iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31549300A0JPRWG1KI7U062022-01-012022-12-31549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31549300A0JPRWG1KI7U062021-12-31549300A0JPRWG1KI7U062021-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300A0JPRWG1KI7U062021-12-31ifrs-full:SharePremiumMember549300A0JPRWG1KI7U062021-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300A0JPRWG1KI7U062021-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300A0JPRWG1KI7U062021-12-31ifrs-full:OtherReservesMember549300A0JPRWG1KI7U062021-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember549300A0JPRWG1KI7U062021-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300A0JPRWG1KI7U062021-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember549300A0JPRWG1KI7U062021-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember549300A0JPRWG1KI7U062022-01-012022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300A0JPRWG1KI7U062022-01-012022-12-31ifrs-full:SharePremiumMember549300A0JPRWG1KI7U062022-01-012022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300A0JPRWG1KI7U062022-01-012022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300A0JPRWG1KI7U062022-01-012022-12-31ifrs-full:OtherReservesMember549300A0JPRWG1KI7U062022-01-012022-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember549300A0JPRWG1KI7U062022-01-012022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300A0JPRWG1KI7U062022-01-012022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember549300A0JPRWG1KI7U062022-01-012022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:SharePremiumMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:OtherReservesMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:SharePremiumMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:SharePremiumMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31ifrs-full:SharePremiumMember549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember549300A0JPRWG1KI7U062024-01-012024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31ifrs-full:SharePremiumMember549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember549300A0JPRWG1KI7U062024-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember
Nokia Oyj
Tilinpäätös ja toimintakertomus 1.1.-31.12. 2024
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
1
Hallituksen toimintakertomus
Liiketoimintakuvaus
Hallituksen katsaus 2024
Keskeiset tunnusluvut
Taloudellinen katsaus
Kestävyysraportti
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Nokian yhtiöjärjestys
Riskitekijät
Merkittävät tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen
Tunnuslukujen laskentakaavat
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat
Tilinpäätös
Tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja
kestävyysraportin 2024 allekirjoitus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
2
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
3
Liiketoimintakuvaus
Liiketoimintakuvaus
Nokia Oyj on Helsingissä, Suomessa rekisteröity ja
kotipaikkaansa pitävä julkinen osakeyhtiö. Nokia Oyj (emoyhtiö)
on kaikkien tytäryhtiöidensä emoyhtiö (yhdessä Nokia
tai konserni).
Luomme teknologiaa, joka auttaa maailmaa toimimaan
yhdessä. Mobiilit, kiinteät ja pilvipohjaiset ratkaisumme
mahdollistavat viestintäpalvelujen tarjoajien, toimialojen ja
hyperscale-toimijoiden kriittiset verkot kaikkialla maailmassa.
Tuote- ja palveluvalikoimamme ja lisensointimahdollisuutemme
auttavat nopeuttamaan digitalisaatiota ja vastaamaan sitä
kautta globaaleihin kestävään kehitykseen, tuottavuuteen ja
digitaaliseen eriarvoisuuteen liittyviin haasteisiin. Meillä on
asiakkaita yli 100 maassa ympäri maailmaa, ja toimimme
Euroopassa, Lähi-Idässä ja Afrikassa, Kiinan alueella,
Pohjois-Amerikassa, Aasian ja Tyynenmeren alueella ja
Latinalaisessa Amerikassa.
BusinessDescription.jpg
Nokia Oyj:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä (Nasdaq
Helsinki), New Yorkin pörssissä (NYSE) ja Pariisin pörssissä
(Euronext Paris).
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
4
Hallituksen katsaus 2024
Hallituksen
katsaus 2024
Geopoliittiset jännitteet ja makrotaloudelliset haasteet
vaikuttivat toimintaympäristöömme vuonna 2024, vaikka
näimmekin merkkejä inflaation ja korkojen tasaantumisesta.
Epävakauden jatkuminen korostaa entistä vahvemmin
ennakoinnin ja ketteryyden merkitystä.
Otimme vuoden aikana useita tärkeitä askelia palvellaksemme
asiakkaitamme vielä aiempaa paremmin ja asemoidaksemme
liiketoimintamme uusia mahdollisuuksia varten. Jatkoimme yli
neljän miljardin euron vuosittaisia investointeja tutkimus- ja
kehitystyöhön vahvistaaksemme teknologiajohtajuuttamme.
Lisäksi jatkoimme investointeja strategisiin kasvualueisiin.
Esimerkiksi Infineran hankinta, joka saatiin päätökseen
helmikuussa 2025, ja Fenixin yritysosto vahvistavat Nokian
asemaa datakeskuksissa ja puolustusteollisuudessa, kun taas
merenalaisten verkkojen liiketoiminnan myynti auttaa
keskittämään liiketoimintaa kasvualueille.
Kokonaisuudessaan Nokia onnistui vuonna 2024 vahvistamaan
asemaansa teleoperaattorimarkkinalla samalla kun
vauhditimme kehitystä uusilla kasvualueilla, kuten
datakeskuksissa, yksityisissä langattomissa verkoissa ja
teollisessa digitalisaatiossa sekä puolustusteollisuudessa.
Uusia mahdollisuuksia tekoälystä,
pilvipalveluista ja digitalisaatiosta
Viime vuosien investoinnit teknologiajohtajuuteen ovat luoneet
Nokialle hyvät edellytykset hyödyntää tekoälyn tuomia
kasvumahdollisuuksia. Verkot ovat keskeisessä roolissa
tekoälyn, pilvilaskennan ja teollisen digitalisaation kehityksessä.
Nämä kolme teknologiatrendiä ovat sidoksissa toisiinsa ja ne
ovat kriittisen tärkeitä tuottavuuden ja talouskasvun
vahvistamiselle, julkisille palveluille, turvallisuudelle ja kestävälle
kehitykselle. Niiden potentiaalin lunastaminen vaatii kuitenkin
erittäin suorituskykyisiä, automatisoituja, ohjelmoitavia ja
älykkäitä verkkoja. Tämä luo uusia kasvumahdollisuuksia sekä
Nokialle että sen asiakkaille ja kumppaneille.
Nokia osoitti jälleen vuonna 2024 olevansa edelläkävijä
verkkoteknologian kehityksessä. Teimme ennätyksiä
laajakaista-, IP- ja optisten verkkojen suorituskyvyssä ja
innovoimme uusia pilvipohjaisia ja tekoälyyn pohjautuvia
radioverkkoratkaisuja. Lisäksi johdimme alan kehitystä kohti
itsenäisiä 5G-ydinverkkoja, ohjelmoitavia verkkoja ja verkkojen
kaupallistamisen mahdollistavia API-rajapintoja. Vahvistimme
immateriaalioikeuksiamme ja patenttiportfoliotamme sekä
teimme uusia teknologisia läpimurtoja, josta esimerkkinä
maailman ensimmäinen immersiivistä puhe- ja ääniteknologiaa
hyödyntävä reaaliaikainen ääni- ja videopuhelu. Palkittu
tutkimus- ja kehitysyksikkömme Nokia Bell Labs vahvisti
asemaansa 6G-, tekoäly- ja kvanttiteknologiainnovaatioiden
kärjessä.
Hallitus uskoo, että Nokian teknologiajohtajuus ja innovaatiot
ovat ratkaisevan tärkeitä myös tekoälyn tuomien uusien
mahdollisuuksien hyödyntämisessä ja yhtiön asemoinnissa
kasvuun. 
Hallitustyö vuonna 2024
Nokian vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous pidettiin
Helsingissä 3.4.2024. Kokouksessa oli edustettuna noin 78 000
osakkeenomistajaa, jotka edustivat noin 3 305 miljoonaa ääntä
ja noin 59 % kaikista osakkeista ja äänistä. Yhtiökokous hyväksyi
kaikki hallituksen ehdotukset ja valitsi hallitukseen kymmenen
jäsentä, joista yksi – Mike McNamara – oli uusi jäsen. Hallitus oli
tyytyväinen annettujen äänten korkeaan määrään sekä
osakkeenomistajien vahvaan tukeen hallituksen ehdotuksille.
Hallitus kokoontui vuoden 2024 aikana 20 kertaa. Näistä
kokouksista 12 pidettiin paikan päällä tai videoneuvotteluna.
Hallituksen kokouksissa keskityttiin Nokian strategisiin
painopisteisiin: markkinaa nopeamman kasvun varmistamiseen
teleoperaattorimarkkinalla, yritysasiakasliiketoiminnan
laajentamiseen, liiketoimintaportfolion jatkuvaan
kehittämiseen, Teknologia-liiketoimintaryhmän kilpailukyvyn
turvaamiseen pitkällä aikavälillä sekä uusien liiketoimintamallien
kehittämiseen. Samanaikaisesti hallitus keskittyi näiden osa-
alueiden mahdollistajiin, kuten digitalisaation hyödyntämiseen
sekä pitkän aikavälin tutkimus- ja kehitystyöhön.
Hallitus perusti huhtikuussa uuden strategiavaliokunnan, ja
siten hallituksella oli vuonna 2024 viisi valiokuntaa, jotka olivat
tarkastus-, nimitys-, henkilöstö-, strategia- ja
teknologiavaliokunta. Nämä valiokunnat avustivat ja tukivat
hallituksen toimintaa vuoden aikana ja kokoontuivat yhteensä
27 kertaa. Vastuullisuus, eli ESG-asiat, olivat tärkeä osa
valiokuntatyötä. Valiokunnat ottivat huomioon työssään muun
muassa inhimilliseen pääomaan, eettisyyteen, tietoturvaan,
energiatehokkuuteen sekä ilmasto- ja vastuullisuusraportointiin
liittyviä kulmia.
Nimitysvaliokunta jatkoi hallituksen seuraajasuunnittelua sekä
uudistamistyötä. Työn tulokset näkyvät seuraavalle varsinaiselle
yhtiökokoukselle ehdotetussa hallituksen kokoonpanossa,
johon kuuluu kaksi uutta ehdokasta hallituksen jäseniksi. Uudet
ehdotetut jäsenet ovat Pernille Erenbjerg ja Timo Ihamuotila.
Katse tulevaisuuteen: muutos Nokian
johdossa
Nokia kertoi helmikuussa 2025 muutoksesta yhtiön johdossa
Pekka Lundmarkin päätettyä jättää tehtävänsä
toimitusjohtajana. Nokian hallitus on nimittänyt Justin Hotardin
Nokian toimitusjohtajaksi 1.4.2025 alkaen.
Hallitus kiittää Lundmarkia hänen merkittävästä panoksestaan
Nokian hyväksi. Hallitus aloitti tämän muutoksen valmistelun
Lundmarkin kerrottua harkitsevansa siirtymistä pois
operatiivisista johtotehtävistä siinä vaiheessa, kun Nokian
liiketoiminta on asemoitu seuraavaan kasvuvaiheeseen ja
sopiva seuraaja on löydetty. Kun molemmat näistä ehdoista
olivat toteutuneet, Lundmark ilmoitti helmikuussa siirtyvänsä
syrjään Nokian johdosta.
Lundmarkin aloittaessa Nokia oli haastavassa tilanteessa.
Hänen kautensa aikana Nokia saavutti muun muassa
teknologiajohtajuuden 5G-radioverkoissa ja vahvan aseman
pilvinatiiveissa ydinverkoissa. Nokia kasvatti myös
Verkkoinfrastruktuuri-liiketoimintaryhmän liikevaihtoa ja
paransi merkittävästi sen liikevoittoa sekä loi vahvan ja vakaan
aseman patenttilisensointiliiketoiminnalleen. Lisäksi Nokia on
vahvistanut markkina-asemaansa uusilla kasvualueilla.
Hotardilla on Nokian toimitusjohtajalta vaadittavaa strategista
näkemystä, kykyä arvonluontiin asiakkaille ja
osakkeenomistajille sekä vahvaa johtajuutta viedä Nokian
kasvutarina seuraavaan vaiheeseen. Hallitus odottaa innolla
yhteistyötä hänen kanssaan Nokian kasvun vauhdittamiseksi. 
Hallitus haluaa kiittää Nokian työntekijöitä heidän
määrätietoisesta työstään ja sitoutumisestaan asiakkaiden,
kumppaneiden ja osakkeenomistajien arvonluonnin hyväksi.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
5
Keskeiset tunnusluvut
Keskeiset tunnusluvut
Alla olevassa taulukossa esitetään tiettyjä Nokia-konsernin taloudellisia ja muita tunnuslukuja tilikausilta 2024, 2023 ja 2022 . Tiedot perustuvat IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittuihin
konsernitilinpäätöksiin.
milj. EUR (paitsi henkilöstön keskimääräinen lukumäärä)
2024
2023
2022
Konsernin tuloslaskelmasta 
  
  
  
Liikevaihto
19 220
21 138
23 761
Liikevoitto
1 999
1 661
2 299
% liikevaihdosta
10,4 %
7,9 %
9,7 %
Voitto ennen veroja
2 091
1 469
2 169
Jatkuvien toimintojen voitto
1 711
649
4 202
Lopetettujen toimintojen tappio/voitto
-427
30
57
Tilikauden voitto
1 284
679
4 259
Konsernitaseesta
Pitkäaikaiset varat
21 162
21 694
22 677
Lyhytaikaiset varat
17 987
18 087
20 266
Myytävänä olevat omaisuuserät
—
79
—
Vastaavaa yhteensä
39 149
39 860
42 943
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
20 657
20 537
21 333
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta
pääomasta
90
91
93
Oma pääoma yhteensä
20 747
20 628
21 426
Korolliset velat(1)
3 887
4 191
4 477
Vuokrasopimusvelat(1)
863
997
1 042
Varaukset(1)
1 228
1 262
1 435
Muut velat(1)
12 424
12 782
14 563
Vastattavaa yhteensä
39 149
39 860
42 943
Muuta tietoa(2)
Tutkimus- ja kehityskulut(2)
-4 512
-4 277
-4 503
% liikevaihdosta
-23,5 %
-20,2 %
-19,0 %
Käyttöomaisuusinvestoinnit(3)
-472
-652
-601
% liikevaihdosta
-2,5 %
-3,1 %
-2,5 %
Henkilöstökulut(2)
7 563
7 294
7 732
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä(2)
78 434
84 795
85 101
Tilauskanta, mrd. EUR(4)
20,0
22,0
19,5
milj. EUR (paitsi henkilöstön keskimääräinen lukumäärä)
2024
2023
2022
Olennaiset tunnusluvut
Osakekohtainen tulos (emoyhtiön omistajille kuuluvasta
voitosta/tappiosta)
  
  
  
Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR
  
  
  
Jatkuvat toiminnot
0,31
0,11
0,75
Tilikauden voitto
0,23
0,12
0,76
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR
  
  
Jatkuvat toiminnot
0,31
0,11
0,74
Tilikauden voitto
0,23
0,12
0,75
Ehdotettu osakekohtainen osinko, EUR(5)
0,14
0,13
0,12
Sijoitetun pääoman tuotto, %(3)
9,3 %
6,6 %
9,5 %
Oman pääoman tuotto, %(3)
6,2 %
3,2 %
22,0 %
Omavaraisuusaste, %(3)
53,0 %
51,8 %
49,9 %
Nettovelkaantumisaste, %(3)
-23,4 %
-21,0 %
-22,2 %
Rahavarat
6 623
6 234
5 467
Kassa ja korolliset sijoitukset(3)
8 741
8 514
9 244
Nettokassa ja korolliset sijoitukset(3)
4 854
4 323
4 767
Liiketoiminnan nettorahavirta
2 493
1 317
1 474
Vapaa kassavirta(3)
2 021
665
873
(1) Sisältää konsernitaseen pitkä- ja lyhytaikaiset erät.
(2) Esitetty jatkuvien toimintojen osalta.
(3) Ei-IFRS-tunnusluku. Lisätietoja ei-IFRS-tunnuslukujen määritelmistä ja täsmäytyksestä lähimpään vastaavaan IFRS-tunnuslukuun
on ”Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat” -osiossa.
(4) Tilauskanta sisältää 1,7 miljardia euroa vuonna 2023 ja 1,6 miljardia euroa vuonna 2022 liittyen lopetettuihin toimintoihin, jotka
myytiin vuonna 2024.
(5) Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että se valtuutettaisiin päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,14 euron
jakamisesta osakkeelta osinkona kertyneistä voittovaroista ja/tai varojen jakamisena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
6
Taloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus
Tähän osioon sisältyvät taloudelliset tiedot tilikausilta 2024 ja 2023 on johdettu tilintarkastetusta IFRS-konsernitilinpäätöksestämme. Näitä taloudellisia tietoja on luettava yhdessä
konsernintilinpäätöksen kanssa, johon ne kokonaisuudessaan perustuvat.
Toiminnan tulos
Toiminnan tulos -osiossa käsitellään jatkuvien ja lopetettujen toimintojemme tuloksia.
Lopetetut toiminnot sisältävät vuonna 2024 Ranskan valtiolle myydyn Submarine Networks
-liiketoiminnan tuloksen.
Kustannussäästöohjelma
Nokia ilmoitti 19.10.2023 eri liiketoimintaryhmissä käynnistetyistä toimista yhtiön kohtaaman
haastavan markkinaympäristön seurauksena. Yhtiö alentaa kulurakennettaan ja tehostaa
toimintojaan samalla, kun se turvaa tutkimus- ja kehityskapasiteettinsa ja sitoutumisensa
teknologiajohtajuuteen.
Nokian tavoitteena on alentaa kustannuspohjaansa bruttomääräisesti (eli ennen inflaatiota)
800-1 200 miljoonaa euroa vuoden 2026 loppuun mennessä verrattuna vuoteen 2023, olettaen,
että henkilöstön tulosperusteisesti muuttuva palkan osa olisi tavoitetasolla molempina
ajanjaksoina. Tämä tarkoittaa 10–15 %:n vähennystä henkilöstökuluissa. Verrattuna 86 000
työntekijän suuruiseen organisaatioon, joka Nokialla oli ohjelmasta ilmoitettaessa, oletuksena on
72 000–77 000 työntekijän organisaatio. Henkilöstömäärää koskevat luvut edustavat alun perin
suunniteltuja henkilöstömäärätavoitteita, eikä niissä ole otettu huomioon jo tapahtunutta
Submarine Networks -liiketoiminnan myyntiä tai suunniteltuja yritysostoja. Vuoden 2024 lopussa
henkilöstömäärä oli 75 600. Tämä luku sisältää Submarine Networks -liiketoiminnan myymisestä
aiheutuneen henkilöstömäärän vähennyksen, jota ei ollut sisällytetty
henkilöstömäärätavoitteeseen ohjelmasta ilmoitettaessa. Vuoden lopussa henkilöstömäärä olisi
ollut 77 600, jos Nokia ei olisi myynyt Submarine Networks -liiketoimintaa.
Ohjelman avulla saavutettavien nettokustannussäästöjen lopullinen määrä riippuu inflaatiosta.
Säästöt kohdistuvat pääasiallisesti Matkapuhelinverkot- sekä Pilvi- ja verkkopalvelut
‑segmentteihin että konsernitason toimintoihin. Uudelleenjärjestelyistä aiheutuu
kertaluonteinen kirjanpidollinen ja kassavaikutteinen kulu, jonka ennakoidaan vastaavan
tavoiteltua vuosittaista säästöä.
Nykyisen suunnitelman mukaan bruttokustannussäästöjä on tarkoitus saavuttaa 1 000 miljoonaa
euroa vuosien 2024–2026 ohjelman aikana, mutta tämä voi muuttua riippuen markkinoiden
kehityksestä. Tämä sisältää odotetut bruttokustannussäästöt sekä ohjelman niihin liittyvät
uudelleenjärjestelykulut ja -rahavirrat. Nokia odottaa, että noin 70 % säästöistä saavutetaan
toimintakuluissa ja 30 % hankinnan ja valmistuksen kuluissa. Segmenteittäin säästöistä noin 50–
60 % odotetaan saavutettavan Matkapuhelinverkot-segmentissä, 30 % Pilvi- ja verkkopalvelut-
segmentissä ja loput 10–20 % Verkkoinfrastruktuuri-segmentissä ja konsernitason toiminnoissa.
Aiempi vuosien 2021–2023 kustannussäästöohjelma on nyt pääosin päättynyt.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
7
Taloudellinen katsaus jatkoa
Nokia konserni
31.12.2024 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2023 päättyneeseen tilikauteen
Seuraavassa taulukossa esitetään tietyt Nokian jatkuvien toimintojen tuloslaskelman erät ja
niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2024 ja 2023.
2024
2023
Muutos %
milj. EUR
% liikevaihdosta
milj. EUR
% liikevaihdosta
Liikevaihto
19 220
100,0 %
21 138
100,0 %
-9 %
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-10 356
-53,9 %
-12 592
-59,6 %
-18 %
Bruttokate
8 864
46,1 %
8 546
40,4 %
4 %
Tutkimus- ja kehityskulut
-4 512
-23,5 %
-4 277
-20,2 %
5 %
Myynnin ja hallinnon kulut
-2 890
-15,0 %
-2 878
-13,6 %
0 %
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
537
2,8 %
270
1,3 %
99 %
Liikevoitto
1 999
10,4 %
1 661
7,9 %
20 %
Osuus osakkuusyhtiöiden ja
yhteisyritysten tuloksesta
7
0,0 %
-39
-0,2 %
-118 %
Rahoitustuotot ja -kulut
85
0,4 %
-153
-0,7 %
-156 %
Voitto ennen veroja
2 091
10,9 %
1 469
6,9 %
42 %
Tuloverot
-380
-2,0 %
-820
-3,9 %
-54 %
Jatkuvien toimintojen voitto
1 711
8,9 %
649
3,1 %
164 %
Lopetettujen toimintojen tappio/voitto
-427
-2,2 %
30
0,1 %
-1 523 %
Tilikauden voitto
1 284
6,7 %
679
3,2 %
89 %
Jatkuvien toimintojen voiton
jakautuminen
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva
osuus
1 277
6,6 %
665
3,1 %
92 %
Määräysvallattomille omistajille kuuluva
osuus
7
0,0 %
14
0,1 %
-50 %
Liikevaihto
Liikevaihto vuonna 2024 oli 19 220 miljoonaa euroa. Laskua oli 1 918 miljoonaa euroa eli
9 % verrattuna 21 138 miljoonaan euroon vuonna 2023. Liikevaihtoon vaikutti haastava
markkinatilanne, joka alkoi vuonna 2023 ja jatkui vuoden 2024 ensimmäisellä puoliskolla
vaikkakin tilauskertymä parani osassa liiketoimintoja. Kokonaisliikevaihto heijasti laskua
Matkapuhelinverkot-, Verkkoinfrastruktuuri- ja Pilvi- ja verkkopalvelut ‑segmenteissä. Tätä
tasoitti jonkin verran vahva kasvu Nokia Teknologia -segmentissä, joka hyötyi vuoden 2024
aikana solmituista älypuhelinten lisenssisopimuksista ja niihin liittyvästä aikaisempiin kausiin
kohdistuvasta liikevaihdosta.
Seuraavassa taulukossa esitetään liikevaihdon alueellinen jakauma vuosittain.
milj. EUR
2024
2023
Muutos %
Amerikka
6 276
6 779
-7 %
Latinalainen Amerikka
895
1 046
-14 %
Pohjois-Amerikka
5 381
5 733
-6 %
APAC
4 549
6 436
-29 %
Kiinan alue
1 134
1 303
-13 %
Intia
1 373
2 842
-52 %
Muu APAC
2 042
2 291
-11 %
EMEA
8 395
7 923
6 %
Eurooppa(1)
6 362
5 873
8 %
Lähi-itä ja Afrikka
2 033
2 050
-1 %
Yhteensä
19 220
21 138
-9 %
(1) Teknologia-segmentin koko immateriaalioikeuksiin ja lisensointiin liittyvä liikevaihto on kohdistettu Suomeen.
Seuraavassa taulukossa esitetään liikevaihdon jakauma asiakasryhmittäin vuosittain.
milj. EUR
2024
2023
Muutos %
Viestintäpalvelujen tarjoajat
15 085
17 652
-15 %
Yritykset
2 180
2 282
-4 %
Lisenssinsaajat
1 928
1 085
78 %
Muut(1)
27
119
-77 %
Yhteensä
19 220
21 138
-9 %
(1) Sisältää erillisenä yksikkönä toimineen Radio Frequency Systems (RFS) -liiketoiminnan liikevaihdon, sekä tiettyjä muita eriä kuten
segmenttien välisten tuottojen eliminoinnit. RFS-liiketoiminnan liikevaihto sisältää myös myyntituotot viestintäpalvelujen tarjoajilta
ja yritysasiakkailta. RFS-liiketoiminnasta luovuttiin olennaisilta osin vuonna 2024.
Bruttokate
Bruttokate vuonna 2024 oli 8 864 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 318 miljoonaa euroa eli
4 % verrattuna 8 546 miljoonaan euroon vuonna 2023. Bruttokatteen kasvu johtui pääasiassa
Nokia Technologies -segmentin vahvasta liikevaihdon kasvusta. Vuoden 2024 bruttokatteeseen
vaikuttivat myös suhteellisen vakaat uudelleenjärjestely- ja niihin liittyvät kulut, jotka olivat 155
miljoonaa euroa vuonna 2024, kun ne vuonna 2023 olivat 151 miljoonaa euroa. Vuonna 2024
hankinnan ja valmistuksen kuluihin sisältyvät tulospalkkiojaksotukset olivat korkeammat kuin
vuonna 2023. Bruttokateprosentti oli 46,1 % vuonna 2024, kun se vuonna 2023 oli 40,4 %.
Liiketoiminnan kulut
Tutkimus- ja kehityskulut vuonna 2024 olivat 4 512 miljoonaa euroa, missä kasvua oli
235 miljoonaa euroa eli 5 % verrattuna 4 277 miljoonaan euroon vuonna 2023. Tutkimus-
ja kehityskulujen osuus liikevaihdosta oli 23,5 % vuonna 2024, kun vuonna 2023 niiden
osuus oli 20,2 %. Tutkimus- ja tuotekehityskulujen kasvu johtui pääosin vuoden 2024
tulospalkkiojaksotusten kasvusta vuoteen 2023 verrattuna. Vuoden 2024 tutkimus- ja
kehityskuluihin vaikuttivat myös korkeammat uudelleenjärjestely- ja niihin liittyvät kulut, jotka
olivat 135 miljoonaa euroa vuonna 2024, kun ne vuonna 2023 olivat 61 miljoonaa euroa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
8
Taloudellinen katsaus jatkoa
Myynnin ja hallinnon kulut olivat 2 890 miljoonaa euroa vuonna 2024. Myynnin ja hallinnon kulut
kasvoivat 12 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2023, jolloin kulut olivat 2 878 miljoonaa
euroa. Myynnin ja hallinnon kulujen osuus liikevaihdosta oli 15,0 % vuonna 2024, kun vuonna
2023 osuus oli 13,6 %. Myynnin ja hallinnon kulujen hienoinen kasvu johtui pääasiassa
korkeammista tulospalkkiojaksotuksista vuonna 2024 verrattuna vuoteen 2023 sekä
valuuttakurssivaihtelujen negatiivisesta vaikutuksesta. Meneillään olevat kustannussäästötoimet
tasoittivat tätä jonkin verran. Lisäksi vuoden 2024 myynnin ja hallinnon kuluissa näkyivät
suhteellisen vakaat uudelleenjärjestely- ja niihin liittyvät kulut sekä hankittujen aineettomien
hyödykkeiden poistot. Vuoteen 2024 sisältyi 144 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelykuluja ja
niihin liittyviä kuluja, kun vuonna 2023 vastaava erä oli 138 miljoonaa euroa. Vuonna 2024
myynnin ja hallinnon kuluihin sisältyi 294 miljoonan euron poistot hankituista aineettomista
hyödykkeistä, kun ne vuonna 2023 olivat 292 miljoonaa euroa.
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vuonna 2024 olivat 537 miljoonaa euroa nettotuottoa.
Kasvua oli 267 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2023, jolloin nettotuotto oli
270 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen positiivinen vaihtelu johtui
pääasiassa osakkuusyritysten myynnistä saadun 190 miljoonan euron tuotosta, tiettyjen
myyntisaamisten tappioita koskevien vähennyserien positiivisesta vaihtelusta sekä Nokian
venture fund -sijoitusten suuremmasta tuotosta, joita jonkin verran tasoitti valuuttasuojausten
negatiivinen vaikutus, vuoteen 2023 vaikuttanut varauksen osittainen 49 miljoonan euron
peruutus ja digitaalisten omaisuuserien myynnin lasku. Vuonna 2024 Nokian venture fund
‑sijoitusten tuotto oli noin 30 miljoonaa euroa, kun vuonna 2023 tappio oli 70 miljoonaa euroa.
Vuonna 2024 valuuttasuojausten vaikutus oli 23 miljoonaa euroa positiivinen, kun vuonna 2023
vaikutus oli 94 miljoonaa euroa positiivinen.
Liikevoitto
Liikevoittomme vuonna 2024 oli 1 999 miljoonaa euroa. Liikevoitto kasvoi 338 miljoonaa euroa
vuoteen 2023 verrattuna, jolloin se oli 1 661 miljoonaa euroa. Liikevoiton kasvu johtui
korkeammasta bruttokatteesta ja liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen positiivisesta
nettovaihtelusta, jota hieman tasoittivat korkeammat tutkimus- ja kehityskulut sekä myynnin ja
hallinnon kulut. Liikevoittoprosenttimme oli 10,4 % vuonna 2024, kun se vuonna 2023 oli 7,9 %.
Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot ja -kulut olivat 85 miljoonaa euroa nettotuottoa vuonna 2024, mikä merkitsee
238 miljoonan euron positiivista vaihtelua, kun nettokulut olivat 153 miljoonaa euroa vuonna
2023. Rahoitustuottojen ja -kulujen positiivinen nettovaihtelu johtui pääasiassa 208 miljoonan
euron positiivisesta kurssivoittojen ja -tappioiden vaihtelusta, 79 miljoonan euron
korkotuottojen kasvusta ja 30 miljoonan euron korkokulujen laskusta. Näitä tasoitti osittain
Vodafone Idean nykyisten osakesijoitusten käyvän arvon alentuminen 79 miljoonalla eurolla.
Voitto ennen veroja
Voitto ennen veroja vuonna 2024 oli 2 091 miljoonaa euroa eli 622 miljoonaa euroa enemmän
kuin vuonna 2023, jolloin voitto ennen veroja oli 1 469 miljoonaa euroa.
Tuloverot
Vuonna 2024 tuloverot olivat 380 miljoonaa euroa nettokulua, mikä merkitsi 440 miljoonan
euron positiivista nettovaihtelua verrattuna 820 miljoonan euron nettokuluun vuonna 2023.
Positiivinen vaihtelu tuloveroissa johtui pääasiassa 392 miljoonan euron kertaluonteisesta
verokulusta, joka liittyi sisäiseen toimintamallin muutokseen, joka johti laskennallisen
verosaamisen uudelleenmäärittämiseen, jolla oli negatiivinen vaikutus vuoteen 2023. Lisätietoja
näistä eristä on liitetiedossa 2.5. Tuloverot.
Jatkuvien toimintojen voitto
Jatkuvien toimintojen voitto vuonna 2024 oli 1 711 miljoonaa euroa. Kasvua verrattuna vuoteen
2023 oli 1 062 miljoonaa euroa, jolloin tulos oli 649 miljoonaa euroa. Muutos johtui liikevoiton
kasvusta, tuloverokulujen laskusta sekä rahoitustuottojen ja -kulujen nettopositiivisesta
vaihtelusta.
Jatkuvien toimintojen vuoden 2024 osakekohtainen tulos oli 0,31 euroa (laimentamaton) ja 0,31
(laimennettu), kun se vuonna 2023 oli 0,11 euroa (laimentamaton) ja 0,11 euroa (laimennettu).
Lopetettujen toimintojen tappio/voitto
Lopetettujen toimintojen tappio vuonna 2024 oli 427 miljoonaa euroa. Muutos verrattuna
vuoteen 2023 oli 457 miljoonaa euroa, jolloin voitto oli 30 miljoonaa euroa. Lopetettujen
toimintojen tuloksia käsitellään tarkemmin jäljempänä osiossa Lopetetut toiminnot.
Tilikauden voitto
Tilikauden voitto vuonna 2024 oli 1 284 miljoonaa euroa. Kasvua oli 605 miljoonaa euroa
verrattuna vuoteen 2023, jolloin tilikauden voitto oli 679 miljoonaa euroa. Muutos voitossa johtui
pääasiassa jatkuvien toimintojen paremmasta tuloksesta, jota hieman tasoittivat lopetettujen
toimintojen suuremmat tappiot.
Osakekohtainen tulos vuonna 2024 oli 0,23 euroa (laimentamaton) ja 0,23 (laimennettu), kun se
vuonna 2023 oli 0,12 euroa (laimentamaton) ja 0,12 euroa (laimennettu).
Tilauskanta
Tilauskanta 31.12.2024 oli 20,0 miljardia euroa verrattuna 22,0 miljardiin euroon, josta 1,7
miljardia euroa liittyi vuonna 2024 myytyihin lopetettuihin toimintoihin, 31.12.2023.
Tilauskannan hienoinen lasku edelliseen vuoteen verrattuna liittyy Matkapuhelinverkot-
segmentin monivuotisten sopimusten ajoittumiseen, kun taas Verkkoinfrastruktuuri-segmentin
tilauskanta kasvoi. Johto on arvioinut tilauskannan tuloutuvan seuraavasti:
2024
2023
Vuoden sisällä
53 %
51 %
2-3 vuodessa
27 %
30 %
Yli 3 vuodessa
20 %
19 %
Yhteensä
100 %
100 %
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
9
Taloudellinen katsaus jatkoa
Lopetetut toiminnot
31.12.2024 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2023 päättyneeseen tilikauteen
Seuraavassa taulukossa esitetään lopetettujen toimintojen tulos ja tuloslaskelman erien
suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2024 ja 2023 . Nokia ilmoitti 27.6.2024
allekirjoittaneensa myyntioption kokonaan omistamansa tytäryhtiön Alcatel Submarine
Networksin (ASN) myynnistä Ranskan valtiolle. Tämän seurauksena Nokia luokitteli Submarine
Networks -liiketoiminnan lopetetuksi toiminnoksi ja oikaisi vertailutiedot vastaavasti. Kauppa
toteutui 31.12.2024.
2024
2023
Muutos %
milj. EUR
% liikevaihdosta
milj. EUR
% liikevaihdosta
Liikevaihto
1 059
100,0 %
1 120
100,0 %
-5 %
Kulut
-989
-93,4 %
-1 090
-97,3 %
-9 %
Liikevoitto
70
6,6 %
30
2,7 %
133 %
Rahoitustuotot ja -kulut
-7
-0,7 %
5
0,4 %
-240 %
Arvonalentumistappio arvostamisesta
käypään arvoon vähennettynä
myynnistä aiheutuvilla menoilla
-514
-48,5 %
—
0,0 %
0 %
Myyntivoitto
29
2,7 %
—
0,0 %
0 %
Tappio/voitto lopetetuista
toiminnoista ennen veroja
-422
-39,8 %
35
3,1 %
-1 306 %
Tuloverot
-5
-0,5 %
-5
-0,4 %
0 %
Tappio/voitto lopetetuista
toiminnoista(1)
-427
-40,3 %
30
2,7 %
-1 523 %
(1) Tappio/voitto lopetetuista toiminnoista kuuluu kokonaisuudessaan emoyhtiön osakkeenomistajille.
Liikevaihto
Lopetettujen toimintojen liikevaihto oli 1 059 miljoonaa euroa vuonna 2024. Liikevaihto laski
61 miljoonaa euroa eli 5 % verrattuna vuoteen 2023, jolloin liikevaihto oli 1 120 miljoonaa euroa. 
Liikevoitto
Lopetettujen toimintojen liikevoitto vuonna 2024 oli 70 miljoonaa euroa. Liikevoitto kasvoi
40 miljoonaa euroa vuoteen 2023 verrattuna, jolloin liikevoitto oli 30 miljoonaa euroa.
Liikevoiton parantuminen heijasti pääosin vuoden 2024 kokonaiskulujen laskua vuoteen 2023
verrattuna, erityisesti hankinnan ja valmistuksen kulujen osalta.
Tappio/voitto ennen veroja
Lopetettujen toimintojen tappio ennen veroja vuonna 2024 oli 422 miljoonaa euroa, mikä oli
457 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2023, jolloin voitto ennen veroja oli 35 miljoonaa
euroa. Tämä johtui pääasiassa vuonna 2024 kirjatusta arvonalentumistappiosta, joka liittyi
Submarine Networks -liiketoiminnan kirjanpitoarvon ja myynnistä odotettavissa olevien tulojen
erotukseen. Tätä tasoitti jonkin verran liiketoiminnan myynnistä saatu voitto.
Tappio/Voitto
Tilikauden tappio vuonna 2024 oli 427 miljoonaa euroa. Laskua oli 457 miljoonaa euroa
verrattuna vuoteen 2023, jolloin tilikauden voitto oli 30 miljoonaa euroa. Osakekohtainen tulos
vuonna 2024 oli negatiivinen 0,08 euroa (laimentamaton) ja negatiivinen 0,08 (laimennettu),
kun se vuonna 2023 oli 0,01 euroa (laimentamaton) ja 0,01 euroa (laimennettu).
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
10
Taloudellinen katsaus jatkoa
Segmenttien tulos
Vuonna 2024 meillä oli neljä raportoitavaa toimintasegmenttiä taloudellista raportointia varten:
(1) Verkkoinfrastruktuuri, (2) Matkapuhelinverkot, (3) Pilvi- ja verkkopalvelut sekä (4) Teknologia.
Lisäksi Nokia esittää segmenttikohtaisia tietoja Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osiosta.
Tässä ”Segmenttien tulos” -osiossa esitetyt luvut jokaisesta raportoitavasta toimintasegmentistä
ja Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osiosta perustuvat yhtiön johdolle tuloksen arvioimista
ja resurssien kohdistamista varten raportoitaviin lukuihin. Tiettyjä kuluja ja tuottoja ei kohdisteta
segmenteille johdon raportoinnissa. Lisätietoja konsernin toiminta- ja raportointirakenteesta
sekä segmenttilukujen täsmäytyksestä Nokia-konsernin lukuihin on konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 2.2. Segmentti-informaatio.
Verkkoinfrastruktuuri
31.12.2024 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2023 päättyneeseen tilikauteen
Seuraavassa taulukossa esitetään segmentin operatiiviset erät ja niiden suhteellinen osuus
liikevaihdosta vuosina 2024 ja 2023 .
2024
2023
Muutos %
milj. EUR
% liikevaihdosta
milj. EUR
% liikevaihdosta
Liikevaihto(1)
6 518
100,0 %
 
6 917
100,0 %
-6 %
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-3 781
-58,0 %
 
-4 007
-57,9 %
-6 %
Bruttokate
2 737
42,0 %
 
2 910
42,1 %
-6 %
Tutkimus- ja kehityskulut
-1 207
-18,5 %
 
-1 212
-17,5 %
0 %
Myynnin ja hallinnon kulut
-815
-12,5 %
 
-775
-11,2 %
5 %
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
46
0,7 %
 
93
1,3 %
-51 %
Liikevoitto
761
11,7 %
 
1 016
14,7 %
-25 %
(1) Vuoden 2024 liikevaihto sisältää IP Networks ‑liiketoiminnan liikevaihtoa 2 583 miljoonaa euroa, Optical Networks ‑liiketoiminnan
liikevaihtoa 1 636 miljoonaa euroa ja Fixed Networks ‑liiketoiminnan liikevaihtoa 2 299 miljoonaa euroa. Vuoden 2023 liikevaihto
sisältää IP Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 2 606 miljoonaa, Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 1 942 miljoonaa ja
Fixed Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 2 369 miljoonaa.
Liikevaihto
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin liikevaihto vuonna 2024 oli 6 518 miljoonaa euroa, jossa oli
laskua 399 miljoonaa euroa eli 6 % verrattuna 6 917 miljoonaan euroon vuonna 2023.
Aleneminen heijasti laskua kaikissa liiketoiminnoissa, mutta osoitti merkkejä markkinakysynnän
paranemisesta vuoden aikana.
IP Networks -liiketoiminnan liikevaihto oli 2 583 miljoonaa euroa vuonna 2024 . Liikevaihto laski
23 miljoonaa euroa eli 1 % verrattuna vuoteen 2023, jolloin liikevaihto oli 2 606 miljoonaa euroa.
IP Networks -liiketoiminnan liikevaihto laski vuonna 2024, kun kasvua Amerikan alueella,
erityisesti Pohjois-Amerikassa, enemmän kuin tasoittivat laskut muualla. IP Networks
‑liiketoiminnan kasvu jatkui edellisvuodesta sekä webscale- että yritysasiakkaiden keskuudessa.
Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihto oli 1 636 miljoonaa euroa vuonna 2024. Liikevaihto
laski 306 miljoonaa euroa eli 16 % verrattuna vuoteen 2023, jolloin liikevaihto oli 1 942 miljoonaa
euroa. Liikevaihto laski, koska optisten markkinoiden elpyminen on edelleen hitaampaa kuin
muilla verkkoinfrastruktuurimarkkinoilla. Alueellisesta näkökulmasta liikevaihto laski eri alueilla,
erityisesti Euroopassa EMEA-alueella ja Intiassa APAC-alueella.
Fixed Networks -liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2024 oli 2 299 miljoonaa euroa, jossa laskua oli
70 miljoonaa euroa eli 3 % verrattuna 2 369 miljoonaan euroon vuonna 2023. Fixed Networks -
liiketoiminnan liikevaihdon lasku heijasti EMEA-alueen laskua, erityisesti Euroopassa, kun taas
Pohjois-Amerikan liikevaihto laski hieman Amerikan alueella asiakaskulutuksen parantuessa
vuoden aikana. Tätä tasoitti jonkin verran kasvu Intiassa ja APAC-alueella kiinteiden langattomien
yhteyksien käyttöönoton kiihtyessä.
Seuraavassa taulukossa esitetään liikevaihdon jakauma alueittain mainittuina vuosina.
milj. EUR
2024
2023
Muutos %
Amerikka
2 726
2 813
-3 %
APAC
1 426
1 580
-10 %
EMEA
2 366
2 524
-6 %
Yhteensä
6 518
6 917
-6 %
Bruttokate
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin bruttokate vuonna 2024 oli 2 737 miljoonaa euroa.
Bruttokate laski 173 miljoonaa euroa eli 6 % verrattuna vuoteen 2023, jolloin bruttokate oli
2 910 miljoonaa euroa. Verkkoinfrastruktuuri-segmentin bruttokateprosentti oli 42,0 % vuonna
2024 , kun se vuonna 2023 oli 42,1 %. Verkkoinfrastruktuuri-segmentin bruttokate laski, kun taas
bruttokateprosentti pysyi vakaana, mikä heijasti suurelta osin suotuisaa jakauman muutosta
liikevaihdon laskusta huolimatta.
Liiketoiminnan kulut
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin tutkimus- ja kehityskulut vuonna 2024 olivat 1 207 miljoonaa
euroa, jossa laskua oli 5 miljoonaa euroa verrattuna 1 212 miljoonaan euroon vuonna 2023.
Tutkimus- ja kehityskulujen lievä lasku heijasti suurelta osin valuuttakurssimuutosten vaikutusta.
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 815 miljoonaa euroa vuonna
2024. Kulut kasvoivat 40 miljoonaa euroa eli 5 % verrattuna vuoteen 2023, jolloin myynnin ja
hallinnon kulut olivat 775 miljoonaa euroa. Verkkoinfrastruktuuri-segmentin myynnin ja hallinnon
kulujen kasvu heijasteli suurelta osin kulujen kasvua ja korkeampia tulospalkkiojaksotuksia, mitä
valuuttakurssimuutosten vaikutus hieman tasoitti.
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vuonna 2024 olivat
46 miljoonaa euroa tuottoa. Muutos oli 47 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2023, jolloin
tuottoa oli 93 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen muutos johtui
pääasiassa digitaalisten omaisuuserien myynnin laskusta ja valuuttakurssisuojaukseen liittyvästä
negatiivisesta vaihtelusta.
Liikevoitto
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin liikevoitto oli 761 miljoonaa euroa vuonna 2024. Liikevoitto laski
255 miljoonaa euroa eli 25 % verrattuna vuoteen 2023, jolloin liikevoitto oli 1 016 miljoonaa euroa.
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin liikevoittoprosentti oli 11,7 % vuonna 2024, kun vuonna 2023
se oli 14,7 %.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
11
Taloudellinen katsaus jatkoa
Matkapuhelinverkot
31.12.2024 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2023 päättyneeseen tilikauteen
Seuraavassa taulukossa esitetään segmentin operatiiviset erät ja niiden suhteellinen osuus
liikevaihdosta vuosina 2024 ja 2023 .
2024
2023
Muutos %
milj. EUR
% liikevaihdosta
milj. EUR
% liikevaihdosta
Liikevaihto
7 725
100,0 %
9 797
100,0 %
-21 %
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-4 584
-59,3 %
-6 364
-65,0 %
-28 %
Bruttokate
3 141
40,7 %
3 433
35,0 %
-9 %
Tutkimus- ja kehityskulut
-2 154
-27,9 %
-2 010
-20,5 %
7 %
Myynnin ja hallinnon kulut
-727
-9,4 %
-822
-8,4 %
-12 %
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
149
1,9 %
122
1,2 %
22 %
Liikevoitto
409
5,3 %
723
7,4 %
-43 %
Liikevaihto
Matkapuhelinverkot-segmentin liikevaihto vuonna 2024 oli 7 725 miljoonaa euroa, jossa oli
laskua 2 072 miljoonaa euroa eli 21 % verrattuna 9 797 miljoonaan euroon vuonna 2023.
Matkapuhelinverkot-segmentin liikevaihdoin lasku vuonna 2024 oli seurausta pääasiassa Intian
heikkoudesta APAC-alueella, kun 5G-käyttöönottojen vauhti hidastui Intiassa vuoden 2023
merkittävien investointien jälkeen. Amerikan alueella liikevaihto hidastui pääasiassa Pohjois-
Amerikassa, missä kysyntä pysyi heikkona käyttöönottotoiminnan alhaisen tason vuoksi ja yhden
pohjoisamerikkalaisen asiakkaan alhaisemman markkinaosuuden vuoksi. Nokia ratkaisi myös
avoimet neuvottelunsa AT&T:n kanssa, joka päätti kaupallisista syistä jatkaa vaihtoehtoisen RAN-
toimittajan kanssa. Osa tästä ratkaisusta johti 150 miljoonan euron nopeutettuun tuloutukseen.
Seuraavassa taulukossa esitetään liikevaihdon jakauma alueittain mainittuina vuosina.
milj. EUR
2024
2023
Muutos %
Amerikka
2 365
2 618
-10 %
APAC
2 461
4 184
-41 %
EMEA
2 899
2 995
-3 %
Yhteensä
7 725
9 797
-21 %
Bruttokate
Matkapuhelinverkot-segmentin bruttokate vuonna 2024 oli 3 141 miljoonaa euroa.
Bruttokate laski 292 miljoonaa euroa eli 9 % verrattuna vuoteen 2023, jolloin bruttokate oli
3 433 miljoonaa euroa. Matkapuhelinverkot-segmentin bruttokateprosentti oli 40,7 % vuonna
2024, kun se vuonna 2023 oli 35,0 %. Matkapuhelinverkot-segmentin bruttokatteen lasku johtui
pääasiassa liikevaihdon laskusta ja tulospalkkiojaksotusten kasvusta. Bruttokateprosentin kasvu
johtui suurelta osin suotuisasta alueellisesta jakaumasta ja asiakasratkaisuun liittyvän
liikevaihdon nopeutetusta kirjaamisesta.
Liiketoiminnan kulut
Matkapuhelinverkot-segmentin tutkimus- ja kehityskulut vuonna 2024 olivat 2 154 miljoonaa
euroa, jossa kasvua oli 144 miljoonaa euroa eli 7 % verrattuna 2 010 miljoonaan euroon
vuonna 2023. Korkeammat tutkimus- ja kehityskulut heijastivat pääasiassa taustalla olevia
kustannusten vähennyksiä, joita tasoittivat tulospalkkiojaksotusten kasvu.
Matkapuhelinverkot-segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 727 miljoonaa euroa vuonna
2024. Kulut laskivat 95 miljoonaa euroa eli 12 % verrattuna vuoteen 2023, jolloin myynnin ja
hallinnon kulut olivat 822 miljoonaa euroa. Matkapuhelinverkot-segmentin myynnin ja hallinnon
kulujen lasku heijasti pääasiassa taustalla olevia kustannusten vähennyksiä, joita osittain tasoitti
tulospalkkiojaksotusten kasvu.
Matkapuhelinverkot-segmentin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vuonna 2024 olivat
149 miljoonaa euroa tuottoa. Muutos oli 27 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2023,
jolloin tuottoa oli 122 miljoonaa euroa. Liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen muutos
johtui pääasiassa myyntisaamisten vähennyserien positiivisesta vaihtelusta,
jota hieman tasoittivat digitaalisten omaisuuserien myynnin lasku sekä
valuuttakurssisuojaukseen liittyvä negatiivinen vaihtelu.
Liikevoitto
Matkapuhelinverkot-segmentin liikevoitto oli 409 miljoonaa euroa vuonna 2024. Liikevoitto
laski 314 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2023, jolloin liikevoitto oli 723 miljoonaa euroa.
Matkapuhelinverkot-segmentin liikevoittoprosentti oli 5,3 % vuonna 2024, kun vuonna 2023
se oli 7,4 %.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
12
Taloudellinen katsaus jatkoa
Pilvi- ja verkkopalvelut
31.12.2024 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2023 päättyneeseen tilikauteen
Seuraavassa taulukossa esitetään segmentin operatiiviset erät ja niiden suhteellinen osuus
liikevaihdosta vuosina 2024 ja 2023.
2024
2023
Muutos %
milj. EUR
% liikevaihdosta
milj. EUR
% liikevaihdosta
Liikevaihto
3 022
100,0 %
 
3 220
100,0 %
-6 %
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-1 787
-59,1 %
 
-1 944
-60,4 %
-8 %
Bruttokate
1 235
40,9 %
 
1 276
39,6 %
-3 %
Tutkimus- ja kehityskulut
-556
-18,4 %
 
-577
-17,9 %
-4 %
Myynnin ja hallinnon kulut
-474
-15,7 %
 
-494
-15,3 %
-4 %
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
44
1,5 %
 
50
1,6 %
-12 %
Liikevoitto
249
8,2 %
 
255
7,9 %
-2 %
Liikevaihto
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin liikevaihto vuonna 2024 oli 3 022 miljoonaa euroa.
Laskua oli 198 miljoonaa euroa eli 6 % verrattuna 3 220 miljoonaan euroon vuonna 2023.
Valuuttakurssimuutosten lievän negatiivisen vaikutuksen lisäksi Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin
liikevaihto heijasti Device Management - ja Service Management Platform -liiketoimintojen
myynnin vaikutusta vuonna 2024 sekä Cloud and Cognitive Services -liiketoiminnan ja Core
Networks -liiketoiminnan laskua. Tätä tasoitti hieman Enterprise Campus Edge -liiketoiminnan
kasvu. Liikevaihto laski alle 1 % valuuttakurssimuutosten vuoksi vuonna 2024.
Seuraavassa taulukossa esitetään liikevaihdon jakauma alueittain mainittuina vuosina.
milj. EUR
2024
2023
Muutos %
Amerikka
1 184
1 306
-9 %
APAC
649
649
0 %
EMEA
1 189
1 265
-6 %
Yhteensä
3 022
3 220
-6 %
Bruttokate
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin bruttokate vuonna 2024 oli 1 235 miljoonaa euroa.
Bruttokate laski 41 miljoonaa euroa eli 3 % verrattuna vuoteen 2023, jolloin bruttokate oli
1 276 miljoonaa euroa. Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin bruttokateprosentti oli 40,9 % vuonna
2024 , kun se vuonna 2023 oli 39,6 %. Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin bruttokatteen lasku
heijasti pääasiassa liikevaihdon laskua. Tätä tasoittivat jonkin verran toimituskustannusten
paraneminen sekä suotuisa liiketoiminta- ja aluejakauma.
Liiketoiminnan kulut
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin tutkimus- ja kehityskulut olivat 556 miljoonaa euroa vuonna
2024. Kulut laskivat 21 miljoonaa euroa eli 4 % verrattuna vuoteen 2023, jolloin ne olivat
577 miljoonaa euroa. Tutkimus- ja kehityskulujen lasku heijasteli pitkälti jatkuvaa kurinalaisuutta
kustannusten hallinnassa, mitä tasoitti jonkin verran tulospalkkiojaksotusten kasvu.
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 474 miljoonaa euroa vuonna
2024. Kulut laskivat 20 miljoonaa euroa eli 4 % verrattuna vuoteen 2023, jolloin myynnin ja
hallinnon kulut olivat 494 miljoonaa euroa. Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin myynnin ja
hallinnon kulujen lasku heijasti suurelta osin kustannusten hallinnan kurinalaisuutta, mitä tasoitti
jonkin verran tulospalkkiojaksotusten kasvu.
Pilvi- ja verkkopalvelut -liiketoimintaryhmän liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vuonna 2024
olivat 44 miljoonaa euroa tuottoa. Muutos oli 6 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2023,
jolloin tuottoa oli 50 miljoonaa euroa.
Liikevoitto
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin liikevoitto oli 249 miljoonaa euroa vuonna 2024. Liikevoitto
laski 6 miljoonalla eurolla verrattuna vuoteen 2023, jolloin liikevoitto oli 255 miljoonaa euroa.
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin liikevoittoprosentti oli 8,2 % vuonna 2024, kun se vuonna
2023 oli 7,9 %.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
13
Taloudellinen katsaus jatkoa
Teknologia
31.12.2024 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2023 päättyneeseen tilikauteen
Seuraavassa taulukossa esitetään segmentin operatiiviset erät ja niiden suhteellinen osuus
liikevaihdosta vuosina 2024 ja 2023.
2024
2023
Muutos %
milj. EUR
% liikevaihdosta
milj. EUR
% liikevaihdosta
Liikevaihto
1 928
100,0 %
 
1 085
100,0 %
78 %
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-2
-0,1 %
 
—
0,0 %
0 %
Bruttokate
1 926
99,9 %
 
1 085
100,0 %
78 %
Tutkimus- ja kehityskulut
-250
-13,0 %
 
-224
-20,6 %
12 %
Myynnin ja hallinnon kulut
-163
-8,5 %
 
-140
-12,9 %
16 %
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
1
0,1 %
 
13
1,2 %
-92 %
Liikevoitto
1 514
78,5 %
 
734
67,6 %
106 %
Liikevaihto
Teknologia-segmentin liikevaihto vuonna 2024 oli 1 928 miljoonaa euroa. Kasvua oli
843 miljoonaa euroa eli 78 % verrattuna 1 085 miljoonaan euroon vuonna 2023. Teknologia-
segmentin liikevaihdon vahva kasvu johtui pääasiassa älypuhelinten lisenssisopimusten
allekirjoittamisesta Oppon, Vivon ja muiden lisenssinsaajien kanssa. Jotkin näistä sopimuksista
johtivat siihen, että vuoden aikana kirjattiin aiempiin kausiin kohdistuvaa liikevaihtoa. Teknologia-
segmentti jatkoi hyvää kehitystä laajenemisessa uusille alueille, kuten autoteollisuuteen,
kuluttajaelektroniikkaan, esineiden internetiin ja multimediaan.
Bruttokate
Teknologia-segmentin bruttokate oli 1 926 miljoonaa euroa vuonna 2024. Bruttokate kasvoi
841 miljoonaa euroa eli 78 % verrattuna vuoteen 2023, jolloin bruttokate oli 1 085 miljoonaa
euroa. Teknologia-segmentin bruttokatteen nousu johtui pääasiassa liikevaihdon kasvusta.
Liiketoiminnan kulut
Teknologia-segmentin tutkimus- ja kehityskulut olivat 250 miljoonaa euroa vuonna 2024.
Tutkimus- ja kehityskulut kasvoivat 26 miljoonaa euroa eli 12 % verrattuna vuoteen 2023,
jolloin ne olivat 224 miljoonaa euroa. Teknologia-segmentin tutkimus- ja kehityskulujen
kasvu johtui pääasiassa suuremmista investoinneista immateriaalioikeuksien luomisen
edistämiseksi ja tulospalkkiojaksotusten kasvusta.
Teknologia-segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 163 miljoonaa euroa vuonna 2024.
Kulut kasvoivat 23 miljoonaa euroa eli 16 % verrattuna vuoteen 2023, jolloin ne olivat
140 miljoonaa euroa. Teknologia-segmentin myynnin ja hallinnon kulujen kasvu johtui pääasiassa
suuremmista investoinneista immateriaalioikeuksien luomisen edistämiseksi, lisensointiin
liittyvistä kuluista ja tulospalkkiojaksotusten kasvusta.
Teknologia-segmentin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vuonna 2024 olivat 1 miljoonaa euroa
tuottoa. Muutos oli 12 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2023, jolloin tuottoa oli 13 miljoonaa
euroa. Liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen muutos liittyi pääasiassa tiettyjen
myyntisaamisten tappiota koskevien vähennyserien peruuttamiseen, millä oli suotuisa vaikutus
vuonna 2023 eikä se toistunut vuonna 2024.
Liikevoitto
Teknologia-segmentin liikevoitto oli 1 514 miljoonaa euroa vuonna 2024. Liikevoitto kasvoi
780 miljoonaa euroa eli 106 % verrattuna vuoteen 2023, jolloin liikevoitto oli 734 miljoonaa
euroa. Teknologia-segmentin liikevoiton kasvu oli seurausta pääasiassa liikevaihdon kasvusta,
jota osittain tasoittivat liiketoiminnan kulujen kasvu. Teknologia-segmentin liikevoittoprosentti oli
78,5 % vuonna 2024, kun vuonna 2023 se oli 67,6 %.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
14
Taloudellinen katsaus jatkoa
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut
31.12.2024 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2023 päättyneeseen tilikauteen
Seuraavassa taulukossa esitetään Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion operatiiviset erät
ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2024 ja 2023 .
2024
2023
milj. EUR
% liikevaihdosta
milj. EUR
% liikevaihdosta
Muutos %
Liikevaihto
34
100,0 %
130
100,0 %
-74 %
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-29
-85,3 %
-136
-104,6 %
-79 %
Bruttokate
5
14,7 %
-6
-4,6 %
-183 %
Tutkimus- ja kehityskulut
-131
-385,3 %
-120
-92,3 %
9 %
Myynnin ja hallinnon kulut
-244
-717,6 %
-217
-166,9 %
12 %
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
56
164,7 %
-48
-36,9 %
-217 %
Liiketappio
-314
-923,5 %
-391
-300,8 %
-20 %
Liikevaihto
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion liikevaihto oli 34 miljoonaa euroa vuonna 2024.
Liikevaihto laski 96 miljoonaa euroa eli 74 % verrattuna vuoteen 2023, jolloin liikevaihto oli
130 miljoonaa euroa. Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion liikevaihdon lasku oli
seurausta Radio Frequency Systems -liiketoiminnan liikevaihdon laskusta, joka johtui pääasiassa
vuoden 2023 aikana myydystä liiketoiminnasta.
Bruttokate
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion bruttokate oli 5 miljoonaa euroa positiivinen
vuonna 2024, kun se vuonna 2023 oli 6 miljoonaa euroa negatiivinen. Konsernin yhteiset
toiminnot ja muut -osion bruttokateprosentti oli 14,7 % vuonna 2024, kun se vuonna 2023
oli negatiivinen 4,6 %.
Liiketoiminnan kulut
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion tutkimus- ja kehityskulut olivat 131 miljoonaa euroa
vuonna 2024. Tutkimus- ja kehityskulut kasvoivat 11 miljoonaa euroa eli 9 % verrattuna vuoteen
2023, jolloin ne olivat 120 miljoonaa.
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion myynnin ja hallinnon kulut olivat 244 miljoonaa
euroa vuonna 2024. Kulut kasvoivat 27 miljoonaa euroa eli 12 % verrattuna vuoteen 2023,
jolloin myynnin ja hallinnon kulut olivat 217 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 Konsernin yhteiset
toiminnot ja muut -osion myynnin ja hallinnon kulujen tulospalkkiojaksotukset olivat korkeammat
kuin vuonna 2023.
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vuonna 2024
olivat 56 miljoonaa euroa tuottoa. Muutos oli 104 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2023,
jolloin kulua oli 48 miljoonaa euroa. Positiivinen nettovaihtelu vuonna 2024 liittyi pääasiassa
Nokian pääomasijoituksiin, joista kertyi noin 30 miljoonan euron hyöty vuonna 2024, kun se
vuonna 2023 oli noin 70 miljoonan euron tappio.
Liiketappio
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion liiketappio vuonna 2024 oli 314 miljoonaa euroa.
Parannusta oli 77 miljoonaa euroa vuoteen 2023 verrattuna, jolloin liiketappio oli 391 miljoonaa
euroa. Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion liiketappion paraneminen johtui pääasiassa
Nokian pääomasijoitusten aiheuttamasta liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen positiivisesta
nettovaihtelusta.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
15
Taloudellinen katsaus jatkoa
Likviditeetti ja pääomaresurssit
Taloudellinen asema
Rahavarat
Nokian rahavarat olivat yhteensä 6 623 miljoonaa euroa 31.12.2024 . Tämä oli 389 miljoonaa
euroa enemmän kuin 31.12.2023 , jolloin rahavarat olivat yhteensä 6 234 miljoonaa euroa.
Lisäys johtui ensisijaisesti liiketoiminnasta saadusta 2 493 miljoonan euron nettorahavirrasta,
osakkuusyhtiöiden osakkeiden myynnistä saaduista 259 miljoonasta eurosta, 214 miljoonan
euron nettorahavirrasta korollisista sijoituksista sekä aineellisten ja aineettomien
käyttöomaisuushyödykkeiden myynneistä saadusta 97 miljoonasta eurosta. Lisäystä tasoittivat
723 miljoonan euron maksetut osingot, 680 miljoonan euron omien osakkeiden hankinnat,
472 miljoonan euron käyttöomaisuusinvestoinnit, 361 miljoonan euron ulosmenevä
nettorahavirta pitkäaikaisiin velkoihin, 233 miljoonan euron vuokrasopimusvelkojen lyhennys
sekä 210 miljoonan euron ulosmenevä nettorahavirta muihin rahoitusvaroihin.
Kassa ja korolliset sijoitukset(1)
Nokian kassa ja korolliset sijoitukset(1) olivat 8 741 miljoonaa euroa 31.12.2024 . Tämä oli
227 miljoonaa euroa enemmän kuin 31.12.2023, jolloin kassa ja korolliset sijoitukset(1) olivat
yhteensä 8 514 miljoonaa euroa. Lisäys oli seurausta pääasiassa liiketoiminnasta saadusta
2 493 miljoonan euron sisääntulevasta nettorahavirrasta, jota tasoittivat 723 miljoonan euron
maksetut osingot, 680 miljoonan euron omien osakkeiden hankinnat, 472 miljoonan euron
käyttöomaisuusinvestoinnit ja 361 miljoonan euron ulosmenevä nettorahavirta pitkäaikaisiin
velkoihin.
Nettokassa ja korolliset sijoitukset(1)
Nokian nettokassa ja korolliset sijoitukset(1) olivat 4 854 miljoonaa euroa 31.12.2024.
Tämä oli 531 miljoonaa euroa enemmän kuin 31.12.2023, jolloin nettokassa ja korolliset
sijoitukset(1) olivat 4 323 miljoonaa euroa. Lisäys johtui ensisijaisesti liiketoiminnasta saadusta
2 493 miljoonan euron sisääntulevasta nettorahavirrasta ja osakkuusyhtiöiden osakkeiden
myynnistä saaduista 259 miljoonasta eurosta, joita tasoittivat 723 miljoonan euron maksetut
osingot, 680 miljoonan euron omien osakkeiden hankinnat, 472 miljoonan euron
käyttöomaisuusinvestoinnit sekä 233 miljoonan euron vuokrasopimusvelkojen lyhennys.
(1) Ei-IFRS-tunnusluku. Lisätietoja ei-IFRS-tunnuslukujen määritelmistä ja täsmäytyksestä lähimpään vastaavaan IFRS-tunnuslukuun
on ”Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat” -osiossa.
Rahavirta
Liiketoiminnan rahavirta
Liiketoiminnan nettorahavirta vuonna 2024 oli 2 493 miljoonaa euroa, joka kasvoi 1 176
miljoonaa euroa vuodesta 2023, jolloin liiketoiminnasta saatu nettorahavirta oli 1 317 miljoonaa
euroa. Kasvu johtui pääasiassa 203 miljoonan euron kasvusta tilikauden voitossa, oikaistuna ei-
kassavaikutteisilla erillä, joka oli yhteensä 3 441 miljoonan euroa vuonna 2024 verrattuna 3 238
miljoonaan euroon vuonna 2023 sekä sitoutuneen nettokäyttöpääoman laskusta, joka oli
569 miljoonaa euroa vuonna 2024 verrattuna vuoteen 2023, jolloin nettokäyttöpääomaan
sitoutui 1 282 miljoonaa euroa. Pääasialliset tekijät, jotka vaikuttivat nettokäyttöpääoman
sitoutumisen laskuun, liittyivät velkojen laskuun 609 miljoonalla eurolla verrattuna velkojen
laskuun 2 029 miljoonalla eurolla vuonna 2023 sekä saamisten kasvuun 364 miljoonalla eurolla
verrattuna saamisten laskuun 304 miljoonalla eurolla vuonna 2023. Näitä osittain tasoitti vaihto-
omaisuuden lasku 404 miljoonalla eurolla verrattuna 443 miljoonan euron laskuun vuonna 2023. 
Vuonna 2024 saamisten kasvu johtui pääasiassa myyntisaamisten kasvusta. Vuonna 2024
velkojen lasku johtui pääasiassa uudelleenjärjestely- ja muihin niihin liittyviin kuluihin liittyvistä
ulosmenevistä rahavirroista sekä ostovelkojen ja asiakassopimuksiin perustuvien velkojen
laskusta, joita tulospalkkioihin liittyvien velkojen kasvu osittain tasoitti.
Vuonna 2024 liiketoiminnan nettorahavirta sisälsi 342 miljoonaa euroa maksettuja veroja, laskua
234 miljoonaa euroa verrattuna 576 miljoonaan euroon vuonna 2023 , 226 miljoonaa euroa
saatuja korkoja verrattuna 178 miljoonaan euroon vuonna 2023, sekä 263 miljoona euroa
maksettuja korkoja verrattuna 241 miljoonaan euroon vuonna 2023.
Investointien rahavirta
Investointien ulosmenevä nettorahavirta vuonna 2024 oli 117 miljoonaa euroa, verrattuna
vuoteen 2023, jolloin investointien sisääntuleva nettorahavirta oli 1 043 miljoonaa euroa.
Investointien ulosmenevä rahavirta oli pääasiassa seurausta 472 miljoonan euron
käyttöomaisuusinvestoinneista verrattuna 652 miljoonaan euroon vuonna 2023 sekä
210 miljoonan euron ulosmenevästä rahavirrasta muihin rahoitusvaroihin verrattuna
49 miljoonaan euroon vuonna 2023. Näitä osittain tasoittivat osakkuusyhtiöiden osakkeiden
myynnistä saadut 259 miljoonaa euroa verrattuna vuonna 2023 saatuihin 8 miljoonaan euroon
sekä 214 miljoonan euron sisääntuleva nettorahavirta korollisista sijoituksista vuonna 2024
verrattuna 1 527 miljoonan euron sisääntulevaan nettorahavirtaan vuonna 2023.
Keskeiset käyttöomaisuusinvestoinnit vuonna 2024 kohdistuivat T&K-toiminnassa käytettäviin
laitteisiin, testauslaitteisiin, tietoliikenne- ja pilvipalvelulaitteistoon sekä toimipisteiden,
telakoiden ja vesialusten korjauksiin ja parannuksiin.
Rahoitustoimintojen rahavirta
Vuonna 2024 rahoitustoimintoihin käytetty nettorahavirta oli 2 003 miljoonaa euroa, kun se
vuonna 2023 oli 1 502 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 käytetty nettorahavirta johtui 723 miljoonan
euron maksetuista osingoista verrattuna vuoteen 2023, jolloin maksetut osingot olivat
621 miljoonaa euroa, 680 miljoonan euron omien osakkeiden hankinnoista verrattuna vuoteen
2023, jolloin omien osakkeiden hankinnat olivat 300 miljoonaa euroa, pitkäaikaisten lainojen
lyhennyksestä 462 miljoonaa euroa verrattuna 798 miljoonaan euroon vuonna 2023 sekä
233 miljoonan euron vuokrasopimusvelkojen lyhennyksestä, jotka vuonna 2023 olivat
239 miljoonaa euroa. Näitä osittain tasoittivat pitkäaikaisten velkojen nosto 101 miljoonaa euroa
verrattuna vuoteen 2023, jolloin pitkäaikaisten velkojen nostot olivat 496 miljoonaa euroa. 
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
16
Taloudellinen katsaus jatkoa
Rahoitusvarat ja -velat
Nokian nettokassa ja korolliset sijoitukset (1) olivat 31.12.2024 yhteensä  4 854 miljoonaa euroa
muodostuen 8 741 miljoonan euron kassasta ja korollisista sijoituksista (1) sekä 3 887 miljoonan
euron pitkäaikaisista ja lyhytaikaisista korollisista veloista.
Nokian kassa ja korolliset sijoitukset(1) ovat pääosin euroina. Korolliset sijoitukset sisältävät
pääosin korkealaatuisia rahamarkkina- ja kiinteätuottoisia arvopapereita tarkoin maturiteetti- ja
vastapuoliriskin hajautusrajoituksin. Nokialla on lisäksi 1 412 miljoonan euron luottolimiittisopimus
likviditeettitarkoituksiin. Luottolimiittisopimukseen ei liity rahoituskovenantteja eikä siitä ole
nostettu varoja.
31.12.2024 Nokian korollinen velka sisälsi 292 miljoonaa euroa vuonna 2025 erääntyviä
joukkovelkakirjalainoja, 500 miljoonan euron vuonna 2025 erääntyvän Euroopan
investointipankilta nostetun T&K-lainan, 83 miljoonan euron Pohjoismaiden Investointipankilta
nostetun T&K-lainan, jonka lopullinen eräpäivä on 2025, 630 miljoonaa euroa vuonna 2026
erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2027 erääntyviä
joukkovelkakirjalainoja, 500 miljoonaa euroa vuonna 2028 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja,
74 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2028 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 206 miljoonaa
Yhdysvaltain dollaria vuonna 2029 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 500 miljoonaa euroa
vuonna 2031 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 100 miljoonan euron vuonna 2032 erääntyvän
Pohjoismaiden investointipankilta nostetun T&K-lainan, 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria
vuonna 2039 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja sekä 105 miljoonaa euroa muita velkoja.
Euromääräiset vuosina 2025, 2026, 2028 ja 2031 erääntyvät joukkovelkakirjalainat sekä
Yhdysvaltain dollarin määräiset vuosina 2027 ja 2039 erääntyvät joukkovelkakirjalainat ovat
Nokia Oyj:n liikkeeseenlaskemia, kun taas vuosina 2028 ja 2029 erääntyvät joukkovelkakirjalainat
ovat alun perin Lucent Technologies Inc:n, Nokia of America Corporationin edeltäjän
(Nokian kokonaan omistama tytäryhtiö, joka oli aiemmin nimeltään Alcatel-Lucent USA Inc.)
liikkeeseenlaskemia. Lainat Pohjoismaiden Investointipankilta ja Euroopan investointipankilta ovat
Nokia Oyj:n nostamia. Lisätietoja korollisista veloistamme on esitetty konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 5.2. Rahoitusvarat ja -velat.
Kesäkuussa 2021 Nokia käytti optionsa pidentää 1 500 miljoonan euron luottolimiittisopimuksensa
maturiteettia. Pidennyksen seurauksena 1 412 miljoonan euron osuus luottolimiittisopimuksesta
erääntyy kesäkuussa 2026, ja 88 miljoonan euron osuus luottolimiittisopimuksesta erääntyi
kesäkuussa 2024.
Katsomme, että 8 741 miljoonan euron kassa ja korolliset sijoitukset(1) sekä luottolimiittisopimus,
josta ei ole nostettu varoja, riittävät tulevien käyttöpääomatarpeiden, käyttöomaisuusinvestointien,
T&K-investointien, strukturoidun rahoituksen, venture fund -sitoumusten, yritysostojen
ja velanhoidon rahoittamiseen ainakin vuoden 2025 loppuun asti. Nokian tämänhetkisten
luottoluokituksien, S&P Global Ratings: BBB-, Moody’s: Ba1 ja Fitch: BBB-, vuoksi uskomme
pääomamarkkinoiden olevan käytettävissämme, mikäli rahoitustarpeita ilmenisi vuonna 2025.
Nokian tavoitteena on ylläpitää investment grade -tason luottoluokitukset.
(1)Ei-IFRS-tunnusluku. Lisätietoja ei-IFRS-tunnuslukujen määritelmistä ja täsmäytyksestä lähimpään vastaavaan IFRS-tunnuslukuun
on ”Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat” -osiossa.
Taseen ulkopuoliset järjestelyt
Nokialla ei ole sijoittajien kannalta merkittäviä taseen ulkopuolisia järjestelyjä, joilla on tai
voisi kohtuudella olettaa olevan vaikutuksia nykyiseen tai tulevaan taloudelliseen asemaan,
myyntiin tai kustannuksiin, tulokseen, likviditeettiin, käyttöomaisuusinvestointeihin tai
pääomaresursseihin, lukuun ottamatta sitovia ostovelvoitteita, vuokravastuita, takauksia
ja rahoitussitoumuksia, jotka on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.1.
Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet ja liitetiedossa 5.4. Rahoitusriskien hallinta.
Venture fund -sijoitukset ja sitoumukset
Teemme rahoitussitoumuksia useisiin pörssilistaamattomiin pääomarahastoihin (venture fund),
jotka tekevät teknologiaan liittyviä sijoituksia. Pääosaa sijoituksista hallinnoi globaali venture
capital -sijoitusyhtiö NGP Capital, joka panostaa erinomaisiin yrityksiin, jotka edistävät fyysisen
ja digitaalisen maailman lähentymistä.
Venture fund -sijoitustemme käypä arvo oli 865 miljoonaa euroa 31.12.2024 ja 784 miljoonaa
euroa 31.12.2023. Lisätietoa venture fund -sijoitustemme käyvistä arvoista on esitetty
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.2. Rahoitusvarat ja -velat .
Venture fund -sitoumuksemme olivat 306 miljoonaa euroa 31.12.2024 ja 381 miljoonaa euroa
31.12.2023. Nokia on venture fund -rahastojen äänettömänä osakkaana sitoutunut
pääomamaksuihin ja on oikeutettu rahavarojen jakoon kunkin osakassopimuksen ja rahaston
toiminnan mukaan. Lisätietoa vastuusitoumuksista on esitetty konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 6.1. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet.
Treasuryn ohjesääntö
Treasury-toimintojen hallinto perustuu Nokian toimitusjohtajan hallituksen sille myöntämän
valtuutuksen mukaan hyväksymään treasuryn ohjesääntöön, ja sitä täydentävät konsernin
talous- ja rahoitusjohtajan hyväksymät menettelytavat, jotka koskevat mm. valuutta- ja
korkoriskien sekä likviditeetti- ja luottoriskien hallintaa. Treasury-toimintojen likviditeetin ja
pääomarakenteen hallinnan tavoitteena on turvata riittävä likviditeetti ja rahoitus myös
epäsuotuisina aikoina sekä varmistaa, ettei rahoituksen saatavuus rajoita kohtuuttomasti
Nokian mahdollisuuksia toteuttaa liiketoimintasuunnitelmiaan ja pitkän aikavälin strategiaansa.
Konsernin treasury-toimintojen toimintamalli on riskiä välttävä.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
17
Taloudellinen katsaus jatkoa
Valuuttakurssien vaikutus
Olemme maailmanlaajuisesti toimiva yhtiö, jonka liikevaihto syntyy useissa maissa ja jonka
laskutus tapahtuu useissa eri valuutoissa. Tämän vuoksi liiketoimintamme ja sen tulos ovat
alttiita vaihteluille raportointivaluuttamme euron sekä muiden valuuttojen, kuten Yhdysvaltojen
dollarin, vaihtokursseissa. Valuuttapositioidemme suuruus vaihtelee eri markkina-alueiden
liikevaihdon ja kulujen mukaan sekä näillä markkina-alueilla tapahtuvassa liiketoiminnassa
käytettävien valuuttojen mukaan. Merkittävillä valuuttakurssivaihteluilla saattaa olla vaikutusta
myös kilpailijoihimme ja sitä kautta kilpailuasemaamme sekä siihen liittyviin hintapaineisiin.
Vähentääksemme valuuttakurssivaihteluiden vaikutusta tulokseemme suojaamme olennaiset
valuuttariskit (liikevaihto vähennettynä kuluilla kyseisessä valuutassa) yleensä 12 kuukauteen
asti ulottuvalla suojaushorisontilla. Suurimpaan osaan näitä suojauksia sovelletaan rahavirran
suojauslaskentaa tuloslaskelman vaihteluiden vähentämiseksi.
Vuonna 2024 konsernin liikevaihto oli pääasiassa Yhdysvaltojen dollareissa, euroissa ja Kiinan
juaneissa ja kokonaiskulut olivat pääasiassa Yhdysvaltojen dollareissa, euroissa, Kiinan juaneissa
ja Intian rupioissa.
Liikevaihdon ja kokonaiskulujen keskimääräinen valuuttajakauma:
2024
2023
Valuutta
Liikevaihto
Kokonaiskulut
Liikevaihto
Kokonaiskulut
EUR
~25 %
~30 %
~25 %
~30 %
USD
~55 %
~45 %
~50 %
~45 %
CNY
~5 %
~5 %
~5 %
~5 %
INR
~0 %
~5 %
~5 %
~5 %
Muut
~15 %
~15 %
~15 %
~15 %
Yhteensä
~100 %
~100 %
~100 %
~100 %
Edellisvuoteen verrattuna Yhdysvaltain dollari oli vuonna 2024 kokonaisuudessaan vahvempi
euroa vastaan. Edellisvuotta vahvemmalla Yhdysvaltain dollarilla vuonna 2024 oli hieman
positiivinen vaikutus euromääräiseen liikevaihtoomme. Vahvempi Yhdysvaltain dollari kuitenkin
myös nosti hieman hankinnan ja valmistuksen kuluja ja sillä oli jokseenkin neutraali vaikutus
toimintakuluihin edellisvuoteen verrattuna. Ennen suojausta vahvemmalla Yhdysvaltain dollarilla
edellisvuoteen verrattuna oli hieman positiivinen vaikutus liikevoittoomme vuonna 2024.
Lisätietoa instrumenteista, joita käytämme suojaustoimenpiteiden yhteydessä, on
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.4. Rahoitusriskien hallinta. Ks. lisätietoa myös osiosta
”Hallituksen toimintakertomus – Riskitekijät”.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
18
Kestävyysraportti
Sustainability_Divider_V2.jpg
GeneralInfo.jpg
Environmental.jpg
Social.jpg
Governance.jpg
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
19
Vuoden 2024 kestävyysraportin johdanto
Johdanto
Lähestymistapamme kestävään kehitykseen perustuu
yrityksemme tarkoitukseen – Luoda teknologiaa,
joka auttaa maailmaa toimimaan yhdessä.
Kestävyys on keskeinen osa teknologiavisiotamme
2030, teknologiastrategiaamme sekä Nokian
liiketoimintaryhmien tuote- ja operatiivisia strategioita.
Tämä kestävyysraportti on laadittu ensimmäistä kertaa
EU:n uuden kestävyysraportointidirektiivin (’CSRD’) ja uusien
Euroopan kestävyysraportointistandardien vaatimusten
mukaisesti. Raportti heijastaa Nokian kestävän kehityksen
tuloksia, vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ympäristö-,
yhteiskunta- ja hallintotapaulottuvuuksien osalta. Se on
rakennettu Nokian pitkäaikaisen kestävyysraportin, People &
Planetin, sekä vaikutusanalyysin ja sidosryhmien osallistumisen
kautta tehdyn kestävyysaiheiden uudelleenarvioinnin pohjalta.
Tämän kestävyysraportin kautta Nokia pyrkii osoittamaan
sitoutumisensa läpinäkyvään ja vastuulliseen
kestävyysraportointiin ja samalla näyttämään strategisen
lähestymistapansa kestävyyteen liittyvien vaikutusten
hallinnointiin. Nokia huomioi roolinsa globaaleissa kestävyyteen
liittyvissä haasteissa ja mahdollisuuksissa, mukaan lukien
ilmastonmuutoksen hillintä, ilmastonmuutokseen
mukautuminen, yhdenvertaisuus ja vastuulliset
liiketoimintatavat.
Vuoden 2024 kestävyysraportti kattaa Nokian toiminnot kaikissa
niiden maantieteellisissä paikoissa ja sisältää asiaankuuluvaa
tietoa Nokian olennaisista vaikutuksista arvoketjussaan, keskittyen
niihin aihealueisiin, jotka ovat kaikista relevantimpia Nokian
liiketoimintamallissa ja operatiivisessa toiminnassa sekä samalla
varmistaa pakollisten raportointivaatimusten täyttämisen.
Nokia kuulee mielellään sidosryhmien näkemyksiä
kestävyysraportointia kehittäessään. Raportin tarkoitusta
voi tarkastella kahdesta näkökulmasta: sen tarkoituksena
on varmistaa voimassa olevien raportointivaatimusten
täyttäminen sekä edesauttaa kestävyyteen liittyvän
suoriutumisen parantamisessa ja sidosryhmien
sitouttamisessa strategisesti koko organisaation osalta.
Tämän CSRD:n mukaisesti tehdyn kaksoisolennaisuusarvioinnin perusteella, Nokia on tunnistanut seuraavien aihealueiden vaativan erityistä huomiota ja raportointia:
Ilmastonmuutos (E1) ,
Resurssien käyttö ja
kiertotalous (E5) ,
Omaan työvoimaan liittyvät asiat (S1) ,
Arvoketjun työntekijät (S2) ,
Vaikutusten kohteena olevat
yhteisöt (S3),
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (S4),
  Liiketoiminnan
harjoittaminen (G1)
Nämä olennaiset aihealueet ovat yhteydessä
toisiinsa ja toisistaan riippuvaisia. Tästä syystä
kestävyyden johtaminen ja raportointi vaativat
yhtenäistä lähestymistapaa, joka heijastaa
kokonaisuutena Nokian kestävän kehityksen
matkaa ja varmistaa kestävän kehityksen
tulosten ja vaikutusten laajan kattavuuden.
Sustainability_Intro.jpg
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
20
Yleiset tiedot
Yleiset tiedot
GeneralInfoSideBar.jpg
Laatimisperusteet
Hallinto
Strategia
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
Laatimisperusteet
Kestävyysraportin laatimisperusteet
Nokia esittää ensimmäisen kerran raportointikaudelta 2024
Euroopan Parlamentin ja Neuvoston
Kestävyysraportointidirektiivin 2022/2464/EU (“CSRD”)
sekä komission delegoidun asetuksen (EU) 2023/2772,
annettu 31.7.2023 (jäljempänä ”delegoitu asetus”),
vaatimusten mukaiset tiedot koskien Euroopan
kestävyysraportointistandardeja (jäljempänä “ESRS”). ESRS
standardeihin viitatessa käytetään delegoidun asetuksen
mukaista numerointia. Suomi saattoi nämä vaatimukset
osaksi kansallista lainsäädäntöä 21.12.2023, ja ne ovat
voimassa tilikaudella 2024. Näitä vaatimuksia sovelletaan
Nokiaan CSRD:n mukaisesti mukautetun direktiivin 2013/34/EU
("tilinpäätösdirektiivi") 3 artiklan ja 19 artiklan a kohdan
nojalla. Kestävyysraportin sisältö on laadittu Nokian
tekemän kaksoisolennaisuusarvioinnin mukaisesti.
Kaksoisolennaisuusarviointi, joka laadittiin CSRD:n ja ESRS
standardien mukaisesti, auttoi määrittämään raporttiin
sisällytettävät olennaiset kestävyysseikat ja niihin liittyvät
liitetiedot ja tiedot.
Kestävyysraportti on laadittu konsolidointiperiaatteiden
mukaisesti. Omien toimintojen raportointilaajuus on sama
kuin konsernitilinpäätöksessä. Kaikki lausunnot strategioista,
toimintaperiaatteista, toimista, mittareista ja tavoitteista
viittaavat Nokiaan. Kestävyysraportissa on otettu huomioon
ne Nokian arvoketjuun liittyvät tietyt osa-alueet, joissa
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet todennäköisesti syntyvät
Nokian kestävyyden näkökulmasta ja raportti sisältää tietoja
arvoketjun alku- ja loppupäästä soveltuvin osin ESRS 1 Yleiset
vaatimukset -standardin mukaisesti.
Raportissa kerrotaan, miten Nokian toiminnassa otetaan
huomioon Nokian sidosryhmät ja näiden huolenaiheet ja edut
sekä miten toiminta vaikuttaa sidosryhmiin. Kestävyysraportin
kohderyhmänä ovat Nokian eri sidosryhmät, ensisijaisesti
sijoittajat.
Kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 mom. 2 kohdan mukaista
konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-
kestävyystunnisteilla koskevaa säännöstä ei ole ollut
mahdollista noudattaa ESEF-asetuksen tai muun Euroopan
unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.
Kestävyysraportin rajoitetussa varmennuksessa on sovellettu
ISAE 3000 -standardia (uudistettu). Kestävyysraportoinnin
varmennuskertomus on sivulla 222. Varmentajan lausunto
ei kata kestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja.
Lopetetut toiminnot
Nokia ilmoitti 27.6.2024 allekirjoittaneensa myyntioption
tytäryhtiön Alcatel Submarine Networksin myynnistä.
Kauppa saatiin päätökseen 31.12.2024. Vuoden 2024 toisesta
neljänneksestä lähtien Submarine Networks -liiketoiminta, joka
on aiemmin raportoitu osana Verkkoinfrastruktuuri-segmenttiä,
esitetään tässä raportissa lopetettuna toimintona.
Tästä johtuen mittarit jatkuvien toimintojen ja lopetettujen
toimintojen osalta on esitetty erikseen sovellettavissa olevissa
aihekohtaisissa standardeissa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
21
Yleiset tiedot jatkoa
Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
Aikahorisontit
Kestävyysraportin raportointikausi on yhdenmukainen
tilinpäätöksen kanssa.
Nokia soveltaa lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin
aikahorisontteja raportointikauden lopusta alkaen ESRS:n
määrittelemällä tavalla.
Arvioinnissa käytetyt lähteet ja epävarmuustekijät
Nokian arvoketjun laajuuden ja toiminnan maantieteellisen
hajautumisen vuoksi joihinkin tässä kestävyysraportilla
esitettyihin mittareihin ja rahamääriin kohdistuu suurempi
epävarmuus. Tästä johtuen, kun mittareita tai rahamääriä ei
pysty määrittämään tai niihin liittyviä tietoja keräämään
suoraan tietojärjestelmistä, Nokia on käyttänyt oletuksia ja
arvioita, joiden tarkoituksena on antaa käyttäjille mahdollisuus
ymmärtää olennaisinta tietoa heikentämättä sen hyödyllisyyttä
tai laatua. Näiden estimaattien ja niihin perustuvien oletusten
on arvioitu olevan kohtuullisia olosuhteisiin nähden. Prosesseja
ja sisäisiä kontrolleja on implementoitu organisaation eri
tasoilla epävarmuustekijöiden minimoimiseksi ja läpinäkyvyyden
ylläpitämiseksi. Tästä huolimatta tietoon sisältyy edelleen
jonkin verran epävarmuutta ja tarkan tiedon saatavuudessa on
joitakin rajoitteita, etenkin kun kyse on tietyistä resurssien
käyttöön ja kiertotalouteen liittyvistä mittareista, kuten
jätteestä. Nokia on implementoimassa ja kehittämässä
sisäisiä prosessejaan parantaakseen tarkkuutta
ja soveltuvin osin ensisijaisia tietolähteitä sekä poistaakseen
tietojen puutteellisuudesta johtuvia aukkoja.
Mikäli laskelmissa on käytetty arvioita tai mittareihin liittyy
epävarmuuksia, tämä kerrotaan kyseisten mittareiden
yhteydessä jokaisessa aihekohtaisessa osiossa
“Raportointiperiaatteet”-kohdassa taustatietona ja annettujen
tietojen ymmärtämisen tueksi. Tietoja arvoketjuihin liittyvistä ja
muista arvioista on osiossa “Ilmastonmuutos (ESRS E1)” ja
“Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)”.
Tulevaisuutta koskevat lausumat
Tietyt tässä kestävyysraportissa esitetyt lausumat ovat
tulevaisuutta koskevia lausumia. Nämä lausumat perustuvat
johdon parhaaseen arvioon ja käsitykseen niiden tietojen
valossa, jotka sillä on kyseisellä hetkellä ollut saatavilla. Koska
tällaisiin lausumiin liittyy useita riskejä ja epävarmuustekijöitä,
joista useat ovat vaikutusvaltamme ulkopuolella, todelliset
tulokset voivat poiketa olennaisesti näistä lausunnoista.
Nämä lausumat ovat vain ennusteita, jotka perustuvat meidän
tämänhetkisiin odotuksiimme ja näkemyksiimme tulevaisuuden
tapahtumista ja kehityksestä ja niihin liittyy erilaisia riskejä ja
epävarmuustekijöitä, joita on vaikeaa ennustaa, koska ne
liittyvät tulevaisuuden tapahtumiin ja olosuhteisiin. Riskit ja
epävarmuustekijät, jotka saattavat vaikuttaa näihin lausumiin
sisältyvät, mutta eivät ole rajoitettuja, riskitekijöihin, jotka on
yksilöity Nokian hallituksen toimintakertomuksen 2024 osiossa
”Riskitekijät”.
Muutokset kestävyystietojen valmistelussa ja
esittämisessä sekä raportointi aiemmilla kausilla
tehdyistä virheistä
Nokia ei julkista ensimmäiseltä ESRS-standardien mukaiselta
raportointivuodelta vertailutietoja kaikista mittareista, ei
muutoksia kestävyysraportin laatimisessa tai esittämisessä eikä
raportointivirheitä edelliseltä kaudelta.
Vertailutiedot esitetään, jos mittareita on raportoitu aiemmin.
Nokia esittää myös vertailutiedot perusvuoteen nähden
kuluvalla kaudella esitettyjen lukujen osalta raportoitaessa
kehityksestä ja edistymisestä kohti tavoitetta.
Mahdolliset muutokset aikaisempien kausien kvantitatiivisissa
tiedoissa, jotka on esitetty Nokian aiemmissa vapaaehtoisissa
People & Planet -kestävyysraporteissa, on esitetty sen
aihekohtaisen standardin luvussa, jossa kyseinen mittari
esitetään. Uusien käyttöön otettujen mittareiden osalta
Nokia kuitenkin käyttää ESRS 1:n mukaista siirtymäsäännöstä
ensimmäisen raportointivuoden osalta, eikä näin esitä
vertailutietoja.
Sisältöindeksi
Luettelo kestävyysraportissa esitetyistä ESRS-
tiedonantovaatimuksista ja luettelo muuhun EU:n
lainsäädäntöön perustuvista tietopisteistä on
Kestävyysraportin liitteessä.
Siirtymäsäännösten käyttö ESRS 1:n mukaisesti
Nokia soveltaa ESRS 1 Yleiset vaatimukset -standardin
siirtymäsäännöksiä, koska kyseessä on ensimmäinen
raportointivuosi. Tämän seurauksena seuraavat yksilöidyt
mittarit on jätetty pois ensimmäisen vuoden tiedoista
ja ne raportoidaan seuraavilla kausilla sovellettavien
vaatimusten mukaisesti:
ESRS-osion viite
Ensimmäisenä vuonna raportoimatta jätetyt tiedot
ESRS 2, SBM-1,
Kappale 40(b)
Kokonaistulojen jakautuminen merkittävän
ESRS-alan mukaan
ESRS 2, SBM-1,
Kappale 40(c)
Luettelo muista merkittävistä ESRS-aloista
kappaleessa 40b lueteltujen alojen lisäksi
ESRS 2, SBM-3,
Kappale 48(e)
Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
ESRS E1, E1-9,
Kappale 64-70
Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja
mahdollisten ilmastoon liittyvien
mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset
vaikutukset
ESRS E5, E5-6,
Kappale 41-43
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset
vaikutukset
ESRS S1, S1-11,
Kappale 72-76
Sosiaalinen suojelu
ESRS S1, S1-15,
Kappale 93
Työ- ja perhe-elämän tasapainoon liittyvät
mittarit
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
22
Yleiset tiedot jatkoa
Hallinto
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
kestävyysseikkoihin liittyen
Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelinten
kokoonpano ja jäsenten monimuotoisuus
Hallituksen kymmenestä jäsenestä 40 % on naisia ja 60 % on
miehiä. Hallituksen jäsenet edustavat kuutta eri kansallisuutta.
Hallituksen nykyiset jäsenet eivät kuulu Nokian toimivaan
johtoon ja hallituksessa ei ole työsuhteisten työntekijöiden tai
muiden työntekijöiden edustusta. Hallituksen jäsenistä 100 %
todettiin riippumattomiksi Nokiasta ja sen merkittävistä
osakkeenomistajista vuoden 2024 varsinaisesta
yhtiökokouksesta alkaneella toimikaudella.
Hallituksen nimitysvaliokunnan tavoitteena on edistää
hallituksen säännöllistä uudistumista varmistaakseen, että
yhtiöllä olisi tehokas, kansainvälisistä ammattilaisista koostuva
hallitus, jonka jäsenillä on monipuolinen osaaminen, kokemus
sekä muut henkilökohtaiset ominaisuudet hallituksen
monimuotoisuusperiaatteiden mukaisesti. Monimuotoinen
hallitus edistää hyvää hallintotapaa ja kykyä tukea ja haastaa
yrityksen operatiivista johtoa. Hallituksen monimuotoisuus
nähdään olevan kulloinkin tarkoituksenmukainen yhdistelmä
elementtejä, joka kehittyy ajan ja muun muassa
liiketoimintatavoitteiden ja tulevaisuuden tarpeiden mukaan.
Hallituksen monimuotoisuutta arvioidaan useista näkökulmista,
mukaan lukien taidot ja kokemus, toimikaudet, ikä, kansallisuus,
etnisyys, kulttuurinen ja koulutuksellinen tausta, sukupuoli sekä
muut yksilölliset ominaisuudet, joiden tavoitteena on edistää
jatkuvaa parantamista ja kehitystä.
Johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. 
Johtoryhmä koostui 31.12.2024 yhteensä 11 jäsenestä,
mukaan lukien toimitusjohtaja. Johtoryhmän jäsenet edustivat
kuutta eri kansallisuutta. Jäsenistä 18 % oli naisia ja 82 %
miehiä. Kaikki muut, paitsi toimitusjohtaja, ovat työntekijöitä.
Johtoryhmässä ei ole muita työntekijöiden edustajia.
Taulukossa esitetään nykyisten ja ehdotettujen hallituksen
jäsenten Nokian toimialojen, tuotteiden ja maantieteellisen
sijainnin kannalta merkityksellinen kokemus.
Hallituksen jäsenten kokemus ja taidot
Tulos-
vastuullinen
ylin johto
Hallitustyö/
Hyvä
hallintotapa
Rahoitus
ja laskenta-
toimi
Lainsäädäntö/
Yhteiskunta-
politiikka/
Compliance
Viestintä-
palvelualan
markkina-
segmentti
Yritysliike-
toiminnan
markkina-
segmentti
Teknologia
Kyber-
turvallisuus
Ympäristö-
vastuu ja
sosiaalinen
vastuu
Nykyiset hallituksen jäsenet
Sari Baldauf
✔
✔
✔
✔
✔
✔
Søren Skou
✔
✔
✔
✔
✔
Timo Ahopelto
✔
✔
✔
✔
✔
Elizabeth Crain
✔
✔
✔
✔
Thomas Dannenfeldt
✔
✔
✔
✔
✔
Lisa Hook
✔
✔
✔
✔
✔
✔
✔
Mike McNamara
✔
✔
✔
✔
✔
Thomas Saueressig
✔
✔
✔
✔
✔
✔
✔
Carla Smits-Nusteling
✔
✔
✔
✔
Kai Öistämö
✔
✔
✔
✔
✔
✔
Ehdotetut uudet hallituksen jäsenet
Pernille Erenbjerg
✔
✔
✔
✔
✔
✔
✔
Timo Ihamuotila
✔
✔
✔
✔
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
23
Yleiset tiedot jatkoa
Hallituksen ja johdon ESG-toimintojen ja
toimintatapojen valvonta
Hallitus valvoo yhtiön Corporate Governance -ohjeen
mukaisesti Nokian vastuullisuutta koskevia ympäristö- ja
sosiaalisiin asioihin liittyviä toimia sekä hyvää hallintotapaa
(ESG), niihin liittyviä riskejä ja tavoitteiden asetantaa sekä
yhtiön suoriutumista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.
Vuonna 2024 hallitus käsitteli kestävyysstrategian, käsitteli
uudelleen olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin
liittyviä kestävyystavoitteita kaksoisolennaisuusarvioinnin
jälkeen sekä edistymistä niihin liittyen, arvioi kehittyviä ESG-
vaatimuksia ja -odotuksia, osakkeenomistajien palautetta,
kestävyyteen liittyvää raportointia sekä Nokian
nettonollapäästösitoumuksen ja tiekartan sen saavuttamiseksi.
Vuonna 2024 hallitus myös hyväksyi hiilidioksidipäästöjen
vähentämistavoitteet osaksi johdon pitkän aikavälin
palkitsemiskriteerejä sekä hyväksyi monimuotoisuuden,
terveyden ja turvallisuuden sisällyttämisen lyhyen aikavälin
tulospalkkioiden ansaintakriteereihin ja arvioi niiden sekä
muiden ympäristöön, sosiaalisiin asioihin ja hyvään
hallintotapaan liittyvien tavoitteiden saavuttamista.
Hallituksen valiokuntien tehtävänä on valvoa ja seurata useita
yhtiön ympäristö- ja yhteiskunnallisten asioiden kehitystä ja
toimintoja kukin vastuualueensa mukaisesti.
Tarkastusvaliokunta tarkastaa vuosittain yhtiön
kestävyysraportoinnin ja vuosiraportoinnissa sekä siihen
liittyvässä dokumentaatiossa esitetyn konfliktimineraalien
käytön yhtiön tuotteissa. Vuonna 2024 tarkastusvaliokunnan
vastuulle kuului myös uusien ilmastoon ja muihin
kestävyysraportointiin liittyvien raportointivaatimusten jatkuva
toteutussuunnittelu, mukaan lukien kaksoisolennaisuusarviointi,
kestävyysraportoinnin rajoitetun varmennuksen suorittavan
varmentajan valintaan liittyvän ehdotuksen valmistelu sekä
eettisyys- ja vaatimustenmukaisuusohjelman valvonta.
Henkilöstövaliokunta valvoo henkilöstöpääoman hallintaa,
mukaan lukien yhtiön kulttuuriin, fyysiseen turvallisuuteen,
henkilöstön hyvinvointiin, monimuotoisuuteen, rekrytointiin,
kehittämiseen ja sitouttamiseen liittyvissä henkilöstöä
koskevissa toimintaperiaatteissa ja -käytänteissä. Vuonna 2024
henkilöstövaliokunta keskittyi muun muassa henkilöriskiarvioon,
johon kuului fyysinen turvallisuus ja seuraajasuunnittelu.
Valiokunta valmisteli hallitukselle hiilidioksidipäästöjen
vähentämisen tavoiteasetannan pitkän aikavälin
palkitsemiskriteereihin sekä monimuotoisuuteen,
terveyteen ja turvallisuuteen liittyvän tavoiteasetannan
lyhyen aikavälin tulospalkkioiden ansaintakriteereihin.
Nimitysvaliokunta arvioi ja neuvoo hallitusta ESG-liitännäisissä
toimenpiteissä ja käytännöissä, tarkoituksenaan edistää niitä
tukevia hallinnointikäytänteitä.
Teknologiavaliokunta ja strategiavaliokunta tarkastelevat,
kuinka ESG-strategia on sisällytetty yhtiön teknologiastrategiaan
ja tiekarttoihin sekä muihin strategisiin aloitteisiin.
Johtoryhmä tarkastelee säännönmukaisesti kestävyyteen
liittyviä asioita kokouksissaan. Se tarkastelee Nokian
liiketoimintapäätösten ja projektien kestävyyteen liittyviä
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Johtoryhmä valmistelee
yhtiön ESG:hen liittyvän strategian, tavoitteet ja toimintamallin.
Tämä mahdollistaa tulosvastuullisten ja toimintakykyisten
liiketoimintaryhmien vahvistamisen ja samalla asianmukaisen
strategisen ja operatiivisen valvonnan. Vuonna 2024
kokonaisvastuu kestävyysasioista siirtyi johtoryhmässä
viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajalta lakiasiainjohtajalle.
Vuoden 2024 aikana johtoryhmälle on tiedotettu ja annettu
päivitettyjä tilannekatsauksia Nokian kestävyyteen liittyvistä
aloitteista ja projekteista, mukaan lukien EU:n ja muiden
lainkäyttöalueiden sääntelyvaatimuksista, sidosryhmien
sitouttamisohjelmista, lahjoituksista ja yhteiskunnallisista
ohjelmista sekä ESG-automaatio- ja digitalisaatio-ohjelmasta.
Nokian prosessit, kontrollit ja menettelyt mahdollistavat
kestävyysseikkojen seurannan, hallinnan ja valvonnan
hallitukselle, sen valiokunnille sekä johtoryhmälle.
Vastuullisuustiimi, taloushallinnon ESG controlling -tiimi
ja ESG-lakiasioihin keskittyvä yksikkö ovat luoneet prosessit
ja menettelyt, joita sovelletaan kestävyyteen liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnassa kuhunkin
liiketoimintaryhmään ja -toimintoon perustettujen roolien ja
nimettyjen henkilöiden toimesta.
Näin hallitus ja johtoryhmä voivat tehdä informoituja päätöksiä
Nokian kestävyysstrategiaan liittyen, mukaan lukien sen
tavoitteisiin, yrityksen tiekarttaan sekä tavoitteiden
saavuttamiseksi tarvittaviin askeliin liittyen.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
24
Yleiset tiedot jatkoa
Nokian kestävyyshallinnon viitekehys
Nokian hallitus
■ Hyväksyy ESG-strategian ja arvioi ESG-käytännöt, niihin liittyvät riskit ja tavoitteiden asettamisen sekä niiden toteuttamisen ja tehokkuuden.
■ Hallituksen valiokunnat tarkastelevat vastuullisuuteen liittyviä erillisiä aiheita kukin oman vastuualueensa mukaisesti, mukaan lukien muun muassa ESG-raportointi, olennaisuusarviointi,
etiikka ja vaatimustenmukaisuus, tietosuojakysymykset, yrityskulttuuri, henkilöstöpääoman hallinta ja kestävyysnäkökulmien sisällyttäminen teknologiaamme.
Kestävän kehityksen neuvosto
■ Ohjaa kestävän kehityksen strategian, prioriteettien ja kestävän
toiminnan toteutuksen yhdenmukaisuutta Nokiassa
■ Osallistuu kestävän kehityksen strategian ja olennaisuuden arviointiin
sekä tarkastelee kestävän kehityksen tavoitteita ja tuloksia
■ Tarjoaa syvempää ymmärrystä kestävään kehitykseen liittyvistä
riskeistä ja mahdollisuuksista
Lahjoitus- ja sponsorointivaliokunta
■ Asettaa periaatteet yrityslahjoitusten ja -investointien
kohdentamiselle yliopistoille ja yhteisöille
■ Hyväksyy varoja lahjoitusten jakamiseen ja arvioi suuria sponsorointeja
■ Arvioi kaikkien lahjoitusohjelmien vaikutuksia
Ihmisoikeuksien huolellisuustarkastuksen (due diligence)
neuvosto
■ Hallinnoi Nokian ihmisoikeuksia koskevien toimintaperiaatteiden ja
täytäntöönpanomenettelyjen korkean tason yhdenmukaistamista
■ Ohjaa Nokian liiketoimintoja koskevia päätöksiä
ihmisoikeusnäkökulmasta
■ Varmistaa kaikkien liiketoimintaryhmien ja toimintojen välisen
yhdenmukaistamisen ja asianmukaisten riskienvähennystoimien
käyttöönoton
Jäsenet
Kaikkia liiketoimintaryhmiä edustavat johtajat sekä yhtiön henkilöstöä,
taloutta ja rahoitusta, strategiaa ja teknologiaa sekä laki, compliance ja
vastuullisuus -yksiköitä edustavat johtajat.
Jäsenet
Talous- ja rahoitusjohtaja, lakiasiainjohtaja, henkilöstöjohtaja,
vaatimustenmukaisuusasioista vastaava johtaja, teknologiakehityksestä
vastaava johtaja, vastuullisuusasioista vastaava johtaja ja sosiaalisesta
vaikutuksesta vastaava johtaja.
Jäsenet
Lakiasiainjohtaja, geopolitiikasta ja yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja,
viestintäjohtaja, vaatimustenmukaisuusasioista vastaava johtaja,
teknologiakehityksestä vastaava johtaja, vastuullisuusasioista vastaava
johtaja, muita johtajia tarpeen vaatiessa. Ihmisoikeusasioiden johtaja,
lakimies.
Monialainen kestävän kehityksen tiimi (lakiasiat, vaatimustenmukaisuus ja kestävä kehitys, talous)
Ohjaa ESG-strategian toteuttamista ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia toimia operatiivisella tasolla. Tukee työntekijöitä koulutuksella ja ohjeistuksella sekä edistää eettistä päätöksentekoa ja arvojemme,
toimintaperiaatteidemme ja lakien mukaisia valintoja. Asiantuntijat antavat faktapohjaista palautetta eri toiminnoille ja liiketoimintaryhmille. Varmistaa, että yrityksen kestävyysraportointi on vaatimusten ja määräysten mukaista.
Edistää raportointikulttuurin avoimuutta ja valvoo huolenaiheiden perusteellista ja puolueetonta ilmoittamista, tutkintaa ja korjaavia prosesseja.
Henkilöstövaliokunta
■ Palkitsemisen kestävyyteen liittyvät
ansaintakriteerit
■ Henkilöstöpääoman hallinnointi
Tarkastusvaliokunta
■ Kestävyysraportointi
■ ESG:hen liittyvät riskit ja mahdollisuudet
■ Etiikka ja vaatimustenmukaisuus
■ Tietoturva ja tietosuoja
Nimitysvaliokunta
■ Hallinto
■ Kestävyyteen liittyvät hallinnointikäytänteet
Teknologiavaliokunta ja
strategiavaliokunta
■ Kestävän kehityksen näkökulmien
sisällyttäminen yhtiön teknologiaa koskevaan
strategiaan, tiekarttoihin ja strategisiin
aloitteisiin
Johtoryhmä
■ Tarkastaa ja hyväksyy kestävään kehitykseen liittyvien toimintaperiaatteiden, johtamis- ja toimintaviitekehysten, strategian, tavoitteiden ja tulosten sekä vuosittaisen vastuullisuusraportoinnin
implementoinnit ja muutokset.
■ Tarkastelee kestävää kehitystä kokouksissaan ja antaa palautetta vähintään kaksi kertaa vuodessa ja aihekohtaisten aihealueiden niin vaatiessa.
■ Toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja ja liiketoimintaryhmien johtajat arvioivat lisäksi kestävän kehityksen aiheita vähintään kaksi kertaa vuodessa osana Nokian liiketoimintakatsauksia.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
25
Yleiset tiedot jatkoa
Osaaminen ja asiantuntemus valvoa
kestävyysseikkoja
ESG-aiheet tuodaan hallituksen, johtoryhmän ja eri valiokuntien
tietoon säännöllisesti. Tiedotus tapahtuu useiden kanavien
kautta ja siitä vastaavat kestävyystiimin jäsenet ja asiantuntijat
sekä kunkin liiketoimintaryhmän ja toiminnon edustajat, jotka
toimivat kestävän kehityksen neuvoston jäseninä.
Ulkopuolisten asiantuntijoiden toimesta järjestetään myös
koulutuksia, jotta hallituksen jäsenet ja johtoryhmä voivat
arvioida Nokian kestävän kehityksen strategiaa ja siihen
liittyviä tavoitteita, tiekarttaa ja toimenpiteitä sekä Nokialle
merkityksellisten kestävyyteen liittyen aiheiden olennaisuutta.
Useita kestävän kehityksen aiheita, kuten nettonollapäästöt,
vastuullinen liiketoiminta ja kestävä hankinta, kestävän
rahoituksen viitekehykset, vastuullinen tekoäly, kestävä kehitys
osana Nokian teknologiavisiota 2030, kasvihuonekaasupäästöt,
kestävyysraportointi ja kaksoisolennaisuusarviointi, turvallisuus
ja yksityisyys, liiketoiminnan eettisyys ja tietoturva sisällytettiin
vuosittaisiin pakollisiin koulutuksiin ja kursseihin, jotka sisäiset
asiantuntijat ja erikoistuneet tiimit ovat kehittäneet ja tuoneet
koko organisaation käyttöön. Näin varmistetaan, että kaikilla
työntekijöillä, myös johtoryhmän jäsenillä, on pääsy kestävän
kehityksen materiaaleihin ja että he oppivat kestävyyteen
liittyvistä asioista.
Keskeiset asiantuntijat ja johtajat osallistuivat
kaksoisolennaisuusarviointiin. Sen puitteissa toteutetuissa
haastatteluissa ulkopuolinen kestävyysraportointiin
erikoistunut yhteistyökumppani tarjosi tietoa, joka auttoi
johtoa ymmärtämään vaikutusten ja taloudellisen
olennaisuuden käsitteitä sekä niiden vaikutuksen yhtiön
liiketoimintaan ja strategiaan. Kaksoisolennaisuusarviointiin
osallistuvilla johtajilla oli mahdollisuus validoida ja esittää
näkemyksensä olennaisista ympäristöön, sosiaalisiin asioihin
ja hallintotapaan liittyvistä aiheista sekä niihin liittyvistä
vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. Tämä kokemus
tarjosi johtajille arvokkaita oppimismahdollisuuksia paitsi
olennaisista kestävän kehityksen aiheista myös nopeasti
kehittyvistä sääntelyn mukaisista raportointivaatimuksista.
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten
tiedottaminen ja tukeminen niiden vastuulla
olevassa vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien valvonnassa
Useita neuvostoja ja valiokuntia on perustettu antamaan tietoa
hallinto-, johto- ja valvontaelimille ESG-vaikutuksista, -riskeistä
ja -mahdollisuuksista hallinto-, johto- ja valvontaelinten
vastuulla olevan valvonnan mahdollistamiseksi.
Kestävän kehityksen neuvosto, lahjoitus- ja
sponsorointivaliokunta ja ihmisoikeuksien
huolellisuustarkastuksen (due diligence) neuvosto ohjaavat,
linjaavat ja varmistavat ESG-strategioiden, -tavoitteiden ja
-viitekehysten toteutumisen. Ne antavat olennaista tietoa
johtoryhmälle sekä hallitukselle ja sen valiokunnille tukien niitä
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnassa.
ESG:hen liittyvän taloudellisen raportoinnin ohjausryhmä
tiedottaa hallituksen tarkastusvaliokunnalle
kaksoisolennaisuusarvioinnin kautta tunnistetuista
vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista
sekä kestävyysraportin sisällöstä.
Kestävyyteen liittyvät keskeiset riskit ja mahdollisuudet
sisältyvät Nokian riskienhallinnan viitekehykseen, ja tässä
yhteydessä ne arvioidaan vähintään vuosittain johtoryhmän
ja hallituksen kanssa.
Tämän lähestymistavan avulla johtoryhmä, hallitus ja hallituksen
valiokunnat voivat saada arvokasta tietoa Nokialle tärkeistä
kestävän kehityksen aiheista ja arvioida Nokian pitkän aikavälin
strategista liiketoimintasuunnitelmaa myös kestävyyden
näkökulmasta.
ESG-aiheet tuodaan hallituksen,
johtoryhmän ja eri valiokuntien
tietoon säännöllisesti. Tiedotus
tapahtuu useiden kanavien kautta
ja siitä vastaavat kestävyystiimin
jäsenet ja asiantuntijat sekä kunkin
liiketoimintaryhmän ja toiminnon
edustajat, jotka toimivat kestävän
kehityksen neuvoston jäseninä.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
26
Yleiset tiedot jatkoa
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Nokialla on lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiä
kaikille työntekijöille, mukaan lukien toimitusjohtajalle ja
johtoryhmälle. Suoritusmittarit asetetaan vuosittain
vastaamaan Nokian liiketoiminnan strategiaa ja painopisteitä,
mukaan lukien taloudelliset, operatiiviset ja kestävän kehityksen
tavoitteet. Nokian vuoden 2024 kannustinohjelmissa
painotettiin sekä taloudellista suorituskykyä että kestävän
kehityksen tavoitteita.
Nokian pitkän aikavälin osakkeina myönnettävät tulospalkkiot
erääntyvät tyypillisesti maksettavaksi kolmen vuoden
ansaintajakson jälkeen, Nokian strategiaan perustuvien
ansaintakriteerien saavuttamisen mukaisessa suhteessa. 
Kaikkien osakepalkkio-ohjelmaan osallistuvien työntekijöiden
tulosperusteisten osakepalkkioiden ansaintakriteereihin kuuluu
hiilidioksidipäästöjen vähennystavoite (scope 1, scope 2 ja
scope 3) 10 %:n painoarvolla kolmen vuoden ansaintajakson
aikana. Nämä hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet ovat
yhdenmukaisia Nokian nettonollapäästöjen tiekartan kanssa ja
niiden sisällyttäminen kannustinjärjestelmään tuo sitoutumisen
vuodelle 2030 asetettuun 50 % hiilidioksidipäästöjen
vähentämistavoitteeseen osaksi palkitsemista, mikä osoittaa
Nokian sitoutumisen pitkän aikavälin päästöjen vähentämiseen
ja aktiiviseen lähestymistapaan ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Vuoden 2024 lyhyen aikavälin kannustinohjelma sisältää
terveyteen ja turvallisuuteen sekä sukupuolten
monimuotoisuuteen liittyviä mittareita ja tavoitteita
kannustinmekanismina Nokian ESG-sitoumusten täyttämiseksi.
Lyhyen aikavälin kannustinpalkkioihin toimitusjohtajalle ja
johtoryhmän jäsenille sisältyy terveys- ja turvallisuusmittarin
10 %:n painotus (poissaoloon johtaneiden työtapaturmien
esiintyvyys, negatiivinen kerroin kuolemantapauksissa, joihin
johtaneiden tilanteiden on katsottu olleen Nokian välillisessä
kontrollissa) ja naisten maailmanlaajuisen ulkoisen rekrytoinnin
osuuden 10 %:n painotus.
Kaiken kaikkiaan 20 % toimitusjohtajan ja johtoryhmän
tulosperusteisista lyhyen aikavälin kannustimista ja 10 %
heidän pitkän aikavälin tulosperusteisista kannustimistaan on
sidottu kestävään kehitykseen liittyviin tavoitteisiin.
Kannustinjärjestelmien keskeiset ominaisuudet
Strategian vuositavoitteet – lyhyen aikavälin tulospalkkio
Vertailukelpoinen liikevoitto(1) 60 %
Kassa-asema 20 %
Fokuksen säilyttäminen
kannattavuudessa
Vahvan, tehostetun kassa-aseman
saavuttaminen (cash release)
Terveys & turvallisuus 10 % –
poissaoloon johtaneiden
työtapaturmien esiintyvyys
(negatiivinen kerroin
kuolemantapauksissa)
Naisten osuus johtotehtävissä 5 %
Naisten osuus työvoimasta 5 %
Työntekijöidemme terveyden ja
turvallisuuden jatkuva vaaliminen
Pyrimme sitoumuksemme
mukaisesti yhä
monimuotoisemmaksi
työnantajaksi
Kestävän arvon luominen – pitkän aikavälin osakepalkkio
Osakkeen suhteellinen kokonaistuotto 50 %, kumulatiivinen
raportoitu EPS 40 % (arvonalentumisilla ja yrityskaupoilla korjattuna),       
hiilidioksidipäästöjen vähentäminen 10 % (scope 1, 2 ja 3)
Monipuolisempi ja tasapainoisempi lähestymistapa, jossa huomioidaan
pitkän aikavälin tulos liiketoiminnan kasvattamisessa ja
osakkeenomistaja-arvon luomisessa, samalla kun työstämme
päästöjemme 50 %:n vähentämistavoitetta vuoteen 2030 mennessä
Nokian hallituksen ja toimitusjohtajan palkitsemista ohjaava
palkitsemispolitiikka päivitettiin viimeksi vuonna 2024.
Palkitsemispolitiikka on sovitettu Nokian liiketoimintastrategiaan
ja se auttaa siten varmistamaan, että johdon palkitsemisen
kriteerit heijastavat osaltaan yhtiön panosta kestävän
kehityksen tavoitteisiin ja siten pitkän aikavälin omistaja-arvon
luomiseen.
Hallituksen henkilöstövaliokunta valmistelee ja hyväksyy lyhyen
ja pitkän aikavälin palkitsemisen ehdot ja hallitus hyväksyy
kaikki yhtiön osakepohjaiset kannustinjärjestelmät sekä
toimitusjohtajan palkitsemisen, mukaan lukien osakepohjaiset
kannustinjärjestelmät.
(1)  Ei-IFRS-tunnusluku. Lisätietoja ei-IFRS-tunnuslukujen määritelmistä ja täsmäytyksestä
lähimpään vastaavaan IFRS-tunnuslukuun on "Vaihtoehtoisten tunnuslukujen
laskentakaavat" -osiossa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
27
Yleiset tiedot jatkoa
Selvitys due diligence -prosessista
Alla on kuvattu erityiset ympäristöön, ihmisoikeuksiin ja
vastuulliseen hankintaan liittyvät due diligence -prosessit.
Ympäristöön liittyvä due diligence
Nokia on sitoutunut hyvään ympäristöjohtamiseen ja
ympäristövaikutusten minimoimiseen tuotteen koko elinkaaren
ajan. Tämä sitoumus on kiinteä osa kaikkea liiketoimintaa, ja
käytössä on jatkuvan parantamisen tavoitteita ja ohjelmia.
Nokialla on myös ympäristönhallintajärjestelmä sekä laatu-,
terveys- ja turvallisuusjärjestelmät asiaankuuluvien
ympäristövaatimusten noudattamisen varmistamiseksi.
Ihmisoikeuksiin liittyvä due diligence
Nokia on sitoutunut ihmisoikeusperiaatteisiin ja -arvoihin, jotka
on määritelty kansainvälisessä ihmisoikeusasiakirjassa, (joka
koostuu ihmisoikeuksien yleismaailmallisesta julistuksesta ja
siihen liittyvistä yleissopimuksista), Kansainvälisen työjärjestön
julistukseen työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista,
OECD:n toimintaohjeisiin monikansallisille yrityksille sekä
yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskeviin YK:n ohjaaviin
periaatteisiin.
Nokian ihmisoikeuksien due diligence (HRDD) -prosessi
kohdistuu sen tarjoaman teknologian mahdolliseen
väärinkäyttöön. Se on ennakoiva prosessi, jota sovelletaan
ennen kaikkea myyntiä ja jota käytetään tunnistamaan
todennäköisin mahdollisiin ihmisoikeusloukkauksiin liittyvä
riskitaso teknologiamme mahdollisesta väärinkäytöstä.
Prosessissa tarkastellaan maan pitkäaikaista sitoutumista
ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, kyseisen teknologian aiottua
käyttöä ja asiakastyyppiä, tunnistetaan kyseiset riskit prosessin
varhaisessa vaiheessa ja käynnistetään tarvittava HRDD-
tutkinta ja tarvittaessa vahvistetaan hyväksyntä tai kielto
ylemmällä tasolla organisaatiossa.
Maakohtaisten riskiluokitusten osalta käytämme ulkoista
arviointipalvelun tarjoajaa. HRDD-prosessin laukaisevat
tekijät ovat pakollinen osa myynnin hyväksyntäprosessia.
Ihmisoikeusasioista vastaava johtaja arvioi ja tarvittaessa
parantaa jatkuvasti koulutusta, tulosten seurantaa, havaintojen
välittämistä, tarkastuspisteitä ja prosessin laukaisevia tekijöitä.
Vastuullisen hankinnan due diligence
Nokia toimii aktiivisesti toimittajiensa kanssa edistääkseen
vastuullisia hankintakäytäntöjä keskeisillä kestävyysalueilla,
mukaan lukien ympäristöasioissa, terveydessä ja turvallisuudessa,
työelämäoikeuksissa ja eettisessä käyttäytymisessä.
Yhtiön vastuullinen hankintaohjelma keskittyy toimittajien due
diligence -tarkastuksiin, ilmastotoimiin, kiertotalouteen ja
vastuulliseen mineraalien hankintaan. Tätä tarkoitusta varten
Nokia tekee yhteistyötä Responsible Business Alliance (RBA)- ja
Joint Alliance for CSR (JAC) -järjestöjen kanssa arvioidakseen
ja kehittääkseen yritysvastuuta koskevia toimintatapoja ja
standardeja koko toimialan toimitusketjussa. Järjestöissä on
mukana maailman suurimpia tietoliikenneoperaattoreita.
Lisätietoja on kohdassa "Arvoketjun työntekijät (ESRS S2)".
Seuraavassa taulukossa on kartoitettu Nokian ihmisiin ja
ympäristöön kohdistuvien vaikutusten due diligence -prosessin
keskeiset elementit ja niiden sijainti tässä kestävyysraportissa
tässä osiossa annettujen tietojen lisäksi. 
Keskeiset
elementit
Kestävyysraportin kappaleet
Due diligence
-prosessin
sisällyttäminen
Nokian
hallintoon,
strategiaan ja
liiketoiminta-
malliin
Yleiset tiedot
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten tiedottaminen ja
tukeminen niiden vastuulla olevassa vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien valvonnassa , sivu  25
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin , sivu 26
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin
kanssa, sivu 35
Yhteydenpito
vaikutusten
kohteena
olevien
sidosryhmien
kanssa
Yleiset tiedot
Sidosryhmien edut ja näkemykset, sivu 32
Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet , sivu 41
Oma työvoima (ESRS S1)
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa,
sivu 82
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi,
sivu 82
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2)
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
arvoketjun työntekijöiden kanssa, sivu 89
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3)
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa, sivu 96
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden
esiin tuomiseksi, sivu 96
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4)
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja
loppukäyttäjien kanssa, sivu 100
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin
tuomiseksi, sivu 100
Keskeiset
elementit
Kestävyysraportin kappaleet
Haitallisten
vaikutusten
tunnistaminen
Yleiset tiedot
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden vuorovaikutus liiketoimintamallin kanssa, sivu 35
Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja arvioidaan
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet , sivu 41
Ilmastonmuutos (ESRS E1)
Ilmastonmuutoksen hillintään ja energiaan liittyvät
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, sivu 43
Ilmastoskenaarioiden ja resilienssin arviointi, sivu 44
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyen
resurssien käyttöön ja kiertotalouteen , sivu 61
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2)
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet, sivu 88
Haitallisiin
vaikutuksiin
liittyviin
toimiin
ryhtyminen
Ilmastonmuutos (ESRS E1)
Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet, sivu 46
Tavoitteet ja tavoitteiden eteneminen, sivu 51
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)
Toimenpiteet, sivu 62
Tavoitteet ja tavoitteiden eteneminen, sivu 64
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2)
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi,
sivu 89
Toimenpiteet, sivu 89
Tavoitteet ja tavoitteiden eteneminen, sivu 91
Näiden
toimenpiteiden
vaikuttavuu-
den seuranta
Ilmastonmuutos (ESRS E1)
Tavoitteet ja tavoitteiden eteneminen, sivu 51
Tiedonantotaulukot, sivu 55
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)
Tavoitteet ja tavoitteiden eteneminen, sivu 64
Tiedonantotaulukot, sivu 66
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2)
Tavoitteet ja tavoitteiden eteneminen, sivu 91
Tiedonantotaulukot, sivu 93
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
28
Yleiset tiedot jatkoa
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta
Kestävyysraportointiprosessiin liittyvien sisäisen
valvonnan järjestelmien pääpiirteet
Nokia harjoittaa liiketoimintaansa maailmanlaajuisesti ja on sen
myötä alttiina geopoliittiselle, yhteiskunnalliselle ja sääntelyn
kehitykselle, mukaan lukien ympäristöön, yhteiskuntaan ja
hallintoon (ESG) vaikuttavat muutokset.
Johto on vastuussa riittävän sisäisen valvonnan luomisesta
ja ylläpitämisestä Nokian kestävyysraportoinnille. Nokian
kestävän kehityksen raportoinnin sisäisten kontrollien
tarkoituksena on tarjota johdolle ja hallitukselle kohtuullinen
varmuus raportoinnin luotettavuudesta sekä siitä, että
julkaistussa kestävyysraportissa esitetyt tiedot on laadittu
ja esitetty asianmukaisesti. Sisäiset valvonnan prosessit
koostuvat eri kontrollitoimenpiteistä, jotka on suunniteltu
sovellettavien ESRS-vaatimusten pohjalta ja joita seurataan
sisäisen tarkastuksen toimesta.
Johto arvioi vuosittain Nokian kestävyysraportoinnin sisäisen
valvonnan tehokkuutta Committee of Sponsoring Organizations
-viitekehyksen (COSO-viitekehys, 2013) mukaisesti.
Lisäksi johto on:
■ arvioinut kestävän kehityksen raportointiriskien
pienentämiseen tähtäävien kontrollien suunnittelua
■ testannut tärkeimpien kontrollien toiminnan
■ arvioinut kaikki havaitut kestävyysraportoinnin sisäisen
valvonnan puutteet vuoden aikana ja vuoden lopussa.
Vuonna 2024 Nokia raportoi edistymisestä ja arvioinneista
johdolle ja hallituksen tarkastusvaliokunnalle
vuosineljänneksittäin.
Nokian kestävyysraportointi ja sitä vastaava sisäisen valvonnan
viitekehys kehittyvät saavuttaakseen saman tason kuin yhtiön
taloudellinen raportointi ja taloudellisen sisäisen valvonnan
viitekehys. Säännökset ja ohjeet kehittyvät jatkuvasti. Nokia
seuraa kestävyysraportoinnin sääntelyn kehitystä ja sen
soveltuvuutta liiketoimintaansa, mikä saattaa vaikuttaa
kestävyysraportointiin liittyvien vaatimusten ja sisäisen
valvonnan kehyksen tulkintaan sekä johtaa lisämuutoksiin
tulevina vuosina.
Sisäisen tarkastuksen organisaatio
Nokialla on sisäisen tarkastuksen toiminto, joka itsenäisesti
GeneralInfo2.jpg
tarkastaa ja arvioi sisäisen valvonnan riittävyyttä ja
tehokkuutta. Sisäinen tarkastus raportoi hallituksen
tarkastusvaliokunnalle. Sisäisen tarkastuksen johtaja voi olla
suoraan yhteydessä tarkastusvaliokuntaan ilman johdon
myötävaikutusta. Sisäisen tarkastuksen henkilöstöresursointi
ja vuosittainen budjetti hyväksytetään tarkastusvaliokunnassa.
Sisäinen tarkastus saa kaiken toimivaltansa hallitukselta.
Sisäiselle tarkastukselle laaditaan vuosittain riskiperusteinen
sisäisen tarkastuksen suunnitelma, jossa otetaan huomioon
keskeiset liiketoimintariskit, kehittymässä olevat riskit,
ulkoiset tekijät ja johdon näkemykset. Suunnitelman
hyväksyy tarkastusvaliokunta. Tarkastuksia suoritetaan eri
liiketoimintaryhmissä ja toiminnoissa. Jokaisen tarkastuksen
tulokset raportoidaan johdolle tuoden esiin havaitut ongelmat,
mahdolliset taloudelliset vaikutukset sekä toteutettavat
korjaavat toimenpiteet. Sisäinen tarkastus ilmoittaa
neljännesvuosittain tarkastusvaliokunnalle sisäisen
tarkastuksen suunnitelman toteuttamisen etenemisestä,
mukaan lukien valmistuneiden tarkastusten tulokset. Riskeihin
liittyvät muutokset liiketoimintaympäristössä ja niiden
vaikutukset sisäisen tarkastuksen suunnitelmaan esitellään ja
hyväksytetään tarkastusvaliokunnassa neljännesvuosittain.
Sisäinen tarkastus toimii tiiviissä yhteistyössä sisäisen
valvonnan sekä liiketoimintaetiikka ja vaatimustenmukaisuus
-yksiköiden kanssa, jotta eri kanavien kautta esiin
tuotuja taloudellisia ja vaatimustenmukaisuuteen liittyviä
ongelmakohtia voidaan tarkastella, ja tarvittaessa sisäinen
tarkastus toimii yhteistyössä Enterprise Risk Management
-toiminnon kanssa varmistaakseen, että tärkeimmät riskialueet
arvioidaan tarkastuksen avulla.
Vuonna 2024 kestävyysraportointiprosessi, sisäisen valvonnan
suunnittelu, suorituskyky sekä tietojen ja kirjausketjun
jäljitettävyys kuuluivat sisäisten tarkastusten ja testausten
piiriin. Tarkastusten tulokset on jaettu Nokian johdon sekä
hallituksen tarkastusvaliokunnan kanssa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
29
Yleiset tiedot jatkoa
Strategia
Yleisen strategian keskeiset osatekijät
kestävyysseikkoja koskien
Nokian lähestymistapa kestävään kehitykseen perustuu
yrityksemme tarkoitukseen: ‘Luoda teknologiaa, joka auttaa
maailmaa toimimaan yhdessä’. Kestävä kehitys on
yritysstrategiamme painopistealue, jossa korostamme
tavoitettamme luoda kilpailuetua ympäristöön, yhteiskuntaan
ja hallintotapaan liittyvien toimintojen avulla. Se on myös
olennainen osa Nokian vuoden 2030 teknologiavisiota.
Ymmärtämällä kestävän kehityksen kasvavan merkityksen
kaikille sidosryhmille, mukaan lukien asiakkaille, sijoittajille,
viranomaisille, kumppaneille, yhteisöille ja työntekijöille, Nokia
pyrkii olemaan toimialan "luotettu toimittaja" ja luomaan
pitkäaikaista arvoa.
Meillä on kaksitahoinen lähestymistapa kestävään kehitykseen:
pyrimme maksimoimaan myönteiset vaikutukset, eli
kädenjälkemme sekä minimoimaan mahdolliset kielteiset
vaikutukset, eli jalanjälkemme.
Kestävyyteen perustuvan toimintatapamme mukaisesti
noudatamme seuraavia keskeisiä periaatteita kestävyyteen
liittyviä tavoitteita asettaessamme:
■ Tuotteiden energiatehokkuuden jatkuva parantaminen
■ Edistää kiertotaloutta jätteiden vähentämiseksi
■ Kestävien toimintojen ja toimitusketjujen rakentaminen
■ Muiden toimialojen ja yhteiskunnan hiilidioksidipäästöjen
vähentäminen
■ Energia-alan muutoksen mahdollistaminen
■ Kriittisten verkkojen tarjoaminen
■ Yhdistää ilman yhteyttä olevat verkkoyhteyksien avulla ja
kehittämällä digitaalisia taitoja
■ Teknologian mahdollisen väärinkäytön riskin poistaminen
■ Eettisten ja vastuullisten liiketoimintakäytäntöjen
noudattaminen
Nokian jalanjäljen hallinta
Nokia pyrkii toimittamaan asiakkailleen tuotteet ja ratkaisut,
jotka ovat mahdollisimman energia- ja materiaalitehokkaita.
Vuonna 2024 95 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistämme
muodostui tuotteidemme käyttövaiheessa, kun tuotteet ovat
asiakkaidemme käytössä.
Näin ollen pyrimme vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä
keskittymällä Nokian tuotevalikoiman tuotteiden virrankulutuksen
vähentämiseen energiatehokkuuden parantamiseksi, koska sillä
on suurin suora vaikutus hiilijalanjälkeemme. Toteutamme
tämän tarjoamalla energiatehokkaita mikropiiri-, laitteisto-,
ohjelmistotuote- ja palveluratkaisuja. Nokia työskentelee
asiakkaiden kanssa löytääksensä kokonaisratkaisuja heidän
verkkojensa käyttämän energian optimointiin yksittäisten
verkkoelementtien sijaan. Tutkimme myös tekoäly- ja
koneoppimispohjaista optimointia ja automaatiota
vähentääksemme edelleen energian käyttöä ja siten
kasvihuonekaasupäästöjä.
Toimialamme keskeinen haaste on edelleen toimialaan
liittyvä energiankäytön kasvu. Päästöjen kasvava kasvu ICT-
teollisuudessa johtuu kasvavasta ympärivuorokautisesta datan
kysynnästä ja sen käsittelyyn tarvittavasta energiasta. Tämä
tarkoittaa, että meidän on irrotettava dataliikenteen kasvu
siihen liittyvästä energiankulutuksen kasvusta ja siten myös
siitä aiheutuvien päästöjen lisääntymisestä.
Nokia sisällyttää energiatehokkuusajattelun osaksi koko
tuotekehitysprosessia suunnittelusta ja valmistuksesta aina
kiertotalouteen asti, pyrkien rakentamaan kestävän arvoketjun.
Nokian tavoitteena on lisäksi vähentää ilmastonmuutoksen
vaikutuksia älykkäällä toimitusketjun logistiikkasuunnittelulla,
yhteistyöllä toimittajien kanssa ja soveltamalla kiertotalouden
periaatteita. Pyrimme vähentämään materiaalien käyttöä ja
maankäytön vaikutuksia ympäristön huomioon ottavan
suunnittelun, laitteiden elinkaaren pidentämisen,
modulaarisuuden, päivitettävyyden, joustavan arkkitehtuurin
mahdollistavan uudelleenkonfiguroitavuuden, kierrätettyjen
materiaalien käytön ja kierrätettävyyden avulla.
Nokian kädenjäljen parantaminen
Digitalisaatio voi auttaa teollisuusyrityksiä ja muita
asiakkaita nopeuttamaan matkaansa kohti neljättä teollista
vallankumousta lisäämällä tuottavuutta ja tehokkuutta, mikä
puolestaan auttaa vähentämään energian ja muiden resurssien
kulutusta sekä minimoimaan jätettä. Tämä lähestymistapa ei
ainoastaan edistä kaupallisten tavoitteiden saavuttamista, vaan
tukee myös pitkäaikaista kestävyyttä.
Vuonna 2024 Nokia esitteli myös Private Wireless Sustainability
Calculator -laskurin edistääkseen kestävää kehitystä. Työkalu
auttaa yrityksiä mittaamaan yksityisten langattomien verkkojen
vaikutusta toimintaansa ja tunnistamaan, missä ne voivat
pienentää ympäristöjalanjälkeään ja parantaa työntekijöiden
turvallisuutta. Laskuri tunnistaa digitalisaation tarjoamat
mahdollisuudet kestävään kehitykseen liittyen ja tarjoaa
näkemyksiä liiketoiminnan tehostamiseksi, kuten laitteiden
elinkaaren pidentäminen, kuljetusten seisonta-aikojen
lyhentyminen, polttoaineenkulutuksen väheneminen sekä
työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden parantaminen.
Nokia auttaa kaventamaan digitaalista kahtiajakoa tuotteidensa
ja ratkaisujensa kautta liiketoiminta-alueidensa välillä
yhdistämällä niitä, joilla ei ennestään verkkopalveluja ole
saatavilla. Esimerkiksi IP Networks -liiketoiminto tarjoaa
kokonaisvaltaisia reititysratkaisuja, jotka yhdistävät liikkuvat
käyttäjät maailmanlaajuisesti ja mahdollistavat koulujen,
yritysten ja kotien taloudellisen ja tehokkaan yhteyden
globaalissa taloudessa. Optical Networks -liiketoiminto toteutti
useita projekteja Afrikassa koskien uusia merenalaisia
tiedonsiirtokaapeleita ja esitteli uuden luokan ETR-ratkaisuja
(extended temporary range), jotka tarjoavat nopeita yhteyksiä
tuotantoympäristöjen ulkopuolella. Fixed Networks
-liiketoiminto tarjoaa valokuituratkaisuja koteihin, yrityksille ja
yhteisöille; Gigabit Connect monen asunnon yksiköille (MDU)
ja 5G kiinteiden langattomien yhteyksien ratkaisuja, jotka
yhdistävät mahdollisimman paljon ihmisiä, laajentavat ja
tuovat uusia laajakaistayhteyksiä yhteisöissä ja mahdollistavat
osallistumisen rahoitushankkeisiin, kuten Broadband Equity,
Access and Deployment (BEAD) -ohjelmaan Yhdysvalloissa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
30
Yleiset tiedot jatkoa
Kestävän kehityksen strategia
Nokian kestävän kehityksen strategian tavoitteena on
varmistaa yrityksen myönteisten vaikutusten maksimointi sekä
ottaa huomioon niin riskit kuin mahdollisuudet
monilla tärkeillä painopistealueilla. Strategia toteutetaan
liiketoimintaryhmiemme ja keskeisten toimintojemme kautta.
Nokian olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin
liittyviä painopistealueita ovat: (i) ympäristö (ilmasto ja
kiertotalous), (ii) digitaalisen kahtiajaon kaventaminen sekä
(iii) vastuullinen liiketoiminta.
Ympäristön osalta painotamme kahta aluetta: ilmastoa sekä
resurssien käyttöä ja kiertotaloutta. Nokia huomioi omaa
ympäristöjalanjälkeään keskittymällä scope 1, 2 ja 3
-kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, resurssien
tehokkaaseen käyttöön ja jätteiden minimointiin koko
arvoketjussa. Lisätietoja osioissa “Ilmastonmuutos (ESRS E1)"
ja "Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)".
Digitaalisen kahtiajaon kaventamisessa Nokia käyttää
laajaa tuotevalikoimaansa maanpäällisten ja muiden
viestintäverkkojen välillä tuodakseen verkkoyhteyksiä uusille
alueille ja panostamalla kumppanuuksiin digitaalisten taitojen
kehittämistä tukeakseen. Katso osiot “Vaikutusten kohteena
olevat yhteisöt (ESRS S3)” ja “Kuluttajat ja loppukäyttäjät
(ESRS S4)”.
Vastuullisen liiketoiminnan osalta Nokia pyrkii varmistamaan,
että liiketoimintakäytännöt ovat eettisten ja vastuullisten
arvojen mukaisia sekä yrityksen sisällä että Nokian arvoketjussa.
Lähestymistapa vastuulliseen liiketoimintaan on kuvattu tämän
kestävyysraportin aihekohtaisissa osioissa Ympäristötiedot,
Yhteiskunnalliset tiedot ja Hallintotapatiedot.
Liiketoimintamalli ja arvoketju
Nokia tekee tiivistä yhteistyötä asiakkaiden ja toimittajien
kanssa parantamalla ympäristöön liittyviä systemaattisia
ongelmia, estämällä teknologian väärinkäyttöä (ja ajamalla
vastuullisia tekoälyperiaatteita) sekä edistämällä eettisyyttä,
ihmisoikeuksia ja työoloja. Tämä sisältää mineraalien
vastuullisen hankinnan varmistamisen, ilmaston,
kiertotalouden, työoikeuksien huomioimisen arvoketjun
alemmissa tasoissa, sidosryhmien kestävyysodotusten
ymmärtämisen ja niihin mukautumisen, toimittajien
kehittämisen ja oppimisen sekä toimialan yhteistyön.
Nokian liiketoimintaryhmät
Nokia sisällyttää kestävyyden osaksi sen tuotteita ja
toimintastrategioita neljässä liiketoimintaryhmässä:
(i) Verkkoinfrastruktuuri, (ii) Matkapuhelinverkot, (iii) Pilvi- ja
verkkopalvelut ja (iv) Teknologia.
Verkkoinfrastruktuuri-liiketoimintaryhmä toimittaa kiinteitä
verkkoja, IP-reititystä ja optisia siirtoverkkoja liiketoiminta-
ja tehtäväkriittisiin sovelluksiin viestintäpalvelujen tarjoajille,
yritysasiakkaille sekä internet-toimijoille.
Matkapuhelinverkot-liiketoimintaryhmä luo tuotteita ja
palveluita, jotka kattavat kaikki 3GPP-mobiiliteknologiasukupolvet.
Sen tuote- ja palveluvalikoimaan kuuluu radioverkkojen (RAN)
ja mikroaaltosiirtoverkkojen tuotteita, verkkohallintaratkaisuja
sekä verkkojen suunnittelun, optimoinnin, käyttöönoton ja
teknisen tuen palveluja. Asiakkaat koostuvat viestintäpalvelujen
tarjoajista (CSP), teollisuusyrityksistä, hallituksista ja
puolustusteollisuuden alalta.
Pilvi- ja verkkopalvelut -liiketoimintaryhmä palvelee
viestintäpalvelujen tarjoajia, yritysasiakkaita, hyperscale-
toimijoita, digitaalisten ratkaisujen kehittäjiä sekä muita
kumppaneita. Investoimme asiakkaidemme kasvun kannalta
kriittisiin teknologioihin, joita ovat 5G-ydinverkko, suojatut
autonomiset verkot, yksityiset langattomat verkot ja industrial
edge sekä verkkosovellusliittymät. Yhä enemmän SaaS
(Software as a Service) -malleihin perustuvat ratkaisut auttavat
asiakkaitamme hyödyntämään digitalisaation, tekoälyn ja
pilvipalvelujen tarjoamia uusia mahdollisuuksia.
Teknologia-liiketoimintaryhmä vastaa Nokian
patenttiportfolion hallinnoinnista ja Nokian
immateriaalioikeuksien, kuten patenttien ja teknologioiden,
kaupallistamisesta.
Vuonna 2024 Nokian liikevaihto oli 19 220 miljoonaa euroa ja
tutkimus- ja kehitystyön investoinnit 4 512 miljoonaa euroa.
Nokian neljä liiketoimintaryhmää muodostavat raportoitavat
toimintasegmentit taloudellista raportointia varten. Lisätietoja
Nokian segmenteistä sekä niiden laatimisperiaatteista on
esitetty Tilinpäätös-osiossa, erityisesti liitetiedossa 2.2.
Segmentti-informaatio.
Vuonna 2024 Nokia työllisti keskimäärin 78 434 henkilöä (pois
lukien lopetetut toiminnot). Tarkemmat tiedot työntekijöiden
lukumäärästä maittain/alueittain on osiossa “Oma työvoima
(ESRS S1)”, “ Tiedonantotaulukot” -kohdasta.
Toimitusketjut
Vuonna 2024 Nokia harjoitti liiketoimintaa noin 9 300
toimittajan kanssa yli 100 maassa. 80 % toimittajiin
kohdistuneista kuluista jakautui noin 400 toimittajan kesken.
Nokian toimittajat voidaan jakaa kuuteen laajaan kategoriaan:
■ Loppukokoonpanotoimittajat
■ Tuotemateriaalien laitteistotoimittajat (esimerkiksi
vakiokomponentit, optiset komponentit, puolijohteet ja
sähkömekaniikka)
■ Markkinapalveluiden toimittajat, jotka tarjoavat asiakkaillemme
esimerkiksi asennus-, rakennus- ja asiakastukipalveluita
■ Ohjelmistot
■ Pilvipalvelut
■ Nokian liiketoiminnan harjoittamiseen tarvittavat tavaroiden
ja -palvelujen epäsuorat hankinnat, esimerkiksi konsultointi,
lakiasiat ja markkinointi.
Nokian laitteistotoimittajat sijaitsevat pääasiassa Aasiassa ja
palveluiden toimittajat ympäri maailmaa. Vuoden 2024 aikana
Suomessa ja Intiassa sijaitsevien omien tehtaidemme lisäksi
elektroniikan tuotantopalveluiden kokoonpanotoimittajia olivat
Flexin, Foxconnin, Jabilin, Sanminan, Fabrinetin ja Karelin
toimittajalaitokset Kanadassa, Kiinassa, Unkarissa, Intiassa,
Italiassa, Malesiassa, Meksikossa, Romaniassa, Thaimaassa,
Turkissa, Yhdysvalloissa ja Vietnamissa. Nokian suurimmista
strategisista suunnitteluvalmistajista (ODM),
laitteistovalmistajistamme (OEM) ja komponenttitoimittajista
on julkaistu luettelo verkkosivustollamme sidosryhmien
läpinäkyvyyden parantamiseksi entisestään.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
31
Yleiset tiedot jatkoa
Arvoketjun kartoitus
Vuoden 2023 lopulla toteutetussa kaksoisolennaisuusarvioinnissa
Nokia hahmotteli arvoketjun keskeiset komponentit, jotka on
esitetty seuraavassa taulukossa.
Nokian arvoketju sisältää kaikki Nokian liiketoimintaryhmät,
keskeiset liiketoiminnat, resurssit ja sidokset. Nämä jakautuvat
ketjun alkupäähän, omaan toimintaan ja ketjun loppupäähän.
Alkupäässä on kolme päävaihetta: (i) Materiaalien hankinta ja
käsittely, (ii) komponenttien ja palveluiden hankinta sekä (iii)
valmistus ja kokoonpano. Teemme yhteistyötä suoraan tai
toimialan kautta eri toimittajien kanssa aina raaka-aineiden
tuottajista ulkoistettuun valmistukseen ja kierrätysmateriaalien
korjaajiin.
Oma toiminta koostuu neljästä päävaiheesta: (i) teknologian
luominen ja myynti, (ii) valmistus ja kokoonpano, (iii) asennus ja
(iv) kiinteistötoiminta. Oman liiketoiminnan ydintoimintoihin
osallistuvat pääasiassa Nokian omat työntekijät.
Loppupäässä on kolme liiketoiminnan päävaihetta: (i)
tuotteiden käyttö, (ii) asiakastuki ja huolto sekä (iii) käytöstä
poistamisen hallinta.
Lisäksi on olemassa monialaisia toimintoja, jotka tukevat
liiketoimintaa koko arvoketjussa. Näitä ovat esimerkiksi
materiaalien ja valmiiden tuotteiden logistiikka, jakelu ja
kuljetus, yleiset liiketoimintapalvelut sekä rahoitus ja
investoinnit.
Alkupää
Oma toiminta
Loppupää
Arvo-
ketju
Materiaalien
hankinta ja
käsittely
Komponenttien
ja palvelujen
hankinta
Valmistus
ja kokoonpano
Teknologian
luominen ja
myynti
Valmistus
ja kokoonpano
Asennus
Kiinteistö-
toiminta
Tuotteiden
käyttö
Asiakastuki
ja huolto
Käytöstä
poistamisen
hallinta
Liike-
toiminta
■ Louhinta
(kaivostoiminta,
raaka-aineiden
poraus)
■ Neitseellisten
materiaalien
jalostus ja
sulatus
■ Kierrätys-
materiaalien
jalostus
■ Laitteisto
(mukaan lukien
original
equipment
manufacturing)
■ Ohjelmisto
■ Pilvipalvelut
■ Alihankitut työt
ja palvelut
(esim. asennus,
maanrakennus-
työt)
■ Ulkoistettu
valmistus
■ Ulkoistettu
tutkimus ja
kehitys
■ Ulkoistettu
korjaus
■ Tutkimus ja
kehitys, 
ohjelmisto
■ Tutkimus ja
kehitys,
laitteisto
■ Immateriaali-
oikeuksien
hallinta ja
lisensointi
(TECH)
■ Omat
valmistus- ja
korjaus-
keskukset
■ Verkkoinfra-
struktuurin
rakentaminen
■ Verkko-
elementtien ja
tukijärjestel-
mien asennus
■ Kohteiden
hankinta
■ Vuokra- ja
kiinteistön-
hallinta,
toimitilojen
hallinta,
toimistojen ja
laboratorioiden
energiankäyttö
■ Laitteistot,
ohjelmistot ja
palvelut
mobiili-,
kiinteissä ja
yritysverkoissa
■ Verkkojen
toiminta ja
optimointi
■ Laitteistojen
huolto ja vaihto
■ Ohjelmistojen
ylläpito
■ Päivitykset
(ohjelmistot ja
laitteistot)
■ Muu tekninen
tuki
■ Kierrätys ja
jätehuolto
■ Kunnostus ja
uusiovalmistus
(sis. elinkaaren
pidennys-
palvelut)
Monialainen arvoketjun vaihe
Logistiikka, jakelu ja kuljetus (esim. toimituskeskus)
Myynti ja markkinointi sekä yleiset liiketoimintapalvelut (esim. lakiasiat, hankinta)
Rahoitus ja investoinnit
Nokian arvoketju
Downstream_Shape_V2.jpg
Upsteam_Shape.jpg
OwnOperations_Shape.jpg
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
32
Yleiset tiedot jatkoa
Sidosryhmien edut ja näkemykset
Nokian toimii sidosryhmiensä kanssa yhteistyön ja konsultoinnin kautta vastaamalla ja huomioimalla näiden sidosryhmien näkemyksiä ja etuja yhtiön strategiaan ja liiketoimintamalliin liittyvässä
päätöksenteossa. Tätä lähestymistapaa noudatettiin myös kaksoisolennaisuusarvioinnin tekemisessä. Sen tulokset otetaan huomioon erilaisissa liiketoimintaa ja strategiaa koskevissa päätöksissä,
erityisesti kun ne vaikuttavat näihin keskeisiin sidosryhmiin. Alla olevassa taulukossa on yhteenveto Nokia-konsernin keskeisistä sidosryhmistä ja siitä, miten niille tärkeät teemat huomioidaan yhtiön
strategiassa ja liiketoimintamallissa:
Sidosryhmä
Sidosryhmätoiminta ja sen tarkoitus
Viestintäkanavat
Sidosryhmille tärkeät aiheet
Vaikutus liiketoimintamalliin ja strategiaan –
lähestymistapamme
Asiakkaat
Nokia on säännöllisesti vuorovaikutuksessa
asiakkaidensa kanssa erilaisten mekanismien ja
kanavien kautta ongelmien ja huolenaiheiden
tunnistamiseksi, ehdotusten esittämiseksi,
ratkaisujen tunnistamiseksi sekä vaikutusten
arvioinnin, lieventämisen tai korjaamisen osalta.
Yhteistyömekanismeja luodaan, jotta Nokia
pystyy vastaamaan ympäristöön ja yhteiskuntaan
liittyviin haasteisiin yhdessä asiakkaidensa kanssa
ja tarkastelemaan tapoja, joilla teknologia voi
mahdollistaa myönteisiä muutoksia.
Myyntihenkilöstölle on nimetty omat asiakkaat.
Suora osallistuminen eri kanavien kautta sekä
kohdennetut asiakas- ja toimialatapahtumat
mahdollistavat toistuvat mahdollisuudet viestiä
ja kerätä palautetta sekä tehdä yhteistyötä
kestävään kehitykseen liittyvissä hankkeissa.
Asiakkaat osallistuvat myös Executive Review -
tapaamisiin Nokian johtoryhmän jäsenten kanssa.
Euroopassa, Aasiassa ja Intiassa sekä Lähi-idässä
ja Afrikassa on perustettu asiakkaiden ESG-
neuvotteluryhmiä (ESG customer advisory
councils), jotka mahdollistavat avointa
keskustelua kestävään kehitykseen liittyvissä
asioissa. Myös toimialajärjestöt, kuten Global
System for Mobile Communications Association
(GSMA) and Joint Alliance for CSR (JAC), tarjoavat
kanavia yhteistyölle ja palautteelle.
Yhteydet ja digitalisaatio,
kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen,
energia- ja materiaalitehokkuus, ilmastotoimet,
kiertotaloustuotteet ja -palvelut,
kierrätysmateriaalit, elinkaariarviointi, arvoketju,
vastuullinen toiminta, osallisuus ja
monimuotoisuus, ihmisoikeudet, yleinen
turvallisuus ja terveys, tietoturva, tietosuoja ja
vastuullinen tekoäly.
Kaikkien kanavien kautta saatu asiakaspalaute
välitetään liiketoimintaryhmien vastuutiimeille.
Kestävyyspainotteisten kokousten kautta
asiakkaiden vaatimukset otetaan huomioon
strategiassa ja jopa liiketoimintamalleissa,
esimerkiksi kiertotalouteen perustuvien
tuotteiden ja palveluiden käytössä tai yhteisten
ohjelmien perustamisessa kaventamaan
digitaalista kahtiajakoa, ja muissa ESG-asioihin
liittyvissä teemoissa.
Omat
työntekijät
Nokia on vuorovaikutuksessa työntekijöidensä
kanssa eri keinojen avulla, sekä lakisääteisten
mekanismien kautta että vapaaehtoisten
aloitteiden avulla, jotka mahdollistavat ja
kannustavat työntekijöitä saamaan tietoa ja
kuulemaan heitä sekä reagoimaan johdon
päätöksiin, suunnitelmiin, ideoihin, strategioihin
ja lähestymistapoihin säännöllisesti ja
pelkäämättä vastatoimia.
Eri kanavia hyödynnetään vuorovaikutuksessa
työntekijöiden kanssa: yhtiön intranet,
SharePoint, kohdennetut kyselyt, yhtiön
sähköposti, yleiset kokoontumiset ja kokoukset,
koulutusohjelmat ja yhteisöt, säännöllinen
esihenkilö-työntekijävuoropuhelu sen lisäksi että
käytössä on valitusmekanismit, mikä mahdollistaa
erilaiset raportointikanavat. Työntekijöiden
edustajille tiedotetaan ja/tai heitä kuullaan
säännöllisissä kokouksissa vakiintuneiden elinten,
kuten työsuojeluneuvostojen,
ennaltaehkäisytoimikuntien ja muiden
lakisääteisten neuvoa-antavien toimielinten
kautta.
Uusi henkilöstöohjelma, Nokian keskeiset
periaatteet, hyvinvointi, terveys ja turvallisuus,
tulevaisuuden työskentelytavat ja joustavat
käytännöt, osallisuus ja monimuotoisuus,
johtajuuden kehittäminen, teknillinen urakehitys
ja eettiset liiketoimintatavat, koulutus ja
osaamisen kehittäminen.
Laaja ja syvällinen koulutustarjonta työntekijöille
auttaa tiimejämme tukemaan asiakkaiden ja
muiden sidosryhmien vaatimuksia.
Koulutustarjontaan kuuluu muun muassa
pakollinen ESG-koulutus sekä pakollinen koulutus
liiketoiminnan etiikasta ja sääntelynmukaisuudesta.
Kestävä kehitys on kaikkien työntekijöiden
vastuulla, ja osallistaminen auttaa työntekijöitä
sen ymmärtämisessä, miten kestävä kehitys sopii
heidän rooliinsa.
Sijoittajat
Keskustelemme säännöllisesti
osakkeenomistajien ja sijoittajayhteisön kanssa
ESG-asioista, mukaan lukien
lähestymistavastamme,
toimintaperiaatteistamme, tavoitteistamme sekä
asiakas- ja teknologiamahdollisuuksistamme.
Vuosittain järjestettävä ESG Roadshow tuo
yhteen suurimmat sijoittajamme keskustelemaan
Nokian henkilöstöhallinnon, sijoittajasuhteiden,
lakiasioiden ja kestävän kehityksen
asiantuntijoiden kanssa sekä joissakin
tapauksissa hallituksen jäsenten kanssa. Tämä
foorumi toimii mahdollisuutena kerätä tietoa
sijoittajien näkemyksistä. Roadshow’n lisäksi
pidämme pitkin vuotta yhteyttä sijoittajiin
tapaamisissa ja Teams-kokouksissa.
Hyödynnämme myös digitaalisia kanavia sekä
osallistumme toimialakohtaisiin kyselyihin ja
luokituksiin, mukaan lukien Sustainalytics, MSCI
and CDP, helpottaaksemme viestintää ja
tiedonjakoa.
ESG-tavoitteet ja -saavutukset,
nettonollapäästöjen tavoite ja sen
saavuttaminen, vastuullinen toimitusketju,
ihmisoikeudet, terveys ja turvallisuus, tekoälyn
hallintokehys, EU-sääntely, mukaan lukien CSRD
ja CS3D.
Sijoittajien palaute auttaa vahvistamaan
strategisia painopistealueita,
arvonluontimahdollisuuksia sekä tuomaan
ulkopuolisia näkemyksiä muuttuviin strategisiin
aiheisiin.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
33
Yleiset tiedot jatkoa
Sidosryhmä
Sidosryhmätoiminta ja sen tarkoitus
Viestintäkanavat
Sidosryhmille tärkeät aiheet
Vaikutus liiketoimintamalliin ja strategiaan –
lähestymistapamme
Toimittajat ja
yhteistyö-
kumppanit
Teemme yhteistyötä toimittajien kanssa
edistääksemme läpinäkyvyyttä, kestävää
kehitystä ja hyviä eettisiä liiketoimintakäytäntöjä
pitkässä ja usein monimutkaisessa
toimitusketjussamme sekä varmistaaksemme,
että toimittajien intressit ja näkemykset
kestävyysasioistamme ovat huomioitu
strategiassamme ja liiketoimintamallissamme.
Suorat toimittajasuhteiden kanavat, kasvokkaiset
tai verkossa tapahtuvat tapaamiset toimittajien
kanssa sekä kohdennetut tapahtumat.
Toimitusketjun toimialakohtainen organisaatio,
kuten  Responsible Business Alliance (RBA).
Nokian omat sidosryhmiin keskittyvät tiimit.
Vaikka yhteistyötä on tehty monissa muodoissa,
Nokian toimittajien ja kumppaneiden
työntekijöiden kanssa ei ole ollut suoraa
vuorovaikutusta erityisesti kaksoisolennaisuuden
arviointiin liittyen.
Osallisuus ja monimuotoisuus, nykyaikaisen
orjuuden estäminen, eettiset
rekrytointikäytännöt, vastuullinen mineraalien
hankinta, ilmastonmuutos, kiertotalouteen
perustuvat materiaalit sekä terveys ja
turvallisuus.
Tuotteiden energia- tai materiaalitehokkuuden
parantaminen koulutuksen kautta saadun
paremman ymmärryksen ja edellytysten
kehittämisen avulla, innovaatiot, jotka voivat
vaikuttaa myönteisesti ja muuttaa
tuotesuunnittelua ja kestävän kehityksen
tuloksia. Yhteistyö tietyillä teknologia-alueilla tai
liiketoimintamalleissa, esimerkiksi kiertotalouden
osalta.
Toimialat
Nokia jakaa kokemustaan ja tarjoaa
asiantuntemustaan tekemällä yhteistyötä ja
vetämällä keskusteluja toimialan parhaita
käytäntöjä kehittävien ja päättäjiä neuvovien
organisaatioiden kanssa niillä alueilla, joilla Nokia
toimii. Näihin kuuluivat kokemuksen ja tuen
tarjoaminen useille ITU:n Green Digital Action -
ohjelman osa-alueille ja kaikkien aikojen
ensimmäinen digitaalinen päivä COP29-
ilmastokokouksessa Azerbaidžanin Bakussa.
Tarjosimme osaamista toimialan
standardointityöhön, mihin sisältyi tekoälyn
ympäristövaikutuksen mittaamisen
ymmärtäminen. Teemme yhteistyötä myös
mobiilialan yhdistyksen kanssa toimialamme
ympäristö- ja sosiaalisissa kysymyksissä, kuten
energiatehokkuudessa, terveydessä ja
turvallisuudessa sekä digitaalisessa
osallistamisessa.
Sitoutuminen toimialan järjestöihin ja edustajiin
järjestetään Nokian liiketoiminnan omistajien ja
tiettyjen järjestöjen käsittelemien keskeisten
aiheiden perusteella. Avainorganisaatioille on
nimetty sidosryhmäomistajat, ja aiheesta
riippuen Nokian asiantuntijoita on myös mukana,
esim. Nokian ESG-standardeista vastaava johtaja
kansainvälisen televiestintäliiton (ITU)
standardiohjelmissa. Teemme yhteistyötä
toimialan edustajien kanssa varmistaaksemme,
että jaamme parhaita käytäntöjä alan muiden
toimijoiden kanssa, opimme toisiltamme ja
saavutamme toivottuja tuloksia strategiaan,
toimintaperiaatteisiin ja teknologiaan liittyvässä
kestävyystyössä koko toimialalla.
5G-radion mittausmenetelmästandardit ja
European Telecommunications Standards
Instituten (ETSI) ja ITU Telecommunication
Standardization Sectorin (ITU-T)
televiestintätuotteiden ja -verkkojen
kiertotalousstandardit. Tekoälystandardien
vastuullinen käyttö ISO:ssa, European Committee
for Standardization (CEN) / European Committee
for Electrotechnical Standardization (CENELEC) ja
erilaisissa kansallisissa valiokunnissa. 3GPP:n
energiaa säästävät ominaisuudet.
Arvoketjun tarpeet, haasteet ja mahdollisuudet
toimialatasolla nähdään usein
toimialaorganisaatioissa. Tämä mahdollistaa
alan parhaiden käytäntöjen ja innovaatioiden
laajuuden koko toimialalla. Näiden elinten
kautta näemme esimerkiksi suuremman tarpeen
arvoketjun kestävyyteen liittyvän tiedon
keräämiselle, läpinäkyvyydelle ja
toimittamiselle asiakkaille, mikä vaikuttaa
digitalisaatiostrategiaan ja -suunnitelmiin. Tämän
odotetaan lisäävän automaatiota ja tehokkuutta
asiakkaiden ja muiden sidosryhmien
tietovaatimusten täyttämisessä.
Akateeminen
yhteistyö
Teemme yhteistyötä johtavien akateemisten
instituutioiden kanssa hankkeissa, jotka ovat
innovatiivisia ja joilla on suuri vaikutus
ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan
(ESG) liittyvään strategiaamme. Samalla kun
pyrimme ratkaisemaan ESG-haasteita yhdessä,
vahvistamme suhteitamme Euroopan, Pohjois-
Amerikan ja Aasian huippuyliopistoihin.
Kanavia ovat Nokian strategia- ja
teknologiayksikön ja liiketoimintaryhmien
vetämät tutkimus- ja standardointiohjelmat sekä
Nokian lahjoitusohjelma yliopistoille.
Osallistumme myös koulutus-, harjoittelu- ja
tohtoriohjelmiin sekä innovaatiotapahtumiin ja
huippuosaajien rekrytointiin näistä laitoksista.
Yliopistoja koskevan lahjoitusohjelman
hankkeisiin sisältyy ESG-pilareita.
Ympäristöhankkeet keskittyvät kestävään ja
energiatehokkaaseen laskentaan sekä
ilmastotietoon ja ympäristönhallintaan.
Yhteiskunnalliset hankkeet liittyvät digitaaliseen
osallistamiseen ja saavutettavuuteen. Hyvään
hallintotapaan liittyvät projektit keskittyvät
tekoälyn etiikkaan ja hallintokehykseen sekä
selittävään tekoälyyn (XAI).
Esimerkkejä yliopistoyhteistyöhankkeista ovat
Sustain 6G, 6G Power, 6G ANNA, tutkimus
luontojalanjäljen mittaamisesta Jyväskylän
yliopiston kanssa.
■ Vahvemman akateemisen yhteistyön
rakentaminen uusien kumppaneiden kanssa
■ Energiatehokkaampien, turvallisempien ja 
ympäristöystävällisempien ratkaisujen ja
teknologioiden kehittäminen
■ Yhteistyöhankkeet voivat vaikuttaa Nokian
tuotekehitykseen, suunnitteluun ja
materiaalivalintoihin.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
34
Yleiset tiedot jatkoa
Sidosryhmä
Sidosryhmätoiminta ja sen tarkoitus
Viestintäkanavat
Sidosryhmille tärkeät aiheet
Vaikutus liiketoimintamalliin ja strategiaan –
lähestymistapamme
Vaikutusten
kohteena olevat
yhteisöt ja
kansalaisyhteis-
kunta
Teemme yhteistyötä relevanttien
kansalaisjärjestöjen, voittoa tavoittelemattomien
organisaatioiden tai yhteisöorganisaatioiden
(esimerkiksi UN Women ja UNICEF) kautta.
Tuemme yhteistyössä kansalaisjärjestöjen kanssa
ohjelmia, joilla on pitkäaikaisia vaikutuksia ja jotka
luovat kohdeyhteisöille kestävän tulevaisuuden
alustan. Joihinkin keskeisiin yhteiskunnallisiin ja
ihmisoikeusjärjestöihin osallistuu Nokialta
valiokuntajäseniä (esimerkiksi Business for
Societal Impactin Euroopan ja Aasian
ohjausryhmä ja Global Network Initiativen (GNI)
hallitusjäsenyys).
Nokia edistää digitalisaatiota ja älykästä kestävää
kehitystä yhteistyössä kaupunkien ja yhteisöjen
kanssa.
Kansalaisjärjestöt, voittoa tavoittelemattomat
organisaatiot tai yhteisöorganisaatiot toimivat
ensisijaisena viestintäkanavana hyödyntämällä
heidän asiantuntemustaan ja suoria yhteyksiään
yhteisöihin ruohonjuuritasolla. Lisätietoja osiossa
“ Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3)”.
Sananvapaus, teknologian mahdollinen
väärinkäyttö, teknologian myönteinen vaikutus
yhteisöihin, digitaalisten taitojen kehittäminen,
sukupuoliasiat, ympäristönsuojelu ja luonnon
monimuotoisuus.
Yhteistyö vaikutusten kohteena olevien
yhteisöjen ja kansalaisyhteiskunnan kanssa
vaikuttaa suoraan Nokian sosiaalisten ohjelmien
rakentamiseen ja suunnitteluun perustuen
todellisiin tarpeisiin alustavasta suunnittelusta
lopulliseen seurantaan ja vaikutustuloksiin.
Yhteistyö auttaa ohjelmia koskevan strategian
kehittämisessä vastaamaan paremmin yhteisöjen
merkittävimpiin haasteisiin, tarpeisiin ja
mielipiteisiin.
Sääntely-
viranomaiset ja
standardointi-
organisaatiot
Osallistumme poliittisiin keskusteluihin, jotka
edistävät verkostoitunutta yhteiskuntaa ja uusien
teknologioiden käyttöönottoa ympäri maailmaa.
Osallistuminen vuoropuheluun ja julkisiin
konsultaatioihin Nokian nimissä sekä
toimialajärjestöjen ja kestävään kehitykseen
liittyvien stardardointiorganisaatioiden kautta.
Osallistuminen ja johtotehtävissä
(puheenjohtaja/varapuheenjohtaja/asianjohtaja)
toimiminen toimialaan ja ammattijärjestöjen
liittyvissä työryhmissä (muun muassa
DigitalEurope, RBA, European
Telecommunications Network Operators’
Association (ETNO), Telecommunications Industry
Association (TIA), Bitkom).
Digitalisaatioon ja laajakaistoihin liittyvät
politiikat, kehittyvien teknologioiden (tekoäly)
sääntely, ESG-asiat, laajakaistan käyttöönoton
sekä yhteiskunnan ja teollisuuden digitalisaation
edistäminen (ml. laajakaistan taajuusalueet),
luotettavien kansainvälisten yhteyksien
varmistaminen, digitaalisten infrastruktuurien
turvallisuus, innovaatiota edistävät viitekehykset
(mukaan lukien 6G suunnitelmat), tehokkaimmat
kestävän kestävyyden sääntelyt (esim. pakkotyön
sääntely tai toimitusketjujen due diligence).
Nokia toimii neuvonantajana tehokkaiden
poliittisten ratkaisujen edistämiseksi ja tekee
tarvittavat toimet poliittisten tavoitteiden ja
lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseksi.
Tämä voi tarkoittaa nykyisten käytäntöjen
mukauttamista tai uusien sisäisten prosessien
käyttöönottoa.
Nokian sidosryhmien (mukaan lukien sen työntekijöiden,
toimittajien, kumppanien ja sijoittajien) näkemykset ja edut,
joita ilmaistaan näiden sidosryhmien kanssa käydyissä
vuorovaikutustilaisuuksissa, otetaan huomioon ja tuodaan
yhtiön asianmukaisten hallinto-, johto- ja valvontaelinten sekä
toimintojen ja yksiköiden tietoon. Tämä mahdollistaa näiden
näkemysten ja etujen huomioimisen sekä Nokian strategian
laatimisen ja liiketoimintamallin luomisen vaiheessa että
sidosryhmiin mahdollisesti vaikuttavia asioita harkittaessa,
jos niiden katsotaan olevan olennaisia yhtiön strategian tai
liiketoimintamallin kannalta. Monissa Nokian toiminnoissa ja
liiketoimintaryhmissä käytössä oleva hallintomalli mahdollistaa
säännöllisen yhtiön sidosryhmien esittämistä tai niitä
koskevista asioista raportoinnin konsernin johtoryhmälle ja
hallitukselle sekä hallituksen valiokunnille. Tämän ansiosta
yhtiön päätöksentekijät voivat hienosäätää Nokian strategiaa
ja liiketoimintamallia huomioiden merkittäviin sidosryhmiin
kohdistuvia olennaisia vaikutuksia.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
35
Yleiset tiedot jatkoa
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Nokian kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaisiksi aiheiksi tunnistettiin ilmastonmuutos, resurssien käyttö ja kiertotalous, yhteiskunnalliset asiat ja hallintotapa. Arvioinnissa tunnistettiin seitsemän
olennaista aihetta, joilla on 14 olennaista osa-aihetta. Nokian olennaiset aiheet sekä niihin liittyvät osa-aiheet ja osaosa-aiheet on kuvattu yksityiskohtaisesti alla olevassa taulukossa, joka antaa
kattavan kuvan Nokian olennaisista aiheista. ESRS-standardin vaatimusten mukaisesti yhteenvedossa on kuvattu kunkin ESRS-aiheen osalta tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden sijainti arvoketjussa. Tulokset viittaavat siihen, että vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia on arvoketjun kaikissa vaiheissa: alkupäässä, loppupäässä ja monialaisissa vaiheissa, mikä korostaa
näiden aiheiden vuorovaikutteisuutta Nokian toiminnassa ja ekosysteemissä. Prosessi, jossa kuvataan olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen, on esitetty kohdassa
“Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta”.
Kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennaiset osa-aiheet/osaosa-aiheet
Vaikutuksen, riskin tai
mahdollisuuden tyyppi
Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus (IRO)
Vaikutuksen, riskin ja mahdollisuuden
keskittyminen arvoketjussa
E1
Ilmastonmuutoksen hillintä
Myönteinen
vaikutus
Merkittävä panos ilmastonmuutoksen hillintään kehittämällä energia- ja resurssitehokkaita tuotteita ja teknologioita
Loppupää
Ilmastonmuutoksen hillintä
Kielteinen
vaikutus
Nokian oman toiminnan ja arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjen kielteinen vaikutus ilmastonmuutokseen
Oma toiminta, alkupää ja
loppupää
Energia
Kielteinen
vaikutus
Käytetyillä hiili-intensiivisillä energialähteillä ja tuotteidemme käytöllä asiakkaiden verkoissa on kielteinen vaikutus
ilmastonmuutokseen
Loppupää
Ilmastonmuutoksen hillintä
Mahdollisuus
Nokian ohjelmisto-, tuote- ja palveluratkaisut voivat mahdollistaa muiden toimialojen siirtymisen vähähiiliseen
talouteen, mikä luo mahdollisuuden edistää liikevaihdon kasvua ja avata uusia tulovirtoja uusissa asiakassegmenteissä
ja uusilla markkinoilla
Loppupää
E5
Resurssien sisäänvirtaukset,
mukaan lukien resurssien käyttö
Myönteinen
vaikutus
Nokian tuotteiden toissijainen käyttö ja uusiomateriaalien käyttö Nokian tuotteissa estävät jätteen syntymistä ja
edistävät myönteisesti materiaalien saatavuutta ja maankäyttöä.
Alkupää
Resurssien sisäänvirtaukset,
mukaan lukien resurssien käyttö
Kielteinen
vaikutus
Neitseellisten raaka-aineiden runsas käyttö laitteistokomponenteissamme. Uusien materiaalien louhinnalla ja
sulatuksella on merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia, mukaan lukien jätteet.
Alkupää
Resurssien sisäänvirtaukset,
mukaan lukien resurssien käyttö
Riski
Nokian laitteistot ovat riippuvaisia erilaisista mineraaleista ja muista neitseellisistä aineista. On arvioitu, että jos
globaali kulutus jatkaa kasvuaan, se voi johtaa materiaalipulaan. Materiaalipulan odotetaan nostavan hintoja ja
vaikuttavan näiden materiaalien saatavuuteen, mikä muodostaa riskin Nokialle.
Oma toiminta ja alkupää
Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät
resurssien ulosvirtaukset
Myönteinen
vaikutus
Kiertotaloussuunnittelun ja liiketoimintaperiaatteiden soveltaminen lisää Nokian tuotteiden kierrätettävyyttä, mikä
mahdollistaa edelleen tuotteiden ja niiden sisältämien raaka-aineiden kierrätyksen.
Oma toiminta, alkupää ja
loppupää
Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät
resurssien ulosvirtaukset
Kielteinen
vaikutus
Nokia myy asiakkailleen huomattavan määrän laitteistotuotteita, jotka elinkaarensa lopussa muuttuvat
elektroniikkajätteeksi, ellei niitä käsitellä ja kierrätetä asianmukaisesti
Loppupää
Jäte
Kielteinen
vaikutus
Nokia myy asiakkailleen huomattavan määrän laitteistotuotteita, jotka elinkaarensa lopussa muuttuvat
elektroniikkajätteeksi, ellei niitä käsitellä ja kierrätetä asianmukaisesti
Loppupää
Jäte
Myönteinen
vaikutus
Jätteen synnyn vähentäminen tai ehkäiseminen Nokian omassa toiminnassa ja arvoketjussa, mukaan lukien
tuotteiden asianmukainen käsittely ja kierrätys, vaikuttaa myönteisesti materiaalien saatavuuteen ja maankäyttöön
Oma toiminta, alkupää ja
loppupää
S1
Työolot: Työllisyysturva
Myönteinen
vaikutus
Nokian innovatiivinen lähestymistapa henkilöstön kehittämiseen ja lahjakkuuksien houkuttelemiseen on mahdollistanut
sen, että se on pystynyt toimimaan joustavasti markkinoilla ja uudistumaan tavoilla, jotka vaikuttavat myönteisesti
omaan työvoimaan
Oma toiminta
Työolot: Työllisyysturva
Riski
Kyvyttömyys houkutella, ylläpitää ja säilyttämään oikeanlaisen osaamisen omaavaa ja oikealla sijainnilla olevaa
tulevaisuuden työmarkkinoille sopivaa työvoimaa uudelleenjärjestelyjen aikana
Oma toiminta
Työolot: Työaika
Myönteinen
vaikutus
Nokia on ottanut käyttöön ja ylläpitää joustavia työjärjestelyjä koskevia ohjelmia ja toimintaperiaatteita
Oma toiminta
Työolot: Työ- ja yksityiselämän
tasapaino
Myönteinen
vaikutus
Nokia tarjoaa palkallisia perhevapaita maailmanlaajuisesti. Nämä perhevapaat noudattavat määriteltyjä sisäisiä
parhaita käytäntöjä ja usein ylittävät paikalliset säännökset.
Oma toiminta
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
36
Yleiset tiedot jatkoa
Olennaiset osa-aiheet/osaosa-aiheet
Vaikutuksen, riskin tai
mahdollisuuden tyyppi
Olennainen vaikutus, riski tai mahdollisuus (IRO)
Vaikutuksen, riskin ja mahdollisuuden
keskittyminen arvoketjussa
S1
Työolot: Riittävä palkka
Riski
Palkkojen korotukset tai niihin liittyvien käytäntöjen/säännösten muutokset, jotka johtavat Nokian henkilöstökulujen
nousuun
Oma toiminta
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuudet kaikille:
Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka
samanarvoisesta työstä
Myönteinen
vaikutus
Nokialla on käytössä omien työntekijöiden sukupuolten tasa-arvoon ja samaan palkkaan liittyvät periaatteet
Oma toiminta
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuudet kaikille: Oman
henkilöstön koulutus ja taitojen
kehittäminen
Myönteinen
vaikutus
Nokia tarjoaa omalle työvoimalleen laajat koulutus- ja osaamiskehitysmahdollisuudet tiedon ja osaamisen
kehittämisestä olennaisena osana liiketoimintastrategiaansa, minkä avulla työntekijät voivat ylläpitää ja kehittää
osaamistaan
Oma toiminta
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuudet kaikille: Oman
henkilöstön koulutus ja taitojen
kehittäminen
Riski
Kyvyttömyys houkutella, ylläpitää ja säilyttämään oikeanlaisen osaamisen omaavaa ja oikealla sijainnilla olevaa
tulevaisuuden työmarkkinoille sopivaa työvoimaa nopeasti muuttuvassa teknologiaympäristössä
Oma toiminta
S2
Työolot: Työaika
Kielteinen
vaikutus
Toimittajien tuotantolaitosten tai asiakaspalvelun työntekijät voivat altistua liialliselle tai pakotetulle ylityölle sekä
jatkuvalle työlle ilman vapaapäivää ruuhka-aikoina tai projekteissa, joiden toteutusaika on lyhyt
Alkupää ja loppupää
Työolot: Riittävä palkka
Kielteinen
vaikutus
Toimittajien tuotantolaitosten tai asiakaspalvelun työntekijät voivat altistua riittämättömälle palkalle, palkoista
tehtäville pidätyksille, täyden lopputilin saamatta jäämiselle työsuhteen päättyessä tai työskentelylle tekaistuissa
harjoitteluohjelmissa
Alkupää
Työolot: Terveys ja turvallisuus
Kielteinen
vaikutus
Nokian verkkolaitteiden asennukseen ja tukipalveluihin sekä tukiasemapaikkojen hankintaan ja lupiin voi sisältyä
terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvia vaaroja, jotka liittyvät korkealla työskentelyyn, liikenneturvallisuuteen,
sähköturvallisuuteen, maanalaisiin kohteisiin, katutöihin ja korkean tai äärimmäisen riskin maissa/alueilla
Alkupää ja loppupää
Muut työhön liittyvät oikeudet:
Pakkotyö
Kielteinen
vaikutus
Toimittajien työntekijät voivat altistua pakkotyövoimalle, mukaan lukien työskentely ilman voimassa olevaa työsopimusta,
altistumine n rekrytoinnin osana kerättäville rekrytointipalkkioille ja tilapäistyövoima osana palveluidemme
toimitusketjuun. Korkeampia riskejä esiintyy erityisesti toimitusketjun syvemmillä tasoilla ja niiden palvelujen
toimitusketjussa, joissa on vähemmän osaamista vaativia loppupään tehtäviä erityisesti syrjäisillä ja vaikeasti
saavutettavilla alueilla.
Alkupää
S3
Yhteisöjen kansalaisoikeudet ja
poliittiset oikeudet: Sananvapaus
Myönteinen
vaikutus
Ilmaisunvapauden mahdollistaminen verkkoyhteyksien avulla ja yhteiskunnallisten vaikuttamisohjelmien tarjoaminen
digitaitojen kehittämiseksi tarjoavat yhteisöille keinot osallistua täysimääräisesti nykypäivän digitaaliseen
yhteiskuntaan. Tämä tarkoittaa muun muassa parempia mahdollisuuksia jakaa mielipiteitä, nauttia
kansalaisoikeuksistaan, kuten äänioikeudesta, ja saada helpommin minipuolista tietoa ja päästä julkisiin palveluihin,
mikä edistää tietoon perustuvaa päätöksentekoa.
Loppupää
S4
Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai
loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset:
(Laadukkaiden) tietojen saatavuus
Myönteinen
vaikutus
Nokian teknologia mahdollistaa yhteydet ja niistä syntyvät myönteiset vaikutukset tiedon saatavuuteen, ajatusten
vaihtoon ja taloudellisen kehityksen mahdollisuuksiin
Loppupää
Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai
loppukäyttäjiin kohdistuvat
vaikutukset: Sananvapaus
Myönteinen
vaikutus
Sananvapauden mahdollistaminen yhteyksien avulla antaa kuluttajille ja loppukäyttäjille mahdollisuuden jakaa
mielipiteitä, saada monipuolista tietoa ja julkisia palveluita, mikä edistää tietoon perustuvaa päätöksentekoa
Loppupää
G1
Yrityskulttuuri
Riski
Eettisten toimintaohjeidemme tai lain rikkominen sääntelynmukaisuuden osalta, joka johtaisi negatiivisiin maine tai
taloudellisiin seurauksiin
Oma toiminta, alkupää ja
loppupää
Yrityskulttuuri
Mahdollisuus
Ethisphere on nimennyt Nokian yhdeksi maailman eettisimmistä yrityksistä (the World’s Most Ethical Companies by
Ethisphere). Nokian vahva eettinen yrityskulttuuri tarjoaa perustan harjoittaa liiketoimintaa eettisesti ja lainmukaisesti.
Oma toiminta, alkupää ja
loppupää
Yrityskulttuuri
Myönteinen
vaikutus
Kestävää kehitystä priorisoiva yrityskulttuuri voi johtaa vastuulliseen ja kestävään päätöksen tekoon arvoketjussa
Oma toiminta
Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin,
mukaan lukien maksukäytännöt
Mahdollisuus
Luotettavien suhteiden ja pitkäaikaisten kumppanuuksien rakentaminen eettisen ja vaatimustenmukaisen
kulttuurimme jakavien toimittajien kanssa
Alkupää
Korruptio ja lahjonta: Lahjonnan
ehkäiseminen ja havaitseminen
Mahdollisuus
Ethisphere on toistuvasti nimennyt Nokian yhdeksi maailman eettisimmistä yrityksistä (the World’s Most Ethical
Companies by Ethisphere). Nokian vahva eettinen yrityskulttuuri tarjoaa perustan harjoittaa liiketoimintaa eettisesti ja
lainmukaisesti.
Oma toiminta, alkupää ja
loppupää
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
37
Yleiset tiedot jatkoa
Olennaiset vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön
Kaksoisolennaisuusarvioinnin tulokset tarjoavat yhteenvedon
Nokian tärkeimmistä kestävyysaiheista. Nokian nykyisissä ESG-
painopistealueissa otetaan jo osittain huomioon olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.
Kuten kaksoisolennaisuuden arvioinnissa on määritetty,
Nokian liiketoiminta, toiminnot ja arvoketju vaikuttavat ihmisiin
ja ympäristöön. Kaikki olennaiset vaikutukset ovat tapahtuneet
tai niiden odotetaan tapahtuvan lyhyellä aikavälillä sekä
mahdollisesti jatkuvan vielä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Nokian nykyiset toimintaperiaatteet, henkilöstöstrategia ja
arvot tähtäävät työntekijöiden tyytyväisyyden lisäämiseen.
Työntekijöiden kykyjä ja osaamista parannetaan osaamisen
kehittämisohjelmien ja koulutuksen avulla.
Asiakkaidemme verkkoihin ja tuotteisiin liittyvät energiankulutus,
kasvihuonekaasupäästöt, resurssien käyttö ja jäte ovat
tosiasiallisia kielteisiä vaikutuksia. Toisaalta ilmastonmuutoksen
hillintään tähtäävät toimet, kuten tuotteiden
energiatehokkuuden parantaminen ja viestintälaitteiden ja
-ratkaisujen virrankulutuksen vähentäminen, auttavat
lisäämään Nokian olennaista myönteistä vaikutusta
ympäristöön ja vähentämään kielteisiä vaikutuksia. Tällaiset
toimenpiteet toteutetaan osana tutkimus- ja kehitysvaihetta.
Lisäksi tuotteiden kierrätettävyyttä ja jätehuoltokäytäntöjä
pyritään jatkuvasti parantamaan sekä tunnistettujen
myönteisten että kielteisten vaikutusten osalta.
Nokia edistää muiden toimialojen ja yhteiskunnan päästöjen
vähentämistä energia-alan siirtymässä tarjoamalla elintärkeitä
verkkoja ja tuomalla yhteyksiä sinne, missä verkkoyhteyksiä
ei ole. Nokian tarjoamat yhteydet ja teknologiat luovat
yhteiskunnallista hyvää ja tukevat ihmisoikeuksia
mahdollistamalla sananvapauden, tiedon saatavuuden,
ajatustenvaihdon ja taloudellisen kehityksen.
Myös arvoketjun työntekijöihin kohdistuvat kielteiset
vaikutukset otetaan huomioon, ja pyrimme jatkuvasti ja
aktiivisesti lieventämään mahdollisia kielteisiä vaikutuksia koko
arvoketjussamme ja nostamaan ekosysteemimme standardeja
keskeisillä ESG-alueilla yhteistyössä toimittajiemme kanssa.
Olemme määritelleet toimittajien due diligence -menettelyn
yhdeksi vastuullisen hankinnan strategiamme neljästä pilarista,
jota täydentävät toimittajien kehittäminen ja oppiminen sekä
toimialan yhteistyö keskeisinä menestyksen mahdollistajina,
kuten on kuvattu osiossa “Arvoketjun työntekijät (ESRS S2)”.
Yhteys strategiaan ja liiketoimintamalliin
Nämä olennaiset vaikutukset huomioidaan Nokian ESG-
strategiassa ja liiketoimintamallissa. Esimerkkejä tästä ovat
tuotteidemme energiatehokkuusstrategia, käyttämiemme
materiaalien valinta, kiertotalouden strategiamme jätteiden ja
pakkausten vähentämiseksi, toimittajien hallinta, ihmisoikeudet
ja sidosryhmäsuhteet, jotka edellyttävät erityisten
toimenpiteiden toteuttamista kielteisten vaikutusten
vähentämiseksi.
Tuotteidemme ja palveluidemme suunnittelu, käyttöönotto ja
ylläpito liittyvät suoraan sekä myönteisiin että kielteisiin
vaikutuksiin, kuten resurssien käytön hallintaan ja
toimitusketjun vastuullisten käytäntöjen varmistamiseen.
Vastuulliset ja eettiset liiketoimintakäytäntömme ja
menettelytapamme auttavat minimoimaan kielteiset
vaikutukset henkilöstöömme. Jatkuvat auditoinnit ja
toimittajiemme löydösten pohjalta tehtyjen toimenpiteiden
seuranta tukevat kestävämpää liiketoimintaa ja toimitusketjua.
Nokian liiketoimintastrategia ja ESG-strategia arvioidaan
vuosittain. Kuluneen vuoden aikana olemme analysoineet
olennaisten vaikutustemme, riskiemme ja mahdollisuuksiemme
nykyisiä ja ennustettuja vaikutuksia liiketoimintamalliimme,
arvoketjuumme, strategiaamme ja päätöksentekoprosesseihimme
yrityksen riskienhallinnan mukaisesti.
Arvioinnissamme tunnistettiin ilmastonmuutoksen hillintä,
resurssien käyttö ja kiertotalous, Nokian työvoiman työolot,
mukaan lukien yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset
mahdollisuudet kaikille, sekä liiketoiminnan harjoittamisen
yrityskulttuuri ESG-strategian merkittävimpinä vaikuttajina.
ESG:hen liittyvän lainsäädännön lisääntyvä määrä ja
monimutkaisuus edellyttävät toimittajien ja asiakkaiden
nopeaa kestävän kehityksen mukaisten käytäntöjen
käyttöönottoa erityisesti energiatehokkuuden saralla.
Tämä kysyntä ohjaa meitä mukauttamaan ilmasto-, hankinta-
ja raportointistrategioitamme entisestään, tehostamaan
tutkimus- ja kehitystyötämme sekä kasvattamaan entistä
vahvempaa yhteistyötä asiakkaidemme kanssa.
Olennaisiin vaikutuksiin ja riskeihin vastaamiseksi olemme
toteuttaneet useita strategisia hankkeita, kuten määritelleet
polun ja siirtymäsuunnitelmat tukeaksemme sitoutumista
nettonollapäästöjen saavuttamiseksi vuoteen 2040 mennessä.
Lisäksi toimenpiteisiin kuuluu vastuullisuustavoitteiden
asettaminen sekä mittarit ja tulokset osana Nokian hankinta-
ja toimitusketjua.
ESG-tavoitteet
Seuraavalla sivulla esitetyt Nokian ESG-tavoitteet määräytyvät
liiketoiminnan vaatimusten, kestävän kehityksen strategian
ja olennaisten aiheiden perusteella. Tavoitteet ovat linjattu
eri sisäisten ryhmien ja toimintojen kanssa. Kun tavoitteita
asetetaan, otamme myös huomioon sidosryhmien vaatimukset
ja näkemykset, joita kerätään vuorovaikutuksissa Nokian
asiakkaiden, toimittajien, sijoittajien, kansalaisjärjestöjen ja
muiden relevanttien sidosryhmien kanssa.
Tavoitteet jakautuvat lyhyelle, keskipitkälle ja pitkälle aikavälille.
Kaikki Nokian esittämät tavoitteet ovat asetettu
vapaaehtoisesti eli ne eivät ole lain edellyttämiä.
Vuoden 2024 tulokset, edistyminen valittuihin tavoitteisiin
nähden ja tarkemmat tiedot näistä asetetuista tavoitteista
ovat esitetty aihekohtaisen standardin asiaankuuluvassa
osassa. Muut olennaisiin kestävyysasioihin liittyvät mittarit,
jotka on määritelty ESRS:ssä tai ovat Nokian itsemäärittämiä,
on esitetty aihekohtaisen standardin aihekohtaisissa osioissa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
38
Yleiset tiedot jatkoa
ESG-tavoitteemme
2024
2025
2030
2040
Ympäristö
75 % :n vähennys toimipaikkojemme
kasvihuonekaasupäästöihin vuoteen 2019
verrattuna.
Saavuttaa uusiutuvista energialähteistä tuotetun
sähkön 85 % :n käyttöaste toimitiloissamme.
Yhteiskunta
Naisten osuus kaikista ulkoisista
rekrytoinneistamme on vähintään 28 %.
Nolla kuolemaan johtavaa vaaratilannetta
työntekijöille, toimittajille ja kolmansille osapuolille.
60 ylemmän tason johtajan turvallisuuskierrosta
valvonnan parantamiseksi kohteissa.
96 % projekteista noudattaa korkean riskin
projektien toteutuksen arviointiprosessin
tiukennettuja vaatimuksia.
Rekisteröityjen tapaturmien toistuvuuden (TRIFR)
ja työajan menetykseen johtaneiden tapaturmien
toistuvuuden (LTIFR) vähentäminen Nokian oman
työvoiman osalta.
Hallinto
95 % työntekijöistämme on käynyt eettisen
liiketoiminnan koulutuksen.
Ympäristö
Saavuttaa uusiutuvista energialähteistä
tuotetun sähkön 100 %:n käyttöaste
toimitiloissamme.
80 %:n vähennys scope 1 ja 2
markkinaperusteisista
kasvihuonekaasupäästöissä lähtövuodesta 2019.
Yhteiskunta
Hyödyntää Nokian teknologiaa, kykyjä ja varoja
parantaaksemme 1 500 000 ihmisen elämää
sosiaalisten digitalisaatioprojektien, digitaalisten
taitojen kehittämisen ja verkkoyhteyksien
muodostamisen (lähtövuosi 2022).
96 % projekteista noudattaa korkean riskin
projektien toteutuksen arviointiprosessin
tiukennettuja vaatimuksia.
Nolla kuolemaan johtavaa vaaratilannetta
työntekijöille, toimittajille ja kolmansille osapuolille.
Rekisteröityjen tapaturmien toistuvuuden (TRIFR)
ja työajan menetykseen johtaneiden tapaturmien
toistuvuuden (LTIFR) vähentäminen Nokian oman
työvoiman ja toimittajien osalta edellisvuoteen
verrattuna.
80 ylemmän tason johtajan turvallisuuskierrosta
valvonnan parantamiseksi kohteissa.
98 % 3TG-jäljitettävyys sulattotasolle
toimitusketjussamme sekä sulattojen
konfliktivapaa status. Koboltin, mican, alumiinin ja
kuparin laajennettu huolellisuustarkastus ja
konfliktivapaa asema.
80 % toimittajista saa tyydyttävän kestävän
kehityksen pisteytyksen (perustuu
yhteenlaskettuun painotettuun osuuteen)
toimittajien suorituksen arvioinnissa.
Hallinto
95 % työntekijöistämme on käynyt eettisen
liiketoiminnan koulutuksen, joka sisältää ESG-
koulutuksen.
Ympäristö
Ympäristö
SBT nettonolla(1)
Yleinen nettonollatavoite: Nokian tavoitteena on saavuttaa nettonolla kasvihuonekaasupäästöt koko arvoketjussa vuoteen
2040 mennessä.
Lyhyen aikavälin tavoite(1) : Nokia sitoutuu vähentämään absoluuttisia
scope 1-, scope 2- ja scope 3  -kasvihuonekaasupäästöjä 50 %
vuoteen 2030 mennessä lähtövuodesta 2019.
Pitkän aikavälin tavoite(1) : Nokia sitoutuu
vähentämään absoluuttisia  scope 1-, scope 2- ja
scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 90 % vuoteen
2040 mennessä lähtövuodesta 2019.
Loppukokoonpanotoimittajamme saavuttavat nollapäästöt
lähtövuodesta 2019.
50 % vähennys toimittajien kasvihuonekaasupäästöissä
lähtövuodesta 2019.
Vähennämme logistiikan kasvihuonekaasupäästöjä 73 %
lähtövuodesta 2019.
90 %:n vähennys scope 1 ja 2 markkinaperusteisista
kasvihuonekaasupäästöissä lähtövuodesta 2019.
95 %:n kierrätysaste toimistoistamme, laboratorioistamme,
valmistuksestamme, asennuksestamme, tuotteidemme palautuksesta
ja loppukokoonpanotoimittajiemme tehtailta peräisin olevalle jätteelle.
Lisätä kierrätysmateriaalien käyttöä mekaanisten osien
lähdemateriaaleissa:
– Valettu alumiini, jota käytetään mekaanisissa osissa: 90 %
– Muokattua alumiinia, terästä ja kupariseoksia sekä mekaanisissa
osissa käytettävää polykarbonaattimuovia: 50 %.
Pakkausten kierrätettävyys: Varmistaa, että kaikki pakkaukset ovat
100% kierrätettäviä.
Kierrätysmateriaalisisältö: Pahvi- ja muovipakkausmateriaalien tulee
olla vähintään 50 % kierrätysmateriaalia.
Muovit: Muovipakkausten osuus on rajoitettava enintään 10 %:iin
primääripakkauksen kokonaispainosta.
Yhteiskunta
Autamme asiakkaitamme luomaan yhteydet seuraaville kahdelle
miljardille (Nokian radioasiakkaiden verkkojen liittymämäärällä
mitattuna) lähtövuodesta 2021.
Nokian Fiber-to-the-Home-teknologia yhdistää 140 miljoonaa uutta
tilaajaa lähtövuodesta 2023.
Korkean riskitason toimintaa harjoittavista toimittajistamme 100%
saavuttaa suositeltu tai ensisijainen -tason (H&S Recommended or
Preferred supplier) terveyden ja turvallisuuden kypsyysarviossa.
Saavuttaa 25 % naisten osuus kaikista työntekijöistä.
Hallinto
Vähintään 85 % työntekijöistä/linjaesihenkilöistä jatkaa myönteistä
suhtautumista eettisyyteen ja vaatimustenmukaisuuteen.
(1) Tavoite sisältää scopet 1, 2 (markkinaperusteinen), 3.1, 3.2, 3.4, 3.6, 3.11. Se ei sisällä Submarine Networksin lopetettuja toimintoja.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
39
Yleiset tiedot jatkoa
Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien nykyiset
taloudelliset vaikutukset
Nokia on arvioinut olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
taloudelliset vaikutukset raportointivuodelle 2024.
Havaitsimme kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaisen riskin,
joka liittyy kyvyttömyyteen houkutella, kehittää ja säilyttää
osaavaa ja oikein sijoittunutta tulevaisuuden työvoimaa,
sillä osaavat työntekijät ovat edelleen kriittisen tärkeitä
liiketoiminnassamme. Emme ole tunnistaneet sellaisia
olennaisia nykyisiä taloudellisia vaikutuksia, jotka olisivat
suoraan vaikuttaneet tunnistettuun riskiin.
Oman työvoimamme osalta havaitsimme myös olennaisen
riskin liittyen henkilöstökustannusten nousuun, joka syntyy
palkkojen korotuksista tai niihin liittyvien käytäntöjen ja
määräysten muutoksista. Palkitsemis- ja etuusohjelmamme
edistävät liiketoimintamme menestystä tasapainottamalla
markkinoiden kilpailukykyä ja edullisuutta kokonaispalkitsemisen
lähestymistapaan perustuen. Palkitsemisrakenteidemme
keskeiset elementit ovat vuosipalkka, kannustin-/
bonusohjelmat, palkkio-ohjelmat ja osakepohjaiset pitkän
aikavälin kannustimet. Henkilöstökulut henkilöä kohden
kasvoivat tilikaudella edellisvuoteen verrattuna. (Ks. Tilinpäätös,
liitetieto 3.1. Henkilöstökulut).
Tunnistimme vähähiiliseen talouteen siirtymiseen liittyvän
olennaisen mahdollisuuden ja pidämme energiatehokkuutta
yhtenä keskeisistä tekijöistä tuotteiden kilpailukyvyssä.
Tuotteiden kilpailukyvyn mahdolliset nykyiset taloudelliset
vaikutukset näkyvät konsernin tuloslaskelmassa esitetyssä
liikevaihdossa.
Nokian laitteistotuotteet ovat riippuvaisia erilaisista
mineraaleista ja muista primaariraaka-aineista. Arvioiden
mukaan maailman kulutuksen kasvun jatkuminen voi johtaa
materiaalipulaan ja materiaalien hinnan nousemiseen.
Tämän riskin mahdollisia taloudellisia vaikutuksia odotetaan
vain pitkällä aikavälillä, eikä sillä ole todellisia taloudellisia
vaikutuksia tunnistetun tilikauden osalta.
Eettisten toimintaohjeidemme tai lain vaatimusten
rikkominen voi aiheuttaa olennaisen taloudellisen vaikutuksen
Nokian taloudelliseen asemaan, tulokseen tai kassavirtaan.
Vuoden 2024 aikana ei ole kirjattu niihin liittyviä olennaisia
taloudellisia vaikutuksia.
Kuten kohdassa “Laatimisperusteet” on kuvattu, Nokia ei
vielä sisällytä tähän kestävyysraporttiin olennaisten riskien
ja mahdollisuuksien odotettuja taloudellisia vaikutuksia 
ensimmäisen vuoden raportoinnin vaiheittain käyttöön
otettavan säännöksen mukaisesti. Taloudelliset vaikutukset
raportoidaan myöhemmillä raportointikausilla sovellettavien
vaatimusten mukaisesti.
Nokian strategian ja liiketoimintamallin resilienssi
ja kyky käsitellä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia
Nokian liiketoimintastrategian mahdollistavat innovaatioita,
tutkimusta ja kehitystä edistävät osaajat. Innovatiivisen
lähestymistapansa ansiosta Nokia voi toimia joustavasti
ja uudistua. Nokialla on koko konsernin kattava globaali
toimintatapa liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi,
ja jokainen toiminto ylläpitää säännöllisesti liiketoiminnan
jatkuvuuden suunnitelmia.
Nokia kehittää jatkuvasti lähestymistapaansa tunnistaakseen
GeneralInfo1.jpg
olennaiset vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön. Kuten tässä
kestävyysraportissa kuvataan, tunnistamme ja pyrimme
lieventämään liiketoimintaamme liittyviä mahdollisia riskejä
ja kielteisiä vaikutuksia sekä edistämään mahdollisuuksia
ja myönteisiä vaikutuksia liiketoimintamme sisällä ja
sen ulkopuolella.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
40
Yleiset tiedot jatkoa
Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat toimintaperiaatteet
Seuraavassa taulukossa esitetään Nokian yleiset toimintaperiaatteet ja niiden suhde tunnistettuihin olennaisiin kestävyysaiheisiin. Tähän on sisällytetty yhteenveto keskeisistä toimintaperiaatteista,
jotka koskevat useita toisiinsa liittyviä kestävyysaiheita sekä se, miten kukin toimintaperiaate vastaa siihen liittyvään kestävyysaiheeseen ja vaikuttaa niihin. Nämä toimintaperiaatteet julkaistaan
Nokian verkkosivuilla, ja ne ovat kaikkien sidosryhmien saatavilla.
Nokian yleiset toimintaperiaatteet ja niiden suhde olennaisiin aiheisiin
Nokian toimintaperiaatteet
toimintaperiaatteen soveltamisala
Hallintoelin
Suhde olennaisiin aiheisiin
Nokian toimintaohjeet
Nokian toimintaohjeet ovat saatavilla verkkopohjaisessa muodossa 20 kielellä. Ne vahvistavat
arvomme ja odotuksemme ja yhdistävät kaikki Nokian työntekijät yhteisen vision taakse.
Toimintaohjeissa määritellään Nokian työntekijöiden ja liikekumppaneiden eettisen toiminnan
normit. Niissä määritetään Nokian neljä keskeistä periaatetta ja 14 keskeistä riskialuetta.
Toimintaohjeet koskevat Nokian johtajia, toimihenkilöitä ja työntekijöitä sekä Nokian
kokonaan omistamien tytäryhtiöiden työntekijöitä. Toimintaohjeet koskevat myös sellaisten
muiden liiketoimintayksiköiden (kuten yhteisyritysten) johtajia, toimihenkilöitä ja työntekijöitä,
joissa Nokia omistaa enemmistön osakkeista tai käyttää tosiasiallista määräysvaltaa.
Toimintaohjeet sisältävät liiketoiminnan perusperiaatteet ja kriittisiin liiketoiminta-aiheisiin
liittyvät yleiset toimintaperiaatteet. Dokumentoidut toimintaperiaatteet määrittelevät,
tukevat ja selittävät erityisiä periaatteita. Tarvittaessa luodaan menettelyohjeita, joissa
opastetaan työntekijöitä toimintaperiaatteiden käyttöönotossa. Kaikki toimintaohjeiden
riskialueita tukevat toimintaperiaatteet ja niihin liittyvät toimintatavat ovat
työntekijöidemme saatavilla verkossa, ja ne sisältyvät vuosittaisiin pakollisiin
koulutustilaisuuksiin.
Nokian hallitus hyväksyy toimintaohjeet, jotka koskevat Nokian
johtajia, toimihenkilöitä ja työntekijöitä sekä sellaisten Nokian
tytäryhtiöiden ja osakkuusyhtiöiden (kuten yhteisyritysten)
työntekijöitä, joissa Nokia omistaa enemmistön osakkeista tai
käyttää tehokasta määräysvaltaa. 
Asiantuntijamme vastaavat siitä, että toimintaperiaatteemme
ja toimintatapamme ovat ajan tasalla ja noudattavat
sovellettavia lakeja ja määräyksiä kaikissa toimintamaissamme.
Nokian toimintaohjetta sovelletaan
kaikkiin tunnistettuihin olennaisiin
aiheisiin (E1, E5, S1, S2, S3, S4, G1)
Ympäristöpolitiikka
Ympäristöpolitiikka on osa yleistä johtamisprosessia, ja ympäristönäkökohdat otetaan
huomioon liiketoiminnan suunnittelussa, päätöksenteossa, toteutuksessa ja seurannassa.
Politiikassa esitetty keskeinen sitoumus on varmistaa ympäristöasioiden hallinta. Nokia
pyrkii jatkuvasti ehkäisemään ympäristön saastumista ja vähentämään tuotteidensa ja
palveluidensa ympäristövaikutuksia niiden koko elinkaaren ajan.
Nokian toimitusjohtaja hyväksyy ympäristöpolitiikan, ja
liiketoiminnot varmistavat tarvittavan osaamisen sekä
suunnittelevat ja toteuttavat parannusohjelmia innovatiivisilla
ja käytännönläheisillä ratkaisuilla.
Ympäristöpolitiikka koskee aiheiden
E1 - ilmastonmuutos ja E5 -
resurssien käyttö ja kiertotalous
olennaisia aiheita
Henkilöstöviitekehys
Nokian yleinen henkilöstöviitekehys kiteyttää henkilöstöön liittyvät perusperiaatteet, jotka
koskevat ja joita sovelletaan kaikkiin Nokian työntekijöihin – johtajiin, toimihenkilöihin ja
työntekijöihin sekä kaikkiin Nokia-konserniin kuuluviin yhtiöihin ja määräysvallassa oleviin
yhteisyrityksiin. Se ei koske ulkopuolista väliaikaista työvoimaa tai alihankkijoita.
Nokian hallintomallissa henkilöstöviitekehystä kutsutaan toimintaperiaatteeksi, joka ohjaa
kaikkia henkilöstöprosesseja ja -käytäntöjä. Henkilöstöprosessien ja -käytäntöjen
käyttöönotosta annettua hyväksyttyä sääntöä kutsutaan menettelyohjeiksi.
Kaikki henkilöstöä koskevat menettelyohjeet ovat luonteeltaan globaaleja ja koskevat kaikkia
Nokian liiketoimintayksiköitä.
Nokia henkilöstöorganisaatio kehittää ja ylläpitää
menettelyohjeita. Kustakin palvelusta, prosessista tai
käytännöstä vastaava johtaja on sen omistaja. Lopullinen
hyväksyjä on Nokian henkilöstöjohtaja tai hänen edustajansa.
Henkilöstöviitekehys ohjaa kaikkia henkilöstöä koskevia
toimintatapoja ja menettelyohjeita, ja niiden on oltava täysin
yhdenmukaisia sen kanssa. Ristiriitatilanteissa
henkilöstöviitekehys on etusijalla.
Henkilöstöviitekehystä sovelletaan
olennaiseen aiheeseen S1 – oma
työvoima
Eettiset ohjeet
Eettiset ohjeet täydentävät Nokian toimintaohjeita ja koskevat Nokian toimitusjohtajaa,
talous- ja rahoitusjohtajaa, varatalousjohtajaa ja Corporate Controlleria (the "Officers").
Eettiset ohjeet hyväksyy Nokian hallitus.
Ihmisoikeuksien
toimintaperiaatteet
Toimintaperiaatteet käsittelevät Nokian tuotteiden ja palveluiden vaikutusta
ilmaisunvapauteen, tietojen saatavuuteen, ajatustenvaihtoon ja taloudelliseen kehitykseen.
Muita ihmisoikeuksia, kuten oikeudenmukaisiin työkäytäntöihin liittyviä oikeuksia,
nykyaikaista orjuutta ja ihmiskauppaa sekä ympäristöasioiden hallintaa koskevat
toimintaperiaatteet ovat käsitelty muissa toimintaperiaatteissa.
Nokian hallitus ja Nokian toimitusjohtaja hyväksyvät
toimintaperiaatteet.
Ihmisoikeuksien
toimintaperiaatteita sovelletaan S3
– vaikutusten kohteena olevat
yhteisöt ja S4 Kuluttajat ja
loppukäyttäjät olennaisiin aiheisiin
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
41
Yleiset tiedot jatkoa
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Kuvaus prosessista, jolla tunnistetaan ja
arvioidaan olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet
Kaksoisolennaisuusarvioinnin tarkoituksena on tunnistaa
ja arvioida kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia. Olennaisiksi katsotut vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet määrittävät tiedot, jotka on julkistettava
tässä kestävyysraportissa.
Nokia teki olennaisuusarvioinnin sekä vaikutusten
että taloudellisen olennaisuuden osalta. Vaikutusten
olennaisuudessa tarkastellaan, miten toimintamme vaikuttaa
ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan – esimerkiksi miten
vaikutamme ilmastonmuutokseen tai sosiaaliseen eriarvoisuuteen.
Taloudellisessa olennaisuudessa tarkastellaan, miten
kestävyysasiat vaikuttavat liiketoimintaamme, taloudelliseen
tulokseemme ja asemaamme. Taloudellinen olennaisuus kattaa
vastuullisuuteen liittyvät taloudelliset riskit ja mahdollisuudet.
ESRS 1 -vaatimukset on huomioitu, ja niitä on noudatettu
Nokian kaksoisolennaisuusarvioinnissa. ESRS:ssä luetellut
aiheet, osa-aiheet ja osaosa-aiheet muodostivat perustan
olennaisuusarvioinnissa käsitellyille kestävyysasioille.
Lisäksi Nokia harkitsi mahdollisia ESRS:n ulkopuolelle jääneitä
yhtiökohtaisia aiheita. Tällaisia yhtiökohtaisia aiheita ei tunnistettu.
Kaksoisolennaisuusarvioinnin aikana Nokia teki yhteistyötä yli
70 sisäisen ja ulkoisen sidosryhmähenkilön kanssa noudattaen
eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit laatineen
European Financial Reporting Advisory Group (EFRAG) -ryhmän
sidosryhmäyhteistyöohjetta. Nokian monialainen projektitiimi
osallistui laajasti arviointiin. Projektitiimiin kuului sisäisiä
sidosryhmiä, joilla on asiantuntemusta kestävästä kehityksestä,
liiketoiminnasta, teknologiasta, lakiasioista, talous- ja
rahoitusasioista, henkilöstöstä, riskienhallinnasta ja
arvoketjusta. Ulkoinen neuvonantaja tuki ja ohjasi Nokiaa
koko arvioinnin ja projektin ajan.
Kaksoisolennaisuusarvioinnin keskeiset vaiheet
Arviointi toteutettiin neljässä vaiheessa: arvoketjun kartoitus,
vaikutusten arviointi, taloudellinen arviointi sekä olennaisten
aiheiden määrittäminen ja validointi.
Arvoketjun kartoitus
Nokia laati yhtenäisen yhteenvedon Nokian arvoketjusta, joka
koostuu keskeisistä toiminnoista ja liikesuhteista, toimintojen
ympäristöstä, joissa ne vaikuttavat, sekä keskeisten
sidosryhmien ymmärryksestä. Näiden tietojen perusteella
kartoitimme arvoketjun, maantieteelliset sijainnit ja mahdolliset
sidosryhmät arvoketjun eri toiminnoissa. Tulos vahvistettiin
keskeisten sisäisten sidosryhmien kanssa. Arvoketjumme
keskeiset osat on esitetty kohdassa “Strategia”,
“Liiketoimintamalli ja arvoketju”.
Vaikutusten arviointi
Nokia arvioi todellisia tai mahdollisia ja myönteisiä tai kielteisiä
vaikutuksiaan ihmisiin ja ympäristöön lyhyellä, keskipitkällä ja
pitkällä aikavälillä koko arvoketjussaan. Näiden vaikutusten
luonne kuvattiin ja luokiteltiin asiaankuuluvien ESRS-aiheiden
mukaan.
Tunnistetut vaikutukset pisteytettiin vaikutusten
olennaisuuteen määritellyn pisteytysmenetelmän perusteella.
Vaikutusten pisteytys koostuu kahdesta osa-alueesta:
vakavuudesta ja todennäköisyydestä. Vakavuus määritellään
mittakaavan, laajuuden ja korjaamattoman luonteen mukaan.
Todellisten kielteisten vaikutusten osalta olennaisuus
arvioitiin vaikutuksen vakavuuden perusteella. Mahdollisten
kielteisten vaikutusten osalta otettiin huomioon sekä
vakavuus että todennäköisyys. Mahdollisten kielteisten
ihmisoikeusvaikutusten kohdalla vaikutusten vakavuus oli
ensisijainen sen todennäköisyyteen nähden. Todellisten
myönteisten vaikutusten osalta olennaisuus perustui vaikutusten
mittakaavaan ja laajuuteen. Mahdollisten vaikutusten arvioinnissa
huomioitiin mittakaava, laajuus ja todennäköisyys.
Nokian asiantuntijat tunnistivat, dokumentoivat, pisteyttivät,
arvioivat ja validoivat vaikutukset. Tietoa Nokian vaikutuksista
kerättiin eri lähteistä, kuten nykyisistä sidosryhmähankkeista,
tutkimusohjelmista, due diligence -prosesseista ja
raportoinnista. Vaikutukset tunnistettiin määritellyllä arvoketjun
osa-alueella ja yhdistettiin siihen liittyvään maantieteelliseen
alueeseen. Painopiste oli arvoketjun osa-alueilla, joilla
vaikutusten katsotaan olevan todennäköisiä.
Kymmenen ulkoista sidosryhmää haastateltiin, jotta
ymmärrettiin sidosryhmien näkemyksiä olennaisista ESRS-
asioista ja validoitiin tehtyjä havaintoja. Näihin sidosryhmiin
kuului liikekumppaneita, sijoittajia ja kansalaisjärjestöjä.
Ulkoiset haastattelut toteutti Nokiaa avustanut kumppaniyhtiö.
Ulkoisten sidosryhmien tunnistamat vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet huomioitiin vaikutusten tunnistamisessa ja
niitä verrattiin Nokian vaikutusten pisteytykseen. Mahdolliset
merkittävät poikkeamat arvioitiin ja korjauksia tehtiin tarvittaessa.
Taloudellinen arviointi
Nokia arvioi todelliset tai mahdolliset taloudelliset vaikutukset,
mukaan luettuina riskit ja mahdollisuudet lyhyellä, keskipitkällä
ja pitkällä aikavälillä. Riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin
aiempien työpajojen, päivittäisessä toiminnassa ja liiketoimissa
havaittujen asioiden, tehtyjen analyysien, sisäisen
riskiraportoinnin, vaikutusten arvioinnin ja
sidosryhmähaastattelujen avulla sekä aiempien arviointien,
kuten Task Force on Climate Related Financial Disclosure
-viitekehyksen perusteella toteutetun ilmastoa koskevan
skenaarioanalyysin avulla (lisätietoja osiossa “Ilmastonmuutos
(ESRS E1)”). Arvioinnissa otettiin huomioon koko arvoketjun
tekijät, jotka voisivat vaikuttaa Nokian liiketoimintaan ja
taloudelliseen tulokseen.
Nokian asiantuntijat arvioivat, todensivat ja pisteyttivät
tunnistetut riskit ja mahdollisuudet. Vaikutusten ja taloudellisen
olennaisuuden välistä suhdetta koskeva vaatimus otettiin
huomioon arvioinneissa, ja tunnistetut vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet ristiintarkistettiin. Näiden kahden väliset
mahdolliset erot validoitiin olennaisuusarvioinnin kattavuuden
varmistamiseksi. Arvioinnissa otettiin huomioon myös
kestävyysasioiden hoitamiseen liittyvistä toimista aiheutuvat
taloudelliset vaikutukset tai riskit. Jokainen riski ja mahdollisuus
yhdistettiin kyseessä olevaan maantieteelliseen alueeseen,
vaikka monet riskit ja mahdollisuudet ovat globaaleja tai liittyvät
useisiin maihin.
Tunnistetut riskit ja mahdollisuudet pisteytettiin niiden
todennäköisyyden ja mahdollisten taloudellisten vaikutusten
arvioidun suuruuden perusteella.
Olennaisten aiheiden määrittäminen ja validointi
Tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet pisteytettiin
asteikolla 0–4. Olennaisia aiheita määriteltäessä Nokia
arvioi ja määritteli seuraavat olennaisuuden kynnysarvot:
3,7 vaikutuksen olennaisuudelle ja 3,0 taloudelliselle
olennaisuudelle. Kynnysarvot ylittävien vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien katsotaan olevan olennaisia
Nokialle ja ne määrittävät tämän kestävyysraportin laajuuden.
Nokian johtoa haastateltiin ja johto osallistui ympäristöön,
yhteiskuntaan ja hallintoon liittyviä asioita koskevien
havaintojen ja olennaisuuden validointiin. ESG:hen liittyvän
taloudellisen raportoinnin ja CSRD-raportoinnin ohjaamiseksi
perustettu ohjausryhmä tarkisti ja hyväksyi
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
42
Yleiset tiedot jatkoa
kaksoisolennaisuusarviointiprosessin ja sen lopulliset tulokset.
Nokian kaksoisolennaisuusarviointi ja sen tulokset annettiin
tarkastusvaliokunnalle tiedoksi uuteen CSRD-direktiiviin
perustuvan tarkastusvaliokunnan kestävyysraportoinnin
valvontaa koskevan velvollisuuden mukaisesti.
Nokia arvioi vuosittain, onko sen liiketoimintamallissa,
toiminnoissa, riskiarvioinnissa tai ulkoisissa olosuhteissa
tapahtunut sellaisia muutoksia, jotka edellyttävät
kaksoisolennaisuusarvioinnin päivittämistä tai
uudelleenarviointia joko kokonaan tai osittain.
Muut aihekohtaiset seikat
Ympäristö
Nokian ympäristönhallintajärjestelmää, ympäristödataa ja
ilmastoa koskevaa skenaarioanalyysiä, joka on tehty Task Force
on Climate Related Financial Disclosure -viitekehyksen
mukaisesti, käytettiin perustana ympäristöön liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa,
arvioinnissa ja pisteyttämisessä. Lisätietoa ilmastosta sekä
resurssien käytöstä ja kiertotaloudesta on osioissa
“Ilmastonmuutos (ESRS E1)” ja “Resurssien käyttö ja
kiertotalous (ESRS E5)”.
Tosiasiallisia tai mahdollisia pilaantumista (ESRS E2), vesivaroja
ja merten luonnonvaroja (ESRS E3) sekä biologista
monimuotoisuutta ja ekosysteemejä (ESRS E4) koskevia
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tunnistaessaan Nokia
arvioi omaa toimintaansa sekä arvoketjun alku- ja loppupään
toimintoja. Arviointi kattoi muun muassa seuraavat asiat:
■ Nokian omat toimipaikat kattavat, vuosittain kerätyt muiden
päästöjen kuin kasvihuonekaasupäästöjen tiedot ja
vedenkulutustiedot
■ Nokian tuotteissa ja pakkauksissa käytetyt materiaalit
■ Toimialakohtainen analyysi hyödykkeiden olennaisista
vaikutuksista biologiseen monimuotoisuuteen
■ Submarine Networksin merenalaiset toiminnot
■ Nokian omistamien metsäalueiden suojelu Suomessa
Kaksoisolennaisuuden arviointia tehdessä tunnistettiin kielteisiä
vaikutuksia, mutta Nokian parhaan tietämyksen mukaan mikään
vaikutuksista, riskeistä tai mahdollisuuksista ei ylittänyt
olennaisuuden kynnysarvoja. Nokian toimet ilmastonmuutoksen
hillitsemiseksi ja resurssien käytön minimoimiseksi auttavat
epäsuorasti ehkäisemään muutoksia ekosysteemeissä.
Arvoketjun työntekijät (S2)
Nokian arvoketjun työntekijöihin liittyvät vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet tunnistettiin Nokian vuosittain tekemien
toimittaja-arviointien ja auditointien perusteella sekä toimialan
foorumeilla käytyjen keskustelujen, sidosryhmäkyselyjen sekä
toimittajien kanssa käytyjen keskustelujen ja webinaarien
pohjalta. Nokian toimittaja-auditoinneissa yleisimpiä havaintoja
vuonna 2024 olivat työaikaan, palkkoihin, työturvallisuuteen ja
pakkotyöriskiin liittyvät havainnot. Tämän prosessin kautta
kerättyjä tietoja käytettiin Nokian arvoketjun työntekijöihin
liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamiseen ja pisteyttämiseen. Lisätietoja osiossa
“Arvoketjun työntekijät (ESRS S2)”.
Liiketoiminnan harjoittaminen (G1)
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvissä asioissa Nokian
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan jatkuvan
arvioinnin perusteella sekä sisäisesti esitettyjen riskien,
mukaan lukien liiketoiminnan markkinastrategiat, että ulkoisesti
tunnistettujen riskien, mukaan lukien sääntelymuutokset,
osalta. Nokia käsittelee näitä riskejä ja mahdollisuuksia sekä
mahdollisia vaikutuksia monitahoisella lähestymistavalla, joka
sisältää Nokian toimintaohjeet; vastuullisen yrityskulttuurin,
jota tukevat kattavat vaatimustenmukaisuuskoulutusohjelmat
ja viestintäohjelmat; vuosittaisen pakollisen eettisen liiketoiminnan
koulutuksen; tehokas sisäinen valvonta; ja tarkasti määritellyt
prosessit. Pakollisen koulutusohjelman aiheita vaihdetaan
vuosittain, jotta lisätään tietoisuutta riskialttiista alueista,
uusista riskeistä ja keskeisistä aiheista. Nokia parantaa
jatkuvasti kontrolleja ja prosesseja varmistaakseen
perusteellisen ja tehokkaan vaatimustenmukaisuusohjelman.
Nokian vastuullisen liiketoiminnan kulttuuria tukee lisäksi vahva
epäkohdista ilmoittamisen kulttuuri, joka antaa työntekijöille
mahdollisuuden ilmoittaa huolenaiheista. Huolenaiheet
tutkitaan asianmukaisten tahojen toimesta, kuten
liiketoiminnan etiikka ja sääntelynmukaisuus -tiimin
tutkintaryhmä, joka vastaa ilmoitettujen
vaatimustenmukaisuuteen liittyvien huolenaiheiden
tutkimisesta. Katso lisätietoja osiosta “Liiketoiminnan
harjoittaminen (ESRS G1)”.
Muutokset edelliseen olennaisuuden arviointiin
verrattuna
Kaksoisolennaisuusarviointi tehtiin ensimmäistä kertaa
noudattaen uutta kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) ja
siihen liittyvien ESRS-standardien mukaista viitekehystä.
Kyseisten standardien ja menetelmien soveltaminen
raportointimme perusteena tarkoittaa myös sitä, että
tietyt aiheet ja osa-aiheet, jotka sisältyivät aiempiin
vastuullisuusraportteihin ja jotka raportoitiin Global Reporting
Initiativen (GRI) viitekehyksen mukaisesti, eivät ylittäneet
olennaisuuden kynnysarvoamme. Raportoinnin kynnysarvon
soveltaminen ei muuta strategista lähestymistapaamme
näihin aiheisiin, joihin kuuluvat biologinen monimuotoisuus,
pilaantuminen, turvallisuus ja tietosuoja. Odotamme
sidosryhmiltä tulevan palautteen, vertaisryhmien näkemysten,
sääntelykehityksen ja ESRS:n käyttöönoton lisäohjeistuksen
mahdollisesti vaikuttavan kaksoisolennaisuusarvioinnin
lopputulokseen tulevaisuudessa.
Integrointi osaksi Nokian riskienhallintaa
Kestävään kehitykseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet ovat
osa riskienhallinnan viitekehystämme ja riskiluokitustamme.
Nokian riskienhallinnan tarkoituksena on varmistaa, että
järjestelmällinen riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen
ja analysointi sisällytetään taloudelliseen suunnitteluun,
strategian laatimiseen ja liiketoiminnan operatiiviseen
johtamiseen sekä keskeiseen päätöksentekoon. Riskienhallinnan
viitekehys on linjassa Nokian yleisen hallintomallin kanssa,
jossa Nokian liiketoiminnot ovat vastuussa hyväksyttyjen
suunnitelmien ja tavoitteiden saavuttamisesta sovitulla tavalla.
Keskeisiä riskejä ja mahdollisuuksia hallitaan ja seurataan
osana liiketoiminnan tulosjohtamista.
Riskienhallinnassa Nokia ottaa huomioon tapahtumien
toteutumisen todennäköisyydet ja taloudelliset vaikutukset
sekä arvioi riskeihin ja mahdollisuuksiin vastaamisen
tehokkuuden. Yksittäisten riskitekijöiden merkitystä arvioidaan
kuudella eri ulottuvuudella – ihmisiin ja ympäristöön
kohdistuvien vaikutusten aste, vaatimustenmukaisuus,
maine, talousluvut, operatiiviset toiminnot ja strategia.
Kaksoisolennaisuusarvioinnin alkuvaiheessa varmistimme, että
pisteytysmenetelmä on riskienhallintamenetelmämme mukainen.
Lisäksi raportointikaudella 2024 kestävän kehityksen ja
riskienhallinnasta vastaavat tiimit yhdenmukaistivat
kaksoisolennaisuusarvioinnissa tunnistetut vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet riskienhallinnan raportoinnin kanssa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
43
Ympäristötiedot
Ympäristötiedot
EnvironmentSideBar.jpg
Ilmastonmuutos (ESRS E1)
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)
Euroopan unionin kestävän rahoituksen taksonomia-
asetuksen mukaan annettavat tiedot
Ilmastonmuutos (ESRS E1)
Ilmastonmuutos on ollut Nokia-konsernille tärkeä aihe jo yli vuosikymmenen ajan, ja sen vuoksi olemme jatkuvasti kehittäneet ja
hioneet lähestymistapaamme ilmastonmuutoksen liiketoimintaamme aiheuttamien riskien ja mahdollisuuksien ymmärtämiseen
ja niihin vastaamiseen. Tämän tiedon avulla olemme pystyneet tekemään tietoon perustuvia liiketoimintapäätöksiä, asettamaan
tavoitteita ja keskittymään kriittisiin ilmastotoimiin vuosien varrella. Ilmastotavoitteisiimme kuuluu mikropiirien, ohjelmistojen ja
järjestelmien energiatehokkuuden lisääminen sekä verkkojen ja toimintataitojen tarjoaminen älykkäiden energiaratkaisujen
skaalaamiseksi. Aiomme myös vauhdittaa energiatehokkuustyötämme 5G-Advanced- ja 6G-verkoissa sitoutumalla varhaisessa
vaiheessa standardointiin ja ekosysteemien kehittämiseen. Kestävyysaiheet, kuten ilmasto, ovat olennainen osa
teknologiavisiotamme ja strategiaamme vuodelle 2030, ja ne heijastuvat toimintatapaamme ja liiketoimintapäätöksiimme.
Myös Nokia Bell Labsin tutkimustyö edistää näitä tavoitteita.
Ilmastonmuutoksen hillintään ja energiaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet
Olennaisuusarvioinnin tuloksena ilmastonmuutoksen hillintä ja energia ovat Nokialle olennaisia osa-aiheita. Seuraavassa taulukossa
on kuvattu olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä se, miten hallitsemme näitä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.
Osa-aihe
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Hallinta
Ilmaston-
muutoksen hillintä
Myönteinen vaikutus: Merkittävä panos
ilmastonmuutoksen hillintään kehittämällä energia-
ja resurssitehokkaita tuotteita ja teknologioita
Koska 95 % Nokian scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöistä
aiheutuu käytössä olevista tuotteista, joten panostamme
merkittävästi tutkimukseen ja kehitykseen parantaaksemme jatkuvasti
tuotteidemme energiatehokkuutta ja kehittääksemme uusia
energiatehokkaita ratkaisuja. Verkkoliikenteen määrän kasvaessa
entistä verkottuneemmassa ja digitalisoituneemmassa maailmassa
pyrimme kytkemään tämän liikenteen kasvun irti vastaavasta
energiankulutuksen kasvusta.
Ilmaston-
muutoksen hillintä
Kielteinen vaikutus: Nokian oman toiminnan ja
arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjen kielteinen
vaikutus ilmastonmuutokseen
Hallitsemme ja pyrimme minimoimaan näitä kielteisiä vaikutuksia
samalla tavalla kuin edistämme edellä mainittuja myönteisiä
vaikutuksia.
Energia
Kielteinen vaikutus: Käytetyillä hiili-intensiivisillä
energialähteillä ja tuotteidemme käytöllä
asiakkaiden verkoissa on kielteinen vaikutus
ilmastonmuutokseen
Edistämme yhteistyössä sidosryhmien kanssa sähköverkon hiilipäästöjen
vähentämistä ja pyrimme tarjoamaan digitalisaatioratkaisuja, jotka
tukevat uusiutuvien energialähteiden tuotantoa ja sähköverkon
muutosta energiasektorilla. Työskentelemme myös arvoketjumme
kanssa sen matkalla kohti uusiutuvia energialähteitä, kun valtiot
vähentävät sähköverkkojensa hiilidioksidipäästöjä.
Ilmaston-
muutoksen hillintä
Mahdollisuus: Nokian ohjelmisto-, tuote- ja
palveluratkaisut voivat mahdollistaa muiden
toimialojen siirtymisen vähähiiliseen talouteen, mikä
luo mahdollisuuden edistää liikevaihdon kasvua ja
avata uusia tulovirtoja uusissa asiakassegmenteissä
ja uusilla markkinoilla
Pyrimme ennakoivasti vastaamaan asiakkaiden muuttuviin toiveisiin
energiatehokkaita ratkaisuja koskevan laajan tutkimuksen ja
innovoinnin avulla. Tarjoamme yritysasiakkaillemme matalan latenssin
yhteyksiä, yksityisiä langattomia verkkoja, uusia IP-reititysratkaisuja ja
optisia ratkaisuja, antureita sekä tekoäly- ja koneoppimisratkaisuja
hiilestä irtautumisen pohjaksi digitalisaation tuotelupauksemme kautta.
Tarjoamme yhteistyössä yhä useamman yrityskumppanin kanssa
ratkaisuja, joiden avulla muut toimialat voivat siirtyä vähähiiliseen
talouteen ja parantaa tuottavuutta. Teemme yhteistyötä erilaisten
älykkäiden teknologioiden, pilvipohjaisten teknologioiden ja
automaation parissa työskentelevien yhtiöiden kanssa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
44
Ympäristötiedot jatkoa
Lähestymistapamme olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien määrittämiseen on kuvattu osiossa
" Yleiset tiedot”.
Lisäksi hyödynsimme ilmastoon liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamisessa, arvioinnissa ja pisteyttämisessä
Nokian ympäristönhallintajärjestelmän tietoja, ilmastoon
liittyvää skenaarioanalyysiä ja kasvihuonekaasupäästöraportointia.
Nokialla on ympäristöasioita varten käytössään ISO 14001
-sertifioitu ympäristönhallintajärjestelmä, jonka avulla
tunnistetaan ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset sekä niihin
liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Ne arvioidaan vuosittain. Tämä
prosessi kattaa kaiken liiketoiminnan. Ympäristönäkökohtia
arvioidaan niiden suoran ympäristövaikutuksen, liittyvän
sääntelyn, esiintymistiheyden ja sidosryhmien intressien
perusteella. Yhtiön asettaman kynnysarvon ylittävät
näkökohdat katsotaan merkittäviksi ja niille määritellään
hallintaprosessi, tavoitteet ja vastuulliset vaikuttajat.
Vuosittaisessa arviointiprosessissa otetaan huomioon
liiketoiminnan laajuuden muutokset, uudet tuotteet,
maantieteelliset alueet sekä sääntelyn ja sidosryhmien kehitys.
Tunnistetut ympäristönäkökohdat olivat yhdenmukaisia
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kanssa
kaksoisolennaisuusarvioinnin perusteella.
Kasvihuonekaasupäästötietoja (mukaan luettuina scope 1, 2
ja 3) käytettiin perustana Nokian suorien ja epäsuorien
ilmastovaikutusten tunnistamisessa sekä tunnistettujen
vaikutusten mittakaavan ja laajuuden pisteyttämisessä.
Ilmastoskenaarioiden ja resilienssin arviointi
Task Force on Climate Related Financial Disclosure (TCFD)
-viitekehystä käytettiin maaliskuussa 2024 valmistuneen
ilmastoon liittyvän resilienssin arviointiin sekä riskien,
mahdollisuuksien ja skenaarioiden arvioinnin perustana.
Ilmastonmuutoksen yhteydessä sovellettiin seuraavia lyhyen,
keskipitkän ja pitkän aikavälin suunnitteluaikajänteitä:
■ Lyhytaikainen: vuoteen 2026 saakka (enintään 3 vuotta).
Tämä vastaa taloudellisen suunnittelun aikajännettämme.
■ Keskipitkä aikaväli: vuoteen 2030, joka on strategisen
suunnittelun yhteydessä käyttämämme aikajänne, ja se
heijastaa nykyistä keskeistä tieteeseen perustuvaa
ilmastotavoitettamme (SBT) vähentää
kokonaiskasvihuonekaasupäästöjämme 50 % vuoteen
2030 mennessä (verrattuna vuoden 2019 tasoon).
■ Pitkä aikaväli: vuoteen 2050 saakka, mikä heijastaa yhteistä
tavoitetta nettonollapäästöistä koko arvoketjussa
viimeistään vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen
mukaisesti.
Fyysiset riskit
Ilmastonmuutokseen liittyvien fyysisten riskien tunnistamisessa
ja arvioinnissa käytettiin ensisijaisesti SSP3-7.0-skenaariota,
joka on IPCC:n kuudenteen arviointiraporttiin perustuva
todennäköinen pahin mahdollinen skenaario ottaen huomioon
jo tehdyt ilmastotoimet ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi.
Tässä skenaariossa globaalit keskilämpötilat nousevat 3,6 °C yli
esiteollisen tason vuosisadan loppuun mennessä. Arvioinnissa
huomioon otettavia ilmastoon liittyviä fyysisiä riskejä ovat
äärimmäinen kuumuus, voimakas vesi- ja lumisade, tulvat,
kuivuus, tulipalot, voimakkaat myrskyt ja trooppiset pyörremyrskyt,
merenpinnan nousu, veden niukkuus ja ilmansaasteet.
Fyysisiin ilmastoriskeihin liittyvän riskinarvioinnin ja
skenaarioiden laatimisen laajuus perustui olennaisiin
riskialueisiin ja arvoketjun osiin, jotka voisivat altistaa Nokian
olennaiselle riskille. Ulkokäyttöön tarkoitetut tuotteemme ja
palvelumme arvioitiin sen perusteella, miten herkkiä ne voivat
olla fyysisille ilmastonmuutosriskeille. Laajensimme arviomme
koskemaan omaa toimintaa kriittisillä alueilla. Toimitusketjun
arvioinnissa valitsimme otoksen kriittisistä toimittajista ja
tutkimme toimittajien ilmastonmuutokseen liittyviä ulkoisia
raportteja ja toimittajien tunnistamia riskejä. Lisäksi selvitimme
tunnistettujen riskien vaikutuksia liiketoimintaan ja riskeihin
reagoimiseen liittyviä toimenpiteitä. 
Skenaarioanalyysimme osoitti, että toimintamme ja
Environment4.jpg
omaisuuserämme altistuvat eniten äärimmäiselle kuumuudelle,
rankkasateelle ja sadetulville. Ilmastonmuutokseen liittyvistä
fyysisistä riskeistä ei ole toistaiseksi aiheutunut merkittäviä
liiketoiminnan häiriöitä. Vuoteen 2050 mennessä sään ääri-
ilmiöiden esiintymistiheys voimakkuus kasvavat, mutta olemme
arvioineet, että niihin liittyvät taloudelliset vaikutukset pysyvät
vähäisinä, eikä fyysisiä ilmastoriskejä ole tunnistettu
olennaisiksi kaksoisolennaisuusarviossa.
Siirtymän riskit ja mahdollisuudet
Ilmastonmuutokseen liittyvien siirtymäriskien ja
-mahdollisuuksien tunnistamisessa ja arvioinnissa käytettiin
ensisijaisesti SSP1-1.9-skenaariota. Tämä on ainoa skenaario,
joka täyttää Pariisin sopimuksen tavoitteen pitää ilmaston
lämpeneminen noin 1,5 °C:ssa yli esiteollisen ajan.
Laajensimme arviotamme kasvihuonekaasupäästö-
jalanjälkemme ja toimintaamme tai hiilijalanjälkeemme
vaikuttavien keskeisten toimialojen (energia, liikenne,
rakentaminen, teollisuus/tarvikkeet) perusteella olettaen, että
nämä ovat elementtejä, joissa siirtymävaiheen riskit ja
mahdollisuudet voivat mahdollisesti johtaa olennaisiin
vaikutuksiin. Lakivaatimusten laajuus ja oletukset perustuvat
Euroopan unionin ilmastonmuutostoimiin ja niihin liittyviin
säädöksiin, joita pidetään tällä hetkellä yhtenä maailman
tiukimpana ja edistyksellisimpänä ilmasto- ja
kestävyyssäädöksenä.
Arviointi tehtiin kvalitatiivisesti. Arvioinnissamme tärkeimpien
riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi olemme pohtineet
muutoksia, joita tarvitaan lämpenemisen rajoittamiseksi
1,5 °C:seen perustuen ulkoisiin arviointeihin ja omaan
ymmärrykseemme Nokiaan tai Nokian arvoketjuun
vaikuttavasta tulevasta sääntelystä. Tutustuimme myös
pahimpaan mahdolliseen SSP3-7.0-skenaarioon siltä varalta,
että muita mahdollisesti olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia
olisi saattanut jäädä ulos vähäpäästöisemmissä skenaarioissa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
45
Ympäristötiedot jatkoa
Skenaarion arvioinnissa käytetyt keskeiset oletukset ovat
seuraavat:
■ Toimialojen digitalisaatio on keskeinen mahdollistaja
siirtymisessä vähähiiliseen talouteen
■ Maailmanlaajuinen sähkönkulutus kasvaa uusien
teknologioiden myötä
■ Energiaverkon kehitystä mallinnettiin
nettonollasuunnitelmassa IEA:n World Energy Outlook
2023:n avulla
■ Energiatehokkuus on olennainen osa vähähiilistä polkua
ja sähkön riittävyyden varmistamista
■ Hiili-intensiivisten tuotantopanosten, kuten energian ja
raaka-aineiden, kustannukset nousevat
■ Maailmanlaajuisen energiaverkon kehittämisen lisäksi
asiakaskohtaisia päästötekijöitä arvioitiin myytyjen tuotteiden
käytön päästötarkkuuden parantamiseksi olettaen, että
asiakkaamme ovat asettaneet nettonollatavoitteita ja
siirtyvät uusiutuviin energialähteisiin nopeammin kuin
maailmanlaajuinen sähköverkko irtautuu hiilestä
Olemme tehneet arvioinnin neljästä näkökulmasta: teknologian
muutokset, asiakkaiden vaatimukset, toimitushaasteet tai
-mahdollisuudet sekä säännösten ja määräysten muutokset,
jotka voivat vaikuttaa suoraan Nokian omaan toimintaan
ja omaisuuseriin. Tuotteiden energiatehokkuus ja
energiankulutus ovat tärkeimpiä tuotteisiin liittyviä näkökohtia
ilmastonmuutoksen hillitsemisen yhteydessä, ja ne voivat
olla sekä riski että mahdollisuus riippuen tuotteidemme
kilpailuasemasta markkinoilla.
Päädyimme arvioinnissamme siihen, että energiatehokkuus
on olennainen osa vähähiilistä polkua valitusta skenaariosta
riippumatta. Hiili-intensiivisten tuotantopanosten, kuten
energian ja raaka-aineiden, kustannusten nousu johtaa
todennäköisesti siihen, että yhtiöt löytävät säästöjä ja
parannuksia energiankulutuksessa ja toiminnan tehokkuudessa.
Pidämme tätä mahdollisuutena, sillä digitalisaatio ja
verkkoyhteydet voivat tukea vähähiilisyyttä ja
resurssitehokkuutta. Uskomme myös, että jatkuva ja
mahdollisesti kasvava verkkoyhteyksien tarve voi avata uusia
asiakassegmenttejä ja markkinoita. Lisäksi tuotteidemme
energiatehokkuudella ja uusilla piirilevy-, ohjelmisto-,
laitteisto- ja palveluinnovaatioilla voi olla merkittävä vaikutus
tuotteidemme kilpailukykyyn. Näiden huomioiden perusteella
arvioimme ilmastonmuutoksen hillinnän luovan Nokialle
mahdollisuuden, jota pidettiin kaksoisolennaisuusarvioinnissa
olennaisena.
Lisäksi tunnistimme siirtymävaiheen riskejä ja mahdollisuuksia,
jotka eivät ylittäneet olennaisuusrajaa ja joita ei pidetty
kaksoisolennaisuusarvioinnissa olennaisina. Siirtyminen
vähähiiliseen talouteen voi nostaa toimitusketjumme
energia- ja raaka-ainekustannuksia, mikä voi aiheuttaa
kustannuspainetta meille ja asiakkaillemme. Lisäksi yritysten
päästöraportointivaatimukset, vahvistetut ja laajennetut
hiilihinnoittelumekanismit, tällaisten viitekehysten pirstaleisuus
ja niihin liittyvien vaatimustenmukaisuusriskien lisääntynyt
todennäköisyys voivat kaikki nostaa kustannuksia. Tuotteiden ja
ratkaisujen kilpailukyky vähähiilisiin verkkoihin siirtymisessä,
mukaan lukien tuotteiden energiatehokkuus, on sekä riski että
mahdollisuus Nokialle. Lisäksi tunnistimme uusiutuvan energian
saatavuuden lisäämiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiskyvyn
kehittämiseen liittyviä siirtymämahdollisuuksia.
Ilmastoskenaarioiden arvioinnissamme tunnistimme myös
materiaalien saatavuuteen, resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia, joita
käsitellään “Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)”
-osiossa.
Resilienssi
Keskittyminen kestävyyteen on ratkaisevan tärkeää, kun
kehitämme vankkaa ja kestävää toimitusketjua, joka voi palvella
asiakkaitamme. Optimoimme jatkuvasti tuotanto-, jakelu- ja
toimittajaverkkoamme eri toiminta-alueillamme palvellaksemme
asiakkaitamme entistä paremmin. Hyödynnämme myös
tekoälyä ja koneoppimiskykyä yhä enemmän toimitusketjun ja
tehdasverkoston kehittämisessä. Alueellisen lähestymistavan
ansiosta pystymme sekä reagoimaan nopeammin
asiakkaidemme tarpeisiin että alentamaan kuljetuskustannuksia
ja vähentämään hiilidioksidipäästöjä.
Kuten tunnistetusta olennaisesta mahdollisuudesta ilmenee,
olemme vakuuttuneita siitä, että tietoliikenneyhteyksille on
tarvetta ja että tarkoituksemme ja strategiamme pysyvät
ennallaan valitusta skenaariopolusta riippumatta. Nokia uskoo,
että tieto- ja viestintäteknologia ja -järjestelmät ovat olennaisia
resilienssin rakentamisessa ja ilmastonmuutoksen hallinnassa.
Digitalisaatio ja paremmat yhteydet voivat muuttaa ihmisten
tapaa kommunikoida, työskennellä ja elää. Teknologiamme
voi mahdollistaa toimialojen ja kaupunkien digitalisoinnin ja
automatisoinnin, mikä lisää tehokkuutta ja tuottavuutta sekä
mahdollistaa päästöjen ja resurssien käytön vähentämisen.
Toimintaperiaatteet
Olemme ottaneet käyttöön toimintaperiaatteita hallitaksemme
ilmastonmuutoksen hillintään ja energiaan liittyviä olennaisia
vaikutuksiamme, riskejämme ja mahdollisuuksiamme. Nokia pyrkii
ehkäisemään ympäristön saastumista koko arvoketjussaan
ympäristöpolitiikkansa ja toimintaohjeidensa mukaisesti.
Nokia on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä
koko arvoketjussaan kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistavoitteidensa mukaisesti.
Nokian ympäristöpolitiikka perustuu ICC:n Elinkeinoelämän
Kestävän kehityksen peruskirjan periaatteisiin, kun taas
ympäristöasioiden hallintaa ja jatkuvaa ympäristötehokkuutta
ohjaa sertifioitu ISO 14001 -ympäristönhallintajärjestelmä.
Näin varmistetaan kokonaisvaltainen ja järjestelmällinen
lähestymistapa Nokian olennaisten vastuullisuusasioiden
hallintaan. Vuonna 2024 ympäristönhallintajärjestelmät
kattoivat 54 % Nokian toimipaikoista ja 90 % työntekijöistä
(pois lukien lopetetut toiminnot).
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
46
Ympäristötiedot jatkoa
Toimintaperiaatteen ja sen hallintajärjestelmän toimeenpano
on kunkin liiketoiminnon vastuulla. Ympäristöpolitiikka on
julkisesti saatavilla ja Nokia viestii sidosryhmien kanssa
ennakoivasti ja avoimesti. Katso lisätietoja Nokian
toimintaperiaatteista Yleiset tiedot -osiosta, kohdasta
"Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat
toimintaperiaatteet".
Ympäristön huomioiva tuotekehitys ja suunnittelu
Nokian ympäristötavoitteiden ja -toiminnan tavoitteena on
soveltaa tuotteiden elinkaariajattelua ympäristövaikutusten
minimoimiseksi tuotesuunnittelu- ja kehitysprosessin
mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä tarjoaa
mahdollisuuksia parantaa tuotteiden ympäristötehokkuutta,
mukaan lukien energiatehokkuutta. Nokian ympäristön
huomioon ottavan suunnittelun ohjeistuksessa (Design for
Environment) käsitellään sääntelyn, asiakkaiden ja Nokian
vaatimuksia, joiden avulla suunnittelijat pyrkivät tekemään
Nokian tuotteista ympäristövastuullisia eli tuotevastuuta ja
ympäristökestävyyttä koskevien toimintaperiaatteidemme ja
tavoitteidemme mukaisia.
Tämä ohjeistus sisältää Nokian tuotteiden
ympäristövaatimusten tiekartan ja tuotteiden
elinkaariarviointien tulokset. Nokia käyttää elinkaariarviointeja
tärkeänä työkaluna arvioitaessa tuotteen mahdollisia
ympäristövaikutuksia sen elinkaaren kaikissa vaiheissa.
Toimittajavaatimukset
Odotamme toimittajiemme noudattavan kolmansien
osapuolten toimintaohjeitamme ja esitämme heille
toimittajavaatimuksemme, mukaan lukien Responsible Business
Alliance (RBA) ‑organisaation toimintaohjeet sekä Nokian
erikseen määrittelemät vastuullisuusvaatimukset. Responsible
Business Alliancen toimintaohjeet sisältävät ympäristöön
liittyviä vaatimuksia, jotka kattavat ympäristöluvat ja
raportoinnin, saastumisen ehkäisyn ja resurssien säästämisen
sekä vaaralliset aineet, kiinteät jätteet, ilmapäästöt,
materiaalirajoitukset, vesihuollon, sekä energiankulutuksen
ja kasvihuonekaasupäästöt.
Tämän toimialan standardin lisäksi ympäristönhallintaan liittyy
useita Nokian toimittajille asettamia erityisvaatimuksia.
Edellytämme, että tuotemateriaalien ja loppukokoonpanon
toimittajillamme on dokumentoitu ympäristönhallintajärjestelmä,
jonka on täytettävä ISO 14001-standardin tai muiden
kansainvälisesti tunnustettujen standardien vaatimukset.
Edellytämme keskeisiltä toimittajiltamme myös ISO 14001
-sertifiointia, mitä seuraamme.
Olemme lisäksi ottaneet käyttöön Nokian tuotteita koskevat
ympäristövaatimukset ja -ohjeet, jotka koskevat kaikkia malleja,
tuotteita, osia, moduuleja, komponentteja ja pakkausmateriaaleja.
Tässä asiakirjassa luetellaan tärkeimmät yleiset
ympäristömääräykset ja esitellään Nokian ympäristövaatimukset.
Toimittajat ovat sopimusperusteisesti velvoitettuja ottamaan
ympäristönäkökohdat huomioon kaikissa tuotekehityksen
vaiheissa käyttämällä esimerkiksi erityisiä ympäristön
huomioivia suunnittelumenetelmiä tai tarkistuslistoja.
Toimittajien on sopimuksen mukaan noudatettava Nokian
tuotteiden ympäristövaatimuksia, esimerkiksi Nokian
aineluetteloa. Näissä tuotekehitysvaiheissa tehtyjen
valintojen on vähennettävä tai poistettava kielteisiä
ympäristövaikutuksia mahdollisimman paljon ja aina, kun se
on mahdollista. Esimerkiksi tuotteen energiatehokkuutta
on pyrittävä parantamaan ja kierrätystä edistämään kaikin
järkevin keinoin.
Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta
koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät
toimet
Vuonna 2023 Nokia selvitti, miten sen
Environment5.jpg
nettonollapäästötavoitetta voitaisiin nopeuttaa, ja määritteli
siihen liittyvän siirtymäsuunnitelman ja keinot. Tämän arvioinnin
jälkeen Nokia ilmoitti sitoutuneensa vähentämään
maailmanlaajuiset kasvihuonekaasupäästönsä (GHG)
nettonollatasolle koko arvoketjussaan vuoteen 2040 mennessä,
mikä on kymmenen vuotta aiempaa tavoitetta nopeammin ja
Pariisin sopimuksen vuoteen 2050 mennessä saavutettavan
nettonollatavoitteen edellä. Nokiaa ei ole suljettu EU:n Pariisin
sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle.
Nokia on määritellyt nettonollapolun, joka auttaa sitä
vähentämään päästöjä koko arvoketjussaan. Nokian
kasvihuonekaasupäästöt ja arvioidut hiilestä irtautumisen
keinot vuosien 2030 ja 2040 tavoitteidemme saavuttamiseksi
jakautuvat kolmeen pääluokkaan. Nämä luokat ovat
■ oma toiminta, mukaan lukien energiankäyttö toimitiloissa ja
autokanta; vaikuttaa scope 1- ja scope 2 -päästöihin
■ arvoketjun alkupään toiminnot, mukaan luettuina ostetut
tavarat ja palvelut, tuotantohyödykkeet, logistiikka ja
liikematkat; vaikuttaa scope 3 -päästöjen kategorioihin 1, 2,
4 ja 6
■ arvoketjun loppupään toiminnot, mukaan luettuina
tuotteidemme ja ratkaisujemme käyttövaihe; vaikuttaa
scope 3 -päästöjen kategoriaan 11
Lisäksi sähköverkon hiilipäästöjen vähentämisellä on merkittävä
vaikutus kasvihuonekaasupäästöjemme vähentämiseen.
Nettonollapolku edellyttää myös hyvää hallintotapaa, seurantaa
ja raportointia.
Nokia-konsernin johtoryhmä hyväksyi sitoutumisen
nollapäästötavoitteeseen ja hallitus sai siitä tiedon.
SBTi on hyväksynyt nettonollatavoitteen tammikuussa 2025.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
47
Ympäristötiedot jatkoa
Alla on kuvattu ja havainnollistettu pääasiallisia hiilipäästöjen vähentämisen keinoja ja esimerkkejä keskeisistä toimista, joita suunnitellaan nettonollapolulla.
3Target_Graphic.jpg
2025
2030
2040
Hiilestä irtautumisen keinoja
Tavoitteet:
RE100 (Scope 2 toimitilat)
80% vähennys scope 1–2
Tavoitteet:
90% vähennys scope 1–2
SBT: 50 %:n vähennys scope 1–2–3
Tavoitteet:
Nettonolla vuoteen 2040 mennessä (Scope 1–2–3)
Oma toiminta: Toimitilat ja ajoneuvot
(scope 1–2)
100 % uusiutuvaa sähköä (RE100)
100 % sähköistetty autokanta
Jäännöspäästöjen neutralointi
Alkupää: tuotesidonnaiset
(scope 3, kategoria 1 ja 2)
Keskeisten toimittajien sitouttaminen suunnittelemaan
ja seuraamaan hiilipäästöjen vähentämistä,
kiertotalouteen perustuvia tuotteita ja palveluita
Loppukokoonpanotoimittajien hiilipäästöjen
vähentäminen 100 %, muiden keskeisten toimittajien
osalta 50 %
Kiertotalous ja vähähiiliset materiaalit
tuotesuunnittelussa
Alkupää: Logistiikka ja
lentoliikematkustus (scope 3,
kategoria 4 ja 6)
Kuljetusmuotojen optimointi päästöjen minimoimiseksi
Logistiikan biopolttoaineiden käyttösopimukset
Merkittävä vähennys lentorahdin päästöissä
Loppupää: Tuotteen käyttövaihe
(scope 3, kategoria 11)
Yhteistyö asiakkaiden kanssa uusiutuvien
energialähteiden laajan käytön varmistamiseksi
Tuotevalikoiman kehittäminen energiatehokkuuden
parantamiseksi
Tukiasemien vähähiilisten energiaratkaisujen
kehittäminen. Pitkäaikaisen tutkimuksen
investointien varmistaminen
Vähähiilinen sähköverkko
(scope 3, kategoriat 1 ja 11)
Ilmastovuoropuhelu sidosryhmien kanssa
Arvoketjun vuoropuhelu ja asiakaskohtaiset
päästökertoimet. Sähköverkon siirtyminen
vähähiilisemmäksi, mikä johtaa
kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen (1)
Sähköverkon siirtyminen vähähiilisemmäksi, mikä
johtaa kasvihuonekaasupäästöjen lisävähennyksiin (2)
Hallinto, seuranta ja raportointi
Raportointiprosessien jatkuva kehittäminen mukaan
lukien päästödatan digitalisointi
Hiilimarkkinoille meneminen poistojen ostamiseksi
Jäännöspäästöjen neutralointi
(1) Oletus: Vähähiilinen sähköverkko johtaa 48 % pienempään päästökertoimeen vertailuvuoteen 2019 verrattuna IEA WEO2023:n ilmoitettujen sitoumusten skenaarion perusteella.
(2) Oletus: Vähähiilinen sähköverkko johtaa 82 % pienempään päästökertoimeen vertailuvuoteen 2019 verrattuna IEA WEO2023:n ilmoitettujen sitoumusten skenaarion perusteella.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
48
Ympäristötiedot jatkoa
■ Oma toiminta – toimitilat ja ajoneuvot (scope 1 ja 2): Nokia
tavoittelee toimitilojensa ja autokalustonsa täydellistä
hiilestä irtautumista. Nokia on sitoutunut käyttämään
100-prosenttisesti uusiutuvaa sähköä omissa
toimitiloissaan vuoteen 2025 mennessä. Tavoittelemme
autokalustollamme oman toimintamme päästötavoitteen
saavuttamista jatkamalla vähäpäästöisten autojen
käyttöönottoa ja siirtymällä kokonaan sähköautoihin
vuoteen 2030 mennessä.
■ Alkupää – tuotesidonnainen (scope 3, kategoriat 1 ja 2):
Nokia keskittyy vähentämään tuotteidensa tuotesidonnaisia
päästöjä esimerkiksi tarjoamalla kiertotalouteen perustuvia
tuotteita, lisäämällä kierrätettyjä materiaaleja uusiin
tuotteisiin ja suunnittelemalla tuotteita, jotka käyttävät
vähemmän materiaalia ja joiden suorituskykykapasiteetti ja
toiminnallisuus ovat paremmat. Nokia tekee yhteistyötä
toimittajiensa kanssa matkalla kohti toiminnan
vähähiilisyyttä.
■ Alkupää – logistiikka ja lentoliikematkustus (scope 3, kategoriat
4 ja 6): Nokian jatkotyötä vaativia toimenpidesuunnitelmia
ovat muun muassa kuljetusmuotojen ja reittisuunnittelun
optimointi, vähähiilisten polttoaineiden käyttö logistiikassa
ja lentorahdin vähentäminen.
■ Loppupää – tuotteen käyttövaihe (scope 3, kategoria 11): 95
% päästöistä syntyy asiakkaidemme verkoissa käytettävistä
tuotteista, joten suurimmat ponnistuksemme keskittyvät
edelleen tuotesuunnitteluun ja innovaatioihin
energiankulutuksen vähentämiseksi ja tuotteidemme
energiatehokkuuden parantamiseksi Nokian
tuotevalikoimassa.
■ Sähköverkko (scope 3, kategoriat 1 ja 11): Nokia edistää
yhteistyössä sidosryhmien kanssa sähköverkon siirtymistä
vähähiilisemmäksi ja tarjoaa digitalisaatioratkaisuja
tukemaan uusiutuvien energialähteiden tuotantoa ja
sähköverkon muutosta energiasektorilla. Nokia työskentelee
myös arvoketjunsa kanssa matkalla kohti siirtymistä
uusiutuviin energialähteisiin, kun maat siirtyvät vähähiilisiin
sähköverkkoihin.
■ Hallinto, seuranta ja raportointi – hiilen poistot:
Jäännöspäästöjen neutraloimisen ja nettonollapäästöjen
saavuttamisen odotetaan edellyttävän luotettavia ja pysyviä
hiilen poistoja ja varastointia. Nokia on tutkinut uskottavia
hiilenpoistoratkaisuja pitkän aikavälin nettonollatavoitteiden
tukemiseksi.
■ Muut: Nokia ei ole tunnistanut keskeisistä omaisuuseristään
tai tuotteistaan kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumia.
Kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumat ovat arvioita
tulevista kasvihuonekaasupäästöistä, jotka todennäköisesti
aiheutuvat yrityksen keskeisistä varoista tai tuotteista, joita
myydään niiden käyttöiän aikana. Koska Nokian tuotteet
toimivat sähköllä, kasvihuonekaasupäästöt riippuvat
suurelta osin koko energiajärjestelmän kehittymisestä ilman
Nokian tuotteista johtuvia viiveitä.
Waterfall_charts_FI_2040.jpg
Nokia-konsernin ilmastostrategia, tavoitteet ja
toimintasuunnitelmat käsittelevät energiatehokkuutta ja
kiertotaloutta. Nokian liiketoimintaryhmät ja toiminnot
sisällyttävät hiilestä irtautumisen keinoja ja keskeisiä
toimintasuunnitelmia investointi- ja
strategiasuunnitteluprosesseihinsa. Nettonollapolku on
integroitu Nokian tuoteportfolion kokonaisstrategiaan, ja
nettonollamallinnustavoitteet on yhdenmukaistettu näiden
suunnitelmien kanssa.
Nokia on arvioinut ja mallintanut odotettavissa olevien
tärkeimpien hiilestä irtautumisen keinojen ja toimien osalta
niiden määrälliset panokset kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistavoitteiden saavuttamiseksi, ja se kattaa
tavoitevuodet 2030 ja 2040 sekä välitavoitevuoden 2035
ESRS:n edellyttämällä tavalla.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
49
Ympäristötiedot jatkoa
Waterfall_charts_FI_2035.jpg
Waterfall_charts_FI_2030.jpg
Siirtymä- ja toimintasuunnitelmien vaikutus
taloudelliseen suunnitteluun
Panostamme edelleen kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseen omassa toiminnassamme edellä kuvatulla
tavalla. Näitä investointeja ei pidetä taloudellisesti olennaisina
kokonaisinvestointien kannalta.
Suurin osa energiankulutukseen liittyvistä päästöistämme
syntyy myydyistä tuotteista, kun ne ovat asiakkaidemme
käytössä, ja pidämme energiatehokkuutta yhtenä keskeisistä
tekijöistä tuotteiden kilpailukyvyssä. Siksi tuotteidemme
ja ratkaisujemme energiatehokkuus on edelleen yksi
avainalueistamme teknologiakehityksessämme. Vuonna 2024
Nokia investoi 4 512 miljoonaa euroa tutkimukseen ja
kehitykseen (T&K). Energiatehokkuus on kiinteä osa
tuotekehitystä. Tuotevalikoimamme energiatehokkuuden
parantamiseen liittyviä kustannuksia ja investointeja ei voida
seurata erikseen eikä erottaa toisistaan, sillä ne ovat
olennainen osa Nokian teknologia- ja tutkimus- ja
kehitysinvestointeja.
Tutkimme edellä kuvatun mukaisesti luotettavia
hiilenpoistoratkaisuja pitkän aikavälin nettonollatavoitteiden
tukemiseksi. Tällaisten ratkaisujen tulevat taloudelliset
vaikutukset riippuvat merkittävästi teknologisesta kehityksestä,
luotettavien hiilenpoistomarkkinoiden kypsyydestä
ja hiilen hinnan vaihtelusta vuosina 2024–2040.
Nettonollamallinnukseen perustuen vuonna 2040
kompensoitavien kasvihuonekaasupäästöjen enimmäismäärä,
joka koostuu scope 1, 2 ja 3 -päästöistä, on 4 miljoonaa tCO2-
ekv. Päästökauppajärjestelmän (ETS) hinnalla 72 euroa per
tCO2-ekv. 31.12.2024 tämä määrä vastaa 288 miljoonaa
euroa. Nokian alustavan arvion perusteella mahdolliset tulevat
investoinnit hiilen poistoyksiköihin kirjataan aineettomiksi
varoiksi, kunnes ne hyödynnetään. Hiilikrediittiyksiköiden
hyödyntämisen yhteydessä vastaava hankintameno kirjattaisiin
kuluksi ja kirjattaisiin tämän alkuarvion perusteella
liiketoiminnan kuluksi.
Monet ilmastoon liittyvistä riskienhallintatoimista ovat
normaalia liiketoimintaa. Emme ole tunnistaneet muita
ilmastoon liittyviä toimintakuluja tai pääomamenoja, kuten
uudelleenjärjestelyjä, alaskirjauksia tai ilmastonmuutoksesta
johtuvia omaisuuserien arvonalentumisia, joilla voisi olla
olennainen vaikutus taloudelliseen suunnitteluun. Emme myöskään
ennakoi pääoman saatavuuteen liittyviä olennaisia riskejä.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
50
Ympäristötiedot jatkoa
Vuonna 2023 Nokia määritti kestävän rahoituksen viitekehyksen,
joka mahdollistaa kestävyyssidonnaisten rahoitusinstrumenttien
liikkeeseenlaskun, ja toteutti onnistuneesti 500 miljoonan
euron kestävyyssidonnaisen joukkovelkakirjalainan.
Viitekehyksen kestävän kehityksen tavoite perustuu Nokian
tieteeseen perustuvaan tavoitteeseen vähentää absoluuttisia
kasvihuonekaasupäästöjä koko arvoketjussamme (scope 1, 2
ja 3) mitattuna CO2-ekv.-tonneina. Joukkovelkakirjalainassa
on erääntyessään 4 miljoonan euron kertaluonteinen
lunastuspalkkio siltä varalta, että Nokia ei täytä sitoumustaan
vähentää kasvihuonekaasupäästöjään koko arvoketjussaan
(scope 1, 2 ja 3) 50 % vuosina 2019–2030. Vuonna 2024
Nokia allekirjoitti Pohjoismaiden investointipankin kanssa
250 miljoonan euron lainasopimuksen Nokian 5G- ja 6G-
tutkimukseen ja -kehitykseen tekemien investointien
yhteisrahoittamiseksi. Näiden tutkimus- ja kehityshankkeiden
tavoitteena on parantaa tuottavuutta ja edistää seuraavan
sukupolven matkapuhelinverkkoja, joiden odotetaan
parantavan seuraavan sukupolven tuotteiden
energiatehokkuutta ja keventävän niiden painoa sekä
pienentävän tuotteiden elinkaaren aikaista hiilijalanjälkeä.
Koska Nokian taksonomiakelpoiset taloudelliset toiminnot
EU:n taksonomia-asetuksen ilmastotavoitteiden
"Ilmastonmuutoksen hillintä" tai "Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen" mukaisesti ovat arvoltaan 0 % liikevaihdosta,
tässä osiossa kuvatut Nokian ilmastosiirtymä-, toiminta- tai
resurssisuunnitelmat eivät ole olennaisia kohdassa "Euroopan
unionin taksonomia-asetuksen mukaan annettavat tiedot"
esitettyjen taloudellisten toimintojen ja tunnuslukujen osalta.
Siirtymäsuunnitelman toteutuksen eteneminen ja
vuonna 2024 tehdyt toimenpiteet
Kasvihuonekaasupäästöt olivat yhteensä 26 011 608 tCO2-ekv.
vuonna 2024. Tämä vastaa 28 %:n vähennystä edellisestä
vuodesta ja 36 %:n vähennystä perusvuodesta 2019.
Tämä johtui pääasiassa vähenemisestä scope 3 -päästöjen
kategoriassa 11, myytyjen tuotteiden käyttö, jossa
kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 28 % vuoteen 2023
verrattuna ja 30 % perusvuoteen 2019 verrattuna.
Vuoden 2024 keskeiset toimenpiteet on kuvattu alla.
Oma toiminta (scope 1 ja 2)
Nokia jatkoi uusiutuvan sähkön osuuden kasvattamista
markkinapohjaisten scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseksi. Scope 1 ja 2 -päästöt vähenivät 27 %
verrattuna vuoteen 2023 ja 76 % verrattuna perusvuoteen
2019.
Alkupää: Tuotesidonnainen (scope 3, kategoria 1 ja 2)
Nokia tekee tiivistä yhteistyötä toimittajiensa kanssa
osana ilmasto-ohjelmaansa, mihin sisältyy toimittajien
kypsyyden parantaminen päästömittausten, tavoitteiden
asettamisen, suunnitelmien ja hyvien käytäntöjen osalta.
Loppukokoonpanotoimittajien osalta Nokia seuraa
suunnitelman toteutumista liiketoimintakatsauksissa koko
vuoden ajan, sillä niiden tavoitteena on saavuttaa nollapäästöt
vuoteen 2030 mennessä scope 1 ja scope 2 -päästöissä.
Nokia on säännöllisesti vuorovaikutuksessa 600 suuren
toimittajansa kanssa CDP-ilmasto-ohjelmakierroksen suhteen.
Lisäksi tehdään tiivistä yhteistyötä Nokian yhteisen
suunnittelun ja valmistuksen toimittajien sekä
päästöintensiivisten toimittajaluokkien kanssa.
Environment6.jpg
Vuonna 2024 Nokian 408 avaintoimittajaa vastasi CDP:n
pyyntöön ilmoittaa ilmastoon liittyviä tietoja suorituskyvystään,
ja 257 näistä toimittajista myös asetti
päästövähennystavoitteita.
Nokian toimittajayhteistyön seurauksena Nokian scope 3
-kategorian 1 päästöjen on havaittu vähenevän vähitellen.
Vuonna 2024 loppukokoonpanon toimittajien päästöt
vähenivät vielä 15 % vuoteen 2023 verrattuna ja 56 % vuoden
2019 lähtötasosta. Toimittajien kokonaispäästöt (kategoria 1)
vähenivät 28 % vuoteen 2023 verrattuna ja 77 %
perusvuoteen 2019 verrattuna.
Loppupää: Tuotteen käyttövaihe
Monet Nokian asiakkaat ovat kiinnostuneita vähentämään
sähkönkulutustaan ja päästöjään, ja Nokia pitää
energiatehokkuutta yhtenä keskeisistä tekijöistä tuotteiden
kilpailukyvyssä. Meillä on myös asiakkaita, jotka ovat
kiinnostuneita tutkimaan uusia vähähiilisyyteen liittyviä
liiketoimintamahdollisuuksia. Tämä kehitys luo meille uusia
liiketoimintamahdollisuuksia, ja julkaisemme ja toimitamme uusia
innovaatioita, jotka vastaavat tähän kysyntään.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
51
Ympäristötiedot jatkoa
Yksi keskeisistä toimenpiteistä, joita tarvitaan
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi tuotteen
käyttövaiheessa, on tuotteiden energiatehokkuuden
parantaminen tuotekehityksessä. Vuoden 2024 keskeisiä
toimenpiteitä olivat:
■ Nokia jatkoi tuotteidensa energiatehokkuuden parantamista
sekä asteittaisilla että sukupolvien välisillä laiteparannuksilla.
■ Uusia energiatehokkuusohjelmistoja on julkaistu,
kuten Extreme Deep Sleep -tila, joka voi auttaa käyttäjiä
vähentämään energiankulutusta liikenteettömissä
olosuhteissa, MantaRay-poikkeamien tunnistus, joka voi
tunnistaa tietyt radiotukiasemapaikat energiankulutuksen
optimoimiseksi sekä Wavence Sleep -tilat, jotka voivat
vähentää mikroaaltoradioiden virrankulutusta.
■ Uudet innovaatiot, kuten virtuaalinen voimala, voivat antaa
operaattoreille mahdollisuuden käyttää olemassa olevia
vara-akkujaan ja edistää sähkövaramarkkinoiden ja
sähköverkon kehittämistä.
Scope 3 -kategorian 11, myytyjen tuotteiden käyttö,
kasvihuonekaasupäästöt laskivat 28 % vuoteen 2023
verrattuna ja 30 % perusvuoteen 2019 verrattuna.
Vähennys vuosien 2023 ja 2024 välillä johtui pienemmistä
myyntimääristä, energiankulutuksen vähenemisestä ja
tuotejakaumasta. Tätä vähennystä tasoitti 1 %:n kasvu
päästöissä globaalin päästökertoimen vuoksi, joka heijastaa
globaalin sähköverkon hiilipäästöjen vähentämisen kehitystä.
Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa
Olemme asettaneet keskeisille alueille lyhyen, keskipitkän ja
pitkän aikavälin ilmastotavoitteita. Lyhyen ja keskipitkän
aikavälin tavoitteita asetetaan pitkän aikavälin tavoitteen
seuraamista ja osoittamista varten. Seuraamme, mittaamme
ja raportoimme näistä tavoitteista läpinäkyvästi.
Nokia on asettanut vuoden 2040 nettonollatavoite kattamaan
kasvihuonekaasupäästöjen scope 1, scope 2 ja scope 3 -luokat.
Nämä tavoitteet koskevat kaikkia Nokian liiketoimintaryhmiä,
ja ne kattavat erilaisia liiketoimintoja, kuten tutkimuksen
ja kehityksen, logistiikan, toiminnan ja toimittajat.
Ilmastotavoitteissamme ei ole maantieteellisiä poikkeuksia.
Kasvihuonekaasupäästötavoitteet on asetettu mittaamaan ja
seuraamaan niiden etenemistä kohti nettonollatavoitetta.
Mitatut scope 1, scope 2 ja scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
vastaavat toteutettuja ja suunniteltuja keskeisiä toimenpiteitä.
Vesiputouskaavioissa mallinnetut päästöt näyttävät tavoitteet
vuodelle 2030 ja 2040 sekä niiden hiilipäästöjen vähentämisen
keinot. Tässä mallinnuksessa on otettu huomioon
ilmastoskenaario, jossa ilmastonlämpeneminen rajoitetaan
1,5 °C:seen.
Lyhyen aikavälin (2030) ja pitkän aikavälin (2040)
nettonollatavoitteiden yhdenmukaisuus ja kattavuus
kasvihuonekaasuinventaarion rajausten kanssa varmistetaan
täyttämällä SBTi-vaatimukset ja validoimalla tavoitteet
SBTi:ssä. Perustasoa päivitetään, kun liiketoiminnassa tapahtuu
muutoksia, kuten fuusioita ja yritysostoja, tai tiedon
kattavuudessa ja laskennassa tapahtuu parannuksia. Tämä
tehdään SBTi:n asettamien kynnysarvojen mukaisesti ja Nokian
taloudellisen raportoinnin konsolidointiperiaatteiden mukaisesti.
RE100-tavoite
Nokia pyrkii käyttämään 100-prosenttisesti uusiutuvaa
sähköä omissa toimitiloissaan vuoteen 2025 mennessä
vertailuvuodesta 2019 alkaen. Tavoite perustuu RE100-
vaatimuksiin. Vuonna 2024 uusiutuvan sähkön osuus oli 87 %,
ja tavoite ollaan saavuttamassa ajallaan.
Tieteeseen perustuva tavoite vuoteen 2030
mennessä
Ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen
vuoteen 2030 mennessä Pariisin sopimuksen mukaisesti Nokia
on asettanut päästövähennystavoitteet tämän skenaarion
mukaisesti. Nokian tieteeseen perustuva tavoite (SBT 1.5) on
SBTi:n hyväksymä, ja se sisältää lyhyen aikavälin tavoitteen,
jonka mukaan Nokia on sitoutunut vähentämään absoluuttisia
scope 1, scope 2 ja scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjään 50 %
vuoteen 2030 mennessä vuoden 2019 vertailutasosta.
Raportointivuonna 2024 tavoitteiden kattavuus ja
kasvihuonekaasupäästöjen rajaukset perustuvat SBTi:n vuonna
2021 hyväksymään laajuuteen. Vuodesta 2025 alkaen
tavoitteiden kattavuus perustuu vuonna 2025 hyväksyttyyn
nettonollatavoitteeseen siten kuin se on määritelty
nettonollatavoitteelle.
Scope 1 ja 2 sisältävät scope 1&2 -toimitilat, scope 1 -autot
ja scope 1 -laivat. SBT scope 3 sisältää seuraavat Nokialle
merkittävät kategoriat: Kategoria 1 – ostetut tuotteet ja
palvelut, mukaan lukien loppukokoonpanotoimittajien scope 1
ja 2 sekä vuokrattujen laivojen päästöt, kategoria 4 – kuljetus ja
jakelu arvoketjun alkupäässä ja kategoria 11 – myytyjen
tuotteiden käyttö kattaen suurimman osan Nokian tuotteista.
Vuonna 2024 Nokia vähensi kasvihuonekaasupäästöjään 28 %
verrattuna edellisvuoteen. Edistyminen on sujunut
suunnitelmien mukaan.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
52
Ympäristötiedot jatkoa
Nettonollatavoite
SBTi hyväksyi nettonollatavoitteen tammikuussa 2025. Tähän
sisältyy Nokian sitoumus saavuttaa kasvihuonekaasupäästöjen
nettonollatavoite koko arvoketjussa vuoteen 2040 mennessä.
Pitkän aikavälin tavoitteena on vähentää absoluuttisia scope 1-,
scope 2- ja scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 90 % vuoteen
2040 mennessä perusvuodesta 2019. Scope 3 sisältää
seuraavat Nokialle merkittävät kategoriat: kategoria 1 – ostetut
tavarat ja palvelut, kategoria 2 – tuotantohyödykkeet, kategoria
4 – tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu, kategoria 6 –
liiketoimintaan liittyvä matkustaminen ja kategoria 11 –
myytyjen tuotteiden käyttö. Nykyisten yritysten
nettonollapäästöstandardien (SBT) v.1 mukaisesti yhtiö voi
pitkän aikavälin päästövähennystavoitteensa saavutettuaan
käyttää pysyvää hiilen poistoa ja varastointia jäännöspäästöjen
tasapainottamiseen jopa 10 %:lla.
Nettonollatavoite sisältää myös lyhyen aikavälin tavoitteen
vähentää scope 1-, scope 2- ja scope 3 -kategorioiden 1, 2, 4, 6
ja 11 kasvihuonekaasupäästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä
perusvuodesta 2019. Eteneminen on suunnitelmien mukaista.
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt vähenivät 28 % vuoteen
2023 verrattuna ja 36 % perusvuoteen 2019 verrattuna.
Lisäksi Nokia on asettanut seuraavat väli- ja osatavoitteet
(vuoden 2025 tavoitteet):
■ Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 80 % scope 1:n ja
scope 2:n markkinaperusteisissa -päästöissä vuoteen 2025
mennessä perusvuodesta 2019
■ Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 90 % scope 1:n ja
scope 2:n markkinaperusteisissa -päästöissä vuoteen 2030
mennessä perusvuodesta 2019
■ Loppukokoonpanotoimittajamme saavuttavat nollapäästöt
vuoteen 2030 mennessä perusvuodesta 2019
■ Toimittajamme (kategoria 1) vähentävät
kasvihuonekaasupäästöjä 50 % vuoteen 2030 mennessä
perusvuodesta 2019
■ Logistiikkamme kasvihuonekaasupäästöt vähenevät 73 %
vuoteen 2030 mennessä perusvuodesta 2019.
5212
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
53
Ympäristötiedot jatkoa
Hiilijalanjälkemme (Scope 1, 2 ja 3)
Päästölähde
Tonnia CO2-ekv.
%
kokonaismäärästä
Energiankäyttö tiloissa ja kalustossa
90 498
0 %
Scope 1 ja 2
markkinaperusteiset
päästömme
Myytyjen tuotteiden käyttö
24 736 044
95 %
Scope 3 -päästömme
Ostetut tavarat ja palvelut
962 134
4 %
Alkupään kuljetus ja jakelu
160 178
1 %
Pääomahyödykkeet
33 207
0 %
Liikematkailu
29 547
0 %
Scope 1, 2 ja 3 kokonaispäästöt
26 011 608
100 %
Hiilijalanjälkemme (Scope 1, 2 ja 3)
Energiankäyttö tiloissa ja kalustossa
0 %
Myytyjen tuotteiden käyttö
95 %
Ostetut tavarat ja palvelut
4 %
Alkupään kuljetus ja jakelu
1 %
Pääomahyödykkeet
0 %
Liikematkailu
0 %
5254
Päästölähde
Tonnia CO2-ekv.
%
kokonaismäärästä
Tilat, suorat päästöt
21 236
23 %
Scope 1 -päästömme
Autokalusto
17 211
19 %
Tilat, ostetun energian epäsuorat päästöt,
markkinaperusteiset
52 051
58 %
Scope 2 -päästömme
Scope 1 ja 2 kokonaispäästöt
90 498
100 %
Hiilijalanjälkemme (Scope 1 ja 2)
Tilat, suorat päästöt
23 %
Autokalusto
19 %
Tilat, ostetun energian epäsuorat
päästöt, markkinaperusteiset
58 %
5262
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
54
Ympäristötiedot jatkoa
ESG-tavoitteiden tilanne ja kehitys vuonna 2024
Tavoitevuosi
Lähtövuosi
Lähtöarvo
Tavoite
Vuoden 2024 tulokset
Tavoitetila
E1: Ilmastonmuutos
2030/
2040
2019
40 404 798
SBT nettonolla(1):
Yleinen nettonollatavoite: Nokian tavoitteena on saavuttaa
nettonolla kasvihuonekaasupäästöt koko arvoketjussa vuoteen
2040 mennessä.
Lyhyen aikavälin tavoite: Nokia sitoutuu vähentämään absoluuttisia
scope 1-, scope 2- ja scope 3  -kasvihuonekaasupäästöjä 50 %
vuoteen 2030 mennessä lähtövuodesta 2019.
Pitkän aikavälin tavoite: Nokia sitoutuu vähentämään absoluuttisia 
scope 1-, scope 2- ja scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä 90 %
vuoteen 2040 mennessä lähtövuodesta 2019.
SBT nettonollamme kattamat päästöt olivat 26 011 608 tonnia CO2-ekv. (2) , mikä on 36 % :n
vähentymä vuodesta 2019. Tämä tarkoittaa, että SBT nettonolla on edennyt vuoden 2024
siirtymäsuunnitelmamme mukaisesti. Kehitys johtuu pääasiassa myytyjen tuotteiden käytöstä
aiheutuvien päästöjen vähenemisestä. Liiketoimintamme ja markkinatilanteemme huomioon
ottaen näemme mahdollisena, että tulevina vuosina päästöt ylittävät jälleen päästöille
asetetut tavoitteet.
Tavoite- ja mittariarvo ei sisällä Submarine Networksin lopetettua toimintoa.
Etenee suunnitellusti
2030
2019
35 455 551
SBT 1,5(3), raportoidaan viimeisen kerran vuonna 2024:
Vähentää kasvihuonekaasupäästöjä arvoketjussamme (scope 1,
2 ja 3) 50 %:lla vuosina 2019–2030.
SBT 1,5:n kattamat päästöt olivat 24 592 276 tonnia CO2-ekv., mikä on 31 %   vähemmän
kuin vuonna 2019. Kehitys johtuu pääasiassa myytyjen tuotteiden käytöstä aiheutuvien
päästöjen vähenemisestä.
Tavoitearvo ja esitetty mittariarvo sisältävät Submarine Networksin lopetetun toiminnon
vuonna 2024 ja perusvuonna.
Etenee suunnitellusti
2030
2019
74 996
Loppukokoonpanotoimittajamme saavuttavat nollapäästöt (osa
scope 3 kategoria 1) vuoteen 2030 mennessä.
Loppukokoonpanotoimittajiemme päästöt olivat 32 807 tonnia CO2-ekv., mikä on 56 %
vähemmän kuin vuonna 2019.
Etenee suunnitellusti
2030
2019
4 225 716
Toimittajamme vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä (scope 3
kategoria 1) 50 %:lla vuoteen 2030 mennessä.
Toimittajiemme päästöt olivat 962 134 tonnia CO2-ekv., mikä on 77 % vähemmän kuin 2019.
Koska tämä kuitenkin sisältää satojen toimittajien päästötiedot ja myönnettyjen
päästötietojen laatu on ollut huolenaihe, olemme tietoisia siitä, että osa vähennyksistä
saattaa johtua raportoitujen tietojen laadusta.
Tavoite- ja mittariarvo ei sisällä Submarine Networksin lopetettua toimintoa.
Etenee suunnitellusti
2030
2019
303 630
Vähennämme logistiikan kasvihuonekaasupäästöjä (scope 3
kategoria 4) 73 % vuoteen 2030 mennessä.
Logistiikkamme päästöt olivat 160 178 tonnia CO2-ekv., mikä on 47 % vähemmän kuin
vuonna 2019.
Tavoite- ja mittariarvo ei sisällä Submarine Networksin lopetettua toimintoa.
Etenee suunnitellusti
2025
2019
444 500
Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 65 %:lla scope 1:n ja 2:n
markkinaperusteisista päästöistä, mukaan lukien toimitilojemme
kasvihuonekaasupäästöjen 85 % vähennys vuoteen 2025
mennessä(4).
Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 63 % :lla scope 1 ja 2, mukaan lukien toimitilojemme
kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 78 % vuoteen 2019 verrattuna.
Tavoitearvo ja esitetty mittariarvo sisältävät Submarine Networksin lopetetun toiminnon
vuonna 2024 ja perusvuonna.
Etenee suunnitellusti
2024
2019
348 347
75 %:n vähennys toimitilojemme kasvihuonekaasupäästöihin
(scope 1 ja 2 markkinaperusteiset) vuonna 2024.
Vuonna 2024 olemme saavuttaneet tavoitteemme vähentämällä toimipaikkojemme
kasvihuonekaasupäästöjä 78 % vuoteen 2019 verrattuna.
Tavoitearvo ja esitetty mittariarvo sisältävät Submarine Networksin lopetetun toiminnon
vuonna 2024 ja perusvuonna.
Saavutettu
2025
2021
53 %
Saavuttaa uusiutuvista energianlähteistä tuotetun sähkön 100
%:n käyttöaste toimitiloissamme (RE100).
Vuonna 2024 kulutetusta sähköstä 87 % oli uusiutuvista energianlähteistä tuotettua 
toimitiloissamme.
Tavoitearvo ja esitetty mittariarvo sisältävät Submarine Networksin lopetetun toiminnon
vuonna 2024.
Etenee suunnitellusti
2024
2021
53 %
Saavuttaa uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön 85 %:n
käyttöaste toimitiloissamme.
Saavutimme uusiutuvan sähkön 87 % :n käyttöasteen toimipaikoissamme vuonna 2024.
Tämä tavoite ja esitetty mittariarvo sisältävät Submarine Networksin lopetetun toiminnon
vuonna 2024.
Saavutettu
(1) Tavoite sisältää scopet 1, 2 (markkinaperusteinen), 3.1, 3.2, 3.4, 3.6, 3.11. Se ei sisällä Submarine Networksin lopetettua toimintoa.
(2) CO2-ekv. = hiilidioksidiekvivalentti.
(3) Hyväksytty vuonna 2021, yhdenmukainen 1,5 celsiusasteen kanssa, SBT kattaa seuraavat: Scope 1: päästöt toimitiloistamme, autokalustosta ja omista laivoista. Scope 2: ostetun energian markkinaperusteiset päästöt. Scope 3: 3.1 kattaa 6 % hankituista tavaroista ja
palveluista toimitusketjumme loppukokoonpanotehtailla ja S1&2 ja vuokratuilla aluksilla laivoilla, 3.4 logistiikka, 3.11 kattaa 98 % myytyjen tuotteiden asiakaskäytöstä.
(4) Vuonna 2025 tavoite korvataan tavoitteella "Kasvihuonekaasupäästöjen vähennys 80 % markkinaperusteisissa scope 1- ja scope 2 -päästöissä" Submarine Networksin lopetetun toiminnon vuoksi.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
55
Ympäristötiedot jatkoa
Tiedonantotaulukot
Nokian jatkuvat toiminnot
Kuten Yleiset tiedot -osion kohdassa "Laadintaperusteet" on kuvattu, mittarit esitetään erikseen
Nokian jatkuville toiminnoille ja lopetetuille toiminnoille, jotka käsittävät Submarine Networksin.
Tässä osiossa esitetyt taulukot sisältävät jatkuvat toiminnot (Nokia-konserni pois lukien
Submarine Networks) sekä raportointivuodelta 2024 että vertailukaudelta 2023, ellei toisin
mainita. Lopetettujen toimintojen keskeiset tunnusluvut raportointivuosille 2024 ja 2023 on
esitetty erikseen jäljempänä tässä osiossa.
Oman toiminnan energiankulutus lähteittäin
Energian kulutus (MWh)
2024
2023
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus
728 242
668 540
Ostetun tai hankitun sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus
uusiutuvista lähteistä
727 802
Ei raportoitu
Itse tuotetun polttoaineettoman uusiutuvan energian kulutus
440
Ei raportoitu
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
72 %
65 %
Fossiilisista lähteistä ja ydinvoimaloista peräisin olevan energian
kokonaiskulutus
276 964
365 507
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus
1 012
1 000
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus
111 954
106 134
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön,
lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus
163 998
258 373
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
28 %
35 %
Omien toimintojen energian kokonaiskulutus
1 005 206
1 034 047
Yllä oleva taulukko sisältää toimitilat eikä sisällä autojen energian kulutusta, jonka osuuden on arvioitu olevan maksimissaan 5 %
taulukossa esitetystä kokonaisenergiakulutuksesta.
Uusiutumattoman energian ja uusiutuvan energian tuotanto
Energian tuotanto (MWh)
2024
2023
Uusiutumattoman energian tuotanto
15 377
Ei raportoitu
Uusiutuvan energian tuotanto
440
Ei raportoitu
Energian kokonaistuotanto
15 817
Ei raportoitu
Energiankulutus Nokian tiloissa ja myytyjen tuotteiden osalta
Energian kulutus (MWh)
2024
2023
Energiankulutus lähteittäin Nokian tiloissa
Sähkö
817 049
848 913
Lämmitys
24 993
28 000
Jäähdytys
50 198
50 000
Fossiilinen kaasu
111 954
106 134
Fossiilinen öljy
1 012
1 000
Biopolttoaine
0
0
Tilojen energiankulutus yhteensä
1 005 206
1 034 047
Suora energia
112 966
107 134
Epäsuora energia
892 240
926 913
Tilojen energiankulutus yhteensä
1 005 206
1 034 047
Energiankulutus Nokian ulkopuolella
Myytyjen tuotteiden energiankulutus
53 077 484
74 650 000
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
56
Ympäristötiedot jatkoa
Scope 1, 2 ja 3 bruttopäästöt sekä kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.)
2024
2023
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
38 447
39 331
Kasvihuonekaasut polttoaineen poltosta toimitiloissa (kiinteät ja liikkuvat lähteet)
20 523
19 631
HFC-jäähdytysaineet toimitiloissa
713
400
Autokanta
17 211
19 300
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.)
2024
2023
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
313 865
320 659
Ostettu sähkö
299 370
305 959
Ostettu jäähdytys
8 833
8 400
Ostettu lämmitys
5 662
6 300
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
52 051
83 924
Ostettu sähkö
39 267
70 924
Ostettu jäähdytys
8 833
8 400
Ostettu lämmitys
3 951
4 600
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.)
2024
2023
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)
25 921 110
35 917 018
1 Ostetut tavarat ja palvelut
962 134
1 344 470
2 Tuotantohyödykkeet
33 207
33 748
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu
160 178
140 900
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
29 547
29 327
11 Myytyjen tuotteiden käyttö (globaalilla keskiarvopäästökertoimella)
24 736 044
34 368 573
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.)
2024
2023
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)
26 273 422
36 277 008
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)
26 011 608
36 040 273
Nokia SBT1,5 (tCO2-ekv.), sisältää Submarine Networksin
24 592 276
34 319 800
Lisätietoa scope 1, 2 ja 3 kasvihuonekaasupäästöjen bruttopäästöistä
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt (%, tCO2-ekv.)
2024
2023
Prosenttiosuus sopimusvälineistä, jotka liittyvät energian ostamiseen(1)
81 %
Ei raportoitu
Biogeeniset hiilidioksidipäästöt biomassan poltosta tai biologisesta
hajoamisesta, jotka eivät sisälly scope 2 -kasvihuonekaasupäästöihin, tCO2-
ekv.
2 357
Ei raportoitu
Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt (%, tCO2-ekv.)
Prosenttiosuus Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöistä, jotka on laskettu
käyttäen ensisijaisia tietoja
97 %
Ei raportoitu
(1) Prosenttiosuus sopimussuhteista sisältää Submarine Networksin (lopetetut toiminnot)
Päästöjen intensiteetti nettotuottojen ja autokannan ajokilometrien perusteella
Päästöjen intensiteetti (%, MWh)
2024
2023
Scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisintensiteetti,
sijaintiperusteisesti (tCO2-ekv. per liikevaihto milj. EUR)
1 367
1 716
Scope 1, 2 ja 3 -kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisintensiteetti,
markkinaperusteisesti (tCO2-ekv. per liikevaihto milj. EUR)
1 353
1 705
Scope 1 ja 2 -kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisintensiteetti,
markkinaperusteisesti (tCO2-ekv. per liikevaihto milj. EUR)
5
6
Ajoneuvokanta (gCO2-ekv./km)
82
91
Kasvihuonepäästöjen intensiteetin laskennassa käytetty nimittäjä on Nokian konsernitilinpäätöksessä esitetty liikevaihto.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
57
Ympäristötiedot jatkoa
Takautuva
Merkkipaalut ja tavoitevuodet
Scope 1 kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.)
2019
(lähtövuosi)
2024
2023
Vuotuinen
muutos
2025
2030
2040
Muutos %
Vuositavoite / lähtövuosi
Scope 1 kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.)
50 047
38 447
39 331
-2 %
N/A
N/A
N/A
-23 %
Scope 2 kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.)
2019
(lähtövuosi)
2024
2023
Vuotuinen
muutos
2025
2030
2040
Muutos %
Vuositavoite / lähtövuosi
Kasvihuonekaasupäästöjen (tCO2-ekv.) markkinaperusteiset scope 2
-bruttopäästöt
325 177
52 051
83 924
-38 %
N/A
N/A
N/A
-84 %
Kasvihuonekaasupäästöjen (tCO2-ekv.) markkinaperusteiset scope 2
-kokonaispäästöt
375 224
90 498
123 255
-27 %
75 045
37 522
N/A
-76 %
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.)
2019
(lähtövuosi)
2024
2023
Vuotuinen
muutos
2025
2030
2040
Muutos %
Vuositavoite / lähtövuosi
1 Ostetut tavarat ja palvelut
4 225 716
962 134
1 344 470
-28 %
N/A
481 067
N/A
-77 %
2 Tuotantohyödykkeet
123 650
33 207
33 748
-2 %
N/A
N/A
N/A
-73 %
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu
303 630
160 178
140 900
14 %
N/A
81 980
N/A
-47 %
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
70 648
29 547
29 327
1 %
N/A
N/A
N/A
-58 %
11 Myytyjen tuotteiden käyttö
35 305 929
24 736 044
34 368 573
-28 %
N/A
N/A
N/A
-30 %
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (tCO2-ekv.)
2019
(lähtövuosi)
2024
2023
Vuotuinen
muutos
2025
2030
2040
Muutos %
Vuositavoite / lähtövuosi
Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)
40 404 797
26 011 608
36 040 273
-28 %
N/A
20 202 399
4 040 480
-36 %
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
58
Ympäristötiedot jatkoa
Lopetetut toiminnot
Oman toiminnan energiankulutus lähteittäin
Energian kulutus (MWh)
2024
2023
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus
21 259
5 460
Ostetun tai hankitun sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus
uusiutuvista lähteistä
21 163
Ei raportoitu
Itse tuotetun polttoaineettoman uusiutuvan energian kulutus
96
Ei raportoitu
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
66 %
18 %
Fossiilisista lähteistä ja ydinvoimaloista peräisin olevan energian
kokonaiskulutus
11 126
25 493
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus
0
0
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus
10 733
10 866
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön,
lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus
392
14 627
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)
34 %
82 %
Omien toimintojen energian kokonaiskulutus
32 385
30 953
Yllä oleva taulukko sisältää Submarine Networksin toimitilat.
Energian kulutus (MWh)
2024
2023
Energiankulutus Nokian kalustossa
Merikalusto (fossiilisen öljyn käyttö)
379 411
343 000
Merikalusto (biopolttoaineen käyttö)
0
4
Scope 1, 2 ja 3 -bruttopäästöt sekä kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.)
2024
2023
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
75 811
71 869
Kasvihuonekaasut polttoaineen poltosta toimitiloissa (kiinteät ja liikkuvat lähteet)
1 945
1 969
HFC-jäähdytysaineet toimitiloissa
0
0
Laivat
73 866
69 900
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.)
2024
2023
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
1 827
1 741
Ostettu sähkö
1 827
1 741
Ostettu jäähdytys
0
0
Ostettu lämmitys
0
0
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)
196
876
Ostettu sähkö
196
876
Ostettu jäähdytys
0
0
Ostettu lämmitys
0
0
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.)
2024
2023
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)
123 809
179 905
1 Ostetut tavarat ja palvelut
102 721
112 956
2 Tuotantohyödykkeet
5 670
6 349
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
1 287
1 373
11 Myytyjen tuotteiden käyttö (globaalilla keskiarvopäästökertoimella)
14 131
59 227
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (tCO2-ekv.)
2024
2023
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)
201 447
253 515
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)
199 816
252 650
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
59
Ympäristötiedot jatkoa
Mittareiden raportointiperiaatteet
Nokialla on sisäinen asiakirja – Environmental data handbook –
jossa määritellään keskeiset tiedonkeruu- ja
raportointiperiaatteet, mukaan lukien esimerkiksi tietojen
rajaukset, tiedonkeruumenetelmät, käytetyt työkalut ja
päästökertoimet. Tässä osiossa selitetään keskeiset
raportointimenetelmät ja -periaatteet
Energiankulutus
Energiatiedot kattavat polttoaineiden kiinteän ja liikkuvan
polton sekä sähkön, lämmön ja jäähdytyksen kulutuksen
toimitilojen toiminnassa.
Energiankulutustiedot kerätään tyypillisesti toimitilatason
vastaajilta tai saadaan laskuista tai mittaritiedoista.
Toimitiloissa, joista tietoja ei ole saatavilla, vuoden 2024
käyttötiedot arvioidaan tietojen puutteiden korjauksin tai
käyttämällä raportointipaikoilta laskettuja vuosittaisia
intensiteettikertoimia kWh/m2 (sähkö ja maakaasu) ja siten
katetaan 100 % (2023: 100 %) Nokian toimitiloista. Tilojen
tiedot sisällä eivät alivuokrattuja tiloja.
Kasvihuonekaasupäästöt
Lähestymistapamme kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseen
noudattaa Maailman luonnonvarain instituutin (WRI) ja World
Business Council for Sustainable Developmentin (WBCSD)
kehittämää kasvihuonekaasuprotokollaa (GHG Protocol).
Käytämme seuraavia kolmea standardia:
■ The Greenhouse Gas Protocol, A Corporate Accounting and
Reporting Standard;
■ GHG Protocol, scope 2 guidance, An amendment to the GHG
Protocol Corporate Standard; ja
■ Corporate value chain (scope 3), Accounting and reporting
standard, Supplement to the GHG Protocol Corporate
Accounting and Reporting Standard.
GHG Protocol -standardissa määritellään kolme CO2-ekv.-
päästöjen aluetta:
■ Scope 1 – suorat päästöt yhtiön omistamista tai
määräysvallassa olevista lähteistä
■ Scope 2 – epäsuorat päästöt ostetun sähkön, lämmön ja/tai
höyryn kulutuksesta (sijainti- ja markkinaperusteiset)
■ Scope 3 – epäsuorat päästöt, jotka johtuvat yhtiön
toiminnasta, mutta lähteistä, jotka eivät ole yhtiön
omistuksessa tai määräysvallassa.
Nokia raportoi päästöt CO2-ekvivalentteina (CO2-ekv.) GHG
Protocol -ohjeistuksen mukaisesti. CO2-ekv. on yleinen
mittayksikkö, joka ilmaisee Kioton pöytäkirjassa mainittujen
kasvihuonekaasujen lämmitysvaikutuksen (GWP) ilmaistuna
yhden CO2-ekv.-yksikön GWP-arvona. Nokia käyttää yksiköissä
kansainvälisiä SI-yksiköitä ja 1 tCO2-ekv. on yhtä suuri kuin
1 000 kg CO2-ekv.
Nokia käyttää operatiivisen määräysvallan lähestymistapaa
kasvihuonekaasupäästöinventaarion organisaatiorajojen
asettamiseen. Käytämme scope 1-, scope 2- ja scope 3
-laskennassa raportointivuoden alussa saatavilla olevia
päästökertoimia. Jos käytämme Kansainvälisen energiaviraston,
OECD:n / IEA:n kehittämiä päästökertoimia, päästölaskelmat
ovat Nokian laatimia eivätkä ne välttämättä vastaa
Kansainvälisen energiaviraston näkemyksiä.
Scope 1 -päästöt
Nokian toimitilojen suorat CO2-ekv.-päästöt sisältävät
öljyn ja kaasun poltosta Nokian tiloissa aiheutuvat
kasvihuonekaasupäästöt sekä vähäisiä suoraan
päästettyjä kasvihuonekaasuja, jotka liittyvät toimitilojen
jäähdytysjärjestelmien ja palonsammutuslaitteiden
kylmäainevuotoihin.
Autokalustomme suoria CO2-ekv.-päästöjä seurataan
hankkimalla maakohtaisilta leasing-toimittajilta tietoja, jotka
kootaan yhteen järjestelmään. Päästölaskelma perustuu kunkin
automerkin ja -mallin todelliseen ajokilometrimäärään ja
viralliseen CO2-ekv.-päästöarvoon kilometriä kohden.
Sovellettavat päästökertoimet hankitaan autonvalmistajilta.
Mikäli ajettu matka ei ole saatavilla leasing-toimittajalta,
käytetään laskennassa leasing-sopimuksen budjetoitua
vuosiajokilometrimäärää. Ensisijaisten päästötietojen
kattavuudeksi on arvioitu 95% Nokian autokaluston
kokonaispäästöistä. Jäljelle jäävä 5% on sisällytetty
raportoituun määrään arviona.
Laivojen suorat CO2-ekv.-päästöt (Submarine Networksin
lopetettu toiminto) lasketaan alusten polttoainetyypin ja
polttoaineen käytön perusteella. Submarine Networks
ylläpitää luetteloa kaikista omistetuista aluksista ja niiden
polttoaineenkulutuksesta
Scope 2 -päästöt
Epäsuorat CO2-ekv.-päästöt sisältävät ostetun sähkön,
lämmityksen ja jäähdytyksen päästöt. GHG Protocol -standardin
määritelmien mukaisesti sijaintiperusteinen laskentamenetelmä
määrittää Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen määrän tietyissä
paikoissa energiantuotannon keskimääräisillä päästökertoimilla,
jotka määritetään esimerkiksi paikallisten, alueellisten tai
kansallisten rajojen perusteella. Meidän tapauksessamme
sijaintiperusteiset päästökertoimet saadaan EPA eGridistä
Yhdysvaltojen osalta ja kaikissa muissa maissa käytämme
Kansainvälisen energiaviraston OECD:n / IEA:n kehittämiä IEA-
päästökertoimia.
Markkinaperusteisella menetelmällä lasketaan scope 2
-kasvihuonekaasupäästöjen määrä, joka perustuu niiden
sähköntuottajien aiheuttamiin kasvihuonekaasupäästöihin,
joilta raportoiva yhteisö ostaa sopimuksen perusteella joko
sähköä yhdessä välineiden kanssa tai välineitä erikseen.
Meidän tapauksessamme sovellettavia markkinaperusteisia
jäännöspäästökertoimia käytetään kaikille toimitiloille, jotka
sijaitsevat Euroopassa (lähde Association of Issuing Bodies
(AIB)), Yhdysvalloissa ja Kanadassa (lähde Green-e).
Sertifioitua uusiutuvaa sähköä ostaville kohteille määritetään
nollapäästökerroin käytetyn vihreän energian määrän
perusteella. Jos toimittajakohtaisia päästökertoimia ei ole
saatavilla, käytetään sijaintiperusteisia päästökertoimia.
Ostettuun höyryyn ja lämpöön liittyvät
kasvihuonekaasupäästöt lasketaan sovellettavalla EPA-
päästökertoimella, joka perustuu oletukseen, että kattilan
polttoaineena käytettiin maakaasua ja kattilan hyötysuhde
on 80 %. Ostettuun jäähdytettyyn veteen ja jäähdytykseen
liittyvät kasvihuonekaasupäästöt lasketaan käyttäen samoja
maakohtaisia päästötekijöitä kuin sähkölle, ja oletuksena on
100 %:n hyötysuhde.
Uusiutuvan energian hankinnalla vältetyt päästöt todennetaan
käyttäen yhdessä energian kanssa tai erikseen ostettuja
alkuperätakuita.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
60
Ympäristötiedot jatkoa
Scope 3 -päästöt
Merkittävien scope 3 -kategorioiden osalta on kuvattu
päästöjen arvioimisen laskentamenetelmä. Epäolennaisten
scope 3 -kategorioiden osalta annetaan selitys poissulkemisesta.
Jokaisen kategorian merkittävyyden arvioinnin perusteena
on ollut raportoinnin raja-arvo, merkityksellisyys Nokian
liiketoiminnalle, ulkoisesti julkaistut tavoitteet ja sidosryhmien
kiinnostus. Pois jätettyjen scope 3 -päästöjen arvioitu osuus
on alle 2 % Nokian kokonaiskasvihuonepäästöistä.
■ Ostetut tavarat ja palvelut (kategoria 1):
loppukokoonpanotoimittajat ja muut toimittajat.
Vuosien 2019–2023 tiedot laskettiin uudelleen
raportointimenetelmän muutoksen vuoksi. Aiemmin Nokia
raportoi toimittajien scope 1- ja scope 2 -tiedot, nyt uudella
menetelmällä raportoimme toimittajien scope 1-, scope 2-
ja scope 3 -päästöt. Loppukokoonpanotoimittajien scope
1&2 -tiedot kerätään suoraan kyseisiltä toimittajilta. Muiden
toimittajien CO2-ekv.-päästöt raportoidaan CDP Climate
Survey -kyselyn perusteella. Nokian toimittajilta kerätty data
kattaa 61 % toimittajien vuoden 2024 yhteenlasketuista
kustannuksista. Jäljelle jäävä osuus on laskettu Nokian
kokonaiskustannuksista. Vuoden 2024 tiedot perustuvat
uusimpiin CDP-tietoihin, jotka edustavat toimittajien
vuoden 2023 päästöjä. Käytämme hybridimenetelmää, jossa
käytetään toimittajien Nokialle kohdistamia päästöjä sekä
intensiteettipohjaista (GHG/€) kohdistusta, jos kohdistettuja
päästöjä ei ollut saatavilla tai kohdistaminen ei ollut
luotettava sisäisten laatumittareiden erilaisuuden
perusteella. Kaksinkertaisen laskennan välttämiseksi
seuraavat tiedot jätetään tämän luokan ulkopuolelle: scope
1 (autot ja laivat), scope 3, kategoria 4 (arvoketjun alkupään
kuljetukset ja jakelu) ja scope 3, kategoria 6 (liiketoimintaan
liittyvä lentomatkustaminen). Ymmärrämme, että tähän
päästökategoriaan liittyy paljon epävarmuutta, sillä
toimittajien oman raportoinnin ja päästöjen Nokiaan
kohdistamisen laatu vaihtelee. Olemme tunnistaneet
tietojen puutteita myös laivojen osalta, jotka on esitetty
lopetettuina toimintoina.
■ Tuotantohyödykkeet (kategoria 2): Vuosien 2019–2023
tiedot laskettiin uudelleen raportointimenetelmän
muutoksen vuoksi. Scope 3 -kategoriat 1 ja 2 lasketaan
yhdessä. Kategoria 2 erotetaan kategorian 1 päästöistä ja
raportoidaan aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden
lisäysten perusteella.
■ Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu (kategoria 4):
Tiedot sisältävät Nokian maksaman saapuvan ja lähtevän
logistiikan päästöt. Raportointi perustuu todelliseen
painoon käyttäen EPA:n CO2-ekv.-päästökertoimia tai
logistiikkatoimittajan omia kertoimia.
■ Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen (kategoria 6): päästöt
raportoidaan liiketoimintaan liittyvästä
lentomatkustamisesta, jolla on suurin vaikutus kaikista
matkustusmuodoista. Matkustamisen tiedot saadaan
käyttämiltämme matkatoimistoilta. Toimitetut tiedot
sisältävät kuljetun matkan, joka on rajattu
lentoetäisyysalueiden ja matkustusluokan mukaan.
Matkatoimistojen tiedot kootaan järjestelmään, jota
käytetään lentomatkustuksen päästöjen laskemiseen.
Päästökertoimet saadaan EPA:lta.
■ Myytyjen tuotteiden käyttö (kategoria 11): Laskentakaava
on seuraava: Σ [tuotteiden odotettu käyttöikä yhteensä
(tuntia) x raportointijaksolla myytyjen tuotteiden määrä x
tuotteen tehonkulutus (kW) x sähkön päästökerroin
(kg CO2-ekv./ kWh)]. Tiedot kattavat laitteistotuotteet.
Tuotteen käyttöaika vaihtelee 6–15 vuoden välillä
tuotteesta riippuen. Energiankulutuksen laskelmat
perustuvat tuoteryhmäkohtaisiin standardeihin, joita
on julkaissut esimerkiksi ETSI. Laskelmat perustuvat
oletukseen, että kaikki tuotteet saavat virtansa
sähköverkosta. Käytämme IEA:n viimeisintä
raportointivuoden alussa saatavilla olevaa maailman
keskimääräistä CO2-ekv.-päästökerrointa. Tässä
laskennassa katettujen tuotteiden energiakulutuksen
ja kasvihuonepäästöjen osuus myytyjen tuotteiden
kokonaismääristä on arvioitu olevan 98 %vuoden 2024
osalta. Jäljelle jäävä osuus on sisällytetty raportoituun
määrään arviona.
■ Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat, jotka eivät
sisälly scope 1- ja scope 2 -päästöihin (kategoria 3): ei
raportoida tällä hetkellä, koska päästöt arvioidaan
epäolennaisiksi.
■ Toiminnassa muodostuva jäte (kategoria 5): ei ilmoiteta,
koska päästöt arvioidaan epäolennaisiksi.
■ Työntekijöiden työmatkaliikenne (kategoria 7): ei raportoida,
koska päästöt arvioidaan epäolennaisiksi.
■ Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät (kategoria
8): ei raportoida, sillä vuokratut ajoneuvot ja toimitilat
sisältyvät tällä hetkellä scope 1- ja scope 2 -päästöihin.
■ Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä (kategoria 9): ei
arvioitu, Nokia raportoi Nokian maksamat kuljetukset, katso
scope 3 kategoria 4.
■ Myytyjen tuotteiden jalostus (kategoria 10): ei katsota
olennaiseksi, koska myydyt Nokian tuotteet eivät edellytä
jalostusta.
■ Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa (kategoria
12): ei raportoida, koska päästöt arvioidaan epäolennaisiksi.
■ Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät
(kategoria 13): ei raportoida, koska päästöt arvioidaan
epäolennaisiksi.
■ Franchising (kategoria 14): ei sovellu, sillä Nokialla ei ole
franchising-toimintaa.
■ Investoinnit (kategoria 15): ei raportoida, koska päästöt
arvioidaan epäolennaisiksi.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
61
Ympäristötiedot jatkoa
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet liittyen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
Kaksoisolennaisuusarviointi osoitti, että resurssien sisäänvirtaukset, resurssien ulosvirtaukset ja jäte ovat Nokialle olennaisia osa-aiheita. Seuraavassa taulukossa kuvataan olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet sekä niiden hallinta Nokialla.
Osa-aihe
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Hallinta
Resurssien
sisäänvirtaukset
Myönteinen vaikutus: Nokian tuotteiden toissijainen käyttö ja uusiomateriaalien käyttö
Nokian tuotteissa estävät jätteen syntymistä ja edistävät myönteisesti materiaalien
saatavuutta ja maankäyttöä.
Nokian toimittajavaatimusten lisäksi liiketoimintaryhmät etsivät mahdollisuuksia vähentää riippuvuutta
neitseellisistä materiaaleista, lisätä jatkuvasti tuotteidemme ja pakkausten kierrätyssisältöä sekä lisätä
uudelleen kunnostettujen tuotteiden käyttöä. Nokialla on tavoitteet lisätä kierrätyssisältöä eniten
käytettyjen mekaanisten materiaalien osalta. Lisäksi Nokialla on pakkaustavoite, jonka tarkoitus on
lisätä pakkausten kierrätyssisältöä ja kierrätettävien materiaaleja käyttöä pakkauksissa.
Resurssien
sisäänvirtaukset
Kielteinen vaikutus: Neitseellisten raaka-aineiden runsas käyttö
laitteistokomponenteissamme. Uusien materiaalien louhinnalla ja sulatuksella on
merkittäviä kielteisiä ympäristövaikutuksia, mukaan lukien jätteet.
Hallitsemme ja pyrimme minimoimaan tämän kielteisen vaikutuksen samalla tavalla kuin hallitsemme
yllä mainittuja myönteisiä vaikutuksia.
Resurssien
sisäänvirtaukset
Riski: Nokian laitteistot ovat riippuvaisia erilaisista mineraaleista ja muista neitseellisistä
aineista. On arvioitu, että jos globaali kulutus jatkaa kasvuaan, se voi johtaa
materiaalipulaan. Materiaalipulan odotetaan nostavan hintoja ja vaikuttavan näiden
materiaalien saatavuuteen, mikä muodostaa riskin Nokialle.
Hallitsemme tätä riskiä samalla tavalla kuin yllä olevia myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia.
Resurssien ulosvirtaus
Myönteinen vaikutus: Kiertotaloussuunnittelun ja liiketoimintaperiaatteiden
soveltaminen lisää Nokian tuotteiden kierrätettävyyttä, mikä mahdollistaa edelleen
tuotteiden ja niiden sisältämien raaka-aineiden kierrätyksen.
Nokialla on käytössä ympäristön huomioon ottava suunnittelu -ohjelma (Design for Environment), joka
antaa T&K-tiimeille ohjeita materiaalien valinnassa käytettävästä tasapainoista, kun parannetaan
tuotteiden kestävyyttä, purkamista, korjattavuutta, kierrätettävyyttä sekä tuotteen painoa ja
toimitusriskiä. Luotettavuus, tuotteen käyttöikä ja huollettavuus ovat suurelta osin osa kunkin tuotteen
teknisiä vaatimuksia. Pyrimme jatkamaan ‘Design for Environment’ -ohjelmaamme huomioiden
erityisesti tuotemateriaalien (mukaan lukien kierrätysmetallit ja muovit) saatavuuden kehityksen sekä
materiaalitehokkuuden parannukset.
Resurssien ulosvirtaus,
jäte
Kielteinen vaikutus: Nokia myy asiakkailleen huomattavan määrän laitteistotuotteita,
jotka elinkaarensa lopussa muuttuvat elektroniikkajätteeksi, ellei niitä käsitellä ja
kierrätetä asianmukaisesti.
Useimpien tuotteidemme suunniteltu käyttöikä on 10–15 vuotta ja osa tuotteistamme pysyvät
käytössä yli 20 vuotta. Nokialla on ympäristön kannalta hyödyllisiä kiertotalousratkaisuja, kuten
tuotteiden palautus, kunnostus ja kierrätys.
Nokian kiertotaloustuotteiden ja -palvelujen valikoima koostuu neljästä moduulista, jotka voidaan
räätälöidä vastaamaan asiakkaiden vaatimuksia:
■ Tuotteiden hyödyntäminen: Asiakkaan käytöstä poistamien ylijäämätuotteiden takaisinhankinta
(takaisinotto/takaisinosto) ja käsittely, mukaan lukien konsultointi, logistiikka ja projektinhallinta
■ Kiertotaloustuotteet ja -osat: Kiertotaloustuotteiden ja -osien myyminen toimijoille, jotka haluavat
laajentaa verkkoaan kiertotaloustuotteiden avulla.
■ Kunnostuspalvelu: Laitteiden käyttöiän pidentäminen, mutta myös asiakkaan omistamien käytöstä
poistettujen laitteiden testaus ja validointi uudelleenkäyttöä varten verkossa
■ Kierrätyspalvelu: Materiaalien kierrätyksen maksimointi ja kaatopaikkajätteen minimointi, sähkö- ja
elektroniikkajätteen hallinta.
Jäte
Myönteinen vaikutus: Jätteen synnyn vähentäminen tai ehkäiseminen Nokian omassa
toiminnassa ja arvoketjussa, mukaan lukien tuotteiden asianmukainen käsittely ja
kierrätys, vaikuttaa myönteisesti materiaalien saatavuuteen ja maankäyttöön.
Nokia pyrkii parantamaan jätehuoltokäytäntöjä koko arvoketjussa. Tähän kuuluvat jätteen
muodostumisen minimointi ja jätteen hyödyntämisen maksimointi kaatopaikkajätteen vähentämiseksi.
Tavoitteen etenemistä mitataan ja seurataan kiertotalouden mittarilla, joka ohjaa operatiivista
toimintaamme. Vuonna 2024 Nokia asetti uudet kestävyystavoitteet pakkauksille ja tunnisti sen
tärkeäksi alueeksi maankäyttöön ja luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvien kielteisten vaikutusten
vähentämiseksi.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
62
Ympäristötiedot jatkoa
Nokian toimintatapa olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien määrittämisessä on kuvattu osiossa
"Yleiset tiedot ". Lisäksi kiertotalouteen ja resurssien
käyttöön liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamisessa, arvioinnissa ja pisteyttämisessä hyödynnettiin
Nokian ympäristönhallintajärjestelmästä ja olemassa olevasta
raportoinnista saatua tietoa ja dataa.
Ympäristöasioita varten Nokialla on käytössä ISO 14001
-sertifioitu ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, jonka avulla
tunnistetaan ympäristönäkökohdat ja -vaikutukset sekä niihin
liittyvät riskit ja mahdollisuudet. Järjestelmää tarkastellaan
vuosittain. Tämä prosessi kattaa kaiken liiketoiminnan.
Ympäristönäkökohtia arvioidaan niiden välittömien
ympäristövaikutusten, niihin liittyvän sääntelyn, tiheyden ja
sidosryhmien kiinnostuksen perusteella. Yhtiön asettaman
kynnyspistemäärän ylittämiset katsotaan merkittäviksi ja niille
määritellään johtamisprosessi, tavoitteet ja vastuulliset tekijät.
Vuosittaisessa tarkasteluprosessissa huomioidaan muutokset
liiketoiminnan laajuudessa, uudet tuotteet, maantieteelliset
alueet, sääntely ja sidosryhmien kehitys.
Jätteisiin, jätteiden kiertokulkuun, materiaalien käyttöön ja
kierrätettyyn sisältöön liittyviä tietoja käytettiin perustana
Nokian suorien ja välillisten vaikutusten tunnistamiseen, kun
arvioitiin kiertotaloutta, resurssien käyttöä sekä tunnistettujen
vaikutusten mittakaavaa ja laajuutta.
Nokian neljästä liiketoimintaryhmästä Matkapuhelinverkot- ja
Verkkoinfrastruktuuri-liiketoimintaryhmillä on suurin suora ja
epäsuora vaikutus tunnistettuihin olennaisiin myönteisiin ja
kielteisiin vaikutuksiin sekä riskin mahdolliseen vaikutukseen.
Nokian pääasialliset laitetuotteet ovat televiestintätuotteita,
jotka koostuvat teknisistä komponenteista, jotka sisältävät
mineraaleja, metalleja ja polymeerejä. Tuotteiden
pakkausmateriaalit sisältävät puu- ja muovipohjaisia materiaaleja.
Toimintaperiaatteet
Nokia tarkastelee materiaalien kiertokulkua kahdesta
näkökulmasta. Ensinnäkin, kuinka lisätä ei-neitseellisten
materiaalien käyttöä uusien tuotteiden ja pakkausten
luomisessa. Toiseksi, kuinka varmistaa Nokian toiminnan
arvoketjussa syntyvän jätteen mahdollisimman
suuren kiertokulun.
Materiaalitehokkuus, resurssien optimoitu käyttö ja
digitalisaatio ovat avaintekijöitä kiertokulun lisäämisessä.
Perinteinen tavaroiden omistus on muuttumassa palvelujen
saatavuuteen ja digitaalisten alustojen käyttöön
jakamistaloudessa, mikä kaikki voi parantaa kiertokulkua.
Nokian strategia lisätä toiminnan kiertokulkua noudattaa
klassista jätehierarkiaa. Hierarkian ensimmäinen periaate
on aina hukan välttäminen, mitä teemme digitalisoinnin,
toiminnan tehokkuuden ja tuotteiden eliniän pidentämisen
kautta. Kaikkea jätettä ei kuitenkaan voida välttää,
joten myös hyvät jätehuoltokäytännöt ovat tärkeitä.
Nokian toimintaohje ‘Code of Conduct’ on yhtiön korkeimman
tason toimintaperiaatteet, jotka kattavat myös Nokian
sitoutumisen ympäristöön omassa toiminnassaan sekä
toimitusketjussaan ja liikesuhteissaan. Kiertotalouteen ja
resurssien käyttöön liittyvät toimintaperiaatteet ja
ympäristöpolitiikat ovat osa yleistä johtamisprosessia ja
ympäristönäkökohdat otetaan osaksi liiketoiminnan
suunnittelua, päätöksentekoa, toteutusta ja seurantaa.
Näiden toimintaperiaatteiden avulla Nokia pyrkii vähentämään
tuotteidensa ja palveluidensa kielteisiä ympäristövaikutuksia
niiden koko elinkaaren ajan. Nokia tekee yhteistyötä
toimittajien, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien
kanssa tavoitteena minimoida mahdolliset kielteiset
ympäristövaikutukset sekä maksimoida ympäristön ja
yhteiskunnan hyväksi käytettävän teknologian potentiaali.
Katso lisätietoja Nokian toimintaperiaatteista “Yleiset tiedot”
-osiosta, "Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan
sovellettavat toimintaperiaatteet".
Tuotekehitys ja ympäristön huomioon ottava
suunnittelu
Nokian ympäristötavoitteet ja -toiminnot tähtäävät tuotteen
elinkaariajattelun soveltamiseen ympäristövaikutusten
minimoimiseksi mahdollisimman varhaisessa tuotesuunnittelu-
ja kehitysprosessissa. Tämä antaa suunnittelijalle
mahdollisuuksia parantaa tuotteidensa ympäristötehokkuuden
tasoa. Nokian ympäristön huomioon ottava suunnitteluohjeisto
käsittelee viranomais-, asiakas- ja Nokian vaatimuksia
suunnittelijoille pyrkiessään tekemään Nokian tuotteista
ympäristövastuullisia.
Käytännössä ympäristön huomioon ottava suunnittelu käyttää
suunnittelukäytäntöjä, jotka johtavat mm.
■ Materiaali- ja energiankulutuksen minimointiin
■ Uudelleenkäytön ja kierrätyksen maksimointiin
■ Ympäristölle haitallisten materiaalien minimaaliseen
käyttöön
■ Laitteisiin, jotka ovat suunniteltu helposti tai etänä
huollettaviksi tai huoltovapaiksi.
Näiden ohjeiden kehitys ja päivitys sisältää Nokian tuotteiden
ympäristövaatimusten tiekartan ja tuotteiden
elinkaariarvioinnin tulokset. Nokia käyttää elinkaariarviointia
tärkeänä työkaluna arvioidessaan tuotteen mahdollisia
ympäristövaikutuksia sen koko elinkaaren aikana.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
63
Ympäristötiedot jatkoa
Pakkaukset
Tuotteiden pakkaukseen liittyen Nokia on asettanut uusia
tavoitteita, jotka lisäävät pakkausten kierrätettävyyttä,
nostavat kierrätettävien pakkausmateriaalien osuutta ja
rajoittavat muovipakkauksia (katso tarkemmin "Tavoitteet ja
edistyminen tavoitteissa").
Nokia on hahmotellut Nokian suosittelemat
pakkausvaatimukset ja -standardit, mukaan lukien Original
Equipment Manufacturer (OEM) -pakkaukset ja toimitukset
Nokian toimitiloihin tai asiakkaille. Ohjeet sisältävät erityisiä
ympäristöohjeita, kuten kiellettyjä tai ei-suositeltuja/sallittuja
materiaaleja sekä puisia pakkausmateriaaleja ja pakkausosien
uudelleenkäyttöä koskien. Ohjeet kattavat päästä päähän
prosessin: sisäänvirtauksen, ulosvirtauksen sekä jätteen
minimoinnin, kuten uudelleenkäytön ja kierrätyksen.
Yllä käsiteltyjen ohjeiden lisäksi on kaksi muuta ohjetta.
Pakkausmateriaalin uudelleenkäyttöohje on merkittävä
kustannussäästövaihtoehto, ja se vaikuttaa myös ympäristöön.
Tämä liittyy enemmän ulosvirtauksiin ja kiertokulkuun. Tehtaan
saapuvien pakkausten vaatimukset on tehty toimittajillemme
liittyen Nokian tuotantolaitoksiin lähetettävien tavaroiden
pakkausmateriaaleista.
Jätehuolto
Tuotelaitteiston takaisinottovirtojen alueella Nokian
liiketoimintaryhmillä on kiertotalouteen erikoistuneita tiimejä,
jotka ohjaavat käytäntöjä ja periaatteita. Liiketoimintaryhmät
kehittävät edelleen menettelytapoja ja käytäntöjä materiaalien
ja tuotteiden toissijaisen uudelleenkäytön ja kierrätyksen
vahvistamiseksi.
Sähköisen jätteen huoltokäytännöt ja -ohjeet määrittelevät
Nokian sähköisen jätehuollon ympäristöä, terveyttä ja
turvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset varmistaakseen,
että sähköisen jätteen huoltoa ja parhaita huoltokäytäntöjä
koskevat asianmukaiset sääntelyvaatimukset ovat olemassa
ihmisten terveyteen ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten
rajoittamiseksi ja merkittävien vastuiden, oikeudenkäyntien ja
kulujen välttämiseksi tulevaisuudessa.
Kiinteistöjätehuollon ohjeissa on kuvattu kiinteistöjen
ympäristöjohtamisjärjestelmien perusta ja ISO 14001
-standardin vaatimukset. Ohjeet antavat yleiskatsauksen siitä,
kuinka kiinteistöjen toimintaa ja toimintatapoja johdetaan
ympäristönäkökulmasta. Olemme asettaneet Nokian toimitiloille
jätehuollon vähimmäisvaatimukset täyttämään Nokian tavoitteet.
Jätteet ovat Nokialle merkittävä ympäristönäkökohta,
erityisesti toimitilojen jätteet. Tässä asiakirjassa esitetään
vastuut, vaatimukset, käytettävissä olevat työkalut, koulutus
ja resurssit hyvien jätehuoltokäytäntöjen toteuttamisen
tukemiseksi. Nämä käytännöt ja ohjeet koskevat kaikkia
kiinteistöhuollon hallinnoimia Nokian toimitiloja, mukaan lukien
tuotanto, tuotekehitys ja toimistot maailmanlaajuisesti, ja ne
on suunniteltu tukemaan tehokasta jätehuoltoa
kaikissa tiloissa.
Palveluverkkojen asennuksen alueella Nokia suorittaa
ympäristövaikutusten arvioinnin asiakkaiden kanssa tehtyjen
sopimusehtojen mukaisesti.
Toimittajien vaatimukset
Nokia odottaa toimittajiensa noudattavan kolmansien
osapuolien toimintaohjeita ja tarjoaa heille toimittajavaatimukset,
mukaan lukien Responsible Business Alliancen (RBA) eettiset
säännöt ja Nokian erityiset kestävän kehityksen vaatimukset.
Responsible Business Alliancen toimintaohje sisältää
ympäristöön liittyvät vaatimukset, jotka kattavat
ympäristöluvat ja raportoinnin, saastumisen ehkäisyn,
luonnonvarojen säästämisen, vaaralliset aineet, kiinteät jätteet,
ilmastopäästöt, materiaalirajoitukset, vesihuollon sekä
energiankulutuksen ja kasvihuonekaasupäästöt.
Tämän alan standardin lisäksi toimittajien ympäristönhallinnan
alueella on myös useita Nokian erityisvaatimuksia:
■ Ympäristöjohtamisjärjestelmä
Tuotemateriaalien laitteistotoimittajilla ja
loppukokoonpanotoimittajilla tulee olla dokumentoitu
ympäristöasioiden hallintajärjestelmä (EMS), joka varmistaa
ympäristönäkökohtien tehokkaan suunnittelun, toiminnan
ja valvonnan. EMS:n tulee täyttää ISO 14001:n tai muiden
kansainvälisesti tunnustettujen standardien vaatimukset.
Nokian tuotteisiin käytettäviä materiaaleja toimittavilla
toimittajilla on oltava kolmannen osapuolen varmistama
ISO 14001-standardin mukainen sertifikaatti.
■ Raaka-ainesisällön tiedonhallinta
Toimittajan on noudatettava sovellettavan lain ja Nokian
asettamia aineellisia rajoituksia ja pidettävä jatkuvasti kirjaa
Nokialle toimitettujen tuotteiden tai Nokialle tarjottujen
palvelujen toteuttamisessa käytetyistä raaka-ainesisällöistä
(materiaalit, aineet ja yhdisteet). Nämä tiedot, mukaan
lukien mahdolliset päivitykset, toimitetaan Nokialle Nokian
määrittelemässä muodossa.
■ Ympäristön huomioon ottavan suunnittelun vaatimukset
Toimittajan tulee ottaa ympäristönäkökohdat huomioon
kaikissa tuotekehityksen vaiheissa käyttämällä esimerkiksi
erityisiä ympäristön huomioon ottavan suunnittelun
-menetelmiä tai tarkistuslistoja. Toimittajan tulee noudattaa
Nokian tuotteiden ympäristövaatimuksia, kuten Nokian
aineluetteloa. Näissä tuotekehitysvaiheissa tehtyjen
valintojen tulee mahdollisuuksien mukaan vähentää tai
eliminoida kielteisiä ympäristövaikutuksia. Tuotteessa
on pyrittävä kaikin kohtuullisin keinoin vähentämään tai
poistamaan vaarallisia aineosia, edistämään materiaalien
tehokasta käyttöä (eli vähentämään jätettä), parantamaan
tuotteen energiatehokkuutta ja edistämään kierrätystä.
■ Kierrätetty sisältö
Toimittajan tulee seurata kierrätys-/romuperäisten
materiaaliensa sisältöä ja pyrkiä vähentämään neitseellisten
materiaalien käyttöä.
■ Jätehuolto
Toimittajan tulee tallentaa tiedot jätehuollosta (eli kuinka
paljon ja missä jätettä käytetään uudelleen, kierrätetään,
hyödynnetään energiana, lähetetään kaatopaikalle jne.)
ja toimitettava nämä tiedot Nokialle pyydettäessä.
Nokialla on myös ympäristövaatimukset ja -ohjeet Nokian
tuotteille, jotka kuvaavat kaikkia malleja, tuotteita, osia,
moduuleja, komponentteja ja pakkausmateriaaleja. Tässä
asiakirjassa luetellaan merkittävimmät maailmanlaajuiset
ympäristösäännökset ja esitellään Nokian ympäristövaatimukset.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
64
Ympäristötiedot jatkoa
Toimet
Tuotteet
Nokialla on käytössä ympäristön huomioon ottava
suunnitteluohjelma (Design for Environment), joka antaa
kehittäjille ohjeita materiaalien valinnassa käytettävistä
tasapainoista parannettaessa kestävyyttä, purkamista,
korjattavuutta, kierrätettävyyttä sekä tuotteen painoa,
toimitusriskiä, kestävyyttä ja energiatehokkuutta.
Televiestinnässä palvelun saatavuus on kriittisen tärkeää.
Luotettavuus, tuotteen käyttöikä ja huollettavuus ovat
suurelta osin osa kunkin tuotteen teknisiä vaatimuksia.
Vuonna 2024 olemme jatkaneet Design for Environment
-ohjelmaamme huomioiden erityisesti tuotemateriaalien
(mukaan lukien kierrätysmetallit ja muovit) ja saatavuuden
kehityksen, materiaalitehokkuuden parannukset sekä
tuoteportfolion tiekartat.
Vuoden 2024 aikana Nokia on tutkinut, miten tuotteiden
palautusmääriä voidaan lisätä. Se myös vahvisti
ratkaisuvalikoimaansa entisestään auttaakseen operaattoreita
varmistamaan kestävän ja kustannustehokkaan verkon
kehityksen maksimoimalla ikääntyvien, vanhentuneiden tai
ylimääräisten laitteiden arvon ja vahvistamalla kiertotalouden
liiketoimintatapaa. Tavoitteena on lisätä toimitusketjuun
mahdollisimman paljon kiertotaloutta kunnostettujen
tuotteiden avulla. Tämä on lisäys tyypillisiin korjauspalveluihin,
jotka voivat hyödyntää myös joitakin näistä
kiertotalousratkaisuista.
Nokialla on portfolio, joka tarjoaa kattavan joukon moduuleja,
jotka voidaan räätälöidä ja yhdistää asiakkaan erityistarpeisiin
seuraavasti:
■ Omaisuuden takaisinotto (Asset Recovery) auttaa
operaattoreita eliminoimaan verkon modernisoinnista tai
vaihdosta aiheutuvat ylijäämät/ylimääräiset yksiköt
■ Kiertotaloustuotteet ja osat, joiden avulla asiakkaat voivat
laajentaa verkostoaan käyttämällä kierrätettyjä/
kunnostettuja tuotteita
■ Kunnostuspalvelu, jonka avulla operaattorit voivat pidentää
verkkonsa ja tuotteidensa elinkaarta
■ Kierrätyspalvelu auttaa operaattoreita käsittelemään
sähköistä jätettä ja vähentämään kaatopaikkajätteiden
määrää kansainvälisten standardien ja määräysten mukaisesti
Yhteistyö toimittajien kanssa
Nokialla on erilaisia sitouttamisohjelmia toimittajien
kanssa ympäristöasioissa ja erityisesti jätteiden ja
kierrätysmateriaalien sisällössä. Nykyinen asianmukaista
huolellisuutta edellyttävä (due diligence) toiminta
sisältää toimittajien auditoinnit paikan päällä, joihin kuuluvat
johtamisjärjestelmän tarkastelut, vuorovaikutus sekä
toimitilakierrokset. Nokian tavarantoimittajiin liittyvään
seurantaan, arviointiin ja auditointiin kuuluvat myös EcoVadis-
arvioinnit. Nämä ovat online-arviointeja, jotka sisältävät
ympäristöön liittyvien toimintaperiaatteiden, menettelyjen ja
valvonnan arvioinnin.
Nokialla on myös kohdennettuja parannusohjelmia toimittajien
kanssa, kuten kierrätysmateriaalien sisältö lisätäkseen
toimittajien tietoisuutta. Jatkuva parantaminen tällä alueella
tähtää kierrätetyn alumiinin, teräksen, kuparin ja polymeerien
lisäämiseksi Nokian tuotteissa. Loppukokoonpanotoimittajien
kanssa pyrimme myös nostamaan jätteen kierrätysasteen
95 prosenttiin. Tavoitteena on ohjata nyt kaatopaikalle tai
ilman energian talteenottoa polttoon päätyvä jäte uudelleen
käytettäväksi, kierrätettäväksi tai energiaksi.
Pakkaukset
Pakkauksiin liittyen liiketoimintaryhmät jatkavat
mahdollisuuksien mukaan toimenpiteitä kierrätetyn sisällön
käytön lisäämiseksi pakkausmateriaaleissa, kuitenkaan
vaikuttamatta kielteisesti toimitettavien tuotteiden
rakenteelliseen eheyteen ja suojaukseen, samalla varmistaen,
että käytetyt materiaalit ovat kierrätettäviä ja edistävät
järjestelmän kiertokulkua. Liiketoimintaryhmät ovat tutkineet
kestävästi hankittuja materiaaleja, joita voitaisiin hyödyntää,
(kuten muovattua paperimassaa ja lämpömuovattuja muoveja,
joissa on korkea kierrätysmateriaalipitoisuus) ja jatkaneet
kierrätettävyysongelmia aiheuttavien materiaalien, kuten
polystyreenin (PS) tai polyuretaanin (PU) poistamista
entisestään minimoiden samalla kertakäyttöisten muovien
käytön mahdollisuuksien mukaan. Tulevaisuudessa Nokia aikoo
maksimoida pakkausmateriaalien kierrätettävyyden ja
optimoida pakkausmateriaaliemme kiertokulkua.
Jätehuolto
Radiotukiasemapaikkojen asennusjätteen seurantaa ja
raportointia on tutkittu ja kehitetty edelleen, jotta voidaan
luoda perusta radiotukiasemapaikkojen jäteraportoinnin
parantamiselle. Ymmärtämällä paremmin alueellisen ja
maakohtaisen jätehuollon, Nokia voi verrata tätä sen
asettamaan 95 %:n jätekiertotavoitteeseen ja tehdä
parannuksia. Vaikka tiedoissa on edelleen puutteita,
Verkkoinfrastruktuuri-liiketoimintaryhmä on lisännyt
asennusjäteraportoinnin kattavuutta.
Pakkausten suunnittelun ja kierrätettävyyden kehittymisen sekä
alueellisten vaatimusten ja infrastruktuurin sekä olemassa
olevien kestävään jätehuoltoon liittyvien sopimusehtojen
ansiosta jätteiden kierrätysasteen odotetaan edelleen paranevan.
Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa
Tieteelliset todisteet vahvistavat, että erilaisten
ympäristötavoitteiden toteuttaminen, kuten
resurssitehokkuuden parantaminen, kierrätetyn sisällön
lisääminen tuotteissa ja pakkauksissa, kiertokulun edistäminen
ja jätteen minimointi auttavat suojelemaan ja ylläpitämään
tervettä ympäristöä.
Tällä hetkellä Nokialla on kolme ulkoista tavoitetta, joiden
osalta sen edistymistä mitataan ja seurataan suhteessa
tunnistettuihin olennaisiin vaikutuksiin ja riskeihin,
mikä kattaa resurssien sisäänvirtaukset ja ulosvirtaukset.
Kierrätys sisältö tuotteissa
Nokia on asettanut tavoitteekseen lisätä kierrätetyn materiaalin
osuutta hankituissa mekaanisissa materiaaleissa:
Tavoite vuonna 2030:
90 %
valualumiinia mekaanisissa osissa
Tavoite vuonna 2030:
50 %
muokattua alumiinia, terästä ja kupariseoksia sekä mekaanisissa
osissa käytettävää polykarbonaattimuovia.
Nämä tavoitteet kattavat eniten käytetyt materiaalit, mutta ne
eivät kata kaikkia Nokian tuotteissa käytettyjä materiaaleja.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
65
Ympäristötiedot jatkoa
Vuonna 2024 saavutimme 38 %:n kierrätysmateriaalitason
valualumiinissa, 15 %:n tason muokatussa alumiinissa,
5 %:n tason ruostumattomassa teräksessä, 2 %:n tason
vähäseosteisessa teräksessä, 4 %:n tason kupariseoksissa ja 6 %:n
tason polykarbonaattimuoveissa. Nokia jatkaa tietoisuuden
lisäämistä ja tietojen keräämistä kierrätysmateriaaleista.
Jätteen kiertokulku
Nokia on asettanut tavoitteekseen lisätä jätteiden kiertoa.
Tarkoituksena on parantaa jätehuoltokäytäntöjä (materiaalien
kiertoa) maksimoimalla jätteiden hyötykäyttö ja minimoimalla
hävikki.
Tavoite vuonna 2030:
95 %
kierrätysaste Nokian toimistoista, laboratorioista,
valmistuksesta, asennuksesta, tuotteiden palautuksesta ja
loppukokoonpanotoimittajilta tulevalle jätteelle.
Vuonna 2024 jätteiden vuotuinen kiertotalousaste oli 81 %.
Nokia on tunnistanut alueita, joilla korkea kiertotalousaste on
jo saavutettu, sekä alueita, joilla tarvitaan lisätoimia. Tietojen
puutteita on edelleen täytettäväksi raportointiperiaatteissa
kuvatun mukaisesti.
Tuotteen pakkaukset
Nokia on asettanut uudet pakkaustavoitteet, joita mitataan
raportointivuodesta 2025 eteenpäin (lähtövuosi 2024).
Tavoite vuonna 2030:
Varmistaa että kaikki pakkaukset ovat
100 %
kierrätettäviä
Tavoite vuonna 2030:
Pahvi- ja muovipakkausmateriaalit tulee olla vähintään
50 %
kierrätettyjä
Tavoite vuonna 2030:
Muovipakkausten osuus on rajoitettava enintään
10 %
primääripakkauksen kokonaispainosta.
ESG-tavoitteiden tilanne ja kehitys vuonna 2024
Tavoitevuosi
Lähtövuosi
Lähtöarvo(1)
Tavoite
Vuoden 2024 tulokset
Tavoitetila
E5: Resurssien käyttö ja kiertotalous
2030
2022
89 %
Kiertotalous:
95 %:n kiertoaste toimistoistamme,
laboratorioistamme,
valmistuksestamme, asennuksestamme
ja tuotteiden takaisinotosta peräisin
olevalle jätteelle sekä toimitusketjun
loppukokoonpanotehtaissa vuoteen
2030 mennessä.
Vuotuinen jätteen kiertoaste vuonna
2024 oli 81 %
Etenee
suunnitellusti
2030
2023
43 % valualumiini
10 % muokattu alumiini
7 % vähäseosteinen
teräs
13 % ruostumaton teräs
3 % kupariseokset
Tuotteen kierrätetty sisältö:
Mekaanisten osien lähdemateriaalien
kierrätysmäärän lisääminen:
■ Valettu alumiini, jota käytetään
mekaanisissa osissa 90 %
■ Muokattu alumiini, teräs ja
kupariseokset sekä
polykarbonaattimuovi mekaanisissa
osissa 50 %
Vuonna 2024 kierrätysmateriaalien
osuus oli 38 % valualumiinissa, 15 %
muokatussa alumiinissa, 5 %
ruostumattomassa teräksessä, 2 %
vähäseosteisessa teräksessä, 4 %
kupariseoksissa ja 6 %
polykarbonaattimuovissa
Ei etene
suunnitellusti
Target_Env_Not on Track.jpg
(1) Mittareiden perusarvot ovat ensimmäisen raportointivuoden raportoituja arvoja.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
66
Ympäristötiedot jatkoa
Tiedonantotaulukot
Nokia jatkuvat toiminnot
Kuten Yleiset tiedot -osion kohdassa " Laadintaperusteet " on kuvattu, mittarit esitetään erikseen
Nokian jatkuville toiminnoille ja lopetetuille toiminnoille, jotka käsittävät Submarine Networksin.
Tässä osiossa esitetyt taulukot sisältävät jatkuvat toiminnot (Nokia-konserni pois lukien
Submarine Networks) sekä raportointivuodelta 2024 että vertailukaudelta 2023, ellei toisin
mainita. Lopetettujen toimintojen keskeiset tunnusluvut raportointivuosille 2024 ja 2023 on
esitetty erikseen jäljempänä tässä osiossa.
Resurssien sisäänvirtaukset, tuotteiden ja palveluiden valmistukseen käytetyt materiaalit
Raportointikauden aikana käytetyt materiaalit
2024
2023
Tuotteiden ja käytettyjen teknisten ja biologisten materiaalien kokonaispaino
(tonnia)
60 560
Ei raportoitu
Kierrätysmateriaalin osuus tuotteiden mekaanisten osien lähtöaineissa
Valualumiini
38 %
43 %
Muokattu alumiini
15 %
10 %
Ruostumaton teräs
5 %
13 %
Niukkaseosteinen teräs
2 %
7 %
Kupariseokset
4 %
3 %
Polykarbonaattimuovit
6 %
Ei raportoitu
Kierrätysmateriaalin osuus tuotepakkauksessa
Kierrätysmateriaalin osuus tuotepakkauksessa
32 %
Ei raportoitu
Resurssien ulosvirtaukset, tuotteiden ja materiaalien kierrätettävyys
Raportointikauden aikana käytetyt materiaalit
2024
2023
Kierrätettävien ainesten osuus tuotteissa
80 %
Ei raportoitu
Kierrätettävien ainesten osuus pakkauksissa
96 %
Ei raportoitu
Nokian omassa toiminnassa muodostuva jäte yhteensä
Jätteen kokonaismäärä (tonnia)
2024
2023
Hävitykseltä välttyneen jätteen kokonaismäärä
6 367
6 635
Uudelleenkäyttöön valmistelun ansiosta hävitykseltä välttynyt jäte
82
120
Kierrätyksen ansiosta hävitykseltä välttynyt jäte
5 588
5 814
Muiden hyödyntämistoimenpiteiden ansiosta hävitykseltä välttynyt jäte
697
701
Hävitykseen ohjatun jätteen kokonaismäärä
935
1 000
Poltettavaksi ohjattu jäte
0
0
Kaatopaikalle ohjattu jäte
935
1 000
Muiden hävitystoimenpiteiden kautta hävitetty jäte
0
0
Jäte yhteensä
7 302
7 635
Vaarallinen jäte
Vaarallinen jäte (tonnia)
2024
2023
A. Hävitykseltä välttyneen vaarallisen jätteen määrä
2 192
1 315
Uudelleenkäyttöön valmistelun ansiosta hävitykseltä välttynyt vaarallinen
jäte
13
20
Kierrätyksen ansiosta hävitykseltä välttynyt vaarallinen jäte
2 135
1 200
Muiden hyödyntämistoimenpiteiden ansiosta hävitykseltä välttynyt
vaarallinen jäte
44
95
B. Hävitykseen ohjattu vaarallinen jäte
6
100
Poltettavaksi ohjattu vaarallinen jäte
0
0
Kaatopaikalle ohjattu vaarallinen jäte
6
100
Muiden hävitystoimenpiteiden kautta hävitetty vaarallinen jäte
0
0
(A + B) Vaarallinen jäte yhteensä
2 198
1 415
Tavanomainen jäte
Tavanomainen jäte (tonnia)
2024
2023
A. Hävitykseltä välttyneen tavanomaisen jätteen määrä
4 175
5 320
Uudelleenkäyttöön valmistelun ansiosta hävitykseltä välttynyt tavanomainen
jäte
69
100
Kierrätyksen ansiosta hävitykseltä välttynyt tavanomainen jäte
3 453
4 614
Muiden hyödyntämistoimenpiteiden ansiosta hävitykseltä välttynyt
tavanomainen jäte
653
606
B. Hävitykseen ohjattu tavanomainen jäte
929
900
Poltettavaksi ohjattu tavanomainen jäte
0
0
Kaatopaikalle ohjattu tavanomainen jäte
929
900
Muiden hävitystoimenpiteiden kautta hävitetty tavanomainen jäte
0
0
(A + B) Tavanomainen jäte yhteensä
5 104
6 220
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
67
Ympäristötiedot jatkoa
Kierrättämätön ja hyödynnetty jäte
Kierrättämätön jäte (tonnia)
2024
2023
Kierrättämätön jäte tonneina tai kg
935
1 000
Kierrättämättömän jätteen kokonaisosuus (%)
13 %
13 %
Hyödynnetty jäte (%)
2024
2023
Jätteen hyödyntämisaste (%)
87 %
87 %
Elektroniikkajätteet
Jäte tyypeittäin (tonnia)
2024
2023
Toimipisteistä peräisin oleva elektroniikkajäte
2 024
1 200
Muu vaarallinen jäte
173
215
Asiakkaiden palauttamat laitteet (lukumäärä, tonnia)
2024
2023
Uudelleenkäyttö (lukumäärä)
46 378
49 300
Asiakkaiden palauttamat laitteet yhteensä (tonnia)
Uudelleenkäyttö
304
290
Kierrätys
682
2 610
Energian talteenotto
2
7
Kaatopaikka
0
6
Polttokäsittely ilman energian talteenottoa
0
0
Asiakkaiden palauttamat laitteet yhteensä (tonnia)
988
2 913
Lopetetut toiminnot
Lopetettujen toimintojen jäte yhteensä sisältää Submarine Networksin omat tilat.
Kokonaisjäte
Jätteen kokonaismäärä (tonnia)
2024
2023
Hävitykseltä välttyneen jätteen kokonaismäärä
2 475
5 485
Uudelleenkäyttöön valmistelun ansiosta hävitykseltä välttynyt jäte
0
0
Kierrätyksen ansiosta hävitykseltä välttynyt jäte
2 293
4 086
Muiden hyödyntämistoimenpiteiden ansiosta hävitykseltä välttynyt jäte
182
1 399
Hävitykseen ohjatun jätteen kokonaismäärä
207
0
Poltettavaksi ohjattu jäte
0
0
Kaatopaikalle ohjattu jäte
207
0
Muiden hävitystoimenpiteiden kautta hävitetty jäte
0
0
Jäte yhteensä
2 682
5 485
Vaarallinen jäte
Vaarallinen jäte (tonnia)
2024
2023
A. Hävitykseltä välttyneen vaarallisen jätteen määrä
0
105
Uudelleenkäyttöön valmistelun ansiosta hävitykseltä välttynyt vaarallinen jäte
0
0
Kierrätyksen ansiosta hävitykseltä välttynyt vaarallinen jäte
0
0
Muiden hyödyntämistoimenpiteiden ansiosta hävitykseltä välttynyt
vaarallinen jäte
0
105
B. Hävitykseen ohjattu vaarallinen jäte
0
0
Poltettavaksi ohjattu vaarallinen jäte
0
0
Kaatopaikalle ohjattu vaarallinen jäte
0
0
Muiden hävitystoimenpiteiden kautta hävitetty vaarallinen jäte
0
0
(A + B) Vaarallinen jäte yhteensä
0
105
Tavanomainen jäte
Tavanomainen jäte (tonnia)
2024
2023
A. Hävitykseltä välttyneen tavanomaisen jätteen määrä
2 475
5 380
Uudelleenkäyttöön valmistelun ansiosta hävitykseltä välttynyt tavanomainen
jäte
0
0
Kierrätyksen ansiosta hävitykseltä välttynyt tavanomainen jäte
2 293
4 086
Muiden hyödyntämistoimenpiteiden ansiosta hävitykseltä välttynyt
tavanomainen jäte
182
1 294
B. Hävitykseen ohjattu tavanomainen jäte
207
0
Poltettavaksi ohjattu tavanomainen jäte
0
0
Kaatopaikalle ohjattu tavanomainen jäte
207
0
Muiden hävitystoimenpiteiden kautta hävitetty tavanomainen jäte
0
0
(A + B) Tavanomainen jäte yhteensä
2 682
5 380
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
68
Ympäristötiedot jatkoa
Mittareiden raportointiperiaatteet
Nokialla on sisäinen asiakirja – Environmental data handbook –
jossa määritellään keskeiset tiedonkeruu- ja
raportointiperiaatteet. Keskeiset raportointimenetelmät ja -
periaatteet on selitetty tässä osiossa.
Resurssien sisäänvirtaukset
Nokian resurssien sisäänvirtauksia ovat:
■ Televiestintätuotteet ja -komponentit sekä muiden
valmistajien laitteet, jotka koostuvat mineraaleista,
metalleista ja polymeereistä
■ Sekundaarilaitteet, esim. palautuslaitteet asiakkailta
■ Tuotepakkaukset, mukaan lukien puu- ja muovipohjaiset
materiaalit
Tuotteiden, materiaalien ja niiden pakkausten paino
Tuotteiden, teknisten materiaalien ja biologisten materiaalien
kokonaispaino perustuu globaaleihin saapuvien toimitusmääriin
ja kunkin tuotteen ja siihen liittyvän pakkauksen painoon Nokian
järjestelmiin kirjatun mukaisesti. Tuote tai materiaali katsotaan
sisäänvirtaukseksi, kun se toimitetaan Nokialle, noudattaen
tilinpäätösperiaatteita ja Nokia-konsernin raportointirajoja eli
ajankohtaa, jolloin "tavarat vastaanotetaan". Vain ulkoisten
vastapuolten toimitukset sisältyvät. Yrityksen väliset sisäiset
siirrot jakelukeskusten välillä eivät sisälly. Nokian omiin
tuotantolaitoksiin toimitettujen materiaalien ja
puolivalmisteiden painotietojen saatavuusrajoituksista johtuen
tekniset materiaalit raportoidaan resurssien sisäänvirtauksina,
kun ne on toimitettu Nokian varastoihin valmiina tuotteina.
Tuotteen palautuksen paino sisältyy mittariin, ja se lasketaan
laiteyksiköiden ja yksikköpainon perusteella.
Koska tämä on tämän mittarin raportoinnin ja seurannan
ensimmäinen vuosi, painotietojen tarkkuuteen liittyy joitakin
epävarmuuksia. Nokia jatkaa raportointiprosessin kehittämistä
ja järjestelmän tietojen laadun parantamista.
Muut resurssien sisäänvirtauksen mittarit
ESRS E5 -standardi edellyttää tietojen antamista tuotteiden ja
palvelujen valmistamiseen käytettyjen, kestävästi hankittujen
biologisten materiaalien prosenttiosuudesta (E5 kohta 31b) ja
uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien ja -
välituotteiden sekä uusiomateriaalien painosta sekä
absoluuttisena arvona että prosenttiosuutena (E5 kohta 31c).
Nokia hankkii biologisia materiaaleja kestävästi käyttämällä FSC-
sertifioituja pakkausmateriaaleja, mutta kestävästi tuotettujen
biologisten materiaalien osuutta ei voida luotettavasti arvioida
raportointivuodelle 2024. Kierrätetyn sisällön osuus
mekaanisten osien lähdemateriaaleissa esitetään valituille
materiaaleille, joiden käyttöaste on korkein, ks. jäljempänä
"Mekaanisten osien lähdemateriaalien kierrätetyn sisällön
osuus". Nämä mittarit edellyttävät Nokian toimittajilta
arvoketjun tietoja, joita ei ollut saatavilla vuonna 2024. Koska
kohtuullisia arviointimenetelmiä ei katsottu olevan saatavilla,
Nokia ei raportoi mittareita, vaan tutkii ja ryhtyy toimiin tiedon
saatavuuden kehittämiseksi.
Mekaanisten osien lähdemateriaalien kierrätetyn
sisällön osuus
Raportoidut tiedot kattavat tuotteissamme käytetyt / niihin
sisältyvät mekaaniset osat. Mahdolliset lisätarvikkeet, kuten
kaapelit, sarjat, kiinnikkeet ja lisävarusteet, jotka eivät sisälly
tuotteisiimme, eivät sisälly.
Tietoja kerätään Nokian suurimmilta mekaniikan toimittajilta,
joiden osuus Matkapuhelinverkot- ja Verkkoinfrastruktuuri-
liiketoimintaryhmien olennaisista liiketoiminnan kuluista on yli
80 %. Alumiinin, teräksen ja kuparin toimittajat raportoivat
tiedot kerran vuodessa. Kierrätettyjen materiaalien osuus
raportoidaan metallikohtaisesti alumiinin, teräksen ja kuparin
osalta ja oikaistaan kunkin toimittajan kuluosuuden mukaan.
Vastaavasti kierrätetty polykarbonaattimuovisisältö
kerätään toimittajilta.
Kierrätetty sisältö tuotepakkauksessa
Kierrätyssisältö tuotepakkauksissa kerätään suurimmilta
toimittajilta, jotka kattavat suurimman osan Matkapuhelinverkot -
liiketoimintaryhmästä, ja ne on arvioitu Nokia-konsernille
perustuen Matkapuhelinverkot -liiketoimintaryhmän osuuteen
kierrätyssisällöstä tuotepakkauksissa.
Resurssien ulosvirtaukset
Nokian keskeisiä tuotteita ovat tietoliikenneverkkotuotteet,
joissa palvelun saatavuus on toimintakriittistä.
Tuotteen kestävyys
Kiertotalouden periaatteet, kuten luotettavuus, tuotteen
käyttöikä ja huollettavuus, ovat perinteisesti sisältyneet
kunkin tuotteen teknisiin suunnitteluvaatimuksiin. Tuotteiden
uudelleenkäyttöönotto niiden ensimmäisen käytön jälkeen
sekä korjaus ja varaosien uudelleenvarastointi ovat
tavanomaisia käytäntöjä kentällä vaihdettavissa olevissa
laitteissa. Keskeisten tuotteidemme kuvaus perustuu Nokian
omaan tuotesuunnittelu- ja tuotantoprosessiin. Markkinoille
saatettujen tuotteiden odotettavissa olevan kestävyyden
osalta tietoliikennealan kullekin tuoteryhmälle ei ole toimialan
keskiarvoa. Nokian tuotteet on suunniteltu täyttämään
asiakkaiden odotukset kestävyyden suhteen, kun niitä käytetään
tietyissä olosuhteissa, mukaan lukien huolto ja korjaus.
Tuotteen korjattavuus
Tuotteiden korjattavuuden osalta Nokialla ei ole vakiintunutta
luokitusjärjestelmää. Lähes kaikki Nokian tuotteet voidaan
palauttaa niiden aiottuun toimivuuteen vaihtamalla kentällä
vaihdettavissa olevia osia tai tekemällä tuotteelle (tai sen
vaihdettaville komponenteille) erikoiskorjausmenettelyjä.
Tuotteiden ja niiden pakkausten kierrätettävät ainekset
Kierrätettävien ainesten osuus tuotteissa ja niiden
pakkauksissa on laskettu keskeisten tuotteiden ja pakkausten
materiaalikoostumuksen perusteella. Tuotteiden ja pakkausten
kokonaiskierrätettävyysaste esitetään erikseen, ja se on keskiarvo
tuotteiden ja pakkausten kierrätettävyydestä raportointivuonna
toimitettujen yksiköiden ja näiden tuotteiden ja niiden
pakkausten yksikköpainon mukaan painotettuna.
Jokaisen tuotteissa ja pakkauksissa käytetyn materiaalin
kierrätettävyys on arvioitu kunkin materiaalin mahdollisen
arvioidun kierrätettävyysasteen perusteella erikseen.
Lisäksi piirilevykokoonpanojen kierrätettävyysaste on arvioitu
niiden keskimääräisen metallipitoisuuden perusteella. Todellisia
kierrätysasteita ei ole otettu huomioon näissä arvioissa.
Teräs
100 %
Ruostumaton teräs
100 %
Alumiini ja seokset
100 %
Kupari ja seokset
100 %
Muut metallit
100 %
Polymeerit
70 %
Piirilevykokoonpano
22 %
Paperipohjaiset pakkaukset
100 %
Muovipohjaiset pakkaukset
90 %
Puupohjaiset pakkaukset
100 %
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
69
Ympäristötiedot jatkoa
Jätteet
Omassa toiminnassa muodostuva jäte yhteensä
Omassa toiminnassa muodostuva jäte kattaa Nokian omat ja
vuokratut toimisto-, tutkimus- ja kehitys- sekä tuotantotilat.
Lisäksi omasta toiminnasta muodostuvaa jätettä ovat
romumateriaalit ja niihin liittyvät pakkaukset Nokian
pääjakelukeskuksista (HUBeista), Nokian ja ulkoisten
korjauskumppaneiden suorittamista Nokian tuotteiden
korjauksista sekä laitetuotteiden palautuksista.
Jätteen jakautuminen esitetään hyödyntämistoiminnan tai
jätteenkäsittelytyypin mukaan. Loppukäsittelystä pois ohjattu
jäte sisältää jätteen, joka on uudelleenkäytetty, kierrätetty tai
hyödynnetty energiana. Biojätteen kompostointi kirjataan
kierrätykseen. Loppukäsittelyyn ohjattu jäte on joko toimitettu
kaatopaikalle tai poltettu ilman energian talteenottoa.
Varsinainen jätteenkäsittely tapahtuu aina paikallisten
lakisääteisten vaatimusten mukaisesti.
Nokia luokittelee jätteet myös tavanomaiseksi jätteeksi ja
vaaralliseksi jätteeksi. Vaarallisten ja tavanomaisten jätteiden
määritelmät on laadittu maailmanlaajuisesti, jotta
yritysraportointi olisi yksinkertaista. Esimerkiksi kaikki käytetyt
akut ja sähkö- ja elektroniikkaromu (SER) raportoidaan
maailmanlaajuisesti vaarallisena jätteenä, vaikka eri SER-
alaluokat määritellään vaarallisiksi eri maissa. Seuraavat
luokat luokitellaan vaarallisiksi: akut, lamput ja hehkulamput,
liuottimet, liimat, maalit ja nesteet, juotosmetallit ja SER.
Vaaralliset jätteet sisältävät tietoa myös Nokian
tuotekorjaustoiminnasta. Vaaralliset jätteet edellyttävät
erityisiä käsittelymenettelyjä, joita määrää ja/tai säätelee
maa, jossa jäte syntyy ja/tai johon se kuljetetaan
loppukäsittelyä varten.
Nokian toimitilajätteiden kulutusta koskevat tiedot kerätään
tyypillisesti toimitilatason vastaajilta, laskuista
tai mittaustiedoista. Toimitiloissa, joissa tietoja ei ole saatavilla,
tietojen käyttö arvioidaan tietopuutekorjauksin tai käyttämällä
raportointipaikoilta laskettuja vuosittaisia intensiteettikertoimia
kg/m2, jolloin ne kattavat 100 % Nokian toimitiloista.
Toimitilojen tiedot eivät kata alivuokrattuja alueita.
Raportoitu paino, joka on ohjattu pois loppukäsittelystä
tai ohjattu loppukäsittelyyn tuotteiden
takaisinhankintatoiminnasta, Nokian pääjakelukeskuksista
tai tuotekorjaustoiminnasta, kerätään kierrättäjiltä.
Toimitiloissamme syntyvä jäte käsitellään suoraan
alihankkijoiden, vuokranantajien ja paikallisten viranomaisten
toimesta. Kuten osiossa “Yleiset tiedot”, kohdassa
“ Laadintaperusteet” on kuvattu, vaikka organisaation eri
tasoilla on toteutettu prosesseja ja sisäistä valvontaa virheiden
ja virheellisyyksien välttämiseksi mahdollisimman paljon, on
edelleen jonkin verran epävarmuutta ja joitakin rajoituksia tarkan
tiedon saatavuudessa, etenkin kun kyse on sellaisista jätteisiin
liittyvistä tiedoista. jota ei kirjata paikallisiin raportteihin, koska
raportointivaatimukset vaihtelevat eri lainkäyttöalueilla. Jos
tarkkoja painoja ei ole saatavilla, käytämme arvio- ja
ekstrapolointimenetelmiä maksimaalisen kattavuuden
varmistamiseksi.
Tällä hetkellä jakelukeskuksissa muodostuvia
uudelleenpakkausmateriaaleja koskevia tietoja ei kerätä, mutta
Nokia arvioi ja kehittää tiedonkeruumenetelmiä ja -prosesseja
todellisen tiedon kattavuuden parantamiseksi entisestään.
Tiedettyjen ja tuntemattomien mahdollisten tietojen
puutteiden sekä tietojen laadun epävarmuuksien kattamiseksi
Nokia arvioi 5 %:n potentiaalisen tietojen puutteen Nokian
jatkuville toiminnoille ja lisäsi +5 %:n konsernitason oikaisun
kerättyyn ja arvioituun jätetietoon toimipaikkatasolla. Arvioitu
jätemäärä kuvastaa samaa vaarallisen ja tavanomaisen jätteen
osuutta sekä loppukäsittelyyn ohjatun jätteen osuutta kuin
ennen oikaisua syntyneen jätteen kokonaismäärä.
Jätteiden kiertotalousaste (tavoite)
Kiertotalousasteen tavoite ja mittari kattavat Nokialle
kohdistetut jätteet Nokian toimistoista, laboratorioista,
tuotannosta, työmaan asennuksesta, tuotteiden takaisinotosta
ja loppukokoonpanotoimittajilta. Kiertotaloustavoite ei sisällä
Submarine Networks -liiketoimintoa.
Yhtälö kiertotalousasteen laskemiseen: Kiertotalousaste =
Environment8.jpg
hyödyntäminen / kaikki syntyvä jäte (hyödyntäminen + jätteen
loppukäsittely), jossa:
■ Jätteiden hyödyntäminen (kiertotalous) kattaa
uudelleenkäytön, kierrätyksen sekä energian ja materiaalien
talteenoton.
■ Jätteen loppukäsittely kattaa kaatopaikan ja polttamisen
ilman energian talteenottoa.
Vuonna 2024 Matkapuhelinverkot-liiketoimintaryhmässä
tutkittiin radiotukiasemapaikkojen jätteen mittaamista ja luotiin
pohjaa parannuksille. Kaikki Nokian yksinomaisesti hallinnoimat
radiotukiasemapaikkojen asennusmäärät alueittain ja maittain
yhdistetään ja niitä verrataan mallitukiasemapaikkoihin.
Nokia laskee kunkin mallitukiasemapaikan tuottaman
jätteen perusteella tukiasemapaikkojen jätteen alueittain.
Vuoden 2024 aikana mittarin tietojen kattavuutta parannettiin
kehittämällä menetelmää ja ottamalla osittain mukaan
Verkkoinfrastruktuuri-liiketoimintaryhmän tukiasemapaikkojen
asennusjäte. Nämä tiedot kerätään yhteistyössä
asennusurakoitsijoiden kanssa osana normaalia
projektidokumentaatiota. Jätetiedot syötetään työkaluun,
joka tallentaa myös jätteenkäsittelymenetelmät perustuen
paikallisten määräysten ja käytäntöjen tuntemukseen
materiaalityypeittäin. Vuonna 2024 tukiasemapaikkojen
asennusjäte ei sisällä vieläkään Verkkoinfrastruktuuri-
segmentin käyttöönottopalveluiden asennuksia, jotka kattavat
maailmanlaajuisesti Verkkoinfrastruktuuri-segmentin tällä
hetkellä raportoimia kohteita kertaluokkaa suurempia
tukiasemapaikkoja ja tilauksia. Tiedonkeruun menetelmää ja
prosessia kehitetään, ja suunnitelmana on parantaa tiedon
kattavuutta tulevina vuosina.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
70
Ympäristötiedot jatkoa
Euroopan unionin kestävän
rahoituksen taksonomia-
asetuksen mukaan annettavat
tiedot
EU:n taksonomia-asetus otettiin käyttöön yhteisen
luokittelujärjestelmän luomiseksi ympäristön kannalta
kestävälle taloudelliselle toiminnalle määriteltyjen tavoitteiden
ja teknisten arviointikriteerien perusteella.
Määrittelemällä selkeästi, mitkä toiminnot voidaan katsoa
kestäviksi tietyllä toimialalla, taksonomia pyrkii kannustamaan
ja rohkaisemaan yrityksiä käynnistämään uusia hankkeita tai
laajentamaan tai parantamaan olemassa olevia Euroopan
vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.
Taksonomia-asetuksessa luetellut ympäristötavoitteet ovat:
1. Ilmastonmuutoksen hillintä
2. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
3. Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja
suojelu
4. Siirtyminen kiertotalouteen
5. Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
6. Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja
ennallistaminen
EU:n taksonomia-asetuksen sekä siihen liittyvien delegoitujen
säädösten ja liitteiden soveltamisalaan kuuluvana yrityksenä
Nokialla on velvollisuus ilmoittaa, mikä osuus liikevaihdostamme
(turnover), pääomamenoistamme (capital expenditures)
sekä toimintamenoistamme (operating expenditures) on
taksonomiakelpoista tai taksonomian mukaista taloudellista
toimintaa.
Tilikautta 2024 koskevat raportointivelvoitteet
Tilikaudelta 2024 Nokian esittää taksonomiakelpoiset ja
taksonomian mukaiset taloudelliset tiedot edellä lueteltujen
ympäristötavoitteiden 1–6 osalta.
Nokian raportoi, kuinka suuri osuus toiminnasta on
taksonomiakelpoista ja ovatko toiminnat taksonomian mukaisia.
Tässä yhteydessä ’Taksonomiakelpoinen’ (eligible) tarkoittaa
taloudellisia toimintoja, jotka tunnistetaan EU-taksonomiassa.
Jotta toiminta voidaan määritellä ’taksonomian
mukaiseksi’ (aligned) EU-taksonomian nykyisessä muodossa,
taloudellisen toiminnan täytyy lisäksi todistettavasti täyttää
seuraavat vaatimukset:
a) toiminta edistää merkittävästi vähintään yhden edellä
mainitun ympäristötavoitteen saavuttamista
b) toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa muille
ympäristötavoitteille
c) toiminta täyttää tietyt sosiaaliset ja hallintoa koskevat
vähimmäistason suojatoimet.
Nokian liiketoiminta ja EU-taksonomia
EU-taksonomia ja sen tekniset arviointikriteerit ovat
kehittyneet siitä lähtien, kun ne julkaistiin ensimmäisen kerran
vuonna 2021. Kaikkia toimialoja tai kaikkea taloudellista
toimintaa ei ole vielä huomioitu taksonomiassa ja sen
kriteereissä. Tietoliikenneala on yksi toimialoista, joita ei ole
vielä sisällytetty EU-taksonomian tunnistamiin sektoreihin tai
taloudellisiin toimintoihin. Siitä huolimatta taksonomia-asetus
sisältää Nokian liiketoiminnolle soveltuvia taloudellisia
toimintoja tavoitteen 1 (ilmastonmuutoksen hillintä), tavoitteen
4 (siirtyminen kiertotalouteen) ja tavoitteen 5 (ympäristön
pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) osalta.
Nokialla on liiketoimintojen, teknologian, talouden, kestävän
kehityksen ja lakiasioiden asiantuntijoista koostuva työryhmä,
joka arvioi Nokian taloudellisten toimintojen
taksonomiakelpoisuuden ja taksonomian mukaisuuden. EU-
taksonomian mukaista raportointia ohjaa ja tarkastelee
ESG:hen liittyvän taloudellisen raportoinnin ohjausryhmä.
Nokia on tehnyt analyysin kartoittaakseen, mitkä Nokian
toiminnot vastaavat EU:n taksonomia-asetuksissa julkaistuja
toimintoja. EU:n taksonomia-asetukseen sisältyvistä
toiminnoista tunnistettiin Nokian kannalta merkityksellisiksi
seuraavat taksonomiakelpoiset toiminnot, jotka vastaavat
liikevaihtoa, pääomamenoja tai tutkimus- ja kehityskuluihin
liittyviä toimintamenoja: 
Tavoite 1: Ilmastonmuutoksen hillintä
Taloudellinen toiminto
Kuvaus Nokian taloudellisista toiminnoista
6.5 Moottoripyörillä,
henkilöautoilla ja kevyillä
hyötyajoneuvoilla
tapahtuva liikenne
Sähkö- ja hybridiautojen hankinta ja
leasing. Lisätietoa on esitetty alla
olevassa kohdassa 'Erilliset
taksonomiakelpoiset pääoma- ja
toimintamenot'.
7.3. Energiatehokkuus-
laitteiden asennus, huolto
ja korjaus
Yksittäiset kunnostustoimenpiteet
sisältäen energiatehokkuuslaitteiden
asennukset, huollot ja korjaukset.
8.2. Datavetoiset ratkaisut
kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistä varten
Sellaisten tieto- ja viestintäteknisten
ratkaisujen kehittäminen tai käyttö,
joiden tarkoituksena on tietojen
kerääminen, siirtäminen ja tallentaminen
sekä niiden mallintaminen ja käyttö, kun
kyseisellä toiminnalla pyritään
tuottamaan pääasiassa tietoja ja
analyysejä, jotka mahdollistavat
kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämisen. Aktiviteetin osalta Nokia
on huomioinut ainoastaan sellaiset
datavetoiset ratkaisut, jotka ovat
suunniteltu tai kehitetty ’pääasiassa’
kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseen, ja jotka ovat suunniteltu
ja myyty erikseen.
9.1. Markkinalähtöinen
tutkimus, kehitys ja
innovointi
Sellaisten kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseen, välttämiseen tai
poistamiseen tarkoitettujen ratkaisujen,
prosessien, teknologioiden,
liiketoimintamallien ja muiden
tuotteiden tutkimus, soveltava tutkimus
ja kokeellinen kehittäminen (RD&I),
joiden kyky vähentää, poistaa tai välttää
kasvihuonekaasupäästöjä kohdennetun
taloudellisen toiminnan osalta on
osoitettu asianmukaisessa
toimintaympäristössä ja joiden
teknologisen valmiuden taso on
vähintään 6.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
71
Ympäristötiedot jatkoa
Tavoite 4: Kiertotalous
Taloudellinen toiminto
Kuvaus Nokian taloudellisista toiminnoista
1.2. Sähkö- ja
elektroniikkalaitteiden
valmistus
Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus
(ja myynti), mukaan lukien alihankintana
tehdyn valmistuksen. Tämä kattaa suurilta
osin Nokian laitteet ja niihin sisältyvät
ohjelmistot.
4.1. Datavetoisten IT/
OT-ratkaisujen
tarjoaminen
Tietotekniikka- (IT) tai operatiivisen
teknologian (OT) järjestelmien valmistus (ja
myynti), kehitys, asennus, käyttöönotto,
ylläpito, korjaus tai asiantuntijapalveluiden
tarjoaminen, mukaan lukien suunnittelua tai
seurantaa koskeva tekninen konsultointi.
Toiminto sisältää järjestelmät, jotka on
laadittu etäseurantaa ja ennustavaa
kunnossapitoa varten, tuotteiden,
laitteiston ja infrastruktuurin ekologista
suunnittelua tukevat ohjelmistot, ja
elinkaaren aikaisen suorituskyvyn
hallintaohjelmistot.
5.1. Korjaus,
kunnostaminen ja
uudelleenvalmistus
Sellaisten verkkolaitteiden korjaus,
kunnostaminen ja uudelleenvalmistus, joita
asiakas on aiemmin käyttänyt niiden
suunniteltuun käyttötarkoitukseen.
5.2. Varaosien myynti
Varaosien myynti on esitetty tämän
aktiviteetin alla silloin, kun ne on myyty
erikseen varaosina ja raportoitu erillään
toiminnasta '1.2. Sähkö- ja
elektroniikkalaitteiden valmistus'.
5.4.  Käytettyjen
tavaroiden myynti
Sellaisten käytettyjen tavaroiden myynti,
joita on aiemmin käytetty niiden
suunniteltuun käyttötarkoitukseen,
mahdollisesti korjauksen, kunnostuksen tai
uudelleenvalmistuksen jälkeen, ja jotka ovat
raportoitu Nokian raportointijärjestelmissä
erillään aktiviteetin '1.2. Sähkö- ja
elektroniikkalaitteiden valmistus' alla
olevista toiminnoista.
Tavoite 5: Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja
vähentäminen
Taloudellinen toiminta
Kuvaus Nokian taloudellisista toiminnoista
2.4.  Pilaantuneiden
paikkojen ja alueiden
kunnostaminen
Saastuneiden alueiden puhdistamisesta tai
kunnostamisesta syntyneet kulut.
Nokian arvion mukaan, toiminto ‘1.2. Sähkö- ja
elektroniikkalaitteiden valmistus’ kattaa suurimman osan
Nokian taloudellisista toiminnoista, koska suurin osa laitteiden
tuoteportfoliosta ja niihin sisältyvistä ohjelmistoista on
taksonomiakelpoista toiminnon kuvauksen mukaisesti.
Tämä toiminto kattaa sekä oman tuotannon että alihankintana
tehdyn valmistuksen taksonomia-asetuksen mukaisesti.
Yllä kuvatun arvion mukaisesti Nokian vuoden 2024
liiketoiminnoista:
■ Taksonomiakelpoinen liikevaihto oli 57 % (2023: 61 %)
kokonaisliikevaihdosta, joka vastaa yhteensä 11 010 milj.
euron (2023: 13 506 milj. euroa) taksonomiakelpoista
liikevaihtoa
■ Taksonomiakelpoiset pääomamenot olivat 38 % (2023:
52 %) kokonaispääomamenoista, joka vastaa yhteensä
237 milj. euron (2023: 502 milj. euroa) taksonomiakelpoisia
pääomamenoja
■ Taksonomiakelpoiset toimintamenot olivat 66 % (2023:
66 %) kokonaistoimintamenoista, joka vastaa yhteensä
2 662 milj. euron (2023: 2 525 milj. euroa)
taksonomiakelpoisia toimintamenoja.
Tietoliikennetoimialaa ei ole sellaisenaan vielä otettu huomioon
Environment1.jpg
EU-taksonomiassa, ja siksi verkkoyhteyksien ja digitalisaation
myönteistä vaikutusta kestävään kehitykseen (kädenjälki) ei ole
otettu huomioon tässä yhteydessä. Nokian tarjoamat viestintä-
ja digitalisaatioratkaisut mahdollistavat muilla toimialoilla
tehokkuuden lisääntymisen
ja kestävän muutoksen, ja niillä on tärkeä rooli vähähiilisyyden
mahdollistajana. Nokia tukee päättäväisesti EU:n asettamia
kunnianhimoisia ympäristötavoitteita ja kannattaa, että
tulevaisuudessa EU-taksonomian kehitystyössä tunnistetaan
verkkoyhteyksien ja digitalisaation, esimerkiksi 5G-teknologian
ja muiden kehittyneiden viestintäteknologioiden mahdollinen
myönteinen vaikutus taksonomian kuuteen
ympäristötavoitteeseen.
Erilliset taksonomiakelpoiset pääoma- ja toimintamenot
Nokia on ottanut huomioon pääoma- ja toimintamenot
sellaisista yksittäisistä investoinneista, joiden avulla
kohteena olevien toimintojen energiatehokkuutta voidaan
parantaa, toiminnoista voidaan tehdä vähähiilisiä tai niiden
kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää, ja jotka vastaavat
kuvausta taloudellisista toiminnoista ilmastokriteereitä
koskevan delegoidun säädöksen mukaisesti.
Nokia on tunnistanut erillisiä taksonomiakelpoisia pääomamenoja
seuraavien toimintojen osalta: 6.5 ’Moottoripyörillä,
henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne’
ja 7.3. ‘Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja
korjaus’ (Tavoite 1). Pääomamenot raportoidaan
taksonomiakelpoisina näiden aktiviteettien osalta siltä osin,
kun tunnistetut investoinnit mahdollistavat toimintojen
muuttamisen vähähiilisiksi tai kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämisen. Esimerkkeinä tällaisista pääomamenoista ovat
investoinnit Nokian tilojen energiatehokkuuden valvonnassa
käytettäviin laitteisiin, esimerkiksi automaatiojärjestelmien ja
-laitteiden vaihtaminen, sekä sähkö- ja hybridiautojen leasing.
Nokia on tunnistanut erillisiä taksonomiakelpoisia
toimintamenoja toimintojen ‘9.1. Markkinalähtöinen tutkimus,
kehitys ja innovointi’ (Tavoite 1) ja ‘2.4. Pilaantuneiden
paikkojen ja alueiden kunnostaminen’ (Tavoite 5) osalta.
Lisätietoja näiden toimintojen kuvauksesta “Nokian liiketoiminta
ja EU-taksonomia” -kohdassa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
72
Ympäristötiedot jatkoa
Taksonomian mukaisuuden arviointi
Kaikille taksonomiakelpoisille toiminnoille, jotka on luokiteltu
ympäristötavoitteiden 1–6 alle, on tehty arviointi siitä, että
ovatko toiminnat taksonomian mukaisia EU:n
taksonomiasäädösten mukaisesti. Tämä arviointi kattaa
merkittävän edistämisen kriteerit sekä ‘ei merkittävää haittaa
(DNSH)’ -kriteerien arvioinnin niille toiminnoille, jotka täyttävät
merkittävän edistämisen kriteerit.
Taksonomiasäädöksessä käytettyihin terminologiaan liittyy
edelleen jonkin verran tulkintaepävarmuutta, mikä voi johtaa
muutoksiin raportoinnissa EU:n selventäessä niitä. Tähän liittyy
myös riski, että taksonomian mukaiseksi arvioitujen ja
esitettyjen toimintojen osalta päädyttäisiin eri lopputulemaan.
Lisäksi EU-taksonomian soveltaminen EU:n ulkopuolisiin
toimipaikkoihin aiheuttaa erityisiä haasteita mahdollisen
poikkeavan lainsäädännön vuoksi.
Jos taloudellisen toiminnan kriteerien tulkinnasta tai
soveltamisesta on epävarmuutta, kyseistä toimintaa ei
luokitella taksonomian mukaiseksi toiminnaksi. Tällaisissa
tapauksissa Nokia jatkaa tulevan kehityksen seuraamista ja
päivittää lähestymistapaansa tarpeen mukaan.
A. Merkittävän edistämisen kriteerit
Taksonomiakelpoisten toimintojen arvioinnissa todettiin, että
taksonomian mukaisuuden kriteerit täyttyvät taloudelliselle
toiminnolle 5.1. Korjaus, kunnostus ja uudelleenvalmistus
(tavoite 4), ja se on raportoitu taksonomian mukaisena
toimintona. Kaikki muut toiminnot ovat raportoitu muina kuin
taksonomian mukaisina toimintoina annetuissa
tiedonantotaulukoissa. Nokian tekemä keskeisten
taksonomiakelpoisten toimintojen taksonomian mukaisuuden
arviointi on kuvattu alla:
Tavoite 1:
6.5. Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä
hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne: tämän taloudellisen
toiminnan merkittävän edistämisen kriteerit, mukaan lukien
kynnysarvot ja ehdot, täyttyvät sähkö- ja hybridiajoneuvojen
leasing-toiminnan osalta.
Ei merkittävää haittaa -kriteerit sisältävät kiertotaloutta,
jätehuoltoa, päästöjä koskevia tyyppihyväksyntöjä ja
vierintämeluluokkaa koskevia vaatimuksia. Useimmat näistä
kriteereistä eivät ole Nokian hallinnassa tai tietoja ei ole
saatavilla, joten Nokia katsoo tämän taloudellisen toiminnan
olevan muita kuin taksonomian mukaista toimintaa.
Tavoite 4:
1.2. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus: Tämän
taloudellisen toiminnan merkittävän edistämisen kriteerit
edellyttävät, että sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistajien
on täytettävä kaikki seuraavien aihealueiden kriteerit/ehdot:
pitkän käyttöiän mahdollistava suunnittelu, korjaamisen
mahdollistava suunnittelu ja takuu, uudelleenkäytön
mahdollistava suunnittelu ja uudelleenvalmistus, purkamisen
mahdollistava suunnittelu, kierrätysnäkökohdat huomioon
ottava suunnittelu, vaarallisten aineiden ennakoiva
korvaaminen, asiakkaille annettavat tiedot ja tuottajan vastuu.
Vaikka Nokia täyttää monia siinä mainittuja osakriteerejä, se ei
riittävien tietojen puutteen vuoksi pysty täyttämään muutamia
siinä mainittuja ehtoja. Siitä syystä tämä toiminto ei täytä
taksonomian mukaisen toiminnon kriteerejä ja toiminta
luokitellaan muihin kuin taksonomian mukaisiin toimintoihin.
4.1. Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen: Tämä
taloudellinen toiminta kattaa datavetoisten IT/OT-ratkaisujen
valmistuksen (ja myynnin), kehityksen, asennuksen,
käyttöönoton, ylläpidon ja korjauksen sekä niiden
asiantuntijapalvelut, mukaan lukien suunnittelua tai seurantaa
koskeva tekninen konsultointi. Näiden ratkaisujen ja
ohjelmistojen tulee lisäksi tarjota EU:n taksonomia-asetuksessa
luetellut ominaisuudet.
Suurin osa kyseiseen taloudelliseen toimintaan sisältyvistä
kriteereistä on hyvin spesifejä ja harkinnanvaraisia. Tällä
hetkellä Nokia arvioi, ettei se täytä näitä kriteerejä ja siitä
syystä toiminta luokitellaan muihin kuin taksonomian mukaisiin
toimintoihin.
5.1. Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus: Tämä
toiminta auttaa pidentämään tuotteiden käyttöikää
korjaamalla, kunnostamalla tai uudelleenvalmistamalla
tuotteita, joita asiakas on jo käyttänyt niiden suunniteltuun
käyttötarkoitukseen. Tämän toiminnan kriteerit edellyttävät
myös jätehuoltosuunnitelman täytäntöönpanoa ja sen yleisön
saataville tuomista. Jätehuoltosuunnitelmalla tulee varmistaa,
että tuotteen materiaalit, erityisesti kriittiset raaka-aineet ja
komponentit käytetään uudelleen, kierrätetään tai hävitetään
sovellettavan unionin ja kansallisen lainsäädännön mukaisesti.
Nokian keskeisiä tuotteita ovat tietoliikenneverkkotuotteet,
joissa palvelun saatavuus on toimintakriittistä.
Kiertotalousperiaatteet, kuten luotettavuus, tuotteen käyttöikä
ja huollettavuus sisältyvät historiallisesti kunkin tuotteen
teknisiin suunnitteluvaatimuksiin. Tuotteiden ottaminen
uudelleen käyttöön niiden ensimmäisen käytön jälkeen sekä
korjaus ja uudelleenvarastointi varaosina ovat tavanomaisia
käytäntöjä kentällä vaihdettavissa yksiköissä.
Nokian liiketoimintaryhmillä on korjaustoimintoja.
Liiketoimintaryhmien tavoitteena on edistää kiertotaloutta
toimitusketjussaan korjattujen ja kunnostettujen tuotteiden
kautta. Lisätietoja kohdassa “Jätehuolto” osiossa “Resurssien
käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)”.
Nokian liiketoimintaryhmät ovat tehneet kattavan arvioinnin
edellä mainittujen 5.1. taloudellisen toiminnon kriteerien osalta
ja korjaustoimintojen asiantuntijoita on ollut mukana
arvioimassa johtopäätöksiä. Edellä annettujen tietojen ja
suoritetun arvioinnin perusteella on todettu, että tämä
taloudellinen toiminta täyttää EU:n taksonomia-asetuksen
mukaiset ‘merkittävän edistämisen kriteerit’. Tämän
taloudellisen toiminnan ‘ei merkittävää haittaa (DNSH)’
-kriteerien arviointi on käsitelty seuraavassa kohdassa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
73
Ympäristötiedot jatkoa
Tavoite 5:
2.4. Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen:
Tämän toiminnan merkittävän edistämisen kriteerit
edellyttävät, että merkitykselliset epäpuhtaudet poistetaan,
niitä valvotaan tai vähennetään tai ne eristetään mekaanisilla,
kemiallisilla, biologisilla tai muilla menetelmillä siten, että
pilaantunut alue ei enää aiheuta huomattavaa vaaraa ihmisten
terveydelle tai ympäristölle. Toimivaltainen viranomainen
hyväksyy kunnostamis- ja seurantasuunnitelman kansallisten
lakisääteisten vaatimusten mukaisesti.
Kaikkia kriteerejä kattavia tietoja näiden kriteerien arvioimiseksi
ei ole Nokian saatavilla. Tämä johtuu siitä, että useimmat
kyseisistä toimipaikoista sijaitsevat EU:n ulkopuolella, mikä
aiheuttaa haasteita EU-standardien tai -säädösten
soveltamisessa EU:n ulkopuoliseen kontekstiin. Tällaisten
tietojen puuttuessa tämä taloudellinen toiminta luokitellaan
muihin kuin taksonomian mukaisiin toimintoihin.
B. ‘Ei merkittävää haittaa’ -kriteerit
‘Ei merkittävää haittaa’ -kriteerien arviointi suoritettiin
taloudelliselle toiminnolle 5.1 Korjaus, kunnostaminen ja
uudelleenvalmistus (tavoite 4) merkittävän edistämisen
kriteerien täyttymisen vuoksi.
Nokian arviointi vahvisti, että ‘ei merkittävää haittaa’ -kriteerit
täyttyvät tämän taloudellisen toiminnon osalta. Nokia on
seuraavassa kuvannut tulkintojaan ja tehtyä analyysiä siitä, että
onko toiminnolla mitään merkittävää haittaa muille
ympäristötavoitteille:
i. Ilmastonmuutoksen hillintä
EU-taksonomiasäädösten mukaan, jos taloudelliseen
toimintaan liittyy paikalla tapahtuvaa lämmön/jäähdytyksen
tuotantoa tai yhteistuotantoa, joka sisältää sähköntuotantoa,
toiminnasta suoraan aiheutuvien kasvihuonekaasupäästöjen
tulee alittaa määritetyt raja-arvot.
Korjaustoimintoja sisältävien toimitilojen osalta on tehty
arvioinnit ja todettu, että suorat kasvihuonekaasupäästöt, jotka
syntyvät lämmön, jäähdytyksen tai sähkön tuottamisesta
paikan päällä, ovat alle määritettyjen raja-arvojen.
ii. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
EU:n taksonomia-asetuksessa on määritelty yleisiä kriteerejä,
jotka koskevat ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvää
merkittävää haittaa. Näihin kuuluu perusteellinen ilmastoriskien
ja haavoittuvuuden arviointi, johon sisältyy
sopeutumisratkaisujen toteuttaminen taloudellisen toiminnan
olennaisten fyysisten ilmastoriskien vaikutusten
minimoimiseksi.
Nokian ilmastoon perustuva ‘ei merkittävää haittaa’ -kriteerien
arviointi perustuu fyysisten riskien arvioinnin Shared
Socioeconomic Pathway (SSP3-7.0) -skenarioon, joka on tämän
hetken todennäköinen huonoin mahdollinen skenaario
Intergovernmental Panel on Climate Change IPCC:n kuudenteen
arviointiraporttiin perusteella, kun otetaan huomioon ilmaston
lämpenemisen rajoittamiseksi jo toteutetut ilmastotoimet.
Arviointi on kuvattu osiossa Ilmastonmuutos (ESRS E1).
iii. Vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen kestävä
käyttö ja suojelu
Nokia arvioi taloudellista toimintaansa suhteessa Vesivarojen ja
merten luonnonvarojen kestävää käyttöä ja suojelua koskevia
yleisiä ‘ei merkittävää haittaa’ -periaatteen kriteerejä ja
tarkasteli seuraavia kolmea kriteeriä: veden laadun
säilyttäminen, vesistressin välttäminen ja ympäristöasioiden
hallinnan arviointi (ympäristövaikutusten arviointi tai vastaava
prosessi).
Nokia perusti analyysinsä pääasiassa ISO 14001 -sertifiointiin,
toimipaikkahyväksynnöistä saatuihin tietoihin ja muihin ulkoisiin
tietolähteisiin, jotka liittyvät korkean riskin toimipaikkoihin.
iv. Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
Kemikaalien käyttöön ja esiintymiseen liittyvät ympäristön
pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä koskevat yleiset ‘ei
merkittävää haittaa’ -periaatteen mukaiset kriteerit
määrittävät, että taloudellisen toiminnan ei tule johtaa tiettyjen
määritettyjen aineiden valmistukseen, markkinoille
saattamiseen tai käyttöön. Korjaustoiminnassa on lisäksi
noudatettava asianmukaisia sääntöjä ja määräyksiä vaarallisten
aineiden käytön rajoittamisesta. Nokia arvioi, että sen
toimintaperiaatteet ovat edellä mainittujen kriteerien mukaisia
ja minimoivat määritettyjen kemikaalien käytön ja esiintymisen
sekä vaarallisten aineiden käytön.
Yllä kuvatun vuoden 2024 taksonomian mukaisuuden arviointiin
perustuen:
■ Taksonomian mukainen liikevaihto oli 3 % (2023: 0 %)
kokonaisliikevaihdosta, joka vastaa 552 milj. euron
(2023: 0 miljoonaa euroa) taksonomian mukaista
liikevaihtoa
■ Taksonomian mukaiset pääomamenot olivat 0 %
(2023: 0 %) kokonaispääomamenoista, joka vastaa yhteensä
1 milj. euron (2023: 0 milj. euroa) taksonomian mukaisia
pääomamenoja
■ Taksonomian mukaiset toimintamenot olivat 0 %
(2023: 0 %) kokonaistoimintamenoista, joka vastaa
yhteensä 1 milj. euron (2023: 0 milj. euroa) taksonomian
mukaisia toimintamenoja.
Environment2.jpg
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
74
Ympäristötiedot jatkoa
Vähimmäistason suojatoimet
Vähimmäistason suojatoimet koostuvat OECD:n toimintaohjeista monikansallisille yrityksille, YK:n liike-elämän ja ihmisoikeuksien
perusperiaatteet, Kansainvälisen työjärjestön (ILO) perussopimukset ja kansainvälinen ihmisoikeusjulistus. Nokia soveltaa näitä
vähimmäissuojatoimia kaikissa liiketoiminnoissa, prosesseissa ja toimintaperiaatteissa varmistaakseen vaatimustenmukaisuuden
sekä ennakoivan ja rakentavan lähestymistavan riskien tunnistamiseen ja hallintaan seuraavilla alueilla:
alue
Ihmisoikeudet
Korruptio
Verotus
Oikeudenmukainen kilpailu
Toimenpiteet ja
näyttö
1. Nokialla on riittävä ihmisoikeuksia
koskeva due diligence -prosessi
UNGP:n ja OECD:n monikansallisia
yrityksiä koskevien
toimintaohjeiden mukaisesti.
2. Nokialla ei ole havaittu
työlainsäädännön tai
ihmisoikeuksien rikkomuksia. Nokia
on säännöllisesti
vuorovaikutuksessa sidosryhmien
kanssa, ja Nokian parhaan
tietämyksen mukaan OECD:n
kansallinen yhteyspiste tai
liiketoiminta- ja ihmisoikeuskeskus
ei ole nostanut Nokiaa vastaan
tapauksia tai syytöksiä viimeisten 2
vuoden aikana.
1. Nokialla on
olemassaolevat korruption
vastaiset prosessit.
2. Nokia ja sen ylin johto,
mukaan luettuna sen
tytäryhtiöiden ylin johto, ei
ole saanut tuomioistuimessa
lainvoimaista tuomiota
korruptiosta.
1. Nokia pitää verotukseen
liittyvää hallintoa ja
sääntöjen noudattamista
tärkeinä valvonnan
elementteinä, ja käytössä on
asianmukaiset veroriskien
hallintastrategiat ja -
prosessit.
2. Nokian ja sen
tytäryhtiöiden ei ole todettu
rikkovan verolainsäädäntöä.
1. Nokia edistää
työntekijöiden tietoisuutta
kaikkien sovellettavien
kilpailulakien ja -määräysten
noudattamisen tärkeydestä.
2. Nokia ja sen ylin johto,
mukaan luettuna sen
tytäryhtiöiden ylin johto, ei
ole saanut lainvoimaista
tuomiota
kilpailulainsäädännön
rikkomisesta.
Yllä oleva arviointi vahvistaa, että täytämme tilikaudella vähimmäistason suojavaatimukset.
Jatkuvat ja lopetetut toiminnot
Kuten “Yleiset tiedot” -osiossa “Laatimisperusteet” kohdassa on todettu, jatkuvien toimintojen liikevaihtoon, pääomamenoihin
ja toimintamenoihin liittyvät tunnusluvut ilmoitetaan vuoden 2024 EU-taksonomia tiedonantotaulukoissa. Oikaisulla ei ole
olennaista vaikutusta vuodelle 2023, joten vuoden 2023 lukuja ei ole oikaistu.
Lopetetut toiminnot edustavat Submarine Networksia. Liikevaihtoon, pääomamenoihin ja toimintamenoihin liittyvät
lopetettujen toimintojen tunnusluvut on jätetty pois esitetyistä tiedonantotaulukosta Nokian tilinpäätöksen mukaisesti.
Muutokset edelliseltä tilikaudelta annettuihin tietoihin
Liiketoimintojemme taksonomiakelpoisuus ja taksonomian mukaisuus arvioitiin tähän mennessä julkaistujen taloudellisten
toimintojen osalta. Arviossamme ei ole havaittu merkittäviä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna, lukuun ottamatta edellä
mainittuja lopetettuihin toimintoihin liittyviä tietoja.
Seuraamme edelleen EU taksonomia sääntelyn kehitystä ja sen soveltuvuutta liiketoiminnollemme. Sääntelyn kehittyminen
saattaa seuraavina vuosina johtaa muutoksiin raportoitavissa tiedoissa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
75
Ympäristötiedot jatkoa
Taksonomiaan liittyvien taloudellisten tunnuslukujen laatimisperiaatteet: Jatkuvat toiminnot
Nokian tilikauden 2024 taksonomiakelpoinen liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot ovat esitetty alla olevissa taulukoissa
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Liikevaihto
Osuus
liikevaihdosta,
2024
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitus-
järjestelmän
mukaisten
(A.1) tai
luokitusjär-
jestelmä-
kelpoisten
(A.2) osuus,
2023
Luokka
'mahdollista-
va toiminta'
Luokka
'siirtymä-
toiminta'
milj. EUR
%
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnat
5.1. Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus
CE 5.1
552
3 %
E
E
E
E
K
E
K
K
K
K
K
K
K
0 %
M
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän
mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)
552
3 %
0 %
0 %
0 %
0 %
3 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
0 %
Josta mahdollistavat toiminnat
552
3 %
0 %
0 %
0 %
0 %
3 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
0 %
M
Josta siirtymätoiminnat
—
0 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
0 %
S
A.2. Luokitusjärjestelmänkelpoiset mutta ei ympäristön
kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
8.2. Datavetoiset ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistä varten
CCM 8.2
1
0 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
0 %
0
0
1.2. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus
CE 1.2
10 076
52 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
58 %
0
0
4.1. Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen
CE 4.1
316
2 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
1 %
0
0
5.1. Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus
CE 5.1
—
0 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
2 %
0
0
5.2. Varaosien myynti
CE 5.2
47
0 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
0 %
0
0
5.4. Käytettyjen tavaroiden myynti
CE 5.4
18
0 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
0 %
0
0
Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön
kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän
mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)
10 458
54 %
0 %
0 %
0 %
0 %
54 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
61 %
0
0
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu
liikevaihto (A.1 + A.2)
11 010
57 %
0 %
0 %
0 %
0 %
57 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
61 %
0
0
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu
liikevaihto (B)
8 210
43 %
Yhteensä (A+B)
19 220
100 %
K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta; E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta; KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen
toiminta tavoitteen osalta; E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
76
Ympäristötiedot jatkoa
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Pääoma-
menot
yhteensä
Osuus
pääoma-
menoista,
2024
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitus-
järjestelmän
mukaisten
(A.1) tai
luokitusjär-
jestelmä-
kelpoisten
(A.2) osuus,
2023
Luokka
'mahdollista-
va toiminta'
Luokka
'siirtymä-
toiminta'
milj. EUR
%
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät
(luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
5.1. Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus
CE 5.1
1
0 %
E
E
E
E
K
E
K
K
K
K
K
K
K
0 %
M
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän
mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)
1
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
0 %
Josta mahdollistavat toiminnat
1
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
0 %
M
Josta siirtymätoiminnat
—
0 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
0 %
S
A.2. Luokitusjärjestelmänkelpoiset mutta ei ympäristön
kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
6.5 Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä
hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne
CCM 6.5
33
5 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
4 %
0
0
7.3 Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus
CCM 7.3
1
0 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
0 %
0
0
1.2. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus
CE 1.2
199
32 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
47 %
0
0
4.1. Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen
CE 4.1
3
1 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
0 %
0
0
5.1. Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus
CE 5.1
—
0 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
1 %
0
0
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön
kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän
mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)
236
38 %
5 %
0 %
0 %
0 %
33 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
52 %
0
0
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
pääomamenot (A.1 + A.2)
237
38 %
5 %
0 %
0 %
0 %
33 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
52 %
0
0
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
pääomamenot (B)
391
62 %
Yhteensä (A+B)
628
100 %
K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta; E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta; KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen
toiminta tavoitteen osalta; E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
77
Ympäristötiedot jatkoa
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus toimintamenoista
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Toiminta-
menot
yhteensä
Osuus
toiminta-
menoista,
2024
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitus-
järjestelmän
mukaisten
(A.1) tai
luokitusjär-
jestelmä-
kelpoisten
(A.2) osuus,
2023
Luokka
'mahdollista-
va toiminta'
Luokka
'siirtymä-
toiminta'
milj. EUR
%
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K;E; E/
S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät
(luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
5.1. Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus
CE 5.1
1
0 %
E
E
E
E
K
E
K
K
K
K
K
K
K
0 %
M
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän
mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)
1
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
0 %
Josta mahdollistavat toiminnat
1
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
0 %
M
Josta siirtymätoiminnat
—
0 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
0 %
S
A.2. Luokitusjärjestelmänkelpoiset mutta ei ympäristön
kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän
mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
9.1. Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi
CCM 9.1
9
0 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
0 %
—
—
1.2. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus
CE 1.2
2 519
63 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
63 %
—
—
4.1. Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen
CE 4.1
126
3 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
3 %
—
—
2.4. Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen
PPC 2.4
7
0 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
0 %
—
—
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön
kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän
mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)
2 661
66 %
0 %
0 %
0 %
0 %
66 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
66 %
—
—
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
toimintamenot (A.1 + A.2)
2 662
66 %
0 %
0 %
0 %
0 %
66 %
0 %
—
—
—
—
—
—
—
66 %
—
—
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
toimintamenot (B)
1 369
34 %
Yhteensä (A+B)
4 031
100 %
K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta; E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta; KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen
toiminta tavoitteen osalta; E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
78
Ympäristötiedot jatkoa
Taksonomiaan liittyviin raportointivelvoitteisiin sisältyy kuvaus
taloudellisten tunnuslukujen laatimisperiaatteista, mukaan
lukien osoittajan ja nimittäjän laskentaperusteet. Tässä osiossa
selitetään, kuinka liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot
on määritetty ja kohdistettu osoittajaan, sekä liikevaihdon,
pääomamenojen ja toimintamenojen laskentaperusteet.
Liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen
kohdistamisessa  eri taloudellisiin toimintoihin on vältetty
kaksinkertainen laskenta.
Liikevaihto
Osoittajan taksonomiakelpoinen liikevaihto sisältää niiden
tuotteiden ja palveluiden kokonaisliikevaihdon, jotka liittyvät
Nokian taksonomiakelpoisiin taloudellisiin toimintoihin.
Nimittäjä sisältää Nokia-konsernin tuloslaskelmassa esitetyn
liikevaihdon.
Pääomamenot
Taksonomiakelpoiset pääomamenot sisältävät
taksonomiakelpoisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvät
menot sekä pääomamenot sellaisista taksonomiakelpoisista
toiminnoista, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä,
mutta eivät suoraan kerrytä liikevaihtoa.
Nimittäjä kattaa konsernin tilinpäätöksessä esitetyt tilikauden
aineellisten hyödykkeiden, aineettomien hyödykkeiden ja
käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset. Lisäykset otetaan
huomioon bruttona ennen tilikauden poistoja. Lisäykset on
esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 4.1. Liikearvo ja
aineettomat hyödykkeet, 4.2. Aineelliset hyödykkeet ja 4.3.
Vuokrasopimukset.
Toimintamenot
Taksonomiakelpoisia toimintamenoja määritettäessä
Nokia sisällyttää osoittajaan tuotteiden ja palveluiden suorat
tutkimus- ja kehityskulut, jotka liittyvät taksonomiakelpoisiin
taloudellisiin toimintoihin pois lukien poistot ja arvonalentumiset.
Nimittäjä kattaa konsernin tuloslaskelmassa esitetyt
tutkimus- ja kehityskulut, vähennettynä poistoilla ja
arvonalentumistappioilla. Toimintamenot sisältävät EU-
taksonomian määritelmän mukaisesti myös rakennusten
korjaustoimenpiteisiin, lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin,
ja ylläpitoon ja korjauksiin liittyvät kulut sekä aineellisten
hyödykkeiden muut suorat kulut. Koska näitä kuluja ei
pystytä määrittämään luotettavasti, niitä ei ole sisällytetty
raportoituihin toimintamenoihin siltä osin, kun ne eivät
jo sisälly tutkimus- ja kehityskuluihin.
Vakiolomakkeet asetuksen (EU) 2021/2178 8 artiklan 6 ja 7
kohdassa tarkoitettua tiedonantoa varten
Rivi
Ydinenergiaan ja fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
Nokian tiedot
(KYLLÄ / EI)
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin
innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin
liittyvää tutkimusta, kehittämistä,
demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka
tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten,
että polttoainekierrosta aiheutuu
mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on
tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
2
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai
prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen
uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista
käyttöä, myös kaukolämpöä tai
teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa,
varten sekä niiden turvallisuuden
parantamista, käyttäen parasta käytettävissä
olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
EI
3
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien
sähköä tai prosessilämpöä tuottavien
ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös
kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten
vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä
niiden turvallisuuden parantamista, tai
sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia
kaasumaisia polttoaineita käyttävien
sähköntuotantolaitosten rakentamista tai
toimintaa, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
EI
5
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia
kaasumaisia polttoaineita käyttävien
yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä
tuottavien laitosten rakentamista,
kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
EI
6
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia
kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä
tai jäähdytystä tuottavien laitosten
rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä
on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
Environment3.jpg
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
79
Yhteiskunnalliset tiedot
Yhteiskunnalliset
SocialSideBar.jpg
tiedot
Oma työvoima (ESRS S1)
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2)
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3)
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4)
Oma työvoima (ESRS S1)
Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Kaksoisolennaisuusarviointi osoitti, että työolot, yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille sekä oman
työvoiman koulutus ja kehittäminen ovat Nokialle olennaisia osa-aiheita. Arviointi kattoi oman työvoiman mukaan lukien sekä
työntekijät että muut kuin työsuhteiset työntekijät. Seuraavassa taulukossa kuvataan olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä se kuinka Nokia hallinnoi niitä.
Osa-aihe
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Hallinta
Työolot:
Työllisyysturva
Myönteinen vaikutus: Nokian innovatiivinen
lähestymistapa henkilöstön kehittämiseen ja
lahjakkuuksien houkuttelemiseen on
mahdollistanut sen, että se on pystynyt
toimimaan joustavasti markkinoilla ja
uudistumaan tavoilla, jotka vaikuttavat
myönteisesti omaan työvoimaan
Riski: Kyvyttömyys houkutella, ylläpitää ja
säilyttämään oikeanlaisen osaamisen
omaavaa ja oikealla sijainnilla olevaa
tulevaisuuden työmarkkinoille sopivaa
työvoimaa uudelleenjärjestelyjen aikana
Nokia investoi toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat tulevaisuuden osaamisen kehittämiseen
koko yrityksen sekä liiketoimintaryhmien tasoilla. Tavoitteena on keskittyä olennaisiin
taitoihin, haastaviin tehtäviin ja kokemuksen kerryttämiseen eri liiketoiminta-alueisiin
sisäisen liikkuvuuden aloitteiden kautta.
Tilanteissa, joissa välttämätön liiketoiminnan muutos vaikuttaa kielteisesti omaan
työvoimaan, seurauksia lievennetään toimenpiteillä, kuten uudelleenkoulutuksella,
avustamalla uudelleentyöllistymisessä ja irtisanomispaketeilla.
Työolot:
Työaika
Myönteinen vaikutus: Nokia on ottanut
käyttöön ja ylläpitää joustavia työjärjestelyjä
koskevia ohjelmia ja toimintaperiaatteita
Nokialla on käytössä joustavan työskentelytavan toimintamalli, joka koskee kaikkia Nokia-
konsernin työntekijöitä. Nokia tukee työntekijöiden työ- ja yksityiselämän tasapainoa
joustavilla työjärjestelyillä, jotka mahdollistavat etä- ja kotitoimiston käytön, edellyttäen,
että työn luonne ei edellytä työskentelyä tietyssä paikassa tehtävien suorittamiseksi.
Joustava työskentely antaa työntekijöille mahdollisuuden tasapainottaa työ- ja
perhevelvoitteitaan tavalla, joka vastaa heidän yksilöllisiä tarpeitaan.
Nokia ei salli työntekijöiden työskennellä yli kunkin lainkäyttöalueen laillisesti sallitun ajan.
Normaali työaika määritellään paikallisen lainsäädännön mukaisesti.
Työolot:
Työ- ja
yksityiselämän
tasapaino
Myönteinen vaikutus: Nokia tarjoaa
palkallisia perhevapaita maailmanlaajuisesti.
Nämä perhevapaat noudattavat määriteltyjä
sisäisiä parhaita käytäntöjä ja usein ylittävät
paikalliset säännökset
Nokia tarjoaa joka kalenterivuonna palkallisen vapaan kaikille työntekijöilleen. Lisäksi muita
lomamuotoja, kuten äitiys-, isyys-, vanhempain-, adoptio-, sairausloma sekä läheisen
kuolemasta johtuva loma, pidetään tärkeinä. Nokian globaali lähestymistapa on harkita
kaikkia sapattivapaahakemuksia 3–6 kuukaudeksi (4 vuoden jatkuvan työsuhteen jälkeen)
ja 3–12 kuukaudeksi (10 vuoden jatkuvan työsuhteen jälkeen), edellyttäen, että
liiketoiminnan tarpeet ja paikalliset säädökset sapattivapaista täyttyvät.
Nokian maailmanlaajuinen vanhempainvapaakäytäntö on sisällytetty kaikkien Nokian
maiden poissaolokäytäntöjen vähimmäisstandardiksi. Se tarjoaa sukupuolesta
riippumatta kaikille vanhemmiksi tuleville Nokian työntekijöille vähintään kolmen
kuukauden palkallisen loman ja oikeuden palata töihin enintään vuoden kuluttua syntymä-
tai adoptiopäivästä. Tällä Nokia haluaa parantaa vanhempien kiintymystä lapsiinsa sekä
edistää yhteiskunnallista ja asenteiden muutosta myös isien oikeuksien suhteen.
Nokialla on käytössä joustavan työskentelytavan toimintamalli, joka koskee kaikkia Nokia-
konsernin työntekijöitä.
Työolot:
Riittävä palkka
Riski: Palkkojen korotukset tai niihin
liittyvien käytäntöjen/säännösten
muutokset, jotka johtavat Nokian
henkilöstökulujen nousuun
Palkitsemis- ja etuusohjelmamme edistävät liiketoimintamme menestystä
tasapainottamalla markkinoiden kilpailukykyä ja edullisuutta kokonaispalkitsemisen
lähestymistapaan perustuen. Nämä ovat suorituskykypohjaisia (sekä yksilö- että
yritystasolla), joustavia ja oikeudenmukaisia. Palkitsemisrakenteidemme keskeiset
elementit ovat vuosipalkka, kannustin-/bonusohjelmat, palkkio-ohjelmat ja
osakepohjaiset pitkän aikavälin kannustimet.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
80
Yhteiskunnalliset tiedot jatkoa
Osa-aihe
Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet
Hallinta
Yhdenvertainen kohtelu ja
yhtäläiset mahdollisuudet
kaikille:
Sukupuolten tasa-arvo ja
sama palkka
samanarvoisesta työstä
Myönteinen vaikutus: Nokialla on
käytössä omien työntekijöiden
sukupuolten tasa-arvoon ja samaan
palkkaan liittyvät periaatteet
Tunnistamme, miten yhteistyössä toimiessa ainutlaatuiset näkökulmat voivat
rakentaa maailmanluokan teknologiaa ja ajaa liiketoimintaamme eteenpäin. Siksi
edistämme aktiivisesti monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta luoden
luottamuksen ja yhteenkuulumisen kulttuuria. Pyrimme olemaan
kokonaisuudessaan edustavampia, jotta tiimimme heijastelevat palvelemiamme
yhteisöjä ja ympärillämme olevaa monipuolista maailmaa.
Nokia analysoi vuosittain palkkakäytäntöjemme sukupuolten välistä tasa-arvoa ja
myönsimme ylimääräisiä, kohdennettuja palkankorotuksia korjataksemme
selittämättömiä sukupuolten välisiä palkkaeroja. Tutkimme jatkuvasti
toimintaperiaatteitamme ja käytäntöjämme huomioidaksemme päätöksiä,
toimintatapoja ja prosesseja, jotka saattavat uhata kohdella osaa
henkilöstöstämme epäoikeudenmukaisesti. Nokia on sitoutunut tasa-arvoiseen
palkkaukseen samanarvoisesta työstä.
Yhdenvertainen kohtelu ja
yhtäläiset mahdollisuudet
kaikille:
Koulutus ja taitojen
kehittäminen
Myönteinen vaikutus: Nokia tarjoaa
omalle työvoimalleen laajat koulutus- ja
osaamiskehitysmahdollisuudet tiedon ja
osaamisen kehittämisestä olennaisena
osana liiketoimintastrategiaansa, minkä
avulla työntekijät voivat ylläpitää ja
kehittää osaamistaan
Riski: Kyvyttömyys houkutella, ylläpitää
ja säilyttämään oikeanlaisen osaamisen
omaavaa ja oikealla sijainnilla olevaa
tulevaisuuden työmarkkinoille sopivaa
työvoimaa nopeasti muuttuvassa
teknologiaympäristössä
Työntekijöiltä kerätyn palautteen perusteella ura- ja kehitysmahdollisuudet ovat
tärkeitä työntekijöillemme, ja Nokia on investoinut entisestään sisäisiin
urasuunnitteluvälineisiin ja -resursseihin, jotta työntekijät voivat hyödyntää
käyttökelpoisia ja usein yksilöllisiä ohjeita urakehitysvalinnoissaan. Investoimme
toimenpiteisiin, jotka kohdistuvat henkilöstön kehittämiseen yrityksen ja
liiketoimintaryhmien tasolla, keskittyen kriittisiin taitoihin, haastaviin tehtäviin ja
altistumiseen eri liiketoimintaryhmille sisäisten liikkuvuusaloitteiden kautta.
Nokian liiketoimintaryhmät ovat vastuussa tulevien taitojen ja kykyjen tarpeiden
tunnistamisesta pysyäkseen innovaatioiden, kehittyvän teknologian ja
liiketoimintaympäristön tahdissa. Oikean osaamisen varmistaminen on
liiketoimintastrategiamme keskeinen mahdollistaja ja keskeinen
lähestymistapamme työntekijöidemme sitouttamiseen, kehittämiseen ja
pitämiseen. Tarkastelemme osaamisen ja suorituskyvyn hallintaa, jotta ne
vastaavat Nokian strategiaa, tarjoavat parhaan näkyvyyden yrityksen
lahjakkuuksille ja tukevat tarvittavien taitojen kehittämistä menestyksen ja kasvun
saavuttamiseksi.
Toimintatapamme olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien määrittämisessä on kuvattu “Yleiset tiedot”
-osiossa.
Toimintaperiaatteet
Ihmisemme edustavat yrityksemme ydintä ja sitä, keitä
olemme. Nokian tavoitteena on, että työntekijät jatkuvasti
kasvavat ja kehittyvät kulttuurissa, joka on osallistava ja
monimuotoinen. Vuonna 2024 vahvistimme
henkilöstöagendaamme ja jatkoimme suorituskykyisen Nokian
rakentamista, jonka keskiössä on lahjakkuus, johtajuus ja
kulttuuri. Toimintaamme ohjasivat keskeiset periaatteemme:
avoimuus, pelottomuus ja uskallus tehdä päätöksiä.
Reilu työpaikka ja toimintaperiaatteemme
Pidämme kiinni korkeista eettisistä ja ihmisoikeuksia
koskevista standardeista omassa toiminnassamme ja
pyrimme kohtelemaan kaikkia työntekijöitämme ja muita
sidosryhmiämme kansainvälisesti tunnustettujen eettisten ja
vastuullisten liiketoimintakäytäntöjen sekä lainsäädännön
mukaisesti.
Toimintaohjeemme, kansainvälinen henkilöstön
viitekehyksemme, ihmisoikeuksien toimintaperiaatteet sekä
paikalliset työlainsäädännöt ja, -käytännöt muodostavat
työolosuhteemme perustan. Olemme sitoutuneet
Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuksien yleismaailmallisen
julistuksen, Yhdistyneiden kansakuntien Global Compactin ja
Kansainvälisen työjärjestön työn perusperiaatteiden ja
-oikeuksien julistuksen periaatteisiin. Noudatamme ja pyrimme
mahdollisuuksien mukaan ylittämään paikallisten työlakien ja
-määräysten asettamat standardit. Henkilöstöön liittyvät
toimintaperiaatteet ja ohjeet ovat saatavilla intranetissämme.
Lisätietoja Nokian toimintaperiaatteista on “Yleiset tiedot” -
osiossa, “Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan
sovellettavat toimintaperiaatteet”.
Toimintaperiaatteemme, menettelyohjeemme
j a toimintaohjeemme koskevat työntekijöitämme ja
tavarantoimittajiamme. Toimintaperiaatteemme takaavat
täyskiellon lapsityövoiman käytölle ja pakkotyölle,
järjestäytymisvapauden ja työehtosopimusneuvottelut,
syrjimättömyyden, inhimillisen kohtelun, työajan hallinnan,
kurinpitokäytännöt, korvaukset sekä työterveyden ja
-turvallisuuden.
Syrjinnän osalta henkilöstön viitekehyksessämme
nimenomaisesti todetaan, että "Yksikään työntekijä tai
työnhakija ei siten saa epäedullisempaa kohtelua rodun,
uskonnon, vakaumuksen, ihonvärin, kansallisuuden, etnisen
alkuperän, iän, sukupuolen, seksuaalisen suuntautumisen,
sukupuoli-identiteetin, ominaisuuksien tai ilmaisun,
siviilisäädyn, kansallisen vähemmistön yhteyksien,
vammaisuuden, ammattiliiton jäsenyyden tai ei-jäsenyyden
eikä muun suojatun ryhmän jäsenyyden vuoksi."
Työllisyysturva
Nokia varmistaa tuen kaikille sosiaalisen suojelun osa-
alueille. Kaikilla Nokian työntekijöillä on oikeus palkalliseen
sairauspoissaoloon; sairausajan palkka ja sen kesto vaihtelevat
maittain ja siinä otetaan huomioon vallitseva markkinakäytäntö
ja mahdolliset lakisääteiset määräykset. Kaikki Nokian
työntekijät ovat oikeutettuja korvaukseen työsuhteen
tahattoman päättymisen yhteydessä ja irtisanomispaketit
vaihtelevat maittain, heijastaen lakisääteisiä vaatimuksia ja
paikallisia markkinakäytäntöä. Nokia tarjoaa tukea
työtapaturman ja työkyvyttömyyden sattuessa. Nokialla on
maailmanlaajuinen käytäntö, joka takaa kaikille vanhemmiksi
tuleville vähintään 90 päivän palkallisen loman ja lisäksi
yhdeksän kuukauden palkattoman loman. Monissa maissa on
paikallisia käytäntöjä, jotka ylittävät tämän tason äitiysvapaan
osalta. Nokia tarjoaa perhevapaan paikallisen lainsäädännön
vaatimusten mukaisesti. Kaikki Nokian työntekijät osallistuvat
järjestelyihin, jotka auttavat heitä luomaan taloudellista turvaa
tulevaisuutta varten. Eläkejärjestelyt vaihtelevat maittain.
Joissakin maissa eläketurva perustuu kokonaan valtion
eläkejärjestelmään, kun taas toisissa maissa se on Nokian ja
valtion eläkejärjestelyjen yhdistelmä.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
81
Yhteiskunnalliset tiedot jatkoa
Työaika sekä työ- ja yksityiselämän tasapaino
Emme anna työntekijöidemme työskennellä yli lain sallimien
rajojen. Määrittelemme säännölliset työajat paikallisten lakien
mukaisesti. Nuoret 15–18-vuotiaat työntekijät, tai kuten
paikallinen lainsäädäntö määrittää, eivät saa tehdä työtehtäviä,
jotka voivat olla heille itselleen tai heidän terveydelleen
vaarallisia eivätkä työskennellä yövuorossa.
Tarjoamme ohjeistusta työajan menettelyohjeidemme kautta
ja takaamme tuotantotoiminnassamme vähintään yhden
vapaapäivän joka seitsemäs päivä.
Globaalisti Nokia tukee työntekijöiden työ- ja yksityiselämän
tasapainoa joustavilla työjärjestelyillä, jotka mahdollistavat
etätyöskentelyn edellyttäen, että heidän työtehtävänsä on
luonteeltaan sellainen, että heidän ei tarvitse olla tietyssä
paikassa voidakseen suorittaa tehtäviään. Joustavat
työjärjestelyt antavat työntekijöille mahdollisuuden sovittaa
yhteen työ- ja perhevelvoitteensa vastaamaan yksilöllisiä
tarpeitaan. Lisäksi Nokia tarjoaa palkallista vapaata erilaisiin
elämäntapahtumiin, kuten häihin, hautajaisiin, muuttoon ja
vapaaehtoistyöpäiviin.
Riittävä palkka
Palkkaus- ja etuusohjelmamme edistävät liiketoimintamme
menestystä tasapainottamalla kilpailukykyä markkinoilla ja
kustannustehokkuutta kokonaispalkkausmallin pohjalta. Nämä
ovat yksilö- ja yritystasolla suorituskykyyn perustuvia, joustavia
ja oikeudenmukaisia. Palkitsemisrakenteidemme keskeiset
osatekijät ovat vuosipalkka, kannustin- ja bonusjärjestelmät,
palkitsemisohjelmat ja osakepohjaiset pitkän aikavälin
kannustimet.
Kaikille Nokian työntekijöille maksetaan riittävää palkkaa
sovellettavien vertailuarvojen mukaisesti. Palkkauskäytäntöjä
tarkistetaan säännöllisesti, jotta palkka vastaa työntekijän
suoritusta, kokemusta ja tehtävässä vaadittavia taitoja.
Maksamme vähintään minimipalkan, noudatamme kaikkia
lakisääteisiä palkkavaatimuksia ja tarjoamme vähintään lain
tai sopimuksen edellyttämät edut.
Nokian käytäntönä on, että osa-aikaisilla tai määräaikaisilla
työntekijöillä on oikeus työsuhde-etuuksiin.
Vuonna 2019 tarkastelimme palkkakäytäntöjemme sukupuolten
välistä tasa-arvoa ja myönsimme ylimääräisiä, kohdennettuja
palkankorotuksia korjataksemme selittämättömiä sukupuolten
välisiä palkkaeroja. Tutkimme jatkuvasti toimintaperiaatteitamme
ja käytäntöjämme huomioidaksemme päätöksiä, toimintatapoja
ja prosesseja, jotka saattavat uhata kohdella osaa
henkilöstöstämme epäoikeudenmukaisesti. Vaikka emme
julkista maailmanlaajuisia palkkasuhteita, olemme sitoutuneet
maksamaan saman palkan samanarvoisesta työstä (osaaminen,
vastuut jne.). Tätä sovelletaan riippumatta yksilön
henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten sukupuolesta,
rodusta, iästä, kansallisesta tai etnisestä alkuperästä,
ihonväristä, uskonnosta, seksuaalisesta suuntautumisesta,
sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ominaisuuksista tai
ilmaisusta, vammaisuudesta tai oikeudesta perhevapaaseen.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet
kaikille
Edistämme aktiivisesti monimuotoisuutta, tasavertaisuutta
ja osallisuutta luoden luottamuksen ja yhteenkuuluvuuden
kulttuuria. Pyrimme olemaan laajemmin edustettuna,
jotta tiimimme heijastelevat palvelemiamme yhteisöjä
ja ympärillämme olevaa monimuotoista maailmaa.
Henkilöstön osalta meillä on painopistealueet, jotka keskittyvät
monimuotoisen edustuksen lisäämiseen ja osallisuuden
sisällyttämiseen toimintaperiaatteisiimme ja
työntekijäkokemukseemme.
Nokia panostaa osallistaviin rekrytointistrategioihin, jotka
keskittyvät erilaisten hakijoiden houkuttelemiseen ja
kartoittamiseen eri tehtävissä ja sijainneissa. Erityinen
painopiste on naisten tukemisessa uran alkuvaiheessa,
jotta voimme parantaa sukupuolten välistä tasapainoa
nyt ja urakehityksen kautta Nokialla.
Koulutus ja taitojen kehittäminen
Rakennamme jatkuvasti kulttuuriamme ja päivitämme
osaamisen hallintaa, suorituskyvyn tukemista sekä
urakehitykseen liittyviä toimintoja.
Oikean osaamisen varmistaminen on liiketoimintastrategiamme
keskeinen mahdollistaja ja keskeinen lähestymistapamme
työntekijöidemme sitouttamiseen, kehittämiseen ja pitämiseen.
Tarkastelemme osaamisen ja suorituskyvyn hallintaa, jotta ne
vastaavat Nokian strategiaa, tarjoavat parhaan näkyvyyden
yrityksen lahjakkuuksille ja tukevat tarvittavien taitojen
kehittämistä menestyksen ja kasvun saavuttamiseksi.
Vuosittaiset kehityskatsaukset ovat kaikkien työntekijöiden
saatavilla. Kannustamme Nokian esihenkilöitä antamaan
palautetta säännöllisesti ja pitämään työntekijöiden kanssa
neljännesvuosittain keskusteluja. Vuonna 2024 työntekijöitä ja
esihenkilöitä rohkaistiin keskittymään palautteen antamiseen ja
sen vastaanottamiseen.
Henkilöstön kehittämisen painopistealueemme
sisältää kolme pääpilaria:
1.Osaaminen, joka kattaa kasvun ja kykyjen
kehittämisen, seuraajasuunnittelun,
urasiirrot ja työkierrot, kestävät
osaajaputket ja tulevaisuuden tarpeisiin
sopivan osaamisen.
2.Johtajuus, joka sisältää johtamisen
periaatteet, johtajuuden kehittämisen,
huippujohtajien yhteisön sekä
sponsoroinnin ja mentoroinnin.
3.Kulttuuri, johon kuuluu turvallisen tilan
luominen, työntekijöiden sitoutuminen ja
vastuulliset johtajat.
TargetGraphic.jpg
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
82
Yhteiskunnalliset tiedot jatkoa
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän
edustajiensa kanssa
Yhdistymisvapaus ja työehtosopimusneuvottelut
Kunnioitamme oikeutta työehtosopimusneuvotteluihin ja
yhdistymisvapauteen. Työehtosopimukset ovat paikallisia
ja useimmissa maissa, joissa meillä on työehtosopimuksia,
myös työntekijät, jotka ovat päättäneet olla kuulumatta
ammattiliittoon, ovat samanlaisten ehtojen alaisia.
Työntekijät voivat vapaasti päättää liittymisestään
ammattiliittoihin ja yhdistyksiin sekä saavat valita edustajansa
paikallisten ja kansainvälisten käytäntöjen perusteella.
Vuorovaikutus työntekijöiden sekä heidän edustajiensa kanssa
on aktiivista ja avointa.
Niissä maissa ja alueilla, joissa yritysneuvostot toimivat,
teemme yhteistyötä niiden kanssa. Viestimme säännöllisesti
työntekijöiden kanssa suoraan sekä heidän edustajiensa kanssa
tapaamisissa, kuten eurooppalaisten yritysneuvostojen
(European Works Councils, EWC) tasolla.
Työntekijöiden edustajilla on oikeus osallistua koulutukseen,
joka on tarpeen henkilöstöedustajan tehtävien hoitamiseksi
sekä ammattiliittojen oikeuksien ja velvollisuuksien
tuntemuksen lisäämiseksi. Lisäksi työntekijöiden edustajat
voivat käyttää yrityksen toimitiloja työpäivän aikana.
Vastuu yhteydenpidosta oman työvoiman ja heidän
edustajiensa kanssa on henkilöstöjohtajalla People Relations
-tiimin kautta ja lakiasianjohtajalla Labor and Employment Law
-tiimin kautta.
Tasavertaiset mahdollisuudet
Olemme jo entisestään panostaneet sisäisiin työkaluihin ja
resursseihin, jotta työntekijät voivat saada toimivaa ja usein
henkilökohtaista ohjausta uran kasvuvalintoihin. Lisäksi sisäinen
henkilöstön rekrytointitiimimme tarjoaa kumppaneita, jotka
neuvovat työntekijöitä sisäisten työpaikkahakujen ja
urahakuprosessin aikana.
Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Prosessit ja kanavat, jotka ovat käytettävissä Nokian omalle
työvoimalle huolenaiheiden esille tuomiseksi ja niiden
ratkaisemiseksi, on kuvattu Liiketoiminnan harjoittaminen
(ESRS G1) -osiossa Raportointikanavat ja tutkintaprosessi
-kohdassa.
Toimet
Sosiaalisen suojelun toimenpiteet
Liiketoimintaympäristömme on erittäin kilpailtu, ja toisinaan
se edellyttää meitä vähentämään henkilöstöämme, jotta
pystyisimme toimimaan sitoumuksiemme mukaisesti. Pidämme
ensisijaisena tavoitteenamme tukea työntekijöitä, joita
muutokset koskevat, ja toteuttaa toimenpiteitä, kuten:
■ Tarjota työntekijöille jatkuvia koulutusmahdollisuuksia,
jotta he voivat ylläpitää ja kehittää taitojaan ja osaamistaan
vastatakseen odotettavissa oleviin muutoksiin liiketoiminnassa,
markkinoilla ja teknologiaympäristössä, jossa toimimme.
■ Tukea ja kannustaa työntekijöiden
uudelleensijoittamistoimia uusien työmahdollisuuksien
löytämiseksi yrityksestä, mukaan lukien uudelleenkoulutus
tarpeen ja tilanteen mukaan.
■ Tarjota irtisanoutuneille työntekijöille irtisanomispaketteja,
jotka ovat usein arvokkaampia kuin paikallinen lainsäädäntö
edellyttää.
Tarjoamme uraneuvontaa ja tukea työnhakuun yrityksen
ulkopuolelta.
Etiikkaa ja syrjinnän ehkäisyä koskevien aloitteiden
täytäntöönpano
Toteutamme käytäntöjämme syrjinnän ehkäisemiseksi,
lieventämiseksi ja käsittelemiseksi ennakoivien toimenpiteiden,
vahvojen raportointimekanismien sekä korjaavien toimien
yhdistelmällä. Ennaltaehkäisy saavutetaan jatkuvilla
tietoisuuskampanjoilla ja pakollisilla koulutusohjelmilla,
jotka on suunniteltu kouluttamaan työntekijöitä osallistavasta
käyttäytymisestä ja monimuotoisuuden tärkeydestä,
varmistaen, että nämä periaatteet juurtuvat syvälle
organisaatiokulttuuriimme.
Mahdollisiin rikkomuksiin puuttumiseksi meillä on vakiintunut
Ethics Helpline -raportointikanava, jota tukee vahva puheeksi
ottamisen kulttuuri. Työntekijöitä rohkaistaan ilmoittamaan
kaikista huolistaan koskien käyttäytymisestä, joka saattaa olla
ristiriidassa arvojemme kanssa. Kun ilmoitus on tehty, sen
käsittelee eettisyyden asiantuntijaryhmämme, joka nimeää
tutkijan selvittämään huolenaiheen perusteellisesti ja
määrittämään sen ratkaisuun sopivat toimenpiteet.
Vuosittainen sukupuolten välisen palkkaeron arviointi
Jatkoimme sukupuolten välisen monimuotoisuuden
parantamista seuraamalla palkkatasa-arvoa. Vuoden 2024
joulukuussa Nokia toteutti toisen palkkaerojen
korjauskierroksen ja varmisti, että tilastollisesti merkittävä
selittämätön palkkaero kurottiin umpeen. Jatkamme
sukupuolten monimuotoisuuden parantamiseen tähtäävien
toimenpiteiden toteuttamista seuraavilla keskeisillä toimilla.
Osaamisen kehittäminen
Osaamisen kehittämiseen liittyvät toimemme keskittyvät
johtamistaitoihin, liiketoiminnan kannalta keskeisiin taitoihin ja
teknisiin taitoihin vastaten nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin. Tarjoamme
oppimisratkaisuja asiakkaillemme, yhteistyökumppaneillemme
ja työntekijöillemme. Koulutukseen keskimäärin käytetty aika oli
19 tuntia työntekijää kohden. Oppimiskulttuurin vahvistamiseksi
tarjoamme työntekijöillemme työkalun nimeltä Learning Index.
Tämän oppimisrekisterin avulla työntekijät voivat seurata
sitoutumistaan jatkuvaan oppimiseen ja tiedon jakamiseen
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
83
Yhteiskunnalliset tiedot jatkoa
Johtamisen kehittäminen
Johtamisemme periaatteita ovat: johda rohkeasti, vahvista
suorituskykyä, toimi kunnioittavasti ja aseta Nokia etusijalle.
Nämä lanseerataan kaikille esihenkilöille vuoden 2025
alussa ja ne tulevat sisältämään kutakin periaatetta tukevat
käyttäytymisindikaattorit.
Vuonna 2024 jatkoimme keskijohtajien tukemista erityisellä
Leadership for Impact -koulutusohjelmalla, jonka kautta
pidettiin 17 istuntoa 312 osallistujan kesken vuonna 2024.
Jatkoimme myös investointeja kaikille johtajuustasoille
verkkoalustojemme kautta, mukaan lukien Harvardin
ManageMentor ja Spark-koulutusratkaisut. Tänä vuonna
3 545 työntekijää käytti näitä kahta johtamiskoulutusratkaisua.
Lisäksi työntekijämme suorittivat omatoimisesti 16 285
johtamisen verkkokurssia ja saavuttivat 4 410 merkkiä.
Tulevaisuuden osaamisen kehittäminen
Tarjoamme kasvumahdollisuuksia, jotka mahdollistavat
kohdennetun kehityksen sekä yritystasolla että
liiketoimintaryhmätasolla, keskittyen kriittisiin taitoihin,
haastaviin tehtäviin ja näkyvyyteen. Liiketoimintaryhmillä ja
toiminnoilla on yksikkö- ja toimintokohtaisia aloitteita
strategisten osaamistarpeidensa täyttämiseksi.
Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa
Palkattujen työtekijöiden sukupuoleen ja naispuolisia
työntekijöitä koskevat tavoitteet
Vuonna 2021 asetimme kaksi monimuotoisuuteen liittyvää
tavoitetta naisten aliedustuksen ratkaisemiseksi ja sukupuolten
välisen tasapainon parantamiseksi.
Kaksi tavoitettamme vuonna 2024 olivat:
Naisten osuus vähintään
28 %
(YTD) kaikista ulkoisista rekrytoinneista vuonna 2024
Naisten osuus
25 %
työvoimastamme vuoteen 2030 mennessä.
Vuonna 2024 saavutimme tavoitteen nostaa naisten osuus
kaikista ulkoisista rekrytoinneistamme vähintään 28 %
parantamalla markkinointiamme, viestintäämme ja
rekrytointiamme, jotta Nokia erottuisi monimuotoisuutta
tukevana työnantajana ja houkuttelisi monipuolisia osaajia.
Pyrimme myös parantamaan osallistavia
rekrytointikäytäntöjämme varmistaaksemme, että
ammattitaitoiset keskeiset sidosryhmät, kuten kykyjen ja
osaamisen hankkimisesta vastaava tiimi ja palkkauksesta
vastaavat esihenkilöt, ottavat käyttöön johdonmukaisia toimia,
jotka edistävät reiluja palkkauskäytäntöjä.
Vuonna 2025 jatkamme tavoitettamme nostaa naisten osuus
vähintään 25 prosenttiin koko henkilöstöstä vuoteen 2030
mennessä.
Naisten osuus oli 23 % vuoden 2024 alussa ja pysyi samana
vuoden 2024. Jatkamme kehitystyötä ja sitoutumista
sukupuolten monimuotoisuuden edistämiseen. Seuraamme
tavoitteita liiketoiminnan keskeisten sidosryhmien, ja
työtekijöiden ja kykyjen hankkimisesta vastaavien tiimien kanssa.
ESG-tavoitteiden tilanne ja kehitys vuonna 2024
Tavoitevuosi
Lähtövuosi
Lähtöarvo
Tavoite
Vuoden 2024 tulokset
Tavoitetila
S1: Oma työvoima
2030
2021
22 %
Nostaa naisten osuus vähintään 25
prosenttiin koko henkilöstöstä.
Naisten osuus oli 23 % vuoden 2024 alussa ja
pysyi samana vuoden 2024 lopussa.
Jatkamme kehitystyötä ja sitoutumista
sukupuolten monimuotoisuuden
edistämiseen.
Etenee
suunnitellusti
2024
2023
28 %
Naisten osuus kaikista ulkoisista
rekrytoinneistamme on vähintään 28 %.
Naisten osuus ulkoisista rekrytoinneistamme
oli 28 % . Saavutimme vuoden 2024
tavoitteen parantamalla markkinointiamme,
viestintäämme ja rekrytointiamme, jotta Nokia
erottuisi monimuotoisuutta tukevana
työnantajana ja houkuttelisi monipuolisia
osaajia.
Saavutettu
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
84
Yhteiskunnalliset tiedot jatkoa
Tiedonantotaulukot
Nokian jatkuvat toiminnot
Kuten Yleiset tiedot -osion kohdassa "Laadintaperusteet" on kuvattu, mittarit esitetään erikseen
Nokian jatkuville toiminnoille ja lopetetuille toiminnoille , jotka käsittävät Submarine Networksin.
Tässä osiossa esitetyt tietotaulukot sisältävät jatkuvan toiminnan (Nokia-konserni pois lukien
Submarine Networks) sekä tilikaudelta 2024 että vertailukaudelta 2023, ellei toisin mainita.
Lopetettujen toimintojen keskeiset mittarit tilikausilta 2024 ja 2023 on esitetty erikseen tämän
osion alapuolella.
Työntekijöiden määrä eriteltynä sopimustyypeittäin ja sukupuolen mukaan, 2024
Työntekijät sukupuolen mukaan
Naiset
Miehet
Muut(1)
Yhteensä
Vakinaisten työntekijöiden määrä
17 020
57 473
1 134
75 627
Määräaikaisten työntekijöiden määrä
877
1 929
1
2 807
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työntekijöiden
määrä
0
0
0
0
Työntekijöiden määrä
17 897
59 402
1 135
78 434
(1) Ei-binäärinen, kolmas sukupuoli ja/tai ei julkistettu.
Vuoden 2024 lopussa Nokialla työskenteli 75 633 henkilöä, ja keskimääräinen työntekijöiden määrä koko vuoden aikana oli 78 434.
Työntekijöiden määrä eriteltynä sopimustyypeittäin ja maan / alueen mukaan, 2024
Työntekijät maittain/alueittain
Aasian ja
Tyynenmeren
alue
Intia
Eurooppa (pl.
Suomi)
Suomi
Latinalainen
Amerikka
Lähi-Itä ja
Afrikka
Pohjois-
Amerikka
Kiina
Yhteensä
Vakinaisten työntekijöiden määrä
3 443
17 270
25 295
6 316
2 669
2 929
9 064
8 641
75 627
Määräaikaisten työntekijöiden määrä
78
514
1 423
400
80
41
223
48
2 807
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työntekijöiden määrä
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Työntekijöiden määrä
3 521
17 784
26 718
6 716
2 749
2 970
9 287
8 689
78 434
Työntekijöiden vaihtuvuus, 2024
Työntekijöiden vaihtuvuus raportointikauden aikana
2024
2023
Kokonaismäärä työntekijöistä, jotka lähtivät yrityksestä
8 934
6 543
Vaihtuvuusaste, %
12 %
8 %
Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden määrä, 2024
Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden määrä
Keskiarvo
Muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden määrä omassa työvoimassa
1 869
Työntekijät ylimmän johdon tasolla, 2024
Työntekijät ylimmän johdon tasolla
Määrä
Osuus, %
Naiset
597
17 %
Miehet
2 816
83 %
Yhteensä
3 413
100 %
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
85
Yhteiskunnalliset tiedot jatkoa
Työntekijät ikäryhmittäin, 2024
Työntekijät ikäryhmittäin
Määrä
Osuus, %
Alle 30-vuotiaat
10 292
13 %
30–50-vuotiaat
45 600
58 %
Yli 50-vuotiaat
21 451
27 %
Ikä ei tiedossa(1)
1 091
1 %
Yhteensä
78 434
100 %
(1) Muiden työntekijöiden ikäryhmä ei ole tiedossa.
Työntekijöiden osaamisen kehittäminen, 2024
Työntekijän sukupuoli
Työntekijät, jotka osallistuivat
säännöllisiin tulos- ja
urakehitysarviointeihin, %
Työntekijät
95 %
Naiset
23 %
Miehet
72 %
Koulutustunnit, 2024
Työntekijän sukupuoli
Keskimääräinen koulutustuntien
määrä työntekijää kohden
Työntekijät
19
Naiset
17
Miehet
19
Muut(1)
16
(1) Ei-binäärinen, kolmas sukupuoli ja/tai ei julkistettu.
Työntekijäluokkien erittely, 2024
Työntekijäluokka
Työntekijät, jotka osallistuivat
säännöllisiin tulos- ja
urakehitysarviointeihin, %
Keskimääräinen
koulutustuntien lukumäärä
työntekijää kohden
Työntekijät
95 %
19
Esihenkilöt
8 %
13
Asiantuntijat
87 %
19
Sukupuolten palkkaero ja vuotuinen kokonaisansio, 2024
Palkkausmittarit
2024
Nais- ja miespuolisten työntekijöiden palkkaero %
0,7 %
Vuotuinen kokonaispalkkiosuhde
50,71
Tasoitetun palkka-analyysin perusteella naispuoliset työntekijät ansaitsevat 0,7 % vähemmän
kuin miespuoliset työntekijät, kun otetaan huomioon kaikki sovelletut kontrollimuuttujat.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
86
Yhteiskunnalliset tiedot jatkoa
Lopetetut toiminnot
Työntekijöiden määrä eriteltynä sopimustyypeittäin ja sukupuolen mukaan, 2024
Työntekijät sukupuolen mukaan
Naiset
Miehet
Yhteensä
Vakinaisten työntekijöiden määrä
377
1 418
1 795
Määräaikaisten työntekijöiden määrä
44
125
169
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työntekijöiden
määrä
0
0
0
Työntekijöiden määrä
421
1 543
1 964
Työntekijöiden määrä eriteltynä sopimustyypeittäin ja maan / alueen mukaan, 2024
Työntekijät maittain/alueittain
Aasian ja
Tyynen-
meren alue
Eurooppa
(pl. Suomi)
Latinalainen
Amerikka
Pohjois-
Amerikka
Yhteensä
Vakinaisten työntekijöiden määrä
5
1 785
1
4
1 795
Määräaikaisten työntekijöiden määrä
0
169
0
0
169
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien
työntekijöiden määrä
0
0
0
0
0
Työntekijöiden määrä
5
1 954
1
4
1 964
Työntekijöiden vaihtuvuus, 2024
Työntekijöiden vaihtuvuus raportointikauden aikana
2024
Kokonaismäärä työntekijöistä, jota lähtivät yrityksestä
252
Vaihtuvuusaste, %
13 %
Työntekijät ylimmän johdon tasolla, 2024
Työntekijät ylimmän johdon tasolla
Määrä
Osuus, %
Naiset
1
7 %
Miehet
14
93 %
Yhteensä
15
100 %
Työntekijät ikäryhmittäin, 2024
Työntekijät ikäryhmittäin
Määrä
Osuus, %
Alle 30-vuotiaat
311
16 %
30–50-vuotiaat
908
46 %
Yli 50-vuotiaat
745
38 %
Yhteensä
1 964
100 %
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
87
Yhteiskunnalliset tiedot jatkoa
Nokian oman työvoiman mittareiden
raportointiperiaatteet
Nokian omaan työvoimaan kuuluu sekä työntekijöitä että muita
kuin työsuhteisia työntekijöitä. Jälkimmäiset ovat lyhytaikaisia,
ulkoisia, väliaikaisia resursseja, jotka hankitaan ulkoisilta
toimittajilta ja jotka osallistuvat työtehtäviin Nokian
ohjauksessa. Tämä sisältää yksilöitä, jotka tekevät samaa työtä
kuin Nokian työntekijät, kuten poissaolevien työntekijöiden
paikkojen täyttäminen tai tekevät säännöllistä työtä samassa
toimipaikassa kuin Nokian työntekijät.
Submarine Networks raportoidaan erikseen, eikä sitä pidetä
osana Nokian jatkuvaa toimintaa.
Nokian työntekijöiden ominaisuudet
Työntekijöiden määrä eriteltynä sopimustyypeittäin ja
sukupuolen mukaan
Työntekijätiedot jatkuville toiminnoille raportoidaan
henkilöstömääränä ja ne edustavat raportointikauden,
tammikuusta 2024 joulukuuhun 2024, keskiarvoja. Nämä tiedot
ovat linjassa tilinpäätöksessä raportoitujen tietojen kanssa.
Työntekijätiedot lopetetulle toiminnolle raportoidaan
henkilöstömääränä ja ne edustavat raportointikauden lopun
henkilöstömäärää.
Työntekijöiden lukumäärä on luokiteltu sukupuolen mukaan:
naiset, miehet ja muut. Tämä sisältää sekä vakituiset että
määräaikaiset työntekijät.
Vakituiset työntekijät tarkoittavat niitä, joilla on pysyvä
työsuhdesopimus ja jotka ovat Nokian palkkalistoilla millä
tahansa lainkäyttöalueella.
Määräaikaiset työntekijät tarkoittavat niitä, joilla ei ole pysyvää
työsopimusta ja jotka ovat Nokian palkkalistoilla, mukaan lukien
määräaikaiset sopimukset ja harjoittelupaikat. Tämä ei sisällä
urakoitsijoita, konsultteja tai muita itsenäisiä työntekijöitä,
joille maksetaan Nokian laskutuksen, ei palkanmaksun, kautta.
Työntekijöiden määrä eriteltynä sopimustyypeittäin ja
maan / alueen mukaan
Työntekijöiden lukumäärä, mukaan lukien vakituiset ja
määräaikaiset työntekijät, on jakautunut kolmeen maahan:
Intiaan, Suomeen ja Kiinaan, sekä avainalueille, jotka edustavat
Nokian työvoiman pääasiallisia sijainteja.
Nokian omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin
työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Muita kuin työsuhteisia työntekijöitä koskevat mittarit raportoidaan
henkilöstömääränä ja raportointikauden keskiarvona.
Monimuotoisuuden mittarit
Ylimmän johdon työntekijät
Nokian ylimpään johtoon kuuluu senior director ja executive
-tason esihenkilöitä ja yksittäisiä työntekijöitä. Sisäisesti tämä
vastaa tehtäväluokkaa 13 ja sitä korkeampia tehtäväluokkia.
Työntekijät ikäryhmittäin
Työntekijöiden kokonaismäärä ikäryhmittäin jatkuvien
toimintojen osalta raportoidaan henkilöstömääränä ja se
edustaa raportointikauden keskiarvoja. Työntekijöiden määrä
ikäryhmittäin lopetetun toiminnon osalta raportoidaan
henkilöstömääränä ja se edustaa raportointikauden lopun
henkilöstömäärää.
Naispuolisia työntekijöitä koskevat tavoitteet
Naispuolisten työntekijöiden osuus Nokian omista
työntekijöistä raportoidaan seuraavasti: naispuolisten
työntekijöiden keskimääräinen määrä tammi-joulukuussa 2024
verrattuna työntekijöiden kokonaismäärään. Raportoitu mittari
ei sisällä Submarine Networks lopetettua toimintaa.
Sukupuolten palkkauksen tavoite
Naisten rekrytointimittari lasketaan jakamalla naisiksi
tunnustettujen ulkoisesti palkattujen työntekijöiden määrä
raportointikauden ulkoisten rekrytointien kokonaismäärällä.
Ulkoisten rekrytointien kokonaismäärä sisältää sekä vakituiset
työntekijät että harjoittelijat. Raportoitu mittari ei sisällä
Submarine Networksin lopetettua toimintoa.
Koulutuksen ja taitojen kehittämisen mittarit
Työntekijöiden taitojen kehittäminen
Säännöllisiin suorituskyvyn ja uran kehittämisen arviointeihin
osallistuvien työntekijöiden prosenttiosuus perustuu vuoden
2023 arviointituloksiin. Vuoden 2024 mittarin arviointi perustuu
vuoden 2023 lukuihin suorituskyvyn arviointiprosessin
ajoituksen vuoksi, joka ulottuu raportointikauden jälkeisen
vuoden ensimmäiselle neljännekselle ja päättyy virallisesti
toisen neljänneksen aikana.
Koulutukseen käytetty aika
Koulutus- ja oppimistuntien mittarit sisältävät keskimääräisen
koulutustuntien määrän työntekijää kohden, joka lasketaan
jakamalla tuntien määrä oppijoiden (työntekijöiden) määrällä.
Tämän raportin työntekijäkanta sisältää kaikki Nokian
työntekijät ja harjoittelijat, kuten henkilöstömäärä on mitattu
raportointikauden päättyessä joulukuussa 2024.
Koulutustyyppeihin kuuluu ulkoinen koulutus. Nämä koulutustunnit
ovat työntekijöiden itse ilmoittamia. Tämä kategoria kattaa
viralliset koulutukset sekä epäviralliset oppimistoimet, kuten
kirjojen lukemisen tai seminaareihin osallistumisen.
Ansiotuloa koskevat mittarit
Sukupuolten välinen palkkaero
Sukupuolten välisen palkan tasa-arvon varmistamiseksi
Nokia tekee puolivuosittain perusteellisia palkka-analyysejä.
Näissä analyyseissä selvitetään, onko miesten ja naispuolisten
työntekijöiden palkkajakaumassa tilastollisesti merkittäviä eroja
samanlaisten henkilöiden ryhmissä.
Mahdollisten ongelmien tunnistamiseksi työntekijät
ryhmitellään aluksi maantieteellisen ja/tai roolin perusteella.
Lisäksi Nokia valvoo jokaisessa ryhmässä neutraaleja,
objektiivisia ja harkittuja palkkaeroja, kuten tehtäväluokkaa
ja työstä suoriutumista.
Tasoitettu palkkaero mittaa neutraalien, työhön liittyvien
tekijöiden perusteella työtä tekevien työntekijöiden palkkaeroa.
Tasoitettu ero on ryhmien välinen painotettu keskimääräinen
tasapuolinen palkkaero, mikä ottaa huomioon tällä hetkellä
sovellettavat objektiiviset ja sukupuolineutraalit kontrollit ja
asetukset. Painotus perustuu naispuoliseen henkilöstömäärään,
mikä tarkoittaa, että ryhmät, joissa naishenkilömäärä on
suurempi, vaikuttavat kokonaismäärään enemmän kuin
pienempien naishenkilömäärien ryhmät.
Nokia keskittyy systeemisten erojen, ei yksittäisten erojen,
käsittelemiseen. Tavoitteena on varmistaa, ettei ole olemassa
rakenteita naisten ja miesten erilaiselle palkkaukselle.
Vuotuinen kokonaisansio
Vuotuisen kokonaisansion suhde lasketaan jakamalla
toimitusjohtajan kokonaispalkka keskimääräisellä työntekijän
palkalla.
Vuotuinen kokonaisansio kattaa kaikki maksetut palkat, edut,
osakkeet ja bonukset. Toimitusjohtajan bonuksen maksaminen
edellyttää sekä hallituksen että henkilöstövaliokunnan
hyväksyntää.
Nokian keskipalkka lasketaan jakamalla Nokian maksamat
kokonaispalkat Nokian raportointivuoden keskimääräisellä
henkilöstömäärällä.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
88
Yhteiskunnalliset tiedot jatkoa
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2)
Edistämme aktiivista sitoutumista arvoketjussamme ja teemme yhteistyötä toimittajiemme kanssa nostaaksemme standardeja ekosysteemimme keskeisillä ESG-alueilla, mukaan lukien
työntekijöiden oikeudet sekä terveys ja turvallisuus. Toimittajien huolellisuusarviointi on yksi vastuullisen hankintastrategiamme neljästä pilarista. Strategiaa täydentää toimittajien kehittäminen ja
oppiminen sekä yhteistyö alan toimijoiden kanssa, jotka ovat avainasemassa strategian onnistumisessa.
Nokialla on liiketoimintaa noin 9 300:n toimittajan kanssa yli 100 maassa. Kuvaukset hankintakategorioista, hankintamaista ja niistä aloista, joissa arvoketjumme työntekijät työskentelevät löytyvät
“Yleiset tiedot” -osiosta, kohdasta “Liiketoimintamalli ja arvoketju”.
Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Kaksoisolennaisuusarvioinnin perusteella arvoketjun työntekijöiden työolot ja muut työhön liittyvät oikeudet ovat Nokialle olennaisia osa-aiheita. Seuraavassa taulukossa on kuvattu olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä kuinka hallitsemme niitä.
Osa-aihe
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Hallinta
Työolot: Työaika
Kielteinen vaikutus: Toimittajien tuotantolaitosten tai
asiakaspalvelun työntekijät voivat altistua liialliselle tai pakotetulle
ylityölle sekä jatkuvalle työlle ilman vapaapäivää ruuhka-aikoina tai
projekteissa, joiden toteutusaika on lyhyt
Työaikaan liittyvät kontrollit ovat osa toimittajien due diligence -prosessia, joka on yksi vastuullisen hankinnan ja toimitusketjustrategiamme
rakennuspalikoista. Nokia tukee kansainvälisesti sovittuja standardeja työajan rajoituksiin ja lomien suhteen tavoitteenaan johtaa
toimittajiensa työntekijöitä kohti hyvää työ- ja yksityiselämän tasapainoa. Nokia toteuttaa riskiperusteista due diligence -prosessia
verkossa ja paikan päällä tehtävien auditointien, sekä korjaavien toimenpiteiden hallinnan ja toimittajien koulutusohjelmien avulla.
Työolot: Riittävä
palkka
Kielteinen vaikutus: Toimittajien tuotantolaitosten tai
asiakaspalvelun työntekijät voivat altistua riittämättömälle
palkalle, palkoista tehtäville pidätyksille, täyden lopputilin
saamatta jäämiselle työsuhteen päättyessä tai työskentelylle
tekaistuissa harjoitteluohjelmissa
Palkat ja edut ovat osa toimittajien due diligence -prosessia, joka on yksi vastuullisen hankinnan ja toimitusketjustrategiamme
rakennuspalikoista. Nokia toteuttaa riskiperusteista due diligence -prosessia verkossa ja paikan päällä tehtävien auditointien sekä
korjaavien toimenpiteiden hallinnan ja toimittajien koulutusohjelmien avulla.
Toimittajien työntekijöiden tulee saada palkkaa ja etuja sopimusmääräysten ja alan vähimmäisstandardien mukaisesti ilman
tarpeettomia vähennyksiä, ja heidän tulee saada vähintään toimeentuloon riittävä palkka.
Työolot: Terveys
ja turvallisuus
Kielteinen vaikutus: Nokian verkkolaitteiden asennukseen ja
tukipalveluihin sekä tukiasemapaikkojen hankintaan ja lupiin voi
sisältyä terveyteen ja turvallisuuteen kohdistuvia vaaroja, jotka
liittyvät korkealla työskentelyyn, liikenneturvallisuuteen,
sähköturvallisuuteen, maanalaisiin kohteisiin, katutöihin ja korkean
tai äärimmäisen riskin maissa/alueilla
Työterveys ja -turvallisuus on yksi vastuullisen liiketoiminnan ESG-strategiamme rakennuspalikoista. Sen strategiset painopistealueet ovat:
johtajuus ja käyttäytyminen, globaalien korkean riskin työterveys- ja turvallisuusstandardien käyttöönotto, olemassa olevien palvelujen
parantaminen, toiminnan jatkuvuus, laadunvarmistus ja hallinto, globaali työterveys- ja turvallisuusriskien sekä -mahdollisuuksien analyysi.
Työterveys ja -turvallisuus ovat edelleen Nokian keskeisimpiä prioriteetteja. Konsernin johdon edustajat asettavat strategisen suunnan ja
toimintaperiaatteet Nokian työterveydelle ja -turvallisuudelle. He osoittavat vahvan sitoutumisensa työterveyden ja -turvallisuuden
huippuosaamiseen osallistumalla ja johtamalla erilaisia riski- ja mahdollisuusarviointeja, joita järjestetään kaikilla Nokian globaaleilla
markkinoilla.
Nokialla on laaja valikoima ohjelmia, jotka tähtäävät työterveys- ja turvallisuusriskien käsittelemisen jatkuvaan parantamiseen laitteiden
asennuksessa, kunnossapidossa sekä palvelujen ja ratkaisujen tarjoamisessa Nokian asiakkaille. Nokia tarjoaa koulutuksia, tekee analyyseja ja
arviointeja sekä toteuttaa seurausten hallintaa.
Nokian työterveyden ja turvallisuuden johtamisjärjestelmä on globaalisti sertifioitu ja perustuu kansainvälisesti tunnustettuun ISO 45001 -
standardiin. Sen soveltamisala kattaa kaikki liiketoimintaryhmät, verkkojen palvelut ja asennukset, sekä asiakkaiden toiminnot ja
tukitoiminnot. Vuonna 2024 työterveyden ja turvallisuuden johtamisjärjestelmä kattoi 52 % Nokian toimipaikoista ja 88 % työntekijöistä
(pois lukien lopetetut toiminnot).
Nokian globaalin työterveyden ja turvallisuuden johtamisjärjestelmän, auditointien ja sertifikaattien sekä jatkuvan parantamisen ansiosta
olemme asemoituneet tehokkaaksi johtajaksi globaaleissa työterveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmissä ja -ohjelmissa kaikkialla
maailmassa.
Nokia toimii ennakoivasti minimoidakseen työperäisten onnettomuuksien mahdollisuudet ja vaikutukset. Kun onnettomuuksia tapahtuu, ne
tutkitaan perusteellisesti, korjaavat toimenpiteet tunnistetaan ja ne tarjoavat mahdollisuuden mukauttaa turvallisuusohjelmia
välttääksemme niiden toistumisen.
Muut työhön
liittyvät oikeudet:
Lapsityövoima
Kielteinen vaikutus: Toimittajien työntekijät voivat altistua
pakkotyövoimalle, mukaan lukien työskentely ilman voimassa olevaa
työsopimusta, altistumine n rekrytoinnin osana kerättäville
rekrytointipalkkioille ja tilapäistyövoima osana palveluidemme
toimitusketjuun. Korkeampia riskejä esiintyy erityisesti toimitusketjun
syvemmillä tasoilla ja niiden palvelujen toimitusketjussa, joissa on
vähemmän osaamista vaativia loppupään tehtäviä erityisesti
syrjäisillä ja vaikeasti saavutettavilla alueilla.
Pakkotyön ehkäisy on osa toimittajien due diligence -prosessia, joka on yksi vastuullisen hankinnan ja toimitusketjustrategiamme
rakennuspalikoista. Meillä on käytössä vankat due diligence -käytännöt, joihin kuuluu riskikartoitus, verkossa ja paikan päällä tehtävät
auditoinnit, valmiuksien kehittäminen, korjaavat toimenpiteet, seurausten hallinta, suorituskyvyn arviointi ja sidosryhmien valitusten
käsittely. Teemme myös yhteistyötä asiakkaiden ja alan konsortioiden kanssa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
89
Yhteiskunnalliset tiedot jatkoa
Olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistaminen ja arviointi
Toimintatapamme olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien määrittämisessä on kuvattu Yleiset tiedot
-osiossa.
Erityiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin 
vuosittain tekemiemme toimittajien arviointien ja auditointien,
toimialafoorumien, sidosryhmien tiedustelujen,
toimittajatyöpajojen sekä webinaarien perusteella. Työaikaan,
palkkaukseen, terveyteen ja turvallisuuteen sekä pakkotyöhön
liittyvät havainnot olivat myös yleisimpiä löydöksiä
toimittajiemme tarkastuksissa vuonna 2024 (esimerkkejä
havaituista sääntöjen rikkomuksista on esitetty “Toimenpiteet”
-osiossa ja lisätietoa auditoinnissa tehdyistä havainnoista on
esitetty “Tiedonantotaulukot” -osiossa). Prosessin kautta
kerättyä tietoa käytettiin arvoketjun työntekijöihin liittyvien
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamiseen.
Toimintaperiaatteet
Nokian toimintaohjeet (Code of Conduct) edustavat ylimmän tason
periaatteitamme, kattaen myös lupauksemme ihmisoikeuksien
edistämisestä omassa toiminnassamme, toimitusketjuissamme
ja liikekumppanuuksissamme. Katso Yleiset tiedot -osiosta
“Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat
toimintaperiaatteet” saadaksesi lisätietoa Nokian
toimintaperiaatteista.
Odotamme toimittajiemme noudattavan kolmannen osapuolen
toimintaohjeitamme ja jaamme heille toimittajavaatimuksemme,
mukaan lukien Responsible Business Alliance (RBA)
-organisaation toimintaohjeet sekä Nokian erikseen
määrittelemät vastuullisuusvaatimukset.
Nokian työhön liittyvät vaatimukset toimittajillemme
perustuvat kansainvälisiin standardeihin, kuten Yhdistyneiden
Kansakuntien Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen,
Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisiin yleissopimuksiin
sekä yritysvastuujärjestelmän SA8000-standardiin. Näihin
vaatimuksiin kuuluvat työaika, ylityöt, vapaat, palkkaus ja edut
sekä nykypäivän orjuuden riskin ja pakkotyön ehkäisy. Lisäksi ne
kattavat Nokian toimittajavaatimukset, jotka sisältävät
Responsible Business Alliancen toimintaohjeiden viimeisimmän
version vaatimukset sekä Nokian omat toimittajavaatimukset
toimialan ohjeiston lisäksi. Yhteenveto toimittajavaatimuksistamme
julkaistaan verkkosivuillamme ja se on kaikkien sidosryhmien
saatavilla.
Nämä toimittajavaatimukset jaetaan toimittajille hyväksymisen,
sopimusten solmimisen sekä toimittajakoulutuksen yhteydessä
ja odotamme, että toimittajamme välittävät ne edelleen
seuraaville toimitusketjun tasoille.
Nokian terveys-, turvallisuus- ja työehtojen toimintaperiaatteet
sekä Nokian Life Saving Rules -säännöt kattavat kaikki
toiminnot, joita suoritetaan työnä Nokian puolesta omissa
tiloissamme tai asiakkaidemme tiloissa. Terveys- ja
turvallisuusvaatimukset on myös sisällytetty
tavarantoimittajien kanssa solmimiimme sopimusvaatimuksiin.
Nokia on kehittänyt maailmanlaajuiset terveys- ja
turvallisuusstandardit, jotka kattavat kaikki riskialttiit toiminnot,
kuten korkealla työskentelyn ja liikenneturvallisuuden.
Nämä globaalit standardit mukautetaan paikallisesti pätevien,
maakohtaisten terveys- ja turvallisuusasiantuntijoiden toimesta,
jotta ne vastaavat maan ja asiakkaan erityisvaatimuksiin. Nämä
standardit julkaistaan toimittajan ulkoisessa portaalissamme
ja asiaankuuluvat sidosryhmät tiedottavat niistä paikallisesti
sekä toimittajakoulutuksen kautta.
Nokia on asettanut tiukat suoritusmittarit, jotka liittyvät
toimittajien terveys- ja turvallisuuskypsyysarviointiimme,
joka on itse kehittämämme arvio. Tämä arviointi auttaa
varmistamaan, että tavarantoimittajat tuntevat Nokian terveys-
ja turvallisuusvaatimukset sekä että heillä valmiudet suorittaa
työ turvallisesti Nokian puolesta.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden
kanssa
Nokia tekee yhteistyötä arvoketjun työntekijöiden kanssa
toimittajille tehtävien paikan päällä suoritettavien auditointien
ja tarkastusten kautta. Näihin sisältyvät muun muassa
johtamisjärjestelmän katsaukset ja vuorovaikutus,
työmaakierrokset, työntekijöiden haastattelut, työaika- ja
lomakirjausten tarkastukset, palkkojen työsopimusten ja
työntekijöiden tietoihin liittyvät tarkastukset sekä muut
vastaavat toimenpiteet. Dokumenttien tarkastuksen ja
työntekijöiden haastattelujen otantaan sisällytetään
haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien edustajia. Paikan
päällä suoritettavat auditoinnit suoritetaan riskiperusteisesti.
Etusijalla ovat toimittajien toimipaikat, jotka sijaitsevat
maantieteellisesti korkean riskin alueilla sekä toimittajien
tuotteet, joihin liittyy suuri työoikeuksien loukkaamiseen riski.
Nokia tekee myös EcoVadis-arviointeja. Nämä ovat verkossa
suoritettavia arviointeja, jotka koskevat toimittajien
toimintaperiaatteita ja menettelyjä. Niihin sisältyy työaikaan ja
lomiin palkkaukseen sekä rekrytointiin ja pakkotyön ehkäisyyn
liittyvien käytäntöjen ja valvontatoimien arviointi. EcoVadis-
arvioinnit toistetaan kahden tai kolmen vuoden välein riippuen
toimittajan saamasta pisteytyksestä.
Tavarantoimittajien työntekijöiden kanssa ollaan
vuorovaikutuksessa myös toimittajakoulutusten, kuten
työpajojen ja webinaarien, kautta.
Työntekijöiden terveys- ja turvallisuuskonsultointi ja vuorovaikutus
sisältävät toimittajien terveys- ja turvallisuuskypsyysarvioinnit,
paikan päällä tehtävät vastuullisuusauditoinnit (työntekijöiden
haastattelut); paikan päällä tehtävän valvonta- ja
tarkastusohjelman; EcoVadis-arvioinnit; Nokian hengen
turvaamisen sääntöjen täytäntöönpano (jokaisella
työntekijällä on oikeus kieltäytyä työstä); ylemmän johdon
turvallisuuskierrokset; License to Work -ohjelma; toimittajien
osaamisen kehittäminen, mukaan lukien turvallisuusosaamisen
ja -valmiuksien kehittämisohjelma; turvallisuuspysäytyspäivät;
yhteiset koulutustilaisuudet yhteistyössä alan yritysten kanssa.
Asiaankuuluvista terveys- ja turvallisuusriskeistä tiedotetaan
arvoketjun työntekijöille terveys- ja turvallisuussuunnitelmien,
maailmanlaajuisten korkean riskin standardien ja paikallisten
terveyden ja turvallisuuden menettelyohjeiden sekä
turvallisuusvaroitusten ja tiedotteiden kautta, joilla jaetaan
hyviä käytäntöjä ja tuodaan esiin mahdollisia riskeihin
liittyviä kysymyksiä. Nokian toimittajan työterveys- ja
työturvallisuusportaalia käytetään viestimään prosesseista,
koulutuksesta ja hyvistä käytännöistä. Nokialla on myös
toimittajien terveys ja turvallisuuspalkinto- ja tunnustusohjelma.
Operatiivinen vastuu arvoketjun työntekijöiden sitoutumisesta
työoikeuksien osalta on vastuullisen toimitusketjun johtajalla ja
vastuu terveyteen ja turvallisuuteen liittyvistä sitoumuksista on
työntekijöiden turvallisuudesta ja suojelusta vastaavalla johtajalla.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi
ja kanavat arvoketjun työntekijöille
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Auditoinnista ja arvioinnista saatuja havaintoja käsitellään
korjaavien toimien tai parannussuunnitelmien avulla, jotka
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
90
Yhteiskunnalliset tiedot jatkoa
välitetään toimittajalle. Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvän
vahingon tai onnettomuuden sattuessa käynnistetään
tutkintaprosessi. Tutkinnan tavoitteena on selvittää
tapahtuman perimmäinen syy ja sen tuloksena asetetaan
korjaavat sekä ennaltaehkäisevät toimenpiteet.
Paikalliset työterveys- ja turvallisuustiimit valvovat tällaisten
toimintasuunnitelmien täytäntöönpanoa riippumatta siitä,
onko ne käynnistetty auditoinnin tai tutkimuksen perusteella.
Nokia on myös kehittänyt terveys- ja turvallisuusseuraamusten
hallintaprosessin, jonka avulla voidaan avoimesti ja
oikeudenmukaisesti arvioida kaikkien terveys- ja
turvallisuustapahtumien syyt.
Lapsi- ja pakkotyöhön liittyvien tapausten varalta meillä on
myös lapsi- ja pakkotyön korjausprosessi.
Arvoketjun työntekijöiden tulee ensisijaisesti käyttää
työnantajansa valituskanavia tuodakseen esiin huolenaiheita.
Omien kanavien lisäksi huolenaiheita voidaan tuoda esille
myös Nokian Ethics Helpline -raportointikanavan kautta
sekä työntekijöiden haastatteluissa, jotka tehdään osana
tavarantoimittajien auditointeja ja työmaatarkastuksia.
Katso Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) -osiossa
“Raportointikanavat ja tutkintaprosessi” ja “Vastatoimilta
suojautuminen” saadaksesi lisätietoja valituskanavista ja
käytänteistä koskien vastatoimia.
Toimet
Vuonna 2024 teimme yhteensä 606 toimittajien tarkastusta ja
EcoVadis-arviointia. Toimittajien arvioinnin kattavuus näkyy
“Tiedonantotaulukot” -kohdassa. Näihin sisältyi 101
perusteellista yritysvastuutarkastusta. Nämä tarkastukset
kattoivat 16 maata, kuten Kiina, Intia, Japani, Malesia, Meksiko,
Singapore, Taiwan, Thaimaa, Filippiinit ja Vietnam. Näissä
auditoinneissa tehtyjen havaintojen lukumäärä kategorioittain
sekä esimerkkejä löydöksistä ja toteutetuista korjaavista
toimenpiteistä on esitetty viereisessä taulukossa. Tarkastusten
tuloksena annettiin 420 parannussuositusta, jotka on
huomioitu korjaavien toimintasuunnitelmien avulla. Suurin osa
suosituksista on suunnattu arvoketjun työntekijöiden
työolojen parantamiseen. Kestävän toimitusketjun tiimin
asiantuntijat analysoivat kaikki havaitut poikkeamat ja korjaavat
toimenpiteet sisällytettiin koulutusmateriaaleihin osana
jatkujaa kehitysprosessia.
Tavoitteenamme on ratkaista nämä tarkastusten havainnot kuuden kuukauden kuluessa tarkastuksen päättymisestä.
Vuonna 2024 38 % havainnoistamme saatiin ratkaistua tässä ajassa. Perusteellisten auditointien lisäksi tehtiin myös 469
verkkopohjaista arviointia EcoVadisin kanssa. Vuonna 2024 84 %:lla tavarantoimittajista oli tyydyttävä arvosana EcoVadisista.
Kaikille toimittajille, joiden pisteet olivat odotuksia alhaisemmat, saivat parannuspyynnöt.
Havainnoista ja niiden korjaamisesta saadut opit jaetaan toimittajatyöpajoissa, webinaareissa ja koulutuksissa sekä julkisissa
raporteissa.
Teemme myös yhteistyötä alan toimijoiden, kuten Responsible Business Alliance -organisaation, kanssa uusien työkalujen ja
oppimateriaalien parissa.
Esimerkkejä havaituista sääntöjen rikkomuksista ja toteutetuista toimista:
Kategoria
Todetut sääntöjä tai vaatimuksenmukaisuutta koskevat
rikkomukset
Toimittajan toteuttamat toimet
Lapsi- ja
nuorisotyövoiman
välttäminen
Riittämätön toimintaperiaate koskien harjoittelijoiden
vaatimaa suojelua. Nykyinen harjoittelun
toimintaperiaate ei esimerkiksi mainitse kriittisiä tietoja,
kuten harjoittelijoiden opintojaksoja täydentäviä
toimeksiantoja, oppisopimuskoulutuksen
enimmäiskestoa, joka ei saisi olla yli 6 kuukautta, virastoa
tai välittäjää ei palkata harjoittelijoiden rekrytointiin,
palkkaamiseen, järjestämiseen ja johtamiseen sekä kielto
käyttää harjoittelijoita työvoimapulan täyttämiseen.
Harjoittelujen toimintaperiaate on päivitetty sisältämään
kaikki tällaiset puutteet ja päivitetty toimintaperiaate on
välitetty harjoittelijoille.
Pakkotyö: Työntekijät
maksavat
lääkärintarkastusmaksut
Uudet työntekijät maksavat omasta
terveystarkastuksestaan palkkiona 40 RMB tai 2,1 %
työntekijän peruspalkasta.
Kaikki työntekijöiden tiedostot, mukaan lukien
työsopimukset, käytiin läpi. Sopimuspohjan uusi muoto
kehitettiin sisällyttämään kaikki tärkeimmät ehdot ja
täydennettiin allekirjoituksilla. Uusi HR-henkilö nimettiin
ja vaadittujen asiakirjojen työntekijätiedostoon luotiin
sisällön tarkistuslista.
Terveys ja turvallisuus
Noin 20 % tehtaan työperäisille vaaroille altistuneista
työntekijöistä ei käyttänyt asianmukaista työsuojelua,
esim. CNC-pajan työntekijöillä oli tavalliset
kertakäyttöiset naamarit hengityssuojainten sijaan.
Toimittaja on tutustunut henkilösuojainten (PPE)
käyttöoppaaseen, joka sisältää ohjeet ja standardit
erityyppisten henkilönsuojainten käyttöön. Toimittaja
myös jakoi kuvia henkilösuojaimia käyttävistä
työntekijöistä, ja ne vaikuttavat asianmukaisilta heidän
suorittamaansa toimintaan.
Työaika
Liiallisia kuukausittaisia ylityötunteja (46–54 tuntia
kuukaudessa) havaittiin eri kuukausien otoksissa.
Toimittaja on asettanut ylityörajan. Kuukausittaiset
ylityötunnit täyttävät lain vaatiman 46 tuntia ja enintään
38 tuntia kuukaudessa. Todistusaineisto on jaettu.
Työntekijöille järjestetään koulutusta työajan valvontaan.
Sama työtuntitrendi havaittiin myös tuotannossa.
Palkkaus ja edut
Palkka, josta eläkekassan sosiaalietuus lasketaan, on
pienempi kuin alueen perus + päiväraha, eli summa, josta
tällainen eläkerahasto tulee laskea.
Toimittaja on analysoinut tilanteen. Palkkaus on
tarkistettu uusimman palkkarakenteen perusteella
tulevaa vaatimustasoa varten. Edellisen kuukauden
alijäämä on maksettu eläkerahasto-osastolle.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
91
Yhteiskunnalliset tiedot jatkoa
Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa
Tavoitteet heijastavat due diligence -ohjelmia, joissa käsitellään
toimintaperiaatteita liittyen pakkotyöhön, terveyteen ja
turvallisuuteen, palkkaukseen ja työaikaan.
Toimitusketjut
Tyydyttävä kestävän kehityksen pisteytys
Tavoitteenamme on, että 80 % toimittajista saavuttaa
tyydyttävän tason kestävän kehityksen pisteytyksessä
(perustuen yhteenlaskettuun painotettuun osuuteen)
toimittajien suorituskyvyn arvioinnissa (perustuu paikan päällä
suoritettaviin vastuullisuusauditointeihin, EcoVadis, CDP,
Conflict minerals). Tämä suoritusmittari sisältää kaikki
merkittävät due diligence -arvioinnin tulokset osana
suorituspistemäärää. Nokia raportoi julkisesti myös itsenäisesti
paikan päällä ja verkossa toteutettujen
vastuullisuusauditointien lukumäärän sekä esimerkiksi
työaikaan, palkitsemiseen, pakkotyöriskiin, terveyteen ja
turvallisuuteen liittyvien auditointihavaintojen lukumäärän sekä
havaintojen tyypit ja niiden korjaamiseksi tehdyt toimenpiteet.
Edistyminen tavoitteessa:
78 %
toimittajista saavutti tyydyttävän tason kestävän kehityksen
pisteytyksessä Nokian vastuullisuusohjelmissa.
3TG-jäljitettävyys sekä konfliktivapaa status
98 % 3TG-jäljitettävyys sulattotasolle toimitusketjussamme
sekä sulattojen konfliktivapaa status. Koboltin, mican, alumiinin
ja kuparin laajennettu huolellisuustarkastus ja konfliktivapaa
asema.
Edistyminen tavoitteessa: saavutimme
87 %
jäljitettävyyden sulattotasolle toimitusketjussamme sekä
sulattojen konfliktivapaan statuksen.
Terveys ja turvallisuus
Terveyden ja turvallisuuden osalta on asetettu useita sisäisiä
tavoitteita. Näihin kuuluvat arvoketjun työntekijöihin liittyvät
tavoitteet. Painopisteitä ja tavoitteita on asetettu muun
muassa seuraaville aiheille:
Tapaturmien esiintymismäärien vähentäminen
Edistyminen tavoitteessa: saavutettu
Nokian omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden työajan
menetykseen johtaneiden tapaturmien toistuvuuden mittari
(LTIFR) ja rekisteröityjen tapaturmien toistuvuuden mittari
(TRIFR) on laskenut vuodesta 2023 (LTIFR laski 0,085:een
vuoden 2023 luvusta 0,089 ja TRIFR laski 0,244:ään vuoden
2023 luvusta 0,277).
Nolla kuolemaan johtavaa vaaratilannetta työntekijöille,
toimittajille ja kolmansille osapuolille.
Edistyminen tavoitteessa: ei saavutettu
6
kuolemaan johtanutta työtapaturmaa. Tähän sisältyy 0
kuolemaan johtanutta työtapaturmaa, joissa Nokian oma
henkilöstö on ollut osallisena, 5 urakoitsijoiden/alihankkijoiden
kuolemaan johtanutta työtapaturmaa ja 1 kuolemaan johtanut
työtapaturma, jossa on osallisena kolmas osapuoli.
Toimittajien terveyden ja turvallisuuden kypsyysarviointi
100% toimittajistamme saavuttaa terveyden ja turvallisuuden
suositeltu tai ensisijainen -tason (H&S Recommended or
Preferred supplier) vuoteen 2030 mennessä.
Edistyminen tavoitteessa: etenee suunnitellusti
16 %
asiaankuuluvista toimittajista saavutti terveyden ja
turvallisuuden “suositeltu tai ensisijainen” -tason.
Projektit, jotka noudattavat korkean riskin projektien
toteutuksen arviointiprosessin tiukennettuja vaatimuksia.
96 % projekteista noudattaa korkean riskin projektien
toteutuksen arviointiprosessin tiukennettuja vaatimuksia.
Edistyminen tavoitteessa: saavutettu
97 %
korkean riskin hankkeista todettiin täyttävän Nokian ei-
neuvoteltavissa olevat vähimmäisvaatimukset.
Nokian ylemmän tason johdon turvallisuuskierrokset
Turvallisemman työympäristön luominen lähtee hyvästä
johtamisesta. Nokian johtajilla on keskeinen asema terveys- ja
turvallisuuskulttuurin vahvistamisessa. Ylemmän tason johdon
turvallisuuskierrosten toteuttaminen on kohdennettu, suora ja
strateginen tapa pitää yhteyttä paikallisiin tiimeihin ja
arvoketjun työntekijöihin ja vaikuttaa myönteiseen
turvallisuuskäyttäytymiseen.
Vuonna 2024 Nokian tavoitteena oli järjestää 60 ylemmän
tason johdon turvallisuuskierrosta valvonnan parantamiseksi
asennuspaikoilla (installation sites).
Edistyminen tavoitteessa: saavutettu
87
toteutettua turvallisuuskierrosta Nokian 4 ylimmän tason
johtajien vetämänä vuoden 2024 aikana. Yhteensä Nokialla
toteutettiin 241 johdon turvallisuuskierrosta vuonna 2024.
Vuoden 2025 tavoitearvoa on nostettu: tavoittelemme 80
ylemmän tason johdon turvallisuuskierrosta.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
92
Yhteiskunnalliset tiedot jatkoa
ESG-tavoitteiden tilanne ja kehitys vuonna 2024
Tavoitevuosi
Lähtövuosi
Lähtöarvo
Tavoite
Vuoden 2024 tulokset
Tavoitetila
S2: Arvoketjun työntekijät
2030
2020 (1)
22 %
Korkean riskitason toimintaa harjoittavista toimittajistamme 100%
saavuttaa suositeltu tai ensisijainen -tason (H&S Recommended or
Preferred supplier) terveyden ja turvallisuuden kypsyysarviossa.
16 % asiaankuuluvista toimittajista saavutti H&S ”Recommended or Preferred” supplier -
statuksen. Vuoden 2030 tavoitteen saavuttamiseksi Nokia jatkaa yhteistyötä toimittajien
kanssa, sitouttamalla ja edistämällä toimittajien turvallisuusosaamista, tarjoamalla
turvallisuuskoulutusta ja järjestämällä toimittajien työpajoja toimittajien terveys- ja
turvallisuustietoisuuden ja -valmiuksien parantamiseksi.
Etenee
suunnitellusti
2025
2020
95 %
98 % 3TG-jäljitettävyys sulattotasolle toimitusketjussamme sekä
sulattojen konfliktivapaa status. Koboltin, mican, alumiinin ja kuparin
laajennettu huolellisuustarkastus ja konfliktivapaa asema.
Vuodesta 2024 lähtien olemme saavuttaneet 87 % :n jäljitettävyyden sulattotasolle
toimitusketjussamme sekä sulattojen konfliktivapaan statuksen (6 prosenttiyksikön
parannus vuoteen 2023 verrattuna). Olemme myös laajentaneet ja suorittaneet koboltin,
mican, alumiinin ja kuparin huolellisuustarkastuksia. Jäljellä olevan 11 %:n eron kurominen
jatkuu tavoitteen saavuttamiseksi vuonna 2025.
Ei etene
suunnitellusti
2025
2020
68 %
80 % toimittajista saa tyydyttävän kestävän kehityksen pisteytyksen
(perustuu yhteenlaskettuun painotettuun osuuteen) toimittajien
suorituksen arvioinnissa (sisältää suorituksen eri
vastuullisuusohjelmissamme, kuten EcoVadis, CDP, Conflict minerals).
Keskimäärin 78 % toimittajista (toimittajien suorituskyvyn arviointiprosessissa kestävän
kehityksen osalta), sai tyydyttävät kestävän kehityksen pisteet eri
vastuullisuusohjelmissamme.
Etenee
suunnitellusti
2024
2023
3
Nolla kuolemaan johtavaa vaaratilannetta työntekijöille, toimittajille ja
kolmansille osapuolille.
Vuonna 2024 työperäisiä kuolemaan johtaneita tapauksia oli 6.
Näistä Nokian työntekijöihin kohdistui 0 työperäistä kuolemaan johtanutta tapausta, 5
työperäistä kuolemaan johtanutta tapausta urakoitsijoilla/aliurakoitsijoilla ja 1 työperäistä
kuolemaan johtanutta tapausta, jossa on osallisena kolmas osapuoli.
Ei saavutettu
Target_Social_Not achieved.jpg
2024
2023
0
60 ylemmän tason johtajan turvallisuuskierrosta kohteisiin valvonnan
parantamiseksi.
Vuonna 2024 Nokia on järjestänyt 87 kierrosta, joita ovat vetäneet Nokian ylimmän tason 4
johtajien ryhmät.
Saavutettu
2024
2023
98 %
96 % projekteista noudattaa korkean riskin projektien toteutuksen
arviointiprosessin tiukennettuja vaatimuksia.
97 % korkean riskin projekteista todettiin täyttävän vähimmäisvaatimukset, jotka ovat
ehdottomat.
Saavutettu
2024
2023
LTIFR 0.089
TRIFR 0.277
Rekisteröityjen tapaturmien toistuvuuden (TRIFR) ja työajan menetykseen
johtaneiden tapaturmien toistuvuuden (LTIFR) vähentäminen Nokian oman
työvoiman osalta.
Nokia mittasi kaksi oman työvoiman turvallisuuteen liittyvää tapaturmien toistuvuutta.
Vuonna 2024 sekä LTIFR että TRIFR osoittivat laskua vuoteen 2023 verrattuna:
Nokian oman työvoiman LTIFR vuoden 2024 lopussa oli 0,085 (2023 tulos oli 0,089 )
Nokian oman työvoiman TRIFR vuoden 2024 lopussa oli 0,244 ( 2023 tulos oli 0,277).
Saavutettu
(1) Tavoite on ollut olemassa jo aiemmin, mutta vuosi 2020 oli ensimmäinen vuosi, jolloin tavoitetulos raportoitiin ulkoisesti.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
93
Yhteiskunnalliset tiedot jatkoa
Tiedonantotaulukot
Seuraavassa taulukossa esitetään työterveys- ja turvallisuusaiheisiin liittyvät raportoidut
tapaukset. Näihin kuuluvat oma henkilöstö, urakoitsijat tai alihankkijat ja kolmannet osapuolet
tavoitteiden mukaisesti.
Työterveys ja -turvallisuus
2024
2023
Raportoidut läheltä piti -tapaukset (mukaan lukien urakoitsijat)
184
183
Oman työvoiman poissaoloa aiheuttaneet tapaturmat
13
16
Oman työvoiman työperäiset kuolemaan johtaneet tapaukset
0
0
Urakoitsijoiden tai alihankkijoiden työperäiset kuolemaan johtaneet tapaukset
5
1
Kolmannen osapuolen työperäiset kuolemaan johtaneet tapaukset
1
2
Oman työvoiman työhön liittyvät kriittiset tapahtumat
1
Ei raportoitu
Urakoitsijoiden ja alihankkijoiden työhön liittyvät kriittiset tapahtumat
1
Ei raportoitu
Kolmannen osapuolen työhön liittyvät kriittiset tapahtumat
2
Ei raportoitu
Rekisteröityjen tapaturmien toistuvuus (TRIFR) ja työajan menetykseen
johtaneiden tapaturmien toistuvuus (LTIFR) Nokian oman työvoiman ja
tavarantoimittajien osalta
TRIFR: Nokian oma työvoima
0,244
0,277
TRIFR: Toimittajat
0,655
Ei raportoitu
LTIFR: Nokian oma työvoima
0,085
0,089
LTIFR: Toimittajat
0,401
Ei raportoitu
Turvallisuuskierrokset, jotka on suoritettu ja raportoitu yhdessä johtoryhmän
kanssa
87
144
Nokian perusteellisten yritysvastuuta koskevien toimittaja-auditointien tulokset
Vuonna 2024, teimme 101 perusteellista toimittajien yritysvastuutarkastusta, joiden tulokset
näytetään seuraavassa taulukossa.
Havaintojen luokittelu
Sääntöjä tai
vaatimuksen-
mukaisuutta koskevat
rikkomukset
Tunnistettujen
mahdollisten
riskialueiden
lukumäärä
Parannussuositusten
kokonaismäärä
Lapsi- ja nuorisotyö
1
1
2
Pakkotyö (sopimusasiat/sakko/vähennys jne.)
22
1
23
Terveys ja turvallisuus
146
12
158
Yhdistymisvapaus ja oikeus
työehtosopimusneuvotteluihin
3
1
4
Syrjintä
3
2
5
Kurinpitokäytännöt
6
0
6
Työajat
97
2
99
Palkkaus
35
2
37
Hallintajärjestelmät
45
1
46
Ympäristönhallintajärjestelmä
36
4
40
Yhteensä
394
26
420
Toimitusketjun hallintaan liittyvät tiedot
Nokian toimitusketjun due diligence sisältää erityyppisiä tarkastuksia ja arviointeja. Seuraavissa
taulukoissa esitetään yleiskatsaus niiden kattavuuteen.
Toimittajien kattavuus Nokian kestävän kehityksen ohjelmissa
2024
2023
Vastuullisten mineraalien ohjelma
99 %
99 %
EcoVadis-kestävyysarviointi
64 %
62 %
CDP toimitusketjun ilmastonmuutosohjelma
62 %
65 %
CDP toimitusketjun vesiturvallisuusohjelma
52 %
53 %
Toimittajien auditoinnit ja arvioinnit
Paikan päällä suoritettujen yritysvastuu auditointien määrä (keskittyen
työoloihin ja ympäristöön) Nokian toimittajavaatimusten ja SA8000:n(1)
perusteella
101
141
Yritysvastuun auditoinneissa havaittujen poikkeamien käsittelyn
valmistumisprosentti tavoiteajassa
38 %
55 %
Nokian toimittajavaatimusten mukaisten paikan päällä tehtyjen
järjestelmätarkastusten määrä
36
48
Yritysvastuun osalta arvioitujen toimittajien määrä EcoVadis-kestävän
hankinnan alustalla
469
446
Aktiivisten toimittajien osuus, joiden kestävyyden EcoVadis on arvioinut
"tyydyttäväksi" tai korkeammaksi
84 %
81 %
Terveys ja turvallisuus
Osuus toimittajista, jotka tarjoavat korkean riskin toimintoja, jotka kuuluvat
Nokian terveys- ja turvallisuuskysymysarvioinnin piiriin
98 %
99 %
Osuus toimittajista, jotka on arvioitu työterveyden ja turvallisuuden
kypsyysarviossa ja jotka saavuttavat työterveys- ja työturvallisuusvaatimusten
mukainen toimittaja -statuksen (“H&S compliant supplier”)
98 %
99 %
Osuus korkean riskitason toimintaa harjoittavista toimittajista, jotka saavuttivat
suositeltu tai ensisijainen -tason Nokian terveyden ja turvallisuuden
kypsyysarviossa
16 %
18 %
Niiden hankkeiden prosenttiosuus, jotka täyttävät Nokian korkean riskin projektien
toteutuksen arviointiprosessin (HRPIA) tiukennetut vaatimukset
97 %
98 %
Toimittajan suorituskyvyn arviointi
Niiden toimittajien osuus, jotka saavuttavat tyydyttävän kestävän kehityksen
pistemäärän (perustuen yhteenlaskettuun painotettuun osuuteen)
toimittajien suorituskyvyn arvioinneissa (perustuu paikan päällä suoritettaviin
vastuullisuusauditointeihin, EcoVadis, CDP ja konfliktimineraaleihin)
78 %
80 %
Materiaalien jäljitettävyys
Konfliktivapaa-statuksen saavuttaneiden toimittajien osuus, %
87 %
81 %
(1) Vuoden 2024 luku sisältää 14 yritysvastuuauditointia vuodelta 2023, mutta ne on raportoitu Nokialle vuoden 2024 aikana.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
94
Yhteiskunnalliset tiedot jatkoa
Mittareiden raportointiperiaatteet
Työterveys ja -turvallisuus
Tapausten raportointi
Raportoidut tapaukset ovat kooste vuoden 2024 aikana
sattuneista terveys- ja turvallisuustapauksista. Nokian
työntekijöiden turvallisuudesta ja suojelusta vastaava tiimi
tutkii ja seuraa niitä sisäisesti.
Nokia on tarkistanut kuolemantapausten raportoinnin kriteerit
vuonna 2023 sisällyttämällä siihen kolmannet osapuolet, kuten
yleisön, joihin Nokian hallinnassa olevan tapauksen on arvioitu
vaikuttavan. Tämä yhdenmukaistaa Nokian raportoinnin
läheisimpien toimialan sidosryhmien ja kilpailijoiden kanssa.
Rekisteröityjen tapaturmien toistuvuus (TRIFR) ja työajan
menetykseen johtaneiden tapaturmien toistuvuus (LTIFR)
Tapaturmien toistuvuuden mittari (Incident Frequency Rate
(IFR) on vakiintunut terveys- ja turvallisuusraportointikäytäntö,
jossa ilmoitetaan organisaatiossa sattuneiden vaaratilanteiden
määrä suhteessa tehtyjen työtuntien määrään kullakin
raportointijaksolla, tyypillisesti kuukaudessa.
Rekisteröityjen tapaturmien toistuvuus (TRIFR) saadaan
laskemalla kuolemantapausten, kriittisten, menetetyn työajan
aiheuttamien loukkaantumisten, lääkärin hoitoa vaativien
loukkaantumisten (sairaanhoito) määrä, kerrottuna
1 000 000:lla ja jakamalla sitten tämä luku työntekijöiden
työtuntien kokonaismäärällä.
Työajan menetykseen johtaneiden tapaturmien toistuvuus
(LTIFR) on niiden menetettyyn työaikaan johtaneiden tapausten
(kuolemaan johtaneet, kriittiset ja menetettyyn työaikaan
johtaneet tapaturmat) lukumäärä, joiden seurauksena
työntekijä ei pysty työskentelemään seuraavana täytenä
työpäivänä. Tämä luku kerrotaan 1 000 000:lla ja sitten jaetaan
tämä yksittäinen luku työntekijän tekemien työtuntien
kokonaismäärällä.
Ylemmän tason johtajien raportoidut turvallisuuskierrokset
Ylemmän tason johtaja on avainasemassa oleva henkilö, joka on
vastuussa liiketoimintamme turvallisesta toteuttamisesta ja
vaikuttaa Nokian työntekijöiden ja Nokian puolesta
työskentelevien henkilöiden myönteiseen
turvallisuuskäyttäytymiseen.
Hänellä on valtuudet vahvistaa Nokian terveys- ja
turvallisuuskulttuuria, ja hänellä on valtuudet ja määräysvalta
resursseihin Nokian turvallisuusstandardien täytäntöönpanon
varmistamiseksi.
Nokian perusteellisten yritysvastuuta koskevien
toimittaja-auditointien tulokset
Yhteenveto havainnoista on saatu yritysvastuun toimittajien
tarkastuksista, joita kolmansien osapuolten auditoijat ovat
tehneet pääasiassa joko suoraan ulkoistamalla tai alan
aloitteiden, kuten vastuullisen Business Alliancen ja Joint
Alliance for Corporate Social Responsibility (JAC), kautta.
Toimitusketjun hallintaa koskevat tiedot
Toimittajien kattavuus Nokian kestävän kehityksen
ohjelmissa
Kattavuus on prosentuaalinen osuus kyseisten ohjelmien
kattavuudesta verrattuna kokonaistoimittajakuluihin.
Toimittajien auditoinnit ja arvioinnit
Nokian kestävän toimitusketjun tiimi ylläpitää tietoja
auditoinneista ja toimittaja-arvioinneista. EcoVadis-alustaa
hyödynnetään EcoVadis-arviointeihin liittyvissä mittareissa ja
CDP-alustaa ilmastonmuutoksen hallintaan liittyvissä
arvioinneissa. Responsible Business Alliancen alustaa
hyödynnetään paikan päällä tehtäviin auditointeihin liittyvissä
mittareissa.
Havaittujen poikkeamien käsittelyn valmistumisprosentti on
kaikkien auditointien havaintojen käsittelyn valmistumisprosentin
yksinkertainen keskiarvo. Prosenttiosuus lasketaan jakamalla
loppuun käsitellyt poikkeamat kyseisissä auditoinneissa
havaittujen poikkeamien kokonaismäärällä. Nämä havainnot
koskevat vuoden 2024 ensimmäisten 6 kuukauden ja vuoden
2023 ensimmäisten 12 kuukauden aikana tehtyjä auditointeja.
Terveys ja turvallisuus
korkean riskitason toimintaa harjoittavien toimittajien osuus:
Tämä edustaa kattavuutta, ja prosenttiosuus lasketaan
jakamalla niiden korkean riskitason toimintaa harjoittavien
aktiivisten toimittajien määrä, jotka ovat suorittaneet
toimittajan kypsyysarvioinnin (SMA) seuraavaan
tarkastelupäivään mennessä, korkean riskitason toimintaa
harjoittavien aktiivisten toimittajien kokonaismäärällä.
Työterveys - ja turvallisuusvaatimusten mukainen toimittaja
-status:
Tämä tarkoittaa toimittajia, joiden SMA-pistemäärä on
vähintään 3. Prosenttiosuus lasketaan jakamalla korkean
riskitason toimintaa harjoittavien aktiivisten toimittajien
lukumäärä (joiden SMA-pistemäärä on vähintään 3,00) niiden
korkean riskitason toimintaa harjoittavien aktiivisten toimittajien
kokonaismäärällä, jotka ovat saaneet valmiiksi toimittajan
kypsyysarvioinnin seuraavan tarkastelupäivän kuluessa.
Työterveyden ja -turvallisuuden suosittelema tai ensisijainen
toimittaja -status:
Tämä tarkoittaa toimittajia, joilla on vähintään 4 suoritettua
SMA-pisteytystä. Prosenttiosuus lasketaan jakamalla niiden
toimittajien määrä, jotka suorittavat korkean riskin toimintaa
saavuttaakseen ”Työterveys - ja turvallisuusvaatimusten
mukainen toimittaja” -statuksen terveys- ja
turvallisuuskysymysarvioinnissamme kaikkien toimittajien määrällä.
HRPIA-prosessin vahvistettujen vaatimusten mukaiset projektit:
Nämä mittarit edustavat kaikkia aktiivisia korkean riskin
projekteja, joissa HRPIA on saatu päätökseen ja tarkistettu alle
1 vuoden sisään, ja ne vastaavat Nokia Non-Negotiables
-standardia, jonka HRPIA-pistemäärä on ≥ 3,00.
Toimittajien suorituskyvyn arviointi
Tämä mittari on laskettu yritysvastuuauditoinneista, EcoVadis-,
CDP- ja konfliktimineraalien arvioinneista saatujen toimittajien
suoritusarviointien painotetun osuuden perusteella.
Painotukset on määritetty näihin ohjelmiin osallistuvien
toimittajien kattavuuden perusteella.
Konfliktivapaa-statuksen saavuttaneiden toimittajien osuus
Indikaattori perustuu kahteen tekijään: (i) toimittaja on
suorittanut sulaton tunnistamisen, ja (ii) kaikki toimittajan
ilmoittamat sulatot ovat konfliktivapaita, aktiivisia toimialan
varmistusohjelman mukaisissa prosesseissa, tai niillä on
alhainen riski tehdä hankintoja konfliktien tai korkean riskin
alueilta.
Konfliktivapaat hankintatiedot raportoidaan Responsible
Minerals Initiativen Conflict Minerals Reporting Template
(CMRT) -raportointimallin kautta, yhdistetään Master Template
-malliin ja verrataan Responsible Minerals Initiativen
Responsible Minerals Assurance -prosessiin sekä sisäisen
riskinarviointiprosessin tuloksiin.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
95
Yhteiskunnalliset tiedot jatkoa
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3)
Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Kaksoisolennaisuusarviointi osoitti, että sananvapaus (yhteisöjen kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet) on Nokialle olennainen osa-aihe. Seuraavassa taulukossa kuvataan olennaiset vaikutukset,
riskit ja mahdollisuudet sekä se kuinka Nokia hallinnoi niitä.
Osa-aihe
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Hallinta
Yhteisöjen kansalaisoikeudet ja
poliittiset oikeudet: Sananvapaus
Myönteinen vaikutus: Ilmaisunvapauden mahdollistaminen verkkoyhteyksien avulla ja
yhteiskunnallisten vaikuttamisohjelmien tarjoaminen digitaitojen kehittämiseksi
tarjoavat yhteisöille keinot osallistua täysimääräisesti nykypäivän digitaaliseen
yhteiskuntaan. Tämä tarkoittaa muun muassa parempia mahdollisuuksia jakaa
mielipiteitä, nauttia kansalaisoikeuksistaan, kuten äänioikeudesta, ja saada helpommin
minipuolista tietoa ja päästä julkisiin palveluihin, mikä edistää tietoon perustuvaa
päätöksentekoa.
Asiakkaiden sitouttamisprosessi myyntitiimien ja liiketoimintaryhmien kautta.
Lahjoitus- ja sponsorointivaliokunta, Suora hallinnointi yhteistyössä kestävän kehityksen
tiimin, kansalaisjärjestöjen tai asiakkaiden kanssa.
Nokian lähestymistapa olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien määrittämiseen on kuvattu “Yleiset tiedot”
-osiossa.
Nokian kaksoisolennaisuusarviointi osoitti, että Nokialla on
myönteinen olennainen vaikutus vaikutusten kohteena oleviin
yhteisöihin. Nokia toimittaa digitaalisia verkkoyhteysratkaisuja,
jotka tarjoavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille keinon
ilmaista vapaasti ajatuksiaan, mielipiteitään ja uskomuksiaan.
Nokia uskoo, että tarjoamamme yhteydet ja teknologia
ovat yhteiskunnallinen etu, joka voi tukea ihmisoikeuksia.
Nokia tiedostaa tähän liittyvän vastuun. Ihmisoikeuksien
puolustaminen on monimutkainen asia, joka kattaa paitsi
tarjoamamme teknologian lisäksi myös
yhteistyökumppanimme, tavarantoimittajamme, oman
toimintamme ja laajemman sidosryhmäkentän. Siksi Nokia pyrkii
jatkuvasti oppimaan sekä parantamaan toimintaansa ja uskoo,
että vuorovaikutus laajemman sidosryhmäyhteisön kanssa on
paras tapa edetä.
Tärkeimmät yhteisöt, joihin Nokian toiminta ja sen arvoketju
vaikuttavat, ovat Nokian omien toimitilojen ympärillä asuvat
paikalliset asukkaat, mukaan lukien alkuperäiskansat sekä
yhteisöt, joihin Nokian suunnittelemien ja valmistamien
verkkojen rakentaminen saattaa vaikuttaa. Muita asianomaisia
osapuolia voivat olla kansalaisjärjestöt. Vaikutusten kohteena
olevia yhteisöjä voivat olla Nokian arvoketjussa olevat yhteisöt,
kuten Nokian toimitusketjun työntekijät, joita käsitellään
“Arvoketjun työntekijät (ESRS S2)” -osiossa.
Kaksoisolennaisuusarvioinnin yhteydessä ei tunnistettu
olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia vaikutusten kohteena
oleviin yhteisöihin.
Verkkojensa ja teknologiansa avulla Nokialla on
myönteinen vaikutus yhteisöihin taloudellisen kehityksen
mahdollistajana. Se tarjoaa pääsyn kanaviin, jotka
mahdollistavat ajatusten vaihdon sekä pääsyn tietoon ja
markkinamahdollisuuksiin, tarjoten tarjoaa samalla keinon
puolustaa sananvapautta näissä yhteisöissä.
Vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen ja
kansalaisyhteiskunnan kanssa auttaa Nokiaa rakentamaan
ja suunnittelemaan yhteiskunnallisia vaikuttamisohjelmiaan.
Ne suunnitellaan todellisten tarpeiden pohjalta lähtien liikkeelle
alkuperäisestä suunnittelusta lopulliseen seurantaan ja
vaikutustuloksiin asti. Vuorovaikutus auttaa ohjelmastrategian
suunnittelussa ja muokkaamisessa, jotta voidaan paremmin
vastata yhteisöjen keskeisimpiin haasteisiin, heidän tarpeisiin
ja mielipiteisiin.
Nokian yhteiskunnallinen vaikuttamisohjelma toimii globaalilla,
alueellisella ja paikallisella yhteisötasolla. Nokian asiantuntijat
voivat vapaaehtoisesti tarjota aikaansa ja osaamistaan
teknologian koulutukseen paikallisille yhteisöille tai ryhmille,
usein yhteistyössä asiakkaidemme ja kumppaneidemme kanssa
verkon käyttöönottoon liittyen. Tämä on osa tulevaisuuden
osaamisen kehittämistä teknologia-aloilla.
Nokia myös tukee lahjoituksiin perustuvia yhteiskunnallisia
vaikuttamisohjelmia, joita yleensä toteutetaan paikallisesti
yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa. Tämän lähestymistavan
mukaisilla ohjelmilla pyritään saamaan aikaan suora vaikutus
hyödyntämällä teknologiaa tiedon, sosiaalipalvelujen
saatavuuden ja kansalaisoikeuksien parantamiseen sekä
digitaalisten ja yrittäjyyden taitojen kehittämiseksi
kohdennetuissa yhteisöissä. Tästä on esimerkkinä äskettäinen
ohjelmamme UNICEFin kanssa Marokossa. Teknologian
avulla toteutettavat yhteiskunnalliset vaikuttamisohjelmat
voivat myös tarjota vaihtoehtoisen tavan kehittää uusia
liiketoimintamahdollisuuksia.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
96
Yhteiskunnalliset tiedot jatkoa
Toimintaperiaatteet
Nokialla on erityisiä toimintaperiaatteita ja menettelyjä
koskevia asiakirjoja, jotka ovat merkityksellisiä tärkeimpien
vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kannalta. Näitä ovat
Nokian toimintaohjeet (kuvattu “Yleiset tiedot” -osiossa
kohdassa “Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan
sovellettavat toimintaperiaatteet”) ja ihmisoikeuksien
toimintaperiaatteet sekä sidosryhmien vuorovaikutuksen
toimintatapa -asiakirjamme, jotka kaikki korostavat
sitoutumistamme seuraaviin periaatteisiin:
■ Tarjoamme sellaisia tuotteita ja palveluja, jotka laajentavat
mahdollisuuksia kommunikoida ja edistävät sellaisten
perusoikeuksien, kuten sananvapauden, yksityisyyden,
tiedonsaannin, ajatusten vaihdon ja taloudellisen kehityksen
toteutumista
■ Varmistamme sananvapauden ja muiden ihmisoikeuksien
toteutumisen ihmisoikeuksien huolellisuusperiaatteen avulla
■ Varmistamme systemaattisen lähestymistavan siihen, miten
toimimme suoraan tai välillisesti eri sidosryhmien kanssa ja
kysymme heidän näkemyksiään ja mielipiteitään liittyen
tiettyihin Nokian vaikutuksiin.
Alkuperäiskansat mainitaan sidosryhmien vuorovaikutuksen
toimintatapa-asiakirjassamme ja kunnioitus heidän oikeuksiaan
kohtaan sisältyy myös toimintaohjeidemme yleisiin
periaatteisiin.
Nokian ihmisoikeuspoliittisia sitoumuksia käsitellään “Yleiset
tiedot” -osiossa kohdassa “Olennaisten vastuullisuusaiheiden
hallintaan sovellettavat toimintaperiaatteet” ja "Selvitys due
diligence -prosessista". Osana Nokian ihmisoikeus
toimintaperiaatteiden noudattamisen valvontaa käytetään
sananvapauden varmistamisen apuna Nokian ihmisoikeuksia
koskevaa due diligence -prosessia.
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien
yhteisöjen kanssa
Useimmiten Nokia ei ole suorassa vuorovaikutuksessa
vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa, mutta
pyrimme varmistamaan, että mahdollisten vaikutusten
kohteena olevien yhteisöjen näkemykset ja tarpeet otetaan
huomioon päätöksissämme. Toteutamme tämän laillisten
edustajien ja luotettavien valtuutettujen, kuten
kansalaisjärjestöjen ja sidosryhmien, avulla.
Nokia toimii asiaankuuluvien kansalaisjärjestöjen ja muiden
voittoa tavoittelemattomien organisaatioiden kautta eri
yhteisöjen parissa, esimerkiksi YK:n tasa-arvojärjestö UN
Womenin kanssa tasa-arvoasioissa. Teemme yhteistyötä
kansalaisjärjestöjen kanssa hyödyntäen niiden asiantuntemusta
ja suoria yhteyksiä paikallistasolla vaikuttaviin yhteisöihin, kuten
yhteistyömme UNICEFin ja paikallisten kansalaisjärjestöjen
kanssa. Nokia toteuttaa myös kohdennettuja alueellisia
ja maakohtaisia ohjelmia, joissa hyödynnetään sekä
kansalaisjärjestöjen että muiden kumppaneiden
asiantuntemusta. Saamme ohjausta kansalaisjärjestöiltä
yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ohjelmiimme, mikä tarjoaa
meille tietoa siitä, mihin yhteisöihin tai alueisiin meidän tulisi
keskittyä digitaitojen osalta.
Vuorovaikutus kansalaisjärjestöön alkaa jo ohjelman kehittämisen
alkuvaiheessa ja jatkuu kansalaisjärjestön paikallistoimiston
kanssa koko ohjelman ajan. Vastuullisuusjohtajalla ja kestävän
kehityksen tiimillä laki, compliance ja vastuullisuus -yksikössä
on operatiivinen vastuu siitä, että tämä vuorovaikutus
kansalaisjärjestöjen kanssa toteutuu.
Perinteisesti, kun Nokian asiakas ottaa käyttöön uuden verkon,
asiakas (teleoperaattori) ottaa vastuun siihen liittyvästä
yhteisöjen ja sidosryhmien osallistamisesta. Alueet, joilla ei ole
kattavuutta, tunnistetaan operaattorin toimesta ja operaattori
käyttää niitä osana verkkosuunnittelua. Operaattori ottaa
tarvittaessa huomioon myös alkuperäiskansojen
maankäyttöoikeudet.
Nokian liiketoimintaryhmien asiakkuustiimit vastaavat
asiakasmyynnistä ja kantavat operatiivisen vastuun tämän
vuorovaikutuksen toteutumisesta. Kun alkuperäiskansat ovat
osallisina (esimerkiksi verkkoyhteyksien laajentaminen Amerikan
alkuperäiskansoille) on yleinen käytäntö olla yhteydessä
alkuperäiskansojen johtajiin joko suoraan tai operaattorin
kautta myyntimallista riippuen.
Arvioitaessa Nokian yhteistyön tehokkuutta vaikutusten
kohteena olevien yhteisöjen kanssa tarkastelemme, ovatko
toimenpiteemme johtaneet konkreettisiin myönteisiin tuloksiin
näille yhteisöille. Seuraamme ja raportoimme sosiaalisten
ohjelmien tuloksia kansalaisjärjestöiltä kerättyjen tietojen
perusteella. Tulokset myös tarkastetaan ja varmennetaan
ulkoisesti yhteistyössä Business for Societal Impactin kanssa.
Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi
ja kanavat vaikutusten kohteena oleville
yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Nokian käytössä olevat prosessit ja kanavat huolenaiheiden
esilletuomiseen sekä käsittelyyn on kuvattu “Liiketoiminnan
harjoittaminen (ESRS G1)” -osion "Raportointikanavat ja
tutkintaprosessi".
Toimet
Nokialla me varmistamme, että lahjoitukset ja sponsorointi
ovat olennainen osa liiketoimintastrategiaamme ja heijastavat
Nokian sitoutumista yhteisöihin, joissa toimimme. Nokian
lahjoitukset tukevat yhtiön globaalia yhteiskuntavastuuta
toteuttamalla ohjelmia, jotka korostavat digitaalisen teknologian
myönteistä käyttöä ja sen tuomia etuja, kuten tiedonsaantia
sekä mahdollisuutta ajatusten vaihtoon ja vapaaseen ilmaisuun.
Olemme luoneet lahjoituksia koskevan viitekehyksen, joka ohjaa
kaikkia Nokian lahjoituksia sen varmistamiseksi, että lahjoitukset
tehdään Nokian tarkoituksen ja arvojen mukaisesti. Nokian
lahjoitus- ja sponsorointivaliokunta arvioi vuosittain, onko
lahjoitukset tehty ohjeistuksen mukaisesti.
Nokia on toteuttanut useiden vuosien ajan yhteiskunnallisia
vaikuttamisohjelmia, jotka keskittyvät digitaaliseen
osallisuuteen ja tuovat yhteyksiä yhteisöihin ja yrityksiin
maailmanlaajuisesti. Näitä ohjelmia voidaan toteuttaa kaikilla
alueilla, joilla Nokia toimii. Ohjelmien tarkoitus on tuoda
verkkoyhteyksiä uusille alueille ja tarjota mahdollisuuksien
mukaan digitaitojen ja teknologian koulutusta. Ohjelmat
kestävät yleensä 1–3 vuotta.
Jäsennämme yritysvastuutoimintamme konsernin sekä, keskeisten
alueellisten ja paikallisten ohjelmien tasoille. Konsernitason
ohjelmiamme hallinnoi laki, compliance ja vastuullisuus -yksikkö
yhteistyössä kansalaisjärjestöjen tai muiden kumppaneiden,
kuten asiakkaiden, kanssa. Keskeisillä alueellisilla ja paikallisilla
ohjelmilla on nimetty henkilö, joka vastaa ohjelmasta
paikallisesti, sekä tarvittaessa tukea antavat tiimit.
Vuonna 2024, Nokia investoi noin 6,5 miljoonaa euroa
yhteisöihin eri puolilla maailmaa. Maaliskuussa 2024, Nokia ja
UNICEF saivat päätökseen Marokossa toteutetun kaksi ja puoli
vuotta jatkuneen ohjelmansa. Tämän sosiaalisen innovoinnin ja
yrittäjyyden ohjelman tavoitteena oli luoda heikommassa
asemassa oleville nuorille (15–24-vuotiaat), erityisesti tytöille,
vaikutusmahdollisuuksia ja itsenäisen ammatinharjoittamisen
kautta mahdollisuus aktiivisen osallistumiseen omiin
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
97
Yhteiskunnalliset tiedot jatkoa
yhteisöihinsä. Vuoden aikana Nokia
päätti myös UNICEFin kanssa Senegalissa toteuttamansa
pilottiohjelman. Ohjelma alkoi vuonna 2023, ja se pyrki
tuomaan digitaalista opetusta opiskelijoille ja opettajille
julkisissa kouluissa valituissa osissa maata. Käytännönläheisten
koodaustehtävien avulla oppilaat pystyivät kehittämään
keskeisiä digitaalisen lukutaidon, koodauksen ja
ongelmanratkaisutaitoja. Koulutetut opettajat voivat
toimia digimestareina, jotka yhdistävät digitaitoja
ja koodausta opetukseensa, tukevat kollegoita ja edistävät
koko koulun laajuista digitaalista oppimiskulttuuria.
Vuonna 2024 Nokia laajensi myös yhteistyötään YK:n tasa-
arvojärjestön kanssa. Kannustamme naisia teknologiapohjaisten
mahdollisuuksien ja taitojen avulla viidellä alueella. Lisäksi
Nokian yliopistoja koskeva lahjoitusohjelma teki yhteistyötä
valittujen yliopistojen ja akateemisten yhteisöjen kanssa
rahoittaakseen tutkimusta avoimista, pitkäaikaisista,
vaikuttavista ja mullistavista keksinnöistä, joilla ratkaistaan
ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyviä haasteita 6G-,
tekoäly-, sensori- ja kvanttiteknologioiden avulla.
Nokia jatkaa edelleen yhteistyötä kansalaisjärjestöjen,
kuten UNICEFin, YK:n tasa-arvojärjestön ja paikallisten
yhteisölähtöisten järjestöjen kanssa toteuttaakseen
yhteiskunnallisen vaikuttavuuden aloitteita. Lisäksi yhteistyötä
tehdään teollisuusjärjestöjen, kuten Responsible Business
Alliancen (RBA), ja asiakkaiden kanssa, joilla on suoria suhteita
ja vuorovaikutusta yhteisöjen kanssa.
Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa
Nokian tavoite kuvastaa sen sitoutumista digitaalisten
yhteysratkaisujen tarjoamiseen sekä viestintämahdollisuuksien
laajentamiseen, jotka edistävät suoraan perusoikeuksien, kuten
sananvapauden, käyttämistä. Mitä enemmän Nokia yhdistää
ihmisiä, sitä paremmat mahdollisuudet ilmaisunvapauteen on.
Lisäksi Nokia on asettanut tavoitteen mitata teknologiansa
myönteisiä vaikutuksia tiedonsaannin, ajatustenvaihdon ja
taloudellisen kehityksen mahdollistajana. Tätä käsitellään
“ Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4)” -osiossa.
Yksi keskeisistä vuoden 2021 lopussa asetetuista digitaalisen
osallisuuden tavoitteistamme on “hyödyntää Nokian
teknologiaa, kykyjä ja varoja parantaaksemme 1 500 000
ihmisen elämää sosiaalisten digitalisaatioprojektien,
digitaalisten taitojen kehittämisen ja verkkoyhteyksien
muodostamisen vuoteen 2025 mennessä”. Näitä ohjelmia
voidaan toteuttaa kaikilla alueilla, joilla Nokia toimii.
Tämä tavoite asetettiin meneillään olevien ja mahdollisten uusien
digitaalista osallisuutta edistävien hankkeiden sekä uusien
hankkeiden alkuvaiheen arvioitujen edunsaajien perusteella.
Meneillään olevista hankkeista saadut kokemukset yhteistyössä
kumppanijärjestöjen kanssa vaikuttivat myös tavoitteiden
asettamiseen. Koska Nokia on vuorovaikutuksessa vaikutusten
kohteena oleviin yhteisöihin joko kansalaisjärjestöjen ja muiden
voittoa tavoittelemattomien järjestöjen tai asiakkaiden
(teleoperaattoreiden) kautta. Näin ollen Nokia ei ollut suoraan
tekemisissä vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa
tavoitetta asettaessaan.
Pääsääntöisesti Nokian toteuttamat hankkeet perustuvat
keskeisten kansalaisjärjestöjen tunnistamiin tarpeisiin, jotka
liittyvät Nokian teknologiavalmiuksiin ja paikan päällä oleviin
tukiresursseihin. Vuoden 2021 lopussa Nokian ohjelmakokoja
supistettiin, ja siksi tavoite asetettiin edellistä alhaisemmaksi.
Hankkeiden ja siten myös tavoitteen tulee liittyä
liiketoimintaamme, jossa uskomme voivamme saavuttaa
suurimmat sosiaaliset ja/tai ympäristövaikutukset.
Nokian yhteiskunnallisten vaikutusohjelmien edistymistä
mitataan keräämällä vuosittain tietoja mukana olevilta
kansalaisjärjestöiltä ja sisäisiltä vastuuhenkilöiltä.
Tiedot tarkastaa ja varmentaa ulkoinen toimija (Business for
Societal Impact, B4SI). Lisäksi Nokian raportointivastuussa
olevat henkilöt tarkastavat tiedot kahden käsittelijän
periaatteen mukaisesti. Kansalaisjärjestöillä on säännöllinen
suoritusten seuranta sidosryhmien ja vaikutuspiiriin kuuluvien
yhteisöjen kanssa. Tämä tarjoaa tietoa, jota hyödynnetään
ohjelmatyön parantamiseksi ja mahdollisten muutosten
tekemiseksi.
Vuoden 2024 aikana Nokia saavutti 112 453 raportoitua suoraa
edunsaajaa, joka on 14 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2023.
Tämä johtuu osittain siitä, että Intian ohjelmista, jotka ovat
merkittävin osuus suorien edunsaajien kokonaismäärällä mitattuna,
raportoitiin vähemmän suoria edunsaajia. Lisäksi käynnissä olevat
konsernitason ohjelmat keskittyivät pienempiin edunsaajaryhmiin,
mikä vaikutti suorien edunsaajien kokonaismäärään.
Nykyinen kumulatiivinen raportoitu suorien edunsaajien määrä
on 803 987. Tämän vuoksi Nokian tavoitteen ei odoteta
toteutuvan vuoteen 2025 mennessä.
3215
ESG-tavoitteiden tilanne ja kehitys vuonna 2024
Tavoitevuosi
Lähtövuosi
Lähtöarvo
Tavoite
Vuoden 2024 tulokset
Tavoitetila
S3: Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
2025
2022
0
Hyödyntää Nokian teknologiaa, kykyjä ja varoja
parantaaksemme 1 500 000 ihmisen elämää
sosiaalisten digitalisaatioprojektien, digitaalisten
taitojen kehittämisen ja verkkoyhteyksien
muodostamisen kautta vuoteen 2025 mennessä.
Nokia saavutti 112 453 raportoitua suoraa
edunsaajaa vuonna 2024. Ilmoitettujen
suorien edunsaajien kumulatiivinen
kokonaismäärä vuoteen 2024 mennessä
on 803 987.
Ei etene
suunnitellusti
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
98
Yhteiskunnalliset tiedot jatkoa
Mittareiden raportointiperiaatteet
Nokian lähestymistapa yhteisöinvestointiensa kvantifiointiin
perustuu Business for Societal Impact (B4SI) -viitekehykseen.
Se muodostaa mittausstandardin, jota mikä tahansa voittoa
tavoitteleva yritys voi soveltaa ymmärtääkseen panoksensa
yhteiskunnallisen vaikutuksen.
Avustuksien kokonaisarvo (miljoonaa euroa)
Laskettu käteis-, aika- ja luontoissuoritusten summana, jossa:
■ käteisavustus on bruttorahasumma, jonka yritys maksaa
yhteisöorganisaation/projektin tukemiseen;
■ työaikapanos on kustannus, joka aiheutuu yritykselle
palkallisista työtunneista, jotka työntekijät ovat
osallistuneet yhteisön organisaatioon tai toimintaan (esim.
työntekijöiden vapaaehtoistyö, aktiivinen osallistuminen
varainkeruutoimintaan, pidempiaikaiset komennukset
yhteisön organisaatioihin, työharjoittelupaikkojen valvonta);
■ Luontoissuoritukset ovat muita kuin käteisvaroja yhteisön
toimintaan, ja niihin voi sisältyä yrityksen tuotteiden tai
palveluiden lahjoituksia tai muita yrityksen resursseja,
kuten tietotekniikkalaitteita, käytettyjä huonekaluja,
kokoushuoneita tai muita tiloja.
Ilmoitettujen suorien edunsaajien määrä
Yksittäisten suorien edunsaajien kokonaismäärä, joka
saavutettiin Nokian yhteisöinvestointitoimien kautta Nokian
lahjoituksia koskevan viitekehyksen keskeisissä temaattisissa
pilareissa: "Digitaalisen osallisuuden lisääminen, joka tarjoaa
mahdollisuuksia (koulutus, terveys, työllisyys)" ja "Osallisuus,
tasa-arvo ja monimuotoisuus".
SocialInfo.jpg
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
99
Yhteiskunnalliset tiedot jatkoa
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4)
Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Kaksoisolennaisuusarviointi osoitti, että laadukkaan tiedon saatavuus ja sananvapaus (kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat tiedotusvaikutukset) ovat Nokialle olennaisia alateemoja.
Seuraavassa taulukossa on kuvattu olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä se, miten hallinnoimme niitä.
Osa-aihe
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Hallinta
Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai
loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset:
(Laadukkaiden) tietojen saatavuus
Myönteinen vaikutus: Nokian teknologia mahdollistaa yhteydet ja niistä syntyvät
myönteiset vaikutukset tiedon saatavuuteen, ajatusten vaihtoon ja taloudellisen
kehityksen mahdollisuuksiin.
Asiakkaiden sitouttamisprosessi myyntitiimien ja liiketoimintaryhmien kautta.
Lahjoitus- ja sponsorointivaliokunta, kestävän kehityksen tiimin suora hallinnointi
yhteistyössä kansalaisjärjestöjen tai asiakkaiden kanssa.
Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai
loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset:
Sananvapaus
Myönteinen vaikutus: Sananvapauden mahdollistaminen yhteyksien avulla antaa
kuluttajille ja loppukäyttäjille mahdollisuuden jakaa mielipiteitä, saada
monipuolista tietoa ja julkisia palveluita, mikä edistää tietoon perustuvaa
päätöksentekoa.
Ihmisoikeuksien due diligence -prosessi (HRDD) osana myyntiprosessia, joka
kattaa erilaisia vaatimustenmukaisuusaiheita. Nokian ihmisoikeuksien
huolellisuustarkastuksen (due diligence) neuvosto valvoo asiaa yhdessä
johtoryhmän (Global Leadership Team, GLT) jäsenten kanssa.
Lähestymistapamme olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien määrittämiseen on kuvattu “Yleiset tiedot”
-osiossa.
Mitä tulee myönteisiin vaikutuksiin, verkkoratkaisujen,
digitaalisen teknologian ja digitaitojen koulutusohjelmien
tarjoaminen antaa yksittäisille kuluttajille mahdollisuuden,
joskus ensimmäistä kertaa, käyttää oikeuttaan peruspalveluihin
ja parempiin terveydenhuoltovaihtoehtoihin, osallistua
sosiaaliseen keskusteluun ja jopa tutkia työmarkkinoita. Joitakin
esimerkkejä Nokian yhteysratkaisuista ovat:
■ Amazonin sademetsään asennettu optinen, IP- ja
kuitulaajakaistaverkko yhdistää verkkoyhteydettömät
yhteisöt usean gigabitin laajakaistayhteyksiin.
■ Nokian Rural Connect -ratkaisu tarjoaa nopean
internetyhteyden alueille, joilla kuituinfrastruktuurin
käyttöönotto on vaikeaa, ja antaa palveluntarjoajille
mahdollisuuden tarjota kohtuuhintaista, nopeaa laajakaistaa
ilman laajaa infrastruktuuria paikan päällä.
Verkkoyhteydet tuovat monia myönteisiä vaikutuksia kuten
“Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3)” -osiossa
on kuvattu.
Nokia myy verkkoinfrastruktuuriratkaisujaan viestintäpalvelujen
tarjoajille (Communications service providers, CSPs eli
teleoperaattorit), kaupungeille ja viranomaisille sekä
yritystoimialoille/yritysasiakkaille, kuten kaivosteollisuudelle,
öljy- ja kaasuteollisuudelle, maataloudelle, valmistus-,
logistiikka- ja puolustussektoreille. Näitä tuotteita myydään
suoraan viestintäpalvelujen tarjoajille (CSP) ja
järjestelmäintegraattoreiden tai muiden ulkopuolisten
yritysten kautta yritysasiakkaille. Nokia ei myy tuotteitaan
suoraan kuluttajille.
Toimintaperiaatteet
Nokian toimintaohjeet (kuvattu “Yleiset tiedot” -osiossa
kohdassa “Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan
sovellettavat toimintaperiaatteet”) ja ihmisoikeuksien
toimintaperiaatteet osoittavat Nokian sitoutuneen
varmistamaan, että sen tarjoama teknologia tukee
sananvapautta sen sijaan, että se estäisi sitä. Nokian vankka
ihmisoikeuksien due diligence -prosessi (HRDD) pyrkii edelleen
minimoimaan sananvapauden loukkaamisen riskin, jonka
Nokian teknologian mahdollinen väärinkäyttö kuluttajille ja
loppukäyttäjille aiheuttaa.
Nokian ihmisoikeuksien due diligence -prosessi on ei-
kaupallinen, konsernin sisäinen, ennakoiva tutkimusprosessi.
Sitä sovelletaan ennen myyntiä ja käytetään tunnistamaan
todennäköisin ihmisoikeusriskitaso, joka aiheutuu
teknologiamme mahdollisesta väärinkäytöstä. Samalla pyritään
varmistamaan Nokian ihmisoikeuden toimintaperiaatteiden
noudattaminen.
Nokian ihmisoikeuspoliittisia sitoumuksia käsitellään “Yleiset
tiedot” -osiossa kohdassa “Olennaisten vastuullisuusaiheiden
hallintaan sovellettavat toimintaperiaatteet” ja "Selvitys due
diligence -prosessista”.
Nokian sidosryhmien vuorovaikutuksen toimintatapa-asiakirja
antaa työntekijöille käsityksen Nokian kestävän kehityksen
tiimien ja nimettyjen henkilöiden operatiivisesta
sitouttamistyöstä. Tähän sisältyy roolien ja vastuualueiden,
keskeisten sidosryhmien, poikkitoiminnallisten tiimien
osallistumisen, raportoinnin ja koulutusten yksityiskohtainen
määrittely. Nokian käytäntöjen mukaisesti toimintatapa-
asiakirjan omistaa ja sitä ylläpitää kestävän kehityksen tiimi laki,
compliance ja vastuullisuus -yksikössä. Toimintatapa-asiakirja
on tarkoitettu vain sisäiseen käyttöön. Tässä asiakirjassa
luetellaan muiden yksiköiden ja liiketoimintaryhmien kanssa
yhteisiä alueita tai poikkitoiminnallisia toimintoja. Tunnistetut
olennaiset myönteiset vaikutukset heijastavat Nokian
ydinliiketoimintaa: johon kuuluu yhteyksien tarjoaminen,
verkkoteknologiat ja digitalisaatio.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
100
Yhteiskunnalliset tiedot jatkoa
Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa
Nokialle loppukäyttäjiä ovat viestintäpalvelujen tarjoajat ja
yritysasiakkaat, ja siksi niihin sovelletaan tavanomaisia
asiakassuhteen prosesseja. Nokian liiketoimintaryhmien
asiakkuusryhmät ovat vastuussa asiakasmyynnistä ja kantavat
operatiivisen vastuun siitä, että tämä sitoutuminen toteutuu.
Nokia ei ole suoraan yhteydessä kuluttajiin, koska se harvoin
operoi verkkoja, vaan pikemminkin antaa viestintäpalvelujen
tarjoajalle mahdollisuuden tarjota kuluttaja- ja
loppukäyttäjäpalveluja Nokian niille toimittamien
verkkolaitteiden kautta.
Kun asiakas ottaa käyttöön uuden verkon, asiakas
(teleoperaattori) kantaa vastuun siihen liittyvän yhteisön ja
sidosryhmien osallistamisesta. Tästä saattaa olla harvoja
poikkeuksia erityisesti Aasiassa, jossa Nokia on ottanut
joitakin sidosryhmien osallistamiseen liittyviä vastuita, kuten
toimipaikkasertifioinnit ja paikallisyhteisön tiedottamisen.
Operaattori tunnistaa alueet, joilla ei ole kattavuutta, ja käyttää
tätä tietoa osana verkon suunnittelua. Nokian asiakastiimit
työskentelevät asiakkaiden kautta, joilla on suora yhteys
yhteisöihin ja kuluttajiin.
Nokia tekee yhteistyötä Global Network Initiativen kaltaisten
järjestöjen kanssa auttaakseen varmistamaan, että
teknologialla on myönteinen vaikutus kuluttajiin. Nokia toimii
yhteistyössä muiden kansalaisjärjestöjen kanssa, jota
käsitellään kohdassa '’Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
(ESRS S3)’
Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja
loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin
tuomiseksi
Nokian prosessit ja kanavat huolenaiheiden esille tuomiseen ja
niihin puuttumiseen ovat kuvattu osiossa “Liiketoiminnan
harjoittaminen (ESRS G1)”, kohdassa "Raportointikanavat ja
tutkintaprosessi".
Toimet
Nokia noudattaa ihmisoikeuksien due diligence -prosessia
(HRDD) varmistaakseen sananvapauden rajoittamalla
tuotteidensa väärinkäytön mahdollisuutta. HRDD-toimia
sovelletaan Nokiassa maailmanlaajuisesti ja ne voivat vaikuttaa
asiakkaisiin, loppukäyttäjiin, kuluttajiin ja alkuperäiskansoihin.
Tämä voi johtaa mahdollisiin tuotteiden mukauttamisiin
tarvittaessa. Tämä tukee viestintäpalvelujen tarjoajaa
sananvapauden mahdollistamisessa niiden palveluja käyttäville
loppukäyttäjille ja kuluttajille.
Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ohjelmiemme osalta Nokia
toteuttaa tietoliikenneyhteyksiä ja digitaitoja koskevia ohjelmia
kansalaisjärjestöjen ja muiden kumppaniorganisaatioiden
kautta. Näitä ohjelmia voidaan toteuttaa kaikilla seitsemällä
toiminta-alueellamme. Esimerkkejä Nokian yhteiskunnallisen
vaikuttavuuden ohjelmista kuvataan osiossa “Vaikutusten
kohteena olevat yhteisöt (ESRS 3)” kohdassa “Toimet”.
Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa
Pitkän tähtäimen tavoitteensa mukaisesti Nokia työskentelee
asiakkaidensa kanssa mahdollistaakseen laajakaistapohjaiset
digitaaliset palvelut Nokian teknologiaratkaisujen avulla yhä
useampien liittymien kautta, jotta digitaalinen kahtiajako
saadaan kurottua umpeen. Nokia edistää myös digitaitojen
parantamista, mikä yhdessä parempien yhteyksien kanssa
mahdollistaa yksilöille kattavamman pääsyn
terveydenhuoltoon, koulutukseen ja työelämään ja tarjoaa
pienyrityksille mahdollisuuden osallistua digitaaliseen
talouteen. Kuten “Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS
S3)” -osiossa on kuvattu, Nokialla on myös tavoite, joka
kuvastaa sen sitoutumista digitaalisten yhteysratkaisujen
tarjoamiseen ja viestintämahdollisuuksien laajentamiseen, mikä
edistää suoraan sananvapauden kaltaisten perusoikeuksien
toteutumista.
Tämän vaikutuksen mittaamiseksi Nokia on asettanut
tavoitteen “autamme asiakkaitamme luomaan yhteydet
seuraaville kahdelle miljardille (Nokian radioasiakkaiden
verkkojen liittymämäärällä mitattuna) vuoteen 2030 mennessä
lähtövuodesta 2021”.
Tavoite asetettiin Nokian edellisen yhteystavoitteen
onnistuneen saavuttamisen perusteella. Nokian raportoima
mobiililaajakaistaliittymien määrä on paremmin mitattavissa
oleva ja luotettavampi luku kuin verkkoon liitetyt ihmiset, sillä
yksi liittymä voi yhdistää useamman kuin yhden henkilön.
Koska tavoite perustuu mobiililaajakaistaliittymiin ja GSMA:n
(matkapuhelinoperaattoreiden yhdistyksen) kautta
raportoituihin operaattoriliittymiin, tämän tavoitteen
asettamisessa ei ole otettu suoraan yhteyttä kuluttajiin.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
101
Yhteiskunnalliset tiedot jatkoa
Digitaalinen kahtiajako tarkoittaa usein sitä, että ei ole
mahdollisuutta käyttää laajakaistainternetyhteyttä (eri syistä,
kuten saatavuus ja kohtuuhintaisuus johtuen). FTTH-
teknologian (Fiber-to-the-Home) avulla Nokia auttaa
operaattoreita yhdistämään entistä useampia ihmisiä
laajakaistaan. Nokia on asettanut toisen tavoitteen, joka liittyy
sen Fiber-to-the-Home -teknologiaan: “yhdistää 140 miljoonaa
uutta tilaajaa vuoteen 2030 mennessä” (lähtövuosi 2023).
Nokia seuraa tällä mittarilla, kuinka monta Fiber-to-the-Home-
käyttäjää ympäri maailmaa käyttää Nokian toimittamaa PON-
infrastruktuuria laajakaistapalveluihinsa.
Tätä tavoitetta asettaessaan Nokia arvioi markkinoiden
johtavien alan analyytikoiden raporttien perusteella mahdollista
panostaan siihen, että useammat ihmiset saavat Internet-
yhteyden valokuitutekniikan avulla. Tavoitteen saavuttaminen
tarkistetaan kaksi kertaa vuodessa seuraamalla Nokian
valokuitutekniikkaan liittyneitä loppukäyttäjiä.
Nokia etenee suunnitellusti kohti 2 miljardin lisäliittymän
tavoitetta. Vuonna 2024, mobiililaajakaistaliittymien määrä
Nokian radioasiakkaiden verkoissa kasvoi 349 miljoonaan.
Kasvu Fiber-to-the-Home käyttäjien osalta vuonna 2024 ylitti
analyytikoiden odotukset ja Nokia on yhdistänyt 39 miljoonaa
Fiber-to-the-Home-tilaajaa vuoden 2023 alusta lähtien. Nokia
edistyy hyvin tavoitteessaan yhdistää 140 miljoonaa uutta
Fiber-to-the-Home-tilaajaa vuoteen 2030 mennessä.
Mittareiden raportointiperiaatteet
Tavoitteen ”Autamme asiakkaitamme yhdistämään seuraavat
2 miljardia liittymää Nokian radioasiakkaiden verkkoihin vuoteen
2030 mennessä” edistymistä seurataan vuosittain
matkaviestinverkko-operaattoreiden maailmanlaajuisen
järjestön, GSMA:n (GSM Association), toimittamien tietojen
avulla. Tavoite etenee suunnitellusti, sillä keskimääräinen
vuotuinen kasvu on yli 223 miljoonaa liittymää. Mittarin
laskentamenetelmä:
■ Mobiililaajakaistayhteyksien vuotuinen kasvu
matkaviestinverkoissa = Mobiililaajakaistayhteyksien
absoluuttisen lukumäärän erotus kahden vuoden välillä.
Laskentamenetelmä mittarille Nokian Fiber-to-the-Home -
teknologia yhdistää 140 miljoonaa uutta tilaajaa vuoteen 2030
mennessä ja auttaa näin kaventamaan digitaalista kuilua:
■ Nokian FTTH-laajakaistayhteyksien kasvu = Summa
”Liitettyjen FTTH-käyttäjien kasvu vuodessa x ‘Nokian
markkinaosuus’. Tulos sisältää sekä todelliset että
ennustetut tiedot iDaten markkina-analyytikon raportista.
ESG-tavoitteiden tilanne ja kehitys vuonna 2024
Tavoitevuosi
Lähtövuosi
Lähtöarvo
Tavoite
Vuoden 2024 tulokset
Tavoitetila
S4: Kuluttajat ja loppukäyttäjät
2030
2021
0
Autamme asiakkaitamme luomaan yhteydet
seuraaville kahdelle miljardille (Nokian
radioasiakkaiden verkkojen liittymämäärällä
mitattuna) vuoteen 2030 mennessä.
Mobiililaajakaistaliittymien määrä Nokian
radioasiakkaiden verkoissa kasvoi vuoden
2024 aikana 349 miljoonalla. Edistyminen 2
miljardin lisäliittymän tavoitteen
saavuttamisessa vuosina 2021– 2024: 1 121
miljoonaa.
Etenee
suunnitellusti
2030
2023
0
Nokian Fiber-to-the-Home-teknologia
yhdistää 140 miljoonaa uutta tilaajaa vuoteen
2030 mennessä, auttaen kaventamaan
digitaalista kahtiajakoa.
Nokia on yhdistänyt 39 miljoonaa Fiber-to-
the-Home-tilaajaa vuoden 2023 alusta alkaen.
Etenee
suunnitellusti
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
102
Hallintotapatiedot
Hallintotapatiedot
GovernanceSideBar.jpg
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1)
Liiketoiminnan harjoittaminen
(ESRS G1)
Liiketoimintakäytäntöjen hallinnointi
Vahva vastuullisen liiketoiminnan kulttuuri
Nokia on tunnustettu Ethispheren toimesta yhdeksi maailman
eettisimmistä yrityksistä. Nokialla on vahva vastuullisen
liiketoiminnan kulttuuri, jota ohjaa Nokian toimintaohjeet.
Nokian periaatteita ovat avoimuus, pelottomuus ja uskallus
tehdä päätöksiä, korkeat eettiset standardit, tehokas valvonta ja
työntekijöiden kannustaminen huolensa ilmaisuun ilman pelkoa
vastatoimista. Nokian sitoutuminen rehellisyyteen koskee kaikkia
yrityksen työntekijöitä tehtävästä tai tasosta riippumatta. Nokia
odottaa sen työntekijöiden noudattavan lakeja, käytäntöjä ja
prosesseja sekä puhuvan epäillyistä rikkomuksista. Nokia vaatii
työntekijöitä vastuuseen epäeettisestä käytöksestä.
Toimintaohjeissa on myös osio, jossa määritellään johtajien
ja esihenkilöiden vastuut vastuullisen liiketoimintakulttuurin
edistämiseksi heidän omissa organisaatioissaan. Saatavilla
on paljon resursseja, joiden avulla esihenkilöitä koulutetaan
vastuista ja helpotetaan esihenkilöiden ja heidän tiimien
jäsenten välisiä keskusteluja koskien vaatimustenmukaisuuteen
liittyviä riskejä. Mittaamme esihenkilöiden sitoutumisen tasoa
vuosittaisen kyselyn avulla.
Nokian vastuullista liiketoimintakulttuuria tukee
vaatimustenmukaisuutta koskeva koulutusohjelma, johon
sisältyy vuotuinen pakollinen eettisen liiketoiminnan koulutus.
Koulutusohjelman aiheita vaihdellaan vuosittain, jotta voidaan
lisätä tietoisuutta korkean riskin alueista, uusista riskeistä ja
ajankohtaisista aiheista.
Autamme varmistamaan, ettei työntekijät syyllisty laittomaan
tai epäeettiseen toimintaan. Vähennämme korruption
torjuntaan, kilpailuun, lahjontaan, petokseen, rahanpesuun
ja muihin riskialttiisiin alueisiin liittyviä riskejä tarjoamalla
koulutusta ja tietoisuutta lisääviä materiaaleja sekä
selkeyttämällä odotuksiamme. että työntekijät noudattavat
voimassa olevia lakeja, toimintaperiaatteita ja prosesseja.
Lainvastaiseen tai epäeettiseen toimintaan syyllistyville
työntekijöille määrätään kurinpidollisia toimenpiteitä ja
seuraukset voivat johtaa jopa työsuhteen päättämiseen.
Vaatimustenmukaisuusohjelman hallinnointi
Nokian vahvaa vastuullista liiketoimintakulttuuria tukee sen
liiketoiminnan etiikka ja sääntelynmukaisuus -tiimi, joka koostuu
noin 50 kokeneesta vaatimustenmukaisuuden ammattilaisesta
ja sitä johtaa vaatimustenmukaisuusasioista vastaava johtaja,
joka raportoi lakiasiainjohtajalle. Liiketoiminnan etiikka ja
sääntelynmukaisuus -tiimin jäsenillä on keskimäärin 18 vuoden
kokemus vaatimustenmukaisuudesta, tiiminjäsenet toimivat 19
maassa ja puhuvat yhteensä 21 eri kieltä. Liiketoiminnan etiikka
ja sääntelynmukaisuus -tiimillä on käytännön kokemusta lain,
liiketoiminnan, laskentatoimen, rahoituksen, tietosuojan,
sääntelyn ja muilla aloilla. Tiimiin kuuluu useita erillisiä
toimintoja, mukaan lukien alueelliset ja liiketoimintakohtaiset
vaatimustenmukaisuusasioista vastaavat johtajat,
riskinarviointiyksikkö ja maailmanlaajuinen tutkijaryhmä, joka on
riippumaton Nokian liiketoimintayksiköistä puolueettomuuden
varmistamiseksi. Tämä organisaatio vastaa Nokialle raportoiduista
vaatimustenmukaisuusongelmista sekä korruptiontorjunnan
osaamiskeskuksesta, joka puolestaan vastaa kaupallisten
kolmansien osapuolten, korkean riskin toimittajien sekä asiakkaiden
due diligence -tarkastuksesta. Lisäksi korruptiontorjunnan
osaamiskeskus vastaa korkean riskin liiketoimien due diligence
-tarkastuksesta ja on vastuussa Nokian globaalista korruption
vastaisesta ohjelmasta, joka sisältää toimintaperiaatteita ja
prosesseja, valvontaa sekä koulutusta.
Vaatimustenmukaisuusasioista vastaava johtajalla on suora
yhteys hallituksen tarkastusvaliokuntaan, joka valvoo Nokian
vaatimustenmukaisuusohjelmaa. Vaatimustenmukaisuusasioista
vastaava johtaja tapaa tarkastusvaliokunnan kanssa tarpeen
mukaan, kuitenkin vähintään neljännesvuosittain.
Vaatimustenmukaisuusasioista vastaava johtaja tapaa
myös vähintään kerran vuodessa koko hallituksen.
Reilu kilpailu ja kilpailusääntöjen noudattaminen ovat osa Nokian
tapaa toimia maantieteellisestä sijainnista riippumatta. Vastuu
kilpailulakien noudattamisesta on kaikilla Nokian työntekijöillä,
joiden odotetaan tietävän, miten kilpailulait voivat vaikuttaa heidän
työhönsä. Nokian reilun kilpailun toimintaperiaatteet kattavat
kilpailun koordinoinnin, kilpailua rajoittavat sopimukset
asiakkaiden tai toimittajien kanssa, määräävän aseman
väärinkäytön sekä raportointikanavat. Reiluun kilpailuun
keskittyvä nettisivu tarjoaa ohjeita, käytännön esimerkkejä
(toimialahankkeet, tarjousyhteistyö, useat tarjoukset,
tiedonjakaminen, yhteistyösopimukset, rekrytointikielto,
kilpailijoiden mustamaalaaminen, yksinoikeudet ja jälleenmyynti-
hintojen ylläpito), linkit koulutusvideoihin, ja Ethics Helpline
-raportointikanavan huolenaiheiden ilmoittamista varten.
Työntekijöille on tarjolla useita koulutuksia: esimerkiksi koulutusta,
jota järjestetään kaupallisten konferenssien ja alan tapahtumien
yhteydessä; myyntitiimeille suunnattua koulutusta; sekä paikan
päällä järjestettäviä suunnattuja koulutustilaisuuksia.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
103
Hallintotapatiedot jatkoa
Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Olennaisuuden arvioinnin seurauksena yrityskulttuuri, suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt sekä korruptio ja lahjonta (ehkäiseminen ja havaitseminen, mukaan
lukien koulutus) ovat Nokia-konsernille olennaisia osa-aiheita. Lähestymistapamme olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien määrittämiseen on kuvattu “Yleiset tiedot” -osiossa.
Seuraavassa taulukossa on kuvattu olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä kuinka hallitsemme näitä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.
Osa-aihe
Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
Hallinta
Yrityskulttuuri
Myönteinen vaikutus: Kestävää kehitystä priorisoiva yrityskulttuuri voi johtaa
vastuulliseen ja kestävään päätöksen tekoon arvoketjussa.
Mahdollisuus: Ethisphere on nimennyt Nokian yhdeksi maailman eettisimmistä
yrityksistä (the World’s Most Ethical Companies by Ethisphere). Nokian vahva eettinen
yrityskulttuuri tarjoaa perustan harjoittaa liiketoimintaa eettisesti ja lainmukaisesti.
Riski: Eettisten toimintaohjeidemme tai lain rikkominen sääntelynmukaisuuden osalta,
joka johtaisi negatiivisiin maine tai taloudellisiin seurauksiin.
Nokia vaalii, edistää ja arvioi vaatimustenmukaisuuskulttuuriaan eri tavoin. Se edistää ja vahvistaa
Nokian vaatimustenmukaisuusohjelman jatkuvan parantamisen kulttuuria useiden palautekanavien,
keskustelujen ja koulutusten avulla. Nokia mittaa työntekijöiden asenteita, käsityksiä ja kokemuksia
nykyisestä vaatimustenmukaisuuskulttuurista tutkimustulosten ja muiden kerättyjen tietojen avulla.
Nämä tulokset jaetaan asianmukaisille liiketoiminnoille/alueellisille tiimeille, niitä hallitaan
lieventämissuunnitelmien avulla ja ne sisällytetään vuotuiseen riskiarviointi- ja viestintäprosessiin
Nokian eettisen kulttuurin jatkuvaa hallintaa varten.
Suhteet tavaran- ja
palveluntoimittajiin, mukaan
lukien maksukäytännöt
Mahdollisuus: Luotettavien suhteiden ja pitkäaikaisten kumppanuuksien rakentaminen
eettisen ja vaatimustenmukaisen kulttuurimme jakavien toimittajien kanssa.
Nokia rakentaa ja ylläpitää pitkäaikaisia suhteita toimittajiin, joilla on suuri vaikutus Nokian brändiin,
tuote- ja palveluvalikoimaan ja liiketoiminnan tulokseen. Nokia pyrkii kokonaisvaltaisella
toimittajasuhteiden hallinnalla maksimoimaan yhteistyön arvon.
Korruptio ja lahjonta:
Ehkäiseminen ja
havaitseminen, mukaan lukien
koulutus
Mahdollisuus: Ethisphere on toistuvasti nimennyt Nokian yhdeksi maailman
eettisimmistä yrityksistä (the World’s Most Ethical Companies by Ethisphere). Nokian
vahva eettinen yrityskulttuuri tarjoaa perustan harjoittaa liiketoimintaa eettisesti ja
lainmukaisesti.
Nokian vankka korruption vastainen ohjelma on keskeinen tekijä maailmanlaajuisessa lakien
noudattamisen varmistamisessa.
Ohjelma koostuu useista osista, kuten:
■ Nokian toimintaohjeet, jotka kattavat esimerkiksi korruption ja lahjonnan torjunnan, valtion
virkamiesten kanssa toimimisen, sopimattomat maksut, yhteistyön kolmansien osapuolten
kanssa, valvonnan ja epäkohtien ilmoittamisen (Nokian whistleblowing-ohjelma).
■ Nokian kolmansien osapuolten toimintaohjeet, joihin sisältyy korruption vastaista toimintaa koskeva
osio, kattavat Nokian odotukset rehellisyydestä ja kaikkien sovellettavien lakien noudattamisesta.
■ Korruption ja lahjonnan riskeihin liittyvä koulutus, joka sisältyy Nokian vuosittaiseen kaikille
työntekijöille pakolliseen eettisen liiketoiminnan koulutukseen.
■ Kohdennettu koulutus korruption ja lahjonnan riskeistä, joka kohdistetaan suuren riskin
työntekijäryhmille, kuten hankintoja sisältävien projektien työntekijöille ja myyntitiimien
työntekijöille.
■ Kaikkien työntekijöiden saatavilla olevat korruption vastaista ohjelmaa tukevat
toimintaperiaatteet Nokian intranetissä.
Nokian vahva vastuullisen liiketoiminnan kulttuuri auttaa
yhtiötä välttämään työntekijöiden tai Nokian puolesta toimivien
kolmansien osapuolien laitonta ja epäeettistä toimintaa.
Korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvä keskeisin riski on,
että väärinkäytöksiin syyllistynyt työntekijä tai Nokian kanssa
yhteistyötä tekevä kolmas osapuoli (ensisijaisesti korkean riskin
toimittajat tai kaupalliset kolmannet osapuolet) käyttäytyy
siten, että se rikkoo Nokian korruptionvastaisia periaatteita ja/
tai sovellettavia lakeja tai ei noudata tai kiertää jotakin Nokian
korruptiontorjuntaprosesseista tai -kontrolleista. Mahdolliset
korruption vastaisten lakien rikkomukset voivat johtaa
tutkimuksiin. Jos rikkomus on näytetty toteen, seurauksina
voivat olla mainehaitat, sakot, etuuksien menettäminen sekä
mahdolliset rikosoikeudelliset toimenpiteet niin rikkomukseen
osallistuneita henkilöitä kuin niitäkin vastaan, joiden olisi
pitänyt olla tietoisia rikkomuksen tapahtumisesta.
Nokia pyrkii pysymään ajan tasalla geopoliittisista muutoksista,
liiketoimintamalleista ja strategioista, jotka voivat lisätä
korruptioriskiä, kuten suunniteltu laajentuminen korkean riskin
markkinoille tai liiketoiminta-alueelle. Kun riskit on tunnistettu,
vaatimustenmukaisuusorganisaatio pyrkii kehittämään
riskinhallintakeinoja ennakoivasti jäljelle jäävien riskien
minimoimiseksi. Näihin toimiin voi sisältyä kohdennettu ja
keskitetty koulutus, lisäkontrollikohteiden ja -prosessien
käyttöönotto sekä tehostettu tarkkailu ja seuranta.
Korruption ja lahjonnan riskillä on useita mahdollisia
lähteitä, kuten liiketoimintastrategia ja transaktiomallit,
jotka tukevat myyntiä. Näiden riskien vähentämiseksi
tehokkaasti vaatimustenmukaisuusorganisaatiolla on
vaatimustenmukaisuuden asiantuntijoita, jotka tekevät
tiivistä yhteistyötä yritysten kanssa. Näiden tietojen avulla
vaatimustenmukaisuusorganisaatio hallitsee ennakoivasti näitä
muuttuvia riskejä kehittämällä jatkuvasti korruptionvastaista
vaatimustenmukaisuuden viitekehystä ja ohjelmaa. Liikesuhteet
sisältävät riskin kolmansien osapuolten mahdollisuudesta rikkoa
korruptionvastaisia lakeja. Kolmansia osapuolia, joilla on korkein
riski, ovat tietyt riskialttiit toimittajat (jotka työskentelevät
tulliasioiden, toimipaikkojen hankintatöiden tai muiden
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
104
Hallintotapatiedot jatkoa
hallintovirastojen tehtävien parissa) ja kaupalliset kolmannet
osapuolet (jakelijat, jälleenmyyjät ja välilliset jälleenmyyjät).
Tämän riskin pienentämiseksi Nokia tarjoaa koulutusta niille
korkeimman riskin omaaville kolmansille osapuolille ja vaatii
vuosittaisen perehtymisen vaatimustenmukaisuuteen sekä
kolmannen osapuolen toimintaohjeisiin. Kaikki nämä toimet on
suunniteltu varmistamaan, että kolmannet osapuolemme
ymmärtävät Nokian odotukset vaatimustenmukaiselle toiminnalle.
Lisäksi tavarantoimittajien ja kaupallisten kolmansien
osapuolten on suoritettava onnistuneesti riskiperusteinen due
diligence -selvitysprosessi. Tämä johtaa usein hyväksyntään
riskinhallintatoimien kanssa, kuten transaktioiden säännölliseen
tarkasteluun, lisäsopimusehtoihin tai valvontaan. Kaupalliset
kolmannet osapuolet saavat neljännesvuosittain uutiskirjeitä,
jotka sisältävät vaatimustenmukaisuutta koskevat osiot, jotka
muistuttavat niitä Nokian vaatimustenmukaista toimintaa
koskevista odotuksista.
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
Nokian selkeät ja helposti saatavilla olevat toimintaperiaatteet
ja menettelyohjeet pienentävät laittoman tai epäeettisen
toiminnan riskiä ja ohjaavat työntekijöitä siitä, miten toimia.
Näitä toimintaperiaatteita ja menettelyohjeita on kuvattu
osiossa “Yleiset tiedot”.
Työntekijät ja kolmannet osapuolet, jotka eivät toimi eettisesti
ja lainmukaisesti, joutuvat vastuuseen. Erityisesti tälle aiheelle
luotu intranet-sivu tarjoaa yleiskatsauksen yritystason
toimintaperiaatteista ja menettelyohjeista. Saatavilla olevat
toimintaperiaatteet on linjattu kaikkien liiketoimintaryhmien ja
yritystoimintojen kanssa ja ne jaetaan työntekijöille useilla
tavoilla, mukaan lukien:
■ Koulutusohjelmat verkossa ja kasvokkain; verkkokoulutuksiin
sisältyy tyypillisesti kysymyksiä ymmärryksen testaamiseksi
■ Yrityksen keskitetty tietovarasto intranet on työntekijöiden
käytettävissä
■ Neljännesvuosittaiset tiedotteet
vaatimustenmukaisuusasioista vastaava johtajalta sekä
alue- ja liiketoimintaryhmäkohtainen tiedottaminen
vaatimustenmukaisuuteen liittyen
■ liiketoiminnan etiikka ja sääntelynmukaisuus -sivusto sekä
toimintaperiaatteet tarjoavat esimerkkejä käytöksestä ja
käsittelevät vaatimusten noudattamisen tärkeyttä niin
Nokialle kuin yksittäisille työntekijöille
Nokian toimintaperiaatteiden viitekehys pohjautuu Nokian
toimintaohjeisiin, joka sisältää liiketoiminnan perusperiaatteet
ja yleislinjaukset, jotka liittyvät keskeisiin liiketoiminnan aiheisiin.
Toimintaperiaateasiakirjoissa tarkennetaan, tuetaan ja selitetään
tarkemmin tiettyjä käytäntöjä. Menettelyohjeet luodaan
tarvittaessa ohjaamaan työntekijöitä tietyissä menettelytavoissa
toimintaperiaatteiden toteuttamiseksi. Lopuksi voidaan luoda
täydentäviä ohjeita tai muuta koulutusmateriaalia tiettyjen
menettelyjen toteuttamista varten. Kukin toimintaperiaatteen
tai aihealueen asiantuntija on vastuussa siitä, että
toimintaperiaatteemme ja menettelytapamme pysyvät ajan
tasalla ja sovellettavien lakien ja määräysten mukaisina kaikissa
toimintamaissamme. Kaikki toimintaohjeiden riskialueisiin
liittyvät täydentävät toimintaperiaatteet ja niihin liittyvät
menettelyt ovat työntekijöidemme saatavilla verkossa.
Nokian toimintaohjeet ovat saatavilla verkkoversiona 20 eri
kielellä. Ne vahvistavat Nokian arvoja ja odotuksia, esittelee
14 keskeistä vaatimustenmukaisuuden toimintaperiaatetta
ja yhdistää kaikki Nokian työntekijät yhteisen vision taakse.
Toimintaohjeet toimivat ohjaavana viitekehyksenä,
joka tuo selkeyttä ja johdonmukaisuutta päätöksentekoon.
Lisäksi ne määrittelevät eettisten ja vaatimustenmukaisten
liiketoimintakäytäntöjen periaatteet, joita kaikkien
työntekijöiden ja esihenkilöiden odotetaan noudattavan.
Kaikki yrityksen työntekijät ovat velvollisia tarkistamaan ja
hyväksymään toimintaohjeet vuosittain osana pakollista
vaatimustenmukaisuuskoulutusta.
Nokian toimitusjohtajalle, talous- ja rahoitusjohtajalle sekä
Corporate Controllerille on erilliset eettiset ohjeet, joiden
tarkoituksena on vahvistaa eettistä toimintaa, edistää
korkeatasoista hallintotapaa ja korostaa näiden toimintojen
erityisiä vastuita. Se täydentää Nokian toiminta- ja
sisäpiiriohjetta sekä muita sovellettavia ohjeita ja käytäntöjä.
Kolmannen osapuolen toimintaohjeet edellyttävät, että Nokian
kolmannen osapuolen liikekumppanit noudattavat
samankaltaisia eettisiä käytäntöjä kuin Nokian toimintaohjeissa
on määritelty.
Nokia vaalii, edistää ja arvioi vaatimustenmukaisuuskulttuuria
monin eri keinoin. Yhtiö käyttää useita palautekanavia,
keskusteluja ja koulutuksia edistääkseen ja parantaakseen
jatkuvan kehittämisen kulttuuria
vaatimustenmukaisuusohjelmassaan. Nokia mittaa
työntekijöiden suhtautumista, näkemyksiä ja kokemuksia
nykyisestä vaatimustenmukaisuuskulttuurista kyselytulosten ja
muiden kerättyjen tietojen avulla. Tulokset jaetaan
asiaankuuluvien liiketoiminta- ja aluetiimien kanssa, hallitaan
riskienhallintasuunnitelmien avulla ja integroidaan vuotuiseen
riskien arviointi- ja viestintäprosessiin Nokian eettisen
kulttuurin jatkuvaa edistämistä varten.
Työntekijöille suunnatun laajamittaisen kyselyn lisäksi käytämme
myös muita keinoja vaatimustenmukaisuusohjelmamme
tehokkuuden mittaamiseen, mukaan lukien pulssikyselyt
saadaksemme useammin palautetta yrityksen yleisestä
ilmapiiristä, koska se liittyy Nokian yrityskulttuurin
periaatteisiin, eli avoimuuteen, pelottomuuteen ja uskallukseen
tehdä päätöksiä. Esimerkiksi vuoden 2024 pakollinen eettisen
liiketoiminnan koulutuksemme sisälsi anonyymejä kysymyksiä,
jotka liittyivät pelkoon vastatoimista, toimintaohjeemme
käyttöön, huolenaiheiden raportointiin, tiettyihin
toimintaperiaatteisiin ja esihenkilöiden sitoutumiseen ja
vuoden 2024 tutkimus osoitti, että 83 % työntekijöistä
raportoi esihenkilölle, joka keskustelee tiiminsä kanssa
etiikasta ja vaatimustenmukaisuudesta.
Alla on esimerkkejä joistakin menetelmistä ja alustoista, joilla
Nokia vahvistaa säännöllisesti rehellisyyteen perustuvaa
liiketoimintakulttuuriaan:
■ Nokian toimintaohjeet (Code of Conduct)
■ Esihenkilöiden sisäiset viestit ja artikkelit
■ Asiantuntijoiden, Nokian vaatimustenmukaisuusasioista
vastaava johtajan ja muiden johtajien julkaisut sosiaalisessa
mediassa
■ Sisäiset artikkelit, joissa on aiheeseen liittyviä linkkejä ja
materiaaleja
■ Tietoisuuskampanjat sekä muut keinot, kuten puheeksi
ottaminen ja vastatoimien ehkäisy
■ Ombuds-neuvonantajaohjelma, erityisresurssit ja kampanjat
■ Erilliset verkkosivut vaatimustenmukaisuusohjelman osille
ja niihin liittyvät resurssiasiakirjat ja yhteystiedot
■ Neljännesvuosittain ilmestyvä uutiskirje
■ Videoita, animaatioita, julisteita ja esitteitä
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
105
Hallintotapatiedot jatkoa
■ Vuosittainen Integrity Day -tapahtuma: ylemmän johdon/
johtoryhmän osallistuminen ja verkkotapahtuma, paikalliset
tapahtumat ympäri maailmaa, globaali ja paikallinen
viestintä, vaatimustenmukaisuuspalkinnot,
vaatimustenmukaisuuspelit
Lisätietoja Nokian vaatimustenmukaisuusohjelmia koskevista
toimintaperiaatteista on osiossa “Yleiset tiedot”.
Raportointikanavat ja tutkintaprosessi
Nokia tarjoaa useita kanavia vaatimustenmukaisuutta koskevien
huolenaiheiden ilmoittamiseen, mukaan lukien laki, compliance
ja vastuullisuus -yksikkö; Ombuds-toiminnasta vastaavat
johtajat; henkilöstöorganisaatio; erillinen sähköpostiosoite sekä
Ethics Helpline -raportointikanava, joka täyttää EU
Whistleblower -direktiivin vaatimukset. Raportointikanava
tarjoaa useita vaihtoehtoja huolenaiheiden ilmoittamiseen,
kuten verkkoportaalin ja maakohtaiset vaihtoehdot. Nokialla on
sisäisiä ja ulkoisia verkkosivuja, jotka on tarkoitettu raportointiin
ja ilmiantoresursseihin. Sisäisellä raportointisivustolla käydään
ilmoitusprosessi läpi ja se tarjoaa linkkejä ja tietoa kaikista
käytettävissä olevista ilmoitusvaihtoehdoista. Ethics Helpline
-raportointikanava mahdollistaa anonyymin ilmoittamisen ja se
on avoin työntekijöille ja ulkoisille sidosryhmille. Nokia pyrkii
vastaamaan kaikkiin huolenaiheisiin ja tutkimaan niitä ripeästi
sekä määrittelemään korjaavat toimenpiteet tarpeen mukaan.
Ethics Helpline -raportointikanavan avun ja/tai laki, compliance
ja vastuullisuus -yksikön, henkilöstöorganisaation tai
esihenkilöiden konsultaation lisäksi Nokian Ombuds-verkosto
on tärkeä osa Nokian vaatimustenmukaisuusohjelmaa.
Ombuds-toiminnasta vastaavat johtajat työskentelevät laki,
compliance ja vastuullisuus -yksikön sekä
henkilöstöorganisaation ulkopuolella ja he toimivat
työntekijöille luottamuksellisina ja neutraaleina henkilöinä, joille
voi ottaa esille sääntöjen noudattamista koskevia kysymyksiä ja
huolenaiheita sekä pyytää ohjeita. He laajentavat Nokian
vaatimustenmukaisuusohjelman kattavuutta ja tarjoavat
vaihtoehtoisen tavan ilmoittaa epäillyistä toimintaperiaatteiden
ja lain rikkomuksista sekä auttavat estämään, havaitsemaan ja
puuttumaan väärinkäytöksiin. Paikalliset oikeusasiamiehet
edistävät aktiivisesti ohjelmaa varmistaen, että työntekijät ovat
tietoisia useista käytettävissä olevista kanavista ilmoittaa
huolenaiheistaan ja kannustaa työntekijöitä ilmaisemaan
huolensa ilman pelkoa vastatoimista. Vuoden 2024 lopussa
meillä oli 217 Ombuds-toiminnasta vastaavat johtajat ympäri
maailmaa ja 80 prosenttia työntekijöistämme työskenteli
paikan päällä olevan Ombuds-toiminnasta vastaavat johtajat
kanssa. On tärkeää huomata, että koko Ombuds-verkosto on
kaikkien työntekijöiden käytettävissä maailmanlaajuisesti, eikä
rajoitu vain heidän alueensa ja/tai organisaationsa työntekijöihin.
Liiketoiminnan etiikka ja sääntelynmukaisuus -tiimin tutkintaryhmä
on ensisijaisesti vastuussa kaikkien vaatimustenmukaisuuteen
liittyvien huolenaiheiden vastaanottamisesta eri kanavien
kautta, kuten myös tapausten jakamisesta, tutkimisesta,
päättämisestä sekä jatkosta korjaavien ja kurinpidollisten
toimenpiteiden suhteen. Asiantuntijoista koostuva tiimimme
työskentelee Liiketoiminnan etiikka ja sääntelynmukaisuus
-yksikössä. Se ei liity mihinkään liiketoimintaryhmään ja
raportoi laki, compliance ja vastuullisuus -yksikön johtajille.
Asiantuntijat ovat täysin riippumattomia väitettyjen aiheiden
ja huolenaiheista ilmoittaneiden henkilöiden suhteen.
Vuonna 2024 tutkintaryhmämme sai yhteensä 923 huolenaihetta,
joista 384 oli rehellisyyttä koskevia huolenaiheita ja
tutkintaryhmä tutki ne epäiltyinä toimintaohjeen rikkomisena.
Vuonna 2024 tutkintaryhmä päätti 397 väitettyä
toimintaohjeemme rikkomista koskevaa tutkimusta, joista 165
oli perusteltu tutkinnan jälkeen löydetyllä syyllä. Toteutimme
korjaavia toimenpiteitä, mukaan lukien 12 irtisanomista ja 30
kirjallista varoitusta. Yksittäisen kurinpidollisten toimenpiteiden
ohella suoritettiin perusteellinen juurianalyysi vahvistettuihin
tapauksiin ja tarvittaessa vahvistamattomille tapauksille
korjaavien toimenpiteiden ja parannusten tunnistamiseksi,
toteuttamiseksi ja seuraamiseksi.
Sisällytämme tutkimusprosessimme yrityskulttuuriimme
tiedottamalla havainnoistamme ja lisäämällä tietoisuutta
raportointiprosessista ja puheeksi ottamisen tärkeydestä.
Useille sisäisille ryhmille tarjotaan säännöllisesti katsauksia
tutkimustilastoista, keskeisistä havainnoista ja suuntauksista.
Näihin kuuluvat alueiden ja liiketoimintaryhmien
vaatimustenmukaisuudesta vastaavat johtajat, jotka
sisällyttävät huolenaiheet ja tutkimukset oman
lainkäyttöalueensa raportointiin ja jakavat nämä tiedot
yritysjohtajien kanssa useamman kerran vuodessa, Ombuds-
toiminnasta vastaavat johtajat, jotka jakavat tämän
kaltaista tietoa työntekijöiden kanssa alueellisissa
tietoisuustilaisuuksissa, ja ylemmälle johdolle, hallitukselle sekä
ulkopuolisille tilintarkastajille. Maailmanlaajuiset trendit ja
anonymisoidut todelliset tapaukset jaetaan kaikkien
työntekijöiden kanssa sisäisessä, neljännesvuosittain
julkaistavassa koko yrityksen kattavassa Liiketoiminnan etiikka
ja sääntelynmukaisuus -uutiskirjeessä ("Integrity Matters").
Lisäksi vuotuiset tutkintatilastot kategorioittain sekä linkit
anonymisoituihin tapausesimerkkeihin julkaistaan ulkoisesti.
Vaatimustenmukaisuusasioista vastaava johtaja raportoi
tarkastusvaliokunnalle neljännesvuosittain tiedot
merkittävistä syytöksistä ja tutkimusten tuloksista ja raportoi
niistä kerran vuodessa hallitukselle ja johtoryhmälle.
Vastatoimilta suojautuminen
Nokia asemoitui jo varhain yritykseksi, joka on sitoutunut torjumaan
ja välttämään kaikenlaisia vastatoimia sekä ylläpitämään kulttuuria,
jossa työntekijämme ja arvoketjun työntekijät tuntevat olonsa
turvalliseksi nostaessaan esiin huolensa toimintaohjeiden,
Nokian toimintaperiaatteiden tai lain tai asetusten epäillyistä
rikkomuksista. Nokia ei suvaitse minkäänlaisia kielteisiä
työsuhteeseen liittyviä toimia sellaista työntekijää tai
arvoketjun työntekijää (siltä osin kuin voimme kohtuudella
valvoa) kohtaan, joka esittää huolenaiheensa vilpittömässä
mielessä tai esittää todisteita tällaisen huolen tueksi. Jokaiseen
työntekijään, joka harjoittaa tai osallistuu vastatoimiin toista
työntekijää kohtaan vaatimustenmukaisuutta koskevan
huolenaiheen esille tuomisen tai tutkimukseen osallistumisen
takia, sovelletaan tiukkaa kurinalaisuutta, tarvittaessa jopa
työsuhteen päättämiseen asti.
Tarjoamme työntekijöille monia selkeitä, laajasti ja helposti
saatavilla olevia tapoja ilmoittaa huolenaiheista, kuten myös
tukimateriaaleja ja tietoa ulkoisista ilmoituskanavista. Tämä
sisältää alue- ja sijaintikohtaiset ulkoiset ilmoitusvaihtoehdot.
Vuosittain toteutettavat laajat kampanjat, jotka koostuvat
erilaisista koulutuksista, mediasta ja viestinnästä, muistuttavat
ja opastavat työntekijöitä huolenaiheiden ilmoittamisesta,
käytettävissä olevista resursseista ja Nokian
toimintaperiaatteista vastatoimiin liittyen. Esihenkilöille
tarjotaan lisäresursseja, kuten tarkistuslista, huolenaiheiden
raportoinnin käsittelyä varten. Vastatoimia käsittelevä sisäinen
verkkosivu tarjoaa työntekijöille arvokasta tietoa ja ohjeistusta,
mukaan lukien työntekijöiden ja esihenkilöiden ohjeistukset
vastatoimien välttämiseksi.
Koulutus
Pidämme yllä pitkäjänteistä ja strategista lähestymistapaa
koulutukseen kolmen vuoden koulutussuunnitelman avulla.
Vuosittain päivitettävä ja kaikille työntekijöille suunnattu
eettisen liiketoiminnan koulutus oli toinen kahdesta vuonna
2024 käyttöönotetusta pakollisesta verkkopohjaisesta
koulutuksesta tietoturvakoulutuksen ohella. Eettisen
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
106
Hallintotapatiedot jatkoa
liiketoiminnan koulutus sisälsi toimintaohjeidemme ja niihin
liittyvien 14 liiketoimintakäytänteen tarkastelun ja
hyväksymisen, mahdollisuuden ilmoittaa mahdollisista
eturistiriidoista sekä lyhyet katsauksen keskeisiin aiheisiin, kuten
tietosuojaan, eturistiriitoihin, taloudellisiin valvontatoimiin,
kauppalainsäädäntöön, ulkoinen viestintä ja ESG-tekijöihin.
Vuonna 2024 98 % (tavoite 95 %) työntekijöistämme suoritti
eettisen liiketoiminnan koulutuksen. Myös uusille työntekijöille
suunnattuun perehdytyskoulutusohjelmaan sisältyy samat
pakolliset koulutukset.
Vuonna 2024 järjestimme myös koulutuksia (verkossa ja
lähikoulutuksena) sekä tiedotimme nousevista riskeistä ja
muistutimme rooleista ja vastuista. Otimme käyttöön:
1. Just-in-time-koulutusvideot, jotka tarjoavat tietoa juuri
silloin, kun sitä eniten tarvitaan ja perustuvat
työntekijöiden pyyntöihin tai toimiin (esim. työntekijöiden,
jotka saavat ennakkoluvan matkustaakseen messuille tai
konferenssiin, vaaditaan suorittamaan kolmen minuutin
koulutusmoduuli reilusta kilpailusta)
2. Riskikohtaista koulutusta tietosuojasta, korruption
torjunnasta, kilpailuoikeudesta, toimipaikkaluvista ja
epäsuorasta myyntiprosessistamme
3. Vastatoimien ehkäisyyn liittyvä viestintä ja resurssit,
joiden tavoitteena on lisätä tietoisuutta mahdollisista
vastatoimista ja saatavilla olevista tukikanavista
4. Kaksi uutta animaatiota Ombuds-neuvonantajaohjelmasta
5. Uusi mikro-oppimista hyödyntävä oppimistapa
korostamaan sivustaseuraajien raportoinnin merkitystä
Näitä täydennettiin live-koulutustilaisuuksilla, joita järjestettiin
kohdeyleisöille vaatimustenmukaisuuteen liittyvistä aiheista
läpi vuoden.
Nokian mahdollisuus: Korruption ja lahjonnan vastainen ohjelmaa
Nokialla on vankka korruptiontorjuntaohjelma, joka keskittyy tunnistamaan ja lieventämään kolmansien osapuolten,
monitasoisten liiketoimien sekä geopoliittisten tapahtumien aiheuttamia vaatimustenmukaisuuteen liittyviä riskejä, jotka voivat
olla ristiriidassa sovellettavien lakien, mukaan lukien korruptiontorjunnan, kanssa.
Nokian globaali korruption vastainen ohjelma
Nokian toimintaohjeet
Korruptionvastaista ohjelmaa tukevat toimintaperiaatteet
Sisältävät seuraavat aihealueet:
■ Asiointi valtion virkamiesten kanssa
■ Sopimattomat maksut
■ Yhteistyö kolmansien osapuolten kanssa
■ Valvonta
■ Epäkohdista ilmoittaminen
Useat toimintaperiaatteet ovat kaikkien työntekijöiden
saatavilla Nokian intranet-sivustolla, mukaan lukien
seuraavat:
■ Korruptionvastaiset toimintaperiaatteet
■ Eturistiriitoihin liittyvät toimintaperiaatteet
■ Ei ostotilausta/ Ei maksua koskevat toimintaperiaatteet
■ Matkustusta koskevat toimintaperiaatteet
■ Valtion virkamiesten kanssa toimiminen on kuvattuna
toimintaohjeessamme: katso “Nokian toimintaohjeet”
Yleiset tiedot -osiosta
■ Toimintaohjeessamme kuvattu valvonta: katso “Nokian
toimintaohjeet” Yleiset tiedot -osiosta
■ Työskentely kolmansien osapuolten kanssa kuvattuna
toimintaohjeessamme: katso “Nokian toimintaohjeet ”
Yleiset tiedot -osiosta
■ Sopimattomat maksut kuvattuna
toimintaohjeessamme: katso “Nokian toimintaohjeet”
Yleiset tiedot -osiosta
■ Liiketoiminnan vieraanvaraisuutta ja lahjoja koskevat
menettelyohjeet
■ Maailmanlaajuisia lahjoituksia, muita lahjoituksia ja
sponsorointia koskevat menettelyohjeet
■ Kolmannen osapuolen riskienhallintaa koskevat
menettelyohjeet
■ Helpotusmaksujen kieltoa koskevat menettelyohjeet
■ Toimipaikkojen hankintalupa- ja käyttömaksuja
koskevat menettelyohjeet
Kolmansien osapuolten toimintaohjeet
■ Sisältävät Nokian korruption ja lahjonnan torjuntaa
koskevat odotukset
Kohdennettua korruption ja lahjonnan vastaista koulutusta
■ Sisältyy Nokian vuosittaiseen kaikille työntekijöille
tarkoitettuun pakolliseen eettisen liiketoiminnan
koulutukseen
■ Kohdennettua korruption ja lahjonnan vastaista
koulutusta, joka suunnataan riskialttiille
työntekijöille, kuten hankkeissa, jotka edellyttävät
toimipisteiden hankintaa, työskenteleville
työntekijöille sekä asiakkaiden kanssa
työskenteleville myyntitiimeille
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
107
Hallintotapatiedot jatkoa
Nokialla on myös käytössä seurantaprosesseja mahdollisten
prosessipuutteiden tunnistamiseksi, mukaan lukien:
asiakassuhteiden hallinta, jotta voidaan tunnistaa kaupalliset
kolmannet osapuolet, joita korruptiontorjuntakeskus ei
ole tarkastanut; seurata kulukorvauksia, jotka liittyvät
kolmansien osapuolien vieraanvaraisuuteen, viihteeseen ja
matkustamiseen, jotta varmistetaan, että näitä koskevaa
ennakkohyväksyntäprosessia on noudatettu; kuluraporttien
tarkistaminen sen varmistamiseksi, että kaikki korkean riskin
omaavat toimittajat on tarkastettu asianmukaisella due
diligence -tasolla; riskiperusteisen due diligence -tason
suorittaminen kaikille kolmansille osapuolille mahdollisten
varoitusmerkkien tai riskien tunnistamiseksi ennen
liiketoiminnan aloittamista niiden kanssa, lisäksi kolmen
vuoden välein vaaditaan uudelleentarkastus; ja kaikkien
epäasianmukaisiin maksuihin liittyvien huolenaiheiden hallinta
ilmiantojärjestelmämme kautta, kuten on kuvattu aikaisemmin
tässä osiossa esitettyssä “Raportointikanavat ja
tutkintaprosessi” -kohdassa.
Työntekijäryhmiä, joilla katsotaan olevan suurin riski
Nokian liiketoiminnan kannalta, ovat: myynnin ja esimyynnin
henkilöstö, jotka toimivat asiakasrajapinnassa ja edistävät
myyntimahdollisuuksia; valtion virkamiesten kanssa
työskentelevät työntekijät (mukaan lukien ne, jotka hakevat
lupia ja lisenssejä valtion virastoilta), koska vuorovaikutus
valtion virkamiesten kanssa tuo korkeampia riskejä; työntekijät,
jotka osallistuvat toimipaikan ja lupien hankintaan, koska näihin
liittyy maksuja valtion virkamiehille; tulliselvitykseen ja
logistiikkamyyjiin osallistuvat työntekijät, koska tämä edellyttää
myös valtion virkamiehille maksettavia maksuja; veroneuvojien
ja niihin liittyvien palvelujen parissa työskentelevät työntekijät,
koska niihin liittyy maksuja ja neuvotteluja valtion virkamiesten
kanssa; viranomaissuhteiden tiimi; myynnin jälkeiset tiimit, jotka
osallistuvat liiketoimien toteutukseen; yhteiskuntasuhteiden
tiimi sekä taloustiimi, jolla on keskeinen valvontarooli
kirjanpidon ja tositteiden tarkkuuden ja asianmukaisuuden
varmistamisessa.
Korruption ja lahjonnan torjuntaan liittyvä koulutus
sisältyy vuosittaiseen, pakolliseen eettisen liiketoiminnan
koulutukseemme ja sen suorittamista edellytetään jokaiselta
Nokian työntekijältä: kaikilta hallinto-, johto- ja valvontaelimiltä.
Korruption torjuntaa on korostettu osana tätä koulutusta
mahdollisen korkeamman riskin mukaisesti ja se osuus on
suunnattu sekä kaikille työntekijöille että Nokian hallitukselle.
Lisäksi tarjolla on myös erillinen korruptioriskiin ja
raportointikanaviin keskittyvä kurssi.
Katso “Yleiset tiedot” -osiosta lisätietoja
vaatimustenmukaisuuteen liittyvistä toimintaperiaatteista.
Korruption ja lahjonnan vastaisia menettelytapoja ja
standardeja koskevat rikkomukset tutkitaan. Kun tutkimuksessa
todetaan, että Nokian käytäntöjä, mukaan lukien Nokian
korruption ja lahjonnan vastaisia toimintaperiaatteita on
rikottu, ryhdytään asianmukaisiin kurinpitotoimiin. Tällaisia
toimia voivat olla negatiivinen taloudellinen seuraamus,
irtisanominen, roolin vaihto, kirjallinen varoitus ja/tai
pakollinen koulutus.
Nokian korruptiontorjunnan osaamiskeskuksella on kattava ja
monitahoinen riskiin perustuva lähestymistapa, joka auttaa
tunnistamaan ja lieventämään yritykseen kohdistuvia riskejä
samalla, kun se antaa liiketoimintatiimillemme mahdollisuuden
osallistua liiketoimiin ympäri maailmaa.
Toimittajasuhteiden hallinta
Nokian toimitusketju on kriittinen osa Nokian omaa mainetta
ja laajempaa vaikutusta. Nokia työskentelee sekä asiakkaiden
että toimittajien kanssa edistääkseen avoimuutta,
kestävyyttä ja hyviä eettisiä liiketoimintatapoja pitkässä ja
usein monimutkaisessa toimitusketjussa.
Nokia työskentelee toimittajiensa kanssa kehittääkseen,
innovoidakseen ja rakentaakseen valmiuksia kestävämmän ja
avoimemman ekosysteemin mahdollistamiseksi.
Vuonna 2024 Nokia toimi noin 9 300 toimittajan kanssa
ja 80 % toimittajiin kohdistuneista kuluista jakautui noin
400 toimittajan kesken.
Nokian toimittajavaatimukset
Nokia soveltaa vastuullisuuskriteerejä toimittajiensa
soveltuvuuden arvioinnissa ja valinnassa. Nokia edellyttää
vastuullisuusvelvoitteiden täyttämistä osana sopimuksia.
Nokia odottaa toimittajien noudattavan sen kolmansien
osapuolia koskevaa toimintaohjetta, mukaan lukien Responsible
Business Alliance (RBA) -organisaation toimintaohjeet ja Nokia-
kohtaiset kestävyyttä koskevat lisävaatimukset. Vaatimukset
kattavat muun muassa ympäristön, terveyden ja turvallisuuden,
tietoturvan ja tietosuojan, riskienhallinnan, työvoiman ja
ihmisoikeuksien hallinnan, eettiset periaatteet ja korruption
torjunnan. Ne viestitään Nokian toimittajille ja sisällytetään
Nokian sopimusvaatimuksiin.
Nokia vaatii ensimmäisen tason (Tier 1) toimittajien (mukaan
lukien loppukokoonpano-, materiaali- ja palvelutoimittajat),
soveltavan ja edellyttävän samoja vaatimuksia heidän omille
toimittajilleen sekä suorittavan due diligence -tarkastuksen,
joka on sisällytetty Nokian toimittajia koskeviin vaatimuksiin.
Läpinäkyvyys- ja vaatimustenmukaisuusvaatimuksia sovelletaan
tiukasti kaikkiin toimittajasuhteisiin, eikä nimellisarvoa
suurempia lahjoja tai edustustilaisuuksia tarjota eikä
vastaanoteta. Nokia tutkii ja arvioi kaikki toimittajat
ja vaatii heitä noudattamaan kaikkia sovellettavia
lakeja ja määräyksiä sekä osoittamaan, että he jakavat
toimintaohjeissamme mainitut arvot. Nokian toimittajille
asetetut eettisyyteen ja korruptiontorjuntaan liittyvät
vaatimukset on kuvattu yksityiskohtaisesti Nokian
toimintaohjeissa koskien kolmansia osapuolia.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
108
Hallintotapatiedot jatkoa
Valvonta, arviointi ja auditointi
Tavarantoimittajiin liittyvät keskeisimmät seurantaan,
arviointiin ja auditointiin liittyvät toimemme sisältävät paikan
päällä toteutettavan yritysvastuun auditointiohjelman,
EcoVadis-vastuullisuusarvioinnit, toimittajien terveyden ja
turvallisuuden kypsyysarvioinnin sekä CDP:n toimitusketjun
ilmastonmuutos- ja toimitusketjun vesiturvallisuusarvioinnit.
Lisätietoja on esitetty “Arvoketjun työntekijät (ESRS S2)”
-osiossa.
Riskien hallinta Nokian toimitusketjussa
Nokian sisäiset analyysit ja yritysriskien hallinta
auttavat tunnistamaan mahdolliset toimitusketjujen riskit.
Määrittääkseen toimitusketjujen riskit Nokia suorittaa
perusteellisempia analyyseja erillisen toimittajan kestävän
kehityksen riskienhallintatyökalun avulla, jossa tarkastellaan
erilaisia kestävyyteen ja tuotteisiin liittyviä riskejä sekä muita
tekijöitä toimittajien sijaintitasolla. Tulokset sisältyvät
kategoriastrategioihimme. Tarkistamme kategoriastrategiat
vuosittain hankintakategorioiden vetäjien kanssa. Jos
asetettuja kestävyysvaatimuksia ei noudateta, vaikuttaa se
Nokian ja kyseisen toimittajan liiketoimintasuhteen
tulevaisuuden näkymiin.
Nokia asettaa etusijalle pitkäaikaiset suhteet toimittajiin, jotka
vaikuttavat merkittävästi sen brändiin, tuotevalikoimaan ja
liiketoiminnan tuloksiin. Hallitsemalla näitä kumppanuuksia
kokonaisvaltaisesti Nokia pyrkii maksimoimaan yhteistyön
hyödyt.
Toimittajien maksukäytännöt
Nokia kohtelee liikekumppaneitaan kunnioittavasti ja pyrkii
aina maksamaan toimittajien voimassa olevat maksut
ajallaan sopimusvelvoitteiden ja maakohtaisten määräysten
mukaisesti. Toimittajien on noudatettava määriteltyjä ohjeita
asianmukaisen ja oikea-aikaisen laskun toimittamiseen, ja
laskujen tulee sisältää kaikki vaaditut tiedot ja tositteet.
Sähköinen laskutus on asetettu pakolliseksi tai suositeltavaksi
laskujen vastaanottotavaksi kaikissa maissa, joissa se on lain
mukaan sallittua.
Nokian normaalit maksuehdot ovat vähintään 90 päivää, minkä
lisäksi laskun vastaanottamiseen ja maksujakson aikatauluun
liittyvät lisäpäivät määräytyvät kunkin toimittajasopimuksen
mukaisesti. Laskut, joiden maksuaika on 90 päivää tai enemmän,
vastaavat 62 % vuoden 2024 laskutetusta summasta.
Vastaavasti 38 % toimittajien laskujen (mukaan lukien pienet
ja keskisuuret yritykset) maksuehdot perustuvat vastaaviin
sopimusneuvotteluihin ja/tai maan lainsäädäntöön.
Toimet
Toimet vaatimustenmukaisuusohjelman ja -kulttuurin
tukemiseksi:
1. Kaikkien yrityksen työntekijöiden on tarkistettava ja
hyväksyttävä toimintaohjeemme vuosittain ja ilmoitettava
mahdollisista eturistiriidoista osana vuosittaista pakollista
vaatimustenmukaisuuskoulutusta. Pakollisen koulutuksen
aiheet vaihtelevat vuosittain, jotta voidaan lisätä
tietoisuutta korkean riskin alueista, kehittyvistä riskeistä ja
ajankohtaisista aiheista. Kurssilla korostetaan korruption
torjuntaa korkean riskin vuoksi, jonka lisäksi meillä on
myös erillinen kurssi, joka keskittyy korruptioriskiin ja
ilmoituskanaviin. Vuosittaisen pakollisen koulutuksen lisäksi
täydennämme koulutusta ja tietoisuutta ympäri vuoden
lukuisilla pienemmille kohderyhmille suunnatuilla live-
koulutuksilla ja tallenteilla, jotka koskevat
vaatimustenmukaisuuteen liittyviä aiheista.
2. Nokia torjuu ja välttää kaikenlaisia vastatoimia ja on
sitoutunut ylläpitämään kulttuuria, jossa työntekijämme
tuntevat huoletta voivansa ilmaista huolensa
toimintaohjeiden, Nokian toimintaperiaatteiden tai lain
epäillyistä rikkomuksista. Nokia ei hyväksy mitään kielteisiä
työsuhteeseen kohdistuvia toimenpiteitä työntekijää
kohtaan, joka vilpittömässä mielessä tuo esiin sääntöjen
noudattamiseen liittyviä huolia tai osallistuu tutkimukseen.
3. Nokia tarjoaa useita kanavia vaatimustenmukaisuutta
koskevien huolenaiheiden ilmoittamiseen, mukaan lukien
laki, compliance ja vastuullisuus -yksikkö; Ombuds
toiminnasta vastaavat johtajat; henkilöstöorganisaatio;
erillinen sähköpostiosoite sekä Ethics Helpline
-raportointikanava, joka täyttää EU Whistleblower -direktiivin
vaatimukset. Raportointikanava tarjoaa useita vaihtoehtoja
huolenaiheiden ilmoittamiseen, kuten verkkoportaalin ja
maakohtaiset vaihtoehdot. Nokialla on sisäisiä ja ulkoisia
verkkosivuja, jotka on tarkoitettu raportointiin ja
ilmiantoresursseihin.
4. Nokian korruptiontorjuntaohjelma keskittyy tunnistamaan
ja lieventämään kolmansien osapuolten, monitasoisten
liiketoimien sekä geopoliittisten tapahtumien aiheuttamia
vaatimustenmukaisuuteen liittyviä riskejä, jotka voivat
olla ristiriidassa sovellettavien lakien, mukaan lukien
korruptiontorjunnan, kanssa. Nokian globaali korruption
vastainen ohjelma koostuu useista osista, kuten koulutuksesta,
seurannasta, toimintaperiaatteista ja prosesseista.
5. Kaikki epäillyt korruption ja lahjonnan vastaisten toimien ja
standardien rikkomukset tutkitaan. Kun tutkimuksessa
todetaan, että Nokian käytäntöjä, mukaan lukien Nokian
korruption ja lahjonnan vastaisia toimintaperiaatteita, on
rikottu, ryhdytään asianmukaisiin kurinpitotoimiin. Tällaisia
toimia voivat olla taloudellinen menetys, irtisanominen,
alentaminen tai roolin vaihto, kirjallinen varoitus ja/tai
pakollinen koulutus.
6. Vaatimustenmukaisuusasioista vastaava johtaja esiintyy
erikseen ja riippumattomasti koko hallitukselle vähintään
kerran vuodessa, tarkastusvaliokunnalle vähintään neljä
kertaa vuodessa ja konsernin johtoryhmälle tarpeen mukaan,
kuitenkin vähintään kerran vuodessa.
7. Mittaamme työntekijöiden suhtautumista, näkemyksiä ja
kokemuksia nykyisestä vaatimustenmukaisuuskulttuurista
kyselytulosten ja muiden kerättyjen tietojen avulla.
Tulokset jaetaan asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa, ja
niitä hallitaan riskienhallintasuunnitelmien avulla jatkuvan
kehittymisen näkökulmasta.
GovernanceInfo1.jpg
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
109
Hallintotapatiedot jatkoa
Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa
Tavoitteiden asettaminen on yksi keino, jolla Nokia edistää
vahvan vaatimustenmukaisuusohjelman toteuttamista.
Johtajamme ovat vastuussa vahvan vaatimustenmukaisuuden
kulttuurin luomisesta organisaatioissaan edistämällä tätä
kulttuuria, näyttämällä esimerkkiä ja saavuttamalla sekä
mieluiten ylittämällä asetetut vaatimustenmukaisuustavoitteet.
Vuoden 2024 tavoitteiden tila:
Eettisen liiketoiminnan koulutus
Tavoite: Eettisen liiketoiminnan koulutuksen on suorittanut
95 %
työntekijöistä 31.12.2024 mennessä.
Edistyminen tavoitteessa: Eettisen liiketoiminnan koulutuksen
suoritti
98 %
työntekijöistä 31.12.2024 mennessä.
Kohdennettu korruption ja lahjonnan vastainen koulutus
sisältyy Nokian vuosittaiseen kaikille työntekijöille tarkoitettuun
pakolliseen eettisen liiketoiminnan koulutukseen.
Esihenkilöiden sitoutuminen
Tavoite: ylläpitää
85 %
työntekijöiden/esihenkilöiden myönteistä suhtautumista
eettisyyteen ja vaatimustenmukaisuuteen vuoteen 2030
mennessä. Tämä tavoite sisältää Nokian esihenkilöt ja heidän
suorat alaisensa.
Edistyminen tavoitteessa: etenee suunnitellusti
83 %
31.12.2024 päättyneeltä raportointikaudelta.
ESG-tavoitteiden tilanne ja kehitys vuonna 2024
Tavoitevuosi
Lähtövuosi
Lähtöarvo
Tavoite
Vuoden 2024 tulokset
Tavoitetila
G1: Hallintotapatiedot
2030
2016
85 %
85 % työntekijöistä/linjaesihenkilöistä jatkaa
myönteistä suhtautumista eettisyyteen ja
vaatimustenmukaisuuteen vuoteen 2030
mennessä.
83 % työntekijöistä kertoi, että heidän
esihenkilönsä puhui tiimille etiikan ja
vaatimustenmukaisuuden tärkeydestä.
Etenee
suunnitellusti
Target_Gov_On Track.jpg
2024
2023
95 %
95 % työntekijöistämme on käynyt eettisen
liiketoiminnan koulutuksen.
98 % työntekijöistämme kävi eettisen
liiketoiminnan koulutuksen.
Saavutettu
Target_Gov_Achieved.jpg
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
110
Hallintotapatiedot jatkoa
Tiedonantotaulukot
Nokia jatkuvat toiminnot
Kuten “Yleiset tiedot” -osion kohdassa " Laadintaperusteet " on kuvattu, mittarit esitetään
erikseen Nokian jatkuville toiminnoille ja lopetetuille toiminnoille, jotka käsittävät Submarine
Networksin. Tässä osiossa esitetyt taulukot sisältävät jatkuvat toiminnot (Nokia-konserni pois
lukien Submarine Networks) sekä raportointivuodelta 2024 että vertailukaudelta 2023, ellei
toisin mainita. Lopetettujen toimintojen keskeiset tunnusluvut raportointivuosille 2024 ja 2023
on esitetty erikseen jäljempänä tässä osiossa.
Alla olevassa taulukossa on yksityiskohtaiset tiedot korruption vastaisen koulutuksen aiheista ja
toistuvuudesta. Korruption torjuntaa korostetaan Nokian pakollisessa eettisen liiketoiminnan
koulutuksen kurssissa, joka järjestetään vuosittain kaikille työntekijöille. Lisäksi järjestetään
erilliset, korruptioriskiin keskittyvät kurssit esitetyllä toistuvuudella:
Nokian etiikkaan ja korruption torjuntaan keskittyvä koulutus:
Aihe
Muoto
Kohdeyleisö
Toistuvuus
Toimintaohjeet (osa eettisen liiketoiminnan
koulutusta)
    Ohjeen yleiskatsaus ja hyväksyntä
    Esteellisyysilmoitus
Verkossa
Kaikki työntekijät
Vuosittain
Eturistiriidat
Verkossa
Kaikki työntekijät
Kolmen tai neljän
vuoden välein
Lahjonnan ja korruption torjunta sekä
sopimattomat maksut (osa eettisen
liiketoiminnan koulutusta)
Verkossa
Kaikki työntekijät
mukaan lukien
riskialttiit
toiminnot(1)
Vuosittain
Korruption torjunnan koulutus kolmansille
osapuolille
Verkossa
Kolmannet
osapuolet
Kolmen vuoden
välein
Lahjonnan torjunta/valvonta-jatkokurssi
Verkkovideo
Roolikohtainen
Tarpeen mukaan
Edustamisen Just-in-time-video
Verkkovideo
Työntekijä, joka
pyytää hyväksyntää
edustustilaisuutta
varten
Hyväksyntäpyynnön
esittämisen
yhteydessä
Lahjat, matkat ja edustaminen
Verkossa
Kaikki työntekijät
Tarpeen mukaan
Kolmannen osapuolen toimintaohjeet
Mikro-
oppiminen ja
video
Kolmannet
osapuolet
Kahden vuoden
välein
Toimipisteen hankinnan ja lupamenettelyjen
vaatimustenmukaisuus
Verkossa
Roolikohtainen -
myynti ja asennus
Kolmen tai neljän
vuoden välein
Matka- ja kulukorvausten hyväksynnät
Verkossa
Esihenkilöt
Kolmen tai neljän
vuoden välein
(1) Tarkoittaa toimintoja, jotka tehtäviensä ja vastuidensa luonteen vuoksi katsotaan olevan alttiita korruptiolle ja lahjonnalle.
Vuonna 2024 tutkintaryhmällemme ilmoitettiin yhteensä 923 huolenaihetta, joista 384 oli
vastuullista liiketoimintaa koskevia huolenaiheita. Tutkintaryhmä tutki ne epäiltyinä
toimintaohjeen rikkomisina. Katso alla oleva taulukko vuosien 2024 ja 2023 raportoiduista
huolenaiheista luokittain.
Etiikkaan ja vaatimustenmukaisuuteen liittyvät tiedot
2024
2023
Ilmoitettujen huolenaiheiden kokonaismäärä
923
1047
Eturistiriidat
41
54
Valvonta
83
99
Työskentely viranomaisten kanssa
4
1
Reilu kilpailu
11
4
Oikeudenmukaiset työehdot
391
498
Ohjaus
112
108
Ihmisoikeudet
3
0
Sopimattomat maksut
9
8
Sisäpiirikaupat
2
1
Immateriaalioikeudet ja luottamukselliset tiedot
47
49
Yksityisyys
22
27
Kauppalainsäädäntö
14
24
Hyvinvointi, terveys, turvallisuus ja ympäristö
17
21
Toimittajien kanssa työskentely
82
71
Muut
85
82
Liiketoiminnan etiikka ja sääntelynmukaisuus -yksikön suorittamien tutkimusten
määrä
384
482
Tutkimuksen jälkeen 'syy löytyi' perusteella todettujen syytösten lukumäärä
165
156
Työntekijöiden määrä, joka on saanut kirjallisen varoituksen toimintaohjeiden
rikkomisesta
30
37
Toimintaohjeiden rikkomisen vuoksi irtisanottujen työntekijöiden lukumäärä
12
22
Alla olevassa taulukossa on esitetty myöhästyneistä maksuista johtuvien vireillä olevien
oikeudenkäyntien lukumäärän:
2024
2023
Maksuviivästysten vuoksi vireillä olevien oikeudenkäyntien määrä
0
0
Olemme ESRS-tiedonantovaatimuksen mukaisesti päivittämässä laskentaperiaatetta, jolla
mitataan keskimääräistä aikaa, joka Nokialta kuluu laskun maksamiseen siitä päivästä, jolloin
sopimus- tai lakisääteistä maksuehtoa aletaan laskea .
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
111
Hallintotapatiedot jatkoa
Lopetetut toiminnot
Etiikkaan ja vaatimustenmukaisuuteen liittyvät tiedot
2024
2023
Ilmoitettujen huolenaiheiden kokonaismäärä
7
9
Eturistiriidat
1
0
Valvonta
0
1
Työskentely viranomaisten kanssa
0
0
Reilu kilpailu
0
0
Oikeudenmukaiset työehdot
6
7
Ohjaus
0
0
Ihmisoikeudet
0
0
Sopimattomat maksut
0
0
Sisäpiirikaupat
0
0
Immateriaalioikeudet ja luottamukselliset tiedot
0
0
Yksityisyys
0
0
Kauppalainsäädäntö
0
0
Hyvinvointi, terveys, turvallisuus ja ympäristö
0
0
Toimittajien kanssa työskentely
0
0
Muut
0
1
Liiketoiminnan etiikka ja sääntelynmukaisuus -yksikön suorittamien tutkimusten
määrä
4
1
Tutkimuksen jälkeen 'syy löytyi' perusteella todettujen syytösten lukumäärä
2
3
Työntekijöiden määrä, joka on saanut kirjallisen varoituksen toimintaohjeiden
rikkomisesta
0
0
Toimintaohjeiden rikkomisen vuoksi irtisanottujen työntekijöiden lukumäärä
0
0
Osuus työntekijöistä, jotka ovat suorittaneet vuosittaisen eettisen liiketoiminnan
koulutuksen
76 %
86 %
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
112
Hallintotapatiedot jatkoa
Mittareiden raportointiperiaatteet
Etiikkaan ja vaatimustenmukaisuuteen liittyvät tiedot
Huolenaiheiden määrä perustuu todellisiin raportoituihin
lukuihin, eikä niihin ole sisällytetty arvioita.
Esihenkilöiden sitoutuminen
Esihenkilöiden sitoutumisen prosenttiosuus on määritetty
työntekijöiden myöntävien vastausten perusteella vuoden
2024 Liiketoiminnan etiikkaa ja vaatimustenmukaisuutta
koskevaan (Ethics and Compliance) kyselyyn: "Esihenkilöni
puhuu tiimille eettisyydestä ja vaatimusten noudattamisen
tärkeydestä”.
Eettisen liiketoiminnan koulutus
Eettisen liiketoiminnan koulutuskurssi on tarkoitettu kaikille
Nokian työntekijöille. Lopullinen valmistumisprosentti lasketaan
pakollisten koulutuksen suorittaneiden määrällä jaettuna
aktiivisten työntekijöiden lukumäärällä vuoden lopussa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
113
Kestävyysraportin liite
Kestävyysraportin liite
Viitetaulukko
ESRS 2 - Yleiset tiedot
Raportoitavan tiedon otsikko
Raportointivaatimuksen nimi
Viittaus vuosikertomuksen osioon
Sivu
Laatimisperusteet
Tiedonantovaatimus BP-1 – Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet
Laatimisperusteet “ Kestävyysraportin laatimisperusteet ”
Laatimisperusteet
Tiedonantovaatimus BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot
Laatimisperusteet “ Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot ”
Hallinto
Tiedonantovaatimus GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Hallinto “ Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli kestävyysseikkoihin liittyen ”
Hallinto
Tiedonantovaatimus GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille
toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat
Hallinto “ Hallinto-, johto- ja valvontaelinten tiedottaminen ja tukeminen niiden
vastuulla olevassa vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnassa ”
Hallinto
Tiedonantovaatimus GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin
Hallinto “ Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin ”
Hallinto
Tiedonantovaatimus GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -
prosessista
Hallinto “ Selvitys due diligence -prosessista ”
Hallinto
Tiedonantovaatimus GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta
Hallinto “ Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta ”
Strategia
Tiedonantovaatimus SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
Strategia “ Yleisen strategian keskeiset osatekijät kestävyysseikkoja koskien ”
Strategia “ Liiketoimintamalli ja arvoketju”
Strategia
Tiedonantovaatimus SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset
Strategia “ Sidosryhmien edut ja näkemykset ”
Strategia
Tiedonantovaatimus SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä
niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Strategia “ Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa ”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Tiedonantovaatimus IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “ Kuvaus prosessista, jolla
tunnistetaan ja arvioidaan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Tiedonantovaatimus IRO-2 – Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut
ESRS-standardien tiedonantovaatimukset
Kestävyysraportin liite “ Viitetaulukko ”, “Luettelo tietopisteistä, jotka ovat peräisin
muusta EU-lainsäädännöstä”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Toimintaperiaatteet MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi
käyttöön otetut toimintaperiaatteet
Strategia “ Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat
toimintaperiaatteet ”.
Lisätietoa MDR-P:stä on aihekohtaisista osioista:
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “ Toimintaperiaatteet ”;
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “ Toimintaperiaatteet”;
Oma työvoima (ESRS S1) “ Toimintaperiaatteet ”;
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “Toimintaperiaatteet ”;
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “ Toimintaperiaatteet ”;
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “Toimintaperiaatteet”;
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “ Liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri ”
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
114
Kestävyysraportin liite jatkoa
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit
MDR-A:han liittyvät tiedot käsitellään aihekohtaisissa osioissa:
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “ Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ”;
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “ Toimet”;
Oma työvoima (ESRS S1) “ Toimet ”;
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “ Toimet ”
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “ Toimet”;
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “Toimet”
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “ Toimet ”
Mittarit ja tavoitteet
Mittarit MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit
MDR-M:ään liittyvät tiedot käsitellään aihekohtaisissa osioissa:
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “ Tiedonantotaulukot ”, “ Mittareiden
raportointiperiaatteet ”;
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden
raportointiperiaatteet ”;
Oma työvoima (ESRS S1) “ Tiedonantotaulukot ”, “ Nokian oman työvoiman
mittareiden raportointiperiaatteet”;
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “ Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden
raportointiperiaatteet ”;
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “Tavoitteet ja edistyminen
tavoitteissa”, “Mittareiden raportointiperiaatteet”;
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “ Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa ”,
“Mittareiden raportointiperiaatteet”;
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “ Tiedonantotaulukot ”, “Mittareiden
raportointiperiaatteet”
55, 59
66, 68
84, 87
93 , 94
97 , 98
100 , 101
110 , 112
Mittarit ja tavoitteet
Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta
tavoitteiden avulla
Strategia “ESG-tavoitteemme ”.
Lisätietoa MDR-T:stä on aihekohtaisissa osioissa:
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”;
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “ Tavoitteet ja edistyminen
tavoitteissa ”;
Oma työvoima (ESRS S1) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”;
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa ”;
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “ Tavoitteet ja edistyminen
tavoitteissa ”;
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”;
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Tavoitteet ja edistyminen
tavoitteissa ”
ESRS E1 - Ilmastonmuutos
Raportoitavan tiedon otsikko
Raportointivaatimuksen nimi
Viittaus vuosikertomuksen osioon
Sivu
Hallinto
ESRS 2 GOV-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kestävyyteen liittyvän
suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Hallinto “ Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen
kannustinjärjestelmiin ”
Strategia
Tiedonantovaatimus E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva
siirtymäsuunnitelma
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “ Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ”
Strategia
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “ Ilmastoskenaarioiden ja resilienssin arviointi ”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus ilmastoon liittyvien
olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “ Ilmastoskenaarioiden ja resilienssin arviointi ”
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
115
Kestävyysraportin liite jatkoa
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Tiedonantovaatimus E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen
liittyvät toimintaperiaatteet
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “ Toimintaperiaatteet ”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Toimintaperiaatteet MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi
käyttöön otetut toimintaperiaatteet
Strategia “ Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat
toimintaperiaatteet ”;
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Toimintaperiaatteet”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Tiedonantovaatimus E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin
liittyvät toimet ja resurssit
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “ Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “ Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ”, “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”
Mittarit ja tavoitteet
Tiedonantovaatimus E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen
liittyvät tavoitteet
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “ Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa ”,
“Tiedonantotaulukot”
Mittarit ja tavoitteet
Mittarit MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa ”,
“Tiedonantotaulukot”, “Mittareiden raportointiperiaatteet”
Mittarit ja tavoitteet
Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta
tavoitteiden avulla
Strategia “ESG-tavoitteemme ”
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet”
Mittarit ja tavoitteet
Tiedonantovaatimus E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “ Tiedonantotaulukot ”
Mittarit ja tavoitteet
Tiedonantovaatimus E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3
-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “ Tiedonantotaulukot ”
Mittarit ja tavoitteet
Tiedonantovaatimus E1-7 – Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen
poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet
Ilmastonmuutos (ESRS E1) “ Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ”
ESRS E5 - Resurssien käyttö ja kiertotalous
Raportoitavan tiedon otsikko
Raportointivaatimuksen nimi
Viittaus vuosikertomuksen osioon
Sivu
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus resurssien käyttöön ja
kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Strategia “ Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa ”;
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Kuvaus prosessista, jolla
tunnistetaan ja arvioidaan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”;
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “ Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet liittyen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Tiedonantovaatimus E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
toimintaperiaatteet
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “ Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet liittyen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen ”,
“Toimintaperiaatteet”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Toimintaperiaatteet MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi
käyttöön otetut toimintaperiaatteet
Strategia “ Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat
toimintaperiaatteet ”
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “Toimintaperiaatteet ”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Tiedonantovaatimus E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet
ja resurssit
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “ Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet liittyen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen ”,
“Toimintaperiaatteet”, “ Toimet ”
61
62 , 64
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “ Toimet ”, “Tavoitteet ja edistyminen
tavoitteissa”, “ Tiedonantotaulukot ”
64, 64, 66
Mittarit ja tavoitteet
Tiedonantovaatimus E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät
tavoitteet
Strategia “ESG-tavoitteemme ”;
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “ Tavoitteet ja edistyminen
tavoitteissa”, “ Tiedonantotaulukot ”
Mittarit ja tavoitteet
Mittarit MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “ Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa ”,
“Tiedonantotaulukot”, “ Mittareiden raportointiperiaatteet ”
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
116
Kestävyysraportin liite jatkoa
Mittarit ja tavoitteet
Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta
tavoitteiden avulla
Strategia “ESG-tavoitteemme ”;
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “ Tavoitteet ja edistyminen
tavoitteissa”, “ Mittareiden raportointiperiaatteet ”
Mittarit ja tavoitteet
Tiedonantovaatimus E5-4 – Resurssien sisäänvirtaukset
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “ Tiedonantotaulukot ”, “Mittareiden
raportointiperiaatteet”
Mittarit ja tavoitteet
Tiedonantovaatimus E5-5 – Resurssien ulosvirtaukset
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5) “ Tiedonantotaulukot ”
ESRS S1 - Oma työvoima
Raportoitavan tiedon otsikko
Raportointivaatimuksen nimi
Viittaus vuosikertomuksen osioon
Sivu
Strategia
ESRS 2 SBM-2:een liittyvä julkistamisvaatimus – Sidosryhmien edut ja näkemykset
Strategia “ Sidosryhmien edut ja näkemykset ”
Strategia
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä julkistamisvaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Strategia “ Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa ”;
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Kuvaus prosessista, jolla
tunnistetaan ja arvioidaan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”;
Oma työvoima (ESRS S1) “ Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Julkistamisvaatimus S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet
Oma työvoima (ESRS S1) “Toimintaperiaatteet ”, “Prosessit, jotka koskevat
yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa”
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Raportointikanavat ja tutkintaprosessi”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Toimintaperiaatteet MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi
käyttöön otetut toimintaperiaatteet
Strategia “ Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat
toimintaperiaatteet ”;
Oma työvoima (ESRS S1) “Toimintaperiaatteet”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Julkistamisvaatimus S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa
Oma työvoima (ESRS S1) “ Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa ”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Julkistamisvaatimus S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “ Raportointikanavat ja tutkintaprosessi ”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Julkistamisvaatimus S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan
kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan
liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
Oma työvoima (ESRS S1) “ Toimintaperiaatteet ”; “Prosessit, jotka koskevat
yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa”,
“Toimet ”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit
Oma työvoima (ESRS S1) “ Toimet ”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Julkistamisvaatimus S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten
vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten
riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
Oma työvoima (ESRS S1) “ Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa ”
Mittarit ja tavoitteet
Mittarit MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit
Oma työvoima (ESRS S1) “ Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa ”,
“Tiedonantotaulukot”, “ Nokian oman työvoiman mittareiden
raportointiperiaatteet ”
83
84 , 87
Mittarit ja tavoitteet
Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta
tavoitteiden avulla
Strategia “ESG-tavoitteemme ”;
Oma työvoima (ESRS S1) “ Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”, “ Nokian oman
työvoiman mittareiden raportointiperiaatteet ”
38
83 , 87
Mittarit ja tavoitteet
Julkistamisvaatimus S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Oma työvoima (ESRS S1) “ Tiedonantotaulukot ” Taulukko. Työntekijöiden määrä
eriteltynä sopimustyypeittäin ja sukupuolen mukaan, 2024 ; Taulukko.
Työntekijöiden määrä eriteltynä sopimustyypeittäin ja maan / alueen mukaan,
2024 ; Taulukko. Työntekijöiden vaihtuvuus, 2024
Mittarit ja tavoitteet
Julkistamisvaatimus S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin
työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Oma työvoima (ESRS S1) “ Tiedonantotaulukot ” Taulukko. Muiden kuin
työsuhteisten työntekijöiden määrä, 2024
Mittarit ja tavoitteet
Julkistamisvaatimus S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit
Oma työvoima (ESRS S1) “ Tiedonantotaulukot ” Taulukko. Työntekijät ylimmän
johdon tasolla, 2024 ; Taulukko. Työntekijät ikäryhmittäin, 2024
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
117
Kestävyysraportin liite jatkoa
Mittarit ja tavoitteet
Julkistamisvaatimus S1-10 – Riittävä palkka
Oma työvoima (ESRS S1) “ Riittävä palkka ”
Mittarit ja tavoitteet
Julkistamisvaatimus S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit
Oma työvoima (ESRS S1) “ Tiedonantotaulukot ” Taulukko. Työntekijöiden osaamisen
kehittäminen, 2024 ; Taulukko. Koulutustunnit, 2024 ; Taulukko. Työntekijäluokkien
erittely, 2024
Mittarit ja tavoitteet
Julkistamisvaatimus S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja
kokonaisansiot)
Oma työvoima (ESRS S1) “ Tiedonantotaulukot ” Taulukko. Sukupuolten palkkaero ja
vuotuinen kokonaisansio, 2024
ESRS S2 - Arvoketjun työntekijät
Raportoitavan tiedon otsikko
Raportointivaatimuksen nimi
Viittaus vuosikertomuksen osioon
Sivu
Strategia
ESRS 2 SBM-2:een liittyvä tiedonantovaatimus – Sidosryhmien edut ja näkemykset
Strategia “ Sidosryhmien edut ja näkemykset ”
Strategia
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Strategia “ Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa ”;
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Kuvaus prosessista, jolla
tunnistetaan ja arvioidaan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”;
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “ Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Tiedonantovaatimus S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “ Toimintaperiaatteet ”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Toimintaperiaatteet MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi
käyttöön otetut toimintaperiaatteet
Strategia “ Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat
toimintaperiaatteet ”;
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “Toimintaperiaatteet”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Tiedonantovaatimus S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
arvoketjun työntekijöiden kanssa
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “ Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa ”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Tiedonantovaatimus S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “ Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi ”;
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Raportointikanavat ja tutkintaprosessi”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Tiedonantovaatimus S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin
riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin
kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “ Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi ”, “Toimet”;
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Raportointikanavat ja tutkintaprosessi”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “ Toimet ”
Mittarit ja tavoitteet
Mittarit MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “ Tiedonantotaulukot ”, “Mittareiden
raportointiperiaatteet”
Mittarit ja tavoitteet
Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta
tavoitteiden avulla
Strategia “ESG-tavoitteemme ”;
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “ Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”,
“Mittareiden raportointiperiaatteet ”
Mittarit ja tavoitteet
Tiedonantovaatimus S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan liittyvät tavoitteet
Arvoketjun työntekijät (ESRS S2) “Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa ”,
“Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun
työntekijöiden kanssa”
ESRS S3 - Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
Raportoitavan tiedon otsikko
Raportointivaatimuksen nimi
Viittaus vuosikertomuksen osioon
Sivu
Strategia
ESRS 2 SBM-2:een liittyvä tiedonantovaatimus – Sidosryhmien edut ja näkemykset
Strategia “ Sidosryhmien edut ja näkemykset ”
Strategia
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Strategia “ Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa ”;
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Kuvaus prosessista, jolla
tunnistetaan ja arvioidaan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”;
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “ Vaikutusten kohteena oleviin
yhteisöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
118
Kestävyysraportin liite jatkoa
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Tiedonantovaatimus S3-1 – Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät
toimintaperiaatteet
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “ Toimintaperiaatteet ”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Toimintaperiaatteet MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi
käyttöön otetut toimintaperiaatteet
Strategia “ Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat
toimintaperiaatteet ”;
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “Toimintaperiaatteet”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Tiedonantovaatimus S3-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista
vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “ Prosessit, jotka koskevat
yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa ”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Tiedonantovaatimus S3-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “ Raportointikanavat ja tutkintaprosessi ”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Tiedonantovaatimus S3-4 – Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin
olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten
kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja
olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “ Prosessit, jotka koskevat
yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa ”,
“Toimet”,
“ Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “ Toimet ”,
“Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”
Mittarit ja tavoitteet
Tiedonantovaatimus S3-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan liittyvät tavoitteet
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “ Tavoitteet ja edistyminen
tavoitteissa ”
Mittarit ja tavoitteet
Mittarit MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “ Tavoitteet ja edistyminen
tavoitteissa ”, “Mittareiden raportointiperiaatteet”
Mittarit ja tavoitteet
Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta
tavoitteiden avulla
Strategia “ESG-tavoitteemme ”;
Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt (ESRS S3) “ Tavoitteet ja edistyminen
tavoitteissa”, “ Mittareiden raportointiperiaatteet ”
ESRS S4 - Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Raportoitavan tiedon otsikko
Raportointivaatimuksen nimi
Viittaus vuosikertomuksen osioon
Sivu
Strategia
ESRS 2 SBM-2:een liittyvä tiedonantovaatimus – Sidosryhmien edut ja näkemykset
Strategia “ Sidosryhmien edut ja näkemykset ”
Strategia
ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Strategia “ Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa ”;
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Kuvaus prosessista, jolla
tunnistetaan ja arvioidaan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”;
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “ Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Tiedonantovaatimus S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät
toimintaperiaatteet
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “ Toimintaperiaatteet ”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Toimintaperiaatteet MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi
käyttöön otetut toimintaperiaatteet
Strategia “ Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat
toimintaperiaatteet ”;
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “Toimintaperiaatteet”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Tiedonantovaatimus S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja
loppukäyttäjien kanssa
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “ Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa ”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Tiedonantovaatimus S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja
kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “ Raportointikanavat ja tutkintaprosessi ”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Tiedonantovaatimus S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin
riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin
kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien
hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “ Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa
kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa ”, “Toimet”, “ Tavoitteet ja edistyminen
tavoitteissa ”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “ Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa ”
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
119
Kestävyysraportin liite jatkoa
Mittarit ja tavoitteet
Tiedonantovaatimus S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien
hallintaan liittyvät tavoitteet
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “ Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa ”
Mittarit ja tavoitteet
Mittarit MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “ Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa ”,
“Mittareiden raportointiperiaatteet”
Mittarit ja tavoitteet
Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta
tavoitteiden avulla
Strategia “ESG-tavoitteemme ”;
Kuluttajat ja loppukäyttäjät (ESRS S4) “ Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”,
“Mittareiden raportointiperiaatteet ”
ESRS G1 - Liiketoiminnan harjoittaminen
Raportoitavan tiedon otsikko
Raportointivaatimuksen nimi
Viittaus vuosikertomuksen osioon
Sivu
Hallintotapa
ESRS 2 GOV-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten
rooli
Hallinto “ Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli kestävyysseikkoihin liittyen ”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista
Strategia “ Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden
vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa ”;
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta “Kuvaus prosessista, jolla
tunnistetaan ja arvioidaan olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”;
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “ Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Toimintaperiaatteet MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi
käyttöön otetut toimintaperiaatteet
Strategia “ Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat
toimintaperiaatteet ”;
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Tiedonantovaatimus G1–1 – Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
Strategia “ Olennaisten vastuullisuusaiheiden hallintaan sovellettavat
toimintaperiaatteet ”;
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “Liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Tiedonantovaatimus G1–2 – Suhteet toimittajiin
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “ Toimittajasuhteiden hallinta “
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Tiedonantovaatimus G1–3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “ Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ”,
“Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri”,
“Raportointikanavat ja tutkintaprosessi ”,
“ Vastatoimilta suojautuminen ”, “ Koulutus ”,
“Nokian mahdollisuus: Korruption ja lahjonnan vastainen ohjelmaa”
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “ Toimet ”,
“Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”
Mittarit ja tavoitteet
Mittarit MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “ Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa ”,
“Tiedonantotaulukot”, “ Mittareiden raportointiperiaatteet ”
Mittarit ja tavoitteet
Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta
tavoitteiden avulla
Strategia “ESG-tavoitteemme ”;
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “ Tavoitteet ja edistyminen tavoitteissa”,
“Mittareiden raportointiperiaatteet ”
Mittarit ja tavoitteet
Tiedonantovaatimus G1–6 – Maksukäytännöt
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1) “ Toimittajasuhteiden hallinta ”,
“Tiedonantotaulukot”
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
120
Kestävyysraportin liite jatkoa
Luettelo tietopisteistä, jotka ovat peräisin muusta EU-lainsäädännöstä
Osio
Kohta
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen
Viittaus
pilariin 3
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen
(kyllä/ei)
Viittaus vuosikertomukseen
Sivunumero
ESRS 2 GOV-1 Hallituksen sukupuolijakauma
21 (d)
X
X
Kyllä
Esitetty Yleiset tiedot -osiossa, kohdassa
“ Hallinto ”
ESRS 2 GOV-1 Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus
21 (e)
X
Kyllä
Esitetty Yleiset tiedot -osiossa, kohdassa
“ Hallinto ”
ESRS 2 GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
30
X
Kyllä
Esitetty Yleiset tiedot -osiossa, kohdassa
“ Hallinto ”
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään
toimintaan
40 (d) i
X
X
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan
40 (d) ii
X
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan
40 (d) iii
X
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS 2 SBM-1 Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään
toimintaan
40 (d) iv
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS E1-1 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi
vuoteen 2050 mennessä
14
X
Kyllä
Esitetty E1-osiossa, kohdassa
“ Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta
koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ”
ESRS E1-1 Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle
suljetut yritykset
16 (g)
X
X
Kyllä
Esitetty E1-osiossa, kohdassa
“ Siirtymäsuunnitelma ja ilmastonmuutosta
koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ”
ESRS E1-4 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet
34
X
X
X
Kyllä
Esitetty E1-osiossa, kohdassa “Tavoitteet ja
edistyminen tavoitteissa ”
ESRS E1-5 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä
lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)
38
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
37
X
Kyllä
Esitetty E1-osiossa, kohdassa
“ Tiedonantotaulukot ”
ESRS E1-5 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan
ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla
40-43
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3
-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
44
X
X
X
Kyllä
Esitetty E1-osiossa, kohdassa
“ Tiedonantotaulukot ”
ESRS E1-6 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti
53-55
X
X
X
Kyllä
Esitetty E1-osiossa, kohdassa
“ Tiedonantotaulukot ”
ESRS E1-7 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset
56
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS E1-9 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille
66
X
Ei
Nokia päätti soveltaa vaiheittaista käyttöönottoa
eikä esitä näitä mittareita vuonna 2024
ESRS E1-9 Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin
mukaan
ESRS E1-9 Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin
kohdistuu olennainen fyysinen riski
66 (a) and (c)
X
Ei
Nokia päätti soveltaa vaiheittaista käyttöönottoa
eikä esitä näitä mittareita vuonna 2024
ESRS E1-9 Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä
energiatehokkuusluokittain
67 (c)
X
Ei
Nokia päätti soveltaa vaiheittaista käyttöönottoa
eikä esitä näitä mittareita vuonna 2024
ESRS E1-9 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa
69
X
Ei
Nokia päätti soveltaa vaiheittaista käyttöönottoa
eikä esitä näitä mittareita vuonna 2024
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
121
Kestävyysraportin liite jatkoa
Osio
Kohta
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen
Viittaus
pilariin 3
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen
(kyllä/ei)
Viittaus vuosikertomukseen
Sivunumero
ESRS E2-4 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän
epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien
päästöjä ja siirtoja koskevaeurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa
28
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS E3-1 Vesivarat ja merten luonnonvarat
9
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS E3-1 Kohdennetut toimintaperiaatteet
13
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS E3-1 Merien ja valtamerten kestävyys
14
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS E3-4 Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä
28 (c)
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS E3-4 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan
liikevoittoa kohti laskettuna
29
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS 2- IRO 1 – E4
16 (a) i
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS 2- IRO 1 – E4
16 (b)
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS 2- IRO 1 – E4
16 (c)
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS E4-2 Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai
toimintaperiaatteet
24 (b)
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS E4-2 Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet
24 (c)
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS E4-2 Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet
24 (d)
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS E5-5 Kierrättämätön jäte
37 (d)
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS E5-5 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte
39
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS 2- SBM3 – S1 Pakkotyötapausten riski
14 (f)
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS 2- SBM3 – S1 Lapsityövoimatapausten riski
14 (g)
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS S1-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
20
X
Kyllä
Esitetty S1-osiossa, kohdassa
“ Toimintaperiaatteet ” ja Yleiset tiedot -osiossa
kohdassa “Olennaisten vastuullisuusaiheiden
hallintaan sovellettavat toimintaperiaatteet”
ESRS S1-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen
käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt
21
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS S1-1 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet
22
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS S1-1 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet
tai hallintajärjestelmä
23
X
Kyllä
Esitetty S1-osiossa, kohdassa
“ Toimintaperiaatteet ”
ESRS S1-3 Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät
32 (c)
X
Kyllä
Esitetty S1-osiossa, kohdassa “Prosessit
kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat
omille työntekijöille huolenaiheiden esiin
tuomiseksi ”
ESRS S1-14 Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien
lukumäärä ja osuus
88 (b) and (c)
X
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS S1-14 Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai
sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä
88 (e)
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS S1-16 Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero
97 (a)
X
X
Kyllä
Tasoitettu palkka-analyysi esitetty S1-osiossa,
kohdassa “ Tiedonantotaulukot”
ESRS S1-16 Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka
97 (b)
X
Kyllä
Esitetty S1-osiossa, kohdassa
“ Tiedonantotaulukot ”
ESRS S1-17 Syrjintätapaukset
103 (a)
X
Ei
Ei koske Nokiaa
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
122
Kestävyysraportin liite jatkoa
Osio
Kohta
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen
Viittaus
pilariin 3
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen
Viittaus EU:n
ilmastolakiin
Olennainen
(kyllä/ei)
Viittaus vuosikertomukseen
Sivunumero
ESRS S1-17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen
104 (a)
X
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS 2- SBM3 – S2 Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski
arvoketjussa
11 (b)
X
Ei
Tällaisia tapauksia ei ole tunnistettu
ESRS S2-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
17
X
Kyllä
Esitetty S2-osiossa, kohdassa
“ Toimintaperiaatteet ”
ESRS S2-1 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet
18
X
Kyllä
Esitetty S2-osiossa, kohdassa
“ Toimintaperiaatteet ”
ESRS S2-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen
19
X
X
Kyllä
Esitetty S2-osiossa, kohdassa
“ Toimintaperiaatteet ”
ESRS S2-1 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen
käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt
19
X
Kyllä
Esitetty S2-osiossa, kohdassa
“ Toimintaperiaatteet ”
ESRS S2-4 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat
ja ihmisoikeuksien loukkaukset
36
X
Kyllä
Esitetty S2-osiossa, taulukossa “Esimerkkejä
havaituista sääntöjen rikkomuksista ja
toteutetuista toimista”
ESRS S3-1 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset
16
X
Kyllä
Esitetty S2-osiossa, kohdassa
“ Toimintaperiaatteet ”
ESRS S3-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden
noudattamatta jättäminen
17
X
X
Ei
Tällaisia tapauksia ei ole tunnistettu
ESRS S3-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset
36
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS S4-1 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet
16
X
Kyllä
Esitetty S4-osiossa, kohdassa
“ Toimintaperiaatteet ”
ESRS S4-1 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen
17
X
X
Ei
Tällaisia tapauksia ei ole tunnistettu
ESRS S4-4 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset
35
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS G1-1 Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus
10 (b)
X
Kyllä
Esitetty G1-osiossa, kohdassa “Liiketoiminnan
harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja
yrityskulttuuri ”
ESRS G1-1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu
10 (d)
X
Kyllä
Esitetty G1-osiossa, kohdassa “Liiketoiminnan
harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja
yrityskulttuuri ”
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta
määrätyt sakot
24 (a)
X
X
Ei
Ei koske Nokiaa
ESRS G1-4 Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit
24 (b)
X
Ei
Ei koske Nokiaa
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
123
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Osakkeet
Osakkeet ja osakepääoma
Nokialla on yksi osakelaji. Jokainen Nokian osake oikeuttaa yhteen ääneen Nokian
yhtiökokouksissa.
Yhtiön osakepääoma 31.12.2024 oli 245 896 461,96 euroa ja osakkeiden kokonaismäärä
5 605 850 345. Osakkeiden kokonaismäärästä konserniyhtiöiden hallussa oli yhteensä
232 700 997 osaketta, joiden osuus kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta
äänimäärästä oli noin 4,2 % .
Marraskuussa 2024 hallitus päätti yhtiökokouksen sille vuonna 2024 antaman valtuutuksen
nojalla yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla toteutettavasta enintään 28 651 000 osakkeen
suunnatusta osakeannista osakepohjaisten kannustinohjelmien ja henkilöstön
osakesäästöohjelman mukaisten, vuonna 2025 maksettaviksi erääntyvien sitoumusten
täyttämiseksi. Osakkeet olivat yhtiön hallussa lokakuussa 2023 tehdyn, uusilla osakkeilla
toteutetun osakeannin johdosta. Osakkeet annettiin vastikkeetta.
Marraskuussa 2024 hallitus päätti 150 000 000 uuden osakkeen maksuttomasta suunnatusta
osakeannista yhtiölle itselleen yhtiökokouksen sille vuonna 2024 antaman valtuutuksen nojalla ja
päätti lisäksi yhtiön hallussa tämän annin seurauksena olevilla omilla osakkeilla toteutettavasta,
enintään 150 000 000 osakkeen suunnatusta osakeannista kattaakseen Infineran hankintaan
liittyvän sulautumissopimuksen mukaiset velvoitteensa osakkeiden toimittamisesta osakkeisiin
oikeutetuille Infineran osakkeenomistajille. Siltä osin kuin osakkeita ei tarvita hankinnan
toteuttamiseen liittyvien velvoitteiden täyttämiseen, hallitus päätti niiden suuntaamisesta
osakeannilla vastikkeetta Nokian ja Infineran osakepalkkio-ohjelmien osallistujille. Nokia otti
vastattavakseen Infineran osakepalkkio-ohjelman Infineran hankinnan toteutumisen myötä.
Vuoden 2024 aikana luovutimme yhteensä 24 380 761 Nokian hallussa ollutta Nokian osaketta
vastikkeetta työntekijöillemme, mukaan lukien eräille johtoryhmän jäsenille, Nokian osakepalkkio-
ohjelmien ja työntekijöiden osakesäästöohjelman perusteella ohjelmien ehtojen mukaisesti.
Osakkeiden luovutukset perustuivat lokakuussa 2023 julkistettuun hallituksen päätökseen yhtiön
hallussa olevien osakkeiden antamisesta ohjelmien mukaisten sitoumusten täyttämiseksi.
Tietoa Nokian hallituksella vuonna 2024 olleista valtuutuksista päättää osakeannista, osakkeisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta ja omien osakkeiden luovuttamisesta ja
hankkimisesta sekä tietoa lähipiiritapahtumista, osakkeenomistajista ja osakepohjaisista
palkkioista on esitetty tämän osion ”Osakkeet ja osakkeenomistajat” lisäksi
konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 3.2. Johdon palkitseminen, 3.3. Osakeperusteiset maksut,
5.1. Oma pääoma ja 6.4. Lähipiiriliiketoimet.
Joulukuussa 2024 hallitus päätti mitätöidä 157 646 220 yhtiön hallussa olevaa Nokian osaketta,
jotka oli hankittu maaliskuussa 2024 aloitetun omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman aikana.
Takaisinosto-ohjelman suuruutta korotettiin heinäkuussa 2024 ja ohjelma päättyi marraskuussa
2024. Osakkeiden mitätöinnillä ei ollut vaikutusta yhtiön osakepääomaan tai oman pääoman
kokonaismäärään.
Hallituksen jäsenten hallussa oli 31.12.2024 yhteensä 1 056 085 Nokian osaketta ja ADS-
osaketalletustodistusta, jotka edustivat 0,02 % liikkeeseen lasketuista osakkeistamme ja
kokonaisäänimäärästä, lukuun ottamatta Nokia-konsernin hallussa olevia omia osakkeita.
Toimitusjohtajan hallussa oli 31.12.2024 yhteensä 1 573 826 Nokian osaketta.
Tilikausien 2024 ja 2023 aikana Nokian osakkeista ei tehty julkisia ostotarjouksia, eikä Nokia
tehnyt julkisia ostotarjouksia muiden yritysten osakkeista.
Nokialla ei ole vähimmäis- tai enimmäisosakepääomaa eikä yhtiön osakkeella ole nimellisarvoa.
31.12.
2024
2023
2022
2021
2020
Osakepääoma, milj. EUR
246
246
246
246
246
Osakkeet (1 000)
5 605 850
5 613 497
5 632 298
5 675 461
5 653 886
Konserniyhtiöiden hallussa
olevat omat osakkeet (1 000)
232 701
87 896
45 282
40 468
36 390
Osakemäärä ilman konsernin
hallussa olevia omia osakkeita
(1 000)
5 373 149
5 525 601
5 587 016
5 634 993
5 617 496
Keskimääräinen osakemäärä
tilikauden aikana ilman
konsernin hallussa olevia omia
osakkeita
Laimentamaton (1 000)(1)
5 475 817
5 549 468
5 614 182
5 630 025
5 612 418
Laimennettu (1 000)(1)
5 530 603
5 585 923
5 670 020
5 684 235
5 612 418
Rekisteröityjen
osakkeenomistajien määrä(2)
224 196
247 893
238 359
233 844
246 886
(1) Käytetty emoyhtiön osakkeenomistajille kohdistuvan osakekohtaisen tuloksen laskennassa.
(2) Jokainen tilinhoitajayhteisö sisältyy lukuun vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
124
Osakkeet ja osakkeenomistajat jatkoa
Keskeiset tunnusluvut
1.1.–31.12.
2024
2023
2022
2021
2020
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, EUR
Jatkuvat toiminnot(1)
0,31
0,11
0,75
N/A
N/A
Lopetetut toiminnot(1)
-0,08
0,01
0,01
N/A
N/A
Tilikauden voitto
0,23
0,12
0,76
0,29
-0,45
Osakekohtainen tulos, laimennettu, EUR
Jatkuvat toiminnot(1)
0,31
0,11
0,74
N/A
N/A
Lopetetut toiminnot(1)
-0,08
0,01
0,01
N/A
N/A
Tilikauden voitto
0,23
0,12
0,75
0,29
-0,45
Ehdotettu osakekohtainen osinko, EUR(2)
0,14
0,13
0,12
0,08
0,00
Osinkojen osuus tuloksesta(3)
45,2 %
118,2 %
16,0 %
N/A
N/A
Osingot yhteensä, milj. EUR(4)
785
730
676
449
—
31.12.
2024
2023
2022
2021
2020
Osakekohtainen oma pääoma, EUR
3,84
3,72
3,82
3,08
2,22
Osakekurssi, EUR(5)
4,27
3,05
4,33
5,57
3,15
Hinta/voittosuhde (P/E-luku)(3)
13,77
27,73
5,77
N/A
N/A
Osinkotuotto(1)
3,28 %
4,26 %
2,77 %
1,44 %
—
Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR
22 943
16 853
24 192
31 409
17 701
(1) Kesäkuussa 2024 Nokia luokitteli Submarine Networks -liiketoiminnon lopetetuksi toiminnoksi. Vertailutiedot vuosilta 2023 ja
2022 on oikaistu vastaavasti. Vuosien 2021 ja 2020 vertailutietoja ei ole oikaistu, sillä niiden oikaiseminen vaatisi kohtuuttomia
kustannuksia ja ponnisteluja.
(2) Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että se valtuutettaisiin päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,14 euron
jakamisesta osakkeelta osinkona kertyneistä voittovaroista ja/tai varojen jakamisena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.
(3) Laskettu jatkuvien toimintojen laimentamattoman osakekohtaisen tuloksen perusteella.
(4) Vuoden 2024 osalta osingot yhteensä on laskettu perustuen hallituksen ehdotukseen, jonka perusteella se valtuutettaisiin
päättämään enintään 0,14 euron osakekohtaisesta varojenjaosta tilikaudelta 2024 sekä osakkeiden kokonaismäärään vuoden
2024 tilinpäätöksen julkaisemisen hetkellä. Vuoden 2024 julkaisemisen hetkellä osakkeiden kokonaismäärä oli 5 605 850 345.
Vertailutietoina on esitetty todelliset emoyhtiön osakkeenomistajille maksetut osingot yhteensä kyseisiltä tilikausilta.
(5) Nokian osakkeen vuoden lopun päätöskurssi Nasdaq Helsingissä.
Osakevaihto
1.1.–31.12.
2024
2023
2022
2021
2020
Vuoden aikana vaihdettujen osakkeiden
lukumäärä (1 000)(1)
7 175 750
7 754 279
10 294 615
16 560 334
13 903 762
Keskimääräinen osakemäärä ilman
konsernin hallussa olevia omia osakkeita
(1 000)
5 475 817
5 549 468
5 614 182
5 630 025
5 612 418
Osakevaihto, %
131
140
183
294
248
(1) Lähde: Nasdaq Helsinki, New Yorkin pörssin yhdistetty tilasto ja Euronext Paris.
Osakkeilla käydään kauppaa pääasiassa Nasdaq Helsingissä ja Euronext Pariisissa ja ADS-
osaketalletustodistuksilla New Yorkin pörssissä.
Kurssikehitys
Helsingin pörssi (Nasdaq Helsinki)
EUR
Ylin
Alin
Arvo
Koko vuosi 2024 ylin/alin
4,58
3,00
Koko vuosi 2024 keskiarvo (painotettu)
3,64
Vuoden lopun arvo 31.12.2024
4,27
Vuoden lopun arvo 31.12.2023
3,05
Muutos välillä 31.12.2023–31.12.2024
40,0 %
New Yorkin pörssi (New York Stock Exchange)
USD
Ylin
Alin
Arvo
Koko vuosi 2024 ylin/alin
4,95
3,29
Koko vuosi 2024 keskiarvo (painotettu)
3,99
Vuoden lopun arvo 31.12.2024
4,43
Vuoden lopun arvo 31.12.2023
3,42
Muutos välillä 31.12.2023–31.12.2024
29,5 %
Pariisin pörssi (Euronext Paris)
EUR
Ylin
Alin
Arvo
Koko vuosi 2024 ylin/alin
4,57
3,01
Koko vuosi 2024 keskiarvo (painotettu)
3,68
Vuoden lopun arvo 31.12.2024
4,26
Vuoden lopun arvo 31.12.2023
3,06
Muutos välillä 31.12.2023–31.12.2024
39,2 %
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
125
Osakkeet ja osakkeenomistajat jatkoa
Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella
Vuoden 2019 jälkeen Nokia ei ole hallinnoinut yhtään globaalia optio-ohjelmaa.
Osinko ja omien osakkeiden hankinta
Osakkeenomistajille jaettava osinko on Nokian ensisijainen varojenjakotapa. Osinkopolitiikka
päivitettiin maaliskuun 2021 pääomamarkkinapäivässä seuraavasti: ”Tavoitteenamme ovat
toistuvat, vakaat ja ajan mittaan kasvavat osingot, joissa otetaan huomioon edellisen vuoden
tulos sekä yhtiön taloudellinen asema ja liiketoimintanäkymät.”
Hallitus ehdottaa vuoden 2025 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2024 päättyneeltä
tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella ei jaeta osinkoa varsinaisen yhtiökokouksen
päätöksellä. Sen sijaan hallitus ehdottaa, että se valtuutetaan päättämään harkintansa mukaan
yhteensä enintään 0,14 euron jakamisesta osakkeelta osinkona kertyneistä voittovaroista ja/tai
varoina sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutusta käytettäisiin osingon ja/tai
varojen jakamiseen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta neljässä erässä valtuutuksen
voimassaoloaikana neljännesvuosittaisten tulosjulkistusten yhteydessä, ellei hallitus
perustellusta syystä päätä toisin. Ehdotettu valtuutuksen kokonaismäärä osingolle ja/tai varojen
jakamiselle sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta on linjassa yhtiön osinkopolitiikan
kanssa. Valtuutus olisi voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun saakka. Hallitus
tekisi erilliset päätökset kunkin osingonmaksun ja/tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston
varojen jakamisen määrästä ja ajoituksesta.
Vuoden 2024 ensimmäisellä vuosineljänneksellä Nokia ilmoitti aloittavansa omien osakkeiden
takaisinosto-ohjelman vuoden 2023 yhtiökokouksen hallitukselle antaman valtuutuksen nojalla
palauttaakseen osakkeenomistajille vaiheittain enintään 600 miljoonaa euroa kahden vuoden
kuluessa. Takaisinosto-ohjelma käynnistettiin maaliskuussa 2024 ja takaisinostoja nopeutettiin
heinäkuussa 2024 korottamalla vuoden 2024 aikana tehtävien takaisinostojen määrää. Koko 600
miljoonan euron takaisinosto-ohjelma saatiin päätökseen marraskuussa 2024, ja takaisinostetut
osakkeet mitätöitiin joulukuussa 2024.
Marraskuussa 2024 Nokia käynnisti vuoden 2024 yhtiökokouksen hallitukselle antaman
valtuutuksen nojalla omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman kompensoidakseen kesäkuussa
2024 julkistetun Infinera-hankinnan aiheuttamaa laimennusvaikutusta. Takaisinosto-ohjelman
tavoitteena on ostaa 150 miljoonaa osaketta, ja hankintaan käytettävä kokonaissumma on
enintään 900 miljoonaa euroa. Takaisinostot alkoivat marraskuussa 2024 ja päättyvät
viimeistään 31.12.2025.
Jaamme mahdolliset kertyneet voittovarat osakeyhtiölain mukaisesti kuten jäljempänä on
määritelty. Laadimme ja laskemme mahdollisen voitonjaon joko käteisosinkoina, varoina
sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, osakkeiden takaisinostoina, jossain muussa
muodossa tai edellä mainittujen yhdistelmänä. Jaettavien voittovarojen määrittämiseen ei ole
olemassa tiettyä kaavaa, mutta alla käsitellään tiettyjä lainsäädännön asettamia rajoituksia.
Mahdollisten tulevien kertyneiden voittovarojen jakamisen ajoitus ja määrä riippuvat yhtiön
tulevista tuloksista ja taloudellisesta tilanteesta.
Osakeyhtiölain mukaan voimme jakaa osakkeistamme kertyneitä voittovaroja ja/tai varoja
sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta ainoastaan osakkeenomistajien päätöksellä ja
hallituksen esittämän määrän mukaisesti rajoitetuin poikkeuksin. Mahdollisen voitonjaon määrä
rajoittuu emoyhtiön jaettavien voittovarojen määrään osakkeenomistajien hyväksymän edellisen
tilinpäätöksen mukaisesti, ottaen huomioon olennaiset muutokset emoyhtiön taloudellisessa
tilanteessa edellisen tilikauden päätyttyä sekä lakisääteiset vaatimukset siitä, että varojenjako ei
saa johtaa emoyhtiön maksukyvyttömyyteen. Voitonjako ei saa ylittää hallituksen esittämää
määrää, lukuun ottamatta poikkeuksia, jotka liittyvät vähemmistöosakkeenomistajien oikeuteen
vaatia vähimmäisosingon jakoa.
Yhtiön ja sen osakkuusyhtiöiden hankkimat omat osakkeet
Alla olevassa taulukossa on esitetty lisätietoja omien osakkeiden hankinnoista vuonna 2024:
Kausi
Hankittujen osakkeiden
määrä
Keskimääräinen hinta
osakkeelta, EUR
Julkistettujen ohjelmien
nojalla hankitut
osakkeet
Ohjelmien nojalla vielä
hankittavien osakkeiden
enimmäisarvo, EUR
Tammikuu(1)
0
—
0
300 000 000
Helmikuu
—
—
—
300 000 000
Maaliskuu
3 290 248
3,27
3 290 248
289 225 892
Huhtikuu
10 016 054
3,27
10 016 054
256 430 168
Toukokuu
7 912 962
3,53
7 912 962
228 473 123
Kesäkuu
8 288 039
3,51
8 288 039
199 343 182
Heinäkuu(2)
30 031 651
3,49
30 031 651
394 543 699
Elokuu
24 756 945
3,55
24 756 945
306 682 042
Syyskuu
—
—
—
306 682 042
Lokakuu
43 187 891
4,15
43 187 891
127 285 596
Marraskuu(3)
34 522 895
4,19
34 522 895
882 584 913
Joulukuu
14 825 581
4,18
14 825 581
820 640 546
Yhteensä
176 832 266
3,84
176 832 266
(1) Nokia ilmoitti 25. tammikuuta 2024, että yhtiön hallitus on käynnistämässä osakkeidensa takaisinosto-ohjelman vuoden 2023
yhtiökokouksen hallitukselle antaman valtuutuksen nojalla palauttaakseen yhtiön osakkeenomistajille enintään 600 miljoonaa euroa
vaiheittain kahden vuoden kuluessa. Takaisinosto-ohjelman ensimmäinen vaihe alkoi 20. maaliskuuta 2024.
(2) 19. heinäkuuta 2024 yhtiön hallitus päätti nopeuttaa takaisinostoja siten, että koko 600 miljoonan euron takaisinosto-ohjelma
päätettäisiin vuoden 2024 loppuun mennessä. Takaisinosto-ohjelma saatiin päätökseen 21. marraskuuta 2024.
(3) Nokia ilmoitti 22. marraskuuta 2024, että yhtiön hallitus on käynnistämässä osakkeidensa takaisinosto-ohjelman vuoden 2024
yhtiökokouksen hallitukselle antaman valtuutuksen nojalla kompensoidakseen Infineran hankinnasta aiheutuvaa 
laimennusvaikutusta. Ohjelman tavoitteena on hankkia 150 miljoonaa osaketta, ja hankintaan käytettävä kokonaissumma on
enintään 900 miljoonaa euroa. Takaisinostot alkoivat 25. marraskuuta 2024.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
126
Osakkeet ja osakkeenomistajat jatkoa
Osakkeenomistajat
Suomessa 31.12.2024 rekisteröidyt osakkeenomistajat omistivat noin 26 % ja
hallintarekisteröidyt osakkeenomistajat noin 74 % kaikista Nokia Oyj:n osakkeista. Rekisteröityjen
osakkeenomistajien lukumäärä 31.12.2024 oli yhteensä 224 196. Jokainen tilinhoitajayhteisö
(12) sisältyy tähän lukuun vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana.
Suurimmat Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat 31.12.2024(1)
Osakkeenomistaja
Osakemäärä
yhteensä (1 000)
% kaikista
osakkeista
% äänimäärästä
Solidium Oy
325 000
5,80 %
5,80 %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma
78 266
1,40 %
1,40 %
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
74 685
1,33 %
1,33 %
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
39 185
0,70 %
0,70 %
Valtion Eläkerahasto
32 000
0,57 %
0,57 %
Oy Lival Ab
17 490
0,31 %
0,31 %
Svenska Kulturfonden
14 618
0,26 %
0,26 %
Nordea Pro Finland Fund
11 378
0,20 %
0,20 %
Sijoitusrahasto Seligson & Co
10 482
0,19 %
0,19 %
Evli Finland Select Fund
9 300
0,17 %
0,17 %
(1) Ei sisällä hallintarekisteröityjä osakkeita eikä Nokia Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita. Nokia Oyj:n hallussa oli 31.12.2024
yhteensä 219 494 558 Nokian osaketta.
Osakeomistuksen jakauma 31.12.2024(1)
Omistettujen osakkeiden lukumäärä
Osakkeenomistajat
%
osakkeenomistajista
Osakemäärä
yhteensä
% kaikista
osakkeista
1–100
61 483
27,42 %
2 896 001
0,05 %
101–1 000
101 802
45,41 %
44 653 197
0,80 %
1 001–10 000
53 865
24,03 %
167 776 088
2,99 %
10 001–100 000
6 619
2,95 %
162 084 771
2,89 %
100 001–500 000
333
0,15 %
65 397 980
1,17 %
500 001–1 000 000
30
0,01 %
20 990 753
0,38 %
1 000 001–5 000 000
40
0,02 %
99 952 980
1,78 %
Yli 5 000 000
24
0,01 %
5 042 098 575
89,94 %
Yhteensä
224 196
100,00 %
5 605 850 345
100,00 %
(1) Osakeomistuksen jakauma kattaa vain Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat. Jokainen tilinhoitajayhteisö (12) sisältyy
osakkeenomistajien lukumäärään vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana. Osakeomistuksen jakauma ei siten havainnollista
yhtiön koko osakeomistusta.
Kansallisuuden mukaan
% kaikista osakkeista
Muut kuin suomalaiset osakkeenomistajat
74,44 %
Suomalaiset osakkeenomistajat
25,56 %
Yhteensä
100,00 %
Omistajaryhmittäin (suomalaiset osakkeenomistajat)
% kaikista osakkeista
Yritykset
5,49 %
Kotitaloudet
6,74 %
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
2,20 %
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
1,08 %
Julkisyhteisöt (mukaan lukien työeläkelaitokset)
10,05 %
Yhteensä
25,56 %
ADS-osaketalletustodistuksia oli 31.12.2024 yhteensä 673 112 179 (joka vastaa samaa määrää
osakkeita tai noin 12 prosenttia kaikista liikkeeseen lasketuista osakkeista), jotka olivat 89 183
rekisteröidyn osakkeenomistajan hallussa Yhdysvalloissa. Tiedämme, että monet ADS-
todistukset ovat välittäjien ja muiden nimellisten osakkeenomistajien rekisteröimiä, joten edellä
mainittu omistajien lukumäärä ei välttämättä edusta ADS-todistusten todellisten edunsaajien
varsinaista lukumäärää tai tällaisten henkilöiden omistamien ADS-todistusten määrää.
Broadridge Financial Solutions, Inc.:lta saadun tiedon mukaan ADS-todistusten varsinaisia
omistajia oli 31.12.2024 yhteensä 660 948.
Viimeisimmän Nokialle saatavilla olevan, 2.2.2024 päivätyn tiedon mukaan BlackRock, Inc. omisti
31.12.2023 yhteensä 372 591 440 Nokian osaketta, jotka tuolloin vastasivat noin 6,6 %
prosenttia Nokian kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä.
Tietojemme mukaan Nokia ei ole minkään muun yhtiön tai minkään hallituksen suorassa eikä
välillisessä omistuksessa tai määräysvallassa, eikä tiedossa ole mitään sellaisia järjestelyjä, jotka
saattaisivat johtaa määräysvallan muuttumiseen Nokiassa.
Hallituksen ja johtokunnan jäsenten omistamat osakkeet
Hallituksen ja johtokunnan jäsenten hallussa 31.12.2024 oli yhteensä 4 782 625 Nokian osaketta
ja ADS-osaketalletustodistusta, jotka edustivat 0,09 prosenttia liikkeeseen lasketuista osakkeista
ja kokonaisäänimäärästä, lukuun ottamatta Nokia-konsernin hallussa olevia omia osakkeita.
Tiedot tarjouksesta ja listauksesta
Pääomamme koostuu osakkeista, joilla käydään kauppaa Nasdaq Helsingissä
kaupankäyntitunnuksella NOKIA ja Euronext Pariisissa kaupankäyntitunnuksella NOKIA. American
Depositary Share -osaketalletustodistuksillamme, joista jokainen edustaa yhtä osakettamme,
käydään kauppaa New Yorkin pörssissä kaupankäyntitunnuksella NOK. ADS-osaketalletus-
todistusten todisteena on American Depositary Receipt -todistus, jonka Citibank, N.A. antaa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
127
Nokian yhtiöjärjestys
Nokian yhtiöjärjestys
Yhtiöjärjestys
Yhtiöjärjestyksemme muutos vaatii yhtiökokouksen päätöksen,
jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista
äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista.
Y-tunnus
Nokia Oyj on Suomen lakien mukaisesti perustettu yhtiö, joka
on rekisteröity Suomessa kaupparekisteriin ja jonka Y-tunnus
on 0112038-9. Nykyisen yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön
toimialana on tutkia, kehittää, tuottaa, markkinoida, myydä ja
toimittaa tuotteita, ohjelmistoja sekä palveluita liittyen muun
muassa tietoliikenne- ja yritysverkkoihin. Lisäksi yhtiö voi luoda,
hankkia ja lisensoida aineetonta omaisuutta ja ohjelmistoja sekä
harjoittaa muuta teollista ja kaupallista liiketoimintaa, mukaan
lukien arvopaperikauppa ja muu sijoitustoiminta. Yhtiö voi
harjoittaa liiketoimintaansa suoraan, tytär- ja osakkuusyritysten
sekä yhteisyritysten välityksellä.
Hallituksen jäsenten äänivaltaisuus
Suomen lain mukaisesti hallituksen päätökset tehdään
enemmistöpäätöksinä. Hallituksen jäsenet eivät saa osallistua
heidän ja yhtiön tai kolmannen osapuolen välisen sopimuksen
käsittelyyn tai muiden sellaisten asioiden käsittelyyn, joista voi
olla heille merkittävää hyötyä ja jotka voivat olla yhtiön edun
vastaisia. Suomen laki ei aseta ikärajoja hallituksen jäsenille, eikä
Suomen laissa vaadita, että hallituksen jäsenen tulisi omistaa
tietty vähimmäismäärä yhtiön osakkeita. Yhtiön nykyisen
käytännön mukaisesti hallituksen jäsenille vuosittain
maksettavista palkkioista noin 40 % maksetaan kuitenkin
markkinoilta hankittavina Nokian osakkeina tai vaihtoehtoisesti
käyttämällä Nokian omia osakkeita. Hallituksen jäsenten tulee
säilyttää omistuksessaan kolmen ensimmäisen
palvelusvuotensa aikana hankitut osakkeet hallitusjäsenyyden
päättymiseen saakka (lukuun ottamatta osakkeita, joilla
katetaan osakkeiden hankinnasta aiheutuvat kulut, mukaan
lukien verot).
Osakkeenomistajien oikeudet, etuoikeudet
ja rajoitukset
Jokainen osake oikeuttaa osakkeenomistajan yhteen ääneen
yhtiökokouksissa. Suomen lain mukaan varsinainen yhtiökokous
on pidettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluttua edellisen
tilikauden päättymisestä. Hallituksen on kutsuttava
ylimääräinen yhtiökokous koolle katsoessaan tämän
tarpeelliseksi tai jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, jotka
edustavat yhdessä vähintään yhtä kymmenesosaa kaikista
ulkona olevista osakkeista, sitä vaativat. Yhtiöjärjestyksemme
mukaisesti hallituksen jäsenet valitaan vähintään kerran
vuodessa varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi,
joka kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
päättymiseen asti.
Suomen lain mukaan osakkeenomistajat voivat osallistua
yhtiökokoukseen ja käyttää siellä äänioikeuttaan
henkilökohtaisesti tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä.
Suomessa yhtiöt eivät tavallisesti jaa osakkeenomistajilleen
valtakirjalomakkeita, joten Nokiakaan ei tee niin. ADS-
osaketalletustodistusten hallintarekisteriin merkityt omistajat
ja tosiasialliset edunsaajat saavat kuitenkin valtakirjalomakkeet
talletusyhteisöltä (Depositary).
Yhtiökokoukseen voi osallistua ja siellä voi äänioikeuttaan
käyttää osakkeenomistaja, joka on rekisteröitynä
osakkeenomistajaksi Suomen lain mukaisesti arvo-
osuusjärjestelmässä ylläpidettävään osakasluetteloon
viimeistään yhtiökokouskutsussa ilmoitettavana päivänä.
Jos ADS-osaketalletustodistusten hallintarekisteriin
merkitty omistaja tai tosiasiallinen edunsaaja haluaa käyttää
varsinaisessa yhtiökokouksessa äänioikeuttaan, hänen tulee
rekisteröityä tilapäisesti osakasluetteloon omalla nimellään
yhtiökokousta varten.
Täsmäytyspäivä on kahdeksan arkipäivää ennen yhtiökokousta.
ADS-osaketalletustodistusten omistaja voidaan rekisteröidä
tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon yhtiökokousta varten,
mikäli omistaja toimittaa talletusyhteisölle henkilökohtaisesti
tai välittäjänsä tai omaisuudensäilyttäjänsä kautta
määräaikaan mennessä talletusyhteisöltä saamiensa
ohjeiden mukaisen valtakirjan, joka sisältää seuraavat tiedot:
ADS-osaketalletustodistusten omistajan nimi, osoite ja
henkilötunnus tai muu vastaava ADS-osaketalletustodistuksen
omistajan henkilökohtainen tunnistautumisnumero,
äänioikeuden antavien osakkeiden määrä sekä äänestysohjeet.
Yhtiökokouksen osakasluettelo täsmäytyspäivän tilanteen
mukaan on julkista tietoa kyseisen kokouksen päättymiseen
asti. Muut hallintarekisteriin merkityt osakkeenomistajat voivat
osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä äänioikeuttaan
ohjeistamalla välittäjäänsä tai muuta omaisuudensäilyttäjää
rekisteröimään osakkeet tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon ja
antamalla äänestysohjeet välittäjältä tai omaisuudensäilyttäjältä
saamassaan ilmoituksessa kuvatulla tavalla.
Täyttämällä ja palauttamalla talletusyhteisöltä saamansa
valtakirjan ADS-osaketalletustodistusten omistaja
valtuuttaa myös talletusyhteisön ilmoittamaan meille –
yhtiöjärjestyksemme edellyttämällä tavalla – omistajan
aikomuksesta osallistua yhtiökokoukseen.
Yhtiön osakkeiden tuottamat oikeudet perustuvat
osakeyhtiölakiin ja yhtiöjärjestykseen. Suomen laki tai
yhtiöjärjestyksemme ei aseta rajoituksia Nokian osakkeiden
omistukselle, kuten ulkomaisten osakkeenomistajien oikeudelle
omistaa osakkeita tai käyttää niihin perustuvia äänioikeuksia.
Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yhtiökokous
vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista
äänistä ja yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista.
Jokainen osakkeemme antaa yhtäläisen oikeuden yhtiön varoja
jaettaessa. Oikeus osinkoon vanhenee Suomen lain mukaan
kolmen vuoden jälkeen, jos osinkoa ei ole tuona aikana
nostettu. Nostamattomat osingot tuloutuvat Nokialle.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
128
Nokian yhtiöjärjestys jatkoa
Osakeomistusta tai äänivaltaa koskeva
ilmoitusvelvollisuus
Suomen arvopaperimarkkinalain mukaan osakkeenomistajan
on ilmoitettava omistus- ja ääniosuutensa kohdeyhtiölle ja
Finanssivalvonnalle, kun osuus saavuttaa, ylittää tai vähenee
alle 5, 10, 15, 20, 25, 30, 50 tai 90 % kohdeyhtiön kaikkien
osakkeiden kokonaismäärästä tai äänimäärästä. ”Omistus”
tarkoittaa osakkeenomistajan ja tämän lähipiirin
osakeomistuksia ja äänimäärää arvopaperimarkkinalain
mukaisesti laskettuna. Ilmoitus on annettava myös, kun
osakkeenomistaja on osapuolena sopimuksessa tai muussa
järjestelyssä, joka toteutuessaan johtaisi näiden rajojen
saavuttamiseen, ylittymiseen taikka osuuden vähenemiseen
ilmoitusrajan alle. Yhtiön tulee julkistaa saamansa ilmoitukset
pörssitiedotteena viipymättä.
Lunastusvelvollisuus
Yhtiöjärjestyksemme mukaan osakkeenomistaja, jonka osuus
yhtiön kaikista osakkeista saavuttaa tai ylittää kolmasosan tai
puolet, on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien
vaatimuksesta heidän osakkeensa. Osakkeenomistajalla, johon
tällainen lunastusvelvollisuus kohdistuu, on myös velvollisuus
lunastaa kaikki yhtiön liikkeeseen laskemat merkintä- ja optio-
oikeudet sekä vaihtovelkakirjat, jos niiden omistaja näin vaatii.
Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeiden lunastushinta on
korkeampi seuraavista: (a) osakkeen kaupankäyntikurssien
painotettu keskikurssi viimeisen kymmenen (10) pörssipäivän
aikana Helsingin pörssissä ennen sitä päivää, jolloin yhtiö sai
lunastusvelvolliselta osakkeenomistajalta ilmoituksen edellä
tarkoitetun omistusrajan saavuttamisesta tai ylittymisestä tai,
sanotun ilmoituksen puuttuessa tai jäädessä määräajassa
saapumatta, yhtiön hallitus sai siitä muutoin tiedon; tai (b)
osakkeiden lukumäärällä painotettu keskihinta, jonka
lunastusvelvollinen osakkeenomistaja on maksanut hankkimistaan
tai muutoin saamistaan osakkeista viimeisten 12 kuukauden
aikana ennen edellä kohdassa (a) tarkoitettua päivää.
Arvopaperimarkkinalain mukaisesti osakkeenomistajan, jonka
ääniosuus kasvaa yli 30 %:iin tai yli 50 %:iin kohdeyhtiön
osakkeiden äänimäärästä, on tehtävä kuukauden kuluessa
julkinen ostotarjous kaikista muista kohdeyhtiön liikkeeseen
laskemista osakkeista ja niihin oikeuttavista kohdeyhtiön
liikkeeseen laskemista arvopapereista, kuten merkintä- ja
optio-oikeuksista tai vaihtovelkakirjoista. Tarjousvastikkeena
pakollisessa ostotarjouksessa on maksettava käypä hinta.
Käypää hintaa määritettäessä lähtökohtana pidetään korkeinta
tarjousvelvollisen tai tämän kanssa yksissä tuumin toimivien
henkilöiden tarjousvelvollisuuden syntymistä edeltävän kuuden
kuukauden aikana tarjouksen kohteena olevista arvopapereista
maksamaa hintaa. Tästä hinnasta voidaan poiketa erityisestä
syystä. Jos tarjousvelvollinen tai tämän kanssa yksissä tuumin
toimiva henkilö ei ole tarjousvelvollisuuden syntymistä
edeltävän kuuden kuukauden aikana hankkinut tarjouksen
kohteena olevia arvopapereita, käyvän hinnan määrittämisen
lähtökohtana pidetään tarjousvelvollisuuden syntymistä
edeltävän kolmen kuukauden aikana säännellyn markkinan
kaupankäynnissä tarjouksen kohteena olevista arvopapereista
maksettujen hintojen kaupankäyntimäärillä painotettua
keskiarvoa. Tästä hinnasta voidaan poiketa erityisestä syystä.
Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja, jolla on enemmän
kuin yhdeksän kymmenesosaa yhtiön kaikista osakkeista ja
äänistä, on oikeutettu käyvästä hinnasta lunastamaan muiden
osakkeenomistajien osakkeet. Osakkeenomistajalla, jonka
osakkeet voidaan lunastaa (vähemmistöosakkeenomistaja), on
vastaavasti oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista. Käypä
hinta määritetään muun muassa viimeaikaisen osakekurssin
perusteella. Osakeyhtiölain mukainen lunastusmenettely eroaa,
ja lunastushinta voi erota edellä esitetystä Suomen
arvopaperimarkkinalain mukaisesta lunastusmenettelystä ja     
-hinnasta. Kun lunastusoikeus ja -velvollisuus on syntynyt
arvopaperimarkkinalain mukaisessa pakollisessa tai
vapaaehtoisessa julkisessa ostotarjouksessa ja lunastaja on
tarjouksen perusteella saanut haltuunsa vähintään yhdeksän
kymmenesosaa tarjouksen kohteena olleista osakkeista,
käypänä hintana pidetään julkisessa ostotarjouksessa tarjottua
hintaa, jollei muuhun ole erityistä syytä.
Merkintäetuoikeudet
Nykyisillä osakkeenomistajilla on osakeantien yhteydessä
etuoikeus merkitä yhtiön uusia osakkeita osakeomistuksensa
mukaisessa suhteessa. Osakeannissa voidaan yhtiökokouksen
päätöksellä poiketa merkintäetuoikeudesta, jos sitä puoltavilla
osakkeenomistajilla on vähintään kaksi kolmasosaa
yhtiökokouksessa annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista
ja siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.
Ulkomaalaisten yritysostojen seuranta
Ulkomaalaisten yritysostojen seurantaa koskevan lain
(2012/172, muutoksineen) mukaisesti työ- ja
elinkeinoministeriölle tulee toimittaa ilmoitus, mikäli
ulkomainen ostaja hankkii suoraan tai epäsuorasti vähintään
yhden kymmenesosan yhtiön kaikkien osakkeiden
yhteenlasketusta äänimäärästä tai vastaavan tosiasiallisen
vaikutusvallan osakeyhtiössä. Työ- ja elinkeinoministeriön on
vahvistettava yritysosto, jollei se voi vaarantaa erittäin tärkeää
kansallista etua, jolloin ministeriö voi siirtää vahvistamista tai
vahvistamatta jättämistä koskevan asian valtioneuvoston
yleisistunnon käsiteltäväksi. Jos yritysoston kohteena on
puolustusteollisuusyritys, ulkomaisen omistajan on haettava
työ- ja elinkeinoministeriöltä etukäteen vahvistus yritysostolle.
Yritysostolle ei tarvita vahvistusta, jos ulkomainen omistaja
merkitsee seurannan kohteena olevan osakeyhtiön osakkeita
osakepääoman korotuksen yhteydessä samassa suhteessa kuin
hän entuudestaan omistaa yhtiön osakkeita. Vahvistusvaatimus
ei myöskään koske Euroopan talousalueeseen tai
vapaakauppaliittoon kuuluvien valtioiden asukkaita, paitsi
oikeushenkilöitä, joiden osakkeista Euroopan talousalueen tai
vapaakauppaliittoon kuulumattoman valtion asukas omistaa
vähintään yhden kymmenesosan.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
129
Riskitekijät
Riskitekijät
Osakkeenomistajien ja sijoitusta harkitsevien
tulee tutustua huolellisesti seuraaviin riskitekijöihin
tässä toimintakertomuksessa esitettyjen muiden
tietojen lisäksi. Alla luetellut riskit ja riskitekijät
voivat joko yhdessä tai erikseen vaikuttaa
haitallisesti liiketoimintaamme, kilpailukykyymme,
markkinaosuuteemme, liiketoimintamme tulokseen,
kannattavuuteen, taloudelliseen tilaan, likviditeettiin,
maineeseemme, Nokia-brändiin ja osakkeemme
hintaan. Alla kuvattuja riskitekijöitä ei tule pitää
tyhjentävänä kuvauksena riskeistä. Kuvattujen riskien
lisäksi voi olla muitakin riskejä, jotka eivät ole
tiedossamme tai jotka voivat osoittautua
olennaisiksi, vaikka niitä ei tällä hetkellä pidetä
sellaisina.
Lisätietoja oikeudenkäynneistä, joissa Nokia on
osapuolena, on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa
6.1. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet. Tämä
toimintakertomus sisältää myös tulevaisuutta koskevia
lausumia, joihin liittyy riskejä ja epävarmuustekijöitä.
Ellei toisin mainita tai ellei asiayhteys vaadi muuta, näissä
riskitekijöissä ilmaukset ”Nokia”, ”Nokia-konserni”, ”konserni”,
”me”, ”meitä” ja ”meidän” tarkoittavat Nokian konsolidoituja
toimintasegmenttejä. Tietyt riskit tai tapahtumat voivat
olla konsernin lisäksi merkityksellisempiä vain tietylle
liiketoimintaryhmälle, liiketoiminnalle tai konsernin osalle.
Kustannukset ja suorituskyky ovat edelleen ensisijaisen tärkeitä
asiakkaillemme. Kykymme kilpailla ja pysyä johtavassa asemassa
teknologian, ohjelmistojen ja palveluiden tarjoajana niillä
toimialoilla ja markkinoilla, joilla toimimme, on riippuvainen
useista ulkoisista ja sisäisistä tekijöistä, jotka ovat osittain
vaikutusmahdollisuuksiemme ulkopuolella. Tällaisia ovat
muun muassa:
Riskitekijät koskien strategiaa ja sen
toteuttamista
■ Positiivinen kehitys tuotteidemme ja palvelujemme
kysynnän ajureissa, kuten jatkuva tietoliikenteen määrän
kasvu asiakkaiden verkoissa, uusien käyttötarkoitusten ja
huippunopeiden ja lyhytviiveisten verkkoratkaisujen ja
palveluiden leviäminen ja käyttöönotto.
■ Kehityssuunta kohti avoimia rajapintoja, virtualisointia,
pilvinatiiveja ohjelmistoja ja siirtyminen vähitellen pois
monoliittisista järjestelmistä sekä näiden mahdollinen
vaikutus tuote- ja palveluportfolioomme, kilpailukenttään,
liiketoimintamalleihin ja liiketoiminnan tuottoprofiiliin. On
myös mahdollista, että joillain osa-alueilla saavutaan kohti
teknologisen kehityksen rajoja tai että kilpailijat ottavat
käyttöön yllättäviä ja käänteentekeviä teknologioita, jotka
voivat aiheuttaa muutoksia tuotteidemme ja palvelujemme
kysynnässä sekä kilpailuasetelmissa.
■ Investointiemme kyky tuottaa teknologioita, tuotteita
tai palveluita, jotka saavuttavat tai säilyttävät laajan
hyväksynnän markkinoilla, vastaavat asiakkaidemme
mieltymyksiin tai kasvaviin tarpeisiin taikka johtavat
innovatiivisiin läpimurtoihin, immateriaalioikeuksiin ja muihin
etuihin, joita voimme hyödyntää liiketoiminnassamme.
■ Kykymme toteuttaa ja viedä loppuun suunniteltuja
yritysjärjestelyjä, kuten Submarine Networks -liiketoiminnon
myynti tai Infineran yritysosto, tai integroida niiden jälkeisiä
toimintoja, menestyksemme teknologiahankinnoissa,
vähemmistöosakkuuksissa, lisensointi- tai
kumppanuussopimuksissa sekä niiden muodostamisessa
tai hallinnoinnissa ja kyseisistä transaktioista odotettujen
hyötyjen, synergiaetujen, kulusäästöjen ja/tai
tehokkuustavoitteiden saavuttamisessa.
■ Menestyksemme kannattavuutemme, toimintamme ja
tehokkuutemme jatkuvaan parantamiseen tähtäävissä
toimintamalli- tai organisaatiomuutoksissa ja
liiketoimintasuunnitelmiemme toteuttamisessa sekä se,
missä määrin kykenemme identifioimaan ja ryhtymään
tarpeellisiin toimenpiteisiin kustannustehokkuuden
parantamiseksi ja inflaation aiheuttaman kustannuspaineen
hillitsemiseksi, jotta voimme jatkossakin investoida
tuotekehitykseen, kuten 5G-Advanced ja 6G,
yritysasiakkaisiin, pilviteknologiaan, tekoälyyn, tietoturvaan,
automaatioon/digitalisaatioon sekä tuottaa
immateriaalioikeuksilla suojattuja teknologioita ja tätä
kautta päästä tavoiteltuihin tuloksiin, hyötyihin ja muihin
parannuksiin.
■ Kykymme saavuttaa itsellemme asettamamme kestävän
kehityksen tavoitteet, kykymme identifioida, arvioida sekä
käsitellä kestävään kehitykseen liittyviä uhkia ja
mahdollisuuksia asianmukaisesti, kykymme vastata ulkoisiin
odotuksiin ja käytäntöihin sekä kasvavaan sääntelyyn, kuten
raportointivaatimuksiin kestävän kehityksen saralla ja ottaen
samalla huomioon riippuvuutemme globaaleista
tuotantoketjuista sekä haasteet kerätä tarkkaa tietoa
raportoitavia mittareita ja rahallisia arvoja varten, mikä
johtaa epävarmuuteen näiden mittaustarkkuudessa.
Riskit ja epävarmuustekijät liittyen
yleiseen taloustilanteeseen,
rahoitusmarkkinaolosuhteisiin sekä
kehitykseen toimialoilla ja markkinoilla,
joilla toimimme
■ Olemme kansainvälinen yritys. Myyntimme ja
kannattavuutemme ovat riippuvaisia yleisestä globaalista
talouskehityksestä, johon vaikuttavat muun muassa
inflaation ja työttömyyden taso, globaalin talouden
tulevaisuuden näkymien heikentyminen, valuuttakurssien
epäsuotuisa kehitys, korkojen ja rahoituskustannusten
nousu sekä muu kehitys niissä maissa tai toimialoilla, joissa
me, asiakkaamme ja kumppanimme/alihankkijamme
toimimme, mukaan lukien epäsuotuisa kehitys linjauksissa,
jotka vaikuttavat kansainväliseen kauppapolitiikkaan tai
markkinoihin, kuten vienti- ja tuontirajoitukset ja tullit sekä
geopoliittiset jännitteet, kuten Kiina-USA suhteiden
kiristyminen, mahdolliset eskalaatiot Lähi-idän ja Venäjän/
Ukrainan konflikteissa tai suhteissa Itä-Aasiassa.
■ Toimialamme markkinoiden syklisyys ja niihin vaikuttavat
useat tekijät, kuten teknologian kehittyminen ja niiden
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
130
Riskitekijät jatkoa
käyttöönotto, kilpailijoiden määrä sekä näiden
käyttäytyminen, asiakkaiden mahdollinen sulautuminen,
investointihalukkuus, ostokäyttäytyminen ja hankintojen
määrä sekä verkkojen ja järjestelmien käyttöönotto
ja niiden ajoitukset.
■ Ankara kilpailu verkkolaitetoimittajien kesken sekä kilpailu
asiakkaidemme pelikentällä ajaen hintaeroosiota
toimialallamme.
■ Riippuvuutemme rajallisesta määrästä suuria asiakkaita ja
laajoista monivuotisista sopimuksista, minkä seurauksena
yksittäisen asiakkaan tai sopimuksen menettämisellä,
operaattoreiden keskittymisellä tai yksittäisiin sopimuksiin
liittyvillä epäedullisilla sopimusehdoilla ja muilla ongelmilla
voi olla olennaisen haitallinen vaikutus.
■ Hintakilpailukykymme tai muu kehitys koskien hinnoittelua
tai sopimusehtoja, kuten kykymme siirtää osa
syntyneestä inflaatioperäisestä kustannuspaineesta
asiakassopimuksiimme, mahdollinen asiakasrahoituksen
epäsuotuisa kehitys tai pidennetyt maksuehdot. Mikäli
pankit tai vastaavat instituutiot olisivat haluttomia
antamaan takauksia, vakuuksia, asiakasrahoitusta
tai ostamaan saataviamme, mahdollisuutemme
saada uusia asiakkaita sekä hallinnoida luottoriskejä ja
maksuvalmiuttamme voisivat heikentyä.
Kilpailukykyymme liittyvät riskitekijät
■ Kykymme sopeutua liiketoimintamallien ja nopeisiin
teknologian muutoksiin sekä näiden mukana tulevaan
uuteen kilpailuun.
■ Kykymme panostaa tehokkaasti ja kannattavasti uusiin
korkealaatuisiin ja kilpailukykyisiin tuotteisiin, palveluihin,
päivityksiin ja teknologioihin, kuten 5G-Advanced, Open
RAN, 6G, IoT, pilviteknologiaan ja ohjelmistoihin, ja samalla
ennakoida teknologisia sekä liiketoimintaamme liittyvien
oleellisten säädösten kehityssuuntia ja markkinatrendejä.
■ Mahdolliset vaikeudet ja haasteet uusien teknologioiden
tuotekehityksessä, lanseeraamisessa ja liitännäisten
palvelujen kaupallistamisessa sekä näihin liittyvien
kokonaiskustannusten hallinnassa.
■ Meidän tai kolmansien osapuolten mahdollisten
tietotekniikkajärjestelmien ja niihin liittyvien prosessien
tai palveluiden tehottomuuksien, tietoturvaloukkausten,
toimintahäiriöiden tai käyttökatkosten vakavuus.
Tuottamamme palvelut ja operatiivinen toiminta ovat
riippuvaisia monimutkaisista ja keskitetyistä IT-
järjestelmistä, verkoista ja niihin liittyvistä kolmansien
osapuolten palveluista. Tämän vuoksi olemme riippuvaisia
kolmansien osapuolten kyvyistä IT-järjestelmien, verkkojen
ja palvelujen tuottajana sekä niihin liittyvien varotoimien
luotettavuudesta. Kolmansien osapuolien IT-järjestelmien,
verkkojen tai palvelujen käyttökatkokset voivat vaikuttaa
haitallisesti myös meidän liiketoimintaamme.
■ Todelliset tai oletetut tietoturvaongelmat, kuin myös viat,
virheet tai heikkoudet meidän tai kolmansien osapuolten
teknologioissa. Liiketoimintamallimme tukeutuu palvelujen
ja ohjelmistojen jakelussa sekä tiedontallennuksessa
käytettäviin ratkaisuihin, joihin liittyy väistämättä
soveltuvaan sääntelyyn, tietoturvaloukkauksiin ja muuhun
mahdolliseen luvattomaan verkkotiedon käyttöön tai
yksityiseen tietosuojaan liittyviä riskejä tai muita mahdollisia
turvallisuusriskejä, jotka voivat vaikuttaa haitallisesti
liiketoimintaamme tai uhata tietosuojaa.
■ Kykymme vastata ongelmiin ja häiriöihin tuotannossa,
palvelujen tuottamisessa, asiakastoimituksissa, logistiikassa tai
koko toimitusketjussa, kuten avointen konfliktien asettamiin
tai muihin geopoliittisiin haasteisiin, jotka ylläpitävät jatkuvaa
epävarmuutta markkinoilla ja toimitusketjuissa, kykymme
vastata haasteisiin kysyntää vastaavan volyymin takaamisessa,
tuotannon sopeuttamisessa, vaaditun tehokkuuden ja
joustavuuden saavuttamisessa sekä virheisiin tuotteissa/
ohjelmistoissa/palveluissa. Lisäksi luonnonkatastrofit,
levottomuudet ja terveysuhat, kuten uuden COVID-19
tapaisen epidemian leviäminen, voivat vaikuttaa olennaisesti
logistiikkaan, palvelujemme tuottamiseen,
tuotantolaitoksiimme tai toimittajiemme tuotantolaitoksiin,
jotka ovat maantieteellisesti keskittyneitä. On myös
mahdollista, että vaatimuksistamme huolimatta jotkut
toimittajistamme eivät täytä meidän ja asiakkaidemme
tuotelaatu-, terveys-, turvallisuus- tai muita vaatimuksia tai
rikkovat lakeja, kuten ympäristö- tai työtä sääteleviä lakeja.
■ Kykymme sitouttaa, kehittää ja rekrytoida työntekijöitä, joilla
on tarvittavat tiedot ja taidot ja tasapainottaa henkilöstöä
tarpeiden mukaan. Pyrimme jatkuvasti kehittämään
toimintaamme sekä parantamaan tehokkuuttamme, minkä
työntekijämme voivat kokea uuvuttavana sekä motivaatiota
ja energiatasoa laskevana. Etätyön joustavuus sekä
teknologia-alan kiihtyvä kehitys ovat lisänneet kilpailua
osaavasta työvoimasta.
Riskitekijät liittyen immateriaalioikeuksiin ja
teknologialisensointiin
■ Tuotteemme, palvelumme ja liiketoimintamallimme ovat
riippuvaisia kehittämistämme immateriaalioikeuksilla
suojatuista teknologioista, kyvykkyydestämme luoda uusia
teknologioita, tuotteita tai palveluita ja suojata
immateriaalioikeuksiamme ja patenttiportfoliomme
kilpailukykyä.
■ Patenttilisensointituotot ovat riippuvaisia kyvystämme säilyttää
immateriaalioikeuksiin liittyvien tuottojen nykyiset lähteet ja
sopimusehdot, luoda uusia tulonlähteitä, kyvystämme suojata
immateriaalioikeuksiamme loukkauksilta sekä esimerkiksi
markkina-, lainsäädännölliseltä ja muulta kehitykseltä tai
immateriaalioikeutta koskevien tuomioistuinten
ratkaisuilta ja muilta oikeusriidoilta, jotka vaikuttavat
tulonansaintaan. Suhteellisen merkittävä osa nykyisistä
patenttilisensointituotoista on peräisin älypuhelinmarkkinoilta,
jotka muuttuvat nopeasti ja joilla toimii rajallinen määrä
suuria toimijoita. Lisähaasteensa luo nykyinen geopoliittinen
ympäristö sekä epävarmuus immateriaalioikeuksien ja
teknologiastandardien sääntelyn kehityksestä
kansainvälisesti.
■ Uusien lisenssisopimusten ja olemassa olevien sopimusten
uusimisiin ja patenttiloukkauksiin liittyvien oikeudenkäyntien
lopputulosta on vaikea ennakoida.
■ Teknologia-liiketoimintaryhmä tavoittelee liikevaihtoa ja
kannattavuutta teknologioiden ja patenttien lisensoinnilla.
Olemme mukana myös muissa liiketoimintahankkeissa
kuten teknologiahautomoissa ja venture fund -sijoituksissa.
Näihin liittyvät tuotto-odotukset eivät välttämättä toteudu
suunnitelmien mukaisesti tai eivät ollenkaan.
■ Tuotteemme, palvelumme ja liiketoimintamallimme
eivät ole riippuvaisia ainoastaan kehittämistämme
immateriaalioikeuksilla suojatuista teknologioista, mutta
myös tiettyjen kolmansien osapuolten meille lisensoimista
teknologioista. Tämän seurauksena käyttämiimme tai
harkitsemiimme teknologioihin liittyvien oikeuksien arviointi
on yhä haastavampaa, ja odotamme kohtaavamme
jatkossakin väitteitä siitä, että olisimme rikkoneet
kolmansien osapuolten immateriaalioikeuksia.
Näiden teknologioiden käyttö voi myös johtaa
lisensointikustannustemme kasvuun, rajoittaa kykyämme
käyttää tiettyjä teknologioita tuotteissamme ja/tai
aiheuttaa kalliita ja aikaa vieviä oikeudenkäyntejä.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
131
Riskitekijät jatkoa
Riskit ja epävarmuustekijät koskien
geopoliittista, lainsäädännöllistä ja eettistä
liiketoimintaympäristöämme
■ Maailmanlaajuiseen liiketoimintaamme kohdistetaan suoraa
ja epäsuoraa sääntelyä ja olemme alttiita poliittisille,
lainsäädännöllisille ja muille alueellisille riskeille, kuten
esimerkiksi kompleksiselle säädösten verkostolle,
muutoksille talous- ja kauppapolitiikassa tai niihin liittyvissä
menettelytavoissa kuten näkemillemme tuoreille USA:n
linjauksille koskien tulleja ja maahantuontia Kiinasta,
Meksikosta ja Kanadasta, maantieteellisille levottomuuksille,
konflikteille tai häiriöille, turvallisuusuhille, mukaan lukien
mahdollinen Lähi-idän, Venäjä/Ukrainan, Itä-Aasian tai
Sahelin alueen ja Länsi-Afrikan konfliktien ja jännitteiden
eskaloituminen, sekä säädöksille koskien kansallista
turvallisuutta, kilpailua, toimitusketjuja, kestävää kehitystä
ja toimenpiteille osana korruption tai muun vilpillisen
toiminnan vastaista taistelua.
■ Epävarmuutta lisäävät mahdolliset säädösten tai niiden
tulkintojen muutokset, mukaan lukien joidenkin säädösten ja
aloitteiden takaisinvedot, erot EU:n säädösten kansallisissa
toimeenpanoissa sekä EU:n, USA:n ja muiden meille
relevanttien maiden toisistaan poikkeavat lainsäädännöt
sekä mahdolliset nousevat uudet säännöstöt koskien
nykyisiä tai uusia teknologioita, tuotteita tai
telekommunikaatiosektoria yleensä.
■ Voimme kohdata haasteita toimintaamme, tuotteitamme
ja palveluitamme koskevien laatu-, terveys- ja
turvallisuusstandardien ja muiden suositusten sekä
sääntelyn asettamien vaatimuksien täyttämisessä
maailmanlaajuisesti sekä lakien ja vaatimusten
noudattamisessa koskien esimerkiksi digitaalista taloutta,
kestävää kehitystä, tekoälyä ja sen vastuullisuutta,
telekommunikaatiota ja teknologioita, tietoturvaa, mukaan
lukien verkko- ja tuotetietoturvaa, yksityistä tietosuojaa
ja datan saatavuutta ja hyödyntämistä.
■ Liiketoimintaamme liittyvien oikeudenkäyntien,
välimiesmenettelyiden, sopimusriitojen tai tuotevastuuta
koskevien väitteiden lopputulokset voivat olla epäsuotuisia.
Voimme joutua tutkinnan tai muiden menettelyjen
kohteeksi, joiden laajuutta ja lopputulosta on vaikea
ennustaa millään varmuudella, ja meille voidaan määrätä
merkittäviä sakkoja, rangaistusmaksuja tai muita
seuraamuksia tällaisten tutkimusten perusteella.
■ Hallintoomme, sisäiseen valvontaan ja säädösten
noudattamiseen liittyvät prosessimme ja kontrollimekanismit
eivät välttämättä pysty estämään virheitä tai väärinkäytöksiä
taikka sääntelyyn perustuvia seuraamuksia yhtiötasolla,
operatiivisissa tytäryhtiöissämme ja yhteisyrityksissämme.
Mahdollisuutemme vaikuttaa yhteisyrityksiin, varsinkin jos
Nokialla ei ole suoraa määräämisoikeutta, ja kolmansiin
osapuoliin, joiden kanssa teemme yhteistyötä, on rajallinen,
mutta näiden mahdolliset sääntörikkomukset voivat
heijastua myös meihin.
Verotusympäristöön ja toimintamme
rahoitukseen liittyvät riskitekijät
■ Toimimme useissa maissa eri verotussäädösten alla, minkä
vuoksi saatamme kohdata monimutkaisia vero-ongelmia
ja kiistoja. Kehittyvä ja muuttuva verolainsäädäntö voi
vaikuttaa oleellisesti yrityksemme verotaakkaan, joskus
jopa jälkijättöisesti.
■ Toteutunut tuloksemme tai tuloksen tekoon liittyvät
odotukset voivat muiden tekijöiden ohella heikentää
kykyämme hyödyntää taseeseen kirjattuja ja taseen
ulkopuolisia verosaamisia.
■ Emme välttämättä saa pääomaa edullisilla ehdoilla tai
lainkaan.
■ Emme välttämättä onnistu ylläpitämään investment grade 
-luottoluokituksiamme.
■ Toimimme maailmanlaajuisesti, minkä vuoksi
valuuttakurssien vaihtelu voi vaikuttaa merkittävästi
liikevaihtoomme, kustannuksiimme ja liiketoimintamme
tulokseen, sekä osinkojemme arvoon ja ADS-
osaketalletustodistusten markkina-arvoon Yhdysvaltain
dollareissa.
■ Meihin kohdistuu eläkeohjelmiin, työntekijärahastoihin ja
työntekijöiden terveydenhuoltoon kytköksissä olevia riskejä,
emmekä välttämättä pysty välttämään tai hallitsemaan
niihin liittyviä kuluja tai lisääntyviä rahoitustarpeita.
■ Liikearvon kerrytettävissä oleva rahamäärä voi alittaa
liikearvon kirjanpitoarvon, mikä voi johtaa tuntuviin
arvonalennuskirjauksiin.
Nokian osakkeiden omistamiseen
liittyvät riskit
■ Kultakin tilikaudelta osakkeenomistajille maksettavan
osingon ja/tai pääomanpalautuksen, kuten osakkeiden
takaisinostojen määrä on epävarma ja riippuu muun
muassa yhtiömme kassavirran vahvuudesta, tuloksesta
ja taloudellisesta asemasta.
■ Osakkeidemme ja ADR-osaketalletustodistusten arvo
arvopaperimarkkinoilla voi heilahdella meistä
riippumattomista syistä.
■ Ulkomaalaiset osakkeenomistajat joutuvat antamaan
yksityiskohtaisia tietoja edullisempaa osinkotulojen
lähdeverokohtelua varten.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
132
Merkittävät tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen
Merkittävät tapahtumat tilikauden
päättymisen jälkeen
Toimitusjohtajan vaihtuminen
Nokia ilmoitti 10.2.2025, että toimitusjohtaja Pekka Lundmark
jättää tehtävänsä toimitusjohtajana 31.3.2025. Nokian hallitus
on nimittänyt Justin Hotardin uudeksi toimitusjohtajaksi
1.4.2025 alkaen. Lundmark jatkaa uuden toimitusjohtajan
neuvonantajana vuoden loppuun sujuvan siirtymän
varmistamiseksi.
Hotardilla on yli 25 vuoden kokemus kansainvälisten
teknologiayhtiöiden johtotehtävistä ja innovaatioiden,
teknologiajohtajuuden ja kasvun vauhdittamisesta.
Hotard johtaa tällä hetkellä Intelin datakeskus- ja
tekoälyliiketoimintaa. Tätä ennen hän on toiminut
johtotehtävissä teknologiayhtiöissä, kuten Hewlett Packard
Enterprisessa ja NCR Corporationissa.
Infineran hankinta
Nokia sai 28.2.2025 päätökseen Infinera Corporationin
(Infinera) hankinnan 27.6.2024 julkistetun sopimuksen
mukaisesti. Infinera on innovatiivisten avoimien optisten
verkkoratkaisujen ja edistyneiden optisten puolijohteiden
maailmanlaajuinen toimittaja, jonka kotipaikka on San Jose.
Kaupan toteutumisen myötä Infinerasta tuli osa Nokia-
konsernia ja Nokia omistaa 100 % sen osakekannasta ja
äänivallasta. Hankinta parantaa merkittävästi Nokian
mittakaavaa ja kannattavuutta optisissa verkoissa ja se
vauhdittaa Nokian kasvustrategiaa datakeskuksissa ja vahvistaa
sen asemaa sekä Pohjois-Amerikassa että internet-toimijoiden
keskuudessa.
Luovutettu 1,7 miljardin euron kokonaisvastike koostuu 1,1
miljardin käteisvastikkeesta ja 0,6 miljardin euron osakkeina
maksettavasta vastikkeesta, joka vastaa 127 434 986 osaketta
ja joka maksetaan American Depository Shares (ADS) -
muodossa. Lisäksi hankinnan toteuduttua velkakirjojen
haltijoille syntyi vaihtovelkakirjalainojen ehtojen mukaisesti
vaihto-oikeus korotetulla vaihtosuhteella (make-whole
redemption). Käynnissä olevan vaihtokauden ja sen jälkeisen
Nokian osakkeen arvon tarkastelujakson jälkeen vaihdettavaksi
annetut vaihtovelkakirjat on tarkoitus lunastaa käteisellä
vuoden 2025 toisen vuosineljänneksen aikana.
Nokia tulee raportoimaan hankitun liiketoiminnan osana
Verkkoinfrastruktuuri-segmenttiä.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
133
Tunnuslukujen laskentakaavat
Tunnuslukujen laskentakaavat
Osakekohtainen tulos (laimentamaton)
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto/tappio
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo vuoden aikana
Osakekohtainen tulos (laimennettu)
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oikaistu voitto/tappio
Oikaistu ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo vuoden aikana
Hinta/voitto -suhde (P/E luku)
Osakkeen päätöskurssi 31.12.
Osakekohtainen tulos (laimentamaton) jatkuvista toiminnoista
Osinko tuloksesta, %
Ehdotettu osakekohtainen osinko
Osakekohtainen tulos (laimentamaton) jatkuvista toiminnoista
Osinkotuotto, %
Ehdotettu osakekohtainen osinko
Osakkeen päätöskurssi 31.12.
Osakekohtainen oma pääoma
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden lukumäärä 31.12. – omien osakkeiden lukumäärä 31.12.
Osakekannan markkina-arvo
(Osakkeiden lukumäärä 31.12. – omien osakkeiden lukumäärä 31.12.) x osakkeen päätöskurssi 31.12.
Osakkeiden vaihdon kehitys, %
Vuoden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä vuoden aikana
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
134
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat
Vaihtoehtoisten
tunnuslukujen
laskentakaavat
Tietyt tässä raportissa esitetyt taloudelliset tunnusluvut eivät ole IFRS-standardeissa
määriteltyjä taloudellista suorituskykyä, taloudellista asemaa tai rahavirtoja osoittavia
tunnuslukuja. IFRS-standardit eivät määrittele näitä tunnuslukuja, mistä syystä ne eivät
välttämättä ole suoraan vertailukelpoisia muiden, vaikkakin saman toimialan, yhtiöiden
käyttämien taloudellisten tunnuslukujen kanssa. Nämä tunnusluvut esitetään, koska
johto käyttää niitä Nokian taloudellisen suorituskyvyn mittaamiseen ja uskoo, että nämä
tunnusluvut antavat täydentävää tietoa Nokian liiketoiminnan tuloksen kehityksestä.
Näitä tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään vastaavista IFRS-tunnusluvuista tai
niiden sijasta.
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Määritelmä
Sijoitetun pääoman tuotto saadaan laskentakaavalla: Voitto ennen veroja + korkokulut
korollisista veloista / Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma keskimäärin +
määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus keskimäärin + korolliset velat keskimäärin.
Tarkoitus
Sijoitetun pääoman tuotto kertoo, kuinka tehokkaasti Nokia käyttää pääomiaan
tuottaakseen voittoa.
Sijoitetun pääoman tuotto -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2024
2023
2022
Voitto ennen veroja
2 091
1 469
2 169
Korollisten velkojen korkokulut
209
201
102
Yhteensä
2 300
1 670
2 271
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma keskimäärin(1)
20 597
20 935
19 347
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus keskimäärin(1)
91
92
98
Korolliset velat keskimäärin(1)
4 040
4 334
4 565
Sijoitettu pääoma yhteensä
24 728
25 361
24 010
Sijoitetun pääoman tuotto, %
9,3 %
6,6 %
9,5 %
(1) Laskettu vuoden alku- ja loppusaldojen keskiarvona, kuten konsernitaseessa esitetään. Ks. lisätietoja Konsernitilinpäätös-osiosta.
Oman pääoman tuotto, %
Määritelmä
Oman pääoman tuotto saadaan laskentakaavalla: Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto
tai tappio / Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma keskimäärin.
Tarkoitus
Oman pääoman tuotto kertoo kuinka tehokkaasti Nokia käyttää osakkeenomistajien sijoittamia
pääomia tuottaakseen voittoa.
Oman pääoman tuotto -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2024
2023
2022
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto
1 277
665
4 250
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma keskimäärin(1)
20 597
20 935
19 347
Oman pääoman tuotto, %
6,2 %
3,2 %
22,0 %
(1) Laskettu vuoden alku- ja loppusaldojen keskiarvona, kuten konsernitaseessa esitetään. Ks. lisätietoja Konsernitilinpäätös-osiosta.
Omavaraisuusaste, %
Määritelmä
Omavaraisuusaste saadaan laskentakaavalla: Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma
pääoma + määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus / varat yhteensä.
Tarkoitus
Omavaraisuusaste kertoo osakkeenomistajien sijoittamilla varoilla rahoitettujen varojen
suhteellisen osuuden Nokian kokonaisvaroista.
Omavaraisuusaste-tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2024
2023
2022
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
20 657
20 537
21 333
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus
90
91
93
Oma pääoma yhteensä
20 747
20 628
21 426
Vastaavaa yhteensä
39 149
39 860
42 943
Omavaraisuusaste, %
53,0 %
51,8 %
49,9 %
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
135
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat jatkoa
Kassa ja korolliset sijoitukset
Määritelmä
Kassa ja korolliset sijoitukset koostuvat seuraavista konsernitaseen riveistä: rahavarat,
lyhytaikaiset korolliset sijoitukset ja pitkäaikaiset korolliset sijoitukset.
Tarkoitus
Kassa ja korolliset sijoitukset -tunnuslukua käytetään kertomaan niiden varojen määrää,
joita Nokia voi käyttää nykyisten liiketoimintojensa tarpeisiin ja tuleviin liiketoimintoihin
investoimiseen sekä tuoton maksamiseen arvopaperien haltijoille.
Kassa ja korolliset sijoitukset -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2024
2023
2022
Rahavarat
6 623
6 234
5 467
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
1 661
1 565
3 080
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
457
715
697
Kassa ja korolliset sijoitukset
8 741
8 514
9 244
Nettokassa ja korolliset sijoitukset
Määritelmä
Nettokassaan ja korollisiin sijoituksiin sisältyvät kassa ja korolliset sijoitukset vähennettynä
pitkäaikaisilla ja lyhytaikaisilla korollisilla veloilla.
Tarkoitus
Nettokassa ja korolliset sijoitukset -tunnuslukua käytetään kertomaan Nokian likviditeettiasemasta
sen jälkeen, kun rahavaroista on maksettu korolliset velat.
Nettokassa ja korolliset sijoitukset -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2024
2023
2022
Kassa ja korolliset sijoitukset
Rahavarat
6 623
6 234
5 467
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
1 661
1 565
3 080
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
457
715
697
Korolliset velat
Pitkäaikaiset korolliset velat
-2 918
-3 637
-4 249
Lyhytaikaiset korolliset velat
-969
-554
-228
Nettokassa ja korolliset sijoitukset
4 854
4 323
4 767
Nettovelkaantumisaste, %
Määritelmä
Nettovelkaantumisaste saadaan laskentakaavalla: Korolliset velat – Kassa ja korolliset sijoitukset /
(Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma + määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus).
Tarkoitus
Nettovelkaantumisaste kuvastaa osakkeenomistajien sijoittamilla varoilla ja korollisella vieraalla
pääomalla rahoitettujen varojen suhdetta ja kertoo Nokian liiketoiminnan velkaantuneisuudesta.
Nettovelkaantumisaste-tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2024
2023
2022
Korolliset velat
  Pitkäaikaiset korolliset velat
2 918
3 637
4 249
  Lyhytaikaiset korolliset velat
969
554
228
Kassa ja korolliset sijoitukset
  Rahavarat
-6 623
-6 234
-5 467
  Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
-1 661
-1 565
-3 080
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
-457
-715
-697
Nettovelka
-4 854
-4 323
-4 767
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
20 657
20 537
21 333
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus
90
91
93
Oma pääoma yhteensä
20 747
20 628
21 426
Nettovelkaantumisaste, %
-23,4 %
-21,0 %
-22,2 %
Vapaa kassavirta
Määritelmä
Vapaa kassavirta saadaan laskentakaavalla: Liiketoiminnan nettorahavirta – investoinnit
aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin (käyttöomaisuusinvestoinnit).
Tarkoitus
Vapaa kassavirta on se kassavirta, jonka Nokia tuottaa aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
tehtyjen investointien jälkeen. Uskomme, että se antaa täydentävää tietoa, sillä se edustaa sitä
rahamäärää, joka on käytettävissä korollisten velkojen, mukaan lukien vuokrasopimusvelkojen,
hoitamiseen ja takaisinmaksuun, liiketoiminnan kasvattamiseen tähtäävien investointien
tekemiseen ja varojen jakamiseen osakkeenomistajille. Luku mittaa liiketoiminnan rahavarojen
tuottokykyä, käyttöpääoman tehokkuutta ja pääomien hallinnan kurinalaisuutta.
Vapaa kassavirta -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2024
2023
2022
Liiketoiminnan nettorahavirta
2 493
1 317
1 474
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
(käyttöomaisuusinvestoinnit)
-472
-652
-601
Vapaa kassavirta
2 021
665
873
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
136
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat jatkoa
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Määritelmä
Käyttöomaisuusinvestointeihin sisältyvät investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
(ilman yritysten yhteenliittymien kautta hankittuja omaisuuseriä).
Tarkoitus
Käytämme käyttöomaisuusinvestointeja tulevaisuuden tuottoja kerryttävään toimintaan tehtyjen
sijoitusten mittarina.
Käyttöomaisuusinvestoinnit-tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2024
2023
2022
Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta
-472
-652
-601
Käyttöomaisuusinvestoinnit
-472
-652
-601
Vertailukelpoinen liikevoitto
Määritelmä
Vertailukelpoinen liikevoitto ei sisällä aineettomien hyödykkeiden poistoja ja muita yrityskaupoista
johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä, liikearvon arvonalentumistappioita,
uudelleenjärjestelyihin liittyviä kuluja eikä tiettyjä muita vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Tarkoitus
Uskomme, että vertailukelpoinen liikevoittomme antaa sekä yhtiön johdolle että sijoittajille
täydentävää tietoa Nokian liiketoiminnan tuloksen kehityksestä ilman eräitä tuottoja ja kuluja,
jotka eivät välttämättä ole merkityksellisiä Nokian liiketoiminnan toiminnallisen tuloksen arvioinnin
kannalta. Vertailukelpoista liikevoittoa käytetään lisäksi johdon palkitsemisen määrittelyssä.
Vertailukelpoinen liikevoitto -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2024
2023
2022
Liikevoitto
1 999
1 661
2 299
Uudelleenjärjestelykulut ja muut niihin liittyvät kulut
445
356
177
Hankittujen aineettomien hyödykkeiden poistot
314
341
397
Osakkuusyhtiöiden myynti
-190
—
—
Omaisuuserien arvonalentumiset ja alaskirjaukset ja niiden peruutukset
89
25
97
Liiketoimintojen myynti
-67
-20
—
Toimintamaasta poistumiseen liittyvät kulut
—
-49
98
Muut
29
23
8
Vertailukelpoinen liikevoitto
2 619
2 337
3 076
Vertailukelpoinen liikevoittoprosentti (vertailukelpoinen
liikevoittomarginaali)
Määritelmä
Vertailukelpoinen liikevoittoprosentti (vertailukelpoinen liikevoittomarginaali) saadaan
laskentakaavalla: Vertailukelpoinen liikevoitto / Liikevaihto.
Tarkoitus
Vertailukelpoista liikevoittoprosenttia käytetään Nokian operatiivisen kannattavuuden
mittaamiseen prosenttiosuutena liikevaihdosta, lukuun ottamatta aineettomien hyödykkeiden
poistoja ja muita yrityskaupoista johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä,
liikearvon arvonalentumistappioita, uudelleenjärjestelyihin liittyviä kuluja eikä tiettyjä muita
vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Kuten vertailukelpoinen liikevoitto, uskomme, että myös vertailukelpoinen
liikevoittoprosenttimme antaa sekä yhtiön johdolle että sijoittajille täydentävää tietoa Nokian
liiketoiminnan tuloksen kehityksestä ilman eräitä tuottoja ja kuluja, jotka eivät välttämättä ole
merkityksellisiä Nokian liiketoiminnan toiminnallisen tuloksen arvioinnin kannalta.
Vertailukelpoinen liikevoittoprosentti (vertailukelpoinen liikevoittomarginaali) -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2024
2023
2022
Vertailukelpoinen liikevoitto
2 619
2 337
3 076
Liikevaihto
19 220
21 138
23 761
Vertailukelpoinen liikevoittoprosentti (vertailukelpoinen
liikevoittomarginaali)
13,6 %
11,1 %
12,9 %
Nokia vuonna 2024
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
137
Tilinpäätös
Osio 1:
Esittämisperusta
1.1. Tietoa konsernista
1.2. Yleiset laatimisperiaatteet
1.3. Arvioiden käyttö ja kriittiset kirjanpidolliset
harkinnanvaraisuudet
1.4. Uudet ja muuttuneet standardit ja tulkinnat
2.1. Liikevaihto
2.2. Segmentti-informaatio
2.3. Liiketoiminnan kulut sekä muut tuotot
2.4. Rahoitustuotot ja -kulut
2.5. Tuloverot
2.6. Lopetetut toiminnot
2.7. Osakekohtainen tulos
3.1. Henkilöstökulut
3.2. Johdon palkitseminen
3.3. Osakeperusteiset maksut
3.4. Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen
jälkeiset etuudet
Osio 4:
Liiketoiminnan varat ja velat
4.1. Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet
4.2. Aineelliset hyödykkeet
4.3. Vuokrasopimukset
4.4. Vaihto-omaisuus
4.5. Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin
perustuvat erät
4.6. Muut saamiset ja velat
4.7. Varaukset
Osio 5:
Pääoma ja rahoitusinstrumentit
5.1. Oma pääoma
5.2. Rahoitusvarat ja -velat
5.3. Johdannaiset ja kiinteäehtoisiin
sitoumuksiin liittyvät varat ja velat
5.4. Rahoitusriskien hallinta
Osio 6:
Muut tiedot
6.1. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet
6.2. Konserniyhtiöt
6.3. Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt
6.4. Lähipiiriliiketoimet
6.5. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
Tilinpäätöksen, toimintakertomuksen
ja kestävyysraportin 2024
allekirjoitus
Kestävyysraportin
varmennuskertomus
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
138
Konsernin tuloslaskelma
1.1.–31.12.
milj. EUR
Liite
2024
2023
2022
Liikevaihto
2.1, 2.2
19 220
21 138
23 761
Hankinnan ja valmistuksen kulut
2.3
-10 356
-12 592
-13 660
Bruttokate
8 864
8 546
10 101
Tutkimus- ja kehityskulut
2.3
-4 512
-4 277
-4 503
Myynnin ja hallinnon kulut
2.3
-2 890
-2 878
-2 956
Liiketoiminnan muut tuotot
2.3
432
167
95
Liiketoiminnan muut kulut
2.3
105
103
-438
Liikevoitto
  
1 999
1 661
2 299
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta
6.4
7
-39
-26
Rahoitustuotot
2.4
405
426
178
Rahoituskulut
2.4
-320
-579
-282
Voitto ennen veroja
  
2 091
1 469
2 169
Tuloverot
2.5
-380
-820
2 033
Jatkuvien toimintojen voitto
  
1 711
649
4 202
Lopetettujen toimintojen tappio/voitto
2.6
-427
30
57
Tilikauden voitto
  
1 284
679
4 259
Tilikauden voiton jakautuminen
  
Emoyhtiön osakkeenomistajat
  
1 277
665
4 250
Määräysvallattomat omistajat
  
7
14
9
Osakekohtainen tulos emoyhtiön osakkeenomistajille
2.7
EUR
EUR
EUR
Laimentamaton
  
  
  
  
Jatkuvat toiminnot
  
0,31
0,11
0,75
Tilikauden voitto
  
0,23
0,12
0,76
Laimennettu
  
Jatkuvat toiminnot
  
0,31
0,11
0,74
Tilikauden voitto
  
0,23
0,12
0,75
Kesäkuussa 2024 Nokia luokitteli Submarine Networks -liiketoiminnon lopetetuksi toiminnoksi, ks. lisätietoja liitetiedosta 2.6. Lopetetut toiminnot . Konsernin tuloslaskelmassa ja sitä
koskevissa liitetiedoissa esitetyt vertailutiedot vuosilta 2023 ja 2022 on oikaistu vastaavasti.
Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
139
Konsernin laaja tuloslaskelma
1.1.–31.12.
milj. EUR
Liite
2024
2023
2022
Tilikauden voitto
  
1 284
679
4 259
  
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenmäärittäminen
  
408
-343
-424
Tuloverot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
2.5
-85
61
77
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi, yhteensä
323
-282
-347
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot
Ulkomaisten yksiköiden muuntoerot
615
-554
696
Siirto tuloslaskelmaan
-78
19
14
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus
Käyvän arvon muutos, nettotappiot/-tuotot
  
-40
135
-127
Rahavirtojen suojaus ja muut suojausohjelmat
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-tappiot
23
-24
-15
Siirto tuloslaskelmaan
-2
-37
98
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-tappiot
83
-110
-264
Siirto tuloslaskelmaan
-64
120
218
Muut lisäykset/vähennykset, netto
3
-4
-3
Tuloverot eristä, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
2.5
8
-10
-21
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi, yhteensä
548
-465
596
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen
871
-747
249
Tilikauden laaja tulos
  
2 155
-68
4 508
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
  
Emoyhtiön osakkeenomistajille
Jatkuvat toiminnot
2 624
-91
4 394
Lopetetut toiminnot
-477
13
106
Yhteensä
2 147
-78
4 500
Määräysvallattomille omistajille
  
8
10
8
Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
140
Konsernitase
31.12.
milj. EUR
Liite
2024
2023
VASTAAVAA
  
  
  
Pitkäaikaiset varat
  
  
  
Liikearvo
4.1
5 736
5 504
Aineettomat hyödykkeet
4.1
802
1 086
Aineelliset hyödykkeet
4.2
1 362
1 951
Käyttöoikeusomaisuuserät
4.3
758
906
Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä
6.4
124
88
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
5.2, 5.4
457
715
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat
5.2, 5.4
1 182
1 100
Etuuspohjaiset eläkevarat
3.4
6 932
6 258
Laskennalliset verosaamiset
2.5
3 599
3 873
Muut pitkäaikaiset saamiset
4.6
210
213
Pitkäaikaiset varat yhteensä
  
21 162
21 694
Lyhytaikaiset varat
  
Vaihto-omaisuus
4.4
2 163
2 719
Myyntisaamiset
4.5, 5.2, 5.4
5 248
4 921
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
4.5
694
1 136
Tuloverosaamiset
2.5
202
307
Muut lyhytaikaiset saamiset
4.6
767
764
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
5.2, 5.4
1 661
1 565
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat ja kiinteäehtoiset sitoumukset
5.2, 5.3, 5.4
629
441
Rahavarat
5.2, 5.4
6 623
6 234
Lyhytaikaiset varat yhteensä
  
17 987
18 087
Myytävänä olevat omaisuuserät
—
79
Vastaavaa yhteensä
  
39 149
39 860
milj. EUR
Liite
2024
2023
VASTATTAVAA
  
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
  
Osakepääoma
246
246
Ylikurssirahasto
  
734
628
Omat osakkeet
  
-431
-352
Muuntoerot
263
-249
Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot
3 963
3 605
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
  
13 926
15 255
Kertyneet voittovarat
  
1 956
1 404
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
  
20 657
20 537
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus
  
90
91
Oma pääoma yhteensä
5.1
20 747
20 628
Pitkäaikainen vieras pääoma
  
Pitkäaikaiset korolliset velat
5.2, 5.3, 5.4
2 918
3 637
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
5.4
664
799
Etuuspohjaiset eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset
etuudet
3.4
2 083
2 299
Laskennalliset verovelat
2.5
562
725
Asiakassopimuksiin perustuvat velat
4.5
185
210
Muut pitkäaikaiset velat
4.6
117
111
Varaukset
4.7
479
518
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä
  
7 008
8 299
Lyhytaikainen vieras pääoma
  
Lyhytaikaiset korolliset velat
5.2, 5.3, 5.4
969
554
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
5.4
199
198
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat ja kiinteäehtoiset sitoumukset
5.2, 5.3, 5.4
1 668
830
Asiakassopimuksiin perustuvat velat
4.5
1 506
2 157
Tuloverovelat
2.5
207
203
Ostovelat
5.2, 5.4
3 213
3 423
Muut lyhytaikaiset velat
4.6
2 883
2 824
Varaukset
4.7
749
744
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
  
11 394
10 933
Vieras pääoma yhteensä
  
18 402
19 232
Vastattavaa yhteensä
  
39 149
39 860
Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
141
Konsernin rahavirtalaskelma
1.1.–31.12.
milj. EUR
Liite
2024
2023
2022
Liiketoiminnan rahavirta
  
  
  
 
Tilikauden voitto
  
1 284
679
4 259
Oikaisut yhteensä(1)
2 157
2 559
-446
Nettokäyttöpääoman muutos(2)
-569
-1 282
-1 843
Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta
  
2 872
1 956
1 970
Saadut korot
  
226
178
65
Maksetut korot
4.3, 5.2
-263
-241
-180
Maksetut tuloverot, netto
  
-342
-576
-381
Liiketoiminnan nettorahavirta
  
2 493
1 317
1 474
Investointien rahavirta
  
Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta
  
-472
-652
-601
Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden myynti
  
97
189
33
Hankitut liiketoiminnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla
  
-37
-19
-20
Myydyt liiketoiminnat vähennettynä luovutetuilla rahavaroilla
-29
17
—
Myydyt osakkuus- ja yhteisyritykset
259
8
3
Korollisten sijoitusten lisäys
-924
-1 855
-3 595
Korollisten sijoitusten erääntyminen ja myynti
  
1 138
3 382
2 397
Muiden rahoitusvarojen lisäys
  
-280
-83
-115
Muiden rahoitusvarojen myynti
  
70
34
49
Muut
  
61
22
-31
Investointien nettorahavirta
  
-117
1 043
-1 880
Rahoituksen rahavirta
  
Omien osakkeiden hankinta
5.1
-680
-300
-300
Pitkäaikaisten velkojen nosto
5.4
101
496
8
Pitkäaikaisten velkojen lyhennys
5.4
-462
-798
-2
Lyhytaikaisten velkojen lyhennys/nosto
5.4
-6
-40
27
Vuokrasopimusvelkojen lyhennys
4.3, 5.4
-233
-239
-217
Osingonjako
5.1
-723
-621
-353
Rahoituksen nettorahavirta
  
-2 003
-1 502
-837
Muuntoerot
  
16
-91
19
Rahavarojen lisäys/vähennys
  
389
767
-1 224
Rahavarat 1.1.
  
6 234
5 467
6 691
Rahavarat 31.12.
  
6 623
6 234
5 467
Konsernin rahavirtalaskelman eriin sisältyvät sekä jatkuviin että lopetettuihin toimintoihin liittyvät rahavirrat.
Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.
(1) Oikaisut
milj. EUR
2024
2023
2022
Poistot
1 014
1 087
1 140
Osakeperusteiset maksut
241
202
149
Arvonalentumistappiot
611
25
152
Uudelleenjärjestelykulut
388
316
125
Liiketoimintojen ja osakkuusyhtiöiden
myyntivoitto
-286
-19
-5
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot
-94
-143
-30
Muiden rahoitusvarojen voitot/tappiot
-47
56
-27
Rahoitustuotot ja -kulut
-78
148
28
Tuloverot
385
825
-2 030
Muut oikaisut, netto
23
62
52
Yhteensä
2 157
2 559
-446
Uudelleenjärjestelykulut edustaa sitä osuutta konsernin tuloslaskelmaan kirjatuista
eristä, jolla ei ollut vaikutusta rahavirtaan.
(2) Nettokäyttöpääoman muutos
milj. EUR
2024
2023
2022
Saamisten lisäys/vähennys
-364
304
-451
Vaihto-omaisuuden vähennys/lisäys
404
443
-991
Korottomien velkojen vähennys
-609
-2 029
-401
Yhteensä
-569
-1 282
-1 843
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
142
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
milj. EUR
Liite
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Omat osakkeet
Muuntoerot
Arvonmuutos-
rahasto ja muut
rahastot
Sijoitetun
vapaan oman
pääoman
rahasto
Kertyneet
voittovarat
Emoyhtiön
omistajien
osuus
Määräys-
vallattomien
omistajien
osuus
Oma pääoma
yhteensä
1.1.2022
  
246
454
-352
-396
4 219
15 726
-2 537
17 360
102
17 462
Tilikauden voitto
  
4 250
4 250
9
4 259
Muut laajan tuloksen erät
5.1
565
-314
-1
250
-1
249
Tilikauden laaja tulos
  
—
—
—
565
-314
—
4 249
4 500
8
4 508
Osakeperusteiset maksut
  
149
149
149
Osakeperusteisten maksujen suorittaminen
-100
73
-27
-27
Omien osakkeiden hankinta
5.1
-300
-12
-312
-312
Omien osakkeiden mitätöinti
5.1
300
-300
—
—
Osingonjako
5.1
-337
-337
-17
-354
Tapahtumat omistajien kanssa yhteensä
  
—
49
—
—
—
-239
-337
-527
-17
-544
31.12.2022
  
246
503
-352
169
3 905
15 487
1 375
21 333
93
21 426
Tilikauden voitto
  
665
665
14
679
Muut laajan tuloksen erät
5.1
-418
-300
-25
-743
-4
-747
Tilikauden laaja tulos
  
—
—
—
-418
-300
—
640
-78
10
-68
Osakeperusteiset maksut
  
202
202
202
Osakeperusteisten maksujen suorittaminen
-77
59
-18
-18
Omien osakkeiden hankinta
5.1
-303
12
-291
-291
Omien osakkeiden mitätöinti
5.1
303
-303
—
—
Tytäryhtiöiden myynnit
—
-2
-2
Osingonjako
5.1
-611
-611
-10
-621
Tapahtumat omistajien kanssa yhteensä
  
—
125
—
—
—
-232
-611
-718
-12
-730
31.12.2023
  
246
628
-352
-249
3 605
15 255
1 404
20 537
91
20 628
Tilikauden voitto
  
1 277
1 277
7
1 284
Muut laajan tuloksen erät
5.1
512
358
870
1
871
Tilikauden laaja tulos
  
—
—
—
512
358
—
1 277
2 147
8
2 155
Osakeperusteiset maksut
241
241
241
Osakeperusteisten maksujen suorittaminen
-135
99
-36
-36
Omien osakkeiden hankinta(1)
5.1
-686
-821
-1 507
-1 507
Omien osakkeiden mitätöinti
5.1
607
-607
—
—
Vähemmistöosuuden hankintaan liittyvän rahoitusvelan oikaisu
-11
-11
-11
Osingonjako
5.1
-714
-714
-9
-723
Tapahtumat omistajien kanssa yhteensä
  
—
106
-79
—
—
-1 329
-725
-2 027
-9
-2 036
31.12.2024
  
246
734
-431
263
3 963
13 926
1 956
20 657
90
20 747
(1) Marraskuussa 2024 käynnistettyyn osakkeiden takaisinosto-ohjelmaan liittyen Nokia on kirjannut 821 miljoonan euron velan ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston vähennyksen, mikä heijastaa Nokian sopimukseen perustuvaa sitoumusta sen ja osakkeiden
takaisinostot Nokian puolesta toteuttavan kolmannen osapuolen välillä. Lisätietoja Nokian osakkeiden takaisinosto-ohjelmista on esitetty liitetiedossa 5.1. Oma pääoma.  
Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
143
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Osio 1
Esittämis-
perusta
Tässä osiossa on kuvattu tämän
konsernitilinpäätöksen yleiset laatimisperiaatteet,
mukaan lukien esittämisperusteet ja keskeiset
konsolidointiperiaatteet. Osiossa esitetään myös
yhteenveto niistä laskentakysymyksistä, joihin
sisältyy eniten harkinnanvaraisuutta tai
epävarmuustekijöitä. Yksityiskohtaiset
laatimisperiaatteet sekä tarkemmat tiedot
harkintaan perustuvista ratkaisuista ja keskeisistä
epävarmuustekijöistä on esitetty kyseisten
liitetietojen yhteydessä.
1.1. Tietoa konsernista
Nokia Oyj (emoyhtiö) on julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on
Helsingissä , Suomessa. Nokia Oyj on kaikkien tytäryhtiöidensä
emoyhtiö (yhdessä Nokia tai konserni). Nokia on maailmanlaajuinen
matkapuhelin-, kiinteiden ja pilvipalveluverkkoratkaisujen
toimittaja yhdistäen laitteet, ohjelmistot ja palvelut sekä
immateriaalioikeuksien lisensoinnin, patentit, teknologiat
ja Nokia-brändin. Nokian pääkonttori sijaitsee Espoossa,
Suomessa. Nokia Oyj:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä
(Nasdaq Helsinki), New Yorkin pörssissä (NYSE) ja Pariisin
pörssissä (Euronext Paris).
Hallitus hyväksyi konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–
31.12.2024 julkistettavaksi 13.3.2025.
1.2. Yleiset laatimisperiaatteet
Esittämisperusteet ja lausuma standardien
noudattamisesta
Konsernitilinpäätös on laadittu International Accounting
Standards Boardin (IASB) julkaisemien ja EU:n käyttöön
hyväksymien IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti.
Konsernitilinpäätös noudattaa myös Suomen tilinpäätös-
ja yhtiölainsäädäntöä.
Konsernitilinpäätöksen tiedot esitetään miljoonina euroina (milj.
EUR), ellei toisin ole mainittu, ja ne perustuvat liiketapahtumien
alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei liitetietojen yhteydessä
esitetyissä laatimisperiaatteissa ole toisin mainittu.
Muut tiedot
Tämä kappale liittyy Saksassa noudatettavaan paikalliseen
tilinpäätöslainsäädäntöön. Konsernitilinpäätökseen yhdistelty
saksalainen tytäryhtiö, Nokia Solutions and Networks GmbH &
Co. KG, joka on rekisteröity Münchenin kaupparekisteriin
yritysrekisteriasiakirjalla HRA 88537, on soveltanut Saksan
kauppaoikeuden (HGB) 264b §:n ja 291 §:n mukaista vapautusta.
Konsolidointiperiaatteet
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön tilinpäätöksen
sekä kaikkien niiden yhtiöiden tilinpäätökset, joissa sillä on
määräysvalta. Nokialla on määräysvalta sijoituskohteessa silloin,
kun se altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on
oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan
tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa
valtaansa. Olettamus on, että äänienemmistö tuottaa
määräysvallan. Arvioidessaan sijoituskohdetta koskevaa
valtaansa Nokia ottaa huomioon myös muut tosiseikat ja
olosuhteet, mukaan lukien äänivallan ja potentiaalisen
äänivallan, oikeuden nimittää johtoon kuuluvia avainhenkilöitä
sekä muiden sopimuksellisten järjestelyiden tuottamat
oikeudet. Tytäryhtiö yhdistellään konsernitilinpäätökseen
siitä alkaen, kun Nokia saa siihen määräysvallan. Yhdistely
lopetetaan, kun määräysvalta tytäryhtiöön lakkaa.
Kaikki Nokian sisäiset liiketapahtumat eliminoidaan
konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Määräysvallattomien
omistajien osuus edustaa sitä osuutta tytäryhtiöiden tilikauden
voitosta tai tappiosta, muista laajan tuloksen eristä ja
nettovaroista, joka ei kuulu emoyhtiön osakkeenomistajille.
Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä
Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa Nokialla on huomattava
vaikutusvalta. Yhteisyritys on yhteisjärjestely, jonka mukaan
osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on
oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen.
Nokian osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä käsitellään
pääomaosuusmenetelmällä. Pääomaosuusmenetelmää
sovellettaessa osakkuusyhtiöihin tai yhteisyrityksiin tehdyt
sijoitukset kirjataan alun perin hankintamenon määräisinä.
Sijoitusten kirjanpitoarvoa oikaistaan muutoksilla, jotka
ovat tapahtuneet Nokian osuudessa osakkuusyhtiön tai
yhteisyrityksen nettovarallisuudesta hankinta-ajankohdan
jälkeen. Nokian osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten
tuloksesta sisällytetään konsernin tuloslaskelmaan.
Osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten muissa laajan tuloksen
erissä tapahtuneet muutokset esitetään Nokian muissa
laajan tuloksen erissä.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
144
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat
Toiminta- ja esittämisvaluutta
Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön
toiminta- ja esittämisvaluutta. Kaikkien konserniyhtiöiden
tilinpäätökset perustuvat toimintavaluuttaan eli sen
taloudellisen toimintaympäristön valuuttaan, jossa
konserniyhtiö pääasiallisesti toimii.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan
tapahtumapäivän valuuttakurssiin. Käytännössä käytetään
usein valuuttakurssia, joka on riittävän lähellä tapahtumapäivän
kurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset varat ja
velat arvostetaan raportointikauden päättymispäivän
valuuttakursseihin.
Monetaaristen varojen ja velkojen arvostamisesta ja niihin
liittyvien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutoksista
johtuvat kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin
ja -kuluihin. Ei-monetaarisiin pitkäaikaisiin sijoituksiin liittyvät
realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät
kyseisten sijoitusten käyvän arvon arvostukseen ja kirjataan
liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
Ulkomaiset konserniyhtiöt
Konsernitilinpäätöstä laadittaessa sellaisten ulkomaisten
yksiköiden, joiden toimintavaluutta on muu kuin euro,
varat ja velat muunnetaan euroiksi raportointikauden lopun
valuuttakursseihin ja tuotot ja kulut tilikauden keskikursseihin.
Kurssierot, jotka syntyvät ulkomaisten yksiköiden yhdistelystä
konsernitilinpäätökseen, kirjataan muuntoeroiksi muihin laajan
tuloksen eriin. Luovuttaessa ulkomaisesta yksiköstä kyseiseen
yksikköön kohdistuvat kertyneet muuntoerot siirretään
tulosvaikutteisiksi.
1.3. Arvioiden käyttö ja kriittiset
kirjanpidolliset harkinnanvaraisuudet
Tilinpäätöksen laatiminen edellyttää johdon harkintaa
valittaessa ja sovellettaessa laatimisperiaatteita sekä
tehtäessä arvioita ja oletuksia tulevaisuudesta. Näillä harkintaan
perustuvilla ratkaisuilla, arvioilla ja oletuksilla voi olla merkittävä
vaikutus tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin.
Varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen määrittämiseen liittyvät
arviot, joihin liittyy epävarmuustekijöitä, perustuvat aiempaan
kokemukseen, odotettavissa oleviin lopputulemiin ja muihin
oletuksiin, jotka olivat saatavilla tätä tilinpäätöstä laadittaessa
ja niiden katsotaan olevan asianmukaisia kyseisissä
olosuhteissa. Arvioita ja oletuksia tarkistetaan säännöllisesti,
jos olosuhteissa tapahtuu muutoksia tai niihin liittyen saadaan
uutta tietoa. Koska arvioihin sisältyy luontaisesti eriasteista
epävarmuutta, todellinen lopputulema voi poiketa arvioidusta,
ja tästä voi aiheutua oikaisuja varojen ja velkojen
kirjanpitoarvoihin myöhemmillä kausilla.
Alla esitettyjen laskentakysymysten katsotaan sisältävän
vaativimpia, subjektiivisimpia tai monimutkaisimpia
harkintaan perustuvia ratkaisuja tai ne ovat sellaisia keskeisiä
epävarmuustekijöitä, jotka voivat aiheuttaa merkittävän
riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta
olennaisesti seuraavan tilikauden aikana. Lisätietoja keskeisistä
epävarmuustekijöistä ja harkintaan perustuvista ratkaisuista
on esitetty kyseisissä liitetiedoissa.
Keskeiset epävarmuustekijät ja
harkintaan perustuvat ratkaisut
Liitetieto
Harkintaan perustuva ratkaisu
koskien laskennallisten
verosaamisten kirjaamista
2.5. Tuloverot
Harkintaan perustuva ratkaisu
koskien Submarine Networksin
luokittelua lopetetuksi toiminnoksi
2.6. Lopetetut
toiminnot
Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin ja
muihin työsuhteen päättymisen
jälkeisiin etuuksiin liittyvä
epävarmuustekijä
3.4. Eläkkeet ja muut
työsuhteen päättymisen
jälkeiset etuudet
1.4. Uudet ja muuttuneet standardit ja
tulkinnat
Nokia otti käyttöön 1.1. 2024 seuraavat IASB:n julkaisemat ja
EU:ssa sovellettaviksi hyväksytyt muutokset
tilinpäätösstandardeihin:
■ Muutokset IFRS 16 Vuokrasopimukset standardiin:
Vuokrasopimusvelka myynti- ja takaisinvuokrauksissa;
■ Muutokset IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardiin:
Velkojen luokittelu lyhyt- ja pitkäaikaisiksi;
■ Muutokset IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardiin:
Kovenanttiehtoiset pitkäaikaiset lainat;
■ Muutokset IAS 7 Rahavirtalaskelmat ja IFRS 7
Rahoitusinstrumentit: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
standardeihin: Toimittajarahoitusjärjestelyt.
Muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta erien arvostamiseen,
kirjaamiseen tai esittämiseen Nokian vuoden 2024
konsernitilinpäätöksessä.
Nokia ei ole soveltanut ennenaikaisesti sellaisia uusia tai
muuttuneita standardeja tai tulkintoja, jotka on julkaistu,
mutta jotka eivät ole tulleet voimaan. Uusilla ja muuttuneilla
standardeilla ja tulkinnoilla, jotka IASB on julkaissut, mutta jotka
tulevat voimaan myöhemmillä raportointikausilla, ei odoteta
olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen, kun niitä
sovelletaan, lukuun ottamatta IFRS 18 Tilinpäätöksen
esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot -standardia,
joka julkistettiin huhtikuussa 2024.
IFRS 18 sisältää vaatimukset tilinpäätöksen esittämiselle ja
liitetiedoille ja se korvaa IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen
–standardin. Uusi standardi tulee voimaan 1.1.2027 tai sen
jälkeen alkavilla tilikausilla ja aikaisempi soveltaminen on
sallittua. IFRS 18 ei ole vielä hyväksytty EU:ssa. Nokia arvioi
IFRS 18:n vaikutusta konsernitilinpäätökseensä, mutta koska
IFRS 18 ei muuta kirjaamis- ja arvostusvaatimuksia, sillä ei
odoteta olevan merkittävää vaikutusta muuhun kuin
taloudellisen tiedon esittämistapaan.
Nokia aikoo ottaa käyttöön IFRS 18:n ja muut mahdolliset uudet
ja muutetut standardit ja tulkinnat, kun ne tulevat voimaan ja
hyväksytään sovellettaviksi EU:ssa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
145
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Osio 2
Tilikauden tulos
Tässä osiossa esitetään tarkempia tietoja
tuloslaskelman eristä kuten liikevaihdon jakauma
alueittain ja asiakastyypeittäin, Nokian
toimintasegmenttien tulokset sekä erittelyitä
liiketoiminnan kuluista ja liiketoiminnan muista
tuotoista. Lisäksi tämä osio sisältää tietoa
rahoitustuotoista ja -kuluista, tuloveroista sekä
lopetettujen toimintojen tuloksesta. Osion lopussa
on esitetty osakekohtaisen tuloksen laskemista
koskevat tiedot.
2.1. Liikevaihto
Laatimisperiaatteet
Nokia käsittelee asiakassopimuksen kirjanpidossaan, kun
sopimusosapuolet ovat hyväksyneet sopimuksen kirjallisesti,
jolloin osapuolet tyypillisesti sitoutuvat täyttämään omat
velvoitteensa, luovutettaviin tavaroihin ja palveluihin
liittyvät oikeudet, maksuehdot mukaan lukien, pystytään
yksilöimään, sopimuksella on kaupallista merkitystä ja
odotetun vastikemäärän saamisen katsotaan olevan
todennäköistä. Johto ottaa huomioon vain täytäntöön
pantavissa olevat oikeudet arvioidessaan myyntituottojen
kirjaamista asiakassopimuksista. Myynti, joka perustuu
puitesopimuksiin, jotka eivät sellaisenaan luo täytäntöön
pantavissa olevia oikeuksia ja velvoitteita, kirjataan vasta
myöhemmin laillisesti sitovien tilausten perusteella.
Sopimusmuutos tai tilaus käsitellään kirjanpidossa erillisenä
sopimuksena, jos sopimuksen soveltamisala laajenee sen
vuoksi, että siihen lisätään erotettavissa olevia tavaroita
tai palveluja, ja sopimuksen mukainen hinta nousee
vastikemäärällä, joka kuvastaa erillismyyntihintoja kyseisille
lisätavaroille tai -palveluille. Mikäli lisätavarat tai -palvelut
ovat erotettavissa olevia, mutta niistä saatava vastikemäärä
ei vastaa niiden erillismyyntihintoja, sopimusmuutos
käsitellään kirjanpidossa ikään kuin kyseessä olisi
olemassa olevan sopimuksen päättäminen ja uuden
sopimuksen syntyminen. Mikäli lisätavarat ja -palvelut
eivät ole erotettavissa olevia, sopimusmuutos kirjataan
myyntituottojen oikaisuksi sopimusmuutoksen ajankohtana.
Nokia kirjaa myyntituotot asiakassopimuksistaan luvattujen
tavaroiden ja palvelujen luovutusta vastaavasti sen
vastikemäärän mukaisesti, johon Nokia odottaa olevansa
oikeutettu asiakkaalle luovutettavia tavaroita tai palveluja
vastaan. Vastikemäärään saattaa sisältyä muuttuva
rahamäärä, jonka Nokia arvostaa todennäköisimmän
rahamäärän mukaisesti. Muuttuvuutta saattavat aiheuttaa
myyntimääriin perustuvat alennukset ja myyntiin tai
käyttöön perustuvat rojaltit. Nokia sisällyttää muuttuvan
vastikkeen transaktiohintaan vain siihen määrään saakka,
että on erittäin todennäköistä, ettei kertyneiden kirjattujen
myyntituottojen määrään jouduta tekemään merkittävää
peruutusta. Transaktiohinta ei myöskään sisällä kolmansien
osapuolten puolesta kerättyjä määriä.
Mikäli maksujen ajankohdat tarjoavat joko asiakkaalle tai
Nokialle merkittävän rahoitushyödyn, transaktiohintaa
oikaistaan rahoituskomponentin vaikutuksella, ja vastaava
korkotuotto tai -kulu esitetään myyntituotoista erillään.
Noudattamansa käytännön apukeinon mukaisesti Nokia ei
kuitenkaan oikaise transaktiohintaa rahoituskomponentin
vaikutuksella, jos sopimuksen syntymisajankohtana
on odotettavissa, että vastikemäärä vastaanotetaan
korkeintaan vuosi ennen tai jälkeen luvatun tavaran tai
palvelun luovuttamista asiakkaalle.
Nokian asiakassopimukset voivat koostua erilaisista
laitteiden, palvelujen ja immateriaalioikeuksien
yhdistelmistä. Nokian myymät laitteet ja ohjelmistot
sisältävät takuun, jonka katsotaan olevan varmennusta
siitä, että tuotteet ovat sovittujen vaatimusten mukaisia
käsittäen valmistusvirheiden korjaustyöt ja laitteiden
korvaamisen tarvittaessa. Kyseinen standarditakuu on
kirjanpidossa katettu keskitetyllä takuuvarauksella.
Mikäli takuu annetaan tavallista pidemmälle ajanjaksolle
tai on palvelu, joka annetaan asiakkaalle edellä mainitun
standarditakuun lisäksi, kyseessä on erillinen suoritevelvoite.
Sopimuksista kirjattavien myyntituottojen kirjaaminen
määräytyy toimitettavien tavaroiden ja palvelujen luonteen
mukaan. Sopimuksessa luvattuihin tavaroihin tai palveluihin
voi kuulua tuotteiden myyntiä, immateriaalioikeuksien
lisensointia sekä osto-optioita uusille tuotteille tai
palveluille, jotka saattavat luoda asiakkaalle merkityksellisen
oikeuden. Nokia arvioi sopimuksen syntyhetkellä, mitkä
asiakassopimuksessa luvatuista tavaroista ja palveluista
ovat erotettavissa olevia suoritevelvoitteita.
Kunkin suoritevelvoitteen erillismyyntihinta määritetään
esimerkiksi tarkastelemalla kyseisen suoritevelvoitteen
hintaa tilanteessa, jossa ainoastaan kyseinen tavara tai
palvelu myydään asiakkaalle. Verrokkihintojen puuttuessa
erillismyyntihinta voidaan määritellä lisäämällä
suoritevelvoitteen odotettuihin kustannuksiin kohtuullinen
kate. Kullekin suoritevelvoitteelle kohdennettu myynnin
osuus kirjataan, kun myynnin kirjaamisen kriteerit kyseisen
suoritevelvoitteen osalta täyttyvät.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
146
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Nokia kohdistaa transaktiohinnan jokaiselle erotettavissa
olevalle suoritevelvoitteelle niiden suhteellisten
erillismyyntihintojen perusteella. Mikäli erillismyyntihinta ei
ole suoraan havaittavissa, se arvioidaan. Transaktiohinta
saattaa sisältää alennuksen tai muuttuvan rahamäärän, joka
yleensä kohdistetaan kaikille sopimuksen suoritevelvoitteille
niiden suhteellisten erillismyyntihintojen perusteella, ellei
Nokialla ole havaittavissa olevaa näyttöä koko alennuksen
kohdistumisesta vain yhteen tai useampaan, muttei
kaikkiin suoritevelvoitteista. Myynti tuloutetaan täytetylle
suoritevelvoitteelle suhteellisten erillismyyntihintojen
perusteella kohdistetun transaktiohinnan mukaisesti.
Suoritevelvoite voidaan täyttää joko yhtenä ajankohtana
tai ajan kuluessa.
Kuten on esitetty liitetiedossa 4.5. Myyntisaamiset sekä
asiakassopimuksiin perustuvat erät, Nokia kirjaa jokaisesta
asiakassopimuksesta taseeseen joko omaisuuserän tai velan
riippuen Nokian suoritteen suhteesta siitä kerättävään
vastikkeeseen.
Myyntituotot tuotteista
Nokia valmistaa ja myy laajaa valikoimaa verkkolaitteita
vastaten kattavasti verkko-operaattoreiden tarpeisiin.
Myynti tuloutetaan, kun määräysvalta tuotteisiin on siirtynyt
asiakkaalle. Määräysvallan siirtymisen määrittäminen saattaa
vaatia harkintaa. Määräysvalta siirtyy standardituotteiden
kohdalla tyypillisimmin toimituksen yhteydessä.
Monimutkaisempien tuoteratkaisujen kohdalla määräysvalta
siirtyy puolestaan yleisimmin asiakkaan hyväksynnästä.
Tietyissä järjestelyissä, jotka liittyvät lähinnä Submarine
Networks -liiketoimintaan, joka esitetään lopetettuna
toimintona ja myytiin vuonna 2024, Nokian suoritteella ei ole
vaihtoehtoista käyttöä. Tällöin Nokia tulouttaa myynnin ajan
kuluessa käyttämällä tuotokseen perustuvaa menetelmää, joka
kuvastaa omaisuuserän määräysvallan siirtymistä asiakkaalle,
kuten myös Nokian oikeutta korvaukseen siihenastisesta
työsuoritteesta, kate mukaan lukien. Nokian sopimukselle
valitsema tuotokseen perustuvan menetelmän mittaustapa
saattaa vaihdella sopimuksen luonteen mukaisesti.
Myyntituotot palveluista
Nokia tarjoaa verkkolaitteisiin liittyviä palveluita aina asiakkaan
verkon hallinnoinnista ja tuotteiden ylläpitopalveluista verkon
asennukseen, integrointiin ja optimointiin. Myynti kirjataan
jokaiselle erilliselle palvelusuoritevelvoitteelle, kun tai sitä
mukaa kuin asiakas hyötyy Nokian suoritteesta. Palveluihin
liittyvä myynti tuloutetaan ajan kuluessa asiakkaan verkon
hallinnointiin liittyvistä palveluista ja kunnossapitopalveluista,
sillä näiden palveluiden kohdalla Nokia tuottaa suoritetta
koko määräaikaisen sopimuksen ajan, ja asiakas samanaikaisesti
sekä saa että kuluttaa Nokian suoritteesta koituvaa hyötyä
sitä mukaa kun Nokia suoritetta tuottaa. Joissakin tapauksissa
Nokian tarjoamiin palveluihin liittyy asiakashyväksyntä,
ja tällöin saadun hyväksynnän on todettu edustavan oikeaa
tuloutushetkeä.
Myyntituotot lisensseistä ja ohjelmistoista
Nokia tarjoaa asiakkailleen lisenssejä omistamiinsa
immateriaalioikeuksiin myöntämällä ohjelmistolisenssejä
sekä myöntämällä asiakkaille oikeuksia hyödyntää
Nokian immateriaalioikeuksia omissa tuotteissaan.
Ohjelmistolisenssien kohdalla myynti tuloutetaan toimituksen
tai asiakashyväksynnän perusteella, sillä Nokia on todennut
jokaisen ohjelmistoversion olevan erotettavissa oleva,
ja lisenssi koskee ohjelmistoa siinä tilassa kuin se
on luovutushetkellä.
Nokian myöntäessä asiakkaille lisenssin hyödyntää
Nokian immateriaalioikeuksia, kirjataan vastaavat
lisenssimaksutuotot suoriteperusteisesti niihin liittyvien
sopimusten sisällön mukaisesti. Valtaosassa sopimuksista
Nokialle jää velvoite jatkaa kehitystyötä ja tarjota
asiakkaalle viimeisimmät lisäykset immateriaalioikeuksiin
sopimuskauden aikana, ja täten tuotto kirjataan
jaksottamalla tasaerin sille ajalle, jonka kuluessa jäljellä
olevat suoritevelvoitteet täytetään. Kyseisen myynnin
jaksotustavan katsotaan todenmukaisimmin kuvastavan
Nokian suoritevelvoitteen täyttämistä, sillä lisensoitujen
immateriaalioikeuksien sisältämien uusien keksintöjen,
jotka ovat erittäin riippuvaisia toisistaan ja voimakkaasti
yhteydessä toisiinsa, katsotaan syntyvän jatkuvan ja
tilikauden aikana melko vakaan tutkimus- ja kehitystyön
(T&K) seurauksena. Joidenkin sopimusten kohdalla
Nokialla ei ole suoritevelvoitetta sen jälkeen, kun lisenssi
sopimuksen solmimisajankohdan immateriaalioikeuteen
on myönnetty, eikä saatuihin lisenssimaksuihin liity
minkäänlaista takaisinmaksuvelvoitetta. Kyseisissä
tapauksissa myyntituotto kirjataan kokonaisuudessaan
lisenssisopimuskauden alussa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
147
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Liikevaihdon jakautuminen
Johto on todennut Nokian raportoimien maantieteellisten
alueiden parhaiten kuvastavan sitä, miten taloudelliset tekijät
vaikuttavat myyntituottojen ja rahavirtojen luonteeseen,
määrään, ajoittumiseen ja epävarmuuteen. Nokian pääasiallinen
asiakaskunta koostuu yksittäisessä maassa tai tietyllä
maantieteellisellä alueella toimivista yrityksistä. Vaikka Nokian
teknologiasykli on maailmanlaajuisesti samankaltainen, eri maat
ja maantieteelliset alueet ovat luonnostaan syklin eri vaiheessa,
usein kyseisille maille ja alueille ominaisten makrotaloudellisten
olosuhteiden vuoksi. Sen lisäksi, että ylin operatiivinen
päätöksentekijä, kuten kuvattu liitetiedossa 2.2. Segmentti-
informaatio, seuraa liikevaihdon kehitystä ulkoisille asiakkaille
alueittain, hän seuraa liikevaihdon kehitystä segmenteittäin
jaoteltuna yhdistettyihin maantieteellisiin alueisiin ja
asiakasryhmittäin, kuten tässä liitetiedossa on esitetty.
Jokaisella raportoitavalla segmentillä, kuten kuvattu
liitetiedossa 2.2. Segmentti-informaatio, on asiakkaita,
joilla on toimintaa kaikilla maantieteellisillä alueilla.
Yhdelläkään raportoitavalla segmentillä ei ole maantieteellisiä
myyntituottojen keskittymiä, paitsi Teknologia-segmentillä,
jonka myynti sisältyy Euroopan lukuihin.
Liikevaihto ulkoisille asiakkaille alueittain
Liikevaihto ulkoisille asiakkaille alueittain perustuu asiakkaan
sijaintiin, lukuun ottamatta Teknologia-segmentin
immateriaalioikeus- ja patenttilisenssituloa, joka on kohdistettu
Eurooppaan.
milj. EUR
2024
2023
2022
Amerikka
6 276
6 779
9 611
Latinalainen Amerikka
895
1 046
1 223
Pohjois-Amerikka
5 381
5 733
8 388
APAC
4 549
6 436
5 519
Kiinan alue
1 134
1 303
1 581
Intia
1 373
2 842
1 290
Muu APAC
2 042
2 291
2 648
EMEA
8 395
7 923
8 631
Eurooppa
6 362
5 873
6 662
Lähi-itä ja Afrikka
2 033
2 050
1 969
Yhteensä
19 220
21 138
23 761
Segmenttien liikevaihdon maantieteellinen jakauma
milj. EUR
2024
2023
2022
Verkkoinfrastruktuuri
6 518
6 917
7 897
Amerikka
2 726
2 813
3 717
APAC
1 426
1 580
1 553
EMEA
2 366
2 524
2 627
Matkapuhelinverkot
7 725
9 797
10 671
Amerikka
2 365
2 618
4 371
APAC
2 461
4 184
3 191
EMEA
2 899
2 995
3 109
Pilvi- ja verkkopalvelut
3 022
3 220
3 351
Amerikka
1 184
1 306
1 368
APAC
649
649
752
EMEA
1 189
1 265
1 231
Teknologia
1 928
1 085
1 595
Konsernin yhteiset toiminnot ja
muut (1)
27
119
248
Yhteensä
19 220
21 138
23 761
(1) Sisältää segmenttien välisten tuottojen eliminoinnit.
Liikevaihto asiakasryhmittäin
milj. EUR
2024
2023
2022
Viestintäpalvelujen tarjoajat
15 085
17 652
19 921
Yritykset
2 180
2 282
1 997
Lisenssinsaajat
1 928
1 085
1 595
Muut(1)
27
119
248
Yhteensä
19 220
21 138
23 761
(1) Sisältää erillisenä yksikkönä toimineen Radio Frequency Systems (RFS) -
liiketoiminnan liikevaihdon, sekä tiettyjä muita eriä kuten segmenttien välisten
tuottojen eliminoinnit. RFS-liiketoiminnan liikevaihto sisältää myös myyntituotot
viestintäpalvelujen tarjoajilta ja yritysasiakkailta. RFS-liiketoiminnasta luovuttiin
olennaisilta osin vuonna 2024.
Tilauskanta
Sitoviin tilauksiin perustuva, osittain tai kokonaan
täyttämättömille suoritevelvoitteille transaktiohinnasta
kohdistettu kokonaissumma 31.12.2024 oli 20,0 miljardia
euroa (22,0 miljardia euroa vuonna 2023, josta 1,7 miljardia
euroa liittyi vuonna 2024 myytyihin lopetettuihin toimintoihin).
Johto on arvioinut näiden täyttämättömien
suoritevelvoitteiden tuloutuvan seuraavasti:
2024
2023
Vuoden sisällä
53 %
51 %
2–3 vuodessa
27 %
30 %
Yli 3 vuodessa
20 %
19 %
Yhteensä
100 %
100 %
Arvioitu suoritevelvoitteiden täyttämisajankohta saattaa
muuttua monen sellaisen tekijän vuoksi, joihin Nokialla ei ole
mahdollisuutta vaikuttaa. Tällaisia tekijöitä saattavat olla
esimerkiksi muutokset asiakkaiden ja tietoverkkojen kysynnässä
tai markkinaolosuhteissa, ja joissakin tapauksissa rajoitteita
saattavat aiheuttaa esimerkiksi sääolosuhteet tai muut
projektilogistiikkaan vaikuttavat tekijät. Tilikauden aikana
kirjattu myynti aiempina tilikausina täytetyistä tai osittain
täytetyistä suoritevelvoitteista, esimerkiksi transaktiohinnoissa
tapahtuneiden muutosten takia, ei ollut olennainen.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
148
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
2.2. Segmentti-informaatio
Laatimisperiaatteet
Nokialla on neljä raportoitavaa toimintasegmenttiä
taloudellista raportointia varten: (1) Verkkoinfrastruktuuri
(Network Infrastructure), (2) Matkapuhelinverkot (Mobile
Networks), (3) Pilvi- ja verkkopalvelut (Cloud and Network
Services) ja (4) Teknologia (Nokia Technologies). Lisäksi
Nokia esittää liikevaihdon erittelyn Verkkoinfrastruktuuri-
segmenttiin kuuluvien liiketoimintojen osalta: (i) IP
Networks, (ii) Optical Networks, (iii) Fixed Networks.
Toimitusjohtaja on ylin operatiivinen päätöksentekijä ja
seuraa segmenttien operatiivista tulosta arvioidakseen
niiden suoriutumista ja tehdäkseen resurssien
kohdistamiseen liittyviä päätöksiä. Segmenttien keskeisiin
taloudellisiin tunnuslukuihin kuuluvat lähinnä liikevaihto
ja segmentin liikevoitto. Segmenttien suoriutumisen
arvioiminen ja resurssien kohdistaminen perustuu
ensisijaisesti segmenttien liikevoittoon, jonka johto
katsoo olevan tarkoituksenmukaisin mittari tähän
tarkoitukseen. Segmentin liikevoitto ei sisällä
aineettomien hyödykkeiden poistoja eikä muita
yrityskaupoista johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen
liittyviä eriä, liikearvon arvonalentumistappioita,
uudelleenjärjestelyihin
liittyviä kuluja eikä tiettyjä muita tuottoja ja kuluja,
jotka eivät välttämättä ole merkityksellisiä liiketoiminnan
toiminnallisen tuloksen arvioinnin kannalta.
Segmenttien laatimisperiaatteet ovat samat kuin
konsernilla, lukuun ottamatta tiettyjä edellä mainittuja
tuottoja ja kuluja, joita ei kohdisteta segmenteille.
Segmenttien välisiä tuottoja ja siirtoja käsitellään kuin ne
olisi tehty kolmannen osapuolen kanssa, eli vallitseviin
markkinahintoihin perustuen.
Segmenttien kuvaukset
Verkkoinfrastruktuuri
Verkkoinfrastruktuuri-segmentti palvelee viestintäpalvelujen
tarjoajia, yrityksiä, internet-toimijoita ja julkisen sektorin
asiakkaita. Siihen kuuluvat seuraavat liiketoiminnat: (i) IP
Networks, joka tarjoaa IP-verkkoja ja palveluja asunto-, mobiili-,
yritys- ja pilvisovelluksiin; (ii) Optical Networks, joka tarjoaa
optisia siirtoverkkoja metro-, alue-, ja pitkän matkan
sovelluksiinsa; (iii) Fixed Networks, joka tarjoaa kuitu-, kiinteitä
langattomia ja kupariyhteysteknologioita sekä (iv) Submarine
Networks, joka tarjoaa merenalaisia kaapeliyhteyksiä.
Submarine Networks -liiketoiminnan tulos, joka aikaisemmin
raportoitiin osana Verkkoinfrastruktuuri-toimintasegmenttiä,
esitetään lopetetuissa toiminnoissa tässä tilinpäätöksessä.
Lisätietoja lopetetuista toiminnoista esitetään liitetiedossa 2.6.
Lopetetut toiminnot.
Matkapuhelinverkot
Matkapuhelinverkot-segmentti tarjoaa tuotteita ja palveluja
kaikille matkapuhelinverkkoteknologioille. Sen tuotevalikoima
sisältää radioverkkotuotteita ja mikroaaltosiirtoverkko-
teknologioita, verkkojen hallintaratkaisuja sekä verkkojen
suunnittelun, optimoinnin, käyttöönottojen ja teknisen
tuen palveluja.
Pilvi- ja verkkopalvelut
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentti tarjoaa avoimia, täysin
automatisoituja ja skaalautuvia ohjelmistoja ja ratkaisuja, jotka
mahdollistavat viestintäpalvelujen tarjoajien ja yritysasiakkaiden
siirtymän kohti itsenäisiä verkkoja ja uutta arvonluontia.
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentti investoi teknologioihin,
jotka ovat kriittisiä asiakkaiden kasvulle; 5G-ydinverkkoihin,
toimintavarmoihin autonomisiin verkkoihin, yksityisiin
langattomiin verkkoihin, industrial edge -tuotteisiin sekä API-
ratkaisuihin. Nämä ratkaisut toimitetaan Software as a Service
first -liiketoimintamallissa ja auttavat asiakkaita tarttumaan
digitalisaation, tekoälyn ja pilviteknologian tarjoamiin
mahdollisuuksiin.
Teknologia
Teknologia-segmentti kaupallistaa Nokian immateriaalioikeuksia
eli patentteja, teknologioita ja Nokian brändiä. Tämä perustuu
Nokian jatkuvaan innovaatiojohtajuuteen, pitkäaikaisiin
tutkimus- ja kehitysinvestointeihin sekä vuosikymmenten
työhön teknologiastandardien kehittämiseksi. Suurin osa
Nokian patenttiportfolion lisensointiin ja patentointiin liittyvästä
liikevaihdosta ja näihin toimintoihin liittyvistä kuluista kirjataan
Teknologia-segmentin yhteyteen. Jokainen segmentti kirjaa
erikseen tutkimus- ja kehityskulunsa.
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut
Vaikka Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osio ei ole
raportoitava segmentti, Nokia esittää siitä segmenttikohtaisia
tietoja. Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osio sisältää
Radio Frequency Systems -liiketoiminnon, joka oli toiminut
erillisenä yksikkönä ja josta luovuttiin olennaisilta osin vuonna
2024 . Lisäksi Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osio
sisältää tietyt yhtymätasoiset ja keskitetysti hallinnoidut
toimintakulut sekä käypään arvoon arvostamisesta syntyvät
voitot ja tappiot sijoituksista venture fund -rahastoihin, mukaan
lukien NGP Capitalin hallinnoimat sijoitukset.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
149
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Segmenttien tulos
milj. EUR
Verkko-
infrastruktuuri (1)
Matkapuhelin-
verkot
Pilvi- ja
verkko-
palvelut
Teknologia
Konsernin
yhteiset
toiminnot ja
muut
Eliminoinnit ja
kohdistamatto-
mat erät (2)
Konserni
yhteensä
2024
Myynti ulkoisille asiakkaille
6 517
7 721
3 021
1 928
33
—
19 220
Myynti muille segmenteille
1
4
1
—
1
-7
—
Liikevoitto/-tappio
761
409
249
1 514
-314
-620
1 999
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten
tuloksesta
—
1
7
-1
—
—
7
Rahoitustuotot ja -kulut
85
Voitto ennen veroja
2 091
Muut segmenttikohtaiset erät
Poistot
-167
-369
-75
-32
-16
-314
-973
2023
Myynti ulkoisille asiakkaille
6 919
9 791
3 219
1 085
124
—
21 138
Myynti muille segmenteille
-2
6
1
—
6
-11
—
Liikevoitto/-tappio
1 016
723
255
734
-391
-676
1 661
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten
tuloksesta
—
-30
7
12
—
-28
-39
Rahoitustuotot ja -kulut
-153
Voitto ennen veroja
1 469
Muut segmenttikohtaiset erät
Poistot
-171
-366
-81
-39
-14
-341
-1 012
2022
Myynti ulkoisille asiakkaille
7 894
10 658
3 350
1 583
276
—
23 761
Myynti muille segmenteille
3
13
1
12
19
-48
—
Liikevoitto/-tappio
1 069
940
177
1 208
-318
-777
2 299
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten
tuloksesta
—
-11
6
-8
—
-13
-26
Rahoitustuotot ja -kulut
-104
Voitto ennen veroja
2 169
Muut segmenttikohtaiset erät
Poistot
-176
-347
-91
-34
-28
-397
-1 073
(1) Sisältää IP Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 2 583 miljoonaa euroa (2 606 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 3 063 miljoonaa euroa vuonna 2022), Optical Networks
-liiketoiminnan liikevaihtoa 1 636 miljoonaa euroa (1 942 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 1 891 miljoonaa euroa vuonna 2022) sekä Fixed Networks -liiketoiminnan
liikevaihtoa 2 299 miljoonaa euroa (2 369 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 2 943 miljoonaa euroa vuonna 2022).
(2) Kohdistamattomat erät sisältävät aineettomien hyödykkeiden poistoja, uudelleenjärjestelyihin liittyviä kuluja, liiketoimintojen ja osakkuusyhtiöiden myyntejä,
arvonalentumistappioita sekä tiettyjä muita eriä.
Olennaiset täsmäytyserät segmenttien liikevoitto
yhteensä ja konsernin liikevoiton välillä
milj. EUR
2024
2023
2022
Segmenttien liikevoitto yhteensä
2 619
2 337
3 076
Uudelleenjärjestelykulut ja muut
niihin liittyvät kulut
-445
-356
-177
Hankittujen aineettomien
hyödykkeiden poistot
-314
-341
-397
Osakkuusyhtiöiden myynti
190
—
—
Omaisuuserien arvonalentumiset
ja alaskirjaukset ja niiden
peruutukset
-89
-25
-97
Liiketoimintojen myynti
67
20
—
Toimintamaasta poistumiseen
liittyvät kulut
—
49
-98
Muut
-29
-23
-8
Konsernin liikevoitto
1 999
1 661
2 299
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
150
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Maantieteelliset ja suurimpia asiakkaita koskevat
tiedot
Liikevaihto ulkoisille asiakkaille maittain
milj. EUR
2024
2023
2022
Suomi
2 060
1 192
1 697
Yhdysvallat
5 032
5 328
7 911
Intia
1 366
2 832
1 280
Ranska
751
750
788
Muut
10 011
11 036
12 085
Yhteensä
19 220
21 138
23 761
Liikevaihto ulkoisille asiakkaille maittain perustuu asiakkaan
sijaintiin, lukuun ottamatta Teknologia-segmentin
patenttilisenssituloa, joka on kohdistettu kokonaan Suomeen.
Suurimmat asiakkaat
Kuten toimialallemme on tyypillistä, Nokian liikevaihto
muodostuu suurilta osin monivuotisista asiakassopimuksista,
ja merkittävien asiakkaiden lukumäärä on rajallinen. Mikään
yksittäinen asiakas ei edustanut yli kymmentä prosenttia
konsernin liikevaihdosta vuonna 2024 tai vuonna 2023. Vuonna
2022 myynti suurimmalle asiakkaalle kattoi 11 % 
liikevaihdosta ulkoisille asiakkaille. Suurimman asiakkaan
liikevaihtoa ovat raportoineet Verkkoinfrastruktuuri-,
Matkapuhelinverkot-, Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentit sekä
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osio.
Pitkäaikaiset varat maittain
milj. EUR
2024
2023
Suomi
1 476
1 549
Yhdysvallat
4 493
4 383
Ranska
1 647
2 139
Muut
1 042
1 376
Yhteensä
8 658
9 447
Pitkäaikaiset varat sisältää liikearvon, aineettomat hyödykkeet,
aineelliset hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät.
2.3. Liiketoiminnan kulut sekä muut tuotot
Laatimisperiaatteet
Nokia esittää tuloslaskelman kulut toimintokohtaisesti,
koska se katsoo kyseisen esittämistavan antavan
merkityksellisempää tietoa taloudellisen tuloksensa
muodostumisesta. Kululajikohtainen erittely on esitetty
liitetietona. Tietyt tuotot ja kulut, kuten venture fund
-sijoitusten voitot ja tappiot, esitetään liiketoiminnan
muina tuottoina ja kuluina, koska Nokia katsoo näiden
erien liittyvän sen liiketoimintaan, mutta ei katso niiden
kohdistuvan millekään tietylle toiminnolle.
Julkiset avustukset, jotka saadaan korvauksena
toteutuneista kuluista, vähennetään niitä vastaavista
kuluista, lukuun ottamatta tiettyjä kertaluonteisia
avustuksia, jotka esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa .
Tutkimus- kehityskuluihin liittyvien veronhyvitysten
muodossa saadut julkiset avustukset vähennetään
tutkimus- ja kehityskuluista siinä tapauksessa, että
veronhyvitys liittyy Nokian tutkimus- ja kehityskuluihin
ja veronhyvitystä vastaava määrä maksetaan rahana,
mikäli Nokialla ei ole tuloverovelkaa, johon veronhyvitys
voidaan kohdistaa. Tutkimus- ja kehityskuluihin liittyvät
veronhyvitykset, jotka eivät täytä molempia edellä
mainittuja ehtoja, kirjataan verotuotoksi.
Kululajikohtainen erittely
milj. EUR
2024
2023
2022
Henkilöstökulut
7 563
7 294
7 732
Materiaalikulut ja
asiakassopimuksiin liittyvät kulut
7 660
9 947
10 748
Aineettomien ja aineellisten
hyödykkeiden poistot
973
1 012
1 073
IT-palvelut
370
388
368
Arvonalentumistappiot
97
24
90
Muut
990
979
1 546
Liiketoiminnan kulut yhteensä
17 653
19 644
21 557
Liiketoiminnan kulut sisältävät saatuja julkisia avustuksia sekä
tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyviä veronhyvityksiä yhteensä
160 miljoonaa euroa (160 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja
133 miljoonaa euroa vuonna 2022), jotka on pääosin kirjattu
vähentämään tutkimus- ja kehityskuluja.
Uudelleenjärjestelykulut toiminnoittain(1)
milj. EUR
2024
2023
2022
Hankinnan ja valmistuksen kulut
155
153
85
Tutkimus- ja kehityskulut
135
61
37
Myynnin ja hallinnon kulut
139
137
46
Uudelleenjärjestelykulut
yhteensä
429
351
168
(1) Uudelleenjärjestelykulut sisältävät etuuspohjaisten järjestelyjen supistamiseen
liittyvät tuotot ja kulut.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
151
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Liiketoiminnan muut tuotot
milj. EUR
2024
2023
2022
Voitot osakeyhtiöiden myynneistä
192
—
5
Voitot aineellisten hyödykkeiden myynneistä
95
139
2
Voitot liiketoimintojen myynneistä
70
29
—
Venture fund -sijoitusten voitot/tappiot
47
-56
27
Saadut avustukset ja julkiset tuet
—
—
20
Muut
28
55
41
Yhteensä
432
167
95
Liiketoiminnan muut kulut
milj. EUR
2024
2023
2022
Varausten muutokset
-8
37
-134
Luovutettavien erien ryhmien arvonalentumiset
—
—
-72
Kurssivoitot/-tappiot ennakoitujen valuuttamääräisten myyntien ja
ostojen suojauksesta
23
94
-107
Odotettavissa olevat luottotappiot myyntisaamisista(1)
122
-5
-106
Muut
-32
-23
-19
Yhteensä
105
103
-438
(1) Sisältää vuonna 2024 111 miljoonan euron peruutuksen liittyen luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneisiin myyntisaamisiin,
joista saatiin maksu tilikauden aikana. Ks. liitetieto 4.5. Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat erät.
2.4. Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot
milj. EUR
2024
2023
2022
Korkotuotot rahoitussijoituksista
269
199
68
Korkotuotot muihin sopimuksiin sisältyvistä rahoituskomponenteista
31
21
13
Etuuspohjaisten järjestelyjen nettokorkotulot
176
188
93
Muut rahoitustuotot(1)(2)
-71
18
4
Yhteensä
405
426
178
(1) Sisältää vuonna 2024 Nokia Shanghai Belliin liittyvän rahoitusvelan käyvän arvon muutoksesta johtuvan 5 miljoonan euron tappion
(2 miljoonan euron tappion vuonna 2023 ja 11 miljoonan euron voiton vuonna 2022 ). Ks. liitetieto 6.3. Merkittävät, osittain
omistetut tytäryhtiöt.
(2) Sisältää vuonna 2024 79 miljoonan euron tappion (0 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 0 miljoonaa euroa vuonna 2022) johtuen
Vodafone Ideaan tehdyn osakesijoituksen käyvän arvon muutoksesta.
Rahoituskulut
milj. EUR
2024
2023
2022
Korkokulut korollisista veloista
-209
-201
-102
Negatiivinen korko rahoitussijoituksista
-1
-3
-27
Korkokulut muihin sopimuksiin sisältyvistä rahoituskomponenteista(1)
-86
-126
-66
Korkokulut vuokrasopimusveloista
-31
-27
-25
Tappiot/voitot omaisuuseristä, joihin sovelletaan käyvän arvon
suojauslaskentaa, netto
-13
-93
262
Voitot/tappiot johdannaisista, joihin sovelletaan käyvän arvon
suojauslaskentaa, netto
10
89
-265
Valuuttakurssivoitot/-tappiot, netto
16
-192
24
Muut rahoituskulut(2)
-6
-26
-83
Yhteensä
-320
-579
-282
(1) Sisältää vuonna 2024 myyntisaamisten myyntiin liittyen 63 miljoonaa euroa ( 106 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 46 miljoonaa
euroa vuonna 2022).
(2) Sisältää vuonna 2024 7 miljoonan euron tappiota koskevan vähennyserän laskun (tappiota koskevan vähennyserän kasvun 9
miljoonaa euroa vuonna 2023 ja arvonalentumisen 61 miljoonaa euroa vuonna 2022 ) liittyen asiakasrahoituksen luottoriskin
johdosta arvoltaan alentuneisiin lainasaataviin.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
152
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
2.5. Tuloverot
Laatimisperiaatteet
Tuloverot koostuvat kauden verotettavaan tuloon
perustuvista veroista ja laskennallisista veroista. Tuloverot
kirjataan konsernin tuloslaskelmaan, ellei tulovero liity
muihin laajan tuloksen eriin, tai suoraan omaan pääomaan
kirjattuihin eriin, jolloin tulovero kirjataan vastaavasti
muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan
konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen ja ne perustuvat
kunakin raportointipäivänä säädettyihin tai käytännössä
hyväksyttyihin paikallisiin verolakeihin ja verokantoihin.
Konserniyhtiöiden puolesta tulosta pidätetyt lähdeverot
kirjataan tuloveroihin silloin kun niiden katsotaan perustuvan
nettotuloksesta laskettuun veroon.
Laskennallinen verosaaminen ja -velka lasketaan taselähtöisellä
velkamenetelmällä kaikkien konsernitilinpäätöksessä
esitettävien varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen ja niiden
verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista eroista.
Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrän asti kun
on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa
tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot,
käyttämättömät veronhyvitykset ja vähennyskelpoiset
väliaikaiset erot voidaan hyödyntää kyseisissä maissa.
Laskennallisten verosaamisten hyödyntäminen arvioidaan
jokaisena raportointipäivänä. Jos tosiseikat ja olosuhteet
osoittavat laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen
olevan epätodennäköistä, niiden kirjanpitoarvoa oikaistaan.
Laskennallinen verovelka kirjataan veronalaisista
väliaikaisista eroista, ja liiketoimintojen yhdistämisessä
hankittujen yksilöitävissä olevien omaisuuserien käypien
arvojen ja niiden verotuksellisten arvojen välisistä
väliaikaisista eroista. Laskennallisia verovelkoja ei kirjata
silloin, kun ne syntyvät liikearvon alkuperäisestä
kirjaamisesta. Tytär- ja osakkuusyhtiöihin ja
yhteisjärjestelyihin tehtyihin sijoituksiin liittyvistä
veronalaisista väliaikaisista eroista kirjataan laskennallinen
verovelka, paitsi siinä tapauksessa, että Nokia pystyy
määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan
eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu
ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Nokia soveltaa
poikkeusta Pilari II tuloveroihin liittyvien laskennallisten
verosaamisten ja -velkojen kirjaamiseen ja esittämiseen,
IAS 12 -standardiin toukokuussa 2023 tehtyjen muutosten
mukaisesti. Laskennalliset verosaamiset ja -velat
määritetään niiden verokantojen perusteella, jotka on
säädetty tai käytännössä hyväksytty raportointikauden
päättymispäivään mennessä ja joita odotetaan sovellettavan,
kun kyseinen saaminen realisoituu tai velka suoritetaan.
Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei diskontata.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään
kirjanpidossa toisistaan silloin, kun Nokialla on laillisesti
toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden
verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat
keskenään ja kun laskennalliset verosaamiset ja -velat
liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko
samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, jotka aikovat
joko kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat
verosaamiset ja -velat keskenään tai realisoida saamisen
ja suorittaa velan samanaikaisesti tulevilla kausilla, joilla
merkittäviä määriä laskennallisia verovelkoja tai -saamisia
odotetaan suoritettaviksi tai hyödynnettäviksi.
Nokia arvioi kausittain veroilmoituksissa otettuja näkemyksiä
tilanteissa, joissa sovellettavaan verolainsäädäntöön
liittyy tulkinnanvaraisuutta. Kirjattuja tuloveroja oikaistaan,
jos pidetään todennäköisenä (toteutuminen on
todennäköisempää kuin toteutumatta jääminen), että
veroviranomainen ei täysin hyväksy tiettyjä veropositioita.
Kirjatut määrät perustuvat raportointipäivän arvioon
lopullisen veron todennäköisimmästä määrästä tai
odotettavissa olevasta painotetusta keskimääräisestä
arvosta sen mukaan, kumpi menettelytapa parhaiten
ennakoi Nokian mielestä epävarmuuden toteutumista.
Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu
Nokia on tuloverovelvollinen niissä maissa, joissa sillä
on toimintaa. Harkintaa edellytetään määritettäessä
tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvan veron,
epävarmojen veropositioiden, laskennallisten
verosaamisten ja -velkojen määrää ja sitä, missä määrin
laskennallisia verosaamisia voidaan kirjata taseeseen.
Arviot liittyen laskennallisten verosaamisten
hyödyntämiseen perustuvat odotettavissa olevaan
verotettavaan tuloon ja verosuunnittelustrategioihin.
Näihin arvioihin ja oletuksiin perustuen 31.12.2024
Nokialla on 21 853 miljoonaa euroa (21 569 miljoonaa
euroa vuonna 2023 ) käyttämättömiä verotuksellisia
tappioita, käyttämättömiä veronhyvityksiä ja
vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja, joista ei ole kirjattu
laskennallisia verosaamisia, koska kyseisten erien
hyödyntäminen on epävarmaa. Suurin osa kirjaamattomista
laskennallisista verosaamisista liittyy Ranskaan.
Laskennallisten verosaamisten hyödyntäminen
edellyttää, että tulevaisuuden veronalaiset tulot ylittävät
veronalaisten väliaikaisten erojen purkautumisesta
kertyvän tulon. Laskennalliset verosaamiset kirjataan,
mikäli on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy
riittävästi veronalaista tuloa, jota vastaan käyttämättömät
verotukselliset tappiot, käyttämättömät veronhyvitykset
ja vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää
ennen käyttämättömien verotuksellisten tappioiden ja
käyttämättömien veronhyvityksien vanhentumista.
Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen edellyttää
harkintaa arvioitaessa sen yhtiön tai verokonsernin,
jolle laskennalliset verosaamiset on kirjattu, tulevaa
taloudellista suoriutumista. 31.12.2022 Nokia
takaisinkirjasi 2,5 miljardin euron laskennalliset
verosaamiset Suomessa taseeseen.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
153
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Tuloverojen erittely
milj. EUR
2024
2023
2022
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot
-439
-429
-421
Laskennalliset verot
59
-391
2 454
Yhteensä
-380
-820
2 033
Tuloverojen täsmäytys
Suomen voimassa olevan 20 prosentin verokannan mukaan laskettujen verojen vertailu
konsernin tuloslaskelmassa esitettyihin veroihin:
milj. EUR
2024
2023
2022
Tuloverokulu voimassa olevalla verokannalla
-418
-294
-434
Pysyvät erot
149
146
76
Kuluksi kirjatut lähdeverot
-44
-38
-66
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta
10
23
2
Muissa maissa toimivien tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus
-46
-143
-66
Kirjaamattomien laskennallisten verosaamisten vaikutus(1)
-44
-533
-99
Hyöty aiemmin kirjaamattomista laskennallisista verosaamisista(2)
81
25
2 646
Nettomuutos tuloveroissa, joihin liittyy epävarmuutta
-29
-15
9
Muutokset tuloverokannoissa
-27
32
24
Tuloverot jakamattomista voittovaroista
-12
-23
-59
Yhteensä
-380
-820
2 033
(1) Vuonna 2023 sisältää sisäisen toimintamallin muutoksesta johtuvan laskennallisten verosaamisten uudelleenmäärittelyn.
(2) Vuonna 2022 sisältää Suomeen liittyvien laskennallisten verosaamisten takasinkirjaamisen taseeseen.
Tuloverovelat ja -saamiset sisältävät nettona 207 miljoonaa euroa (184 miljoonaa euroa vuonna
2023) sellaisia tuloverovelkoja, joihin liittyy epävarmuutta. Näihin eriin liittyvien ulosmenevien
rahavirtojen ajoitusta ei niiden luonteen vuoksi pystytä määrittämään.
Joidenkin konserniyhtiöiden edellisten vuosien veroilmoitukset ovat paikallisten
veroviranomaisten tarkasteltavina. Nokialla on meneillään verotarkastuksia ja muita verotukseen
liittyviä prosesseja useissa maissa, muun muassa Australiassa, Brasiliassa, Kanadassa, Kiinassa,
Ranskassa, Intiassa ja Yhdysvalloissa. Nokian liiketoiminta ja sijoitukset erityisesti kehittyvien
markkinoiden maissa saattavat aiheuttaa epävarmuutta, kuten epäsuotuisaa tai ennakoimatonta
verokohtelua. Verokulun tai -tuoton määrittämiseksi vaaditaan osittain arviointia sekä johdon
harkintaa. Vaikka johdon käsitys on, että verotarkastukset ja verotukseen liittyvät prosessit eivät
tule aiheuttamaan mitään merkittäviä lisäveroja jo varatun lisäksi, lopputulos tai todelliset
kustannukset voivat merkittävästi poiketa arvioidusta määrästä.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät seuraaviin eriin:
2024
2023
Laskennalliset
Laskennalliset
Laskennalliset
Laskennalliset
milj. EUR
verosaamiset
verovelat
Netto
verosaamiset
verovelat
Netto
Käyttämättömät verotukselliset
tappiot ja veronhyvitykset
1 019
—
1 062
—
Jakamattomat voittovarat
—
-213
—
-215
Aineettomat ja aineelliset
hyödykkeet
2 957
-152
2 962
-312
Käyttöoikeusomaisuuserät
—
-131
—
-177
Etuuspohjaiset eläkevarat
—
-2 106
—
-1 913
Muut pitkäaikaiset varat
24
-17
83
-37
Vaihto-omaisuus
148
-12
185
-18
Muut lyhytaikaiset varat
160
-69
221
-93
Vuokrasopimusvelat
137
—
156
—
Etuuspohjaiset eläkkeet ja muut
työsuhteen päättymisen
jälkeiset etuudet
917
—
991
—
Muut pitkäaikaiset velat
8
—
14
-1
Varaukset
254
-75
245
-138
Muut lyhytaikaiset velat
287
-106
301
-184
Muut väliaikaiset erot
34
-27
33
-17
Yhteensä ennen netotusta
5 945
-2 908
3 037
6 253
-3 105
3 148
Laskennallisten verosaamisten ja
-velkojen netotus
-2 346
2 346
—
-2 380
2 380
—
Yhteensä netotuksen jälkeen
3 599
-562
3 037
3 873
-725
3 148
Vuonna 2023 Nokia kirjasi 0,4 miljardin euron laskennallisen verokulun ja laskennallisten
verosaamisten vähennyksen liittyen toimintamallin muutoksesta johtuvaan sisäiseen
liiketoimeen, minkä seurauksena laskennalliset verosaamiset Suomessa ja Yhdysvalloissa
uudelleenmääritettiin.
Nokialla on jakamattomia voittovaroja 377 miljoonaa euroa (356 miljoonaa euroa vuonna 2023),
joista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, koska näitä voittovaroja ei tulla jakamaan ennakoitavissa
olevassa tulevaisuudessa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
154
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Laskennallisten verojen nettomäärän muutos vuoden aikana:
milj. EUR
2024
2023
2022
1.1.
3 148
3 502
990
Kirjattu tuloslaskelmaan, jatkuvat toiminnot
59
-391
2 454
Kirjattu tuloslaskelmaan, lopetetut toiminnot
—
-3
-2
Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan
-77
51
56
Hankitut liiketoiminnat
2
—
—
Myynnit
-75
—
—
Muut
—
-3
2
Muuntoerot
-20
-8
2
31.12.
3 037
3 148
3 502
Lisäksi Nokialla on 31.12.2024 kirjaamattomia laskennallisia verosaamisia, joista suurin osa
liittyy Ranskaan. Näitä laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu niiden hyödyntämiseen liittyvän
epävarmuuden takia. Merkittävä osa Ranskan laskennallisista verosaamisista ei vanhene ja on
käytettävissä tulevia Ranskan verovelkoja vastaan. Ranskassa tappioita voidaan vähentää
vuosittain 50 % verotettavasta tulosta.
Väliaikaiset erot, verotukselliset tappiot ja veronhyvitykset, joista ei ole kirjattu laskennallista
verosaamista hyödyntämisen epävarmuuden takia:
milj. EUR
2024
2023
Väliaikaiset erot
1 810
1 743
Verotukselliset tappiot
19 770
19 482
Veronhyvitykset
273
344
Yhteensä
21 853
21 569
Käyttämättömien verotuksellisten tappioiden ja veronhyvitysten vanhentuminen:
2024
2023
milj. EUR
Kirjatut
Kirjaamattomat
Yhteensä
Kirjatut
Kirjaamattomat
Yhteensä
Verotukselliset tappiot
10 vuoden sisällä
1 356
1 022
2 378
1 375
1 025
2 400
Myöhemmin
74
—
74
17
—
17
Ei vanhene
1 972
18 748
20 720
2 229
18 457
20 686
Yhteensä
3 402
19 770
23 172
3 621
19 482
23 103
Veronhyvitykset
10 vuoden sisällä
126
254
380
143
329
472
Myöhemmin
45
4
49
48
1
49
Ei vanhene
153
15
168
154
14
168
Yhteensä
324
273
597
345
344
689
Nokia arvioi jatkuvasti laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen todennäköisyyttä ja harkitsee
sekä suotuista että epäsuotuista näyttöä tässä arvioinnissa. Koska suurin osa taseeseen
kirjatuista laskennallisista verosaamisista liittyy Suomeen, Nokia on ottanut huomioon
arvioinnissaan seuraavat seikat:
■ Viime vuosina kertynyt kirjanpidollinen voitto sekä verotettava tulo Suomessa;
■ Odotukset tulevasta taloudellisesta suorituskyvystä Suomessa; ja
■ Laskennallisten verosaamisten taustalla olevilla veroerillä ei ole olennaisilta osin
vanhenemisaikaa.
31.12.2022 Nokian tekemän arvion mukaan on todennäköistä, että se pystyy hyödyntämään
verotuksessa käyttämättömät tappiot ja vähennyskelpoiset väliaikaiset erot ja takaisinkirjasi
2,5 miljardin euron laskennalliset verosaamiset taseeseen.
Vuonna 2023 ja 2024 Nokia tuotti kirjanpidollista voittoa sekä verotettava tuloa Suomessa ja
edelleen kirjasi Suomeen liittyvät laskennalliset verosaamiset taseelle. Arviossaan Nokia ei ole
käyttänyt muuta aikarajoitetta kuin vanhentumista voimassa olevan verolainsäädännön
mukaisesti. Merkittävä osa veroeristä, joihin laskennalliset verosaamiset liittyvät, eivät vanhene ja
ovat käytettävissä Suomen verotettavaa tuloa vastaan tulevaisuudessa. Näiden saamisten
vanhentumattomuuden vuoksi tulevien tulosennusteiden herkkyyteen vaikuttaa pääosin
ajanjakso, jonka aikana laskennalliset verosaamiset odotetaan hyödynnettävän. Nokia jatkaa
tulevina kausina edellä mainittujen Suomeen liittyvien seikkojen, erityisesti toteutuneen voiton,
seurantaa.
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot
2024
2023
2022
milj. EUR
Ennen
veroja
Verot
Verojen
jälkeen
Ennen
veroja
Verot
Verojen
jälkeen
Ennen
veroja
Verot
Verojen
jälkeen
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen
uudelleenmäärittäminen
408
-85
323
-343
61
-282
-424
77
-347
Muuntoerot
537
8
545
-535
7
-528
710
1
711
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn
nettosijoituksen suojaus
-40
8
-32
135
-27
108
-127
-20
-147
Rahavirtojen suojaus ja muut
suojausohjelmat
21
-3
18
-61
10
-51
83
-15
68
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta kirjattavat rahoitusvarat
19
-5
14
10
—
10
-46
13
-33
Muut lisäykset/vähennykset, netto
3
—
3
-4
—
-4
-3
—
-3
Yhteensä
948
-77
871
-798
51
-747
193
56
249
OECD:n Pilari II -mallisäännöt
Nokia on OECD:n Pilari II -sääntelyn piirissä, jossa otettiin käyttöön 15 prosentin kansainvälinen
minimivero maittain. Pilari II -sääntely on hyväksytty ja voimassa 1. tammikuuta 2024 alkaen
Suomessa, missä on Nokian kotipaikka.
Nokia on analysoinut Pilari II -sääntelyn vaikutusta, ja tämän 2024 analyysin perusteella vaikutus
tuloverokuluun ei ole merkityksellinen. Analyysin tärkeimmät osatekijät olivat seuraavat:
■ Nykyinen käsitys sääntelyn tulkinnasta.
■ Pilari II -sääntelyssä säädettyjen olettamasääntöjen (Safe Harbour) soveltuminen.
■ Analyysi ja laskelmat mahdollisesta tuloverokulusta maissa, jotka eivät täytä
olettamasääntöjen edellytyksiä.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
155
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
2.6. Lopetetut toiminnot
Laatimisperiaatteet
Pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät luokitellaan myytävänä oleviksi,
jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän
myynnistä sen sijaan, että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Myytävänä oleviksi
luokitellut pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät arvostetaan
kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen
mukaan, kumpi näistä on alempi. Myytävänä oleviksi tai luovutettavien erien ryhmään
kuuluviksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä ei tehdä poistoja.
Lopetettu toiminto raportoidaan silloin, kun konsernin osa, joka koostuu toiminnoista ja
rahavirroista, jotka ovat selvästi erotettavissa Nokian muista osista sekä toiminnallisesti
että taloudellista raportointia varten, on luovutettu tai luokitellaan myytävänä olevaksi, ja
tämä osa edustaa keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta
taikka on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee luopumista erillisestä
keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai maantieteellisestä toiminta-alueesta. Konsernin
tuloslaskelmassa lopetettujen toimintojen tulos raportoidaan erillään jatkuvien toimintojen
tuloksesta, ja aiemmat tilikaudet esitetään vertailukelpoisella tavalla. Jatkuvien ja
lopetettujen toimintojen väliset sisäiset tuotot ja kulut eliminoidaan.
Nokia ilmoitti 27.6.2024 allekirjoittaneensa myyntioption kokonaan omistamansa tytäryhtiön
Alcatel Submarine Networksin (ASN) myynnistä Ranskan valtiolle. Myyntioption allekirjoituksen
yhteydessä Nokia luokitteli ASN:n varat ja velat myytävänä oleviksi ja kirjasi 514 miljoonan euron
arvonalentumistappion ASN:n nettovarojen arvostamisesta käypään arvoon myynnistä
aiheutuvilla menoilla vähennettynä. Vuoden 2024 toisesta neljänneksestä lähtien Submarine
Networks -liiketoiminta, joka on aiemmin raportoitu osana Verkkoinfrastruktuuri-segmenttiä,
esitetään lopetettuna toimintona.
Kauppa toteutui 31.12.2024. Nokia kirjasi siihen liittyen 29 miljoonan euron myyntivoiton ja
vastaanotti 98 miljoonan euron käteisvastikkeen. Nokia odottaa vastaanottavansa loput 30
miljoonaa euroa käteisvastikkeesta vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla. Sujuvan siirtymän
varmistamiseksi Nokia säilytti ASN:ssä 20 %:n omistusosuuden ja edustuksen hallituksessa
sovitun ajanjakson loppuun, minkä jälkeen Ranskan valtion suunnitelmana on lunastaa Nokian
jäljellä oleva osuus. Nokia käsittelee säilyttämäänsä omistusosuutta ASN:ssä sijoituksena
osakkuusyhtiöön.
Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu
Nokia luokitteli 27.6.2024 sen ydinliiketoiminnasta erillisen maailmanlaajuisesti toimivan
merenalaisia tietoliikenneverkkoja toimittavan Submarine Networks -liiketoiminnan
myytävänä olevaksi ja lopetetuksi toiminnaksi. Taloudellista raportointia varten
Submarine Networks -liiketoiminta oli ollut Verkkoinfrastruktuuri-segmenttiin kuuluva
erillinen rahavirtaa tuottava yksikkö. Harkintaa käytettiin määritettäessä, että Submarine
Networks -liiketoiminta on Nokian osa, joka edustaa erillistä keskeistä liiketoiminta-aluetta,
joka tulee luokitella lopetetuksi toiminnoksi.
Lopetettujen toimintojen tulos
milj. EUR
2024
2023
2022
Liikevaihto
1 059
1 120
1 150
Kulut
-989
-1 090
-1 105
Liikevoitto
70
30
45
Rahoitustuotot ja -kulut
-7
5
15
Arvonalentumistappio arvostamisesta käypään arvoon
vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla
-514
—
—
Myyntivoitto
29
—
—
Tappio/voitto lopetetuista toiminnoista ennen veroja
-422
35
60
Tuloverot
-5
-5
-3
Tappio/voitto lopetetuista toiminnoista(1)(2)
-427
30
57
(1) Tappio/voitto lopetetuista toiminnoista kuuluu kokonaisuudessaan emoyhtiön osakkeenomistajille.
(2) Vuonna 2022 lopetettujen toimintojen voitto sisältää 50 miljoonan euron nettotuoton liittyen vuonna 2014 myytyyn Nokian
entiseen Devices & Services -liiketoimintaan liittyvän veroriidan ratkaisuun.
Lopetettujen toimintojen rahavirrat
milj. EUR
2024
2023
2022
Liiketoiminnan nettorahavirta
193
-44
41
Investointien nettorahavirta(1)
-188
-59
-83
Rahoituksen nettorahavirta
-18
-14
-11
Lopetettujen toimintojen nettorahavirta
-13
-117
-53
(1) Submarine Networks -liiketoiminnan myynnistä saatu käteisvastike, vähennettynä luovutetuilla rahavaroilla, sisältyy lopetettujen
toimintojen investointien nettorahavirtaan.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
156
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Submarine Networks -liiketoiminnan myyntivoiton täsmäytys
milj. EUR
31.12.2024
Käteisvastike
98
Myöhemmin maksettava käteisvastike
30
Vastike yhteensä
128
Luovutettujen nettovarojen kirjanpitoarvo
-170
Kumulatiivinen muu laaja tulos
64
Transaktiokulut
-25
Osakkuusyhtiöosuuden käypä arvo
32
Myyntivoitto ennen veroja
29
Tuloverot
—
Myyntivoitto verojen jälkeen
29
Luovutettujen varojen ja velkojen kirjanpitoarvo
milj. EUR
31.12.2024
VASTAAVAA
Aineelliset hyödykkeet
102
Laskennalliset verosaamiset
80
Vaihto-omaisuus
147
Myyntisaamiset
99
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
293
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat ja kiinteäehtoiset sitoumukset
98
Muut varat
89
Rahavarat
227
Vastaavaa yhteensä
1 135
VASTATTAVAA
Vuokrasopimusvelat
36
Varaukset
46
Muut rahoitusvelat ja kiinteäehtoiset sitoumukset
50
Ostovelat
93
Asiakassopimuksiin perustuvat velat
347
Asiakashankkeisiin liittyvät siirtovelat
184
Muut velat
209
Vastattavaa yhteensä
965
Luovutetut nettovarat
170
2.7. Osakekohtainen tulos
Laatimisperiaatteet
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille
kuuluva voitto tai tappio tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän
painotetulla keskiarvolla. Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla
emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvaa voittoa tai tappiota sekä tilikauden aikana
ulkona olevien osakkeiden painotettua keskiarvoa kaikkien laimentavien potentiaalisten
kantaosakkeiden vaikutuksella. Potentiaalisia kantaosakkeita ei oteta huomioon
laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa siinä tapauksessa, että niillä katsotaan
olevan vahventava vaikutus.
milj. EUR
2024
2023
2022
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden
voitto/tappio
  
  
  
Jatkuvat toiminnot
1 704
635
4 193
Lopetetut toiminnot
-427
30
57
Tilikauden voitto
1 277
665
4 250
Osakkeiden määrä (1000)
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu
keskiarvo
5 475 817
5 549 468
5 614 182
Laimentavien potentiaalisten osakkeiden vaikutus
  
  
Tulosperusteiset osakepalkkiot
1 118
8 190
46 187
Ehdolliset osakepalkkiot ja muut(1)
53 668
28 265
9 651
Laimentavien potentiaalisten osakkeiden vaikutus
yhteensä
54 786
36 455
55 838
Oikaistu ulkona olevien osakkeiden lukumäärän
painotettu keskiarvo
5 530 603
5 585 923
5 670 020
(1)    Sisältää työntekijöiden osakesäästöohjelmaan liittyvät lisäosakkeet.
  
  
Osakekohtainen tulos, EUR
Laimentamaton
  
Jatkuvat toiminnot
0,31
0,11
0,75
Lopetetut toiminnot
-0,08
0,01
0,01
Tilikauden voitto
0,23
0,12
0,76
Laimennettu
  
  
Jatkuvat toiminnot
0,31
0,11
0,74
Lopetetut toiminnot
-0,08
0,01
0,01
Tilikauden voitto
0,23
0,12
0,75
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
157
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Osio 3
Palkat ja muut
työsuhde-
etuudet
Tässä osiossa esitetään tietoja Nokian työsuhde-
etuuksista, mukaan lukien johdolle ja hallituksen
jäsenille maksettavat palkat ja palkkiot. Työsuhde-
etuudet käsittävät palkat, lyhytaikaiset
käteisvaroina maksettavat tulospalkkiot,
osakeperusteiset maksut sekä työsuhteen
päättymisen jälkeiset etuudet niiden maiden
paikallisten olosuhteiden ja käytäntöjen
mukaisesti, joissa Nokia toimii.
Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkoja
ja palkkioita koskevat tiedot on esitetty Suomen
kirjanpitolainsäädännön mukaisesti.
3.1. Henkilöstökulut
milj. EUR
2024
2023
2022
Palkat(1)
6 163
5 859
6 318
Eläkkeet ja muut työsuhteen
päättymisen jälkeiset edut
Maksupohjaiset järjestelyt
242
249
239
Etuuspohjaiset järjestelyt(2)
157
155
192
Osakeperusteiset maksut
239
201
148
Muut henkilösivukulut
762
830
835
Yhteensä
7 563
7 294
7 732
(1) Sisältää työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet.
(2) Ei sisällä rahoitustuottoihin ja -kuluihin kirjattuja määriä, ks. liitetieto 3.4. Eläkkeet ja
muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet.
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
Henkilöstömäärä
2024
2023
2022
Jatkuvat toiminnot
78 434
84 795
85 101
Lopetetut toiminnot
1 927
1 894
1 795
Yhteensä
80 361
86 689
86 896
3.2. Johdon palkitseminen
Konsernin johtokunnan palkat ja palkkiot
Alla on esitetty konsernin johtokunnan jäsenten palkat ja
palkkiot toimessaolon ajalta:
milj. EUR
2024
2023
2022
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
14
13
17
Työsuhteen päättymisen jälkeiset
etuudet (1)
1
1
1
Osakeperusteiset maksut
12
13
13
Työsuhteen päättämiseen liittyvät
etuudet(2)
4
—
1
Yhteensä
31
27
32
(1) Johtokunnan jäsenet kuuluvat työntekijöiden paikalliseen eläkejärjestelmään siinä
maassa, jossa he asuvat vakituisesti.
(2) Sisältää sekä työsuhteen päättämiseen liittyviä maksuja että käteismaksuja
mitätöidyistä osakepohjaisista kannustimista.
Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot
EUR
2024
2023
2022
Peruspalkka
1 410 500
1 322 750
1 300 000
Tulospalkkiot
1 824 834
1 079 695
2 342 438
Osakeperusteiset maksut(1)
3 117 360
5 041 885
5 425 169
Eläkekulut
310 937
422 274
406 806
Muut edut(2)
55 044
95 756
113 850
Yhteensä
6 718 675
7 962 360
9 588 263
(1) Koostuu tuloslaskelmaan kirjatuista osakepohjaisten kannustinohjelmien kuluista.
(2) Lisäksi toimitusjohtaja on saanut muita etuja, kuten matkapuhelin, autoetu,
autonkuljettaja, matkustusavustus, veroilmoitukseen liittyvä konsultointi sekä
sairaus- ja työkyvyttömyysvakuutus.
Toimitusjohtajan irtisanomista koskevat ehdot
Nokia ilmoitti 10.2.2025, että toimitusjohtaja Pekka Lundmark
jättää tehtävänsä toimitusjohtajana 31.3.2025, ks. lisätietoja
liitetiedosta 6.5. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat.
Lundmarkin toimitusjohtajasopimuksen mukaisesti hän saa
palkan ja luontoisedut 12 kuukauden irtisanomisaikana ja on
oikeutettu irtisanomisaikana mahdollisesti maksettaviksi
tuleviin lyhyen tai pitkän aikavälin tulospalkkioihin. Sellaiset
osakepalkkiot, jotka eivät vielä oikeuta maksuun, menetetään
irtisanomisajan jälkeen, ellei hallitus päätä toisin.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
158
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Hallituksen palkkiot
Hallituksen jäsenille maksetut kokonaispalkkiot, joista varsinainen yhtiökokous on kyseisinä vuosina päättänyt:
2024
2023
2022
Vuosipalkkio(1)
EUR
Kokouspalkkio(2)
EUR
Saadut osakkeet(3)
lukumäärä
Vuosipalkkio(1)
EUR
Kokouspalkkio(2)
EUR
Saadut osakkeet(3)
lukumäärä
Vuosipalkkio(1)
EUR
Kokouspalkkio(2)
EUR
Saadut osakkeet(3)
lukumäärä
Sari Baldauf, puheenjohtaja(4)(5)
465 000
10 000
52 993
465 000
10 000
47 427
440 000
—
36 217
Søren Skou, varapuheenjohtaja(5)
220 000
14 000
25 072
225 000
14 000
22 948
210 000
9 000
17 285
Timo Ahopelto(4)(6)
210 000
10 000
23 932
210 000
10 000
21 418
—
—
—
Bruce Brown
—
—
—
—
5 000
—
210 000
17 000
17 285
Elizabeth Crain(4)(5)
220 000
12 000
25 072
215 000
15 000
21 928
—
—
—
Thomas Dannenfeldt(4)(5)(7)
240 000
14 000
27 351
230 000
9 000
23 458
200 000
9 000
16 462
Lisa Hook(5)(7)
210 000
14 000
23 932
200 000
17 000
20 399
185 000
7 000
15 227
Jeanette Horan
—
—
—
210 000
10 000
21 418
195 000
—
16 050
Edward Kozel
—
—
—
—
5 000
—
205 000
12 000
16 874
Mike McNamara (6)(7)
210 000
14 000
23 932
—
—
—
—
—
—
Thomas Saueressig(6)
195 000
14 000
22 223
195 000
14 000
19 889
180 000
7 000
14 816
Carla Smits-Nusteling(7)
215 000
9 000
24 502
215 000
14 000
21 928
200 000
9 000
16 462
Kai Öistämö(6)
205 000
10 000
23 362
205 000
10 000
20 908
180 000
5 000
14 816
Yhteensä
2 390 000
121 000
2 370 000
133 000
2 205 000
75 000
(1) Vuosipalkkiot muodostuvat palkkioista hallituksen jäsenenä toimimisesta sekä palkkioista valiokuntien puheenjohtajana ja jäsenenä toimimisesta.
(2) Kokouspalkkiot sisältävät kaikki kokouspalkkiot toimikaudelta, joka päättyi 3.4.2024 pidettyyn varsinaiseen yhtiökokoukseen, sekä kokouspalkkiot, jotka kertyivät ja maksettiin vuonna 2024 toimikaudelta, joka alkoi samasta yhtiökokouksesta.
(3) Noin 40 % vuosipalkkiosta maksetaan markkinoilta ostettuina Nokian osakkeina ja loput noin 60 % rahana.
(4) Vuosipalkkiot vuonna 2024 sisältävät 30 000 euron palkkion Thomas Dannenfeldtille henkilöstövaliokunnan puheenjohtajana sekä 15 000 euron palkkion Timo Ahopellolle, Sari Baldaufille, ja Elizabeth Crainille henkilöstövaliokunnan jäsenenä toimimisesta.
(5) Vuosipalkkiot vuonna 2024 sisältävät 20 000 euron palkkion Elizabeth Crainille strategiavaliokunnan puheenjohtajana sekä 10 000 Sari Baldaufille, Thomas Dannenfeldtille, Lisa Hookille ja Søren Skoulle strategiavaliokunnan jäsenenä toimimisesta.
(6) Vuosipalkkiot vuonna 2024 sisältävät 20 000 euron palkkion Kai Öistämölle teknologiavaliokunnan puheenjohtajana sekä 10 000 euron palkkion Timo Ahopellolle, Mike McNamaralle ja Thomas Saueressigille teknologiavaliokunnan jäsenenä toimimisesta.
(7) Vuosipalkkiot vuonna 2024 sisältävät 30 000 euron palkkion Carla Smits-Nustelingille tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana sekä 15 000 euron palkkion Thomas Dannenfeldtille, Lisa Hookille ja Mike McNamaralle tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimisesta.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
159
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
3.3. Osakeperusteiset maksut
Laatimisperiaatteet
Nokialla on kolme globaalia työntekijöille suunnattua
osakeperusteista kannustinohjelmaa: tulosperusteiset
osakepalkkiot, ehdolliset osakepalkkiot ja työntekijöiden
osakesäästöohjelma. Kaikki kannustinohjelmat ovat
omana pääomana maksettavia.
Vastaanotettu henkilöstön työsuoritus ja sitä
vastaava oman pääoman lisäys määritetään suhteessa
oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypään
arvoon myöntämishetkellä, lukuun ottamatta ei-
markkinaperusteisten ansaintaehtojen vaikutusta. Ohjelmat,
joissa on käytössä porrastettu toteutuminen, käsitellään
kirjanpidossa käyttämällä jaksotettua ansaintamallia.
Osakeperusteisten kannustinohjelmien toteutuminen
edellyttää pääsääntöisesti työsuhteen jatkumista sekä
ohjelmissa määritettyjen suoritustavoitteiden
toteutumista. Ennen kuin Nokian osakkeet on annettu,
osakepalkkioiden saajilla ei ole mitään osakkeenomistajille
kuuluvia oikeuksia kuten äänioikeutta tai oikeutta
osinkoon. Työntekijä pääsääntöisesti menettää
osakepalkkionsa, mikäli hänen työsuhteensa Nokian
palveluksessa päättyy ennen osakepalkkio-ohjelman
sitouttamiskauden päättymistä. Osakepalkkiot kirjataan
kuluksi ansainta-ajan kuluessa.
Osakeperusteisista maksuista kirjatut kulut
Osakeperusteisista kannustinohjelmista tuloslaskelmaan
kirjatut jatkuvien toimintojen kulut olivat yhteensä 239
miljoonaa euroa vuonna 2024 (201 miljoonaa euroa vuonna
2023 ja 148 miljoonaa euroa vuonna 2022).
Tulosperusteiset osakepalkkiot
Vuonna 2024 Nokian ulkona olevat tulosperusteiset
osakepalkkiot on myönnetty vuosina 2021, 2022, 2023 ja
2024. Vuodesta 2021 alkaen tulosperusteisia osakepalkkioita
on myönnetty rajoitetummin vain ylemmän tason työntekijöille
ja johtajille.
Tulosperusteiset osakepalkkio-ohjelmat 31.12.2024:
Ohjelma
Liikkeeseen
lasketut
tulosperusteiset
osakepalkkiot
(tavoite)
Vahvistettu palkkio
(% määrä tavoitteessa)
Suorituskausi
Maksuvuosi
2021
251 552
12 %
2021–2023
2024/2025
2022
10 752 500
0 %
2022–2024
2025/2026
2023
13 675 400
—
2023–2025
2026/2027
2024
19 057 490
—
2024–2026
2027/2028
Vuosina 2021 ja 2022 myönnetyissä tulosperusteisissa
osakepalkkioissa on kolmen vuoden ansaintajakso, jonka jälkeen
Nokian todellista osakkeen kokonaistuottoa verrataan osakkeen
kokonaistuottotavoitteeseen, kun määritetään palkkiona
maksettavien Nokian osakkeiden lukumäärää. Vuosina 2021 ja
2022 myönnetyt osakepalkkiot eivät sisällä
vähimmäispalkkiotakuuta.
Vuoden 2023 myönnetyistä tulosperusteisista osakepalkkioista
2/3 perustuu todelliseen osakkeen kokonaistuottoon ja
1/3 joko työsuhdetta koskeviin ehtoihin tai suhteelliseen
osakkeen kokonaistuottotavoitteeseen. Suhteellista osakkeen
kokonaistuottotavoitetta laskettaessa Nokian osakkeen
kehitystä verrataan verrokkiryhmän yrityksiin, ja minimimaksun
edellytyksenä on, että Nokia on vähintään 25. persentiilissä
verrokkiryhmän yrityksiin verrattuna.
Vuoden 2024 myönnetyistä tulosperusteisista osakepalkkioista
2/3 perustuu tulostavoitteisiin ja 1/3 työsuhdetta koskeviin
ehtoihin tai tulostavoitteisiin. Vuoden 2024 tulosperusteisten
osakepalkkioiden tulostavoitteet ovat 50 % suhteellinen
osakkeen kokonaistuottotavoite, 40 % kumulatiivinen
osakekohtainen tulostavoite oikaistuna kertaluonteisilla erillä
ja 10 % hiilipäästötavoitteet.
Ehdolliset osakepalkkiot
Vuonna 2024 Nokialla oli liikkeelle laskettuja ehdollisia osakkeita
liittyen vuosien 2021, 2022, 2023 ja 2024 palkkioihin. Vuodesta
2021 alkaen Nokia on myöntänyt ehdollisia osakepalkkioita
valituille työntekijöille ensisijaisena osakepalkkiomenetelmänä.
Ehdolliset osakepalkkiot ovat Nokian osakkeita, jotka annetaan
ohjelmiin oikeutetuille osallistujille myöhempänä ajankohtana
edellyttäen, että ennalta määritetyt työsuhdetta koskevat
ehdot saavutetaan. Ehdollisiin osakkeisiin ansaitaan oikeus
myöntämisen kolmantena vuosipäivänä tai myöntämishetkellä
määritetyn porrastetun ansaintajakson mukaisesti yhdessä tai
useammassa erässä.
Työntekijä pääsääntöisesti menettää ehdolliset osakepalkkionsa,
mikäli hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen
soveltuvan erän tai erien sitouttamiskausien päättymistä.
Työntekijöiden osakesäästöohjelma
Nokia tarjoaa vapaaehtoista työntekijöiden osakesäästöohjelmaa
yhtiön työntekijöille. Työntekijät käyttävät 12 kuukauden
säästökauden ajan kuukausittain osan verojen jälkeisestä
palkastaan Nokian osakkeiden hankkimiseen. Nokia antaa
kullekin ohjelmaan osallistuvalle työntekijälle yhden
lisäosakkeen jokaista sellaista kahta ostettua osaketta kohden,
jotka työntekijällä on hallussaan osakesäästöohjelman
päättyessä. Vuonna 2024 annettiin 7 455 343 osaketta vuoden
2023 työntekijöiden osakesäästöohjelmaan osallistuneille
työntekijöille (6 726 190 osaketta vuoden 2022
osakesäästöohjelmasta vuonna 2023 ja 5 243 560 osaketta
vuoden 2021 osakesäästöohjelmasta vuonna 2022).
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
160
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät instrumenteittain
Tulosperusteiset osakepalkkiot
Ehdolliset osakepalkkiot
Ulkona olevat
osakepalkkiot
(tavoitemäärä)
Myöntämispäivän
käyvän arvon painotettu
keskiarvo (EUR)
Ulkona olevat
osakepalkkiot
Myöntämispäivän
käyvän arvon painotettu
keskiarvo (EUR)
1.1.2022
79 827 008
  
26 763 693
  
Myönnetty
12 661 300
3,49
32 238 100
4,15
Menetetty
-2 450 396
-1 695 734
Oikeus syntynyt(1)
-26 290 064
-2 778 431
31.12.2022
63 747 848
54 527 628
Myönnetty
15 207 400
3,10
45 322 400
3,36
Menetetty
-3 916 744
-1 998 801
Oikeus syntynyt(1)
-31 691 700
-3 175 287
31.12.2023
43 346 804
94 675 940
Myönnetty
19 202 484
3,65
57 602 936
3,48
Menetetty
-3 589 329
-5 471 235
Oikeus syntynyt(1)
-15 223 017
-23 834 342
31.12.2024
43 736 942
  
122 973 299
  
(1) Tulosperusteiset osakepalkkiot (tavoitemäärä), joihin on syntynyt oikeus, tulee kertoa kyseisen osakepalkkio-ohjelman vahvistetulla palkkiolla (prosentuaalinen määrä
tavoitteesta), kun lasketaan maksettavaksi tulevien Nokian osakkeiden määrä.
Arvio myöntämispäivän käyvästä arvosta
Kannustinjärjestelmä
Myöntämispäivän käypä arvo
Todellinen osakkeen
kokonaistuotto
Arvioitu käyttäen järjestelmän ansaintajakson lopun osinko-oikaistua Nokian osakekurssia ja järjestelmälle asetettuja
tavoitepalkkiotasoja.
Suhteellinen osakkeen
kokonaistuotto
Arvioitu käyttäen järjestelmän ansaintajakson lopun verrokkiryhmän yrityksiin suhteutettua osinko-oikaistun Nokian
osakekurssin ja järjestelmälle asetettujen tavoitepalkkiotasojen yhdistelmää.
Ehdolliset osakepalkkiot
Arvioitu käyttäen Nokian osakkeen myöntämispäivän markkinahintaa vähennettynä ansaintajakson aikana
odotettavissa olevien osinkojen nykyarvolla.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
161
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
3.4. Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Laatimisperiaatteet
Nokialla on toimintamaissaan useita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia
järjestelyjä, jotka noudattavat kyseisten maiden paikallisia sääntöjä ja käytäntöjä.
Nokian etuuspohjaiset järjestelyt käsittävät eläkejärjestelyjä ja tietyille työntekijäryhmille
suunnattuja muita järjestelyjä, joista maksetaan eläköitymisen jälkeisiä terveydenhuollon
etuuksia ja henkivakuutusturvaa. Etuuspohjaiset järjestelyt altistavat Nokian erilaisille
riskeille, kuten sijoitusriskille, korkoriskille ja odotettavissa olevaan elinikään liittyvälle
riskille sekä sääntelyn noudattamiseen liittyville riskeille. Erilaisten riskien piirteet ja laajuus
vaihtelevat kunkin maan lainsäädännöllisen, verotuksellisen ja taloudellisen ympäristön
mukaan, ja niihin vaikuttavat myös maailmanlaajuiset tapahtumat. Nämä järjestelyt
rahoitetaan pääsääntöisesti suorituksina vakuutusyhtiöille tai säätiöiden hallitsemille
rahastoille aktuaarien kausittaisten laskelmien mukaisesti.
Etuuspohjaisten järjestelyjen kulut määritetään käyttämällä ennakoituun etuusoikeusyksikköön
perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Etuuspohjainen velvoite
arvostetaan arvioitujen tulevien rahavirtojen nykyarvona käyttämällä diskonttokorkona
maturiteetiltaan vastaavien yritysten korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen tai
valtion joukkovelkakirjalainojen korkoa. Etuuspohjaisten järjestelyjen varat arvostetaan
käypään arvoon raportointipäivänä. Taseeseen kirjattava velka tai omaisuuserä vastaa
tilinpäätöshetken etuuspohjaista velvoitetta vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen
käyvällä arvolla ottamalla huomioon omaisuuserän mahdollinen enimmäismäärän vaikutus.
Etuuspohjaisille järjestelyille tehdään vakuutusmatemaattiset arvostukset vuosittain
tai järjestelyn merkittävän muuttamisen, supistamisen tai velvoitteiden täyttämisen
yhteydessä. Työsuoritukseen perustuvat menot, mukaan lukien järjestelyjen
muuttamisesta ja supistamisesta johtuvat aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot,
sekä velvoitteiden täyttämisestä aiheutuvat voitot ja tappiot esitetään osana hankinnan
ja valmistuksen kuluja, tutkimus- ja kehityskuluja tai myynnin ja hallinnon kuluja.
Nettokorkokulut ja järjestelyjen hallinnointikustannukset siltä osin kuin niitä ei ole otettu
huomioon määritettäessä järjestelyn varojen tuottoa, esitetään osana rahoitustuottoja ja -
kuluja. Uudelleenmäärittämisestä aiheutuvat erät, jotka sisältävät vakuutusmatemaattiset
voitot ja tappiot, omaisuuserän enimmäismäärän vaikutukset sekä järjestelyyn kuuluvien
varojen tuoton, lukuun ottamatta nettokorkokuluihin sisältyviä määriä, kirjataan muihin
laajan tuloksen eriin. Uudelleenmäärittämisestä johtuvia eriä ei siirretä tulosvaikutteisiksi
tulevilla kausilla.
Maksupohjaisessa järjestelyssä Nokian oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite rajoittuu
summaan, jonka maksamisesta rahastoon on sovittu. Nokian maksupohjaisiin, usean
työnantajan sekä vakuutusyhtiöiden kautta järjestettyihin eläkejärjestelyihin tekemät
maksusuoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jota suoritus koskee. Jos
eläkejärjestely on rahoitettu vakuutussopimuksen kautta eikä Nokialla ole siihen liittyvää
oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta, kyseinen järjestely käsitellään maksupohjaisena
järjestelynä. Järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, käsitellään etuuspohjaisina järjestelyinä.
Etuuspohjaiset järjestelyt
Nokian merkittävimmät etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat Yhdysvalloissa, Saksassa ja Isossa-
Britanniassa. Yhdessä ne kattavat 92 % Nokian etuuspohjaisesta velvoitteesta (93 % vuonna 2023)
ja 91 % Nokian järjestelyihin kuuluvien varojen käyvästä arvosta (91 % vuonna 2023).
Yhteenveto etuuspohjaisista järjestelyistä 31.12.
milj. EUR
Etuuspohjainen
velvoite
Järjestelyn
varojen käypä
arvo
Omaisuuserän
enimmäismäärän
vaikutus
Etuuspohjaisen
järjestelyn
nettomäärä
2024
Yhdysvallat eläkkeet
-10 688
16 188
—
5 500
Yhdysvallat eläköitymisen jälkeiset järjestelyt
-1 393
701
—
-692
Saksa
-1 959
1 240
—
-719
Iso-Britannia
-529
736
—
207
Muut
-1 220
1 858
-85
553
Yhteensä
-15 789
20 723
-85
4 849
2023
Yhdysvallat eläkkeet
-11 325
16 285
—
4 960
Yhdysvallat eläköitymisen jälkeiset järjestelyt
-1 471
675
—
-796
Saksa
-2 037
1 199
—
-838
Iso-Britannia
-782
957
—
175
Muut
-1 253
1 798
-87
458
Yhteensä
-16 868
20 914
-87
3 959
Etuuspohjaisten velvoitteiden rahastoitu asema:
milj. EUR
2024
2023
Rahastoidut
12 665
12 782
Osittain rahastoidut
2 252
3 149
Rahastoimattomat
872
937
Yhteensä
15 789
16 868
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
162
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Yhdysvallat
Nokialla on Yhdysvalloissa merkittäviä etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä sekä merkittävä
eläköitymisen jälkeinen sosiaalietuusjärjestely (OPEB), josta maksetaan terveydenhuollon
etuuksia ja henkivakuutusturvaa eläköitymisen jälkeen.
Eläkkeet
Eläkejärjestelyt sisältävät sekä perinteisiä palvelussuhteeseen perustuvia ohjelmia että
rahamaksuihin perustuvia järjestelyjä. Kuukausipalkkaisille ammattiliittoihin kuulumattomille
työntekijöille tarjotaan rahamaksuihin perustuvia järjestelyjä. Kaikki muut vanhat ohjelmat,
mukaan lukien palvelussuhteeseen perustuvat ohjelmat jäädytettiin 31.12.2009 mennessä. Entisille
ammattiliittoihin kuuluneille työntekijöille Nokia ylläpiti kahta perinteistä palvelussuhteeseen
perustuvaa etuuspohjaista järjestelyä. 31.12.2021 nämä kaksi järjestelyä fuusioitiin.
Eläköitymisen jälkeiset järjestelyt
Eläköitymisen jälkeisiä sosiaalietuusjärjestelyjä ylläpidetään tietyille eläköityneille entisille
työntekijöille. Communications Workers of America (CWA) ja International Brotherhood of
Electrical Workers (IBEW) -ammattiliittojen kanssa on olemassa sopimus, jonka mukaisesti
eläköitymisen jälkeisiä terveydenhuollon etuuksien ja henkivakuutusturvan tarjoamista jatketaan
niille työntekijöille, joita nämä kaksi ammattiliittoa aiemmin edustivat. Tämä ammattiliittojen
kanssa tehty sopimus uudistettiin vuonna 2020 ja umpeutuu 31.12.2027.
1.10.2024 Nokia ulkoisti sijoitustoimintansa liittyen Yhdysvaltojen etuuspohjaisiin ja
maksupohjaisiin (401K) eläke- ja eläköitymisen jälkeisiin järjestelyihin Outsourced Investment
Management (OCIO) kaupassa Mercerin kanssa.
Saksa
Nokialla on Saksassa kaksi pääasiallista järjestelyä, jotka kattavat suurimman osan aktiivisista
työntekijöistä: rahamaksuihin perustuva Beitragsorientierter Altersversorgungs Plan (BAP)
eläkejärjestely ja samankaltainen rahamaksuihin perustuva ohjelma (AVK Basis-/Matchingkonto)
entisille Alcatel-Lucentin työntekijöille. Yksittäiset etuudet ovat yleensä riippuvaisia etuuteen
oikeuttavasta palkkatasosta, asemasta Nokian organisaatiossa sekä palvelusvuosista. Nämä
järjestelyt ovat osittain rahoitettuja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, joista maksettaville
etuuksille Nokia takaa vähimmäistuoton. BAP rahoitetaan NSN Eläkesäätiön (NSN Pension Trust
e.V.) kautta. NSN Eläkesäätiö on juridisesti erillinen konsernista ja hallinnoi järjestelyn varoja
säätiösopimustensa mukaisesti.
Kaikki muut järjestelyt on aiemmin jäädytetty tai suljettu ja korvattu rahamaksuihin perustuvilla
järjestelyillä. Etuuksia maksetaan vuosittaisina erinä, kuukausittaisina vanhuuseläkkeinä tai
eläköitymisen yhteydessä kertynyttä eläkettä ja taattua korkoa vastaavina kertakorvauksina.
Iso-Britannia
Nokia ylläpitää Isossa-Britanniassa yhtä eläkesäätiötä ”Nokia Retirement Plan for former
NSN & ALU employees” vuonna 2019 tapahtuneessa fuusiossa, jossa jäsenten etuudet siirrettiin
Alcatel-Lucentin eläkesäätiöön. Yhdistetyssä säätiössä on maksuilla hankittava osuus, joka takaa
tietyn vähimmäiseläkkeen (GMP), ja lopulliseen palkkaan perustuvia osuuksia, jotka kaikki on
suljettu uusilta maksuilta ja etuuksilta 30.4.2012 alkaen (Nokian entinen järjestely) ja 30.4.2018
alkaen (Alcatel-Lucentin entinen järjestely). Yksittäiset palkkaan perustuvat etuudet riippuvat
etuuksiin oikeuttavan palkan ja palkkioiden määrästä sekä palveluvuosista. Tietyn
vähimmäiseläkkeen takaavan maksuilla hankittavan osuuden etuudet perustuvat suurempaan
seuraavista: taatun vähimmäiseläkkeen määrä eläköitymishetkellä tai työntekijän sijoitettuihin
varoihin perustuvan eläkkeen määrä. Nokia käyttää ulkoisen säätiön palveluja hallinnoidakseen
yhdistettyjen eläkejärjestelyjen kaikkia sijoituksia. Vuoden 2024 aikana Nokia toteutti 178
miljoonan euron riskinsiirtokaupan (buy-out) vakuutusyhtiö Avivan kanssa liittyen tiettyihin
edunsaajiin, joiden vastuut olivat jo aiemmin vakuutettuja.
Liittyen tuomioistuimen (UK High Court) kesäkuussa 2023 antamaan tuomioon ja
valitustuomioistuimen (UK Court of Appeal) heinäkuussa 2024 tekemään valituksen
hylkäämiseen, Virgin Media Limited v. NTL Pension Trustees II Ltd:n tapauksessa Nokian
paikallinen eläkesäätiö seuraa asian jatkokäsittelyä tuomioistuimessa, minkä odotetaan
tapahtuvan vuoden 2025 alkupuolella, ja aloittaa tutkinnan aiheesta. Vuoden 2024 lopussa
eläkesäätiön johto ei ole havainnut epävarmuustekijöitä, joiden potentiaalinen vaikutus
eläkkeisiin tulisi huomioida.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
163
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Muutokset etuuspohjaiseen velvoitteeseen, järjestelyjen varojen käypään arvoon sekä omaisuuserän enimmäismäärän vaikutuksiin 31.12. päättyneillä tilikausilla
Etuuspohjaiset velvoitteet
2024
2023
milj. EUR
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat eläköitymisen
jälkeiset järjestelyt
Muut eläkkeet
Yhteensä
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat eläköitymisen
jälkeiset järjestelyt
Muut eläkkeet
Yhteensä
1.1.
-11 325
-1 471
-4 072
-16 868
-12 340
-1 615
-4 357
-18 312
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot
-86
—
-62
-148
-83
—
-74
-157
Korkokulut
-509
-67
-142
-718
-563
-73
-173
-809
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot
-12
—
7
-5
-9
—
3
-6
Eläkevastuiden täyttämiset(1)
—
—
178
178
—
—
501
501
Yhteensä
-607
-67
-19
-693
-655
-73
257
-471
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät:
  
  
Väestötilastollisten oletusten muutoksesta johtuva voitto/tappio
114
17
32
163
66
1
-12
55
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuva voitto/tappio
463
62
88
613
-114
-26
-161
-301
Kokemusperusteiset voitot/tappiot
94
27
-13
108
-43
28
-11
-26
Yhteensä
671
106
107
884
-91
3
-184
-272
Muuntoerot
-664
-87
-32
-783
431
57
-12
476
Maksusuoritukset järjestelyyn osallistuvilta
—
-76
-4
-80
—
-60
-24
-84
Maksetut etuudet
1 237
212
272
1 721
1 330
229
249
1 808
Muut (2)
—
-10
40
30
—
-12
-1
-13
Yhteensä
573
39
276
888
1 761
214
212
2 187
31.12.
-10 688
-1 393
-3 708
-15 789
-11 325
-1 471
-4 072
-16 868
Etuuspohjaisten velvoitteiden keston painotettu keskiarvo (vuosina)
9,1
10,3
10,1
9,5
7,7
8,8
10,6
8,5
(1) Vuonna 2024 eläkevastuiden täyttäminen liittyy pääosin 178 miljoonan euron vastuun siirtämiseen vakuutusyhtiö Avivalle osana buy-out-transaktiota Yhdistyneessä Kuningaskunnassa. Vuonna 2023 eläkevastuiden täyttäminen liittyy Nokian aiemmin hallinnoiman
Provident Fund -eläkekassan vastuiden siirtoon Intian hallituksen ylläpitämään Provident Fund -eläkekassaan (EPFO).
(2) Sisältää myynteihin liittyvät siirrot.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
164
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Järjestelyjen varojen käypä arvo
2024
2023
milj. EUR
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat eläköitymisen
jälkeiset järjestelyt
Muut eläkkeet
Yhteensä
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat eläköitymisen
jälkeiset järjestelyt
Muut eläkkeet
Yhteensä
1.1.
16 285
675
3 954
20 914
17 726
637
4 328
22 691
Korkotuotot
755
30
133
918
820
28
171
1 019
Hallintokulut ja korko omaisuuserän enimmäismäärälle
-18
—
-5
-23
-17
—
-4
-21
Eläkevastuiden täyttämiset(1)
—
—
-183
-183
—
—
-494
-494
Yhteensä
737
30
-55
712
803
28
-327
504
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät:
  
  
  
  
  
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, lukuun ottamatta korkotuottoon sisältyviä eriä
-576
50
44
-482
-186
62
48
-76
Yhteensä
-576
50
44
-482
-186
62
48
-76
Muuntoerot
990
41
41
1 072
-624
-21
28
-617
Maksusuoritukset:
Työnantajilta
27
3
25
55
27
7
41
75
Järjestelyyn osallistuvilta
—
76
4
80
—
60
24
84
Maksetut etuudet
-1 237
-212
-179
-1 628
-1 330
-229
-181
-1 740
Section 420 -siirto(2)
-38
38
—
—
-131
131
—
—
Muut
—
—
—
—
—
—
-7
-7
Yhteensä
-258
-54
-109
-421
-2 058
-52
-95
-2 205
31.12.
16 188
701
3 834
20 723
16 285
675
3 954
20 914
(1) Vuonna 2024 eläkevastuiden täyttäminen liittyy pääosin 178 miljoonan euron varojen siirtämiseen vakuutusyhtiö Avivalle osana buy-out-transaktiota Yhdistyneessä Kuningaskunnassa. Vuonna 2023 eläkevastuiden täyttäminen liittyy Nokian aiemmin hallinnoiman
Provident Fund -eläkekassan varojen siirtoon Intian hallituksen ylläpitämään Provident Fund -eläkekassaan (EPFO).
(2) Ks. kuvaus Section 420 -siirroista Tulevat rahavirrat -osiosta alla.
Omaisuuserän enimmäismäärän vaikutukset
2024
2023
milj. EUR
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat eläköitymisen
jälkeiset järjestelyt
Muut eläkkeet
Yhteensä
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat eläköitymisen
jälkeiset järjestelyt
Muut eläkkeet
Yhteensä
1.1.
—
—
-87
-87
—
—
-84
-84
Korkokulut
—
—
-1
-1
—
—
-2
-2
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät:
Omaisuuserän enimmäismäärän muutos, lukuun ottamatta korkokuluun sisältyviä eriä
—
—
6
6
—
—
5
5
Muuntoerot
—
—
-3
-3
—
—
-6
-6
31.12.
—
—
-85
-85
—
—
-87
-87
Nettomäärä
2024
2023
milj. EUR
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat eläköitymisen
jälkeiset järjestelyt
Muut eläkkeet
Yhteensä
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat eläköitymisen
jälkeiset järjestelyt
Muut eläkkeet
Yhteensä
31.12.
5 500
-692
41
4 849
4 960
-796
-205
3 959
Koostuu seuraavista:
Etuuspohjaiset eläkevarat
5 749
—
1 183
6 932
5 217
—
1 041
6 258
Etuuspohjaiset eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
-249
-692
-1 142
-2 083
-257
-796
-1 246
-2 299
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
165
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Tuloslaskelmaan kirjattu(1)
milj. EUR
2024
2023
2022
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot(2)
148
157
205
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot(2)
5
6
-2
Korot, netto(3)
-176
-187
-92
Eläkevastuiden täyttämiset(2)
5
-7
-10
Yhteensä
-18
-31
101
(1) Sisältää sekä jatkuviin että lopetettuihin toimintoihin liittyvät erät.
(2) Jatkuviin toimintoihin liittyvät erät sisältyvät liiketoiminnan kuluihin tuloslaskelmassa.
(3) Jatkuviin toimintoihin liittyvät erät sisältyvät rahoitustuottoihin tuloslaskelmassa.
Laajaan tuloslaskelmaan kirjattu
milj. EUR
2024
2023
2022
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, lukuun ottamatta korkotuottoon
sisältyviä eriä
-482
-76
-4 646
Väestötilastollisten oletusten muutoksesta johtuva voitto/tappio
163
55
-4
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuva tappio/voitto
613
-301
4 534
Kokemusperusteiset tappiot/voitot
108
-26
-320
Omaisuuserän enimmäismäärän muutos, lukuun ottamatta korkokuluun
sisältyviä eriä
6
5
12
Yhteensä
408
-343
-424
Vakuutusmatemaattiset oletukset ja herkkyysanalyysi
Vakuutusmatemaattiset oletukset
Merkittävimmissä järjestelyissä käytetyt diskonttauskorot ja kuolevuustaulukot:
Diskonttauskorko
Kuolevuustaulukot
2024
2023
2024
Yhdysvallat(1)
5,3 %
4,7 %
Pri-2012 w/MP-2020
Mortality projection scale
Saksa
3,4 %
3,2 %
Heubeck 2018G
Iso-Britannia(2)
5,6 %
4,5 %
CMI 2023
Kaikkien maiden painotettu keskiarvo
4,9 %
4,4 %
  
(1) Kuolevuustaulukoita ei olla päivitetty Yhdysvalloissa. 2024 kuolevuusoletusta on säädetty todellisen kokemuksen pohjalta.
(2) Kuolevuustaulukot on päivitetty Yhdistyneessä Kuningaskunnassa vanhasta CMI 2021 uuteen CMI 2023 ja päivitetty 1,5 prosentin
pitkän aikavälin parannuksella.
Tulevaa kuolevuutta koskevat oletukset on määritetty kunkin maan julkaistuihin tilastoihin ja
kokemukseen pohjautuvan aktuaarisen neuvonnan perusteella.
Etuuspohjaisen velvoitteen määrittämisessä käytetyt pääasialliset vakuutusmatemaattiset
oletukset (ilmoitettu painotettuina keskiarvoina), ja herkkyys muutoksille pääasiallisissa oletuksissa:
2024
2023
Oletuksen
muutos
Oletuksen
kasvun
vaikutus (1)
milj. EUR
Oletuksen
vähennyksen
vaikutus (1)
milj. EUR
Diskonttauskorko nykyarvojen
määrittämiseksi
4,9 %
4,4 %
1,0 %
1 162
-1 358
Eläkkeiden kasvuvauhti
2,1 %
3,3 %
1,0 %
-226
175
Inflaatio
2,0 %
2,3 %
1,0 %
-249
219
Elinajanodote
86– 88 vuotta
87– 88 vuotta
1 vuosi
-589
559
(1) Positiivinen muutos tarkoittaa etuuspohjaisen velvoitteen vähentymistä ja negatiivinen muutos tarkoittaa etuuspohjaisen
velvoitteen kasvua.
Herkkyysanalyysi
Kun lasketaan etuuspohjaisen velvoitteen herkkyyttä suhteessa merkittäviin
vakuutusmatemaattisiin oletuksiin, etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo määritetään
ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method)
käyttämällä. Herkkyysanalyysi perustuu yhden oletuksen muutokseen samalla kun muut
oletukset pysyvät muuttumattomina, mikä ei välttämättä anna oikeaa kuvaa muutosten
todellisista vaikutuksista. Jos useampi oletus muuttuisi samanaikaisesti, näiden muutosten
yhteisvaikutus ei välttämättä olisi sama kuin yksittäisten muutosten summa. Jos oletukset
muuttuvat eri tasolle kuin esitetyt, vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen ei ole välttämättä
lineaarinen. Kun etuuspohjaista velvoitetta lasketaan, oletusten nostaminen ja laskeminen ei
vaikuta symmetrisesti etuuspohjaiseen velvoitteeseen, mikä johtuu pääosin korkoa korolle -
vaikutuksesta tulevan etuuden nykyarvoa määritettäessä.
Keskeinen epävarmuustekijä
Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin ja muihin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin
liittyvien velvoitteiden ja kulujen määrittäminen riippuu useista arvioista ja oletuksista
liittyen muun muassa diskonttokorkoon, kuolevuusoletuksiin, tulevien korvausten kasvuun
vuositasolla, terveydenhoidon kustannusten kehitykseen sekä siihen, kuinka paljon
terveydenhuoltopalveluja käytetään Yhdysvalloissa, jossa ylläpidämme suurinta osaa
työsuhteen päättymisen jälkeisistä terveydenhuoltoa koskevista järjestelyistämme.
Muutokset arvioissa tai vakuutusmatemaattisissa oletuksissa voivat merkittävästi vaikuttaa
etuusvelvoitteen määrään, tuleviin etuuskuluihin ja tuleviin rahavirtoihin.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
166
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Sijoitusstrategiat
Nokian eläkesijoitustoiminnan tavoite on säilyttää tai
parantaa järjestelyjen rahastoitua asemaa toteuttamalla
sijoitusstrategiaa, joka maksimoi tuottoa ja minimoi
rahastoituun asemaan kohdistuvaa riskiä. Varojen
allokaatiosuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon
useita tekijöitä, mukaan lukien, mutta niihin rajoittumatta,
pitkän aikavälin riski- ja tuotto-odotus eri varallisuusluokille,
järjestelyjen demografisia tekijöitä koskevat nykyiset ja
monivuotiset ennusteet, järjestelyistä suoritetut etuusmaksut,
maksusuoritukset järjestelyihin ja järjestelyjen rahastoitu
asema. Paikallisten säätiöiden hallitusten vastuulla on
tarvittaessa suorittaa varojen ja velkojen yhteensovittamiseen
liittyviä selvityksiä (Asset-Liability Management Study),
järjestelyjen varojen sijoittamisen valvominen ja niihin liittyvien
riskien seuranta ja hallinta yhtiön valvonnan alaisuudessa
ja paikallisia lakeja noudattaen. Varojen ja velkojen
yhteensovittamiseen liittyvän selvityksen tulokset
toteutetaan kunkin järjestelyn tasolla erikseen.
Nokian eläkesijoituksista vastaavat salkunhoitajat voivat käyttää
markkinariskin hallinnoimiseen johdannaisia, joihin kuuluvat
futuurit, termiinit, optiot ja koronvaihtosopimukset. Sijoitusten
tuottoa ja riskiprofiilia seurataan jatkuvasti sekä yksittäin
että osana laajempaa portfoliota. Yksi riskeistä on järjestelyn
rahastoidun aseman aleneminen järjestelyn varojen ja/tai
etuuspohjaisten velvoitteiden epäsuotuisan kehityksen
seurauksena. Varojen ja velkojen yhteensovittamisella
pyritään tästä aiheutuvien riskien minimointiin.
Yhdysvaltojen järjestelyjen varat
Suurin osa Nokian Yhdysvaltojen eläkejärjestelyn varoista on
pääeläkesäätiössä. Eläköitymisen jälkeisen järjestelyn (OPEB)
varat ovat kahdessa erillisessä säätiössä. Eläkkeiden ja
Etuuksien Sijoituskomitea hyväksyy virallisesti tavoitellun
varojen allokaation perustuen Nokian varainhoitajan (OCIO)
ehdotukseen. Yhdysvaltain eläkejärjestelyn varojen
kokonaisportfoliossa 31.12.2024 sijoitukset ovat jakautuneet
noin 20/80 oman pääoman ehtoisten instrumenttien, mukaan
lukien vaihtoehtoiset sijoitukset tätä tarkoitusta varten, ja
vieraan pääoman ehtoisten arvopaperien välillä.
Järjestelyjen varojen jakautuminen(1)
2024
2023
milj. EUR
Noteeratut
Noteeraa-
mattomat
Yhteensä
%
järjestelyjen
varoista
Noteeratut
Noteeraa-
mattomat
Yhteensä
%
järjestelyjen
varoista
Oman pääoman ehtoiset arvopaperit
1 055
—
1 055
5 %
1 249
—
1 249
6 %
Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit
14 721
142
14 863
72 %
14 750
140
14 890
71 %
Vakuutussopimukset
—
648
648
3 %
—
807
807
4 %
Kiinteistöt
—
860
860
4 %
—
1 010
1 010
5 %
Lyhytaikaiset sijoitukset
945
—
945
5 %
689
—
689
3 %
Pääomasijoitukset ja muut
103
2 249
2 352
11 %
106
2 163
2 269
11 %
Yhteensä
16 824
3 899
20 723
100 %
16 794
4 120
20 914
100 %
(1) Vuodesta 2024 alkaen Nokia raportoi väliaikaiset käteisvarat liittyen eri omaisuusluokkien hallintaan osana kyseisiä omaisuusluokkia. Aiemmin nämä väliaikaiset käteisvarat
raportoitiin osana lyhytaikaisia sijoituksia. Vertailutiedot on oikaistu vastaavasti.
Lähes kaikilla lyhytaikaisilla sijoituksilla, mukaan lukien käteisvarat sekä oman ja vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, on
toimivilla markkinoilla noteeratut markkinahinnat. Oman pääoman ehtoiset arvopaperit sisältävät sijoituksia osakerahastoihin ja
suoria sijoituksia, joilla on noteeratut markkinahinnat toimivilla markkinoilla. Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ovat suoria
sijoituksia valtioiden ja yritysten joukkovelkakirjoihin sekä sijoituksia korkorahastoihin, joilla on noteeratut markkinahinnat
toimivilla markkinoilla. Vakuutussopimukset ovat kunkin maan paikallisen lainsäädännön mukaisesti laadittuja tavanmukaisia
eläkevakuutussopimuksia. Kiinteistösijoitukset ovat sijoituksia liikekiinteistöihin ja kiinteistörahastoihin, jotka sijoittavat
hajautetusti kiinteistöihin. Pääomasijoitukset ja muut sisältää sijoituksia pääomasijoitusyhtiöhin ja hedge-rahastoihin.
Lyhytaikaiset sijoitukset ovat likvidejä varoja tai käteistä rahaa, jotka pidetään vain hyvin lyhyen ajanjakson ajan tavoiteltaessa
taktista varojen uudelleenkohdistamista. Omaisuudenhoitajat määrittävät pääomasijoitusten nettovarallisuusarvot (NAV)
operatiivisten tulosten, diskontattujen tulevien kassavirtojen ja markkinapohjaisten verrokkien pohjalta. Vaihtoehtoiset
omaisuusluokat, kuten pääoma-, kiinteistö- ja absolute return -rahastot arvostetaan omaisuudenhoitajien raportoimien
viimeisimpien saatavilla olevien arvonmääritysten pohjalta, jotka Nokia edelleen arvioi, ja joita oikaistaan ottamalla huomioon
myöhemmät kassavirrat. 
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
167
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Tulevat rahavirrat
Suoritukset
Nokia suorittaa maksuja eläke- ja muihin eläköitymisen jälkeisten etuuksien järjestelyihin
mahdollistaakseen tulevia etuusmaksuja järjestelyyn osallistuville. Rahastoinnin periaatteena on
työsuhde-etuuksia koskevien lakien ja verolakien määrittämien minimirahastointivaatimusten
täyttäminen sekä Nokian mahdollisesti tarkoituksenmukaisiksi arvioimien lisäsummien rahastointi.
Suoritukset etuusjärjestelyihin tehdään yksinomaan järjestelyjen osallistujien hyväksi. Työnantajan
maksettavaksi tulevien suoritusten odotetaan olevan 55 miljoonaa euroa vuonna 2025.
Yhdysvaltojen eläkejärjestelyt
Rahastointimenetelmät
Yhdysvaltojen kahden merkittävän eläkejärjestelyn rahastointivaatimukset määräytyvät
sovellettavan lainsäädännön, eli vuoden 1974 Employee Retirement Income Security Actin
(ERISA), vuoden 1986 Internal Revenue Coden ja Internal Revenue Servicen (IRS) säätämien
säännösten mukaan. Rahastointivaatimuksia määritettäessä ERISA sallii varojen arvostamisen
käypään arvoon tai keskimääräiseen arvoon tietyn ajanjakson aikana ja velkojen arvostamisen
perustuen vallitsevaan korkotasoon tai keskimääräisiin korkoihin tietyn ajanjakson aikana.
Ammattiliittoihin kuulumattomien sekä aiemmin ammattiliittoihin kuuluneiden eläkejärjestelyiden
osalta Nokia ei odota tulevaisuudessa rahastointivaatimuksia säännöksiin perustuviin
rahastointitarkoituksiin ottaen huomioon järjestelyn varojen jakautuminen ja varojen määrä
suhteessa velkojen määrään.
Työsuhteen päättymisen jälkeisten terveydenhuoltoetuuksien osalta sekä ammattiliittoihin
kuulumattomien että aiemmin ammattiliittoon kuuluneiden eläköityneiden etuuksille on asetettu
28.2.1990 jälkeen eläköityneiden henkilöiden osalta yläraja. Etuusvelvoite, joka liittyy tähän
eläköityneiden ryhmään, on 99 % koko Yhdysvaltain eläköityneiden terveydenhuoltovelvoitteen
määrästä 31.12.2024. Yhdysvaltojen hallituksen Medicare-ohjelma on ensisijainen maksaja
65-vuotiaiden ja sitä vanhempien osalta.
Section 420 -siirrot
U.S. Internal Revenue Code Section 420 (Section 420) sallii eläkejärjestelyn varojen siirron
määriteltyjen rahastointivelvoitteiden raja-arvojen ylittävältä osalta (eläkejärjestelyn ylijäämä)
eläkejärjestelyn terveydenhuolto- ja henkivakuutusetuuksien kattamista varten hallinnoitaville
tileille tai toiselle näistä tileistä. Kuten Section 420:ssä on määritelty, eläkejärjestelyssä
hallinnoitavia varoja voidaan käyttää eläköityneiden työntekijöiden terveydenhuolto-
ja henkivakuutusetuuksien, sekä heidän puolisoidensa ja huollettavien henkilöiden
terveydenhuoltoetuuksien maksamiseen tai kyseisten kulujen korvaamiseen työnantajalle.
Section 420:n pohjalta Nokian edellytetään jatkavan terveys- ja henkivakuutusetujen tarjoamista
tietyille eläkeläisryhmille sääntelyn edellyttämällä tasolla ja määrittämän ajanjakson (cost
maintenance period) verran. Nokia teki Section 420 -siirtoja yhteensä 38 miljoonaa euroa vuonna
2024 (131 miljoonaa euroa vuonna 2023). Section 420 on tällä hetkellä määritetty päättyväksi
31.12.2032.
Etuusmaksut
Seuraavassa taulukossa esitetään odotettavissa olevat etuusmaksut eläkejärjestelyistä ja muista
työsuhteen päättymisen jälkeisistä järjestelyistä vuoteen 2034 asti. Toteutuneet etuusmaksut
voivat poiketa odotetuista etuusmaksuista.
Eläköitymisen jälkeiset
Eläkejärjestelyt, Yhdysvallat
järjestelyt, Yhdysvallat
Muut maat
Yhteensä
milj. EUR
Ehdot täyttävä
johdon järjestely
Ehdot täyttävä
työntekijöiden
järjestely
Järjestelyt,
jotka eivät
täytä ehtoja
Ammattiliittojen
aiemmin
edustamien
järjestelyt
Ammattiliittoihin
kuulumattomien
järjestelyt
2025
1 053
214
27
60
61
261
1 676
2026
983
198
26
53
62
241
1 563
2027
919
184
25
49
62
240
1 479
2028
861
170
24
79
62
244
1 440
2029
810
157
23
72
63
269
1 394
2030–2034
3 343
609
101
273
309
1 346
5 981
Etuusmaksuja maksetaan järjestelyn varoista silloin, kun ne riittävät kattamaan etuusvelvoitteen.
Nokia maksaa suoraan järjestelyn varat ylittävät maksut. Vuonna 2025 odotetaan maksettavan
suoria etuusmaksuja yhteensä 108 miljoonaa euroa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
168
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Osio 4
Liiketoiminnan
varat ja velat
Tässä osiossa on esitetty yksityiskohtaisia
tietoja Nokian liiketoiminnan varoista ja
veloista kuten aineellisesta ja aineettomasta
käyttöomaisuudesta, vuokrasopimuksista,
vaihto-omaisuudesta, myyntisaamisista ja
muista asiakassopimuksiin liittyvistä tase-eristä
sekä varauksista.
4.1. Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet
Laatimisperiaatteet
Erillisinä hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan
alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä hankintamenoon.
Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet, lukuun
ottamatta aktivoitavissa olevia kehittämismenoja, kirjataan
kuluksi syntyessään. Kehittämismenot aktivoidaan vain, jos
Nokia voi osoittaa, että hyödykkeen valmiiksi saattaminen
on teknisesti toteutettavissa, sillä on kyky ja aikomus
käyttää hyödykettä tai myydä se, hyödyke tulee tuottamaan
taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, käytettävissä
on voimavaroja hyödykkeen valmiiksi saattamiseksi
ja sillä on kyky määrittää luotettavasti hyödykkeen
kehitysvaiheen menot.
Liikearvoa lukuun ottamatta, Nokian aineettomien
hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen.
Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajallinen aineeton
hyödyke arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon
vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla.
Nokian aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoin
taloudellisena vaikutusaikanaan, joka on yleensä 3–10 vuotta .
Tasapoistomenetelmä kuvaa parhaiten tapaa, miten Nokia
odottaa käyttävänsä hyväkseen omaisuuserään liittyvää
vastaista taloudellista hyötyä. Aineettoman hyödykkeen
luonteesta riippuen sen poistot jatkuvista toiminnoista
esitetään osana hankinnan ja valmistuksen kuluja, tutkimus-
ja kehityskuluja tai myynnin ja hallinnon kuluja.
Liikearvo kohdistetaan niille rahavirtaa tuottaville
yksiköille tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille,
joiden odotetaan saavan synergiaetuja liiketoimintojen
yhdistämisestä ja jotka vastaavat alinta tasoa, jolla liikearvoa
seurataan sisäistä johtamista varten. Rahavirtaa tuottava
yksikkö, siten kuin se määritellään konsernin liikearvon
arvonalentumistestausta varten, on pienin omaisuuserien
ryhmä, jonka tuottamat rahavirrat ovat pitkälti
riippumattomia muiden omaisuuserien tai omaisuuserien
ryhmien tuottamista rahavirroista. Rahavirtaa tuottavan
yksikön kirjanpitoarvo sisältää osuudet siihen kohdistuvista
konsernin yhteisistä omaisuuseristä kohtuullisella ja
johdonmukaisella perusteella kohdistettuina.
Kun yhden tai useamman liikearvoa sisältävän rahavirtaa
tuottavien yksiköiden ryhmän rakenne muuttuu, liikearvo
kohdistetaan uudelleen käypien arvojen suhteessa niille
rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joihin tämä
muutos vaikuttaa.
Nokia testaa liikearvon kirjanpitoarvon arvonalentumisen
varalta vuosittain. Tämän lisäksi Nokia määrittää liikearvon
ja aineettomien hyödykkeiden kerrytettävissä olevan
rahamäärän, jos tapahtumat tai olosuhteiden muutokset
viittaavat siihen, että niiden arvot saattavat olla alentuneita.
Nokian huomioon ottamia tekijöitä sen arvioidessa viitteitä
arvonalentumisesta ovat muun muassa omaisuuserän
alisuoriutuminen verrattuna sen historialliseen tai
ennustettuun tulokseen, merkittävät muutokset
omaisuuserän käyttötarkoituksessa tai muutokset
liiketoimintastrategiassa sekä merkittävät epäsuotuisat
toimialan tai yleisen talouden kehityssuunnat.
Nokia suorittaa arvonalentumistestauksen määrittämällä
omaisuuserän, rahavirtaa tuottavan yksikön tai rahavirtaa
tuottavien yksiköiden ryhmän kerrytettävissä olevan
rahamäärän. Omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön
tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän kerrytettävissä
oleva rahamäärä on se, kumpi on korkeampi seuraavista:
käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla
tai käyttöarvo. Kerrytettävissä olevaa rahamäärää
verrataan omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tai
rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän kirjanpitoarvoon.
Jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tai
rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän kerrytettävissä
oleva rahamäärä on alhaisempi kuin sen kirjanpitoarvo,
omaisuuserän arvon katsotaan alentuneen ja sen arvoa
alennetaan vastaamaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää.
Arvonalentumistappiot esitetään hankinnan ja valmistuksen
kuluissa, tutkimus- ja kehityskuluissa tai myynnin
ja hallinnon kuluissa, lukuun ottamatta liikearvon
arvonalentumistappioita, jotka esitetään liiketoiminnan
muissa kuluissa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
169
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
milj. EUR
Liikearvo
Aineettomat
hyödykkeet
Yhteensä
2024
Hankintameno 1.1.
6 629
9 893
16 522
Lisäykset
—
97
97
Liiketoimintojen yhdistämisen kautta toteutuneet lisäykset
33
—
33
Myytävänä olevat omaisuuserät
-38
-170
-208
Myynnit ja käytöstä poistamiset
-11
-282
-293
Muuntoerot
260
255
515
Hankintameno 31.12.
6 873
9 793
16 666
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-1 125
-8 807
-9 932
Poistot
—
-390
-390
Myytävänä olevat omaisuuserät
—
165
165
Myynnit ja käytöstä poistamiset
—
278
278
Muuntoerot
-12
-237
-249
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
-1 137
-8 991
-10 128
Kirjanpitoarvo 1.1.
5 504
1 086
6 590
Kirjanpitoarvo 31.12.
5 736
802
6 538
2023
Hankintameno 1.1.
6 799
9 778
16 577
Lisäykset
—
299
299
Myynnit, käytöstä poistamiset ja myytävänä olevat omaisuuserät
-22
-23
-45
Muuntoerot
-148
-161
-309
Hankintameno 31.12.
6 629
9 893
16 522
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-1 132
-8 515
-9 647
Poistot
—
-423
-423
Arvonalentumistappiot
—
-26
-26
Myynnit ja käytöstä poistamiset
—
17
17
Muuntoerot
7
140
147
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
-1 125
-8 807
-9 932
Kirjanpitoarvo 1.1.
5 667
1 263
6 930
Kirjanpitoarvo 31.12.
5 504
1 086
6 590
Aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo
hyödykeluokittain
milj. EUR
2024
2023
Asiakassuhteet
317
605
Patentit ja lisenssit
304
316
Teknologiat ja hankitut keskeneräiset T&K-
projektit
12
31
Tavaramerkit ja muut
51
60
Keskeneräiset aineettomat hyödykkeet
118
74
Yhteensä
802
1 086
Tilikaudella, joka päättyi 31.12.2024, asiakassuhteiden jäljellä
olevan poistoajan painotettu keskiarvo oli noin yksi vuosi,
patenttien ja lisenssien noin kuusi vuotta, teknologioiden ja
hankittujen keskeneräisten T&K-projektien noin yksi vuosi,
ja tavaramerkkien ja muiden noin kolme vuotta.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
170
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Liikearvo
Nokia on kohdistanut liikearvon toimintasegmenteilleen,
jotka ovat rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmiä ja joiden
odotetaan hyötyvän liikearvosta. Ks. liitetieto 2.2. Segmentti-
informaatio.
Liikearvon kohdistus
Nokian rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille kohdistetun
liikearvon kirjanpitoarvo 31.12.:
milj. EUR
2024
2023
Verkkoinfrastruktuuri
2 831
2 739
Matkapuhelinverkot
2 346
2 228
Pilvi- ja verkkopalvelut
559
537
Kerrytettävissä olevat rahamäärät
Nokian rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmien kerrytettävissä
olevat rahamäärät on vuonna 2024 määritetty käyttöarvon
perusteella. Kerrytettävissä olevat rahamäärät arvioitiin
diskontattujen rahavirtojen periaatteella. Johdon hyväksymät
kerrytettävissä olevien rahamäärien laskennassa käytetyt
rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin
taloussuunnitelmiin, jotka kattavat kolmen vuoden
ennustejakson ja sitä seuraavaan seitsemän vuoden jaksoon,
joka heijastaa johdon odotuksia toipua markkinavetoisesta
keskipitkän aikavälin myynnin laskusta ja markkinoiden
suhdannevaihteluista erityisesti Matkapuhelinverkot- rahavirtaa
tuottavien yksiköiden ryhmässä, sekä siirtymästä kohti
loppuarvon vakaan tilan rahavirtaennusteita. Loppuarvon
kasvuprosentit eivät ylitä toimialan ja niiden taloudellisten
ympäristöjen, joissa rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmät
toimivat, pitkän aikavälin keskimääräistä kasvuprosenttia.
Diskonttauskorot heijastavat senhetkistä arviota rahan aika-
arvosta ja olennaisista markkinariskipreemioista. Riskipreemiot
heijastavat riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita ei ole
sisällytetty arvioihin tulevista rahavirroista. Diskontatut
rahavirtaennusteet perustuvat verojen jälkeisiin rahavirtoihin ja
verojen jälkeisiin diskonttauskorkoihin, joka eivät olennaisesti
poikkea ennen veroja lasketuista diskontatuista
rahavirtaennusteista. Muut rahavirtaennusteiden keskeiset
muuttujat sisältävät oletuksia myynnin arvioidusta kasvusta,
bruttokateprosentista ja liikevoittoprosentista.
Myynnin kasvu- ja bruttokateprosenttioletukset heijastavat
johdon odotuksia markkinoiden kasvusta, markkinaosuudesta ja
kilpailuasemasta, sekä Nokian strategiaa ja liiketoiminnan pitkän
aikavälin näkymää. Bruttokate- ja liikevoittoprosenttioletukset
sisältävät käynnissä olevien muutos- ja
kustannussäästöaloitteiden vaikutukset, joiden odotetaan
vähentävän kustannuksia ja lisäävän toiminnan tehokkuutta
erityisesti Matkapuhelinverkot-segmentissä.
Kunkin rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän
arvonalentumistestauksessa käytetyt loppuarvon
kasvuprosentti ja diskonttauskorko verojen jälkeen:
Loppuarvon
kasvuprosentti
Diskonttauskorko verojen
jälkeen
Keskeinen oletus %
2024
2023
2024
2023
Verkkoinfrastruktuuri
1,5 %
1,0 %
9,4 %
9,3 %
Matkapuhelinverkot
1,0 %
1,0 %
8,4 %
8,3 %
Pilvi- ja
verkkopalvelut
1,5 %
1,0 %
8,0 %
7,7 %
Arvonalentumistestauksen tulokset viittaavat siihen, että
rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmien kerrytettävissä
olevat rahamäärät ylittävät riittävästi niiden kirjanpitoarvon
vuonna 2024.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
171
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
4.2. Aineelliset hyödykkeet
Laatimisperiaatteet
Aineelliset hyödykkeet arvostetaan alkuperäisiin
hankintamenoihin vähennettynä kertyneillä poistoilla
ja arvonalentumistappioilla. Aineellisista hyödykkeistä
tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun
taloudelliseen vaikutusaikaan seuraavasti:
Rakennukset ja rakennelmat
Rakennukset ja rakennelmat
20–33 vuotta
Kevyet rakennukset ja rakennelmat
3–20 vuotta
Vesialukset(1)
Kaapelialukset
15–40 vuotta
Kaapelointivälineet
4–10 vuotta
Koneet ja kalusto
  
Tuotannon koneet ja mittaus- ja
testauskalusto
1–5 vuotta
Muut koneet ja kalusto
3–10 vuotta
(1) Vesialukset liittyvät Submarine Networks -liiketoimintaan, joka esitetään
lopetettuna toimintona. Vuoden 2024 toisella neljänneksellä Submarine
Networks -liiketoiminnan varat luokiteltiin myytävänä oleviksi. Ks.
lisätietoja liitetiedosta 2.6. Lopetetut toiminnot.
Maa- ja vesialueiden arvoista ei tehdä poistoja.
Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan yleensä kuluksi
tilikaudella, jolla ne syntyvät. Edellisestä poiketen
merkittävät perusparannusmenot aktivoidaan ja lisätään
hankintamenoon, mikäli on todennäköistä, että Nokialle
koituu taloudellista hyötyä yli olemassa olevan hyödykkeen
alun perin arvioidun suoritustason. Merkittävät
perusparannukset poistetaan sen hyödykkeen jäljellä olevana
taloudellisena vaikutusaikana, johon perusparannus
liittyy. Vuokratilojen perusparannusmenot poistetaan
taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-
aikana. Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot
sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
milj. EUR
Maa-alueet,
rakennukset,
rakennelmat ja
vesialukset
Koneet, kalusto ja
muut
Keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
2024
Hankintameno 1.1.
1 434
3 547
167
5 148
Lisäykset
22
230
115
367
Uudelleenluokittelu
50
55
-105
—
Myynnit ja käytöstä poistaminen
-51
-199
-4
-254
Myytävänä olevat omaisuuserät
-548
-306
-50
-904
Muuntoerot
39
63
3
105
Hankintameno 31.12.
946
3 390
126
4 462
Kertyneet poistot 1.1.
-569
-2 628
—
-3 197
Poistot
-80
-321
—
-401
Arvonalentumistappiot
-55
—
—
-55
Myynnit ja käytöstä poistaminen
40
190
—
230
Myytävänä olevat omaisuuserät
171
223
—
394
Muuntoerot
-25
-46
—
-71
Kertyneet poistot 31.12.
-518
-2 582
—
-3 100
Kirjanpitoarvo 1.1.
865
919
167
1 951
Kirjanpitoarvo 31.12.
428
808
126
1 362
2023
Hankintameno 1.1.
1 409
3 589
248
5 246
Lisäykset
33
314
115
462
Uudelleenluokittelu
107
85
-192
—
Myynnit ja käytöstä poistaminen
-88
-374
-1
-463
Muuntoerot
-27
-67
-3
-97
Hankintameno 31.12.
1 434
3 547
167
5 148
Kertyneet poistot 1.1.
-575
-2 656
—
-3 231
Poistot
-90
-358
—
-448
Myynnit ja käytöstä poistaminen
79
333
—
412
Muuntoerot
17
53
—
70
Kertyneet poistot 31.12.
-569
-2 628
—
-3 197
Kirjanpitoarvo 1.1.
834
933
248
2 015
Kirjanpitoarvo 31.12.
865
919
167
1 951
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
172
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
4.3. Vuokrasopimukset
Laatimisperiaatteet
Suurimmassa osassa vuokrasopimuksiaan Nokia toimii
vuokralleottajana. Nokian vuokrasopimukset liittyvät
enimmäkseen toimitiloihin ja teollisuuskiinteistöihin kuten
T&K-, tuotanto- ja toimistotiloihin. Nokia vuokraa myös
työsuhde-etuina tarjottuja sekä yhtiön omassa käytössä
olevia ajoneuvoja. Nokialla on vain vähäinen määrä
sopimuksia, lähinnä koskien tyhjillään olevien vuokrattujen
tai omistettujen tilojen edelleenvuokrausta, joissa se toimii
vuokralleantajana.
Vuokralleottajana Nokia kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän
ja vuokrasopimusvelan sopimuksen alkamisajankohtana.
Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon,
josta vähennetään kertyneet poistot ja arvonalentumis-
tappiot, joita oikaistaan mahdollisilla vuokrasopimusvelan
uudelleen määrittämisestä aiheutuvilla erillä.
Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistoina
sopimuksen vuokra-aikana seuraavasti:
Rakennukset
3– 15 vuotta
Muut
3– 5 vuotta
Vuokrasopimusvelat arvostetaan alun perin vuokra-aikana
suoritettavien vuokramaksujen nykyarvoon. Nokia käyttää
lisäluoton korkoon perustuvaa diskonttauskorkoa
vuokramaksujen nykyarvon määrittämisessä, koska
vuokrasopimuksen sisäinen korko ei ole helposti
määritettävissä. Myöhemmin vuokrasopimusvelat
arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen
koron menetelmällä. Lisäksi kirjanpitoarvo määritetään
uudelleen, jos vuokrasopimus muuttuu tai jos vuokra-ajassa
tai tulevissa vuokramaksuissa tapahtuu muutos.
Vuokramaksujen korkokomponentin osuus kirjataan
korkokuluksi rahoituskuluihin.
Nokia soveltaa käytännön helpotuksia, joiden mukaisesti
maksut lyhytaikaisista ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä
koskevista vuokrasopimuksista kirjataan kuluksi
tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Nokia ei myöskään erottele
tiettyjä muita kuin vuokrasopimuskomponentteja
vuokrasopimuskomponenteista, vaan sen sijaan käsittelee
jokaisen vuokrasopimuskomponentin ja siihen liittyvän
muun kuin vuokrasopimuskomponentin yhtenä
vuokrasopimuskomponenttina.
Käyttöoikeusomaisuuserät
milj. EUR
Rakennukset
Muut
Yhteensä
2024
Hankintameno 1.1.
1 434
275
1 709
Lisäykset(1)
36
95
131
Myytävänä olevat omaisuuserät
-25
-47
-72
Käytöstä poistaminen
-48
-38
-86
Muuntoerot
25
1
26
Hankintameno 31.12.
1 422
286
1 708
Kertyneet poistot 1.1.
-677
-126
-803
Poistot
-135
-88
-223
Arvonalentumistappiot
-43
—
-43
Myytävänä olevat omaisuuserät
4
40
44
Käytöstä poistaminen
48
38
86
Muuntoerot
-10
-1
-11
Kertyneet poistot 31.12.
-813
-137
-950
Kirjanpitoarvo 1.1.
757
149
906
Kirjanpitoarvo 31.12.
609
149
758
2023
Hankintameno 1.1.
1 423
241
1 664
Lisäykset(1)
74
129
203
Käytöstä poistaminen
-39
-96
-135
Muuntoerot
-24
1
-23
Hankintameno 31.12.
1 434
275
1 709
Kertyneet poistot 1.1.
-589
-146
-735
Poistot
-140
-76
-216
Arvonalentumistappiot
2
—
2
Käytöstä poistaminen
39
96
135
Muuntoerot
11
—
11
Kertyneet poistot 31.12.
-677
-126
-803
Kirjanpitoarvo 1.1.
834
95
929
Kirjanpitoarvo 31.12.
757
149
906
(1) Lisäykset sisältää uudet vuokrasopimukset sekä olemassa olevien
vuokrasopimusten muutokset ja uudelleen määrittämisestä johtuvat erät.
Tuloslaskelmaan kirjatut erät
milj. EUR
2024
2023
2022
Käyttöoikeusomaisuuserien
poistot (1)
-223
-216
-225
Vuokrasopimusvelkojen
korkokulut (1)
-33
-28
-26
Arvonalentumistappiot ja niiden
peruutukset
-43
2
6
Yhteensä
-299
-242
-245
(1)    Sisältää sekä jatkuviin että lopetettuihin toimintoihin liittyvät erät.
Yllä esitetyt tuloslaskelmaan kirjatut erät eivät sisällä
lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin
vuokrasopimuksiin liittyviä kuluja, tuottoja edelleen vuokratuista
omaisuuseristä tai myynti- ja takaisinvuokrauksesta syntyneitä
voittoja tai tappioita, jotka eivät ole olennaisia.
Rahavirtalaskelmassa esitetyt erät
milj. EUR
2024
2023
2022
Vuokrasopimusvelkojen lyhennys(1)
-233
-239
-217
Vuokrasopimusvelkojen maksetut
korot (1)
-33
-28
-26
Yhteensä
-266
-267
-243
(1)    Sisältää sekä jatkuviin että lopetettuihin toimintoihin liittyvät erät.
Rahavirtalaskelmassa esitetyt erät eivät sisällä lyhytaikaisiin
vuokrasopimuksiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin
vuokrasopimuksiin liittyviä maksuja.
Vuokrasopimusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty
liitetiedossa 5.4. Rahoitusriskien hallinta. Tulevien
vuokrasopimusten vastuusitoumukset on esitetty liitetiedossa
6.1. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
173
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
4.5. Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat erät
4.4. Vaihto-omaisuus
Laatimisperiaatteet
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai
sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno
määritetään käyttämällä standardikustannuslaskentaa,
joka vastaa suunnilleen FIFO-periaatteen (first-in first-
out) mukaista hankintamenoa. Vaihto-omaisuuden
hankintamenoon on sisällytetty raaka-aineiden
hankintamenon ja välittömien työkustannusten lisäksi
myös osuus tuotannon yleiskustannuksista.
Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa
saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty
arvioidut myynnin toteutumiseksi välttämättömät menot.
Keskeneräisiin asiakasprojekteihin sisältyy tähän
mennessä aiheutuneita kustannuksia asiakassopimuksista,
joissa sopimuksen suoritevelvoitteita ei vielä ole täytetty.
Keskeneräiset asiakasprojektit kirjataan hankinnan ja
valmistuksen kuluihin, kun vastaava myynti tuloutetaan.
milj. EUR
2024
2023
Raaka-aineet ja puolivalmisteet
708
1 156
Valmiit tuotteet
930
980
Keskeneräiset asiakasprojektit
525
583
Yhteensä
2 163
2 719
Jatkuviin toimintoihin liittyviä vaihto-omaisuuden kustannuksia
on kirjattu kuluksi tilikauden aikana 5 050 miljoonaa euroa
(7 115 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 7 709 miljoonaa euroa
vuonna 2022 ).
Arvonalentumisia nettorealisointiarvoa vastaavaksi on tehty
tilikauden aikana 259 miljoonaa euroa (287 miljoonaa euroa
vuonna 2023 ja 261 miljoonaa euroa vuonna 2022) ja niiden
peruutuksia 54 miljoonaa euroa ( 88 miljoonaa euroa vuonna
2023 ja 98 miljoonaa euroa vuonna 2022). Vaihto-omaisuuden
arvonalentumiset ja niiden peruutukset sisältyvät hankinnan ja
valmistuksen kuluihin. Arvonalentumisten peruutukset johtuvat
pääasiassa muutoksista arvioidussa asiakaskysynnässä.
Vaihto-omaisuuden määrä, joka odotetaan kirjattavan kuluksi yli
12 kuukauden kuluttua, oli 464 miljoonaa euroa 31.12.2024
( 666 miljoonaa euroa 31.12.2023).
Laatimisperiaatteet
Asiakassopimukset
Nokia kirjaa jokaisesta asiakassopimuksesta taseeseen joko
omaisuuserän tai velan riippuen Nokian suoritteen suhteesta
siitä kerättävään vastikkeeseen. Asiakassopimukseen
perustuva omaisuuserä kirjataan nettoperusteisesti, kun
Nokia on luovuttanut tavaran tai palvelun asiakkaalle ennen
kuin asiakas on suorittanut maksun tai maksu on erääntynyt.
Asiakassopimukseen perustuva velka puolestaan kirjataan
nettoperusteisesti, kun asiakas on maksanut vastikkeen tai
maksu on erääntynyt, mutta Nokia ei ole vielä luovuttanut
tavaraa tai palvelua asiakkaalle. Asiakassopimukseen
perustuvat omaisuuserät ovat luonteeltaan lyhytaikaisia,
kun taas asiakassopimukseen perustuvat velat voivat olla
lyhyt- tai pitkäaikaisia.
Laskutus tapahtuu yleensä määräysvallan siirtymisen
yhteydessä ja/tai sitä mukaa kuin palveluja tuotetaan.
Laskutettuihin saamisiin liittyvä oikeus vastikkeen saamiseen
on ehdoton, ja sen saaminen edellyttää vain ajan kulumista.
Laskutetut saamiset esitetään taseessa myyntisaamisina
erillään asiakassopimuksiin perustuvista omaisuuseristä ja
veloista. Myyntisaamisia saatetaan muuntaa lainasaamisiksi
eräissä tilanteissa, kun toivotaan pidempiä maksuehtoja.
Ajoittain Nokia voi myös myöntää lainoja kolmansille
osapuolille. Kolmansille osapuolille myönnettävät lainat
kirjataan ja arvostetaan samoin kuin asiakaslainat.
Nokia myy myynti- ja lainasaamisiaan pääsääntöisesti
ilman takautumisoikeutta useille rahoituslaitoksille osana
normaalia liiketoimintaa luottoriskin ja käyttöpääomakierron
hallitsemiseksi.
Liiketoimintamalli myynti- ja lainasaamisten hallinnoinnissa
perustuu sekä saamisten pitämiseen hallussa sopimukseen
perustuvien rahavirtojen keräämiseksi että saamisten
myymiseen. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä
myynti- ja lainasaamiset arvostetaan ja myöhemmin
uudelleenarvostetaan käypään arvoon käyttämällä
diskontattujen rahavirtojen menetelmää.
Käyvän arvon muutokset kirjataan arvonmuutosrahastoon
laajan tuloslaskelman kautta. Efektiivisen koron
menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssivoitot
ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Taseella muihin lyhytaikaisiin velkoihin kirjatut alennukset
ilman suoritevelvoitetta liittyvät asiakkaille myönnettäviin
alennuksiin, jotka tulevat toimeenpantaviksi tiettyjen
kriteerien täyttyessä. Kun nämä alennukset tulevat
toimeenpantaviksi, ne netotetaan niihin liittyviä myynti-
tai lainasaamisia vastaan.
Odotettavissa olevat luottotappiot
Odotettavissa olevien luottotappioiden tappiota koskeva
vähennyserä kirjataan rahoitusvaroista, jotka on arvostettu
jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien kautta sekä lainatakaussopimuksista ja
luottositoumuksista. Nokia arvostaa rahoitusinstrumenttinsa
tulevaisuuteen suuntautuvan perusteen mukaisesti ja kirjaa
muutokset odotetuissa luottotappioissa neljännesvuosittain
käyttämällä seuraavanlaista menetelmää:
■ Odotettavissa olevat luottotappiot =
maksukyvyttömyyden todennäköisyys x tappio-osuus x
maksukyvyttömyydelle altistunut määrä
■ Maksukyvyttömyyden todennäköisyys perustuu
sijoitusten luottoluokitusprofiiliin sekä soveltuvin osin
erityisiin paikallisiin olosuhteisiin, ellei tiedossa ole
sellaista tapahtumaa, joka osoittaisi luottoluokituksen
olevan epäasianmukainen perusta luottoriskin arviointiin
raportointipäivänä.
■ Tappio-osuuden takaisinperintäaste perustuu sijoituksen
luokkaan ja soveltuvin osin erityisiin paikallisiin
olosuhteisiin sekä sijoitukseen liittyviin mahdollisiin
vakuusjärjestelyihin.
■ Maksukyvyttömyydelle altistunut määrä on tavallisesti
saamisen nimellisarvo.
Nokia soveltaa yksinkertaistettua menettelyä tappiota
koskevan vähennyserän kirjaamisessa perustuen koko
voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin
sellaisten myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin
perustuvien omaisuuserien kohdalla, joihin ei liity
merkittävää rahoituskomponenttia. Nokia on määritellyt
kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen analyysin perusteella
myyntisaamisiinsa kohdistuvan luottoriskin olevan alhainen.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
174
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Kvantitatiivisessa analyysissä keskitytään tarkastelemaan
historiallisia tappiotasoja, suhteutetaan historiallista ja
ennustettua myyntiä vastaaviin myyntisaamisiin sekä
tarkastellaan erääntyneitä myyntisaamisia ja niihin
mahdollisesti liittyviä merkkejä maksukyvyn heikkenemisestä.
Kvalitatiivisen analyysin avulla pyritään edelleen tarkentamaan
arviota koko voimassaoloajalta odotettavissa olevista
luottotappioista ottamalla huomioon kaikki olennaiset
tekijät, kuten asiakas- ja maakohtaiset luottoluokitukset.
Asiakaslainojen osalta odotettavissa olevat luottotappiot
lasketaan erikseen merkittävimmille vastapuolille käyttämällä
edellä mainittua menetelmää ottamalla huomioon
mahdolliset vakuusjärjestelyt ja muut luottoriskiä lieventävät
tekijät. Arvio perustuu 12 kuukauden odotettavissa oleviin
luottotappioihin, mikäli tietyn vastapuolen luottoriski ei ole
merkittävästi lisääntynyt alkuperäisen taseeseen kirjaamisen
jälkeen, jolloin yhtiö soveltaa koko voimassaoloajalta
odotettavissa olevia luottotappioita. Sopimusrikkomus,
luottoluokituksen heikentyminen sekä muut
luottokelpoisuuteen liittyvät määreet ovat tyypillisiä
tekijöitä, jotka Nokia ottaa huomioon arvioidessaan,
onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski kasvanut
merkittävästi alkuperäisen taseeseen kirjaamisen jälkeen.
Nokia arvioi myös rahoitusvaran arvonalentumiseen
viittaavia merkkejä, jotka osoittaisivat vastapuolen olevan
merkittävissä taloudellisissa vaikeuksissa tai viittaisivat
asiakkaan todennäköisesti joutuvan konkurssiin tai
taloudelliseen uudelleenjärjestelyyn. Tyypillisesti
asiakaslainoihin liittyvä luottoriski on korkeampi kuin
myyntisaamisiin ja asiakassopimuksiin perustuviin
omaisuuseriin liittyvä luottoriski keskimäärin.
Muutokset odotettavissa olevia luottotappioita koskevan
vähennyserän määrässä kirjataan myyntisaamisten ja
asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien osalta
liiketoiminnan muihin kuluihin ja asiakaslainojen osalta
rahoituskuluihin. Asiakaslainasaamisten osalta tappiota
koskeva vähennyserä kirjataan muiden laajan tuloksen
eriin sen sijaan, että se kirjattaisiin varojen jo aiemmin
käypään arvoon kirjattuun kirjanpitoarvoon. Mikäli myynti-
tai lainasaaminen myydään, odotettavissa olevien
luottotappioiden vaikutus puretaan ja taseesta pois
kirjatun kirjanpitoarvon ja saadun korvauksen erotus
kirjataan rahoituskuluihin.
Asiakassopimuksiin perustuvat erät
Nokia pyrkii varmistamaan mahdollisimman korkean laadun niin myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien
omaisuuserien kuin asiakkaille myönnettyjen lainojen osalta. Konsernitasoiset puitteet ja toimintaohjeet liiketoimintaan liittyvien
luottoriskien hallinnan osalta hyväksyy konsernin talousjohtaja. Kyseiset toimintaohjeet edellyttävät, että luottopäätökset
perustuvat eri liiketoiminta-alueiden asiakkaiden luottokelpoisuuden arviointiin ja merkittävien asiakassaatavien osalta
luottoluokitukseen sekä konsernin sisäisesti määriteltyjen periaatteiden mukaisesti asetettuihin luottorajoihin. Asiakkaiden
merkittävät luottorajat hyväksytään konsernitasolla. Luottoriskejä valvotaan kaikissa liiketoiminnoissa, ja riskiä pienennetään
tarvittaessa tapauskohtaisesti käyttämällä rembursseja, takauksia, vakuuksia, vakuutuksia sekä myymällä saatavia valikoidusti.
Myyntisaamisten, asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien ja asiakkaille myönnettyjen lainojen ikäjakauma 31.12.
Eräpäivästä kulunut
milj. EUR
Erääntymättömät
1–30 päivää
31–180 päivää
yli 180 päivää
Yhteensä
2024
Myyntisaamiset(1)
4 894
163
195
213
5 465
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
694
—
—
—
694
Asiakkaille myönnetyt lainat
70
—
—
—
70
Bruttosaamiset yhteensä
5 658
163
195
213
6 229
Odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä
-78
-9
-31
-108
-226
Nettosaamiset yhteensä
5 580
154
164
105
6 003
2023
Myyntisaamiset(1)
4 404
157
279
430
5 270
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
1 136
—
—
—
1 136
Asiakkaille myönnetyt lainat
207
1
20
88
316
Bruttosaamiset yhteensä
5 747
158
299
518
6 722
Odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä(2)
-207
-8
-80
-302
-597
Nettosaamiset yhteensä
5 540
150
219
216
6 125
(1) Nokian maksuehdot ovat keskimäärin 89 ( 104 vuonna 2023 ) päivää.
(2) Vuonna 2023 odotettavissa olevan luottotappiovarauksen vähennys sisältää 29 miljoonan euron siirron muihin varauksiin.
Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatun odotettavissa olevan luottotappion peruutus oli 137 miljoonaa euroa vuonna 2024 ja
16 miljoonaa euroa vuonna 2023 . Tuloslaskelmaan kuluksi kirjattu odotettavissa oleva luottotappio oli 160 miljoonaa euroa
vuonna 2022.
31.12.2024 luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneisiin rahoitusvaroihin liittyvä odotettavissa olevia luottotappioita koskeva
vähennyserä oli 62 miljoonaa euroa ( 396 miljoonaa euroa vuonna 2023 ja 379 miljoonaa euroa vuonna 2022). Vuonna 2024
odotettavissa olevia luottotappioita koskevan vähennyserän muutos, 334 miljoonaa euroa, sisältää 233 miljoonan euron
peruutuksen liittyen luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneisiin rahoitusvaroihin, jotka alaskirjattiin tilikauden aikana sekä
111 miljoonan euron peruutuksen liittyen luottoriskin johdosta arvoltaan alentuneisiin rahoitusvaroihin, joista saatiin maksu
tilikauden aikana.
Sopimuksen mukainen jäljellä oleva määrä rahoitusvaroista, jotka on kirjattu pois lopullisena luottotappiona vuonna 2024 ja
joihin edelleen kohdistetaan perintätoimenpiteitä, on 68 miljoonaa euroa (0 miljoonaa euroa vuonna 2023).
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
175
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Luottoriskialtistus asiakkaittain ja maittain
Luottoriskille alttiina olevaksi kohteeksi määritellään myyntisaamisten, asiakassopimuksiin
perustuvien omaisuuserien, asiakkaille myönnettyjen lainojen sekä rahoitussitoumusten
yhteismäärä. Myyntisaamisiin ei sisälly merkittäviä asiakaskohtaisia luottoriskikeskittymiä.
Luottoriskialtistus asiakkaittain ja maittain prosenttiosuutena myyntisaamisten,
asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien, asiakkaille myönnettyjen lainojen sekä
rahoitussitoumusten yhteismäärästä:
Asiakas
2024
2023
Asiakas 1
7,5 %
12,2 %
Asiakas 2
4,9 %
3,6 %
Asiakas 3
4,7 %
3,4 %
Yhteensä
17,1 %
19,2 %
Maa
2024
2023
Maa 1(1)
21,5 %
19,0 %
Maa 2
10,6 %
11,7 %
Maa 3
5,8 %
6,1 %
Yhteensä
37,9 %
36,8 %
(1) Vuonna 2024 Maa 1 oli Yhdysvallat ja vuonna 2023 Maa 1 oli Intia.
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät vähentyvät sitä mukaa, kun ne siirretään
esitettäväksi myyntisaamisissa Nokian vastiketta koskevan oikeuden muuttuessa ehdottomaksi.
Asiakassopimuksiin perustuvat velat vähentyvät sitä mukaa, kun Nokia täyttää niihin liittyvät
suoritevelvoitteet ja liikevaihto kirjataan. Kertyneisiin myyntituottoihin ei tilikaudella tehty
olennaisia kumulatiivisia korjauksia transaktiohinnoissa tapahtuneiden muutosten, määritetyissä
täyttämisasteissa tapahtuneiden muutosten, tai muuttuvassa vastikkeessa tapahtuneiden
muutosten vuoksi.
Nokia on kirjannut vuoden aikana myyntituotoiksi 1,5 miljardia euroa (1,4 miljardia euroa
vuonna 2023) tilikauden alussa taseeseen sisältyneistä lyhytaikaisista asiakassopimuksiin
perustuvista veloista, joista 0,1 miljardia euroa (0,2 miljardia euroa vuonna 2023) liittyy
lopetettuihin toimintoihin, jotka myytiin vuonna 2024.
4.6. Muut saamiset ja velat
Muut pitkäaikaiset saamiset
milj. EUR
2024
2023
T&K-toimintaan liittyvät veronhyvitykset
144
127
Välilliset verosaatavat
27
45
Muut
39
41
Yhteensä
210
213
Muut lyhytaikaiset saamiset
milj. EUR
2024
2023
ALV- ja muut välilliset verosaatavat
300
302
Sopimusvalmistukseen liittyvät ennakkomaksut
126
128
IT-kuluihin liittyvät ennakkomaksut
47
59
T&K-toimintaan liittyvät veronhyvitykset ja julkiset avustukset
43
46
Liiketoimintojen myynteihin liittyvät saatavat
23
28
Muut
228
201
Yhteensä
767
764
Muut pitkäaikaiset velat
milj. EUR
2024
2023
Palkat ja sosiaaliturvamaksuvelat
30
42
Muut
87
69
Yhteensä
117
111
Muut lyhytaikaiset velat
milj. EUR
2024
2023
Palkat ja sosiaaliturvamaksuvelat
1 531
1 176
Asiakashankkeisiin liittyvät siirtovelat(1)
245
442
Alennukset ilman suoritevelvoitetta
380
404
ALV- ja muut välilliset verovelat
314
323
Muut(2)
413
479
Yhteensä
2 883
2 824
(1) Vertailutieto vuodelta 2023 sisältää 169 miljoonaa euroa liittyen lopetettuihin toimintoihin.
(2) Sisältää jaksotettuja logistiikkakuluja, tutkimus- ja kehityskuluja ja IT-kuluja.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
176
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
4.7. Varaukset
Laatimisperiaatteet
Varaus kirjataan, kun Nokialle on syntynyt aikaisemman
tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen
tai tosiasiallinen velvoite, velvoitteen täyttäminen
todennäköisesti edellyttää voimavarojen siirtymistä
pois konsernista ja velvoitteen määrä on arvioitavissa
luotettavasti. Sen määrittäminen onko todennäköistä,
että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellisten
voimavarojen siirtymistä pois konsernista, voi edellyttää
johdon harkintaa. Varaukseksi kirjattava määrä
perustuu raportointikauden lopun parhaaseen
arvioon väistämättömistä menoista, joita velvoitteen
täyttäminen edellyttää.
Väistämättömien menojen määrää arvioidessaan
johto voi joutua tarkastelemaan lukuisia mahdollisia
lopputulemia ja niiden todennäköisyyksiä, tapahtumia ja
olosuhteita koskevia riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä
tekemään oletuksia maksujen ajankohdasta. Menojen
ajankohtaa ja määrää koskeviin arvioihin voidaan joutua
tekemään muutoksia ajan kuluessa ja/tai kun tarkempia
tietoja on saatavilla. Nokia arvioi olemassa olevien
varausten riittävyyden ja oikaisee tarvittaessa varausten
määrää kertyneen kokemuksen sekä tosiseikoissa ja
olosuhteissa tapahtuneiden muutosten perusteella
jokaisena raportointipäivänä.
milj. EUR
Uudelleen-
järjestely-
varaukset
Oikeudenkäynti-
ja ympäristö-
varaukset (1)
Takuu-
varaukset
Varaukset sitovien
ostosopimusten
tappioista
Muut varaukset
Yhteensä
1.1.2024
255
251
200
136
420
1 262
Kirjattu tuloslaskelmaan
Lisäykset
397
69
214
144
68
892
Peruutukset
-9
-23
-19
-82
-56
-189
Kirjattu tuloslaskelmaan yhteensä
388
46
195
62
12
703
Käytetty tilikauden aikana(2)
-424
-64
-128
-53
-34
-703
Muuntoerot ja muut
—
9
-37
—
-6
-34
31.12.2024
219
242
230
145
392
1 228
Pitkäaikaiset
89
151
19
—
220
479
Lyhytaikaiset
130
91
211
145
172
749
(1) Ympäristövaraus oli 152 miljoonaa euroa 31.12.2024 (154 miljoonaa euroa 31.12.2023 ).
(2) Uudelleenjärjestelyvarausten käyttöön sisältyy siirtoja siirtovelkoihin, joista 67 miljoonaa euroa oli siirtoveloissa 31.12.2024.
Uudelleenjärjestelyvaraus
Nokia kirjaa varauksen arvioiduista uudelleenjärjestelymenoista , kun yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma
on tehty, johto on sen hyväksynyt ja se on julkistettu. Uudelleenjärjestelymenot koostuvat pääosin henkilöstön
uudelleenjärjestelykuluista. Muut merkittävät erät ovat kiinteistöjen vuokrasopimusten päättämiseen liittyvät kulut sekä tiettyjen
muiden välittömästi uudelleenjärjestelyihin liittyvien sopimusten päättämisestä johtuvat kulut. 31.12.2024 varaus koostuu
pääasiassa 16.3.2021 ja 19.10.2023 julkaistuihin ohjelmiin liittyvistä eristä. Suurimman osan uudelleenjärjestelyihin liittyvistä
kassavirroista odotetaan toteutuvan seuraavien kahden vuoden aikana.
Oikeudenkäynteihin liittyvät varaukset ja ympäristövaraukset
Nokia kirjaa varauksen arvioiduista toteutuvista sovintoratkaisuista, jotka koskevat oikeudenkäyntejä. Nokia kirjaa myös
varauksen maaperään, pohjaveteen, pintaveteen ja sedimenttiin liittyvien ympäristövaikutusten korjaamisen arvioiduista
menoista, kun Nokian oikeudelliseksi tai tosiasialliseksi velvoitteeksi tulee korjata ympäristövahingot. Oikeudenkäynteihin liittyvien
varausten ja ympäristövarauste n käyttö on niiden luonteen vuoksi epävarmaa ja jakaantuu yleensä usealle kaudelle. Ks. liitetieto
6.1. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet, jossa on esitetty oikeudelliset asiat, jotka voivat mahdollisesti vaikuttaa Nokiaan.
Takuuvaraukset
Nokia kirjaa varauksen arvioiduista kuluista, jotka aiheutuvat tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta takuuaikana, kun
vastaavat tuotot kirjataan. Varaus on arvio, joka perustuu historiallisiin korjaus- ja vaihtokuluihin. Takuuvaraukset tullaan
oletettavasti käyttämään seuraavan 18 kuukauden kuluessa.
Varaukset sitovien ostosopimusten tappioista
Nokia kirjaa sitovista vaihto-omaisuuteen liittyvistä ostosopimuksista varauksen, mikäli nämä sitoumukset ylittävät arvioitua
tarvetta vastaavan määrän kunakin raportointipäivänä. Varaukset sitovien ostosopimusten tappioista käytetään oletettavasti
seuraavien 12 kuukauden kuluessa.
Muut varaukset
Nokia kirjaa oikeudellisiin tai tosiasiallisiin velvoitteisiin liittyviä varauksia kuten projektitappioihin, välillisiin veroihin liittyviä
varauksia, liiketoimintojen myynteihin liittyviä varauksia, tiettyjä henkilöstöön liittyviä varauksia, jotka eivät ole
uudelleenjärjestelyvarauksia, sekä hyödykkeiden käytöstä poistamiseen liittyviä velvoitteita varten tehtyjä varauksia. Muut
varaukset käytetään oletettavasti seuraavien kahden vuoden aikana.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
177
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Osio 5
Pääoma ja
rahoitus-
instrumentit
Tässä osiossa esitetään tietoa osakkeenomistajille
kuuluvasta omasta pääomasta, varojenjaosta
osakkeenomistajille ja Nokian pääomanhallinnan
tavoitteista. Lisäksi tämä osio sisältää
rahoitusvaroja ja -velkoja ja suojauslaskentaa
koskevat liitetiedot sekä tietoa Nokian
rahoitusriskeistä ja rahoitusriskien hallinnointia
koskevista periaatteista ja tavoitteista.
5.1. Oma pääoma
Osakkeet ja osakepääoma
Osakepääoma
Nokia Oyj:lla on yksi osakelaji. Yksi osake oikeuttaa yhteen
ääneen yhtiökokouksissa. Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan
osakkeilla ei ole nimellisarvoa eikä yhtiöllä ole vähimmäis-
tai enimmäisosakepääomaa tai osakkeiden vähimmäis- tai
enimmäislukumäärää. Yhtiön osakepääoma 31.12.2024 ja
31.12.2023 oli 245 896 461,96 euroa ja se koostui
5 605 850 345:sta (5 613 496 565:sta vuonna 2023) kokonaan
maksetusta osakkeesta.
Vuonna 2024 Nokia Oyj antoi vastikkeetta suunnatussa
osakeannissa 150 000 000 (59 500 000 vuonna 2023) uutta
osaketta itselleen ja mitätöi tammikuun 2024 omien
osakkeiden takaisinosto-ohjelman puitteissa hankkimansa
157 646 220 osaketta. Vuonna 2023 Nokia Oyj mitätöi vuoden
2022 takaisinosto-ohjelman toisen vaiheen puitteissa
hankkimansa 78 301 011 osaketta.
Ylikurssirahasto
Ylikurssirahasto koostuu emoyhtiön ylikurssirahastosta.
Lisäksi ylikurssirahastoon kirjataan oman pääoman ehtoisiin
osakeperusteisiin kannustinjärjestelmiin liittyvä vastaanotettua
henkilöstön työsuoritusta vastaava oman pääoman muutos.
Omat osakkeet
Konserniyhtiöiden hallussa oli 31.12.2024 yhteensä
232 700 997 (87 895 712 vuonna 2023) emoyhtiön osaketta,
mikä vastaa 4,2 % (1,6 % vuonna 2023) osakepääomasta ja
yhteenlasketusta äänimäärästä.
Vuonna 2024 Nokia Oyj hankki 176 832 266 omaa osakettaan
tammikuussa ja marraskuussa 2024 julkistettujen osakkeiden
takaisinosto-ohjelmien puitteissa (78 301 011 osaketta vuoden
2022 takaisinosto-ohjelman toisen vaiheen puitteissa vuonna
2023). Tammikuun 2024 ohjelman puitteissa hankitut osakkeet
mitätöitiin joulukuussa 2024. Lisäksi Nokia Oyj antoi
vastikkeetta 24 380 761 (16 885 827 vuonna 2023) yhtiön
hallussa ollutta omaa osaketta työntekijöilleen, mukaan lukien
eräille johtoryhmän jäsenille, konsernin osakepalkkio-ohjelmien
ja työntekijöiden osakesäästöohjelman perusteella. 
Raportointikauden alussa ja lopussa ulkona olevien
osakkeiden lukumäärän täsmäytys
Osakkeiden määrä (1000)
2024
2023
2022
1.1.
5 525 601
5 587 016
5 634 993
Osakeperusteisten maksujen
suorittaminen
24 380
16 886
15 986
Omien osakkeiden hankinta
-176 832
-78 301
-63 963
31.12.
5 373 149
5 525 601
5 587 016
Nokia sai 28.2.2025 päätökseen Infinera Corporationin
hankinnan, ks. lisätietoja liitetiedosta 6.5. Tilikauden
päättymisen jälkeiset tapahtumat. Luovutettu kokonaisvastike
sisälsi 127 434 986 Nokian osaketta, jotka maksettiin American
Depository Shares (ADS) -muodossa. Luovutetut osakkeet
olivat emoyhtiön hallussa olleita omia osakkeita. Ottaen
huomioon kaikki osakeannit ja käynnissä olevan osakkeiden
takaisinosto-ohjelman puitteissa hankitut osakkeet aikavälillä
1.1.–28.2.2025, ulkona olevien osakkeiden määrä on kasvanut
85 959 508 osakkeella.
Muiden oman pääoman rahastojen luonne ja tarkoitus
Muuntoerot
Muuntoeroihin sisältyy valuuttakurssierot, jotka syntyvät
ulkomaisten yksiköiden muuntamisesta euroiksi, joka on
konsernin tilinpäätöksen esittämisvaluutta, sekä ulkomaisiin
yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojausvoitot ja -tappiot.
Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot
Eläkkeiden uudelleen määrittäminen
Eläkkeiden uudelleenmäärittämisrahasto sisältää
etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset
voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuoton ja
muutokset omaisuuserän enimmäismäärän vaikutuksissa ilman
nettokorkoon sisältyviä määriä.
Suojausrahasto
Suojausrahasto sisältää käyvän arvon muutoksen, joka vastaa
rahavirtasuojauksessa käytettävien valuuttatermiinisopimusten
ja valuuttaoptioiden sekä koron- ja valuutanvaihtosopimusten
rahavirran suojaukseksi määritetyn osuuden spot-kurssin
muutosta tehokkaaksi todettujen suojausten osalta.
Suojauskustannusrahasto
Suojauskustannusrahasto sisältää ennakoitujen
valuuttamääräisten ostojen ja myyntien rahavirtojen
suojauksessa käytettävien valuuttatermiinisopimusten
korko-osuuden ja valuuttaoptioiden aika-arvon. Lisäksi
suojauskustannusrahasto sisältää nettosijoituksen
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
178
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
suojauksessa käytettävien valuuttatermiinisopimusten
korko-osuuden ja optiosopimusten aika-arvon käyvän arvon
muutoksen sekä valuuttatermiinisopimusten korko-osuuden
ja optiosopimusten aika-arvon jaksotuksen välisen eron.
Suojauskustannusrahasto sisältää myös ulkomaanrahan
määräisten joukkovelkakirjalainojen käyvän arvon suojauksessa
käytettävien valuuttojen välisten viitekoronvaihtosopimusten
preemion käyvän arvon muutoksen.
Arvonmuutosrahasto
Arvonmuutosrahasto sisältää käyvän arvon muutokset
sellaisista rahoitusinstrumenteista, jotka hallinnoidaan
portfoliossa, jonka liiketoimintamallin tavoitteena on sekä
kerätä rahoitusvarojen sopimukseen perustuvia rahavirtoja
koostuen pääoman ja koron maksuista että myydä
rahoitusvaroja. Näiden instrumenttien käyvän arvon rahastoon
kirjatuista käyvän arvon muutoksista vähennetään tappiota
koskeva vähennyserä.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkitään se osa
osakkeiden merkintähinnasta, jota osakeantipäätöksen mukaan
ei merkitä osakepääomaan sekä sellainen muu oman pääoman
sijoitus, jota ei merkitä muuhun rahastoon. Yhtiön hallusta
luovutettavasta omasta osakkeesta maksettava määrä
merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, jollei
sitä osakeantipäätöksessä määrätä merkittäväksi kokonaan
tai osittain osakepääomaan. Käynnissä olevan osakkeiden
takaisinosto-ohjelman puitteissa hankittavat Nokian osakkeet
hankitaan käyttäen sijoitetun vapaan oman pääoman
rahastossa olevia varoja.
Muu oma pääoma
Kertyneet voittovarat
Kertyneet voittovarat sisältävät edellisten vuosien kumulatiiviset
voitot ja tappiot vähennettynä osakkeenomistajille
maksetuilla osingoilla.
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus edustaa tiettyjen
tytäryhtiöiden vähemmistöomistajille kuuluvaa osuutta näiden
yhtiöiden nettovarallisuudesta. Lisätietoja Nokia Shanghai Bell
-konsernin omistusosuuksiin liittyvistä sopimusjärjestelyistä,
ks. liitetieto 6.3. Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt.
Muun laajan tuloksen muutokset oman pääoman erien osalta
Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot
Eläkkeiden
uudelleen
Suojauskustannus-
Arvonmuutos-
milj. EUR
Muuntoerot(1)
määrittäminen
Suojausrahasto
rahasto
rahasto
1.1.2022
-396
4 242
-7
-1
-15
Muuntoerot
697
—
—
—
—
Nettosijoituksen suojaustappio
-147
—
—
—
—
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenmäärittäminen
—
-349
—
—
—
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut
—
—
24
-27
-208
Siirto tuloslaskelmaan
14
—
61
10
175
Määräysvallattomien omistajien osuus muutoksesta
1
—
—
—
—
31.12.2022
169
3 893
78
-18
-48
Muuntoerot
-547
—
—
—
—
Nettosijoituksen suojausvoitto
105
—
—
3
—
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenmäärittäminen
—
-261
—
—
—
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut
—
—
2
-25
-87
Siirto tuloslaskelmaan
19
—
-66
38
96
Määräysvallattomien omistajien osuus muutoksesta
5
—
—
—
—
31.12.2023
-249
3 632
14
-2
-39
Muuntoerot
623
—
—
—
—
Nettosijoituksen suojaustappio
-31
—
—
-1
—
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenmäärittäminen
—
326
—
—
—
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut
—
—
20
-1
66
Siirto tuloslaskelmaan
-78
—
-19
19
-52
Määräysvallattomien omistajien osuus muutoksesta
-2
—
—
—
—
31.12.2024
263
3 958
15
15
-25
(1) Muuntoerot 31.12.2024 sisältävät 154 miljoonan euron voiton liittyen nettosijoitusten suojauslaskentaan ( 186 miljoonan euron voiton vuonna 2023 ja 80 miljoonaa euron voiton
vuonna 2022).
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
179
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Pääoman hallinta
Pääoman hallinnan näkökulmasta Nokian pääoma käsittää oman
pääoman yhteensä ja korolliset velat vähennettynä rahavaroilla
sekä pitkä- ja lyhytaikaisilla korollisilla sijoituksilla. Nokian
pääoman hallinnan ensisijaisia tavoitteita ovat vahvan
taloudellisen aseman säilyttäminen ja sen varmistaminen,
että Nokialla on riittävästi taloudellista liikkumavaraa sen
pitkän aikavälin liiketoimintastrategian toteuttamiseksi sekä
tuottojen tarjoamiseksi osakkeenomistajille.
Rahavarojen osalta Nokia pyrkii pitkällä aikavälillä tarkasteltuna
pitämään rahavarat ja korolliset sijoitukset vähennettynä
korollisilla veloilla 10-15 prosentissa vuotuisesta liikevaihdosta.
Edesauttaakseen tavoitteiden saavuttamista, Nokia pyrkii
ylläpitämään investment grade -luottoluokituksensa. Nokian
luottoluokitukset 31.12.2024 ovat Fitchillä BBB- (vakaa),
Moody’silla Ba1 (vakaa) ja S&P Globalilla BBB- (vakaa).
Osakkeenomistajien palkitsemisen osalta Nokian tavoitteena
on jatkuva, vakaa ja ajan mittaan kasvava osingonmaksu,
jossa otetaan huomioon edellisen vuoden tulos sekä yhtiön
taloudellinen tilanne ja liiketoimintanäkymät. Lisäksi Nokia
voi hankkia omia osakkeitaan tarkoituksenaan hallita yhtiön
pääomarakennetta pienentämällä omaa pääomaa ja jakaakseen
ylimääräisiä rahavaroja osakkeenomistajilleen.
Varojenjako
Nokia jakaa varoja osakkeenomistajilleen kahdella tavalla: a)
osinkoina kertyneistä voittovaroista ja/tai varoina sijoitetun
vapaan oman pääoman rahastosta, ja b) hankkimalla omia
osakkeita käyttämällä yhtiön jakokelpoisia varoja. Varojenjaon
määrä ei saa ylittää emoyhtiön jakokelpoisten varojen määrää
eikä johtaa sen maksukyvyttömyyteen, eikä jaettava määrä saa
ylittää hallituksen esittämää määrää.
Osingonjako ja/tai varojen jako sijoitetun vapaan oman
pääoman rahastosta
Tilikausi 2024
Nokian hallitus ehdottaa vuoden 2025 varsinaiselle
yhtiökokoukselle, että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta
ei jaeta osinkoa varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä.
Sen sijaan hallitus ehdottaa, että se valtuuttaisi hallituksen
päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,14 euron
jakamisesta osakkeelta osinkona kertyneistä voittovaroista
ja/tai varoina sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.
Valtuutusta käytettäisiin osingon ja/tai sijoitetun vapaan
oman pääoman rahaston varojen jakamiseen neljässä erässä
valtuutuksen voimassaoloaikana, ellei hallitus perustellusta
syystä päätä toisin. Osingonjako ja/tai varojen jako sijoitetun
vapaan oman pääoman rahastosta kirjataan oman pääoman
vähennykseksi ja velaksi, kun hallitus on päättänyt maksusta.
Vuoden 2024 tilinpäätöksen julkaisun hetkellä yhtiön
kokonaisosakemäärä on 5 605 850 345, ja tähän perustuva
varojenjaon enimmäismäärä olisi 785 miljoonaa euroa.
Kokonaisosakemäärä sisältää emoyhtiön hallussa olevat
omat osakkeet, joille ei makseta osinkoa.
Tilikausi 2023
Vuoden 2024 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään
harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,13 euron jakamisesta
osakkeelta osinkona ja/tai varoina sijoitetun vapaan oman
pääoman rahastosta tilikaudelta 2023. Valtuutus käytettiin
osingon jakamiseen neljässä erässä. Vuoden 2024 aikana
osinkoa jaettiin kolmessa erässä 0,10 euroa osakkeelta ja
548 miljoonaa euroa yhteensä. Neljäs erä 0,03 euroa
osakkeelta ja 161 miljoonaa euroa yhteensä maksettiin
helmikuussa 2025. Tilikaudelta 2023 osinkoa jaettiin yhteensä
709 miljoonaa euroa.
Tilikausi 2022
Tilikaudelta 2022 osinkoa jaettiin 0,12 euroa osakkeelta
ja 665 miljoonaa euroa yhteensä.
Osakkeiden takaisinosto-ohjelmat
Marraskuun 2024 ohjelma
Marraskuussa 2024 Nokia käynnisti omien osakkeiden
takaisinosto-ohjelman kompensoidakseen 27.6.2024
julkistetun Infinera-hankinnan aiheuttamaa
laimennusvaikutusta. Takaisinosto-ohjelman tavoitteena on
tavoitteena on ostaa 150 miljoonaa osaketta hankintaan
käytettävän kokonaissumman ollessa korkeintaan 900
miljoonaa euroa. Takaisinostot alkoivat 25.11.2024 ja päättyvät
viimeistään 31.12.2025 sillä varauksella, että ohjelma
lopetetaan, jos hankinta ei toteudu. Nokia on hankkinut
ohjelman puitteissa 31.12.2024 mennessä 19 186 046
osaketta osakekohtaisen keskihinnan ollessa 4,14 euroa.
Takaisinostoihin käytetään sijoitetun vapaan oman pääoman
rahastoa yhtiökokouksen hallitukselle myöntämän valtuutuksen
mukaisesti, jolloin takaisinostot vähentävät Nokian vapaata
omaa pääomaa. Takaisinostetut osakkeet tullaan mitätöimään.
Tammikuun 2024 ohjelma
Tammikuussa 2024 Nokian hallitus aloitti omien osakkeiden
takaisinosto-ohjelman, jonka tavoitteena oli palauttaa
osakkeenomistajille vaiheittain enintään 600 miljoonaa euroa
kahden vuoden kuluessa.
Takaisinostot ohjelman ensimmäisen vaiheen puitteissa
alkoivat 20.3.2024. Nokia ilmoitti heinäkuussa 2024, että se on
päättänyt nopeuttaa takaisinostojen toteuttamista siten, että
koko ohjelma päättyy viimeistään 31.12.2024. Ohjelman, joka
päättyi 21.11.2024, aikana Nokia hankki 157 646 220 osaketta.
Hankittujen osakkeiden hankintahinta oli yhteensä 600
miljoonaa euroa osakekohtaisen keskihinnan ollessa 3,81 euroa.
Takaisinostoihin käytettiin sijoitetun vapaan oman pääoman
rahastoa, jolloin takaisinostot vähensivät Nokian vapaata omaa
pääomaa. Hankitut osakkeet mitätöitiin joulukuussa 2024.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
180
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Vuoden 2022 ohjelma
Helmikuussa 2022 Nokian hallitus käynnisti omien osakkeiden
takaisinosto-ohjelman, jonka tavoitteena oli palauttaa yhtiön
osakkeenomistajille vaiheittain enintään 600 miljoonaa euroa
kahden vuoden kuluessa.
Takaisinosto-ohjelman ensimmäisessä vaiheessa, joka alkoi
11.2.2022 ja päättyi 11.11.2022, Nokia hankki 63 963 583
osaketta. Ensimmäisessä vaiheessa hankittujen osakkeiden
hankintahinta oli yhteensä 300 miljoonaa euroa osakekohtaisen
keskihinnan ollessa 4,69 euroa. Hankitut osakkeet mitätöitiin
joulukuussa 2022.
Takaisinosto-ohjelman toisessa vaiheessa, joka alkoi 2.1.2023
ja päättyi 10.11.2023, Nokia hankki 78 301 011 osaketta.
Toisessa vaiheessa hankittujen osakkeiden hankintahinta oli
yhteensä 300 miljoonaa euroa osakekohtaisen keskihinnan
ollessa 3,83 euroa. Hankitut osakkeet mitätöitiin marraskuussa
2023.
Takaisinostoihin käytettiin sijoitetun vapaan oman pääoman
rahastoa, jolloin takaisinostot vähensivät Nokian vapaata omaa
pääomaa.
Hallituksen valtuutukset koskien osakeanteja ja
omien osakkeiden hankkimista
Osakkeenomistajat ovat myöntäneet 3.4.2024 pidetyssä
varsinaisessa yhtiökokouksessa hallitukselle seuraavat
osakeanteja ja omien osakkeiden hankkimista koskevat
valtuutukset.
Valtuutus päättää osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien
erityisten oikeuksien antamisesta
Osakkeenomistajat valtuuttivat hallituksen päättämään
enintään 530 miljoonan osakkeen liikkeeseen laskemisesta
osakeannilla tai antamalla osakkeisiin oikeuttavia erityisiä
oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä valtuutuksen
voimassaoloaikana. Osakkeiden määrä vastaa alle 10 prosenttia
Nokian kaikista osakkeista. Osakkeita tai osakkeisiin oikeuttavia
erityisiä oikeuksia voidaan antaa osakkeenomistajien
merkintäetuoikeudesta poiketen laissa määritellyin edellytyksin.
Valtuutusta voidaan käyttää yhtiön pääomarakenteen
kehittämiseen, omistuspohjan laajentamiseen, yrityskauppojen
tai muiden järjestelyjen rahoittamiseen tai toteuttamiseen,
yhtiön osakepohjaisten kannustinohjelmien toteuttamiseen tai
muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin.
Valtuutus on voimassa 2.10.2025 saakka, ja se päätti
aikaisemmat osakeantia ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten
oikeuksien antamista koskevan valtuutuksen.
Valtuutus päättää omien osakkeiden hankinnasta
Osakkeenomistajat valtuuttivat hallituksen päättämään
enintään 530 miljoonan Nokian osakkeen hankkimisesta yhtiön
vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla, mikä tarkoittaa
hankintojen vähentävän yhtiön jakokelpoisia varoja. Ehdotettu
osakemäärä oli alle 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.
Osakkeista maksettavan vastikkeen tulee perustua
arvopaperimarkkinoilla vallitsevaan Nokian osakkeen hintaan
hankintapäivänä tai muutoin kilpailullisessa menettelyssä
muodostuvaan hintaan. Osakkeita voidaan hankkia
mitätöitäviksi, pidettäviksi yhtiön hallussa, luovutettavaksi
edelleen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Yhtiö
voi tehdä pääomamarkkinoilla tavanomaisia johdannais-,
osakelainaus- tai muita järjestelyjä. Osakkeita voidaan hankkia
muuten kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden
suhteessa. Hallitus päättää muista yhtiön omien osakkeiden
hankkimiseen liittyvistä seikoista.
Valtuutus on voimassa 2.10.2025 saakka, ja se päätti
aikaisemman omien osakkeiden hankkimisvaltuutuksen siltä
osin kuin hallitus ei ole jo tehnyt takaisinostoa koskevia
päätöksiä valtuutuksen perusteella.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
181
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
5.2. Rahoitusvarat ja -velat
Laatimisperiaatteet
Käypä arvo
Käypä arvo on hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä
tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä
arvostuspäivänä toteutuvassa tavanomaisessa liiketoimessa.
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat
luokitellaan arvostusmenetelmissä käytettyjen julkisesti
saatavilla olevien sy öttötietojen määrän perusteella.
Luokittelussa käytetään kolmea hierarkiatasoa perustuen siihen,
miten paljon käytettyjen syöttötietojen arviointia tarvitaan
rahoitusvarojen ja -velkojen käypää arvoa määritettäessä.
Tasolla 1 arvostaminen tapahtuu pörssinoteerattujen
tuotteiden markkina-arvon perusteella, tasolla 2 arvostus
perustuu ensisijaisesti julkisesti saatavilla olevaan
markkinatietoon ja tasolla 3 tarvitaan eniten johdon harkintaa.
Omaisuuserän tai velan käypä arvo määritetään
sellaisin oletuksin, joita markkinaosapuolet käyttäisivät
hinnoitellessaan omaisuuserää tai velkaa olettaen, että
markkinaosapuolet toimivat parhaan taloudellisen etunsa
mukaisesti käyttämällä markkinahintanoteerausta,
diskontattujen rahavirtojen analyysiä ja muita asiaan
kuuluvia arvostusmalleja. Nokia käyttää käyvän arvon
määrittämisessä arvostusmenetelmiä, jotka soveltuvat
kuhunkin tilanteeseen ja joiden käyttämiseksi on olemassa
riittävästi tietoa, hyödyntämällä mahdollisimman paljon
havainnoitavissa olevia syöttötietoja ja mahdollisimman vähän
muita kuin havainnoitavissa olevia syöttötietoja. Kunkin
raportointikauden lopussa kaikki rahoitusvarat ja -velat, jotka
kirjataan käypään arvoon, tai joiden käyvät arvot esitetään
tilinpäätöksessä, luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa
alimmalla tasolla olevan kokonaisarvostuksen kannalta
olennaisen syöttötiedon perusteella.
Luokittelu ja arvostaminen
Rahoitusvarat
Nokian vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvarat jaotellaan
kolmeen eri luokkaan: jaksote ttuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon muiden laajan
tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat ja käypään
arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat.
Luokittelu tehdään Nokian rahoitusvarojen hallinnoinnissa
sovellettavan liiketoimintamallin ja rahoitusvarojen
sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella. Oman pääoman
ehtoiset rahoitusvarat ja johdannaiset on luokiteltu käypään
arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvaroihin.
Nokian rahoitusvarojen hallinnoinnissa käytettävä
liiketoimintamalli määritellään portfoliotasolla.
Liiketoimintamallin tulee perustua käytännön liiketoiminnan
johtamiseen. Rahoitusvaroja arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon silloin, kun liiketoimintamallin tavoitteena
on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien
rahavirtojen keräämiseksi ja kun rahoitusvarojen rahavirrat
koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksuista.
Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon muiden laajan
tuloksen erien kautta silloin, kun liiketoimintamallin tavoitteena
on sekä kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja että myydä
sellaisia rahoitusvaroja, joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan
pääoman ja koron maksuista. Edellä mainituille rahoitusvaroille
lasketaan tappiota koskeva vähennyserä neljännesvuosittain
perintäkelpoisuuden (maksukyvyttömyyden todennäköisyys)
ja saatavissa olevien vakuuksien (tappio-osuuden
takaisinperintäaste) perusteella ja kirjataan pois rahoitusvaran
kirjanpitoarvosta muihin rahoituskuluihin tuloslaskelmassa.
Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti,
mikäli ne eivät täytä edellisessä kappaleessa mainittujen
luokkien kriteerejä. Rahoitusvarojen kirjanpitokäytäntöön
vaikuttaa lisäksi se, onko rahoitusvara osa suojaussuhdetta
(ks. liitetieto 5.3. Johdannaiset ja kiinteäehtoisiin sitoumuksiin
liittyvät varat ja velat).
Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan
kaupantekopäivänä, eli päivänä, jolloin Nokia sitoutuu
ostamaan tai myymään rahoitusvaran. Kaikki rahoitusvarat
kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin
arvostetaan uudelleen luokittelun mukaisesti. Käypään
arvoon tulosvaikutteisesti ja käypään arvoon laajan tuloksen
erien kautta luokitellut rahoitusvarat uudelleen arvostetaan
käypään arvoon, kun taas jaksotettuun hankintamenoon
luokitellut rahoitusvarat uudelleen arvostetaan efektiivisen
koron menetelmällä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavien instrumenttien käyvän arvon muutokset sekä
valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan joko liiketoiminnan
muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoitustuottoihin ja
-kuluihin tuloslaskelmassa instrumentin luonteen mukaan.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
luokiteltujen instrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan
arvonmuutosrahastoon muiden laajan tuloksen erien kautta
(ks. liitetieto 5.1. Oma pääoma). 
Jaksotettuun hankintamenoon luokiteltujen instrumenttien
efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä
valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja
-kuluihin tuloslaskelmassa.
Rahoitusvara kirjataan taseesta pois silloin, kun
rahoitusvaraan liittyvät riskit ja tuotot on olennaisilta osin
siirretty rahoitusvaraa hallinnoivalle kolmannelle osapuolelle.
Kun rahoitusvara kirjataan taseesta pois, kirjanpitoarvon
ja saadun korvauksen erotus kirjataan joko liiketoiminnan
muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoitustuottoihin ja
-kuluihin tuloslaskelmassa instrumentin luonteen mukaan.
Taseelta pois kirjattujen jaksotettuun hankintamenoon
arvostettujen rahoitusvarojen arvonmäärityksessä
käytetään FIFO-menetelmää.
Rahoitusvelat
Nokia luokittelee rahoitusvelkansa jaksotettuun
hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin lukuun
ottamatta johdannaisvelkoja sekä Nokia Shanghai Belliin
liittyvää ehdollista velvoitetta, jotka on luokiteltu käypään
arvoon tulosvaikutteisesti.
Kaikki rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon,
velkojen osalta vähennettynä transaktiomenoilla.
Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan uudelleen
luokittelun mukaisesti.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien
rahoitusvelkojen efektiivisen koron menetelmällä laskettu
korko sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa.
Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niihin liittyvät
velvoitteet on täytetty, kumottu tai niiden voimassaolo
on lakannut. Mikäli olemassa olevan rahoitusvelan ehtoihin
tehdään olennaisia muutoksia, Nokia kirjaa alkuperäisen
rahoitusvelan pois taseesta ja uuden rahoitusvelan
taseeseen. Mikäli rahoitusvelka kirjataan pois taseesta,
rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja maksusuorituksen
välinen erotus kirjataan korkokuluihin tuloslaskelmassa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
182
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Rahoitusinstrumenttien käypä arvo
2024
2023
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo(1)
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo(1)
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Käypään
arvoon muiden
laajan tuloksen
erien kautta (2)
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Käypään
arvoon muiden
laajan tuloksen
erien kautta (2)
milj. EUR
Jaksotettuun
hankintamenoon
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Taso 2
Yhteensä
Yhteensä
Jaksotettuun
hankintamenoon
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Taso 2
Yhteensä
Yhteensä
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
457
—
—
—
—
457
466
715
—
—
—
—
715
717
Venture fund -sijoitukset
—
—
—
865
—
865
865
826
—
5
—
779
—
784
784
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat
179
—
97
—
40
316
316
305
161
—
96
—
59
316
316
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat
315
92
—
—
25
432
432
263
—
—
—
22
285
285
Johdannaisvarat(3)
—
—
197
—
—
197
197
—
—
134
—
—
134
134
Myyntisaamiset(4)
—
—
—
—
5 248
5 248
5 248
—
—
—
—
4 921
4 921
4 921
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
486
—
1 175
—
—
1 661
1 661
874
—
691
—
—
1 565
1 565
Rahavarat
5 251
—
1 372
—
—
6 623
6 623
4 791
—
1 443
—
—
6 234
6 234
Rahoitusvarat yhteensä
6 688
92
2 841
865
5 313
15 799
15 808
6 804
5
2 364
779
5 002
14 954
14 956
Pitkäaikaiset korolliset velat
2 918
—
—
—
—
2 918
2 986
3 637
—
—
—
—
3 637
3 614
Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat
33
—
—
45
—
78
78
33
—
—
28
—
61
61
Lyhytaikaiset korolliset velat
969
—
—
—
—
969
969
554
—
—
—
—
554
555
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat
883
—
—
488
—
1 371
1 371
65
—
—
471
—
536
536
Johdannaisvelat(3)
—
—
299
—
—
299
299
—
—
286
—
—
286
286
Alennukset ilman suoritevelvoitetta(4)
380
—
—
—
—
380
380
404
—
—
—
—
404
404
Ostovelat
3 213
—
—
—
—
3 213
3 213
3 423
—
—
—
—
3 423
3 423
Rahoitusvelat yhteensä
8 396
—
299
533
—
9 228
9 296
8 116
—
286
499
—
8 901
8 879
(1) Mikäli tase-erää ei ole kirjattu käypään arvoon, käytetään seuraavia käyvän arvon arvostusmenetelmiä: pitkäaikaisten korollisten velkojen, mukaan lukien lyhytaikainen osuus, käypä arvo perustuu ensisijaisesti julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon (taso 2). Muiden
varojen ja velkojen, mukaan lukien lainasaamisten ja velkojen käypä arvo perustuu pääasiassa diskontattujen rahavirtojen analyysiin (taso 2). Lyhytaikaisten varojen ja velkojen käyvän arvon arvioidaan olevan sama kuin kirjanpitoarvo pienen luottoriskin ja lyhyen juoksuajan
perusteella.
(2) Yhtään käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettua rahoitusinstrumenttia ei ole luokiteltu käyvän arvon hierarkiassa tasolle 1 tai tasolle 3.
(3) Lisätietoja johdannaisvaroista ja -veloista on esitetty liitetiedossa 5.3. Johdannaiset ja kiinteäehtoisiin sitoumuksiin liittyvät varat ja velat.
(4) Lisätietoja myyntisaamisista ja alennuksista ilman suoritevelvollisuutta on esitetty liitetiedossa 4.5. Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat erät.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
183
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Rahoitusvarat
Korolliset sijoitukset
Nokia sijoittaa osan jatkuvan liiketoiminnan ennustettujen
ulosmenevien rahavirtojen kattamiseen tarvittavista kassavaroista
erittäin likvideihin korkosijoituksiin. Korolliset sijoitukset
voivat sisältää sijoituksia, jotka arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset sisältävät sijoitukset erittäin
likvideihin yrityslainoihin, jotka ovat luonteeltaan pitkäaikaisia
sijoituksia niiden hankintahetken maturiteettiin perustuen,
ja ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen
koron menetelmällä.
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset pankkitalletuksiin
sekä kiinteätuottoisiin arvopapereihin ja rahamarkkina-
arvopapereihin, jotka erääntyvät tai eräännytetään yli kolmen
kuukauden kuluttua ja jotka eivät ole osa strukturoituja
sijoituksia ja joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman
ja koron maksuista, hallinnoidaan portfoliossa, jonka
liiketoimintamalli on sijoitusten hallussapito rahavirtojen
kerryttämiseksi. Nämä sijoitukset kirjataan alun perin käypään
arvoon ja myöhempi arvostaminen tapahtuu jaksotettuun
hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Näiden
sijoitusten pääasiallinen tarkoitus on kerätä sopimukseen
perustuvat rahavirrat sekä pääoman takaisinmaksut.
Sijoituksia kuitenkin myydään ajoittain likviditeetin
hallitsemiseksi ja markkinariskin vähentämiseksi.
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset voivat sisältää myös
rahamarkkinarahastoja, joita ei luokitella rahavaroiksi,
kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä sijoituksia,
sijoitusrakenteita, jotka koostuvat arvopapereista sekä niitä
täydentäviä ja tyypillisesti vastakkaisia riskitekijöitä sisältävistä
johdannaisista sekä muita sijoituksia, joiden rahavirrat eivät
koostu yksinomaan pääoman ja koron maksuista. Näiden
sijoitusten tavoitteena on arvonnousu ja muut sijoitustuotot,
ja ne voidaan myydä koska tahansa. Nämä sijoitukset on
luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käyvän arvon
muutokset, valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä realisoituneet
voitot ja tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin
tuloslaskelmassa. Näiden sijoitusten käyvät arvot perustuvat
julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon.
Sijoitukset johdannaistransaktioiden vakuuksina käytettäviin
talletuksiin arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon
efektiivisen koron menetelmällä.
Muut rahoitusvarat
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat sisältävät sijoituksia
listaamattomiin osakkeisiin ja listaamattomiin venture fund
-rahastoihin, mukaan lukien kasvuvaiheen sijoituksiin
erikoistuneen NGP Capitalin hallinnoimat sijoitukset. Nämä
sijoitukset eivät koostu yksinomaan pääoman takaisinmaksusta
ja korosta, ja ne luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Näiden tason 3 sijoitusten käypä arvo määritetään yhdellä tai
useammalla arvostustekniikalla: markkinalähtöisissä
lähestymistavoissa käytetään vertailukelpoisia
markkinatransaktioita, ja tuottopohjaiset lähestymistavat
perustuvat odotettujen tulevien rahavirtojen nykyarvoon.
Listaamattomien rahastojen tapauksessa salkunhoitajan
käyttämän arvostustekniikan valintaan saattaa vaikuttaa
syöttötietojen saatavuus ja luotettavuus. Joissakin tapauksissa
tietty arvostustekniikka voi antaa parhaan kuvan käyvästä
arvosta, kun taas toisissa olosuhteissa voi olla tarpeen
käyttää useita arvostustekniikoita.
Käyvän arvon määrittämisessä käytettäviä syöttötietoja
ovat muun muassa alkuperäinen transaktiohinta, samoilla tai
vastaavilla instrumenteilla viime aikoina tehdyt transaktiot,
toteutetut tai valmisteilla olevat ulkopuolisten osapuolten
transaktiot kohteena olevalla tai vastaavalla sijoituksella,
rahoituskierrokset, pääomitus tai liikkeeseenlaskijan
toteuttamat muut transaktiot, liikkeeseenlaskut osake- tai
velkamarkkinoilla sekä muutokset taloudellisissa tunnusluvuissa
tai rahavirroissa oikaistuna tarpeen mukaan maksuvalmiuteen,
luottokelpoisuuteen, markkinoihin ja/tai muihin tekijöihin
liittyvillä riskeillä. Käypää arvoa saatetaan oikaista heikon
markkinalikviditeetin ja/tai luovutuskelpoisuuden perusteella.
Tällöin sijoituksen arvon alentumisen määrä perustuu
salkunhoitajan arvioon, koska markkinatietoja ei ole saatavilla.
Tason 3 sijoitukset arvostetaan jokaisena raportointipäivänä
ottamalla huomioon muutokset arvioissa, ennusteissa ja
oletuksissa sekä muutokset taloudellisissa ja muissa
asiaankuuluvissa olosuhteissa. Nämä sijoitukset sisältävät noin
50 erillistä venture fund -rahastoa, jotka sijoittavat satoihin
yksittäisiin, useilla eri toimialoilla ja maantieteellisillä alueilla
toimiviin yrityksiin painottuen 5G, digitaalisen
terveydenhuollon-, ohjelmistoliiketoiminnan- ja yrityssektorin
toimialoille.
Siten arviot ja oletukset, joita salkunhoitajat käyttävät
havainnoitavissa olevien syöttötietojen puuttumisen takia,
voivat vaikuttaa yksittäisten sijoitusten käypään arvoon, mutta
millään yksittäisellä syöttötiedolla ei ole merkittävää vaikutusta
tason 3 sijoitusten käyvän arvon kokonaismäärään.
Käyvän arvon muutokset, valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä
realisoituneet voitot ja tappiot näistä sijoituksista kirjataan
liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tuloslaskelmassa.
Ajoittain Nokialla voi olla sijoituksia listattuihin osakkeisiin, jotka
on luokiteltu tason 1 sijoituksiksi. Nämä noteerataan aktiivisilla
markkinoilla, ja markkinahinnat ovat helposti ja säännöllisesti
saatavilla pörssistä. Hinnat edustavat todellisia ja säännöllisesti
toteutuvia toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä
markkinatapahtumia.
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat sisältävät myös tietyt
käyttörajoitusten alaiset varat ja muut saamiset, lainasaamiset
asiakkailta (ks. liitetieto 4.5. Myyntisaamiset sekä
asiakassopimuksiin perustuvat erät) sekä tietyt muut
pitkäaikaiset rahoitusvarat.
Käyttörajoitusten alaiset varat ja muut saamiset sisältävät
pääosin työsuhde-etuuksiin liittyviä pankkitalletuksia sekä
muita lainasaamisia. Näiden varojen myöhempi arvostaminen
tapahtuu jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä
efektiivisen koron menetelmää.
Eräiden muiden luonteeltaan pitkäaikaisten rahoitusvarojen
sopimukseen perustuvat rahavirrat eivät koostu yksinomaan
pääoman takaisinmaksusta ja korosta. Nämä sijoitukset
arvostetaan käypään arvoon käyttäen raportointipäivän
markkinahintoja, diskontattujen rahavirtojen analyysia ja
muita asianmukaisia arvostusmalleja. Käyvän arvon muutokset,
valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä realisoituneet voitot ja
tappiot sijoitusten myynneistä kirjataan pääsääntöisesti
rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa.
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat sisältävät lyhytaikaisen
osuuden muista pitkäaikaisista rahoitusvaroista sekä
lyhytaikaiset lainasaamiset, jotka arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
184
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Rahavarat
Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset sekä erittäin likvidit kiinteätuottoiset sijoitukset
ja rahamarkkinasijoitukset, jotka ovat helposti konvertoitavissa käteisvaroiksi tiedossa
olevaan määrään ja joiden erääntymiseen hankintahetkellä on enintään kolme kuukautta
sekä pankkitalletukset, jotka erääntyvät tai jotka voidaan sopimukseen perustuen vaatia
maksettaviksi ajanjaksolla, joka on hankintahetkellä enintään kolme kuukautta. Sijoitusten
korkean luottokelpoisuuden ja lyhyen maturiteetin vuoksi arvonmuutosriski on merkityksetön.
Rahamarkkinarahastosijoitukset, joiden riskiprofiili on edellä mainittujen kriteerien mukainen,
luokitellaan myös rahavaroiksi. Sijoitukset, joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja
koron maksuista, arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.
Kaikki muut sijoitukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, ja käyvän arvon
muutoksista johtuvat kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin
tuloslaskelmassa. Näiden sijoitusten käyvät arvot perustuvat julkisesti saatavilla olevaan
markkinatietoon.
Rahoitusvelat
Korolliset rahoitusvelat
Pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon
käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat
sisältävät liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja ja muita lainoja. Lyhytaikaiset korolliset
rahoitusvelat sisältävät lisäksi pitkäaikaisten korollisten rahoitusvelkojen lyhyet osuudet ja
johdannaistransaktioiden vakuudet.
Muut rahoitusvelat
Muut rahoitusvelat sisältävät Nokian osakkeiden osto-ohjelmaan liittyvän velan, joka heijastaa
Nokian sopimukseen perustuvaa sitoumusta sen ja osakkeiden takaisinostot Nokian puolesta
toteuttavan kolmannen osapuolen välillä.
Muut rahoitusvelat sisältävät myös velvoitteen hankkia China Huaxiniin omistusosuus Nokia
Shanghai Bellistä. Velvoitteeseen liittyvä rahoitusvelka arvostetaan perustuen arvioituun
myöhemmin suoritettavaan käteissuoritukseen. Muutokset arvioidussa myöhemmin suoritettavassa
käteissuorituksessa kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.
Tämän tason 3 rahoitusvelan arvostukseen sisältyy arvio hankintahinnasta sekä ylimääräisten
käteisvarojen jakautumisesta. Muihin kuin havainnoitavissa oleviin syöttötietoihin lukeutuvat
eräät Nokia Shanghai Bellin taloudelliseen suorituskykyyn perustuvat luvut. Millään yksittäisellä
syöttötiedolla ei ole merkittävää vaikutusta käyvän
arvon kokonaismäärään.
Ostovelat
Ostovelat on esitetty taseessa laskutetun määrän mukaisesti. Ostovelkoihin sisältyy velkoja
toimittajille rahoituslaitosten kanssa tehtyjen toimittajarahoitusjärjestelyjen puitteissa.
Nämä velat on luokiteltu ostoveloiksi ja niihin liittyvät rahavirrat liiketoiminnan rahavirroiksi
konsernin rahavirtalaskelmalla (ks. liitetieto 5.4. Rahoitusriskien hallinta).
Korolliset velat ja muut lainat
Taulukossa esitetyt lainat ovat vakuudettomia eikä niihin liity rahoituskovenantteja.
Nimellisarvo
Lopullinen
Kirjanpitoarvo milj. EUR(1)
Liikkeeseenlaskija/velallinen
Rahoitusväline
Valuutta
(milj.)
eräpäivä
2024
2023
Nokia Oyj
2,00 % velkakirja
EUR
378
3/2024
—
375
Nokia Oyj
EIP T&K laina
EUR
500
2/2025
500
500
Nokia Oyj
NIB T&K laina
EUR
83
5/2025
83
167
Nokia Oyj
2,375 % velkakirja
EUR
292
5/2025
292
289
Nokia Oyj
2,00 % velkakirja
EUR
630
3/2026
624
614
Nokia Oyj
4,375 % velkakirja
USD
500
6/2027
458
430
Nokia of America Corporation
6,50 % velkakirja
USD
74
1/2028
71
67
Nokia Oyj
3,125 % velkakirja
EUR
500
5/2028
487
479
Nokia of America Corporation
6,45 % velkakirja
USD
206
3/2029
199
187
Nokia Oyj
4,375 % kestävyys-
tavoitteisiin sidottu
velkakirja (2)
EUR
500
8/2031
513
510
Nokia Oyj
NIB T&K laina(3)
EUR
100
10/2032
100
—
Nokia Oyj
6,625 % velkakirja
USD
500
5/2039
455
463
Nokia Oyj ja useat tytäryhtiöt
Muut lainat
  
  
105
110
Yhteensä
  
3 887
4 191
(1) Kirjanpitoarvo sisältää käyvän arvon suojauslaskentaan liittyen 46 miljoonaa euroa (31 miljoonaa euroa vuonna 2023) käyvän arvon
oikaisuun liittyviä tappioita. Tästä 137 miljoonaa euroa voittoa (156 miljoonaa euroa vuonna 2023) liittyy lopetettuihin käyvän
arvon suojauslaskentasuhteisiin ja jaksotetaan tuotoksi tuloslaskelmaan kunkin joukkovelkakirjalainan eräpäivään asti.
(2) Velkakirjaan sisältyy eräpäivänä 4 milj. euron kertaluontoinen preemio, joka lankeaa maksettavaksi, mikäli Nokia ei saavuta
tavoitettaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä arvoketjussamme (scope 1, 2 ja 3) hiilidioksidiekvivalenttitonneina 50 prosenttia
vuosina 2019–2030. Tämä tavoite on yksi Nokian keskeisistä kestävyystavoitteista ja on valittu Nokian kestävän rahoituksen
viitekehyksen kestävyyden suorituskykymittariksi, joka mahdollistaa kestävyyteen sidottujen joukkolainojen liikkeeseenlaskun.
(3) Lokakuussa 2024 Nokia allekirjoitti 250 miljoonan euron luottolimiittisopimuksen Pohjoismaiden investointipankin (NIB) kanssa 5G
ja 6G teknologioiden tutkimusrahoitusta varten. 31.12.2024 mennessä luottolimiitistä on nostettu 100 miljoonaa euroa, joka 
maksetaan takaisin kahdessa yhtä suuressa maksuerässä vuosina 2031 ja 2032. Luottolimiittisopimuksesta jäljellä olevan 150
miljoonan euron nostoaika päättyy huhtikuussa 2025
Tason 3 käypään arvoon arvostettujen rahoitusvarojen ja -velkojen muutokset
2024
2023
milj. EUR
Rahoitusvarat
Rahoitusvelat
Rahoitusvarat
Rahoitusvelat
1.1.
779
-499
823
-550
Nettovoitto/-tappio tuloslaskelmassa
40
-25
-76
31
Lisäykset(1)
96
-13
56
—
Vähennykset(1)
-45
16
-24
19
Siirrot pois tasolta 3
-5
—
—
—
Muut muutokset
—
-12
—
1
31.12.
865
-533
779
-499
(1) Tason 3 rahoitusvarojen lisäykset sisältävät pääosin pääomamaksuja venture fund -rahastoihin ja vähennykset sisältävät pääosin
saatuja voitto-osuuksia venture fund -rahastoista.
31.12.2024 taseeseen sisältyvistä tason 3 rahoitusinstrumenteista kirjattiin tuloslaskelmaan
17 miljoonan euron nettovoitto vuonna 2024 (nettotappio 42 miljoonaa euroa vuonna 2023).
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
185
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
5.3. Johdannaiset ja kiinteäehtoisiin sitoumuksiin liittyvät varat ja velat
Laatimisperiaatteet
Käypä arvo
Johdannaiset kirjataan alun perin käypään arvoon
sopimuksentekopäivänä ja myöhempi arvostaminen tapahtuu
käypään arvoon. Syntyneen voiton tai tappion kirjauskäytäntö
riippuu siitä, sovelletaanko johdannaisiin suojauslaskentaa.
Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla
termiinisopimus tilinpäätöshetkellä markkinatermiinikurssiin.
Käyvän arvon muutos lasketaan vertaamalla näitä kursseja
sopimuskurssiin. Valuuttaoptiot arvostetaan raportointihetkellä
Garman & Kohlhagen -arvonmääritysmallilla. Koronvaihto-
sekä koron- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan
käyttäen diskontattujen kassavirtojen menetelmää.
Suojauslaskenta
Suojauslaskennassa käytettäviä johdannaissopimuksia
ovat valuuttatermiinit, optiot tai optiostrategiat sekä
korkojohdannaiset. Suojauslaskentaa voidaan soveltaa
optioihin ja optiostrategioihin, joiden nettomääräinen
preemio on nolla tai maksettu. Optiorakenteiden osalta
ostettujen optioiden nimellisarvo on sama tai suurempi
kuin myytyjen optioiden, ja niiden muut sopimusehdot
ovat samat.
Valuuttatermiinisopimuksen käyvän arvon määrittämisessä
Nokia erottaa spot-osuuden ja korko-osuuden, joka pitää
sisällään valuuttojen välisen viitekoronvaihtosopimuksen
preemion sekä termiinipisteet ja joka kirjataan
valuuttatermiinisopimuksen suojauskustannukseksi.
Valuuttaoptiosopimuksen käyvän arvon määrittämisessä
Nokia erottaa perusarvon sekä aika-arvon ja määrittää aika-
arvon valuuttaoptiosopimuksen suojauskustannukseksi.
Koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvän arvon
määrittämisessä Nokia erottaa valuuttojen välisen
viitekoronvaihtosopimuksen preemion ja määrittää sen
koron- ja valuutanvaihtosopimuksen suojauskustannukseksi.
Suojaustehokkuutta arvioidaan alun perin ja
neljännesvuosittain koko suojaussuhteen voimassaolon ajan,
jotta voidaan varmistua taloudellisen suhteen olemassaolosta.
Nokian määrittämissä suojaussuhteissa keskeiset ehdot ovat
yhdenmukaiset, joten tehokkuuden arviointi suoritetaan
kvalitatiivisesti olettaen tehottomuuden olevan
merkityksetöntä.
Rahavirtaluokittelu
Suojauksen rahavirrat luokitellaan liiketoiminnan rahavirroiksi
konsernin rahavirtalaskelmassa, mikäli suojatut erät liittyvät
Nokian liiketoimintaan. Mikäli johdannaisen voidaan määritellä
suojaavan tiettyä rahoitus- tai sijoitustoimintaan liittyvää
positiota, sopimuksen rahavirrat luokitellaan samalla tavalla
kuin suojattavan position rahavirrat. Tietyt johdannaiset
suojaavat Nokiaa kassaposition valuuttariskiltä ja niiden
rahavirrat sisältyvät investointien rahavirtaan konsernin
rahavirtalaskelmassa.
Rahavirtojen suojaus: ennakoitujen valuuttamääräisten
myyntien ja ostojen suojaus
Nokia soveltaa suojauslaskentaa rahavirtojen suojauksessa
pääasiassa ennakoituihin liiketoimiin liittyvään rahavirran
valuuttariskiin, joka syntyy erittäin todennäköisistä
liiketoimintatransaktioista. Riskienhallintastrategian mukaisesti
Nokia suojaa materiaalisen nettoriskin (myynteihin
liittyvä tunnistettu riski vähennettynä ostoihin liittyvällä
tunnistetulla riskillä) valuuttatermiineillä ja -optioilla
kerroksittain noudattaen ennalta määriteltyjä suojausastetta
ja -maturiteetteja neljännesvuosittain. Suojattavan erän
tulee olla erittäin todennäköinen ja altistaa rahavirran
vaihteluille, jotka voivat viime kädessä olla tulosvaikutteisia.
Valuuttatermiinien ja valuuttaoptioiden käyvän arvon
muutos, joka aiheutuu diskontatun spot-kurssin
muutoksesta, kirjataan suojausrahastoon muiden laajan
tuloksen erien kautta (ks. liitetieto 5.1. Oma pääoma).
Muutokset suojauslaskennan vaatimukset täyttävien
valuuttatermiinien korko-osuudessa ja valuuttaoption aika-
arvossa kirjataan suojauskustannusrahastoon (ks. liitetieto
5.1. Oma pääoma). ja ne kirjataan myöhemmin samalla
tavalla kuin spot-osuus tai perusarvo.
Nokia arvioi neljännesvuosittain, odotetaanko ennakoitujen
myyntien ja ostojen yhä tapahtuvan. Mikäli osan
suojatuista rahavirroista ei odoteta enää tapahtuvan,
suojauslaskentaedellytykset lakkaavat ja kaikki siihen
liittyvät voitot tai tappiot kirjataan välittömästi pois
suojausrahastosta liiketoiminnan muihin tuottoihin ja
kuluihin tuloslaskelmassa. Jos suojatun rahavirran
toteutumista ei pidetä enää erittäin todennäköisenä,
mutta sen odotetaan kuitenkin toteutuvan, siihen liittyvä
kertynyt arvostustulos jätetään suojausrahastoon, kunnes
suojatulla rahavirralla on tulosvaikutus.
Nokian riskienhallinnan tavoitteena on suojata ennakoidut
rahavirrat, kunnes niihin liittyvä tuotto on kirjattu.
Suojaussuhde lopetetaan sen vuosineljänneksen aikana,
joka on määritelty suojattavaksi ja jolloin suojakin erääntyy.
Kertyneet rahavirtasuojien tuotot tai tappiot kirjataan tällöin
liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tuloslaskelmassa.
Mikäli ennakoitua tuottoa ei kirjata vuosineljänneksen aikana,
vuosineljännekselle osoitettujen rahavirtasuojien kertyneet
tuotot tai kulut yhä kirjataan, mutta se osuus, joka liittyy
kirjaamattomaan ennakoituun tuottoon, esitetään suojauksen
tehottomuutena.
Koska rahavirran suojausinstrumentit erääntyvät pääosin
samassa vuosineljänneksessä kuin suojattavat erätkin, rahan
aika-arvosta ei synny merkittävää epätehokkuutta. Nokia
tarkistaa neljännesvuosittain suojausrahastoon kirjattujen
tuottojen tai kulujen määrään liittyvän diskonttauksen
vaikutuksen.
Rahavirtojen ja käyvän arvon suojaus: tulevien korkojen
rahavirtojen valuuttariskin suojaus
Nokia soveltaa myös rahavirtojen suojaamista tulevien korkojen
rahavirtaan vieraassa valuutassa liittyen liikkeeseen laskettuihin
joukkovelkakirjalainoihin. Nämä tulevien korkojen rahavirrat
suojataan koron- ja valuutanvaihtosopimuksin, jotka on jaettu
ja määritetty osittain käyvän arvon suojiksi (ks. Käyvän arvon
suojaus: korkoriskin suojaus alla) siten, että ne suojaavat
liikkeeseen lasketun joukkovelkakirjalainan valuuttakurssin ja
viitekoron muutoksiin liittyvää riskiä, ja osittain rahavirran
suojiksi siten, että ne suojaavat liikkeeseen lasketun
joukkovelkakirjalainan jäljelle jäävien korkojen rahavirran
valuuttariskiä. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten kertyneet
voitot tai tappiot kirjataan suojausrahastoon muiden laajan
tuloksen erien kautta ja siirretään tulosvaikutteisiksi silloin,
kun korkojen rahavirrat toteutuvat.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
186
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Käyvän arvon suojaus: korkoriskin suojaus
Nokia soveltaa käyvän arvon suojauslaskentaa
vähentääkseen korkotason ja valuuttakurssien muutoksista
johtuvien korollisten velkojen käyvän arvon muutosten
vaikutusta. Nokia käyttää koronvaihtosopimuksia sekä
koron- ja valuutanvaihtosopimuksia suojaamaan korko-
ja valuuttariskiä.
Nokian pitkäaikaiset velat ovat pääasiassa kiinteäkorkoisia ja
suurin osa niistä on vaihdettu vaihtuvakorkoisiksi määritetyn
tavoitekorkoprofiilin mukaisesti. Nokia pyrkii vähentämään
koron vaihtelun vaikutuksia hallitsemalla rahoitusvarojen ja
-velkojen nettokorkoaltistumaa asettamalla asianmukaiset
riskienhallintatavoitteet ja riskirajat. Suojatuksi eräksi
määritellään koronvaihtosopimusten nimellisarvoa vastaava
osuus lainasta riskienhallinnan tavoitteen mukaisesti.
Nokian käyttämien koronvaihtosopimusten keskeiset
sopimusehdot, kuten viitekurssi, korontarkistuspäivät,
maksupäivät, maturiteetit ja nimellisarvo, ovat
yhdenmukaiset suojatun erän kanssa ja siten Nokia arvioi
tehottomuuden olevan merkityksetön. Nokialla ei ole
koronvaihtosopimuksia, joista se maksaisi kiinteää korkoa.
Nokian velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.
Käyvän arvon suojauksessa käytettävien johdannaisten
käyvän arvon muutos sekä käyvän arvon suojauslaskennan
piirissä olevien rahoitusvelkojen käyvän arvon muutoksen se
osuus, joka syntyy suojattavan riskin vaikutuksesta, kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa. Nokia
erottaa valuuttojen välisen viitekoronvaihtosopimuksen
preemion koron- ja valuutanvaihtosopimuksista ja jättää
sen suojaussuhteen ulkopuolelle suojauskustannukseksi,
joka kirjataan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon
suojauskustannusrahastoon muiden laajan tuloksen
erien kautta. Mikäli suojaussuhde ei enää täytä
suojauslaskennan kriteereitä, suojauslaskenta lopetetaan,
ja suojauskustannusrahastoon kirjattu suojauskustannus
kirjataan kuluksi sekä suojattavan rahoitusinstrumentin
kirjanpitoarvoon kirjattu käyvän arvon muutos jaksotetaan
tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin efektiivisen
koron menetelmällä.
Käyvän arvon suojaus: valuuttariskin suojaus
Tietyissä tapauksissa, liittyen lopetettuna toimintona esitetyn
Submarine Networks -liiketoiminnan pitkäaikaisiin
rakennusprojekteihin, Nokia sovelsi käyvän arvon
suojauslaskentaa valuuttariskiin tavoitteenaan vähentää
valuuttakurssien muutoksista johtuvan kiinteäehtoisten
sitoumusten käyvän arvon muutosten vaikutusta. Käyvän arvon
suojauksessa käytettävien johdannaisten spot-osuudesta
johtuva käyvän arvon muutos sekä suojattavien kiinteäehtoisten
sitoumusten käyvän arvon muutos, joka johtuu suojattavasta
riskistä, kirjattiin lopetettujen toimintojen rahoitustuottoihin ja
-kuluihin.
Suojaussuhteen päättyessä spot-osuudesta johtuva
johdannaisten käyvän arvon muutos kirjattiin suojaussuhteen
mukaisesti lopetettujen toimintojen liikevaihtoon tai hankinnan
ja valmistuksen kuluihin. Käyvän arvon suojauksessa
käytettävien johdannaisten korko-osuuksista johtuva käyvän
arvon muutos kirjattiin suojauskustannusrahastoon muiden
laajan tuloksen erien kautta, mistä se kirjattiin lopetettujen
toimintojen liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin
suojaussuhteen päättyessä.
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus
Nokia soveltaa suojauslaskentaa tiettyihin ulkomaisiin
yksiköihin tehtyihin valuuttamääräisten nettosijoitusten
suojaukseen. Suojattu erä voi olla nettovarallisuuden suuruinen,
mikä on yhtä suuri tai pienempi kuin kyseisen ulkomaisen
yksikön nettovarallisuuden kirjanpitoarvo konsernin
tilinpäätöksessä. Riskienhallinnan tarkoituksena on suojata
nettosijoituksen euromääräisestä vasta-arvosta se osuus,
jonka odotetaan materialisoituvan ei-euromääräisinä
kotiutettavina varoina tulevaisuudessa.
Valuuttatermiinien, valuuttaoptioiden ja optiostrategioiden
käyvän arvon muutos, joka heijastaa spot-kurssin muutosta,
kirjataan muuntoeroihin omaan pääomaan (ks. liitetieto 5.1.
Oma pääoma). Valuuttatermiinisopimuksen korko-osuuden
käyvän arvon muutos sekä option aika-arvon käyvän arvon
muutos kirjataan suojauskustannuksena suojauskustannus-
rahastoon muiden laajan tuloksen erien kautta.
Valuuttatermiini- tai optiosopimuksen suojauskustannus
jaksotetaan instrumentin pitoaikana rahoitustuottoihin ja
-kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Näin ollen jokaisella
raportointikaudella valuuttatermiinisopimuksen korko-osuuden
käyvän arvon muutos sekä optiosopimuksen aika-arvon
käyvän arvon muutos kirjataan suojauskustannusrahastoon,
kun taas jaksotettu osuus kirjataan tulosvaikutteisesti pois
suojauskustannusrahastosta.
Ulkomaisesta yksiköstä tai sen osasta luovuttaessa,
luovutettua osuutta vastaava kumulatiivinen määrä
tai suhteellinen osuus nettosijoituksen suojaamiseen
käytettyjen instrumenttien oman pääoman muuntoeroihin
kirjatusta tuloksesta siirretään tuloslaskelmaan.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa
Voitot ja tappiot johdannaisista, joihin ei sovelleta
suojauslaskentaa, mutta joilla suojataan tiettyjä ennakoituja
riskejä, kuten ennakoituja valuuttamääräisiä myyntejä ja
ostoja, kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin
tuloslaskelmassa. Voitot ja tappiot muista johdannaisista,
joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Nokia tunnistaa ja seuraa mahdollisia sopimuksiin kytkettyjä
johdannaisia. Kytketyt johdannaiset, joiden pääsopimus
ei ole rahoitusvaroihin kuuluva erä ja jotka eivät läheisesti
liity sopimukseen, erotetaan ja kirjataan käypään arvoon
raportointipäivänä. Tällaisten kytkettyjen johdannaisten
käyvän arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja
-kuluihin tuloslaskelmassa. Sopimukset, joissa on kytketty
johdannainen ja joiden pääsopimus on rahoitusvaroihin
kuuluva erä, arvostetaan kokonaisuudessaan käypään
arvoon raportointipäivänä. Tällaisten kytkettyjen
johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
187
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Johdannaiset ja kiinteäehtoiset sitoumukset
2024
2023
Vastaavaa
Vastattavaa
Vastaavaa
Vastattavaa
milj. EUR
Käypä arvo(1)
Nimellisarvo(2)
Käypä arvo(1)
Nimellisarvo(2)
Käypä arvo(1)
Nimellisarvo(2)
Käypä arvo(1)
Nimellisarvo(2)
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus
Valuuttatermiinit
7
381
-19
733
26
1 206
-19
1 039
Ostetut valuuttaoptiot
—
90
—
—
3
466
—
—
Myydyt valuuttaoptiot
—
—
—
—
—
—
—
23
Polttoainejohdannaiset
—
—
—
—
—
—
-1
50
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset(3)
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
15
241
-97
722
—
—
-144
905
Käyvän arvon suojaus
Koronvaihtosopimukset
28
1 130
-10
792
24
1 195
-28
1 105
Valuuttatermiinit
—
—
—
—
14
627
-59
1 337
Kiinteäehtoiset sitoumukset
—
—
—
—
22
1 788
-9
434
Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojat
  
  
  
  
Valuuttatermiinit
3
527
-8
971
6
1 111
—
81
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka arvostetaan käypään arvoon
tuloslaskelmassa
Valuuttatermiinit
110
7 129
-165
6 124
58
6 889
-35
6 012
Ostetut valuuttaoptiot
15
770
—
—
—
10
—
—
Kytketyt johdannaiset(4)
19
996
—
—
3
620
—
—
Muut johdannaiset
—
—
—
—
—
12
—
—
Yhteensä
197
11 264
-299
9 342
156
13 924
-295
10 986
(1) Sisällytetty taseessa muihin lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin ja kiinteäehtoisiin sitoumuksiin sekä muihin lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin ja kiinteäehtoisiin sitoumuksiin.
(2) Sisältää bruttomääräiset nimellisarvot kaikista sellaisista sopimuksista, joita ei ole vielä suoritettu tai peruttu. Nimellisarvot eivät välttämättä yksin tarkasteltuna anna kuvaa riskiasemasta, koska joitakin sopimuksia voidaan netottaa toisilla sopimuksilla.
(3) Koron- ja valuutanvaihtosopimukset on määritetty osin käyvän arvon ja osin ennakoitujen rahavirtojen suojausinstrumenteiksi.
(4) Kytketyt johdannaiset liittyvät asiakassopimuksiin.
Hallitakseen Nokian korollisiin velkoihin liittyviä korko- ja valuuttariskejä, Nokia on määrittänyt seuraavat koron- ja valuutanvaihtosopimukset käyvän arvon ja rahavirtojen suojauslaskennassa ja
koronvaihtosopimukset käyvän arvon suojauslaskennassa 31.12.:
Nimellisarvo (milj. valuutassa) 
Käypä arvo milj. EUR 
Yhtiö 
Rahoitusväline
Valuutta 
Lopullinen eräpäivä 
2024
2023
2024
2023
Nokia Oyj 
Koronvaihtosopimus 
EUR 
3/2024
—
378
—
2
Nokia Oyj 
Koronvaihtosopimus 
EUR 
5/2025
292
292
3
—
Nokia Oyj 
Koronvaihtosopimus 
EUR 
3/2026
630
630
-1
-13
Nokia Oyj 
Koron- ja valuutanvaihtosopimus 
USD 
6/2027
500
500
9
-28
Nokia Oyj 
Koronvaihtosopimus 
EUR 
5/2028
500
500
-7
-13
Nokia Oyj
Koronvaihtosopimus
EUR
8/2031
500
500
22
20
Nokia Oyj 
Koron- ja valuutanvaihtosopimus 
USD 
5/2039
500
500
-92
-116
Yhteensä 
-66
-148
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
188
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
5.4. Rahoitusriskien hallinta
Riskienhallinnan yleiset periaatteet
Nokialla on systemaattinen ja strukturoitu riskienhallintakonsepti.
Keskeiset riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan ensisijaisesti
suhteessa liiketoiminnan tavoitteisiimme, joko operatiivisessa
toiminnassa tai kiinteänä osana strategista ja taloudellista
suunnittelua. Riskienhallinta kattaa strategiset, operatiiviset,
taloudelliset, compliance- ja maineriskit. Keskeisiä riskejä ja
mahdollisuuksia analysoidaan, hallitaan ja seurataan osana
liiketoiminnan suorituskyvyn seurantaa. Nokian hallituksen
tarkastusvaliokunnan hyväksymä riskienhallintapolitiikka
edellyttää, että riskienhallinta sisällytetään osaksi
avainprosesseja. Yhtenä pääperiaatteena on, että vastuu
riskienhallinnasta määräytyy liiketoimintavastuun mukaan.
Kaikilla työntekijöillä on kuitenkin vastuu tunnistaa, analysoida ja
hallita riskejä oman roolinsa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla.
Nokian riskienhallintakonsepti perustuu sellaisten keskeisten
riskien hallintaan, jotka saattavat estää Nokiaa saavuttamasta
tavoitteittaan, sen sijaan, että pyrittäisiin eliminoimaan
kaikki riskit. Nokian riskienhallintapolitiikassa määritettyjen
periaatteiden lisäksi riskienhallintaa, rahoitusriskien hallinta
mukaan lukien, toteutetaan käytännössä myös muiden
tärkeimpien toimintaohjeiden ja menettelytapojen kautta.
Rahoitukselliset riskit
Rahoitustoimintojen päätavoitteena on turvata riittävä
rahoitus kaikissa olosuhteissa sekä tunnistaa, mitata ja
hallita rahoituksellisia riskejä. Rahoitustoiminnot tukevat tätä
tavoitetta vähentämällä rahoitusmarkkinoiden muutosten
haitallisia vaikutuksia Nokian kannattavuuteen ja hallitsemalla
Nokian pääomarakennetta tasapainottamalla likvidien varojen ja
rahoitusvelkojen suhdetta. Rahoitustoimintojen hallinto perustuu
Nokian toimitusjohtajan hyväksymään rahoituspolitiikkaan, jossa
määritellään riskienhallinnan yleiset periaatteet sekä vastuu
rahoitusriskien hallinnasta. Nokian talous- ja rahoitusjohtajan
hyväksymät menettelytavat on luotu mm. valuutta- ja
korkoriskien hallintaa, likviditeetti- ja luottoriskien hallintaa
sekä johdannaissopimusten käyttöä varten. Nokian
rahoitustoimintojen toimintamalli on riskiä välttävä.
Rahoitusriskit jaetaan markkinariskiin (kattaen valuutta- ja
korkoriskin), rahoitukselliseen luottoriskiin ja likviditeettiriskiin.
Markkinariski
Valuuttariski
Toiminnan kansainvälisyys altistaa Nokian sekä transaktioihin
että translaatioon liittyville valuuttariskeille. Valuuttariskin
hallinnan tavoitteena on vähentää valuutan vaihtelusta
aiheutuvia epäedullisia vaikutuksia Nokian tulokseen ja
rahavirtoihin. Rahoitustoimintojen yksikkö soveltaa globaalia
portfoliolähestymistapaa valuuttariskien hallintaan hyväksyttyjen
ohjeiden ja rajojen puitteissa.
Ulkomaan valuuttamääräiset varat ja velat sekä ulkomaan
valuuttamääräiset tulevat rahavirrat aiheuttavat transaktioriskiä.
Transaktioriskiä hallitaan konsernin ulkomaisten tytäryhtiöiden
paikallisiin toimintavaluuttoihin nähden. Olennaisten
transaktioiden valuuttariski suojataan, ellei suojaaminen ole
taloudellisesti kannattamatonta markkinoiden likviditeetin
ja/tai suojauskustannusten takia. Valuuttariskit määritetään
transaktioiden nimellisarvoon perustuen. Valuuttariskit
suojataan pääosin johdannaisilla kuten valuuttatermiineillä tai
valuuttaoptioilla. Valuuttariskiltä suojaavat rahoitusinstrumentit
erääntyvät yleensä vuoden sisällä.
Kerroksittaista suojaustapaa sovelletaan usein erittäin
todennäköisten vieraan valuutan määräisten rahavirtojen
vuosineljänneksittäin perustuen kunkin peräkkäisen
vuosineljänneksen tavoitteeksi asetettuun suojausasteeseen.
Vuosineljännekselle määritetyt suojatut erät suojataan
valuuttatermiinisopimuksilla ja valuuttaoptioilla suojaussuhteen
ollessa 1:1. Suojaustasot tarkastetaan, suojausinstrumentit
määritetään ja dokumentaatio päivitetään tarvittaessa
kuukausittain. Mikäli suojat ylittävät tavoitteeksi asetetun
suojausasteen jollakin vuosineljänneksellä, kyseisen
vuosineljänneksen suojausportfolio mukautetaan vastaavasti.
Tietyissä tapauksissa, pääasiassa liittyen lopetettuna toimintona
esitetyn Submarine Networks -liiketoiminnan pitkäaikaisiin
rakennusprojekteihin, Nokia soveltaa käyvän arvon
suojauslaskentaa valuuttariskiin tavoitteenaan vähentää
valuuttakurssien muutoksista johtuvan kiinteäehtoisten
sitoumusten käyvän arvon muutosten vaikutusta. Riskiä
suojataan pääasiassa valuuttatermiineillä, ja suojausinstrumentit
erääntyvät pääosin projektien ennakoidun keston mukaisesti.
Nokia hallinnoi suojausinstrumenttiportfoliotaan jatkuvasti niin,
että se on asianmukaisesti linjassa suojattujen erien portfolion
kanssa suojaussuhteen ollessa 1:1.
Nokian oma pääoma altistuu valuuttakurssivaihteluille, sillä
Nokialla on yksiköitä, joiden toimintavaluutta on jokin muu kuin
euro. Valuuttakurssien vaihtelusta johtuvat oman pääoman
muutokset näkyvät muuntoeroina konsernitilinpäätöksessä.
Riskienhallintastrategian tarkoituksena on suojata se osuus
nettosijoituksen euromääräisestä vasta-arvosta, jonka
odotetaan materialisoituvan ei-euromääräisinä kotiutettavina
varoina tulevaisuudessa. Nokia suojaa riskiä pääasiassa
johdannaissopimuksilla, kuten valuuttatermiineillä ja -optioilla,
jotka erääntyvät yleensä vuoden sisällä. Suojatut erät
määritellään perustuen konservatiivisiin ja harkinnanvaraisiin
odotuksiin kotiutettavista rahavirroista. Nettosijoituksiin
liittyvät riskit tarkastetaan, suojatut erät määritetään ja
suojaustasot mukautetaan vähintään vuosineljänneksittäin
suojaussuhteen ollessa 1:1. Tämän lisäksi suojaustasot
mukautetaan aina silloin, kun jonkin yksittäisen tapahtuman
odotetaan merkittävästi vaikuttavan kotiutettaviin rahavirtoihin.
Vieraan valuutan määräisistä korollisista veloista syntyvä
korkoriski suojataan pääasiassa käyttämällä koron- ja
valuutanvaihtosopimuksia, joita käytetään myös Nokian
korkoprofiilin hallinnointiin, ks. alla oleva korkoriskiosio.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
189
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Nimellisarvot valuutoissa, jotka muodostivat merkittävän osan rahoitusinstrumenttien ja muiden suojattujen erien valuuttajakaumasta 31.12.:
milj. EUR
USD
CNY
INR
GBP
2024
Rahavirtojen suojauslaskennassa määritetyn suojatun erän valuuttariski, netto(1)
450
-220
-175
222
Nettosijoitusten suojauslaskennassa määritetyn suojatun erän valuuttariski(3)
135
783
208
152
Korollisten velkojen valuuttariski(4)
-786
—
—
—
Tase-erien valuuttariski, pois lukien korolliset velat, netto
961
-822
-718
-100
Muut valuuttajohdannaiset, kirjattuna tulosvaikutteisesti käypään arvoon, netto(5)
735
813
200
83
2023
Rahavirtojen suojauslaskennassa määritetyn suojatun erän valuuttariski, netto(1)
606
-232
-153
36
Käyvän arvon suojauslaskennassa määritetyn suojatun erän valuuttariski, netto(2)
1 354
—
—
—
Nettosijoitusten suojauslaskennassa määritetyn suojatun erän valuuttariski(3)
—
788
184
106
Korollisten velkojen valuuttariski(4)
-750
—
—
—
Tase-erien valuuttariski, pois lukien korolliset velat, netto
2 475
-804
-346
-52
Muut valuuttajohdannaiset, kirjattuna tulosvaikutteisesti käypään arvoon, netto(5)
-205
720
-38
108
(1) Sisältää valuuttariskin, joka syntyy myyntien ja ostojen ennakoiduista rahavirroista. Joissakin valuutoissa, varsinkin Yhdysvaltain dollarissa, konsernilla on merkittäviä valuuttariskejä sekä ulosmenevissä että sisääntulevissa ennakoiduissa rahavirroissa. Nämä valuuttariskit
on suojattu.
(2) Sisältää kiinteäehtoisista sitoumuksista syntyvän valuuttariskin. Nämä valuuttariskit on merkittäviltä osin suojattu.
(3) Sisältää nettosijoituksista syntyvän valuuttariskin. Nämä valuuttariskit on suojattu.
(4) Sisältää korolliset velat, jotka on suojattu koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla sekä valuuttatermiineillä. Ks. liitetieto 5.3. Johdannaiset ja kiinteäehtoisiin sitoumuksiin liittyvät varat ja velat.
(5) Osaa näistä valuuttajohdannaisista käytetään vieraan valuutan määräisten tase-erien suojaamiseen siten, että niihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja ne arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kytketyt johdannaiset on esitetty tällä rivillä.
Suojauslaskennan vaikutukset taloudelliseen asemaan ja tulokseen
Nokia käyttää useita suojauslaskentaohjelmia valuutta- ja korkoriskien hallintaan, lisätietoja liitetiedossa 5.3. Johdannaiset ja kiinteäehtoisiin sitoumuksiin liittyvät varat ja velat. Näiden ohjelmien
vaikutukset Nokian taloudelliseen asemaan ja tulokseen 31.12.:
milj. EUR
Rahavirtojen suojaus(1)
Nettosijoitusten suojaus(1)
Valuuttariskien käyvän arvon suojaus(1)
Käyvän arvon ja rahavirtojen suojaus(1)
2024
Suojausinstrumenttien kirjanpitoarvo
-12
-5
—
-88
Suojausinstrumenttien nimellisarvo
-1 043
-1 498
—
2 885
Suojauskohteiden nimellisarvo
1 043
1 498
—
-2 885
Suojausinstrumenttien perusarvon muutos 1.1. alkaen
-3
-39
—
10
Suojauskohteiden arvon muutos suojauksen tehokkuuden määrittämiseksi
6
39
—
-13
2023
Suojausinstrumenttien kirjanpitoarvo
2
5
-45
-174
Suojausinstrumenttien nimellisarvo
-968
-1 166
-1 354
3 205
Suojauskohteiden nimellisarvo
968
1 166
1 354
-3 205
Suojausinstrumenttien perusarvon muutos 1.1. alkaen
22
132
40
89
Suojauskohteiden arvon muutos suojauksen tehokkuuden määrittämiseksi
-15
-132
-42
-93
(1) Esitettävien vuosien aikana ei ole syntynyt merkittävää tehottomuutta ja taloudelliset suhteet ovat olleet täysin tehokkaita.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
190
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Markkinariskien arviointiin käytetty menetelmä:
Value-at-Risk
Nokia käyttää Value-at-Risk (VaR) -menetelmää valuuttariskien
arvioinnissa. VaR on tilastollinen menetelmä, jolla mitataan
markkinoiden muutoksille sensitiivisten instrumenttien suurinta
mahdollista käyvän arvon tappiota määritellyssä epäedullisessa
markkinatilanteessa annetulla todennäköisyydellä tietyn
aikajakson kuluessa. Nokian valuuttariskin VaR lasketaan
käyttämällä Monte Carlo -menetelmää, joka simuloi satunnaisia
markkinahintaskenaarioita ottamalla huomioon tiettyjen
valuuttajohdannaisten epälineaariset hintojen muutokset.
VaR-laskenta perustuu volatiliteetteihin ja korrelaatioihin,
jotka on laskettu historiallisesta markkinainformaatiosta
tehdyn otoksen perusteella 95 prosentin luottamustasolla
yhden kuukauden tarkastelujaksolla. Jotta viimeisimmät
markkinatapahtumat tulisivat paremmin esiin, data painotetaan
eksponentiaalisesti tasoitetulla liukuvalla keskiarvolla
käyttämällä asianmukaista tasoituskerrointa. Tässä VaR-mallissa
voidaan päätellä, että suurin mahdollinen tappio ei ylitä
VaR-tulosta 95 prosentissa mahdollisista tapauksista.
Lopuissa 5 prosentissa mahdollisista tapauksista mahdollinen
tappio on vähintään VaR-tulos ja keskimäärin merkittävästi
suurempi. VaR-menetelmässä tehdään useita oletuksia,
kuten sellaisia, että riskejä mitataan keskimääräisessä
markkinatilanteessa, riskeihin vaikuttavat tekijät ovat
normaalisti jakautuneet, markkinariskeihin vaikuttavien
tekijöiden tulevien muutosten oletetaan vastaavan arvioituja
parametreja, ja tarkastellut riskit eivät muutu tarkastelujakson
aikana. Näin ollen on mahdollista, että yksittäisenä kuukautena
mahdolliset tappiot 95 prosentin luottamustasolla ovat
erilaisia ja mahdollisesti merkittävästi suurempia kuin
VaR-laskelman tulos.
VaR-laskelmaan on sisällytetty seuraavat ulkomaanrahan
määräiset rahoitusinstrumentit: lyhytaikaiset sijoitukset,
laina- ja myyntisaamiset, rahat ja pankkisaamiset, lainat
ja ostovelat; muut kuin suojauslaskennan piirissä olevat
valuuttajohdannaiset, jotka arvostetaan tulosvaikutteisesti ja
joita käytetään useimmissa tapauksissa tase-eristä johtuvan
valuuttariskin suojaamiseen, kytketyt johdannaiset sekä
valuuttajohdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa
ja joilla suojataan ennakoituja rahavirtoja, käypää arvoa
tai ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia ja edellä
mainittujen suojaussuhteiden suojatut erät.
VaR-riskiluvut Nokian valuuttariskiherkkyydelle on esitetty alla olevan taulukon ”VaR yhteensä” -sarakkeessa, ja havainnollistettu
vaikutus tilinpäätökseen on esitetty ”Tulos”, ”Laaja tulos” ja ”Kertyneet muuntoerot” -sarakkeissa.
2024
2023
Havainnollistettu vaikutus tilinpäätökseen
Havainnollistettu vaikutus tilinpäätökseen
milj. EUR
VaR yhteensä
Tulos
Laaja tulos
Kertyneet
muuntoerot
VaR yhteensä
Tulos
Laaja tulos
Kertyneet
muuntoerot
31.12.
36
40
23
—
72
67
18
—
Vuoden keskiarvo
19
15
21
—
32
25
23
—
Vuoden vaihteluväli
8-36
9-40
11-25
0-0
19-72
12-67
9-40
0-0
Merkittävimmät valuuttasuojausinstrumentit rahavirtojen, nettosijoitusten ja käyvän arvon suojauslaskennassa 31.12.:
Maturiteettijakauma nimellisarvoista (milj. EUR)(1)
Valuutta
Käypä arvo
(milj. EUR)
Painotettu
keski-
määräinen
suojaustaso
Yhteensä
Erääntyy 3
kk:n
kuluessa
Erääntyy 3–
12 kk:n
kuluessa
Erääntyy 1–
3 vuoden
kuluessa
Erääntyy yli
3 vuoden
kuluttua
2024
Rahavirtojen suojauslaskenta
GBP
-5
0,8423
-222
-69
-153
—
—
USD
-11
1,0670
-459
-170
-289
—
—
Nettosijoitusten suojauslaskenta
CNY
-6
7,6474
-783
-783
—
—
—
INR
—
88,8518
-208
-186
-22
—
—
2023
Rahavirtojen suojauslaskenta
GBP
-1
0,8640
-219
-63
-156
—
—
USD
5
1,0881
-860
-231
-629
—
—
USD
-2
1,0832
257
—
119
131
7
Nettosijoitusten suojauslaskenta
CNY
4
7,8152
-788
-788
—
—
—
Valuuttariskin käyvän arvon suojauslaskenta
USD
-45
1,1196
-1 354
-427
-301
-616
-10
(1) Valuuttasuojan negatiivinen nimellisarvo viittaa valuutan myyntiin ja positiivinen valuutan ostoon.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
191
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Korkoriski
Nokia altistuu korkoriskille tase-erien markkina-arvon
muutosten eli hintariskin sekä korkotuottojen ja -kulujen
muutosten eli jälleenrahoitus- tai jälleensijoitusriskin
muodossa. Korkoriski muodostuu pääasiassa korollisista
veloista ja varoista, mutta myös ennakoidut rahavirtojen ja
taserakenteen muutokset aiheuttavat Nokialle korkoriskiä.
Korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkojen
vaihtelusta aiheutuvia epäedullisia vaikutuksia tuloslaskelmaan,
rahavirtaan sekä rahoitusvaroihin ja -velkoihin huomioimalla
samalla myös Nokian tavoiteltu pääomarakenne ja
nettokorkoriskiasema. Nokian pitkäaikaiset velat ovat
pääasiassa kiinteäkorkoisia ja suurin osa niistä on vaihdettu
vaihtuvakorkoisiksi määritetyn tavoitekorkoprofiilin mukaisesti.
Nokialla ei ole koronvaihtosopimuksia, joista se maksaisi
kiinteää korkoa. Nokia pyrkii vähentämään koron vaihtelun
vaikutuksia hallitsemalla rahoitusvarojen ja -velkojen
nettokorkoaltistumaa asettamalla asianmukaiset
riskienhallintatavoitteet ja riskirajat.
Rahoitustoimintojen yksikkö valvoo ja hallinnoi korkoriskiä
keskitetysti. Nokia käyttää valikoituja herkkyysanalyysejä
arvioidakseen ja mitatakseen korkoriskiä, joka muodostuu
pääsääntöisesti korollisista saatavista ja veloista sekä näihin
liittyvistä johdannaisista. Herkkyysanalyysi muodostaa arvion
markkinoiden muutoksille herkkien instrumenttien käyvän arvon
mahdollisesta muutoksesta vaihdellen korkotasoa valuutoissa,
joissa Nokialla on merkittäviä määriä rahoitusvaroja ja -velkoja,
pitäen muut muuttuvat tekijät vakioina.
Luottoriskipreemion vaikutusta ei ole sisällytetty
herkkyysanalyysiin.
Korkoriskin hallinnan alaisten erien korkoprofiili 31.12.:
2024
2023
milj. EUR
Kiinteä korko
Vaihtuva korko(1)
Kiinteä korko
Vaihtuva korko(1)
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
457
—
715
—
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
133
1 528
510
1 055
Rahavarat
54
6 569
55
6 179
Korolliset velat
-3 150
-737
-3 483
-708
Rahoitusvarat ja -velat ennen johdannaisia
-2 506
7 360
-2 203
6 526
Korkojohdannaiset
2 820
-2 820
3 057
-3 057
Rahoitusvarat ja -velat johdannaisten jälkeen
314
4 540
854
3 469
(1) Kaikkien kolmen kuukauden sisällä erääntyvien rahavarojen sekä johdannaisiin liittyvien vakuussopimusten katsotaan olevan vaihtuvakorkoisia korkoriskin hallinnan näkökulmasta.
Nokian rahoitusvarojen ja -velkojen korkoriskiherkkyys on esitetty alla olevan taulukon ”Vaikutus käypään arvoon” -sarakkeessa sekä
havainnollistettu vaikutus tilinpäätökseen on esitetty ”Tulosvaikutus” ja ”Vaikutus laajaan tulokseen” -sarakkeissa.
2024
2023
milj. EUR
Vaikutus
käypään arvoon
Tulosvaikutus
Vaikutus laajaan
tulokseen
Vaikutus
käypään arvoon
Tulosvaikutus
Vaikutus laajaan
tulokseen
Korko – kasvu 100 peruspisteellä
3
4
—
-6
3
1
Korko – lasku 100 peruspisteellä
-2
-5
—
8
-4
-1
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
192
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Luottoriski
Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että vastapuoli ei täytä
sopimusvelvoitteitaan, ja tämän seurauksena Nokialle aiheutuu
taloudellisia menetyksiä. Luottoriskiä synnyttävät asiakkaisiin
liittyvät saatavat, lainatakaukset ja muut sitoumukset sekä
rahoituslaitoksiin liittyvät erät, kuten rahat ja pankkisaamiset,
kiinteätuottoiset sijoitukset ja rahamarkkinasijoitukset sekä
johdannaiset. Liiketoimintaan ja rahoitustransaktioihin liittyviä
luottoriskejä hallitaan erikseen.
Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että niiden
markkina-arvo muuttuu vastapuolen luottokelpoisuuden
heikkenemisen seurauksena, tai riski tappioista kasvaa,
mikäli vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan.
Rahoitustoimintojen yksikkö mittaa ja valvoo rahoituksellista
luottoriskiä keskitetysti. Vastapuoliriskiä hallitaan aktiivisesti
rajoittamalla vastapuolien määrää riittävän moneen
johtavaan pankkiin ja rahoituslaitokseen sekä valvomalla
luottokelpoisuuden ja riskien kehittymistä jatkuvasti. Lisäksi
Nokia sopii kaikkien merkittävien vastapuolien kanssa
netotusjärjestelystä, joka antaa kuittausoikeuden, mikäli
vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Nokia sopii
useimpien vastapuolien kanssa vakuusjärjestelystä,
joka edellyttää vastapuolta antamaan vakuudet
johdannaissaatavia vastaan.
Sijoituspäätökset perustuvat tiukkoihin luottokelpoisuus- ja
maturiteettikriteereihin Nokian rahoituspolitiikkaan liittyvien
rahoitustoiminnon toimintaohjeiden ja menettelytapojen
mukaisesti. Tämän sijoituspolitiikan ja aktiivisen sijoitusten
hallinnoinnin ansiosta Nokialla ei ole ollut raportointivuosina
merkittäviä luottotappioita rahamarkkinasijoituksissaan.
Nokian sijoitusten korkean luottokelpoisuuden vuoksi
näiden sijoitusten odotettavissa olevat luottotappiot ovat
merkityksettömiä, ja ne perustuvat 12 kuukauden odotettuihin
luottotappioihin 31.12.2024. Asiakkaisiin liittyvien erien
odotettavissa olevien luottotappioiden osalta lisätietoa
liitteessä 4.5. Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin
perustuvat erät.
Nokialla on muissa pitkäaikaisissa rahoitusvaroissa
käyttörajoitusten alaisia pankkitalletuksia pääosin työsuhde-
etuuksiin liittyen 114 miljoonaa euroa (119 miljoonaa euroa
vuonna 2023). Nokia on arvioinut näiden rahoitusvarojen
vastapuoliriskin ja todennut odotettujen luottotappioiden
olevan merkityksettömiä.
Pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten korollisten sijoitusten ja rahavarojen jakauma luottokelpoisuusluokittain. Jakauma perustuu S&P
Global Ratings -luottoluokituslaitoksen luottokelpoisuusluokituksiin 31.12.:
Muut rahavarat ja korolliset sijoitukset
milj. EUR
Luottoluokitus(1)
Käteisvarat
Erääntyy alle 3
kk:n kuluessa
Erääntyy 3–12
kk:n kuluessa
Erääntyy 1–3
vuoden kuluessa
Erääntyy 3–5
vuoden kuluessa
Erääntyy yli 5
vuoden kuluessa
Yhteensä(2)(3)
2024
AAA
—
1 496
—
8
—
—
1 504
AA+ – AA-
720
727
12
27
6
—
1 492
A+ – A-
2 004
2 346
380
241
157
102
5 230
BBB+ – BBB-
48
244
15
63
26
—
396
Muut
117
2
—
—
—
—
119
Yhteensä
2 889
4 815
407
339
189
102
8 741
2023
AAA
—
1 443
25
—
—
—
1 468
AA+ – AA-
1 042
149
74
—
8
—
1 273
A+ – A-
2 183
1 340
301
255
245
23
4 347
BBB+ – BBB-
456
242
134
230
227
—
1 289
Muut
133
4
—
—
—
—
137
Yhteensä
3 814
3 178
534
485
480
23
8 514
(1) Pankkiryhmien osalta oheisessa taulukossa on käytetty emoyhtiön luottoluokitusta. Tytäryhtiöiden luottoluokitus saattaa poiketa emoyhtiön luottoluokituksesta.
(2) Pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin korollisiin sijoituksiin ja rahavaroihin lukeutuu pankkitalletukset, strukturoidut talletukset, sijoitukset rahamarkkinarahastoihin ja sijoitukset
rahamarkkinainstrumentteihin.
(3) Instrumentit, jotka voidaan vaatia maksettaviksi ennen eräpäivää, on esitetty lopullisen erääntymisensä mukaan, mikäli se on määritetty. Instrumentit, joiden lopulliseen eräpäivään
on yli kolme kuukautta, sisältävät 306 miljoonaa euroa (332 miljoonaa euroa vuonna 2023) instrumentteja, jotka voidaan vaatia maksettaviksi kolmen kuukauden kuluessa.
Seuraavassa taulukossa on esitetty rahoitusvarat ja -velat, joita koskee toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely tai
vastaava sopimus 31.12. Jotta taulukon luvut voisi täsmäyttää taseeseen, pitää ottaa huomioon myös erät, joita netotusjärjestely
ei koske, ks. liitetieto 5.3. Johdannaiset ja kiinteäehtoisiin sitoumuksiin liittyvät varat ja velat.
Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseeseen
milj. EUR
Taseeseen merkittyjen
rahoitusvarojen/velkojen
nettomäärä
Rahoitusinstrumentit varat/velat
Käteisvakuus saatu/annettu
Nettomäärä
2024
 
Johdannaisvarat
178
-143
-33
2
Johdannaisvelat
-296
143
147
-6
Yhteensä
-118
—
114
-4
2023
Johdannaisvarat
131
-115
-15
1
Johdannaisvelat
-285
115
164
-6
Yhteensä
-154
—
149
-5
Rahoitusinstrumentteja, joita koskee toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely tai vastaava sopimus, ei ole vähennetty
taseessa toisistaan, koska tarkoitus ei ole selvittää niitä nettomääräisesti tai toteuttaa saamista ja velkaa yhtäaikaisesti.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
193
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Likviditeettiriski
Likviditeettiriski tarkoittaa riittämätöntä rahoitusta tai
tavanomaista korkeampia rahoituskustannuksia likvidien
varojen riittämättömyyden takia silloin, kun velkojen
uudelleenrahoitus tai liiketoimintaolosuhteiden äkillinen
heikkeneminen johtavat ennakoitua suurempaan
rahoitustarpeeseen. Transaktioihin liittyvä likviditeettiriski
tarkoittaa tilannetta, jossa transaktio joudutaan tekemään
alle markkinahintojen tai sitä ei pystytä tekemään lainkaan
haluttuna ajankohtana. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena
on turvata rahoituksen riittävyys kaikissa olosuhteissa
ylläpitämällä riittävää likviditeettiä sekä varmistamalla se
että liiketoiminnan rahoitukseen on jatkuvasti käytettävissä
varoja riittävän nopeasti sijoitusten arvoa vaarantamatta.
Nokia pyrkii ylläpitämään riittävää likviditeettiä tehokkaalla
kassanhallinnalla sekä sijoittamalla pääosin erittäin likvideihin
rahamarkkinasijoituksiin. Likviditeettiasemasta riippuen
Nokia saattaa uudelleenrahoittaa erääntymään tulevat velat
ennen sopimuksen mukaista eräpäivää. Transaktioihin liittyvä
likviditeettiriski minimoidaan tekemällä vain transaktioita,
joille on saatavilla osto- ja myyntinoteeraukset markkinoilta.
Nokia pyrkii säilyttämään joustavat rahoitusjärjestelyt
ylläpitämällä sitoutuneita ja sitoutumattomia
rahoitusjärjestelyitä ja -ohjelmia.
Ostovelkoihin sisältyy velkoja toimittajille rahoituslaitosten
kanssa tehtyjen toimittajarahoitusjärjestelyjen puitteissa. Nämä
velat on luokiteltu ostoveloiksi, sillä maksut rahoituslaitoksille
tehdään lähes yhtenevin ehdoin kuin maksut toimittajille.
Mahdolliset maksuaikojen pidennykset yli toimittajien kanssa
sovittujen maksuaikojen ovat vähäisiä eikä tuleviin maksuihin
liity erityisiä takausjärjestelyjä. Nämä järjestelyt eivät aiheuta
merkittävää likviditeettiriskiä, sillä näiden toimittajarahoitus-
järjestelyjen piirissä olevien velkojen määrä on rajallinen ja
Nokialla on käytettävissään muita rahoituslähteitä.
Toimittajarahoitusjärjestelyjen piirissä olevat velat 31.12.:
Velkojen kirjanpitoarvo (milj. EUR)
2024
Esitetty ostoveloissa ja muissa veloissa
564
Joista toimittajat ovat saaneet maksun
250
Eräpäivien vaihteluväli laskun päiväyksen jälkeen (päivinä)
2024
Järjestelyjen piirissä olevat velat
60– 90
Järjestelyjen ulkopuoliset vastaavat ostovelat
30– 120
Nokian merkittävät rahoitusjärjestelyt ja -ohjelmat 31.12.:
Nostettu (milj. EUR)
Sitoutunut/sitoutumaton
Rahoitusjärjestely
Valuutta
Nimellisarvo (milj.)
2024
2023
Sitoutunut
Luottolimiittisopimus(1)
EUR
1 412
—
—
Sitoutunut
NIB luottolimiittisopimus(2)
EUR
250
100
—
Sitoutumaton
Suomalainen yritystodistusohjelma
EUR
750
—
—
Sitoutumaton
Euro-Commercial Paper -ohjelma
EUR
1 500
—
—
Sitoutumaton
Euro Medium Term Note -ohjelma(3)
EUR
5 000
1 922
2 300
Yhteensä
2 022
2 300
(1) Sopimus erääntyy kesäkuussa 2026.
(2) Luottolimiittisopimuksesta jäljellä olevan 150 miljoonan euron nostoaika päättyy  huhtikuussa 2025
(3) Kaikki euromääräiset joukkovelkakirjalainat on laskettu liikkeeseen Euro Medium Term Note -rahoitusohjelman puitteissa.
Eräillä rahoitusvelkojen muutoksilla ei ole välitöntä vaikutusta Nokian likviditeettiasemaan. Alla olevassa taulukossa on esitetty
vuokrasopimusvelkojen, korollisten velkojen ja näihin liittyvien johdannaisten muutokset jaoteltuina rahavirrallisiin ja muihin muutoksiin.
milj. EUR
Pitkäaikaiset
korolliset velat
Lyhytaikaiset
korolliset velat
Pitkäaikaisia velkoja
suojaavat
johdannaiset (1)
Vuokrasopimusvelat(2)
Yhteensä
1.1.2024
3 637
554
174
997
5 362
Rahavirrat
-361
-6
—
-225
-592
Muut muutokset:
Valuuttakurssien muutokset
64
2
-49
15
32
Käyvän arvon muutokset
-5
—
-37
—
-42
Siirto pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten välillä
-417
417
—
—
—
Myytävänä oleviin omaisuuseriin liittyvät velat
—
—
—
-30
-30
Lisäykset(3)
—
—
—
117
117
Muut
—
2
—
-11
-9
31.12.2024
2 918
969
88
863
4 838
1.1.2023
4 249
228
246
1 042
5 765
Rahavirrat
-283
-40
-19
-239
-581
Muut muutokset:
Valuuttakurssien muutokset
-34
-3
25
-12
-24
Käyvän arvon muutokset
83
—
-79
—
4
Siirto pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten välillä
-374
374
—
—
—
Lisäykset(3)
—
—
—
206
206
Muut
-4
-5
1
—
-8
31.12.2023
3 637
554
174
997
5 362
(1) Sisältää käyvän arvon ja rahavirtojen suojauslaskennan alaisia johdannaisia sekä sellaisia johdannaisia, jotka eivät ole suojauslaskennan alaisia mutta suojaavat pitkäaikaisia velkoja.
(2) Sisältää pitkä- ja lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat. Vuonna 2024 rahavirrat eivät sisällä Submarine Networks -liiketoiminnan rahavirtoja sen jälkeen, kun se luokiteltiin
myytävänä olevaksi ja lopetetuksi toiminnoksi.
(3) Sisältää uudet vuokrasopimukset sekä olemassa olevien vuokrasopimusten muutokset ja uudelleen määrittämisestä johtuvat erät.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
194
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Seuraavassa taulukossa esitetään diskonttaamaton, sopimuksiin pohjautuva rahavirta-analyysi taseessa esitetyistä vuokrasopimusveloista, rahoitusvaroista ja -veloista sekä annetuista ja saaduista
lainasitoumuksista. Taulukon luvut eivät ole suoraan johdettavissa taseesta.
2024
2023
Erääntyy
Erääntyy
milj. EUR
alle 3 kk:n
kuluessa
3–12 kk:n
kuluessa
1–3 vuoden
kuluessa
3–5 vuoden
kuluessa
yli 5 vuoden
kuluessa
Yhteensä
alle 3 kk:n
kuluessa
3–12 kk:n
kuluessa
1–3 vuoden
kuluessa
3–5 vuoden
kuluessa
yli 5 vuoden
kuluessa
Yhteensä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
3
5
359
129
—
496
—
—
394
385
—
779
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat(1)
—
—
57
8
48
113
—
—
60
8
46
114
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat lukuun ottamatta johdannaisia(1)
318
99
—
—
—
417
216
31
—
—
—
247
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset(2)
1 390
279
—
—
—
1 669
998
595
—
—
—
1 593
Rahavarat(2)
6 351
114
80
83
25
6 653
6 017
52
30
138
26
6 263
Nettona suoritettavien johdannaissaatavien rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat
-6
3
-1
-1
4
-1
-7
-2
-11
-12
-10
-42
Bruttona suoritettavien johdannaissaatavien rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat
5 492
2 471
1 081
114
—
9 158
8 407
1 582
358
6
—
10 353
Johdannaiset – velat
-5 428
-2 416
-1 017
-106
—
-8 967
-8 349
-1 560
-353
-6
—
-10 268
Myyntisaamiset
4 529
933
39
—
—
5 501
3 834
1 316
184
—
—
5 334
Pitkäaikaiset rahoitus- ja vuokrasopimusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat
-21
-103
-1 345
-926
-1 441
-3 836
-33
-115
-1 766
-1 200
-1 528
-4 642
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
—
—
-294
-172
-266
-732
—
—
-353
-199
-304
-856
Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat
-12
—
-23
-10
—
-45
—
—
-11
-11
-11
-33
Lyhytaikaiset rahoitus- ja vuokrasopimusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat
-603
-386
—
—
—
-989
-473
-98
—
—
—
-571
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
-64
-175
—
—
—
-239
-44
-179
—
—
—
-223
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat lukuun ottamatta johdannaisia(3)
-490
-2
—
—
—
-492
-458
-24
—
—
—
-482
Nettona suoritettavien johdannaisvelkojen rahavirrat:
Johdannaiset – velat
-2
-14
-10
3
—
-23
-4
-29
-41
-12
—
-86
Bruttona suoritettavien johdannaisvelkojen rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat
5 517
1 400
965
160
784
8 826
6 475
1 322
735
541
767
9 840
Johdannaiset – velat
-5 635
-1 458
-1 013
-174
-777
-9 057
-6 553
-1 353
-806
-551
-858
-10 121
Alennukset ilman suoritevelvoitetta
-222
-149
-6
-3
—
-380
-151
-212
-40
-1
—
-404
Ostovelat
-3 049
-126
-25
-12
-1
-3 213
-3 154
-204
-64
—
-1
-3 423
Annetut ja saadut sitoumukset
Annetut lainasitoumukset(4)
-5
-6
—
—
—
-11
-1
-4
—
—
—
-5
Saadut lainasitoumukset(5)
-1
148
1 410
—
—
1 557
-1
86
1 408
—
—
1 493
Venture fund -sitoumukset(6)
306
—
—
—
—
306
381
—
—
—
—
381
(1) Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat ja lyhytaikaiset rahoitusvarat lukuun ottamatta johdannaisia sisältävät pääasiassa rahoitussaamisia asiakkailta ja toimittajilta.
(2) Instrumentit, jotka voidaan vaatia maksettaviksi ennen eräpäivää, on esitetty lopullisen erääntymisensä mukaan, mikäli se on määritetty. Sijoitukset, joiden lopulliseen eräpäivään on yli kolme kuukautta, sisältävät 306 miljoonaa euroa (332 miljoonaa euroa vuonna 2023)
instrumentteja, jotka voidaan vaatia maksettaviksi kolmen kuukauden kuluessa.
(3) Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat lukuun ottamatta johdannaisia sisältävät ehdollisen velvoitteen China Huaxinille. Velvoite on esitetty taulukossa aikaisimpaan mahdolliseen ajankohtaan, jolloin merkintäaika on avoinna.
(4) Annetut lainasitoumukset on sijoitettu aikaisimpaan ajankohtaan, jolloin ne voidaan nostaa tai vaatia maksettaviksi.
(5) Saadut lainasitoumukset on sijoitettu niiden erääntymisajankohtaan. Näihin lukuihin sisältyvät myös lainasitoumuksiin liittyvät kulut.
(6) Näiden sitoumusten puitteissa tehtyjen nostojen ajoitus riippuu pääomarahastojen sijoituspäätöksistä, ja nostot jakautuvat tyypillisesti useiden vuosien ajanjaksolle. Lisätietoja venture fund -sitoumuksista on liitetiedossa 6.1. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
195
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Osio 6
Muut tiedot
Tämä osio sisältää tietoa Nokian taseen
ulkopuolisista vastuista ja velvoitteista,
konsernirakenteesta, lähipiiriliiketoimista sekä
tilikauden päättymisen jälkeisistä tapahtumista.
6.1. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet
Sopimusvelvoitteet
milj. EUR
Alle 1 vuosi
1–5 vuotta
Yli 5 vuotta
2024
Ostovelvoitteet
2 538
697
3
Vuokrasitoumukset(1)
9
86
573
2023
Ostovelvoitteet
3 630
767
14
Vuokrasitoumukset(1)
—
54
570
(1) Liittyy vuokrasopimuksiin, jotka eivät olleet vielä alkaneet 31.12.
Nokialla on 31.12.2024 vuokrasopimusvelkaan sisältymättömiä,
mahdollisia tulevia diskonttaamattomia vuokramaksuja
812 miljoonaa euroa (838 miljoonaa euroa vuonna 2023) jatko-
optioista, joita ei ole arvioitu käytettävän, ja 58 miljoonaa euroa
(33 miljoonaa euroa vuonna 2023) mahdollisia vuokramaksuja
päättämisoptioista, jotka odotetaan käytettävän.
Takaukset ja muut rahoitussitoumukset
Alla olevassa taulukossa esitetyt sitoumukset on esitetty
takausten ja rahoitussitoumusten suurimpaan mahdolliseen
nimellisarvoon, eivätkä luvut kuvasta johdon odottamia
tuloksia.
milj. EUR
2024
2023
Takaukset samaan konserniin kuuluvien
yritysten puolesta
  
Rahoituslaitosten antamat takaukset
Kaupalliset takaukset(1)
964
1 477
Ei-kaupalliset takaukset
498
615
Yhtiötakaukset(2)
Kaupalliset takaukset(1)
263
325
Ei-kaupalliset takaukset
33
35
Rahoitussitoumukset
Asiakasrahoitussitoumukset(3)
11
5
Venture fund -sitoumukset(4)
306
381
(1) Kaupalliset takaukset ovat tavanomaiseen liiketoimintaan liittyen Nokian asiakkaille
sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi annettuja takauksia kuten tarjous-, toimitus-
ja takuuajan takauksia.
(2) Yhtiötakaukset ovat Nokian asiakkaille ja kolmansille osapuolille annettuja
takauksia, joissa Nokia on ensisijaisessa takausvastuussa.
(3) Asiakasrahoitussitoumukset liittyvät asiakkaille myönnettyihin lainoihin.
Sitoumuksen käytettävyys edellyttää, että lainanottaja pystyy noudattamaan
sovittuja rahoitusehtoja ja liiketoimintaan liittyviä muita ehtoja sekä noudattaa
sovittuja hallinnollisia ehtoja. Lainat on yleensä tarkoitettu
tietoliikenneverkkoinvestointien ja -palveluiden rahoittamiseen. Ks. liitetieto 4.5.
Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat erät.
(4) Nokia on NGP Capitalin ja tiettyjen muiden teknologiaan sijoittavien rahastojen
äänetön osakas, mihin liittyen se on sitoutunut pääomamaksuihin ja on oikeutettu
rahavarojen jakoon kunkin osakassopimuksen ja rahaston toiminnan mukaan.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
196
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Oikeudelliset asiat
Laatimisperiaatteet
Nokia kertoo käynnissä olevista oikeudellisista asioista, jotka liittyvät mahdollisiin
velvoitteisiin, joiden olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma
tapahtuma, joka ei ole kokonaan Nokian määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta
tulevaisuudessa. Näitä asioita tarkastellaan säännöllisesti sen arvioimiseksi, onko
taloudellista hyötyä ilmentävien voimavarojen poistuminen todennäköistä, jolloin varaus
tulee merkitä taseeseen.
Nokia on, ja todennäköisesti tulee jatkossakin olemaan, osallisena erilaisissa oikeusprosesseissa,
joita syntyy ajoittain koskien immateriaalioikeuksia, kilpailuoikeudellisia kysymyksiä, kaupallisia
kiistoja, tuotevastuita, ympäristöä, verotusta, terveys- ja turvallisuuskysymyksiä, työsuhdeasioita
sekä laittomia irtisanomisia, myynti- ja markkinointikäytäntöjä, kansainvälistä kauppaa,
arvopapereita, yksityisyydensuojaa sekä säännösten noudattamiseen liittyviä käytäntöjä. Vaikka
johto ei odota niillä oikeusprosesseilla, joista se on tällä hetkellä tietoinen, olevan olennaista
epäsuotuisaa vaikutusta Nokian taloudelliseen asemaan, oikeudenkäynneille on ominaista, että
niiden lopputulos on vaikeasti ennakoitavissa. Tästä syystä Nokia saattaa tulevaisuudessa olla
tuomioistuinten päätösten kohteena tai päätyä sovintoratkaisuihin, joilla voi olla olennaisia
epäsuotuisia vaikutuksia sen toiminnan tulokselle ja rahavirroille.
Oikeudenkäynnit ja käsittelyt
Työsuhdeasioihin liittyvä ryhmäkanne Brasiliassa
Nokia on vastaajana useissa vaateissa eri Brasilian työtuomioistuimissa. Kantajat ovat entisiä
työntekijöitä, joiden sopimukset päättyivät Nokian luovuttua tietyistä palvelusopimuksista.
Vaateet koskevat lähinnä maksuja, jotka suoritettiin irtisanottujen työsopimusten mukaisesti
tai niiden yhteydessä. Nokia on saanut suurimman osan tapauksista ratkaistua joko
sovintoratkaisuina tai tuomioistuinten päätöksillä.
Asbestiin liittyvä oikeudenkäynti Yhdysvalloissa
Nokia on vastaajana noin 300:ssa asbestiin liittyvässä riita-asiassa, jotka ovat eri
oikeudenkäyntivaiheissa. Vaateet perustuvat tiloihin ja urakoitsijoihin liittyviin vastuisiin sekä
tuotevastuuseen. Vaateet liittyvät myös asianomistajien väitteisiin erilaisista diagnosoiduista
sairauksista, mukaan lukien, mutta ei ainoastaan, asbestoosi, keuhkosyöpä ja mesoteliooma.
Immateriaalioikeuksia koskevat oikeusprosessit
Amazon
Nokia aloitti vuonna 2023 patenttioikeudenkäynnit Amazonia vastaan useassa maassa.
Oikeustoimissa olevat patentit kattavat Amazonin palveluissa ja laitteissa käytettyjä
videoteknologioita. Amazon aloitti omia patenttejaan koskevat loukkausoikeudenkäynnit
Yhdysvalloissa sekä nosti Nokian oikeudenkäyntien yhteydessä vastakanteita Nokiaa vastaan,
mukaan lukien hinnanmäärityskanne Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Amazonin valitukset
koskien Nokian saamaa väliaikaista kieltotuomiota brasilialaisessa aluetuomioistuimessa on
hylätty. Syyskuussa 2024 alueellinen tuomioistuin Saksassa totesi Amazonin loukanneen Nokian
patenttia ja määräsi kieltotuomion.
Vuoden aikana ratkaistut oikeusprosessit
Vuoden 2024 aikana Nokia ilmoitti solmineensa monivuotiset lisensointisopimukset Oppon,
Vivon, Verifonen ja HP:n kanssa. Sopimusten myötä kaikki osapuolten välillä vireillä olleet
patenttioikeudenkäynnit raukesivat kaikissa maissa. Lisäksi vuonna 2024 Continental veti Nokiaa
vastaan nostamansa sopimusrikkomusta ja FRAND (fair, reasonable and non-discriminatory) -
lisensointia koskevat kanteet pois päättäen näin kaikki osapuolten välillä olleet oikeudelliset riidat.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
197
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
6.2. Konserniyhtiöt
Konsernin tytäryhtiöt 31.12.2024
Emoyhtiön
Konsernin
omistusosuus
omistusosuus
Rekisteröimisvaltio
Yhtiön nimi
%
%
Suomi
Comptel Oy
—
100,0
Nokia Innovations Oy
100,0
100,0
Nokia Investments Oy
100,0
100,0
Nokia Solutions and Networks Asset Management Oy
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Branch Operations Oy
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Oy
100,0
100,0
Nokia Technologies Oy
100,0
100,0
Nokia Teknologia Oy
100,0
100,0
Afganistan
Nokia Siemens Networks Afghanistan LLC
—
100,0
Alankomaat
Alcatel-Lucent RT International B.V.
—
50,0
Alcatel-Lucent Services International B.V.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks B.V.
—
100,0
Algeria
Nokia Algerie Sarl
—
100,0
Angola
Alcatel-Lucent Angola, Limitada
—
100,0
Arabiemiirikunnat
Alcatel Lucent Middle East and North Africa DMCC
—
100,0
Nokia Networks LLC
—
100,0
Nokia Solutions and Networks AE FZ-LLC
—
100,0
Nokia Solutions and Networks LLC - OPC
—
100,0
Argentiina
Nokia Solutions and Networks Argentina S.A.
—
100,0
Armenia
Nokia Solutions and Networks CJSC
—
100,0
Australia
Nokia Services Pty Limited
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Australia Pty Ltd
—
100,0
Radio Frequency Systems Pty Limited
—
50,0
Azerbaidžan
Nokia Solutions and Networks Baku LLC
—
100,0
Bangladesh
Nokia Solutions and Networks Bangladesh Limited
—
100,0
Belgia
Nokia Bell NV
—
100,0
Bolivia
Nokia Solutions and Networks Bolivia S.A.
—
100,0
Bosnia-Hertsegovina
Nokia Solutions and Networks d.o.o. Banja Luka
—
100,0
Nokia Solutions and Networks d.o.o., Sarajevo
—
100,0
Brasilia
Nokia Solutions and Networks do Brasil
Telecomunicações Ltda.
—
100,0
RFS Brasil Telecomunicações Ltda.
—
50,0
Bulgaria
Nokia Solutions and Networks EOOD
—
100,0
Chile
Nokia Solutions and Networks Chile Ltda.
—
100,0
Costa Rica
Alcatel Centroamerica S.A.
—
100,0
Emoyhtiön
Konsernin
omistusosuus
omistusosuus
Rekisteröimisvaltio
Yhtiön nimi
%
%
Nokia Costa Rica S.A.
—
100,0
Dominikaaninen
tasavalta
Nokia Dominican Republic, S.A.S.
—
100,0
Ecuador
Nokia Solutions and Networks Ecuador S.A.
—
100,0
Egypti
Nokia Egypt S.A.E.
—
100,0
El Salvador
Nokia El Salvador, S.A. de C.V.
—
100,0
Espanja
Nokia Spain, S.A.
—
100,0
Nokia Transformation, Engineering & Consulting
Services Spain S.L.U.
—
100,0
Etelä-Afrikka
Nokia Solutions and Networks South Africa (Pty) Ltd
—
100,0
Nokia South Africa (Pty) Ltd
—
69,9
Etelä-Korea
Nokia Solutions and Networks Korea Ltd.
—
100,0
Filippiinit
Lucent Technologies Philippines Inc.
—
100,0
Nokia Shanghai Bell Philippines, Inc.
—
50,0
Nokia Solutions and Networks Philippines, Inc.
—
100,0
Guatemala
Nokia Operations de Guatemala, S.A.
—
100,0
Hongkong
Nokia Hong Kong Limited
—
100,0
Nokia Shanghai Bell (Hong Kong) Limited
—
50,0
Indonesia
PT Nokia Solutions and Networks Indonesia
—
100,0
Intia
Comptel Communications India Private Limited
—
100,0
Nokia India Private Limited
100,0
100,0
Nokia Solutions and Networks India Private Limited
—
100,0
Noktel Telequipments Manufacturers India Private
Limited
—
100,0
RFS India Telecom Private Limited
—
50,0
Iran
Pishahang Communications Networks Development
Company (Private Joint Stock)
—
90,0
Irlanti
Nokatus Insurance Company Designated Activity
Company (DAC)
100,0
100,0
Nokia Ireland Limited
—
100,0
Israel
Nokia Solutions and Networks Israel Ltd.
—
100,0
Italia
Nokia Solutions and Networks Italia S.p.A.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks S.p.A.
—
100,0
Itävalta
IRIS Telecommunication Austria GmbH
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Holding Österreich GmbH
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Österreich GmbH
—
100,0
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
198
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Emoyhtiön
Konsernin
omistusosuus
omistusosuus
Rekisteröimisvaltio
Yhtiön nimi
%
%
Jamaika
Nokia Jamaica Limited
—
100,0
Japani
Nokia Innovations Japan G.K.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Japan G.K.
—
100,0
Kamerun
Societe de Telecommunication Camerounaise –
Sotelcam
—
99,6
Kanada
Nokia Canada Inc.
—
100,0
Kazakstan
"Nokia Solutions and Networks Kazakhstan" LLP
—
100,0
Kiina
Alcatel-Lucent Shanghai Bell Information Products Co.,
Ltd.
—
50,0
Hunan Huanuo Technology Co., Ltd.
—
50,0
Lucent Technologies Investment Co., Ltd.
—
100,0
Lucent Technologies Qingdao Telecommunications
Systems Ltd.
—
51,0
Nokia (Shanghai) Enterprise Management Co., Ltd.
—
100,0
Nokia Networks (Chengdu) Co., Ltd.
—
50,0
Nokia Shanghai Bell Co., Ltd.(1)
—
50,0
Nokia Shanghai Bell Software Co., Ltd.
—
50,0
Nokia Solutions and Networks (Suzhou) Co., Ltd.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks (Suzhou) Supply Chain
Service Co., Ltd.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Investment (China) Co.,
Ltd.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks System Technology
(Beijing) Co., Ltd.
—
50,0
RFS Radio Frequency Systems (Shanghai) Co., Ltd.
—
50,0
Kolumbia
Nokia Solutions and Networks Colombia Ltda.
—
100,0
Kreikka
Nokia Solutions and Networks Hellas Single Member S.A.
—
100,0
Kroatia
Nokia Solutions and Networks d.o.o.
—
100,0
Kuwait
Nokia Solutions and Networks Kuwait W.L.L.
—
49,0
Laosin
demokraattinen
tasavalta
Nokia Shanghai Bell Lao Sole Co. Ltd.
—
50,0
Latvia
Nokia Solutions and Networks SIA
—
100,0
Liettua
UAB Nokia Solutions and Networks
—
100,0
Malesia
Comptel Communications Sdn Bhd
—
100,0
Nokia Services and Networks Malaysia Sdn. Bhd.
—
100,0
Marokko
Nokia Solutions and Networks Morocco SARL
—
100,0
Meksiko
Nokia Operations de México S.A. de C.V.
—
100,0
Radio Frequency Systems de Mexico S.A. de C.V.
—
50,0
Moldova
"Nokia Solutions and Networks" S.R.L.
—
100,0
Emoyhtiön
Konsernin
omistusosuus
omistusosuus
Rekisteröimisvaltio
Yhtiön nimi
%
%
Myanmar
Nokia Solutions and Networks Myanmar Limited
—
100,0
Nicaragua
Lucent Technologies Nicaragua, S.A.
—
100,0
Nigeria
Alcatel-Lucent Nigeria Limited
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Nigeria Ltd.
—
100,0
Norja
Nokia Solutions and Networks Norge AS
—
100,0
Pakistan
Alcatel-Lucent Pakistan Limited
—
90,0
Nokia Solutions and Networks Pakistan (Private) Limited
—
100,0
Paraguay
Nokia Paraguay S.A.
—
100,0
Peru
Nokia Solutions and Networks Peru S.A.
—
100,0
Portugali
Alcatel-Lucent Portugal, S.A.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Portugal S.A.
—
100,0
Puerto Rico
Nokia Puerto Rico Inc.
—
100,0
Puola
IRIS Telecommunication Poland sp. z o.o.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks sp. z o.o.
—
100,0
Ranska
Alcatel Lucent
—
100,0
Camilec
—
100,0
Evolium
—
100,0
Nokia Networks France
—
100,0
Nokia Participations
—
100,0
Nokia Participations Chine
—
100,0
Radio Frequency Systems France
—
50,0
Romania
Nokia Networks S.R.L.
—
99,2
Ruotsi
Nokia Solutions and Networks AB
—
100,0
Saksa
Alcatel SEL Unterstützungs GmbH
—
100,0
IRIS Telecommunication GmbH
—
100,0
Nokia Asset Verwaltungsgesellschaft mbH
—
100,0
Nokia Display Technics GmbH i.L.
—
100,0
Nokia Electronics Bochum GmbH i.L.
—
100,0
Nokia Kunststofftechnik GmbH i.L.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks GmbH & Co. KG
—
100,0
Nokia Solutions and Networks International Holding
GmbH
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Management GmbH
—
100,0
Nokia Technology GmbH
—
100,0
Nokia Unterstützungsgesellschaft mbH
—
100,0
RFS Holding GmbH
—
50,0
Saudi-Arabia
Alcatel-Lucent Saudi Arabia Co., Ltd.
—
100,0
Nokia Arabia Limited
—
100,0
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
199
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Emoyhtiön
Konsernin
omistusosuus
omistusosuus
Rekisteröimisvaltio
Yhtiön nimi
%
%
Nokia Regional Headquarters Company
—
100,0
Senegal
Nokia West and Central Africa SA
—
100,0
Serbia
Nokia Solutions and Networks Serbia d.o.o. Beograd
—
100,0
Singapore
Nokia Solutions and Networks Singapore Pte. Ltd.
—
100,0
Slovakia
Nokia Slovakia, a.s.
—
100,0
Slovenia
Nokia Solutions and Networks, telekomunikacijske
resitve, d.o.o.
—
100,0
Sri Lanka
Nokia Solutions and Networks Lanka (Private) Limited
—
100,0
Sveitsi
Alcatel-Lucent Trade International AG
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Schweiz AG
—
100,0
Taiwan
Nokia Solutions and Networks Taiwan Co., Ltd.
—
100,0
Taiwan International Standard Electronics Limited
—
60,0
Tansania
Nokia Solutions and Networks Tanzania Limited
—
100,0
Tanska
Nokia Denmark A/S
—
100,0
Thaimaa
Nokia (Thailand) Co., Ltd.
—
100,0
Tšekki
Nokia Solutions and Networks Czech Republic, s.r.o.
—
100,0
Tunisia
Nokia Solutions and Networks CCC
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Tunisia SA
—
100,0
Turkki
Alcatel Lucent Teletas Telekomunikasyon A.S.
—
65,0
IRIS Telekomünikasyon Mühendislik Hizmetleri A.S.
—
100,0
Nokia Solutions Networks Iletisim A.S.
—
100,0
Ukraina
LLC "Nokia Solutions and Networks Ukraine"
—
100,0
Unkari
Nokia Solutions and Networks Kft.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks TraffiCOM Kft.
—
99,0
Uruguay
Nokia Uruguay S.A.
—
100,0
Uusi-Seelanti
Nokia New Zealand Limited
—
100,0
Uzbekistan
Nokia Solutions and Networks Tashkent LLC
—
100,0
Venezuela
Alcatel de Venezuela C.A.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Venezuela C.A.
—
100,0
Venäjä
AO "Nokia Solutions and Networks"
—
100,0
OOO "Nokia Solutions and Networks"
—
100,0
Vietnam
Alcatel-Lucent Vietnam Limited
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Technical Services
Vietnam Company Limited
—
100,0
Viro
Nokia Solutions and Networks OÜ
—
100,0
Yhdistynyt
kuningaskunta
Alcatel IP Networks Limited
—
100,0
Alcatel-Lucent Centro Caribbean Holding Limited
—
100,0
Emoyhtiön
Konsernin
omistusosuus
omistusosuus
Rekisteröimisvaltio
Yhtiön nimi
%
%
Nokia Software UK Limited
—
100,0
IRIS Service Delivery UK Ltd
—
100,0
Nokia UK Limited
—
100,0
STC
—
100,0
Yhdysvallat
Alcatel-Lucent International Holdings Inc.
—
100,0
Bell Laboratories Inc.
—
100,0
Fenix Group, Inc.
—
100,0
MRAC, Inc.
—
100,0
Nassau Metals Corporation
—
100,0
Nokia Apps Distribution LLC
—
100,0
Nokia Federal Solutions LLC
—
100,0
Nokia Innovations US LLC
—
100,0
Nokia Investment Management Corporation
—
100,0
Nokia of America Corporation
—
100,0
Nokia US Holdings Inc.
—
100,0
SAC AE Design Group, Inc.
—
100,0
SAC Wireless of CA, Inc.
—
100,0
SAC Wireless, LLC
—
100,0
Western Electric Company Incorporated
—
100,0
(1) Nokia-konsernilla on 50 prosentin ja yhden osakkeen omistusosuus, yhtiön toinen omistaja on Kiinan hallituksen kontrolloima
yhtiö, China Huaxin. Nokia Shanghai Bell Co., Ltd. on Nokia Shanghai Bell -konsernin (NSB-konserni) emoyhtiö. Ks. liitetieto 6.3
Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt .
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
200
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Konsernin osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset 31.12.2024
Emoyhtiön
Konsernin
omistusosuus
omistusosuus
Rekisteröimisvaltio
Yhtiön nimi
%
%
Suomi
HMD Global Oy
—
10,0
Hongkong
TD Tech Holding Limited
—
51,0
Itävalta
TETRON Sicherheitsnetz Errichtungs-und BetriebsgmbH
—
35,0
Kiina
Alcatel Shenyang Telecommunication Co., Ltd.
—
27,5
Fujian FUNO Mobile Communication Technology Co.,
Ltd.
—
49,0
Zhejiang Bell Technical Co., Ltd.
—
20,0
Kuuba
Copal, S.A.
—
49,0
Nigeria
ITT Nigeria Limited
—
40,0
Ranska
ASN Holding
—
20,0
Cibair
—
19,0
III-V Lab
—
40,0
Saudi-Arabia
Nokia Solutions and Networks Al-Saudia Co. Limited
—
49,0
Yhdysvallat
MobileMedia Ideas LLC
—
40,0
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
201
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
6.3. Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt
Nokian omistusosuus Nokia Shanghai Bellin emoyhtiöstä, Nokia Shanghai Bell Co., Ltd.:stä (NSB),
on 50 prosenttia plus yksi osake ja China Huaxin Post & Telecommunication Economy
Development Center (China Huaxin) omistaa loput. Nokia käytti harkintaa arvioidessaan,
että sillä on määräysvalta NSB:ssä. Arviointi kattoi useita tekijöitä, mukaan lukien kyky nimittää
johtohenkilöstö, NSB:n toimintojen johtamista koskeva päätöksenteko sekä Nokian altistuminen
NSB:n muuttuville tuotoille.
Vuonna 2017 tehty sopimusjärjestely oikeuttaa China Huaxinin siirtämään omistusosuutensa
NSB:ssä kokonaisuudessaan Nokialle ja Nokian ostamaan China Huaxinin omistusosuuden Nokialle
myöhemmin suoritettavaa käteisvastiketta vastaan. Tämän perusteella Nokia kirjasi NSB:n
määräysvallattomille omistajille kuuluvan osuuden pois konsernitaseestaan ja kirjasi rahoitusvelan
perustuen odotettavissa olevaan käteismaksuun China Huaxinin omistusosuuden hankkimiseksi.
Vuonna 2024 Nokia ja China Huaxin ovat yhdessä tarkastelleet NSB:n tulevaa omistusrakennetta.
Keskustelujen seurauksena Nokia käytti NSB:n osakassopimuksessa kuvatun osto-optionsa ja
aloitti prosessin tullakseen ainoaksi osakkeenomistajaksi ostamalla China Huaxinin noin 50 %:n
osuuden NSB:stä. Osto-option toteutumisen edellytyksenä on osakassopimuksen mukaisten
vaadittujen vaiheiden suorittaminen.
Rahoitusvelan arvostus on monimutkaista, koska siihen sisältyy arvio option toteutushinnasta
ja ylimääräisten käteisvarojen jakamisesta option toteutushetkellä. Vuonna 2024 Nokia kirjasi
5 miljoonan euron tappion (2 miljoonan euron tappio vuonna 2023) rahoitustuottoihin
ja -kuluihin, mikä vastaa muutosta odotettavissa olevassa käteismaksussa. 31.12.2024
odotettavissa oleva käteismaksu oli 487 miljoonaa euroa (455 miljoonaa euroa vuonna 2023).
Nokia Shanghai Bell -konsernin taloudelliset tiedot
Alla esitetyt Nokia Shanghai Bell -konsernin taloudelliset tiedot eivät sisällä Nokia Shanghai Bell
-konsernin yhtiöiden välisiä sisäisiä liiketapahtumia, mutta ne sisältävät muut Nokia-konsernin
sisäiset liiketapahtumat.
milj. EUR
2024
2023
Tiivistetty tuloslaskelma
  
  
Liikevaihto(1)
760
979
Liikevoitto/(-tappio)
46
-6
Tilikauden voitto/(tappio)
11
-26
Tilikauden voiton/(tappion) jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto/(tappio)
11
-26
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus voitosta/(tappiosta)(2)
—
—
Tiivistetty tase
Pitkäaikaiset varat
353
400
Pitkäaikaiset velat
-59
-100
Pitkäaikaiset nettovarat
294
300
Lyhytaikaiset varat(3)
1 622
1 642
Lyhytaikaiset velat
-854
-900
Lyhytaikaiset nettovarat
768
742
Nettovarat(4)
1 062
1 042
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus(2)
—
—
Tiivistetty rahavirtalaskelma
Liiketoiminnan nettorahavirta
204
51
Investointien nettorahavirta
-2
2
Rahoituksen nettorahavirta
-85
-41
Muuntoerot
26
-38
Nettorahavirta
143
-26
(1) Sisältää 11 miljoonaa euroa (19 miljoonaa euroa vuonna 2023) myyntiä muille Nokia-konsernin yhtiöille.
(2) China Huaxinin kanssa solmittujen sopimusehtojen mukaisesti Nokia ei kirjaa määräysvallattomille omistajille kuuluvaa osuutta
NSB:stä.
(3) Sisältää yhteensä 843 miljoonaa euroa (700 miljoonaa euroa vuonna 2023) rahavaroja.
(4) NSB:n voitonjakoon vaaditaan osakkeenomistajien erityinen päätös, joka on kahden kolmasosan enemmistön kannattama,
kuitenkin aina niin, että vähintään 50 prosenttia jaettavissa olevasta voitosta (verojen jälkeen) tulee jakaa vuosittain osinkona.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
202
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
6.4. Lähipiiriliiketoimet
Nokialla on lähipiiriliiketoimia tytäryhtiöiden, osakkuusyhtiöiden, yhteisyritysten ja
eläkerahastojen sekä konsernin johdon ja hallituksen kanssa. Liiketoimet ja saldot Nokian
määräysvallassa olevien yritysten kanssa on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Ks. lisätietoja
konsolidointiperiaatteista ja konserniyhtiöistä liitetiedosta 1.2. Yleiset laatimisperiaatteet ja
liitetiedosta 6.2. Konserniyhtiöt .
Liiketoimet, saamiset ja velat osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten kanssa
milj. EUR
2024
2023
2022
Myynnit
36
46
74
Ostot
-147
-141
-127
Myynti- ja muut saamiset
73
18
36
Osto- ja muut velat
-35
-31
-26
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin ovat yksittäin tarkasteltuina epäolennaisia.
Kirjanpitoarvo osuuksille osakkuusyhtiöissä ja yhteistyöyrityksissä oli 124 miljoonaa euroa
vuoden 2024 lopussa (88 miljoonaa euroa vuoden 2023 lopussa).
Nokia toteutti 31.12.2024 Alcatel Submarine Networksin (ASN) myynnin Ranskan valtiolle.
Sujuvan siirtymän varmistamiseksi Nokia säilytti ASN:ssä 20 %:n omistusosuuden ja edustuksen
hallituksessa sovitun ajanjakson loppuun, minkä jälkeen Ranskan valtion suunnitelmana on
lunastaa Nokian jäljellä oleva osuus. Nokia käsittelee säilyttämäänsä omistusosuutta sijoituksena
osakkuusyhtiöön. Ks. lisätietoja Submarine Networks -liiketoiminnan myynnistä liitetiedosta 2.6.
Lopetetut toiminnot.
Nokialla on 51 prosentin omistusosuus hongkongilaisesta yhteisyrityksestä TD Tech Holding
Limitedistä (”TD Tech HK”), jonka Nokia on käsitellyt sijoituksena osakkuusyhtiöön. Vuonna 2024
TD Tech HK sai päätökseen yhteisyrityksen koko liiketoiminnan myynnin myymällä operatiiviset
tytäryhtiönsä konsortiolle, johon kuuluvat Huawei Technologies, Chengdu High-tech Investment
Group ja muita ostajia. Liiketoiminnasta luovuttuaan Nokia tulee irtautumaan
omistusosuudestaan TD Tech HK:ssa. Nokia käsitteli transaktiot osakkuusyhtiöihin ja
yhteisyrityksiin tehdyn sijoituksen myyntinä ja kirjasi siihen liittyen 191 miljoonan euron
myyntivoiton ja vastaanotti yhteensä 248 miljoonan euron käteisvastikkeen vuonna 2024.
Vuonna 2016 Nokia ja HMD Global Oy (HMD) solmivat strategisen tavaramerkki- ja
patenttilisenssisopimuksen, joka antaa HMD:lle maailmanlaajuisen yksinoikeuden käyttää
Nokian tavaramerkkiä matkapuhelinten ja tablettien valmistuksessa kymmenen vuoden ajan.
Sopimuksen perusteella Nokia saa HMD:ltä Nokian tavaramerkillä myytävistä matkapuhelimista
ja tableteista rojaltimaksuja, jotka kattavat sekä tavaramerkki- että patenttilisenssin. Elokuussa
2023 Nokia ja HMD muuttivat lisenssisopimusta siten, että HMD:n yksinoikeus valmistaa Nokian
tavaramerkillä laitteita päättyy maaliskuussa 2026. Nokia on vuodesta 2020 alkaen omistanut
osuuden HMD:ssä, jonka se on käsitellyt sijoituksena osakkuusyhtiöön. Vuonna 2023 Nokia
kirjasi sijoituksestaan HMD:hen 28 miljoonan euron arvonalentumistappion, joka on esitetty
tuloslaskelmassa rivillä osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta.
Liiketoimet eläkerahaston kanssa
Nokialla on 35 miljoonan euron (37 miljoonaa euroa vuonna 2023) velka konsernin saksalaiselle
eläkesäätiölle, joka on erillinen juridinen yksikkö. Toistaiseksi voimassa olevan velan vuosikorko
on 6 % ja osapuolet voivat irtisanoa sen 90 päivän irtisanomisajalla. Laina sisältyy taseen
lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Ks. lisätietoja Nokian eläkejärjestelyistä liitetiedosta 3.4. Eläkkeet
ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet.
Liiketoimet johtokunnan ja hallituksen kanssa
Konsernin johtokunnan ja hallituksen jäsenille ei myönnetty lainoja vuosina 2024, 2023 ja 2022.
Ks. lisätietoja Nokian johtoon kuuluvien avainhenkilöiden palkitsemisesta liitetiedosta 3.2. Johdon
palkitseminen.
6.5. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
Tapahtumat, joiden johdosta tilinpäätöslaskelmia ei ole oikaistu
Toimitusjohtajan vaihtuminen
Nokia ilmoitti 10.2.2025, että toimitusjohtaja Pekka Lundmark jättää tehtävänsä
toimitusjohtajana 31.3.2025. Nokian hallitus on nimittänyt Justin Hotardin uudeksi
toimitusjohtajaksi 1.4.2025 alkaen. Lundmark jatkaa uuden toimitusjohtajan neuvonantajana
vuoden loppuun sujuvan siirtymän varmistamiseksi.
Hotardilla on yli 25 vuoden kokemus kansainvälisten teknologiayhtiöiden johtotehtävistä ja
innovaatioiden, teknologiajohtajuuden ja kasvun vauhdittamisesta. Hotard johtaa tällä hetkellä
Intelin datakeskus- ja tekoälyliiketoimintaa. Tätä ennen hän on toiminut johtotehtävissä
teknologiayhtiöissä, kuten Hewlett Packard Enterprisessa ja NCR Corporationissa.
Infinera-hankinta
Nokia sai 28.2.2025 päätökseen Infinera Corporationin (Infinera) hankinnan 27.6.2024 julkistetun
sopimuksen mukaisesti. Infinera on innovatiivisten avoimien optisten verkkoratkaisujen ja
edistyneiden optisten puolijohteiden maailmanlaajuinen toimittaja, jonka kotipaikka on San Jose.
Kaupan toteutumisen myötä Infinerasta tuli osa Nokia-konsernia ja Nokia omistaa 100 % sen
osakekannasta ja äänivallasta. Hankinta parantaa merkittävästi Nokian mittakaavaa ja
kannattavuutta optisissa verkoissa ja se vauhdittaa Nokian kasvustrategiaa datakeskuksissa ja
vahvistaa sen asemaa sekä Pohjois-Amerikassa että internet-toimijoiden keskuudessa.
Luovutettu 1,7 miljardin euron kokonaisvastike koostuu 1,1 miljardin käteisvastikkeesta ja 0,6
miljardin euron osakkeina maksettavasta vastikkeesta, joka vastaa 127 434 986 osaketta ja joka
maksetaan American Depository Shares (ADS) -muodossa. Lisäksi hankinnan toteuduttua
velkakirjojen haltijoille syntyi vaihtovelkakirjalainojen ehtojen mukaisesti vaihto-oikeus korotetulla
vaihtosuhteella (make-whole redemption). Käynnissä olevan vaihtokauden ja sen jälkeisen Nokian
osakkeen arvon tarkastelujakson jälkeen vaihdettavaksi annetut vaihtovelkakirjat on tarkoitus
lunastaa käteisellä vuoden 2025 toisen vuosineljänneksen aikana.
Nokia tulee raportoimaan hankitun liiketoiminnan osana Verkkoinfrastruktuuri-segmenttiä.
Hankinta käsitellään liiketoimintojen yhdistelemisenä hankintamenetelmää käyttäen.
Nokia määrittää parhaillaan transaktion alustavaa hankintalaskelmaa ja ottaen huomioon
hankintahetken ja vuoden 2024 konsernitilinpäätöksen julkistusajankohdan läheisyyden,
Nokia katsoi, että alustavan kauppahinnan kohdentamisen esittäminen ei ole tässä vaiheessa
käytännössä mahdollista.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
203
Emoyhtiön tuloslaskelma
1.1.–31.12.
milj. EUR
Liite
2024
2023
Liikevaihto
  
—
1
Bruttokate
  
—
1
Myynnin ja hallinnon kulut
  
-67
-59
Liiketoiminnan muut tuotot
4
14
7
Liiketoiminnan muut kulut
4
-23
-7
Liiketappio
  
-76
-58
Rahoitustuotot ja -kulut
  
Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista
5
50
411
Korko- ja muut rahoitustuotot
5
549
638
Korko- ja muut rahoituskulut
5
-622
-654
Tappiot osakkeiden ja liiketoimintojen likvidoinneista
5
-2
—
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
  
-25
395
Tappio/voitto ennen veroja
  
-101
337
Tuloverot
6
2
9
Tilikauden tappio/voitto
  
-99
346
Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
204
Emoyhtiön tase
31.12.
milj. EUR
Liite
2024
2023
VASTAAVAA
  
Pysyvät vastaavat
  
Aineettomat oikeudet
  
2
2
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
  
2
2
Maa- ja vesialueet
7
8
9
Rakennukset ja rakennelmat
7
65
69
Koneet ja kalusto
7
1
1
Muut aineelliset hyödykkeet
7
4
4
Keskeneräiset hankinnat
7
8
3
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
  
86
86
Osuudet saman konsernin yhtiöissä
8
18 192
18 695
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
8, 13
457
715
Muut pitkäaikaiset sijoitukset
8, 13
1
1
Sijoitukset yhteensä
  
18 650
19 411
Pitkäaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä
13
1 412
2 714
Pitkäaikaiset lainasaamiset muilta yhtiöiltä
13
16
1
Muut pitkäaikaiset saamiset
23
28
Laskennalliset verosaamiset
6
19
19
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä
  
1 470
2 762
Pysyvät vastaavat yhteensä
  
20 208
22 261
Vaihtuvat vastaavat
  
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
13
1 576
1 512
Lyhytaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä
13
1 187
2 362
Muut rahoitusvarat saman konsernin yhtiöiltä
13, 14
43
101
Muut rahoitusvarat muilta yhtiöiltä
13, 14
225
131
Siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut saman konsernin yhtiöiltä(1)
9
158
162
Siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut muilta yhtiöiltä(1)
9
509
491
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
  
3 698
4 759
Rahavarat
13
4 421
4 048
Vastaavaa yhteensä
  
28 327
31 068
milj. EUR
Liite
2024
2023
VASTATTAVAA
  
Oma pääoma
  
Osakepääoma
10
246
246
Ylikurssirahasto
10
46
46
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot
10
41
21
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
10
13 448
14 849
Edellisten tilikausien voitto
10
1 025
1 394
Tilikauden tappio/voitto
10
-99
346
Oma pääoma yhteensä
  
14 707
16 902
Pakolliset varaukset
11
30
47
Vieras pääoma
  
Pitkäaikaiset korolliset velat
12, 13
2 647
3 383
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä
  
2 647
3 383
Lyhytaikainen vieras pääoma
  
Lyhytaikaiset korolliset velat saman konsernin yhtiöille
12, 13
8 179
9 228
Lyhytaikaiset korolliset velat muille yhtiöille
12, 13
914
475
Muut rahoitusvelat saman konsernin yhtiöille
13
35
88
Muut rahoitusvelat muille yhtiöille
13
1 605
740
Ostovelat saman konsernin yhtiöille
48
54
Ostovelat muille yhtiöille
37
20
Siirtovelat ja muut velat saman konsernin yhtiöille
15
33
43
Siirtovelat ja muut velat muille yhtiöille
15
92
88
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
  
10 943
10 736
Vieras pääoma yhteensä
  
13 590
14 119
Vastattavaa yhteensä
  
28 327
31 068
(1) Tase-erien luokittelua on muutettu vuonna 2024 ja vertailutiedot on oikaistu vastaavasti.
Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
205
Emoyhtiön rahoituslaskelma
1.1.–31.12.
milj. EUR
2024
2023
Tilikauden tappio/voitto
-99
346
Oikaisut, yhteensä
117
-343
Poistot
3
6
Tuloverot
-2
-9
Rahoitustuotot- ja kulut, netto
73
16
Muut rahoituserät
-50
-411
Osakeperusteiset maksut
99
59
Pakolliset varaukset
-10
—
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden
käytöstäpoistamiset
3
—
Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden
myyntivoitto
—
-4
Tytäryhtiölikvidointi
2
—
Muut tuotot ja kulut
-1
—
Käyttöpääoman muutos
Saamisten vähennys/lisäys
10
-37
Korottomien velkojen lisäys/vähennys
6
-5
Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta
34
-39
Saadut korot
486
589
Maksetut korot
-603
-651
Maksetut ja saadut muut rahoituserät, netto
-2
1
Maksetut tuloverot
-3
-1
Liiketoiminnan rahavirta
-88
-101
milj. EUR
2024
2023
Pääomanpalautukset tytäryhtiöosakkeista
502
—
Saadut osingot tytäryhtiöiltä
—
411
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
käyttöomaisuushyödykkeisiin
-6
-5
Aineellisten ja muiden aineettomien
käyttöomaisuushyödykkeiden myynti
—
4
Muiden pitkäaikaisten saamisten vähennys
1 400
4
Lyhytaikaisten saamisten vähennys
1 120
2 471
Pitkäaikaisten sijoitusten ostot
-278
-290
Pitkäaikaisten sijoitusten myynnit
544
190
Lyhytaikaisten sijoitusten ostot
-579
-1 487
Lyhytaikaisten sijoitusten myynnit
560
3 156
Investointien rahavirta
3 263
4 454
Omien osakkeiden ostot
-680
-300
Pitkäaikaisten velkojen vähennys
-1 049
-300
Lyhytaikaisten velkojen vähennys
-358
-1 890
Osingonjako
-715
-612
Konserniavustukset
—
-560
Rahoitustoimintojen rahavirta
-2 802
-3 662
Rahavarojen lisäys
373
691
Rahavarat tilikauden alussa
4 048
3 357
Rahavarat tilikauden lopussa
4 421
4 048
Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
206
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
1. Laatimisperiaatteet
Esitysperiaatteet
Nokia Oyj (Emoyhtiö) vastaa konsernin sisäisen rahoituksen
järjestämisestä. Emoyhtiön taloudelliseen asemaan vaikuttavat
Nokian liiketoiminta- ja organisaatiomallien muutoksista
johtuvat sisäisen ja ulkoisen rahoitustarpeen muutokset.
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen
kirjanpitolainsäädännön mukaan. Emoyhtiö soveltaa
kirjanpitolain 5:2a §:ä soveltuvin osin johdannaissopimusten
ja muiden rahoitusvälineiden merkitsemiseen, arvostamiseen
ja esittämiseen tilinpäätöksessä ja siten soveltaa samoja
laatimisperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä.
Emoyhtiöllä on yksi sivuliike Nokia Oyj, Succursale de Lancy, joka
sijaitsee Sveitsissä. Sivuliike sisältyy Emoyhtiön tilinpäätökseen.
Täydellinen luettelo konserniin kuuluvista yhtiöistä on esitetty
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.2. Konserniyhtiöt.
Valuuttamääräiset erät
Emoyhtiön tilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan
tapahtumapäivän valuuttakurssiin. Käytännössä usein
käytetään valuuttakurssia, joka on riittävän lähellä
tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaanrahan määräiset
monetaariset varat ja velat arvostetaan raportointikauden
päättymispäivän valuuttakursseihin. Kurssivoitot ja -tappiot
kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Osakeperusteiset maksut
Emoyhtiöllä on kolme työntekijöille suunnattua
osakeperusteista kannustinohjelmaa: tulosperusteiset
osakepalkkiot, ehdolliset osakepalkkiot ja työntekijöiden
osakesäästöohjelma. Osakeperusteiset palkkiot kirjataan
kuluksi tuloslaskelmaan, kun osakkeet toimitetaan työntekijöille.
Maksu sisältää verot sekä veronluonteiset maksut.
Eläkkeet
Eläkejärjestelyihin tehdyt maksusuoritukset kirjataan kuluksi
sille tilikaudelle, jota veloitus koskee. Eläkekulut on esitetty
noudattaen paikallista lainsäädäntöä.
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
Taseeseen merkittyjen aineettomien ja aineellisten
hyödykkeiden hankintamenosta on vähennetty suunnitelman
mukaiset poistot. Aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä
tehdään suunnitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat
arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan seuraavasti:
Aineettomat hyödykkeet
3–7 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat
20–33 vuotta
Koneet ja kalusto
3–10 vuotta
Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja.
Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen
Osuudet saman konsernin yrityksissä on arvostettu
hankintamenoon tai alempaan arvonalentumisella oikaistuun
arvoon, jos sijoituksen todennäköisesti tulevaisuudessa
kerryttämä tulo on pysyvästi hankintamenoa pienempi.
Lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä on arvostettu
nimellisarvoon tai tätä alempaan enintään todennäköiseen
arvoon. Johdannaisvarat on arvostettu käypään arvoon.
Emoyhtiö luokittelee muut rahoitusvarat seuraavasti:
hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat ja käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat. Luokittelu
tehdään emoyhtiön rahoitusvarojen hallinnoinnissa
sovellettavan liiketoimintamallin ja rahoitusvarojen
sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella.
Rahoitusvarojen hallinnoinnissa käytettävä liiketoimintamalli
määritellään portfoliotasolla. Liiketoimintamallin tulee perustua
käytännön liiketoiminnan johtamiseen. Rahoitusvaroja
arvostetaan hankintamenoon silloin, kun liiketoimintamallin
tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen
perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja kun rahoitusvarojen
rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta.
Muut rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon
tulosvaikutteisesti, mikäli ne eivät täytä edellä mainitun
kategorian vaatimuksia. Näiden mainittujen periaatteiden lisäksi
rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostamiseen vaikuttaa se,
onko rahoitusvara osa suojaussuhdetta (ks. suojauslaskenta).
Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan
kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin emoyhtiö sitoutuu
ostamaan tai myymään rahoitusvaran. Rahoitusvara kirjataan
taseesta pois silloin, kun kaikki rahoitusvaraan liittyvät
riskit ja tuotot on siirretty rahoitusvaraa hallinnoivalle
kolmannelle osapuolelle.
Korolliset sijoitukset
Emoyhtiö sijoittaa osan jatkuvan liiketoiminnan ennustettujen
ulosmenevien rahavirtojen kattamiseen tarvittavista
kassavaroista erittäin likvideihin korkosijoituksiin. Korolliset
sijoitukset voivat sisältää sijoituksia, jotka arvostetaan
hankintamenoon tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset sisältävät sijoitukset erittäin
likvideihin yrityslainoihin, jotka ovat luonteeltaan pitkäaikaisia
sijoituksia niiden raportointihetken maturiteettiin perustuen.
Nämä sijoitukset kirjataan hankintamenoon, kuitenkin enintään
todennäköiseen arvoon.
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset pankkitalletuksiin sekä
kiinteätuottoisiin arvopapereihin ja rahamarkkina-arvopapereihin,
jotka erääntyvät tai eräännytetään yli kolmen kuukauden
kuluttua ja jotka eivät ole osa strukturoituja sijoituksia ja joiden
rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksuista,
hallinnoidaan portfoliossa, jonka liiketoimintamalli on
sijoitusten hallussapito rahavirtojen kerryttämiseksi. Nämä
sijoitukset kirjataan hankintamenoon, kuitenkin enintään
todennäköiseen arvoon. Näiden sijoitusten pääasiallinen
tarkoitus on kerätä sopimukseen perustuvat rahavirrat sekä
pääoman takaisinmaksut. Sijoituksia kuitenkin myydään
ajoittain likviditeetin hallitsemiseksi ja markkinariskin
vähentämiseksi.
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset voivat sisältää myös
rahamarkkinarahastoja, joita ei luokitella rahavaroiksi,
kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä sijoituksia,
sijoitusrakenteita, jotka koostuvat arvopapereista sekä niitä
täydentäviä ja tyypillisesti vastakkaisia riskitekijöitä sisältävistä
johdannaisista sekä muita sijoituksia, joiden rahavirrat eivät
koostu yksinomaan pääoman ja koron maksuista. Näiden
sijoitusten tarkoituksena on kerätä arvonnousu ja muut
sijoitustuotot, ja ne voidaan myydä koska tahansa. Nämä
sijoitukset on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Käyvän arvon muutokset, valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä
realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan rahoitustuottoihin
ja -kuluihin tuloslaskelmassa. Näiden sijoitusten käyvät arvot
perustuvat julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon.
Sijoitukset johdannaistransaktioiden vakuuksina käytettäviin
talletuksiin arvostetaan hankintamenoon.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
207
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä
Lainasaatavien perintäkelpoisuutta sekä lainoille saatuja
vakuuksia seurataan kvartaaleittain. Mikäli on nähtävissä,
että lainan takaisinmaksu ei toteudu sovitun mukaisena,
arvonalentumisesta aiheutuvat kulut kirjataan rahoituskuluihin
kirjanpitoarvon ja ennustettujen tulevien rahavirtojen
nykyarvon välisenä erotuksena. Korkotuotot lainasaamisista
kirjataan rahoitustuottoihin.
Rahavarat
Rahavarat sisältävät käteisvarat pankeissa ja kassassa sekä
erittäin likvidit korko- ja rahamarkkinasijoitukset, jotka ovat
helposti konvertoitavissa käteisvaroiksi tiedossa olevaan
määrään, ja joiden erääntymiseen hankintahetkellä on enintään
kolme kuukautta, sekä pankkitalletuksista, jotka erääntyvät tai
jotka voidaan sopimukseen perustuen vaatia maksettaviksi
enintään kolmen kuukauden kuluttua hankintahetkestä.
Sijoitusten korkean luottokelpoisuuden ja lyhyen maturiteetin
vuoksi sijoitusten arvonmuutosriski on merkityksetön.
Rahamarkkinarahastosijoitukset, joiden riskiprofiili on edellä
mainittujen kriteerien mukainen, luokitellaan myös rahavaroiksi.
Rahoitusvarojen arvon alentuminen
Emoyhtiö kirjaa odotettavissa olevia luottotappioita varten
tappiota koskevan vähennyserän rahoitusvaroista, jotka on
arvostettu hankintamenoon tai käypään arvoon käyvän arvon
rahaston kautta sekä lainatakaussopimuksista
ja luottositoumuksista. Emoyhtiö arvostaa rahoitus-
instrumenttinsa tulevaisuuteen suuntautuvan perusteen
mukaisesti ja kirjaa muutokset odotetuissa luottotappioissa
kvartaaleittain. Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.5.
Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat erät.
Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen
Emoyhtiö luokittelee johdannaisvelat käypään arvoon
tulosvaikutteisesti ja kaikki muut rahoitusvelat nimellisarvoon.
Korolliset velat
Pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset velat, mukaan lukien
lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista korollisista veloista ja
johdannaistransaktioiden vakuudet, kirjataan nimellisarvoon.
Transaktiokulut kirjataan siirtosaamisiin ja jaksotetaan
tuloslaskelmaan instrumentin pitoaikana. Valuuttakurssivoitot
ja -tappiot sekä lainan korot kirjataan rahoituskuluihin ja -
tuottoihin instrumentin pitoaikana.
Ostovelat
Ostovelat kirjataan laskutetun määrän mukaisesti.
Johdannaissopimukset
Muut rahoitusvarat ja muut rahoitusvelat koostuvat pääasiassa
johdannaisista. Kaikki johdannaiset kirjataan alun perin käypään
arvoon sopimuksentekopäivänä, ja myöhempi arvostaminen
tapahtuu käypään arvoon. Syntyneen voiton tai tappion
kirjauskäytäntö riippuu siitä, sovelletaanko johdannaisiin
suojauslaskentaa.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa
Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla
termiinisopimukset raportointihetken markkinatermiinikurssein.
Käyvän arvon muutokset arvostetaan vertaamalla näitä kursseja
sopimuskurssiin. Valuuttaoptiot arvostetaan raportointihetkellä
Garman & Kohlhagen -arvonmääritysmallilla. Käyvän arvon
muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Korkotermiini-, korko-optio- ja korkofutuurisopimusten sekä
johdannaispörssissä noteerattujen optioiden käypä arvo
määritellään käyttämällä raportointihetken markkinahintoja.
Koronvaihto- ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo
arvioidaan tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella
käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Käyvän
arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Korkojohdannaisista aiheutuvat korkotuotot tai -kulut
jaksotetaan tuloslaskelmaan tilikauden aikana.
Suojauslaskenta
Suojauslaskennassa käytettävissä olevia johdannaissopimuksia
ovat valuuttatermiinit, optiot tai optiostrategiat sekä
korkojohdannaiset. Suojauslaskentaa voidaan soveltaa optioihin
ja optiostrategioihin, joiden nettomääräinen preemio on nolla
tai maksettu. Optiostrategian osalta ostettujen optioiden
nimellisarvo on sama tai suurempi kuin myytyjen optioiden,
ja niiden muut sopimusehdot ovat samat.
Emoyhtiö käyttää käyvän arvon suojauslaskentaa vähentääkseen
korkotason ja valuuttakurssien muutoksista johtuvien korollisten
velkojen käyvän arvon muutosten vaikutusta. Koronvaihto-
sopimuksia sekä koron- ja valuutanvaihtojohdannaisia käytetään
suojaamaan korko- ja valuuttariskiä.
Emoyhtiön velat arvostetaan hankintamenoon. Käyvän arvon
suojauksessa käytettävien johdannaisten käyvän arvon muutos
sekä käyvän arvon suojauslaskennan piirissä olevien
rahoitusvelkojen sellainen käyvän arvon muutoksen osuus, joka
syntyy suojattavan riskin vaikutuksesta, kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa. Emoyhtiö
erottaa valuuttojen välisen viitekoronvaihtosopimuksen
preemion koron- ja valuutanvaihtosopimuksista ja jättää
sen suojaussuhteen ulkopuolelle suojauskustannukseksi,
joka kirjataan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon
suojauskustannusrahastoon. Mikäli suojaussuhde ei enää täytä
suojauslaskennan kriteereitä, suojauslaskenta lopetetaan, ja
suojauskustannusrahastoon kirjattu suojauskustannus kirjataan
kuluksi sekä suojattavan rahoitusinstrumentin kirjanpitoarvoon
kirjattu käyvän arvon muutos jaksotetaan rahoitustuottoihin
ja -kuluihin tuloslaskelmassa efektiivisen koron menetelmällä.
Emoyhtiö soveltaa myös rahavirtojen suojaamista tulevien
korkojen rahavirtaan vieraassa valuutassa liittyen liikkeeseen
laskettuihin joukkovelkakirjalainoihin. Nämä tulevien korkojen
rahavirrat suojataan koron- ja valuutanvaihtosopimuksin, jotka
on jaettu ja määritetty osittain käyvän arvon suojiksi siten,
että ne suojaavat liikkeeseen lasketun joukkovelkakirjalainan
valuuttakurssin ja viitekoron muutoksiin liittyvää riskiä, ja
osittain rahavirran suojiksi siten, että ne suojaavat liikkeeseen
lasketun joukkovelkakirjalainan jäljelle jäävien korkojen
rahavirran valuuttariskiä. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten
kertyneet tuotot tai kulut kirjataan suojausrahastoon ja
siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun korkojen rahavirrat
toteutuvat. Emoyhtiö erottaa valuuttojen välisen
viitekoronvaihtosopimuksen preemion koron- ja
valuutanvaihtosopimuksista ja jättää sen suojaussuhteen
ulkopuolelle suojauskustannukseksi, joka kirjataan alun perin
ja myöhemmin käypään arvoon suojauskustannusrahastoon.
Laskennalliset verot
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrän asti kuin
on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa
tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot,
käyttämättömät veronhyvitykset ja vähennyskelpoiset
väliaikaiset erot voidaan hyödyntää. Yhtiö arvioi jatkuvasti
laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen
todennäköisyyttä ja harkitsee sekä suotuista että epäsuotuista
näyttöä tässä arvioinnissa. Arvioinnissa otetaan huomioon,
että Nokian Suomen-yhtiöiden välillä verotettavaa tuloa
voidaan tasata konserniavustuksen avulla.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
208
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
2. Henkilöstökulut
milj. EUR
2024
2023
Palkat
32
29
Osakeperusteiset maksut
—
1
Eläkekulut
4
6
Henkilösivukulut
—
1
Yhteensä
36
37
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
2024
2023
Markkinointi
8
9
Hallinto
191
205
Yhteensä
199
214
Henkilöstö 31.12.
194
212
Johdon palkkiot
Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 3.2. Johdon palkitseminen.
Johtoryhmän tai hallituksen jäsenille ei ollut myönnettyjä lainoja 31.12.2024 tai 31.12.2023.
3. Tilintarkastajan palkkiot
Deloitte Oy on toiminut Nokian tilintarkastajana ja kestävyysraportoinnin varmentajana tilikauden
aikana, joka päättyi 31.12.2024 ja tilintarkastajana tilikauden aikana, joka päättyi 31.12.2023.
Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan ja kestävyysraportoinnin varmentajan tilikaudeksi, joka alkaa
valintaa seuraavana tilikautena.
Seuraavassa taulukossa on esitetty Deloittelle palvelutyypeittäin kyseisten vuosien päättyessä
suoritetut palkkiot:
Emoyhtiö
Nokia konserni
milj. EUR
2024
2023
2024
2023
Tilintarkastuspalkkiot
9
10
18
20
Tilintarkastukseen liittyvät palkkiot
2
—
3
2
Veropalveluihin liittyvät palkkiot
—
—
—
1
Muut palkkiot
—
—
—
—
Yhteensä
11
10
21
23
Deloitte Oy on tehnyt muita kuin tilintarkastuspalveluita emoyhtiölle 2 113 tuhannella eurolla
vuonna 2024 (483 tuhannella eurolla vuonna 2023). Näihin palveluihin sisältyi tilintarkastuslain
1:1.2 §:ssä toimeksiantoja 1 871 tuhannella eurolla vuonna 2024 (24 tuhannella eurolla vuonna
2023) ja muita palveluita 242 tuhannella eurolla (459 tuhannella eurolla vuonna 2023).
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
209
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
4. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
milj. EUR
2024
2023
Muut tuotot
Ympäristövarauksen purku
10
—
Rakennusoikeuden myynti
—
4
Vuokratuotot
3
3
Muut tuotot
1
—
Yhteensä
14
7
Muut kulut
Saamisten alaskirjaus
-23
-6
Muut kulut
—
-1
Yhteensä
-23
-7
5. Rahoitustuotot ja -kulut
milj. EUR
2024
2023
Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista
Osinkotuotot saman konsernin yhtiöiltä
50
411
Yhteensä
50
411
Korko- ja muut rahoitustuotot
Korkotuotot saman konsernin yhtiöiltä
275
440
Korkotuotot muilta yhtiöiltä
231
170
Kurssivoitot, netto
29
22
Muut rahoitustuotot muilta yhtiöiltä
14
6
Yhteensä
549
638
Korko- ja muut rahoituskulut
  
  
Korkokulut saman konsernin yhtiöille
-414
-462
Korkokulut muille yhtiöille
-189
-179
Tappiot osakkeiden ja liiketoimintojen likvidoinnista
-2
—
Muut rahoituskulut muille yhtiöille
-19
-13
Yhteensä
-624
-654
Rahoitustuotot ja -kulut sisältävät 13 miljoonaa euroa kulua koskien johdannaisia, joihin
sovelletaan suojauslaskentaa (93 miljoonaa euroa kulua vuonna 2023) ja 10 miljoonaa euroa
tuottoa koskien velkoja, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa (89 miljoonaa euroa
tuottoa vuonna 2023).
6. Tuloverot
milj. EUR
2024
2023
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot
-3
-4
Aikaisempiin tilikausiin perustuvat verot
—
3
Laskennalliset verot
5
10
Yhteensä
2
9
Yhtiö on 31.12.2024 kirjannut 19 miljoonaa euroa laskennallista verosaamista (19 miljoona euroa
vuonna 2023). Lisäksi yhtiöllä oli 31.12.2024 laskennallista verosaamista liittyen käyttämättömiin
veronhyvityksiin 12 miljoonaa euroa (12 miljoona euroa vuonna 2023) sekä vähennyskelpoisiin
väliaikaisiin eroihin 20 miljoonaa euroa (20 miljoonaa euroa vuonna 2023), joiden hyödyntämistä
yhtiö ei pitänyt todennäköisenä ja joista ei näin ollen ole kirjattu laskennallista verosaamista
taseeseen.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
210
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
7. Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja 
kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet ja
ennakkomaksut
Keskeneräiset
hankinnat
milj. EUR
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2023
9
160
16
5
—
190
Lisäykset
—
2
—
—
3
5
Hankintameno 31.12.2023
9
162
16
5
3
195
Kertyneet poistot 1.1.2023
—
-88
-14
-1
—
-103
Poistot(1)
—
-5
-1
—
—
-6
Kertyneet poistot
31.12.2023
—
-93
-15
-1
—
-109
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
9
72
2
4
—
87
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
9
69
1
4
3
86
Hankintameno 1.1.2024
9
162
16
5
3
195
Lisäykset
—
—
—
—
6
6
Myynnit ja käytöstä
poistaminen
-1
-3
—
—
—
-4
Uudelleenluokittelu
—
1
1
—
-1
1
Hankintameno 31.12.2024
8
160
17
5
8
198
Kertyneet poistot 1.1.2024
—
-93
-15
-1
—
-109
Myynnit ja käytöstä
poistaminen
—
2
—
—
—
2
Poistot(1)
—
-4
-1
—
—
-5
Kertyneet poistot
31.12.2024
—
-95
-16
-1
—
-112
Kirjanpitoarvo 1.1.2024
9
69
1
4
3
86
Kirjanpitoarvo 31.12.2024
8
65
1
4
8
86
(1) Kirjattu myynnin ja hallinnon kuluihin.
8. Sijoitukset
milj. EUR
2024
2023
Osuudet saman konsernin yhtiöissä
Hankintameno 1.1.
18 695
18 695
Pääomanpalautus
(501)
—
Vähennykset
(2)
—
Kirjanpitoarvo 31.12.
18 192
18 695
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
Hankintameno 1.1.
715
697
Lisäykset
278
288
Vähennykset
-544
-190
Uudelleenluokittelu
2
-84
Muut muutokset
6
4
Kirjanpitoarvo 31.12.
457
715
Muut pitkäaikaiset sijoitukset
Hankintameno 1.1.
1
1
Lisäykset
2
—
Muut muutokset
-2
—
Kirjanpitoarvo 31.12.
1
1
Tytär- ja osakkuusyhtiöt on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.2. Konserniyhtiöt.
9. Siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut
milj. EUR
2024
2023
Odotettavissa oleva Nokia Shanghai Bellin määräysvallattomien omistajien
osuudesta maksettava käteismaksu (1)
486
454
Jaksotetut korkotuotot
44
73
Muut saamiset saman konsernin yhtiöiltä
99
61
Muut siirtosaamiset saman konsernin yhtiöiltä(2)
26
42
Muut siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut muilta yhtiöiltä(2)
12
23
Yhteensä
667
653
(1) Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 6.3. Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt .
(2) Tase-erien luokittelua on muutettu vuonna 2024 ja vertailutiedot on oikaistu vastaavasti.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
211
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
10. Oma pääoma
Oman pääoman muutokset
milj. EUR
Osakepääoma
Ylikurssi-
rahasto
Käyvän arvon
rahasto ja muut
rahastot
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Edellisten
tilikausien
voitto (1)
Yhteensä
1.1.2023
246
46
31
15 091
2 006
17 419
Osakeperusteisten maksujen suorittaminen
—
—
—
59
—
59
Omien osakkeiden hankinta(2)
—
—
—
-300
—
-300
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut
—
—
-10
—
—
-10
Osingonjako
—
—
—
—
-612
-612
Tilikauden voitto
—
—
—
—
346
346
31.12.2023
246
46
21
14 849
1 740
16 902
Osakeperusteisten maksujen suorittaminen
—
—
—
99
—
99
Omien osakkeiden hankinta(2)
—
—
—
-1 501
—
-1 501
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut
—
—
20
—
—
20
Osingonjako
—
—
—
—
-715
-715
Tilikauden tappio
—
—
—
—
-99
-99
31.12.2024
246
46
41
13 448
926
14 707
(1) Sisältää 344 miljoonaa euroa omia osakkeita, jotka vähentävät edellisten tilikausien voittoa.
(2) Vuonna 2024 Nokia Oyj hankki 176 832 266 omaa osakettaan tammikuussa ja marraskuussa 2024 julkistettujen osakkeiden takaisinosto-ohjelmien puitteissa (78 301 011
vuoden 2022 takaisinosto-ohjelman toisen vaiheen puitteissa vuonna 2023). Takaisinostoihin käytettiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa, ja siten takaisinostot
vähensivät vapaata omaa pääomaa. Tammikuun 2024 ohjelman puitteissa hankitut osakkeet mitätöitiin joulukuussa 2024. Marraskuussa 2024 käynnistettyyn osakkeiden
takaisinosto-ohjelmaan liittyen Nokia on kirjannut 821 miljoonan euron velan ja sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston vähennyksen, mikä heijastaa Nokian sopimukseen
perustuvaa sitoumusta sen ja osakkeiden takaisinostot Nokian puolesta toteuttavan kolmannen osapuolen välillä. Lisätietoja takaisinosto-ohjelmasta on esitetty
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.1. Oma pääoma.
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot
Suojausrahasto
Suojauskustannus
Yhteensä
milj. EUR
Ennen
veroja
Vero
Verojen
jälkeen
Ennen
veroja
Vero
Verojen
jälkeen
Ennen
veroja
Vero
Verojen
jälkeen
1.1.2023
42
-8
34
-3
—
-3
39
-8
31
Käyvän arvon ja rahavirtojen suojaus
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut
-19
4
-15
9
-2
7
-10
2
-8
Siirto tuloslaskelmaan
-2
—
-2
—
—
—
-2
—
-2
31.12.2023
21
-4
17
6
-2
4
27
-6
21
Käyvän arvon ja rahavirtojen suojaus
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut
12
-2
10
15
-3
12
27
-5
22
Siirto tuloslaskelmaan
-2
—
-2
—
—
—
-2
—
-2
31.12.2024
31
-6
25
21
-5
16
52
-11
41
Jakokelpoiset varat
milj. EUR
2024
2023
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
13 448
14 849
Edellisten tilikausien voitto
1 025
1 394
Tilikauden tappio/voitto
-99
346
Vapaa oma pääoma yhteensä
14 374
16 589
Jakokelpoiset varat yhteensä
14 374
16 589
Emoyhtiön osakkeet
Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 5.1. Oma pääoma .
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
212
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
11. Pakolliset varaukset
milj. EUR
2024
2023
Liiketoimintojen myynteihin liittyvät
30
37
Muut
—
10
Yhteensä
30
47
12. Korollinen vieras pääoma
Kirjanpitoarvo milj. EUR(1)
Liikkeeseenlaskija/velallinen
Rahoitusväline
Valuutta
Nimellisarvo (milj.)
Lopullinen eräpäivä
2024
2023
Nokia Oyj
2,00 % velkakirja
EUR
378
3/2024
—
375
Nokia Oyj
EIP T&K laina
EUR
500
2/2025
500
500
Nokia Oyj
NIB T&K laina
EUR
83
5/2025
83
167
Nokia Oyj
2,375 % velkakirja
EUR
292
5/2025
292
289
Nokia Oyj
2,00 % velkakirja
EUR
630
3/2026
625
615
Nokia Oyj
4,375 % velkakirja
USD
500
6/2027
459
432
Nokia Oyj
3,125 % velkakirja
EUR
500
5/2028
488
481
Nokia Oyj
4,375 % kestävyystavoitteisiin sidottu
velkakirja (2)
EUR
500
8/2031
517
515
Nokia Oyj
NIB T&K laina(3)
EUR
100
10/2032
100
—
Nokia Oyj
6,625 % velkakirja
USD
500
5/2039
458
467
Nokia Oyj
Muut velat saman konsernin yhtiöille
8 179
9 228
Nokia Oyj
Muut velat muille yhtiöille
39
17
Yhteensä
11 740
13 086
(1) Kirjanpitoarvo sisältää käyvän arvon suojauslaskentaan liittyen 46 miljoonaa euroa (31 miljoonaa euroa vuonna 2023) käyvän arvon oikaisuun liittyviä tappioita. Tästä 137
miljoonaa euroa voittoa (156 miljoonaa euroa vuonna 2023) liittyy lopetettuihin käyvän arvon suojauslaskentasuhteisiin ja jaksotetaan tuotoksi tuloslaskelmaan kunkin
joukkovelkakirjalainan eräpäivään asti.
(2) Velkakirjaan sisältyy eräpäivänä 4 milj. euron kertaluontoinen preemio, joka lankeaa maksettavaksi, mikäli Nokia ei saavuta tavoitettaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
arvoketjussamme (scope 1, 2 ja 3) hiilidioksidiekvivalenttitonneina 50 prosenttia vuosina 2019–2030. Tämä tavoite on yksi Nokian keskeisistä kestävyystavoitteista ja on
valittu Nokian kestävän rahoituksen viitekehyksen kestävyyden suorituskykymittariksi, joka mahdollistaa kestävyyteen sidottujen joukkolainojen liikkeeseenlaskun.
(3) Lokakuussa 2024 Nokia allekirjoitti 250 miljoonan euron luottolimiittisopimuksen Pohjoismaiden investointipankin (NIB) kanssa 5G ja 6G teknologioiden tutkimusrahoitusta
varten. 31.12.2024 mennessä luottolimiitistä on nostettu 100 miljoonaa euroa, joka  maksetaan takaisin kahdessa yhtä suuressa maksuerässä vuosina 2031 ja 2032.
Luottolimiittisopimuksesta jäljellä olevan 150 miljoonan euron nostoaika päättyy huhtikuussa 2025.
Merkittävät rahoitusjärjestelyt ja -ohjelmat:
Nostettu 31.12.2024
Sitoutunut/sitoutumaton
Rahoitusjärjestely
Valuutta
Nimellisarvo (milj.)
2024
2023
Sitoutunut
Luottolimiittisopimus(1)
EUR
1 412
—
—
Sitoutunut
NIB luottolimiittisopimus(2)
EUR
250
100
Sitoutumaton
Suomalainen yritystodistusohjelma
EUR
750
—
—
Sitoutumaton
Euro-Commercial Paper -ohjelma
EUR
1 500
—
—
Sitoutumaton
Euro Medium Term Note -ohjelma(3)
EUR
5 000
1 922
2 300
Yhteensä
  
2 022
2 300
(1) Sopimus erääntyy kesäkuussa 2026.
(2) Luottolimiittisopimuksesta jäljellä olevan 150 miljoonan euron nostoaika päättyy  huhtikuussa 2025.
(3) Kaikki euromääräiset joukkovelkakirjalainat on laskettu liikkeeseen Euro Medium Term Note -rahoitusohjelman puitteissa.
Kaikki yllä olevissa taulukoissa esitetyt lainat ja rahoitusjärjestelyt ovat vakuudettomia eikä niihin liity rahoituskovenantteja.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
213
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
13. Rahoitusinstrumenttien käypä arvo
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat luokitellaan arvostusmenetelmissä käytettyjen julkaisemattomien
syöttötietojen määrän perusteella. Luokittelussa käytetään kolmea hierarkiatasoa perustuen siihen, miten paljon käytettyjen
syöttötietojen arviointia tarvitaan rahoitusvarojen ja -velkojen käypää arvoa määritettäessä. Tasolla 1 arvostaminen tapahtuu
pörssinoteerattujen tuotteiden markkina-arvon perusteella, tasolla 2 arvostus perustuu ensisijaisesti julkisesti saatavilla olevaan
markkinatietoon, ja tasolla 3 tarvitaan eniten johdon harkintaa. Nokia luokittelee jokaisena tilinpäätöshetkenä rahoitusvarat ja     
-velat asianmukaiselle käyvän arvon hierarkian tasolle. Oheisessa taulukossa käypään arvoon kirjattujen erien arvostus
suoritetaan toistuvasti.
2024
2023
Kirjanpitoarvo
Käypä
arvo(1)
Kirjanpitoarvo
Käypä
arvo(1)
milj. EUR
Jaksotettu
hankintameno
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Yhteensä
Jaksotettu
hankintameno
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Yhteensä
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
457
—
—
457
466
715
—
—
715
717
Pitkäaikaiset sijoitukset
—
—
1
1
1
—
—
1
1
1
Pitkäaikaiset lainasaamiset saman
konsernin yhtiöiltä
1 412
—
—
1 412
1 412
2 714
—
—
2 714
2 714
Pitkäaikaiset lainasaamiset muilta
yhtiöiltä
16
—
—
16
16
1
—
—
1
1
Lyhytaikaiset lainasaamiset saman
konsernin yhtiöiltä
1 187
—
—
1 187
1 187
2 362
—
—
2 362
2 362
Muut lyhytaikaiset rahoitussaamiset
saman konsernin yhtiöiltä sisältäen
johdannaiset
—
43
—
43
43
—
101
—
101
101
Muut lyhytaikaiset rahoitussaamiset
muilta yhtiöiltä sisältäen johdannaiset
—
225
—
225
225
—
131
—
131
131
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
486
1 090
—
1 576
1 576
874
638
—
1 512
1 512
Rahavarat
3 050
1 371
—
4 421
4 421
2 605
1 443
—
4 048
4 048
Rahoitusvarat yhteensä
6 608
2 729
1
9 338
9 347
9 271
2 313
1
11 585
11 587
Pitkäaikaiset korolliset velat muille
yhtiöille
2 647
—
—
2 647
2 636
3 383
—
—
3 383
3 368
Lyhytaikaiset korolliset velat saman
konsernin yhtiöille
8 179
—
—
8 179
8 179
9 228
—
—
9 228
9 228
Lyhytaikaiset korolliset velat muille
yhtiöille
914
—
—
914
914
475
—
—
475
475
Muut rahoitusvelat saman konsernin
yhtiöille sisältäen johdannaiset
—
35
—
35
35
—
88
—
88
88
Muut rahoitusvelat muille yhtiöille
sisältäen johdannaiset
1 119
—
486
1 605
1 605
—
286
454
740
741
Rahoitusvelat yhteensä
12 859
35
486
13 380
13 369
13 086
374
454
13 914
13 900
(1) Mikäli tase-erää ei ole kirjattu käypään arvoon, käytetään seuraavia käyvän arvon arvostusmenetelmiä: Pitkäaikaisten korollisten velkojen käypä arvo perustuu ensisijaisesti
julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon (taso 2). Muiden varojen ja velkojen, mukaan lukien lainasaamisten ja velkojen käypä arvo perustuu pääasiassa diskontattujen
rahavirtojen analyysiin (taso 2). Lyhytaikaisten varojen ja velkojen käyvän arvon arvioidaan olevan sama kuin kirjanpitoarvo pienen luottoriskin ja lyhyen juoksuajan perusteella.
Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 5.2. Rahoitusvarat ja -velat.
Taso 2 sisältää rahoitusvaroja ja -velkoja, jotka arvostetaan
käyttäen arvostusmenetelmää, joka perustuu sillä hetkellä
todettavissa olevien markkinatransaktioiden perusteella
saatavien hintatietojen tukemiin oletuksiin. Näihin eriin kuuluu
varoja ja velkoja, joiden käyvät arvot perustuvat julkisesti
saatavilla olevaan markkinatietoon, rahoitusvaroja, joiden käypä
arvo perustuu välittäjän antamiin hintoihin, sekä varoja, jotka
arvostetaan käyttäen konsernin omia malleja, joissa oletukset
perustuvat merkittäviltä osin julkiseen markkinatietoon.
Tähän kategoriaan sisältyy valtaosa emoyhtiön rahavaroista,
lyhytaikaisista sijoituksista, vapaasti ostettavista ja myytävistä
johdannaisista sekä eräistä muista tuotteista.
Tason 3 rahoitusvelkoihin sisältyy velvoite hankkia China
Huaxiniin omistusosuus Nokia Shanghai Bellistä. Velvoitteeseen
liittyvän rahoitusvelan käypä arvo määritetään odotetun
tulevan käteissuorituksen nykyarvon mukaan. Kyseisellä
rahoitusvelalla ei ole tulosvaikutusta. Ks. konsernitilinpäätöksen
liitetieto 6.3. Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt .
Laskelma tason 3 käypään arvoon arvostettujen rahoituserien
alku- ja loppusaldojen muutoksista:
milj. EUR
Tason 3
rahoitusvarat
Tason 3
rahoitusvelat
1.1.2023
1
-482
Muut muutokset
—
28
31.12.2023
1
-454
1.1.2024
1
-454
Muut muutokset
—
-32
31.12.2024
1
-486
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
214
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
14. Johdannaiset
Vastaavaa
Vastattavaa
milj. EUR
Käypä arvo(1)
Nimellisarvo(2)
Käypä arvo(1)
Nimellisarvo(2)
31.12.2024
Käyvän arvon suojaus
Koronvaihtosopimukset
28
1 130
-10
792
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset(3)
Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset
15
241
-97
722
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka arvostetaan käypään
arvoon tuloslaskelmassa
Valuuttatermiinit, muut yhtiöt
120
8 037
-190
7 685
Valuuttatermiinit, konserniyhtiöt
43
3 536
-35
2 734
Ostetut valuuttaoptiot, muut yhtiöt
15
860
—
—
Myydyt valuuttaoptiot, konserniyhtiöt
—
—
—
90
Yhteensä
221
13 804
-332
12 023
31.12.2023
Käyvän arvon suojaus
Koronvaihtosopimukset
24
1 195
-29
1 105
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset(3)
Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset
—
—
-143
905
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka arvostetaan käypään
arvoon tuloslaskelmassa
Valuuttatermiinit, muut yhtiöt
104
9 697
-114
8 453
Valuuttatermiinit, konserniyhtiöt
101
5 655
-85
5 209
Ostetut valuuttaoptiot, muut yhtiöt
3
476
—
—
Ostetut valuuttaoptiot, konserniyhtiöt
—
23
—
—
Myydyt valuuttaoptiot, muut yhtiöt
—
—
—
23
Myydyt valuuttaoptiot, konserniyhtiöt
—
—
-3
476
Yhteensä
232
17 046
-374
16 171
(1) Sisältyy taseessa muihin lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin ja muihin lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.
(2) Sisältävät kaikki sopimukset, joita ei ole vielä suoritettu tai peruttu. Nimellisarvot eivät välttämättä yksin tarkasteltuina anna kuvaa yhtiön riskiasemasta, koska joitakin
sopimuksia voidaan netottaa toisilla sopimuksilla.
(3) Koron- ja valuutanvaihtosopimukset on määritetty osin käyvän arvon ja osin ennakoitujen rahavirtojen suojausinstrumenteiksi.
Johdannaisten luokittelu yllä olevassa taulukossa suojauslaskennan soveltamisen mukaan perustuu johdannaisten käyttöön ja
k irjaamiseen yhtiön erillistä tilinpäätöstä varten. Luokittelu voi olla erilainen konsernitilinpäätöksessä. Ks. konsernitilinpäätöksen
liitetieto 5.3. Johdannaiset ja kiinteäehtoisiin sitoumuksiin liittyvät varat ja velat.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
215
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
15. Siirtovelat ja muut velat
milj. EUR
2024
2023
Jaksotetut korkokulut
47
52
Palkat ja sosiaalikulut
12
9
ALV ja muut välilliset verot
20
11
Muut siirtovelat saman konsernin yhtiöille
32
43
Muut siirtovelat muille yhtiöille
14
16
Yhteensä
125
131
16. Vakuudet ja vastuusitoumukset
milj. EUR
2024
2023
Vastuusitoumukset samaan konserniin
kuuluvien yhtiöiden puolesta
  
  
Vuokratakaukset
1 058
1 028
Muut takaukset
1 429
1 523
Leasing- ja muut vuokravastuut olivat yhteensä 3 miljoonaa
euroa 31.12.2024 (3 miljoonaa euroa vuonna 2023).
17. Rahoitusriskien hallinta
Nokialla on systemaattinen ja strukturoitu lähestymistapa
rahoitusriskien hallintaan koskien kaikkia liiketoimintoja ja
-prosesseja. Rahoitusriskien hallintaan liittyvät toimintatavat
ja prosessit ovat konsernitasoisia, eikä emoyhtiöllä ole omia
tai erillisiä rahoitusriskien hallintaan liittyviä toimintatapoja
tai prosesseja. Näin ollen kaikki sisäiset ja ulkoiset
rahoitusriskialtistukset ja transaktiot käsitellään konsernin
rahoitusriskien hallintastrategian yhteydessä. Emoyhtiö
toimii keskitetysti konsernin pääyhtiönä ulkoisten
rahoitusriskien hallinnassa. Emoyhtiö vastaa konsernin sisäisen
rahoituksen järjestämisestä ja toteuttaa kaikki merkittävät
rahoitustransaktiot pankkien kanssa sekä vastaavat sisäiset
rahoitustransaktiot konsernin sisällä. Ks. konsernitilinpäätöksen
liitetieto 5.4. Rahoitusriskien hallinta.
18. Tilikauden päättymisen jälkeiset
tapahtumat
Toimitusjohtajan vaihtuminen
Nokia ilmoitti 10.2.2025, että toimitusjohtaja Pekka Lundmark
jättää tehtävänsä toimitusjohtajana 31.3.2025. Nokian hallitus
on nimittänyt Justin Hotardin uudeksi toimitusjohtajaksi
1.4.2025 alkaen. Lundmark jatkaa uuden toimitusjohtajan
neuvonantajana vuoden loppuun sujuvan siirtymän
varmistamiseksi.
Hotardilla on yli 25 vuoden kokemus kansainvälisten
teknologiayhtiöiden johtotehtävistä ja innovaatioiden,
teknologiajohtajuuden ja kasvun vauhdittamisesta. Hotard
johtaa tällä hetkellä Intelin datakeskus- ja tekoälyliiketoimintaa.
Tätä ennen hän on toiminut johtotehtävissä
teknologiayhtiöissä, kuten Hewlett Packard Enterprisessa ja
NCR Corporationissa.
Infinera-hankinta
Nokia sai 28.2.2025 päätökseen Infinera Corporationin
(Infinera) hankinnan 27.6.2024 julkistetun sopimuksen
mukaisesti. Hankinta tapahtui Nokia Oyj:n tytäryhtiön kautta
ja 0,6 miljardia euroa luovutetusta 1,7 miljardin euron
kokonaisvastikkeesta koostui emoyhtiön osakkeista American
Depository Shares (ADS) -muodossa. Luovutettujen osakkeiden
lukumäärä oli 127 434 986 osaketta ja ne olivat emoyhtiön
hallussa olleita omia osakkeita. Emoyhtiö kirjasi osakkeiden
arvoa vastaavan määrän sijoitetun vapaan oman pääoman
lisäykseksi. Ks. lisätietoja yrityskaupasta konsernitilinpäätöksen
liitetiedosta 6.5. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
216
Tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja kestävyysraportin 2024 allekirjoitus
Emoyhtiön taseen 31.12.2024 mukaan jakokelpoiset varat olivat 14 374 miljoonaa euroa,
josta tilikauden 2024 tappio oli 99 miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle,
että 31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella ei jaeta osinkoa
varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä. Sen sijaan hallitus ehdottaa, että se valtuutettaisiin
päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,14 euron jakamisesta osakkeelta osinkona
kertyneistä voittovaroista ja/tai varoina sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Vuoden 2024
tilinpäätöksen antamisen hetkellä yhtiön osakemäärä on 5 605 850 345 , ja tähän perustuva
varojenjaon enimmäismäärä olisi noin 785 miljoonaa euroa. Ehdotettu varojenjako
on linjassa yhtiön voitonjakopolitiikan kanssa.
Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä
Nokia Oyj:n että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista,
taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta. Hallituksen toimintakertomuksessa on
todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä Nokia Oyj:n ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen
sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus
merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta Nokian tilasta. Hallituksen
toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen Suomen kirjanpitolain 7
luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
13. maaliskuuta 2025
Sari Baldauf
Hallituksen puheenjohtaja
Søren Skou
Timo Ahopelto
Elizabeth Crain
Thomas Dannenfeldt
Lisa Hook
Mike McNamara
Thomas Saueressig
Carla Smits-Nusteling
Kai Öistämö
Pekka Lundmark
Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä, 13. maaliskuuta 2025
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Marika Nevalainen
KHT
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
217
Tilintarkastuskertomus
Nokia Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Nokia Oyj:n (y-tunnus 0112038-9)
tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää
konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman,
laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja
liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen
laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön
taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
■ konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin
taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja
rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti
■ tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön
toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa
voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun
lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa
noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän
tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan
tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä
niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja
olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset
velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme
mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja
koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-
asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja
kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut on esitetty emoyhtiön tilinpäätöksen
liitetiedossa 3 kohdassa Tilintarkastajan palkkiot.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
Soveltamamme olennaisuus
Määrittelemme olennaisuuden sen kokoluokan virheellisyytenä
tilinpäätöksessä, joka todennäköisesti vaikuttaisi taloudellisiin
päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Käytämme olennaisuutta sekä suunnitellessa työmme laajuutta
sekä arvioidessamme työmme tuloksia.
Ammatilliseen harkintaamme perustuen, olemme määrittäneet
konsernitilinpäätöksen olennaisuuden seuraavasti: 
Konsernitilinpäätöksen olennaisuus
Olennaisuus
€150 miljoonaa
Olennaisuuden
määrittämisen
vertailukohde
Olennaisuuden määrittämisen vertailukohde
0,8 % konsernin liikevaihdosta
Perustelut
vertailukohteen
valinnalle
Huomioiden liikevaihdon merkityksen sijoittajille
ja muille tilinpäätöksen käyttäjille olemme
käyttäneet tätä pääasiallisena vertailukohteena
olennaisuuden määrittämiselle.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka
ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä
tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa.
Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen
kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä
laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä
seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin
siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt
arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon
tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu
väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
218
Tilintarkastuskertomus jatkoa
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka
Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Liikevaihdon tuloutus – Merkittävien ja
monimutkaisten asiakassopimusten
kirjanpitokäsittely
Katso liitetieto 2.1 tilinpäätöksessä.
Yhtiö tulouttaa liikevaihtoa IFRS 15, Myyntituotot
asiakassopimuksista standardin mukaisesti
sopimuksista. Joillakin sopimuksilla, joihin yhtiö
sitoutuu, on erityisen merkittävä rahallinen arvo,
ja ne sisältävät monimutkaisia sopimusehtoja,
jotka vaikuttavat liikevaihdon tuloutukseen. 
Monimutkaisiin sopimusehtoihin liittyi
arvionvaraisuutta muun muassa
erillismyyntihintojen määrittelyyn,
erillissopimusten yhdistämiseen,
sopimusperusteisiin alennuksiin, myöhempiin
sopimusmuutoksiin ja luvattuihin hyödykkeisiin tai
palveluihin, joita ei ole vielä luovutettu
muutoksen tekohetkellä, tai muihin
sopimuskauden aikana esiintyviin tekijöihin, jotka
saattavat vaikuttaa liikevaihdon tuloutukseen.
Ottaen huomioon merkittävien ja
monimutkaisten asiakassopimusten
kirjanpitokäsittelyyn liittyvän monimutkaisuuden
sekä johdon käyttämän harkinnan määrän,
kirjanpitokäsittelyn oikeellisuuden arvioimista
koskevat tilintarkastustoimenpiteet edellyttivät
tilintarkastajalta erityistä harkintaa. Lisäksi tähän
liittyvän oikean ja riittävän
tilintarkastusevidenssin hankinta edellytti
tilintarkastajalta merkittävää työpanosta.
Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10.
artiklan 2c -kohdassa tarkoitettu merkittävä
olennaisen virheellisyyden riski.
Olemme suorittaneet merkittävien ja
monimutkaisten asiakassopimusten
kirjanpitokäsittelyn oikeellisuuden arvioimiseen
liittyen muun muassa seuraavat
tilintarkastustoimenpiteet:
■ Olemme tarkastelleet merkittävissä ja
monimutkaisissa asiakassopimuksissa
havaittujen monimutkaisten osa-alueiden
osalta johdon laatimia laskentaperiaatteita,
mukaan lukien erillishintojen määrittelyyn
liittyvät laskentaperiaatteet, arvioidaksemme
ovatko nämä IFRS 15 -standardin mukaisia;
■ Olemme testanneet merkittävien ja
monimutkaisten asiakassopimusten
liikevaihdon tulouttamiseen liittyvien
kontrollien toiminnallista tehokkuutta,
keskittyen erityisesti kontrolleihin, jotka
liittyvät monimutkaisempien osa-alueiden
kirjanpito-käsittelyyn;
■ Löytääksemme asianmukaisen
testauspopulaation, hyödynsimme data-
analytiikkaa tunnistaaksemme sopimukset,
joilla on merkittävämpi arvo ja joihin liittyy
monimutkaisuuksia ja
■ Olemme analysoineet merkittävien ja
monimutkaisten asiakassopimusten
sopimusehdot sekä tilikauden aikana näihin
tehdyt muutokset tunnistaaksemme kaikki
suoritevelvoitteet. Lisäksi olemme testanneet
transaktiohinnan kohdistamisen kullekin
erilliselle suoritevelvoitteelle.
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka
Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Liikearvon arvostus – Matkapuhelinverkot –
rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmä
Katso liitetieto 4.1 tilinpäätöksessä.
Nokia arvioi liikearvon arvonalentumista
vertaamalla rahavirtaa tuottavan yksikön tai
rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän
kerrytettävissä olevan rahamäärän sen
kirjanpitoarvoon vähintään kerran vuodessa
kansainvälisen tilinpäätösstandardin IAS 36,
Omaisuuserien arvon alentuminen, mukaisesti. 
Tilinpäätöspäivän 31.12.2024 liikearvosta,
yhteensä 5 736 miljoonaa euroa, on kohdistettu
Matkapuhelinverkot-liiketoimintaryhmälle 2 346
miljoonaa euroa. Tunnistimme
Matkapuhelinverkot-liiketoimintaryhmän liikearvon
arvostamisen tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi
seikaksi johtuen sen liiketoiminta-alueen
viimeaikaisesta epävakaisuudesta sekä johdon
tekemistä merkittävistä arvioista ja oletuksista
diskontattuihin rahavirtoihin perustuvan
käyttöarvon laskennassa, jotka liittyivät liikevaihdon
kasvuun ja liikevoittoprosenttiin.
Johdon Matkapuhelinverkot-rahavirtaa tuottavien
yksiköiden ryhmälle laatima diskontattujen
rahavirtojen malli koostuu taloussuunnitelmiin
perustuvasta kolmen vuoden ennustejaksosta ja
sen jälkeisestä seitsemän vuoden jaksosta, joka
heijastaa johdon odotuksia markkinavetoisesta
myynnin laskusta ja markkinoiden
suhdannevaihtelusta toipumisesta, johtaen
loppuarvoon mallinnettuun vakaan tilan
rahavirtaennusteeseen.
Matkapuhelinverkot-liiketoimintaryhmän
kerrytettävissä olevan rahamäärän
määrittämisessä johdon käyttämien merkittävien
arvioiden ja oletusten tarkastaminen on
edellyttänyt tilintarkastajalta erityistä harkintaa ja
lisännyt tarkastustoimenpiteisiin liittyvää
työmäärää, mukaan lukien arvonmäärityksen
erityisasiantuntijoidemme osallistamisen
tarkastuksessa.
Arvioidaksemme johdon Matkapuhelinverkot-
liiketoimintaryhmän arvonalentumistestauksessa
käyttämien rahavirtojen liikevaihdon kasvuun ja
liikevoittoprosenttiin liittyvien oletusten
asianmukaisuutta, olemme suorittaneet muun
muassa seuraavia tilintarkastustoimenpiteitä:
■ Olemme testanneet liikearvon
arvonalentumisen arviointiin liittyvien
kontrollien toiminnallista tehokkuutta,
keskittyen erityisesti kontrolleihin, jotka
liittyvät kerrytettävissä olevan rahamäärän
määrittämiseen ja ennusteisiin;
■ Kävimme keskusteluja johdon
avainhenkilöiden kanssa hankkiaksemme
ymmärryksen, miten hallituksen hyväksymät
Matkapuhelinverkot -liiketoimintaryhmän
ennusteet, mukaan lukien liikevaihdon
kasvun ja liikevoittoprosentin keskeiset
oletukset, on määritetty;
■ Olemme hyödyntäneet arvonmäärityksen
erityisasiantuntijoita arvioidaksemme johdon
diskontattujen rahavirtojen mallin
arvostusmenetelmän asianmukaisuutta ja
matemaattista tarkkuutta sekä muiden
taustaoletusten, kuten diskonttokoron ja
loppuarvon kasvuprosentin, kohtuullisuutta;
■ Olemme haastaneet oletuksia liikevaihdon
kasvusta ja liikevoittoprosentista vertailemalla
niitä (1) vertailuyritysten toteutuneisiin ja
ennustettuihin tietoihin, (2) yhtiön
toteutuneisiin tuloksiin ja (3) yhtiön
aikaisempien ajanjaksojen sisäisiin ennustuksiin
ja
■ Olemme lukeneet analyytikoiden raportteja
havaitaksemme tukevaa tai ristiriitaista
tietoa koskien johdon oletuksia liikevaihdon
kasvusta ja liikevoittoprosentista.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi
viestittävä kertomuksessamme. Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10.
artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
219
Tilintarkastuskertomus jatkoa
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan
velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta
siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan
EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-
tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös
antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien
tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja
täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja
vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne
katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei
ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan
velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat,
jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös
on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös
laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos
emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai
ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen
tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko
tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa
tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen
varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että
olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa
tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan
olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella
odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät
tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu,
että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
■ Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit,
suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia
tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on
suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi
liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä
taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
■ Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta
relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon
emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
■ Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen
laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon
tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien
tietojen kohtuullisuutta.
■ Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja
toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme
hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella
johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai
olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi
antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin
kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että
olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää
tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota
epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin
tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole
riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme
perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään
mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset
tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen,
ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
■ Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät
tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja
sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia
liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja
riittävän kuvan.
■ Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen
hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan
tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen
määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä
konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä
koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme
konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan
tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä.
Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa
tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä
merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien
mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet,
jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että
olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia
relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden
kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi
kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja
soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista
seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden
tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta
keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat
tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys
estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen
harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta
viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien
epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan
suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
220
Tilintarkastuskertomus jatkoa
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana
tilintarkastajana tilikaudelta 1.1.–31.12.2020 alkaen,
yhtäjaksoisesti viisi (5) vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta.
Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja
vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä
tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta
informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen
tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida,
onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen
tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen
kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti
virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme
on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen
siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä
kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään
kirjanpitolain 7. luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia
säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia
koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7. luvussa ja
kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen,
että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän
on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian
suhteen raportoitavaa.
Muut lausumat
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys
taseen osoittaman voiton käyttämisestä sekä muun vapaan
oman pääoman jakamisesta on osakeyhtiölain mukainen.
Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön
hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle tarkastamaltamme
tilikaudelta.
Helsingissä, 13. maaliskuuta 2025
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Marika Nevalainen
KHT
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
221
Tilintarkastajan ESEF -varmennuslausunto
Riippumattoman tilintarkastajan raportti
Nokia Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä
Nokia Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon, jonka kohteena on Nokia Oyj:n (0112038-9)
komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu
tilinpäätös (549300A0JPRWG1KI7U06-2024-12-31-fi.zip)
tilikaudelta 1.1. – 31.12.2024.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön
toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös)
laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen
sääntelystandardin vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
■ laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission
teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti
■ merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen
sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä
■ varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun
tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä
valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia
ESEF-tilinpäätöksen ESEF komission teknisen sääntely-
standardin vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet
muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. 
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia
ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava,
otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallinta-
järjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, 
ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja
määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 §
mukaisesti varmentaa komission teknisen sääntelystandardin
mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko
ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty
olennaisilta osin komission teknisen sääntelystandardin 4
artiklan vaatimusten mukaisesti.
Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä
laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen
varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi
siitä,
■ onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen
päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein
komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan
vaatimusten mukaisesti, ja
■ onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen
liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty
iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4
artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
■ ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös
keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus
riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin
arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa
olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin
vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona
esitämme, että Nokia Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen
(549300A0JPRWG1KI7U06-2024-12-31-fi.zip) sisältyvät
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot tilikaudelta 1.1. – 31.12.2024 on olennaisilta
osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin
vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Nokia Oyj:n konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.2024 – 31.12.2024 on
annettu tilintarkastuskertomuksellamme päivätty 13.3.2025.
Tällä raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta
varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä 13. päivänä maaliskuuta 2025
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Marika Nevalainen
KHT
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
222
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Kestävyysraportin varmennuskertomus
Nokia Oyj:n yhtiökokoukselle
Kestävyysraportoinnin varmennus
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan
toimeksiannon, jonka kohteena on Nokia Oyj:n (y-tunnus
0112038-9) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain
7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–
31.12.2024.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin
perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille
syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta
olennaisilta osiltaan noudatettu
■ kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja
kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
■ kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja
asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)
2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-
taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Nokia Oyj on
yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista
raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi),
sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä
tarkoitetulla tavalla.
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2
kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä
digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska
kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa
kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin
lainsäädännön puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin
varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona
noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa
ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000
(uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä
aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva
tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan
tarkemmin kohdassa Kestävyysraportointitarkastajan
velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
evidenssiä.
Muu seikka
Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Nokia Oyj:n
kirjanpitolain 7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti on
laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–
31.12.2024.
Lausuntomme ei kata konsernikestävyysraportissa esitettyjä
vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan
osalta.
Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus
ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä
niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa
ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset
eettiset velvollisuutemme.
Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä
laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan
kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava
käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä,
mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten
standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin
perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet
Nokia Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:
■ konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja
esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn mukaisesti,
mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa määritelty
prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyys-
raportointistandardien mukaista raportointia varten ja
tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä
tarkoitetulla tavalla, sekä
■ siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu
kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja
asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)
2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia;
■ sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat
tarpeelliseksi voidakseen laatia konsernikestävyysraportin,
jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa
olennaista virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa
Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä
olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen
tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa
ja valintoja. Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista,
että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja
ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.
Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja
yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia
koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista
toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos
saattaa olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina
toteudu odotetulla tavalla.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
223
Kestävyysraportin varmennuskertomus jatkoa
Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto
saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko
konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun
varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää
lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä
tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden
yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan
päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin
perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000
(uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme
ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden
koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:
■ Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen
virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen
toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta
pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden
asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon
emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
■ Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia
varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva
olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin
riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys
jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä
yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä
taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja ajoitukseltaan
kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden
luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta
olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso
on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa: 
■ Haastattelimme yrityksen johtoa sekä konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista
vastaavia henkilöitä konsernitasolla ja tytäryhtiöissä, sekä organisaation eri tasoilla ja liiketoiminta-alueilla.
■ Hankimme haastatteluilla käsityksen yrityksen kestävyysraportointiprosessista, sisäisistä kontrolleista sekä
tietojärjestelmistä kestävyysraportointiprosessiin liittyen.
■ Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne
kestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.
■ Suoritimme toimipaikkavierailuja valituilla toimipaikoilla.
■ Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin osalta arvioimme yrityksen suorittaman prosessin toteuttamista
suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-
standardien mukaisia.
■ Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS-standardien vaatimukset
olennaisilta osin.
■ EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset ja
taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.
Helsingissä, 13. maaliskuuta 2025
Deloitte Oy
Kestävyystarkastusyhteisö
Marika Nevalainen
Kestävyysraportointitarkastaja (KRT)