimassa
1 836
1 869
Työntekijät ylimmän johdon tasolla
2025
2024
Työntekijät ylimmän johdon tasolla
Määrä
Osuus, %
Määrä
Osuus, %
Naiset
615
17 %
597
17 %
Miehet
2 903
83 %
2 816
83 %
Yhteensä
3 521
100 %
3 413
100 %
87
Työntekijät ikäryhmittäin
2025
2024
Työntekijät ikäryhmittäin
Määrä
Osuus, %
Määrä
Osuus, %
Alle 30-vuotiaat
10 241
13 %
10 292
13 %
30–50-vuotiaat
43 260
55 %
45 600
58 %
Yli 50-vuotiaat
22 310
29 %
21 451
27 %
Ikä ei tiedossa(1)
2 194
3 %
1 091
1 %
Yhteensä
78 005
100 %
78 434
100 %
(1) Muiden työntekijöiden ikäryhmä ei ole tiedossa.
Työntekijöiden osaamisen kehittäminen
Säännöllisiin suorituskyvyn ja uran kehittämisen arviointeihin osallistuneet työntekijät (%)
sukupuolen ja työntekijäluokan mukaan eriteltynä
Työntekijän sukupuoli
2025
2024
Työntekijät
Naiset
23 %
23 %
Miehet
76 %
72 %
Yhteensä
99 %
95 %
Työntekijäluokka
2025
2024
Työntekijät
Esihenkilöt
8 %
8 %
Asiantuntijat
91 %
87 %
Yhteensä
99 %
95 %
Koulutustunnit
Keskimääräiset koulutustunnit työtekijää kohden sukupuolen ja työntekijäluokan mukaan eriteltynä
Työntekijän sukupuoli
2025
2024
Työntekijät
Naiset
17
17
Miehet
21
19
Muut(1)
15
16
Kokonaiskeskiarvo
20
19
(1) Ei-binäärinen, kolmas sukupuoli ja/tai ei julkistettu.
Työntekijäluokka
2025
2024
Työntekijät
Esihenkilöt
17
13
Asiantuntijat
21
19
Kokonaiskeskiarvo
20
19
Työ- ja yksityiselämän tasapaino
Vanhempainvapaata pitäneiden työntekijöiden osuus oikeutetuista
työntekijöistä (%)(2)
2025
2024
Naiset
1 %
1 %
Miehet
2 %
2 %
Yhteensä
3 %
3 %
(1) Yllä olevassa taulukossa esitetyt työ- ja yksityiselämän tasapainoon liittyvät mittarit raportoidaan ensimmäisen kerran vuonna
2025, mukaan lukien vertailutiedot raportointivuodelta 2024.
(2) Perustuu globaaliin 'New Child Leave' toimintaperiaatteisiin. Koskee kaikkia työntekijöitä, jotka ovat olleet vähintään yhden vuoden
yhtiön palveluksessa.
Sukupuolten palkkaero ja vuotuinen kokonaisansio
Palkitsemismittarit
2025
2024
Nais- ja miespuolisten työntekijöiden palkkaero %
0,9 %
0,7 %
Vuotuinen kokonaispalkkiosuhde
90,90
50,71
Tasoitetun palkka-analyysin perusteella naispuoliset työntekijät ansaitsevat 0,9 % vähemmän kuin
miespuoliset työntekijät, kun otetaan huomioon kaikki sovelletut kontrollimuuttujat.
88
Mittareiden raportointiperiaatteet
Nokian omaan työvoimaan kuuluu sekä työntekijöitä että
muita kuin työsuhteisia työntekijöitä. Jälkimmäiset ovat
lyhytaikaisia, ulkoisia, väliaikaisia resursseja, jotka hankitaan
ulkoisilta toimittajilta ja jotka osallistuvat työtehtäviin Nokian
ohjauksessa. Tämä sisältää yksilöitä, jotka tekevät samaa
työtä kuin Nokian työntekijät, kuten poissaolevien
työntekijöiden paikkojen täyttäminen tai tekevät säännöllistä
työtä samassa toimipaikassa kuin Nokian työntekijät.
Infineran hankinnan vaikutus mittareihin
Infinera sisältyy vuoden 2025 raportoituihin mittareihin
yritysoston voimaantulopäivästä eli maaliskuun 2025 alusta
alkaen. Tässä osiossa esitetyt vuoden 2024 vertailutiedot
eivät sisällä Infineran lukuja kestävyysraportin
laatimisperusteiden mukaisesti. Infineran yritysosto kasvatti
työntekijöiden määrää maaliskuussa 2025 4,6 %:lla.
Nokian työntekijöiden ominaisuudet
Työntekijöiden määrä eriteltynä sopimustyypeittäin ja
sukupuolen mukaan
Työntekijätiedot raportoidaan henkilöstömääränä ja ne
edustavat raportointikauden, tammikuusta joulukuuhun,
keskiarvoja. Nämä tiedot ovat linjassa tilinpäätöksessä
raportoitujen tietojen kanssa.
Työntekijöiden lukumäärä on luokiteltu sukupuolen mukaan:
naiset, miehet ja muut. Tämä sisältää sekä vakituiset että
määräaikaiset työntekijät.
Vakituiset työntekijät tarkoittavat niitä, joilla on pysyvä
työsuhdesopimus ja jotka ovat Nokian palkkalistoilla millä
tahansa lainkäyttöalueella.
Määräaikaiset työntekijät tarkoittavat niitä, joilla ei ole
pysyvää työsopimusta ja jotka ovat Nokian palkkalistoilla,
mukaan lukien määräaikaiset sopimukset ja harjoittelupaikat.
Tämä ei sisällä urakoitsijoita, konsultteja tai muita itsenäisiä
työntekijöitä, joille maksetaan Nokian laskutuksen, ei
palkanmaksun, kautta.
Työntekijöiden määrä eriteltynä sopimustyypeittäin ja
maan / alueen mukaan
Työntekijöiden lukumäärä, mukaan lukien vakituiset ja
määräaikaiset työntekijät, on hajautettu useisiin suuriin
maihin, kuten Suomeen ja Intiaan, sekä keskeisille alueille, jotka
edustavat Nokian työvoiman pääasiallisia sijaintipaikkoja.
Nokian omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin
työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Muita kuin työsuhteisia työntekijöitä koskevat mittarit
raportoidaan henkilöstömääränä ja raportointikauden
keskiarvona.
Monimuotoisuuden mittarit
Ylimmän johdon työntekijät
Nokian ylimpään johtoon kuuluu senior director ja executive
-tason esihenkilöitä ja yksittäisiä työntekijöitä. Sisäisesti tämä
vastaa tehtäväluokkaa 13 ja sitä korkeampia tehtäväluokkia.
Työntekijät ikäryhmittäin
Työntekijöiden kokonaismäärä ikäryhmittäin jatkuvien
toimintojen osalta raportoidaan henkilöstömääränä ja se
edustaa raportointikauden keskiarvoja.
Tavoite naisten osuudesta työvoimasta
Naispuolisten työntekijöiden osuus Nokian omista työntekijöistä
raportoidaan seuraavasti: raportointikauden lopussa
naispuolisten vakituisten työntekijöiden lukumäärä, pois lukien
harjoittelijat / määräaikaiset työntekijät, verrattuna
työntekijöiden kokonaismäärään.
Koulutuksen ja taitojen kehittämisen mittarit
Työntekijöiden taitojen kehittäminen
Säännöllisiin suorituskyvyn ja uran kehittämisen arviointeihin
osallistuvien työntekijöiden prosenttiosuus perustuu
raportointivuoden arviointituloksiin.
Koulutukseen käytetty aika
Koulutus- ja oppimistuntien mittarit sisältävät keskimääräisen
koulutustuntien määrän työntekijää kohden, joka lasketaan
jakamalla tuntien määrä oppijoiden (työntekijöiden) määrällä.
Työntekijäkanta sisältää kaikki Nokian työntekijät ja harjoittelijat
mitattuna raportointikauden lopussa olevalla henkilöstömäärällä.
Koulutustyyppeihin kuuluu ulkoinen koulutus. Nämä
koulutustunnit ovat työntekijöiden itse ilmoittamia. Tämä
kategoria kattaa viralliset koulutukset sekä epäviralliset
oppimistoimet, kuten kirjojen lukemisen tai seminaareihin
osallistumisen.
Työ- ja yksityiselämän tasapainon mittarit
Vanhempainvapaa
Osuus lasketaan jakamalla vanhempainvapaalla olleiden
työntekijöiden lukumäärä raportointivuoden keskimääräisellä
työntekijöiden lukumäärällä.
Ansiotuloa koskevat mittarit
Sukupuolten välinen palkkaero
Sukupuolten välisen palkkatasa-arvon varmistamiseksi
Nokia tekee puolivuosittain perusteellisia palkka-analyysejä.
Näissä analyyseissä selvitetään, onko mies- ja naispuolisten
työntekijöiden palkkajakaumassa tilastollisesti merkittäviä
eroja samanlaisten henkilöiden ryhmissä.
Mahdollisten ongelmien tunnistamiseksi työntekijät
ryhmitellään aluksi maantieteellisen ja/tai roolin perusteella.
Lisäksi Nokia valvoo jokaisessa ryhmässä neutraaleja,
objektiivisia ja harkittuja palkkaeroja, kuten tehtäväluokkaa ja
työstä suoriutumista.
Tasoitettu palkkaero mittaa neutraalien, työhön liittyvien
tekijöiden perusteella työtä tekevien työntekijöiden
palkkaeroa. Tasoitettu ero on ryhmien välinen painotettu
keskimääräinen tasapuolinen palkkaero, mikä ottaa huomioon
tällä hetkellä sovellettavat objektiiviset ja sukupuolineutraalit
kontrollit ja asetukset. Painotus perustuu naispuoliseen
henkilöstömäärään, mikä tarkoittaa, että ryhmät, joissa
naishenkilömäärä on suurempi, vaikuttavat kokonaismäärään
enemmän kuin pienempien naishenkilömäärien ryhmät.
Nokia keskittyy systeemisten erojen, ei yksittäisten erojen,
käsittelemiseen. Tavoitteena on varmistaa, ettei ole olemassa
rakenteita naisten ja miesten erilaiselle palkkaukselle.
Vuotuinen kokonaisansio
Vuotuisen kokonaisansion suhde lasketaan jakamalla
toimitusjohtajan kokonaispalkka keskimääräisellä työntekijän
palkalla. Vuotuinen kokonaisansio kattaa kaikki maksetut
palkat, edut, osakkeet ja bonukset. Toimitusjohtajan
bonuksen maksaminen edellyttää sekä hallituksen että
henkilöstövaliokunnan hyväksyntää.
Nokian keskipalkka lasketaan jakamalla Nokian maksamat
kokonaispalkat Nokian raportointivuoden keskimääräisellä
henkilöstömäärällä.
89
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2)
Nokia työskentelee vahvistaakseen toimitusketjunsa resilienssiä
ja edistää aktiivista sitoutumista arvoketjussaan. Nokia tekee
yhteistyötä toimittajiensa kanssa nostaakseen standardeja
ekosysteemimme keskeisillä kestävän kehityksen alueilla,
mukaan lukien työntekijöiden oikeudet sekä terveys ja
turvallisuus. Toimittajien huolellisuusarviointi on yksi
vastuullisen hankintastrategiamme neljästä pilarista. Strategiaa
täydentää toimittajien kehittäminen ja oppiminen sekä yhteistyö
alan toimijoiden kanssa, jotka ovat avainasemassa strategian
onnistumisessa.
Nokialla on liiketoimintaa noin 9 800:n toimittajan kanssa yli 100
maassa. Kuvaukset hankintakategorioista, hankintamaista ja
niistä aloista, joissa arvoketjumme työntekijät työskentelevät
löytyvät “Yleiset tiedot” -osiosta, kohdasta “ Liiketoimintamalli
ja arvoketju”.
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät
olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet
Kaksoisolennaisuusarvioinnin perusteella arvoketjun
työntekijöiden työolot ja muut työhön liittyvät oikeudet ovat
Nokialle olennaisia osa-aiheita. Seuraavassa taulukossa on
kuvattu olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
kuinka hallitsemme niitä.
Osa-aihe
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Hallinta
Työolot:
Työaika
Kielteinen vaikutus: Toimittajien tuotantolaitosten tai asiakaspalvelun työntekijät voivat altistua
liialliselle tai pakotetulle ylityölle sekä jatkuvalle työlle ilman vapaapäivää ruuhka-aikoina tai projekteissa,
joiden toteutusaika on lyhyt.
Työaikaan liittyvät kontrollit ovat osa toimittajien due diligence -prosessia, joka on yksi vastuullisen hankinnan ja
toimitusketjustrategiamme rakennuspalikoista. Nokia tukee kansainvälisesti sovittuja standardeja työajan rajoituksiin
ja lomien suhteen tavoitteenaan johtaa toimittajiensa työntekijöitä kohti hyvää työ- ja yksityiselämän tasapainoa.
Nokia toteuttaa riskiperusteista due diligence -prosessia verkossa ja paikan päällä tehtävien auditointien, sekä
korjaavien toimenpiteiden hallinnan ja toimittajien koulutusohjelmien avulla.
Työolot:
Riittävä palkka
Kielteinen vaikutus: Toimittajien tuotantolaitosten tai asiakaspalvelun työntekijät voivat altistua
riittämättömälle palkalle, palkoista tehtäville pidätyksille, täyden lopputilin saamatta jäämiselle
työsuhteen päättyessä tai työskentelylle tekaistuissa harjoitteluohjelmissa.
Palkat ja edut ovat osa toimittajien due diligence -prosessia, joka on yksi vastuullisen hankinnan ja
toimitusketjustrategiamme rakennuspalikoista. Nokia toteuttaa riskiperusteista due diligence -prosessia verkossa ja
paikan päällä tehtävien auditointien sekä korjaavien toimenpiteiden hallinnan ja toimittajien koulutusohjelmien avulla.
Toimittajien työntekijöiden tulee saada palkkaa ja etuja sopimusmääräysten ja alan vähimmäisstandardien mukaisesti
ilman tarpeettomia vähennyksiä, ja heidän tulee saada vähintään toimeentuloon riittävä palkka.
Työolot:
Terveys ja
turvallisuus
Kielteinen vaikutus: Nokian verkkolaitteiden asennukseen ja tukipalveluihin sekä tukiasemapaikkojen
hankintaan ja lupiin voi sisältyä terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvia vaaroja, jotka liittyvät korkealla
työskentelyyn, liikenneturvallisuuteen, sähköturvallisuuteen, maanalaisiin kohteisiin, katutöihin ja
työskentelyyn korkean tai äärimmäisen riskin maissa/alueilla.
Työterveys ja -turvallisuus on yksi kestävyysstrategiamme rakennuspalikoista. Sen strategiset painopistealueet ovat:
johtajuus ja käyttäytyminen, globaalien korkean riskin työterveys- ja turvallisuusstandardien käyttöönotto, olemassa
olevien palvelujen parantaminen, toiminnan jatkuvuus, laadunvarmistus ja hallinto, globaali työterveys- ja
turvallisuusriskien sekä -mahdollisuuksien analyysi.
Työterveys ja -turvallisuus ovat edelleen Nokian keskeisimpiä prioriteetteja. Konsernin johdon edustajat asettavat
strategisen suunnan ja toimintaperiaatteet Nokian työterveydelle ja -turvallisuudelle.
Nokialla on laaja valikoima ohjelmia, jotka tähtäävät työterveys- ja turvallisuusriskien käsittelemisen jatkuvaan
parantamiseen laitteiden asennuksessa, kunnossapidossa sekä palvelujen ja ratkaisujen tarjoamisessa Nokian
asiakkaille.
Nokian työterveyden ja turvallisuuden johtamisjärjestelmä on globaalisti sertifioitu ja perustuu kansainvälisesti
tunnustettuun ISO 45001 -standardiin. Sen soveltamisala kattaa kaikki liiketoimintaryhmät, verkkojen palvelut ja
asennukset, sekä asiakkaiden toiminnot ja tukitoiminnot. Vuonna 2025 työterveyden ja turvallisuuden
johtamisjärjestelmä kattoi 46 % Nokian toimipaikoista ja 84 % työntekijöistä. Nokia on asemoitunut
maailmanlaajuisesti tehokkaana johtajana työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmissä ja -ohjelmissa kaikkialla
maailmassa, ja on osoittanut jatkuvaa parannusta vuodesta toiseen.
Nokia toimii ennakoivasti minimoidakseen työperäisten onnettomuuksien mahdollisuudet ja vaikutukset. Kun
onnettomuuksia tapahtuu, ne tutkitaan perusteellisesti, korjaavat toimenpiteet tunnistetaan ja ne tarjoavat
mahdollisuuden mukauttaa turvallisuusohjelmia välttääksemme niiden toistumisen.
Muut työhön
liittyvät
oikeudet:
Pakkotyö
Kielteinen vaikutus: Toimittajien työntekijät voivat altistua pakkotyövoimalle, mukaan lukien
työskentely ilman voimassa olevaa työsopimusta, altistuminen rekrytoinnin osana kerättäville
rekrytointipalkkioille ja tilapäistyövoiman käyttö osana Nokian palveluiden toimitusketjua. Korkeampia
riskejä esiintyy erityisesti toimitusketjun syvemmillä tasoilla ja niiden palvelujen toimitusketjussa, joissa
on vähemmän osaamista vaativia loppupään tehtäviä erityisesti syrjäisillä alueilla.
Pakkotyön ehkäisy on osa toimittajien due diligence -prosessia, joka on yksi toimitusketjustrategiamme
rakennuspalikoista. Meillä on käytössä vankat due diligence -käytännöt, joihin kuuluu riskikartoitus, verkossa ja paikan
päällä tehtävät auditoinnit, valmiuksien kehittäminen, korjaavat toimenpiteet, seurausten hallinta, suorituskyvyn
arviointi ja sidosryhmien valitusten käsittely. Teemme myös yhteistyötä asiakkaiden ja alan konsortioiden kanssa.
90
Olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistaminen ja
arviointi
Nokian lähestymistapa olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien määrittämiseen on kuvattu osiossa
"Yleiset tiedot”.
Erityiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin
vuosittain tekemiemme toimittajien arviointien ja auditointien,
toimialafoorumien, sidosryhmien tiedustelujen,
toimittajatyöpajojen sekä webinaarien perusteella. Työaikaan,
palkkaukseen, terveyteen ja turvallisuuteen sekä pakkotyöhön
liittyvät havainnot olivat myös yleisimpiä löydöksiä
toimittajiemme tarkastuksissa vuonna 2025 (esimerkkejä
havaituista sääntöjen rikkomuksista on esitetty “Toimenpiteet”
-osiossa ja lisätietoa auditoinnissa tehdyistä havainnoista on
esitetty “Tiedonantotaulukot” -osiossa). Prosessin kautta
kerättyä tietoa käytettiin arvoketjun työntekijöihin liittyvien
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamiseen.
Toimintaperiaatteet
Nokian toimintaohjeet (Code of Conduct) edustavat ylimmän tason
periaatteitamme, kattaen myös lupauksemme ihmisoikeuksien
edistämisestä omassa toiminnassamme, toimitusketjuissamme ja
liikekumppanuuksissamme. Katso Yleiset tiedot -osiosta
“Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat
toimintaperiaatteet” saadaksesi lisätietoa Nokian
toimintaperiaatteista.
Odotamme toimittajiemme noudattavan kolmannen osapuolen
toimintaohjeitamme ja jaamme heille toimittajavaatimuksemme,
mukaan lukien Responsible Business Alliance (RBA)
-organisaation toimintaohjeet sekä Nokian erikseen
määrittelemät vastuullisuusvaatimukset.
Nokian työhön liittyvät vaatimukset toimittajillemme perustuvat
kansainvälisiin standardeihin, kuten Yhdistyneiden Kansakuntien
Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen, Kansainvälisen
työjärjestön (ILO) keskeisiin yleissopimuksiin sekä
yritysvastuujärjestelmän SA8000-standardiin. Näihin
vaatimuksiin kuuluvat työaika, ylityöt, vapaat, palkkaus ja edut
sekä nykypäivän orjuuden riskin ja pakko- ja lapsityövoiman
käytön ehkäisy. Vaatimukset sisältyvät Nokian
toimittajavaatimuksiin, jotka sisältävät Responsible Business
Alliancen toimintaohjeiden viimeisimmän version vaatimukset
sekä Nokian omat toimittajavaatimukset toimialan ohjeiston
lisäksi. Yhteenveto toimittajavaatimuksistamme julkaistaan
verkkosivuillamme ja se on kaikkien sidosryhmien saatavilla.
Nämä toimittajavaatimukset jaetaan toimittajille hyväksymisen,
sopimusten solmimisen sekä toimittajakoulutuksen yhteydessä
ja odotamme, että toimittajamme välittävät ne edelleen
seuraaville toimitusketjun tasoille.
Nokian terveys-, turvallisuus- ja työehtojen toimintaperiaatteet
sekä Nokian Life Saving Rules -säännöt kattavat kaikki
toiminnot, joita suoritetaan työnä Nokian puolesta omissa
tiloissamme tai asiakkaidemme tiloissa. Terveys- ja
turvallisuusvaatimukset on myös sisällytetty tavarantoimittajien
kanssa solmimiimme sopimusvaatimuksiin.
Nokia on kehittänyt maailmanlaajuiset terveys- ja
turvallisuusstandardit, jotka kattavat kaikki riskialttiit toiminnot,
kuten korkealla työskentelyn ja liikenneturvallisuuden. Nämä
globaalit standardit mukautetaan paikallisesti pätevien,
maakohtaisten terveys- ja turvallisuusasiantuntijoiden toimesta,
jotta ne vastaavat maan ja asiakkaan erityisvaatimuksiin. Nämä
standardit julkaistaan toimittajan ulkoisessa portaalissamme ja
asiaankuuluvat sidosryhmät tiedottavat niistä paikallisesti sekä
toimittajakoulutuksen kautta.
Nokia on asettanut tiukat suoritusmittarit, jotka liittyvät
toimittajien terveys- ja turvallisuuskypsyysarviointiimme, joka
on itse kehittämämme arvio. Tämä arviointi auttaa
varmistamaan, että tavarantoimittajat tuntevat Nokian terveys-
ja turvallisuusvaatimukset sekä että heillä on valmiudet
suorittaa työ turvallisesti Nokian puolesta.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden
kanssa
Nokia tekee yhteistyötä arvoketjun työntekijöiden kanssa
toimittajille tehtävien paikan päällä suoritettavien auditointien ja
tarkastusten kautta. Näihin sisältyvät muun muassa
johtamisjärjestelmän katsaukset ja vuorovaikutus,
työmaakierrokset, työntekijöiden haastattelut, työaika- ja
lomakirjausten tarkastukset, palkkojen työsopimusten ja
työntekijöiden tietoihin liittyvät tarkastukset sekä muut
vastaavat toimenpiteet. Dokumenttien tarkastuksen ja
työntekijöiden haastattelujen otantaan sisällytetään
haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien edustajia. Paikan
päällä suoritettavat auditoinnit suoritetaan riskiperusteisesti.
Etusijalla ovat toimittajien toimipaikat, jotka sijaitsevat
maantieteellisesti korkean riskin alueilla sekä toimittajien
tuotteet, joihin liittyy suuri työoikeuksien loukkaamisen riski.
Nokia tekee myös EcoVadis-arviointeja. Nämä ovat verkossa
suoritettavia arviointeja, jotka koskevat toimittajien
toimintaperiaatteita ja menettelyjä. Niihin sisältyy työaikaan ja
lomiin, palkkaukseen sekä rekrytointiin ja pakkotyön ehkäisyyn
liittyvien käytäntöjen ja valvontatoimien arviointi. EcoVadis-
arvioinnit toistetaan kahden tai kolmen vuoden välein riippuen
toimittajan saamasta pisteytyksestä.
Tavarantoimittajien työntekijöiden kanssa ollaan
vuorovaikutuksessa myös toimittajakoulutusten, kuten
työpajojen ja webinaarien, kautta.
Työntekijöiden terveys- ja turvallisuuskonsultointi ja vuorovaikutus
sisältävät toimittajien terveys- ja turvallisuuskypsyysarvioinnit,
paikan päällä tehtävät vastuullisuusauditoinnit (työntekijöiden
haastattelut); paikan päällä tehtävän valvonta- ja
tarkastusohjelman; EcoVadis-arvioinnit; Nokian hengen
turvaamisen sääntöjen täytäntöönpano (jokaisella
työntekijällä on oikeus kieltäytyä työstä); ylemmän johdon
turvallisuuskierrokset; License to Work -ohjelma; toimittajien
osaamisen kehittäminen, mukaan lukien turvallisuusosaamisen
ja -valmiuksien kehittämisohjelma; turvallisuuspysäytyspäivät;
yhteiset koulutustilaisuudet yhteistyössä alan yritysten kanssa.
Asiaankuuluvista terveys- ja turvallisuusriskeistä tiedotetaan
arvoketjun työntekijöille terveys- ja turvallisuussuunnitelmien,
maailmanlaajuisten korkean riskin standardien ja paikallisten
terveyden ja turvallisuuden menettelyohjeiden sekä
turvallisuusvaroitusten ja tiedotteiden kautta, joilla jaetaan
hyviä käytäntöjä ja tuodaan esiin mahdollisia riskeihin liittyviä
kysymyksiä. Nokian toimittajan työterveys- ja
työturvallisuusportaalia käytetään viestimään prosesseista,
koulutuksesta ja hyvistä käytännöistä. Nokialla on myös
toimittajien terveys ja turvallisuuspalkinto- ja tunnustusohjelma.
Operatiivinen vastuu arvoketjun työntekijöiden sitoutumisesta
työoikeuksien osalta on vastuullisen toimitusketjun johtajalla ja
vastuu terveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä sitoumuksista on
työntekijöiden turvallisuudesta ja suojelusta vastaavalla johtajalla.
91
Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun
työntekijöille huolenaiheiden esiin
tuomiseksi
Auditoinnista ja arvioinnista saatuja havaintoja käsitellään
korjaavien toimien tai parannussuunnitelmien avulla, jotka
välitetään toimittajalle. Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvän
vahingon tai onnettomuuden sattuessa käynnistetään
tutkintaprosessi. Tutkinnan tavoitteena on selvittää
tapahtuman perimmäinen syy ja sen tuloksena asetetaan
korjaavat sekä ennaltaehkäisevät toimenpiteet.
Paikalliset työterveys- ja turvallisuustiimit valvovat tällaisten
toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoa riippumatta siitä, onko ne
käynnistetty auditoinnin tai tutkimuksen perusteella. Nokia on myös
kehittänyt terveys- ja turvallisuusseuraamusten hallintaprosessin,
jonka avulla voidaan avoimesti ja oikeudenmukaisesti arvioida
kaikkien terveys- ja turvallisuustapahtumien syyt.
Lapsi- ja pakkotyöhön liittyvien tapausten varalta Nokialla on
myös lapsi- ja pakkotyön korjausprosessi.
Arvoketjun työntekijöiden tulee ensisijaisesti käyttää työnantajansa
valituskanavia tuodakseen esiin huolenaiheita. Toimittajien
auditoinneissa huomioidaan työnantajien valituskanavien
vaatimustenmukaisuus Nokian toimittajavaatimusten kanssa. Omien
kanavien lisäksi huolenaiheita voidaan tuoda esille myös Nokian
Ethics Helpline -raportointikanavan kautta sekä työntekijöiden
haastatteluissa, jotka tehdään osana tavarantoimittajien
auditointeja ja työmaatarkastuksia. Katso Liiketoiminnan
harjoittaminen (ESRS G1) -osiossa “Raportointikanavat ja
tutkintaprosessi” ja “Vastatoimilta suojautuminen” saadaksesi
lisätietoja valituskanavista ja käytänteistä koskien vastatoimia.
Toimet
Vuonna 2025 teimme yhteensä 788 toimittajien tarkastusta ja
EcoVadis-arviointia. Toimittajien arvioinnin kattavuus näkyy
“Tiedonantotaulukot” -kohdassa. Näihin sisältyi 121 perusteellista
yritysvastuutarkastusta. Nämä tarkastukset kattoivat 20 maata,
kuten Kiina, Intia, Japani, Malesia, Meksiko, Singapore, Taiwan,
Thaimaa, Filippiinit ja Vietnam. Näissä auditoinneissa tehtyjen
havaintojen lukumäärä kategorioittain sekä esimerkkejä löydöksistä
ja toteutetuista korjaavista toimenpiteistä on esitetty viereisessä
taulukossa. Tarkastusten tuloksena annettiin 659
parannussuositusta, jotka on huomioitu korjaavien
toimintasuunnitelmien avulla. Suurin osa suosituksista on suunnattu
arvoketjun työntekijöiden työolojen parantamiseen. Kestävän
toimitusketjun tiimin asiantuntijat analysoivat kaikki havaitut
poikkeamat ja korjaavat toimenpiteet sisällytettiin
koulutusmateriaaleihin osana jatkujaa kehitysprosessia.
Tavoitteenamme on ratkaista nämä tarkastusten havainnot kuuden
kuukauden kuluessa tarkastuksen päättymisestä. Vuonna 2025 34
% havainnoistamme saatiin ratkaistua tässä ajassa. Perusteellisten
auditointien lisäksi tehtiin myös 616 verkkopohjaista arviointia
EcoVadisin kanssa. Vuonna 2025 86 %:lla tavarantoimittajista oli
tyydyttävä arvosana EcoVadisista. Kaikille toimittajille, joiden pisteet
olivat odotuksia alhaisemmat, saivat parannuspyynnöt.
Havainnoista ja niiden korjaamisesta saadut opit jaetaan
toimittajatyöpajoissa, webinaareissa ja koulutuksissa sekä
julkisissa raporteissa.
Teemme myös yhteistyötä alan toimijoiden, kuten Responsible
Business Alliance -organisaation, kanssa uusien työkalujen ja
oppimateriaalien parissa.
Esimerkkejä havaituista sääntöjen rikkomuksista ja
toteutetuista toimista:
Kategoria
Todetut sääntöjä tai vaatimuksenmukaisuutta koskevat rikkomukset
Toimittajan toteuttamat toimet
Pakkotyö: Passit
Tarkastuksessa paljastui systemaattinen ongelma, jossa urakoitsija säilytti ulkomaisten siirtotyöläisten
alkuperäiset passit käsitellessään heidän työlupiaan. Vaikka työntekijät allekirjoittivat englanninkieliset
suostumuskirjeet passiensa luovuttamisesta, he eivät osanneet lukea tekstiä, vaan turvautuivat sen
sijaan esihenkilön suullisiin selityksiin omalla äidinkielellään. Lisäksi suostumuskirjeessä ei määritelty
aikataulua passien palauttamiselle.
Lopputarkastuksen aikana korjaavana toimenpiteenä varmistettiini, että työntekijöiden alkuperäiset asiakirjat
eivät ole enää työnantajien tai edustajien hallussa. Yhden ulkomaalaisen siirtotyöläisen (puutarhurin) passi
palautettiin työluvan uusimisen jälkeen, ja passin luovuttamista koskevaa suostumuskirjettä tarkistettiin ja
siinä täsmennettiin, että passit palautetaan kahden kuukauden kuluessa työluvan uusimisen jättämisestä tai
passin myöntäneen viranomaisen ohjeiden mukaisesti. Lisäksi suostumuskirje on saatavilla työntekijöiden
ensisijaisilla kielillä – englanniksi, nepaliksi ja hindiksi.
Pakkotyö: Työntekijät
maksavat lääkärin-
tarkastusmaksut
Työntekijöiden rekrytointiprosessin osana maksamat terveystarkastusmaksut
(3 % yhden kuukauden bruttopalkasta) joko hyvitettiin työntekijöille 90 päivän kuluttua tai niitä ei
korvattu lainkaan irtisanoutuneille.
Toimittaja ryhtyi korjaaviin toimenpiteisiin. Rekrytointiin liittyviä terveystarkastusmaksuja eivät enää
maksaneet työntekijät, vaan ne maksettiin suoraan toimipaikan toimesta (toimittaja).
Työaika
Alustavassa tarkastuksessa paljastui lepopäivävaatimuksen noudattamatta jättäminen, sillä työntekijät eivät
johdonmukaisesti saaneet vähintään yhtä vapaapäivää joka kuudes peräkkäinen päivä. Tarkastus osoitti, että
pisin peräkkäinen työjakso oli maaliskuussa 11 päivää, ja 47 % työntekijöistä ylitti kynnyksen. Keskimäärin 15,6
% työntekijöistä työskenteli 7–12 peräkkäistä päivää.
Lopputarkastuksessa vahvistettiin, että kaikki työntekijät saavat nyt pakollisen vapaapäivän, ja että pisimmät
peräkkäiset vapaapäivät ovat kuusi.
Palkkaus ja edut
Toimittajien auditoinnissa vahvistettiin, että säännölliset ja ylityötuntien palkat lasketaan oikein ja
maksetaan ajallaan, mutta 7,27 %:lle työntekijöistä tehtiin laittomia palkanpidätyksiä kaupallisten
vakuutusmaksujen vuoksi, joita ei lain mukaan vaadita.
Lopputarkastuksessa vahvistettiin, että toimipaikalla oli toteutettu korjaavat toimenpiteet, eikä työntekijöiden
palkoista enää tehdä vähennyksiä. Toimipaikka suorittaa myös työntekijöiden haastatteluja tarkistaakseen,
että urakoitsijayritys ei ole tehnyt palkanpidätyksiä.
Terveys ja
turvallisuus
Tarkastetulla toimipaikalla ei ollut voimassa olevaa palotodistusta.
Lopputarkastuksessa vahvistettiin, että kaikki vaaditut luvat, lisenssit, testausraportit ja terveys- ja
turvallisuustodistukset olivat olemassa, ja ne oli toimitettu viranomaisille ajoissa.
Terveys ja
turvallisuus
Toimittajien tarkastuksessa havaittiin, että vaikka työterveys- ja työturvallisuuskäytännöt sekä
valvontaprosessit ovat käytössä, kolmen paineilmasäiliön valvontaprosessi oli tehotonta. Säiliöille ei ollut
koskaan asennuksen jälkeen tehty lain edellyttämiä pätevän insinöörin tekemiä turvallisuustarkastuksia.
Lopputarkastuksessa vahvistettiin, että kaikille kolmelle 15 000 litran tilavuudella olevalle ilmasäiliölle tehtiin
pätevän insinöörin suorittamat turvallisuustarkastukset ja painekokeet, ja tulokset olivat lakisääteisten
vaatimusten mukaisia.
92
Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa
Tavoitteet heijastavat due diligence -ohjelmia, joissa käsitellään
toimintaperiaatteita liittyen pakkotyöhön, terveyteen ja
turvallisuuteen, palkkaukseen ja työaikaan.
Toimitusketju
Tyydyttävä kestävän kehityksen pisteytys
Tavoitteenamme on, että 80 % toimittajista saavuttaa
tyydyttävän tason kestävän kehityksen pisteytyksessä
(perustuen yhteenlaskettuun painotettuun osuuteen)
toimittajien suorituskyvyn arvioinnissa (perustuu paikan päällä
suoritettaviin vastuullisuusauditointeihin, EcoVadis, CDP,
Conflict minerals). Tämä suoritusmittari sisältää kaikki
merkittävät due diligence -arvioinnin tulokset osana
suorituspistemäärää. Nokia raportoi julkisesti myös itsenäisesti
paikan päällä ja verkossa toteutettujen vastuullisuusauditointien
lukumäärän sekä esimerkiksi työaikaan, palkitsemiseen,
pakkotyöriskiin, terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien
auditointihavaintojen lukumäärän sekä havaintojen tyypit ja
niiden korjaamiseksi tehdyt toimenpiteet.
Edistyminen tavoitteessa: Etenee suunnitellusti
82 %
toimittajista saavutti tyydyttävän tason kestävän kehityksen
pisteytyksessä Nokian vastuullisuusohjelmissa.
3TG-jäljitettävyys sekä konfliktivapaa status
98 % 3TG-jäljitettävyys sulattotasolle toimitusketjussamme
sekä sulattojen konfliktivapaa status. Koboltin, mican, alumiinin
ja kuparin laajennettu huolellisuustarkastus ja konfliktivapaa
asema.
Edistyminen tavoitteessa: Ei saavutettu
93 %
jäljitettävyys sulattotasolle toimitusketjussamme sekä
sulattojen konfliktivapaa status.
Terveys ja turvallisuus
Terveyden ja turvallisuuden osalta on asetettu useita sisäisiä
tavoitteita. Näihin kuuluvat arvoketjun työntekijöihin liittyvät
tavoitteet. Painopisteitä ja tavoitteita on asetettu muun muassa
seuraaville aiheille:
Tapaturmien esiintymismäärien vähentäminen
Nokian oma työvoima:
Edistyminen tavoitteessa: saavutettu
Nokian omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden työajan
menetykseen johtaneiden tapaturmien toistuvuuden mittari
(LTIFR) ja rekisteröityjen tapaturmien toistuvuuden mittari
(TRIFR) on laskenut vuodesta 2024 (LTIFR laski 0,055:een
vuoden 2024 luvusta 0,085 ja TRIFR laski 0,189:ään vuoden
2024 luvusta 0,244).
Nokian toimittajat:
Edistyminen tavoitteessa: ei saavutettu
Nokian toimittajien osalta LTIFR ja TRIFR nousi vuodesta 2024
(LTIFR 0,501:een vuoden 2024 luvusta 0,401 ja TRIFR 0,724:ään
vuoden 2024 luvusta 0,655).
Nolla kuolemaan johtavaa vaaratilannetta työntekijöille,
toimittajille ja kolmansille osapuolille.
Edistyminen tavoitteessa: ei saavutettu
4
(neljä) kuolemaan johtanutta työtapaturmaa, joista seurasi 5
(viisi) kuolemaa. Tähän sisältyy 0 (nolla) kuolemaan johtanutta
työtapaturmaa, joissa Nokian oma henkilöstö on ollut osallisena,
4 (neljä) urakoitsijoiden/alihankkijoiden kuolemaan johtanutta
työtapaturmaa, joista seurasi 5 (viisi) kuolemaa, ja 0 (nolla)
kuolemaan johtanutta työtapaturmaa, jossa on osallisena
kolmas osapuoli. Kuolemaan johtaneet tapaukset tutkittiin
perusteellisesti, ja korjaaviin ja ennaltaehkäiseviin
toimenpiteisiin ryhdyttiin. Nokian tavoitteena on nolla
kuolemaan johtanutta onnettomuutta kaikissa toiminnoissaan.
Toimittajien terveyden ja turvallisuuden kypsyysarviointi
100% toimittajistamme saavuttaa terveyden ja turvallisuuden
suositeltu tai ensisijainen -tason (H&S Recommended or
Preferred supplier) vuoteen 2030 mennessä.
Edistyminen tavoitteessa: Ei etene suunnitellusti
8 %
asiaankuuluvista toimittajista saavutti terveyden ja
turvallisuuden “suositeltu tai ensisijainen” -tason.
Ottaen huomioon Nokian jatkuvat pyrkimykset vahvistaa terveys- ja
turvallisuusvaatimuksia, nykyisen tavoitteen arviointi johti siihen
johtopäätökseen, että se ei enää täytä Nokian korkeita terveys- ja
turvallisuusstandardeja. Näin ollen tavoitetta ei pidetä enää
merkityksellisenä, ja se määritetään jatkossa ottaen huomioon
tiukemmat vaatimukset ja -standardit. Vuodesta 2026 eteenpäin
tämä tavoite korvataan seuraavalla vuosittaisella tavoitteella:
"Korkean riskitason toimintaa harjoittavista toimittajistamme 95 %
noudattaa toimittajien kypsyysarviossa tiukennettuja terveys- ja
turvallisuusvaatimuksia”. Myös toimittajien suositellun tai
ensisijaisen aseman saavuttamiseen vaadittavan vertailuarvon
odotetaan nousevan edelleen, ja sen kehittymistä tullaan
seuraamaan sisäisesti, jotta Nokia voi sekä seurata asianmukaisia
parametrejä että reagoida nopeasti alan kehitykseen.
Projektit, jotka noudattavat korkean riskin projektien
toteutuksen arviointiprosessin tiukennettuja vaatimuksia.
96 % projekteista noudattaa korkean riskin projektien
toteutuksen arviointiprosessin tiukennettuja vaatimuksia.
Edistyminen tavoitteessa: saavutettu
98 %
korkean riskin hankkeista todettiin täyttävän Nokian ei-
neuvoteltavissa olevat vähimmäisvaatimukset.
Nokian ylemmän tason johdon turvallisuuskierrokset
Turvallisemman työympäristön luominen lähtee hyvästä
johtamisesta. Nokian johtajilla on keskeinen asema terveys- ja
turvallisuuskulttuurin vahvistamisessa. Ylemmän tason johdon
turvallisuuskierrosten toteuttaminen on kohdennettu, suora ja
strateginen tapa pitää yhteyttä paikallisiin tiimeihin ja
arvoketjun työntekijöihin ja vaikuttaa myönteiseen
turvallisuuskäyttäytymiseen.
Vuonna 2025 Nokian tavoitteena oli järjestää 80 ylemmän tason
johdon turvallisuuskierrosta valvonnan parantamiseksi
asennuspaikoilla (installation sites).
Edistyminen tavoitteessa: saavutettu
128
toteutettua turvallisuuskierrosta Nokian 4 ylimmän tason
johtajien vetämänä vuoden 2025 aikana. Yhteensä Nokialla
toteutettiin 676 johdon turvallisuuskierrosta vuonna 2025.
Vuoden 2026 tavoite pysyy samana: 80 ylemmän tason johdon
toteuttamaa turvallisuuskierrosta.
93
ESG-tavoitteiden tilanne ja kehitys vuonna 2025
Tavoitevuosi
Lähtövuosi
Lähtöarvo
Tavoite
Vuoden 2025 tulokset
Tavoitetila
S2: Arvoketjun työntekijät
2030(1)
2020
22 %
Korkean riskitason toimintaa harjoittavista toimittajistamme 100%
saavuttaa suositeltu tai ensisijainen -tason (H&S Recommended or
Preferred supplier) terveyden ja turvallisuuden kypsyysarviossa.
8 % asiaankuuluvista toimittajista saavutti H&S ”Recommended or Preferred” supplier -
statuksen. Vuodesta 2026 eteenpäin tämä tavoite korvataan seuraavalla vuosittaisella
tavoitteella: "Korkean riskitason toimintaa harjoittavista toimittajistamme 95 % noudattaa
toimittajien kypsyysarviossa tiukennettuja terveys- ja turvallisuusvaatimuksia” johtuen
Nokian terveys- ja turvallisuusstandardien kiristymisestä vuosi vuodelta ja siten toimittajien
kypsyysarviokriteerien jatkuvasta tiukentumisesta.
Ei etene
suunnitellusti.
Tavoite korvataan
toisella tavoitteella
vuodesta
2026 eteenpäin (1)
2025(2)
2020
95 %
98 % 3TG-jäljitettävyys sulattotasolle toimitusketjussamme sekä
sulattojen konfliktivapaa status. Koboltin, mican, alumiinin ja kuparin
laajennettu huolellisuustarkastus ja konfliktivapaa asema.
Vuodesta 2025 lähtien olemme saavuttaneet 93 %:n jäljitettävyyden sulattotasolle
toimitusketjussamme sekä sulattojen konfliktivapaan statuksen ( 6 % yksikön parannus
vuoteen 2024 verrattuna). Olemme myös laajentaneet ja suorittaneet koboltin, mican,
alumiinin ja kuparin huolellisuustarkastuksia. Jäljellä olevan 5 %:n eron kurominen jatkuu
tavoitteen saavuttamiseksi vuonna 2026.
Ei saavutettu
2025(2)
2020
68 %
80 % toimittajista saa tyydyttävän kestävän kehityksen pisteytyksen
(perustuu yhteenlaskettuun painotettuun osuuteen) toimittajien
suorituksen arvioinnissa (sisältää suorituksen eri
vastuullisuusohjelmissamme, kuten EcoVadis, CDP, Conflict minerals).
Keskimäärin 82 % toimittajista (toimittajien suorituskyvyn arviointiprosessissa kestävän
kehityksen osalta), sai tyydyttävät kestävän kehityksen pisteet eri
vastuullisuusohjelmissamme.
Saavutettu
2025
2024
6
Nolla kuolemaan johtavaa vaaratilannetta työntekijöille, toimittajille ja
kolmansille osapuolille.
Vuonna 2025 työperäisiä kuolemaan johtaneita tapauksia oli 4 (neljä), joista seurasi 5 (viisi)
kuolemaa. Näistä Nokian työntekijöihin kohdistui 0 (nolla) kuolemaan johtanutta
työtapaturmaa, 4 (neljä) urakoitsijoiden/alihankkijoiden kuolemaan johtanutta
työtapaturmaa, joista seurasi 5 (viisi) kuolemaa, ja 0 (nolla) kuolemaan johtanutta
työtapaturmaa, jossa on osallisena kolmas osapuoli. Kuolemaan johtaneet tapaukset
tutkittiin perusteellisesti, ja korjaaviin ja ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin ryhdyttiin. Nokian
tavoitteena on nolla kuolemaan johtanutta onnettomuutta kaikissa toiminnoissaan.
Ei saavutettu
2025
2024
87
80 ylemmän tason johtajan turvallisuuskierrosta kohteisiin valvonnan
parantamiseksi.
Vuonna 2025 toteutettiin 128 turvallisuuskierrosta Nokian 4 ylimmän tason johtajien
vetämänä. Yhteensä Nokialla toteutettiin 676 johdon turvallisuuskierrosta vuonna 2025.
Saavutettu
2025
2024
97 %
96 % projekteista noudattaa korkean riskin projektien toteutuksen
arviointiprosessin tiukennettuja vaatimuksia.
98 % korkean riskin projekteista todettiin täyttävän vähimmäisvaatimukset, jotka ovat
ehdottomat.
Saavutettu
2025
2024
Nokian oma
työvoima:
LTIFR 0,085
TRIFR 0,244
Nokian
toimittajat:
LTIFR 0,401
TRIFR 0,655
Rekisteröityjen tapaturmien toistuvuuden (TRIFR) ja työajan
menetykseen johtaneiden tapaturmien toistuvuuden (LTIFR)
vähentäminen Nokian oman työvoiman ja toimittajien osalta.
Nokia mittasi kahta oman työvoiman ja toimittajien turvallisuuteen liittyvää tapaturmien
toistuvuusmittaria.
Nokian oma työvoima:
Vuonna 2025 sekä LTIFR että TRIFR laskivat vuoteen 2024 verrattuna:
Nokian oman työvoiman LTIFR vuoden 2025 lopussa oli 0,055 (2024 tulos oli 0,085)
Nokian oman työvoiman TRIFR vuoden 2025 lopussa oli 0,189 (2024 tulos oli 0,244 ).
Nokian toimittajat:
Vuonna 2025 sekä LTIFR että TRIFR nousivat vuoteen 2024 verrattuna:
Nokian toimittajien LTIFR vuoden 2025 lopussa oli 0,501 (2024 tulos oli 0,401)
Nokian toimittajien TRIFR vuoden 2025 lopussa oli 0,724 ( 2024 tulos oli 0,655)
Saavutettu
Ei saavutettu
(1) Tämä tavoite korvataan vuonna 2026 uudella tavoitteella, kuten edellisellä sivulla on kuvattu.
(2) Vuodesta 2026 lähtien tavoitteen tavoitevuosi on pidennetty vuodesta 2025 vuodelle 2030
94
Tiedonantotaulukot
Seuraavassa taulukossa esitetään terveys- ja turvallisuusaiheisiin liittyvät raportoidut tapaukset.
Näihin kuuluvat oma henkilöstö, urakoitsijat tai alihankkijat ja kolmannet osapuolet tavoitteiden
mukaisesti.
Työterveys ja -turvallisuus
2025
2024
Raportoidut läheltä piti -tapaukset (mukaan lukien urakoitsijat)
192
184
Oman työvoiman poissaoloa aiheuttaneet tapaturmat
9
13
Oman työvoiman työperäiset kuolemaan johtaneet tapaukset(1)
0
0
Urakoitsijoiden tai alihankkijoiden työperäiset kuolemaan johtaneet tapaukset (1)
4
5
Kolmannen osapuolen työperäiset kuolemaan johtaneet tapaukset(1)
0
1
Oman työvoiman työhön liittyvät kriittiset tapahtumat
0
1
Urakoitsijoiden ja alihankkijoiden työhön liittyvät kriittiset tapahtumat
4
1
Kolmannen osapuolen työhön liittyvät kriittiset tapahtumat
0
2
Rekisteröityjen tapaturmien toistuvuus (TRIFR) ja työajan menetykseen
johtaneiden tapaturmien toistuvuus (LTIFR) Nokian oman työvoiman ja
tavarantoimittajien osalta
TRIFR: Nokian oma työvoima
0,189
0,244
TRIFR: Toimittajat
0,724
0,655
LTIFR: Nokian oma työvoima
0,055
0,085
LTIFR: Toimittajat
0,501
0,401
Turvallisuuskierrokset, jotka on suoritettu ja raportoitu yhdessä johdon kanssa
128
87
(1)Lisätietoja on taulukossa “ESG-tavoitteiden tilanne ja kehitys vuonna 2025 ”
Nokian perusteellisten yritysvastuuta koskevien toimittaja-auditointien tulokset
Vuonna 2025, teimme 121 perusteellista toimittajien yritysvastuutarkastusta, joiden tulokset
näytetään seuraavassa taulukossa.
Havaintojen luokittelu
Sääntöjä tai
vaatimuksen-
mukaisuutta koskevat
rikkomukset
Tunnistettujen
mahdollisten
riskialueiden
lukumäärä
Parannussuositusten
kokonaismäärä
Lapsi- ja nuorisotyö
2
0
2
Pakkotyö (sopimusasiat/sakko/vähennys jne.)
41
0
41
Terveys ja turvallisuus
254
8
262
Yhdistymisvapaus ja oikeus
työehtosopimusneuvotteluihin
0
0
0
Syrjintä
2
0
2
Kurinpitokäytännöt
5
1
6
Työajat
113
5
118
Palkkaus
59
0
59
Hallintajärjestelmät
89
7
96
Ympäristönhallintajärjestelmä
72
1
73
Yhteensä
637
22
659
Toimitusketjun hallintaan liittyvät tiedot
Nokian toimitusketjun due diligence sisältää erityyppisiä tarkastuksia ja arviointeja. Seuraavissa
taulukoissa esitetään yleiskatsaus niiden kattavuuteen.
Toimittajien kattavuus Nokian kestävän kehityksen ohjelmissa
2025
2024
Vastuullisten mineraalien ohjelma
98 %
99 %
EcoVadis-kestävyysarviointi
65 %
64 %
CDP toimitusketjun ilmastonmuutosohjelma
60 %
62 %
CDP toimitusketjun vesiturvallisuusohjelma
54 %
52 %
Toimittajien auditoinnit ja arvioinnit
Paikan päällä suoritettujen yritysvastuuauditointien määrä (keskittyen
työoloihin ja ympäristöön) Nokian toimittajavaatimusten ja SA8000:n (1)
perusteella
121
101
Yritysvastuun auditoinneissa havaittujen poikkeamien käsittelyn
valmistumisprosentti tavoiteajassa
34 %
38 %
Nokian toimittajavaatimusten mukaisten paikan päällä tehtyjen
järjestelmätarkastusten määrä
51
36
Yritysvastuun osalta arvioitujen toimittajien määrä EcoVadis-kestävän
hankinnan alustalla
616
469
Aktiivisten toimittajien osuus, joiden kestävyyden EcoVadis on arvioinut
"tyydyttäväksi" tai korkeammaksi
86 %
84 %
Terveys ja turvallisuus
Osuus toimittajista, jotka tarjoavat korkean riskin toimintoja, jotka kuuluvat
Nokian terveys- ja turvallisuuskysymysarvioinnin piiriin
99 %
98 %
Osuus toimittajista, jotka on arvioitu työterveyden ja turvallisuuden
kypsyysarviossa ja jotka saavuttavat työterveys- ja työturvallisuusvaatimusten
mukainen toimittaja -statuksen (“H&S compliant supplier”)
99 %
98 %
Osuus korkean riskitason toimintaa harjoittavista toimittajista, jotka saavuttivat
suositeltu tai ensisijainen -tason Nokian terveyden ja turvallisuuden
kypsyysarviossa
8 %
16 %
Niiden hankkeiden prosenttiosuus, jotka täyttävät Nokian korkean riskin projektien
toteutuksen arviointiprosessin (HRPIA) tiukennetut vaatimukset
98 %
97 %
Toimittajan suorituskyvyn arviointi
Niiden toimittajien osuus, jotka saavuttavat tyydyttävän kestävän kehityksen
pistemäärän (perustuen yhteenlaskettuun painotettuun osuuteen)
toimittajien suorituskyvyn arvioinneissa (perustuu paikan päällä suoritettaviin
vastuullisuusauditointeihin, EcoVadis, CDP ja konfliktimineraaleihin)
82 %
78 %
Materiaalien jäljitettävyys
Konfliktivapaa-statuksen saavuttaneiden toimittajien osuus, %
93 %
87 %
(1) Vuoden 2025 luku sisältää 11 yritysvastuuauditointia vuodelta 2024 , mutta ne on raportoitu Nokialle vuoden 2025 aikana.
95
Mittareiden raportointiperiaatteet
Työterveys ja -turvallisuus
Tapausten raportointi
Raportoidut tapaukset ovat kooste raportointivuoden aikana
sattuneista terveys- ja turvallisuustapauksista. Nokian
työntekijöiden turvallisuudesta ja suojelusta vastaava tiimi
tutkii ja seuraa niitä sisäisesti.
Kuolemantapausten raportoinnin kriteerit sisältävät siihen
kolmannet osapuolet, kuten yleisön, joihin Nokian hallinnassa
olevan tapauksen on arvioitu vaikuttavan. Tämä
yhdenmukaistaa Nokian raportoinnin läheisimpien toimialan
sidosryhmien ja kilpailijoiden kanssa.
Rekisteröityjen tapaturmien toistuvuus (TRIFR) ja työajan
menetykseen johtaneiden tapaturmien toistuvuus (LTIFR)
Tapaturmien toistuvuuden mittari (Incident Frequency Rate)
on vakiintunut terveys- ja turvallisuusraportointikäytäntö,
jossa ilmoitetaan organisaatiossa sattuneiden
vaaratilanteiden määrä suhteessa tehtyjen työtuntien
määrään kullakin raportointijaksolla, tyypillisesti kuukaudessa.
Rekisteröityjen tapaturmien toistuvuus (TRIFR) saadaan
laskemalla kuolemantapausten, kriittisten, menetetyn työajan
aiheuttamien loukkaantumisten, lääkärin hoitoa vaativien
loukkaantumisten määrä, kerrottuna 1 000 000:lla ja
jakamalla sitten tämä luku työntekijöiden työtuntien
kokonaismäärällä.
Työajan menetykseen johtaneiden tapaturmien toistuvuus
(LTIFR) on niiden menetettyyn työaikaan johtaneiden
tapausten (kuolemaan johtaneet, kriittiset ja menetettyyn
työaikaan johtaneet tapaturmat) lukumäärä, joiden
seurauksena työntekijä ei pysty työskentelemään seuraavana
täytenä työpäivänä. Tämä luku kerrotaan 1 000 000:lla ja
sitten jaetaan tämä yksittäinen luku työntekijän tekemien
työtuntien kokonaismäärällä.
Ylemmän tason johtajien raportoidut turvallisuuskierrokset
Ylemmän tason johtaja on avainasemassa oleva henkilö, joka
on vastuussa liiketoimintamme turvallisesta toteuttamisesta
ja vaikuttaa Nokian työntekijöiden ja Nokian puolesta
työskentelevien henkilöiden myönteiseen turvallisuus-
käyttäytymiseen.
Hänellä on valtuudet vahvistaa Nokian terveys- ja
turvallisuuskulttuuria, ja määräysvalta resursseihin Nokian
turvallisuusstandardien täytäntöönpanon varmistamiseksi.
Nokian perusteellisten yritysvastuuta koskevien
toimittaja-auditointien tulokset
Yhteenveto havainnoista on saatu yritysvastuun toimittajien
tarkastuksista, joita kolmansien osapuolten auditoijat ovat
tehneet pääasiassa joko suoraan ulkoistamalla tai alan
aloitteiden, kuten vastuullisen Business Alliancen ja Joint Alliance
for Corporate Social Responsibility (JAC), kautta.
Toimitusketjun hallintaa koskevat tiedot
Toimittajien kattavuus Nokian kestävän kehityksen ohjelmissa
Kattavuus on prosentuaalinen osuus kyseisten ohjelmien
kattavuudesta verrattuna kokonaistoimittajakuluihin.
Toimittajien auditoinnit ja arvioinnit
Nokian kestävän toimitusketjun tiimi ylläpitää tietoja
auditoinneista ja toimittaja-arvioinneista. EcoVadis-alustaa
hyödynnetään EcoVadis-arviointeihin liittyvissä mittareissa ja
CDP-alustaa ilmastonmuutoksen hallintaan liittyvissä
arvioinneissa. Responsible Business Alliancen alustaa
hyödynnetään paikan päällä tehtäviin auditointeihin liittyvissä
mittareissa.
Havaittujen poikkeamien käsittelyn valmistumisprosentti on
kaikkien auditointien havaintojen käsittelyn valmistumisprosentin
yksinkertainen keskiarvo. Prosenttiosuus lasketaan jakamalla
loppuun käsitellyt poikkeamat kyseisissä auditoinneissa
havaittujen poikkeamien kokonaismäärällä. Nämä havainnot
koskevat vuoden 2025 ensimmäisten 6 kuukauden ja vuoden 2024
ensimmäisten 12 kuukauden aikana tehtyjä auditointeja.
Terveys ja turvallisuus
Korkean riskitason toimintaa harjoittavien toimittajien osuus:
Tämä edustaa kattavuutta. Prosenttiosuus lasketaan jakamalla
niiden korkean riskitason toimintaa harjoittavien aktiivisten
toimittajien määrä, jotka ovat suorittaneet toimittajan
kypsyysarvioinnin (SMA) seuraavaan tarkastelupäivään mennessä,
korkean riskitason toimintaa harjoittavien aktiivisten toimittajien
kokonaismäärällä.
Työterveys - ja turvallisuusvaatimusten mukainen toimittaja
-status:
Toimittajat, joiden SMA-pistemäärä on vähintään 3.
Prosenttiosuus lasketaan jakamalla korkean riskitason
toimintaa harjoittavien aktiivisten toimittajien lukumäärä
(joiden SMA-pistemäärä on vähintään 3,00) niiden korkean
riskitason toimintaa harjoittavien aktiivisten toimittajien
kokonaismäärällä, jotka ovat saaneet valmiiksi toimittajan
kypsyysarvioinnin seuraavan tarkastelupäivän kuluessa.
Työterveyden ja -turvallisuuden suosittelema tai ensisijainen
toimittaja -status:
Tämä tarkoittaa toimittajia, joilla on vähintään 4 suoritettua
SMA-pisteytystä. Prosenttiosuus lasketaan jakamalla niiden
toimittajien määrä, jotka suorittavat korkean riskin toimintaa
saavuttaakseen ”Työterveys - ja turvallisuusvaatimusten
mukainen toimittaja” -statuksen terveys- ja turvallisuus­
kysymysarvioinnissamme kaikkien toimittajien määrällä.
HRPIA-prosessin vahvistettujen vaatimusten mukaiset
projektit:
Nämä mittarit edustavat kaikkia aktiivisia korkean riskin
projekteja, joissa HRPIA on saatu päätökseen ja tarkistettu
alle 1 vuoden sisään, ja ne vastaavat Nokia Non-Negotiables
-standardia, jonka HRPIA-pistemäärä on ≥ 3,00.
Toimittajien suorituskyvyn arviointi
Tämä mittari on laskettu yritysvastuuauditoinneista,
EcoVadis-, CDP- ja konfliktimineraalien arvioinneista saatujen
toimittajien suoritusarviointien painotetun osuuden
perusteella. Painotukset on määritetty näihin ohjelmiin
osallistuvien toimittajien kattavuuden perusteella.
Konfliktivapaa-statuksen saavuttaneiden toimittajien osuus
Indikaattori perustuu kahteen tekijään: (i) toimittaja on
suorittanut sulaton tunnistamisen, ja (ii) kaikki toimittajan
ilmoittamat sulatot ovat konfliktivapaita, aktiivisia toimialan
varmistusohjelman mukaisissa prosesseissa, tai niillä on
alhainen riski tehdä hankintoja konfliktien tai korkean riskin
alueilta.
Konfliktivapaat hankintatiedot raportoidaan Responsible
Minerals Initiativen Conflict Minerals Reporting Template
(CMRT) -raportointimallin kautta, yhdistetään Master
Template -malliin ja verrataan Responsible Minerals Initiativen
Responsible Minerals Assurance -prosessiin sekä sisäisen
riskinarviointiprosessin tuloksiin.
96
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3)
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Kaksoisolennaisuusarviointi osoitti, että sananvapaus (yhteisöjen kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet) on Nokialle olennainen osa-aihe. Seuraavassa
taulukossa kuvataan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä se kuinka Nokia hallinnoi niitä.
Osa-aihe
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Hallinta
Yhteisöjen kansalaisoikeudet ja
poliittiset oikeudet: Sananvapaus ja
tietojen saatavuus
Myönteinen vaikutus: Ilmaisunvapauden mahdollistaminen verkkoyhteyksien avulla ja
sosiaalisten vaikuttamisohjelmien tarjoaminen digitaitojen kehittämiseksi tarjoavat
yhteisöille keinot osallistua täysimääräisesti nykypäivän digitaaliseen yhteiskuntaan.
Tämä tarkoittaa muun muassa parempia mahdollisuuksia jakaa mielipiteitä, nauttia
kansalaisoikeuksistaan, kuten äänioikeudesta, ja saada helpommin monipuolista tietoa ja
päästä julkisiin palveluihin, mikä edistää tietoon perustuvaa päätöksentekoa.
Asiakkaiden sitouttamisprosessi myyntitiimien ja liiketoimintaryhmien kautta.
Lahjoitus- ja sponsorointivaliokunta, Suora hallinnointi yhteistyössä kestävän kehityksen
tiimin, kansalaisjärjestöjen tai asiakkaiden kanssa.
Yhteisöjen kansalaisoikeudet ja
poliittiset oikeudet: Sananvapaus
Kielteinen vaikutus, riski: Nokian teknologian väärinkäyttö ihmisoikeuksien
loukkaamiseen, kuten sananvapauden liiallinen rajoittaminen ja laiton, liiallinen tai
mielivaltainen valvonta. Nokia tiedostaa myös, että ihmisoikeudet voivat joskus olla
ristiriidassa keskenään, kuten yleisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden ja
henkilökohtaisen turvallisuuden suojelemiseksi toteutetut toimet, jotka aiheuttavat
riskejä sananvapaudelle ja yksityisyydelle. Tällä voi olla potentiaalinen kielteinen vaikutus
asianomaisiin yhteisöihin sekä aiheuttaa mainehaittoja tai taloudellisia seurauksia.
Katso kohdasta ”Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4)”, miten Nokia hallitsee
mahdollisia negatiivisia vaikutuksia ja riskejä.
Nokian lähestymistapa olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien määrittämiseen on kuvattu “Yleiset tiedot”
-osiossa.
Tässä osiossa “Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3)”
esitetyt tiedot sisältävät toimintaperiaatteet, prosessit, toimet
ja tavoitteet siitä, miten Nokia hallitsee sananvapauden ja
laadukkaan tiedon saatavuuden myönteisiä sosiaalisia
vaikutuksia vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin,
loppukäyttäjiin ja kuluttajiin. Toimintaperiaatteet, prosessit ja
toimet siitä, miten Nokia lieventää sananvapauteen liittyviä
mahdollisia kielteisiä vaikutuksia ja riskejä vaikutusten kohteena
olevien yhteisöjen, loppukäyttäjien ja kuluttajien osalta
käsitellään kohdassa “Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4)”.
Nokia uskoo, että sen tarjoama teknologia mahdollistaa
sosiaalisia hyötyjä yksilöille ja yhteisöille. Yhteydet ovat
yhteiskunnallinen etu, joka voi tukea ihmisoikeuksia, ja Nokia
tiedostaa tähän liittyvän vastuun. Ihmisoikeuksien
puolustaminen on monimutkainen asia, joka kattaa Nokian
tarjoaman teknologian lisäksi myös yhteistyökumppanit,
tavarantoimittajat, omat toiminnot ja laajemman
sidosryhmäkentän. Siksi Nokia pyrkii jatkuvasti oppimaan sekä
parantamaan toimintaansa ja uskoo, että vuorovaikutus
laajemman sidosryhmäyhteisön kanssa on paras tapa edetä.
Tärkeimmät yhteisöt, joihin Nokian oma toiminta vaikuttaa, ovat
Nokian omien toimitilojen ympärillä asuvat paikalliset asukkaat,
mukaan lukien alkuperäiskansat. Yhteisöt saattavat myös
hyötyä Nokian suunnittelemien ja rakentamien verkkojen
yhteyksistä. Tämä vaikutus ulottuu verkkojen välittömien
käyttöönottoalueiden ulkopuolelle ja ulottuu loppukäyttäjiin ja
kuluttajiin, jotka ovat riippuvaisia näistä verkoista keskeisten
palveluiden, tiedonsaannin ja mahdollisuuksien saamiseksi.
Monissa tapauksissa loppukäyttäjät ja kuluttajat ovat itse
vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen jäseniä, mikä
tarkoittaa, että näiden sidosryhmien välillä on päällekkäisyyksiä.
Nokia kiinnittää erityistä huomiota haavoittuviin tai
syrjäytyneisiin tai mahdollisesti haavoittuviksi tai syrjäytyneiksi
joutuvien ryhmien tai väestöjen yksilöiden oikeuksiin, tarpeisiin
ja haasteisiin.
Vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä voivat olla Nokian
arvoketjussa olevat yhteisöt, kuten Nokian toimitusketjun
työntekijät, joita käsitellään “ Arvoketjun työntekijät (ESRS S2)”
-osiossa. Muita asianomaisia osapuolia voivat olla
kansalaisjärjestöt.
Verkkojensa ja teknologiansa avulla Nokialla voi olla myönteinen
vaikutus yhteisöihin taloudellisen kehityksen mahdollistajana. Se
tarjoaa pääsyn kanaviin, jotka mahdollistavat ajatusten vaihdon
sekä pääsyn tietoon ja markkinamahdollisuuksiin, tarjoten
samalla keinon puolustaa sananvapautta näissä yhteisöissä.
Nokia käyttää vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen
myönteiseen vaikuttamiseen tähtäävissä aloitteissa kolmea
keskeistä keinoa: rahallista panosta, työntekijöiden
vapaaehtoistyötä (mukaan lukien asiantuntijoiden tarjoamisen)
97
ja kumppanuuksia asiakkaiden kanssa olemassa olevien tai
uusien verkkoyhteyksien, digitaalisen saatavuuden ja yhteisöjen
voimaannuttamisen parantamiseksi.
Nokia myös tukee lahjoituksiin perustuvia sosiaalisia
vaikuttamisohjelmia, joita yleensä toteutetaan paikallisesti
yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa. Tämän lähestymistavan
mukaisilla ohjelmilla pyritään saamaan aikaan suora vaikutus
hyödyntämällä teknologiaa tiedon, sosiaalipalvelujen
saatavuuden ja kansalaisoikeuksien parantamiseen sekä
digitaalisten ja yrittäjyyden taitojen kehittämiseksi
kohdennetuissa yhteisöissä. Teknologian avulla toteutettavat
sosiaaliset vaikuttamisohjelmat voivat myös tarjota
vaihtoehtoisen tavan kehittää uusia
liiketoimintamahdollisuuksia.
Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen ja
kansalaisyhteiskunnan kanssa vaikuttaa suoraan Nokian
sosiaalisiin vaikuttamisohjelmiin. Nokia pyytää ohjausta ja
palautetta kansalaisjärjestöiltä, millä on ratkaiseva rooli
yrityksen vaikutusohjelmien suunnittelussa ja muokkaamisessa.
Nämä tiedot auttavat päätöksenteossa siitä, mitkä yhteisöt tai
alueet priorisoidaan, sekä tunnistamaan tärkeimmät paikalliset
prioriteetit ja odotukset. Tämän johdosta vaikutusten kohteena
olevien yhteisöjen näkökulmat voidaan sisällyttää näiden
ohjelmien suunnitteluun ja laajuuteen alkuperäisestä
suunnittelusta lopulliseen seurantaan ja vaikutustuloksiin asti.
Toimintaperiaatteet
Nokialla on erityisiä toimintaperiaatteita ja menettelyjä koskevia
asiakirjoja, jotka ovat merkityksellisiä tärkeimpien vaikutusten
kohteena olevien yhteisöjen kannalta. Näitä ovat Nokian
toimintaohjeet (kuvattu “Yleiset tiedot” -osiossa kohdassa
“Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat
toimintaperiaatteet”) ja ihmisoikeuksien toimintaperiaatteet
sekä sidosryhmien vuorovaikutuksen toimintatapa -
asiakirjamme, jotka kaikki korostavat Nokian sitoutumista
seuraaviin periaatteisiin:
▪ Tarjota sellaisia tuotteita ja palveluja, jotka laajentavat
mahdollisuuksia kommunikoida ja edistävät sellaisten
perusoikeuksien, kuten oikeus sananvapauteen,
yksityisyyteen, tiedonsaantiin, ajatusten vaihtoon ja
taloudellisen kehityksen toteutumiseen
▪ Pyrkiä varmistamaan sananvapauden ja muiden
ihmisoikeuksien toteutumisen ihmisoikeuksien
huolellisuusperiaatteen avulla
▪ Varmistaa systemaattisen lähestymistavan siihen, miten
Nokia toimii suoraan tai välillisesti eri sidosryhmien kanssa ja
kysyä heidän näkemyksiään ja mielipiteitään liittyen
tiettyihin Nokian vaikutuksiin.
Kunnioitus alkuperäiskansojen oikeuksia kohtaan sisältyy Nokian
toimintaohjeiden yleisiin periaatteisiin.
Nokian ihmisoikeuspoliittisia sitoumuksia käsitellään “Yleiset
tiedot” -osiossa kohdassa “Olennaisten vastuullisuusaiheiden
hallintaan sovellettavat toimintaperiaatteet” ja "Kuluttajat ja
loppukäyttäjät (ESRS S4)". Nokia käyttää sananvapauden
varmistamisen apuna ihmisoikeuksia koskevaa due diligence
-prosessiaan, mikä on myös osa Nokian
ihmisoikeustoimintaperiaatteiden noudattamisen valvontaa.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista vaikutusten kohteena
olevien yhteisöjen kanssa
Useimmiten Nokia ei ole suorassa vuorovaikutuksessa
vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa, mutta pyrkii
varmistamaan, että mahdollisten vaikutusten kohteena olevien
yhteisöjen näkemykset ja tarpeet otetaan huomioon yhtiön
liiketoimintapäätöksissä. Toteutamme tämän laillisten
edustajien ja luotettavien valtuutettujen, kuten
kansalaisjärjestöjen ja sidosryhmien, avulla.
Nokia toimii asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen ja muiden
voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden kautta eri
yhteisöjen parissa, esimerkiksi YK:n tasa-arvojärjestö UN
Womenin kanssa tasavertaisten taloudellisten edellytysten
luomisessa digitalisaation kautta. Teemme yhteistyötä
kansalaisjärjestöjen kanssa hyödyntäen niiden asiantuntemusta
ja suoria yhteyksiä paikallistasolla vaikuttaviin yhteisöihin, kuten
yhteistyömme UNICEFin ja paikallisten kansalaisjärjestöjen
kanssa. Nokia toteuttaa myös kohdennettuja alueellisia ja
maakohtaisia ohjelmia, joissa hyödynnetään sekä
kansalaisjärjestöjen että muiden alueella toimivien
kumppaneiden asiantuntemusta. Tämä lähestymistapa
mahdollistaa sellaisten alueellisesti kohdennettujen ohjelmien
suunnittelun ja toteuttamisen, jotka vastaavat erityistarpeisiin,
mukaan lukien digitaalisten taitojen kehittämisen.
Nokian vuorovaikutus kansalaisjärjestön kanssa on jatkuvaa alkaen
ohjelman kehittämisen alkuvaiheesta ja se jatkuu
kansalaisjärjestön paikallistoimiston kanssa koko ohjelman ajan.
Vastuullisuusjohtajalla ja yrityksen sosiaaliseen vaikuttavuuteen
keskittyvällä tiimillä on operatiivinen vastuu siitä, että tämä
vuorovaikutus kansalaisjärjestöjen kanssa toteutuu.
Perinteisesti, kun Nokian asiakas ottaa käyttöön uuden verkon,
asiakas (teleoperaattori) ottaa vastuun siihen liittyvästä
yhteisöjen ja sidosryhmien osallistamisesta. Alueet, joilla ei ole
kattavuutta, tunnistetaan operaattorin toimesta ja operaattori
käyttää niitä osana verkkosuunnittelua. Operaattori ottaa
tarvittaessa huomioon myös alkuperäiskansojen
maankäyttöoikeudet.
Nokian liiketoimintaryhmien asiakkuustiimit vastaavat
asiakasmyynnistä ja kantavat operatiivisen vastuun tämän
vuorovaikutuksen toteutumisesta. Kun alkuperäiskansat ovat
osallisina, on yleinen käytäntö olla yhteydessä
alkuperäiskansojen johtajiin joko suoraan tai operaattorin kautta
myyntimallista riippuen.
Arvioitaessa Nokian yhteistyön tehokkuutta vaikutusten
kohteena olevien yhteisöjen kanssa tarkastelemme, ovatko
toimenpiteemme johtaneet konkreettisiin myönteisiin tuloksiin
näille yhteisöille. Seuraamme ja raportoimme sosiaalisten
ohjelmien tuloksia kansalaisjärjestöiltä kerättyjen tietojen
perusteella. Tulokset myös tarkastetaan ja varmennetaan
ulkoisesti yhteistyössä Business for Societal Impactin kanssa.
Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten
kohteena oleville yhteisöille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Nokian käytössä olevat prosessit ja kanavat huolenaiheiden
esilletuomiseen sekä käsittelyyn on kuvattu “Liiketoiminnan
harjoittaminen (ESRS G1)” -osion "Raportointikanavat ja
tutkintaprosessi".
Toimet
Nokia varmistaa, että yrityksen sosiaalisen vaikuttavuuden
lahjoitukset ja sponsorointi ovat osa sen liiketoimintastrategiaa
ja heijastavat Nokian sitoutumista yhteisöihin, joissa toimimme.
Nokian lahjoitukset tukevat yhtiön globaalia
yhteiskuntavastuuta toteuttamalla ohjelmia, jotka korostavat
98
digitaalisen teknologian myönteistä käyttöä ja sen tuomia etuja,
kuten tiedonsaantia sekä mahdollisuutta ajatusten vaihtoon ja
vapaaseen ilmaisuun. Nokian sosiaalisen vaikuttamisstrategian
osallistamismalli ohjaa kaikkia Nokian lahjoituksia sen
varmistamiseksi, että lahjoitukset tehdään Nokian tarkoituksen
ja arvojen mukaisesti. Nokian yhteiskuntavastuu- ja
lahjoitusvaliokunta arvioi vuosittain, onko lahjoitukset tehty
ohjeistuksen mukaisesti.
Vuonna 2025 Nokia otti käyttöön uuden yritysvastuullisen
lahjoituksen strategian, joka hajauttaa sosiaalisten aloitteiden
valintaa koskevan päätöksenteon yhtiön eri puolilla maailmaa
sijaitseviin toimipisteisiin. Strategiassa on päivitetyt
valintakriteerit sosiaalisille aloitteille, jotka yhdenmukaistettiin
paremmin Nokian sosiaalisen kestävyyden alakategorioiden
kanssa (kuten digitaalinen saatavuus ja sen mahdollistaminen).
Uusi yhteistyöhön perustuva lähestymistapa mahdollistaa
työntekijöiden osallistamisen digitaalisen asiantuntemuksen
jakamiseksi.
Nokia on toteuttanut useiden vuosien ajan sosiaalisia
vaikuttamisohjelmia, jotka keskittyvät digitaaliseen
osallisuuteen ja tuovat yhteyksiä yhteisöihin ja yrityksiin
maailmanlaajuisesti. Näitä ohjelmia voidaan toteuttaa kaikilla
alueilla, joilla Nokia toimii. Ohjelmien tarkoitus on tuoda
verkkoyhteyksiä uusille alueille ja tarjota mahdollisuuksien
mukaan digitaitojen ja teknologian koulutusta. Ohjelmat
kestävät yleensä 1–3 vuotta.
Nokian sosiaalisen vastuun ohjelmat on jäsennelty konsernin
sekä keskeisten alueellisten ja paikallisten ohjelmien tasoille.
Konsernitason ohjelmiamme hallinnoi laki, compliance ja
vastuullisuus -yksikkö yhteistyössä kansalaisjärjestöjen tai
muiden kumppaneiden, kuten asiakkaiden, kanssa. Keskeisillä
alueellisilla ja paikallisilla ohjelmilla on nimetty henkilö, joka
vastaa ohjelmasta paikallisesti, sekä tarvittaessa tukea antavat
tiimit.
Vuonna 2025 Nokia investoi noin 4,4 miljoonaa euroa
yhteisöihin eri puolilla maailmaa. Vuonna 2025 yhtiö käynnisti
yhdeksän uutta, uuden strategian mukaista yritysten
yhteiskuntavaikuttamiseen liittyvää ohjelmaa
maailmanlaajuisesti ja teimme yhteistyötä muun muassa
Pelastakaa Lapset -järjestön, Christel Housen, Al Khidmat
-säätiön, Inyaz Egyptin ja Kumpul Impactin kanssa. Vuoden
aikana Nokia jatkoi myös yhteistyötä YK:n tasa-arvojärjestön
kanssa kannustaakseen naisia teknologiapohjaisten
mahdollisuuksien ja taitojen avulla yhdeksässä hankkeessa
neljällä markkina-alueella.
Nokian pitkäaikainen yhteisöohjelma Smartpur on paikallinen
digitaalinen ekosysteemi (digital village ecosystem), joka tarjoaa
teknologiapohjaisia palveluita maaseudulla Intiassa. Ohjelma
hyödyntää Nokian teknologiaa, asiantuntemusta ja rahoitusta
sosiaalisen digitalisaation hankkeiden edistämiseksi ja se
edistää Nokian tavoitetta kuroa umpeen digitaalista kuilua ja
edistää osallistavaa kasvua. Vuonna 2025 Smartpur-keskusten
kautta mahdollistettiin yli miljoona asiointikertaa, mikä heijastaa
ohjelman jatkuvaa panosta yhteisöjen kehittämiseen ja
digitaaliseen voimaannuttamiseen.
Lisäksi Nokian yliopistoja koskeva lahjoitusohjelma käynnisti 13
uutta yhteistyöprojektia valittujen yliopistojen ja akateemisten
yhteisöjen kanssa rahoittaakseen tutkimusta avoimista,
pitkäaikaisista, vaikuttavista ja mullistavista keksinnöistä, joilla
ratkaistaan kestävyyshaasteita 6G-, tekoäly-, sensori- ja
kvanttiteknologioiden avulla.
Nokia jatkaa edelleen yhteistyötä kansalaisjärjestöjen ja
paikallisten yhteisölähtöisten järjestöjen kanssa toteuttaakseen
sosiaalisen vaikuttavuuden aloitteita. Lisäksi yhteistyötä
tehdään toimialajärjestöjen, kuten Responsible Business
Alliancen (RBA), ja asiakkaiden kanssa, jotka ovat suorassa
vuorovaikutuksessa yhteisöjen kanssa.
Nokian toimia ja toimien tehokkuuden seurantaa olennaisten
negatiivisten vaikutusten ja riskien osalta käsitellään Kuluttajat
ja loppukäyttäjät (ESRS S4) -osiossa, kohdassa ”Toimet”.
Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa
Nokian keskeiset digitaalisen osallisuuden tavoitteet kuvastavat
sen sitoutumista digitaalisten yhteysratkaisujen tarjoamiseen
sekä viestintämahdollisuuksien laajentamiseen, jotka edistävät
suoraan perusoikeuksien, kuten sananvapauden, käyttämistä.
Mitä enemmän Nokia yhdistää ihmisiä, sitä paremmat
mahdollisuudet ilmaisunvapauteen on. Lisäksi Nokia on
asettanut tavoitteen mitata teknologiansa myönteisiä
vaikutuksia tiedonsaannin, ajatustenvaihdon ja taloudellisen
kehityksen mahdollistajana. Tätä käsitellään “Kuluttajat ja
loppukäyttäjät (ESRS S4)” -osiossa.
Tavoitteena on “hyödyntää Nokian teknologiaa, kykyjä ja varoja
parantaaksemme 1 500 000 ihmisen elämää sosiaalisten
digitalisaatioprojektien, digitaalisten taitojen kehittämisen ja
verkkoyhteyksien muodostamisen vuoteen 2025 mennessä”.
Näitä ohjelmia voidaan toteuttaa kaikilla alueilla, joilla Nokia
toimii.
Tämä tavoite asetettiin vuoden 2021 lopussa meneillään olevien
ja mahdollisten uusien digitaalista osallisuutta edistävien
hankkeiden sekä uusien hankkeiden alkuvaiheen arvioitujen
edunsaajien perusteella. Meneillään olevista hankkeista saadut
kokemukset yhteistyössä kumppanijärjestöjen kanssa
vaikuttivat myös tavoitteiden asettamiseen. Koska Nokia on
vuorovaikutuksessa vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin
joko kansalaisjärjestöjen ja muiden voittoa tavoittelemattomien
järjestöjen tai asiakkaiden kautta. Näin ollen Nokia ei ollut
suoraan tekemisissä vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen
kanssa tavoitetta asettaessaan.
Pääsääntöisesti Nokian toteuttamat hankkeet perustuvat
keskeisten kansalaisjärjestöjen tunnistamiin tarpeisiin, jotka
liittyvät Nokian teknologiavalmiuksiin ja paikan päällä saatavilla
oleviin tukiresursseihin.
Nokian yhteisöjen vaikutusohjelmien edistymistä mitataan
keräämällä vuosittain tietoja mukana olevilta
kansalaisjärjestöiltä ja sisäisiltä vastuuhenkilöiltä. Tiedot
tarkastaa ja varmentaa ulkoinen toimija (Business for Societal
Impact, B4SI). Lisäksi Nokian raportointivastuussa olevat
henkilöt tarkastavat tiedot kahden käsittelijän periaatteen
mukaisesti. Kansalaisjärjestöillä on säännöllinen suoritusten
seuranta sidosryhmien ja vaikutuspiiriin kuuluvien yhteisöjen
kanssa. Tämä tarjoaa tietoa, jota hyödynnetään ohjelmatyön
parantamiseksi ja mahdollisten muutosten tekemiseksi.
Vuoden 2025 aikana Nokia saavutti 25 966 raportoitua suoraa
edunsaajaa sosiaalisen digitalisaation hankkeiden, digitaalisten
taitojen kehittämisen ja yhteyksien ulkopuolella olevien
henkilöiden yhdistämisellä. Tämä on -77 % muutos vuoteen
2024 verrattuna. Suurin syy tähän laskuun on Nokian sosiaalisen
vaikuttamisstrategian muutos kohti kohdennetumpia ohjelmia,
jotka liittyvät ensisijaisiin markkinoihin ja mittaavat vaikutusta
tavoittavuuden sijaan. Vaikka raportointikaudella käynnistettiin
yhdeksän uutta vaikutusohjelmaa, nämä aloitteet eivät ole vielä
johtaneet suoriin edunsaajiin kuluvan vuoden aikana. Siksi
kuluneen raportointivuoden pienempi määrä johtuu sekä uusien
ohjelmien ajoituksesta ja toteutussyklistä. Nykyinen
kumulatiivinen raportoitu suorien edunsaajien määrä on
829 953. Näin ollen Nokian tavoitetta ei saavutettu vuoden
2025 loppuun mennessä.
99
Nokian nykyinen tavoite oli määrä saavuttaa vuoden 2025
loppuun mennessä. Nokia on sitoutunut jatkuvaan
parantamiseen ja sidosryhmien odotuksiin vastaamiseen. Siksi
uuden vaikutus- ja liiketoimintalähtöisen avainmittarin ja
tavoitteen suunnitteluprosessin on aloitettu. Tarkoituksena on
asettaa tavoite vuoden 2026 lähtötasolla ja mahdollistaa
mitattavien, tulevaisuuteen suuntautuvien tavoitteiden
asettaminen Nokian sosiaalisen vaikutusstrategian mukaisesti.
Lisäksi Nokia on asettanut tavoitteita mitatakseen
teknologiansa myönteisiä vaikutuksia tiedonsaannin, ideoiden
vaihdon ja taloudellisen kehityksen mahdollistamisessa. Tätä
käsitellään “Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4)” -osiossa.
3890
ESG-tavoitteiden tilanne ja kehitys vuonna 2025
Tavoitevuosi
Lähtövuosi
Lähtöarvo
Tavoite
Vuoden 2025 tulokset
Tavoitetila
S3: Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
2025
2022
0
Hyödyntää Nokian teknologiaa, kykyjä ja varoja
parantaaksemme 1 500 000 ihmisen elämää
sosiaalisten digitalisaatioprojektien, digitaalisten
taitojen kehittämisen ja verkkoyhteyksien
muodostamisen kautta vuoteen 2025 mennessä.
Nokia saavutti 25 966 raportoitua suoraa
edunsaajaa vuonna 2025 . Ilmoitettujen
suorien edunsaajien kumulatiivinen
kokonaismäärä vuoteen 2025 mennessä
on 829 953 .
Ei saavutettu
Mittareiden raportointiperiaatteet
Nokian lähestymistapa yhteisöinvestointiensa kvantifiointiin
perustuu Business for Societal Impact (B4SI) -viitekehykseen.
Se muodostaa mittausstandardin, jota mikä tahansa voittoa
tavoitteleva yritys voi soveltaa ymmärtääkseen panoksensa
sosiaalisen vaikutuksen.
Avustusten kokonaisarvo (miljoonaa euroa)
Kokonaisarvo on laskettu käteis-, aika- ja luontoissuoritusten
summana, jossa:
▪ käteisavustus on bruttorahasumma, jonka yritys maksaa
yhteisöorganisaation/projektin tukemiseen;
▪ työaikapanos on kustannus, joka aiheutuu yritykselle
palkallisista työtunneista, jotka työntekijät ovat
käyttäneet yhteisön organisaatioon tai toimintaan
osallistumiseen (esim. työntekijöiden vapaaehtoistyö,
aktiivinen osallistuminen varainkeruutoimintaan,
pidempiaikaiset komennukset yhteisön organisaatioihin,
työharjoittelupaikkojen valvonta);
▪ Luontoissuoritukset ovat muita kuin käteisvaroja yhteisön
toimintaan, ja niihin voi sisältyä yrityksen tuotteiden tai
palveluiden lahjoituksia tai muita yrityksen resursseja,
kuten tietotekniikkalaitteita, käytettyjä huonekaluja,
kokoushuoneita tai muita tiloja.
Ilmoitettujen suorien edunsaajien määrä
Tämä luku heijastaa Nokian yhteisöinvestointien kautta
tavoitettujen yksittäisten edunsaajien kokonaismäärää siltä
osin kun investoinneilla rahoitetut toimet on luokiteltu
keskeisten temaattisten pilarien ”Mahdollisuuksia tarjoava
digitaalisen osallisuuden lisääminen (koulutus, terveys,
työllisyys)” ja ”Osallisuus, yhdenvertaisuus ja
monimuotoisuus” alle Nokian lahjoituksia koskevan
viitekehyksen mukaisesti.
Infineran yritysostolla ei ollut vaikutusta tavoitteisiin tai
mittareihin.
100
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4)
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Kaksoisolennaisuusarviointi osoitti, että laadukkaan tiedon saatavuus ja sananvapaus (kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat tiedotusvaikutukset) ovat
Nokialle olennaisia alateemoja. Seuraavassa taulukossa on kuvattu olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä se, miten hallinnoimme niitä.
Osa-aihe
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Hallinta
Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai
loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset:
(Laadukkaiden) tietojen saatavuus
Myönteinen vaikutus: Nokian teknologia mahdollistaa yhteydet ja niistä
syntyvät myönteiset vaikutukset tiedon saatavuuteen, ajatusten vaihtoon ja
taloudellisen kehityksen mahdollisuuksiin.
Asiakkaiden sitouttamisprosessi myyntitiimien ja liiketoimintaryhmien kautta.
Lahjoitus- ja sponsorointivaliokunta, Nokian suora hallinnointi yhteistyössä
kansalaisjärjestöjen tai asiakkaiden kanssa.
Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai
loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset:
Sananvapaus
Myönteinen vaikutus: Sananvapauden mahdollistaminen yhteyksien avulla
antaa kuluttajille ja loppukäyttäjille mahdollisuuden jakaa mielipiteitä, saada
monipuolista tietoa ja julkisia palveluita, mikä edistää tietoon perustuvaa
päätöksentekoa.
Asiakkaiden sitouttamisprosessi myyntitiimien ja liiketoimintaryhmien kautta.
Ihmisoikeuksien due diligence -prosessi (HRDD) osana myyntiprosessia, joka kattaa erilaisia
vaatimustenmukaisuusaiheita. Lisätietoja alla.
Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai
loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset:
Sananvapaus
Kielteinen vaikutus, riski: Nokian teknologian väärinkäyttö voi johtaa
ihmisoikeuksien loukkaamiseen, kuten sananvapauden liiallinen rajoittaminen
ja laiton, liiallinen tai mielivaltainen valvonta. Nokia myös tiedostaa, että
ihmisoikeudet voivat joskus olla ristiriidassa keskenään, kuten tilanteissa,
joissa yleisen turvallisuuden, alueellisen koskemattomuuden ja
henkilökohtaisen turvallisuuden suojelemiseksi toteutetut toimet aiheuttavat
riskejä sananvapaudelle ja yksityisyydelle. Tällä voi olla potentiaalinen
kielteinen vaikutus asianomaisiin yhteisöihin sekä aiheuttaa mainehaittoja tai
taloudellisia seurauksia.
Nokian ihmisoikeuksien toimintaperiaatteet määrittelevät sitoutumisemme kunnioittaa ja
tukea kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia, jotka on määritelty kansainvälisessä
ihmisoikeusasiakirjassa, OECD:n toimintaohjeissa monikansallisille yrityksille, Kansainvälisen
työjärjestön julistuksessa työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sekä yritystoimintaa ja
ihmisoikeuksia koskevissa YK:n ohjaavissa periaatteissa.
Lähestymistapamme ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitteeseen ja korjaaviin toimenpiteisiin
perustuu YK:n ohjaaviin periaatteisiin. Näiden periaatteiden mukaisesti hyödynnämme myös
kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia, joissa määritellään lasten, naisten, toimintarajoitteisten
henkilöiden, kansallisten, etnisten, uskonnollisten ja kielellisten vähemmistöjen sekä
siirtotyöläisten ja heidän perheidensä oikeudet. Kunnioitamme kansainvälistä humanitaarista
oikeutta aseellisten konfliktien tilanteissa. Loppupään due diligence -arviointi on pakollinen
osa myynnin hyväksyntäprosessia. Päätökset tehdään ihmisoikeusriskien perusteella
kaupallisten näkökohtien sijaan. Prosessissa arvioidaan teknologiamme mahdolliseen
väärinkäyttöön liittyvien kielteisten ihmisoikeusvaikutusten riskiä, tunnistetaan lieventäviä
toimenpiteitä ja varmistetaan ihmisoikeuksien toimintaperiaatteiden noudattaminen.
Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai
loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset:
Yksityisyys
Kielteinen vaikutus: Kyberuhkien leviäminen lisää riskiä, että kuluttajien/
loppukäyttäjien tiedot vaarantuvat, minkä seurauksena haitalliset
uhkatoimijat voivat vuotaa tietoja käyttääkseen tietoja merkittävällä tavalla.
Vahingon riski korreloi tiettyjen yrityssektorien käsittelemien tietojen
luonteen kanssa.
Nokia on sitoutunut suojaamaan käsittelemiään henkilötietoja noudattamalla kansainvälisesti
tunnustettuja yksityisyyden suojaa koskevia standardeja ja määräyksiä. Tietosuoja-, data- ja
kyberturvallisuussääntelyn asiantuntijoista koostuva tiimi tarkastelee ja tukee kaikkia
tietoturvaongelmia, joissa henkilötietoja on vaarantunut tai epäillään vaarantuneen.
Ohjelmamme on strategisesti keskittynyt ymmärtämään, milloin ja miten korkean riskin
tiedonkäsittely tapahtuu, sekä käytössä olevia toimenpiteitä mahdollisten riskien
lieventämiseksi.
Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai
loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset:
Yksityisyys
Riski: Yksityisyydensuojaan liittyvien lakien määrä ja muutokset globaalisti
yhdessä tekoälyyn liittyvien riskien yleistymisen ja lisääntyvien kyberuhkien
kanssa pahentavat riskiä siitä, että Nokia ei täytä
vaatimustenmukaisuusvaatimuksia, mikä johtaisi kielteisiin taloudellisiin,
maineeseen ja sääntelyyn liittyviin seurauksiin.
Nokia on sitoutunut suojaamaan käsittelemiään henkilötietoja noudattamalla kansainvälisesti
tunnustettuja yksityisyyden suojaa koskevia standardeja ja määräyksiä. Tietosuoja-, data- ja
kyberturvallisuussääntelyn asiantuntijoista koostuva tiimi tarkastelee viikoittain lakisääteisten
vaatimusten kehittymistä maailmanlaajuisesti ja tukee niiden täytäntöönpanoaloitteissa.
Yksilöihin vaikuttavia tekoälyn käyttötapauksia arvioidaan yksityisyyden suojaa ja tekoälyä
koskevien lakien ja määräysten sekä eettisten näkökohtien noudattamisen osalta.
101
Nokian lähestymistapa olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien määrittämiseen on kuvattu osiossa
"Yleiset tiedot”. Tunnistetut olennaiset myönteiset vaikutukset
heijastavat Nokian ydinliiketoimintaa: yhteyksiä, verkkoja ja
digitalisaatiota.
Nokia pyrkii erottautumaan luotettavana ja vastuullisena
teknologian tuottajana pitämällä liitettävyyttä
yhteiskunnallisena hyödykkeenä, joka voi voimaannuttaa,
edistää sananvapautta, yksityisyyttä ja turvallisuutta sekä tukea
myönteistä sosiaalista, taloudellista ja kulttuurista kehitystä. Se
näkee digitalisaation myös ihmisoikeuksien mahdollistajana,
taloudellisten mahdollisuuksien avaajana, koulutuksen,
terveydenhuollon ja muiden julkisten palvelujen saatavuuden
helpottajana sekä kasvun, työllisyyden ja kestävien
toimeentulon tukena. Nämä uskomukset ovat Nokian tuen
perustana toimintaperiaatteille, strategioille ja investoinneille,
jotka edistävät laajakaistoja ja digitaalista murrosta
yhteiskunnassa, teollisuudessa ja infrastruktuurissa.
Nokian suunnittelemien, tuottamien ja myymien verkkojen
mahdollistamat yhteydet vaikuttavat vaikutusten kohteena
oleviin yhteisöihin, loppukäyttäjiin ja kuluttajiin, jotka ovat
tarvitsevat näitä verkkoja kriittisten palveluiden, tiedon ja
mahdollisuuksien saatavuuteen. Monissa tapauksissa
loppukäyttäjät ja kuluttajat ovat itse vaikutusten kohteena
oleviin yhteisöihin kuuluvia, mikä tarkoittaa, että näiden
sidosryhmien välillä on päällekkäisyyksiä.
Nokia myy verkkoinfrastruktuuriratkaisujaan
viestintäpalveluiden tarjoajille, tekoäly- ja pilvipalveluiden
toimittajille, kaupungeille ja viranomaisille sekä
toimintakriittisille yrityksille, kuten kaivosteollisuudelle,
maataloudelle, ja valmistus-, logistiikka- ja puolustussektoreille
(jäljempänä ”asiakkaat”). Näitä tuotteita myydään suoraan
asiakkaille ja järjestelmäintegraattoreiden tai muiden
ulkopuolisten yritysten kautta yritysasiakkaille. Nokia ei myy
tuotteitaan suoraan yksittäisille kuluttajille.
Yhteyksien myönteiset vaikutukset ja se, miten Nokia hallitsee
sananvapauden ja laadukkaan tiedon saatavuuden myönteisiä
sosiaalisia vaikutuksia asianomaisiin yhteisöihin, loppukäyttäjiin
ja kuluttajiin, on kuvattu osiossa “Vaikutusten kohteena olevat
yhteisöt (ESRS S3)”. Tässä osiossa ”Kuluttajat ja loppukäyttäjät
(ESRS S4)” käsitellään erityisesti Nokian käytäntöjä, prosesseja
ja toimia, jotka koskevat sananvapauteen liittyvien mahdollisten
kielteisten vaikutusten ja riskien lieventämistä asianomaisten
yhteisöjen, loppukäyttäjien ja kuluttajien osalta. Lisäksi tässä
osiossa kuvataan Nokian yksityisyyteen liittyviä käytäntöjä,
prosesseja ja toimia.
Toimintaperiaatteet
Nokian toimintaohjeet ja ihmisoikeuksien toimintaperiaatteet
(kuvattu “Yleiset tiedot” -osiossa kohdassa “Olennaisten
vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat
toimintaperiaatteet”) osoittavat Nokian sitoutumisen sen
varmistamiseksi, että sen tarjoama teknologia tukee
sananvapautta sen sijaan, että se estäisi sitä.
Nokian ihmisoikeuksien toimintaperiaatteet määrittelevät
sitoutumisemme kunnioittaa ja tukea kansainvälisesti
tunnustettuja ihmisoikeuksia, jotka on määritelty
kansainvälisessä ihmisoikeusasiakirjassa, OECD:n
toimintaohjeissa monikansallisille yrityksille, Kansainvälisen
työjärjestön julistuksessa työelämän perusperiaatteista ja -
oikeuksista sekä yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevissa
YK:n ohjaavissa periaatteissa. Lähestymistapamme
ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitteeseen ja korjaaviin
toimenpiteisiin perustuu YK:n ohjaaviin periaatteisiin. Näiden
periaatteiden mukaisesti hyödynnämme myös kansainvälisiä
ihmisoikeussopimuksia, joissa määritellään lasten, naisten,
toimintarajoitteisten henkilöiden, kansallisten, etnisten,
uskonnollisten ja kielellisten vähemmistöjen sekä
siirtotyöläisten ja heidän perheidensä oikeudet. Kunnioitamme
kansainvälistä humanitaarista oikeutta aseellisten konfliktien
tilanteissa.
Nokian ihmisoikeuksien due diligence (HRDD) -prosessi on
yhtiön laajuinen, ennakoiva tarkastelu, jossa suoritetaan ennen
tuotteen myyntiä koskevan päätöksen tekemistä. Päätökset
tehdään ihmisoikeusriskien perusteella kaupallisten
näkökohtien sijaan. Prosessissa arvioidaan teknologiamme
mahdolliseen väärinkäyttöön liittyvien kielteisten
ihmisoikeusvaikutusten riskiä, tunnistetaan lieventäviä
toimenpiteitä ja varmistetaan ihmisoikeuksien
toimintaperiaatteiden noudattaminen. Keskeisiä huomioon
otettavia tekijöitä ovat muun muassa maan pitkän aikavälin
ihmisoikeustilanne, loppukäyttäjä sekä teknologian, palvelun tai
ratkaisun käyttötarkoitus. Tarvittaessa prosessi johtaa
lisätutkimuksiin ja ylemmän johdon hyväksyntä- tai
hylkäämispäätökseen osana hallintomallia.
Nokian yksityisyyden suojaa koskevia sitoumuksia käsitellään
osiossa ”Oma työvoima (ESRS S1)”. Myös Nokian tuotteiden
yksittäisten loppukäyttäjien yksityisyyden suojaamiseksi on
tuotekehitysprosessiin sisällytetty yksityisyyden suojan
periaatteet, jotta yksityisyyttä koskevat vaatimukset
integroidaan tuotteisiin asiakkaiden yksityisyyden suojaa
koskevien velvoitteiden täyttämiseksi.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa
Nokian sidosryhmiä koskevat menettelyohjeet antaa
työntekijöille käsityksen Nokian kestävän kehityksen
operatiivisesta vuorovaikutustyöstä. Tähän sisältyy roolien ja
vastuualueiden, keskeisten sidosryhmien, toimintojen välisten
tiimien osallistumisen, raportoinnin ja koulutusten
yksityiskohtainen määrittely. Nokian käytäntöjen mukaisesti
nämä menettelyohjeet omistaa ja sitä ylläpitää kestävän
kehityksen tiimi laki, compliance ja vastuullisuus -yksikössä.
Menettelyohje-dokumentti on tarkoitettu vain sisäiseen
käyttöön.
Nokialle loppukäyttäjiä ovat viestintäpalveluiden tarjoajat,
tekoäly- ja pilvipalveluiden toimittajat, kaupungit ja viranomaiset
sekä toimintakriittiset yritykset, ja siksi niihin sovelletaan
tavanomaisia asiakassuhteen prosesseja. Nokian
liiketoimintaryhmät ovat vastuussa asiakasmyynnistä ja
kantavat operatiivisen vastuun siitä, että tämä sitoutuminen
toteutuu. Nokia ei ole suoraan yhteydessä kuluttajiin, koska se
harvoin operoi verkkoja, vaan pikemminkin antaa asiakkaalle
mahdollisuuden tarjota kuluttaja- ja loppukäyttäjäpalveluja
Nokian niille toimittamien verkkolaitteiden kautta.
Kun asiakas ottaa käyttöön uuden verkon, he kantavat vastuun
siihen liittyvän yhteisön ja sidosryhmien osallistamisesta. Tästä
saattaa olla harvoja poikkeuksia erityisesti Aasiassa, jossa Nokia
on ottanut joitakin sidosryhmien osallistamiseen liittyviä
vastuita, kuten toimipaikkasertifioinnit ja paikallisyhteisön
tiedottamisen. Asiakas tunnistaa alueet, joilla ei ole kattavuutta,
ja käyttää tätä tietoa osana verkon suunnittelua. Nokian
asiakastiimit työskentelevät asiakkaiden kautta, joilla on suora
yhteys yhteisöihin ja kuluttajiin.
102
Nokia tekee yhteistyötä Global Network Initiativen kaltaisten
järjestöjen kanssa auttaakseen varmistamaan, että teknologialla
on myönteinen vaikutus kuluttajiin. Nokia toimii yhteistyössä
muiden kansalaisjärjestöjen kanssa, jota käsitellään kohdassa
'’Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3)’.
Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja
loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin
tuomiseksi
Nokian prosessit ja kanavat huolenaiheiden esille tuomiseen ja
niihin puuttumiseen ovat kuvattu osiossa “Liiketoiminnan
harjoittaminen (ESRS G1)”, kohdassa "Raportointikanavat ja
tutkintaprosessi".
Toimet
Nokia noudattaa ihmisoikeuksien due diligence -prosessia
(HRDD) varmistaakseen sananvapauden rajoittamalla
tuotteidensa väärinkäytön mahdollisuutta. HRDD-toimia
sovelletaan Nokiassa maailmanlaajuisesti ja ne ovat pakollinen
osa myyntiprosessia. Ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoite
toteutuu myös tutkimus- ja kehitystyössä sekä tuotekehityksen
elinkaaren aikana pakollisen kyselylomakkeen avulla.
Nokia on Global Network Initiativen (GNI) hallituksen jäsen. GNI
on useiden sidosryhmien ryhmä, joka tarkastelee ihmisoikeuksia
ICT-alalla. GNI koostuu monikansallisista yrityksistä,
kansalaisyhteiskunnasta, akateemikoista ja sijoittajista. Osana
jäsenyyttä kaikkien yritysten on käytävä läpi ulkoinen arviointi
ulkopuolisen akkreditoidun arvioijan kanssa. Arvioinnissa
tarkastellaan käytäntöjä, prosesseja ja todellisia tapauksia, jotka
osoittavat sitoutumista sananvapauteen ja yksityisyyden
suojaan, ja jotka osoittavatajan myötä tapahtunutta kehitystä.
Nokia on käymässä läpi kolmatta arviointiaan, ja tulokset
esitetään GNI:n vastuullisuuskomitealle ja GNI:n hallitukselle
vuonna 2026. Raportti, joka kattaa kaikki vuonna 2026 arvioidut
yritykset, mukaan lukien Nokian, julkaistaan GNI:n
vuosikertomuksessa kyseiseltä vuodelta.
Nokia on sisällyttänyt tuotekehitysprosessiinsa yksityisyyden
suojan periaatteet varmistaakseen, että sekä Nokian että sen
asiakkaiden sääntelyyn liittyvät velvoitteet otetaan huomioon ja
täytetään tuotekehityksen elinkaaren alusta alkaen. Vaikka
Nokia toimii tyypillisesti loppukäyttäjien henkilötietojen
käsittelijänä, rekisterinpitäjänä toimiessaan se varmistaa, että
yksityisyyden suojan riskien arvioinnit suoritetaan riskien
lieventämiseksi. Korkean riskin tietojen käsittelytoimiin, mukaan
lukien tekoälyyn, sovelletaan erityisiä tietojenkäsittelyn
vaikutustenarviointeja sääntelyvaatimusten mukaisesti.
Läpinäkyvyyttä ylläpidetään ulkoisilla tietosuojailmoituksilla,
jotka selittävät, miten Nokia käsittelee asiakkaiden
henkilötietoja. Roolipohjaiset käyttöoikeuksien
hallintajärjestelmät varmistavat, että vain valtuutetuilla
henkilöillä on pääsy asiakastietoihin. Tietoturvaloukkausten
käsittelemiseksi on käytössä tapausten hallintajärjestelmä,
mukaan lukien ilmoitukset asianomaisille osapuolille ja
sääntelyviranomaisille.
Nokian tietosuoja-, data- ja kyberturvallisuussääntelyn
asiantuntijoista analysoi viikoittain toimintaympäristön
kehittymistä varmistaakseen, että esiin nousevat haasteet
tunnistetaan nopeasti ja ne eskaloidaan asianmukaisille
sidosryhmille, jotta vaikutukset ja vaatimukset voidaan
huomioida sekä riskien että ongelmien osalta. Turvatakseen
tietosuoja- ja tietoturvalakien ja -määräysten noudattamisen
Nokia varmistaa, että vankat sopimusoikeudet ja -velvollisuudet
ovat tarvittaessa paikallaan, mukaan lukien kansainvälisen
tiedonsiirron osalta. Nokian konsernin tietoturvatiimi suorittaa
kolmannen osapuolen tarkastuksia kolmansien osapuolten
palvelujen turvallisuuden arvioimiseksi.
Pitkän tähtäimen tavoitteensa mukaisesti Nokia pyrkii
auttamaan asiakkaitaan ja yhteyksien ulkopuolella olevia
henkilöitä kaventamaan digitaalista kuilua digitaalisten
työkalujen käyttöönoton ja yhteyksien saatavuuden avulla.
Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa
Verkkoyhteydet
Myönteisten vaikutusten mittaamiseksi Nokia on asettanut
seuraavat tavoitteet: “autamme asiakkaitamme luomaan
yhteydet seuraaville kahdelle miljardille (Nokian
radioasiakkaiden verkkojen liittymämäärällä mitattuna) vuoteen
2030 mennessä lähtövuodesta 2021” ja “Nokian Fiber-to-the-
Home-teknologia yhdistää 140 miljoonaa uutta tilaajaa vuoteen
2030 mennessä ja auttaa näin kaventamaan digitaalista
kahtiajakoa”.
Nokian raportoima mobiililaajakaistaliittymien määrä on
paremmin mitattavissa oleva ja luotettavampi luku kuin
verkkoon liitetyt ihmiset, koska yhtä liittymää voidaan käyttää
useamman kuin yhden henkilön yhdistämiseen. Koska tavoite
perustuu GSMA:n (matkapuhelinoperaattoreiden
maailmanlaajuinen järjestö) kautta raportoituihin
mobiililaajakaistaliittymien ja operaattoriliittymien dataan,
tämän tavoitteen asettamisessa ei ole otettu suoraan yhteyttä
kuluttajiin.
Tavoitetta mitataan vuosittain. Tähänastisen edistymisen
mukaan Nokia etenee suunnitellusti kohti 2 miljardin
lisäliittymän tavoitetta keskimäärin yli 348 miljoonan tilauksen
vuotuisella kasvulla. Vuonna 2025, mobiililaajakaistaliittymien
määrä Nokian radioasiakkaiden verkoissa kasvoi 272 miljoonalla.
Digitaalinen kahtiajako tarkoittaa usein sitä, että ei ole
mahdollisuutta käyttää laajakaistainternetyhteyttä (eri syistä,
kuten saatavuus ja kohtuuhintaisuus johtuen). FTTH-
teknologian (Fiber-to-the-Home) avulla Nokia auttaa
operaattoreita yhdistämään entistä useampia ihmisiä
laajakaistaan. Nokia on asettanut toisen tavoitteen, joka liittyy
sen FTTH-teknologiaan: “yhdistää 140 miljoonaa uutta tilaajaa
vuoteen 2030 mennessä” (lähtövuosi 2023). Nokia seuraa tällä
mittarilla, kuinka monta FTTH-käyttäjää ympäri maailmaa
käyttää Nokian toimittamaa PON-infrastruktuuria
laajakaistapalveluihinsa.
Tätä tavoitetta asettaessaan Nokia arvioi markkinoiden
johtavien alan analyytikoiden raporttien perusteella mahdollista
panostaan siihen, että useammat ihmiset saavat Internet-
yhteyden valokuitutekniikan avulla. Tavoitteen saavuttaminen
tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa seuraamalla Nokian
valokuitutekniikkaan liittyneitä loppukäyttäjiä.
Nokia on yhdistänyt 61 miljoonaa FTTH-tilaajaa vuoden 2023
alusta lähtien ja Nokia edistyy hyvin tavoitteessaan yhdistää 140
miljoonaa uutta FTTH-tilaajaa vuoteen 2030 mennessä.
Nokia edistää myös digitaitojen parantamista, mikä laajempien
yhteyksien kanssa mahdollistaa yksilöille kattavamman pääsyn
terveydenhuoltoon, koulutukseen ja työelämään ja tarjoaa
pienyrityksille mahdollisuuden osallistua digitaaliseen talouteen.
Kuten “Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3)”
-osiossa on kuvattu, Nokia on myös asettanut tavoitteen, joka
kuvastaa sen sitoutumista digitaalisten yhteysratkaisujen
tarjoamiseen ja viestintämahdollisuuksien laajentamiseen, mikä
edistää suoraan sananvapauden kaltaisten perusoikeuksien
toteutumista.
103
Global Network Initiative (GNI) -arviointi
Osoittaakseen ihmisoikeuksia koskevan lähestymistapansa
tehokkuuden, mukaan lukien kansainvälisesti tunnustettujen
periaatteiden, kuten sananvapauden, ylläpitämisen, Nokia on
asettanut tavoitteekseen osallistua GNI:n riippumattomaan
arviointiprosessiin.
Tämän prosessin tavoitteena on osoittaa, että
toimintaperiaatteemme ja -tapamme eivät ole ainoastaan
olemassa, vaan että ne myös toimivat tehokkaasti.
Läpikäymällä tämän tiukan prosessin, Nokia osoittaa
läpinäkyvyyttä ja vastuullisuutta. Arviointikysymykset ovat
julkisesti saatavilla GNI:n verkkosivuilla.
Arvioinnin keskeisiä elementtejä ovat:
1. Järjestelmän ja toimintaperiaatteiden tarkastelu, joilla
vahvistetaan, että Nokialla on vankat puitteet kansainvälisten
ihmisoikeusperiaatteiden tukemiseksi.
2. Vastausten validointi ja sitä tukevan näytön pyytäminen
tarvittaessa.
3. Syvällisiä tapaustutkimuksia on sisällytetty
havainnollistamaan, miten yritykset soveltavat periaatteita
käytännössä ja osoittavat edistymistä ja parannuksia ajan
myötä.
4. Ulkopuolisena arvioijana tehtävä riippumaton arviointi
tarkastelee yritysten käytäntöjä standardoidun
kysymyslistan avulla.
Arviointi on käynnissä ja tulokset ovat saatavilla myöhemmin
vuonna 2026.
ESG-tavoitteiden tilanne ja kehitys vuonna 2025
Tavoitevuosi
Lähtövuosi
Lähtöarvo
Tavoite
Vuoden 2025 tulokset
Tavoitetila
S4: Kuluttajat ja loppukäyttäjät
2030
2021
0
Autamme asiakkaitamme luomaan yhteydet
seuraaville kahdelle miljardille (Nokian
radioasiakkaiden verkkojen liittymämäärällä
mitattuna) vuoteen 2030 mennessä.
Mobiililaajakaistaliittymien määrä Nokian
radioasiakkaiden verkoissa kasvoi vuoden
2025 aikana 272 miljoonalla. Vuodesta 2021
lähtien Nokian radioasiakkaiden verkoissa
olevien mobiililaajakaistaliittymien
kokonaismäärä on kasvanut 1 393 miljoonalla.
Etenee
suunnitellusti
2030
2023
0
Nokian Fiber-to-the-Home-teknologia
yhdistää 140 miljoonaa uutta tilaajaa vuoteen
2030 mennessä ja auttaa näin kaventamaan
digitaalista kahtiajakoa.
Nokia on yhdistänyt 61 miljoonaa Fiber-to-
the-Home-tilaajaa vuoden 2023 alusta alkaen.
Etenee
suunnitellusti
2026
2025
N/A
Nokia saa myönteisen tuloksen GNI-
arvioinnista: Se täyttää GNI-periaatteiden
mukaiset velvoitteet (sananvapaus ja
yksityisyyden suoja) ja osoittaa parannusta
ajan myötä.
Arviointi on käynnissä ja tulokset ovat
saatavilla myöhemmin vuonna 2026.
Etenee
suunnitellusti
Mittareiden raportointiperiaatteet
Verkkoyhteydet
Laskentamenetelmä mittarille ”Autamme asiakkaitamme
luomaan yhteydet seuraaville kahdelle miljardille (Nokian
radioasiakkaiden verkkojen liittymämäärällä mitattuna)
vuoteen 2030 mennessä.”:
▪ Mobiililaajakaistayhteyksien vuotuinen kasvu
matkaviestinverkoissa = Mobiililaajakaistayhteyksien
absoluuttisen lukumäärän erotus kahden vuoden välillä.
Laskentamenetelmä mittarille “Nokian Fiber-to-the-Home
-teknologia yhdistää 140 miljoonaa uutta tilaajaa vuoteen
2030 mennessä ja auttaa näin kaventamaan digitaalista
kuilua”:
▪ Nokian FTTH-laajakaistayhteyksien kasvu = Tulo
”Liitettyjen FTTH-käyttäjien kasvu vuodessa” x “Nokian
markkinaosuus”. Tulos sisältää sekä todelliset että
ennustetut tiedot iDaten markkina-analyytikon raportista.
Infineran yritysostolla ei ollut vaikutusta tavoitteisiin tai
mittareihin.
Global Network Initiative (GNI) -arviointi
GNI-arviointi on laadullinen arviointi, ja katsotaan saavutetuksi
varmistamalla riippumattoman arvioinnin avulla, että Nokia on
pyrkinyt vilpittömästi toteuttamaan GNI-periaatteita ja
osoittanut kehittymistä ajan myötä. Tavoite saavutetaan, jos
Nokia saa myönteisen tuloksen.
104
Hallintotapatiedot
Nokia_Sustis_4.jpg
FIN filing 02032026 (8).jpg
Nokia ylläpitää korkeita eettisiä standardeja
toimintaohjeidensa ja vankan
vaatimustenmukaisuusohjelmansa kautta.
Johtajilla ja esihenkilöillä on keskeinen rooli
Nokian rehellisyyden kulttuurin
edistämisessä ja sellaisen ympäristön
luomisessa, jossa työntekijöitä tuetaan
oikeiden päätösten tekemisessä.
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1)
Nokian avainluvut vuonna 2025
Eettisen liiketoiminnan koulutusmoduulin
suorittaneiden työntekijöiden osuus
Esihenkilöiden ja työntekijöiden välisen
eettisyyteen ja vaatimustenmukaisuuteen
liittyvän vuorovaikutuksen aste
98%
75%
Nokian vuoden 2025 kohokohdat
Nokia valittiin yhdeksännen kerran yhdeksi maailman eettisimmistä
yrityksistä (the World’s Most Ethical Companies ®)
Nokian 215 eri puolilla maailmaa olevat Ombuds-toiminnasta
vastaavat johtajat tarjosivat työntekijöille luottamuksellisen väylän
ilmaista huolenaiheensa ilman pelkoa vastatoimista
Teimme yhteistyötä noin 9 800 toimittajan kanssa ja edistimme
jatkuvasti läpinäkyvyyttä, kestävää kehitystä ja hyviä eettisiä
liiketoimintatapoja
105
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1)
Liiketoimintakäytäntöjen hallinnointi
Vahva vastuullisen liiketoiminnan kulttuuri
Nokia on tunnustettu Ethispheren toimesta yhdeksi maailman
eettisimmistä yrityksistä. Nokia ylläpitää korkeita eettisiä
standardeja toimintaohjeidensa, koulutuksensa, prosessiensa ja
valvontansa kautta. Yhtiö edistää rehellisyyttä ja kannustaa
työntekijöitä ilmaisemaan huolenaiheitaan ilman pelkoa
vastatoimista. Jokainen yhtiön työntekijä on vastuussa
toimintaohjeidemme noudattamisesta ja niiden rikkomisesta
joutuu vastuuseen.
Toimintaohjeissa on osio, jossa määritellään johtajien ja
esihenkilöiden vastuut vastuullisen liiketoimintakulttuurin
edistämiseksi heidän omissa organisaatioissaan. Saatavilla on
paljon resursseja, joiden avulla esihenkilöitä koulutetaan
vastuista ja helpotetaan esihenkilöiden ja heidän tiimiensä
jäsenten välisiä keskusteluja koskien vaatimustenmukaisuuteen
liittyviä riskejä. Mittaamme esihenkilöiden sitoutumisen tasoa
vuosittaisen kyselyn avulla.
Nokian vastuullista liiketoimintakulttuuria tukee
vaatimustenmukaisuutta koskeva koulutusohjelma, johon
sisältyy vuotuinen pakollinen eettisen liiketoiminnan koulutus.
Koulutusohjelman aiheita vaihdellaan vuosittain, jotta voidaan
lisätä tietoisuutta korkean riskin alueista, uusista riskeistä ja
keskeisistä painopistealueista.
Nokian rehellisyyteen perustuva kulttuuri auttaa ehkäisemään
laitonta tai epäeettistä toimintaa sekä vähentämään riskejä
liittyen korruptioon, kilpailuun, lahjontaan, petokseen,
rahanpesuun, yksityisyyteen ja tietoturvaan, ihmisoikeuksiin ja
muihin riskialttiisiin alueisiin. Koulutuksessa ja tietoisuuteen
liittyvissä aloitteissa tehdään selväksi, että Nokia odottaa
työntekijöidensä noudattavan lakeja ja käytäntöjä, ja että
lainvastaiseen tai epäeettiseen toimintaan syyllistyville
työntekijöille kohdistetaan kurinpidollisia toimenpiteitä, joihin
kuuluu muun muassa työsuhteen päättäminen.
Vaatimustenmukaisuusohjelman hallinnointi
Nokian vahvaa vastuullista liiketoimintakulttuuria tukee sen
liiketoiminnan etiikka ja sääntelynmukaisuus -tiimi, joka koostuu
noin 100 kokeneesta vaatimustenmukaisuuden ammattilaisesta
ja sitä johtaa vaatimustenmukaisuusasioista vastaava johtaja,
joka raportoi Lakiasiain- ja hallintojohtajalle. Tiimiin kuuluu
useita erillisiä toimintoja, mukaan lukien alueelliset ja
liiketoimintakohtaiset vaatimustenmukaisuusasioista vastaavat
johtajat, riskinarviointiyksikkö ja maailmanlaajuinen
tutkijaryhmä, joka on riippumaton Nokian liiketoimintaryhmistä
puolueettomuuden ja luottamuksellisuuden varmistamiseksi.
Organisaatioon kuuluu korruptiontorjunnan osaamiskeskus,
joka vastaa kaupallisten kolmansien osapuolten, asiakkaiden ja
korkean riskin toimittajien due diligence -tarkastuksesta sekä
korkean riskin liiketoimien due diligence -tarkastuksesta.
Osaamiskeskus on myös vastuussa Nokian globaalista
korruption vastaisesta ohjelmasta, joka sisältää
toimintaperiaatteita ja prosesseja, kontrolleja ja koulutusta.
Vaatimustenmukaisuusasioista vastaavalla johtajalla on suora
yhteys hallituksen tarkastusvaliokuntaan, joka valvoo Nokian
vaatimustenmukaisuusohjelmaa. Vaatimustenmukaisuusasioista
vastaava johtaja tapaa tarkastusvaliokunnan kanssa vähintään
neljännesvuosittain sekä tarpeen mukaan tiettyjen seikkojen
perusteella. Vaatimustenmukaisuusasioista vastaava johtaja
tapaa myös vähintään kerran vuodessa koko hallituksen.
106
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennaisuuden arvioinnin seurauksena yrityskulttuuri, suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt sekä korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
ovat Nokia-konsernille olennaisia osa-aiheita. Nokian lähestymistapa olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien määrittämiseen on kuvattu “Yleiset tiedot” -osiossa. Seuraavassa
taulukossa on kuvattu olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä kuinka hallitsemme näitä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.
Osa-aihe
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Hallinta
Yrityskulttuuri
Myönteinen vaikutus: Kestävää kehitystä priorisoiva yrityskulttuuri voi johtaa
vastuulliseen ja kestävään päätöksentekoon arvoketjussa.
Mahdollisuus: Ethisphere on nimennyt Nokian yhdeksi maailman eettisimmistä
yrityksistä (the World’s Most Ethical Companies® by Ethisphere). Nokian vahva eettinen
yrityskulttuuri tarjoaa perustan harjoittaa liiketoimintaa eettisesti ja lainmukaisesti.
Riski: Eettisten toimintaohjeidemme tai lain rikkominen sääntelynmukaisuuden osalta,
joka johtaisi negatiivisiin mainehaittoihin tai taloudellisiin seurauksiin.
Nokia vaalii, edistää ja arvioi vaatimustenmukaisuuskulttuuriaan eri tavoin. Se edistää ja vahvistaa
Nokian vaatimustenmukaisuusohjelman jatkuvan parantamisen kulttuuria useiden palautekanavien,
keskustelujen ja koulutusten avulla. Nokia mittaa työntekijöiden asenteita, käsityksiä ja kokemuksia
nykyisestä vaatimustenmukaisuuskulttuurista tutkimustulosten ja muiden kerättyjen tietojen avulla.
Nämä tulokset jaetaan asianmukaisille liiketoiminnoille/alueellisille tiimeille, niitä hallitaan
lieventämissuunnitelmien avulla ja ne sisällytetään vuotuiseen riskiarviointi- ja viestintäprosessiin
Nokian eettisen kulttuurin jatkuvaa hallintaa varten.
Suhteet tavaran- ja
palveluntoimittajiin, mukaan
lukien maksukäytännöt
Mahdollisuus: Luotettavien suhteiden ja pitkäaikaisten kumppanuuksien rakentaminen
eettisen ja vaatimustenmukaisen kulttuurimme jakavien toimittajien kanssa.
Nokia rakentaa ja ylläpitää pitkäaikaisia suhteita toimittajiin, joilla on suuri vaikutus Nokian brändiin,
tuote- ja palveluvalikoimaan ja liiketoiminnan tulokseen. Nokia pyrkii kokonaisvaltaisella
toimittajasuhteiden hallinnalla maksimoimaan yhteistyön arvon.
Korruptio ja lahjonta:
Ehkäiseminen ja
havaitseminen
Mahdollisuus: Ethisphere on toistuvasti nimennyt Nokian yhdeksi maailman
eettisimmistä yrityksistä (the World’s Most Ethical Companies® by Ethisphere), ja osa
arvioinnista koskee myös Nokian korruptionvastaista ohjelmaa. Nokian vahva eettinen
yrityskulttuuri tarjoaa perustan harjoittaa liiketoimintaa eettisesti ja lainmukaisesti.
Nokialla on vankka korruption vastainen ohjelma, joka sisältää toimintaperiaatteet ja
menettelyohjeet, koulutuksen ja viestinnän, tukiprosessit ja valvontapisteet sekä ohjelman
tehokkuuden varmistamisen automaation ja data-analytiikan avulla tapahtuvalla valvonnalla.
Nokialla on vankat toimintaperiaatteet ja prosessit välttääkseen
työntekijöiden tai Nokian puolesta toimivien kolmansien
osapuolien laitonta ja epäeettistä toimintaa. Korruption ja
lahjonnan torjuntaan liittyvä keskeisin riski on, että
väärinkäytöksiin syyllistynyt työntekijä tai Nokian kanssa
yhteistyötä tekevä kolmas osapuoli (ensisijaisesti korkean riskin
toimittajat tai kaupalliset kolmannet osapuolet) käyttäytyy
siten, että se rikkoo Nokian korruptionvastaisia periaatteita ja/
tai sovellettavia lakeja tai ei noudata tai kiertää joitakin Nokian
korruptiontorjuntaprosesseista tai -kontrolleista. Mahdolliset
korruption vastaisten lakien rikkomukset voivat johtaa
tutkimuksiin. Jos rikkomus on näytetty toteen, seurauksina
voivat olla mainehaitat, sakot, etuuksien menettäminen sekä
mahdolliset rikosoikeudelliset toimenpiteet niin rikkomukseen
osallistuneita henkilöitä kuin niitäkin vastaan, joiden olisi pitänyt
olla tietoisia rikkomuksen tapahtumisesta. Nokia pyrkii
pysymään ajan tasalla geopoliittisista muutoksista,
liiketoimintamalleista ja strategioista, jotka voivat lisätä
korruptioriskiä, kuten suunniteltu laajentuminen korkean riskin
markkinoille tai liiketoiminta-alueelle. Kun riskit on tunnistettu,
vaatimustenmukaisuusorganisaatio pyrkii kehittämään
riskinhallintakeinoja ennakoivasti jäljelle jäävien riskien
minimoimiseksi. Näihin toimiin voi sisältyä kohdennettu ja
keskitetty koulutus, lisäkontrollikohteiden ja -prosessien
käyttöönotto sekä tehostettu tarkkailu ja seuranta.
Korruption ja lahjonnan riskillä on useita mahdollisia lähteitä,
kuten liiketoimintastrategia ja transaktiomallit, jotka tukevat
myyntiä. Näiden riskien vähentämiseksi tehokkaasti
vaatimustenmukaisuusorganisaatiolla on
vaatimustenmukaisuuden asiantuntijoita, jotka tekevät tiivistä
yhteistyötä yritysten kanssa. Näiden tietojen avulla organisaatio
hallitsee ennakoivasti näitä muuttuvia riskejä kehittämällä
jatkuvasti korruptionvastaista vaatimustenmukaisuuden
viitekehystä ja ohjelmaa. Liikesuhteet sisältävät riskin
kolmansien osapuolten mahdollisuudesta rikkoa
korruptionvastaisia lakeja. Kolmansia osapuolia, joilla on korkein
riski, ovat tietyt riskialttiit toimittajat (jotka työskentelevät
tulliasioiden, toimipaikkojen hankintatöiden tai muiden
hallintovirastojen tehtävien parissa) ja kaupalliset kolmannet
osapuolet (jakelijat, jälleenmyyjät ja välilliset jälleenmyyjät).
Tämän riskin pienentämiseksi Nokia tarjoaa koulutusta niille
korkeimman riskin omaaville kolmansille osapuolille ja vaatii
vuosittaisen perehtymisen vaatimustenmukaisuuteen sekä
kolmannen osapuolen toimintaohjeisiin. Kaikki nämä toimet on
suunniteltu varmistamaan, että kolmannet osapuolemme
ymmärtävät Nokian odotukset vaatimustenmukaiselle
toiminnalle. Lisäksi tavarantoimittajien ja kaupallisten kolmansien
osapuolten on suoritettava onnistuneesti riskiperusteinen due
diligence -selvitysprosessi. Tämä johtaa usein hyväksyntään
riskinhallintatoimien kanssa, kuten transaktioiden säännölliseen
tarkasteluun, lisäsopimusehtoihin tai valvontaan.
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
Nokian selkeät ja helposti saatavilla olevat toimintaperiaatteet
ja menettelyohjeet pienentävät laittoman tai epäeettisen
toiminnan riskiä ja ohjaavat työntekijöitä siinä, miten toimia.
Näitä toimintaperiaatteita ja menettelyohjeita on kuvattu
osiossa “Yleiset tiedot”.
Nokian toimintaperiaatteiden viitekehys pohjautuu Nokian
toimintaohjeisiin, joka sisältää liiketoiminnan perusperiaatteet ja
yleislinjaukset, jotka liittyvät keskeisiin liiketoiminnan aiheisiin.
Toimintaperiaateasiakirjoissa tarkennetaan, tuetaan ja selitetään
tarkemmin tiettyjä käytäntöjä. Menettelyohjeet luodaan
tarvittaessa ohjaamaan työntekijöitä tietyissä menettelytavoissa
toimintaperiaatteiden toteuttamiseksi. Lopuksi voidaan luoda
täydentäviä ohjeita (esim. maakohtaiset ohjeet) tai muuta
koulutusmateriaalia tiettyjen menettelyjen toteuttamista
varten. Kaikki toimintaohjeiden riskialueisiin liittyvät
107
täydentävät toimintaperiaatteet ja niihin liittyvät menettelyt
ovat työntekijöidemme saatavilla verkossa.
Työntekijät ja kolmannet osapuolet, jotka eivät toimi eettisesti
ja lainmukaisesti, joutuvat vastuuseen. Erityisesti tälle aiheelle
luotu intranet-sivu tarjoaa yleiskatsauksen yritystason
toimintaperiaatteista ja menettelyohjeista. Saatavilla olevat
toimintaperiaatteet on linjattu kaikkien liiketoimintaryhmien ja
yritystoimintojen kanssa ja ne jaetaan työntekijöille useilla
tavoilla, mukaan lukien:
▪ Koulutusohjelmat verkossa ja kasvokkain; verkkokoulutuksiin
sisältyy tyypillisesti kysymyksiä ymmärryksen testaamiseksi
▪ Yrityksen keskitetty menettelyohjeiden /
toimintaperiaatteiden tietovarasto intranetissä
▪ Neljännesvuosittaiset globaalit tiedotteet
vaatimustenmukaisuusasioista vastaavalta johtajalta sekä
kohdennettu viestintä alue- ja liiketoimintaryhmäkohtaisilta
vaatimustenmukaisuusjohtajilta
▪ Esimerkkejä ja tapahtuneita tapauksia, jotka korostavat
vaatimusten noudattamisen tärkeyttä niin Nokialle kuin
yksittäisille työntekijöille
Nokian toimintaohjeet ovat saatavilla verkkoversiona 20 eri
kielellä. Ne vahvistavat Nokian arvoja ja odotuksia, esittelee 14
keskeistä vaatimustenmukaisuuden toimintaperiaatetta ja
yhdistää kaikki Nokian työntekijät yhteisen vision taakse.
Toimintaohjeet toimivat ohjaavana viitekehyksenä, joka tuo
selkeyttä ja johdonmukaisuutta päätöksentekoon. Lisäksi ne
määrittelevät eettisten ja vaatimustenmukaisten
liiketoimintakäytäntöjen periaatteet, joita kaikkien
työntekijöiden ja esihenkilöiden odotetaan noudattavan. Kaikki
yrityksen työntekijät ovat velvollisia tarkistamaan ja
hyväksymään toimintaohjeet vuosittain osana pakollista
vaatimustenmukaisuuskoulutusta.
Nokian toimitusjohtajalle, talous- ja rahoitusjohtajalle sekä
Corporate Controllerille on erilliset eettiset ohjeet, joiden
tarkoituksena on vahvistaa eettistä toimintaa, edistää
korkeatasoista hallintotapaa ja korostaa näiden toimintojen
erityisiä vastuita. Se täydentää Nokian toiminta- ja
sisäpiiriohjetta sekä muita sovellettavia ohjeita ja käytäntöjä.
Kolmannen osapuolen toimintaohjeet edellyttävät, että Nokian
kolmannen osapuolen liikekumppanit noudattavat
samankaltaisia eettisiä käytäntöjä kuin Nokian toimintaohjeissa
on määritelty.
Nokia vaalii, edistää ja arvioi vaatimustenmukaisuuskulttuuria
monin eri keinoin. Yhtiö käyttää useita palautekanavia,
keskusteluja ja koulutuksia edistääkseen ja parantaakseen
jatkuvan kehittämisen kulttuuria
vaatimustenmukaisuusohjelmassaan. Nokia mittaa
työntekijöiden suhtautumista, näkemyksiä ja kokemuksia
nykyisestä vaatimustenmukaisuuskulttuurista kyselytulosten ja
muiden kerättyjen tietojen avulla. Tulokset jaetaan
asiaankuuluvien liiketoiminta- ja aluetiimien kanssa, niitä
hallitaan lieventämissuunnitelmien avulla ja ne integroidaan
vuotuiseen riskien arviointiprosessiin sekä koulutus- ja
viestintäsuunnitteluun Nokian eettisen kulttuurin jatkuvaa
edistämistä varten.
Työntekijöille suunnatun laajamittaisen kyselyn lisäksi käytämme
myös muita keinoja vaatimustenmukaisuusohjelmamme
tehokkuuden mittaamiseen, mukaan lukien pulssikyselyt
saadaksemme useammin palautetta yrityksen yleisestä
ilmapiiristä, koska se liittyy Nokian yrityskulttuurin
periaatteisiin, eli avoimuuteen, pelottomuuteen ja uskallukseen
tehdä päätöksiä. Esimerkiksi vuoden 2025 pakollinen eettisen
liiketoiminnan koulutuksemme sisälsi anonyymejä kysymyksiä,
jotka liittyivät pelkoon vastatoimista, toimintaohjeemme
käyttöön, huolenaiheiden raportointiin, tiettyihin
toimintaperiaatteisiin ja esihenkilöiden sitoutumiseen. 75 %
vapaaehtoiseen vuoden 2025 kyselyyn vastanneista ilmoitti,
että heidän esihenkilönsä keskusteli tiiminsä kanssa etiikasta ja
vaatimustenmukaisuudesta.
Alla on esimerkkejä joistakin menetelmistä ja alustoista, joilla
Nokia vahvistaa säännöllisesti rehellisyyteen perustuvaa
liiketoimintakulttuuriaan:
▪ Nokian toimintaohjeet (Code of Conduct)
▪ Johtajien sisäiset viestit ja artikkelit
▪ Asiantuntijoiden, Nokian vaatimustenmukaisuusasioista
vastaava johtajan ja muiden johtajien julkaisut sosiaalisessa
mediassa
▪ Sisäiset artikkelit, joissa on aiheeseen liittyviä linkkejä ja
materiaaleja
▪ Tietoisuuskampanjat sekä muut keinot, kuten puheeksi
ottaminen ja vastatoimien ehkäisy
▪ Ombuds-neuvonantajaohjelma, erityisresurssit ja kampanjat
▪ Erilliset verkkosivut vaatimustenmukaisuusohjelman osille
ja niihin liittyvät asiakirjat ja yhteystiedot
▪ Neljännesvuosittain ilmestyvä uutiskirje
▪ Podcasteja, videoita, animaatioita, julisteita ja esitteitä
▪ Vuosittainen Integrity Day -tapahtuma: ylemmän johdon/
johtoryhmän osallistuminen ja verkkotapahtuma, paikalliset
tapahtumat ympäri maailmaa, globaali ja paikallinen viestintä,
vaatimustenmukaisuuspalkinnot, vaatimustenmukaisuuspelit
Lisätietoja Nokian vaatimustenmukaisuusohjelmia koskevista
toimintaperiaatteista on osiossa “Yleiset tiedot”.
Raportointikanavat ja tutkintaprosessi
Nokia tarjoaa useita kanavia vaatimustenmukaisuutta koskevien
huolenaiheiden ilmoittamiseen, mukaan lukien laki, compliance ja
vastuullisuus -yksikkö; Ombuds-toiminnasta vastaavat johtajat;
henkilöstöorganisaatio; erillinen sähköpostiosoite sekä Ethics
Helpline -raportointikanava (täyttää EU Whistleblower -direktiivin
vaatimukset), joka tarjoaa verkkoportaalin ja maakohtaiset
vaihtoehdot. Sisäiset ja ulkoiset verkkosivut myös tukevat
raportointia. Ulkoisella raportointisivustolla käydään
ilmoitusprosessi läpi ja se tarjoaa linkkejä ja tietoa kaikista
käytettävissä olevista ilmoitusvaihtoehdoista. Ethics Helpline
-raportointikanava mahdollistaa anonyymin ilmoittamisen ja se
on avoin työntekijöille ja ulkoisille sidosryhmille.
Nokian Ombuds-verkosto on tärkeä osa Nokian
vaatimustenmukaisuusohjelmaa ja on saatavilla henkilöstölle,
Ethics Helpline -raportointikanavan ja/tai laki, compliance ja
vastuullisuus -yksikön, henkilöstöorganisaation tai esihenkilöiden
konsultaation lisäksi. Ombuds-toiminnasta vastaavat johtajat
työskentelevät laki, compliance ja vastuullisuus -yksikön sekä
henkilöstöorganisaation ulkopuolella ja he toimivat työntekijöille
luottamuksellisina ja neutraaleina henkilöinä, joille voi esittää
sääntöjen noudattamista koskevia kysymyksiä ja huolenaiheita
sekä pyytää ohjeita. He laajentavat Nokian
vaatimustenmukaisuusohjelman kattavuutta ja tarjoavat
vaihtoehtoisen tavan ilmoittaa epäillyistä toimintaperiaatteiden
ja lain rikkomuksista sekä auttavat estämään, havaitsemaan ja
puuttumaan väärinkäytöksiin. Vuoden 2025 lopussa meillä oli
108
215 Ombuds-toiminnasta vastaavaa johtajaa ympäri maailmaa, ja
80 prosenttia työntekijöistämme työskenteli toimipaikassa, jossa
on Ombuds-toiminnasta vastaava johtaja. On tärkeää huomata,
että koko Ombuds-verkosto on kaikkien työntekijöiden
käytettävissä maailmanlaajuisesti, eikä rajoitu vain heidän
alueensa ja/tai organisaationsa työntekijöihin.
Liiketoiminnan etiikka ja sääntelynmukaisuus -tiimin tutkintaryhmä
on ensisijaisesti vastuussa kaikkien vaatimustenmukaisuuteen
liittyvien huolenaiheiden vastaanottamisesta eri kanavien
kautta, kuten myös tapausten jakamisesta, tutkimisesta,
päättämisestä sekä jatkosta korjaavien ja kurinpidollisten
toimenpiteiden suhteen. Asiantuntijoista koostuva tiimimme
työskentelee Liiketoiminnan etiikka ja sääntelynmukaisuus
-yksikössä. Se ei liity mihinkään liiketoimintaryhmään ja raportoi
laki, compliance ja vastuullisuus -yksikön johtajille. Asiantuntijat
ovat täysin riippumattomia väitettyjen aiheiden ja
huolenaiheista ilmoittaneiden henkilöiden suhteen.
Vuonna 2025 liiketoiminnan etiikka ja sääntelynmukaisuus -tiimin
tutkintaryhmämme sai yhteensä 884 raporttia, joista 346
tutkintaryhmä tutki epäiltyinä toimintaohjeen rikkomisena.
Vuonna 2025 tutkintaryhmä päätti 313 väitettyä
toimintaohjeemme rikkomista koskevaa tutkimusta, joista 118
oli perusteltu tutkinnan jälkeen löydetyllä syyllä. Toteutimme
korjaavia toimenpiteitä, mukaan lukien 24 irtisanomista ja 32
kirjallista varoitusta. Yksittäisen kurinpidollisten toimenpiteiden
ohella suoritettiin perusteellinen juurianalyysi vahvistettuihin
tapauksiin ja tarvittaessa vahvistamattomille tapauksille
korjaavien toimenpiteiden ja parannusten tunnistamiseksi,
toteuttamiseksi ja seuraamiseksi.
Sisällytämme tutkimusprosessimme yrityskulttuuriimme
tiedottamalla havainnoistamme ja lisäämällä tietoisuutta
raportointiprosessista ja puheeksi ottamisen tärkeydestä. Useille
sisäisille ryhmille tarjotaan säännöllisesti katsauksia
tutkimustilastoista, keskeisistä havainnoista ja suuntauksista.
Näihin kuuluvat alueiden ja liiketoimintaryhmien
vaatimustenmukaisuudesta vastaavat johtajat, jotka sisällyttävät
huolenaiheet ja tutkimukset oman lainkäyttöalueensa
raportointiin ja jakavat nämä tiedot yritysjohtajien kanssa
useamman kerran vuodessa, Ombuds-toiminnasta vastaavat
johtajat, jotka jakavat tämän kaltaista tietoa työntekijöiden
kanssa alueellisissa tiedotustilaisuuksissa, ja ylemmälle johdolle,
hallitukselle sekä ulkopuolisille tilintarkastajille.
Maailmanlaajuiset trendit ja anonymisoidut todelliset tapaukset
jaetaan kaikkien työntekijöiden kanssa sisäisessä,
neljännesvuosittain julkaistavassa koko yrityksen kattavassa
Liiketoiminnan etiikka ja sääntelynmukaisuus -uutiskirjeessä
("Integrity Matters"). Lisäksi vuotuiset tutkintatilastot
kategorioittain sekä linkit anonymisoituihin tapausesimerkkeihin
julkaistaan ulkoisesti. Vaatimustenmukaisuusasioista vastaava
johtaja raportoi tarkastusvaliokunnalle neljännesvuosittain tiedot
merkittävistä syytöksistä ja tutkimusten tuloksista ja raportoi
niistä kerran vuodessa hallitukselle ja johtoryhmälle.
Vastatoimilta suojautuminen
Nokia on aina korostanut toimivansa yrityksenä, joka on sitoutunut
torjumaan ja välttämään kaikenlaisia vastatoimia sekä ylläpitämään
kulttuuria, jossa työntekijämme ja arvoketjun työntekijät tuntevat
olonsa turvalliseksi nostaessaan esiin huolensa toimintaohjeiden,
Nokian toimintaperiaatteiden tai lain tai asetusten epäillyistä
rikkomuksista. Nokia ei suvaitse minkäänlaisia kielteisiä
työsuhteeseen liittyviä toimia sellaista työntekijää tai arvoketjun
työntekijää (siltä osin kuin voimme kohtuudella valvoa) kohtaan,
joka esittää huolenaiheensa vilpittömässä mielessä tai esittää
todisteita tällaisen huolen tueksi. Jokaiseen työntekijään, joka
harjoittaa tai osallistuu vastatoimiin toista työntekijää kohtaan
vaatimustenmukaisuutta koskevan huolenaiheen esille
tuomisen tai tutkimukseen osallistumisen takia, sovelletaan
kurinpitotoimia, tarvittaessa jopa työsuhteen päättämiseen asti.
Tarjoamme työntekijöille monia selkeitä, laajasti ja helposti
saatavilla olevia tapoja ilmoittaa huolenaiheista, kuten myös
tukimateriaaleja ja tietoa ulkoisista ilmoituskanavista. Tämä
sisältää alue- ja sijaintikohtaiset ulkoiset ilmoitusvaihtoehdot.
Vuosittain toteutettavat laajat (erilaisista koulutuksista,
mediasta ja viestinnästä koostuvat) kampanjat muistuttavat ja
opastavat työntekijöitä huolenaiheiden ilmoittamisesta,
käytettävissä olevista resursseista ja Nokian
toimintaperiaatteista vastatoimiin liittyen. Esihenkilöille
tarjotaan lisäresursseja, kuten työkaluja ja tarkistuslista
huolenaiheiden raportoinnin käsittelyä varten. Vastatoimia
käsittelevä sisäinen verkkosivu tarjoaa työntekijöille arvokasta
tietoa ja ohjeistusta, mukaan lukien työntekijöiden ja
esihenkilöiden ohjeistukset vastatoimien välttämiseksi.
Koulutus
Liiketoiminnan etiikka ja sääntelynmukaisuus -tiimi ylläpitää
kolmivuotista strategista lähestymistapaa ja suunnitelmaa
koulutuksille. Nokian eettisen liiketoiminnan koulutus päivitetään
vuosittain, ja se on pakollinen vuosittainen koulutus kaikille
työntekijöille. Se oli yksi kolmesta verkkopohjaisesta
koulutuksesta, jotka sisällytettiin vuoden 2025 pakollisiin
koulutuksiin tietoturvan, tietosuojan ja turvallisuuden ohella.
Eettisen liiketoiminnan koulutus sisälsi toimintaohjeidemme ja
niihin liittyvien 14 liiketoimintakäytänteen tarkastelun ja
hyväksymisen, mahdollisuuden ilmoittaa mahdollisista
eturistiriidoista sekä lyhyet katsauksen keskeisiin aiheisiin, kuten
kilpailija-analyysi, hankinnan toimintaperiaatteet ja prosessit,
tekoälytyökalujen käyttö, ESG, valtion virkamiesten kanssa
toimiminen, yritysluottokorttien käyttö ja muistutus
esihenkilöiden vaatimustenmukaisuusvastuusta. Vuonna 2025
98,3 % työntekijöistämme (tavoite 95 %) suoritti eettisen
liiketoiminnan koulutuksen. Myös uusille työntekijöille
suunnattuun perehdytyskoulutusohjelmaan sisältyy samat
pakolliset koulutukset.
Vuonna 2025 järjestimme myös koulutuksia (verkossa ja
lähikoulutuksena) sekä tiedotimme nousevista riskeistä ja
muistutimme rooleista ja vastuista. Esimerkkejä:
1. Just-in-time-koulutusvideot, jotka tarjoavat tietoa juuri
silloin, kun sitä eniten tarvitaan ja perustuvat työntekijöiden
pyyntöihin tai toimiin (esim. epäsuoriin myyntitapahtumiin
osallistuvat työntekijät saavat kolmen minuutin videon
vaaditusta due diligence -prosessista)
2. Riskikohtaista koulutusta ja viestintää tietosuojasta, korruption
torjunnasta, kilpailuoikeudesta, toimipaikkaluvista,
ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoitteesta (due diligence) ja
Nokian epäsuorasta myyntiprosessista
3. Vastatoimien ehkäisyyn liittyvä viestintä, videot ja resurssit,
joiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta mahdollisista
vastatoimista ja saatavilla olevista tukikanavista
4. Kohdennettu koulutus korruption vastaisesta säätelystä ja
kilpailulainsäädännöstä käynnistettiin myyntitehtävissä
toimiville henkilöille
5. Uusia videoita korruptiosta ja eturistiriidoista, sekä mikro-
oppimista hyödyntävä oppimistapa korostamaan
sivustaseuraajien raportoinnin merkitystä
Näitä täydennettiin live-koulutustilaisuuksilla, joita järjestettiin
kohdeyleisöille vaatimustenmukaisuuteen liittyvistä aiheista läpi
vuoden.
109
Nokian mahdollisuus: Korruption ja lahjonnan vastainen ohjelma
Nokialla on vankka korruptiontorjuntaohjelma, joka keskittyy tunnistamaan ja lieventämään kolmansien osapuolten, monitasoisten
liiketoimien sekä geopoliittisten tapahtumien aiheuttamia vaatimustenmukaisuuteen liittyviä riskejä, jotka voivat olla ristiriidassa
sovellettavien lakien, mukaan lukien korruptiontorjunnan, kanssa.
Nokian globaali korruption vastainen ohjelma
Nokian toimintaohjeet
Korruptionvastaista ohjelmaa tukevat toimintaperiaatteet
Sisältävät seuraavat aihealueet:
▪ Asiointi valtion virkamiesten kanssa
▪ Sopimattomat maksut
▪ Yhteistyö kolmansien osapuolten kanssa
▪ Valvonta
▪ Epäkohdista ilmoittaminen (whistleblowing-
ilmoitusohjelma)
Useat toimintaperiaatteet ovat kaikkien työntekijöiden
saatavilla Nokian intranet-sivustolla, mukaan lukien
seuraavat:
▪ Korruptionvastaiset toimintaperiaatteet
▪ Eturistiriitoihin liittyvät toimintaperiaatteet
▪ Ei ostotilausta/ Ei maksua koskevat toimintaperiaatteet
▪ Matkustusta koskevat toimintaperiaatteet
▪ Valtion virkamiesten kanssa toimiminen on kuvattuna
toimintaohjeessamme: katso “Nokian toimintaohjeet”
Yleiset tiedot -osiosta
▪ Toimintaohjeessamme kuvattu valvonta: katso “Nokian
toimintaohjeet” Yleiset tiedot -osiosta
▪ Työskentely kolmansien osapuolten kanssa on kuvattu
toimintaohjeessamme: katso “Nokian toimintaohjeet”
Yleiset tiedot -osiosta
▪ Sopimattomat maksut on kuvattu toimintaohjeessamme:
katso “Nokian toimintaohjeet” Yleiset tiedot -osiosta
▪ Liiketoiminnan vieraanvaraisuutta ja lahjoja koskevat
menettelyohjeet
▪ Lahjoituksia ja sponsorointia koskevat globaalit
menettelyohjeet
▪ Kolmannen osapuolen riskienhallintaa koskevat
menettelyohjeet
▪ Helpotusmaksujen kieltoa koskevat menettelyohjeet
▪ Toimipaikkojen hankintalupa- ja käyttömaksuja koskevat
menettelyohjeet
Kolmansien osapuolten toimintaohjeet
▪ Sisältävät Nokian korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevat odotukset
Kohdennettua korruption ja lahjonnan vastaista koulutusta
▪ Sisältyy Nokian vuosittaiseen kaikille työntekijöille
tarkoitettuun pakolliseen eettisen liiketoiminnan
koulutukseen
▪ Kohdennettua korruption ja lahjonnan vastaista
koulutusta, joka suunnataan riskialttiille
työntekijäryhmille, kuten toimipaikkojen hankintaa
edellyttävissä projekteissa työskenteleville
työntekijöille tai myyntitiimeille, jotka
työskentelevät suoraan asiakkaiden kanssa
Nokialla on myös käytössä seurantaprosesseja mahdollisten
prosessipuutteiden tunnistamiseksi, mukaan lukien:
asiakassuhteiden hallinta, jotta voidaan tunnistaa kaupalliset
kolmannet osapuolet, joita korruptiontorjuntakeskus ei ole
tarkastanut; seurata kulukorvauksia, jotka liittyvät kolmansien
osapuolien vieraanvaraisuuteen, viihteeseen ja matkustamiseen,
jotta varmistetaan, että näitä koskevaa
ennakkohyväksyntäprosessia on noudatettu; kuluraporttien
tarkistaminen sen varmistamiseksi, että kaikki korkean riskin
omaavat toimittajat on tarkastettu asianmukaisella due
diligence -tasolla; riskiperusteisen due diligence -tason
suorittaminen kaikille kolmansille osapuolille mahdollisten
varoitusmerkkien tai riskien tunnistamiseksi ennen
liiketoiminnan aloittamista niiden kanssa, lisäksi kolmen vuoden
välein vaaditaan uudelleentarkastus; ja kaikkien
ilmiantojärjestelmämme kautta raportoitujen epäasianmukaisiin
maksuihin liittyvien huolenaiheiden läpikäynti, kuten on kuvattu
aikaisemmin tässä osiossa esitetyssä “Raportointikanavat ja
tutkintaprosessi” -kohdassa.
Työntekijäryhmiä, joilla katsotaan olevan suurin riski Nokian
liiketoiminnan kannalta, ovat:
▪ myynnin ja esimyynnin henkilöstö;
▪ valtion virkamiesten kanssa työskentelevät työntekijät;
▪ työntekijät, jotka osallistuvat toimipaikan ja lupien
hankintaan;
▪ tulliselvitykseen osallistuvat ja logistiikkatoimittajien kanssa
tekemisissä olevat työntekijät;
▪ veroneuvojien ja niihin liittyvien palvelujen parissa
työskentelevät työntekijät;
▪ geopolitiikka ja yhteiskuntasuhteiden tiimi; sekä
▪ taloustiimi, jolla on keskeinen valvontarooli.
110
Korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvä koulutus sisältyy
vuosittaiseen, pakolliseen eettisen liiketoiminnan
koulutukseemme ja sen suorittamista edellytetään jokaiselta
Nokian työntekijältä, sekä kaikilta hallinto-, johto- ja
valvontaelimiltä. Korruption torjuntaa on korostettu osana tätä
koulutusta mahdollisen korkeamman riskin mukaisesti ja se
osuus on suunnattu sekä kaikille työntekijöille että Nokian
hallitukselle. Lisäksi tarjolla on myös erillinen korruptioriskiin ja
raportointikanaviin keskittyvä kurssi. Katso “Yleiset tiedot”
-osiosta lisätietoja vaatimustenmukaisuuteen liittyvistä
toimintaperiaatteista.
Kaikki epäillyt korruptiota ja lahjontaa koskevat
menettelytapojen ja standardien rikkomukset tutkitaan. Kun
tutkimuksessa todetaan, että Nokian käytäntöjä, mukaan lukien
Nokian korruption ja lahjonnan vastaisia toimintaperiaatteita on
rikottu, ryhdytään asianmukaisiin kurinpitotoimiin. Tällaisia
toimia voivat olla negatiivinen taloudellinen seuraamus,
työsuhteen irtisanominen, roolin vaihto, kirjallinen varoitus ja/
tai pakollinen koulutus.
Nokian korruptiontorjunnan osaamiskeskuksella on kattava ja
monitahoinen riskiin perustuva lähestymistapa, joka auttaa
tunnistamaan ja lieventämään yritykseen kohdistuvia riskejä
samalla, kun se antaa liiketoimintatiimeillemme valmiudet
myydä Nokian tuotteita ja palveluita vastuullisesti.
Toimittajasuhteiden hallinta
Nokian toimitusketju on kriittinen osa Nokian omaa mainetta ja
laajempaa vaikutusta. Nokia työskentelee sekä asiakkaiden että
toimittajien kanssa edistääkseen avoimuutta, kestävyyttä ja
hyviä eettisiä liiketoimintatapoja pitkässä ja usein
monimutkaisessa toimitusketjussa.
Nokia työskentelee toimittajiensa kanssa kehittääkseen,
innovoidakseen ja rakentaakseen valmiuksia kestävämmän ja
avoimemman ekosysteemin mahdollistamiseksi.
Vuonna 2025 Nokia toimi noin 9 800 toimittajan kanssa, ja 80 %
toimittajiin kohdistuneista kuluista jakautui noin 340 toimittajan
kesken.
Toimittajien due diligence
Nokia odottaa toimittajien noudattavan sen kolmansien
osapuolia koskevaa toimintaohjetta, mukaan lukien Responsible
Business Alliance (RBA) -organisaation toimintaohjeet ja Nokia-
kohtaiset kestävyyttä koskevat lisävaatimukset. Vaatimuksia
tarkastellaan säännöllisesti ja ne kattavat muun muassa työ- ja
ihmisoikeudet, terveyden, turvallisuuden, tietosuojan,
riskienhallinnan, ympäristön, eettiset periaatteet ja korruption
torjunnan. Ne viestitään Nokian toimittajille ja sisällytetään
Nokian sopimusvaatimuksiin, toimittajien
kelpoisuusvaatimuksiin, auditointiin sekä toimittajien
koulutukseen ja osaamisen kehittämiseen.
Valvonta, arviointi ja auditointi
Tavarantoimittajiin liittyvät keskeisimmät seurantaan, arviointiin ja
auditointiin liittyvät toimemme sisältävät paikan päällä
toteutettavan yritysvastuun auditointiohjelman, EcoVadis-
vastuullisuusarvioinnit, toimittajien terveyden ja turvallisuuden
kypsyysarvioinnin sekä CDP:n toimitusketjun ilmastonmuutos- ja
toimitusketjun vesiturvallisuusarvioinnit, kierrätysmateriaalien
sisällön ja vastuullisen mineraalien hankinnan arvioinnit.
Toimittajien due diligence -arviointien tulokset on integroitu
Nokian toimittajien suoritusarviointiin kestävän kehityksen pilarina.
Lisätietoja on esitetty “Arvoketjun työntekijät (ESRS S2)” -osiossa.
Riskien ja mahdollisuuksien hallinta Nokian
toimitusketjussa
Nokian sisäiset analyysit ja yritysriskien hallinta auttavat
tunnistamaan mahdolliset toimitusketjujen riskit. Määrittääkseen
toimitusketjujen riskit Nokia suorittaa perusteellisempia
analyyseja erillisen toimittajan kestävän kehityksen
riskienhallintatyökalun avulla, jossa tarkastellaan erilaisia
kestävyyteen ja tuotteisiin liittyviä riskejä sekä muita tekijöitä
toimittajien sijaintitasolla. Tulokset sisältyvät
kategoriastrategioihimme. Tarkistamme kategoriastrategiat
vuosittain hankintakategorioiden vetäjien kanssa. Jos asetettuja
kestävyysvaatimuksia ei noudateta, se vaikuttaa Nokian ja
kyseisen toimittajan liiketoimintasuhteen tulevaisuuden näkymiin.
Nokia asettaa etusijalle pitkäaikaiset suhteet toimittajiin, jotka
vaikuttavat merkittävästi sen brändiin, tuotevalikoimaan ja
liiketoiminnan tuloksiin. Hallitsemalla näitä kumppanuuksia
kokonaisvaltaisesti Nokia pyrkii maksimoimaan yhteistyön hyödyt.
Toimittajien maksukäytännöt
Nokia kohtelee liikekumppaneitaan kunnioittavasti ja pyrkii aina
maksamaan toimittajien voimassa olevat maksut ajallaan
sopimusvelvoitteiden ja maakohtaisten määräysten mukaisesti.
Toimittajien on noudatettava määriteltyjä ohjeita asianmukaisen
ja oikea-aikaisen laskun toimittamiseen. Sähköinen laskutus on
asetettu pakolliseksi tai suositeltavaksi laskujen
vastaanottotavaksi kaikissa maissa, joissa se on lain mukaan
sallittua.
111
Toimet
Toimet vaatimustenmukaisuusohjelman ja -kulttuurin
tukemiseksi:
1. Kaikkien yrityksen työntekijöiden on vuosittain käytävä läpi ja
vahvistettava Nokian toimintaohjeeseen sitoutuminen sekä
ilmoitettava mahdollisista eturistiriidoista osana vuosittaista
pakollista vaatimustenmukaisuuskoulutusta. Pakollisen
koulutuksen aiheet vaihtelevat vuosittain, jotta voidaan lisätä
tietoisuutta korkean riskin alueista, kehittyvistä riskeistä ja
tärkeimmistä ajankohtaisista aiheista. Kurssilla korostetaan
korruption torjuntaa korkean riskin vuoksi, jonka lisäksi meillä on
myös erillinen kurssi, joka keskittyy korruptioriskiin ja
ilmoituskanaviin. Vuosittaisen pakollisen koulutuksen lisäksi
täydennämme koulutusta ja tietoisuutta ympäri vuoden lukuisilla
pienemmille kohderyhmille suunnatuilla live-koulutuksilla ja
tallenteilla, jotka koskevat vaatimustenmukaisuuteen liittyviä
aiheita.
2. Nokia torjuu ja kieltää kaikenlaisia vastatoimia ja on sitoutunut
ylläpitämään kulttuuria, jossa työntekijämme tuntevat huoletta
voivansa ilmaista huolensa toimintaohjeiden, Nokian
toimintaperiaatteiden tai lain epäillyistä rikkomuksista. Nokia ei
hyväksy mitään kielteisiä työsuhteeseen kohdistuvia
toimenpiteitä työntekijää kohtaan, joka vilpittömässä mielessä
tuo esiin sääntöjen noudattamiseen liittyviä huolia tai osallistuu
tutkimukseen.
3. Nokia tarjoaa useita kanavia vaatimustenmukaisuutta koskevien
huolenaiheiden ilmoittamiseen: laki, compliance ja vastuullisuus
-yksikkö; Ombuds-toiminnasta vastaavat johtajat;
henkilöstöorganisaatio; erillinen sähköpostiosoite sekä Ethics
Helpline -raportointikanava (joka täyttää EU Whistleblower
-direktiivin vaatimukset), ja tarjoaa verkkoportaalin ja
maakohtaiset vaihtoehdot. Nokialla on sisäiset ja ulkoiset
verkkosivut, jotka on tarkoitettu huolenaiheiden raportointiin ja
ilmiantamista varten.
4. Nokian korruptiontorjuntaohjelma keskittyy tunnistamaan ja
lieventämään kolmansien osapuolten, monitasoisten liiketoimien
sekä geopoliittisten tapahtumien aiheuttamia
vaatimustenmukaisuuteen liittyviä riskejä, jotka voivat olla
ristiriidassa sovellettavien lakien, mukaan lukien
korruptiontorjunnan, kanssa. Korruption vastainen ohjelma
koostuu useista osista, kuten koulutuksesta, seurannasta,
toimintaperiaatteista ja prosesseista.
5. Kaikki epäillyt korruption ja lahjonnan vastaisten toimien ja
standardien rikkomukset tutkitaan. Kun tutkimuksessa
todetaan, että Nokian käytäntöjä, mukaan lukien Nokian
korruption ja lahjonnan vastaisia toimintaperiaatteita, on rikottu,
ryhdytään asianmukaisiin kurinpitotoimiin. Tällaisia toimia voivat
olla taloudellinen menetys, irtisanominen, alentaminen tai roolin
vaihto, kirjallinen varoitus ja/tai pakollinen koulutus.
6. Vaatimustenmukaisuusasioista vastaava johtaja esittelee
erikseen ja itsenäisesti Nokian vaatimustenmukaisuusohjelman
tilaa ja tehokkuutta koko hallitukselle vähintään kerran
vuodessa, tarkastusvaliokunnalle vähintään neljä kertaa
vuodessa ja johtoryhmälle tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään
kerran vuodessa.
7. Mittaamme työntekijöiden suhtautumista, näkemyksiä ja
kokemuksia nykyisestä vaatimustenmukaisuuskulttuurista
kyselytulosten ja muiden kerättyjen tietojen avulla. Tulokset
jaetaan asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, ja niitä hallitaan
riskienhallintasuunnitelmien avulla jatkuvan kehittymisen
näkökulmasta.
Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa
Tavoitteiden asettaminen on yksi keino, jolla Nokia edistää
vahvan vaatimustenmukaisuusohjelman toteuttamista. Nokian
johtajat ovat vastuussa vahvan vaatimustenmukaisuuden
kulttuurin luomisesta organisaatioissaan edistämällä tätä
kulttuuria, näyttämällä esimerkkiä ja saavuttamalla asetetut
vaatimustenmukaisuustavoitteet (ja tavoitella niiden
ylittämistä).
Vuoden 2025 tavoitteiden tila:
Eettisen liiketoiminnan koulutus
Tavoite: Eettisen liiketoiminnan koulutuksen on suorittanut
95 %
työntekijöistä 31.10.2025 mennessä. Koulutus sisältää myös
ESG-osuuden (ympäristö, yhteiskunnalliset asiat ja hallintotapa).
ESG-tavoitteiden tilanne ja kehitys vuonna 2025
Tavoitevuosi
Lähtövuosi
Lähtöarvo
Tavoite
Vuoden 2025 tulokset
Tavoitetila
G1: Hallintotapatiedot
2025
2024
98 %
95 % työntekijöistämme on
käynyt eettisen liiketoiminnan
koulutuksen, joka sisältää
ESG-osuuden (ympäristö,
yhteiskunnalliset asiat ja
hallintotapa).
98 % työntekijöistämme kävi eettisen liiketoiminnan koulutuksen.
Saavutettu
2030
2016
85 %
85 % työntekijöistä/
esihenkilöistä jatkaa myönteistä
vuorovaikutusta eettisyydestä
ja vaatimustenmukaisuudesta
vuoteen 2030 mennessä.
Vapaaehtoiseen vuoden 2025 kyselyyn vastanneista 75 % ilmoitti,
että heidän esihenkilönsä oli keskustellut etiikasta ja
vaatimustenmukaisuudesta tiiminsä kanssa. Nykyisen tavoitteen
arviointi johti siihen johtopäätökseen, että tavoite on tehoton
etiikkaan ja vaatimustenmukaisuuteen liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien mittaamisessa ja
seurannassa. Tätä tavoitetta muutetaan vuoden 2026 aikana.
Ei etene
suunnitellusti
Edistyminen tavoitteessa: Saavutettu
Eettisen liiketoiminnan koulutuksen, mukaan lukien ESG-
osuuden, suoritti
98 %
työntekijöistä 31.10.2025 mennessä.
Kohdennettu korruption ja lahjonnan vastainen koulutus sisältyy
eettisen liiketoiminnan koulutukseen.
Esihenkilöiden vuorovaikutus
Tavoite:
85 %
työntekijöiden/esihenkilöiden myönteinen vuorovaikutus
eettisyydestä ja vaatimustenmukaisuudesta vuoteen 2030
mennessä. Tämä tavoite sisältää Nokian esihenkilöt ja heidän
suorat alaisensa.
Edistyminen tavoitteessa: Ei etene suunnitellusti
75 %
31.12.2025 päättyneeltä raportointikaudelta.
112
Tiedonantotaulukot
Alla olevassa taulukossa on yksityiskohtaiset tiedot korruption vastaisen koulutuksen aiheista ja
toistuvuudesta. Korruption torjuntaa korostetaan Nokian pakollisessa eettisen liiketoiminnan
koulutuksen kurssissa, joka järjestetään vuosittain kaikille työntekijöille. Lisäksi järjestetään
erilliset, korruptioriskiin keskittyvät kurssit esitetyllä toistuvuudella:
Nokian etiikkaan ja korruption torjuntaan keskittyvä koulutus:
Aihe
Muoto
Kohdeyleisö
Toistuvuus
Pakollinen eettisen liiketoiminnan koulutus;
sisältää toimintaohjeiden yleiskatsauksen ja
hyväksynnän sekä esteellisyysilmoituksen
Verkossa
Kaikki työntekijät
Vuosittain
Eturistiriidat (osa eettisen liiketoiminnan
koulutusta)
Verkossa
Kaikki työntekijät
Kolmen tai neljän
vuoden välein
Lahjonnan ja korruption torjunta sekä
sopimattomat maksut (osa eettisen
liiketoiminnan koulutusta)
Verkossa
Roolikohtainen
Yhden tai kahden
vuoden välein
Korruption torjunnan koulutus kolmansille
osapuolille
Verkossa
Kolmannet
osapuolet
Kolmen vuoden
välein
Korruption torjunta (jatkokurssi)
Verkossa
Roolikohtainen
Kerran sekä tarpeen
mukaan
Edustamisen "Just-in-time"-video (esitetään
automaattisesti edustustilaisuuden
hyväksyntäpyynnön yhteydessä)
Verkkovideo
Työntekijä, joka
pyytää hyväksyntää
edustustilaisuutta
varten
Hyväksyntäpyynnön
esittämisen
yhteydessä
Lahjat, matkat ja edustaminen (GTE)
Verkossa
Kaikki työntekijät,
jotka käyttävät GTE-
työkalua
Tarpeen mukaan
Edustus ja GTE -hyväksyntätyökalu
Live/
virtuaalinen
Korkean riskin roolit;
uudet työntekijät
yritysoston kautta
Kerran sekä tarpeen
mukaan
Kolmannen osapuolen toimintaohjeet
Mikro-
oppiminen ja
video
Kolmannet
osapuolet
Kahden vuoden
välein
Toimipisteen hankinnan ja lupamenettelyjen
vaatimustenmukaisuus
Verkossa
Roolikohtainen
Kolmen tai neljän
vuoden välein
Matka- ja kulukorvausten hyväksynnät
Verkossa
Esihenkilöt;
Työntekijät, joilla on
yritysluottokortti
Kolmen tai neljän
vuoden välein
Lupamenettelyä koskeva
korruptionvastainen koulutus Nokian
alihankkijoille
Verkossa
Toimipisteen
lupamenettelyssä
mukana olevat
alihankkijat
Tarpeen mukaan
Taulukossa lueteltuja koulutuksia tarjotaan tarvittaessa myös hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenille.
Vuonna 2025 Nokian Liiketoiminnan etiikka ja sääntelynmukaisuus -yksikön tutkintaryhmä sai
yhte ensä 884 ilmoitusta, joista 346 ilmoitusta tutkintaryhmä tutki epäiltyinä sovellettavan lain,
toimintaperiaatteiden tai Nokian toimintaohjeiden rikkomuksina. Seuraavassa taulukossa on
esitetty vuosien 2025 ja 2024 raportoidut huolenaiheet luokittain.
Etiikkaan ja vaatimustenmukaisuuteen liittyvät tiedot
2025
2024
Ilmoitettujen huolenaiheiden kokonaismäärä
884
923
Eturistiriidat
37
41
Valvonta
100
83
Työskentely viranomaisten kanssa
2
4
Reilu kilpailu
3
11
Oikeudenmukaiset työehdot (kaikki HR-asioihin liittyvät)
389
391
Ohjaus
123
112
Ihmisoikeudet
0
3
Sopimattomat maksut
6
9
Sisäpiirikaupat
0
2
Immateriaalioikeudet ja luottamukselliset tiedot
33
47
Yksityisyys
13
22
Kauppalainsäädäntö
7
14
Hyvinvointi, terveys, turvallisuus ja ympäristö
16
17
Kolmansien osapuolien kanssa työskentely
55
82
Muut
100
85
Liiketoiminnan etiikka ja sääntelynmukaisuus -yksikön suorittamien tutkimusten
määrä
346
384
Tutkimuksen jälkeen 'syy löytyi' -perusteella todettujen syytösten lukumäärä
118
165
Työntekijöiden määrä, joka on saanut kirjallisen varoituksen toimintaohjeiden
rikkomisesta
32
30
Toimintaohjeiden rikkomisen vuoksi irtisanottujen työntekijöiden lukumäärä
24
12
Mittareiden raportointiperiaatteet
Etiikkaan ja vaatimustenmukaisuuteen liittyvät tiedot
Huolenaiheiden määrä perustuu todellisiin raportoituihin lukuihin, eikä niihin ole sisällytetty
arvioita.
Esihenkilöiden vuorovaikutus
Esihenkilöiden vuorovaikutuksen prosenttiosuus on määritetty työntekijöiden myöntävien
vastausten perusteella vuoden 2025 Liiketoiminnan etiikkaa ja vaatimustenmukaisuutta
koskevaan vapaaehtoiseen (Ethics and Compliance) kyselyyn: "Esihenkilöni puhuu tiimille
eettisyydestä ja vaatimusten noudattamisen tärkeydestä”.
Eettisen liiketoiminnan koulutus
Eettisen liiketoiminnan koulutuskurssi on tarkoitettu kaikille Nokian työntekijöille. Koulutuksen
päättymisajan umpeuduttua, lopullinen suoritusprosentti lasketaan pakollisen koulutuksen
suorittaneiden määrällä jaettuna aktiivisten työntekijöiden lukumäärällä vuoden lopussa.
113
Kestävyysraportin l iite
Viitetaulukko
ESRS 2 - Yleiset tiedot
Raportoitavan tiedon otsikko
Raportointivaatimuksen nimi
Viittaus vuosikertomuksen osioon
Sivu
Laatimisperusteet
Tiedonantovaatimus BP-1 – Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet
Laatimisperusteet “Kestävyysraportin laatimisperusteet ”
Laatimisperusteet
Tiedonantovaatimus BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
Laatimisperusteet  “Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot ”
Hallinto
Tiedonantovaatimus GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Hallinto “Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli kestävyysseikkoihin liittyen”
Hallinto
Tiedonantovaatimus GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden
käsittelemät kestävyysseikat
Hallinto “Hallinto-, johto- ja valvontaelinten tiedottaminen ja tukeminen niiden vastuulla olevassa vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien valvonnassa”
Hallinto
Tiedonantovaatimus GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Hallinto “Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin”
Hallinto
Tiedonantovaatimus GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
Hallinto “Selvitys due diligence -prosessista”
Hallinto
Tiedonantovaatimus GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta
Hallinto “Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta”
Strategia
Tiedonantovaatimus SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
Strategia
“Yleisen strategian keskeiset osatekijät kestävyysseikkoja koskien”
Strategia “Liiketoimintamalli ja arvoketju ”
Strategia
Tiedonantovaatimus SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset
Strategia
“Sidosryhmien edut ja näkemykset”
Strategia
Tiedonantovaatimus SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Strategia
“Olennaiset aihealueet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta: Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistetut olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Tiedonantovaatimus IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Tiedonantovaatimus IRO-2 – Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien
tiedonantovaatimukset
Kestävyysraportin liite “Viitetaulukko”, “Luettelo tietopisteistä, jotka ovat peräisin muusta EU-
lainsäädännöstä”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Toimintaperiaatteet MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut
toimintaperiaatteet
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat
toimintaperiaatteet”.
Lisätietoa MDR-P:stä on aihekohtaisista osioista:
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Toimintaperiaatteet”;
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “Toimintaperiaatteet”;
Oma työvoima (ESRS S1) “Toimintaperiaatteet”;
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “Toimintaperiaatteet”;
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “ Toimintaperiaatteet ”;
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “Toimintaperiaatteet”;
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja
yrityskulttuuri ”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit
MDR-A:han liittyvät tiedot käsitellään aihekohtaisissa osioissa:
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “ Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät
toimet ”;
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “Toimet”;
Oma työvoima (ESRS S1) “ Toimet ”;
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “Toimet ”
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “Toimet”;
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “ Toimet”
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “ Toimet”
114
Mittarit ja tavoitteet
Mittarit MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit
MDR-M:ään liittyvät tiedot käsitellään aihekohtaisissa osioissa:
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “ Tiedonantotaulukot ”, “ Mittareiden raportointiperiaatteet ”;
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden raportointiperiaatteet”;
Oma työvoima (ESRS S1) “ Tiedonantotaulukot ”, “ Mittareiden raportointiperiaatteet”;
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “ Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden raportointiperiaatteet”;
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “ Mittareiden
raportointiperiaatteet”;
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “ Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa ”, “ Mittareiden
raportointiperiaatteet”;
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “ Tiedonantotaulukot ”, “Mittareiden raportointiperiaatteet”
Mittarit ja tavoitteet
Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla
Strategia
“ESG-tavoitteemme”.
Lisätietoa MDR-T:stä on aihekohtaisissa osioissa:
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”;
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”;
Oma työvoima (ESRS S1) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”;
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”;
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “ Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa ”;
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”;
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa ”
ESRS E1 - Ilmastonmuutos
Raportoitavan tiedon otsikko
Raportointivaatimuksen nimi
Viittaus vuosikertomuksen osioon
Sivu
Hallinto
ESRS 2 GOV-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
Hallinto “Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin”
Strategia
Tiedonantovaatimus E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät
toimet”
Strategia
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Ilmastoskenaarioiden ja resilienssin arviointi”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Ilmastoskenaarioiden ja resilienssin arviointi”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Tiedonantovaatimus E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät
toimintaperiaatteet
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Toimintaperiaatteet”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Toimintaperiaatteet MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut
toimintaperiaatteet
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat
toimintaperiaatteet”;
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Toimintaperiaatteet”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Tiedonantovaatimus E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja
resurssit
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät
toimet”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät
toimet”, “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”
Mittarit ja tavoitteet
Tiedonantovaatimus E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Tiedonantotaulukot”
Mittarit ja tavoitteet
Mittarit MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Tiedonantotaulukot”, “ Mittareiden
raportointiperiaatteet”
Mittarit ja tavoitteet
Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla
Strategia
“ESG-tavoitteemme”
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät
toimet ”, “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa“
Mittarit ja tavoitteet
Tiedonantovaatimus E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Tiedonantotaulukot”
Mittarit ja tavoitteet
Tiedonantovaatimus E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3
-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Tiedonantotaulukot”
Mittarit ja tavoitteet
Tiedonantovaatimus E1-7 – Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja
kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät
toimet”
ESRS E5 - Resurssien käyttö ja kiertotalous
Raportoitavan tiedon otsikko
Raportointivaatimuksen nimi
Viittaus vuosikertomuksen osioon
Sivu
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Strategia
“Olennaiset aihealueet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa”;
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”;
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “ Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyen resurssien
käyttöön ja kiertotalouteen”
115
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Tiedonantovaatimus E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyen resurssien
käyttöön ja kiertotalouteen”, “Toimintaperiaatteet”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Toimintaperiaatteet MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut
toimintaperiaatteet
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat
toimintaperiaatteet”
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “Toimintaperiaatteet ”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Tiedonantovaatimus E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyen resurssien
käyttöön ja kiertotalouteen”, “Toimintaperiaatteet”, “ Toimet”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “Toimet”, “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”,
“Tiedonantotaulukot”
Mittarit ja tavoitteet
Tiedonantovaatimus E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet
Strategia
“ESG-tavoitteemme”;
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Toimet”
Mittarit ja tavoitteet
Mittarit MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Tiedonantotaulukot”,
“Mittareiden raportointiperiaatteet”
66
68 , 69
Mittarit ja tavoitteet
Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla
Strategia
“ESG-tavoitteemme”;
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Mittareiden
raportointiperiaatteet”
Mittarit ja tavoitteet
Tiedonantovaatimus E5-4 – Resurssien sisäänvirtaukset
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden raportointiperiaatteet”
Mittarit ja tavoitteet
Tiedonantovaatimus E5-5 – Resurssien ulosvirtaukset
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden raportointiperiaatteet”
ESRS S1 - Oma työvoima
Raportoitavan tiedon otsikko
Raportointivaatimuksen nimi
Viittaus vuosikertomuksen osioon
Sivu
Strategia
ESRS 2 SBM-2:een liittyvä julkistamisvaatimus – Sidosryhmien edut ja näkemykset
Strategia
“Sidosryhmien edut ja näkemykset”
Strategia
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä julkistamisvaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Strategia
“Olennaiset aihealueet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa”;
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”;
Oma työvoima (ESRS S1) “ Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Julkistamisvaatimus S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
Oma työvoima (ESRS S1) “Toimintaperiaatteet”, “Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien
työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa”
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Raportointikanavat ja tutkintaprosessi ”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Toimintaperiaatteet MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut
toimintaperiaatteet
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat
toimintaperiaatteet”;
Oma työvoima (ESRS S1) “Toimintaperiaatteet”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Julkistamisvaatimus S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden
ja heidän edustajiensa kanssa
Oma työvoima (ESRS S1) “Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja
heidän edustajiensa kanssa”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Julkistamisvaatimus S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille
työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Raportointikanavat ja tutkintaprosessi”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Julkistamisvaatimus S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten
vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja
olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
Oma työvoima (ESRS S1) “Toimintaperiaatteet”; “Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien
työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa”, “ Toimet”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit
Oma työvoima (ESRS S1) “Toimet”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Julkistamisvaatimus S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
Oma työvoima (ESRS S1) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”
Mittarit ja tavoitteet
Mittarit MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit
Oma työvoima (ESRS S1) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Tiedonantotaulukot”, “ Mittareiden
raportointiperiaatteet”
Mittarit ja tavoitteet
Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla
Strategia
“ESG-tavoitteemme”;
Oma työvoima (ESRS S1) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Mittareiden raportointiperiaatteet”
Mittarit ja tavoitteet
Julkistamisvaatimus S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Oma työvoima (ESRS S1) “Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden raportointiperiaatteet”
Mittarit ja tavoitteet
Julkistamisvaatimus S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten
työntekijöiden ominaisuudet
Oma työvoima (ESRS S1) “Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden raportointiperiaatteet”
Mittarit ja tavoitteet
Julkistamisvaatimus S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit
Oma työvoima (ESRS S1) “Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden raportointiperiaatteet”
Mittarit ja tavoitteet
Julkistamisvaatimus S1-10 – Riittävä palkka
Oma työvoima (ESRS S1) “Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden raportointiperiaatteet”
116
Mittarit ja tavoitteet
Julkistamisvaatimus S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit
Oma työvoima (ESRS S1) “Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden raportointiperiaatteet”
Mittarit ja tavoitteet
Julkistamisvaatimus S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat
indikaattorit
Oma työvoima (ESRS S1) “Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden raportointiperiaatteet”
Mittarit ja tavoitteet
Julkistamisvaatimus S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)
Oma työvoima (ESRS S1) “Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden raportointiperiaatteet”
ESRS S2 - Arvoketjun työntekijät
Raportoitavan tiedon otsikko
Raportointivaatimuksen nimi
Viittaus vuosikertomuksen osioon
Sivu
Strategia
ESRS 2 SBM-2:een liittyvä tiedonantovaatimus – Sidosryhmien edut ja näkemykset
Strategia
“Sidosryhmien edut ja näkemykset”
Strategia
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Strategia
“Olennaiset aihealueet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa”;
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”;
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Tiedonantovaatimus S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “Toimintaperiaatteet”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Toimintaperiaatteet MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut
toimintaperiaatteet
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat
toimintaperiaatteet”;
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “Toimintaperiaatteet”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Tiedonantovaatimus S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun
työntekijöiden kanssa
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun
työntekijöiden kanssa”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Tiedonantovaatimus S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun
työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun
työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi”;
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Raportointikanavat ja tutkintaprosessi”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Tiedonantovaatimus S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin
ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi
ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun
työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi”, “Toimet”;
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Raportointikanavat ja tutkintaprosessi”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “Toimet”
Mittarit ja tavoitteet
Mittarit MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden raportointiperiaatteet”
Mittarit ja tavoitteet
Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla
Strategia
“ESG-tavoitteemme”;
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Mittareiden raportointiperiaatteet”
Mittarit ja tavoitteet
Tiedonantovaatimus S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Prosessit, jotka koskevat
yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa”
ESRS S3 - Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
Raportoitavan tiedon otsikko
Raportointivaatimuksen nimi
Viittaus vuosikertomuksen osioon
Sivu
Strategia
ESRS 2 SBM-2:een liittyvä tiedonantovaatimus – Sidosryhmien edut ja näkemykset
Strategia
“Sidosryhmien edut ja näkemykset”
Strategia
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Strategia
“Olennaiset aihealueet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa”;
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”;
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “ Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Tiedonantovaatimus S3-1 – Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “Toimintaperiaatteet”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Toimintaperiaatteet MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut
toimintaperiaatteet
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat
toimintaperiaatteet”;
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “Toimintaperiaatteet”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Tiedonantovaatimus S3-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena
olevien yhteisöjen kanssa
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Tiedonantovaatimus S3-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten
kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Raportointikanavat ja tutkintaprosessi”
117
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Tiedonantovaatimus S3-4 – Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin
liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien
olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten
toimien tehokkuus
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa”, “Toimet”,
“Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “Toimet”,
“Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”
Mittarit ja tavoitteet
Tiedonantovaatimus S3-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”
Mittarit ja tavoitteet
Mittarit MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Mittareiden
raportointiperiaatteet”
Mittarit ja tavoitteet
Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla
Strategia
“ESG-tavoitteemme”;
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Mittareiden
raportointiperiaatteet”
ESRS S4 - Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Raportoitavan tiedon otsikko
Raportointivaatimuksen nimi
Viittaus vuosikertomuksen osioon
Sivu
Strategia
ESRS 2 SBM-2:een liittyvä tiedonantovaatimus – Sidosryhmien edut ja näkemykset
Strategia
“Sidosryhmien edut ja näkemykset”
Strategia
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Strategia
“Olennaiset aihealueet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa”;
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”;
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “ Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Tiedonantovaatimus S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “Toimintaperiaatteet”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Toimintaperiaatteet MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut
toimintaperiaatteet
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat
toimintaperiaatteet”;
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “Toimintaperiaatteet”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Tiedonantovaatimus S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien
kanssa
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien
kanssa”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Tiedonantovaatimus S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja
loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Raportointikanavat ja tutkintaprosessi”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Tiedonantovaatimus S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin
ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien
hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien
kanssa”, “Toimet”, “ Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”
Mittarit ja tavoitteet
Tiedonantovaatimus S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten
edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”
Mittarit ja tavoitteet
Mittarit MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Mittareiden
raportointiperiaatteet”
Mittarit ja tavoitteet
Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla
Strategia
“ESG-tavoitteemme”;
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Mittareiden
raportointiperiaatteet”
ESRS G1 - Liiketoiminnan harjoittaminen
Raportoitavan tiedon otsikko
Raportointivaatimuksen nimi
Viittaus vuosikertomuksen osioon
Sivu
Hallintotapa
ESRS 2 GOV-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Hallinto “Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli kestävyysseikkoihin liittyen”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Strategia
“Olennaiset aihealueet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa”;
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”;
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “ Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet”
118
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Toimintaperiaatteet MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut
toimintaperiaatteet
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat
toimintaperiaatteet”;
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja
yrityskulttuuri”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Tiedonantovaatimus G1–1 – Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet
ja yrityskulttuuri
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat
toimintaperiaatteet”;
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja
yrityskulttuuri”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Tiedonantovaatimus G1–2 – Suhteet toimittajiin
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Toimittajasuhteiden hallinta“
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Tiedonantovaatimus G1–3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet”,
“Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri”,
“Raportointikanavat ja tutkintaprosessi ”,
“ Vastatoimilta suojautuminen”, “ Koulutus ”,
“Nokian mahdollisuus: Korruption ja lahjonnan vastainen ohjelmaa”
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
hallinta
Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Toimet”,
“Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”
Mittarit ja tavoitteet
Mittarit MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Tiedonantotaulukot”,
“Mittareiden raportointiperiaatteet”
Mittarit ja tavoitteet
Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla
Strategia
“ESG-tavoitteemme”;
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “Mittareiden
raportointiperiaatteet”
119
Luettelo tietopisteistä, jotka ovat peräisin muusta EU-lainsäädännöstä
Osio
Kohta
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen
Viittaus
pilariin 3
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen
(kyllä/ei)
Viittaus vuosikertomukseen
Sivu-
numero
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma
21 (d)
X
X
Kyllä
Esitetty Yleiset
tiedot -osiossa, kohdassa “Hallinto ”
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus
21 (e)
X
Kyllä
Esitetty Yleiset
tiedot -osiossa, kohdassa “Hallinto ”
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
30
X
Kyllä
Esitetty Yleiset
tiedot -osiossa, kohdassa “Hallinto ”
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan
40 (d) i
X
X
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan
40 (d) ii
X
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan
40 (d) iii
X
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan
40 (d) iv
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä
14
X
Kyllä
Esitetty E1-osiossa, kohdassa “Siirtymäsuunnitelma ja
ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ”
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset
16 (g)
X
X
Kyllä
Esitetty E1-osiossa, kohdassa “Siirtymäsuunnitelma ja
ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ”
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet
34
X
X
X
Kyllä
Esitetty E1-osiossa, kohdassa “Tavoitteet ja edistyminen
tavoitteissa ”
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain
ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)
38
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
37
X
Kyllä
Esitetty E1-osiossa, kohdassa “Tiedonantotaulukot ”
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla
40-43
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
44
X
X
X
Kyllä
Esitetty E1-osiossa, kohdassa “Tiedonantotaulukot ”
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti
53-55
X
X
X
Kyllä
Esitetty E1-osiossa, kohdassa “Tiedonantotaulukot ”
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset
56
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille
66
X
Ei
Nokia päätti soveltaa vaiheittaista käyttöönottoa eikä esitä näitä
mittareita vuonna 2025
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan
ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski
66 (a) and (c)
X
Ei
Nokia päätti soveltaa vaiheittaista käyttöönottoa eikä esitä näitä
mittareita vuonna 2025
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain
67 (c)
X
Ei
Nokia päätti soveltaa vaiheittaista käyttöönottoa eikä esitä näitä
mittareita vuonna 2025
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa
69
X
Ei
Nokia päätti soveltaa vaiheittaista käyttöönottoa eikä esitä näitä
mittareita vuonna 2025
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-
PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa
28
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat
9
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet
13
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys
14
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä
28 (c)
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna
29
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS 2- IRO 1 – E4
16 (a) i
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS 2- IRO 1 – E4
16 (b)
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS 2- IRO 1 – E4
16 (c)
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet
24 (b)
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet
24 (c)
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet
24 (d)
X
Ei
Ei koske Nokiaa
120
Osio
Kohta
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen
Viittaus
pilariin 3
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen
(kyllä/ei)
Viittaus vuosikertomukseen
Sivu-
numero
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte
37 (d)
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte
39
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS 2- SBM3 – S1 Pakkotyötapausten riski
14 (f)
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS 2- SBM3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski
14 (g)
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
20
X
Kyllä
Esitetty S1-osiossa, kohdassa “Toimintaperiaatteet ” ja Yleiset
tiedot -osiossa kohdassa “ Olennaisten vastuullisuusaiheiden
hallintaan sovellettavat toimintaperiaatteet”
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due
diligence -käytännöt
21
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet
22
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä
23
X
Kyllä
Esitetty S1-osiossa, kohdassa “Toimintaperiaatteet ”
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät
32 (c)
X
Kyllä
Esitetty S1-osiossa, kohdassa “Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin
tuomiseksi ”
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus
88 (b) and (c)
X
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen
päivien määrä
88 (e)
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero
97 (a)
X
X
Kyllä
Tasoitettu palkka-analyysi esitetty S1-osiossa, kohdassa
“ Tiedonantotaulukot ”
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka
97 (b)
X
Kyllä
Esitetty S1-osiossa, kohdassa “Tiedonantotaulukot ”
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset
103 (a)
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n
periaatteiden noudattamatta jättäminen
104 (a)
X
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS 2- SBM3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa
11 (b)
X
Ei
Tällaisia tapauksia ei ole tunnistettu
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
17
X
Kyllä
Esitetty S2-osiossa, kohdassa “Toimintaperiaatteet ”
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet
18
X
Kyllä
Esitetty S2-osiossa, kohdassa “Toimintaperiaatteet ”
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n
toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen
19
X
X
Kyllä
Esitetty S2-osiossa, kohdassa “Toimintaperiaatteet ”
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due
diligence -käytännöt
19
X
Kyllä
Esitetty S2-osiossa, kohdassa “Toimintaperiaatteet ”
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset
36
X
Kyllä
Esitetty S2-osiossa, taulukossa “Esimerkkejä havaituista sääntöjen
rikkomuksista ja toteutetuista toimista”
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
16
X
Kyllä
Esitetty S2-osiossa, kohdassa “Toimintaperiaatteet ”
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai
OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen
17
X
X
Ei
Tällaisia tapauksia ei ole tunnistettu
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset
36
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet
16
X
Kyllä
Esitetty S4-osiossa, kohdassa “Toimintaperiaatteet ”
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n
toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen
17
X
X
Ei
Tällaisia tapauksia ei ole tunnistettu
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset
35
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus
10 (b)
X
Kyllä
Esitetty G1-osiossa, kohdassa “Liiketoiminnan harjoittamista
koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri ”
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu
10 (d)
X
Kyllä
Esitetty G1-osiossa, kohdassa “Liiketoiminnan harjoittamista
koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri ”
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot
24 (a)
X
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit
24 (b)
X
Ei
Ei koske Nokiaa
121
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Osakkeet
Osakkeet ja osakepääoma
Nokialla on yksi osakelaji. Jokainen Nokian osake oikeuttaa yhteen ääneen Nokian
yhtiökokouksissa.
Yhtiön osakepääoma 31.12.2025 oli 245 896 461,96 euroa ja osakkeiden kokonaismäärä
5 742 239 696. Osakkeiden kokonaismäärästä konserniyhtiöiden hallussa oli yhteensä 159 705 525
osaketta, joiden osuus kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä oli noin
2,8 %.
Marraskuussa 2024 hallitus päätti 150 000 000 uuden osakkeen maksuttomasta suunnatusta
osakeannista yhtiölle itselleen yhtiökokouksen sille vuonna 2024 antaman valtuutuksen nojalla.
Lisäksi hallitus päätti yhtiön hallussa tämän annin seurauksena olevilla omilla osakkeilla
toteutettavasta, enintään 150 000 000 osakkeen suunnatusta osakeannista kattaakseen Infineran
hankintaan liittyvän sulautumissopimuksen mukaiset velvoitteensa osakkeiden toimittamisesta
osakkeisiin oikeutetuille Infineran osakkeenomistajille. Osakeanti saatiin päätökseen helmikuussa
2025. Siltä osin kuin osakkeita ei tarvittu hankinnan toteuttamiseen liittyvien velvoitteiden
täyttämiseen, hallitus päätti niiden suuntaamisesta osakeannilla vastikkeetta Nokian ja Infineran
osakepalkkio-ohjelmien osallistujille. Nokia otti vastattavakseen Infineran osakepalkkio-ohjelmat
Infineran hankinnan toteutumisen myötä.
Lokakuussa 2025 hallitus päätti 120 000 000 uuden osakkeen maksuttomasta suunnatusta
osakeannista yhtiölle itselleen yhtiökokouksen sille vuonna 2025 antaman valtuutuksen nojalla ja
päätti lisäksi yhtiön hallussa tämän annin seurauksena olevilla omilla osakkeilla toteutettavasta,
enintään 120 000 000 osakkeen suunnatusta osakeannista kattaakseen osakepohjaisten
kannustinohjelmien ja henkilöstön osakesäästöohjelman mukaisten, vuosina 2025, 2026 ja 2027
maksettaviksi erääntyvien sitoumusten täyttämisen. Osakkeet annettiin vastikkeetta.
Lokakuussa 2025 hallitus päätti yhtiökokouksen sille vuonna 2025 antaman valtuutuksen nojalla
166 389 351 uuden osakkeen suunnatusta annista NVIDIA Corporationille, joka sijoitti Nokiaan 1,0
miljardia Yhdysvaltain dollaria osakkeiden merkintähintana. Uudet osakkeet toimitettiin NVIDIA
Corporationille American Depositary Shares -osaketalletustodistuksina marraskuussa 2025.
Vuoden 2025 aikana Nokia luovutti yhteensä 46 374 440 yhtiön hallussa ollutta Nokian osaketta
vastikkeetta työntekijöilleen, mukaan lukien eräille johtoryhmän jäsenille, Nokian osakepalkkio-
ohjelmien ja työntekijöiden osakesäästöohjelman perusteella ohjelmien ehtojen mukaisesti.
Osakkeiden luovutukset perustuivat marraskuussa 2024 julkistettuihin hallituksen päätöksiin
yhtiön hallussa olevien osakkeiden antamisesta ohjelmien mukaisten sitoumusten täyttämiseksi.
Tietoa Nokian hallituksella vuonna 2025 olleista valtuutuksista päättää osakeannista, osakkeisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta ja omien osakkeiden luovuttamisesta ja
hankkimisesta sekä tietoa lähipiiritapahtumista, osakkeenomistajista ja osakepohjaisista palkkioista
on esitetty tämän osion ”Osakkeet ja osakkeenomistajat” lisäksi konsernitilinpäätöksen
liitetiedoissa 3.2. Johdon palkitseminen, 3.3. Osakeperusteiset maksut, 5.1. Oma pääoma ja 6.4.
Lähipiiriliiketoimet.
Huhtikuussa 2025 hallitus päätti mitätöidä 150 000 000 yhtiön hallussa olevaa Nokian osaketta,
jotka oli hankittu marraskuussa 2024 aloitetun omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman aikana,
joka saatiin päätökseen huhtikuussa 2025. Osakkeiden mitätöinnillä ei ollut vaikutusta yhtiön
osakepääomaan tai oman pääoman kokonaismäärään.
Hallituksen jäsenten hallussa oli 31.12.2025 yhteensä 1 092 401 Nokian osaketta ja ADS-
osaketalletustodistusta, jotka edustivat 0,02 % liikkeeseen lasketuista osakkeistamme ja
kokonaisäänimäärästä, lukuun ottamatta Nokia-konsernin hallussa olevia omia osakkeita.
Toimitusjohtajan hallussa oli 31.12.2025 yhteensä 609 274 Nokian osaketta.
Tilikausien 2025 ja 2024 aikana Nokian osakkeista ei tehty julkisia ostotarjouksia. Nokia sai
28.2.2025 päätökseen Infineran hankinnan. Luovutettu kokonaisvastike sisälsi 127 434 986
emoyhtiön hallussa ollutta Nokian osaketta. Katso lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedosta
6.2. Hankitut liiketoiminnat.
Nokialla ei ole vähimmäis- tai enimmäisosakepääomaa eikä yhtiön osakkeella ole nimellisarvoa.
31.12.
2025
2024
2023
2022
2021
Osakepääoma, milj. EUR
246
246
246
246
246
Osakkeet (1 000)
5 742 240
5 605 850
5 613 497
5 632 298
5 675 461
Konserniyhtiöiden hallussa olevat
omat osakkeet (1 000)
159 706
232 701
87 896
45 282
40 468
Osakemäärä ilman konsernin
hallussa olevia omia osakkeita
(1 000)
5 582 534
5 373 149
5 525 601
5 587 016
5 634 993
Keskimääräinen osakemäärä
tilikauden aikana ilman konsernin
hallussa olevia omia osakkeita
Laimentamaton (1 000)(1)
5 415 876
5 475 817
5 549 468
5 614 182
5 630 025
Laimennettu (1 000) (1)
5 502 782
5 530 603
5 585 923
5 670 020
5 684 235
Rekisteröityjen osakkeenomistajien
määrä (2)
224 893
224 196
247 893
238 359
233 844
(1) Käytetty emoyhtiön osakkeenomistajille kohdistuvan osakekohtaisen tuloksen laskennassa.
(2) Jokainen tilinhoitajayhteisö sisältyy lukuun vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana.
122
Keskeiset tunnusluvut
1.1.–31.12.
2025
2024
2023
2022
2021
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, EUR
Jatkuvat toiminnot(1)
0,12
0,31
0,11
0,75
N/A
Lopetetut toiminnot (1)
0,00
-0,08
0,01
0,01
N/A
Tilikauden voitto
0,12
0,23
0,12
0,76
0,29
Osakekohtainen tulos, laimennettu, EUR
Jatkuvat toiminnot(1)
0,11
0,31
0,11
0,74
N/A
Lopetetut toiminnot (1)
0,00
-0,08
0,01
0,01
N/A
Tilikauden voitto
0,12
0,23
0,12
0,75
0,29
Ehdotettu osakekohtainen osinko, EUR (2)
0,14
0,14
0,13
0,12
0,08
Osinkojen osuus tuloksesta (3)
116,7 %
45,2 %
118,2 %
16,0 %
N/A
Osingot yhteensä, milj. EUR (4)
804
785
730
676
449
31.12.
2025
2024
2023
2022
2021
Osakekohtainen oma pääoma, EUR
3,76
3,84
3,72
3,82
3,08
Osakekurssi, EUR(5)
5,57
4,27
3,05
4,33
5,57
Hinta/voittosuhde (P/E-luku) (3)
46,42
13,77
27,73
5,77
N/A
Osinkotuotto(1)
2,51 %
3,28 %
4,26 %
2,77 %
1,44 %
Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR
31 095
22 943
16 853
24 192
31 409
(1) Kesäkuussa 2024 Nokia luokitteli Submarine Networks -liiketoiminnon lopetetuksi toiminnoksi. Vertailutiedot vuosilta 2023 ja
2022 on oikaistu vastaavasti. Vuoden 2021 vertailutietoja ei ole oikaistu, sillä niiden oikaiseminen vaatisi kohtuuttomia
kustannuksia ja ponnisteluja.
(2) Hallitus ehdottaa vuoden 2026 yhtiökokoukselle, että se valtuutettaisiin päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,14
euron jakamisesta osakkeelta osinkona kertyneistä voittovaroista ja/tai varojen jakamisena sijoitetun vapaan oman pääoman
rahastosta.
(3) Laskettu jatkuvien toimintojen laimentamattoman osakekohtaisen tuloksen perusteella.
(4) Vuoden 2025 osalta osingot yhteensä on laskettu perustuen hallituksen ehdotukseen, jonka perusteella se valtuutettaisiin
päättämään enintään 0,14 euron osakekohtaisesta varojenjaosta tilikaudelta 2025 sekä osakkeiden kokonaismäärään vuoden
2025 tilinpäätöksen julkaisemisen hetkellä. Vuoden 2025 julkaisemisen hetkellä osakkeiden kokonaismäärä oli 5 742 239 696.
Vertailutietoina on esitetty todelliset emoyhtiön osakkeenomistajille maksetut osingot yhteensä kyseisiltä tilikausilta.
(5) Nokian osakkeen vuoden lopun päätöskurssi Nasdaq Helsingissä.
Osakevaihto
1.1.–31.12.
2025
2024
2023
2022
2021
Vuoden aikana vaihdettujen osakkeiden
lukumäärä (1 000)(1)
9 969 841
7 175 750
7 754 279
10 294 615
16 560 334
Keskimääräinen osakemäärä ilman
konsernin hallussa olevia omia osakkeita
(1 000)
5 415 876
5 475 817
5 549 468
5 614 182
5 630 025
Osakevaihto, %
184
131
140
183
294
(1) Lähde: Nasdaq Helsinki, New Yorkin pörssin yhdistetty tilasto ja Euronext Paris.
Osakkeilla käydään kauppaa pääasiassa Nasdaq Helsingissä ja ADS-osaketalletustodistuksilla New
Yorkin pörssissä. Vuonna 2025 Nokian osakkeet olivat listattuina myös Euronext Pariisissa, mutta
Nokia päätti marraskuussa 2025 hakea niiden poistamista listalta. Viimeinen kaupankäyntipäivä
Nokian osakkeilla Euronext Pariisissa oli 30.12.2025.
Kurssikehitys
Helsingin pörssi (Nasdaq Helsinki)
EUR
Ylin
Alin
Arvo
Koko vuosi 2025 ylin/alin
6,65
3,42
Koko vuosi 2025 keskiarvo (painotettu)
4,65
Vuoden lopun arvo 31.12.2025
5,57
Vuoden lopun arvo 31.12.2024
4,27
Muutos välillä 31.12.2024–31.12.2025
30,4 %
New Yorkin pörssi (New York Stock Exchange)
USD
Ylin
Alin
Arvo
Koko vuosi 2025 ylin/alin
8,19
4,00
Koko vuosi 2025 keskiarvo (painotettu)
5,47
Vuoden lopun arvo 31.12.2025
6,47
Vuoden lopun arvo 31.12.2024
4,43
Muutos välillä 31.12.2024–31.12.2025
46,0 %
Pariisin pörssi (Euronext Paris)
EUR
Ylin
Alin
Arvo
Koko vuosi 2025 ylin/alin
6,64
3,46
Koko vuosi 2025 keskiarvo (painotettu)
4,78
Vuoden lopun arvo 30.12.2025 (1)
5,55
Vuoden lopun arvo 31.12.2024
4,26
Muutos välillä 31.12.2024–30.12.2025 (1)
30,3 %
(1) Viimeinen kaupankäyntipäivä Nokian osakkeilla Euronext Pariisissa oli 30.12.2025.
123
Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella
Vuoden 2019 jälkeen Nokia ei ole hallinnoinut yhtään optio-ohjelmaa.
Osinko ja omien osakkeiden hankinta
Osakkeenomistajille jaettava osinko on Nokian ensisijainen varojenjakotapa. Osinkopolitiikka
päivitettiin maaliskuun 2021 pääomamarkkinapäivässä seuraavasti: ”Tavoitteenamme ovat
toistuvat, vakaat ja ajan mittaan kasvavat osingot, joissa otetaan huomioon edellisen vuoden tulos
sekä yhtiön taloudellinen asema ja liiketoimintanäkymät.”
Hallitus ehdottaa vuoden 2026 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2025 päättyneeltä
tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella ei jaeta osinkoa varsinaisen yhtiökokouksen
päätöksellä. Sen sijaan hallitus ehdottaa, että se valtuutetaan päättämään harkintansa mukaan
yhteensä enintään 0,14 euron jakamisesta osakkeelta osinkona kertyneistä voittovaroista ja/tai
varoina sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutusta käytettäisiin osingon ja/tai
varojen jakamiseen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta neljässä erässä valtuutuksen
voimassaoloaikana neljännesvuosittaisten tulosjulkistusten yhteydessä, ellei hallitus perustellusta
syystä päätä toisin. Ehdotettu valtuutuksen kokonaismäärä osingolle ja/tai varojen jakamiselle
sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta on linjassa yhtiön osinkopolitiikan kanssa. Valtuutus
olisi voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun saakka. Hallitus tekisi erilliset
päätökset kunkin osingonmaksun ja/tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston varojen
jakamisen määrästä ja ajoituksesta.
Marraskuussa 2024 Nokia käynnisti vuoden 2024 yhtiökokouksen hallitukselle antaman
valtuutuksen nojalla omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman kompensoidakseen kesäkuussa 2024
julkistetun Infinera-hankinnan aiheuttamaa laimennusvaikutusta. Takaisinosto-ohjelman
tavoitteena oli ostaa 150 miljoonaa osaketta, ja hankintaan käytettävä kokonaissumma oli enintään
900 miljoonaa euroa. Takaisinostot alkoivat marraskuussa 2024 ja päättyivät huhtikuussa 2025.
Takaisinostetut osakkeet mitätöitiin huhtikuussa 2025.
Nokia jakaa mahdolliset kertyneet voittovarat osakeyhtiölain mukaisesti kuten jäljempänä on
määritelty. Nokia laatii ja laskee mahdollisen voitonjaon joko käteisosinkoina, varoina sijoitetun
vapaan oman pääoman rahastosta, osakkeiden takaisinostoina, jossain muussa muodossa tai edellä
mainittujen yhdistelmänä. Jaettavien voittovarojen määrittämiseen ei ole olemassa tiettyä kaavaa,
mutta alla käsitellään tiettyjä lainsäädännön asettamia rajoituksia. Mahdollisten tulevien
kertyneiden voittovarojen jakamisen ajoitus ja määrä riippuvat yhtiön tulevista tuloksista ja
taloudellisesta tilanteesta.
Osakeyhtiölain mukaan Nokia voi jakaa kertyneitä voittovaroja ja/tai varoja sijoitetun vapaan oman
pääoman rahastosta ainoastaan osakkeenomistajien päätöksellä ja hallituksen esittämän määrän
mukaisesti rajoitetuin poikkeuksin. Mahdollisen voitonjaon määrä rajoittuu emoyhtiön jaettavien
voittovarojen määrään osakkeenomistajien hyväksymän edellisen tilinpäätöksen mukaisesti, ottaen
huomioon olennaiset muutokset emoyhtiön taloudellisessa tilanteessa edellisen tilikauden
päätyttyä sekä lakisääteiset vaatimukset siitä, että varojenjako ei saa johtaa emoyhtiön
maksukyvyttömyyteen. Voitonjako ei saa ylittää hallituksen esittämää määrää, lukuun ottamatta
poikkeuksia, jotka liittyvät vähemmistöosakkeenomistajien oikeuteen vaatia vähimmäisosingon
jakoa.
Yhtiön ja sen osakkuusyhtiöiden hankkimat omat osakkeet
Alla olevassa taulukossa on esitetty lisätietoja omien osakkeiden hankinnoista vuonna 2025:
Kausi
Hankittujen osakkeiden
määrä
Keskimääräinen hinta
osakkeelta, EUR
Julkistettujen ohjelmien
nojalla hankitut
osakkeet
Ohjelmien nojalla vielä
hankittavien osakkeiden
enimmäisarvo, EUR
Tammikuu(1)
18 313 953
4,41
18 313 953
739 939 153
Helmikuu
26 686 823
4,70
26 686 823
614 496 274
Maaliskuu
78 864 331
4,86
78 864 331
231 451 624
Huhtikuu
6 948 847
4,96
6 948 847
—
Toukokuu
—
—
—
—
Kesäkuu
—
—
—
—
Heinäkuu
—
—
—
—
Elokuu
—
—
—
—
Syyskuu
—
—
—
—
Lokakuu
—
—
—
—
Marraskuu
—
—
—
—
Joulukuu
—
—
—
—
Yhteensä
130 813 954
4,77
130 813 954
—
(1) Nokia ilmoitti 22.11.2024, että yhtiön hallitus käynnistää omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman vuoden 2024 yhtiökokouksen
hallitukselle antaman valtuutuksen nojalla kompensoidakseen Infineran hankinnasta aiheutuvaa laimennusvaikutusta. Ohjelman
tavoitteena oli hankkia 150 miljoonaa osaketta, ja hankintaan käytettävä kokonaissumma oli enintään 900 miljoonaa euroa.
Takaisinostot alkoivat 25.11.2024 ja päättyivät 2.4.2025.
124
Osakkeenomistajat
Suomessa 31.12.2025 rekisteröidyt osakkeenomistajat omistivat noin 24 % ja hallintarekisteröidyt
osakkeenomistajat noin 76 % kaikista Nokia Oyj:n osakkeista. Rekisteröityjen osakkeenomistajien
lukumäärä 31.12.2025 oli yhteensä 224 893. Jokainen tilinhoitajayhteisö (12) sisältyy tähän lukuun
vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana.
Suurimmat Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat 31.12.2025(1)
Osakkeenomistaja
Osakemäärä
yhteensä (1 000)
% kaikista
osakkeista
% äänimäärästä
Solidium Oy
325 000
5,66 %
5,66 %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma
91 266
1,59 %
1,59 %
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
79 261
1,38 %
1,38 %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
36 242
0,63 %
0,63 %
Valtion Eläkerahasto
27 000
0,47 %
0,47 %
Oy Lival Ab
18 050
0,31 %
0,31 %
Svenska litteratursällskapet i Finland r.f.
14 603
0,25 %
0,25 %
Nordea Bank Abp
11 692
0,20 %
0,20 %
Nodrea Pro Finland Fund
10 567
0,18 %
0,18 %
OP Finland Index
10 371
0,18 %
0,18 %
(1) Ei sisällä hallintarekisteröityjä osakkeita eikä Nokia Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita. Nokia Oyj:n hallussa oli 31.12.2025
yhteensä 148 246 864 Nokian osaketta.
Osakeomistuksen jakauma 31.12.2025(1)
Omistettujen osakkeiden lukumäärä
Osakkeenomistajat
%
osakkeenomistajista
Osakemäärä
yhteensä
% kaikista
osakkeista
1–100
66 740
29,68 %
3 032 534
0,05 %
101–1 000
100 869
44,85 %
43 713 215
0,76 %
1 001–10 000
50 826
22,60 %
157 345 733
2,74 %
10 001–100 000
6 057
2,69 %
146 570 263
2,55 %
100 001–500 000
303
0,13 %
58 419 999
1,02 %
500 001–1 000 000
33
0,02 %
24 034 154
0,42 %
1 000 001–5 000 000
40
0,02 %
91 326 590
1,59 %
Yli 5 000 000
25
0,01 %
5 217 797 208
90,87 %
Yhteensä
224 893
100,00 %
5 742 239 696
100,00 %
(1) Osakeomistuksen jakauma kattaa vain Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat. Jokainen tilinhoitajayhteisö (12) sisältyy
osakkeenomistajien lukumäärään vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana. Osakeomistuksen jakauma ei siten havainnollista
yhtiön koko osakeomistusta.
Kansalaisuuden mukaan
% kaikista osakkeista
Muut kuin suomalaiset osakkeenomistajat
76,49 %
Suomalaiset osakkeenomistajat
23,51 %
Yhteensä
100,00 %
Omistajaryhmittäin (suomalaiset osakkeenomistajat)
% kaikista osakkeista
Yritykset
4,06 %
Kotitaloudet
6,18 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
2,20 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
1,06 %
Julkisyhteisöt (mukaan lukien työeläkelaitokset)
10,01 %
Yhteensä
23,51 %
ADS-osaketalletustodistuksia oli 31.12.2025 yhteensä 1 117 743 012 (joka vastaa samaa määrää
osakkeita tai noin 19 prosenttia kaikista liikkeeseen lasketuista osakkeista), jotka olivat 82 307
rekisteröidyn osakkeenomistajan hallussa Yhdysvalloissa. Nokia tiedostaa, että monet ADS-
todistukset ovat välittäjien ja muiden nimellisten osakkeenomistajien rekisteröimiä, joten edellä
mainittu omistajien lukumäärä ei välttämättä edusta ADS-todistusten todellisten edunsaajien
varsinaista lukumäärää tai tällaisten henkilöiden omistamien ADS-todistusten määrää. Broadridge
Financial Solutions, Inc.:lta saadun tiedon mukaan ADS-todistusten varsinaisia omistajia oli
31.12.2025 yhteensä 748 358.
Tuoreimman Nokialle saatavilla olevan tiedon mukaan BlackRock, Inc. omisti 1.7.2025
yhteensä 373 750 775 Nokian osaketta ja 9 252 262 ADS-talletustodistusta, jotka tuolloin
vastasivat noin 6,85 % ja 0,16 % Nokian kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta
äänimäärästä.
Nokian vastaanottaman ilmoituksen mukaan FMR LLC:n omistusosuus 2.3.2026 oli yhteensä
289 538 191 osaketta ja 277 150 920 ääntä, jotka vastaavat noin 5,04 % Nokian koko
osakemäärästä ja 4,83 % äänimäärästä.
Tietojensa mukaan Nokia ei ole minkään muun yhtiön tai minkään hallituksen suorassa eikä
välillisessä omistuksessa tai määräysvallassa, eikä tiedossa ole mitään sellaisia järjestelyjä, jotka
saattaisivat johtaa määräysvallan muuttumiseen Nokiassa.
Hallituksen ja johtokunnan jäsenten omistamat osakkeet
Hallituksen ja johtokunnan jäsenten hallussa 31.12.2025 oli yhteensä 3 484 960 Nokian osaketta ja
ADS-osaketalletustodistusta, jotka edustivat 0,06 prosenttia liikkeeseen lasketuista osakkeista ja
kokonaisäänimäärästä, lukuun ottamatta Nokia-konsernin hallussa olevia omia osakkeita.
Tiedot tarjouksesta ja listauksesta
Nokian pääoma koostuu osakkeista, joilla käydään kauppaa Nasdaq Helsingissä
kaupankäyntitunnuksella NOKIA. Nokian American Depositary Share -osaketalletustodistuksilla,
joista jokainen edustaa yhtä osaketta, käydään kauppaa New Yorkin pörssissä
kaupankäyntitunnuksella NOK. ADS-osaketalletustodistusten todisteena on American Depositary
Receipt -todistus, jonka Citibank, N.A. antaa.
Vuonna 2025 Nokian osakkeilla käytiin osakkeiden listaltapoistamiseen asti kauppaa myös Euronext
Pariisissa kaupankäyntitunnuksella NOKIA. Viimeinen kaupankäyntipäivä Nokian osakkeilla Euronext
Pariisissa oli 30.12.2025.
125
Nokian yhtiöjärjestys
Yhtiöjärjestys
Nokian yhtiöjärjestyksen muutos vaatii yhtiökokouksen
päätöksen, jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa
annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista.
Yhtiön rekisteröinti
Nokia Oyj on Suomen lakien mukaisesti perustettu yhtiö, joka on
rekisteröity Suomessa kaupparekisteriin ja jonka Y-tunnus on
0112038-9. Nykyisen yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön
toimialana on tutkia, kehittää, tuottaa, markkinoida, myydä ja
toimittaa tuotteita, ohjelmistoja sekä palveluita liittyen muun
muassa tietoliikenne- ja yritysverkkoihin. Lisäksi yhtiö voi luoda,
hankkia ja lisensoida aineetonta omaisuutta ja ohjelmistoja sekä
harjoittaa muuta teollista ja kaupallista liiketoimintaa, mukaan
lukien arvopaperikauppa ja muu sijoitustoiminta. Yhtiö voi
harjoittaa liiketoimintaansa suoraan, tytär- ja osakkuusyritysten
sekä yhteisyritysten välityksellä.
Hallituksen jäsenten äänivaltaisuus
Suomen lain mukaisesti hallituksen päätökset tehdään
enemmistöpäätöksinä. Hallituksen jäsenet eivät saa osallistua
heidän ja yhtiön tai kolmannen osapuolen välisen sopimuksen
käsittelyyn tai muiden sellaisten asioiden käsittelyyn, joista voi
olla heille merkittävää hyötyä ja jotka voivat olla yhtiön edun
vastaisia. Suomen laki ei aseta ikärajoja hallituksen jäsenille, eikä
Suomen laissa vaadita, että hallituksen jäsenen tulisi omistaa
tietty vähimmäismäärä yhtiön osakkeita. Yhtiön nykyisen
käytännön mukaisesti hallituksen jäsenille vuosittain
maksettavista palkkioista noin 40 % maksetaan kuitenkin
markkinoilta hankittavina Nokian osakkeina tai vaihtoehtoisesti
käyttämällä Nokian omia osakkeita. Hallituksen jäsenten tulee
säilyttää omistuksessaan kolmen ensimmäisen
palvelusvuotensa aikana hankitut osakkeet hallitusjäsenyyden
päättymiseen saakka (lukuun ottamatta osakkeita, joilla
katetaan osakkeiden hankinnasta aiheutuvat kulut, mukaan
lukien verot).
Osakkeenomistajien oikeudet,
etuoikeudet ja rajoitukset
Jokainen osake oikeuttaa osakkeenomistajan yhteen ääneen
yhtiökokouksissa. Suomen lain mukaan varsinainen yhtiökokous
on pidettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua edellisen
tilikauden päättymisestä. Hallituksen on kutsuttava ylimääräinen
yhtiökokous koolle katsoessaan tämän tarpeelliseksi tai jos
tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, jotka edustavat yhdessä
vähintään yhtä kymmenesosaa kaikista ulkona olevista
osakkeista, sitä vaativat. Yhtiöjärjestyksemme mukaisesti
hallituksen jäsenet valitaan vähintään kerran vuodessa
varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka kestää
seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen asti.
Suomen lain mukaan osakkeenomistajat voivat osallistua
yhtiökokoukseen ja käyttää siellä äänioikeuttaan
henkilökohtaisesti tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä.
Suomessa yhtiöt eivät tavallisesti jaa osakkeenomistajilleen
valtakirjalomakkeita, joten Nokiakaan ei tee niin. ADS-
osaketalletustodistusten hallintarekisteriin merkityt omistajat ja
tosiasialliset edunsaajat saavat kuitenkin valtakirjalomakkeet
talletusyhteisöltä (Depositary).
Yhtiökokoukseen voi osallistua ja siellä voi äänioikeuttaan
käyttää osakkeenomistaja, joka on rekisteröitynä
osakkeenomistajaksi Suomen lain mukaisesti arvo-
osuusjärjestelmässä ylläpidettävään osakasluetteloon
viimeistään yhtiökokouskutsussa ilmoitettavana päivänä. Jos
ADS-osaketalletustodistusten hallintarekisteriin merkitty
omistaja tai tosiasiallinen edunsaaja haluaa käyttää
varsinaisessa yhtiökokouksessa äänioikeuttaan, hänen tulee
rekisteröityä tilapäisesti osakasluetteloon omalla nimellään
yhtiökokousta varten.
Täsmäytyspäivä on kahdeksan arkipäivää ennen yhtiökokousta.
ADS-osaketalletustodistusten omistaja voidaan rekisteröidä
tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon yhtiökokousta varten, mikäli
omistaja toimittaa talletusyhteisölle henkilökohtaisesti tai
välittäjänsä tai omaisuudensäilyttäjänsä kautta määräaikaan
mennessä talletusyhteisöltä saamiensa ohjeiden mukaisen
valtakirjan, joka sisältää seuraavat tiedot: ADS-
osaketalletustodistusten omistajan nimi, osoite ja
henkilötunnus tai muu vastaava ADS-osaketalletustodistuksen
omistajan henkilökohtainen tunnistautumisnumero,
äänioikeuden antavien osakkeiden määrä sekä äänestysohjeet.
Yhtiökokouksen osakasluettelo täsmäytyspäivän tilanteen
mukaan on julkista tietoa kyseisen kokouksen päättymiseen
asti. Muut hallintarekisteriin merkityt osakkeenomistajat voivat
osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä äänioikeuttaan
ohjeistamalla välittäjäänsä tai muuta omaisuudensäilyttäjää
rekisteröimään osakkeet tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon ja
antamalla äänestysohjeet välittäjältä tai omaisuudensäilyttäjältä
saamassaan ilmoituksessa kuvatulla tavalla.
Täyttämällä ja palauttamalla talletusyhteisöltä saamansa
valtakirjan ADS-osaketalletustodistusten omistaja valtuuttaa
myös talletusyhteisön ilmoittamaan meille –
yhtiöjärjestyksemme edellyttämällä tavalla – omistajan
aikomuksesta osallistua yhtiökokoukseen.
Yhtiön osakkeiden tuottamat oikeudet perustuvat
osakeyhtiölakiin ja yhtiöjärjestykseen. Suomen laki tai
yhtiöjärjestyksemme ei aseta rajoituksia Nokian osakkeiden
omistukselle, kuten ulkomaisten osakkeenomistajien oikeudelle
omistaa osakkeita tai käyttää niihin perustuvia äänioikeuksia.
Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yhtiökokous vähintään
kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista äänistä ja
yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista.
Jokainen osakkeemme antaa yhtäläisen oikeuden yhtiön varoja
jaettaessa. Oikeus osinkoon vanhenee Suomen lain mukaan
kolmen vuoden jälkeen, jos osinkoa ei ole tuona aikana nostettu.
Nostamattomat osingot tuloutuvat Nokialle.
126
Osakeomistusta tai äänivaltaa koskeva
ilmoitusvelvollisuus
Suomen arvopaperimarkkinalain mukaan osakkeenomistajan on
ilmoitettava omistus- ja ääniosuutensa kohdeyhtiölle ja
Finanssivalvonnalle, kun osuus saavuttaa, ylittää tai vähenee alle
5, 10, 15, 20, 25, 30, 50 tai 90 % kohdeyhtiön kaikkien
osakkeiden kokonaismäärästä tai äänimäärästä. ”Omistus”
tarkoittaa osakkeenomistajan ja tämän lähipiirin
osakeomistuksia ja äänimäärää arvopaperimarkkinalain
mukaisesti laskettuna. Ilmoitus on annettava myös, kun
osakkeenomistaja on osapuolena sopimuksessa tai muussa
järjestelyssä, joka toteutuessaan johtaisi näiden rajojen
saavuttamiseen, ylittymiseen taikka osuuden vähenemiseen
ilmoitusrajan alle. Yhtiön tulee julkistaa saamansa ilmoitukset
pörssitiedotteena viipymättä.
Lunastusvelvollisuus
Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeenomistaja, jonka
osuus yhtiön kaikista osakkeista saavuttaa tai ylittää
kolmasosan tai puolet, on velvollinen lunastamaan muiden
osakkeenomistajien vaatimuksesta heidän osakkeensa.
Osakkeenomistajalla, johon tällainen lunastusvelvollisuus
kohdistuu, on myös velvollisuus lunastaa kaikki yhtiön
liikkeeseen laskemat merkintä- ja optio-oikeudet sekä
vaihtovelkakirjat, jos niiden omistaja näin vaatii.
Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeiden lunastushinta on
korkeampi seuraavista: (a) osakkeen kaupankäyntikurssien
painotettu keskikurssi viimeisen kymmenen (10) pörssipäivän
aikana Helsingin pörssissä ennen sitä päivää, jolloin yhtiö sai
lunastusvelvolliselta osakkeenomistajalta ilmoituksen edellä
tarkoitetun omistusrajan saavuttamisesta tai ylittymisestä tai,
sanotun ilmoituksen puuttuessa tai jäädessä määräajassa
saapumatta, yhtiön hallitus sai siitä muutoin tiedon; tai (b)
osakkeiden lukumäärällä painotettu keskihinta, jonka
lunastusvelvollinen osakkeenomistaja on maksanut
hankkimistaan tai muutoin saamistaan osakkeista viimeisten 12
kuukauden aikana ennen edellä kohdassa (a) tarkoitettua päivää.
Arvopaperimarkkinalain mukaisesti osakkeenomistajan, jonka
ääniosuus kasvaa yli 30 %:iin tai yli 50 %:iin kohdeyhtiön
osakkeiden äänimäärästä, on tehtävä kuukauden kuluessa
julkinen ostotarjous kaikista muista kohdeyhtiön liikkeeseen
laskemista osakkeista ja niihin oikeuttavista kohdeyhtiön
liikkeeseen laskemista arvopapereista, kuten merkintä- ja optio-
oikeuksista tai vaihtovelkakirjoista. Tarjousvastikkeena
pakollisessa ostotarjouksessa on maksettava käypä hinta. Eräitä
poikkeuksia lukuun ottamatta, käypää hintaa määritettäessä
lähtökohtana pidetään korkeinta tarjousvelvollisen tai tämän
kanssa yksissä tuumin toimivien henkilöiden
tarjousvelvollisuuden syntymistä edeltävän kuuden kuukauden
aikana tarjouksen kohteena olevista arvopapereista maksamaa
hintaa. Jos tarjousvelvollinen tai tämän kanssa yksissä tuumin
toimiva henkilö ei ole tarjousvelvollisuuden syntymistä
edeltävän kuuden kuukauden aikana hankkinut tarjouksen
kohteena olevia arvopapereita, käyvän hinnan määrittämisen
lähtökohtana pidetään, eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta,
tarjousvelvollisuuden syntymistä edeltävän kolmen kuukauden
aikana säännellyn markkinan kaupankäynnissä tarjouksen
kohteena olevista arvopapereista maksettujen hintojen
kaupankäyntimäärillä painotettua keskiarvoa.
Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja, jolla on enemmän
kuin yhdeksän kymmenesosaa yhtiön kaikista osakkeista ja
äänistä, on oikeutettu käyvästä hinnasta lunastamaan muiden
osakkeenomistajien osakkeet. Osakkeenomistajalla, jonka
osakkeet voidaan lunastaa (vähemmistöosakkeenomistaja), on
vastaavasti oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista. Käypä
hinta määritetään muun muassa viimeaikaisen osakekurssin
perusteella. Osakeyhtiölain mukainen lunastusmenettely eroaa,
ja lunastushinta voi erota edellä esitetystä Suomen
arvopaperimarkkinalain mukaisesta lunastusmenettelystä
ja -hinnasta. Kun lunastusoikeus ja -velvollisuus on syntynyt
arvopaperimarkkinalain mukaisessa pakollisessa tai
vapaaehtoisessa julkisessa ostotarjouksessa ja lunastaja on
tarjouksen perusteella saanut haltuunsa vähintään yhdeksän
kymmenesosaa tarjouksen kohteena olleista osakkeista,
käypänä hintana pidetään julkisessa ostotarjouksessa tarjottua
hintaa, jollei muuhun ole erityistä syytä.
Merkintäetuoikeudet
Nykyisillä osakkeenomistajilla on osakeantien yhteydessä
etuoikeus merkitä yhtiön uusia osakkeita osakeomistuksensa
mukaisessa suhteessa. Osakeannissa voidaan yhtiökokouksen
päätöksellä poiketa merkintäetuoikeudesta, jos sitä puoltavilla
osakkeenomistajilla on vähintään kaksi kolmasosaa
yhtiökokouksessa annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista
ja siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.
Ulkomaalaisten yritysostojen seuranta
Ulkomaalaisten yritysostojen seurantaa koskevan lain
(2012/172, muutoksineen) mukaisesti työ- ja
elinkeinoministeriölle tulee toimittaa ilmoitus, mikäli ulkomainen
ostaja hankkii suoraan tai epäsuorasti vähintään yhden
kymmenesosan yhtiön kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta
äänimäärästä tai vastaavan tosiasiallisen vaikutusvallan
osakeyhtiössä. Työ- ja elinkeinoministeriön on vahvistettava
yritysosto, jollei se voi vaarantaa erittäin tärkeää kansallista
etua, jolloin ministeriö voi siirtää vahvistamista tai
vahvistamatta jättämistä koskevan asian valtioneuvoston
yleisistunnon käsiteltäväksi. Jos yritysoston kohteena on
puolustusteollisuusyritys, ulkomaisen omistajan on haettava
työ- ja elinkeinoministeriöltä etukäteen vahvistus yritysostolle.
Yritysostolle ei tarvita vahvistusta, jos ulkomainen omistaja
merkitsee seurannan kohteena olevan osakeyhtiön osakkeita
osakepääoman korotuksen yhteydessä samassa suhteessa kuin
hän entuudestaan omistaa yhtiön osakkeita. Vahvistusvaatimus
ei myöskään koske Euroopan talousalueeseen tai
vapaakauppaliittoon kuuluvien valtioiden asukkaita, paitsi
oikeushenkilöitä, joiden osakkeista Euroopan talousalueen tai
vapaakauppaliittoon kuulumattoman valtion asukas omistaa
vähintään yhden kymmenesosan.
127
Riskitekijät
Osakkeenomistajien ja sijoitusta
harkitsevien tulee tutustua huolellisesti
seuraaviin riskitekijöihin tässä
toimintakertomuksessa esitettyjen
muiden tietojen lisäksi. Alla luetellut
riskit ja riskitekijät voivat joko yhdessä
tai erikseen vaikuttaa haitallisesti
liiketoimintaamme, kilpailukykyymme,
markkinaosuuteemme, liiketoimintamme
tulokseen, kannattavuuteen,
taloudelliseen tilaan, likviditeettiin,
maineeseemme, Nokia-brändiin ja
osakkeemme hintaan. Alla kuvattuja
riskitekijöitä ei tule pitää tyhjentävänä
kuvauksena riskeistä. Kuvattujen riskien
lisäksi voi olla muitakin riskejä, jotka
eivät ole tiedossamme tai jotka voivat
osoittautua olennaisiksi, vaikka niitä ei
tällä hetkellä pidetä sellaisina.
Lisätietoja oikeudenkäynneistä, joissa Nokia on osapuolena, on
esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.1.
Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet. Tämä
toimintakertomus sisältää myös tulevaisuutta koskevia
lausumia, joihin liittyy riskejä ja epävarmuustekijöitä. Ellei toisin
mainita tai ellei asiayhteys vaadi muuta, näissä riskitekijöissä
ilmaukset ”Nokia”, ”Nokia-konserni”, ”konserni”, ”me”, ”meitä”
ja ”meidän” tarkoittavat Nokian konsolidoituja
toimintasegmenttejä. Tietyt riskit tai tapahtumat voivat olla
konsernin lisäksi merkityksellisempiä vain tietylle
liiketoimintaryhmälle, liiketoiminnalle tai konsernin osalle.
Kustannukset ja suorituskyky ovat edelleen ensisijaisen tärkeitä
asiakkaillemme. Kykymme kilpailla ja pysyä johtavassa asemassa
teknologian, ohjelmistojen ja palveluiden tarjoajana niillä
toimialoilla ja markkinoilla, joilla toimimme, on riippuvainen
useista ulkoisista ja sisäisistä tekijöistä, jotka ovat osittain
vaikutusmahdollisuuksiemme ulkopuolella. Tällaisia ovat muun
muassa:
Riskitekijät koskien strategiaa ja sen
toteuttamista
▪ Menestyksemme uuden strategian toteuttamisessa, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamisessa ja käsittelyssä, sekä
toimintamme ja taloudellisen tuloksen parantamiseen
tähtäävissä toimenpiteissä, kuten:
– Johtoaseman saavuttaminen tekoälyvetoisessa
verkkoratkaisujen murroksessa.
– Positiivinen kehitys tuotteidemme ja palvelujemme
kysynnän ajureissa, kuten jatkuva tietoliikenteen määrän
kasvu asiakkaiden verkoissa ja datakeskuksissa, uusien
käyttötarkoitusten ja huippunopeiden ja lyhytviiveisten
verkkoratkaisujen ja palveluiden leviäminen ja
käyttöönotto.
– Investointiemme kyky tuottaa teknologioita, tuotteita tai
palveluita, jotka saavuttavat tai säilyttävät laajan
hyväksynnän markkinoilla, vastaavat asiakkaidemme
mieltymyksiin tai kasvaviin tarpeisiin taikka johtavat
innovatiivisiin läpimurtoihin, immateriaalioikeuksiin ja
muihin etuihin, joita voimme hyödyntää
liiketoiminnassamme.
▪ Kykymme toteuttaa ja viedä loppuun suunniteltuja
yritysjärjestelyjä ja integroida niiden jälkeisiä toimintoja,
mukaan lukien kykymme välttää odottamattomia
integraatioon liittyviä esteitä, menestyksemme
teknologiahankinnoissa, vähemmistöosakkuuksissa,
lisensointi- tai kumppanuussopimuksissa sekä niiden
muodostamisessa tai hallinnoinnissa ja kyseisistä
transaktioista odotettujen hyötyjen, synergiaetujen,
kulusäästöjen ja/tai tehokkuustavoitteiden saavuttamisessa.
▪ Missä määrin kykenemme identifioimaan ja ryhtymään
tarpeellisiin toimenpiteisiin kustannustehokkuuden
parantamiseksi, jotta voimme jatkossakin investoida
tuotekehitykseen, kuten 5G-Advanced ja 6G, datakeskusten
sisä- sekä yhdysliikenteen ratkaisuihin, yritysasiakkaisiin,
pilviteknologiaan, tekoälyyn, automaatioon/digitalisaatioon,
tietoturvaan sekä tuottaa immateriaalioikeuksilla suojattuja
teknologioita ja tätä kautta päästä tavoiteltuihin tuloksiin,
hyötyihin ja muihin parannuksiin.
▪ Kykymme saavuttaa itsellemme asettamamme kestävän
kehityksen tavoitteet, kykymme identifioida, arvioida sekä
käsitellä kestävään kehitykseen liittyviä uhkia ja
mahdollisuuksia asianmukaisesti, kykymme vastata ulkoisiin
odotuksiin ja käytäntöihin sekä kasvavaan sääntelyyn ja
läpinäkyvyysvaatimuksiin, kuten raportointivaatimuksiin
kestävän kehityksen saralla ja ihmisoikeuksien
toteutumiseen, ottaen samalla huomioon riippuvuutemme
globaaleista tuotantoketjuista sekä haasteet kerätä tarkkaa
tietoa raportoitavia mittareita ja rahallisia arvoja varten,
mikä johtaa epävarmuuteen näiden mittaustarkkuudessa.
128
Riskit ja epävarmuustekijät liittyen
yleiseen taloustilanteeseen,
rahoitusmarkkinaolosuhteisiin sekä
kehitykseen toimialoilla ja markkinoilla,
joilla toimimme
▪ Olemme kansainvälinen yritys. Myyntimme ja
kannattavuutemme ovat riippuvaisia yleisestä globaalista
talouskehityksestä, johon vaikuttavat muun muassa
inflaation ja työttömyyden taso, globaalin talouden
tulevaisuuden näkymien heikentyminen, valuuttakurssien
epäsuotuisa kehitys, korkojen ja rahoituskustannusten
nousu sekä muu kehitys niissä maissa tai toimialoilla, joissa
me, asiakkaamme ja kumppanimme/alihankkijamme
toimimme, mukaan lukien epäsuotuisa kehitys linjauksissa,
jotka vaikuttavat kansainväliseen kauppapolitiikkaan tai
markkinoihin, kuten vienti- ja tuontirajoitukset ja tullit sekä
geopoliittiset jännitteet, kuten Kiina-USA-suhteiden
kiristyminen, mahdolliset eskalaatiot Venezuelassa, Lähi-
idän ja Venäjän/Ukrainan konflikteissa tai suhteissa Itä-
Aasiassa.
▪ Ankara kilpailu ja kehitys avainmarkkinoillamme, mukaan
lukien:
– toimialamme markkinoiden syklisyys
– teknologian kehittyminen esimerkiksi tekoälyn saralla ja
uusien teknologioiden omaksuntanopeus
– kilpailijoiden määrä sekä näiden käyttäytyminen
– asiakkaiden mahdollinen sulautuminen,
investointihalukkuus, ostokäyttäytyminen ja hankintojen
määrä sekä verkkojen ja järjestelmien käyttöönotto ja
niiden ajoitukset
– kilpailu verkkolaitetoimittajien kesken sekä kilpailu
asiakkaidemme pelikentällä ajaen hintaeroosiota
toimialallamme.
▪ Riippuvuutemme rajallisesta määrästä suuria asiakkaita ja
laajoista monivuotisista sopimuksista, minkä seurauksena
yksittäisen asiakkaan tai sopimuksen menettämisellä,
operaattoreiden keskittymisellä tai yksittäisiin sopimuksiin
liittyvillä epäedullisilla sopimusehdoilla ja muilla ongelmilla
voi olla olennaisen haitallinen vaikutus.
▪ Hintakilpailukykymme tai muu kehitys koskien hinnoittelua
tai sopimusehtoja, kuten kykymme siirtää osa syntyneestä
inflaatioperäisestä kustannuspaineesta
asiakassopimuksiimme, mahdollinen asiakasrahoituksen
epäsuotuisa kehitys tai pidennetyt maksuehdot. Mikäli
pankit tai vastaavat instituutiot olisivat haluttomia antamaan
takauksia, vakuuksia, asiakasrahoitusta tai ostamaan
saataviamme, mahdollisuutemme saada uusia asiakkaita
sekä hallinnoida luottoriskejä ja maksuvalmiuttamme
voisivat heikentyä.
Kilpailukykyymme liittyvät riskitekijät
▪ Mahdolliset vaikeudet ja haasteet uusien teknologioiden
tuotekehityksessä ja päivityksessä, lanseeraamisessa ja
liitännäisten palvelujen kaupallistamisessa, mukaan lukien:
– kykymme sopeutua nopeisiin teknologisiin muutoksiin ja
liiketoimintamallien muutoksiin sekä näiden mukana
tuomaan uuteen kilpailuun, kuten uusiin AI-natiiveihin
kilpakumppaneihin tai olemassa oleviin kilpailijoihin, jotka
mahdollisesti hyödyntävät tekoälyä tehokkaammin.
– kehityssuunta kohti tekoälypohjaisia ja automatisoituja
verkkoja, avoimia rajapintoja, virtualisointia, pilvinatiiveja
ohjelmistoja ja siirtyminen vähitellen pois monoliittisista
järjestelmistä, kykymme integroida kehittyneitä
tekoälyominaisuuksia ydintuotteisiin ja -ratkaisuihin sekä
näiden mahdollinen vaikutus tuote- ja
palveluportfolioomme, kilpailukenttään, liiketoiminta-
malleihin ja liiketoiminnan tuottoprofiiliin. On myös
mahdollista, että joillain osa-alueilla saavutaan kohti
teknologisen kehityksen rajoja tai että kilpailijat ottavat
käyttöön yllättäviä ja käänteentekeviä teknologioita, jotka
voivat aiheuttaa muutoksia tuotteidemme ja
palvelujemme kysynnässä sekä kilpailuasetelmissa.
– kykymme panostaa tehokkaasti ja kannattavasti uusiin
korkealaatuisiin ja kilpailukykyisiin tuotteisiin, palveluihin,
päivityksiin ja teknologioihin, kuten 5G-Advanced, Open
RAN, 6G, älykkäisiin verkkoratkaisuihin, IoT,
pilviteknologiaan ja ohjelmistoihin, ja samalla ennakoida
teknologisia sekä liiketoimintaamme liittyvien oleellisten
säädösten kehityssuuntia ja markkinatrendejä.
– kykymme hallita tuotteiden ja palvelujemme
kokonaiskustannuksia, vastata muuttuviin vaatimuksiin ja
noudattaa asiaankuuluvia säädöksiä ja standardeja.
▪ Meidän tai kolmansien osapuolten mahdollisten
tietotekniikkajärjestelmien ja niihin liittyvien prosessien tai
palveluiden tehottomuuksien, tietoturvaloukkausten,
toimintahäiriöiden tai käyttökatkosten vakavuus.
Tuottamamme palvelut ja operatiivinen toiminta ovat
riippuvaisia monimutkaisista ja keskitetyistä IT-
järjestelmistä, verkoista ja niihin liittyvistä kolmansien
osapuolten palveluista. Tämän vuoksi olemme riippuvaisia
kolmansien osapuolten kyvyistä IT-järjestelmien, verkkojen
ja palvelujen tuottajana sekä niihin liittyvien varotoimien
luotettavuudesta. Kolmansien osapuolien IT-järjestelmien,
verkkojen tai palvelujen käyttökatkokset voivat vaikuttaa
haitallisesti myös meidän liiketoimintaamme.
▪ Todelliset tai oletetut tietoturvaongelmat, tietovuodot sekä
viat, virheet tai heikkoudet meidän tai kolmansien
osapuolten teknologioissa tai palveluissa.
Liiketoimintamallimme tukeutuu palvelujen ja ohjelmistojen
jakelussa sekä tiedontallennuksessa käytettäviin
ratkaisuihin, joihin liittyy väistämättä soveltuvaan
sääntelyyn, tietoturvaloukkauksiin ja muuhun mahdolliseen
luvattomaan verkkotiedon käyttöön tai tietosuojaan liittyviä
riskejä tai muita mahdollisia turvallisuusriskejä, jotka voivat
vaikuttaa haitallisesti liiketoimintaamme tai uhata
tietosuojaa.
▪ Kykymme vastata ongelmiin ja häiriöihin tuotannossa,
palvelujen tuottamisessa, asiakastoimituksissa, logistiikassa
tai koko toimitusketjussa, mukaan lukien avointen
konfliktien asettamat tai muut geopoliittiset haasteet, jotka
ylläpitävät jatkuvaa epävarmuutta markkinoilla ja
toimitusketjuissa. Lisäksi kykymme vastata haasteisiin
kysyntää vastaavan volyymin takaamisessa, tuotannon
sopeuttamisessa, vaaditun tehokkuuden ja joustavuuden
saavuttamisessa sekä virheisiin tuotteissa/ohjelmistoissa/
palveluissa.
▪ Luonnonkatastrofit, levottomuudet ja terveysuhat voivat
vaikuttaa olennaisesti logistiikkaan, palvelujemme
tuottamiseen, tuotantolaitoksiimme tai toimittajiemme
tuotantolaitoksiin, jotka ovat maantieteellisesti
keskittyneitä.
129
▪ On mahdollista, että vaatimuksistamme huolimatta jotkut
toimittajistamme eivät täytä meidän ja asiakkaidemme
tuotelaatu-, terveys-, turvallisuus- tai muita vaatimuksia tai
rikkovat lakeja, kuten ympäristö- tai työtä sääteleviä lakeja.
▪ Kykymme sitouttaa, motivoida, kehittää ja rekrytoida
työntekijöitä, joilla on tarvittavat tiedot ja taidot ja
tasapainottaa henkilöstöä tarpeiden mukaan. Pyrimme
jatkuvasti kehittämään toimintaamme sekä parantamaan
tehokkuuttamme, minkä työntekijämme voivat kokea
uuvuttavana sekä motivaatiota ja energiatasoa laskevana.
Etätyön joustavuus sekä teknologia-alan kiihtyvä kehitys
ovat lisänneet kilpailua osaavasta työvoimasta.
Riskitekijät liittyen
immateriaalioikeuksiin ja lisensointiin
▪ Tuotteemme, palvelumme ja liiketoimintamallimme ovat
riippuvaisia kehittämistämme immateriaalioikeuksilla
suojatuista teknologioista, kyvykkyydestämme luoda uusia
teknologioita, tuotteita tai palveluita ja suojata
immateriaalioikeuksiamme ja patenttiportfoliomme
kilpailukykyä.
▪ Patenttilisensointituotot ovat riippuvaisia kyvystämme
säilyttää immateriaalioikeuksiin liittyvien tuottojen nykyiset
lähteet ja sopimusehdot, luoda uusia tulonlähteitä,
kyvystämme suojata immateriaalioikeuksiamme
loukkauksilta sekä esimerkiksi markkina-,
lainsäädännölliseltä ja muulta kehitykseltä tai
immateriaalioikeutta koskevien tuomioistuinten
ratkaisuilta ja muilta oikeusriidoilta, jotka vaikuttavat
tulonansaintaan. Suhteellisen merkittävä osa nykyisistä
patenttilisensointituotoista on peräisin
älypuhelinmarkkinoilta, jotka muuttuvat nopeasti ja joilla
toimii rajallinen määrä suuria toimijoita. Lisähaasteensa luo
nykyinen geopoliittinen ympäristö sekä epävarmuus
immateriaalioikeuksien ja teknologiastandardien sääntelyn
kehityksestä kansainvälisesti.
▪ Uusien lisenssisopimusten ja olemassa olevien sopimusten
uusimisiin ja patenttiloukkauksiin liittyvien oikeudenkäyntien
lopputulosta on vaikea ennakoida.
▪ Tuotteemme, palvelumme ja liiketoimintamallimme eivät ole
riippuvaisia ainoastaan kehittämistämme
immateriaalioikeuksilla suojatuista teknologioista, mutta
myös tiettyjen kolmansien osapuolten meille lisensoimista
teknologioista. Tämän seurauksena käyttämiimme tai
harkitsemiimme teknologioihin liittyvien oikeuksien arviointi
on yhä haastavampaa, ja odotamme kohtaavamme
jatkossakin väitteitä siitä, että olisimme rikkoneet
kolmansien osapuolten immateriaalioikeuksia. Näiden
teknologioiden käyttö voi myös johtaa
lisensointikustannustemme kasvuun, rajoittaa kykyämme
käyttää tiettyjä teknologioita tuotteissamme ja/tai aiheuttaa
kalliita ja aikaa vieviä oikeudenkäyntejä.
Riskit ja epävarmuustekijät koskien
geopoliittista, lainsäädännöllistä ja
eettistä liiketoimintaympäristöämme
▪ Maailmanlaajuiseen liiketoimintaamme kohdistetaan suoraa
ja epäsuoraa sääntelyä ja olemme alttiita poliittisille,
lainsäädännöllisille ja muille alueellisille riskeille, kuten
esimerkiksi:
– muutoksille talous- ja kauppapolitiikassa tai niihin
liittyvissä menettelytavoissa kuten näkemillemme USA:n
linjauksille koskien tulleja ja maahantuontia Kiinasta,
Meksikosta, Kanadasta ja EU:n alueelta ja paikallisten
toimijoiden suosimista
– kompleksiselle säädösten verkostolle koskien verotusta,
kansallista turvallisuutta, kilpailua, valuuttasäännöstelyä,
kansainvälisiä pakotteita, kyberturvaa, tieto- ja
viestintäteknologiaa, toimitusketjuja, kestävää kehitystä
ja toimenpiteitä osana korruption tai muun vilpillisen
toiminnan vastaista taistelua, sekä
– maantieteellisille levottomuuksille, konflikteille, häiriöille
tai turvallisuusuhille, mukaan lukien mahdollinen
Venezuelan, Lähi-idän, Venäjä/Ukrainan, Itä-Aasian tai
Sahelin alueen ja Länsi-Afrikan konfliktien ja jännitteiden
eskaloituminen.
▪ Epävarmuutta lisäävät mahdolliset säädösten tai niiden
tulkintojen muutokset, mukaan lukien joidenkin säädösten ja
aloitteiden takaisinvedot, erot EU:n säädösten kansallisissa
toimeenpanoissa sekä EU:n, USA:n ja muiden meille relevanttien
maiden toisistaan poikkeavat lainsäädännöt sekä mahdolliset
nousevat uudet säännöstöt koskien nykyisiä tai uusia
teknologioita, tuotteita tai telekommunikaatiosektoria yleensä.
▪ Voimme kohdata haasteita toimintaamme, tuotteitamme ja
palveluitamme koskevien laatu-, terveys- ja
turvallisuusstandardien ja muiden suositusten sekä sääntelyn
asettamien vaatimuksien täyttämisessä maailmanlaajuisesti
sekä lakien ja vaatimusten noudattamisessa koskien esimerkiksi
digitaalista taloutta, kestävää kehitystä, tekoälyä ja sen
vastuullisuutta, telekommunikaatiota ja teknologioita,
tietoturvaa, mukaan lukien verkko- ja tuotetietoturvaa,
yksityistä tietosuojaa ja datan saatavuutta ja hyödyntämistä.
▪ Liiketoimintaamme liittyvien oikeudenkäyntien,
välimiesmenettelyiden, sopimusriitojen tai tuotevastuuta
koskevien väitteiden lopputulokset voivat olla epäsuotuisia.
Voimme joutua tutkinnan tai muiden menettelyjen kohteeksi,
joiden laajuutta ja lopputulosta on vaikea ennustaa millään
varmuudella, ja meille voidaan määrätä merkittäviä sakkoja,
rangaistusmaksuja tai muita seuraamuksia tällaisten
tutkimusten perusteella.
▪ Hallintoomme, sisäiseen valvontaan ja säädösten
noudattamiseen liittyvät prosessimme ja
kontrollimekanismit eivät välttämättä pysty estämään
virheitä tai väärinkäytöksiä taikka sääntelyyn perustuvia
seuraamuksia yhtiötasolla, operatiivisissa tytäryhtiöissämme
ja yhteisyrityksissämme. Mahdollisuutemme vaikuttaa
yhteisyrityksiin, varsinkin jos Nokialla ei ole suoraa
määräämisoikeutta, ja kolmansiin osapuoliin, joiden kanssa
teemme yhteistyötä, on rajallinen, mutta näiden mahdolliset
sääntörikkomukset voivat heijastua myös meihin.
Verotusympäristöön ja toimintamme
rahoitukseen liittyvät riskitekijät
▪ Toimimme useissa maissa eri verotussäädösten alla, minkä
vuoksi saatamme kohdata monimutkaisia vero-ongelmia ja
kiistoja. Kehittyvä ja muuttuva verolainsäädäntö voi
vaikuttaa oleellisesti yrityksemme verotaakkaan, tietyissä
tapauksissa myös takautuvasti.
▪ Toteutunut tuloksemme tai tuloksen tekoon liittyvät
odotukset voivat muiden tekijöiden ohella heikentää
kykyämme hyödyntää taseeseen kirjattuja ja taseen
ulkopuolisia verosaamisia.
▪ Emme välttämättä saa pääomaa edullisilla ehdoilla tai
lainkaan.
130
▪ Emme välttämättä onnistu ylläpitämään investment grade
-luottoluokituksiamme.
▪ Toimimme maailmanlaajuisesti, minkä vuoksi
valuuttakurssien vaihtelu voi vaikuttaa merkittävästi
liikevaihtoomme, kustannuksiimme ja liiketoimintamme
tulokseen, sekä osinkojemme arvoon ja
ADS-osaketalletustodistusten markkina-arvoon Yhdysvaltain
dollareissa.
▪ Meihin kohdistuu eläkeohjelmiin, työntekijärahastoihin ja
työntekijöiden terveydenhuoltoon kytköksissä olevia riskejä,
emmekä välttämättä pysty välttämään tai hallitsemaan niihin
liittyviä kuluja tai lisääntyviä rahoitustarpeita.
▪ Liikearvon kerrytettävissä oleva rahamäärä voi alittaa
liikearvon kirjanpitoarvon, mikä voi johtaa tuntuviin
arvonalennuskirjauksiin.
Nokian osakkeiden omistamiseen
liittyvät riskit
▪ Kultakin tilikaudelta osakkeenomistajille maksettavan
osingon ja/tai pääomanpalautuksen, kuten osakkeiden
takaisinostojen, määrä on epävarma ja riippuu muun muassa
yhtiömme kassavirran vahvuudesta, tuloksesta ja
taloudellisesta asemasta sekä muista tekijöistä kuten
lainsäädännön mahdollisesti asettamista rajoituksista.
▪ Osakkeidemme ja ADR-osaketalletustodistusten arvo
arvopaperimarkkinoilla voi heilahdella meistä
riippumattomista syistä.
▪ Ulkomaalaiset osakkeenomistajat joutuvat antamaan
yksityiskohtaisia tietoja edullisempaa osinkotulojen
lähdeverokohtelua varten.
131
Merkittävät tapahtumat
tilikauden päättymisen jälkeen
Nokialla jatkossa kaksi liiketoiminnan päätoimintasegmenttiä
Nokia ilmoitti 19.11.2025, samalla kun se tiedotti uudesta
strategiastaan, toimintojensa uudelleenjärjestelystä kahteen
päätoimintasegmenttiin vastatakseen paremmin asiakkaiden
tarpeisiin ja kiihdyttääkseen innovaatioita tekoälyn kasvattaessa
kysyntää edistyneille verkkoratkaisuille. Uudelleenjärjestely
astui voimaan 1.1.2026.
Nokia näkee Verkkoinfrastruktuuri-segmentissä merkittävää
kasvupotentiaalia. Sen tavoitteena on hyödyntää
täysimittaisesti tekoälyn ja datakeskusten rakentamisen
synnyttämää nopeaa kysynnän kasvua sekä jatkaa
tuotekehitystä verkkoliikenteen asiakkaille. Segmenttiin
kuuluvat Optical Networks-, IP Networks- ja Fixed Networks
-liiketoiminnot ja sen johtajana toimii David Heard.
Uusi Mobiili-infrastruktuuri-segmentti tuo yhteen Nokian ydin-
ja radioverkot sekä Technology Standards -liiketoiminnon
(entisen Teknologia-segmetin). Segmentin tavoitteena on
saavuttaa johtajuus ydin- ja radioverkoissa toimialan siirtyessä
6G:hen ja tekoälynatiiveihin verkkoratkaisuihin. Segmentissä
yhdistyvät 3GPP-standardeihin pohjautuvat
mobiiliviestintäteknologiat ja immateriaalioikeuksien
lisensoinnin tukema vahva kassavirta. Segmenttiin kuuluvat
Core Software-, Radio Networks- ja Technology Standards
-liiketoiminnot ja sen väliaikaisena johtajana toimii Justin
Hotard.
Tämän lisäksi osana strategiatyötä Nokia on arvioinut
liiketoimintaportfoliotaan. Tämän prosessin tuloksena yhtiö on
tunnistanut liiketoimintoja, jotka eivät tue sen strategisia
tavoitteita. Nämä liiketoiminnot siirrettiin erilliseen
Portfolioliiketoiminnot-segmenttiin. Portfolioliiketoimintoihin
siirretyt liiketoiminnot ovat:
▪ Fixed Wireless Access CPE (ennen Fixed Networks -
liiketoiminnossa, Verkkoinfrastruktuurissa)
▪ Site Implementation ja Outside Plant (ennen Fixed Networks
-liiketoiminnossa, Verkkoinfrastruktuurissa)
▪ Enterprise Campus Edge (ennen Pilvi- ja verkkopalveluissa)
▪ Microwave Radio (ennen Matkapuhelinverkoissa)
132
Tunnuslukujen laskentakaavat
Osakekohtainen tulos (laimentamaton)
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto/tappio
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo vuoden aikana
Osakekohtainen tulos (laimennettu)
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oikaistu voitto/tappio
Oikaistu ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo vuoden aikana
Hinta/voitto -suhde (P/E luku)
Osakkeen päätöskurssi 31.12.
Osakekohtainen tulos (laimentamaton) jatkuvista toiminnoista
Osinko tuloksesta, %
Ehdotettu osakekohtainen osinko
Osakekohtainen tulos (laimentamaton) jatkuvista toiminnoista
Osinkotuotto, %
Ehdotettu osakekohtainen osinko
Osakkeen päätöskurssi 31.12.
Osakekohtainen oma pääoma
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden lukumäärä 31.12. – omien osakkeiden lukumäärä 31.12.
Osakekannan markkina-arvo
(Osakkeiden lukumäärä 31.12. – omien osakkeiden lukumäärä 31.12.) x osakkeen päätöskurssi 31.12.
Osakkeiden vaihdon kehitys, %
Vuoden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä vuoden aikana
133
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen
laskentakaavat
Tietyt tässä raportissa esitetyt taloudelliset tunnusluvut eivät ole IFRS-standardeissa määriteltyjä
taloudellista suorituskykyä, taloudellista asemaa tai rahavirtoja osoittavia tunnuslukuja. IFRS-
standardit eivät määrittele näitä tunnuslukuja, mistä syystä ne eivät välttämättä ole suoraan
vertailukelpoisia muiden, vaikkakin saman toimialan, yhtiöiden käyttämien taloudellisten
tunnuslukujen kanssa. Nämä tunnusluvut esitetään, koska johto käyttää niitä Nokian taloudellisen
suorituskyvyn mittaamiseen ja uskoo, että nämä tunnusluvut antavat täydentävää tietoa Nokian
liiketoiminnan tuloksen kehityksestä. Näitä tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään vastaavista
IFRS-tunnusluvuista tai niiden sijasta.
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Määritelmä
Sijoitetun pääoman tuotto saadaan laskentakaavalla: (Voitto ennen veroja + Korkokulut korollisista
veloista) / (Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma keskimäärin + Määräysvallattomille
omistajille kuuluva osuus keskimäärin + Korolliset velat keskimäärin).
Tarkoitus
Sijoitetun pääoman tuotto kertoo, kuinka tehokkaasti Nokia käyttää pääomiaan tuottaakseen
voittoa.
Sijoitetun pääoman tuotto -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2025
2024
2023
Voitto ennen veroja
915
2 091
1 469
Korollisten velkojen korkokulut
141
209
201
Yhteensä
1 056
2 300
1 670
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma keskimäärin(1)
20 812
20 597
20 935
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus keskimäärin(1)
91
91
92
Korolliset velat keskimäärin (1)
3 650
4 040
4 334
Sijoitettu pääoma yhteensä
24 553
24 728
25 361
Sijoitetun pääoman tuotto, %
4,3 %
9,3 %
6,6 %
(1) Laskettu vuoden alku- ja loppusaldojen keskiarvona, kuten konsernitaseessa esitetään. Ks. lisätietoja Konsernitilinpäätös-osiosta.
Oman pääoman tuotto, %
Määritelmä
Oman pääoman tuotto saadaan laskentakaavalla: Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto tai
tappio / Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma keskimäärin.
Tarkoitus
Oman pääoman tuotto kertoo kuinka tehokkaasti Nokia käyttää osakkeenomistajien sijoittamia
pääomia tuottaakseen voittoa.
Oman pääoman tuotto -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2025
2024
2023
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto
651
1 277
665
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma keskimäärin(1)
20 812
20 597
20 935
Oman pääoman tuotto, %
3,1 %
6,2 %
3,2 %
(1) Laskettu vuoden alku- ja loppusaldojen keskiarvona, kuten konsernitaseessa esitetään. Ks. lisätietoja Konsernitilinpäätös-osiosta.
Omavaraisuusaste, %
Määritelmä
Omavaraisuusaste saadaan laskentakaavalla: (Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
+ Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus) / Vastaavaa yhteensä.
Tarkoitus
Omavaraisuusaste kertoo osakkeenomistajien sijoittamilla varoilla rahoitettujen varojen
suhteellisen osuuden Nokian kokonaisvaroista.
Omavaraisuusaste-tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2025
2024
2023
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
20 967
20 657
20 537
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus
91
90
91
Oma pääoma yhteensä
21 058
20 747
20 628
Vastaavaa yhteensä
37 597
39 149
39 860
Omavaraisuusaste, %
56,0 %
53,0 %
51,8 %
134
Kassa ja korolliset sijoitukset
Määritelmä
Kassa ja korolliset sijoitukset koostuvat seuraavista konsernitaseen riveistä: rahavarat,
lyhytaikaiset korolliset sijoitukset ja pitkäaikaiset korolliset sijoitukset.
Tarkoitus
Kassa ja korolliset sijoitukset -tunnuslukua käytetään kertomaan niiden varojen määrää, joita Nokia
voi käyttää nykyisten liiketoimintojensa tarpeisiin ja tuleviin liiketoimintoihin investoimiseen sekä
tuoton maksamiseen arvopaperien haltijoille.
Kassa ja korolliset sijoitukset -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2025
2024
2023
Rahavarat
5 462
6 623
6 234
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
961
1 661
1 565
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
368
457
715
Kassa ja korolliset sijoitukset
6 791
8 741
8 514
Nettokassa ja korolliset sijoitukset
Määritelmä
Nettokassaan ja korollisiin sijoituksiin sisältyvät kassa ja korolliset sijoitukset vähennettynä
pitkäaikaisilla ja lyhytaikaisilla korollisilla veloilla.
Tarkoitus
Nettokassa ja korolliset sijoitukset -tunnuslukua käytetään kertomaan Nokian likviditeettiasemasta
sen jälkeen, kun rahavaroista on maksettu korolliset velat.
Nettokassa ja korolliset sijoitukset -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2025
2024
2023
Kassa ja korolliset sijoitukset
Rahavarat
5 462
6 623
6 234
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
961
1 661
1 565
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
368
457
715
Korolliset velat
Pitkäaikaiset korolliset velat
-2 329
-2 918
-3 637
Lyhytaikaiset korolliset velat
-1 084
-969
-554
Nettokassa ja korolliset sijoitukset
3 378
4 854
4 323
Nettovelkaantumisaste, %
Määritelmä
Nettovelkaantumisaste saadaan laskentakaavalla: (Korolliset velat – Kassa ja korolliset sijoitukset) /
(Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma + määräysvallattomille omistajille kuuluva
osuus).
Tarkoitus
Nettovelkaantumisaste kuvastaa osakkeenomistajien sijoittamilla varoilla ja korollisella vieraalla
pääomalla rahoitettujen varojen suhdetta ja kertoo Nokian liiketoiminnan velkaantuneisuudesta.
Nettovelkaantumisaste-tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2025
2024
2023
Korolliset velat
Pitkäaikaiset korolliset velat
2 329
2 918
3 637
Lyhytaikaiset korolliset velat
1 084
969
554
Kassa ja korolliset sijoitukset
Rahavarat
-5 462
-6 623
-6 234
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
-961
-1 661
-1 565
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
-368
-457
-715
Nettovelka
-3 378
-4 854
-4 323
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
20 967
20 657
20 537
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus
91
90
91
Oma pääoma yhteensä
21 058
20 747
20 628
Nettovelkaantumisaste, %
-16,0 %
-23,4 %
-21,0 %
Vapaa kassavirta
Määritelmä
Vapaaseen kassavirtaan sisältyy liiketoiminnan nettorahavirta vähennettynä investoinneilla
aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin (käyttöomaisuusinvestoinnit).
Tarkoitus
Vapaa kassavirta on se kassavirta, jonka Nokia tuottaa aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
tehtyjen investointien jälkeen. Uskomme, että se antaa täydentävää tietoa, sillä se edustaa sitä
rahamäärää, joka on käytettävissä korollisten velkojen, mukaan lukien vuokrasopimusvelkojen,
hoitamiseen ja takaisinmaksuun, liiketoiminnan kasvattamiseen tähtäävien investointien
tekemiseen ja varojen jakamiseen osakkeenomistajille. Luku mittaa liiketoiminnan rahavarojen
tuottokykyä, käyttöpääoman tehokkuutta ja pääomien hallinnan kurinalaisuutta.
Vapaa kassavirta -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2025
2024
2023
Liiketoiminnan nettorahavirta
2 071
2 493
1 317
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
(käyttöomaisuusinvestoinnit)
-606
-472
-652
Vapaa kassavirta
1 465
2 021
665
135
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Määritelmä
Käyttöomaisuusinvestointeihin sisältyvät investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
(ilman yritysten yhteenliittymien kautta hankittuja omaisuuseriä).
Tarkoitus
Käytämme käyttöomaisuusinvestointeja tulevaisuuden tuottoja kerryttävään toimintaan tehtyjen
sijoitusten mittarina.
Käyttöomaisuusinvestoinnit -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2025
2024
2023
Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta
-606
-472
-652
Käyttöomaisuusinvestoinnit
-606
-472
-652
Vertailukelpoinen liikevoitto
Määritelmä
Vertailukelpoinen liikevoitto ei sisällä aineettomien hyödykkeiden poistoja ja muita yrityskaupoista
johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä, liikearvon arvonalentumistappioita,
uudelleenjärjestelyihin liittyviä kuluja, transaktiokuluja ja niihin liittyviä kuluja, ml. integraatiokuluja
eikä tiettyjä muita vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Tarkoitus
Uskomme, että vertailukelpoinen liikevoitto antaa sekä yhtiön johdolle että sijoittajille täydentävää
tietoa Nokian liiketoiminnan tuloksen kehityksestä ilman eräitä tuottoja ja kuluja, jotka eivät
välttämättä ole merkityksellisiä Nokian liiketoiminnan toiminnallisen tuloksen arvioinnin kannalta.
Vertailukelpoista liikevoittoa käytetään lisäksi johdon palkitsemisen määrittelyssä.
Vertailukelpoinen liikevoitto -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2025
2024
2023
Liikevoitto (1)
885
1 970
1 733
Uudelleenjärjestelykulut ja muut niihin liittyvät kulut
478
445
356
Hankittujen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot
444
314
341
Hankintaan liittyvien myynnin jaksotuksiin ja vaihto-omaisuuteen
kohdistuvien käyvän arvon oikaisujen purku
88
—
—
Sopimusperusteisiin vaateisiin liittyvät varaukset
66
—
—
Transaktiokulut ja niihin liittyvät kulut, ml. integraatiokulut
33
23
—
Etuuspohjaisen järjestelyn muuttamisesta johtuva voitto/tappio
24
—
—
Liiketoimintojen myynti
6
-67
-20
Osakkuusyhtiöiden myynti
—
-190
—
Omaisuuserien arvonalentumiset ja alaskirjaukset ja niiden peruutukset
—
89
25
Toimintamaasta poistumiseen liittyvät kulut
—
—
-49
Muut⁽¹⁾
—
—
23
Vertailukelpoinen liikevoitto (1)
2 024
2 584
2 409
(1) Vuonna 2025 Nokia muutti venture fund -sijoitusten voittojen ja tappioiden esittämistapaa siten, että ne esitetään
rahoitustuotoissa aiemman myynnin ja hallinnon kulujen sekä liiketoiminnan muiden tuottojen sijaan. Vertailutiedot vuosilta 2024
ja 2023 on uudelleenluokiteltu vastaavasti. Katso lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 1.2. Yleiset laatimisperiaatteet.
Vertailukelpoinen liikevoittoprosentti (vertailukelpoinen
liikevoittomarginaali)
Määritelmä
Vertailukelpoinen liikevoittoprosentti (vertailukelpoinen liikevoittomarginaali) saadaan
laskentakaavalla: Vertailukelpoinen liikevoitto / Liikevaihto.
Tarkoitus
Vertailukelpoista liikevoittoprosenttia käytetään Nokian operatiivisen kannattavuuden
mittaamiseen prosenttiosuutena liikevaihdosta, lukuun ottamatta aineettomien hyödykkeiden
poistoja ja muita yrityskaupoista johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä, liikearvon
arvonalentumistappioita, uudelleenjärjestelyihin liittyviä kuluja, transaktiokuluja ja niihin liittyviä
kuluja, ml. integraatiokuluja eikä tiettyjä muita vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä eikä tiettyjä
muita vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Kuten vertailukelpoinen liikevoitto, uskomme, että myös vertailukelpoinen liikevoittoprosentti
antaa sekä yhtiön johdolle että sijoittajille täydentävää tietoa Nokian liiketoiminnan tuloksen
kehityksestä ilman eräitä tuottoja ja kuluja, jotka eivät välttämättä ole merkityksellisiä Nokian
liiketoiminnan toiminnallisen tuloksen arvioinnin kannalta.
Vertailukelpoinen liikevoittoprosentti (vertailukelpoinen liikevoittomarginaali) -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2025
2024
2023
Vertailukelpoinen liikevoitto (1)
2 024
2 584
2 409
Liikevaihto
19 889
19 220
21 138
Vertailukelpoinen liikevoittoprosentti (vertailukelpoinen
liikevoittomarginaali)
10,2 %
13,4 %
11,4 %
(1) Vuonna 2025 Nokia muutti venture fund -sijoitusten voittojen ja tappioiden esittämistapaa siten, että ne esitetään
rahoitustuotoissa aiemman myynnin ja hallinnon kulujen sekä liiketoiminnan muiden tuottojen sijaan. Vertailutiedot vuosilta 2024
ja 2023 on uudelleenluokiteltu vastaavasti. Katso lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 1.2. Yleiset laatimisperiaatteet.
136
Osio 6:
Muut tiedot
137
Konsernitilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma
1.1.–31.12.
milj. EUR
Liite
2025
2024
2023
Liikevaihto
2.1, 2.2
19 889
19 220
21 138
Hankinnan ja valmistuksen kulut
2.2, 2.3
-11 230
-10 356
-12 592
Bruttokate
8 659
8 864
8 546
Tutkimus- ja kehityskulut
2.2, 2.3
-4 855
-4 512
-4 277
Myynnin ja hallinnon kulut (1)
2.2, 2.3
-3 073
-2 872
-2 863
Liiketoiminnan muut tuotot (1)
2.2, 2.3
42
385
224
Liiketoiminnan muut kulut
2.2, 2.3
112
105
103
Liikevoitto⁽¹⁾
885
1 970
1 733
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta
2.2, 6.4
19
7
-39
Rahoitustuotot(1)
2.2, 2.4
257
434
354
Rahoituskulut
2.2, 2.4
-246
-320
-579
Voitto ennen veroja
915
2 091
1 469
Tuloverot
2.5
-277
-380
-820
Jatkuvien toimintojen voitto
638
1 711
649
Lopetettujen toimintojen voitto/tappio
2.6
22
-427
30
Tilikauden voitto
660
1 284
679
Tilikauden voiton jakautuminen
Emoyhtiön osakkeenomistajat
651
1 277
665
Määräysvallattomat omistajat
9
7
14
Osakekohtainen tulos emoyhtiön osakkeenomistajille
2.7
EUR
EUR
EUR
Laimentamaton
Jatkuvat toiminnot
0,12
0,31
0,11
Tilikauden voitto
0,12
0,23
0,12
Laimennettu
Jatkuvat toiminnot
0,11
0,31
0,11
Tilikauden voitto
0,12
0,23
0,12
(1) Vuonna 2025 Nokia muutti venture fund -sijoitusten voittojen ja tappioiden esittämistapaa siten, että ne esitetään rahoitustuotoissa aiemman myynnin ja hallinnon kulujen sekä
liiketoiminnan muiden tuottojen sijaan. Vertailutiedot vuosilta 2024 ja 2023 on uudelleenluokiteltu vastaavasti. Katso lisätietoja liitetiedosta 1.2. Yleiset laatimisperiaatteet.
Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.
138
Konsernin laaja tuloslaskelma
1.1.–31.12.
milj. EUR
Liite
2025
2024
2023
Tilikauden voitto
  
660
1 284
679
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenmäärittäminen
  
-24
408
-343
Tuloverot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
2.5
7
-85
61
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi, yhteensä
-17
323
-282
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot
Ulkomaisten yksiköiden muuntoerot
-1 625
615
-554
Siirto tuloslaskelmaan
-2
-78
19
Nettosijoituksen suojaukset
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-tappiot
  
111
-40
135
Rahavirtojen suojaus ja muut suojausohjelmat
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-tappiot
65
23
-24
Siirto tuloslaskelmaan
-64
-2
-37
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-tappiot
32
83
-110
Siirto tuloslaskelmaan
-23
-64
120
Muut lisäykset/vähennykset, netto
7
3
-4
Tuloverot eristä, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
2.5
-28
8
-10
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi, yhteensä
-1 527
548
-465
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen
-1 544
871
-747
Tilikauden laaja tulos verojen jälkeen
  
-884
2 155
-68
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
  
Emoyhtiön osakkeenomistajille
Jatkuvat toiminnot
-911
2 624
-91
Lopetetut toiminnot
22
-477
13
Yhteensä
-889
2 147
-78
Määräysvallattomille omistajille
  
5
8
10
Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.
139
Konsernitase
31.12.
milj. EUR
Liite
2025
2024
VASTAAVAA
  
  
  
Pitkäaikaiset varat
  
  
  
Liikearvo
4.1
5 996
5 736
Aineettomat hyödykkeet
4.1
1 399
802
Aineelliset hyödykkeet
4.2
1 570
1 362
Käyttöoikeusomaisuuserät
4.3
920
758
Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä
6.4
180
124
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
5.2, 5.4
368
457
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat
5.2, 5.4
1 072
1 182
Etuuspohjaiset eläkevarat
3.4
6 380
6 932
Laskennalliset verosaamiset
2.5
3 643
3 599
Muut pitkäaikaiset saamiset
4.6
277
210
Pitkäaikaiset varat yhteensä
  
21 805
21 162
Lyhytaikaiset varat
  
Vaihto-omaisuus
4.4
2 209
2 163
Myyntisaamiset
4.5, 5.2, 5.4
4 975
5 248
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
4.5
805
694
Tuloverosaamiset
2.5
256
202
Muut lyhytaikaiset saamiset
4.6
784
767
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
5.2, 5.4
961
1 661
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat
5.2, 5.3, 5.4
340
629
Rahavarat
5.2, 5.4
5 462
6 623
Lyhytaikaiset varat yhteensä
  
15 792
17 987
Vastaavaa yhteensä
  
37 597
39 149
milj. EUR
Liite
2025
2024
VASTATTAVAA
  
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
  
Osakepääoma
246
246
Ylikurssirahasto
  
870
734
Omat osakkeet
  
-352
-431
Muuntoerot
-1 272
263
Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot
3 955
3 963
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
  
15 663
13 926
Kertyneet voittovarat
  
1 857
1 956
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
  
20 967
20 657
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus
  
91
90
Oma pääoma yhteensä
5.1
21 058
20 747
Pitkäaikainen vieras pääoma
  
Pitkäaikaiset korolliset velat
5.2, 5.3, 5.4
2 329
2 918
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
5.4
797
664
Etuuspohjaiset eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset
etuudet
3.4
1 947
2 083
Laskennalliset verovelat
2.5
392
562
Asiakassopimuksiin perustuvat velat
4.5
286
185
Muut pitkäaikaiset velat
4.6
147
117
Varaukset
4.7
637
479
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä
  
6 535
7 008
Lyhytaikainen vieras pääoma
  
Lyhytaikaiset korolliset velat
5.2, 5.3, 5.4
1 084
969
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
5.4
203
199
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat
5.2, 5.3, 5.4
316
1 668
Asiakassopimuksiin perustuvat velat
4.5
1 562
1 506
Tuloverovelat
2.5
344
207
Ostovelat
5.2, 5.4
2 978
3 213
Muut lyhytaikaiset velat
4.6
2 738
2 883
Varaukset
4.7
779
749
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
  
10 004
11 394
Vieras pääoma yhteensä
  
16 539
18 402
Vastattavaa yhteensä
  
37 597
39 149
Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.
140
Konsernin rahavirtalaskelma
1.1.–31.12.
milj. EUR
Liite
2025
2024
2023
Liiketoiminnan rahavirta
  
  
  
 
Tilikauden voitto
  
660
1 284
679
Oikaisut yhteensä (1)
2 065
2 157
2 559
Nettokäyttöpääoman muutos (2)
-209
-569
-1 282
Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta
  
2 516
2 872
1 956
Saadut korot
  
163
226
178
Maksetut korot
4.3, 5.2
-212
-263
-241
Maksetut tuloverot, netto
  
-396
-342
-576
Liiketoiminnan nettorahavirta
  
2 071
2 493
1 317
Investointien rahavirta
  
Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta
  
-606
-472
-652
Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden myynti
  
28
97
189
Hankitut liiketoiminnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla
6.2
-1 730
-37
-19
Hankitut osakkuus- ja yhteisyritykset
-50
—
—
Myydyt liiketoiminnat vähennettynä luovutetuilla rahavaroilla
2.6
40
-29
17
Myydyt osakkuus- ja yhteisyritykset
—
259
8
Korollisten sijoitusten lisäys
-337
-924
-1 855
Korollisten sijoitusten erääntyminen ja myynti
  
1 102
1 138
3 382
Muiden rahoitusvarojen lisäys
  
-117
-280
-83
Muiden rahoitusvarojen myynti
  
186
70
34
Muut
  
88
61
22
Investointien nettorahavirta
  
-1 396
-117
1 043
Rahoituksen rahavirta
  
Osakeannista saadut maksut
5.1
859
—
—
Omien osakkeiden hankinta
5.1
-624
-680
-300
Tytäryhtiöiden oman pääoman ehtoisten instrumenttien hankinta
5.2
-501
—
—
Pitkäaikaisten velkojen nosto
5.4
151
101
496
Pitkäaikaisten velkojen lyhennys
5.4
-875
-462
-798
Lyhytaikaisten velkojen lyhennys/nosto
5.4
360
-6
-40
Vuokrasopimusvelkojen lyhennys
4.3, 5.4
-221
-233
-239
Osingonjako
5.1
-759
-723
-621
Rahoituksen nettorahavirta
  
-1 610
-2 003
-1 502
Muuntoerot
  
-226
16
-91
Rahavarojen vähennys/lisäys
  
-1 161
389
767
Rahavarat 1.1.
  
6 623
6 234
5 467
Rahavarat 31.12.
  
5 462
6 623
6 234
Konsernin rahavirtalaskelman eriin sisältyvät sekä jatkuviin että lopetettuihin toimintoihin liittyvät rahavirrat.
Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.
(1) Oikaisut
milj. EUR
2025
2024
2023
Poistot
1 119
1 014
1 087
Osakeperusteiset maksut
337
241
202
Arvonalentumistappiot
18
611
25
Uudelleenjärjestelykulut(1)
391
388
316
Liiketoimintojen ja osakkuusyhtiöiden
myyntivoitto
-23
-286
-19
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot
-22
-94
-143
Rahoitustuotot ja -kulut(2)
-11
-107
220
Tuloverot
277
385
825
Muut oikaisut, netto (2)
-21
5
46
Yhteensä
2 065
2 157
2 559
(1) Uudelleenjärjestelykulut edustaa sitä osuutta konsernin tuloslaskelmaan
kirjatuista eristä, jolla ei ollut vaikutusta rahavirtaan.
(2) Vuonna 2025 Nokia muutti venture fund -sijoitusten voittojen ja tappioiden
esittämistapaa, mikä johti uudelleenluokitteluun oikaisujen sisällä. Vuosien 2024 ja
2023 vertailuluvut on oikaistu vastaavasti. Katso lisätietoja liitetiedosta 1.2.
Yleiset laatimisperiaatteet.
(2) Nettokäyttöpääoman muutos
milj. EUR
2025
2024
2023
Saamisten lisäys/vähennys
-25
-364
304
Vaihto-omaisuuden vähennys
149
404
443
Korottomien velkojen vähennys
-333
-609
-2 029
Yhteensä
-209
-569
-1 282
141
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
milj. EUR
Liite
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Omat osakkeet
Muuntoerot
Arvonmuutos-
rahasto ja muut
rahastot
Sijoitetun
vapaan oman
pääoman
rahasto
Kertyneet
voittovarat
Emoyhtiön
omistajien
osuus
Määräys-
vallattomien
omistajien
osuus
Oma pääoma
yhteensä
1.1.2023
246
503
-352
169
3 905
15 487
1 375
21 333
93
21 426
Tilikauden voitto
665
665
14
679
Muut laajan tuloksen erät
5.1
-418
-300
-25
-743
-4
-747
Tilikauden laaja tulos
—
—
—
-418
-300
—
640
-78
10
-68
Osakeperusteiset maksut
202
202
202
Osakeperusteisten maksujen suorittaminen
-77
59
-18
-18
Omien osakkeiden hankinta
5.1
-303
12
-291
-291
Omien osakkeiden mitätöinti
5.1
303
-303
—
—
Tytäryhtiöiden myynnit
—
-2
-2
Osingonjako
5.1
-611
-611
-10
-621
Tapahtumat omistajien kanssa yhteensä
—
125
—
—
—
-232
-611
-718
-12
-730
31.12.2023
246
628
-352
-249
3 605
15 255
1 404
20 537
91
20 628
Tilikauden voitto
1 277
1 277
7
1 284
Muut laajan tuloksen erät
5.1
512
358
870
1
871
Tilikauden laaja tulos
—
—
—
512
358
—
1 277
2 147
8
2 155
Osakeperusteiset maksut
241
241
241
Osakeperusteisten maksujen suorittaminen
-135
99
-36
-36
Omien osakkeiden hankinta
5.1
-686
-821
-1 507
-1 507
Omien osakkeiden mitätöinti
5.1
607
-607
—
—
Vähemmistöosuuden hankintaan liittyvän rahoitusvelan oikaisu
-11
-11
-11
Osingonjako
5.1
-714
-714
-9
-723
Tapahtumat omistajien kanssa yhteensä
—
106
-79
—
—
-1 329
-725
-2 027
-9
-2 036
31.12.2024
246
734
-431
263
3 963
13 926
1 956
20 657
90
20 747
Tilikauden voitto
651
651
9
660
Muut laajan tuloksen erät
5.1
-1 535
-8
3
-1 540
-4
-1 544
Tilikauden laaja tulos
—
—
—
-1 535
-8
—
654
-889
5
-884
Osakeperusteiset maksut
337
337
337
Osakeperusteisten maksujen suorittaminen
-262
176
-86
-86
Omien osakkeiden hankinta (1)
5.1
-624
830
206
206
Omien osakkeiden mitätöinti
5.1
703
-703
—
—
Suunnattu osakeanti
5.1
850
850
850
Liiketoimintojen yhdistämisen kautta toteutuneet hankinnat
5.1
61
584
645
2
647
Osingonjako
5.1
-753
-753
-6
-759
Tapahtumat omistajien kanssa yhteensä
—
136
79
—
—
1 737
-753
1 199
-4
1 195
31.12.2025
246
870
-352
-1 272
3 955
15 663
1 857
20 967
91
21 058
(1) Marraskuussa 2024 Nokia käynnisti osakkeiden takaisinosto-ohjelman kompensoidakseen Infinera-hankinnan aiheuttamaa laimennusvaikutusta. 31.12.2024 Nokia kirjasi 821 miljoonan euron velan ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston vähennyksen, mikä heijasti
Nokian sopimukseen perustuvaa sitoumusta sen ja osakkeiden takaisinostot Nokian puolesta toteuttavan kolmannen osapuolen välillä. Tämä velka ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston vähennys peruttiin vuonna 2025, kun takaisinosto-ohjelma oli saatu päätökseen.
Lisätietoja Nokian osakkeiden takaisinosto-ohjelmista on esitetty liitetiedossa 5.1. Oma pääoma.
Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.
142
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Osio 1
Esittämis-
perusta
Tässä osiossa on kuvattu tämän
konsernitilinpäätöksen yleiset
laatimisperiaatteet, mukaan lukien
esittämisperusteet ja keskeiset
konsolidointiperiaatteet. Osiossa
esitetään myös yhteenveto niistä
laskentakysymyksistä, joihin sisältyy
eniten harkinnanvaraisuutta tai
epävarmuustekijöitä. Yksityiskohtaiset
laatimisperiaatteet sekä tarkemmat
tiedot harkintaan perustuvista
ratkaisuista ja keskeisistä
epävarmuustekijöistä on esitetty
kyseisten liitetietojen yhteydessä.
1.1. Tietoa konsernista
Nokia Oyj (emoyhtiö) on julkinen osakeyhtiö , jonka kotipaikka on
Helsingissä , Suomessa. Nokia Oyj on kaikkien tytäryhtiöidensä
emoyhtiö (yhdessä Nokia tai konserni). Nokian pääkonttori sijaitsee
Espoossa, Suomessa. Nokia Oyj:n osakkeet on listattu Helsingin
pörssissä (Nasdaq Helsinki) ja New Yorkin pörssissä (NYSE).
Nokia on maailmanlaajuinen kriittisten verkkoinfrastruktuurien
toimittaja, jonka edistyneet verkkoratkaisut tarjoavat asiakkaille
korkean suorituskyvyn luotettavia kiinteitä, matkapuhelin- ja
siirtoverkkoja tekoälyn aikakaudelle. Nokian tarjoamat ratkaisut
yhdistävät laitteet, ohjelmistot ja palvelut sekä immateriaali-
oikeuksien lisensoinnin, patentit, teknologiat ja Nokia-brändin.
Hallitus hyväksyi konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–
31.12.2025 julkistettavaksi 5.3.2026 .
1.2. Yleiset laatimisperiaatteet
Esittämisperusteet ja lausuma standardien
noudattamisesta
Konsernitilinpäätös on laadittu International Accounting
Standards Boardin (IASB) julkaisemien ja EU:n käyttöön
hyväksymien IFRS ®-tilinpäätösstandardien mukaisesti.
Konsernitilinpäätös noudattaa myös Suomen tilinpäätös- ja
yhtiölainsäädäntöä.
Konsernitilinpäätöksen tiedot esitetään miljoonina euroina (milj.
EUR), ellei toisin ole mainittu, ja ne perustuvat liiketapahtumien
alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei liitetietojen yhteydessä
esitetyissä laatimisperiaatteissa ole toisin mainittu.
Muut tiedot
Muutos venture fund -sijoitustoiminnan raportoinnissa
Vuoden 2025 aikana Nokia toteutti strategisen arvioinnin
venture fund -sijoitustoiminnastaan. Arvioinnin perusteella
laajamittaisia venture fund -sijoituksia ei enää pidetä
strategisina, ja Nokia on aloittanut prosessin näiden sijoitusten
vähentämiseksi. Tästä johtuen venture fund -sijoitusten
tuloksen esittämistä osana liiketoiminnan tulosta ei enää pidetä
asianmukaisena, ja vuodesta 2025 alkaen Nokia esittää venture
fund -sijoitusten voitot ja tappiot, mukaan lukien käyvän arvon
muutokset sekä rahastojen hallinnointipalkkiot, osana
rahoitustuottoja. Segmenttiraportoinnissa venture fund
-sijoitusten tulos esitettiin aiemmin osana Konsernin yhteiset
toiminnot ja Muut -osion liiketulosta. Vuosien 2024 ja 2023
vertailutiedot on uudelleenluokiteltu vastaavasti.
Uudelleenluokittelun seurauksena vuoden 2024 raportoidut
myynnin ja hallinnon kulut laskivat 18 miljoonaa euroa,
liiketoiminnan muut tuotot laskivat 47 miljoonaa euroa ja
rahoitustuotot kasvoivat 29 miljoonaa euroa. Vuoden 2023
raportoidut myynnin ja hallinnon kulut laskivat 15 miljoonaa
euroa, liiketoiminnan muut tuotot kasvoivat 57 miljoonaa euroa
ja rahoitustuotot laskivat 72 miljoonaa euroa.
Lisäksi konsernin rahavirtalaskelmassa oikaisuja on
uudelleenluokiteltu siten, että riviltä "muiden rahoitusvarojen
voitot/tappiot" ja riviltä “muut oikaisut, netto” siirrettiin riville
"rahoitustuotot ja -kulut" 29 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 72
miljoonaa euroa vuonna 2023.
Saksan paikallinen tilinpäätöslainsäädäntö
Konsernitilinpäätökseen yhdistelty saksalainen tytäryhtiö, Nokia
Solutions and Networks GmbH & Co. KG, joka on rekisteröity
Münchenin kaupparekisteriin yritysrekisteriasiakirjalla HRA
88537, on soveltanut Saksan kauppaoikeuden (HGB) 264b §:n ja
291 §:n mukaista vapautusta.
Konsolidointiperiaatteet
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön tilinpäätöksen sekä
kaikkien niiden yhtiöiden tilinpäätökset, joissa sillä on
määräysvalta. Nokialla on määräysvalta sijoituskohteessa silloin,
kun se altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on
oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan
tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa
valtaansa. Olettamus on, että äänienemmistö tuottaa
määräysvallan. Arvioidessaan sijoituskohdetta koskevaa
valtaansa Nokia ottaa huomioon myös muut tosiseikat ja
olosuhteet, mukaan lukien äänivallan ja potentiaalisen
äänivallan, oikeuden nimittää johtoon kuuluvia avainhenkilöitä
sekä muiden sopimuksellisten järjestelyiden tuottamat
oikeudet. Tytäryhtiö yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä
alkaen, kun Nokia saa siihen määräysvallan. Yhdistely
lopetetaan, kun määräysvalta tytäryhtiöön lakkaa.
Kaikki Nokian sisäiset liiketapahtumat eliminoidaan
konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Määräysvallattomien
omistajien osuus edustaa sitä osuutta tytäryhtiöiden tilikauden
voitosta tai tappiosta, muista laajan tuloksen eristä ja
nettovaroista, joka ei kuulu emoyhtiön osakkeenomistajille.
143
Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä
Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa Nokialla on huomattava
vaikutusvalta. Yhteisyritys on yhteisjärjestely, jonka mukaan
osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on
oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen.
Nokian osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä käsitellään
pääomaosuusmenetelmällä. Pääomaosuusmenetelmää
sovellettaessa osakkuusyhtiöihin tai yhteisyrityksiin tehdyt
sijoitukset kirjataan alun perin hankintamenon määräisinä.
Sijoitusten kirjanpitoarvoa oikaistaan muutoksilla, jotka ovat
tapahtuneet Nokian osuudessa osakkuusyhtiön tai
yhteisyrityksen nettovarallisuudesta hankinta-ajankohdan
jälkeen. Nokian osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten
tuloksesta sisällytetään konsernin tuloslaskelmaan.
Osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten muissa laajan tuloksen
erissä tapahtuneet muutokset esitetään Nokian muissa laajan
tuloksen erissä.
Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat
Toiminta- ja esittämisvaluutta
Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön
toiminta- ja esittämisvaluutta. Kaikkien konserniyhtiöiden
tilinpäätökset perustuvat toimintavaluuttaan eli sen
taloudellisen toimintaympäristön valuuttaan, jossa
konserniyhtiö pääasiallisesti toimii.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan
tapahtumapäivän valuuttakurssiin. Käytännössä käytetään usein
valuuttakurssia, joka on riittävän lähellä tapahtumapäivän
kurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset varat ja velat
arvostetaan raportointikauden päättymispäivän
valuuttakursseihin.
Monetaaristen varojen ja velkojen arvostamisesta ja niihin
liittyvien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutoksista
johtuvat kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin
ja -kuluihin. Ei-monetaarisiin pitkäaikaisiin sijoituksiin liittyvät
kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät kyseisten sijoitusten käyvän
arvon arvostukseen ja kirjataan muihin rahoitustuottoihin.
Ulkomaiset konserniyhtiöt
Konsernitilinpäätöstä laadittaessa sellaisten ulkomaisten
yksiköiden, joiden toimintavaluutta on muu kuin euro, varat
ja velat muunnetaan euroiksi raportointikauden lopun
valuuttakursseihin ja tuotot ja kulut tilikauden keskikursseihin.
Kurssierot, jotka syntyvät ulkomaisten yksiköiden yhdistelystä
konsernitilinpäätökseen, kirjataan muuntoeroiksi muihin laajan
tuloksen eriin. Luovuttaessa ulkomaisesta yksiköstä kyseiseen
yksikköön kohdistuvat kertyneet muuntoerot siirretään
tulosvaikutteisiksi.
1.3. Arvioiden käyttö ja kriittiset
kirjanpidolliset harkinnanvaraisuudet
Tilinpäätöksen laatiminen edellyttää johdon harkintaa
valittaessa ja sovellettaessa laatimisperiaatteita sekä tehtäessä
arvioita ja oletuksia tulevaisuudesta. Näillä harkintaan
perustuvilla ratkaisuilla, arvioilla ja oletuksilla voi olla merkittävä
vaikutus tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin.
Varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen määrittämiseen liittyvät
arviot, joihin liittyy epävarmuustekijöitä, perustuvat aiempaan
kokemukseen, odotettavissa oleviin lopputulemiin ja muihin
oletuksiin, jotka olivat saatavilla tätä tilinpäätöstä laadittaessa ja
niiden katsotaan olevan asianmukaisia kyseisissä olosuhteissa.
Arvioita ja oletuksia tarkistetaan säännöllisesti, jos olosuhteissa
tapahtuu muutoksia tai niihin liittyen saadaan uutta tietoa.
Koska arvioihin sisältyy luontaisesti eriasteista epävarmuutta,
todellinen lopputulema voi poiketa arvioidusta, ja tästä voi
aiheutua oikaisuja varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin
myöhemmillä kausilla.
Alla esitettyjen laskentakysymysten katsotaan sisältävän
vaativimpia, subjektiivisimpia tai monimutkaisimpia harkintaan
perustuvia ratkaisuja tai ne ovat sellaisia keskeisiä
epävarmuustekijöitä, jotka voivat aiheuttaa merkittävän riskin
varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta olennaisesti
seuraavan tilikauden aikana. Lisätietoja keskeisistä
epävarmuustekijöistä ja harkintaan perustuvista ratkaisuista on
esitetty kyseisissä liitetiedoissa.
Keskeiset epävarmuustekijät ja
harkintaan perustuvat ratkaisut
Liitetieto
Harkintaan perustuva ratkaisu
koskien laskennallisten
verosaamisten kirjaamista
2.5. Tuloverot
Harkintaan perustuva ratkaisu
koskien Submarine Networksin
luokittelua lopetetuksi toiminnoksi
2.6. Lopetetut toiminnot
Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin ja
muihin työsuhteen päättymisen
jälkeisiin etuuksiin liittyvä
epävarmuustekijä
3.4. Eläkkeet ja muut
työsuhteen päättymisen
jälkeiset etuudet
Harkintaan perustuva ratkaisu
koskien liiketoimintojen
yhdistämisen yhteydessä
hankittujen aineettomien
hyödykkeiden ja niiden käyvän
arvon määrittämistä
6.2. Hankitut
liiketoiminnat
1.4. Uudet ja muuttuneet standardit ja
tulkinnat
Nokia otti käyttöön 1.1.2025 seuraavat IASB:n julkaisemat ja
EU:ssa sovellettaviksi hyväksytyt muutokset
tilinpäätösstandardeihin:
▪ Muutokset IAS 21 Valuuttakurssien muutosten vaikutukset
-standardiin: Vaihdettavuuden puuttuminen
Muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta erien arvostamiseen,
kirjaamiseen tai esittämiseen Nokian vuoden 2025
konsernitilinpäätöksessä.
Nokia ei ole soveltanut ennenaikaisesti sellaisia uusia tai
muuttuneita standardeja tai tulkintoja, jotka on julkaistu,
mutta jotka eivät ole tulleet voimaan. Uusilla ja muuttuneilla
standardeilla ja tulkinnoilla, jotka IASB on julkaissut, mutta jotka
tulevat voimaan myöhemmillä raportointikausilla, ei odoteta
olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen, kun niitä
sovelletaan, lukuun ottamatta IFRS 18 Tilinpäätöksen
esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardia.
144
IFRS 18, joka julkaistiin huhtikuussa 2024 ja tulee voimaan
tilikausille, jotka alkavat 1.1.2027 tai sen jälkeen, korvaa
standardin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen.
IFRS 18:n tavoitteena on parantaa tilinpäätösten, erityisesti
tuloslaskelman, vertailukelpoisuutta yritysten välillä, lisätä
vaihtoehtoisten tunnuslukujen läpinäkyvyyttä ja
ymmärrettävyyttä sekä varmistaa, että tilinpäätöksessä
esitettävä tieto on tarkoituksenmukaisesti eritelty. Tämän
mahdollistamiseksi IFRS 18 tuo tuloslaskelman esittämiseen
uusia vaatimuksia, mukaan lukien tietyt nimetyt kokonais- ja
välisummat sekä kaikkien tuottojen ja kulujen luokittelun
johonkin viidestä ryhmästä: liiketoiminta, investoinnit, rahoitus,
tuloverot ja lopetetut toiminnot, joista kolme ensimmäistä ovat
uusia.
Lisäksi standardi edellyttää tiettyjen johdon määrittelemien
tuloksellisuutta kuvaavien lukujen (management-defined
performance measures, MPM) esittämistä sekä taloudellisten
tietojen yhdistämistä ja erittelyä ensisijaisten
tilinpäätöslaskelmien ja liitetietojen tunnistettujen ”roolien”
perusteella. IFRS 18:n julkaisun yhteydessä IAS 7
Rahavirtalaskelmat -standardia on muutettu suppeasti muun
muassa siten, että epäsuoran menetelmän mukaisesti
laadittavassa rahavirtalaskelmassa liiketoiminnan rahavirtojen
ensimmäinen rivi on muutettu ”tilikauden voitosta tai tappiosta”
”liiketoiminnan voittoon tai tappioon”.
Vaikka IFRS 18 ei muuta kirjaamis- ja arvostamisvaatimuksia,
standardin odotetaan tuovan merkittäviä muutoksia siihen,
miten Nokia esittää konsernitilinpäätöksensä, erityisesti
tuloslaskelman, rahavirtalaskelman ja liitetietojen osalta. Nokia
arvioi parhaillaan standardin käyttöönoton vaikutuksia
konsernitilinpäätökseensä. Tähän mennessä on tunnistettu
seuraavia mahdollisia vaikutuksia:
▪ Vaikka IFRS 18:n käyttöönotolla ei ole vaikutusta sen
tilikauden voittoon, Nokia odottaa, että tuottojen ja kulujen
ryhmittely uusien ryhmien mukaisesti vaikuttaa siihen miten
liikevoitto määritetään. Valuuttakurssierot samoin kuin
korkotuotot ja -kulut, jotka nykyisin esitetään
kokonaisuudessaan rahoitustuotoissa ja -kuluissa, on
eriteltävä siten, että osa voitoista tai tappioista esitetään
liiketoiminnan ryhmässä. Valuuttakurssivoitot ja -tappiot
sekä korkotuotot ja -kulut luokitellaan siihen ryhmään, johon
niihin liittyvän erän tuotot ja kulut kuuluvat.
▪ Ensisijaisissa tilinpäätöslaskelmissa esitettävät rivit voivat
muuttua ”hyödyllisen jäsennellyn yhteenvedon” käsitteen
soveltamisen ja esitettävien tietojen yhdistämisen ja
erittelemisen periaatteiden täsmentämisen seurauksena.
Nokia ei odota merkittävää muutosta tällä hetkellä
liitetiedoissa esitettävän informaation määrään, koska
olennaisen tiedon esittämisvelvoite pysyy ennallaan; sen
sijaan tietojen ryhmittelytapa saattaa muuttua esitettävien
tietojen yhdistämisen ja erittelemisen periaatteiden
täsmentymisen seurauksena.
▪ Uusia liitetietoja johdon määrittelemistä tuloksellisuutta
kuvaavista luvuista (MPM:t) lisätään. Lyhyesti, MPM
tarkoittaa tuottojen ja kulujen välisummaa, jota yhteisö
käyttää talousviestinnässään tilinpäätöksen ulkopuolella,
mutta jota ei ole määritetty IFRS-tilinpäätösstandardeissa.
Läpinäkyvyyden parantamiseksi IFRS 18 edellyttää, että
yhteisöt esittävät kaikki MPM:nsä yhdessä liitetiedossa,
mukaan lukien lukujen laskentatavat, niiden tuottamat
informaatiohyödyt sekä täsmäytykset IFRS-
tilinpäätösstandardien määrittelemiin lähimpiin
vertailukelpoisiin välisummiin.
▪ Rahavirtalaskelman näkökulmasta liiketoiminnan
rahavirtojen laskelman ensimmäinen rivi muuttuu
liiketoiminnan voittoon tai tappioon. Lisäksi korkojen
esittämistapa muuttuu siten, että maksetut korot esitetään
rahoituksen rahavirtoina ja saadut korot investointien
rahavirtoina, mikä poikkeaa nykyisestä esittämistavasta
osana liiketoiminnan rahavirtoja.
Nokia ottaa IFRS 18:n käyttöön sen pakollisesta
voimaantulopäivästä 1.1.2027 alkaen. Koska standardia
sovelletaan takautuvasti, vuosien 2025 ja 2026 vertailutiedot
oikaistaan vastaavasti.
145
Osio 2
Tilikauden
tulos
Tässä osiossa esitetään tarkempia
tietoja tuloslaskelman eristä kuten
liikevaihdon jakauma alueittain ja
asiakastyypeittäin, Nokian
toimintasegmenttien tulokset sekä
erittelyitä liiketoiminnan kuluista ja
liiketoiminnan muista tuotoista.
Lisäksi tämä osio sisältää tietoa
rahoitustuotoista ja -kuluista,
tuloveroista sekä lopetettujen
toimintojen tuloksesta. Osion lopussa
on esitetty osakekohtaisen tuloksen
laskemista koskevat tiedot.
2.1. Liikevaihto
Laatimisperiaatteet
Nokia käsittelee asiakassopimuksen kirjanpidossaan, kun
sopimus on hyväksytty kirjallisesti, jolloin molemmat
osapuolet ovat tyypillisesti sitoutuneet täyttämään omat
velvoitteensa, luovutettaviin tavaroihin ja palveluihin liittyvät
oikeudet, maksuehdot mukaan lukien, pystytään yksilöimään,
sopimuksella on kaupallista merkitystä ja vastikkeen, johon
Nokia odottaa olevansa oikeutettu, saamisen katsotaan
olevan todennäköistä. Johto ottaa huomioon vain
oikeudellisesti täytäntöön pantavissa olevat oikeudet
arvioidessaan myyntituottojen kirjaamista
asiakassopimuksista. Myynti, joka perustuu puitesopimuksiin,
jotka eivät sellaisenaan luo täytäntöön pantavissa olevia
oikeuksia ja velvoitteita, kirjataan vasta myöhemmin
oikeudellisesti sitovien tilausten perusteella.
Sopimusmuutos tai tilaus käsitellään kirjanpidossa erillisenä
sopimuksena, jos sopimuksen laajuus kasvaa sen vuoksi, että
siihen lisätään erotettavissa olevia tavaroita tai palveluja, ja
sopimuksen mukainen hinta nousee vastikemäärällä, joka
kuvastaa erillismyyntihintoja kyseisille lisätavaroille tai -palveluille.
Mikäli lisätavarat tai -palvelut ovat erotettavissa olevia, mutta
niistä saatava vastikemäärä ei vastaa niiden erillismyyntihintoja,
sopimusmuutos käsitellään kirjanpidossa ikään kuin kyseessä olisi
olemassa olevan sopimuksen päättäminen ja uuden sopimuksen
syntyminen. Mikäli lisätavarat ja -palvelut eivät ole erotettavissa
olevia, sopimusmuutos kirjataan myyntituottojen oikaisuksi
sopimusmuutoksen ajankohtana.
Nokia kirjaa myyntituotot asiakassopimuksistaan luvattujen
tavaroiden ja palvelujen luovutusta vastaavasti sen
vastikemäärän mukaisesti, johon Nokia odottaa olevansa
oikeutettu asiakkaalle luovutettavia tavaroita tai palveluja
vastaan. Vastikemäärään saattaa sisältyä muuttuvia
rahamääriä, kuten esimerkiksi myyntimääriin perustuvia
alennuksia ja myyntiin tai käyttöön perustuvia rojalteja, jotka
Nokia arvostaa todennäköisimmän rahamäärän mukaisesti.
Nokia sisällyttää muuttuvan vastikkeen transaktiohintaan vain
siihen määrään saakka, että on erittäin todennäköistä, ettei
kertyneiden kirjattujen myyntituottojen määrään jouduta
tekemään merkittävää peruutusta. Transaktiohinta ei myöskään
sisällä kolmansien osapuolten puolesta kerättyjä määriä.
Mikäli maksujen ajankohdat tarjoavat joko asiakkaalle tai
Nokialle merkittävän rahoitushyödyn, transaktiohintaa
oikaistaan rahoituskomponentin vaikutuksella, ja vastaava
korkotuotto tai -kulu esitetään erillään myyntituotoista.
Noudattamansa käytännön apukeinon mukaisesti Nokia ei
kuitenkaan oikaise transaktiohintaa rahoituskomponentin
vaikutuksella, jos sopimuksen syntymisajankohtana on
odotettavissa, että vastikemäärä vastaanotetaan korkeintaan
vuosi ennen tai jälkeen luvatun tavaran tai palvelun
luovuttamista asiakkaalle.
Nokian asiakassopimukset voivat koostua erilaisista laitteiden,
palvelujen ja immateriaalioikeuksien yhdistelmistä. Nokian
myymät laitteet ja ohjelmistot sisältävät takuun, jonka
katsotaan olevan varmennusta siitä, että tuotteet ovat
sovittujen vaatimusten mukaisia käsittäen valmistusvirheiden
korjaustyöt ja laitteiden korvaamisen tarvittaessa. Kyseinen
standarditakuu on kirjanpidossa katettu keskitetyllä
takuuvarauksella. Mikäli takuu annetaan tavallista pidemmälle
ajanjaksolle tai on palvelu, joka annetaan asiakkaalle edellä
mainitun standarditakuun lisäksi, kyseessä on erillinen
suoritevelvoite.
Sopimuksista kirjattavien myyntituottojen kirjaaminen
määräytyy toimitettavien tavaroiden ja palvelujen luonteen
mukaan. Sopimuksessa luvattuihin tavaroihin tai palveluihin
voi kuulua tuotteiden myyntiä, immateriaalioikeuksien
lisensointia sekä osto-optioita uusille tuotteille tai palveluille,
jotka saattavat luoda asiakkaalle merkityksellisen oikeuden.
Nokia arvioi sopimuksen syntyhetkellä, mitkä
asiakassopimuksessa luvatuista tavaroista ja palveluista ovat
erotettavissa olevia suoritevelvoitteita.
Kunkin suoritevelvoitteen erillismyyntihinta määritetään
esimerkiksi tarkastelemalla kyseisen suoritevelvoitteen hintaa
tilanteessa, jossa kyseinen tavara tai palvelu myydään
asiakkaalle erikseen. Vertailuhintojen puuttuessa
erillismyyntihinta voidaan määritellä lisäämällä
suoritevelvoitteen odotettuihin kustannuksiin kohtuullinen
kate. Kullekin suoritevelvoitteelle kohdennettu myynnin osuus
kirjataan, kun myynnin kirjaamisen kriteerit kyseisen
suoritevelvoitteen osalta täyttyvät.
146
Nokia kohdistaa transaktiohinnan jokaiselle erotettavissa
olevalle suoritevelvoitteelle niiden suhteellisten
erillismyyntihintojen perusteella. Mikäli erillismyyntihinta ei
ole suoraan havaittavissa, se arvioidaan. Tran saktiohinta
saattaa sisältää alennuksen tai muuttuvan rahamäärän, joka
yleensä kohdistetaan kaikille sopimuksen suoritevelvoitteille
niiden suhteellisten erillismyyntihintojen perusteella, ellei
Nokialla ole havaittavissa olevaa näyttöä koko alennuksen
kohdistumisesta vain yhteen tai useampaan, muttei kaikkiin
suoritevelvoitteista. Myynti tuloutetaan täytetylle
suoritevelvoitteelle suhteellisten erillismyyntihintojen
perusteella kohdistetun transaktiohinnan mukaisesti.
Suoritevelvoite voidaan täyttää joko yhtenä ajankohtana tai
ajan kuluessa.
Kuten on esitetty liitetiedossa 4.5. Myyntisaamiset sekä
asiakassopimuksiin perustuvat erät, Nokia kirjaa jokaisesta
asiakassopimuksesta taseeseen joko omaisuuserän tai velan
riippuen Nokian suoritteen suhteesta siitä kerättävään
vastikkeeseen.
Myyntituotot tuotteista
Nokia valmistaa ja myy laajaa valikoimaa verkkolaitteita
vastaten kattavasti verkko-operaattoreiden tarpeisiin. Myynti
tuloutetaan, kun määräysvalta tuotteisiin on siirtynyt
asiakkaalle. Määräysvallan siirtymisen määrittäminen saattaa
vaatia harkintaa. Määräysvalta siirtyy standardituotteiden
kohdalla tyypillisimmin toimituksen yhteydessä.
Monimutkaisempien tuoteratkaisujen kohdalla määräysvalta
siirtyy puolestaan yleisimmin asiakkaan hyväksynnästä.
Tietyissä järjestelyissä, jotka liittyvät lähinnä Submarine
Networks -liiketoimintaan, joka esitetään lopetettuna toimintona
ja myytiin vuonna 2024, Nokian suoritteella ei ole vaihtoehtoista
käyttöä. Tällöin Nokia tulouttaa myynnin ajan kuluessa
käyttämällä tuotokseen perustuvaa menetelmää, joka kuvastaa
omaisuuserän määräysvallan siirtymistä asiakkaalle, kuten myös
Nokian oikeutta korvaukseen siihenastisesta työsuoritteesta,
kate mukaan lukien. Nokian sopimukselle valitsema tuotokseen
perustuvan menetelmän mittaustapa saattaa vaihdella
sopimuksen luonteen mukaisesti.
Myyntituotot palveluista
Nokia tarjoaa verkkolaitteisiin liittyviä palveluita aina asiakkaan
verkon hallinnoinnista ja tuotteiden ylläpitopalveluista verkon
asennukseen, integrointiin ja optimointiin. Myynti kirjataan
jokaiselle erilliselle palvelusuoritevelvoitteelle, kun tai sitä mukaa
kuin asiakas hyötyy Nokian suoritteesta. Palveluihin liittyvä
myynti tuloutetaan ajan kuluessa asiakkaan verkon hallinnointiin
liittyvistä palveluista ja kunnossapitopalveluista, sillä näiden
palveluiden kohdalla Nokia tuottaa suoritetta koko määräaikaisen
sopimuksen ajan, ja asiakas samanaikaisesti sekä saa että
kuluttaa Nokian suoritteesta koituvaa hyötyä sitä mukaa kun
Nokia suoritetta tuottaa. Joissakin tapauksissa Nokian tarjoamiin
palveluihin liittyy asiakashyväksyntä, ja tällöin saadun
hyväksynnän on todettu edustavan oikeaa tuloutushetkeä.
Myyntituotot lisensseistä immateriaalioikeuksiin
Nokia tarjoaa asiakkailleen lisenssejä omistamiinsa
immateriaalioikeuksiin myöntämällä ohjelmistolisenssejä sekä
myöntämällä asiakkaille oikeuksia hyödyntää Nokian
immateriaalioikeuksia omissa tuotteissaan.
Ohjelmistolisenssien kohdalla myynti tuloutetaan toimituksen
tai asiakashyväksynnän perusteella, sillä Nokia on todennut
jokaisen ohjelmistoversion olevan erotettavissa oleva, ja
lisenssi koskee ohjelmistoa siinä tilassa kuin se on
luovutushetkellä.
Nokian myöntäessä asiakkaille lisenssin hyödyntää Nokian
immateriaalioikeuksia, kirjataan vastaavat
lisenssimaksutuotot suoriteperusteisesti niihin liittyvien
sopimusten sisällön mukaisesti. Valtaosassa sopimuksista
Nokialle jää velvoite jatkaa kehitystyötä ja tarjota asiakkaalle
viimeisimmät lisäykset immateriaalioikeuksiin sopimuskauden
aikana, ja täten tuotto kirjataan jaksottamalla tasaerin sille
ajalle, jonka kuluessa jäljellä olevat suoritevelvoitteet
täytetään.
Kyseisen myynnin jaksotustavan katsotaan
todenmukaisimmin kuvastavan Nokian suoritevelvoitteen
täyttämistä, sillä lisensoitujen immateriaalioikeuksien
sisältämien uusien keksintöjen, jotka ovat erittäin riippuvaisia
toisistaan ja voimakkaasti yhteydessä toisiinsa, katsotaan
syntyvän jatkuvan ja tilikauden aikana melko vakaan tutkimus-
ja kehitystyön (T&K) seurauksena. Joidenkin sopimusten
kohdalla Nokialla ei ole suoritevelvoitetta sen jälkeen, kun
lisenssi sopimuksen solmimisajankohdan
immateriaalioikeuteen on myönnetty, eikä saatuihin
lisenssimaksuihin liity takaisinmaksuvelvoitetta. Kyseisissä
tapauksissa myyntituotto kirjataan kokonaisuudessaan
lisenssisopimuskauden alussa.
147
Liikevaihdon jakautuminen
Johto on todennut Nokian raportoimien maantieteellisten
alueiden parhaiten kuvastavan sitä, miten taloudelliset tekijät
vaikuttavat myyntituottojen ja rahavirtojen luonteeseen,
määrään, ajoittumiseen ja epävarmuuteen. Nokian pääasiallinen
asiakaskunta koostuu yksittäisessä maassa tai tietyllä
maantieteellisellä alueella toimivista yrityksistä. Vaikka Nokian
teknologiasykli on maailmanlaajuisesti samankaltainen, eri maat
ja maantieteelliset alueet ovat luonnostaan syklin eri vaiheessa,
usein kyseisille maille ja alueille ominaisten makrotaloudellisten
olosuhteiden vuoksi. Sen lisäksi, että ylin operatiivinen
päätöksentekijä, kuten kuvattu liitetiedossa 2.2. Segmentti-
informaatio, seuraa liikevaihdon kehitystä ulkoisille asiakkaille
alueittain, hän seuraa liikevaihdon kehitystä segmenteittäin
jaoteltuna yhdistettyihin maantieteellisiin alueisiin ja
asiakasryhmittäin, kuten tässä liitetiedossa on esitetty.
Jokaisella raportoitavalla segmentillä, kuten kuvattu
liitetiedossa 2.2. Segmentti-informaatio, on asiakkaita, joilla on
toimintaa kaikilla maantieteellisillä alueilla. Yhdelläkään
raportoitavalla segmentillä ei ole maantieteellisiä
myyntituottojen keskittymiä, paitsi Teknologia-segmentillä,
jonka myynti sisältyy Euroopan lukuihin.
Liikevaihto ulkoisille asiakkaille alueittain
Liikevaihto ulkoisille asiakkaille alueittain perustuu asiakkaan
sijaintiin, lukuun ottamatta Teknologia -segmentin
immateriaalioikeus- ja patenttilisenssituloa, joka on kohdistettu
Eurooppaan.
milj. EUR
2025
2024
2023
Amerikka
6 985
6 276
6 779
Latinalainen Amerikka
784
895
1 046
Pohjois-Amerikka
6 201
5 381
5 733
APAC
4 639
4 549
6 436
Kiinan alue
913
1 134
1 303
Intia
1 534
1 373
2 842
Muu APAC
2 192
2 042
2 291
EMEA
8 265
8 395
7 923
Eurooppa
6 165
6 362
5 873
Lähi-itä ja Afrikka
2 100
2 033
2 050
Yhteensä
19 889
19 220
21 138
Segmenttien liikevaihdon maantieteellinen
jakauma
milj. EUR
2025
2024
2023
Verkkoinfrastruktuuri
7 986
6 518
6 917
Amerikka
3 688
2 726
2 813
APAC
1 648
1 426
1 580
EMEA
2 650
2 366
2 524
Pilvi- ja verkkopalvelut(1)
2 606
2 589
2 728
Amerikka
1 120
1 153
1 263
APAC
529
517
511
EMEA
957
919
954
Matkapuhelinverkot(1)
7 806
8 158
10 289
Amerikka
2 182
2 396
2 661
APAC
2 464
2 593
4 322
EMEA
3 160
3 169
3 306
Teknologia
1 501
1 928
1 085
Konsernin yhteiset toiminnot ja
muut (2)
-10
27
119
Yhteensä
19 889
19 220
21 138
(1) Nokia siirsi vuonna 2025 Managed Services -liiketoimintansa Pilvi- ja
verkkopalvelut -segmentistä Matkapuhelinverkot-segmenttiin. Vuosien 2024 ja
2023 vertailutiedot on uudelleenluokiteltu vastaavasti. Ks. liitetieto 2.2.
Segmentti-informaatio.
(2) Sisältää segmenttien välisten tuottojen eliminoinnit.
Liikevaihto asiakasryhmittäin
milj. EUR
2025
2024
2023
Viestintäpalvelujen tarjoajat
15 313
15 085
17 652
Tekoäly- ja pilvipalveluasiakkaat ja
toimintakriittiset yritykset ja
puolustusteollisuus
3 085
2 180
2 282
Lisenssinsaajat
1 501
1 928
1 085
Muut (1)
-10
27
119
Yhteensä
19 889
19 220
21 138
(1) Sisältää vuonna 2025 segmenttien välisten tuottojen eliminoinnit,
kohdistamattomat erät sekä tiettyjä muita eriä. Sisältää vuosina 2024 ja 2023
erillisenä yksikkönä toimineen Radio Frequency Systems (RFS) -liiketoiminnan
liikevaihdon, sekä tiettyjä muita eriä, kuten segmenttien välisten tuottojen
eliminoinnit. RFS:n liikevaihtoon sisältyy myös tuotot viestintäpalvelujen tarjoajilta
sekä tekoäly- ja pilvipalveluasiakkailta ja toimintakriittisiltä yrityksiltä ja
puolustusteollisuudelta.
Tilauskanta
Sitoviin tilauksiin perustuva, osittain tai kokonaan
täyttämättömille suoritevelvoitteille transaktiohinnasta
kohdistettu kokonaissumma 31.12.2025 oli 19,5 miljardia euroa
(20,0 miljardia euroa vuonna 2024). Johto on arvioinut näiden
täyttämättömien suoritevelvoitteiden tuloutuvan seuraavasti:
2025
2024
Vuoden sisällä
57 %
53 %
2–3 vuodessa
28 %
27 %
Yli 3 vuodessa
15 %
20 %
Yhteensä
100 %
100 %
Arvioitu suoritevelvoitteiden täyttämisajankohta saattaa
muuttua monen sellaisen tekijän vuoksi, joihin Nokialla ei ole
mahdollisuutta vaikuttaa. Tällaisia tekijöitä saattavat olla
esimerkiksi muutokset asiakkaiden ja tietoverkkojen kysynnässä
tai markkinaolosuhteissa, ja joissakin tapauksissa rajoitteita
saattavat aiheuttaa esimerkiksi sääolosuhteet tai muut
projektilogistiikkaan vaikuttavat tekijät. Tilikauden aikana
kirjattu myynti aiempina tilikausina täytetyistä (tai osittain
täytetyistä) suoritevelvoitteista, esimerkiksi transaktiohinnoissa
tapahtuneiden muutosten takia, ei ollut olennainen.
148
2.2. Segmentti-informaatio
Laatimisperiaatteet
Nokialla on neljä raportoitavaa toimintasegmenttiä
taloudellista raportointia varten: (1) Verkkoinfrastruktuuri
(Network Infrastructure), (2) Pilvi- ja verkkopalvelut (Cloud
and Network Services), (3) Matkapuhelinverkot (Mobile
Networks) ja (4) Teknologia (Nokia Technologies). Lisäksi
Nokia esittää liikevaihdon erittelyn seuraavien
Verkkoinfrastruktuuri-segmenttiin kuuluvien
liiketoimintojen osalta: (i) Optical Networks, (ii) IP Networks,
(iii) Fixed Networks.
Toimitusjohtaja on ylin operatiivinen päätöksentekijä ja
seuraa segmenttien operatiivista tulosta arvioidakseen
niiden suoriutumista ja tehdäkseen resurssien
kohdistamiseen liittyviä päätöksiä. Segmenttien keskeisiin
taloudellisiin tunnuslukuihin kuuluvat lähinnä liikevaihto ja
segmentin liikevoitto. Segmenttien suoriutumisen
arvioiminen ja resurssien kohdistaminen perustuu
ensisijaisesti segmenttien liikevoittoon, jonka johto katsoo
olevan tarkoituksenmukaisin mittari tähän tarkoitukseen.
Segmentin liikevoitto ei sisällä aineettomien hyödykkeiden
poistoja eikä muita yrityskaupoista johtuvia
hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä, liikearvon
arvonalentumistappioita, uudelleenjärjestelyihin liittyviä
kuluja eikä tiettyjä muita tuottoja ja kuluja, jotka eivät
välttämättä ole merkityksellisiä liiketoiminnan
toiminnallisen tuloksen arvioinnin kannalta.
Segmenttien laatimisperiaatteet ovat samat kuin
konsernilla, lukuun ottamatta tiettyjä edellä mainittuja
tuottoja ja kuluja, joita ei kohdisteta segmenteille.
Segmenttien välisiä tuottoja ja siirtoja käsitellään kuin ne
olisi tehty kolmannen osapuolen kanssa, eli vallitseviin
markkinahintoihin perustuen.
Segmenttien kuvaukset
Verkkoinfrastruktuuri
Verkkoinfrastruktuuri-segmentti palvelee tekoäly- ja
pilvipalveluasiakkaita, viestintäpalvelujen tarjoajia ja
toimintakriittisiä yrityksiä. Siihen kuuluvat seuraavat
liiketoiminnat: (i) Optical Networks, joka tarjoaa optisia
siirtoverkkoja metro-, alue-, ja pitkän matkan sovelluksiinsa; (ii)
IP Networks, joka tarjoaa IP-reititys- ja
datakeskuskytkentäratkaisuja; (iii) Fixed Networks, joka tarjoaa
ratkaisuja kuitulaajakaistaan, optiseen lähiverkkoon,
automaatioon ja tekoälyyn, kotien Wi-Fi-verkkoihin ja niihin
liittyviin ohjelmistoratkaisuihin sekä asiantuntijapalveluihin.
Nokia sai 28.2.2025 päätökseen Infineran hankinnan. Infinera
on innovatiivisten avoimien optisten verkkoratkaisujen ja
edistyneiden optisten puolijohteiden maailmanlaajuinen
toimittaja, jonka kotipaikka on San Jose. Nokia on raportoinut
hankitun liiketoiminnan osana Optical Networks -liiketoimintaa,
joka on osa Verkkoinfrastruktuuri-segmenttiä, kaupan
toteutumisajankohdasta alkaen. Lisätietoja hankinnasta ja sen
vaikutuksesta Nokian taloudelliseen asemaan ja tulokseen
liitetiedossa 6.2 Hankitut liiketoiminnat.
Pilvi- ja verkkopalvelut
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentti tarjoaa avoimia, täysin
automatisoituja ja skaalautuvia ohjelmistoja ja ratkaisuja, jotka
mahdollistavat viestintäpalvelujen tarjoajien sekä tekoäly- ja
pilvipalveluasiakkaiden ja toimintakriittisten yritysten siirtymän
kohti itsenäisiä verkkoja ja uutta arvonluontia.
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentti investoi teknologioihin,
jotka ovat kriittisiä asiakkaiden kasvulle; 5G-ydinverkkoihin,
toimintavarmoihin autonomisiin verkkoihin, yksityisiin
langattomiin verkkoihin, industrial edge -tuotteisiin sekä API-
ratkaisuihin. Nämä ratkaisut toimitetaan turvallisessa Software
as a Service first -liiketoimintamallissa ja auttavat asiakkaita
tarttumaan digitalisaation, tekoälyn ja pilviteknologian
tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Matkapuhelinverkot
Matkapuhelinverkot -segmentti tarjoaa tuotteita ja palveluja
kaikille matkapuhelinverkkoteknologioille. Sen tuotevalikoima
sisältää radioverkkotuotteita ja mikroaaltosiirtoverkko-
teknologioita, verkkojen hallintaratkaisuja sekä verkkojen
suunnittelun, optimoinnin, käyttöönottojen ja teknisen tuen
palveluja.
Teknologia
Teknologia-segmentti tekee matkapuhelin-, multimedia- ja WiFi-
tutkimusta ja -standardointia, suojaa Nokian innovaatioita
patentoimalla ja hallinnoimalla Nokian patenttisalkkua sekä
kaupallistaa Nokian innovaatioita patenttilisensoinnin kautta.
Suurin osa Nokian patenttiportfolion lisensointiin ja
patentointiin liittyvästä liikevaihdosta ja näihin toimintoihin
liittyvistä kuluista kirjataan Teknologia-segmentin yhteyteen.
Jokainen segmentti kirjaa erikseen tutkimus- ja kehityskulunsa.
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut
Vaikka Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osio ei ole
raportoitava segmentti, Nokia esittää siitä segmenttikohtaisia
tietoja. Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osio sisältää
tietyt yhtymätasoiset ja keskitetysti hallinnoidut tuotot ja kulut.
Radio Frequency Systems -liiketoiminto, joka toimi erillisenä
yksikkönä, sisältyi Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osioon,
kunnes siitä luovuttiin olennaisilta osin vuonna 2024.
Muutoksia raportointirakenteeseen vuonna
2025
Vuonna 2025 Nokia teki seuraavat muutokset
raportointirakenteeseensa.
Nokia siirsi Managed Services -liiketoimintansa Pilvi- ja
verkkopalvelut -segmentistä Matkapuhelinverkot-segmenttiin.
Managed Services -liiketoiminta tarjoaa RAN-
monitoimittajaverkkojen ulkoistettua verkonhallintaa
operaattoreille. Kun Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentti siirtyy
yhä enemmän kohti pilvinatiivia ohjelmistomyyntiä, ”as-a-
service”-tuotevalikoimaa ja asiakkaiden auttamista verkkojen
kaupallistamisessa ohjelmointirajapintojen kautta, Nokia uskoo,
että Managed Services -liiketoiminta sopii paremmin sen
Matkapuhelinverkot-segmenttiin. Vertailutiedot on
uudelleenluokiteltu vastaavasti.
Nokia muutti venture fund -sijoitusten voittojen ja tappioiden,
mukaan lukien käyvän arvon muutokset ja rahastojen
hallinnointipalkkiot, esitystapaa myynnin ja hallinnon kuluista
sekä liiketoiminnan muista tuotoista rahoitustuottoihin.
Vertailutiedot Nokia-konsernille sekä Konsernin yhteiset
toiminnot ja muut -osiolle, johon venture funds -sijoitukset oli
aiemmin sisällytetty, on uudelleenluokiteltu vastaavasti.
149
Segmenttien tulos
Verkko-
infrastruktuuri (1)
Pilvi- ja verkkopalvelut
Matkapuhelinverkot
Teknologia
Konsernin yhteiset
toiminnot ja muut
Eliminoinnit ja
kohdistamattomat
erät (2)
Konserni yhteensä
milj. EUR
2025
Myynti ulkoisille asiakkaille
7 980
2 606
7 800
1 501
17
-15
19 889
Myynti muille segmenteille
6
—
6
—
—
-12
—
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-4 700
-1 307
-4 914
—
-21
-288
-11 230
Tutkimus- ja kehityskulut
-1 536
-567
-2 076
-309
-126
-241
-4 855
Myynnin ja hallinnon kulut
-985
-421
-687
-149
-243
-588
-3 073
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
15
27
91
16
—
5
154
Liikevoitto/-tappio
780
338
220
1 059
-373
-1 139
885
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta
8
—
8
3
—
—
19
Rahoitustuotot ja -kulut
11
Voitto ennen veroja
915
Muut segmenttikohtaiset erät
Poistot
-206
-64
-346
-40
-18
-445
-1 119
2024
Myynti ulkoisille asiakkaille
6 517
2 588
8 154
1 928
33
—
19 220
Myynti muille segmenteille
1
1
4
—
1
-7
—
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-3 781
-1 432
-4 939
-2
-29
-173
-10 356
Tutkimus- ja kehityskulut
-1 207
-550
-2 160
-250
-131
-214
-4 512
Myynnin ja hallinnon kulut
-815
-444
-756
-163
-227
-467
-2 872
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
46
43
149
1
4
247
490
Liikevoitto/-tappio
761
206
452
1 514
-349
-614
1 970
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta
—
7
1
-1
—
—
7
Rahoitustuotot ja -kulut
114
Voitto ennen veroja
2 091
Muut segmenttikohtaiset erät
Poistot
-167
-67
-377
-32
-16
-314
-973
2023
Myynti ulkoisille asiakkaille
6 919
2 727
10 283
1 085
124
—
21 138
Myynti muille segmenteille
-2
1
6
—
6
-11
—
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-4 007
-1 546
-6 762
—
-136
-141
-12 592
Tutkimus- ja kehityskulut
-1 212
-572
-2 016
-224
-119
-134
-4 277
Myynnin ja hallinnon kulut
-775
-466
-850
-140
-201
-431
-2 863
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
93
50
122
13
8
41
327
Liikevoitto/-tappio
1 016
194
783
734
-318
-676
1 733
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta
—
7
-30
12
—
-28
-39
Rahoitustuotot ja -kulut
-225
Voitto ennen veroja
1 469
Muut segmenttikohtaiset erät
Poistot
-171
-74
-373
-39
-14
-341
-1 012
(1) Sisältää vuonna 2025 Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 3 019 miljoonaa euroa (1 636 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 1 942 miljoonaa euroa vuonna 2023), IP Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 2 594 miljoonaa euroa (2 583 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 2 606
miljoonaa euroa vuonna 2023) sekä Fixed Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 2 373 miljoonaa euroa (2 299 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 2 369 miljoonaa euroa vuonna 2023).
(2) Kohdistamattomat erät on kuvattu tarkemmin tämän liitetiedon taulukossa Täsmäytyserät segmenttien liikevoitto yhteensä ja konsernin liikevoiton välillä.
150
Täsmäytyserät segmenttien yhteenlaskettujen ja konsernin taloudellisten tietojen välillä
Milj. euroa
Liikevaihto
Hankinnan ja
valmistuksen
kulut
Tutkimus- ja
kehityskulut
Myynnin ja
hallinnon kulut
Liiketoiminnan
muut tuotot ja
kulut
Liikevoitto
2025
Segmentit yhteensä(1)
19 916
-10 942
-4 614
-2 485
149
2 024
Uudelleenjärjestely- ja niihin liittyvät kulut
—
-148
-137
-191
-2
-478
Hankittujen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot
—
-5
-81
-358
—
-444
Hankintaan liittyvien myynnin jaksotuksiin ja vaihto-
omaisuuteen kohdistuvien käyvän arvon oikaisujen purku
-15
-73
—
—
—
-88
Sopimusperusteisiin vaateisiin liittyvät varaukset
—
-66
—
—
—
-66
Muut (2)
-12
4
-23
-39
7
-63
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
-27
-288
-241
-588
5
-1 139
Konserni yhteensä
19 889
-11 230
-4 855
-3 073
154
885
2024
Segmentit yhteensä(1)
19 227
-10 183
-4 298
-2 405
243
2 584
Uudelleenjärjestely- ja niihin liittyvät kulut
—
-155
-135
-145
-10
-445
Hankittujen aineettomien hyödykkeiden poistot
—
—
-20
-294
—
-314
Osakkuusyhtiöiden myynti
—
—
—
—
190
190
Omaisuuserien arvonalentumiset ja alaskirjaukset ja niiden
peruutukset
—
-25
-58
-6
—
-89
Liiketoiminnoista luopuminen
—
—
—
—
67
67
Muut (2)
-7
7
-1
-22
—
-23
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
-7
-173
-214
-467
247
-614
Konserni yhteensä
19 220
-10 356
-4 512
-2 872
490
1 970
2023
Segmentit yhteensä(1)
21 149
-12 451
-4 143
-2 432
286
2 409
Uudelleenjärjestely- ja niihin liittyvät kulut
—
-151
-61
-138
-6
-356
Hankittujen aineettomien hyödykkeiden poistot
—
—
-49
-292
—
-341
Muut (2)
-11
10
-24
-1
47
21
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
-11
-141
-134
-431
41
-676
Konserni yhteensä
21 138
-12 592
-4 277
-2 863
327
1 733
(1) Segmenttien liikevaihto ja hankinnan ja valmistuksen kulut sisältävät segmenttien väliset erät.
(2) Sisältää segmenttien välisen myynnin eliminoinnit sekä hankinnan ja valmistuksen kulut.
Maantieteelliset ja suurimpia asiakkaita
koskevat tiedot
Liikevaihto ulkoisille asiakkaille maittain
milj. EUR
2025
2024
2023
Suomi
1 615
2 060
1 192
Yhdysvallat
5 871
5 032
5 328
Intia
1 528
1 366
2 832
Iso-Britannia
683
635
757
Muut
10 192
10 127
11 029
Yhteensä
19 889
19 220
21 138
Liikevaihto ulkoisille asiakkaille maittain perustuu asiakkaan
sijaintiin, lukuun ottamatta Teknologia-segmentin
patenttilisenssituloa, joka on kohdistettu kokonaan Suomeen.
Suurimmat asiakkaat
Mikään yksittäinen asiakas ei edustanut yli kymmentä prosenttia
konsernin liikevaihdosta vuosina 2025, 2024 tai 2023.
Pitkäaikaiset varat maittain
milj. EUR
2025
2024
Suomi
1 658
1 476
Yhdysvallat
5 736
4 493
Ranska
1 504
1 647
Muut
987
1 042
Yhteensä
9 885
8 658
Pitkäaikaiset varat sisältää liikearvon, aineettomat hyödykkeet,
aineelliset hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät.
151
2.3. Liiketoiminnan kulut sekä muut
tuotot
Laatimisperiaatteet
Nokia esittää tuloslaskelman kulut toimintokohtaisesti,
koska se katsoo kyseisen esittämistavan antavan
merkityksellisempää tietoa taloudellisen tuloksensa
muodostumisesta. Kululajikohtainen erittely on esitetty
liitetietona. Tietyt tuotot ja kulut, joiden Nokia katsoo
liittyvän sen liiketoimintaan, mutta ei katso niiden
kohdistuvan millekään tietylle liiketoiminnolle, esitetään
liiketoiminnan muina tuottoina ja kuluina.
Julkiset avustukset, jotka saadaan korvauksena
toteutuneista kuluista, vähennetään niitä vastaavista
kuluista, lukuun ottamatta tiettyjä kertaluonteisia
avustuksia, jotka esitetään liiketoiminnan muissa
tuotoissa. Tutkimus- kehityskuluihin liittyvien
veronhyvitysten muodossa saadut julkiset avustukset
vähennetään tutkimus- ja kehityskuluista siinä
tapauksessa, että veronhyvitys liittyy Nokian tutkimus- ja
kehityskuluihin ja veronhyvitystä vastaava määrä
maksetaan rahana, mikäli Nokialla ei ole tuloverovelkaa,
johon veronhyvitys voidaan kohdistaa. Tutkimus- ja
kehityskuluihin liittyvät veronhyvitykset, jotka eivät täytä
molempia edellä mainittuja ehtoja, kirjataan verotuotoksi.
Kululajikohtainen erittely liiketoiminnan kuluista
milj. EUR
2025
2024
2023
Henkilöstökulut
7 831
7 563
7 294
Materiaalikulut ja asiakassopimuksiin
liittyvät kulut
8 609
7 660
9 947
Aineettomien ja aineellisten
hyödykkeiden poistot
1 119
973
1 012
IT-palvelut
370
370
388
Arvonalentumistappiot
18
97
24
Muut (1)
1 099
972
964
Yhteensä
19 046
17 635
19 629
(1) Vuonna 2025 Nokia muutti venture fund -sijoitusten esittämistapaa siten, että ne
esitetään rahoitustuotoissa aiemman myynnin ja hallinnon kulujen sekä
liiketoiminnan muiden tuottojen sijaan. Vertailutiedot vuosilta 2024 ja 2023 on
uudelleenluokiteltu vastaavasti.
Liiketoiminnan kulut sisältävät saatuja julkisia avustuksia sekä
tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyviä veronhyvityksiä yhteensä
186 miljoonaa euroa (160 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 160
miljoonaa euroa vuonna 2023), jotka on pääosin kirjattu
vähentämään tutkimus- ja kehityskuluja.
Liiketoiminnan muut tuotot (1)
milj. EUR
2025
2024
2023
Voitot aineellisten hyödykkeiden
myynneistä
22
95
139
Voitot osakeyhtiöiden myynneistä
—
192
—
Voitot liiketoimintojen myynneistä
—
70
29
Muut
20
28
56
Yhteensä
42
385
224
(1) Vuonna 2025 Nokia muutti venture fund -sijoitusten esittämistapaa siten, että ne
esitetään rahoitustuotoissa aiemman myynnin ja hallinnon kulujen sekä
liiketoiminnan muiden tuottojen sijaan. Vertailutiedot vuosilta 2024 ja 2023 on
uudelleenluokiteltu vastaavasti.
Liiketoiminna n muut kulut
milj. EUR
2025
2024
2023
Varausten muutokset
4
-8
37
Odotettavissa olevat luottotappiot
myyntisaamisista (1)
45
122
-5
Kurssivoitot ennakoitujen
valuuttamääräisten myyntien ja
ostojen suojauksesta
81
23
94
Muut
-18
-32
-23
Yhteensä
112
105
103
(1) Sisältää vuonna 2024 111 miljoonan euron peruutuksen liittyen luottoriskin
johdosta arvoltaan alentuneisiin myyntisaamisiin, joista saatiin maksu tilikauden
aikana. Ks. liitetieto 4.5. Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat erät.
2.4. Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot
milj. EUR
2025
2024
2023
Korkotuotot rahoitussijoituksista
134
269
199
Korkotuotot muihin sopimuksiin
sisältyvistä rahoituskomponenteista
17
31
21
Etuuspohjaisten järjestelyjen
nettokorkotulot
203
176
188
Venture fund -sijoitusten tappiot/
voitot⁽¹⁾
-66
29
-72
Muut rahoitustuotot (2)(3)
-31
-71
18
Yhteensä
257
434
354
(1) Vuonna 2025 Nokia muutti venture fund -sijoitusten esittämistapaa siten, että ne
esitetään rahoitustuotoissa aiemman myynnin ja hallinnon kulujen sekä
liiketoiminnan muiden tuottojen sijaan. Vertailutiedot vuosilta 2024 ja 2023 on
uudelleenluokiteltu vastaavasti.
(2) Sisältää vuonna 2025 Nokia Shanghai Belliin liittyneen rahoitusvelan käyvän arvon
muutoksesta johtuvan 49 miljoonan euron tappion (5 miljoonan euron tappion
vuonna 2024 ja 2 miljoonan euron tappion vuonna 2023). Rahoitusvelka maksettiin
vuonna 2025, ks. liitetieto 5.2. Rahoitusvarat ja -velat.
(3) Sisältää vuonna 2025 3 miljoonan euron tappion ( 79 miljoonan euron tappio
vuonna 2024 ja 0 miljoonaa euroa vuonna 2023) johtuen Vodafone Ideaan tehdyn
osakesijoituksen käyvän arvon muutoksesta. Osakesijoitus myytiin huhtikuussa
2025.
Rahoituskulut
milj. EUR
2025
2024
2023
Korkokulut korollisista veloista
-141
-209
-201
Korkokulut muihin sopimuksiin
sisältyvistä rahoituskomponenteista (1)
-43
-86
-126
Korkokulut vuokrasopimusveloista
-35
-31
-27
Tappiot omaisuuseristä, joihin
sovelletaan käyvän arvon
suojauslaskentaa, netto
-31
-13
-93
Voitot johdannaisista, joihin
sovelletaan käyvän arvon
suojauslaskentaa, netto
34
10
89
Valuuttakurssivoitot/-tappiot, netto
2
16
-192
Muut rahoituskulut(2)
-32
-7
-29
Yhteensä
-246
-320
-579
(1) Sisältää vuonna 2025 myyntisaamisten myyntiin liittyen 22 miljoonaa euroa (63
miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 106 miljoonaa euroa vuonna 2023).
(2) Vuonna 2025 tappiota koskeva vähennyserä ei muuttunut (laski 7 miljoonaa euroa
vuonna 2024 ja kasvoi 9 miljoonaa euroa vuonna 2023) liittyen asiakasrahoituksen
luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneisiin lainasaataviin.
152
2.5. Tuloverot
Laatimisperiaatteet
Tuloverot koostuvat kauden verotettavaan tuloon
perustuvista veroista ja laskennallisista veroista. Tuloverot
kirjataan konsernin tuloslaskelmaan, ellei tulovero liity muihin
laajan tuloksen eriin, tai suoraan omaan pääomaan kirjattuihin
eriin, jolloin tulovero kirjataan vastaavasti muihin laajan
tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan
konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen ja ne perustuvat
kunakin raportointipäivänä säädettyihin tai käytännössä
hyväksyttyihin paikallisiin verolakeihin ja verokantoihin.
Konserniyhtiöiden puolesta tulosta pidätetyt lähdeverot
kirjataan tuloveroihin silloin kun niiden katsotaan perustuvan
nettotuloksesta laskettuun veroon.
Laskennallinen verosaaminen ja -velka lasketaan
taselähtöisellä velkamenetelmällä kaikkien
konsernitilinpäätöksessä esitettävien varojen ja velkojen
kirjanpitoarvojen ja niiden verotuksellisten arvojen välisistä
väliaikaisista eroista. Laskennalliset verosaamiset kirjataan
siihen määrään asti kun on todennäköistä, että
tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan
käyttämättömät verotukselliset tappiot, käyttämättömät
veronhyvitykset ja vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan
hyödyntää kyseisissä maissa. Laskennallisten verosaamisten
hyödyntäminen arvioidaan jokaisena raportointipäivänä. Jos
tosiseikat ja olosuhteet osoittavat laskennallisten
verosaamisten hyödyntämisen olevan epätodennäköistä,
niiden kirjanpitoarvoa oikaistaan.
Laskennallinen verovelka kirjataan veronalaisista väliaikaisista
eroista, ja liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen
yksilöitävissä olevien omaisuuserien käypien arvojen ja niiden
verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista eroista.
Laskennallisia verovelkoja ei kirjata silloin, kun ne syntyvät
liikearvon alkuperäisestä kirjaamisesta. Tytär- ja
osakkuusyhtiöihin ja yhteisjärjestelyihin tehtyihin sijoituksiin
liittyvistä veronalaisista väliaikaisista eroista kirjataan
laskennallinen verovelka, paitsi siinä tapauksessa, että Nokia
pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan
eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu ennakoitavissa
olevassa tulevaisuudessa.
Nokia soveltaa poikkeusta Pilari II -tuloveroihin liittyvien
laskennallisten verosaamisten ja -velkojen kirjaamiseen ja
esittämiseen, IAS 12 -standardiin toukokuussa 2023 tehtyjen
muutosten mukaisesti.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat määritetään niiden
verokantojen perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä
hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä ja
joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen saaminen
realisoituu tai velka suoritetaan. Laskennallisia verosaamisia ja
-velkoja ei diskontata.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään
kirjanpidossa toisistaan silloin, kun Nokialla on laillisesti
toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan
tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun
laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät saman
veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta
verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, jotka aikovat joko
kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat
verosaamiset ja -velat keskenään tai realisoida saamisen ja
suorittaa velan samanaikaisesti tulevilla kausilla, joilla
merkittäviä määriä laskennallisia verovelkoja tai -saamisia
odotetaan suoritettaviksi tai hyödynnettäviksi.
Nokia arvioi kausittain veroilmoituksissa otettuja näkemyksiä
tilanteissa, joissa sovellettavaan verolainsäädäntöön liittyy
tulkinnanvaraisuutta. Kirjattuja tuloveroja oikaistaan, jos
pidetään todennäköisenä (toteutuminen on
todennäköisempää kuin toteutumatta jääminen), että
veroviranomainen ei täysin hyväksy tiettyjä veropositioita.
Kirjatut määrät perustuvat raportointipäivän arvioon
lopullisen veron todennäköisimmästä määrästä tai
odotettavissa olevasta painotetusta keskimääräisestä arvosta
sen mukaan, kumpi menettelytapa parhaiten ennakoi Nokian
mielestä epävarmuuden toteutumista.
Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu
Nokia on tuloverovelvollinen niissä maissa, joissa sillä on
toimintaa. Harkintaa edellytetään määritettäessä
tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvan veron,
epävarmojen veropositioiden, laskennallisten
verosaamisten ja -velkojen määrää ja sitä, missä määrin
laskennallisia verosaamisia voidaan kirjata taseeseen.
Arviot liittyen laskennallisten verosaamisten
hyödyntämiseen perustuvat odotettavissa olevaan
verotettavaan tuloon ja verosuunnittelustrategioihin.
Näihin arvioihin ja oletuksiin perustuen 31.12.2025
Nokialla on 21 918 miljoonaa euroa (21 853 miljoonaa
euroa vuonna 2024) käyttämättömiä verotuksellisia
tappioita, käyttämättömiä veronhyvityksiä ja
vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja, joista ei ole kirjattu
laskennallisia verosaamisia, koska kyseisten erien
hyödyntäminen on epävarmaa. Suurin osa
kirjaamattomista laskennallisista verosaamisista liittyy
Ranskaan.
Laskennallisten verosaamisten hyödyntäminen edellyttää,
että tulevaisuuden veronalaiset tulot ylittävät
veronalaisten väliaikaisten erojen purkautumisesta
kertyvän tulon. Laskennalliset verosaamiset kirjataan,
mikäli on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy
riittävästi veronalaista tuloa, jota vastaan käyttämättömät
verotukselliset tappiot, käyttämättömät veronhyvitykset
ja vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää
ennen käyttämättömien verotuksellisten tappioiden ja
käyttämättömien veronhyvityksien vanhentumista.
Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen edellyttää
harkintaa arvioitaessa sen yhtiön tai verokonsernin, jolle
laskennalliset verosaamiset on kirjattu, tulevaa
taloudellista suoriutumista.
153
Tuloverojen erittely
milj. EUR
2025
2024
2023
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot
-478
-439
-429
Laskennalliset verot
201
59
-391
Yhteensä
-277
-380
-820
Tuloverojen täsmäytys
Suomen voimassa olevan 20 prosentin verokannan mukaan laskettujen verojen vertailu konsernin
tuloslaskelmassa esitettyihin veroihin:
milj. EUR
2025
2024
2023
Tuloverokulu voimassa olevalla verokannalla
-183
-418
-294
Pysyvät erot
51
149
146
Kuluksi kirjatut lähdeverot
-39
-44
-38
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta
1
10
23
Muissa maissa toimivien tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus
-28
-46
-143
Kirjaamattomien laskennallisten verosaamisten vaikutus (1)
-58
-44
-533
Hyöty aiemmin kirjaamattomista laskennallisista verosaamisista
14
81
25
Nettomuutos tuloveroissa, joihin liittyy epävarmuutta
-23
-29
-15
Muutokset tuloverokannoissa
-52
-27
32
Tuloverot jakamattomista voittovaroista
40
-12
-23
Yhteensä
-277
-380
-820
(1) Vuonna 2023 Nokia kirjasi 0,4 miljardin euron laskennallisen verokulun ja laskennallisten verosaamisten vähennyksen liittyen
toimintamallin muutoksesta johtuvaan sisäiseen liiketoimeen, minkä seurauksena laskennalliset verosaamiset Suomessa ja
Yhdysvalloissa uudelleenmääritettiin.
Tuloverovelat ja -saamiset sisältävät nettona 318 miljoonaa euroa (207 miljoonaa euroa vuonna
2024) sellaisia tuloverovelkoja, joihin liittyy epävarmuutta. Näihin eriin liittyvien ulosmenevien
rahavirtojen ajoitusta ei niiden luonteen vuoksi pystytä määrittämään.
Joidenkin konserniyhtiöiden edellisten vuosien veroilmoitukset ovat paikallisten veroviranomaisten
tarkasteltavina. Nokialla on meneillään verotarkastuksia ja muita verotukseen liittyviä prosesseja
useissa maissa, muun muassa Australiassa, Brasiliassa, Kiinassa, Ranskassa, Intiassa, Keniassa,
Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Nokian liiketoiminta ja sijoitukset erityisesti kehittyvien markkinoiden
maissa saattavat aiheuttaa epävarmuutta, kuten epäsuotuisaa tai ennakoimatonta verokohtelua.
Verokulun tai -tuoton määrittämiseksi vaaditaan osittain arviointia sekä johdon harkintaa. Vaikka
johdon käsitys on, että verotarkastukset ja verotukseen liittyvät prosessit eivät tule aiheuttamaan
mitään merkittäviä lisäveroja jo varatun lisäksi, lopputulos tai todelliset kustannukset voivat
merkittävästi poiketa arvioidusta määrästä.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät seuraaviin eriin:
2025
2024
Laskennalliset
Laskennalliset
Laskennalliset
Laskennalliset
milj. EUR
verosaamiset
verovelat
Netto
verosaamiset
verovelat
Netto
Käyttämättömät verotukselliset
tappiot ja veronhyvitykset
1 034
—
1 019
—
Jakamattomat voittovarat
—
-167
—
-213
Aineettomat ja aineelliset
hyödykkeet
2 968
-294
2 957
-152
Käyttöoikeusomaisuuserät
—
-194
—
-131
Etuuspohjaiset eläkevarat
—
-1 913
—
-2 106
Muut pitkäaikaiset varat
20
-12
24
-17
Vaihto-omaisuus
198
-5
148
-12
Muut lyhytaikaiset varat
128
-37
160
-69
Vuokrasopimusvelat
188
—
137
—
Etuuspohjaiset eläkkeet ja muut
työsuhteen päättymisen
jälkeiset etuudet
781
—
917
—
Muut pitkäaikaiset velat
7
-1
8
—
Varaukset
330
-47
254
-75
Muut lyhytaikaiset velat
335
-84
287
-106
Muut väliaikaiset erot
39
-23
34
-27
Yhteensä ennen netotusta
6 028
-2 777
3 251
5 945
-2 908
3 037
Laskennallisten verosaamisten ja
-velkojen netotus
-2 385
2 385
—
-2 346
2 346
—
Yhteensä netotuksen jälkeen
3 643
-392
3 251
3 599
-562
3 037
Nokialla on jakamattomia voittovaroja 433 miljoonaa euroa (377 miljoonaa euroa vuonna 2024),
joista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, koska näitä voittovaroja ei tulla jakamaan
ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Suomen hallitus on ilmoittanut yhteisöverotukseen kohdistuvista muutoksista, joiden myötä
yhteisöverokanta voi laskea 20 prosentista 18 prosenttiin 1.1.2027 alkaen. Tilinpäätöksen
julkaisupäivänä lainsäädäntöä ei ole vielä hyväksytty eikä hyväksytty sisällöllisesti. Mikäli lakimuutos
hyväksytään esitetyssä muodossa, yhteisöverokannan muutos alentaisi Nokian nettomääräisiä
laskennallisia verosaamisia arviolta 300 miljoonalla eurolla, millä olisi vastaava vaikutus
tuloverokuluun. Arvioitu vaikutus perustuu 31.12.2025 kirjattuihin väliaikaisiin eroihin.
Nokia seuraa lainsäädäntöprosessin etenemistä ja kirjaa verokannan muutoksen vaikutuksen sille
kaudelle, jolla muutos hyväksytään sisällöllisesti.
154
Laskennallisten verojen nettomäärän muutos vuoden aikana:
milj. EUR
2025
2024
2023
1.1.
3 037
3 148
3 502
Kirjattu tuloslaskelmaan, jatkuvat toiminnot
201
59
-391
Kirjattu tuloslaskelmaan, lopetetut toiminnot
—
—
-3
Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan
-21
-77
51
Hankitut liiketoiminnat (1)
45
2
—
Myynnit
—
-75
—
Muut
—
—
-3
Muuntoerot
-11
-20
-8
31.12.
3 251
3 037
3 148
(1) Vuonna 2025 hankitut liiketoiminnat viittaa Infineran hankintaan. Katso lisätietoja liitetiedosta 6.2. Hankitut liiketoiminnat.
Lisäksi Nokialla on 31.12.2025 kirjaamattomia laskennallisia verosaamisia, joista suurin osa liittyy
Ranskaan. Näitä laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu niiden hyödyntämiseen liittyvän
epävarmuuden takia. Merkittävä osa Ranskan laskennallisista verosaamisista ei vanhene ja on
käytettävissä tulevia Ranskan verovelkoja vastaan. Ranskassa tappioita voidaan vähentää vuosittain
50 % verotettavasta tulosta.
Väliaikaiset erot, verotukselliset tappiot ja veronhyvitykset, joista ei ole kirjattu laskennallista
verosaamista hyödyntämisen epävarmuuden takia:
milj. EUR
2025
2024
Väliaikaiset erot
2 071
1 810
Verotukselliset tappiot
19 530
19 770
Veronhyvitykset
317
273
Yhteensä
21 918
21 853
Käyttämättömien verotuksellisten tappioiden ja veronhyvitysten vanhentuminen:
2025
2024
milj. EUR
Kirjatut
Kirjaamattomat
Yhteensä
Kirjatut
Kirjaamattomat
Yhteensä
Verotukselliset tappiot
10 vuoden sisällä
1 372
924
2 296
1 356
1 022
2 378
Myöhemmin
50
83
133
74
—
74
Ei vanhene
1 870
18 523
20 393
1 972
18 748
20 720
Yhteensä
3 292
19 530
22 822
3 402
19 770
23 172
Veronhyvitykset
10 vuoden sisällä
130
295
425
126
254
380
Myöhemmin
167
9
176
45
4
49
Ei vanhene
122
13
135
153
15
168
Yhteensä
419
317
736
324
273
597
Nokia arvioi jatkuvasti laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen todennäköisyyttä ja harkitsee
sekä suotuista että epäsuotuista näyttöä tässä arvioinnissa. Koska suurin osa taseeseen kirjatuista
laskennallisista verosaamisista liittyy Suomeen, Nokia on ottanut huomioon arvioinnissaan
seuraavat seikat:
▪ Viime vuosina kertynyt kirjanpidollinen voitto sekä verotettava tulo Suomessa;
▪ Odotukset tulevasta taloudellisesta suorituskyvystä Suomessa; ja
▪ Laskennallisten verosaamisten taustalla olevilla veroerillä ei ole olennaisilta osin
vanhenemisaikaa.
Nokia on vakiinnuttanut olennaisen verotettavan tulon ja kirjanpidollisen voiton kerryttämisen
Suomessa ja jatkoi Suomeen liittyvien laskennallisten verosaamisten kirjaamista taseelle.
Arviossaan Nokia ei ole käyttänyt muuta aikarajoitetta kuin vanhentumista voimassa olevan
verolainsäädännön mukaisesti. Merkittävä osa veroeristä, joihin laskennalliset verosaamiset
liittyvät, eivät vanhene ja ovat käytettävissä Suomen verotettavaa tuloa vastaan tulevaisuudessa.
Näiden saamisten vanhentumattomuuden vuoksi tulevien tulosennusteiden herkkyyteen vaikuttaa
pääosin ajanjakso, jonka aikana laskennalliset verosaamiset odotetaan hyödynnettävän. Nokia
jatkaa tulevina kausina edellä mainittujen Suomeen liittyvien seikkojen, erityisesti toteutuneen
voiton, seurantaa.
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot
2025
2024
2023
milj. EUR
Ennen
veroja
Verot
Verojen
jälkeen
Ennen
veroja
Verot
Verojen
jälkeen
Ennen
veroja
Verot
Verojen
jälkeen
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen
uudelleenmäärittäminen
-24
7
-17
408
-85
323
-343
61
-282
Muuntoerot
-1 627
-3
-1 630
537
8
545
-535
7
-528
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn
nettosijoituksen suojaus
111
-22
89
-40
8
-32
135
-27
108
Rahavirtojen suojaus ja muut
suojausohjelmat
1
—
1
21
-3
18
-61
10
-51
Käypään arvoon muiden laajan
tuloksen erien kautta kirjattavat
rahoitusvarat
9
-2
7
19
-5
14
10
—
10
Muut lisäykset/vähennykset, netto
7
-1
6
3
—
3
-4
—
-4
Yhteensä
-1 523
-21
-1 544
948
-77
871
-798
51
-747
OECD:n Pilari II -mallisäännöt
Nokia on OECD:n Pilari II -sääntelyn piirissä, jossa otettiin käyttöön 15 prosentin kansainvälinen
minimivero maittain. Pilari II -sääntely on hyväksytty ja voimassa 1. tammikuuta 2024 alkaen
Suomessa, missä on Nokian kotipaikka.
Nokia on analysoinut Pilari II -sääntelyn vaikutusta, ja tämän analyysin perusteella vaikutus 2025
tuloverokuluun ei ole merkityksellinen. Analyysin tärkeimmät osatekijät olivat seuraavat:
▪ Nykyinen käsitys sääntelyn tulkinnasta.
▪ Pilari II -sääntelyssä säädettyjen olettamasääntöjen (Safe Harbour) soveltuminen.
▪ Analyysi ja laskelmat mahdollisesta tuloverokulusta maissa, jotka eivät täytä olettamasääntöjen
edellytyksiä.
155
2.6. Lopetetut toiminnot
Laatimisperiaatteet
Pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät luokitellaan myytävänä oleviksi, jos
niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä
sen sijaan, että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Myytävänä oleviksi luokitellut
pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät arvostetaan kirjanpitoarvoon tai
myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi näistä on
alempi. Myytävänä oleviksi tai luovutettavien erien ryhmään kuuluviksi luokitelluista
pitkäaikaisista omaisuuseristä ei tehdä poistoja.
Lopetettu toiminto raportoidaan silloin, kun konsernin osa, joka koostuu toiminnoista ja
rahavirroista, jotka ovat selvästi erotettavissa Nokian muista osista sekä toiminnallisesti että
taloudellista raportointia varten, on luovutettu tai luokitellaan myytävänä olevaksi, ja tämä osa
edustaa keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta taikka on osa yhtä
koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-
alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta. Konsernin tuloslaskelmassa lopetettujen
toimintojen tulos raportoidaan erillään jatkuvien toimintojen tuloksesta, ja aiemmat tilikaudet
esitetään vertailukelpoisella tavalla. Jatkuvien ja lopetettujen toimintojen väliset sisäiset
tuotot ja kulut eliminoidaan.
Nokia sopi kesäkuussa 2024 kokonaan omistamansa tytäryhtiön Alcatel Submarine Networksin
(ASN) myynnistä Ranskan valtiolle. Tämän seurauksena Nokia luokitteli ASN:n varat ja velat
myytävänä oleviksi ja kirjasi 514 miljoonan euron arvonalentumistappion ASN:n nettovarojen
arvostamisesta käypään arvoon myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettynä. Samalla Submarine
Networks -liiketoiminta, joka aiemmin raportoitiin osana Verkkoinfrastruktuuri-segmenttiä,
luokiteltiin lopetetuksi toiminnoksi.
Kauppa toteutui 31.12.2024, minkä yhteydessä Nokia kirjasi 29 miljoonan euron myyntivoiton ja
vastaanotti 98 miljoonan euron käteisvastikkeen. Vuonna 2025 Nokia kirjasi 22 miljoonan euron
lisäyksen myyntivoittoon liittyen kauppahinnan oikaisuihin ja tiettyjen ASN:n taloudellisten
tavoitteiden saavuttamiseen sekä vastaanotti 40 miljoonan euron käteisvastikkeen.
Sujuvan siirtymän varmistamiseksi Nokia säilytti ASN:ssä 20 %:n omistusosuuden ja edustuksen
hallituksessa sovitun ajanjakson loppuun, minkä jälkeen Ranskan valtion suunnitelmana on lunastaa
Nokian jäljellä oleva osuus. Nokia käsittelee säilyttämäänsä omistusosuutta ASN:ssä sijoituksena
osakkuusyhtiöön.
Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu
Nokia luokitteli 27.6.2024 sen ydinliiketoiminnasta erillisen maailmanlaajuisesti toimivan
merenalaisia tietoliikenneverkkoja toimittavan Submarine Networks -liiketoiminnan myytävänä
olevaksi ja lopetetuksi toiminnaksi. Taloudellista raportointia varten Submarine Networks
-liiketoiminta oli ollut Verkkoinfrastruktuuri-segmenttiin kuuluva erillinen rahavirtaa tuottava
yksikkö. Harkintaa käytettiin määritettäessä, että Submarine Networks -liiketoiminta on Nokian
osa, joka edustaa erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta, joka tulee luokitella lopetetuksi
toiminnoksi.
Lopetettujen toimintojen tulos
milj. EUR
2025
2024
2023
Liikevaihto
—
1 059
1 120
Kulut
—
-989
-1 090
Liikevoitto
—
70
30
Rahoitustuotot ja -kulut
—
-7
5
Arvonalentumistappio arvostamisesta käypään arvoon
vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla
—
-514
—
Myyntivoitto
22
29
—
Voitto/tappio lopetetuista toiminnoista ennen veroja
22
-422
35
Tuloverot
—
-5
-5
Voitto/tappio lopetetuista toiminnoista(1)
22
-427
30
(1) Voitto/tappio lopetetuista toiminnoista kuuluu kokonaisuudessaan emoyhtiön osakkeenomistajille.
Lopetettujen toimintojen rahavirrat
milj. EUR
2025
2024
2023
Liiketoiminnan nettorahavirta
—
193
-44
Investointien nettorahavirta (1)
40
-188
-59
Rahoituksen nettorahavirta
—
-18
-14
Lopetettujen toimintojen nettorahavirta
40
-13
-117
(1) Submarine Networks -liiketoiminnan myynnistä saatu käteisvastike, vähennettynä luovutetuilla rahavaroilla, sisältyy lopetettujen
toimintojen investointien nettorahavirtaan.
156
Submarine Networks -liiketoiminnan myyntivoiton täsmäytys
milj. EUR
31.12.2024
Käteisvastike
98
Myöhemmin maksettava käteisvastike
30
Vastike yhteensä
128
Luovutettujen nettovarojen kirjanpitoarvo
-170
Kumulatiivinen muu laaja tulos
64
Transaktiokulut
-25
Osakkuusyhtiöosuuden käypä arvo
32
Myyntivoitto ennen veroja
29
Tuloverot
—
Myyntivoitto verojen jälkeen
29
Luovutettujen varojen ja velkojen kirjanpitoarvo
milj. EUR
31.12.2024
VASTAAVAA
Aineelliset hyödykkeet
102
Laskennalliset verosaamiset
80
Vaihto-omaisuus
147
Myyntisaamiset
99
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
293
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat ja kiinteäehtoiset sitoumukset
98
Muut varat
89
Rahavarat
227
Vastaavaa yhteensä
1 135
VASTATTAVAA
Vuokrasopimusvelat
36
Varaukset
46
Muut rahoitusvelat ja kiinteäehtoiset sitoumukset
50
Ostovelat
93
Asiakassopimuksiin perustuvat velat
347
Asiakashankkeisiin liittyvät siirtovelat
184
Muut velat
209
Vastattavaa yhteensä
965
Luovutetut nettovarat
170
2.7. Osakekohtainen tulos
Laatimisperiaatteet
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille
kuuluva voitto tai tappio tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla
keskiarvolla. Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla emoyhtiön
osakkeenomistajille kuuluvaa voittoa tai tappiota sekä tilikauden aikana ulkona olevien
osakkeiden painotettua keskiarvoa kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden
vaikutuksella. Potentiaalisia kantaosakkeita ei oteta huomioon laimennettua osakekohtaista
tulosta laskettaessa siinä tapauksessa, että niillä katsotaan olevan vahventava vaikutus.
milj. EUR
2025
2024
2023
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden
voitto/tappio
  
  
  
Jatkuvat toiminnot
629
1 704
635
Lopetetut toiminnot
22
-427
30
Tilikauden voitto
651
1 277
665
Osakkeiden määrä (tuhatta)
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu
keskiarvo
5 415 876
5 475 817
5 549 468
Laimentavien potentiaalisten osakkeiden vaikutus
  
  
Tulosperusteiset osakepalkkiot
12 905
1 118
8 190
Ehdolliset osakepalkkiot ja muut (1)
74 001
53 668
28 265
Laimentavien potentiaalisten osakkeiden vaikutus
yhteensä
86 906
54 786
36 455
Oikaistu ulkona olevien osakkeiden lukumäärän
painotettu keskiarvo
5 502 782
5 530 603
5 585 923
(1) Sisältää työntekijöiden osakesäästöohjelmaan liittyvät lisäosakkeet.
  
  
Osakekohtainen tulos, EUR
Laimentamaton
  
Jatkuvat toiminnot
0,12
0,31
0,11
Lopetetut toiminnot
0,00
-0,08
0,01
Tilikauden voitto
0,12
0,23
0,12
Laimennettu
  
  
Jatkuvat toiminnot
0,11
0,31
0,11
Lopetetut toiminnot
0,00
-0,08
0,01
Tilikauden voitto
0,12
0,23
0,12
157
Osio 3
Palkat ja muut
työsuhde-
etuudet
Tässä osiossa esitetään tietoja
Nokian työsuhde-etuuksista, mukaan
lukien johdolle ja hallituksen jäsenille
maksettavat palkat ja palkkiot.
Työsuhde-etuudet käsittävät palkat,
lyhytaikaiset käteisvaroina
maksettavat tulospalkkiot,
osakeperusteiset maksut sekä
työsuhteen päättymisen jälkeiset
etuudet niiden maiden paikallisten
olosuhteiden ja käytäntöjen
mukaisesti, joissa Nokia toimii.
Toimitusjohtajan ja hallituksen
jäsenten palkkoja ja palkkioita
koskevat tiedot on esitetty Suomen
kirjanpitolainsäädännön mukaisesti.
3.1. Henkilöstökulut
milj. EUR
2025
2024
2023
Palkat(1)
6 269
6 163
5 859
Eläkkeet ja muut työsuhteen
päättymisen jälkeiset edut
Maksupohjaiset järjestelyt
261
242
249
Etuuspohjaiset järjestelyt (2)
167
157
155
Osakeperusteiset maksut
337
239
201
Muut henkilösivukulut
797
762
830
Yhteensä
7 831
7 563
7 294
(1) Sisältää työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet.
(2) Ei sisällä rahoitustuottoihin kirjattuja määriä, ks. liitetieto 3.4. Eläkkeet ja muut
työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet .
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
Henkilöstömäärä
2025
2024
2023
Jatkuvat toiminnot
78 005
78 434
84 795
Lopetetut toiminnot
—
1 927
1 894
Yhteensä
78 005
80 361
86 689
3.2. Johdon palkitseminen
Konsernin johtokunnan palkat ja palkkiot
Alla on esitetty konsernin johtokunnan jäsenten palkat ja
palkkiot toimessaolon ajalta:
milj. EUR
2025
2024
2023
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
22
14
13
Työsuhteen päättymisen jälkeiset
etuudet (1)
1
1
1
Osakeperusteiset maksut
17
12
13
Työsuhteen päättämiseen
liittyvät etuudet (2)
13
4
—
Yhteensä
53
31
27
(1) Johtokunnan jäsenet kuuluvat työntekijöiden paikalliseen eläkejärjestelmään siinä
maassa, jossa he asuvat vakituisesti.
(2) Sisältää sekä työsuhteen päättämiseen liittyviä maksuja että käteismaksuja
mitätöidyistä osakepohjaisista kannustimista.
Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot
2025
2024
2023
EUR
Justin
Hotard,         
1.4. alkaen
Pekka
Lundmark,
31.3. asti
Pekka
Lundmark
Pekka
Lundmark
Peruspalkka
1 057 875
352 625
1 410 500
1 322 750
Tulospalkkiot
1 703 840
567 947
1 824 834
1 079 695
Osakeperusteiset
maksut (1)
3 907 501
979 128
3 117 360
5 041 885
Eläkekulut
490 275
39 291
310 937
422 274
Muut edut(2)
3 584 877
5 239 650
55 044
95 756
Yhteensä
10 744 368
7 178 641
6 718 675
7 962 360
(1) Koostuu tuloslaskelmaan kirjatuista osakepohjaisten kannustinohjelmien kuluista.
(2) Muut edut sisältävät toimitusjohtajasopimuksen alkamiseen ja päättämiseen
liittyvät etuudet sekä tietyt luontoisedut.
Toimitusjohtajasopimuksen irtisanomista koskevat ehdot
Toimitusjohtaja Justin Hotard voi päättää sopimuksensa 12 kk:n
irtisanomisajalla, jolloin hän on oikeutettu irtisanomisajan
palkkaan ja luontoisetuihin tai vastaavaan kertakorvaukseen,
sekä irtisanomisaikana erääntyviin kannustinpalkkioihin.
Tehtävien päättymisen jälkeen hän lähtökohtaisesti menettää
osakepalkkiot, jotka eivät ole erääntyneet maksuun, ellei hallitus
päätä toisin. Jos toimitusjohtaja päättää sopimuksensa Nokian
olennaisen sopimusrikkomuksen perusteella, irtisanomisaika
voidaan lyhentää kahteen kuukauteen ja toimitusjohtaja on
oikeutettu 12 kk:n irtisanomiskorvaukseen irtisanomisaika
mukaan lukien. Lisäksi kaikki osakepalkkiot erääntyvät
maksettaviksi ansaintakriteereiden perusteella ja pro-rata-
sopimuksen päättymiseen saakka.
Nokia voi päättää toimitusjohtajan sopimuksen perustellusta
syystä ilman irtisanomisaikaa. Toimitusjohtajalla ei tällöin ole
oikeutta korvauksiin ja hän menettää erääntymättömät
osakepalkkionsa. Mikäli Nokia irtisanoo sopimuksen muusta
syystä, toimitusjohtaja on oikeutettu 12 kk:n irtisanomisajan
palkkaan (ml. edut ja tulospalkkio) ja hän menettää
osakepalkkiot, jotka eivät sopimuksen päättyessä ole
erääntyneet maksuun, ellei hallitus päätä toisin. Mikäli Nokia
päättää toimitusjohtajan sopimuksen kolme kuukautta ennen
yhtiössä tapahtunutta määräysvallan muutosta tai viimeistään
kuusi kuukautta sen jälkeen, irtisanomisaika voidaan lyhentää
kolmeen kuukauteen ja toimitusjohtaja saa 12 kk:n palkkaa
vastaavan irtisanomiskorvauksen ja kaikki hänen
osakepalkkionsa erääntyvät maksettavaksi ansaintakriteereiden
perusteella ja pro-rata-sopimuksen päättymiseen saakka.
158
Hallituksen palkkiot
Hallituksen jäsenille maksetut kokonaispalkkiot, joista varsinainen yhtiökokous on kyseisinä vuosina päättänyt:
2025
2024
2023
Vuosipalkkio(1)
EUR
Kokouspalkkio(2)
EUR
Saadut osakkeet(3)
lukumäärä
Vuosipalkkio(1)
EUR
Kokouspalkkio(2)
EUR
Saadut osakkeet(3)
lukumäärä
Vuosipalkkio(1)
EUR
Kokouspalkkio(2)
EUR
Saadut osakkeet(3)
lukumäärä
Sari Baldauf, puheenjohtaja (4)(5)
465 000
10 000
41 478
465 000
10 000
52 993
465 000
10 000
47 427
Timo Ihamuotila, varapuheenjohtaja(5)
220 000
9 000
19 624
—
—
—
—
—
—
Søren Skou
—
2 000
—
220 000
14 000
25 072
225 000
14 000
22 948
Timo Ahopelto(4)(6)
210 000
10 000
18 732
210 000
10 000
23 932
210 000
10 000
21 418
Bruce Brown
—
—
—
—
—
—
—
5 000
—
Elizabeth Crain(4)(5)
220 000
12 000
19 624
220 000
12 000
25 072
215 000
15 000
21 928
Thomas Dannenfeldt(4)(7)
245 000
14 000
21 854
240 000
14 000
27 351
230 000
9 000
23 458
Pernille Erenbjerg(7)
200 000
—
17 840
—
—
—
—
—
—
Lisa Hook(5)(7)
210 000
12 000
18 732
210 000
14 000
23 932
200 000
17 000
20 399
Jeanette Horan
—
—
—
—
—
—
210 000
10 000
21 418
Edward Kozel
—
—
—
—
—
—
—
5 000
—
Mike McNamara (6)(7)
210 000
14 000
18 732
210 000
14 000
23 932
—
—
—
Thomas Saueressig (6)
195 000
14 000
17 394
195 000
14 000
22 223
195 000
14 000
19 889
Carla Smits-Nusteling
—
2 000
—
215 000
9 000
24 502
215 000
14 000
21 928
Kai Öistämö (5)(6)
215 000
10 000
19 178
205 000
10 000
23 362
205 000
10 000
20 908
Yhteensä
2 390 000
109 000
2 390 000
121 000
2 370 000
133 000
(1) Vuosipalkkiot muodostuvat palkkioista hallituksen jäsenenä toimimisesta sekä palkkioista valiokuntien puheenjohtajana ja jäsenenä toimimisesta.
(2) Kokouspalkkiot sisältävät kaikki kokouspalkkiot, jotka on maksettu kyseisenä vuonna.
(3) Noin 40 % jokaisen hallituksen jäsenen vuosipalkkiosta maksetaan markkinoilta ostettuina Nokian osakkeina ja loput noin 60 % rahana.
(4) Vuosipalkkiot vuonna 2025 sisältävät 30 000 euron palkkion Thomas Dannenfeldtille henkilöstövaliokunnan puheenjohtajana sekä 15 000 euron palkkion Timo Ahopellolle, Sari Baldaufille, ja Elizabeth Crainille henkilöstövaliokunnan jäsenenä toimimisesta.
(5) Vuosipalkkiot vuonna 2025 sisältävät 20 000 euron palkkion Elizabeth Crainille strategiavaliokunnan puheenjohtajana sekä 10 000 Sari Baldaufille, Lisa Hookille, Timo Ihamuotilalle ja Kai Öistämölle strategiavaliokunnan jäsenenä toimimisesta.
(6) Vuosipalkkiot vuonna 2025 sisältävät 20 000 euron palkkion Kai Öistämölle teknologiavaliokunnan puheenjohtajana sekä 10 000 euron palkkion Timo Ahopellolle, Mike McNamaralle ja Thomas Saueressigille teknologiavaliokunnan jäsenenä toimimisesta.
(7) Vuosipalkkiot vuonna 2025 sisältävät 30 000 euron palkkion Thomas Dannenfeldtille tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana sekä 15 000 euron palkkion Pernille Erenbjergille, Lisa Hookille ja Mike McNamaralle tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimisesta.
159
3.3. Osakeperusteiset maksut
Laatimisperiaatteet
Nokialla on kolme globaalia työntekijöille suunnattua
osakeperusteista kannustinohjelmaa: tulosperusteiset
osakepalkkiot, ehdolliset osakepalkkiot ja työntekijöiden
osakesäästöohjelma. Kaikki kannustinohjelmat ovat omana
pääomana maksettavia.
Vastaanotettu henkilöstön työsuoritus ja sitä vastaava
oman pääoman lisäys määritetään suhteessa oman
pääoman ehtoisten instrumenttien käypään arvoon
myöntämishetkellä, lukuun ottamatta ei-
markkinaperusteisten ansaintaehtojen vaikutusta.
Ohjelmat, joissa on käytössä porrastettu toteutuminen,
käsitellään kirjanpidossa käyttämällä jaksotettua
ansaintamallia. Osakeperusteisten kannustinohjelmien
toteutuminen edellyttää pääsääntöisesti työsuhteen
jatkumista sekä ohjelmissa määritettyjen
suoritustavoitteiden toteutumista. Ennen kuin Nokian
osakkeet on annettu, osakepalkkioiden saajilla ei ole
mitään osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia kuten
äänioikeutta tai oikeutta osinkoon. Työntekijä
pääsääntöisesti menettää osakepalkkionsa, mikäli hänen
työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen
osakepalkkio-ohjelman sitouttamiskauden päättymistä.
Osakepalkkiot kirjataan kuluksi ansainta-ajan kuluessa.
Osakeperusteisista maksuista kirjatut kulut
Osakeperusteisista kannustinohjelmista tuloslaskelmaan
kirjatut jatkuvien toimintojen kulut olivat yhteensä 337
miljoonaa euroa vuonna 2025 (239 miljoonaa euroa vuonna
2024 ja 201 miljoonaa euroa vuonna 2023).
Tulosperusteiset osakepalkkiot
Vuonna 2025 Nokian ulkona olevat tulosperusteiset
osakepalkkiot on myönnetty vuosina 2022, 2023, 2024 ja 2025.
Tulosperusteiset osakepalkkiot on suunnattu rajoitetusti vain
ylemmän tason työntekijöille ja johtajille.
Tulosperusteiset osakepalkkio-ohjelmat 31.12.2025:
Ohjelma
Liikkeeseen
lasketut
tulosperusteiset
osakepalkkiot
(tavoite)
Vahvistettu palkkio
(% määrä tavoitteesta)
Suorituskausi
Maksuvuosi
2022
—
0 %
2022-2024
2025/2026
2023
12 529 600
110 %
2023–2025
2026/2027
2024
17 534 756
—
2024–2026
2027/2028
2025
10 681 505
—
2025–2027
2028/2029
Vuonna 2022 myönnetyissä tulosperusteisissa osakepalkkioissa
on kolmen vuoden ansaintajakso, jonka jälkeen Nokian todellista
osakkeen kokonaistuottoa verrataan osakkeen
kokonaistuottotavoitteeseen, kun määritetään palkkiona
maksettavien Nokian osakkeiden lukumäärää. Vuonna 2022
myönnetyt osakepalkkiot eivät sisällä vähimmäispalkkiotakuuta.
Vuoden 2023 myönnetyistä tulosperusteisista osakepalkkioista
2/3 perustuu todelliseen osakkeen kokonaistuottoon ja 1/3
joko työsuhdetta koskeviin ehtoihin tai suhteelliseen osakkeen
kokonaistuottotavoitteeseen. Suhteellista osakkeen
kokonaistuottotavoitetta laskettaessa Nokian osakkeen
kehitystä verrataan verrokkiryhmän yrityksiin, ja minimimaksun
edellytyksenä on, että Nokia on vähintään 25. persentiilissä
verrokkiryhmän yrityksiin verrattuna.
Vuosien 2024 ja 2025 myönnetyistä tulosperusteisista
osakepalkkioista 2/3 perustuu tulostavoitteisiin ja 1/3
työsuhdetta koskeviin ehtoihin tai tulostavoitteisiin. Vuosien
2024 ja 2025 tulosperusteisten osakepalkkioiden
tulostavoitteet ovat 50 % suhteellinen osakkeen
kokonaistuottotavoite, 40 % kumulatiivinen osakekohtainen
tulostavoite oikaistuna kertaluonteisilla erillä ja 10 %
hiilipäästötavoitteet.
Ehdolliset osakepalkkiot
Vuonna 2025 Nokialla oli liikkeelle laskettuja ehdollisia osakkeita
liittyen vuosien 2022, 2023, 2024 ja 2025 palkkioihin. Nokia
myöntää ehdollisia osakepalkkioita valituille työntekijöille
ensisijaisena osakepalkkiomenetelmänä. Ehdolliset
osakepalkkiot ovat Nokian osakkeita, jotka annetaan ohjelmiin
oikeutetuille osallistujille myöhempänä ajankohtana edellyttäen,
että ennalta määritetyt työsuhdetta koskevat ehdot
saavutetaan. Ehdollisiin osakkeisiin ansaitaan oikeus
myöntämisen kolmantena vuosipäivänä tai myöntämishetkellä
määritetyn porrastetun ansaintajakson mukaisesti yhdessä tai
useammassa erässä.
Työntekijä pääsääntöisesti menettää ehdolliset
osakepalkkionsa, mikäli hänen työsuhteensa Nokian
palveluksessa päättyy ennen soveltuvan erän tai erien
sitouttamiskausien päättymistä.
Työntekijöiden osakesäästöohjelma
Nokia tarjoaa vapaaehtoista työntekijöiden
osakesäästöohjelmaa yhtiön työntekijöille. Työntekijät käyttävät
12 kuukauden säästökauden ajan kuukausittain osan verojen
jälkeisestä palkastaan Nokian osakkeiden hankkimiseen. Nokia
antaa kullekin ohjelmaan osallistuvalle työntekijälle yhden
lisäosakkeen jokaista sellaista kahta ostettua osaketta kohden,
jotka työntekijällä on hallussaan osakesäästöohjelman
päättyessä. Vuonna 2025 annettiin 5 578 417 osaketta vuoden
2024 työntekijöiden osakesäästöohjelmaan osallistuneille
työntekijöille (7 455 343 osaketta vuoden 2023
osakesäästöohjelmasta vuonna 2024 ja 6 726 190 osaketta
vuoden 2022 osakesäästöohjelmasta vuonna 2023).
160
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät instrumenteittain
Tulosperusteiset osakepalkkiot
Ehdolliset osakepalkkiot
Ulkona olevat
osakepalkkiot
(tavoitemäärä)
Myöntämispäivän
käyvän arvon painotettu
keskiarvo (EUR)
Ulkona olevat
osakepalkkiot
Myöntämispäivän
käyvän arvon painotettu
keskiarvo (EUR)
1.1.2023
63 747 848
  
54 527 628
  
Myönnetty
15 207 400
3,10
45 322 400
3,36
Menetetty
-3 916 744
-1 998 801
Oikeus syntynyt(1)
-31 691 700
-3 175 287
31.12.2023
43 346 804
94 675 940
Myönnetty
19 202 484
3,65
57 602 936
3,48
Menetetty
-3 589 329
-5 471 235
Oikeus syntynyt(1)
-15 223 017
-23 834 342
31.12.2024
43 736 942
122 973 299
Myönnetty(2)
10 818 188
4,73
97 037 127
4,37
Menetetty
-2 803 610
-7 901 371
Oikeus syntynyt(1)
-11 005 659
-62 570 770
31.12.2025
40 745 861
  
149 538 285
  
(1) Tulosperusteiset osakepalkkiot (tavoitemäärä), joihin on syntynyt oikeus, tulee kertoa kyseisen osakepalkkio-ohjelman vahvistetulla palkkiolla (prosentuaalinen määrä
tavoitteesta), kun lasketaan maksettavaksi tulevien Nokian osakkeiden määrä.
(2) Myönnetyt ehdolliset osakepalkkiot sisältävät 39,4 miljoonaa korvaavaa osakepalkkiota, jotka myönnettiin Infinera-hankinnan yhteydessä. Katso lisätietoja korvaavista
osakepalkkioista osana luovutettua vastiketta liitetiedosta 6.2. Hankitut liiketoiminnat.
Arvio myöntämispäivän käyvästä arvosta
Kannustinjärjestelmä
Myöntämispäivän käypä arvo
Todellinen osakkeen
kokonaistuotto
Arvioitu käyttäen järjestelmän ansaintajakson lopun osinko-oikaistua Nokian osakekurssia ja järjestelmälle asetettuja
tavoitepalkkiotasoja.
Suhteellinen osakkeen
kokonaistuotto
Arvioitu käyttäen järjestelmän ansaintajakson lopun verrokkiryhmän yrityksiin suhteutettua osinko-oikaistun Nokian
osakekurssin ja järjestelmälle asetettujen tavoitepalkkiotasojen yhdistelmää.
Ehdolliset osakepalkkiot
Arvioitu käyttäen Nokian osakkeen myöntämispäivän markkinahintaa vähennettynä ansaintajakson aikana odotettavissa
olevien osinkojen nykyarvolla.
161
3.4. Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Laatimisperiaatteet
Nokialla on toimintamaissaan useita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia
järjestelyjä, jotka noudattavat paikallisia sääntöjä ja käytäntöjä. Nämä järjestelyt käsittävät
eläkejärjestelyjä ja tietyille työntekijäryhmille suunnattuja muita järjestelyjä, joista maksetaan
eläköitymisen jälkeisiä terveydenhuollon etuuksia ja henkivakuutusturvaa. Etuuspohjaiset
järjestelyt altistavat Nokian erilaisille riskeille, kuten sijoitusriskille, korkoriskille ja odotettavissa
olevaan elinikään liittyvälle riskille sekä sääntelyn noudattamiseen liittyville riskeille. Riskien
piirteet ja laajuus vaihtelevat kunkin maan lainsäädännöllisen, verotuksellisen ja taloudellisen
ympäristön mukaan, ja niihin vaikuttavat myös maailmanlaajuiset tapahtumat. Nämä järjestelyt
rahoitetaan pääsääntöisesti suorituksina vakuutusyhtiöille tai säätiöiden hallitsemille
rahastoille aktuaarien kausittaisten laskelmien mukaisesti.
Etuuspohjaisten järjestelyjen kulut määritetään käyttämällä ennakoituun etuusoikeusyksikköön
perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Etuuspohjainen velvoite arvostetaan
arvioitujen tulevien rahavirtojen nykyarvona käyttämällä diskonttokorkona maturiteetiltaan
vastaavien yritysten korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen tai valtion
joukkovelkakirjalainojen korkoa. Etuuspohjaisten järjestelyjen varat arvostetaan käypään
arvoon raportointipäivänä. Varoihin kirjattavat vakuutussopimukset arvostetaan vakuutetun
vastuun vakuutusmatemaattiseen arvostukseen perustuvaan käypään arvoon. Taseeseen
kirjattava velka tai omaisuuserä vastaa tilinpäätöshetken etuuspohjaista velvoitetta
vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla huomioiden omaisuuserän
mahdollinen enimmäismäärän vaikutus.
Etuuspohjaisille järjestelyille tehdään vakuutusmatemaattiset arvostukset vuosittain tai
järjestelyn merkittävän muuttamisen, supistamisen tai velvoitteiden täyttämisen yhteydessä.
Työsuoritukseen perustuvat menot, mukaan lukien järjestelyjen muuttamisesta ja
supistamisesta johtuvat aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot, sekä velvoitteiden
täyttämisestä aiheutuvat voitot ja tappiot esitetään osana hankinnan ja valmistuksen kuluja,
tutkimus- ja kehityskuluja tai myynnin ja hallinnon kuluja. Nettokorkokulut ja järjestelyjen
hallinnointikustannukset siltä osin kuin niitä ei ole otettu huomioon määritettäessä järjestelyn
varojen tuottoa, esitetään osana rahoitustuottoja. Uudelleenmäärittämisestä aiheutuvat erät,
jotka sisältävät vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, omaisuuserän enimmäismäärän
vaikutukset sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuoton, lukuun ottamatta nettokorkokuluihin
sisältyviä määriä, kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. Uudelleenmäärittämisestä johtuvia eriä
ei siirretä tulosvaikutteisiksi tulevilla kausilla.
Maksupohjaisessa järjestelyssä Nokian oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite rajoittuu
summaan, jonka maksamisesta rahastoon on sovittu. Nokian maksupohjaisiin, usean
työnantajan sekä vakuutusyhtiöiden kautta järjestettyihin eläkejärjestelyihin tekemät
maksusuoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jota suoritus koskee. Jos
eläkejärjestely on rahoitettu vakuutussopimuksen kautta eikä Nokialla ole siihen liittyvää
oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta, kyseinen järjestely käsitellään maksupohjaisena
järjestelynä. Järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, käsitellään etuuspohjaisina järjestelyinä.
Etuuspohjaiset järjestelyt
Nokian merkittävimmät etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat Yhdysvalloissa, Saksassa ja Isossa-
Britanniassa. Yhdessä ne kattavat 91 % Nokian etuuspohjaisesta velvoitteesta (92 % vuonna 2024 )
ja 89 % Nokian järjestelyihin kuuluvien varojen käyvästä arvosta (91 % vuonna 2024).
Yhteenveto etuuspohjaisista järjestelyistä 31.12.
milj. EUR
Etuuspohjainen
velvoite
Järjestelyn
varojen käypä
arvo
Omaisuuserän
enimmäismäärän
vaikutus
Etuuspohjaisen
järjestelyn
nettomäärä
2025
Yhdysvallat, eläkkeet
-8 971
13 748
—
4 777
Yhdysvallat, eläköitymisen jälkeiset järjestelyt
-1 228
600
—
-628
Saksa
-1 891
1 292
—
-599
Iso-Britannia
-494
697
—
203
Muut
-1 209
1 978
-89
680
Yhteensä
-13 793
18 315
-89
4 433
2024
Yhdysvallat, eläkkeet
-10 688
16 188
—
5 500
Yhdysvallat, eläköitymisen jälkeiset järjestelyt
-1 393
701
—
-692
Saksa
-1 959
1 240
—
-719
Iso-Britannia
-529
736
—
207
Muut
-1 220
1 858
-85
553
Yhteensä
-15 789
20 723
-85
4 849
Etuuspohjaisten velvoitteiden rahastoitu asema:
milj. EUR
2025
2024
Rahastoidut
10 834
12 665
Osittain rahastoidut
2 142
2 252
Rahastoimattomat
817
872
Yhteensä
13 793
15 789
162
Yhdysvallat
Nokialla on Yhdysvalloissa merkittäviä etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä sekä merkittävä
eläköitymisen jälkeinen sosiaalietuusjärjestely (OPEB), josta maksetaan terveydenhuollon etuuksia
ja henkivakuutusturvaa eläköitymisen jälkeen.
Eläkkeet
Eläkejärjestelyt sisältävät sekä perinteisiä palvelussuhteeseen perustuvia ohjelmia että
rahamaksuihin perustuvia järjestelyjä. Kuukausipalkkaisille ammattiliittoihin kuulumattomille
työntekijöille tarjotaan rahamaksuihin perustuvia järjestelyjä. Kaikki muut vanhat ohjelmat, mukaan
lukien palvelussuhteeseen perustuvat ohjelmat jäädytettiin 31.12.2009 mennessä. Entisille
ammattiliittoihin kuuluneille työntekijöille Nokia ylläpiti kahta perinteistä palvelussuhteeseen
perustuvaa etuuspohjaista järjestelyä. 31.12.2021 nämä kaksi järjestelyä fuusioitiin. 31.12.2025
jäljellä oleva palvelussuhteeseen perustuva järjestely entisille ammattiliittoon kuuluneille
työntekijöille fuusioitiin palvelussuhteeseen perustuvaan järjestelyyn ammattiliittoihin
kuulumattomille työntekijöille.
Eläköitymisen jälkeiset järjestelyt
Eläköitymisen jälkeisiä sosiaalietuusjärjestelyjä ylläpidetään tietyille eläköityneille entisille
työntekijöille. Communications Workers of America (CWA) ja International Brotherhood of Electrical
Workers (IBEW) -ammattiliittojen kanssa on olemassa sopimus, jonka mukaisesti eläköitymisen
jälkeisiä terveydenhuollon etuuksien ja henkivakuutusturvan tarjoamista jatketaan niille
työntekijöille, joita nämä kaksi ammattiliittoa aiemmin edustivat. Tämä ammattiliittojen kanssa
tehty sopimus uudistettiin vuonna 2020 ja umpeutuu 31.12.2027.
1.10.2024 Nokia ulkoisti sijoitustoimintansa liittyen Yhdysvaltojen etuuspohjaisiin ja
maksupohjaisiin (401K) eläke- ja eläköitymisen jälkeisiin järjestelyihin Outsourced Investment
Management (OCIO) -kaupassa Mercer Investments LLC:in kanssa.
Saksa
Nokialla on Saksassa kaksi pääasiallista järjestelyä, jotka kattavat suurimman osan aktiivisista
työntekijöistä: rahamaksuihin perustuva Beitragsorientierter Altersversorgungs Plan (BAP)
-eläkejärjestely ja samankaltainen rahamaksuihin perustuva ohjelma (AVK Basis-/Matchingkonto)
entisille Alcatel-Lucentin työntekijöille. Yksittäiset etuudet ovat yleensä riippuvaisia etuuteen
oikeuttavasta palkkatasosta, asemasta Nokian organisaatiossa sekä palvelusvuosista. Nämä
järjestelyt ovat osittain rahoitettuja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, joista maksettaville etuuksille
Nokia takaa vähimmäistuoton. BAP rahoitetaan NSN Eläkesäätiön (NSN Pension Trust e.V.) kautta.
NSN Eläkesäätiö on juridisesti erillinen konsernista ja hallinnoi järjestelyn varoja säätiösopimustensa
mukaisesti.
Kaikki muut järjestelyt on aiemmin jäädytetty tai suljettu ja korvattu rahamaksuihin perustuvilla
järjestelyillä. Etuuksia maksetaan vuosittaisina erinä, kuukausittaisina vanhuuseläkkeinä tai
eläköitymisen yhteydessä kertynyttä eläkettä ja taattua korkoa vastaavina kertakorvauksina.
Iso-Britannia
Nokia ylläpitää Isossa-Britanniassa yhtä eläkesäätiötä ”Nokia Retirement Plan for former
NSN & ALU employees” , joka on seurausta vuonna 2019 tapahtuneesta fuusiosta, jossa jäsenten
etuudet siirrettiin Alcatel-Lucentin eläkesäätiöön. Yhdistetyssä säätiössä on maksuilla hankittava
osuus, joka takaa tietyn vähimmäiseläkkeen (GMP) ja lopulliseen palkkaan perustuvia osuuksia, jotka
kaikki on suljettu uusilta maksuilta ja etuuksilta 30.4.2012 alkaen (Nokian entinen järjestely) ja
30.4.2018 alkaen (Alcatel-Lucentin entinen järjestely). Yksittäiset palkkaan perustuvat etuudet
riippuvat etuuksiin oikeuttavan palkan ja palkkioiden määrästä sekä palveluvuosista. Tietyn
vähimmäiseläkkeen takaavan maksuilla hankittavan osuuden etuudet perustuvat suurempaan
seuraavista: taatun vähimmäiseläkkeen määrä eläköitymishetkellä tai työntekijän sijoitettuihin
varoihin perustuvan eläkkeen määrä. Nokia käyttää ulkoisen säätiön palveluja hallinnoidakseen
yhdistettyjen eläkejärjestelyjen kaikkia sijoituksia. Vuoden 2024 aikana Nokia toteutti 178
miljoonan euron riskinsiirtokaupan (buy-out) vakuutusyhtiö Avivan kanssa liittyen tiettyihin
edunsaajiin, joiden vastuut olivat jo aiemmin vakuutettuja.
Iso-Britannian hallitus ilmoitti kesäkuussa 2025 säätävänsä lain korjaustoimenpiteestä
asianosaisille etuuspohjaisille eläkejärjestelyille liittyen tuomioistuimen (UK High Court) kesäkuussa
2023 antamaan tuomion ja valitustuomioistuimen (UK Court of Appeal) heinäkuussa 2024 tekemän
valituksen hylkäämisen vaikutuksiin Virgin Media Limited v. NTL Pension Trustees II Ltd:n
tapauksessa. Nokian paikallinen eläkesäätiö seuraa asian jatkokäsittelyä tuomioistuimessa, minkä
odotetaan tapahtuvan vuonna 2026. Eläkesäätiön johto ei ole havainnut epävarmuustekijöitä
31.12.2025 mennessä, joiden potentiaalinen vaikutus eläkkeisiin tulisi huomioida.
163
Muutokset etuuspohjaiseen velvoitteeseen, järjestelyjen varojen käypään arvoon sekä omaisuuserän enimmäismäärän vaikutuksiin 31.12. päättyneillä
tilikausilla
Etuuspohjaiset velvoitteet
2025
2024
milj. EUR
Yhdysvallat,
eläkkeet
Yhdysvallat,
eläköitymisen jälkeiset
järjestelyt
Muut eläkkeet
Yhteensä
Yhdysvallat,
eläkkeet
Yhdysvallat,
eläköitymisen jälkeiset
järjestelyt
Muut eläkkeet
Yhteensä
1.1.
-10 688
-1 393
-3 708
-15 789
-11 325
-1 471
-4 072
-16 868
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot
-80
—
-59
-139
-86
—
-62
-148
Korkokulut
-483
-66
-134
-683
-509
-67
-142
-718
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot
-6
—
-22
-28
-12
—
7
-5
Eläkevastuiden täyttämiset (1)
—
—
—
—
—
—
178
178
Yhteensä
-569
-66
-215
-850
-607
-67
-19
-693
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät:
  
  
Väestötilastollisten oletusten muutoksesta johtuva tappio/voitto
—
—
-2
-2
114
17
32
163
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuva tappio/voitto
-217
-31
148
-100
463
62
88
613
Kokemusperusteiset voitot/tappiot
48
-10
-6
32
94
27
-13
108
Yhteensä
-169
-41
140
-70
671
106
107
884
Muuntoerot
1 227
161
62
1 450
-664
-87
-32
-783
Maksusuoritukset järjestelyyn osallistuvilta
—
-78
-4
-82
—
-76
-4
-80
Maksetut etuudet
1 228
200
215
1 643
1 237
212
272
1 721
Liiketoimintojen yhdistämisen kautta toteutuneet lisäykset
—
—
-84
-84
—
—
—
—
Muut
—
-11
—
-11
—
-10
40
30
Yhteensä
2 455
272
189
2 916
573
39
276
888
31.12.
-8 971
-1 228
-3 594
-13 793
-10 688
-1 393
-3 708
-15 789
Etuuspohjaisten velvoitteiden keston painotettu keskiarvo (vuosina)
7,3
8,0
9,5
7,9
9,1
10,3
10,1
9,5
(1) Vuonna 2024 eläkevastuiden täyttäminen liittyy pääosin 178 miljoonan euron vastuun siirtämiseen vakuutusyhtiö Avivalle osana buy-out-transaktiota Iso-Britanniassa.
164
Järjestelyjen varojen käypä arvo
2025
2024
milj. EUR
Yhdysvallat,
eläkkeet
Yhdysvallat,
eläköitymisen jälkeiset
järjestelyt
Muut eläkkeet
Yhteensä
Yhdysvallat,
eläkkeet
Yhdysvallat,
eläköitymisen jälkeiset
järjestelyt
Muut eläkkeet
Yhteensä
1.1.
16 188
701
3 834
20 723
16 285
675
3 954
20 914
Korkotuotot
743
32
138
913
755
30
133
918
Hallintokulut ja korko omaisuuserän enimmäismäärälle
-21
—
-5
-26
-18
—
-5
-23
Eläkevastuiden täyttämiset (1)
—
—
—
—
—
—
-183
-183
Yhteensä
722
32
133
887
737
30
-55
712
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät:
  
  
  
  
  
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, lukuun ottamatta korkotuottoon sisältyviä eriä
-65
28
85
48
-576
50
44
-482
Yhteensä
-65
28
85
48
-576
50
44
-482
Muuntoerot
-1 859
-79
-47
-1 985
990
41
41
1 072
Maksusuoritukset:
Työnantajilta
25
4
26
55
27
3
25
55
Järjestelyyn osallistuvilta
—
78
4
82
—
76
4
80
Maksetut etuudet
-1 228
-200
-143
-1 571
-1 237
-212
-179
-1 628
Liiketoimintojen yhdistämisen kautta toteutuneet lisäykset
—
—
73
73
—
—
—
—
Section 420 -siirto (2)
-35
35
—
—
-38
38
—
—
Muut
—
1
2
3
—
—
—
—
Yhteensä
-3 097
-161
-85
-3 343
-258
-54
-109
-421
31.12.
13 748
600
3 967
18 315
16 188
701
3 834
20 723
(1) Vuonna 2024 eläkevastuiden täyttäminen liittyy pääosin 178 miljoonan euron varojen siirtämiseen vakuutusyhtiö Avivalle osana buy-out-transaktiota Iso-Britanniassa.
(2) Ks. kuvaus Section 420 -siirroista Tulevat rahavirrat -osiosta alla.
Omaisuuserän enimmäismäärän vaikutukset
2025
2024
milj. EUR
Yhdysvallat,
eläkkeet
Yhdysvallat,
eläköitymisen jälkeiset
järjestelyt
Muut eläkkeet
Yhteensä
Yhdysvallat,
eläkkeet
Yhdysvallat,
eläköitymisen jälkeiset
järjestelyt
Muut eläkkeet
Yhteensä
1.1.
—
—
-85
-85
—
—
-87
-87
Korkokulut
—
—
-1
-1
—
—
-1
-1
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät:
Omaisuuserän enimmäismäärän muutos, lukuun ottamatta korkokuluun sisältyviä eriä
—
—
-2
-2
—
—
6
6
Muuntoerot
—
—
-1
-1
—
—
-3
-3
31.12.
—
—
-89
-89
—
—
-85
-85
Nettomäärä
2025
2024
milj. EUR
Yhdysvallat,
eläkkeet
Yhdysvallat,
eläköitymisen jälkeiset
järjestelyt
Muut eläkkeet
Yhteensä
Yhdysvallat,
eläkkeet
Yhdysvallat,
eläköitymisen jälkeiset
järjestelyt
Muut eläkkeet
Yhteensä
31.12.
4 777
-628
284
4 433
5 500
-692
41
4 849
Koostuu seuraavista:
Etuuspohjaiset eläkevarat
4 993
—
1 387
6 380
5 749
—
1 183
6 932
Etuuspohjaiset eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
-216
-628
-1 103
-1 947
-249
-692
-1 142
-2 083
165
Tuloslaskelmaan kirjattu(1)
milj. EUR
2025
2024
2023
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot(2)
139
148
157
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot (2)
28
5
6
Korot, netto(3)
-203
-176
-187
Eläkevastuiden täyttämiset (2)
—
5
-7
Yhteensä
-36
-18
-31
(1) Sisältää vuosina 2024 ja 2023 sekä jatkuviin että lopetettuihin toimintoihin liittyvät erät.
(2) Jatkuviin toimintoihin liittyvät erät sisältyvät liiketoiminnan kuluihin tuloslaskelmassa.
(3) Jatkuviin toimintoihin liittyvät erät sisältyvät rahoitustuottoihin tuloslaskelmassa.
Laajaan tuloslaskelmaan kirjattu
milj. EUR
2025
2024
2023
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, lukuun ottamatta korkotuottoon
sisältyviä eriä
48
-482
-76
Väestötilastollisten oletusten muutoksesta johtuva tappio/voitto
-2
163
55
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuva tappio/voitto
-100
613
-301
Kokemusperusteiset voitot/tappiot
32
108
-26
Omaisuuserän enimmäismäärän muutos, lukuun ottamatta korkokuluun
sisältyviä eriä
-2
6
5
Yhteensä
-24
408
-343
Vakuutusmatemaattiset oletukset ja herkkyysanalyysi
Vakuutusmatemaattiset oletukset
Merkittävimmissä järjestelyissä käytetyt diskonttauskorot ja kuolevuustaulukot:
Diskonttauskorko
Kuolevuustaulukot
2025
2024
2025
Yhdysvallat (1)
5,0 %
5,3 %
Pri-2012 w/MP-2020
Mortality projection scale
Saksa
3,9 %
3,4 %
Heubeck 2018G
Iso-Britannia(2)
5,7 %
5,6 %
CMI 2023
Kaikkien maiden painotettu keskiarvo
4,8 %
4,9 %
  
(1) Kuolevuustaulukoissa ei ole tapahtunut muuutoksia Yhdysvalloissa. 2024 ja 2025 kuolevuusoletusta on oikaistu aikaisemman
kokemuksen perusteella.
(2) Kuolevuustaulukot on päivitetty Iso-Britanniassa 1,5 prosentin pitkän aikavälin parannuksella.
Tulevaa kuolevuutta koskevat oletukset on määritetty kunkin maan julkaistuihin tilastoihin ja
kokemukseen pohjautuvan aktuaarisen neuvonnan perusteella.
Etuuspohjaisen velvoitteen määrittämisessä käytetyt pääasialliset vakuutusmatemaattiset
oletukset (ilmoitettu painotettuina keskiarvoina), ja herkkyys muutoksille pääasiallisissa oletuksissa:
2025
2024
Oletuksen
muutos
Oletuksen
kasvun
vaikutus (1)
milj. EUR
Oletuksen
vähennyksen
vaikutus (1)
milj. EUR
Diskonttauskorko nykyarvojen
määrittämiseksi
4,8 %
4,9 %
1,0 %
990
-1 154
Eläkkeiden kasvuvauhti
2,1 %
2,1 %
1,0 %
-206
167
Inflaatio
2,3 %
2,0 %
1,0 %
-222
203
Elinajanodote
87–88 vuotta
86–88 vuotta
1 vuosi
-555
524
(1) Positiivinen muutos tarkoittaa etuuspohjaisen velvoitteen vähentymistä ja negatiivinen muutos tarkoittaa etuuspohjaisen
velvoitteen kasvua.
Herkkyysanalyysi
Kun lasketaan etuuspohjaisen velvoitteen herkkyyttä suhteessa merkittäviin
vakuutusmatemaattisiin oletuksiin, etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo määritetään ennakoituun
etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method) käyttämällä.
Herkkyysanalyysi perustuu yhden oletuksen muutokseen samalla kun muut oletukset pysyvät
muuttumattomina, mikä ei välttämättä anna oikeaa kuvaa muutosten todellisista vaikutuksista. Jos
useampi oletus muuttuisi samanaikaisesti, näiden muutosten yhteisvaikutus ei välttämättä olisi
sama kuin yksittäisten muutosten summa. Jos oletukset muuttuvat eri tasolle kuin esitetyt,
vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen ei ole välttämättä lineaarinen. Kun etuuspohjaista
velvoitetta lasketaan, oletusten nostaminen ja laskeminen ei vaikuta symmetrisesti
etuuspohjaiseen velvoitteeseen, mikä johtuu pääosin korkoa korolle -vaikutuksesta tulevan
etuuden nykyarvoa määritettäessä.
Keskeinen epävarmuustekijä
Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin ja muihin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin
liittyvien velvoitteiden ja kulujen määrittäminen riippuu useista arvioista ja oletuksista liittyen
muun muassa diskonttokorkoon, kuolevuusoletuksiin, tulevien korvausten kasvuun
vuositasolla, terveydenhoidon kustannusten kehitykseen sekä siihen, kuinka paljon
terveydenhuoltopalveluja käytetään Yhdysvalloissa, jossa Nokia ylläpitää suurinta osaa
työsuhteen päättymisen jälkeisistä terveydenhuoltoa koskevista järjestelyistään. Muutokset
arvioissa tai vakuutusmatemaattisissa oletuksissa voivat merkittävästi vaikuttaa
etuusvelvoitteen määrään, tuleviin etuuskuluihin ja tuleviin rahavirtoihin.
166
Sijoitusstrategiat
Nokian eläkesijoitustoiminnan tavoite on säilyttää tai parantaa järjestelyjen rahastoitua asemaa
toteuttamalla sijoitusstrategiaa, joka maksimoi tuottoa ja minimoi rahastoituun asemaan
kohdistuvaa riskiä. Varojen allokaatiosuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon useita tekijöitä,
mukaan lukien, mutta niihin rajoittumatta, pitkän aikavälin riski- ja tuotto-odotus eri
varallisuusluokille, järjestelyjen demografisia tekijöitä koskevat nykyiset ja monivuotiset ennusteet,
järjestelyistä suoritetut etuusmaksut, maksusuoritukset järjestelyihin ja järjestelyjen rahastoitu
asema. Paikallisten säätiöiden hallitusten vastuulla on tarvittaessa suorittaa varojen ja velkojen
yhteensovittamiseen liittyviä selvityksiä (Asset-Liability Management Study), järjestelyjen varojen
sijoittamisen valvominen ja niihin liittyvien riskien seuranta ja hallinta yhtiön valvonnan alaisuudessa
ja paikallisia lakeja noudattaen. Varojen ja velkojen yhteensovittamiseen liittyvän selvityksen
tulokset toteutetaan kunkin järjestelyn tasolla erikseen.
Nokian eläkesijoituksista vastaavat salkunhoitajat voivat käyttää markkinariskin hallinnoimiseen
johdannaisia, joihin kuuluvat futuurit, termiinit, optiot ja koronvaihtosopimukset. Sijoitusten
tuottoa ja riskiprofiilia seurataan jatkuvasti sekä yksittäin että osana laajempaa portfoliota. Yksi
riskeistä on järjestelyn rahastoidun aseman aleneminen järjestelyn varojen ja/tai etuuspohjaisten
velvoitteiden epäsuotuisan kehityksen seurauksena. Varojen ja velkojen yhteensovittamisella
pyritään tästä aiheutuvien riskien minimointiin.
Yhdysvaltojen järjestelyjen varat
Suurin osa Nokian Yhdysvaltojen eläkejärjestelyn varoista on pääeläkesäätiössä. Eläköitymisen
jälkeisen järjestelyn (OPEB) varat ovat kahdessa erillisessä säätiössä. Eläkkeiden ja Etuuksien
Sijoituskomitea hyväksyy virallisesti tavoitellun varojen allokaation perustuen Nokian varainhoitajan
(OCIO) ehdotukseen. 31.12.2025 Yhdysvaltojen eläkejärjestelyn varat olivat jakautuneet 63 %
vakuutussopimuksiin, 32 % käteiseen ja 5 % muihin omaisuusluokkiin.
Marraskuussa 2025 konserni toteutti eläkejärjestelyn buy-in-transaktion ulkopuolisen
vakuutusyhtiön kanssa, jonka tarkoituksena oli pienentää etuuspohjaisen eläkejärjestelyn riskejä
8,9 miljardia euroa Yhdysvalloissa. Transaktio rahoitettiin täysin eläkejärjestelyn varoista ilman, että
ylimääräisiä työnantajamaksuja tarvittiin. Järjestelyyn liittyvät eläkevastuut säilyivät Nokialla, mutta
transaktio siirtää tietyt sijoitus- ja eliniänodotteeseen liittyvät riskit vakuutusyhtiölle, mikä parantaa
rahastoidun aseman vakautta ja suojaa eläkejärjestelyn jäsenten eläke-etuuksia turvaten edelleen
järjestelyn kykyä täyttää sen tulevat vastuut. Vakuutussopimuksen kirjaaminen osaksi järjestelyn
varoja johti 236 miljoonaan euron voiton kirjaamiseen muihin laajan tuloslaskelmaan eriin.
Järjestelyjen varojen jakautuminen
2025
2024
milj. EUR
Noteeratut
Noteeraa-
mattomat
Yhteensä
% järjestelyjen
varoista
Noteeratut
Noteeraa-
mattomat
Yhteensä
% järjestelyjen
varoista
Oman pääoman
ehtoiset
arvopaperit
1 097
—
1 097
6 %
1 055
—
1 055
5 %
Vieraan pääoman
ehtoiset
arvopaperit
2 101
145
2 246
13 %
14 721
142
14 863
72 %
Vakuutus-
sopimukset (1)
—
9 211
9 211
50 %
—
648
648
3 %
Kiinteistöt
—
528
528
3 %
—
860
860
4 %
Lyhytaikaiset
sijoitukset
4 801
—
4 801
26 %
945
—
945
5 %
Pääomasijoitukset
ja muut
106
326
432
2 %
103
2 249
2 352
11 %
Yhteensä
8 105
10 210
18 315
100 %
16 824
3 899
20 723
100 %
(1) Vakuutussopimukset sisältävät vuonna 2025 8,7 miljardin euron vakuutussopimuksen liittyen Yhdysvalloissa toteutettuun
eläkejärjestelyn buy-in-transaktioon.
Lähes kaikilla lyhytaikaisilla sijoituksilla, mukaan lukien käteisvarat sekä oman ja vieraan pääoman
ehtoiset arvopaperit, on toimivilla markkinoilla noteeratut markkinahinnat. Oman pääoman ehtoiset
arvopaperit sisältävät sijoituksia osakerahastoihin ja suoria sijoituksia, joilla on noteeratut
markkinahinnat toimivilla markkinoilla. Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ovat suoria sijoituksia
valtioiden ja yritysten joukkovelkakirjoihin sekä sijoituksia korkorahastoihin, joilla on noteeratut
markkinahinnat toimivilla markkinoilla. Vakuutussopimukset ovat kunkin maan paikallisen
lainsäädännön mukaisesti laadittuja tavanmukaisia eläkevakuutussopimuksia. Kiinteistösijoitukset
ovat sijoituksia liikekiinteistöihin ja kiinteistörahastoihin, jotka sijoittavat hajautetusti kiinteistöihin.
Pääomasijoitukset ja muut sisältää sijoituksia pääomasijoitusyhtiöihin ja hedge-rahastoihin.
Lyhytaikaiset sijoitukset ovat likvidejä varoja tai käteistä rahaa, jotka pidetään vain hyvin lyhyen
ajanjakson ajan tavoiteltaessa taktista varojen uudelleenkohdistamista. Omaisuudenhoitajat
määrittävät pääomasijoitusten nettovarallisuusarvot (NAV) operatiivisten tulosten, diskontattujen
tulevien kassavirtojen ja markkinapohjaisten verrokkien pohjalta. Vaihtoehtoiset omaisuusluokat,
kuten pääoma-, kiinteistö- ja absolute return -rahastot arvostetaan omaisuudenhoitajien
raportoimien viimeisimpien saatavilla olevien arvonmääritysten pohjalta, jotka Nokia edelleen arvioi,
ja joita oikaistaan ottamalla huomioon myöhemmät kassavirrat.
167
Tulevat rahavirrat
Suoritukset
Nokia suorittaa maksuja eläke- ja muihin eläköitymisen jälkeisten etuuksien järjestelyihin
mahdollistaakseen tulevia etuusmaksuja järjestelyyn osallistuville. Rahastoinnin periaatteena on
työsuhde-etuuksia koskevien lakien ja verolakien määrittämien minimirahastointivaatimusten
täyttäminen sekä Nokian mahdollisesti tarkoituksenmukaisiksi arvioimien lisäsummien rahastointi.
Suoritukset etuusjärjestelyihin tehdään yksinomaan järjestelyjen osallistujien hyväksi. Työnantajan
maksettavaksi tulevien suoritusten odotetaan olevan 54 miljoonaa euroa vuonna 2026.
Yhdysvaltojen eläkejärjestelyt
Rahastointimenetelmät
Yhdysvaltojen kahden merkittävän eläkejärjestelyn rahastointivaatimukset määräytyvät
sovellettavan lainsäädännön, eli vuoden 1974 Employee Retirement Income Security Actin (ERISA),
vuoden 1986 Internal Revenue Coden ja Internal Revenue Servicen (IRS) säätämien säännösten
mukaan. Rahastointivaatimuksia määritettäessä ERISA sallii varojen arvostamisen käypään arvoon
tai keskimääräiseen arvoon tietyn ajanjakson aikana ja velkojen arvostamisen perustuen
vallitsevaan korkotasoon tai keskimääräisiin korkoihin tietyn ajanjakson aikana. Ammattiliittoihin
kuulumattomien sekä aiemmin ammattiliittoihin kuuluneiden eläkejärjestelyiden osalta Nokia ei
odota tulevaisuudessa rahastointivaatimuksia säännöksiin perustuviin rahastointitarkoituksiin
ottaen huomioon järjestelyn varojen jakautuminen ja varojen määrä suhteessa velkojen määrään.
Työsuhteen päättymisen jälkeisten terveydenhuoltoetuuksien osalta sekä ammattiliittoihin
kuulumattomien että aiemmin ammattiliittoon kuuluneiden eläköityneiden etuuksille on asetettu
28.2.1990 jälkeen eläköityneiden henkilöiden osalta yläraja. Etuusvelvoite, joka liittyy tähän
eläköityneiden ryhmään, on 96 % koko Yhdysvaltain eläköityneiden terveydenhuoltovelvoitteen
määrästä 31.12.2025. Yhdysvaltojen hallituksen Medicare-ohjelma on ensisijainen maksaja
65-vuotiaiden ja sitä vanhempien osalta.
Section 420 -siirrot
U.S. Internal Revenue Code Section 420 (Section 420) sallii eläkejärjestelyn varojen siirron
määriteltyjen rahastointivelvoitteiden raja-arvojen ylittävältä osalta (eläkejärjestelyn ylijäämä)
eläkejärjestelyn terveydenhuolto- ja henkivakuutusetuuksien kattamista varten hallinnoitaville
tileille tai toiselle näistä tileistä. Kuten Section 420:ssä on määritelty, eläkejärjestelyssä
hallinnoitavia varoja voidaan käyttää eläköityneiden työntekijöiden terveydenhuolto- ja
henkivakuutusetuuksien, sekä heidän puolisoidensa ja huollettavien henkilöiden
terveydenhuoltoetuuksien maksamiseen tai kyseisten kulujen korvaamiseen työnantajalle. Section
420:n pohjalta Nokian edellytetään jatkavan terveys- ja henkivakuutusetujen tarjoamista tietyille
eläkeläisryhmille sääntelyn edellyttämällä tasolla ja määrittämän ajanjakson (cost maintenance
period) verran. Nokia teki Section 420 -siirtoja yhteensä 35 miljoonaa euroa vuonna 2025 (38
miljoonaa euroa vuonna 2024). Section 420 on tällä hetkellä määritetty päättyväksi 31.12.2032.
Etuusmaksut
Seuraavassa taulukossa esitetään odotettavissa olevat etuusmaksut eläkejärjestelyistä ja muista
työsuhteen päättymisen jälkeisistä järjestelyistä vuoteen 2035 asti. Toteutuneet etuusmaksut
voivat poiketa odotetuista etuusmaksuista.
Eläköitymisen jälkeiset
Eläkejärjestelyt, Yhdysvallat
järjestelyt, Yhdysvallat
Muut maat
Yhteensä
milj. EUR
Ehdot täyttävä
johdon järjestely
Ehdot täyttävä
työntekijöiden
järjestely
Järjestelyt,
jotka eivät
täytä ehtoja
Ammattiliittojen
aiemmin
edustamien
järjestelyt
Ammattiliittoihin
kuulumattomien
järjestelyt
2026
1 057
—
23
41
55
344
1 520
2027
990
—
23
38
55
315
1 421
2028
928
—
22
77
55
320
1 402
2029
868
—
21
70
55
436
1 450
2030
812
—
20
63
56
348
1 299
2031–2035
3 288
—
86
230
272
1 826
5 702
Etuusmaksuja maksetaan järjestelyn varoista silloin, kun ne riittävät kattamaan etuusvelvoitteen.
Nokia maksaa suoraan järjestelyn varat ylittävät maksut. Vuonna 2026 odotetaan maksettavan
suoria etuusmaksuja yhteensä 103 miljoonaa euroa.
168
Osio 4
Liiketoiminnan
varat ja velat
Tässä osiossa on esitetty
yksityiskohtaisia tietoja Nokian
liiketoiminnan varoista ja veloista
kuten aineellisesta ja aineettomasta
käyttöomaisuudesta,
vuokrasopimuksista, vaihto-
omaisuudesta, myyntisaamisista ja
muista asiakassopimuksiin liittyvistä
tase-eristä sekä varauksista.
4.1. Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet
Laatimisperiaatteet
Erillisinä hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan
alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä hankintamenoon.
Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet, lukuun
ottamatta aktivoitavissa olevia kehittämismenoja, kirjataan
kuluksi syntyessään. Kehittämismenot aktivoidaan vain, jos
Nokia voi osoittaa, että hyödykkeen valmiiksi saattaminen on
teknisesti toteutettavissa, sillä on kyky ja aikomus käyttää
hyödykettä tai myydä se, hyödyke tulee tuottamaan
taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, käytettävissä on
voimavaroja hyödykkeen valmiiksi saattamiseksi ja sillä on kyky
määrittää luotettavasti hyödykkeen kehitysvaiheen menot.
Liikearvoa lukuun ottamatta, Nokian aineettomien
hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen.
Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajallinen aineeton hyödyke
arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä
kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Nokian aineettomat
hyödykkeet poistetaan tasapoistoin taloudellisena
vaikutusaikanaan, joka on yleensä 3–12 vuotta.
Tasapoistomenetelmä kuvaa parhaiten tapaa, miten Nokia
odottaa käyttävänsä hyväkseen omaisuuserään liittyvää
vastaista taloudellista hyötyä. Aineettoman hyödykkeen
luonteesta riippuen sen poistot jatkuvista toiminnoista
esitetään osana hankinnan ja valmistuksen kuluja, tutkimus- ja
kehityskuluja tai myynnin ja hallinnon kuluja.
Liikearvo kohdistetaan niille rahavirtaa tuottavien yksiköiden
ryhmille, joiden odotetaan saavan synergiaetuja
liiketoimintojen yhdistämisestä ja jotka vastaavat alinta tasoa,
jolla liikearvoa seurataan sisäistä johtamista varten.
Rahavirtaa tuottava yksikkö, siten kuin se määritellään
konsernin liikearvon arvonalentumistestausta varten, on
pienin omaisuuserien ryhmä, jonka tuottamat rahavirrat ovat
pitkälti riippumattomia muiden omaisuuserien tai
omaisuuserien ryhmien tuottamista rahavirroista. Rahavirtaa
tuottavien yksiköiden ryhmien kirjanpitoarvot sisältävät
osuudet niihin kohdistuvista konsernin yhteisistä
omaisuuseristä kohtuullisella ja johdonmukaisella perusteella
kohdistettuina. Kun yhden tai useamman liikearvoa sisältävän
rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän rakenne muuttuu,
liikearvo kohdistetaan uudelleen kyseisten rahavirtaa
tuottavien yksiköiden ryhmien suhteellisen arvon perusteella.
Nokia testaa liikearvon kirjanpitoarvon arvonalentumisen
varalta vuosittain. Tämän lisäksi Nokia määrittää liikearvon
ja aineettomien hyödykkeiden kerrytettävissä olevan
rahamäärän, jos tapahtumat tai olosuhteiden muutokset
viittaavat siihen, että niiden arvot saattavat olla
alentuneita. Nokian huomioon ottamia tekijöitä sen
arvioidessa viitteitä arvonalentumisesta ovat muun
muassa omaisuuserän alisuoriutuminen verrattuna sen
historialliseen tai ennustettuun tulokseen, merkittävät
muutokset omaisuuserän käyttötarkoituksessa tai
muutokset liiketoimintastrategiassa sekä merkittävät
epäsuotuisat toimialan tai yleisen talouden kehityssuunnat.
Nokia suorittaa arvonalentumistestauksen määrittämällä
omaisuuserän, rahavirtaa tuottavan yksikön tai rahavirtaa
tuottavien yksiköiden ryhmän kerrytettävissä olevan
rahamäärän. Omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan
yksikön tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän
kerrytettävissä oleva rahamäärä on se, kumpi on korkeampi
seuraavista: käypä arvo vähennettynä myynnistä
aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo. Kerrytettävissä olevaa
rahamäärää verrataan omaisuuserän tai rahavirtaa
tuottavan yksikön tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden
ryhmän kirjanpitoarvoon. Jos omaisuuserän tai rahavirtaa
tuottavan yksikön tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden
ryhmän kerrytettävissä oleva rahamäärä on alhaisempi kuin
sen kirjanpitoarvo, omaisuuserän arvon katsotaan
alentuneen ja sen arvoa alennetaan vastaamaan
kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiot
esitetään hankinnan ja valmistuksen kuluissa, tutkimus- ja
kehityskuluissa tai myynnin ja hallinnon kuluissa, lukuun
ottamatta liikearvon arvonalentumistappioita, jotka
esitetään liiketoiminnan muissa kuluissa.
169
milj. EUR
Liikearvo
Aineettomat
hyödykkeet
Yhteensä
2025
Hankintameno 1.1.
6 873
9 793
16 666
Lisäykset
—
161
161
Liiketoimintojen yhdistämisen kautta toteutuneet lisäykset(1)
833
1 111
1 944
Myynnit ja käytöstä poistamiset
—
-14
-14
Muuntoerot
-596
-607
-1 203
Hankintameno 31.12.
7 110
10 444
17 554
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-1 137
-8 991
-10 128
Poistot
—
-521
-521
Arvonalentumistappiot
—
-18
-18
Myynnit ja käytöstä poistamiset
—
12
12
Muuntoerot
23
473
496
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
-1 114
-9 045
-10 159
Kirjanpitoarvo 1.1.
5 736
802
6 538
Kirjanpitoarvo 31.12.
5 996
1 399
7 395
2024
Hankintameno 1.1.
6 629
9 893
16 522
Lisäykset
—
97
97
Liiketoimintojen yhdistämisen kautta toteutuneet lisäykset
33
—
33
Myytävänä olevat omaisuuserät
-38
-170
-208
Myynnit ja käytöstä poistamiset
-11
-282
-293
Muuntoerot
260
255
515
Hankintameno 31.12.
6 873
9 793
16 666
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-1 125
-8 807
-9 932
Poistot
—
-390
-390
Myytävänä olevat omaisuuserät
—
165
165
Myynnit ja käytöstä poistamiset
—
278
278
Muuntoerot
-12
-237
-249
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
-1 137
-8 991
-10 128
Kirjanpitoarvo 1.1.
5 504
1 086
6 590
Kirjanpitoarvo 31.12.
5 736
802
6 538
(1) Vuonna 2025 liiketoimintojen yhdistämisen kautta toteutuneet lisäykset liittyvät Infineran hankintaan. Katso lisätietoja liitetiedosta 6.2. Hankitut liiketoiminnat.
Aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo
hyödykeluokittain
milj. EUR
2025
2024
Asiakassuhteet
548
317
Patentit ja lisenssit
341
304
Teknologiat ja hankitut keskeneräiset T&K-
projektit
269
12
Tavaramerkit ja muut
98
51
Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet
143
118
Yhteensä
1 399
802
Aineettomien hyödykkeiden jäljellä olevan
poistoajan painotettu keskiarvo
Vuosia
31.12.2025
Asiakassuhteet
11
Patentit ja lisenssit
7
Teknologiat ja hankitut keskeneräiset T&K-
projektit
3
Tavaramerkit ja muut
2
170
Liikearvo
Nokia on kohdistanut liikearvon toimintasegmenteilleen, jotka ovat rahavirtaa tuottavien yksiköiden
ryhmiä ja joiden odotetaan hyötyvän liikearvosta. Ks. liitetieto 2.2. Segmentti-informaatio.
Liikearvon kohdistus
Nokian rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille kohdistetun liikearvon kirjanpitoarvo 31.12.:
milj. EUR
2025
2024
Verkkoinfrastruktuuri
3 323
2 831
Pilvi- ja verkkopalvelut(1)
440
559
Matkapuhelinverkot(1)
2 233
2 346
(1) Sisältää vuonna 2025 79 miljoonaa euroa liikearvon uudelleenkohdistusta Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentistä Matkapuhelinverkot
-segmentille liittyen Managed services -liiketoiminnan siirtoon.
Kerrytettävissä olevat rahamäärät
Nokian rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmien kerrytettävissä olevat rahamäärät on vuonna 2025
määritetty käyttöarvon perusteella. Kerrytettävissä olevat rahamäärät arvioitiin diskontattujen
rahavirtojen periaatteella. Johdon hyväksymät kerrytettävissä olevien rahamäärien laskennassa
käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin taloussuunnitelmiin, jotka kattavat
viiden vuoden ennustejakson ja heijastavat johdon odotuksia toipua markkinavetoisesta keskipitkän
aikavälin myynnin laskusta ja markkinoiden suhdannevaihteluista erityisesti Matkapuhelinverkot-
rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmässä sekä kiihtyneestä kasvusta Verkkoinfrastruktuuri-
rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmässä, ja sitä seuraavaan viiden vuoden siirtymäjaksoon kohti
loppuarvon vakaan tilan rahavirtaennusteita. Loppuarvon kasvuprosentit eivät ylitä toimialan ja
niiden taloudellisten ympäristöjen, joissa rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmät toimivat, pitkän
aikavälin keskimääräistä kasvuprosenttia.
Diskonttauskorot heijastavat senhetkistä arviota rahan aika-arvosta ja olennaisista
markkinariskipreemioista. Riskipreemiot heijastavat riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita ei ole
sisällytetty arvioihin tulevista rahavirroista. Diskontatut rahavirtaennusteet perustuvat verojen
jälkeisiin rahavirtoihin ja verojen jälkeisiin diskonttauskorkoihin, joka eivät olennaisesti poikkea
ennen veroja lasketuista diskontatuista rahavirtaennusteista.
Kunkin rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän arvonalentumistestauksessa käytetyt loppuarvon
kasvuprosentti ja diskonttauskorko verojen jälkeen:
Loppuarvon kasvuprosentti
Diskonttauskorko verojen jälkeen
Keskeinen oletus %
2025
2024
2025
2024
Verkkoinfrastruktuuri
2,0 %
1,5 %
9,5 %
9,4 %
Pilvi- ja verkkopalvelut
1,0 %
1,5 %
7,6 %
8,0 %
Matkapuhelinverkot
1,0 %
1,0 %
7,8 %
8,4 %
Muut rahavirtaennusteiden keskeiset muuttujat sisältävät oletuksia myynnin arvioidusta kasvusta,
bruttokateprosentista ja liikevoittoprosentista. Myynnin kasvu- ja bruttokateprosenttioletukset
heijastavat johdon odotuksia markkinoiden kasvusta, markkinaosuudesta ja kilpailuasemasta, sekä
Nokian strategiaa ja liiketoiminnan pitkän aikavälin näkymää. Bruttokate- ja
liikevoittoprosenttioletukset sisältävät käynnissä olevien tehokkuus-, investointikuri- ja
kustannussäästöaloitteiden vaikutukset, joiden odotetaan vähentävän kustannuksia ja lisäävän
toiminnan tehokkuutta kaikissa segmentissä.
Arvonalentumistestauksen tulokset viittaavat siihen, että rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmien
kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittävät riittävästi niiden kirjanpitoarvon vuonna 2025.
171
4.2. Aineelliset hyödykkeet
Laatimisperiaatteet
Aineelliset hyödykkeet arvostetaan alkuperäisiin
hankintamenoihin vähennettynä kertyneillä poistoilla ja
arvonalentumistappioilla. Aineellisista hyödykkeistä
tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun
taloudelliseen vaikutusaikaan seuraavasti:
Rakennukset ja rakennelmat
Rakennukset ja rakennelmat
20–33 vuotta
Kevyet rakennukset ja rakennelmat
3–20 vuotta
Koneet ja kalusto
Tuotannon koneet ja mittaus- ja
testauskalusto
1–10 vuotta
Muut koneet ja kalusto
3–10 vuotta
Maa- ja vesialueiden arvoista ei tehdä poistoja.
Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan yleensä kuluksi
tilikaudella, jolla ne syntyvät. Edellisestä poiketen
merkittävät perusparannusmenot aktivoidaan ja lisätään
hankintamenoon, mikäli on todennäköistä, että Nokialle
koituu taloudellista hyötyä yli olemassa olevan hyödykkeen
alun perin arvioidun suoritustason. Merkittävät
perusparannukset poistetaan sen hyödykkeen jäljellä
olevana taloudellisena vaikutusaikana, johon
perusparannus liittyy. Vuokratilojen perusparannusmenot
poistetaan taloudellisena vaikutusaikana tai sitä
lyhyempänä vuokra-aikana. Aineellisten hyödykkeiden
myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin
tuottoihin ja kuluihin.
milj. EUR
Maa-alueet,
rakennukset ja
rakennelmat
Koneet, kalusto
ja muut
Keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
2025
Hankintameno 1.1.
946
3 390
126
4 462
Lisäykset
11
205
244
460
Liiketoimintojen yhdistämisen kautta toteutuneet lisäykset
24
123
94
241
Uudelleenluokittelu
47
75
-122
—
Myynnit ja käytöstä poistaminen
-50
-148
-4
-202
Muuntoerot
-88
-95
-19
-202
Hankintameno 31.12.
890
3 550
319
4 759
Kertyneet poistot 1.1.
-518
-2 582
—
-3 100
Poistot
-57
-326
—
-383
Myynnit ja käytöstä poistaminen
42
143
—
185
Muuntoerot
57
52
—
109
Kertyneet poistot 31.12.
-476
-2 713
—
-3 189
Kirjanpitoarvo 1.1.
428
808
126
1 362
Kirjanpitoarvo 31.12.
414
837
319
1 570
2024
Hankintameno 1.1.
1 434
3 547
167
5 148
Lisäykset
22
230
115
367
Uudelleenluokittelu
50
55
-105
—
Myynnit ja käytöstä poistaminen
-51
-199
-4
-254
Myytävänä olevat omaisuuserät
-548
-306
-50
-904
Muuntoerot
39
63
3
105
Hankintameno 31.12.
946
3 390
126
4 462
Kertyneet poistot 1.1.
-569
-2 628
—
-3 197
Poistot
-80
-321
—
-401
Arvonalentumistappiot
-55
—
—
-55
Myynnit ja käytöstä poistaminen
40
190
—
230
Myytävänä olevat omaisuuserät
171
223
—
394
Muuntoerot
-25
-46
—
-71
Kertyneet poistot 31.12.
-518
-2 582
—
-3 100
Kirjanpitoarvo 1.1.
865
919
167
1 951
Kirjanpitoarvo 31.12.
428
808
126
1 362
172
4.3. Vuokrasopimukset
Laatimisperiaatteet
Suurimmassa osassa vuokrasopimuksiaan Nokia toimii
vuokralleottajana. Nokian vuokrasopimukset liittyvät
enimmäkseen toimitiloihin ja teollisuuskiinteistöihin kuten
T&K-, tuotanto- ja toimistotiloihin. Nokia vuokraa myös
työsuhde-etuina tarjottuja sekä yhtiön omassa käytössä
olevia ajoneuvoja. Nokialla on vain vähäinen määrä
sopimuksia, lähinnä koskien tyhjillään olevien vuokrattujen
tai omistettujen tilojen edelleenvuokrausta, joissa se toimii
vuokralleantajana.
Vuokralleottajana Nokia kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän
ja vuokrasopimusvelan sopimuksen alkamisajankohtana.
Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon,
josta vähennetään kertyneet poistot ja arvonalentumis-
tappiot, joita oikaistaan mahdollisilla vuokrasopimusvelan
uudelleen määrittämisestä aiheutuvilla erillä.
Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistoina
sopimuksen vuokra-aikana seuraavasti:
Rakennukset
3–22 vuotta
Muut
3–5 vuotta
Vuokrasopimusvelat arvostetaan alun perin vuokra-aikana
suoritettavien vuokranmaksujen nykyarvoon. Nokia käyttää
lisäluoton korkoon perustuvaa diskonttauskorkoa
vuokramaksujen nykyarvon määrittämisessä, koska
vuokrasopimuksen sisäinen korko ei ole helposti
määritettävissä. Myöhemmin vuokrasopimusvelat
arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen
koron menetelmällä. Lisäksi kirjanpitoarvo määritetään
uudelleen, jos vuokrasopimus muuttuu tai jos vuokra-
ajassa tai tulevissa vuokramaksuissa tapahtuu muutos.
Vuokramaksujen korkokomponentin osuus kirjataan
korkokuluksi rahoituskuluihin.
Nokia soveltaa käytännön helpotuksia, joiden mukaisesti
maksut lyhytaikaisista ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä
koskevista vuokrasopimuksista kirjataan kuluksi tasaerinä
vuokra-ajan kuluessa. Nokia ei myöskään erottele tiettyjä
muita kuin vuokrasopimuskomponentteja
vuokrasopimuskomponenteista, vaan sen sijaan käsittelee
jokaisen vuokrasopimuskomponentin ja siihen liittyvän
muun kuin vuokrasopimuskomponentin yhtenä
vuokrasopimuskomponenttina.
Käyttöoikeusomaisuuserät
milj. EUR
Rakennukset
Muut
Yhteensä
2025
Hankintameno 1.1.
1 422
286
1 708
Lisäykset(1)
280
83
363
Liiketoimintojen yhdistämisen
kautta toteutuneet lisäykset
57
—
57
Käytöstä poistaminen
-50
-59
-109
Muuntoerot
-76
-9
-85
Hankintameno 31.12.
1 633
301
1 934
Kertyneet poistot 1.1.
-813
-137
-950
Poistot
-133
-82
-215
Käytöstä poistaminen
50
55
105
Muuntoerot
42
4
46
Kertyneet poistot 31.12.
-854
-160
-1 014
Kirjanpitoarvo 1.1.
609
149
758
Kirjanpitoarvo 31.12.
779
141
920
2024
Hankintameno 1.1.
1 434
275
1 709
Lisäykset(1)
36
95
131
Myytävänä olevat omaisuuserät
-25
-47
-72
Käytöstä poistaminen
-48
-38
-86
Muuntoerot
25
1
26
Hankintameno 31.12.
1 422
286
1 708
Kertyneet poistot 1.1.
-677
-126
-803
Poistot
-135
-88
-223
Arvonalentumistappiot
-43
—
-43
Myytävänä olevat omaisuuserät
4
40
44
Käytöstä poistaminen
48
38
86
Muuntoerot
-10
-1
-11
Kertyneet poistot 31.12.
-813
-137
-950
Kirjanpitoarvo 1.1.
757
149
906
Kirjanpitoarvo 31.12.
609
149
758
(1) Lisäykset sisältää uudet vuokrasopimukset sekä olemassa olevien
vuokrasopimusten muutokset ja uudelleen määrittämisestä johtuvat erät.
Tuloslaskelmaan kirjatut erät
milj. EUR
2025
2024
2023
Käyttöoikeusomaisuuserien
poistot (1)
-215
-223
-216
Vuokrasopimusvelkojen
korkokulut (1)
-35
-33
-28
Arvonalentumistappiot ja niiden
peruutukset
—
-43
2
Yhteensä
-250
-299
-242
(1) Sisältää vuosina 2024 ja 2023 sekä jatkuviin että lopetettuihin toimintoihin
liittyvät erät.
Yllä esitetyt tuloslaskelmaan kirjatut erät eivät sisällä
lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin
vuokrasopimuksiin liittyviä kuluja ja tuottoja edelleen
vuokratuista omaisuuseristä, jotka eivät ole olennaisia.
Rahavirtalaskelmassa esitetyt erät
milj. EUR
2025
2024
2023
Vuokrasopimusvelkojen
lyhennys (1)
-221
-233
-239
Vuokrasopimusvelkojen maksetut
korot (1)
-35
-33
-28
Yhteensä
-256
-266
-267
(1) Sisältää vuosina 2024 ja 2023 sekä jatkuviin että lopetettuihin toimintoihin
liittyvät erät.
Rahavirtalaskelmassa esitetyt erät eivät sisällä lyhytaikaisiin
vuokrasopimuksiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin
vuokrasopimuksiin liittyviä maksuja.
Vuokrasopimusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty
liitetiedossa 5.4. Rahoitusriskien hallinta. Tulevien
vuokrasopimusten vastuusitoumukset on esitetty liitetiedossa
6.1. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet.
173
4.4. Vaihto-omaisuus
Laatimisperiaatteet
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä
alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno
määritetään käyttämällä standardikustannuslaskentaa,
joka vastaa suunnilleen FIFO-periaatteen (first-in first-out)
mukaista hankintamenoa. Vaihto-omaisuuden
hankintamenoon on sisällytetty raaka-aineiden
hankintamenon ja välittömien työkustannusten lisäksi
myös osuus tuotannon yleiskustannuksista.
Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa
saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut
myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Keskeneräisiin asiakasprojekteihin sisältyy tähän mennessä
aiheutuneita kustannuksia asiakassopimuksista, joissa
sopimuksen suoritevelvoitteita ei vielä ole täytetty.
Keskeneräiset asiakasprojektit kirjataan hankinnan ja
valmistuksen kuluihin, kun vastaava myynti tuloutetaan.
milj. EUR
2025
2024
Raaka-aineet ja puolivalmisteet
583
708
Valmiit tuotteet
1 088
930
Keskeneräiset asiakasprojektit
538
525
Yhteensä
2 209
2 163
Jatkuviin toimintoihin liittyviä vaihto-omaisuuden kustannuksia
on kirjattu kuluksi tilikauden aikana 5 728 miljoonaa euroa
(5 050 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 7 115 miljoonaa euroa
vuonna 2023 ).
Arvonalentumisia nettorealisointiarvoa vastaavaksi on tehty
tilikauden aikana 142 miljoonaa euroa (259 miljoonaa euroa
vuonna 2024 ja 287 miljoonaa euroa vuonna 2023) ja niiden
peruutuksia 41 miljoonaa euroa (54 miljoonaa euroa vuonna
2024 ja 88 miljoonaa euroa vuonna 2023). Vaihto-omaisuuden
arvonalentumiset ja niiden peruutukset sisältyvät hankinnan ja
valmistuksen kuluihin. Arvonalentumisten peruutukset johtuvat
pääasiassa muutoksista arvioidussa asiakaskysynnässä.
Vaihto-omaisuuden määrä, joka odotetaan kirjattavan kuluksi yli
12 kuukauden kuluttua, oli 561 miljoonaa euroa 31.12.2025
(464 miljoonaa euroa 31.12.2024).
4.5. Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat erät
Laatimisperiaatteet
Asiakassopimukset
Nokia kirjaa jokaisesta asiakassopimuksesta taseeseen joko
omaisuuserän tai velan riippuen Nokian suoritteen suhteesta
siitä kerättävään vastikkeeseen. Asiakassopimukseen perustuva
omaisuuserä kirjataan nettoperusteisesti, kun Nokia on
luovuttanut tavaran tai palvelun asiakkaalle ennen kuin asiakas on
suorittanut maksun tai maksu on erääntynyt. Asiakassopimukseen
perustuva velka puolestaan kirjataan nettoperusteisesti, kun
asiakas on maksanut vastikkeen tai maksu on erääntynyt,
mutta Nokia ei ole vielä luovuttanut tavaraa tai palvelua
asiakkaalle. Asiakassopimukseen perustuvat omaisuuserät
ovat luonteeltaan lyhytaikaisia, kun taas asiakassopimukseen
perustuvat velat voivat olla lyhyt- tai pitkäaikaisia.
Laskutus tapahtuu yleensä määräysvallan siirtymisen
yhteydessä ja/tai sitä mukaa kuin palveluja tuotetaan.
Laskutettuihin saamisiin liittyvä oikeus vastikkeen saamiseen
on ehdoton, ja sen saaminen edellyttää vain ajan kulumista.
Laskutetut saamiset esitetään taseessa myyntisaamisina
erillään asiakassopimuksiin perustuvista omaisuuseristä ja
veloista. Myyntisaamisia saatetaan muuntaa lainasaamisiksi
eräissä tilanteissa, kun toivotaan pidempiä maksuehtoja.
Ajoittain Nokia voi myös myöntää lainoja kolmansille osapuolille.
Kolmansille osapuolille myönnettävät lainat kirjataan ja
arvostetaan samoin kuin asiakaslainat. Nokia myy myynti- ja
lainasaamisiaan pääsääntöisesti ilman takautumisoikeutta
useille rahoituslaitoksille osana normaalia liiketoimintaa
luottoriskin ja käyttöpääomakierron hallitsemiseksi.
Liiketoimintamalli myynti- ja lainasaamisten hallinnoinnissa
perustuu sekä saamisten pitämiseen hallussa sopimukseen
perustuvien rahavirtojen keräämiseksi että saamisten
myymiseen. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä myynti- ja
lainasaamiset arvostetaan ja myöhemmin
uudelleenarvostetaan käypään arvoon käyttämällä
diskontattujen rahavirtojen menetelmää.
Käyvän arvon muutokset kirjataan arvonmuutosrahastoon
laajan tuloslaskelman kautta. Efektiivisen koron menetelmällä
laskettu korko sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Taseella muihin lyhytaikaisiin velkoihin kirjatut alennukset
ilman suoritevelvoitetta liittyvät asiakkaille myönnettäviin
alennuksiin, jotka tulevat toimeenpantaviksi tiettyjen
kriteerien täyttyessä. Kun nämä alennukset tulevat
toimeenpantaviksi, ne netotetaan niihin liittyviä myynti- tai
lainasaamisia vastaan.
Odotettavissa olevat luottotappiot
Odotettavissa olevien luottotappioiden tappiota koskeva
vähennyserä kirjataan rahoitusvaroista, jotka on arvostettu
jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien kautta sekä lainatakaussopimuksista ja
luottositoumuksista. Nokia arvostaa rahoitusinstrumenttinsa
tulevaisuuteen suuntautuvan perusteen mukaisesti ja kirjaa
muutokset odotetuissa luottotappioissa neljännesvuosittain
käyttämällä seuraavanlaista menetelmää:
▪ Odotettavissa olevat luottotappiot =
maksukyvyttömyyden todennäköisyys x tappio-osuus x
maksukyvyttömyydelle altistunut määrä
▪ Maksukyvyttömyyden todennäköisyys perustuu sijoitusten
luottoluokitusprofiiliin sekä soveltuvin osin erityisiin
paikallisiin olosuhteisiin, ellei tiedossa ole sellaista
tapahtumaa, joka osoittaisi luottoluokituksen olevan
epäasianmukainen perusta luottoriskin arviointiin
raportointipäivänä.
▪ Tappio-osuuden takaisinperintäaste perustuu sijoituksen
luokkaan ja soveltuvin osin erityisiin paikallisiin
olosuhteisiin sekä sijoitukseen liittyviin mahdollisiin
vakuusjärjestelyihin.
▪ Maksukyvyttömyydelle altistunut määrä on tavallisesti
saamisen nimellisarvo.
Nokia soveltaa yksinkertaistettua menettelyä tappiota
koskevan vähennyserän kirjaamisessa perustuen koko
voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin
sellaisten myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien
omaisuuserien kohdalla, joihin ei liity merkittävää
rahoituskomponenttia. Nokia on määritellyt kvantitatiivisen ja
kvalitatiivisen analyysin perusteella myyntisaamisiinsa
kohdistuvan luottoriskin olevan alhainen.
174
Kvantitatiivisessa analyysissä keskitytään tarkastelemaan
historiallisia tappiotasoja, suhteutetaan historiallista ja
ennustettua myyntiä vastaaviin myyntisaamisiin sekä
tarkastellaan erääntyneitä myyntisaamisia ja niihin
mahdollisesti liittyviä merkkejä maksukyvyn heikkenemisestä.
Kvalitatiivisen analyysin avulla pyritään edelleen tarkentamaan
arviota koko voimassaoloajalta odotettavissa olevista
luottotappioista ottamalla huomioon kaikki olennaiset
tekijät, kuten asiakas- ja maakohtaiset luottoluokitukset.
Asiakaslainojen osalta odotettavissa olevat luottotappiot
lasketaan erikseen merkittävimmille vastapuolille
käyttämällä edellä mainittua menetelmää ottamalla
huomioon mahdolliset vakuusjärjestelyt ja muut luottoriskiä
lieventävät tekijät. Arvio perustuu 12 kuukauden
odotettavissa oleviin luottotappioihin, mikäli tietyn
vastapuolen luottoriski ei ole merkittävästi lisääntynyt
alkuperäisen taseeseen kirjaamisen jälkeen, jolloin yhtiö
soveltaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia
luottotappioita. Sopimusrikkomus, luottoluokituksen
heikentyminen sekä muut luottokelpoisuuteen liittyvät
määreet ovat tyypillisiä tekijöitä, jotka Nokia ottaa huomioon
arvioidessaan, onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä
luottoriski kasvanut merkittävästi alkuperäisen taseeseen
kirjaamisen jälkeen. Nokia arvioi myös rahoitusvaran
arvonalentumiseen viittaavia merkkejä, jotka osoittaisivat
vastapuolen olevan merkittävissä taloudellisissa vaikeuksissa
tai viittaisivat asiakkaan todennäköisesti joutuvan
konkurssiin tai taloudelliseen uudelleenjärjestelyyn.
Tyypillisesti asiakaslainoihin liittyvä luottoriski on
korkeampi kuin myyntisaamisiin ja asiakassopimuksiin
perustuviin omaisuuseriin liittyvä luottoriski keskimäärin.
Muutokset odotettavissa olevia luottotappioita koskevan
vähennyserän määrässä kirjataan myyntisaamisten ja
asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien osalta
liiketoiminnan muihin kuluihin ja asiakaslainojen osalta
rahoituskuluihin. Asiakaslainasaamisten osalta tappiota
koskeva vähennyserä kirjataan muiden laajan tuloksen eriin
sen sijaan, että se kirjattaisiin varojen jo aiemmin käypään
arvoon kirjattuun kirjanpitoarvoon. Mikäli myynti- tai
lainasaaminen myydään, odotettavissa olevien
luottotappioiden vaikutus puretaan ja taseesta pois
kirjatun kirjanpitoarvon ja saadun korvauksen erotus
kirjataan rahoituskuluihin.
Asiakassopimuksiin perustuvat erät
Nokia pyrkii varmistamaan mahdollisimman korkean laadun niin myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien
kuin asiakkaille myönnettyjen lainojen osalta. Konsernitasoiset puitteet ja toimintaohjeet liiketoimintaan liittyvien luottoriskien
hallinnan osalta hyväksyy konsernin talous- ja rahoitusjohtaja. Kyseiset toimintaohjeet edellyttävät, että luottopäätökset perustuvat
eri liiketoiminta-alueiden asiakkaiden luottokelpoisuuden arviointiin ja merkittävien asiakassaatavien osalta luottoluokitukseen sekä
konsernin sisäisesti määriteltyjen periaatteiden mukaisesti asetettuihin luottorajoihin. Asiakkaiden merkittävät luottorajat hyväksytään
konsernitasolla. Luottoriskejä valvotaan kaikissa liiketoiminnoissa, ja riskiä pienennetään tarvittaessa tapauskohtaisesti käyttämällä
rembursseja, takauksia, vakuuksia, vakuutuksia sekä myymällä saatavia valikoidusti.
Myyntisaamisten, asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien ja asiakkaille myönnettyjen lainojen ikäjakauma 31.12.
Eräpäivästä kulunut
milj. EUR
Erääntymättömät
1–30 päivää
31–180 päivää
yli 180 päivää
Yhteensä
2025
Myyntisaamiset(1)
4 710
113
167
161
5 151
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
805
—
—
—
805
Asiakkaille myönnetyt lainat
62
—
—
—
62
Bruttosaamiset yhteensä
5 577
113
167
161
6 018
Odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä
-81
-4
-30
-68
-183
Nettosaamiset yhteensä
5 496
109
137
93
5 835
2024
Myyntisaamiset(1)
4 894
163
195
213
5 465
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
694
—
—
—
694
Asiakkaille myönnetyt lainat
70
—
—
—
70
Bruttosaamiset yhteensä
5 658
163
195
213
6 229
Odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä
-78
-9
-31
-108
-226
Nettosaamiset yhteensä
5 580
154
164
105
6 003
(1) Nokian maksuehdot ovat keskimäärin 80 päivää (89 päivää vuonna 2024).
Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatun odotettavissa olevan luottotappion peruutus oli 50 miljoonaa euroa (137 miljoonaa euroa vuonna
2024 ja 16 miljoonaa euroa vuonna 2023).
31.12.2025 luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneisiin rahoitusvaroihin liittyvä odotettavissa olevia luottotappioita koskeva
vähennyserä oli 30 miljoonaa euroa ( 62 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja 396 miljoonaa euroa vuonna 2023). Vuonna 2024 luottoriskin
johdosta arvoltaan alentuneisiin rahoitusvaroihin liittyvän odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserän muutos, 334
miljoonaa euroa, sisältää 233 miljoonan euron peruutuksen liittyen luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneisiin rahoitusvaroihin, jotka
alaskirjattiin tilikauden aikana sekä 111 miljoonan euron peruutuksen liittyen luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneisiin
rahoitusvaroihin, joista saatiin maksu tilikauden aikana.
175
Luottoriskialtistus asiakkaittain ja maittain
Luottoriskille alttiina olevaksi kohteeksi määritellään myyntisaamisten, asiakassopimuksiin
perustuvien omaisuuserien, asiakkaille myönnettyjen lainojen sekä rahoitussitoumusten
yhteismäärä. Myyntisaamisiin ei sisälly merkittäviä asiakaskohtaisia luottoriskikeskittymiä.
Luottoriskialtistus asiakkaittain ja maittain prosenttiosuutena myyntisaamisten, asiakassopimuksiin
perustuvien omaisuuserien, asiakkaille myönnettyjen lainojen sekä rahoitussitoumusten
yhteismäärästä:
Asiakas
2025
2024
Asiakas 1
4,8 %
7,5 %
Asiakas 2
4,2 %
4,9 %
Asiakas 3
3,2 %
4,7 %
Yhteensä
12,2 %
17,1 %
Maa
2025
2024
Yhdysvallat
20,3 %
21,5 %
Maa 2
7,1 %
10,6 %
Maa 3
6,0 %
5,8 %
Yhteensä
33,4 %
37,9 %
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät vähentyvät sitä mukaa, kun ne siirretään esitettäväksi
myyntisaamisissa Nokian vastiketta koskevan oikeuden muuttuessa ehdottomaksi.
Asiakassopimuksiin perustuvat velat vähentyvät sitä mukaa, kun Nokia täyttää niihin liittyvät
suoritevelvoitteet ja liikevaihto kirjataan. Kertyneisiin myyntituottoihin ei tilikaudella tehty
olennaisia kumulatiivisia korjauksia transaktiohinnoissa tapahtuneiden muutosten, määritetyissä
täyttämisasteissa tapahtuneiden muutosten, tai muuttuvassa vastikkeessa tapahtuneiden
muutosten vuoksi.
Nokia on kirjannut vuoden aikana myyntituotoiksi 1 miljardia euroa (1,5 miljardia euroa vuonna
vuonna 2024, joista 0,1 miljardia euroa liittyy lopetettuihin toimintoihin, jotka myytiin vuonna 2024)
tilikauden alussa taseeseen sisältyneistä lyhytaikaisista asiakassopimuksiin perustuvista veloista.
4.6. Muut saamiset ja velat
Muut pitkäaikaiset saamiset
milj. EUR
2025
2024
T&K-toimintaan liittyvät veronhyvitykset
152
144
Välilliset verosaatavat
14
27
Muut
111
39
Yhteensä
277
210
M uut lyhytaikaiset saamiset
milj. EUR
2025
2024
ALV- ja muut välilliset verosaatavat
311
300
Sopimusvalmistukseen liittyvät ennakkomaksut
101
126
IT-kuluihin liittyvät ennakkomaksut
42
47
T&K-toimintaan liittyvät veronhyvitykset ja julkiset avustukset
51
43
Liiketoimintojen myynteihin liittyvät saatavat
23
23
Muut
256
228
Yhteensä
784
767
Muut pitkäaikaiset velat
milj. EUR
2025
2024
Palkat ja sosiaaliturvamaksuvelat
39
30
Muut
108
87
Yhteensä
147
117
Muut lyhytaikaiset velat
milj. EUR
2025
2024
Palkat ja sosiaaliturvamaksuvelat
1 591
1 531
Asiakashankkeisiin liittyvät siirtovelat
190
245
Alennukset ilman suoritevelvoitetta
294
380
ALV- ja muut välilliset verovelat
285
314
Muut (1)
378
413
Yhteensä
2 738
2 883
(1) Sisältää jaksotettuja logistiikkakuluja, tutkimus- ja kehityskuluja ja IT-kuluja.
176
4.7. Varaukset
Laatimisperiaatteet
Varaus kirjataan, kun Nokialle on syntynyt aikaisemman
tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai
tosiasiallinen velvoite, velvoitteen täyttäminen
todennäköisesti edellyttää voimavarojen siirtymistä pois
konsernista ja velvoitteen määrä on arvioitavissa
luotettavasti. Sen määrittäminen onko todennäköistä, että
velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellisten
voimavarojen siirtymistä pois konsernista, voi edellyttää
johdon harkintaa. Varaukseksi kirjattava määrä perustuu
raportointikauden lopun parhaaseen arvioon
väistämättömistä menoista, joita velvoitteen
täyttäminen edellyttää.
Väistämättömien menojen määrää arvioidessaan johto voi
joutua tarkastelemaan lukuisia mahdollisia lopputulemia ja
niiden todennäköisyyksiä, tapahtumia ja olosuhteita
koskevia riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä tekemään
oletuksia maksujen ajankohdasta. Menojen ajankohtaa ja
määrää koskeviin arvioihin voidaan joutua tekemään
muutoksia ajan kuluessa ja/tai kun tarkempia tietoja on
saatavilla. Nokia arvioi olemassa olevien varausten
riittävyyden ja oikaisee tarvittaessa varausten määrää
kertyneen kokemuksen sekä tosiseikoissa ja olosuhteissa
tapahtuneiden muutosten perusteella jokaisena
raportointipäivänä.
milj. EUR
Uudelleen-
järjestely-
varaukset
Oikeudenkäynti-
ja ympäristö-
varaukset (1)
Takuu-
varaukset
Varaukset sitovien
ostosopimusten
tappioista
Muut varaukset
Yhteensä
1.1.2025
219
242
230
145
392
1 228
Liiketoimintojen yhdistäminen
1
—
29
1
12
43
Kirjattu tuloslaskelmaan
Lisäykset(2)
397
165
295
109
72
1 038
Peruutukset
-6
-18
-56
-115
-106
-301
Kirjattu tuloslaskelmaan yhteensä
391
147
239
-6
-34
737
Käytetty tilikauden aikana (3)
-239
-78
-118
-39
-28
-502
Muuntoerot ja muut
-1
-22
-3
-13
-51
-90
31.12.2025
371
289
377
88
291
1 416
Pitkäaikaiset
135
148
120
—
234
637
Lyhytaikaiset
236
141
257
88
57
779
(1) Ympäristövaraus oli 130 miljoonaa euroa 31.12.2025 (152 miljoonaa euroa 31.12.2024).
(2) Takuuvarausten lisäykset johtuvat pääasiassa vuonna 2019 aloitettuun asiakasprojektiin liittyvästä sopimuksellisesta ratkaisusta.
(3) Uudelleenjärjestelyvarausten käyttöön sisältyy siirrot siirtovelkoihin. Näistä 60 miljoonaa euroa oli siirtoveloissa 31.12.2025.
Uudelleenjärjestelyvaraus
Nokia kirjaa varauksen arvioiduista uudelleenjärjestelymenoista, kun yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma on tehty, johto
on sen hyväksynyt ja se on julkistettu. Uudelleenjärjestelymenot koostuvat pääosin henkilöstön uudelleenjärjestelykuluista. Muut
merkittävät erät ovat kiinteistöjen vuokrasopimusten päättämiseen liittyvät kulut sekä tiettyjen muiden välittömästi
uudelleenjärjestelyihin liittyvien sopimusten päättämisestä johtuvat kulut. 31.12.2025 varaus koostuu pääasiassa 16.3.2021 ja
19.10.2023 julkaistuihin ohjelmiin liittyvistä eristä. Suurimman osan uudelleenjärjestelyihin liittyvistä kassavirroista odotetaan
toteutuvan seuraavien kahden vuoden aikana.
Oikeudenkäynteihin liittyvät varaukset ja ympäristövaraukset
Nokia kirjaa varauksen arvioiduista toteutuvista sovintoratkaisuista, jotka koskevat oikeudenkäyntejä. Nokia kirjaa myös varauksen
maaperään, pohjaveteen, pintaveteen ja sedimenttiin liittyvien ympäristövaikutusten korjaamisen arvioiduista menoista, kun Nokian
oikeudelliseksi tai tosiasialliseksi velvoitteeksi tulee korjata ympäristövahingot. Oikeudenkäynteihin liittyvien varausten ja
ympäristövarausten käyttö on niiden luonteen vuoksi epävarmaa ja jakaantuu yleensä usealle kaudelle. Ks. liitetieto 6.1.
Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet, jossa on esitetty oikeudelliset asiat, jotka voivat mahdollisesti vaikuttaa Nokiaan.
Takuuvaraukset
Nokia kirjaa varauksen arvioiduista kuluista, jotka aiheutuvat tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta takuuaikana, kun vastaavat
tuotot kirjataan. Varaus on arvio, joka perustuu historiallisiin korjaus- ja vaihtokuluihin. Takuuvaraukset tullaan oletettavasti
käyttämään seuraavan 18 kuukauden kuluessa.
Varaukset sitovien ostosopimusten tappioista
Nokia kirjaa sitovista vaihto-omaisuuteen liittyvistä ostosopimuksista varauksen, mikäli nämä sitoumukset ylittävät arvioitua tarvetta
vastaavan määrän kunakin raportointipäivänä. Varaukset sitovien ostosopimusten tappioista käytetään oletettavasti seuraavien 12
kuukauden kuluessa.
Muut varaukset
Nokia kirjaa oikeudellisiin tai tosiasiallisiin velvoitteisiin liittyviä varauksia kuten projektitappioihin, välillisiin veroihin liittyviä varauksia,
liiketoimintojen myynteihin liittyviä varauksia, tiettyjä henkilöstöön liittyviä varauksia, jotka eivät ole uudelleenjärjestelyvarauksia, sekä
hyödykkeiden käytöstä poistamiseen liittyviä velvoitteita varten tehtyjä varauksia. Muut varaukset käytetään oletettavasti seuraavien
kahden vuoden aikana.
177
Osio 5
Pääoma ja
rahoitus-
instrumentit
Tässä osiossa esitetään tietoa
osakkeenomistajille kuuluvasta
omasta pääomasta, varojenjaosta
osakkeenomistajille ja Nokian
pääomanhallinnan tavoitteista.
Lisäksi tämä osio sisältää
rahoitusvaroja ja -velkoja ja
suojauslaskentaa koskevat
liitetiedot sekä tietoa Nokian
rahoitusriskeistä ja rahoitusriskien
hallinnointia koskevista
periaatteista ja tavoitteista.
5.1. Oma pääoma
Osakkeet ja osakepääoma
Osakepääoma
Nokia Oyj:lla on yksi osakelaji. Yksi osake oikeuttaa yhteen
ääneen yhtiökokouksissa. Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan
osakkeilla ei ole nimellisarvoa eikä yhtiöllä ole vähimmäis- tai
enimmäisosakepääomaa tai osakkeiden vähimmäis- tai
enimmäislukumäärää. Yhtiön osakepääoma 31.12.2025 ja
31.12.2024 oli 245 896 461,96 euroa ja se koostui
5 742 239 696:sta ( 5 605 850 345:sta vuonna 2024) kokonaan
maksetusta osakkeesta.
Vuonna 2025 Nokia Oyj antoi 166 389 351 uutta osaketta
suunnatussa osakeannissa NVIDIA Corporationille 6,01
Yhdysvaltain dollarin osakekohtaisella merkintähinnalla, mikä
vastasi 5,16 euron osakekohtaista merkintähintaa.
Kokonaismerkintähinta, yhteensä 1 000 miljoonaa Yhdysvaltain
dollaria (850 miljoonaa euroa, osakeannista johtuvilla menoilla
oikaistuna), kirjattiin sijoitetun vapaan oman pääoman
korotukseksi. Nokia käyttää osakeannista saatavat varat
strategisten suunnitelmiensa vauhdittamiseen edistyneiden ja
luotettavien verkkojen kehittämiseksi tekoälyn aikakaudella
sekä muihin liiketoiminnan yleisiin tarkoituksiin.
Lisäksi Nokia Oyj antoi vastikkeetta suunnatussa osakeannissa
120 000 000 (150 000 000 vuonna 2024) uutta osaketta
itselleen ja mitätöi marraskuun 2024 omien osakkeiden
takaisinosto-ohjelman puitteissa hankkimansa 150 000 000
osaketta. Vuonna 2024 Nokia Oyj mitätöi tammikuun 2024
takaisinosto-ohjelman puitteissa hankkimansa 157 646 220
osaketta.
Ylikurssirahasto
Ylikurssirahasto koostuu emoyhtiön ylikurssirahastosta. Lisäksi
ylikurssirahastoon kirjataan oman pääoman ehtoisiin
osakeperusteisiin kannustinjärjestelmiin liittyvä vastaanotettua
henkilöstön työsuoritusta vastaava oman pääoman muutos.
Omat osakkeet
Konserniyhtiöiden hallussa oli 31.12.2025 yhteensä
159 705 525 (232 700 997 vuonna 2024) emoyhtiön osaketta,
mikä vastasi 2,8 % (4,2 % vuonna 2024) osakepääomasta ja
yhteenlasketusta äänimäärästä.
Vuonna 2025 Nokia Oyj hankki 130 813 954 omaa osakettaan
marraskuussa 2024 julkistetun osakkeiden takaisinosto-
ohjelman puitteissa (176 832 266 osaketta tammikuussa ja
marraskuussa 2024 julkistettujen takaisinosto-ohjelmien
puitteissa vuonna 2024). Marraskuun 2024 ohjelman puitteissa
hankitut osakkeet mitätöitiin huhtikuussa 2025.
Nokia sai 28.2.2025 päätökseen Infineran hankinnan.
Luovutettu kokonaisvastike sisälsi 127 434 986 emoyhtiön
hallussa ollutta Nokian osaketta. Ks. lisätietoja liitetiedosta 6.2.
Hankitut liiketoiminnat.
Lisäksi Nokia Oyj luovutti vastikkeetta 46 374 440 (24 380 761
vuonna 2024) yhtiön hallussa ollutta omaa osaketta
työntekijöilleen, mukaan lukien eräille johtoryhmän jäsenille,
konsernin osakepalkkio-ohjelmien ja työntekijöiden
osakesäästöohjelman perusteella.
Raportointikauden alussa ja lopussa ulkona olevien osakkeiden
lukumäärän täsmäytys
Osakkeiden määrä (tuhatta)
2025
2024
2023
1.1.
5 373 149
5 525 601
5 587 016
Osakeperusteisten maksujen
suorittaminen
46 375
24 380
16 886
Osakkeina maksettu vastike
liiketoimintojen
yhdistämiseksi
127 435
—
—
Suunnattu osakeanti
166 389
—
—
Omien osakkeiden hankinta
-130 814
-176 832
-78 301
31.12.
5 582 534
5 373 149
5 525 601
Muiden oman pääoman rahastojen luonne ja
tarkoitus
Muuntoerot
Muuntoeroihin sisältyy valuuttakurssierot, jotka syntyvät
ulkomaisten yksiköiden muuntamisesta euroiksi, joka on
konsernin tilinpäätöksen esittämisvaluutta, sekä ulkomaisiin
yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojausvoitot ja -tappiot.
Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot
Eläkkeiden uudelleen määrittäminen
Eläkkeiden uudelleenmäärittämisrahasto sisältää
etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset
voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuoton ja
muutokset omaisuuserän enimmäismäärän vaikutuksissa ilman
nettokorkoon sisältyviä määriä.
178
Suojausrahasto
Suojausrahasto sisältää käyvän arvon muutoksen, joka vastaa
rahavirtasuojauksessa käytettävien valuuttatermiinisopimusten
ja valuuttaoptioiden sekä koron- ja valuutanvaihtosopimusten
rahavirran suojaukseksi määritetyn osuuden spot-kurssin
muutosta tehokkaaksi todettujen suojausten osalta.
Suojauskustannusrahasto
Suojauskustannusrahasto sisältää ennakoitujen
valuuttamääräisten ostojen ja myyntien rahavirtojen
suojauksessa käytettävien valuuttatermiinisopimusten korko-
osuuden ja valuuttaoptioiden aika-arvon. Lisäksi
suojauskustannusrahasto sisältää nettosijoituksen
suojauksessa käytettävien valuuttatermiinisopimusten korko-
osuuden ja optiosopimusten aika-arvon käyvän arvon
muutoksen sekä valuuttatermiinisopimusten korko-osuuden ja
optiosopimusten aika-arvon jaksotuksen välisen eron.
Suojauskustannusrahasto sisältää myös ulkomaanrahan
määräisten joukkovelkakirjalainojen käyvän arvon suojauksessa
käytettävien valuuttojen välisten viitekoronvaihtosopimusten
preemion käyvän arvon muutoksen.
Arvonmuutosrahasto
Arvonmuutosrahasto sisältää käyvän arvon muutokset
sellaisista rahoitusinstrumenteista, jotka hallinnoidaan
portfoliossa, jonka liiketoimintamallin tavoitteena on sekä
kerätä rahoitusvarojen sopimukseen perustuvia rahavirtoja
koostuen pääoman ja koron maksuista että myydä
rahoitusvaroja. Näiden instrumenttien käyvän arvon rahastoon
kirjatuista käyvän arvon muutoksista vähennetään tappiota
koskeva vähennyserä.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkitään se osa
osakkeiden merkintähinnasta, jota osakeantipäätöksen mukaan
ei merkitä osakepääomaan sekä sellainen muu oman pääoman
sijoitus, jota ei merkitä muuhun rahastoon. Yhtiön hallusta
luovutettavasta omasta osakkeesta maksettava määrä
merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, jollei sitä
osakeantipäätöksessä määrätä merkittäväksi kokonaan tai
osittain osakepääomaan. Vuoden 2022, tammikuun 2024 ja
marraskuun 2024 osakkeiden takaisinosto-ohjelmien puitteissa
hankitut Nokian osakkeet hankittiin käyttäen sijoitetun vapaan
oman pääoman rahastossa olevia varoja.
Muun laajan tuloksen muutokset oman pääoman erien osalta
Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot
Eläkkeiden
uudelleen
Suojauskustannus-
Arvonmuutos-
milj. EUR
Muuntoerot(1)
määrittäminen
Suojausrahasto
rahasto
rahasto
1.1.2023
169
3 893
78
-18
-48
Muuntoerot
-547
—
—
—
—
Nettosijoituksen suojausvoitto
105
—
—
3
—
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenmäärittäminen
—
-261
—
—
—
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut
—
—
2
-25
-87
Siirto tuloslaskelmaan
19
—
-66
38
96
Määräysvallattomien omistajien osuus muutoksesta
5
—
—
—
—
31.12.2023
-249
3 632
14
-2
-39
Muuntoerot
623
—
—
—
—
Nettosijoituksen suojaustappio
-31
—
—
-1
—
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenmäärittäminen
—
326
—
—
—
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut
—
—
20
-1
66
Siirto tuloslaskelmaan
-78
—
-19
19
-52
Määräysvallattomien omistajien osuus muutoksesta
-2
—
—
—
—
31.12.2024
263
3 958
15
15
-25
Muuntoerot
-1 626
—
—
—
—
Nettosijoituksen suojausvoitto
89
—
—
—
—
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenmäärittäminen
—
-17
—
—
—
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut
—
—
79
-27
26
Siirto tuloslaskelmaan
-2
—
-63
11
-19
Muu lisäys
—
2
—
—
—
Määräysvallattomien omistajien osuus muutoksesta
4
—
—
—
—
31.12.2025
-1 272
3 943
31
-1
-18
(1) Muuntoerot 31.12.2025 sisältävät 244 miljoonan euron voiton liittyen nettosijoitusten suojauslaskentaan (154 miljoonan euron voiton vuonna 2024 ja 186 miljoonaa euron voiton
vuonna 2023).
179
Pääoman hallinta
Pääoman hallinnan näkökulmasta Nokian pääoma käsittää oman
pääoman yhteensä ja korolliset velat vähennettynä rahavaroilla
sekä pitkä- ja lyhytaikaisilla korollisilla sijoituksilla.
Nokian pääoman hallinnan ensisijaisia tavoitteita ovat vahvan
taloudellisen aseman säilyttäminen ja sen varmistaminen, että
Nokialla on riittävästi taloudellista liikkumavaraa sen pitkän
aikavälin liiketoimintastrategian toteuttamiseksi sekä tuottojen
tarjoamiseksi osakkeenomistajille.Rahavarojen osalta Nokia
pyrkii pitkällä aikavälillä tarkasteltuna pitämään rahavarat ja
korolliset sijoitukset vähennettynä korollisilla veloilla 10-15
prosentissa vuotuisesta liikevaihdosta. Edesauttaakseen
tavoitteiden saavuttamista, Nokia pyrkii ylläpitämään
investment grade -luottoluokituksensa. Nokian
luottoluokitukset 31.12.2025 ovat Fitchillä BBB- (vakaa),
Moody’silla Ba1 (positiivinen) ja S&P Globalilla BBB- (vakaa).
Osakkeenomistajien palkitsemisen osalta Nokian tavoitteena on
jatkuva, vakaa ja ajan mittaan kasvava osingonmaksu, jossa
otetaan huomioon edellisen vuoden tulos sekä yhtiön
taloudellinen tilanne ja liiketoimintanäkymät. Lisäksi Nokia voi
hankkia omia osakkeitaan tarkoituksenaan hallita yhtiön
pääomarakennetta pienentämällä omaa pääomaa ja jakaakseen
ylimääräisiä rahavaroja osakkeenomistajilleen.
Varojenjako
Nokia jakaa varoja osakkeenomistajilleen kahdella tavalla: a)
osinkoina kertyneistä voittovaroista ja/tai varoina sijoitetun
vapaan oman pääoman rahastosta, ja b) hankkimalla omia
osakkeita käyttämällä yhtiön jakokelpoisia varoja. Varojenjaon
määrä ei saa ylittää emoyhtiön jakokelpoisten varojen määrää
eikä johtaa sen maksukyvyttömyyteen, eikä jaettava määrä saa
ylittää hallituksen esittämää määrää.
Osingonjako ja/tai varojen jako sijoitetun vapaan oman
pääoman rahastosta
Tilikausi 2025
Nokian hallitus ehdottaa vuoden 2026 varsinaiselle
yhtiökokoukselle, että 31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta ei
jaeta osinkoa varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä. Sen
sijaan hallitus ehdottaa, että se valtuuttaisi hallituksen
päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,14 euron
jakamisesta osakkeelta osinkona kertyneistä voittovaroista ja/
tai varoina sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.
Valtuutusta käytettäisiin osingon ja/tai sijoitetun vapaan oman
pääoman rahaston varojen jakamiseen neljässä erässä
valtuutuksen voimassaoloaikana, ellei hallitus perustellusta
syystä päätä toisin. Osingonjako ja/tai varojen jako sijoitetun
vapaan oman pääoman rahastosta kirjataan oman pääoman
vähennykseksi ja velaksi, kun hallitus on päättänyt maksusta.
Vuoden 2025 tilinpäätöksen julkaisun hetkellä yhtiön
kokonaisosakemäärä on 5 742 239 696, ja tähän perustuva
varojenjaon enimmäismäärä olisi 804 miljoonaa euroa.
Kokonaisosakemäärä sisältää emoyhtiön hallussa olevat omat
osakkeet, joille ei makseta osinkoa.
Tilikausi 2024
Vuoden 2025 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään
harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,14 euron jakamisesta
osakkeelta osinkona ja/tai varoina sijoitetun vapaan oman
pääoman rahastosta tilikaudelta 2024. Valtuutus käytettiin
osingon jakamiseen neljässä erässä. Vuoden 2025 aikana
osinkoa jaettiin kolmessa erässä 0,11 euroa osakkeelta ja 593
miljoonaa euroa yhteensä. Neljäs erä 0,03 euroa osakkeelta ja
168 miljoonaa euroa yhteensä maksettiin helmikuussa 2026.
Tilikaudelta 2024 osinkoa jaettiin yhteensä 761 miljoonaa
euroa.
Tilikausi 2023
Tilikaudelta 2023 osinkoa jaettiin 0,13 euroa osakkeelta ja 709
miljoonaa euroa yhteensä.
Osakkeiden takaisinosto-ohjelmat
Marraskuun 2024 ohjelma
Nokia käynnisti marraskuussa 2024 omien osakkeiden
takaisinosto-ohjelman kompensoidakseen Infinera-hankinnan,
joka toteutui 28.2.2025, aiheuttamaa laimennusvaikutusta.
Takaisinostot alkoivat 25.11.2024 ja päättyivät 2.4.2025. Nokia
hankki ohjelman puitteissa 150 000 000 osaketta, joista
130 813 954 osaketta hankittiin vuoden 2025 aikana.
Hankittujen osakkeiden hankintahinta oli yhteensä 703
miljoonaa euroa osakekohtaisen keskihinnan ollessa 4,69 euroa.
Takaisinostoihin käytettiin sijoitetun vapaan oman pääoman
rahastoa yhtiökokouksen hallitukselle myöntämän valtuutuksen
mukaisesti, jolloin takaisinostot vähensivät Nokian vapaata
omaa pääomaa. Takaisinostetut osakkeet mitätöitiin
huhtikuussa 2025.
Tammikuun 2024 ohjelma
Tammikuussa 2024 Nokian hallitus aloitti omien osakkeiden
takaisinosto-ohjelman, jonka tavoitteena oli palauttaa
osakkeenomistajille vaiheittain enintään 600 miljoonaa euroa
kahden vuoden kuluessa.
Takaisinostot ohjelman ensimmäisen vaiheen puitteissa alkoivat
20.3.2024. Nokia ilmoitti heinäkuussa 2024, että se oli
päättänyt nopeuttaa takaisinostojen toteuttamista siten, että
koko ohjelma päättyy vuoden 2024 loppuun mennessä.
Ohjelman, joka päättyi 21.11.2024, aikana Nokia hankki
157 646 220 osaketta. Hankittujen osakkeiden hankintahinta oli
yhteensä 600 miljoonaa euroa osakekohtaisen keskihinnan
ollessa 3,81 euroa.
Takaisinostoihin käytettiin sijoitetun vapaan oman pääoman
rahastoa, jolloin takaisinostot vähensivät Nokian vapaata omaa
pääomaa. Hankitut osakkeet mitätöitiin joulukuussa 2024.
180
Vuoden 2022 ohjelma
Helmikuussa 2022 Nokian hallitus käynnisti omien osakkeiden
takaisinosto-ohjelman, jonka tavoitteena oli palauttaa yhtiön
osakkeenomistajille vaiheittain enintään 600 miljoonaa euroa
kahden vuoden kuluessa.
Takaisinosto-ohjelman ensimmäisessä vaiheessa, joka alkoi
11.2.2022 ja päättyi 11.11.2022, Nokia hankki 63 963 583
osaketta. Ensimmäisessä vaiheessa hankittujen osakkeiden
hankintahinta oli yhteensä 300 miljoonaa euroa osakekohtaisen
keskihinnan ollessa 4,69 euroa. Hankitut osakkeet mitätöitiin
joulukuussa 2022.
Takaisinosto-ohjelman toisessa vaiheessa, joka alkoi 2.1.2023 ja
päättyi 10.11.2023, Nokia hankki 78 301 011 osaketta.
Toisessa vaiheessa hankittujen osakkeiden hankintahinta oli
yhteensä 300 miljoonaa euroa osakekohtaisen keskihinnan
ollessa 3,83 euroa. Hankitut osakkeet mitätöitiin marraskuussa
2023.
Takaisinostoihin käytettiin sijoitetun vapaan oman pääoman
rahastoa, jolloin takaisinostot vähensivät Nokian vapaata omaa
pääomaa.
Hallituksen valtuutukset koskien osakeanteja ja
omien osakkeiden hankkimista
Osakkeenomistajat ovat myöntäneet 29.4.2025 pidetyssä
varsinaisessa yhtiökokouksessa hallitukselle seuraavat
osakeanteja ja omien osakkeiden hankkimista koskevat
valtuutukset.
Valtuutus päättää osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien
erityisten oikeuksien antamisesta
Osakkeenomistajat valtuuttivat hallituksen päättämään
enintään 530 miljoonan osakkeen liikkeeseen laskemisesta
osakeannilla tai antamalla osakkeisiin oikeuttavia erityisiä
oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä valtuutuksen
voimassaoloaikana. Osakkeiden määrä vastaa alle 10 prosenttia
Nokian kaikista osakkeista. Osakkeita tai osakkeisiin oikeuttavia
erityisiä oikeuksia voidaan antaa osakkeenomistajien
merkintäetuoikeudesta poiketen laissa määritellyin edellytyksin.
Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön pääomarakenteen
kehittämiseen, omistuspohjan laajentamiseen, yrityskauppojen
tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen,
yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen tai
muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.
Valtuutus on voimassa 28.10.2026 saakka, ja se päätti
aikaisemmat valtuutukset koskien osakeantia ja osakkeisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista.
Valtuutus päättää omien osakkeiden hankinnasta
Osakkeenomistajat valtuuttivat hallituksen päättämään
enintään 530 miljoonan Nokian osakkeen hankkimisesta yhtiön
vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla, mikä tarkoittaa
hankintojen vähentävän yhtiön jakokelpoisia varoja. Ehdotettu
osakemäärä oli alle 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.
Osakkeista maksettavan vastikkeen tulee perustua
arvopaperimarkkinoilla vallitsevaan Nokian osakkeen hintaan
hankintapäivänä tai muutoin kilpailullisessa menettelyssä
muodostuvaan hintaan. Osakkeita voidaan hankkia
mitätöitäviksi, pidettäviksi yhtiön hallussa, luovutettavaksi
edelleen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Yhtiö voi
tehdä pääomamarkkinoilla tavanomaisia johdannais-,
osakelainaus- tai muita järjestelyjä. Osakkeita voidaan hankkia
muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden
suhteessa. Hallitus päättää muista yhtiön omien osakkeiden
hankkimiseen liittyvistä seikoista.
Valtuutus on voimassa 28.10.2026 saakka, ja se päätti
aikaisemman omien osakkeiden hankkimisvaltuutuksen siltä
osin kuin hallitus ei ole jo tehnyt takaisinostoa koskevia
päätöksiä valtuutuksen perusteella.
181
5.2. Rahoitusvarat ja -velat
Laatimisperiaatteet
Käypä arvo
Käypä arvo on hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä
tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten
välillä arvostuspäivänä toteutuvassa tavanomaisessa
liiketoimessa. Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja
-velat luokitellaan arvostusmenetelmissä käytettyjen julkisesti
saatavilla olevien syöttötietojen määrän perusteella.
Luokittelussa käytetään kolmea hierarkiatasoa perustuen
siihen, miten paljon käytettyjen syöttötietojen arviointia
tarvitaan rahoitusvarojen ja -velkojen käypää arvoa
määritettäessä. Tasolla 1 arvostaminen tapahtuu
pörssinoteerattujen tuotteiden markkina-arvon perusteella,
tasolla 2 arvostus perustuu ensisijaisesti julkisesti saatavilla
olevaan markkinatietoon ja tasolla 3 tarvitaan eniten johdon
harkintaa.
Omaisuuserän tai velan käypä arvo määritetään sellaisin
oletuksin, joita markkinaosapuolet käyttäisivät
hinnoitellessaan omaisuuserää tai velkaa olettaen, että
markkinaosapuolet toimivat parhaan taloudellisen etunsa
mukaisesti käyttämällä markkinahintanoteerausta,
diskontattujen rahavirtojen analyysiä ja muita asiaan kuuluvia
arvostusmalleja. Nokia käyttää käyvän arvon määrittämisessä
arvostusmenetelmiä, jotka soveltuvat kuhunkin tilanteeseen
ja joiden käyttämiseksi on olemassa riittävästi tietoa,
hyödyntämällä mahdollisimman paljon havainnoitavissa olevia
syöttötietoja ja mahdollisimman vähän muita kuin
havainnoitavissa olevia syöttötietoja. Kunkin
raportointikauden lopussa kaikki rahoitusvarat ja -velat, jotka
kirjataan käypään arvoon, tai joiden käyvät arvot esitetään
tilinpäätöksessä, luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa
alimmalla tasolla olevan kokonaisarvostuksen kannalta
olennaisen syöttötiedon perusteella.
Luokittelu ja arvostaminen
Rahoitusvarat
Nokian vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvarat jaotellaan
kolmeen eri luokkaan: jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon muiden laajan
tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat ja käypään
arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat.
Luokittelu tehdään Nokian rahoitusvarojen hallinnoinnissa
sovellettavan liiketoimintamallin ja rahoitusvarojen
sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella. Oman pääoman
ehtoiset rahoitusvarat ja johdannaiset on luokiteltu käypään
arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvaroihin.
Nokian rahoitusvarojen hallinnoinnissa käytettävä
liiketoimintamalli määritellään portfoliotasolla. Liiketoimintamallin
tulee perustua käytännön liiketoiminnan johtamiseen.
Rahoitusvaroja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon silloin,
kun liiketoimintamallin tavoitteena on rahoitusvarojen
hallussapito sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi
ja kun rahoitusvarojen rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman
ja koron maksuista. Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon
muiden laajan tuloksen erien kautta silloin, kun liiketoimintamallin
tavoitteena on sekä kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja
että myydä sellaisia rahoitusvaroja, joiden rahavirrat koostuvat
yksinomaan pääoman ja koron maksuista. Edellä mainituille
rahoitusvaroille lasketaan tappiota koskeva vähennyserä
neljännesvuosittain perintäkelpoisuuden (maksukyvyttömyyden
todennäköisyys) ja saatavissa olevien vakuuksien (tappio-osuuden
takaisinperintäaste) perusteella ja kirjataan pois rahoitusvaran
kirjanpitoarvosta muihin rahoituskuluihin tuloslaskelmassa.
Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti,
mikäli ne eivät täytä edellisessä kappaleessa mainittujen luokkien
kriteerejä. Rahoitusvarojen kirjanpitokäytäntöön vaikuttaa lisäksi
se, onko rahoitusvara osa suojaussuhdetta (ks. liitetieto
5.3. Johdannaisvarat ja -velat).
Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan
kaupantekopäivänä, eli päivänä, jolloin Nokia sitoutuu ostamaan
tai myymään rahoitusvaran. Kaikki rahoitusvarat kirjataan alun
perin käypään arvoon ja myöhemmin arvostetaan uudelleen
luokittelun mukaisesti. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja
käypään arvoon laajan tuloksen erien kautta luokitellut
rahoitusvarat uudelleen arvostetaan käypään arvoon, kun taas
jaksotettuun hankintamenoon luokitellut rahoitusvarat uudelleen
arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä. Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti kirjattavien instrumenttien käyvän arvon
muutokset sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan joko
liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoitustuottoihin
ja -kuluihin tuloslaskelmassa instrumentin luonteen mukaan.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
luokiteltujen instrumenttien käyvän arvon muutokset
kirjataan arvonmuutosrahastoon muiden laajan tuloksen erien
kautta (ks. liitetieto 5.1. Oma pääoma). Jaksotettuun
hankintamenoon luokiteltujen instrumenttien efektiivisen
koron menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssivoitot
ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin
tuloslaskelmassa.
Rahoitusvara kirjataan taseesta pois silloin, kun
rahoitusvaraan liittyvät riskit ja tuotot on olennaisilta osin
siirretty rahoitusvaraa hallinnoivalle kolmannelle osapuolelle.
Kun rahoitusvara kirjataan taseesta pois, kirjanpitoarvon ja
saadun korvauksen erotus kirjataan joko liiketoiminnan muihin
tuottoihin ja kuluihin tai rahoitustuottoihin ja -kuluihin
tuloslaskelmassa instrumentin luonteen mukaan. Taseelta
pois kirjattujen jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen
rahoitusvarojen arvonmäärityksessä käytetään FIFO-
menetelmää.
Rahoitusvelat
Nokia luokittelee rahoitusvelkansa jaksotettuun
hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin lukuun
ottamatta johdannaisvelkoja sekä Nokia Shanghai Belliin
liittyvää ehdollista velvoitetta, jotka on luokiteltu käypään
arvoon tulosvaikutteisesti.
Kaikki rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon,
velkojen osalta vähennettynä transaktiomenoilla. Myöhemmin
rahoitusvelat arvostetaan uudelleen luokittelun mukaisesti.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien
rahoitusvelkojen efektiivisen koron menetelmällä laskettu
korko sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa.
Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niihin liittyvät
velvoitteet on täytetty, kumottu tai niiden voimassaolo on
lakannut. Mikäli olemassa olevan rahoitusvelan ehtoihin
tehdään olennaisia muutoksia, Nokia kirjaa alkuperäisen
rahoitusvelan pois taseesta ja uuden rahoitusvelan
taseeseen. Mikäli rahoitusvelka kirjataan pois taseesta,
rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja maksusuorituksen välinen
erotus kirjataan korkokuluihin tuloslaskelmassa.
182
Rahoitusinstrumenttien käypä arvo
2025
2024
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo(1)
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo(1)
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Käypään
arvoon muiden
laajan tuloksen
erien kautta (2)
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Käypään
arvoon muiden
laajan tuloksen
erien kautta (2)
milj. EUR
Jaksotettuun
hankintamenoon
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Taso 2
Yhteensä
Yhteensä
Jaksotettuun
hankintamenoon
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Taso 2
Yhteensä
Yhteensä
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
368
—
—
—
—
368
377
457
—
—
—
—
457
466
Pääomasijoitusrahastot ja vastaavat
osakesijoitukset
—
—
—
857
—
857
857
826
—
—
—
865
—
865
865
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat
96
—
82
—
37
215
215
305
179
—
97
—
40
316
316
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat
231
—
—
—
17
248
248
315
92
—
—
25
432
432
Johdannaisvarat(3)
—
—
127
—
—
127
127
—
—
197
—
—
197
197
Myyntisaamiset(4)
—
—
—
—
4 975
4 975
4 975
—
—
—
—
5 248
5 248
5 248
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
323
—
638
—
—
961
962
486
—
1 175
—
—
1 661
1 661
Rahavarat
4 647
—
815
—
—
5 462
5 462
5 251
—
1 372
—
—
6 623
6 623
Rahoitusvarat yhteensä
5 665
—
1 662
857
5 029
13 213
13 223
6 688
92
2 841
865
5 313
15 799
15 808
Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelat
2 329
—
—
—
—
2 329
2 401
2 918
—
—
—
—
2 918
2 986
Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat
28
—
—
31
—
59
59
33
—
—
45
—
78
78
Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat
1 084
—
—
—
—
1 084
1 083
969
—
—
—
—
969
969
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat (5)
46
—
—
6
—
52
52
883
—
—
488
—
1 371
1 371
Johdannaisvelat(3)
—
—
266
—
—
266
266
—
—
299
—
—
299
299
Alennukset ilman suoritevelvoitetta (4)
294
—
—
—
—
294
294
380
—
—
—
—
380
380
Ostovelat
2 978
—
—
—
—
2 978
2 978
3 213
—
—
—
—
3 213
3 213
Rahoitusvelat yhteensä
6 759
—
266
37
—
7 062
7 133
8 396
—
299
533
—
9 228
9 296
(1) Mikäli tase-erää ei ole kirjattu käypään arvoon, käytetään seuraavia käyvän arvon arvostusmenetelmiä: pitkäaikaisten korollisten rahoitusvelkojen, mukaan lukien lyhytaikainen osuus, käypä arvo perustuu ensisijaisesti julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon (taso 2).
Muiden varojen ja velkojen, mukaan lukien lainasaamisten ja velkojen käypä arvo perustuu pääasiassa diskontattujen rahavirtojen analyysiin (taso 2). Lyhytaikaisten varojen ja velkojen käyvän arvon arvioidaan olevan sama kuin kirjanpitoarvo pienen luottoriskin ja lyhyen
juoksuajan perusteella.
(2) Yhtään käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettua rahoitusinstrumenttia ei ole luokiteltu käyvän arvon hierarkiassa tasolle 1 tai tasolle 3.
(3) Lisätietoja johdannaisvaroista ja -veloista on esitetty liitetiedossa 5.3. Johdannaisvarat ja -velat.
(4) Lisätietoja myyntisaamisista ja alennuksista ilman suoritevelvollisuutta on esitetty liitetiedossa 4.5. Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat erät.
(5) Vuonna 2024 muut rahoitusvelat sisälsivät Nokian osakkeiden osto-ohjelmaan liittyvän velan, joka heijasti Nokian sopimukseen perustuvaa sitoumusta sen ja osakkeiden takaisinostot Nokian puolesta toteuttaneen kolmannen osapuolen välillä.
183
Rahoitusvarat
Korolliset sijoitukset
Nokia sijoittaa osan jatkuvan liiketoiminnan ennustettujen
ulosmenevien rahavirtojen kattamiseen tarvittavista kassavaroista
erittäin likvideihin korkosijoituksiin. Korolliset sijoitukset voivat
sisältää sijoituksia, jotka arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset sisältävät sijoitukset erittäin
likvideihin yrityslainoihin, jotka ovat luonteeltaan pitkäaikaisia
sijoituksia niiden hankintahetken maturiteettiin perustuen, ja ne
arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron
menetelmällä.
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset pankkitalletuksiin sekä
kiinteätuottoisiin arvopapereihin ja rahamarkkina-arvopapereihin,
jotka erääntyvät tai eräännytetään yli kolmen kuukauden kuluttua
ja jotka eivät ole osa strukturoituja sijoituksia ja joiden rahavirrat
koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksuista,
hallinnoidaan portfoliossa, jonka liiketoimintamalli on sijoitusten
hallussapito rahavirtojen kerryttämiseksi. Nämä sijoitukset
kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhempi arvostaminen
tapahtuu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron
menetelmällä. Näiden sijoitusten pääasiallinen tarkoitus on
kerätä sopimukseen perustuvat rahavirrat sekä pääoman
takaisinmaksut. Sijoituksia kuitenkin myydään ajoittain
likviditeetin hallitsemiseksi ja markkinariskin vähentämiseksi.
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset voivat sisältää myös
rahamarkkinarahastoja, joita ei luokitella rahavaroiksi,
kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä sijoituksia,
sijoitusrakenteita, jotka koostuvat arvopapereista sekä niitä
täydentäviä ja tyypillisesti vastakkaisia riskitekijöitä sisältävistä
johdannaisista sekä muita sijoituksia, joiden rahavirrat eivät
koostu yksinomaan pääoman ja koron maksuista. Näiden
sijoitusten tavoitteena on arvonnousu ja muut sijoitustuotot, ja
ne voidaan myydä koska tahansa. Nämä sijoitukset on luokiteltu
käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käyvän arvon muutokset,
valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä realisoituneet voitot ja
tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin
tuloslaskelmassa. Näiden sijoitusten käyvät arvot perustuvat
julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon.
Sijoitukset johdannaistransaktioiden vakuuksina käytettäviin
talletuksiin arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon
efektiivisen koron menetelmällä.
Muut rahoitusvarat
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat sisältävät sijoituksia
listaamattomiin osakkeisiin ja listaamattomiin venture fund
-rahastoihin, mukaan lukien kasvuvaiheen sijoituksiin
erikoistuneen NGP Capitalin hallinnoimat sijoitukset. Nämä
sijoitukset eivät koostu yksinomaan pääoman takaisinmaksusta ja
korosta, ja ne luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Näiden tason 3 sijoitusten käypä arvo määritetään yhdellä tai
useammalla arvostustekniikalla: markkinalähtöisissä
lähestymistavoissa käytetään vertailukelpoisia
markkinatransaktioita, ja tuottopohjaiset lähestymistavat
perustuvat odotettujen tulevien rahavirtojen nykyarvoon.
Listaamattomien rahastojen tapauksessa salkunhoitajan
käyttämän arvostustekniikan valintaan saattaa vaikuttaa
syöttötietojen saatavuus ja luotettavuus. Joissakin tapauksissa
tietty arvostustekniikka voi antaa parhaan kuvan käyvästä
arvosta, kun taas toisissa olosuhteissa voi olla tarpeen käyttää
useita arvostustekniikoita.
Käyvän arvon määrittämisessä käytettäviä syöttötietoja ovat
muun muassa alkuperäinen transaktiohinta, samoilla tai vastaavilla
instrumenteilla viime aikoina tehdyt transaktiot, toteutetut tai
valmisteilla olevat ulkopuolisten osapuolten transaktiot kohteena
olevalla tai vastaavalla sijoituksella, rahoituskierrokset, pääomitus
tai liikkeeseenlaskijan toteuttamat muut transaktiot,
liikkeeseenlaskut osake- tai velkamarkkinoilla sekä muutokset
taloudellisissa tunnusluvuissa tai rahavirroissa oikaistuna tarpeen
mukaan maksuvalmiuteen, luottokelpoisuuteen, markkinoihin
ja/tai muihin tekijöihin liittyvillä riskeillä. Käypää arvoa saatetaan
oikaista heikon markkinalikviditeetin ja/tai luovutuskelpoisuuden
perusteella. Tällöin sijoituksen arvon alentumisen määrä perustuu
salkunhoitajan arvioon, koska markkinatietoja ei ole saatavilla.
Tason 3 sijoitukset arvostetaan jokaisena raportointipäivänä
ottamalla huomioon muutokset arvioissa, ennusteissa ja
oletuksissa sekä muutokset taloudellisissa ja muissa
asiaankuuluvissa olosuhteissa. Nämä sijoitukset sisältävät noin
50 erillistä venture fund -rahastoa, jotka sijoittavat satoihin
yksittäisiin, useilla eri toimialoilla ja maantieteellisillä alueilla
toimiviin yrityksiin painottuen tekoälyn, datainfrastruktuurin,
digitaalisen terveydenhuollon, ohjelmistoliiketoiminnan ja
yrityssektorin toimialoille.
Siten arviot ja oletukset, joita käytetään havainnoitavissa
olevien syöttötietojen puuttumisen takia, voivat vaikuttaa
yksittäisten sijoitusten käypään arvoon, mutta millään
yksittäisellä syöttötiedolla ei ole merkittävää vaikutusta tason 3
sijoitusten käyvän arvon kokonaismäärään.
Käyvän arvon muutokset, valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä
realisoituneet voitot ja tappiot näistä sijoituksista kirjataan
muihin rahoitustuottoihin.
Ajoittain Nokialla voi olla sijoituksia listattuihin osakkeisiin, jotka
on luokiteltu tason 1 sijoituksiksi. Nämä noteerataan aktiivisilla
markkinoilla, ja markkinahinnat ovat helposti ja säännöllisesti
saatavilla pörssistä. Hinnat edustavat todellisia ja säännöllisesti
toteutuvia toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä
markkinatapahtumia.
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat sisältävät myös tietyt
käyttörajoitusten alaiset varat ja muut saamiset, lainasaamiset
asiakkailta (ks. liitetieto 4.5. Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin
perustuvat erät) sekä tietyt muut pitkäaikaiset rahoitusvarat.
Käyttörajoitusten alaiset varat ja muut saamiset sisältävät
pääosin työsuhde-etuuksiin liittyviä pankkitalletuksia sekä muita
lainasaamisia. Näiden varojen myöhempi arvostaminen tapahtuu
jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen koron
menetelmää.
Eräiden muiden luonteeltaan pitkäaikaisten rahoitusvarojen
sopimukseen perustuvat rahavirrat eivät koostu yksinomaan
pääoman takaisinmaksusta ja korosta. Nämä sijoitukset
arvostetaan käypään arvoon käyttäen raportointipäivän
markkinahintoja, diskontattujen rahavirtojen analyysia ja muita
asianmukaisia arvostusmalleja. Käyvän arvon muutokset,
valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä realisoituneet voitot ja
tappiot sijoitusten myynneistä kirjataan pääsääntöisesti
rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat sisältävät lyhytaikaisen
osuuden muista pitkäaikaisista rahoitusvaroista sekä
lyhytaikaiset lainasaamiset, jotka arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.
Rahavarat
Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset sekä erittäin likvidit
kiinteätuottoiset sijoitukset ja rahamarkkinasijoitukset, jotka
ovat helposti konvertoitavissa käteisvaroiksi tiedossa olevaan
määrään ja joiden erääntymiseen hankintahetkellä on enintään
kolme kuukautta sekä pankkitalletukset, jotka erääntyvät tai
jotka voidaan sopimukseen perustuen vaatia maksettaviksi
ajanjaksolla, joka on hankintahetkellä enintään kolme kuukautta.
Sijoitusten korkean luottokelpoisuuden ja lyhyen maturiteetin
vuoksi arvonmuutosriski on merkityksetön.
184
Rahamarkkinarahastosijoitukset, joiden riskiprofiili on edellä
mainittujen kriteerien mukainen, luokitellaan myös rahavaroiksi.
Sijoitukset, joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja
koron maksuista, arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon
efektiivisen koron menetelmällä. Kaikki muut sijoitukset arvostetaan
käypään arvoon tulosvaikutteisesti, ja käyvän arvon muutoksista
johtuvat kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja
-kuluihin tuloslaskelmassa. Näiden sijoitusten käyvät arvot
perustuvat julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon.
Rahoitusvelat
Korolliset rahoitusvelat
Pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat arvostetaan
jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä efektiivisen koron
menetelmää. Pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat
sisältävät liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja ja muita
lainoja. Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat sisältävät lisäksi
pitkäaikaisten korollisten rahoitusvelkojen lyhyet osuudet ja
johdannaistransaktioiden vakuudet.
Muut rahoitusvelat
Vuonna 2024 muut rahoitusvelat sisälsivät Nokian osakkeiden
osto-ohjelmaan liittyvän velan.
Vuonna 2024, muut rahoitusvelat sisälsivät myös velvoitteen
liittyen vuonna 2017 tehtyyn sopimusjärjestelyyn Nokia
Shanghai Bell Co., Ltd.:n (NSB) määräysvallattoman omistajan,
China Huaxin Post & Telecommunication Economy Development
Center (China Huaxin), kanssa. Järjestely oikeutti China Huaxinin
siirtämään omistusosuutensa NSB:ssä kokonaisuudessaan
Nokialle ja Nokian ostamaan China Huaxinin omistusosuuden.
Tämän perusteella Nokia kirjasi NSB:n määräysvallattomille
omistajille kuuluvan osuuden pois konsernitaseestaan ja kirjasi
tason 3 rahoitusvelan.
Tämä rahoitusvelka arvostettiin perustuen arvioituun
suoritettavaan käteissuoritukseen, jonka muutokset kirjattiin
rahoitustuottoihin ja -kuluihin. Arvostukseen sisältyi arvio
hankintahinnasta sekä ylimääräisten käteisvarojen jakautumisesta.
Muihin kuin havainnoitavissa oleviin syöttötietoihin lukeutuivat
eräät NSB:n taloudelliseen suorituskykyyn perustuvat luvut.
Millään yksittäisellä syöttötiedolla ei ollut merkittävää
vaikutusta käyvän arvon kokonaismäärään.
Ostovelat
Ostovelat on esitetty taseessa laskutetun määrän mukaisesti. Ostovelkoihin sisältyy velkoja toimittajille rahoituslaitosten kanssa
tehtyjen toimittajarahoitusjärjestelyjen puitteissa. Näihin liittyvät rahavirrat on luokiteltu liiketoiminnan rahavirroiksi konsernin
rahavirtalaskelmalla (ks. liitetieto 5.4. Rahoitusriskien hallinta).
Korolliset velat ja muut lainat
Taulukossa esitetyt lainat ovat vakuudettomia eikä niihin liity rahoituskovenantteja.
Nimellisarvo
Lopullinen
Kirjanpitoarvo milj. EUR(1)
Liikkeeseenlaskija/velallinen
Rahoitusväline
Valuutta
(milj.)
eräpäivä
2025
2024
Nokia Oyj
EIP T&K-laina
EUR
500
2/2025
—
500
Nokia Oyj
NIB T&K-laina
EUR
83
5/2025
—
83
Nokia Oyj
2,375 % velkakirja
EUR
292
5/2025
—
292
Nokia Oyj
2,00 % velkakirja
EUR
630
3/2026
630
624
Nokia Oyj
4,375 % velkakirja
USD
500
6/2027
418
458
Nokia of America Corporation
6,50 % velkakirja
USD
74
1/2028
63
71
Nokia Oyj
3,125 % velkakirja
EUR
500
5/2028
490
487
Nokia of America Corporation
6,45 % velkakirja
USD
206
3/2029
176
199
Nokia Oyj
4,375 % kestävyystavoitteisiin sidottu velkakirja (2)
EUR
500
8/2031
503
513
Nokia Oyj
NIB T&K-laina(3)
EUR
250
10/2032
250
100
Nokia Oyj
6,625 % velkakirja
USD
500
5/2039
417
455
Useat konserniyhtiöt
Muut velat(4)
  
  
466
105
Yhteensä
  
3 413
3 887
(1) Kirjanpitoarvo sisältää käyvän arvon suojauslaskentaan liittyen 15 miljoonaa euroa (46 miljoonaa euroa vuonna 2024) käyvän arvon oikaisuun liittyviä tappioita. Tästä 120 miljoonaa
euroa voittoa (137 miljoonaa euroa vuonna 2024) liittyy lopetettuihin käyvän arvon suojauslaskentasuhteisiin ja jaksotetaan tuotoksi tuloslaskelmaan kunkin joukkovelkakirjalainan
eräpäivään asti.
(2) Velkakirjaan sisältyy eräpäivänä 4 miljoonan euron kertaluontoinen preemio, joka lankeaa maksettavaksi, mikäli Nokia ei saavuta tavoitettaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
arvoketjussamme (scope 1, 2 ja 3) hiilidioksidiekvivalenttitonneina 50 prosenttia vuosina 2019–2030. Tämä tavoite on yksi Nokian keskeisistä kestävyystavoitteista ja on valittu
Nokian kestävän rahoituksen viitekehyksen kestävyyden suorituskykymittariksi, joka mahdollistaa kestävyyteen sidottujen joukkolainojen liikkeeseenlaskun.
(3) Pohjoismaiden investointipankin (NIB) myöntämä laina maksetaan takaisin kahdessa erässä vuosina 2031 ja 2032.
(4) Muihin velkoihin 31. joulukuuta 2025 sisältyi 399 miljoonan euron suuruinen yrityskauppalaina, jolla hankittiin China Huaxinin omistusosuus Nokia Shanghai Bellistä (NSB). Laina
maksettiin kokonaisuudessaan takaisin tammikuussa 2026.
Tason 3 käypään arvoon arvostettujen rahoitusvarojen ja -velkojen muutokset
2025
2024
milj. EUR
Rahoitusvarat
Rahoitusvelat
Rahoitusvarat
Rahoitusvelat
1.1.
865
-533
779
-499
Tappio/voitto tuloslaskelmassa, netto
-66
-5
40
-25
Lisäykset(1)
111
—
96
-13
Vähennykset (1)
-52
501
-45
16
Siirrot pois tasolta 3
—
—
-5
—
Muut muutokset
-1
—
—
-12
31.12.
857
-37
865
-533
(1) Tason 3 rahoitusvarojen lisäykset sisältävät pääosin pääomamaksuja venture fund -rahastoihin, ja vähennykset sisältävät pääosin saatuja voitto-osuuksia venture fund -rahastoista.
31.12.2025 taseeseen sisältyvistä tason 3 rahoitusinstrumenteista kirjattiin tuloslaskelmaan 70 miljoonan euron nettotappio vuonna
2025 (nettovoitto 17 miljoonaa euroa vuonna 2024). Vuonna 2025 tason 3 rahoitusvelkojen vähennys liittyy pääasiassa NSB:n
vähemmistöosuuden ostoon China Huaxinilta. Nokia käytti NSB:n osakassopimuksessa kuvatun osto-optionsa ja aloitti prosessin
tullakseen ainoaksi osakkeenomistajaksi vuonna 2024. Osto saatettiin päätökseen joulukuussa 2025 käteissuorituksen ollessa 501
miljoonaa euroa (odotettavissa olevaa käteismaksua vastaava rahoitusvelka oli 487 miljoonaa euroa vuonna 2024).
185
5.3. Johdannaisvarat ja -velat
Laatimisperiaatteet
Käypä arvo
Johdannaiset kirjataan alun perin käypään arvoon
sopimuksentekopäivänä ja myöhempi arvostaminen tapahtuu
käypään arvoon. Syntyneen voiton tai tappion kirjauskäytäntö
riippuu siitä, sovelletaanko johdannaisiin suojauslaskentaa.
Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla
termiinisopimus tilinpäätöshetkellä markkinatermiinikurssiin.
Käyvän arvon muutos lasketaan vertaamalla näitä kursseja
sopimuskurssiin. Valuuttaoptiot arvostetaan
raportointihetkellä Garman & Kohlhagen
-arvonmääritysmallilla. Koronvaihto- sekä koron- ja
valuutanvaihtosopimukset arvostetaan käyttäen
diskontattujen kassavirtojen menetelmää.
Suojauslaskenta
Suojauslaskennassa käytettäviä johdannaissopimuksia ovat
valuuttatermiinit, optiot tai optiostrategiat sekä
korkojohdannaiset. Suojauslaskentaa voidaan soveltaa
optioihin ja optiostrategioihin, joiden nettomääräinen
preemio on nolla tai maksettu. Optiorakenteiden osalta
ostettujen optioiden nimellisarvo on sama tai suurempi kuin
myytyjen optioiden, ja niiden muut sopimusehdot ovat samat.
Valuuttatermiinisopimuksen käyvän arvon määrittämisessä
Nokia erottaa spot-osuuden ja korko-osuuden, joka pitää
sisällään valuuttojen välisen viitekoronvaihtosopimuksen
preemion sekä termiinipisteet ja joka kirjataan
valuuttatermiinisopimuksen suojauskustannukseksi.
Valuuttaoptiosopimuksen käyvän arvon määrittämisessä
Nokia erottaa perusarvon sekä aika-arvon ja määrittää aika-
arvon valuuttaoptiosopimuksen suojauskustannukseksi.
Koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvän arvon
määrittämisessä Nokia erottaa valuuttojen välisen
viitekoronvaihtosopimuksen preemion ja määrittää sen
koron- ja valuutanvaihtosopimuksen suojauskustannukseksi.
Suojaustehokkuutta arvioidaan alun perin ja neljännesvuosittain
koko suojaussuhteen voimassaolon ajan, jotta voidaan varmistua
taloudellisen suhteen olemassaolosta. Nokian määrittämissä
suojaussuhteissa keskeiset ehdot ovat yhdenmukaiset, joten
tehokkuuden arviointi suoritetaan kvalitatiivisesti olettaen
tehottomuuden olevan merkityksetöntä.
Rahavirtaluokittelu
Suojauksen rahavirrat luokitellaan liiketoiminnan rahavirroiksi
konsernin rahavirtalaskelmassa, mikäli suojatut erät liittyvät
Nokian liiketoimintaan. Mikäli johdannaisen voidaan määritellä
suojaavan tiettyä rahoitus- tai sijoitustoimintaan liittyvää
positiota, sopimuksen rahavirrat luokitellaan samalla tavalla kuin
suojattavan position rahavirrat. Tietyt johdannaiset suojaavat
Nokiaa kassaposition valuuttariskiltä ja niiden rahavirrat
sisältyvät investointien rahavirtaan konsernin
rahavirtalaskelmassa.
Rahavirtojen suojaus: ennakoitujen valuuttamääräisten
myyntien ja ostojen suojaus
Nokia soveltaa suojauslaskentaa rahavirtojen suojauksessa
pääasiassa ennakoituihin liiketoimiin liittyvään rahavirran
valuuttariskiin, joka syntyy erittäin todennäköisistä
liiketoimintatransaktioista. Riskienhallintastrategian mukaisesti
Nokia suojaa materiaalisen nettoriskin (myynteihin liittyvä
tunnistettu riski vähennettynä ostoihin liittyvällä tunnistetulla
riskillä) valuuttatermiineillä ja -optioilla kerroksittain noudattaen
ennalta määriteltyjä suojausastetta ja -maturiteetteja
neljännesvuosittain. Suojattavan erän tulee olla erittäin
todennäköinen ja altistaa rahavirran vaihteluille, jotka voivat
viime kädessä olla tulosvaikutteisia.
Valuuttatermiinien ja valuuttaoptioiden käyvän arvon muutos,
joka aiheutuu diskontatun spot-kurssin muutoksesta, kirjataan
suojausrahastoon muiden laajan tuloksen erien kautta (ks.
liitetieto 5.1. Oma pääoma). Muutokset suojauslaskennan
vaatimukset täyttävien valuuttatermiinien korko-osuudessa ja
valuuttaoption aika-arvossa kirjataan
suojauskustannusrahastoon (ks. liitetieto 5.1. Oma pääoma) ja
ne kirjataan myöhemmin samalla tavalla kuin spot-osuus tai
perusarvo.
Nokia arvioi neljännesvuosittain, odotetaanko ennakoitujen
myyntien ja ostojen yhä tapahtuvan. Mikäli osan suojatuista
rahavirroista ei odoteta enää tapahtuvan,
suojauslaskentaedellytykset lakkaavat ja kaikki siihen liittyvät
voitot tai tappiot kirjataan välittömästi pois
suojausrahastosta liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin
tuloslaskelmassa.
Jos suojatun rahavirran toteutumista ei pidetä enää erittäin
todennäköisenä, mutta sen odotetaan kuitenkin toteutuvan,
siihen liittyvä kertynyt arvostustulos jätetään
suojausrahastoon, kunnes suojatulla rahavirralla on
tulosvaikutus.
Nokian riskienhallinnan tavoitteena on suojata ennakoidut
rahavirrat, kunnes niihin liittyvä tuotto on kirjattu.
Suojaussuhde lopetetaan sen vuosineljänneksen aikana, joka
on määritelty suojattavaksi ja jolloin suojakin erääntyy.
Kertyneet rahavirtasuojien tuotot tai tappiot kirjataan tällöin
liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tuloslaskelmassa.
Mikäli ennakoitua tuottoa ei kirjata vuosineljänneksen aikana,
vuosineljännekselle osoitettujen rahavirtasuojien kertyneet
tuotot tai kulut yhä kirjataan, mutta se osuus, joka liittyy
kirjaamattomaan ennakoituun tuottoon, esitetään suojauksen
tehottomuutena.
Koska rahavirran suojausinstrumentit erääntyvät pääosin
samassa vuosineljänneksessä kuin suojattavat erätkin, rahan
aika-arvosta ei synny merkittävää epätehokkuutta. Nokia
tarkistaa neljännesvuosittain suojausrahastoon kirjattujen
tuottojen tai kulujen määrään liittyvän diskonttauksen
vaikutuksen.
Rahavirtojen ja käyvän arvon suojaus: tulevien korkojen
rahavirtojen valuuttariskin suojaus
Nokia soveltaa myös rahavirtojen suojaamista tulevien
korkojen rahavirtaan vieraassa valuutassa liittyen liikkeeseen
laskettuihin joukkovelkakirjalainoihin. Nämä tulevien korkojen
rahavirrat suojataan koron- ja valuutanvaihtosopimuksin,
jotka on jaettu ja määritetty osittain käyvän arvon suojiksi (ks.
Käyvän arvon suojaus: korkoriskin suojaus alla) siten, että ne
suojaavat liikkeeseen lasketun joukkovelkakirjalainan
valuuttakurssin ja viitekoron muutoksiin liittyvää riskiä, ja
osittain rahavirran suojiksi siten, että ne suojaavat liikkeeseen
lasketun joukkovelkakirjalainan jäljelle jäävien korkojen
rahavirran valuuttariskiä. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten
kertyneet voitot tai tappiot kirjataan suojausrahastoon
muiden laajan tuloksen erien kautta ja siirretään
tulosvaikutteisiksi silloin, kun korkojen rahavirrat toteutuvat.
186
Käyvän arvon suojaus: korkoriskin suojaus
Nokia soveltaa käyvän arvon suojauslaskentaa vähentääkseen
korkotason ja valuuttakurssien muutoksista johtuvien
korollisten velkojen käyvän arvon muutosten vaikutusta. Nokia
käyttää koronvaihtosopimuksia sekä koron- ja
valuutanvaihtosopimuksia suojaamaan korko- ja
valuuttariskiä.
Nokian pitkäaikaiset velat ovat pääasiassa kiinteäkorkoisia ja
suurin osa niistä on vaihdettu vaihtuvakorkoisiksi määritetyn
tavoitekorkoprofiilin mukaisesti. Nokia pyrkii vähentämään
koron vaihtelun vaikutuksia hallitsemalla rahoitusvarojen ja
-velkojen nettokorkoaltistumaa asettamalla asianmukaiset
riskienhallintatavoitteet ja riskirajat. Suojatuksi eräksi
määritellään koronvaihtosopimusten nimellisarvoa vastaava
osuus lainasta riskienhallinnan tavoitteen mukaisesti. Nokian
käyttämien koronvaihtosopimusten keskeiset sopimusehdot,
kuten viitekurssi, korontarkistuspäivät, maksupäivät,
maturiteetit ja nimellisarvo, ovat yhdenmukaiset suojatun
erän kanssa ja siten Nokia arvioi tehottomuuden olevan
merkityksetön. Nokialla ei ole koronvaihtosopimuksia, joista
se maksaisi kiinteää korkoa.
Nokian velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.
Käyvän arvon suojauksessa käytettävien johdannaisten
käyvän arvon muutos sekä käyvän arvon suojauslaskennan
piirissä olevien rahoitusvelkojen käyvän arvon muutoksen se
osuus, joka syntyy suojattavan riskin vaikutuksesta, kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa. Nokia erottaa
valuuttojen välisen viitekoronvaihtosopimuksen preemion
koron- ja valuutanvaihtosopimuksista ja jättää sen
suojaussuhteen ulkopuolelle suojauskustannukseksi, joka
kirjataan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon
suojauskustannusrahastoon muiden laajan tuloksen erien
kautta. Mikäli suojaussuhde ei enää täytä suojauslaskennan
kriteereitä, suojauslaskenta lopetetaan, ja
suojauskustannusrahastoon kirjattu suojauskustannus
kirjataan kuluksi sekä suojattavan rahoitusinstrumentin
kirjanpitoarvoon kirjattu käyvän arvon muutos jaksotetaan
tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin efektiivisen
koron menetelmällä.
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus
Nokia soveltaa suojauslaskentaa tiettyihin ulkomaisiin yksiköihin
tehtyihin valuuttamääräisten nettosijoitusten suojaukseen.
Suojattu erä voi olla nettovarallisuuden suuruinen, mikä on yhtä
suuri tai pienempi kuin kyseisen ulkomaisen yksikön
nettovarallisuuden kirjanpitoarvo konsernin tilinpäätöksessä.
Riskienhallinnan tarkoituksena on suojata nettosijoituksen
euromääräisestä vasta-arvosta se osuus, jonka odotetaan
materialisoituvan ei-euromääräisinä kotiutettavina varoina
tulevaisuudessa.
Valuuttatermiinien, valuuttaoptioiden ja optiostrategioiden
käyvän arvon muutos, joka heijastaa spot-kurssin muutosta,
kirjataan muuntoeroihin omaan pääomaan (ks. liitetieto 5.1. Oma
pääoma). Valuuttatermiinisopimuksen korko-osuuden käyvän
arvon muutos sekä option aika-arvon käyvän arvon muutos
kirjataan suojauskustannuksena suojauskustannusrahastoon
muiden laajan tuloksen erien kautta. Valuuttatermiini- tai
optiosopimuksen suojauskustannus jaksotetaan instrumentin
pitoaikana rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin
tuloslaskelmassa. Näin ollen jokaisella raportointikaudella
valuuttatermiinisopimuksen korko-osuuden käyvän arvon
muutos sekä optiosopimuksen aika-arvon käyvän arvon muutos
kirjataan suojauskustannusrahastoon, kun taas jaksotettu osuus
kirjataan tulosvaikutteisesti pois suojauskustannusrahastosta.
Ulkomaisesta yksiköstä tai sen osasta luovuttaessa, luovutettua
osuutta vastaava kumulatiivinen määrä tai suhteellinen osuus
nettosijoituksen suojaamiseen käytettyjen instrumenttien oman
pääoman muuntoeroihin kirjatusta tuloksesta siirretään
tuloslaskelmaan.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa
Voitot ja tappiot johdannaisista, joihin ei sovelleta
suojauslaskentaa, mutta joilla suojataan tiettyjä ennakoituja
riskejä, kuten ennakoituja valuuttamääräisiä myyntejä ja
ostoja, kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin
tuloslaskelmassa. Voitot ja tappiot muista johdannaisista,
joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Nokia tunnistaa ja seuraa mahdollisia sopimuksiin kytkettyjä
johdannaisia. Kytketyt johdannaiset, joiden pääsopimus ei ole
rahoitusvaroihin kuuluva erä ja jotka eivät läheisesti liity
sopimukseen, erotetaan ja kirjataan käypään arvoon
raportointipäivänä. Tällaisten kytkettyjen johdannaisten
käyvän arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja
-kuluihin tuloslaskelmassa. Sopimukset, joissa on kytketty
johdannainen ja joiden pääsopimus on rahoitusvaroihin
kuuluva erä, arvostetaan kokonaisuudessaan käypään arvoon
raportointipäivänä. Tällaisten kytkettyjen johdannaisten
käyvän arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja
-kuluihin tuloslaskelmassa.
187
Johdannaiset
2025
2024
Vastaavaa
Vastattavaa
Vastaavaa
Vastattavaa
milj. EUR
Käypä arvo(1)
Nimellisarvo(2)
Käypä arvo(1)
Nimellisarvo(2)
Käypä arvo(1)
Nimellisarvo(2)
Käypä arvo(1)
Nimellisarvo(2)
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus
Valuuttatermiinit
30
807
-5
351
7
381
-19
733
Ostetut valuuttaoptiot
4
563
—
—
—
90
—
—
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset(3)
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
—
—
-178
851
15
241
-97
722
Käyvän arvon suojaus
Koronvaihtosopimukset
22
1 255
-3
375
28
1 130
-10
792
Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojat
Valuuttatermiinit
1
88
-2
460
3
527
-8
971
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka arvostetaan käypään arvoon tuloslaskelmassa
Valuuttatermiinit
65
5 184
-70
3 815
110
7 129
-165
6 124
Ostetut valuuttaoptiot
—
—
—
—
15
770
—
—
Kytketyt johdannaiset(4)
5
311
-8
183
19
996
—
—
Yhteensä
127
8 208
-266
6 035
197
11 264
-299
9 342
(1) Sisällytetty taseessa muihin lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin sekä muihin lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.
(2) Sisältää bruttomääräiset nimellisarvot kaikista sellaisista sopimuksista, joita ei ole vielä suoritettu tai peruttu. Nimellisarvot eivät välttämättä yksin tarkasteltuna anna kuvaa riskiasemasta, koska joitakin sopimuksia voidaan netottaa toisilla sopimuksilla.
(3) Koron- ja valuutanvaihtosopimukset on määritetty osin käyvän arvon ja osin ennakoitujen rahavirtojen suojausinstrumenteiksi.
(4) Kytketyt johdannaiset liittyvät asiakassopimuksiin.
Hallitakseen Nokian korollisiin velkoihin liittyviä korko- ja valuuttariskejä, Nokia on määrittänyt seuraavat koron- ja valuutanvaihtosopimukset käyvän arvon ja rahavirtojen suojauslaskennassa ja
koronvaihtosopimukset käyvän arvon suojauslaskennassa 31.12.:
Nimellisarvo (milj. valuutassa)
Käypä arvo milj. EUR
Yhtiö
Rahoitusväline
Valuutta
Lopullinen eräpäivä
2025
2024
2025
2024
Nokia Oyj
Koronvaihtosopimus
EUR
5/2025
—
292
—
3
Nokia Oyj
Koronvaihtosopimus
EUR
3/2026
630
630
8
-1
Nokia Oyj
Koron- ja valuutanvaihtosopimus
USD
6/2027
500
500
-29
9
Nokia Oyj
Koronvaihtosopimus
EUR
5/2028
500
500
-2
-7
Nokia Oyj
Koronvaihtosopimus
EUR
8/2031
500
500
13
22
Nokia Oyj
Koron- ja valuutanvaihtosopimus
USD
5/2039
500
500
-149
-92
Yhteensä 
-159
-66
188
5.4. Rahoitusriskien hallinta
Riskienhallinnan yleiset periaatteet
Nokialla on systemaattinen ja strukturoitu
riskienhallintakonsepti. Keskeiset riskit ja mahdollisuudet
tunnistetaan ensisijaisesti suhteessa liiketoiminnan tavoitteisiin,
joko operatiivisessa toiminnassa tai kiinteänä osana strategista
ja taloudellista suunnittelua. Riskienhallinta kattaa strategiset,
operatiiviset, taloudelliset, compliance- ja maineriskit. Keskeisiä
riskejä ja mahdollisuuksia analysoidaan, hallitaan ja seurataan
osana liiketoiminnan suorituskyvyn seurantaa. Nokian
hallituksen tarkastusvaliokunnan hyväksymä
riskienhallintapolitiikka edellyttää, että riskienhallinta
sisällytetään osaksi avainprosesseja. Yhtenä pääperiaatteena
on, että vastuu riskienhallinnasta määräytyy liiketoiminta-
vastuun mukaan. Kaikilla työntekijöillä on kuitenkin vastuu
tunnistaa, analysoida ja hallita riskejä oman roolinsa ja
tehtäviensä edellyttämällä tavalla. Nokian riskienhallinta-
konsepti perustuu sellaisten keskeisten riskien hallintaan, jotka
saattavat estää Nokiaa saavuttamasta tavoitteittaan, sen sijaan,
että pyrittäisiin eliminoimaan kaikki riskit. Nokian
riskienhallintapolitiikassa määritettyjen periaatteiden lisäksi
riskienhallintaa, rahoitusriskien hallinta mukaan lukien,
toteutetaan käytännössä myös muiden tärkeimpien
toimintaohjeiden ja menettelytapojen kautta.
Rahoitukselliset riskit
Rahoitustoimintojen päätavoitteena on turvata riittävä rahoitus
kaikissa olosuhteissa sekä tunnistaa, mitata ja hallita
rahoituksellisia riskejä. Rahoitustoiminnot tukevat tätä
tavoitetta vähentämällä rahoitusmarkkinoiden muutosten
haitallisia vaikutuksia Nokian kannattavuuteen ja hallitsemalla
Nokian pääomarakennetta tasapainottamalla likvidien varojen ja
rahoitusvelkojen suhdetta. Rahoitustoimintojen hallinto
perustuu Nokian toimitusjohtajan hyväksymään
rahoituspolitiikkaan, jossa määritellään riskienhallinnan yleiset
periaatteet sekä vastuu rahoitusriskien hallinnasta. Nokian
talous- ja rahoitusjohtajan hyväksymät menettelytavat on luotu
mm. valuutta- ja korkoriskien hallintaa, likviditeetti- ja
luottoriskien hallintaa sekä johdannaissopimusten käyttöä
varten. Nokian rahoitustoimintojen toimintamalli on riskiä
välttävä.
Rahoitusriskit jaetaan markkinariskiin (kattaen valuutta- ja
korkoriskin), rahoitukselliseen luottoriskiin ja likviditeettiriskiin.
Markkinariski
Valuuttariski
Toiminnan kansainvälisyys altistaa Nokian sekä transaktioihin
että translaatioon liittyville valuuttariskeille. Valuuttariskin
hallinnan tavoitteena on vähentää valuutan vaihtelusta
aiheutuvia epäedullisia vaikutuksia Nokian tulokseen ja
rahavirtoihin. Rahoitustoimintojen yksikkö soveltaa globaalia
portfoliolähestymistapaa valuuttariskien hallintaan
hyväksyttyjen ohjeiden ja rajojen puitteissa.
Ulkomaan valuuttamääräiset varat ja velat sekä ulkomaan
valuuttamääräiset tulevat rahavirrat aiheuttavat
transaktioriskiä. Transaktioriskiä hallitaan konsernin
ulkomaisten tytäryhtiöiden paikallisiin toimintavaluuttoihin
nähden. Olennaisten transaktioiden valuuttariski suojataan, ellei
suojaaminen ole taloudellisesti kannattamatonta markkinoiden
likviditeetin ja/tai suojauskustannusten takia. Valuuttariskit
määritetään transaktioiden nimellisarvoon perustuen.
Valuuttariskit suojataan pääosin johdannaisilla kuten
valuuttatermiineillä tai valuuttaoptioilla. Valuuttariskiltä
suojaavat rahoitusinstrumentit erääntyvät yleensä vuoden
sisällä.
Kerroksittaista suojaustapaa sovelletaan usein erittäin
todennäköisten vieraan valuutan määräisten rahavirtojen
vuosineljänneksittäin perustuen kunkin peräkkäisen
vuosineljänneksen tavoitteeksi asetettuun suojausasteeseen.
Vuosineljännekselle määritetyt suojatut erät suojataan
valuuttatermiinisopimuksilla ja valuuttaoptioilla suojaussuhteen
ollessa 1:1. Suojaustasot tarkastetaan, suojausinstrumentit
määritetään ja dokumentaatio päivitetään tarvittaessa
kuukausittain. Mikäli suojat ylittävät tavoitteeksi asetetun
suojausasteen jollakin vuosineljänneksellä, kyseisen
vuosineljänneksen suojausportfolio mukautetaan vastaavasti.
Nokian oma pääoma altistuu valuuttakurssivaihteluille, sillä
Nokialla on yksiköitä, joiden toimintavaluutta on jokin muu kuin
euro. Valuuttakurssien vaihtelusta johtuvat oman pääoman
muutokset näkyvät muuntoeroina konsernitilinpäätöksessä.
Riskienhallintastrategian tarkoituksena on suojata se osuus
nettosijoituksen euromääräisestä vasta-arvosta, jonka
odotetaan materialisoituvan ei-euromääräisinä kotiutettavina
varoina tulevaisuudessa. Nokia suojaa riskiä pääasiassa
johdannaissopimuksilla, kuten valuuttatermiineillä ja -optioilla,
jotka erääntyvät yleensä vuoden sisällä. Suojatut erät
määritellään perustuen konservatiivisiin ja harkinnanvaraisiin
odotuksiin kotiutettavista rahavirroista. Nettosijoituksiin
liittyvät riskit tarkastetaan, suojatut erät määritetään ja
suojaustasot mukautetaan vähintään vuosineljänneksittäin
suojaussuhteen ollessa 1:1 . Tämän lisäksi suojaustasot
mukautetaan aina silloin, kun jonkin yksittäisen tapahtuman
odotetaan merkittävästi vaikuttavan kotiutettaviin rahavirtoihin.
Vieraan valuutan määräisistä korollisista veloista syntyvä
korkoriski suojataan pääasiassa käyttämällä koron- ja
valuutanvaihtosopimuksia, joita käytetään myös Nokian
korkoprofiilin hallinnointiin, ks. alla oleva korkoriskiosio.
189
Nimellisarvot valuutoissa, jotka muodostivat merkittävän osan rahoitusinstrumenttien ja muiden suojattujen erien valuuttajakaumasta 31.12.:
2025
2024
milj. EUR
USD(1)
CNY
INR
JPY
USD(1)
CNY
INR
GBP
Rahavirtojen suojauslaskennassa määritetyn suojatun erän valuuttariski, netto(2)
1 138
-201
-215
252
450
-220
-175
222
Nettosijoitusten suojauslaskennassa määritetyn suojatun erän valuuttariski (3)
—
218
25
—
135
783
208
152
Korollisten velkojen valuuttariski(4)
-723
—
—
—
-786
—
—
—
Tase-erien valuuttariski, pois lukien korolliset velat, netto
1 460
-229
-673
189
1 296
-822
-718
-100
Muut valuuttajohdannaiset, kirjattuna tulosvaikutteisesti käypään arvoon, netto(5)
-940
191
341
-232
676
813
200
83
(1) Sisältää myös Yhdysvaltain dollariin sidottujen valuuttojen muodostamat valuuttariskit.
(2) Sisältää valuuttariskit, jotka syntyvät myyntien ja ostojen ennakoiduista rahavirroista. Joissakin valuutoissa, varsinkin Yhdysvaltain dollarissa, konsernilla on merkittäviä valuuttariskejä sekä ulosmenevissä että sisääntulevissa ennakoiduissa rahavirroissa. Nämä valuuttariskit on
suojattu.
(3) Sisältää nettosijoituksista syntyvät valuuttariskit. Nämä valuuttariskit on suojattu.
(4) Sisältää korolliset velat, jotka on suojattu koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla sekä valuuttatermiineillä. Ks. liitetieto 5.3. Johdannaisvarat ja -velat.
(5) Osaa näistä valuuttajohdannaisista käytetään vieraan valuutan määräisten tase-erien suojaamiseen siten, että niihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja ne arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kytketyt johdannaiset on esitetty tällä rivillä.
Suojauslaskennan vaikutukset taloudelliseen asemaan ja tulokseen
Nokia käyttää useita suojauslaskentaohjelmia valuutta- ja korkoriskien hallintaan, lisätietoja liitetiedossa 5.3. Johdannaisvarat ja -velat. Näiden ohjelmien vaikutukset Nokian taloudelliseen asemaan ja
tulokseen 31.12.:
milj. EUR
Rahavirtojen suojaus (1)
Nettosijoitusten suojaus(1)
Käyvän arvon ja rahavirtojen suojaus (1)
2025
Suojausinstrumenttien kirjanpitoarvo
29
-2
-180
Suojausinstrumenttien nimellisarvo
-1 594
-547
2 481
Suojauskohteiden nimellisarvo
1 594
547
-2 481
Suojausinstrumenttien perusarvon muutos 1.1. alkaen
120
112
34
Suojauskohteiden arvon muutos suojauksen tehokkuuden määrittämiseksi
-116
-112
-31
2024
Suojausinstrumenttien kirjanpitoarvo
-12
-5
-88
Suojausinstrumenttien nimellisarvo
-1 043
-1 498
2 885
Suojauskohteiden nimellisarvo
1 043
1 498
-2 885
Suojausinstrumenttien perusarvon muutos 1.1. alkaen
-3
-39
10
Suojauskohteiden arvon muutos suojauksen tehokkuuden määrittämiseksi
6
39
-13
(1) Esitettävien vuosien aikana ei ole syntynyt merkittävää tehottomuutta ja taloudelliset suhteet ovat olleet täysin tehokkaita.
190
Markkinariskien arviointiin käytetty menetelmä:
Value-at-Risk
Nokia käyttää Value-at-Risk (VaR) -menetelmää valuuttariskien
arvioinnissa. VaR on tilastollinen menetelmä, jolla mitataan
markkinoiden muutoksille sensitiivisten instrumenttien suurinta
mahdollista käyvän arvon tappiota määritellyssä epäedullisessa
markkinatilanteessa annetulla todennäköisyydellä tietyn
aikajakson kuluessa. Nokian valuuttariskin VaR lasketaan
käyttämällä Monte Carlo -menetelmää, joka simuloi satunnaisia
markkinahintaskenaarioita ottamalla huomioon tiettyjen
valuuttajohdannaisten epälineaariset hintojen muutokset. VaR-
laskenta perustuu volatiliteetteihin ja korrelaatioihin, jotka on
laskettu historiallisesta markkinainformaatiosta tehdyn otoksen
perusteella 95 prosentin luottamustasolla yhden kuukauden
tarkastelujaksolla. Jotta viimeisimmät markkinatapahtumat
tulisivat paremmin esiin, data painotetaan eksponentiaalisesti
tasoitetulla liukuvalla keskiarvolla käyttämällä asianmukaista
tasoituskerrointa. Tässä VaR-mallissa voidaan päätellä, että
suurin mahdollinen tappio ei ylitä VaR-tulosta 95 prosentissa
mahdollisista tapauksista.
Lopuissa 5 prosentissa mahdollisista tapauksista mahdollinen
tappio on vähintään VaR-tulos ja keskimäärin merkittävästi
suurempi. VaR-menetelmässä tehdään useita oletuksia, kuten
sellaisia, että riskejä mitataan keskimääräisessä
markkinatilanteessa, riskeihin vaikuttavat tekijät ovat
normaalisti jakautuneet, markkinariskeihin vaikuttavien
tekijöiden tulevien muutosten oletetaan vastaavan arvioituja
parametreja, ja tarkastellut riskit eivät muutu tarkastelujakson
aikana. Näin ollen on mahdollista, että yksittäisenä kuukautena
mahdolliset tappiot 95 prosentin luottamustasolla ovat erilaisia
ja mahdollisesti merkittävästi suurempia kuin VaR-laskelman
tulos.
VaR-laskelmaan on sisällytetty seuraavat ulkomaanrahan
määräiset rahoitusinstrumentit: lyhytaikaiset sijoitukset, laina-
ja myyntisaamiset, rahat ja pankkisaamiset, lainat ja ostovelat;
muut kuin suojauslaskennan piirissä olevat
valuuttajohdannaiset, jotka arvostetaan tulosvaikutteisesti ja
joita käytetään useimmissa tapauksissa tase-eristä johtuvan
valuuttariskin suojaamiseen, kytketyt johdannaiset sekä
valuuttajohdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja
joilla suojataan ennakoituja rahavirtoja, käypää arvoa tai
ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia ja edellä
mainittujen suojaussuhteiden suojatut erät.
VaR-riskiluvut Nokian valuuttariskiherkkyydelle on esitetty alla olevan taulukon ”VaR yhteensä” -sarakkeessa, ja havainnollistettu
vaikutus tilinpäätökseen on esitetty ”Tulos”-, ”Laaja tulos”- ja ”Kertyneet muuntoerot” -sarakkeissa.
2025
2024
Havainnollistettu vaikutus tilinpäätökseen
Havainnollistettu vaikutus tilinpäätökseen
milj. EUR
VaR yhteensä
Tulos
Laaja tulos
Kertyneet
muuntoerot
VaR yhteensä
Tulos
Laaja tulos
Kertyneet
muuntoerot
31.12.
12
10
15
—
36
40
23
—
Vuoden keskiarvo
25
19
37
—
19
15
21
—
Vuoden vaihteluväli
12-41
10-34
13-56
0-0
8-36
9-40
11-25
0-0
Merkittävimmät valuuttasuojausinstrumentit rahavirtojen, nettosijoitusten ja käyvän arvon suojauslaskennassa 31.12.:
Maturiteettijakauma nimellisarvoista (milj. EUR) (1)
Valuutta
Käypä arvo (milj.
EUR)
Painotettu keski-
määräinen
suojaustaso
Yhteensä
Erääntyy 3 kk:n
kuluessa
Erääntyy 3–12 kk:n
kuluessa
2025
Rahavirtojen suojauslaskenta
GBP
—
0,8654
-151
-38
-113
JPY
15
171,7178
-169
-27
-142
USD
9
1,1599
-1 125
-266
-859
Nettosijoitusten suojauslaskenta
CNY
-1
8,2658
-218
-218
—
2024
Rahavirtojen suojauslaskenta
GBP
-5
0,8423
-222
-69
-153
USD
-11
1,0670
-459
-170
-289
Nettosijoitusten suojauslaskenta
CNY
-6
7,6474
-783
-783
—
INR
—
88,8518
-208
-186
-22
(1) Valuuttasuojan negatiivinen nimellisarvo viittaa valuutan myyntiin ja positiivinen valuutan ostoon.
191
Korkoriski
Nokia altistuu korkoriskille tase-erien markkina-arvon
muutosten eli hintariskin sekä korkotuottojen ja -kulujen
muutosten eli jälleenrahoitus- tai jälleensijoitusriskin muodossa.
Korkoriski muodostuu pääasiassa korollisista veloista ja
varoista, mutta myös ennakoidut rahavirtojen ja taserakenteen
muutokset aiheuttavat Nokialle korkoriskiä.
Korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkojen
vaihtelusta aiheutuvia epäedullisia vaikutuksia tuloslaskelmaan,
rahavirtaan sekä rahoitusvaroihin ja -velkoihin huomioimalla
samalla myös Nokian tavoiteltu pääomarakenne ja
nettokorkoriskiasema. Nokian pitkäaikaiset velat ovat
pääasiassa kiinteäkorkoisia ja suurin osa niistä on vaihdettu
vaihtuvakorkoisiksi määritetyn tavoitekorkoprofiilin mukaisesti.
Nokialla ei ole koronvaihtosopimuksia, joista se maksaisi
kiinteää korkoa. Nokia pyrkii vähentämään koron vaihtelun
vaikutuksia hallitsemalla rahoitusvarojen ja -velkojen
nettokorkoaltistumaa asettamalla asianmukaiset
riskienhallintatavoitteet ja riskirajat.
Rahoitustoimintojen yksikkö valvoo ja hallinnoi korkoriskiä
keskitetysti. Nokia käyttää valikoituja herkkyysanalyysejä
arvioidakseen ja mitatakseen korkoriskiä, joka muodostuu
pääsääntöisesti korollisista saatavista ja veloista sekä näihin
liittyvistä johdannaisista. Herkkyysanalyysi muodostaa arvion
markkinoiden muutoksille herkkien instrumenttien käyvän arvon
mahdollisesta muutoksesta vaihdellen korkotasoa valuutoissa,
joissa Nokialla on merkittäviä määriä rahoitusvaroja ja -velkoja,
pitäen muut muuttuvat tekijät vakioina.
Luottoriskipreemion vaikutusta ei ole sisällytetty
herkkyysanalyysiin.
Korkoriskin hallinnan alaisten erien korkoprofiili 31.12.:
2025
2024
milj. EUR
Kiinteä korko
Vaihtuva korko(1)
Kiinteä korko
Vaihtuva korko(1)
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
368
—
457
—
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
172
789
133
1 528
Rahavarat
55
5 407
54
6 569
Korolliset velat
-3 145
-268
-3 150
-737
Rahoitusvarat ja -velat ennen johdannaisia
-2 550
5 928
-2 506
7 360
Korkojohdannaiset
2 322
-2 322
2 820
-2 820
Rahoitusvarat ja -velat johdannaisten jälkeen
-228
3 606
314
4 540
(1) Kaikkien kolmen kuukauden sisällä erääntyvien rahavarojen sekä johdannaisiin liittyvien vakuussopimusten katsotaan olevan vaihtuvakorkoisia korkoriskin hallinnan näkökulmasta.
Nokian rahoitusvarojen ja -velkojen korkoriskiherkkyys on esitetty alla olevan taulukon ”Vaikutus käypään arvoon” -sarakkeessa sekä
havainnollistettu vaikutus tilinpäätökseen on esitetty ”Tulosvaikutus” ja ”Vaikutus laajaan tulokseen” -sarakkeissa.
2025
2024
milj. EUR
Vaikutus
käypään arvoon
Tulosvaikutus
Vaikutus laajaan
tulokseen
Vaikutus
käypään arvoon
Tulosvaikutus
Vaikutus laajaan
tulokseen
Korko – kasvu 100 peruspisteellä
9
3
1
3
4
—
Korko – lasku 100 peruspisteellä
-9
-3
-1
-2
-5
—
192
Luottoriski
Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että vastapuoli ei täytä
sopimusvelvoitteitaan, ja tämän seurauksena Nokialle aiheutuu
taloudellisia menetyksiä. Luottoriskiä synnyttävät asiakkaisiin
liittyvät saatavat, lainatakaukset ja muut sitoumukset sekä
rahoituslaitoksiin liittyvät erät, kuten rahat ja pankkisaamiset,
kiinteätuottoiset sijoitukset ja rahamarkkinasijoitukset sekä
johdannaiset. Liiketoimintaan ja rahoitustransaktioihin liittyviä
luottoriskejä hallitaan erikseen.
Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että niiden
markkina-arvo muuttuu vastapuolen luottokelpoisuuden
heikkenemisen seurauksena, tai riski tappioista kasvaa, mikäli
vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan.
Rahoitustoimintojen yksikkö mittaa ja valvoo rahoituksellista
luottoriskiä keskitetysti. Vastapuoliriskiä hallitaan aktiivisesti
rajoittamalla vastapuolien määrää riittävän moneen johtavaan
pankkiin ja rahoituslaitokseen sekä valvomalla
luottokelpoisuuden ja riskien kehittymistä jatkuvasti. Lisäksi
Nokia sopii kaikkien merkittävien vastapuolien kanssa
netotusjärjestelystä, joka antaa kuittausoikeuden, mikäli
vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Nokia sopii
useimpien vastapuolien kanssa vakuusjärjestelystä, joka
edellyttää vastapuolta antamaan vakuudet johdannaissaatavia
vastaan.
Sijoituspäätökset perustuvat tiukkoihin luottokelpoisuus- ja
maturiteettikriteereihin Nokian rahoituspolitiikkaan liittyvien
rahoitustoiminnon toimintaohjeiden ja menettelytapojen
mukaisesti. Tämän sijoituspolitiikan ja aktiivisen sijoitusten
hallinnoinnin ansiosta Nokialla ei ole ollut raportointivuosina
merkittäviä luottotappioita rahamarkkinasijoituksissaan. Nokian
sijoitusten korkean luottokelpoisuuden vuoksi näiden sijoitusten
odotettavissa olevat luottotappiot ovat merkityksettömiä, ja ne
perustuvat 12 kuukauden odotettuihin luottotappioihin
31.12.2025. Asiakkaisiin liittyvien erien odotettavissa olevien
luottotappioiden osalta lisätietoa liitteessä 4.5. Myyntisaamiset
sekä asiakassopimuksiin perustuvat erät.
Nokialla on muissa pitkäaikaisissa rahoitusvaroissa
käyttörajoitusten alaisia pankkitalletuksia pääosin työsuhde-
etuuksiin liittyen 61 miljoonaa euroa (114 miljoonaa euroa
vuonna 2024). Nokia on arvioinut näiden rahoitusvarojen
vastapuoliriskin ja todennut odotettujen luottotappioiden
olevan merkityksettömiä.
Pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten korollisten sijoitusten ja rahavarojen jakauma luottokelpoisuusluokittain. Jakauma perustuu S&P Global
Ratings -luottoluokituslaitoksen luottokelpoisuusluokituksiin 31.12.:
Muut rahavarat ja korolliset sijoitukset
milj. EUR
Luottoluokitus(1)
Käteisvarat
Erääntyy alle 3
kk:n kuluessa
Erääntyy 3–12
kk:n kuluessa
Erääntyy 1–3
vuoden kuluessa
Erääntyy 3–5
vuoden kuluessa
Erääntyy yli 5
vuoden kuluessa
Yhteensä(2)(3)
2025
AAA
—
789
—
11
—
—
800
AA+ – AA-
938
273
—
34
6
—
1 251
A+ – A-
1 654
1 874
106
365
57
303
4 359
BBB+ – BBB-
104
69
8
64
3
—
248
Muut
120
13
—
—
—
—
133
Yhteensä
2 816
3 018
114
474
66
303
6 791
2024
AAA
—
1 496
—
8
—
—
1 504
AA+ – AA-
720
727
12
27
6
—
1 492
A+ – A-
2 004
2 346
380
241
157
102
5 230
BBB+ – BBB-
48
244
15
63
26
—
396
Muut
117
2
—
—
—
—
119
Yhteensä
2 889
4 815
407
339
189
102
8 741
(1) Pankkiryhmien osalta oheisessa taulukossa on käytetty emoyhtiön luottoluokitusta. Tytäryhtiöiden luottoluokitus saattaa poiketa emoyhtiön luottoluokituksesta.
(2) Pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin korollisiin sijoituksiin ja rahavaroihin lukeutuu pankkitalletukset, strukturoidut talletukset, sijoitukset rahamarkkinarahastoihin ja sijoitukset
rahamarkkinainstrumentteihin.
(3) Instrumentit, jotka voidaan vaatia maksettaviksi ennen eräpäivää, on esitetty lopullisen erääntymisensä mukaan, mikäli se on määritetty. Instrumentit, joiden lopulliseen
eräpäivään on yli kolme kuukautta, sisältävät 495 miljoonaa euroa (306 miljoonaa euroa vuonna 2024) instrumentteja, jotka voidaan vaatia maksettaviksi kolmen kuukauden
kuluessa.
Seuraavassa taulukossa on esitetty rahoitusvarat ja -velat, joita koskee toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely tai vastaava
sopimus 31.12. Jotta taulukon luvut voisi täsmäyttää taseeseen, pitää ottaa huomioon myös erät, joita netotusjärjestely ei koske, ks.
liitetieto 5.3. Johdannaisvarat ja -velat.
Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseeseen
milj. EUR
Taseeseen merkittyjen
rahoitusvarojen/velkojen
nettomäärä
Rahoitusinstrumentit varat/velat
Käteisvakuus saatu/annettu
Nettomäärä
2025
 
Johdannaisvarat
121
-103
-17
1
Johdannaisvelat
-258
103
148
-7
Yhteensä
-137
—
131
-6
2024
Johdannaisvarat
178
-143
-33
2
Johdannaisvelat
-296
143
147
-6
Yhteensä
-118
—
114
-4
Rahoitusinstrumentteja, joita koskee toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely tai vastaava sopimus, ei ole vähennetty
taseessa toisistaan, koska tarkoitus ei ole selvittää niitä nettomääräisesti tai toteuttaa saamista ja velkaa yhtäaikaisesti.
193
Likviditeettiriski
Likviditeettiriski tarkoittaa riittämätöntä rahoitusta tai
tavanomaista korkeampia rahoituskustannuksia likvidien
varojen riittämättömyyden takia silloin, kun velkojen
uudelleenrahoitus tai liiketoimintaolosuhteiden äkillinen
heikkeneminen johtavat ennakoitua suurempaan
rahoitustarpeeseen. Transaktioihin liittyvä likviditeettiriski
tarkoittaa tilannetta, jossa transaktio joudutaan tekemään alle
markkinahintojen tai sitä ei pystytä tekemään lainkaan haluttuna
ajankohtana. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on turvata
rahoituksen riittävyys kaikissa olosuhteissa ylläpitämällä
riittävää likviditeettiä sekä varmistamalla se, että liiketoiminnan
rahoitukseen on jatkuvasti käytettävissä varoja riittävän
nopeasti sijoitusten arvoa vaarantamatta.
Nokia pyrkii ylläpitämään riittävää likviditeettiä tehokkaalla
kassanhallinnalla sekä sijoittamalla pääosin erittäin likvideihin
rahamarkkinasijoituksiin. Likviditeettiasemasta riippuen Nokia
saattaa uudelleenrahoittaa erääntymään tulevat velat ennen
sopimuksen mukaista eräpäivää. Transaktioihin liittyvä
likviditeettiriski minimoidaan tekemällä vain transaktioita, joille
on saatavilla osto- ja myyntinoteeraukset markkinoilta. Nokia
pyrkii säilyttämään joustavat rahoitusjärjestelyt ylläpitämällä
sitoutuneita ja sitoutumattomia rahoitusjärjestelyitä ja
-ohjelmia.
Ostovelkoihin sisältyy velkoja toimittajille rahoituslaitosten
kanssa tehtyjen toimittajarahoitusjärjestelyjen puitteissa. Nämä
velat on luokiteltu ostoveloiksi, sillä maksut rahoituslaitoksille
tehdään lähes yhtenevin ehdoin kuin maksut toimittajille.
Mahdolliset maksuaikojen pidennykset yli toimittajien kanssa
sovittujen maksuaikojen ovat vähäisiä eikä tuleviin maksuihin
liity erityisiä takausjärjestelyjä. Nämä järjestelyt eivät aiheuta
merkittävää likviditeettiriskiä, sillä näiden toimittajarahoitus-
järjestelyjen piirissä olevien velkojen määrä on rajallinen ja
Nokialla on käytettävissään muita rahoituslähteitä.
Toimittajarahoitusjärjestelyjen piirissä olevat velat 31.12.:
Velkojen kirjanpitoarvo (milj. EUR)
2025
2024
Esitetty ostoveloissa
861
564
Joista toimittajat ovat saaneet maksun
241
250
Eräpäivien vaihteluväli laskun päiväyksen jälkeen (päivinä)
2025
2024
Järjestelyjen piirissä olevat velat
60-120
60–90
Järjestelyjen ulkopuoliset vastaavat ostovelat
30-120
30–120
Nokian merkittävät rahoitusjärjestelyt ja -ohjelmat 31.12.:
Nostettu (milj. EUR)
Sitoutunut/sitoutumaton
Rahoitusjärjestely
Valuutta
Nimellisarvo (milj.)
2025
2024
Sitoutunut
Luottolimiittisopimus(1)
EUR
2 000
—
—
Sitoutunut
EIP T&K-luottolimiittisopimus (2)
EUR
435
—
—
Sitoutumaton
Suomalainen yritystodistusohjelma
EUR
750
—
—
Sitoutumaton
Euro-Commercial Paper -ohjelma
EUR
1 500
—
—
Sitoutumaton
Euro Medium Term Note -ohjelma (3)
EUR
5 000
1 630
1 922
Yhteensä
1 630
1 922
(1) Nokialla oli 31.12.2025 nimellisarvoltaan 1 500 miljoonan euron suuruinen sitova luottolimiitti, joka erääntyy kesäkuussa 2030 (kahdella yhden vuoden jatko-optiolla), sekä
nimellisarvoltaan 500 miljoonan euron suuruinen sitova luottolimiitti, joka erääntyy maaliskuussa 2027 (yhden vuoden jatko-optiolla). Nokia peruutti nimellisarvoltaan 500
miljoonan euron luottolimiitin vapaaehtoisesti 3.3.2026 ja peruuttaminen astuu voimaan 6.3.2026.
(2) Luottolimiittisopimuksen nostoaika päättyy joulukuussa 2027.
(3) Kaikki euromääräiset joukkovelkakirjalainat on laskettu liikkeeseen Euro Medium Term Note -rahoitusohjelman puitteissa.
Eräillä rahoitusvelkojen muutoksilla ei ole välitöntä vaikutusta Nokian likviditeettiasemaan. Alla olevassa taulukossa on esitetty
vuokrasopimusvelkojen, korollisten velkojen ja näihin liittyvien johdannaisten muutokset jaoteltuina rahavirrallisiin ja muihin muutoksiin.
milj. EUR
Pitkäaikaiset
korolliset velat
Lyhytaikaiset
korolliset velat
Pitkäaikaisia velkoja
suojaavat
johdannaiset (1)
Vuokrasopimusvelat(2)
Yhteensä
1.1.2025
2 918
969
88
863
4 838
Rahavirrat
-724
360
—
-221
-585
Muut muutokset:
Liiketoimintojen yhdistämisiin liittyvät
muutokset
—
6
—
57
63
Valuuttakurssien muutokset
-124
-3
99
-41
-69
Käyvän arvon muutokset
13
—
-7
—
6
Siirto pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten välillä
246
-246
—
—
—
Lisäykset(3)
—
—
—
342
342
Muut
—
-2
—
—
-2
31.12.2025
2 329
1 084
180
1 000
4 593
1.1.2024
3 637
554
174
997
5 362
Rahavirrat
-361
-6
—
-225
-592
Muut muutokset:
Valuuttakurssien muutokset
64
2
-49
15
32
Käyvän arvon muutokset
-5
—
-37
—
-42
Siirto pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten välillä
-417
417
—
—
—
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat
—
—
—
-30
-30
Lisäykset(3)
—
—
—
117
117
Muut
—
2
—
-11
-9
31.12.2024
2 918
969
88
863
4 838
(1) Sisältää käyvän arvon ja rahavirtojen suojauslaskennan alaisia johdannaisia sekä sellaisia johdannaisia, jotka eivät ole suojauslaskennan alaisia mutta suojaavat pitkäaikaisia velkoja.
(2) Sisältää pitkä- ja lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat. Vuonna 2024 rahavirrat eivät sisällä Submarine Networks -liiketoiminnan rahavirtoja sen jälkeen, kun se luokiteltiin myytävänä
olevaksi ja lopetetuksi toiminnoksi.
(3) Sisältää uudet vuokrasopimukset, olemassa olevien vuokrasopimusten muutoksista ja uudelleen määrittämisestä johtuvat erät sekä vaikutukset vuokrasopimusten ennenaikaisista
päättämisistä.
194
Seuraavassa taulukossa esitetään diskonttaamaton, sopimuksiin pohjautuva rahavirta-analyysi taseessa esitetyistä vuokrasopimusveloista, rahoitusvaroista ja -veloista sekä annetuista ja saaduista
lainasitoumuksista. Taulukon luvut eivät ole suoraan johdettavissa taseesta.
2025
2024
Erääntyy
Erääntyy
milj. EUR
alle 3 kk:n
kuluessa
3–12 kk:n
kuluessa
1–3 vuoden
kuluessa
3–5 vuoden
kuluessa
yli 5 vuoden
kuluessa
Yhteensä
alle 3 kk:n
kuluessa
3–12 kk:n
kuluessa
1–3 vuoden
kuluessa
3–5 vuoden
kuluessa
yli 5 vuoden
kuluessa
Yhteensä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
2
4
373
17
—
396
3
5
359
129
—
496
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat (1)
—
—
46
1
43
90
—
—
57
8
48
113
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat lukuun ottamatta johdannaisia(1)
140
90
—
—
—
230
318
99
—
—
—
417
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset (2)
870
93
—
—
—
963
1 390
279
—
—
—
1 669
Rahavarat(2)
4 989
134
145
10
244
5 522
6 351
114
80
83
25
6 653
Nettona suoritettavien johdannaissaatavien rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat
2
9
9
8
8
36
-6
3
-1
-1
4
-1
Bruttona suoritettavien johdannaissaatavien rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat
4 543
1 792
352
—
—
6 687
5 492
2 471
1 081
114
—
9 158
Johdannaiset – velat
-4 505
-1 773
-341
—
—
-6 619
-5 428
-2 416
-1 017
-106
—
-8 967
Myyntisaamiset
4 275
864
39
—
—
5 178
4 529
933
39
—
—
5 501
Pitkäaikaiset rahoitus- ja vuokrasopimusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat
-8
-101
-1 181
-301
-1 454
-3 045
-21
-103
-1 345
-926
-1 441
-3 836
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
—
—
-315
-205
-467
-987
—
—
-294
-172
-266
-732
Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat
-11
—
-9
-8
—
-28
-12
—
-23
-10
—
-45
Lyhytaikaiset rahoitus- ja vuokrasopimusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat
-1 095
-3
—
—
—
-1 098
-603
-386
—
—
—
-989
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
-71
-169
—
—
—
-240
-64
-175
—
—
—
-239
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat lukuun ottamatta johdannaisia(3)
-3
-7
—
—
—
-10
-490
-2
—
—
—
-492
Nettona suoritettavien johdannaisvelkojen rahavirrat:
Johdannaiset – velat
-4
1
1
—
—
-2
-2
-14
-10
3
—
-23
Bruttona suoritettavien johdannaisvelkojen rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat
3 635
711
801
56
665
5 868
5 517
1 400
965
160
784
8 826
Johdannaiset – velat
-3 675
-727
-835
-59
-705
-6 001
-5 635
-1 458
-1 013
-174
-777
-9 057
Alennukset ilman suoritevelvoitetta
-124
-145
-20
—
-5
-294
-222
-149
-6
-3
—
-380
Ostovelat
-2 841
-102
-35
—
—
-2 978
-3 049
-126
-25
-12
-1
-3 213
Annetut ja saadut sitoumukset
Annetut lainasitoumukset(4)
-4
-3
—
—
—
-7
-5
-6
—
—
—
-11
Saadut lainasitoumukset (5)
-1
-3
928
1 496
—
2 420
-1
148
1 410
—
—
1 557
Annetut sijoitussitoumukset (6)
-221
—
—
—
—
-221
-306
—
—
—
—
-306
(1) Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat ja lyhytaikaiset rahoitusvarat lukuun ottamatta johdannaisia sisältävät pääasiassa rahoitussaamisia asiakkailta ja toimittajilta.
(2) Instrumentit, jotka voidaan vaatia maksettaviksi ennen eräpäivää, on esitetty lopullisen erääntymisensä mukaan, mikäli se on määritetty. Sijoitukset, joiden lopulliseen eräpäivään on yli kolme kuukautta, sisältävät 495 miljoonaa euroa (306 miljoonaa euroa vuonna 2024)
instrumentteja, jotka voidaan vaatia maksettaviksi kolmen kuukauden kuluessa.
(3) Vuonna 2024 muut lyhytaikaiset rahoitusvelat lukuun ottamatta johdannaisia sisälsivät ehdollisen velvoitteen China Huaxinille. Velvoite on esitetty taulukossa aikaisimpaan mahdolliseen ajankohtaan, jolloin merkintäaika on avoinna.
(4) Annetut lainasitoumukset on sijoitettu aikaisimpaan ajankohtaan, jolloin ne voidaan nostaa tai vaatia maksettaviksi.
(5) Saadut lainasitoumukset on sijoitettu niiden erääntymisajankohtaan. Näihin lukuihin sisältyvät myös lainasitoumuksiin liittyvät kulut.
(6) Näiden sitoumusten puitteissa tehtyjen nostojen ajoitus riippuu pääomarahastojen sijoituspäätöksistä, ja nostot jakautuvat tyypillisesti useiden vuosien ajanjaksolle. Lisätietoja venture fund -sitoumuksista on liitetiedossa 6.1. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet.
195
Osio 6
Muut
tiedot
Tämä osio sisältää tietoa
Nokian taseen ulkopuolisista
vastuista ja velvoitteista,
konsernirakenteesta,
lähipiiriliiketoimista sekä
tilikauden päättymisen
jälkeisistä tapahtumista.
6.1. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset
toimet
Sopimusvelvoitteet
milj. EUR
Alle 1 vuosi
1–5 vuotta
Yli 5 vuotta
2025
Ostovelvoitteet
4 264
617
15
Vuokrasitoumukset (1)
—
101
731
2024
Ostovelvoitteet
2 538
697
3
Vuokrasitoumukset (1)
9
86
573
(1) Liittyy vuokrasopimuksiin, jotka eivät olleet vielä alkaneet 31.12.
Nokialla on 31.12.2025 vuokrasopimusvelkaan sisältymättömiä,
mahdollisia tulevia diskonttaamattomia vuokramaksuja
906 miljoonaa euroa (812 miljoonaa euroa vuonna 2024) jatko-
optioista, joita ei ole arvioitu käytettävän, ja 97 miljoonaa euroa
(58 miljoonaa euroa vuonna 2024) mahdollisia vuokramaksuja
päättämisoptioista, jotka odotetaan käytettävän.
Takaukset ja muut rahoitussitoumukset
Alla olevassa taulukossa esitetyt sitoumukset on esitetty
takausten ja rahoitussitoumusten suurimpaan mahdolliseen
nimellisarvoon, eivätkä luvut kuvasta johdon odottamia tuloksia.
milj. EUR
2025
2024
Takaukset samaan konserniin kuuluvien
yritysten puolesta
  
Rahoituslaitosten antamat takaukset
Kaupalliset takaukset(1)
943
964
Ei-kaupalliset takaukset
431
498
Yhtiötakaukset(2)
Kaupalliset takaukset(1)
275
263
Ei-kaupalliset takaukset
37
33
Rahoitussitoumukset
Asiakasrahoitussitoumukset (3)
7
11
Sijoitussitoumukset (4)
221
306
(1) Kaupalliset takaukset ovat tavanomaiseen liiketoimintaan liittyen Nokian
asiakkaille sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi annettuja takauksia kuten tarjous-,
toimitus- ja takuuajan takauksia.
(2) Yhtiötakaukset ovat Nokian asiakkaille ja kolmansille osapuolille annettuja
takauksia, joissa Nokia on ensisijaisessa takausvastuussa.
(3) Asiakasrahoitussitoumukset liittyvät asiakkaille myönnettyihin lainoihin.
Sitoumuksen käytettävyys edellyttää, että lainanottaja pystyy noudattamaan
sovittuja rahoitusehtoja ja liiketoimintaan liittyviä muita ehtoja sekä noudattaa
sovittuja hallinnollisia ehtoja. Lainat on yleensä tarkoitettu
tietoliikenneverkkoinvestointien ja -palveluiden rahoittamiseen. Ks. liitetieto 4.5.
Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat erät.
(4) Nokia on NGP Capitalin ja tiettyjen muiden teknologiaan sijoittavien rahastojen
äänetön osakas, mihin liittyen se on sitoutunut pääomamaksuihin ja on oikeutettu
rahavarojen jakoon kunkin osakassopimuksen ja rahaston toiminnan mukaan.
196
Oikeudelliset asiat
Laatimisperiaatteet
Nokia kertoo käynnissä olevista oikeudellisista asioista, jotka liittyvät mahdollisiin velvoitteisiin,
joiden olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma tapahtuma, joka ei ole
kokonaan Nokian määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa. Näitä
asioita tarkastellaan säännöllisesti sen arvioimiseksi, onko taloudellista hyötyä ilmentävien
voimavarojen poistuminen todennäköistä, jolloin varaus tulee merkitä taseeseen.
Nokia on, ja todennäköisesti tulee jatkossakin olemaan, osallisena erilaisissa oikeusprosesseissa,
joita syntyy ajoittain koskien immateriaalioikeuksia, kilpailuoikeudellisia kysymyksiä, kaupallisia
kiistoja, tuotevastuita, ympäristöä, verotusta, terveys- ja turvallisuuskysymyksiä, työsuhdeasioita
sekä laittomia irtisanomisia, myynti- ja markkinointikäytäntöjä, kansainvälistä kauppaa,
arvopapereita, yksityisyydensuojaa sekä säännösten noudattamiseen liittyviä käytäntöjä. Vaikka
johto ei odota niillä oikeusprosesseilla, joista se on tällä hetkellä tietoinen, olevan olennaista
epäsuotuisaa vaikutusta Nokian taloudelliseen asemaan, oikeudenkäynneille on ominaista, että
niiden lopputulos on vaikeasti ennakoitavissa. Tästä syystä Nokia saattaa tulevaisuudessa olla
tuomioistuinten päätösten kohteena tai päätyä sovintoratkaisuihin, joilla voi olla olennaisia
epäsuotuisia vaikutuksia sen toiminnan tulokselle ja rahavirroille.
Oikeudenkäynnit ja käsittelyt
Työsuhdeasioihin liittyvä ryhmäkanne Brasiliassa
Nokia on vastaajana useissa vaateissa eri Brasilian työtuomioistuimissa. Kantajat ovat entisiä
työntekijöitä, joiden sopimukset päättyivät Nokian luovuttua tietyistä palvelusopimuksista. Vaateet
koskevat lähinnä maksuja, jotka suoritettiin irtisanottujen työsopimusten mukaisesti tai niiden
yhteydessä. Nokia on saanut suurimman osan tapauksista ratkaistua joko sovintoratkaisuina tai
tuomioistuinten päätöksillä.
Asbestiin liittyvä oikeudenkäynti Yhdysvalloissa
Nokia on vastaajana noin 250 asbestiin liittyvässä riita-asiassa, jotka ovat eri
oikeudenkäyntivaiheissa. Vaateet perustuvat tiloihin ja urakoitsijoihin liittyviin vastuisiin sekä
tuotevastuuseen. Vaateet liittyvät myös asianomistajien väitteisiin erilaisista diagnosoiduista
sairauksista, mukaan lukien, mutta ei ainoastaan, asbestoosi, keuhkosyöpä ja mesoteliooma.
Immateriaalioikeuksia koskevat oikeusprosessit
Vuoden aikana ratkaistut oikeusprosessit
Nokia aloitti vuonna 2023 patenttioikeudenkäynnit Amazonia vastaan useassa maassa.
Oikeustoimissa olleet patentit kattoivat Amazonin laitteissa ja palveluissa käytettyjä
videoliitännäisiä teknologioita. Maaliskuussa 2025 Nokia ilmoitti solmineensa
patenttilisenssisopimuksen Amazonin kanssa. Sopimuksen myötä kaikki patenttioikeudenkäynnit
on ratkaistu.
6.2. Hankitut liiketoiminnat
Laatimisperiaatteet
Yrityskaupat käsitellään käyttäen hankintamenetelmää. Hankinta-ajankohtana luovutettu
vastike, joka käsittää siirretyt varat, vastattavaksi otetut velat ja liikkeelle lasketut oman
pääoman ehtoiset instrumentit, arvostetaan pääsääntöisesti käypään arvoon. Luovutettu
vastike kohdistetaan yksilöitävissä oleviin hankittuihin varoihin ja velkoihin, mukaan lukien varat
ja velat, joita hankitun yhtiön taseeseen ei ollut merkitty, kuten tietyt aineettomat hyödykkeet
ja ehdolliset velat. Se yhteenlaskettu luovutetun vastikkeen ja hankitussa yhtiössä mahdollisen
määräysvallattomien omistajien osuuden määrä, joka ylittää hankitun yhtiön yksilöitävän
nettovarallisuuden, kirjataan liikearvoksi. Hankintaan liittyvät menot kirjataan kuluksi niiden
syntymisajankohtana, lukuun ottamatta velkojen ja oman pääoman ehtoisten arvopapereiden
liikkeellelaskuun liittyviä kuluja. Hankittujen liiketoimintojen tulokset yhdistellään Nokian
tulokseen hankintahetkestä alkaen.
Infineran hankinta
Nokia sai 28.2.2025 päätökseen Infinera Corporationin (Infinera) hankinnan 27.6.2024 julkistetun
sopimuksen mukaisesti. Infinera on innovatiivisten avoimien optisten verkkoratkaisujen ja
edistyneiden optisten puolijohteiden maailmanlaajuinen toimittaja, jonka kotipaikka on San Jose.
Kaupan toteutumisen myötä Infinerasta tuli osa Nokia-konsernia ja Nokia omistaa 100 % sen
osakekannasta ja äänivallasta. Hankinta parantaa merkittävästi Nokian mittakaavaa ja
kannattavuutta optisissa verkoissa ja se vauhdittaa Nokian kasvustrategiaa datakeskuksissa ja
vahvistaa sen asemaa sekä Pohjois-Amerikassa että internet-toimijoiden keskuudessa. Nokia
raportoi hankitun liiketoiminnan osana Verkkoinfrastruktuuri-segmenttiä.
Luovutettu vastike
Infineran osakkeenomistajille luovutettu vastike koostui käteisvastikkeesta ja 127 434 986 Nokian
osakkeesta, jotka maksettiin American Depository Shares (ADS) -osaketalletustodistuksien
muodossa. Nokian osakkeiden käypä arvo määritettiin Nokian ADS-osaketalletustodistusten New
Yorkin pörssin (NYSE) päätöskurssin 28.2.2025 perusteella. Kokonaisvastike sisälsi lisäksi hankintaa
edeltäville työsuorituksille kohdistuvan osuuden sellaisten Infineran tulosperusteisten ja
ehdollisten palkkio-osakkeiden käyvästä arvosta, jotka korvattiin Nokian osakeperusteisilla
kannustinohjelmilla sekä Infineran vaihtovelkakirjalainojen käyvän arvon alla kuvatulla tavalla.
197
Hankinnan toteuttaminen on Infineran liikkeeseenlaskemien vaihtovelkakirjalainojen ehtojen
mukainen vaihtotapahtuma ja ”korvattava perustavanlaatuinen muutos”. Vaihtovelkakirjojen käypä
arvo on osa luovutettua vastiketta ja se määräytyi ”korvattavasta perustavanlaatuisesta
muutoksesta” vaihtovelkakirjalainojen ehtojen mukaisesti maksettavan korvauksen perusteella.
Hinnoittelukaavaan sisältyi komponentti, joka perustuu Nokian ADS-osaketalletustodistusten
hintakehitykseen 40 kaupankäyntipäivän aikana alkaen kunkin velkakirjanhaltijan tekemästä
vaihtoilmoituksesta. Luovutettuun vastikkeeseen sisältyvän vaihtovelkakirjalainojen käyvän arvon
laskennassa on käytetty Nokian ADS-osaketalletustodistusten päätöskurssia New Yorkin pörssissä
(NYSE) hankinta-ajankohtana. Vaihtoilmoituksille annettu aika päättyi 19.3.2025, johon mennessä
kaikki vaihtovelkakirjojen haltijat olivat ilmoittaneet käyttävänsä vaihto-oikeuttaan. Korvaus
vaihdettavaksi ilmoitetuista vaihtovelkakirjoista maksettiin käteisellä toukokuussa 2025. Nokia
kirjasi 23 miljoonan euron rahoituskulun konsernin tuloslaskelmaan vaihtovelkakirjojen
arvonmuutoksesta hankintapäivän ja korvauksen maksupäivän välillä.
milj. EUR
28.2.2025
Käteisvastike
1 066
Infineran vaihtovelkakirjalainat
785
Nokian liikkeeseenlaskemat osakkeet
584
Hankintaa edeltäville työsuorituksille kohdistuva osuus korvaavista osakeperusteisista
kannustinohjelmista
61
Luovutettu vastike yhteensä
2 496
Hankittujen nettovarojen käypä arvo ja liikearvo
milj. EUR
28.2.2025
VASTAAVAA
Aineettomat hyödykkeet
1 111
Aineelliset hyödykkeet
241
Laskennalliset verosaamiset
82
Vaihto-omaisuus
337
Myyntisaamiset(1)
349
Muut varat
207
Rahavarat
78
Varat yhteensä
2 405
VASTATTAVAA
Laskennalliset verovelat
37
Ostovelat
230
Asiakassopimuksiin perustuvat velat
184
Muut velat
291
Velat yhteensä
742
Yksilöitävissä olevat nettovarat
1 663
Liikearvo
833
Hankitut nettovarat
2 496
(1) Myyntisaamisten bruttomäärä ei poikkea olennaisesti niiden käyvästä arvosta, ja sopimusten mukaisten määrien odotetaan olevan
täysimääräisesti saatavissa.
Infineran hankinnasta syntynyt liikearvo on 833 miljoonaa euroa ja se johtuu pääasiassa hankitusta
työvoimasta sekä odotetuista synergioista ja mittakaavaeduista. Liikearvo kohdistetaan
kokonaisuudessaan Verkkoinfrastruktuuri-segmentille, eikä sen odoteta olevan vähennyskelpoinen
tuloverotuksessa.
Hankittujen aineettomien hyödykkeiden käypä arvo
Käypä arvo
Poistoaika
Milj. euroa
Vuosia
Asiakassuhteet
646
12
Teknologiat
380
3-4
Tavaramerkit ja muut
85
3-4
Yhteensä
1 111
Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu
Liikearvosta erillään kirjattujen aineettomien hyödykkeiden ja niiden käyvän arvon
määrittäminen perustuvat johdon arvioihin ja oletuksiin, mukaan lukien hankinnan
arvonmuodostuksen ajurit ja synergiat sekä aineettomien hyödykkeiden liikevaihdon kasvu-,
kannattavuus- ja kassavirtaennusteet, taloudellinen vaikutusaika ja muut erityispiirteet sekä
diskonttauskorot hankintahetkellä. Arvioilla ja oletuksilla on merkittävä vaikutus aineettomien
hyödykkeiden alkuperäiseen kirjanpitoarvoon sekä myöhemmin kirjattaviin poistoihin.
Hankintaan liittyvät kulut olivat 41 miljoonaa euroa, joista 21 miljoonaa euroa on kirjattu vuodelle
2025. Hankintaan liittyvät kulut esitetään konsernin tuloslaskelmassa myynnin ja hallinnon kuluissa
ja konsernin rahavirtalaskelmassa liiketoiminnan rahavirroissa.
Hankitun liiketoiminnan liikevaihto oli 1 258 miljoonaa euroa ja liiketappio 215 miljoonaa euroa
aikavälillä 28.2.– 31.12.2025. Nokia-konsernin liikevaihto aikavälillä 1.1.-31.12.2025 olisi ollut
20 092 miljoonaa euroa ja liikevoitto 846 miljoonaa euroa mikäli hankinta olisi toteutunut 1.1.2025.
Syntyneen yhteisökokonaisuuden liikevaihtoa ja liikevoittoa koskevat tiedot vuoden 2025 alusta
alkaen ovat tilintarkastamattomia ja suuntaa-antavia, ja ne on laskettu käyttäen tytäryhtiön tammi-
helmikuun 2025 tulosta, jota on oikaistu tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden yhdistämiseen ja
hankintahinnan kohdistusten purkuun liittyvillä erillä.
198
6.3. Konserniyhtiöt
Konsernin tytäryhtiöt 31.12.2025
Emoyhtiön
Konsernin
omistusosuus
omistusosuus
Kotipaikka
Yhtiön nimi
%
%
Suomi
Comptel Oy
—
100,0
Infinera Oy
—
100,0
Nokia Innovations Oy
100,0
100,0
Nokia Investments Oy
100,0
100,0
Nokia Solutions and Networks Asset Management Oy
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Branch Operations Oy
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Oy
100,0
100,0
Nokia Technologies Oy
100,0
100,0
Nokia Teknologia Oy
100,0
100,0
Afganistan
Nokia Siemens Networks Afghanistan LLC
—
100,0
Alankomaat
Alcatel-Lucent Services International B.V.
—
100,0
Coriant Netherlands B.V.
—
100,0
Infinera Optics B.V.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks B.V.
—
100,0
Tellabs Access B.V.
—
100,0
Tellabs Enterprises B.V.
—
100,0
Tellabs Holdings B.V.
—
100,0
Algeria
Nokia Algerie Sarl
—
100,0
Angola
Alcatel-Lucent Angola, Limitada
—
100,0
Arabiemiirikunnat
Alcatel Lucent Middle East and North Africa DMCC
—
100,0
Infinera FZ LLC
—
100,0
Nokia Networks LLC
—
100,0
Nokia Solutions and Networks AE FZ-LLC
—
100,0
Nokia Solutions and Networks LLC - OPC
—
100,0
Argentiina
Infinera Corporation Argentina S.R.L.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Argentina S.A.
—
100,0
Armenia
Nokia Solutions and Networks CJSC
—
100,0
Australia
Infinera Pty Ltd
—
100,0
Nokia Services Pty Limited
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Australia Pty Ltd
—
100,0
Radio Frequency Systems Pty Limited
—
100,0
Azerbaidžan
Nokia Solutions and Networks Baku LLC
—
100,0
Bangladesh
Nokia Solutions and Networks Bangladesh Limited
—
100,0
Belgia
Infinera Networks Belgium
—
100,0
Nokia Bell NV
—
100,0
Bolivia
Nokia Solutions and Networks Bolivia S.A.
—
100,0
Emoyhtiön
Konsernin
omistusosuus
omistusosuus
Kotipaikka
Yhtiön nimi
%
%
Bosnia-Hertsegovina
Nokia Solutions and Networks d.o.o. Banja Luka
—
100,0
Nokia Solutions and Networks d.o.o., Sarajevo
—
100,0
Brasilia
Infinera do Brasil Serviços Técnicos Ltda.
—
100,0
Infinera do Brasil Técnologia Ltda.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks do Brasil
Telecomunicações Ltda.
—
100,0
RFS Brasil Telecomunicações Ltda.
—
100,0
Bulgaria
Nokia Solutions and Networks EOOD
—
100,0
Caymansaaret
Infinera Global Holdings LP
—
100,0
Chile
Nokia Solutions and Networks Chile Ltda.
—
100,0
Costa Rica
Alcatel Centroamerica S.A.
—
100,0
Nokia Costa Rica S.A.
—
100,0
Dominikaaninen
tasavalta
Nokia Dominican Republic, S.A.S.
—
100,0
Ecuador
Nokia Solutions and Networks Ecuador S.A.
—
100,0
Egypti
Coriant Optical Networks Trading Egypt S.A.E.
—
100,0
Nokia Egypt S.A.E.
—
100,0
El Salvador
Nokia El Salvador, S.A. de C.V.
—
100,0
Espanja
Infinera SL
—
100,0
Nokia Spain, S.A.
—
100,0
Nokia Transformation, Engineering & Consulting
Services Spain S.L.U.
—
100,0
Etelä-Afrikka
Infinera South Africa Proprietary Limited
—
70,0
Nokia Solutions and Networks South Africa (Pty) Ltd
—
100,0
Nokia South Africa (Pty) Ltd
—
69,9
Etelä-Korea
Infinera Korea Limited
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Korea Ltd.
—
100,0
Filippiinit
Infinera Philippines, Inc.
—
100,0
Lucent Technologies Philippines Inc.
—
100,0
Nokia Shanghai Bell Philippines, Inc.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Philippines, Inc.
—
100,0
Guatemala
Nokia Operations de Guatemala, S.A.
—
100,0
Hong Kong
Coriant (HK) Limited
—
100,0
Infinera Asia Limited
—
100,0
Nokia Hong Kong Limited
—
100,0
Nokia Shanghai Bell (Hong Kong) Limited
—
100,0
199
Emoyhtiön
Konsernin
omistusosuus
omistusosuus
Kotipaikka
Yhtiön nimi
%
%
Indonesia
PT Infinera Networks Indonesia
—
100,0
PT Nokia Solutions and Networks Indonesia
—
100,0
Intia
Comptel Communications India Private Limited
—
100,0
Coriant India Private Limited
—
100,0
Infinera Communication India Private Limited
—
100,0
Infinera India Private Limited
—
100,0
Nokia India Private Limited
100,0
100,0
Nokia Solutions and Networks India Private Limited
—
100,0
Noktel Telequipments Manufacturers India Private
Limited
—
100,0
RFS India Telecom Private Limited
—
100,0
WiChorus Design & Development Private Limited
—
100,0
Iran
Pishahang Communications Networks Development
Company (Private Joint Stock)
—
90,0
Irlanti
Infinera EMEA Holdings Limited
—
100,0
Nokatus Insurance Company Designated Activity
Company (DAC)
100,0
100,0
Infinera International Holdings Unlimited Company
—
100,0
Nokia Ireland Limited
—
100,0
Israel
Infinera (Israel) Ltd.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Israel Ltd.
—
100,0
Italia
Infinera S.r.l.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Italia S.p.A.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks S.p.A.
—
100,0
Itävalta
Nokia Solutions and Networks Holding Österreich GmbH
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Österreich GmbH
—
100,0
Jamaika
Nokia Jamaica Limited
—
100,0
Japani
Coriant K.K.
—
100,0
Infinera Japan K.K.
—
100,0
Nokia Innovations Japan G.K.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Japan G.K.
—
100,0
Kamerun
Societe de Telecommunication Camerounaise -
Sotelcam
—
99,6
Kanada
Infinera Canada Inc.
—
100,0
Nokia Canada Inc.
—
100,0
Kazakstan
Infinera Kazakhstan LLP
—
100,0
"Nokia Solutions and Networks Kazakhstan" LLP
—
100,0
Kiina
Alcatel-Lucent Shanghai Bell Information Products Co.,
Ltd.
—
100,0
Hunan Huanuo Technology Co., Ltd.
—
100,0
Emoyhtiön
Konsernin
omistusosuus
omistusosuus
Kotipaikka
Yhtiön nimi
%
%
Infinera Communications International (Shanghai)
Limited
—
100,0
Infinera Communications Technologies (Shanghai)
Limited
—
100,0
Infinera Networks (Shanghai) Co., Ltd.
—
100,0
Lucent Technologies Investment Co., Ltd.
—
100,0
Lucent Technologies Qingdao Telecommunications
Systems, Ltd.
—
51,0
Nokia (Shanghai) Enterprise Management Co., Ltd.
—
100,0
Nokia Networks (Chengdu) Co., Ltd.
—
100,0
Nokia Shanghai Bell Co., Ltd. (1)
—
100,0
Nokia Shanghai Bell Software Co., Ltd.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks (Suzhou) Supply Chain
Service Co., Ltd.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Investment (China) Co.,
Ltd.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks System Technology
(Beijing) Co., Ltd.
—
100,0
RFS Radio Frequency Systems (Shanghai) Co., Ltd.
—
100,0
Kolumbia
Infinera Colombia S.A.S.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Colombia Ltda.
—
100,0
Kreikka
Infinera (Hellas) Single Member Limited Liability
Company
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Hellas Single Member S.A.
—
100,0
Kroatia
Nokia Solutions and Networks d.o.o.
—
100,0
Kuwait
Nokia Solutions and Networks Kuwait W.L.L.
—
49,0
Laos
Nokia Shanghai Bell Lao Sole Co., Ltd.
—
100,0
Latvia
Nokia Solutions and Networks SIA
—
100,0
Liettua
UAB Nokia Solutions and Networks
—
100,0
Luxemburg
Coriant International S.à r.l.
—
100,0
International Telecom Holdings S.à r.l.
—
100,0
Xieon Networks S.à r.l.
—
100,0
Xieon Networks Acquisition S.à r.l.
—
100,0
Xieon Networks Investment S.à r.l.
—
100,0
Xieon Networks Solutions S.à r.l.
—
100,0
Xieon Networks Venture S.à r.l.
—
100,0
Malesia
Coriant (Malaysia) Sdn Bhd
—
100,0
Mid-Wonder Solutions Sdn. Bhd.
—
100,0
Nokia Services and Networks Malaysia Sdn. Bhd.
—
100,0
Tellabs Communications (Malaysia) Sdn Bhd
—
100,0
200
Emoyhtiön
Konsernin
omistusosuus
omistusosuus
Kotipaikka
Yhtiön nimi
%
%
Tellabs (Malaysia) Sdn. Bhd.
—
49,5
Marokko
Nokia Solutions and Networks Morocco SARL
—
100,0
Meksiko
Infinera International de México, S. de R.L. de C.V.
—
100,0
Nokia Operations de México S.A. de C.V.
—
100,0
Radio Frequency Systems de México S.A. de C.V.
—
100,0
Moldova
"Nokia Solutions and Networks" S.R.L.
—
100,0
Myanmar
Nokia Solutions and Networks Myanmar Limited
—
100,0
Nicaragua
Lucent Technologies Nicaragua, S.A.
—
100,0
Nigeria
Alcatel-Lucent Nigeria Limited
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Nigeria Ltd.
—
100,0
Norja
Infinera Norway AS
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Norge AS
—
100,0
Pakistan
Alcatel-Lucent Pakistan Limited
—
90,0
Nokia Solutions and Networks Pakistan (Private) Limited
—
100,0
Paraguay
Nokia Paraguay S.A.
—
100,0
Peru
Nokia Solutions and Networks Peru S.A.
—
100,0
Portugali
Alcatel-Lucent Portugal, S.A.
—
100,0
Infinera, Unipessoal Lda
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Portugal S.A.
—
100,0
Puerto Rico
Nokia Puerto Rico Inc.
—
100,0
Puola
Infinera sp. z o. o.
—
100,0
IRIS Telecommunication Poland sp. z o.o.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks sp. z o.o.
—
100,0
Ranska
Alcatel Lucent
—
100,0
Evolium
—
100,0
Infinera
—
100,0
Nokia Networks France
—
100,0
Nokia Participations
—
100,0
Nokia Participations Chine
—
100,0
Radio Frequency Systems France
—
100,0
Romania
Nokia Networks S.R.L.
—
99,2
Ruotsi
Infinera AB
—
100,0
Nokia Solutions and Networks AB
—
100,0
Saksa
Alcatel SEL Unterstützungs GmbH
—
100,0
Coriant GmbH
—
100,0
Coriant GmbH & Co. KG
—
100,0
Coriant R&D GmbH
—
100,0
Coriant Verwaltungs GmbH
—
100,0
Emoyhtiön
Konsernin
omistusosuus
omistusosuus
Kotipaikka
Yhtiön nimi
%
%
Infinera GmbH
—
100,0
IRIS Telecommunication GmbH
—
100,0
Nokia Asset Verwaltungsgesellschaft mbH
—
100,0
Nokia Display Technics GmbH i.L.
—
100,0
Nokia Electronics Bochum GmbH i.L.
—
100,0
Nokia Kunststofftechnik GmbH i.L.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks GmbH & Co. KG
—
100,0
Nokia Solutions and Networks International Holding
GmbH
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Management GmbH
—
100,0
Nokia Technology GmbH
—
100,0
Nokia Unterstützungsgesellschaft mbH
—
100,0
RFS Holding GmbH
—
100,0
Saudi-Arabia
Alcatel-Lucent Saudi Arabia Co., Ltd.
—
100,0
Nokia Arabia Limited
—
100,0
Nokia Regional Headquarters Company
—
100,0
Senegal
Nokia West and Central Africa SA
—
100,0
Serbia
Infinera d.o.o Belgrade - In Liquidation
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Serbia d.o.o. Beograd
—
100,0
Singapore
Infinera Singapore Pte Ltd
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Singapore Pte. Ltd.
—
100,0
Slovakia
Nokia Slovakia, A.S.
—
100,0
Slovenia
Nokia Solutions and Networks, telekomunikacijske
resitve, d.o.o.
—
100,0
Sri Lanka
Nokia Solutions and Networks Lanka (Private) Limited
—
100,0
Sveitsi
Alcatel-Lucent Trade International AG
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Schweiz AG
—
100,0
Taiwan
Infinera Taiwan Co., Ltd.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Taiwan Co., Ltd.
—
100,0
Taiwan International Standard Electronics Limited
—
60,0
Tansania
Nokia Solutions and Networks Tanzania Limited
—
100,0
Tanska
Infinera Denmark A/S
—
100,0
Nokia Denmark A/S
—
100,0
Thaimaa
Infinera Networks (Thailand) Co., Ltd
—
100,0
Nokia (Thailand) Co., Ltd.
—
100,0
Tšekki
Nokia Solutions and Networks Czech Republic, s.r.o.
—
100,0
Tunisia
Nokia Solutions and Networks CCC
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Tunisia SA
—
100,0
Turkki
Alcatel Lucent Teletas Telekomunikasyon A.S.
—
65,0
201
Emoyhtiön
Konsernin
omistusosuus
omistusosuus
Kotipaikka
Yhtiön nimi
%
%
IRIS Telekomünikasyon Mühendislik Hizmetleri A.S.
—
100,0
Nokia Solutions Networks Iletisim A.S.
—
100,0
Ukraina
LLC "Nokia Solutions and Networks Ukraine"
—
100,0
Unkari
Infinera Hungary Kft.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Kft.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks TraffiCOM Kft.
—
99,0
Uruguay
Nokia Uruguay S.A.
—
100,0
Uusi-Seelanti
Nokia New Zealand Limited
—
100,0
Uzbekistan
Nokia Solutions and Networks Tashkent LLC
—
100,0
Venezuela
Alcatel de Venezuela C.A.
—
100,0
Tellabs de Venezuela, S.A.
—
100,0
Venäjä
Coriant LLC
—
100,0
LLC Infinera
—
100,0
OOO "Nokia Solutions and Networks"
—
100,0
Vietnam
Alcatel-Lucent Vietnam Limited
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Technical Services
Vietnam Company Limited
—
100,0
Viro
Nokia Solutions and Networks OÜ
—
100,0
Yhdistynyt
Kuningaskunta
Alcatel IP Networks Limited
—
100,0
Alcatel-Lucent Centro Caribbean Holding Limited
—
100,0
Coriant UK Limited
—
100,0
Infinera Limited
—
100,0
Nokia Software UK Limited
—
100,0
Nokia UK Limited
—
100,0
Yhdysvallat
Alcatel-Lucent International Holdings Inc.
—
100,0
Bell Laboratories Inc.
—
100,0
Infinera America Inc.
—
100,0
Infinera Corporation
—
100,0
Infinera Global Holdings LLC
—
100,0
Infinera International Corporation
—
100,0
Infinera North America, LLC
—
100,0
Infinera Operations, LP
—
100,0
Infinera Optical Holding, Inc.
—
100,0
Infinera Optical Networks, Inc.
—
100,0
Infinera (USA) Inc.
—
100,0
MRAC, Inc.
—
100,0
Nassau Metals Corporation
—
100,0
Nokia Apps Distribution LLC
—
100,0
Emoyhtiön
Konsernin
omistusosuus
omistusosuus
Kotipaikka
Yhtiön nimi
%
%
Nokia Federal Solutions Inc.
—
100,0
Nokia Innovations US LLC
—
100,0
Nokia Investment Management Corporation
—
100,0
Nokia of America Corporation
—
100,0
Nokia US Holdings Inc.
—
100,0
SAC AE Design Group, Inc.
—
100,0
SAC Wireless of CA, Inc.
—
100,0
SAC Wireless, LLC
—
100,0
Western Electric Company Incorporated
—
100,0
WiChorus, LLC
—
100,0
(1) Joulukuussa 2025 Nokia sai päätökseen China Huaxinin noin 50 % osuuden hankinnan Nokia Shanghai Bellistä. Katso liitetieto 5.2.
Rahoitusvarat ja -velat.
Konsernin osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset 31.12.2025
Emoyhtiön
Konsernin
omistusosuus
omistusosuus
Kotipaikka
Yhtiön nimi
%
%
Suomi
HMD Global Oy
—
10,0
NestAI Oy
—
9,4
Hongkong
TD Tech Holding Limited
—
51,0
Itävalta
TETRON Sicherheitsnetz Errichtungs-und BetriebsgmbH
—
35,0
Kiina
Alcatel Shenyang Telecommunication Co., Ltd.
—
55,0
Fujian FUNO Mobile Communication Technology Co.,
Ltd.
—
49,0
Zhejiang Bell Technical Co., Ltd.
—
40,0
Kuuba
Copal, S.A.
—
49,0
Nigeria
ITT Nigeria Limited
—
40,0
Ranska
ASN Holding
—
20,0
Cibair
—
19,0
III-V Lab
—
40,0
Saudi-Arabia
Nokia Solutions and Networks Al-Saudia Co. Limited
—
49,0
Yhdysvallat
MobileMedia Ideas LLC
—
40,0
New Jersey Bell Labs Venture Studio, LLC
—
50,0
202
6.4. Lähipiiriliiketoimet
Nokialla on lähipiiriliiketoimia tytäryhtiöiden, osakkuusyhtiöiden, yhteisyritysten ja eläkerahastojen
sekä konsernin johdon ja hallituksen kanssa. Liiketoimet ja saldot Nokian määräysvallassa olevien
yritysten kanssa on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Ks. lisätietoja konsolidointiperiaatteista ja
konserniyhtiöistä liitetiedosta 1.2. Yleiset laatimisperiaatteet ja liitetiedosta 6.3. Konserniyhtiöt.
Liiketoimet, saamiset ja velat osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten kanssa
milj. EUR
2025
2024
2023
Myynnit
33
36
46
Ostot
-154
-147
-141
Myynti- ja muut saamiset
20
73
18
Osto- ja muut velat
-32
-35
-31
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin ovat yksittäin tarkasteltuina epäolennaisia.
Kirjanpitoarvo osuuksille osakkuusyhtiöissä ja yhteistyöyrityksissä oli 180 miljoonaa euroa vuoden
2025 lopussa (124 miljoonaa euroa vuoden 2024 lopussa).
Nokia myi Alcatel Submarine Networksin (ASN) Ranskan valtiolle vuonna 2024. Sujuvan siirtymän
varmistamiseksi Nokia säilytti ASN:ssä 20 %:n omistusosuuden ja edustuksen hallituksessa sovitun
ajanjakson loppuun, minkä jälkeen Ranskan valtion suunnitelmana on lunastaa Nokian jäljellä oleva
osuus. Nokia käsittelee säilyttämäänsä omistusosuutta sijoituksena osakkuusyhtiöön. Ks. lisätietoja
Submarine Networks -liiketoiminnan myynnistä liitetiedosta 2.6. Lopetetut toiminnot.
Nokialla on 51 prosentin omistusosuus hongkongilaisesta yhteisyrityksestä TD Tech Holding
Limitedistä (”TD Tech HK”), jonka Nokia on käsitellyt sijoituksena osakkuusyhtiöön. Vuonna 2024
TD Tech HK sai päätökseen yhteisyrityksen koko liiketoiminnan myynnin myymällä operatiiviset
tytäryhtiönsä konsortiolle, johon kuuluvat Huawei Technologies, Chengdu High-tech Investment
Group ja muita ostajia. Liiketoiminnasta luovuttuaan Nokia tulee irtautumaan omistusosuudestaan
TD Tech HK:ssa. Nokia käsitteli transaktiot osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin tehdyn sijoituksen
myyntinä ja kirjasi siihen liittyen 191 miljoonan euron myyntivoiton ja vastaanotti yhteensä 248
miljoonan euron käteisvastikkeen vuonna 2024.
Vuonna 2016 Nokia ja HMD Global Oy (HMD) solmivat strategisen tavaramerkki- ja
patenttilisenssisopimuksen, joka antaa HMD:lle maailmanlaajuisen yksinoikeuden käyttää Nokian
tavaramerkkiä matkapuhelinten ja tablettien valmistuksessa kymmenen vuoden ajan. Sopimuksen
perusteella Nokia saa HMD:ltä Nokian tavaramerkillä myytävistä matkapuhelimista ja tableteista
rojaltimaksuja, jotka kattavat sekä tavaramerkki- että patenttilisenssin. Elokuussa 2023 Nokia ja
HMD muuttivat lisenssisopimusta siten, että HMD:n yksinoikeus valmistaa Nokian tavaramerkillä
laitteita päättyisi maaliskuussa 2026. Lokakuussa 2025 Nokia ja HMD sopivat jatkavansa Nokian
tavaramerkillä myytävien peruspuhelimien lisenssisopimusta rajattuihin maihin maaliskuuhun 2029
saakka. Nokia on vuodesta 2020 alkaen omistanut osuuden HMD:ssä, jonka se on käsitellyt
sijoituksena osakkuusyhtiöön. Vuonna 2023 Nokia kirjasi sijoituksestaan HMD:hen 28 miljoonan
euron arvonalentumistappion, joka on esitetty tuloslaskelmassa rivillä osuus osakkuus- ja
yhteisyritysten tuloksesta.
Liiketoimet eläkerahaston kanssa
Nokialla on 34 miljoonan euron (35 miljoonaa euroa vuonna 2024) velka konsernin saksalaiselle
eläkesäätiölle, joka on erillinen juridinen yksikkö. Toistaiseksi voimassa olevan velan vuosikorko
on 6 % ja osapuolet voivat irtisanoa sen 90 päivän irtisanomisajalla. Laina sisältyy taseen
lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Ks. lisätietoja Nokian eläkejärjestelyistä liitetiedosta 3.4. Eläkkeet
ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet.
Liiketoimet johtokunnan ja hallituksen kanssa
Konsernin johtokunnan ja hallituksen jäsenille ei myönnetty lainoja vuosina 2025, 2024 ja 2023. Ks.
lisätietoja Nokian johtoon kuuluvien avainhenkilöiden palkitsemisesta liitetiedosta 3.2. Johdon
palkitseminen.
6.5. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
Tapahtumat, joiden johdosta tilinpäätöslaskelmia ei ole oikaistu
Nokialla jatkossa kaksi liiketoiminnan päätoimintasegmenttiä
Nokia ilmoitti 19.11.2025, samalla kun se tiedotti uudesta strategiastaan, toimintojensa
uudelleenjärjestelystä kahteen päätoimintasegmenttiin vastatakseen paremmin asiakkaiden
tarpeisiin ja kiihdyttääkseen innovaatioita tekoälyn kasvattaessa kysyntää edistyneille
verkkoratkaisuille. Uudelleenjärjestely astui voimaan 1.1.2026.
Nokia näkee Verkkoinfrastruktuuri-segmentissä merkittävää kasvupotentiaalia. Sen tavoitteena on
hyödyntää täysimittaisesti tekoälyn ja datakeskusten rakentamisen synnyttämää nopeaa kysynnän
kasvua sekä jatkaa tuotekehitystä verkkoliikenteen asiakkaille. Segmenttiin kuuluvat Optical
Networks-, IP Networks- ja Fixed Networks -liiketoiminnot ja sen johtajana toimii David Heard.
Uusi Mobiili-infrastruktuuri-segmentti tuo yhteen Nokian ydin- ja radioverkot sekä Technology
Standards -liiketoiminnon (entisen Teknologia-segmetin). Segmentin tavoitteena on saavuttaa
johtajuus ydin- ja radioverkoissa toimialan siirtyessä 6G:hen ja tekoälynatiiveihin verkkoratkaisuihin.
Segmentissä yhdistyvät 3GPP-standardeihin pohjautuvat mobiiliviestintäteknologiat ja
immateriaalioikeuksien lisensoinnin tukema vahva kassavirta. Segmenttiin kuuluvat Core Software-,
Radio Networks- ja Technology Standards -liiketoiminnot ja sen väliaikaisena johtajana toimii Justin
Hotard.
Tämän lisäksi osana strategiatyötä Nokia on arvioinut liiketoimintaportfoliotaan. Tämän prosessin
tuloksena yhtiö on tunnistanut liiketoimintoja, jotka eivät tue sen strategisia tavoitteita. Nämä
liiketoiminnot siirrettiin erilliseen Portfolioliiketoiminnot-segmenttiin. Portfolioliiketoimintoihin
siirretyt liiketoiminnot ovat:
▪ Fixed Wireless Access CPE (ennen Fixed Networks -liiketoiminnossa, Verkkoinfrastruktuurissa)
▪ Site Implementation ja Outside Plant (ennen Fixed Networks -liiketoiminnossa,
Verkkoinfrastruktuurissa)
▪ Enterprise Campus Edge (ennen Pilvi- ja verkkopalveluissa)
▪ Microwave Radio (ennen Matkapuhelinverkoissa)
203
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön tuloslaskelma
1.1.–31.12.
milj. EUR
Liite
2025
2024
Liikevaihto
  
—
—
Bruttokate
  
—
—
Myynnin ja hallinnon kulut
  
-130
-67
Liiketoiminnan muut tuotot
4
9
14
Liiketoiminnan muut kulut
4
-1
-23
Liiketappio
  
-122
-76
Rahoitustuotot ja -kulut
  
Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista (1)
5
1 732
50
Korko- ja muut rahoitustuotot
5
310
549
Korko- ja muut rahoituskulut
5
-409
-622
Tappiot osakkeiden ja liiketoimintojen likvidoinneista
5
—
-2
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
  
1 633
-25
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
  
1 511
-101
Tilinpäätössiirrot
  
Konserniavustukset
20
—
Voitto/tappio ennen veroja
  
1531
-101
Tuloverot
6
-2
2
Tilikauden voitto/tappio
  
1 529
-99
(1) Sisältää vuonna 2025 pääosin Nokia Solutions and Networks Oy:n maksamaa osinkoa.
Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa.
204
Emoyhtiön tase
31.12.
milj. EUR
Liite
2025
2024
VASTAAVAA
  
Pysyvät vastaavat
  
Aineettomat oikeudet
  
2
2
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
  
2
2
Maa- ja vesialueet
7
8
8
Rakennukset ja rakennelmat
7
62
65
Koneet ja kalusto
7
1
1
Muut aineelliset hyödykkeet
7
3
4
Keskeneräiset hankinnat
7
11
8
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
  
85
86
Osuudet saman konsernin yhtiöissä
8
18 192
18 192
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
8, 13
368
457
Muut pitkäaikaiset sijoitukset
8, 13
44
1
Sijoitukset yhteensä
  
18 604
18 650
Pitkäaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä
13
1 203
1 412
Pitkäaikaiset lainasaamiset muilta yhtiöiltä
13
1
16
Muut pitkäaikaiset saamiset
23
23
Laskennalliset verosaamiset
6
27
19
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä
  
1 254
1 470
Pysyvät vastaavat yhteensä
  
19 945
20 208
Vaihtuvat vastaavat
  
Lyhytaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä
13
3 263
1 187
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
13
941
1 576
Konserniavustus saman konsernin yhtiöiltä
20
—
Muut rahoitusvarat saman konsernin yhtiöiltä
13, 14
22
43
Muut rahoitusvarat muilta yhtiöiltä
13, 14
136
225
Siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut saman konsernin yhtiöiltä
9
168
158
Siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut muilta yhtiöiltä
9
17
509
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
  
4 567
3 698
Rahavarat
13
3 361
4 421
Vastaavaa yhteensä
  
27 873
28 327
milj. EUR
Liite
2025
2024
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma
10
246
246
Ylikurssirahasto
10
46
46
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot
10
14
41
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
10
15 264
13 448
Edellisten tilikausien voitto
10
171
1 025
Tilikauden voitto/tappio
10
1 529
-99
Oma pääoma yhteensä
  
17 269
14 707
Pakolliset varaukset
11
30
30
Vieras pääoma
  
Pitkäaikaiset korolliset velat
12, 13
2 087
2 647
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä
  
2 087
2 647
Lyhytaikainen vieras pääoma
  
Lyhytaikaiset korolliset velat saman konsernin yhtiöille
12, 13
7 360
8 179
Lyhytaikaiset korolliset velat muille yhtiöille
12, 13
647
914
Muut rahoitusvelat saman konsernin yhtiöille
13
54
35
Muut rahoitusvelat muille yhtiöille
13
257
1 605
Ostovelat saman konsernin yhtiöille
34
48
Ostovelat muille yhtiöille
33
37
Siirtovelat ja muut velat saman konsernin yhtiöille
15
25
33
Siirtovelat ja muut velat muille yhtiöille
15
77
92
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
  
8 487
10 943
Vieras pääoma yhteensä
  
10 574
13 590
Vastattavaa yhteensä
  
27 873
28 327
Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa.
205
Emoyhtiön rahoituslaskelma
1.1.–31.12.
milj. EUR
2025
2024
Tilikauden voitto/tappio
1 529
-99
Oikaisut, yhteensä
-1 470
117
Poistot
5
3
Tuloverot
2
-2
Rahoitustuotot- ja kulut, netto
-1 633
23
Osakeperusteiset maksut
176
99
Pakolliset varaukset
—
-10
Konserniavustukset
-20
—
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käytöstäpoistamiset
—
3
Tytäryhtiölikvidointi
—
2
Muut tuotot ja kulut
—
-1
Käyttöpääoman muutos
Saamisten vähennys
16
10
Korottomien velkojen vähennys/lisäys
-43
6
Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta
32
34
Saadut korot
282
486
Maksetut korot
-333
-603
Maksetut ja saadut muut rahoituserät, netto
—
-2
Maksetut tuloverot
-3
-3
Liiketoiminnan rahavirta
-22
-88
milj. EUR
2025
2024
Pääomanpalautukset tytäryhtiöosakkeista
—
502
Saadut osingot tytäryhtiöiltä
1 732
—
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin
-4
-6
Muiden pitkäaikaisten saamisten vähennys
33
1 400
Lyhytaikaisten saamisten vähennys/lisäys
-2 356
1 120
Pitkäaikaisten sijoitusten ostot
-120
-278
Pitkäaikaisten sijoitusten myynnit
133
544
Lyhytaikaisten sijoitusten ostot
-229
-579
Lyhytaikaisten sijoitusten myynnit
875
560
Investointien rahavirta
64
3 263
Omien osakkeiden ostot
-624
-680
Osakeannista saadut maksut
1 443
—
Lyhytaikaisten velkojen vähennys
-441
-358
Pitkäaikaisten velkojen vähennys/lisäys
-725
-1 049
Osingonjako
-755
-715
Rahoitustoimintojen rahavirta
-1 102
-2 802
Rahavarojen lisäys/vähennys
-1 060
373
Rahavarat tilikauden alussa
4 421
4 048
Rahavarat tilikauden lopussa
3 361
4 421
Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa.
206
Emoyhtiön tilinpäätöksen
liitetiedot
1. Laatimisperiaatteet
Esitysperiaatteet
Nokia Oyj (Emoyhtiö) vastaa konsernin sisäisen rahoituksen
järjestämisestä. Emoyhtiön taloudelliseen asemaan vaikuttavat
Nokian liiketoiminta- ja organisaatiomallien muutoksista
johtuvat sisäisen ja ulkoisen rahoitustarpeen muutokset.
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen
kirjanpitolainsäädännön mukaan. Emoyhtiö soveltaa
kirjanpitolain 5:2a §:ä soveltuvin osin johdannaissopimusten ja
muiden rahoitusvälineiden merkitsemiseen, arvostamiseen ja
esittämiseen tilinpäätöksessä ja siten soveltaa samoja
laatimisperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä.
Emoyhtiöllä on yksi sivuliike Nokia Oyj, Succursale de Lancy, joka
sijaitsee Sveitsissä. Sivuliike sisältyy Emoyhtiön tilinpäätökseen.
Täydellinen luettelo konserniin kuuluvista yhtiöistä on esitetty
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.3. Konserniyhtiöt.
Valuuttamääräiset erät
Emoyhtiön tilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan
tapahtumapäivän valuuttakurssiin. Käytännössä usein käytetään
valuuttakurssia, joka on riittävän lähellä tapahtumapäivän
kurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset varat ja velat
arvostetaan raportointikauden päättymispäivän
valuuttakursseihin. Kurssivoitot ja -tappiot kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Osakeperusteiset maksut
Emoyhtiöllä on kolme työntekijöille suunnattua
osakeperusteista kannustinohjelmaa: tulosperusteiset
osakepalkkiot, ehdolliset osakepalkkiot ja työntekijöiden
osakesäästöohjelma. Osakeperusteiset palkkiot kirjataan
kuluksi tuloslaskelmaan, kun osakkeet toimitetaan
työntekijöille. Maksu sisältää verot sekä veronluonteiset
maksut.
Eläkkeet
Eläkejärjestelyihin tehdyt maksusuoritukset kirjataan kuluksi
sille tilikaudelle, jota veloitus koskee. Eläkekulut on esitetty
noudattaen paikallista lainsäädäntöä.
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Taseeseen merkittyjen aineettomien ja aineellisten
hyödykkeiden hankintamenosta on vähennetty suunnitelman
mukaiset poistot. Aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä
tehdään suunnitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat
arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan seuraavasti:
Aineettomat hyödykkeet
3–7 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat
20–33 vuotta
Koneet ja kalusto
3–10 vuotta
Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja.
Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen
Osuudet saman konsernin yrityksissä on arvostettu
hankintamenoon tai alempaan arvonalentumisella oikaistuun
arvoon, jos sijoituksen todennäköisesti tulevaisuudessa
kerryttämä tulo on pysyvästi hankintamenoa pienempi.
Lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä on arvostettu
nimellisarvoon tai tätä alempaan enintään todennäköiseen
arvoon. Johdannaisvarat on arvostettu käypään arvoon.
Emoyhtiö luokittelee muut rahoitusvarat seuraavasti:
hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat ja käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat. Luokittelu
tehdään emoyhtiön rahoitusvarojen hallinnoinnissa
sovellettavan liiketoimintamallin ja rahoitusvarojen
sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella.
Rahoitusvarojen hallinnoinnissa käytettävä liiketoimintamalli
määritellään portfoliotasolla. Liiketoimintamallin tulee perustua
käytännön liiketoiminnan johtamiseen. Rahoitusvaroja
arvostetaan hankintamenoon silloin, kun liiketoimintamallin
tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen
perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja kun rahoitusvarojen
rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta.
Muut rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon
tulosvaikutteisesti, mikäli ne eivät täytä edellä mainitun
kategorian vaatimuksia. Näiden mainittujen periaatteiden lisäksi
rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostamiseen vaikuttaa se,
onko rahoitusvara osa suojaussuhdetta (ks. suojauslaskenta).
Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupanteko-
päivänä, joka on päivä, jolloin emoyhtiö sitoutuu ostamaan tai
myymään rahoitusvaran. Rahoitusvara kirjataan taseesta pois
silloin, kun kaikki rahoitusvaraan liittyvät riskit ja tuotot on
siirretty rahoitusvaraa hallinnoivalle kolmannelle osapuolelle.
207
Korolliset sijoitukset
Emoyhtiö sijoittaa osan jatkuvan liiketoiminnan ennustettujen
ulosmenevien rahavirtojen kattamiseen tarvittavista
kassavaroista erittäin likvideihin korkosijoituksiin. Korolliset
sijoitukset voivat sisältää sijoituksia, jotka arvostetaan
hankintamenoon tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset sisältävät sijoitukset erittäin
likvideihin yrityslainoihin, jotka ovat luonteeltaan pitkäaikaisia
sijoituksia niiden raportointihetken maturiteettiin perustuen.
Nämä sijoitukset kirjataan hankintamenoon, kuitenkin enintään
todennäköiseen arvoon.
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset pankkitalletuksiin sekä
kiinteätuottoisiin arvopapereihin ja rahamarkkina-
arvopapereihin, jotka erääntyvät tai eräännytetään yli kolmen
kuukauden kuluttua ja jotka eivät ole osa strukturoituja
sijoituksia ja joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja
koron maksuista, hallinnoidaan portfoliossa, jonka
liiketoimintamalli on sijoitusten hallussapito rahavirtojen
kerryttämiseksi. Nämä sijoitukset kirjataan hankintamenoon,
kuitenkin enintään todennäköiseen arvoon. Näiden sijoitusten
pääasiallinen tarkoitus on kerätä sopimukseen perustuvat
rahavirrat sekä pääoman takaisinmaksut. Sijoituksia kuitenkin
myydään ajoittain likviditeetin hallitsemiseksi ja markkinariskin
vähentämiseksi.
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset voivat sisältää myös
rahamarkkinarahastoja, joita ei luokitella rahavaroiksi,
kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä sijoituksia,
sijoitusrakenteita, jotka koostuvat arvopapereista sekä niitä
täydentäviä ja tyypillisesti vastakkaisia riskitekijöitä sisältävistä
johdannaisista sekä muita sijoituksia, joiden rahavirrat eivät
koostu yksinomaan pääoman ja koron maksuista. Näiden
sijoitusten tarkoituksena on kerätä arvonnousu ja muut
sijoitustuotot, ja ne voidaan myydä koska tahansa. Nämä
sijoitukset on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Käyvän arvon muutokset, valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä
realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -
kuluihin tuloslaskelmassa. Näiden sijoitusten käyvät arvot
perustuvat julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon.
Sijoitukset johdannaistransaktioiden vakuuksina käytettäviin
talletuksiin arvostetaan hankintamenoon.
Lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä
Lainasaatavien perintäkelpoisuutta sekä lainoille saatuja
vakuuksia seurataan kvartaaleittain. Mikäli on nähtävissä, että
lainan takaisinmaksu ei toteudu sovitun mukaisena,
arvonalentumisesta aiheutuvat kulut kirjataan rahoituskuluihin
kirjanpitoarvon ja ennustettujen tulevien rahavirtojen nykyarvon
välisenä erotuksena. Korkotuotot lainasaamisista kirjataan
rahoitustuottoihin.
Rahavarat
Rahavarat sisältävät käteisvarat pankeissa ja kassassa sekä
erittäin likvidit korko- ja rahamarkkinasijoitukset, jotka ovat
helposti konvertoitavissa käteisvaroiksi tiedossa olevaan
määrään, ja joiden erääntymiseen hankintahetkellä on enintään
kolme kuukautta, sekä pankkitalletuksista, jotka erääntyvät tai
jotka voidaan sopimukseen perustuen vaatia maksettaviksi
enintään kolmen kuukauden kuluttua hankintahetkestä.
Sijoitusten korkean luottokelpoisuuden ja lyhyen maturiteetin
vuoksi sijoitusten arvonmuutosriski on merkityksetön.
Rahamarkkinarahastosijoitukset, joiden riskiprofiili on edellä
mainittujen kriteerien mukainen, luokitellaan myös rahavaroiksi.
Rahoitusvarojen arvon alentuminen
Emoyhtiö kirjaa odotettavissa olevia luottotappioita varten
tappiota koskevan vähennyserän rahoitusvaroista, jotka on
arvostettu hankintamenoon tai käypään arvoon käyvän arvon
rahaston kautta sekä lainatakaussopimuksista ja
luottositoumuksista. Emoyhtiö arvostaa rahoitus-
instrumenttinsa tulevaisuuteen suuntautuvan perusteen
mukaisesti ja kirjaa muutokset odotetuissa luottotappioissa
kvartaaleittain. Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.5.
Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat erät.
Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen
Emoyhtiö luokittelee johdannaisvelat käypään arvoon
tulosvaikutteisesti ja kaikki muut rahoitusvelat nimellisarvoon.
Korolliset velat
Pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset velat, mukaan lukien
lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista korollisista veloista ja
johdannaistransaktioiden vakuudet, kirjataan nimellisarvoon.
Transaktiokulut kirjataan siirtosaamisiin ja jaksotetaan
tuloslaskelmaan instrumentin pitoaikana. Valuuttakurssivoitot ja
-tappiot sekä lainan korot kirjataan rahoituskuluihin ja
-tuottoihin instrumentin pitoaikana.
Ostovelat
Ostovelat kirjataan laskutetun määrän mukaisesti.
Johdannaissopimukset
Muut rahoitusvarat ja muut rahoitusvelat koostuvat pääasiassa
johdannaisista. Kaikki johdannaiset kirjataan alun perin käypään
arvoon sopimuksentekopäivänä, ja myöhempi arvostaminen
tapahtuu käypään arvoon. Syntyneen voiton tai tappion
kirjauskäytäntö riippuu siitä, sovelletaanko johdannaisiin
suojauslaskentaa.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa
Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla
termiinisopimukset raportointihetken markkinatermiinikurssein.
Käyvän arvon muutokset arvostetaan vertaamalla näitä kursseja
sopimuskurssiin. Valuuttaoptiot arvostetaan raportointihetkellä
Garman & Kohlhagen -arvonmääritysmallilla. Käyvän arvon
muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Korkotermiini-, korko-optio- ja korkofutuurisopimusten sekä
johdannaispörssissä noteerattujen optioiden käypä arvo
määritellään käyttämällä raportointihetken markkinahintoja.
Koronvaihto- ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo
arvioidaan tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella
käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Käyvän arvon
muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Korkojohdannaisista aiheutuvat korkotuotot tai -kulut
jaksotetaan tuloslaskelmaan tilikauden aikana.
208
Suojauslaskenta
Suojauslaskennassa käytettävissä olevia johdannaissopimuksia ovat valuuttatermiinit, optiot tai
optiostrategiat sekä korkojohdannaiset. Suojauslaskentaa voidaan soveltaa optioihin ja
optiostrategioihin, joiden nettomääräinen preemio on nolla tai maksettu. Optiostrategian osalta
ostettujen optioiden nimellisarvo on sama tai suurempi kuin myytyjen optioiden, ja niiden muut
sopimusehdot ovat samat.
Emoyhtiö käyttää käyvän arvon suojauslaskentaa vähentääkseen korkotason ja valuuttakurssien
muutoksista johtuvien korollisten velkojen käyvän arvon muutosten vaikutusta. Koronvaihto-
sopimuksia sekä koron- ja valuutanvaihtojohdannaisia käytetään suojaamaan korko- ja
valuuttariskiä.
Käyvän arvon suojauksessa käytettävien johdannaisten käyvän arvon muutos sekä käyvän arvon
suojauslaskennan piirissä olevien rahoitusvelkojen sellainen käyvän arvon muutoksen osuus, joka
syntyy suojattavan riskin vaikutuksesta, kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa.
Emoyhtiö erottaa valuuttojen välisen viitekoronvaihtosopimuksen preemion koron- ja
valuutanvaihtosopimuksista ja jättää sen suojaussuhteen ulkopuolelle suojauskustannukseksi, joka
kirjataan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon suojauskustannusrahastoon. Mikäli
suojaussuhde ei enää täytä suojauslaskennan kriteereitä, suojauslaskenta lopetetaan, ja
suojauskustannusrahastoon kirjattu suojauskustannus kirjataan kuluksi sekä suojattavan
rahoitusinstrumentin kirjanpitoarvoon kirjattu käyvän arvon muutos jaksotetaan rahoitustuottoihin
ja -kuluihin tuloslaskelmassa efektiivisen koron menetelmällä.
Emoyhtiö soveltaa myös rahavirtojen suojaamista tulevien korkojen rahavirtaan vieraassa
valuutassa liittyen liikkeeseen laskettuihin joukkovelkakirjalainoihin. Nämä tulevien korkojen
rahavirrat suojataan koron- ja valuutanvaihtosopimuksin, jotka on jaettu ja määritetty osittain
käyvän arvon suojiksi siten, että ne suojaavat liikkeeseen lasketun joukkovelkakirjalainan
valuuttakurssin ja viitekoron muutoksiin liittyvää riskiä, ja osittain rahavirran suojiksi siten, että ne
suojaavat liikkeeseen lasketun joukkovelkakirjalainan jäljelle jäävien korkojen rahavirran
valuuttariskiä. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten kertyneet tuotot tai kulut kirjataan
suojausrahastoon ja siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun korkojen rahavirrat toteutuvat.
Emoyhtiö erottaa valuuttojen välisen viitekoronvaihtosopimuksen preemion koron- ja
valuutanvaihtosopimuksista ja jättää sen suojaussuhteen ulkopuolelle suojauskustannukseksi, joka
kirjataan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon suojauskustannusrahastoon.
Laskennalliset verot
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että
tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot,
käyttämättömät veronhyvitykset ja vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää. Yhtiö
arvioi jatkuvasti laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen todennäköisyyttä ja harkitsee sekä
suotuista että epäsuotuista näyttöä tässä arvioinnissa. Arvioinnissa otetaan huomioon, että Nokian
Suomen-yhtiöiden välillä verotettavaa tuloa voidaan tasata konserniavustuksen avulla.
2. Henkilöstökulut
milj. EUR
2025
2024
Palkat
42
32
Osakeperusteiset maksut
2
—
Eläkekulut
5
4
Henkilösivukulut
3
—
Yhteensä
52
36
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
2025
2024
Markkinointi
7
8
Hallinto
193
191
Yhteensä
200
199
Henkilöstö 31.12.
199
194
Johdon palkkiot
Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 3.2. Johdon palkitseminen.
Johtoryhmän tai hallituksen jäsenille ei ollut myönnettyjä lainoja 31.12.2025 tai 31.12.2024.
209
3. Tilintarkastajan palkkiot
Deloitte Oy on toiminut Nokian tilintarkastajana ja kestävyysraportoinnin varmentajana tilikauden
aikana, joka päättyi 31.12.2025. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin
varmentajan tilikaudeksi, joka alkaa valintaa seuraavana tilikautena.
Seuraavassa taulukossa on esitetty Deloittelle palvelutyypeittäin vuosien 2025 ja 2024 päättyessä
suoritetut palkkiot:
Emoyhtiö
Nokia konserni
milj. EUR
2025
2024
2025
2024
Tilintarkastuspalkkiot
9
9
20
18
Tilintarkastukseen liittyvät palkkiot
1
2
2
3
Veropalveluihin liittyvät palkkiot
—
—
—
—
Muut palkkiot
—
—
—
—
Yhteensä
10
11
22
21
Deloitte Oy on tehnyt muita kuin tilintarkastuspalveluita emoyhtiölle 1 176 tuhannella eurolla
vuonna 2025 (2 113 tuhannella eurolla vuonna 2024). Näihin palveluihin sisältyi tilintarkastuslain
1:1.2 §:ssä toimeksiantoja 973 tuhannella eurolla vuonna 2025 (1 871 tuhannella eurolla vuonna
2024) ja muita palveluita 203 tuhannella eurolla (242 tuhannella eurolla vuonna 2024).
4. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
milj. EUR
2025
2024
Muut tuotot
Ympäristövarauksen purku
—
10
Vuokratuotot
3
3
Sovintokorvaus
5
—
Muut tuotot
1
1
Yhteensä
9
14
Muut kulut
Saamisten alaskirjaus
—
-23
Muut kulut
-1
—
Yhteensä
-1
-23
5. Rahoitustuotot ja -kulut
milj. EUR
2025
2024
Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista
Osinkotuotot saman konsernin yhtiöiltä
1 732
50
Yhteensä
1 732
50
Korko- ja muut rahoitustuotot
Korkotuotot saman konsernin yhtiöiltä
159
275
Korkotuotot muilta yhtiöiltä
105
231
Kurssivoitot, netto
—
29
Muut rahoitustuotot muilta yhtiöiltä
46
14
Yhteensä
310
549
Korko- ja muut rahoituskulut
  
  
Korkokulut saman konsernin yhtiöille
-203
-414
Korkokulut muille yhtiöille
-124
-189
Kurssitappiot, netto
-46
—
Tappiot osakkeiden ja liiketoimintojen likvidoinnista
—
-2
Muut rahoituskulut muille yhtiöille
-36
-19
Yhteensä
-409
-624
Rahoitustuotot ja -kulut sisältävät 31 miljoonaa euroa kulua koskien johdannaisia, joihin sovelletaan
suojauslaskentaa (13 miljoonaa euroa kulua vuonna 2024) ja 40 miljoonaa euroa tuottoa koskien
velkoja, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa (10 miljoonaa euroa tuottoa vuonna
2024).
6. Tuloverot
milj. EUR
2025
2024
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot
-3
-3
Laskennalliset verot
1
5
Yhteensä
-2
2
Yhtiö on 31.12.2025 kirjannut 27 miljoonaa euroa laskennallista verosaamista (19 miljoona euroa
vuonna 2024). Lisäksi yhtiöllä oli 31.12.2025 laskennallista verosaamista liittyen käyttämättömiin
veronhyvityksiin 10 miljoonaa euroa (12 miljoona euroa vuonna 2024) sekä vähennyskelpoisiin
väliaikaisiin eroihin 20 miljoonaa euroa (20 miljoonaa euroa vuonna 2024), joiden hyödyntämistä
yhtiö ei pitänyt todennäköisenä ja joista ei näin ollen ole kirjattu laskennallista verosaamista
taseeseen.
210
7. Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet ja
ennakkomaksut
Keskeneräiset
hankinnat
milj. EUR
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024
9
162
16
5
3
195
Lisäykset
—
—
—
—
6
6
Myynnit ja käytöstä
poistaminen
-1
-3
—
—
—
-4
Uudelleenluokittelu
—
1
1
—
-1
1
Hankintameno 31.12.2024
8
160
17
5
8
198
Kertyneet poistot 1.1.2024
—
-93
-15
-1
—
-109
Myynnit ja käytöstä
poistaminen
—
2
—
—
—
2
Poistot(1)
—
-4
-1
—
—
-5
Kertyneet poistot
31.12.2024
—
-95
-16
-1
—
-112
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
9
69
1
4
3
86
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
8
65
1
4
8
86
Hankintameno 1.1.2025
8
160
17
5
8
198
Lisäykset
—
—
—
—
4
4
Uudelleenluokittelu
—
1
—
—
-1
—
Hankintameno 31.12.2025
8
161
17
5
11
202
Kertyneet poistot 1.1.2025
—
-95
-16
-1
—
-112
Poistot(1)
—
-4
—
-1
—
-5
Kertyneet poistot
31.12.2025
—
-99
-16
-2
—
-117
Kirjanpitoarvo 1.1.2025
8
65
1
4
8
86
Kirjanpitoarvo 31.12.2025
8
62
1
3
11
85
(1) Kirjattu myynnin ja hallinnon kuluihin.
8. Sijoitukset
milj. EUR
2025
2024
Osuudet saman konsernin yhtiöissä
Kirjanpitoarvo 1.1.
18 192
18 695
Pääomanpalautus
—
-501
Vähennykset
—
-2
Kirjanpitoarvo 31.12.
18 192
18 192
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
Kirjanpitoarvo 1.1.
457
715
Lisäykset
75
278
Vähennykset
-133
-544
Uudelleenluokittelu
-38
2
Muut muutokset
7
6
Kirjanpitoarvo 31.12.
368
457
Muut pitkäaikaiset sijoitukset
Kirjanpitoarvo 1.1.
1
1
Lisäykset
45
2
Muut muutokset
-2
-2
Kirjanpitoarvo 31.12.
44
1
Tytär- ja osakkuusyhtiöt on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.3. Konserniyhtiöt.
9. Siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut
milj. EUR
2025
2024
Odotettavissa oleva Nokia Shanghai Bellin määräysvallattomien omistajien
osuudesta maksettava käteismaksu (1)
—
486
Jaksotetut korkotuotot
38
44
Muut saamiset saman konsernin yhtiöiltä
105
99
Muut siirtosaamiset saman konsernin yhtiöiltä
33
26
Muut siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut muilta yhtiöiltä
9
12
Yhteensä
185
667
(1) Joulukuussa 2025 Nokia saattoi päätökseen China Huaxinin noin 50 prosentin osuuden oston Nokia Shanghai Bellistä.
Konserniyhtiön suorittama käteissuoritus oli 501 miljoonaa euroa. Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 5.2. Rahoitusvarat ja -velat.
211
10. Oma pääoma
Oman pääoman muutokset
milj. EUR
Osakepääoma
Ylikurssi-
rahasto
Käyvän arvon
rahasto ja muut
rahastot
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Edellisten
tilikausien
voitto (1)
Yhteensä
1.1.2024
246
46
21
14 849
1 740
16 902
Osakeperusteisten maksujen suorittaminen
—
—
—
99
—
99
Omien osakkeiden hankinta (2)
—
—
—
-1 501
—
-1 501
Käyvän arvon muutos, nettotuotot
—
—
20
—
—
20
Osingonjako
—
—
—
—
-715
-715
Tilikauden tappio
—
—
—
—
-99
-99
31.12.2024
246
46
41
13 448
926
14 707
Osakeperusteisten maksujen suorittaminen
—
—
—
176
—
176
Omien osakkeiden hankinta (2)
—
—
—
197
—
197
Suunnattu osakeanti (3)(4)
—
—
—
1 443
—
1 443
Käyvän arvon muutos, nettokulut
—
—
-28
—
—
-28
Osingonjako
—
—
—
—
-755
-755
Tilikauden voitto
—
—
—
—
1 529
1 529
31.12.2025
246
46
14
15 264
1 700
17 269
(1) Sisältää 344 miljoonaa euroa omia osakkeita, jotka vähentävät edellisten tilikausien voittoa.
(2) Vuonna 2024 Nokia hankki 176 832 266 osaketta tammikuussa ja marraskuussa 2024 julkistettujen takaisinosto-ohjelmien puitteissa. Tammikuun 2024 ohjelman puitteissa
hankitut osakkeet mitätöitiin joulukuussa 2025. Vuonna 2025 Nokia Oyj hankki 130 813 954 omaa osakettaan marraskuussa 2024 julkistetun osakkeiden takaisinosto-ohjelman
puitteissa. Marraskuun 2024 ohjelman puitteissa vuosina 2024 ja 2025 hankitut osakkeet mitätöitiin huhtikuussa 2025. Takaisinostoihin käytettiin sijoitetun vapaan oman
pääoman rahastoa, ja siten takaisinostot vähensivät vapaata omaa pääomaa. Marraskuussa 2024 käynnistettyyn osakkeiden takaisinosto-ohjelmaan liittyen Nokia kirjasi vuoden
2024 lopussa 821 miljoonan euron velan ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston vähennyksen, mikä heijastaa Nokian sopimukseen perustuvaa sitoumusta sen ja osakkeiden
takaisinostot Nokian puolesta toteuttavan kolmannen osapuolen välillä. Tämä velka ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston vähennys peruttiin vuonna 2025, kun
takaisinosto-ohjelma oli saatu päätökseen. Lisätietoja takaisinosto-ohjelmasta on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.1. Oma pääoma.
(3) Vuonna 2025 Nokia Oyj antoi 166 389 351 uutta osaketta suunnatussa osakeannissa NVIDIA Corporationille 6,01 Yhdysvaltain dollarin osakekohtaisella merkintähinnalla, mikä
vastasi 5,16 euron osakekohtaista merkintähintaa. Osakeannin kokonaismäärä oli 859 miljoonaa euroa.
(4) Vuonna 2025 Nokia Oyj antoi 127 434 986 hallussaan ollutta Nokian osaketta Infineran osakkeenomistajille Nokian Infineran hankinnan toteuttamisen yhteydessä. Annettujen
osakkeiden arvo oli 584 miljoonaa euroa. Ks. lisätietoja konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 6.2. Hankitut liiketoiminnat.
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot
Suojausrahasto
Suojauskustannus
Yhteensä
milj. EUR
Ennen
veroja
Vero
Verojen
jälkeen
Ennen
veroja
Vero
Verojen
jälkeen
Ennen
veroja
Vero
Verojen
jälkeen
1.1.2024
21
-4
17
6
-2
4
27
-6
21
Käyvän arvon ja rahavirtojen suojaus
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut
12
-2
10
15
-3
12
27
-5
22
Siirto tuloslaskelmaan
-2
—
-2
—
—
—
-2
—
-2
31.12.2024
31
-6
25
21
-5
16
52
-11
41
Käyvän arvon ja rahavirtojen suojaus
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut
-20
4
-16
-12
3
-9
-32
7
-25
Siirto tuloslaskelmaan
-2
—
-2
—
—
—
-2
—
-2
31.12.2025
9
-2
7
9
-2
7
18
-4
14
Jakokelpoiset varat
milj. EUR
2025
2024
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
15 264
13 448
Edellisten tilikausien voitto
171
1 025
Tilikauden voitto/tappio
1 529
-99
Vapaa oma pääoma yhteensä
16 964
14 374
Jakokelpoiset varat yhteensä
16 964
14 374
Emoyhtiön osakkeet
Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 5.1. Oma pääoma.
11. Pakolliset varaukset
milj. EUR
2025
2024
Liiketoimintojen myynteihin liittyvät
30
30
Yhteensä
30
30
212
12. Korollinen vieras pääoma
Kirjanpitoarvo milj. EUR(1)
Rahoitusväline
Valuutta
Nimellisarvo (milj.)
Lopullinen eräpäivä
2025
2024
EIP T&K-laina
EUR
500
2/2025
—
500
NIB T&K-laina
EUR
83
5/2025
—
83
2,375 % velkakirja
EUR
292
5/2025
—
292
2,00 % velkakirja
EUR
630
3/2026
630
625
4,375 % velkakirja
USD
500
6/2027
419
459
3,125 % velkakirja
EUR
500
5/2028
491
488
4,375 % kestävyystavoitteisiin sidottu velkakirja (2)
EUR
500
8/2031
507
517
NIB T&K-laina(3)
EUR
250
10/2032
250
100
6,625 % velkakirja
USD
500
5/2039
420
458
Muut velat saman konsernin yhtiöille
7 360
8 179
Muut velat muille yhtiöille
17
39
Yhteensä
10 094
11 740
(1) Kirjanpitoarvo sisältää käyvän arvon suojauslaskentaan liittyen 15 miljoonaa euroa (46 miljoonaa euroa vuonna 2024) käyvän arvon oikaisuun liittyviä tappioita. Tästä 120 miljoonaa
euroa voittoa (137 miljoonaa euroa vuonna 2024) liittyy lopetettuihin käyvän arvon suojauslaskentasuhteisiin ja jaksotetaan tuotoksi tuloslaskelmaan kunkin joukkovelkakirjalainan
eräpäivään asti.
(2) Velkakirjaan sisältyy eräpäivänä 4 miljoonan euron kertaluontoinen preemio, joka lankeaa maksettavaksi, mikäli Nokia ei saavuta tavoitettaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
arvoketjussamme (scope 1, 2 ja 3) hiilidioksidiekvivalenttitonneina 50 prosenttia vuosina 2019–2030. Tämä tavoite on yksi Nokian keskeisistä kestävyystavoitteista ja on valittu
Nokian kestävän rahoituksen viitekehyksen kestävyyden suorituskykymittariksi, joka mahdollistaa kestävyyteen sidottujen joukkolainojen liikkeeseenlaskun.
(3) Pohjoismaiden investointipankin (NIB) myöntämä laina maksetaan takaisin kahdessa erässä vuosina 2031 ja 2032.
Merkittävät rahoitusjärjestelyt ja -ohjelmat:
Nostettu
Sitoutunut / sitoutumaton
Rahoitusjärjestely
Valuutta
Nimellisarvo (milj.)
2025
2024
Sitoutunut
Luottolimiittisopimus(1)
EUR
2 000
—
—
Sitoutunut
EIP T&K-lainalimiittisopimus (2)
EUR
435
—
—
Sitoutumaton
Suomalainen yritystodistusohjelma
EUR
750
—
—
Sitoutumaton
Euro-Commercial Paper -ohjelma
EUR
1 500
—
—
Sitoutumaton
Euro Medium Term Note -ohjelma (3)
EUR
5 000
1 630
1 922
Yhteensä
1 630
1 922
(1) Nokialla oli 31.12.2025 nimellisarvoltaan 1 500 miljoonan euron suuruinen sitova luottolimiitti, joka erääntyy kesäkuussa 2030 (kahdella yhden vuoden jatko-optiolla), sekä
nimellisarvoltaan 500 miljoonan euron suuruinen sitova luottolimiitti, joka erääntyy maaliskuussa 2027 (yhden vuoden jatko-optiolla). Nokia peruutti nimellisarvoltaan 500
miljoonan euron luottolimiitin vapaaehtoisesti 3.3.2026 ja peruuttaminen astuu voimaan 6.3.2026.
(2) Luottolimiittisopimuksen nostoaika päättyy joulukuussa 2027.
(3) Kaikki euromääräiset joukkovelkakirjalainat on laskettu liikkeeseen Euro Medium Term Note -rahoitusohjelman puitteissa.
Kaikki yllä olevissa taulukoissa esitetyt lainat ja rahoitusjärjestelyt ovat vakuudettomia eikä niihin liity rahoituskovenantteja.
213
13. Rahoitusinstrumenttien käypä arvo
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat luokitellaan arvostusmenetelmissä käytettyjen julkaisemattomien syöttötietojen
määrän perusteella. Luokittelussa käytetään kolmea hierarkiatasoa perustuen siihen, miten paljon käytettyjen syöttötietojen arviointia
tarvitaan rahoitusvarojen ja -velkojen käypää arvoa määritettäessä. Tasolla 1 arvostaminen tapahtuu pörssinoteerattujen tuotteiden
markkina-arvon perusteella, tasolla 2 arvostus perustuu ensisijaisesti julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon, ja tasolla 3 tarvitaan
eniten johdon harkintaa. Nokia luokittelee jokaisena tilinpäätöshetkenä rahoitusvarat ja -velat asianmukaiselle käyvän arvon hierarkian
tasolle. Oheisessa taulukossa käypään arvoon kirjattujen erien arvostus suoritetaan toistuvasti.
2025
2024
Kirjanpitoarvo
Käypä
arvo(1)
Kirjanpitoarvo
Käypä
arvo(1)
milj. EUR
Hankintamenoon
/ Nimellisarvoon
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Yhteensä
Hankintamenoon
/ Nimellisarvoon
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Yhteensä
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
368
—
—
368
377
457
—
—
457
466
Pitkäaikaiset sijoitukset
—
—
44
44
44
—
—
1
1
1
Pitkäaikaiset lainasaamiset saman
konsernin yhtiöiltä
1 203
—
—
1 203
1 203
1 412
—
—
1 412
1 412
Pitkäaikaiset lainasaamiset muilta
yhtiöiltä
1
—
—
1
1
16
—
—
16
16
Lyhytaikaiset lainasaamiset saman
konsernin yhtiöiltä
3 263
—
—
3 263
3 263
1 187
—
—
1 187
1 187
Muut lyhytaikaiset rahoitussaamiset
saman konsernin yhtiöiltä sisältäen
johdannaiset
22
—
—
22
22
—
43
—
43
43
Muut lyhytaikaiset rahoitussaamiset
muilta yhtiöiltä sisältäen johdannaiset
—
136
—
136
136
—
225
—
225
225
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
323
618
—
941
941
486
1 090
—
1 576
1 576
Rahavarat
2 546
815
—
3 361
3 361
3 050
1 371
—
4 421
4 421
Rahoitusvarat yhteensä
7 726
1 569
44
9 339
9 348
6 608
2 729
1
9 338
9 347
Pitkäaikaiset korolliset velat muille
yhtiöille
2 087
—
—
2 087
2 078
2 647
—
—
2 647
2 636
Lyhytaikaiset korolliset velat saman
konsernin yhtiöille
7 360
—
—
7 360
7 360
8 179
—
—
8 179
8 179
Lyhytaikaiset korolliset velat muille
yhtiöille
647
—
—
647
647
914
—
—
914
914
Muut rahoitusvelat saman konsernin
yhtiöille sisältäen johdannaiset
—
54
—
54
54
—
35
—
35
35
Muut rahoitusvelat muille yhtiöille
sisältäen johdannaiset
—
257
—
257
257
1 119
—
486
1 605
1 605
Rahoitusvelat yhteensä
10 094
311
—
10 405
10 396
12 859
35
486
13 380
13 369
(1) Mikäli tase-erää ei ole kirjattu käypään arvoon, käytetään seuraavia käyvän arvon arvostusmenetelmiä: Pitkäaikaisten korollisten velkojen käypä arvo perustuu ensisijaisesti
julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon (taso 2). Muiden varojen ja velkojen, mukaan lukien lainasaamisten ja velkojen käypä arvo perustuu pääasiassa diskontattujen
rahavirtojen analyysiin (taso 2). Lyhytaikaisten varojen ja velkojen käyvän arvon arvioidaan olevan sama kuin kirjanpitoarvo pienen luottoriskin ja lyhyen juoksuajan perusteella. Ks.
konsernitilinpäätöksen liitetieto 5.2. Rahoitusvarat ja -velat.
Taso 2 sisältää rahoitusvaroja ja -velkoja, jotka arvostetaan
käyttäen arvostusmenetelmää, joka perustuu sillä hetkellä
todettavissa olevien markkinatransaktioiden perusteella
saatavien hintatietojen tukemiin oletuksiin. Näihin eriin kuuluu
varoja ja velkoja, joiden käyvät arvot perustuvat julkisesti
saatavilla olevaan markkinatietoon, rahoitusvaroja, joiden käypä
arvo perustuu välittäjän antamiin hintoihin, sekä varoja, jotka
arvostetaan käyttäen konsernin omia malleja, joissa oletukset
perustuvat merkittäviltä osin julkiseen markkinatietoon. Tähän
kategoriaan sisältyy valtaosa emoyhtiön rahavaroista,
lyhytaikaisista sijoituksista, vapaasti ostettavista ja myytävistä
johdannaisista sekä eräistä muista tuotteista.
Vuonna 2025, tason 3 rahoitusvelkojen vähennys liittyy
pääasiassa NSB:n vähemmistöosuuden ostoon China Huaxinilta.
Nokia käytti NSB:n osakassopimuksessa kuvatun osto-optionsa
ja aloitti prosessin tullakseen ainoaksi osakkeenomistajaksi
vuonna 2024. Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 5.2
Rahoitusvarat ja -velat.
Laskelma tason 3 käypään arvoon arvostettujen rahoituserien
alku- ja loppusaldojen muutoksista:
milj. EUR
Tason 3
rahoitusvarat
Tason 3
rahoitusvelat
1.1.2024
1
-454
Muut muutokset
—
-32
31.12.2024
1
-486
1.1.2025
1
-486
Lisäykset
45
—
Vähennykset
—
486
Muut muutokset
-2
—
31.12.2025
44
—
214
14. Johdannaiset
Vastaavaa
Vastattavaa
milj. EUR
Käypä arvo(1)
Nimellisarvo(2)
Käypä arvo(1)
Nimellisarvo(2)
31.12.2025
Käyvän arvon suojaus
Koronvaihtosopimukset
22
1 255
-3
375
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset(3)
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
—
—
-178
851
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka arvostetaan käypään
arvoon tuloslaskelmassa
Valuuttatermiinit, muut yhtiöt
95
6 001
-77
4 626
Valuuttatermiinit, konserniyhtiöt
22
1 913
-50
3 368
Ostetut valuuttaoptiot, muut yhtiöt
4
563
—
—
Myydyt valuuttaoptiot, konserniyhtiöt
—
—
-4
563
Yhteensä
143
9 732
-312
9 783
31.12.2024
Käyvän arvon suojaus
Koronvaihtosopimukset
28
1 130
-10
792
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset(3)
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
15
241
-97
722
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka arvostetaan käypään
arvoon tuloslaskelmassa
Valuuttatermiinit, muut yhtiöt
120
8 037
-190
7 685
Valuuttatermiinit, konserniyhtiöt
43
3 536
-35
2 734
Ostetut valuuttaoptiot, muut yhtiöt
15
860
—
—
Myydyt valuuttaoptiot, konserniyhtiöt
—
—
—
90
Yhteensä
221
13 804
-332
12 023
(1) Sisällytetty taseessa muihin lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin ja muihin lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.
(2) Sisältävät kaikki sopimukset, joita ei ole vielä suoritettu tai peruttu. Nimellisarvot eivät välttämättä yksin tarkasteltuina anna kuvaa yhtiön riskiasemasta, koska joitakin sopimuksia
voidaan netottaa toisilla sopimuksilla.
(3) Koron- ja valuutanvaihtosopimukset on määritetty osin käyvän arvon ja osin ennakoitujen rahavirtojen suojausinstrumenteiksi.
Johdannaisten luokittelu yllä olevassa taulukossa suojauslaskennan soveltamisen mukaan perustuu johdannaisten käyttöön ja
kirjaamiseen yhtiön erillistä tilinpäätöstä varten. Luokittelu voi olla erilainen konsernitilinpäätöksessä. Ks. konsernitilinpäätöksen
liitetieto 5.3. Johdannaisvarat ja -velat .
215
15. Siirtovelat ja muut velat
milj. EUR
2025
2024
Jaksotetut korkokulut
35
47
Palkat ja sosiaalikulut
18
12
ALV ja muut välilliset verot
1
20
Muut siirtovelat saman konsernin yhtiöille
24
32
Muut siirtovelat muille yhtiöille
24
14
Yhteensä
102
125
16. Vakuudet ja vastuusitoumukset
milj. EUR
2025
2024
Vastuusitoumukset samaan konserniin
kuuluvien yhtiöiden puolesta
  
  
Vuokratakaukset(1)
18
14
Muut takaukset (2)
1 426
1 583
(1) Muiden konserniyhtiöiden puolesta annettujen vuokratakausten esittämistapa on
yhdenmukaistettu vuonna 2025 muiden takausten kanssa toissijaisten vastuiden
osalta. Vuoden 2024 vertailutieto on oikaistu vastaavasti.
(2) Muista takauksista annettua vertailutietoa vuodelta 2024 on oikaistu tiettyjen
konserniyhtiöiden kirjaamien varausten ja ennakkomaksujen osalta.
Leasing- ja muut vuokravastuut olivat yhteensä 3 miljoonaa
euroa 31.12.2025 (3 miljoonaa euroa vuonna 2024).
Yllä mainittujen vastuusitoumusten lisäksi emoyhtiö antaa muita
vastuusitoumuksia samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden
puolesta, joista valtaosa liittyy asiakassopimuksiin ja voivat tulla
emoyhtiön suoritettavaksi, mikäli konserniyhtiö ei kykene
suoriutumaan velvoitteistaan.
17. Rahoitusriskien hallinta
Nokialla on systemaattinen ja strukturoitu lähestymistapa
rahoitusriskien hallintaan koskien kaikkia liiketoimintoja ja
-prosesseja. Rahoitusriskien hallintaan liittyvät toimintatavat ja
prosessit ovat konsernitasoisia, eikä emoyhtiöllä ole omia tai
erillisiä rahoitusriskien hallintaan liittyviä toimintatapoja tai
prosesseja. Näin ollen kaikki sisäiset ja ulkoiset
rahoitusriskialtistukset ja transaktiot käsitellään konsernin
rahoitusriskien hallintastrategian yhteydessä. Emoyhtiö toimii
keskitetysti konsernin pääyhtiönä ulkoisten rahoitusriskien
hallinnassa. Emoyhtiö vastaa konsernin sisäisen rahoituksen
järjestämisestä ja toteuttaa kaikki merkittävät
rahoitustransaktiot pankkien kanssa sekä vastaavat sisäiset
rahoitustransaktiot konsernin sisällä. Ks. konsernitilinpäätöksen
liitetieto 5.4. Rahoitusriskien hallinta.
216
Tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja
kestävyysraportin 2025 allekirjoitus
Emoyhtiön taseen 31.12.2025 mukaan jakokelpoiset varat olivat 16 964 miljoonaa euroa,
josta tilikauden 2025 voitto oli 1 529 miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa vuoden 2026
yhtiökokoukselle, että 31.12.2025 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella ei
jaeta osinkoa varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä. Sen sijaan hallitus ehdottaa, että se
valtuutettaisiin päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,14 euron jakamisesta
osakkeelta osinkona kertyneistä voittovaroista ja/tai varoina sijoitetun vapaan oman pääoman
rahastosta. Vuoden 2025 tilinpäätöksen antamisen hetkellä yhtiön osakemäärä on 5 742 239 696, ja
tähän perustuva varojenjaon enimmäismäärä olisi noin 804 miljoonaa euroa. Ehdotettu varojenjako
on linjassa yhtiön voitonjakopolitiikan kanssa.
Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
sekä Nokia Oyj:n että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista,
vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta. Hallituksen toimintakertomuksessa
on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä Nokia Oyj:n ja toisaalta sen
konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja
tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta Nokian tilasta.
Hallituksen toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen Suomen
kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
217
5. maaliskuuta 2026
Sari Baldauf
Hallituksen puheenjohtaja
Timo Ihamuotila
Timo Ahopelto
Elizabeth Crain
Thomas Dannenfeldt
Pernille Erenbjerg
Lisa Hook
Mike McNamara
Thomas Saueressig
Kai Öistämö
Justin Hotard
Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä, 5. maaliskuuta 2026
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Jukka Vattulainen
KHT
218
Tilintarkastuskertomus
Nokia Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Nokia Oyj:n (y-tunnus 0112038-9)
tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää
konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman,
laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja
liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen
laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön
taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
▪ konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin
taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja
rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti
▪ tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön
toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa
voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun
lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa
noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän
tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan
tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä
niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja
olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme
mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja
koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-
asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja
kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut on esitetty emoyhtiön tilinpäätöksen
liitetiedossa 3 kohdassa Tilintarkastajan palkkiot.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
Soveltamamme olennaisuus
Määrittelemme olennaisuuden sen kokoluokan virheellisyytenä
tilinpäätöksessä, joka todennäköisesti vaikuttaisi taloudellisiin
päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Käytämme olennaisuutta sekä suunnitellessa työmme laajuutta
sekä arvioidessamme työmme tuloksia.
Ammatilliseen harkintaamme perustuen, olemme määrittäneet
konsernitilinpäätöksen olennaisuuden seuraavasti:
Konsernitilinpäätöksen olennaisuus
Olennaisuus
€150 miljoonaa
Olennaisuuden
määrittämisen
vertailukohde
0,7 % konsernin liikevaihdosta
Perustelut
vertailukohteen
valinnalle
Huomioiden liikevaihdon merkityksen sijoittajille ja
muille tilinpäätöksen käyttäjille olemme
käyttäneet tätä pääasiallisena vertailukohteena
olennaisuuden määrittämiselle.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka
ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä
tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa.
Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen
kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä
laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä
seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä,
että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi
siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta
suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan
olennaisen virheellisyyden riski.
219
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka
Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Liikevaihdon tuloutus - Merkittävien ja monimutkaisten
asiakassopimusten kirjanpitokäsittely
Katso liitetieto 2.1 tilinpäätöksessä.
Yhtiö solmii asiakkaiden kanssa monivuotisia puitesopimuksia,
jotka yhdessä laitteistojen, ohjelmistojen ja palveluiden
ostotilausten kanssa muodostavat myyntisopimuksia. Tietyt
myyntisopimukset ovat arvoltaan erityisen merkittäviä ja sisältävät
erittäin monimutkaisia ehtoja, jotka vaikuttavat liikevaihdon
tulouttamiseen. Tällaisten myyntisopimusten kirjanpidollisen
käsittelyn monimutkaisuus liittyy sopimusperusteisten suoritusten
arviointiin, sopimusten yhdistelemiseen ja myöhempiin
sopimusmuutoksiin sekä muihin kauden aikana ilmeneviin
tekijöihin, jotka vaikuttavat olennaisesti liikevaihdon
tulouttamiseen.
Koska tällaisten kirjanpidollisten arviointien tekeminen näiden
merkittävien ja monimutkaisten myyntisopimusten osalta on hyvin
monimutkaista, näiden kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden
arvioimiseksi suoritetut tilintarkastustoimenpiteemme vaativat
merkittävää tilintarkastajan harkintaa.
Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c
alakohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.
Olemme suorittaneet merkittävien ja monimutkaisten
myyntisopimusten liikevaihdon tulouttamisen oikeellisuuden
arvioimiseen liittyen muun muassa seuraavat
tilintarkastustoimenpiteet:
▪ Testasimme merkittävien ja monimutkaisten myyntisopimusten
kirjanpidollisen käsittelyn määrittämiseen liittyvien kontrollien
tehokkuutta;
▪ Hyödynsimme data-analytiikkaa tunnistaaksemme
myyntisopimukset, jotka olivat arvoltaan merkittäviä ja
sisälsivät monimutkaisuuksia;
▪ Analysoimme kuluvan kauden aikana solmittuja tai muutettuja
merkittäviä ja monimutkaisia myyntisopimuksia
tunnistaaksemme kaikki liikevaihdon tulouttamisen kannalta
olennaiset ehdot ja
▪ Arvioimme, olivatko johdon kirjanpidolliset johtopäätökset
merkittävien ja monimutkaisten myyntisopimusten osalta         
tunnistettujen monimutkaisten osa-alueiden suhteen
kansainvälisen tilinpäätösstandardin IFRS 15 Myyntituotot
asiakassopimuksista -standardin mukaisia.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen
virheellisyyden riskejä.
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja
toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta
siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-
tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa
oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien
tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja
täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja
vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne
katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei
ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan
velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat,
jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös
on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös
laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö
tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole
muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen
tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko
tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa
tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen
varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että
olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä
voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan
olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella
odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät
tekevät tilinpäätöksen perusteella.
220
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu,
että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
▪ Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit,
suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia
tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on
suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi
liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä
taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
▪ Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta
relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa,
että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai
konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
▪ Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden
asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten
arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
▪ Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja
toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme
hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella
johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai
olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi
antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin
kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että
olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää
tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota
epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin
tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole
riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme
perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään
mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset
tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen,
ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
▪ Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät
tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja
sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia
liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja
riittävän kuvan.
▪ Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen
hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan
tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä
konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä
koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme
konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan
tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä.
Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa
tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä
merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien
mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet,
jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme
noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä
vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista
suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella
vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa
tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista
seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden
tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta
keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat
tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää
kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa
tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä
tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien
epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan
suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana
tilikaudelta 1.1.–31.12.2020 alkaen yhtäjaksoisesti kuusi (6)
vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta.
Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja
vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä
tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta
informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen
tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida,
onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen
tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen
kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti
virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on
lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen
siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä
kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään
kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa. 
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia
säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia
koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja
kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen,
että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän
on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen
raportoitavaa.
221
Muut lakiin perustuvat lausunnot
Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen
perusteella lausunto kirjanpitolain 7 b luvun edellyttämän
tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja julkistamisesta.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaa tuloverokertomuksen
rekisteröinnistä ja julkistamisesta.
Lausuntonamme esitämme, että yhtiö ei ole ollut velvollinen
rekisteröimään ja julkistamaan kirjanpitolain 7 b luvussa
tarkoitettua tuloverokertomusta päättynyttä tilikautta
välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta.
Muut lausumat
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys
taseen osoittaman voiton käyttämisestä sekä muun vapaan
oman pääoman jakamisesta on osakeyhtiölain mukainen.
Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön
hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme
tilikaudelta.
Helsingissä, 5. maaliskuuta 2026
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Jukka Vattulainen
KHT
222
Tilintarkastajan ESEF-varmennuslausunto
Riippumattoman tilintarkastajan raportti
Nokia Oyj:n  ESEF-tilinpäätöksestä
Nokia Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon, jonka kohteena on Nokia Oyj:n (0112038-9)
komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu
tilinpäätös (549300A0JPRWG1KI7U06-2025-12-31-fi.zip)
tilikaudelta 1.1. – 31.12.2025.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön
toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös)
laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen
sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
▪ laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen
sääntelystandardin 3 artiklan mukaisesti
▪ merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen
sääntelystandardin 4 artiklan mukaisesti sekä
▪ varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun
tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä
valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi  voidakseen laatia
ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin
vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta  
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet
muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. 
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia
ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava,
otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallinta-
järjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, 
ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja
määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n
mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin
mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko
ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty
olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4
artiklan vaatimusten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä
laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen
varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi
siitä,
▪ onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen
päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein
komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan
vaatimusten mukaisesti, ja
▪ onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen
liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty
iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4
artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
▪ ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös
keskenään yhdenmukaisia. 
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus
riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin
arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa
olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin
vaatimuksista. 
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona
esitämme, että Nokia Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen
(549300A0JPRWG1KI7U06-2025-12-31-fi.zip) sisältyvät
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot tilikaudelta 1.1. – 31.12.2025 on olennaisilta osin
merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten
mukaisesti. 
Lausuntomme Nokia Oyj:n konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.2025 – 31.12.2025 on
annettu tilintarkastuskertomuksellamme päivätty 5.3.2026.
Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta
varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä, 5. maaliskuuta 2026
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
 
Jukka Vattulainen
KHT
223
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Nokia Oyj:n yhtiökokoukselle
Kestävyysraportoinnin varmennus
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan
toimeksiannon, jonka kohteena on Nokia Oyj:n (y-tunnus
0112038-9) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7
luvun mukainen konsernikestävyysraportti raportointikaudelta
1.1.–31.12.2025.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin
perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille
syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta
olennaisilta osiltaan noudatettu:
▪ kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja
kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä
▪ kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja
asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)
2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-
taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Nokia Oyj on
yksilöinyt tiedot Oyj on yksilöinyt tiedot kestävyys-
raportointistandardien mukaista raportoimista varten
(kaksinkertainen olennaisuusanalyysi).
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2
kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä
digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska
kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa
kyseistä vaatimusta ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin
lainsäädännön kestävyystietojen merkitsemistä koskevien
vaatimusten puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin
varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona
noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja
kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000
(uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä
aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva
tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan
tarkemmin kohdassa Konsernikestävyysraportointitarkastajan
velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
evidenssiä.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus
ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä
niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja
olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä
laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön
ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan
lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä
sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien
vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai
menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Nokia Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
▪ konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja
esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti,
mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty
prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointi-
standardien mukaista raportointia varten, 
▪ siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu
kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja
asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)
2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia, sekä
▪ sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat
tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin,
jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa
olennaista virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitteet konsernikestävyysraportin
laatimisessa
Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä
olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen
tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa
ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista,
että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja
ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta. 
Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja
ESRS-standardien mukaisesti yhtiön on esitettävä mahdollisia
tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava
yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin
liittyen, sekä laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot näiden
oletusten pohjalta. Todellinen lopputulos on todennäköisesti
erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät usein toteudu
odotetulla tavalla.
224
Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista
epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen
yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä
käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä.
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto
saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko
konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun
varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää
lausuntomme.
Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja
niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä
voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät
tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000
(uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme
ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden
koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:
▪ Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen
virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen
toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta
pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden
asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon
emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
▪ Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia
varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva
olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin
riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä
yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä
taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen
varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja
laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden
riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin
varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
▪ Haastattelimme yrityksen johtoa sekä konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia
henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla.
▪ Hankimme haastatteluilla käsityksen yrityksen kestävyysraportointiprosessista ja yhdistelemiseen liittyvistä yhtiön keskeisistä
prosesseista, sisäisistä kontrolleista sekä tietojärjestelmistä.
▪ Perehdyimme konsernikestävyysraportissa esitettyjen tietojen kannalta olennaisiin yhtiön sisäisiin ohjeistuksiin ja
toimintaperiaatteisiin.
▪ Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne
konsernikestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.
▪ Suoritimme toimipaikkavierailuja valituilla toimipaikoilla.
▪ Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta arvioimme yrityksen suorittaman prosessin toteuttamista suhteessa
ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia.
▪ Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS-standardien vaatimukset
olennaisilta osin.
▪ EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian
mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.
Helsingissä, 5. maaliskuuta 2026
Deloitte Oy
Kestävyystarkastusyhteisö
Jukka Vattulainen
KRT