549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31iso4217:EUR549300A0JPRWG1KI7U062022-01-012022-12-31549300A0JPRWG1KI7U062021-01-012021-12-31iso4217:EURxbrli:shares549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31549300A0JPRWG1KI7U062021-12-31549300A0JPRWG1KI7U062020-12-31549300A0JPRWG1KI7U062020-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300A0JPRWG1KI7U062020-12-31ifrs-full:SharePremiumMember549300A0JPRWG1KI7U062020-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300A0JPRWG1KI7U062020-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300A0JPRWG1KI7U062020-12-31ifrs-full:OtherReservesMember549300A0JPRWG1KI7U062020-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember549300A0JPRWG1KI7U062020-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300A0JPRWG1KI7U062020-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember549300A0JPRWG1KI7U062020-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember549300A0JPRWG1KI7U062021-01-012021-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300A0JPRWG1KI7U062021-01-012021-12-31ifrs-full:SharePremiumMember549300A0JPRWG1KI7U062021-01-012021-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300A0JPRWG1KI7U062021-01-012021-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300A0JPRWG1KI7U062021-01-012021-12-31ifrs-full:OtherReservesMember549300A0JPRWG1KI7U062021-01-012021-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember549300A0JPRWG1KI7U062021-01-012021-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300A0JPRWG1KI7U062021-01-012021-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember549300A0JPRWG1KI7U062021-01-012021-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember549300A0JPRWG1KI7U062021-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300A0JPRWG1KI7U062021-12-31ifrs-full:SharePremiumMember549300A0JPRWG1KI7U062021-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300A0JPRWG1KI7U062021-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300A0JPRWG1KI7U062021-12-31ifrs-full:OtherReservesMember549300A0JPRWG1KI7U062021-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember549300A0JPRWG1KI7U062021-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300A0JPRWG1KI7U062021-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember549300A0JPRWG1KI7U062021-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember549300A0JPRWG1KI7U062022-01-012022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300A0JPRWG1KI7U062022-01-012022-12-31ifrs-full:SharePremiumMember549300A0JPRWG1KI7U062022-01-012022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300A0JPRWG1KI7U062022-01-012022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300A0JPRWG1KI7U062022-01-012022-12-31ifrs-full:OtherReservesMember549300A0JPRWG1KI7U062022-01-012022-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember549300A0JPRWG1KI7U062022-01-012022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300A0JPRWG1KI7U062022-01-012022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember549300A0JPRWG1KI7U062022-01-012022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:SharePremiumMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:OtherReservesMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember549300A0JPRWG1KI7U062022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:SharePremiumMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember549300A0JPRWG1KI7U062023-01-012023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:SharePremiumMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:CapitalReserveMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember549300A0JPRWG1KI7U062023-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember
Nokia Oyj
Tilinpäätös ja toimintakertomus 1.1.-31.12.2023
Hallituksen toimintakertomus
Liiketoimintakuvaus
Hallituksen katsaus
Keskeiset tunnusluvut
Taloudellinen katsaus
Kestävä kehitys ja vastuullisuus
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Nokian yhtiöjärjestys
Riskitekijät
Merkittävät tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen
Tunnuslukujen laskentakaavat
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat
Tilinpäätös
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
1
Nokia vuonna 2023
Hallituksen toimintakertomus
Liiketoimintakuvaus
Hallituksen katsaus
Keskeiset tunnusluvut
Taloudellinen katsaus
Toiminnan tulos
Segmenttien tulos
Verkkoinfrastruktuuri
Matkapuhelinverkot
Pilvi- ja verkkopalvelut
Teknologia
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut
Likviditeetti ja pääomaresurssit
Taloudellinen asema
Rahavirta
Rahoitusvarat ja -velat
Venture fund -sijoitukset ja sitoumukset
Treasuryn ohjesääntö
Valuuttakurssien vaikutus
Kestävä kehitys ja vastuullisuus
Strategiamme, toimintamme tarkoitus ja
tavoitteemme
Kestävän kehityksen johtaminen
Riskienhallinta
Ympäristö
Teollisuuden digitalisaatio
Tietoturva ja tietosuoja
Digitaalisen kahtiajaon kaventaminen
Vastuullinen liiketoiminta
Ihmiset
Euroopan unionin kestävän rahoituksen
taksonomia-asetuksen mukaan annettavat
tiedot
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Osakkeet
Osakkeenomistajat
Nokian yhtiöjärjestys
Riskitekijät
Merkittävät tapahtumat tilikauden päättymisen
jälkeen
Tunnuslukujen laskentakaavat
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
2
Liiketoimintakuvaus
Nokia Oyj on Helsingissä, Suomessa rekisteröity ja
kotipaikkaansa pitävä julkinen osakeyhtiö. Nokia Oyj (emoyhtiö)
on kaikkien tytäryhtiöidensä emoyhtiö (yhdessä Nokia
tai konserni).
Luomme teknologiaa, joka auttaa maailmaa toimimaan
yhdessä. Mobiilit, kiinteät ja pilvipohjaiset ratkaisumme
mahdollistavat viestintäpalvelujen tarjoajien, toimialojen ja
hyperscale-toimijoiden kriittiset verkot kaikkialla maailmassa.
Tuote- ja palveluvalikoimamme ja lisensointimahdollisuutemme
auttavat nopeuttamaan digitalisaatiota ja vastaamaan sitä
kautta globaaleihin kestävään kehitykseen, tuottavuuteen ja
digitaaliseen eriarvoisuuteen liittyviin haasteisiin. Meillä on
asiakkaita yli 100 maassa ympäri maailmaa, ja toimimme
Euroopassa, Lähi-Idässä ja Afrikassa, Kiinan alueella,
Pohjois-Amerikassa, Aasian ja Tyynenmeren alueella ja
Latinalaisessa Amerikassa.
Nokia Oyj:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä (Nasdaq
Helsinki), New Yorkin pörssissä (NYSE) ja Pariisin pörssissä
(Euronext Paris).
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
3
Liiketoimintakuvaus
Nokia vuonna 2023
Hallituksen
katsaus
Vuonna 2023 Nokian toimintaympäristö oli haastava
geopoliittisen epävakauden ja makrotaloudellisen epävarmuuden
jatkuessa. Edellisvuosiin verrattuna korkotaso pysyi korkeana,
vaikka inflaatio alkoikin hellittää hieman vuoden mittaan.
Asiakkaiden investoinnit hidastuivat koko toimialalla
merkittävästi vuonna 2023, mihin vaikuttivat korkeammat
lainakustannukset ja kertyneiden varastojen purkaminen.
Tämä kehitys johti liikevaihtomme laskuun. Kun otetaan
huomioon nämä haastavat olosuhteet, Nokia onnistui
suojamaan kannattavuuttaan hyvin. Samalla yhtiö jatkoi
yritysasiakasliiketoiminnan kasvattamista, huippuluokan
tutkimus- ja kehitystyöhön investoimista sekä toimintansa
kehittämistä uusien kasvumahdollisuuksien löytämiseksi.
Tästä huolimatta emme voi olla tyytyväisiä osakkeen
kurssikehitykseen vuonna 2023, ja hallitus tukee johdon
päämäärätietoista työtä arvonluonnin parantamiseksi
osakkeenomistajille.
Perusta säilyy vahvana
Odotamme makrotaloudellisen epävarmuuden jatkuvan,
emmekä tällä hetkellä voi olla varmoja siitä, milloin kysyntä
alkaa elpyä. Tästä huolimatta Nokian pidemmän aikavälin
näkymät säilyvät myönteisinä. Arvioimme, että datan kulutus
tietoliikenneverkoissa jatkaa vahvaa kasvuaan vuosikymmenen
loppuun saakka. Nokia julkaisi vuonna 2023 päivitetyn
teknologiastrategian 2030, joka käy läpi tietoliikenneverkkoihin
tällä vuosikymmenellä vaikuttavia trendejä ja teknologioita.
Näitä ovat muun muassa tekoäly, pilvijatkumo (cloud
continuum), metaversumi, ohjelmointirajapinta- eli API-talous,
viides teollinen vallankumous, vastuullisuus ja tietoturva.
Kaikki nämä teknologiat ja trendit vaativat toteutuakseen
erittäin suorituskykyisiä, nopeasti reagoivia ja turvallisia
verkkoja. Tämä puolestaan tarkoittaa, että investointeja
verkkojen kehittämiseen tarvitaan – kysymys on vain
ajankohdasta. Hallitus onkin luottavainen Nokian tulevien
mahdollisuuksien suhteen. Tässä onnistuminen edellyttää,
että tämänhetkisessä haastavassa markkinaympäristössä yhtiö
keskittyy oikeisiin toimenpiteisiin, mukaan lukien kulurakenteeseen,
samalla kun se jatkaa panostuksia tutkimukseen ja kehitykseen
sekä innovaatioihin. 
Nokian tavoitteena on teknologiajohtajuus kiinteissä,
mobiili- ja pilviverkkoteknologioissa. Teknologiajohtajuuden
kautta Nokia pyrkii kasvattamaan markkinaosuuttaan
teleoperaattorimarkkinalla ja lisäämään yritysasiakkaiden
määrää. Tällä hetkellä operaattoreille on ensiarvoisen tärkeää
varmistaa tuotto tehdyille 5G-investoinneille. Nokia auttaa
operaattoreita 5G-investointien kaupallistamisessa muun
muassa ohjelmoitavien verkkojen avulla sekä API-taloutta
kehittämällä, jolloin verkot voidaan avata seuraavan sukupolven
sovelluksille ja arvonluonnille. Jatkamme myös uusien
innovatiivisten ratkaisujen – kuten Nokian anyRAN- ja Cloud RAN
-ratkaisujen – tuomista markkinoille. Odotamme, että
yritysasiakasliiketoiminta kasvaa voimakkaasti tulevina vuosina,
ja Nokia jatkaakin tarjontansa kehittämistä eri yrityssegmenteille,
mukaan lukien eri teollisuuden aloille, internet-toimijoille
sekä julkishallinnolle.
Nokia päivitti vuonna 2023 strategiansa kulmakivet ja uudisti
brändinsä vahvistaakseen asemaansa B2B-teknologia- ja
innovaatiojohtajana. Yhtiö päivitti myös toimintamallinsa
palvellakseen nykyisiä ja uusia asiakkaita entistä paremmin
ja voidakseen tarttua uusiin kasvumahdollisuuksiin aiempaa
ketterämmin. Lyhyen aikavälin haasteista johtuen yhtiö ryhtyi
myös toimiin kannattavuuden suojaamiseksi. Ottaen huomioon
toimintaympäristön haasteet hallitus on tyytyväinen Nokian
tulokseen ja edistymiseen strategiansa toteuttamisessa
vuonna 2023.
Luotettava kumppani
Nokia pyrkii tekemään vastuullisuudesta kilpailuedun
vauhdittaakseen arvonluontia ja luodakseen uusia
liiketoimintamahdollisuuksia. Tätä tavoitetta edistivät muun
muassa vuoden aikana lanseeratut uudet, asiakkaiden
energiatehokkuutta parantavat tuotteet. Nokia asetti vastikään
uudeksi tavoitteekseen hiilidioksidipäästöjen nettonollapäästöt
koko arvoketjussaan vuoteen 2040 mennessä. Lisäksi
yhtiö päätti kiihdyttää päästöjen vähentämistä omissa
toiminnoissaan vuoteen 2030 mennessä. Tietoturva ja
tietosuoja ovat yhä keskeisempiä ominaisuuksia niin
operaattoreille kuin yritysasiakkaille tarjottavissa tuotteissa,
ja jatkoimme panostuksia näiden kehittämiseksi entisestään.
Hallitustyö vuonna 2023
Nokian vuoden 2023 varsinainen yhtiökokous pidettiin
Helsingissä 4.4.2023, jolloin yhtiökokous pidettiin paikan
päällä ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2019. Hallitus on
tyytyväinen, että kokouksessa oli edustettuna noin
109 000 osakkeenomistajaa, jotka edustivat ennätyksellisesti
noin 3 190 miljoonaa ääntä ja 57 %:a kaikista osakkeista ja
äänistä. Yhtiökokous hyväksyi kaikki hallituksen ehdotukset
vahvalla, vähintään 92 %:n äänienemmistöllä ja valitsi
hallitukseen kymmenen jäsentä, joista kaksi – Timo Ahopelto
ja Elizabeth Crain – olivat uusia jäseniä.
Hallitus kokoontui vuoden 2023 aikana 15 kertaa.
Näistä kokouksista kymmenen pidettiin paikan päällä tai
videoneuvotteluna. Hallituksen kokouksissa keskityttiin Nokian
strategisiin kulmakiviin, joita ovat: markkinaa nopeampi kasvu
viestintäpalvelujen tarjoajissa, yritysasiakasliiketoiminnan
laajentaminen, liiketoimintaportfolion jatkuva kehittäminen,
Teknologia-liiketoimintaryhmän kilpailukyvyn turvaaminen
pitkällä aikavälillä, uusien liiketoimintamallien kehittäminen sekä
kilpailuedun luominen vastuullisuuden avulla. Samanaikaisesti
hallitus keskittyi näiden osa-alueiden mahdollistajiin: oikean
osaamisen varmistamiseen, pitkän aikavälin tutkimus- ja
kehitystyöhön, digitalisaation hyödyntämiseen ja brändin
kehittämiseen.
Hallituksen neljä valiokuntaa, tarkastus-, nimitys-, henkilöstö- ja
teknologiavaliokunta, avustivat ja tukivat hallituksen toimintaa
vuoden aikana ja kokoontuivat yhteensä 20 kertaa. Vastuullisuus-
eli ESG-asiat olivat edelleen tärkeä osa valiokuntien toimintaa,
ja valiokunnat seurasivat kukin omilla vastuualueillaan
ympäristön ja yhteiskunnan kehitystä ja niihin liittyvää
yhtiöntoimintaa. Tarkastelun kohteina olivat muun muassa
inhimillinen pääoma, eettisyys, tietoturva, energiatehokkuus
ja -johtaminen, vastuullisuusraportointi sekä ilmasto.
Nimitysvaliokunta jatkoi hallituksen kokoonpanon
uudistamistyötä. Työn tulokset näkyvät seuraavalle varsinaiselle
yhtiökokoukselle ehdotetussa hallituksen kokoonpanossa,
johon kuuluu yksi uusi ehdokas hallituksen jäseneksi,
Michael McNamara.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
4
Hallituksen katsaus
Nokia vuonna 2023
Vahva perusta vuodelle 2024
Nokia jatkaa päivitetyn strategiansa edistämistä vuonna 2024.
Hallitus uskoo, että yhtiöllä on hyvät mahdollisuudet kasvattaa
markkinaosuuttaan, mukaan lukien yritysasiakkaissa ja internet-
toimijoissa, sekä jatkaa teknologiajohtajuuden vahvistamista.
Nokian liiketoimintaryhmien entistä vahvempi itsenäisyys
parantaa yhtiön mahdollisuuksia tarttua kasvumahdollisuuksiin
ja parantaa kilpailukykyä. 
Nokia päivitti pääoman hallintakäytäntöään vuonna 2023.
Tavoitteena on painottaa investment grade -luottoluokituksen
ylläpitämistä ja osakkeenomistajien tuottojen kasvattamista
yhtiön tuloskehitystä vastaavasti. Nokia pyrkii pitkällä aikavälillä
pitämään rahavarat ja korolliset sijoitukset vähennettynä
korollisilla veloilla, eli nettokassan, 10–15 %:ssa vuotuisesta
liikevaihdosta. Marraskuussa 2023 Nokia sai päätökseen vuonna
2022 käynnistetyn 600 miljoonan euron osakkeiden
takaisinosto-ohjelman toisen, 300 miljoonan euron vaiheen.
Koska luotamme Nokian pitkän aikavälin näkymiin ja kassamme
on vahva, hallitus ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous
valtuuttaa hallituksen päättämään korotetusta, 0,13 euron
osakekohtaisesta osingosta. Lisäksi hallitus päätti käynnistää
uuden 600 miljoonan euron omien osakkeiden takaisinosto-
ohjelman, joka toteutetaan seuraavan kahden vuoden aikana.
Hallitus haluaa kiittää kaikkia Nokian työntekijöitä haastavassa
markkinatilanteessa saavutetusta tuloksesta sekä työstä
Nokian aseman ja arvonluonnin vahvistamiseksi. 
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
5
Hallituksen katsaus jatkoa
Nokia vuonna 2023
Keskeiset tunnusluvut
Tämä osio sisältää yhteenvedon konsernin taloudellisista ja muista tunnusluvuista tilikausilta 2023 , 2022 ja 2021 . T iedot perustuvat joitakin vuodelta 2021 esitettäviä tietoja lukuun ottamatta
vuoden 2023 tilintarkastettuun IFRS-konsernitilinpäätökseen, ja ne on luettava yhdessä kyseisen konsernitilinpäätöksen kanssa. Vuodelta 2021 esitettävät tiedot, jotka eivät perustu vuoden 2023
IFRS-konsernitilinpäätökseen, perustuvat aiemmilta tilikausilta laadittuihin IFRS-konsernitilinpäätöksiin.
milj. EUR (paitsi henkilöstön keskimääräinen lukumäärä)
2023
2022
2021
Konsernin tuloslaskelmasta 
  
  
  
Liikevaihto
22 258
24 911
22 202
Liikevoitto
1 688
2 318
2 158
% liikevaihdosta
7,6 %
9,3 %
9,7 %
Voitto ennen veroja
1 499
2 184
1 926
Jatkuvien toimintojen voitto
674
4 210
1 654
Lopetettujen toimintojen voitto/tappio
5
49
-9
Tilikauden voitto
679
4 259
1 645
Konsernitaseesta
Pitkäaikaiset varat
21 694
22 677
20 452
Lyhytaikaiset varat
18 087
20 266
19 597
Myytävänä olevat omaisuuserät
79
—
—
Vastaavaa yhteensä
39 860
42 943
40 049
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
20 537
21 333
17 360
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta
pääomasta
91
93
102
Oma pääoma yhteensä
20 628
21 426
17 462
Korolliset velat(1)
4 191
4 477
4 653
Vuokrasopimusvelat(1)
997
1 042
1 009
Varaukset(1)
1 262
1 435
1 569
Muut velat(1)
12 782
14 563
15 356
Vastattavaa yhteensä
39 860
42 943
40 049
Muuta tietoa
Tutkimus- ja kehityskulut
-4 327
-4 550
-4 214
% liikevaihdosta
-19,4 %
-18,3 %
-19,0 %
Käyttöomaisuusinvestoinnit(2)
-652
-601
-560
% liikevaihdosta
-2,9 %
-2,4 %
-2,5 %
Henkilöstökulut
-7 470
-7 903
-7 541
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
86 689
86 896
87 927
Tilauskanta, mrd. EUR
22,0
19,5
20,3
milj. EUR (paitsi henkilöstön keskimääräinen lukumäärä)
2023
2022
2021
Olennaiset tunnusluvut
Osakekohtainen tulos (emoyhtiön omistajille kuuluvasta
voitosta/tappiosta)
  
  
  
Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR
  
  
  
Jatkuvat toiminnot
0,12
0,75
0,29
Tilikauden voitto
0,12
0,76
0,29
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR
  
  
Jatkuvat toiminnot
0,12
0,74
0,29
Tilikauden voitto
0,12
0,75
0,29
Ehdotettu osakekohtainen osinko, EUR(3)
0,13
0,12
0,08
Sijoitetun pääoman tuotto, %(2)
6,7 %
9,5 %
10,1 %
Oman pääoman tuotto, %(2)
3,2 %
22,0 %
10,9 %
Omavaraisuusaste, %(2)
51,8 %
49,9 %
43,6 %
Nettovelkaantumisaste, %(2)
-21,0 %
-22,2 %
-26,4 %
Rahavarat
6 234
5 467
6 691
Kassa ja korolliset sijoitukset(2)
8 514
9 244
9 268
Nettokassa ja korolliset sijoitukset(2)
4 323
4 767
4 615
Liiketoiminnan nettorahavirta
1 317
1 474
2 625
Vapaa kassavirta(2)(4)
665
873
2 065
(1) Sisältää konsernitaseen pitkä- ja lyhytaikaiset erät.
(2) Ei-IFRS-tunnusluku. Lisätietoja ei-IFRS-tunnuslukujen määritelmistä ja täsmäytyksestä lähimpään vastaavaan IFRS-tunnuslukuun
on “Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat” -osiossa.
(3) Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että se valtuutettaisiin päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,13 euron
jakamisesta osakkeelta osinkona kertyneistä voittovaroista ja/tai varojen jakamisena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.
(4) Vapaa kassavirta on laskettu uuden määritelmän mukaisesti, ks. lisätietoja osiosta “Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat”.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
6
Keskeiset tunnusluvut
Nokia vuonna 2023
Taloudellinen katsaus
Tähän osioon sisältyvät taloudelliset tiedot tilikausilta 2023 ja 2022 on johdettu tilintarkastetusta IFRS-konsernitilinpäätöksestämme. Näitä taloudellisia tietoja on luettava yhdessä
konsernintilinpäätöksen kanssa, johon ne kokonaisuudessaan perustuvat.
Toiminnan tulos
Toiminnan tulos -osiossa esitetään jatkuvien toimintojemme tulosta.
Kustannussäästöohjelma
Nokia ilmoitti 19.10.2023 eri liiketoimintaryhmissä käynnistetyistä toimista yhtiön kohtaaman
yhä haastavamman markkinaympäristön seurauksena. Yhtiö alentaa kulurakennettaan ja
tehostaa toimintojaan samalla, kun se turvaa tutkimus- ja kehityskapasiteettinsa ja
sitoutumisensa teknologiajohtajuuteen.
Nokia pyrkii pienentämään bruttokustannuksiaan, ilman inflaation vaikutusta,
800–1 200 miljoonalla eurolla vuoden 2026 loppuun mennessä vuoteen 2023 verrattuna
olettaen, että henkilöstön tulosperusteisesti muuttuva palkan osa olisi tavoitetasolla vuosina
2023 ja 2026. Tämä tarkoittaa 10–15 %:n vähennystä henkilöstökuluissa. Ohjelman odotetaan
johtavan 72 000–77 000 työntekijän organisaatioon, kun Nokialla oli ohjelmasta ilmoitettaessa
86 000 työntekijää.
Ohjelman avulla saavutettavien nettokustannussäästöjen lopullinen määrä riippuu myös
inflaatiosta. Säästöt kohdistuvat pääasiallisesti Matkapuhelinverkot- sekä Pilvi- ja verkkopalvelut 
segmentteihin että konsernitason toimintoihin. Uudelleenjärjestelyistä aiheutuu kertaluonteinen
kirjanpidollinen ja kassavaikutteinen kulu, jonka ennakoidaan vastaavan tavoiteltua vuosittaista
säästöä.
Nykyisellä suunnitelmalla tavoitellaan noin 1 000 miljoonan euron bruttokustannussäästöjä
vuosien 2024–2026 ohjelman aikana, mutta tämä voi muuttua riippuen markkinoiden
kehityksestä. Tämä sisältää odotetut bruttokustannussäästöt sekä ohjelman niihin liittyvät
uudelleenjärjestelykulut ja -rahavirrat. Nokia odottaa, että noin 70 % säästöistä saavutetaan
toimintakuluissa ja 30 % hankinnan ja valmistuksen kuluissa. Segmenteittäin säästöistä noin
60 % odotetaan saavutettavan Matkapuhelinverkot-segmentissä, 30 % Pilvi- ja verkkopalvelut-
segmentissä ja loput 10 % Verkkoinfrastruktuuri-segmentissä ja konsernitason toiminnoissa.
Aiempi vuosien 2021-2023 kustannussäästöohjelma on nyt pääosin päättynyt.
Älypuhelinlisenssien uusimissykli päätökseen
Nokia ilmoitti 8.2.2024 allekirjoittaneensa viimeisen jäljellä olleen merkittävän
patenttilisenssisopimuksensa älypuhelinvalmistajan kanssa ja saaneensa siten päätökseen
vuonna 2021 alkaneen älypuhelinlisenssien uusimissyklin. Tämä tarkoittaa, että lisensoinnista
vastaava Teknologia-segmentti on nyt taloudellisesti vakaalla pohjalla, eikä merkittäviä
älypuhelinten patenttilisenssisopimuksia umpeudu moneen vuoteen. Applen ja Samsungin
kanssa vuonna 2023 ja Huawein kanssa joulukuussa 2022 solmittujen lisenssisopimusten lisäksi
Teknologia-segmentti solmi lisenssisopimukset mm. Honorin, Oppon ja Vivon kanssa vuoden
2024 alussa.
Näiden sopimusten myötä Teknologia-segmentin vuositason liikevaihto (voimassa oleviin
sopimuksiin perustuva jatkuva liikevaihto) on nyt noin 1,3 miljardia euroa pois lukien aikaisempiin
kausiin kohdistuva liikevaihto. Jäljellä olevan älypuhelinmarkkinan lisäksi liiketoimintaryhmä
keskittyy tavoittelemaan patenttilisensointiliiketoiminnan kasvua uusilla alueilla, kuten
autoteollisuudessa, kuluttajaelektroniikassa, esineiden internetissä (IoT) ja multimediassa
saavuttaakseen 1,4–1,5 miljardin euron vuositason liikevaihdon keskipitkällä aikavälillä. 
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
7
Taloudellinen katsaus
Nokia vuonna 2023
31.12.2023 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2022 päättyneeseen tilikauteen
Seuraavassa taulukossa esitetään tietyt Nokian jatkuvien toimintojen tuloslaskelman erät ja
niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2023 ja 2022.
2023
2022
milj. EUR
%
liikevaihdosta
milj. EUR
%
liikevaihdosta
Muutos
2023 vs.
2022 %
Liikevaihto
22 258
100,0
24 911
100,0
-11
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-13 571
-61,0
-14 689
-59,0
-8
Bruttokate
8 687
39,0
10 222
41,0
-15
Tutkimus- ja kehityskulut
-4 327
-19,4
-4 550
-18,3
-5
Myynnin ja hallinnon kulut
-2 929
-13,2
-3 013
-12,1
-3
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
257
1,2
-341
-1,4
-175
Liikevoitto
1 688
7,6
2 318
9,3
-27
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten
tuloksesta
-39
-0,2
-26
-0,1
50
Rahoitustuotot ja -kulut
-150
-0,7
-108
-0,4
39
Voitto ennen veroja
1 499
6,7
2 184
8,8
-31
Tuloverot
-825
-3,7
2 026
8,1
-141
Jatkuvien toimintojen voitto
674
3,0
4 210
16,9
-84
Jatkuvien toimintojen voiton
jakautuminen
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva
osuus
660
3,0
4 201
16,9
-84
Määräysvallattomille omistajille kuuluva
osuus
14
0,1
9
—
56
Liikevaihto
Liikevaihto vuonna 2023 oli 22 258 miljoonaa euroa. Laskua oli 2 653 miljoonaa euroa eli
11 % verrattuna 24 911 miljoonaan euroon vuonna 2022. Vuonna 2023 makrotaloudellinen
toimintaympäristö ja korkeat korot vaikuttivat koko toimialaamme, minkä seurauksena asiakkaat
jarruttivat investointejaan ja samanaikaisesti pienensivät varastojaan.  Valuuttakurssimuutosten
negatiivisen vaikutuksen lisäksi liikevaihtoon vaikutti lasku kaikissa neljässä segmentissä,
erityisesti Verkkoinfrastruktuuri-, Matkapuhelinverkot- ja Teknologia-segmenteissä.
Valuuttakurssimuutosten vaikutus koko vuoden 2023 liikevaihdon laskuun oli noin 3 %.
Seuraavassa taulukossa esitetään liikevaihdon alueellinen jakauma vuosittain.(1)
milj. EUR
2023
2022
Muutos 2023 vs.
2022 %
Aasian ja Tyynenmeren alue
2 291
2 648
-13
Eurooppa(1)
5 873
6 662
-12
Kiinan alue
1 303
1 581
-18
Intia
2 842
1 290
120
Latinalainen Amerikka
1 046
1 223
-14
Lähi-itä ja Afrikka
2 050
1 969
4
Pohjois-Amerikka
5 733
8 388
-32
Submarine Networks
1 120
1 150
-3
Yhteensä
22 258
24 911
-11
(1) Teknologia-segmentin koko immateriaalioikeuksiin ja lisensointiin liittyvä liikevaihto on kohdistettu Suomeen.
Seuraavassa taulukossa esitetään liikevaihdon jakauma asiakasryhmittäin vuosittain.
milj. EUR
2023
2022
Muutos 2023 vs.
2022 %
Viestintäpalvelujen tarjoajat
17 652
19 921
-11
Yritykset
2 282
1 997
14
Lisenssinsaajat
1 085
1 595
-32
Muut(1)
1 239
1 398
-11
Yhteensä
22 258
24 911
-11
(1) Sisältää eri markkinalla toimivan Submarine Networks -liiketoiminnan sekä erillisenä yksikkönä toimivan Radio Frequency Systems
(RFS) -liiketoiminnan liikevaihdot, sekä tiettyjä muita eriä kuten segmenttien välisten tuottojen eliminoinnit. Submarine Networksin
ja RFS:n liikevaihdot sisältävät myös tuotot viestintäpalvelujen tarjoajilta ja yritysasiakkailta.
Bruttokate
Bruttokate vuonna 2023 oli 8 687 miljoonaa euroa, jossa oli laskua 1 535 miljoonaa euroa eli
15 % verrattuna 10 222 miljoonaan euroon vuonna 2022. Bruttokatteen lasku johtui kaikista
neljästä liiketoimintaryhmästä, erityisesti liikevaihdon epäsuotuisasta alueellisesta jakaumasta
Matkapuhelinverkot-segmentissä sekä Teknologia-segmentin heikommasta tuloksesta.
Vuoden 2023 bruttokate heijasti korkeampia uudelleenjärjestely- ja niihin liittyviä kuluja, jotka
olivat 151 miljoonaa euroa vuonna 2023, kun vuonna 2022 vastaava erä oli 84 miljoonaa euroa.
Vuonna 2023 hankinnan ja valmistuksen kuluihin sisältyvät tulospalkkiojaksotukset olivat
pienemmät kuin vuonna 2022. Bruttokateprosentti oli 39,0 % vuonna 2023, kun se vuonna 2022
oli 41,0 %.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
8
Taloudellinen katsaus jatkoa
Nokia vuonna 2023
Liiketoiminnan kulut
Tutkimus- ja kehityskulut vuonna 2023 olivat 4 327 miljoonaa euroa, missä laskua oli 223
miljoonaa euroa eli 5 % verrattuna 4 550 miljoonaan euroon vuonna 2022. Tutkimus- ja
kehityskulujen osuus liikevaihdosta oli 19,4 % vuonna 2023, kun vuonna 2022 niiden osuus oli
18,3 %. Vaikka tutkimus- ja kehityskulut laskivat vuonna 2023, lasku oli liikevaihdon laskua
hitaampaa, mikä heijastaa inflaatiota sekä sitoutumistamme teknologiajohtajuuden
rakentamiseen ja ylläpitämiseen koko tuote- ja palveluvalikoimassamme. Valuuttakurssimuutoksilla
oli positiivinen vaikutus tutkimus- ja kehityskuluihin. Segmenteittäin tarkasteltuna lasku
johtui ensisijaisesti Matkapuhelinverkot- ja Verkkoinfrastruktuuri-segmenteistä. Vuoden 2023
tutkimus- ja kehityskulut heijastivat korkeampia uudelleenjärjestely- ja niihin liittyviä kuluja, jotka
olivat 61 miljoonaa euroa vuonna 2023, kun vuonna 2022 vastaava erä oli 37 miljoonaa euroa.
Vuonna 2023 tutkimus- ja tuotekehityskuluihin sisältyvät tulospalkkiojaksotukset olivat
pienemmät kuin vuonna 2022.
Myynnin ja hallinnon kulut olivat 2 929 miljoonaa euroa vuonna 2023. Myynnin ja hallinnon kulut
laskivat 84 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2022, jolloin kulut olivat 3 013 miljoonaa euroa.
Myynnin ja hallinnon kulujen osuus liikevaihdosta oli 13,2 % vuonna 2023, kun vuonna 2022
osuus oli 12,1 %. Myynnin ja hallinnon kulujen vaatimaton lasku johtui inflaation laaja-alaisesta
vaikutuksesta liiketoimintoihin sekä korkeammista palkkakuluista, mitä kustannussääs-
tötoimenpiteet ja valuuttakurssimuutosten positiivinen vaikutus jonkin verran tasoittivat.
Myynnin ja hallinnon kulujen vaatimaton lasku vuonna 2023 heijasti myös suurempia
uudelleenjärjestely- ja niihin liittyviä kuluja, mitä alhaisemmat hankittujen aineettomien
hyödykkeiden poistot osin tasoittivat. Vuosi 2023 sisälsi uudelleenjärjestelykuluja ja niihin
liittyviä kuluja 138 miljoonaa euroa, kun vuonna 2022  niitä oli 52 miljoonaa euroa. Vuoden 2023
myynnin ja hallinnon kuluihin sisältyi hankittujen aineettomien hyödykkeiden poistoja 301
miljoonaa euroa, kun vuonna 2022 niitä oli 356 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 myynnin ja
hallinnon kuluihin sisältyvät tulospalkkiojaksotukset olivat pienemmät kuin vuonna 2022.
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vuonna 2023 olivat 257 miljoonaa euroa nettotuottoa.
Kasvua oli 598 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2022, jolloin muut tuotot ja kulut olivat
341 miljoonaa euroa nettokulua. Liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen nettovaikutukseltaan
positiivinen vaihtelu johtui valuuttasuojauksen positiivisesta vaikutuksesta, toimintamaasta
poistumiseen liittyvän varauksen positiivisesta vaikutuksesta, digitaalisten omaisuuserien
myynnistä, tiettyjen myyntisaamisten tappioita koskevien vähennyserien positiivisesta
vaihtelusta,  mitä Nokian venture fund -sijoitusten negatiivinen nettovaikutus osin tasoitti. 
Valuuttasuojauksen positiivinen vaikutus vuonna 2023 oli 80 miljoonaa euroa, kun vaikutus
vuonna 2022 oli 107 miljoonaa euroa negatiivinen. Vuonna 2022 Nokia kirjasi toimintamaasta
poistumiseen liittyvän 98 miljoonan euron varauksen, josta peruutettiin 49 miljoonaa euroa
vuonna 2023. Nokian venture fund -investointien nettotappio oli noin 70 miljoonaa euroa,
kun edellisvuonna nettotuotto oli noin 20 miljoonaa euroa.
Liikevoitto
Liikevoittomme vuonna 2023 oli 1 688 miljoonaa euroa. Liikevoitto laski 630 miljoonaa euroa
vuoteen 2022 verrattuna, jolloin se oli 2 318 miljoonaa euroa. Liikevoiton lasku oli seurausta
bruttokatteen laskusta, jota liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen nettovaikutukseltaan
positiivinen vaihtelu, alhaisemmat tutkimus- ja tuotekehityskulut sekä alhaisemmat myynnin ja
hallinnon kulut osittain tasoittivat. Liikevoittoprosenttimme oli 7,6 % vuonna 2023, kun se
vuonna 2022 oli 9,3 %.
Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot ja -kulut olivat 150 miljoonaa euroa nettokuluja vuonna 2023. Tämä oli
42 miljoonaa euroa eli enemmän kuin vuonna 2022, jolloin nettokuluja oli 108 miljoonaa euroa.
Nettovaikutukseltaan negatiivinen vaihtelu rahoitustuotoissa ja -kuluissa oli pääosin seurausta
207 miljoonan euron negatiivisesta nettovaihtelusta valuuttakurssivoitoissa ja -tappioissa sekä
136 miljoonaa korkeammista korkokuluista, mitä 233 miljoonaa korkeammat korkotuotot sekä
vuonna 2022 kirjattu 61 miljoonan euron asiakasrahoituslainojen tappiota koskeva vähennyserä 
osin tasoittivat. Korkeammat korkotuotot johtuivat pääosin rahoitussijoitusten 130 miljoonaa
euroa korkeammista korkotuotoista sekä eläkejärjestelyjen 95 miljoonaa euroa korkeammista
korkotuotoista. 
Tulos ennen veroja
Voitto ennen veroja vuonna 2023 oli 1 499 miljoonaa euroa eli 685 miljoonaa euroa vähemmän
kuin vuonna 2022, jolloin voitto ennen veroja oli 2 184 miljoonaa euroa.
Tuloverot
Vuonna 2023 tuloverot olivat 825 miljoonaa euroa nettokulua. Muutos oli 2 851 miljoonaa euroa
verrattuna vuoteen 2022, jolloin nettotuottoa oli 2 026 miljoonaa euroa. Tuloverojen vaihtelu
johtui pääasiassa vuoteen 2022 positiivisesti vaikuttaneesta 2,5 miljardin euron laskennallisiin
verosaamisiin Suomessa liittyvästä kirjauksesta. Lisäksi tuloveroihin vaikutti negatiivisesti
toimintamallin muutoksesta aiheutunut kertaluonteinen 392 miljoonan euron verokulu
laskennallisten verosaamisten uudelleenmäärittämiseen liittyen vuonna 2023. Lisätietoja on
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.5. Tuloverot.
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos ja osakekohtainen tulos
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos oli 660 miljoonaa euroa vuonna 2023. Emoyhtiön
osakkeenomistajille kuuluva tulos laski 3 541 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2022,
jolloin emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos oli 4 201 miljoonaa euroa. Emoyhtiön
osakkeenomistajille kuuluvan tuloksen muutos oli ensisijaisesti tuloverojen nettovaikutukseltaan
negatiivisen vaihtelun, alhaisemman liikevoiton sekä vähäisemmässä määrin rahoitustuottojen
ja -kulujen nettovaikutukseltaan negatiivisen vaihtelun ansiota.
Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos vuonna 2023 oli 0,12 euroa (laimentamaton) ja
0,12 euroa (laimennettu), kun se vuonna 2022 oli 0,75 euroa (laimentamaton) ja 0,74 euroa
(laimennettu).
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
9
Taloudellinen katsaus jatkoa
Nokia vuonna 2023
Segmenttien tulos
Vuonna 2023 meillä oli neljä raportoitavaa toimintasegmenttiä taloudellista raportointia varten:
(1) Verkkoinfrastruktuuri, (2) Matkapuhelinverkot, (3) Pilvi- ja verkkopalvelut sekä (4) Teknologia.
Lisäksi Nokia esittää segmenttikohtaisia tietoja Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osiosta.
Tässä ”Segmenttien tulos” -osiossa esitetyt luvut jokaisesta raportoitavasta toimintasegmentistä
ja Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osiosta perustuvat yhtiön johdolle tuloksen arvioimista
ja resurssien kohdistamista varten raportoitaviin lukuihin. Tiettyjä kuluja ja tuottoja ei kohdisteta
segmenteille johdon raportoinnissa. Lisätietoja konsernin toiminta- ja raportointirakenteesta
sekä segmenttilukujen täsmäytyksestä Nokia-konsernin lukuihin on konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 2.2. Segmentti-informaatio.
Verkkoinfrastruktuuri
31.12.2023 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2022 päättyneeseen tilikauteen
Seuraavassa taulukossa esitetään segmentin operatiiviset erät ja niiden suhteellinen osuus
liikevaihdosta vuosina 2023 ja 2022 .
2023
2022
milj. EUR
%
liikevaihdosta
milj. EUR
%
liikevaihdosta
Muutos
2023 vs.
2022 %
Liikevaihto(1)
8 037
100,0
 
9 047
100,0
-11
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-4 987
-62,1
 
-5 739
-63,4
-13
Bruttokate
3 050
37,9
 
3 308
36,6
-8
Tutkimus- ja kehityskulut
-1 259
-15,7
 
-1 307
-14,4
-4
Myynnin ja hallinnon kulut
-818
-10,2
 
-833
-9,2
-2
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
81
1,0
 
-66
-0,7
-223
Liikevoitto
1 054
13,1
 
1 102
12,2
-4
(1) Vuoden 2023 liikevaihto sisältää IP Networks ‑liiketoiminnan liikevaihtoa 2 606 miljoonaa euroa, Optical Networks ‑liiketoiminnan
liikevaihtoa 1 942 miljoonaa euroa, Fixed Networks ‑liiketoiminnan liikevaihtoa 2 369 miljoonaa euroa ja Submarine Networks
‑liiketoiminnan liikevaihtoa 1 120 miljoonaa euroa. Vuoden 2022 liikevaihto sisältää IP Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa
3 063 miljoonaa, Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 1 891 miljoonaa, Fixed Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa
2 943 miljoonaa ja Submarine Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 1 150 miljoonaa.
Liikevaihto
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin liikevaihto vuonna 2023 oli 8 037 miljoonaa euroa, jossa oli
laskua 1 010 miljoonaa euroa eli 11 % verrattuna 9 047 miljoonaan euroon vuonna 2022.
Vaikkakin valuuttakurssimuutoksilla oli negatiivinen vaikutus Verkkoinfrastruktuuri-segmentin
liikevaihtoon vuonna 2023, laskua oli kaikissa liiketoiminnoissa Optical Networks -liiketoimintaa
lukuun ottamatta. Valuuttakurssimuutosten vaikutus Verkkoinfrastruktuuri-segmentin koko
vuoden 2023 liikevaihdon laskuun oli noin 2 %.
IP Networks -liiketoiminnan liikevaihto oli 2 606 miljoonaa euroa vuonna 2023. Liikevaihto laski
457 miljoonaa euroa eli 15 % verrattuna vuoteen 2022, jolloin liikevaihto oli 3 063 miljoonaa euroa.
IP Networks -liiketoiminnan liikevaihto laski vuonna 2023, johtuen erityisesti heikosta tuloksesta
Pohjois-Amerikassa viestintäpalvelujen tarjoajien arvioidessa investointitarpeitaan suurimman
osan vuodesta. Muiden maantieteellisten alueiden osalta vaihtelu oli vähäisempää.
Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihto oli 1 942 miljoonaa euroa vuonna 2023. Liikevaihto nousi
51 miljoonaa euroa eli 3 % verrattuna vuoteen 2022, jolloin liikevaihto oli 1 891 miljoonaa euroa.
Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihdon kasvu heijasti ensisijaisesti PSE-V-ratkaisujemme vahvaa
tulosta ja asiakashankintaa. Maantieteellisesti katsottuna liikevaihdon kasvua oli pääasiassa Intiassa,
vaihtelu muilla alueilla oli vähäisempää.
Fixed Networks -liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2023 oli 2 369 miljoonaa euroa, jossa laskua oli
574 miljoonaa euroa eli 20 % verrattuna 2 943 miljoonaan euroon vuonna 2022 . Fixed Networks 
-liiketoiminnan liikevaihdon lasku oli pääasiassa seurausta heikosta tuloksesta Pohjois-
Amerikassa asiakkaiden arvioidessa investointitarpeitaan ja laskiessa omia varastotasojaan
sekä kiinteiden langattomien yhteyksien että kuituyhteyksien osalta.
Submarine Networks -liiketoiminnan liikevaihto oli 1 120 miljoonaa euroa vuonna 2023.
Liikevaihto laski 30 miljoonalla eurolla eli 3 % verrattuna vuoteen 2022, jolloin liikevaihto oli
1 150 miljoonaa euroa. Submarine Networks -liiketoiminnan liikevaihdon vähäinen lasku liittyi
pääasiassa projektien ajoitukseen liiketoiminnan toteuttaessa vahvaa tilauskantaansa.
Bruttokate
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin bruttokate vuonna 2023 oli 3 050 miljoonaa euroa.
Bruttokate laski 258 miljoonaa euroa eli 8 % verrattuna vuoteen 2022, jolloin bruttokate oli
3 308 miljoonaa euroa. Verkkoinfrastruktuuri-segmentin bruttokateprosentti oli 37,9 % vuonna
2023, kun se vuonna 2022 oli 36,6 %. Verkkoinfrastruktuuri-segmentin bruttokate laski,
kun taas bruttokateprosentti kasvoi johtuen pääasiallisesti suotuisasta muutoksesta jakaumassa.
Vuonna 2023 Verkkoinfrastruktuuri-segmentin hankinnan ja valmistuksen kuluihin sisältyvät
tulospalkkiojaksotukset olivat pienemmät kuin vuonna 2022.
Liiketoiminnan kulut
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin tutkimus- ja kehityskulut vuonna 2023 olivat 1 259 miljoonaa
euroa, jossa laskua oli 48 miljoonaa euroa eli 4 % verrattuna 1 307 miljoonaan euroon vuonna
2022. Tutkimus- ja kehityskulujen lasku johtui pääasiassa alhaisemmista tulospalkkiojaksotuksista
sekä valuuttakurssivaihteluista, jotka enemmän kuin tasoittivat inflaation vaikutuksen.
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 818 miljoonaa euroa vuonna
2023. Kulut laskivat 15 miljoonaa euroa eli 2 % verrattuna vuoteen 2022, jolloin myynnin ja
hallinnon kulut olivat 833 miljoonaa euroa. Verkkoinfrastruktuuri-segmentin myynnin ja hallinnon
kulujen lasku johtui pääasiassa alhaisemmista tulospalkkiojaksotuksista sekä
valuuttakurssivaihteluista, jotka enemmän kuin tasoittivat inflaation vaikutuksen.
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vuonna 2023 olivat
81 miljoonaa euroa tuottoa. Muutos oli 147 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2022, jolloin
kulua oli 66 miljoonaa euroa. Muutos oli ensisijaisesti seurausta digitaalisten omaisuuserien
myynnin ja valuuttasuojauksen positiivisista vaikutuksista sekä nettovaikutukseltaan
positiivisesta vaihtelusta tiettyjen myyntisaamisten tappioita koskevissa vähennyserissä.
Liikevoitto
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin liikevoitto oli 1 054 miljoonaa euroa vuonna 2023. Liikevoitto
laski 48 miljoonaa euroa eli 4 % verrattuna vuoteen 2022, jolloin liikevoitto oli 1 102 miljoonaa
euroa. Verkkoinfrastruktuuri-segmentin liikevoittoprosentti oli 13,1 % vuonna 2023, kun vuonna
2022 se oli 12,2 %.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
10
Taloudellinen katsaus jatkoa
Nokia vuonna 2023
Matkapuhelinverkot
31.12.2023 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2022 päättyneeseen tilikauteen
Seuraavassa taulukossa esitetään segmentin operatiiviset erät ja niiden suhteellinen osuus
liikevaihdosta vuosina 2023 ja 2022.
2023
2022
milj. EUR
%
liikevaihdosta
milj. EUR
%
liikevaihdosta
Muutos
2023 vs.
2022 %
Liikevaihto
9 797
100,0
10 671
100,0
-8
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-6 364
-65,0
-6 575
-61,6
-3
Bruttokate
3 433
35,0
4 096
38,4
-16
Tutkimus- ja kehityskulut
-2 010
-20,5
-2 234
-20,9
-10
Myynnin ja hallinnon kulut
-822
-8,4
-865
-8,1
-5
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
122
1,2
-57
-0,5
-315
Liikevoitto
723
7,4
940
8,8
-23
Liikevaihto
Matkapuhelinverkot-segmentin liikevaihto vuonna 2023 oli 9 797 miljoonaa euroa, jossa oli
laskua 874 miljoonaa euroa eli 8 % verrattuna 10 671 miljoonaan euroon vuonna 2022. Vaikkakin
valuuttakurssimuutokset vaikuttivat negatiivisesti Matkapuhelinverkot-segmentin liikevaihtoon
vuonna 2023, lasku heijasteli pääasiassa heikkoa tulosta Pohjois-Amerikassa, mitä vahva kasvu
Intiassa jonkin verran tasoitti. Liikevaihto Pohjois-Amerikassa laski jyrkästi asiakkaiden arvioidessa
investointitarpeitaan makrotaloudellisen epävarmuuden keskellä ja alentaessa omia
varastotasojaan vuoden aikana. Intian liikevaihdon vahvan kasvun taustalla oli 5G-
käyttöönottojen jatkuminen sekä markkinaosuuden kasvu alueella. Valuuttakurssimuutosten
vaikutus Matkapuhelinverkot-segmentin koko vuoden 2023 liikevaihdon laskuun oli noin 3 %.
Bruttokate
Matkapuhelinverkot-segmentin bruttokate vuonna 2023 oli 3 433 miljoonaa euroa.
Bruttokate laski 663 miljoonaa euroa eli 16 % verrattuna vuoteen 2022, jolloin bruttokate oli
4 096 miljoonaa euroa. Matkapuhelinverkot-segmentin bruttokateprosentti oli 35,0 % vuonna
2023, kun se vuonna 2022 oli 38,4 %. Matkapuhelinverkot-segmentin bruttokatteen ja
bruttokateprosentin lasku heijasti pääasiassa liikevaihdon epäsuotuisaa alueellista jakaumaa. 
Vuonna 2023 Matkapuhelinverkot-segmentin hankinnan ja valmistuksen kuluihin sisältyvät
tulospalkkiojaksotukset olivat pienemmät kuin vuonna 2022 .
Liiketoiminnan kulut
Matkapuhelinverkot-segmentin tutkimus- ja kehityskulut vuonna 2023 olivat 2 010 miljoonaa
euroa, jossa laskua oli 224 miljoonaa euroa eli 10 % verrattuna 2 234 miljoonaan euroon
vuonna 2022. Alhaisemmat tutkimus- ja kehityskulut heijastelivat pääasiassa alhaisempia
tulospalkkiojaksotuksia, jatkunutta kulukuria sekä valuuttakurssimuutosten positiivista
vaikutusta, jotka pitkälti tasoittivat inflaation vaikutuksen.
Matkapuhelinverkot-segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 822 miljoonaa euroa vuonna
2023. Kulut laskivat 43 miljoonaa euroa eli 5 % verrattuna vuoteen 2022, jolloin myynnin ja
hallinnon kulut olivat 865 miljoonaa euroa. Matkapuhelinverkot-segmentin myynnin ja hallinnon
k ulujen lasku heijasti suurelta osin alhaisempien tulospalkkiojaksotusten vaikutusta, jatkunutta
kulukuria sekä valuuttakurssimuutosten positiivista vaikutusta, jotka enemmän kuin tasoittivat
inflaation vaikutuksen.
Matkapuhelinverkot-segmentin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vuonna 2023 olivat
122 miljoonaa euroa tuottoa. Muutos oli 179 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2022 ,
jolloin kulua oli 57 miljoonaa euroa. Muutos johtui ensisijaisesti valuuttasuojauksen positiivisesta
vaikutuksesta, digitaalisten omaisuuserien myynnistä sekä nettovaikutukseltaan positiivisesta
myyntisaamisten tappioita koskevien vähennyserien vaihtelusta.
Liikevoitto
Matkapuhelinverkot-segmentin liikevoitto oli 723 miljoonaa euroa vuonna 2023. Liikevoitto
laski 217 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2022, jolloin liikevoitto oli 940 miljoonaa euroa.
Matkapuhelinverkot-segmentin liikevoittoprosentti oli 7,4 % vuonna 2023, kun vuonna 2022
se oli 8,8 %.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
11
Taloudellinen katsaus jatkoa
Nokia vuonna 2023
Pilvi- ja verkkopalvelut
31.12.2023 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2022 päättyneeseen tilikauteen
Seuraavassa taulukossa esitetään segmentin operatiiviset erät ja niiden suhteellinen osuus
liikevaihdosta vuosina 2023 ja 2022 .
2023
2022
milj. EUR
%
liikevaihdosta
milj. EUR
%
liikevaihdosta
Muutos
2023 vs.
2022 %
Liikevaihto
3 220
100,0
 
3 351
100,0
-4
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-1 944
-60,4
 
-2 011
-60,0
-3
Bruttokate
1 276
39,6
 
1 340
40,0
-5
Tutkimus- ja kehityskulut
-577
-17,9
 
-577
-17,2
0
Myynnin ja hallinnon kulut
-494
-15,3
 
-544
-16,2
-9
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
50
1,6
 
-42
-1,3
-219
Liikevoitto
255
7,9
 
177
5,3
44
Liikevaihto
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin liikevaihto vuonna 2023 oli 3 220 miljoonaa euroa.
Laskua oli 131 miljoonaa euroa eli 4 % verrattuna 3 351 miljoonaan euroon vuonna 2022.
Valuuttakurssimuutosten negatiivisen vaikutuksen lisäksi Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin
liikevaihto heijasteli kasvua Enterprise Solutions -ja Core Networks -liiketoiminnoissa, joita lasku
Cloud and Cognitive Services sekä Business Applications -liiketoiminnoissa enemmän kuin
tasoitti. Valuuttakurssimuutosten vaikutus Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin liikevaihdon
laskuun vuonna 2023 oli noin 3 %.
Bruttokate
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin bruttokate vuonna 2023 oli 1 276 miljoonaa euroa.
Bruttokate laski 64 miljoonaa euroa eli 5 % verrattuna vuoteen 2022, jolloin bruttokate oli
1 340 miljoonaa euroa. Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin bruttokateprosentti oli 39,6 % vuonna
2023, kun se vuonna 2022 oli 40,0 %. Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin bruttokatteen lasku
heijasti tuotejakauman muutosta ohjelmistomyynnistä kohti matalakatteisempaa laitemyyntiä
ensimmäisellä vuosipuoliskolla, mitä alhaisemmat hankinnan ja valmistuksen kuluihin sisältyvät
tulospalkkiojaksotukset vuonna 2023 vuoteen 2022 verrattuna jonkin verran tasoittivat.
Liiketoiminnan kulut
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin tutkimus- ja kehityskulut olivat 577 miljoonaa euroa vuonna
2023. Kulut pysyivät samalla tasolla kuin vuonna 2022, jolloin ne olivat 577 miljoonaa euroa.
Samalla tasolla pysyneet tutkimus- ja kehityskulut heijastelivat pääasiassa alhaisempia
tulospalkkiojaksotuksia vuonna 2023 vuoteen 2022 verrattuna, valuuttakurssimuutosten
positiivista vaikutusta sekä jatkunutta kulukuria, mikä tasoitti inflaation vaikutuksen.
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 494 miljoonaa euroa vuonna
2023. Kulut laskivat 50 miljoonaa euroa eli 9 % verrattuna vuoteen 2022, jolloin myynnin ja
hallinnon kulut olivat 544 miljoonaa euroa. Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin myynnin ja
hallinnon kulujen lasku heijasti suurelta osin vuoden 2023 alhaisempia tulospalkkiojaksotuksia
vuoteen 2022 verrattuna, valuuttakurssimuutosten positiivista vaikutusta sekä jatkunutta
kulukuria, mikä tasoitti inflaation vaikutusta.
Pilvi- ja verkkopalvelut  -liiketoimintaryhmän liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vuonna 2023
olivat 50 miljoonaa euroa tuottoa. Muutos oli 92 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2022 ,
jolloin kulua oli 42 miljoonaa euroa. Muutos oli ensisijaisesti valuuttasuojauksen positiivisen
vaikutuksen ja digitaalisten omaisuuserien myynnin seurausta.
Liikevoitto
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin liikevoitto oli 255 miljoonaa euroa vuonna 2023. Liikevoitto
kasvoi 78 miljoonalla eurolla verrattuna vuoteen 2022, jolloin liikevoitto oli 177 miljoonaa euroa.
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin liikevoittoprosentti oli 7,9 % vuonna 2023, kun se vuonna
2022 oli 5,3 %.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
12
Taloudellinen katsaus jatkoa
Nokia vuonna 2023
Teknologia
31.12.2023 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2022 päättyneeseen tilikauteen
Seuraavassa taulukossa esitetään segmentin operatiiviset erät ja niiden suhteellinen osuus
liikevaihdosta vuosina 2023 ja 2022 .
2023
2022
milj. EUR
%
liikevaihdosta
milj. EUR
%
liikevaihdosta
Muutos
2023 vs.
2022 %
Liikevaihto
1 085
100,0
 
1 595
100,0
-32
Hankinnan ja valmistuksen kulut
—
—
 
-5
-0,3
-100
Bruttokate
1 085
100,0
 
1 590
99,7
-32
Tutkimus- ja kehityskulut
-224
-20,6
 
-214
-13,4
5
Myynnin ja hallinnon kulut
-140
-12,9
 
-136
-8,5
3
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
13
1,2
 
-32
-2,0
-141
Liikevoitto
734
67,6
 
1 208
75,7
-39
Liikevaihto
Teknologia-segmentin liikevaihto vuonna 2023 oli 1 085 miljoonaa euroa. Laskua oli
510 miljoonaa euroa eli 32 % verrattuna 1 595 miljoonaan euroon vuonna 2022. Teknologia-
segmentin liikevaihdon lasku oli ensisijaisesti seurausta merkittävästä kertaluonteisesta
liikevaihtoerästä vuonna 2022 liittyen pitkän aikavälin lisenssin option käyttämiseen sekä
aiempiin kausiin kohdistuvasta liikevaihdosta liittyen vuonna 2022 solmittuihin sopimuksiin.
Vuoden 2023 liikevaihtoon vaikutti myös alhaisempi liikevaihto älypuhelinvalmistajalta, jonka
markkinaosuus on merkittävästi laskenut sekä alhaisempi liikevaihto vuoden 2023 kolmannella
neljänneksellä päättyneen lisenssin osalta, mitä vuoden 2023 toisella neljänneksellä solmittujen
sopimusten aiempiin kausiin kohdistuva liikevaihto osin tasoitti. 
Bruttokate
Teknologia-segmentin bruttokate oli 1 085 miljoonaa euroa vuonna 2023. Bruttokate laski
505 miljoonaa euroa eli 32 % verrattuna vuoteen 2022, jolloin bruttokate oli 1 590 miljoonaa euroa.
Teknologia-segmentin bruttokatteen lasku johtui liikevaihdon laskusta.
Liiketoiminnan kulut
Teknologia-segmentin tutkimus- ja kehityskulut olivat 224 miljoonaa euroa vuonna 2023.
Tutkimus- ja kehityskulut kasvoivat 10 miljoonaa euroa eli 5 % verrattuna vuoteen 2022,
jolloin ne olivat 214 miljoonaa euroa. Teknologia-segmentin tutkimus- ja kehityskulujen
kasvu oli pääasiassa immateriaalioikeuksien luomisen edistämiseksi tehtyjen suurempien
investointien seurausta.
Teknologia-segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 140 miljoonaa euroa vuonna 2023.
Kulut kasvoivat 4 miljoonaa euroa eli 3 % verrattuna vuoteen 2022, jolloin ne olivat
136 miljoonaa euroa.
Teknologia-segmentin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vuonna 2023 olivat 13 miljoonaa euroa
tuottoa. Muutos oli 45 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2022, jolloin kulua oli 32 miljoonaa
euroa. Liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen vaihtelu liittyi ensisijaisesti vuonna 2022
kirjatun tiettyjen myyntisaamisten tappioita koskevan vähennyserän peruutukseen sekä
valuuttasuojauksen positiiviseen vaikutukseen.
Liikevoitto
Teknologia-segmentin liikevoitto oli 734 miljoonaa euroa vuonna 2023. Liikevoitto laski
474 miljoonaa euroa eli 39 % verrattuna vuoteen 2022, jolloin liikevoitto oli 1 208 miljoonaa euroa.
Liikevoiton lasku johtui liikevaihdon laskusta, jota nettovaikutukseltaan positiivinen
vaihtelu liiketoiminnan muissa tuotoissa ja kuluissa osin tasoitti. Teknologia-segmentin
liikevoittoprosentti oli 67,6 % vuonna 2023, kun vuonna 2022 se oli 75,7 %.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
13
Taloudellinen katsaus jatkoa
Nokia vuonna 2023
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut
31.12.2023 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2022 päättyneeseen tilikauteen
Seuraavassa taulukossa esitetään Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion operatiiviset erät
ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2023 ja 2022 .
2023
2022
milj. EUR
%
liikevaihdosta
milj. EUR
%
liikevaihdosta
Muutos
2023 vs.
2022 %
Liikevaihto
130
100,0
295
100,0
-56
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-136
-104,6
-307
-104,1
-56
Bruttokate
-6
-4,6
-12
-4,1
-50
Tutkimus- ja kehityskulut
-120
-92,3
-117
-39,7
3
Myynnin ja hallinnon kulut
-216
-166,2
-226
-76,6
-4
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
-49
-37,7
37
12,5
-232
Liiketappio
-391
-300,8
-318
-107,8
23
Liikevaihto
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion liikevaihto oli 130 miljoonaa euroa vuonna 2023.
Liikevaihto laski 165 miljoonaa euroa eli 56 % verrattuna vuoteen 2022, jolloin liikevaihto oli
295 miljoonaa euroa. Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion liikevaihdon lasku johtui
Radio Frequency Systems -yksiköstä, pääosin sen myydystä liiketoiminnasta, josta luovuttiin
vuoden 2023 aikana.
Bruttokate
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion bruttokate oli 6 miljoonaa euroa negatiivinen
vuonna 2023 , kun se vuonna 2022 oli 12 miljoonaa euroa negatiivinen. Konsernin yhteiset
toiminnot ja muut -osion bruttokateprosentti oli -4,6 % vuonna 2023, kun se vuonna 2022
oli -4,1 %.
Liiketoiminnan kulut
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion tutkimus- ja kehityskulut olivat 120 miljoonaa euroa
vuonna 2023. Tutkimus- ja kehityskulut kasvoivat 3 miljoonaa euroa eli 3 % verrattuna vuoteen
2022, jolloin ne olivat 117 miljoonaa.
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion myynnin ja hallinnon kulut olivat 216 miljoonaa
euroa vuonna 2023. Kulut laskivat 10 miljoonaa euroa eli 4 % verrattuna vuoteen 2022,
jolloin myynnin ja hallinnon kulut olivat 226 miljoonaa euroa. Vuonna 2023
tulospalkkiojaksotukset Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osiossa olivat myynnin ja hallinnon
kuluissa alhaisemmat kuin vuonna 2022.
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vuonna 2023
olivat 49 miljoonaa euroa kulua. Muutos oli 86 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2022, jolloin
muut tuotot ja kulut olivat 37 miljoonaa euroa tuottoa. Nettovaikutukseltaan negatiivinen
vaihtelu vuonna 2023 liittyi ensisijaisesti Nokian venture fund -sijoituksiin. Vuonna 2023 Nokian
venture fund -sijoitusten nettotappio oli noin 70 miljoonaa euroa, kun edellisvuonna nettotuotto
oli noin 20 miljoonaa euroa.
Liiketappio
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion liiketappio vuonna 2023 oli 391 miljoonaa euroa.
Muutos oli 73 miljoonaa euroa vuoteen 2022 verrattuna, jolloin liiketappio oli 318 miljoonaa
euroa. Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion liiketappion muutos johtui pääasiassa
liiketoiminnan muiden tuottojen laskusta, mitä alhaisemmat myynnin ja hallinnon kulut jonkin
verran tasoittivat.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
14
Taloudellinen katsaus jatkoa
Nokia vuonna 2023
Likviditeetti ja pääomaresurssit
Taloudellinen asema
Nokian rahavarat olivat yhteensä 6 234 miljoonaa euroa 31.12.2023 . Tämä oli 767 miljoonaa
euroa enemmän kuin 31.12.2022 , jolloin rahavarat olivat yhteensä 5 467 miljoonaa euroa.
Lisäys johtui ensisijaisesti liiketoiminnasta saadusta 1 317 miljoonan euron nettorahavirrasta
sekä 1 527 miljoonan euron nettorahavirrasta korollisista sijoituksista. Lisäystä tasoittivat
652 miljoonan euron käyttöomaisuusinvestoinnit, 302 miljoonan euron ulosmenevä
nettorahavirta pitkäaikaisiin velkoihin, 239 miljoonan euron vuokrasopimusvelkojen lyhennys,
621 miljoonan euron maksetut osingot sekä 300 miljoonan euron omien osakkeiden hankinnat.
Nokian kassa ja korolliset sijoitukset(1) olivat 8 514 miljoonaa euroa 31.12.2023. Tämä oli
730 miljoonaa euroa vähemmän kuin 31.12.2022, jolloin kassa ja korolliset sijoitukset olivat
yhteensä 9 244 miljoonaa euroa. Vähennys oli seurausta pääasiassa samoista tekijöistä kuin
rahavarojen kasvuun vaikuttaneet tekijät lukuun ottamatta korollisiin sijoituksiin liittyvää
1 527 miljoonan euron nettorahavirtaa.
Nokian nettokassa ja korolliset sijoitukset(1) olivat 4 323 miljoonaa euroa 31.12.2023.
Tämä oli 444 miljoonaa euroa vähemmän kuin 31.12.2022, jolloin nettokassa ja korolliset
sijoitukset olivat 4 767 miljoonaa euroa. Vähennys johtui ensisijaisesti 652 miljoonan euron
käyttöomaisuusinvestoinneista, 239 miljoonan euron vuokrasopimusvelkojen lyhennyksestä,
621 miljoonan euron maksetuista osingoista sekä 300 miljoonan euron omien osakkeiden
hankinnoista. Vähennystä tasoitti liiketoiminnasta saatu 1 317 miljoonan euron nettorahavirta.
(1) Ei-IFRS-tunnusluku. Lisätietoja ei-IFRS-tunnuslukujen määritelmistä ja täsmäytyksestä lähimpään vastaavaan IFRS-tunnuslukuun
on "Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat" -osiossa.
Rahavirta
Liiketoiminnan nettorahavirta vuonna 2023 oli 1 317 miljoonaa euroa, 157 miljoonaa euroa
laskua vuodesta 2022, jolloin liiketoiminnasta saatu nettorahavirta oli 1 474 miljoonaa euroa.
Lasku johtui 3 238 miljoonan euron tilikauden voitosta, oikaistuna ei-kassavaikutteisilla erillä,
joka laski 575 miljoonaa euroa verrattuna 3 813 miljoonaan euroon vuonna 2022, mitä
osittain tasoitti sitoutuneen nettokäyttöpääoman lasku. Sitoutunut nettokäyttöpääoma oli
1 282 miljoonaa euroa vuonna 2023 verrattuna vuoteen 2022, jolloin nettokäyttöpääomaan
sitoutui 1 843 miljoonaa euroa. Pääasialliset tekijät nettokäyttöpääoman sitoutumisen laskuun
verrattuna vuoteen 2022 olivat vaihto-omaisuuden lasku 443 miljoonalla eurolla verrattuna
991 miljoonan euron kasvuun vuonna 2022 sekä saamisten lasku 304 miljoonalla eurolla
verrattuna saamisten kasvuun 451 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Näitä osittain tasoitti
velkojen lasku 2 029 miljoonalla eurolla verrattuna velkojen laskuun 401 miljoonalla eurolla
vuonna 2022. Vuonna 2023 velkojen lasku johtui pääasiassa ostovelkojen ja työntekijöiden
tulospalkkioihin liittyvien velkojen laskusta sekä uudelleenjärjestely- ja muihin niihin koskeviin
kuluihin liittyvistä ulosmenevistä rahavirroista, mitä asiakassopimuksiin perustuvien velkojen
kasvu osittain tasoitti.
Vuonna 2023 liiketoiminnan nettorahavirta sisälsi 576 miljoonaa euroa maksettuja veroja, kasvua
195 miljoonaa euroa verrattuna 381 miljoonaan euroon vuonna 2022, 178 miljoonaa euroa
saatuja korkoja, verrattuna 65 miljoonaan euroon vuonna 2022, sekä 241 miljoona euroa
maksettuja korkoja verrattuna 180 miljoonaan euroon vuonna 2022.
Investointien sisääntuleva nettorahavirta vuonna 2023 oli 1 043 miljoonaa euroa, verrattuna
vuoteen 2022, jolloin investointeihin käytetty nettorahavirta oli 1 880 miljoonaa euroa.
Sisääntuleva rahavirta oli pääasiassa seurausta 1 527 miljoonan euron sisääntulevasta
nettorahavirrasta korollisista sijoituksista vuonna 2023, verrattuna 1 198 miljoonan euron
ulosmenevään nettorahavirtaan vuonna 2022. Tätä osittain tasoittivat 652 miljoonan euron
käyttöomaisuusinvestoinnit vuonna 2023, kun vuonna 2022 käyttöomaisuusinvestoinnit olivat
601 miljoonaa euroa, sekä 49 miljoonan euron ulosmenevä nettorahavirta muihin pitkäaikaisiin
rahoitusvaroihin vuonna 2023 verrattuna 66 miljoonaan euron ulosmenevään nettorahavirtaan
vuonna 2022.
Keskeiset käyttöomaisuusinvestoinnit vuonna 2023 kohdistuivat T&K-toiminnassa käytettäviin
laitteisiin, testauslaitteisiin, tietoliikenne- ja pilvipalvelulaitteistoon sekä toimipisteiden,
telakoiden ja vesialusten korjauksiin ja parannuksiin.
Vuonna 2023 rahoitustoimintoihin käytetty nettorahavirta oli 1 502 miljoonaa euroa,
kun se vuonna 2022 oli 837 miljoonaa euroa. Vuonna 2023 käytetty nettorahavirta
johtui pääasiassa pitkäaikaisten lainojen lyhennyksestä 798 miljoonaa euroa, maksetuista
osingoista 621 miljoonaa euroa, omien osakkeiden hankinnasta 300 miljoonaa euroa sekä
vuokrasopimusvelkojen lyhennyksistä 239 miljoonaa euroa, mitä osittain tasoitti pitkäaikaisten
velkojen nosto 496 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 käytetty nettorahavirta oli pääasiassa
seurausta maksetuista osingoista 353 miljoonaa euroa, omien osakkeiden hankinnasta
300 miljoonaa euroa sekä vuokrasopimusvelkojen lyhennyksistä 217 miljoonaa euroa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
15
Taloudellinen katsaus jatkoa
Nokia vuonna 2023
Rahoitusvarat ja -velat
Nokian nettokassa ja korolliset sijoitukset (1) olivat 31.12.2023 yhteensä  4 323 miljoonaa euroa
muodostuen 8 514 miljoonan euron kassasta ja korollisista sijoituksista(1) sekä 4 191 miljoonan
euron pitkäaikaisista ja lyhytaikaisista korollisista veloista.
Nokian kassa ja korolliset sijoitukset(1) ovat pääosin euroina. Korolliset sijoitukset sisältävät
pääosin korkealaatuisia rahamarkkina- ja kiinteätuottoisia arvopapereita tarkoin maturiteetti- ja
vastapuoliriskin hajautusrajoituksin. Nokialla on lisäksi 1 500 miljoonan euron luottolimiittisopimus
likviditeettitarkoituksiin. Luottolimiittisopimukseen ei liity rahoituskovenantteja eikä siitä ole
nostettu varoja.
31.12.2023 Nokian korollinen velka sisälsi 378 miljoonaa euroa vuonna 2024 erääntyviä
joukkovelkakirjalainoja, 292 miljoonaa euroa vuonna 2025 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja,
500 miljoonan euron vuonna 2025 erääntyvän Euroopan investointipankilta nostetun T&K-
lainan, 167 miljoonan euron Pohjoismaiden Investointipankilta nostetun T&K-lainan, jonka
lopullinen eräpäivä on 2025, 630 miljoonaa euroa vuonna 2026 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja,
500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2027 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja,
500 miljoonaa euroa vuonna 2028 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 74 miljoonaa Yhdysvaltain
dollaria vuonna 2028 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 206 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria
vuonna 2029 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 500 miljoonaa euroa vuonna 2031 erääntyviä
joukkovelkakirjalainoja, 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2039 erääntyviä
joukkovelkakirjalainoja sekä 110 miljoonaa euroa muita velkoja. Euromääräiset vuosina 2024,
2025, 2026, 2028 ja 2031 erääntyvät joukkovelkakirjalainat sekä Yhdysvaltain dollarin määräiset
vuosina 2027 ja 2039 erääntyvät joukkovelkakirjalainat ovat Nokia Oyj:n liikkeeseenlaskemia, kun
taas vuosina 2028 ja 2029 erääntyvät joukkovelkakirjalainat ovat alun perin Lucent Technologies
Inc:n, Nokia of America Corporationin edeltäjän (Nokian kokonaan omistama tytäryhtiö,
joka oli aiemmin nimeltään Alcatel-Lucent USA Inc.) liikkeeseenlaskemia. Lainat Pohjoismaiden
Investointipankilta ja Euroopan investointipankilta ovat Nokia Oyj:n nostamia. Lisätietoja
korollisista veloistamme on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa
5.2. Rahoitusvarat ja -velat.
Kesäkuussa 2021 Nokia käytti optionsa pidentää 1 500 miljoonan euron luottolimiittisopimuksensa
maturiteettia. Pidennyksen seurauksena 1 412 miljoonan euron osuus luottolimiittisopimuksesta
erääntyy kesäkuussa 2026, ja 88 miljoonan euron osuus luottolimiittisopimuksesta erääntyy
kesäkuussa 2024.
Uskomme, että 8 514 miljoonan euron kassa ja korolliset sijoitukset(1) sekä luottolimiittisopimus,
josta ei ole nostettu varoja, riittävät tulevien käyttöpääomatarpeiden, käyttöomaisuusinvestointien,
T&K-investointien, strukturoidun rahoituksen, venture fund -sitoumusten, yritysostojen
ja velanhoidon rahoittamiseen ainakin vuoden 2024 loppuun asti. Nokian tämänhetkisten
luottoluokituksien, S&P Global Ratings: BBB-, Moody’s: Ba1 ja Fitch: BBB-, vuoksi uskomme
pääomamarkkinoiden olevan käytettävissämme, mikäli rahoitustarvetta ilmenisi vuonna 2024.
Nokian tavoitteena on ylläpitää investment grade -tason luottoluokitukset.
(1)Ei-IFRS-tunnusluku. Lisätietoja ei-IFRS-tunnuslukujen määritelmistä ja täsmäytyksestä lähimpään vastaavaan IFRS-tunnuslukuun
on "Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat" -osiossa.
Taseen ulkopuoliset järjestelyt
Nokialla ei ole sijoittajien kannalta merkittäviä taseen ulkopuolisia järjestelyjä, joilla on tai
voisi kohtuudella olettaa olevan vaikutuksia nykyiseen tai tulevaan taloudelliseen asemaan,
myyntiin tai kustannuksiin, tulokseen, likviditeettiin, käyttöomaisuusinvestointeihin tai
pääomaresursseihin, lukuun ottamatta sitovia ostovelvoitteita, vuokravastuita, takauksia
ja rahoitussitoumuksia, jotka on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.1.
Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet ja liitetiedossa 5.4. Rahoitusriskien hallinta.
Venture fund -sijoitukset ja sitoumukset
Teemme rahoitussitoumuksia useisiin pörssilistaamattomiin pääomarahastoihin (venture fund),
jotka tekevät teknologiaan liittyviä sijoituksia. Pääosaa sijoituksista hallinnoi globaali venture
capital -sijoitusyhtiö NGP Capital, joka panostaa erinomaisiin yrityksiin, jotka edistävät fyysisen
ja virtuaalisen maailman lähentymistä.
Venture fund -sijoitustemme käypä arvo oli 784 miljoonaa euroa 31.12.2023 ja 828 miljoonaa
euroa 31.12.2022. Lisätietoa venture fund -sijoitustemme käyvistä arvoista on esitetty
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa  5.2. Rahoitusvarat ja -velat .
Venture fund -sitoumuksemme olivat 381 miljoonaa euroa 31.12.2023 ja 433 miljoonaa euroa
31.12.2022. Nokia on venture fund -rahastojen äänettömänä osakkaana sitoutunut
pääomamaksuihin ja on oikeutettu rahavarojen jakoon kunkin osakassopimuksen ja rahaston
toiminnan mukaan. Lisätietoa vastuusitoumuksista on esitetty konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 6.1. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet.
Treasuryn ohjesääntö
Treasury-toimintojen hallinto perustuu Nokian toimitusjohtajan hallituksen sille myöntämän
valtuutuksen puitteissa hyväksymään treasuryn ohjesääntöön, ja sitä täydentää konsernin
talous- ja rahoitusjohtajan hyväksymät menettelytavat, jotka koskevat mm. valuutta- ja
korkoriskien hallintaa sekä likviditeetti- ja luottoriskien hallintaa. Treasury-toimintojen
likviditeetin ja pääomarakenteen hallinnan tavoitteena on turvata riittävä likviditeetti ja rahoitus
myös epäsuotuisina aikoina sekä varmistaa, ettei rahoituksen saatavuus rajoita kohtuuttomasti
Nokian mahdollisuuksia toteuttaa liiketoimintasuunnitelmiaan ja pitkän aikavälin strategiaansa.
Konsernin treasury-toimintojen toimintamalli on riskiä välttävä.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
16
Taloudellinen katsaus jatkoa
Nokia vuonna 2023
Valuuttakurssien vaikutus
Olemme maailmanlaajuisesti toimiva yhtiö, jonka liikevaihto syntyy useissa maissa ja jonka
laskutus tapahtuu useissa eri valuutoissa. Tämän vuoksi liiketoimintamme ja sen tulos ovat
alttiita vaihteluille raportointivaluuttamme euron sekä muiden valuuttojen, kuten Yhdysvaltojen
dollarin, vaihtokursseissa. Valuuttapositioidemme suuruus vaihtelee eri markkina-alueiden
liikevaihdon ja kulujen mukaan sekä näillä markkina-alueilla tapahtuvassa liiketoiminnassa
käytettävien valuuttojen mukaan. Merkittävillä valuuttakurssivaihteluilla saattaa olla vaikutusta
myös kilpailijoihimme ja sitä kautta kilpailuasemaamme sekä siihen liittyviin hintapaineisiin.
Vähentääksemme valuuttakurssivaihteluiden vaikutusta tulokseemme suojaamme olennaiset
valuuttariskit (liikevaihto vähennettynä kuluilla kyseisessä valuutassa) yleensä 12 kuukauteen
asti ulottuvalla suojaushorisontilla. Suurimpaan osaan näitä suojauksia sovelletaan rahavirran
suojauslaskentaa tuloslaskelman vaihteluiden vähentämiseksi.
Vuonna 2023 noin 25 % konsernin liikevaihdosta ja 30 % kokonaiskuluista olivat euromääräisiä
ja noin 50 % konsernin liikevaihdosta ja 45 % kokonaiskuluista oli Yhdysvaltojen dollareissa.
Vuonna 2023 noin 5 % konsernin liikevaihdosta ja kokonaiskuluista oli Kiinan juaneissa ja noin
5 % konsernin liikevaihdosta ja kokonaiskuluista oli Intian rupioissa.
Liikevaihdon ja kokonaiskulujen keskimääräinen valuuttajakauma:
2023
2022
Valuutta
Liikevaihto
Kokonaiskulut
Liikevaihto
Kokonaiskulut
EUR
~25 %
~30 %
~25 %
~25 %
USD
~50 %
~45 %
~50 %
~50 %
CNY
~5 %
~5 %
~5 %
~5 %
INR
~5 %
~5 %
~0 %
~5 %
Muut
~15 %
~15 %
~20 %
~15 %
Yhteensä
~100 %
~100 %
~100 %
~100 %
Edellisvuoteen verrattuna Yhdysvaltain dollari oli vuonna 2023 kokonaisuudessaan heikompi
euroa vastaan. Edellisvuotta heikommalla Yhdysvaltain dollarilla vuonna 2023 oli negatiivinen
vaikutus euromääräiseen liikevaihtoomme. Heikompi Yhdysvaltain dollari kuitenkin myös
laski hieman hankinnan ja valmistuksen kuluja sekä toimintakuluja edellisvuoteen verrattuna.
Ennen suojausta Yhdysvaltain dollarin vahvistumisella euroa vastaan edellisvuoteen verrattuna
oli hieman negatiivinen vaikutus liikevoittoomme vuonna 2023.
Lisätietoa instrumenteista, joita käytämme suojaustoimenpiteiden yhteydessä, on
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.4. Rahoitusriskien hallinta. Ks. lisätietoa myös osiosta
“Hallituksen toimintakertomus–Riskitekijät”.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
17
Taloudellinen katsaus jatkoa
Nokia vuonna 2023
Sustainability.jpg
Kestävä kehitys
ja vastuullisuus
Uskomme, että luomamme ja toimittamamme
teknologian myönteinen vaikutus on suurin
panoksemme YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden
saavuttamiseen ja että se on suurempi kuin
teknologian mahdolliset kielteiset vaikutukset.
arkoituksemme on luoda teknologiaa, joka auttaa
maailmaa toimimaan yhdessä. Uskomme, että
digitalisaatiolla ja verkkoyhteyksillä on jatkossa
entistäkin merkittävämpi rooli teollisuuden ja
yhteiskunnan hiilestä irtautumisessa ja osallistavamman
yhteiskunnan mahdollistamisessa. Nämä teknologiatekijät
ovat ratkaisevan tärkeitä vuoden 2030 kestävän kehityksen
tavoitteiden saavuttamisen kannalta.
Näemme digitaaliteknologian mahdollisuudet luoda kestävämpi,
tuottavampi ja esteettömämpi maailma. Lähestymme
vastuullisuutta kahdelta kantilta. Ensinnäkin minimoimme
mahdollisesti kielteiset ympäristövaikutuksemme ja sosiaaliset
vaikutuksemme koko arvoketjussamme eli minimoimme
jalanjälkemme. Toiseksi maksimoimme mahdollisesti positiiviset
ympäristövaikutukset teollisuuteen ja talouteen sekä
sosiaaliset vaikutuksemme yhteisöissä, joissa toimimme
eli maksimoimme kädenjälkemme. Uskomme, että
potentiaalinen kädenjälkemme on paljon suurempi kuin
nykyinen jalanjälkemme. Alan tutkimukset, kuten GSMA:n
tutkimus matkaviestintäteknologioiden vaikutuksesta
hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen, ovat osoittaneet
digitalisaation ja yhteyksien parantamisen potentiaalin useilla
teollisuudenaloilla ja kuluttajilla.
Nokian kestävän kehityksen lähestymistavan kriittinen osa
on hallintoon ja kulttuuriin kohdistuva painopisteemme.
Meillä on koko arvoketjun kattavat tiukat menettelyohjeet,
prosessit ja hallintajärjestelmät, jotka on laadittu säädösten
ja kansainvälisten viitekehysten mukaisesti.
Strategiamme, toimintamme tarkoitus ja
tavoitteemme
Lähestymistapamme kestävään kehitykseen perustuu
yrityksemme tarkoitukseen – luoda teknologiaa, joka auttaa
maailmaa toimimaan yhdessä. Vuonna 2023 Nokia otti askeleen
eteenpäin vastuullisuuden sisällyttämisessä yritysstrategiaamme
ilmoittamalla tavoitteesta kehittää ESG:tä kilpailuetuna,
integroimalla sen 2030-teknologiavisioomme, ja jatkamalla
sen toteuttamista osana toimintamme tarkoitusta. Kestävän
kehityksen aloitteemme ja lähestymistapamme vuonna 2023
perustui nykyiseen vaikutusten olennaisuusmatriisiin.
Nokian kestävän kehityksen strategia perustuu aiheisiin, joiden
kautta uskomme voivamme vaikuttaa eniten ESG-riskeihin ja
‑mahdollisuuksiin. Kestävän kehityksen strategiamme viisi
painopistealuetta on esitetty seuraavassa kaaviossa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
18
Kestävä kehitys ja vastuullisuus
T
Keskeiset strategiset ESG painopistealueet
Environment.jpg
Industrial_digitalization.jpg
Security_Privacy.jpg
Ympäristö
Teollisuuden digitalisaatio
Tietoturva ja tietosuoja
Olla johtaja energiatehokkuudessa ja
kiertotalouden ratkaisuissa
Tarjoamme verkkoyhteyksiä ja
digitaalisia ratkaisuja, jotka muuttavat
yhteiskuntaa kestävällä tavalla
Tietoturvasta ja tietosuojasta tulee
maineemme ja tuotelupauksemme
kulmakivi
Digital_Divide.jpg
Responsble_Business.jpg
Digitaalisen kahtiajaon
kaventaminen
Vastuullinen
liiketoiminta
Kavennamme digitaalista
kahtiajakoa verkkoyhteyksiemme ja
digitaalisten taitojen
kehittämisratkaisujen avulla
Ottaa ennakoiva ja arvoihin perustuva
rooli ajaaksemme vastuullisen
liiketoiminnan ratkaisuja sekä
sisäisesti että arvoketjussamme
Ympäristön kannalta korostamme kahta aluetta: ilmastoa ja
kiertotaloutta. Ilmastoasioissa haluamme olla johtava toimija
piiriratkaisujen, ohjelmistojen ja järjestelmien
energiatehokkuudessa ja tarjota verkko- ja toimintaosaamista
älykkäiden energiaratkaisujen skaalaamiseksi. Aiomme
myös kiihdyttää ensimmäisen toimijan tavoitettamme
energiatehokkuudessa 5G-Advanced ja 6G:ssä osallistumalla
varhaisessa vaiheessa standardointiin ja ekosysteemien
kehittämiseen. Kiertotalouden osalta keskitymme
mahdollisuuksiin edistää laitteiden kierrätettävyyttä ja hallita
keskeisten raaka-aineiden hankintaa ja uudelleenkäyttöä.
Teollisuuden digitalisaatio tarjoaa tilaisuuden muuntaa
kestävästi eri toimialoja ja kaupunkeja digitalisaation ja
verkkoyhteyksien avulla. Teollisuudelle ja kaupungeille
suunnattu tarjontamme voi mahdollistaa hiilestä irtautumisen,
luonnonvarojen tehokkaan käytön ja turvallisuuden
parantamisen. Olemme innoissamme niistä mahdollisuuksista,
jota digitalisaation, pilvipohjaisten palvelutoimitusten ja
kumppanuuslähtöisten käyttötapausratkaisujen käyttöönotto
tarjoaa nettonollan mahdollistamiseksi avaintoimialoilla.
Tietoturva ja tietosuoja ovat tuotelupauksemme kulmakiviä.
Tuotekehityksessä noudatamme Design for Security
-menetelmää, ja Nokian turvallisuustiimi tekee yhteistyötä
asiakkaidemme kanssa rakentaakseen ja ylläpitääkseen
turvallisia verkkoja kriittistä televiestintäinfrastruktuuria
koskevan kansallisen sääntelyn mukaisesti.
Tavoitteenamme on  kaventaa digitaalista kahtiajakoa
käyttämällä laajaa tuotevalikoimaamme maanpäällisissä ja
muissa verkoissa sekä valituilla kumppanuuksilla ja palvelemalla
eri väestöryhmiä digitaitokoulutuksilla. Verkkoyhteydet
ja digitaaliset taidot edistävät ihmisten tasa-arvoisia
mahdollisuuksia saada terveydenhuoltoa, koulutusta ja työtä
sekä pienyrittäjien mahdollisuuksia osallistua digitalouteen.
Vastuullisessa liiketoiminnassa pyrimme varmistamaan,
että liiketoimintakäytäntömme koko arvoketjussa ovat linjassa
eettisten ja vastuullisten arvojemme kanssa. Teemme tiivistä
yhteistyötä asiakkaiden ja toimittajien kanssa parantamalla
ympäristöön sekä terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä
järjestelmätason ongelmia, estämällä teknologian väärinkäyttöä
(ja edistämällä vastuullisia tekoälyperiaatteita) sekä edistämällä
eettisyyttä, ihmisoikeuksia ja työoloja. Lisäksi pyrimme
edistämään Nokian oman työvoiman monimuotoisuutta,
tasa-arvoisuutta ja osallisuutta.
EU:n Kestävyysraportointidirektiivi ja
kaksoisolennaisuusarviointimme
Nokia on tehostanut toimiaan valmistautuakseen EU:n
kestävyysraportointidirektiiviin (CSRD), joka tuli voimaan
1.1.2024 alkaen. Teimme yhteistyössä riippumattoman
kolmannen osapuolen kanssa kaksoisolennaisuusarvioinnin
(Double Materiality Assessment, DMA) CSRD:n ja siihen liittyvien
eurooppalaisten kestävän kehityksen raportointistandardien
mukaisesti. DMA-prosessi ja sen tulokset on dokumentoitu,
ja ne vastaavat CSRD:n vaatimuksia.
DMA:n aikana tunnistetut olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet (IRQ) muodostavat pohjan kaikille niille tiedoille,
jotka ovat osa Nokian CSRD-raportointia vuonna 2024.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
19
Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa
Materiality_Matrix_FI.jpg
Olennaisuusmatriisimme
Vuonna 2023 vastuullisuustyömme perustui nykyiseen, vuonna 2022 valmistuneeseen vaikutusten olennaisuusarviointiimme.
Seuraavassa kaaviossa on esitetty matriisin oikea yläneljännes, jossa näkyvät liiketoimintamme ja sidosryhmiemme,
talouden sekä ympäristön kannalta tärkeimmiksi arvioidut aiheet vuonna 2023. Näistä Nokian kannalta tärkeimmät
aiheet ovat:
■ ilmastovaikutukset tuotteiden kautta
■ ympäristövaikutukset tuotteiden
kautta ja muutoksen
mahdollistaminen muilla toimialoilla
■ eettiset liiketoimintakäytännöt ja
uusien teknologioiden eettinen
käyttö
■ tietosuoja ja tietoturva
■ vastuullinen hankinta.
Tärkeimpiä aiheita ovat
edelleen ilmasto, eettiset
liiketoimintakäytännöt ja se, miten
Nokian tuotteet voivat mahdollistaa
muutoksen muilla toimialoilla,
kaupungeissa ja yhteiskunnassa.
Aiheet, joiden tärkeys sidosryhmien
keskuudessa kasvoi eniten,
ovat tietosuoja ja tietoturva,
vastuullinen hankinta
ja kiertotalous .
SDGpage.jpg
Kestävän kehityksen tavoitteet
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG:t) ja
niiden alatavoitteet ovat edelleen keskeinen
vastuullisuustyömme viitekehys. Tavoitteet
8, 9 ja 13 ovat liiketoimintamme kannalta
olennaisimpia, ja niillä voimme aikaansaada
suurimman myönteisen vaikutuksen.
Uskomme, että digitalisaatiolla ja parannetuilla
verkkoyhteyksillä on jatkossakin ratkaiseva
rooli jokaisen 17 kestävän kehityksen
tavoitteen edistämisessä ja saavuttamisessa.
Seuraavassa on esimerkkejä siitä, miten
työmme edistää meille olennaisimpia kestävän
kehityksen tavoitteita.
Screenshot 2023-05-11 160121.jpg
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
20
Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa
E_SDG_PRINT-08.jpg
E_SDG_PRINT-09.jpg
E_SDG_PRINT-13.jpg
Edistää osallistavaa ja kestävää
talouskasvua, täyttä ja tuottavaa
työllisyyttä sekä säällisiä työpaikkoja
Rakentaa kestävää infrastruktuuria
sekä edistää kestävää teollisuutta ja
innovaatioita
Toimia kiireellisesti ilmastonmuutosta
ja sen vaikutuksia vastaan
Vuonna 2023 Nokia otti käyttöön Rural
Connect -ratkaisun Lähi-idässä ja Afrikassa
t uodakseen verkkoyhteyksiä uusille alueille
ja täyttääkseen aukot verkon kattavuudessa
Saharan eteläpuolisen Afrikan
syrjäisillä alueilla. Energiankulutuksen
vähentämiseen keskittyvä ratkaisu
edustaa uutta lähestymistapaa kehittyviin
radioliityntäverkkokohteisiin. Se sisältää
AirScale-tasasuuntaajilla varustetut
kantataajuusyksiköt ja pitkäikäiset
litiumakut kompaktissa, kannettavassa
pakkauksessa, joka voidaan asentaa lähes
mihin tahansa.
Nokia tekee UNICEFin kanssa yhteistyötä
digitaalisen kahtiajaon kaventamiseksi
auttamalla parantamaan digitaalista
koulutusta tiettyjen alueiden kouluissa
Länsi-Afrikan Senegalissa. Ensisijaisia
hyötyjiä ovat opettajat sekä yläasteen
opiskelijat alueilla, joilla palvelut ovat
riittämättömät. Työ sisältää erillisiä
oppitunteja digitaidoista sekä laitteiden
ja verkkoyhteyksien päivittämistä.
Vuonna 2023 Nokia solmi kumppanuuden
DXC Technologyn kanssa DXC Signal
Private LTE:n ja 5G:n tuomiseksi
markkinoille. Se on hallittu ja suojattu
yksityinen langaton verkko ja
digitalisaatioalustaratkaisu, joka auttaa
teollisuusyrityksiä koko toimintansa
digitalisoimisessa erityisesti keskeisissä
markkinasegmenteissä, mukaan lukien
teollisuustuotanto, energia, terveydenhoito,
logistiikka, liikenne ja koulutus.
Vuonna 2023 ilmoitimme myös, että
teemme yhteistyötä yhdysvaltalaisen
energiantoimittajan Xcel Energyn kanssa
edistääksemme sähköverkkotoimintojen
modernisointia. Hankkeeseen sisältyy
Nokian yksityisen LTE-verkkoteknologian
käyttöönotto, joka auttaa tukemaan
turvallisia ja luotettavia tietoliikenne-
yhteyksiä ja nostaa automaation tasoa.
Verkkoteknologiat tukevat Xcel Energyn
kasvavaa uusiutuvien energianlähteiden
tarjontaa ja optimoivat sähköntoimituksen
sen miljoonille asiakkaille.
Vuonna 2023 ilmoitimme lisäävämme
optisten tuotteiden valikoimaamme
kuudennen sukupolven erittäin koherentin
Photonic Service Engine PSE-6s-piirisarjan,
joka pystyy vähentämään optisen
kuljetusverkon virrankulutusta jopa 60 %
bittiä kohden. Lanseerasimme myös
Habrok-nimellä kulkevan Massive MIMO 
-radiotuoteperheen, joka parantaa
energiatehokkuutta käyttämällä jopa 30 %
vähemmän energiaa ohjelmistojen,
laitteistojen ja palvelujen yhdistelmän avulla.
Vuoden aikana kerroimme myös, että
autoimme vietnamilaista viestintäpalvelujen
tarjoajaa MobiFonea saavuttamaan lähes
14 prosentin kokonaisenergiansäästöt
uuden Digital Design -palvelumme
ensimmäisessä kokeilussa. Palvelu
analysoi verkon jokaisen yksittäisen
solun ja suosittelee sopivinta radiolinkin
tehotasapainoa pienemmän lähetystehon
saavuttamiseksi.
Nokia liittyi yhdessä Orangen kanssa
UNIDOn (United Nations Industrial
Development Organization) johtamaan
Switch to Circular Economy Value Chains
-hankkeeseen. Hankkeen tavoitteena
on tukea yrityksiä vauhdittamaan
kiertotalouspyrkimyksiään, myös
kehitysmaissa sijaitsevien kumppaneidensa
kanssa. Nokia tekee tiiviisti yhteistyötä
Orangen kanssa kehittääkseen
lähestymistapoja kiertotalouteen
verkkolaitteissa, mukaan lukien uuden
kunnostus- ja korjauskeskuksen
perustaminen Egyptiin, mikä pidentää
Nokian tuotteiden käyttöikää.
Keskeiset kestävän kehityksen tavoitteet
Tavoitteemme on määritelty kestävän kehityksen strategiamme ja olennaisten aiheidemme perusteella, ja ne jakautuvat lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteisiin. Keskeiset tavoitteet on
lueteltu seuraavassa taulukossa, jossa näkyy edistyminen valikoitujen tavoitteiden osalta.
Valikoitujen ESG tavoitteiden tilanne ja kehitys vuonna 2023
Painopistealue
Tavoitevuosi
Lähtövuosi
Tavoite
Vuoden 2023 tulokset
Tavoitetila
Ympäristö
Ilmasto
2030
2019
Tieteeseen perustuva
tavoitteemme (SBT(1) ): Vähentää
kasvihuonekaasupäästöjä
arvoketjussamme (Scope 1,2 ja 3)
50 %:lla vuosina 2019–2030, ja
saavuttaa nettonollapäästöt
vuoteen 2050 mennessä.
SBT:n alaiset päästöt olivat 34 319 800 tCO2 e (2) , mikä on 9 % vähemmän kuin vuonna 2022.
Tästä vähennyksestä huolimatta nykyiset SBT-päästömme ovat nyt samalla tasolla kuin
lähtötasovuonna 2019. SBT-tavoite vuodelle 2030 ei siten vastaa odotettua lineaarista
kehityskulkua. Samalla kun jatkamme innovaatioiden kiihdyttämistä tuotteiden
energiatehokkuudessa ja toimittajayhteistyössä, on uusiutuvan energian saatavuutta
ja käyttöönottoa Nokian asiakkaiden keskuudessa lisättävä nopeasti voidaksemme saavuttaa
asetetun välitavoitteen.
Ei etene
suunnitellusti
2030
2019
Loppukokoonpanotoimittajamme
saavuttavat nollapäästöt vuoteen
2030 mennessä.
Loppukokoonpanotoimittajiemme päästöt olivat 38 500 tCO2 e, mikä on 49 % vähemmän kuin
vuonna 2019.
Etenee
suunnitellusti
2030
2019
Toimittajamme vähentävät
kasvihuonekaasupäästöjä 50 %:lla
vuoteen 2030 mennessä. (3)
Toimittajiemme päästöt olivat 540 500 tCO2e, mikä on 82 % vähemmän kuin 2019. Koska tämä
kuitenkin sisältää satojen toimittajien päästötiedot ja myönnettyjen päästötietojen laatu on
ollut huolenaihe, olemme tietoisia siitä, että osa vähennyksistä saattaa johtua raportoitujen
tietojen laadusta.
Etenee
suunnitellusti
2030
2019
Vähennämme logistiikan
kasvihuonekaasupäästöjä 73%
vuoteen 2030 mennessä.
Logistiikkamme päästöt olivat 140 900 tCO2e, mikä on 54 % vähemmän kuin vuonna 2019.
Etenee
suunnitellusti
2023
N/A
Saavuttaa uusiutuvista
energialähteistä tuotetun sähkön
75 prosenttinen käyttöaste
toimipisteissämme.
Saavutimme uusiutuvan sähkön 75 prosenttisen käyttöasteen toimipaikoissamme.
Saavutettu
2023
2019
65 %:n vähennys toimipaikkojemme
kasvihuonekaasupäästöihin vuoteen
2019 verrattuna.
Saavutimme 69 % vähennyksen toimipaikkojemme kasvihuonekaasupäästöihin.
Saavutettu
Kiertotalous
2030
2019
95 %:n kiertoaste toimistoistamme,
laboratorioistamme, valmistukses-
tamme, asennuksestamme ja
tuotteiden takaisinotostamme
peräisin olevalle jätteelle vuoteen
2030 mennessä.
Olemme tunnistaneet alueita, joilla on jo saavutettu korkea jätteen kiertoaste ja myös alueita, joilla
tarvitaan lisätoimia. Raportoiduissa tiedoissa on vielä aukkoja, jotka on korjattava, mutta tietojen
tarkkuus on parantunut. Vuoden 2023 osalta jätteen kiertoaste oli 86 %.
Etenee
suunnitellusti
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
21
Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa
Painopistealue
Tavoitevuosi
Lähtövuosi
Tavoite
Vuoden 2023 tulokset
Tavoitetila
Digitaalisen kahtiajaon kaventaminen
Tuoda verkko-
yhteyksiä
uusille alueille ja
sinne, missä
kapasiteetti ei
ole kattava
2030
2021
Autamme asiakkaitamme luomaan
yhteydet seuraaville kahdelle
miljardille (Nokian radioasiakkaiden
verkkojen liittymämäärällä mitattuna)
vuoteen 2030 mennessä.
Nokian pitkän aikavälin tavoitteen mukaisesti teemme yhteistyötä asiakkaidemme kanssa
tarjotaksemme laajakaistapohjaisia digitaalisia palveluita yhä useammille liittymille.
Mobiililaajakaistaliittymien määrä Nokian radioasiakkaiden verkoissa on kasvanut vuodesta 2022
vuoden 2023 loppuun 372 miljoonalla. (2022–2023: 772 miljoonalla).(4)
Etenee
suunnitellusti
2025
2021
Hyödyntää Nokian teknologiaa,
kykyjä ja varoja parantaaksemme
1 500 000 ihmisen elämää
sosiaalisten digitalisaatioprojektien,
digitaalisten taitojen kehittämisen ja
verkkoyhteyksien muodostamisen
kautta vuoteen 2025 mennessä(5)
Tavoitimme 130 832 suoraa edunsaajaa(6) sosiaalisten digitalisaatioprojektien, digitaalisten
taitojen kehittämisen, verkkoyhteyksien muodostamisen sekä osallisuuden, tasa-arvon ja
monimuotoisuuden parantamisen kautta. Suoria edunsaajia oli 691 534 vuosina 2022
ja 2023.
Etenee
suunnitellusti
Tietoturva ja tietosuoja
Tietoturva ja
tietosuoja
2023
N/A
95 % työntekijöistämme on saanut 
tietosuojaan liittyvän pakollisen
koulutuksen.
Vuonna 2023, 98 % työntekijöistä on saanut tietosuojaan liittyvän pakollisen koulutuksen.
Saavutettu
Vastuullinen liiketoiminta
Terveys &
turvallisuus
2030
2016
Korkean riskitason toimintaa
harjoittavista toimittajistamme
100 % saavuttaa vähintään tason
4/5 (H&S preferred supplier status)
työterveyden ja turvallisuuden
kypsyysarviossa.
18 % asiaankuuluvista toimittajista saavutti H&S ”Preferred” supplier -statuksen. Vuoden 2030
tavoitteen saavuttamiseksi Nokia jatkaa yhteistyötä toimittajien kanssa, sitouttamalla ja
edistämällä toimittajien turvallisuusosaamista, tarjoamalla turvallisuuskoulutusta ja järjestämällä
toimittajien työpajoja toimittajien terveys- ja turvallisuustietoisuuden ja -valmiuksien
parantamiseksi.
Etenee
suunnitellusti
2023
N/A
Nolla kriittistä tai kuolemaan
johtavaa vaaratilannetta
työntekijöille ja toimittajille.
Vuonna 2023 Nokian työntekijöihin ei kohdistunut kuolemaan johtaneita työtapaturmia, mutta
valitettavasti vuoden aikana oli kuitenkin kolme työhön liittyvää tapaturmaa, jonka seurauksena
yksi urakoitsija/alihankkija ja kaksi kolmatta osapuolta(7) menehtyivät.
Ei saavutettu
Monimuotoisuus
& osallisuus
2023
N/A
Naisten osuus kaikista ulkoisista
rekrytoinneistamme on vähintään
27 %.
Naisten osuus ulkoisista rekrytoinneistamme oli 28 %. Saavutimme vuoden 2023 tavoitteen 
parantamalla markkinointiamme, viestintäämme ja rekrytointiamme, jotta Nokia erottuisi
monimuotoisuutta tukevana työnantajana ja houkuttelisi monipuolisia osaajia.
Saavutettu
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
22
Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa
Painopistealue
Tavoitevuosi
Lähtövuosi
Tavoite
Vuoden 2023 tulokset
Tavoitetila
Etiikka &
vaatimustenmukai
suus
2030
2016
85 % työntekijöistä/
linjaesihenkilöistä suhtautuu
myönteisesti eettisyyteen ja
vaatimustenmukaisuuteen.
Vuonna 2023, 85 % työntekijöistä kertoi että heidän esimiehensä puhui tiimille etiikan ja
vaatimustenmukaisuuden tärkeydestä.
Saavutettu
2023
N/A
95 % työntekijöistämme on käynyt
eettisen liiketoiminnan koulutuksen.
98 % työntekijöistämme kävi eettisen liiketoiminnan koulutuksen.
Saavutettu
Vastuullinen
hankinta
2025
N/A
98 % 3TG-jäljitettävyys
sulattotasolle toimitusketjussamme
sekä sulattojen konfliktivapaa status.
Koboltin, mican ja kahden muun
mineraalin laajennettu
huolellisuustarkastus  ja
konfliktivapaa asema.
Vuodesta 2023 lähtien olemme saavuttaneet 81 %:n jäljitettävyyden sulattotasolle 
toimitusketjussamme sekä sulattojen konfliktivapaan statuksen. Olemme myös laajentaneet ja
suorittaneet koboltin ja mica:n huolellisuustarkastuksia sekä kartoittaneet muiden mineraalien
toimitusketjuja. Näiden osalta huolellisuustarkastukset seuraa tulevina vuosina.
Etenee
suunnitellusti
2025
2020
80 % toimittajista saa tyydyttävän
kestävän kehityksen pisteytyksen
(perustuu yhteenlaskettuun
painotettuun osuuteen) toimittajien
suorituksen arvioinnissa (sisältää
suorituksen eri vastuullisuusoh-
jelmissamme, kuten EcoVadis, CDP,
Conflict minerals).
Keskimäärin 80 % toimittajista sai tyydyttävät kestävän kehityksen pisteet eri
vastuullisuusohjelmissamme.
Etenee
suunnitellusti
(1) Nykyinen SBT-tavoite kattaa seuraavat toiminnot: Scope 1: toimitilojemme, autokantamme ja merikalustomme omat päästöt. Scope 2: ostetun energian markkinapohjaiset päästöt. Scope 3: myytyjen tuotteiden asiakaskäytöstä aiheutuvat päästöt (kattaa lähes 100 %
nykyisestä tuotevalikoimastamme) sekä logistiikan, toimitusketjumme loppukokoonpanotehtaiden ja merikuljetusten vuokrattujen alusten päästöt.
(2) CO2e = hiilidioksidiekvivalentti.
(3) Viittaa materiaalitoimittajiimme.
(4) Lähde: GSMA Intelligence.
(5) Ihmisten elämän parantaminen viittaa tässä yhteydessä 1 500 000 ihmisen digitaalisten yhteyksien ja osallisuuden lisäämiseen.
(6) Henkilöt, jotka ilman suhdetta yritykseen, hyötyivät suoraan Nokian lahjoituksista tai niistä suoraan seuraavasta toimista digitaalisten yhteyksien ja osallisuuden lisäämiseen kautta.
(7) Nokia on tarkistanut kuolemantapausten raportointikriteerejään vuonna 2023 sisällyttämällä niihin kolmannet osapuolet, joihin Nokian hallinnassa olevan tapahtuman katsotaan vaikuttaneen. Tämä yhdenmukaistaa Nokian raportoinnin tiiviimmin joidenkin sen lähimpien
toimialan sidosryhmien ja kilpailijoiden kanssa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
23
Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa
Kestävän kehityksen
johtaminen
Nokian hallitus arvioi yhtiön ESG-käytäntöjä,
niihin liittyviä riskejä ja tavoitteiden
asettamista sekä niiden noudattamista
ja vaikuttavuutta. Vuonna 2023 hallitus
tarkasteli Nokian kestävän kehityksen
strategiaa ja tavoitteita, kehittyviä
ESG-vaatimuksia ja -odotuksia,
sijoittajapalautetta, tiedonantotapaamme
sekä nettonollastrategiaamme ja sen
etenemissuunnitelmaa.
Hallituksen valiokunnat seuraavat lisäksi
ympäristön ja yhteiskunnan kehitystä ja niihin
liittyviä yhtiön toimia omilla vastuualueillaan.
Viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajalla on
kestävän kehityksen kokonaisvastuu yhtiön
johtoryhmässä.
Toimintatapamme mukaisesti yhtiön
johtoryhmä hyväksyy kestävän kehityksen
strategiamme, kokonaistavoitteemme
ja toimintamallimme, joiden mukaisesti
konsernin toiminnot ja liiketoimintaryhmät
voivat toimia. Tämä mahdollistaa
tulosvastuulliset ja toimintakykyiset
liiketoimintaryhmät säilyttäen samalla
asianmukaisen strategisen ja operatiivisen
valvonnan.
Sisäiset neuvostot ja valiokunnat, kuten
kestävän kehityksen neuvosto, ohjaavat ja
yhdenmukaistavat strategioita, tavoitteita
ja viitekehyksiä. Ne myös varmistavat niiden
toteutuksen ja käyvät läpi johtoryhmälle
annettavia suosituksia.
Kestävän kehityksen hallintajärjestelmä ja
vastuut on esitetty seuraavassa kaaviossa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
24
Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa
Nokian hallitus
■ Hyväksyy ESG-strategian ja arvioi ESG-käytännöt, niihin liittyvät riskit ja tavoitteiden asettamisen sekä niiden toteuttamisen ja tehokkuuden.
■ Hallituksen valiokunnat tarkastelevat vastuullisuuteen liittyviä erillisiä aiheita kukin oman vastuualueensa mukaisesti, mukaan lukien ESG-
raportointi, olennaisuusarviointi, etiikka ja vaatimustenmukaisuus, tietoturva- ja tietosuojakysymykset, yrityskulttuuri, henkilöstöpääoman
hallinta ja kestävyysnäkökulmien sisällyttäminen teknologiaamme.
Konsernin
johtoryhmä
■ Tarkastaa ja hyväksyy kestävään kehitykseen liittyvien menettelyohjeiden, johtamis- ja toimintajärjestelmien, strategian, tavoitteiden ja
tulosten sekä vuosittaisen vastuullisuusraportin käyttöönoton ja muutokset sekä näiden vaikutuksen palkitsemiseen.
■ Tarkastelee kestävää kehitystä kokouksissaan ja antaa palautetta vähintään kaksi kertaa vuodessa ja aihekohtaisten aihealueiden niin vaatiessa.
■ Toimitusjohtaja, talousjohtaja ja liiketoimintaryhmien johtajat arvioivat lisäksi kestävän kehityksen aiheita vähintään kaksi kertaa vuodessa
osana Nokian liiketoimintakatsauksia.
Kestävän kehityksen
neuvosto
■ Ohjaa kestävän kehityksen
strategian, prioriteettien ja
kestävän toiminnan toteutuksen
yhdenmukaisuutta Nokiassa.
■ Osallistuu kestävän kehityksen
strategian ja olennaisuuden
arviointiin sekä tarkastelee
kestävän kehityksen tavoitteita
ja tuloksia.
■ Tarkastelee kestävään kehitykseen
liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia.
Lahjoitus- ja
sponsorointivaliokunta
■ Asettaa periaatteet
yrityslahjoitusten ja -investointien
kohdentamiselle yliopistoille ja
yhteisöille.
■ Hyväksyy varoja lahjoitusten
jakamiseen ja arvioi suuria
sponsorointeja.
■ Arvioi kaikkien lahjoitusohjelmien
vaikutuksia.
Osallisuuden ja
monimuotoisuuden
ohjausvaliokunta
■ Tarkastelee vuotuisia osallisuuden
ja monimuotoisuuden (I&D)
suunnitelmia.
■ Asettaa koko Nokiaa koskevat I&D-
tavoitteet ja mittaa vaikutusta ja
tavoitteita.
■ Arvioi liiketoimintaryhmien I&D-
toimia ja antaa palautetta
liiketoimintaryhmille.
Ihmisoikeuksien
huolellisuustarkastuksen
(due diligence) neuvosto
■ Hallinnoi Nokian
ihmisoikeuspolitiikan ja
täytäntöönpanomenettelyjen
korkean tason yhdenmukaistamista.
■ Ohjaa Nokian liiketoimintoja
koskevia päätöksiä
ihmisoikeusnäkökulmasta.
■ Varmistaa kaikkien
liiketoimintaryhmien ja toimintojen
välisen yhdenmukaistamisen ja
asianmukaisten
riskienvähennystoimien
käyttöönoton.                   
Jäsenet
Kaikkia liiketoimintaryhmiä,
asiakaskokemusta, viestintä ja
yhteiskuntasuhteita, henkilöstöä,
taloutta ja rahoitusta, strategiaa
ja teknologiaa sekä laki- ja compliance-
yksiköiden johtajia. Kokoontui
kymmenen kertaa vuoden 2023 aikana.
Jäsenet
Talous- ja rahoitusjohtaja,
viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja,
henkilöstöjohtaja,
varateknologiajohtaja, compliance-
johtaja, rahoituksen
asiakaskokemusjohtaja. Kokoontui
yhden kerran vuoden 2023 aikana.
Jäsenet
Lakiasiainjohtaja, osallisuus ja
monimuotoisuus -yksikön johtaja,
muita johtajia liiketoimintaryhmistä,
henkilöstöhallinnosta, ESG:stä,
lakipuolelta sekä työntekijöiden
resurssiryhmien edustajia. Ei
kokoontunut vuoden 2023 aikana (1) .
Jäsenet
Lakiasiainjohtaja, viestintä- ja
yhteiskuntasuhdejohtaja,
compliance-johtaja, vastuullisuusjohtaja,
varateknologiajohtaja, muita johtajia
tarpeen vaatiessa, ihmisoikeusasioiden
johtaja, lakimies. Kokoontui kaksi kertaa
vuoden 2023 aikana.
  ESG-yksikkö
Yhtiön ESG-yksikkö ohjaa ESG-strategian toteuttamista ja tavoitteiden
saavuttamiseksi tarvittavia toimia operatiivisella tasolla. Asiatuntijat antavat
faktoihin perustuvaa palautetta eri yksiköille ja liiketoimintaryhmille. Varmistaa,
että yritysvastuuraportointi on vaatimusten ja asetusten mukaista.
  Ethics and Compliance –yksikkö
Tukee työntekijöitä koulutuksella ja ohjauksella edistäen eettistä päätöksentekoa
ja valintoja, jotka ovat yhteneväisiä arvojemme, käytäntöjemme ja lakiemme
kanssa. Edistää avointa raportointikulttuuria ja valvoo vahvoja ja puolueettomia
raportointi-, tutkinta- ja korjausprosesseja.
(1) Uudelleenorganisoinnin vuoksi osallisuuden ja monimuotoisuuden valiokunta ei kokoontunut vuoden 2023 aikana. Kestävän kehityksen hallintomalli tarkistetaan ja päivitetään vuonna 2024.
Riskienhallinta
Kestävään kehitykseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet ovat
osa riskienhallintajärjestelmäämme. Tunnistamme ja pyrimme
vähentämään liiketoimintaamme liittyviä mahdollisia riskejä
ja kielteisiä vaikutuksia, jotka voivat liittyä teknologiaan,
toimitusketjuun, ilmastoon tai ihmisiin. Samalla tuemme
liiketoimintamme sisäisiä ja ulkoisia mahdollisuuksia edistää
YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden (SDG) saavuttamista.
Meillä on menettelyohjeet ja prosessit tunnistetuille
olennaisille kestävän kehityksen riskeillemme, mukaan lukien
toimintaohjeemme, jotka heijastavat arvojamme ja sisältävät
selkeät ja yksinkertaiset työtapaohjeet kaikille työntekijöille ja
liikekumppaneille. Riskienhallintajärjestelmiemme pääpiirteet
on kuvattu osana hallinnointi- ja ohjausjärjestelmäämme
(ks. ”Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä—Nokian
riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen
järjestelmät”). Tämän raportin osiossa ”Riskitekijät” käsitellään
tärkeimpiä toimintaamme vaikuttavia riskitekijöitä. Näitä riskejä
ovat myös kestävän kehityksen aiheet, joita ovat esimerkiksi
seuraavat:
■ tuoteturvallisuus ja energiatehokkuus
■ ympäristöonnettomuudet
■ terveys ja turvallisuus
■ tietosuoja ja tietoturva, mukaan lukien kyberturvallisuusuhat
■ mahdolliset ihmisoikeusloukkaukset tarjoamamme
teknologian väärinkäytön vuoksi
■ mahdollinen ihmisoikeuksien, oikeudenmukaisten työolojen,
ympäristön ja yhteisöjen kunnioituksen puute
■ lainsäädännön tai toimittaja- ja asiakasvaatimustemme
noudattamatta jättäminen
■ eettisten normien, mukaan lukien toimintaohjeidemme
rikkominen
■ työkiistat ja lakot
■ kykenemättömyys pitää palveluksessa, motivoida, kehittää
ja rekrytoida asianmukaisesti koulutettuja työntekijöitä
■ brändimme julkinen vahingoittaminen
■ tulli- ja verokysymykset, mukaan lukien verotusta koskevat
riita-asiat
■ häiriöt tuotanto-, palvelutuotanto-, logistiikka- tai
toimitusketjussamme esimerkiksi luonnononnettomuuksien,
sotilastoimien, levottomuuksien, julkisen terveydenhuollon
ja turvallisuuden uhkien (mukaan lukien tautiepidemiat)
vuoksi, joista monia ilmastonmuutoksesta seuraavat
haittavaikutukset voivat pahentaa.
Näiden riskien hallinnasta ja niihin liittyvistä keskeisistä
käytännöistä ja toimista on lisätietoa jäljempänä kyseisten
aiheiden yhteydessä.
Kestävän kehityksen tunnustukset
Lisätäksemme työmme läpinäkyvyyttä ja ulkoista tunnustusta
vastaamme tärkeimmille luokitus- ja ranking-organisaatioille.
Esimerkiksi vuoden 2023 osalta Sustainalytics arvioi, että ESG-
tekijöistä aiheutuvien olennaisten taloudellisten vaikutusten
meihin kohdistuva riski on vähäinen. Vuoden 2024 alussa Nokia
oli mukana Sustainalyticsin 2024 ESG Top-Rated Companies -
listalla. Sustainalyticsin ESG-riskiluokitukset tarjoavat tietoa
sijoittajille, jotka arvioivat taloudellisesti olennaisia ESG-
kysymyksiä, jotka vaikuttavat heidän sijoitustensa pitkän
aikavälin suoritukseen.
MSCI ESG Ratings ‑arvioinnissa saimme arvosanan AAA
(asteikolla AAA–CCC). Sijoittajat käyttävät MSCI ESG Ratings
‑luokituksia mittaamaan yritysten kykyä selviytyä pitkän
aikavälin taloudellisesti olennaisista ESG-riskeistä.
Lisätietoja kaikista tunnustuksistamme löytyy
verkkosivuiltamme.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
25
Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa
Risk.jpg
Environment_Intro.jpg
Ympäristö
Tässä osiossa kerrotaan, miten käsittelemme
omaa ympäristöjalanjälkeämme, mukaan
lukien keskittyminen sekä ilmastoon että
kiertotalouteen. Pyrimme minimoimaan
jalanjälkemme Scope 1, 2 ja 3 osalta hallitsemalla
tätä jalanjälkeä aktiivisesti ja jatkuvasti. Kun
verkkoliikenteen määrä kasvaa
verkottuneemmassa, digitalisoituneemmassa
maailmassa, meidän on pyrittävä erottamaan
tämä liikenteen kasvu energiankulutuksen
vastaavasta kasvusta. Meidän on myös jatkuvasti
pyrittävä vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä
toiminnoissamme ja laitoksissamme ja tehtävä
yhteistyötä toimitusketjumme kanssa
parantaaksemme energia- ja resurssitehokkuutta
koko ketjussa. Uskomme, että teknologiallamme
on yhä merkittävämpi rooli muiden
teollisuudenalojen ja yhteiskunnan
hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä (ks. tämän
raportin osio "Teollisuuden digitalisaatio").
Ilmasto
Ilmastonmuutos on edelleen merkittävä riski yhteiskunnalle ja
ympäristölle. Se voi vaikuttaa haitallisesti toimitusketjuumme
ja asiakkaidemme liiketoimintaan sekä maailmantalouteen
ja poliittiseen ja sosiaaliseen vakauteen.
Tarjoamme maailmanlaajuisesti tuotteita ja palveluita, jotka
voivat vaikuttaa ympäristöön ja ilmastoon, koska niiden
valmistus, jakelu ja käyttö vaativat energiaa ja muita resursseja.
Vuonna 2023 97 % kasvihuonekaasupäästöjen
jalanjäljestämme oli peräisin tuotteistamme, joita asiakkaamme
käyttävät verkoissaan. Voimme vaikuttaa jalanjälkeemme
vähentämällä jatkuvasti energiankulutusta, nostamalla
tuotteiden energiatehokkuutta ja innovoimalla aina kun
voimme.
Jatkamme innovointia myös kehittämiemme piiriratkaisujen,
ohjelmistojen ja laitteistojen osalta. Esimerkkejä vuoden
aikana tehdyistä innovaatioista:
■ RAN-energiatehokkuusratkaisu MantaRay Energy yhdistää
tekoälyn ja koneoppimisen Nokian kykyyn optimoida
radioverkkojen energiankulutusta
■ AirScale-kantataajuusvalikoimallemme tarkoitettu
laajennettu energiatehokkaiden tukiasemaratkaisujen
valikoima
■ Uusi lisäys optisten tuotteiden valikoimaamme kuudennen
sukupolven superkoherentin Photonic Service Engine
(PSE-6s) ‑piirisarjan lanseerauksen myötä
Omien toimintojemme kasvihuonekaasupäästöt muodostavat
ainoastaan noin 1 % kokonaishiilipäästöistämme, mutta
pyrimme joka tapauksessa pienentämään merkittävästi oman
toimintamme jalanjälkeä.
Olemme jäsenenä RE100-aloitteessa tukeaksemme globaalia
tavoitettamme, jonka mukaan kaikissa toimipisteissämme
käytetään vain uusiutuvaa sähköä vuoteen 2025 mennessä.
Vuonna 2023 saavutimme vuositavoitteemme, jonka mukaan
uusiutuvien energialähteiden osuus toimipisteissämme on
75 %.
Sitoutumistamme ilmastotoimiin vahvistettiin edelleen,
kun vuonna 2023 Nokia julkaisi kestävän rahoituksen
viitekehyksensä. Tämä viitekehys laadittiin kestävyyteen
sidottujen joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskua koskevien
periaatteiden (Sustainability-Linked Bond Principles, SLBP)
mukaisesti. Viitekehyksessä oleva kestävyystavoite
(Sustainability Performance Target) perustuu Nokian tieteeseen
perustuvaan tavoitteeseen (SBT) vähentää absoluuttisia
kasvihuonekaasupäästöjä koko arvoketjussamme (Scope 1, 2
ja 3) mitattuna hiilidioksidiekvivalenttitonneina (tCO2e).
Sustainalytics antoi viitekehyksestä toisen osapuolen
lausunnon, jonka mukaan Nokian kestävyystavoite on ”erittäin
kunnianhimoinen”, ja yhtiön valitsema mittari, absoluuttisten
kasvihuonekaasupäästöjen pienentäminen koko arvoketjussa,
on ”erittäin vahva”.
Koska digitalisaatiolla on kasvava rooli toimialojen ja
yhteisöjen hiilestä irtautumisessa, meidän on tärkeää
osallistua ilmastokeskusteluun. Kestävän kehityksen
johtajamme osallistuivat syyskuussa 2023 Climate Week NYC
‑ilmastoviikkoon ja YK:n yleiskokoukseen, jossa he tapasivat
YK:n johtoa ja ilmastojohtajia ja keskustelivat teknologian
roolista ympäristö- ja sosiaalisissa haasteissa. Joulukuussa
2023 osallistuimme myös Business Finlandin ja muiden
suomalaisten ilmastojohtajien kanssa YK:n ilmastokokoukseen
(COP28), jossa korostimme jälleen digitaalisten ratkaisujen
merkitystä ilmastonmuutokseen reagoimisen nopeuttamisessa
ja sellaisten toimialojen tukemisessa, joilla päästöjä on
vaikea vähentää.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
26
Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa
Ilmastotoimiemme vauhdittaminen
Vuonna 2023 Nokia teki yhteistyötä Carbon Trustin kanssa
tutkiakseen, miten se voisi nopeuttaa nettonollatavoitteidensa
saavuttamista ja siihen liittyviä keinoja ja vipuvaikutuksia.
Carbon Trust tekee yhteistyötä johtavien yritysten, hallitusten
ja rahoituslaitosten kanssa auttaakseen muuttamaan
ilmastotavoitteet ilmastotoimiksi. Joulukuussa 2023 Nokian
johtoryhmä hyväksyi suunnitelman, jolla nopeutetaan sekä
nettonollatavoitteemme (Scope 1, 2 ja 3), että vuoden 2030
välitavoitteemme (Scope 1 ja 2) saavuttamista.
■ Olemme asettaneet uuden pitkän aikavälin tavoitteen
saavuttaa nettonollapäästöt koko arvoketjussamme(1)
vuoteen 2040 mennessä
■ Lisäksi tavoitteenamme on nopeuttaa nykyistä vuoden
2030 välitavoitetta vähentää omien toimintojen(2) päästöjä
ja saavuttaa 83 % vähennys vuoteen 2030 mennessä
■ Varmistaakseen, että sen tavoitteet ovat yhdenmukaiset
ilmastotieteen kanssa, Nokia antoi tiedeperusteisia
tavoitteita koskevan nollapäästösitoumuksensa (SBTi)
helmikuussa 2024 ja toimittaa itse tavoitteet validoitaviksi
Tärkeimmät ilmastosaavutuksemme vuonna 2023
Nykyinen tieteeseen perustuva tavoitteemme (SBT)(3)
on vähentää kokonaispäästöjämme (Scope 1, 2 ja 3)
arvoketjussamme 50 prosentilla vuosina 2019–2030.
Kaiken kaikkiaan Nokian SBT:n alaiset hiilidioksidipäästöt vuonna
2023 vähenivät 9 % vuoteen 2022 verrattuna. Vuonna 2023
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästömme kasvoivat 7 % ja olivat
111 100 tCO2e, mikä johtui merikalustosta.
Markkinaperusteiset(4) Scope 2 ‑päästömme olivat 84 800
tCO2e. Vuoden 2023 loppuun mennessä olimme vähentäneet
Scope 2 ‑päästöjä 37 % vuoteen 2022 verrattuna. SBT:hen
sisältyvät Scope 3 ‑päästömme olivat 34 123 900 tCO2e
vuonna 2023. Tämä vastaa 9 %:n vähennystä edellisestä
vuodesta.
Tästä huolimatta nykyiset SBT-päästömme ovat nyt samalla
tasolla kuin lähtötasovuonna 2019. Toisin sanoen SBT-tavoite
vuodelle 2030 ei vastaa odotettua lineaarista kehityskulkua.
Samalla kun jatkamme innovaatioiden kiihdyttämistä tuotteiden
energiatehokkuudessa ja toimittajayhteistyössä, uusiutuvan
energian saatavuutta ja käyttöönottoa Nokian asiakkaiden
keskuudessa on lisättävä nopeasti välitavoitteen saavuttamiseksi.
Ilmastotekoja arvoketjussamme
Yhä useammat Nokian asiakkaat nopeuttavat siirtymistään
kohti uusiutuvaa energiaa. Tästä syystä olemme vuodesta 2023
alkaen alkaneet kerätä asiakaskohtaisia päästökertoimia
asiakkailtamme, koska uskomme, että tämä voi antaa paremman
kuvan Scope 3 kategoria 11:n (myytyjen tuotteiden käyttö)
mukaisten kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärästä kuin
pelkkä kasvihuonekaasuprotokollan edellyttämä globaalin
päästökertoimen käyttö.
Siksi laskimme vuonna 2023 myös Scope 3 kategorian
11 mukaisten päästöjen kokonaismäärän, joka perustuu
yhdistelmäpäästökertoimiin. Yhdistelmäpäästökerroin
koostuu asiakkailta vahvistetuista asiakaskohtaista
kertoimista, maakohtaisista keskimääräisistä kertoimista ja
globaalista keskiarvopäästökertoimesta. Vuoden 2023
yhdistelmäpäästökertoimeen perustuvat Scope 3 kategorian
11 päästöt olivat yhteensä 33 691 400 tCO2e. Tänä
ensimmäisenä vuonna yhdistelmäpäästöt koostuvat 5
prosentista asiakaskohtaisilla päästökertoimilla laskettuna, 92
prosentista maakeskimääräisillä päästökertoimilla laskettuna ja
3 prosentista globaalilla päästökertoimella laskettuna. Nokia
aikoo jatkossa kehittää asiakaskohtaisten päästökertoimien
keräämistä ja laskentaa edelleen.
Teemme yhteistyötä toimittajiemme kanssa vähentääksemme
alkuvaiheen välillisiä päästöjämme ja tukeaksemme
kiertotalousperiaatteiden mukaista toimintaa ja innovaatioita.
Vuonna 2023 jatkoimme ja laajensimme toimittajiemme
sitouttamista, ja 458 avaintoimittajaamme vastasi CDP:n
pyyntöön ilmoittaa ilmastotoimiin liittyviä suoritustietojaan.
Näistä toimittajista 283 myös asetti päästövähennystavoitteita.
Näimme hyviä tuloksia ilmastotyössämme toimittajiemme
kanssa. Logistiikkatoimittajamme saavuttivat 54 prosentin
päästövähennyksen vuoden 2019 lähtötasoon verrattuna.
Logistiikan päästöt olivat 140 900 tCO2e vuonna 2023.
Loppukokoonpanotoimittajiemme päästöt olivat
38 500 tCO2e, mikä on 49 % vähemmän kuin vuonna 2019.
Vuoden 2023 alussa saimme jälleen CDP:ltä tunnustusta
työstämme ilmastoasioiden parissa ja saimme pisteytyksen A-
ilmastotyöstämme. Pääsimme myös CDP:n Supplier
Engagement Rating Leaderboard -tulostaulukkoon, joka on
varattu yrityksille, joilla on korkein luokitus toimittajien
sitoutumisesta ilmastonmuutokseen. CDP on
maailmanlaajuinen organisaatio, joka ylläpitää räätälöityä
maailmanlaajuista luokitusjärjestelmää, jonka avulla sijoittajat,
yritykset, kaupungit, osavaltiot ja alueet voivat julkistaa
ympäristövaikutuksensa.
Lisäksi 247 toimittajaa vastasi vettä koskeviin kysymyksiin
CDP-ohjelman kautta. Kannustimme myös toimittajia
asettamaan ilmastotavoitteet STBi:n mukaisesti ja palkitsimme
jälleen ilmastoasioiden innovaatioita osana toimittajien
Diamond Awards ‑ohjelmaamme.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
27
Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa
(1)Scope 1, 2 ja 3.
(2)Scope 1 ja 2. Tähän sisältyy Nokian autokannan sekä toimitilojen täydellinen
hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ja merikaluston vähennykset kansainvälisen
meriteollisuuden (IMO) hiilestä irtautumisen polun mukaisesti.
(3) Nykyinen SBT-tavoite kattaa seuraavat toiminnot: Scope 1: toimitilojemme,
autokantamme ja oman merikalustomme päästöt. Scope 2: ostetun energian
markkinapohjaiset päästöt. Scope 3: myytyjen tuotteiden asiakaskäytöstä
aiheutuvat päästöt (kattaa lähes 100 % nykyisestä tuotevalikoimastamme) sekä
logistiikan, toimitusketjumme loppukokoonpanotehtaiden ja merikalustomme
vuokrattujen alusten päästöt.
(4) Markkinapohjainen menetelmä johtaa päästökertoimet sopimusperusteisista
instrumenteista, joihin sisältyvät kaikenlaiset kahden osapuolen väliset
sopimukset, jotka koskevat energiantuotantoon liittyvien ominaisuuksien kanssa
yhdistetyn energian myyntiä ja ostoa tai eriytettyjä määritteitä koskevia tietoja.
Kiertotalous
Tavoitteenamme on alamme kiertotalouden edelläkävijyys.
Keskitymme siihen, miten voimme edistää laitteidemme
kierrättämistä keskeisten raaka-aineiden hankinnan ja
uudelleenkäytön avulla. Kehitämme nykyisiä
jäteprosessejamme ja kiertotalouden mukaisten tuotteiden ja
palveluiden tarjontaa, lisäämällä asiakkaiden
modernisointiprojekteista ja käytöstä poistetuista laitteista
peräisin olevien tuotteiden takaisinottoa sekä lisäämällä
kunnostettujen tuotteiden saatavuutta ja myyntiä.
Pyrimme myös lisäämään kierrätysmateriaalien käyttöä
tuotteissamme, mikä tarkoittaa kierrätetyn muovin, teräksen,
kuparin, nikkelin ja alumiinin isompaa roolia
tuotesuunnittelussamme.
Kiertotalouden kohokohdat vuonna 2023
Meillä on vankka ympäristöjärjestelmä ja ympäristöpolitiikka.
Vuoden 2023 lopussa ISO 14001-sertifioinnin piiriin kuuluvien
työntekijöiden osuus oli 90 %.
Julkaisimme ensimmäisen kestävän rahoituksen
viitekehyksemme, joka korostaa ESG:n roolia yhtiön
liiketoiminnalle ja rahoitusrakenteelle. Laskimme onnistuneesti
liikkeeseen ensimmäisen 500 miljoonan euron kestävään
kehitykseen sidotun joukkovelkakirjalainan.
Ilmoitimme taloudellisesta tuestamme Jyväskylän yliopiston
professuurille, jonka tarkoituksena on tutkia teollisuutemme
biodiversiteettivaikutusten mittaamista.
Kiertotaloussaavutuksemme vuonna 2023:
Vuonna 2023 saavutimme 81 % tinan, tantaalin, volframin ja
kullan (3TG) jäljitettävyyden ja konfliktittomuuden ja
laajensimme huolellisuustarkastukset kobolttiin ja micaan.
Otimme käyttöön kiertotalousmittarin, joka ohjaa operatiivista
kiertotalousmatkaamme ja sulkee materiaalikierron.
Tavoitteenamme on kierrättää 95 % jätteistä vuonna 2030.
Osana tuotteidemme kunnostusta ja uudelleenkäyttöä
lähetimme vuonna 2023 noin 2 610 tonnia vanhoja
televiestintälaitteita materiaalien kierrätykseen. Noin 49 300
yksikköä kunnostettiin uudelleenkäyttöä ja jälleenmyyntiä
varten. Kunnostetun materiaalin kokonaispaino oli 290 tonnia.
Meillä on vankka ympäristöjärjestelmä ja ympäristöpolitiikka,
joiden toteuttamista tukevat dokumentoidut prosessit ja
menettelytavat. Järjestelmä auttaa meitä seuraamaan
edistymistämme ja tunnistamaan tarvittavat parannukset.
Oman toimintamme jalanjälki on sertifioitu ISO 14001
-ympäristöjärjestelmän standardin mukaisesti, ja vuoden 2023
lopussa sertifioinnin piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus
oli 90 %.
Luonnon monimuotoisuuden tutkiminen
Luonnon monimuotoisuus on yhä tärkeämpää
sidosryhmillemme. Me Nokialla tarkastelemme myös laajemmin
riippuvuuttamme luonnonvaroista, kuten ilmastosta,
biodiversiteetistä ja geologisesta monimuotoisuudesta
(geodiversiteetti). Geodiversiteetillä tarkoitamme maapallon
mineraaleja, kiviä, fossiileja, maaperää, sedimenttejä,
maanmuotoja, topografiaa ja hydrologisia ominaisuuksia,
kuten jokia ja järviä. Vuonna 2023 aloitimme työn
ymmärtääksemme luontopääomaan (mukaan lukien luonnon
monimuotoisuus ja geodiversiteetti) vaikuttavia tekijöitä koko
arvoketjussamme.
Osana kokonaisvaltaista lähestymistapaamme luonnon
monimuotoisuuteen Nokia laajensi metsänsuojelutoimiaan
perustamalla Suomeen kaksi uutta luonnonsuojelualuetta.
Näistä toinen kattaa 71 hehtaaria Pohjois-Pohjanmaalla ja toinen
14 hehtaaria pääkaupunkiseudulla. Vuonna 2023
suojelualueemme laajeni 242 hehtaariin, josta 131 hehtaaria on
metsää, 11 saarta ja 111 hehtaaria meriympäristöä.
Joulukuussa Nokia ilmoitti yhteistyöstä Jyväskylän yliopiston ja
Sitran kanssa luontojalanjäljen arvioinnin parantamiseksi.
Yhteistyöllä pyritään auttamaan organisaatioita kehittämään
tehokkaita strategioita ja keinoja, joilla ne voivat arvioida ja
pienentää luontojalanjälkeään.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
28
Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa
17
Niiden toimittajien osuus, joiden kaikki sulatot on tunnistettu ja jotka ovat
saavuttaneet konfliktivapaan statuksen
(1)Yhdistetty 3TG näyttää neljä mineraalia yhdessä (tantaali, tina, kulta ja volframi), ja on raportointimme ydin.
(1)
Industrial_digitalization_Intro.jpg
Teollisuuden digitalisaatio
Digitalisaatio ja parannetut verkkoyhteydet ovat
olennaisen tärkeä osa ratkaisua, jolla vähennetään
hiilidioksidipäästöjä ja materiaalien käyttöä
toimialoilla, jotka vaikuttavat merkittävästi
globaaleihin hiilidioksidipäästöihin. Tämä
kädenjälkemme kuvastaa niitä vaikutuksia, joita
tarjoamamme teknologiaratkaisut mahdollistavat.
Pyrimme kasvattamaan kädenjälkeämme,
koska se on tehokkain keinomme vaikuttaa
ilmastonmuutokseen.
Strategiamme mukaisesti tarjoamme lyhyen viiveen yhteyksiä,
yksityisiä langattomia verkkoja, antureita sekä tekoäly- ja
koneoppimisratkaisuja osana yritysportfoliomme Green Digital
‑tuotelupausta. Nopeuttaaksemme ja l aajentaaksemme sen
käyttöönottoa, tunnistamme ekosysteemissämme menetelmiä,
jotka mittaavat käyttöönoton vaikutuksia entistä paremmin ja
ilmaisevat muutostarpeita.
Nokia on ollut European Green Digital Coalition (EGDC)
‑ryhmittymän jäsen vuodesta 2021. Osana Nokian toimintaa
EGDC:ssä olemme olleet mukana kehittämässä menetelmiä,
joilla mitataan digitaalisten ratkaisujen ympäristöön kohdistuvia
nettovaikutuksia eri teollisuudenaloilla. Mobile World Congress
2023 -tapahtumassa EGDC korosti Nokian Integrated
Operations Center -älykaupunkiprojektia Kyproksen
pääkaupungin, Nikosian, kanssa, online-tapaustutkimuksiinsa
liittyvässä ilmoituksessaan.
Teemme yhteistyötä asiakkaidemme kanssa muun muassa
energia-, valmistus-, ja kuljetusaloilla, ja keräämme jatkuvasti
lisää näyttöä digitalisaation ratkaisevasta merkityksestä
ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Meillä on 710
asiakasta yksityisissä langattomissa verkoissa, ja meitä
pidetäänkin yksityisten langattomien verkkojen johtavana
toimittajana yritysasiakkaille.
Vuonna 2023 Nokia ja tietotekniikkayhtiö Kyndryl yhdessä
auttoivat Dow Chemical ‑yhtiötä digitalisoimaan läntisen
pallonpuoliskon suurimman kemianteollisuuden integraation
Freeportissa, Texasissa, ja muuttamaan yhtiön valmistus-
ja kunnossapitoprosessit täysin paperittomiksi. Syyskuussa
2023 lanseerasimme joukon teollisia 5G-laitteita, joiden avulla
taataan yritysten tiimien ja julkisen turvallisuuden
työntekijöiden turvallisuus, yhteydet ja tiedonsaanti yksityisten
langattomien verkkojen välityksellä vaarallisissa ympäristöissä ja
teollisuusympäristöissä, kuten satamissa, kaivoksissa,
kemiantehtaissa ja öljynporauslautoilla.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
29
Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa
Security_Privacy_Intro.jpg
Tietoturva ja tietosuoja
ESG-strategiamme mukaisesti tietoturva ja
tietosuoja ovat tuotelupauksemme kulmakiviä.
Pyrimme varmistamaan kaikille tuotteillemme
ja palveluillemme yhteisen tietoturvan
vähimmäistason ja nopeuttamaan strategisten
turvallisuustavoitteidemme saavuttamista.
Nokialla on vakiintuneet kyberturvallisuusprosessit kiinteänä
osana yleistä tietoturvariskien hallintajärjestelmää. Integrointi
on saatu aikaan toteuttamalla vankka tietoturvaohjelma,
joka kattaa erilaisia prosesseja, kuten kyberturvallisuusriskien
hallinnan, ulkopuolisten tietoturvariskien hallinnan,
tietoturvapoikkeamien hallinnan ja häiriöistä toipumisen.
Vuonna 2023 Nokia toteutti tietoturvakoulutusohjelman, joka
sisälsi vuosittaisen kaikkia työntekijöitä koskevan pakollisen
koulutuksen, neljännesvuosittaisia tiedotuskampanjoita,
kuukausittaisia tietojenkalastelusimulaatioita sekä keskeisten
tietojen suojaamiseen tähtääviä laajennettuja hankkeita,
kuten Zero-Trust ja Critical Information Protection (CIP)
‑ohjelmat sekä erityisen sovellustietoturvaohjelmamme.
Olemme kehittäneet ja ylläpidämme Cyber Resilience -palvelua,
joka perustuu arvioon Nokian todennäköisimmistä kyberriskeistä.
Tähän sisältyvät investoinnit kyberpuolustuskeskukseemme
ja hätätiimiimme samoin kuin säännölliset simulaatiot
ja harjoitukset, joilla varmistetaan häiriönsietokyky
kybertapahtuman sattuessa.
Olemme myös vahvistaneet kolmansien osapuolten turvallisuus-
prosessia parantamalla toimittajien valintamenettelyjä ja
varmistamalla, että turvallisuushallinnointi ja vaatimusten
noudattaminen on sisällytetty toimittajien valintaprosesseihin
ja sopimuksiin.
Tuotteiden ja palveluiden turvallisuus
Me Nokialla tunnistamme, että tuotteiden ja palveluiden
turvallisuus on ensiarvoisen tärkeää tietoliikenteen ja
teknologian nopeasti kehittyvässä maailmassa. Digitalisaation ja
toisiinsa yhdistettyjen ekosysteemien aikakaudella
tarjontamme turvallisuus on ratkaisevan tärkeää toimintamme
kannalta. Ymmärrämme, että asiakkaamme luottavat Nokian
ratkaisuihin, jotka sekä parantavat suorituskykyä että takaavat
kriittisten tietojen eheyden ja luottamuksellisuuden.
Olemme sitoutuneet saavuttamaan kaikille tuotteillemme
ja palveluillemme yhteisen tietoturvan vähimmäistason.
Nopeuttaaksemme turvallisuustavoitteidemme saavuttamista
vahvistamme Nokia Design for Security ‑kehystä, edistämme
tuoteturvallisuuden testausaloitteita, kuten Advanced Security
Testing and Research (ASTaR) -laboratoriomme, ja
hyödynnämme omia turvallisuusinnovaatioitamme.
Turvalliset tuotteet ovat meille prioriteetti, jota tukevat
muun muassa tuoteturvallisuuden muutosohjelmamme,
keskeisten 5G-tuotteiden sertifiointipyrkimykset ja
tuoteturvallisuusalustojemme kehitys. Olemme määritelleet
palveluturvallisuuden erilliseksi toimialueeksi kattaaksemme
palvelun koko elinkaaren tarkoin määritetyllä palvelutur-
vallisuuden kehyksellä, ja jatkamme palvelutiimien sertifiointia
ISO 27001 ‑standardin mukaisesti. Meillä on myös
Nokian palveluyritysten ja yhteisyritysten turvallisuuden
parantamiseen keskittyvä ohjelma.
Tietosuoja
Olemme luoneet kattavan, koko yhtiön laajuisen
tietosuojaohjelman, joka perustuu keskeisiin lakeihin, parhaisiin
käytäntöihin ja alan standardeihin. Ohjelman mukaisesti
kunnioitamme tietosuojaa ja käsittelemme ja suojaamme
henkilötietoja vastuullisen liiketoiminnan vaatimusten
mukaisesti. Toteutamme tietosuoja-arviointeja ja pyrimme
vähentämään tietosuojariskejä keräämämme, käsittelemämme
ja säilyttämämme tiedon osalta. Noudatamme tietojen
minimoinnin periaatetta, eli pyrimme keräämään vain ne
henkilötiedot, joita välttämättä tarvitsemme, emmekä säilytä
henkilötietoja pidempään kuin tarve vaatii. Toteutamme
asianmukaiset toimenpiteet varmistaaksemme, että
henkilötietoihin pääsevät käsiksi vain ne henkilöt, joilla on siihen
selkeä ja perusteltu tarve. Yhtiöllämme on viralliset prosessit ja
menettelytavat, joiden avulla mahdollisen
tietoturvaloukkauksen kohteeksi joutuneen tahon riskitasoa
hallinnoidaan ja minimoidaan.
Menettelytapoihin kuuluvat myös mekanismit
valvontaviranomaisten kanssa viestimiseen, mikäli tilanne niin
vaatii. Tietoisuutta lisäävä tietosuojaohjelmamme sekä yleinen
ja roolipohjaisesti kohdennettu koulutus varmistavat, että
otamme huomioon jatkuvasti ja tehokkaasti seikat, joilla
on eniten vaikutusta tietosuojaan. Missiomme on suojata
Nokian hallussa olevia henkilötietoja, ja meillä on sertifioitujen
tietosuoja-asiantuntijoiden verkosto, joka tarjoaa säännöllisesti
valmennusta tietosuojasta.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
30
Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa
Digital_Divide_Intro.jpg
Digitaalisen kahtiajaon
kaventaminen
Tavoitteenamme on kaventaa digitaalista
kahtiajakoa ja tuoda verkkoyhteyksiä uusille
alueille laajakaistan ja innovatiivisten
verkkoyhteysratkaisujemme avulla. Ratkaisumme
voivat taata tasavertaisemmat mahdollisuudet
ja auttaa ratkaisemaan monia sosiaalisia
ja taloudellisia haasteita, joita maailma
nykyään kohtaa.
Nokian tavoitteena on verkkoyhteyksiä ja digitaalisia taitoja
kehittäviä ratkaisuja tarjoamalla tukea tasavertaisempaa
pääsyä terveydenhuoltoon, koulutukseen ja työllistymiseen.
Tavoitteenamme on myös mahdollistaa uusia
liiketoimintamahdollisuuksia pk-yrityksille digitalisaation avulla.
Voimme saavuttaa tämän hyödyntämällä laajaa tuote- ja
palveluvalikoimaamme sekä kohdennettuja strategioita
muiden kuin maanpäällisten verkko-operaattoreiden kanssa.
Näin voimme tuoda eri väestöryhmille laajakaistatason
nopeudet sekä kiinteissä että langattomissa yhteyksissä.
Esimerkiksi syyskuussa ilmoitimme Nokian energiatehokkaan
passiivisen optisen LAN-ratkaisun (POL) käyttöönotosta Etelä-
Koreassa sadan koulun kouluverkossa. Käyttöönotto, joka
tehtiin yhteistyössä Dongkuk Systemsin ja Erum I&C:n kanssa,
pyrkii parantamaan olemassa olevaa infrastruktuuria ja
tarjoamaan suuren kapasiteetin verkon digitaalisen oppimisen
tueksi. Hanke on osa Etelä-Korean opetusministeriön vihreiden
älykoulujen ohjelmaa. Tämä mahdollistaa suuren kapasiteetin
multimedialuokkien luomisen ja tukee tavoitetta muuttaa
olemassa olevat koulutilat älykkäiksi oppimisympäristöiksi.
Toteutamme myös yhteiskunnallisia hankkeita
kansalaisjärjestöjen kautta tukeaksemme kestävän kehityksen
strategiaamme. Vuonna 2023 tavoitimme 130 832 suoraa
edunsaajaa(1) yhteiskunnallisten digitalisaatiohankkeiden,
digitaalisten taitojen kehittämisen, verkkoyhteyksien
muodostamisen sekä osallisuuden, tasa-arvon ja
monimuotoisuuden parantamisen kautta. Tänä vuonna osa
ohjelmista saatiin päätökseen ja uusia ohjelmia käynnistettiin,
mikä johti siihen, että suorien edunsaajien kokonaismäärä oli
pienempi kuin vuonna 2022.
Ohjelmamme UNICEFin kanssa Marokossa jatkui vuonna 2023,
ja se tavoitti 3 928 ihmistä mentorikoulutuksen,
valistustilaisuuksien, alueellisten ja kansallisten sosiaalisten
innovointien työpajojen, hanke- ja yrityshautomoiden ja
digitaalisten taitojen koulutuksen kautta. Ohjelman tavoitteena
on voimaannuttaa nuoria digi- ja yrittäjyystaidoilla sekä
ympäristötiedolla.
Yksi yhteiskunnallisista lippulaivahankkeistamme Intiassa on
Smartpur, joka kehitettiin parantamaan maaseutuyhteisöjen
toimeentulomahdollisuuksia, terveydenhuoltoa,
rahoituspalveluita, koulutusta ja hallintoa hyödyntämällä
teknologian muutosvoimaa. Vuonna 2023 tuimme Smartpur-
keskuksia 350 kylässä eri puolilla Intiaa, ja tavoitimme 119 795
suoraa edunsaajaa.
(1)Henkilöt, jotka ilman suhdetta yritykseen, hyötyivät suoraan Nokian lahjoituksista
tai niistä suoraan seuraavasta toimista digitaalisten yhteyksien ja osallisuuden
lisäämiseen kautta.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
31
Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa
Responsible_Business_Intro.jpg
Vastuullinen liiketoiminta
Pyrimme harjoittamaan liiketoimintaamme kaikilta
osin luotettavalla, eettisellä ja läpinäkyvällä tavalla.
Tämä sisältää vuorovaikutuksen työntekijöidemme
sekä liikekumppaneidemme, asiakkaidemme ja
toimittajiemme kanssa. Pyrimme tekemään
yhteistyötä vain sellaisten kolmansien osapuolten
kanssa, jotka jakavat arvomme, varmistavat lain
noudattamisen ja vahvistavat sitoutumista
eettiseen toimintaan.
Pääkohdat
98 % työntekijöistämme suoritti vuoden 2023 eettisen
liiketoiminnan koulutuksemme.
Vuonna 2023 teimme toimitusketjussamme 635 auditointia,
joihin kuului 141 vastuullisuusauditointia paikan päällä,
48 toimittajavaatimuksiin liittyvää auditointia paikan päällä
ja 446 EcoVadis-pisteytykseen perustuvaa arviointia.
Yhdessä ne muodostivat 62  % Nokian kokonaisrahankäytöstä. 
Saimme onnistuneesti päätökseen toisen riippumattoman
Global Network Initiative ‑arviointimme, jonka julkinen raportti
valmistui vuonna 2023. Arvioijat korostivat Nokian vahvaa
ihmisoikeuskulttuuria ja totesivat, että monet ongelmat
huomioidaan ja käsitellään epävirallisesti jo ennen virallista
prosessia.
Vuonna 2023 tutkituista kaikista Human Rights Due Diligence
(HRDD) -tapauksista 96 %:ssa myyntiprosessissa voitiin joko
edetä (63 %) tai myyntiprosessissa voitiin edetä tiettyjä ehtoja
noudattaen (33 %). Vain 4 %:ssa myyntiprosessi kes keytettiin.
Paransimme myös monimuotoisuutta rekrytoinneissamme.
Vuonna 2023 naisten osuus ulkoisista rekrytoinneista oli 28 %.
Lähestymistapamme vastuullisiin liiketoimintakäytäntöihin on
ennakoiva ja arvoihimme perustuva. Tämä koskee sekä sisäistä
toimintaamme että arvoketjuamme. Pyrimme parantamaan
muun muassa ympäristö- ja ihmisoikeusriskeihin liittyvää
suoritustamme.
Etiikka ja vaatimustenmukaisuus
Pyrimme harjoittamaan liiketoimintaa tinkimättömän
vastuullisesti ja eettisesti. Kattavan
vaatimustenmukaisuusohjelmamme ja vahvan vastuullisen
liiketoimintakulttuurimme ansiosta pystymme ansaitsemaan ja
säilyttämään asiakkaiden, hallitusten, työntekijöiden ja muiden
sidosryhmien luottamuksen. Sitoutumisemme vastuulliseen
liiketoimintaan pohjautuu toimintaohjeisiimme (Code of Conduct),
jotka luovat yhteisen vision ja arvokehyksen johtajillemme
ja työntekijöillemme. Toimintaohjeissamme määritetään
4 pääperiaatetta, joita täydentää 14 vaatimustenmukaisuuden
keskeistä painopistealuetta.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
32
Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa
98 %
työntekijöistämme suoritti eettisen liiketoiminnan
koulutuksemme.
Toimintaohjeemme ja 14 keskeistä liiketoimintakäytäntöä
Harjoitamme liiketoimintaa
eettisellä tavalla
■ Eturistiriidat
■ Asioiden hoitaminen virkamiesten kanssa
■ Reilu kilpailu
■ Sopimattomat maksut (korruption
torjunta)
■ Kauppalainsäädäntö
■ Työskentely kolmansien osapuolten
kanssa
Kunnioitamme työntekijöitämme
ja yhteisöämme
■ Ympäristö
■ Oikeudenmukaiset työehdot
■ Terveys, turvallisuus ja työolot
■ Ihmisoikeudet
■ Tietosuoja
Suojelemme omaisuuttamme
■ Valvonta
■ Immateriaalioikeudet ja
luottamukselliset tiedot
■ Sisäpiirikaupat
Neljä periaatetta:
noudatamme
toimintamaidemme lakeja,
sekä Nokian toimintatapoja ja
menettelyohjeita
näytämme toisillemme
esimerkkiä olemalla rehellisiä
ja oikeudenmukaisia
edistämme vastuullisen
liiketoiminnan kulttuuria
keskinäisen kunnioituksen ja
luottamuksen avulla sekä
ylläpitämällä korkeat e ettiset
standardit kaikessa
liiketoiminnassamme
pidämme toisiamme
vastuussa toimintaohjeiden
noudattamisesta ja
mahdollisista rikkomuksista
ilmoittamisesta
Harjoitamme liiketoimintaa oikealla tavalla
Kolmansien osapuolten toimintaohjeemme, joita sovelletaan
toimittajiimme ja kumppaneihimme, määrittelevät selkeästi
odotuksemme eettisestä toiminnasta. Edellytämme kolmansilta
osapuolilta, että ne noudattavat näitä Nokian toimintaohjeita.
Kolmannen osapuolen kaupallisten kumppaneiden, jakelijat ja
epäsuorat jälleenmyyjät mukaan lukien, on vuosittain
osoitettava, että ne noudattavat näitä toimintaohjeita, ja
suuren riskin kolmansien osapuolten on suoritettava myös
vaatimustenmukaisuuskoulutus. Toimintaohjeita täydennetään
käytännöillä, menettelyohjeilla ja ohjeistuksilla, jotka kattavat
muun muassa kolmansien osapuolten seulontamenettelyt ja
edustamisen.
Meillä on myös erilliset eettiset ohjeet, joissa määritellään
lisävaatimuksia toimitusjohtajamme, talous- ja
rahoitusjohtajamme ja konsernin hallintojohtajan toiminnalle.
Vuonna 2023 annoimme työntekijöillemme vuosittaisen
pakollisen koulutuksen eettisistä liiketoimintatavoista. Eettisen
liiketoiminnan koulutuksen suoritti 98 % työntekijöistämme,
mikä ylitti asetetun 95 %:n tavoitteemme.
Täydensimme vuosittaista koko henkilöstön pakollista
koulutusta kohdennetulla koulutuksella, jossa keskityttiin
toimintamme tiettyihin osiin, jotka liittyvät korkean riskin
aihealueisiin, sääntelyvaatimuksiin sekä kriittisiin ja esiin
nouseviin tarpeisiin. Käytämme korkean riskin aihealueiden
koulutuksissa videoita, syventäviä koulutusmoduuleja, mikro-
oppimismoduuleja, animaatioita ja live-koulutustilaisuuksia.
Vuonna 2023 yli 23 600 osallistujaa sai live-koulutusta
noin 75 koulutustilaisuudessa, joissa käsiteltiin yli
35 vaatimustenmukaisuusteemaa. Vasteena työntekijöiden
tietynlaiseen toimintaan toteutamme valituista aiheista
lyhyitä ja animoituja koulutusmoduuleja, jotka antavat tietoa
juuri oikeaan tarpeeseen. Esimerkiksi kauppayhdistysten
kokouksiin osallistuvat työntekijät saavat kilpailunvastaisia
riskejä käsittelevän täsmäkoulutusmoduulin, ja vaatimusten-
mukaisuushuolenaiheista raportoivat työntekijät ja ulkopuoliset
henkilöt saavat tutkintaprosessiimme liittyvän koulutuksen.
Lahjonnan ja korruption vastaisuus
Ehkäisemme korruptiota monitahoisella lähestymistavalla.
Meillä on selkeät ja yksiselitteiset menettelyohjeet, jotka
koskevat sopimattomia maksuja, voitelumaksuja, lahjoja
ja edustamista, sponsorointia ja lahjoituksia sekä muita
korruptiolle alttiita asioita. Sopimattomien maksujen ja
korruption ehdotonta kieltoa koskevia menettelyohjeitamme
ja odotuksiamme sovelletaan niin työntekijöihimme,
kumppaneihimme kuin toimittajiimme.
Tarjoamme työntekijöillemme koulutusta ja viestimme heille
säännöllisesti lainsäädäntöön ja vaatimustenmukaisuuteen
liittyvistä riskeistä sekä tarkastelemme riskejä ja niitä
vähentäviä toimenpiteitämme yhtiön ylimmän johdon ja
hallituksen tarkastusvaliokunnan kanssa.
Vuonna 2023 loimme uuden korruption torjuntaa koskevan
verkkokoulutusmoduulin ja lisäsimme vuosittaiseen eettisen
liiketoiminnan koulutukseemme useita korruption torjuntaan
liittyviä aiheita, kuten työpaikan lahjontatilanteet, politiikkaa
koskevat tiedot sekä erityisvaatimukset viranomaisten kanssa
työskenneltäessä.
Teemme säännöllisiä tarkastuksia ja riskinarviointeja
varmistaaksemme, että tunnistamme korruptioriskit,
ja reagoimme niihin kaikessa toiminnassamme. Vaatimusten
mukaisuusarviointimme tarjoavat syvällisen
arvion liiketoiminnan tai maantieteellisen alueen
vaatimustenmukaisuusohjelmista ja -tilanteesta sekä
katsauksen vastuullisen liiketoimintakulttuurin vahvuuteen.
Lisäksi vaatimustenmukaisuuden valvontakäytäntöjen
arviointimme tarjoavat syvällisen analyysin tiettyyn
liiketoimintaan, maahan tai maantieteelliseen alueeseen
liittyvistä vaatimustenmukaisuusriskeistä ja -tarkastuksista.
Nämä toimipaikkoja tai liiketoimintoja koskevat arvioinnit
painottuvat korruptioriskien (ja muiden riskien) tunnistamiseen
ja riskejä lieventävien toimenpiteiden kehittämiseen,
täytäntöönpanoon ja seurantaan. Toteutamme myös
riskiperusteisia due diligence- ja valvontamenettelyjä kaikille
kolmansille osapuolille arvioidaksemme ja hallitaksemme
mahdollisia riskejä, jotka liittyvät työskentelyyn kolmansien
osapuolten kanssa. Vuonna 2023 saatoimme päätökseen
4 vaatimustenmukaisuustarkastusta ja 13 vaatimusten-
mukaisuuden valvonnan kehysarviointia.
Nokian compliance-tiimiin kuuluu erillinen korruptiontorjunnan
osaamiskeskus (CoE), joka arvioi, valvoo ja hyväksyy tai hylkää
suuren riskin kolmansien osapuolten (mukaan lukien kaupalliset
kolmannet osapuolet ja muut suuren riskin toimittajat)
kanssa toimimisen. Lisäksi se valvoo käytäntöjä, jotka liittyvät
muun muassa lahjoihin, edustamiseen, vieraanvaraisuuteen,
sponsorointiin ja lahjoituksiin. Kaikkiin Nokian kanssa
liiketoimintaa harjoittaviin kolmansiin osapuoliin ja
toimittajiin sovelletaan riskiperusteista seulontaprosessia.
Korruptiontorjunnan osaamiskeskuksen toiminta on
digitalisoitua ja työkalupohjaista, ja se sisältää kolmansien
osapuolten seurannan ja koulutuksen.
Kolmansien osapuolten on noudatettava kolmansien
osapuolten toimintaohjeitamme ja allekirjoitettava
korruptiontorjuntasertifikaattimme vuosittain. Vuonna 2023 yli
260 kaupallista kolmatta osapuoltamme vahvisti, että he olivat
tutustuneet kolmansien osapuolten toimintaohjeisiin ja katsoneet
koulutusvideon. Lisäksi käymme kauppakumppaneidemme kanssa
tarpeen mukaan keskusteluja tehokkaista vaatimustenmukaisuus-
ohjelmista ja jaamme parhaita käytäntöjä.
Valvonta ja valitusmekanismit
Hallituksemme, sen tarkastusvaliokunta ja johtoryhmämme
valvovat eettisyys- ja vaatimustenmukaisuusohjelmaamme.
Vaatimustenmukaisuusjohtajamme antaa määräajoin raportteja
ja päivityksiä vaatimustenmukaisuusohjelmastamme (mukaan
lukien tiedot tutkimuksista, due diligence ‑menettelyistä,
liiketapahtumiin liittyvistä mittareista sekä ulkoisen
valvonnan ja riskisuuntausten kehittymisestä) hallitukselle,
tarkastusvaliokunnalle ja muille tahoille tarpeen mukaan.
Työntekijöiden odotetaan ilmoittavan tarjolla olevien kanavien
kautta huolistaan, jotka koskevat epäiltyjä väärinkäytöksiä ja
mahdollisia lain, toimintaohjeidemme tai käytäntöjemme
rikkomuksia. Ilmoittamisen helpottamiseksi tarjoamme
työntekijöiden käyttöön useita kanavia ja mekanismeja, mukaan
lukien nimettömän ilmoittamisen (ellei paikallinen lainsäädäntö
sitä kiellä), ja pyrimme varmistamaan, että työntekijät pystyvät
turvallisesti ilmoittamaan huolenaiheistaan. Maailmanlaajuinen
Ombuds Program ‑asiamiesohjelmamme auttaa edistämään
epäkohdista ilmoittamisen kulttuuriamme ja lievittää
työntekijöiden mahdollisia huolia ilmoittamisen aiheuttamista
rangaistustoimista.
Vuonna 2023 Business Integrity Group, eettisyys- ja
vaatimustenmukaisuusorganisaatioomme kuuluva vastuullisen
liiketoiminnan ryhmä, vastaanotti yhteensä 1 056 huolenaihetta,
joista 483 oli eettisiä huolenaiheita. Tiimi tutki nämä
huolenaiheet epäiltyinä toimintaohjeidemme rikkomuksina.
Vastuullisen liiketoiminnan ryhmä sai päätökseen 370 tutkimusta,
joissa epäiltiin toimintaohjeidemme rikkomusta. Näistä
159 vahvistettiin perustelluiksi tutkimuksissa. Vastuullisen
liiketoiminnan ryhmän tutkimusten jälkeen toteutimme
korjaavia toimia, joihin sisältyi irtisanomistapauksia, palkattomia
lomautuksia, kirjallisia/suullisia varoituksia, valmennusta/
neuvontaa, koulutusta ja korvausvaatimuksia. Yksittäisten
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
33
Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa
kurinpitotoimien lisäksi tehtiin perustelluista ja tarvittaessa
myös aiheettomista tapauksista yksityiskohtainen
juurisyyanalyysi, jonka tarkoituksena oli tunnistaa,
toteuttaa ja seurata korjaavia toimia ja parannuksia.
Ihmisoikeudet
Olemme sitoutuneet noudattamaan ihmisoikeuksien
yleismaailmallisen julistuksen, YK:n Global Compact ‑aloitteen ja
OECD:n monikansallisten yritysten toimintaohjeiden periaatteita.
Allekirjoitimme vuonna 2011 YK:n liike-elämän ja ihmisoikeuksien
perusperiaatteet. Kannustamme toimittajiamme ja
liikekumppaneitamme jakamaan meidän arvomme. 
Toimintaohjeemme ja ihmisoikeuspolitiikkamme määrittävät
lähestymistapamme ihmisoikeuksiin. Ihmisoikeuksiin liittyvät
prosessimme kattavat koko arvoketjun toimitusketjun
hallinnasta tuotteiden loppukäyttäjiin, ja jokaiselle osa-
alueelle on asetettu selkeät vaatimukset.
Teknologiamme voi vaikuttaa myönteisesti yksilöihin ja
ympäröivään yhteiskuntaan. Meillä on vankka ihmisoikeuksien
huolellisuusperiaate (HRDD), jonka tavoitteena on varmistaa,
että teknologiaamme ei käytetä väärin rajoittamaan yksilön tai
ryhmän yksityisyyttä tai sananvapautta. Tämä menettely, joka
on sisällytetty globaaleihin myyntiprosesseihimme, tarjoaa
toimintaperiaatteet sekä työkalut, joiden avulla voimme
tehokkaasti lieventää tarjoamiemme tuotteiden ja teknologian
mahdollisesta väärinkäytöstä aiheutuvia merkittävimpiä
ihmisoikeusriskejä.
Ennen myyntiä pyrimme tunnistamaan teknologiamme
mahdollisesta väärinkäytöstä aiheutuviin ihmisoikeuksien
loukkauksiin liittyvän riskitason ja pienentämään mahdollisesti
tunnistettuja riskejä. HRDD-prosessi käynnistetään esimerkiksi
teknologiatyypin, asiakkaan, maan ja käyttötapauksen
perusteella. Vuonna 2023 tutkituista kaikista HRDD
-tapauksista 96% ratkaistiin seuraavasti: 63%:ssa tapauksista
myyntiprosessissa voitiin edetä ja 33%:ssa myyntiprosessissa
voitiin edetä tiettyjä ehtoja noudattaen. Vain 4%:ssa
tapauksista myyntiprosessi keskeytettiin. 
Tuotteiden mahdollisen väärinkäytön lisäksi maailmanlaajuiseen
toimitusketjuumme liittyy ihmisoikeusriskejä (ks. jäljempänä
kohta ”Vastuullinen hankinta” ja verkkosivuillamme julkaistu
nykypäivän orjuutta koskeva lausuntomme).
Olemme Global Network Initiative (GNI) ‑ryhmän jäsen. GNI
koostuu yrityksistä, kansalaisjärjestöistä (mukaan lukien
ihmisoikeus- ja lehdistönvapausryhmät), sijoittajista ja
tutkijoista, jotka työskentelevät yhdessä suojellakseen ja
edistääkseen ilmaisunvapautta ja yksityisyyttä tieto- ja
viestintätekniikan toimialalla. Olemme saaneet onnistuneesti
päätökseen toisen riippumattoman GNI-arviointimme, ja sen
julkinen raportti tuli yleisesti saataville lokakuussa 2023.
Arvioijat korostivat Nokian vahvaa ihmisoikeuskulttuuria ja
totesivat, että monet ongelmat huomioidaan ja käsitellään
epävirallisesti jo ennen virallista prosessia. He kiittivät myös
vahvoja HRDD-prosessejamme, jotka kattavat asiaankuuluvat
toiminnot koko yhtiössä ja sisältävät vahvat
eskalointimekanismit. Luokkansa parhaiden ihmisoikeuksiin
liittyvien lieventämistoimien varmistamiseksi HRDD-prosessissa
tehtiin myös sisäinen auditointi, joka käynnistyi vuonna 2022
ja valmistui 2023. Siinä tehdyt havainnot johtivat prosessin
digitalisoinnin lisäämiseen.
Vastuullinen hankinta
Odotamme toimittajiemme noudattavan toimintaohjeitamme
ja esitämme heille toimittajavaatimuksemme, mukaan
lukien Responsible Business Alliance (RBA) -organisaation
toimintaohjeet sekä Nokian erikseen määrittelemät
vastuullisuusvaatimukset. Vaatimukset koskevat esimerkiksi
ympäristöä, terveyttä, turvallisuutta, tietoturvaa ja tietosuojaa,
riskienhallintaa, työntekijöiden oikeuksia ja ihmisoikeuksia,
nykypäivän orjuutta sekä etiikkaa. Varmistaaksemme, että
toimittajamme vastaavat eettisiin vaatimuksiimme ja
parantavat jatkuvasti suoritustaan, järjestämme heille
arviointeja, auditointeja ja koulutuksia. Pyrimme yhdessä
toimittajiemme kanssa kehittämään myös korjaavia toimia
ja nostamaan vaatimustasoa koko ekosysteemissämme.
Vuonna 2023 teimme toimitusketjussamme 635 auditointia,
joihin kuului 141 vastuullisuusauditointia paikan päällä,
48 toimittajavaatimuksiin liittyvää auditointia paikan päällä ja
446 EcoVadis-pisteytykseen perustuvaa toimittaja-arviointia
ja niiden seurantoja. Jatkoimme työtämme
kierrätysmateriaalien lisäämiseksi tuotteissamme. Osana
kiertotalousohjelmaamme otimme käyttöön
kierrätysmateriaalien sisältötavoitteet mekaanisille
toimittajillemme. Järjestimme toimittajillemme myös
koulutustyöpajoja, joissa käsiteltiin muun muassa
ilmastonmuutosta, kiertotaloutta, vastuullista mineraalien
hankintaa, nykypäivän orjuutta, työperäistä maahanmuuttoa,
monimuotoisuutta ja osallisuutta sekä terveyttä ja turvallisuutta.
Jatkoimme yhteistyötä toimittajien kanssa
CDP Climate ‑ohjelmassa, joka sisältävää oppimisen ja
valmiuksien kehittämistä, tietojen raportointia, tavoitteiden
asettamista ja suoriutumisen arviointia.
Vuonna 2023 laajensimme päästöjen vähentämistä koskevan
etenemissuunnitelman syvätarkastelua toimitusketjumme
hiili-intensiivisillä segmenteillä, kuten mikrosirut, erilliset
puolijohteet ja piirilevyt.
14782
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
34
Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa
63 %
ihmisoikeuksien huolellisuusperiaatteen mukaisesti
tarkistetuista tapauksista myyntiprosessissa voitiin edetä
Ihmisoikeuksien
huolellisuusperiaatteen mukaisesti
tarkistetut tapaukset vuonna 2023
Ihmiset
Periaatteemme ja henkilöstöstrategiamme
Yrityskulttuurimme perustuu Nokian periaatteisiin –
avoimuus, pelottomuus ja uskallus tehdä päätöksiä –
jotka yhdistävät arvomme ja määrittävät, miten
me sekä yrityksenä että yksilöinä olemme
vuorovaikutuksessa toistemme ja ympäröivän
maailman kanssa.
Nokia 2023_PeopleStrategy_FI-01.jpg
Henkilöstöstrategiamme muuntaa periaatteet visioksemme
luoda lyömätön henkilöstökokemus seuraavien neljän
pyrkimyksen ja toimen kautta:
Nokia 2023_PeopleStrategy_FI-04.jpg
Nokia 2023_PeopleStrategy_FI-03.jpg
Nokia 2023_PeopleStrategy_FI-05.jpg
Nokia 2023_PeopleStrategy_FI-02.jpg
Vahvemmaksi yhdessä
Pyrimme Nokiassa yhdessä sovittamaan henkilökohtaisen,
ammatillisen ja liiketoiminnan kasvun yhteen tarjoamalla
henkilökunnallemme näkyvyyttä, resursseja ja tukea työuralla.
Rikastuttamalla, tunnustamalla ja palkitsemalla yksilöllisen
kokemuksen ja osaamisen pyrimme olemaan yritys, jossa
ihmiset eivät ainoastaan työskentele vaan myös menestyvät.
Tarjoamme työntekijöillemme työkaluja, jotka mahdollistavat
heille suuremman vastuunoton omasta työstään ja tuottavat
tietoja, joiden avulla työntekijöiden urakehitystä voidaan tukea.
Tekoälyyn perustuvien alustojen avulla työntekijät näkevät
entistä paremmin Nokian tarjoamat mahdollisuudet ja
työpaikkatrendit, mikä optimoi heidän pitkän aikavälin
urasuunnittelunsa.
Alustat demokratisoivat urakehitystä ja auttavat poistamaan
ennakkoluuloja, jolloin työntekijät voivat paremmin toteuttaa
tavoitteitaan ja edetä urapolullaan. Lisäksi Technical Career
Path-ohjelman avulla työntekijät voivat edetä urillaan oman
alansa asiantuntijoina, mikä on edellytys Nokian menestyksen
jatkumiselle.
Uskomme, että yhteisöt auttavat nopeuttamaan oppimista.
Oppiminen on sosiaalista, ja me opimme yhdessä yksilöinä,
tiimeinä ja yrityksenä. Voimme oppia nopeammin, kun jokainen
jakaa ainutlaatuiset kokemuksensa ja tietonsa. Siksi meillä on
alustallamme suoraan käytettävissä 256 sisäistä valmentajaa
ja noin 670 mentoria, jotka tukevat työntekijöidemme
ammatillista kasvua.
Vastuullisuuden mahdollistaminen
Vuonna 2023 jatkoimme vastuullisuuden mahdollistamista
Nokian ESG Community of Interest ‑yhteisön kautta.
Kyseessä on yhteistyöhön perustuva innovaatioalusta,
jonka tarkoituksena on lisätä tietoa. Yhteisö järjesti useita
tiedonjakotilaisuuksia energiatehokkuudesta, digitaalisen
kahtiajaon kaventamisesta, vastuullisesta hankinnasta,
kiertotaloudesta ja ESG-standardeista.
Käynnistimme myös neljästä sertifiointitasosta koostuvan ESG-
sertifiointikoulutuksen, jonka avulla annamme avainhenkilöille
tarvittavat tiedot ESG-asioiden näkemiseksi kilpailuetuna.
Perustimme myös kolme ESG-asiakasneuvostoa, jotka toimivat
alan johtajien foorumeina yhteisten ratkaisujen tutkimiselle
ja kestävän kehityksen mahdollistamiselle. 
Avoin johtajuus
On tärkeämpää kuin koskaan johtaa vahvoilla ihmistaidoilla,
jotka edistävät psykologista turvallisuutta ja mahdollistavat
työympäristön, jossa kaikki työntekijät voivat noudattaa
Nokian periaatteita ja jossa hyvinvointi asetetaan etusijalle
entistä vahvempien tiimien mahdollistamiseksi.
Auttaaksemme johtoa toimimaan roolimalleina oikeanlaiseen
toimintaan säilyttäen samalla strategisen ja operatiivisen
fokuksen, olemme toteuttaneet vuonna 2023 uusia aloitteita:
■ Kehitimme ja pilotoimme henkilökohtaiset
Leadership4Impact -koulutukset kaikille alku- ja keskitason
esihenkilöille.
■ Sisällytimme parannetun psykologisen turvallisuuden
ja johtamistaitojen osaamisen henkilöstöagendaan.
■ Otimme käyttöön Leader Lab ‑koulutukset, jotka on
suunniteltu tukemaan esihenkilöitä kaikilla tasoilla
tarjoamalla heille resursseja, joita tarvitaan hetkessä
johtamiseen, reaaliaikaisiin haasteisiin vastaamiseen ja
vahvan johtajayhteisön luomiseen.
■ Järjestimme ensimmäisen Nokia Leaders Summit
‑huippukokouksen, jossa ylin johto kokoontui pohtimaan
strategiamme kehittämistä sijoittaja- ja asiakasyhteisöjen
panoksen avulla.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
35
Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa
Yhteenkuuluvuus
Osallisuus ja monimuotoisuus ovat keskeisiä tekijöitä
tavassamme harjoittaa liiketoimintaa, innovoida asiakkaidemme
ja kumppaneidemme kanssa ja houkutella osaajia. Tuomme
yhteen ihmisiä, joiden identiteetti, tiedonkäsittelytavat,
koulutus, asiantuntemus ja taustat eroavat toisistaan.
Jotta kaikki tuntisivat itsensä arvostetuiksi ja kunnioitetuiksi,
tarvitsemme ympäristön, jossa kaikilla on yhtäläiset
mahdollisuudet kasvaa ja kehittyä yksilön, tiimin ja
yhtiön hyväksi.
Nokian Inclusion & Diversity (I&D) ‑yhteisö kokoaa yhteen
työntekijöitä organisaation eri osista kouluttamaan ja jakamaan
parhaita käytäntöjä, jotka laajentavat osallisuus- ja
monimuotoisuusaloitteidemme vaikutuksia. Kesäkuussa 2022
perustettu yhteisö on jatkuvasti lisännyt jäsenmääräänsä –
tällä hetkellä jäseniä on noin 1 200 – ja se on järjestänyt noin
40 oppimis- ja jakamistilaisuutta.
Vuonna 2023 on keskitytty toimintarajoitteisten ja
neuromonimuotoisten työntekijöiden osallistamiseen. Näillä
osa-alueilla Nokia tekee tiivistä yhteistyötä
toimintarajoitteisten osallisuutta edistävien, voittoa
tavoittelemattomien järjestöjen, kuten Disability:IN-
ja Inclusion Works ‑järjestöjen kanssa.
Varmistaaksemme, että esihenkilömme voivat parantaa
toimintaansa monisukupolvisten tiimien johtamisessa sekä
näiden osaajien rekrytoinnin, sitouttamisen ja tuottavuuden
johtamisessa, julkaisimme vuonna 2023 e-kirjat Leading an
Aging Workforce ja Successful Early Career Strategies.
Jatkoimme myös sukupuolten tasapuolisen edustuksen
parantamista seuraamalla palkkatasa-arvoa. Vuoden 2023
lopussa tehty Nokian sukupuolten väliseen palkkaeroon liittyvä
katsauksemme paljasti tilastollisesti merkityksettömän, mutta
selittämättömän palkkaeron.
Jatkamme edelleen sukupuolten monimuotoisuuden
parantamiseen tähtäävien toimenpiteiden korostamista
ja soveltamista seuraavilla keskeisillä ohjelmilla:
■ Vuodesta 2021 lähtien tavoitteemme on ollut saavuttaa
vähimmäisaste naisten osuudelle maailmanlaajuisissa
ulkoisissa rekrytoinneissamme. Vuonna 2023 ylitimme
27 % tavoitteemme, kun naisten osuus ulkoisista
rekrytoinneistamme maailmanlaajuisesti oli 28 %.
■ Toteutamme hankkeita naisten urakehityksen tukemiseksi
sekä sisäisesti että yhteistyössä maailmanlaajuisen tasa-
arvon edistäjän, UN Women ‑järjestön, ja asiakkaidemme
kanssa.
Kokemus keskiössä
Muokkaamme työympäristöä, jotta työntekijämme olisivat
voimaantuneita ja tuottavia. Pyrimme lisäämään joustavuutta
työskentelytavoissa ja -paikoissa, yksinkertaistamaan
toimintatapoja ja prosesseja, parantamaan psykologista
turvallisuutta ja lisäämään työskentelyn yhtenäisyyttä.
Vuonna 2023 lanseerasimme uuden konserninlaajuisen
HR-työkalun, NokiaME:n, jolla yksinkertaistetaan keskeisiä
maailmanlaajuisia henkilöstöprosesseja ja ‑välineitä. Sen
käyttöönotto jatkuu tulevina vuosina.
Viime vuonna kysyimme jälleen työntekijöiltämme, mitä he
tarvitsevat ja miten johto voisi tukea heitä paremmin.
Vuotuiseen henkilöstökyselyymme vastasi 76 % Nokian
työntekijöistä, mikä merkitsi 10 %:n lisäystä vastaajien määrään
edellisvuoteen verrattuna. Palaute on tärkeää paremman
työntekijäkokemuksen mahdollistamiseksi.
“Me Nokialla välitämme
ihmisistämme ja uskomme heidän
olevan ensiarvoisen tärkeitä yhtiön
pitkän aikavälin kestävyyden ja
kilpailukyvyn kannalta.”
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
36
Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa
Henkilöstön rakenne
Kilpailu osaavista työntekijöistä on toimialallamme edelleen
erittäin kiivasta. Henkilöstörakenteemme on muuttunut
viime vuosina. Se johtuu siitä, että olemme muokanneet
strategiaamme vastaamaan paremmin liiketoimintamme
tavoitteita ja toimintaamme. Yhdistettynä työvoimamme
rakenteeseen sekä riippuvuuteen avainresursseista joillain
alueilla, nämä muutokset voivat aiheuttaa häiriöitä ja
uupumusta työntekijöiden keskuudessa, minkä vuoksi
keskitymme entistä enemmän henkilöstön osaamisen
päivittämiseen, hyvinvointiin, osallistamiseen sekä
henkilökohtaisen ja ammatillisen kasvun mahdollistamiseen.
Työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä vuonna 2023
oli 86 689 (86 896 vuonna 2022 ja 87 927 vuonna 2021).
Vuoden 2023 lopussa Nokian johtoryhmästä oli naisia 27 %,
kun taas kaikista johtoasemassa olevista työntekijöistämme
17 % oli naisia. Naisten osuus kaikista työntekijöistämme
oli 23 %.
7929
86 689
Työntekijöitä vuonna 2023 keskimäärin
27 %
Nokian johtoryhmästä oli naisia vuoden
2023 lopussa
Hyvinvointi
Nokia ilmoitti 19. lokakuuta useista rakennemuutoksista.
Osana tämän vaikean ajan tukitoimia haluamme tarjota
henkilöstöllemme oppaita, työkaluja ja koulutuksia, jotka
tukevat työntekijöitä ja esihenkilöitä oikea-aikaisilla ja
olennaisilla tiedoilla ja auttavat heitä muutosjakson aikana.
Maailmanlaajuinen työntekijöiden auttamiseen tarkoitettu
henkilökohtainen tukipalvelu on kaikkien työntekijöiden
ja heidän perheenjäsentensä saatavilla, ja se tarjoaa
mahdollisuuden saada ympärivuorokautista ammattimaista
tukea paikallisilla kielillä. Näillä luottamuksellisilla resursseilla
on tärkeä rooli neuvonnan ja ohjauksen tarjoamisessa
epävarmoina aikoina.
Vuonna 2023 tarjosimme työntekijöille edelleen
mahdollisuuksia kehittää valmiuksiaan monenlaisissa
hyvinvointiaiheissa, joita ovat muun muassa itsestä huolen
pitäminen (self-care), tietoinen läsnäolo (mindfulness),
mielenterveys ja loppuunpalaminen. Keskityimme erityisesti
muutoksesta selviytymiseen sekä keinoihin lisätä
henkilökohtaista taloudellista vakautta. Yli 14 000 työntekijää
hyödynsi maailmanlaajuisten koulutusten sisältämää aineistoa,
jota täydennettiin alueellisilla koulutuksilla paikallisilla kielillä.
Vuoden aikana julkaisimme myös uuden oppaan, ”Having Open
Conversations”, jolla tuetaan mielenterveyttä koskevaa
vuoropuhelua tiimeissä. Työntekijöidemme ShareToCare-
resurssiryhmä jatkaa myös kasvuaan ja tuo ihmisiä yhteen
käymään avoimia keskusteluja mielenterveydestä.
Kaikilla työntekijöillä on nyt myös pääsy liikuntasovellukseen,
joka kannustaa heitä pitämään taukoja ja pysymään aktiivisina
työpäivän aikana tarjoamalla lyhyitä harjoitteita, jotka tukevat
sekä mieltä että kehoa. Järjestimme 25 tapahtumaa osana
Thrive with Wellbeing ‑sarjaamme sekä johtamisen
kehitysohjelman Be Well, Lead Well tietyille työntekijäryhmille
ja esihenkilöille organisaation eri osissa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
37
Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa
Naisten osuus työntekijöistämme
vuoden 2023 lopussa
Terveys, turvallisuus ja työolot
Työntekijöidemme terveys ja turvallisuus ovat Nokian
liiketoiminnan perusta, josta ei voida tinkiä. Työolosuhteet
perustuvat toimintaohjeisiimme (Code of Conduct).
Niitä täydentävät kattavat yleiset henkilöstöpolitiikat ja
‑menettelyohjeet, jotka mahdollistavat oikeudenmukaiset
työehdot. Noudatamme Kansainvälisen työjärjestön (ILO)
työelämän perusperiaatteita ja ‑oikeuksia koskevaa julistusta
ja täytämme tai mahdollisuuksien mukaan ylitämme
työlainsäädännön vaatimukset kaikkialla, missä toimimme.
Pyrimme parhaamme mukaan varmistamaan ihmisarvoiset
työolot ja oikeudenmukaiset työehdot ottaen huomioon sekä
kansainväliset että paikalliset lait ja määräykset. Terveys- ja
turvallisuusjohtamisjärjestelmämme ovat ohjelmamme perusta
ja olennainen osa terveys- ja turvallisuusjohtamistamme.
Johtamisjärjestelmämme on sertifioitu kansainvälisen
ISO 45001 ‑standardin mukaisesti. Sertifikaatin myöntää
riippumaton asiantuntija Bureau Veritas, ja sertifioinnin piiriin
kuuluvien työntekijöidemme osuus vuoden 2023 lopussa oli 88 %.
Toteutamme koulutusta, analyyseja, arviointeja ja riskienhallintaa
työn terveys- ja turvallisuusriskien välttämiseksi.
Erilaisten ohjelmiemme tavoitteena on parantaa terveys-
ja turvallisuussuoriutumistamme ja samalla kannustaa työntekijöitä
ja alihankkijoita ilmoittamaan läheltä piti ‑tilanteista ja vaarallisista
tapahtumista.
Näemme suurimman riskin terveydelle ja turvallisuudelle
pääasiassa alihankkijoidemme kenttätyössä, johon liittyy
esimerkiksi korkealla työskentelyä, työhön autoilua,
sähköasennuksia ja kunnossapitoa. Siksi olemme asettaneet
tiukat suoritusmittarit, jotka liittyvät toimittajien kykyyn toimia
turvallisesti. Tuloksia arvioidaan terveyden ja turvallisuuden
arviointiprosessissamme.
Vuonna 2023 sattui nolla kuolemaan johtanutta työtapaturmaa
työntekijöillemme. Valitettavasti kolme työtapaturmaa
kuitenkin sattui, joissa yksi urakoitsija/aliurakoitsija ja kaksi
kolmatta osapuolta menehtyivät(1).
Tällaiset vakavat tapaturmat Nokialle suoritetun työn aikana
eivät ole hyväksyttäviä, ja jokainen vaaratilanne tutkitaan
perusteellisesti juurisyiden selvittämiseksi, ja tulevien
tapausten todennäköisyyttä pienennetään korjaavilla toimilla.
Tänä vuonna Nokia varmisti, että 100% toimittajistamme
sitoutui virallisesti noudattamaan Nokian turvallisuussääntöjä.
Turvallisemman työympäristön luominen alkaa hyvästä
johtamisesta. Esihenkilömme ovat avainasemassa yhtiömme
työsuojelukulttuurin vahvistamisessa. Ylemmän johdon
turvallisuuskierros on kohdennettu, suora ja strateginen
tapa tehdä yhteistyötä paikallisten tiimien kanssa
turvallisuuskäyttäytymiseen vaikuttamiseksi. Asetimme vuonna
2023 tavoitteeksi, että ylin johto suorittaa 40 turvallisuuskierrosta
tietyissä toimipisteissä vuonna 2023. Turvallisuuskierroksia
järjestettiin 144 vuoden 2023 aikana.
Keskeiset korkean paikan työskentelyä, nostoja, autoilua,
sähköasennuksia ja maanalaisten rakenteiden välttämistä
koskevat standardimme ovat ehdottomia, jotta voimme hallita
työntekoon liittyviä riskejä maailmanlaajuisesti. Vaaratilanteiden
hallinnointiin liittyvät menettelyt sekä raportointi- ja
tutkintaohjelmamme kannustavat kaikkia työntekijöitä ja
urakoitsijoita raportoimaan kaikki tapaukset, mukaan lukien
läheltä piti ‑tilanteet sekä vakavat vaaratilanteet. Varmennus-
ja hallinto-ohjelmiemme tarkoituksena on mitata tehokkuutta.
Olemme määritelleet tunnusluvut ja mittaristot, joiden
tarkoituksena on varmentaa ja hallita korkean riskin toimintoihin,
kuten toimittajien pätevyyden varmistamiseen ja
projektinhallintaan, liittyviä riskejä liiketoimintaprosessiemme
kaikilla tasoilla. Operatiiviset katsaukset sekä sisäiset ja ulkoiset
tarkastukset tarjoavat tietoa, jota tarvitaan suorituskyvyn
parantamiseksi ja riskien vähentämiseksi. Tehokkaan
projektinhallinnan varmistamiseksi raportoimme säännöllisesti
ja tiedotamme kehityssuunnitelmistamme sekä toimenpiteiden
hallinnasta.
Vuoden 2023 loppuun mennessä 99 % suuririskistä toimintaa
tarjoavista toimittajista oli arvioitu terveyden ja turvallisuuden
arviointiprosessimme avulla, ja 99 % arvioiduista toimittajista
täytti terveys- ja turvallisuusvaatimukset. Teimme myös
toteutumisarvioinnit 99 %:lle kaikista suuririskisistä hankkeista,
joista 98% täytti ehdottomat vähimmäisvaatimuksemme.
(1)Nokia on tarkistanut kuolemantapausten raportointikriteerinsä vuonna 2023
sisällyttämällä siihen kolmannet osapuolet, kuten yleisön jäsenet, joihin Nokian
hallinnassa olevan tapahtuman katsotaan vaikuttaneen. Tämä yhdenmukaistaa
Nokian raportoinnin entistä tiiviimmin joidenkin sen lähimpien toimialan
sidosryhmien ja kilpailijoiden kanssa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
38
Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa
88 %
osuus työntekijöistämme, jotka kuuluvat
ISO 45001 sertifioinnin piiriin vuoden 2023 lopussa
GettyImages-1780480159_RT.jpg
Euroopan unionin kestävän rahoituksen
taksonomia-asetuksen mukaan annettavat
tiedot
EU:n taksonomia-asetus otettiin käyttöön yhteisen
luokittelujärjestelmän luomiseksi ympäristön kannalta
kestävälle taloudelliselle toiminnalle määriteltyjen tavoitteiden
ja teknisten arviointikriteerien perusteella.
Määrittelemällä selkeästi, mitkä toiminnot voidaan katsoa
kestäviksi tietyllä toimialalla, taksonomia pyrkii kannustamaan
ja rohkaisemaan yrityksiä käynnistämään uusia hankkeita tai
laajentamaan tai parantamaan olemassa olevia Euroopan
vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi.
Taksonomia-asetuksessa luetellut ympäristötavoitteet ovat:
1. Ilmastonmuutoksen hillintä
2. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
3. Vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja
suojelu
4. Siirtyminen kiertotalouteen
5. Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen
6. Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu
ja ennallistaminen.
EU:n taksonomia-asetuksen sekä siihen liittyvien delegoitujen
säädösten ja liitteiden soveltamisalaan kuuluvana yrityksenä
Nokialla on velvollisuus ilmoittaa, mikä osuus liikevaihdostamme
(turnover), pääomamenoistamme (capital expenditures) sekä
toimintamenoistamme (operating expenditures) on
taksonomiakelpoista tai taksonomian mukaista taloudellista
toimintaa.
Tilikautta 2023 koskevat raportointivelvoitteet
Raportointivelvoitteet astuvat voimaan vaiheittain taksonomia-
asetukseen kirjattujen määräaikojen mukaisesti.
Tilikaudelta 2023 meidän on esitettävä taksonomiakelpoiset ja
taksonomian mukaiset taloudelliset tiedot edellä lueteltujen
ympäristötavoitteiden 1 ja 2 osalta sekä raportoitava
taksonomiakelpoisuus tavoitteiden 3-6 osalta. Tavoitteiden
3-6 osalta vaatimus esittää taksonomian mukaiset toiminnot
astuvat voimaan tilikaudella 2024.
Nokian on raportoitava, kuinka suuri osuus toiminnasta on
taksonomiakelpoista ja ovatko toiminnat taksonomian mukaisia.
Tässä yhteydessä ’Taksonomiakelpoinen’ (eligible) tarkoittaa
toimintoja, jotka tunnistetaan EU-taksonomiassa. Jotta
toiminta voidaan määritellä ’taksonomian mukaiseksi’ (aligned)
EU-taksonomian nykyisessä muodossa, taloudellisen toiminnan
täytyy lisäksi todistettavasti täyttää seuraavat vaatimukset:
a) toiminta edistää merkittävästi vähintään yhden edellä
mainitun ympäristötavoitteen saavuttamista
b) toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa muille
ympäristötavoitteille
c) toiminta täyttää tietyt sosiaaliset ja hallintoa koskevat
vähimmäistason suojatoimet
Nokian liiketoiminta ja EU-taksonomia
EU-taksonomia ja sen tekniset arviointikriteerit ovat
muuttuneet vuonna 2023 julkaistujen uusien, tavoitteisiin
3-6 liittyvien taloudellisten toimintojen myötä. Kaikkia
toimialoja tai kaikkea taloudellista toimintaa ei ole vielä
huomioitu taksonomiassa ja sen kriteereissä.
Tietoliikennetoimiala on yksi toimialoista, joita ei ole vielä
sisällytetty EU-taksonomian tunnistamiin sektoreihin tai
taloudellisiin toimintoihin. Siitä huolimatta, taksonomia-asetus
sisältää Nokian liiketoiminnolle soveltuvia taloudellisia
toimintoja tavoitteen 1 (ilmastonmuutoksen hillintä), tavoitteen
4 (siirtyminen kiertotalouteen) ja tavoitteen 5 (ympäristön
pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) osalta.
Arvioidessamme, kuinka suuri osuus toiminnastamme on
taksonomiakelpoista ja taksonomian mukaista, olemme
koonneet liiketoimintojen, teknologian, talouden, kestävän
kehityksen ja lakiasioiden asiantuntijoistamme koostuvan
työryhmän. EU-taksonomian mukaista raportointia ohjaa ja
tarkastelee ohjausryhmä.
Olemme tehneet analyysin kartoittaaksemme, mitkä
toiminnoistamme vastaavat EU:n taksonomia-asetuksissa
julkaistuja toimintoja, mukaan lukien vuoden 2023 aikana
julkaistut uudet toiminnat. EU:n taksonomia-asetukseen
sisältyvistä toiminnoista tunnistimme Nokian kannalta
merkityksellisiksi seuraavat taksonomiakelpoiset toiminnot,
jotka vastaavat liikevaihtoa, pääomamenoja tai tutkimus- ja
kehityskuluihin liittyviä toimintamenoja: 
Tavoite 1: Ilmastonmuutoksen hillintä
Taloudellinen toiminto
Kuvaus Nokian taloudellisista toiminnoista
6.5 Moottoripyörillä,
henkilöautoilla ja kevyillä
hyötyajoneuvoilla tapahtuva
liikenne
Sähkö- ja hybridiautojen hankinta ja
leasing. Lisätietoa on esitetty alla
olevassa kohdassa 'taksonomiakelpoiset
pääoma- ja toimintamenot'.
7.5. Rakennusten
energiatehokkuuden
mittaamisessa, säätelyssä ja
valvonnassa käytettävien
välineiden asennus, huolto ja
korjaus
Rakennusten energiatehokkuuden
mittaamisessa, säätelyssä ja
valvonnassa käytettävien välineiden
asennus, huolto ja korjaus.
8.2. Datavetoiset ratkaisut
kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistä varten
Sellaisten tieto- ja viestintäteknisten
ratkaisujen kehittäminen tai käyttö,
joiden tarkoituksena on tietojen
kerääminen, siirtäminen ja
tallentaminen sekä niiden mallintaminen
ja käyttö, kun kyseisellä toiminnalla
pyritään tuottamaan pääasiassa tietoja
ja analyysejä, jotka mahdollistavat
kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämisen.  Aktiviteetin osalta
olemme huomioineet ainoastaan
sellaiset datavetoiset ratkaisut, jotka
ovat suunniteltu tai kehitetty
’pääasiassa’ kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseen, ja jotka ovat
suunniteltu ja myyty erikseen.
9.1. Markkinalähtöinen
tutkimus, kehitys ja
innovointi
Sellaisten kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämiseen, välttämiseen tai
poistamiseen tarkoitettujen ratkaisujen,
prosessien, teknologioiden,
liiketoimintamallien ja muiden
tuotteiden tutkimus, soveltava tutkimus
ja kokeellinen kehittäminen (RD&I),
joiden kyky vähentää, poistaa tai välttää
kasvihuonekaasupäästöjä kohdennetun
taloudellisen toiminnan osalta on
osoitettu asianmukaisessa
toimintaympäristössä ja joiden
teknologisen valmiuden taso on
vähintään 6.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
39
Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa
Tavoite 4: Kiertotalous
Taloudellinen toiminto
Kuvaus Nokian taloudellisista toiminnoista
1.2. Sähkö- ja
elektroniikkalaitteiden
valmistus
Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus
(ja myynti), mukaan lukien alihankintana
tehdyn valmistuksen. Tämä kattaa suurilta
osin laitteemme ja niihin sisältyvät
ohjelmistot.
4.1. Datavetoisten IT/
OT-ratkaisujen
tarjoaminen
Tietotekniikka- (IT) tai operatiivisen
teknologian (OT) järjestelmien valmistus (ja
myynti), kehitys, asennus, käyttöönotto,
ylläpito, korjaus tai asiantuntijapalveluiden
tarjoaminen, mukaan lukien suunnittelua tai
seurantaa koskeva tekninen konsultointi.
Toiminto sisältää järjestelmät, jotka on
laadittu etäseurantaa ja ennustavaa
kunnossapitoa varten, tuotteiden,
laitteiston ja infrastruktuurin ekologista
suunnittelua tukevat ohjelmistot, ja
elinkaaren aikaisen suorituskyvyn
hallintaohjelmistot.
5.1. Korjaus,
kunnostaminen ja
uudelleenvalmistus
Sellaisten verkkolaitteiden korjaus,
kunnostaminen ja uudelleenvalmistus, joita
asiakas on aiemmin käyttänyt niiden
suunniteltuun käyttötarkoitukseen.
5.2. Varaosien myynti
Varaosien myynti on esitetty tämän
aktiviteetin alla silloin, kun ne on myyty
erikseen varaosina ja raportoitu erillään
toiminnasta '1.2. Sähkö- ja
elektroniikkalaitteiden valmistus'.
5.4.  Käytettyjen
tavaroiden myynti
Sellaisten käytettyjen tavaroiden myynti,
joita on aiemmin käytetty niiden
suunniteltuun käyttötarkoitukseen,
mahdollisesti korjauksen, kunnostuksen tai
uudelleenvalmistuksen jälkeen, ja jotka ovat
raportoitu Nokian raportointijärjestelmissä
erillään aktiviteetin '1.2. Sähkö- ja
elektroniikkalaitteiden valmistus' alla
olevista toiminnoista.
Tavoite 5: Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja
vähentäminen
Taloudellinen toiminta
Kuvaus Nokian taloudellisista toiminnoista
2.4.  Pilaantuneiden
paikkojen ja alueiden
kunnostaminen
Saastuneiden alueiden puhdistamisesta
tai kunnostamisesta syntyneet kulut.
Arviomme mukaan, toiminto ‘1.2. Sähkö- ja
elektroniikkalaitteiden valmistus’ kattaa suurimman osan
taloudellisista toiminnoistamme, koska suurin osa laitteiden
tuoteportfoliosta ja niihin sisältyvistä ohjelmistoista on
taksonomiakelpoista toiminnon kuvauksen mukaisesti. Tämä
toiminto kattaa sekä oman tuotannon että alihankintana
tehdyn valmistuksen taksonomia-asetuksen mukaisesti.
Yllä kuvatun arvion mukaisesti vuoden 2023
liiketoiminnoistamme:
■ Taksonomiakelpoinen liikevaihto oli 61%
kokonaisliikevaihdosta, joka vastaa yhteensä 13 506 milj.
euron taksonomiakelpoista liikevaihtoa;
■ Taksonomiakelpoiset pääomamenot olivat 52%
kokonaispääomamenoista, joka vastaa yhteensä 502 milj.
euron taksonomiakelpoisia pääomamenoja;
■ Taksonomiakelpoiset pääomamenot olivat 66%
kokonaistoimintamenoista, joka vastaa yhteensä 2 525 milj.
euron taksonomiakelpoisia toimintamenoja.
Tietoliikennetoimialaa ei ole sellaisenaan vielä otettu huomioon
EU-taksonomiassa, ja siksi verkkoyhteyksien ja digitalisaation
myönteistä vaikutusta kestävään kehitykseen (ekologinen
kädenjälki) ei ole otettu huomioon tässä yhteydessä.
Tarjoamamme viestintä- ja digitalisaatioratkaisut
mahdollistavat muilla toimialoilla tehokkuuden lisääntymisen
ja kestävän muutoksen, ja niillä on tärkeä rooli hiilestä
irtautumisen mahdollistajana. Tuemme päättäväisesti EU:n
asettamia kunnianhimoisia ympäristötavoitteita ja
kannatamme, että tulevaisuudessa EU-taksonomian
kehitystyössä tunnistetaan verkkoyhteyksien ja digitalisaation,
esimerkiksi 5G-teknologian ja muiden kehittyneiden
viestintäteknologioiden mahdollinen myönteinen vaikutus
taksonomian kuuteen ympäristötavoitteeseen.
Erilliset taksonomiakelpoiset pääoma- ja
toimintamenot
Olemme ottaneet huomioon pääoma- ja toimintamenot
sellaisista yksittäisistä investoinneista, joiden avulla
kohteena olevista toiminnoista voidaan joko parantaa
energiatehokkuutta, tehdä vähähiilisiä tai vähentää
kasvihuonekaasupäästöjä, ja jotka vastaavat kuvausta
taloudellisista toiminnoista ilmastokriteereitä koskevan
delegoidun säädöksen mukaisesti.
Olemme identifioineet erillisiä taksonomiakelpoisia
pääomamenoja seuraavien toimintojen osalta: 6.5
’Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla
tapahtuva liikenne’ ja 7.5. ‘Rakennusten energiatehokkuuden
mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa käytettävien
välineiden asennus, huolto ja korjaus’ (Tavoite 1).
Pääomamenot raportoidaan taksonomiakelpoisina näiden
aktiviteettien osalta siltä osin, kun tunnistetut investoinnit
mahdollistavat toimintojen muuttamisen vähähiilisiksi tai
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen. Esimerkkeinä
tällaisista pääomamenoista ovat investoinnit tilojemme
energiatehokkuuden valvonnassa käytettäviin laitteisiin,
esimerkiksi automaatiojärjestelmien ja -laitteiden vaihtaminen,
sekä sähkö- ja hybridiautojen leasing.
Olemme identifioineet erillisiä taksonomiakelpoisia
toimintamenoja toimintojen ‘9.1. Markkinalähtöinen tutkimus,
kehitys ja innovointi’ (Tavoite 1) ja ‘2.4. Pilaantuneiden
paikkojen ja alueiden kunnostaminen’ (Tavoite 5) osalta.
Lisätietoja näiden toimintojen kuvauksesta edellä ‘Nokian
liiketoiminta ja EU-taksonomia’ -osiossa.
Taksonomian mukaisuuden arviointi
Emme ole tehneet kattavaa taksonomian mukaisuuden
arviointia tavoitteiden 1 ja 2 taksonomiakelpoisille toiminnoille,
koska arviomme mukaan nämä toiminnot eivät ole määrältään
olennaisia. Siitä johtuen näitä toimintoja ei raportoida
taksonomian mukaisina toimintoina.
EU-taksonomian sääntelyn mukaisesti, ympäristötavoitteisiin
3-6 sisältyvien taksonomiakelpoisten toimintojen osalta
taksonomian mukaisuus arvioidaan vuonna 2024.
Muutokset edelliseltä tilikaudelta annettuihin
tietoihin
Liiketoimintojemme taksonomiakelpoisuus arvioitiin kattavasti
vuoden 2023 aikana julkistettujen uusien aktiviteettien osalta.
Tämän arvion perusteella, 4 milj. euroa viime vuonna
raportoidusta taksonomiakelpoisesta liikevaihdosta ja 9 milj.
euroa viime vuonna raportoiduista toimintamenoista, jotka
raportoitiin osana ‘8.2. Datavetoiset ratkaisut
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä varten’ toimintoa,
on tilikaudella 2023 uudelleenluokiteltu raportoitavaksi osana
toimintoja ‘1.2. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus’
ja ‘9.1. Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi’.
Arviomme mukaan toiminnot, jotka luokitellaan osaksi
aktiviteettia ‘1.2. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus’,
vastaavat paremmin liiketoimintojamme.
Seuraamme edelleen EU taksonomia sääntelyn kehitystä ja sen
soveltuvuutta liiketoiminnollemme. Sääntelyn kehittyminen
saattaa seuraavinakin vuosina johtaa muutoksiin
raportoitavissa tiedoissa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
40
Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa
Taksonomiaan liittyvien taloudellisten tunnuslukujen laatimisperiaatteet
Tilikauden 2023 taksonomiakelpoinen liikevaihtomme, pääomamenomme ja toimintamenomme on esitetty alla olevissa taulukoissa
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta - vuotta 2023 koskevat tiedot
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
('Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Liikevaihto
Osuus
liikevaihdosta,
2023
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitus-
järjestelmän
mukaisten
(A.1) tai
luokitusjär-
jestelmä-
kelpoisten
(A.2) osuus,
2022
Luokka
'mahdollistava
toiminta'
Luokka
'siirtymä-
toiminta'
milj. EUR
%
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät
(luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä
(luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista
saatu liikevaihto (A.1)
—
— %
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
— %
—
—
Josta mahdollistavat toiminnat
—
— %
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
— %
M
—
Josta siirtymätoiminnat
—
— %
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
— %
—
S
A.2. Luokitusjärjestelmänkelpoiset mutta ei
ympäristön kannalta kestävät (muut kuin
luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
8.2. Datavetoiset ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistä varten
CCM 8.2
2
— %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
— %
—
—
1.2. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus
CE 1.2
12 635
58 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
— %
—
—
4.1. Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen
CE 4.1
244
1 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
— %
—
—
5.1. Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus
CE 5.1
556
2 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
— %
—
—
5.2. Varaosien myynti
CE 5.2
39
— %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
— %
—
—
5.4.  Käytettyjen tavaroiden myynti
CE 5.4
30
— %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
— %
—
—
Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön
kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän
mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)
13 506
61 %
— %
— %
— %
61 %
— %
— %
—
—
—
—
—
—
—
— %
—
—
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista
saatu liikevaihto (A.1 + A.2)
13 506
61 %
— %
— %
— %
61 %
— %
— %
—
—
—
—
—
—
—
— %
—
—
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu
liikevaihto (B)
8 752
39 %
Yhteensä (A+B)
22 258
100 %
K – Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta; E – Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen
ympäristötavoitteen osalta; KEL – Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta; E/KEL – Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
41
Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista - vuotta 2023 koskevat tiedot
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
('Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Pääomamenot
yhteensä
Osuus
pääomamenoista,
2023
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitus-
järjestelmän
mukaisten
(A.1) tai
luokitusjär-
jestelmä-
kelpoisten
(A.2) osuus,
2022
Luokka
'mahdollistava
toiminta'
Luokka
'siirtymä-
toiminta'
milj. EUR
%
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät
(luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien
(luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen
pääomamenot (A.1)
—
— %
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
— %
—
—
Josta mahdollistavat toiminnat
—
— %
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
— %
M
—
Josta siirtymätoiminnat
—
— %
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
— %
—
S
A.2. Luokitusjärjestelmänkelpoiset mutta ei
ympäristön kannalta kestävät (muut kuin
luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
—
6.5 Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä
hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne
CCM 6.5
42
4 %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
—
2 %
—
—
7.5. Rakennusten energiatehokkuuden
mittaamisessa, säätelyssä ja valvonnassa
käytettävien välineiden asennus, huolto ja korjaus
CCM 7.5
1
— %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
—
— %
—
—
1.2. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus
CE 1.2
447
47 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
—
— %
—
—
4.1. Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen
CE 4.1
3
— %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
—
— %
—
—
5.1. Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus
CE 5.1
9
1 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
—
— %
—
—
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön
kannalta kestävien (muiden kuin
luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen
pääomamenot (A.2)
502
52 %
4 %
— %
— %
48 %
— %
— %
— %
—
—
—
—
—
—
—
2 %
— %
— %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
pääomamenot (A.1 + A.2)
502
52 %
4 %
— %
— %
48 %
— %
— %
— %
—
—
—
—
—
—
—
2 %
— %
— %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET
TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
pääomamenot (B)
462
48 %
Yhteensä (A+B)
964
100 %
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
42
Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus toimintamenoista - vuotta 2023 koskevat tiedot
Merkittävän edistämisen kriteerit
Ei merkittävää haittaa -kriteerit
('Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Toimintamenot
yhteensä
Osuus
toimintamenoista,
2023
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitus-
järjestelmän
mukaisten
(A.1) tai
luokitusjär-
jestelmä-
kelpoisten
(A.2) osuus,
2022
Luokka
'mahdollistava
toiminta'
Luokka
'siirtymä-
toiminta'
milj. EUR
%
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K;E;
E/S
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
M
S
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät
(luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävien
(luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen
toimintamenot (A.1)
—
— %
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
— %
—
—
Josta mahdollistavat toiminnat
—
— %
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
— %
M
—
Josta siirtymätoiminnat
—
— %
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
—
— %
—
S
A.2. Luokitusjärjestelmänkelpoiset mutta ei
ympäristön kannalta kestävät (muut kuin
luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
9.1. Markkinalähtöinen tutkimus, kehitys ja innovointi
CCM 9.1
5
— %
KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
— %
—
—
1.2. Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden valmistus
CE 1.2
2 383
63 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
— %
—
—
4.1. Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen
CE 4.1
124
3 %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
— %
—
—
2.4.  Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden
kunnostaminen
PPC 2.4
13
— %
E/KEL
E/KEL
E/KEL
E/KEL
KEL
E/KEL
—
—
—
—
—
—
—
— %
—
—
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön
kannalta kestävien (muiden kuin
luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen
toimintamenot (A.2)
2 525
66 %
— %
— %
— %
66 %
— %
— %
—
—
—
—
—
—
—
— %
—
—
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
toimintamenot (A.1 + A.2)
2 525
66 %
— %
— %
— %
66 %
— %
— %
—
—
—
—
—
—
—
— %
—
—
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET
TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen
toimintamenot (B)
1 320
34 %
Yhteensä (A+B)
3 845
100 %
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
43
Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa
Taksonomiaan liittyviin raportointivelvoitteisiin sisältyy kuvaus
taloudellisten tunnuslukujen laatimisperiaatteista, mukaan
lukien osoittajan ja nimittäjän laskentaperusteet. Tässä osiossa
selitetään, kuinka liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot
on määritetty ja kohdistettu osoittajaan, sekä liikevaihdon,
pääomamenojen ja toimintamenojen laskentaperusteet.
Liikevaihto
Osoittajan taksonomiakelpoinen liikevaihto sisältää niiden
tuotteiden ja palveluiden kokonaisliikevaihdon, jotka liittyvät
taksonomiakelpoisiin taloudellisiin toimintoihin. Nimittäjä
sisältää Nokia-konsernin tuloslaskelmassa esitetyn liikevaihdon.
Pääomamenot
Taksonomiakelpoiset pääomamenot sisältävät
taksonomiakelpoisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvät
menot sekä pääomamenot sellaisista taksonomiakelpoisista
toiminnoista, jotka vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä,
mutta eivät suoraan kerrytä liikevaihtoa.
Nimittäjä kattaa konsernin tilinpäätöksessä esitetyt tilikauden
aineellisten hyödykkeiden, aineettomien hyödykkeiden ja
käyttöoikeusomaisuuserien lisäykset. Lisäykset otetaan
huomioon bruttona ennen tilikauden poistoja. Lisäykset on
esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 4.1. Liikearvo ja
aineettomat hyödykkeet, 4.2. Aineelliset hyödykkeet ja 4.3.
Vuokrasopimukset.
Toimintamenot
Taksonomiakelpoisia toimintamenoja määritettäessä
Nokia sisällyttää osoittajaan tuotteiden ja palveluiden suorat
tutkimus- ja kehityskulut, jotka liittyvät taksonomiakelpoisiin
taloudellisiin toimintoihin pois lukien poistot ja arvonalentumiset.
Nimittäjä kattaa konsernin tuloslaskelmassa esitetyt
tutkimus- ja kehityskulut, vähennettynä poistoilla ja
arvonalentumistappioilla. Toimintamenot sisältävät EU-
taksonomian määritelmän mukaisesti myös rakennusten
korjaustoimenpiteisiin, lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin,
ja ylläpitoon ja korjauksiin liittyvät kulut sekä aineellisten
hyödykkeiden muut suorat kulut. Koska näitä kuluja ei
pystytä määrittämään luotettavasti, niitä ei ole sisällytetty
raportoituihin toimintamenoihin siltä osin kun ne eivät
jo sisälly tutkimus- ja kehityskuluihin.
Vakiolomakkeet asetuksen (EU) 2021/2178 8 artiklan 6 ja 7
kohdassa tarkoitettua tiedonantoa varten
Rivi
Ydinenergiaan ja fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
Nokian tiedot
(KYLLÄ / EI)
Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin
innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin
liittyvää tutkimusta, kehittämistä,
demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka
tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten,
että polttoainekierrosta aiheutuu
mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on
tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
2
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai
prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen
uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista
käyttöä, myös kaukolämpöä tai
teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa,
varten sekä niiden turvallisuuden
parantamista, käyttäen parasta käytettävissä
olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
EI
3
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien
sähköä tai prosessilämpöä tuottavien
ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös
kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten
vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä
niiden turvallisuuden parantamista, tai
sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia
kaasumaisia polttoaineita käyttävien
sähköntuotantolaitosten rakentamista tai
toimintaa, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
EI
5
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia
kaasumaisia polttoaineita käyttävien
yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä
tuottavien laitosten rakentamista,
kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen
toimintaan liittyviä vastuita.
EI
6
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia
kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä
tai jäähdytystä tuottavien laitosten
rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä
on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
44
Kestävä kehitys ja vastuullisuus jatkoa
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Osakkeet
Osakkeet ja osakepääoma
Nokialla on yksi osakelaji. Jokainen Nokian osake oikeuttaa yhteen ääneen Nokian
yhtiökokouksissa.
Yhtiön osakepääoma 31.12.2023 oli 245 896 461,96 euroa ja osakkeiden kokonaismäärä
5 613 496 565. Osakkeiden kokonaismäärästä konserniyhtiöiden hallussa oli yhteensä
87 895 712 osaketta, joiden osuus kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta
äänimäärästä oli noin 1,6 %.
Vuonna 2023 Nokia suuntasi itselleen maksuttomassa osakeannissa yhtiökokouksen hallitukselle
antaman valtuutuksen nojalla 59 500 000 uutta osaketta käytettäväksi Nokian
osakepalkkiojärjestelmien mukaisten sitoumusten täyttämiseen.
Vuonna 2023 annoimme yhtiökokouksen hallitukselle antaman valtuutuksen nojalla yhteensä
16 885 827 omaa osakettamme työntekijöillemme, mukaan lukien eräille johtoryhmän jäsenille
Nokian osakepalkkio-ohjelmien ja työntekijöiden osakesäästöohjelman perusteella. Osakkeet
annettiin vastikkeetta ja ohjelmien ehtojen mukaisesti.
Tietoa Nokian hallituksella vuonna 2023 olleista valtuutuksista päättää osakeannista, osakkeisiin
oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta ja omien osakkeiden luovuttamisesta ja
hankkimisesta sekä tietoa lähipiiritapahtumista, osakkeenomistajista, optio-oikeuksista,
osakekohtaisesta omasta pääomasta, osinkotuotosta, hinta/voittosuhteesta (P/E-luvusta),
osakkeen kurssikehityksestä, markkina-arvosta, osakevaihdosta ja keskimääräisistä
osakemääristä on esitetty tämän osion ”Osakkeet ja osakkeenomistajat” lisäksi osiossa “Hallinto
—Palkat ja palkkiot” sekä konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 5.1. Oma pääoma ja 3.2. Johdon
palkitseminen.
Marraskuussa 2023 hallitus päätti mitätöidä 78 301 011 yhtiön hallussa olevaa Nokian osaketta,
jotka oli hankittu vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen aikana aloitetun 600 miljoonan euron
omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman toisen 300 miljoonan euron vaiheen aikana.
Takaisinosto-ohjelman toinen vaihe alkoi tammikuussa 2023 ja päättyi marraskuussa 2023.
Osakkeiden mitätöinnillä ei ollut vaikutusta yhtiön osakepääomaan tai oman pääoman
kokonaismäärään.
Hallituksen jäsenten hallussa oli 31.12.2023 yhteensä 900 190 Nokian osaketta ja ADS-
osaketalletustodistusta, jotka edustivat 0,02 % liikkeeseen lasketuista osakkeistamme ja
kokonaisäänimäärästä, lukuun ottamatta Nokia-konsernin hallussa olevia omia osakkeita.
Toimitusjohtajan hallussa oli 31.12.2023 yhteensä 1 473 060 Nokian osaketta.
Tilikausien 2023 ja 2022 aikana Nokian osakkeista ei tehty julkisia ostotarjouksia, eikä Nokia
tehnyt julkisia ostotarjouksia muiden yritysten osakkeista.
Nokialla ei ole vähimmäis- tai enimmäisosakepääomaa eikä yhtiön osakkeella ole nimellisarvoa.
31.12.
2023
2022
2021
2020
2019
Osakepääoma, milj. EUR
246
246
246
246
246
Osakkeet (1 000)
5 613 497
5 632 298
5 675 461
5 653 886
5 640 536
Konserniyhtiöiden hallussa
olevat omat osakkeet (1 000)
87 896
45 282
40 468
36 390
34 955
Osakemäärä ilman konsernin
hallussa olevia omia osakkeita
(1 000)
5 525 601
5 587 016
5 634 993
5 617 496
5 605 581
Keskimääräinen osakemäärä
tilikauden aikana ilman
konsernin hallussa olevia omia
osakkeita
Laimentamaton (1 000)(1)
5 549 468
5 614 182
5 630 025
5 612 418
5 599 912
Laimennettu (1 000)(1)
5 585 923
5 670 020
5 684 235
5 612 418
5 626 375
Rekisteröityjen
osakkeenomistajien määrä(2)
247 893
238 359
233 844
246 886
248 526
(1) Käytetty emoyhtiön osakkeenomistajille kohdistuvan osakekohtaisen tuloksen laskennassa.
(2) Jokainen tilinhoitajayhteisö sisältyy lukuun vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
45
Osakkeet ja osakkeenomistajat
Keskeiset tunnusluvut
1.1.–31.12. Jatkuvat toiminnot
2023
2022
2021
2020
2019
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, EUR
0,12
0,75
0,29
-0,45
0,00
Osakekohtainen tulos, laimennettu, EUR
0,12
0,74
0,29
-0,45
0,00
Hinta/voittosuhde
25,42
5,77
19,22
neg.
—
Ehdotettu osakekohtainen osinko, EUR(1)
0,13
0,12
0,08
0,00
0,00
Osingot yhteensä, milj. EUR(1)(2)
730
676
449
—
—
Osinko tuloksesta, %(1)
1,08
0,16
0,28
—
—
Osinkotuotto, %(1)
4,26
2,77
1,44
—
—
31.12.
2023
2022
2021
2020
2019
Osakekohtainen oma pääoma, EUR
3,72
3,82
3,08
2,22
2,73
Osakekurssi(3)
3,05
4,33
5,57
3,15
3,30
Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR
16 853
24 192
31 409
17 701
18 476
(1) Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että se valtuutettaisiin päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,13 euron
jakamisesta osakkeelta osinkona kertyneistä voittovaroista ja/tai varojen jakamisena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.
(2) Vuoden 2023 osalta osingot yhteensä on laskettu perustuen hallituksen ehdotukseen, jonka perusteella se valtuutettaisiin
päättämään enintään 0,13 euron osakekohtaisesta varojenjaosta tilikaudelta 2023 sekä osakkeiden kokonaismäärään vuoden
2023 tilinpäätöksen julkaisemisen hetkellä. Vuoden 2023 julkaisemisen hetkellä osakkeiden kokonaismäärä oli 5 613 496 565.
Vertailutietoina on esitetty todelliset emoyhtiön osakkeenomistajille maksetut osingot yhteensä kyseisiltä tilikausilta.
(3) Nokian osakkeen vuoden lopun päätöskurssi Nasdaq Helsingissä.
Osakevaihto
1.1.–31.12.
2023
2022
2021
2020
2019
Vuoden aikana vaihdettujen osakkeiden
lukumäärä (1 000)(1)
7 754 279
10 294 615
16 560 334
13 903 762
11 003 630
Keskimääräinen osakemäärä ilman
konsernin hallussa olevia omia osakkeita
(1 000)
5 549 468
5 614 182
5 630 025
5 612 418
5 599 912
Osakevaihto, %
140
183
294
248
196
(1) Lähde: Nasdaq Helsinki, New Yorkin pörssin yhdistetty tilasto ja Euronext Paris
Osakkeilla käydään kauppaa pääasiassa Nasdaq Helsingissä ja Euronext Pariisissa ja ADS-
osaketalletustodistuksilla New Yorkin pörssissä.
Kurssikehitys
Helsingin pörssi (Nasdaq Helsinki)
EUR
Ylin
Alin
Arvo
Koko vuosi 2023 ylin/alin
4,70
2,70
Koko vuosi 2023 keskiarvo (painotettu)
3,73
Vuoden lopun arvo 31.12.2023
3,05
Vuoden lopun arvo 31.12.2022
4,33
Muutos välillä 31.12.2022–31.12.2023
-29,6 %
New Yorkin pörssi (New York Stock Exchange)
USD
Ylin
Alin
Arvo
Koko vuosi 2023 ylin/alin
5,04
2,94
Koko vuosi 2023 keskiarvo (painotettu)
4,05
Vuoden lopun arvo 31.12.2023
3,42
Vuoden lopun arvo 31.12.2022
4,64
Muutos välillä 31.12.2022–31.12.2023
-26,3 %
Pariisin pörssi (Euronext Paris)
EUR
Ylin
Alin
Arvo
Koko vuosi 2023 ylin/alin
4,70
2,70
Koko vuosi 2023 keskiarvo (painotettu)
3,76
Vuoden lopun arvo 31.12.2023
3,06
Vuoden lopun arvo 31.12.2022
4,34
Muutos välillä 31.12.2022–31.12.2023
-29,5 %
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
46
Osakkeet ja osakkeenomistajat jatkoa
Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella
Vuoden 2019 jälkeen Nokia ei ole hallinnoinut yhtään globaalia optio-ohjelmaa.
Osinko ja omien osakkeiden hankinta
Osakkeenomistajille jaettava osinko on Nokian ensisijainen varojenjakotapa. Osinkopolitiikka
päivitettiin maaliskuun 2021 pääomamarkkinapäivässä olemaan: ”Tavoitteenamme ovat
toistuvat, vakaat ja ajan mittaan kasvavat osingot, joissa otetaan huomioon edellisen vuoden
tulos sekä yhtiön taloudellinen asema ja liiketoimintanäkymät.”
Hallitus ehdottaa vuoden 2024 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2023 päättyneeltä
tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella ei jaeta osinkoa varsinaisen yhtiökokouksen
päätöksellä. Sen sijaan hallitus ehdottaa, että se valtuutetaan päättämään harkintansa mukaan
yhteensä enintään 0,13 euron jakamisesta osakkeelta osinkona kertyneistä voittovaroista ja/tai
varoina sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutusta käytettäisiin osingon ja/tai
varojen jakamiseen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta neljässä erässä valtuutuksen
voimassaoloaikana neljännesvuosittaisten tulosjulkistusten yhteydessä, ellei hallitus
perustellusta syystä päätä toisin. Ehdotettu valtuutuksen kokonaismäärä osingolle ja/tai varojen
jakamiselle sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta on linjassa yhtiön osinkopolitiikan
kanssa. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun saakka. Hallitus
tekisi erilliset päätökset kunkin osingonmaksun ja/tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston
varojen jakamisen määrästä ja ajoituksesta.
Nokian hallitus on aloittanut osakkeiden takaisinosto-ohjelman yhtiökokoukselta saamansa
valtuutuksen nojalla. Takaisinostojen arvioidaan alkavan vuoden 2024 ensimmäisen
vuosineljänneksen aikana. Ohjelman tavoitteena on palauttaa osakkeenomistajille vaiheittain
enintään 600 miljoonaa euroa kahden vuoden kuluessa, mikäli yhtiökokouksen valtuutusta
jatketaan.
Helmikuussa 2022 Nokian hallitus käynnisti yhtiökokouksilta 2021 ja 2022 saatujen valtuutuksien
nojalla osakkeiden takaisinosto-ohjelman palauttaakseen osakkeenomistajille vaiheittain enintään
600 miljoonaa euroa kahden vuoden kuluessa. Takaisinosto-ohjelman ensimmäinen vaihe, jossa
hankintaan käytettävä kokonaissumma oli enintään 300 miljoonaa euroa, käynnistettiin
helmikuussa 2022 ja se päättyi marraskuussa 2022. Takaisinosto-ohjelman toinen 300 miljoonan
euron vaihe alkoi tammikuussa 2023 ja se päättyi marraskuussa 2023. Koko omien osakkeiden
takaisinosto-ohjelma on nyt saatu päätökseen, ja takaisinostetut osakkeet on mitätöity.
Jaamme mahdolliset kertyneet voittovarat osakeyhtiölain, kuten määritelty jäljempänä,
mukaisesti. Laadimme ja laskemme mahdollisen voitonjaon joko käteisosinkoina, varoina
sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, osakkeiden takaisinostoina, jossain muussa
muodossa tai edellä mainittujen yhdistelmänä. Jaettavien voittovarojen määrittämiseen ei ole
olemassa tiettyä kaavaa, mutta alla käsitellään tiettyjä lainsäädännön asettamia rajoituksia.
Mahdollisten tulevien kertyneiden voittovarojen jakamisen ajoitus ja määrä riippuvat yhtiön
tulevista tuloksista ja taloudellisesta tilanteesta.
Osakeyhtiölain mukaan voimme jakaa osakkeistamme kertyneitä voittovaroja ja/tai varoja
sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta ainoastaan osakkeenomistajien päätöksellä ja
hallituksen esittämän määrän mukaisesti rajoitetuin poikkeuksin. Mahdollisen voitonjaon määrä
rajoittuu emoyhtiön jaettavien voittovarojen määrään osakkeenomistajien hyväksymän edellisen
tilinpäätöksen mukaan, ottaen huomioon olennaiset muutokset yhtiön taloudellisessa tilanteessa
edellisen tilikauden päätyttyä sekä lakisääteiset vaatimukset siitä, että varojenjako ei saa johtaa
yhtiön maksukyvyttömyyteen. Voitonjako ei saa ylittää hallituksen esittämää määrää, lukuun
ottamatta poikkeuksia, jotka liittyvät vähemmistöosakkeenomistajien oikeuteen vaatia
vähimmäisosingon jakoa.
Yhtiön ja sen osakkuusyhtiöiden hankkimat omat osakkeet
Alla olevassa taulukossa on esitetty lisätietoja omien osakkeiden hankinnoista vuonna 2023:
Kausi
Hankittujen osakkeiden
määrä
Keskimääräinen hinta
osakkeelta, EUR
Julkistettujen ohjelmien
nojalla hankitut
osakkeet
Ohjelmien nojalla vielä
hankittavien osakkeiden
enimmäisarvo, EUR
Tammikuu
6 156 200
4,44
6 156 200
272 653 299
Helmikuu
5 991 500
4,40
5 991 500
246 290 179
Maaliskuu
6 871 300
4,39
6 871 300
216 111 864
Huhtikuu
5 556 000
4,19
5 556 000
192 858 651
Toukokuu
7 845 100
3,77
7 845 100
163 286 436
Kesäkuu
7 725 400
3,83
7 725 400
133 733 303
Heinäkuu
8 004 933
3,69
8 004 933
104 229 737
Elokuu
9 117 690
3,55
9 117 690
71 835 889
Syyskuu
8 030 700
3,68
8 030 700
42 257 048
Lokakuu
9 510 000
3,26
9 510 000
11 213 435
Marraskuu
3 492 188
3,21
3 492 188
—
Joulukuu
—
—
—
—
Yhteensä
78 301 011
3,83
78 301 011
—
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
47
Osakkeet ja osakkeenomistajat jatkoa
Osakkeenomistajat
Suomessa 31.12.2023 rekisteröidyt osakkeenomistajat omistivat noin 26 % ja
hallintarekisteröidyt osakkeenomistajat noin 74 % kaikista Nokia Oyj:n osakkeista. Rekisteröityjen
osakkeenomistajien lukumäärä 31.12.2023 oli yhteensä 247 893. Jokainen tilinhoitajayhteisö
(12) sisältyy tähän lukuun vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana.
Suurimmat Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat 31.12.2023(1)
Osakkeenomistaja
Osakemäärä
yhteensä (1 000)
% kaikista
osakkeista
% äänimäärästä
Solidium Oy
325 000
5,79
5,79
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma
80 236
1,43
1,43
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
75 227
1,34
1,34
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
46 066
0,82
0,82
Valtion Eläkerahasto
37 000
0,66
0,66
Oy Lival Ab
17 310
0,31
0,31
Svenska Litteratursällskapet i Finland r.f.
15 217
0,27
0,27
OP Finland Fund
14 833
0,26
0,26
Nordea Bank Abp
14 047
0,25
0,25
Sijoitusrahasto Seligson & Co
13 639
0,24
0,24
(1) Ei sisällä hallintarekisteröityjä osakkeita eikä Nokia Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita. Nokia Oyj:n hallussa oli 31.12.2023
yhteensä 76 437 051 Nokian osaketta.
Osakeomistuksen jakauma 31.12.2023(1)
Omistettujen osakkeiden lukumäärä
Osakkeenomistajat
%
osakkeenomistajista
Osakemäärä
yhteensä
% kaikista
osakkeista
1–100
64 068
25,85
3 099 887
0,06
101–1 000
113 516
45,79
50 199 617
0,89
1 001–10 000
61 876
24,96
193 112 400
3,44
10 001–100 000
7 916
3,19
195 350 157
3,48
100 001–500 000
408
0,17
79 398 334
1,41
500 001–1 000 000
37
0,02
25 598 078
0,46
1 000 001–5 000 000
44
0,02
99 933 974
1,78
Yli 5 000 000
28
0,01
4 966 804 118
88,48
Yhteensä
247 893
100
5 613 496 565
100
(1) Osakeomistuksen jakauma kattaa vain Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat. Jokainen tilinhoitajayhteisö (12) sisältyy
osakkeenomistajien lukumäärään vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana. Osakeomistuksen jakauma ei siten havainnollista
yhtiön koko osakeomistusta.
Kansallisuuden mukaan
% kaikista osakkeista
Muut kuin suomalaiset osakkeenomistajat
74,45
Suomalaiset osakkeenomistajat
25,55
Yhteensä
100,00
Omistajaryhmittäin (suomalaiset osakkeenomistajat)
% kaikista osakkeista
Yritykset
3,37
Kotitaloudet
7,79
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
2,80
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
1,23
Julkisyhteisöt (mukaan lukien työeläkelaitokset)
10,36
Yhteensä
25,55
ADS-osaketalletustodistuksia oli 31.12.2023 yhteensä 673 777 277 (joka vastaa samaa määrää
osakkeita tai noin 11,8 prosenttia kaikista liikkeeseen lasketuista osakkeista), jotka olivat 95 655 
rekisteröidyn osakkeenomistajan hallussa Yhdysvalloissa. Tiedämme, että monet ADS-
todistukset ovat välittäjien ja muiden nimellisten osakkeenomistajien rekisteröimiä, joten edellä
mainittu omistajien lukumäärä ei välttämättä edusta ADS-todistusten todellisten edunsaajien
varsinaista lukumäärää tai tällaisten henkilöiden omistamien ADS-todistusten määrää.
Broadridge Financial Solutions, Inc.:lta saadun tiedon mukaan ADS-todistusten varsinaisia
omistajia oli 31.12.2023 yhteensä 753 324.
Tiedossamme oli 2.2.2024, että BlackRock, Inc. omisti 31.12.2023 yhteensä 372 591 440 Nokian
osaketta, jotka tuolloin vastasivat noin 6,6 prosenttia Nokian kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja
yhteenlasketusta äänimäärästä.
Tietojemme mukaan Nokia ei ole minkään muun yhtiön tai minkään hallituksen suorassa eikä
välillisessä omistuksessa tai määräysvallassa, eikä tiedossa ole mitään sellaisia järjestelyjä, jotka
saattaisivat johtaa määräysvallan muuttumiseen Nokiassa.
Hallituksen ja johtokunnan jäsenten omistamat osakkeet
Hallituksen ja johtokunnan jäsenten hallussa 31.12.2023 oli yhteensä 5 140 152 Nokian osaketta
ja ADS-osaketalletustodistusta, jotka edustivat 0,09 prosenttia liikkeeseen lasketuista osakkeista
ja kokonaisäänimäärästä, lukuun ottamatta Nokia-konsernin hallussa olevia omia osakkeita.
Tiedot tarjouksesta ja listauksesta
Pääomamme koostuu osakkeista, joilla käydään kauppaa Nasdaq Helsingissä
kaupankäyntitunnuksella NOKIA ja Euronext Pariisissa kaupankäyntitunnuksella NOKIA. American
Depositary Share -osaketalletustodistuksillamme, joista jokainen edustaa yhtä osakettamme,
käydään kauppaa New Yorkin pörssissä kaupankäyntitunnuksella NOK. ADS-osaketalletus-
todistusten todisteena on American Depositary Receipt -todistus, jonka Citibank, N.A. antaa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
48
Osakkeet ja osakkeenomistajat jatkoa
Nokian yhtiöjärjestys
Yhtiöjärjestys
Yhtiöjärjestyksemme muutos vaatii yhtiökokouksen päätöksen,
jota on kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista
äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista.
Y-tunnus
Nokia Oyj on Suomen lakien mukaisesti perustettu yhtiö, joka
on rekisteröity Suomessa kaupparekisteriin ja jonka Y-tunnus
on 0112038 9. Nykyisen yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön
toimialana on tutkia, kehittää, tuottaa, markkinoida, myydä ja
toimittaa tuotteita, ohjelmistoja sekä palveluita laaja-alaisesti
kuluttaja- ja yritysmarkkinoilla. Mainitut tuotteet, ohjelmistot
ja palvelut liittyvät muun muassa teleoperaattoreille ja muille
yrityksille toimitettaviin verkkoihin, esineiden internetiin,
terveyteen ja hyvinvointiin, multimediaan, big dataan ja
analytiikkaan, matkaviestimiin sekä puettavaan ja muuhun
elektroniikkaan. Lisäksi yhtiö voi luoda, hankkia ja lisensoida
aineetonta omaisuutta ja ohjelmistoja sekä harjoittaa muuta
teollista ja kaupallista liiketoimintaa, mukaan lukien
arvopaperikauppa ja muu sijoitustoiminta. Yhtiö voi harjoittaa
liiketoimintaansa suoraan, tytär- ja osakkuusyritysten sekä
yhteisyritysten välityksellä.
Hallituksen jäsenten äänivaltaisuus
Suomen lain mukaisesti hallituksen päätökset tehdään
enemmistöpäätöksinä. Hallituksen jäsenet eivät saa osallistua
heidän ja yhtiön tai kolmannen osapuolen välisen sopimuksen
käsittelyyn tai muiden sellaisten asioiden käsittelyyn, joista voi
olla heille merkittävää hyötyä ja jotka voivat olla yhtiön edun
vastaisia. Suomen laki ei aseta ikärajoja hallituksen jäsenille, eikä
Suomen laissa vaadita, että hallituksen jäsenen tulisi omistaa
tietty vähimmäismäärä yhtiön osakkeita. Kuitenkin, yhtiön
nykyisen käytännön mukaisesti hallituksen jäsenille vuosittain
maksettavista palkkioista noin 40 % maksetaan markkinoilta
hankittavina Nokian osakkeina tai vaihtoehtoisesti käyttämällä
Nokian omia osakkeita, ja hallituksen jäsenten tulee säilyttää
omistuksessaan kolmen ensimmäisen palvelusvuotensa aikana
hankitut osakkeet hallitusjäsenyyden päättymiseen saakka
(lukuun ottamatta osakkeita, joilla katetaan osakkeiden
hankinnasta aiheutuvat kulut, mukaan lukien verot).
Osakkeenomistajien oikeudet, etuoikeudet
ja rajoitukset
Jokainen osake oikeuttaa osakkeenomistajan yhteen ääneen
yhtiökokouksissa. Suomen lain mukaan varsinainen yhtiökokous
tulee pitää viimeistään kuuden kuukauden kuluttua edellisen
tilikauden päättymisestä. Hallituksen on kutsuttava
ylimääräinen yhtiökokous koolle katsoessaan tämän
tarpeelliseksi tai jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat, jotka
edustavat yhdessä vähintään yhtä kymmenesosaa kaikista
ulkona olevista osakkeista, sitä vaativat. Yhtiöjärjestyksemme
mukaisesti hallituksen jäsenet valitaan vähintään kerran
vuodessa toimikaudeksi, joka kestää seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättymiseen asti.
Suomen lain mukaan osakkeenomistajat voivat osallistua
yhtiökokoukseen ja käyttää siellä äänioikeuttaan
henkilökohtaisesti tai valtuuttamansa asiamiehen välityksellä.
Suomessa yhtiöt eivät tavallisesti jaa osakkeenomistajilleen
valtakirjalomakkeita, joten Nokiakaan ei tee niin. ADS-
osaketalletustodistusten hallintarekisteriin merkityt omistajat
ja tosiasialliset edunsaajat saavat kuitenkin valtakirjalomakkeet
talletusyhteisöltä (Depositary).
Yhtiökokoukseen voi osallistua ja siellä voi äänioikeuttaan
käyttää osakkeenomistaja, joka on rekisteröitynä
osakkeenomistajaksi Suomen lain mukaisesti arvo-
osuusjärjestelmässä ylläpidettävään osakasluetteloon
viimeistään yhtiökokouskutsussa ilmoitettavana päivänä.
Jos ADS-osaketalletustodistusten hallintarekisteriin
merkitty omistaja tai tosiasiallinen edunsaaja haluaa käyttää
varsinaisessa yhtiökokouksessa äänioikeuttaan, hänen tulee
rekisteröityä tilapäisesti osakasluetteloon omalla nimellään.
Täsmäytyspäivä on kahdeksan arkipäivää ennen yhtiökokousta.
ADS-osaketalletustodistusten omistaja voidaan rekisteröidä
tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon yhtiökokousta varten,
mikäli omistaja toimittaa talletusyhteisölle henkilökohtaisesti
tai välittäjänsä tai omaisuudensäilyttäjänsä kautta
määräaikaan mennessä talletusyhteisöltä saamiensa
ohjeiden mukaisen valtakirjan, joka sisältää seuraavat tiedot:
ADS-osaketalletustodistusten omistajan nimi, osoite ja
henkilötunnus tai muu vastaava ADS-osaketalletustodistuksen
omistajan henkilökohtainen tunnistautumisnumero,
äänioikeuden antavien osakkeiden määrä sekä äänestysohjeet.
Yhtiökokouksen osakasluettelo täsmäytyspäivän tilanteen
mukaan on julkista tietoa kyseisen kokouksen päättymiseen
asti. Muut hallintarekisteriin merkityt osakkeenomistajat voivat
osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä äänioikeuttaan
ohjeistamalla välittäjäänsä tai muuta omaisuudensäilyttäjää
rekisteröimään osakkeet tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon ja
antamalla äänestysohjeet välittäjältä tai omaisuudensäilyttäjältä
saamassaan ilmoituksessa kuvatulla tavalla.
Täyttämällä ja palauttamalla talletusyhteisöltä saamansa
valtakirjan ADS-osaketalletustodistusten omistaja
valtuuttaa myös talletusyhteisön ilmoittamaan meille  – 
yhtiöjärjestyksemme edellyttämällä tavalla  –  omistajan
aikomuksesta osallistua yhtiökokoukseen.
Yhtiön osakkeiden tuottamat oikeudet perustuvat
osakeyhtiölakiin ja yhtiöjärjestykseen. Suomen laki tai
yhtiöjärjestyksemme ei aseta rajoituksia Nokian osakkeiden
omistukselle, kuten ulkomaisten osakkeenomistajien oikeudelle
omistaa osakkeita tai käyttää niihin perustuvia äänioikeuksia.
Yhtiöjärjestyksen muuttamisesta päättää yhtiökokous
vähintään kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista
äänistä ja yhtiökokouksessa edustettuina olevista osakkeista.
Jokainen osakkeemme antaa yhtäläisen oikeuden yhtiön varoja
jaettaessa. Oikeus osinkoon vanhenee Suomen lain mukaan
kolmen vuoden jälkeen, jos osinkoa ei ole tuona aikana
nostettu. Nostamattomat osingot tuloutuvat Nokialle.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
49
Nokian yhtiöjärjestys
Osakeomistusta tai äänivaltaa koskeva
ilmoitusvelvollisuus
Suomen arvopaperimarkkinalain mukaan osakkeenomistajan on
ilmoitettava omistus- ja ääniosuutensa kohdeyhtiölle ja
Finanssivalvonnalle, kun osuus saavuttaa, ylittää tai vähenee
alle 5, 10, 15, 20, 25, 30, 50 tai 90 % kohdeyhtiön kaikkien
osakkeiden kokonaismäärästä tai äänimäärästä. ”Omistus”
tarkoittaa osakkeenomistajan ja tämän lähipiirin
osakeomistuksia ja äänimäärää arvopaperimarkkinalain
mukaisesti laskettuna. Ilmoitus on annettava myös, kun
osakkeenomistaja on osapuolena sopimuksessa tai muussa
järjestelyssä, joka toteutuessaan johtaisi näiden rajojen
saavuttamiseen, ylittymiseen taikka osuuden vähenemiseen
ilmoitusrajan alle. Yhtiön tulee julkistaa saamansa ilmoitukset
pörssitiedotteena viipymättä.
Lunastusvelvollisuus
Yhtiöjärjestyksemme mukaan osakkeenomistaja, jonka osuus
yhtiön kaikista osakkeista saavuttaa tai ylittää kolmasosan tai
puolet, on velvollinen lunastamaan muiden osakkeenomistajien
vaatimuksesta heidän osakkeensa. Osakkeenomistajalla, johon
tällainen lunastusvelvollisuus kohdistuu, on myös velvollisuus
lunastaa kaikki yhtiön liikkeeseen laskemat merkintä- ja optio-
oikeudet sekä vaihtovelkakirjat, jos niiden omistaja näin vaatii.
Yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeiden lunastushinta on
korkeampi seuraavista: (a) osakkeen kaupankäyntikurssien
painotettu keskikurssi viimeisen kymmenen (10) pörssipäivän
aikana Helsingin pörssissä ennen sitä päivää, jolloin yhtiö sai
lunastusvelvolliselta osakkeenomistajalta ilmoituksen edellä
tarkoitetun omistusrajan saavuttamisesta tai ylittymisestä tai,
sanotun ilmoituksen puuttuessa tai jäädessä määräajassa
saapumatta, yhtiön hallitus sai siitä muutoin tiedon; tai (b)
osakkeiden lukumäärällä painotettu keskihinta, jonka
lunastusvelvollinen osakkeenomistaja on maksanut hankkimistaan
tai muutoin saamistaan osakkeista viimeisten 12 kuukauden
aikana ennen edellä kohdassa (a) tarkoitettua päivää.
Arvopaperimarkkinalain mukaisesti osakkeenomistajan, jonka
ääniosuus kasvaa yli 30 %:iin tai yli 50 %:iin kohdeyhtiön
osakkeiden äänimäärästä sen jälkeen, kun kohdeyhtiön osake
on otettu kaupankäynnin kohteeksi säännellylle markkinalle,
on tehtävä kuukauden kuluessa julkinen ostotarjous kaikista
muista kohdeyhtiön liikkeeseen laskemista osakkeista
ja niihin oikeuttavista kohdeyhtiön liikkeeseen laskemista
arvopapereista, kuten merkintä- ja optio-oikeuksista
tai vaihtovelkakirjoista. Tarjousvastikkeena pakollisessa
ostotarjouksessa on maksettava käypä hinta. Käypää
hintaa määritettäessä lähtökohtana pidetään korkeinta
tarjousvelvollisen tai tämän kanssa yksissä tuumin toimivien
henkilöiden tarjousvelvollisuuden syntymistä edeltävän kuuden
kuukauden aikana tarjouksen kohteena olevista arvopapereista
maksamaa hintaa. Tästä hinnasta voidaan poiketa erityisestä
syystä. Jos tarjousvelvollinen tai tämän kanssa yksissä tuumin
toimiva henkilö ei ole tarjousvelvollisuuden syntymistä
edeltävän kuuden kuukauden aikana hankkinut tarjouksen
kohteena olevia arvopapereita, käyvän hinnan määrittämisen
lähtökohtana pidetään tarjousvelvollisuuden syntymistä
edeltävän kolmen kuukauden aikana säännellyn markkinan
kaupankäynnissä tarjouksen kohteena olevista arvopapereista
maksettujen hintojen kaupankäyntimäärillä painotettua
keskiarvoa. Tästä hinnasta voidaan poiketa erityisestä syystä.
Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja, jolla on enemmän
kuin yhdeksän kymmenesosaa yhtiön kaikista osakkeista ja
äänistä, on oikeutettu käyvästä hinnasta lunastamaan muiden
osakkeenomistajien osakkeet. Osakkeenomistajalla, jonka
osakkeet voidaan lunastaa (vähemmistöosakkeenomistaja), on
vastaavasti oikeus vaatia osakkeidensa lunastamista. Käypä
hinta määritetään muun muassa viimeaikaisen osakekurssin
perusteella. Osakeyhtiölain mukainen lunastusmenettely eroaa,
ja lunastushinta voi erota edellä esitetystä Suomen
arvopaperimarkkinalain mukaisesta lunastusmenettelystä ja -
hinnasta. Kun lunastusoikeus ja -velvollisuus on syntynyt
arvopaperimarkkinalain mukaisessa pakollisessa tai
vapaaehtoisessa julkisessa ostotarjouksessa ja lunastaja on
tarjouksen perusteella saanut haltuunsa vähintään yhdeksän
kymmenesosaa tarjouksen kohteena olleista osakkeista,
käypänä hintana pidetään julkisessa ostotarjouksessa tarjottua
hintaa, jollei muuhun ole erityistä syytä.
Merkintäetuoikeudet
Nykyisillä osakkeenomistajilla on osakeantien yhteydessä
etuoikeus merkitä yhtiön uusia osakkeita osakeomistuksensa
mukaisessa suhteessa. Osakeannissa voidaan yhtiökokouksen
päätöksellä poiketa merkintäetuoikeudesta, jos sitä puoltavilla
osakkeenomistajilla on vähintään kaksi kolmasosaa
yhtiökokouksessa annetuista äänistä ja edustetuista osakkeista
ja siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.
Ulkomaalaisten yritysostojen seuranta
Ulkomaalaisten yritysostojen seurantaa koskevan lain
(2012/172, muutoksineen) mukaisesti työ- ja
elinkeinoministeriölle tulee toimittaa ilmoitus, mikäli
ulkomainen ostaja hankkii suoraan tai epäsuorasti vähintään
yhden kymmenesosan yhtiön kaikkien osakkeiden
yhteenlasketusta äänimäärästä tai vastaavan tosiasiallisen
vaikutusvallan osakeyhtiössä. Työ- ja elinkeinoministeriön on
vahvistettava yritysosto, jollei se voi vaarantaa erittäin tärkeää
kansallista etua, jolloin ministeriö voi siirtää vahvistamista tai
vahvistamatta jättämistä koskevan asian valtioneuvoston
yleisistunnon käsiteltäväksi. Jos yritysoston kohteena on
puolustusteollisuusyritys, ulkomaisen omistajan on haettava
työ- ja elinkeinoministeriöltä etukäteen vahvistus yritysostolle.
Yritysostolle ei tarvita vahvistusta, jos ulkomainen omistaja
merkitsee seurannan kohteena olevan osakeyhtiön osakkeita
osakepääoman korotuksen yhteydessä samassa suhteessa kuin
hän entuudestaan omistaa yhtiön osakkeita. Vahvistusvaatimus
ei myöskään koske Euroopan talousalueeseen tai
vapaakauppaliittoon kuuluvien valtioiden asukkaita, paitsi
oikeushenkilöitä, joiden osakkeista Euroopan talousalueen tai
vapaakauppaliittoon kuulumattoman valtion asukas omistaa
vähintään yhden kymmenesosan.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
50
Nokian yhtiöjärjestys jatkoa
Riskitekijät
Osakkeenomistajien ja sijoitusta harkitsevien
tulee tutustua huolellisesti seuraaviin riskitekijöihin
tässä toimintakertomuksessa esitettyjen muiden
tietojen lisäksi. Alla luetellut riskit ja riskitekijät
voivat joko yhdessä tai erikseen vaikuttaa
haitallisesti liiketoimintaamme, kilpailukykyymme,
markkinaosuuteemme, liiketoimintamme tulokseen,
kannattavuuteen, likviditeettiin tai Nokia-brändiin,
maineeseemme ja osakkeemme hintaan. Alla
kuvattuja riskitekijöitä ei tule pitää tyhjentävänä
kuvauksena riskeistä. Kuvattujen riskien lisäksi voi
olla muitakin riskejä, jotka eivät ole tiedossamme tai
jotka voivat osoittautua olennaisiksi, vaikka niitä ei
tällä hetkellä pidetä sellaisina.
Lisätietoja oikeudenkäynneistä, joissa Nokia on
osapuolena, löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 6.1.
Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet. Tämä
toimintakertomus sisältää myös tulevaisuutta koskevia
lausuntoja, joihin liittyy riskejä ja epävarmuustekijöitä. Ellei
toisin mainita tai ellei asiayhteys vaadi muuta, näissä
riskitekijöissä ilmaukset “Nokia”, “Nokia-konserni”, “konserni”,
“me”, “meitä” ja “meidän” tarkoittavat Nokian konsolidoituja
toimintasegmenttejä. Tietyt riskit tai tapahtumat voivat
olla konsernin lisäksi merkityksellisempiä vain tietylle
liiketoimintaryhmälle, liiketoiminnalle tai konsernin osalle.
Kustannukset ja suorituskyky ovat edelleen ensisijaisen tärkeitä
asiakkaillemme. Viestintäpalvelujen tarjoajien hankintamalli
suosii kahta markkinajohtajaa, ja kykymme kilpailla luotettavana
kumppanina kriittisten verkkojen tarjoajana ja pysyä johtavassa
asemassa viestintäteknologian, -ohjelmistojen ja -palveluiden
tarjoajana on riippuvainen useista ulkoisista ja sisäisistä
tekijöistä, jotka ovat osittain vaikutusmahdollisuuksiemme
ulkopuolella. Tällaisia ovat muun muassa:
Riskitekijät koskien strategiaa ja sen
toteuttamista
■ Positiivinen kehitys tuotteidemme kysynnän ajureissa,
kuten tietoliikenteen määrä asiakkaiden verkoissa, uusien
käyttötarkoitusten tunnistaminen ja huippunopeiden ja
lyhytviiveisten verkkoratkaisujen ja palveluiden leviäminen
ja käyttöönotto.
■ Kehityssuunta kohti avoimia rajapintoja, virtualisointia,
pilvinatiiveja ohjelmistoja ja siirtyminen vähitellen pois
monoliittisista järjestelmistä sekä näiden mahdollinen
vaikutus tuote- ja palveluportfolioomme, kilpailukenttään,
liiketoimintamalleihin ja liiketoiminnan tuottoprofiiliin. On
myös mahdollista, että jollain osa-alueilla saavutaan kohti
teknologisen kehityksen rajoja, mikä voi aiheuttaa muutoksia
tuotteidemme kysynnässä ja kilpailukentässä.
■ Investointiemme kyky tuottaa teknologioita, tuotteita
tai palveluita, jotka saavuttavat tai säilyttävät laajan
hyväksynnän markkinoilla, vastaavat asiakkaidemme
mieltymyksiin tai kasvaviin tarpeisiin taikka johtavat
innovatiivisiin läpimurtoihin, immateriaalioikeuksiin,
lisääntyneeseen digitalisaatioon ja muihin etuihin,
joita voimme hyödyntää liiketoiminnassamme.
■ Kykymme toteuttaa suunniteltuja yritysjärjestelyjä tai
integroida niiden jälkeisiä toimintoja, menestyksemme
teknologiahankinnoissa, lisensointi- tai
kumppanuussopimuksissa sekä niiden muodostamisessa
tai hallinnoinnissa ja kyseisistä transaktioista odotettujen
hyötyjen, synergiaetujen, kulusäästöjen ja/tai
tehokkuustavoitteiden saavuttamisessa.
■ Menestyksemme toimintamme ja tehokkuutemme
jatkuvaan parantamiseen tähtäävissä toimintamalli- tai
organisaatiomuutoksissa ja liiketoimintasuunnitelmiemme
toteuttamisessa sekä se, missä määrin kykenemme
identifioimaan ja ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin
kustannustehokkuuden parantamiseksi ja inflaation
aiheuttaman kulupaineen hillitsemiseksi, jotta voimme
jatkossakin investoida tuotekehitykseen, kuten 5G-
Advanced ja 6G, yritysasiakkaisiin, pilviteknologiaan,
tietoturvaan, automaatioon/digitalisaatioon sekä tuottaa
immateriaalioikeuksilla suojattuja teknologioita ja tätä
kautta päästä tavoiteltuihin tuloksiin, hyötyihin,
kuluvaikutuksiin tai parannuksiin.
■ Kykymme saavuttaa asettamamme kestävän kehityksen
tavoitteet, mukaan lukien kasvihuonekaasupäästöjä
koskevat sitoumuksemme, sekä vastata ulkoisiin odotuksiin
ja kasvaviin raportointivaatimuksiin liittyen kestävään
kehitykseen.
Riskit ja epävarmuustekijät liittyen
yleiseen taloustilanteeseen,
rahoitusmarkkinaolosuhteisiin sekä
kehitykseen toimialoilla ja markkinoilla,
joilla toimimme
■ Olemme kansainvälinen yritys. Myyntimme ja
kannattavuutemme ovat riippuvaisia yleisestä globaalista
talouskehityksestä, kuten korkea inflaatio, globaalin
talouden tulevaisuuden näkymien heikentyminen,
valuuttakurssien epäsuotuisa kehitys, korkojen ja
rahoituskustannusten nousu sekä muu kehitys niissä maissa
tai toimialoilla, joissa me, asiakkaamme ja kumppanimme/
alihankkijamme toimimme – mukaan lukien mahdolliset
Gazan ja Venäjän/Ukrainan konfliktien vaikutukset sekä Lähi-
idän tai Taiwanin alueiden jännitteiden eskaloituminen.
■ Toimialamme markkinoiden syklisyys ja niihin vaikuttavat
useat tekijät, kuten teknologian kehittyminen ja niiden
käyttöönotto, kilpailijoiden määrä sekä näiden
käyttäytyminen, asiakkaiden mahdollinen sulautuminen,
investointihalukkuus, ostokäyttäytyminen ja hankintojen
määrä sekä verkkojen ja järjestelmien käyttöönotto
ja niiden ajoitukset.
■ Ankara kilpailu verkkolaitetoimittajien kesken sekä kilpailu
asiakkaidemme pelikentällä ajaen hintaeroosiota
toimialallamme.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
51
Riskitekijät
■ Riippuvuutemme rajallisesta määrästä asiakkaita sekä
laajoista monivuotisista sopimuksista, minkä seurauksena
yksittäisen asiakkaan tai sopimuksen menettämisellä,
operaattoreiden keskittymisellä tai yksittäisiin sopimuksiin
liittyvillä epäedullisilla sopimusehdoilla ja muilla ongelmilla
voi olla olennaisen haitallinen vaikutus.
■ Hintakilpailukykymme tai muu kehitys koskien hinnoittelua
tai sopimusehtoja, kuten kykymme siirtää osa
syntyneestä inflaatioperäisestä kustannuspaineesta
asiakassopimuksiimme, mahdollinen asiakasrahoituksen
epäsuotuisa kehitys tai pidennetyt maksuehdot. Mikäli
pankit tai vastaavat instituutiot olisivat haluttomia
antamaan takauksia, vakuuksia, asiakasrahoitusta
tai ostamaan saataviamme, se voisi heikentää
mahdollisuuksiamme saada uusia asiakkaita sekä
hallinnoida luottoriskejä ja maksuvalmiuttamme.
Kilpailukykyymme liittyvät riskitekijät
■ Kykymme sopeutua liiketoimintamallien ja teknologian
muutoksiin sekä näiden mukana tulevaan uuteen kilpailuun.
■ Kykymme panostaa tehokkaasti ja kannattavasti uusiin
korkealaatuisiin ja kilpailukykyisiin tuotteisiin, palveluihin,
päivityksiin ja teknologioihin, kuten 5G-Advanced, Open
RAN, 6G, IoT, pilviteknologiaan ja ohjelmistoihin, ja samalla
ennakoida teknologisia sekä liiketoimintaamme liittyvien
oleellisten säädösten kehityssuuntia ja markkinatrendejä.
■ Mahdolliset vaikeudet ja haasteet uusien teknologioiden
tuotekehityksessä, lanseeraamisessa ja liitännäisten
palvelujen kaupallistamisessa sekä näihin liittyvien
kokonaiskustannusten hallinnassa.
■ Meidän tai kolmansien osapuolten mahdollisten
tietotekniikkajärjestelmien ja niihin liittyvien prosessien
tai palveluiden tehottomuuksien, tietoturvaloukkausten,
toimintahäiriöiden tai käyttökatkosten vakavuus.
Tuottamamme palvelut ja operatiivinen toiminta ovat
riippuvaisia monimutkaisista IT-järjestelmistä, verkoista ja
niihin liittyvistä kolmansien osapuolten palveluista. Tämän
vuoksi olemme riippuvaisia kolmansien osapuolten kyvyistä
IT-järjestelmien, verkkojen ja palvelujen tuottajana sekä
niihin liittyvien varotoimien luotettavuudesta. Kolmansien
osapuolien IT-järjestelmien, verkkojen tai palvelujen
käyttökatkokset voivat vaikuttaa haitallisesti myös
meidän liiketoimintaamme.
■ Todelliset tai oletetut tietoturvaongelmat, kuin myös viat,
virheet tai heikkoudet meidän tai kolmansien osapuolten
teknologioissa. Liiketoimintamallimme tukeutuu palvelujen
ja ohjelmistojen jakelussa sekä tiedontallennuksessa
käytettäviin ratkaisuihin, joihin liittyy väistämättä
soveltuvaan sääntelyyn, tietoturvaloukkauksiin ja muuhun
mahdolliseen luvattomaan verkkotiedon käyttöön liittyviä
riskejä tai muita mahdollisia turvallisuusriskejä, jotka
voivat vaikuttaa haitallisesti liiketoimintaamme tai uhata
yksityistä tietosuojaa.
■ Kykymme vastata ongelmiin ja häiriöihin tuotannossa,
palvelujen tuottamisessa, asiakastoimituksissa, logistiikassa tai
koko toimitusketjussa, kuten avointen konfliktien  asettamiin
tai muihin geopoliittisiin haasteisiin, jotka ylläpitävät jatkuvaa
epävarmuutta markkinoilla ja toimitusketjuissa. Kykymme
vastata haasteisiin kysyntää vastaavan volyymin takaamisessa,
tuotannon sopeuttamisessa, vaaditun tehokkuuden ja
joustavuuden saavuttamisessa sekä virheisiin tuotteissa/
ohjelmistoissa/palveluissa. Lisäksi luonnonkatastrofit,
levottomuudet ja terveysuhat, kuten uuden COVID-19
tapaisen epidemian leviäminen ja tämän hetkiset
levottomuudet Punaisenmeren alueella, voivat vaikuttaa
olennaisesti logistiikkaan, palvelujemme tuottamiseen,
tuotantolaitoksiimme tai toimittajiemme tuotantolaitoksiin,
jotka ovat maantieteellisesti keskittyneitä. On myös
mahdollista, että vaatimuksistamme huolimatta jotkut
toimittajistamme eivät täytä meidän ja asiakkaidemme
tuotelaatu-, terveys-, turvallisuus- tai muita vaatimuksia taikka
rikkovat lakeja, kuten ympäristö- tai työtä sääteleviä lakeja.
■ Kykymme sitouttaa, kehittää ja rekrytoida työntekijöitä, joilla
on tarvittavat tiedot ja taidot ja tasapainottaa henkilöstöä
tarpeiden mukaan. Pyrimme jatkuvasti kehittämään
toimintaamme sekä parantamaan tehokkuuttamme, minkä
työntekijämme voivat kokea uuvuttavana sekä motivaatiota
ja energiatasoa laskevana. Etätyön joustavuus sekä
teknologia-alan kiihtyvä kehitys ovat lisänneet kilpailua
osaavasta työvoimasta.
Riskitekijät liittyen immateriaalioikeuksiin,
teknologia- ja Nokia-tavaramerkin lisensointiin
■ Tuotteemme, palvelumme ja liiketoimintamallimme ovat
riippuvaisia kehittämistämme immateriaalioikeuksilla
suojatuista teknologioista, kyvykkyydestämme luoda uusia
teknologioita, tuotteita tai palveluita ja suojata
immateriaalioikeuksiamme ja patenttiportfoliomme
kilpailukykyä.
■ Patenttilisensointituotot ovat riippuvaisia kyvystämme säilyttää
immateriaalioikeuksiin liittyvien tuottojen nykyiset lähteet ja
sopimusehdot, luoda uusia tulonlähteitä, kyvystämme suojata
immateriaalioikeuksiamme loukkauksilta sekä esimerkiksi
markkina-, lainsäädännöllisestä ja muusta kehityksestä
tai immateriaalioikeutta koskevien tuomioistuimen
ratkaisuista ja muista oikeusriidoista, jotka vaikuttavat
tulonansaintaan. Suhteellisen merkittävä osa nykyisistä
patenttilisensointituotoista on peräisin älypuhelinmarkkinoilta,
jotka muuttuvat nopeasti ja joilla toimii rajallinen
määrä suuria toimijoita. Haasteensa luo epävarmuus
immateriaalioikeuksien sekä teknologiastandardien
sääntelyn kehityksestä kansainvälisesti.
■ Uusien lisenssisopimusten ja olemassa olevien sopimusten
uusimisiin ja patenttiloukkauksiin liittyvien oikeudenkäyntien
lopputulosta on vaikea ennakoida.
■ Teknologia-liiketoimintaryhmä tavoittelee liikevaihtoa ja
kannattavuutta Nokia-tavaramerkin, teknologioiden ja
patenttien lisensoinnilla. Olemme mukana myös muissa
liiketoimintahankkeissa kuten teknologiahautomoissa ja
venture fund -sijoituksissa. Näihin liittyvät tuotto-odotukset
eivät välttämättä toteudu suunnitelmien mukaisesti tai
eivät ollenkaan.
■ Tuotteemme, palvelumme ja liiketoimintamallimme
eivät ole riippuvaisia ainoastaan kehittämistämme
immateriaalioikeuksilla suojatuista teknologioista, mutta
myös tiettyjen kolmansien osapuolten meille lisensoimista
teknologioista. Tämän seurauksena käyttämiimme tai
harkitsemiimme teknologioihin liittyvien oikeuksien arviointi
on yhä haastavampaa, ja odotamme kohtaavamme
jatkossakin väitteitä siitä, että olisimme rikkoneet
kolmansien osapuolten immateriaalioikeuksia.
Näiden teknologioiden käyttö voi myös johtaa
lisensointikustannustemme kasvuun, rajoittaa kykyämme
käyttää tiettyjä teknologioita tuotteissamme ja/tai
aiheuttaa kalliita ja aikaa vieviä oikeudenkäyntejä.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
52
Riskitekijät jatkoa
Riskit ja epävarmuustekijät koskien
geopoliittista, lainsäädännöllistä ja eettistä
liiketoimintaympäristöämme
■ Maailmanlaajuiseen liiketoimintaamme kohdistetaan suoraa
ja epäsuoraa sääntelyä ja olemme alttiita poliittisille,
lainsäädännöllisille ja muille alueellisille riskeille, kuten
esimerkiksi muutoksille talous- ja kauppapolitiikassa tai
niihin liittyvissä menettelytavoissa, maantieteellisille
levottomuuksille, konflikteille tai häiriöille, turvallisuusuhille,
mukaan lukien mahdollinen Gazan, Venäjä/Ukrainan,
Punaisenmeren tai Etelä-Kiinanmeren konfliktien
eskaloituminen, sekä säädöksille koskien kansallista
turvallisuutta, kilpailua, toimitusketjuja, kestävää kehitystä
ja toimenpiteille osana korruption tai muun vilpillisen
toiminnan vastaista taistelua.
■ Epävarmuutta lisäävät mahdolliset muutokset nykyisiä tai
uusia teknologioita, tuotteita tai telekommunikaatiosektoria
koskevissa erilaisissa säädöksissä tai niiden soveltamisessa,
sekä mahdolliset uudet säännöstöt ja niiden noudattaminen
koskien esimerkiksi tietoturvaa ja yksityistä tietosuojaa,
digitaalista taloutta ja kestävää rahoitusta.
■ Voimme kohdata haasteita toimintaamme, tuotteitamme
ja palveluitamme koskevien laatu-, terveys- ja
turvallisuusstandardien ja muiden suositusten sekä
sääntelyn asettamien vaatimuksien täyttämisessä
maailmanlaajuisesti.
■ Liiketoimintaamme liittyvien oikeudenkäyntien,
välimiesmenettelyiden, sopimusriitojen tai tuotevastuuta
koskevien väitteiden lopputulokset voivat olla epäsuotuisia.
Voimme joutua tutkinnan tai muiden menettelyjen
kohteeksi, joiden laajuutta ja lopputulosta on vaikea
ennustaa millään varmuudella, ja meille voidaan määrätä
merkittäviä sakkoja, rangaistusmaksuja tai muita
seuraamuksia tällaisten tutkimusten perusteella.
■ Hallintoomme, sisäiseen valvontaan ja säädösten
noudattamiseen liittyvät prosessimme ja kontrollimekanismit
eivät välttämättä pysty estämään virheitä tai väärinkäytöksiä
sekä sääntelyyn perustuvia seuraamuksia yhtiötasolla,
operatiivisissa tytäryhtiöissämme ja yhteisyrityksissämme.
Mahdollisuutemme vaikuttaa yhteisyrityksiin, varsinkin jos
Nokialla ei ole suoraa määräämisoikeutta, ja kolmansiin
osapuoliin, joiden kanssa teemme yhteistyötä, on rajallinen,
mutta näiden mahdolliset sääntörikkomukset voivat
heijastua myös meihin.
■ Liiketoimintaamme kuuluu merenalaisten
tietoliikennekaapeliverkkojen asentaminen ja ylläpito.
Tämän toiminnan yhteydessä saatamme vahingoittaa
aikaisemmin asennettua merenalaista infrastruktuuria,
mistä meitä voidaan viime kädessä pitää vastuussa.
Verotusympäristöön ja toimintamme
rahoitukseen liittyvät riskitekijät
■ Toimimme useissa maissa eri verotussäädösten alla, minkä
vuoksi saatamme kohdata monimutkaisia vero-ongelmia
ja kiistoja. Kehittyvä ja muuttuva verolainsäädäntö voi
vaikuttaa oleellisesti yrityksemme verotaakkaan, joskus
jopa jälkijättöisesti.
■ Toteutunut tuloksemme tai tuloksen tekoon liittyvät
odotukset voivat muiden tekijöiden ohella heikentää
kykyämme hyödyntää taseeseen kirjattuja ja taseen
ulkopuolisia verosaamisia.
■ Emme välttämättä saa pääomaa edullisilla ehdoilla tai
lainkaan.
■ Emme välttämättä onnistu ylläpitämään investment grade -
luottoluokituksiamme.
■ Toimimme maailmanlaajuisesti, minkä vuoksi
valuuttakurssien vaihtelu voi vaikuttaa merkittävästi
liikevaihtoomme, kustannuksiimme ja liiketoimintamme
tulokseen, sekä osinkojemme arvoon ja ADS-
osaketalletustodistusten markkina-arvoon Yhdysvaltain
dollareissa.
■ Meihin kohdistuu eläkeohjelmiin, työntekijärahastoihin ja
työntekijöiden terveydenhuoltoon kytköksissä olevia riskejä,
emmekä välttämättä pysty välttämään tai hallitsemaan
niihin liittyviä kuluja tai lisääntyviä rahoitustarpeita.
■ Liikearvon kerrytettävissä oleva rahamäärä voi alittaa
liikearvon kirjanpitoarvon, mikä voi johtaa tuntuviin
arvonalennuskirjauksiin.
Nokian osakkeiden omistamiseen
liittyvät riskit
■ Kultakin tilikaudelta osakkeenomistajille maksettavan
osingon ja/tai pääomanpalautuksen, kuten osakkeiden
takaisinostojen, määrä on epävarma ja riippuu muun
muassa yhtiömme kassavirran vahvuudesta, tuloksesta
ja taloudellisesta asemasta.
■ Osakkeidemme ja ADR-osaketalletustodistusten arvo
arvopaperimarkkinoilla voi heilahdella meistä
riippumattomista syistä.
■ Ulkomaalaiset osakkeenomistajat joutuvat todennäköisesti
antamaan yksityiskohtaisia tietoja edullisempaa
osinkotulojen lähdeverokohtelua varten.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
53
Riskitekijät jatkoa
Merkittävät tapahtumat tilikauden
päättymisen jälkeen
Yhtiöllä ei ole ollut merkittäviä tapahtumia 31.12.2023 jälkeen.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
54
Merkittävät tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen
Tunnuslukujen laskentakaavat
Osakekohtainen tulos (laimentamaton)
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto/tappio
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo vuoden aikana
Osakekohtainen tulos (laimennettu)
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oikaistu voitto/tappio
Oikaistu ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo vuoden aikana
Hinta/voitto -suhde (P/E luku)
Osakkeen päätöskurssi 31.12.
Osakekohtainen tulos (laimentamaton) jatkuvista toiminnoista
Osinko tuloksesta, %
Ehdotettu osakekohtainen osinko
Osakekohtainen tulos (laimentamaton) jatkuvista toiminnoista
Osinkotuotto, %
Ehdotettu osakekohtainen osinko
Osakkeen päätöskurssi 31.12.
Osakekohtainen oma pääoma
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden lukumäärä 31.12. – omien osakkeiden lukumäärä 31.12.
Osakekannan markkina-arvo
(Osakkeiden lukumäärä 31.12. – omien osakkeiden lukumäärä 31.12.) x osakkeen päätöskurssi 31.12.
Osakkeiden vaihdon kehitys, %
Vuoden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä vuoden aikana
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
55
Tunnuslukujen laskentakaavat
Vaihtoehtoisten
tunnuslukujen
laskentakaavat
Tietyt tässä raportissa esitetyt taloudelliset tunnusluvut eivät ole IFRS-standardeissa
määriteltyjä taloudellista suorituskykyä, taloudellista asemaa tai rahavirtoja osoittavia
tunnuslukuja. IFRS-standardit eivät määrittele näitä tunnuslukuja, mistä syystä ne eivät
välttämättä ole suoraan vertailukelpoisia muiden, vaikkakin saman toimialan, yhtiöiden
käyttämien taloudellisten tunnuslukujen kanssa. Nämä tunnusluvut esitetään, koska
johto käyttää niitä Nokian taloudellisen suorituskyvyn mittaamiseen ja uskoo, että nämä
tunnusluvut antavat täydentävää tietoa Nokian liiketoiminnan tuloksen kehityksestä.
Näitä tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään vastaavista IFRS-tunnusluvuista tai
niiden sijasta.
Vuoden 2023 tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa Nokia muutti tapaa, jolla
se määrittelee vapaan kassavirran, jotta se vastaisi paremmin yleistä käytäntöä ja
vaihtoehtoisten tunnuslukujen raportointiohjeistuksia. Aikaisemmin Nokia määritteli vapaan
kassavirran liiketoiminnan nettorahavirta - investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
(käyttöomaisuusinvestoinnit) + aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti -
pitkäaikaisten sijoitusten lisäys + pitkäaikaisten sijoitusten myynti. Uusi määritelmä
on liiketoiminnan nettorahavirta – investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
(käyttöomaisuusinvestoinnit). Tässä raportissa esitetyt vapaata kassavirtaa koskevat
vertailutiedot on muutettu vastaavasti.
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Määritelmä
Sijoitetun pääoman tuotto saadaan laskentakaavalla: Voitto ennen veroja + korkokulut
korollisista veloista / Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma keskimäärin +
määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus keskimäärin + korolliset velat keskimäärin.
Tarkoitus
Sijoitetun pääoman tuotto kertoo, kuinka tehokkaasti Nokia käyttää pääomiaan
tuottaakseen voittoa.
Sijoitetun pääoman tuotto -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2023
2022
2021
Voitto ennen veroja
1 499
2 184
1 926
Korollisten velkojen korkokulut
201
103
113
Yhteensä
1 700
2 287
2 039
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma keskimäärin(1)
20 935
19 347
14 913
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus keskimäärin(1)
92
98
91
Korolliset velat keskimäärin(1)
4 334
4 565
5 115
Sijoitettu pääoma yhteensä
25 361
24 010
20 119
Sijoitetun pääoman tuotto, %
6,7 %
9,5 %
10,1 %
(1) Laskettu vuoden alku- ja loppusaldojen keskiarvona, kuten konsernitaseessa esitetään. Ks. lisätietoja Konsernitilinpäätös-osiosta.
Oman pääoman tuotto, %
Määritelmä
Oman pääoman tuotto saadaan laskentakaavalla: Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto
tai tappio / Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma keskimäärin.
Tarkoitus
Oman pääoman tuotto kertoo kuinka tehokkaasti Nokia käyttää osakkeenomistajien sijoittamia
pääomia tuottaakseen voittoa.
Oman pääoman tuotto -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2023
2022
2021
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto/tappio
665
4 250
1 623
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma keskimäärin(1)
20 935
19 347
14 913
Oman pääoman tuotto, %
3,2 %
22,0 %
10,9 %
(1) Laskettu vuoden alku- ja loppusaldojen keskiarvona, kuten konsernitaseessa esitetään. Ks. lisätietoja Konsernitilinpäätös-osiosta.
Omavaraisuusaste, %
Määritelmä
Omavaraisuusaste saadaan laskentakaavalla: Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma
pääoma + määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus / varat yhteensä.
Tarkoitus
Omavaraisuusaste kertoo osakkeenomistajien sijoittamilla varoilla rahoitettujen varojen
suhteellisen osuuden Nokian kokonaisvaroista.
Omavaraisuusaste-tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2023
2022
2021
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
20 537
21 333
17 360
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus
91
93
102
Oma pääoma yhteensä
20 628
21 426
17 462
Vastaavaa yhteensä
39 860
42 943
40 049
Omavaraisuusaste, %
51,8 %
49,9 %
43,6 %
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
56
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat
Kassa ja korolliset sijoitukset
Määritelmä
Kassa ja korolliset sijoitukset koostuvat seuraavista konsernitaseen riveistä: rahavarat,
lyhytaikaiset korolliset sijoitukset ja pitkäaikaiset korolliset sijoitukset.
Tarkoitus
Kassa ja korolliset sijoitukset -tunnuslukua käytetään kertomaan niiden varojen määrää,
joita Nokia voi käyttää nykyisten liiketoimintojensa tarpeisiin ja tuleviin liiketoimintoihin
investoimiseen sekä tuoton maksamiseen arvopaperien haltijoille.
Kassa ja korolliset sijoitukset -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2023
2022
2021
Rahavarat
6 234
5 467
6 691
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
1 565
3 080
2 577
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
715
697
—
Kassa ja korolliset sijoitukset
8 514
9 244
9 268
Nettokassa ja korolliset sijoitukset
Määritelmä
Nettokassaan ja korollisiin sijoituksiin sisältyvät kassa ja korolliset sijoitukset vähennettynä
pitkäaikaisilla ja lyhytaikaisilla korollisilla veloilla.
Tarkoitus
Nettokassa ja korolliset sijoitukset -tunnuslukua käytetään kertomaan Nokian
likviditeettiasemasta sen jälkeen, kun rahavaroista on maksettu korolliset velat.
Nettokassa ja korolliset sijoitukset -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2023
2022
2021
Kassa ja korolliset sijoitukset
Rahavarat
6 234
5 467
6 691
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
1 565
3 080
2 577
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
715
697
—
Korolliset velat
Pitkäaikaiset korolliset velat
-3 637
-4 249
-4 537
Lyhytaikaiset korolliset velat
-554
-228
-116
Nettokassa ja korolliset sijoitukset
4 323
4 767
4 615
Nettovelkaantumisaste, %
Määritelmä
Nettovelkaantumisaste saadaan laskentakaavalla: Korolliset velat – Kassa ja korolliset sijoitukset /
(Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma + määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus).
Tarkoitus
Nettovelkaantumisaste kuvastaa osakkeenomistajien sijoittamilla varoilla ja korollisella vieraalla
pääomalla rahoitettujen varojen suhdetta ja kertoo Nokian liiketoiminnan velkaantuneisuudesta.
Nettovelkaantumisaste-tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2023
2022
2021
Korolliset velat
  Pitkäaikaiset korolliset velat
3 637
4 249
4 537
  Lyhytaikaiset korolliset velat
554
228
116
Kassa ja korolliset sijoitukset
  Rahavarat
-6 234
-5 467
-6 691
  Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
-1 565
-3 080
-2 577
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
-715
-697
—
Nettovelka
-4 323
-4 767
-4 615
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
20 537
21 333
17 360
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus
91
93
102
Oma pääoma yhteensä
20 628
21 426
17 462
Nettovelkaantumisaste, %
-21,0 %
-22,2 %
-26,4 %
Vapaa kassavirta
Määritelmä
Vapaa kassavirta saadaan laskentakaavalla: Liiketoiminnan nettorahavirta – investoinnit
aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin (käyttöomaisuusinvestoinnit).
Tarkoitus
Vapaa kassavirta on se kassavirta, jonka Nokia tuottaa aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
tehtyjen investointien jälkeen. Uskomme, että se antaa täydentävää tietoa, sillä se edustaa sitä
rahamäärää, joka on käytettävissä korollisten velkojen, mukaan lukien vuokrasopimusvelkojen,
hoitamiseen ja takaisinmaksuun, liiketoiminnan kasvattamiseen tähtäävien investointien
tekemiseen ja varojen jakamiseen osakkeenomistajille. Luku mittaa liiketoiminnan rahavarojen
tuottokykyä, käyttöpääoman tehokkuutta ja pääomien hallinnan kurinalaisuutta.
Vapaa kassavirta -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2023
2022
2021
Liiketoiminnan nettorahavirta
1 317
1 474
2 625
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
(käyttöomaisuusinvestoinnit)
-652
-601
-560
Vapaa kassavirta
665
873
2 065
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
57
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat jatkoa
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Määritelmä
Käyttöomaisuusinvestointeihin sisältyvät investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
(ilman yritysten yhteenliittymien kautta hankittuja omaisuuseriä).
Tarkoitus
Käytämme käyttöomaisuusinvestointeja tulevaisuuden tuottoja kerryttävään toimintaan tehtyjen
sijoitusten mittarina.
Käyttöomaisuusinvestoinnit-tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2023
2022
2021
Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta
-652
-601
-560
Käyttöomaisuusinvestoinnit
-652
-601
-560
Vertailukelpoinen liikevoitto
Määritelmä
Vertailukelpoinen liikevoitto ei sisällä aineettomien hyödykkeiden poistoja ja muita
yrityskaupoista johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä, liikearvon
arvonalentumistappioita, uudelleenjärjestelyihin liittyviä kuluja eikä tiettyjä muita
vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Tarkoitus
Uskomme, että vertailukelpoinen liikevoittomme antaa sekä yhtiön johdolle että sijoittajille
täydentävää tietoa Nokian liiketoiminnan tuloksen kehityksestä ilman eräitä tuottoja ja kuluja,
jotka eivät välttämättä ole merkityksellisiä Nokian liiketoiminnan toiminnallisen tuloksen arvioinnin
kannalta. Vertailukelpoista liikevoittoa käytetään lisäksi johdon palkitsemisen määrittelyssä.
Vertailukelpoinen liikevoitto -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2023
2022
2021
Liikevoitto
1 688
2 318
2 158
Uudelleenjärjestelykulut ja muut niihin liittyvät kulut
356
177
263
Hankittujen aineettomien hyödykkeiden poistot
352
411
391
Toimintamaasta poistumiseen liittyvät kulut
-49
98
—
Omaisuuserien arvonalentumiset ja alaskirjaukset ja niiden peruutukset
25
97
45
Oikeudellisten riitojen ratkaisut
—
—
-80
Käyttöomaisuuden myyntivoitot
—
—
-53
Muut
3
8
51
Vertailukelpoinen liikevoitto
2 375
3 109
2 775
Vertailukelpoinen liikevoittoprosentti (vertailukelpoinen
liikevoittomarginaali)
Määritelmä
Vertailukelpoinen liikevoittoprosentti (vertailukelpoinen liikevoittomarginaali) saadaan
laskentakaavalla: Vertailukelpoinen liikevoitto / Liikevaihto.
Tarkoitus
Vertailukelpoista liikevoittoprosenttia käytetään Nokian operatiivisen kannattavuuden
mittaamiseen prosenttiosuutena liikevaihdosta, lukuun ottamatta aineettomien hyödykkeiden
poistoja ja muita yrityskaupoista johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä, liikearvon
arvonalentumistappioita, uudelleenjärjestelyihin liittyviä kuluja eikä tiettyjä muita
vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Kuten vertailukelpoinen liikevoitto, uskomme, että myös vertailukelpoinen
liikevoittoprosenttimme antaa sekä yhtiön johdolle että sijoittajille täydentävää tietoa Nokian
liiketoiminnan tuloksen kehityksestä ilman eräitä tuottoja ja kuluja, jotka eivät välttämättä ole
merkityksellisiä Nokian liiketoiminnan toiminnallisen tuloksen arvioinnin kannalta.
Vertailukelpoinen liikevoittoprosentti (vertailukelpoinen liikevoittomarginaali) -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2023
2022
2021
Vertailukelpoinen liikevoitto
2 375
3 109
2 775
Liikevaihto
22 258
24 911
22 202
Vertailukelpoinen liikevoittoprosentti (vertailukelpoinen
liikevoittomarginaali)
10,7 %
12,5 %
12,5 %
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
58
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat jatkoa
Tilinpäätös
Osio 1:
Esittämisperusta
1.1. Tietoa konsernista
1.2. Yleiset laatimisperiaatteet
1.3. Arvioiden käyttö ja kriittiset kirjanpidolliset
harkinnanvaraisuudet
1.4. Uudet ja muuttuneet standardit ja tulkinnat
2.1. Liikevaihto
2.2. Segmentti-informaatio
2.3. Liiketoiminnan kulut sekä muut tuotot
2.4. Rahoitustuotot ja -kulut
2.5. Tuloverot
2.6. Osakekohtainen tulos
3.1. Henkilöstökulut
3.2. Johdon palkitseminen
3.3. Osakeperusteiset maksut
3.4. Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen
jälkeiset etuudet
Osio 4:
Liiketoiminnan varat ja velat
4.1. Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet
4.2. Aineelliset hyödykkeet
4.3. Vuokrasopimukset
4.4. Vaihto-omaisuus
4.5. Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin
perustuvat erät
4.6. Muut saamiset ja velat
4.7. Varaukset
Osio 5:
Pääoma ja rahoitusinstrumentit
5.1. Oma pääoma
5.2. Rahoitusvarat ja -velat
5.3. Johdannaiset ja kiinteäehtoisiin
sitoumuksiin liittyvät varat ja velat
5.4. Rahoitusriskien hallinta
Osio 6:
Muut tiedot
6.1. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet
6.2. Konserniyhtiöt
6.3. Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt
6.4. Lähipiiriliiketoimet
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
59
milj. EUR
Liite
2023
2022
2021
Liikevaihto
2.1, 2.2
22 258
24 911
22 202
Hankinnan ja valmistuksen kulut
2.3
-13 571
-14 689
-13 368
Bruttokate
8 687
10 222
8 834
Tutkimus- ja kehityskulut
2.3
-4 327
-4 550
-4 214
Myynnin ja hallinnon kulut
2.3
-2 929
-3 013
-2 792
Liiketoiminnan muut tuotot
2.3
166
98
443
Liiketoiminnan muut kulut
2.3
91
-439
-113
Liikevoitto
  
1 688
2 318
2 158
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta
6.4
-39
-26
9
Rahoitustuotot(1)
2.4
425
178
69
Rahoituskulut(1)
2.4
-575
-286
-310
Voitto ennen veroja
  
1 499
2 184
1 926
Tuloverot
2.5
-825
2 026
-272
Jatkuvien toimintojen voitto
  
674
4 210
1 654
Lopetettujen toimintojen voitto/tappio
5
49
-9
Tilikauden voitto
  
679
4 259
1 645
Tilikauden voiton jakautuminen
  
Tilikauden voiton jakautuminen
  
665
4 250
1 623
Määräysvallattomat omistajat
  
14
9
22
Osakekohtainen tulos emoyhtiön osakkeenomistajille
2.6
EUR
EUR
EUR
Laimentamaton
  
  
  
  
Jatkuvat toiminnot
  
0,12
0,75
0,29
Tilikauden voitto
  
0,12
0,76
0,29
Laimennettu
  
Jatkuvat toiminnot
  
0,12
0,74
0,29
Tilikauden voitto
  
0,12
0,75
0,29
(1) Vuonna 2023 Nokia muutti etuuspohjaisten järjestelyjen nettokorkotulot -erän esittämistapaa rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Vertailutiedot vuosilta 2022 ja 2021 on oikaistu
vastaavasti. Ks. lisätietoja liitetiedosta 2.4. Rahoitustuotot ja -kulut.
Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
60
Konsernin tuloslaskelma
1.1.–31.12.
milj. EUR
Liite
2023
2022
2021
Tilikauden voitto
  
679
4 259
1 645
  
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenmäärittäminen
  
-343
-424
3 040
Tuloverot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
2.5
61
77
-755
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi, yhteensä
-282
-347
2 285
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot
Ulkomaisten yksiköiden muuntoerot
-554
696
1 160
Siirto tuloslaskelmaan
19
14
-7
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-tappiot
  
135
-127
-249
Rahavirtojen suojaus ja muut suojausohjelmat
Käyvän arvon muutos, nettotappiot
-24
-15
-10
Siirto tuloslaskelmaan
-37
98
10
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat
Käyvän arvon muutos, nettotappiot
-110
-264
-25
Siirto tuloslaskelmaan
120
218
32
Muut vähennykset, netto
-4
-3
—
Tuloverot eristä, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi
2.5
-10
-21
2
Erät, jotka voidaan siirtää tulosvaikutteisiksi, yhteensä
-465
596
913
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen
-747
249
3 198
Tilikauden laaja tulos
  
-68
4 508
4 843
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
  
Emoyhtiön osakkeenomistajille
  
-78
4 500
4 814
Määräysvallattomille omistajille
  
10
8
29
Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
61
Konsernin laaja tuloslaskelma
1.1.–31.12.
milj. EUR
Liite
2023
2022
VASTAAVAA
  
  
  
Pitkäaikaiset varat
  
  
  
Liikearvo
4.1
5 504
5 667
Aineettomat hyödykkeet
4.1
1 086
1 263
Aineelliset hyödykkeet
4.2
1 951
2 015
Käyttöoikeusomaisuuserät
4.3
906
929
Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä
6.4
88
199
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
5.2, 5.4
715
697
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat
5.2, 5.4
1 100
1 080
Etuuspohjaiset eläkevarat
3.4
6 258
6 754
Laskennalliset verosaamiset
2.5
3 873
3 834
Muut pitkäaikaiset saamiset
4.6
213
239
Pitkäaikaiset varat yhteensä
  
21 694
22 677
Lyhytaikaiset varat
  
Vaihto-omaisuus
4.4
2 719
3 265
Myyntisaamiset
4.5, 5.2, 5.4
4 921
5 549
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
4.5
1 136
1 203
Tuloverosaamiset
2.5
307
153
Muut lyhytaikaiset saamiset
4.6
764
934
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
5.2, 5.4
1 565
3 080
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat ja kiinteäehtoiset sitoumukset
5.2, 5.3, 5.4
441
615
Rahavarat
5.2, 5.4
6 234
5 467
Lyhytaikaiset varat yhteensä
  
18 087
20 266
Myytävänä olevat omaisuuserät
6.4
79
—
Vastaavaa yhteensä
  
39 860
42 943
milj. EUR
Liite
2023
2022
VASTATTAVAA
  
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
  
Osakepääoma
246
246
Ylikurssirahasto
  
628
503
Omat osakkeet
  
-352
-352
Muuntoerot
-249
169
Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot
3 605
3 905
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
  
15 255
15 487
Kertyneet voittovarat
  
1 404
1 375
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
  
20 537
21 333
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus
  
91
93
Oma pääoma yhteensä
5.1
20 628
21 426
Pitkäaikainen vieras pääoma
  
Pitkäaikaiset korolliset velat
5.2, 5.3, 5.4
3 637
4 249
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
5.4
799
858
Etuuspohjaiset eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset
etuudet
3.4
2 299
2 459
Laskennalliset verovelat
2.5
725
332
Asiakassopimuksiin perustuvat velat
4.5
210
120
Muut pitkäaikaiset velat
4.6
111
103
Varaukset
4.7
518
622
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä
  
8 299
8 743
Lyhytaikainen vieras pääoma
  
Lyhytaikaiset korolliset velat
5.2, 5.3, 5.4
554
228
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
5.4
198
184
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat ja kiinteäehtoiset sitoumukset
5.2, 5.3, 5.4
830
1 038
Asiakassopimuksiin perustuvat velat
4.5
2 157
1 977
Tuloverovelat
2.5
203
185
Ostovelat
5.2, 5.4
3 423
4 730
Muut lyhytaikaiset velat
4.6
2 824
3 619
Varaukset
4.7
744
813
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
  
10 933
12 774
Vieras pääoma yhteensä
  
19 232
21 517
Vastattavaa yhteensä
  
39 860
42 943
Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
62
Konsernintase
31.12.
milj. EUR
Liite
2023
2022
2021
Tilikauden voitto
  
679
4 259
1 645
Oikaisut yhteensä(1)
2 559
-446
1 713
Nettokäyttöpääoman muutos(2)
-1 282
-1 843
-268
Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta
  
1 956
1 970
3 090
Saadut korot
  
178
65
41
Maksetut korot
4.3, 5.2
-241
-180
-192
Maksetut tuloverot, netto
  
-576
-381
-314
Liiketoiminnan nettorahavirta
  
1 317
1 474
2 625
Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta
  
-652
-601
-560
Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden myynti
  
189
33
103
Hankitut liiketoiminnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla
  
-19
-20
-33
Myydyt liiketoiminnat vähennettynä luovutetuilla rahavaroilla
17
—
—
Korollisten sijoitusten lisäys
-1 855
-3 595
-1 845
Korollisten sijoitusten erääntyminen ja myynti
  
3 382
2 397
398
Muiden pitkäaikaisten rahoitusvarojen lisäys
  
-83
-115
-77
Muiden pitkäaikaisten rahoitusvarojen myynti
  
34
49
277
Muut
  
30
-28
-58
Investointien nettorahavirta
  
1 043
-1 880
-1 795
Omien osakkeiden hankinta
5.1
-300
-300
—
Pitkäaikaisten velkojen nosto
5.4
496
8
17
Pitkäaikaisten velkojen lyhennys
5.4
-798
-2
-927
Lyhytaikaisten velkojen lyhennys/nosto
5.4
-40
27
-67
Vuokrasopimusvelkojen lyhennys
4.3, 5.4
-239
-217
-226
Osingonjako
5.1
-621
-353
-9
Rahoituksen nettorahavirta
  
-1 502
-837
-1 212
Muuntoerot
  
-91
19
133
Rahavarojen lisäys/vähennys
  
767
-1 224
-249
Rahavarat 1.1.
  
5 467
6 691
6 940
Rahavarat 31.12.
  
6 234
5 467
6 691
Konsernin rahavirtalaskelman eriin sisältyvät sekä jatkuviin että lopetettuihin toimintoihin liittyvät rahavirrat.
Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.
(1) Oikaisut
milj. EUR
2023
2022
2021
Poistot
1 087
1 140
1 095
Osakeperusteiset maksut
202
149
108
Arvonalentumistappiot
25
152
40
Uudelleenjärjestelykulut
316
125
183
Muiden pitkäaikaisten rahoitusvarojen
tappiot/voitot
56
-27
-188
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot
-143
-35
-59
Rahoitustuotot ja -kulut
148
28
240
Tuloverot
825
-2 030
273
Muut oikaisut, netto
43
52
21
Yhteensä
2 559
-446
1 713
Uudelleenjärjestelykulut edustaa sitä osuutta konsernin tuloslaskelmaan kirjatuista
eristä, jolla ei ollut vaikutusta rahavirtaan.
(2) Nettokäyttöpääoman muutos
milj. EUR
2023
2022
2021
Saamisten vähennys/lisäys
304
-451
239
Vaihto-omaisuuden vähennys/lisäys
443
-991
-48
Korottomien velkojen vähennys
-2 029
-401
-459
Yhteensä
-1 282
-1 843
-268
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
63
Konsernin rahavirtalaskelma
1.1.–31.12.
milj. EUR
Liite
Osakepääoma
Ylikurssirahasto
Omat osakkeet
Muuntoerot
Arvonmuutos-
rahasto ja muut
rahastot
Sijoitetun
vapaan oman
pääoman
rahasto
Kertyneet
voittovarat
Emoyhtiön
omistajien
osuus
Määräys-
vallattomien
omistajien
osuus
Oma pääoma
yhteensä
1.1.2021
  
246
443
-352
-1 295
1 910
15 656
-4 143
12 465
80
12 545
Tilikauden voitto
  
1 623
1 623
22
1 645
Muut laajan tuloksen erät
5.1
899
2 309
-17
3 191
7
3 198
Tilikauden laaja tulos
  
—
—
—
899
2 309
—
1 606
4 814
29
4 843
Osakeperusteiset maksut
  
108
108
108
Osakeperusteisten maksujen suorittaminen
-97
70
-27
-27
Osingonjako
5.1
—
-7
-7
Tapahtumat omistajien kanssa yhteensä
  
—
11
—
—
—
70
—
81
-7
74
31.12.2021
  
246
454
-352
-396
4 219
15 726
-2 537
17 360
102
17 462
Tilikauden voitto
  
4 250
4 250
9
4 259
Muut laajan tuloksen erät
5.1
565
-314
-1
250
-1
249
Tilikauden laaja tulos
  
—
—
—
565
-314
—
4 249
4 500
8
4 508
Osakeperusteiset maksut
  
149
149
149
Osakeperusteisten maksujen suorittaminen
-100
73
-27
-27
Omien osakkeiden hankinta(1)
5.1
-300
-12
-312
-312
Omien osakkeiden mitätöinti(1)
5.1
300
-300
—
—
Osingonjako
5.1
-337
-337
-17
-354
Tapahtumat omistajien kanssa yhteensä
  
—
49
—
—
—
-239
-337
-527
-17
-544
31.12.2022
  
246
503
-352
169
3 905
15 487
1 375
21 333
93
21 426
Tilikauden voitto
  
665
665
14
679
Muut laajan tuloksen erät
5.1
-418
-300
-25
-743
-4
-747
Tilikauden laaja tulos
  
—
—
—
-418
-300
—
640
-78
10
-68
Osakeperusteiset maksut
202
202
202
Osakeperusteisten maksujen suorittaminen
-77
59
-18
-18
Omien osakkeiden hankinta(1)
5.1
-303
12
-291
-291
Omien osakkeiden mitätöinti(1)
5.1
303
-303
—
—
Tytäryhtiöiden myynnit
—
-2
-2
Osingonjako
5.1
-611
-611
-10
-621
Tapahtumat omistajien kanssa yhteensä
  
—
125
—
—
—
-232
-611
-718
-12
-730
31.12.2023
  
246
628
-352
-249
3 605
15 255
1 404
20 537
91
20 628
(1) Omien osakkeiden hankinta on osa 3.2.2022 julkaistua omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmaa. Osakkeet ostetaan käyttäen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa. Takaisinosto-ohjelman ensimmäisessä vaiheessa aikavälillä 14.2.–11.11.2022 hankitut osakkeet
mitätöitiin 8.12.2022. Takaisinosto-ohjelman toisessa vaiheessa aikavälillä 2.1.–10.11.2023 hankitut osakkeet mitätöitiin 30.11.2023. Ks. lisätietoja liitetiedosta 5.1. Oma pääoma.
Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
64
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Osio 1
Esittämis-
perusta
Tässä osiossa on kuvattu tämän
konsernitilinpäätöksen yleiset laatimisperiaatteet,
mukaan lukien esittämisperusteet ja keskeiset
konsolidointiperiaatteet. Tässä osiossa esitetään
myös yhteenveto niistä laskentakysymyksistä,
joihin sisältyy eniten harkinnanvaraisuutta tai
epävarmuustekijöitä. Yksityiskohtaiset
laatimisperiaatteet sekä tarkemmat tiedot
harkintaan perustuvista ratkaisuista ja keskeisistä
epävarmuustekijöistä on esitetty kyseisten
liitetietojen yhteydessä.
1.1. Tietoa konsernista
Nokia Oyj (emoyhtiö) on julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on
Helsingissä, Suomessa. Nokia Oyj on kaikkien tytäryhtiöidensä
emoyhtiö (yhdessä Nokia tai konserni). Nokia on maailmanlaajuinen
matkapuhelin-, kiinteiden ja pilvipalveluverkkoratkaisujen
toimittaja yhdistäen laitteet, ohjelmistot ja palvelut sekä
immateriaalioikeuksien lisensoinnin, patentit, teknologiat
ja Nokia-brändin. Nokian pääkonttori sijaitsee Espoossa,
Suomessa. Nokia Oyj:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä
(Nasdaq Helsinki), New Yorkin pörssissä (NYSE) ja Pariisin
pörssissä (Euronext Paris).
Hallitus hyväksyi konsernitilinpäätöksen tilikaudelta
1.1.-31.12.2023 julkistettavaksi 29.2.2024.
1.2. Yleiset laatimisperiaatteet
Esittämisperusteet ja lausuma standardien
noudattamisesta
Konsernitilinpäätös on laadittu International Accounting
Standards Boardin (IASB) julkaisemien ja EU:n käyttöön
hyväksymien IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti.
Konsernitilinpäätös noudattaa myös Suomen tilinpäätös-
ja yhtiölainsäädäntöä.
Konsernitilinpäätöksen tiedot esitetään miljoonina euroina (milj.
EUR), ellei toisin ole mainittu, ja ne perustuvat liiketapahtumien
alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei liitetietojen yhteydessä
esitetyissä laatimisperiaatteissa ole toisin mainittu.
Muut tiedot
Tämä kappale liittyy Saksassa noudatettavaan paikalliseen
tilinpäätöslainsäädäntöön. Konsernitilinpäätökseen yhdistelty
saksalainen tytäryhtiö, Nokia Solutions and Networks GmbH &
Co. KG, joka on rekisteröity Münchenin kaupparekisteriin
yritysrekisteriasiakirjalla HRA 88537, on soveltanut Saksan
kauppaoikeuden (HGB) 264b §:n ja 291 §:n mukaista vapautusta.
Konsolidointiperiaatteet
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön tilinpäätöksen
sekä kaikkien niiden yhtiöiden tilinpäätökset, joissa sillä on
määräysvalta. Nokialla on määräysvalta sijoituskohteessa silloin,
kun se altistuu sijoituskohteen muuttuvalle tuotolle tai on
oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja pystyy vaikuttamaan
tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta koskevaa
valtaansa. Olettamus on, että äänienemmistö tuottaa
määräysvallan. Arvioidessaan sijoituskohdetta koskevaa
valtaansa Nokia ottaa huomioon myös muut tosiseikat ja
olosuhteet, mukaan lukien äänivallan ja potentiaalisen
äänivallan, oikeuden nimittää johtoon kuuluvia avainhenkilöitä
sekä muiden sopimuksellisten järjestelyiden tuottamat
oikeudet. Tytäryhtiö yhdistellään konsernitilinpäätökseen
siitä alkaen, kun Nokia saa siihen määräysvallan. Yhdistely
lopetetaan, kun määräysvalta tytäryhtiöön lakkaa.
Kaikki Nokian sisäiset liiketapahtumat eliminoidaan
konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Määräysvallattomien
omistajien osuus edustaa sitä osuutta tytäryhtiöiden tilikauden
voitosta tai tappiosta, muista laajan tuloksen eristä ja
nettovaroista, joka ei kuulu emoyhtiön osakkeenomistajille.
Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä
Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa Nokialla on huomattava
vaikutusvalta. Yhteisyritys on yhteisjärjestely, jonka mukaan
osapuolilla, joilla on järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on
oikeuksia järjestelyn nettovarallisuuteen.
Nokian osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä käsitellään
pääomaosuusmenetelmällä. Pääomaosuusmenetelmää
sovellettaessa osakkuusyhtiöihin tai yhteisyrityksiin tehdyt
sijoitukset kirjataan alun perin hankintamenon määräisinä.
Sijoitusten kirjanpitoarvoa oikaistaan muutoksilla, jotka
ovat tapahtuneet Nokian osuudessa osakkuusyhtiön tai
yhteisyrityksen nettovarallisuudesta hankinta-ajankohdan
jälkeen. Nokian osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten
tuloksesta sisällytetään konsernin tuloslaskelmaan.
Osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten muissa laajan tuloksen
erissä tapahtuneet muutokset esitetään Nokian muissa
laajan tuloksen erissä.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
65
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät (tai
luovutettavien erien ryhmät) ja lopetetut toiminnot
Pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät
luokitellaan myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoa
vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän
myynnistä sen sijaan, että se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta
käytöstä. Myytävänä oleviksi tai luovutettavien erien ryhmään
kuuluviksi luokitelluista pitkäaikaisista omaisuuseristä ei
tehdä poistoja.
Lopetettu toiminto raportoidaan silloin, kun konsernin osa,
joka koostuu toiminnoista ja rahavirroista, jotka ovat selvästi
erotettavissa Nokian muista osista sekä toiminnallisesti että
taloudellista raportointia varten, on luovutettu tai luokitellaan
myytävänä olevaksi, ja tämä osa edustaa keskeistä
liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä toiminta-aluetta
taikka on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka koskee
luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta
tai maantieteellisestä toiminta-alueesta. Konsernin
tuloslaskelmassa lopetettujen toimintojen tulos raportoidaan
erillään jatkuvien toimintojen tuloksesta, ja aiemmat tilikaudet
esitetään vertailukelpoisella tavalla. Jatkuvien ja lopetettujen
toimintojen väliset sisäiset tuotot ja kulut eliminoidaan,
lukuun ottamatta niitä tuottoja ja kuluja, joiden katsotaan
jatkuvan myös lopetettujen toimintojen luovutuksen jälkeen.
Tässä konsernitilinpäätöksessä esitettävät lopetetut
toiminnot käsittävät vuonna 2015 myydyn HERE-paikka- ja
karttaliiketoiminnan ja vuonna 2014 myydyn Devices & Services
-liiketoiminnan taloudelliset vaikutukset.
Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat
Toiminta- ja esittämisvaluutta
Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön
toiminta- ja esittämisvaluutta. Kaikkien konserniyhtiöiden
tilinpäätökset perustuvat toimintavaluuttaan eli sen
taloudellisen toimintaympäristön valuuttaan, jossa
konserniyhtiö pääasiallisesti toimii.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan
tapahtumapäivän valuuttakurssiin. Käytännössä käytetään
usein valuuttakurssia, joka on riittävän lähellä tapahtumapäivän
kurssia. Ulkomaanrahan määräiset monetaariset varat ja
velat arvostetaan raportointikauden päättymispäivän
valuuttakursseihin.
Monetaaristen varojen ja velkojen arvostamisesta ja niihin
liittyvien suojausinstrumenttien käyvän arvon muutoksista
johtuvat kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin
ja -kuluihin. Ei-monetaarisiin pitkäaikaisiin sijoituksiin liittyvät
realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot sisältyvät
kyseisten sijoitusten käyvän arvon arvostukseen ja kirjataan
liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
Ulkomaiset konserniyhtiöt
Konsernitilinpäätöstä laadittaessa sellaisten ulkomaisten
yksiköiden, joiden toimintavaluutta on muu kuin euro,
varat ja velat muunnetaan euroiksi raportointikauden lopun
valuuttakursseihin ja tuotot ja kulut tilikauden keskikursseihin.
Kurssierot, jotka syntyvät ulkomaisten yksiköiden yhdistelystä
konsernitilinpäätökseen, kirjataan muuntoeroiksi muihin laajan
tuloksen eriin. Luovuttaessa ulkomaisesta yksiköstä kyseiseen
yksikköön kohdistuvat kertyneet muuntoerot siirretään
tulosvaikutteisiksi.
1.3. Arvioiden käyttö ja kriittiset
kirjanpidolliset harkinnanvaraisuudet
Tilinpäätöksen laatiminen edellyttää johdon harkintaa
valittaessa ja sovellettaessa laatimisperiaatteita sekä
tehtäessä arvioita ja oletuksia tulevaisuudesta. Näillä harkintaan
perustuvilla ratkaisuilla, arvioilla ja oletuksilla voi olla merkittävä
vaikutus tilinpäätöksessä esitettäviin lukuihin.
Varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen määrittämiseen liittyvät
arviot, joihin liittyy epävarmuustekijöitä, perustuvat aiempaan
kokemukseen, odotettavissa oleviin lopputulemiin ja muihin
oletuksiin, jotka olivat saatavilla tätä tilinpäätöstä laadittaessa
ja niiden katsotaan olevan asianmukaisia kyseisissä
olosuhteissa. Arvioita ja oletuksia tarkistetaan säännöllisesti,
jos olosuhteissa tapahtuu muutoksia tai niihin liittyen saadaan
uutta tietoa. Koska arvioihin sisältyy luontaisesti eriasteista
epävarmuutta, todellinen lopputulema voi poiketa arvioidusta,
ja tästä voi aiheutua oikaisuja varojen ja velkojen
kirjanpitoarvoihin myöhemmillä kausilla.
Alla esitettyjen laskentakysymysten katsotaan sisältävän
vaativimpia, subjektiivisimpia tai monimutkaisimpia
harkintaan perustuvia ratkaisuja tai ne ovat sellaisia keskeisiä
epävarmuustekijöitä, jotka voivat aiheuttaa merkittävän
riskin varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen muuttumisesta
olennaisesti seuraavan tilikauden aikana. Lisätietoja keskeisistä
epävarmuustekijöistä ja harkintaan perustuvista ratkaisuista
on esitetty kyseisissä liitetiedoissa.
Keskeiset epävarmuustekijät ja
harkintaan perustuvat ratkaisut
Liitetieto
Harkintaan perustuva ratkaisu
koskien laskennallisten
verosaamisten kirjaamista
2.5. Tuloverot
Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin ja
muihin työsuhteen päättymisen
jälkeisiin etuuksiin liittyvä
epävarmuustekijä
3.4. Eläkkeet ja muut
työsuhteen päättymisen
jälkeiset etuudet
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
66
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
1.4. Uudet ja muuttuneet standardit ja
tulkinnat
Nokia otti käyttöön 1.1.2023 seuraavat IASB:n julkaisemat ja
EU:ssa sovellettaviksi hyväksytyt muutokset
tilinpäätösstandardeihin:
■ IFRS 17 Vakuutussopimukset (mukaan lukien kesäkuun 2020
ja joulukuun 2021 muutokset IFRS 17 -standardiin)
■ Muutokset IAS 8 Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet,
kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet -standardiin:
Kirjanpidollisten arvioiden määritelmä
■ Muutokset IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen -standardiin
ja IFRS Practice Statement 2 Making materiality judgments
-ohjeistukseen: Tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden
esittäminen
■ Muutokset IAS 12 Tuloverot -standardiin: Yhdestä
liiketoimesta aiheutuviin varoihin ja velkoihin liittyvä
laskennallinen vero
■ Muutokset IAS 12 Tuloverot -standardiin: Kansainvälisen
tuloverotuksen uudistamishanke – Pilari II -säännöt
Muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta erien arvostamiseen,
kirjaamiseen tai esittämiseen Nokian vuoden 2023
konsernitilinpäätöksessä. Muutosten vaikutukset
tilinpäätöksessä esitettäviin liitetietoihin on kuvattu alla.
IAS 1 -standardin ja IFRS Practice Statement 2:n tilinpäätöksen
laatimisperiaatteiden esittämistä koskevien muutosten
tavoitteena on auttaa yhteisöjä esittämään hyödyllisempää
informaatiota tilinpäätöksen laatimisperiaatteistaan
korvaamalla vaatimuksen esittää “merkittävät” tilinpäätöksen
laatimisperiaatteet vaatimuksella esittää “olennaiset”
tilinpäätöksen laatimisperiaatteet sekä lisäämällä ohjeistusta,
joka auttaa yhteisöjä arvioimaan milloin informaatio
tilinpäätöksen laatimisperiaatteista on olennaista ja se tulee
esittää. Nämä muutokset on otettu huomioon Nokian vuoden
2023 konsernitilinpäätöksessä esitetyissä tilinpäätöksen
laatimisperiaatteissa.
Muutokset IAS 12 -standardiin koskien Pilari II -sääntöjä on
laadittu vastaamaan OECD:n BEPS (Base Erosion and Profit
Shifting) Pilari II -sääntöjä ja ne sisältävät pakollisen väliaikaisen
poikkeuksen sellaisten laskennallisten verojen kirjaamisesta ja
esittämisestä, jotka johtuvat eri maissa tapahtuvasta Pilari II -
sääntöjen toimeenpanosta. Lisäksi ne sisältävät vaatimuksen
yhteisöille esittää tietoja, jotka auttavat tilinpäätöksen
käyttäjiä paremmin ymmärtämään, mikä vaikutus Pilari II
-säännöillä on yhteisön tuloveroihin, erityisesti ennen niiden
voimaanastumispäivää. Tietoja Pilari II -määräysten
vaikutuksesta Nokiaan on esitetty liitetiedossa 2.5. Tuloverot.
Nokia ei ole soveltanut ennenaikaisesti sellaisia uusia tai
muuttuneita standardeja tai tulkintoja, jotka on julkaistu,
mutta jotka eivät ole tulleet voimaan. Uusilla ja muuttuneilla
standardeilla ja tulkinnoilla, jotka IASB on julkaissut, mutta jotka
tulevat voimaan myöhemmillä raportointikausilla, ei odoteta
olevan olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen, kun
niitä sovelletaan. Mikäli nämä uudet ja muuttuneet standardit
ja tulkinnat koskevat Nokiaa, Nokia ottaa ne käyttöön, kun ne
tulevat voimaan ja hyväksytään sovellettaviksi EU:ssa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
67
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Osio 2
Tilikauden tulos
Tässä osiossa esitetään tarkempia tietoja
tuloslaskelman eristä kuten liikevaihdon jakauma
alueittain ja asiakastyypeittäin, Nokian
toimintasegmenttien tulokset sekä erittelyitä
liiketoiminnan kuluista ja liiketoiminnan muista
tuotoista. Lisäksi tämä osio sisältää tietoa
rahoitustuotoista ja -kuluista, tuloveroista sekä
osakekohtaisesta tuloksesta.
2.1. Liikevaihto
Laatimisperiaatteet
Nokia käsittelee asiakassopimuksen kirjanpidossaan, kun
sopimusosapuolet ovat hyväksyneet sopimuksen kirjallisesti,
jolloin osapuolet tyypillisesti sitoutuvat täyttämään omat
velvoitteensa, luovutettaviin tavaroihin ja palveluihin
liittyvät oikeudet, maksuehdot mukaan lukien, pystytään
yksilöimään, sopimuksella on kaupallista merkitystä ja
odotetun vastikemäärän saamisen katsotaan olevan
todennäköistä. Johto ottaa huomioon vain täytäntöön
pantavissa olevat oikeudet arvioidessaan myyntituottojen
kirjaamista asiakassopimuksista. Myynti, joka perustuu
puitesopimuksiin, jotka eivät sellaisenaan luo täytäntöön
pantavissa olevia oikeuksia ja velvoitteita, kirjataan vasta
myöhemmin laillisesti sitovien tilausten perusteella.
Sopimusmuutos tai tilaus käsitellään kirjanpidossa erillisenä
sopimuksena, jos sopimuksen soveltamisala laajenee sen
vuoksi, että siihen lisätään erotettavissa olevia tavaroita
tai palveluja, ja sopimuksen mukainen hinta nousee
vastikemäärällä, joka kuvastaa erillismyyntihintoja kyseisille
lisätavaroille tai -palveluille. Mikäli lisätavarat tai -palvelut
ovat erotettavissa olevia, mutta niistä saatava vastikemäärä
ei vastaa niiden erillismyyntihintoja, sopimusmuutos
käsitellään kirjanpidossa ikään kuin kyseessä olisi
olemassa olevan sopimuksen päättäminen ja uuden
sopimuksen syntyminen. Mikäli lisätavarat ja -palvelut
eivät ole erotettavissa olevia, sopimusmuutos kirjataan
myyntituottojen oikaisuksi sopimusmuutoksen ajankohtana.
Nokia kirjaa myyntituotot asiakassopimuksistaan luvattujen
tavaroiden ja palvelujen luovutusta vastaavasti sen
vastikemäärän mukaisesti, johon Nokia odottaa olevansa
oikeutettu asiakkaalle luovutettavia tavaroita tai palveluja
vastaan. Vastikemäärään saattaa sisältyä muuttuva
rahamäärä, jonka Nokia arvostaa todennäköisimmän
rahamäärän mukaisesti. Muuttuvuutta saattavat aiheuttaa
myyntimääriin perustuvat alennukset ja myyntiin tai
käyttöön perustuvat rojaltit. Nokia sisällyttää muuttuvan
vastikkeen transaktiohintaan vain siihen määrään saakka,
että on erittäin todennäköistä, ettei kertyneiden kirjattujen
myyntituottojen määrään jouduta tekemään merkittävää
peruutusta. Transaktiohinta ei myöskään sisällä kolmansien
osapuolten puolesta kerättyjä määriä.
Mikäli maksujen ajankohdat tarjoavat joko asiakkaalle tai
Nokialle merkittävän rahoitushyödyn, transaktiohintaa
oikaistaan rahoituskomponentin vaikutuksella, ja vastaava
korkotuotto tai -kulu esitetään myyntituotoista erillään.
Noudattamansa käytännön apukeinon mukaisesti Nokia ei
kuitenkaan oikaise transaktiohintaa rahoituskomponentin
vaikutuksella, jos sopimuksen syntymisajankohtana
on odotettavissa, että vastikemäärä vastaanotetaan
korkeintaan vuosi ennen tai jälkeen luvatun tavaran tai
palvelun luovuttamista asiakkaalle.
Nokian asiakassopimukset voivat koostua erilaisista
laitteiden, palvelujen ja immateriaalioikeuksien
yhdistelmistä. Nokian myymät laitteistot ja ohjelmistot
sisältävät takuun, jonka katsotaan olevan varmennusta
siitä, että tuotteet ovat sovittujen vaatimusten mukaisia
käsittäen valmistusvirheiden korjaustyöt ja laitteiston
korvaamisen tarvittaessa. Kyseinen standarditakuu on
kirjanpidossa katettu keskitetyllä takuuvarauksella.
Mikäli takuu annetaan tavallista pidemmälle ajanjaksolle
tai on palvelu, joka annetaan asiakkaalle edellä mainitun
standarditakuun lisäksi, kyseessä on erillinen suoritevelvoite.
Sopimuksista kirjattavien myyntituottojen kirjaaminen
määräytyy toimitettavien tavaroiden ja palvelujen luonteen
mukaan. Sopimuksessa luvattuihin tavaroihin tai palveluihin
voi kuulua tuotteiden myyntiä, immateriaalioikeuksien
lisensointia sekä osto-optioita uusille tuotteille tai
palveluille, jotka saattavat luoda asiakkaalle merkityksellisen
oikeuden. Nokia arvioi sopimuksen syntyhetkellä, mitkä
asiakassopimuksessa luvatuista tavaroista ja palveluista
ovat erotettavissa olevia suoritevelvoitteita.
Kunkin suoritevelvoitteen erillismyyntihinta määritetään
esimerkiksi tarkastelemalla kyseisen suoritevelvoitteen
hintaa tilanteessa, jossa ainoastaan kyseinen tavara tai
palvelu myydään asiakkaalle. Verrokkihintojen puuttuessa
erillismyyntihinta voidaan määritellä lisäämällä
suoritevelvoitteen odotettuihin kustannuksiin järkevä kate.
Kullekin suoritevelvoitteelle kohdennettu myynnin osuus
kirjataan, kun myynnin kirjaamisen kriteerit kyseisen
suoritevelvoitteen osalta täyttyvät.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
68
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Nokia kohdistaa transaktiohinnan jokaiselle erotettavissa
olevalle suoritevelvoitteelle niiden suhteellisten
erillismyyntihintojen perusteella. Mikäli erillismyyntihinta ei
ole suoraan havaittavissa, se arvioidaan. Transaktiohinta
saattaa sisältää alennuksen tai muuttuvan rahamäärän, joka
yleensä kohdistetaan kaikille sopimuksen suoritevelvoitteille
niiden suhteellisten erillismyyntihintojen perusteella, ellei
Nokialla ole havaittavissa olevaa näyttöä koko alennuksen
kohdistumisesta vain yhteen tai useampaan, muttei
kaikkiin suoritevelvoitteista. Myynti tuloutetaan täytetylle
suoritevelvoitteelle suhteellisten erillismyyntihintojen
perusteella kohdistetun transaktiohinnan mukaisesti.
Suoritevelvoite voidaan täyttää joko yhtenä ajankohtana
tai ajan kuluessa.
Kuten on esitetty liitetiedossa 4.5. Myyntisaamiset sekä
asiakassopimuksiin perustuvat erät, Nokia kirjaa jokaisesta
asiakassopimuksesta taseeseen joko omaisuuserän tai velan
riippuen Nokian suoritteen suhteesta siitä kerättävään
vastikkeeseen.
Myyntituotot tuotteista
Nokia valmistaa ja myy laajaa valikoimaa verkkolaitteita
vastaten kattavasti verkko-operaattoreiden tarpeisiin.
Myynti tuloutetaan, kun määräysvalta tuotteisiin on siirtynyt
asiakkaalle. Määräysvallan siirtymisen määrittäminen saattaa
vaatia harkintaa. Määräysvalta siirtyy standardituotteiden
kohdalla tyypillisimmin toimituksen yhteydessä.
Monimutkaisempien tuoteratkaisujen kohdalla määräysvalta
siirtyy puolestaan yleisimmin asiakkaan hyväksynnästä.
Tietyissä järjestelyissä, jotka liittyvät lähinnä Submarine
Networks -liiketoimintaan, Nokian suoritteella ei ole
vaihtoehtoista käyttöä. Tällöin Nokia tulouttaa myynnin ajan
kuluessa käyttämällä tuotokseen perustuvaa menetelmää, joka
kuvastaa omaisuuserän määräysvallan siirtymistä asiakkaalle,
kuten myös Nokian oikeutta korvaukseen siihenastisesta
työsuoritteesta, kate mukaan lukien. Nokian sopimukselle
valitsema tuotokseen perustuvan menetelmän mittaustapa
saattaa vaihdella sopimuksen luonteen mukaisesti.
Myyntituotot palveluista
Nokia tarjoaa verkkolaitteisiin liittyviä palveluita aina asiakkaan
verkon hallinnoinnista ja tuotteiden ylläpitopalveluista verkon
asennukseen, integrointiin ja optimointiin. Myynti kirjataan
jokaiselle erilliselle palvelusuoritevelvoitteelle, kun tai sitä
mukaa kuin asiakas hyötyy Nokian suoritteesta. Palveluihin
liittyvä myynti tuloutetaan ajan kuluessa asiakkaan verkon
hallinnointiin liittyvistä palveluista ja kunnossapitopalveluista,
sillä näiden palveluiden kohdalla Nokia tuottaa suoritetta
koko määräaikaisen sopimuksen ajan, ja asiakas samanaikaisesti
sekä saa että kuluttaa Nokian suoritteesta koituvaa hyötyä
sitä mukaa kun Nokia suoritetta tuottaa. Joissakin tapauksissa
Nokian tarjoamiin palveluihin liittyy asiakashyväksyntä,
ja tällöin saadun hyväksynnän on todettu edustavan oikeaa
tuloutushetkeä.
Myyntituotot lisensseistä ja ohjelmistoista
Nokia tarjoaa asiakkailleen lisenssejä omistamiinsa
immateriaalioikeuksiin myöntämällä ohjelmistolisenssejä
sekä myöntämällä asiakkaille oikeuksia hyödyntää
Nokian immateriaalioikeuksia omissa tuotteissaan.
Ohjelmistolisenssien kohdalla myynti tuloutetaan toimituksen
tai asiakashyväksynnän perusteella, sillä Nokia on todennut
jokaisen ohjelmistoversion olevan erotettavissa oleva,
ja lisenssi koskee ohjelmistoa siinä tilassa kuin se
on luovutushetkellä.
Nokian myöntäessä asiakkaille lisenssin hyödyntää
Nokian immateriaalioikeuksia, kirjataan vastaavat
lisenssimaksutuotot suoriteperusteisesti niihin liittyvien
sopimusten sisällön mukaisesti. Valtaosassa sopimuksista
Nokialle jää velvoite jatkaa kehitystyötä ja tarjota
asiakkaalle viimeisimmät lisäykset immateriaalioikeuksiin
sopimuskauden aikana, ja täten tuotto kirjataan
jaksottamalla tasaerin sille ajalle, jonka kuluessa jäljellä
olevat suoritevelvoitteet täytetään. Kyseisen myynnin
jaksotustavan katsotaan todenmukaisimmin kuvastavan
Nokian suoritevelvoitteen täyttämistä, sillä lisensoitujen
immateriaalioikeuksien sisältämien uusien keksintöjen,
jotka ovat erittäin riippuvaisia toisistaan ja voimakkaasti
yhteydessä toisiinsa, katsotaan syntyvän jatkuvan ja
tilikauden aikana melko vakaan tutkimus- ja kehitystyön
(T&K) seurauksena. Joidenkin sopimusten kohdalla
Nokialla ei ole suoritevelvoitetta sen jälkeen, kun lisenssi
sopimuksen solmimisajankohdan immateriaalioikeuteen
on myönnetty, eikä saatuihin lisenssimaksuihin liity
minkäänlaista takaisinmaksuvelvoitetta. Kyseisissä
tapauksissa myyntituotto kirjataan kokonaisuudessaan
lisenssisopimuskauden alussa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
69
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Liikevaihdon jakautuminen
Johto on todennut Nokian raportoimien maantieteellisten
alueiden parhaiten kuvastavan sitä, miten taloudelliset tekijät
vaikuttavat myyntituottojen ja rahavirtojen luonteeseen,
määrään, ajoittumiseen ja epävarmuuteen. Nokian pääasiallinen
asiakaskunta koostuu yksittäisessä maassa tai tietyllä
maantieteellisellä alueella toimivista yrityksistä. Vaikka Nokian
teknologiasykli on maailmanlaajuisesti samankaltainen, eri maat
ja maantieteelliset alueet ovat luonnostaan syklin eri vaiheessa,
usein kyseisille maille ja alueille ominaisten makrotaloudellisten
olosuhteiden vuoksi. Kuten liitetiedossa  2.2. Segmentti-
informaatio on kuvattu, ylin operatiivinen päätöksentekijä
seuraa liikevaihdon kehitystä ulkoisille asiakkaille alueittain,
minkä lisäksi hän seuraa liikevaihdon kehitystä myös
asiakasryhmittäin, kuten tässä liitetiedossa on esitetty.
Jokaisella raportoitavalla segmentillä, joka on kuvattu
liitetiedossa 2.2. Segmentti-informaatio, on asiakkaita,
joilla on toimintaa kaikilla maantieteellisillä alueilla.
Yhdelläkään raportoitavalla segmentillä ei ole maantieteellisiä
myyntituottojen keskittymiä, paitsi Teknologia-segmentillä,
jonka myynti sisältyy Euroopan lukuihin.
Liikevaihto ulkoisille asiakkaille alueittain
Liikevaihto ulkoisille asiakkaille alueittain perustuu asiakkaan
sijaintiin, lukuun ottamatta Teknologia-segmentin
immateriaalioikeus- ja patenttilisenssituloa, joka on kohdistettu
Eurooppaan.
milj. EUR
2023
2022
2021
Aasian ja Tyynenmeren alue
2 291
2 648
2 472
Eurooppa
5 873
6 662
6 313
Kiinan alue
1 303
1 581
1 512
Intia
2 842
1 290
1 035
Latinalainen Amerikka
1 046
1 223
983
Lähi-itä ja Afrikka
2 050
1 969
1 771
Pohjois-Amerikka
5 733
8 388
7 187
Submarine Networks
1 120
1 150
929
Yhteensä
22 258
24 911
22 202
Liikevaihto asiakasryhmittäin
milj. EUR
2023
2022
2021
Viestintäpalvelujen tarjoajat
17 652
19 921
17 977
Yritykset
2 282
1 997
1 575
Lisenssinsaajat
1 085
1 595
1 502
Muut(1)
1 239
1 398
1 148
Yhteensä
22 258
24 911
22 202
(1) Sisältää eri markkinalla toimivan Submarine Networks -liiketoiminnan sekä erillisenä
yksikkönä toimivan Radio Frequency Systems (RFS) -liiketoiminnan liikevaihdot, sekä
tiettyjä muita eriä kuten segmenttien välisten tuottojen eliminoinnit. Submarine
Networks -liiketoiminnan ja RFS-liiketoiminnan liikevaihdot sisältävät myös
myyntituotot viestintäpalvelujen tarjoajilta ja yritysasiakkailta.
Tilauskanta
Sitoviin tilauksiin perustuva, osittain tai kokonaan
täyttämättömille suoritevelvoitteille transaktiohinnasta
kohdistettu kokonaissumma 31.12.2023 oli 22,0 miljardia
euroa (19,5 miljardia euroa vuonna 2022). Johto on arvioinut
näiden täyttämättömien suoritevelvoitteiden tuloutuvan
seuraavasti:
2023
2022
Vuoden sisällä
51 %
75 %
2–3 vuodessa
30 %
21 %
Yli 3 vuodessa
19 %
4 %
Yhteensä
100 %
100 %
Arvioitu suoritevelvoitteiden täyttämisajankohta saattaa
muuttua monen sellaisen tekijän vuoksi, joihin Nokialla ei ole
mahdollisuutta vaikuttaa. Tällaisia tekijöitä saattavat olla
esimerkiksi muutokset asiakkaiden ja tietoverkkojen kysynnässä
tai markkinaolosuhteissa, ja joissakin tapauksissa rajoitteita
saattavat aiheuttaa esimerkiksi sääolosuhteet tai muut
projektilogistiikkaan vaikuttavat tekijät. Tilikauden aikana
kirjattu myynti aiempina tilikausina täytetyistä tai osittain
täytetyistä suoritevelvoitteista, esimerkiksi transaktiohinnoissa
tapahtuneiden muutosten takia, ei ollut olennainen.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
70
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
2.2. Segmentti-informaatio
Laatimisperiaatteet
Nokialla on neljä raportoitavaa toimintasegmenttiä
taloudellista raportointia varten: (1) Verkkoinfrastruktuuri
(Network Infrastructure), (2) Matkapuhelinverkot (Mobile
Networks), (3) Pilvi- ja verkkopalvelut (Cloud and Network
Services) ja (4) Teknologia (Nokia Technologies). Lisäksi
Nokia esittää liikevaihdon erittelyn Verkkoinfrastruktuuri-
segmenttiin kuuluvien liiketoimintojen osalta: (i) IP
Networks, (ii) Optical Networks, (iii) Fixed Networks ja
(iv) Submarine Networks.
Toimitusjohtaja on ylin operatiivinen päätöksentekijä ja
seuraa segmenttien operatiivista tulosta arvioidakseen
niiden suoriutumista ja tehdäkseen resurssien
kohdistamiseen liittyviä päätöksiä. Segmenttien keskeisiin
taloudellisiin tunnuslukuihin kuuluvat lähinnä liikevaihto
ja segmentin liikevoitto. Segmenttien suoriutumisen
arvioiminen ja resurssien kohdistaminen perustuu
ensisijaisesti segmenttien liikevoittoon, jonka johto uskoo
olevan tarkoituksenmukaisin mittari tähän tarkoitukseen.
Segmentin liikevoitto ei sisällä aineettomien
hyödykkeiden poistoja eikä muita yrityskaupoista johtuvia
hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä, liikearvon
arvonalentumistappioita, uudelleenjärjestelyihin
liittyviä kuluja eikä tiettyjä muita tuottoja ja kuluja,
jotka eivät välttämättä ole merkityksellisiä liiketoiminnan
toiminnallisen tuloksen arvioinnin kannalta.
Segmenttien laatimisperiaatteet ovat samat kuin
konsernilla, lukuun ottamatta tiettyjä edellä mainittuja
tuottoja ja kuluja, joita ei kohdisteta segmenteille.
Segmenttien välisiä tuottoja ja siirtoja käsitellään kuin ne
olisi tehty kolmannen osapuolen kanssa, eli vallitseviin
markkinahintoihin perustuen.
Segmenttien kuvaukset
Verkkoinfrastruktuuri
Verkkoinfrastruktuuri-segmentti palvelee viestintäpalvelujen
tarjoajia, yrityksiä, internet-toimijoita ja julkisen sektorin
asiakkaita. Siihen kuuluvat seuraavat liiketoiminnat: (i) IP
Networks, joka tarjoaa IP-verkkoja ja palveluja asunto-, mobiili-,
yritys- ja pilvisovelluksiin; (ii) Optical Networks, joka tarjoaa
optisia kuljetusverkkoja metro-, alue-, ja pitkän matkan
sovelluksiin ja tekee yhteistyötä merenalaisissa sovelluksissa
Submarine Networks -yksikön kanssa; (iii) Fixed Networks, joka
tarjoaa kuitu-, kiinteitä langattomia ja kupariyhteysteknologioita
sekä (iv) Submarine Networks, joka tarjoaa merenalaisia
kaapeliyhteyksiä.
Matkapuhelinverkot
Matkapuhelinverkot-segmentti tarjoaa tuotteita ja palveluja
kaikille matkapuhelinverkko teknologioille. Sen tuotevalikoima
sisältää radioverkkotuotteita ja mikroaaltosiirtoverkko-
teknologioita, verkkojen hallintaratkaisuja sekä verkkojen
suunnittelun, optimoinnin, käyttöönottojen ja teknisen
tuen palveluja.
Pilvi- ja verkkopalvelut
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentti rakentuu ohjelmistojen
ja pilven ympärille, ja se keskittyy johtavan aseman
saavuttamiseen pilvinatiiveissa ohjelmistoissa ja as-a-service-
liiketoimintamalleissa kriittisten verkkojen kysynnän kiihtyessä,
ja sillä on vahva markkina-asema tietoliikenneohjelmistoissa,
yksityisissä langattomissa verkoissa ja kognitiivisissa (älykkäissä)
palveluissa. Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin tuote- ja
palveluvalikoima sisältää ydinverkot kattaen sekä ääni- että
pakettivälitteiset ratkaisut; liiketoimintasovellukset kattaen
esimerkiksi tietoturvan, automaation ja monetisaation; pilvi-
ja kognitiiviset palvelut; sekä yrityksille suunnatut ratkaisut
kattaen yksityiset langattomat verkot ja teollisuuden automaation.
Teknologia
Teknologia-segmentti kaupallistaa Nokian immateriaalioikeuksia
eli patentteja, teknologioita ja Nokian brändiä. Tämä perustuu
Nokian jatkuvaan innovaatiojohtajuuteen, pitkäaikaisiin
tutkimus- ja kehitysinvestointeihin sekä vuosikymmenten
työhön teknologiastandardien kehittämiseksi. Suurin osa
Nokian patenttiportfolion lisensointiin ja patentointiin liittyvästä
liikevaihdosta ja näihin toimintoihin liittyvistä kuluista kirjataan
Teknologia-segmentin yhteyteen. Jokainen  segmentti kirjaa
erikseen tutkimus- ja kehityskulunsa.
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut
Vaikka Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osio ei ole
raportoitava segmentti, Nokia esittää siitä segmenttikohtaisia
tietoja. Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osio sisältää
Radio Frequency Systems -liiketoiminnon, joka toimii erillisenä
yksikkönä. Lisäksi Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osio
sisältää tietyt yhtymätasoiset ja keskitetysti hallinnoidut
toimintakulut sekä käypään arvoon arvostamisesta syntyvät
voitot ja tappiot sijoituksista venture fund -rahastoihin, mukaan
lukien NGP Capitalin hallinnoimat sijoitukset.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
71
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Segmenttien tulos
milj. EUR
Verkko-
infrastruktuuri (1)
Matkapuhelin-
verkot
Pilvi- ja
verkko-
palvelut
Teknologia
Konsernin
yhteiset
toiminnot ja
muut
Eliminoinnit ja
kohdistamatto-
mat erät (2)
Konserni
yhteensä
2023
Myynti ulkoisille asiakkaille
8 039
9 791
3 219
1 085
124
—
22 258
Myynti muille segmenteille
-2
6
1
—
6
-11
—
Liikevoitto/-tappio
1 054
723
255
734
-391
-687
1 688
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten
tuloksesta
—
-30
7
12
—
-28
-39
Rahoitustuotot ja -kulut
-150
Voitto ennen veroja
1 499
Muut segmenttikohtaiset erät
Poistot
-235
-366
-81
-39
-14
-352
-1 087
2022
Myynti ulkoisille asiakkaille
9 044
10 658
3 350
1 583
276
—
24 911
Myynti muille segmenteille
3
13
1
12
19
-48
—
Liikevoitto/-tappio
1 102
940
177
1 208
-318
-791
2 318
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten
tuloksesta
—
-11
6
-8
—
-13
-26
Rahoitustuotot ja -kulut
-108
Voitto ennen veroja
2 184
Muut segmenttikohtaiset erät
Poistot
-229
-347
-91
-34
-28
-411
-1 140
2021
Myynti ulkoisille asiakkaille
7 673
9 711
3 088
1 490
240
—
22 202
Myynti muille segmenteille
1
6
1
12
17
-37
—
Liikevoitto/-tappio
784
765
166
1 185
-125
-617
2 158
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten
tuloksesta
-1
6
6
-2
—
—
9
Rahoitustuotot ja -kulut
-241
Voitto ennen veroja
1 926
Muut segmenttikohtaiset erät
Poistot
-208
-338
-95
-33
-30
-391
-1 095
(1) Sisältää IP Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 2 606 miljoonaa euroa (3 063 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 2 679 miljoonaa euroa vuonna 2021), Optical Networks -
liiketoiminnan liikevaihtoa 1 942 miljoonaa euroa (1 891 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 1 708 miljoonaa euroa vuonna 2021), Fixed Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa
2 369 miljoonaa euroa (2 943 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 2 358 miljoonaa euroa vuonna 2021) sekä Submarine Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 1 120 miljoonaa
euroa (1 150 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 929 miljoonaa euroa vuonna 2021).
(2) Kohdistamattomat erät sisältävät aineettomien hyödykkeiden poistoja, uudelleenjärjestelyihin liittyviä kuluja, arvonalentumistappioita sekä tiettyjä muita eriä.
Olennaiset täsmäytyserät segmenttien liikevoitto
yhteensä ja konsernin liikevoiton välillä
milj. EUR
2023
2022
2021
Segmenttien liikevoitto yhteensä
2 375
3 109
2 775
Uudelleenjärjestelykulut ja muut
niihin liittyvät kulut
-356
-177
-263
Hankittujen aineettomien
hyödykkeiden poistot
-352
-411
-391
Toimintamaasta poistumiseen
liittyvät kulut
49
-98
—
Omaisuuserien arvonalentumiset
ja alaskirjaukset ja niiden
peruutukset
-25
-97
-45
Oikeudellisten riitojen ratkaisut
—
—
80
Käyttöomaisuuden myyntivoitot
—
—
53
Muut
-3
-8
-51
Konsernin liikevoitto
1 688
2 318
2 158
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
72
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Maantieteelliset ja suurimpia asiakkaita koskevat
tiedot
Liikevaihto ulkoisille asiakkaille maittain
milj. EUR
2023
2022
2021
Suomi
1 192
1 697
1 605
Yhdysvallat
5 373
7 949
6 791
Intia
2 835
1 283
1 022
Ranska
792
862
847
Iso-Britannia
786
759
650
Muut
11 280
12 361
11 287
Yhteensä
22 258
24 911
22 202
Liikevaihto ulkoisille asiakkaille maittain perustuu asiakkaan
sijaintiin, lukuun ottamatta Teknologia-segmentin
patenttilisenssituloa, joka on kohdistettu kokonaan Suomeen.
Suurimmat asiakkaat
Kuten toimialallemme on tyypillistä, Nokian liikevaihto
muodostuu suurilta osin monivuotisista asiakassopimuksista,
ja merkittävien asiakkaiden lukumäärä on rajallinen. Mikään
yksittäinen asiakas ei edustanut yli kymmentä prosenttia
konsernin liikevaihdosta vuonna 2023.  Vuonna  2022 suurin
asiakas kattoi 10 % ja vuonna 2021 11 % liikevaihdosta
ulkoisille asiakkaille. Suurimman asiakkaan liikevaihtoa ovat
raportoineet Verkkoinfrastruktuuri-, Matkapuhelinverkot-,
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentit sekä Konsernin yhteiset
toiminnot ja muut -osio.
Pitkäaikaiset varat maittain
milj. EUR
2023
2022
Suomi
1 549
1 365
Yhdysvallat
4 383
5 032
Ranska
2 139
2 180
Muut
1 376
1 297
Yhteensä
9 447
9 874
Pitkäaikaiset varat sisältää liikearvon, aineettomat hyödykkeet,
aineelliset hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät.
2.3. Liiketoiminnan kulut sekä muut tuotot
Laatimisperiaatteet
Nokia esittää tuloslaskelman kulut toimintokohtaisesti,
koska se katsoo kyseisen esittämistavan antavan
merkityksellisempää tietoa taloudellisen tuloksensa
muodostumisesta. Kululajikohtainen erittely on esitetty
liitetietona. Tietyt tuotot ja kulut, kuten venture fund -
sijoitusten voitot ja tappiot, esitetään liiketoiminnan
muina tuottoina ja kuluina, koska Nokia katsoo näiden
erien liittyvän sen liiketoimintaan, mutta ei katso niiden
kohdistuvan millekään tietylle toiminnolle.
Julkiset avustukset, jotka saadaan korvauksena
toteutuneista kuluista, vähennetään niitä vastaavista
kuluista, lukuun ottamatta tiettyjä kertaluonteisia
avustuksia, jotka esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Tutkimus- kehityskuluihin liittyvien veronhyvitysten
muodossa saadut julkiset avustukset vähennetään
tutkimus- ja kehityskuluista siinä tapauksessa, että
veronhyvitys liittyy Nokian tutkimus- ja kehityskuluihin
ja veronhyvitystä vastaava määrä maksetaan rahana,
mikäli Nokialla ei ole tuloverovelkaa, johon veronhyvitys
voidaan kohdistaa. Tutkimus- ja kehityskuluihin liittyvät
veronhyvitykset, jotka eivät täytä molempia edellä
mainittuja ehtoja, kirjataan verotuotoksi.
Kululajikohtainen erittely
milj. EUR
2023
2022
2021
Henkilöstökulut
7 470
7 903
7 541
Materiaalikulut
7 825
8 481
6 320
Alihankinta ja muut
asiakassopimuksiin liittyvät kulut
2 949
3 156
4 225
Aineettomien ja aineellisten
hyödykkeiden poistot
1 087
1 140
1 095
IT-palvelut
399
376
230
Arvonalentumistappiot
25
90
39
Muut
981
1 545
1 037
Liiketoiminnan kulut yhteensä
20 736
22 691
20 487
Liiketoiminnan kulut sisältävät saatuja julkisia avustuksia sekä
tutkimus- ja kehitystoimintaan liittyviä veronhyvityksiä yhteensä
173 miljoonaa euroa (146 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja
111 miljoonaa euroa vuonna 2021), jotka on pääosin kirjattu
vähentämään tutkimus- ja kehityskuluja.
Uudelleenjärjestelykulut toiminnoittain(1):
milj. EUR
2023
2022
2021
Hankinnan ja valmistuksen kulut
153
85
133
Tutkimus- ja kehityskulut
61
37
73
Myynnin ja hallinnon kulut
137
46
78
Uudelleenjärjestelykulut
yhteensä
351
168
284
(1) Uudelleenjärjestelykulut sisältävät etuuspohjaisten järjestelyjen supistamiseen
liittyvät tuotot ja kulut.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
73
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Liiketoiminnan muut tuotot
milj. EUR
2023
2022
2021
Voitot aineellisten hyödykkeiden myynneistä mukaan lukien myydyt
liiketoiminnat
168
7
66
Saadut avustukset ja julkiset tuet
—
20
43
Venture fund -sijoitusten tappiot/voitot
-56
27
188
Oikeudellisten riitojen ratkaisuihin liittyvät tuotot
—
—
90
Muut
54
44
56
Yhteensä
166
98
443
Liiketoiminnan muut kulut
milj. EUR
2023
2022
2021
Odotettavissa olevat luottotappiot myyntisaamisista
-4
-107
16
Luovutettavien erien ryhmien arvonalentumiset
—
-72
—
Varausten muutokset
37
-134
-77
Kurssivoitot/-tappiot ennakoitujen valuuttamääräisten myyntien ja
ostojen suojauksesta
80
-107
45
Muut
-22
-19
-97
Yhteensä
91
-439
-113
2.4. Rahoitustuotot ja -kulut
Rahoitustuotot
milj. EUR
2023
2022
2021
Korkotuotot rahoitussijoituksista
199
69
21
Korkotuotot muihin sopimuksiin sisältyvistä rahoituskomponenteista
21
13
28
Etuuspohjaisten järjestelyjen nettokorkotulot(1)
187
92
26
Muut rahoitustuotot(2)
18
4
-6
Yhteensä
425
178
69
(1) Vuonna 2023 Nokia muutti etuuspohjaisten järjestelyjen nettokorkotulot -erän esittämistapaa rahoituskuluista rahoitustuottoihin.
Tämä kuvastaa paremmin erän luonnetta sillä Nokia odottaa tämän erän olevan tuottoa myös lähitulevaisuudessa. Vertailutiedot
vuosilta 2022 ja 2021 on oikaistu vastaavasti.
(2) Sisältää vuonna 2023 Nokia Shanghai Belliin liittyvän rahoitusvelan käyvän arvon muutoksesta johtuvan 2 miljoonan euron tappion
(11 miljoonan euron voiton vuonna 2022 ja 33 miljoonan euron tappion vuonna 2021 ). Ks. liitetieto 6.3. Merkittävät, osittain
omistetut tytäryhtiöt.
Rahoituskulut
milj. EUR
2023
2022
2021
Korkokulut korollisista veloista
-201
-103
-113
Negatiivinen korko rahoitussijoituksista
-3
-27
-29
Korkokulut muihin sopimuksiin sisältyvistä rahoituskomponenteista(1)
-126
-66
-40
Korkokulut vuokrasopimusveloista
-28
-26
-24
Tappiot/voitot omaisuuseristä, joihin sovelletaan käyvän arvon
suojauslaskentaa, netto
-93
262
25
Voitot/tappiot johdannaisista, joihin sovelletaan käyvän arvon
suojauslaskentaa, netto
89
-265
-25
Valuuttakurssitappiot/-voitot, netto
-187
20
-60
Muut rahoituskulut(2)
-26
-81
-44
Yhteensä
-575
-286
-310
(1) Sisältää vuonna 2023 myyntisaamisten myyntiin liittyen 106 miljoonaa euroa ( 46 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 12 miljoonaa
euroa vuonna 2021).
(2) Sisältää vuonna 2023 eräille kehittyvien markkinoiden asiakkaille myönnettyihin lainoihin liittyvän 9 miljoonan euron tappiota
koskevan vähennyserän kasvun (arvonalentumisen 61 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja tappiota koskevan vähennyserän kasvun
32 miljoonaa euroa vuonna 2021 ).
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
74
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
2.5. Tuloverot
Laatimisperiaatteet
Tuloverot koostuvat kauden verotettavaan tuloon
perustuvista veroista ja laskennallisista veroista. Tuloverot
kirjataan konsernin tuloslaskelmaan, ellei tulovero liity
muihin laajan tuloksen eriin, tai suoraan omaan pääomaan
kirjattuihin eriin, jolloin tulovero kirjataan vastaavasti
muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan
konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen ja ne perustuvat
kunakin raportointipäivänä säädettyihin tai käytännössä
hyväksyttyihin paikallisiin verolakeihin ja verokantoihin.
Konserniyhtiöiden puolesta tulosta pidätetyt lähdeverot
kirjataan tuloveroihin silloin kun niiden katsotaan perustuvan
nettotuloksesta laskettuun veroon.
Laskennallinen verosaaminen ja -velka lasketaan taselähtöisellä
velkamenetelmällä kaikkien konsernitilinpäätöksessä
esitettävien varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen ja niiden
verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista eroista.
Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrän asti kun
on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa
tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot,
käyttämättömät veronhyvitykset ja vähennyskelpoiset
väliaikaiset erot voidaan hyödyntää kyseisissä maissa.
Laskennallisten verosaamisten hyödyntäminen arvioidaan
jokaisena raportointipäivänä. Jos tosiseikat ja olosuhteet
osoittavat laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen
olevan epätodennäköistä, niiden kirjanpitoarvoa oikaistaan.
Laskennallinen verovelka kirjataan veronalaisista
väliaikaisista eroista, ja liiketoimintojen yhdistämisessä
hankittujen yksilöitävissä olevien omaisuuserien käypien
arvojen ja niiden verotuksellisten arvojen välisistä
väliaikaisista eroista. Laskennallisia verovelkoja ei kirjata
silloin, kun ne syntyvät liikearvon alkuperäisestä
kirjaamisesta. Tytär- ja osakkuusyhtiöihin ja
yhteisjärjestelyihin tehtyihin sijoituksiin liittyvistä
veronalaisista väliaikaisista eroista kirjataan laskennallinen
verovelka, paitsi siinä tapauksessa, että Nokia pystyy
määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan
eikä väliaikainen ero todennäköisesti purkaudu
ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Nokia soveltaa
poikkeusta Pilari 2 tuloveroihin liittyvien laskennallisten
verosaamisten ja -velkojen kirjaamiseen ja esittämiseen.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat määritetään niiden
verokantojen perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä
hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä
ja joita odotetaan sovellettavan, kun kyseinen saaminen
realisoituu tai velka suoritetaan. Laskennallisia verosaamisia
ja -velkoja ei diskontata.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään
kirjanpidossa toisistaan silloin, kun Nokialla on laillisesti
toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden
verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat
keskenään ja kun laskennalliset verosaamiset ja -velat
liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko
samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, jotka aikovat
joko kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat
verosaamiset ja -velat keskenään tai realisoida saamisen
ja suorittaa velan samanaikaisesti tulevilla kausilla, joilla
merkittäviä määriä laskennallisia verovelkoja tai -saamisia
odotetaan suoritettaviksi tai hyödynnettäviksi.
Nokia arvioi kausittain veroilmoituksissa otettuja näkemyksiä
tilanteissa, joissa sovellettavaan verolainsäädäntöön
liittyy tulkinnanvaraisuutta. Kirjattuja tuloveroja oikaistaan,
jos pidetään todennäköisenä (toteutuminen on
todennäköisempää kuin toteutumatta jääminen), että
veroviranomainen ei täysin hyväksy tiettyjä veropositioita.
Kirjatut määrät perustuvat raportointipäivän arvioon
lopullisen veron todennäköisimmästä määrästä tai
odotettavissa olevasta painotetusta keskimääräisestä
arvosta sen mukaan, kumpi menettelytapa parhaiten
ennakoi Nokian mielestä epävarmuuden toteutumista.
Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu
Nokia on tuloverovelvollinen niissä maissa, joissa sillä
on toimintaa. Harkintaa edellytetään määritettäessä
tilikauden verotettavaan tulokseen perustuvan veron,
epävarmojen veropositioiden, laskennallisten
verosaamisten ja -velkojen määrää ja sitä, missä määrin
laskennallisia verosaamisia voidaan kirjata taseeseen.
Arviot liittyen laskennallisten verosaamisten
hyödyntämiseen perustuvat odotettavissa olevaan
verotettavaan tuloon ja verosuunnittelustrategioihin.
Näihin arvioihin ja oletuksiin perustuen 31.12.2023
Nokialla on 21 569 miljoonaa euroa (20 214 miljoonaa
euroa vuonna 2022) käyttämättömiä verotuksellisia
tappioita, käyttämättömiä veronhyvityksiä ja
vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja, joista ei ole kirjattu
laskennallisia verosaamisia, koska kyseisten erien
hyödyntäminen on epävarmaa. Suurin osa kirjaamattomista
laskennallisista verosaamisista liittyy Ranskaan.
Laskennallisten verosaamisten hyödyntäminen
edellyttää, että tulevaisuuden veronalaiset tulot ylittävät
veronalaisten väliaikaisten erojen purkautumisesta
kertyvän tulon. Laskennalliset verosaamiset kirjataan,
mikäli on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy
riittävästi veronalaista tuloa, jota vastaan käyttämättömät
verotukselliset tappiot, käyttämättömät veronhyvitykset
ja vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää
ennen käyttämättömien verotuksellisten tappioiden ja
käyttämättömien veronhyvityksien vanhentumista.
Laskennallisten verosaamisten kirjaaminen edellyttää
harkintaa arvioitaessa sen yhtiön tai verokonsernin,
jolle laskennalliset verosaamiset on kirjattu, tulevaa
taloudellista suoriutumista. 31.12.2022 Nokia
takaisinkirjasi 2,5 miljardin euron laskennalliset
verosaamiset Suomessa konsernitaseeseen.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
75
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Tuloverojen erittely
milj. EUR
2023
2022
2021
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot
-431
-426
-409
Laskennalliset verot
-394
2 452
137
Yhteensä
-825
2 026
-272
Tuloverojen täsmäytys
Suomen voimassa olevan 20 prosentin verokannan mukaan laskettujen verojen vertailu
konsernin tuloslaskelmassa esitettyihin veroihin:
milj. EUR
2023
2022
2021
Tuloverokulu voimassa olevalla verokannalla
-300
-437
-385
Pysyvät erot
139
87
47
Kuluksi kirjatut lähdeverot
-41
-72
-37
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta(1)
22
3
95
Muissa maissa toimivien tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus
-140
-68
-57
Kirjaamattomien laskennallisten verosaamisten vaikutus(2)
-524
-107
-77
Hyöty aiemmin kirjaamattomista laskennallisista verosaamisista(3)
25
2 646
187
Nettomuutos tuloveroissa, joihin liittyy epävarmuutta
-15
9
-29
Muutokset tuloverokannoissa
32
24
17
Tuloverot jakamattomista voittovaroista
-23
-59
-33
Yhteensä
-825
2 026
-272
(1) Vuonna 2021 liittyy ensisijaisesti aikaisempaan toimintamallin integrointiin liittyvään verotuottoon.
(2) Vuonna 2023 sisältää sisäisen toimintamallin muutoksesta johtuvan laskennallisten verosaamisten uudelleenmäärittelyn.
(3) Vuonna 2022 sisältää Suomeen liittyvien laskennallisten verosaamisten takasinkirjaamisen taseeseen.
Tuloverovelat ja -saamiset sisältävät nettona 184 miljoonaa euroa (182 miljoonaa euroa vuonna
2022) sellaisia tuloverovelkoja, joihin liittyy epävarmuutta. Näihin eriin liittyvien ulosmenevien
rahavirtojen ajoitusta ei niiden luonteen vuoksi pystytä määrittämään.
Joidenkin konserniyhtiöiden edellisten vuosien veroilmoitukset ovat paikallisten
veroviranomaisten tarkasteltavina. Nokialla on meneillään verotarkastuksia ja muita verotukseen
liittyviä prosesseja useissa maissa, muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Intiassa,
Brasiliassa, Saudi-Arabiassa, Ranskassa, Kiinassa ja Etelä-Koreassa. Nokian liiketoiminta ja
sijoitukset erityisesti kehittyvien markkinoiden maissa saattavat aiheuttaa epävarmuutta, kuten
epäsuotuisaa tai ennakoimatonta verokohtelua. Verokulun tai -tuoton määrittämiseksi vaaditaan
osittain arviointia sekä johdon harkintaa. Vaikka johdon käsitys on, että verotarkastukset ja
verotukseen liittyvät prosessit eivät tule aiheuttamaan mitään merkittäviä lisäveroja jo varatun
lisäksi, lopputulos tai todelliset kustannukset voivat merkittävästi poiketa arvioidusta määrästä.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät seuraaviin eriin:
2023
2022
Laskennalliset
Laskennalliset
Laskennalliset
Laskennalliset
milj. EUR
verosaamiset
verovelat
Netto
verosaamiset
verovelat
Netto
Käyttämättömät verotukselliset
tappiot ja veronhyvitykset
1 083
-21
1 011
—
Jakamattomat voittovarat
—
-215
—
-193
Aineettomat ja aineelliset
hyödykkeet
2 962
-312
3 267
-309
Käyttöoikeusomaisuuserät
—
-177
—
-177
Etuuspohjaiset eläkevarat
—
-1 913
—
-1 989
Muut pitkäaikaiset varat
83
-37
66
-30
Vaihto-omaisuus
185
-18
216
-18
Muut lyhytaikaiset varat
221
-93
225
-95
Vuokrasopimusvelat
156
—
176
—
Etuuspohjaiset eläkkeet ja muut
työsuhteen päättymisen
jälkeiset etuudet
991
—
925
—
Muut pitkäaikaiset velat
14
-1
18
—
Varaukset
245
-138
311
-73
Muut lyhytaikaiset velat
301
-184
326
-154
Muut väliaikaiset erot
33
-17
27
-28
Yhteensä ennen netotusta
6 274
-3 126
3 148
6 568
-3 066
3 502
Laskennallisten verosaamisten ja
-velkojen netotus
-2 401
2 401
—
-2 734
2 734
—
Yhteensä netotuksen jälkeen
3 873
-725
3 148
3 834
-332
3 502
Vuonna 2023 Nokia kirjasi 0,4 miljardin euron laskennallisen verokulun ja laskennallisten
verosaamisten vähennyksen liittyen toimintamallin muutoksesta johtuvaan sisäiseen
liiketoimeen, minkä seurauksena laskennalliset verosaamiset Suomessa ja Yhdysvalloissa
uudelleenmääritettiin.
Nokialla on jakamattomia voittovaroja 356 miljoonaa euroa (388 miljoonaa euroa vuonna 2022),
joista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa, koska näitä voittovaroja ei tulla jakamaan ennakoitavissa
olevassa tulevaisuudessa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
76
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Laskennallisten verojen nettomäärän muutos vuoden aikana:
milj. EUR
2023
2022
2021
1.1.
3 502
990
1 562
Kirjattu tuloslaskelmaan, jatkuvat toiminnot
-394
2 452
137
Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan
51
56
-753
Muut
-3
2
-6
Muuntoerot
-8
2
50
31.12.
3 148
3 502
990
Lisäksi Nokialla on 31.12.2023 kirjaamattomia laskennallisia verosaamisia, joista suurin osa
liittyy Ranskaan. Näitä laskennallisia verosaamisia ei ole kirjattu niiden hyödyntämiseen liittyvän
epävarmuuden takia. Merkittävä osa Ranskan laskennallisista verosaamisista ei vanhene ja on
käytettävissä tulevia Ranskan verovelkoja vastaan. Ranskassa tappioita voidaan vähentää
vuosittain 50 % verotettavasta tulosta.
Väliaikaiset erot, verotukselliset tappiot ja veronhyvitykset, joista ei ole kirjattu laskennallista
verosaamista hyödyntämisen epävarmuuden takia:
milj. EUR
2023
2022
Väliaikaiset erot
1 743
1 579
Verotukselliset tappiot
19 482
18 324
Veronhyvitykset
344
311
Yhteensä
21 569
20 214
Käyttämättömien verotuksellisten tappioiden ja veronhyvitysten vanhentuminen:
2023
2022
milj. EUR
Kirjatut
Kirjaamattomat
Yhteensä
Kirjatut
Kirjaamattomat
Yhteensä
Verotukselliset tappiot
10 vuoden sisällä
1 375
1 025
2 400
1 344
1 247
2 591
Myöhemmin
17
—
17
—
4
4
Ei vanhene
2 229
18 457
20 686
2 095
17 073
19 168
Yhteensä
3 621
19 482
23 103
3 439
18 324
21 763
Veronhyvitykset
10 vuoden sisällä
143
329
472
85
286
371
Myöhemmin
48
1
49
47
4
51
Ei vanhene
154
14
168
117
21
138
Yhteensä
345
344
689
249
311
560
Nokia arvioi jatkuvasti laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen todennäköisyyttä ja
harkitsee sekä suotuista että epäsuotuista näyttöä tässä arvioinnissa. 31.12.2021 Nokia ei
pitänyt tekemänsä arvioinnin perusteella todennäköisenä, että se olisi pystynyt hyödyntämään
verotuksessa käyttämättömät tappiot, käyttämättömät veronhyvitykset ja vähennyskelpoiset
väliaikaiset erot Suomessa, jotka ovat syntyneet pidemmän aikavälin kuluessa muun muassa 
aikaisempien taloudellisten suoriutumisten seurauksena ja Suomelle aiheutuneista vuoden 2016
Alcatel-Lucent-hankintaan liittyvistä integraatiokuluista. Tämä johtopäätös perustuu kertyneiden
verotuksellisten tappioiden objektiivisten epäsuotuisten tekijöiden painottamiseen suhteessa
subjektiivisempiin suotuisiin tekijöihin. Ensisijaisena tekijänä tässä arvioinnissa käytettiin
objektiivisempana pidettävää aiempaa toteutunutta taloudellista suoriutumista pidemmällä
aikavälillä verrattuna luonnostaan subjektiivisempiin odotuksiin tulevasta taloudellisesta
suoriutumisesta Suomessa.
Vuonna 2022 Nokia tuotti kirjanpidollista voittoa sekä verotettava tuloa Suomessa ja
taloudellinen tulos parani aikaisempiin kausiin verrattuna. Muutokset johtuivat parannuksista
operatiivisessa suoriutumisessa. Näiden parannusten odotetaan jatkuvan tulevina vuosina ja
pidemmällä aikavälillä. Nokia on myös määrittänyt, että vuonna 2022 sillä on näyttöä pidemmän
aikavälin olennaisesta verotettavasta tulosta Suomessa. Nokian näyttö pidemmän aikavälin tulon
kerryttämisestä yhdessä Nokian Suomea koskevien tulevaisuuden tuloveroennusteiden kanssa
antaa suotuisaa näyttöä kyvystä hyödyntää käyttämättömät verotappiot ja vähennyskelpoiset
väliaikaiset erot Suomessa. 31.12.2022 Nokian tekemän arvion mukaan on todennäköistä, että
se pystyy hyödyntämään verotuksessa käyttämättömät tappiot ja vähennyskelpoiset väliaikaiset
erot ja takaisinkirjasi 2,5 miljardin euron laskennalliset verosaamiset konsernitaseeseen.
Vuonna 2023 Nokia tuotti kirjanpidollista voittoa sekä verotettava tuloa Suomessa ja edelleen
kirjasi Suomeen liittyvät nettomääräiset laskennalliset verosaamiset taseelle. Arviota tehdessään
Nokia ei ole käyttänyt muuta aikarajoitetta kuin vanhentumista voimassa olevan verolainsäädännön
mukaisesti. Merkittävä osa Suomen laskennallisista verosaamisista ei vanhene ja on käytettävissä
Suomen verotettavaa tuloa vastaan tulevaisuudessa. Näiden saamisten vanhentumattomuuden
vuoksi tulevien tulosennusteiden herkkyyteen vaikuttaa pääosin ajanjakso, jonka aikana
laskennalliset verosaamiset odotetaan hyödynnettävän.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
77
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät tuloverot
2023
2022
2021
milj. EUR
Ennen
veroja
Verot
Verojen
jälkeen
Ennen
veroja
Verot
Verojen
jälkeen
Ennen
veroja
Verot
Verojen
jälkeen
Etuuspohjaisten
eläkejärjestelyjen
uudelleenmäärittäminen
-343
61
-282
-424
77
-347
3 040
-755
2 285
Muuntoerot
-535
7
-528
710
1
711
1 153
2
1 155
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn
nettosijoituksen suojaus
135
-27
108
-127
-20
-147
-249
—
-249
Rahavirtojen suojaus ja muut
suojausohjelmat
-61
10
-51
83
-15
68
—
—
—
Käypään arvoon muiden laajan
tuloksen erien kautta
kirjattavat rahoitusvarat
10
—
10
-46
13
-33
7
—
7
Muut vähennykset
-4
—
-4
-3
—
-3
—
—
—
Yhteensä
-798
51
-747
193
56
249
3 951
-753
3 198
OECD:n Pilari 2 -mallisäännöt
Nokia soveltaa OECD:n Pilari 2 -sääntelyä, jossa otetaan käyttöön 15 prosentin kansainvälinen
minimivero maittain. Pilari 2 -sääntely on hyväksytty ja voimassa 1. tammikuuta 2024 alkaen
Suomessa, missä on Nokian kotipaikka. Koska Pilari 2 -sääntely ei ollut voimassa raportointipäivänä,
Nokialla ei ole siihen liittyvää tuloverokulua. Nokia soveltaa toukokuussa 2023 julkaistujen
IAS 12:n muutosten mukaista poikkeusta Pilari 2 -tuloveroihin liittyvien laskennallisten
verosaamisten ja -velkojen kirjaamiseen ja esittämiseen.
Nokia on analysoinut Pilari 2 -sääntelyn arvioitua vaikutusta ja tämän analyysin perusteella
vaikutus tuloverokuluun ja efektiiviseen veroasteeseen ei ole merkityksellinen lyhyellä aikavälillä.
Analyysin tärkeimmät osatekijät olivat seuraavat:
■ Nykyinen käsitys sääntelyn tulkinnasta.
■ Pilari 2 -sääntelyssä säädettyjen olettamasääntöjen (Safe Harbour) soveltaminen viime vuosiin.
■ Analyysi mahdollisesta tuloverokulusta maissa, jotka eivät täytä olettamasääntöjen
edellytyksiä.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
78
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
2.6. Osakekohtainen tulos
Laatimisperiaatteet
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla
emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto tai tappio
tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän
painotetulla keskiarvolla. Laimennettu osakekohtainen
tulos lasketaan oikaisemalla emoyhtiön
osakkeenomistajille kuuluvaa voittoa tai tappiota sekä
tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettua
keskiarvoa kaikkien laimentavien potentiaalisten
kantaosakkeiden vaikutuksella. Potentiaalisia
kantaosakkeita ei oteta huomioon laimennettua
osakekohtaista tulosta laskettaessa siinä tapauksessa,
että niillä katsotaan olevan vahventava vaikutus.
milj. EUR
2023
2022
2021
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio
  
  
  
Jatkuvat toiminnot
660
4 201
1 632
Lopetetut toiminnot
5
49
-9
Tilikauden voitto
665
4 250
1 623
Osakkeiden määrä (1000)
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
5 549 468
5 614 182
5 630 025
Laimentavien potentiaalisten osakkeiden vaikutus
  
  
Tulosperusteiset osakepalkkiot
8 190
46 187
50 300
Ehdolliset osakepalkkiot ja muut
28 265
9 651
3 910
Laimentavien potentiaalisten osakkeiden vaikutus yhteensä
36 455
55 838
54 210
Oikaistu ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
5 585 923
5 670 020
5 684 235
  
  
Osakekohtainen tulos, EUR
Laimentamaton
  
Jatkuvat toiminnot
0,12
0,75
0,29
Lopetetut toiminnot
0,00
0,01
0,00
Tilikauden voitto
0,12
0,76
0,29
Laimennettu
  
  
Jatkuvat toiminnot
0,12
0,74
0,29
Lopetetut toiminnot
0,00
0,01
0,00
Tilikauden voitto
0,12
0,75
0,29
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
79
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Osio 3
Palkat ja muut
työsuhde-
etuudet
Tässä osiossa esitetään tietoja Nokian työsuhde-
etuuksista, mukaan lukien johdolle ja hallituksen
j äsenille maksettavat palkat ja palkkiot. Työsuhde-
etuudet käsittävät palkat, lyhytaikaiset
käteisvaroina maksettavat tulospalkkiot,
osakeperusteiset maksut sekä työsuhteen
päättymisen jälkeiset etuudet niiden maiden
paikallisten olosuhteiden ja käytäntöjen
mukaisesti, joissa Nokia toimii.
Toimitusjohtajan ja hallituksen jäsenten palkkoja
ja palkkioita koskevat tiedot on esitetty Suomen
kirjanpitolainsäädännön mukaisesti.
3.1. Henkilöstökulut
milj. EUR
2023
2022
2021
Palkat(1)
5 988
6 439
6 191
Eläkkeet ja muut työsuhteen
päättymisen jälkeiset edut
Maksupohjaiset järjestelyt
251
241
223
Etuuspohjaiset järjestelyt(2)
156
193
183
Osakeperusteiset maksut
202
149
118
Muut henkilösivukulut
873
881
826
Yhteensä
7 470
7 903
7 541
(1) Sisältää työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet.
(2) Ei sisällä rahoitustuottoihin ja -kuluihin kirjattuja määriä, ks. liitetieto 3.4. Eläkkeet ja
muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
2023
2022
2021
Henkilöstön keskimääräinen
lukumäärä
86 689
86 896
87 927
3.2. Johdon palkitseminen
Konsernin johtokunnan palkat ja palkkiot
Alla on esitetty konsernin johtokunnan jäsenten palkat ja
palkkiot toimessaolon ajalta:
milj. EUR
2023
2022
2021
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
13
17
20
Työsuhteen päättymisen jälkeiset
etuudet (1)
1
1
2
Osakeperusteiset maksut
13
13
12
Työsuhteen päättämiseen liittyvät
etuudet(2)
—
1
—
Yhteensä
27
32
34
(1) Johtokunnan jäsenet kuuluvat työntekijöiden paikalliseen eläkejärjestelmään siinä
maassa, jossa he asuvat vakituisesti.
(2) Sisältää sekä työsuhteen päättämiseen liittyviä maksuja että käteismaksuja
mitätöidyistä osakepohjaisista kannustimista.
Toimitusjohtajan palkat ja palkkiot
EUR
2023
2022
2021
Peruspalkka
1 322 750
1 300 000
1 300 000
Tulospalkkiot
1 079 695
2 342 438
2 975 781
Osakeperusteiset
maksut(1)
5 041 885
5 425 169
4 263 505
Eläkekulut
422 274
406 806
589 873
Muut edut(2)
95 756
113 850
35 731
Yhteensä
7 962 360
9 588 263
9 164 890
(1) Koostuu tuloslaskelmaan kirjatuista osakepohjaisten kannustinohjelmien kuluista.
(2) Lisäksi toimitusjohtaja on saanut muita etuja, kuten matkapuhelin, autoetu,
autonkuljettaja, matkustusavustus, veroilmoitukseen liittyvä konsultointi sekä
sairaus- ja työkyvyttömyysvakuutus.
Toimitusjohtajan irtisanomista koskevat ehdot
Pekka Lundmark voi päättää toimitusjohtajasopimuksen milloin
tahansa 12 kuukauden irtisanomisajalla. Toimitusjohtaja on
oikeutettu saamaan Nokian harkinnan mukaan joko palkan
ja luontoisedut irtisanomisaikana tai niitä vastaavan
kertakorvauksen. Lisäksi toimitusjohtaja on oikeutettu
irtisanomisaikana mahdollisesti maksettaviksi tuleviin lyhyen tai
pitkän aikavälin tulospalkkioihin. Tehtävien päättymisen jälkeen
hän menettää osakepalkkiot, joihin ei vielä ole syntynyt oikeutta.
Jos toimitusjohtaja päättää toimitusjohtajasopimuksen, ja
välimiesoikeuden lopullinen tuomio toteaa, että Nokia on
syyllistynyt olennaiseen sopimusrikkomukseen, toimitusjohtaja
on oikeutettu enintään 12 kuukauden irtisanomisajan palkkaan,
sisältäen vuotuisen peruspalkan, luontoisedut ja vuotuisen
tavoitteiden mukaisen tulospalkkion. Tehtävien päättymisen
jälkeen hän menettää osakepalkkiot, joihin ei vielä ole
syntynyt oikeutta.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
80
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Hallituksen palkkiot
Hallituksen jäsenille maksetut kokonaispalkkiot, joista varsinainen yhtiökokous on kyseisinä vuosina päättänyt:
2023
2022
2021
Vuosipalkkio(1)
EUR
Kokouspalkkio(2)
EUR
Saadut osakkeet(3)
lukumäärä
Vuosipalkkio(1)
EUR
Kokouspalkkio(2)
EUR
Saadut osakkeet(3)
lukumäärä
Vuosipalkkio(1)
EUR
Kokouspalkkio(2)
EUR
Saadut osakkeet(3)
lukumäärä
Sari Baldauf, puheenjohtaja(4)(5)
465 000
10 000
47 427
440 000
—
36 217
440 000
—
43 711
Søren Skou, varapuheenjohtaja(4)
225 000
14 000
22 948
210 000
9 000
17 285
175 000
7 000
17 385
Timo Ahopelto(5)(6)
210 000
10 000
21 418
—
—
—
—
—
—
Bruce Brown
—
5 000
—
210 000
17 000
17 285
200 000
7 000
19 868
Elizabeth Crain(4)(6)
215 000
15 000
21 928
—
—
—
—
—
—
Thomas Dannenfeldt(4)(6)
230 000
9 000
23 458
200 000
9 000
16 462
185 000
7 000
18 378
Lisa Hook(4)
200 000
17 000
20 399
185 000
7 000
15 227
—
—
—
Jeanette Horan(5)(6)
210 000
10 000
21 418
195 000
—
16 050
185 000
7 000
18 378
Edward Kozel
—
5 000
—
205 000
12 000
16 874
195 000
7 000
19 372
Thomas Saueressig(5)
195 000
14 000
19 889
180 000
7 000
14 816
—
—
—
Carla Smits-Nusteling(6)
215 000
14 000
21 928
200 000
9 000
16 462
190 000
9 000
18 875
Kari Stadigh
—
—
—
—
—
—
200 000
7 000
19 868
Kai Öistämö(5)
205 000
10 000
20 908
180 000
5 000
14 816
—
—
—
Yhteensä
2 370 000
133 000
2 205 000
75 000
1 770 000
51 000
(1) Vuosipalkkiot muodostuvat palkkioista hallituksen jäsenenä toimimisesta sekä palkkioista valiokuntien puheenjohtajana ja jäsenenä toimimisesta.
(2) Kokouspalkkiot sisältävät kaikki kokouspalkkiot toimikaudelta, joka päättyi 4.4.2023 pidettyyn varsinaiseen yhtiökokoukseen, sekä kokouspalkkiot, jotka kertyivät ja maksettiin vuonna 2023 toimikaudelta, joka alkoi samasta yhtiökokouksesta.
(3) Noin 40 % vuosipalkkiosta maksetaan markkinoilta ostettuina Nokian osakkeina ja loput noin 60 % rahana.
(4) Vuosipalkkiot vuonna 2023 sisältävät 30 000 euron palkkion Thomas Dannenfeldtille henkilöstövaliokunnan puheenjohtajana sekä 15 000 euron palkkion Sari Baldaufille, Elizabeth Crainille, Lisa Hookille ja Søren Skouille henkilöstövaliokunnan jäsenenä toimimisesta.
(5) Vuosipalkkiot vuonna 2023 sisältävät 20 000 euron palkkion Kai Öistämölle teknologiavaliokunnan puheenjohtajana sekä 10 000 euron palkkion Timo Ahopellolle, Sari Baldaufille, Jeanette Horanille ja Thomas Saueressigille teknologiavaliokunnan jäsenenä toimimisesta.
(6) Vuosipalkkiot vuonna 2023 sisältävät 30 000 euron palkkion Carla Smits-Nustelingille tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana sekä 15 000 euron palkkion Timo Ahopellolle, Elizabeth Crainille, Thomas Dannenfeldtille ja Jeanette Horanille tarkastusvaliokunnan jäsenenä
toimimisesta.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
81
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
3.3. Osakeperusteiset maksut
Laatimisperiaatteet
Nokialla on kolme globaalia työntekijöille suunnattua
osakeperusteista kannustinohjelmaa: tulosperusteiset
osakepalkkiot, ehdolliset osakepalkkiot ja työntekijöiden
osakesäästöohjelma. Kaikki kannustinohjelmat ovat
omana pääomana maksettavia.
Vastaanotettu henkilöstön työsuoritus ja sitä
vastaava oman pääoman lisäys määritetään suhteessa
oman pääoman ehtoisten instrumenttien käypään
arvoon myöntämishetkellä, lukuun ottamatta ei-
markkinaperusteisten ansaintaehtojen vaikutusta. Ohjelmat,
joissa on käytössä porrastettu toteutuminen, käsitellään
kirjanpidossa käyttämällä jaksotettua ansaintamallia.
Osakeperusteisten kannustinohjelmien toteutuminen
edellyttää pääsääntöisesti työsuhteen jatkumista sekä
ohjelmissa määritettyjen suoritustavoitteiden
toteutumista. Ennen kuin Nokian osakkeet on annettu,
osakepalkkioiden saajilla ei ole mitään osakkeenomistajille
kuuluvia oikeuksia kuten äänioikeutta tai oikeutta
osinkoon. Työntekijä pääsääntöisesti menettää
osakepalkkionsa, mikäli hänen työsuhteensa Nokian
palveluksessa päättyy ennen osakepalkkio-ohjelman
sitouttamiskauden päättymistä. Osakepalkkiot kirjataan
kuluksi ansainta-ajan kuluessa.
Osakeperusteisista maksuista kirjatut kulut
Osakeperusteisista kannustinohjelmista tuloslaskelmaan
kirjatut kulut olivat yhteensä 202 miljoonaa euroa vuonna 2023
(149 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 118 miljoonaa euroa
vuonna 2021).
Tulosperusteiset osakepalkkiot
Vuonna 2023 Nokian ulkona olevat tulosperusteiset
osakepalkkiot on myönnetty vuosina 2020, 2021, 2022 ja
2023. Vuodesta 2021 alkaen tulosperusteisia osakepalkkioita
on myönnetty rajoitetummin vain ylemmän tason työntekijöille
ja johtajille.
Tulosperusteiset osakepalkkio-ohjelmat 31.12.2023:
Ohjelma
Liikkeeseen
lasketut
tulosperusteiset
osakepalkkiot
(tavoite)
Vahvistettu palkkio
(% määrä tavoitteessa)
Suorituskausi
Maksuvuosi
2020
—
38 %
2020-2023
2023
2021
16 086 604
12 %
2021-2023
2024
2022
12 141 600
—
2022-2024
2025
2023
15 118 600
—
2023-2025
2026
Vuosina 2020, 2021 ja 2022 myönnetyissä tulosperusteisissa
osakepalkkioissa on kolmen vuoden ansaintajakso, jonka jälkeen
Nokian todellista osakkeen kokonaistuottoa verrataan osakkeen
kokonaistuottotavoitteeseen, kun määritetään palkkiona
maksettavien Nokian osakkeiden lukumäärää.  Vuosina 2020,
2021 ja 2022 myönnetyt osakepalkkiot eivät sisällä
vähimmäispalkkiotakuuta.
Vuoden 2023 myönnetyistä tulosperusteisista osakepalkkioista
2/3 perustuu todelliseen osakkeen kokonaistuottoon ja
1/3 joko työsuhdetta koskeviin ehtoihin tai suhteelliseen
osakkeen kokonaistuottotavoitteeseen. Suhteellista osakkeen
kokonaistuottotavoitetta laskettaessa Nokian osakkeen
kehitystä verrataan verrokkiryhmän yrityksiin, ja minimimaksun
edellytyksenä on, että Nokia on vähintään 25. persentiilissä 
verrokkiryhmän yrityksiin verrattuna.
Ehdolliset osakepalkkiot
Vuonna 2023 Nokialla oli liikkeelle laskettuja ehdollisia osakkeita
liittyen vuosien 2020, 2021, 2022 ja 2023 palkkioihin. Vuodesta
2021 alkaen Nokia on myöntänyt ehdollisia osakepalkkioita
valituille työntekijöille ensisijaisena osakepalkkiomenetelmänä.
Ehdolliset osakepalkkiot ovat Nokian osakkeita, jotka annetaan
ohjelmiin oikeutetuille osallistujille myöhempänä ajankohtana
edellyttäen, että ennalta määritetyt työsuhdetta koskevat
ehdot saavutetaan. Ehdollisiin osakkeisiin ansaitaan oikeus
myöntämisen kolmantena vuosipäivänä tai myöntämishetkellä
määritetyn porrastetun ansaintajakson mukaisesti yhdessä tai
useammassa erässä.
Työntekijä pääsääntöisesti menettää ehdolliset
osakepalkkionsa, mikäli hänen työsuhteensa Nokian
palveluksessa päättyy ennen soveltuvan erän tai erien
sitouttamiskausien päättymistä.
Työntekijöiden osakesäästöohjelma
Nokia tarjoaa vapaaehtoista työntekijöiden osakesäästöohjelmaa
yhtiön työntekijöille. Työntekijät käyttävät 12 kuukauden
säästökauden ajan kuukausittain osan verojen jälkeisestä
palkastaan Nokian osakkeiden hankkimiseen. Nokia antaa
kullekin ohjelmaan osallistuvalle työntekijälle yhden
lisäosakkeen jokaista sellaista kahta ostettua osaketta kohden,
jotka työntekijällä on hallussaan osakesäästöohjelman
päättyessä. Vuonna 2023 annettiin 6 726 190 osaketta vuoden
2022 työntekijöiden osakesäästöohjelmaan osallistuneille
työntekijöille (5 243 560 osaketta vuoden 2021
osakesäästöohjelmasta vuonna 2022 ja 4 851 070 osaketta
vuoden 2020 osakesäästöohjelmasta vuonna 2021).
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
82
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät instrumenteittain
Tulosperusteiset osakepalkkiot
Ehdolliset osakepalkkiot
Ulkona olevat
osakepalkkiot
(tavoitemäärä)
Myöntämispäivän
käyvän arvon painotettu
keskiarvo (EUR)
Ulkona olevat
osakepalkkiot
Myöntämispäivän
käyvän arvon painotettu
keskiarvo (EUR)
1.1.2021
99 472 193
  
4 527 593
  
Myönnetty
17 749 650
5,11
25 046 200
5,05
Menetetty
-5 783 031
-783 950
Oikeus syntynyt(1)
-31 611 804
-2 026 150
31.12.2021
79 827 008
26 763 693
Myönnetty
12 661 300
3,49
32 238 100
4,15
Menetetty
-2 450 396
-1 695 734
Oikeus syntynyt(1)
-26 290 064
-2 778 431
31.12.2022
63 747 848
54 527 628
Myönnetty
15 207 400
3,10
45 322 400
3,36
Menetetty
-3 916 744
-1 998 801
Oikeus syntynyt(1)
-31 691 700
-3 175 287
31.12.2023
43 346 804
  
94 675 940
  
(1) Tulosperusteiset osakepalkkiot (tavoitemäärä), joihin on syntynyt oikeus, tulee kertoa kyseisen osakepalkkio-ohjelman vahvistetulla palkkiolla (prosentuaalinen määrä
tavoitteesta), kun lasketaan maksettavaksi tulevien Nokian osakkeiden määrä.
Arvio myöntämispäivän käyvästä arvosta
Kannustinjärjestelmä
Myöntämispäivän käypä arvo
Todellinen osakkeen
kokonaistuotto
Arvioitu käyttäen järjestelmän ansaintajakson lopun osinko-oikaistua Nokian osakekurssia ja järjestelmälle asetettuja
tavoitepalkkiotasoja.
Suhteellinen osakkeen
kokonaistuotto
Arvioitu käyttäen järjestelmän ansaintajakson lopun verrokkiryhmän yrityksiin suhteutettua osinko-oikaistun Nokian
osakekurssin  ja järjestelmälle asetettujen tavoitepalkkiotasojen yhdistelmää.
Ehdolliset osakepalkkiot
Arvioitu käyttäen Nokian osakkeen myöntämispäivän markkinahintaa vähennettynä ansaintajakson aikana
odotettavissa olevien osinkojen nykyarvolla.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
83
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
3.4. Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Laatimisperiaatteet
Nokialla on toimintamaissaan useita työsuhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia
järjestelyjä, jotka noudattavat kyseisten maiden paikallisia sääntöjä ja käytäntöjä.
Nokian etuuspohjaiset järjestelyt käsittävät eläkejärjestelyjä ja tietyille työntekijäryhmille
suunnattuja muita järjestelyjä, joista maksetaan eläköitymisen jälkeisiä terveydenhuollon
etuuksia ja henkivakuutusturvaa. Etuuspohjaiset järjestelyt altistavat Nokian erilaisille
riskeille, kuten sijoitusriskille, korkoriskille ja odotettavissa olevaan elinikään liittyvälle
riskille sekä sääntelyn noudattamiseen liittyville riskeille. Erilaisten riskien piirteet ja laajuus
vaihtelevat kunkin maan lainsäädännöllisen, verotuksellisen ja taloudellisen ympäristön
mukaan, ja niihin vaikuttavat myös maailmanlaajuiset tapahtumat. Nämä järjestelyt
rahoitetaan pääsääntöisesti suorituksina vakuutusyhtiöille tai säätiöiden hallitsemille
rahastoille aktuaarien kausittaisten laskelmien mukaisesti.
Etuuspohjaisten järjestelyjen kulut määritetään käyttämällä ennakoituun etuusoikeusyksikköön
perustuvaa menetelmää (projected unit credit method). Etuuspohjainen velvoite
arvostetaan arvioitujen tulevien rahavirtojen nykyarvona käyttämällä diskonttokorkona
maturiteetiltaan vastaavien yritysten korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen tai
valtion joukkovelkakirjalainojen korkoa. Etuuspohjaisten järjestelyjen varat arvostetaan
käypään arvoon raportointipäivänä. Taseeseen kirjattava velka tai omaisuuserä vastaa
tilinpäätöshetken etuuspohjaista velvoitetta vähennettynä järjestelyyn kuuluvien varojen
käyvällä arvolla ottamalla huomioon omaisuuserän mahdollinen enimmäismäärän vaikutus.
Etuuspohjaisille järjestelyille tehdään vakuutusmatemaattiset arvostukset vuosittain
tai järjestelyn merkittävän muuttamisen, supistamisen tai velvoitteiden täyttämisen
yhteydessä. Työsuoritukseen perustuvat menot, mukaan lukien järjestelyjen
muuttamisesta ja supistamisesta johtuvat aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot,
sekä velvoitteiden täyttämisestä aiheutuvat voitot ja tappiot esitetään osana hankinnan
ja valmistuksen kuluja, tutkimus- ja kehityskuluja sekä myynnin ja hallinnon kuluja. 
Nettokorkokulut ja järjestelyjen hallinnointikustannukset siltä osin kuin niitä ei ole otettu
huomioon määritettäessä järjestelyn varojen tuottoa, esitetään osana rahoitustuottoja ja -
kuluja. Uudelleenmäärittämisestä aiheutuvat erät, jotka sisältävät vakuutusmatemaattiset
voitot ja tappiot, omaisuuserän enimmäismäärän vaikutukset sekä järjestelyyn kuuluvien
varojen tuoton, lukuun ottamatta nettokorkokuluihin sisältyviä määriä, kirjataan muihin
laajan tuloksen eriin. Uudelleenmäärittämisestä johtuvia eriä ei siirretä tulosvaikutteisiksi
tulevilla kausilla.
Maksupohjaisessa järjestelyssä Nokian oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite rajoittuu
summaan, jonka maksamisesta rahastoon on sovittu. Nokian maksupohjaisiin, usean
työnantajan sekä vakuutusyhtiöiden kautta järjestettyihin eläkejärjestelyihin tekemät
maksusuoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sille kaudelle, jota suoritus koskee. Jos
eläkejärjestely on rahoitettu vakuutussopimuksen kautta eikä Nokialla ole siihen liittyvää
oikeudellista tai tosiasiallista velvoitetta, kyseinen järjestely käsitellään maksupohjaisena
järjestelynä. Järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, käsitellään etuuspohjaisina järjestelyinä.
Etuuspohjaiset järjestelyt
Nokian merkittävimmät etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat Yhdysvalloissa, Saksassa ja Isossa-
Britanniassa. Yhdessä ne kattavat 93 % Nokian etuuspohjaisesta velvoitteesta (91 % vuonna 2022)
ja 91 % Nokian järjestelyihin kuuluvien varojen käyvästä arvosta (90 % vuonna 2022).
Yhteenveto etuuspohjaisista järjestelyistä 31.12.
milj. EUR
Etuuspohjainen
velvoite
Järjestelyn
varojen käypä
arvo
Omaisuuserän
enimmäismäärän
vaikutus
Etuuspohjaisen
järjestelyn
nettomäärä
2023
Yhdysvallat eläkkeet
-11 325
16 285
—
4 960
Yhdysvallat eläköitymisen jälkeiset järjestelyt
-1 471
675
—
-796
Saksa
-2 037
1 199
—
-838
Iso-Britannia
-782
957
—
175
Muut
-1 253
1 798
-87
458
Yhteensä
-16 868
20 914
-87
3 959
2022
Yhdysvallat eläkkeet
-12 340
17 726
—
5 386
Yhdysvallat eläköitymisen jälkeiset järjestelyt
-1 615
637
—
-978
Saksa
-1 957
1 179
—
-778
Iso-Britannia
-730
942
—
212
Muut
-1 670
2 207
-84
453
Yhteensä
-18 312
22 691
-84
4 295
Etuuspohjaisten velvoitteiden rahastoitu asema:
milj. EUR
2023
2022
Rahastoidut
12 782
14 330
Osittain rahastoidut
3 149
3 009
Rahastoimattomat
937
973
Yhteensä
16 868
18 312
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
84
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Yhdysvallat
Nokialla on Yhdysvalloissa merkittäviä etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä sekä merkittävä
eläköitymisen jälkeinen sosiaalietuusjärjestely (OPEB), josta maksetaan terveydenhuollon
etuuksia ja henkivakuutusturvaa eläköitymisen jälkeen.
Eläkkeet
Eläkejärjestelyt sisältävät sekä perinteisiä palvelussuhteeseen perustuvia ohjelmia että
rahamaksuihin perustuvia järjestelyjä. Kuukausipalkkaisille ammattiliittoihin kuulumattomille
työntekijöille tarjotaan rahamaksuihin perustuvia järjestelyjä. Kaikki muut vanhat ohjelmat,
mukaan lukien palvelussuhteeseen perustuvat ohjelmat jäädytettiin 31.12.2009 mennessä. Entisille
ammattiliittoihin kuuluneille työntekijöille Nokia ylläpiti kahta perinteistä palvelussuhteeseen
perustuvaa etuuspohjaista järjestelyä. 31.12.2021 nämä kaksi järjestelyä fuusioitiin.
Eläköitymisen jälkeiset järjestelyt
Eläköitymisen jälkeisiä sosiaalietuusjärjestelyjä ylläpidetään tietyille eläköityneille entisille
työntekijöille. Communications Workers of America (CWA) ja International Brotherhood of
Electrical Workers (IBEW) -ammattiliittojen kanssa on olemassa sopimus, jonka mukaisesti
eläköitymisen jälkeisiä terveydenhuollon etuuksien ja henkivakuutusturvan tarjoamista jatketaan
niille työntekijöille, joita nämä kaksi ammattiliittoa aiemmin edustivat. Tämä ammattiliittojen
kanssa tehty sopimus uudistettiin vuonna 2020 ja umpeutuu 31.12.2027.
Saksa
Nokialla on Saksassa kaksi pääasiallista järjestelyä, jotka kattavat suurimman osan aktiivisista
työntekijöistä: rahamaksuihin perustuva Beitragsorientierte Altersversorgungs Plan (BAP)
eläkejärjestely   ja samankaltainen rahamaksuihin perustuva ohjelma (AVK Basis-/Matchingkonto)
entisille Alcatel-Lucentin työntekijöille. Yksittäiset etuudet ovat yleensä riippuvaisia etuuteen
oikeuttavasta palkkatasosta, asemasta Nokian organisaatiossa sekä palvelusvuosista. Nämä
järjestelyt ovat osittain rahoitettuja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, joista maksettaville
etuuksille Nokia takaa vähimmäistuoton. BAP rahoitetaan NSN Eläkesäätiön (NSN Pension Trust
e.V.) kautta. NSN Eläkesäätiö on juridisesti erillinen konsernista ja hallinnoi järjestelyn varoja
säätiösopimustensa mukaisesti.
Kaikki muut järjestelyt on aiemmin jäädytetty tai suljettu ja korvattu rahamaksuihin perustuvilla
järjestelyillä. Etuuksia maksetaan vuosittaisina erinä, kuukausittaisina vanhuuseläkkeinä tai
eläköitymisen yhteydessä kertynyttä eläkettä ja taattua korkoa vastaavina kertakorvauksina.
Iso-Britannia
Nokia ylläpitää Isossa-Britanniassa yhtä eläkesäätiötä ”Nokia Retirement Plan for former
NSN & ALU employees” vuonna 2019 tapahtuneessa fuusiossa, jossa jäsenten etuudet siirrettiin
Alcatel-Lucentin eläkesäätiöön. Yhdistetyssä säätiössä on maksuilla hankittava osuus, joka takaa
tietyn vähimmäiseläkkeen (GMP), ja lopulliseen palkkaan perustuvia osuuksia, jotka kaikki on
suljettu uusilta maksuilta ja etuuksilta 30.4.2012 alkaen (Nokian entinen järjestely) ja 30.4.2018
alkaen (Alcatel-Lucentin entinen järjestely). Yksittäiset palkkaan perustuvat etuudet riippuvat
etuuksiin oikeuttavan palkan ja palkkioiden määrästä sekä palveluvuosista. Tietyn
vähimmäiseläkkeen takaavan maksuilla hankittavan osuuden etuudet perustuvat suurempaan
seuraavista: taatun vähimmäiseläkkeen määrä eläköitymishetkellä tai työntekijän sijoitettuihin
varoihin perustuvan eläkkeen määrä. Nokia käyttää ulkoisen säätiön palveluja hallinnoidakseen
yhdistettyjen eläkejärjestelyjen kaikkia sijoituksia.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
85
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Muutokset etuuspohjaiseen velvoitteeseen, järjestelyjen varojen käypään arvoon sekä omaisuuserän enimmäismäärän vaikutuksiin 31.12. päättyneillä tilikausilla
Etuuspohjaiset velvoitteet
2023
2022
milj. EUR
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat eläköitymisen
jälkeiset järjestelyt
Muut eläkkeet
Yhteensä
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat eläköitymisen
jälkeiset järjestelyt
Muut eläkkeet
Yhteensä
1.1.
-12 340
-1 615
-4 357
-18 312
-14 892
-2 015
-5 797
-22 704
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot
-83
—
-74
-157
-113
—
-92
-205
Korkokulut
-563
-73
-173
-809
-363
-50
-94
-507
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot
-9
—
3
-6
—
—
2
2
Eläkevastuiden täyttämiset(1)
—
—
501
501
—
—
54
54
Yhteensä
-655
-73
257
-471
-476
-50
-130
-656
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät:
  
  
Väestötilastollisten oletusten muutoksesta johtuva tappio/voitto
66
1
-12
55
—
-6
2
-4
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuva voitto/tappio
-114
-26
-161
-301
2 689
398
1 447
4 534
Kokemusperusteiset tappiot/voitot
-43
28
-11
-26
-159
-12
-149
-320
Yhteensä
-91
3
-184
-272
2 530
380
1 300
4 210
Muuntoerot
431
57
-12
476
-869
-114
54
-929
Maksusuoritukset  järjestelyyn osallistuvilta
—
-60
-24
-84
—
-59
-35
-94
Maksetut etuudet
1 330
229
249
1 808
1 367
253
240
1 860
Muut
—
-12
-1
-13
—
-10
11
1
Yhteensä
1 761
214
212
2 187
498
70
270
838
31.12.
-11 325
-1 471
-4 072
-16 868
-12 340
-1 615
-4 357
-18 312
Etuuspohjaisten velvoitteiden keston painotettu keskiarvo (vuosina)
7,7
8,8
10,6
8,5
7,6
8,7
9,3
8,1
(1)  Vuonna 2023 eläkevastuiden täyttäminen liittyy Nokian aiemmin hallinnoiman Provident Fund -eläkekassan vastuiden siirtoon Intian hallituksen ylläpitämään Provident Fund -eläkekassaan (EPFO).
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
86
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Järjestelyjen varojen käypä arvo
2023
2022
milj. EUR
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat eläköitymisen
jälkeiset järjestelyt
Muut eläkkeet
Yhteensä
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat eläköitymisen
jälkeiset järjestelyt
Muut eläkkeet
Yhteensä
1.1.
17 726
637
4 328
22 691
20 987
759
5 382
27 128
Korkotuotot
820
28
171
1 019
517
18
87
622
Hallintokulut ja korko omaisuuserän enimmäismäärälle
-17
—
-4
-21
-18
—
-5
-23
Eläkevastuiden täyttämiset(1)
—
—
-494
-494
—
—
-44
-44
Yhteensä
803
28
-327
504
499
18
38
555
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät:
  
  
  
  
  
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, lukuun ottamatta korkotuottoon sisältyviä eriä
-186
62
48
-76
-3 577
-110
-959
-4 646
Yhteensä
-186
62
48
-76
-3 577
-110
-959
-4 646
Muuntoerot
-624
-21
28
-617
1 271
38
-66
1 243
Maksusuoritukset:
Työnantajilta
27
7
41
75
28
9
47
84
Järjestelyyn osallistuvilta
—
60
24
84
—
59
35
94
Maksetut etuudet
-1 330
-229
-181
-1 740
-1 367
-253
-138
-1 758
Section 420 -siirto(2)
-131
131
—
—
-117
117
—
—
Muut
—
—
-7
-7
2
—
-11
-9
Yhteensä
-2 058
-52
-95
-2 205
-183
-30
-133
-346
31.12.
16 285
675
3 954
20 914
17 726
637
4 328
22 691
(1) Vuonna 2023 eläkevastuiden täyttäminen liittyy Nokian aiemmin hallinnoiman Provident Fund -eläkekassan varojen siirtoon Intian hallituksen ylläpitämään Provident Fund -eläkekassaan (EPFO).
(2) Ks. kuvaus Section 420 -siirroista Tulevat rahavirrat -osiosta alla.
Omaisuuserän enimmäismäärän vaikutukset
2023
2022
milj. EUR
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat eläköitymisen
jälkeiset järjestelyt
Muut eläkkeet
Yhteensä
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat eläköitymisen
jälkeiset järjestelyt
Muut eläkkeet
Yhteensä
1.1.
—
—
-84
-84
—
—
-92
-92
Korkokulut
—
—
-2
-2
—
—
—
—
Uudelleenmäärittämisestä johtuvat erät:
Omaisuuserän enimmäismäärän muutos, lukuun ottamatta korkokuluun sisältyviä eriä
—
—
5
5
—
—
12
12
Muuntoerot
—
—
-6
-6
—
—
-4
-4
31.12.
—
—
-87
-87
—
—
-84
-84
Nettomäärä
2023
2022
milj. EUR
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat eläköitymisen
jälkeiset järjestelyt
Muut eläkkeet
Yhteensä
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat eläköitymisen
jälkeiset järjestelyt
Muut eläkkeet
Yhteensä
31.12.
4 960
-796
-205
3 959
5 386
-978
-113
4 295
Koostuu seuraavista:
Etuuspohjaiset eläkevarat
5 217
—
1 041
6 258
5 658
—
1 096
6 754
Etuuspohjaiset eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
-257
-796
-1 246
-2 299
-272
-978
-1 209
-2 459
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
87
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Tuloslaskelmaan kirjattu
milj. EUR
2023
2022
2021
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot(1)
157
205
196
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot(1)
6
-2
-17
Korot, netto(2)
-187
-92
-26
Eläkevastuiden täyttämiset(1)
-7
-10
4
Yhteensä
-31
101
157
(1) Sisältyy liiketoiminnan kuluihin  tuloslaskelmassa.
(2) Sisältyy rahoitustuottoihin  tuloslaskelmassa.
Laajaan tuloslaskelmaan kirjattu
milj. EUR
2023
2022
2021
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, lukuun ottamatta korkotuottoon
sisältyviä eriä
-76
-4 646
853
Väestötilastollisten oletusten muutoksesta johtuva voitto/tappio
55
-4
-13
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuva tappio/voitto
-301
4 534
989
Kokemusperusteiset tappiot/voitot
-26
-320
30
Omaisuuserän enimmäismäärän muutos, lukuun ottamatta korkokuluun
sisältyviä eriä
5
12
1 181
Yhteensä
-343
-424
3 040
Vakuutusmatemaattiset oletukset ja herkkyysanalyysi
Vakuutusmatemaattiset oletukset
Merkittävimmissä järjestelyissä käytetyt diskonttauskorot ja kuolevuustaulukot:
Diskonttauskorko
Kuolevuustaulukot
2023
2022
2023
Yhdysvallat
4,7 %
4,9 %
Pri-2012 w/MP-2020
Mortality projection scale
Saksa
3,2 %
3,7 %
Heubeck 2018G
Iso-Britannia(1)
4,5 %
4,8 %
CMI 2021
Kaikkien maiden painotettu keskiarvo
4,4 %
4,7 %
  
(1) Ison-Britannian kuolevuustaulukoita on oikaistu 1,5 %:n pitkäaikaisella positiivisella kehityksellä.
Tulevaa kuolevuutta koskevat oletukset on määritetty kunkin maan julkaistuihin tilastoihin ja
kokemukseen pohjautuvan aktuaarisen neuvonnan perusteella.
Etuuspohjaisen velvoitteen määrittämisessä käytetyt pääasialliset vakuutusmatemaattiset
oletukset (ilmoitettu painotettuina keskiarvoina), ja herkkyys muutoksille pääasiallisissa oletuksissa:
2023
2022
Oletuksen
muutos
Oletuksen
kasvun
vaikutus(1)
milj. EUR
Oletuksen
vähennyksen
vaikutus(1)
milj. EUR
Diskonttauskorko nykyarvojen
määrittämiseksi
4,4 %
4,7 %
1,0 %
1 279
-1 547
Eläkkeiden kasvuvauhti
3,3 %
2,2 %
1,0 %
-266
214
Inflaatio
2,3 %
2,1 %
1,0 %
-294
270
Elinajanodote
87- 88 vuotta
87- 89 vuotta
1 vuosi
-626
587
(1) Positiivinen muutos tarkoittaa etuuspohjaisen velvoitteen vähentymistä, ja negatiivinen muutos tarkoittaa etuuspohjaisen
velvoitteen kasvua.
Herkkyysanalyysi
Kun lasketaan etuuspohjaisen velvoitteen herkkyyttä suhteessa merkittäviin 
vakuutusmatemaattisiin oletuksiin, etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvo määritetään
ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method)
käyttämällä. Herkkyysanalyysi perustuu yhden oletuksen muutokseen samalla kun muut
oletukset pysyvät muuttumattomina, mikä ei välttämättä anna oikeaa kuvaa muutosten
todellisista vaikutuksista. Jos useampi oletus muuttuisi samanaikaisesti, näiden muutosten
yhteisvaikutus ei välttämättä olisi sama kuin yksittäisten muutosten summa. Jos oletukset
muuttuvat eri tasolle kuin esitetyt, vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen ei ole välttämättä
lineaarinen. Kun etuuspohjaista velvoitetta lasketaan, oletusten nostaminen ja laskeminen ei
vaikuta symmetrisesti etuuspohjaiseen velvoitteeseen, mikä johtuu pääosin korkoa korolle -
vaikutuksesta tulevan etuuden nykyarvoa määritettäessä.
Keskeinen epävarmuustekijä
Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin ja muihin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin
liittyvien velvoitteiden ja kulujen määrittäminen riippuu useista arvioista ja oletuksista
liittyen muun muassa diskonttokorkoon, kuolevuusoletuksiin, tulevien korvausten kasvuun
vuositasolla, terveydenhoidon kustannusten kehitykseen sekä siihen, kuinka paljon
terveydenhuoltopalveluja käytetään Yhdysvalloissa, jossa ylläpidämme suurinta osaa
työsuhteen päättymisen jälkeisistä terveydenhuoltoa koskevista järjestelyistämme.
Muutokset arvioissa tai vakuutusmatemaattisissa oletuksissa voivat merkittävästi vaikuttaa
etuusvelvoitteen määrään, tuleviin etuuskuluihin ja tuleviin rahavirtoihin.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
88
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Sijoitusstrategiat
Nokian eläkesijoitustoiminnan tavoite on säilyttää tai
parantaa järjestelyjen rahastoitua asemaa toteuttamalla
sijoitusstrategiaa, joka maksimoi tuottoa ja minimoi
rahastoituun asemaan kohdistuvaa riskiä. Varojen
allokaatiosuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon
useita tekijöitä, mukaan lukien, mutta niihin rajoittumatta,
pitkän aikavälin riski- ja tuotto-odotus eri varallisuusluokille,
järjestelyjen demografisia tekijöitä koskevat nykyiset ja
monivuotiset ennusteet, järjestelyistä suoritetut etuusmaksut,
maksusuoritukset järjestelyihin ja järjestelyjen rahastoitu
asema. Paikallisten säätiöiden hallitusten vastuulla on
tarvittaessa suorittaa varojen ja velkojen yhteensovittamiseen
liittyviä selvityksiä (Asset-Liability Management Study),
järjestelyjen varojen sijoittamisen valvominen ja niihin liittyvien
riskien seuranta ja hallinta yhtiön valvonnan alaisuudessa
ja paikallisia lakeja noudattaen. Varojen ja velkojen
yhteensovittamiseen liittyvän selvityksen tulokset
toteutetaan kunkin järjestelyn tasolla erikseen.
Eläkesijoituksista vastaavat salkunhoitajat voivat käyttää
markkinariskin hallinnoimiseen johdannaisia, joihin kuuluvat
futuurit, termiinit, optiot ja koronvaihtosopimukset. Sijoitusten
tuottoa ja riskiprofiilia seurataan jatkuvasti sekä yksittäin
että osana laajempaa portfoliota. Yksi riskeistä on järjestelyn
rahastoidun aseman aleneminen järjestelyn varojen ja/tai
etuuspohjaisten velvoitteiden epäsuotuisan kehityksen
seurauksena. Varojen ja velkojen yhteensovittamisella
pyritään tästä aiheutuvien riskien minimointiin.
Yhdysvaltojen järjestelyjen varat
Suurin osa Nokian Yhdysvaltojen eläkejärjestelyn varoista on
pääeläkesäätiössä. Eläköitymisen jälkeisen järjestelyn (OPEB)
varat ovat kahdessa erillisessä säätiössä. Eläkkeiden ja
Etuuksien Sijoituskomitea hyväksyy virallisesti tavoitellun
varojen allokaation sallitun vaihteluvälin muutaman
vuoden välein ulkopuolisten neuvonantajien ja Nokian
varainhallintayhtiön (NIMCO) suorittaman varojen ja velkojen
yhteensovittamiseen liittyvän selvityksen valmistuessa.
Yhdysvaltain eläkejärjestelyn varojen kokonaisportfoliossa
31.12.2023 sijoitukset ovat jakautuneet noin 20/80 oman
pääoman ehtoisten instrumenttien, mukaan lukien
vaihtoehtoiset sijoitukset tätä tarkoitusta varten,
ja vieraan pääoman ehtoisten arvopaperien välillä.
Järjestelyjen varojen jakautuminen
2023
2022
milj. EUR
Noteeratut
Noteeraa-
mattomat
Yhteensä
%
Noteeratut
Noteeraa-
mattomat
Yhteensä
%
Oman pääoman ehtoiset arvopaperit
1 242
—
1 242
6
1 086
—
1 086
5
Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit
14 952
140
15 092
72
16 070
164
16 234
71
Vakuutussopimukset
—
807
807
4
—
790
790
4
Kiinteistöt
—
1 012
1 012
5
—
1 297
1 297
6
Lyhytaikaiset sijoitukset
397
—
397
2
482
—
482
2
Pääomasijoitukset ja muut
106
2 258
2 364
11
93
2 709
2 802
12
Yhteensä
16 697
4 217
20 914
100
17 731
4 960
22 691
100
Lähes kaikilla lyhytaikaisilla sijoituksilla, mukaan lukien käteisvarat sekä oman ja vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, on
toimivilla markkinoilla noteeratut markkinahinnat. Oman pääoman ehtoiset arvopaperit sisältävät sijoituksia osakerahastoihin ja
suoria sijoituksia, joilla on noteeratut markkinahinnat toimivilla markkinoilla. Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ovat suoria
sijoituksia valtioiden ja yritysten joukkovelkakirjoihin sekä sijoituksia korkorahastoihin, joilla on noteeratut markkinahinnat
toimivilla markkinoilla. Vakuutussopimukset ovat kunkin maan paikallisen lainsäädännön puitteissa laadittuja tavanmukaisia
eläkevakuutussopimuksia. Kiinteistösijoitukset ovat sijoituksia liikekiinteistöihin ja kiinteistörahastoihin, jotka sijoittavat
hajautetusti kiinteistöihin.
Lyhytaikaiset sijoitukset ovat likvidejä varoja tai käteistä rahaa, jotka pidetään vain hyvin lyhyen ajanjakson ajan tavoiteltaessa
taktista varojen uudelleenkohdistamista. Omaisuudenhoitajat määrittävät pääomasijoitusten nettovarallisuusarvot (NAV)
operatiivisten tulosten, diskontattujen tulevien kassavirtojen ja markkinapohjaisten verrokkien pohjalta. Vaihtoehtoiset
omaisuusluokat, kuten pääoma-, kiinteistö- ja absolute return -rahastot arvostetaan omaisuudenhoitajien raportoimien
viimeisimpien saatavilla olevien arvonmääritysten pohjalta, jotka Nokia edelleen arvioi, ja joita oikaistaan ottaen huomioon
myöhemmät kassavirrat. 
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
89
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Tulevat rahavirrat
Suoritukset
Nokia suorittaa maksuja eläke- ja muihin eläköitymisen jälkeisten etuuksien järjestelyihin
mahdollistaakseen tulevia etuusmaksuja järjestelyyn osallistuville. Rahastoinnin periaatteena on
työsuhde-etuuksia koskevien lakien ja verolakien määrittämien minimirahastointivaatimusten
täyttäminen sekä Nokian mahdollisesti tarkoituksenmukaisiksi arvioimien lisäsummien rahastointi.
Suoritukset etuusjärjestelyihin tehdään yksinomaan järjestelyjen osallistujien hyväksi. Työnantajan
maksettavaksi tulevien suoritusten odotetaan olevan 56 miljoonaa euroa vuonna 2024.
Yhdysvaltojen eläkejärjestelyt
Rahastointimenetelmät
Yhdysvaltojen kahden merkittävän eläkejärjestelyn rahastointivaatimukset määräytyvät
sovellettavan lainsäädännön, eli vuoden 1974 Employee Retirement Income Security Act:in
(ERISA), vuoden 1986 Internal Revenue Code:n ja Internal Revenue Service:n (IRS) säätämien
säännösten mukaan. Rahastointivaatimuksia määritettäessä ERISA sallii varojen arvostamisen
käypään arvoon tai keskimääräiseen arvoon tietyn ajanjakson aikana ja velkojen arvostamisen
perustuen vallitsevaan korkotasoon tai keskimääräisiin korkoihin tietyn ajanjakson aikana.
Ammattiliittoihin kuulumattomien sekä aiemmin ammattiliittoihin kuuluneiden eläkejärjestelyiden
osalta Nokia ei odota tulevaisuudessa rahastointivaatimuksia säännöksiin perustuviin
rahastointitarkoituksiin ottaen huomioon järjestelyn varojen jakautumisen ja varojen määrän
suhteessa velkojen määrään.
Työsuhteen päättymisen jälkeisten terveydenhuoltoetuuksien osalta sekä ammattiliittoihin
kuulumattomien että aiemmin ammattiliittoon kuuluneiden eläköityneiden etuuksille on asetettu
28.2.1990 jälkeen eläköityneiden henkilöiden osalta yläraja. Etuusvelvoite, joka liittyy tähän
eläköityneiden ryhmään, on 98 % koko Yhdysvaltain eläköityneiden terveydenhuoltovelvoitteen
määrästä 31.12.2023. Yhdysvaltojen hallituksen Medicare-ohjelma on ensisijainen maksaja
65-vuotiaiden ja sitä vanhempien osalta.
Section 420 -siirrot
U.S. Internal Revenue Code Section 420 (Section 420) sallii eläkejärjestelyn varojen siirron
määriteltyjen rahastointivelvoitteiden raja-arvojen ylittävältä osalta (eläkejärjestelyn ylijäämä)
eläkejärjestelyn terveydenhuolto- ja henkivakuutusetuuksien kattamista varten hallinnoitaville
tileille tai toiselle näistä tileistä. Kuten Section 420:ssä on määritelty, eläkejärjestelyssä
hallinnoitavia varoja voidaan käyttää eläköityneiden työntekijöiden terveydenhuolto-
ja henkivakuutusetuuksien, sekä heidän puolisoidensa ja huollettavien henkilöiden
terveydenhuoltoetuuksien maksamiseen tai kyseisten kulujen korvaamiseen työnantajalle.
Section 420:n pohjalta Nokian edellytetään jatkavan terveys- ja henkivakuutusetujen tarjoamista
tietyille eläkeläisryhmille sääntelyn edellyttämällä tasolla ja määrittämän ajanjakson (cost
maintenance period) verran. Nokia teki Section 420 -siirtoja yhteensä 131 miljoonaa euroa
vuonna 2023 (117 miljoonaa euroa vuonna 2022). Section 420 on tällä hetkellä määritetty
päättyväksi 31.12.2032.
Etuusmaksut
Seuraavassa taulukossa esitetään odotettavissa olevat etuusmaksut eläkejärjestelyistä ja muista
työsuhteen päättymisen jälkeisistä järjestelyistä vuoteen 2033 asti. Toteutuneet etuusmaksut
voivat poiketa odotetuista etuusmaksuista.
Eläköitymisen jälkeiset
Eläkejärjestelyt, Yhdysvallat
järjestelyt, Yhdysvallat
Muut maat
Yhteensä
milj.EUR
Ehdot täyttävä
johdon järjestely
Ehdot täyttävä
työntekijöiden
järjestely
Järjestelyt,
jotka eivät
täytä ehtoja
Ammattiliittojen
aiemmin
edustamien
järjestelyt
Ammattiliittoihin
kuulumattomien
järjestelyt
2024
1 058
217
25
65
57
273
1 695
2025
950
202
25
56
57
248
1 538
2026
909
190
24
55
58
252
1 488
2027
861
177
23
47
58
252
1 418
2028
811
165
23
77
58
252
1 386
2029-2033
3 374
655
99
309
292
1 391
6 120
Etuusmaksuja maksetaan järjestelyn varoista silloin, kun ne riittävät kattamaan etuusvelvoitteen.
Nokia maksaa suoraan järjestelyn varat ylittävät maksut. Vuonna 2024 odotetaan maksettavan
suoria etuusmaksuja yhteensä 111 miljoonaa euroa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
90
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Osio 4
Liiketoiminnan
varat ja velat
Tässä osiossa on esitetty yksityiskohtaisia tietoja
Nokian liiketoiminnan varoista ja veloista kuten
aineellisesta ja aineettomasta
käyttöomaisuudesta, vuokrasopimuksista, vaihto-
omaisuudesta, myyntisaamisista ja muista
asiakassopimuksiin liittyvistä tase-eristä sekä
varauksista.
4.1. Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet
Laatimisperiaatteet
Erillisinä hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan
alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä hankintamenoon.
Sisäisesti aikaansaadut aineettomat hyödykkeet, lukuun
ottamatta aktivoitavissa olevia kehittämismenoja, kirjataan
kuluksi syntyessään. Kehittämismenot aktivoidaan vain, jos
Nokia voi osoittaa, että hyödykkeen valmiiksi saattaminen
on teknisesti toteutettavissa, sillä on kyky ja aikomus
käyttää hyödykettä tai myydä se, hyödyke tulee tuottamaan
taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, käytettävissä
on voimavaroja hyödykkeen valmiiksi saattamiseksi
ja sillä on kyky määrittää luotettavasti hyödykkeen
kehitysvaiheen menot.
Liikearvoa lukuun ottamatta, Nokian aineettomien
hyödykkeiden taloudellinen vaikutusaika on rajallinen.
Taloudelliselta vaikutusajaltaan rajallinen aineeton
hyödyke arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon
vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla.
Nokian aineettomat hyödykkeet poistetaan tasapoistoin
taloudellisena vaikutusaikanaan, joka on yleensä 3-10 vuotta .
Tasapoistomenetelmä kuvaa parhaiten tapaa, miten Nokia
odottaa käyttävänsä hyväkseen omaisuuserään liittyvää
vastaista taloudellista hyötyä. Aineettoman hyödykkeen
luonteesta riippuen sen poistot esitetään osana hankinnan
ja valmistuksen kuluja, tutkimus- ja kehityskuluja tai myynnin
ja hallinnon kuluja.
Liikearvo kohdistetaan niille rahavirtaa tuottaville
yksiköille tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille,
joiden odotetaan saavan synergiaetuja liiketoimintojen
yhdistämisestä ja jotka vastaavat alinta tasoa, jolla liikearvoa
seurataan sisäistä johtamista varten. Rahavirtaa tuottava
yksikkö, siten kuin se määritellään konsernin liikearvon
arvonalentumistestausta varten, on pienin omaisuuserien
ryhmä, jonka tuottamat rahavirrat ovat pitkälti
riippumattomia muiden omaisuuserien tai omaisuuserien
ryhmien tuottamista rahavirroista. Rahavirtaa tuottavan
yksikön kirjanpitoarvo sisältää osuudet siihen kohdistuvista
konsernin yhteisistä omaisuuseristä kohtuullisella ja
johdonmukaisella perusteella kohdistettuina.
Kun yhden tai useamman liikearvoa sisältävän rahavirtaa
tuottavien yksiköiden ryhmän rakenne muuttuu, liikearvo
kohdistetaan uudelleen käypien arvojen suhteessa niille
rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joihin tämä
muutos vaikuttaa.
Nokia testaa liikearvon kirjanpitoarvon arvonalentumisen
varalta vuosittain. Tämän lisäksi Nokia määrittää liikearvon
ja aineettomien hyödykkeiden kerrytettävissä olevan
rahamäärän, jos tapahtumat tai olosuhteiden muutokset
viittaavat siihen, että niiden arvot saattavat olla alentuneita.
Nokian huomioon ottamia tekijöitä sen arvioidessa viitteitä
arvonalentumisesta ovat muun muassa omaisuuserän
alisuoriutuminen verrattuna sen historialliseen tai
ennustettuun tulokseen, merkittävät muutokset
omaisuuserän käyttötarkoituksessa tai muutokset
liiketoimintastrategiassa sekä merkittävät epäsuotuisat
toimialan tai yleisen talouden kehityssuunnat.
Nokia suorittaa arvonalentumistestauksen määrittämällä
omaisuuserän, rahavirtaa tuottavan yksikön tai rahavirtaa
tuottavien yksiköiden ryhmän kerrytettävissä olevan
rahamäärän. Omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön
tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän kerrytettävissä
oleva rahamäärä on se, kumpi on korkeampi seuraavista:
käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla
tai käyttöarvo. Kerrytettävissä olevaa rahamäärää
verrataan omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tai
rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän kirjanpitoarvoon.
Jos omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tai
rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän kerrytettävissä
oleva rahamäärä on alhaisempi kuin sen kirjanpitoarvo,
omaisuuserän arvon katsotaan alentuneen ja sen arvoa
alennetaan vastaamaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää.
Arvonalentumistappiot esitetään hankinnan ja valmistuksen
kuluissa, tutkimus- ja kehityskuluissa tai myynnin
ja hallinnon kuluissa, lukuun ottamatta liikearvon
arvonalentumistappioita, jotka esitetään liiketoiminnan
muissa kuluissa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
91
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
milj. EUR
Liikearvo
Aineettomat
hyödykkeet
Yhteensä
2023
Hankintameno 1.1.
6 799
9 778
16 577
Lisäykset
—
299
299
Myynnit, käytöstä poistaminen sekä siirrot erien välillä
-22
-23
-45
Muuntoerot
-148
-161
-309
Hankintameno 31.12.
6 629
9 893
16 522
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-1 132
-8 515
-9 647
Poistot
—
-423
-423
Arvonalennukset
—
-26
-26
Myynnit, käytöstä poistaminen sekä siirrot erien välillä
—
17
17
Muuntoerot
7
140
147
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
-1 125
-8 807
-9 932
Kirjanpitoarvo 1.1.
5 667
1 263
6 930
Kirjanpitoarvo 31.12.
5 504
1 086
6 590
2022
Hankintameno 1.1.
6 552
9 499
16 051
Lisäykset
—
49
49
Myynnit, käytöstä poistaminen sekä siirrot erien välillä
—
-19
-19
Muuntoerot
247
249
496
Hankintameno 31.12.
6 799
9 778
16 577
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.
-1 121
-7 879
-9 000
Poistot
—
-465
-465
Myynnit, käytöstä poistaminen sekä siirrot erien välillä
—
19
19
Muuntoerot
-11
-190
-201
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.
-1 132
-8 515
-9 647
Kirjanpitoarvo 1.1.
5 431
1 620
7 051
Kirjanpitoarvo 31.12.
5 667
1 263
6 930
Aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo
hyödykeluokittain
milj. EUR
2023
2022
Asiakassuhteet
605
923
Patentit ja lisenssit
316
151
Teknologiat ja hankitut keskeneräiset T&K-
projektit
31
83
Tavaramerkit ja muut
134
106
Yhteensä
1 086
1 263
Tilikaudella, joka päättyi 31.12.2023, asiakassuhteiden jäljellä
olevan poistoajan painotettu keskiarvo oli noin kaksi vuotta,
patenttien ja lisenssien noin kuusi vuotta, teknologioiden ja
hankittujen keskeneräisten T&K-projektien noin kaksi vuotta,
ja tavaramerkkien ja muiden noin kolme vuotta.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
92
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Liikearvo
Nokia on kohdistanut liikearvon toimintasegmenteilleen,
jotka ovat rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmiä ja joiden
odotetaan hyötyvän liiketoimintojen yhdistämisestä johtuvista
synergiaeduista. Ks. liitetieto 2.2. Segmentti-informaatio.
Liikearvon kohdistus
Nokian rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille kohdistetun
liikearvon kirjanpitoarvo 31.12.:
milj. EUR
2023
2022
Verkkoinfrastruktuuri
2 739
2 812
Matkapuhelinverkot
2 228
2 284
Pilvi- ja verkkopalvelut
537
571
Kerrytettävissä olevat rahamäärät
Nokian rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmien kerrytettävissä
olevat rahamäärät on vuonna 2023 määritetty käyttöarvon
perusteella. Kerrytettävissä olevat rahamäärät arvioitiin
diskontattujen rahavirtojen periaatteella. Kerrytettävissä
olevien rahamäärien laskennassa käytetyt rahavirtaennusteet
perustuvat johdon hyväksymiin taloussuunnitelmiin,
jotka kattavat kolmen vuoden ennustejakson.
Kolmen vuoden ennustejakson jälkeiset seitsemän vuoden
rahavirtaennusteet heijastavat asteittaista siirtymää
loppuarvon rahavirtaennusteisiin. Loppuarvon kasvuprosentit
on arvioitu toimialan ja niiden taloudellisten ympäristöjen,
joissa rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmät toimivat, pitkän
aikavälin keskimääräisen kasvun mukaisesti. Diskonttauskorot
heijastavat senhetkistä arviota rahan aika-arvosta ja
olennaisista markkinariskipreemioista. Riskipreemiot heijastavat
riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita ei ole sisällytetty arvioihin
tulevista rahavirroista. Diskontatut rahavirtaennusteet
perustuvat verojen jälkeisiin rahavirtoihin ja verojen jälkeisiin
diskonttauskorkoihin, joka eivät olennaisesti poikkea ennen
veroja lasketuista diskontatuista rahavirtaennusteista.
Muut rahavirtaennusteiden keskeiset muuttujat sisältävät
oletuksia myynnin arvioidusta kasvusta, bruttokateprosentista
ja liikevoittoprosentista.
Myynnin kasvu- ja bruttokateprosenttioletukset heijastavat
johdon odotuksia markkinoiden kasvusta, markkinaosuudesta ja
kilpailuasemasta, strategiasta ja liiketoiminnan pitkän aikavälin
näkymistä. Bruttokate- ja liikevoittoprosenttioletukset sisältävät
19.10.2023 julkistetun käynnissä olevan kustannussäästöohjelman
vaikutuksen. Kustannussäästöohjelman odotetaan vähentävän
kustannuksia ja lisäävän toiminnan tehokkuutta erityisesti
Matkapuhelinverkot- ja Pilvi- ja verkkopalvelut -segmenteissä.
Kunkin rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän
arvonalentumistestauksessa käytetyt loppuarvon
kasvuprosentti ja diskonttauskorko verojen jälkeen:
Loppuarvon
kasvuprosentti
Diskonttauskorko verojen
jälkeen
Keskeinen oletus %
2023
2022
2023
2022
Verkkoinfrastruktuuri
1,0
1,6
9,3
9,0
Matkapuhelinverkot
1,0
1,3
8,3
7,7
Pilvi- ja
verkkopalvelut
1,0
1,8
7,7
7,0
Arvonalentumistestauksen tulokset viittaavat siihen, että
rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmien kerrytettävissä
olevat rahamäärät ylittävät riittävästi niiden kirjanpitoarvon
vuonna 2023 .
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
93
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
4.2. Aineelliset hyödykkeet
Laatimisperiaatteet
Aineelliset hyödykkeet arvostetaan alkuperäisiin
hankintamenoihin vähennettynä kertyneillä poistoilla
ja arvonalentumistappioilla. Aineellisista hyödykkeistä
tehdään tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun
taloudelliseen vaikutusaikaan seuraavasti:
Rakennukset ja rakennelmat
Rakennukset ja rakennelmat
20–33 vuotta
Kevyet rakennukset ja rakennelmat
3–20 vuotta
Vesialukset
Kaapelialukset
15–40 vuotta
Kaapelointivälineet
4–10 vuotta
Koneet ja kalusto
  
Tuotannon koneet ja mittaus- ja
testauskalusto
1–5 vuotta
Muut koneet ja kalusto
3–10 vuotta
Maa- ja vesialueiden arvoista ei tehdä poistoja.
Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan yleensä kuluksi
tilikaudella, jolla ne syntyvät. Edellisestä poiketen
merkittävät perusparannusmenot aktivoidaan ja lisätään
hankintamenoon, mikäli on todennäköistä, että Nokialle
koituu taloudellista hyötyä yli olemassa olevan hyödykkeen
alun perin arvioidun suoritustason. Merkittävät
perusparannukset pois tetaan sen hyödykkeen jäljellä olevana
taloudellisena vaikutusaikana, johon perusparannus
liittyy. Vuokratilojen perusparannusmenot poistetaan
taloudellisena vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-
aikana. Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot
sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
milj. EUR
Maa-alueet,
rakennukset,
rakennelmat ja
vesialukset
Koneet, kalusto ja
muut
Keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
2023
Hankintameno 1.1.
1 409
3 589
248
5 246
Lisäykset
33
314
115
462
Uudelleenluokittelu
107
85
-192
—
Myynnit ja käytöstä poistaminen
-88
-374
-1
-463
Muuntoerot
-27
-67
-3
-97
Hankintameno 31.12.
1 434
3 547
167
5 148
Kertyneet poistot 1.1.
-575
-2 656
—
-3 231
Poistot
-90
-358
—
-448
Myynnit ja käytöstä poistaminen
79
333
—
412
Muuntoerot
17
53
—
70
Kertyneet poistot 31.12.
-569
-2 628
—
-3 197
Kirjanpitoarvo 1.1.
834
933
248
2 015
Kirjanpitoarvo 31.12.
865
919
167
1 951
2022
Hankintameno 1.1.
1 228
3 371
280
4 879
Lisäykset
55
361
166
582
Uudelleenluokittelu
160
40
-200
—
Myynnit ja käytöstä poistaminen
-49
-191
-1
-241
Muuntoerot
15
8
3
26
Hankintameno 31.12.
1 409
3 589
248
5 246
Kertyneet poistot 1.1.
-495
-2 460
—
-2 955
Poistot
-87
-363
—
-450
Arvonalentumistappiot
-33
-12
—
-45
Myynnit ja käytöstä poistaminen
46
185
—
231
Muuntoerot
-6
-6
—
-12
Kertyneet poistot 31.12.
-575
-2 656
—
-3 231
Kirjanpitoarvo 1.1.
733
911
280
1 924
Kirjanpitoarvo 31.12.
834
933
248
2 015
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
94
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
4.3. Vuokrasopimukset
Laatimisperiaatteet
Suurimmassa osassa vuokrasopimuksiaan Nokia toimii
vuokralleottajana. Nokian vuokrasopimukset liittyvät
enimmäkseen toimitiloihin ja teollisuuskiinteistöihin kuten
T&K-, tuotanto- ja toimistotiloihin. Nokia vuokraa myös
työsuhde-etuina tarjottuja sekä yhtiön omassa käytössä
olevia ajoneuvoja. Nokialla on vain vähäinen määrä
sopimuksia, lähinnä koskien tyhjillään olevien vuokrattujen
tai omistettujen tilojen edelleenvuokrausta, joissa se toimii
vuokralleantajana.
Vuokralleottajana Nokia kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän
ja vuokrasopimusvelan sopimuksen alkamisajankohtana.
Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon,
josta vähennetään kertyneet poistot ja arvonalentumis-
tappiot, joita oikaistaan mahdollisilla vuokrasopimusvelan
uudelleen määrittämisestä aiheutuvilla erillä.
Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistoina
sopimuksen vuokra-aikana seuraavasti:
Rakennukset
3– 15 vuotta
Muut
3– 5 vuotta
Vuokrasopimusvelat arvostetaan alun perin vuokra-aikana
suoritettavien vuokramaksujen nykyarvoon. Nokia käyttää
lisäluoton korkoon perustuvaa diskonttauskorkoa
vuokramaksujen nykyarvon määrittämisessä, koska
vuokrasopimuksen sisäinen korko ei ole helposti
määritettävissä. Myöhemmin vuokrasopimusvelat
arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen
koron menetelmällä. Lisäksi kirjanpitoarvo määritetään
uudelleen, jos vuokrasopimus muuttuu tai jos vuokra-ajassa
tai tulevissa vuokramaksuissa tapahtuu muutos.
Vuokramaksujen korkokomponentin osuus kirjataan
korkokuluksi rahoituskuluihin.
Nokia soveltaa käytännön helpotuksia, joiden mukaisesti
maksut lyhytaikaisista ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä
koskevista vuokrasopimuksista kirjataan kuluksi
tasaerinä vuokra-ajan kuluessa. Nokia ei myöskään erottele
tiettyjä muita kuin vuokrasopimuskomponentteja
vuokrasopimuskomponenteista, vaan sen sijaan käsittelee
jokaisen vuokrasopimuskomponentin ja siihen liittyvän
muun kuin vuokrasopimuskomponentin yhtenä
vuokrasopimuskomponenttina.
Käyttöoikeusomaisuuserät
milj. EUR
Rakennukset
Muut
Yhteensä
2023
Hankintameno 1.1.
1 423
241
1 664
Lisäykset(1)
74
129
203
Käytöstä poistaminen
-39
-96
-135
Muuntoerot
-24
1
-23
Hankintameno 31.12.
1 434
275
1 709
Kertyneet poistot 1.1.
-589
-146
-735
Poistot
-140
-76
-216
Arvonalentumistappiot
2
—
2
Käytöstä poistaminen
39
96
135
Muuntoerot
11
—
11
Kertyneet poistot 31.12.
-677
-126
-803
Kirjanpitoarvo 1.1.
834
95
929
Kirjanpitoarvo 31.12.
757
149
906
2022
Hankintameno 1.1.
1 318
223
1 541
Lisäykset(1)
184
73
257
Käytöstä poistaminen
-85
-52
-137
Muuntoerot
6
-3
3
Hankintameno 31.12.
1 423
241
1 664
Kertyneet poistot 1.1.
-533
-124
-657
Poistot
-150
-75
-225
Arvonalentumistappiot
6
—
6
Käytöstä poistaminen
85
52
137
Muuntoerot
3
1
4
Kertyneet poistot 31.12.
-589
-146
-735
Kirjanpitoarvo 1.1.
785
99
884
Kirjanpitoarvo 31.12.
834
95
929
(1) Lisäykset sisältää uudet vuokrasopimukset sekä olemassa olevien
vuokrasopimusten muutokset ja uudelleen määrittämisestä johtuvat erät.
Tuloslaskelmaan kirjatut erät
milj. EUR
2023
2022
2021
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot
-216
-225
-214
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut
-28
-26
-24
Arvonalentumistappiot ja niiden
peruutukset
2
6
-25
Yhteensä
-242
-245
-263
Yllä esitetyt tuloslaskelmaan kirjatut erät eivät sisällä
lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin
vuokrasopimuksiin liittyviä kuluja, tuottoja edelleen vuokratuista
omaisuuseristä tai myynti- ja takaisinvuokrauksesta syntyneitä
voittoja tai tappioita, jotka eivät ole olennaisia.
Rahavirtalaskelmassa esitetyt erät
milj. EUR
2023
2022
2021
Vuokrasopimusvelkojen lyhennys
-239
-217
-226
Vuokrasopimusvelkojen maksetut
korot
-28
-26
-24
Yhteensä
-267
-243
-250
Rahavirtalaskelmassa esitetyt erät eivät sisällä lyhytaikaisiin
vuokrasopimuksiin ja arvoltaan vähäisiä omaisuuseriä koskeviin
vuokrasopimuksiin liittyviä maksuja.
Vuokrasopimusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty
liitetiedossa 5.4. Rahoitusriskien hallinta. Tulevien
vuokrasopimusten vastuusitoumukset on esitetty liitetiedossa
6.1. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet .
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
95
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
4.4. Vaihto-omaisuus
Laatimisperiaatteet
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai
sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Hankintameno
määritetään käyttämällä standardikustannuslaskentaa,
joka vastaa suunnilleen FIFO-periaatteen (first-in first-
out) mukaista hankintamenoa. Vaihto-omaisuuden
hankintamenoon on sisällytetty raaka-aineiden
hankintamenon ja välittömien työkustannusten lisäksi
myös systemaattisesti kohdistettu osuus tuotannon
yleiskustannuksista. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa
liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta
on vähennetty arvioidut myynnin toteutumiseksi
välttämättömät menot.
Vaihto-omaisuus luokitellaan raaka-aineisiin ja
puolivalmisteihin, valmiisiin tuotteisiin, ja keskeneräisiin
asiakasprojekteihin. Keskeneräisiin asiakasprojekteihin
sisältyy tähän mennessä aiheutuneita kustannuksia
asiakassopimuksista, joissa sopimuksen suoritevelvoitteita
ei vielä ole täytetty. Keskeneräiset asiakasprojektit
kirjataan hankinnan ja valmistuksen kuluihin, kun vastaava
myynti tuloutetaan.
milj. EUR
2023
2022
Raaka-aineet ja puolivalmisteet
1 156
1 075
Valmiit tuotteet
980
1 375
Keskeneräiset asiakasprojektit
583
815
Yhteensä
2 719
3 265
Vaihto-omaisuuden kustannuksia on kirjattu kuluna tilikauden
aikana ja sisällytetty hankinnan ja valmistuksen kuluihin
7 978 miljoonaa euroa (8 623 miljoonaa euroa vuonna 2022
ja 6 427 miljoonaa euroa vuonna 2021).
Kulukirjauksia, joilla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa
pienennetään nettorealisointiarvoa vastaavaksi, on tehty
tilikauden aikana 296 miljoonaa euroa (267 miljoonaa euroa
vuonna 2022 ja 203 miljoonaa euroa vuonna 2021) ja niiden
peruutuksia 88 miljoonaa euroa (98 miljoonaa euroa vuonna
2022 ja 112 miljoonaa euroa vuonna 2021). Aiempien
kulukirjausten peruutukset johtuvat pääasiassa muutoksista
arvioidussa asiakaskysynnässä.
Laatimisperiaatteet
Asiakassopimukset
Nokia kirjaa jokaisesta asiakassopimuksesta taseeseen joko
omaisuuserän tai velan riippuen Nokian suoritteen suhteesta
siitä kerättävään vastikkeeseen. Asiakassopimukseen
perustuva omaisuuserä kirjataan nettoperusteisesti, kun
Nokia on luovuttanut tavaran tai palvelun asiakkaalle ennen
kuin asiakas on suorittanut maksun tai maksu on erääntynyt.
Asiakassopimukseen perustuva velka puolestaan kirjataan
nettoperusteisesti, kun asiakas on maksanut vastikkeen tai
maksu on erääntynyt, mutta Nokia ei ole vielä luovuttanut
tavaraa tai palvelua asiakkaalle. Asiakassopimukseen
perustuvat omaisuuserät ovat luonteeltaan lyhytaikaisia,
kun taas asiakassopimukseen perustuvat velat voivat olla
lyhyt- tai pitkäaikaisia.
Laskutus tapahtuu yleensä määräysvallan siirtymisen
yhteydessä ja/tai sitä mukaa kuin palveluja tuotetaan.
Laskutettuihin saamisiin liittyvä oikeus vastikkeen saamiseen
on ehdoton, ja sen saaminen edellyttää vain ajan kulumista.
Laskutetut saamiset esitetään taseessa myyntisaamisina
erillään asiakassopimuksiin perustuvista omaisuuseristä ja
veloista.  Myyntisaamisia saatetaan muuntaa lainasaamisiksi
eräissä tilanteissa, kun toivotaan pidempiä maksuehtoja.
Ajoittain Nokia voi myös myöntää lainoja kolmansille
osapuolille. Kolmansille osapuolille myönnettävät lainat
kirjataan ja arvostetaan samoin kuin asiakaslainat.
Nokia myy myynti- ja lainasaamisiaan pääsääntöisesti
ilman takautumisoikeutta useille rahoituslaitoksille osana
normaalia liiketoimintaa luottoriskin ja käyttöpääomakierron
hallitsemiseksi.
Liiketoimintamalli myynti- ja lainasaamisten hallinnoinnissa
perustuu sekä saamisten pitämiseen hallussa sopimukseen
perustuvien rahavirtojen keräämiseksi että saamisten
myymiseen. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä
myynti- ja lainasaamiset arvostetaan ja myöhemmin
uudelleenarvostetaan käypään arvoon käyttämällä
diskontattujen rahavirtojen menetelmää.
Käyvän arvon muutokset kirjataan arvonmuutosrahastoon
laajan tuloslaskelman kautta. Efektiivisen koron
menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssivoitot
ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Taseella muihin lyhytaikaisiin velkoihin kirjatut alennukset
ilman suoritevelvoitetta liittyvät asiakkaille myönnettäviin
alennuksiin, jotka tulevat toimeenpantaviksi tiettyjen
kriteerien täyttyessä. Kun nämä alennukset tulevat
toimeenpantaviksi, ne netotetaan niihin liittyviä myynti-
tai lainasaamisia vastaan.
Odotettavissa olevat luottotappiot
Odotettavissa olevien luottotappioiden tappiota koskeva
vähennyserä kirjataan rahoitusvaroista, jotka on arvostettu
jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien kautta sekä lainatakaussopimuksista ja
luottositoumuksista. Nokia arvostaa rahoitusinstrumenttinsa
tulevaisuuteen suuntautuvan perusteen mukaisesti ja kirjaa
muutokset odotetuissa luottotappioissa neljännesvuosittain
käyttämällä seuraavanlaista menetelmää:
■ Odotettavissa olevat luottotappiot =
maksukyvyttömyyden todennäköisyys x tappio-osuus x
maksukyvyttömyydelle altistunut määrä
■ Maksukyvyttömyyden todennäköisyys perustuu
sijoitusten luottoluokitusprofiiliin sekä soveltuvin osin
erityisiin paikallisiin olosuhteisiin, ellei tiedossa ole
sellaista tapahtumaa, joka osoittaisi luottoluokituksen
olevan epäasianmukainen perusta luottoriskin arviointiin
raportointipäivänä.
■ Tappio-osuuden takaisinperintäaste perustuu sijoituksen
luokkaan ja soveltuvin osin erityisiin paikallisiin
olosuhteisiin sekä sijoitukseen liittyviin mahdollisiin
vakuusjärjestelyihin.
■ Maksukyvyttömyydelle altistunut määrä on tavallisesti
saamisen nimellisarvo.
Nokia soveltaa yksinkertaistettua menettelyä tappiota
koskevan vähennyserän kirjaamisessa perustuen koko
voimassaoloajalta odotettavissa oleviin luottotappioihin
sellaisten myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin
perustuvien omaisuuserien kohdalla, joihin ei liity
merkittävää rahoituskomponenttia. Nokia on määritellyt
kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen analyysin perusteella
myyntisaamisiinsa kohdistuvan luottoriskin olevan alhainen.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
96
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
4.5. Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat erät
Kvantitatiivisessa analyysissä keskitytään tarkastelemaan
historiallisia tappiotasoja, suhteutetaan historiallista ja
ennustettua myyntiä vastaaviin myyntisaamisiin sekä
tarkastellaan erääntyneitä myyntisaamisia ja niihin
mahdollisesti liittyviä merkkejä maksukyvyn heikkenemisestä.
Kvalitatiivisen analyysin avulla pyritään edelleen tarkentamaan
arviota koko voimassaoloajalta odotettavissa olevista
luottotappioista ottamalla huomioon kaikki olennaiset
tekijät, kuten asiakas- ja maakohtaiset luottoluokitukset.
Asiakaslainojen osalta odotettavissa olevat luottotappiot
lasketaan erikseen merkittävimmille vastapuolille käyttäen
edellä mainittua menetelmää ottaen huomioon mahdolliset
vakuusjärjestelyt ja muut luottoriskiä lieventävät tekijät.
Arvio perustuu 12 kuukauden odotettavissa oleviin
luottotappioihin, mikäli tietyn vastapuolen luottoriski ei ole
merkittävästi lisääntynyt alkuperäisen taseeseen kirjaamisen
jälkeen, jolloin yhtiö soveltaa koko voimassaoloajalta
odotettavissa olevia luottotappioita. Sopimusrikkomus,
luottoluokituksen heikentyminen sekä muut
luottokelpoisuuteen liittyvät määreet ovat tyypillisiä
tekijöitä, jotka Nokia ottaa huomioon arvioidessaan,
onko rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski kasvanut
merkittävästi alkuperäisen taseeseen kirjaamisen jälkeen.
Nokia arvioi myös rahoitusvaran arvonalentumiseen
viittaavia merkkejä, jotka osoittaisivat vastapuolen olevan
merkittävissä taloudellisissa vaikeuksissa tai viittaisivat
asiakkaan todennäköisesti joutuvan konkurssiin tai
taloudelliseen uudelleenjärjestelyyn. Tyypillisesti
asiakaslainoihin liittyvä luottoriski on korkeampi kuin
myyntisaamisiin ja asiakassopimuksiin perustuviin
omaisuuseriin liittyvä luottoriski keskimäärin.
Muutokset odotettavissa olevia luottotappioita koskevan
vähennyserän määrässä kirjataan myyntisaamisten ja
asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien osalta
liiketoiminnan muihin kuluihin ja asiakaslainojen osalta
rahoituskuluihin. Asiakaslainasaamisten osalta tappiota
koskeva vähennyserä kirjataan muiden laajan tuloksen
eriin sen sijaan, että se kirjattaisiin varojen jo aiemmin
käypään arvoon kirjattuun kirjanpitoarvoon. Mikäli myynti-
tai lainasaaminen myydään, odotettavissa olevien
luottotappioiden vaikutus puretaan ja taseesta pois
kirjatun kirjanpitoarvon ja saadun korvauksen erotus
kirjataan rahoituskuluihin.
Asiakaseriin liittyvä luottoriski
Nokia pyrkii varmistamaan mahdollisimman korkean laadun niin myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien
omaisuuserien kuin asiakkaille tai muille kolmansille osapuolille myönnettyjen lainojen osalta. Konsernitasoiset puitteet ja
toimintaohjeet liiketoimintaan liittyvien luottoriskien hallinnan osalta hyväksyy konsernin talousjohtaja. Kyseiset toimintaohjeet
edellyttävät, että luottopäätökset perustuvat eri liiketoiminta-alueiden asiakkaiden luottokelpoisuuden arviointiin ja merkittävien
asiakassaatavien osalta luottoluokitukseen sekä konsernin sisäisesti määriteltyjen periaatteiden mukaisesti asetettuihin
luottorajoihin. Asiakkaiden merkittävät luottorajat hyväksytään konsernitasolla. Luottoriskejä valvotaan kaikissa liiketoiminnoissa,
ja riskiä pienennetään tarvittaessa tapauskohtaisesti käyttämällä rembursseja, takauksia, vakuuksia, vakuutuksia sekä myymällä
saatavia valikoidusti.
Myyntisaamisten, asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien ja asiakkaille myönnettyjen lainojen ikäjakauma 31.12:
Eräpäivästä kulunut
milj. EUR
Erääntymättömät
1–30 päivää
31–180 päivää
yli 180 päivää
Yhteensä
2023
Myyntisaamiset(1)
4 404
157
279
430
5 270
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
1 136
—
—
—
1 136
Asiakkaille myönnetyt lainat
207
1
20
88
316
Bruttosaamiset yhteensä
5 747
158
299
518
6 722
Odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä(2)(3)
-207
-8
-80
-302
-597
Nettosaamiset yhteensä
5 540
150
219
216
6 125
2022
Myyntisaamiset(1)
5 117
210
267
355
5 949
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
1 203
—
—
—
1 203
Asiakkaille myönnetyt lainat
212
8
5
79
304
Bruttosaamiset yhteensä
6 532
218
272
434
7 456
Odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä(2)(3)
-361
-15
-65
-203
-644
Nettosaamiset yhteensä
6 171
203
207
231
6 812
(1) Nokian maksuehdot ovat keskimäärin 104 päivää.
(2) Odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä sisältää tiettyihin kehittyvien markkinoiden asiakkaisiin liittyvän 318 miljoonan euron (311 miljoonan euron vuonna
2022) suuruisen arvonalentumisen.
(3) Vuonna 2023 odotettavissa olevan luottotappiovarauksen vähennys sisältää 29 miljoonan euron siirron muihin varauksiin. Vuonna 2022 odotettavissa olevia luottotappioita
koskevaan vähennyserään sisältyi 33 miljoonan euron siirto muista varauksista.
Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatun odotettavissa olevan luottotappion peruutus oli 16 miljoonaa euroa vuonna 2023. Tuloslaskelmaan kuluksi
kirjattu odotettavissa oleva luottotappio oli 160 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 10 miljoonaa euroa vuonna 2021 .
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
97
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Luottoriskialtistus asiakkaittain ja maittain
Luottoriskille alttiina olevaksi kohteeksi määritellään myyntisaamisten, asiakassopimuksiin
perustuvien omaisuuserien, asiakkaille myönnettyjen lainojen sekä rahoitussitoumusten
yhteismäärä. Myyntisaamisiin ei sisälly merkittäviä asiakaskohtaisia luottoriskikeskittymiä.
Luottoriskialtistus asiakkaittain ja maittain prosenttiosuutena myyntisaamisten,
asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien, asiakkaille myönnettyjen lainojen sekä
rahoitussitoumusten yhteismäärästä:
Asiakas
2023
2022
Asiakas 1
12,2 %
4,5 %
Asiakas 2
3,6 %
3,5 %
Asiakas 3
3,4 %
3,3 %
Yhteensä
19,2 %
11,3 %
Maa
2023
2022
Maa 1(1)
19,0 %
14,7 %
Maa 2
11,7 %
10,8 %
Maa 3
6,1 %
7,3 %
Yhteensä
36,8 %
32,8 %
(1) Vuonna 2023 Maa 1 oli Intia ja Vuonna 2022 Maa 1 oli Yhdysvallat.
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät vähentyvät sitä mukaa, kun ne siirretään
esitettäväksi myyntisaamisissa Nokian vastiketta koskevan oikeuden muuttuessa ehdottomaksi.
Asiakassopimuksiin perustuvat velat vähentyvät sitä mukaa, kun Nokia täyttää niihin liittyvät
suoritevelvoitteet ja liikevaihto kirjataan. Kertyneisiin myyntituottoihin ei tilikaudella tehty
olennaisia kumulatiivisia korjauksia transaktiohinnoissa tapahtuneiden muutosten, määritetyissä
täyttämisasteissa tapahtuneiden muutosten, tai muuttuvassa vastikkeessa tapahtuneiden
muutosten vuoksi.
Nokia on kirjannut vuoden aikana myyntituotoiksi 1,4 miljardia euroa (1,6 miljardia euroa
vuonna 2022) tilikauden alussa taseeseen sisältyneistä lyhytaikaisista asiakassopimuksiin
perustuvista veloista.
4.6. Muut saamiset ja velat
Muut pitkäaikaiset saamiset
milj. EUR
2023
2022
T&K-toimintaan liittyvät veronhyvitykset
127
114
Välilliset verosaatavat
45
46
Muut
41
79
Yhteensä
213
239
Muut lyhytaikaiset saamiset
milj. EUR
2023
2022
ALV- ja muut välilliset verosaatavat
302
457
Sopimusvalmistukseen liittyvät ennakkomaksut
128
62
IT-kuluihin liittyvät ennakkomaksut
59
41
T&K-toimintaan liittyvät veronhyvitykset ja julkiset avustukset
46
28
Liiketoimintojen myynteihin liittyvät saatavat
28
26
Muut
201
320
Yhteensä
764
934
Muut pitkäaikaiset velat
milj. EUR
2023
2022
Palkat ja sosiaaliturvamaksuvelat
42
46
Muut
69
57
Yhteensä
111
103
Muut lyhytaikaiset velat
milj. EUR
2023
2022
Palkat ja sosiaaliturvamaksuvelat
1 176
1 669
Asiakashankkeisiin liittyvät siirtovelat
442
466
Alennukset ilman suoritevelvoitetta
404
539
ALV- ja muut välilliset verovelat
323
328
Muut(1)
479
617
Yhteensä
2 824
3 619
(1) Sisältää jaksotettuja logistiikkakuluja, tutkimus- ja kehityskuluja, IT-kuluja ja rojaltikuluja.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
98
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
4.7. Varaukset
Laatimisperiaatteet
Varaus kirjataan, kun Nokialle on syntynyt aikaisemman
tapahtuman seurauksena olemassa oleva oikeudellinen
tai tosiasiallinen velvoite, velvoitteen täyttäminen
todennäköisesti edellyttää voimavarojen siirtymistä
pois konsernista ja velvoitteen määrä on arvioitavissa
luotettavasti. Sen määrittäminen onko todennäköistä,
että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellisten
voimavarojen siirtymistä pois konsernista, voi edellyttää
johdon harkintaa. Varaukseksi kirjattava määrä
perustuu raportointikauden lopun parhaaseen
arvioon väistämättömistä menoista, joita velvoitteen
täyttäminen edellyttää.
Väistämättömien menojen määrää arvioidessaan
johto voi joutua tarkastelemaan lukuisia mahdollisia
lopputulemia ja niiden todennäköisyyksiä, tapahtumia ja
olosuhteita koskevia riskejä ja epävarmuustekijöitä sekä
tekemään oletuksia maksujen ajankohdasta. Menojen
ajankohtaa ja määrää koskeviin arvioihin voidaan joutua
tekemään muutoksia ajan kuluessa ja/tai kun tarkempia
tietoja on saatavilla. Nokia arvioi olemassa olevien
varausten riittävyyden ja oikaisee tarvittaessa varausten
määrää kertyneen kokemuksen sekä tosiseikoissa ja
olosuhteissa tapahtuneiden muutosten perusteella
jokaisena raportointipäivänä.
Uudelleenjärjestelyvaraus
Nokia kirjaa varauksen arvioiduista uudelleenjärjestelymenoista,
kun yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma
on tehty, johto on sen hyväksynyt ja se on julkistettu.
Uudelleenjärjestelymenot koostuvat pääosin henkilöstön
uudelleenjärjestelykuluista. Muut merkittävät erät ovat
kiinteistöjen vuokrasopimusten päättämiseen liittyvät kulut
sekä tiettyjen muiden välittömästi uudelleenjärjestelyihin
liittyvien sopimusten päättämisestä johtuvat kulut. 31.12.2023
uudelleenjärjestelyvaraus oli 255 miljoonaa euroa sisältäen
henkilöstö- ja muita uudelleenjärjestelykuluja. Varaus koostuu
pääasiassa 16.3.2021 ja 19.10.2023 julkaistuihin ohjelmiin
liittyvistä eristä. Suurin osa uudelleenjärjestelyihin liittyvistä
kassavirroista odotetaan toteutuvan seuraavien kahden
vuoden aikana.
Takuuvaraukset
Nokia kirjaa varauksen arvioiduista kuluista, jotka aiheutuvat
tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta takuuaikana, kun
vastaavat tuotot kirjataan. Varaus on arvio, joka perustuu
historiallisiin korjaus- ja vaihtokuluihin. Takuuvaraukset tullaan
oletettavasti käyttämään seuraavan 18 kuukauden kuluessa.
Projektitappiot
Nokia kirjaa varauksen tappiollisista sopimuksista, mikä
perustuu joko menoihin, jotka kattavat sopimuksen tai
menoihin, joilla sopimus voidaan lakkauttaa, sen mukaan
kumpi on pienempi. Tappiollinen sopimus on sopimus, jonka
mukaisten velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa väistämättä
menoja, jotka ylittävät sopimuksesta odotettavissa olevan
taloudellisen hyödyn. Projektitappiovaraukset liittyvät
asiakassopimuksiin ja ne arvioidaan sopimustasolla. Suurin
osa projektitappiovarauksista käytetään oletettavasti
seuraavien kahden vuoden kuluessa. 
Oikeudenkäynteihin liittyvät varaukset ja
ympäristövaraukset
Nokia kirjaa varauksen arvioiduista toteutuvista
sovintoratkaisuista, jotka koskevat oikeudenkäyntejä.
Nokia kirjaa myös varauksen maaperään, pohjaveteen,
pintaveteen ja sedimenttiin liittyvien ympäristövaikutusten
korjaamisen arvioiduista menoista, kun Nokian oikeudelliseksi
tai tosiasialliseksi velvoitteeksi tulee korjata ympäristövahingot.
Oikeudenkäynteihin liittyvien varausten ja ympäristövarausten
käyttö on niiden luonteen vuoksi epävarmaa ja jakaantuu
yleensä usealle kaudelle. Ks. liitetieto 6.1, Vastuusitoumukset
ja oikeudelliset toimet, jossa on esitetty oikeudelliset asiat,
jotka voivat mahdollisesti vaikuttaa Nokiaan.
Muut varaukset
Nokia kirjaa oikeudellisiin tai tosiasiallisiin velvoitteisiin
liittyviä varauksia kuten varauksia sitovien ostosopimusten
tappioista, välillisiin veroihin liittyviä varauksia,
liiketoimintojen myynteihin liittyviä varauksia, henkilöstöön
liittyviä varauksia, jotka eivät ole uudelleenjärjestelyvarauksia,
sekä hyödykkeiden käytöstä poistamiseen liittyviä velvoitteita
varten tehtyjä varauksia. Muut varaukset käytetään
oletettavasti seuraavien kahden vuoden aikana.
Uudelleen-
Oikeudenkäynti-
järjestely-
Takuu-
ja ympäristö-
Projekti-
milj. EUR
varaukset
varaukset
varaukset(2)
tappiot
Muut
Yhteensä
1.1.2023
193
221
253
207
561
1 435
Kirjattu tuloslaskelmaan
Lisäykset
316
177
52
10
204
759
Peruutukset
—
-51
-13
—
-199
-263
Kirjattu tuloslaskelmaan yhteensä
316
126
39
10
5
496
Käytetty tilikauden aikana(1)
-254
-147
-29
-107
-109
-646
Muuntoerot ja muut
—
—
-12
—
-11
-23
31.12.2023
255
200
251
110
446
1 262
Pitkäaikaiset
75
20
156
89
178
518
Lyhytaikaiset
180
180
95
21
268
744
(1) Uudelleenjärjestelyvarausten käyttöön sisältyy siirtoja siirtovelkoihin, joista 65 miljoonaa euroa oli siirtoveloissa 31.12.2023.
(2) Ympäristövaraus oli 154 miljoonaa euroa 31.12.2023 (155 miljoonaa euroa 31.12.2022).
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
99
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Osio 5
Pääoma ja
rahoitus-
instrumentit
Tässä osiossa esitetään tietoa osakkeenomistajille
kuuluvasta omasta pääomasta, varojenjaosta
osakkeenomistajille ja Nokian pääomanhallinnan
tavoitteista. Lisäksi tämä osio sisältää
rahoitusvaroja ja -velkoja ja suojauslaskentaa
koskevat liitetiedot sekä tietoa Nokian
rahoitusriskeistä ja rahoitusriskien hallinnointia
koskevista periaatteista ja tavoitteista.
5.1. Oma pääoma
Osakkeet ja osakepääoma
Osakepääoma
Nokia Oyj:lla on yksi osakelaji. Yksi osake oikeuttaa yhteen
ääneen yhtiökokouksissa. Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan
osakkeilla ei ole nimellisarvoa eikä yhtiöllä ole vähimmäis-
tai enimmäisosakepääomaa tai osakkeiden vähimmäis- tai
enimmäislukumäärää. Yhtiön osakepääoma 31.12.2023 oli
245 896 461,96 euroa (245 896 461,96 euroa vuonna 2022)
ja se koostui 5 613 496 565:sta (5 632 297 576:sta vuonna
2022) kokonaan maksetusta osakkeesta.
Vuonna 2023 Nokia Oyj antoi vastikkeetta suunnatussa
osakeannissa 59 500 000 (20 800 000 vuonna 2022 ) uutta
osaketta itselleen osakepalkkiojärjestelmiensä sitoumusten
täyttämiseksi ja mitätöi vuoden aikana omien osakkeiden
takaisinosto-ohjelman puitteissa hankkimansa 78 301 011
( 63 963 583 vuonna 2022) osaketta.
Ylikurssirahasto
Ylikurssirahasto koostuu emoyhtiön ylikurssirahastosta.
Lisäksi ylikurssirahastoon kirjataan oman pääoman ehtoisiin
osakeperusteisiin kannustinjärjestelmiin liittyvä vastaanotettua
henkilöstön työsuoritusta vastaava oman pääoman muutos.
Omat osakkeet
Emoyhtiön osakkeista oli konserniyhtiöiden hallussa
31.12.2023 yhteensä 87 895 712 (45 281 539 vuonna 2022)
osaketta, mikä vastaa 1,6 % (0,8 % vuonna 2022)
osakepääomasta ja yhteenlasketusta äänimäärästä.
Vuonna 2023 Nokia Oyj antoi vastikkeetta 16 885 827
(15 986 016 vuonna 2022) yhtiön hallussa ollutta omaa
osaketta työntekijöilleen, mukaan lukien eräille johtoryhmän
jäsenille, konsernin osakepalkkio-ohjelmien ja työntekijöiden
osakesäästöohjelman perusteella. Lisäksi se hankki 78 301 011
osakettaan osakkeiden takaisinosto-ohjelman toisen vaiheen
puitteissa (63 963 583 osaketta takaisinosto-ohjelman
ensimmäisen vaiheen puitteissa vuonna 2022). Nokia Oyj
mitätöi hankkimansa osakkeet marraskuussa 2023.
Raportointikauden alussa ja lopussa ulkona olevien
osakkeiden lukumäärän täsmäytys
Osakkeiden määrä (1000)
2023
2022
2021
1.1.
5 587 016
5 634 993
5 617 496
Osakeperusteisten maksujen
suorittaminen
16 886
15 986
17 497
Omien osakkeiden hankinta
-78 301
-63 963
—
31.12.
5 525 601
5 587 016
5 634 993
Muiden oman pääoman rahastojen luonne ja tarkoitus
Muuntoerot
Muuntoeroihin sisältyy valuuttakurssierot, jotka syntyvät
ulkomaisten yksiköiden muuntamisesta euroiksi, joka on
konsernin tilinpäätöksen esittämisvaluutta, sekä ulkomaisiin
yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojausvoitot ja -tappiot.
Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot
Eläkkeiden uudelleen määrittäminen
Eläkkeiden uudelleenmäärittämisrahasto sisältää
etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset
voitot ja tappiot sekä järjestelyyn kuuluvien varojen tuoton ja
muutokset omaisuuserän enimmäismäärän vaikutuksissa ilman
nettokorkoon sisältyviä määriä.
Suojausrahasto
Suojausrahasto sisältää käyvän arvon muutoksen, joka vastaa
rahavirtasuojauksessa käytettävien valuuttatermiinisopimusten
ja valuuttaoptioiden sekä koron- ja valuutanvaihtosopimusten
rahavirran suojaukseksi määritetyn osuuden spot-kurssin
muutosta tehokkaaksi todettujen suojausten osalta.
Suojauskustannusrahasto
Suojauskustannusrahasto sisältää ennakoitujen
valuuttamääräisten ostojen ja myyntien rahavirtojen
suojauksessa käytettävien valuuttatermiinisopimusten
korko-osuuden ja valuuttaoptioiden aika-arvon. Lisäksi
suojauskustannusrahasto sisältää nettosijoituksen
suojauksessa käytettävien valuuttatermiinisopimusten
korko-osuuden ja optiosopimusten aika-arvon käyvän arvon
muutoksen sekä valuuttatermiinisopimusten korko-osuuden
ja optiosopimusten aika-arvon jaksotuksen välisen eron.
Suojauskustannusrahasto sisältää myös ulkomaanrahan
määräisten joukkovelkakirjalainojen käyvän arvon suojauksessa
käytettävien valuuttojen välisten viitekoronvaihtosopimusten
preemion käyvän arvon muutoksen.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
100
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Arvonmuutosrahasto
Arvonmuutosrahasto sisältää käyvän arvon muutokset
sellaisista rahoitusinstrumenteista, jotka hallinnoidaan
portfoliossa, jonka liiketoimintamallin tavoitteena on sekä
kerätä rahoitusvarojen sopimukseen perustuvia rahavirtoja
koostuen pääoman ja koron maksuista että myydä
rahoitusvaroja. Näiden instrumenttien käyvän arvon rahastoon
kirjatuista käyvän arvon muutoksista vähennetään tappiota
koskeva vähennyserä.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkitään se osa
osakkeiden merkintähinnasta, jota osakeantipäätöksen mukaan
ei merkitä osakepääomaan sekä sellainen muu oman pääoman
sijoitus, jota ei merkitä muuhun rahastoon. Yhtiön hallusta
luovutettavasta omasta osakkeesta maksettava määrä
merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, jollei
sitä osakeantipäätöksessä määrätä merkittäväksi kokonaan
tai osittain osakepääomaan. Käynnissä olevan osakkeiden
takaisinosto-ohjelman puitteissa hankittavat Nokian osakkeet
hankitaan käyttäen sijoitetun vapaan oman pääoman
rahastossa olevia varoja.
Muu oma pääoma
Kertyneet voittovarat
Kertyneet voittovarat sisältävät edellisten vuosien kumulatiiviset
voitot ja tappiot vähennettynä osakkeenomistajille
maksetuilla osingoilla.
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus edustaa tiettyjen
tytäryhtiöiden vähemmistöomistajille kuuluvaa osuutta näiden
yhtiöiden nettovarallisuudesta. Lisätietoja Nokia Shanghai Bell -
konsernin omistusosuuksiin liittyvistä sopimusjärjestelyistä,
ks.  liitetieto 6.3. Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt.
Muun laajan tuloksen muutokset oman pääoman erien osalta
Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot
Eläkkeiden
uudelleen
Suojauskustannus-
Arvonmuutos-
milj. EUR
Muuntoerot(1)
määrittäminen
Suojausrahasto
rahasto
rahasto
1.1.2021
-1 295
1 940
2
-10
-22
Muuntoerot
1 162
—
—
—
—
Nettosijoituksen suojaustappio
-249
—
—
—
—
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenmäärittäminen
—
2 302
—
—
—
Käyvän arvon muutos, nettokulut/-tuotot
—
—
-15
5
-25
Siirto tuloslaskelmaan
-7
—
6
4
32
Määräysvallattomien omistajien osuus muutoksesta
-7
—
—
—
—
31.12.2021
-396
4 242
-7
-1
-15
Muuntoerot
697
—
—
—
—
Nettosijoituksen suojaustappio
-147
—
—
—
—
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenmäärittäminen
—
-349
—
—
—
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut
—
—
24
-27
-208
Siirto tuloslaskelmaan
14
—
61
10
175
Määräysvallattomien omistajien osuus muutoksesta
1
—
—
—
—
31.12.2022
169
3 893
78
-18
-48
Muuntoerot
-547
—
—
—
—
Nettosijoituksen suojausvoitto
105
—
—
3
—
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenmäärittäminen
—
-261
—
—
—
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut
—
—
2
-25
-87
Siirto tuloslaskelmaan
19
—
-66
38
96
Määräysvallattomien omistajien osuus muutoksesta
5
—
—
—
—
31.12.2023
-249
3 632
14
-2
-39
(1) Muuntoerot 31.12.2023 sisältävät 186 miljoonan euron voiton liittyen nettosijoitusten suojauslaskentaan ( 80 miljoonan euron voiton vuonna 2022 ja 226 miljoonaa euron voiton
vuonna 2021).
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
101
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Pääoman hallinta
Pääoman hallinnan näkökulmasta Nokian pääoma käsittää oman
pääoman yhteensä ja korolliset velat vähennettynä rahavaroilla
sekä pitkä- ja lyhytaikaisilla korollisilla sijoituksilla. Nokian
pääoman hallinnan ensisijaisia tavoitteita ovat vahvan
taloudellisen aseman säilyttäminen ja sen varmistaminen,
että Nokialla on riittävästi taloudellista liikkumavaraa sen
pitkän aikavälin liiketoimintastrategian toteuttamiseksi sekä
tuottojen tarjoamiseksi osakkeenomistajille.
Rahavarojen osalta Nokia pyrkii pitkällä aikavälillä tarkasteltuna
pitämään rahavarat ja korolliset sijoitukset vähennettynä
korollisilla veloilla 10-15 prosentissa vuotuisesta liikevaihdosta.
Tämä tavoite julkaistiin maaliskuussa 2023 ja se korvasi
edellisen tavoitteen rahavarojen osalta, jonka mukaan Nokia
pyrki pitämään rahavarojen ja korollisten sijoitusten määrän
vähintään 30 prosentissa vuotuisesta liikevaihdosta.
Edesauttaakseen tavoitteiden saavuttamista, Nokia pyrkii
ylläpitämään investment grade -luottoluokituksensa. Nokian
luottoluokitukset 31.12.2023 ovat Fitchillä BBB- (vakaa),
Moody’silla Ba1 (vakaa) ja S&P Global Ratingsilla BBB- (vakaa).
Osakkeenomistajien palkitsemisen osalta Nokian tavoitteena
on jatkuva, vakaa ja ajan mittaan kasvava osingonmaksu,
jossa otetaan huomioon edellisen vuoden tulos sekä yhtiön
taloudellinen tilanne ja liiketoimintanäkymät. Lisäksi Nokia
voi hankkia omia osakkeitaan tarkoituksenaan hallita yhtiön
pääomarakennetta pienentämällä omaa pääomaa ja jakaakseen
ylimääräisiä rahavaroja osakkeenomistajilleen.
Varojenjako
Nokia jakaa varoja osakkeenomistajilleen kahdella tavalla: a)
osinkoina kertyneistä voittovaroista ja/tai varoina sijoitetun
vapaan oman pääoman rahastosta, ja b) hankkimalla omia
osakkeita käyttämällä yhtiön jakokelpoisia varoja. Varojenjaon
määrä rajoittuu emoyhtiön jakokelpoisten varojen määrään eikä
se saa ylittää hallituksen esittämää määrää lukuun ottamatta
poikkeuksia, jotka liittyvät vähemmistöosakkeenomistajien
oikeuteen vaatia vähimmäisosingon jakoa.
Osingonjako ja/tai varojen jako sijoitetun vapaan oman
pääoman rahastosta
Tilikausi 2023
Nokian hallitus ehdottaa vuoden 2024 varsinaiselle
yhtiökokoukselle, että 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta
ei jaeta osinkoa varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä.
Sen sijaan hallitus ehdottaa, että se valtuuttaisi hallituksen
päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,13 euron
jakamisesta osakkeelta osinkona kertyneistä voittovaroista
ja/tai varoina sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.
Valtuutusta käytettäisiin osingon ja/tai sijoitetun vapaan
oman pääoman rahaston varojen jakamiseen neljässä erässä
valtuutuksen voimassaoloaikana, ellei hallitus perustellusta
syystä päätä toisin. Osingonjako ja/tai varojen jako sijoitetun
vapaan oman pääoman rahastosta kirjataan oman pääoman
vähennykseksi ja velaksi, kun hallitus on päättänyt maksusta.
Vuoden 2023 tilinpäätöksen julkaisun hetkellä yhtiön
kokonaisosakemäärä on 5 613 496 565, ja tähän perustuva
varojenjaon enimmäismäärä olisi 730 miljoonaa euroa.
Kokonaisosakemäärä sisältää emoyhtiön hallussa olevat
omat osakkeet, joille ei makseta osinkoa.
Tilikausi 2022
Vuoden 2023 yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään
harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,12 euron jakamisesta
osakkeelta osinkona ja/tai varoina sijoitetun vapaan oman
pääoman rahastosta tilikaudelta 2022. Valtuutus käytettiin
osingon jakamiseen neljässä erässä. Vuoden 2023 aikana
osinkoa jaettiin kolmessa erässä 0,09 euroa osakkeelta ja
499 miljoonaa euroa yhteensä. Neljäs erä 0,03 euroa
osakkeelta ja 166 miljoonaa euroa yhteensä maksettiin
helmikuussa 2024. Tilikaudelta 2022 osinkoa jaettiin yhteensä
665 miljoonaa euroa.
Tilikausi 2021
Tilikaudelta 2021 osinkoa jaettiin 0,08 euroa osakkeelta
ja 448 miljoonaa euroa yhteensä.
Osakkeiden takaisinosto-ohjelmat
Vuonna 2022 ilmoitettu ohjelma
Helmikuussa 2022 Nokian hallitus käynnisti yhtiökokoukselta
saadun valtuutuksen nojalla osakkeidensa takaisinosto-
ohjelman. Ohjelman tavoitteena oli palauttaa yhtiön
osakkeenomistajille vaiheittain enintään 600 miljoonaa euroa
kahden vuoden kuluessa. Takaisinostoihin käytettiin sijoitetun
vapaan oman pääoman rahastoa, jolloin takaisinostot
vähensivät Nokian vapaata omaa pääomaa.
Takaisinosto-ohjelman ensimmäisessä vaiheessa, joka alkoi
11.2.2022 ja päättyi 11.11.2022, Nokia hankki 63 963 583
osaketta, mikä vastasi 1,1 % kaikista Nokian osakkeista
31.12.2021. Ensimmäisessä vaiheessa hankittujen osakkeiden
hankintahinta oli yhteensä 300 miljoonaa euroa osakekohtaisen
keskihinnan ollessa 4,69 euroa. Hankitut osakkeet mitätöitiin
joulukuussa 2022.
Takaisinosto-ohjelman toisessa vaiheessa, joka alkoi 2.1.2023
ja päättyi 10.11.2023, Nokia hankki 78 301 011 osaketta,
mikä vastasi 1,4 % kaikista Nokian osakkeista 31.12.2022.
Ensimmäisessä vaiheessa hankittujen osakkeiden
hankintahinta oli yhteensä 300 miljoonaa euroa osakekohtaisen
keskihinnan ollessa 3,83 euroa. Hankitut osakkeet mitätöitiin
marraskuussa 2023.
Vuonna 2024 ilmoitettu ohjelma
Nokian hallitus aloittaa osakkeiden takaisinosto-ohjelman
yhtiökokoukselta saamansa valtuutuksen nojalla.
Takaisinostojen arvioidaan alkavan maaliskuussa 2024.
Ohjelman tavoitteena on palauttaa osakkeenomistajille
vaiheittain enintään 600 miljoonaa euroa kahden vuoden
kuluessa, mikäli yhtiökokouksen valtuutusta jatketaan.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
102
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Hallituksen valtuutukset koskien osakeanteja ja
omien osakkeiden hankkimista
Osakkeenomistajat ovat myöntäneet 4.4.2023 pidetyssä
varsinaisessa yhtiökokouksessa hallitukselle seuraavat
osakeanteja ja omien osakkeiden hankkimista koskevat
valtuutukset.
Valtuutus päättää osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien
erityisten oikeuksien antamisesta
Osakkeenomistajat valtuuttivat hallituksen päättämään
enintään 550 miljoonan osakkeen liikkeeseen laskemisesta
osakeannilla tai antamalla osakkeisiin oikeuttavia erityisiä
oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä. Osakkeiden määrä
vastaa alle 10 prosenttia Nokian kaikista osakkeista. Osakkeita
tai osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia voidaan antaa
osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen laissa
määritellyin edellytyksin. Valtuutusta voidaan käyttää
yhtiön pääomarakenteen kehittämiseen, omistuspohjan
laajentamiseen, yrityskauppojen tai muiden järjestelyjen
rahoittamiseen tai toteuttamiseen, yhtiön osakepohjaisten
kannustinohjelmien toteuttamiseen tai muihin hallituksen
päättämiin tarkoituksiin.
Valtuutus on voimassa 3.10.2024 saakka, ja se päätti
aikaisemmat osakeantia ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten
oikeuksien antamista koskevan valtuutuksen.
Valtuutus päättää omien osakkeiden hankinnasta
Osakkeenomistajat valtuuttivat hallituksen päättämään
enintään 550 miljoonan Nokian osakkeen hankkimisesta yhtiön
vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla, mikä tarkoittaa
hankintojen vähentävän yhtiön jakokelpoisia varoja. Ehdotettu
osakemäärä oli alle 10 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista.
Osakkeita voidaan hankkia mitätöitäviksi, pidettäviksi yhtiön
hallussa, luovutettavaksi edelleen tai muihin hallituksen
päättämiin tarkoituksiin. Osakkeista maksettavan vastikkeen
tulee perustua arvopaperimarkkinoilla vallitsevaan Nokian
osakkeen hintaan hankintapäivänä tai muutoin kilpailullisessa
menettelyssä muodostuvaan hintaan. Osakkeita voidaan
hankkia muuten kuin osakkeenomistajien omistamien
osakkeiden suhteessa. Hallitus päättää muista yhtiön omien
osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista.
Valtuutus on voimassa 3.10.2024 saakka, ja se päätti
aikaisemman omien osakkeiden hankkimisvaltuutuksen siltä
osin kuin hallitus ei ole jo tehnyt takaisinostoa koskevia
päätöksiä valtuutuksen perusteella.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
103
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
5.2. Rahoitusvarat ja -velat
Laatimisperiaatteet
Käypä arvo
Käypä arvo on hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä
tai maksettaisiin velan siirtämisestä markkinaosapuolten välillä
arvostuspäivänä toteutuvassa tavanomaisessa liiketoimessa.
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat
luokitellaan arvostusmenetelmissä käytettyjen julkisesti
saatavilla olevien syöttötietojen määrän perusteella.
Luokittelussa käytetään kolmea hierarkiatasoa perustuen siihen,
miten paljon käytettyjen syöttötietojen arviointia tarvitaan
rahoitusvarojen ja -velkojen käypää arvoa määritettäessä.
Tasolla 1 arvostaminen tapahtuu pörssinoteerattujen
tuotteiden markkina-arvon perusteella, tasolla 2 arvostus
perustuu ensisijaisesti julkisesti saatavilla olevaan
markkinatietoon ja tasolla 3 tarvitaan eniten johdon harkintaa.
Omaisuuserän tai velan käypä arvo määritetään
sellaisin oletuksin, joita markkinaosapuolet käyttäisivät
hinnoitellessaan omaisuuserää tai velkaa olettaen, että
markkinaosapuolet toimivat parhaan taloudellisen etunsa
mukaisesti käyttämällä markkinahintanoteerausta,
diskontattujen rahavirtojen analyysiä ja muita asiaan
kuuluvia arvostusmalleja. Nokia käyttää käyvän arvon
määrittämisessä arvostusmenetelmiä, jotka soveltuvat
kuhunkin tilanteeseen ja joiden käyttämiseksi on olemassa
riittävästi tietoa, hyödyntämällä mahdollisimman paljon
havainnoitavissa olevia syöttötietoja ja mahdollisimman vähän
muita kuin havainnoitavissa olevia syöttötietoja. Kunkin
raportointikauden lopussa kaikki rahoitusvarat ja -velat, jotka
kirjataan käypään arvoon, tai joiden käyvät arvot esitetään
tilinpäätöksessä, luokitellaan käyvän arvon hierarkiassa
alimmalla tasolla olevan kokonaisarvostuksen kannalta
olennaisen syöttötiedon perusteella.
Luokittelu ja arvostaminen
Rahoitusvarat
Nokian vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvarat jaotellaan
kolmeen eri luokkaan: jaksotettuun hankintamenoon
arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon muiden laajan
tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat ja käypään
arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat.
Luokittelu tehdään Nokian rahoitusvarojen hallinnoinnissa
sovellettavan liiketoimintamallin ja rahoitusvarojen
sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella. Oman pääoman
ehtoiset rahoitusvarat ja johdannaiset on luokiteltu käypään
arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin rahoitusvaroihin.
Nokian rahoitusvarojen hallinnoinnissa käytettävä
liiketoimintamalli määritellään portfoliotasolla.
Liiketoimintamallin tulee perustua käytännön liiketoiminnan
johtamiseen. Rahoitusvaroja arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon silloin, kun liiketoimintamallin tavoitteena
on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien
rahavirtojen keräämiseksi ja kun rahoitusvarojen rahavirrat
koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksuista.
Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon muiden laajan
tuloksen erien kautta silloin, kun liiketoimintamallin tavoitteena
on sekä kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja että myydä
sellaisia rahoitusvaroja, joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan
pääoman ja koron maksuista. Edellä mainituille rahoitusvaroille
lasketaan tappiota koskeva vähennyserä neljännesvuosittain
perintäkelpoisuuden (maksukyvyttömyyden todennäköisyys)
ja saatavissa olevien vakuuksien (tappio-osuuden
takaisinperintäaste) perusteella ja kirjataan pois rahoitusvaran
kirjanpitoarvosta muihin rahoituskuluihin tuloslaskelmassa.
Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti,
mikäli ne eivät täytä edellisessä kappaleessa mainittujen
luokkien kriteerejä. Rahoitusvarojen kirjanpitokäytäntöön
vaikuttaa lisäksi se, onko rahoitusvara osa suojaussuhdetta
(ks. liitetieto 5.3. Johdannaiset ja kiinteäehtoisiin sitoumuksiin
liittyvät varat ja velat).
Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan
kaupantekopäivänä, eli päivänä, jolloin Nokia sitoutuu
ostamaan tai myymään rahoitusvaran. Kaikki rahoitusvarat
kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhemmin
arvostetaan uudelleen luokittelun mukaisesti. Käypään
arvoon tulosvaikutteisesti ja käypään arvoon laajan tuloksen
erien kautta luokitellut rahoitusvarat uudelleen arvostetaan
käypään arvoon, kun taas jaksotettuun hankintamenoon
luokitellut rahoitusvarat uudelleen arvostetaan efektiivisen
koron menetelmällä. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
kirjattavien instrumenttien käyvän arvon muutokset sekä
valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan joko liiketoiminnan
muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoitustuottoihin ja -
kuluihin tuloslaskelmassa instrumentin luonteen mukaan.
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
luokiteltujen instrumenttien käyvän arvon muutokset kirjataan
arvonmuutosrahastoon muiden laajan tuloksen erien kautta
(ks. liitetieto 5.1. Oma pääoma). Jaksotettuun hankintamenoon
luokiteltujen instrumenttien efektiivisen koron menetelmällä
laskettu korko sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa.
Rahoitusvara kirjataan taseesta pois silloin, kun
rahoitusvaraan liittyvät riskit ja tuotot on olennaisilta osin
siirretty rahoitusvaraa hallinnoivalle kolmannelle osapuolelle.
Kun rahoitusvara kirjataan taseesta pois, kirjanpitoarvon
ja saadun korvauksen erotus kirjataan joko liiketoiminnan
muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoitustuottoihin ja -
kuluihin tuloslaskelmassa instrumentin luonteen mukaan.
Taseelta pois kirjattujen jaksotettuun hankintamenoon
arvostettujen rahoitusvarojen arvonmäärityksessä
käytetään FIFO-menetelmää.
Rahoitusvelat
Nokia luokittelee rahoitusvelkansa jaksotettuun
hankintamenoon arvostettaviin rahoitusvelkoihin lukuun
ottamatta johdannaisvelkoja sekä Nokia Shanghai Belliin
liittyvää ehdollista velvoitetta, jotka on luokiteltu käypään
arvoon tulosvaikutteisesti.
Kaikki rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon,
velkojen osalta vähennettynä transaktiomenoilla.
Myöhemmin rahoitusvelat arvostetaan uudelleen
luokittelun mukaisesti.
Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien
rahoitusvelkojen efektiivisen koron menetelmällä laskettu
korko sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa.
Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niihin liittyvät
velvoitteet on täytetty, kumottu tai niiden voimassaolo
on lakannut. Mikäli olemassa olevan rahoitusvelan ehtoihin
tehdään olennaisia muutoksia, Nokia kirjaa alkuperäisen
rahoitusvelan pois taseesta ja uuden rahoitusvelan
taseeseen. Mikäli rahoitusvelka kirjataan pois taseesta,
rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja maksusuorituksen
välinen erotus kirjataan korkokuluihin tuloslaskelmassa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
104
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Rahoitusinstrumenttien käypä arvo
2023
2022
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo(1)
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo(1)
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Käypään
arvoon
muiden laajan
tuloksen erien
kautta (2)
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Käypään
arvoon
muiden laajan
tuloksen
erien kautta(2)
milj. EUR
Jaksotettu
hankintameno
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Taso 2
Yhteensä
Yhteensä
Jaksotettu
hankintameno
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Taso 2
Yhteensä
Yhteensä
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
715
—
—
—
—
715
717
697
—
—
—
—
697
659
Venture fund -sijoitukset
—
5
—
779
—
784
784
826
—
5
—
823
—
828
828
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat(3)
161
—
96
—
59
316
316
305
183
—
91
—
27
301
301
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat(3)
263
—
—
—
22
285
285
296
—
—
—
36
332
332
Johdannaisvarat(4)
—
—
134
—
—
134
134
—
—
239
—
—
239
239
Myyntisaamiset(3)
—
—
—
—
4 921
4 921
4 921
—
—
—
—
5 549
5 549
5 549
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
874
—
691
—
—
1 565
1 565
1 447
—
1 633
—
—
3 080
3 080
Rahavarat
4 791
—
1 443
—
—
6 234
6 234
4 176
—
1 291
—
—
5 467
5 467
Rahoitusvarat yhteensä
6 804
5
2 364
779
5 002
14 954
14 956
6 799
5
3 254
823
5 612
16 493
16 455
Pitkäaikaiset korolliset velat
3 637
—
—
—
—
3 637
3 614
4 249
—
—
—
—
4 249
4 230
Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat
33
—
—
28
—
61
61
—
—
—
48
—
48
48
Lyhytaikaiset korolliset velat
554
—
—
—
—
554
555
228
—
—
—
—
228
228
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat
65
—
—
471
—
536
536
75
—
—
502
—
577
577
Johdannaisvelat(4)
—
—
286
—
—
286
286
—
—
496
—
—
496
496
Alennukset ilman suoritevelvoitetta(3)
404
—
—
—
—
404
404
539
—
—
—
—
539
539
Ostovelat
3 423
—
—
—
—
3 423
3 423
4 730
—
—
—
—
4 730
4 730
Rahoitusvelat yhteensä
8 116
—
286
499
—
8 901
8 879
9 821
—
496
550
—
10 867
10 848
(1) Mikäli tase-erää ei ole kirjattu käypään arvoon, käytetään seuraavia käyvän arvon arvostusmenetelmiä: pitkäaikaisten korollisten velkojen, mukaan lukien lyhytaikainen osuus, käypä arvo perustuu ensisijaisesti julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon (taso 2). Muiden
varojen ja velkojen, mukaan lukien lainasaamisten ja velkojen käypä arvo perustuu pääasiassa diskontattujen rahavirtojen analyysiin (taso 2). Lyhytaikaisten varojen ja velkojen käyvän arvon arvioidaan olevan sama kuin kirjanpitoarvo pienen luottoriskin ja lyhyen juoksuajan
perusteella.
(2) Yhtään käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettua rahoitusinstrumenttia ei ole luokiteltu käyvän arvon hierarkiassa tasolle 1 tai tasolle 3.
(3) Lisätietoja myyntisaamisista, lainasaamisista asiakkailta ja alennuksista ilman suoritevelvollisuutta on esitetty liitetiedossa 4.5. Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat erät.
(4) Lisätietoja johdannaisvaroista ja -veloista on esitetty liitetiedossa 5.3. Johdannaiset ja kiinteäehtoisiin sitoumuksiin liittyvät varat ja velat.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
105
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Rahoitusvarat
Korolliset sijoitukset
Nokia sijoittaa osan jatkuvan liiketoiminnan ennustettujen
ulosmenevien rahavirtojen kattamiseen tarvittavista kassavaroista
erittäin likvideihin korkosijoituksiin. Korolliset sijoitukset
voivat sisältää sijoituksia, jotka arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset sisältävät sijoitukset erittäin
likvideihin yrityslainoihin, jotka ovat luonteeltaan pitkäaikaisia
sijoituksia niiden hankintahetken maturiteettiin perustuen,
ja ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen
koron menetelmällä.
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset pankkitalletuksiin
sekä kiinteätuottoisiin arvopapereihin ja rahamarkkina-
arvopapereihin, jotka erääntyvät tai eräännytetään yli kolmen
kuukauden kuluttua ja jotka eivät ole osa strukturoituja
sijoituksia ja joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman
ja koron maksuista, hallinnoidaan portfoliossa, jonka
liiketoimintamalli on sijoitusten hallussapito rahavirtojen
kerryttämiseksi. Nämä sijoitukset kirjataan alun perin käypään
arvoon ja myöhempi arvostaminen tapahtuu jaksotettuun
hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Näiden
sijoitusten pääasiallinen tarkoitus on kerätä sopimukseen
perustuvat rahavirrat sekä pääoman takaisinmaksut.
Sijoituksia kuitenkin myydään ajoittain likviditeetin
hallitsemiseksi ja markkinariskin vähentämiseksi.
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset voivat sisältää myös
rahamarkkinarahastoja, joita ei luokitella rahavaroiksi,
kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä sijoituksia,
sijoitusrakenteita, jotka koostuvat arvopapereista sekä niitä
täydentäviä ja tyypillisesti vastakkaisia riskitekijöitä sisältävistä
johdannaisista sekä muita sijoituksia, joiden rahavirrat eivät
koostu yksinomaan pääoman ja koron maksuista. Näiden
sijoitusten tavoitteena on arvonnousu ja muut sijoitustuotot,
ja ne voidaan myydä koska tahansa. Nämä sijoitukset on
luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Käyvän arvon
muutokset, valuuttakurssivoitot- ja tappiot sekä realisoituneet
voitot ja tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin
tuloslaskelmassa. Näiden sijoitusten käyvät arvot perustuvat
julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon.
Sijoitukset johdannaistransaktioiden vakuuksina käytettäviin
talletuksiin arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon
efektiivisen koron menetelmällä.
Muut rahoitusvarat
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat sisältävät sijoituksia
listaamattomiin osakkeisiin ja listaamattomiin venture fund -
rahastoihin, mukaan lukien kasvuvaiheen sijoituksiin erikoistuneen
NGP Capitalin hallinnoimat sijoitukset. Nämä sijoitukset eivät
koostu yksinomaan pääoman takaisinmaksusta ja korosta, ja ne
luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Näiden tason
3 sijoitusten käypä arvo määritetään yhdellä tai useammalla
arvostustekniikalla: markkinalähtöisissä lähestymistavoissa
käytetään vertailukelpoisia markkinatransaktioita, ja
tuottopohjaiset lähestymistavat perustuvat odotettujen
tulevien rahavirtojen nykyarvoon.
Listaamattomien rahastojen tapauksessa salkunhoitajan
käyttämän arvostustekniikan valintaan saattaa vaikuttaa
syöttötietojen saatavuus ja luotettavuus. Joissakin tapauksissa
tietty arvostustekniikka voi antaa parhaan kuvan käyvästä
arvosta, kun taas toisissa olosuhteissa voi olla tarpeen
käyttää useita arvostustekniikoita.
Käyvän arvon määrittämisessä käytettäviä syöttötietoja
ovat muun muassa alkuperäinen transaktiohinta, samoilla tai
vastaavilla instrumenteilla viime aikoina tehdyt transaktiot,
toteutetut tai valmisteilla olevat ulkopuolisten osapuolten
transaktiot kohteena olevalla tai vastaavalla sijoituksella,
rahoituskierrokset, pääomitus tai liikkeeseenlaskijan
toteuttamat muut transaktiot, liikkeeseenlaskut osake- tai
velkamarkkinoilla sekä muutokset taloudellisissa tunnusluvuissa
tai rahavirroissa oikaistuna tarpeen mukaan maksuvalmiuteen,
luottokelpoisuuteen, markkinoihin ja/tai muihin tekijöihin
liittyvillä riskeillä. Käypää arvoa saatetaan oikaista heikon
markkinalikviditeetin ja/tai luovutuskelpoisuuden perusteella.
Tällöin sijoituksen arvon alentumisen määrä perustuu
salkunhoitajan arvioon, koska markkinatietoja ei ole saatavilla.
Tason 3 sijoitukset arvostetaan jokaisena raportointipäivänä
ottaen huomioon muutokset arvioissa, ennusteissa ja oletuksissa
sekä muutokset taloudellisissa ja muissa asiaankuuluvissa
olosuhteissa. Nämä sijoitukset sisältävät noin 50 erillistä
venture fund -rahastoa, jotka sijoittavat satoihin yksittäisiin,
useilla eri toimialoilla ja maantieteellisillä alueilla toimiviin
yrityksiin painottuen 5G, digitaalisen terveydenhuollon-,
ohjelmistoliiketoiminnan- ja yrityssektorin toimialoille.
Siten arviot ja oletukset, joita salkunhoitajat käyttävät
havainnoitavissa olevien syöttötietojen puuttumisen takia,
voivat vaikuttaa yksittäisten sijoitusten käypään arvoon, mutta
millään yksittäisellä syöttötiedolla ei ole merkittävää vaikutusta
tason 3 sijoitusten käyvän arvon kokonaismäärään.
Käyvän arvon muutokset, valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä
realisoituneet voitot ja tappiot näistä sijoituksista kirjataan
liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tuloslaskelmassa.
Ajoittain Nokialla voi olla sijoituksia listattuihin osakkeisiin, jotka
on luokiteltu tason 1 sijoituksiksi. Nämä noteerataan aktiivisilla
markkinoilla, ja markkinahinnat ovat helposti ja säännöllisesti
saatavilla pörssistä. Hinnat edustavat todellisia ja säännöllisesti
toteutuvia toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä
markkinatapahtumia.
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat sisältävät myös tietyt
käyttörajoitusten alaiset varat ja muut saamiset, lainasaamiset
asiakkailta (ks. liitetieto 4.5. Myyntisaamiset sekä
asiakassopimuksiin perustuvat erät) sekä tietyt muut
pitkäaikaiset rahoitusvarat.
Käyttörajoitusten alaiset varat ja muut saamiset sisältävät
pääosin työsuhde-etuuksiin liittyviä pankkitalletuksia sekä
muita lainasaamisia. Näiden varojen myöhempi arvostaminen
tapahtuu jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä
efektiivisen koron menetelmää.
Eräiden muiden luonteeltaan pitkäaikaisten rahoitusvarojen
sopimukseen perustuvat rahavirrat eivät koostu yksinomaan
pääoman takaisinmaksusta ja korosta. Nämä sijoitukset
arvostetaan käypään arvoon käyttäen raportointipäivän
markkinahintoja, diskontattujen rahavirtojen analyysia ja
muita asianmukaisia arvostusmalleja. Käyvän arvon muutokset,
valuuttakurssivoitot- ja tappiot sekä realisoituneet voitot ja
tappiot sijoitusten myynneistä kirjataan pääsääntöisesti
rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa.
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat sisältävät lyhytaikaisen
osuuden muista pitkäaikaisista rahoitusvaroista sekä
lyhytaikaiset lainasaamiset, jotka arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
106
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Rahavarat
Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset sekä erittäin likvidit kiinteätuottoiset sijoitukset
ja rahamarkkinasijoitukset, jotka ovat helposti konvertoitavissa käteisvaroiksi tiedossa
olevaan määrään ja joiden erääntymiseen hankintahetkellä on enintään kolme kuukautta
sekä pankkitalletukset, jotka erääntyvät tai jotka voidaan sopimukseen perustuen vaatia
maksettaviksi ajanjaksolla, joka on hankintahetkellä enintään kolme kuukautta. Sijoitusten
korkean luottokelpoisuuden ja lyhyen maturiteetin vuoksi arvonmuutosriski on merkityksetön.
Rahamarkkinarahastosijoitukset, joiden riskiprofiili on edellä mainittujen kriteerien mukainen,
luokitellaan myös rahavaroiksi. Sijoitukset, joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja
koron maksuista, arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.
Kaikki muut sijoitukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, ja käyvän arvon
muutoksista johtuvat kurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin
tuloslaskelmassa. Näiden sijoitusten käyvät arvot perustuvat julkisesti saatavilla olevaan
markkinatietoon.
Rahoitusvelat
Korolliset rahoitusvelat
Pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon
käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelat
sisältävät liikkeeseen laskettuja joukkovelkakirjalainoja ja muita lainoja. Lyhytaikaiset korolliset
rahoitusvelat sisältävät lisäksi pitkäaikaisten korollisten rahoitusvelkojen lyhyet osuudet ja
johdannaistransaktioiden vakuudet.
Muut rahoitusvelat
Muut rahoitusvelat sisältävät pääasiassa ehdollisen velvoitteen China Huaxinille osana Nokia
Shanghai Bell -transaktion lopullista sopimusta, jossa China Huaxin oikeutettiin siirtämään
omistusosuutensa kokonaisuudessaan Nokialle myöhemmin suoritettavaa käteissuoritusta
vastaan. Ehdolliseen velvoitteeseen liittyvä rahoitusvelka arvostetaan perustuen arvioituun
myöhemmin suoritettavaan käteissuoritukseen. Muutokset arvioidussa myöhemmin suoritettavassa
käteissuorituksessa kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.
Tämän tason 3 rahoitusvelan arvostukseen sisältyy arvio option toteutushinnasta ja
ylimääräisten käteisvarojen jakamisesta option toteutushetkellä. Muihin kuin havainnoitavissa
oleviin syöttötietoihin lukeutuvat eräät Nokia Shanghai Bellin taloudelliseen suorituskykyyn
perustuvat luvut. Millään yksittäisellä syöttötiedolla ei ole merkittävää vaikutusta käyvän
arvon kokonaismäärään.
Ostovelat
Ostovelat on esitetty taseessa laskutetun määrän mukaisesti. Ostovelkoihin sisältyy velkoja
toimittajille rahoituslaitosten kanssa tehtyjen toimittajarahoitusjärjestelyjen puitteissa.
Nämä velat on luokiteltu ostoveloiksi ja niihin liittyvät rahavirrat liiketoiminnan rahavirroiksi
konsernin rahavirtalaskelmalla, sillä maksut rahoituslaitoksille tehdään lähes yhtenevin ehdoin
kuin maksut toimittajille. Mahdolliset maksuaikojen pidennykset, yli toimittajien kanssa
sovittujen maksuaikojen, ovat vähäisiä, ja tuleviin maksuihin ei liity takausjärjestelyjä.
Korolliset velat ja muut lainat
Taulukossa esitetyt lainat ovat vakuudettomia eikä niihin liity rahoituskovenantteja
Nimellisarvo
Lopullinen
Kirjanpitoarvo milj. EUR(1)
Liikkeeseenlaskija/velallinen
Rahoitusväline
Valuutta
(milj.)
eräpäivä
2023
2022
Nokia Oyj
2,00 % velkakirja(2)
EUR
378
3/2024
375
736
Nokia Oyj
EIP T&K laina
EUR
500
2/2025
500
500
Nokia Oyj
NIB T&K laina(3)
EUR
167
5/2025
167
250
Nokia Oyj
2,375 % velkakirja(2)
EUR
292
5/2025
289
478
Nokia Oyj
2,00 % velkakirja(2)
EUR
630
3/2026
614
716
Nokia Oyj
4,375 % velkakirja
USD
500
6/2027
430
436
Nokia of America Corporation
6,50 % velkakirja
USD
74
1/2028
67
70
Nokia Oyj
3,125 % velkakirja
EUR
500
5/2028
479
457
Nokia of America Corporation
6,45 % velkakirja
USD
206
3/2029
187
194
Nokia Oyj
4,375 % kestävyys-
tavoitteisiin sidottu
velkakirja(4)
EUR
500
8/2031
510
—
Nokia Oyj
6,625 % velkakirja
USD
500
5/2039
463
478
Nokia Oyj ja useat tytäryhtiöt
Muut lainat
  
  
110
162
Yhteensä
  
4 191
4 477
(1) Kirjanpitoarvo sisältää käyvän arvon suojauslaskentaan liittyen 31 miljoonaa euroa (120 miljoonaa euroa vuonna 2022) käyvän
arvon oikaisuun liittyviä tappioita. Tästä 156 miljoonaa euroa voittoa (180 miljoonaa euroa vuonna 2022) liittyy lopetettuihin
käyvän arvon suojauslaskentasuhteisiin ja jaksotetaan tuotoksi tuloslaskelmaan kunkin joukkovelkakirjalainan eräpäivään asti.
(2) Helmikuussa 2023 Nokia takaisinosti ostotarjouksen perusteella 372 miljoonalla eurolla (49,66 % pääomamäärästä) 15.
maaliskuuta 2024 erääntyviä velkakirjoja, 208 miljoonalla eurolla (41,57 % pääomamäärästä) 15. toukokuuta 2025 erääntyviä
velkakirjoja sekä 120 miljoonalla eurolla (15,96 % pääomamäärästä) 11. maaliskuuta 2026 erääntyviä velkakirjoja.
(3) Pohjoismaiden Investointipankilta (NIB) nostetun lainan jäljellä oleva osuus maksetaan takaisin kahdessa yhtä suuressa
maksuerässä vuosina 2024 ja 2025.
(4) Velkakirjaan sisältyy eräpäivänä 4 milj. euron kertaluontoinen preemio, joka lankeaa maksettavaksi mikäli Nokia ei saavuta
tavoitettaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä arvoketjussamme (scope 1, 2 ja 3) hiilidioksidiekvivalenttitonneina 50 prosenttia
vuosina 2019–2030. Tämä tavoite on yksi Nokian keskeisistä kestävyystavoitteista ja on valittu Nokian kestävän rahoituksen
viitekehyksen kestävyyden suorituskykymittariksi, joka mahdollistaa kestävyyteen sidottujen joukkolainojen liikkeeseenlaskun.
Tason 3 käypään arvoon arvostettujen rahoitusvarojen ja -velkojen muutokset
2023
2022
milj. EUR
Rahoitusvarat
Rahoitusvelat
Rahoitusvarat
Rahoitusvelat
1.1.
823
-550
750
-590
Nettotappio/-voitto tuloslaskelmassa
-76
31
13
24
Lisäykset(1)
56
—
101
—
Vähennykset(1)
-24
19
-39
20
Siirrot pois tasolta 3
—
—
-4
—
Muut muutokset
—
1
2
-4
31.12.
779
-499
823
-550
(1) Tason 3 rahoitusvarojen lisäykset sisältävät pääosin pääomamaksuja venture fund -rahastoihin ja vähennykset sisältävät pääosin
saatuja voitto-osuuksia venture fund -rahastoista.
31.12.2023 taseeseen sisältyvistä tason 3 rahoitusinstrumenteista kirjattiin tuloslaskelmaan
42 miljoonan euron nettotappio vuonna 2023 (nettovoitto 23 miljoonaa euroa vuonna 2022).
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
107
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
5.3. Johdannaiset ja kiinteäehtoisiin sitoumuksiin liittyvät varat ja velat
Laatimisperiaatteet
Käypä arvo
Johdannaiset kirjataan alun perin käypään arvoon
sopimuksentekopäivänä ja myöhempi arvostaminen tapahtuu
käypään arvoon. Syntyneen voiton tai tappion kirjauskäytäntö
riippuu siitä, sovelletaanko johdannaisiin suojauslaskentaa.
Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla
termiinisopimus tilinpäätöshetkellä markkinatermiinikurssiin.
Käyvän arvon muutos lasketaan vertaamalla näitä kursseja
sopimuskurssiin. Valuuttaoptiot arvostetaan raportointihetkellä
Garman & Kohlhagen -arvonmääritysmallilla. Koronvaihto-
sekä koron- ja valuutanvaihtosopimukset arvostetaan
käyttäen diskontattujen kassavirtojen menetelmää.
Suojauslaskenta
Suojauslaskennassa käytettäviä johdannaissopimuksia
ovat valuuttatermiinit, optiot tai optiostrategiat sekä
korkojohdannaiset. Suojauslaskentaa voidaan soveltaa
optioihin ja optiostrategioihin, joiden nettomääräinen
preemio on nolla tai maksettu. Optiorakenteiden osalta
ostettujen optioiden nimellisarvo on sama tai suurempi
kuin myytyjen optioiden, ja niiden muut sopimusehdot
ovat samat.
Valuuttatermiinisopimuksen käyvän arvon määrittämisessä
Nokia erottaa spot-osuuden ja korko-osuuden, joka pitää
sisällään valuuttojen välisen viitekoronvaihtosopimuksen
preemion sekä termiinipisteet ja joka kirjataan
valuuttatermiinisopimuksen suojauskustannukseksi.
Valuuttaoptiosopimuksen käyvän arvon määrittämisessä
Nokia erottaa perusarvon sekä aika-arvon ja määrittää aika-
arvon valuuttaoptiosopimuksen suojauskustannukseksi.
Koron- ja valuutanvaihtosopimusten käyvän arvon
määrittämisessä Nokia erottaa valuuttojen välisen
viitekoronvaihtosopimuksen preemion ja määrittää sen
koron- ja valuutanvaihtosopimuksen suojauskustannukseksi.
Suojaustehokkuutta arvioidaan alun perin ja
neljännesvuosittain koko suojaussuhteen voimassaolon ajan,
jotta voidaan varmistua taloudellisen suhteen olemassaolosta.
Nokian määrittämissä suojaussuhteissa keskeiset ehdot ovat
yhdenmukaiset, joten tehokkuuden arviointi suoritetaan
kvalitatiivisesti olettaen tehottomuuden olevan
merkityksetöntä.
Rahavirtaluokittelu
Suojauksen rahavirrat luokitellaan liiketoiminnan rahavirroiksi
konsernin rahavirtalaskelmassa, mikäli suojatut erät liittyvät
Nokian liiketoimintaan. Mikäli johdannaisen voidaan määritellä
suojaavan tiettyä rahoitus- tai sijoitustoimintaan liittyvää
positiota, sopimuksen rahavirrat luokitellaan samalla tavalla
kuin suojattavan position rahavirrat. Tietyt johdannaiset
suojaavat Nokiaa kassaposition valuuttariskiltä ja niiden
rahavirrat sisältyvät investointien rahavirtaan konsernin
rahavirtalaskelmassa.
Rahavirtojen suojaus: ennakoitujen valuuttamääräisten
myyntien ja ostojen suojaus
Nokia soveltaa suojauslaskentaa rahavirtojen suojauksessa
pääasiassa ennakoituihin liiketoimiin liittyvään rahavirran
valuuttariskiin, joka syntyy erittäin todennäköisistä
liiketoimintatransaktioista. Riskienhallintastrategian mukaisesti
Nokia suojaa materiaalisen nettoriskin (myynteihin
liittyvä tunnistettu riski vähennettynä ostoihin liittyvällä
tunnistetulla riskillä) valuuttatermiineillä ja -optioilla
kerroksittain noudattaen ennalta määriteltyjä suojausastetta
ja -maturiteetteja neljännesvuosittain. Suojattavan erän
tulee olla erittäin todennäköinen ja altistaa rahavirran
vaihteluille, jotka voivat viime kädessä olla tulosvaikutteisia.
Valuuttatermiinien ja valuuttaoptioiden käyvän arvon
muutos, joka aiheutuu diskontatun spot-kurssin
muutoksesta, kirjataan suojausrahastoon muiden laajan
tuloksen erien kautta (ks. liitetieto 5.1. Oma pääoma).
Muutokset suojauslaskennan vaatimukset täyttävien
valuuttatermiinien korko-osuudessa ja valuuttaoption aika-
arvossa kirjataan suojauskustannusrahastoon ja ne kirjataan
myöhemmin samalla tavalla kuin spot-osuus tai perusarvo.
Nokia arvioi neljännesvuosittain, odotetaanko ennakoitujen
myyntien ja ostojen yhä tapahtuvan. Mikäli osan
suojatuista rahavirroista ei odoteta enää tapahtuvan,
suojauslaskentaedellytykset lakkaavat ja kaikki siihen
liittyvät voitot tai tappiot kirjataan välittömästi pois
suojausrahastosta liiketoiminnan muihin tuottoihin ja
kuluihin tuloslaskelmassa. Jos suojatun rahavirran
toteutumista ei pidetä enää erittäin todennäköisenä,
mutta sen odotetaan kuitenkin toteutuvan, siihen liittyvä
kertynyt arvostustulos jätetään suojausrahastoon, kunnes
suojatulla rahavirralla on tulosvaikutus.
Nokian riskienhallinnan tavoitteena on suojata ennakoidut
rahavirrat, kunnes niihin liittyvä tuotto on kirjattu.
Suojaussuhde lopetetaan sen vuosineljänneksen aikana,
joka on määritelty suojattavaksi ja jolloin suojakin erääntyy.
Kertyneet rahavirtasuojien tuotot tai tappiot kirjataan tällöin
liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tuloslaskelmassa.
Mikäli ennakoitua tuottoa ei kirjata vuosineljänneksen aikana,
vuosineljännekselle osoitettujen rahavirtasuojien kertyneet
tuotot tai kulut yhä kirjataan, mutta se osuus, joka liittyy
kirjaamattomaan ennakoituun tuottoon, esitetään suojauksen
tehottomuutena.
Koska rahavirran suojausinstrumentit erääntyvät pääosin
samassa vuosineljänneksessä kuin suojattavat erätkin, rahan
aika-arvosta ei synny merkittävää epätehokkuutta. Nokia
tarkistaa neljännesvuosittain suojausrahastoon kirjattujen
tuottojen tai kulujen määrään liittyvän diskonttauksen
vaikutuksen.
Rahavirtojen ja käyvän arvon suojaus: tulevien korkojen
rahavirtojen valuuttariskin suojaus
Nokia soveltaa myös rahavirtojen suojaamista tulevien korkojen
rahavirtaan vieraassa valuutassa liittyen liikkeeseen laskettuihin
joukkovelkakirjalainoihin. Nämä tulevien korkojen rahavirrat
suojataan koron- ja valuutanvaihtosopimuksin, jotka on jaettu
ja määritetty osittain käyvän arvon suojiksi (ks. Käyvän arvon
suojaus: korkoriskin suojaus alla) siten, että ne suojaavat
liikkeeseen lasketun joukkovelkakirjalainan valuuttakurssin ja
viitekoron muutoksiin liittyvää riskiä, ja osittain rahavirran
suojiksi siten, että ne suojaavat liikkeeseen lasketun
joukkovelkakirjalainan jäljelle jäävien korkojen rahavirran
valuuttariskiä. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten kertyneet
voitot tai tappiot kirjataan suojausrahastoon muiden laajan
tuloksen erien kautta ja siirretään tulosvaikutteisiksi silloin,
kun korkojen rahavirrat toteutuvat.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
108
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Käyvän arvon suojaus: korkoriskin suojaus
Nokia soveltaa käyvän arvon suojauslaskentaa
vähentääkseen korkotason ja valuuttakurssien muutoksista
johtuvien korollisten velkojen käyvän arvon muutosten
vaikutusta. Nokia käyttää koronvaihtosopimuksia sekä
koron- ja valuutanvaihtosopimuksia suojaamaan korko-
ja valuuttariskiä.
Nokian pitkäaikaiset velat ovat pääasiassa kiinteäkorkoisia ja
suurin osa niistä on vaihdettu vaihtuvakorkoisiksi määritetyn
tavoitekorkoprofiilin mukaisesti. Nokia pyrkii vähentämään
koron vaihtelun vaikutuksia hallitsemalla rahoitusvarojen ja -
velkojen nettokorkoaltistumaa asettamalla asianmukaiset
riskienhallintatavoitteet ja riskirajat. Suojatuksi eräksi
määritellään koronvaihtosopimusten nimellisarvoa vastaava
osuus lainasta riskienhallinnan tavoitteen mukaisesti.
Nokian käyttämien koronvaihtosopimusten keskeiset
sopimusehdot, kuten viitekurssi, korontarkistuspäivät,
maksupäivät, maturiteetit ja nimellisarvo, ovat
yhdenmukaiset suojatun erän kanssa ja siten Nokia arvioi
tehottomuuden olevan merkityksetön. Nokialla ei ole
koronvaihtosopimuksia, joista se maksaisi kiinteää korkoa.
Nokian velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.
Käyvän arvon suojauksessa käytettävien johdannaisten
käyvän arvon muutos sekä käyvän arvon suojauslaskennan
piirissä olevien rahoitusvelkojen käyvän arvon muutoksen se
osuus, joka syntyy suojattavan riskin vaikutuksesta, kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa. Nokia
erottaa valuuttojen välisen viitekoronvaihtosopimuksen
preemion koron- ja valuutanvaihtosopimuksista ja jättää
sen suojaussuhteen ulkopuolelle suojauskustannukseksi,
joka kirjataan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon
suojauskustannusrahastoon muiden laajan tuloksen
erien kautta. Mikäli suojaussuhde ei enää täytä
suojauslaskennan kriteereitä, suojauslaskenta lopetetaan,
ja suojauskustannusrahastoon kirjattu suojauskustannus
kirjataan kuluksi sekä suojattavan rahoitusinstrumentin
kirjanpitoarvoon kirjattu käyvän arvon muutos jaksotetaan
tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin efektiivisen
koron menetelmällä.
Käyvän arvon suojaus: valuuttariskin suojaus
Tietyissä tapauksissa, pääasiassa liittyen pitkäaikaisiin
rakennusprojekteihin, Nokia soveltaa käyvän arvon
suojauslaskentaa valuuttariskiin tavoitteenaan vähentää
valuuttakurssien muutoksista johtuvan kiinteäehtoisten
sitoumusten käyvän arvon muutosten vaikutusta. Käyvän arvon
suojauksessa käytettävien johdannaisten spot-osuudesta
johtuva käyvän arvon muutos sekä suojattavien kiinteäehtoisten
sitoumusten käyvän arvon muutos, joka johtuu suojattavasta
riskistä, kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa.
Suojaussuhteen päättyessä spot-osuudesta johtuva
johdannaisten käyvän arvon muutos kirjataan suojaussuhteen
mukaisesti liikevaihtoon tai hankinnan ja valmistuksen kuluihin
konsernin tuloslaskelmassa. Käyvän arvon suojauksessa
käytettävien johdannaisten korko-osuuksista johtuva
käyvän arvon muutos kirjataan suojauskustannusrahastoon
muiden laajan tuloksen erien kautta, mistä se kirjataan
tuloslaskelmaan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin
suojaussuhteen päättyessä.
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus
Nokia soveltaa suojauslaskentaa tiettyihin ulkomaisiin
yksiköihin tehtyihin valuuttamääräisten nettosijoitusten
suojaukseen. Suojattu erä voi olla nettovarallisuuden suuruinen,
mikä on yhtä suuri tai pienempi kuin kyseisen ulkomaisen
yksikön nettovarallisuuden kirjanpitoarvo konsernin
tilinpäätöksessä. Riskienhallinnan tarkoituksena on suojata
nettosijoituksen euromääräisestä vasta-arvosta se osuus,
jonka odotetaan materialisoituvan ei-euromääräisinä
kotiutettavina varoina tulevaisuudessa.
Valuuttatermiinien, valuuttaoptioiden ja optiostrategioiden
käyvän arvon muutos, joka heijastaa spot-kurssin muutosta,
kirjataan muuntoeroihin omaan pääomaan (ks. liitetieto 5.1.
Oma pääoma). Valuuttatermiinisopimuksen korko-osuuden
käyvän arvon muutos sekä option aika-arvon käyvän arvon
muutos kirjataan suojauskustannuksena suojauskustannus-
rahastoon muiden laajan tuloksen erien kautta.
Valuuttatermiini- tai optiosopimuksen suojauskustannus
jaksotetaan instrumentin pitoaikana rahoitustuottoihin ja -
kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Näin ollen jokaisella
raportointikaudella valuuttatermiinisopimuksen korko-osuuden
käyvän arvon muutos sekä optiosopimuksen aika-arvon
käyvän arvon muutos kirjataan suojauskustannusrahastoon,
kun taas jaksotettu osuus kirjataan tulosvaikutteisesti pois
suojauskustannusrahastosta.
Ulkomaisesta yksiköstä tai sen osasta luovuttaessa,
luovutettua osuutta vastaava kumulatiivinen määrä
tai suhteellinen osuus nettosijoituksen suojaamiseen
käytettyjen instrumenttien oman pääoman muuntoeroihin
kirjatusta tuloksesta siirretään tuloslaskelmaan.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa
Voitot ja tappiot johdannaisista, joihin ei sovelleta
suojauslaskentaa, mutta joilla suojataan tiettyjä ennakoituja
riskejä, kuten ennakoituja valuuttamääräisiä myyntejä ja
ostoja, kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin
tuloslaskelmassa. Voitot ja tappiot muista johdannaisista,
joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Nokia tunnistaa ja seuraa mahdollisia sopimuksiin kytkettyjä
johdannaisia. Kytketyt johdannaiset, joiden pääsopimus
ei ole rahoitusvaroihin kuuluva erä ja jotka eivät läheisesti
liity sopimukseen, erotetaan ja kirjataan käypään arvoon
raportointipäivänä. Tällaisten kytkettyjen johdannaisten
käyvän arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -
kuluihin tuloslaskelmassa. Sopimukset, joissa on kytketty
johdannainen ja joiden pääsopimus on rahoitusvaroihin
kuuluva erä, arvostetaan kokonaisuudessaan käypään
arvoon raportointipäivänä. Tällaisten kytkettyjen
johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
109
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Johdannaiset ja kiinteäehtoiset sitoumukset
2023
2022
Vastaavaa
Vastattavaa
Vastaavaa
Vastattavaa
milj. EUR
Käypä arvo(1)
Nimellisarvo(2)
Käypä arvo(1)
Nimellisarvo(2)
Käypä arvo(1)
Nimellisarvo(2)
Käypä arvo(1)
Nimellisarvo(2)
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus
Valuuttatermiinit
26
1 206
-19
1 039
77
1 775
-30
1 034
Ostetut valuuttaoptiot
3
466
—
—
2
173
—
—
Myydyt valuuttaoptiot
—
—
—
23
—
—
—
—
Polttoainejohdannaiset
—
—
-1
50
2
33
—
—
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset(3)
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
—
—
-144
905
—
—
-123
938
Käyvän arvon suojaus
Koronvaihtosopimukset
24
1 195
-28
1 105
—
—
-99
2 500
Valuuttatermiinit
14
627
-59
1 337
19
393
-163
1 981
Kiinteäehtoiset sitoumukset
22
1 788
-9
434
117
1 842
-28
384
Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojat
  
  
  
  
  
  
  
  
Valuuttatermiinit
6
1 111
—
81
—
3 509
-9
1 103
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka arvostetaan käypään arvoon
tuloslaskelmassa
Valuuttatermiinit
58
6 889
-35
6 012
86
5 625
-72
6 968
Ostetut valuuttaoptiot
—
10
—
—
—
18
—
—
Kytketyt johdannaiset(4)
3
620
—
—
51
2 495
—
—
Muut johdannaiset
—
12
—
—
2
5
—
—
Yhteensä
156
13 924
-295
10 986
356
15 868
-524
14 908
(1) Sisällytetty taseessa muihin lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin ja kiinteäehtoisiin sitoumuksiin sekä muihin lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin ja kiinteäehtoisiin sitoumuksiin.
(2) Sisältää bruttomääräiset nimellisarvot kaikista sellaisista sopimuksista, joita ei ole vielä suoritettu tai peruttu. Nimellisarvot eivät välttämättä yksin tarkasteltuna anna kuvaa riskiasemasta, koska joitakin sopimuksia voidaan netottaa toisilla sopimuksilla.
(3) Koron- ja valuutanvaihtosopimukset on määritetty osin käyvän arvon ja osin ennakoitujen rahavirtojen suojausinstrumenteiksi.
(4) Kytketyt johdannaiset liittyvät asiakassopimuksiin.
Hallitakseen Nokian korollisiin velkoihin liittyviä korko- ja valuuttariskejä, Nokia on määrittänyt seuraavat koron- ja valuutanvaihtosopimukset käyvän arvon ja rahavirtojen suojauslaskennassa ja
koronvaihtosopimukset käyvän arvon suojauslaskennassa 31.12.:
Nimellisarvo (milj. valuutassa) 
Käypä arvo milj. EUR 
Yhtiö 
Rahoitusväline
Valuutta 
Lopullinen eräpäivä 
2023
2022
2023
2022
Nokia Oyj 
Koronvaihtosopimus 
EUR 
3/2024
378
750
2
-12
Nokia Oyj 
Koronvaihtosopimus 
EUR 
5/2025
292
500
—
-17
Nokia Oyj 
Koronvaihtosopimus 
EUR 
3/2026
630
750
-13
-34
Nokia Oyj 
Koron- ja valuutanvaihtosopimus 
USD 
6/2027
500
500
-28
-26
Nokia Oyj 
Koronvaihtosopimus 
EUR 
5/2028
500
500
-13
-36
Nokia Oyj
Koronvaihtosopimus
EUR
8/2031
500
—
20
—
Nokia Oyj 
Koron- ja valuutanvaihtosopimus 
USD 
5/2039
500
500
-116
-97
Yhteensä 
-148
-222
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
110
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
5.4. Rahoitusriskien hallinta
Riskienhallinnan yleiset periaatteet
Nokialla on systemaattinen ja strukturoitu riskienhallintakonsepti.
Keskeiset riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan ensisijaisesti
suhteessa liiketoiminnan tavoitteisiimme, joko operatiivisessa
toiminnassa tai kiinteänä osana strategista ja taloudellista
suunnittelua. Riskienhallinta kattaa strategiset, operatiiviset,
taloudelliset, compliance- ja vahinkoriskit. Keskeisiä riskejä ja
mahdollisuuksia analysoidaan, hallitaan ja seurataan osana
liiketoiminnan suorituskyvyn seurantaa. Nokian hallituksen
tarkastusvaliokunnan hyväksymä riskienhallintapolitiikka
edellyttää, että riskienhallinta sisällytetään osaksi
avainprosesseja. Yhtenä pääperiaatteena on, että vastuu
riskienhallinnasta määräytyy liiketoimintavastuun mukaan.
Kaikilla työntekijöillä on kuitenkin vastuu tunnistaa, analysoida ja
hallita riskejä oman roolinsa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla.
Nokian riskienhallintakonsepti perustuu sellaisten keskeisten
riskien hallintaan, jotka saattavat estää Nokiaa saavuttamasta
tavoitteittaan, sen sijaan, että pyrittäisiin eliminoimaan
kaikki riskit. Nokian riskienhallintapolitiikassa määritettyjen
periaatteiden lisäksi riskienhallintaa, rahoitusriskien hallinta
mukaan lukien, toteutetaan käytännössä myös muiden
tärkeimpien toimintaohjeiden ja menettelytapojen kautta.
Rahoitukselliset riskit
Rahoitustoimintojen päätavoitteena on turvata riittävä
rahoitus kaikissa olosuhteissa sekä tunnistaa, mitata ja
hallita rahoituksellisia riskejä. Rahoitustoiminnot tukevat tätä
tavoitetta vähentämällä rahoitusmarkkinoiden muutosten
haitallisia vaikutuksia Nokian kannattavuuteen ja hallitsemalla
Nokian pääomarakennetta tasapainottamalla likvidien varojen ja
rahoitusvelkojen suhdetta. Rahoitustoimintojen hallinto perustuu
Nokian toimitusjohtajan hyväksymään rahoituspolitiikkaan, jossa
määritellään riskienhallinnan yleiset periaatteet sekä vastuu
rahoitusriskien hallinnasta. Nokian talous- ja rahoitusjohtajan
hyväksymät menettelytavat on luotu mm. valuutta- ja
korkoriskien hallintaa, likviditeetti- ja luottoriskien hallintaa
sekä johdannaissopimusten käyttöä varten. Nokian
rahoitustoimintojen toimintamalli on riskiä välttävä.
Rahoitusriskit jaetaan markkinariskiin (kattaen valuutta- ja
korkoriskin), luottoriskiin (kattaen liiketoimintaan liittyvän
sekä rahoituksellisen luottoriskin) ja likviditeettiriskiin.
Markkinariski
Valuuttariski
Toiminnan kansainvälisyys altistaa Nokian sekä transaktioihin
että translaatioon liittyville valuuttariskeille. Valuuttariskin
hallinnan tavoitteena on vähentää valuutan vaihtelusta
aiheutuvia epäedullisia vaikutuksia Nokian tulokseen ja
rahavirtoihin. Rahoitustoimintojen yksikkö soveltaa globaalia
portfoliolähestymistapaa valuuttariskien hallintaan hyväksyttyjen
ohjeiden ja rajojen puitteissa.
Ulkomaan valuuttamääräiset varat ja velat sekä ulkomaan
valuuttamääräiset tulevat rahavirrat aiheuttavat transaktioriskiä.
Transaktioriskiä hallitaan konsernin ulkomaisten tytäryhtiöiden
paikallisiin toimintavaluuttoihin nähden. Olennaisten
transaktioiden valuuttariski suojataan, ellei suojaaminen ole
taloudellisesti kannattamatonta markkinoiden likviditeetin
ja/tai suojauskustannusten takia. Valuuttariskit määritetään
transaktioiden nimellisarvoon perustuen. Valuuttariskit
suojataan pääosin johdannaisilla kuten valuuttatermiineillä tai
valuuttaoptioilla. Valuuttariskiltä suojaavat rahoitusinstrumentit
erääntyvät yleensä vuoden sisällä.
Kerroksittaista suojaustapaa sovelletaan usein erittäin
todennäköisten vieraan valuutan määräisten rahavirtojen
vuosineljänneksittäin perustuen kunkin peräkkäisen
vuosineljänneksen tavoitteeksi asetettuun suojausasteeseen.
Vuosineljännekselle määritetyt suojatut erät suojataan
valuuttatermiinisopimuksilla ja valuuttaoptioilla suojaussuhteen
ollessa 1:1. Suojaustasot tarkastetaan, suojausinstrumentit
määritetään ja dokumentaatio päivitetään tarvittaessa
kuukausittain. Mikäli suojat ylittävät tavoitteeksi asetetun
suojausasteen jollakin vuosineljänneksellä, kyseisen
vuosineljänneksen suojausportfolio mukautetaan vastaavasti.
Tietyissä tapauksissa, pääasiassa liittyen pitkäaikaisiin
rakennusprojekteihin, Nokia soveltaa käyvän arvon
suojauslaskentaa valuuttariskiin tavoitteenaan vähentää
valuuttakurssien muutoksista johtuvan kiinteäehtoisten
sitoumusten käyvän arvon muutosten vaikutusta. Riskiä
suojataan pääasiassa valuuttatermiineillä, ja suojausinstrumentit
erääntyvät pääosin projektien ennakoidun keston mukaisesti.
Nokia hallinnoi suojausinstrumenttiportfoliotaan jatkuvasti niin,
että se on asianmukaisesti linjassa suojattujen erien portfolion
kanssa suojaussuhteen ollessa 1:1.
Nokian oma pääoma altistuu valuuttakurssivaihteluille, sillä
Nokialla on yksiköitä, joiden toimintavaluutta on jokin muu kuin
euro. Valuuttakurssien vaihtelusta johtuvat oman pääoman
muutokset näkyvät muuntoeroina konsernitilinpäätöksessä.
Riskienhallintastrategian tarkoituksena on suojata se osuus
nettosijoituksen euromääräisestä vasta-arvosta, jonka
odotetaan materialisoituvan ei-euromääräisinä kotiutettavina
varoina tulevaisuudessa. Nokia suojaa riskiä pääasiassa
johdannaissopimuksilla, kuten valuuttatermiineillä ja -optioilla,
jotka erääntyvät yleensä vuoden sisällä. Suojatut erät
määritellään perustuen konservatiivisiin ja harkinnanvaraisiin
odotuksiin kotiutettavista rahavirroista. Nettosijoituksiin
liittyvät riskit tarkastetaan, suojatut erät määritetään ja
suojaustasot mukautetaan vähintään vuosineljänneksittäin
suojaussuhteen ollessa 1:1. Tämän lisäksi suojaustasot
mukautetaan aina silloin, kun jonkin yksittäisen tapahtuman
odotetaan merkittävästi vaikuttavan kotiutettaviin rahavirtoihin.
Vieraan valuutan määräisistä korollisista veloista syntyvä
korkoriski suojataan pääasiassa käyttämällä koron- ja
valuutanvaihtosopimuksia, joita käytetään myös Nokian
korkoprofiilin hallinnointiin, ks. alla oleva korkoriski-osio.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
111
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Nimellisarvot valuutoissa, jotka muodostivat merkittävän osan rahoitusinstrumenttien ja muiden suojattujen erien valuuttajakaumasta 31.12.:
milj. EUR
USD
CNY
JPY
INR
2023
  
  
  
  
Rahavirtojen suojauslaskennassa määritellyn suojatun erän valuuttariski, netto(1)
606
-232
281
-153
Käyvän arvon suojauslaskennassa määritellyn suojatun erän valuuttariski, netto(2)
1 354
—
—
—
Nettosijoitusten suojauslaskennassa määritellyn suojatun erän valuuttariski(3)
—
788
—
184
Korollisten velkojen valuuttariski(4)
-750
—
—
—
Tase-erien valuuttariski, pois lukien korolliset velat, netto
2 475
-804
147
-346
Muut valuuttajohdannaiset, kirjattuna tulosvaikutteisesti käypään arvoon, netto(5)
-205
720
-100
-38
2022
Rahavirtojen suojauslaskennassa määritellyn suojatun erän valuuttariski, netto(1)
854
-402
311
-68
Käyvän arvon suojauslaskennassa määritellyn suojatun erän valuuttariski, netto(2)
1 458
—
—
—
Nettosijoitusten suojauslaskennassa määritellyn suojatun erän valuuttariski(3)
3 007
866
—
192
Korollisten velkojen valuuttariski(4)
-758
—
—
—
Tase-erien valuuttariski, pois lukien korolliset velat, netto
-2 709
-888
204
-272
Muut valuuttajohdannaiset, kirjattuna tulosvaikutteisesti käypään arvoon, netto(5)
4 214
892
-151
-1 117
(1) Sisältää valuuttariskin, joka syntyy myyntien ja ostojen ennakoiduista rahavirroista. Joissakin valuutoissa, varsinkin Yhdysvaltain dollarissa, konsernilla on merkittäviä valuuttariskejä sekä ulosmenevissä että sisääntulevissa ennakoiduissa rahavirroissa. Nämä valuuttariskit
on suojattu.
(2) Sisältää kiinteäehtoisista sitoumuksista syntyvän valuuttariskin. Nämä valuuttariskit on merkittäviltä osin suojattu.
(3) Sisältää nettosijoituksista syntyvän valuuttariskin. Nämä valuuttariskit on suojattu.
(4) Sisältää korolliset velat, jotka on suojattu koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla sekä valuuttatermiineillä. Ks. liitetieto 5.3. Johdannaiset ja kiinteäehtoisiin sitoumuksiin liittyvät varat ja velat
(5) Osaa näistä valuuttajohdannaisista käytetään vieraan valuutan määräisten tase-erien suojaamiseen siten, että niihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja ne arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Kytketyt johdannaiset on esitetty tällä rivillä.
Suojauslaskennan vaikutukset taloudelliseen asemaan ja tulokseen
Nokia käyttää useita suojauslaskentaohjelmia valuutta- ja korkoriskien hallintaan, lisätietoja liitetiedossa 5.3. Johdannaiset ja kiinteäehtoisiin sitoumuksiin liittyvät varat ja velat. Näiden ohjelmien
vaikutukset Nokian taloudelliseen asemaan ja tulokseen 31.12.:
milj. EUR
Rahavirtojen suojaus(1)
Nettosijoitusten suojaus(1)
Valuuttariskien käyvän arvon suojaus(1)
Käyvän arvon ja rahavirtojen suojaus(1)
2023
Suojausinstrumenttien kirjanpitoarvo
2
5
-45
-174
Suojausinstrumenttien nimellisarvo
-968
-1 166
-1 354
3 205
Suojauskohteiden nimellisarvo
968
1 166
1 354
-3 205
Suojausinstrumenttien perusarvon muutos 1.1. alkaen
22
132
40
89
Suojauskohteiden arvon muutos suojauksen tehokkuuden määrittämiseksi
-15
-132
-42
-93
2022
Suojausinstrumenttien kirjanpitoarvo
46
-9
-145
-247
Suojausinstrumenttien nimellisarvo
-1 350
-4 299
-1 456
3 438
Suojauskohteiden nimellisarvo
1 353
4 299
1 458
-3 438
Suojausinstrumenttien perusarvon muutos 1.1. alkaen
-12
-126
-111
-265
Suojauskohteiden arvon muutos suojauksen tehokkuuden määrittämiseksi
20
126
112
262
(1) Esitettävien vuosien aikana ei ole syntynyt merkittävää epätehokuutta ja taloudelliset suhteet ovat olleet täysin tehokkaita.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
112
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Markkinariskien arviointiin käytetty menetelmä:
Value-at-Risk
Nokia käyttää Value-at-Risk (VaR) -menetelmää valuuttariskien
arvioinnissa. VaR on tilastollinen menetelmä, jolla mitataan
markkinoiden muutoksille sensitiivisten instrumenttien suurinta
mahdollista käyvän arvon tappiota määritellyssä epäedullisessa
markkinatilanteessa annetulla todennäköisyydellä tietyn
aikajakson kuluessa. Nokian valuuttariskin VaR lasketaan
käyttämällä Monte Carlo -menetelmää, joka simuloi satunnaisia
markkinahintaskenaarioita ottaen huomioon tiettyjen
valuuttajohdannaisten epälineaariset hintojen muutokset.
VaR-laskenta perustuu volatiliteetteihin ja korrelaatioihin,
jotka on laskettu historiallisesta markkinainformaatiosta
tehdyn otoksen perusteella 95 prosentin luottamustasolla
yhden kuukauden tarkastelujaksolla. Jotta viimeisimmät
markkinatapahtumat tulisivat paremmin esiin, data painotetaan
eksponentiaalisesti tasoitetulla liukuvalla keskiarvolla
käyttämällä asianmukaista tasoituskerrointa. Tässä VaR-mallissa
voidaan päätellä, että suurin mahdollinen tappio ei ylitä
VaR-tulosta 95 prosentissa mahdollisista tapauksista.
Lopuissa 5 prosentissa mahdollisista tapauksista mahdollinen
tappio on vähintään VaR-tulos ja keskimäärin merkittävästi
suurempi. VaR-menetelmässä tehdään useita oletuksia,
kuten sellaisia, että riskejä mitataan keskimääräisessä
markkinatilanteessa, riskeihin vaikuttavat tekijät ovat
normaalisti jakautuneet, markkinariskeihin vaikuttavien
tekijöiden tulevien muutosten oletetaan vastaavan arvioituja
parametreja, ja tarkastellut riskit eivät muutu tarkastelujakson
aikana. Näin ollen on mahdollista, että yksittäisenä kuukautena
mahdolliset tappiot 95 prosentin luottamustasolla ovat
erilaisia ja mahdollisesti merkittävästi suurempia kuin
VaR-laskelman tulos.
VaR-laskelmaan on sisällytetty seuraavat ulkomaanrahan
määräiset rahoitusinstrumentit: lyhytaikaiset sijoitukset,
laina- ja myyntisaamiset, rahat ja pankkisaamiset, lainat
ja ostovelat; muut kuin suojauslaskennan piirissä olevat
valuuttajohdannaiset, jotka arvostetaan tulosvaikutteisesti ja
joita käytetään useimmissa tapauksissa tase-eristä johtuvan
valuuttariskin suojaamiseen, kytketyt johdannaiset sekä
valuuttajohdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa
ja joilla suojataan ennakoituja rahavirtoja, käypää arvoa
tai ulkomaisiin yksiköihin tehtyjä nettosijoituksia ja edellä
mainittujen suojaussuhteiden suojatut erät.
VaR-riskiluvut Nokian valuuttariskiherkkyydelle on esitetty alla olevan taulukon ”VaR yhteensä” -sarakkeessa, ja havainnollistettu
vaikutus tilinpäätökseen on esitetty ”Tulos”, ”Laaja tulos” ja ”Kertyneet muuntoerot” -sarakkeissa.
2023
2022
Havainnollistettu vaikutus tilinpäätökseen
Havainnollistettu vaikutus tilinpäätökseen
milj. EUR
VaR yhteensä
Tulos
Laaja tulos
Kertyneet
muuntoerot
VaR yhteensä
Tulos
Laaja tulos
Kertyneet
muuntoerot
31.12.
72
67
18
—
38
40
33
—
Vuoden keskiarvo
32
25
23
—
31
36
48
—
Vuoden vaihteluväli
19-72
12-67
9-40
0-0
12-67
17-59
31-70
0-0
Merkittävimmät valuuttasuojausinstrumentit rahavirtojen, nettosijoitusten ja käyvän arvon suojauslaskennassa 31.12.:
Maturiteettijakauma nimellisarvoista (milj. EUR)(1)
Valuutta
Käypä arvo
(milj. EUR)
Painotettu
keski-
määräinen
suojaustaso
Yhteensä
Erääntyy 3
kk:n
kuluessa
Erääntyy 3–
12 kk:n
kuluessa
Erääntyy 1–
3 vuoden
kuluessa
Erääntyy yli
3 vuoden
kuluttua
2023
Rahavirtojen suojauslaskenta
GBP
-1
0,8640
-219
-63
-156
—
—
USD
5
1,0881
-860
-231
-629
—
—
USD
-2
1,0832
257
—
119
131
7
Nettosijoitusten suojauslaskenta
CNY
4
7,8152
-788
-788
—
—
—
Valuuttariskin käyvän arvon suojauslaskenta
USD
-45
1,1196
-1 354
-427
-301
-616
-10
2022
Rahavirtojen suojauslaskenta
GBP
5
0,8593
-235
-76
-159
—
—
JPY
5
138,8404
-235
-66
-169
—
—
USD
22
1,0394
-1 261
-347
-914
—
—
USD
12
1,0868
423
—
193
217
13
Nettosijoitusten suojauslaskenta
CNY
-8
7,4193
-866
-866
—
—
—
USD
-3
1,0563
-3 007
-3 007
—
—
—
Valuuttariskin käyvän arvon suojauslaskenta
USD
-145
1,1358
-1 456
-448
-213
-787
-8
(1) Valuuttasuojan negatiivinen nimellisarvo viittaa valuutan myyntiin ja positiivinen valuutan ostoon.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
113
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Korkoriski
Nokia altistuu korkoriskille tase-erien markkina-arvon
muutosten eli hintariskin sekä korkotuottojen ja -kulujen
muutosten eli jälleenrahoitus- tai jälleensijoitusriskin
muodossa. Korkoriski muodostuu pääasiassa korollisista
veloista ja varoista, mutta myös ennakoidut rahavirtojen ja
taserakenteen muutokset aiheuttavat Nokialle korkoriskiä.
Korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkojen
vaihtelusta aiheutuvia epäedullisia vaikutuksia tuloslaskelmaan,
rahavirtaan sekä rahoitusvaroihin ja -velkoihin huomioimalla
samalla myös Nokian tavoiteltu pääomarakenne ja
nettokorkoriskiasema. Nokian pitkäaikaiset velat ovat
pääasiassa kiinteäkorkoisia ja suurin osa niistä on vaihdettu
vaihtuvakorkoisiksi määritetyn tavoitekorkoprofiilin mukaisesti.
Nokialla ei ole koronvaihtosopimuksia, joista se maksaisi
kiinteää korkoa. Nokia pyrkii vähentämään koron vaihtelun
vaikutuksia hallitsemalla rahoitusvarojen ja -velkojen
nettokorkoaltistumaa asettamalla asianmukaiset
riskienhallintatavoitteet ja riskirajat.
Rahoitustoimintojen yksikkö valvoo ja hallinnoi korkoriskiä
keskitetysti. Nokia käyttää valikoituja herkkyysanalyysejä
arvioidakseen ja mitatakseen korkoriskiä, joka muodostuu
pääsääntöisesti korollisista saatavista ja veloista sekä näihin
liittyvistä johdannaisista. Herkkyysanalyysi muodostaa arvion
markkinoiden muutoksille herkkien instrumenttien käyvän arvon
mahdollisesta muutoksesta vaihdellen korkotasoa valuutoissa,
joissa Nokialla on merkittäviä määriä rahoitusvaroja ja -velkoja,
pitäen muut muuttuvat tekijät vakioina.
Luottoriskipreemion vaikutusta ei ole sisällytetty alla oleviin
lukuihin.
Korkoriskin hallinnan alaisten erien korkoprofiili 31.12.:
2023
2022
milj. EUR
Kiinteä korko
Vaihtuva korko(1)
Kiinteä korko
Vaihtuva korko(1)
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
715
—
697
—
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
510
1 055
912
2 168
Rahavarat
55
6 179
346
5 121
Korolliset velat
-3 483
-708
-3 658
-819
Rahoitusvarat ja -velat ennen johdannaisia
-2 203
6 526
-1 703
6 470
Korkojohdannaiset
3 057
-3 057
3 216
-3 216
Rahoitusvarat ja -velat johdannaisten jälkeen
854
3 469
1 513
3 254
(1) Kaikkien kolmen kuukauden sisällä erääntyvien rahavarojen sekä johdannaisiin liittyvien vakuussopimusten katsotaan olevan vaihtuvakorkoisia korkoriskin hallinnan näkökulmasta.
Nokian rahoitusvarojen ja -velkojen korkoriskiherkkyys on esitetty alla olevan taulukon ”Vaikutus käypään arvoon” -sarakkeessa sekä
havainnollistettu vaikutus tilinpäätökseen on esitetty ”Tulosvaikutus” ja ”Vaikutus laajaan tulokseen” -sarakkeissa.
2023
2022
milj. EUR
Vaikutus
käypään arvoon
Tulosvaikutus
Vaikutus laajaan
tulokseen
Vaikutus
käypään arvoon
Tulosvaikutus
Vaikutus laajaan
tulokseen
Korko – kasvu 100 peruspisteellä
-6
3
1
-2
3
-1
Korko – lasku 100 peruspisteellä
8
-4
-1
4
-2
-1
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
114
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Luottoriski
Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että vastapuoli ei täytä
sopimusvelvoitteitaan, ja tämän seurauksena Nokialle aiheutuu
taloudellisia menetyksiä. Luottoriskiä synnyttävät asiakkaisiin
liittyvät saatavat, lainatakaukset ja muut sitoumukset sekä
rahoituslaitoksiin liittyvät erät, kuten rahat ja pankkisaamiset,
kiinteätuottoiset sijoitukset ja rahamarkkinasijoitukset sekä
johdannaiset. Liiketoimintaan ja rahoitustransaktioihin liittyviä
luottoriskejä hallitaan erikseen.
Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että niiden
markkina-arvo muuttuu vastapuolen luottokelpoisuuden
heikkenemisen seurauksena, tai riski tappioista kasvaa,
mikäli vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan.
Rahoitustoimintojen yksikkö mittaa ja valvoo rahoituksellista
luottoriskiä keskitetysti. Vastapuoliriskiä hallitaan aktiivisesti
rajoittamalla vastapuolien määrää riittävän moneen
johtavaan pankkiin ja rahoituslaitokseen sekä valvomalla
luottokelpoisuuden ja riskien kehittymistä jatkuvasti. Lisäksi
Nokia sopii kaikkien merkittävien vastapuolien kanssa
netotusjärjestelystä, joka antaa kuittausoikeuden, mikäli
vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Nokia sopii
useimpien vastapuolien kanssa vakuusjärjestelystä,
joka edellyttää vastapuolta antamaan vakuudet
johdannaissaatavia vastaan.
Sijoituspäätökset perustuvat tiukkoihin luottokelpoisuus- ja
maturiteettikriteereihin Nokian rahoituspolitiikkaan liittyvien
rahoitustoiminnon toimintaohjeiden ja menettelytapojen
mukaisesti. Tämän sijoituspolitiikan ja aktiivisen sijoitusten
hallinnoinnin ansiosta Nokialla ei ole ollut raportointivuosina
merkittäviä luottotappioita rahamarkkinasijoituksissaan.
Nokian sijoitusten korkean luottokelpoisuuden vuoksi
näiden sijoitusten odotettavissa olevat luottotappiot ovat
merkityksettömiä, ja ne perustuvat 12 kuukauden odotettuihin
luottotappioihin 31.12.2023. Asiakkaisiin liittyvien erien
odotettavissa olevien luottotappioiden osalta lisätietoa
liitteessä 4.5. Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin
perustuvat erät.
Nokialla on muissa pitkäaikaisissa rahoitusvaroissa
käyttörajoitusten alaisia pankkitalletuksia pääosin työsuhde-
etuuksiin liittyen 119 miljoonaa euroa (122 miljoonaa euroa
vuonna 2022). Nokia on arvioinut näiden rahoitusvarojen
vastapuoliriskin ja todennut odotettujen luottotappioiden
olevan merkityksettömiä.
Pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten korollisten sijoitusten ja rahavarojen jakauma luottokelpoisuusluokittain. Jakauma perustuu S&P
Global Ratings -luottoluokituslaitoksen luottokelpoisuusluokituksiin 31.12.:
Muut rahavarat ja korolliset sijoitukset
milj. EUR
Luottoluokitus(1)
Käteisvarat
Erääntyy alle
3kk:n kuluessa
Erääntyy 3–
12kk:n kuluessa
Erääntyy 1–3
vuoden kuluessa
Erääntyy 3–5
vuoden kuluessa
Erääntyy yli 5
vuoden kuluessa
Yhteensä(2)(3)
2023
AAA
—
1 443
25
—
—
—
1 468
AA+ - AA-
1 042
149
74
—
8
—
1 273
A+ - A-
2 183
1 340
301
255
245
23
4 347
BBB+ - BBB-
456
242
134
230
227
—
1 289
Muut
133
4
—
—
—
—
137
Yhteensä
3 814
3 178
534
485
480
23
8 514
2022
AAA
—
1 046
—
—
—
—
1 046
AA+ - AA-
683
643
250
—
—
—
1 576
A+ - A-
1 553
2 314
865
190
234
203
5 359
BBB+ - BBB-
39
477
52
291
197
70
1 126
Muut
123
6
—
—
8
—
137
Yhteensä
2 398
4 486
1 167
481
439
273
9 244
(1) Pankkiryhmien osalta oheisessa taulukossa on käytetty emoyhtiön luottoluokitusta. Tytäryhtiöiden luottoluokitus saattaa poiketa emoyhtiön luottoluokituksesta.
(2) Pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin korollisiin sijoituksiin ja rahavaroihin lukeutuu pankkitalletukset, strukturoidut talletukset, sijoitukset rahamarkkinarahastoihin ja sijoitukset
rahamarkkinainstrumentteihin.
(3) Instrumentit, jotka voidaan vaatia maksettaviksi ennen eräpäivää, on esitetty lopullisen erääntymisensä mukaan, mikäli se on määritetty. Instrumentit, joiden lopulliseen
eräpäivään on yli kolme kuukautta, sisältävät 332 miljoonaa euroa (551 miljoonaa euroa vuonna 2022) instrumentteja, jotka voidaan vaatia maksettaviksi kolmen kuukauden
kuluessa.
Seuraavassa taulukossa on esitetty rahoitusvarat ja -velat, joita koskee toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely tai
vastaava sopimus 31.12. Jotta taulukon luvut voisi täsmäyttää taseeseen, pitää ottaa huomioon myös erät, joita netotusjärjestely
ei koske, ks. liitetieto 5.3. Johdannaiset ja kiinteäehtoisiin sitoumuksiin liittyvät varat ja velat.
Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseeseen
milj. EUR
Taseeseen merkittyjen
rahoitusvarojen/velkojen
nettomäärä
Rahoitusinstrumentit varat/velat
Käteisvakuus saatu/annettu
Nettomäärä
2023
 
Johdannaisvarat
131
-115
-15
1
Johdannaisvelat
-285
115
164
-6
Yhteensä
-154
—
149
-5
2022
Johdannaisvarat
182
-158
-20
4
Johdannaisvelat
-496
158
327
-11
Yhteensä
-314
—
307
-7
Rahoitusinstrumentteja, joita koskee toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely tai vastaava sopimus, ei ole vähennetty
taseessa toisistaan, koska tarkoitus ei ole selvittää niitä nettomääräisesti tai toteuttaa saamista ja velkaa yhtäaikaisesti.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
115
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Likviditeettiriski
Likviditeettiriski tarkoittaa riittämätöntä rahoitusta tai
tavanomaista korkeampia rahoituskustannuksia likvidien
varojen riittämättömyyden takia silloin, kun velkojen
uudelleenrahoitus tai liiketoimintaolosuhteiden äkillinen
heikkeneminen johtavat ennakoitua suurempaan
rahoitustarpeeseen. Transaktioihin liittyvä likviditeettiriski
tarkoittaa tilannetta, jossa transaktio joudutaan tekemään
alle markkinahintojen tai sitä ei pystytä tekemään lainkaan
haluttuna ajankohtana. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena
on turvata rahoituksen riittävyys kaikissa olosuhteissa
ylläpitämällä riittävää likviditeettiä sekä varmistamalla se
että liiketoiminnan rahoitukseen on jatkuvasti käytettävissä
varoja riittävän nopeasti sijoitusten arvoa vaarantamatta.
Nokia pyrkii ylläpitämään riittävää likviditeettiä tehokkaalla
kassanhallinnalla sekä sijoittamalla pääosin erittäin likvideihin
rahamarkkinasijoituksiin. Likviditeettiasemasta riippuen
Nokia saattaa uudelleenrahoittaa erääntymään tulevat velat
ennen sopimuksen mukaista eräpäivää. Transaktioihin liittyvä
likviditeettiriski minimoidaan tekemällä vain transaktioita,
joille on saatavilla osto- ja myyntinoteeraukset markkinoilta.
Nokia pyrkii säilyttämään joustavat rahoitusjärjestelyt
ylläpitämällä sitoutuneita ja sitoutumattomia
rahoitusjärjestelyitä ja -ohjelmia.
Eräillä rahoitusvelkojen muutoksilla ei ole vaikutusta Nokian
likviditeettiasemaan. Oheisessa taulukossa on esitetty
rahoitusvelkojen muutokset jaoteltuina rahavirrallisiin
ja muihin muutoksiin.
Nokian merkittävät rahoitusjärjestelyt ja -ohjelmat 31.12.:
Nostettu (milj. EUR)
Sitoutunut/sitoutumaton
Rahoitusjärjestely
Valuutta
Nimellisarvo (milj.)
2023
2022
Sitoutunut
Luottolimiittisopimus(1)
EUR
1 500
—
—
Sitoutumaton
Suomalainen yritystodistusohjelma
EUR
750
—
—
Sitoutumaton
Euro-Commercial Paper -ohjelma
EUR
1 500
—
—
Sitoutumaton
Euro Medium Term Note -ohjelma(2)
EUR
5 000
2 300
2 500
Yhteensä
2 300
2 500
(1) Sopimus erääntyy kesäkuussa 2026, lukuun ottamatta kesäkuussa 2024 erääntyvää 88 miljoonan euron osuutta.
(2) Kaikki euromääräiset joukkovelkakirjalainat on laskettu liikkeeseen Euro Medium Term Note -rahoitusohjelman puitteissa.
Nokian rahoituksen rahavirtoihin sisältyvien vuokrasopimusvelkojen, korollisten velkojen ja niihin liittyvien johdannaisten muutokset:
milj. EUR
Pitkäaikaiset
korolliset velat
Lyhytaikaiset
korolliset velat
Pitkäaikaisia velkoja
suojaavat
johdannaiset (1)
Vuokrasopimusvelat(2)
Yhteensä
1.1.2023
4 249
228
246
1 042
5 765
Rahavirrat
-283
-40
-19
-239
-581
Muut muutokset:
Valuuttakurssien muutokset
-34
-3
25
-12
-24
Käyvän arvon muutokset
83
—
-79
—
4
Siirto pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten välillä
-374
374
—
—
—
Lisäykset(3)
—
—
—
206
206
Muut
-4
-5
1
—
-8
31.12.2023
3 637
554
174
997
5 362
1.1.2022
4 537
116
53
1 009
5 715
Rahavirrat
-1
27
7
-217
-184
Muut muutokset:
Valuuttakurssien muutokset
69
1
-57
8
21
Käyvän arvon muutokset
-282
—
243
—
-39
Siirto pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten välillä
-84
84
—
—
—
Lisäykset(3)
—
—
—
242
242
Muut
10
—
—
—
10
31.12.2022
4 249
228
246
1 042
5 765
(1) Sisältää käyvän arvon ja rahavirtojen suojauslaskennan alaisia johdannaisia sekä sellaisia johdannaisia, jotka eivät ole suojauslaskennan alaisia mutta suojaavat pitkäaikaisia
velkoja.
(2) Sisältää pitkä- ja lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat.
(3) Sisältää uudet vuokrasopimukset sekä olemassa olevien vuokrasopimusten muutokset ja uudelleen määrittämisestä johtuvat erät.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
116
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Seuraavassa taulukossa esitetään diskonttaamaton, sopimuksiin pohjautuva rahavirta-analyysi taseessa esitetyistä vuokrasopimusveloista, rahoitusvaroista ja -veloista sekä annetuista ja saaduista
lainasitoumuksista. Taulukon luvut eivät ole suoraan johdettavissa taseesta.
2023
2022
Erääntyy
Erääntyy
milj. EUR
alle 3kk:n
kuluessa
3–12kk:n
kuluessa
1–3 vuoden
kuluessa
3–5 vuoden
kuluessa
yli 5 vuoden
kuluessa
Yhteensä
alle 3kk:n
kuluessa
3–12kk:n
kuluessa
1–3 vuoden
kuluessa
3–5 vuoden
kuluessa
yli 5 vuoden
kuluessa
Yhteensä
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
—
—
394
385
—
779
5
7
376
275
104
767
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat(1)
—
—
60
8
46
114
—
—
30
2
46
78
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat lukuun ottamatta johdannaisia(1)
216
31
—
—
—
247
207
77
—
—
—
284
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset(2)
998
595
—
—
—
1 593
2 146
946
—
—
—
3 092
Rahavarat(2)
6 017
52
30
138
26
6 263
4 947
31
136
200
195
5 509
Nettona suoritettavien johdannaissaatavien rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat
-7
-2
-11
-12
-10
-42
—
—
—
—
—
—
Bruttona suoritettavien johdannaissaatavien rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat
8 407
1 582
358
6
—
10 353
9 170
2 109
297
20
—
11 596
Johdannaiset – velat
-8 349
-1 560
-353
-6
—
-10 268
-9 089
-2 038
-282
-20
—
-11 429
Myyntisaamiset
3 834
1 316
184
—
—
5 334
4 885
1 004
123
2
—
6 014
Pitkäaikaiset rahoitus- ja vuokrasopimusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat
-33
-115
-1 766
-1 200
-1 528
-4 642
-43
-98
-2 182
-1 397
-1 628
-5 348
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
—
—
-353
-199
-304
-856
—
—
-340
-200
-327
-867
Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat
—
—
-11
-11
-11
-33
—
—
-17
—
—
-17
Lyhytaikaiset rahoitus- ja vuokrasopimusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat
-473
-98
—
—
—
-571
-131
-99
—
—
—
-230
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
-44
-179
—
—
—
-223
-61
-162
—
—
—
-223
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat lukuun ottamatta johdannaisia(3)
-458
-24
—
—
—
-482
-482
-20
—
—
—
-502
Nettona suoritettavien johdannaisvelkojen rahavirrat:
Johdannaiset – velat
-4
-29
-41
-12
—
-86
5
-31
-1
7
7
-13
Bruttona suoritettavien johdannaisvelkojen rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat
6 475
1 322
735
541
767
9 840
8 832
1 271
919
573
826
12 421
Johdannaiset – velat
-6 553
-1 353
-806
-551
-858
-10 121
-8 992
-1 303
-1 003
-542
-778
-12 618
Alennukset ilman suoritevelvoitetta
-151
-212
-40
-1
—
-404
-205
-211
-121
-2
—
-539
Ostovelat
-3 154
-204
-64
—
-1
-3 423
-4 561
-165
-3
—
-1
-4 730
Annetut ja saadut sitoumukset
Annetut lainasitoumukset(4)
-1
-4
—
—
—
-5
-13
-13
—
—
—
-26
Saadut lainasitoumukset(5)
-1
86
1 408
—
—
1 493
-1
-3
80
1 410
—
1 486
(1) Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat ja lyhytaikaiset rahoitusvarat lukuun ottamatta johdannaisia sisältävät pääasiassa lainasaamisia asiakkailta.
(2) Instrumentit, jotka voidaan vaatia maksettaviksi ennen eräpäivää, on esitetty lopullisen erääntymisensä mukaan, mikäli se on määritetty. Sijoitukset, joiden lopulliseen eräpäivään on yli kolme kuukautta, sisältävät 332 miljoonaa euroa (551 miljoonaa euroa vuonna 2022)
instrumentteja, jotka voidaan vaatia maksettaviksi kolmen kuukauden kuluessa.
(3) Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat lukuun ottamatta johdannaisia sisältävät ehdollisen velvoitteen China Huaxinille. Velvoite on esitetty taulukossa aikaisimpaan mahdolliseen ajankohtaan, jolloin merkintäaika on avoinna.
(4) Annetut lainasitoumukset on sijoitettu aikaisimpaan ajankohtaan, jolloin ne voidaan nostaa tai vaatia maksettaviksi.
(5) Saadut lainasitoumukset on sijoitettu niiden erääntymisajankohtaan. Näihin lukuihin sisältyvät myös lainasitoumuksiin liittyvät kulut.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
117
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Osio 6
Muut tiedot
Tämä osio sisältää tietoa Nokian taseen
ulkopuolisista vastuista ja velvoitteista,
konsernirakenteesta, lähipiiriliiketoimista sekä
tilikauden päättymisen jälkeisistä tapahtumista.
6.1. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset
toimet
Sopimusvelvoitteet
milj. EUR
Alle 1 vuosi
1–5 vuotta
Yli 5 vuotta
2023
Ostovelvoitteet
3 630
767
14
Vuokrasitoumukset(1)
—
54
570
2022
Ostovelvoitteet
5 308
509
79
Vuokrasitoumukset(1)
—
31
192
(1) Liittyy vuokrasopimuksiin, jotka eivät olleet vielä alkaneet 31.12.
Nokialla on 31.12.2023 vuokrasopimusvelkaan sisältymättömiä,
mahdollisia tulevia diskonttaamattomia vuokramaksuja
838 miljoonaa euroa (807 miljoonaa euroa vuonna 2022) jatko-
optioista, joita ei ole arvioitu käytettävän, ja 33 miljoonaa euroa
(15 miljoonaa euroa vuonna 2022) mahdollisia vuokramaksuja
päättämisoptioista, jotka odotetaan käytettävän.
Takaukset ja muut rahoitussitoumukset
Alla olevassa taulukossa esitetyt sitoumukset on esitetty
takausten ja rahoitussitoumusten suurimpaan mahdolliseen
nimellisarvoon, eivätkä luvut kuvasta johdon odottamia
tuloksia.
milj. EUR
2023
2022
Takaukset samaan konserniin kuuluvien
yritysten puolesta
  
Rahoituslaitosten antamat takaukset
Kaupalliset takaukset(1)
1 477
1 238
Ei-kaupalliset takaukset
615
538
Yhtiötakaukset(2)
Kaupalliset takaukset(1)
325
504
Ei-kaupalliset takaukset
35
32
Rahoitussitoumukset
Asiakasrahoitussitoumukset(3)
5
26
Venture fund -sitoumukset(4)
381
433
(1) Kaupalliset takaukset ovat tavanomaiseen liiketoimintaan liittyen Nokian asiakkaille
sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi annettuja takauksia kuten tarjous-, toimitus-
ja takuuajan takauksia.
(2) Yhtiötakaukset ovat Nokian asiakkaille ja kolmansille osapuolille annettuja
takauksia, joissa Nokia on ensisijaisessa takausvastuussa.
(3) Asiakasrahoitussitoumukset liittyvät asiakkaille myönnettyihin lainoihin.
Sitoumuksen käytettävyys edellyttää, että lainanottaja pystyy noudattamaan
sovittuja rahoitusehtoja ja liiketoimintaan liittyviä muita ehtoja sekä noudattaa
sovittuja hallinnollisia ehtoja. Lainat on yleensä tarkoitettu
tietoliikenneverkkoinvestointien ja -palveluiden rahoittamiseen. Ks. liitetieto 4.5.
Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat erät.
(4) Nokia on NGP Capitalin ja tiettyjen muiden teknologiaan sijoittavien rahastojen
äänetön osakas, mihin liittyen se on sitoutunut pääomamaksuihin ja on oikeutettu
rahavarojen jakoon kunkin osakassopimuksen ja rahaston toiminnan mukaan.
Tammikuussa 2022 Nokia sopi 400 miljoonan Yhdysvaltain dollarin
pääomasijoitussitoumuksesta NGP Capital Fund V:een. Rahaston panostukset
yrityksiin, jotka kehittävät uusia teollisen toiminnan ja liiketoiminnan muutoksessa
hyödynnettäviä 5G-käyttötapauksia, sopivat läheisesti Nokian näkemykseen
teknologiajohtajuudesta ja Nokian pyrkimykseen hyödyntää arvonmuodostuksen
siirtymistä pilvipalveluihin mahdollisimman tehokkaasti. Alan tavanomaisen
käytännön mukaisesti pääomasijoitukset suoritetaan venture fund -rahastoon sen
10 vuoden elinkaaren aikana.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
118
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Oikeudelliset asiat
Laatimisperiaatteet
Nokia kertoo käynnissä olevista oikeudellisista asioista, jotka liittyvät mahdollisiin
velvoitteisiin, joiden olemassaolo varmistuu vasta, kun yksi tai useampi epävarma
tapahtuma, joka ei ole kokonaan Nokian määräysvallassa, toteutuu tai jää toteutumatta
tulevaisuudessa. Näitä asioita tarkastellaan säännöllisesti sen arvioimiseksi, onko
taloudellista hyötyä ilmentävien voimavarojen poistuminen todennäköistä, jolloin varaus
tulee merkitä taseeseen.
Nokia on, ja todennäköisesti tulee jatkossakin olemaan, osallisena erilaisissa oikeusprosesseissa,
joita syntyy ajoittain koskien immateriaalioikeuksia, kilpailuoikeudellisia kysymyksiä, kaupallisia
kiistoja, tuotevastuita, ympäristöä, verotusta, terveys- ja turvallisuuskysymyksiä, työsuhdeasioita
sekä laittomia irtisanomisia, myynti- ja markkinointikäytäntöjä, kansainvälistä kauppaa,
arvopapereita, yksityisyydensuojaa sekä säännösten noudattamiseen liittyviä käytäntöjä. Vaikka
johto ei odota niillä oikeusprosesseilla, joista se on tällä hetkellä tietoinen, olevan olennaista
epäsuotuisaa vaikutusta Nokian taloudelliseen asemaan, oikeudenkäynneille on ominaista, että
niiden lopputulos on vaikeasti ennakoitavissa. Tästä syystä Nokia saattaa tulevaisuudessa olla
tuomioistuinten päätösten kohteena tai päätyä sovintoratkaisuihin, joilla voi olla olennaisia
epäsuotuisia vaikutuksia sen toiminnan tulokselle ja rahavirroille.
Oikeudenkäynnit ja käsittelyt
Työsuhdeasioihin liittyvä ryhmäkanne Brasiliassa
Nokia on vastaajana useissa vaateissa eri Brasilian työtuomioistuimissa. Kantajat ovat entisiä
työntekijöitä, joiden sopimukset päättyivät Nokian luovuttua tietyistä palvelusopimuksista.
Vaateet koskevat lähinnä maksuja, jotka suoritettiin irtisanottujen työsopimusten mukaisesti
tai niiden yhteydessä. Nokia on saanut suurimman osan tapauksista ratkaistua joko
sovintoratkaisuina tai tuomioistuinten päätöksillä.
Asbestiin liittyvä oikeudenkäynti Yhdysvalloissa
Nokia on vastaajana noin 300:ssa asbestiin liittyvässä riita-asiassa, jotka ovat eri
oikeudenkäyntivaiheissa. Vaateet perustuvat tiloihin ja urakoitsijoihin liittyviin vastuisiin sekä
tuotevastuuseen. Vaateet liittyvät myös asianomistajien väitteisiin erilaisista diagnosoiduista
sairauksista, mukaan lukien, mutta ei ainoastaan, asbestoosi, keuhkosyöpä ja mesoteliooma.
Immateriaalioikeuksia koskevat oikeusprosessit
Continental
Vuonna 2019 Continental Automotive Systems (Continental) nosti FRAND (fair, reasonable and
non-discriminatory) -lisensointia ja kilpailunrajoittamista koskevat kanteet Nokiaa sekä muita
osapuolia vastaan. Kilpailunrajoitusta koskevat vaatimukset hylättiin. Vuonna 2022 päätöksestä
tuli lopullinen Continentalin hävittyä tekemänsä valituksen ja uudelleenkäsittelypyynnön.
Continental nosti lisäksi sopimusrikkomusta ja FRAND-lisensointia koskevat kanteet Nokiaa
vastaan vuonna 2021. Vuonna 2023 Nokian vaatimus hylätä kanteet hyväksyttiin osittain ja
hylättiin osittain, ja toimet jäljellä olevien kanteiden osalta etenevät.
OPPO
Vuonna 2021 Nokia aloitti patenttioikeudenkäynnit Oppo-, OnePlus- ja Realme -yhtiöitä
vastaan useissa maissa Aasiassa ja Euroopassa. Oppo vastasi nostamalla mitätöintikanteita ja
patentinloukkauskanteita Nokiaa vastaan Saksassa, Kiinassa ja Suomessa sekä kanteita Kiinassa
Nokiaa vastaan essentiaalipatenttien lisensointikysymyksiä koskien. Tammikuussa 2024 Nokia
ilmoitti solmineensa monivuotisen ristiinlisensointisopimuksen Oppon kanssa. Sopimuksen
mukaan Oppo suorittaa rojaltimaksuja sekä takautuvia maksuja korvauksetta jääneiden
ajanjaksojen kattamiseksi. Sopimuksen myötä kaikki osapuolten välillä vireillä olevat
patenttioikeudenkäynnit raukeavat kaikissa maissa.
Vivo
Vuonna 2022 Nokia aloitti patenttioikeudenkäynnit Vivoa vastaan Saksassa ja useissa maissa
Aasiassa. Vivo vastasi nostamalla patenttiloukkauskanteita Nokiaa vastaan Saksassa ja Kiinassa.
Vivo nosti myös Kiinassa kanteen Nokiaa vastaan liittyen essentiaalipatenttien lisensointiin.
Helmikuussa 2024 Nokia ilmoitti solmineensa monivuotisen ristiinlisensointisopimuksen Vivon
kanssa. Sopimuksen mukaan Vivo suorittaa rojaltimaksuja sekä takautuvia maksuja korvauksetta
jääneiden ajanjaksojen kattamiseksi. Sopimuksen myötä kaikki osapuolten välillä vireillä olevat
patenttioikeudenkäynnit raukeavat kaikissa maissa.
Amazon
Nokia aloitti vuonna 2023 patenttioikeudenkäynnit Amazonia vastaan Brasiliassa, Saksassa,
Euroopan yhdistetyssä patenttituomioistuimessa, Intiassa, Isossa-Britanniassa sekä
Yhdysvalloissa (kansainvälisen kaupan komissiossa / piirituomioistuimessa). Oikeustoimissa
on mukana yli 30 patenttia, jotka kattavat Amazonin palveluissa ja laitteissa käytettyjä
videoteknologioita.
HP
Nokia aloitti vuonna 2023 patenttioikeudenkäynnit HP:tä vastaan Brasiliassa, Saksassa, Euroopan
yhdistetyssä patenttituomioistuimessa sekä Yhdysvalloissa (kansainvälisen kaupan komissiossa /
piirituomioistuimessa). Oikeustoimissa on mukana 14 patenttia, jotka kattavat HP-yhtiön
laitteissa käytettyjä videokoodausteknologioita.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
119
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
6.2. Konserniyhtiöt
Konsernin tytäryhtiöt 31.12.2023:
Emoyhtiön
Konsernin
omistusosuus
omistusosuus
Rekisteröimisvaltio
Yhtiön nimi
%
%
Suomi
Comptel Communications Oy
—
100,0
Comptel Oy
—
100,0
Nokia Innovations Oy
100,0
100,0
Nokia Investments Oy
100,0
100,0
Nokia Solutions and Networks Asset Management Oy
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Branch Operations Oy
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Oy
100,0
100,0
Nokia Technologies Oy
100,0
100,0
Nokia Teknologia Oy
100,0
100,0
Afganistan
Nokia Siemens Networks Afghanistan LLC
—
100,0
Alankomaat
Alcatel-Lucent RT International B.V.
—
50,0
Alcatel-Lucent Services International B.V.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks B.V.
—
100,0
SRA Computer C.V.
—
100,0
Algeria
Nokia Algerie Sarl
—
100,0
Angola
Alcatel-Lucent Angola, Limitada
—
100,0
Arabiemiirikunnat
Alcatel Lucent Middle East and North Africa DMCC
—
100,0
Nokia Networks LLC
—
100,0
Nokia Solutions and Networks AE  FZ-LLC
—
100,0
Nokia Solutions and Networks LLC - OPC
—
100,0
Argentiina
Nokia Solutions and Networks Argentina S.A.
—
100,0
Armenia
Nokia Solutions and Networks CJSC
—
100,0
Australia
Nokia Services Pty Limited
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Australia Pty Ltd
—
100,0
Radio Frequency Systems Pty Limited
—
50,0
Azerbaidzan
Nokia Solutions and Networks Baku LLC
—
100,0
Bangladesh
Nokia Solutions and Networks Bangladesh Limited
—
100,0
Belgia
Nokia Bell NV
—
100,0
Bolivia
Nokia Solutions and Networks Bolivia S.A.
—
100,0
Bosnia-Hertsegovina
Nokia Solutions and Networks d.o.o. Banja Luka
—
100,0
Nokia Solutions and Networks d.o.o., Sarajevo
—
100,0
Brasilia
Alcatel Submarine Networks Brazil Ltda.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks do Brasil
Telecomunicações Ltda.
—
100,0
RFS Brasil Telecomunicacoes Ltda.
—
50,0
Emoyhtiön
Konsernin
omistusosuus
omistusosuus
Rekisteröimisvaltio
Yhtiön nimi
%
%
Bulgaria
Nokia Solutions and Networks EOOD
—
100,0
Chile
Nokia Solutions and Networks Chile Ltda.
—
100,0
Costa Rica
Alcatel Centroamerica S.A.
—
100,0
Nokia Costa Rica S.A.
—
100,0
Dominikaaninen
tasavalta
Nokia Dominican Republic, S.A.S.
—
100,0
Ecuador
Nokia Solutions and Networks Ecuador S.A.
—
100,0
Egypti
Nokia Egypt S.A.E.
—
100,0
El Salvador
Nokia El Salvador, S.A. de C.V.
—
100,0
Espanja
Nokia Spain, S.A.
—
100,0
Nokia Transformation, Engineering & Consulting
Services Spain S.L.U.
—
100,0
Etelä-Afrikka
Nokia Solutions and Networks South Africa (Pty) Ltd
—
100,0
Nokia South Africa (Pty) Ltd
—
69,9
Radio Frequency Systems Africa (Pty) Ltd
—
50,0
Etelä-Korea
Nokia Solutions and Networks Korea Ltd.
—
100,0
Filippiinit
Comptel Palvelut Philippines Inc.
—
100,0
Lucent Technologies Philippines Inc.
—
100,0
Nokia Shanghai Bell Philippines, Inc.
—
50,0
Nokia Solutions and Networks Philippines, Inc.
—
100,0
Nokia Technology Center Philippines, Inc.
—
100,0
Guatemala
Nokia Operations de Guatemala, S.A.
—
100,0
Hongkong
Alcatel Submarine Networks Hong Kong Limited
—
100,0
Nokia Hong Kong Limited
—
100,0
Nokia Shanghai Bell (Hong Kong) Limited
—
50,0
Indonesia
P.T. Lucent Technologies Network Systems Indonesia
—
100,0
PT Nokia Solutions and Networks Indonesia
—
100,0
Intia
Comptel Communications India Private Limited
—
100,0
Nokia India Private Limited
100,0
100,0
Nokia Solutions and Networks India Private Limited
—
100,0
RFS India Telecom Private Limited
—
50,0
Iran
Pishahang Communications Networks Development
Company (Private Joint Stock)
—
90,0
Irlanti
Nokatus Insurance Company Designated Activity
Company (DAC)
100,0
100,0
Nokia Ireland Limited
—
100,0
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
120
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Emoyhtiön
Konsernin
omistusosuus
omistusosuus
Rekisteröimisvaltio
Yhtiön nimi
%
%
Iso-Britannia
Alcatel IP Networks Limited
—
100,0
Alcatel Submarine Networks UK Ltd
—
100,0
Alcatel-Lucent Centro Caribbean Holding Limited
—
100,0
Apertio Limited
—
100,0
IRIS Service Delivery UK Ltd
—
100,0
Mesaplexx Limited
—
100,0
Nokia UK Limited
—
100,0
R.F.S. (UK) Limited
—
50,0
STC
—
100,0
Israel
Nokia Solutions and Networks Israel Ltd.
—
100,0
Italia
Nokia Solutions and Networks Italia S.p.A.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks S.p.A.
—
100,0
RFS Italia SRL
—
50,0
Itävalta
IRIS Telecommunication Austria GmbH
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Holding Österreich GmbH
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Österreich GmbH
—
100,0
Jamaika
Nokia Jamaica Limited
—
100,0
Japani
Nokia Innovations Japan G.K.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Japan G.K.
—
100,0
Kamerun
Societe de Telecommunication Camerounaise -
Sotelcam
—
99,6
Kanada
Nokia Canada Inc.
—
100,0
Kap Verde
Alcatel-Lucent Submarine Networks (Cabo Verde), Lda
—
100,0
Kazakstan
"Nokia Solutions and Networks Kazakhstan" LLP
—
100,0
Kenia
Alcatel-Lucent East Africa Limited
—
100,0
Kiina
Alcatel-Lucent Shanghai Bell Information Products Co.,
Ltd.
—
50,0
Hunan Huanuo Technology Co., Ltd.
—
50,0
Lucent Technologies Investment Co., Ltd.
—
100,0
Lucent Technologies Qingdao Telecommunications
Systems Ltd.
—
51,0
Nokia (Shanghai) Enterprise Management Co., Ltd.
—
100,0
Nokia Networks (Chengdu) Co., Ltd.
—
50,0
Nokia Shanghai Bell Co., Ltd.(1)
—
50,0
Nokia Shanghai Bell Software Co., Ltd.
—
50,0
Nokia Solutions and Networks (Suzhou) Co., Ltd.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks (Suzhou) Supply Chain
Service Co., Ltd.
—
100,0
Emoyhtiön
Konsernin
omistusosuus
omistusosuus
Rekisteröimisvaltio
Yhtiön nimi
%
%
Nokia Solutions and Networks Investment (China) Co.,
Ltd.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks System Technology
(Beijing) Co., Ltd.
—
50,0
Nokia Technologies (Beijing) Co., Ltd.
—
100,0
RFS Radio Frequency Systems (Shanghai) Co., Ltd.
—
50,0
RFS Radio Frequency Systems (Suzhou) Co., Ltd.
—
50,0
Kolumbia
Nokia Solutions and Networks Colombia Ltda.
—
100,0
Kreikka
Nokia Solutions and Networks Hellas Single Member S.A.
—
100,0
Kroatia
Nokia Solutions and Networks d.o.o.
—
100,0
Kuwait
Nokia Solutions and Networks Kuwait W.L.L
—
49,0
Laosin
demokraattinen
tasavalta
Nokia Shanghai Bell Lao Sole Co. Ltd.
—
50,0
Latvia
Nokia Solutions and Networks SIA
—
100,0
Liettua
UAB Nokia Solutions and Networks
—
100,0
Malesia
Comptel Communications Sdn Bhd
—
100,0
Nokia Services and Networks Malaysia Sdn. Bhd.
—
100,0
Marokko
Nokia Solutions and Networks Morocco SARL
—
100,0
Meksiko
Nokia Operations de México S.A. de C.V.
—
100,0
Radio Frequency Systems de Mexico S.A. de C.V.
—
50,0
Moldova
"Nokia Solutions and Networks" S.R.L.
—
100,0
Myanmar
Nokia Solutions and Networks Myanmar Limited
—
100,0
Nicaragua
Lucent Technologies Nicaragua, S.A.
—
100,0
Nigeria
Alcatel-Lucent Nigeria Limited
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Nigeria Ltd.
—
100,0
Norja
Alcatel Submarine Networks Norway AS
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Norge AS
—
100,0
Pakistan
Alcatel-Lucent Pakistan Limited
—
90,0
Nokia Solutions and Networks Pakistan (Private) Limited
—
100,0
Paraguay
Nokia Paraguay S.A.
—
100,0
Peru
Nokia Solutions and Networks Peru S.A.
—
100,0
Portugali
Alcatel-Lucent Portugal, S.A.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Portugal S.A.
—
100,0
Puerto Rico
Nokia Puerto Rico Inc.
—
100,0
Puola
IRIS Telecommunication Poland sp. z o.o.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks sp. z o.o.
—
100,0
Ranska
Alcatel Lucent
—
100,0
Alcatel Submarine Networks
—
100,0
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
121
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Emoyhtiön
Konsernin
omistusosuus
omistusosuus
Rekisteröimisvaltio
Yhtiön nimi
%
%
Alcatel Submarine Networks Marine
—
100,0
Camilec
—
100,0
Evolium
—
100,0
Nokia Networks France
—
100,0
Nokia Participations
—
100,0
Nokia Participations Chine
—
100,0
Nokia Submarine Networks Holding
—
100,0
Radio Frequency Systems France
—
50,0
Romania
Nokia Networks S.R.L.
—
99,2
Ruotsi
Nokia Solutions and Networks AB
—
100,0
Saksa
Alcatel SEL Unterstützungs GmbH
—
100,0
ATG Germany GmbH
—
100,0
IRIS Telecommunication GmbH
—
100,0
Nokia Asset Verwaltungsgesellschaft mbH
—
100,0
Nokia Display Technics GmbH i.L.
—
100,0
Nokia Electronics Bochum GmbH i.L.
—
100,0
Nokia Kunststofftechnik GmbH i.L.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks GmbH & Co. KG
—
100,0
Nokia Solutions and Networks International Holding
GmbH
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Management GmbH
—
100,0
Nokia Technology GmbH
—
100,0
Nokia Unterstützungsgesellschaft mbH
—
100,0
Radio Frequency Systems GmbH
—
50,0
RFS Holding GmbH
—
50,0
Saudi-Arabia
Alcatel-Lucent Saudi Arabia Co., Ltd.
—
100,0
Nokia Arabia Limited
—
100,0
Senegal
Nokia West and Central Africa SA
—
100,0
Serbia
Nokia Solutions and Networks Serbia d.o.o. Beograd
—
100,0
Singapore
Nokia Solutions and Networks Singapore Pte. Ltd.
—
100,0
Radio Frequency Systems (S) Pte Ltd
—
50,0
Slovakia
Nokia Slovakia, a.s.
—
100,0
Slovenia
Nokia Solutions and Networks, telekomunikacijske
resitve, d.o.o.
—
100,0
Sri Lanka
Nokia Solutions and Networks Lanka (Private) Limited
—
100,0
Sveitsi
Alcatel-Lucent Trade International AG
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Schweiz AG
—
100,0
Taiwan
Nokia Solutions and Networks Taiwan Co., Ltd.
—
100,0
Emoyhtiön
Konsernin
omistusosuus
omistusosuus
Rekisteröimisvaltio
Yhtiön nimi
%
%
Taiwan International Standard Electronics Limited
—
60,0
Tansania
Nokia Solutions and Networks Tanzania Limited
—
100,0
Tanska
Alcatel Submarine Networks Denmark ApS
—
100,0
Nokia Denmark A/S
—
100,0
Thaimaa
Nokia (Thailand) Co., Ltd.
—
100,0
Tsekki
Nokia Solutions and Networks Czech Republic, s.r.o.
—
100,0
Tunisia
Nokia Solutions and Networks CCC
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Tunisia SA
—
100,0
Turkki
Alcatel Lucent Teletas Telekomunikasyon A.S.
—
65,0
IRIS Telekomünikasyon Mühendislik Hizmetleri A.S.
—
100,0
Nokia Solutions Networks Iletisim A.S.
—
100,0
Ukraina
LLC "Nokia Solutions and Networks Ukraine"
—
100,0
Unkari
Nokia Solutions and Networks Kft.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks TraffiCOM Kft.
—
99,0
Uruguay
Nokia Uruguay S.A.
—
100,0
Uusi-Seelanti
Nokia New Zealand Limited
—
100,0
Uzbekistan
Nokia Solutions and Networks Tashkent LLC
—
100,0
Venezuela
Alcatel de Venezuela C.A.
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Venezuela C.A.
—
100,0
Venäjä
AO "Nokia Solutions and Networks"
—
100,0
OOO "Nokia Solutions and Networks"
—
100,0
OOO "RTK - Network Technologies"
—
49,0
Vietnam
Alcatel-Lucent Vietnam Limited
—
100,0
Nokia Solutions and Networks Technical Services
Vietnam Company Limited
—
100,0
Viro
Nokia Solutions and Networks OÜ
—
100,0
Yhdysvallat
Alcatel Submarine Networks USA Inc.
—
100,0
Alcatel-Lucent International Holdings Inc.
—
100,0
Bell Laboratories Inc.
—
100,0
Intellisync LLC
100,0
100,0
Lucent Technologies GRL LLC
—
100,0
MRAC, Inc.
—
100,0
Nassau Metals Corporation
—
100,0
Nokia Apps Distribution LLC
—
100,0
Nokia Federal Solutions LLC
—
100,0
Nokia Innovations US LLC
—
100,0
Nokia Investment Management Corporation
—
100,0
Nokia of America Corporation
—
100,0
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
122
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Emoyhtiön
Konsernin
omistusosuus
omistusosuus
Rekisteröimisvaltio
Yhtiön nimi
%
%
Nokia US Holdings Inc.
—
100,0
SAC AE Design Group, Inc.
—
100,0
SAC Wireless of CA, Inc.
—
100,0
SAC Wireless, LLC
—
100,0
Western Electric Company Incorporated
—
100,0
Zyzyx LLC
—
100,0
(1) Nokia-konsernilla on 50 prosentin ja yhden osakkeen omistusosuus, yhtiön toinen omistaja on Kiinan hallituksen kontrolloima
yhtiö, China Huaxin. Nokia Shanghai Bell Co., Ltd. on Nokia Shanghai Bell -konsernin (NSB-konserni) emoyhtiö. Ks. liitetieto 6.3
Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt.
Konsernin osakkuusyhtiöt ja yhteisyritykset 31.12.2023:
Emoyhtiön
Konsernin
omistusosuus
omistusosuus
Rekisteröimisvaltio
Yhtiön nimi
%
%
Suomi
HMD Global Oy
—
10,0
Alankomaat
MobiRail V.O.F.
—
50,0
Hong Kong
TD Tech Holding Limited
—
51,0
Itävalta
TETRON Sicherheitsnetz Errichtungs-und BetriebsgmbH
—
35,0
Kiina
Alcatel Shenyang Telecommunication Co., Ltd.
—
27,5
Fujian FUNO Mobile Communication Technology
Co.,Ltd.
—
49,0
Shanghai Alcatel Network Support Systems Co., Ltd.
—
25,5
Zhejiang Bell Technical Co., Ltd.
—
20,0
Kuuba
Copal, S.A.
—
49,0
Nigeria
ITT Nigeria Limited
—
40,0
Ranska
Cibair
—
19,0
III - V LAB
—
40,0
Saksa
Logistics Warehousing Systems GmbH
—
20,0
Saudi-Arabia
Nokia Solutions and Networks Al-Saudia Co. Limited
—
49,0
Yhdysvallat
MobileMedia Ideas LLC
—
40,0
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
123
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
6.3. Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt
Nokian omistusosuus Nokia Shanghai Bellin emoyhtiöstä, Nokia Shanghai Bell Co., Ltd.:stä (NSB),
on 50 prosenttia plus yksi osake ja China Huaxin Post & Telecommunication Economy
Development Center (China Huaxin) omistaa loput. Nokia käytti harkintaa arvioidessaan,
että sillä on määräysvalta NSB:ssä. Arviointi kattoi useita tekijöitä, mukaan lukien kyky nimittää
johtohenkilöstö, NSB:n toimintojen johtamista koskeva päätöksenteko sekä Nokian altistuminen
NSB:n muuttuville tuotoille.
Vuonna 2017 tehty sopimusjärjestely oikeuttaa China Huaxinin siirtämään omistusosuutensa
NSB:ssä kokonaisuudessaan Nokialle ja Nokian ostamaan China Huaxinin omistusosuus Nokialle
myöhemmin suoritettavaa käteisvastiketta vastaan. Tämän perusteella Nokia kirjasi NSB:n
määräysvallattomille omistajille kuuluvan osuuden pois konsernitaseestaan ja kirjasi rahoitusvelan
perustuen odotettavissa olevaan käteismaksuun China Huaxinin omistusosuuden hankkimiseksi.
Vuonna 2023 sopimusjärjestelyä jatkettiin 30.6.2024 asti. Jos sopimusjärjestely raukeaa
toteutumattomana, Nokia kirjaa rahoitusvelan pois taseesta ja kirjaa määräysvallattomille
omistajille kuuluvan osuuden NSB:n nettovaroista siten, että niiden erotus kirjataan
omaan pääomaan.
Rahoitusvelan arvostus on monimutkaista, koska siihen sisältyy arvio option toteutushinnasta
ja ylimääräisten käteisvarojen jakamisesta option toteutushetkellä. Vuonna 2023 Nokia kirjasi
2 miljoonan euron tappion (11 miljoonan euron voitto vuonna 2022) rahoitustuottoihin
ja -kuluihin, mikä vastaa muutosta odotettavissa olevassa käteismaksussa. 31.12.2023
odotettavissa oleva käteismaksu oli 455 miljoonaa euroa ( 482 miljoonaa euroa vuonna 2022).
Nokia Shanghai Bell -konsernin taloudelliset tiedot
Alla esitetyt Nokia Shanghai Bell -konsernin taloudelliset tiedot eivät sisällä Nokia Shanghai Bell -
konsernin yhtiöiden välisiä sisäisiä liiketapahtumia, mutta ne sisältävät muut Nokia-konsernin
sisäiset liiketapahtumat.
milj. EUR
2023
2022
Tiivistetty tuloslaskelma
  
  
Liikevaihto(1)
979
1 316
Liiketappio
-6
-149
Tilikauden tappio
-26
-148
Tilikauden tappion jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tappio
-26
-148
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus tappiosta(2)
—
—
Tiivistetty tase
Pitkäaikaiset varat
400
487
Pitkäaikaiset velat
-100
-129
Pitkäaikaiset nettovarat
300
358
Lyhytaikaiset varat(3)
1 642
1 939
Lyhytaikaiset velat
-900
-1 185
Lyhytaikaiset nettovarat
742
754
Nettovarat(4)
1 042
1 112
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus(2)
—
—
Tiivistetty rahavirtalaskelma
Liiketoiminnan nettorahavirta
51
38
Investointien nettorahavirta
2
-33
Rahoituksen nettorahavirta
-41
-4
Muuntoerot
-38
-8
Nettorahavirta
-26
-7
(1) Sisältää 19 miljoonaa euroa (29 miljoonaa euroa vuonna 2022) myyntiä muille Nokia-konsernin yhtiöille.
(2) China Huaxinin kanssa solmittujen sopimusehtojen mukaisesti Nokia ei kirjaa määräysvallattomille omistajille kuuluvaa osuutta
NSB:stä.
(3) Sisältää yhteensä 700 miljoonaa euroa (725 miljoonaa euroa vuonna 2022) rahavaroja.
(4) NSB:n voitonjakoon vaaditaan osakkeenomistajien erityinen päätös, joka on kahden kolmasosan enemmistön kannattama,
kuitenkin aina niin, että vähintään 50 prosenttia jaettavissa olevasta voitosta (verojen jälkeen) tulee jakaa vuosittain osinkona.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
124
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
6.4. Lähipiiriliiketoimet
Nokialla on lähipiiriliiketoimia tytäryhtiöiden, osakkuusyhtiöiden, yhteisyritysten ja
eläkerahastojen sekä konsernin johdon ja hallituksen kanssa. Liiketoimet ja saldot Nokian
määräysvallassa olevien yritysten kanssa on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Ks. lisätietoja
konsolidointiperiaatteista ja konserniyhtiöistä liitetiedosta 1.2. Yleiset laatimisperiaatteet ja
liitetiedosta 6.2. Konserniyhtiöt.
Liiketoimet osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten kanssa
milj. EUR
2023
2022
2021
Myynnit
46
74
87
Ostot
-141
-127
-144
Myyntisaamiset
18
36
45
Ostovelat
-31
-26
-29
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin ovat yksittäin tarkasteltuina epäolennaisia.
Vuonna 2016 Nokia ja HMD Global Oy (HMD) solmivat strategisen tavaramerkki- ja
patenttilisenssisopimuksen, joka antaa HMD:lle maailmanlaajuisen yksinoikeuden käyttää
Nokian tavaramerkkiä matkapuhelinten ja tablettien valmistuksessa kymmenen vuoden ajan.
Sopimuksen perusteella Nokia saa HMD:ltä Nokian tavaramerkillä myytävistä matkapuhelimista
ja tableteista rojaltimaksuja, jotka kattavat sekä tavaramerkki- että patenttilisenssin. Elokuussa
2023 Nokia ja HMD muuttivat lisenssisopimusta siten, että HMD:n yksinoikeus valmistaa Nokian
tavaramerkillä laitteita päättyy maaliskuussa 2026. Nokia on vuodesta 2020 alkaen omistanut
osuuden HMD:ssä, jonka se on käsitellyt sijoituksena osakkuusyhtiöön. Vuonna 2023 Nokia kirjasi
sijoituksestaan HMD:hen 28 miljoonan euron arvonalentumistappion, joka on esitetty
tuloslaskelmassa rivillä osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta.
Nokialla on 51 prosentin omistusosuus hongkongilaisesta yhteisyrityksestä TD Tech Holding
Limitedistä (“TD Tech HK”), jonka Nokia on käsitellyt sijoituksena osakkuusyhtiöön. Vuonna 2023
TD Tech solmi sopimuksen yhteisyrityksen koko liiketoiminnan myymisestä myymällä operatiiviset
tytäryhtiönsä konsortiolle, johon kuuluvat Huawei Technologies, Chengdu High-tech Investment
Group ja muita ostajia. Kaupan toteutumisen ehtona on viranomaishyväksynnän saaminen,
ja sen odotetaan toteutuvan vuonna 2024. Kaupan toteuduttua Nokia tulee irtautumaan
omistusosuudestaan TD Tech HK:ssa. Nokia arvioi kirjaavansa luovutusvoiton aiotuista
transaktioista. Nokian TD Tech HK:hon tekemän sijoituksen kirjanpitoarvo on esitetty
taseessa 31.12.2023 rivillä myytävänä olevat omaisuuserät.
Liiketoimet eläkerahaston kanssa
Nokialla on 37 miljoonan euron (37 miljoonaa euroa vuonna 2022) velka konsernin saksalaiselle
eläkesäätiölle, Nokia Unterstützungsgesellschaft mbH:lle, joka on erillinen juridinen yksikkö.
Velan vuosikorko on 6 %, ja sen voimassaolo riippuu velkasuhteen osapuolista, joilla on oikeus
irtisanoa laina 90 päivän irtisanomisajalla. Laina sisältyy taseen lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin.
Ks. lisätietoja Nokian eläkejärjestelyistä liitetiedosta 3.4. Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen
jälkeiset etuudet.
Liiketoimet johtokunnan ja hallituksen kanssa
Konsernin johtokunnan ja hallituksen jäsenille ei myönnetty lainoja vuosina 2023, 2022,
eikä vuonna 2021. Ks. lisätietoja Nokian johtoon kuuluvien avainhenkilöiden palkitsemisesta
liitetiedosta 3.2. Johdon palkitseminen.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
125
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
milj. EUR
Liite
2023
2022
Liikevaihto(1)
  
1
473
Hankinnan ja valmistuksen kulut
  
—
-9
Bruttokate
  
1
464
Myynnin ja hallinnon kulut
  
-59
-54
Liiketoiminnan muut tuotot
4
7
7
Liiketoiminnan muut kulut
4
-7
-3
Liikevoitto/-tappio
  
-58
414
Rahoitustuotot ja -kulut
  
Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista
5
411
401
Korko- ja muut rahoitustuotot
5
638
375
Korko- ja muut rahoituskulut
5
-654
-262
Voitot osakkeiden ja liiketoimintojen myynnistä
5
—
2
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
  
395
516
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
  
337
930
Tilinpäätössiirrot
  
Konserniavustukset
—
-560
Voitto ennen veroja
  
337
370
Tuloverot
6
9
8
Tilikauden voitto
  
346
378
(1) Nokia Technologies -liiketoiminnasta tuleva liikevaihto. Joulukuussa 2022 lisenssinsaaja käytti sopimukseen sisältyvän option jatkaa lisenssijaksoa lisensoitujen patenttien eliniän
loppuun, jolloin lisenssi muuttui käytännössä pysyväksi lisenssiksi. Tämän seurauksena Nokia kirjasi kaiken lisenssisopimukseen liittyvän jäljellä olevan myynnin tilikauden 2022
aikana. Tilikauden 2022 aikana kirjatun myynnin jälkeen Nokia ei enää tulouta liikevaihtoa tähän sopimukseen liittyen tulevina kausina.
Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
126
Emoyhtiön tuloslaskelma
1.1.–31.12.
milj. EUR
Liite
2023
2022
VASTAAVAA
  
Pysyvät vastaavat
  
Aineettomat oikeudet
  
2
2
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
  
2
2
Maa- ja vesialueet
7
9
9
Rakennukset ja rakennelmat
7
69
72
Koneet ja kalusto
7
1
2
Muut aineelliset hyödykkeet
7
4
4
Keskeneräiset hankinnat
7
3
—
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
  
86
87
Osuudet saman konsernin yhtiöissä
8
18 695
18 695
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
8, 13
715
697
Muut pitkäaikaiset sijoitukset
8, 13
1
1
Sijoitukset yhteensä
  
19 411
19 393
Pitkäaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä
13
2 714
2 778
Pitkäaikaiset lainasaamiset muilta yhtiöiltä
13
1
1
Muut pitkäaikaiset saamiset
28
26
Laskennalliset verosaamiset
19
7
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä
  
2 762
2 812
Pysyvät vastaavat yhteensä
  
22 261
22 294
Vaihtuvat vastaavat
  
Myyntisaamiset saman konsernin yhtiöiltä
61
17
Myyntisaamiset muilta yhtiöiltä
1
1
Lyhytaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä
13
2 362
4 668
Muut rahoitusvarat saman konsernin yhtiöiltä
13, 14
101
270
Muut rahoitusvarat muilta yhtiöiltä
13, 14
131
182
Siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut saman konsernin yhtiöiltä
9
101
111
Siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut muilta yhtiöiltä
9
490
510
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
13
1 512
3 076
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
  
4 759
8 835
Rahavarat
13
4 048
3 357
Vastaavaa yhteensä
  
31 068
34 486
milj. EUR
Liite
2023
2022
VASTATTAVAA
  
Oma pääoma
  
Osakepääoma
10
246
246
Ylikurssirahasto
10
46
46
Käyvän arvon rahasto
10
21
31
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
10
14 849
15 091
Edellisten tilikausien voitto
10
1 394
1 628
Tilikauden voitto
10
346
378
Oma pääoma yhteensä
  
16 902
17 419
Pakolliset varaukset
11
47
48
Vieras pääoma
  
Pitkäaikaiset korolliset velat
12, 13
3 383
3 984
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä
  
3 383
3 984
Lyhytaikainen vieras pääoma
  
Lyhytaikaiset korolliset velat saman konsernin yhtiöille
12, 13
9 228
11 004
Lyhytaikaiset korolliset velat muille yhtiöille
12, 13
475
103
Konserniavustus saman konsernin yhtiöille
—
560
Muut rahoitusvelat saman konsernin yhtiöille
13
88
182
Muut rahoitusvelat muille yhtiöille
13
740
978
Ostovelat saman konsernin yhtiöille
54
58
Ostovelat muille yhtiöille
20
19
Siirtovelat ja muut velat saman konsernin yhtiöille
15
43
49
Siirtovelat ja muut velat muille yhtiöille
15
88
82
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
  
10 736
13 035
Vieras pääoma yhteensä
  
14 119
17 019
Vastattavaa yhteensä
31 068
34 486
Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
127
Emoyhtiön tase
31.12.
milj. EUR
2023
2022
Tilikauden voitto
346
378
Oikaisut, yhteensä
-343
143
Poistot
6
6
Tuloverot
-9
-8
Rahoitustuotot ja- kulut
16
-87
Muut rahoituserät
-411
-401
Osakeperusteiset maksut
59
73
Hyödykkeiden myyntivoitto/tappio
-4
—
Konserniavustukset
—
560
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten saamisten lisäys/vähennys
-37
43
Korottomien lyhytaikaisten velkojen vähennys
-5
-166
Korottomien pitkäaikaisten velkojen vähennys
—
-316
Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta
-39
82
Saadut korot
589
264
Maksetut korot
-651
-243
Saadut muut rahoituserät, netto
1
10
Maksetut tuloverot
-1
-7
Liiketoiminnan rahavirta
-101
106
milj. EUR
2023
2022
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin ja lyhytaikaisiin sijoituksiin
—
-34
Saadut osingot tytäryhtiöiltä
411
401
Osakkeiden myynti ja myydyt liiketoiminnat
—
2
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin
-5
-2
Aineellisten ja muiden aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden myynti
4
2
Muiden pitkäaikaisten saamisten vähennys/lisäys
4
-64
Lyhytaikaisten saamisten vähennys
2 471
423
Pitkäaikaisten sijoitusten ostot
-290
-763
Pitkäaikaisten sijoitusten myynnit
190
14
Lyhytaikaisten sijoitusten ostot
-1 487
-2 783
Lyhytaikaisten sijoitusten myynnit
3 156
2 273
Investointien rahavirta
4 454
-531
Omien osakkeiden ostot
-300
-300
Pitkäaikaisten velkojen vähennys/lisäys
-300
4
Lyhytaikaisten velkojen vähennys/lisäys
-1 890
262
Osingonjako
-612
-337
Konserniavustukset
-560
-360
Rahoitustoimintojen rahavirta
-3 662
-731
Rahavarojen lisäys/vähennys
691
-1 156
Rahavarat tilikauden alussa
3 357
4 513
Rahavarat tilikauden lopussa
4 048
3 357
Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
128
Emoyhtiön rahoituslaskelma
1.1.–31.12.
1. Laatimisperiaatteet
Esitysperiaatteet
Nokia Oyj (Emoyhtiö) vastaa konsernin sisäisen rahoituksen
järjestämisestä. Emoyhtiön taloudelliseen asemaan vaikuttavat
Nokian liiketoiminta- ja organisaatiomallien muutoksista
johtuvat sisäisen ja ulkoisen rahoitustarpeen muutokset.
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen
kirjanpitolainsäädännön mukaan. Emoyhtiö soveltaa
kirjanpitolain 5:2a §:ä soveltuvin osin johdannaissopimusten
ja muiden rahoitusvälineiden merkitsemiseen, arvostamiseen
ja esittämiseen tilinpäätöksessä ja siten soveltaa samoja
laatimisperiaatteita kuin konsernitilinpäätöksessä.
Emoyhtiöllä on yksi sivuliike Nokia Oyj, Succursale de Lancy, joka
sijaitsee Sveitsissä. Sivuliike sisältyy Emoyhtiön tilinpäätökseen.
Täydellinen luettelo konserniin kuuluvista yhtiöistä on esitetty
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.2. Konserniyhtiöt.
Myynnin tuloutusperiaatteet
Emoyhtiö tarjoaa asiakkailleen lisenssejä omistamiinsa
immateriaalioikeuksiin myöntämällä asiakkaille oikeuksia
hyödyntää immateriaalioikeuksia omissa tuotteissaan.
Emoyhtiön myöntäessä asiakkaille lisenssin hyödyntää
emoyhtiön immateriaalioikeuksia, vastaavat lisenssimaksutuotot
kirjataan suoriteperusteisesti niihin liittyvien sopimusten
sisällön mukaisesti. Valtaosassa sopimuksista Nokialle jää
velvollisuus jatkaa kehitystyötä ja tarjota asiakkaalle
viimeisimmät lisäykset immateriaalioikeuksiin sopimuskauden
aikana, jolloin tuotto kirjataan jaksottamalla tasaerin sille ajalle,
jonka kuluessa jäljellä olevat suoritevelvoitteet täytetään.
Kyseisen myynnin jaksotustavan katsotaan kuvaavan
emoyhtiön suoritevelvoitteen täyttämistä, sillä lisensoitujen
immateriaalioikeuksien sisältämien uusien keksintöjen, jotka
ovat erittäin riippuvaisia toisistaan ja voimakkaasti yhteydessä
toisiinsa, katsotaan syntyvän jatkuvan ja tilikauden aikana
melko vakaan tutkimus- ja kehitystyön seurauksena. Joidenkin
sopimusten kohdalla emoyhtiöllä ei ole suoritevelvoitetta
sen jälkeen, kun lisenssi sopimuksen solmimisajankohdan
immateriaalioikeuteen on myönnetty, eikä saatuihin
lisenssimaksuihin liity minkäänlaista takaisinmaksuvelvoitetta.
Näissä tapauksissa myyntituotto kirjataan kokonaisuudessaan
lisenssisopimuskauden alussa.
Valuuttamääräiset erät
Emoyhtiön tilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan
tapahtumapäivän valuuttakurssiin. Käytännössä usein
käytetään valuuttakurssia, joka on riittävän lähellä
tapahtumapäivän kurssia. Ulkomaanrahan määräiset
monetaariset varat ja velat arvostetaan raportointikauden
päättymispäivän valuuttakursseihin. Kurssivoitot ja -tappiot
kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Osakeperusteiset maksut
Emoyhtiöllä on kolme työntekijöille suunnattua
osakeperusteista kannustinohjelmaa: tulosperusteiset
osakepalkkiot, ehdolliset osakepalkkiot ja työntekijöiden
osakesäästöohjelma. Osakeperusteiset palkkiot kirjataan
kuluksi tuloslaskelmaan, kun osakkeet toimitetaan työntekijöille.
Maksu sisältää verot sekä veronluonteiset maksut.
Eläkkeet
Eläkejärjestelyihin tehdyt maksusuoritukset kirjataan kuluksi
sille tilikaudelle, jota veloitus koskee. Eläkekulut on esitetty
noudattaen paikallista lainsäädäntöä.
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
Taseeseen merkittyjen aineettomien ja aineellisten
hyödykkeiden hankintamenosta on vähennetty suunnitelman
mukaiset poistot. Aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä
tehdään suunnitelman mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat
arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan seuraavasti:
Aineettomat hyödykkeet
3–7 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat
20–33 vuotta
Koneet ja kalusto
3–10 vuotta
Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja.
Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen
Osuudet saman konsernin yrityksissä on arvostettu
hankintamenoon tai alempaan arvonalentumisella oikaistuun
arvoon, jos sijoituksen todennäköisesti tulevaisuudessa
kerryttämä tulo on pysyvästi hankintamenoa pienempi.
Lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä on arvostettu
nimellisarvoon tai tätä alempaan enintään todennäköiseen
arvoon. Johdannaisvarat on arvostettu käypään arvoon.
Emoyhtiö luokittelee muut rahoitusvarat seuraavasti:
jaksotettuun hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat,
käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta arvostetut
rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti
arvostettavat rahoitusvarat. Luokittelu tehdään emoyhtiön
rahoitusvarojen hallinnoinnissa sovellettavan liiketoimintamallin
ja rahoitusvarojen sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella.
Rahoitusvarojen hallinnoinnissa käytettävä liiketoimintamalli
määritellään portfoliotasolla. Liiketoimintamallin tulee perustua
käytännön liiketoiminnan johtamiseen. Rahoitusvaroja
arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon silloin, kun
liiketoimintamallin tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito
sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja kun
rahoitusvarojen rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja
koron maksusta. Rahoitusvarat arvostetaan käypään arvoon
käyvän arvon rahaston kautta silloin, kun liiketoimintamallin
tavoitteena on sekä kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja
että myydä rahoitusvaroja, joiden rahavirrat koostuvat
yksinomaan pääoman ja koron maksuista. Rahoitusvarat
arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, mikäli niitä ei
arvosteta jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon
käyvän arvon rahaston kautta. Edellä mainittujen periaatteiden
lisäksi rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostamiseen vaikuttaa
se, onko rahoitusvara osa suojaussuhdetta (ks. suojauslaskenta).
Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan
kaupantekopäivänä, joka on päivä, jolloin emoyhtiö sitoutuu
ostamaan tai myymään rahoitusvaran. Rahoitusvara kirjataan
taseesta pois silloin, kun kaikki rahoitusvaraan liittyvät
riskit ja tuotot on siirretty rahoitusvaraa hallinnoivalle
kolmannelle osapuolelle.
Korolliset sijoitukset
Emoyhtiö sijoittaa osan jatkuvan liiketoiminnan ennustettujen
ulosmenevien rahavirtojen kattamiseen tarvittavista
kassavaroista erittäin likvideihin korkosijoituksiin. Korolliset
sijoitukset voivat sisältää sijoituksia, jotka arvostetaan
jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset sisältävät sijoitukset erittäin
likvideihin yrityslainoihin, jotka ovat luonteeltaan pitkäaikaisia
sijoituksia niiden hankintahetken maturiteettiin perustuen.
Nämä sijoitukset kirjataan alun perin käypään arvoon
ja myöhempi arvostaminen tapahtuu jaksotettuun
hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
129
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset pankkitalletuksiin sekä
kiinteätuottoisiin arvopapereihin ja rahamarkkina-arvopapereihin,
jotka erääntyvät tai eräännytetään yli kolmen kuukauden
kuluttua ja jotka eivät ole osa strukturoituja sijoituksia ja joiden
rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksuista,
hallinnoidaan portfoliossa, jonka liiketoimintamalli on
sijoitusten hallussapito rahavirtojen kerryttämiseksi. Nämä
sijoitukset kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhempi
arvostaminen tapahtuu jaksotettuun hankintamenoon
efektiivisen koron menetelmällä. Näiden sijoitusten
pääasiallinen tarkoitus on kerätä sopimukseen perustuvat
rahavirrat sekä pääoman takaisinmaksut. Sijoituksia kuitenkin
myydään ajoittain likviditeetin hallitsemiseksi ja markkinariskin
vähentämiseksi.
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset voivat sisältää myös
rahamarkkinarahastoja, joita ei luokitella rahavaroiksi,
kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä sijoituksia,
sijoitusrakenteita, jotka koostuvat arvopapereista sekä niitä
täydentäviä ja tyypillisesti vastakkaisia riskitekijöitä sisältävistä
johdannaisista sekä muita sijoituksia, joiden rahavirrat eivät
koostu yksinomaan pääoman ja koron maksuista. Näiden
sijoitusten tarkoituksena on kerätä arvonnousu ja muut
sijoitustuotot, ja ne voidaan myydä koska tahansa. Nämä
sijoitukset on luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Käyvän arvon muutokset, valuuttakurssivoitot- ja tappiot sekä
realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan rahoitustuottoihin
ja -kuluihin tuloslaskelmassa. Näiden sijoitusten käyvät arvot
perustuvat julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon.
Sijoitukset johdannaistransaktioiden vakuuksina käytettäviin
talletuksiin arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon
efektiivisen koron menetelmällä.
Lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä
Lainasaatavien perintäkelpoisuutta sekä lainoille saatuja
vakuuksia seurataan kvartaaleittain. Mikäli on nähtävissä,
että lainan takaisinmaksu ei toteudu sovitun mukaisena,
arvonalentumisesta aiheutuvat kulut kirjataan rahoituskuluihin
kirjanpitoarvon ja ennustettujen tulevien rahavirtojen
nykyarvon välisenä erotuksena. Korkotuotot lainasaamisista
kirjataan rahoitustuottoihin.
Rahavarat
Rahavarat sisältävät käteisvarat pankeissa ja kassassa sekä
erittäin likvidit korko- ja rahamarkkinasijoitukset, jotka ovat
helposti konvertoitavissa käteisvaroiksi tiedossa olevaan
määrään, ja joiden erääntymiseen hankintahetkellä on enintään
kolme kuukautta, sekä pankkitalletuksista, jotka erääntyvät tai
jotka voidaan sopimukseen perustuen vaatia maksettaviksi
enintään kolmen kuukauden kuluttua hankintahetkestä.
Sijoitusten korkean luottokelpoisuuden ja lyhyen maturiteetin
vuoksi sijoitusten arvonmuutosriski on merkityksetön.
Rahamarkkinarahastosijoitukset, joiden riskiprofiili on edellä
mainittujen kriteerien mukainen, luokitellaan myös rahavaroiksi.
Rahoitusvarojen arvon alentuminen
Emoyhtiö kirjaa odotettavissa olevia luottotappioita varten
tappiota koskevan vähennyserän rahoitusvaroista, jotka on
arvostettu jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon
käyvän arvon rahaston kautta sekä lainatakaussopimuksista
ja luottositoumuksista. Emoyhtiö arvostaa rahoitus-
instrumenttinsa tulevaisuuteen suuntautuvan perusteen
mukaisesti ja kirjaa muutokset odotetuissa luottotappioissa
kvartaaleittain. Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.5.
Myyntisaamiset sekä asiakassopimuksiin perustuvat erät.
Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen
Emoyhtiö luokittelee johdannaisvelat käypään arvoon
tulosvaikutteisesti ja kaikki muut rahoitusvelat nimellisarvoon.
Korolliset velat
Pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset velat, mukaan lukien
lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista korollisista veloista ja
johdannaistransaktioiden vakuudet, kirjataan nimellisarvoon.
Transaktiokulut kirjataan siirtosaamisiin ja jaksotetaan
tuloslaskelmaan instrumentin pitoaikana. Valuuttakurssivoitot
ja -tappiot sekä lainan korot kirjataan rahoituskuluihin ja -
tuottoihin instrumentin pitoaikana.
Ostovelat
Ostovelat kirjataan laskutetun määrän mukaisesti.
Johdannaissopimukset
Muut rahoitusvarat ja muut rahoitusvelat koostuvat pääasiassa
johdannaisista. Kaikki johdannaiset kirjataan alun perin käypään
arvoon sopimuksentekopäivänä, ja myöhempi arvostaminen
tapahtuu käypään arvoon. Syntyneen voiton tai tappion
kirjauskäytäntö riippuu siitä, sovelletaanko johdannaisiin
suojauslaskentaa.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa
Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla
termiinisopimukset raportointihetken markkinatermiinikurssein.
Käyvän arvon muutokset arvostetaan vertaamalla näitä kursseja
sopimuskurssiin. Valuuttaoptiot arvostetaan raportointihetkellä
Garman & Kohlhagen -arvonmääritysmallilla. Käyvän arvon
muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Korkotermiini-, korko-optio- ja korkofutuurisopimusten sekä
johdannaispörssissä noteerattujen optioiden käypä arvo
määritellään käyttämällä raportointihetken markkinahintoja.
Koronvaihto- ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo
arvioidaan tulevien rahavirtojen nykyarvon perusteella
käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Käyvän
arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Korkojohdannaisista aiheutuvat korkotuotot tai -kulut
jaksotetaan tuloslaskelmaan tilikauden aikana.
Suojauslaskenta
Suojauslaskennassa käytettävissä olevia johdannaissopimuksia
ovat valuuttatermiinit, optiot tai optiostrategiat sekä
korkojohdannaiset. Suojauslaskentaa voidaan soveltaa optioihin
ja optiostrategioihin, joiden nettomääräinen preemio on nolla
tai maksettu. Optiostrategian osalta ostettujen optioiden
nimellisarvo on sama tai suurempi kuin myytyjen optioiden,
ja niiden muut sopimusehdot ovat samat.
Emoyhtiö käyttää käyvän arvon suojauslaskentaa vähentääkseen
korkotason ja valuuttakurssien muutoksista johtuvien korollisten
velkojen käyvän arvon muutosten vaikutusta. Koronvaihto-
sopimuksia sekä koron- ja valuutanvaihtojohdannaisia käytetään
suojaamaan korko- ja valuuttariskiä.
Emoyhtiön velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.
Käyvän arvon suojauksessa käytettävien johdannaisten käyvän
arvon muutos sekä käyvän arvon suojauslaskennan piirissä
olevien rahoitusvelkojen sellainen käyvän arvon muutoksen
osuus, joka syntyy suojattavan riskin vaikutuksesta, kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa. Emoyhtiö
erottaa valuuttojen välisen viitekoronvaihtosopimuksen
preemion koron- ja valuutanvaihtosopimuksista ja jättää
sen suojaussuhteen ulkopuolelle suojauskustannukseksi,
joka kirjataan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon
suojauskustannusrahastoon. Mikäli suojaussuhde ei enää täytä
suojauslaskennan kriteereitä, suojauslaskenta lopetetaan, ja
suojauskustannusrahastoon kirjattu suojauskustannus kirjataan
kuluksi sekä suojattavan rahoitusinstrumentin kirjanpitoarvoon
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
130
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
kirjattu käyvän arvon muutos jaksotetaan rahoitustuottoihin
ja -kuluihin tuloslaskelmassa efektiivisen koron menetelmällä.
Emoyhtiö soveltaa myös rahavirtojen suojaamista tulevien
korkojen rahavirtaan vieraassa valuutassa liittyen liikkeeseen
laskettuihin joukkovelkakirjalainoihin. Nämä tulevien korkojen
rahavirrat suojataan koron- ja valuutanvaihtosopimuksin, jotka
on jaettu ja määritetty osittain käyvän arvon suojiksi siten,
että ne suojaavat liikkeeseen lasketun joukkovelkakirjalainan
valuuttakurssin ja viitekoron muutoksiin liittyvää riskiä, ja
osittain rahavirran suojiksi siten, että ne suojaavat liikkeeseen
lasketun joukkovelkakirjalainan jäljelle jäävien korkojen
rahavirran valuuttariskiä. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten
kertyneet tuotot tai kulut kirjataan suojausrahastoon ja
siirretään tulosvaikutteisiksi silloin, kun korkojen rahavirrat
toteutuvat. Emoyhtiö erottaa valuuttojen välisen
viitekoronvaihtosopimuksen preemion koron- ja
valuutanvaihtosopimuksista ja jättää sen suojaussuhteen
ulkopuolelle suojauskustannukseksi, joka kirjataan alun perin
ja myöhemmin käypään arvoon suojauskustannusrahastoon.
Laskennalliset verot
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrän asti kuin
on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa
tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot,
käyttämättömät veronhyvitykset ja vähennyskelpoiset
väliaikaiset erot voidaan hyödyntää. Yhtiö arvioi jatkuvasti
laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen
todennäköisyyttä ja harkitsee sekä suotuista että epäsuotuista
näyttöä tässä arvioinnissa. Arvioinnissa otetaan huomioon,
että Nokian Suomen-yhtiöiden välillä verotettavaa tuloa
voidaan tasata konserniavustuksen avulla. 31.12.2023 Yhtiö
on kirjannut 19 miljoonaa euroa laskennallista verosaamista.
Yhtiöllä oli 31.12.2023 lisäksi laskennallista verosaamista
liittyen käyttämättömiin veronhyvityksiin 12 miljoonaa euroa
sekä vähennyskelpoisiin väliaikaisiin eroihin 20 miljoonaa euroa,
joiden hyödyntämistä yhtiö ei pitänyt todennäköisenä ja joista
ei näin ollen ole kirjattu laskennallista verosaamista.
2. Henkilöstökulut
milj. EUR
2023
2022
Palkat
29
37
Osakeperusteiset maksut
1
6
Eläkekulut
6
6
Henkilösivukulut
1
1
Yhteensä
37
50
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
2023
2022
Markkinointi
9
8
Hallinto
205
214
Yhteensä
214
222
Henkilöstö 31.12.
212
212
Johdon palkkiot
Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 3.2. Johdon palkitseminen .
Johtoryhmän tai hallituksen jäsenille ei ollut myönnettyjä
lainoja 31.12.2023 tai 31.12.2022.
3. Tilintarkastajan palkkiot
Deloitte Oy on toiminut Nokian tilintarkastajana tilikauden
aikana, joka päättyi 31.12.2023. Yhtiökokous valitsee
tilintarkastajan tilikaudeksi, joka alkaa valintaa seuraavana
tilikautena. Seuraavassa taulukossa on esitetty Deloitte Oy:lle
palvelutyypeittäin kyseisten vuosien päättyessä suoritetut
palkkiot:
Emoyhtiö
Nokia konserni
milj. EUR
2023
2022
2023
2022
Tilintarkastuspalkkiot
10
10
20
23
Tilintarkastukseen
liittyvät palkkiot
—
—
2
1
Veropalveluihin
liittyvät palkkiot
—
—
1
—
Muut palkkiot
—
—
—
—
Yhteensä
10
10
23
24
Deloitte Oy on tehnyt muita kuin tilintarkastuspalveluita
emoyhtiölle 483 tuhannella eurolla vuonna 2023 (261
tuhannella eurolla vuonna 2022). Näihin palveluihin sisältyi
tilintarkastuslain 1:1.2 §:ssä toimeksiantoja 24 tuhannella
eurolla vuonna 2023 (18 tuhannella eurolla vuonna 2022) ja
muita palveluita 459 tuhannella eurolla (243 tuhannella eurolla
vuonna 2022).
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
131
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
4. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
milj. EUR
2023
2022
Muut tuotot
Vuokratuotot
3
3
Rakennusoikeuden myynti
4
—
Muut tuotot
—
4
Yhteensä
7
7
Muut kulut
Venäjältä vetäytymiseen liittyvä alaskirjaus
-6
—
Liiketoimintojen myynteihin liittyvät varaukset
—
-2
Muiden aineellisten hyödykkeiden myyntitappio
—
-1
Muut kulut
-1
—
Yhteensä
-7
-3
5. Rahoitustuotot ja -kulut
milj. EUR
2023
2022
Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista
Osinkotuotot saman konsernin yhtiöiltä
411
401
Yhteensä
411
401
Korko- ja muut rahoitustuotot
Korkotuotot saman konsernin yhtiöiltä
440
235
Korkotuotot muilta yhtiöiltä
170
63
Kurssivoitot/-tappiot, netto
22
55
Muut rahoitustuotot muilta yhtiöiltä
6
22
Voitot osakkeiden ja liiketoimintojen myynnistä
—
2
Yhteensä
638
377
Korko- ja muut rahoituskulut
  
  
Korkokulut saman konsernin yhtiöille
-462
-115
Korkokulut muille yhtiöille
-179
-128
Muut rahoituskulut muille yhtiöille
-13
-19
Yhteensä
-654
-262
Rahoitustuotot ja -kulut sisältävät 93 miljoonaa euroa kulua koskien johdannaisia, joihin
sovelletaan suojauslaskentaa (265 miljoonaa euroa kulua vuonna 2022) ja 89 miljoonaa euroa
tuottoa koskien velkoja, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa (262 miljoonaa euroa
tuottoa vuonna 2022).
6. Tuloverot
milj. EUR
2023
2022
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot
-4
-7
Aikaisempiin tilikausiin liittyvät verot
3
—
Laskennalliset verot
10
15
Yhteensä
9
8
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
132
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
7. Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset ja
rakennelmat
Koneet ja 
kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet ja
ennakkomaksut
Keskeneräiset
hankinnat
milj. EUR
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2022
9
163
16
5
—
193
Lisäykset
—
1
—
—
—
1
Myynnit ja käytöstä
poistaminen
—
-4
—
—
—
-4
Hankintameno 31.12.2022
9
160
16
5
—
190
Kertyneet poistot 1.1.2022
—
-86
-14
—
—
-100
Poistot(1)
—
-5
—
-1
—
-6
Myynnit ja käytöstä
poistaminen
—
3
—
—
—
3
Kertyneet poistot
31.12.2022
—
-88
-14
-1
—
-103
Kirjanpitoarvo 1.1.2022
9
77
2
5
—
93
Kirjanpitoarvo 31.12.2022
9
72
2
4
—
87
Hankintameno 1.1.2023
9
160
16
5
—
190
Lisäykset
—
2
—
—
3
5
Hankintameno 31.12.2023
9
162
16
5
3
195
Kertyneet poistot 1.1.2023
—
-88
-14
-1
—
-103
Poistot(1)
—
-5
-1
—
—
-6
Kertyneet poistot
31.12.2023
—
-93
-15
-1
—
-109
Kirjanpitoarvo 1.1.2023
9
72
2
4
—
87
Kirjanpitoarvo 31.12.2023
9
69
1
4
3
86
(1) Kirjattu myynnin ja hallinnon kuluihin.
8. Sijoitukset
milj. EUR
2023
2022
Osuudet saman konsernin yhtiöissä
Kirjanpitoarvo 1.1.
18 695
18 661
Lisäykset
—
34
Kirjanpitoarvo 31.12.
18 695
18 695
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
Kirjanpitoarvo 1.1.
697
—
Lisäykset
288
763
Vähennykset
-190
-14
Uudelleenluokittelu
-84
-52
Muut muutokset
4
—
Kirjanpitoarvo 31.12.
715
697
Muut pitkäaikaiset sijoitukset
Kirjanpitoarvo 1.1.
1
1
Kirjanpitoarvo 31.12.
1
1
Tytär- ja osakkuusyhtiöt on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.2. Konserniyhtiöt.
9. Siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut
milj. EUR
2023
2022
Odotettavissa oleva Nokia Shanghai Bellin määräysvallattomien omistajien
osuudesta maksettava käteismaksu (1)
454
482
Jaksotetut korkotuotot
73
72
Muut siirtosaamiset saman konsernin yhtiöiltä
42
50
Muut siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut muilta yhtiöiltä
22
17
Yhteensä
591
621
(1) Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 6.3. Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt .
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
133
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
10. Oma pääoma
Oman pääoman muutokset
milj. EUR
Osakepääoma
Ylikurssi-
rahasto
Käyvän arvon
rahasto
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahasto
Edellisten
tilikausien
voitto(1)
Yhteensä
1.1.2022
246
46
15
15 318
1 965
17 590
Osakeperusteisten maksujen suorittaminen
—
—
—
73
—
73
Omien osakkeiden hankinta(2)
—
—
—
-300
—
-300
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut
—
—
16
—
—
16
Osingonjako
—
—
—
—
-337
-337
Tilikauden voitto
—
—
—
—
378
378
31.12.2022
246
46
31
15 091
2 006
17 419
Osakeperusteisten maksujen suorittaminen
—
—
—
59
—
59
Omien osakkeiden hankinta(2)
—
—
—
-300
—
-300
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut
—
—
-10
—
—
-10
Osingonjako
—
—
—
—
-612
-612
Tilikauden voitto
—
—
—
—
346
346
31.12.2023
246
46
21
14 849
1 740
16 902
(1) Sisältää 344 miljoonaa euroa omia osakkeita, jotka vähentävät edellisten tilikausien voittoa.
(2) Nokia Oyj hankki 78 301 011 omaa osaketta vuonna 2023 ja 63 963 583 omaa osaketta vuonna 2022 osana 3.2.2022 julkaistua omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmaa.
Takaisinostoihin käytettiin sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa, ja siten takaisinostot vähensivät vapaata omaa pääomaa. Vuonna 2023 hankitut osakkeet mitätöitiin
marraskuussa 2023 ja vuonna 2022 hankitut osakkeet mitätöitiin joulukuussa 2022. Lisätietoja takaisinosto-ohjelmasta on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5.1.
Oma pääoma.
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot
Suojausrahasto
Suojauskustannusrahasto
Yhteensä
milj. EUR
Ennen
veroja
Vero
Verojen
jälkeen
Ennen
veroja
Vero
Verojen
jälkeen
Ennen
veroja
Vero
Verojen
jälkeen
1.1.2022
12
—
12
3
—
3
15
—
15
Käyvän arvon ja rahavirtojen suojaus
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut
32
-8
24
-6
—
-6
26
-8
18
Siirto tuloslaskelmaan
-2
—
-2
—
—
—
-2
—
-2
31.12.2022
42
-8
34
-3
—
-3
39
-8
31
Käyvän arvon ja rahavirtojen suojaus
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut
-19
4
-15
9
-2
7
-10
2
-8
Siirto tuloslaskelmaan
-2
—
-2
—
—
—
-2
—
-2
31.12.2023
21
-4
17
6
-2
4
27
-6
21
Jakokelpoiset varat
milj. EUR
2023
2022
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
14 849
15 091
Edellisten tilikausien voitto
1 394
1 628
Tilikauden voitto
346
378
Vapaa oma pääoma yhteensä
16 589
17 096
Jakokelpoiset varat yhteensä
16 589
17 096
Emoyhtiön osakkeet
Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 5.1. Oma pääoma .
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
134
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
11. Pakolliset varaukset
milj. EUR
2023
2022
Liiketoimintojen myynteihin liittyvät
37
38
Muut
10
10
Yhteensä
47
48
12. Korollinen vieras pääoma
Kirjanpitoarvo milj. EUR (1)
Liikkeeseenlaskija/velallinen
Rahoitusväline
Valuutta
Nimellisarvo (milj.)
Lopullinen eräpäivä
2023
2022
Nokia Oyj
2,00 % velkakirja
EUR
378
3/2024
375
738
Nokia Oyj
EIP T&K laina
EUR
500
2/2025
500
500
Nokia Oyj
NIB T&K laina(2)
EUR
167
5/2025
167
250
Nokia Oyj
2,375 % velkakirja
EUR
292
5/2025
289
480
Nokia Oyj
2,00 % velkakirja
EUR
630
3/2026
615
719
Nokia Oyj
4,375 % velkakirja
USD
500
6/2027
432
439
Nokia Oyj
3,125 % velkakirja
EUR
500
5/2028
481
459
Nokia Oyj
4,375% velkakirja
EUR
500
8/2031
515
—
Nokia Oyj
6,625 % velkakirja
USD
500
5/2039
467
482
Nokia Oyj
Muut velat saman konsernin yhtiöille
9 228
11 004
Nokia Oyj
Muut velat muille yhtiöille
17
20
Yhteensä
13 086
15 091
(1) Kirjanpitoarvo sisältää käyvän arvon suojauslaskentaan liittyen 31 miljoonaa euroa (120  miljoonaa euroa voittoa vuonna 2022) käyvän arvon oikaisuun liittyviä tappioita.
Tästä 156 miljoonaa euroa voittoa (180 miljoonaa euroa vuonna 2022) liittyy lopetettuihin käyvän arvon suojauslaskentasuhteisiin ja jaksotetaan tuotoksi tuloslaskelmaan
kunkin joukkovelkakirjalainan eräpäivään asti.
(2) Pohjoismaiden Investointipankilta (NIB) nostetun lainan jäljellä oleva osuus maksetaan takaisin kahdessa yhtä suuressa maksuerässä vuosina 2024 ja 2025.
Merkittävät rahoitusjärjestelyt ja -ohjelmat :
Nostettu (milj.)
Sitoutunut/Sitoutumaton
Rahoitusjärjestely
Valuutta
Nimellisarvo (milj.)
2023
2022
Sitoutunut
Luottolimiittisopimus(1)
EUR
1 500
—
—
Sitoutumaton
Suomalainen yritystodistusohjelma
EUR
750
—
—
Sitoutumaton
Euro-Commercial Paper -ohjelma
EUR
1 500
—
—
Sitoutumaton
Euro Medium Term Note -ohjelma(2)
EUR
5 000
2 300
2 500
Yhteensä
  
2 300
2 500
(1) Sopimus erääntyy kesäkuussa 2026, lukuun ottamatta kesäkuussa 2024 erääntyvää 88 miljoonan euron osuutta.
(2) Kaikki euromääräiset joukkovelkakirjalainat on laskettu liikkeeseen Euro Medium Term Note -rahoitusohjelman puitteissa.
Kaikki yllä olevissa taulukoissa esitetyt lainat ja rahoitusjärjestelyt ovat vakuudettomia eikä niihin liity rahoituskovenantteja.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
135
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
13. Rahoitusinstrumenttien käypä arvo
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat luokitellaan arvostusmenetelmissä käytettyjen julkaisemattomien
syöttötietojen määrän perusteella. Luokittelussa käytetään kolmea hierarkiatasoa perustuen siihen, miten paljon käytettyjen
syöttötietojen arviointia tarvitaan rahoitusvarojen ja -velkojen käypää arvoa määritettäessä. Tasolla 1 arvostaminen tapahtuu
pörssinoteerattujen tuotteiden markkina-arvon perusteella, tasolla 2 arvostus perustuu ensisijaisesti julkisesti saatavilla olevaan
markkinatietoon, ja tasolla 3 tarvitaan eniten johdon harkintaa. Nokia luokittelee jokaisena tilinpäätöshetkenä rahoitusvarat ja     
-velat asianmukaiselle käyvän arvon hierarkian tasolle. Oheisessa taulukossa käypään arvoon kirjattujen erien arvostus
suoritetaan toistuvasti.
2023
2022
Kirjanpitoarvo
Käypä
arvo(1)
Kirjanpitoarvo
Käypä
arvo(1)
milj. EUR
Jaksotettu
hankintameno
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Yhteensä
Jaksotettu
hankintameno
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Yhteensä
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
715
—
—
715
717
697
—
—
697
659
Pitkäaikaiset sijoitukset
—
—
1
1
1
—
—
1
1
1
Pitkäaikaiset lainasaamiset saman
konsernin yhtiöiltä
2 714
—
—
2 714
2 714
2 778
—
—
2 778
2 778
Pitkäaikaiset lainasaamiset muilta yhtiöiltä
1
—
—
1
1
1
—
—
1
1
Lyhytaikaiset lainasaamiset saman
konsernin yhtiöiltä
2 362
—
—
2 362
2 362
4 668
—
—
4 668
4 668
Muut lyhytaikaiset rahoitussaamiset saman
konsernin yhtiöiltä sisältäen johdannaiset
—
101
—
101
101
—
270
—
270
270
Muut lyhytaikaiset rahoitussaamiset muilta
yhtiöiltä sisältäen johdannaiset
—
131
—
131
131
—
182
—
182
182
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
874
638
—
1 512
1 512
1 445
1 631
—
3 076
3 076
Rahavarat
2 605
1 443
—
4 048
4 048
2 107
1 250
—
3 357
3 357
Rahoitusvarat yhteensä
9 271
2 313
1
11 585
11 587
11 696
3 333
1
15 030
14 992
Pitkäaikaiset korolliset velat muille yhtiöille
3 383
—
—
3 383
3 368
3 984
—
—
3 984
3 974
Lyhytaikaiset korolliset velat saman
konsernin yhtiöille
9 228
—
—
9 228
9 228
11 004
—
—
11 004
11 004
Lyhytaikaiset korolliset velat muille yhtiöille
475
—
—
475
475
103
—
—
103
103
Muut rahoitusvelat saman konsernin
yhtiöille sisältäen johdannaiset
—
88
—
88
88
—
182
—
182
182
Muut rahoitusvelat muille yhtiöille sisältäen
johdannaiset
—
286
454
740
741
19
477
482
978
978
Rahoitusvelat yhteensä
13 086
374
454
13 914
13 900
15 110
659
482
16 251
16 241
(1) Mikäli tase-erää ei ole kirjattu käypään arvoon, käytetään seuraavia käyvän arvon arvostusmenetelmiä: Pitkäaikaisten korollisten velkojen käypä arvo perustuu ensisijaisesti
julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon (taso 2). Muiden varojen ja velkojen, mukaan lukien lainasaamisten ja velkojen käypä arvo perustuu pääasiassa diskontattujen
rahavirtojen analyysiin (taso 2). Lyhytaikaisten varojen ja velkojen käyvän arvon arvioidaan olevan sama kuin kirjanpitoarvo pienen luottoriskin ja lyhyen juoksuajan perusteella.
Ks. konsernitilinpäätöksen liitetieto 5.2. Rahoitusvarat ja -velat.
Taso 2 sisältää rahoitusvaroja ja -velkoja, jotka arvostetaan
käyttäen arvostusmenetelmää, joka perustuu sillä hetkellä
todettavissa olevien markkinatransaktioiden perusteella
saatavien hintatietojen tukemiin oletuksiin. Näihin eriin kuuluu
varoja ja velkoja, joiden käyvät arvot perustuvat julkisesti
saatavilla olevaan markkinatietoon, rahoitusvaroja, joiden käypä
arvo perustuu välittäjän antamiin hintoihin, sekä varoja, jotka
arvostetaan käyttäen konsernin omia malleja, joissa oletukset
perustuvat merkittäviltä osin julkiseen markkinatietoon.
Tähän kategoriaan sisältyy valtaosa emoyhtiön rahavaroista,
lyhytaikaisista sijoituksista, vapaasti ostettavista ja myytävistä
johdannaisista sekä eräistä muista tuotteista.
Tason 3 rahoitusvelkoihin sisältyy rahoitusvelka China Huaxinille
osana Nokia Shanghai Bell -transaktion lopullista sopimusta,
jossa China Huaxin oikeutettiin siirtämään omistusosuutensa
kokonaisuudessaan emoyhtiölle myöhemmin suoritettavaa
käteissuoritusta vastaan. Tason 3 rahoitusvelan käypä
arvo määritetään odotetun tulevan käteissuorituksen
nykyarvon mukaan. Kyseisellä rahoitusvelalla ei ole
tuloslaskelmavaikutusta. Ks. konsernitilinpäätöksen
liitetieto 6.3. Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt.
Laskelma tason 3 käypään arvoon arvostettujen rahoituserien
alku- ja loppusaldojen muutoksista:
milj. EUR
Tason 3
Rahoitusvarat
Tason 3
Rahoitusvelat
1.1.2022
1
-504
Muut muutokset
—
22
31.12.2022
1
-482
1.1.2023
1
-482
Muut muutokset
—
28
31.12.2023
1
-454
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
136
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
14. Johdannaiset
Vastaavaa
Vastattavaa
milj. EUR
Käypä arvo(1)
Nimellisarvo(2)
Käypä arvo(1)
Nimellisarvo(2)
31.12.2023
Käyvän arvon suojaus
Koronvaihtosopimukset
24
1 195
-29
1 105
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset(3)
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
—
—
-143
905
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka arvostetaan käypään
arvoon tuloslaskelmassa
Valuuttatermiinit, muut yhtiöt
104
9 697
-114
8 453
Valuuttatermiinit, konserniyhtiöt
101
5 655
-85
5 209
Ostetut valuuttaoptiot, muut yhtiöt
3
476
—
—
Ostetut valuuttaoptiot, konserniyhtiöt
—
23
—
—
Myydyt valuuttaoptiot, muut yhtiöt
—
—
—
23
Myydyt valuuttaoptiot, konserniyhtiöt
—
—
-3
476
Yhteensä
232
17 046
-374
16 171
31.12.2022
Käyvän arvon suojaus
Koronvaihtosopimukset
—
—
-99
2 500
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset(3)
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
—
—
-123
938
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka arvostetaan käypään
arvoon tuloslaskelmassa
Valuuttatermiinit, muut yhtiöt
180
11 130
-274
11 086
Valuuttatermiinit, konserniyhtiöt
270
6 428
-179
8 858
Ostetut valuuttaoptiot, muut yhtiöt
2
192
—
—
Myydyt valuuttaoptiot, konserniyhtiöt
—
—
-2
192
Yhteensä
452
17 750
-677
23 574
(1) Sisältyy taseessa muihin lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin ja muihin lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.
(2) Sisältävät kaikki sopimukset, joita ei ole vielä suoritettu tai peruttu. Nimellisarvot eivät välttämättä yksin tarkasteltuina anna kuvaa konsernin riskiasemasta, koska joitakin
sopimuksia voidaan netottaa toisilla sopimuksilla.
(3) Koron- ja valuutanvaihtosopimukset on määritetty osin käyvän arvon ja osin ennakoitujen rahavirtojen suojausinstrumenteiksi.
Johdannaisten luokittelu yllä olevassa taulukossa suojauslaskennan soveltamisen mukaan perustuu johdannaisten käyttöön ja
kirjaamiseen yhtiön erillistä tilinpäätöstä varten. Luokittelu voi olla erilainen konsernitilinpäätöksessä. Ks. konsernitilinpäätöksen
liitetieto 5.3. Johdannaiset ja kiinteäehtoisiin sitoumuksiin liittyvät varat ja velat.
15. Siirtovelat ja muut velat
milj. EUR
2023
2022
Jaksotetut korkokulut
52
50
Palkat ja sosiaalikulut
9
12
ALV ja muut välilliset verot
11
—
Muut siirtovelat saman konsernin yhtiöille
43
49
Muut siirtovelat muille yhtiöille
16
20
Yhteensä
131
131
16. Vakuudet ja vastuusitoumukset
milj. EUR
2023
2022
Vastuusitoumukset samaan konserniin
kuuluvien yhtiöiden puolesta
  
  
Vuokratakaukset
1 028
600
Muut takaukset
1 523
1 249
Leasing- ja muut vuokravastuut olivat yhteensä 3 miljoonaa
euroa 31.12.2023 (2 miljoonaa euroa vuonna 2022).
17. Rahoitusriskien hallinta
Nokialla on systemaattinen ja strukturoitu lähestymistapa
rahoitusriskien hallintaan koskien kaikkia liiketoimintoja ja
-prosesseja. Rahoitusriskien hallintaan liittyvät toimintatavat
ja prosessit ovat konsernitasoisia, eikä emoyhtiöllä ole omia
tai erillisiä rahoitusriskien hallintaan liittyviä toimintatapoja
tai prosesseja. Näin ollen kaikki sisäiset ja ulkoiset
rahoitusriskialtistukset ja transaktiot käsitellään konsernin
rahoitusriskien hallintastrategian yhteydessä. Emoyhtiö
toimii keskitetysti konsernin pääyhtiönä ulkoisten
rahoitusriskien hallinnassa. Emoyhtiö vastaa konsernin sisäisen
rahoituksen järjestämisestä ja toteuttaa kaikki merkittävät
rahoitustransaktiot pankkien kanssa sekä vastaavat sisäiset
rahoitustransaktiot konsernin sisällä. Ks. konsernitilinpäätöksen
liitetieto 5.4. Rahoitusriskien hallinta.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
137
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot jatkoa
Emoyhtiön taseen 31.12.2023 mukaan jakokelpoiset varat olivat 16 589 miljoonaa euroa, josta tilikauden 2023 voitto oli 346 miljoonaa euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2023
päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella ei jaeta osinkoa varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä. Sen sijaan hallitus ehdottaa, että se valtuutettaisiin päättämään harkintansa
mukaan yhteensä enintään 0,13 euron jakamisesta osakkeelta osinkona kertyneistä voittovaroista ja/tai varoina sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Vuoden 2023 tilinpäätöksen antamisen
hetkellä yhtiön osakemäärä on 5 613 496 565 , ja tähän perustuva varojenjaon enimmäismäärä olisi noin 730 miljoonaa euroa. Ehdotettu varojenjako on linjassa yhtiön voitonjakopolitiikan kanssa.
29. helmikuuta 2024
Sari Baldauf
Hallituksen puheenjohtaja
Søren Skou
Timo Ahopelto
Elizabeth Crain
Thomas Dannenfeldt
Lisa Hook
Jeanette Horan
Thomas Saueressig
Carla Smits-Nusteling
Kai Öistämö
Pekka Lundmark
Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä, 29. helmikuuta 2024
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Marika Nevalainen
KHT
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
138
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen 2023 allekirjoitus
Nokia Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Nokia Oyj:n (y-tunnus 0112038-9)
tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2023. Tilinpäätös sisältää
konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman,
laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman
ja liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen
laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön
taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
■ konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin
taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja
rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti
■ tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön
toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa
voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien
säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun
lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa
noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.
Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme
kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä
niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten
mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta
ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset
eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme
mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja
koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet
EU-asetuksen 537/2014 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja
kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut on esitetty emoyhtiön tilinpäätöksen
liitetiedossa 3 kohdassa Tilintarkastajan palkkiot.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä.
Soveltamamme olennaisuus
Määrittelemme olennaisuuden sen kokoluokan virheellisyytenä
tilinpäätöksessä, joka todennäköisesti vaikuttaisi taloudellisiin
päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Käytämme olennaisuutta sekä suunnitellessa työmme laajuutta
sekä arvioidessamme työmme tuloksia.
Ammatilliseen harkintaamme perustuen, olemme määrittäneet
konsernitilinpäätöksen olennaisuuden seuraavasti: 
Konsernitilinpäätöksen olennaisuus
Olennaisuus
€180 miljoonaa
Olennaisuuden
määrittämisen
vertailukohde
0,8 % konsernin liikevaihdosta ja 2,0 %
bruttokatteesta
Perustelut
vertailukohteen
valinnalle
Huomioiden liikevaihdon ja bruttokatteen
merkitys sijoittajille ja muille tilinpäätöksen
käyttäjille olemme käyttäneet näitä pääasiallisina
vertailukohteina olennaisuuden määrittämiselle.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja,
jotka ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet
merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden
tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon
tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa
tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa
lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon
riskin siitä, että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on
sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon
tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu
väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
139
Tilintarkastuskertomus
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka
Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Liikevaihdon tuloutus – Merkittävien ja monimutkaisten asiakassopimusten kirjanpitokäsittely
Katso liitetieto 2.1 tilinpäätöksessä.
Yhtiö tulouttaa liikevaihtoa IFRS 15, Myyntituotot
asiakassopimuksista standardin mukaisesti
sopimuksista. Joillakin sopimuksilla, joihin yhtiö
sitoutuu, on erityisen merkittävä rahallinen arvo,
ja ne sisältävät monimutkaisia sopimusehtoja,
jotka vaikuttavat liikevaihdon tuloutukseen. 
Edellä mainittuihin monimutkaisiin
sopimusehtoihin liittyi arvionvaraisuutta
muun muassa erillismyyntihintojen
määrittelyn, erillissopimusten yhdistämisen,
sopimusmuutosten sekä sopimusperusteisten
alennusten kirjanpitokäsittelyn osalta.
Ottaen huomioon merkittävien ja
monimutkaisten asiakassopimusten
kirjanpitokäsittelyyn liittyvän monimutkaisuuden
sekä johdon käyttämän harkinnan määrän,
kirjanpitokäsittelyn oikeellisuuden arvioimista
koskevat tilintarkastustoimenpiteet
edellyttivät tilintarkastajalta erityistä harkintaa.
Lisäksi tähän liittyvän oikean ja riittävän
tilintarkastusevidenssin hankinta edellytti
tilintarkastajalta merkittävää työpanosta.
Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10.
artiklan 2c -kohdassa tarkoitettu merkittävä
olennaisen virheellisyyden riski.
Olemme suorittaneet merkittävien ja
monimutkaisten asiakassopimusten
kirjanpitokäsittelyn oikeellisuuden arvioimiseen
liittyen muun muassa seuraavat
tilintarkastustoimenpiteet:
■ Olemme tarkastelleet merkittävissä ja
monimutkaisissa asiakassopimuksissa
havaittujen monimutkaisten osa-alueiden
osalta johdon laatimia laskentaperiaatteita,
arvioidaksemme ovatko nämä IFRS 15
-standardin mukaisia;
■ Olemme testanneet merkittävien ja
monimutkaisten asiakassopimusten
myynnin tulouttamiseen liittyvien
kontrollien toiminnallista tehokkuutta,
keskittyen erityisesti kontrolleihin, jotka
liittyvät monimutkaisempien osa-alueiden
kirjanpitokäsittelyyn;
■ Olemme hyödyntäneet data-analytiikkaa
tunnistaaksemme sopimukset, joissa on
korkeampi riski sopimuksen koosta ja
monimutkaisuudesta johtuen;
■ Olemme analysoineet merkittävien ja moni-
mutkaisten asiakassopimusten sopimusehdot
sekä tilikauden aikana näihin tehdyt
muutokset. Lisäksi olemme tarkastelleet
dokumentaatiota liittyen tilikauden aikana
käytyihin kaupallisiin keskusteluihin ja hankkineet
tähän liittyvää tilitarkastusevidenssiä;
■ Olemme haastatelleet taloushallinnon ja
liiketoiminnan ylempää johtoa merkittäviin
ja monimutkaisiin sopimuksiin liittyen,
arvioineet näihin liittyvää kirjanpito- ja
tilinpäätöskäsittelyä sekä hankkineet tähän
liittyvää tilintarkastusevidenssiä ja
■ Olemme arvioineet ovatko johdon
tekemät johtopäätökset, mukaan lukien
erillismyyntihintojen määrittäminen,
IFRS 15 -standardin mukaisia.
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka
Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Liikearvon arvostus – Matkapuhelinverkot
Katso liitetieto 4.1 tilinpäätöksessä.
Yhtiön arvioidessa liikearvon arvonalentumista,
verrataan kyseisten kassavirtaa tuottavien
yksiköiden tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden
ryhmän kerrytettävissä olevan rahamäärää sen
kirjanpitoarvoon vähintään kerran vuodessa
kansainvälisen tilinpäätösstandardin IAS 36,
Omaisuuserien arvon alentuminen, mukaisesti. 
Tilinpäätöspäivän 31.12.2023 liikearvosta,
yhteensä 5 504 miljoonaa euroa, on kohdistettu
Matkapuhelinverkot -liiketoimintaryhmälle
2 228 miljoonaa euroa. Yhtiön kerrytettävissä
olevat rahamäärät on määritetty käyttöarvon
perusteella käyttäen diskontattua rahavirtamallia.
Johdon käyttämä diskontattujen vastaisten
rahavirtojen malli koostuu kolmen vuoden
yksityiskohtaisesta pitkän aikavälin ennusteesta
sekä seuraavan seitsemän lisävuoden
rahavirtaennusteista terminaaliarvoon asti.
Tunnistimme Matkapuhelinverkot-
liiketoimintaryhmälle kohdistetun liikearvon
arvostuksen tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi
seikaksi johtuen käyttöarvon laskennassa johdon
tekemistä merkittävistä arvioista ja oletuksista,
jotka liittyvät tuleviin tuottoihin, tuleviin kuluihin
ja kustannussäästöihin. Matkapuhelinverkot-
liiketoimintaryhmän kerrytettävissä olevan
rahamäärän arvioiminen on edellyttänyt
tilintarkastajalta merkittävää harkintaa ja
lisännyt tilintarkastustoimenpiteisiin liittyvää
työmäärää sekä vaatinut arvonmäärityksen
erityisasiantuntijoiden mukaan ottamisen.
Arvioidaksemme johdon Matkapuhelinverkot-
liiketoimintaryhmän arvonalentumistestauksessa
käyttämien rahavirtojen tuotto- ja kuluennusteisiin
liittyvien oletusten asianmukaisuutta, olemme
suorittaneet muun muassa seuraavia
tilintarkastustoimenpiteitä:
■ Olemme testanneet liikearvon
arvonalentumisen arviointiin liittyvien
kontrollien toiminnallista tehokkuutta,
keskittyen erityisesti kontrolleihin, jotka
liittyvät kerrytettävissä olevan rahamäärän
määrittämiseen ja ennusteisiin;
■ Kävimme keskusteluja johdon
avainhenkilöiden kanssa hankkiaksemme
ymmärryksen, miten Matka-puhelinverkot -
liiketoimintaryhmän ennusteet, mukaan
lukien tulevien tuottojen, tulevien kulujen ja
kustannussäästöjen vaikutusten keskeiset
oletukset on määritetty;
■ Olemme hyödyntäneet arvonmäärityksen
erityisasiantuntijoita tarkastellessamme
arvostuksessa käytettyjä oletuksia ja
haastaaksemme Matkapuhelinverkot-
liiketoimintaryhmän käyttöarvon
määrittämisessä käytettyä johdon harkintaa
ja arvioita;
■ Olemme haastaneet oletuksia liikevaihdosta,
liiketoiminnan kuluista ja liikevoittoprosentista
vertailemalla niitä (1) vertailuyritysten
toteutuneisiin ja ennustettuihin tietoihin,
(2) yhtiön toteutuneisiin tuloksiin ja (3) yhtiön
aikaisempien ajanjaksojen sisäisiin ennustuksiin;
■ Olemme lukeneet analyytikoiden raportteja
havaitaksemme tukevaa tai ristiriitaista
tietoa koskien johdon oletuksia
liikevaihdosta ja liiketuloksesta ja
■ Olemme arvioineet yhtiön esittämien
tietojen asianmukaisuutta IAS 36
vaatimusten mukaisesti.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa
tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
140
Tilintarkastuskertomus jatkoa
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan
velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta
siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän
kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-
tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös
antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien
tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja
täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja
vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne
katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen,
jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa
olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan
velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa
toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat,
jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös
on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös
laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos
emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa
tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen
tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä,
onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä
tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä
antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme.
Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta
se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan
hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa
tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan
olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella
odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät
tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen
kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
■ Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit,
suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia
tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on
suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi
liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista
esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä
taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.
■ Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta
relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme
suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset
tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon
emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
■ Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen
laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon
tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien
tietojen kohtuullisuutta.
■ Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja
toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös
perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme
hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella
johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai
olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi
antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin
kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on,
että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy
kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota
epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin
tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole
riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme
perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään
mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset
tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen,
ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
■ Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät
tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja
sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia
liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja
riittävän kuvan.
■ Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai
liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta
pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä.
Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta,
valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme
tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa
tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta
sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien
mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet,
jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä,
että olemme noudattaneet riippumattomuutta koskevia
relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden
kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi
kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme,
ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista
seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan
tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat
tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat
tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys
estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen
harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta
viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien
epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan
suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
141
Tilintarkastuskertomus jatkoa
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana
tilintarkastajana tilikaudelta 1.1.–31.12.2020 alkaen,
yhtäjaksoisesti neljä (4) vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta.
Muu informaatio käsittää toimintakertomuksen ja
vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä
tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta
informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen
tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida,
onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen
tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen
kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti
virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme
on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen
laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen
ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että
toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen
laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen,
että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys,
meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän
asian suhteen raportoitavaa.
Muut lausumat
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen
esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä sekä muun
vapaan oman pääoman jakamisesta on osakeyhtiölain
mukainen. Puollamme vastuuvapauden myöntämistä
emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle
tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä, 29. helmikuuta 2024
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Marika Nevalainen
KHT
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
142
Tilintarkastuskertomus jatkoa
Riippumattoman tilintarkastajan raportti
Nokia Oyj:n ESEF -tilinpäätöksestä
Nokia Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon, joka koskee sitä, onko Nokia Oyj:n (y-tunnus
0112038-9) sähköiseen tilinpäätökseen
(549300A0JPRWG1KI7U06-2023-12-31-fi.zip) tilikaudella 
1.1.–31.12.2023 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty iXBRL-
merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen 2018/815
(ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti. 
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön
toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös)
laatimisesta siten, että ne täyttävät ESEF RTS:n vaatimukset.
Tähän vastuuseen kuuluu
■ laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan
3 mukaisesti
■ merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot iXBRL-merkein ESEF RTS artiklan 4
mukaisesti sekä
■ varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun
tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä
valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi  voidakseen laatia
ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa
noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet
muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia
ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava,
otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa
laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,
ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja
määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat
toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä,
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös
merkitty olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten
mukaisesti. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden
antavan toimeksiannon kansainvälisen
varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi
siitä,
■ onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen
päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF
RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti,
■ onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen
liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty
iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten
mukaisesti, ja
■ ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös
keskenään yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus
riippuu tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin
arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa
olennaista poikkeamaa ESEF RTS:n vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme
perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Nokia Oyj:n ESEF-
tilinpäätökseen (549300A0JPRWG1KI7U06-2023-12-31-fi.zip)
sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot
ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2023 on
olennaisilta osin merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Nokia Oyj:n konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2023 on  annettu
tilintarkastuskertomuksellamme 29.2.2024. Tällä raportilla
emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta
lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä, 29. helmikuuta 2024
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Marika Nevalainen
KHT
Hallituksen
toimintakertomus
Tilinpäätös
143
Tilintarkastajan ESEF -varmennuslausunto