549300A0JPRWG1KI7U06 2022-01-01 2022-12-31 549300A0JPRWG1KI7U06 2021-01-01 2021-12-31 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-01-01 2020-12-31 549300A0JPRWG1KI7U06 2022-12-31 549300A0JPRWG1KI7U06 2021-12-31 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-12-31 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-12-31 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-01-01 2020-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-01-01 2020-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-01-01 2020-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-01-01 2020-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-01-01 2020-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-01-01 2020-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-01-01 2020-12-31 ifrs-full:SharePremiumMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-01-01 2020-12-31 ifrs-full:TreasurySharesMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-01-01 2020-12-31 ifrs-full:CapitalReserveMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2021-01-01 2021-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2021-01-01 2021-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2021-01-01 2021-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2021-01-01 2021-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2021-01-01 2021-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2021-01-01 2021-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2021-01-01 2021-12-31 ifrs-full:SharePremiumMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2021-01-01 2021-12-31 ifrs-full:TreasurySharesMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2021-01-01 2021-12-31 ifrs-full:CapitalReserveMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:SharePremiumMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:TreasurySharesMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2022-01-01 2022-12-31 ifrs-full:CapitalReserveMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-12-31 ifrs-full:SharePremiumMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-12-31 ifrs-full:TreasurySharesMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-12-31 ifrs-full:CapitalReserveMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-12-31 ifrs-full:SharePremiumMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-12-31 ifrs-full:TreasurySharesMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-12-31 ifrs-full:CapitalReserveMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2021-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2021-12-31 ifrs-full:SharePremiumMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2021-12-31 ifrs-full:TreasurySharesMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2021-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2021-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2021-12-31 ifrs-full:CapitalReserveMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2021-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2021-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2021-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2022-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2022-12-31 ifrs-full:SharePremiumMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2022-12-31 ifrs-full:TreasurySharesMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2022-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2022-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2022-12-31 ifrs-full:CapitalReserveMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2022-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2022-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2022-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember iso4217:EUR iso4217:EUR xbrli:shares
Nokia Oyj
Tilinpäätös ja
toimintakertomus
1.1.-31.12.2022
01
Hallituksen toimintakertomus
Hallituksen toimintakertomus
02
Liiketoimintakuvaus
04
Hallituksen katsaus
05
Keskeiset tunnusluvut
06
Taloudellinen katsaus
07
Kestävä kehitys ja vastuullisuus
18
Osakkeet ja osakkeenomistajat
42
Nokian yhtiöjärjestys
46
Riskitekijät
48
Merkittävät tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen
51
Tunnuslukujen laskentakaavat
52
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat
53
Tilinpäätös
58
Konsernitilinpäätös
60
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
65
Emoyhtiön tilinpäätös
124
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
128
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen 2022 allekirjoitus
141
Tilintarkastuskertomus
142
Tilintarkastajan ESEF-varmennuslausunto
145
02
02
02
Hallituksen
toimintakertomus
Hallituksen
toimintakertomus
03
Hallituksen toimintakertomus
03
Liiketoimintakuvaus
04
Hallituksen katsaus
05
Keskeiset tunnusluvut
06
Taloudellinen katsaus
07
Toiminnan tulos
07
Segmenttien tulos
10
Verkkoinfrastruktuuri
10
Matkapuhelinverkot
11
Pilvi- ja verkkopalvelu
12
Teknologia
13
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut
14
Likviditeetti ja pääomaresurssit
15
Taloudellinen asema
15
Rahavirta
15
Rahoitusvarat ja -velat
16
Venture fund -sijoitukset ja sitoumukset
16
Treasuryn ohjesääntö
16
Valuuttakurssien vaikutus
17
Kestävä kehitys ja vastuullisuus
18
Toimintamme tarkoitus, strategiamme ja tavoitteemme
18
Kestävän kehityksen johtaminen
23
Riskienhallinta
24
Ympäristö
25
Teollisuuden digitalisaatio
27
Digitaalisen kahtiajaon kaventaminen
27
Tietoturva ja tietosuoja
28
Vastuullinen liiketoiminta
29
Ihmiset
32
Euroopan unionin kestävän rahoituksen
taksonomia-asetuksen mukaan annettavat tiedot
37
Osakkeet ja osakkeenomistajat
42
Osakkeet
42
Osakkeenomistajat
44
Nokian yhtiöjärjestys
46
Riskitekijät
48
Merkittävät tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen
51
Tunnuslukujen laskentakaavat
52
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat
53
Liiketoimintakuvaus
Nokia Oyj on Helsingissä, Suomessa
rekisteröity ja kotipaikkaansa pitävä julkinen
osakeyhtiö. Nokia Oyj (emoyhtiö) on kaikkien
tytäryhtiöidensä emoyhtiö (yhdessä Nokia tai
konserni).
Luomme teknologiaa, joka auttaa
maailmaa toimimaan yhdessä. Mobiilit,
kiinteät ja pilvipohjaiset ratkaisumme
mahdollistavat viestintäpalvelujen tarjoajien,
toimialojen ja hyperscale-toimijoiden
kriittiset verkot kaikkialla maailmassa.
Tuote- ja palveluvalikoimamme ja
lisensointimahdollisuutemme auttavat
nopeuttamaan digitalisaatiota ja vastaamaan
sitä kautta globaaleihin kestävään
kehitykseen, tuottavuuteen ja digitaaliseen
eriarvoisuuteen liittyviin haasteisiin. Meillä on
asiakkaita yli 100 maassa ympäri maailmaa,
ja toimimme Euroopassa, Lähi-Idässä ja
Afrikassa, Kiinan alueella, Pohjois-Amerikassa,
Aasian ja Tyynenmeren alueella
ja Latinalaisessa Amerikassa.
Nokia Oyj:n osakkeet on listattu Helsingin
pörssissä (Nasdaq Helsinki), New Yorkin
pörssissä (NYSE) ja Pariisin pörssissä
(Euronext Paris).
Liiketoimintakuvaus
04
Hallituksen katsaus
Hallituksen katsaus
Vuosi 2022 alkoi toiveikkaissa merkeissä kaksi
vuotta kestäneen COVID-19-pandemian ja
siihen liittyneiden epävarmuuksien jälkeen.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan toi kuitenkin
mukanaan uusia vakavia haasteita, inhimillistä
kärsimystä sekä johti energiakriisiin, vauhditti
inflaatiota, haastoi maailmanlaajuisia keskinäis-
riippuvuuksia ja lisäsi taantuman riskiä.
Nokia suoriutui näiden haasteiden keskellä
hyvin digitalisaation ja tietoliikenneyhteyksien
kasvavan kysynnän siivittäminä.
Nokian strategia koostuu kolmesta
vaiheesta, jotka ovat perustan kuntoon
laittaminen, kiihdyttäminen ja skaalaaminen.
Nokia siirtyi viime vuonna strategiansa
kiihdytysvaiheeseen, mikä näkyi myös vuoden
2022 vahvassa taloudellisessa tuloksessa.
Kokonaisuudessaan hallitus on tyytyväinen
Nokian strategian etenemiseen, joka on
rohkaisevaa myös vuotta 2023 ajatellen.
Investoinnit teknologia-
johtajuuteen jatkuivat
Nokia julkaisi kolmivaiheisen strategiansa
vuonna 2021. Tämän jälkeen Nokia on
parantanut merkittävästi kilpailukykyään sekä
kasvattanut tutkimus- ja kehitysinvestointejaan
varmistaakseen teknologiajohtajuuden ja
pitkän aikavälin erottautumisen. Vuonna 2022
Nokia investoi tutkimus- ja kehitystyöhön
yli 4,5 miljardia euroa vastatakseen
asiakkaidensa nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin
sekä hyödyntääkseen digitalisaation luomia
uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Nokian
teknologiajohtajuus näkyi vuoden aikana
esimerkiksi IP-verkoissa, jossa Nokia otti
käyttöön 800 gigabitin Ethernet (800GE)
-reitityksen. Nokia kasvatti myös FP5-
piirisarjan toimituksia ja Reefshark-pohjaisten
5G-toimitusten osuutta.
Siinä missä Nokian neljä tulosvastuullista
liiketoimintaryhmää keskittyvät lyhyen ja
keskipitkän aikavälin innovaatioihin, keskittyy
maailmankuulu tutkimus- ja kehitysyksikkö
Nokia Bell Labs innovointiin pidemmällä
aikajänteellä tulevia teknologiasyklejä
ennakoiden.
Syyskuussa päivitetyssä Teknologia-
visiossamme 2030 arvioimme siirtymän
6G-teknologiaan toteutuvan vuoteen 2030
mennessä. Tämä kehitys mahdollistaa
myös niin sanotun metaversumin – tai
ennemminkin erilaisten metaversumien
– kehittymisen. Arvioidemme mukaan
tulevaisuudessa on kolme metaversumia,
jotka on suunnattu kuluttajille, yrityksille
ja teollisuudelle. Uskomme, että nämä
metaversumit luovat Nokialle merkittäviä
liiketoimintamahdollisuuksia vuoteen 2030
mennessä, ja näemme jo nyt vahvoja merkkejä
teollisesta metaversumista digitaalisten
kaksosten käyttöönoton myötä.
Myös kyberturvallisuuden rooli kasvaa
metaversumien kehittyessä sekä digitaalisen
ja fyysisen maailman sulautuessa hiljalleen
yhteen. Nokian tavoitteena on varmistaa,
että jokainen verkkosukupolvi on edellistä
turvallisempi ja siksi panostamme vahvasti
tietoturvan kehittämiseen sekä yhteistyöhön
asiakkaidemme ja kumppaneidemme
kanssa. Nokian hallitus haluaa varmistaa,
että Nokia panostaa jatkuvasti myös oman
kyberturvallisuutensa kehittämiseen.
Vastuullisuus kilpailuetuna
Nokia päivitti vuonna 2022 ympäristöä,
sosiaalista vastuuta ja hallintoa koskevan ESG-
strategiansa. Nokia näkee vastuullisuuden
kilpailuetuna ja haluaa varmistaa,
että vastuullisuusasiat huomioidaan
kokonaisvaltaisesti kaikilla liiketoiminnan osa-
alueilla, mukaan lukien tuotekehitysvaiheessa.
Nokia pyrkii pienentämään toimintansa
mahdollisia negatiivisia vaikutuksia suhteessa
yhteiskuntaan tai ympäristöön, esimerkiksi
hiilidioksidipäästöihin liittyen.
Hallitustyö vuonna 2022
Vuoden 2022 varsinainen yhtiökokous
järjestettiin Nokian pääkonttorissa
Espoossa 5.4.2022. COVID-19-pandemian
takia yhtiökokous järjestettiin ilman
osakkeenomistajien tai näiden asiamiesten
läsnäoloa. Hallitus on tyytyväinen, että
näistä järjestelyistä huolimatta omistajamme
osallistuivat kokoukseen aktiivisesti.
Kokouksessa oli edustettuna ennakkoäänin
noin 59 300 osakkeenomistajaa, jotka
edustivat ennätyksellisesti noin 3,1 miljardia
osaketta ja ääntä. Tuki hallituksen esityksille oli
vahva. Varsinaisessa yhtiökokouksessa Nokian
hallitukseen valittiin yhteensä kymmenen
jäsentä, mukaan lukien kolme uutta jäsentä:
Lisa Hook, Thomas Saueressig ja Kai Öistämö.
Jatkoimme näin hallituksen kokoonpanon
uudistamista ja pyrimme varmistamaan, että
hallituksessa on edustettuna oikeanlainen
yhdistelmä osaamista, kokemusta,
erimittaisia toimikausia sekä henkilökohtaisia
ominaisuuksia.
Vuoden 2022 aikana hallitus kokoontui
yhteensä 18 kertaa, joista yhdeksän
kertaa toteutettiin paikan päällä tai
etäyhteyksin. Kokouksissa käsiteltävät
asiat painottuivat hallitustyöskentelyä
varten laaditun vuosisuunnitelman
mukaisille painopistealueille.
Alkuvuoden hallitustyöskentelyssä
korostuivat geopoliittiset kysymykset.
Käynnistimme myös osakkeiden
takaisinosto-ohjelman ja hallitus päätti
osingonmaksun uudelleenaloittamisesta
osakkeenomistajillemme. Koko vuoden ajan
hallitustyön keskiössä oli Nokian strategisten
painopistealueiden edistämiseen. Näitä
painopistealueita olivat muun muassa:
markkinaa nopeamman kasvun varmistaminen
viestintäpalveluntarjoajien osalta,
yritysasiakasliiketoiminnan laajentaminen,
tuote- ja palveluvalikoimamme jatkuva
optimoiminen, Teknologia-liiketoimintaryhmän
kannattavuuden varmistaminen pitkällä
aikavälillä, uusien liiketoimintamallien
kehittäminen sekä kilpailuedun luominen
vastuullisuuteen perustuen. Samanaikaisesti
hallitus keskittyi näiden osa-alueiden
mahdollistajiin, eli oikean osaamisen
varmistamiseen, pitkän aikavälin tutkimus- ja
kehitystyöhön, digitalisaation hyödyntämiseen
sekä Nokia-brändin kehittämiseen.
Hallituksen neljä valiokuntaa, tarkastus-,
nimitys-, henkilöstö- ja teknologiavaliokunta,
tukivat ja tehostivat hallituksen toimintaa.
Valiokunnat kokoontuivat vuoden 2022 aikana
yhteensä 20 kertaa. Erityisesti ESG-asiat
olivat kiinteä osa valiokuntien työskentelyä
ja valiokunnat seurasivat kukin omilla
vastuualueillaan ympäristön ja yhteiskunnan
kehitystä sekä Nokian toimia niihin liittyen.
Tarkastelun kohteina olivat muun muassa
inhimillinen pääoma, etiikka, tietoturva,
energiatehokkuus, vastuullisuusraportointi sekä
ilmastonmuutokseen ja monimuotoisuuteen
liittyvät tavoitteet johdon palkitsemisen
mittareina. Nimitysvaliokunta jatkoi myös
hallituksen kokoonpanon uudistamista. Tämän
työn tulokset näkyvät vuoden 2023 varsinaiselle
yhtiökokoukselle ehdotetussa hallituksen
kokoonpanossa, johon kuuluu kaksi uutta
jäsenehdokasta: Timo Ahopelto ja Elizabeth
Crain. Tämän ehdotuksen myötä hallituksessa
on edustettuna yhtä paljon miehiä ja naisia.
Suuntamme vuodelle 2023
Vuonna 2023 Nokia jatkaa strategiansa
kiihdytysvaiheen toteuttamista vuoden
alussa päivitetyn strategian pohjalta. Tänä
vuonna keskiössä ovat markkinaosuuksien
kasvattaminen, yritysasiakasliiketoiminnan
laajentaminen ja teknologiajohtajuuden
saavuttaminen kaikilla niillä markkinoilla, joilla
kilpailemme. Tehdyt toimenpiteet heijastuvat
myös marginaaleihin. Lisäksi vuoden alussa
uudistettu Nokia-brändi korostaa Nokian roolia
B2B-teknologiaratkaisujen ja -innovaatioiden
edelläkävijänä.
Koska luotamme Nokian pitkän aikavälin
näkymiin ja taseemme on vahva, hallitus
ehdottaa, että varsinainen yhtiökokous
valtuuttaa hallituksen päättämään 0,12 euron
osakekohtaisesta osingosta. Lisäksi hallitus
päätti tammikuussa aloittaa 600 miljoonan
euron osakkeiden takaisinosto-ohjelman toisen,
300 miljoonan euron suuruisen vaiheen.
Hallitus haluaa kiittää koko Nokian henkilöstöä
vuodesta 2022. Nokialla on nyt vahva perusta
sekä vuotta 2023 että tulevaisuutta ajatellen.
Hallituksen toimintakertomus
05
Keskeiset tunnusluvut
Keskeiset
tunnusluvut
Tämä osio sisältää yhteenvedon konsernin taloudellisista ja muista tunnusluvuista tilikausilta 2022, 2021 ja 2020. Tiedot perustuvat joitakin
vuodelta 2020 esitettäviä tietoja lukuun ottamatta vuoden 2022 tilintarkastettuun IFRS-konsernitilinpäätökseen, ja ne on luettava yhdessä
kyseisen konsernitilinpäätöksen kanssa. Vuodelta 2020 esitettävät tiedot, jotka eivät perustu vuoden 2022 IFRS-konsernitilinpäätökseen,
perustuvat aiemmilta tilikausilta laadittuihin IFRS-konsernitilinpäätöksiin.
1.1.‑31.12.
2022
2021
2020
(milj. EUR, paitsi henkilöstön keskimääräinen lukumäärä)
Konsernin tuloslaskelmasta
Liikevaihto
24 911
22 202
21 852
Liikevoitto
2 318
2 158
885
% liikevaihdosta
9,3 %
9,7 %
4,0 %
Voitto ennen veroja
2 184
1 926
743
Jatkuvien toimintojen voitto/tappio
4 210
1 654
-2 513
Lopetettujen toimintojen voitto/tappio
49
-9
-3
Tilikauden voitto/tappio
4 259
1 645
-2 516
Konsernitaseesta
Pitkäaikaiset varat
22 677
20 452
17 976
Lyhytaikaiset varat
20 266
19 597
18 215
Vastaavaa yhteensä
42 943
40 049
36 191
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
21 333
17 360
12 465
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus omasta pääomasta
93
102
80
Oma pääoma yhteensä
21 426
17 462
12 545
Korolliset velat
(1)
4 477
4 653
5 576
Vuokrasopimusvelat
(1)
1 042
1 009
910
Varaukset
(1)
1 435
1 569
1 532
Muut velat
(1)
14 563
15 356
15 628
Vastattavaa yhteensä
42 943
40 049
36 191
Muuta tietoa
Tutkimus- ja kehityskulut
-4 550
-4 214
-4 087
% liikevaihdosta
-18,3 %
-19,0 %
-18,7 %
Käyttöomaisuusinvestoinnit
(2)
-601
-560
-479
% liikevaihdosta
-2,4 %
-2,5 %
-2,2 %
Henkilöstökulut
-7 903
-7 541
-7 310
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
86 896
87 927
92 039
Tilauskanta, mrd. EUR
19,5
20,3
16,6
Olennaiset tunnusluvut
Osakekohtainen tulos (emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta/tappiosta)
Laimentamaton osakekohtainen tulos, EUR
Jatkuvat toiminnot
0,75
0,29
-0,45
Tilikauden voitto/tappio
0,76
0,29
-0,45
Laimennettu osakekohtainen tulos, EUR
Jatkuvat toiminnot
0,74
0,29
-0,45
Tilikauden voitto/tappio
0,75
0,29
-0,45
Ehdotettu osakekohtainen osinko, EUR
(3)
0,12
0,08
–
Sijoitetun pääoman tuotto, %
(2)
9,5 %
10,1 %
4,6 %
Oman pääoman tuotto, %
(2)
22,0 %
10,9 %
neg.
Omavaraisuusaste, %
(2)
49,9 %
43,6 %
34,7 %
Nettovelkaantumisaste, %
(2)
-22,2 %
-26,4 %
-19,8 %
Rahavarat
5 467
6 691
6 940
Kassa ja korolliset sijoitukset
(2)
9 244
9 268
8 061
Nettokassa ja korolliset sijoitukset
(2)
4 767
4 615
2 485
Liiketoiminnan nettorahavirta
1 474
2 625
1 759
Vapaa kassavirta
(2)
840
2 368
1 356
(1) Sisältää konsernitaseen pitkä- ja lyhytaikaiset erät.
(2) Ei-IFRS-tunnusluku. Lisätietoja ei-IFRS-tunnuslukujen määritelmistä ja täsmäytyksestä lähimpään vastaavaan IFRS-tunnuslukuun on “Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat” -osiossa.
(3)
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että se valtuutettaisiin päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,12 euron jakamisesta osakkeelta osinkona kertyneistä voittovaroista ja/tai varojen
jakamisena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.
06
Tähän osioon sisältyvät taloudelliset tiedot tilikausilta 2022 ja 2021
on johdettu tilintarkastetusta IFRS-konsernitilinpäätöksestämme.
Näitä taloudellisia tietoja on luettava yhdessä konsernintilinpäätöksen
kanssa, johon ne kokonaisuudessaan perustuvat.
Toiminnan tulos
Toiminnan tulos -osiossa esitetään jatkuvien toimintojemme tulosta.
COVID-19:n vaikutus toimintoihimme
Vuoden 2020 alussa alkanut COVID-19-pandemia, jolla oli merkittävä
vaikutus maailmantalouteen ja rahoitusmarkkinoihin kyseisenä vuonna,
vaikutti edelleen ihmisiin ja yrityksiin kaikkialla maailmassa vuosina 2021
ja 2022. Vaikka tilanne on paranemassa ja talous elpymässä, tietyissä
osissa maailmaa ja tietyillä talouden aloilla vaikutukset näkyvät edelleen
muita voimakkaammin. Vaikka väliaikaiset tehtaiden sulkemiset,
matkustamisen tilapäinen vähentyminen ja muut tekijät vaikuttivat
taloudelliseen tulokseemme vuonna 2020, vuosina 2021 ja 2022
näimme jonkin verran hyötyä kysynnän kasvusta esimerkiksi
Fixed Networks -liiketoiminnassa, jossa etätyön kaltaiset trendit
kannustivat viestintäpalvelujen tarjoajia lisäämään investointeja
laajakaistainfrastruktuuriinsa. COVID-19:n vaikutukset näkyivät edelleen
vuonna 2022 tietyissä maissa, kuten Kiinassa. Ne aiheuttivat sulkutoimia
monissa kaupungeissa, mikä vaikutti toimialamme toimitusketjuun.
Mahdolliset riskit ja epävarmuudet, jotka liittyvät COVID-19:n
vaikutusten laajuuteen ja kestoon sekä pandemian jälkeisen talouden
elpymisen vauhtiin ja siihen, kuinka se tulee tapahtumaan, ovat edelleen
olemassa 31.12.2022. On mahdotonta ennustaa täsmällisesti riskien
tarkkaa vaikutusta meihin, toimintaamme ja liiketoimintaamme.
Kustannussäästöohjelmat
Julkaisimme vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä suunnitelman
kulurakenteemme uudistamiseksi. Suunnitelmalla tavoitellaan noin
600 miljoonan euron kustannussäästöjä vuoden 2023 loppuun
mennessä. Johtuen markkinoiden voimakkaasta kysynnästä,
uudelleenjärjestely on edennyt suunniteltua hitaammin vuosina 2021
ja 2022. Kokonaisuudessaan suunnitelmamme pysyy kuitenkin
laajuudeltaan muuttumattomana ja on aiemmin kertomamme
mukaisesti edelleen riippuvainen markkinoiden kehityksestä. Vuonna
2022 päivitimme odotuksemme uudelleenjärjestely- ja niihin liittyvistä
kuluista sekä ulosmenevistä rahavirroista alkuperäisiin arvioihimme
verrattuna. Odotamme, että kustannussäästöjen saavuttaminen
aiheuttaa noin 500–600 miljoonan euron uudelleenjärjestely- ja siihen
liittyvät kustannukset vuoteen 2023 mennessä, mikä on vähemmän kuin
aiempi arviomme 600–700 miljoonasta eurosta. Odotamme myös, että
uudelleenjärjestely- ja niihin liittyvien kulujen ulosmenevien rahavirtojen
kokonaismäärä on noin 1 050–1 150 miljoonaa euroa, mikä on hieman
vähemmän kuin aiempi 1 100–1 200 miljoonan euron arviomme.
Tämä summa sisältää aiempaan uudelleenjärjestelyohjelmaamme
liittyvät noin 500 miljoonan euron ulosmenevät rahavirrat.
Vetäytyminen Venäjän markkinoilta
Venäjän hyökättyä Ukrainaan alkuvuodesta 2022 Nokia ilmoitti
12.4.2022 aikovansa vetäytyä Venäjän markkinoilta. Tämän seurauksena
Nokia on keskeyttänyt toimitukset, lopettanut uuden liiketoiminnan
ja siirtänyt rajallisen tutkimus- ja kehitystoimintansa pois Venäjältä.
Länsimaiden hallitukset olivat kuitenkin humanitaarisista syistä
ilmaisseet huolensa kriittisen tietoliikenneverkkoinfrastruktuurin
romahtamisesta Venäjällä ja korostaneet jatkuvan tiedonkulun ja
internetiin pääsyn tärkeyttä, jotta Venäjän kansalaisten mahdollisuus
saada tietoa ja näkemyksiä myös maan ulkopuolelta säilyisi. Näistä
syistä Nokia pyrkii tukemaan verkkojen ylläpitoa vetäytymisen ajan,
ja on hakenut tarvittavia lupia tämän tuen mahdollistamiseksi
nykyisten pakotteiden mukaisesti. Nokia pitää tätä vastuullisimpana
toimintatapana vetäytyä Venäjän markkinalta. Mitä tulee päätöksen
taloudelliseen vaikutukseen, Venäjän osuus liikevaihdostamme oli
vuonna 2021 alle 2 %. Lisäksi Nokia kirjasi Venäjään liittyvän
104 miljoonan euron varauksen vuoden 2022 ensimmäisellä
neljänneksellä. Markkinoilta vetäytymisellä ei ole ollut olennaista
vaikutusta taloudellisiin lukuihimme vuonna 2022.
Taloudellinen katsaus
Taloudellinen katsaus
Hallituksen toimintakertomus
07
31.12.2022 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2021 päättyneeseen tilikauteen
Seuraavassa taulukossa esitetään tietyt Nokian jatkuvien toimintojen tuloslaskelman erät ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina
2022 ja 2021.
1.1.‑31.12.
2022
2021
Muutos 2022
vs. 2021 %
milj. EUR
% liikevaihdosta
milj. EUR
% liikevaihdosta
Liikevaihto
24 911
100,0
22 202
100,0
12
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-14 689
-59,0
-13 368
-60,2
10
Bruttokate
10 222
41,0
8 834
39,8
16
Tutkimus- ja kehityskulut
-4 550
-18,3
-4 214
-19,0
8
Myynnin ja hallinnon kulut
-3 013
-12,1
-2 792
-12,6
8
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
-341
-1,4
330
1,5
–
Liikevoitto
2 318
9,3
2 158
9,7
7
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta
-26
-0,1
9
–
–
Rahoitustuotot ja -kulut
-108
-0,4
-241
-1,1
-55
Voitto ennen veroja
2 184
8,8
1 926
8,7
13
Tuloverot
2 026
8,1
-272
-1,2
–
Jatkuvien toimintojen voitto
4 210
16,9
1 654
7,4
155
Jatkuvien toimintojen voiton jakautuminen
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva osuus
4 201
16,9
1 632
7,4
157
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus
9
–
22
0,1
-59
Liikevaihto
Liikevaihto vuonna 2022 oli 24 911 miljoonaa euroa. Kasvua oli
2 709 miljoonaa euroa eli 12 % verrattuna 22 202 miljoonaan
euroon vuonna 2021. Toimitusketjun häiriöt ja puolijohteiden
toimitusrajoitteet vaikuttivat liikevaihdon ajoitukseen vuoden
aikana, mutta vuoden 2022 toisella puoliskolla tapahtuneiden
merkittävien parannusten jälkeen näillä ei ollut suurta vaikutusta
koko vuoteen. Valuuttakurssimuutosten suotuisan vaikutuksen lisäksi
liikevaihtoa vauhditti kasvu kaikissa neljässä segmentissä, erityisesti
Verkkoinfrastruktuuri-segmentissä. Sekä Matkapuhelinverkot- että
Pilvi- ja verkkopalvelut segmentit kasvoivat vahvasti vuonna 2022,
ja myös Teknologia-segmentti kasvoi, vaikka se hyötyikin pitkän
aikavälin lisenssin option käyttämisestä, mikä johti 305 miljoonan
euron lisäykseen liikevaihdon tulouttamisessa vuonna 2022.
Valuuttakurssimuutosten vaikutus koko vuoden 2022 kasvuun oli
noin 6 %.
Seuraavassa taulukossa esitetään liikevaihdon alueellinen jakauma
vuosittain.
(1)
1.1.‑31.12.
2022
milj. EUR
2021
milj. EUR
Muutos 2022
vs. 2021 %
Aasian ja Tyynenmeren alue
2 648
2 472
7
Eurooppa
(2)
6 662
6 313
6
Kiinan alue
1 581
1 512
5
Intia
1 290
1 035
25
Latinalainen Amerikka
1 223
983
24
Lähi-itä ja Afrikka
1 969
1 771
11
Pohjois-Amerikka
8 388
7 187
17
Submarine Networks
1 150
929
24
Yhteensä
24 911
22 202
12
(1)
Vuonna 2022 Nokia muutti tapaa, jolla se esittää liikevaihdon alueellisen jakauman. Nokia arvioi,
että Submarine Networks -liiketoiminnan liikevaihdon esittäminen erillään konsernin muusta
liikevaihdosta parantaa tilinpäätösinformaation käyttökelpoisuutta, kun Submarine Networks
-liiketoiminnan erityispiirteistä johtuva volatiliteetti on poistettu. Vertailutiedot liikevaihdosta
ulkoisille asiakkaille alueittain on oikaistu vastaavasti.
(2)
Teknologia-segmentin koko immateriaalioikeuksiin ja lisensointiin liittyvä liikevaihto on
kohdistettu Suomeen.
Seuraavassa taulukossa esitetään liikevaihdon jakauma
asiakasryhmittäin vuosittain.
1.1.‑31.12.
2022
milj. EUR
2021
milj. EUR
Muutos 2022
vs. 2021 %
Viestintäpalvelujen tarjoajat
19 921
17 977
11
Yritykset
1 997
1 575
27
Lisenssinsaajat
1 595
1 502
6
Muut
(1)
1 398
1 148
22
Yhteensä
24 911
22 202
12
(1)
Sisältää eri markkinalla toimivan Submarine Networks -liiketoiminnan sekä erillisenä yksikkönä
toimivan Radio Frequency Systems (RFS) -liiketoiminnan liikevaihdot, sekä tiettyjä muita eriä
kuten segmenttien välisten tuottojen eliminoinnit. Submarine Networksin ja RFS:n liikevaihdot
sisältävät myös tuotot viestintäpalvelujen tarjoajilta ja yritysasiakkailta.
Bruttokate
Bruttokate vuonna 2022 oli 10 222 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua
1 388 miljoonaa euroa eli 16 % verrattuna 8 834 miljoonaan euroon
vuonna 2021. Bruttokatteen kasvu johtui pääosin Verkkoinfrastruktuuri-
segmentin katteen kasvusta sekä Matkapuhelinverkot-segmentin
jatkuvista kustannuskilpailukyvyn parannuksista ja suotuisasta
alueellisesta jakaumasta. Parannusta oli sekä Pilvi- ja verkkopalvelut
-segmentissä että Teknologia-segmentissä, ja Teknologia-segmentti
hyötyi korkeammasta myynnin tuloutuksesta vuonna 2022. Vuoden
2022 bruttokate heijasti pienempiä uudelleenjärjestelykuluja ja niihin
liittyviä kuluja, jotka olivat 84 miljoonaa euroa 2022, kun vuonna 2021
vastaava erä oli 121 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 hankinnan ja
valmistuksen kuluihin sisältyvät tulospalkkiojaksotukset olivat
pienemmät kuin vuonna 2021. Bruttokateprosentti oli 41,0 %
vuonna 2022, kun se vuonna 2021 oli 39,8 %.
Taloudellinen katsaus
jatkoa
08
Liiketoiminnan kulut
Tutkimus- ja tuotekehityskulut vuonna 2022 olivat 4 550 miljoonaa
euroa, jossa kasvua oli 336 miljoonaa euroa eli 8 % verrattuna
4 214 miljoonaan euroon vuonna 2021. Tutkimus- ja tuotekehityskulujen
osuus liikevaihdosta oli 18,3 % vuonna 2022, kun vuonna 2021
niiden osuus oli 19,0 %. Tutkimus- ja tuotekehityskulut heijastivat
sitoutumistamme teknologiajohtajuuden rakentamiseen ja
ylläpitämiseen koko tuote- ja palveluvalikoimassamme, ja myös
valuuttakurssimuutokset vaikuttivat niihin negatiivisesti. Kasvu johtui
ensisijaisesti Matkapuhelinverkot- ja Verkkoinfrastruktuuri-segmenteistä.
Vuoden 2022 tutkimus- ja tuotekehityskulut heijastivat pienempiä
uudelleenjärjestelykuluja ja niihin liittyviä kuluja, jotka olivat
37 miljoonaa euroa 2022, kun vuonna 2021 vastaava erä oli 62 miljoonaa
euroa. Vuonna 2022 tutkimus- ja tuotekehityskuluihin sisältyvät
tulospalkkiojaksotukset olivat pienemmät kuin vuonna 2021.
Myynnin ja hallinnon kulut olivat 3 013 miljoonaa euroa vuonna 2022.
Myynnin ja hallinnon kulut nousivat 221 miljoonaa euroa verrattuna
vuoteen 2021, jolloin kulut olivat 2 792 miljoonaa euroa. Myynnin
ja hallinnon kulujen osuus liikevaihdosta oli 12,1 % vuonna 2022,
kun vuonna 2021 osuus oli 12,6 %. Myynnin ja hallinnon kulujen
kasvu oli laaja-alaista eri liiketoiminnoissa ja heijasti korkeampien
palkkakulujen ja yksityisten langattomien verkkojen kaltaisilla aloilla
tehtyjen investointien vaikutusta sekä valuuttakurssimuutosten
negatiivisia vaikutuksia. Myynnin ja hallinnon kulujen kasvu vuonna
2022 heijasti myös suurempia hankittujen aineettomien hyödykkeiden
poistoja, mitä uudelleenjärjestelykulujen ja niihin liittyvien kulujen lasku
osittain tasoitti. Vuoden 2022 myynnin ja hallinnon kuluihin sisältyi
hankittujen aineettomien hyödykkeiden poistoja 356 miljoonaa euroa,
kun vuonna 2021 niitä oli 335 miljoonaa euroa. Vuosi 2022 sisälsi
uudelleenjärjestelykuluja ja niihin liittyviä kuluja 52 miljoonaa euroa,
kun vuonna 2021 niitä oli 74 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 myynnin ja
hallinnon kuluihin sisältyvät tulospalkkiojaksotukset olivat pienemmät
kuin vuonna 2021.
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vuonna 2022 olivat 341 miljoonaa
euroa nettokulua. Laskua oli 671 miljoonaa euroa verrattuna
vuoteen 2021, jolloin muut tuotot ja kulut olivat 330 miljoonaa
euroa nettotuottoa. Liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen
nettovaikutukseltaan negatiivinen vaihtelu johtui ensisijaisesti Nokian
venture fund -sijoitusten nettotuoton laskusta, valuuttakurssisuojauksen
negatiivisesta vaikutuksesta sekä myyntisaamisten tappioita koskevien
vähennyserien nettovaikutukseltaan negatiivisesta vaihtelusta. Vuonna
2022 Nokian venture fund -investointien nettotuotto oli noin 20 miljoonaa
euroa, kun edellisvuonna nettotuotto oli noin 190 miljoonaa euroa.
Valuuttasuojausten vaikutus oli 107 miljoonaa euroa negatiivinen
vuonna 2022, kun vuonna 2021 se oli 45 miljoonaa euroa positiivinen.
Liikevoitto
Liikevoittomme vuonna 2022 oli 2 318 miljoonaa euroa. Liikevoitto
kasvoi 160 miljoonaa euroa vuoteen 2021 verrattuna, jolloin se oli
2 158 miljoonaa euroa. Liikevoiton kasvu oli seurausta bruttokatteen
kasvusta, jota osittain tasoittivat liiketoiminnan muiden tuottojen
ja kulujen nettovaikutukseltaan negatiivinen vaihtelu, korkeammat
tutkimus- ja tuotekehityskulut sekä korkeammat myynnin ja hallinnon
kulut. Liikevoittoprosenttimme oli 9,3 % vuonna 2022, kun se vuonna
2021 oli 9,7 %.
Rahoitustuotot ja ‑kulut
Rahoitustuotot ja -kulut olivat 108 miljoonaa euroa nettokuluja
vuonna 2022. Tämä oli 133 miljoonaa euroa eli 55 % vähemmän
kuin vuonna 2021, jolloin nettokuluja oli 241 miljoonaa euroa.
Rahoitustuottojen ja -kulujen nettovaikutukseltaan positiivinen
vaihtelu oli ensisijaisesti eläkejärjestelyjen korkeampien korkojen
vaikutuksen ja korkotuottojen sekä ulkomaanrahan määräisiin
tilauksiin liittyvien kytkettyjen johdannaisten positiivisen
uudelleenarvostuksen seurausta. Rahoitustuottoihin ja -kuluihin
vaikuttivat myös asiakasrahoituslainojen tappioita koskevat
vähennyserät ja arvonalentumiset sekä kertyneiden kurssierojen
siirto tulosvaikutteiseksi, mikä liittyi ulkomaisen yksikön toiminnan
lopettamiseen, ja Nokia Shanghai-Bellin määräysvallattomien
omistajien osuuden hankintaan liittyvän rahoitusvelan muutos.
Vuonna 2022 tuloslaskelmaan kirjattujen asiakaslainojen tappioita
koskevat vähennyserät ja arvonalentumiset olivat 61 miljoonaa
euroa verrattuna 32 miljoonaan euroon vuonna 2021. Kertyneiden
kurssierojen siirto tulosvaikutteiseksi liittyen ulkomaisten yksiköiden
toiminnan lopettamiseen oli 20 miljoonaa euroa vuonna 2022, kun
taas vuonna 2021 vaikutusta ei ollut. Vuonna 2022 Nokia Shanghai-
Bellin määräysvallattomien omistajien osuuden hankintaan liittyvän
velan muutos oli 11 miljoonaa euroa positiivinen, kun vuonna 2021
se oli 33 miljoonaa euroa negatiivinen.
Tulos ennen veroja
Voitto ennen veroja vuonna 2022 oli 2 184 miljoonaa euroa eli
258 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021, jolloin voitto
ennen veroja oli 1 926 miljoonaa euroa.
Tuloverot
Vuonna 2022 tuloverot olivat 2 026 miljoonaa euroa nettohyötyä,
mikä oli 2 298 miljoonaa euroa enemmän kuin vuonna 2021,
jolloin nettokulua oli 272 miljoonaa euroa. Tuloverojen vaihtelu oli
pääasiassa vuoteen 2022 positiivisesti vaikuttaneen 2,5 miljardin
euron kirjauksen seurausta, mikä liittyi laskennallisiin verosaamisiin
Suomessa. Tätä tasoittivat jonkin verran suuremmat tuloverokulut
sekä se, että vuotta 2021 hyödyttänyt edellisen vuoden verotuotto,
joka liittyi aikaisemman toimintamallin integrointiin, jäi pois.
Nokia kirjasi vuonna 2020 laskennalliset verosaamiset Suomessa pois
taseesta, mikä perustui säännölliseen arviointiin, jossa tarkastellaan
laskennallisten verosaamisten hyödyntämismahdollisuuksia
Suomessa lähitulevaisuudessa pääosin aiempien tulosten perusteella.
31.12.2022 Nokia piti viimeisimmän tekemänsä arvioinnin perusteella
todennäköisenä, että se pystyy hyödyntämään verotuksessa käyttä-
mättömät tappiot, käyttämättömät veronhyvitykset ja vähennyskelpoiset
väliaikaiset erot Suomessa ja kirjasi konsernitaseeseen uudelleen
2,5 miljardin euron laskennalliset verosaamiset. Lisätietoja on
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 11, Tuloverot.
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos ja
osakekohtainen tulos
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos oli 4 201 miljoonaa
euroa vuonna 2022. Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos
nousi 2 569 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2021, jolloin
emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tulos oli 1 632 miljoonaa
euroa. Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluvan tuloksen muutos
oli ensisijaisesti tuloverotuoton, parantuneen liikevoiton sekä
rahoitustuottojen ja -kulujen nettovaikutukseltaan positiivisen
vaihtelun ansiota.
Jatkuvien toimintojen osakekohtainen tulos vuonna 2022 oli
0,75 euroa (laimentamaton) ja 0,74 euroa (laimennettu), kun
se vuonna 2021 oli 0,29 euroa (laimentamaton) ja 0,29 euroa
(laimennettu).
Hallituksen toimintakertomus
09
Segmenttien tulos
Vuonna 2022 meillä oli neljä raportoitavaa toimintasegmenttiä taloudellista raportointia varten: (1) Verkkoinfrastruktuuri, (2) Matkapuhelinverkot,
(3) Pilvi- ja verkkopalvelut sekä (4) Teknologia. Lisäksi Nokia esittää segmenttikohtaisia tietoja Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osiosta.
Tässä ”Segmenttien tulos” -osiossa esitetyt luvut jokaisesta raportoitavasta toimintasegmentistä ja Konsernin yhteiset toiminnot ja muut
-osiosta perustuvat yhtiön johdolle tuloksen arvioimista ja resurssien kohdistamista varten raportoitaviin lukuihin. Tiettyjä kuluja ja tuottoja ei
kohdisteta segmenteille johdon raportoinnissa. Lisätietoja konsernin toiminta- ja raportointirakenteesta sekä segmenttilukujen täsmäytyksestä
Nokia-konsernin lukuihin on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 5, Segmentti-informaatio.
Verkkoinfrastruktuuri
31.12.2022 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2021 päättyneeseen tilikauteen
Seuraavassa taulukossa esitetään segmentin operatiiviset erät ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2022 ja 2021.
1.1.‑31.12.
2022
2021
Muutos 2022
vs. 2021 %
milj. EUR
% liikevaihdosta
milj. EUR
% liikevaihdosta
Liikevaihto
(1)
9 047
100,0
7 674
100,0
18
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-5 739
-63,4
-4 990
-65,0
15
Bruttokate
3 308
36,6
2 684
35,0
23
Tutkimus- ja kehityskulut
-1 307
-14,4
-1 165
-15,2
12
Myynnin ja hallinnon kulut
-833
-9,2
-765
-10,0
9
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
-66
-0,7
30
0,4
–
Liikevoitto
1 102
12,2
784
10,2
41
(1)
Vuoden 2022 liikevaihto sisältää IP Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 3 063 miljoonaa euroa, Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 1 891 miljoonaa euroa, Fixed Networks -liiketoiminnan
liikevaihtoa 2 943 miljoonaa euroa ja Submarine Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 1 150 miljoonaa euroa. Vuoden 2021 liikevaihto sisältää IP Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 2 679 miljoonaa,
Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 1 708 miljoonaa, Fixed Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 2 358 miljoonaa ja Submarine Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 929 miljoonaa.
Liikevaihto
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin liikevaihto vuonna 2022 oli
9 047 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 1 373 miljoonaa euroa
eli 18 % verrattuna 7 674 miljoonaan euroon vuonna 2021.
Vaikka Verkkoinfrastruktuuri-segmentin liikevaihto hyötyi
valuuttakurssimuutoksista vuonna 2022, kasvu heijasti kasvua
kaikissa liiketoiminnoissa. Valuuttakurssimuutosten vaikutus
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin koko vuoden 2022 kasvuun oli
noin 8 %.
IP Networks -liiketoiminnan liikevaihto oli 3 063 miljoonaa euroa
vuonna 2022. Liikevaihto nousi 384 miljoonaa euroa eli 14 %
verrattuna vuoteen 2021, jolloin liikevaihto oli 2 679 miljoonaa euroa.
IP Networks -liiketoiminnan liikevaihto kasvoi vuonna 2022,
ja sitä ohjasi jatkuva teknologiajohtajuus, joka oli erityisen vahvaa
Pohjois-Amerikassa. Vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä
IP Networks -liiketoiminta toteutti myös ensimmäiset uusien
FP5-pohjaisten IP-reititystuotteiden kaupalliset toimitukset.
Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihto oli 1 891 miljoonaa euroa
vuonna 2022. Liikevaihto nousi 183 miljoonaa euroa eli 11 % verrattuna
vuoteen 2021, jolloin liikevaihto oli 1 708 miljoonaa euroa. Optical
Networks -liiketoiminnan liikevaihdon kasvu heijasti ensisijaisesti
vahvaa kysyntää ja PSE-V-ratkaisujemme asiakashankintaa. Optical
Networks -liiketoimintaan vaikuttivat myös toimitusrajoitukset, joiden
helpottumisesta nähtiin merkkejä vuoden 2022 toisella puoliskolla.
Fixed Networks liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2022 oli
2 943 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli 585 miljoonaa euroa eli 25 %
verrattuna 2 358 miljoonaan euroon vuonna 2021. Fixed Networks
liiketoiminnan liikevaihdon voimakas kasvu oli kuituyhteyksien
käyttöönottojen vahvan jatkumisen seurausta, ja kasvu oli
laajapohjaista useimmilla alueilla.
Submarine Networks -liiketoiminnan liikevaihto oli 1 150 miljoonaa
euroa vuonna 2022. Liikevaihto kasvoi 221 miljoonalla eurolla eli 24 %
verrattuna vuoteen 2021, jolloin liikevaihto oli 929 miljoonaa euroa.
Submarine Networks -liiketoiminnan liikevaihdon kasvu oli edelleen
internettoimijavetoisten projektien käyttöönottojen ansiota.
Bruttokate
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin bruttokate vuonna 2022 oli
3 308 miljoonaa euroa. Bruttokate kasvoi 624 miljoonaa euroa eli
23 % verrattuna vuoteen 2021, jolloin bruttokate oli 2 684 miljoonaa
euroa. Verkkoinfrastruktuuri-segmentin bruttokateprosentti oli 36,6 %
vuonna 2022, kun se vuonna 2021 oli 35,0 %. Verkkoinfrastruktuuri-
segmentin bruttokatteen kasvu oli pääasiallisesti seurausta
liikevaihdon kasvusta ja suotuisasta jakauman vaihtumisesta. Vuonna
2022 Verkkoinfrastruktuuri-segmentin hankinnan ja valmistuksen
kuluihin sisältyvät tulospalkkiojaksotukset olivat pienemmät kuin
vuonna 2021.
Taloudellinen katsaus
jatkoa
10
Liiketoiminnan kulut
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin tutkimuksen ja tuotekehityksen
kulut vuonna 2022 olivat 1 307 miljoonaa euroa, jossa kasvua oli
142 miljoonaa euroa eli 12 % verrattuna 1 165 miljoonaan euroon
vuonna 2021. Tutkimus- ja tuotekehitysmenojen kasvu oli pääasiassa
teknologiajohtajuuteen tehtyjen suurempien investointien,
inflaation ja valuuttakurssien muutosten ansiota. Vuonna 2022
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin tutkimuksen ja tuotekehityksen
kuluihin sisältyvät tulospalkkiojaksotukset olivat pienemmät kuin
vuonna 2021.
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat
833 miljoonaa euroa vuonna 2022. Kulut kasvoivat 68 miljoonaa euroa
eli 9 % verrattuna vuoteen 2021, jolloin myynnin ja hallinnon
kulut olivat 765 miljoonaa euroa. Verkkoinfrastruktuuri-segmentin
myynnin ja hallinnon kulujen kasvu oli suurelta osin inflaation
ja valuuttakurssien muutosten ansiota. Vuonna 2022
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin myynnin ja hallinnon kuluihin
sisältyvät tulospalkkiojaksotukset olivat pienemmät kuin vuonna 2021.
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin liiketoiminnan muut
tuotot ja kulut vuonna 2022 olivat 66 miljoonaa euroa kuluja.
Muutos oli 96 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2021,
jolloin tuotot olivat 30 miljoonaa euroa. Muutos oli ensisijaisesti
valuuttakurssisuojauksen negatiivisen vaikutuksen sekä
nettovaikutukseltaan negatiivisen myyntisaamisten tappioita
koskevien vähennyserien vaihtelun seurausta.
Liikevoitto
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin liikevoitto oli 1 102 miljoonaa euroa
vuonna 2022. Liikevoitto nousi 318 miljoonaa euroa eli 41 %
verrattuna vuoteen 2021, jolloin liikevoitto oli 784 miljoonaa euroa.
Verkkoinfrastruktuuri-segmentin liikevoittoprosentti oli 12,2 % vuonna
2022, kun vuonna 2021 se oli 10,2 %. Liikevoittoprosentin vahva kasvu
johtui bruttokatteen kasvusta, mitä osittain tasoittivat korkeammat
toimintakulut sekä liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen
nettovaikutukseltaan negatiivinen vaihtelu.
Matkapuhelinverkot
31.12.2022 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2021 päättyneeseen tilikauteen
Seuraavassa taulukossa esitetään segmentin operatiiviset erät ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2022 ja 2021.
1.1.-31.12.
2022
2021
Muutos 2022
vs. 2021 %
milj. EUR
% liikevaihdosta
milj. EUR
% liikevaihdosta
Liikevaihto
10 671
100,0
9 717
100,0
10
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-6 575
-61,6
-6 080
-62,6
8
Bruttokate
4 096
38,4
3 637
37,4
13
Tutkimus- ja kehityskulut
-2 234
-20,9
-2 078
-21,4
8
Myynnin ja hallinnon kulut
-865
-8,1
-832
-8,6
4
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
-57
-0,5
38
0,4
–
Liikevoitto
940
8,8
765
7,9
23
Liikevaihto
Matkapuhelinverkot-segmentin liikevaihto vuonna 2022 oli
10 671 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 954 miljoonaa euroa
eli 10 % verrattuna 9 717 miljoonaan euroon vuonna 2021.
Vaikka Matkapuhelinverkot-segmentin liikevaihto hyötyi
valuuttakurssimuutoksista vuonna 2022, kasvu oli pääosin tuote-
ja palveluvalikoiman kilpailukyvyn paranemisen ja vahvan kysynnän
seurausta, ja kasvu oli erityisen vahvaa tuoteliiketoiminnassamme.
Toimitusketjun häiriöt ja puolijohteiden toimitusrajoitteet vaikuttivat
liikevaihdon ajoitukseen vuoden aikana, mutta vuoden 2022
jälkipuoliskolla tapahtuneiden merkittävien parannusten jälkeen
näillä ei ollut suurta vaikutusta koko vuoteen. Valuuttakurssimuutosten
vaikutus Matkapuhelinverkot-segmentin koko vuoden 2022 kasvuun
oli noin 7 %.
Bruttokate
Matkapuhelinverkot-segmentin bruttokate oli 4 096 miljoonaa euroa.
Bruttokate kasvoi 459 miljoonaa eli 13 % verrattuna vuoteen 2021,
jolloin bruttokate oli 3 637 miljoonaa euroa. Matkapuhelinverkot-
segmentin bruttokateprosentti oli 38,4 % vuonna 2022, kun se
vuonna 2021 oli 37,4 %. Matkapuhelinverkot-segmentin bruttokatteen
kasvu heijasti suurelta osin liikevaihdon kasvua, kustannuskilpailukyvyn
paranemista ja suotuisaa alueellista jakaumaa, mitä osittain tasoitti se,
että vuoden 2021 toisella neljänneksellä toteutuneen kertaluonteisen
ohjelmistomyynnin 80 miljoonan euron positiivinen vaikutus jäi
pois. Vuonna 2022 Matkapuhelinverkot-segmentin hankinnan
ja valmistuksen kuluihin sisältyvät tulospalkkiojaksotukset olivat
pienemmät kuin vuonna 2021.
Liiketoiminnan kulut
Matkapuhelinverkot-segmentin tutkimuksen ja tuotekehityksen
kulut vuonna 2022 olivat 2 234 miljoonaa euroa, jossa kasvua
oli 156 miljoonaa euroa eli 8 % verrattuna 2 078 miljoonaan
euroon vuonna 2021. Nettovaikutukseltaan negatiivisten
valuuttakurssimuutosten lisäksi tutkimus- ja tuotekehitysmenojen
kasvu oli teknologiajohtajuuteen tehtyjen jatkuvien investointien
ansiota. Vuonna 2022 Matkapuhelinverkot-segmentin tutkimuksen
ja tuotekehityksen kuluihin sisältyvät tulospalkkiojaksotukset olivat
pienemmät kuin vuonna 2021.
Matkapuhelinverkot-segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat
865 miljoonaa euroa vuonna 2022. Kulut kasvoivat 33 miljoonaa euroa
eli 4 % verrattuna vuoteen 2021, jolloin myynnin ja hallinnon kulut
olivat 832 miljoonaa euroa. Matkapuhelinverkot-segmentin myynnin ja
hallinnon kulujen kasvu heijasti suurelta osin suurempien palkkakulujen
vaikutusta, jatkuneita investointeja sekä valuuttakurssimuutosten
vaikutusta. Vuonna 2022 Matkapuhelinverkot-segmentin myynnin ja
hallinnon kuluihin sisältyvät tulospalkkiojaksotukset olivat pienemmät
kuin vuonna 2021.
Matkapuhelinverkot-segmentin liiketoiminnan muut tuotot ja
kulut vuonna 2022 olivat 57 miljoonaa euroa kuluja. Muutos oli
95 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2021, jolloin tuotot olivat
38 miljoonaa euroa. Muutos johtui ensisijaisesti valuuttakurssisuojauksen
negatiivisesta vaikutuksesta sekä nettovaikutukseltaan negatiivisesta
myyntisaamisten tappioita koskevien vähennyserien vaihtelusta.
Liikevoitto
Matkapuhelinverkot-segmentin liikevoitto oli 940 miljoonaa
euroa vuonna 2022. Liikevoitto kasvoi 175 miljoonaa euroa
verrattuna vuoteen 2021, jolloin liikevoitto oli 765 miljoonaa euroa.
Matkapuhelinverkot-segmentin liikevoittoprosentti oli 8,8 % vuonna
2022, kun vuonna 2021 se oli 7,9 %.
Hallituksen toimintakertomus
11
Pilvi- ja verkkopalvelut
31.12.2022 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2021 päättyneeseen tilikauteen
Seuraavassa taulukossa esitetään segmentin operatiiviset erät ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2022 ja 2021.
1.1.-31.12.
2022
2021
Muutos 2022
vs. 2021 %
milj. EUR
% liikevaihdosta
milj. EUR
% liikevaihdosta
Liikevaihto
3 351
100,0
3 089
100,0
8
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-2 011
-60,0
-1 929
-62,4
4
Bruttokate
1 340
40,0
1 160
37,6
16
Tutkimus- ja kehityskulut
-577
-17,2
-537
-17,4
7
Myynnin ja hallinnon kulut
-544
-16,2
-477
-15,4
14
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
-42
-1,3
20
0,6
–
Liikevoitto
177
5,3
166
5,4
7
Liikevaihto
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin liikevaihto vuonna 2022 oli
3 351 miljoonaa euroa. Kasvua oli 262 miljoonaa euroa eli 8 %
verrattuna 3 089 miljoonaan euroon vuonna 2021. Vaikka Pilvi- ja
verkkopalvelut -segmentin liikevaihto hyötyi valuuttakurssimuutoksista
vuonna 2022, kasvu heijasti Enterprise Solutions -liiketoiminnan
vahvaa suoriutumista, mikä suurelta osin tasoitti muiden
liiketoimintojen suoriutumiset. Valuuttakurssimuutosten vaikutus
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin koko vuoden 2022 kasvuun
oli noin 6 %.
Bruttokate
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin bruttokate vuonna 2022 oli
1 340 miljoonaa euroa. Bruttokate kasvoi 180 miljoonalla eurolla eli
16 % verrattuna vuoteen 2021, jolloin bruttokate oli 1 160 miljoonaa
euroa. Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin bruttokateprosentti oli
40,0 % vuonna 2022, kun se vuonna 2021 oli 37,6 %. Pilvi- ja
verkkopalvelut -segmentin bruttokatteen kasvu heijasti koko
liiketoiminnassa tehtyjen operatiivisten parannusten hyötyjä. Vuonna
2022 Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin hankinnan ja valmistuksen
kuluihin sisältyvät tulospalkkiojaksotukset olivat pienemmät kuin
vuonna 2021.
Liiketoiminnan kulut
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin tutkimus- ja kehityskulut olivat
577 miljoonaa euroa vuonna 2022. Kulut kasvoivat 40 miljoonaa euroa
eli 7 % verrattuna vuoteen 2021, jolloin tutkimus- ja kehityskulut
olivat 537 miljoonaa euroa. Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin
tutkimus- ja kehityskulujen kasvu heijasti suurelta osin langattomien
kampusverkkojen johtoaseman vahvistamiseksi tehtyjä investointeja
sekä nettovaikutukseltaan negatiivisia valuuttakurssimuutoksia.
Vuonna 2022 Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin tutkimus- ja
kehityskuluihin sisältyvät tulospalkkiojaksotukset olivat pienemmät
kuin vuonna 2021.
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat
544 miljoonaa euroa vuonna 2022. Kulut kasvoivat 67 miljoonaa
euroa eli 14 % verrattuna vuoteen 2021, jolloin myynnin ja hallinnon
kulut olivat 477 miljoonaa euroa. Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin
myynnin ja hallinnon kulujen kasvu heijasti suurelta osin langattomien
kampusverkkojen johtoaseman vahvistamiseksi tehtyjä investointeja
sekä nettovaikutukseltaan negatiivisia valuuttakurssimuutoksia.
Vuonna 2022 Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin myynnin ja hallinnon
kuluihin sisältyvät tulospalkkiojaksotukset olivat pienemmät kuin
vuonna 2021.
Pilvi- ja verkkopalvelut liiketoimintaryhmän liiketoiminnan muut
tuotot ja kulut vuonna 2022 olivat 42 miljoonaa euroa kuluja.
Muutos oli 62 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2021, jolloin
tuotot olivat 20 miljoonaa euroa. Muutos oli ensisijaisesti
valuuttakurssisuojauksen negatiivisen vaikutuksen ja
nettovaikutukseltaan negatiivisen myyntisaamisten tappioita
koskevien vähennyserien vaihtelun seurausta.
Liikevoitto
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin liikevoitto oli 177 miljoonaa euroa
vuonna 2022. Liikevoitto kasvoi 11 miljoonalla eurolla verrattuna
vuoteen 2021, jolloin liikevoitto oli 166 miljoonaa euroa. Pilvi- ja
verkkopalvelut -segmentin liikevoittoprosentti oli 5,3 % vuonna 2022,
kun se vuonna 2021 oli 5,4 %. Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentin
liikevoiton nousu vuonna 2022 johtui bruttokatteen kasvusta, mitä
osittain tasoitti toimintakulujen kasvu ja liiketoiminnan muiden
tuottojen ja kulujen vaikutukseltaan negatiivinen vaihtelu.
Taloudellinen katsaus
jatkoa
12
Teknologia
31.12.2022 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2021 päättyneeseen tilikauteen
Seuraavassa taulukossa esitetään segmentin operatiiviset erät ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta vuosina 2022 ja 2021.
1.1.‑31.12.
2022
2021
Muutos 2022
vs. 2021 %
milj. EUR
% liikevaihdosta
milj. EUR
% liikevaihdosta
Liikevaihto
1 595
100,0
1 502
100,0
6
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-5
-0,3
-5
-0,3
–
Bruttokate
1 590
99,7
1 497
99,7
6
Tutkimus- ja kehityskulut
-214
-13,4
-201
-13,4
6
Myynnin ja hallinnon kulut
-136
-8,5
-92
-6,1
48
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
-32
-2,0
-19
-1,3
–
Liikevoitto
1 208
75,7
1 185
78,9
2
Liikevaihto
Teknologia-segmentin liikevaihto vuonna 2022 oli 1 595 miljoonaa
euroa. Kasvua oli 93 miljoonaa euroa eli 6 % verrattuna 1 502
miljoonaan euroon vuonna 2021. Teknologia-segmentin liikevaihdon
kasvu oli ensisijaisesti seurausta pitkän aikavälin lisenssin option
käyttämisestä. Liikevaihto hyötyi myös vuonna 2022 tehdyistä
uusista sopimuksista, joihin sisältyi positiivista kehitystä esimerkiksi
autoteollisuudessa, kuluttajaelektroniikassa ja IoT:ssa, ja siihen
sisältyi myös jonkin verran aikaisempiin kausiin liittyvää liikevaihtoa ja
kertaluonteisia eriä. Näitä tasoitti jonkin verran negatiivinen vaikutus
kahdesta vuoden 2021 aikana päättyneestä lisenssisopimuksesta,
joiden osalta oikeudenkäynnit/uusimisprosessit ovat meneillään,
sekä vaikutus älypuhelinalan markkinaosuusmuutoksista, johon
liittyy erään yrityksen poistuminen älypuhelinmarkkinoilta.
Valuuttakurssimuutosten vaikutus Teknologia-segmentin koko
vuoden 2022 kasvuun oli noin 1 %.
Kuten konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6, Tulouttaminen on
esitetty, Nokia on tulouttanut liikevaihtoa joka vuosineljänneksellä
huhtikuussa 2014 solmitusta 10-vuotisesta patenttien
lisensointisopimuksesta. Sopimuksen ehtojen mukaan lisenssinsaajalla
oli optio pidentää lisenssijaksoa lisensoitujen patenttien eliniän
loppuun, jolloin lisenssi muuttui käytännössä pysyväksi lisenssiksi.
Vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä lisenssinsaaja käytti tätä
oikeutta. Sovellettujen laskentaperiaatteiden mukaisesti ilmoitus
synnytti vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä 305 miljoonan euron
liikevaihdon, joka muutoin olisi kirjattu tulevina kausina. Nokia ei näin
ollen enää tulouta myyntiä tähän sopimukseen liittyen
tulevina kausina.
Bruttokate
Teknologia-segmentin bruttokate oli 1 590 miljoonaa euroa
vuonna 2022. Bruttokate kasvoi 93 miljoonaa euroa eli 6 %
verrattuna vuoteen 2021, jolloin bruttokate oli 1 497 miljoonaa
euroa. Teknologia-segmentin bruttokatteen nousu johtui
liikevaihdon kasvusta.
Liiketoiminnan kulut
Teknologia-segmentin tutkimuksen ja tuotekehityksen kulut olivat
214 miljoonaa euroa vuonna 2022. Tutkimus- ja kehityskulut kasvoivat
13 miljoonaa euroa eli 6 % verrattuna vuoteen 2021, jolloin ne olivat
201 miljoonaa. Teknologia-segmentin tutkimuksen ja tuotekehityksen
kulujen kasvu oli pääasiassa immateriaalioikeuksien luomisen
edistämiseksi tehtyjen suurempien investointien seurausta.
Teknologia-segmentin myynnin ja hallinnon kulut olivat 136 miljoonaa
euroa vuonna 2022. Kulut kasvoivat 44 miljoonaa euroa eli 48 %
verrattuna vuoteen 2021, jolloin ne olivat 92 miljoonaa euroa.
Teknologia-segmentin myynnin ja hallinnon kulujen nousu
oli pääasiassa lisensointiin ja oikeudenkäynteihin liittyvien kulujen
kasvun ansiota.
Teknologia-segmentin liiketoiminnan muut tuotot ja kulut vuonna
2022 olivat 32 miljoonaa euroa kuluja. Muutos oli 13 miljoonaa euroa
verrattuna vuoteen 2021, jolloin ne olivat 19 miljoonaa euroa kuluja.
Liiketoiminnan muiden tuottojen ja kulujen vaihtelu liittyi ensisijaisesti
vuonna 2022 kirjattuun tiettyjen myyntisaamisten tappioita koskevaan
vähennyserään.
Liikevoitto
Teknologia-segmentin liikevoitto oli 1 208 miljoonaa euroa vuonna
2022. Liikevoitto kasvoi 23 miljoonaa euroa eli 2 % verrattuna
vuoteen 2021, jolloin liikevoitto oli 1 185 miljoonaa euroa.
Liikevoiton lievä kasvu oli liikevaihdon kasvun ansiota, jota osittain
tasoittivat toimintakulujen kasvu ja liiketoiminnan muiden tuottojen
ja kulujen nettovaikutukseltaan negatiivinen vaihtelu. Teknologia-
liiketoimintaryhmän liikevoittoprosentti oli 75,7 % vuonna 2022,
kun vuonna 2021 se oli 78,9 %.
Hallituksen toimintakertomus
13
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut
31.12.2022 päättynyt tilikausi verrattuna 31.12.2021 päättyneeseen tilikauteen
Seuraavassa taulukossa esitetään Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion operatiiviset erät ja niiden suhteellinen osuus liikevaihdosta
vuosina 2022 ja 2021.
1.1.‑31.12.
2022
2021
Muutos 2022
vs. 2021 %
milj. EUR
% liikevaihdosta
milj. EUR
% liikevaihdosta
Liikevaihto
295
100,0
257
100,0
15
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-307
-104,1
-270
-105,1
14
Bruttokate
‑12
‑4,1
‑13
‑5,1
‑8
Tutkimus- ja kehityskulut
-117
-39,7
-103
-40,1
14
Myynnin ja hallinnon kulut
-226
-76,6
-213
-82,9
6
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
37
12,5
204
79,4
–
Liiketappio
‑318
‑107,8
‑125
‑48,6
154
Liikevaihto
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion liikevaihto oli 295 miljoonaa
euroa vuonna 2022. Liikevaihto kasvoi 38 miljoonalla eurolla eli 15 %
verrattuna vuoteen 2021, jolloin liikevaihto oli 257 miljoonaa euroa.
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion liikevaihdon kasvu oli
Radio Frequency Systems -yksikön ansiota, ja kasvu oli erityisen vahvaa
Pohjois-Amerikassa. Valuuttakurssimuutosten vaikutus Konsernin
yhteiset toiminnot ja muut -osion koko vuoden 2022 kasvuun oli
noin 7 %.
Bruttokate
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion bruttokate oli negatiivinen
12 miljoonaa euroa vuonna 2022, kun se vuonna 2021 oli 13 miljoonaa
euroa negatiivinen. Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion
bruttokateprosentti oli -4,1 % vuonna 2022, kun se vuonna 2021
oli -5,1 %.
Liiketoiminnan kulut
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion tutkimus- ja kehityskulut
olivat 117 miljoonaa euroa vuonna 2022. Tutkimus- ja tuotekehityskulut
kasvoivat 14 miljoonalla eurolla eli 14 % verrattuna vuoteen 2021,
jolloin ne olivat 103 miljoonaa.
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion myynnin ja hallinnon kulut
olivat 226 miljoonaa euroa vuonna 2022. Kulut nousivat 13 miljoonalla
eurolla eli 6 % verrattuna vuoteen 2021, jolloin myynnin ja hallinnon
kulut olivat 213 miljoonaa euroa. Vuonna 2022 Konsernin yhteiset
toiminnot ja muut -osion myynnin ja hallinnon kuluihin sisältyvät
tulospalkkiojaksotukset olivat pienemmät kuin vuonna 2021.
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion liiketoiminnan muut tuotot
ja kulut vuonna 2022 olivat 37 miljoonaa euroa nettotuottoa. Laskua oli
167 miljoonaa euroa verrattuna vuoteen 2021, jolloin muut tuotot ja
kulut olivat 204 miljoonaa euroa nettotuottoa. Liiketoiminnan muiden
tuottojen lasku vuonna 2022 liittyi ensisijaisesti Nokian venture fund
-sijoitusten nettotuoton laskuun. Vuonna 2022 Nokian venture fund
-sijoitusten nettotuotto oli noin 20 miljoonaa euroa, kun edellisvuonna
nettotuotto oli noin 190 miljoonaa euroa.
Liiketappio
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion liiketappio vuonna 2022
oli 318 miljoonaa euroa. Muutos oli 193 miljoonaa euroa vuoteen
2021 verrattuna, jolloin liiketappio oli 125 miljoonaa euroa.
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osion liiketappion muutos johtui
pääasiassa liiketoiminnan muiden tuottojen laskusta sekä tutkimus-
ja kehityskulujen ja myynnin ja hallinnon kulujen kasvusta.
Taloudellinen katsaus
jatkoa
14
Likviditeetti ja pääomaresurssit
Taloudellinen asema
Nokian rahavarat olivat yhteensä 5 467 miljoonaa euroa 31.12.2022.
Tämä oli 1 224 miljoonaa euroa vähemmän kuin 31.12.2021, jolloin
rahavarat olivat yhteensä 6 691 miljoonaa euroa. Vähennys johtui
ensisijaisesti liiketoiminnasta saadusta 1 474 miljoonan euron
nettorahavirrasta, jota tasoittivat 1 198 miljoonan euron ulosmenevä
nettorahavirta korollisiin sijoituksiin, 601 miljoonan euron
käyttöomaisuusinvestoinnit, 217 miljoonan euron vuokrasopimusvelkojen
lyhennys, 353 miljoonan euron maksetut osingot sekä 300 miljoonan
euron omien osakkeiden hankinnat.
Nokian kassa ja korolliset sijoitukset* olivat 9 244 miljoonaa euroa
31.12.2022. Tämä oli 24 miljoonaa euroa vähemmän kuin 31.12.2021,
jolloin kassa ja korolliset sijoitukset olivat yhteensä 9 268 miljoonaa
euroa. Vähennys johtui ensisijaisesti liiketoiminnasta saadusta
1 474 miljoonan euron nettorahavirrasta, jota tasoittivat 601
miljoonan euron käyttöomaisuusinvestoinnit, 217 miljoonan euron
vuokrasopimusvelkojen lyhennys, 353 miljoonan euron maksetut
osingot sekä 300 miljoonan euron omien osakkeiden hankinnat.
Nokian nettokassa ja korolliset sijoitukset* olivat 4 767 miljoonaa euroa
31.12.2022. Tämä oli 152 miljoonaa euroa enemmän kuin 31.12.2021,
jolloin nettokassa ja korolliset sijoitukset olivat 4 615 miljoonaa
euroa. Lisäys johtui ensisijaisesti liiketoiminnasta saadusta 1 474
miljoonan euron nettorahavirrasta sekä kohonneesta korkotasosta
ja vahvistuneesta Yhdysvaltain dollarista seuranneista korollisten
velkojen käyvän arvon muutoksista, joita osin tasoittivat 601
miljoonan euron käyttöomaisuusinvestoinnit, 217 miljoonan euron
vuokrasopimusvelkojen lyhennys, 353 miljoonan euron maksetut
osingot sekä 300 miljoonan euron omien osakkeiden hankinnat.
Rahavirta
Vuonna 2022 liiketoiminnasta saatu nettorahavirta oli 1 474 miljoonaa
euroa, 1 151 miljoonaa euroa laskua vuodesta 2021, jolloin
liiketoiminnasta saatu nettorahavirta oli 2 625 miljoonaa euroa.
Lasku johtui kasvaneesta sitoutuneesta nettokäyttöpääomasta, joka
oli 1 843 miljoonaa euroa vuonna 2022 verrattuna vuoteen 2021,
jolloin nettokäyttöpääomaan sitoutui 268 miljoonaa euroa.
Tätä osittain tasoitti 3 813 miljoonan euron tilikauden voitto,
oikaistuna ei-kassavaikutteisilla erillä, joka kasvoi 455 miljoonaa
euroa verrattuna 3 358 miljoonaa euroon vuonna 2021. Pääasialliset
tekijät nettokäyttöpääoman sitoutumisen kasvuun verrattuna
vuoteen 2021 olivat vaihto-omaisuuden kasvu 991 miljoonalla eurolla
verrattuna 48 miljoonan euron kasvuun vuonna 2021 sekä saamisten
kasvu 451 miljoonalla eurolla verrattuna saamisten laskuun
239 miljoonalla eurolla vuonna 2021. Näitä osittain tasoitti velkojen
lasku 401 miljoonalla eurolla verrattuna velkojen laskuun 459 miljoonalla
eurolla vuonna 2021. Vuonna 2022 velkojen lasku johtui pääasiassa
asiakassopimuksiin perustuvien velkojen laskusta, uudelleenjärjestely-
ja muihin niihin koskeviin kuluihin liittyvistä ulosmenevistä rahavirroista
sekä työntekijöiden tulospalkkioihin liittyvien velkojen laskusta,
mitä ostovelkojen kasvu osittain tasoitti.
Liiketoiminnasta saatu nettorahavirta vuonna 2022 sisälsi 381 miljoonaa
euroa maksettuja veroja, kasvua 67 miljoonaa euroa verrattuna
314 miljoonaan euroon vuonna 2021, 65 miljoonaa euroa saatuja
korkoja, verrattuna 41 miljoonaan euroon vuonna 2021, sekä
180 miljoona euroa maksettuja korkoja verrattuna 192 miljoonaan
euroon vuonna 2021.
Investointeihin käytetty nettorahavirta vuonna 2022 oli 1 880 miljoonaa
euroa, mikä oli kasvua 85 miljoonalla eurolla verrattuna vuoteen 2021,
jolloin investointeihin käytetty nettorahavirta oli 1 795 miljoonaa
euroa. Ulosmenevä rahavirta johtui pääasiassa 1 198 miljoonan euron
ulosmenevästä nettorahavirrasta korollisiin sijoituksiin vuonna 2022
verrattuna 1 447 miljoonan euron ulosmenevään nettorahavirtaan
vuonna 2021, 601 miljoonan euron käyttöomaisuusinvestoinneista
vuonna 2022, kun vuonna 2021 käyttöomaisuusinvestoinnit olivat
560 miljoonaa euroa sekä 66 miljoonan euron ulosmenevästä
nettorahavirrasta muihin pitkäaikaisiin sijoituksiin vuonna 2022
verrattuna 200 miljoonaan sisääntulevaan nettorahavirtaan
vuonna 2021.
Keskeiset käyttöomaisuusinvestoinnit vuonna 2022 kohdistuivat
T&K-toiminnassa käytettäviin laitteisiin, testauslaitteisiin, tietoliikenne-
ja pilvipalvelulaitteistoon, toimipisteiden, telakoiden ja vesialusten
korjauksiin ja parannuksiin.
Vuonna 2022 rahoitustoimintoihin käytetty nettorahavirta oli
837 miljoonaa euroa, kun se vuonna 2021 oli 1 212 miljoonaa euroa.
Vuonna 2022 käytetty nettorahavirta johtui pääasiassa maksetuista
osingoista 353 miljoonaa euroa, omien osakkeiden hankinnasta
300 miljoonaa euroa sekä vuokrasopimusvelkojen lyhennyksistä
217 miljoonaa euroa. Vuonna 2021 käytetty nettorahavirta johtui
pääasiassa pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksusta 927 miljoonaa euroa
sekä vuokrasopimusvelkojen lyhennyksistä 226 miljoonaa euroa.
* Ei-IFRS-tunnusluku. Lisätietoja ei-IFRS-tunnuslukujen määritelmistä ja täsmäytyksestä lähimpään
vastaavaan IFRS-tunnuslukuun on “Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat” -osiossa.
Hallituksen toimintakertomus
15
Rahoitusvarat ja -velat
Nokian nettokassa ja korolliset sijoitukset* olivat 31.12.2022 yhteensä
4 767 miljoonaa euroa muodostuen 9 244 miljoonan euron kassasta ja
korollisista sijoituksista* sekä 4 477 miljoonan euron pitkäaikaisista ja
lyhytaikaisista korollisista veloista.
Nokian kassa ja korolliset sijoitukset* ovat pääosin euroina. Korolliset
sijoitukset sisältävät pääosin korkealaatuisia rahamarkkina- ja
kiinteätuottoisia arvopapereita tarkoin maturiteettirajoituksin.
Nokialla on lisäksi 1 500 miljoonan euron luottolimiittisopimus
likviditeettitarkoituksiin. Luottolimiittisopimukseen ei liity
rahoituskovenantteja eikä siitä ole nostettu varoja.
31.12.2022 Nokian korollinen velka sisälsi 750 miljoonaa euroa vuonna
2024 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 500 miljoonaa euroa vuonna
2025 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 500 miljoonan euron vuonna
2025 erääntyvän Euroopan investointipankilta nostetun T&K-lainan,
250 miljoonan euron Pohjoismaiden Investointipankilta nostetun T&K-
lainan, jonka lopullinen eräpäivä on 2025, 750 miljoonaa euroa vuonna
2026 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 500 miljoonaa Yhdysvaltain
dollaria vuonna 2027 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 500 miljoonaa
euroa vuonna 2028 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja, 74 miljoonaa
Yhdysvaltain dollaria vuonna 2028 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja,
206 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2029 erääntyviä
joukkovelkakirjalainoja, 500 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna
2039 erääntyviä joukkovelkakirjalainoja sekä 162 miljoonaa euroa
muita velkoja. Euromääräiset vuosina 2024, 2025, 2026 ja 2028
erääntyvät joukkovelkakirjalainat sekä Yhdysvaltain dollarin määräiset
vuosina 2027 ja 2039 erääntyvät joukkovelkakirjalainat ovat Nokia
Oyj:n liikkeeseenlaskemia, kun taas vuosina 2028 ja 2029 erääntyvät
joukkovelkakirjalainat ovat alun perin Lucent Technologies Inc:n, Nokia
of America Corporationin edeltäjän (Nokian kokonaan omistama
tytäryhtiö, joka oli aiemmin nimeltään Alcatel-Lucent USA Inc.)
liikkeeseenlaskemia. Lainat Pohjoismaiden Investointipankilta ja
Euroopan investointipankilta ovat Nokia Oyj:n nostamia. Lisätietoja
korollisista veloistamme on esitetty konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 20, Korolliset velat.
Kesäkuussa 2021 Nokia käytti optionsa pidentää 1 500 miljoonan
euron luottolimiittisopimuksensa maturiteettia. Pidennyksen
seurauksena 1 412 miljoonan euron osuus luottolimiittisopimuksesta
erääntyy kesäkuussa 2026 ja 88 miljoonan euron osuus
luottolimiittisopimuksesta erääntyy kesäkuussa 2024.
Uskomme, että 9 244 miljoonan euron kassa ja korolliset sijoitukset*
sekä luottolimiittisopimus, josta ei ole nostettu varoja, riittävät
tulevien käyttöpääomatarpeiden, käyttöomaisuusinvestointien, T&K-
investointien, strukturoidun rahoituksen, venture fund -sitoumusten,
yritysostojen ja velanhoidon rahoittamiseen ainakin vuoden 2023
loppuun asti. Nokian tämänhetkisten luottoluokituksien, S&P
Global Ratings: BBB- (31.12.2022 luottoluokitus oli BB+), Moody’s:
Ba1 (31.12.2022 luottoluokitus oli Ba2) ja Fitch: BBB-, vuoksi
uskomme pääomamarkkinoiden olevan käytettävissämme, mikäli
rahoitustarvetta ilmenisi vuonna 2023.
Nokian tavoitteeena on ylläpitää investment grade -tason
luottoluokitukset.
Taseen ulkopuoliset järjestelyt
Nokialla ei ole sijoittajien kannalta merkittäviä taseen ulkopuolisia
järjestelyjä, joilla on tai voisi kohtuudella olettaa olevan vaikutuksia
nykyiseen tai tulevaan taloudelliseen asemaan, myyntiin tai
kustannuksiin, tulokseen, likviditeettiin, käyttöomaisuusinvestointeihin
tai pääomaresursseihin, lukuun ottamatta sitovia ostovelvoitteita,
vuokravastuita, takauksia ja rahoitussitoumuksia, jotka on esitetty
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 27, Vastuusitoumukset ja
oikeudelliset toimet ja liitetiedossa 32, Rahoitusriskien hallinta.
Venture fund -sijoitukset ja sitoumukset
Venture fund -sitoumukset ovat rahoitussitoumuksia listaamattomiin
rahastoihin, jotka tekevät teknologiaan liittyviä sijoituksia. Pääosaa
näistä sijoituksista hallinnoi globaali venture capital -sijoitusyhtiö NGP
Capital, joka panostaa erinomaisiin yrityksiin, jotka edistävät fyysisen
ja virtuaalisen maailman lähentymistä.
Venture fund -sijoitustemme käypä arvo oli 828 miljoonaa euroa
31.12.2022 ja 758 miljoonaa euroa 31.12.2021. Lisätietoa on esitetty
konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 21, Rahoitusinstrumenttien
käypä arvo.
Venture fund -sitoumuksemme olivat 433 miljoonaa euroa
31.12.2022 ja 137 miljoonaa euroa 31.12.2021. Nokia on
venture fund -rahastojen äänettömänä osakkaana sitoutunut
pääomamaksuihin ja on oikeutettu rahavarojen jakoon kunkin
osakassopimuksen ja rahaston toiminnan mukaan. Lisätietoa
vastuusitoumuksista on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa
27, Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet.
Treasuryn ohjesääntö
Treasury-toimintojen hallinto perustuu Nokian toimitusjohtajan
hallituksen sille myöntämän valtuutuksen puitteissa hyväksymään
treasuryn ohjesääntöön, ja sitä täydentää konsernin talous- ja
rahoitusjohtajan hyväksymät menettelytavat, jotka koskevat mm.
valuutta- ja korkoriskien hallintaa sekä likviditeetti- ja luottoriskien
hallintaa. Treasury-toimintojen likviditeetin ja pääomarakenteen
hallinnan tavoitteena on turvata riittävä likviditeetti ja rahoitus
myös epäsuotuisina aikoina sekä varmistaa, ettei rahoituksen
saatavuus rajoita kohtuuttomasti Nokian mahdollisuuksia toteuttaa
liiketoimintasuunnitelmiaan ja pitkän aikavälin strategiaansa.
Konsernin treasury-toimintojen toimintamalli on riskiä välttävä.
Taloudellinen katsaus
jatkoa
* Ei-IFRS-tunnusluku. Lisätietoja ei-IFRS-tunnuslukujen määritelmistä ja täsmäytyksestä lähimpään
vastaavaan IFRS-tunnuslukuun on “Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat” -osiossa.
16
Valuuttakurssien vaikutus
Olemme maailmanlaajuisesti toimiva yhtiö, jonka liikevaihto syntyy
useissa maissa ja jonka laskutus tapahtuu useissa eri valuutoissa.
Tämän vuoksi liiketoimintamme ja sen tulos ovat alttiita vaihteluille
raportointivaluuttamme euron sekä muiden valuuttojen, kuten
Yhdysvaltojen dollarin, vaihtokursseissa. Valuuttapositioidemme
suuruus vaihtelee eri markkina-alueiden liikevaihdon ja kulujen mukaan
sekä näillä markkina-alueilla tapahtuvassa liiketoiminnassa käytettävien
valuuttojen mukaan. Merkittävillä valuuttakurssivaihteluilla saattaa olla
vaikutusta myös kilpailijoihimme ja sitä kautta kilpailuasemaamme ja
siihen liittyviin hintapaineisiin.
Vähentääksemme valuuttakurssivaihteluiden vaikutusta tulokseemme
suojaamme olennaiset valuuttariskit (liikevaihto vähennettynä
kuluilla kyseisessä valuutassa) yleensä 12 kuukauteen asti
ulottuvalla suojaushorisontilla. Suurimpaan osaan näitä suojauksia
sovelletaan rahavirran suojauslaskentaa tuloslaskelman vaihteluiden
vähentämiseksi.
Vuonna 2022 noin 25 % konsernin liikevaihdosta ja kokonaiskuluista
olivat euromääräisiä ja noin 50 % konsernin liikevaihdosta ja
kokonaiskuluista oli Yhdysvaltojen dollareissa. Vuonna 2022 noin
5 % konsernin liikevaihdosta ja kokonaiskuluista oli Kiinan juaneissa.
Liikevaihdon ja kokonaiskulujen keskimääräinen valuuttajakauma:
Valuutta
2022
2021
Liikevaihto
Kokonaiskulut
Liikevaihto
Kokonaiskulut
EUR
~25 %
~25 %
~25 %
~25 %
USD
~50 %
~50 %
~50 %
~50 %
CNY
~5 %
~5 %
~5 %
~5 %
Muut
~20 %
~20 %
~20 %
~20 %
Yhteensä
~100 %
~100 %
~100 %
~100 %
Edellisvuoteen verrattuna Yhdysvaltain dollari oli vuonna 2022
kokonaisuudessaan edellisvuotta vahvempi euroa vastaan.
Edellisvuotta vahvemmalla Yhdysvaltain dollarilla vuonna 2022 oli
merkittävä positiivinen vaikutus euromääräiseen liikevaihtoomme.
Vahvempi Yhdysvaltain dollari kuitenkin myös merkittävästi nosti
hankinnan ja valmistuksen kuluja sekä nosti hieman liiketoiminnan
kuluja edellisvuoteen verrattuna. Ennen suojausta Yhdysvaltain
dollarin vahvistumisella euroa vastaan edellisvuoteen verrattuna
oli positiivinen vaikutus liikevoittoomme vuonna 2022.
Lisätietoa instrumenteista, joita käytämme suojaustoimenpiteiden
yhteydessä, on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 32, Rahoitusriskien
hallinta. Ks. lisätietoa myös osiosta “Hallituksen toimintakertomus –
Riskitekijät”.
Hallituksen toimintakertomus
17
Kestävä
kehitys ja
vastuullisuus
Kestävä kehitys ja vastuullisuus
aiheille, joilla on myös suurin vaikutus
kestävään kehitykseen ja jotka määrittävät
toimintamme rakenteen ja painopisteet.
Strategiamme ja lähestymistapamme
ytimessä on toiminta-ajatuksemme:
luomme teknologiaa, joka auttaa maailmaa
toimimaan yhdessä.
Vuonna 2022 lanseerasimme päivitetyn
ESG-strategiamme (Environment, Social and
Governance) sekä uuden pakollisen ESG-
koulutuksen, jonka suoritti yli 97 % kaikista
työntekijöistämme. Päivitetyn strategian
tavoitteena on maksimoida vaikutuksemme
Nokialle oleellisimmilla osa-alueilla.
Strategia on olennainen osa liiketoiminta-
ja teknologiastrategioitamme ja vaikuttaa
siihen, miten teemme liiketoimintapäätöksiä
ja kehitämme tuotteita ja ratkaisuja. Strategia
rakentuu viidelle painopistealueelle, joilla
pyrimme erottumaan ja luomaan konkreettisia
etuja ympäristölle ja yhteiskunnalle: ympäristö
(ilmasto ja kiertotalous), teollisuuden
Uskomme, että luomamme ja
toimittamamme teknologia ja sen
myönteiset vaikutukset ovat keskeisin
keinomme edistää YK:n kestävän kehityksen
tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi
uskomme, että teknologiamme myönteiset
vaikutukset ovat merkittävästi suuremmat
kuin sen mahdolliset kielteiset vaikutukset.
Tuotteemme, ratkaisumme ja palvelumme
pystyvät edistämään sosiaalista,
ekologista ja taloudellista kehitystä.
Lisäksi digitalisaatio ja verkkoyhteydet
voivat olla avainasemassa maailman
suurimpien haasteiden, kuten tuottavuuden
hidastuneen kasvun, ilmastonmuutoksen
ja tasavertaisten mahdollisuuksien
puutteen ratkaisemisessa. Tuotteemme ja
ratkaisumme digitalisoivat eri toimialoja ja
kaupunkeja, mikä auttaa niitä vähentämään
hiilidioksidipäästöjään ja kasvattamaan
tehokkuutta, tuottavuutta ja turvallisuutta.
Tuemme energiateollisuuden siirtymää
tulevaan uusiutuvien ja älykkäiden verkkojen
maailmaan. Digitalisaatio ja verkkoyhteydet
edistävät tasa-arvoisempaa ja turvallisempaa
yhteiskuntaa sekä terveydenhoidon,
koulutuksen ja potentiaalisten taloudellisten
mahdollisuuksien saatavuutta. Ne
voivat olla keskeisiä myös puhtaamman
ja turvallisemman maapallon,
päästövähennysten sekä luonnonvarojen
tehokkaamman käytön ja uudelleenkäytön
kannalta. Pyrimme maksimoimaan
teknologiamme myönteiset vaikutukset eli
kasvattamaan ekologista kädenjälkeämme.
Samalla meidän on jatkuvasti pyrittävä
pienentämään toimintamme mahdollisia
kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja
yhteiskuntaan parantamalla jatkuvasti
tuotesuunnittelua ja vastuullisia
liiketoimintatapoja Nokiassa ja koko
arvoketjussamme. Tästä muodostuu
jalanjälkemme. Menettelyohjeemme,
prosessimme ja hallintajärjestelmämme
on laadittu kansainvälisten viitekehysten
mukaisesti. Liiketoimintamallimme on
kuvattu tämän katsauksen kohdassa
”Liiketoimintakatsaus”.
Toimintamme tarkoitus,
strategiamme ja tavoitteemme
Vastuullisuustyömme pohjautuu
liiketoimintamme kannalta olennaisimmille
Keskeiset
strategiset ESG
painopistealueet
18
Olla johtaja energiatehokkuudessa ja
kiertotalouden ratkaisuissa
Tarjoamme verkkoyhteyksiä ja digitaalisia ratkaisuja,
jotka muuttavat yhteiskuntaa kestävällä tavalla
Tietoturvasta ja tietosuojasta tulee maineemme ja
tuotetarjoustemme kulmakivi
Kavennamme digitaalista kahtiajakoa verkkoyhteyksiemme
ja digitaalisten ratkaisujemme kautta
Ottaa ennakoiva ja arvoihin perustuva rooli
ajaaksemme vastuullisen liiketoiminnan ratkaisuja
sekä sisäisesti että arvoketjussamme
Ympäristö
Teollisuuden
digitalisoituminen
Tietoturva ja
tietosuoja
Digitaalisen
kahtiajaon
kaventa-
minen
Vastuullinen
liiketoiminta
Uusi olennaisuusmatriisimme
Olennaisimmiksi tunnistetut aiheet ovat
pysyneet suurelta osin muuttumattomina
vuoden 2019 päivityksen jälkeen; ilmasto,
eettiset liiketoimintakäytännöt ja se,
miten Nokian tuotteet voivat mahdollistaa
muutoksen muilla toimialoilla, kaupungeissa ja
yhteiskunnassa, ovat edelleen olennaisimpia
aiheita. Aiheet, joiden olennaisuus on
kasvanut eniten, ovat tietosuoja ja tietoturva,
vastuullinen hankinta ja kiertotalous.
Luonnon monimuotoisuus otettiin myös
ensimmäistä kertaa mukaan matriisin
ylimpään neljännekseen, ja sen potentiaalisten
vaikutusten arviointi suhteessa Nokian
liiketoimintaan on parhaillaan käynnissä.
digitalisaatio, tietoturva ja tietosuoja,
digitaalisen kahtiajaon kaventaminen ja
vastuullinen liiketoiminta.
Ympäristön
kannalta keskitymme kahteen
alueeseen: ilmastoon ja kiertotalouteen.
Toimintamme suurimmat päästöt aiheutuvat
tuotteidemme käytöstä asiakkaidemme
verkoissa. Näiden päästöjen vähentämiseksi
tavoitteenamme on saavuttaa johtava
asema energiatehokkuudessa kehittämällä
mikrosiruratkaisuihin, ohjelmistoihin ja
järjestelmiin liittyvää työtämme sekä
mahdollisuuksiamme verkkojen optimointiin
energiankäytön suunnittelulla ja ekologisella
toiminnalla. Kiertotaloudessa keskitymme
mahdollisuuksiin edistää laitteiden
kierrätettävyyttä ja hallita keskeisten raaka-
aineiden hankintaa ja uudelleenkäyttöä.
Teollisuuden digitalisaatio
tarjoaa tilaisuuden
muuntaa kestävästi eri toimialoja ja
kaupunkeja digitalisaation ja verkkoyhteyksien
avulla. Yritysasiakasliiketoiminnassamme
tarjoamme teollisuudelle ja kaupungeille
ratkaisuja, jotka voivat mahdollistaa hiilestä
irtautumisen, luonnonvarojen tehokkaan
käytön ja turvallisuuden. Tällä on paljon
suurempi vaikutus maailman hiilijalanjälkeen
kuin oman hiilijalanjälkemme pienentämisellä.
On kuitenkin tärkeää pyrkiä pienentämään
molempia.
Tietoturva ja tietosuoja
ovat maineemme
ja tuotelupauksemme kulmakiviä.
Tuotekehityksessä noudatamme Design
for Security -menetelmää, jossa tietoturva
sisällytetään tuotekehityksen elinkaareen
alusta asti ja jossa asiakkaille tarjottaville
palveluille asetetaan tiukka vähimmäistaso.
Nokian asiakasturvallisuustiimi koostuu
tietoturva-asiantuntijoista, jotka tekevät
yhteistyötä asiakkaidemme kanssa
rakentaakseen ja ylläpitääkseen turvallisia
verkkoja kriittistä televiestintäinfrastruktuuria
koskevan kansallisen sääntelyn mukaisesti.
Tavoitteenamme on
kaventaa
digitaalista kahtiajakoa
palvelemalla eri
väestöryhmiä laajalla tuotevalikoimalla
ja digitaitokoulutuksilla sekä valituilla
kumppanuuksilla muissa kuin maanpäällisissä
toiminnoissa. Yhteenliitettävyys ja digitaaliset
taidot edistävät ihmisten tasa-arvoisia
mahdollisuuksia saada terveydenhuoltoa,
koulutusta ja työtä sekä pienyrittäjien
mahdollisuuksia osallistua digitalouteen.
Vastuullisessa liiketoiminnassa
pyrimme
varmistamaan, että liiketoimintakäytäntömme
ovat linjassa eettisten ja vastuullisten
arvojemme kanssa. Sovellamme
lähestymistapaa niin sisäisesti kuin
toimitus- ja koko arvoketjussamme
parantamalla yhteistyönä ympäristöön
liittyviä järjestelmätason ongelmia,
estämällä teknologian väärinkäyttöä (ja
ajamalla vastuullisia tekoälyperiaatteita),
edistämällä eettisyyttä, ihmisoikeuksia,
osallisuutta, monimuotoisuutta sekä
työoloja ja vaikuttamalla uusien standardien
vastuulliseen kehittämiseen.
Olennaisuusarviointi
Osana strategiamme päivitystä ja hyvän
käytännön mukaisesti teimme keväällä
2022 olennaisuusarvioinnin ulkopuolisen
konsultin kanssa. Arviointi perustuu
kestävään kehitykseen vaikuttavien globaalien
makrotrendien taustatutkimukseen,
sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien edustajien
(mukaan lukien työntekijät, asiakkaat,
sijoittajat, tavarantoimittajat, kumppanit,
kansalaisjärjestöt ja tutkijat) haastatteluihin
ja kyselyyn sekä kestävän kehityksen
asiantuntijoiden näkemyksiin.
Alla olevassa kuvassa on uuden
olennaisuusmatriisimme oikea yläneljännes,
jossa näkyvät liiketoimintamme,
sidosryhmiemme, talouden ja ympäristön
kannalta tärkeimmät aiheet. Nokian kannalta
tärkeimmät aiheet ovat:
■
ilmastovaikutukset tuotteiden kautta
■
ympäristövaikutukset tuotteiden kautta
ja muutoksen mahdollistaminen muilla
toimialoilla
■
eettiset liiketoimintakäytännöt ja uusien
teknologioiden eettinen käyttö
■
tietosuoja ja tietoturva
■
vastuullinen hankinta
Merkitys Nokian liiketoiminnalle
Eettiset
liiketoimintakäytännöt
Tietosuoja ja
tietoturva
Teollisen
muodonmuutoksen
mahdollistaminen
Ihmisoikeudet
Työntekijöiden
osaaminen
Kiertotalous
Uusien teknologioiden
eettinen käyttö
Läpinäkyvyys
Ympäristövaikutukset
tuotteiden kautta
Digitaalinen
osallisuus
Työterveys- ja
turvallisuus
Miten tuotteet
voivat
mahdollistaa
monimuotoisuutta
ja osallistamista
Monimuotoisuus ja
osallistaminen
Yhteisön
osallistuminen
Nokian omat
ympäristövaikutukset
Luonnon monimuotoisuus
Vaikutuslähtöinen
innovointi
Vastuullinen
hankinta
Merkitys sidosryhmille, taloudelle ja ympäristölle
Mahdollisuus
Riskienhallinta
Hallituksen toimintakertomus
19
Kestävän kehityksen tavoitteet
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG:t) ja niiden alatavoitteet ovat edelleen keskeinen
vastuullisuustyömme viitekehys. Tavoitteet 8, 9 ja 13 ovat liiketoimintamme kannalta olennaisimpia,
ja niillä voimme aikaansaada suurimman myönteisen vaikutuksen. Uskomme digitalisaatiolla ja
verkkoyhteyksillä olevan jatkossakin ratkaiseva rooli jokaisen 17 kestävän kehityksen tavoitteen
edistämisessä ja saavuttamisessa. Verkkosivuillamme on lisää esimerkkejä siitä, miten työmme
edistää jokaista 17 kestävän kehityksen tavoitetta.
Edistää kaikkia osallistavaa
ja kestävää talouskasvua,
täyttä ja tuottavaa työllisyyttä
sekä säällisiä työpaikkoja
Globaalina yrityksenä meillä on merkittäviä
suoria ja epäsuoria taloudellisia vaikutuksia.
Välittömiä taloudellisia vaikutuksiamme ovat
esimerkiksi tavarantoimittajilta ostaminen,
työntekijöillemme maksettavat palkat ja
etuudet, julkiselle sektorille maksettavat
tuloverot sekä yhteisöinvestoinnit.
Suurin välillinen vaikutuksemme koostuu
tarjoamamme teknologian hyödyistä.
Rakentaa kestävää
infrastruktuuria sekä
edistää kestävää teollisuutta
ja innovaatioita
Tavoite 9 on edelleen meille olennaisin
kestävän kehityksen tavoite, sillä autamme
maailmaa toimimaan yhdessä ja parannamme
ihmisten elämää teknologiamme avulla.
Tämä liittyy suoraan liiketoimintamme
ytimeen. Asiakkaillemme toimittamamme
verkot tarjoavat ihmisille yhteyksiä
kaikkialle ja tarjoavat heille lisää tietoa,
enemmän julkisia palveluja ja suurempia
taloudellisia mahdollisuuksia. Tuotteidemme
ja ratkaisujemme tarjoamat yhteydet
ja digitalisaatio ovat kriittisiä tekijöitä
pääomaintensiivisen teollisuuden,
kuten valmistusteollisuuden, kestävässä
muutoksessa.
Toimia kiireellisesti
ilmastonmuutosta ja sen
vaikutuksia vastaan
Ilmastonmuutos on merkittävin kestävän
kehityksen haaste sekä liiketoiminnallemme
että maapallolle. Se edellyttää, että otamme
käyttöön prosessit ja konkreettiset toimet oman
osuutemme toteuttamiseksi. Tarjoamamme
teknologian avulla autamme myös asiakkaita,
muita toimialoja, ihmisiä ja yhteiskuntaa
digitalisoimaan teollisuusprosesseja
siten, että niistä tulee ennakoivampia,
tuottavampia ja vähäpäästöisempiä.
Olemme asettaneet kunnianhimoisen
tieteeseen perustuvan tavoitteen (SBT)
1,5 celsiusasteen lämpenemisskenaarion
mukaisesti vähentääksemme Scope 1-, 2- ja
3-kasvihuonekaasupäästöjä 50 prosentilla
vuosina 2019–2030. Tavoitteeseen kuuluu
myös nettonollapäästöjen saavuttaminen
vuoteen 2050 mennessä.
Kestävä kehitys ja vastuullisuus
jatkoa
20
Tavoite 8:
Tavoite 9:
Tavoite 13:
Keskeiset kestävän kehityksen tavoitteet
Tavoitteemme on määritelty kestävän kehityksen strategiassamme, ja ne jakautuvat lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteisiin.
Keskeiset tavoitteet on lueteltu alla olevassa taulukossa.
Valikoitujen ESG tavoitteiden tilanne ja kehitys vuonna 2022
Painopistealue
Ta-
voite-
vuosi
Lähtö-
vuosi
Tavoite
Vuoden 2022 tulokset
Tavoitetila
Ympäristö
Ilmasto
2030
2019
Tieteeseen perustuva tavoitteemme
(SBT): Vähentää kasvihuonekaasupäästöjä
arvoketjussamme (Scope 1, 2 ja 3)
50 %:lla vuosina 2019–2030 ja saavuttaa
nettonollapäästöt vuoteen 2050
mennessä.
SBT:n alaiset päästöt olivat 37 627 000
tCO
2
e
(1)
, mikä on odotetusti 13 % suurempi
kuin kumulatiivinen hiilibudjettimme
vuosille 2020–2022, jos lineaarista
vähennystä odotetaan vuodesta 2019
alkaen. Kokonaispäästöt jäivät kuitenkin
vuoden 2021 tasolle. Emme kuitenkaan
odota, että päästöjen vähentäminen
arvoketjussamme etenisi lineaarisesti.
Haluamme saavuttaa tavoitteemme
vähentää päästöjä 50 %:lla vuoteen
2030 mennessä, sillä odotamme
näkevämme vaikutuksen kasvavan
sitä mukaa, kun energiatehokkaampia
tuotteita ja valikoimamme ominaisuuksia
otetaan käyttöön ja sähköverkon
hiilidioksidipäästöjen vähentäminen jatkuu
maailmanlaajuisesti.
Ei etene
suunnitellusti
2030
2019
Kokoonpanotoimittajamme saavuttavat
nettonollapäästöt vuoteen 2030
mennessä.
Kokoonpanotoimittajiemme päästöt olivat
46 000 tCO
2
e, mikä on 39 %:n vähennys
vuoteen 2019 verrattuna.
Etenee
suunnitellusti
2030
2019
Toimittajamme vähentävät
kasvihuonekaasupäästöjä 50 %:lla vuoteen
2030 mennessä.
(2)
Toimittajiemme päästöt olivat 683 700
tCO
2
e, mikä on 78 %:n vähennys vuoteen
2019 verrattuna. Koska tämä kuitenkin
sisältää satojen toimittajien päästötiedot
ja allokoitujen päästötietojen laatu on ollut
huolenaihe, olemme tietoisia siitä, että osa
vähennyksistä saattaa johtua raportoidun
datan laadusta.
Etenee
suunnitellusti
2022
N/A
Saavuttaa uusiutuvista energialähteistä
tuotetun sähkön 60 prosenttinen
käyttöaste toimipisteissämme.
Saavutimme uusiutuvan sähkön
63 prosenttisen käyttöasteen
toimipaikoissamme.
Saavutettu
2022
2019
45 %:n vähennys toimipaikkojen
kasvihuonekaasupäästöihin.
54 %:n vähennys toimipaikkojen
kasvihuonekaasupäästöihin.
Saavutettu
Kiertotalous
2022
N/A
Toimipaikkojen jätteestä 75 % ohjataan
muualle kuin kaatopaikalle.
Toimipaikkojen jätteestä 80 % ohjattiin
muualle kuin kaatopaikalle.
Saavutettu
Digitaalisen kahtiajaon kaventaminen
Tuoda
verkkoyhteyksiä
uusille alueille
ja sinne, missä
kapasiteetti ei
ole kattava
2030
2021
Autamme asiakkaitamme luomaan
yhteydet seuraaville kahdelle miljardille
(Nokian radioasiakkaiden verkkojen
liittymämäärällä mitattuna) vuoteen
2030 mennessä.
Nokian pitkän aikavälin tavoitteen
mukaisesti teemme yhteistyötä
asiakkaidemme kanssa tarjotaksemme
laajakaistapohjaisia digitaalisia
palveluita yhä useammille liittymille.
Mobiililaajakaistaliittymien määrä Nokian
radioasiakkaiden verkoissa on kasvanut
vuodesta 2021 vuoden 2022 loppuun
400 miljoonalla
(3)
.
Etenee
suunnitellusti
2025
2021
Hyödyntää Nokian teknologiaa, kykyjä ja
varoja parantaaksemme 1 500 000 ihmisen
elämää sosiaalisten digitalisaatioprojektien,
digitaalisten taitojen kehittämisen ja
verkkoyhteyksien muodostamisen kautta
vuoteen 2025 mennessä.
(4)
Tavoitimme 560 702 suoraa edunsaajaa
sosiaalisten digitalisaatioprojektien,
digitaalisten taitojen osallistamisen
rakentamisen, verkkoyhteyksien
muodostamisen sekä osallisuuden,
tasa-arvon ja monimuotoisuuden
parantamisen kautta.
Etenee
suunnitellusti
Hallituksen toimintakertomus
21
Kestävä kehitys ja vastuullisuus
jatkoa
Painopistealue
Ta-
voite-
vuosi
Lähtö-
vuosi
Tavoite
Vuoden 2022 tulokset
Tavoitetila
Vastuullinen liiketoiminta
Terveys &
turvallisuus
2030
2016
Korkean riskitason toimintaa harjoittavista
toimittajistamme 100 % saavuttaa
vähintään tason 4/5 (Health & Safety
preferred supplier status) työterveyden
ja turvallisuuden kypsyysarviossa.
Vuonna 2022 21 % relevanteista
toimittajistamme saavutti vähintään tason
4/5 (Health & Safety preferred supplier
status) työterveyden ja turvallisuuden
kypsyysarviossa.
Etenee
suunnitellusti
Monimuotoisuus
& osallisuus
2022
N/A
Naisten osuus kaikista ulkoisista
rekrytoinneistamme on vähintään 26 %.
Naisten osuus ulkoisista rekrytoinneista
oli 27 %. Saavutimme vuoden
2022 tavoitteemme parantamalla
markkinointiamme, viestintäämme ja
rekrytointiamme, jotta Nokia erottuisi
monimuotoisuutta tukevana työnantajana
ja houkuttelisi monipuolisia osaajia.
Saavutettu
Etiikka &
vaatimusten-
mukaisuus
2030
2016
85 % työntekijöistä/ linjaesihenkilöistä
suhtautuu myönteisesti eettisyyteen
ja vaatimustenmukaisuuteen.
Edistymistä suhteessa tavoitteeseen
mitattiin myönteisinä vastauksina
seuraavaan kysymykseen
henkilöstökyselyssämme: ”Linjaesihenkilöni
näyttää positiivista esimerkkiä toimimalla
vastuullisesti.” Vastauksista 88 % oli
myönteisiä.
Saavutettu
2022
N/A
95 % työntekijöistämme on käynyt eettisen
liiketoiminnan koulutuksen.
98 % työntekijöistä on käynyt koulutuksen.
Saavutettu
Ihmisoikeudet
2022
N/A
Olemme suorittaneet toisen Global
Network Initiative (GNI) -arvioinnin, jonka
mukaan Nokian katsotaan osoittaneen
vilpitöntä pyrkimystä toteuttaa
GNI-periaatteet sananvapauden ja
yksityisyyden alalla.
Suoritimme toisen GNI-arvioinnin loppuun,
jonka tuloksena voimme ylpeänä ilmoittaa,
että Nokian katsotaan osoittaneen
vilpitöntä pyrkimystä toteuttaa
GNI-periaatteet sananvapauden ja
yksityisyyden alalla.
Saavutettu
Vastuullinen
hankinta
2025
2020
80 % toimittajista saa tyydyttävän
kestävän kehityksen pisteytyksen
toimittajien suorituksen
arvioinnissa (sisältää suorituksen eri
vastuullisuusohjelmissamme, kuten
EcoVadis, CDP, konfliktimineraalit).
78 % toimittajista sai tyydyttävän kestävän
kehityksen pisteytyksen.
Etenee
suunnitellusti
(1) tCO
2
e = tonnia hiilidioksidiekvivalenttia.
(2) Viittaa materiaalitoimittajiimme.
(3) Viitelähde: GSMA Intelligence.
(4) Ihmisten elämän parantaminen viittaa tässä yhteydessä 1 500 000 ihmisen digitaalisten yhteyksien ja osallisuuden lisäämiseen.
22
Kestävän kehityksen johtaminen
Nokian hallitus arvioi yhtiön vastuullisuuteen liittyviä riskejä ja tavoitteiden asetantaa sekä Nokian suoriutumista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.
Vuonna 2022 hallitus hyväksyi ilmastonmuutosta ja monimuotoisuutta koskevat keskeiset kestävän kehityksen tavoitteet, jotka sisällytettiin
myös osaksi lyhyen aikavalin tulospalkkiojärjestelmän tavoiteasetantaa. Lisäksi hallitus hyväksyi sosiaalisten vaikutusten budjetin ja uuden
olennaisuusmatriisin sekä tarkasteli kestävän kehityksen strategiaa ja tavoitteita, muuttuvia ESG-vaatimuksia ja -odotuksia, sijoittajien palautetta ja
yhtiön ESG-raportointikäytäntöä. Hallituksen valiokunnat seuraavat lisäksi ympäristön ja yhteiskunnan kehitystä ja niihin liittyviä yhtiön toimia omilla
vastuualueillaan. Vuonna 2022 viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtajalla oli kestävän kehityksen kokonaisvastuu konsernin johtoryhmässä. Uuden
toimintatapamme mukaisesti konsernin johtoryhmä hyväksyy kestävän kehityksen strategian, kokonaistavoitteet ja toimintamallit, joiden mukaisesti
konsernin toiminnot ja liiketoimintaryhmät voivat toimia. Tämä mahdollistaa kunkin liiketoimintaryhmän tulosvastuun ja osallistamisen samalla
kun asianmukainen strateginen ja operatiivisen valvonta säilyy. Riippumattomat neuvostot ja valiokunnat, kuten kestävän kehityksen neuvosto,
ohjaavat ja yhdenmukaistavat strategioita, tavoitteita ja viitekehyksiä. Ne myös varmistavat niiden toteutuksen ja antavat suosituksia konsernin
johtoryhmälle. Kestävän kehityksen hallintajärjestelmä ja vastuut on esitetty alla olevassa kaaviossa.
Nokian
hallitus
Konsernin
johtoryhmä
■
Hyväksyy ESG-strategian ja arvioi ESG-käytännöt, niihin liittyvät riskit ja tavoitteiden asettamisen sekä niiden
toteuttamisen ja tehokkuuden.
■
Hallituksen valiokunnat tarkastelevat vastuullisuuteen liittyviä erillisiä aiheita kukin oman vastuualueensa
mukaisesti, mukaan lukien ESG-raportointi, olennaisuusarviointi, etiikka & vaatimustenmukaisuus,
tietoturva- ja tietosuojakysymykset, yrityskulttuuri, henkilöstöpääoman hallinta ja kestävän kehityksen
näkökulmien sisällyttäminen teknologiaamme.
■
Tarkastaa ja hyväksyy kestävään kehitykseen liittyvien menettelyohjeiden, johtamis- ja toimintajärjestelmien,
strategian, tavoitteiden ja tulosten sekä vuosittaisen vastuullisuusraportin käyttöönoton ja muutokset sekä
näiden vaikutuksen palkitsemiseen.
■
Tarkastelee kestävää kehitystä kokouksissaan ja antaa palautetta vähintään kaksi kertaa vuodessa ja
aihekohtaisten aihealueiden niin vaatiessa.
■
Toimitusjohtaja, talousjohtaja ja liiketoimintaryhmien johtajat arvioivat lisäksi kestävän kehityksen aiheita
vähintään kaksi kertaa vuodessa osana Nokian liiketoimintakatsauksia.
Kestävän kehityksen
neuvosto
■
Ohjaa kestävän kehityksen
strategian, prioriteettien
ja kestävän toiminnan
toteutuksen
yhdenmukaisuutta
Nokiassa.
■
Osallistuu kestävän
kehityksen strategian ja
olennaisuuden arviointiin
sekä tarkastelee kestävän
kehityksen tavoitteita
ja tuloksia.
■
Tarkastelee kestävään
kehitykseen liittyviä riskejä
ja mahdollisuuksia.
Jäsenet
Kaikkia liiketoimintaryhmiä,
asiakaskokemusta, viestintä-
ja yhteiskuntasuhteita,
henkilöstöä, taloutta ja
rahoitusta, strategiaa ja
teknologiaa sekä lakia ja
vaatimustenmukaisuutta
edustavien yksiköiden johtajia.
Kokoontui kymmenen kertaa
vuonna 2022.
Ihmisoikeuksien
huolellisuustarkastuksen
(due diligence) neuvosto
■
Hallinnoi Nokian
ihmisoikeuspolitiikan
ja täytäntöönpanome-
nettelyjen korkean tason
yhdenmukaistamista.
■
Ohjaa Nokian liiketoimintoja
koskevia päätöksiä
ihmisoikeusnäkökulmasta.
■
Varmistaa kaikkien
liiketoimintaryhmien
ja toimintojen välisen
yhdenmukaistamisen
ja asianmukaisten
riskienvähennystoimien
käyttöönoton.
Jäsenet
Lakiasiainjohtaja, viestintä-
ja yhteiskuntasuhdejohtaja,
vaatimustenmukaisuus-
johtaja, ESG-johtaja,
varateknologiajohtaja,
ihmisoikeusasioiden johtaja,
oikeusavustaja, muita johtajia
tarpeen vaatiessa.
Kokoontui kaksi kertaa
vuoden 2022 aikana.
Lahjoitus- ja
sponsorointivaliokunta
■
Asettaa periaatteet
yrityslahjoitusten ja
-investointien
kohdentamiselle
yliopistoille ja yhteisöille.
■
Hyväksyy varoja lahjoitusten
jakamiseen
ja arvioi suuria
sponsorointeja.
■
Arvioi kaikkien
lahjoitusohjelmien
vaikutuksia.
Jäsenet
Talous- ja rahoitusjohtaja,
viestintä- ja yhteiskuntasuh-
dejohtaja, henkilöstöjohtaja,
varateknologiajohtaja,
vaatimustenmukaisuusjohta-
ja, rahoituksen
vara-asiakaskokemus-
johtaja.
Kokoontui kaksi kertaa
vuonna 2022.
Osallisuuden ja
monimuotoisuuden
ohjausvaliokunta
■
Tarkastelee vuotuisia
osallisuuden ja
monimuotoisuuden (I&D)
suunnitelmia.
■
Asettaa koko Nokiaa
koskevat I&D-tavoitteet
ja mittaa vaikutusta ja
tavoitteita.
■
Arvioi liiketoimintaryhmien
I&D-toimia ja antaa
palautetta
liiketoimintaryhmille.
Jäsenet
Lakiasiainjohtaja, Osallisuus
ja monimuotoisuus -yksikön
johtaja, muita johtajia
liiketoimintaryhmistä,
henkilöstöhallinnosta,
ESG:stä, lakipuolelta sekä
työntekijöiden resurssiryh-
mien edustajia.
Kokoontui kaksi kertaa
vuoden 2022 aikana.
Hallituksen toimintakertomus
23
ESG-yksikkö
Yhtiön ESG-yksikkö ohjaa ESG-strategian toteuttamista ja
tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavia toimia operatiivisella
tasolla. Asiatuntijat antavat faktoihin perustuvaa palautetta
eri yksiköille ja liiketoimintaryhmille. Varmistaa, että
yritysvastuuraportointi on vaatimusten ja asetusten mukainen.
Ethics and Compliance –yksikkö
Tukee työntekijöitä koulutuksella ja ohjauksella edistäen
eettistä päätöksentekoa ja valintoja, jotka ovat yhteneväisiä
arvojemme, käytäntöjemme ja lakiemme kanssa. Edistää
avointa raportointikulttuuria ja valvoo vahvoja ja puolueettomia
raportointi-, tutkinta- ja korjausprosesseja.
■
tuoteturvallisuus
■
ympäristöonnettomuudet
■
terveys ja turvallisuus
■
tietosuoja ja tietoturva, mukaan lukien
kyberturvallisuusuhat
■
mahdolliset ihmisoikeusloukkaukset
tarjoamamme teknologian väärinkäytön
vuoksi
■
mahdollinen ihmisoikeuksien,
oikeudenmukaisten työolojen, ympäristön
ja yhteisöjen kunnioituksen puute
toiminnassamme ja toimitusketjuissamme
■
lainsäädännön tai toimittaja- ja
asiakasvaatimustemme noudattamatta
jättäminen
■
eettisten normien, mukaan lukien
toimintaohjeidemme rikkominen
■
työkiistat ja lakot
■
kykenemättömyys pitää palveluksessa,
motivoida, kehittää ja rekrytoida
asianmukaisesti koulutettuja työntekijöitä
■
ostoboikotit ja brändimme julkinen
vahingoittaminen
Riskienhallinta
Kestävään kehitykseen liittyvät
riskit ja mahdollisuudet ovat osa
riskienhallintajärjestelmäämme. Tunnistamme
ja pyrimme vähentämään liiketoimintaamme
liittyviä mahdollisia riskejä ja kielteisiä
vaikutuksia, jotka voivat liittyä teknologiaan,
toimitusketjuun, ilmastoon tai ihmisiin. Samalla
edistämme liiketoimintamme sisäisiä ja
ulkoisia mahdollisuuksia edistää YK:n kestävän
kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Meillä on
selkeät menettelyohjeet ja prosessit jokaiselle
tunnistetulle olennaiselle kestävän kehityksen
riskille, mukaan lukien toimintaohjeemme,
jotka heijastavat arvojamme ja sisältävät
selkeät ja yksinkertaiset työtapaohjeet kaikille
työntekijöille ja yhteistyökumppaneillemme.
Riskienhallintajärjestelmiemme pääpiirteet
on kuvattu osana hallinnointi- ja
ohjausjärjestelmäämme (ks. Hallinto – Nokian
riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja sisäisen
tarkastuksen järjestelmät). Lisäksi tämän raportin
kohdassa ”Riskitekijät” käsitellään tärkeimpiä
toimintaamme vaikuttavia riskitekijöitä. Näitä
riskejä ovat myös kestävän kehityksen aiheet,
joita ovat esimerkiksi seuraavat:
■
tulli- ja verokysymykset, mukaan lukien
verotusta koskevat riita-asiat
■
häiriöt tuotanto-, palvelutuotanto-,
logistiikka- tai toimitusketjussamme
esimerkiksi luonnononnettomuuksien,
sotilastoimien, levottomuuksien, julkisen
terveydenhuollon ja turvallisuuden uhkien
(mukaan lukien tautiepidemiat) vuoksi,
joista monet voivat olla ilmastonmuutoksen
aiheuttamia haittavaikutuksia.
Näiden riskien hallinnasta ja niihin liittyvistä
keskeisistä käytännöistä ja toimista on
lisätietoa jäljempänä kyseisten aiheiden
yhteydessä.
Kestävä kehitys ja vastuullisuus
jatkoa
24
Ympäristö
Suurin ympäristövaikutuksemme syntyy siitä, miten tuotteemme ja ratkaisumme
auttavat muita toimialoja ja kaupunkeja irtautumaan hiilestä ja vähentämään
materiaalien käyttöä. Kutsumme tätä ekologiseksi kädenjäljeksemme, ja se
saavutetaan toimialojen ja yhteiskunnan kestävän muutoksen avulla. Lisätietoa
aiheesta on alla olevassa teollisuuden digitalisaatiota käsittelevässä osiossa.
Omat toimintomme muodostavat vain pienen
osan jalanjäljestämme (noin 1 %), ja ne ovat
vähemmän alttiita luonnonkatastrofeille ja
sääolosuhteille. Pyrimme silti pienentämään
merkittävästi omaa jalanjälkeämme.
Vuonna 2022 liityimme RE100-aloitteeseen
tukeaksemme globaalia tavoitettamme,
jonka mukaan kaikissa toimipisteissämme
käytetään vain uusiutuvaa sähköä vuoteen
2025 mennessä. Voitimme aloitteen parhaan
tulokkaan palkinnon New Yorkin ilmastoviikolla.
Ilmastosaavutuksiamme
Olemme asettaneet tieteeseen perustuvan
kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen
Science Based Targets (SBT) -aloitteen
kautta. Tavoitteenamme on vähentää kaikkia
kasvihuonekaasupäästöjämme (Scope 1, 2 ja 3)
koko arvoketjussamme 50 prosentilla vuosina
2019–2030.
Vuonna 2022 Scope 1
-kasvihuonekaasupäästömme olivat 124
000 tCO
2
e ja Scope 2 -päästömme 135 300
tCO
2
e. Vuoden 2022 lopussa edistymisemme
on ollut Scope 2 -päästöjen osalta odotettua
parempaa, ja jatkamme merkittäviä
parannuksia omassa toiminnassamme.
Scope 3 -päästömme olivat 39 454 200 tCO
2
e,
mikä oli vähemmän kuin edellisvuonna.
Jos lineaarista vähennystä odotetaan
vuodesta 2019 alkaen, vähennyksestä
huolimatta emme ole SBT-tavoitteessamme,
sillä olimme 13 % kumulatiivisen hiilibudjetin
yläpuolella vuosina 2020–2022. Emme
kuitenkaan odota, että päästöjen
vähentäminen arvoketjussamme etenisi
lineaarisesti. Varmistamme jatkossakin, että
pysymme vuosien 2020–2030 kumulatiivisen
hiilibudjetin rajoissa ja saavutamme
tavoitteemme vähentää päästöjä 50 %
vuoteen 2030 mennessä, sillä odotamme
näkevämme vaikutuksen kasvavan sitä
mukaa, kun energiatehokkaampia tuotteita
ja valikoimamme ominaisuuksia otetaan
käyttöön ja sähköverkon hiilidioksidipäästöjen
vähentäminen jatkuu maailmanlaajuisesti.
Omaa jalanjälkeämme pyrimme pienentämään
keskittymällä ilmastoon ja kiertotalouteen.
Tavoitteemme on olla johtava toimija
tuotteiden tehokkuudella ja kiertotalouden
mukaisilla käytännöillä mitattuna.
Ilmasto
Ilmastonmuutos on edelleen merkittävä
riski yhteiskunnalle ja ympäristölle. Se
voi vaikuttaa toimitusketjuumme ja
asiakkaidemme liiketoimintaan sekä
maailmantalouteen ja poliittiseen ja
sosiaaliseen vakauteen. Tunnistamme
tarjoavamme maailmanlaajuisesti tuotteita
ja palveluita, jotka voivat vaikuttaa
ympäristöön ja ilmastoon, koska niiden
valmistus, jakelu ja käyttö vaativat energiaa
ja muita resursseja. Vuonna 2022 95 %
kasvihuonekaasupäästöjen jalanjäljestämme
oli peräisin tuotteistamme, joita asiakkaamme
käyttävät verkoissaan. Voimme vaikuttaa
jalanjälkeemme suoraan parantamalla
jatkuvasti energiankulutusta, kasvattamalla
energiatehokkuutta ja edistämällä innovointia.
Esimerkiksi vuonna 2022 lanseerasimme
nestejäähdytysratkaisun AirScale-
radiotukiasemiimme. Tällä innovatiivisella
ratkaisulla tukiaseman jäähdytysjärjestelmän
käyttämää energiaa voidaan vähentää
jopa 90 %.
Jatkamme innovointia myös kehittämiemme
piiratkaisujen, ohjelmistojen ja laitteistojen
osalta. Muita vuoden aikana luotuja
innovaatioita:
■
AVA for Energy SaaS -ohjelmistoratkaisu,
joka käyttää tekoälyä energiankulutuksen
vähentämiseksi koko verkossa
■
FP5-verkkoprosessori IP-palvelun
reititysalustoilla
■
Quillion-piirisarjamme, joka vähentää
kuitulaajakaistatuotteiden virrankulutusta
50 %:lla. 100 % asiakkaistamme ovat
ottaneet tämän käyttöön
■
Uusi älykäs Radio Access Network
Operations -ratkaisu, joka on
suunniteltu hallinnoimaan 5G-verkkojen
monimutkaisuutta, mukaan lukien
energiankäyttö, koneoppimisen avulla
Tuotteiden energiatehokkuuden
parantamisen lisäksi myös vanhojen
verkkojen modernisointi parantaa
energiatehokkuutta. Vuonna 2022
modernisoimamme asiakastukiasemat
käyttivät keskimäärin 44 % vähemmän
energiaa kuin modernisoimattomat.
Modernisoitujen tuotteiden määrä perustuu
asiakkaiden toimipisteissä vaihdettujen
radioverkkotuotteiden lukumäärään, joiden
tiedot ovat saatavilla maailmanlaajuisessa
tuotekehitystietokannassa raportointivuodelta.
Radioverkkotuotteiden keskimääräinen
energiankulutus perustuu ETSI 202706
-standardin mukaisiin mittauksiin.
Teemme yhteistyötä toimittajiemme
kanssa vähentääksemme alkuvaiheen
välillisiä päästöjämme ja tukeaksemme
heidän kiertotalousperiaatteiden mukaista
toimintaansa ja innovaatioita. Vuonna 2022
jatkoimme ja laajensimme toimittajiemme
sitouttamista ilmastoasioihin, ja 481
avaintoimittajaamme vastasi CDP:n
pyyntöön ilmoittaa ilmastoon liittyviä tietoja
suorituskyvystään. 278 näistä toimittajista
myös asetti päästövähennystavoitteita. Lisäksi
276 toimittajaa vastasi kysymyksiin vedestä
CDP-ohjelman kautta. Ilmastotavoitteiden
saavuttamiseksi kannustimme toimittajia
asettamaan ilmastotavoitteet Science
Based Targets -aloitteen mukaisesti ja
palkitsimme ilmastoasioiden innovaatioita
osana toimittajien Diamond Awards
-ohjelmaamme. Teimme yhteistyötä
loppukokoonpanotoimittajien kanssa vuoteen
2030 ulottuvien nettonollapäästötavoitteiden
toteuttamiseen tarvittavien tiekarttojen
kehittämiseksi.
Logistiikkapäästöjen vähentämiseksi teimme
yhteistyötä logistiikkapalveluntarjoajiemme
kanssa, ja pyrimme kehittämään
biopolttoainepohjaisia kuljetusratkaisuja.
Toteutimme edelleen myös
vähäpäästöisempiä lentoja kestävällä
lentopolttoaineella.
Hallituksen toimintakertomus
25
Kiertotalous
Tavoitteenamme on alamme kiertotalouden
edelläkävijyys. Keskitymme siihen, miten
voimme edistää laitteidemme kierrättämistä
hallinnoimalla keskeisten raaka-aineiden
hankintaa ja uudelleenkäyttöä. Kehitämme
nykyisiä jätehuoltoprosessejamme ja
kiertotalouden mukaisten tuotteiden ja
palveluiden tarjontaa, lisäämme ennakoivasti
tuotteiden takaisinottoa asiakkaiden
modernisointihankkeiden ja käytöstä
poistettavien laitteiden osalta ja lisäämme
kunnostettujen tuotteiden saatavuutta
ja myyntiä. Pyrimme myös lisäämään
kierrätysmateriaalien käyttöä tuotteissamme,
mikä tarkoittaa kierrätetyn muovin,
teräksen, kuparin ja alumiinin isompaa
roolia mekaanisissa osissa.
Pääkohdat
Vuonna 2022 otimme käyttöön uuden
kiertotalousmittarin, joka auttaa meitä
matkallamme kohti kiertotaloutta ja suljettua
materiaalijärjestelmää. Uusi tavoitteemme
on saavuttaa 95 % jätteen kierrätysaste
vuonna 2030.
Uusi kiertotaloustavoitteemme koskee
jätteiden aiheuttajia koko arvoketjussamme.
Näitä ovat 20 eniten jätettä tuottavaa
laitostamme, kuten loppukokoonpanotehtaita,
kokoonpanotoimittajiemme tehtaita,
asennusprojekteja asiakaskohteissa ja
tuotteiden uudelleenkäyttöä. Uuden
tavoitteen tarkoituksena on maksimoida
jätteen kierrätys ja uudelleenkäyttö siten,
että jätettä hävitetään mahdollisimman
vähän. Vuonna 2022 keskityimme
parantamaan jätteiden kierrätystä koskevan
tiedon saatavuutta.
Esittelimme jätteiden kierrätystavoitteemme
loppukokoonpanotoimittajillemme ja
aloitimme suorituskyvyn seurannan ja
pitkän aikavälin tavoitteiden asetannan.
Keskityimme myös materiaalien ja toimittajien
priorisointiin, sillä haluamme edelleen
vähentää neitseellisten materiaalien käyttöä ja
lisätä mekaanisissa osissamme kierrätettyjen
materiaalien, kuten alumiinin, teräksen,
kuparin ja muovin käyttöä.
Tavoitteet:
Vuonna 2022 saavutimme 98 %:n
tavoitteen tinan, tantaalin, volframin ja kullan
jäljitettävyyden ja konfliktittomuuden osalta
ja laajensimme huolellisuustarkastukset
koskemaan kobolttia ja micaa.
2025: Pyrimme saavuttamaan 98 %:n
tavoitteen tinan, tantaalin, volframin ja kullan
jäljitettävyyden ja konfliktittomuuden osalta
ja laajentamaan huolellisuustarkastukset
koskemaan kobolttia, micaa ja kahta
muuta mineraalia.
Osana tuotteidemme kunnostusta ja
uudelleenkäyttöä lähetimme vuonna
2022 noin 2 900 tonnia vanhoja
televiestintälaitteita materiaalien
kierrätykseen ja kunnostimme tai käytimme
uudelleen noin 88 900 laitetta, joiden
yhteispaino oli 400 tonnia.
Julkistimme huolto- ja kunnossapitokeskuksen
avaamisen Saudi-Arabiassa. Keskus on
keskeinen osa alueen kiertotalouden
ekosysteemiä.
Jatkamme CDP-raporttimme ilmastotietojen
yhdenmukaistamista ilmastotoimien
raportointityöryhmän (TCFD) ohjeiden
mukaisesti. CDP on maailmanlaajuinen
organisaatio, joka ylläpitää omaa maailman-
laajuista raportointijärjestelmää sijoittajille,
yrityksille, kaupungeille, valtioille ja alueille
niiden ympäristövaikutusten hallitsemiseksi.
Käytössämme on vankka ympäristöjärjestelmä
ja ympäristöpolitiikka, joita tukevat
dokumentoidut prosessit ja menettelytavat.
Järjestelmä auttaa meitä seuraamaan
edistymistämme ja tunnistamaan tarvittavat
parannukset. Oman toimintamme
jalanjälki on sertifioitu ISO 14001:2015
-ympäristöjärjestelmästandardin mukaisesti,
ja vuoden 2022 lopussa sertifioinnin piiriin
kuuluvien työntekijöiden osuus oli 86 %.
Kestävä kehitys ja vastuullisuus
jatkoa
Niiden toimittajien osuus, joiden kaikki sulatot on tunnistettu
ja jotka ovat saavuttaneet konfliktivapaan statuksen
0 %
20 %
40 %
60 %
80 %
100 %
Mica
68 %
38 %
21 %
5 %
98 %
99 %
Yhdistetty 3TG*
Koboltti
Toimittajat, joiden kaikki sulatot on tunnistettu.
Toimittajat, jotka ovat saavuttaneet konfliktivapaan statuksen
Yhdistetty 3TG näyttää neljä mineraalia yhdessä (tantaali, tina, kulta ja volframi),
ja on raportointimme ydin.
*
26
Teollisuuden digitalisaatio
Digitalisaatio ja verkkoyhteydet ovat olennaisen tärkeä osa ratkaisua, jolla vähennetään teollisuuden
hiilidioksidipäästöjä ja materiaalien käyttöä, mikä vaikuttaa merkittävästi globaaleihin hiilidioksidipäästöihin.
Tämä kädenjälkemme kuvastaa tarjoamiemme teknologiaratkaisujen mahdollistavia vaikutuksia. Pyrimme
kasvattamaan kädenjälkeämme, koska se on tehokkain keinomme vaikuttaa ilmastonmuutokseen.
käytetään kaikkia 5G+-teknologioita,
kuten roboteilla tapahtuvaa koneistusta
ja kokoonpanoa, itsenäisiä kuljetuksia
mobiilirobottien avulla sekä kehittyneitä
laadunvalvontamenetelmiä, mukaan lukien
videoanalytiikkaa. Tehtaan huoltoaikatauluja
ohjaavat lisätyn älyn ja koneoppimisen
sovellukset, jotka hyödyntävät reaaliaikaisia
olosuhdetietoja.
Viimeisimpien, vuonna 2022 kerättyjen
tietojen mukaan Oulun tehtaan tuotanto
on kasvanut 250 % vuodesta 2015 samalla
kun resurssit ja energiankulutus ovat
pysyneet entisellään. Energiankulutus
tuotettua tuotetta kohden väheni, ja lisäksi
sekä prosessivirheet että tuotteiden
markkinoilletuloaika ovat puolittuneet.
Myönteisten ympäristövaikutusten lisäksi
tehdas on tehostanut toimintaansa
lyhentämällä robottien toimitusaikaa 80
%:lla. Lisäksi henkilöstön tehdastyöaika
on lyhentynyt 20 %, mikä on parantanut
työntekijöiden turvallisuutta.
Teemme yhteistyötä asiakkaidemme kanssa
energia-, valmistus-, kuljetus- ja muilla aloilla,
sillä uskomme digitalisaation ratkaisevaan
merkitykseen ilmastonmuutoksen
vastaisessa taistelussa. Vuoden 2022
loppuun mennessä olimme toimittaneet
verkkoyhteys- ja digitalisaatioratkaisuja yli
2 600 yritysasiakkaalle.
Strategiamme mukaisesti tarjoamme
yritysasiakkaillemme matalan latenssin
yhteyksiä, yksityisiä langattomia
verkkoja, antureita sekä tekoäly- ja
koneoppimisratkaisuja. Green Digital
-tuotelupauksemme pohjautuu tälle tuote-
ja palveluvalikoimalle. Laajentaaksemme
ja nopeuttaaksemme sen käyttöönottoa
tunnistamme ekosysteemissämme
menetelmiä, jotka mittaavat käyttöönoton
vaikutuksia entistä paremmin ja ilmaisevat
muutostarpeita.
Nokian oma Oulun tehdas on täysin
digitalisoitu, ja tehdas on tunnettu WEF-
edelläkävijänä ja esimerkkinä siitä, millaisia
vaikutuksia digitalisaatiolla voi olla. Tehtaalla
Digitaalisen kahtiajaon kaventaminen
Vaikka digitalisaatio kiihtyi pandemian aikana, digitaalinen kahtiajako voimistui sekä niiden
ihmisten että monien pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) osalta, jotka eivät
pystyneet osallistumaan digitaaliseen talouteen.
Nokialla on jo paljon koulutusresursseja,
sertifikaatteja ja sosiaalisia hankkeita
hyödynnettäviksi digitaalisten taitojen
kehittämisessä. Yli 40 000 henkilöä on
rekisteröitynyt Nokia 5G -sertifiointiohjelmaan
sen julkistamisen jälkeen vuonna 2020. Kun
pk-yritykset digitalisoituvat ja varmistavat
työntekijöidensä digitaalisten taitojen ja
tietojen päivittämisen ja kehittymisen, ne
tukevat samalla työntekijöiden pysyvyyttä
ja kasvua.
Osana digitaalisen kahtiajaon kaventamisen
painopistealuetta olemme asettaneet uudet
tavoitteet keskipitkälle ja pitkälle aikavälille.
■
Tavoitteenamme on parantaa 1,5 miljoonan
ihmisen elämää vuoteen 2025 mennessä
toteuttamalla yhteiskunnallisia
digitalisaatiohankkeita, kehittämällä
digitaitoja ja tarjoamalla yhteyksiä ja
palveluita ihmisille, joilla niitä ei vielä ole.
■
Vuoteen 2030 mennessä tavoitteenamme
on tarjota 2 miljardia laajakaistapohjaista
digitaalisten palveluiden liittymää.
Vuonna 2022 yhteiskunnalliset hankkeemme
koskettivat suoraan 614 149 edunsaajaa
ympäri maailmaa. Hankkeisiin kuului
110 ohjelmaa 34 maassa.
Nokian tavoitteena on kaventaa digitaalista
kahtiajakoa tarjoamalla sekä verkkoyhteyksiä
että digitaalisia taitoja kehittäviä ratkaisuja,
jotka mahdollistavat tasavertaisemman
pääsyn terveydenhuoltoon, koulutukseen
ja työllistymiseen. Tavoitteenamme
on lisäksi mahdollistaa potentiaalisia
liiketoimintamahdollisuuksia pk-yrityksille.
Voimme saavuttaa tämän hyödyntämällä
laajaa tuote- ja palveluvalikoimaamme sekä
kohdennettuja strategioita muiden kuin
maanpäällisten verkko-operaattoreiden
kanssa. Näin voimme liittää eri väestöryhmiä
laajakaistatason nopeuksiin sekä kiinteissä
että langattomissa yhteyksissä.
Hallituksen toimintakertomus
27
Kestävä kehitys ja vastuullisuus
jatkoa
Tietoturva ja tietosuoja
Päivitetyn ESG-strategiamme mukaisesti tietoturva ja tietosuoja ovat maineemme ja
tuotelupauksemme kulmakiviä. Pyrimme varmistamaan kaikille tuotteillemme ja palveluillemme
yhteisen tietoturvan vähimmäistason ja nopeuttamaan strategisten turvallisuustavoitteidemme
saavuttamista. Osana tätä työtä vahvistamme Nokia Design for Security -kehystä ja toteutamme
tuotteiden turvallisuuden testausaloitteita, kuten Advanced Security Testing and Research
-laboratorio (ASTaR Lab), ja hyödynnämme omaa innovatiivista tuote- ja palveluvalikoimaamme.
Asiakkaidemme luotettavana
turvallisuuskumppanina pyrimme
täyttämään keskeiset lainsäädännön
ja asiakkaiden vaatimukset. Nokian
vuoden 2022 tietoturvastrategiaan,
kyberriskeihin ja -ohjelmiin sisältyy tiukkoja
hallinnollisia ja vaatimustenmukaisuuteen
liittyviä velvoitteita, joista raportoidaan
määräajoin johdolle ja hallitukselle.
Turvallisuustavoitteemme näkyvät toimittajien
valintaprosesseissa, sopimuksissa ja
toimittajien arvioinneissa, joiden tarkoituksena
on varmistaa tehokkaan turvallisuuden
toteutuminen toimitusketjussamme ja
kolmansien osapuolien kanssa. Nokia
edellyttää toimittajien noudattavan
turvallisuuskäytäntöjä ja -standardeja ja
suorittavan vaaditut turvallisuuskoulutukset ja
-ohjelmat. Näin varmistamme, että olennaiset
tietomme ja aineeton omaisuutemme pysyvät
turvassa. Vuoden 2022 loppuun mennessä
noin 98 % kaikista työntekijöistämme
olivat suorittaneet tietoturvaan liittyvän
koulutuksen. Nokia on kasvattanut
asiakkaidensa luottamusta ottamalla käyttöön
asiakaspalvelun tietoturvahallinnan ja
tietoturvan vähimmäistason, joiden ansiosta
tietyt palvelut saavat ISO 27001-sertifikaatin.
Sertifioinnin myötä kykymme vastata
markkinoiden jatkuvasti kasvaviin oikeudellisiin
ja lainsäädännöllisiin vaatimuksiin tulee
arvioiduksi.
Olemme luoneet kattavan, koko yhtiön
laajuisen tietosuojaohjelman, joka perustuu
keskeisiin lakeihin, parhaisiin käytäntöihin
ja standardeihin. Ohjelman mukaisesti
kunnioitamme tietosuojaa ja käsittelemme
ja suojaamme henkilötietoja tiukkojen
vastuullisen liiketoiminnan käytäntöjen
mukaisesti. Toteutamme tietosuoja-
arviointeja ja pyrimme vähentämään
keräämämme, käsittelemämme ja
säilyttämämme tiedon tietosuojariskejä.
Noudatamme tietojen minimoinnin
periaatetta, eli henkilötietoa kerätään vain
käyttötarkoituksen kannalta pakollinen määrä,
emmekä säilytä henkilötietoja pidempään
5G-aikakaudella tietoverkkojen luonne
ja laajuus kehittyvät, ja sama pätee
myös turvallisuusuhkien luonteeseen ja
laajuuteen. 5G yhdistää lukemattomia
laitteita, antaa uusia mahdollisuuksia eri
toimialoille ja mahdollistaa lukemattomia
uusia sovelluksia ja käyttötapoja. Kehityksen
yhtenä seurauksena tietoverkkorikollisille
avautuu enemmän mahdollisuuksia
vahingoittaa kriittistä infrastruktuuria,
televiestintäinfrastruktuuri mukaan lukien.
Uhat ja haavoittuvuudet eivät koske
ainoastaan yksittäisiä verkkokomponentteja,
vaan niitä voi löytyä myös kokonaisrat-
kaisusta. Nokia on ottanut uuden askeleen
5G:n suojaamisessa uhkia vastaan
perustamalla ASTaR Labin. ASTaR Lab on
ensimmäinen päästä päähän -liitettävyyden
5G-testauslaboratorio Yhdysvalloissa, ja se
keskittyy yksinomaan kyberturvallisuuteen.
ASTaR Lab on konkreettinen osoitus vankasta
pyrkimyksestä tehdä turvallisuudesta
Nokian teknologisen strategian peruspilari ja
erottautumistekijä markkinoilla. Nokia kehittää
ja parantaa jatkuvasti tuotekehityksensä
prosesseja ja työkaluja, ja Design for Security
(DFSEC) on nykyään kiinteä osa tuotekehitystä.
Vuonna 2022 tuoteturvallisuutta ja DFSEC-
vaatimuksia parannettiin edelleen vastaamaan
alan uusimpia standardeja.
Nokian kybersietokyky tarkoittaa sen
kykyä tunnistaa tietoturvaloukkaukset,
reagoida niihin ja toipua niistä nopeasti,
ja sen tavoitteena on varmistaa
Nokian ja sen asiakkaiden toiminnan
jatkuvuus ja palautuminen normaaliin
tietoturvaloukkausten sattuessa.
Nokia hallinnoi sisäisesti sekä
kyberpuolustuskeskusta, joka kattaa Nokian
toiminnan, julkisen pilven, T&K-laboratoriot
ja Nokian datakeskukset, että kriittisiä
turvallisuuspoikkeamia käsittelevää
hätätiimiä. Nokia on lisäksi kehittänyt ja
ylläpitää kybersietokyvyn suunnitelmaa,
joka perustuu arvioon yrityksen
todennäköisimmistä kyberriskeistä
sekä Nokian hätätilannekäytäntöihin,
-suunnitelmiin ja -menettelyohjeisiin.
kuin tarve vaatii. Toteutamme asianmukaiset
toimenpiteet varmistaaksemme, että
henkilötietoihin pääsevät käsiksi vain ne
henkilöt, joilla on siihen selkeä ja perusteltu
tarve. Meillä on viralliset prosessit ja
menettelytavat, joiden avulla mahdollisen
tietoturvaloukkauksen kohteeksi joutuneen
tahon riskitasoa hallinnoidaan ja minimoidaan.
Menettelytapoihin kuuluvat myös mekanismit
valvontaviranomaisten kanssa viestimiseen,
mikäli tilanne niin vaatii. Tietoisuutta
lisäävä tietosuojaohjelmamme sekä
yleinen ja roolipohjaisesti kohdennettu
koulutus varmistavat, että otamme
huomioon jatkuvasti ja tehokkaasti alueet,
joilla on eniten vaikutusta tietosuojaan.
Missiomme on suojata Nokian hallussa olevia
henkilötietoja, ja meillä on sertifioitujen
tietosuoja-asiantuntijoiden verkosto, joka
tarjoaa säännöllisesti tietosuojaan liittyvää
valmennusta.
28
Pääkohdat
Noin 98 % työntekijöistämme on suorittanut
eettisen liiketoiminnan koulutuksen.
Vuonna 2022 teimme toimitusketjussamme
479 auditointia, joihin kuului 67
vastuullisuusauditointia paikan päällä, 33
toimittajavaatimuksiin liittyvää auditointia
paikan päällä ja 379 EcoVadis-pisteytykseen
perustuvaa arviointia.
Saimme toisen riippumattoman ulkoisen
ihmisoikeusarviointimme valmiiksi Global
Network Initiative (GNI) -aloitetta varten.
Arvioinnin mukaan Nokia on vilpittömästi
pyrkinyt toteuttamaan sananvapautta ja
ihmisoikeuksia koskevia GNI-periaatteita.
Vuonna 2022 Human Rights Due Diligence
(HRDD) -prosessiin (ihmisoikeuksien
huolellisuusperiaatteen mukainen globaali
myyntiprosessi) saapuneet tapaukset
ratkaistiin seuraavasti: 55 %:ssa tapauksista
myyntiprosessissa voitiin edetä, 31 %:ssa
myyntiprosessissa voitiin edetä tiettyjä
ehtoja noudattaen ja 11 %:ssa myyntiprosessi
keskeytettiin.
Lanseerasimme kuusi vastuullisen tekoälyn
pilaria ja perustimme teknologian eettisyyteen
keskittyvän neuvoa-antavan komitean.
Kehitimme rekrytointiamme, ja joulukuussa
2022 naisten osuus ulkoisista rekrytoinneista
oli 26,6 %.
Päivitetty ESG-strategiamme
perustuu nykyisiin käytäntöihimme,
ja lähestymistapamme vastuullisiin
liiketoimintakäytäntöihin on ennakoiva
ja arvoihimme perustuva. Tämä koskee
sekä sisäistä toimintaamme että koko
arvoketjuamme, joita pyrimme kehittämään
arvojemme mukaisesti. Näihin kuuluvat
ympäristöriskit, teknologiariskit ja
ihmisoikeusriskit, ja tavoitteemme on
edistää vastuullisia ja eettisiä käytäntöjä
ja menettelyjä.
Etiikka ja vaatimustenmukaisuus
Pyrimme harjoittamaan liiketoimintaa
tinkimättömän vastuullisesti ja eettisesti.
Kattavan vaatimustenmukaisuusohjelmamme
ja vahvan vastuullisen liiketoimintakulttuurimme
ansiosta pystymme ansaitsemaan ja
säilyttämään asiakkaidemme, hallitusten,
työntekijöidemme ja muiden sidosryhmiemme
luottamuksen. Toimintaohjeemme
(Code of Conduct) muodostavat pohjan
sitoutumisellemme vastuulliseen
liiketoimintaan ja luovat yhteisen vision ja
arvokehyksen kaikille johtajille ja työntekijöille.
Toimintaohjeissamme määritetään neljä
selkeää periaatetta: 1) noudatamme
toimintamaidemme lakeja, 2) näytämme
toisillemme esimerkkiä olemalla rehellisiä ja
oikeudenmukaisia, 3) edistämme vastuullisen
liiketoiminnan kulttuuria keskinäisen
kunnioituksen ja luottamuksen avulla
ja 4) pidämme toisiamme vastuussa
toimintaohjeiden noudattamisesta ja
mahdollisista rikkomuksista ilmoittamisesta.
Näitä periaatteita on täydennetty 14 keskeisellä
liiketoimintakäytännöllä, jotka kattavat
kriittiset asiat ja kohtaamamme riskit
(katso oikealla oleva kuva).
Vastuullinen
liiketoiminta
Hallituksen toimintakertomus
29
■
Eturistiriidat
■
Asioiden hoitaminen virkamiesten kanssa
■
Reilu kilpailu
■
Sopimattomat maksut (korruption torjunta)
■
Kauppalainsäädäntö
■
Työskentely kolmansien osapuolten kanssa
■
Ympäristö
■
Oikeudenmukaiset työehdot
■
Terveys, turvallisuus ja työolot
■
Ihmisoikeudet
■
Tietosuoja
■
Valvonta
■
Immateriaalioikeudet ja
luottamukselliset tiedot
■
Sisäpiirikaupat
Toimintaohjeemme
Harjoitamme
liiketoimintaa
eettisellä
tavalla
Kunnioitamme
työnteki-
jöitämme ja
yhteisöämme
Suojelemme
omaisuuttamme
Lahjonnan ja korruption vastaisuus
Emme hyväksy korruptiota työntekijöiltämme,
yhteistyökumppaneiltamme emmekä
toimittajiltamme. Sopimattomat maksut
ovat ehdottomasti kiellettyjä. Ehkäisemme
korruptiota monitahoisella lähestymistavalla.
Meillä on selkeät ja yksiselitteiset käytännöt,
jotka koskevat sopimattomia maksuja,
voitelumaksuja, lahjoja ja edustamista,
sponsorointia ja lahjoituksia sekä muita
korruptiolle alttiita asioita.
Tarjoamme työntekijöillemme koulutusta ja
viestimme heille säännöllisesti lainsäädäntöön
ja vaatimustenmukaisuuteen liittyvistä
riskeistä sekä tarkastelemme riskejä ja niitä
vähentäviä toimenpiteitämme yhtiön ylimmän
johdon ja hallituksen tarkastusvaliokunnan
kanssa. Lahjonnan ja korruption ehkäisyn
verkkokoulutus sisältyi vuonna 2022 kaikille
työntekijöille suunnattuun pakolliseen
Workplace Ethics and Inclusion -koulutukseen.
Teemme säännöllisiä tarkastuksia ja
riskinarviointeja varmistaaksemme, että
tunnistamme korruptioriskit, ja reagoimme
niihin kaikessa toiminnassamme. Vaatimusten-
mukaisuusarviointimme ovat kattavia
arviointeja vaatimustenmukaisuusriskeistä
maantieteellisillä alueilla ja liiketoimintaryhmissä.
Vaatimustenmukaisuuden valvontakäy-
täntöjen arvioinnit koskevat toimipaikkoja
tai liiketoimintoja, ja niissä keskitytään
korruptioriskien tunnistamiseen ja
lieventävien toimenpiteiden kehittämiseen,
täytäntöönpanoon ja seurantaan. Lisäksi
toteutamme riskiperusteisia due diligence-
ja valvontamenettelyjä eri ryhmiin kuuluville
kolmansille osapuolille (kuten toimittajille
ja liikekumppaneille) arvioidaksemme ja
hallitaksemme mahdollisia riskejä, jotka
liittyvät työskentelyyn kolmansien osapuolten
kanssa. Vuonna 2022 saatoimme päätökseen
neljä vaatimustenmukaisuustarkastusta
ja 13 vaatimustenmukaisuuden valvonnan
kehysarviointia, joissa arvioidaan
vaatimustenmukaisuusprosessiemme
ja riskien lieventämismenetelmiemme
tehokkuutta.
Compliance-tiimissämme on erillinen
korruptiontorjunnan osaamiskeskus (CoE),
joka arvioi, valvoo ja hyväksyy tai hylkää
suuren riskin kolmansien osapuolten (mukaan
lukien kaupalliset kolmannet osapuolet
ja muut suuren riskin toimittajat) kanssa
toimimisen. Lisäksi se valvoo käytäntöjä
liittyen esimerkiksi lahjoihin, edustamiseen,
vieraanvaraisuuteen, sponsorointiin ja
lahjoituksiin. Mahdollisia asiakkaita seulotaan
esimerkiksi rahanpesuun, terrorismin
rahoitukseen ja ihmisoikeusloukkauksiin
liittyvien riskien tunnistamiseksi.
CoE:n toiminta on digitalisoitua ja
Harjoitamme liiketoimintaa
oikealla tavalla
Erillisissä eettisissä ohjeissa määritetään lisää
odotuksia toimitusjohtajaamme ja ylimpiä
talousjohtajiamme (Chief Financial Officer
ja Corporate Controller) kohtaan. Meillä on
myös kolmansien osapuolten toimintaohjeet
ja koulutusmateriaalit, joita sovelletaan
toimittajiimme ja kumppaneihimme ja
joissa määritetään selkeästi odotuksemme
eettisestä toiminnasta. Kaikille toimittajille
kerrotaan kolmansien osapuolten
toimintaohjeista ja koulutusmateriaaleista
sopimuksen laatimisen yhteydessä.
Korruptiontorjunnan osaamiskeskuksemme
(CoE) seulomien Nokian myyntikumppaneiden
on todistettava, että he ovat lukeneet
kolmansien osapuolten toimintaohjeet.
Ohjeitamme täydennetään käytännöillä,
menettelyohjeilla ja ohjeasiakirjoilla, jotka
kattavat esimerkiksi kolmansien osapuolten
seulontamenettelyt ja edustamisen.
Vuonna 2022 jatkoimme pitkäaikaista
käytäntöämme tarjota työntekijöillemme
vuosittain koulutusta eettisistä
liiketoimintatavoista. Eettisen työpaikan ja
vastuullisen liiketoiminnan koulutuksemme
suoritti noin 98 % työntekijöistämme,
mikä ylitti 95 prosentin tavoitteemme.
Täydennämme pakollista koulutusta
kohdennetulla koulutuksella, jossa käsitellään
korkean riskin alueita, sääntelyvaatimuksia
sekä kriittisiä ja esiin nousevia tarpeita.
Käytämme korkean riskin alueiden
koulutuksissa videoita, syventäviä
koulutusmoduuleja, mikro-oppimismoduuleja
ja live-koulutustilaisuuksia. Vuonna 2022
yli 11 000 osallistujaa sai live-koulutusta,
ja yli 600 vaatimustenmukaisuusteemaa
käsiteltiin noin 200 tilaisuudessa. Kehitimme
valituista aiheista lyhyitä ja animoituja
valmennusmoduuleja, jotka toteutettiin
tarpeen mukaan vastauksena työntekijöiden
tietynlaiseen toimintaan. Esimerkiksi,
jos henkilö raportoi huolensa eettisen
neuvontalinjamme kautta, tarjoamme
lyhyen koulutuksen tutkimusprosessista.
työkalupohjaista, ja se sisältää muun
muassa kolmansien osapuolten seurannan
ja koulutuksen. Kolmansien osapuolten
on noudatettava kolmansien osapuolten
toimintaohjeitamme ja allekirjoitettava
korruptiontorjuntasertifikaattimme vuosittain.
Vuonna 2022 yli 200 Nokian myyjäkumppania
vahvisti, että he olivat lukeneet kolmansien
osapuolten toimintaperiaatteet ja
suorittaneet koulutusvideon. Lisäksi
käymme kumppaneidemme kanssa
tarpeen mukaan keskusteluja tehokkaista
vaatimustenmukaisuusohjelmista ja jaamme
parhaita käytäntöjä.
Valvonta ja valitusmekanismit
Hallituksemme, sen tarkastusvaliokunta
ja johtoryhmämme valvovat etiikka- ja
vaatimustenmukaisuusohjelmaamme.
Vaatimustenmukaisuusjohtajamme antaa
määräajoin raportteja ja päivityksiä
vaatimustenmukaisuusohjelmista,
tutkimuksista sekä ulkoisen valvonnan ja
riskisuuntausten kehittymisestä hallitukselle,
tarkastusvaliokunnalle ja muille tahoille
tarpeen mukaan. Työntekijöiden odotetaan
ilmoittavan huolistaan, jotka koskevat
eettisiä väärinkäytöksiä tai mahdollisia lain,
toimintaohjeidemme tai käytäntöjemme
rikkomuksia, ja heitä kannustetaan siihen.
Tarjoamme useita kanavia ja mekanismeja
ilmoittamisen helpottamiseksi, mukaan
lukien keinot raportoida nimettömästi (ellei
paikallinen lainsäädäntö sitä kiellä), ja pyrimme
varmistamaan, että työntekijät pystyvät
turvallisesti ilmoittamaan huolenaiheistaan.
Maailmanlaajuinen asiamiesohjelmamme
auttaa edistämään epäkohdista ilmoittamisen
kulttuuriamme ja lievittää työntekijöiden
mahdollisia huolia ilmoituksen tekemisen
aiheuttamista mahdollisista
kostotoimenpiteistä.
Vuonna 2022 vastaanotimme 1 033 ilmoitusta,
joista vastuullisen liiketoiminnan ryhmä
(vaatimustenmukaisuutta valvova
organisaation tiimi) tutki 360 epäiltyä tapausta
toimintaohjeidemme rikkomuksista. Vuonna
2022 vastuullisen liiketoiminnan ryhmä
saattoi päätökseen 300 tutkintatapausta
toimintaohjeiden rikkomuksista. 131 vahvistettiin
tutkimuksissa perustelluiksi. Toteutimme
myös korjaavia toimia, joihin sisältyi sekä
irtisanomistapauksia että kirjallisia varoituksia
vastuullisen liiketoiminnan ryhmän tutkimusten
jälkeen. Yksittäisten kurinpitotoimien lisäksi
tutkimuksissa tehtiin yksityiskohtainen
juurisyiden analyysi. Korjaavia toimenpiteitä
ja parannuksia tunnistettiin ja niitä seurattiin
niiden toteuttamisen varmistamiseksi.
Kestävä kehitys ja vastuullisuus
jatkoa
30
Olemme Global Network Initiative (GNI)
-ryhmän jäsen. GNI koostuu yrityksistä,
kansalaisjärjestöistä (mukaan lukien
ihmisoikeus- ja lehdistönvapausryhmät),
sijoittajista ja tutkijoista, jotka työskentelevät
yhdessä suojellakseen ja edistääkseen
ilmaisunvapautta ja yksityisyyttä tieto-
ja viestintätekniikan toimialalla. Vuonna
2022 veimme toisen riippumattoman GNI-
arviointimme loppuun. Sen mukaan Nokia
on vilpittömästi pyrkinyt toteuttamaan
sananvapautta ja ihmisoikeuksia koskevia
GNI-periaatteita.
Vuonna 2022 Nokia tuomitsi jyrkästi
Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan. Ukrainalaiset
työntekijämme auttoivat ylläpitämään
asiakasverkkoja ja tarjoamaan maalleen
kriittisiä yhteyksiä. Hyökkäyksen alkuaikoina
kävi selväksi, ettei jatkuva läsnäolomme
Venäjällä ole enää mahdollista, joten teimme
päätöksen poistua vastuullisesti Venäjän
markkinoilta.
Vastuullinen hankinta
Odotamme toimittajiemme noudattavan
toimintaohjeitamme ja esitämme heille
toimittajavaatimuksemme, mukaan
lukien Responsible Business Alliance
(RBA) -organisaation toimintaohjeet
sekä ylimääräiset Nokian määrittelemät
vastuullisuusvaatimukset. Vaatimukset
koskevat esimerkiksi ympäristöä, terveyttä,
turvallisuutta, tietoturvaa ja tietosuojaa,
riskienhallintaa, työntekijöiden oikeuksia
ja ihmisoikeuksia, nykypäivän orjuutta
sekä etiikkaa. Varmistaaksemme, että
toimittajamme vastaavat eettisiin
vaatimuksiimme ja parantavat jatkuvasti
suoritustaan, järjestämme heille arviointeja,
auditointeja ja koulutuksia. Pyrimme yhdessä
toimittajiemme kanssa kehittämään myös
korjaavia toimia ja nostamaan vaatimustasoa
koko ekosysteemissämme.
Vaikka COVID-19-pandemia ja siihen liittyvät
varotoimet yhä rajoittavat mahdollisuutta
auditointeihin paikan päällä tietyillä alueilla,
jatkamme toimittajiemme arvioimista ja
seuraamista. COVID-19-pandemian aikana
lapsityövoiman ja epävirallisen työvoiman
riskit korostuivat. Vuonna 2022
teimme toimitusketjussamme
479 auditointia (439 vuonna 2021), joihin
kuului 67 vastuullisuusauditointia paikan
päällä, 33 toimittajavaatimuksiin liittyvää
auditointia paikan päällä ja 379 EcoVadis-
pisteytykseen perustuvaa seuranta-arviointia.
Järjestimme toimittajillemme myös
koulutustyöpajoja, joissa käsiteltiin muun
muassa ilmastonmuutosta, kiertotaloutta,
vastuullista mineraalien hankintaa, nykypäivän
orjuutta, työperäistä maahanmuuttoa,
monimuotoisuutta ja osallisuutta sekä
terveyttä ja turvallisuutta.
Ihmisoikeudet
Olemme sitoutuneet noudattamaan
ihmisoikeuksien yleismaailmallisen
julistuksen, YK:n Global Compact -aloitteen
ja OECD:n monikansallisten yritysten
ohjeistuksen periaatteita. Kannustamme
toimittajiamme ja liikekumppaneitamme
jakamaan nämä arvot. Allekirjoitimme vuonna
2011 YK:n liike-elämän ja ihmisoikeuksien
perusperiaatteet. Toimintaohjeemme ja
ihmisoikeuspolitiikkamme määrittävät
lähestymistapamme ihmisoikeuksiin.
Ihmisoikeuksiin liittyvät prosessimme kattavat
koko arvoketjun toimitusketjun hallinnasta
tuotteiden loppukäyttäjiin, ja jokaiselle osa-
alueelle on asetettu selkeät vaatimukset.
Teknologiamme voi vaikuttaa myönteisesti
yksilöihin ja ympäröivään yhteiskuntaan. Meillä
on vahva ihmisoikeuksien valvontamenettely,
jonka tavoitteena on varmistaa, että
teknologiaamme ei käytetä väärin
rajoittamaan yksilön tai ryhmän yksityisyyttä
tai sananvapautta.
Ihmisoikeuksien huolellisuusperiaate (Human
Rights Due Diligence, HRDD) on sisällytetty
globaaleihin myyntiprosesseihimme. Se
tarjoaa toimintaperiaatteet sekä työkalut,
joiden avulla voimme tehokkaasti lieventää
tarjoamiemme tuotteiden ja teknologian
mahdollisesta väärinkäytöstä aiheutuvia
huomattavimpia ihmisoikeusriskejä. Ennen
myyntiä pyrimme tunnistamaan, mikä on
teknologiamme mahdollisesta väärinkäytöstä
aiheutuvien ihmisoikeuksien loukkauksiin
liittyvän riskin taso, ja pienennämme
tunnistettuja riskejä. HRDD-prosessi
käynnistetään esimerkiksi teknologiatyypin,
asiakkaan, maan ja käyttötapauksen
perusteella. Vuonna 2022 HRDD-prosessiin
saapuneet tapaukset ratkaistiin seuraavasti:
55 %:ssa tapauksista myyntiprosessissa
voitiin edetä, 31 %:ssa myyntiprosessissa
voitiin edetä tiettyjä ehtoja noudattaen
ja 11 %:ssa myyntiprosessi keskeytettiin.
Tuotteiden mahdollisen väärinkäytön lisäksi
ihmisoikeusriskejä esiintyy globaalissa
toimitusketjussamme. Toimitusketjun
riskeistä ja toiminnasta on luettavissa lisää
jäljempänä osiossa ”Vastuullinen hankinta”
sekä nykypäivän orjuutta koskevassa
erillisessä lausunnossamme, joka on julkaistu
verkkosivuillamme.
Ihmisoikeuksien
huolellisuusperiaatteen
mukaisesti tarkistetut
tapaukset vuonna 2022
1 Lupa edetä myyntiprosessissa
55 %
2 Lupa edetä myyntiprosessissa
tiettyjen ehtojen mukaisesti
31 %
3 Ei lupaa edetä myyntiprosessissa
11 %
1
3
2
Hallituksen toimintakertomus
31
Ihmiset
Pääkohdat
Vuonna 2022 julkaisimme uuden henkilöstöstrategiamme, joka
asettaa työntekijämme kaiken tekemisemme ytimeen. Tavoitteena on
luoda työympäristö, jossa jokainen voi menestyä.
Nokia lanseerasi vuonna 2022 kaksi uutta maailmanlaajuista
vähimmäisetuutta: 1) osallisuuden ja monimuotoisuuden tukemiseksi
kaikille työntekijöille tarjotaan yhtäläiset vanhempainvapaaetuudet
sukupuolesta riippumatta ja 2) yhden vuoden peruspalkan kattava
yrityksen tarjoama henkivakuutus on nyt tarjolla kaikille työntekijöille
maasta riippumatta.
Me Nokialla välitämme ihmisistämme ja pidämme heitä ensiarvoisen
tärkeinä yhtiön pitkäaikaisen kestävyyden ja kilpailukyvyn kannalta.
Pyrimme palkkaamaan ja sitouttamaan parhaat osaajat ja tarjoamaan
työympäristön, jossa jokainen voi menestyä. Kulttuurimme perustuu
Nokian periaatteisiin, jotka yhdistävät arvomme ja määrittävät, miten
me sekä yrityksenä että yksilöinä vuorovaikutamme toistemme ja
ympäröivän maailman kanssa. Periaatteet heijastavat sitä, miltä
Nokialla työskentelyn pitäisi tuntua ja mitä haluamme asiakkaidemme,
toimittajiemme ja yhteistyökumppaneidemme kokevan kanssamme
työskennellessään.
Kestävä kehitys ja vastuullisuus
jatkoa
”Me Nokialla välitämme
ihmisistämme ja uskomme
heidän olevan elintärkeitä
yhtiömme pitkän aikavälin
kestävyydelle ja
kilpailukyvylle.”
32
Pyrimme Nokiassa yhdessä sovittamaan henkilökohtaisen,
ammatillisen ja liiketoiminnan kasvun yhteen tarjoamalla
henkilökunnallemme näkyvyyttä, resursseja ja tukea matkan
kaikissa vaiheissa. Rikastuttamalla, tunnustamalla ja palkitsemalla
yksilöllisiä kokemuksia ja taitoja pyrimme olemaan yritys,
jossa ihmiset eivät ainoastaan työskentele vaan myös menestyvät.
Vuonna 2022 lanseerasimme portaalin, joka vertaa työntekijöidemme
yksilöllisesti profiloituja taitoja, kiinnostuksen kohteita, toiveita
ja mieltymyksiä Nokian tarjoamiin uusiin uramahdollisuuksiin ja
resursseihin tekoälyn ja koneoppimisen keinoin. Johtamiskoulutuksen
lisäksi perustimme myös uuden teknisen urapolun, jonka avulla
työntekijät voivat edetä urillaan asiantuntijoina ilman, että heidän
tarvitsee ryhtyä henkilöstöjohtajiksi. Nokialla on noin 261 sisäistä
valmentajaa ja noin 479 mentoria, jotka tukevat työntekijöidemme
ammatillista kasvua.
ESG:n mahdollistaminen
Vuonna 2022 keskityimme ESG:n mahdollistamiseen
maailmanlaajuisessa organisaatiossamme. Otimme käyttöön
ensimmäisen maailmanlaajuisen pakollisen ESG-koulutuksen,
jonka noin 97 % työntekijöistä oli suorittanut vuoden loppuun
mennessä ja joka on saatavilla 13 kielellä. Loimme perustan
ESG-tukiverkostolle kaikissa toimintamaissamme nimeämällä
ESG-vastuuhenkilöt. Vastuuhenkilöt käyttävät osan työajastaan
ESG-yhteyshenkilönä, tukevat tiimejä kentällä, jakavat kokemuksia ja
edistävät molemminpuolista sitoutumista konsernin ja alueellisten
tiimien välillä. ESG-aiheista ja -tiedoista otettiin käyttöön myös
verkkokoulutus sekä perus- että edistyneemmällä tasolla. Koulutukset
on suunnattu asiakastyötä tekeville tiimeillemme ja nykyiselle
56 ESG-vastuuhenkilölle maailmanlaajuisesti. Viestintä kohdistettiin
myös yrityksen keskeisiin tukitoimintoihin.
Periaatteemme heräävät henkiin
henkilöstöstrategiamme kautta.
Henkilöstöstrategia muuntaa periaatteet pyrkimyksiksi ja toimiksi neljällä tavalla:
Periaatteemme
Avoimuus
Suhtaudun avoimesti mahdollisuuksiin, tulevaisuuteen
ja markkinoiden muuttuviin tarpeisiin, uusiin
lähestymistapoihin ja yhteistyöhön.
Pelottomuus
Olen peloton ja tuon autenttisen minäni töihin. Jaan
ideoitani ja mielipiteitäni ja tiedän, että virheet ovat
hyväksyttäviä, kunhan voimme ottaa niistä opiksi.
Uskallus tehdä päätöksiä
Uskallan tehdä päätöksiä ja saan tukea päätösten
tekemiseen ja työni omistajuuteen. Minuun luotetaan
ja minä luotan kollegoihini, jotka tukevat minua niin
onnistuessani kuin epäonnistuessani.
Hallituksen toimintakertomus
33
Ihmiset kaiken
toiminnan sydämessä
Nokia people strategy
Vahvemmaksi yhdessä
Nokia people strategy
Muutoksen ja epävarmuuden aikoina on tärkeämpää kuin koskaan
johtaa vahvoilla ihmistaidoilla, jotka edistävät psykologista
turvallisuutta ja luovat työympäristön, jossa kaikki työntekijät
voivat noudattaa Nokian periaatteita. Uusi hybridityöympäristö
edellyttää uudenlaisia yhteyksiä työntekijöiden kanssa ja empaattista
toimintaa samalla, kun strateginen ja operatiivinen fokus säilytetään.
Toteutimme vuonna 2022 useita hankkeita, joilla parannamme
työntekijöiden pysyvyyttä ja autamme esihenkilöitä kehittämään
henkilöstöään uudessa tilanteessa:
■
Maailmanlaajuinen uusien johtajien perehdytysmalli, joka keskittyy
nimenomaan johdon valmistamiseen COVID-19-pandemian
muovaamassa työympäristössä toimimiseen.
Luomme yhteenkuuluvuuden ja henkilökohtaisen sitoutumisen
kulttuuria laajempaan Nokia-yhteisöön. Jotta voisimme todella toimia
yhdessä, meidän on oltava osallistavia ja tarjottava kaikille yhtäläiset
mahdollisuudet yksilön taustasta, mieltymyksistä ja identiteetistä
riippumatta, jotta jokainen tuntee itsensä arvostetuksi, kuulluksi ja
kykeneväksi antamaan oman panoksensa.
■
Osana kaikkien työntekijöiden vuoden 2022 pakollisia koulutuksia
tarjosimme Workplace Ethics and Inclusion -koulutuksen, joka
vahvistaa osallistavaa käyttäytymistä ja epäkohdista ilmoittamisen
kulttuuriamme. Lisäksi käynnistimme koko yhtiön laajuisen Allyship-
ohjelman ja perustimme Inclusion & Diversity -yhteisön, joka tarjoaa
työntekijöille mahdollisuuksia vapaaehtoistyöhön ja kasvukokemuksiin.
Se syventää osallisuuden ja monimuotoisuuden koulutusta ja edistää
parhaiden käytäntöjen jakamista Nokiassa.
Jatkamme työtä varmistaaksemme, että Nokiasta tulee osallistava
työpaikka toimintarajoitteisille. Vuonna 2022 pilotoimme neljä
toimintarajoitteisten henkilöiden osallistamisen maakohtaista
hanketta Kiinassa, Puolassa, Unkarissa ja Italiassa ja julkaisimme
sähköisen oppaan toimintarajoitteisten työntekijöiden esihenkilöille.
Lisäksi jatkoimme sukupuolten tasapuolisen edustuksen
parantamista seuraavasti:
■
Palkkatasa-arvon valvonta: Vuoden 2022 lopussa tehty katsaus
paljasti tilastollisesti häviävän pienen mutta selittämättömän
palkkaeron. Jatkamme aiheen tärkeyden korostamista ja pyrimme
kuromaan eron umpeen omalla toiminnallamme.
■
Kohdennetut henkilökohtaiset Lead in Focus -koulutukset
liiketoiminnan kriittisille alueille monimutkaisen teknologian
käyttöönoton priorisoinnin ja koordinoinnin tukemiseksi.
■
Esihenkilöiden verkkokoulutusmoduulit, jotta he voivat päivittää
ja pohtia johtajuuttaan ja osaamistaan.
■
Kuukausittaiset puhelinkeskustelut, joiden kautta esihenkilöt ympäri
maailmaa voivat jakaa parhaita käytäntöjä, vinkkejä ja haastavia
tilanteita ja siten kasvattaa kollektiivista tietämystämme.
Uusi maailmanlaajuinen vanhempainvapaakäytäntö otettiin
käyttöön vuonna 2022. Se antaa jokaiselle vanhemmaksi tulevalle
Nokian työntekijälle sukupuoleen katsomatta vähintään
90 kalenteripäivän (kolmen kuukauden) palkallisen loman ja oikeuden
palata töihin enintään vuoden kuluttua lapsen syntymästä tai
adoptiosta. Käytännön ansiosta työntekijämme pääsevät nauttimaan
vanhemmuudesta ja luomaan vahvan siteen lapseensa ilman
taloudellisia huolia tai emotionaalista painetta palata työhön liian
aikaisin. Isyysvapaan keskimääräinen kesto on maailmanlaajuisesti
vain noin kaksi viikkoa. Uusi käytäntömme kannustaa isiä viettämään
enemmän aikaa lapsensa kanssa.
Tavoitteenamme on, että naisten osuus kaikista ulkoisista
rekrytoinneista on vähintään 26 % maailmanlaajuisesti. Muutimme
rekrytointiprosessiamme osallistavammaksi ja tarjosimme rekrytoijille
ja linjaesihenkilöille koulutusta liittyen puolueellisuuden välttämiseen.
Joulukuussa 2022 naisia oli 26,6 % ulkoisesti rekrytoiduista
työntekijöistä.
■
Käynnissä on lukuisia naisten urakehitystä tukevia ohjelmia
yhteistyössä UN Womenin ja asiakkaidemme kanssa sekä sisäisesti.
■
Lahjakkaita työntekijöitä houkutellaan
–
perustamalla Inclusion & Diversity -tiimin, joka etsii ammattilaisia
niiltä markkinoilta, joilla palkkaamme eniten
–
hyvin kohdennettujen sosiaalisen median kampanjoiden
avulla erilaisten työntekijöiden palkkaamiseksi
–
perustamalla uusi Nokian akatemia Bangaloreen ja lisäämällä
Nokian Puolan akatemian sisäänottomääriä
–
panostamalla harjoittelijoiden vakinaistamiseen.
Kestävä kehitys ja vastuullisuus
jatkoa
34
Avoin johtajuus
Nokia people strategy
Yhteenkuuluvuus
Nokia people strategy
Henkilöstön rakenne
Osaavista työntekijöistä kilpaillaan edelleen voimakkaasti
markkinoillamme. Henkilöstömme määrä on kehittynyt viime
vuosina, koska olemme muokanneet strategiaamme vastaamaan
paremmin liiketoimintamme tavoitteita ja toimintaamme. Muutokset
voivat aiheuttaa häiriöitä ja uupumusta työntekijöille. Yhdessä
henkilöstörakenteemme ja joidenkin osa-alueiden keskeisiin
resursseihin kohdistuvan riippuvuuden kanssa tämä tarkoittaa, että
meidän on keskityttävä osaamisen päivittämiseen, hyvinvointiin,
osallistamiseen sekä henkilökohtaisen ja ammatillisen kasvun
mahdollistamiseen.
Naisten osuus työntekijöistämme vuonna 2022
Muokkaamme työympäristöä, jotta työntekijämme olisivat
voimaantuneita ja tuottavia. Pyrimme lisäämään joustavuutta
työskentelytavoissa ja -paikoissa, yksinkertaistamaan toimintatapoja
ja prosesseja, parantamaan psykologista turvallisuutta ja lisäämään
työskentelyn yhtenäisyyttä. Julkaisimme uuden joustavan
työlähestymistapamme, joka tuli voimaan vuodesta 2022 alkaen.
Se antaa työntekijöille (liiketoiminnan tarpeesta riippuen)
mahdollisuuden työskennellä jopa kolme päivää viikossa etänä,
hyväksyy entistä useammin etätyön ja lisää joustavuutta työaikoihin.
Työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä vuonna 2022 oli 86 896
(87 927 vuonna 2021 ja 92 039 vuonna 2020) jakaantuen alueittain
seuraavasti: Aasian ja Tyynenmeren alue (21 141), Kiina (11 427),
Suomi (6 753), Latinalainen Amerikka (2 903), Lähi-itä ja Afrikka
(3 148), Pohjois-Amerikka (10 540) ja muut Euroopan maat (30 984).
Vuoden 2022 lopussa Nokian johtoryhmästä oli naisia 30 %, kun taas
kaikista johtoasemassa olevista työntekijöistämme 17 % oli naisia.
Naisten osuus kaikista työntekijöistämme oli 23 %.
Hallitus
Johtoryhmä
Kaikki
johtotehtävät
Koko
henkilöstö
0 %
10 %
20 %
30 %
40 %
50 %
40 %
30 %
17 %
23 %
Hallituksen toimintakertomus
35
Kokemus keskiössä
Nokia people strategy
Hyvinvointi
Maailmanlaajuinen henkivakuutuksemme
takaa, että menehtyneiden työntekijöiden
läheiset saavat taloudellista tukea, joka vastaa
vähintään menehtyneen työntekijän vuoden
bruttoperuspalkkaa, johon sovelletaan
kuitenkin ylärajaa. Tämän maailmanlaajuisen
vakuutuksen paikallinen täytäntöönpano on
edelleen käynnissä. Vuoden 2022 mennessä
se oli kuitenkin otettu jo lähes täysimääräisesti
käyttöön.
Nokia toimii siten, että työntekijät pystyvät
hallitsemaan terveyttään ja hyvinvointiaan,
tuntemaan olonsa turvalliseksi töissä
mielenterveydestä puhuessaan ja saamaan
tukea silloin, kun sitä eniten tarvitsevat.
Nokian henkilökohtainen tukipalvelu tarjoaa
jatkossakin luottamuksellista, ammattimaista
tukea ja neuvontaa tunteisiin, käytännön
asioihin ja työelämään liittyvissä kysymyksissä,
ja se on kaikkien Nokian työntekijöiden ja
heidän perheenjäsentensä saatavilla. Palvelu
oli ratkaisevassa asemassa, kun tarjosimme
tukea niille, joihin Venäjän hyökkäys Ukrainaan
on vaikuttanut suoraan tai välillisesti. Tukea
tarjottiin lisäksi Nokian vapaaehtoisille, jotka
työskentelivät väsymättä ukrainalaisten
pakolaisten tukemiseksi.
Maailmanlaajuinen mielenterveys- ja
hyvinvointikoulutusten sarjamme jatkui
vuonna 2022. Vuoden aikana järjestettiin
23 webinaaria, jotka kattoivat eri aiheita
ergonomiasta ja liikkumisesta uneen
ja uupumiseen. Koulutus tavoitti yli
11 000 työntekijää joko live-tapaamisina
tai tallenteiden kautta. Alueellisia
koulutuksia on saatavilla paikallisilla kielillä.
Yli 10 000 työntekijää ilmoittautui yhdeksän
viikon mittaiseen Nokian vuotuiseen
urheilufestivaaliin, joka korostaa liikkumisen
tärkeyttä fyysiselle ja henkiselle hyvinvoinnille.
Lanseerasimme myös henkilöstöjohtoisen
ShareToCare-resurssiryhmän normalisoimaan
mielenterveysaiheisia keskusteluja, mikä
mahdollistaa henkilökohtaisten kokemuksien
vapaaehtoisen jakamisen.
Terveys, turvallisuus ja työolot
Työolosuhteet perustuvat
toimintaohjeisiimme (Code of Conduct).
Niitä täydentävät kattavat yleiset
henkilöstöpolitiikat ja -menettelyohjeet,
jotka mahdollistavat oikeudenmukaiset
työehdot. Noudatamme Kansainvälisen
työjärjestön (ILO) työelämän perusperiaatteita
ja -oikeuksia koskevaa julistusta ja
täytämme tai mahdollisuuksien mukaan
ylitämme työlainsäädännön vaatimukset
kaikkialla, missä toimimme. Teemme paljon
töitä varmistaaksemme ihmisarvoiset
työolot ja oikeudenmukaiset työehdot
ottaen huomioon sekä kansainväliset
että paikalliset lait ja ohjeet. Terveys-
ja turvallisuusjohtamisjärjestelmämme on
ohjelmamme perusta ja olennainen osa
terveys- ja turvallisuusjohtamistamme.
Johtamisjärjestelmällä on kansainvälisesti
tunnustettu ISO 45001 -sertifikaatti.
Sertifikaatin myöntää ulkoinen asiantuntija
Bureau Veritas, ja sertifioinnin piiriin kuuluvien
työntekijöidemme osuus vuoden 2022
lopussa oli yli 84 %.
Toteutamme koulutusta, analyyseja,
arviointeja ja riskienhallintaa työn terveys-
ja turvallisuusriskien välttämiseksi.
Erilaisten ohjelmiemme tavoitteena
on jatkuvasti parantaa terveys- ja
turvallisuussuoriutumistamme ja samalla
kannustaa työntekijöitä ja alihankkijoita
ilmoittamaan läheltä piti -tilanteista ja
vaarallisista tapahtumista.
Näemme suurimman riskin terveydelle ja
turvallisuudelle pääasiassa alihankkijoidemme
kenttätyössä, johon liittyy esimerkiksi
korkealla työskentelyä, työhön autoilua,
sähköasennuksia ja kunnossapitoa. Siksi
olemme asettaneet tiukat suoritusmittarit,
jotka liittyvät toimittajan toimituskyvyn
turvallisuuteen. Tuloksia arvioidaan
terveyden ja turvallisuuden tilan
arviointiprosessissamme.
Keskeiset korkean paikan työskentelyä,
takilointia, nostamista, autoilua ja
sähköasennusta koskevat standardimme ovat
ehdottomia, jotta voimme hallita työntekoon
liittyviä riskejä maailmanlaajuisesti.
Tapahtumien hallinnointiin liittyvät menettelyt
sekä raportointi- ja tutkintaohjelmamme
kannustavat kaikkia työntekijöitä ja
urakoitsijoita raportoimaan kaikki tapaukset,
mukaan lukien läheltä piti -tilanteet sekä
suuren potentiaalin vaaratilanteet.
Varmennus- ja hallinto-ohjelmiemme
tarkoituksena on mitata tehokkuutta.
Olemme määritelleet tulosindikaattorit
ja mittaristot, joiden tarkoituksena
on varmentaa ja hallita korkean riskin
toimintoihin, kuten toimittajien pätevyyden
varmistamiseen ja projektinhallintaan
liittyviä riskejä liiketoimintaprosessiemme
kaikilla tasoilla. Markkinoiden operatiiviset
katsaukset sekä sisäiset ja ulkoiset
tarkastukset tarjoavat tietoa, jota tarvitaan
suorituskyvyn parantamiseksi ja riskien
vähentämiseksi. Tehokkaan projektinhallinnan
varmistamiseksi raportoimme säännöllisesti ja
tiedotamme kehityssuunnitelmistamme sekä
toimenpiteiden hallinnasta.
Vuoden 2022 loppuun mennessä 99,1 %
suuririskistä toimintaa tarjoavista toimittajista
oli arvioitu terveyden ja turvallisuuden
kypsyyden arviointiprosessin avulla, ja
98,3 % arvioiduista toimittajista täytti
toimittajavaatimukset. Teimme myös
vaikutusarvioinnit 99,4 prosentista kaikista
suuririskisistä hankkeista. 96,6 % näistä
hankkeista täytti vähimmäisvaatimuksemme,
joista ei neuvotella.
Kestävä kehitys ja vastuullisuus
jatkoa
36
Euroopan unionin kestävän
rahoituksen taksonomia-
asetuksen mukaan annettavat
tiedot
Euroopan Unionin (EU) vuodelle 2030
asettamien ilmasto- ja energiatavoitteiden
sekä Euroopan vihreän kehityksen
ohjelman tavoitteiden saavuttamiseksi
on otettu käyttöön EU taksonomia-asetus
(2020/852). EU-taksonomia on yhtenäinen
luokitusjärjestelmä määriteltyjen tavoitteiden
ja teknisten arviointikriteerien perusteella
ympäristön kannalta kestäville taloudellisille
toiminnoille. EU-taksonomian tarkoituksena on
auttaa tunnistamaan taloudelliset toiminnat,
jotka edistävät merkittävästi Euroopan
vihreän kehityksen ohjelman tavoitteita, ja
luoda samalla yhteinen perusta yrityksille ja
sijoittajille, jotta he voivat viestiä vihreistä
toiminnoista uskottavalla ja läpinäkyvällä
tavalla. Lisäksi EU-taksonomia auttaa
sijoittajia edistämään kestävän kehityksen
siirtymää muun muassa tarjoamalla heille
pitkän aikavälin kannustimia ohjata rahoitusta
toimintoihin, joilla edistetään merkittävästi
yhden tai useamman ympäristötavoitteen
saavuttamista, nk. ”vihreää rahoitusta”.
Määrittelemällä selkeästi, mitä voidaan pitää
“vihreänä” tietyllä toimialalla, taksonomia
pyrkii kannustamaan ja rohkaisemaan
yrityksiä käynnistämään uusia hankkeita
tai parantamaan olemassa olevia yhden tai
useamman seuraavan ympäristötavoitteen
saavuttamiseksi.
1. Ilmastonmuutoksen hillintä
2. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
3.
Vesivarojen ja merten luonnonvarojen
kestävä käyttö ja suojelu
4.
Siirtyminen kiertotalouteen
5.
Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen
ja vähentäminen
6.
Biologisen monimuotoisuuden ja
ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen
Yritysten taksonomian mukaisesta vihreästä
toiminnasta annettavilla tiedoilla pyritään
varmistamaan luotettavamman ja
vertailukelpoisen kestävän kehityksen tiedon
julkaiseminen, ja sen tuominen avoimesti
sijoittajien ja sidosryhmien saataville.
EU:n taksonomia-asetuksen sekä siihen
liittyvien delegoitujen säädösten ja liitteiden
soveltamisalaan kuuluvana yrityksenä
meillä on velvollisuus ilmoittaa, mikä
osuus liikevaihdostamme (turnover),
pääomamenoistamme (capital expenditures)
sekä toimintamenoistamme (operating
expenditures) on taksonomian kriteerit
täyttävää taloudellista toimintaa.
Tilikautta 2022 koskevat
raportointivelvoitteet
Raportointivelvoitteet astuvat voimaan
vaiheittain taksonomia-asetukseen kirjattujen
määräaikojen mukaisesti. Tilikaudelta 2022
meidän on annettava taksonomia-asetuksen
edellyttämät tiedot vain kahden ympäristöta-
voitteen osalta: 1. Ilmastonmuutoksen hillintä
ja 2. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen.
Nokian on ilmoitettava, kuinka suuri osuus
toiminnasta on taksonomiakelpoista ja ovatko
toiminnat taksonomian mukaisia. Tässä
yhteydessä ’Taksonomiakelpoinen’ (eligible)
tarkoittaa toimintoja, jotka tunnistetaan
EU-taksonomiassa, mutta joita ei ole vielä
arvioitu määrättyjä teknisiä arviointikriteereitä
vasten. Jotta toiminta voidaan määritellä
‘taksonomian mukaiseksi’ (alignment)
EU-taksonomian nykyisessä muodossa,
taloudellisen toiminnan täytyy lisäksi
todistettavasti täyttää seuraavat vaatimukset:
a)
toiminta täyttää tekniset arviointikriteerit
ja edistää merkittävästi yhden tai
useamman yllämainitun
ympäristötavoitteen saavuttamista
b)
toiminta ei aiheuta merkittävää haittaa
muille ympäristötavoitteille
c)
toiminta täyttää tietyt sosiaaliset ja
hallintoa koskevat vähimmäistason
suojatoimet
Tavoitteita 3–6 koskevia raportointivelvoitteita
odotetaan tämänhetkisen tiedon mukaan
sovellettavan ensimmäisen kerran tilikaudella
2023, mutta tavoitteisiin liittyvien teknisten
arviointikriteerien ja delegoitujen säädösten
lopullisia aikatauluja ei ole vielä vahvistettu.
Nokian liiketoiminta ja EU-taksonomia
EU-taksonomia ja sen tekniset
arviointikriteerit ovat dynaamisia, ja kriteerien
kehitys jatkuu edelleen. Kaikkia toimialoja tai
kaikkea taloudellista toimintaa ei ole vielä
huomioitu taksonomiassa ja sen kriteereissä.
Taksonomian kehitystyössä on ensin
priorisoitu toimialat, joilla on suuri
hiilijalanjälki. Tietoliikennetoimiala on yksi
toimialoista, joita ei ole vielä sisällytetty
EU-taksonomian tunnistamiin sektoreihin,
joihin puolestaan taloudelliset toiminnat
perustuvat. Ilman toimialan sisällyttämistä,
Nokian taksonomiakelpoisten toimintojen
osuus on pieni.
Määrittääksemme, kuinka suuri osuus
toiminnastamme on taksonomiakelpoista,
olemme koonneet liiketoimintojen,
teknologian, talouden ja kestävän kehityksen
asiantuntijoistamme koostuvan työryhmän.
Olemme myös perustaneet ohjausryhmän,
joka ohjaa ja tarkastelee EU-taksonomian
mukaista raportointia.
Olemme tehneet analyysin, jonka perusteella
kartoitimme sellaiset toiminnat, jotka
vastaavat taksonomiassa tunnistettuja
toimintoja. Taksonomian ilmastokriteereitä
koskevan delegoidun säädöksen liitteissä
1 ja 2 listatuista toiminnoista olemme
tunnistaneet seuraavat toiminnat mahdollisesti
olennaisiksi Nokian liiketoiminnalle: aktiviteetit
3.6, 8.1, 8.2, 9.1 / 9.2, 7.3-7.6, 6.12 ja
6.5 ympäristötavoitteiden 1 ja 2 osalta.
Tunnistimme liikevaihtoon tai tutkimus- ja
kehityskuluihin liittyviä taksonomiakelpoisia
toimintoja vain kategoriassa 8.2 ’Datavetoiset
ratkaisut kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistä varten’ (Ympäristötavoite 1:
Ilmastonmuutoksen hillintä).
Tunnistettu kategoria on toimintamme osalta
rajallinen ja osaltaan korostaa sitä haastetta,
että tietoliikennetoimialaa ei ole sellaisenaan
vielä otettu huomioon EU-taksonomiassa,
ja siksi verkkoyhteyksien ja digitalisaation
myönteistä vaikutusta kestävään kehitykseen
(ekologinen kädenjälki) ei ole otettu huomioon
tässä yhteydessä. Tarjoamamme viestintä- ja
digitalisaatioratkaisut mahdollistavat muilla
toimialoilla tehokkuuden lisääntymisen
ja kestävän muutoksen, ja niillä on tärkeä
rooli hiilestä irtautumisen mahdollistajana.
Toiseksi, me pyrimme jatkuvasti parantamaan
tuoteportfoliomme energiatehokkuutta, joka
mahdollistaa tuotteidemme hiilijalanjäljen
vähentämisen, kun tuotteet ovat
asiakkaidemme käytössä. Kolmanneksi,
työskentelemme toimitusketjumme
kanssa mahdollistaaksemme tehokkuuksia,
jotka auttavat vähentämään tuotteeseen
sisältyvää hiilijalanjälkeä, joka syntyy
tuotteen elinkaaren aikana suunnittelusta,
valmistuksesta, kuljetuksesta ja
loppukäsittelystä. Tämä tarkoittaa, että
saavutuksiamme kasvihuonepäästöjen
vähentämisessä asiakkaiden, toimialan ja
yleisesti yhteiskunnan osalta ei välttämättä
tunnisteta EU-taksonomian nykyisessä
versiossa. Lisätietoa ESG-strategiastamme
ja tavoitteistamme vähentää
kasvihuonekaasupäästöjä koko
arvoketjussamme on esitetty ylläolevassa
kohdassa “Toimintamme tarkoitus,
strategiamme ja tavoitteemme ”.
Tiedostamme EU-taksonomian roolin
selkeyttää ja yhdenmukaistaa
ympäristövastuuraportointia sekä auttaa
ehkäisemään viherpesua. Tämän mukaisesti
olemme noudattaneet konservatiivista linjaa
tulkinnoissamme kelpoisuusvaatimusten
suhteen. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi
ilmastonmuutoksen hillintään liittyvän
aktiviteetin 8.2 osalta olemme kelpuuttaneet
ainoastaan sellaisia datavetoisia ratkaisuja,
jotka on suunniteltu tai kehitetty ’pääasiassa’
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.
Hallituksen toimintakertomus
37
Kestävä kehitys ja vastuullisuus
jatkoa
Kuten mainittu, tuotteissamme on
ominaisuuksia, jotka mahdollistavat
energiasäästöjä, ja tuotteidemme
energiatehokkuuden parantaminen
mahdollistaa kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämisen pienemmän energian
kulutuksen kautta silloin kun tuotteet ovat
asiakkaidemme käytössä. Nämä ominaisuudet
kuitenkin suunnitellaan ja myydään osana
kokonaisratkaisua eikä niitä siten ole
’pääasiassa’ suunniteltu vähentämään
päästöjä. Tuotteidemme ja ratkaisujemme
’pääasiallinen’ tarkoitus on tarjota verkko-
ja viestintäyhteyksiä eri toimialoille,
yhteiskunnille ja yhteisöille. Tästä syystä,
tilikauden 2022 taksonomiakelpoinen
liikevaihto ja tutkimus- ja kehityskulut
ovat alhaiset.
Tuemme päättäväisesti EU:n asettamia
kunnianhimoisia ympäristötavoitteita ja
kannatamme, että tulevaisuudessa
EU-taksonomian kehitystyössä tunnistetaan
verkkoyhteyksien ja digitalisaation, esimerkiksi
5G-teknologian ja muiden kehittyneiden
viestintäteknologioiden mahdollinen
myönteinen vaikutus taksonomian kuuteen
ympäristötavoitteeseen. Esimerkiksi,
European Green Digital Coalition (’EGDC’),
jonka ovat perustaneet ryhmä ICT-alan
yritysten (ml. Nokian) toimitusjohtajia,
perustajajäsenenä olemme sitoutuneet
tukemaan EU:n vihreää ja digitaalista
siirtymää. Osana tätä sitoumusta, EGDC
kehittää menetelmiä ja työkaluja vihreiden,
digitaalisten teknologioiden ympäristöön
ja ilmastoon kohdistuvan positiivisen
nettovaikutuksen mittaamiseksi sekä
tukee näiden menetelmien mahdollista
käyttöä osana EU-taksonomiaa.
Taksonomiakelposet
pääoma- ja toimintamenot
Olemme ottaneet huomioon pääoma-
ja toimintamenot sellaisista yksittäisistä
investoinneista, joiden avulla kohteena
olevista toiminnoista voidaan joko parantaa
energiatehokkuutta, tehdä vähähiilisiä
tai vähentää kasvihuonekaasupäästöjä,
ja jotka vastaavat kuvausta taloudellisista
toiminnoista ilmastokriteereitä koskevan
delegoidun säädöksen mukaisesti.
Olemme identifioineet pääomamenoja
seuraavien aktiviteettien osalta:
7.3 ’Energiatehokkuuslaitteiden asennus,
huolto ja korjaus’ ja 6.5 ’Moottoripyörillä,
henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla
tapahtuva liikenne’ (Tavoite 1:
Ilmastonmuutoksen hillintä). Pääomamenot
raportoidaan taksonomiakelpoisina
näiden aktiviteettien osalta siltä osin, kun
tunnistetut investoinnit mahdollistavat
toimintojen muuttamisen vähähiilisiksi tai
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen.
Esimerkkeinä tällaisista pääomamenoista
ovat investoinnit tiloissamme käytettäviin
energiatehokkaisiin laitteisiin, esimerkiksi
ilmastointilaitteiden vaihtaminen, sekä
sähkö- ja hybridiautojen leasing. Emme ole
tunnistaneet yksittäin taksonomiakelpoisia
toimintamenoja.
Taksonomian mukaisuus
Olemme arvioineet teknisiä arviointikriteerejä
kaikkien taksonomiakelpoisten
toimintojemme osalta, mukaan lukien sekä
liiketoimintaan liittyvät taksonomiakelpoiset
toiminnot että muut taksonomiakelpoiset
toiminnot. Johtopäätöksemme on, että
taksonomiakelpoiset toiminnot eivät täytä
EU-taksonomian mukaisuuden vaatimia
kriteerejä. Esimerkiksi, ilmastonmuutoksen
hillinnän edistämiseen liittyen
aktiviteetti 8.2 ’Datavetoiset ratkaisut
kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä
varten’ vaatii tuotteidemme elinkaaren
aikaisien kasvihuonekaasupäästöjen
vähennyksien vertailun muihin markkinoilla
oleviin samankaltaisiin tuotteisiin tai
ratkaisuihin. Tällaista julkista vertailutietoa
on rajoitetusti saatavilla, ja siksi, kaikkia
taksonomian mukaisuuden vaatimia
kriteereitä ei pystytty saavuttamaan
tilikauden 2022 raportoinnissa.
Seuraamme edelleen sääntelyn
kehitystä, erityisesti EU-taksonomian
mukaisuuskriteerien kehittymistä ja
toimialakohtaisten ohjeistusten antamista
seuraaville tilikausille.
38
Taksonomiaan liittyvien taloudellisten tunnuslukujen laadintaperiaatteet
Tilikauden 2022 taksonomiakelpoinen liikevaihtomme, pääomamenomme ja toimintamenomme on esitetty alla olevissa taulukoissa.
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta
Merkittävän
edistämisen
kriteerit
Ei merkittävää haittaa ‑kriteerit
(‘Does Not Significantly Harm’)
Taloudelliset toiminnat
Absoluuttinen
liikevaihto
Osuus liikevaihdosta
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Vähimmäistason
suojatoimet
Taksonomian mukainen
osuus liikevaihdosta
2022
Luokka ‘mahdollistava
toiminta’
M
Luokka ‘siirtymä‑
toiminta’
S
milj. EUR
%
%
%
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
A. TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät
(taksonomian mukaiset) toiminnat
8.2. Datavetoiset ratkaisut
kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistä varten
0
0 %
–
–
–
–
–
–
–
–
–
0 %
–
–
Ympäristön kannalta kestävistä
(taksonomian mukaisista) toiminnoista
saatu liikevaihto (A.1)
0
0 %
–
–
–
–
–
–
–
–
–
0 %
–
–
A.2. Taksonomiakelpoiset mutta ei
ympäristön kannalta kestävät (muut
kuin taksonomian mukaiset)
toiminnat
8.2. Datavetoiset ratkaisut
kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistä varten
5
0 %
–
–
–
–
–
–
–
–
–
0 %
M
–
Taksonomiakelpoisista mutta ei
ympäristön kannalta kestävistä (muista
kuin taksonomian mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)
5
0 %
–
–
–
–
–
–
–
–
–
0 %
–
–
Yhteensä (A.1 + A.2)
5
0 %
–
–
–
–
–
–
–
–
–
0 %
–
–
B. EI‑TAKSONOMIAKELPOISET
TOIMINNAT
Ei-taksonomiakelpoisista toiminnoista
saatu liikevaihto (B)
24 906
100 %
Yhteensä (A+B)
24 911
100 %
Hallituksen toimintakertomus
39
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista
Merkittävän
edistämisen
kriteerit
Ei merkittävää haittaa ‑kriteerit
(‘Does Not Significantly Harm’)
Taloudelliset toiminnat
Pääomamenot yhteensä
Osuus pääomamenoista
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Vähimmäistason
suojatoimet
Taksonomian mukainen
osuus pääoma‑
menoista 2022
Luokka ‘mahdollistava
toiminta’
M
Luokka ‘siirtymä‑
toiminta’
S
milj. EUR
%
%
%
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
A. TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät
(taksonomian mukaiset) toiminnat
6.5 Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja
kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva
liikenne
0
0 %
–
–
–
–
–
–
–
–
–
0 %
–
–
7.3 Energiatehokkuuslaitteiden asennus,
huolto ja korjaus
0
0 %
–
–
–
–
–
–
–
–
–
0 %
–
–
Ympäristön kannalta kestävien
(taksonomian mukaisten) toimintojen
pääomamenot (A.1)
0
0 %
–
–
–
–
–
–
–
–
–
0 %
–
–
A.2. Taksonomiakelpoiset mutta ei
ympäristön kannalta kestävät (muut
kuin taksonomian mukaiset) toiminnat
6.5 Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja
kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva
liikenne
15
2 %
–
–
–
–
–
–
–
–
–
0 %
–
S
7.3 Energiatehokkuuslaitteiden asennus,
huolto ja korjaus
3
0 %
–
–
–
–
–
–
–
–
–
0 %
M
–
Taksonomiakelpoisten mutta ei ympäristön
kannalta kestävien (muiden kuin
taksonomian mukaisten) toimintojen
pääomamenot (A.2)
18
2 %
–
–
–
–
–
–
–
–
–
0 %
–
–
Yhteensä (A.1 + A.2)
18
2 %
–
–
–
–
–
–
–
–
–
0 %
–
–
B. EI‑TAKSONOMIAKELPOISET
TOIMINNAT
Ei-taksonomiakelpoisten toimintojen
pääomamenot (B)
870
98 %
Yhteensä (A+B)
888
100 %
Kestävä kehitys ja vastuullisuus
jatkoa
40
Taksonomian mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus toimintamenoista
Merkittävän
edistämisen
kriteerit
Ei merkittävää haittaa ‑kriteerit
(‘Does Not Significantly Harm’)
Taloudelliset toiminnat
Toimintamenot
yhteensä
Osuus toimintamenoista
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesivarat ja merten
luonnonvarat
Kiertotalous
Ympäristön
pilaantuminen
Biologinen
monimuotoisuus ja
ekosysteemit
Vähimmäistason
suojatoimet
Taksonomian mukainen
osuus toiminta‑
menoista 2022
Luokka ‘mahdollistava
toiminta’
M
Luokka ‘siirtymä‑
toiminta’
S
milj. EUR
%
%
%
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
K/E
%
A. TAKSONOMIAKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät
(taksonomian mukaiset) toiminnat
8.2. Datavetoiset ratkaisut
kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistä varten
0
0 %
–
–
–
–
–
–
–
–
–
0 %
–
–
Ympäristön kannalta kestävien
(taksonomian mukaisten) toimintojen
toimintamenot (A.1)
0
0 %
–
–
–
–
–
–
–
–
–
0 %
–
–
A.2. Taksonomiakelpoiset mutta ei
ympäristön kannalta kestävät (muut
kuin taksonomian mukaiset) toiminnat
8.2. Datavetoiset ratkaisut
kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämistä varten
9
0 %
–
–
–
–
–
–
–
–
–
0 %
M
–
Taksonomiakelpoisten mutta ei ympäristön
kannalta kestävien (muiden kuin
taksonomian mukaisten) toimintojen
toimintamenot (A.2)
9
0 %
–
–
–
–
–
–
–
–
–
0 %
–
–
Yhteensä (A.1 + A.2)
9
0 %
–
–
–
–
–
–
–
–
–
0 %
–
–
B. EI‑TAKSONOMIAKELPOISET
TOIMINNAT
Ei-taksonomiakelpoisten toimintojen
toimintamenot (B)
4 081
100 %
Yhteensä (A+B)
4 090
100 %
Taksonomiaan liittyviin raportointivelvoitteisiin sisältyy kuvaus taloudellisten tunnuslukujen laadintaperiaatteista, mukaan lukien osoittajan
ja nimittäjän laskentaperusteet. Tässä osiossa selitetään, kuinka liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot on määritetty ja kohdistettu
osoittajaan, sekä nimittäjään sisältyvien liikevaihdon, pääomamenojen ja toimintamenojen laskentaperusteet.
Liikevaihto
Osoittajan taksonomiakelpoinen liikevaihto sisältää niiden tuotteiden ja palveluiden kokonaisliikevaihdon, jotka liittyvät taksonomiakelpoisiin
taloudellisiin toimintoihin. Nimittäjä sisältää Nokia-konsernin tuloslaskelmassa esitetyn liikevaihdon.
Pääomamenot
Taksonomiakelpoiset pääomamenot sisältävät pääomamenoja vain sellaisista taksonomiakelpoisista toiminnoista, jotka vähentävät
kasvihuonekaasupäästöjä, mutta eivät suoraan kerrytä liikevaihtoa. Pääomamenot liittyen muihin taksonomiakelpoisiin toimintoihin eivät olleet
relevantteja tai olennaisia tilikaudella 2022.
Nimittäjä kattaa konsernin tilinpäätöksessä esitetyt tilikauden aineellisten hyödykkeiden, aineettomien hyödykkeiden ja käyttöoikeusomaisuuserien
lisäykset. Lisäykset otetaan huomioon bruttona ennen tilikauden poistoja. Lisäykset on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa
13. Aineettomat hyödykkeet, 14. Aineelliset hyödykkeet ja 15. Vuokrasopimukset.
Toimintamenot
Taksonomiakelpoisia toimintamenoja määritettäessä Nokia sisällyttää osoittajaan tuotteiden ja palveluiden suorat tutkimus- ja kehityskulut,
jotka liittyvät taksonomiakelpoisiin taloudellisiin toimintoihin pois lukien poistot ja arvonalentumiset.
Nimittäjä kattaa konsernin tuloslaskelmassa esitetyt tutkimus- ja kehityskulut, vähennettynä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.
Toimintamenot sisältävät EU-taksonomian määritelmän mukaisesti myös rakennusten korjaustoimenpiteisiin, lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin,
ja ylläpitoon ja korjauksiin liittyvät kulut sekä aineellisten hyödykkeiden muut suorat kulut. Koska näitä kuluja ei pystytä määrittämään
luotettavasti, niitä ei ole sisällytetty raportoituihin toimintamenoihin siltä osin kun ne eivät sisälly tutkimus- ja kehityskuluihin.
Hallituksen toimintakertomus
41
Osakkeet
Osakkeet ja osakepääoma
Nokialla on yksi osakelaji. Jokainen Nokian osake oikeuttaa yhteen ääneen Nokian yhtiökokouksissa.
Yhtiön osakepääoma 31.12.2022 oli 245 896 461,96 euroa ja osakkeiden kokonaismäärä 5 632 297 576. Osakkeiden kokonaismäärästä
konserniyhtiöiden hallussa oli yhteensä 45 281 539 osaketta, joiden osuus kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä
oli noin 0,8 %.
Vuonna 2022 Nokia suuntasi itselleen maksuttomassa osakeannissa yhtiökokouksen hallitukselle antaman valtuutuksen nojalla 20 800 000
uutta osaketta käytettäväksi Nokian osakepalkkiojärjestelmien mukaisten sitoumusten täyttämiseen.
Vuonna 2022 annoimme yhtiökokouksen hallitukselle antaman valtuutuksen nojalla yhteensä 15 986 016 omaa osakettamme
työntekijöillemme, mukaan lukien eräille johtoryhmän jäsenille, Nokian osakepalkkio-ohjelmien ja työntekijöiden osakesäästöohjelman
perusteella. Osakkeet annettiin vastikkeetta ja ohjelmien ehtojen mukaisesti.
Tietoa Nokian hallituksella vuonna 2022 olleista valtuutuksista päättää osakeannista, osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien
antamisesta ja omien osakkeiden luovuttamisesta ja hankkimisesta sekä tietoa lähipiiritapahtumista, osakkeenomistajista, optio-oikeuksista,
osakekohtaisesta omasta pääomasta, osinkotuotosta, hinta/voittosuhteesta (P/E-luvusta), osakkeen kurssikehityksestä, markkina-arvosta,
osakevaihdosta ja keskimääräisistä osakemääristä on esitetty tämän osion ”Osakkeet ja osakkeenomistajat” lisäksi osiossa “Hallinto—Palkat ja
palkkiot” sekä konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 18, Oma pääoma ja 31, Lähipiiriin liittyvät tapahtumat.
Joulukuussa 2022 hallitus päätti mitätöidä 63 963 583 yhtiön hallussa olevaa Nokian osaketta, jotka oli hankittu vuoden 2022 ensimmäisen
neljänneksen aikana aloitetulla osakkeiden takaisinosto-ohjelmalla. Osakkeiden mitätöinnillä ei ollut vaikutusta yhtiön osakepääomaan tai oman
pääoman kokonaismäärään.
Hallituksen jäsenten hallussa oli 31.12.2022 yhteensä 969 511 Nokian osaketta ja ADS-osaketalletustodistusta, jotka edustivat 0,02 %
liikkeeseen lasketuista osakkeistamme ja kokonaisäänimäärästä, lukuun ottamatta Nokia-konsernin hallussa olevia omia osakkeita.
Toimitusjohtajan hallussa oli 31.12.2022 yhteensä 1 289 304 Nokian osaketta.
Tilikausien 2022 ja 2021 aikana Nokian osakkeista ei tehty julkisia ostotarjouksia, eikä Nokia tehnyt julkisia ostotarjouksia muiden yritysten
osakkeista.
Nokialla ei ole vähimmäis- tai enimmäisosakepääomaa eikä yhtiön osakkeella ole nimellisarvoa.
31.12.
2022
2021
2020
2019
2018
Osakepääoma, milj. EUR
246
246
246
246
246
Osakkeet (1 000)
5 632 298
5 675 461
5 653 886
5 640 536
5 635 945
Konserniyhtiöiden hallussa olevat omat osakkeet (1 000)
45 282
40 468
36 390
34 955
42 783
Osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeita (1 000)
5 587 016
5 634 993
5 617 496
5 605 581
5 593 162
Keskimääräinen osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia omia
osakkeita
Laimentamaton (1 000)
(1)
5 614 182
5 630 025
5 612 418
5 599 912
5 588 020
Laimennettu (1 000)
(1)
5 670 020
5 684 235
5 612 418
5 626 375
5 588 020
Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä
(2)
238 359
233 844
246 886
248 526
243 409
(1) Käytetty emoyhtiön osakkeenomistajille kohdistuvan osakekohtaisen tuloksen laskennassa.
(2) Jokainen tilinhoitajayhteisö sisältyy lukuun vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana.
Osakkeet ja
osakkeenomistajat
Osakkeet ja osakkeenomistajat
42
Keskeiset tunnusluvut
1.1.–31.12. Jatkuvat toiminnot
2022
2021
2020
2019
2018
Osakekohtainen tulos, laimentamaton, EUR
0,75
0,29
-0,45
0,00
-0,10
Osakekohtainen tulos, laimennettu, EUR
0,74
0,29
-0,45
0,00
-0,10
Hinta/voittosuhde
5,77
19,22
neg.
–
neg.
Ehdotettu osakekohtainen osinko, EUR
(1)(2)
0,12
0,08
0,00
0,00
0,20
Osingot yhteensä, milj. EUR
(1)(3)
676
449
–
–
560
Osinko tuloksesta, %
(1)
0,16
0,28
–
–
neg.
Osinkotuotto, %
(1)
2,77
1,44
–
–
3,98
31.12.
2022
2021
2020
2019
2018
Osakekohtainen oma pääoma, EUR
3,82
3,08
2,22
2,73
2,73
Osakekurssi
(4)
4,33
5,57
3,15
3,30
5,03
Osakekannan markkina-arvo, milj. EUR
24 192
31 409
17 701
18 476
28 134
(1)
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että se valtuutettaisiin päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,12 euron jakamisesta osakkeelta osinkona kertyneistä voittovaroista ja/tai varojen
jakamisena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.
(2)
Vuonna 2019 Nokian yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,20 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta tilikaudelta 2018 neljässä erässä. Lopulta
hallitus päätti kahden erän eli yhteensä 0,10 euron osakekohtaisen osingon jakamisesta.
(3)
Vuoden 2022 osalta osingot yhteensä on laskettu perustuen hallituksen ehdotukseen, jonka perusteella se valtuutettaisiin päättämään enintään 0,12 euron osakekohtaisesta varojenjaosta tilikaudelta
2022 sekä osakkeiden kokonaismäärään vuoden 2022 tilinpäätöksen julkaisemisen hetkellä. Vuoden 2022 julkaisemisen hetkellä osakkeiden kokonaismäärä oli 5 632 297 576. Vertailutietoina on
esitetty todelliset emoyhtiön osakkeenomistajille maksetut osingot yhteensä kyseisiltä tilikausilta.
(4)
Nokian osakkeen vuoden lopun päätöskurssi Nasdaq Helsingissä.
Osakevaihto
1.1.–31.12.
2022
2021
2020
2019
2018
Vuoden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä (1 000)
(1)
10 294 615
16 560 334
13 903 762
11 003 630
8 960 687
Keskimääräinen osakemäärä ilman konsernin hallussa olevia omia
osakkeita (1 000)
5 614 182
5 630 025
5 612 418
5 599 912
5 588 020
Osakkeiden vaihdon kehitys, %
183
294
248
196
160
(1) Lähde: Nasdaq Helsinki, New Yorkin pörssin yhdistetty tilasto ja Euronext Paris.
Osakkeilla käydään kauppaa pääasiassa Nasdaq Helsingissä ja Euronext Pariisissa osakkeilla ja New Yorkin pörssissä ADS-osaketalletustodistuksilla.
Kurssikehitys
Nasdaq Helsinki
New Yorkin pörssi
Euronext Paris
Ylin
Alin
Arvo
Ylin
Alin
Arvo
Ylin
Alin
Arvo
Ajanjakso
EUR
USD
EUR
Koko vuosi 2022 ylin/alin
5,77
4,12
6,34
4,08
5,76
4,12
Koko vuosi 2022 keskiarvo (painotettu)
4,75
4,99
4,83
Vuoden lopun arvo 31.12.2022
4,33
4,64
4,34
Vuoden lopun arvo 31.12.2021
5,57
6,22
5,57
Muutos välillä 31.12.2021–31.12.2022
-22,3 %
-25,4 %
-22,1 %
Osakkeiden merkinnät optio‑oikeuksien perusteella
Vuoden 2019 jälkeen Nokia ei ole hallinnoinut yhtään globaalia optio-ohjelmaa.
Osinko ja omien osakkeiden hankinta
Osakkeenomistajille jaettava osinko on Nokian ensisijainen varojenjakotapa. Osinkopolitiikka päivitettiin maaliskuun 2021
pääomamarkkinapäivässä olemaan: ”Tavoitteenamme ovat toistuvat, vakaat ja ajan mittaan kasvavat osingot, joissa otetaan huomioon edellisen
vuoden tulos sekä yhtiön taloudellinen asema ja liiketoimintanäkymät.”
Hallitus ehdottaa vuoden 2023 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella ei
jaeta osinkoa varsinaisen yhtiökokouksen päätöksellä. Sen sijaan hallitus ehdottaa, että se valtuutettaisiin päättämään harkintansa mukaan
yhteensä enintään 0,12 euron jakamisesta osakkeelta osinkona kertyneistä voittovaroista ja/tai varojen jakamisena sijoitetun vapaan oman
pääoman rahastosta. Valtuutusta käytettäisiin osingon ja/tai varojen jakamiseen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta neljässä erässä
valtuutuksen voimassaoloaikana neljännesvuosittaisten tulosjulkistusten yhteydessä, ellei hallitus perustellusta syystä päätä toisin. Ehdotettu
valtuutuksen kokonaismäärä osingolle ja/tai varojen jakamiselle sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta on linjassa yhtiön osinkopolitiikan
kanssa. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen alkuun saakka. Hallitus tekisi erilliset päätökset kunkin osingonmaksun
ja/tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston varojen jakamisen määrästä ja ajoituksesta.
Hallituksen toimintakertomus
43
Osakkeet ja osakkeenomistajat
jatkoa
Vuosina 2020 ja 2021 Nokian kassavirta oli vahva, mikä on vahvistanut merkittävästi yhtiön kassaa. Yhtiön pääomarakenteen hallitsemiseksi
Nokian hallitus käynnisti yhtiökokouksilta 2021 ja 2022 saatujen valtuutuksien nojalla osakkeiden takaisinosto-ohjelman palauttaakseen
osakkeenomistajille vaiheittain enintään 600 miljoonaa euroa kahden vuoden kuluessa. Takaisinosto-ohjelman ensimmäinen vaihe, jossa
hankintaan käytettävä kokonaissumma oli enintään 300 miljoonaa euroa, käynnistettiin helmikuussa 2022 ja se päättyi marraskuussa 2022.
Takaisinosto-ohjelman toinen 300 miljoonan euron vaihe alkoi tammikuussa 2023 ja se päättyy viimeistään 21.12.2023.
Jaamme mahdolliset kertyneet voittovarat osakeyhtiölain, kuten määritelty jäljempänä, mukaisesti. Laadimme ja laskemme mahdollisen
voitonjaon joko käteisosinkoina, varoina sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta, osakkeiden takaisinostoina, jossain muussa muodossa
tai edellä mainittujen yhdistelmänä. Jaettavien voittovarojen määrittämiseen ei ole olemassa tiettyä kaavaa, mutta alla käsitellään tiettyjä
lainsäädännön asettamia rajoituksia. Mahdollisten tulevien kertyneiden voittovarojen jakamisen ajoitus ja määrä riippuvat yhtiön tulevista
tuloksista ja taloudellisesta tilanteesta.
Osakeyhtiölain mukaan voimme jakaa osakkeistamme kertyneitä voittovaroja ja/tai varoja sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta
ainoastaan osakkeenomistajien päätöksellä ja hallituksen esittämän määrän mukaisesti rajoitetuin poikkeuksin. Mahdollisen voitonjaon määrä
rajoittuu emoyhtiön jaettavien voittovarojen määrään osakkeenomistajien hyväksymän edellisen tilinpäätöksen mukaan, ottaen huomioon
olennaiset muutokset yhtiön taloudellisessa tilanteessa edellisen tilikauden päätyttyä sekä lakisääteiset vaatimukset siitä, että varojenjako ei
saa johtaa yhtiön maksukyvyttömyyteen. Voitonjako ei saa ylittää hallituksen esittämää määrää, lukuun ottamatta poikkeuksia, jotka liittyvät
vähemmistöosakkeenomistajien oikeuteen vaatia vähimmäisosingon jakoa.
Yhtiön ja sen osakkuusyhtiöiden hankkimat omat osakkeet
Alla olevassa taulukossa on esitetty lisätietoja omien osakkeiden hankinnoista vuonna 2022:
Kausi
Hankittujen
osakkeiden määrä
Keskimääräinen hinta
osakkeelta, EUR
Julkistettujen ohjelmien
nojalla hanktitut osakkeet
Ohjelmien nojalla vielä
hankittavien osakkeiden
enimmäisarvo, EUR
Tammikuu
–
–
–
300 000 000
Helmikuu
3 329 808
4,91
3 329 808
283 659 670
Maaliskuu
7 133 000
4,71
7 133 000
250 098 525
Huhtikuu
5 349 700
4,93
5 349 700
223 733 533
Toukokuu
7 028 300
4,70
7 028 300
190 704 228
Kesäkuu
7 494 800
4,57
7 494 800
156 482 445
Heinäkuu
6 747 000
4,64
6 747 000
125 160 611
Elokuu
5 564 840
5,02
5 564 840
97 215 458
Syyskuu
7 623 200
4,68
7 623 200
61 564 055
Lokakuu
9 275 500
4,51
9 275 500
19 741 514
Marraskuu
4 417 435
4,47
4 417 435
–
Joulukuu
–
–
–
300 000 000
(1)
Yhteensä
63 963 583
4,69
63 963 583
(1)
Hallitus päätti joulukuussa 2022 omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman toisen 300 miljoonan euron vaiheen käynnistämisestä yhtiökokouksen 2022 hallitukselle antaman valtuutuksen mukaisesti.
Takaisinostot alkoivat tammikuussa 2023.
Osakkeenomistajat
Suomessa 31.12.2022 rekisteröidyt osakkeenomistajat omistivat noin 23 % ja hallintarekisteröidyt osakkeenomistajat noin 77 % kaikista Nokia
Oyj:n osakkeista. Rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä 31.12.2022 oli yhteensä 238 359. Jokainen tilinhoitajayhteisö (12) sisältyy
tähän lukuun vain yhtenä rekisteröitynä osakkeenomistajana.
Suurimmat Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat 31.12.2022
(1)
Osakkeenomistaja
Osakemäärä
yhteensä (1 000)
% kaikista osakkeista
% äänimäärästä
Solidium Oy
301 000
5,34
5,34
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma
75 236
1,34
1,34
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen
68 595
1,22
1,22
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo
33 690
0,60
0,60
Valtion Eläkerahasto
29 000
0,51
0,51
OP-Suomi -Sijoitusrahasto
17 865
0,32
0,32
Oy Lival Ab
17 020
0,30
0,30
Svenska Litteratursällskapet i Finland r.f.
15 217
0,27
0,27
Nordea Pro Finland Fund
10 710
0,19
0,19
Danske Invest Finnish Equity Fund
9 130
0,16
0,16
(1) Ei sisällä hallintarekisteröityjä osakkeita eikä Nokia Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita. Nokia Oyj:n hallussa oli 31.12.2022 yhteensä 33 822 878 Nokian osaketta.
44
Osakeomistuksen jakauma 31.12.2022
(1)
Omistettujen osakkeiden lukumäärä
osakkeenomistajat
%
osakkeenomistajista
Osakemäärä
yhteensä
% kaikista
osakkeista
1–100
62 259
26,12
3 050 629
0,05
101–1 000
109 230
45,83
48 557 985
0,86
1 001–10 000
58 824
24,68
183 833 261
3,26
10 001–100 000
7 547
3,17
186 194 111
3,31
100 001–500 000
393
0,17
75 445 465
1,34
500 001–1 000 000
43
0,02
30 630 857
0,54
1 000 001–5 000 000
40
0,02
105 494 319
1,87
Yli 5 000 000
23
0,01
4 999 090 949
88,76
Yhteensä
238 359
100,00
5 632 297 576
100,00
(1)
Osakeomistuksen jakauma kattaa vain Suomessa rekisteröidyt osakkeenomistajat. Jokainen tilinhoitajayhteisö (12) sisältyy osakkeenomistajien lukumäärään vain yhtenä rekisteröitynä
osakkeenomistajana. Osakeomistuksen jakauma ei siten havainnollista yhtiön koko osakeomistusta.
Kansallisuuden mukaan
% kaikista osakkeista
Muut kuin suomalaiset osakkeenomistajat
77,49
Suomalaiset osakkeenomistajat
22,51
Yhteensä
100,00
Omistajaryhmittäin (suomalaiset osakkeenomistajat)
% kaikista osakkeista
Yritykset
2,39
Kotitaloudet
7,44
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset
2,15
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt
1,28
Julkisyhteisöt (mukaan lukien työeläkelaitokset)
9,25
Yhteensä
22,51
ADS-osaketalletustodistuksia oli 31.12.2022 yhteensä 866 842 784 (joka vastaa samaa määrää osakkeita tai noin 15,4 prosenttia kaikista
liikkeeseen lasketuista osakkeista), joista 103 448 oli rekisteröityjen osakkeenomistajien hallussa Yhdysvalloissa. Tiedämme, että monet ADS-
todistukset ovat välittäjien ja muiden nimellisten osakkeenomistajien rekisteröimiä, joten edellä mainittu omistajien lukumäärä ei välttämättä
edusta ADS-todistusten todellisten edunsaajien varsinaista lukumäärää tai tällaisten henkilöiden omistamien ADS-todistusten määrää.
Broadridge Financial Solutions, Inc.:lta saadun tiedon mukaan ADS-todistusten varsinaisia omistajia oli 31.12.2022 yhteensä 819 411.
Tiedossamme oli 1.2.2023, että BlackRock, Inc. omisti 31.12.2022 yhteensä 347 358 118 Nokian osaketta, jotka tuolloin vastasivat noin
6,2 prosenttia Nokian kaikkien osakkeiden lukumäärästä ja yhteenlasketusta äänimäärästä.
Tietojemme mukaan Nokia ei ole minkään muun yhtiön tai minkään hallituksen suorassa eikä välillisessä omistuksessa tai määräysvallassa,
eikä tiedossa ole mitään sellaisia järjestelyjä, jotka saattaisivat johtaa määräysvallan muuttumiseen Nokiassa.
Hallituksen ja johtokunnan jäsenten omistamat osakkeet ja optio‑oikeudet
Hallituksen ja johtokunnan jäsenten hallussa oli 31.12.2022 yhteensä 4 581 561 Nokian osaketta ja ADS-osaketalletustodistusta, jotka edustivat
0,08 prosenttia liikkeeseen lasketuista osakkeista ja kokonaisäänimäärästä, lukuun ottamatta Nokia-konsernin hallussa olevia omia osakkeita.
Tiedot tarjouksesta ja listauksesta
Pääomamme koostuu osakkeista, joilla käydään kauppaa Nasdaq Helsingissä kaupankäyntitunnuksella NOKIA ja Euronext Pariisissa
kaupankäyntitunnuksella NOKIA. American Depositary Share -osaketalletustodistuksillamme, joista jokainen edustaa yhtä osakettamme,
käydään kauppaa New Yorkin pörssissä kaupankäyntitunnuksella NOK. ADS-osaketalletustodistusten todisteena on American Depositary Receipt
-todistus, jonka Citibank, N.A. antaa.
Hallituksen toimintakertomus
45
Nokian yhtiöjärjestys
Yhtiöjärjestys
Yhtiöjärjestyksemme muutos vaatii
yhtiökokouksen päätöksen, jota on
kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa
annetuista äänistä ja kokouksessa
edustetuista osakkeista.
Y-tunnus
Nokia Oyj on Suomen lakien mukaisesti
perustettu yhtiö, joka on rekisteröity
Suomessa kaupparekisteriin ja jonka
Y-tunnus on 0112038-9. Nykyisen
yhtiöjärjestyksen mukaisesti yhtiön
toimialana on tutkia, kehittää, tuottaa,
markkinoida, myydä ja toimittaa tuotteita,
ohjelmistoja sekä palveluita laaja-alaisesti
kuluttaja- ja yritysmarkkinoilla. Mainitut
tuotteet, ohjelmistot ja palvelut liittyvät
muun muassa teleoperaattoreille ja muille
yrityksille toimitettaviin verkkoihin, esineiden
internetiin, terveyteen ja hyvinvointiin,
multimediaan, big dataan ja analytiikkaan,
matkaviestimiin sekä puettavaan ja muuhun
elektroniikkaan. Lisäksi yhtiö voi luoda,
hankkia ja lisensoida aineetonta omaisuutta
ja ohjelmistoja sekä harjoittaa muuta teollista
ja kaupallista liiketoimintaa, mukaan lukien
arvopaperikauppa ja muu sijoitustoiminta.
Yhtiö voi harjoittaa liiketoimintaansa
suoraan, tytär- ja osakkuusyritysten sekä
yhteisyritysten välityksellä.
Hallituksen jäsenten
äänivaltaisuus
Suomen lain mukaisesti hallituksen
päätökset tehdään enemmistöpäätöksinä.
Hallituksen jäsenet eivät saa osallistua
heidän ja yhtiön tai kolmannen osapuolen
välisen sopimuksen käsittelyyn tai muiden
sellaisten asioiden käsittelyyn, joista voi
olla heille merkittävää hyötyä ja jotka voivat
olla yhtiön edun vastaisia. Suomen laki ei
aseta ikärajoja hallituksen jäsenille, eikä
Suomen laissa vaadita, että hallituksen
jäsenen tulisi omistaa tietty vähimmäismäärä
yhtiön osakkeita. Kuitenkin, yhtiön nykyisen
käytännön mukaisesti hallituksen jäsenille
vuosittain maksettavista palkkioista noin 40 %
maksetaan markkinoilta hankittavina Nokian
osakkeina tai vaihtoehtoisesti käyttämällä
Nokian omia osakkeita, ja hallituksen
jäsenten tulee säilyttää omistuksessaan
kolmen ensimmäisen palvelusvuotensa
aikana hankitut osakkeet hallitusjäsenyyden
päättymiseen saakka (lukuun ottamatta
osakkeita, joilla katetaan osakkeiden
hankinnasta aiheutuvat kulut, mukaan
lukien verot).
Osakkeenomistajien oikeudet,
etuoikeudet ja rajoitukset
Jokainen osake oikeuttaa osakkeenomistajan
yhteen ääneen yhtiökokouksissa. Suomen
lain mukaan varsinainen yhtiökokous tulee
pitää viimeistään kuuden kuukauden kuluttua
edellisen tilikauden päättymisestä. Hallituksen
on kutsuttava ylimääräinen yhtiökokous
koolle katsoessaan tämän tarpeelliseksi tai
jos tilintarkastaja tai osakkeenomistajat,
jotka edustavat yhdessä vähintään yhtä
kymmenesosaa kaikista ulkona olevista
osakkeista, sitä vaativat. Yhtiöjärjestyksemme
mukaisesti hallituksen jäsenet valitaan
vähintään kerran vuodessa toimikaudeksi,
joka kestää seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättymiseen asti.
Suomen lain mukaan osakkeenomistajat
voivat osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää
siellä äänioikeuttaan henkilökohtaisesti tai
valtuuttamansa asiamiehen välityksellä.
Suomessa yhtiöt eivät tavallisesti jaa
osakkeenomistajilleen valtakirjalomakkeita,
joten Nokiakaan ei tee niin. ADS-
osaketalletustodistusten hallintarekisteriin
merkityt omistajat ja tosiasialliset edunsaajat
saavat kuitenkin valtakirjalomakkeet
talletusyhteisöltä (Depositary).
Yhtiökokoukseen voi osallistua ja
siellä voi äänioikeuttaan käyttää
osakkeenomistaja, joka on rekisteröitynä
osakkeenomistajaksi Suomen lain
mukaisesti arvo-osuusjärjestelmässä
ylläpidettävään osakasluetteloon viimeistään
yhtiökokouskutsussa ilmoitettavana
päivänä. Jos ADS-osaketalletustodistusten
hallintarekisteriin merkitty omistaja
tai tosiasiallinen edunsaaja haluaa
käyttää varsinaisessa yhtiökokouksessa
äänioikeuttaan, hänen tulee rekisteröityä
tilapäisesti osakasluetteloon omalla nimellään.
Täsmäytyspäivä on kahdeksan
arkipäivää ennen yhtiökokousta. ADS-
osaketalletustodistusten omistaja
voidaan rekisteröidä tilapäisesti yhtiön
osakasluetteloon yhtiökokousta varten,
mikäli omistaja toimittaa talletusyhteisölle
henkilökohtaisesti tai välittäjänsä
tai omaisuudensäilyttäjänsä kautta
määräaikaan mennessä talletusyhteisöltä
saamiensa ohjeiden mukaisen valtakirjan,
joka sisältää seuraavat tiedot: ADS-
osaketalletustodistusten omistajan nimi,
osoite ja henkilötunnus tai muu vastaava
ADS-osaketalletustodistuksen omistajan
henkilökohtainen tunnistautumisnumero,
äänioikeuden antavien osakkeiden määrä
sekä äänestysohjeet. Yhtiökokouksen
osakasluettelo täsmäytyspäivän tilanteen
mukaan on julkista tietoa kyseisen kokouksen
päättymiseen asti. Muut hallintarekisteriin
merkityt osakkeenomistajat voivat
osallistua yhtiökokoukseen ja käyttää siellä
äänioikeuttaan ohjeistamalla välittäjäänsä tai
muuta omaisuudensäilyttäjää rekisteröimään
osakkeet tilapäisesti yhtiön osakasluetteloon
ja antamalla äänestysohjeet välittäjältä
tai omaisuudensäilyttäjältä saamassaan
ilmoituksessa kuvatulla tavalla.
Täyttämällä ja palauttamalla
talletusyhteisöltä saamansa valtakirjan ADS-
osaketalletustodistusten omistaja valtuuttaa
myös talletusyhteisön ilmoittamaan
meille, yhtiöjärjestyksemme edellyttämällä
tavalla, omistajan aikomuksesta osallistua
yhtiökokoukseen.
Yhtiön osakkeiden tuottamat oikeudet
perustuvat osakeyhtiölakiin ja
yhtiöjärjestykseen. Suomen laki tai
yhtiöjärjestyksemme ei aseta rajoituksia
Nokian osakkeiden omistukselle, kuten
ulkomaisten osakkeenomistajien oikeudelle
omistaa osakkeita tai käyttää niihin
perustuvia äänioikeuksia. Yhtiöjärjestyksen
muuttamisesta päättää yhtiökokous vähintään
kahden kolmasosan enemmistöllä annetuista
äänistä ja yhtiökokouksessa edustettuina
olevista osakkeista.
Nokian yhtiöjärjestys
46
Jokainen osakkeemme antaa yhtäläisen
oikeuden yhtiön varoja jaettaessa. Oikeus
osinkoon vanhenee Suomen lain mukaan
kolmen vuoden jälkeen, jos osinkoa ei ole
tuona aikana nostettu. Nostamattomat
osingot tuloutuvat Nokialle.
Osakeomistusta tai äänivaltaa
koskeva ilmoitusvelvollisuus
Suomen arvopaperimarkkinalain mukaan
osakkeenomistajan on ilmoitettava
omistus- ja ääniosuutensa kohdeyhtiölle ja
Finanssivalvonnalle, kun osuus saavuttaa,
ylittää tai vähenee alle 5, 10, 15, 20, 25, 30,
50 tai 90 % kohdeyhtiön kaikkien osakkeiden
kokonaismäärästä tai äänimäärästä.
”Omistus” tarkoittaa osakkeenomistajan
ja tämän lähipiirin osakeomistuksia ja
äänimäärää arvopaperimarkkinalain
mukaisesti laskettuna. Ilmoitus on annettava
myös, kun osakkeenomistaja on osapuolena
sopimuksessa tai muussa järjestelyssä,
joka toteutuessaan johtaisi näiden rajojen
saavuttamiseen, ylittymiseen taikka
osuuden vähenemiseen ilmoitusrajan alle.
Yhtiön tulee julkistaa saamansa ilmoitukset
pörssitiedotteena viipymättä.
Lunastusvelvollisuus
Yhtiöjärjestyksemme mukaan
osakkeenomistaja, jonka osuus yhtiön kaikista
osakkeista saavuttaa tai ylittää kolmasosan
tai puolet, on velvollinen lunastamaan muiden
osakkeenomistajien vaatimuksesta heidän
osakkeensa. Osakkeenomistajalla, johon
tällainen lunastusvelvollisuus kohdistuu,
on myös velvollisuus lunastaa kaikki yhtiön
liikkeeseen laskemat merkintä- ja optio-
oikeudet sekä vaihtovelkakirjat, jos niiden
omistaja näin vaatii. Yhtiöjärjestyksen mukaan
osakkeiden lunastushinta on korkeampi
seuraavista: (a) osakkeen kaupankäyntikurssien
painotettu keskikurssi viimeisen kymmenen
(10) pörssipäivän aikana Helsingin pörssissä
ennen sitä päivää, jolloin yhtiö sai
lunastusvelvolliselta osakkeenomistajalta
ilmoituksen edellä tarkoitetun omistusrajan
saavuttamisesta tai ylittymisestä tai, sanotun
ilmoituksen puuttuessa tai jäädessä
määräajassa saapumatta, yhtiön hallitus sai
siitä muutoin tiedon; tai (b) osakkeiden
lukumäärällä painotettu keskihinta, jonka
lunastusvelvollinen osakkeenomistaja on
maksanut hankkimistaan tai muutoin
saamistaan osakkeista viimeisten
12 kuukauden aikana ennen edellä kohdassa
(a) tarkoitettua päivää.
Arvopaperimarkkinalain mukaisesti
osakkeenomistajan, jonka ääniosuus kasvaa
yli 30 %:iin tai yli 50 %:iin kohdeyhtiön
osakkeiden äänimäärästä sen jälkeen, kun
kohdeyhtiön osake on otettu kaupankäynnin
kohteeksi säännellylle markkinalle, on
tehtävä kuukauden kuluessa julkinen
ostotarjous kaikista muista kohdeyhtiön
liikkeeseen laskemista osakkeista ja niihin
oikeuttavista kohdeyhtiön liikkeeseen
laskemista arvopapereista, kuten merkintä-
ja optio-oikeuksista tai vaihtovelkakirjoista.
Tarjousvastikkeena pakollisessa
ostotarjouksessa on maksettava käypä hinta.
Käypää hintaa määritettäessä lähtökohtana
pidetään korkeinta tarjousvelvollisen tai tämän
kanssa yksissä tuumin toimivien henkilöiden
tarjousvelvollisuuden syntymistä edeltävän
kuuden kuukauden aikana tarjouksen
kohteena olevista arvopapereista maksamaa
hintaa. Tästä hinnasta voidaan poiketa
erityisestä syystä. Jos tarjousvelvollinen
tai tämän kanssa yksissä tuumin toimiva
henkilö ei ole tarjousvelvollisuuden
syntymistä edeltävän kuuden kuukauden
aikana hankkinut tarjouksen kohteena olevia
arvopapereita, käyvän hinnan määrittämisen
lähtökohtana pidetään tarjousvelvollisuuden
syntymistä edeltävän kolmen kuukauden
aikana säännellyn markkinan kaupankäynnissä
tarjouksen kohteena olevista arvopapereista
maksettujen hintojen kaupankäyntimäärillä
painotettua keskiarvoa. Tästä hinnasta
voidaan poiketa erityisestä syystä.
Osakeyhtiölain mukaan osakkeenomistaja,
jolla on enemmän kuin yhdeksän
kymmenesosaa yhtiön kaikista osakkeista
ja äänistä, on oikeutettu käyvästä hinnasta
lunastamaan muiden osakkeenomistajien
osakkeet. Osakkeenomistajalla,
jonka osakkeet voidaan lunastaa
(vähemmistöosakkeenomistaja), on
vastaavasti oikeus vaatia osakkeidensa
lunastamista. Käypä hinta määritetään
muun muassa viimeaikaisen osakekurssin
perusteella. Osakeyhtiölain mukainen
lunastusmenettely eroaa, ja lunastushinta
voi erota edellä esitetystä Suomen
arvopaperimarkkinalain mukaisesta
lunastusmenettelystä ja -hinnasta. Kun
lunastusoikeus ja -velvollisuus on syntynyt
arvopaperimarkkinalain mukaisessa
pakollisessa tai vapaaehtoisessa julkisessa
ostotarjouksessa ja lunastaja on tarjouksen
perusteella saanut haltuunsa vähintään
yhdeksän kymmenesosaa tarjouksen
kohteena olleista osakkeista, käypänä hintana
pidetään julkisessa ostotarjouksessa tarjottua
hintaa, jollei muuhun ole erityistä syytä.
Merkintäetuoikeudet
Nykyisillä osakkeenomistajilla on osakeantien
yhteydessä etuoikeus merkitä yhtiön
uusia osakkeita osakeomistuksensa
mukaisessa suhteessa. Osakeannissa
voidaan yhtiökokouksen päätöksellä poiketa
merkintäetuoikeudesta, jos sitä puoltavilla
osakkeenomistajilla on vähintään kaksi
kolmasosaa yhtiökokouksessa annetuista
äänistä ja edustetuista osakkeista ja siihen
on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.
Ulkomaalaisten yritysostojen
seuranta
Ulkomaalaisten yritysostojen seurantaa
koskevan lain (2012/172, muutoksineen)
mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriölle
tulee toimittaa ilmoitus, mikäli ulkomainen
ostaja hankkii suoraan tai epäsuorasti
vähintään yhden kymmenesosan yhtiön
kaikkien osakkeiden yhteenlasketusta
äänimäärästä tai vastaavan tosiasiallisen
vaikutusvallan osakeyhtiössä. Työ- ja
elinkeinoministeriön on vahvistettava
yritysosto, jollei se voi vaarantaa erittäin
tärkeää kansallista etua, jolloin ministeriö
voi siirtää vahvistamista tai vahvistamatta
jättämistä koskevan asian valtioneuvoston
yleisistunnon käsiteltäväksi. Jos yritysoston
kohteena on puolustusteollisuusyritys,
ulkomaisen omistajan on haettava työ- ja
elinkeinoministeriöltä etukäteen vahvistus
yritysostolle. Yritysostolle ei tarvita
vahvistusta, jos ulkomainen omistaja
merkitsee seurannan kohteena olevan
osakeyhtiön osakkeita osakepääoman
korotuksen yhteydessä samassa suhteessa
kuin hän entuudestaan omistaa yhtiön
osakkeita. Vahvistusvaatimus ei myöskään
koske Euroopan talousalueeseen tai
vapaakauppaliittoon kuuluvien valtioiden
asukkaita, paitsi oikeushenkilöitä, joiden
osakkeista Euroopan talousalueen tai
vapaakauppaliittoon kuulumattoman
valtion asukas omistaa vähintään yhden
kymmenesosan.
Hallituksen toimintakertomus
47
Riskitekijät
Riskitekijät koskien strategiaa ja sen
toteuttamista
■
Kykymme saavuttaa ja varmistaa
teknologiajohtajuus segmenteissä, joissa
päätämme kilpailla.
■
Positiivinen kehitys tuotteidemme
kysynnän ajureissa, kuten tietoliikenteen
määrä asiakkaiden verkoissa ja uusien,
huippunopeiden ja lyhytviiveisten
verkkoratkaisujen ja palveluiden leviäminen
ja käyttöönotto.
■
Kehityssuunta kohti avoimia rajapintoja,
virtualisointia, pilvinatiiveja ohjelmistoja ja
siirtyminen vähitellen pois monoliittisista
järjestelmistä sekä näiden mahdollinen
vaikutus tuote- ja palveluportfolioomme,
kilpailukenttään, liiketoimintamalleihin ja
liiketoiminnan tuottoprofiiliin. On myös
mahdollista, että jollain osa-alueilla
saavutaan kohti teknologisen kehityksen
rajoja, mikä aiheuttaa muutoksia
tuotteidemme kysynnässä ja kilpailukentässä.
■
Investointiemme kyky tuottaa teknologioita,
tuotteita tai palveluita, jotka saavuttavat
tai säilyttävät laajan hyväksynnän
markkinoilla, vastaavat asiakkaidemme
mieltymyksiin tai kasvaviin tarpeisiin tai
johtavat innovatiivisiin läpimurtoihin,
immateriaalioikeuksiin, lisääntyneeseen
digitalisaatioon ja muihin etuihin, joita
voimme hyödyntää liiketoiminnassamme.
■
Kykymme toteuttaa suunniteltuja
yritysjärjestelyjä tai integroida niiden
jälkeisiä toimintoja, menestyksemme
teknologiahankinnoissa, lisensointi- tai
kumppanuussopimuksissa sekä niiden
muodostamisessa tai hallinnoinnissa
ja kyseisistä transaktioista odotettujen
hyötyjen, synergiaetujen, kulusäästöjen ja/
tai tehokkuustavoitteiden saavuttamisessa.
■
Menestyksemme toimintamme
ja tehokkuutemme jatkuvaan
parantamiseen tähtäävissä toimintamalli-
tai organisaatiomuutoksissa ja
liiketoimintasuunnitelmiemme
toteuttamisessa.
■
Kykymme saavuttaa asettamamme
kestävän kehityksen tavoitteet, mukaan
lukien kasvihuonekaasupäästöjä koskevat
sitoumuksemme, sekä vastata ulkoisiin
odotuksiin ja raportointivaatimuksiin
kestävään kehitykseen liittyen.
Riskitekijät
Osakkeenomistajien ja sijoitusta
harkitsevien tulee tutustua huolellisesti
seuraaviin riskitekijöihin tässä
toimintakertomuksessa esitettyjen
muiden tietojen lisäksi. Alla luetellut
riskit ja riskitekijät voivat joko yhdessä
tai erikseen vaikuttaa haitallisesti
liiketoimintaamme, kilpailukykyymme,
markkinaosuuteemme, liiketoimintamme
tulokseen, kannattavuuteen,
likviditeettiin tai Nokia-brändiin,
maineeseemme ja osakkeemme hintaan.
Alla kuvattuja riskitekijöitä ei tule pitää
tyhjentävänä kuvauksena riskeistä.
Kuvattujen riskien lisäksi voi olla muitakin
riskejä, jotka eivät ole tiedossamme
tai jotka voivat osoittautua olennaisiksi,
vaikka niitä ei tällä hetkellä pidetä
sellaisina.
Lisätietoja oikeudenkäynneistä,
joissa Nokia on osapuolena, löytyy
konsernitilinpäätöksen liitetiedosta 27,
Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet.
Tämä toimintakertomus sisältää myös
tulevaisuutta koskevia lausuntoja, joihin
liittyy riskejä ja epävarmuustekijöitä. Ellei
toisin mainita tai ellei asiayhteys vaadi
muuta, näissä riskitekijöissä ilmaukset
“Nokia”, “Nokia-konserni”, “konserni”, “me”,
“meitä” ja “meidän” tarkoittavat Nokian
konsolidoituja toimintasegmenttejä. Tietyt
riskit tai tapahtumat voivat olla konsernin
lisäksi merkityksellisempiä vain tietylle
liiketoimintaryhmälle, liiketoiminnalle tai
konsernin osalle.
Kustannukset ja suorituskyky ovat edelleen
asiakkaillemme ensisijaisen tärkeitä.
Viestintäpalvelujen tarjoajien hankintamalli
suosii kahta markkinajohtajaa ja kykymme
kilpailla luotettavana kumppanina kriittisten
verkkojen tarjoajana on riippuvainen useista
ulkoisista ja sisäisistä tekijöistä, jotka ovat
osittain vaikutusmahdollisuuksiemme
ulkopuolella. Tällaisia ovat muun muassa:
Riskit ja epävarmuustekijät
johtuen yleisestä taloustilanteesta,
rahoitusmarkkinaolosuhteista sekä
kehityksestä toimialoilla ja markkinoilla,
joissa toimimme
■
Olemme kansainvälinen yritys. Yleinen
globaali taloustilanne, kuten kiihtyvä
inflaatio, globaalin talouden tulevaisuuden
näkymien heikentyminen, valuuttakurssien
epäsuotuisa kehitys, korkojen ja
rahoituskustannusten nousu sekä muu
kehitys niissä maissa tai toimialoilla, joissa
me, asiakkaamme ja kumppanimme/
alihankkijamme toimimme – mukaan
lukien Venäjän hyökkäys Ukrainaan, joka
on johtanut uhkakuvaan energiakriisistä
ja talouden hidastumisesta varsinkin
Euroopassa – vaikuttaa myyntiimme
ja kannattavuuteemme.
■
Riippuen COVID-19-pandemian kestosta
tai uudesta vastaavanlaisen pandemian
puhkeamisesta ja kyseistä virusta vastaan
käytettävien toimenpiteiden luonteesta
ja vaikutuksista, pandemialla tai sen
aiheuttamilla pitkittyneillä vaikutuksilla
voi edelleen olla negatiivisia vaikutuksia
toimintaamme ja taloudelliseen
tulokseemme.
■
Toimialamme markkinoiden syklisyys
ja niihin vaikuttavat useat tekijät, kuten
teknologian kehittyminen, kilpailijoiden
käyttäytyminen, asiakkaiden mahdollinen
sulautuminen, ostokäyttäytyminen ja
hankintojen määrä sekä verkkojen ja
järjestelmien käyttöönotto että niiden
ajoitukset.
■
Ankara kilpailu verkkolaitetoimittajien
kesken sekä kilpailu asiakkaidemme
pelikentällä ajaen hintaeroosiota
toimialallamme.
■
Riippuvuutemme rajallisesta määrästä
asiakkaita sekä laajoista monivuotisista
sopimuksista, minkä seurauksena
yksittäisen asiakkaan tai sopimuksen
menettämisellä, operaattoreiden
keskittymisellä tai yksittäisiin sopimuksiin
liittyvillä epäedullisilla sopimusehdoilla
ja muilla ongelmilla voi olla olennaisen
haitallinen vaikutus.
48
■
Hintakilpailukykymme tai muu kehitys
koskien hinnoittelua tai sopimusehtoja,
kuten kykymme siirtää osa syntyneestä
inflaatioperäisestä kustannuspaineesta
asiakassopimuksiimme, mahdollinen
asiakasrahoituksen epäsuotuisa
kehitys tai pidennetyt maksuehdot.
Mikäli pankit tai vastaavat instituutiot
olisivat haluttomia antamaan takauksia,
vakuuksia, asiakasrahoitusta tai ostamaan
saataviamme, se voisi heikentää
mahdollisuuksiamme saada uusia
asiakkaita sekä hallinnoida luottoriskejä
ja maksuvalmiuttamme.
Kilpailukykyymme liittyvät riskitekijät
■
Kykymme sopeutua liiketoimintamallien
ja teknologian muutoksiin sekä näiden
mukana tulevaan uuteen kilpailuun.
■
Kykymme panostaa tehokkaasti ja
kannattavasti uusiin korkealaatuisiin ja
kilpailukykyisiin tuotteisiin, palveluihin,
päivityksiin ja teknologioihin, ja
samalla ennakoida teknologisia
sekä liiketoimintaamme liittyvien
oleellisten säädösten kehityssuuntia
ja markkinatrendejä.
■
Mahdolliset vaikeudet ja haasteet uusien
teknologioiden tuotekehityksessä,
lanseeraamisessa sekä liitännäisten
palvelujen kaupallistamisessa.
■
Meidän tai kolmansien osapuolten
mahdollisten tietotekniikkajärjestelmien ja
niihin liittyvien prosessien tai palveluiden
tehottomuuksien, tietoturvaloukkausten,
toimintahäiriöiden tai käyttökatkosten
vakavuus. Koska tuottamamme palvelut
ja operatiivinen toimintamme, ulkoistetut
toiminnat mukaan lukien, ovat riippuvaisia
monimutkaisista IT-järjestelmistä,
verkoista ja niihin liittyvistä palveluista,
riippuvuutemme kolmansien osapuolien
kyvystä IT-järjestelmien, verkkojen ja
palvelujen tuottajana ja niihin liittyvien
varotoimien luotettavuudesta on suuri.
Tämän vuoksi kolmansien osapuolien
IT-järjestelmien, verkkojen tai palvelujen
käyttökatkokset voivat vaikuttaa haitallisesti
myös meidän liiketoimintaamme.
■
Todelliset tai väitetyt tietoturvaongelmat,
kuin myös viat, virheet tai heikkoudet
meidän tai kolmansien osapuolten
teknologioissa. Liiketoimintamallimme
tukeutuu palvelujen ja ohjelmistojen
jakelussa sekä tiedontallennuksessa
käytettäviin ratkaisuihin, joihin liittyy
väistämättä soveltuvaan sääntelyyn,
tietoturvaloukkauksiin ja muuhun
mahdolliseen luvattomaan verkkotiedon
käyttöön liittyviä riskejä tai muita
mahdollisia turvallisuusriskejä, jotka voivat
vaikuttaa haitallisesti liiketoimintaamme
tai uhata yksityistä tietosuojaa.
■
Kykymme vastata ongelmiin ja häiriöihin
tuotannossa, palvelujen tuottamisessa,
asiakastoimituksissa, logistiikassa tai
koko toimitusketjussa, kuten COVID-19
ja Venäjä/Ukraina konfliktin asettamiin
tai muihin geopoliittisiin haasteisiin,
Euroopan energiakriisiin, jatkuvaan
epävarmuuteen komponenttimarkkinoilla,
haasteisiin kysyntää vastaavan
volyymin takaamisessa, tuotannon
sopeuttamisessa, vaaditun tehokkuuden
ja joustavuuden saavuttamisessa sekä
virheisiin tuotteissa/ohjelmistoissa/
palveluissa. Lisäksi geopoliittiset
häiriöt tai konfliktit, luonnonkatastrofit,
levottomuudet ja terveysuhat voivat
vaikuttaa olennaisesti palvelujemme
tuottamiseen, tuotantolaitoksiimme tai
toimittajiemme tuotantolaitoksiin, jotka
ovat maantieteellisesti keskittyneitä. On
myös mahdollista, että vaatimuksistamme
huolimatta jotkut toimittajistamme eivät
täytä meidän ja asiakkaidemme tuotelaatu-,
terveys-, turvallisuus- tai muita vaatimuksia
tai rikkovat lakeja, kuten ympäristö- tai
työtä sääteleviä lakeja.
■
Kykymme sitouttaa, kehittää ja rekrytoida
työntekijöitä, joilla on tarvittavat tiedot
ja taidot ja tasapainottaa henkilöstöä
tarpeiden mukaan. Pyrimme jatkuvasti
kehittämään toimintaamme sekä
parantamaan tehokkuuttamme, minkä
työntekijämme voivat kokea uuvuttavana,
motivaatiota ja energiatasoa laskevana.
Etätyön joustavuus sekä teknologia-alan
kiihtyvä kehitys ovat lisänneet kilpailua
osaavasta työvoimasta.
■
Missä määrin toimenpiteemme
tehokkuutemme kehittämiseksi ja
ylläpitämiseksi sekä tuotteiden ja palvelujen
koko toimintaketjun ja inflaatiosta
aiheutuvien kustannusten hallitsemiseksi
johtavat tavoiteltuihin tuloksiin, hyötyihin,
kustannussäästöihin tai parannuksiin,
jotta voimme jatkossakin investoida
tuotekehitykseen, kuten 5G-Advanced ja
6G:hen, pilviteknologiaan, tietoturvaan,
automaatioon/digitalisaatioon sekä
tuottaa immateriaalioikeuksilla suojattuja
teknologioita.
Riskitekijät liittyen immateriaalioikeuksiin,
teknologia‑ ja Nokia‑tavaramerkin
lisensointiin
■
Tuotteemme, palvelumme ja
liiketoimintamallimme ovat riippuvaisia
kehittämistämme immateriaalioikeuksilla
suojatuista teknologioista,
kyvykkyydestämme luoda uusia
teknologioita, tuotteita tai palveluita ja
suojata immateriaalioikeuksiamme ja
patenttiportfoliomme kilpailukykyä.
■
Patenttilisensointituotot ovat
riippuvaisia kyvystämme säilyttää
immateriaalioikeuksiin liittyvien tuottojen
nykyiset lähteet ja sopimusehdot,
luoda uusia tulonlähteitä, kyvystämme
suojata immateriaalioikeuksiamme
loukkauksilta sekä esimerkiksi markkina-,
lainsäädännöllisistä ja muusta kehityksestä
tai immateriaalioikeutta koskevien
tuomioistuimen ratkaisuista ja muista
oikeusriidoista, jotka vaikuttavat
tulonansaintaan. Suhteellisen merkittävä
osa nykyisistä patenttilisensointituotoista
on peräisin älypuhelinmarkkinoilta, jotka
muuttuvat nopeasti ja joilla toimii rajallinen
määrä suuria toimijoita. Haasteensa luo
epävarmuus immateriaalioikeuksien
sekä teknologiastandardien sääntelyn
kehityksestä kansainvälisesti.
■
Uusien lisenssisopimusten ja olemassa
olevien sopimusten uusimisiin
ja patenttiloukkauksiin liittyvien
oikeudenkäyntien lopputulosta on
vaikea ennakoida.
■
Teknologia-liiketoimintaryhmä tavoittelee
liikevaihtoa ja kannattavuutta Nokia-
tavaramerkin, teknologioiden ja patenttien
lisensoinnilla. Olemme mukana myös
muissa liiketoimintahankkeissa kuten
teknologiahautomoissa ja venture fund
-sijoituksissa. Näihin liittyvät tuotto-
odotukset eivät välttämättä toteudu
suunnitelmien mukaisesti tai eivät ollenkaan.
■
Tuotteemme, palvelumme ja
liiketoimintamallimme eivät ole
riippuvaisia ainoastaan kehittämistämme
immateriaalioikeuksilla suojatuista
teknologioista, mutta myös tiettyjen
kolmansien osapuolten meille lisensoimista
teknologioista. Tämän seurauksena
käyttämiimme tai harkitsemiimme
teknologioihin liittyvien oikeuksien arviointi
on yhä haastavampaa, ja odotamme
kohtaavamme jatkossakin väitteitä siitä,
että olisimme rikkoneet kolmansien
osapuolten immateriaalioikeuksia.
Näiden teknologioiden käyttö voi myös
johtaa lisensointikustannustemme
kasvuun, rajoittaa kykyämme käyttää
tiettyjä teknologioita tuotteissamme
ja/tai aiheuttaa kalliita ja aikaa vieviä
oikeudenkäyntejä.
Hallituksen toimintakertomus
49
Riskitekijät
jatkoa
Riskit ja epävarmuustekijät koskien
geopoliittista, lainsäädännöllistä ja
eettistä liiketoimintaympäristöämme
■
Maailmanlaajuiseen liiketoimintaamme
kohdistetaan suoraa ja epäsuoraa
sääntelyä ja olemme alttiita poliittisille,
lainsäädännöllisille ja muille alueellisille
riskeille, kuten esimerkiksi muutoksille
talous- ja kauppapolitiikassa tai
niihin liittyvissä menettelytavoissa,
maantieteellisille konflikteille tai häiriöille,
mukaan lukien Venäjän hyökkäys Ukrainaan,
tai niihin liittyviin talouspakotteisiin tai
maahantuontia/maastavientiä koskeviin
säädöksiin ja seuraamuksiin koskien
päätöstämme poistua Venäjän ja Valko-
venäjän markkinoilta, säädöksille koskien
kansallista turvallisuutta, kilpailua,
toimitusketjuja, kestävää kehitystä ja
toimenpiteille osana korruption tai muun
vilpillisen toiminnan vastaista taistelua.
■
Epävarmuutta lisäävät mahdolliset
muutokset nykyisiä tai uusia teknologioita,
tuotteita tai telekommunikaatiosektoria
koskevissa erilaisissa säädöksissä tai niiden
soveltamisessa, sekä mahdolliset uudet
säännöstöt ja niiden noudattaminen
esimerkiksi koskien tietoturvaa ja yksityistä
tietosuojaa, digitaalista taloutta ja kestävää
rahoitusta.
■
Voimme kohdata haasteita toimintaamme,
tuotteitamme ja palveluitamme koskevien
laatu-, terveys- ja turvallisuusstandardien
ja muiden suositusten sekä sääntelyn
asettamien vaatimuksien täyttämisessä
maailmanlaajuisesti.
■
Liiketoimintaamme liittyvien
oikeudenkäyntien, välimiesmenettelyiden,
sopimusriitojen tai tuotevastuuta koskevien
väitteiden lopputulokset voivat olla
epäsuotuisia. Voimme joutua tutkinnan
tai muiden menettelyjen kohteeksi,
joiden laajuutta ja lopputulosta on vaikea
ennustaa millään varmuudella, ja meille
voidaan määrätä merkittäviä sakkoja,
rangaistusmaksuja tai muita seuraamuksia
tällaisten tutkimusten perusteella.
■
Hallintoomme, sisäiseen valvontaan
ja säädösten noudattamiseen liittyvät
prosessimme ja kontrollimekanismit eivät
välttämättä pysty estämään virheitä
tai väärinkäytöksiä sekä sääntelyyn
perustuvia seuraamuksia yhtiötasolla,
operatiivisissa tytäryhtiöissämme ja
yhteisyrityksissämme. Mahdollisuutemme
vaikuttaa yhteisyrityksiin, varsinkin jos
Nokialla ei ole suoraa määräämisoikeutta,
ja kolmansiin osapuoliin, joiden kanssa
teemme yhteistyötä, on rajallinen, mutta
heidän mahdolliset sääntörikkomukset
voivat heijastua myös meihin.
■
Liiketoimintaamme kuuluu merenalaisten
tietoliikennekaapeliverkkojen asentaminen
ja ylläpito. Tämän toiminnan yhteydessä
saatamme vahingoittaa aikaisemmin
asennettua merenalaista infrastruktuuria,
mistä meitä voidaan viime kädessä pitää
vastuussa.
Verotusympäristöön ja toimintamme
rahoitukseen liittyvät riskitekijät
■
Toimimme useissa maissa eri
verotussäädösten alla, minkä vuoksi
saatamme kohdata monimutkaisia vero-
ongelmia ja kiistoja. Kehittyvä ja muuttuva
verolainsäädäntö voi vaikuttaa oleellisesti
yrityksemme verotaakkaan, joskus jopa
jälkijättöisesti.
■
Toteutunut tuloksemme tai tuloksen
tekoon liittyvät odotukset voivat muiden
tekijöiden ohella heikentää kykyämme
hyödyntää taseeseen kirjattuja ja taseen
ulkopuolisia verosaamisia.
■
Emme välttämättä saa pääomaa edullisilla
ehdoilla tai lainkaan.
■
Emme välttämättä onnistu ylläpitämään
investment grade -luottoluokituksiamme.
■
Toimimme maailmanlaajuisesti, minkä
vuoksi valuuttakurssien vaihtelu voi
vaikuttaa merkittävästi liikevaihtoomme,
kustannuksiimme ja liiketoimintamme
tulokseen, sekä osinkojemme arvoon ja
ADS-osaketalletustodistusten markkina-
arvoon Yhdysvaltain dollareissa.
■
Meihin kohdistuu eläkeohjelmiin,
työntekijärahastoihin ja työntekijöiden
terveydenhuoltoon kytköksissä olevia
riskejä, emmekä välttämättä pysty
välttämään tai hallitsemaan niihin liittyviä
kuluja tai lisääntyviä rahoitustarpeita.
■
Liikearvon kerrytettävissä oleva rahamäärä
voi alittaa liikearvon kirjanpitoarvon, mikä
voi johtaa tuntuviin arvonalennuskirjauksiin.
Nokian osakkeiden omistamiseen
liittyvät riskit
■
Kultakin tilikaudelta osakkeenomistajille
maksettavan osingon ja/tai
pääomanpalautuksen, kuten osakkeiden
takaisinostojen, määrä on epävarma
ja riippuu muun muassa yhtiömme
kassavirran vahvuudesta, tuloksesta ja
taloudellisesta asemasta.
■
Osakkeidemme ja ADR-
osaketalletustodistusten arvo
arvopaperimarkkinoilla voi heilahdella
meistä riippumattomista syistä.
■
Ulkomaalaiset osakkeenomistajat joutuvat
todennäköisesti antamaan yksityiskohtaisia
tietoja edullisempaa osinkotulojen
lähdeverokohtelua varten.
50
Merkittävät tapahtumat
tilikauden päättymisen jälkeen
Ostotarjous velkakirjoista
Nokia ilmoitti 9.2.2023 käynnistäneensä
ostotarjoukset ostaakseen käteisellä
yhteensä korkeintaan 700 miljoonalla eurolla
(Ostotarjoukset) liikkeeseen laskemiaan
750 miljoonan euron 2,00 %:n 15.3.2024
erääntyviä velkakirjoja (”2024 Velkakirjat),
500 miljoonan euron 2,375 %:n 15.5.2025
erääntyviä velkakirjoja (”2025 Velkakirjat”)
ja 750 miljoonan euron 2,00 %:n 11.3.2026
erääntyviä velkakirjoja (”2026 Velkakirjat”).
Ostotarjousten tarkoituksena on hallita
Nokian kokonaisvelkaantuneisuutta ja
pidentää Nokian velkamaturiteettiprofiilia
tehokkaalla tavalla.
Ostotarjoukset päättyivät 16.2.2023.
Nokia hyväksyi tarjouksia 372 miljoonalla
eurolla (49,66 % nimellisarvosta) 2024
Velkakirjoista, 208 miljoonalla eurolla
(41,57 % nimellisarvosta) 2025 Velkakirjoista
ja 120 miljoonalla eurolla (15,96 %
nimellisarvosta) 2026 Velkakirjoista.
Ostotarjousten selvitys tapahtui 21.2.2023.
Uudet euromääräiset
joukkovelkakirjalainat
21.2.2023 Nokia laski liikkeeseen
500 miljoonan euron 4,375 %:n
nimelliskorkoisen elokuussa 2031
erääntyvän kestävyystavoitteisiin sidotun
joukkovelkakirjalainan Nokian 5 miljardin
euron Euro Medium Term Note -ohjelman
alla. Uusista joukkovelkakirjalainoista saatavia
varoja tullaan käyttämään Ostotarjousten
rahoittamiseksi ja yleisiin rahoitustarpeisiin.
Merkittävät tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen
Hallituksen toimintakertomus
51
Tunnuslukujen laskentakaavat
Osakekohtainen tulos (laimentamaton)
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto/tappio
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo vuoden aikana
Osakekohtainen tulos (laimennettu)
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oikaistu voitto/tappio
Oikaistu ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo vuoden aikana
Hinta/voitto ‑suhde (P/E luku)
Osakkeen päätöskurssi 31.12.
Osakekohtainen tulos (laimentamaton) jatkuvista toiminnoista
Osinko tuloksesta, %
Ehdotettu osakekohtainen osinko
Osakekohtainen tulos (laimentamaton) jatkuvista toiminnoista
Osinkotuotto, %
Ehdotettu osakekohtainen osinko
Osakkeen päätöskurssi 31.12.
Osakekohtainen oma pääoma
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakkeiden lukumäärä 31.12. – omien osakkeiden lukumäärä 31.12.
Osakekannan markkina‑arvo
(Osakkeiden lukumäärä 31.12. – omien osakkeiden lukumäärä 31.12.) x osakkeen päätöskurssi 31.12.
Osakkeiden vaihdon kehitys, %
Vuoden aikana vaihdettujen osakkeiden lukumäärä
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä vuoden aikana
Tunnuslukujen laskentakaavat
52
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat
Tietyt tässä raportissa esitetyt taloudelliset tunnusluvut eivät ole IFRS-standardeissa määriteltyjä taloudellista suorituskykyä, taloudellista
asemaa tai rahavirtoja osoittavia tunnuslukuja. IFRS-standardit eivät määrittele näitä tunnuslukuja, mistä syystä ne eivät välttämättä ole suoraan
vertailukelpoisia muiden, vaikkakin saman toimialan, yhtiöiden käyttämien taloudellisten tunnuslukujen kanssa. Nämä tunnusluvut esitetään,
koska johto käyttää niitä Nokian taloudellisen suorituskyvyn mittaamiseen ja uskoo, että nämä tunnusluvut antavat täydentävää tietoa Nokian
liiketoiminnan tuloksen kehityksestä. Näitä tunnuslukuja ei pidä tarkastella erillään vastaavista IFRS-tunnusluvuista tai niiden sijasta.
Vuonna 2022 Nokia korvasi tunnusluvut (i) Kassa ja lyhytaikaiset sijoitukset (“kassa”) ja (ii) Nettokassa ja lyhytaikaiset sijoitukset (“nettokassa”)
tunnusluvuilla (i) Kassa ja korolliset sijoitukset (“kassa”) ja (ii) Nettokassa ja korolliset sijoitukset (“nettokassa”). Näiden tunnuslukujen määritelmät
päivitettiin vastaavasti vastaamaan Nokian konsernitaseeseen tehtyjä muutoksia. Tunnuslukujen käyttötarkoitukset, jotka on kuvattu alla,
eivät muuttuneet. Tunnuslukuja muutettiin sen johdosta, että vuonna 2022 Nokia ryhtyi sijoittamaan erittäin likvideihin yrityslainoihin, jotka
pääosin luokitellaan tase-erään pitkäaikaiset korolliset sijoitukset niiden alkuperäisen maturiteetin perusteella. Kassaa ja nettokassaa koskevat
vertailutiedot eivät muuttuneet.
Sijoitetun pääoman tuotto, %
Määritelmä
Sijoitetun pääoman tuotto saadaan laskentakaavalla: Voitto ennen veroja + korkokulut korollisista veloista / Emoyhtiön osakkeenomistajille
kuuluva oma pääoma keskimäärin + määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus keskimäärin + korolliset velat keskimäärin.
Tarkoitus
Sijoitetun pääoman tuotto kertoo kuinka tehokkaasti Nokia käyttää pääomiaan tuottaakseen voittoa.
Sijoitetun pääoman tuotto -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2022
2021
2020
Voitto ennen veroja
2 184
1 926
743
Korollisten velkojen korkokulut
103
113
127
Yhteensä
2 287
2 039
870
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma keskimäärin
(1)
19 347
14 913
13 895
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus keskimäärin
(1)
98
91
78
Korolliset velat keskimäärin
(1)
4 565
5 115
4 927
Sijoitettu pääoma yhteensä
24 010
20 119
18 900
Sijoitetun pääoman tuotto, %
9,5 %
10,1 %
4,6 %
(1) Laskettu vuoden alku- ja loppusaldojen keskiarvona, kuten konsernitaseessa esitetään. Katso lisätietoja Konsernitilinpäätös-osiosta.
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat
Vaihtoehtoisten
tunnuslukujen
laskentakaavat
Hallituksen toimintakertomus
53
Oman pääoman tuotto, %
Määritelmä
Oman pääoman tuotto saadaan laskentakaavalla: Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto tai tappio / Emoyhtiön osakkeenomistajille
kuuluva oma pääoma keskimäärin.
Tarkoitus
Oman pääoman tuotto kertoo kuinka tehokkaasti Nokia käyttää osakkeenomistajien sijoittamia pääomia tuottaakseen voittoa.
Oman pääoman tuotto -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2022
2021
2020
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto/tappio
4 250
1 623
-2 523
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma keskimäärin
(1)
19 347
14 913
13 895
Oman pääoman tuotto, %
22,0 %
10,9 %
‑18,2 %
(1) Laskettu vuoden alku- ja loppusaldojen keskiarvona, kuten konsernitaseessa esitetään. Katso lisätietoja Konsernitilinpäätös-osiosta.
Omavaraisuusaste, %
Määritelmä
Omavaraisuusaste saadaan laskentakaavalla: Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma + määräysvallattomille omistajille kuuluva
osuus / Varat yhteensä.
Tarkoitus
Omavaraisuusaste kertoo osakkeenomistajien sijoittamilla varoilla rahoitettujen varojen suhteellisen osuuden Nokian kokonaisvaroista.
Omavaraisuusaste-tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2022
2021
2020
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
21 333
17 360
12 465
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus
93
102
80
Oma pääoma yhteensä
21 426
17 462
12 545
Vastaavaa yhteensä
42 943
40 049
36 191
Omavaraisuusaste, %
49,9 %
43,6 %
34,7 %
Kassa ja korolliset sijoitukset
Määritelmä
Kassa ja korolliset sijoitukset koostuvat seuraavista konsernitaseen riveistä: rahavarat, lyhytaikaiset korolliset sijoitukset ja pitkäaikaiset korolliset
sijoitukset.
Tarkoitus
Kassa ja korolliset sijoitukset -tunnuslukua käytetään kertomaan niiden varojen määrää, joita Nokia voi käyttää nykyisten liiketoimintojensa
tarpeisiin ja tuleviin liiketoimintoihin investoimiseen sekä tuoton maksamiseen arvopaperien haltijoille.
Kassa ja korolliset sijoitukset -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2022
2021
2020
Rahavarat
5 467
6 691
6 940
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
3 080
2 577
1 121
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
697
–
–
Kassa ja korolliset sijoitukset
9 244
9 268
8 061
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat
jatkoa
54
Nettokassa ja korolliset sijoitukset
Määritelmä
Nettokassaan ja korollisiin sijoituksiin sisältyvät kassa ja korolliset sijoitukset vähennettynä pitkäaikaisilla ja lyhytaikaisilla korollisilla veloilla.
Tarkoitus
Nettokassa ja korolliset sijoitukset -tunnuslukua käytetään kertomaan Nokian likviditeettiasemasta sen jälkeen, kun rahavaroista on maksettu
korolliset velat.
Nettokassa ja korolliset sijoitukset -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2022
2021
2020
Kassa ja korolliset sijoitukset
Rahavarat
5 467
6 691
6 940
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
3 080
2 577
1 121
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
697
–
–
Korolliset velat
Pitkäaikaiset korolliset velat
-4 249
-4 537
-5 015
Lyhytaikaiset korolliset velat
-228
-116
-561
Nettokassa ja korolliset sijoitukset
4 767
4 615
2 485
Nettovelkaantumisaste, %
Määritelmä
Nettovelkaantumisaste saadaan laskentakaavalla: Korolliset velat – Kassa ja korolliset sijoitukset / (Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma
pääoma + määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus).
Tarkoitus
Nettovelkaantumisaste kuvastaa osakkeenomistajien sijoittamilla varoilla ja korollisella vieraalla pääomalla rahoitettujen varojen suhdetta ja
kertoo Nokian liiketoiminnan velkaantuneisuudesta.
Nettovelkaantumisaste-tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2022
2021
2020
Korolliset velat
Pitkäaikaiset korolliset velat
4 249
4 537
5 015
Lyhytaikaiset korolliset velat
228
116
561
Kassa ja korolliset sijoitukset
Rahavarat
-5 467
-6 691
-6 940
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
-3 080
-2 577
-1 121
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
-697
–
–
Nettovelka
‑4 767
‑4 615
‑2 485
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
21 333
17 360
12 465
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus
93
102
80
Oma pääoma yhteensä
21 426
17 462
12 545
Nettovelkaantumisaste, %
‑22,2 %
‑26,4 %
‑19,8 %
Hallituksen toimintakertomus
55
Vapaa kassavirta
Määritelmä
Vapaa kassavirta saadaan laskentakaavalla: Liiketoiminnan nettorahavirta - investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin
(käyttöomaisuusinvestoinnit) + aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti - pitkäaikaisten sijoitusten lisäys + pitkäaikaisten sijoitusten
myynti.
Tarkoitus
Vapaa kassavirta on se rahavirta, jonka Nokia tuottaa aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin sekä pitkäaikaisiin sijoituksiin tehtyjen
nettoinvestointien jälkeen ja kuvaa Nokian arvopaperien haltijoille jaettavissa olevaa rahamäärää. Luku mittaa liiketoiminnan rahavarojen
tuottokykyä, käyttöpääoman tehokkuutta ja pääomien hallinnan kurinalaisuutta.
Vapaa kassavirta -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2022
2021
2020
Liiketoiminnan nettorahavirta
1 474
2 625
1 759
Nettokäyttöomaisuusinvestoinnit
Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta
-601
-560
-479
Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden myynti
33
103
13
Pitkäaikaisten sijoitusten lisäys
-115
-77
-59
Pitkäaikaisten sijoitusten myynti
49
277
122
Vapaa kassavirta
840
2 368
1 356
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Määritelmä
Käyttöomaisuusinvestointeihin sisältyvät investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin (ilman yritysten yhteenliittymien kautta hankittuja
omaisuuseriä).
Tarkoitus
Käytämme käyttöomaisuusinvestointeja tulevaisuuden tuottoja kerryttävään toimintaan tehtyjen sijoitusten mittarina.
Käyttöomaisuusinvestoinnit-tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2022
2021
2020
Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta
-601
-560
-479
Käyttöomaisuusinvestoinnit
‑601
‑560
‑479
Vertailukelpoinen liikevoitto
Määritelmä
Vertailukelpoinen liikevoitto ei sisällä aineettomien hyödykkeiden poistoja ja muita yrityskaupoista johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen
liittyviä eriä, liikearvon arvonalentumistappioita, uudelleenjärjestelyihin liittyviä kuluja eikä tiettyjä muita vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Tarkoitus
Uskomme, että vertailukelpoinen liikevoittomme antaa sekä yhtiön johdolle että sijoittajille täydentävää tietoa Nokian liiketoiminnan tuloksen
kehityksestä ilman eräitä tuottoja ja kuluja, jotka eivät välttämättä ole merkityksellisiä Nokian liiketoiminnan toiminnallisen tuloksen arvioinnin
kannalta. Vertailukelpoista liikevoittoa käytetään lisäksi johdon palkitsemisen määrittelyssä.
Vertailukelpoinen liikevoitto -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2022
2021
2020
Liikevoitto
2 318
2 158
885
Hankittujen aineettomien hyödykkeiden poistot
411
391
407
Uudelleenjärjestelykulut ja muut niihin liittyvät kulut
177
263
651
Toimintamaasta poistumiseen liittyvät kulut
98
–
–
Omaisuuserien arvonalentumiset ja alaskirjaukset ja niiden peruutukset
97
45
241
Oikeudellisten riitojen ratkaisut
–
-80
–
Käyttöomaisuuden myyntivoitot
–
-53
–
Etuuspohjaisen järjestelyn muuttamisesta johtuva voitto
–
–
-90
Muut
8
51
-13
Vertailukelpoinen liikevoitto
3 109
2 775
2 081
Vaihtoehtoisten tunnuslukujen laskentakaavat
jatkoa
56
Vertailukelpoinen liikevoittoprosentti (vertailukelpoinen liikevoittomarginaali)
Määritelmä
Vertailukelpoinen liikevoittoprosentti (vertailukelpoinen liikevoittomarginaali) saadaan laskentakaavalla: Vertailukelpoinen liikevoitto / Liikevaihto.
Tarkoitus
Vertailukelpoista liikevoittoprosenttia käytetään Nokian operatiivisen kannattavuuden mittaamiseen prosenttiosuutena liikevaihdosta,
lukuun ottamatta aineettomien hyödykkeiden poistoja ja muita yrityskaupoista johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä,
liikearvon arvonalentumistappioita, uudelleenjärjestelyihin liittyviä kuluja eikä tiettyjä muita vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä.
Kuten vertailukelpoinen liikevoitto, uskomme, että myös vertailukelpoinen liikevoittoprosenttimme antaa sekä yhtiön johdolle että sijoittajille
täydentävää tietoa Nokian liiketoiminnan tuloksen kehityksestä ilman eräitä tuottoja ja kuluja, jotka eivät välttämättä ole merkityksellisiä Nokian
liiketoiminnan toiminnallisen tuloksen arvioinnin kannalta.
Vertailukelpoinen liikevoittoprosentti (vertailukelpoinen liikevoittomarginaali) -tunnusluvun laskelma:
milj. EUR
2022
2021
2020
Vertailukelpoinen liikevoitto
3 109
2 775
2 081
Liikevaihto
24 911
22 202
21 852
Vertailukelpoinen liikevoittoprosentti (vertailukelpoinen liikevoittomarginaali)
12,5 %
12,5 %
9,5 %
Hallituksen toimintakertomus
57
58
58
Tilinpäätös
Tilinpäätös
Tilinpäätös
59
59
Konsernitilinpäätös
60
Konsernin tuloslaskelma
60
Konsernin laaja tuloslaskelma
61
Konsernitase
62
Konsernin rahavirtalaskelma
63
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
64
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
65
1.
Tietoa konsernista
65
2.
Merkittävät laskentaperiaatteet
65
3.
Uudet ja muuttuneet standardit ja tulkinnat
76
4.
Arvioiden käyttö ja kriittiset kirjanpidolliset
harkinnanvaraisuudet
76
5.
Segmentti-informaatio
77
6.
Tulouttaminen
80
7.
Kululajikohtainen erittely
81
8.
Henkilöstökulut
81
9.
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
82
10. Rahoitustuotot ja -kulut
82
11. Tuloverot
83
12. Osakekohtainen tulos
85
13. Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet
86
14. Aineelliset hyödykkeet
87
15. Vuokrasopimukset
88
16. Vaihto-omaisuus
89
17. Muut varat
89
18. Oma pääoma
90
19. Muut laajan tuloksen erät
93
20. Korolliset velat
93
21. Rahoitusinstrumenttien käypä arvo
95
22. Johdannaiset ja kiinteäehtoiset sitoumukset
97
23. Osakeperusteiset maksut
98
24.
Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
99
25. Myynnin jaksotukset ja muut velat
105
26. Varaukset
105
27. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet
106
28. Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot
107
29. Konserniyhtiöt
108
30. Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt
113
31. Lähipiiriin liittyvät tapahtumat
114
32. Rahoitusriskien hallinta
116
33. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
123
Emoyhtiön tilinpäätös
124
Emoyhtiön tuloslaskelma
124
Emoyhtiön tase
125
Emoyhtiön rahoituslaskelma
127
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
128
1.
Laskentaperiaatteet
128
2.
Henkilöstökulut
131
3.
Tilintarkastajan palkkio
131
4.
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
131
5.
Rahoitustuotot ja -kulut
132
6.
Konserniavustukset
132
7.
Tuloverot
132
8.
Aineelliset hyödykkeet
133
9.
Sijoitukset
133
10. Siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut
133
11. Oma pääoma
134
12. Jakokelpoiset varat
134
13.
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot
134
14. Rahoitusinstrumenttien käypä arvo
135
15. Johdannaiset
137
16. Pakolliset varaukset
138
17. Korollinen vieras pääoma
138
18. Siirtovelat ja muut velat
139
19. Vakuudet ja vastuusitoumukset
139
20. Johdolle myönnetyt lainat
139
21. Rahoituslaskelman liitetiedot
139
22. Tytäryhtiöt
140
23. Emoyhtiön osakkeet
140
24. Rahoitusriskien hallinta
140
25. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
140
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen 2022 allekirjoitus
141
Tilintarkastuskertomus
142
Tilintarkastajan ESEF-varmennuslausunto
145
Konsernin tuloslaskelma
1.1.-31.12.
Liite
2022
milj. EUR
2021
milj. EUR
2020
milj. EUR
Liikevaihto
5, 6
24 911
22 202
21 852
Hankinnan ja valmistuksen kulut
7
-14 689
-13 368
-13 659
Bruttokate
10 222
8 834
8 193
Tutkimus- ja kehityskulut
7
-4 550
-4 214
-4 087
Myynnin ja hallinnon kulut
7
-3 013
-2 792
-2 898
Liiketoiminnan muut tuotot
9
98
443
126
Liiketoiminnan muut kulut
7, 9
-439
-113
-449
Liikevoitto
2 318
2 158
885
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta
31
-26
9
22
Rahoitustuotot
10
86
43
165
Rahoituskulut
10
-194
-284
-329
Voitto ennen veroja
2 184
1 926
743
Tuloverot
11
2 026
-272
-3 256
Jatkuvien toimintojen voitto/tappio
4 210
1 654
-2 513
Lopetettujen toimintojen voitto/tappio
49
-9
-3
Tilikauden voitto/tappio
4 259
1 645
-2 516
Tilikauden voiton/tappion jakautuminen
Emoyhtiön osakkeenomistajat
4 250
1 623
-2 523
Määräysvallattomat omistajat
9
22
7
Osakekohtainen tulos emoyhtiön osakkeenomistajille
12
EUR
EUR
EUR
Laimentamaton
Jatkuvat toiminnot
0,75
0,29
-0,45
Tilikauden voitto/tappio
0,76
0,29
-0,45
Laimennettu
Jatkuvat toiminnot
0,74
0,29
-0,45
Tilikauden voitto/tappio
0,75
0,29
-0,45
Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.
60
1.1.-31.12.
Liite
2022
milj. EUR
2021
milj. EUR
2020
milj. EUR
Tilikauden voitto/tappio
4 259
1 645
-2 516
Muut laajan tuloksen erät
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenmäärittäminen
-424
3 040
624
Tuloverot eristä, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
77
-755
-140
Erät, jotka voidaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi
Muuntoerot
710
1 153
-1 232
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus
-127
-249
266
Rahavirtojen suojaus ja muut suojausohjelmat
83
–
15
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat
rahoitusvarat
-46
7
47
Muut vähennykset/lisäykset, netto
-3
–
3
Tuloverot eristä, jotka voidaan siirtää myöhemmin tulosvaikutteisiksi
-21
2
25
Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen
19
249
3 198
-392
Tilikauden laaja tulos
4 508
4 843
-2 908
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille
4 500
4 814
-2 914
Määräysvallattomille omistajille
8
29
6
Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.
Konsernin laaja tuloslaskelma
61
Tilinpäätös
31.12.
Liite
2022
milj. EUR
2021
milj. EUR
VASTAAVAA
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet
13
6 930
7 051
Aineelliset hyödykkeet
14
2 015
1 924
Käyttöoikeusomaisuuserät
15
929
884
Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä
31
199
243
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
21, 32
697
–
Muut pitkäaikaiset sijoitukset
21
828
758
Laskennalliset verosaamiset
11
3 834
1 272
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat
21, 32
252
325
Etuuspohjaiset eläkevarat
24
6 754
7 740
Muut pitkäaikaiset varat
17
239
255
Pitkäaikaiset varat yhteensä
22 677
20 452
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus
16
3 265
2 392
Myyntisaamiset
21, 32
5 549
5 382
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
6, 32
1 203
1 146
Muut lyhytaikaiset varat
17
934
859
Tuloverosaamiset
11
153
214
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat ja kiinteäehtoiset sitoumukset
21, 22, 32
615
336
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
21, 32
3 080
2 577
Rahavarat
21, 32
5 467
6 691
Lyhytaikaiset varat yhteensä
20 266
19 597
Vastaavaa yhteensä
42 943
40 049
VASTATTAVAA
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma
246
246
Ylikurssirahasto
503
454
Omat osakkeet
-352
-352
Muuntoerot
169
-396
Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot
3 905
4 219
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
15 487
15 726
Kertyneet voittovarat
1 375
-2 537
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma yhteensä
21 333
17 360
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus
93
102
Oma pääoma yhteensä
18
21 426
17 462
Pitkäaikainen vieras pääoma
Pitkäaikaiset korolliset velat
20, 21, 32
4 249
4 537
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
20
858
824
Laskennalliset verovelat
11
332
282
Etuuspohjaiset eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
24
2 459
3 408
Asiakassopimuksiin perustuvat velat
6
120
354
Myynnin jaksotukset ja muut pitkäaikaiset velat
21, 25
103
436
Varaukset
26
622
645
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä
8 743
10 486
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaikaiset korolliset velat
20, 21, 32
228
116
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
20
184
185
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat ja kiinteäehtoiset sitoumukset
21, 22, 32
1 038
762
Tuloverovelat
11
185
202
Ostovelat
21, 32
4 730
3 679
Asiakassopimuksiin perustuvat velat
6
1 977
2 293
Myynnin jaksotukset ja muut lyhytaikaiset velat
21, 25
3 619
3 940
Varaukset
26
813
924
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
12 774
12 101
Vieras pääoma yhteensä
21 517
22 587
Vastattavaa yhteensä
42 943
40 049
Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.
Konsernitase
62
1.1.-31.12.
Liite
2022
milj. EUR
2021
milj. EUR
2020
milj. EUR
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto/tappio
4 259
1 645
-2 516
Oikaisut yhteensä
28
-446
1 713
5 267
Nettokäyttöpääoman muutos
(1)
Saamisten lisäys/vähennys
-451
239
-418
Vaihto-omaisuuden lisäys/vähennys
-991
-48
553
Korottomien velkojen vähennys
-401
-459
-845
Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta
1 970
3 090
2 041
Saadut korot
65
41
33
Maksetut korot
15, 20
-180
-192
-35
Maksetut tuloverot, netto
-381
-314
-280
Liiketoiminnan nettorahavirta
1 474
2 625
1 759
Investointien rahavirta
Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden hankinta
-601
-560
-479
Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden myynti
33
103
13
Hankitut liiketoiminnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla
-20
-33
-104
Korollisten sijoitusten lisäys
-3 595
-1 845
-1 154
Korollisten sijoitusten erääntyminen ja myynti
2 397
398
123
Muiden pitkäaikaisten sijoitusten lisäys
-115
-77
-59
Muiden pitkäaikaisten sijoitusten myynti
49
277
122
Rahavarojen valuuttakurssisuojaus
-38
-77
79
Muut
10
19
21
Investointien nettorahavirta
-1 880
-1 795
-1 438
Rahoituksen rahavirta
Omien osakkeiden hankinta
18
-300
–
–
Pitkäaikaisten velkojen nosto
20
8
17
1 595
Pitkäaikaisten velkojen lyhennys
20
-2
-927
-246
Lyhytaikaisten velkojen nosto/lyhennys
20
27
-67
-83
Vuokrasopimusvelkojen lyhennys
15, 20
-217
-226
-234
Osingonjako ja muut maksut osakkeenomistajille
18
-353
-9
-149
Rahoituksen nettorahavirta
-837
-1 212
883
Muuntoerot
19
133
-174
Rahavarojen vähennys/lisäys
-1 224
-249
1 030
Rahavarat 1.1.
6 691
6 940
5 910
Rahavarat 31.12.
5 467
6 691
6 940
(1) Nettokäyttöpääoma sisältää sekä lyhyt- että pitkäaikaisia eriä.
Konsernin rahavirtalaskelman eriin sisältyvät sekä jatkuviin että lopetettuihin toimintoihin liittyvät rahavirrat.
Vuonna 2022 liiketoiminnan nettorahavirta sisältää 26 miljoonaa euroa (0 miljoonaa euroa 2021 ja 6 miljoonaa euroa 2020) ja investointien
nettorahavirta 29 miljoonaa euroa (0 miljoonaa euroa 2021 ja 7 miljoonaa euroa 2020) lopetettuihin toimintoihin liittyvää sisään
tulevaa rahavirtaa.
Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.
Konsernin rahavirtalaskelma
63
Tilinpäätös
milj. EUR
Liite
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto
Omat
osakkeet
Muuntoerot
Arvonmuutos-
rahasto
ja muut
rahastot
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Kertyneet
voittovarat
Emoyhtiön
omistajien
osuus
Määräys-
vallattomien
omistajien
osuus
Oma
pääoma
yhteensä
1.1.2020
246
427
-352
-372
1 382
15 607
-1 613
15 325
76
15 401
Tilikauden tappio
-2 523
-2 523
7
-2 516
Muut laajan tuloksen erät
18, 19
-922
528
3
-391
-1
-392
Tilikauden laaja tulos
–
–
–
-922
528
–
-2 520
-2 914
6
-2 908
Osakeperusteiset maksut
76
76
76
Verohyöty
osakeperusteisista
maksuista
2
2
2
Osakeperusteisten
maksujen
suorittaminen
-62
49
-13
-13
Osingonjako
18
–
-5
-5
Määräysvallattomien
omistajien osuuden
hankinta
-10
-10
-10
Määräysvallattomien
omistajien sijoitus
tytäryhtiöön
–
2
2
Muut muutokset
-1
-1
1
–
Tapahtumat omistajien
kanssa
–
16
–
-1
–
49
-10
54
-2
52
31.12.2020
246
443
-352
-1 295
1 910
15 656
-4 143
12 465
80
12 545
Tilikauden voitto
1 623
1 623
22
1 645
Muut laajan tuloksen erät
18, 19
899
2 309
-17
3 191
7
3 198
Tilikauden laaja tulos
–
–
–
899
2 309
–
1 606
4 814
29
4 843
Osakeperusteiset maksut
108
108
108
Osakeperusteisten
maksujen
suorittaminen
-97
70
-27
-27
Osingonjako
18
–
-7
-7
Tapahtumat omistajien
kanssa
–
11
–
–
–
70
–
81
-7
74
31.12.2021
246
454
-352
-396
4 219
15 726
-2 537
17 360
102
17 462
Tilikauden voitto
4 250
4 250
9
4 259
Muut laajan tuloksen erät
18, 19
565
-314
-1
250
-1
249
Tilikauden laaja tulos
–
–
–
565
-314
–
4 249
4 500
8
4 508
Osakeperusteiset maksut
149
149
149
Osakeperusteisten
maksujen
suorittaminen
-100
73
-27
-27
Omien osakkeiden
hankinta
(1)
18
-300
-12
-312
-312
Omien osakkeiden
mitätöinti
(1)
18
300
-300
–
–
Osingonjako
18
-337
-337
-17
-354
Tapahtumat omistajien
kanssa
–
49
–
–
–
-239
-337
-527
-17
-544
31.12.2022
246
503
-352
169
3 905
15 487
1 375
21 333
93
21 426
(1)
Omien osakkeiden hankinta on osa 3.2.2022 julkaistua omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmaa. Osakkeet on hankittu käyttäen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa. Takaisinostetut osakkeet
mitätöitiin 8.12.2022.
Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
64
1. Tietoa konsernista
Nokia Oyj (emoyhtiö) on julkinen osakeyhtiö, jonka kotipaikka on
Helsingissä, Suomessa. Nokia Oyj on kaikkien tytäryhtiöidensä
emoyhtiö (yhdessä Nokia tai konserni). Nokia on maailmanlaajuinen
matkapuhelin-, kiinteiden ja pilvipalveluverkkoratkaisujen toimittaja
yhdistäen laitteet, ohjelmistot ja palvelut sekä immateriaalioikeuksien
lisensoinnin, patentit, teknologiat ja Nokia-brändin. Nokian pääkonttori
sijaitsee Espoossa, Suomessa. Nokia Oyj:n osakkeet on listattu
Helsingin pörssissä (Nasdaq Helsinki), New Yorkin pörssissä (NYSE) ja
Pariisin pörssissä (Euronext Paris).
Hallitus hyväksyi konsernitilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.-31.12.2022
julkistettavaksi 2.3.2023.
2. Merkittävät laskentaperiaatteet
Esitysperiaatteet ja lausuma standardien noudattamisesta
Konsernitilinpäätös on laadittu International Accounting Standards
Boardin (IASB) julkaisemien ja EU:n käyttöön hyväksymien
IFRS-standardien mukaisesti. Konsernitilinpäätöksen tiedot esitetään
miljoonina euroina (milj. EUR), ellei toisin ole mainittu, ja ne perustuvat
liiketapahtumien alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei alla olevissa
laskentaperiaatteissa ole erikseen toisin mainittu. Konsernitilinpäätös
noudattaa myös Suomen tilinpäätös- ja yhtiölainsäädäntöä.
Muut tiedot
Tämä osio koskee Saksassa noudatettavaa paikallista
tilinpäätöslainsäädäntöä. Täysin konsolidoitu saksalainen tytäryhtiö,
Nokia Solutions and Networks GmbH & Co. KG, joka on rekisteröity
Münchenin kaupparekisteriin yritysrekisteriasiakirjalla HRA 88537,
on soveltanut Saksan kauppaoikeuden (HGB) 264b §:n ja 291 §:n
mukaista vapautusta.
Konsolidointiperiaatteet
Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön tilinpäätöksen sekä kaikkien
niiden yhtiöiden tilinpäätökset, joissa sillä on määräysvalta. Nokialla on
määräysvalta sijoituskohteessa silloin, kun se altistuu sijoituskohteen
muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan tuottoon ja
pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä sijoituskohdetta
koskevaa valtaansa. Olettamus on, että äänienemmistö tuottaa
määräysvallan. Arvioidessaan sijoituskohdetta koskevaa valtaansa
Nokia ottaa huomioon myös muut tosiseikat ja olosuhteet, mukaan
lukien äänivallan ja potentiaalisen äänivallan, oikeuden nimittää johtoon
kuuluvia avainhenkilöitä sekä muiden sopimuksellisten järjestelyiden
tuottamat oikeudet. Tytäryhtiö yhdistellään konsernitilinpäätökseen
siitä alkaen, kun Nokia saa siihen määräysvallan. Yhdistely lopetetaan,
kun määräysvalta tytäryhtiöön lakkaa.
Kaikki Nokian sisäiset liiketapahtumat eliminoidaan
konsernitilinpäätöstä laadittaessa. Määräysvallattomien omistajien
osuus edustaa sitä osuutta tytäryhtiöiden tilikauden voitosta tai
tappiosta, muista laajan tuloksen eristä ja nettovaroista, joka ei kuulu
emoyhtiön osakkeenomistajille.
Liiketoimintojen yhdistäminen
Liiketoimintojen yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä.
Liiketoimintojen yhdistämisessä luovutettu vastike määritetään
laskemalla yhteen luovutettujen varojen, hankinnan kohteen aiempia
omistajia kohtaan syntyneiden velkojen sekä liikkeeseen laskettujen
oman pääoman ehtoisten osuuksien käyvät arvot. Hankintaan liittyvät
menot kirjataan konsernin tuloslaskelmaan kuluksi kausilla, joiden
aikana menot toteutuvat ja niihin liittyvät palvelut vastaanotetaan.
Poikkeuksen muodostavat oman pääoman ehtoisten instrumenttien
liikkeeseen laskuun välittömästi liittyvät menot, jotka kirjataan oman
pääoman vähennyksiksi.
Yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan hankinta-ajankohdan
käypään arvoon. Nokia valitsee jokaisen liiketoimintojen yhdistämisen
kohdalla erikseen, arvostaako se hankinnan kohteen määräysva-
llattomien omistajien osuuden käypään arvoon vai määräysvallattomien
omistajien suhteelliseen osuuteen hankinnan kohteen yksilöitävissä
olevasta nettovarallisuudesta. Se määrä, jolla luovutetun vastikkeen ja
määräysvallattomien omistajien osuuden yhteenlaskettu määrä ylittää
hankitun yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden hankinta-ajankohdan
käyvän arvon, kirjataan liikearvoksi.
Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä
Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa Nokialla on huomattava vaikutusvalta.
Yhteisyritys on yhteisjärjestely, jonka mukaan osapuolilla, joilla on
järjestelyssä yhteinen määräysvalta, on oikeuksia järjestelyn
nettovarallisuuteen.
Nokian osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä käsitellään
pääomaosuusmenetelmällä. Pääomaosuusmenetelmää sovellettaessa
osakkuusyhtiöihin tai yhteisyrityksiin tehdyt sijoitukset kirjataan alun
perin hankintamenon määräisinä. Sijoitusten kirjanpitoarvoa oikaistaan
muutoksilla, joita on tapahtunut Nokian osuudessa osakkuusyhtiön tai
yhteisyrityksen nettovarallisuudesta hankinta-ajankohdan jälkeen.
Nokian osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta
sisällytetään konsernin tuloslaskelmaan. Kaikki osakkuusyhtiöiden ja
yhteisyritysten muissa laajan tuloksen erissä tapahtuneet muutokset
esitetään Nokian muissa laajan tuloksen erissä.
Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät (tai
luovutettavien erien ryhmät) ja lopetetut toiminnot
Pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät luokitellaan
myytävänä oleviksi, jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee
kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä sen sijaan, että
se kertyisi omaisuuserän jatkuvasta käytöstä. Myytävänä oleviksi tai
luovutettavien erien ryhmään kuuluviksi luokitelluista pitkäaikaisista
omaisuuseristä ei tehdä poistoja.
Lopetettu toiminto raportoidaan silloin, kun konsernin osa, joka
koostuu toiminnoista ja rahavirroista, jotka ovat selvästi erotettavissa
Nokian muista osista sekä toiminnallisesti että taloudellista
raportointia varten, on luovutettu tai luokitellaan myytävänä olevaksi,
ja tämä osa edustaa keskeistä liiketoiminta-aluetta tai maantieteellistä
toiminta-aluetta taikka on osa yhtä koordinoitua suunnitelmaa, joka
koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai
maantieteellisestä toiminta-alueesta. Konsernin tuloslaskelmassa
lopetettujen toimintojen tulos raportoidaan erillään jatkuvien
toimintojen tuloksesta ja aiemmat tilikaudet esitetään vertailukelpoisella
tavalla. Jatkuvien ja lopetettujen toimintojen väliset sisäiset tuotot ja
kulut eliminoidaan, lukuun ottamatta niitä tuottoja ja kuluja, joiden
katsotaan jatkuvan myös lopetettujen toimintojen luovutuksen jälkeen.
Tässä konsernitilinpäätöksessä esitettävät lopetetut toiminnot
käsittävät vuonna 2015 myydyn HERE-paikka- ja karttaliiketoiminnan
ja vuonna 2014 myydyn Devices & Services -liiketoiminnan
taloudelliset vaikutukset.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
65
Tilinpäätös
Myynnin tuloutusperiaatteet
Nokia käsittelee asiakassopimuksen kirjanpidossaan, kun
sopimusosapuolet ovat hyväksyneet sopimuksen kirjallisesti, jolloin
osapuolet tyypillisesti sitoutuvat täyttämään omat velvoitteensa,
luovutettaviin tavaroihin ja palveluihin liittyvät oikeudet, maksuehdot
mukaan lukien, pystytään yksilöimään, sopimuksella on kaupallista
merkitystä ja odotetun vastikemäärän saamisen katsotaan olevan
todennäköistä. Johto ottaa huomioon vain täytäntöön pantavissa
olevat oikeudet arvioidessaan myyntituottojen kirjaamista asiakas-
sopimuksista. Puitesopimuksiin, jotka eivät sellaisenaan luo täytäntöön
pantavissa olevia oikeuksia ja velvoitteita, perustuva myynti kirjataan
vasta myöhemmin laillisesti sitovien tilausten perusteella.
Sopimusmuutos tai tilaus käsitellään kirjanpidossa erillisenä
sopimuksena, jos sopimuksen soveltamisala laajenee sen vuoksi,
että siihen lisätään erotettavissa olevia tavaroita tai palveluja, ja
sopimuksen mukainen hinta nousee vastikemäärällä, joka kuvastaa
erillismyyntihintoja kyseisille lisätavaroille tai -palveluille. Mikäli
lisätavarat tai -palvelut ovat erotettavissa olevia, mutta niistä saatava
vastikemäärä ei vastaa niiden erillismyyntihintoja, sopimusmuutos
käsitellään kirjanpidossa ikään kuin kyseessä olisi olemassa olevan
sopimuksen päättäminen ja uuden sopimuksen syntyminen. Mikäli
lisätavarat ja -palvelut eivät ole erotettavissa olevia, sopimusmuutos
kirjataan myyntituottojen oikaisuksi sopimusmuutoksen ajankohtana.
Nokia kirjaa myyntituotot asiakassopimuksistaan luvattujen tavaroiden
ja palvelujen luovutusta vastaavasti sen vastikemäärän mukaisesti,
johon Nokia odottaa olevansa oikeutettu asiakkaalle luovutettavia
tavaroita tai palveluja vastaan. Vastikemäärään saattaa sisältyä
muuttuva rahamäärä, jonka Nokia arvostaa todennäköisimmän
rahamäärän mukaisesti. Muuttuvuutta saattavat aiheuttaa
myyntimääriin perustuvat alennukset ja myyntiin tai käyttöön
perustuvat rojaltit. Nokia sisällyttää muuttuvan vastikkeen
transaktiohintaan vain siihen määrään saakka, että on erittäin
todennäköistä, ettei kertyneiden kirjattujen myyntituottojen määrään
jouduta tekemään merkittävää peruutusta. Transaktiohinta ei
myöskään sisällä kolmansien osapuolten puolesta kerättyjä määriä.
Mikäli maksujen ajankohdat tarjoavat joko asiakkaalle tai Nokialle
merkittävän rahoitushyödyn, transaktiohintaa oikaistaan rahoituskom-
ponentin vaikutuksella ja vastaava korkotuotto tai -kulu esitetään
myyntituotoista erillään. Noudattamansa käytännön apukeinon
mukaisesti Nokia ei kuitenkaan oikaise transaktiohintaa rahoituskom-
ponentin vaikutuksella, jos sopimuksen syntymisajankohtana on
odotettavissa, että vastikemäärä vastaanotetaan korkeintaan vuosi
ennen tai jälkeen luvatun tavaran tai palvelun luovuttamista asiakkaalle.
Nokian asiakassopimukset voivat koostua erilaisista laitteiden,
palvelujen ja immateriaalioikeuksien yhdistelmistä. Nokian myymät
laitteistot ja ohjelmistot sisältävät takuun, jonka katsotaan olevan
varmennusta siitä, että tuotteet ovat sovittujen vaatimusten mukaisia
käsittäen valmistusvirheiden korjaustyöt ja laitteiston korvaamisen
tarvittaessa. Kyseinen standarditakuu on kirjanpidossa katettu
keskitetyllä takuuvarauksella. Mikäli takuu annetaan tavallista
pidemmälle ajanjaksolle tai on palvelu, joka annetaan asiakkaalle edellä
mainitun standarditakuun lisäksi, kyseessä on erillinen suoritevelvoite.
Sopimuksista kirjattavien myyntituottojen kirjaaminen määräytyy
toimitettavien tavaroiden ja palvelujen luonteen mukaan.
Sopimuksessa luvattuihin tavaroihin tai palveluihin voi kuulua
tuotteiden myyntiä, immateriaalioikeuksien lisensointia sekä
osto-optioita uusille tuotteille tai palveluille, jotka saattavat luoda
asiakkaalle merkityksellisen oikeuden. Nokia arvioi sopimuksen
syntyhetkellä, mitkä asiakassopimuksessa luvatuista tavaroista
ja palveluista ovat erotettavissa olevia suoritevelvoitteita.
Kunkin suoritevelvoitteen erillismyyntihinta määritetään esimerkiksi
tarkastelemalla kyseisen suoritevelvoitteen hintaa tilanteessa,
jossa ainoastaan kyseinen tavara tai palvelu myydään asiakkaalle.
Verrokkihintojen puuttuessa erillismyyntihinta voidaan määritellä
lisäämällä suoritevelvoitteen odotettuihin kustannuksiin järkevä kate.
Kullekin suoritevelvoitteelle kohdennettu myynnin osuus kirjataan,
kun myynnin kirjaamisen kriteerit kyseisen suoritevelvoitteen
osalta täyttyvät.
Nokia kohdistaa transaktiohinnan jokaiselle erotettavissa olevalle
suoritevelvoitteelle niiden suhteellisten erillismyyntihintojen
perusteella. Mikäli erillismyyntihinta ei ole suoraan havainnoitavissa,
se arvioidaan. Transaktiohinta saattaa sisältää alennuksen tai
muuttuvan rahamäärän, joka yleensä kohdistetaan kaikille sopimuksen
suoritevelvoitteille niiden suhteellisten erillismyyntihintojen
perusteella, ellei Nokialla ole havainnoitavissa olevaa näyttöä koko
alennuksen kohdistumisesta vain yhteen tai useampaan, muttei
kaikkiin suoritevelvoitteista. Myynti tuloutetaan täytetylle
suoritevelvoitteelle suhteellisten erillismyyntihintojen perusteella
kohdistetun transaktiohinnan mukaisesti. Suoritevelvoite voidaan
täyttää joko yhtenä ajankohtana tai ajan kuluessa.
Nokia kirjaa jokaisesta asiakassopimuksesta konsernitaseeseen joko
omaisuuserän tai velan riippuen Nokian suoritteen suhteesta siitä
kerättävään vastikkeeseen. Asiakassopimukseen perustuva
omaisuuserä kirjataan nettoperusteisesti, kun Nokia on luovuttanut
tavaran tai palvelun asiakkaalle ennen kuin asiakas on suorittanut
maksun tai maksu on erääntynyt. Asiakassopimukseen perustuva
velka puolestaan kirjataan nettoperusteisesti, kun asiakas on
maksanut vastikkeen tai maksu on erääntynyt, mutta Nokia ei ole
vielä luovuttanut tavaraa tai palvelua asiakkaalle. Asiakassopimukseen
perustuvat omaisuuserät ovat luonteeltaan lyhytaikaisia, kun taas
asiakassopimukseen perustuvat velat voivat olla lyhyt- tai pitkäaikaisia.
Laskutus tapahtuu yleensä määräysvallan siirtymisen yhteydessä ja/tai
sitä mukaa kuin palveluja tuotetaan. Laskutettuihin saamisiin liittyvä
oikeus vastikkeen saamiseen on ehdoton ja täten kyseiset saamiset
on esitetty konsernitaseessa erillään asiakassopimuksiin perustuvista
omaisuuseristä ja veloista myyntisaamisina.
Myyntituotot tuotteista
Nokia valmistaa ja myy laajaa valikoimaa verkkolaitteita vastaten
kattavasti verkko-operaattoreiden tarpeisiin. Myynti tuloutetaan,
kun määräysvalta tuotteisiin on siirtynyt asiakkaalle. Määräysvallan
siirtymisen määrittäminen saattaa vaatia harkintaa. Määräysvalta
siirtyy standardituotteiden kohdalla tyypillisimmin toimituksen
yhteydessä. Monimutkaisempien tuoteratkaisujen kohdalla
määräysvalta siirtyy puolestaan yleisimmin asiakkaan hyväksynnästä.
Tietyissä järjestelyissä, jotka liittyvät lähinnä Submarine Networks
-liiketoimintaan, Nokian suoritteella ei ole vaihtoehtoista käyttöä.
Tällöin Nokia tulouttaa myynnin ajan kuluessa käyttämällä tuotokseen
perustuvaa menetelmää, joka kuvastaa omaisuuserän määräysvallan
siirtymistä asiakkaalle kuten myös Nokian oikeutta korvaukseen
siihenastisesta työsuoritteesta kate mukaan lukien. Nokian
sopimukselle valitsema tuotokseen perustuvan menetelmän
mittaustapa saattaa vaihdella sopimuksen luonteen mukaisesti.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
66
Myyntituotot palveluista
Nokia tarjoaa verkkolaitteisiin liittyviä palveluita aina asiakkaan verkon
hallinnoinnista ja tuotteiden ylläpitopalveluista verkon asennukseen,
integrointiin ja optimointiin. Myynti kirjataan jokaiselle erilliselle
palvelusuoritevelvoitteelle, kun tai sitä mukaa kuin asiakas hyötyy
Nokian suoritteesta. Palveluihin liittyvä myynti tuloutetaan ajan
kuluessa asiakkaan verkon hallinnointiin liittyvistä palveluista ja
kunnossapitopalveluista, sillä näiden palveluiden kohdalla Nokia
tuottaa suoritetta koko määräaikaisen sopimuksen ajan, ja asiakas
samanaikaisesti sekä saa että kuluttaa Nokian suoritteesta koituvaa
hyötyä sitä mukaa, kun Nokia suoritetta tuottaa. Joissakin tapauksissa
Nokian tarjoamiin palveluihin liittyy asiakashyväksyntä, ja tällöin
saadun hyväksynnän on todettu edustavan oikeaa tuloutushetkeä.
Myyntituotot lisensseistä ja ohjelmistoista
Nokia tarjoaa asiakkailleen lisenssejä omistamiinsa immateriaal-
ioikeuksiin myöntämällä ohjelmistolisenssejä sekä myöntämällä
asiakkaille oikeuksia hyödyntää Nokian immateriaalioikeuksia omissa
tuotteissaan. Ohjelmistolisenssien kohdalla myynti tuloutetaan
toimituksen tai asiakashyväksynnän perusteella, sillä Nokia on
todennut jokaisen ohjelmistoversion olevan erotettavissa oleva, ja
lisenssi koskee ohjelmistoa siinä tilassa kuin se on luovutushetkellä.
Nokian myöntäessä asiakkaille lisenssin hyödyntää Nokian
immateriaalioikeuksia, kirjataan vastaavat lisenssimaksutuotot
suoriteperusteisesti niihin liittyvien sopimusten sisällön mukaisesti.
Valtaosassa sopimuksista Nokialle jää velvoite jatkaa kehitystyötä
ja tarjota asiakkaalle viimeisimmät lisäykset immateriaalioikeuksiin
sopimuskauden aikana, ja täten tuotto kirjataan jaksottamalla tasaerin
sille ajalle, jonka kuluessa jäljellä olevat suoritevelvoitteet täytetään.
Kyseisen myynnin jaksotustavan katsotaan todenmukaisimmin
kuvastavan Nokian suoritevelvoitteen täyttämistä, sillä lisensoitujen
immateriaalioikeuksien sisältämien uusien keksintöjen, jotka ovat
erittäin riippuvaisia toisistaan ja voimakkaasti yhteydessä toisiinsa,
katsotaan syntyvän jatkuvan ja tilikauden aikana melko vakaan
tutkimus- ja kehitystyön seurauksena. Joidenkin sopimusten kohdalla
Nokialla ei ole suoritevelvoitetta sen jälkeen, kun lisenssi sopimuksen
solmimisajankohdan immateriaalioikeuteen on myönnetty, eikä
saatuihin lisenssimaksuihin liity minkäänlaista takaisinmaksuvelvoitetta.
Kyseisissä tapauksissa myyntituotto kirjataan kokonaisuudessaan
lisenssisopimuskauden alussa.
Julkiset avustukset
Julkiset avustukset kirjataan, kun on kohtuullisen varmaa, että Nokia
täyttää niihin liittyvät ehdot ja avustukset tullaan saamaan. Sellaiset
julkiset avustukset, jotka saadaan korvauksena jo toteutuneista
kuluista tai tappioista, vähennetään konsernin tuloslaskelmassa
niitä vastaavista kuluista, lukuun ottamatta tiettyjä kertaluonteisia
avustuksia, jotka esitetään liiketoiminnan muissa tuotoissa.
Omaisuuseriin liittyvät julkiset avustukset esitetään konsernin taseessa
tuloennakoina ja kirjataan tuotoiksi omaisuuserän poistoaikana.
Tutkimus- ja kehittämismenoihin liittyvät veronhyvitykset käsitellään
julkisina avustuksina ja vähennetään tutkimus- ja kehittämiskuluista
siinä tapauksessa, että veronhyvitys liittyy Nokian tutkimus- ja
kehittämismenoihin, ja Nokia saa veronhyvitystä vastaavan määrän
rahasuorituksena, mikäli sillä ei ole vastaavaa tuloverovelkaa.
Tutkimus- ja kehittämismenoihin liittyvät veronhyvitykset, jotka eivät
täytä molempia edellä mainittuja ehtoja, kirjataan verotuotoksi.
Työsuhde-etuudet
Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Nokialla on niissä maissa, joissa se toimii, useita työsuhteen
päättymisen jälkeisiä etuuksia koskevia järjestelyjä, jotka noudattavat
kyseisten maiden paikallisia säännöstöjä ja käytäntöjä. Nokian
etuuspohjaiset järjestelyt käsittävät merkittäviä eläkejärjestelyjä ja
merkittäviä eläköitymisen jälkeisiä sosiaalietuusjärjestelyjä, joista
maksetaan terveydenhuollon etuuksia ja henkivakuutusturvaa
eläköitymisen jälkeen tietyille työntekijäryhmille. Etuuspohjaiset
järjestelyt altistavat Nokian erilaisille riskeille, kuten sijoitusriskille,
korkoriskille ja odotettavissa olevaan elinikään liittyvälle riskille
sekä sääntelyn noudattamiseen liittyville riskeille. Erilaisten riskien
piirteet ja laajuus vaihtelevat kunkin maan lainsäädännöllisen,
verotuksellisen ja taloudellisen ympäristön mukaan ja niihin vaikuttavat
myös maailmanlaajuiset tapahtumat. Nämä järjestelyt rahoitetaan
pääsääntöisesti suorituksina vakuutusyhtiöille tai säätiöiden
hallitsemille rahastoille aktuaarien kausittaisten laskelmien mukaisesti.
Maksupohjaisessa järjestelyssä Nokian oikeudellinen tai tosiasiallinen
velvoite rajoittuu summaan, jonka maksamisesta rahastoon on sovittu.
Nokian maksupohjaisiin, usean työnantajan sekä vakuutusyhtiöiden
kautta järjestettyihin eläkejärjestelyihin tekemät maksusuoritukset
kirjataan konsernin tuloslaskelmaan sille tilikaudelle, jota suoritus
koskee. Jos eläkejärjestely on rahoitettu vakuutussopimuksen
kautta eikä Nokialla ole siihen liittyvää oikeudellista tai tosiasiallista
velvoitetta, kyseinen järjestely käsitellään maksupohjaisena
järjestelynä. Järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, käsitellään
etuuspohjaisina järjestelyinä.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä, joihin sisältyy eläkejärjestelyitä sekä
eläköitymisen jälkeisiä sairaus- ja henkivakuutuksia, kulut on laskettu
käyttämällä ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa
menetelmää (projected unit credit method): menot on kirjattu
konsernin tuloslaskelmaan kuluksi jakamalla etuus työntekijöiden
palvelusajalle. Etuuspohjainen velvoite määritetään arvioitujen tulevien
rahavirtojen nykyarvona käyttämällä diskonttokorkona maturiteetiltaan
vastaavien yritysten korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen tai
valtion joukkovelkakirjalainojen korkoa. Vakuutusmatemaattiset voitot
ja tappiot, jotka syntyvät kokemusperäisistä oikaisuista ja muutoksista
vakuutusmatemaattisissa oletuksissa, kirjataan omaan pääomaan
muihin laajan tuloksen eriin sillä kaudella, jolla ne syntyvät.
Etuuspohjaisten järjestelyjen varat arvostetaan käyvin markkina-arvoin
raportointipäivänä. Konsernitaseeseen kirjattavat velat tai varat
vastaavat tilinpäätöshetken etuuspohjaista velvoitetta vähennettynä
järjestelyyn kuuluvien varojen käyvällä arvolla omaisuuserän
mahdollisen enimmäismäärän vaikutus mukaan lukien.
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot sekä aiempaan
työsuoritukseen perustuvat eläkejärjestelyjen muuttamisista
aiheutuvat menot, eläkejärjestelyjen supistamiset ja velvoitteiden
täyttämisestä aiheutuvat voitot ja tappiot on kaikki esitetty osana
hankinnan ja valmistuksen kuluja, tutkimus- ja kehityskuluja sekä
myynnin ja hallinnon kuluja konsernin tuloslaskelmassa. Aiempaan
työsuoritukseen perustuvat menot kirjataan välittömästi konsernin
tuloslaskelmaan järjestelyn muutoksen, supistamisen tai velvoitteen
täyttämisen tapahtuessa. Nettokorkokulut, mukaan lukien korot,
jotka lasketaan kertomalla diskonttokorolla etuuspohjainen nettovelka
tai nettovarallisuus omaisuuserän enimmäismäärän vaikutus
huomioiden, ja järjestelyn hallinnointikustannukset niiltä osin,
kun niitä ei ole jo otettu huomioon omaisuuden tuotoissa, esitetään
osana rahoitustuottoja ja -kuluja konsernin tuloslaskelmassa.
Uudelleenmäärittämisestä aiheutuvat erät, jotka sisältävät
vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot, omaisuuserän
enimmäismäärän vaikutukset sekä järjestelyyn kuuluvien varojen
tuoton, lukuun ottamatta nettokorkoihin kirjattavia määriä,
kirjataan välittömästi tapahtumakaudella konsernitaseeseen sekä
vastakirjauksena konserniin laajan tuloksen erien kautta veloittaen
tai hyvittäen eläkkeiden uudelleenmäärittämisrahastoa omassa
pääomassa. Uudelleenmäärittämisestä johtuvia eriä ei luokitella
uudelleen konsernin tuloslaskelmaan tulevilla kausilla.
67
Tilinpäätös
Nokian etuuspohjaisille työsuhteen päättymisen jälkeisille järjestelyille
tehdään vakuutusmatemaattiset arvostukset vuosittain tai järjestelyn
merkittävän supistamisen tai velvoitteiden täyttämisen yhteydessä.
Osakeperusteiset maksut
Nokialla on kolme erilaista globaalia työntekijöille suunnattua
osakeperusteista kannustinjärjestelmää: tulosperusteiset
osakepalkkiot, ehdolliset osakepalkkiot ja työntekijöiden
osakesäästöohjelma.
Henkilöstön työsuoritus ja vastaava oman pääoman lisäys määritetään
suhteessa oman pääomanehtoisen instrumentin käypään arvoon
myöntämishetkellä, lukuun ottamatta ei-markkinaperusteisten
ansaintaehtojen vaikutusta. Ohjelmat, joissa on käytössä porrastettu
toteutuminen, käsitellään kirjanpidossa käyttämällä jaksotettua
ansaintamallia. Osakepohjaiset kannustinpalkkiot odotetaan
maksettavan osakkeina ja niiden toteutuminen edellyttää
pääsääntöisesti työsuhteen jatkumista sekä kaikkien ohjelmissa
määritettyjen suoritustavoitteiden toteutumista. Ennen kuin
Nokian osakkeet on annettu, osakepalkkioiden saajilla ei ole mitään
osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia kuten äänioikeutta tai oikeutta
osinkoon. Työntekijä pääsääntöisesti menettää osakepalkkionsa,
mikäli hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen
osakepalkkio-ohjelman sitouttamiskauden päättymistä. Osakepalkkiot
kirjataan kuluksi konsernin tuloslaskelmaan ansainta-ajan kuluessa.
Tuloverot
Tuloverot koostuvat kauden verotettavaan tuloon perustuvista
veroista ja laskennallisista veroista. Tuloverot kirjataan konsernin
tuloslaskelmaan, ellei tulovero liity muihin laajan tuloksen eriin, tai
suoraan omaan pääomaan kirjattuihin eriin, jolloin tulovero kirjataan
vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.
Kauden verotettavaan tuloon perustuvat verot lasketaan
konserniyhtiöiden tilikauden tulokseen ja ne perustuvat kunakin
raportointipäivänä säädettyihin tai käytännössä hyväksyttyihin
paikallisiin verolakeihin ja verokantoihin. Konserniyhtiöiden puolesta
tulosta pidätetyt lähdeverot kirjataan tuloveroihin silloin kun niiden
katsotaan perustuvan nettotuloksesta laskettuun veroon.
Laskennallinen verosaaminen tai -velka lasketaan taselähtöisellä
velkamenetelmällä kaikkien konsernitilinpäätöksessä esitettävien
varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen ja niiden verotuksellisten arvojen
välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan
siihen määrän asti kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy
verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämättömät verotukselliset
tappiot, käyttämättömät veronhyvitykset ja vähennyskelpoiset
väliaikaiset erot voidaan hyödyntää kyseisissä maissa. Laskennallisten
verosaamisten hyödyntäminen arvioidaan jokaisena raportointipäivänä.
Jos tosiseikat ja olosuhteet osoittavat laskennallisten verosaamisten
hyödyntämisen olevan epätodennäköistä, niiden kirjanpitoarvoa
oikaistaan hyödyntämismahdollisuuksien mukaisesti. Laskennallinen
verovelka kirjataan veronalaisista väliaikaisista eroista, ja
liiketoimintojen yhdistämisessä hankittujen yksilöitävissä olevien
omaisuuserien käypien arvojen ja niiden verotuksellisten arvojen
välisistä väliaikaisista eroista.
Laskennallisia verovelkoja ei kirjata silloin, kun ne syntyvät liikearvon
alkuperäisestä kirjaamisesta. Tytär- ja osakkuusyhtiöihin ja
yhteisjärjestelyihin tehtyihin sijoituksiin liittyvistä veronalaisista
väliaikaisista eroista kirjataan laskennallinen verovelka, paitsi siinä
tapauksessa, että Nokia pystyy määräämään väliaikaisen eron
purkautumisajankohdan eikä väliaikainen ero todennäköisesti
purkaudu ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat määritetään niiden verokantojen
perusteella, jotka on säädetty tai käytännössä hyväksytty
raportointikauden päättymispäivään mennessä ja joita odotetaan
sovellettavan, kun kyseinen saaminen realisoituu tai velka suoritetaan.
Laskennallisia verosaamisia ja -velkoja ei diskontata.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään kirjanpidossa
toisistaan silloin, kun Nokialla on laillisesti toimeenpantavissa oleva
oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset
ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verosaamiset ja -velat liittyvät
saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta
tai eri verovelvollisilta, jotka aikovat joko kuitata kauden verotettavaan
tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään tai realisoida
saamisen ja suorittaa velan samanaikaisesti tulevilla kausilla, joilla
merkittäviä määriä laskennallisia verovelkoja tai -saamisia odotetaan
suoritettaviksi tai hyödynnettäväksi.
Nokia arvioi kausittain veroilmoituksissa otettuja näkemyksiä
tilanteissa, joissa sovellettavaan verolainsäädäntöön liittyy
tulkinnanvaraisuutta. Kirjattuja tuloveroja oikaistaan, jos pidetään
todennäköisenä (toteutuminen on todennäköisempää kuin
toteutumatta jääminen), että veroviranomainen ei täysin hyväksy
tiettyjä veropositioita. Kirjatut määrät perustuvat raportointipäivän
arvioon lopullisen veron todennäköisimmästä määrästä tai
odotettavissa olevasta painotetusta keskimääräisestä arvosta sen
mukaan, kumpi menettelytapa parhaiten ennakoi Nokian mielestä
epävarmuuden toteutumista.
Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat
Toiminta- ja esittämisvaluutta
Kaikkien konserniyhtiöiden tilinpäätökset perustuvat
toimintavaluuttaan eli sen taloudellisen toimintaympäristön
valuuttaan, jossa konserniyhtiö pääasiallisesti toimii.
Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka on emoyhtiön toiminta-
ja esittämisvaluutta.
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän
valuuttakurssiin. Käytännössä käytetään usein valuuttakurssia,
joka on riittävän lähellä tapahtumapäivän kurssia. Raportointikauden
päättyessä avoimena olevat ulkomaanrahanmääräiset monetaariset
varat ja velat arvostetaan raportointikauden lopun valuuttakursseihin.
Tase-erien arvostuksesta ja niihin liittyvien suojausinstrumenttien
käyvän arvon muutoksista johtuvat kurssivoitot ja -tappiot kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Muihin kuin
monetaarisiin pitkäaikaisiin sijoituksiin liittyvät realisoitumattomat
kurssivoitot tai -tappiot sisältyvät kyseisten sijoitusten käyvän arvon
arvostukseen ja kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin
konsernin tuloslaskelmassa.
Ulkomaiset konserniyhtiöt
Konsernitilinpäätöstä laadittaessa sellaisten ulkomaisten yksiköiden,
joiden toimintavaluutta on muu kuin euro, varat ja velat muunnetaan
euroiksi tilikauden lopun valuuttakursseihin ja tuotot ja kulut
muunnetaan euroiksi tilikauden keskikursseihin. Kurssierot, jotka
syntyvät ulkomaisten yksiköiden yhdistelystä konsernitilinpäätökseen,
kirjataan muuntoeroiksi muihin laajan tuloksen eriin. Luovuttaessa
ulkomaisesta yksiköstä kyseiseen yksikköön kohdistuvat kertyneet
muuntoerot siirretään tulosvaikutteisiksi.
Aineettomat hyödykkeet
Erillisinä hankitut aineettomat hyödykkeet arvostetaan alkuperäisen
kirjaamisen yhteydessä hankintamenoon. Sisäisesti aikaansaadut
aineettomat hyödykkeet, lukuun ottamatta aktivoitavissa olevia
kehittämismenoja, kirjataan kuluksi syntyessään. Kehittämismenot
aktivoidaan vain, jos Nokia voi osoittaa, että hyödykkeen valmiiksi
saattaminen on teknisesti toteutettavissa, sillä on kyky ja aikomus
käyttää hyödykettä tai myydä se, hyödyke tulee tuottamaan
taloudellista hyötyä tulevaisuudessa, käytettävissä on voimavaroja
hyödykkeen valmiiksi saattamiseksi ja sillä on kyky määrittää
luotettavasti hyödykkeen kehitysvaiheen menot.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
68
Liikearvoa lukuun ottamatta, Nokian aineettomien hyödykkeiden
taloudellinen vaikutusaika on rajallinen. Taloudelliselta
vaikutusajaltaan rajallinen aineeton hyödyke arvostetaan
alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla
ja arvonalentumisilla. Nokian aineettomat hyödykkeet poistetaan
tasapoistoin taloudellisena vaikutusaikanaan, joka on yleensä 3-10
vuotta. Tasapoistomenetelmä kuvaa parhaiten tapaa, miten Nokia
odottaa käyttävänsä hyväkseen omaisuuserään liittyvää vastaista
taloudellista hyötyä. Aineettomien hyödykkeiden poistot esitetään
osana hankinnan ja valmistuksen kuluja, tutkimus- ja kehityskuluja
sekä myynnin ja hallinnon kuluja konsernin tuloslaskelmassa.
Aineelliset hyödykkeet
Aineellisten hyödykkeiden arvot perustuvat alkuperäisiin
hankintamenoihin vähennettynä kertyneillä poistoilla ja
arvonalentumistappioilla. Aineellisista hyödykkeistä tehdään
tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen vaikutusaikaan
seuraavasti:
Rakennukset ja rakennelmat
Rakennukset ja rakennelmat
20–33 vuotta
Kevyet rakennukset ja rakennelmat
3–20 vuotta
Vesialukset
Kaapelialukset
15–40 vuotta
Kaapelointivälineet
4–10 vuotta
Koneet ja kalusto
Tuotannon koneet, mittaus- ja testauskalusto
1–5 vuotta
Muut koneet ja kalusto
3–10 vuotta
Maa- ja vesialueiden arvoista ei tehdä poistoja.
Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan yleensä kuluksi tilikaudella,
jolla ne syntyvät. Edellisestä poiketen suuria perusparannusmenoja
lisätään hankintamenoon ja poistetaan vaikutusaikanaan, mikäli on
todennäköistä, että Nokialle koituu taloudellista hyötyä yli olemassa
olevan hyödykkeen alun perin arvioidun suoritustason. Merkittävät
perusparannukset poistetaan sen hyödykkeen jäljellä olevana
taloudellisena vaikutusaikana, johon perusparannus liittyy.
Vuokratilojen perusparannusmenot poistetaan taloudellisena
vaikutusaikana tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Aineellisten
hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin
tuottoihin ja kuluihin.
Vuokrasopimukset
Sopimuksen syntymisajankohtana Nokia arvioi, onko sopimus
vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimuksen
alkamisajankohtana Nokia kirjaa käyttöoikeusomaisuuserän ja
vuokrasopimusvelan kaikista vuokrasopimuksista, joiden vuokra-aika
ylittää 12 kuukautta. Sopimuksen alkamisajankohta on päivä, jona
vuokralle antaja antaa vuokratun kohdeomaisuuserän Nokian
käytettäväksi.
Nokia soveltaa käytännön helpotusta, jonka mukaisesti Nokia ei kirjaa
taseeseen vuokrasopimuksia, joiden vuokra-aika on sopimuksen
alkamisajankohtana enintään 12 kuukautta (lyhytaikainen
vuokrasopimus). Sen sijaan Nokia kirjaa lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin
liittyvät vuokramaksut kuluksi tasaerinä vuokra-ajan kuluessa.
Lisäksi Nokian valitsemana käytännön apukeinona Nokia ei erottele
vuokrasopimuskomponentteja eikä tiettyjä muita sopimuskom-
ponentteja, vaan käsittelee sen sijaan jokaisen vuokrasopimus-
komponentin sekä muun kuin vuokrasopimuskomponentin yhtenä
vuokrasopimuskomponenttina. Muut kuin vuokrasopimus-
komponentit, kuten vuokratun kohteen huollosta ja palvelusta
suoritettavat maksut, sisältyvät vuokrasopimusvelkaan silloin, kun
nämä ovat vuokrasopimuksessa määriteltyjä kiinteitä maksuja. Muut
kuin vuokrasopimuskomponentit, jotka ovat käytöstä riippuvia
muuttuvia kuluja kuten esimerkiksi kiinteistöverot, vakuutusmaksut ja
kiinteistön muuttuvat hoitokulut, kirjataan kuluksi suoriteperusteisesti.
Merkittävä osa Nokian vuokrasopimuksista liittyy toimitiloihin
ja teollisuuskiinteistöihin kuten tutkimus- ja kehittämistiloihin,
tuotantorakennuksiin ja toimitiloihin. Nokialla on vuokralla
myös työsuhde-etuina tarjottuja sekä yhtiön omassa käytössä
olevia ajoneuvoja.
Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon,
josta vähennetään kertyneet poistot ja arvonalentumistappiot,
ja jota oikaistaan mahdollisilla vuokrasopimusvelan uudelleen
määrittämisestä aiheutuvilla erillä. Käyttöoikeusomaisuuserän
hankintamenoon sisällytetään vuokrasopimusvelan alkuperäisen
arvostuksen mukainen määrä, alkuvaiheen välittömät menot ja
sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat
vähennettyinä mahdollisilla saaduilla vuokrasopimukseen liittyvillä
kannustimilla. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistoina
sopimuksen vuokra-aikana seuraavasti:
Rakennukset
3–15 vuotta
Muut
3–5 vuotta
Vuokrasopimusvelka arvostetaan vuokra-aikana suoritettavien
vuokramaksujen nykyarvoon. Nokia määrittää vuokra-ajan ajanjaksoksi,
jona vuokrasopimus ei ole purettavissa, mukaan lukien mahdollisen
vuokrasopimuksen jatko-option kattamat ajanjaksot, jos kyseisen
option käyttö on kohtuullisen varmaa, sekä vuokrasopimuksen
päättämisoption kattamat ajanjaksot, jos on kohtuullisen varmaa,
että Nokia ei käytä kyseistä optiota. Vuokramaksut sisältävät kiinteät
vuokramaksut ja tietyt kiinteät muut kuin vuokrasopimuskomponentit
vähennettyinä mahdollisilla saatavilla vuokrasopimukseen liittyvillä
kannustimilla, ja muuttuvat vuokrat, jotka riippuvat indeksistä tai
hintatasosta sekä maksut vuokrasopimuksen päättämisestä
aiheutuvista sanktioista silloin, kun vuokra-aika on määritetty siten,
että Nokia käyttää vuokrasopimuksen päättämisoption. Nokialla ei
tyypillisesti ole vuokrasopimuksia, joiden muuttuva vuokra olisi sidottu
suoriutumiseen tai kohdeomaisuuserän käyttöön.
Sopimuksen alkamisajankohdan jälkeen vuokrasopimusvelka
arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron
menetelmällä, jonka mukaan vuokrasopimusvelan kirjanpitoarvo
kasvaa koron määrällä ja pienenee maksettujen vuokrien määrällä.
Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserän ja vuokrasopimusvelan
kirjanpitoarvo määritetään uudelleen, jos vuokrasopimus muuttuu,
vuokra-aikaa oikaistaan tai tulevissa vuokrissa tapahtuu muutos,
joka on kyseisten maksujen määrittämiseen käytettävän indeksin
tai hintatason muutoksen seurausta. Korkokomponentin osuus
kirjataan korkokuluksi rahoituskuluihin.
Nokia käyttää lisäluoton korkoon perustuvaa diskonttauskorkoa
vuokramaksujen nykyarvon määrittämisessä, koska vuokrasopimuksen
sisäinen korko ei ole helposti määritettävissä. Nokia arvioi
neljännesvuosittain lisäluoton koron perustuen arvioituun
korkoon, jota Nokia joutuisi maksamaan lainatessaan vuokra-aikaa
vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuuksin varat, jotka vaaditaan
käyttöoikeusomaisuuserän arvoa vastaavan omaisuuserän
hankkimiseksi vastaavanlaisessa taloudellisessa ympäristössä. Nokia
arvostaa kaikki vuokrasopimukset jaksotettuun hankintamenoon
käyttämällä sen vuosineljänneksen käytettävissä olevaa
diskonttauskorkoa, jona vuokrasopimus alkaa. Kun vuokrasopimus
muuttuu tai vuokrasopimusvelka uudelleenarvioidaan vuokra-ajan
muuttuessa, Nokia määrittää vuokrasopimusvelan nykyarvon
uudelleen sopimusmuutoksen tai uudelleenarvioinnin hetkellä
käytettävissä olevalla diskonttauskorolla.
69
Tilinpäätös
Liikearvon, aineettomien hyödykkeiden, aineellisten
hyödykkeiden ja käyttöoikeusomaisuuserien
arvonalentuminen
Nokia määrittää liikearvon, aineettomien hyödykkeiden, aineellisten
hyödykkeiden ja käyttöoikeusomaisuuserien kerrytettävissä olevan
rahamäärän, jos tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat
siihen, että niiden arvot saattavat olla alentuneita. Tämän lisäksi Nokia
testaa liikearvon kirjanpitoarvon arvonalentumisen varalta vuosittain,
vaikka mahdollisesta arvonalentumisesta ei olisi viitteitä.
Nokian huomioon ottamia tekijöitä sen arvioidessa viitteitä
arvonalentumisesta ovat muun muassa omaisuuserän
alisuoriutuminen verrattuna sen historialliseen tai ennustettuun
tulokseen, merkittävät muutokset omaisuuserän käyttötarkoituksessa
tai muutokset liiketoimintastrategiassa sekä merkittävät epäsuotuisat
toimialan tai yleisen talouden kehityssuunnat.
Liikearvo kohdistetaan niille rahavirtaa tuottaville yksiköille tai
rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joiden odotetaan saavan
synergiaetuja liiketoimintojen yhdistämisestä ja jotka vastaavat alinta
tasoa, jolla liikearvoa seurataan sisäistä johtamista varten. Rahavirtaa
tuottava yksikkö siten kuin se määritellään konsernin liikearvon
arvonalentumistestausta varten, on pienin omaisuuserien ryhmä,
jonka tuottamat rahavirrat ovat pitkälti riippumattomia muiden
omaisuuserien tai omaisuuserien ryhmien tuottamista rahavirroista.
Rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpitoarvo sisältää osuudet siihen
kohdistuvista konsernin yhteisistä omaisuuseristä kohtuullisella ja
johdonmukaisella perusteella kohdistettuina. Kun yhden tai useamman
liikearvoa sisältävän rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän
rakenne muuttuu, liikearvo kohdistetaan uudelleen käypien arvojen
suhteessa niille rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joihin tämä
muutos vaikuttaa.
Nokia suorittaa arvonalentumistestauksen määrittämällä
omaisuuserän, rahavirtaa tuottavan yksikön tai rahavirtaa tuottavien
yksiköiden ryhmän kerrytettävissä olevan rahamäärän. Omaisuuserän
tai rahavirtaa tuottavan yksikön tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden
ryhmän kerrytettävissä oleva rahamäärä on se, kumpi on korkeampi
seuraavista: käypä arvo vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla
tai käyttöarvo. Kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrataan
omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tai rahavirtaa tuottavien
yksiköiden ryhmän kirjanpitoarvoon. Jos omaisuuserän tai rahavirtaa
tuottavan yksikön tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän
kerrytettävissä oleva rahamäärä on alhaisempi kuin sen kirjanpitoarvo,
omaisuuserän arvon katsotaan alentuneen ja sen arvoa alennetaan
vastaamaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiot
esitetään konsernin tuloslaskelmassa hankinnan ja valmistuksen
kuluissa, tutkimus- ja kehityskuluissa tai myynnin ja hallinnon kuluissa
lukuun ottamatta liikearvon arvonalentumistappioita, jotka esitetään
liiketoiminnan muissa kuluissa.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuus esitetään taseessa hankinnasta ja valmistuksesta
aiheutuneiden menojen tai sitä alemman nettorealisointiarvon
määräisenä. Hankintameno määritetään käyttämällä
standardikustannuslaskentaa, joka vastaa suunnilleen
FIFO-periaatteen (first-in first-out) mukaisesti laskettua
hankintamenoa. Vaihto-omaisuuden nettorealisointiarvo on
tavanomaisen liiketoiminnan käypä hintataso vähennettynä
tavanomaisilla myyntikuluilla. Vaihto-omaisuuden hankintamenoon
on sisällytetty raaka-aineiden hankintamenon ja välittömän
työn kustannusten lisäksi myös sille kuuluva osuus tuotannon
yleiskustannuksista. Vaihto-omaisuuden arvonalentuminen kirjataan
ylimääräisen vaihto-omaisuuden sekä epäkuranttiuden osalta
hankintamenon tai sitä alemman nettorealisointiarvon perusteella.
Rahoitusinstrumenttien käypään arvoon arvostaminen
Monet rahoitusinstrumentit arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen
jälkeen käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä. Käypä arvo on
hinta, joka saataisiin omaisuuserän myynnistä tai maksettaisiin velan
siirtämisestä markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä toteutuvassa
tavanomaisessa liiketoimessa. Omaisuuserän tai velan käypä arvo
määritetään sellaisin oletuksin, joita markkinaosapuolet käyttäisivät
hinnoitellessaan omaisuuserää tai velkaa olettaen, että
markkinaosapuolet toimivat parhaan taloudellisen etunsa mukaisesti
käyttämällä markkinahintanoteerausta, diskontattujen rahavirtojen
analyysiä ja muita asiaan kuuluvia arvostusmalleja. Nokia käyttää
käyvän arvon määrittämisessä arvostusmenetelmiä, jotka soveltuvat
kuhunkin tilanteeseen ja joiden käyttämiseksi on olemassa riittävästi
tietoa, hyödyntämällä mahdollisimman paljon havainnoitavissa olevia
syöttötietoja ja mahdollisimman vähän muita kuin havainnoitavissa
olevia syöttötietoja. Kaikki rahoitusvarat ja -velat, joiden käyvät arvot
määritetään tai esitetään tilinpäätöksessä, luokitellaan käyvän arvon
hierarkiassa alimmalla tasolla olevan kokonaisarvostuksen kannalta
olennaisen syöttötiedon perusteella seuraavasti:
Taso 1 – toimivilla markkinoilla samanlaisille pörssinoteeratuille varoille
tai veloille noteeratut (oikaisemattomat) hinnat.
Taso 2 – arvostusmenetelmät, joiden muihin kuin noteerattuihin
hintoihin perustuvat merkittävät syöttötiedot ovat suoraan tai
epäsuorasti havainnoitavissa; ja
Taso 3 – arvostusmenetelmät, joiden merkittävät syöttötiedot eivät ole
havainnoitavissa.
Nokia luokittelee käypään arvoon toistuvasti arvostettavat varat ja
velat asiaan kuuluville käyvän arvon hierarkian tasoille kunkin
raportointikauden lopussa.
Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen
Nokian vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvarat jaotellaan kolmeen eri
luokkaan: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat,
käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat
rahoitusvarat ja käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
rahoitusvarat. Nokian oman pääoman ehtoiset rahoitusvarat on
luokiteltu käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettaviin
rahoitusvaroihin. Luokittelu tehdään Nokian rahoitusvarojen
hallinnoinnissa sovellettavan liiketoimintamallin ja rahoitusvarojen
sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella.
Nokian rahoitusvarojen hallinnoinnissa käytettävä liiketoimintamalli
määritellään portfoliotasolla. Liiketoimintamallin tulee perustua
käytännön liiketoiminnan johtamiseen. Rahoitusvaroja arvostetaan
jaksotettuun hankintamenoon silloin, kun liiketoimintamallin
tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien
rahavirtojen keräämiseksi ja kun rahoitusvarojen rahavirrat koostuvat
yksinomaan pääoman ja koron maksusta. Rahoitusvarat arvostetaan
käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta silloin, kun
liiketoimintamallin tavoitteena on sekä kerätä sopimukseen perustuvia
rahavirtoja että myydä sellaisia rahoitusvaroja, joiden rahavirrat
koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta. Rahoitusvarat
arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti, mikäli niitä ei
arvosteta jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien kautta. Edellä mainittujen periaatteiden lisäksi
rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostamiseen vaikuttaa se, onko
rahoitusvara osa suojaussuhdetta (ks. Suojauslaskenta).
Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä,
eli päivänä, jolloin Nokia sitoutuu ostamaan tai myymään
rahoitusvaran. Rahoitusvara kirjataan taseesta pois silloin, kun kaikki
rahoitusvaraan liittyvät riskit ja tuotot on siirretty rahoitusvaraa
hallinnoivalle kolmannelle osapuolelle.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
70
Muut pitkäaikaiset sijoitukset
Muut pitkäaikaiset sijoitukset sisältävät sijoitukset listaamattomiin
osakkeisiin ja listaamattomiin venture fund -rahastoihin. Koska
nämä oman ja vieraan pääoman ehtoiset rahoitusvarat eivät koostu
yksinomaan pääoman takaisinmaksusta ja korosta, ne luokitellaan
käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja arvostetaan alun perin ja
myöhemmin käypään arvoon.
Käyvän arvon määrityksessä käytetään muun muassa seuraavia
menetelmiä: markkinahintanoteeraus, samankaltaisten instrumenttien
markkina-arvo, kohdeyhtiön viimeisimpiin riippumattomien
osapuolten tekemiin rahoitustransaktioihin perustuvat arviot
sekä kohdeyhtiön markkina-analyysiin ja operatiiviseen tulokseen
perustuva arvo verrattuna vastaaviin julkisesti noteerattuihin
yhtiöihin vastaavilla toimialoilla. Nokia käyttää harkintaa sovellettavan
arvostusmenetelmän sekä siinä käytettävien oletusten valinnassa
vallitsevien markkinakäytäntöjen ja olosuhteiden perusteella.
Käyvän arvon muutokset, valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä
realisoituneet voitot ja tappiot näistä sijoituksista kirjataan
liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat sisältävät tietyt käyttörajoitusten
alaiset varat ja muut saamiset, lainasaamiset asiakkailta ja toimittajilta
sekä tietyt muut pitkäaikaiset rahoitusvarat.
Käyttörajoitusten alaiset varat ja muut saamiset sisältävät pääosin
työsuhde-etuuksiin liittyvät pankkitalletukset sekä muut lainasaamiset.
Nämä varat arvostetaan alun perin käypään arvoon ja myöhempi
arvostaminen tapahtuu jaksotettuun hankintamenoon käyttämällä
efektiivisen koron menetelmää. Efektiivisen koron menetelmällä
laskettu korko sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Näiden
varojen tappiota koskeva vähennyserä lasketaan neljännesvuosittain
perintäkelpoisuuden ja saatavissa olevien vakuuksien perusteella ja
kirjataan pois sijoituksen kirjanpitoarvosta muihin rahoituskuluihin
konsernin tuloslaskelmassa.
Asiakas- ja toimittajalainasaamisia hallinnoidaan portfoliossa, jonka
liiketoimintamallin tavoitteena on sekä kerätä sopimukseen perustuvia
rahavirtoja että myydä rahoitusvaroja. Ne kirjataan alun perin ja
myöhemmin käypään arvoon käyttäen diskontattujen rahavirtojen
menetelmää. Käyvän arvon muutokset kirjataan arvonmuutosrahastoon
muiden laajan tuloksen erien kautta. Efektiivisen koron menetelmällä
laskettu korko sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa. Arvioidut luottotappiot
perustuvat tavallisesti 12 kuukauden odotettuihin luottotappioihin
nostettujen lainojen ja arvioitujen lisänostojen osalta kauden aikana,
katso lisätietoja kappaleesta ”Arvon alentuminen”. Tappiota koskeva
vähennyserä lasketaan neljännesvuosittain perintäkelpoisuuteen
sekä saatavilla oleviin vakuuksiin perustuen ja kirjataan muihin
rahoituskuluihin konsernin tuloslaskelmassa vähentäen käyvän
arvon tappiota laajassa tuloslaskelmassa. Mikäli saaminen myydään,
odotettavissa olevien luottotappioiden vaikutus puretaan ja koko
kertynyt tuotto tai tappio kirjataan rahoitustuottoihin tai -kuluihin
konsernin tuloslaskelmassa.
Muiden luonteeltaan pitkäaikaisten rahoitusvarojen sopimukseen
perustuvat rahavirrat eivät koostu yksinomaan pääoman
takaisinmaksusta ja korosta. Nämä sijoitukset arvostetaan alun
perin ja myöhemmin käypään arvoon käyttäen raportointipäivän
markkinahintoja, diskontattujen rahavirtojen analyysia ja muita
asianmukaisia arvostusmalleja. Käyvän arvon muutokset,
valuuttakurssivoitot- ja tappiot sekä realisoituneet voitot ja tappiot
sijoitusten myynneistä kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin
konsernin tuloslaskelmassa.
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset sisältävät sijoitukset erittäin
likvideihin yrityslainoihin, jotka ovat luonteeltaan pitkäaikaisia
sijoituksia niiden hankintahetken maturiteettiin perustuen. Nämä
sijoitukset kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhempi
arvostaminen tapahtuu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen
koron menetelmällä. Näiden sijoitusten pääasiallinen tarkoitus
on kerätä sopimukseen perustuvat rahavirrat sekä pääoman
takaisinmaksut. Sijoituksia kuitenkin myydään ajoittain likviditeetin
hallitsemiseksi ja markkinariskin vähentämiseksi.
Näiden sijoitusten efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä
valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin
konsernin tuloslaskelmassa. Kun sijoitus myydään, taseesta pois
kirjatun kirjanpitoarvon ja saadun korvauksen erotus kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Myytyjen
jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen kiinteätuottoisten
arvopaperien arvonmäärityksessä käytetään FIFO-menetelmää.
Nokian sijoitusportfolion korkean luottokelpoisuuden takia arvioidut
luottotappiot perustuvat tyypillisesti 12 kuukauden odotettuihin
luottotappioihin. Tappiota koskeva vähennyserä lasketaan
neljännesvuosittain ja kirjataan muutoksena sijoituksen
kirjanpitoarvoon. Vähennyserä esitetään muissa rahoituskuluissa
konsernin tuloslaskelmassa.
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat sisältävät lyhytaikaisen osuuden
muista pitkäaikaisista rahoitusvaroista, lyhytaikaiset lainasaamiset
sekä johdannaisvarat, jotka käsitellään erikseen kappaleessa
”Johdannaissopimukset”.
Lyhytaikaiset lainasaamiset arvostetaan alun perin käypään arvoon
ja myöhempi arvostaminen tapahtuu jaksotettuun hankintamenoon
käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Efektiivisen koron
menetelmällä laskettu korko sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot
kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.
Tappiota koskeva vähennyserä lasketaan neljännesvuosittain
perintäkelpoisuuteen sekä saatavilla oleviin vakuuksiin perustuen ja
kirjataan pois sijoituksen kirjanpitoarvosta muihin rahoituskuluihin
konsernin tuloslaskelmassa.
Myyntisaamiset
Myyntisaamiset syntyvät asiakassopimuksista ja edustavat
ehdotonta oikeutta vastikkeeseen, jonka saaminen edellyttää vain ajan
kulumista. Nokia myy myyntisaamisiaan ilman takautumisoikeutta
useille rahoituslaitoksille osana normaalia liiketoimintaa luottoriskin
ja käyttöpääomakierron hallitsemiseksi. Liiketoimintamalli
myyntisaamisten hallinnoinnissa perustuu sekä saamisten pitämiseen
hallussa sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi että
saamisten myymiseen. Alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä
myyntisaamiset arvostetaan ja myöhemmin uudelleenarvostetaan
käypään arvoon käyttämällä diskontattujen rahavirtojen menetelmää.
Käyvän arvon muutokset kirjataan arvonmuutosrahastoon muiden
laajan tuloksen eriin. Mikäli myyntisaamiset myydään, taseesta pois
kirjattavalle osalle kohdistettavan kirjanpitoarvon ja siitä saadun
vastikkeen välinen erotus kirjataan rahoituskuluksi konsernin
tuloslaskelmassa.
71
Tilinpäätös
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
Nokia sijoittaa osan jatkuvan liiketoiminnan ennustettujen
ulosmenevien rahavirtojen kattamiseen tarvittavista kassavaroista
erittäin likvideihin korkosijoituksiin. Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
voivat sisältää sijoituksia, jotka arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon tai käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Sijoitukset johdannaistransaktioiden vakuuksina käytettäviin
talletuksiin kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhempi
arvostaminen tapahtuu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen
koron menetelmällä. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko
sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja
-kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.
Sijoitukset pankkitalletuksiin sekä kiinteätuottoisiin arvopapereihin
ja rahamarkkina-arvopapereihin, jotka erääntyvät tai eräännytetään
yli kolmen kuukauden kuluttua ja jotka eivät ole osa strukturoituja
sijoituksia ja joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron
maksuista, hallinnoidaan portfoliossa, jonka liiketoimintamalli on
sijoitusten hallussapito rahavirtojen kerryttämiseksi. Nämä sijoitukset
kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhempi arvostaminen
tapahtuu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron
menetelmällä. Näiden sijoitusten pääasiallinen tarkoitus on kerätä
sopimukseen perustuvat rahavirrat sekä pääoman takaisinmaksut.
Sijoituksia kuitenkin myydään ajoittain likviditeetin hallitsemiseksi ja
markkinariskin vähentämiseksi.
Näiden sijoitusten efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä
valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin
konsernin tuloslaskelmassa. Kun sijoitus myydään, taseesta pois
kirjatun kirjanpitoarvon ja saadun korvauksen erotus kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Myytyjen
jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen kiinteätuottoisten
arvopaperien arvonmäärityksessä käytetään FIFO-menetelmää.
Nokian sijoitusportfolion korkean luottokelpoisuuden takia arvioidut
luottotappiot perustuvat tyypillisesti 12 kuukauden odotettuihin
luottotappioihin. Tappiota koskeva vähennyserä lasketaan
neljännesvuosittain ja kirjataan muutoksena sijoituksen
kirjanpitoarvoon. Vähennyserä esitetään muissa rahoituskuluissa
konsernin tuloslaskelmassa.
Sijoitukset voivat sisältää myös rahamarkkinarahastoja, joita ei
luokitella rahavaroiksi, kaupankäyntitarkoituksessa pidettäviä
sijoituksia, sijoitusrakenteita, jotka koostuvat arvopapereista sekä
niitä täydentäviä ja tyypillisesti vastakkaisia riskitekijöitä sisältävistä
johdannaisista sekä muita sijoituksia, joiden rahavirrat eivät koostu
yksinomaan pääoman ja koron maksuista. Näiden sijoitusten
tarkoituksena on kerätä sopimukseen perustuvat rahavirrat,
pääoman takaisinmaksu ja arvonnousu. Sijoitukset voidaan myydä
koska tahansa.
Nämä sijoitukset arvostetaan alun perin ja myöhemmin käypään
arvoon käyttämällä raportointipäivän markkinahintoja, diskontattujen
rahavirtojen analyysia ja muita asianmukaisia arvostusmalleja. Käyvän
arvon muutokset, valuuttakurssivoitot- ja tappiot sekä realisoituneet
voitot ja tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin
tuloslaskelmassa.
Rahavarat
Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset sekä erittäin likvidit
kiinteätuottoiset sijoitukset ja rahamarkkinasijoitukset, jotka ovat
helposti konvertoitavissa käteisvaroiksi tiedossa olevaan määrään ja
joiden erääntymiseen hankintahetkellä on enintään kolme kuukautta
sekä pankkitalletukset, jotka erääntyvät tai jotka voidaan sopimukseen
perustuen vaatia maksettaviksi ajanjaksolla, joka on hankintahetkellä
enintään kolme kuukautta. Sijoitusten korkean luottokelpoisuuden
ja lyhyen maturiteetin vuoksi arvonmuutosriski on merkityksetön.
Rahamarkkinarahastosijoitukset, joiden riskiprofiili on edellä
mainittujen kriteerien mukainen, luokitellaan myös rahavaroiksi.
Sijoitukset, joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pääoman ja koron
maksuista, arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Kaikki muut
sijoitukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen
Nokian rahoitusvelat jaotellaan kahteen luokkaan: jaksotettuun
hankintamenoon arvostettavat rahoitusvelat ja käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat. Nokian johdannaisvelat
sekä Nokia Shanghai Belliin liittyvä ehdollinen velvoite on luokiteltu
käypään arvoon tulosvaikutteisesti ja kaikki muut velat on luokiteltu
jaksotettuun hankintamenoon.
Kaikki rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään arvoon, velkojen
osalta vähennettynä transaktiomenoilla. Rahoitusvelat kirjataan pois
taseesta, kun niihin liittyvät velvoitteet on täytetty, kumottu tai niiden
voimassaolo on lakannut. Mikäli olemassa olevan rahoitusvelan
ehtoihin tehdään olennaisia muutoksia, Nokia kirjaa alkuperäisen
rahoitusvelan pois taseesta ja uuden rahoitusvelan taseeseen. Mikäli
rahoitusvelka kirjataan pois taseesta, rahoitusvelan kirjanpitoarvon ja
maksusuorituksen välinen erotus kirjataan korkokuluihin konsernin
tuloslaskelmassa.
Korolliset velat
Pitkäaikaiset korolliset velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon
käyttämällä efektiivisen koron menetelmää. Lyhytaikaiset korolliset
velat, mukaan lukien lyhytaikainen osuus pitkäaikaisista korollisista
veloista, ja johdannaistransaktioiden vakuudet kirjataan jaksotettuun
hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää.
Transaktiomenot, efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä
valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin
konsernin tuloslaskelmassa.
Muut rahoitusvelat
Muut rahoitusvelat sisältävät pääasiassa ehdollisen velvoitteen China
Huaxinille osana Nokia Shanghai Bell -transaktion lopullista sopimusta,
jossa China Huaxin oikeutettiin siirtämään omistusosuutensa
kokonaisuudessaan Nokialle myöhemmin suoritettavaa
käteissuoritusta vastaan. Ehdolliseen velvoitteeseen liittyvä
rahoitusvelka arvostetaan perustuen arvioituun myöhemmin
suoritettavaan käteissuoritukseen. Muutokset arvioidussa
myöhemmin suoritettavassa käteissuorituksessa kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.
Muut rahoitusvelat sisältävät myös johdannaisvelkoja, jotka käsitellään
erikseen kappaleessa ”Johdannaissopimukset”.
Ostovelat
Ostovelat kirjataan laskutetun määrän mukaisesti. Tämän katsotaan
vastaavan käypää arvoa niiden lyhyen maturiteetin johdosta.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
72
Arvonalentumiset rahoitusvaroista
Arvon alentumista koskevien vaatimusten mukaisesti Nokia kirjaa
odotettavissa olevia luottotappioita (Expected Credit Losses, ECL)
varten tappiota koskevan vähennyserän rahoitusvaroista, jotka on
arvostettu jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden
laajan tuloksen erien kautta sekä lainatakaussopimuksista ja
luottositoumuksista. Nokia arvostaa rahoitusinstrumenttinsa
tulevaisuuteen suuntautuvan perusteen mukaisesti ja kirjaa muutokset
odotetuissa luottotappioissa neljännesvuosittain käyttämällä
seuraavanlaista menetelmää:
■
Odotettavissa olevat luottotappiot = maksukyvyttömyyden
todennäköisyys x tappio-osuus x maksukyvyttömyydelle altistunut
määrä
■
Maksukyvyttömyyden todennäköisyys (Probability of Default, PD)
arvioidaan erikseen keskitetylle sijoitusportfoliolle ja ei-keskitetyille
sijoituksille. Arvio perustuu sijoitusten luottoluokitusprofiiliin sekä
soveltuvin osin erityisiin paikallisiin olosuhteisiin, ellei tiedossa ole
sellaista tapahtumaa, joka osoittaisi luottoluokituksen olevan
epäasianmukainen perusta luottoriskin arviointiin
raportointipäivänä.
■
Tappio-osuuden (Loss Given Default, LGD) takaisinperintäaste
arvioidaan myös erikseen keskitetylle sijoitusportfoliolle ja
ei-keskitetyille sijoituksille, ja se perustuu sijoituksen luokkaan ja
soveltuvin osin erityisiin paikallisiin olosuhteisiin sekä sijoitukseen
liittyviin mahdollisiin vakuusjärjestelyihin.
■
Maksukyvyttömyydelle altistunut määrä (Exposure at Default, EAD)
on tavallisesti sijoituksen tai lainatakauksen nimellisarvo.
Lainasitoumuksiin liittyvä maksukyvyttömyydelle altistunut
määrä perustuu arvioitujen nostojen suuruuteen seuraavan
12 kuukauden aikana.
Kaikki Nokian lyhytaikaiset ja pitkäaikaiset korolliset sijoitukset, jotka
arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon, käsitellään matalan
korkoriskin sijoituksina, ja kirjattava tappiota koskeva vähennyserä
kauden aikana on rajattu 12 kuukauden odotettavissa oleviin
luottotappioihin. Rahoitusinstrumentit, joilla on nk. Investment Grade
-tason luottoluokitus, käsitellään matalan korkoriskin instrumentteina
tämän arvioinnin osalta.
Nokia soveltaa yksinkertaistettua menettelyä tappiota koskevan
vähennyserän kirjaamisessa perustuen koko voimassaoloajalta
odotettavissa oleviin luottotappioihin sellaisten myyntisaamisten ja
asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien kohdalla, joihin ei liity
merkittävää rahoituskomponenttia. Nokia on määritellyt
kvantitatiivisen ja kvalitatiivisen analyysin perusteella
myyntisaamisiinsa kohdistuvan luottoriskin olevan alhainen.
Kvantitatiivisessa analyysissä keskitytään tarkastelemaan historiallisia
tappiotasoja, suhteutetaan historiallista ja ennustettua myyntiä
vastaaviin myyntisaamisiin sekä tarkastellaan erääntyneitä
myyntisaamisia ja niihin mahdollisesti liittyviä merkkejä maksukyvyn
heikkenemisestä. Kvalitatiivisen analyysin avulla pyritään edelleen
tarkentamaan arviota koko voimassaoloajalta odotettavissa olevista
luottotappioista ottamalla huomioon kaikki olennaiset tekijät, kuten
asiakkaan luottoluokitus, maakohtainen luottoluokitus ja poliittinen
tilanne.
Muiden pitkäaikaisten rahoitusvarojen, lainojen, luottositoumusten ja
kolmansien osapuolien puolesta annettujen lainatakaussopimusten
osalta odotettavissa olevat luottotappiot lasketaan erikseen
merkittävimmille vastapuolille käyttäen edellä mainittua menetelmää
ottaen huomioon mahdolliset vakuusjärjestelyt ja muut luottoriskiä
lieventävät tekijät. Arvio perustuu 12 kuukauden odotettavissa
oleviin luottotappioihin, mikäli tietyn vastapuolen luottoriski ei ole
merkittävästi lisääntynyt alkuperäisen taseeseen kirjaamisen jälkeen,
jolloin yhtiö soveltaa koko voimassaoloajalta odotettavissa olevia
luottotappioita. Sopimusrikkomus, luottoluokituksen heikentyminen
sekä muut luottokelpoisuuteen liittyvät määreet ovat tyypillisiä
tekijöitä, jotka Nokia ottaa huomioon arvioidessaan, onko
rahoitusinstrumenttiin liittyvä luottoriski kasvanut merkittävästi
alkuperäisen taseeseen kirjaamisen jälkeen. Nokia ottaa
rahoitusvaran arvonalentumista arvioidessaan huomioon myös
muita tekijöitä, kuten onko vastapuoli merkittävissä taloudellisissa
vaikeuksissa tai onko asiakkaan ajautuminen konkurssiin tai
taloudelliseen uudelleenjärjestelyyn tulossa todennäköiseksi.
Tyypillisesti asiakaslainoihin liittyvä luottoriski on korkeampi kuin
myyntisaamisiin ja asiakassopimuksiin perustuviin omaisuuseriin
liittyvä luottoriski keskimäärin.
Muutokset odotettavissa olevia luottotappioita koskevan
vähennyserän määrässä kirjataan myyntisaamisten ja
asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien osalta liiketoiminnan
muihin kuluihin ja muiden rahoitusvarojen osalta rahoituskuluihin
konsernin tuloslaskelmassa. Jaksotettuun hankintamenoon
arvostettujen varojen tappiota koskeva vähennyserä kirjataan niiden
kirjanpitoarvoon. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
arvostettujen varojen tappiota koskeva vähennyserä kirjataan muiden
laajan tuloksen eriin sen sijaan, että se kirjattaisiin varojen jo aiemmin
käypään arvoon kirjattuun kirjanpitoarvoon. Lainatakaussopimusten
osalta tappiota koskeva vähennyserä kirjataan muuksi rahoitusvelaksi
konsernin taseeseen.
Johdannaissopimukset
Johdannaiset kirjataan alun perin käypään arvoon
sopimuksentekopäivänä, ja myöhempi arvostaminen tapahtuu
käypään arvoon. Syntyneen voiton tai tappion kirjauskäytäntö
riippuu siitä, sovelletaanko johdannaisiin suojauslaskentaa.
Suojauksen rahavirrat luokitellaan liiketoiminnan rahavirroiksi
konsernin rahavirtalaskelmassa, mikäli suojatut erät liittyvät Nokian
liiketoimintaan. Mikäli johdannaisen voidaan määritellä suojaavan
tiettyä rahoitus- tai sijoitustoimintaan liittyvää positiota, sopimuksen
rahavirrat luokitellaan samalla tavalla kuin suojattavan position
rahavirrat. Tietyt johdannaiset suojaavat Nokiaa kassaposition
valuuttariskiltä ja niiden rahavirrat sisältyvät investointien rahavirtaan
konsernin rahavirtalaskelmassa.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa
Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla termiinisopimus
tilinpäätöshetkellä markkinatermiinikurssiin. Käyvän arvon
muutos lasketaan vertaamalla näitä kursseja sopimuskurssiin.
Valuuttaoptiot arvostetaan raportointihetkellä Garman & Kohlhagen
-arvonmääritysmallilla. Käyvän arvon muutokset kirjataan konsernin
tuloslaskelmaan.
Korkotermiini-, korko-optio- ja korkofutuurisopimusten sekä
johdannaispörssissä noteerattujen optioiden käypä arvo määritellään
käyttämällä raportointipäivän markkinahintoja. Koronvaihto- sekä
koron- ja valuutanvaihtosopimusten käypä arvo arvioidaan tulevien
rahavirtojen nykyarvon perusteella. Käyvän arvon muutokset kirjataan
konsernin tuloslaskelmaan.
73
Tilinpäätös
Voitot ja tappiot johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa
mutta joilla suojataan tiettyjä ennakoituja riskejä, kuten ennakoituja
valuuttamääräisiä myyntejä ja ostoja, kirjataan liiketoiminnan muihin
tuottoihin ja kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Voitot ja tappiot
muista johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.
Nokia tunnistaa ja seuraa mahdollisia sopimuksiin kytkettyjä
johdannaisia. Kytketyt johdannaiset, joiden pääsopimus ei ole
rahoitusvaroihin kuuluva erä ja jotka eivät läheisesti liity sopimukseen,
erotetaan ja kirjataan käypään arvoon raportointipäivänä. Tällaisten
kytkettyjen johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.
Sopimukset, joissa on kytketty johdannainen ja joiden pääsopimus on
rahoitusvaroihin kuuluva erä, arvostetaan kokonaisuudessaan käypään
arvoon raportointipäivänä. Tällaisten kytkettyjen johdannaisten käyvän
arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin
tuloslaskelmassa.
Suojauslaskenta
Suojauslaskennassa käytettäviä johdannaissopimuksia ovat
valuuttatermiinit, optiot tai optiostrategiat sekä korkojohdannaiset.
Suojauslaskentaa voidaan soveltaa optioihin ja optiostrategioihin,
joiden nettomääräinen preemio on nolla tai maksettu. Optiorakenteiden
osalta ostettujen optioiden nimellisarvo on sama tai suurempi kuin
myytyjen optioiden, ja niiden muut sopimusehdot ovat samat.
Valuuttatermiinisopimuksen käyvän arvon määrittämisessä Nokia
erottaa spot-osuuden ja korko-osuuden, joka pitää sisällään
valuuttojen välisen viitekoronvaihtosopimuksen preemion sekä
termiinipisteet ja joka kirjataan valuuttatermiinisopimuksen
suojauskustannukseksi. Valuuttaoptiosopimuksen käyvän arvon
määrittämisessä Nokia erottaa perusarvon sekä aika-arvon ja
määrittää aika-arvon valuuttaoptiosopimuksen
suojauskustannukseksi. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten
käyvän arvon määrittämisessä Nokia erottaa valuuttojen välisen
viitekoronvaihtosopimuksen preemion ja määrittää sen koron-
ja valuutanvaihtosopimuksen suojauskustannukseksi.
Rahavirtojen suojaus: ennakoitujen valuuttamääräisten myyntien
ja ostojen suojaus
Nokia soveltaa suojauslaskentaa rahavirtojen suojauksessa pääasiassa
ennakoituihin liiketoimiin liittyvään rahavirran valuuttariskiin, joka
syntyy erittäin todennäköisistä liiketoimintatransaktioista.
Riskienhallintastrategian mukaisesti Nokia suojaa materiaalisen
nettoriskin (myynteihin liittyvä tunnistettu riski vähennettynä ostoihin
liittyvällä tunnistetulla riskillä) valuuttatermiineillä ja -optioilla
kerroksittain noudattaen ennalta määriteltyjä suojausastetta ja
-maturiteetteja neljännesvuosittain. Suojattavan erän tulee olla
erittäin todennäköinen ja altistaa rahavirran vaihteluille, jotka voivat
viime kädessä olla tulosvaikutteisia.
Nokia määrittää ainoastaan valuuttatermiinisopimuksen spot-osuuden
arvonmuutoksen suojausinstrumentiksi. Valuuttaoptioita tai
optiostrategioita voidaan käyttää myös rahavirtojen suojaamiseen,
jolloin ainoastaan option perusarvon muutos määritetään
suojausinstrumentiksi. Suojaustehokkuutta arvioidaan alun perin ja
neljännesvuosittain koko suojaussuhteen voimassaolon ajan, jotta
voidaan varmistua taloudellisen suhteen olemassaolosta. Nokian
määrittämissä suojaussuhteissa keskeiset ehdot ovat yhdenmukaiset,
joten tehokkuuden arviointi suoritetaan kvalitatiivisesti.
Valuuttatermiinien, valuuttaoptioiden ja optiostrategioiden käyvän
arvon muutos, joka heijastaa diskontatun spot-kurssin muutosta,
kirjataan suojausrahastoon muiden laajan tuloksen eriin. Muutokset
suojauslaskennan vaatimukset täyttävien valuuttatermiinien
korko-osuudessa ja valuuttaoption aika-arvossa kirjataan
suojauskustannusrahastoon muihin laajan tuloksen eriin, ja ne
kirjataan myöhemmin samalla tavalla kuin spot-osuus tai perusarvo.
Nokia arvioi neljännesvuosittain, odotetaanko ennakoitujen myyntien
ja ostojen yhä tapahtuvan. Mikäli osan suojatuista rahavirroista ei
odoteta enää tapahtuvan, kaikki siihen liittyvät voitot tai tappiot
kirjataan välittömästi pois muiden laajan tuloksen eristä liiketoiminnan
muihin tuottoihin ja kuluihin konsernin tuloslaskelmassa, kun
suojauslaskentaedellytykset lakkaavat. Jos suojatun rahavirran
toteutumista ei pidetä enää erittäin todennäköisenä, mutta sen
odotetaan kuitenkin toteutuvan, siihen liittyvä kertynyt arvostustulos
jätetään muun laajan tuloksen eriin, kunnes suojatulla rahavirralla
on tulosvaikutus.
Nokian riskienhallinnan tavoitteena on suojata ennakoidut rahavirrat,
kunnes niihin liittyvä tuotto on kirjattu. Suojaussuhde lopetetaan sen
vuosineljänneksen aikana, joka on määritelty suojattavaksi ja jolloin
suojakin erääntyy. Kertyneet rahavirtasuojien tuotot tai tappiot
kirjataan tällöin liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin
konsernin tuloslaskelmassa. Mikäli ennakoitua tuottoa ei kirjata
vuosineljänneksen aikana, vuosineljännekselle osoitettujen
rahavirtasuojien kertyneet tuotot tai kulut yhä kirjataan, mutta se
osuus, joka liittyy kirjaamattomaan ennakoituun tuottoon, esitetään
suojauksen tehottomuutena.
Koska rahavirran suojausinstrumentit erääntyvät pääosin samassa
vuosineljänneksessä kuin suojattavat erätkin, rahan aika-arvosta ei
synny merkittävää epätehokkuutta. Nokia tarkistaa neljännesvuosittain
muiden laajan tuloksen eriin kirjattujen tuottojen tai kulujen määrään
liittyvän diskonttauksen vaikutuksen.
Nokia käyttää myös valuuttatermiinejä liittyen ennakoituihin
myynteihin ja ostoihin, jotka eivät ole erittäin todennäköisiä
transaktioita eivätkä siten täytä suojauslaskennan vaatimuksia.
Näiden valuuttatermiinien voitot ja tappiot kirjataan liiketoiminnan
muihin tuottoihin ja kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.
Rahavirtojen suojaus: tulevien korkojen rahavirtojen
valuuttariskin suojaus
Nokia soveltaa myös rahavirtojen suojaamista tulevien korkojen
rahavirtaan vieraassa valuutassa liittyen liikkeeseen laskettuihin
joukkovelkakirjalainoihin. Nämä tulevien korkojen rahavirrat suojataan
koron- ja valuutanvaihtosopimuksin, jotka on jaettu ja määritetty
osittain käyvän arvon suojiksi siten, että ne suojaavat liikkeeseen
lasketun joukkovelkakirjalainan valuuttakurssin ja viitekoron muutoksiin
liittyvää riskiä, ja osittain rahavirran suojiksi siten, että ne suojaavat
liikkeeseen lasketun joukkovelkakirjalainan jäljelle jäävien korkojen
rahavirran valuuttariskiä. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten
kertyneet tuotot tai kulut kirjataan suojausrahastoon ja siirretään
tulosvaikutteisiksi silloin, kun korkojen rahavirrat toteutuvat.
Nokia erottaa koron- ja valuutanvaihtosopimusten valuuttojen
välisen viitekoronvaihtosopimuksen preemion ja määrittää sen
suojauskustannukseksi, joka alun perin ja myöhemmin arvostetaan
käypään arvoon ja kirjataan suojauskustannusrahastoon muiden
laajan tuloksen eriin.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
74
Käyvän arvon suojaus: valuuttariskin suojaus
Tietyissä tapauksissa, pääasiassa liittyen pitkäaikaisiin
rakennusprojekteihin, Nokia soveltaa käyvän arvon suojauslaskentaa
valuuttariskiin tavoitteenaan vähentää valuuttakurssien muutoksista
johtuvan kiinteäehtoisten sitoumusten käyvän arvon muutosten
vaikutusta. Käyvän arvon suojauksessa käytettävien johdannaisten
käyvän arvon muutos spot- ja korko-osuuksissa sekä suojattavien
kiinteäehtoisten sitoumusten käyvän arvon muutos, joka johtuu
suojattavasta riskistä, kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin
konsernin tuloslaskelmassa.
Käyvän arvon suojaus: korkoriskin suojaus
Nokia soveltaa käyvän arvon suojauslaskentaa vähentääkseen
korkotason ja valuuttakurssien muutoksista johtuvien korollisten
velkojen käyvän arvon muutosten vaikutusta. Nokia käyttää
koronvaihtosopimuksia sekä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia
suojaamaan korko- ja valuuttariskiä.
Nokian pitkäaikaiset velat ovat pääasiassa kiinteäkorkoisia ja osa niistä
on vaihdettu vaihtuvakorkoisiksi määritetyn tavoitekorkoprofiilin
mukaisesti. Nokia pyrkii vähentämään koron vaihtelun vaikutuksia
hallitsemalla rahoitusvarojen ja -velkojen nettokorkoaltistumaa
asettamalla asianmukaiset riskienhallintatavoitteet ja riskirajat.
Suojatuksi eräksi määritellään koronvaihtosopimusten nimellisarvoa
vastaava osuus lainasta riskienhallinnan tavoitteen mukaisesti.
Nokian käyttämien koronvaihtosopimusten keskeiset sopimusehdot,
kuten viitekurssi, korontarkistuspäivät, maksupäivät, maturiteetit
ja nimellisarvo, ovat yhdenmukaiset suojatun erän kanssa ja siten
Nokia arvioi tehottomuuden olevan merkityksetön. Nokialla ei ole
koronvaihtosopimuksia, joista se maksaisi kiinteää korkoa.
Nokian velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Käyvän arvon
suojauksessa käytettävien johdannaisten käyvän arvon muutos
sekä käyvän arvon suojauslaskennan piirissä olevien rahoitusvelkojen
käyvän arvon muutoksen se osuus, joka syntyy suojattavan riskin
vaikutuksesta, kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin
tuloslaskelmassa. Nokia erottaa valuuttojen välisen viitekoronvaihto-
sopimuksen preemion koron- ja valuutanvaihtosopimuksista ja jättää
sen suojaussuhteen ulkopuolelle suojauskustannukseksi, joka kirjataan
alun perin ja myöhemmin käypään arvoon suojauskustannusrahastoon
muiden laajan tuloksen eriin. Mikäli suojaussuhde ei enää täytä
suojauslaskennan kriteereitä, suojauslaskenta lopetetaan, ja
suojauskustannusrahastoon kirjattu suojauskustannus kirjataan
kuluksi sekä suojattavan rahoitusinstrumentin kirjanpitoarvoon
kirjattu käyvän arvon muutos jaksotetaan rahoitustuottoihin ja
-kuluihin efektiivisen koron menetelmällä.
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus
Nokia soveltaa suojauslaskentaa tiettyihin ulkomaisiin yksiköihin
tehtyihin valuuttamääräisten nettosijoitusten suojaukseen. Suojattu
erä voi olla nettovarallisuuden suuruinen, mikä on yhtä suuri tai
pienempi kuin kyseisen ulkomaisen yksikön nettovarallisuuden
kirjanpitoarvo konsernin tilinpäätöksessä. Riskienhallinnan
tarkoituksena on suojata nettosijoituksen euromääräisestä
vasta-arvosta se osuus, jonka odotetaan materialisoituvan
ei-euromääräisinä kotiutettavina varoina tulevaisuudessa.
Nokia määrittää ainoastaan valuuttatermiinisopimuksen spot-osuuden
suojausinstrumentiksi. Valuuttaoptioita tai -optiostrategioita
käytetään myös nettosijoituksen suojaamiseen, jolloin Nokia määrittää
ainoastaan perusarvon suojausinstrumentiksi. Suojaustehokkuutta
arvioidaan alun perin ja neljännesvuosittain koko suojaussuhteen
voimassaolon ajan, jotta voidaan varmistua taloudellisen suhteen
olemassaolosta. Nokian määrittämissä suojaussuhteissa keskeiset
ehdot ovat yhdenmukaiset, joten suojauksen tehokkuus arvioidaan
kvalitatiivisesti olettaen tehottomuuden olevan merkityksetöntä.
Valuuttatermiinien, valuuttaoptioiden ja optiostrategioiden käyvän
arvon muutos, joka heijastaa spot-kurssin muutosta, kirjataan
oman pääoman muuntoeroihin. Valuuttatermiinisopimuksen
korko-osuuden käyvän arvon muutos sekä option aika-arvon
käyvän arvon muutos kirjataan suojauskustannuksena
suojauskustannusrahastoon muiden laajan tuloksen eriin.
Valuuttatermiini- tai optiosopimuksen suojauskustannus jaksotetaan
instrumentin pitoaikana rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin
tuloslaskelmassa. Näin ollen jokaisella raportointikaudella
valuuttatermiinisopimuksen korko-osuuden käyvän arvon muutos
sekä optiosopimuksen aika-arvon käyvän arvon muutos kirjataan
suojauskustannusrahastoon, kun taas jaksotettu osuus kirjataan
tulosvaikutteisesti pois suojauskustannusrahastosta.
Kertyneen arvostustuloksen muutos siirretään oman pääoman
muuntoeroista tuloslaskelmaan vain, jos ulkomainen yksikkö tai osa
siitä myydään, puretaan, luovutetaan tai sen oma pääoma maksetaan
takaisin. Luovutettua osuutta vastaava kumulatiivinen määrä tai
suhteellinen osuus nettosijoituksen suojaamiseen käytettyjen
instrumenttien oman pääoman muuntoeroihin kirjatusta tuloksesta
siirretään tuloslaskelmaan.
Varaukset
Varaus kirjataan, kun Nokialle on syntynyt aikaisemman tapahtuman
seurauksena olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite,
kun velvoitteen täyttäminen todennäköisesti edellyttää voimavarojen
siirtymistä pois konsernista sekä kun velvoitteen määrä on
arvioitavissa luotettavasti. Sen määrittäminen onko todennäköistä,
että velvoitteen täyttäminen edellyttää taloudellisten voimavarojen
siirtymistä pois konsernista, voi edellyttää johdon harkintaa.
Varaukseksi kirjattava määrä perustuu raportointikauden lopun
parhaaseen arvioon väistämättömistä menoista, joita edellytetään
velvoitteen täyttämiseksi.
Väistämättömien menojen määrää arvioidessaan johto voi joutua
tarkastelemaan joukkoa mahdollisia lopputulemia ja niiden
todennäköisyyksiä, riskejä ja epävarmuustekijöitä koskien tapahtumia
ja olosuhteita sekä tekemään oletuksia maksujen ajankohdasta.
Menojen ajankohtaa ja määrää koskeviin arvioihin voidaan joutua
tekemään muutoksia ajan kuluessa ja/tai kun tarkempia tietoja on
saatavilla. Nokia arvioi olemassa olevien varausten riittävyyden ja
oikaisee tarvittaessa varausten määrää viimeisimmän toteumatiedon
ja tulevaisuutta koskevien arvioiden muutosten perusteella jokaisena
raportointipäivänä. Eri varausluokat esitetään liitetiedossa 26. Varaukset.
Ehdolliset velat
Nokia kertoo jatkuvasti oikeudellisista asioista, jotka liittyvät
mahdollisiin velvoitteisiin, joiden olemassaolo varmistuu vasta,
kun yksi tai useampi epävarma, ei kokonaan yrityksen määräysvallassa
oleva tapahtuma toteutuu tai jää toteutumatta tulevaisuudessa.
Näitä asioita arvioidaan säännöllisesti, jotta tiedetään, onko
taloudellista hyötyä ilmentävien voimavarojen poistuminen
todennäköistä ja jolloin varaus tulee merkitä taseeseen.
Omat osakkeet
Nokia kirjaa hankitut omat osakkeet oman pääoman vähennykseksi
hankintamenoon. Kun omat osakkeet mitätöidään tai luovutetaan
eteenpäin, niiden hankintameno kirjataan kertyneisiin voittovaroihin
tai muuhun jakokelpoiseen oman pääoman rahastoon.
Osingonjako ja pääomanpalautus
Nokia jakaa varoja osakkeenomistajille neljännesvuosittain osinkoina
ja/tai pääomanpalautuksina. Hallitus tekee erilliset päätökset kunkin
vuosineljänneksen varojenjaosta yhtiökokouksen valtuutuksen
mukaisesti. Osingot ja pääomanpalautukset kirjataan
konsernitilinpäätökseen, kun hallitus on päättänyt
neljännesvuosittaisesta maksusta.
75
Tilinpäätös
3. Uudet ja muuttuneet standardit ja tulkinnat
Nokia otti käyttöön 1.1.2022 seuraavat IASB:n julkaisemat ja EU:ssa
sovellettaviksi hyväksytyt muutokset tilinpäätösstandardeihin:
■
Muutokset IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen -standardiin:
Käsitteellistä viitekehystä koskeva viittaus
■
Muutokset IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
-standardiin: Aiottua käyttöä edeltävät tulot
■
Muutokset IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat
-standardiin: Tappiolliset sopimukset – sopimuksen täyttämisestä
aiheutuvat menot
■
Muutokset, jotka sisältyvät Vuosittaisiin parannuksiin
IFRS-standardeihin 2018–2020
Muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta konsernin tilinpäätökseen.
Nokia ei ole soveltanut ennenaikaisesti sellaisia uusia tai muuttuneita
standardeja tai tulkintoja, jotka on julkaistu, mutta jotka eivät ole
tulleet voimaan. Uusilla ja muuttuneilla standardeilla ja tulkinnoilla,
jotka IASB on julkaissut, mutta jotka tulevat voimaan myöhemmillä
raportointikausilla, ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernin
tilinpäätökseen, kun niitä sovelletaan. Nokia aikoo ottaa nämä uudet ja
muuttuneet standardit ja tulkinnat käyttöön, mikäli ne koskevat Nokiaa,
kun ne tulevat voimaan ja hyväksytään sovellettavaksi EU:ssa.
4. Arvioiden käyttö ja olennaiset kirjanpidolliset
harkinnanvaraisuudet
Konsernitilinpäätöksen laatiminen edellyttää johdon harkintaa,
kun se valitsee ja soveltaa laskentaperiaatteita sekä tekee arvioita,
jotka sisältävät oletuksia tulevaisuudesta. Näillä harkintaan
perustuvilla ratkaisuilla, arvioilla ja oletuksilla voi olla merkittävä
vaikutus Nokian konsernitilinpäätökseen.
Varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen määrittämiseen liittyvät arviot,
joihin liittyy epävarmuustekijöitä, perustuvat aiempaan kokemukseen,
odotettavissa oleviin lopputulemiin ja muihin oletuksiin, jotka olivat
saatavilla tätä konsernitilinpäätöstä laadittaessa ja joiden katsotaan
olevan asianmukaisia kyseisissä olosuhteissa. Arvioita tarkistetaan,
jos olosuhteissa tapahtuu muutoksia tai arvioista saadaan uutta
tietoa tai kokemusta. Koska arvioihin sisältyy luontaisesti eriasteista
epävarmuutta, todellinen lopputulema voi poiketa arvioidusta ja
tästä voi aiheutua oikaisuja varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin.
Johto katsoo, että seuraaviin laadintaperiaatteisiin sisältyviin arvioihin,
oletuksiin ja harkintaan perustuviin ratkaisuihin liittyy eniten sellaisia
epävarmuustekijöitä ja olennaista harkinnanvaraisuutta, joilla voi olla
vaikutus konsernin tilinpäätökseen.
Eläkkeisiin ja muihin työsuhteen päättymisen jälkeisiin
etuuksiin liittyvät vastuut ja kulut
Keskeinen epävarmuustekijä
Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin ja muihin työsuhteen päättymisen
jälkeisiin etuuksiin liittyvien velvoitteiden ja kulujen määrittäminen
riippuu useista arvioista ja oletuksista liittyen muun muassa
diskonttokorkoon, kuolevuusoletuksiin, tulevien korvausten kasvuun
vuositasolla, terveydenhoidon kustannusten kehitykseen sekä siihen,
kuinka paljon terveydenhuoltopalveluja käytetään Yhdysvalloissa,
jossa ylläpidämme suurinta osaa työsuhteen päättymisen jälkeistä
terveydenhuoltoa koskevista järjestelyistämme. Muutokset arvioissa
tai vakuutusmatemaattisissa oletuksissa voivat merkittävästi
vaikuttaa etuusvelvoitteen määrään, tuleviin etuuskuluihin ja tuleviin
rahavirtoihin. Näihin arvioihin ja oletuksiin perustuen etuuspohjaiset
velvoitteet ovat 18 312 miljoonaa euroa 31.12.2022 (22 704 miljoonaa
euroa vuonna 2021) ja järjestelyihin sisältyvien varojen käypä arvo on
22 691 miljoonaa euroa (27 128 miljoonaa euroa vuonna 2021).
Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu
Etuuspohjaisten järjestelyjen rahastoidun ylijäämän osalta Nokia
analysoi mahdollisuuksia ylijäämän palautukseen joko maksujen
palautuksina järjestelystä tai vastaisten järjestelyyn suoritettavien
maksujen vähennyksenä, jonka pohjalta määritetään onko tarpeen
rajoittaa ylijäämän kirjaamista. Nokialla on kaksi järjestelyä
Yhdysvalloissa, yksi järjestely Isossa-Britanniassa ja yksi järjestely
Belgiassa, jotka ovat merkittävästi ylijäämäisiä ja niiden nettovarat
olivat 6 697 miljoonaa euroa 31.12.2022 (7 718 miljoonaa euroa
2021). Vuonna 2021 Nokia muutti kaikkien sen yhdysvaltalaisten
järjestelyjen ehtoja, minkä jälkeen se arvioi, että kaikki merkittävästi
ylijäämäiset järjestelyt täyttävät ylijäämän palautukselle asetetut
vaatimukset. Muut ylijäämäiset järjestelyt, jotka eivät täytä
palautukselle asetettuja vaatimuksia, eivät ole olennaisia. Omaisuuden
enimmäismäärän rajoitus liittyen ylijäämän palautuksen rajoitteita
sisältävään järjestelyyn oli 84 miljoonaa euroa 31.12.2022 (92 miljoonaa
euroa 2021).
Katso lisätietoja liitetiedosta 24, Eläkkeet ja muut työsuhteen
päättymisen jälkeiset etuudet.
Tuloverot
Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu
Nokia on tuloverovelvollinen niissä maissa, joissa sillä on toimintaa.
Harkintaa edellytetään määritettäessä tilikauden verotettavaan
tulokseen perustuvan veron, epävarmojen veropositioiden,
laskennallisten verosaamisten ja -velkojen määrää ja sitä, missä
määrin laskennallisia verosaamisia voidaan kirjata taseeseen.
Arviot liittyen laskennallisten verosaamisten hyödyntämiseen
perustuvat odotettavissa olevaan verotettavaan tuloon ja
verosuunnittelustrategioihin. Näihin arvioihin ja oletuksiin perustuen
Nokialla on 31.12.2022 20 214 miljoonaa euroa (33 222 miljoonaa
euroa vuonna 2021) käyttämättömiä verotuksellisia tappioita,
käyttämättömiä veronhyvityksiä ja vähennyskelpoisia väliaikaisia eroja,
joista ei ole kirjattu laskennallisia verosaamisia, koska kyseisten erien
hyödyntäminen on epävarmaa. Suurin osa kirjaamattomista
laskennallisista verosaamisista liittyy Ranskaan.
Laskennallisten verosaamisten hyödyntäminen edellyttää, että
tulevaisuuden veronalaiset tulot ylittävät veronalaisten väliaikaisten
erojen purkautumisesta kertyvän tulon. Laskennalliset verosaamiset
kirjataan, mikäli on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy
riittävästi veronalaista tuloa, jota vastaan käyttämättömät
verotukselliset tappiot, käyttämättömät veronhyvitykset ja
vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää ennen
käyttämättömien verotuksellisten tappioiden ja käyttämättömien
veronhyvityksien vanhentumista. Tämän vuoksi laskennallisten
verosaamisten kirjaaminen edellyttää harkintaa arvioitaessa sen
yhtiön tai verokonsernin, jolle laskennalliset verosaamiset on kirjattu,
tulevaa taloudellista suoriutumista. 31.12.2022 Nokia takaisinkirjasi
2,5 miljardin euron laskennalliset verosaamiset Suomessa
konsernitaseeseen.
Katso lisätietoja tuloveroista liitetiedosta 11, Tuloverot.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
76
5. Segmentti-informaatio
Nokialla on neljä raportoitavaa toimintasegmenttiä taloudellista
raportointia varten: (1) Verkkoinfrastruktuuri (Network Infrastructure),
(2) Matkapuhelinverkot (Mobile Networks), (3) Pilvi- ja verkkopalvelut
(Cloud and Network Services) ja (4) Teknologia (Nokia Technologies).
Lisäksi Nokia esittää liikevaihdon erittelyn Verkkoinfrastruktuuri-
segmenttiin kuuluvien liiketoimintojen osalta: (i) IP Networks,
(ii) Optical Networks, (iii) Fixed Networks ja (iv) Submarine Networks.
Toimitusjohtaja on ylin operatiivinen päätöksentekijä ja seuraa
segmenttien operatiivista tulosta arvioidakseen niiden suoriutumista
ja tehdäkseen resurssien kohdistamiseen liittyviä päätöksiä.
Segmenttien keskeisiin taloudellisiin tunnuslukuihin kuuluvat lähinnä
liikevaihto ja segmentin liikevoitto. Segmenttien suoriutumisen
arvioiminen ja resurssien kohdistaminen perustuu ensisijaisesti
segmenttien liikevoittoon, jonka johto uskoo olevan
tarkoituksenmukaisin mittari tähän tarkoitukseen. Segmentin
liikevoitto ei sisällä aineettomien hyödykkeiden poistoja ja muita
yrityskaupoista johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä
eriä, liikearvon arvonalentumistappioita, uudelleenjärjestelyihin
liittyviä kuluja eikä tiettyjä muita tuottoja ja kuluja, jotka eivät
välttämättä ole merkityksellisiä liiketoiminnan toiminnallisen
tuloksen arvioinnin kannalta.
Segmenttien laskentaperiaatteet ovat liitetiedon 2, Merkittävät
laskentaperiaatteet, mukaiset, lukuun ottamatta tiettyjä yllä mainittuja
tuottoja ja kuluja, joita ei kohdisteta segmenteille. Segmenttien
välisiä tuottoja ja siirtoja käsitellään kuin ne olisi tehty kolmannen
osapuolen kanssa eli vallitseviin markkinahintoihin perustuen.
Segmenttien kuvaukset
Verkkoinfrastruktuuri
Verkkoinfrastruktuuri-segmentti palvelee viestintäpalvelujen tarjoajia,
yrityksiä, internet-toimijoita ja julkisen sektorin asiakkaita. Siihen
kuuluvat seuraavat liiketoiminnat: (i) IP Networks, joka tarjoaa
IP-verkkoja ja palveluja asunto-, mobiili-, yritys- ja pilvisovelluksiin;
(ii) Optical Networks, joka tarjoaa optisia kuljetusverkkoja metro-, alue-,
pitkän matkan ja erittäin pitkän matkan sovelluksiin; (iii) Fixed Networks,
joka tarjoaa kuitu-, kiinteitä langattomia ja kupariyhteysteknologioita
sekä (iv) Submarine Networks, joka tarjoaa merenalaisia
kaapeliyhteyksiä.
Matkapuhelinverkot
Matkapuhelinverkot-segmentti tarjoaa tuotteita ja palveluja kaikille
matkapuhelinverkkosukupolville. Sen tuotevalikoima sisältää
radioverkkotuotteita ja mikroaaltosiirtoverkkoteknologioita,
verkkojen hallintaratkaisuja sekä verkkojen suunnittelun, optimoinnin,
käyttöönottojen ja teknisen tuen palveluja.
Pilvi- ja verkkopalvelut
Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentti rakentuu ohjelmistojen ja pilven
ympärille, ja se keskittyy johtavan aseman saavuttamiseen
pilvinatiiveissa ohjelmistoissa ja as-a-service-liiketoimintamalleissa
kriittisten verkkojen kysynnän kiihtyessä, ja sillä on vahva markkina-asema
tietoliikenneohjelmistoissa, yksityisissä langattomissa verkoissa
ja kognitiivisissa (älykkäissä) palveluissa. Pilvi- ja verkkopalvelut
-segmentin tuote- ja palveluvalikoima sisältää ydinverkot kattaen sekä
ääni- että pakettivälitteiset ratkaisut; liiketoimintasovellukset kattaen
esimerkiksi tietoturvan, automaation ja monetisaation; pilvi- ja
kognitiiviset palvelut; sekä yrityksille suunnatut ratkaisut kattaen
yksityiset langattomat verkot ja teollisuuden automaation.
Teknologia
Teknologia-segmentti perustuu vuosikymmenten innovointiin ja
T&K-johtajuuteen teknologioissa, joita nykyisin hyödynnetään
käytännössä kaikissa mobiililaitteissa. Teknologia-segmentti laajentaa
Nokian patenttilisensointiliiketoimintaa, vahvistaa Nokia-brändiä
brändilisensoinnin kautta ja vahvistaa teknologialisensointiliiketoimintaa.
Suurin osa Nokian patenttiportfolion lisensointiin ja patentointiin
liittyvästä liikevaihdosta ja näihin toimintoihin liittyvistä kuluista
kirjataan Teknologia-segmentin yhteyteen. Jokainen raportoitava
segmentti kirjaa erikseen tutkimus- ja kehityskulunsa.
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut
Vaikka Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osio ei ole
raportoitava segmentti, Nokia esittää siitä segmenttikohtaisia
tietoja. Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osio sisältää Radio
Frequency Systems -liiketoiminnon, joka toimii erillisenä yksikkönä.
Lisäksi Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osio sisältää tietyt
yhtymätasoiset ja keskitetysti hallinnoidut toimintakulut sekä käypään
arvoon arvostamisesta syntyvät voitot ja tappiot sijoituksista
listaamattomiin venture fund -rahastoihin, mukaan lukien NGP
Capitalin hallinnoimat sijoitukset.
77
Tilinpäätös
Segmenttitiedot
milj. EUR
Verkko-
infrastruktuuri
(1)
Matkapuhelin-
verkot
Pilvi- ja
verkkopalvelut
Teknologia
Konsernin
yhteiset
toiminnot
ja muut
Eliminoinnit ja
kohdistamatto-
mat erät
(2)
Konserni
yhteensä
2022
Myynti ulkoisille asiakkaille
9 044
10 658
3 350
1 583
276
–
24 911
Myynti muille segmenteille
3
13
1
12
19
-48
–
Liikevoitto/-tappio
1 102
940
177
1 208
-318
-791
2 318
Osuus osakkuusyhtiöiden ja
yhteisyritysten tuloksesta
–
-11
6
-8
–
-13
-26
Rahoitustuotot ja -kulut
-108
Voitto ennen veroja
2 184
Muut segmenttikohtaiset erät
Poistot
-229
-347
-91
-34
-28
-411
-1 140
2021
Myynti ulkoisille asiakkaille
7 673
9 711
3 088
1 490
240
–
22 202
Myynti muille segmenteille
1
6
1
12
17
-37
–
Liikevoitto/-tappio
784
765
166
1 185
-125
-617
2 158
Osuus osakkuusyhtiöiden ja
yhteisyritysten tuloksesta
-1
6
6
-2
–
–
9
Rahoitustuotot ja -kulut
-241
Voitto ennen veroja
1 926
Muut segmenttikohtaiset erät
Poistot
-208
-338
-95
-33
-30
-391
-1 095
2020
Myynti ulkoisille asiakkaille
6 735
10 394
3 086
1 389
250
-2
21 852
Myynti muille segmenteille
1
4
1
13
19
-38
–
Liikevoitto/-tappio
457
819
-67
1 123
-251
-1 196
885
Osuus osakkuusyhtiöiden ja
yhteisyritysten tuloksesta
-1
22
5
1
-5
–
22
Rahoitustuotot ja -kulut
-164
Voitto ennen veroja
743
Muut segmenttikohtaiset erät
Poistot
-200
-347
-114
-39
-25
-407
-1 132
(1)
Sisältää IP Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 3 063 miljoonaa euroa (2 679 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 2 585 miljoonaa euroa vuonna 2020), Optical Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa
1 891 miljoonaa euroa (1 708 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 1 695 miljoonaa euroa vuonna 2020), Fixed Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 2 943 miljoonaa euroa (2 358 miljoonaa euroa vuonna
2021 ja 1 759 miljoonaa euroa vuonna 2020) sekä Submarine Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 1 150 miljoonaa euroa (929 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 697 miljoonaa euroa vuonna 2020).
(2)
Kohdistamattomat erät sisältävät aineettomien hyödykkeiden poistoja ja muita yrityskaupoista johtuvia hankintahinnan kohdentamiseen liittyviä eriä, liikearvon arvonalentumistappioita,
uudelleenjärjestelyihin liittyviä kuluja sekä tiettyjä muita eriä.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
78
Olennaiset täsmäytyserät segmenttien liikevoiton yhteensä ja konsernin liikevoiton välillä
milj. EUR
2022
2021
2020
Segmenttien liikevoitto yhteensä
3 109
2 775
2 081
Hankittujen aineettomien hyödykkeiden poistot
-411
-391
-407
Uudelleenjärjestelykulut ja muut niihin liittyvät kulut
-177
-263
-651
Toimintamaasta poistumiseen liittyvät kulut
-98
–
–
Omaisuuserien arvonalentumiset ja alaskirjaukset ja niiden peruutukset
-97
-45
-241
Oikeudellisten riitojen ratkaisut
–
80
–
Käyttöomaisuuden myyntivoitot
–
53
–
Etuuspohjaisen järjestelyn muuttamisesta johtuva voitto
–
–
90
Muut
-8
-51
13
Liikevoitto
2 318
2 158
885
Maantieteelliset ja suurimpia asiakkaita koskevat tiedot
Liikevaihto ulkoisille asiakkaille maittain
Liikevaihto
(1)
milj. EUR
2022
2021
2020
Suomi
(1)
1 697
1 605
1 480
Yhdysvallat
7 949
6 791
6 792
Intia
1 283
1 022
945
Japani
904
1 030
904
Muut
13 078
11 754
11 731
Yhteensä
24 911
22 202
21 852
(1)
Liikevaihto ulkoisille asiakkaille maittain perustuu asiakkaan sijaintiin, lukuun ottamatta Teknologia-segmentin patenttilisenssituloa, joka on kohdistettu kokonaan Suomeen.
Suurimmat asiakkaat
Kuten toimialallemme on tyypillistä, Nokian liikevaihto muodostuu suurilta osin monivuotisista asiakassopimuksista ja merkittävien asiakkaiden
lukumäärä on rajallinen. Nokian suurin asiakas kattoi 10 % (11 % vuonna 2021 ja 11 % vuonna 2020) liikevaihdosta ulkoisille asiakkaille.
Suurimman asiakkaan liikevaihtoa ovat raportoineet Verkkoinfrastruktuuri-, Matkapuhelinverkot-, Pilvi- ja verkkopalvelut -segmentit sekä
Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osio.
Pitkäaikaiset varat maittain
Pitkäaikaiset varat
(1)
milj. EUR
2022
2021
Suomi
1 365
1 348
Yhdysvallat
5 032
5 083
Ranska
2 180
2 029
Muut
1 297
1 399
Yhteensä
9 874
9 859
(1)
Sisältää liikearvon ja aineettomat hyödykkeet, aineelliset hyödykkeet sekä käyttöoikeusomaisuuserät.
79
Tilinpäätös
6. Tulouttaminen
Johto on todennut Nokian raportoimien maantieteellisten alueiden parhaiten kuvastavan sitä, miten taloudelliset tekijät vaikuttavat
myyntituottojen ja rahavirtojen luonteeseen, määrään, ajoittumiseen ja epävarmuuteen. Nokian pääasiallinen asiakaskunta koostuu
yksittäisessä maassa tai tietyllä maantieteellisellä alueella toimivista yrityksistä. Vaikka Nokian teknologiasykli on maailmanlaajuisesti
samankaltainen, eri maat ja maantieteelliset alueet ovat luonnostaan syklin eri vaiheessa, usein kyseisille maille ja alueille ominaisten
makrotaloudellisten olosuhteiden vuoksi. Sen lisäksi, että ylin operatiivinen päätöksentekijä seuraa liikevaihdon kehitystä ulkoisille asiakkaille
alueittain, hän seuraa liikevaihdon kehitystä myös asiakasryhmittäin, kuten alla on esitetty.
Jokaisella raportoitavalla segmentillä, joka on kuvattu liitetiedossa 5, Segmentti-informaatio, on asiakkaita, joilla on toimintaa kaikilla
maantieteellisillä alueilla. Yhdelläkään raportoitavalla segmentillä ei ole maantieteellisiä myyntituottojen keskittymiä, paitsi
Teknologia-segmentillä, jonka myynti sisältyy Euroopan lukuihin.
Liikevaihto ulkoisille asiakkaille alueittain perustuu asiakkaan sijaintiin, lukuun ottamatta Teknologia-segmentin immateriaalioikeus- ja
patenttilisenssituloa, joka on kohdistettu Eurooppaan. Vuonna 2022 Nokia muutti tapaa, jolla se esittää liikevaihdon alueellisen jakauman.
Nokia arvioi, että Submarine Networks -liiketoiminnan liikevaihdon esittäminen erillään konsernin muusta liikevaihdosta parantaa
tilinpäätösinformaation käyttökelpoisuutta, kun Submarine Networks -liiketoiminnan erityispiirteistä johtuva volatiliteetti on poistettu.
Vertailutiedot liikevaihdosta ulkoisille asiakkaille alueittain on oikaistu vastaavasti.
Liikevaihto ulkoisille asiakkaille alueittain
milj. EUR
2022
2021
2020
Aasian ja Tyynenmeren alue
2 648
2 472
2 652
Eurooppa
6 662
6 313
6 092
Kiinan alue
1 581
1 512
1 497
Intia
1 290
1 035
953
Latinalainen Amerikka
1 223
983
954
Lähi-itä ja Afrikka
1 969
1 771
1 886
Pohjois-Amerikka
8 388
7 187
7 121
Submarine Networks
1 150
929
697
Yhteensä
24 911
22 202
21 852
Liikevaihdon jakauma asiakasryhmittäin
milj. EUR
2022
2021
2020
Viestintäpalvelujen tarjoajat
19 921
17 977
17 954
Yritykset
1 997
1 575
1 571
Lisenssinsaajat
1 595
1 502
1 402
Muut
(1)
1 398
1 148
925
Yhteensä
24 911
22 202
21 852
(1)
Sisältää eri markkinalla toimivan Submarine Networks -liiketoiminnan sekä erillisenä yksikkönä toimivan Radio Frequency Systems (RFS) -liiketoiminnan liikevaihdot, sekä tiettyjä muita eriä kuten
segmenttien välisten tuottojen eliminoinnit. Submarine Networks -liiketoiminnan ja RFS-liiketoiminnan liikevaihdot sisältävät myös myyntituotot viestintäpalvelujen tarjoajilta ja yritysasiakkailta.
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät vähentyvät sitä mukaa, kun ne siirretään esitettäväksi myyntisaamisissa Nokian vastiketta
koskevan oikeuden muuttuessa ehdottomaksi. Asiakassopimuksiin perustuvat velat vähentyvät sitä mukaa, kun Nokia täyttää niihin liittyvät
suoritevelvoitteet ja liikevaihto kirjataan. Kertyneisiin myyntituottoihin ei tilikaudella tehty olennaisia kumulatiivisia korjauksia transaktiohinnoissa
tapahtuneiden muutosten, määritetyissä täyttämisasteissa tapahtuneiden muutosten, tai muuttuvassa rahamäärässä tapahtuneiden
muutosten vuoksi.
Nokia on kirjannut vuoden aikana myyntituotoiksi 1,6 miljardia euroa (1,7 miljardia euroa vuonna 2021) tilikauden alussa taseeseen sisältyneistä
lyhytaikaisista asiakassopimuksiin perustuvista veloista.
Tilauskanta
Sitoviin tilauksiin perustuva, osittain tai kokonaan täyttämättömille suoritevelvoitteille transaktiohinnasta kohdistettu kokonaissumma oli
31.12.2022 19,5 miljardia euroa (20,3 miljardia euroa vuonna 2021, sisältäen myös alla esitettyyn kokonaan toteutettuun sopimukseen liittyvät
erät). Johto on arvioinut näiden täyttämättömien suoritevelvoitteiden tuloutuvan seuraavasti:
2022
2021
Vuoden sisällä
75 %
73 %
2-3 vuodessa
21 %
24 %
Yli 3 vuodessa
4 %
3 %
Yhteensä
100 %
100 %
Arvioitu suoritevelvoitteiden täyttämisajankohta saattaa muuttua monen sellaisen tekijän vuoksi, joihin Nokialla ei ole mahdollisuutta vaikuttaa.
Tällaisia tekijöitä saattavat olla esimerkiksi muutokset asiakkaiden ja tietoverkkojen kysynnässä tai markkinaolosuhteissa, ja joissakin tapauksissa
rajoitteita saattavat aiheuttaa esimerkiksi sääolosuhteet tai muut projektilogistiikkaan vaikuttavat tekijät. Tilikauden aikana kirjattu myynti
aiempina tilikausina täytetyistä tai osittain täytetyistä suoritevelvoitteista, esimerkiksi transaktiohinnoissa tapahtuneiden muutosten takia,
ei ollut olennainen.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
80
Kokonaan toteutetut sopimukset
Nokia solmi huhtikuussa 2014 tiettyjen Nokian omistamien teknologiapatenttien ja patenttisovellusten lisensointisopimuksen. Kyseistä lisenssiä ei
ole myönnetty lisenssinsaajalle yksinoikeudella, ja se on voimassa sopimuksen voimaantulosta eteenpäin kymmenen vuoden ajan (Lisenssisopimus).
Samanaikaisesti, ja Lisenssisopimuksen ehtojen mukaisesti, Nokia antoi lisenssinsaajalle option jatkaa lisenssijaksoa lisensoitujen patenttien
eliniän loppuun. Nokia vastaanotti koko kauppasumman kymmenvuotisesta lisenssistä ja jatko-optiosta Lisenssisopimuksen allekirjoitushetkellä.
Johto on tullut siihen johtopäätökseen, että IFRS 15, Myyntituotot asiakassopimuksista -standardiin siirryttäessä Lisenssisopimus on
kokonaan toteutettu sopimus. Standardin siirtymäsääntöjen mukaisesti Nokia on jatkanut aiemman, IAS 18, Tuotot -standardiin ja siihen
liittyviin tulkintoihin pohjautuvan tuloutuskäytäntönsä soveltamista ja kirjannut liikevaihtoa Lisenssisopimuksen voimassaoloaikana tämän
käytännön mukaisesti.
Joulukuussa 2022 lisenssinsaaja käytti sopimukseen sisältyvän option jatkaa lisenssijaksoa lisensoitujen patenttien eliniän loppuun, jolloin
lisenssi muuttui käytännössä pysyväksi lisenssiksi. Tämän seurauksena Nokia kirjasi kaiken Lisenssisopimukseen liittyvän jäljellä olevan myynnin
tilikauden 2022 aikana IAS 18, Tuotot -standardiin ja siihen liittyviin tulkintoihin perustuvien laskentaperiaatteidensa mukaisesti. Tilikauden
2022 aikana kirjatun myynnin jälkeen Nokia ei enää tulouta liikevaihtoa tähän sopimukseen liittyen tulevina kausina.
7. Kululajikohtainen erittely
milj. EUR
2022
2021
2020
Henkilöstökulut
7 903
7 541
7 310
Materiaalikulut
8 481
6 320
6 016
Alihankinta ja muut asiakassopimuksiin liittyvät kulut
3 156
4 225
4 887
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot
1 140
1 095
1 132
IT-palvelut
376
230
343
Arvonalentumistappiot
90
39
241
Muut
1 545
1 037
1 164
Liiketoiminnan kulut yhteensä
22 691
20 487
21 093
Liiketoiminnan kuluihin sisältyy saatuja julkisia avustuksia ja tukia sekä T&K-toimintaan liittyviä veronhyvityksiä yhteensä 146 miljoonaa euroa
(111 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 98 miljoonaa euroa vuonna 2020), jotka konsernin tuloslaskelmassa on pääosin kirjattu vähentämään
tutkimus- ja kehityskuluja.
Uudelleenjärjestelykulut toiminnoittain
(1)
:
milj. EUR
2022
2021
2020
Hankinnan ja valmistuksen kulut
85
133
245
Tutkimus- ja kehityskulut
37
73
189
Myynnin ja hallinnon kulut
46
78
67
Uudelleenjärjestelykulut yhteensä
168
284
501
(1)
Uudelleenjärjestelykulut sisältävät etuuspohjaisten järjestelyjen supistamiseen liittyvät tuotot ja kulut.
8. Henkilöstökulut
milj. EUR
2022
2021
2020
Palkat
(1)
6 439
6 191
6 055
Eläke- ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset edut, netto
434
406
362
Osakeperusteiset maksut
149
118
76
Muut henkilösivukulut
881
826
817
Yhteensä
7 903
7 541
7 310
(1) Sisältää työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet.
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä on 86 896 (87 927 vuonna 2021 ja 92 039 vuonna 2020).
81
Tilinpäätös
9. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
milj. EUR
2022
2021
2020
Liiketoiminnan muut tuotot
Venture fund -sijoitusten voitot
27
188
61
Saadut avustukset ja julkiset tuet
20
43
3
Voitot aineellisten hyödykkeiden myynneistä
7
66
3
Oikeudellisten riitojen ratkaisuihin liittyvät tuotot
–
90
–
Muut
44
56
59
Yhteensä
98
443
126
Liiketoiminnan muut kulut
Varausten muutokset
-134
-77
-5
Kurssitappiot/voitot ennakoitujen valuuttamääräisten myyntien ja ostojen
suojauksesta
-107
45
5
Odotettavissa olevat luottotappiot myyntisaamisista
-107
16
-171
Luovutettavien erien ryhmien arvonalentumiset
-72
–
–
Liikearvon arvonalentumistappiot
(1)
–
–
-200
Muut
-19
-97
-78
Yhteensä
-439
-113
-449
(1)
Nokia suoritti liikearvon arvonalentumistestauksen vuoden 2020 viimeisellä neljänneksellä laaditun pitkän aikavälin suunnitelman perusteella ja päätyi siihen, että Fixed Networks -toimintasegmentin
rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on kirjanpitoarvoa pienempi.
10. Rahoitustuotot ja -kulut
milj. EUR
2022
2021
2020
Rahoitustuotot
Korkotuotot rahoitussijoituksista
69
21
30
Korkotuotot muihin sopimuksiin sisältyvistä rahoituskomponenteista
13
28
38
Muut rahoitustuotot
(1)
4
-6
97
Yhteensä
86
43
165
Rahoituskulut
Korkokulut korollisista veloista
-103
-113
-127
Negatiivinen korko rahoitussijoituksista
-27
-29
-9
Korkokulut muihin sopimuksiin sisältyvistä rahoituskomponenteista
(2)
-66
-40
-83
Korkokulut vuokrasopimusveloista
-26
-24
-25
Etuuspohjaisten järjestelyjen nettokorkotulot
92
26
–
Voitot/tappiot omaisuuseristä, joihin sovelletaan korkoriskin käyvän arvon
suojauslaskentaa, netto
262
25
-122
Tappiot/voitot johdannaisista, joihin sovelletaan korkoriskin käyvän arvon
suojauslaskentaa, netto
-265
-25
118
Valuuttakurssivoitot/-tappiot, netto
20
-60
-8
Muut rahoituskulut
(3)
-81
-44
-73
Yhteensä
-194
-284
-329
(1)
Sisältää vuonna 2022 Nokia Shanghai Belliin liittyvän rahoitusvelan käyvän arvon muutoksesta johtuvan 11 miljoonan euron voiton (33 miljoonan euron tappion vuonna 2021 ja 79 miljoonan euron
voiton vuonna 2020). Katso liitetieto 30, Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt.
(2) Sisältää vuonna 2022 myyntisaamisten myyntiin liittyen 46 miljoonaa euroa (12 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 31 miljoonaa euroa vuonna 2020).
(3)
Sisältää vuonna 2022 eräälle kehittyvien markkinoiden asiakkaalle myönnettyihin lainoihin liittyvän 61 miljoonan euron arvonalentumisen (tappiota koskevan vähennyserän kasvun 32 miljoonaa euroa
vuonna 2021 ja 58 miljoonaa euroa vuonna 2020).
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
82
11. Tuloverot
Tuloverojen erittely
milj. EUR
2022
2021
2020
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot
-426
-409
-295
Laskennalliset verot
2 452
137
-2 961
Yhteensä
2 026
-272
-3 256
Tuloverojen täsmäytys
Suomen voimassa olevan 20 prosentin verokannan mukaan laskettujen verojen vertailu konsernin tuloslaskelmassa esitettyihin veroihin:
milj. EUR
2022
2021
2020
Tuloverokulu voimassa olevalla verokannalla
-437
-385
-149
Pysyvät erot
87
47
90
Kuluksi kirjatut lähdeverot
-72
-37
-37
Tuloverot aikaisemmilta tilikausilta
(1)
3
95
26
Muissa maissa toimivien tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus
-68
-57
-39
Kirjaamattomien laskennallisten verosaamisten vaikutus
(2)
-107
-77
-3 202
Hyöty aiemmin kirjaamattomista laskennallisista verosaamisista
(3)
2 646
187
105
Tuloverovelkojen, joihin liittyy epävarmuutta, nettomuutos
9
-29
-12
Muutokset tuloverokannoissa
24
17
-12
Tuloverot jakamattomista voittovaroista
-59
-33
-26
Yhteensä
2 026
-272
-3 256
(1)
Vuonna 2021 liittyy ensisijaisesti aikaisempaan toimintamallin integrointiin liittyvään verotuottoon.
(2) Vuonna 2020 sisältää Suomeen liittyvien laskennallisten verosaamisten kirjaamisen pois taseesta.
(3) Vuonna 2022 sisältää Suomeen liittyvien laskennallisten verosaamisten takasinkirjaamisen taseeseen.
Tuloverovelat ja -saamiset sisältävät nettona 182 miljoonaa euroa (192 miljoonaa euroa vuonna 2021) sellaisia tuloverovelkoja, joihin liittyy
epävarmuutta. Näihin eriin liittyvien ulosmenevien rahavirtojen ajoitusta ei niiden luonteen vuoksi pystytä määrittämään.
Joidenkin konserniyhtiöiden edellisten vuosien veroilmoitukset ovat paikallisten veroviranomaisten tarkasteltavana. Nokialla on meneillään
verotarkastuksia ja muita verotukseen liittyviä prosesseja useissa maissa, muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa, Intiassa, Brasiliassa,
Saudi-Arabiassa, Ranskassa, Kiinassa ja Etelä-Koreassa. Nokian liiketoiminta ja sijoitukset erityisesti kehittyvien markkinoiden maissa saattavat
aiheuttaa epävarmuutta, kuten epäsuotuisaa tai ennakoimatonta verokohtelua. Verokulun tai -tuoton määrittämiseksi vaaditaan osittain
arviointia sekä johdon harkintaa. Vaikka johdon käsitys on, että verotarkastukset ja verotukseen liittyvät prosessit eivät tule aiheuttamaan
mitään merkittäviä lisäveroja jo varatun lisäksi, lopputulos tai todelliset kustannukset voivat merkittävästi erota arvioidusta määrästä.
Laskennalliset verosaamiset ja -velat
2022
2021
milj. EUR
Laskennalliset
verosaamiset
Laskennalliset
verovelat
Netto
Laskennalliset
verosaamiset
Laskennalliset
verovelat
Netto
Käyttämättömät verotukselliset tappiot
ja veronhyvitykset
1 011
–
794
–
Jakamattomat voittovarat
–
-193
–
-136
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet
3 267
-309
1 167
-176
Käyttöoikeusomaisuuserät
–
-177
–
-210
Etuuspohjaiset eläkevarat
–
-1 989
–
-2 052
Muut pitkäaikaiset varat
66
-30
49
-34
Vaihto-omaisuus
216
-18
79
-13
Muut lyhytaikaiset varat
225
-95
152
-81
Vuokrasopimusvelat
176
–
165
–
Etuuspohjaiset eläkkeet ja muut työsuhteen
päättymisen jälkeiset etuudet
925
–
1 023
–
Muut pitkäaikaiset velat
18
–
1
–
Varaukset
311
-73
82
-87
Muut lyhytaikaiset velat
326
-154
300
-55
Muut väliaikaiset erot
27
-28
36
-14
Yhteensä ennen netotusta
6 568
-3 066
3 502
3 848
-2 858
990
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus
-2 734
2 734
–
-2 576
2 576
–
Yhteensä netotuksen jälkeen
3 834
-332
3 502
1 272
-282
990
83
Tilinpäätös
Laskennallisten verojen nettomäärän muutos vuoden aikana:
milj. EUR
2022
2021
2020
1.1.
990
1 562
4 734
Kirjattu tuloslaskelmaan, Jatkuvat toiminnot
2 452
137
-2 961
Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan
56
-753
-115
Liiketoimintojen hankinnat ja myynnit ja muut
2
-6
7
Muuntoerot
2
50
-103
31.12.
3 502
990
1 562
Väliaikaiset erot, verotukselliset tappiot ja veronhyvitykset, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista hyödyntämisen epävarmuuden takia:
milj. EUR
2022
2021
Väliaikaiset erot
1 579
13 487
Verotukselliset tappiot
18 324
19 393
Veronhyvitykset
311
342
Yhteensä
20 214
33 222
Laskennalliset verosaamiset kirjataan siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan
käyttämättömät verotukselliset tappiot, käyttämättömät veronhyvitykset ja vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan hyödyntää kyseisissä
maissa. 31.12.2022 Nokia on kirjannut 3,8 miljardia euroa (1,3 miljardia euroa 31.12.2021) laskennallisia verosaamisia.
Lisäksi Nokialla on 31.12.2022 kirjaamattomia laskennallisia verosaamisia, joista suurin osa liittyy Ranskaan. Näitä laskennallisia verosaamisia
ei ole kirjattu niiden hyödyntämiseen liittyvän epävarmuuden takia. Merkittävä osa Ranskan laskennallisista verosaamisista ei vanhene ja
on käytettävissä tulevia Ranskan verovelkoja vastaan. Ranskassa tappioita voidaan vähentää vuosittain 50 % verotettavasta tulosta.
Nokia arvioi jatkuvasti laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen todennäköisyyttä ja harkitsee sekä suotuista että epäsuotuista näyttöä
tässä arvioinnissa. 31.12.2021 Nokia ei pitänyt tekemänsä arvioinnin perusteella todennäköisenä, että se olisi pystynyt hyödyntämään
verotuksessa käyttämättömät tappiot, käyttämättömät veronhyvitykset ja vähennyskelpoiset väliaikaiset erot Suomessa, jotka ovat syntyneet
pidemmän aikavälin kuluessa muun muassa heikon taloudellisen tuloksen ja Suomen kantamien vuoden 2016 Alcatel-Lucent-hankintaan
liittyvien integraatiokulujen johdosta. Tämä johtopäätös perustuu kertyneiden verotuksellisten tappioiden objektiivisten epäsuotuisten
tekijöiden painottamiseen suhteessa subjektiivisempiin suotuisiin tekijöihin. Ensisijaisena tekijänä tässä arvioinnissa käytettiin objektiivisempana
pidettävää aiempaa toteutunutta taloudellista suoriutumista pidemmällä aikavälillä verrattuna luonnostaan subjektiivisempiin odotuksiin
tulevasta taloudellisesta suoriutumisesta Suomessa.
Vuosina 2021 ja 2022 Nokia tuotti kirjanpidollista voittoa sekä verotettava tuloa Suomessa ja taloudellinen tulos parani aikaisempiin kausiin
verrattuna. Muutokset johtuivat parannuksista operatiivisessa suoriutumisessa, mukaan lukien onnistuneesta uuden Nokian strategian
täytäntöönpanosta ja Matkapuhelinverkot-segmentin kilpailukyvyn paranemisesta. Näiden parannusten odotetaan jatkuvan tulevina vuosina ja
pidemmällä aikavälillä. Nokia on myös määrittänyt, että vuonna 2022 sillä on näyttöä pidemmän aikavälin olennaisesta verotettavasta tulosta
Suomessa. Nokian näyttö pidemmän aikavälin tulon kerryttämisestä yhdessä Nokian Suomea koskevien tulevaisuuden tuloveroennusteiden
kanssa antaa suotuisaa näyttöä kyvystä hyödyntää käyttämättömät verotappiot ja vähennyskelpoiset väliaikaiset erot Suomessa. 31.12.2022
Nokian tekemän arvion mukaan on todennäköistä, että se pystyy hyödyntämään verotuksessa käyttämättömät tappiot ja vähennyskelpoiset
väliaikaiset erot ja takaisinkirjasi 2,5 miljardin euron laskennalliset verosaamiset konsernitaseeseen.
Arviota tehdessään Nokia ei ole käyttänyt muuta aikarajoitetta kuin vanhentumista voimassa olevan verolainsäädännön mukaisesti. Merkittävä
osa Suomen laskennallisista verosaamisista ei vanhene ja on käytettävissä Suomen verotettavaa tuloa vastaan tulevaisuudessa. Näiden
saamisten vanhentumattomuuden vuoksi tulevien tulosennusteiden herkkyyteen vaikuttaa pääosin ajanjakso, jonka aikana laskennalliset
verosaamiset odotetaan hyödynnettävän.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
84
Käyttämättömien verotuksellisten tappioiden ja veronhyvitysten vanhentuminen:
2022
2021
milj. EUR
Kirjatut
Kirjaamattomat
Yhteensä
Kirjatut
Kirjaamattomat
Yhteensä
Verotukselliset tappiot
10 vuoden sisällä
1 344
1 247
2 591
132
2 508
2 640
Myöhemmin
–
4
4
–
3
3
Ei vanhene
2 095
17 073
19 168
2 172
16 882
19 054
Yhteensä
3 439
18 324
21 763
2 304
19 393
21 697
Veronhyvitykset
10 vuoden sisällä
85
286
371
32
325
357
Myöhemmin
47
4
51
49
4
53
Ei vanhene
117
21
138
177
13
190
Yhteensä
249
311
560
258
342
600
Nokialla on jakamattomia voittovaroja 388 miljoonaa euroa (422 miljoonaa euroa vuonna 2021), joista ei ole kirjattu laskennallista verovelkaa,
koska näitä voittovaroja ei tulla jakamaan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
12. Osakekohtainen tulos
2022
milj. EUR
2021
milj. EUR
2020
milj. EUR
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto/tappio
Jatkuvat toiminnot
4 201
1 632
-2 520
Lopetetut toiminnot
49
-9
-3
Tilikauden voitto/tappio
4 250
1 623
-2 523
1 000
osaketta
1 000
osaketta
1 000
osaketta
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
5 614 182
5 630 025
5 612 418
Laimentavien potentiaalisten osakkeiden vaikutus
Tulosperusteiset osakepalkkiot
46 187
50 300
19 780
Ehdolliset osakepalkkiot ja muut
9 651
3 910
3 884
Laimentavien potentiaalisten osakkeiden vaikutus yhteensä
55 838
54 210
23 664
Oikaistu ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo
5 670 020
5 684 235
5 636 082
Osakekohtainen tulos
EUR
EUR
EUR
Laimentamaton
Jatkuvat toiminnot
0,75
0,29
-0,45
Lopetetut toiminnot
0,01
0,00
0,00
Tilikauden voitto/tappio
0,76
0,29
-0,45
Laimennettu
Jatkuvat toiminnot
0,74
0,29
-0,45
Lopetetut toiminnot
0,01
0,00
0,00
Tilikauden voitto/tappio
0,75
0,29
-0,45
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva voitto tai tappio tilikauden aikana ulkona
olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennettu osakekohtainen tulos lasketaan oikaisemalla emoyhtiön
osakkeenomistajille kuuluvaa voittoa tai tappiota sekä tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden painotettua keskiarvoa kaikkien laimentavien
potentiaalisten kantaosakkeiden vaikutuksella. Potentiaalisia kantaosakkeita ei huomioida laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa siinä
tapauksessa, että niillä katsotaan olevan vahventava vaikutus.
Vuonna 2020 laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden vaikutus jätettiin huomioimatta laimennettua osakekohtaista tulosta laskettaessa,
koska niillä katsottiin olevan vahventava vaikutus jatkuvien toimintojen tappiollisuudesta johtuen.
85
Tilinpäätös
13. Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet
milj. EUR
Liikearvo
Aineettomat
hyödykkeet
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021
6 182
9 187
15 369
Muuntoerot
307
325
632
Lisäykset
–
15
15
Liiketoimintojen yhdistämisen kautta toteutuneet lisäykset
(1)
63
24
87
Myynnit ja käytöstä poistaminen
–
-52
-52
Hankintameno 31.12.2021
6 552
9 499
16 051
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021
-1 108
-7 234
-8 342
Muuntoerot
-13
-243
-256
Myynnit ja käytöstä poistaminen
–
47
47
Poistot
–
-449
-449
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021
-1 121
-7 879
-9 000
Kirjanpitoarvo 1.1.2021
5 074
1 953
7 027
Kirjanpitoarvo 31.12.2021
5 431
1 620
7 051
Hankintameno 1.1.2022
6 552
9 499
16 051
Muuntoerot
247
249
496
Lisäykset
–
49
49
Myynnit ja käytöstä poistaminen
–
-19
-19
Hankintameno 31.12.2022
6 799
9 778
16 577
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2022
-1 121
-7 879
-9 000
Muuntoerot
-11
-190
-201
Myynnit ja käytöstä poistaminen
–
19
19
Poistot
–
-465
-465
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2022
-1 132
-8 515
-9 647
Kirjanpitoarvo 1.1.2022
5 431
1 620
7 051
Kirjanpitoarvo 31.12.2022
5 667
1 263
6 930
(1) Vuonna 2021 Nokia hankki 100 % omistusosuuden Zyzyx, Inc. -yhtiöstä. Liikearvo kohdistettiin kyseisessä transaktiossa Verkkoinfrastruktuuri-segmentille.
Aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvo, hyödykeluokan mukaan
(1)
:
milj. EUR
2022
2021
Asiakassuhteet
923
1 178
Patentit ja lisenssit
151
183
Teknologiat ja hankitut keskeneräiset T&K-projektit
83
133
Kauppanimet ja muut
106
126
Yhteensä
1 263
1 620
(1)
Suurimmat muutokset johtuivat poistoista ja muuntoeroista lukuun ottamatta teknologioita ja hankittuja keskeneräisiä tutkimus- ja tuotekehitysprojekteja (IPR&D), jotka kasvoivat 24 miljoonaa euroa
johtuen hankituista teknologioista vuonna 2021.
31.12.2022 päättyneellä tilikaudella asiakassuhteiden poistoajan painotettu keskiarvo on noin 3 vuotta, patenttien ja lisenssien noin 4 vuotta,
teknologioiden ja hankittujen keskeneräisten T&K-projektien noin 2 vuotta, ja kauppanimien ja muiden noin 4 vuotta.
Liikearvo
Nokia on kohdistanut liikearvon toimintasegmenteilleen, jotka ovat rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmiä ja joiden odotetaan hyötyvän
liiketoimintojen yhdistämisestä johtuvista synergiaeduista. Katso liitetieto 5, Segmentti-informaatio.
Liikearvon kohdistus
Nokian rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille kohdistetun liikearvon kirjanpitoarvo 31.12.:
milj. EUR
2022
2021
Verkkoinfrastruktuuri
2 812
2 690
Matkapuhelinverkot
2 284
2 191
Pilvi- ja verkkopalvelut
571
550
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
86
Kerrytettävissä olevat rahamäärät
Nokian rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmien kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyvän arvon perusteella, vähennettynä
myynnistä aiheutuvilla menoilla. Käyvän arvon hierarkiataso on 3 ja kerrytettävissä olevat rahamäärät arvioitiin diskontattujen rahavirtojen
periaatteella. Kerrytettävissä olevien rahamäärien laskennassa käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin taloussuunnitelmiin,
jotka kattavat kolmen vuoden ennustejakson.
Kolmen vuoden ennustejakson jälkeiset seitsemän vuoden rahavirtaennusteet heijastavat asteittaista siirtymää loppuarvon
rahavirtaennusteisiin. Loppuarvon kasvuprosentit kuvaavat pitkän aikavälin keskimääräistä kasvua toimialalla ja niissä taloudellisissa
ympäristöissä, joissa rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmät toimivat. Diskonttauskorot heijastavat senhetkistä arviota rahan aika-arvosta
ja olennaisista markkinariskipreemioista. Riskipreemiot heijastavat riskejä ja epävarmuustekijöitä, joita ei ole sisällytetty arvioihin tulevista
rahavirroista. Muut rahavirtaennusteiden keskeiset muuttujat sisältävät oletuksia myynnin arvioidusta kasvusta, bruttokateprosentista ja
liikevoittoprosentista. Kaikki rahavirtaennusteet ovat yhdenmukaisia markkinaosapuolten oletusten kanssa.
Kunkin rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän arvonalentumistestauksen loppuarvon kasvuprosentti ja diskonttauskorko verojen jälkeen:
Loppuarvon kasvuprosentti
Diskonttauskorko verojen jälkeen
Keskeinen oletus %
2022
2021
2022
2021
Verkkoinfrastruktuuri
1,6
1,4
9,0
7,7
Matkapuhelinverkot
1,3
1,2
7,7
7,7
Pilvi- ja verkkopalvelut
1,8
1,6
7,0
6,9
Arvonalentumistestauksen tulokset viittaavat siihen, että rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmien kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittävät
riittävästi niiden kirjanpitoarvon vuonna 2022.
14. Aineelliset hyödykkeet
milj. EUR
Maa-alueet, rakennukset,
rakennelmat ja vesialukset
Koneet, kalusto
ja muut
Keskeneräiset
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021
1 265
3 135
137
4 537
Muuntoerot
53
88
7
148
Lisäykset
27
333
214
574
Uudelleenluokittelu
28
41
-69
–
Myynnit ja käytöstä poistaminen
-145
-226
-9
-380
Hankintameno 31.12.2021
1 228
3 371
280
4 879
Kertyneet poistot 1.1.2021
-482
-2 272
–
-2 754
Muuntoerot
-26
-59
–
-85
Arvonalentumistappiot
-14
–
–
-14
Myynnit ja käytöstä poistaminen
114
216
–
330
Poistot
-87
-345
–
-432
Kertyneet poistot 31.12.2021
-495
-2 460
–
-2 955
Kirjanpitoarvo 1.1.2021
783
863
137
1 783
Kirjanpitoarvo 31.12.2021
733
911
280
1 924
Hankintameno 1.1.2022
1 228
3 371
280
4 879
Muuntoerot
15
8
3
26
Lisäykset
55
361
166
582
Uudelleenluokittelu
160
40
-200
–
Myynnit ja käytöstä poistaminen
-49
-191
-1
-241
Hankintameno 31.12.2022
1 409
3 589
248
5 246
Kertyneet poistot 1.1.2022
-495
-2 460
–
-2 955
Muuntoerot
-6
-6
–
-12
Arvonalentumistappiot
-33
-12
–
-45
Myynnit ja käytöstä poistaminen
46
185
–
231
Poistot
-87
-363
–
-450
Kertyneet poistot 31.12.2022
-575
-2 656
–
-3 231
Kirjanpitoarvo 1.1.2022
733
911
280
1 924
Kirjanpitoarvo 31.12.2022
834
933
248
2 015
87
Tilinpäätös
15. Vuokrasopimukset
Käyttöoikeusomaisuuserät
Käyttöoikeusomaisuuserät edustavat Nokian oikeutta käyttää kohdeomaisuuserää.
EUR milj.
Rakennukset
Muut
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021
1 106
180
1 286
Muuntoerot
47
3
50
Lisäykset, netto
(1)
209
76
285
Käytöstä poistaminen
-44
-36
-80
Hankintameno 31.12.2021
1 318
223
1 541
Kertyneet poistot 1.1.2021
-386
-95
-481
Muuntoerot
-15
-2
-17
Arvonalentumistappiot
-25
–
-25
Käytöstä poistaminen
44
36
80
Poistot
-151
-63
-214
Kertyneet poistot 31.12.2021
-533
-124
-657
Kirjanpitoarvo 1.1.2021
720
85
805
Kirjanpitoarvo 31.12.2021
785
99
884
Hankintameno 1.1.2022
1 318
223
1 541
Muuntoerot
6
-3
3
Lisäykset, netto
(1)
184
73
257
Käytöstä poistaminen
-85
-52
-137
Hankintameno 31.12.2022
1 423
241
1 664
Kertyneet poistot 1.1.2022
-533
-124
-657
Muuntoerot
3
1
4
Arvonalentumistappiot
6
–
6
Käytöstä poistaminen
85
52
137
Poistot
-150
-75
-225
Kertyneet poistot 31.12.2022
-589
-146
-735
Kirjanpitoarvo 1.1.2022
785
99
884
Kirjanpitoarvo 31.12.2022
834
95
929
(1)
Lisäykset, netto sisältää uudet vuokrasopimukset sekä olemassa olevien vuokrasopimusten muutokset ja uudelleen määrittämisestä johtuvat erät.
Tuloslaskelmaan kirjattu
(1)
EUR milj.
2022
2021
2020
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot
-225
-214
-223
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut
-26
-24
-25
Arvonalentumistappiot ja niiden peruutukset
6
-25
-32
Yhteensä
-245
-263
-280
(1)
Ei sisällä tiettyjä muita vuokrasopimuksiin liittyviä eriä, kuten lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin liittyviä kuluja, tuottoja edelleen vuokratuista kiinteistöistä tai myynti- ja takaisinvuokrauksesta syntyneitä
voittoja, jotka eivät ole olennaisia.
Rahavirtalaskelmassa esitetty
milj. EUR
2022
2021
2020
Vuokrasopimusvelkojen lyhennys
-217
-226
-234
Vuokrasopimusvelkojen maksetut korot
-26
-24
-25
Yhteensä
-243
-250
-259
Vuokrasopimusvelkojen maturiteettijakauma on esitetty liitetiedossa 32, Rahoitusriskien hallinta. Tulevien vuokrasopimusten
vastuusitoumukset on esitetty liitetiedossa 27, Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
88
16. Vaihto-omaisuus
milj. EUR
2022
2021
Raaka-aineet ja puolivalmisteet
1 075
673
Valmiit tuotteet
1 375
1 039
Keskeneräiset asiakasprojektit
(1)
815
680
Yhteensä
3 265
2 392
(1)
Keskeneräisiin asiakasprojekteihin sisältyy tähän mennessä aiheutuneita kustannuksia asiakassopimuksista, joissa sopimuksen suoritevelvoitteita ei vielä ole täytetty. Keskeneräiset asiakasprojektit
kirjataan hankinnan ja valmistuksen kuluihin, kun vastaava myynti tuloutetaan.
Vaihto-omaisuuden kustannuksia on kirjattu kuluna tilikauden aikana ja sisällytetty hankinnan ja valmistuksen kuluihin 8 623 miljoonaa euroa
(6 427 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 6 115 miljoonaa euroa vuonna 2020).
Kulukirjauksia, joilla vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvoa pienennetään nettorealisointiarvoa vastaavaksi, on tehty tilikauden aikana 267 miljoonaa
euroa (203 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 230 miljoonaa euroa vuonna 2020) ja niiden peruutuksia 98 miljoonaa euroa (112 miljoonaa euroa
vuonna 2021 ja 98 miljoonaa euroa vuonna 2020). Kulukirjausten peruutukset johtuvat pääasiassa muutoksista arvioidussa asiakaskysynnässä.
17. Muut varat
Pitkäaikainen
milj. EUR
2022
2021
T&K-toimintaan liittyvät veronhyvitykset ja muut välilliset verosaatavat
159
148
Talletukset
45
47
Muut
35
60
Yhteensä
239
255
Lyhytaikainen
milj. EUR
2022
2021
T&K-toimintaan liittyvät veronhyvitykset, ALV- ja muut välilliset verosaatavat
468
480
Sopimusvalmistukseen liittyvät ennakkomaksut
62
22
IT-kuluihin liittyvät ennakkomaksut
41
42
Liiketoimintojen myynteihin liittyvät saatavat
26
23
Muut
337
292
Yhteensä
934
859
89
Tilinpäätös
18. Oma pääoma
Osakkeet ja osakepääoma
Osakepääoma
Nokia Oyj:lla on yksi osakelaji. Yksi osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksissa. Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan osakkeilla ei ole
nimellisarvoa eikä yhtiöllä ole vähimmäis- tai enimmäisosakepääomaa tai osakkeiden vähimmäis- tai enimmäislukumäärää. Yhtiön osakepääoma
31.12.2022 oli 245 896 461,96 euroa (245 896 461,96 euroa vuonna 2021) ja se koostui 5 632 297 576 (5 675 461 159 vuonna 2021)
kokonaan maksetusta osakkeesta. Vuonna 2022 Nokia Oyj antoi vastikkeetta suunnatussa osakeannissa 20 800 000 uutta osaketta itselleen
osakepalkkiojärjestelmiensä sitoumusten täyttämiseksi ja mitätöi vuoden aikana hankkimansa 63 963 583 osaketta.
Ylikurssirahasto
Ylikurssirahasto koostuu emoyhtiön ylikurssirahastosta. Lisäksi ylikurssirahastoon kirjataan oman pääoman ehtoisiin osakeperusteisiin
kannustinjärjestelmiin liittyvä henkilöstön työsuoritusta vastaava oman pääoman muutos.
Omat osakkeet
Emoyhtiön osakkeista oli konserniyhtiöiden hallussa 31.12.2022 yhteensä 45 281 539 (40 467 555 vuonna 2021) osaketta, mikä vastaa 0,8 %
(0,7 % vuonna 2021) osakepääomasta ja yhteenlasketusta äänimäärästä.
Vuonna 2022 Nokia Oyj antoi vastikkeetta 15 986 016 yhtiön hallussa ollutta omaa osaketta työntekijöilleen, mukaan lukien eräille johtoryhmän
jäsenille, Nokian osakepalkkio-ohjelmien ja työntekijöiden osakesäästöohjelman perusteella. Lisäksi Nokia hankki 63 963 583 osakettaan
osakkeiden takaisinosto-ohjelman ensimmäisen vaiheen puitteissa. Nokia Oyj mitätöi hankkimansa osakkeet joulukuussa 2022.
Raportointikauden alussa ja lopussa ulkona olevien osakkeiden lukumäärän täsmäytys:
Osakkeiden määrä (1000)
2022
2021
2020
1.1.
5 634 993
5 617 496
5 605 581
Osakeperusteisten maksujen suorittaminen
15 986
17 497
11 915
Omien osakkeiden hankinta
-63 963
–
–
31.12.
5 587 016
5 634 993
5 617 496
Hallituksen valtuutukset koskien osakeanteja ja omien osakkeiden hankkimista
Valtuutus päättää osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta
Osakkeenomistajat valtuuttivat 5.4.2022 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään 550 miljoonan osakkeen
antamisesta yhdellä tai useammalla osakeannilla tai antamalla osakkeisiin oikeuttavia erityisiä oikeuksia yhdessä tai useammassa erässä.
Hallitus voi päättää antaa joko uusia osakkeita tai Nokian hallussa olevia omia osakkeita. Valtuutus sisältää hallituksen oikeuden päättää
kaikista osakkeiden sekä erityisten oikeuksien antamiseen liittyvistä ehdoista, mukaan lukien oikeuden antaa osakkeita tai erityisiä oikeuksia
osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen. Valtuutusta voidaan käyttää Nokian pääomarakenteen kehittämiseen, omistajapohjan
laajentamiseen, yrityskauppojen tai muiden järjestelyiden rahoittamiseen tai toteuttamiseen, Nokian osakepohjaisten kannustinohjelmien
toteuttamiseen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Valtuutus on voimassa 4.10.2023 saakka, ja se päätti aikaisemmat osakeannin
ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisvaltuudet.
Valtuutus päättää omien osakkeiden hankinnasta
Osakkeenomistajat valtuuttivat 5.4.2022 pidetyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hallituksen päättämään enintään 550 miljoonan oman
osakkeen hankkimisesta. Osakkeiden määrä vastaa alle 10 prosenttia Nokian kaikista osakkeista. Osakkeita voidaan hankkia mitätöitäväksi,
pidettäväksi yhtiön hallussa, luovutettavaksi edelleen tai muihin hallituksen päättämiin tarkoituksiin. Yhtiön omia osakkeita voidaan hankkia
muutenkin kuin osakkeenomistajien omistamien osakkeiden suhteessa. Valtuutuksen nojalla hankittavista osakkeista maksettavan vastikkeen
tulee perustua arvopaperimarkkinoilla vallitsevaan Nokian osakkeen hintaan hankintapäivänä tai muutoin kilpailullisessa menettelyssä
muodostuvaan hintaan. Hallitus päättää muista yhtiön omien osakkeiden hankkimiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 4.10.2023
saakka, ja se päätti aikaisemman omien osakkeiden hankkimisvaltuutuksen siltä osin kuin hallitus ei ole jo tehnyt takaisinostoa koskevia päätöksiä
valtuutuksen perusteella.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
90
Varojenjako
Nokia jakaa varoja osakkeenomistajilleen kahdella tavalla: a) osinkoina kertyneistä voittovaroista ja/tai varoina sijoitetun vapaan oman pääoman
rahastosta, ja b) hankkimalla omia osakkeita käyttäen yhtiön jakokelpoisia varoja. Varojenjaon määrä rajoittuu emoyhtiön jakokelpoisten varojen
määrään eikä se saa ylittää hallituksen esittämää määrää lukuun ottamatta poikkeuksia, jotka liittyvät vähemmistöosakkeenomistajien oikeuteen
vaatia vähimmäisosingon jakoa.
Osingonjako ja/tai varojen jako sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta
Nokian hallitus ehdottaa vuoden 2023 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että 31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta ei jaeta osinkoa varsinaisen
yhtiökokouksen päätöksellä. Sen sijaan hallitus ehdottaa, että se valtuuttaisi hallituksen päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään
0,12 euron jakamisesta osakkeelta osinkona kertyneistä voittovaroista ja/tai varoina sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta. Valtuutusta
käytettäisiin osingon ja/tai sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston varojen jakamiseen neljässä erässä valtuutuksen voimassaoloaikana,
ellei hallitus perustellusta syystä päätä toisin. Vuoden 2022 tilinpäätöksen julkaisun hetkellä yhtiön kokonaisosakemäärä on 5 632 297 576, ja
tähän perustuva varojenjaon enimmäismäärä olisi 676 miljoonaa euroa. Kokonaisosakemäärä sisältää emoyhtiön hallussa olevat omat osakkeet,
joille ei makseta osinkoa.
Vuoden 2022 yhtiökokous päätti valtuuttaa hallituksen päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,08 euron jakamisesta osakkeelta
osinkona ja/tai varoina sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta tilikaudelta 2021. Valtuutus käytettiin osingon jakamiseen neljässä erässä.
Vuoden 2022 aikana osinkoa jaettiin kolmessa erässä 0,06 euroa osakkeelta ja 337 miljoonaa euroa yhteensä. Neljäs erä 0,02 euroa osakkeelta
maksettiin helmikuussa 2023. Vuoden 2021 yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2020 ei jaeta osinkoa.
Osakkeiden takaisinosto-ohjelma
Helmikuussa 2022 Nokian hallitus käynnisti yhtiökokoukselta saadun valtuutuksen nojalla osakkeidensa takaisinosto-ohjelman. Ohjelman
tavoitteena on palauttaa yhtiön osakkeenomistajille vaiheittain enintään 600 miljoonaa euroa kahden vuoden kuluessa. Takaisinosto-ohjelman
ensimmäisessä vaiheessa, joka alkoi 11.2.2022 ja päättyi 11.11.2022, Nokia hankki 63 963 583 osaketta, mikä vastasi 1,1 % kaikista Nokian
osakkeista 31.12.2021. Ensimmäisessä vaiheessa hankittujen osakkeiden hankintahinta oli yhteensä 300 miljoonaa euroa osakekohtaisen
keskihinnan ollessa 4,69 euroa. Hankitut osakkeet mitätöitiin joulukuussa 2022.
Joulukuussa 2022 Nokian hallitus päätti käynnistää omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman toisen vaiheen Nokian yhtiökokouksen 5.4.2022
hallitukselle antaman valtuutuksen mukaisesti. Takaisinostot alkoivat 2.1.2023 ja päättyvät viimeistään 21.12.2023. Takaisinosto-ohjelman
toisessa vaiheessa osakkeiden hankintaan käytettävä kokonaissumma on enintään 300 miljoonaa euroa. Osakkeita voidaan ostaa enintään
275 000 000 kappaletta, mikä vastaa noin viittä prosenttia kaikista Nokian osakkeista. Takaisinostoihin käytetään sijoitetun vapaan oman
pääoman rahastoa ja takaisinostot vähentävät siten Nokian vapaata omaa pääomaa. Takaisinostetut osakkeet tullaan mitätöimään.
Nokia on nimittänyt ulkopuolisen välittäjän osakkeiden takaisinosto-ohjelman toisen vaiheen järjestäjäksi. Järjestäjä tekee
kaupankäyntipäätökset itsenäisesti Nokiasta riippumatta. Nokia voi lopettaa takaisinosto-ohjelman ennen sen suunniteltua loppumisajankohtaa
yhden kauppapäivän irtisanomisajalla sillä ehdolla, että Nokialla ei ole hallussaan markkinoiden väärinkäyttöasetuksen 7 artiklan mukaista
sisäpiiritietoa.
Muiden oman pääoman rahastojen luonne ja tarkoitus
Muuntoerot
Muuntoeroihin sisältyy valuuttakurssierot, jotka syntyvät ulkomaisten yksiköiden muuntamisesta euroiksi, joka on konsernin tilinpäätöksen
esittämisvaluutta, sekä ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojausvoitot ja -tappiot.
Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot
Eläkkeiden uudelleen määrittäminen
Eläkkeiden uudelleenmäärittämisrahasto sisältää Nokian etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä
järjestelyyn kuuluvien varojen tuoton ja muutokset omaisuuserän enimmäismäärän vaikutuksissa ilman nettokorkoon sisältyviä määriä.
Suojausrahasto
Suojausrahasto sisältää käyvän arvon muutoksen, joka vastaa rahavirtasuojauksessa käytettävien valuuttatermiinisopimusten spot-kurssin
muutosta tehokkaaksi todettujen suojausten osalta.
Suojauskustannusrahasto
Suojauskustannusrahasto sisältää rahavirtasuojauksessa käytettävien valuuttatermiinisopimusten korko-osuuden ja valuuttaoptioiden
aika-arvon liittyen ennakoituihin valuuttamääräisiin ostoihin ja myynteihin. Lisäksi suojauskustannusrahasto sisältää nettosijoituksen
suojauksessa käytettävien termiinisopimusten korko-osuuden ja optiosopimuksen aika-arvon käyvän arvon muutoksen sekä
termiinisopimuksen korko-osuuden ja optiosopimuksen aika-arvon jaksotuksen välisen eron. Suojauskustannusrahasto sisältää myös
valuuttojen välisten viitekoronvaihtosopimusten preemion käyvän arvon liittyen vieraan valuutan määräisten joukkovelkakirjalainojen käyvän
arvon suojaukseen.
Arvonmuutosrahasto
Arvonmuutosrahasto sisältää käyvän arvon muutokset sellaisista rahoitusinstrumenteista, jotka hallinnoidaan portfoliossa, jonka
liiketoimintamallin tavoitteena on sekä kerätä sopimukseen perustuvia rahavirtoja että myydä sellaisia rahoitusvaroja, joiden rahavirrat koostuvat
yksinomaan pääoman ja koron maksusta. Näiden instrumenttien käyvän arvon rahastoon kirjatuista käyvän arvon muutoksista vähennetään
tappiota koskeva vähennyserä.
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkitään se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota osakeantipäätöksen mukaan ei merkitä
osakepääomaan sekä sellainen muu oman pääoman sijoitus, jota ei merkitä muuhun rahastoon. Yhtiön hallusta luovutettavasta omasta
osakkeesta maksettava määrä merkitään sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, jollei sitä osakeantipäätöksessä määrätä merkittäväksi
kokonaan tai osittain osakepääomaan. Käynnissä olevan osakkeiden takaisinosto-ohjelman puitteissa hankittavat Nokian osakkeet hankitaan
käyttäen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastossa olevia varoja.
91
Tilinpäätös
Muu oma pääoma
Kertyneet voittovarat
Kertyneet voittovarat sisältävät edellisten vuosien kumulatiiviset voitot ja tappiot vähennettynä osakkeenomistajille maksetuilla osingoilla.
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus edustaa tiettyjen tytäryhtiöiden vähemmistöomistajille kuuluvaa osuutta näiden yhtiöiden
nettovarallisuudesta. Lisätietoja Nokia Shanghai Bell -konsernin omistusosuuksiin liittyvistä sopimusjärjestelyistä, katso liitetieto 30, Merkittävät,
osittain omistetut tytäryhtiöt.
Muun laajan tuloksen muutokset eri oman pääoman erien osalta
Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot
milj. EUR
Muuntoerot
Eläkkeiden
uudelleen
määrittäminen
Suojausrahasto
Suojauskustannus-
rahasto
Arvonmuutos-
rahasto
1.1.2020
-372
1 457
-6
-14
-55
Muuntoerot
-1 231
–
–
–
–
Nettosijoituksen suojausvoitto
307
–
–
1
–
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenmäärittäminen
–
484
–
–
–
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut
–
–
13
-13
-175
Siirto tuloslaskelmaan
–
–
-5
16
208
Muu vähennys
-1
–
–
–
–
Määräysvallattomien omistajien osuus muutoksesta
2
-1
–
–
–
31.12.2020
-1 295
1 940
2
-10
-22
Muuntoerot
1 162
–
–
–
–
Nettosijoituksen suojaustappio
-249
–
–
–
–
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenmäärittäminen
–
2 302
–
–
–
Käyvän arvon muutos, nettokulut/-tuotot
–
–
-15
5
-25
Siirto tuloslaskelmaan
-7
–
6
4
32
Määräysvallattomien omistajien osuus muutoksesta
-7
–
–
–
–
31.12.2021
-396
4 242
-7
-1
-15
Muuntoerot
697
–
–
–
–
Nettosijoituksen suojaustappio
-147
–
–
–
–
Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenmäärittäminen
–
-349
–
–
–
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut
–
–
24
-27
-208
Siirto tuloslaskelmaan
14
–
61
10
175
Määräysvallattomien omistajien osuus muutoksesta
1
–
–
–
–
31.12.2022
(1)
169
3 893
78
-18
-48
(1) Vuonna 2022 muuntoerot sisältävät 80 miljoonan euron voiton liittyen nettosijoitusten suojauslaskentaan (226 miljoonan euron voiton vuonna 2021 ja 475 miljoonaa euron voiton vuonna 2020).
Pääoman hallinta
Pääoman hallinnan näkökulmasta Nokian pääoma käsittää oman pääoman yhteensä ja korolliset velat vähennettynä rahavaroilla sekä pitkä-
ja lyhytaikaisilla korollisilla sijoituksilla.
Nokian pääoman hallinnan ensisijaisina tavoitteina on vahvan taloudellisen aseman säilyttäminen ja sen varmistaminen, että Nokialla on riittävästi
taloudellista liikkumavaraa sen pitkän aikavälin liiketoimintastrategian toteuttamiseksi sekä tuottojen tarjoamiseksi osakkeenomistajille.
Rahavarojen osalta Nokia pyrkii pitkällä aikavälillä tarkasteltuna pitämään rahavarat ja korolliset sijoitukset vähennettynä korollisilla veloilla
10-15 prosentissa vuotuisesta liikevaihdosta. Tämä tavoite korvaa edellisen tavoitteen rahavarojen osalta, jonka mukaan Nokia pyrki pitämään
rahavarojen ja korollisten sijoitusten määrän vähintään 30 prosentissa vuotuisesta liikevaihdosta. Edesauttaakseen tavoitteiden saavuttamista,
Nokia pyrkii ylläpitämään investment grade -luottoluokituksensa. Nokian tämänhetkiset luottoluokitukset ovat Fitchillä BBB- (vakaa),
Moody’silla Ba1 (vakaa) ja S&P Global Ratingsilla BBB- (vakaa). Tilinpäätöshetkellä 31.12.2022 Nokian luottoluokitukset olivat Fitchillä BBB- (vakaa),
Moody’silla Ba2 (positiivinen) ja S&P Global Ratingsilla BB+ (positiivinen).
Osakkeenomistajien palkitsemisen osalta Nokian tavoitteena on jatkuva, vakaa ja ajan mittaan kasvava osingonmaksu, jossa huomioidaan
edellisen vuoden tulos sekä yhtiön taloudellinen tilanne ja liiketoimintanäkymät. Lisäksi Nokia hankkii omia osakkeitaan tarkoituksenaan hallita
yhtiön pääomarakennetta pienentämällä omaa pääomaa ja jakaakseen ylimääräisiä rahavaroja osakkeenomistajilleen.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
92
19. Muut laajan tuloksen erät
2022
2021
2020
milj. EUR
Ennen
veroja
Verot
Verojen
jälkeen
Ennen
veroja
Verot
Verojen
jälkeen
Ennen
veroja
Verot
Verojen
jälkeen
Eläkkeiden uudelleenmäärittäminen
(1)
Etuuspohjaisten järjestelyjen
uudelleenmäärittäminen
-424
77
-347
3 040
-755
2 285
624
-140
484
Tilikauden nettomuutos
-424
77
-347
3 040
-755
2 285
624
-140
484
Muuntoerot
Ulkomaisten yksiköiden muuntoerot
696
1
697
1 160
2
1 162
-1 232
1
-1 231
Siirto tuloslaskelmaan
14
–
14
-7
–
-7
–
–
–
Tilikauden nettomuutos
710
1
711
1 153
2
1 155
-1 232
1
-1 231
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn
nettosijoituksen suojaus
(2)
Nettosijoituksen suojauksen
arvostustappiot/-tuotot
-127
-20
-147
-249
–
-249
266
42
308
Tilikauden nettomuutos
-127
-20
-147
-249
–
-249
266
42
308
Rahavirtojen suojaus ja muut
suojausohjelmat
(3)
Käyvän arvon muutos, nettotappiot/-tuotot
-15
12
-3
-10
–
-10
1
-1
–
Siirto tuloslaskelmaan
98
-27
71
10
–
10
14
-3
11
Tilikauden nettomuutos
83
-15
68
–
–
–
15
-4
11
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen
erien kautta kirjattavat rahoitusvarat
Käyvän arvon muutos, nettotappiot
-264
56
-208
-25
–
-25
-213
38
-175
Siirto tuloslaskelmaan tappiota koskeviin
vähennyseriin liittyen
172
-34
138
19
–
19
229
-46
183
Siirto tuloslaskelmaan luovutuksen
yhteydessä
46
-9
37
13
–
13
31
-6
25
Tilikauden nettomuutos
-46
13
-33
7
–
7
47
-14
33
Muut vähennykset/lisäykset, netto
-3
–
-3
–
–
–
3
–
3
Yhteensä
193
56
249
3 951
-753
3 198
-277
-115
-392
(1)
Vuonna 2021 etuuspohjaisten järjestelyjen uudelleenmäärittäminen sisältää Yhdysvaltojen etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen ehtojen muutoksen vaikutuksen. Katso liitetieto 24, Eläkkeet ja muut
työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet.
(2)
Vuonna 2020 nettosijoituksen suojauksen arvostustuottoihin liittyvät tuloverot sisältävät 94 miljoonaa euroa liittyen laskennallisten verosaamisten pois kirjaamiseen taseesta Suomessa. Katso liitetieto
11, Tuloverot.
(3)
Sisältää muutokset rahavirtojen suojausrahastossa ja suojauskustannusrahastossa.
20. Korolliset velat
Kirjanpitoarvo milj. EUR
(1)
Liikkeeseenlaskija/velallinen
Rahoitusväline
Valuutta
Nimellisarvo (milj.)
Lopullinen eräpäivä
2022
2021
Nokia Oyj
2,00 % velkakirja
EUR
750
Maaliskuu 2024
736
759
Nokia Oyj
EIP T&K laina
EUR
500
Helmikuu 2025
500
500
Nokia Oyj
NIB T&K laina
(2)
EUR
250
Toukokuu 2025
250
250
Nokia Oyj
2,375 % velkakirja
EUR
500
Toukokuu 2025
478
497
Nokia Oyj
2,00 % velkakirja
EUR
750
Maaliskuu 2026
716
760
Nokia Oyj
4,375 % velkakirja
USD
500
Kesäkuu 2027
436
464
Nokia of America Corporation
6,50 % velkakirja
USD
74
Tammikuu 2028
70
66
Nokia Oyj
3,125 % velkakirja
EUR
500
Toukokuu 2028
457
497
Nokia of America Corporation
6,45 % velkakirja
USD
206
Maaliskuu 2029
194
183
Nokia Oyj
6,625 % velkakirja
USD
500
Toukokuu 2039
478
553
Nokia Oyj ja useat tytäryhtiöt
Muut velat
162
124
Yhteensä
4 477
4 653
(1)
Kirjanpitoarvo sisältää käyvän arvon suojauslaskentaan liittyen 120 miljoonaa euroa (166 miljoonaa euroa voittoa vuonna 2021) käyvän arvon oikaisuun liittyviä tappioita. Tästä 180 miljoonaa euroa
voittoa (203 miljoonaa euroa vuonna 2021) liittyy lopetettuihin käyvän arvon suojauslaskentasuhteisiin ja jaksotetaan tuotoksi tuloslaskelmaan kunkin joukkovelkakirjalainan eräpäivään asti.
(2)
Pohjoismaiden Investointipankilta (NIB) nostettu laina maksetaan takaisin kolmessa yhtä suuressa maksuerässä vuosina 2023, 2024 ja 2025.
93
Tilinpäätös
Nokian merkittävät rahoitusjärjestelyt ja -ohjelmat 31.12.:
Sitoutunut/
sitoutumaton
Nimellisarvo
(milj.)
Nostettu (milj. EUR)
Rahoitusjärjestely
Valuutta
2022
2021
Sitoutunut
Luottolimiittisopimus
(1)
EUR
1 500
–
–
Sitoutumaton
Suomalainen yritystodistusohjelma
EUR
750
–
–
Sitoutumaton
Euro-Commercial Paper -ohjelma
EUR
1 500
–
–
Sitoutumaton
Euro Medium Term Note -ohjelma
(2)
EUR
5 000
2 500
2 500
Yhteensä
2 500
2 500
(1)
Sopimus erääntyy kesäkuussa 2026, lukuun ottamatta kesäkuussa 2024 erääntyvää 88 miljoonan euron osuutta.
(2)
Kaikki euromääräiset joukkovelkakirjalainat on laskettu liikkeeseen Euro Medium Term Note -rahoitusohjelman puitteissa.
Kaikki yllä olevissa taulukoissa esitetyt lainat ja rahoitusjärjestelyt ovat vakuudettomia eikä niihin liity rahoituskovenantteja.
Hallitakseen Nokian korollisiin velkoihin liittyviä korko- ja valuuttariskejä, Nokia on määrittänyt seuraavat koron- ja valuutanvaihtosopimukset
käyvän arvon ja rahavirtojen suojauslaskennassa ja koronvaihtosopimukset käyvän arvon suojauslaskennassa 31.12.:
Lopullinen
eräpäivä
Nimellisarvo (milj.)
Käypä arvo milj. EUR
Yhtiö
Rahoitusväline
(1)
Valuutta
2022
2021
2022
2021
Nokia Oyj
Koronvaihtosopimus
EUR
Maaliskuu 2024
750
185
-12
–
Nokia Oyj
Koronvaihtosopimus
EUR
Toukokuu 2025
500
–
-17
–
Nokia Oyj
Koronvaihtosopimus
EUR
Maaliskuu 2026
750
–
-34
–
Nokia Oyj
Koron- ja valuutanvaihtosopimus
USD
Kesäkuu 2027
500
500
-26
-7
Nokia Oyj
Koronvaihtosopimus
EUR
Toukokuu 2028
500
–
-36
–
Nokia Oyj
Koron- ja valuutanvaihtosopimus
USD
Toukokuu 2039
500
300
-97
-46
Yhteensä
-222
-53
(1)
Kaikissa koron- ja valuutanvaihtosopimuksissa sekä koronvaihtosopimuksissa Nokia maksaa vaihtuvaa korkoa.
Nokian rahoituksen rahavirtoihin sisältyvien vuokrasopimusvelkojen, korollisten velkojen ja niihin liittyvien johdannaisten muutokset:
milj. EUR
Pitkäaikaiset
korolliset velat
Lyhytaikaiset
korolliset velat
Pitkäaikaisia
velkoja suojaavat
johdannaiset
(1)
Vuokrasopimusvelat
(2)
Yhteensä
1.1.2021
5 015
561
154
910
6 640
Rahavirrat
-923
-67
13
-226
-1 203
Muut muutokset:
Valuuttakurssien muutokset
122
2
-104
36
56
Käyvän arvon muutokset
-53
–
-10
–
-63
Siirto pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten välillä
380
-380
–
–
–
Nettolisäykset
(3)
–
–
–
296
296
Muut
-4
–
–
-7
-11
31.12.2021
4 537
116
53
1 009
5 715
Rahavirrat
-1
27
7
-217
-184
Muut muutokset:
Valuuttakurssien muutokset
69
1
-57
8
21
Käyvän arvon muutokset
-282
–
243
–
-39
Siirto pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten välillä
-84
84
–
–
–
Nettolisäykset
(3)
–
–
–
242
242
Muut
10
–
–
–
10
31.12.2022
4 249
228
246
1 042
5 765
(1)
Sisältää käyvän arvon ja rahavirtojen suojauslaskennan alaisia johdannaisia sekä sellaisia johdannaisia, jotka eivät ole suojauslaskennan alaisia mutta suojaavat pitkäaikaisia velkoja.
(2)
Sisältää pitkä- ja lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat.
(3)
Sisältää uudet vuokrasopimukset sekä olemassa olevien vuokrasopimusten muutokset ja uudelleen määrittämisestä johtuvat erät.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
94
21. Rahoitusinstrumenttien käypä arvo
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat luokitellaan arvostusmenetelmissä käytettyjen julkaisemattomien syöttötietojen määrän
perusteella. Luokittelussa käytetään kolmea hierarkiatasoa perustuen siihen, miten paljon käytettyjen syöttötietojen arviointia tarvitaan
rahoitusvarojen ja -velkojen käypää arvoa määritettäessä. Tasolla 1 arvostaminen tapahtuu pörssinoteerattujen tuotteiden markkina-arvon
perusteella, tasolla 2 arvostus perustuu ensisijaisesti julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon ja tasolla 3 tarvitaan eniten johdon harkintaa.
Nokia luokittelee jokaisena tilinpäätöshetkenä rahoitusvarat ja -velat asianmukaisille käyvän arvon hierarkian tasoille. Seuraavassa taulukossa
käypään arvoon kirjattujen erien arvostus suoritetaan toistuvasti.
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
(1)
Jaksotettu
hankintameno
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Käypään arvoon
muiden laajan
tuloksen erien
kautta
(2)
milj. EUR
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Taso 2
Yhteensä
Yhteensä
2022
Muut pitkäaikaiset sijoitukset
–
5
–
823
–
828
828
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat
183
–
91
–
27
301
301
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
697
–
–
–
–
697
659
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat
296
–
–
–
36
332
332
Johdannaisvarat
–
–
239
–
–
239
239
Myyntisaamiset
–
–
–
–
5 549
5 549
5 549
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
1 447
–
1 633
–
–
3 080
3 080
Rahavarat
4 176
–
1 291
–
–
5 467
5 467
Rahoitusvarat yhteensä
6 799
5
3 254
823
5 612
16 493
16 455
Pitkäaikaiset korolliset velat
4 249
–
–
–
–
4 249
4 230
Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat
–
–
–
48
–
48
48
Lyhytaikaiset korolliset velat
228
–
–
–
–
228
228
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat
75
–
–
502
–
577
577
Johdannaisvelat
–
–
496
–
–
496
496
Alennukset ilman suoritevelvoitetta
539
–
–
–
–
539
539
Ostovelat
4 730
–
–
–
–
4 730
4 730
Rahoitusvelat yhteensä
9 821
–
496
550
–
10 867
10 848
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
(1)
Jaksotettu
hankintameno
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti
Käypään arvoon
muiden laajan
tuloksen erien
kautta
(2)
milj. EUR
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Taso 2
Yhteensä
Yhteensä
2021
Muut pitkäaikaiset sijoitukset
–
8
–
750
–
758
758
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat
130
–
101
–
94
325
325
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat
115
–
–
–
21
136
136
Johdannaisvarat
–
–
200
–
–
200
200
Myyntisaamiset
–
–
–
–
5 382
5 382
5 382
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
526
–
2 051
–
–
2 577
2 577
Rahavarat
4 627
–
2 064
–
–
6 691
6 691
Rahoitusvarat yhteensä
5 398
8
4 416
750
5 497
16 069
16 069
Pitkäaikaiset korolliset velat
4 537
–
–
–
–
4 537
4 775
Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat
–
–
–
68
–
68
68
Lyhytaikaiset korolliset velat
116
–
–
–
–
116
116
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat
–
–
–
522
–
522
522
Johdannaisvelat
–
–
240
–
–
240
240
Alennukset ilman suoritevelvoitetta
479
–
–
–
–
479
479
Ostovelat
3 679
–
–
–
–
3 679
3 679
Rahoitusvelat yhteensä
8 811
–
240
590
–
9 641
9 879
(1)
Mikäli tase-erää ei ole kirjattu käypään arvoon, käytetään seuraavia käyvän arvon arvostusmenetelmiä: pitkäaikaisten korollisten velkojen, mukaan lukien lyhytaikainen osuus, käypä arvo perustuu
ensisijaisesti julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon (taso 2). Muiden varojen ja velkojen, mukaan lukien lainasaamisten ja velkojen käypä arvo perustuu pääasiassa diskontattujen rahavirtojen
analyysiin (taso 2). Lyhytaikaisten varojen ja velkojen käyvän arvon arvioidaan olevan sama kuin kirjanpitoarvo pienen luottoriskin ja lyhyen juoksuajan perusteella. Katso liitetieto 2, Merkittävät
laskentaperiaatteet.
(2)
Yhtään käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettua rahoitusinstrumenttia ei ole luokiteltu käyvän arvon hierarkiassa tasolle 1 tai tasolle 3.
95
Tilinpäätös
Vuokrasopimusvelat eivät sisälly rahoitusinstrumenttien käypiin arvoihin.
Taso 1 sisältää rahoitusvarat ja -velat, joiden arvostus perustuu täysin julkisiin markkinahintoihin aktiivisilla markkinoilla. Rahoitusinstrumentti
katsotaan noteeratuksi aktiivisilla markkinoilla, jos markkinahinnat ovat helposti ja säännöllisesti saatavilla pörssistä ja nämä hinnat edustavat
todellisia ja säännöllisesti toteutuvia toisistaan riippumattomien osapuolten välisiä markkinatapahtumia. Tähän kategoriaan sisältyvät vain
pörssinoteeratut tuotteet.
Taso 2 sisältää rahoitusvaroja ja -velkoja, jotka arvostetaan käyttäen arvostusmenetelmää, joka perustuu sillä hetkellä havainnoitavissa olevien
markkinatransaktioiden perusteella saatavien hintatietojen tukemiin oletuksiin. Näihin eriin kuuluu varoja ja velkoja, joiden käyvät arvot
perustuvat julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon, rahoitusvaroja, joiden käypä arvo perustuu välittäjän antamiin hintoihin, sekä varoja,
jotka arvostetaan käyttämällä Nokian omia arvostusmalleja, joissa oletukset perustuvat merkittäviltä osin julkiseen markkinatietoon. Tähän
kategoriaan sisältyy valtaosa Nokian rahavaroista, lyhytaikaisista korollisista sijoituksista, vapaasti ostettavat ja myytävät johdannaiset,
myyntisaamiset sekä eräitä muita rahoitusvaroja.
Tason 3 rahoitusvarat sisältävät suuren määrän sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin ja listaamattomiin venture fund -rahastoihin, mukaan
lukien kasvuvaiheen sijoituksiin erikoistuneen NGP Capitalin hallinnoimat sijoitukset. Tason 3 sijoitusten käypä arvo määritetään yhdellä tai
useammalla arvostustekniikalla: markkinalähtöisessä lähestymistavassa käytetään vertailukelpoisia markkinatransaktioita, ja tuottopohjainen
lähestymistapa perustuu odotettujen tulevien rahavirtojen nykyarvoon. Listaamattomien rahastojen tapauksessa salkunhoitajan käyttämän
arvostustekniikan valintaan saattaa vaikuttaa syöttötietojen saatavuus ja luotettavuus. Joissakin tapauksissa tietty arvostustekniikka voi antaa
parhaan kuvan käyvästä arvosta, kun taas toisissa olosuhteissa voi olla tarpeen käyttää useita arvostustekniikoita.
Tason 3 sijoitusten käyvän arvon määrittämisessä käytettäviä syöttötietoja ovat muun muassa alkuperäinen transaktiohinta, samoilla tai
vastaavilla instrumenteilla viime aikoina tehdyt transaktiot, toteutetut tai valmisteilla olevat ulkopuolisten osapuolten transaktiot kohteena
olevalla tai vastaavalla sijoituksella, rahoituskierrokset, pääomitus tai liikkeeseenlaskijan toteuttamat muut transaktiot, liikkeeseenlaskut
osake- tai velkamarkkinoilla sekä muutokset taloudellisissa tunnusluvuissa tai rahavirroissa oikaistuna tarpeen mukaan maksuvalmiuteen,
luottokelpoisuuteen, markkinoihin ja/tai muihin tekijöihin liittyvillä riskeillä. Käypää arvoa saatetaan oikaista heikon markkinalikviditeetin ja/tai
luovutuskelpoisuuden perusteella. Tällöin sijoituksen arvon alentumisen määrä perustuu salkunhoitajan arvioon, koska markkinatietoja ei ole
saatavilla.
Tason 3 sijoitukset arvostetaan jokaisena raportointipäivänä ottaen huomioon muutokset arvioissa, ennusteissa ja oletuksissa sekä muutokset
taloudellisissa ja muissa asiaankuuluvissa olosuhteissa. Tason 3 sijoitukset sisältävät noin 50 erillistä venture fund -rahastoa, jotka sijoittavat
satoihin yksittäisiin, useilla eri toimialoilla ja maantieteellisillä alueilla toimiviin yrityksiin painottuen 5G, digitaalisen terveydenhuollon-,
ohjelmistoliiketoiminnan- ja yrityssektorin toimialoille. Siten arviot ja oletukset, joita salkunhoitajat käyttävät havainnoitavissa olevien
syöttötietojen puuttumisen takia, voivat vaikuttaa yksittäisten sijoitusten käypään arvoon, mutta millään yksittäisellä syöttötiedolla ei ole
merkittävää vaikutusta tason 3 sijoitusten käyvän arvon kokonaismäärään.
Tason 3 rahoitusvelkoihin sisältyy rahoitusvelka China Huaxinille osana Nokia Shanghai Bell -transaktion lopullista sopimusta, jossa China Huaxin
oikeutettiin siirtämään omistusosuutensa Nokia Shanghai Bellistä kokonaisuudessaan Nokialle myöhemmin suoritettavaa käteissuoritusta
vastaan. Rahoitusvelan käypä arvo määritetään odotetun tulevan käteissuorituksen mukaan. Rahoitusvelan arvostukseen sisältyy arvio option
toteutushinnasta ja ylimääräisten käteisvarojen jakamisesta option toteutushetkellä. Muihin kuin havainnoitavissa oleviin syöttötietoihin
lukeutuvat eräät Nokia Shanghai Bellin taloudelliseen suorituskykyyn perustuvat luvut. Millään yksittäisellä syöttötiedolla ei ole merkittävää
vaikutusta tason 3 rahoitusvelkojen käyvän arvon kokonaismäärään. Katso liitetieto 30, Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt.
Laskelma tason 3 käypään arvoon arvostettujen rahoitusvarojen ja -velkojen alku- ja loppusaldojen muutoksista:
milj. EUR
Tason 3
rahoitusvarat
Tason 3
rahoitusvelat
1.1.2021
727
-439
Nettovoitto/-tappio tuloslaskelmassa
177
-107
Liiketoimintojen yhdistämisen kautta toteutuneet lisäykset
–
-48
Lisäykset
(1)
69
–
Vähennykset
(1)
-218
7
Siirrot pois tasolta 3
-7
–
Muut muutokset
2
-3
31.12.2021
750
-590
Nettovoitto tuloslaskelmassa
13
24
Lisäykset
(1)
101
–
Vähennykset
(1)
-39
20
Siirrot pois tasolta 3
-4
–
Muut muutokset
2
-4
31.12.2022
823
-550
(1)
Tason 3 rahoitusvarojen lisäykset sisältävät pääosin pääomamaksuja venture fund -rahastoihin ja vähennykset sisältävät pääosin saatuja voitto-osuuksia venture fund -rahastoista.
Tason 3 venture fund -sijoitusten ja muiden vastaavien sijoitusten voitot ja tappiot kirjataan liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin.
Muiden tason 3 rahoitusvarojen ja -velkojen voitot ja tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin. 31.12.2022 taseeseen sisältyvistä tason 3
rahoitusinstrumenteista kirjattiin konsernin tuloslaskelmaan 23 miljoonan euron nettovoitto vuonna 2022 (85 miljoonaa euroa vuonna 2021).
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
96
22. Johdannaiset ja kiinteäehtoiset sitoumukset
Vastaavaa
Vastattavaa
milj. EUR
Käypä arvo
(1)
Nimellisarvo
(2)
Käypä arvo
(1)
Nimellisarvo
(2)
2022
Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojat
Valuuttatermiinit
–
3 509
-9
1 103
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus
Valuuttatermiinit
77
1 775
-30
1 034
Ostetut valuuttaoptiot
2
173
–
–
Polttoainejohdannaiset
2
33
–
–
Käyvän arvon suojaus
Koronvaihtosopimukset
–
–
-99
2 500
Valuuttatermiinit
19
393
-163
1 981
Kiinteäehtoiset sitoumukset
117
1 842
-28
384
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset
(3)
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
–
–
-123
938
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka arvostetaan
käypään arvoon tuloslaskelmassa
Valuuttatermiinit
86
5 625
-72
6 968
Ostetut valuuttaoptiot
–
18
–
–
Kytketyt johdannaiset
(4)
51
2 495
–
–
Muut johdannaiset
2
5
–
–
Yhteensä
356
15 868
-524
14 908
2021
Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojat
Valuuttatermiinit
1
1 568
-11
1 394
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus
Valuuttatermiinit
28
1 521
-47
1 571
Ostetut valuuttaoptiot
–
7
–
–
Käyvän arvon suojaus
Koronvaihtosopimukset
–
185
–
–
Valuuttatermiinit
22
577
-80
2 182
Kiinteäehtoiset sitoumukset
58
2 069
-11
397
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset
(3)
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
15
265
-68
441
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka arvostetaan
käypään arvoon tuloslaskelmassa
Valuuttatermiinit
74
6 432
-23
6 390
Ostetut valuuttaoptiot
–
10
–
–
Muut johdannaiset
2
25
–
–
Yhteensä
200
12 659
-240
12 375
(1) Sisällytetty konsernitaseessa muihin lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin ja kiinteäehtoisiin sitoumuksiin sekä muihin lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin ja kiinteäehtoisiin sitoumuksiin.
(2)
Sisältää bruttomääräiset nimellisarvot kaikista sellaisista sopimuksista, joita ei ole vielä suoritettu tai peruttu. Nimellisarvot eivät välttämättä yksin tarkasteltuna anna kuvaa riskiasemasta, koska joitakin
sopimuksia voidaan netottaa toisilla sopimuksilla.
(3)
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset on määritetty osin käyvän arvon ja osin ennakoitujen rahavirtojen suojausinstrumenteiksi.
(4)
Kytketyt johdannaiset liittyvät asiakassopimuksiin.
97
Tilinpäätös
23. Osakeperusteiset maksut
Osakepohjaisista kannustinohjelmista aiheutuneet kulut olivat yhteensä 149 miljoonaa euroa vuonna 2022 (118 miljoonaa euroa vuonna 2021
ja 76 miljoonaa euroa vuonna 2020).
Aktiiviset osakepohjaiset kannustinjärjestelmät instrumenteittain
Tulosperusteiset osakepalkkiot
Ehdolliset osakepalkkiot
Ulkona olevat
tulosperusteiset
osakepalkkiot
(tavoitemäärä)
Myöntämispäivän
käyvän arvon
painotettu keskiarvo
EUR
(1)
Ulkona olevat
ehdolliset
osakepalkkiot
Myöntämispäivän
käyvän arvon
painotettu keskiarvo
EUR
(1)
1.1.2020
91 225 523
3 275 175
Myönnetty
38 753 394
2,63
3 830 700
3,06
Menetetty
-4 752 172
-1 100 107
Oikeus syntynyt
(2)
-25 754 552
-1 478 175
31.12.2020
99 472 193
4 527 593
Myönnetty
17 749 650
5,11
25 046 200
5,05
Menetetty
-5 783 031
-783 950
Oikeus syntynyt
(2)
-31 611 804
-2 026 150
31.12.2021
79 827 008
26 763 693
Myönnetty
12 661 300
3,49
32 238 100
4,15
Menetetty
-2 450 396
-1 695 734
Oikeus syntynyt
(2)
-26 290 064
-2 778 431
31.12.2022
63 747 848
54 527 628
(1)
Vuoden 2019 tulosperusteisten osakepalkkioiden ja kaikkien ehdollisten osakepalkkioiden käyvät arvot arvioidaan Nokian osakkeen myöntämispäivän markkinahinnan perusteella vähennettynä
ansaintajakson aikana maksettaviksi oletettujen osinkojen nykyarvolla. Vuosien 2020-2022 tulosperusteisten osakepalkkioiden käypä arvo arvioidaan Nokian osakkeen ansaintajakson päätösajankohdan
osinko-oikaistun markkinahinnan ja tavoitemaksutasojen perusteella.
(2)
Tulosperusteiset osakepalkkiot (tavoite), joihin on syntynyt oikeus, on kerrottu kyseisen osakepalkkio-ohjelman vahvistetulla palkkiolla (prosentuaalinen määrä tavoitteesta), kun lasketaan maksettavaksi
tulevien Nokian osakkeiden määrä.
Tulosperusteiset osakepalkkiot
Vuonna 2022 Nokian ulkona olevat tulosperusteiset osakepalkkiot on myönnetty vuosina 2019, 2020, 2021 ja 2022. Vuoden 2019
tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman perusteella myönnettyihin osakkeisiin syntyi oikeus 1.1.2022. Vuodesta 2021 alkaen tulosperusteisia
osakepalkkioita myönnettiin rajoitetummin vain ylemmän tason työntekijöille ja johtajille.
Vuosina 2020, 2021 ja 2022 myönnetyissä tulosperusteisissa osakepalkkioissa on kolmen vuoden ansaintajakso, jonka jälkeen Nokian todellista
osakkeen kokonaistuottoa verrataan osakkeen kokonaistuottotavoitteeseen, kun määritetään palkkiona maksettavien Nokian osakkeiden
lukumäärää. Osakkeen kokonaistuotto lasketaan tulosperusteisten osakepalkkioiden ansaintajakson aikaisen Nokian osakekurssin kasvun
perusteella, oikaistuna mahdollisten maksettavaksi päätettyjen osinkojen määrällä. Vuosina 2020, 2021 ja 2022 myönnetyt osakepalkkiot
eivät sisällä vähimmäispalkkiotakuuta.
Globaalit tulosperusteiset osakepalkkio-ohjelmat 31.12.2022:
Ohjelma
Liikkeeseen lasketut
tulosperusteiset
osakepalkkiot (tavoite)
Vahvistettu palkkio
(% määrä tavoitteessa)
Suorituskausi
Maksuvuosi
2019
–
53
2019-2021
2022
2020
34 192 094
–
2020-2023
2023
2021
16 957 154
–
2021-2023
2024
2022
12 598 600
–
2022-2024
2025
Ehdolliset osakepalkkiot
Vuonna 2022 Nokialla on liikkeelle laskettuja ehdollisia osakkeita liittyen vuosien 2019, 2020, 2021 ja 2022 palkkioihin. Vuodesta 2021 alkaen
Nokia on myöntänyt ehdollisia osakepalkkioita valituille työntekijöille ensisijaisena osakepalkkiomenetelmänä. Ehdolliset osakepalkkiot edustavat
Nokian velvoitetta antaa ohjelmiin oikeutetuille osallistujille Nokian osakkeita myöhempänä ajankohtana edellyttäen, että ennalta määritetyt
työsuhdetta koskevat ehdot saavutetaan. Ehdollisiin osakkeisiin ansaitaan oikeus myöntämisen kolmantena vuosipäivänä tai myöntämishetkellä
määritetyn porrastetun ansaintajakson mukaisesti yhdessä tai useammassa erässä. Työntekijä pääsääntöisesti menettää ehdolliset
osakepalkkionsa, mikäli hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen soveltuvan erän tai erien sitouttamiskausien päättymistä.
Työntekijöiden osakesäästöohjelma
Nokia tarjoaa vapaaehtoista työntekijöiden osakesäästöohjelmaa Nokian työntekijöille. Työntekijät voivat 12 kuukauden säästökauden ajan
käyttää kuukausittain osan verojen jälkeisestä palkastaan Nokian osakkeiden hankkimiseen. Nokia antaa kullekin ohjelmaan osallistuvalle
työntekijälle yhden lisäosakkeen jokaista sellaista kahta ostettua osaketta kohden, jotka työntekijällä on hallussaan, kun osakesäästöohjelman
säästökausi päättyy. Vuonna 2022 annettiin 5 243 560 osaketta vuoden 2021 työntekijöiden osakesäästöohjelmaan osallistuneille työntekijöille
(4 851 070 osaketta vuoden 2020 osakesäästöohjelmasta vuonna 2021 ja 6 340 859 osaketta vuoden 2019 osakesäästöohjelmasta vuonna 2020).
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
98
24. Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Maksupohjaiset järjestelyt
Maksupohjaisiin järjestelyihin liittyvistä maksusuorituksista konsernin tuloslaskelmaan kirjatut kulut olivat 241 miljoonaa euroa vuonna 2022
(223 miljoonaa euroa vuonna 2021 ja 209 miljoonaa euroa vuonna 2020).
Etuuspohjaiset järjestelyt
Nokian merkittävimmät etuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat Yhdysvalloissa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Yhdessä ne kattavat 91 % Nokian
etuuspohjaisesta velvoitteesta (91 % vuonna 2021) ja 90 % Nokian järjestelyihin kuuluvien varojen kokonaismäärästä (91 % vuonna 2021).
Etuuspohjaiset velvoitteet, järjestelyjen varojen käyvät arvot, omaisuuserän enimmäismäärän vaikutukset sekä etuuspohjaisten järjestelyjen
nettomäärä 31.12.:
2022
2021
milj. EUR
Etuuspohjainen
velvoite
Järjestelyn
varojen käypä
arvo
Omaisuuserän
enimmäismäärän
vaikutus
Etuuspohjaisen
järjestelyn
nettomäärä
Etuuspohjainen
velvoite
Järjestelyn
varojen käypä
arvo
Omaisuuserän
enimmäismäärän
vaikutus
Etuuspohjaisen
järjestelyn
nettomäärä
Yhdysvallat eläkkeet
-12 340
17 726
–
5 386
-14 892
20 987
–
6 095
Yhdysvallat eläköitymisen
jälkeiset järjestelyt
-1 615
637
–
-978
-2 015
759
–
-1 256
Saksa
-1 957
1 179
–
-778
-2 630
1 295
–
-1 335
Iso-Britannia
-730
942
–
212
-1 235
1 652
–
417
Muut
-1 670
2 207
-84
453
-1 932
2 435
-92
411
Yhteensä
-18 312
22 691
-84
4 295
-22 704
27 128
-92
4 332
Yhdysvallat
Nokialla on Yhdysvalloissa merkittäviä etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä sekä merkittävä eläköitymisen jälkeinen sosiaalietuusjärjestely (OPEB),
josta maksetaan terveydenhuollon etuuksia ja henkivakuutusturvaa eläköitymisen jälkeen.
Eläkkeet
Eläkejärjestelyt sisältävät sekä perinteisiä palvelussuhteeseen perustuvia ohjelmia että rahamaksuihin perustuvia järjestelyjä.
Kuukausipalkkaisille ammattiliittoihin kuulumattomille työntekijöille tarjotaan rahamaksuihin perustuvia järjestelyjä. Kaikki muut vanhat ohjelmat,
mukaan lukien palvelussuhteeseen perustuvat ohjelmat jäädytettiin 31.12.2009 mennessä. Entisille ammattiliittoihin kuuluneille työntekijöille
Nokia ylläpiti kahta perinteistä palvelussuhteeseen perustuvaa etuuspohjaista järjestelyä. 31.12.2021 nämä kaksi järjestelyä fuusioitiin.
Eläköitymisen jälkeiset järjestelyt
Eläköitymisen jälkeisiä sosiaalietuusjärjestelyjä ylläpidetään tietyille eläköityneille entisille työntekijöille. Communications Workers of America
(CWA) ja International Brotherhood of Electrical Workers (IBEW) -ammattiliittojen kanssa on olemassa sopimus, jonka mukaisesti eläköitymisen
jälkeisiä terveydenhuollon etuuksien ja henkivakuutusturvan tarjoamista jatketaan niille työntekijöille, joita nämä kaksi ammattiliittoa aiemmin
edustivat. Tämä ammattiliittojen kanssa tehty sopimus uudistettiin vuonna 2020 ja umpeutuu 31.12.2027.
Saksa
Nokialla on Saksassa kaksi pääasiallista järjestelyä, jotka kattavat suurimman osan aktiivisista työntekijöistä: rahamaksuihin perustuva
Beitragsorientierte Altersversorgungs Plan (BAP) eläkejärjestely ja samankaltainen rahamaksuihin perustuva ohjelma (AVK Basis-/Matchingkonto)
entisille Alcatel-Lucentin työntekijöille. Yksittäiset etuudet ovat yleensä riippuvaisia etuuteen oikeuttavasta palkkatasosta, asemasta Nokian
organisaatiossa sekä palvelusvuosista. Nämä järjestelyt ovat osittain rahoitettuja etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä, joista maksettaville etuuksille
Nokia takaa vähimmäistuoton. BAP rahoitetaan NSN Eläkesäätiön (NSN Pension Trust e.V.) kautta. NSN Eläkesäätiö on juridisesti erillinen
konsernista ja hallinnoi järjestelyn varoja säätiösopimustensa mukaisesti.
Kaikki muut järjestelyt on aiemmin jäädytetty tai suljettu ja korvattu rahamaksuihin perustuvilla järjestelyillä. Etuuksia maksetaan vuosittaisina
erinä, kuukausittaisina vanhuuseläkkeinä tai eläköitymisen yhteydessä kertynyttä eläkettä ja taattua korkoa vastaavina kertakorvauksina.
Iso-Britannia
Nokia ylläpitää Isossa-Britanniassa yhtä eläkesäätiötä ”Nokia Retirement Plan for former NSN & ALU employees” vuonna 2019 tapahtuneessa
fuusiossa, jossa jäsenten etuudet siirrettiin Alcatel-Lucentin eläkesäätiöön. Yhdistetyssä säätiössä on maksuilla hankittava osuus, joka takaa
tietyn vähimmäiseläkkeen (GMP), ja lopulliseen palkkaan perustuvia osuuksia, jotka kaikki on suljettu uusilta maksuilta ja etuuksilta 30.4.2012
alkaen (Nokian entinen järjestely) ja 30.4.2018 alkaen (Alcatel-Lucentin entinen järjestely). Yksittäiset palkkaan perustuvat etuudet riippuvat
etuuksiin oikeuttavan palkan ja palkkioiden määrästä sekä palveluvuosista. Tietyn vähimmäiseläkkeen takaavan maksuilla hankittavan osuuden
etuudet perustuvat suurempaan seuraavista: taatun vähimmäiseläkkeen määrä eläköitymishetkellä tai työntekijän sijoitettuihin varoihin
perustuvan eläkkeen määrä. Nokia käyttää ulkoisen säätiön palveluja hallinnoidakseen yhdistettyjen eläkejärjestelyjen kaikkia sijoituksia.
99
Tilinpäätös
Vaikutus konsernitilinpäätökseen
Muutokset etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvossa, järjestelyjen varojen käyvissä arvoissa sekä omaisuuserän
enimmäismäärän vaikutukset
Muutokset etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvossa 31.12. päättyneillä tilikausilla:
2022
2021
milj. EUR
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat
eläköitymisen
jälkeiset
järjestelyt
Muut
eläkkeet
Yhteensä
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat
eläköitymisen
jälkeiset
järjestelyt
Muut
eläkkeet
Yhteensä
1.1.
-14 892
-2 015
-5 797
-22 704
-15 340
-2 039
-6 122
-23 501
Kauden työsuoritukseen
perustuvat menot
-113
–
-92
-205
-106
–
-90
-196
Korkokulut
-363
-50
-94
-507
-308
-41
-61
-410
Aiempaan työsuoritukseen
perustuvat menot
–
–
2
2
-5
–
22
17
Eläkevastuiden täyttämiset
–
–
54
54
–
–
38
38
Yhteensä
-476
-50
-130
-656
-419
-41
-91
-551
Uudelleenmäärittämisestä
johtuvat erät:
Väestötilastollisten
oletusten muutoksesta
johtuva tappio/voitto
–
-6
2
-4
-7
6
-12
-13
Taloudellisten oletusten
muutoksista johtuva
voitto/tappio
2 689
398
1 447
4 534
640
82
267
989
Kokemusperusteiset
tappiot/voitot
-159
-12
-149
-320
75
-1
-44
30
Yhteensä
2 530
380
1 300
4 210
708
87
211
1 006
Muuntoerot
-869
-114
54
-929
-1 184
-157
-135
-1 476
Maksusuoritukset
järjestelyyn osallistuvilta
–
-59
-35
-94
–
-71
-27
-98
Maksetut etuudet
1 367
253
240
1 860
1 343
219
240
1 802
Muut
–
-10
11
1
–
-13
127
114
Yhteensä
498
70
270
838
159
-22
205
342
31.12.
-12 340
-1 615
-4 357
-18 312
-14 892
-2 015
-5 797
-22 704
Etuuspohjaisten
velvoitteiden keston
painotettu keskiarvo
(vuosina)
7,6
8,7
9,3
8,1
9,1
10,1
12,6
10,1
Velvoitteiden nykyarvo sisältää 14 330 miljoonaa euroa (16 788 miljoonaa euroa vuonna 2021) täysin rahastoituja velvoitteita, 3 009 miljoonaa
euroa (4 723 miljoonaa euroa vuonna 2021) osittain rahastoituja velvoitteita sekä 973 miljoonaa euroa (1 193 miljoonaa euroa vuonna 2021)
rahastoimattomia velvoitteita.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
100
Muutokset järjestelyjen varojen käyvissä arvoissa 31.12. päättyneillä tilikausilla:
2022
2021
milj. EUR
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat
eläköitymisen
jälkeiset
järjestelyt
Muut
eläkkeet
Yhteensä
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat
eläköitymisen
jälkeiset
järjestelyt
Muut
eläkkeet
Yhteensä
1.1.
20 987
759
5 382
27 128
19 869
459
5 360
25 688
Korkotuotot
517
18
87
622
411
12
56
479
Hallintokulut ja korko
omaisuuserän
enimmäismäärälle
-18
–
-5
-23
-16
–
-5
-21
Eläkevastuiden täyttämiset
–
–
-44
-44
–
–
-42
-42
Yhteensä
499
18
38
555
395
12
9
416
Uudelleenmäärittämisestä
johtuvat erät:
Järjestelyyn kuuluvien
varojen tuotto
lukuun ottamatta
korkotuottoon
sisältyviä eriä
-3 577
-110
-959
-4 646
760
47
46
853
Yhteensä
-3 577
-110
-959
-4 646
760
47
46
853
Muuntoerot
1 271
38
-66
1 243
1 625
50
159
1 834
Maksusuoritukset:
Työnantajilta
28
9
47
84
25
-6
60
79
Järjestelyyn osallistuvilta
–
59
35
94
–
71
27
98
Maksetut etuudet
-1 367
-253
-138
-1 758
-1 343
-219
-147
-1 709
Section 420 -siirto
(1)
-117
117
–
–
-348
348
–
–
Muut
2
–
-11
-9
4
-3
-131
-130
Yhteensä
-183
-30
-133
-346
-37
241
-33
171
31.12.
17 726
637
4 328
22 691
20 987
759
5 382
27 128
(1
Section 420 -siirto. Katso kuvaus Tulevat rahavirrat -osiosta.
Muutokset omaisuuserän enimmäismäärän vaikutuksessa 31.12. päättyneillä tilikausilla:
2022
2021
milj. EUR
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat
eläköitymisen
jälkeiset
järjestelyt
Muut
eläkkeet
Yhteensä
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat
eläköitymisen
jälkeiset
järjestelyt
Muut
eläkkeet
Yhteensä
1.1.
–
–
-92
-92
-1 125
–
-70
-1 195
Korkokulut
–
–
–
–
-22
–
–
-22
Uudelleenmäärittämisestä
johtuvat erät:
Omaisuuserän
enimmäismäärän
muutos lukuun
ottamatta korkokuluun
sisältyviä eriä
–
–
12
12
1 198
–
-17
1 181
Muuntoerot
–
–
-4
-4
-51
–
-5
-56
31.12.
–
–
-84
-84
–
–
-92
-92
Etuuspohjaisten järjestelyjen nettomäärä yhteensä 31.12. päättyneillä tilikausilla:
2022
2021
milj. EUR
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat
eläköitymisen
jälkeiset
järjestelyt
Muut
eläkkeet
Yhteensä
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat
eläköitymisen
jälkeiset
järjestelyt
Muut
eläkkeet
Yhteensä
31.12.
5 386
-978
-113
4 295
6 095
-1 256
-507
4 332
Koostuu:
Etuuspohjaiset eläkevarat
5 658
–
1 096
6 754
6 422
–
1 318
7 740
Etuuspohjaiset eläkkeet ja
muut työsuhteen
päättymisen jälkeiset
etuudet
-272
-978
-1 209
-2 459
-327
-1 256
-1 825
-3 408
101
Tilinpäätös
Omaisuuserän enimmäismäärän rajoitus
Nokia voi kirjata rahastoidun ylijäämän niiltä osin kuin se vastaa hyödynnettävissä olevaa taloudellista etua joko maksujen palautuksina
järjestelystä tai vastaisten järjestelyyn suoritettavien maksujen vähennyksenä. Vuonna 2021 Nokia muutti kaikkien kolmen etuuspohjaisen
eläkejärjestelynsä ehtoja Yhdysvalloissa siten, että lopetettaessa järjestely vastuiden kattamisen jälkeen eläkerahastoon jäljelle jäävä ylijäämä
jaetaan Nokialle. Tämän muutoksen seurauksena Nokia kirjasi vuonna 2021 omaisuuserien enimmäismäärän vaikutuksen alentumisen
1 369 miljoonalla eurolla.
Muutokset omaisuuserän enimmäismäärän rajoituksessa kirjataan konsernin laajaan tuloslaskelmaan lukuun ottamatta eriä, jotka on kirjattu
korkokuluihin. Vuonna 2022 Nokia kirjasi omaisuuserän enimmäismäärää koskevana rajoituksena 84 miljoonaa euroa (92 miljoonaa euroa
vuonna 2021).
Tuloslaskelmaan kirjattu
Konsernin tuloslaskelmaan kirjattu 31.12. päättyneillä tilikausilla:
milj. EUR
2022
2021
2020
Kauden työsuoritukseen perustuvat menot
(1)
205
196
211
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat menot
(1)
-2
-17
-63
Korot, netto
(2)
-92
-26
–
Eläkevastuiden täyttämiset
(1)
-10
4
5
Yhteensä
101
157
153
(1) Sisältyy liiketoiminnan kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.
(2) Sisältyy rahoituskuluihin konsernin tuloslaskelmassa.
Laajaan tuloslaskelmaan kirjattu
Muihin laajan tuloslaskelman eriin kirjattu 31.12. päättyneillä tilikausilla:
milj. EUR
2022
2021
2020
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto lukuun ottamatta korkotuottoon sisältyviä eriä
-4 646
853
2 476
Väestötilastollisten oletusten muutoksesta johtuva tappio/voitto
-4
-13
288
Taloudellisten oletusten muutoksista johtuva voitto/tappio
4 534
989
-2 007
Kokemusperusteiset tappiot/voitot
-320
30
100
Omaisuuserän enimmäismäärän muutos lukuun ottamatta korkokuluun sisältyviä eriä
12
1 181
-233
Yhteensä
-424
3 040
624
Vakuutusmatemaattiset oletukset ja herkkyysanalyysi
Vakuutusmatemaattiset oletukset
Tulevaa kuolevuutta koskevat oletukset on määritetty kunkin maan julkaistuihin tilastoihin ja kokemukseen pohjautuvan aktuaarisen
neuvonnan perusteella.
Merkittävimmissä järjestelyissä käytetyt diskonttauskorot ja kuolevuustaulukot:
Diskonttauskorko %
Kuolevuustaulukot
2022
2021
2022
Yhdysvallat
4,9
2,4
Pri–2012 w/MP–2020 mortality projection scale
Saksa
3,7
0,9
Heubeck 2018G
Iso-Britannia
(1)
4,8
1,9
CMI 2021
Kaikkien maiden painotettu keskiarvo
4,7
2,2
(1)
Taulukkoja on oikaistu 1,5 %:n pitkäaikaisella positiivisella kehityksellä.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
102
Etuuspohjaisen velvoitteen määrittämisessä käytetyt pääasialliset vakuutusmatemaattiset oletukset (ilmoitettu painotettuina keskiarvoina),
ja herkkyys muutoksille pääasiallisissa oletuksissa:
2022
2021
Oletuksen
muutos
Oletuksen
kasvun
vaikutus
(1)
milj. EUR
Oletuksen
vähennyksen
vaikutus
(1)
milj. EUR
Diskonttauskorko nykyarvojen määrittämiseksi
4,7 %
2,2 %
1,0 %
1 319
-1 541
Eläkkeiden kasvuvauhti
2,2 %
0,4 %
1,0 %
-261
218
Inflaatio
2,1 %
1,8 %
1,0 %
-235
206
Elinajanodote
87-89 vuotta
87-88 vuotta
1 vuotta
-758
705
(1) Positiivinen muutos tarkoittaa etuuspohjaisen velvoitteen vähentymistä ja negatiivinen muutos tarkoittaa etuuspohjaisen velvoitteen kasvua.
Herkkyysanalyysi
Kun lasketaan etuuspohjaisen velvoitteen herkkyyttä suhteessa merkittäviin vakuutusmatemaattisiin oletuksiin, etuuspohjaisen velvoitteen
nykyarvo määritetään ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää (projected unit credit method) käyttämällä. Herkkyysanalyysi
perustuu yhden oletuksen muutokseen samalla kun muut oletukset pysyvät muuttumattomina, mikä ei välttämättä anna oikeaa kuvaa
muutosten todellisista vaikutuksista. Jos useampi oletus muuttuisi samanaikaisesti, näiden muutosten yhteisvaikutus ei välttämättä olisi
sama kuin yksittäisten muutosten summa. Jos oletukset muuttuvat eri tasolle kuin esitetyt, vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen ei ole
välttämättä lineaarinen. Kun etuuspohjaista velvoitetta lasketaan oletusten nostaminen ja laskeminen ei vaikuta symmetrisesti etuuspohjaiseen
velvoitteeseen, mikä johtuu pääosin korkoa korolle -vaikutuksesta tulevan etuuden nykyarvoa määritettäessä.
Sijoitusstrategiat
Nokian eläkesijoitustoiminnan tavoite on säilyttää tai parantaa järjestelyjen rahastoitua asemaa toteuttamalla sijoitusstrategiaa, joka maksimoi
tuottoa ja minimoi rahastoituun asemaan kohdistuvaa riskiä. Varojen allokaatiosuunnitelmaa laadittaessa otetaan huomioon useita tekijöitä
mukaan lukien, mutta niihin rajoittumatta, pitkän aikavälin riski- ja tuotto-odotus eri varallisuusluokille, järjestelyjen demografisia tekijöitä
koskevat nykyiset ja monivuotiset ennusteet, järjestelyistä suoritetut etuusmaksut, maksusuoritukset järjestelyihin ja järjestelyjen rahastoitu
asema. Paikallisten säätiöiden hallitusten vastuulla on tarvittaessa suorittaa varojen ja velkojen yhteensovittamiseen liittyviä selvityksiä
(Asset-Liability Management Study), järjestelyjen varojen sijoittamisen valvominen ja niihin liittyvien riskien seuranta ja hallinta yhtiön valvonnan
alaisuudessa ja paikallisia lakeja noudattaen. Varojen ja velkojen yhteensovittamiseen liittyvän selvityksen tulokset toteutetaan kunkin järjestelyn
tasolla erikseen.
Eläkesijoituksista vastaavat salkunhoitajat voivat käyttää markkinariskin hallinnoimiseen johdannaisia, joihin kuuluvat futuurit, termiinit, optiot ja
koronvaihtosopimukset. Sijoitusten tuottoa ja riskiprofiilia seurataan jatkuvasti sekä yksittäin että osana laajempaa portfoliota. Yksi riskeistä on
järjestelyn rahastoidun aseman aleneminen järjestelyn varojen ja/tai etuuspohjaisten velvoitteiden epäsuotuisan kehityksen seurauksena.
Varojen ja velkojen yhteensovittamisella pyritään tästä aiheutuvien riskien minimointiin.
Järjestelyjen varojen jakautuminen
2022
2021
milj. EUR
Noteeratut
Noteeraamatto-
mat
Yhteensä
%
Noteeratut
Noteeraamatto-
mat
Yhteensä
%
Oman pääoman ehtoiset
arvopaperit
1 086
–
1 086
5
1 359
–
1 359
5
Vieraan pääoman ehtoiset
arvopaperit
16 070
164
16 234
71
18 732
164
18 896
70
Vakuutussopimukset
–
790
790
4
–
981
981
4
Kiinteistöt
–
1 297
1 297
6
–
1 224
1 224
4
Lyhytaikaiset sijoitukset
482
–
482
2
1 646
–
1 646
6
Pääomasijoitukset ja muut
93
2 709
2 802
12
107
2 915
3 022
11
Yhteensä
17 731
4 960
22 691
100
21 844
5 284
27 128
100
Yhdysvaltojen järjestelyjen varat
Suurin osa Nokian Yhdysvaltojen eläkejärjestelyn varoista on pääeläkesäätiössä. Eläköitymisen jälkeisen järjestelyn (OPEB) varat ovat kahdessa
erillisessä säätiössä. Eläkkeiden ja Etuuksien Sijoituskomitea hyväksyy virallisesti tavoitellun varojen allokaation sallitun vaihteluvälin muutaman
vuoden välein ulkopuolisten neuvonantajien ja sisäisen sijoitusjohdon suorittaman varojen ja velkojen yhteensovittamiseen liittyvän selvityksen
valmistuessa. Yhdysvaltain eläkejärjestelyn varojen kokonaisportfoliossa 31.12.2022 sijoitukset ovat jakautuneet noin 20/80 oman pääoman
ehtoisten instrumenttien, mukaan lukien vaihtoehtoiset sijoitukset tätä tarkoitusta varten, ja vieraan pääoman ehtoisten arvopaperien välillä.
Lähes kaikilla lyhytaikaisilla sijoituksilla, mukaan lukien käteisvarat sekä oman ja vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, on toimivilla markkinoilla
noteeratut markkinahinnat. Oman pääoman ehtoiset arvopaperit sisältävät sijoituksia osakerahastoihin ja suoria sijoituksia, joilla on noteeratut
markkinahinnat toimivilla markkinoilla. Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit ovat suoria sijoituksia valtioiden ja yritysten joukkovelkakirjoihin
sekä sijoituksia korkorahastoihin, joilla on noteeratut markkinahinnat toimivilla markkinoilla. Vakuutussopimukset ovat kunkin maan paikallisen
lainsäädännön puitteissa laadittuja tavanmukaisia eläkevakuutussopimuksia. Kiinteistösijoitukset ovat sijoituksia liikekiinteistöihin ja
kiinteistörahastoihin, jotka sijoittavat hajautetusti kiinteistöihin. Lyhytaikaiset sijoitukset ovat likvidejä varoja tai käteistä rahaa, jotka pidetään
vain hyvin lyhyen ajanjakson ajan tavoiteltaessa taktista varojen uudelleenkohdistamista. Omaisuudenhoitajat määrittävät pääomasijoitusten
nettovarallisuusarvot (NAV) operatiivisten tulosten, diskontattujen tulevien kassavirtojen ja markkinapohjaisten verrokkien pohjalta. Vaihtoehtoiset
omaisuusluokat, kuten pääoma-, kiinteistö- ja absolute return -rahastot arvostetaan omaisuudenhoitajien raportoimien viimeisimpien saatavilla
olevien arvonmääritysten pohjalta, jotka Nokia edelleen arvioi, ja joita oikaistaan ottaen huomioon myöhemmät kassavirrat.
103
Tilinpäätös
Tulevat rahavirrat
Suoritukset
Nokia suorittaa maksuja eläke- ja muihin eläköitymisen jälkeisten etuuksien järjestelyihin mahdollistaakseen tulevia etuusmaksuja järjestelyyn
osallistuville. Rahastoinnin periaatteena on työsuhde-etuuksia koskevien lakien ja verolakien määrittelemien minimirahastointivaatimusten
täyttäminen sekä Nokian mahdollisesti tarkoituksenmukaisiksi arvioimien lisäsummien rahastointi. Suoritukset etuusjärjestelyihin tehdään
yksinomaan järjestelyjen osallistujien hyväksi. Työnantajan maksettavaksi tulevien suoritusten odotetaan olevan 79 miljoonaa euroa vuonna 2023.
Yhdysvaltojen eläkejärjestelyt
Rahastointimenetelmät
Yhdysvaltojen kolmen merkittävän eläkejärjestelyn rahastointivaatimukset määräytyvät sovellettavan lainsäädännön, eli vuoden 1974 Employee
Retirement Income Security Act:in (ERISA), vuoden 1986 Internal Revenue Code:n ja Internal Revenue Service:n (IRS) säätämien säännösten
mukaan. Rahastointivaatimuksia määritettäessä ERISA sallii varojen arvostamisen markkina-arvoon tai keskimääräiseen arvoon tietyn ajanjakson
aikana ja velkojen arvostamisen perustuen vallitsevaan korkotasoon tai keskimääräisiin korkoihin tietyn ajanjakson aikana. Ammattiliittoihin
kuuluvien, niihin kuulumattomien sekä aiemmin ammattiliittoihin kuuluneiden eläkejärjestelyn osalta Nokia ei odota tulevaisuudessa
rahastointivaatimuksia säännöksiin perustuviin rahastointitarkoituksiin ottaen huomioon järjestelyn varojen jakautumisen ja varojen määrän
suhteessa velkojen määrään.
Työsuhteen päättymisen jälkeisten terveydenhuoltoetuuksien osalta sekä ammattiliittoihin kuulumattomien että aiemmin ammattiliittoon
kuuluneiden eläköityneiden etuuksille on asetettu yläraja 1.3.1990 tai sitä ennen eläköityneiden henkilöiden osalta. Etuusvelvoite, joka liittyy
tähän eläköityneiden ryhmään, on 98 % koko Yhdysvaltain eläköityneiden terveydenhuoltovelvoitteen määrästä 31.12.2022. Yhdysvaltojen
hallituksen Medicare-ohjelma on ensisijainen maksaja 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien osalta, mikä tarkoittaa lähes kaikkia sellaisia
eläköityneitä, joita mainittu yläraja ei koske.
Section 420 -siirrot
U.S. Internal Revenue Code Section 420 (Section 420) sallii eläkejärjestelyn varojen siirron määriteltyjen rahastointivelvoitteiden raja-arvojen
ylittävältä osalta (eläkejärjestelyn ylijäämä) eläkejärjestelyn terveydenhuolto- ja henkivakuutusetuuksien kattamista varten hallinnoitaville
tileille tai toiselle näistä tileistä. Kuten Section 420:ssä on määritelty, eläkejärjestelyssä hallinnoitavia varoja voidaan käyttää eläköityneiden
työntekijöiden terveydenhuolto- ja henkivakuutusetuuksien, sekä heidän puolisoiden ja huollettavien henkilöiden terveydenhuoltoetuuksien
maksamiseen tai kyseisten kulujen korvaamiseen työnantajalle. Section 420:n pohjalta Nokian edellytetään jatkavan terveys- ja
henkivakuutusetujen tarjoamista tietyille eläkeläisryhmille sääntelyn edellyttämällä tasolla ja määrittämän ajanjakson (cost maintenance period)
verran. Nokia teki Section 420 -siirtoja yhteensä 117 miljoonaa euroa vuonna 2022 (348 miljoonaa euroa vuonna 2021). Section 420 on tällä
hetkellä määritetty päättyväksi 31.12.2032.
Etuusmaksut
Seuraavassa taulukossa esitetään odotettavissa olevat etuusmaksut eläke- ja eläköitymisen jälkeisten etuuksien järjestelyistä sekä muista
työsuhteen päättymisen jälkeisistä järjestelyistä vuoteen 2032 asti. Toteutuneet etuusmaksut voivat poiketa odotetuista etuusmaksuista.
Eläkejärjestelyt, Yhdysvallat
Eläköitymisen jälkeiset
järjestelyt, Yhdysvallat
Muut maat
Yhteensä
milj. EUR
Ehdot täyttävä
johdon
järjestely
Ehdot täyttävä
työntekijöiden
järjestely
Järjestelyt,
jotka eivät
täytä ehtoja
Ammattiliittojen
aiemmin
edustamien
järjestelyt
Ammattiliittoihin
kuulumattomien
järjestelyt
2023
1 282
243
27
100
58
297
2 007
2024
1 012
226
26
74
59
288
1 685
2025
963
213
25
67
60
291
1 619
2026
916
200
25
58
60
294
1 553
2027
869
186
24
51
60
292
1 482
2028-2032
3 652
747
105
348
303
1 563
6 718
Etuusmaksuja maksetaan järjestelyn varoista silloin, kun ne riittävät kattamaan etuusvelvoitteen. Nokia maksaa suoraan järjestelyn varat ylittävät
maksut. Vuonna 2023 odotetaan maksettavan suoria etuusmaksuja yhteensä 125 miljoonaa euroa.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
104
25. Myynnin jaksotukset ja muut velat
Pitkäaikainen
milj. EUR
2022
2021
Myynnin jaksotukset
(1)
–
305
Palkat ja sosiaaliturvamaksuvelat
46
46
Muut
57
85
Yhteensä
103
436
Lyhytaikainen
milj. EUR
2022
2021
Myynnin jaksotukset
(1)
–
155
Palkat ja sosiaaliturvamaksuvelat
1 669
1 780
ALV ja muut välilliset verot
328
349
Alennukset ilman suoritevelvoitetta
539
479
Asiakashankkeisiin liittyvät siirtovelat
466
517
Muut
617
660
Yhteensä
3 619
3 940
(1)
Vuoden 2021 pitkäaikaiset myynnin jaksotukset 305 miljoonaa euroa ja lyhytaikaiset myynnin jaksotukset 155 miljoonaa euroa liittyvät lisenssisopimukseen, jonka katsotaan olevan IFRS 15,
Myyntituotot asiakassopimuksista -standardin siirtymäsäännöissä määritelty kokonaan toteutettu sopimus. Joulukuussa 2022 lisenssinsaaja käytti sopimukseen sisältyvän option jatkaa lisenssijaksoa
lisensoitujen patenttien eliniän loppuun, jolloin lisenssi muuttui käytännössä pysyväksi lisenssiksi. Tämän seurauksena Nokia kirjasi kaiken Lisenssisopimukseen liittyvän jäljellä olevan myynnin tilikauden
2022 aikana. Katso liitetieto 6, Tulouttaminen.
Muut siirtovelat sisältävät jaksotettuja logistiikkakuluja, tutkimus- ja kehittämiskuluja, IT-kuluja, korko- ja rojaltikuluja sekä kuluja, jotka eivät
yksittäisinä erinä ole merkittäviä.
26. Varaukset
milj. EUR
Uudelleen-
järjestely-
varaukset
Takuu-
varaukset
Oikeudenkäynti-
ja Ympäristö-
varaukset
(2)
Projekti-
tappiot
Muut
Yhteensä
1.1.2022
312
254
251
235
517
1 569
Kirjattu tuloslaskelmaan:
Lisäykset
125
156
61
26
284
652
Peruutukset
–
-57
-12
-2
-98
-169
Kirjattu tuloslaskelmaan yhteensä
125
99
49
24
186
483
Käytetty tilikauden aikana
(1)
-245
-132
-56
-52
-134
-619
Muuntoerot ja muut
1
–
9
–
-8
2
31.12.2022
193
221
253
207
561
1 435
Pitkäaikaiset
63
20
153
138
248
622
Lyhytaikaiset
130
201
100
69
313
813
(1) Uudelleenjärjestelyvarausten käyttöön sisältyy siirtoja siirtovelkoihin, joista 58 miljoonaa euroa oli siirtoveloissa 31.12.2022.
(2) Ympäristövaraus oli 155 miljoonaa euroa vuonna 2022 (149 miljoonaa euroa vuonna 2021).
Uudelleenjärjestelyvaraus
Nokia kirjaa varauksen arvioiduista uudelleenjärjestelymenoista, kun yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma on tehty, johto on sen
hyväksynyt ja se on julkistettu. Uudelleenjärjestelymenot koostuvat pääosin henkilöstön uudelleenjärjestelykuluista. Muut merkittävät erät ovat
kiinteistöjen vuokrasopimusten päättämiseen liittyvät kulut sekä tiettyjen muiden välittömästi uudelleenjärjestelyihin liittyvien sopimusten
päättämisestä johtuvat kulut. 31.12.2022 uudelleenjärjestelyvaraus oli 193 miljoonaa euroa sisältäen henkilöstö- ja muita uudelleenjärjestelykuluja.
Varaus koostuu pääasiassa 25.10.2018 ja 16.3.2021 ohjelmajulkaisuihin liittyvistä eristä. Suurin osa uudelleenjärjestelyihin liittyvistä
kassavirroista odotetaan toteutuvan seuraavien kahden vuoden aikana.
Takuuvaraukset
Nokia kirjaa varauksen arvioiduista kuluista, jotka aiheutuvat tuotteiden korjaamisesta tai korvaamisesta takuuaikana, kun vastaavat tuotot
kirjataan. Varaus on arvio, joka perustuu historiallisiin korjaus- ja vaihtokuluihin. Takuuvaraukset tullaan oletettavasti käyttämään seuraavan
18 kuukauden kuluessa.
Oikeudenkäynteihin liittyvät varaukset ja ympäristövaraukset
Nokia kirjaa varauksen arvioiduista toteutuvista sovintoratkaisuista, jotka koskevat oikeudenkäyntejä. Nokia kirjaa myös varauksen maaperään,
pohjaveteen, pintaveteen ja sedimenttiin liittyvien ympäristövaikutusten korjaamisen arvioiduista menoista, kun Nokian oikeudelliseksi tai
tosiasialliseksi velvoitteeksi tulee korjata ympäristövahingot. Oikeudenkäynteihin liittyvien varausten ja ympäristövarausten käyttö on niiden
luonteen vuoksi epävarmaa ja jakaantuu yleensä usealle kaudelle. Katso liitetieto 27, Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet, jossa on esitetty
oikeudelliset asiat, jotka voivat mahdollisesti vaikuttaa Nokiaan.
105
Tilinpäätös
Projektitappiot
Nokia kirjaa varauksen tappiollisista sopimuksista, mikä perustuu joko menoihin, jotka kattavat sopimuksen tai menoihin, joilla sopimus voidaan
lakkauttaa, sen mukaan kumpi on pienempi. Tappiollinen sopimus on sopimus, jonka mukaisten velvoitteiden täyttäminen aiheuttaa väistämättä
menoja, jotka ylittävät sopimuksesta odotettavissa olevan taloudellisen hyödyn. Projektitappiovaraukset liittyvät asiakassopimuksiin ja ne
arvioidaan sopimustasolla. Suurin osa projektitappiovarauksista käytetään oletettavasti seuraavien kahden vuoden kuluessa.
Muut varaukset
Nokia kirjaa oikeudellisiin tai tosiasiallisiin velvoitteisiin liittyviä varauksia kuten varauksia sitovien ostosopimusten tappioista, välillisiin veroihin
liittyviä varauksia, Venäjän markkinoilta poistumiseen liittyviä kustannuksia, liiketoimintojen myynteihin liittyviä varauksia, henkilöstöön liittyviä
varauksia, jotka eivät ole uudelleenjärjestelyvarauksia, sekä hyödykkeiden käytöstä poistamiseen liittyviä velvoitteita varten tehtyjä varauksia.
Muut varaukset käytetään oletettavasti seuraavien kahden vuoden aikana.
27. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet
Sopimusvelvoitteet
milj. EUR
Alle 1 vuosi
1-3 vuotta
3-5 vuotta
Yli 5 vuotta
Yhteensä
Sitovat ostovelvoitteet 31.12.2022
(1)
5 308
391
118
79
5 896
(1)
Sisältää vaihto-omaisuuden ja palveluiden sitovat ostosopimukset ja ulkoistamisjärjestelyt.
Lisäksi Nokialla on sitovia vuokrasopimuksia, jotka eivät olleet vielä alkaneet 31.12.2022. Ei-purettavissa olevista vuokrasopimuksista
korkeintaan viiden vuoden kuluessa erääntyvät vuokramaksut ovat 31 miljoonaa euroa ja yli viiden vuoden kuluttua erääntyvät vuokramaksut
ovat 192 miljoonaa euroa.
Nokialla on vuokrasopimusvelkaan 31.12.2022 sisältymättömiä, mahdollisia tulevia diskonttaamattomia vuokramaksuja 807 miljoonaa euroa
(718 miljoonaa euroa vuonna 2021) jatko-optioista, jota ei ole arvioitu käytettävän, ja 15 miljoonaa euroa (48 miljoonaa euroa vuonna 2021)
mahdollisia vuokramaksuja päättämisoptioista, jotka odotetaan käytettävän.
Takaukset ja muut vastuusitoumukset
milj. EUR
2022
2021
Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta
Rahoituslaitosten antamat takaukset
Kaupalliset takaukset
(1)
1 238
1 281
Ei-kaupalliset takaukset
538
442
Yhtiötakaukset
(2)
Kaupalliset takaukset
(1)
504
457
Ei-kaupalliset takaukset
32
35
Rahoitussitoumukset
Asiakasrahoitussitoumukset
(3)
26
21
Venture fund -sitoumukset
(4)
433
137
(1)
Kaupallisissa takauksissa Nokia raportoi yhtiön tavanomaiseen liiketoimintaan liittyen Nokian asiakkaille sopimusvelvoitteiden täyttämiseksi annetut takaukset kuten tarjoustakaukset, toimitustakaukset
ja takuuajan takaukset.
(2)
Yhtiötakauksissa Nokia raportoi takaukset, jotka on annettu Nokian asiakkaille ja kolmansille osapuolille ja joissa Nokia on ensisijaisessa takausvastuussa.
(3)
Asiakasrahoitussitoumukset liittyvät asiakkaille myönnettyihin lainoihin. Sitoumuksen käytettävyys edellyttää, että lainanottaja pystyy noudattamaan sovittuja rahoitusehtoja ja liiketoimintaan liittyviä
muita ehtoja sekä noudattaa sovittuja hallinnollisia ehtoja. Lainat on yleensä tarkoitettu tietoliikenneverkkoinvestointien ja -palveluiden rahoittamiseen. Katso liitetieto 32, Rahoitusriskien hallinta.
(4)
Nokia on NGP Capitalin ja tiettyjen muiden teknologiaan sijoittavien rahastojen äänetön osakas, mihin liittyen se on sitoutunut pääomamaksuihin ja on oikeutettu rahavarojen jakoon kunkin
osakassopimuksen ja rahaston toiminnan mukaan. Tammikuussa 2022 Nokia sopi 400 miljoonan Yhdysvaltain dollarin pääomasijoitussitoumuksesta NGP Capitalin Fund V:een. Rahaston panostukset
yrityksiin, jotka kehittävät uusia teollisen toiminnan ja liiketoiminnan muutoksessa hyödynnettäviä 5G-käyttötapauksia, sopivat läheisesti Nokian näkemykseen teknologiajohtajuudesta ja Nokian
pyrkimykseen hyödyntää arvonmuodostuksen siirtymistä pilvipalveluihin mahdollisimman tehokkaasti. Alan tavanomaisen käytännön mukaisesti pääomasijoitukset suoritetaan venture fund-rahastoon
sen 10 vuoden elinkaaren aikana.
Yllä olevassa taulukossa esitetyt sitoumukset on esitetty suurimpaan mahdolliseen nimellisarvoonsa, eivätkä luvut kuvasta johdon odottamia
tuloksia.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
106
Oikeudelliset asiat
Jotkin konserniyhtiöistä ovat, ja hyvin todennäköisesti tulevat jatkossakin olemaan, osallisina erilaisissa oikeusprosesseissa ja tutkinnoissa,
joita syntyy ajoittain koskien immateriaalioikeuksia, tuotevastuita, myynti- ja markkinointikäytäntöjä, kaupallisia kiistoja, työsuhdeasioita sekä
laittomia irtisanomisia, kilpailuoikeudellisia kysymyksiä, arvopapereita, terveys- ja turvallisuuskysymyksiä, ympäristöä, verotusta, kansainvälistä
kauppaa, yksityisyydensuojaa sekä säännösten noudattamiseen liittyviä käytäntöjä. Näiden seurauksena Nokialle voi aiheutua merkittäviä
kustannuksia, joita vakuutussuoja ei välttämättä kata ja jotka voivat vaikuttaa liiketoimintaan ja maineeseen. Vaikka johto ei odotakaan niillä
oikeusprosesseilla, joista se on tällä hetkellä tietoinen, olevan olennaista haitallista vaikutusta Nokian taloudelliseen asemaan, riita-asioille on
ominaista, että niiden lopputulosta on vaikea ennakoida. Tästä syystä Nokia saattaa tulevaisuudessa olla tuomioistuinten päätösten kohteena
tai osapuolena vaateita koskevissa sovintoratkaisuissa, joilla voi olla olennaisia haitallisia vaikutuksia Nokian toiminnan tulokselle ja rahavirroille.
Oikeudenkäynnit ja käsittelyt
Työsuhdeasioihin liittyvä ryhmäkanne Brasiliassa
Nokia on vastaajana useissa vaateissa eri Brasilian työtuomioistuimissa. Kantajat ovat entisiä työntekijöitä, joiden sopimukset päättyivät Nokian
luovuttua tietyistä palvelusopimuksista. Vaateet koskevat lähinnä maksuja, jotka suoritettiin irtisanottujen työsopimusten mukaisesti tai niiden
yhteydessä. Nokia on saanut suurimman osan tapauksista ratkaistua joko sovintoratkaisuina tai tuomioistuinten päätöksillä.
Asbestiin liittyvä oikeudenkäynti Yhdysvalloissa
Nokia on vastaajana noin 300:ssa asbestiin liittyvässä riita-asiassa, jotka ovat eri oikeudenkäyntivaiheissa. Vaateet perustuvat tiloihin ja
urakoitsijoihin liittyviin vastuisiin sekä tuotevastuuseen. Vaateet liittyvät myös asianomistajien väitteisiin erilaisista diagnosoiduista sairauksista,
mukaan lukien, mutta ei ainoastaan, asbestoosi, keuhkosyöpä ja mesoteliooma.
Immateriaalioikeuksia koskevat oikeusprosessit
Continental
Vuonna 2019 Continental Automotive Systems (Continental) nosti FRAND (fair, reasonable and non-discriminatory) -lisensointia
ja kilpailunrajoittamista koskevat kanteet Nokiaa sekä muita osapuolia vastaan. Kilpailunrajoitusta koskevat vaatimukset hylättiin.
Vuonna 2022 päätöksestä tuli lopullinen Continentalin hävittyä tekemänsä valituksen ja uudelleenkäsittelypyynnön. Continental nosti
lisäksi sopimusrikkomusta ja FRAND-lisensointia koskevat kanteet Nokiaa vastaan vuonna 2021. Vuoden 2023 alussa Nokian vaatimus
hylätä kanteet hyväksyttiin osittain ja hylättiin osittain, ja toimet jäljellä olevien kanteiden osalta jatkuvat.
Oppo
Vuonna 2021 Nokia aloitti patenttioikeudenkäynnit Oppo-, OnePlus- ja Realme -yhtiöitä vastaan useissa maissa Aasiassa ja Euroopassa.
Oikeustoimissa on mukana yli 30 patenttia, jotka koskevat matkaviestintästandardeja sekä yhdistettävyyteen, käyttöliittymiin ja tietoturvaan
liittyviä teknologioita. Oppo vastasi nostamalla mitätöintikanteita koskien tiettyjä Nokian patentteja, useita Nokian laitteita koskevia
patentinloukkauskanteita Saksassa, Kiinassa ja Suomessa sekä kanteita Kiinassa Nokiaa vastaan essentiaalipatenttien lisensointikysymyksiä
koskien. Monien Nokian patenteista on vahvistettu olevan voimassa ja loukatun muun muassa Saksassa, Hollannissa ja Yhdistyneessä
kuningaskunnassa.
Vivo
Vuonna 2022 Nokia aloitti patenttioikeudenkäynnit Vivoa vastaan Saksassa ja useissa maissa Aasiassa. Vivo vastasi nostamalla useita
patenttiloukkauskanteita Nokian laitteita vastaan Saksassa ja Kiinassa. Vivo nosti myös Kiinassa kanteen Nokiaa vastaan liittyen
essentiaalipatenttien lisensointiin.
28. Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot
milj. EUR
2022
2021
2020
Oikaisut
(1)
Poistot
1 140
1 095
1 132
Osakeperusteiset maksut
149
108
76
Arvonalentumistappiot
152
40
246
Uudelleenjärjestelykulut
(2)
125
183
454
Muiden pitkäaikaisten sijoitusten tuotto
-27
-188
-61
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot, netto
-35
-59
-3
Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten tuloksesta
26
-9
-26
Rahoitustuotot ja -kulut
28
240
167
Tuloverot
-2 030
273
3 254
Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
26
30
28
Yhteensä
-446
1 713
5 267
(1) Oikaisut jatkuviin ja lopetettuihin liiketoimintoihin liittyen.
(2) Edustaa sitä osuutta konsernin tuloslaskelmaan kirjatuista uudelleenjärjestelykuluista, jolla ei ollut vaikutusta rahavirtaan.
107
Tilinpäätös
29. Konserniyhtiöt
Konsernin tytäryhtiöt 31.12.2022:
Rekisteröimisvaltio
Yhtiön nimi
Emoyhtiön
omistusosuus
%
Konsernin
omistusosuus
%
Suomi
Comptel Communications Oy
–
100,0
Comptel Oy
–
100,0
Nokia Innovations Oy
100,0
100,0
Nokia Investments Oy
100,0
100,0
Nokia Solutions and Networks Asset Management Oy
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Branch Operations Oy
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Oy
100,0
100,0
Nokia Technologies Oy
100,0
100,0
Nokia Teknologia Oy
100,0
100,0
Vertu Holdings Oy
100,0
100,0
Afganistan
Nokia Siemens Networks Afghanistan LLC
–
100,0
Alankomaat
Alcatel-Lucent RT International B.V.
–
50,0
Alcatel-Lucent Services International B.V.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks B.V.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Nederland B.V.
–
100,0
SRA Computer C.V.
–
100,0
Algeria
Nokia Algerie Sarl
–
100,0
Angola
Alcatel-Lucent Angola, Limitada
–
100,0
Arabiemiirikunnat
Alcatel Lucent Middle East North Africa DMCC
–
100,0
Nokia Solutions and Networks MEA FZ-LLC
–
100,0
Argentiina
Nokia Solutions and Networks Argentina S.A.
–
100,0
Armenia
Nokia Solutions and Networks CJSC
–
100,0
Australia
Nokia Services Pty Limited
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Australia Pty Ltd
–
100,0
Radio Frequency Systems Pty Limited
–
50,0
Azerbaidzan
Nokia Solutions and Networks Baku LLC
–
100,0
Bangladesh
Nokia Solutions and Networks Bangladesh Limited
–
100,0
Belgia
Nokia Bell NV
–
100,0
Bolivia
Nokia Solutions and Networks Bolivia S.A.
–
100,0
Bosnia-Hertsegovina
Nokia Solutions and Networks d.o.o. Banja Luka
–
100,0
Nokia Solutions and Networks d.o.o., Sarajevo
–
100,0
Brasilia
Alcatel Submarine Networks Brazil Ltda.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks do Brasil Telecomunicações Ltda.
–
100,0
RFS Brasil Telecomunicacoes Ltda
–
50,0
Bulgaria
Nokia Solutions and Networks EOOD
–
100,0
Chile
Nokia Solutions and Networks Chile Ltda.
–
100,0
Costa Rica
Alcatel Centroamerica S.A.
–
100,0
Nokia Costa Rica S.A.
–
100,0
Dominikaaninen tasavalta
Nokia Dominican Republic, S.A.S.
–
100,0
Ecuador
Nokia Solutions and Networks Ecuador S.A.
–
100,0
Egypti
Nokia Egypt S.A.E.
–
100,0
El Salvador
Nokia El Salvador, S.A. de C.V.
–
100,0
Espanja
Nokia Spain, S.A.
–
100,0
Nokia Transformation, Engineering & Consulting Services Spain S.L.U.
–
100,0
Etelä-Afrikka
Nokia Solutions and Networks South Africa Pty. Ltd.
–
100,0
Nokia South Africa (Pty) Ltd
–
69,9
Radio Frequency Systems Africa (Pty) Ltd
–
50,0
Etelä-Korea
Nokia Solutions and Networks Korea Ltd.
–
100,0
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
108
Rekisteröimisvaltio
Yhtiön nimi
Emoyhtiön
omistusosuus
%
Konsernin
omistusosuus
%
Filippiinit
Comptel Palvelut Philippines Inc.
–
100,0
Lucent Technologies Philippines Inc.
–
100,0
Nokia Shanghai Bell Philippines, Inc.
–
50,0
Nokia Solutions and Networks Philippines, Inc.
–
100,0
Nokia Technology Center Philippines, Inc.
–
100,0
Guatemala
Nokia Operations de Guatemala, S.A.
–
100,0
Honduras
Nokia Solutions and Networks Honduras, S.A.
–
100,0
Hongkong
Alcatel Submarine Networks Hong Kong Limited
–
100,0
Nokia Hong Kong Limited
–
100,0
Nokia Shanghai Bell (Hong Kong) Limited
–
50,0
OZ Communications HK Limited
–
100,0
Indonesia
P.T. Lucent Technologies Network Systems Indonesia
–
100,0
PT Nokia Solutions and Networks Indonesia
–
100,0
Intia
C-Dot Alcatel-Lucent Research Centre Private Limited
–
51,0
Comptel Communications India Private Limited
–
100,0
Nokia India Private Limited
100,0
100,0
Nokia Solutions and Networks India Private Limited
–
100,0
RFS India Telecom Private Limited
–
50,0
Iran
Pishahang Communications Networks Development Company
(Private Joint Stock)
–
90,0
Irlanti
Nokatus Insurance Company Designated Activity Company (DAC)
100,0
100,0
Nokia Ireland Limited
–
100,0
Iso-Britannia
Alcatel IP Networks Limited
–
100,0
Alcatel Submarine Networks UK Ltd
–
100,0
Alcatel-Lucent Centro Caribbean Holding Limited
–
100,0
Apertio Ltd.
–
100,0
Comptel Communications Holdings Limited
–
100,0
Comptel Communications Limited
–
100,0
IRIS Service Delivery UK Ltd
–
100,0
Mesaplexx Limited
–
100,0
Nokia Solutions and Networks UK Limited
–
100,0
Nokia Technologies (UK) Limited
–
100,0
Nokia UK Limited
–
100,0
R.F.S. (UK) Limited
–
50,0
STC
–
100,0
Symbian Limited
–
100,0
Israel
Nokia Solutions and Networks Ethernet Services Ltd.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Israel Ltd.
–
100,0
Italia
Nokia Solutions and Networks Italia S.p.A.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks S.p.A.
–
100,0
RFS Italia SRL
–
50,0
Itävalta
IRIS Telecommunication Austria GmbH
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Holding Österreich GmbH
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Österreich GmbH
–
100,0
Jamaika
Nokia Jamaica Limited
–
100,0
Japani
Nokia Innovations Japan G.K.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Japan G.K.
–
100,0
Kamerun
Societe de Telecommunication Camerounaise–Sotelcam
–
99,6
Kanada
Nokia Canada Inc.
–
100,0
Kap Verde
Alcatel-Lucent Submarine Networks (Cabo Verde), Lda
–
100,0
Kazakstan
“Nokia Solutions and Networks Kazakhstan” LLP
–
100,0
Kenia
Alcatel-Lucent East Africa Limited
–
100,0
109
Tilinpäätös
Rekisteröimisvaltio
Yhtiön nimi
Emoyhtiön
omistusosuus
%
Konsernin
omistusosuus
%
Kiina
Alcatel-Lucent Shanghai Bell Information Products Co., Ltd.
–
50,0
Hunan Huanuo Technology Co. Ltd.
–
50,0
Lucent Technologies Investment Co. Ltd.
–
100,0
Lucent Technologies Nanjing Telecommunications Co., Ltd.
–
100,0
Lucent Technologies Qingdao Telecommunications Systems Ltd.
–
51,0
Nokia (Shanghai) Enterprise Management Co., Ltd.
–
100,0
Nokia Networks (Chengdu) Co., Ltd.
–
50,0
Nokia Shanghai Bell Co., Ltd.(1)
–
50,0
Nokia Shanghai Bell Software Co., Ltd.
–
50,0
Nokia Solutions and Networks (Suzhou) Co., Ltd.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks (Suzhou) Supply Chain Service Co., Ltd.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Investment (China) Co. Ltd.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks System Technology (Beijing) Co., Ltd.
–
50,0
Nokia Technologies (Beijing) Co., Ltd.
–
100,0
RFS Radio Frequency Systems (Shanghai) Co., Ltd.
–
50,0
RFS Radio Frequency Systems (Suzhou) Co., Ltd.
–
50,0
Kolumbia
Nokia Solutions and Networks Colombia Ltda.
–
100,0
Kreikka
Nokia Solutions and Networks Hellas Single Member S.A.
–
100,0
Kroatia
Nokia Solutions and Networks d.o.o.
–
100,0
Kuwait
Nokia Solutions and Networks Kuwait W.L.L
–
49,0
Laosin demokraattinen tasavalta
Nokia Shanghai Bell Lao Sole Co. Ltd.
–
50,0
Latvia
Nokia Solutions and Networks SIA
–
100,0
Liettua
UAB Nokia Solutions and Networks
–
100,0
Malesia
Comptel Communications Sdn Bhd
–
100,0
Nokia Services and Networks Malaysia Sdn. Bhd.
–
100,0
Marokko
Nokia Solutions and Networks Morocco SARL
–
100,0
Meksiko
Nokia Operations de México S.A. de C.V.
–
100,0
Radio Frequency Systems de Mexico S.A. de C.V.
–
50,0
Moldova
“Nokia Solutions and Networks” S.R.L.
–
100,0
Myanmar
Nokia Solutions and Networks Myanmar Limited
–
100,0
Nicaragua
Lucent Technologies Nicaragua, S.A.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Nicaragua S.A.
–
100,0
Nigeria
Alcatel-Lucent Nigeria Limited
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Nigeria Ltd.
–
100,0
Norja
Alcatel Submarine Networks Norway AS
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Norge AS
–
100,0
Pakistan
Alcatel-Lucent Pakistan Limited
–
90,0
Nokia Solutions and Networks Pakistan (Private) Limited
–
100,0
Paraguay
Nokia Paraguay S.A.
–
100,0
Peru
Nokia Solutions and Networks Peru S.A.
–
100,0
Portugali
Alcatel-Lucent Portugal, S.A.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Portugal S.A.
–
100,0
Puerto Rico
Nokia Puerto Rico Inc.
–
100,0
Puola
IRIS Telecommunication Poland sp. z o.o.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Sp. z.o.o
–
100,0
Ranska
Alcatel Lucent
–
100,0
Alcatel Submarine Networks
–
100,0
Alcatel Submarine Networks Marine
–
100,0
Camilec
–
100,0
Evolium
–
100,0
IRIS Telecommunication France
–
100,0
Nokia Networks France
–
100,0
Nokia Participations
–
100,0
Nokia Participations Chine
–
100,0
Nokia Submarine Networks Holding
–
100,0
Radio Frequency Systems France
–
50,0
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
110
Rekisteröimisvaltio
Yhtiön nimi
Emoyhtiön
omistusosuus
%
Konsernin
omistusosuus
%
Romania
Nokia Networks S.R.L.
–
99,2
Ruotsi
Nokia Solutions and Networks AB
–
100,0
Saksa
Alcatel SEL Unterstützungs GmbH
–
100,0
ATG Germany GmbH
–
100,0
IRIS Telecommunication GmbH
–
100,0
Nokia Asset Verwaltungsgesellschaft mbH
–
100,0
Nokia Display Technics GmbH i.L.
–
100,0
Nokia Electronics Bochum GmbH i.L.
–
100,0
Nokia Kunststofftechnik GmbH i.L.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks GmbH & Co. KG
–
100,0
Nokia Solutions and Networks International Holding GmbH
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Management GmbH
–
100,0
Nokia Technology GmbH
–
100,0
Nokia Unterstützungsgesellschaft GmbH
–
100,0
Radio Frequency Systems GmbH
–
50,0
RFS Holding GmbH
–
50,0
Saudi-Arabia
Alcatel-Lucent Saudi Arabia Co., Ltd.
–
100,0
Nokia Arabia Limited
–
100,0
Senegal
Nokia West and Central Africa SA
–
100,0
Serbia
Nokia Solutions and Networks Serbia d.o.o. Beograd
–
100,0
Singapore
Nokia Solutions and Networks Singapore Pte. Ltd.
–
100,0
Radio Frequency Systems (S) Pte Ltd
–
50,0
Slovakia
Nokia Slovakia, a.s.
–
100,0
Slovenia
Nokia Solutions and Networks, telekomunikacijske resitve, d.o.o.
–
100,0
Sri Lanka
Nokia Solutions and Networks Lanka (Private) Limited
–
100,0
Sveitsi
Alcatel-Lucent Trade International AG
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Schweiz AG
–
100,0
Taiwan
Nokia Solutions and Networks Taiwan Co., Ltd.
–
100,0
Taiwan International Standard Electronics Limited
–
60,0
Tansania
Nokia Solutions and Networks Tanzania Limited
–
100,0
Tanska
Alcatel Submarine Networks Denmark ApS
–
100,0
Nokia Denmark A/S
–
100,0
Thaimaa
Lucent Technologies Networks (Thailand) Limited
–
27,0
Nokia (Thailand) Co., Ltd.
–
100,0
Tsekki
Nokia Solutions and Networks Czech Republic, s.r.o.
–
100,0
Tunisia
Nokia Solutions and Networks CCC
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Tunisia SA
–
100,0
Turkki
Alcatel Lucent Teletas Telekomunikasyon A.S.
–
65,0
IRIS Telekomünikasyon Mühendislik Hizmetleri A.S.
–
100,0
Nokia Solutions Networks Iletisim A.S.
–
100,0
Ukraina
LLC “Nokia Solutions and Networks Ukraine”
–
100,0
Unkari
Nokia Solutions and Networks Kft.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks TraffiCOM Kft.
–
99,0
Uruguay
Nokia Uruguay S.A.
–
100,0
Uusi-Seelanti
Nokia New Zealand Limited
–
100,0
Uzbekistan
Nokia Solutions and Networks Tashkent LLC
–
100,0
Valko-Venäjä
Nokia Solutions and Networks LLC
–
100,0
Venezuela
Alcatel de Venezuela C.A.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Venezuela C.A.
–
100,0
Venäjä
AO “Nokia Solutions and Networks”
–
100,0
Nokia Training Center
–
66,0
OOO “Nokia Solutions and Networks”
–
100,0
OOO “RTK–Network Technologies”
–
49,0
Vietnam
Alcatel-Lucent Vietnam Limited
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Technical Services Vietnam Company Limited
–
100,0
111
Tilinpäätös
Rekisteröimisvaltio
Yhtiön nimi
Emoyhtiön
omistusosuus
%
Konsernin
omistusosuus
%
Viro
Nokia Solutions and Networks OÜ
–
100,0
Yhdysvallat
Alcatel Submarine Networks USA Inc.
–
100,0
Alcatel-Lucent International Holdings Inc.
–
100,0
Bell Laboratories Inc.
–
100,0
Elenion Technologies LLC
–
100,0
Intellisync LLC
100,0
100,0
Lucent Technologies GRL LLC
–
100,0
MRAC, Inc.
–
100,0
Nassau Metals Corporation
–
100,0
Nokia Apps Distribution LLC
–
100,0
Nokia Federal Solutions LLC
–
100,0
Nokia Innovations US LLC
–
100,0
Nokia Investment Management Corporation
–
100,0
Nokia of America Corporation
–
100,0
Nokia US Holdings Inc.
–
100,0
Radio Frequency Systems, Inc.
–
50,0
SAC AE Design Group, Inc.
–
100,0
SAC Wireless of CA, Inc.
–
100,0
SAC Wireless, LLC
–
100,0
Western Electric Company Incorporated
–
100,0
Western Electric International Incorporated
–
100,0
Zyzyx, Inc.
–
100,0
(1)
(Nokia-konsernilla on 50 prosentin ja yhden osakkeen omistusosuus, yhtiön toinen omistaja on Kiinan hallituksen kontrolloima yhtiö, China Huaxin. Nokia Shanghai Bell Co., Ltd. on Nokia Shanghai Bell
-konsernin (NSB-konserni) emoyhtiö. Katso liitetieto 30, Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt.
Konsernin osakkuusyhtiöt 31.12.2022:
Rekisteröimisvaltio
Yhtiön nimi
Emoyhtiön
omistusosuus
%
Konsernin
omistusosuus
%
Suomi
HMD Global Oy
–
10,0
Alankomaat
MobiRail V.O.F.
–
50,0
Hongkong
TD Tech Holding Limited
–
51,0
Itävalta
TETRON Sicherheitsnetz Errichtungs-und BetriebsgmbH
–
35,0
Kiina
Alcatel Shenyang Telecommunication Co., Ltd.
–
27,5
Fujian FUNO Mobile Communication Technology Co., Ltd.
–
49,0
Shanghai Alcatel Network Support Systems Co., Ltd.
–
25,5
Zhejiang Bell Technical Co., Ltd.
–
20,0
Kuuba
Copal, S.A.
–
49,0
Nigeria
ITT Nigeria Limited
–
40,0
Ranska
Cibair
–
19,0
III–V LAB
–
40,0
Saksa
Logistics Warehousing Systems GmbH
–
20,0
Saudi-Arabia
Nokia Solutions and Networks Al-Saudia Co. Limited
–
49,0
Yhdysvallat
MobileMedia Ideas LLC
–
40,0
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
112
30. Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt
Nokian omistusosuus Nokia Shanghai Bellin emoyhtiöstä, Nokia Shanghai Bell Co., Ltd.:stä (NSB), on 50 prosenttia plus yksi osake ja China Huaxin
Post & Telecommunication Economy Development Center (China Huaxin) omistaa loput. Nokia käytti harkintaa arvioidessaan, että sillä on
määräysvalta NSB:ssä. Arviointi kattoi useita tekijöitä, mukaan lukien kyky nimittää johtohenkilöstö, päätöksenteko NSB:n toiminnan hallintaan
liittyen sekä Nokian altistuminen NSB:n muuttuville tuotoille.
Vuonna 2017 tehty sopimusjärjestely oikeuttaa China Huaxinin siirtämään omistusosuutensa NSB:ssä kokonaisuudessaan Nokialle ja
Nokian ostamaan China Huaxinin omistusosuus Nokialle myöhemmin suoritettavaa käteisvastiketta vastaan. Nokia kirjasi täten NSB:n
määräysvallattomille omistajille kuuluvan osuuden pois konsernitaseestaan ja kirjasi rahoitusvelan perustuen odotettavissa olevaan
käteismaksuun China Huaxinin omistusosuuden hankkimiseksi. Jos sopimusjärjestely raukeaa toteutumattomana 1.7.2023, Nokia kirjaa
rahoitusvelan pois taseesta ja kirjaa määräysvallattomille omistajille kuuluvan osuuden NSB:n nettovaroista siten, että niiden erotus kirjataan
omaan pääomaan.
Rahoitusvelan arvostus on monimutkaista, koska siihen sisältyy arvio option toteutushinnasta ja ylimääräisten käteisvarojen jakamisesta
option toteutushetkellä. Vuonna 2022 Nokia kirjasi 11 miljoonan euron voiton (33 miljoonan euron tappio vuonna 2021) rahoitustuottoihin ja
-kuluihin, mikä heijastaa muutosta odotettavissa olevassa käteismaksussa. 31.12.2022 odotettavissa oleva käteismaksu oli 482 miljoonaa euroa
(504 miljoonaa euroa vuonna 2021).
Nokia Shanghai Bell -konsernin taloudellisia tunnuslukuja
(1)
:
milj. EUR
2022
2021
Tiivistetty tuloslaskelma
Liikevaihto
(2)
1 316
1 174
Liiketappio
-149
-8
Tilikauden tappio
-148
-24
Tilikauden tappio
Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tappio
-148
-24
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus tappiosta
(3)
–
–
Tiivistetty tase
Pitkäaikaiset varat
487
575
Pitkäaikaiset velat
-129
-161
Pitkäaikaiset nettovarat
358
414
Lyhytaikaiset varat
(4)
1 939
2 144
Lyhytaikaiset velat
-1 185
-1 284
Lyhytaikaiset nettovarat
754
860
Nettovarallisuus
(5)
1 112
1 274
Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus
(3)
–
–
Tiivistetty rahavirtalaskelma
Liiketoiminnan nettorahavirta
38
143
Investointien nettorahavirta
-33
0
Rahoituksen nettorahavirta
-4
-82
Muuntoerot
-8
67
Nettorahavirta
-7
128
(1) Nokia Shanghai Bell -konsernin taloudelliset tiedot eivät sisällä Nokia Shanghai Bell -konsernin yhtiöiden välisiä sisäisiä liiketapahtumia, mutta ne sisältävät muut konsernin sisäiset liiketapahtumat.
(2) Sisältää 29 miljoonaa euroa (61 miljoonaa euroa vuonna 2021) myyntiä muille konserniyhtiöille.
(3) China Huaxinin kanssa solmittujen sopimusehtojen mukaisesti konserni ei kirjaa määräysvallattomille omistajille kuuluvaa osuutta NSB:stä.
(4) Sisältää yhteensä 725 miljoonaa euroa (733 miljoonaa euroa vuonna 2021) rahavaroja.
(5)
NSB:n voitonjakoon vaaditaan osakkeenomistajien erityinen päätös, joka on kahden kolmasosan enemmistön kannattama, kuitenkin aina niin, että vähintään 50 prosenttia jaettavissa olevasta voitosta
(verojen jälkeen) tulee jakaa vuosittain osinkona.
113
Tilinpäätös
31. Lähipiiriin liittyvät tapahtumat
Nokialla on lähipiiriin liittyviä tapahtumia eläkerahastojen, osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten kanssa sekä konsernin johdon ja hallituksen
kanssa. Liiketapahtumat ja saldot Nokian määräysvallassa olevien yritysten kanssa on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Katso liitetieto 2,
Merkittävät laskentaperiaatteet, ja liitetieto 29, Konserniyhtiöt.
Liiketoimet eläkerahaston kanssa
Nokialla on 37 miljoonan euron (40 miljoonaa euroa vuonna 2021) velka konsernin saksalaiselle eläkesäätiölle, Nokia Unterstützungsgesellschaft
mbH:lle, joka on erillinen juridinen yksikkö. Velan vuosikorko on 6 %, ja sen voimassaolo riippuu velkasuhteen osapuolista, joilla on oikeus
eräännyttää laina 90 päivän irtisanomisajalla. Laina sisältyy konsernitaseessa lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin. Katso lisätietoja Nokian
eläkejärjestelyistä liitetiedossa 24, Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet.
Liiketoimet osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten kanssa
milj. EUR
2022
2021
2020
Myynnit
74
87
115
Ostot
-127
-144
-177
Myyntisaamiset
36
45
31
Ostovelat
-26
-29
-26
Sijoitukset osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin ovat yksittäin tarkasteltuina epäolennaisia.
Johdon palkkiot
Toimitusjohtajan palkkiotiedot:
EUR
Peruspalkka/
palkkio
Tulospalkkiot
Osake-
perusteiset maksut
(1)
Eläkekulut
Yhteensä
(2)
2022
Pekka Lundmark
1 300 000
2 342 438
5 425 169
406 806
9 474 413
2021
Pekka Lundmark
1 300 000
2 975 781
4 263 505
589 873
9 129 159
2020
Pekka Lundmark, 1.8.2020 alkaen
541 667
573 068
1 063 164
211 050
2 388 949
Rajeev Suri, 31.7.2020 asti
(3)
759 365
945 697
1 276 825
341 591
3 323 478
(1)
Koostuu tuloslaskelmaan kirjatuista osakepohjaisten kannustinohjelmien kuluista.
(2)
Lisäksi toimitusjohtaja on saanut 113 850 euroa (35 731 euroa vuonna 2021 ja 80 244 euroa vuonna 2020) muita etuja, kuten matkapuhelin, autoetu, autonkuljettaja, matkustusavustus,
veroilmoitukseen liittyvä konsultointi sekä sairaus- ja työkyvyttömyysvakuutus.
(3)
Rajeev Surin jättäessä toimitusjohtajan tehtävänsä vuonna 2020, Nokia kirjasi 5 122 317 euroa työsuhteen päättymiseen liittyvä etuuksia hänen irtautumissopimuksensa ehtojen mukaisesti.
Vuonna 2021 Rajeev Surin irtautumissopimuksen ehtoja oikaistiin ja tulospalkkioperusteet vahvistettiin. Tämä johti 96 201 euron kulun kirjaamiseen vuoden 2021 tuloslaskelmaan.
Konsernin johtokunnan palkkiot tehtävässä olon ajalle:
milj. EUR
2022
2021
2020
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet
17
20
27
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
(1)
1
2
2
Osakeperusteiset maksut
13
12
9
Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet
(2)
1
–
10
Yhteensä
32
34
48
(1)
Johtokunnan jäsenet kuuluvat työntekijöiden paikalliseen eläkejärjestelmään siinä maassa, jossa he asuvat vakituisesti.
(2)
Sisältää sekä työsuhteen päättämiseen liittyviä maksuja että käteismaksuja mitätöidyistä osakepohjaisista kannustimista.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
114
Hallituksen palkkiot
Hallituksen jäsenille maksetut kokonaispalkkiot, joista varsinainen yhtiökokous on kyseisinä vuosina päättänyt:
2022
2021
2020
Vuosipalkkio
(1)
EUR
Kokous-
palkkio
(2)
EUR
Saadut
osakkeet
(3)
lukumäärä
Vuosipalkkio
(1)
EUR
Kokous-
palkkio
EUR
Saadut
osakkeet
(3)
lukumäärä
Vuosipalkkio
(1)
EUR
Kokous-
palkkio
EUR
Saadut
osakkeet
(3)
lukumäärä
Sari Baldauf, puheenjohtaja
440 000
–
36 217
440 000
–
43 711
440 000
5 000
48 523
Søren Skou,
varapuheenjohtaja
(4)
210 000
9 000
17 285
175 000
7 000
17 385
160 000
11 000
17 644
Bruce Brown
(4)(5)
210 000
17 000
17 285
200 000
7 000
19 868
190 000
22 000
20 953
Thomas Dannenfeldt
(4)(6)
200 000
9 000
16 462
185 000
7 000
18 378
175 000
–
19 299
Lisa Hook
(6)
185 000
7 000
15 227
–
–
–
–
–
–
Jeanette Horan
(5)(6)
195 000
–
16 050
185 000
7 000
18 378
175 000
20 000
19 299
Edward Kozel
(5)(6)
205 000
12 000
16 874
195 000
7 000
19 372
195 000
17 000
21 504
Elizabeth Nelson
–
–
–
–
–
–
175 000
17 000
19 299
Thomas Saueressig
(5)
180 000
7 000
14 816
–
–
–
–
–
–
Carla Smits-Nusteling
(6)
200 000
9 000
16 462
190 000
9 000
18 875
190 000
17 000
20 953
Olivier Piou
–
–
–
–
–
–
–
11 000
–
Kari Stadigh
–
–
–
200 000
7 000
19 868
185 000
11 000
20 401
Kai Öistämö
(5)
180 000
5 000
14 816
–
–
–
–
–
–
Yhteensä
2 205 000
75 000
1 770 000
51 000
1 885 000
131 000
(1)
Vuosipalkkiot muodostuvat palkkioista hallituksen jäsenenä toimimisesta sekä palkkioista valiokuntien puheenjohtajana ja jäsenenä toimimisesta.
(2)
Kokouspalkkiot sisältävät kaikki kokouspalkkiot toimikaudelta, joka päättyi 5.4.2022 pidettyyn varsinaiseen yhtiökokoukseen, sekä kokouspalkkiot, jotka kertyivät ja maksettiin vuonna 2022
toimikaudelta, joka alkoi samasta yhtiökokouksesta.
(3)
Noin 40 % vuosipalkkiosta maksetaan markkinoilta ostettuina Nokian osakkeina ja loput noin 60 % rahana.
(4)
Vuosipalkkiot vuonna 2022 sisältävät 30 000 euron palkkion Bruce Brownille henkilöstövaliokunnan puheenjohtajana sekä 15 000 euron palkkion Søren Skouille ja Thomas Dannenfeldtille
henkilöstövaliokunnan jäsenenä toimimisesta.
(5)
Vuosipalkkiot vuonna 2022 sisältävät 20 000 euron palkkion Edward Kozelille teknologiavaliokunnan puheenjohtajana sekä 10 000 euron palkkion Bruce Brownille, Jeanette Horanille, Thomas
Saueressigille, ja Kai Öistämölle teknologiavaliokunnan jäsenenä toimimisesta.
(6)
Vuosipalkkiot vuonna 2022 sisältävät 30 000 euron palkkion Carla Smits-Nustelingille tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimimisesta sekä 15 000 euron palkkion Thomas Dannenfeldtille,
Lisa Hookille, Jeanette Horanille ja Edward Kozelille tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimisesta.
Liiketoimet hallituksen ja johtokunnan kanssa
Konsernin johtokunnan ja hallituksen jäsenille ei myönnetty lainoja vuosina 2022, 2021 eikä vuonna 2020.
Toimitusjohtajan irtisanomista koskevat ehdot
Rajeev Suri jätti tehtävänsä Nokian toimitusjohtajana 31.7.2020. Nokian hallitus nimitti Pekka Lundmarkin Nokian toimitusjohtajaksi ja hän aloitti
uudessa tehtävässään 1.8.2020.
Toimitusjohtaja Pekka Lundmark voi päättää toimitusjohtajasopimuksen milloin tahansa 12 kuukauden irtisanomisajalla. Toimitusjohtaja on
oikeutettu saamaan Nokian harkinnan mukaisesti joko palkan ja luontoisedut irtisanomisaikana tai niitä vastaavan kertakorvauksen. Lisäksi
toimitusjohtaja on oikeutettu irtisanomisaikana mahdollisesti maksettavaksi tuleviin lyhyen tai pitkän aikavälin tulospalkkioihin. Tehtävien
päättymisen jälkeen hän menettää osakepalkkiot, jotka eivät vielä oikeuta maksuun.
Jos toimitusjohtaja päättää toimitusjohtajasopimuksen ja välimiesoikeuden lopullinen tuomio toteaa, että Nokia on syyllistynyt olennaiseen
sopimusrikkomukseen, toimitusjohtaja on oikeutettu enintään 12 kuukauden irtisanomisajan palkkaan, sisältäen vuotuisen peruspalkan,
luontoisedut ja vuotuisen tavoitteiden mukaisen tulospalkkion. Tehtävien päättymisen jälkeen hän menettää osakepalkkiot, jotka eivät vielä
oikeuta maksuun.
115
Tilinpäätös
32. Rahoitusriskien hallinta
Riskienhallinnan yleiset periaatteet
Meillä on systemaattinen ja strukturoitu riskienhallintakonsepti. Keskeiset riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan ensisijaisesti suhteessa
liiketoiminnan tavoitteisiimme, joko operatiivisessa toiminnassa tai kiinteänä osana strategista ja taloudellista suunnittelua. Riskienhallinta
kattaa strategiset, operatiiviset, taloudelliset, compliance- ja vahinkoriskit. Keskeisiä riskejä ja mahdollisuuksia analysoidaan, hallitaan ja
seurataan osana liiketoiminnan suorituskyvyn seurantaa. Nokian hallituksen tarkastusvaliokunnan hyväksymä riskienhallintapolitiikka edellyttää,
että riskienhallinta sisällytetään osaksi avainprosesseja. Yhtenä pääperiaatteena on, että vastuu riskienhallinnasta määräytyy liiketoimintavastuun
mukaan. Kaikilla työntekijöillä on kuitenkin vastuu tunnistaa, analysoida ja hallita riskejä oman roolinsa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla.
Riskienhallintakonseptimme perustuu sellaisten keskeisten riskien hallintaan, jotka saattavat estää meitä saavuttamasta tavoitteitamme,
sen sijaan, että pyrkisimme eliminoimaan kaikki riskit. Nokian riskienhallintapolitiikassa määritettyjen periaatteiden lisäksi riskienhallintaa,
rahoitusriskien hallinta mukaan lukien, toteutetaan käytännössä myös muiden tärkeimpien toimintaohjeiden ja menettelytapojen kautta.
Rahoitukselliset riskit
Rahoitustoimintojen päätavoitteena on turvata riittävä rahoitus kaikissa olosuhteissa sekä tunnistaa, mitata ja hallita rahoituksellisia riskejä.
Rahoitustoiminnot tukevat tätä tavoitetta vähentämällä rahoitusmarkkinoiden muutosten haitallisia vaikutuksia Nokian kannattavuuteen ja
hallitsemalla Nokian pääomarakennetta tasapainottamalla likvidien varojen ja rahoitusvelkojen suhdetta. Rahoitustoimintojen hallinto perustuu
Nokian toimitusjohtajan hyväksymään rahoituspolitiikkaan, jossa määritellään riskienhallinnan yleiset periaatteet sekä vastuu rahoitusriskien
hallinnasta. Nokian talous- ja rahoitusjohtajan hyväksymät menettelytavat on luotu mm. valuutta- ja korkoriskien hallintaa, likviditeetti-
ja luottoriskien hallintaa sekä johdannaissopimusten käyttöä varten. Nokian rahoitustoimintojen toimintamalli on riskiä välttävä.
Rahoitusriskit jaetaan markkinariskiin (kattaen valuutta- ja korkoriskin), luottoriskiin (kattaen liiketoimintaan liittyvän sekä rahoituksellisen
luottoriskin) ja likviditeettiriskiin.
Markkinariski
Valuuttariski
Toiminnan kansainvälisyys altistaa Nokian sekä transaktioihin että translaatioon liittyville valuuttariskeille. Valuuttariskin hallinnan tavoitteena on
vähentää valuutan vaihtelusta aiheutuvia epäedullisia vaikutuksia Nokian tulokseen ja rahavirtoihin. Rahoitustoimintojen yksikkö soveltaa
globaalia portfoliolähestymistapaa valuuttariskien hallintaan hyväksyttyjen ohjeiden ja rajojen puitteissa.
Ulkomaan valuuttamääräiset varat ja velat sekä ulkomaan valuuttamääräiset tulevat rahavirrat aiheuttavat transaktioriskiä. Transaktioriskiä
hallitaan konsernin ulkomaisten tytäryhtiöiden paikallisiin toimintavaluuttoihin nähden. Olennaisten transaktioiden valuuttariski suojataan,
ellei suojaaminen ole taloudellisesti kannattamatonta markkinoiden likviditeetin ja/tai suojauskustannusten takia. Valuuttariskit määritetään
transaktioiden nimellisarvoon perustuen. Valuuttariskit suojataan pääosin johdannaisilla kuten valuuttatermiineillä tai valuuttaoptioilla.
Valuuttariskiltä suojaavat rahoitusinstrumentit erääntyvät yleensä vuoden sisällä.
Kerroksittaista suojaustapaa sovelletaan usein erittäin todennäköisten vieraan valuutan määräisten rahavirtojen suojaamiseen niin, että
suojattu erä määritetään vuosineljänneksittäin perustuen kunkin peräkkäisen vuosineljänneksen tavoitteeksi asetettuun suojausasteeseen.
Vuosineljännekselle määritetyt suojatut erät suojataan valuuttatermiinisopimuksilla ja valuuttaoptioilla suojaussuhteen ollessa 1:1. Suojaustasot
tarkastetaan, suojausinstrumentit määritetään ja dokumentaatio päivitetään tarvittaessa kuukausittain. Mikäli suojat ylittävät tavoitteeksi
asetetun suojausasteen jollakin vuosineljänneksellä, kyseisen vuosineljänneksen suojausportfolio mukautetaan vastaavasti.
Tietyissä tapauksissa, pääasiassa liittyen pitkäaikaisiin rakennusprojekteihin, Nokia soveltaa käyvän arvon suojauslaskentaa valuuttariskiin
tavoitteenaan vähentää valuuttakurssien muutoksista johtuvan kiinteäehtoisten sitoumusten käyvän arvon muutosten vaikutusta. Riskiä
suojataan pääasiassa valuuttatermiineillä, ja suojausinstrumentit erääntyvät pääosin projektien ennakoidun keston mukaisesti. Nokia hallinnoi
suojausinstrumenttiportfoliotaan jatkuvasti niin, että se on asianmukaisesti linjassa suojattujen erien portfolion kanssa suojaussuhteen
ollessa 1:1.
Nokian oma pääoma altistuu valuuttakurssivaihteluille, sillä Nokialla on yksiköitä, joiden toimintavaluutta on jokin muu kuin euro.
Valuuttakurssien vaihtelusta johtuvat oman pääoman muutokset näkyvät muuntoeroina konsernitilinpäätöksessä. Riskienhallintastrategian
tarkoituksena on suojata se osuus nettosijoituksen euromääräisestä vasta-arvosta, jonka odotetaan materialisoituvan ei-euromääräisinä
kotiutettavina varoina tulevaisuudessa. Nokia suojaa riskiä pääasiassa johdannaissopimuksilla, kuten valuuttatermiineillä ja -optioilla, jotka
erääntyvät yleensä vuoden sisällä. Suojatut erät määritellään perustuen konservatiivisiin ja harkinnanvaraisiin odotuksiin kotiutettavista
rahavirroista. Nettosijoituksiin liittyvät riskit tarkastetaan, suojatut erät määritetään ja suojaustasot mukautetaan vähintään
vuosineljänneksittäin suojaussuhteen ollessa 1:1. Tämän lisäksi suojaustasot mukautetaan aina silloin, kun jonkin yksittäisen tapahtuman
odotetaan merkittävästi vaikuttavan kotiutettaviin rahavirtoihin.
Vieraan valuutan määräisistä korollisista veloista syntyvä korkoriski suojataan pääasiassa käyttämällä koron- ja valuutanvaihtosopimuksia,
joita käytetään myös Nokian korkoprofiilin hallinnointiin, ks. alla oleva korkoriski-osio.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
116
Nimellisarvot valuutoissa, jotka muodostivat merkittävän osan rahoitusinstrumenttien ja muiden suojattujen erien valuuttajakaumasta 31.12.:
milj. EUR
USD
CNY
JPY
INR
2022
Rahavirtojen suojauslaskennassa määritellyn suojatun erän valuuttariski, netto
(1)
854
-402
311
-68
Käyvän arvon suojauslaskennassa määritellyn suojatun erän valuuttariski, netto
(2)
1 458
–
–
–
Nettosijoitusten suojauslaskennassa määritellyn suojatun erän valuuttariski
(3)
3 007
866
–
192
Korollisten velkojen valuuttariski
(4)
-758
–
–
–
Tase-erien valuuttariski, pois lukien korolliset velat, netto
-2 709
-888
204
-272
Muut valuuttajohdannaiset, kirjattuna tulosvaikutteisesti käypään arvoon, netto
(5)
4 214
892
-151
-1 117
milj. EUR
USD
CNY
JPY
INR
2021
Rahavirtojen suojauslaskennassa määritellyn suojatun erän valuuttariski, netto
(1)
601
-484
500
-219
Käyvän arvon suojauslaskennassa määritellyn suojatun erän valuuttariski, netto
(2)
1 580
–
–
–
Nettosijoitusten suojauslaskennassa määritellyn suojatun erän valuuttariski
(3)
1 540
920
–
201
Korollisten velkojen valuuttariski
(4)
-841
–
–
–
Tase-erien valuuttariski, pois lukien korolliset velat, netto
-1 602
-938
155
-404
Muut valuuttajohdannaiset, kirjattuna tulosvaikutteisesti käypään arvoon, netto
(5)
1 372
896
-109
322
(1)
Sisältää valuuttariskin, joka syntyy myyntien ja ostojen ennakoiduista rahavirroista. Joissakin valuutoissa, varsinkin Yhdysvaltain dollarissa, konsernilla on merkittäviä valuuttariskejä sekä ulosmenevissä
että sisääntulevissa ennakoiduissa rahavirroissa. Nämä valuuttariskit on suojattu.
(2) Sisältää kiinteäehtoisista sitoumuksista syntyvän valuuttariskin. Nämä valuuttariskit on merkittäviltä osin suojattu.
(3) Sisältää nettosijoituksista syntyvän valuuttariskin. Nämä valuuttariskit on suojattu.
(4)
Sisältää korolliset velat, jotka on suojattu koron- ja valuutanvaihtosopimuksilla sekä valuuttatermiineillä. Katso liitetieto 20, Korolliset velat.
(5)
Osaa näistä valuuttajohdannaisista käytetään vieraan valuutan määräisten tase-erien suojaamiseen siten, että niihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja ne arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Kytketyt johdannaiset on esitetty tällä rivillä.
Markkinariskien arviointiin käytetty menetelmä: Value-at-Risk
Nokia käyttää Value-at-Risk (VaR) -menetelmää valuuttariskien arvioinnissa. VaR on tilastollinen menetelmä, jolla mitataan markkinoiden
muutoksille sensitiivisten instrumenttien suurinta mahdollista käyvän arvon tappiota määritellyssä epäedullisessa markkinatilanteessa annetulla
todennäköisyydellä tietyn aikajakson kuluessa. Nokian valuuttariskin VaR lasketaan käyttämällä Monte Carlo -menetelmää, joka simuloi
satunnaisia markkinahintaskenaarioita ottaen huomioon tiettyjen valuuttajohdannaisten epälineaariset hintojen muutokset. VaR-laskenta
perustuu volatiliteetteihin ja korrelaatioihin, jotka on laskettu historiallisesta markkinainformaatiosta tehdyn otoksen perusteella 95 prosentin
luottamustasolla yhden kuukauden tarkastelujaksolla. Jotta viimeisimmät markkinatapahtumat tulisivat paremmin esiin, data painotetaan
eksponentiaalisesti tasoitetulla liukuvalla keskiarvolla käyttämällä asianmukaista tasoituskerrointa. Tässä VaR-mallissa voidaan päätellä, että
suurin mahdollinen tappio ei ylitä VaR-tulosta 95 prosentissa mahdollisista tapauksista. Lopuissa 5 prosentissa mahdollisista tapauksista
mahdollinen tappio on vähintään VaR-tulos ja keskimäärin merkittävästi suurempi. VaR-menetelmässä tehdään useita oletuksia, kuten sellaisia,
että riskejä mitataan keskimääräisessä markkinatilanteessa, riskeihin vaikuttavat tekijät ovat normaalisti jakautuneet, markkinariskeihin
vaikuttavien tekijöiden tulevien muutosten oletetaan vastaavan estimoituja parametreja, ja tarkastellut riskit eivät muutu tarkastelujakson
aikana. Näin ollen on mahdollista, että yksittäisenä kuukautena mahdolliset tappiot 95 prosentin luottamustasolla ovat erilaisia ja mahdollisesti
merkittävästi suurempia kuin VaR-laskelman tulos.
VaR-laskelmaan on sisällytetty seuraavat ulkomaanrahan määräiset rahoitusinstrumentit: lyhytaikaiset sijoitukset, laina- ja myyntisaamiset,
rahat ja pankkisaamiset, lainat ja ostovelat; muut kuin suojauslaskennan piirissä olevat valuuttajohdannaiset, jotka arvostetaan
tulosvaikutteisesti ja joita käytetään useimmissa tapauksissa tase-eristä johtuvan valuuttariskin suojaamiseen, kytketyt johdannaiset sekä
valuuttajohdannaiset, joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja joilla suojataan ennakoituja rahavirtoja, käypää arvoa tai ulkomaisiin yksiköihin
tehtyjä nettosijoituksia ja edellä mainittujen suojaussuhteiden suojatut erät.
117
Tilinpäätös
VaR-riskiluvut Nokian valuuttariskiherkkyydelle on esitetty alla olevan taulukon ”VaR yhteensä” -sarakkeessa, ja havainnollistettu vaikutus
tilinpäätökseen on esitetty ”Tulos”, ”Laaja tulos” ja ”Kertyneet muuntoerot” -sarakkeissa.
2022
2021
Havainnollistettu vaikutus tilinpäätökseen
Havainnollistettu vaikutus tilinpäätökseen
milj. EUR
VaR yhteensä
Tulos
Laaja tulos
Kertyneet
muuntoerot
VaR yhteensä
Tulos
Laaja tulos
Kertyneet
muuntoerot
31.12.
38
40
33
–
11
12
31
–
Vuoden keskiarvo
31
36
48
–
7
12
19
–
Vuoden vaihteluväli
12-67
17-59
31-70
0-0
4-13
10-15
14-31
0-0
Korkoriski
Nokia altistuu korkoriskille konsernin tase-erien arvonmuutosten eli hintariskin ja korkotuottojen ja -kulujen muutosten eli jälleenrahoitus-
tai jälleensijoitusriskin muodossa. Korkoriski muodostuu pääasiassa korollisista veloista ja varoista, mutta myös ennakoidut rahavirtojen ja
taserakenteen muutokset aiheuttavat Nokialle korkoriskiä.
Korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkojen vaihtelusta aiheutuvia epäedullisia vaikutuksia konsernin tuloslaskelmaan, rahavirtaan
sekä rahoitusvaroihin ja -velkoihin huomioimalla samalla myös Nokian tavoiteltu pääomarakenne ja nettokorkoriskiasema. Nokian pitkäaikaiset
velat ovat pääasiassa kiinteäkorkoisia, ja osa niistä on vaihdettu vaihtuvakorkoisiksi määritetyn tavoitekorkoprofiilin mukaisesti. Nokialla ei ole
koronvaihtosopimuksia, joista se maksaisi kiinteää korkoa. Nokia pyrkii vähentämään koron vaihtelun vaikutuksia hallitsemalla rahoitusvarojen
ja -velkojen nettokorkoaltistumaa asettamalla asianmukaiset riskienhallintatavoitteet ja riskirajat.
Korkoriskin hallinnan alaisten erien korkoprofiili 31.12.:
2022
2021
milj. EUR
Kiinteä korko
Vaihtuva korko
(1)
Kiinteä korko
Vaihtuva korko
(1)
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
697
–
–
–
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
912
2 168
182
2 395
Rahavarat
346
5 121
499
6 192
Korolliset velat
-3 658
-819
-3 871
-782
Rahoitusvarat ja -velat ennen johdannaisia
-1 703
6 470
-3 190
7 805
Korkojohdannaiset
3 216
-3 216
838
-838
Rahoitusvarat ja -velat johdannaisten jälkeen
1 513
3 254
-2 352
6 967
(1)
Kaikkien kolmen kuukauden sisällä erääntyvien rahavarojen sekä johdannaisiin liittyvien vakuussopimusten katsotaan olevan vaihtuvakorkoisia korkoriskin hallinnan näkökulmasta.
Rahoitustoimintojen yksikkö valvoo ja hallinnoi korkoriskiä keskitetysti. Nokia käyttää valikoituja herkkyysanalyysejä arvioidakseen ja mitatakseen
korkoriskiä, joka muodostuu pääsääntöisesti korollisista saatavista ja veloista sekä näihin liittyvistä johdannaisista. Herkkyysanalyysi muodostaa
arvion markkinoiden muutoksille herkkien instrumenttien käyvän arvon mahdollisesta muutoksesta vaihdellen korkotasoa valuutoissa, joissa
Nokialla on merkittäviä määriä rahoitusvaroja ja -velkoja, pitäen muut muuttuvat tekijät vakioina. Luottoriskipreemion vaikutusta ei ole
sisällytetty alla oleviin lukuihin.
Nokian rahoitusvarojen ja -velkojen korkoriskiherkkyys on esitetty alla olevan taulukon ”Vaikutus käypään arvoon” -sarakkeessa sekä
havainnollistettu vaikutus tilinpäätökseen on esitetty ”Tulosvaikutus” ja ”Vaikutus laajaan tulokseen” -sarakkeissa.
2022
2021
milj. EUR
Vaikutus
käypään
arvoon
(1)
Tulosvaikutus
Vaikutus
laajaan
tulokseen
Vaikutus
käypään
arvoon
Tulosvaikutus
Vaikutus
laajaan
tulokseen
Korko – kasvu 100 peruspisteellä
-2
3
-1
140
1
2
Korko – lasku 100 peruspisteellä
(2)
4
-2
-1
-163
-1
-3
(1)
Vuonna 2022 kaikki Nokia Oyj:n liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjalainat on koronvaihtosopimuksilla täysin vaihdettu kiinteäkorkoisista vaihtuvakorkoisiin. Tämän seurauksena vaikutus käypään arvoon
on pienentynyt merkittävästi.
(2) Vuonna 2022 Nokia on päivittänyt korkoriskiherkkyyden analyysiin saman muutoksen sekä kasvuun että laskuun korkomarkkinoiden muutosten takia. Vertailuvuoden tiedot on muutettu vastaavasti.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
118
Suojauslaskennan vaikutukset taloudelliseen asemaan ja tulokseen
Nokia käyttää useita suojauslaskentaohjelmia valuutta- ja korkoriskien hallintaan, lisätietoja liitetiedossa 2, Merkittävät laskentaperiaatteet.
Näiden ohjelmien vaikutukset Nokian taloudelliseen asemaan ja tulokseen 31.12.:
milj. EUR
Rahavirtojen
suojaus
(1)
Nettosijoitusten
suojaus
(1)
Valuuttariskin
käyvän arvon
suojaus
(1)
Käyvän arvon
ja rahavirtojen
suojaus
(1)
2022
Suojausinstrumenttien kirjanpitoarvo
46
-9
-145
-247
Suojausinstrumenttien nimellisarvo
-1 350
-4 299
-1 456
3 438
Suojauskohteiden nimellisarvo
1 353
4 299
1 458
-3 438
Suojausinstrumenttien perusarvon muutos 1.1. alkaen
-12
-126
-111
-265
Suojauskohteiden arvon muutos suojauksen tehokkuuden määrittämiseksi
20
126
112
262
2021
Suojausinstrumenttien kirjanpitoarvo
-19
-11
-57
-54
Suojausinstrumenttien nimellisarvo
-1 196
-2 949
-1 579
891
Suojauskohteiden nimellisarvo
1 201
2 949
1 577
-891
Suojausinstrumenttien perusarvon muutos 1.1. alkaen
-43
-249
-95
-25
Suojauskohteiden arvon muutos suojauksen tehokkuuden määrittämiseksi
40
249
92
25
(1)
Esitettävien vuosien aikana ei ole syntynyt merkittävää epätehokuutta ja taloudelliset suhteet ovat olleet täysin tehokkaita.
Merkittävimmät valuuttasuojausinstrumentit rahavirtojen, nettosijoitusten ja käyvän arvon suojauslaskennassa 31.12.:
Maturiteettijakauma nimellisarvoista (milj. EUR)
(1)
Valuutta
Käypä arvo
(milj. EUR)
Painotettu
keskimääräinen
suojaustaso
Yhteensä
Erääntyy
3 kk:n
kuluessa
Erääntyy
3-12 kk:n
kuluessa
Erääntyy
1-3 vuoden
kuluessa
Erääntyy yli
3 vuoden
kuluttua
2022
Rahavirtojen suojauslaskenta
GBP
5
0,8593
-235
-76
-159
–
–
JPY
5
138,8404
-235
-66
-169
–
–
USD
22
1,0394
-1 261
-347
-914
–
–
USD
12
1,0868
423
–
193
217
13
Nettosijoitusten
suojauslaskenta
CNY
-8
7,4193
-866
-866
–
–
–
USD
-3
1,0563
-3 007
-3 007
–
–
–
Valuuttariskin käyvän arvon
suojauslaskenta
USD
-145
1,1358
-1 456
-448
-213
-787
-8
2021
Rahavirtojen suojauslaskenta
GBP
-4
0,8574
-209
-55
-154
–
–
GBP
4
0,8570
203
-6
92
110
7
JPY
-1
130,3819
-392
-100
-292
–
–
USD
-25
1,1586
-1 042
-358
-684
–
–
USD
14
1,1643
457
6
201
235
15
Nettosijoitusten
suojauslaskenta
CNY
-4
7,2106
-920
-920
–
–
–
INR
-4
85,8900
-201
-201
–
–
–
USD
1
1,1290
-1 540
-1 540
–
–
–
Valuuttariskin käyvän arvon
suojauslaskenta
USD
-61
1,1689
-1 580
-73
-238
-1 130
-139
(1)
Valuuttasuojan negatiivinen nimellisarvo viittaa valuutan myyntiin ja positiivinen valuutan ostoon.
Lisätietoja suojauslaskennan vaikutuksesta omaan pääomaan, katso liitetieto 18, Oma pääoma. Lisätietoa käyvän arvon ja rahavirtojen
suojauslaskennan alaisista suojausinstrumenteista, jotka liittyvät Nokian korollisiin velkoihin, katso liitetieto 20, Korolliset velat. Lisätietoja
johdannaisinstrumenteista, katso liitetieto 22, Johdannaiset ja kiinteäehtoiset sitoumukset.
119
Tilinpäätös
Luottoriski
Luottoriskillä tarkoitetaan riskiä siitä, että vastapuoli ei täytä sopimusvelvoitteitaan, ja tämän seurauksena Nokialle aiheutuu taloudellisia
menetyksiä. Luottoriskiä synnyttävät asiakkaisiin liittyvät saatavat, lainatakaukset ja muut sitoumukset sekä rahoituslaitoksiin liittyvät erät,
kuten rahat ja pankkisaamiset, lainasaamiset, kiinteätuottoiset sijoitukset ja rahamarkkinasijoitukset sekä johdannaiset. Liiketoimintaan ja
rahoitustransaktioihin liittyviä luottoriskejä hallitaan erikseen.
Liiketoimintaan liittyvä luottoriski
Nokia pyrkii varmistamaan mahdollisimman korkean laadun niin myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien, kuin
asiakkaille tai muille kolmansille osapuolille myönnettyjen lainojen osalta. Konsernitasoiset puitteet ja toimintaohjeet liiketoimintaan liittyvien
luottoriskien hallinnan osalta hyväksyy konsernin talousjohtaja. Kyseiset toimintaohjeet edellyttävät, että luottopäätökset perustuvat eri
liiketoiminta-alueiden asiakkaiden luottokelpoisuuden arviointiin ja merkittävien asiakassaatavien osalta luottoluokitukseen sekä konsernin
sisäisesti määriteltyjen periaatteiden mukaisesti asetettuihin luottorajoihin. Asiakkaiden merkittävät luottorajat hyväksytään konsernitasolla.
Luottoriskejä valvotaan kaikissa liiketoiminnoissa ja riskiä pienennetään tarvittaessa tapauskohtaisesti käyttämällä rembursseja, takauksia,
vakuuksia, vakuutuksia sekä myymällä saatavia valikoidusti.
Nokian maksuehdot ovat keskimäärin 80 päivää. Luottoriskille alttiina olevaksi kohteeksi määritellään myyntisaamisten, sopimukseen
perustuvien omaisuuserien, lainasaamisten asiakkailta sekä rahoitussitoumusten yhteissumma. Myyntisaamisiin ei sisälly merkittäviä
asiakaskohtaisia luottoriskikeskittymiä. Kolmen suurimman asiakkaan osuus Nokian kaikista myyntisaamisista, sopimukseen perustuvista
omaisuuseristä sekä asiakkaille ja muille kolmansille osapuolille myönnetyistä lainoista oli 31.12.2022 4,5 %, 3,5 % ja 3,3 % (vuoden 2021
lopussa 5,6 %, 5,5 % ja 3,2 %). Nokian luottoriskille alttiina olevasta kohteesta kolmen suurimman maan osuus Nokian kaikista myyntisaamisista,
sopimukseen perustuvista omaisuuseristä sekä asiakkaille ja muille kolmansille osapuolille myönnetyistä lainoista oli 31.12.2022 14,7 %,
10,8 % ja 7,3 % (vuoden 2021 lopussa 17,6 %, 9,3 % ja 8,4 %). 14,7 % liittyy luottoriskille alttiina olevaan kohteeseen Yhdysvalloissa (17,6 %
Yhdysvalloista vuonna 2021).
Myyntisaamisten, asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien ja asiakkaille myönnettyjen lainojen yhteissumma oli 31.12.2022 7 456
miljoonaa euroa (7 084 miljoonaa euroa vuonna 2021) ja asiakaslainoihin liittyen annetut lainasitoumukset olivat 31.12.2022 26 miljoonaa
euroa (21 miljoonaa euroa vuonna 2021).
Myyntisaamisten, asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien ja asiakkaille myönnettyjen lainojen ikäjakauma 31.12.2022:
milj. EUR
Lyhytaikaiset
Eräpäivästä
kulunut
1-30 päivää
Eräpäivästä
kulunut
31-180 päivää
Eräpäivästä
kulunut
yli 180 päivää
Yhteensä
Myyntisaamiset
5 117
210
267
355
5 949
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
1 203
–
–
–
1 203
Asiakkaille myönnetyt lainat
212
8
5
79
304
Bruttosaamiset yhteensä
6 532
218
272
434
7 456
Odotettavissa olevia luottotappioita
koskeva vähennyserä
(1)
-361
-15
-65
-203
-644
Nettosaamiset yhteensä
6 171
203
207
231
6 812
(1) Odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä sisältää tiettyihin kehittyvien markkinoiden asiakkaisiin liittyvän 311 miljoonan euron suuruisen arvonalentumisen.
Odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä, ja kuluksi kirjatut luottotappiot konsernin tuloslaskelmassa myyntisaamisiin,
asiakassopimuksiin perustuviin omaisuuseriin ja asiakkaille myönnettyihin lainoihin liittyen olivat 31.12. päättyneiltä tilikausilta seuraavat:
milj. EUR
2022
2021
2020
Odotettavissa olevia luottotappioita koskeva vähennyserä
(1)
644
444
434
Odotettavissa olevat kuluksi kirjatut luottotappiot tuloslaskelmassa
160
10
211
(1) Vuonna 2022, odotettavissa olevia luottotappioita koskevaan vähennyserään sisältyi 33 miljoonan euron siirto muista varauksista.
Rahoituksellinen luottoriski
Rahoitusinstrumentteihin sisältyy riski siitä, että niiden markkina-arvo muuttuu vastapuolen luottokelpoisuuden heikkenemisen seurauksena,
tai riski tappioista kasvaa, mikäli vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Rahoitustoimintojen yksikkö mittaa ja valvoo rahoituksellista
luottoriskiä keskitetysti. Vastapuoliriskiä hallitaan aktiivisesti rajoittamalla vastapuolien määrää riittävän moneen johtavaan pankkiin ja
rahoituslaitokseen sekä valvomalla luottokelpoisuuden ja riskien kehittymistä jatkuvasti. Lisäksi Nokia sopii kaikkien merkittävien vastapuolien
kanssa netotusjärjestelystä, joka antaa kuittausoikeuden, mikäli vastapuoli ei pysty täyttämään velvoitteitaan. Nokia sopii joidenkin vastapuolien
kanssa vakuusjärjestelystä, joka edellyttää vastapuolta antamaan vakuudet johdannaissaatavia vastaan.
Sijoituspäätökset perustuvat tiukkoihin luottokelpoisuus- ja maturiteettikriteereihin Nokian rahoituspolitiikkaan liittyvien rahoitustoiminnon
toimintaohjeiden ja menettelytapojen mukaisesti. Tämän sijoituspolitiikan ja aktiivisen sijoitusten hallinnoinnin ansiosta Nokialla ei ole ollut
raportointivuosina merkittäviä luottotappioita rahamarkkinasijoituksissaan. Nokian sijoitusten korkean luottokelpoisuuden vuoksi näiden
sijoitusten odotettavissa olevat luottotappiot ovat merkityksettömiä, ja ne perustuvat 12 kuukauden odotettuihin luottotappioihin 31.12.2022.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
120
Pitkäaikaisten ja lyhytaikaisten korollisten sijoitusten ja rahavarojen jakauma luottokelpoisuusluokittain. Jakauma perustuu S&P Global Ratings
-luottoluokituslaitoksen luottokelpoisuusluokituksiin 31.12.:
milj. EUR
Luottoluokitus
(1)
Rahat ja
pankkisaamiset
Erääntyy alle
3 kk:n
kuluessa
Erääntyy
3–12 kk:n
kuluessa
Erääntyy
1–3 vuoden
kuluessa
Erääntyy
3–5 vuoden
kuluessa
Erääntyy yli
5 vuoden
kuluttua
Yhteensä
(2)(3)
2022
AAA
–
1 046
–
–
–
–
1 046
AA+–AA-
683
643
250
–
–
–
1 576
A+–A-
1 553
2 314
865
190
234
203
5 359
BBB+–BBB-
39
477
52
291
197
70
1 126
Muut
123
6
–
–
8
–
137
Yhteensä
2 398
4 486
1 167
481
439
273
9 244
2021
AAA
–
1 819
–
–
–
–
1 819
AA+–AA-
1 073
567
–
–
–
–
1 640
A+–A-
1 534
2 376
371
125
229
–
4 635
BBB+–BBB-
180
879
2
–
–
–
1 061
Muut
101
12
–
–
–
–
113
Yhteensä
2 888
5 653
373
125
229
–
9 268
(1)
Pankkiryhmien osalta oheisessa taulukossa on käytetty emoyhtiön luottoluokitusta. Tytäryhtiöiden luottoluokitus saattaa poiketa emoyhtiön luottoluokituksesta.
(2)
Pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin korollisiin sijoituksiin ja rahavaroihin lukeutuu pankkitalletukset, strukturoidut talletukset, sijoitukset rahamarkkinarahastoihin ja sijoitukset rahamarkkinainstrumentteihin.
(3)
Instrumentit, jotka voidaan vaatia maksettaviksi ennen eräpäivää, on esitetty lopullisen erääntymisensä mukaan, mikäli se on määritetty. Instrumentit, joiden lopulliseen eräpäivään on yli kolme
kuukautta, sisältävät 551 miljoonaa euroa (424 miljoonaa euroa vuonna 2021) instrumentteja, jotka voidaan vaatia maksettaviksi kolmen kuukauden kuluessa.
Nokialla on muissa pitkäaikaisissa rahoitusvaroissa käyttörajoitusten alaisia pankkitalletuksia pääosin työsuhde-etuuksiin liittyen 122 miljoonaa
euroa (119 miljoonaa euroa vuonna 2021). Nokia on arvioinut näiden rahoitusvarojen vastapuoliriskin ja todennut odotettujen luottotappioiden
olevan merkityksettömiä.
Seuraavassa taulukossa on esitetty rahoitusvarat ja -velat, joita koskee toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely tai vastaava sopimus
31.12. Jotta taulukon luvut voisi täsmäyttää konsernitaseeseen, pitää ottaa huomioon myös erät, joita netotusjärjestely ei koske, katso liitetieto
22, Johdannaiset ja kiinteäehtoiset sitoumukset.
Rahamäärät, joita ei ole netotettu taseeseen
milj. EUR
Taseeseen merkittyjen
rahoitusvarojen/
-velkojen nettomäärä
Rahoitusinstrumentit
varat/velat
Käteisvakuus
saatu/annettu
Nettomäärä
2022
Johdannaisvarat
182
-158
-20
4
Johdannaisvelat
-496
158
327
-11
Yhteensä
-314
–
307
-7
2021
Johdannaisvarat
139
-102
-26
11
Johdannaisvelat
-229
102
126
-1
Yhteensä
-90
–
100
10
Rahoitusinstrumentteja, joita koskee toimeenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely tai vastaava sopimus, ei ole vähennetty
konsernitaseessa toisistaan, koska tarkoitus ei ole selvittää niitä nettomääräisesti tai toteuttaa saamista ja velkaa yhtäaikaisesti.
121
Tilinpäätös
Likviditeettiriski
Likviditeettiriski tarkoittaa riittämätöntä rahoitusta tai tavanomaista korkeampia rahoituskustannuksia likvidien varojen riittämättömyyden
takia silloin, kun velkojen uudelleenrahoitus tai liiketoimintaolosuhteiden äkillinen heikkeneminen johtavat ennakoitua suurempaan
rahoitustarpeeseen. Transaktioihin liittyvä likviditeettiriski tarkoittaa tilannetta, jossa transaktio joudutaan tekemään alle markkinahintojen
tai sitä ei pystytä tekemään lainkaan haluttuna ajankohtana. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on turvata rahoituksen riittävyys kaikissa
olosuhteissa ylläpitämällä riittävää likviditeettiä sekä varmistamalla se, että liiketoiminnan rahoitukseen on jatkuvasti käytettävissä varoja
riittävän nopeasti sijoitusten arvoa vaarantamatta.
Nokia pyrkii ylläpitämään riittävää likviditeettiä tehokkaalla kassanhallinnalla sekä sijoittamalla pääosin erittäin likvideihin rahamarkkinasijoituksiin.
Likviditeettiasemasta riippuen Nokia saattaa uudelleenrahoittaa erääntymään tulevat velat ennen sopimuksen mukaista eräpäivää.
Transaktioihin liittyvä likviditeettiriski minimoidaan tekemällä vain transaktioita, joille on saatavilla osto- ja myyntinoteeraukset markkinoilta.
Nokia pyrkii säilyttämään joustavat rahoitusjärjestelyt ylläpitämällä sitoutuneita ja sitoutumattomia rahoitusjärjestelyitä ja -ohjelmia.
Lisätietoja liitetiedossa 20, Korolliset velat.
Seuraavassa taulukossa esitetään diskonttaamaton, sopimuksiin pohjautuva rahavirta-analyysi konsernitaseessa esitetyistä
vuokrasopimusveloista, rahoitusvaroista ja -veloista sekä annetuista ja saaduista lainasitoumuksista. Taulukon luvut eivät ole suoraan
johdettavissa konsernitaseesta.
milj. EUR
Yhteensä
Erääntyy alle
3 kk:n
kuluessa
Erääntyy
3–12 kk:n
kuluessa
Erääntyy
1–3 vuoden
kuluessa
Erääntyy
3–5 vuoden
kuluessa
Erääntyy yli
5 vuoden
kuluttua
2022
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat
(1)
78
–
–
30
2
46
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
767
5
7
376
275
104
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat lukuun ottamatta johdannaisia
(1)
284
207
77
–
–
–
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
3 092
2 146
946
–
–
–
Rahavarat
(2)
5 509
4 947
31
136
200
195
Bruttona suoritettavien johdannaissaatavien rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat
11 596
9 170
2 109
297
20
–
Johdannaiset – velat
-11 429
-9 089
-2 038
-282
-20
–
Myyntisaamiset
6 014
4 885
1 004
123
2
–
Pitkäaikaiset rahoitus- ja vuokrasopimusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat
-5 348
-43
-98
-2 182
-1 397
-1 628
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
-867
–
–
-340
-200
-327
Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat
-17
–
–
-17
–
–
Lyhytaikaiset rahoitus- ja vuokrasopimusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat
-230
-131
-99
–
–
–
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
-223
-61
-162
–
–
–
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat lukuun ottamatta johdannaisia
(3)
-502
-482
-20
–
–
–
Nettona suoritettavien johdannaisvelkojen rahavirrat:
Johdannaiset – velat
-13
5
-31
-1
7
7
Bruttona suoritettavien johdannaisvelkojen rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat
12 421
8 832
1 271
919
573
826
Johdannaiset – velat
-12 618
-8 992
-1 303
-1 003
-542
-778
Alennukset ilman suoritevelvoitetta
-539
-205
-211
-121
-2
–
Ostovelat
-4 730
-4 561
-165
-3
–
-1
Annetut ja saadut sitoumukset
Annetut lainasitoumukset
(4)
-26
-13
-13
–
–
–
Saadut lainasitoumukset
(5)
1 486
-1
-3
80
1 410
–
(1)
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat ja lyhytaikaiset rahoitusvarat lukuun ottamatta johdannaisia sisältävät pääasiassa lainasaamisia asiakkailta.
(2)
Instrumentit, jotka voidaan vaatia maksettaviksi ennen eräpäivää, on esitetty lopullisen erääntymisensä mukaan, mikäli se on määritetty. Sijoitukset, joiden lopulliseen eräpäivään on yli kolme kuukautta,
sisältävät 551 miljoonaa euroa instrumentteja, jotka voidaan vaatia maksettaviksi kolmen kuukauden kuluessa.
(3)
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat sisältävät ehdollisen velvoitteen China Huaxinille. Velvoite on esitetty taulukossa aikaisimpaan mahdolliseen ajankohtaan, jolloin merkintäaika on avoinna.
(4)
Annetut lainasitoumukset on sijoitettu aikaisimpaan ajankohtaan, jolloin ne voidaan nostaa tai vaatia maksettaviksi.
(5)
Saadut lainasitoumukset on sijoitettu niiden erääntymisajankohtaan. Näihin lukuihin sisältyvät myös lainasitoumuksiin liittyvät kulut.
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
122
milj. EUR
Yhteensä
Erääntyy alle
3 kk:n
kuluessa
Erääntyy
3–12 kk:n
kuluessa
Erääntyy
1–3 vuoden
kuluessa
Erääntyy
3–5 vuoden
kuluessa
Erääntyy yli
5 vuoden
kuluttua
2021
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat
(1)
236
15
13
110
86
12
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat lukuun ottamatta johdannaisia
(1)
128
110
18
–
–
–
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset
2 576
2 274
302
–
–
–
Rahavarat
(2)
6 695
6 268
71
126
230
–
Nettona suoritettavien johdannaissaatavien rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat
2
–
-2
4
–
–
Bruttona suoritettavien johdannaissaatavien rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat
10 498
7 907
1 774
462
49
306
Johdannaiset – velat
-10 291
-7 835
-1 713
-434
-35
-274
Myyntisaamiset
5 673
4 829
812
32
–
–
Pitkäaikaiset rahoitus- ja vuokrasopimusvelat
Pitkäaikaiset korolliset velat
-5 409
-39
-86
-1 171
-2 038
-2 075
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat
-882
–
–
-353
-225
-304
Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat
-34
–
–
-34
–
–
Lyhytaikaiset rahoitus- ja vuokrasopimusvelat
Lyhytaikaiset korolliset velat
-116
-89
-27
–
–
–
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat
-236
-62
-174
–
–
–
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat lukuun ottamatta johdannaisia
(3)
-522
-504
-18
–
–
–
Bruttona suoritettavien johdannaisvelkojen rahavirrat:
Johdannaiset – saatavat
12 100
8 483
1 629
1 179
180
629
Johdannaiset – velat
-12 220
-8 556
-1 663
-1 231
-176
-594
Alennukset ilman suoritevelvoitetta
-664
-419
-175
-70
–
–
Ostovelat
-3 679
-3 522
-152
-4
–
-1
Annetut ja saadut sitoumukset
Annetut lainasitoumukset
(4)
-21
-3
-18
–
–
–
Saadut lainasitoumukset
(5)
1 482
-1
-3
80
1 406
–
(1)
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat ja lyhytaikaiset rahoitusvarat lukuun ottamatta johdannaisia sisältävät pääasiassa lainasaamisia asiakkailta.
(2)
Instrumentit, jotka voidaan vaatia maksettaviksi ennen eräpäivää, on esitetty lopullisen erääntymisensä mukaan, mikäli se on määritetty. Sijoitukset, joiden lopulliseen eräpäivään on yli kolme kuukautta,
sisältävät 424 miljoonaa euroa instrumentteja, jotka voidaan vaatia maksettaviksi kolmen kuukauden kuluessa.
(3)
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat sisältävät ehdollisen velvoitteen China Huaxinille. Velvoite on esitetty taulukossa aikaisimpaan mahdolliseen ajankohtaan, jolloin merkintäaika on avoinna.
(4)
Annetut lainasitoumukset on sijoitettu aikaisimpaan ajankohtaan, jolloin ne voidaan nostaa tai vaatia maksettaviksi.
(5)
Saadut lainasitoumukset on sijoitettu niiden erääntymisajankohtaan. Näihin lukuihin sisältyvät myös lainasitoumuksiin liittyvät kulut.
33. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
Tapahtumat, joiden johdosta tilinpäätöslaskelmia ei ole oikaistu
Ostotarjous velkakirjoista
Nokia ilmoitti 9.2.2023 käynnistäneensä ostotarjoukset ostaakseen käteisellä yhteensä korkeintaan 700 miljoonalla eurolla (Ostotarjoukset)
liikkeeseen laskemiaan 750 miljoonan euron 2,00 %:n 15.3.2024 erääntyviä velkakirjoja (”2024 Velkakirjat), 500 miljoonan euron 2,375 %:n
15.5.2025 erääntyviä velkakirjoja (”2025 Velkakirjat”) ja 750 miljoonan euron 2,00 %:n 11.3.2026 erääntyviä velkakirjoja (”2026 Velkakirjat”).
Ostotarjousten tarkoituksena on hallita Nokian kokonaisvelkaantuneisuutta ja pidentää Nokian velkamaturiteettiprofiilia tehokkaalla tavalla.
Ostotarjoukset päättyivät 16.2.2023. Nokia hyväksyi tarjouksia 372 miljoonalla eurolla (49,66 % nimellisarvosta) 2024 Velkakirjoista, 208
miljoonalla eurolla (41,57 % nimellisarvosta) 2025 Velkakirjoista ja 120 miljoonalla eurolla (15,96 % nimellisarvosta) 2026 Velkakirjoista.
Ostotarjousten selvitys tapahtui 21.2.2023.
Uudet euromääräiset joukkovelkakirjalainat
21.2.2023 Nokia laski liikkeeseen 500 miljoonan euron 4,375 %:n nimelliskorkoisen elokuussa 2031 erääntyvän kestävyystavoitteisiin sidotun
joukkovelkakirjalainan Nokian 5 miljardin euron Euro Medium Term Note -ohjelman alla. Uusista joukkovelkakirjalainoista saatavia varoja tullaan
käyttämään Ostotarjousten rahoittamiseksi ja yleisiin rahoitustarpeisiin.
123
Tilinpäätös
1.1.-31.12.
Liite
2022
milj. EUR
2021
milj. EUR
Liikevaihto
(1)
473
182
Hankinnan ja valmistuksen kulut
-9
-10
Bruttokate
464
172
Myynnin ja hallinnon kulut
-54
-63
Liiketoiminnan muut tuotot
4
7
19
Liiketoiminnan muut kulut
4
-3
-16
Liikevoitto
414
112
Rahoitustuotot ja -kulut
Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista
5
401
600
Korko- ja muut rahoitustuotot
5
375
296
Korko- ja muut rahoituskulut
5
-262
-163
Arvonalentumiset omistuksissa saman konsernin yhtiöissä ja muissa osakkeissa
9
–
-6
Voitot osakkeiden ja liiketoimintojen myynnistä
5
2
–
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
516
727
Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja
930
839
Tilinpäätössiirrot
Konserniavustukset
6
-560
-360
Voitto/tappio ennen veroja
370
479
Tuloverot
7
8
3
Tilikauden voitto/tappio
378
482
(1)
Nokia Technologies -liiketoiminnasta tuleva liikevaihto. Joulukuussa 2022 lisenssinsaaja käytti sopimukseen sisältyvän option jatkaa lisenssijaksoa lisensoitujen patenttien eliniän loppuun, jolloin lisenssi
muuttui käytännössä pysyväksi lisenssiksi. Tämän seurauksena Nokia kirjasi kaiken Lisenssisopimukseen liittyvän jäljellä olevan myynnin tilikauden 2022 aikana. Tilikauden 2022 aikana kirjatun myynnin
jälkeen Nokia ei enää tulouta liikevaihtoa tähän sopimukseen liittyen tulevina kausina.
Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa.
Emoyhtiön tuloslaskelma
124
Emoyhtiön tase
31.12.
Liite
2022
milj. EUR
2021
milj. EUR
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
2
2
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
2
2
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
8
9
9
Rakennukset ja rakennelmat
8
72
77
Koneet ja kalusto
8
2
2
Muut aineelliset hyödykkeet
8
4
5
Aineelliset hyödykkeet yhteensä
87
93
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yhtiöissä
9
18 695
18 661
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
9, 14
697
–
Muut pitkäaikaiset sijoitukset
9, 14
1
1
Sijoitukset yhteensä
19 393
18 662
Pitkäaikaiset saamiset
Pitkäaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä
14
2 778
2 765
Pitkäaikaiset lainasaamiset muilta yhtiöiltä
14
1
1
Muut pitkäaikaiset saamiset
26
24
Laskennalliset verosaamiset
7
–
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä
2 812
2 790
Pysyvät vastaavat yhteensä
22 294
21 547
Vaihtuvat vastaavat
Myyntisaamiset saman konsernin yhtiöiltä
17
161
Myyntisaamiset muilta yhtiöiltä
1
1
Lyhytaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä
14
4 668
5 060
Konserniavustus saman konsernin yhtiöiltä
–
150
Muut rahoitusvarat saman konsernin yhtiöiltä
14, 15
270
151
Muut rahoitusvarat muilta yhtiöiltä
14, 15
182
139
Siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut saman konsernin yhtiöiltä
10
111
127
Siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut muilta yhtiöiltä
10
510
527
Lyhytaikaiset sijoitukset
14
3 076
2 514
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
8 835
8 830
Rahavarat
14
3 357
4 513
Vastaavaa yhteensä
34 486
34 890
Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa.
125
Tilinpäätös
Emoyhtiön tase
jatkoa
31.12.
Liite
2022
milj. EUR
2021
milj. EUR
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma
11
246
246
Ylikurssirahasto
11
46
46
Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot
11, 13
31
15
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
11, 12
15 091
15 318
Edellisten tilikausien voitto
11, 12
1 628
1 483
Tilikauden voitto/tappio
11, 12
378
482
Oma pääoma yhteensä
17 419
17 590
Pakolliset varaukset
16
48
43
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Pitkäaikaiset korolliset velat
14, 17
3 984
4 299
Ennakkomaksut muilta yhtiöiltä
–
305
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä
3 984
4 604
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaikaiset korolliset velat saman konsernin yhtiöille
14, 17
11 004
10 743
Lyhytaikaiset korolliset velat muille yhtiöille
14, 17
103
26
Konserniavustus saman konsernin yhtiöille
560
510
Muut rahoitusvelat saman konsernin yhtiöille
14
182
118
Muut rahoitusvelat muille yhtiöille
14
978
733
Ennakkomaksut muilta yhtiöiltä
–
155
Ostovelat saman konsernin yhtiöille
58
211
Ostovelat muille yhtiöille
19
19
Siirtovelat ja muut velat saman konsernin yhtiöille
18
49
53
Siirtovelat ja muut velat muille yhtiöille
18
82
85
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
13 035
12 653
Vieras pääoma yhteensä
17 019
17 257
Vastattavaa yhteensä
34 486
34 890
Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa.
126
Emoyhtiön rahoituslaskelma
1.1.-31.12.
Liite
2022
milj. EUR
2021
milj. EUR
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden voitto/tappio
378
482
Oikaisut yhteensä
21
143
-298
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten saamisten vähennys
43
276
Korottomien lyhytaikaisten velkojen vähennys/lisäys
-166
23
Korottomien pitkäaikaisten velkojen vähennys
-316
-155
Liiketoiminnasta kertynyt rahavirta
82
328
Saadut korot
264
191
Maksetut korot
-243
-149
Saadut muut rahoituserät, netto
10
11
Maksetut/saadut tuloverot, netto
-7
3
Liiketoiminnan rahavirta
106
384
Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin ja lyhytaikaisiin sijoituksiin
-34
-25
Saadut osingot ja muut suoritukset tytäryhtiöiltä
401
600
Osakkeiden myynti ja myydyt liiketoiminnat
2
25
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin käyttöomaisuushyödykkeisiin
-2
–
Aineellisten ja muiden aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden myynti
2
3
Muiden pitkäaikaisten saamisten lisäys
-64
-46
Lyhytaikaisten saamisten vähennys/lisäys
423
-446
Pitkäaikaisten sijoitusten ostot
-763
–
Pitkäaikaisten sijoitusten myynnit
14
–
Lyhytaikaisten sijoitusten ostot
-2 783
-1 727
Lyhytaikaisten sijoitusten myynnit
2 273
302
Investointien rahavirta
-531
-1 314
Rahoitustoimintojen rahavirta
Omien osakkeiden ostot
-300
–
Pitkäaikaisten velkojen lisäys/vähennys
4
-800
Lyhytaikaisten velkojen lisäys
262
1 640
Osingonjako
-337
–
Konserniavustukset
-360
-440
Rahoitustoimintojen rahavirta
-731
400
Rahavarojen vähennys
-1 156
-530
Rahavarat tilikauden alussa
4 513
5 043
Rahavarat tilikauden lopussa
3 357
4 513
Liitetiedot ovat tämän tilinpäätöksen olennainen osa.
127
Tilinpäätös
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
1. Laskentaperiaatteet
Esitysperiaatteet
Emoyhtiön tilinpäätös on laadittu suomalaisen kirjanpitolainsäädännön
(Finnish Accounting Standards, FAS) mukaan.
Emoyhtiö vastaa konsernin sisäisen rahoituksen järjestämisestä.
Emoyhtiön taloudelliseen asemaan vaikuttavat Nokian liiketoiminta-
ja organisaatiomallien muutoksista johtuvat sisäisen ja ulkoisen
rahoitustarpeen muutokset.
Emoyhtiöllä on yksi sivuliike Nokia Oyj, Succursale de Lancy, joka
sijaitsee Sveitsissä. Sivuliike sisältyy Emoyhtiön tilinpäätöslukuihin.
Myynnin tuloutusperiaatteet
Emoyhtiö tarjoaa asiakkailleen lisenssejä omistamiinsa
immateriaalioikeuksiin myöntämällä asiakkaille oikeuksia hyödyntää
immateriaalioikeuksia omissa tuotteissaan. Emoyhtiön myöntäessä
asiakkaille lisenssin hyödyntää emoyhtiön immateriaalioikeuksia,
vastaavat lisenssimaksutuotot kirjataan suoriteperusteisesti niihin
liittyvien sopimusten sisällön mukaisesti. Valtaosassa sopimuksista
Nokialle jää velvollisuus jatkaa kehitystyötä ja tarjota asiakkaalle
viimeisimmät lisäykset immateriaalioikeuksiin sopimuskauden
aikana, jolloin tuotto kirjataan jaksottamalla tasaerin sille ajalle,
jonka kuluessa jäljellä olevat suoritevelvoitteet täytetään.
Kyseisen myynnin jaksotustavan katsotaan kuvaavan emoyhtiön
suoritevelvoitteen täyttämistä, sillä lisensoitujen
immateriaalioikeuksien sisältämien uusien keksintöjen, jotka ovat
erittäin riippuvaisia toisistaan ja voimakkaasti yhteydessä toisiinsa,
katsotaan syntyvän jatkuvan ja tilikauden aikana melko vakaan
tutkimus- ja kehitystyön seurauksena. Joidenkin sopimusten
kohdalla emoyhtiöllä ei ole suoritevelvoitetta sen jälkeen, kun
lisenssi sopimuksen solmimisajankohdan immateriaalioikeuteen
on myönnetty, eikä saatuihin lisenssimaksuihin liity minkäänlaista
takaisinmaksuvelvoitetta. Näissä tapauksissa myyntituotto
kirjataan kokonaisuudessaan lisenssisopimuskauden alussa.
Valuuttamääräiset erät
Ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on muutettu
euromääräiseksi tilinpäätöspäivän kurssiin.
Osakeperusteiset maksut
Emoyhtiöllä on kolme erilaista työntekijöille suunnattua osakepohjaista
kannustinjärjestelmää: tulosperusteiset osakepalkkiot, ehdolliset
osakepalkkiot ja työntekijöiden osakesäästöohjelma. Osakeperusteiset
palkkiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan, kun osakkeet toimitetaan
työntekijöille. Maksu sisältää verot sekä veroluonteiset maksut.
Eläkkeet
Eläkejärjestelyihin tehdyt maksusuoritukset kirjataan tuloslaskelmaan
sille tilikaudelle, jota veloitus koskee. Eläkekulut on esitetty noudattaen
paikallista lainsäädäntöä.
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
Taseeseen merkittyjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden
hankintamenosta on vähennetty suunnitelman mukaiset poistot.
Aineettomista ja aineellisista hyödykkeistä tehdään suunnitelman
mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat arvioituun taloudelliseen
vaikutusaikaan seuraavasti:
Aineettomat hyödykkeet
3–7 vuotta
Rakennukset ja rakennelmat
20–33 vuotta
Koneet ja kalusto
3–10 vuotta
Maa- ja vesialueista ei tehdä poistoja. Suunnitelman mukaiset poistot
ja poistoeron muutos yhteensä vastaavat EVL-poistoja.
Rahoitusvälineiden luokittelu ja arvostaminen
Emoyhtiö noudattaa rahoitusvälineiden esittämisessä soveltuvin osin
käyvän arvon periaatetta kirjanpitolain 5:2a § mukaan ja siten samaa
arvostus- ja laskentaperiaatetta kuin konserni.
Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen
Emoyhtiö luokittelee rahoitusvarat seuraavasti: jaksotettuun
hankintamenoon arvostetut rahoitusvarat, käypään arvoon käyvän
arvon rahaston kautta arvostetut rahoitusvarat ja käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat. Luokittelu tehdään
emoyhtiön rahoitusvarojen hallinnoinnissa sovellettavan
liiketoimintamallin ja rahoitusvarojen sopimusperusteisten
rahavirtojen perusteella.
Rahoitusvarojen hallinnoinnissa käytettävä liiketoimintamalli
määritellään portfoliotasolla. Liiketoimintamallin tulee perustua
käytännön liiketoiminnan johtamiseen. Rahoitusvaroja arvostetaan
jaksotettuun hankintamenoon silloin, kun liiketoimintamallin
tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien
rahavirtojen keräämiseksi ja kun rahoitusvarojen rahavirrat koostuvat
yksinomaan pääoman ja koron maksusta. Rahoitusvarat arvostetaan
käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta silloin, kun
liiketoimintamallin tavoitteena on sekä kerätä sopimukseen perustuvia
rahavirtoja että myydä rahoitusvaroja, joiden rahavirrat koostuvat
yksinomaan pääoman ja koron maksuista. Rahoitusvarat arvostetaan
käypään arvoon tulosvaikutteisesti, mikäli niitä ei arvosteta
jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon käyvän arvon
rahaston kautta. Edellä mainittujen periaatteiden lisäksi
rahoitusvarojen luokitteluun ja arvostamiseen vaikuttaa se,
onko rahoitusvara osa suojaussuhdetta (ks. suojauslaskenta).
Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä,
joka on päivä, jolloin emoyhtiö sitoutuu ostamaan tai myymään
rahoitusvaran. Rahoitusvara kirjataan taseesta pois silloin, kun kaikki
rahoitusvaraan liittyvät riskit ja tuotot on siirretty rahoitusvaraa
hallinnoivalle kolmannelle osapuolelle.
128
Myyntisaamiset
Myyntisaamiset sisältävät asiakkailta laskutetut summat ja summat,
joissa myynnin tuloutuskriteerit ovat täyttyneet, mutta asiakkaita ei
vielä ole laskutettu. Myyntisaamiset kirjataan alkuperäisen
asiakaslaskutuksen määräisenä vähennettynä epävarmoilla saatavilla.
Kirjattujen epävarmojen saamisten riittävyyttä arvioidaan
säännöllisesti analysoimalla aikaisempia luottotappioita,
asiakaskeskittymiä, asiakkaiden luottokelpoisuutta, aiempia
maksuviivästyksiä, vallitsevia taloudellisia trendejä ja muutoksia
asiakkaiden maksuehdoissa. Jos saatavaa ei todennäköisesti saada
perityksi, arvonalentumistappio kirjataan ja sisällytetään liiketoiminnan
muihin kuluihin.
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä on arvostettu hankintamenoon
tai alempaan arvonalentumisella oikaistuun arvoon, jos sijoituksen
todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo on pysyvästi
hankintamenoa pienempi. Muut pitkäaikaiset sijoitukset sisältävät
pääosin teknologiaan liittyviä sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin ja
rahastoihin, jotka arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti.
Nämä sijoitukset kirjataan alun perin ja myöhemmin käypään arvoon.
Käyvän arvon määrityksessä käytetään muun muassa seuraavia
menetelmiä: markkinoilla noteeratut hinnat; samankaltaisten
instrumenttien tilinpäätöshetken markkina-arvo; kohdeyhtiön
viimeisimpiin riippumattomien osapuolten tekemiin
rahoitustransaktioihin perustuviin arvioihin sekä kohdeyhtiön
markkina-analyysiin ja operatiiviseen tulokseen perustuva arvo
verrattuna vastaaviin julkisesti noteerattuihin yhtiöihin vastaavilla
toimialoilla. Emoyhtiö käyttää harkintaa sovellettavan
arvostusmenetelmän sekä siinä käytettävien oletusten valinnassa
vallitsevien markkinakäytäntöjen ja olosuhteiden perusteella.
Käyvän arvon muutokset, valuuttakurssivoitot- ja tappiot sekä
realisoituneet voitot ja tappiot sijoituksista kirjataan liiketoiminnan
muihin tuottoihin ja kuluihin tuloslaskelmassa.
Lyhyt- ja pitkäaikaiset korolliset sijoitukset pankkitalletuksiin sekä
kiinteätuottoisiin arvopapereihin ja rahamarkkina-arvopapereihin,
jotka erääntyvät tai eräännytetään yli kolmen kuukauden kuluttua ja
jotka eivät ole osa strukturoituja sijoituksia, ja joiden rahavirrat
koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksuista, hallinnoidaan
portfoliossa, jonka liiketoimintamalli on sijoitusten hallussapito
rahavirtojen kerryttämiseksi. Nämä sijoitukset kirjataan alun perin
käypään arvoon ja myöhempi arvostaminen tapahtuu jaksotettuun
hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Näiden sijoitusten
pääasiallinen tarkoitus on kerätä sopimukseen perustuvat rahavirrat
sekä pääoman takaisinmaksut. Sijoituksia kuitenkin myydään ajoittain
likviditeetin hallitsemiseksi ja markkinariskin vähentämiseksi.
Sijoitukset rahamarkkinarahastoihin, jotka eivät lukeudu kassavaroiksi,
sekä sijoitukset korko- ja rahamarkkina-arvopapereihin, jotka
erääntyvät yli kolmen kuukauden päästä ja jotka pidetään
kaupankäyntitarkoituksessa tai ne sisältyvät sellaisiin sijoitusrakenteisiin,
jotka muodostuvat arvopapereista ja johdannaisista, luokitellaan
käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Tämän sijoitusportfolion
tarkoituksena on kerätä sopimukseen perustuvat rahavirrat, pääoman
takaisinmaksu ja arvonnousu, ja sijoitukset voidaan myydä koska tahansa.
Lyhytaikaiset korolliset sijoitukset sisältävät myös
johdannaistransaktioiden vakuuksina käytettävät
määräaikaistalletukset. Ne kirjataan alun perin käypään arvoon ja
myöhempi arvostaminen tapahtuu jaksotettuun hankintamenoon.
Korkotuotot sekä valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa.
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset sisältävät sijoitukset erittäin
likvideihin yrityslainoihin, jotka ovat luonteeltaan pitkäaikaisia
sijoituksia niiden hankintahetken maturiteettiin perustuen. Emoyhtiö
noudattaa esittämisessä kirjanpitolain 5:2§:n mukaista periaatetta,
joka vastaa konsernin laskentakäytäntöä. Nämä sijoitukset kirjataan
alun perin käypään arvoon ja myöhempi arvostaminen tapahtuu
jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Näiden
sijoitusten pääasiallinen tarkoitus on kerätä sopimukseen perustuvat
rahavirrat sekä pääoman takaisinmaksut. Sijoituksia kuitenkin myydään
ajoittain likviditeetin hallitsemiseksi ja markkinariskin vähentämiseksi.
Näiden sijoitusten efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko sekä
valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin
konsernin tuloslaskelmassa. Kun sijoitus myydään, taseesta pois
kirjatun kirjanpitoarvon ja saadun korvauksen erotus kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa. Myytyjen
jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen kiinteätuottoisten
arvopaperien arvonmäärityksessä käytetään FIFO-menetelmää.
Nokian sijoitusportfolion korkeasta luottokelpoisuudesta johtuen
arvioidut luottotappiot perustuvat tyypillisesti 12 kuukauden
odotettuihin luottotappioihin. Tappiota koskeva vähennyserä lasketaan
neljännesvuosittain ja kirjataan muutoksena sijoituksen
kirjanpitoarvoon. Vähennyserä esitetään muissa rahoituskuluissa
konsernin tuloslaskelmassa.
Muut rahoitusvarat
Lainasaamisiin sisältyy lainoja konserniyhtiöille ja kolmansille
osapuolille, jotka arvostetaan nimellisarvoon ja enintään
todennäköiseen arvoon. Lainasaatavien perintäkelpoisuutta sekä
lainoille saatuja vakuuksia seurataan kvartaaleittain. Mikäli on
nähtävissä, että lainan takaisinmaksu ei toteudu sovitun mukaisena,
arvonalentumisesta aiheutuvat kulut kirjataan muihin kuluihin tai
rahoituskuluihin lainasaatavan luonteen mukaisesti kirjanpitoarvon ja
ennustettujen tulevien rahavirtojen nykyarvon välisenä erotuksena.
Korkotuotot lainasaamisista kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.
Rahavarat
Rahavarat sisältävät käteisvarat pankeissa ja kassassa sekä erittäin
likvidit korko- ja rahamarkkinasijoitukset, jotka ovat helposti
konvertoitavissa käteisvaroiksi tiedossa olevaan määrään, ja joiden
erääntymiseen hankintahetkellä on enintään kolme kuukautta, sekä
pankkitalletuksista, jotka erääntyvät tai jotka voidaan sopimukseen
perustuen vaatia maksettaviksi enintään kolmen kuukauden kuluttua
hankintahetkestä. Sijoitusten korkean luottokelpoisuuden ja lyhyen
maturiteetin vuoksi sijoitusten arvonmuutosriski on merkityksetön.
Rahamarkkinarahastosijoitukset, joiden riskiprofiili on edellä
mainittujen kriteerien mukainen, luokitellaan myös rahavaroiksi.
Rahoitusvarojen arvon alentuminen
Arvon alentumista koskevien vaatimusten mukaisesti emoyhtiö kirjaa
odotettavissa olevia luottotappioita varten tappiota koskevan
vähennyserän rahoitusvaroista, jotka on arvostettu jaksotettuun
hankintamenoon tai käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta
sekä lainatakaussopimuksista ja luottositoumuksista. Emoyhtiö
arvostaa rahoitusinstrumenttinsa tulevaisuuteen suuntautuvan
perusteen mukaisesti ja kirjaa muutokset odotetuissa luottotappioissa
kvartaaleittain. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 2, Merkittävät
laskentaperiaatteet.
Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen
Emoyhtiö luokittelee rahoitusvelat seuraaviin luokkiin: jaksotettuun
hankintamenoon arvostetut rahoitusvelat ja käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvelat. Kirjanpitolain 5:2a §
mukaisesti emoyhtiö luokittelee johdannaisvelat käypään arvoon
tulosvaikutteisesti ja kaikki muut rahoitusvelat nimellisarvoon.
129
Tilinpäätös
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
Korolliset velat
Pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset velat, mukaan lukien lyhytaikainen
osuus pitkäaikaisista korollisista veloista ja johdannaistransaktioiden
vakuudet, kirjataan nimellisarvoon. Transaktiokulut kirjataan
siirtosaamisiin ja jaksotetaan tuloslaskelmaan instrumentin pitoaikana.
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä lainan korot kirjataan
rahoituskuluihin ja -tuottoihin instrumentin pitoaikana.
Ostovelat
Ostovelat kirjataan laskutetun määrän mukaisesti.
Johdannaissopimukset
Kaikki johdannaiset kirjataan alun perin käypään arvoon
sopimuksentekopäivänä, ja myöhempi arvostaminen tapahtuu
käypään arvoon. Syntyneen voiton tai tappion kirjauskäytäntö
riippuu siitä, sovelletaanko johdannaisiin suojauslaskentaa.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
johdannaissopimukset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa
Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan arvostamalla
termiinisopimus tilinpäätöshetkellä markkinatermiinikurssiin.
Käyvän arvon muutokset arvostetaan vertaamalla näitä kursseja
sopimuskurssiin. Valuuttaoptiot arvostetaan raportointihetkellä
Garman & Kohlhagen -arvonmääritysmallilla. Käyvän arvon muutokset
kirjataan tuloslaskelmaan.
Korkotermiini-, korko-optio- ja korkofutuurisopimusten sekä
johdannaispörssissä noteerattujen optioiden käypä arvo määritellään
käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja. Koronvaihto- ja
valuutanvaihtosopimusten käypä arvo arvioidaan tulevien rahavirtojen
nykyarvon perusteella käyttämällä tilinpäätöspäivän markkinahintoja.
Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.
Korkojohdannaisista aiheutuvat korkotuotot tai -kulut jaksotetaan
tuloslaskelmaan tilikauden aikana.
Suojauslaskenta
Suojauslaskennassa käytettävissä olevia johdannaissopimuksia ovat
valuuttatermiinit, optiot tai optiostrategiat sekä korkojohdannaiset.
Suojauslaskentaa voidaan soveltaa optioihin ja optiostrategioihin,
joiden nettomääräinen preemio on nolla tai maksettu. Optiostrategian
osalta ostettujen optioiden nimellisarvo on sama tai suurempi kuin
myytyjen optioiden, ja niiden muut sopimusehdot ovat samat.
Emoyhtiö käyttää käyvän arvon suojauslaskentaa vähentääkseen
korkotason ja valuuttakurssien muutoksista johtuvien korollisten
velkojen käyvän arvon muutosten vaikutusta. Koronvaihtosopimuksia
sekä koron- ja valuutanvaihtojohdannaisia käytetään suojaamaan
korko- ja valuuttariskiä.
Emoyhtiön velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon.
Käyvän arvon suojauksessa käytettävien johdannaisten käyvän
arvon muutos sekä käyvän arvon suojauslaskennan piirissä
olevien rahoitusvelkojen sellainen käyvän arvon muutoksen
osuus, joka syntyy suojattavan riskin vaikutuksesta, kirjataan
rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa. Emoyhtiö erottaa
valuuttojen välisen viitekoronvaihtosopimuksen preemion koron- ja
valuutanvaihtosopimuksista ja jättää sen suojaussuhteen ulkopuolelle
suojauskustannukseksi, joka kirjataan alun perin ja myöhemmin
käypään arvoon suojauskustannusrahastoon omassa pääomassa.
Mikäli suojaussuhde ei enää täytä suojauslaskennan kriteereitä,
suojauslaskenta lopetetaan, ja suojauskustannusrahastoon
kirjattu suojauskustannus kirjataan kuluksi sekä suojattavan
rahoitusinstrumentin kirjanpitoarvoon kirjattu käyvän arvon muutos
jaksotetaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa
efektiivisen koron menetelmällä.
Emoyhtiö soveltaa myös rahavirtojen suojaamista tulevien korkojen
rahavirtaan vieraassa valuutassa liittyen liikkeeseen laskettuihin
joukkovelkakirjalainoihin. Nämä tulevien korkojen rahavirrat suojataan
koron- ja valuutanvaihtosopimuksin, jotka on jaettu ja määritetty
osittain käyvän arvon suojiksi siten, että ne suojaavat liikkeeseen
lasketun joukkovelkakirjalainan valuuttakurssin ja viitekoron muutoksiin
liittyvää riskiä, ja osittain rahavirran suojiksi siten, että ne suojaavat
liikkeeseen lasketun joukkovelkakirjalainan jäljelle jäävien korkojen
rahavirran valuuttariskiä. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten
kertyneet tuotot tai kulut kirjataan suojausrahastoon ja siirretään
tulosvaikutteisiksi silloin, kun korkojen rahavirrat toteutuvat.
Emoyhtiö erottaa valuuttojen välisen viitekoronvaihtosopimuksen
preemion koron- ja valuutanvaihtosopimuksista ja jättää sen
suojaussuhteen ulkopuolelle suojauskustannukseksi, joka kirjataan
alun perin ja myöhemmin käypään arvoon suojauskustannusrahastoon
omassa pääomassa.
Laskennalliset verot
Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrän asti kuin on
todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota
vastaan käyttämättömät verotukselliset tappiot, käyttämättömät
veronhyvitykset ja vähennyskelpoiset väliaikaiset erot voidaan
hyödyntää. Yhtiö arvioi jatkuvasti laskennallisten verosaamisten
hyödyntämisen todennäköisyyttä ja harkitsee sekä suotuista että
epäsuotuista näyttöä tässä arvioinnissa. Arvioinnissa otetaan
huomioon, että Nokian Suomen-yhtiöiden välillä verotettavaa tuloa
voidaan tasata konserniavustuksen avulla. 31.12.2022 Yhtiö piti
tekemänsä arvioinnin perusteella todennäköisenä, että se pystyy
hyödyntämään tietyt vähennyskelpoiset väliaikaiset erot ja kirjasi
7 miljoonaa euroa laskennallista verosaamista. Yhtiöllä oli 31.12.2022
lisäksi laskennallista verosaamista liittyen käyttämättömiin
veronhyvityksiin 59 miljoonaa euroa sekä vähennyskelpoisiin
väliaikaisiin eroihin 24 miljoonaa euroa, joiden hyödyntämistä
yhtiö ei pitänyt todennäköisenä ja joista ei näin ollen ole kirjattu
laskennallista verosaamista.
130
2. Henkilöstökulut
milj. EUR
2022
2021
Palkat
37
30
Osakeperusteiset maksut
6
9
Eläkekulut
6
5
Henkilösivukulut
1
1
Yhteensä
50
45
Henkilöstön keskimääräinen lukumäärä
2022
2021
Markkinointi
8
7
Hallinto
214
232
Yhteensä
222
238
Henkilöstö 31.12.
212
227
Vuonna 2022 Nokia muutti keskimääräisen henkilöstön jakautumisen esitystapaa. Vertailuvuoden tiedot on oikaistu vastaavasti.
Johdon palkkiot
Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 31, Lähipiiriin liittyvät tapahtumat.
3. Tilintarkastajan palkkiot
Deloitte Oy on toiminut Nokian tilintarkastajana tilikauden aikana, joka päättyi 31.12.2022. Yhtiökokous valitsee tilintarkastajan tilikaudeksi,
joka alkaa valintaa seuraavana tilikautena. Seuraavassa taulukossa on esitetty Deloitte Oy:lle palvelutyypeittäin kyseisten vuosien päättyessä
suoritetut palkkiot:
milj. EUR
Emoyhtiö
Nokia konserni
2022
2021
2022
2021
Tilintarkastuspalkkiot
10
10
23
22
Tilintarkastukseen liittyvät palkkiot
–
1
1
2
Veropalveluihin liittyvät palkkiot
–
–
–
–
Muut palkkiot
–
–
–
–
Yhteensä
10
11
24
24
Deloitte Oy on tehnyt muita kuin tilintarkastuspalveluita emoyhtiölle 261 tuhannella eurolla vuonna 2022 (208 tuhannella eurolla vuonna 2021).
Näihin palveluihin sisältyi tilintarkastuslain 1:1.2 §:ssä toimeksiantoja 18 tuhannella eurolla vuonna 2022 (43 tuhannella eurolla vuonna 2021)
ja muita palveluita 243 tuhannella eurolla (208 tuhannella eurolla vuonna 2021).
4. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
milj. EUR
2022
2021
Muut tuotot
Vuokratuotot
3
3
Pitkäaikaisten sijoitusten myyntivoitto
–
10
Muut tuotot
4
6
Yhteensä
7
19
Muut kulut
Liiketoimintojen myynteihin liittyvät varaukset
-2
–
Muiden aineellisten hyödykkeiden myyntitappio
-1
-4
Maa-alueen puhdistuskulut
–
-5
Muut kulut
–
-7
Yhteensä
-3
-16
131
Tilinpäätös
5. Rahoitustuotot ja -kulut
milj. EUR
2022
2021
Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista
Osinkotuotot saman konsernin yhtiöiltä
401
600
Yhteensä
401
600
Korko- ja muut rahoitustuotot
Korkotuotot saman konsernin yhtiöiltä
235
173
Korkotuotot muilta yhtiöiltä
63
4
Kurssivoitot/tappiot, netto
55
70
Muut rahoitustuotot muilta yhtiöiltä
22
49
Voitot osakkeiden ja liiketoimintojen myynnistä
2
–
Yhteensä
377
296
Korko- ja muut rahoituskulut
Korkokulut saman konsernin yhtiöille
-115
-8
Korkokulut muille yhtiöille
-128
-122
Muut rahoituskulut muille yhtiöille
-19
-33
Yhteensä
-262
-163
Rahoitustuotot ja -kulut sisältävät 265 miljoonaa euroa kulua koskien johdannaisia, joihin sovelletaan suojauslaskentaa (25 miljoonaa euroa
kulua vuonna 2021) ja 262 miljoonaa euroa tuottoa koskien velkoja, joihin sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa (25 miljoonaa euroa
tuottoa vuonna 2021).
6. Konserniavustukset
milj. EUR
2022
2021
Myönnetty
-560
-510
Saatu
–
150
Yhteensä
-560
-360
7. Tuloverot
milj. EUR
2022
2021
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuvat verot
-7
–
Aikaisempiin tilikausiin perustuvat verot
–
3
Laskennalliset verot
15
–
Yhteensä
8
3
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
132
8. Aineelliset hyödykkeet
milj. EUR
Maa- ja
vesialueet
Rakennukset
ja rakennelmat
Koneet ja
kalusto
Muut aineelliset
hyödykkeet ja
ennakkomaksut
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2021
9
164
16
15
204
Lisäykset
–
–
–
5
5
Myynnit ja käytöstä poistaminen
–
-1
–
-15
-16
Hankintameno 31.12.2021
9
163
16
5
193
Kertyneet poistot 1.1.2021
–
-81
-13
-5
-99
Myynnit ja käytöstä poistaminen
–
–
–
5
5
Poistot
(1)
–
-5
-1
–
-6
Kertyneet poistot 31.12.2021
–
-86
-14
–
-100
Kirjanpitoarvo 1.1.2021
9
83
3
10
105
Kirjanpitoarvo 31.12.2021
9
77
2
5
93
Hankintameno 1.1.2022
9
163
16
5
193
Lisäykset
–
1
–
–
1
Myynnit ja käytöstä poistaminen
–
-4
–
–
-4
Hankintameno 31.12.2022
9
160
16
5
190
Kertyneet poistot 1.1.2022
–
-86
-14
–
-100
Myynnit ja käytöstä poistaminen
–
3
–
–
3
Poistot
(1)
–
-5
–
-1
-6
Kertyneet poistot 31.12.2022
–
-88
-14
-1
-103
Kirjanpitoarvo 1.1.2022
9
77
2
5
93
Kirjanpitoarvo 31.12.2022
9
72
2
4
87
(1) Kirjattu myynnin ja hallinnon kuluihin.
9. Sijoitukset
milj. EUR
2022
2021
Osuudet saman konsernin yhtiöissä
Hankintameno 1.1.
18 661
18 657
Lisäykset
34
25
Vähennykset
–
-15
Arvonalentumistappiot
–
-6
Kirjanpitoarvo 31.12.
18 695
18 661
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
Hankintameno 1.1.
–
–
Lisäykset
763
–
Vähennykset
-14
–
Uudelleenluokittelu
-52
–
Kirjanpitoarvo 31.12.
697
–
Muut pitkäaikaiset sijoitukset
Hankintameno 1.1.
1
1
Kirjanpitoarvo 31.12.
1
1
Tytär- ja osakkuusyhtiöt on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 29, Konserniyhtiöt.
10. Siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut
milj. EUR
2022
2021
Odotettavissa oleva Nokia Shanghai Bellin määräysvallattomien omistajien
osuudesta maksettava käteismaksu
(1)
482
503
Jaksotetut korkotuotot
72
56
Kertyneet rojaltituotot
–
5
Muut siirtosaamiset saman konsernin yhtiöiltä
50
71
Muut siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut muilta yhtiöiltä
17
19
Yhteensä
621
654
(1) Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 30, Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt.
133
Tilinpäätös
11. Oma pääoma
milj. EUR
Osakepääoma
Ylikurssi-
rahasto
Käyvän arvon
rahasto ja muut
rahastot
Sijoitetun
vapaan oman
pääoman
rahasto
Edellisten
tilikausien
voitto
(1)
Yhteensä
1.1.2021
246
46
-18
15 248
1 483
17 005
Osakeperusteisten maksujen suorittaminen
–
–
–
70
–
70
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut
–
–
33
–
–
33
Tilikauden voitto
–
–
–
–
482
482
31.12.2021
246
46
15
15 318
1 965
17 590
1.1.2022
246
46
15
15 318
1 965
17 590
Tulosperusteisten ja ehdollisten osakepalkkioiden
suorittaminen
–
–
–
73
–
73
Omien osakkeiden hankinta
(2)
–
–
–
-300
–
-300
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut
–
–
16
–
–
16
Osingonjako
–
–
–
–
-337
-337
Tilikauden voitto
–
–
–
–
378
378
31.12.2022
246
46
31
15 091
2 006
17 419
(1)
Sisältää 344 miljoonaa euroa omia osakkeita, jotka vähentävät edellisten tilikausien voittoa.
(2)
Vuonna 2022 Nokia Oyj hankki 63 963 583 omaa osaketta osana 3.2.2022 julkaistua omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmaa. Osakkeet hankittiin käyttäen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoa.
Takaisinostetut osakkeet mitätöitiin 8.12.2022.
Joulukuussa 2022 Nokian hallitus päätti käynnistää omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman toisen vaiheen Nokian yhtiökokouksen 5.4.2022
hallitukselle antaman valtuutuksen mukaisesti. Takaisinostot alkoivat 2.1.2023 ja päättyvät viimeistään 21.12.2023. Takaisinosto-ohjelman
toisessa vaiheessa osakkeiden hankintaan käytettävä kokonaissumma on enintään 300 miljoonaa euroa. Osakkeita voidaan ostaa enintään
275 000 000 kappaletta, mikä vastaa noin viittä prosenttia kaikista Nokian osakkeista. Takaisinostoihin käytetään sijoitetun vapaan oman
pääoman rahastoa ja takaisinostot vähentävät siten Nokian vapaata omaa pääomaa. Takaisinostetut osakkeet tullaan mitätöimään.
12. Jakokelpoiset varat
milj. EUR
2022
2021
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
15 091
15 318
Edellisten tilikausien voitto
1 628
1 483
Tilikauden voitto/-tappio
378
482
Vapaa oma pääoma yhteensä
17 096
17 283
Jakokelpoiset varat yhteensä
17 096
17 283
13. Käyvän arvon rahasto ja muut rahastot
milj. EUR
Suojausrahasto
Suojauskustannus
Yhteensä
Ennen
veroja
Vero
Verojen
jälkeen
Ennen
veroja
Vero
Verojen
jälkeen
Ennen
veroja
Vero
Verojen
jälkeen
1.1.2021
-16
–
-16
-2
–
-2
-18
–
-18
Käyvän arvon ja rahavirtojen suojaus
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut
29
–
29
5
–
5
34
–
34
Siirto tuloslaskelmaan
-1
–
-1
–
–
–
-1
–
-1
31.12.2021
12
–
12
3
–
3
15
–
15
1.1.2022
12
–
12
3
–
3
15
–
15
Käyvän arvon ja rahavirtojen suojaus
Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-kulut
32
-8
24
-6
–
-6
26
-8
18
Siirto tuloslaskelmaan
-2
–
-2
–
–
–
-2
–
-2
31.12.2022
42
-8
34
-3
–
-3
39
-8
31
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
134
14. Rahoitusinstrumenttien käypä arvo
Käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat luokitellaan arvostusmenetelmissä käytettyjen julkaisemattomien syöttötietojen määrän
perusteella. Luokittelussa käytetään kolmea hierarkiatasoa perustuen siihen, miten paljon käytettyjen syöttötietojen arviointia tarvitaan
rahoitusvarojen ja -velkojen käypää arvoa määritettäessä. Tasolla 1 arvostaminen tapahtuu pörssinoteerattujen tuotteiden markkina-arvon
perusteella, tasolla 2 arvostus perustuu ensisijaisesti julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon ja tasolla 3 tarvitaan eniten johdon harkintaa.
Nokia luokittelee jokaisena tilinpäätöshetkenä rahoitusvarat ja -velat asianmukaiselle käyvän arvon hierarkian tasolle. Oheisessa taulukossa
käypään arvoon kirjattujen erien arvostus suoritetaan toistuvasti.
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
(1)
milj. EUR
Jaksotettu
hankintameno
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Yhteensä
31.12.2022
Pitkäaikaiset korolliset sijoitukset
697
–
–
697
659
Pitkäaikaiset sijoitukset
–
–
1
1
1
Pitkäaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä
2 778
–
–
2 778
2 778
Pitkäaikaiset lainasaamiset muilta yhtiöiltä
1
–
–
1
1
Lyhytaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä
4 668
–
–
4 668
4 668
Muut lyhytaikaiset rahoitussaamiset saman konsernin yhtiöiltä sisältäen johdannaiset
–
270
–
270
270
Muut lyhytaikaiset rahoitussaamiset muilta yhtiöiltä sisältäen johdannaiset
–
182
–
182
182
Lyhytaikaiset sijoitukset
1 445
1 631
–
3 076
3 076
Rahavarat
2 107
1 250
–
3 357
3 357
Rahoitusvarat yhteensä
11 696
3 333
1
15 030
14 992
Pitkäaikaiset korolliset velat muille yhtiöille
3 984
–
–
3 984
3 974
Lyhytaikaiset korolliset velat saman konsernin yhtiöille
11 004
–
–
11 004
11 004
Lyhytaikaiset korolliset velat muille yhtiöille
103
–
–
103
103
Muut rahoitusvelat saman konsernin yhtiöille sisältäen johdannaiset
–
182
–
182
182
Muut rahoitusvelat muille yhtiöille sisältäen johdannaiset
19
477
482
978
978
Rahoitusvelat yhteensä
15 110
659
482
16 251
16 241
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
(1)
milj. EUR
Jaksotettu
hankintameno
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Yhteensä
31.12.2021
Pitkäaikaiset sijoitukset
–
–
1
1
1
Pitkäaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä
2 765
–
–
2 765
2 765
Pitkäaikaiset lainasaamiset muilta yhtiöiltä
1
–
–
1
1
Lyhytaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä
5 060
–
–
5 060
5 060
Muut lyhytaikaiset rahoitussaamiset saman konsernin yhtiöiltä sisältäen johdannaiset
–
151
–
151
151
Muut lyhytaikaiset rahoitussaamiset muilta yhtiöiltä sisältäen johdannaiset
–
139
–
139
139
Lyhytaikaiset sijoitukset
520
1 994
–
2 514
2 514
Rahavarat
2 522
1 991
–
4 513
4 513
Rahoitusvarat yhteensä
10 868
4 275
1
15 144
15 144
Pitkäaikaiset korolliset velat muille yhtiöille
4 299
–
–
4 299
4 512
Lyhytaikaiset korolliset velat saman konsernin yhtiöille
10 743
–
–
10 743
10 743
Lyhytaikaiset korolliset velat muille yhtiöille
26
–
–
26
26
Muut rahoitusvelat saman konsernin yhtiöille sisältäen johdannaiset
–
118
–
118
118
Muut rahoitusvelat muille yhtiöille sisältäen johdannaiset
–
229
504
733
733
Rahoitusvelat yhteensä
15 068
347
504
15 919
16 132
(1)
Mikäli tase-erää ei ole kirjattu käypään arvoon, käytetään seuraavia käyvän arvon arvostusmenetelmiä: Pitkäaikaisten korollisten velkojen käypä arvo perustuu ensisijaisesti julkisesti saatavilla olevaan
markkinatietoon (taso 2). Muiden varojen ja velkojen, mukaan lukien lainasaamisten ja velkojen käypä arvo perustuu pääasiassa diskontattujen rahavirtojen analyysiin (taso 2). Lyhytaikaisten varojen
ja velkojen käyvän arvon arvioidaan olevan sama kuin kirjanpitoarvo pienen luottoriskin ja lyhyen juoksuajan perusteella. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 2, Merkittävät laskentaperiaatteet.
135
Tilinpäätös
Taso 2 sisältää rahoitusvaroja ja -velkoja, jotka arvostetaan käyttäen arvostusmenetelmää, joka perustuu sillä hetkellä todettavissa olevien
markkinatransaktioiden perusteella saatavien hintatietojen tukemiin oletuksiin. Näihin eriin kuuluu varoja ja velkoja, joiden käyvät arvot
perustuvat julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon, rahoitusvaroja, joiden käypä arvo perustuu välittäjän antamiin hintoihin, sekä varoja,
jotka arvostetaan käyttäen konsernin omia malleja, joissa oletukset perustuvat merkittäviltä osin julkiseen markkinatietoon. Tähän kategoriaan
sisältyy valtaosa emoyhtiön rahavaroista, lyhytaikaisista sijoituksista, vapaasti ostettavista ja myytävistä johdannaisista sekä eräistä muista
tuotteista.
Taso 3 sisältää sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin ja listaamattomiin venture fund -rahastoihin. Tason 3 sijoitusten käypä arvo määritetään
yhdellä tai useammalla arvostustekniikalla: markkinalähtöisessä lähestymistavassa käytetään vertailukelpoisia markkinatransaktioita, ja
tuottopohjainen lähestymistapa perustuu odotettujen tulevien rahavirtojen nykyarvoon. Listaamattomien rahastojen tapauksessa
salkunhoitajan käyttämän arvostustekniikan valintaan saattaa vaikuttaa syöttötietojen saatavuus ja luotettavuus. Joissakin tapauksissa tietty
arvostustekniikka voi antaa parhaan kuvan käyvästä arvosta, kun taas toisissa olosuhteissa voi olla tarpeen käyttää useita arvostustekniikoita.
Tason 3 sijoitusten käyvän arvon määrittämisessä käytettäviä syöttötietoja ovat muun muassa alkuperäinen transaktiohinta, samoilla tai
vastaavilla instrumenteilla viime aikoina tehdyt transaktiot, toteutetut tai valmisteilla olevat ulkopuolisten osapuolten transaktiot kohteena
olevalla tai vastaavalla sijoituksella, rahoituskierrokset, pääomitus tai liikkeeseenlaskijan toteuttamat muut transaktiot, liikkeeseenlaskut
osake- tai velkamarkkinoilla sekä muutokset taloudellisissa tunnusluvuissa tai rahavirroissa oikaistuna tarpeen mukaan maksuvalmiuteen,
luottokelpoisuuteen, markkinoihin ja/tai muihin tekijöihin liittyvillä riskeillä. Käypää arvoa saatetaan oikaista heikon markkinalikviditeetin ja/tai
luovutuskelpoisuuden perusteella. Tällöin sijoituksen arvon alentumisen määrä perustuu salkunhoitajan arvioon, koska markkinatietoja ei ole
saatavilla. Tason 3 sijoitukset arvostetaan jokaisena raportointipäivänä ottaen huomioon muutokset arvioissa, ennusteissa ja oletuksissa sekä
muutokset taloudellisissa ja muissa asiaankuuluvissa olosuhteissa.
Tason 3 rahoitusvelkoihin sisältyy rahoitusvelka China Huaxinille osana Nokia Shanghai Bell -transaktion lopullista sopimusta, jossa China Huaxin
oikeutettiin siirtämään omistusosuutensa kokonaisuudessaan emoyhtiölle myöhemmin suoritettavaa käteissuoritusta vastaan. Tason 3
rahoitusvelan käypä arvo määritetään odotetun tulevan käteissuorituksen nykyarvon mukaan. Kyseisellä rahoitusvelalla ei ole
tuloslaskelmavaikutusta. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 30, Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt.
Laskelma tason 3 käypään arvoon arvostettujen rahoituserien alku- ja loppusaldojen muutoksista:
milj. EUR
Tason 3
rahoitusvarat
Tason 3
rahoitusvelat
1.1.2021
1
-420
Muut muutokset
–
-84
31.12.2021
1
-504
1.1.2022
1
-504
Muut muutokset
–
22
31.12.2022
1
-482
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
136
15. Johdannaiset
milj. EUR
Vastaavaa
Vastattavaa
Käypä arvo
(1)
Nimellisarvo
(2)
Käypä arvo
(1)
Nimellisarvo
(2)
31.12.2022
Käyvän arvon suojaus
Koronvaihtosopimukset
–
–
-99
2 500
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset
(3)
Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset
–
–
-123
938
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka arvostetaan
käypään arvoon tuloslaskelmassa
Valuuttatermiinit, muut yhtiöt
180
11 130
-274
11 086
Valuuttatermiinit, konserniyhtiöt
270
6 428
-179
8 858
Ostetut valuuttaoptiot, muut yhtiöt
2
192
–
–
Ostetut valuuttaoptiot, konserniyhtiöt
–
–
–
–
Myydyt valuuttaoptiot, muut yhtiöt
–
–
–
–
Myydyt valuuttaoptiot, konserniyhtiöt
–
–
-2
192
Yhteensä
452
17 750
-677
23 574
31.12.2021
Käyvän arvon suojaus
Koronvaihtosopimukset
–
185
–
–
Ennakoitujen rahavirtojen ja käyvän arvon suojaukset
(3)
Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset
15
265
-68
441
Johdannaiset, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa ja jotka arvostetaan
käypään arvoon tuloslaskelmassa
Valuuttatermiinit, muut yhtiöt
123
9 957
-161
11 537
Valuuttatermiinit, konserniyhtiöt
152
7 708
-117
7 283
Ostetut valuuttaoptiot, muut yhtiöt
–
17
–
–
Ostetut valuuttaoptiot, konserniyhtiöt
–
1
–
–
Myydyt valuuttaoptiot, muut yhtiöt
–
–
–
1
Myydyt valuuttaoptiot, konserniyhtiöt
–
–
–
17
Yhteensä
290
18 133
-346
19 279
(1) Sisällytetty taseessa muihin lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin ja muihin lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.
(2)
Sisältävät kaikki sopimukset, joita ei ole vielä suoritettu tai peruttu. Nimellisarvot eivät välttämättä yksin tarkasteltuna anna kuvaa konsernin riskiasemasta, koska joitakin sopimuksia voidaan netottaa
toisilla sopimuksilla.
(3) Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset on määritetty osin käyvän arvon ja osin ennakoitujen rahavirtojen suojausinstrumenteiksi.
Johdannaisten luokittelu yllä olevassa taulukossa suojauslaskennan soveltamisen mukaan perustuu johdannaisten käyttöön ja kirjaamiseen
yhtiön erillistä tilinpäätöstä varten. Luokittelu voi olla erilainen konsernitilinpäätöksessä. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 22, Johdannaiset
ja kiinteäehtoiset sitoumukset.
137
Tilinpäätös
16. Pakolliset varaukset
milj. EUR
2022
2021
Liiketoimintojen myynteihin liittyvät
38
33
Muut
10
10
Yhteensä
48
43
17. Korollinen vieras pääoma
Liikkeeseenlaskija/velallinen
Rahoitusväline
Valuutta
Nimellisarvo (milj.)
Lopullinen eräpäivä
Kirjanpitoarvo milj. EUR
(1)
2022
2021
Nokia Oyj
2,00 % velkakirja
EUR
750
Maaliskuu 2024
738
761
Nokia Oyj
EIP T&K laina
EUR
500
Helmikuu 2025
500
500
Nokia Oyj
NIB T&K laina
(2)
EUR
250
Toukokuu 2025
250
250
Nokia Oyj
2,375 % velkakirja
EUR
500
Toukokuu 2025
480
500
Nokia Oyj
2,00 % velkakirja
EUR
750
Maaliskuu 2026
719
764
Nokia Oyj
4,375 % velkakirja
USD
500
Kesäkuu 2027
439
466
Nokia Oyj
3,125 % velkakirja
EUR
500
Toukokuu 2028
459
500
Nokia Oyj
6,625 % velkakirja
USD
500
Toukokuu 2039
482
557
Nokia Oyj
Muut velat saman konsernin yhtiöille
11 004
10 743
Nokia Oyj
Muut velat muille yhtiöille
20
26
Yhteensä
15 091
15 068
(1)
Kirjanpitoarvo sisältää käyvän arvon suojauslaskentaan liittyen 120 miljoonaa euroa (166 miljoonaa euroa voittoa vuonna 2021) käyvän arvon oikaisuun liityviä tappioita. Tästä 180 miljoonaa euroa
voittoa (203 miljoonaa euroa vuonna 2021) liittyy lopetettuihin käyvän arvon suojauslaskentasuhteisiin ja jaksotetaan tuotoksi tuloslaskelmaan kunkin joukkovelkakirjalainan eräpäivään asti.
(2) Pohjoismaiden Investointipankilta (NIB) nostettu laina maksetaan takaisin kolmessa yhtä suuressa maksuerässä vuosina 2023, 2024 ja 2025.
Merkittävät rahoitusjärjestelyt ja -ohjelmat:
Sitoutunut / Sitoutumaton
Rahoitusjärjestely
Valuutta
Nimellisarvo (milj.)
Nostettu
31.12.2022
Nostettu
31.12.2021
Sitoutunut
Luottolimiittisopimus
(1)
EUR
1 500
–
–
Sitoutumaton
Suomalainen yritystodistusohjelma
EUR
750
–
–
Sitoutumaton
Euro-Commercial Paper -ohjelma
EUR
1500
–
–
Sitoutumaton
Euro Medium Term Note -ohjelma
(2)
EUR
5 000
2 500
2 500
Yhteensä
2 500
2 500
(1)
Sopimus erääntyy kesäkuussa 2026, lukuun ottamatta kesäkuussa 2024 erääntyvää 88 miljoonan euron osuutta.
(2)
Kaikki euromääräiset joukkovelkakirjalainat on laskettu liikkeeseen Euro Medium Term Note -rahoitusohjelman puitteissa.
Kaikki yllä olevissa taulukoissa esitetyt lainat ja rahoitusjärjestelyt ovat vakuudettomia eikä niihin liity rahoituskovenantteja.
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
138
18. Siirtovelat ja muut velat
milj. EUR
2022
2021
Jaksotetut korkokulut
50
45
Palkat ja sosiaalikulut
12
13
Muut siirtovelat saman konsernin yhtiöille
49
53
Muut siirtovelat muille yhtiöille
20
27
Yhteensä
131
138
19. Vakuudet ja vastuusitoumukset
milj. EUR
2022
2021
Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden puolesta
Vuokratakaukset
600
551
Muut takaukset
1 249
1 281
Vastuusitoumukset muiden yhtiöiden puolesta
Muut takaukset
–
–
Leasing- ja muut vuokravastuut olivat yhteensä 2 miljoonaa euroa 31.12.2022 (1 miljoonaa euroa vuonna 2021).
Yhtiö on tehnyt omien osakkeiden hankintoihin liittyvän sitoumuksen, jonka arvo on tilikauden 2022 päättyessä ollut 12 miljoonaa euroa.
20. Johdolle myönnetyt lainat
Johtoryhmän tai hallituksen jäsenille ei ollut myönnettyjä lainoja 31.12.2022 tai 31.12.2021.
21. Rahoituslaskelman liitetiedot
milj. EUR
2022
2021
Oikaisut
Poistot
6
1
Tuloverot
-8
-3
Rahoitustuotot ja -kulut, netto
-87
-133
Arvonalentumistappiot
–
6
Hyödykkeiden käytöstä poistamiset
–
11
Osakeperusteiset maksut
73
70
Myydyt ja lopetetut liiketoiminnat
–
-10
Konserniavustukset
560
360
Muut rahoituserät
-401
-600
Yhteensä
143
-298
139
Tilinpäätös
22. Tytäryhtiöt
Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 29, Konserniyhtiöt.
23. Emoyhtiön osakkeet
Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 18, Oma pääoma.
24. Rahoitusriskien hallinta
Nokialla on systemaattinen ja strukturoitu lähestymistapa rahoitusriskien hallintaan koskien kaikkia liiketoimintoja ja -prosesseja. Rahoitusriskien
hallintaan liittyvät toimintatavat ja prosessit ovat konsernitasoisia, eikä emoyhtiöllä ole omia tai erillisiä rahoitusriskien hallintaan liittyviä
toimintatapoja tai prosesseja. Näin ollen kaikki sisäiset ja ulkoiset rahoitusriskialtistukset ja transaktiot käsitellään konsernin rahoitusriskien
hallintastrategian yhteydessä. Emoyhtiö toimii keskitetysti konsernin pääyhtiönä ulkoisten rahoitusriskien hallinnassa. Emoyhtiö vastaa
konsernin sisäisen rahoituksen järjestämisestä ja toteuttaa kaikki merkittävät rahoitustransaktiot pankkien kanssa sekä vastaavat sisäiset
rahoitustransaktiot konsernin sisällä. Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 32, Rahoitusriskien hallinta.
25. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
Ostotarjous velkakirjoista
Nokia ilmoitti 9.2.2023 käynnistäneensä ostotarjoukset ostaakseen käteisellä yhteensä korkeintaan 700 miljoonalla eurolla (Ostotarjoukset)
liikkeeseen laskemiaan 750 miljoonan euron 2,00 %:n 15.3.2024 erääntyviä velkakirjoja (”2024 Velkakirjat”), 500 miljoonan euron 2,375 %:n
15.5.2025 erääntyviä velkakirjoja (”2025 Velkakirjat”) ja 750 miljoonan euron 2,00 %:n 11.3.2026 erääntyviä velkakirjoja (”2026 Velkakirjat”).
Ostotarjousten tarkoituksena on hallita Nokian kokonaisvelkaantuneisuutta ja pidentää Nokian velkamaturiteettiprofiilia tehokkaalla tavalla.
Ostotarjoukset päättyivät 16.2.2023. Nokia hyväksyi tarjouksia 372 miljoonalla eurolla (49,66 % nimellisarvosta) 2024 Velkakirjoista, 208
miljoonalla eurolla (41,57 % nimellisarvosta) 2025 Velkakirjoista ja 120 miljoonalla eurolla (15,96 % nimellisarvosta) 2026 Velkakirjoista.
Ostotarjousten selvitys tapahtui 21.2.2023.
Uudet euromääräiset joukkovelkakirjalainat
21.2.2023 Nokia laski liikkeeseen 500 miljoonan euron 4,375 %:n nimelliskorkoisen elokuussa 2031 erääntyvän kestävyystavoitteisiin sidotun
joukkovelkakirjalainan Nokian 5 miljardin euron Euro Medium Term Note -ohjelman alla. Uusista joukkovelkakirjalainoista saatavia varoja tullaan
käyttämään Ostotarjousten rahoittamiseksi ja yleisiin rahoitustarpeisiin.
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot
jatkoa
140
Emoyhtiön taseen 31.12.2022 mukaan jakokelposet varat olivat 17 096 miljoonaa euroa, josta tilikauden 2022 voitto oli 378 miljoonaa euroa.
Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan taseen perusteella ei jaeta osinkoa varsinaisen
yhtiökokouksen päätöksellä. Sen sijaan hallitus ehdottaa, että se valtuutettaisiin päättämään harkintansa mukaan yhteensä enintään 0,12 euron
jakamisesta osakkeelta osinkona kertyneistä voittovaroista ja/tai varoina sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.
Vuoden 2022 tilinpäätöksen antamisen hetkellä yhtiön osakemäärä on 5 632 297 576, ja tähän perustuva varojenjaon enimmäismäärä olisi noin
676 miljoonaa euroa.
Ehdotettu varojenjako on linjassa yhtiön voitonjakopolitiikan kanssa.
2. maaliskuuta 2023
Sari Baldauf
Hallituksen puheenjohtaja
Søren Skou
Bruce Brown
Thomas Dannenfeldt
Lisa Hook
Jeanette Horan
Edward Kozel
Thomas Saueressig
Carla Smits-Nusteling
Kai Öistämö
Pekka Lundmark
Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä, 2. maaliskuuta 2023
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Marika Nevalainen
KHT
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen 2022 allekirjoitus
141
Tilinpäätös
Tilintarkastuskertomus
Nokia Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Olemme tilintarkastaneet Nokia Oyj:n (y-tunnus 0112038-9)
tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2022. Tilinpäätös sisältää
konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman
oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot,
mukaan lukien yhteenveto merkittävimmistä tilinpäätöksen
laatimisperiaatteista, sekä emoyhtiön taseen, tuloslaskelman,
rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausuntonamme esitämme, että
■
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin
taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja
rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten
tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti.
■
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan
tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa
olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti
ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun
lisäraportin kanssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan
hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan
mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
.
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden
Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka
koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet
muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan
olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten
mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan
1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut
kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty emoyhtiön tilinpäätöksen
liitetiedossa 3 kohdassa Tilintarkastajan palkkiot.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Soveltamamme olennaisuus
Määrittelemme olennaisuuden sen kokoluokan virheellisyytenä
tilinpäätöksessä, joka todennäköisesti vaikuttaisi taloudellisiin
päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Käytämme olennaisuutta sekä suunnitellessa työmme laajuutta
sekä arvioidessamme työmme tuloksia.
Ammatilliseen harkintaamme perustuen, olemme määrittäneet
konsernitilinpäätöksen olennaisuuden seuraavasti:
Konsernitilinpäätöksen olennaisuus
Olennaisuus
€185 miljoonaa
Olennaisuuden
määrittämisen
vertailukohde
0,8 % konsernin liikevaihdosta ja 2,0 %
bruttokatteesta
Perustelut
vertailukohteen
valinnalle
Huomioiden liikevaihdon ja bruttokatteen
merkitys sijoittajille ja muille tilinpäätöksen
käyttäjille olemme käyttäneet näitä
pääasiallisina vertailukohteina olennaisuuden
määrittämiselle.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka
ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä
tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa.
Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena
kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme
siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista
erillistä lausuntoa.
Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että
johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko
viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta
aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
142
Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka
Miten seikka on huomioitu tilintarkastuksessa
Liikevaihdon tuloutus – Merkittävien ja monimutkaisten asiakassopimusten kirjanpitokäsittely
Katso liitetiedot 2 ja 6 tilinpäätöksessä.
Yhtiö tulouttaa liikevaihtoa IFRS 15,
Myyntituotot
asiakassopimuksista
standardin mukaisesti sopimuksista.
Joillakin sopimuksilla, joihin yhtiö sitoutuu, on erityisen merkittävä
rahallinen arvo, ja ne sisältävät monimutkaisia sopimusehtoja,
jotka vaikuttavat liikevaihdon tuloutukseen.
Edellä mainittuihin monimutkaisiin sopimusehtoihin liittyi
arvionvaraisuutta muun muassa erillismyyntihintojen määrittelyn,
kahden samanaikaisesti alkaneen sopimuksen yhdistämisen,
sopimusmuutosten sekä sopimusperusteisten alennusten
kirjanpitokäsittelyn osalta.
Ottaen huomioon merkittävien ja monimutkaisten
asiakassopimusten kirjanpitokäsittelyyn liittyvän monimutkaisuuden
sekä johdon käyttämän harkinnan määrän, kirjanpitokäsittelyn
oikeellisuuden arvioimista koskevat tilintarkastustoimenpiteet
edellyttivät tilintarkastajalta erityistä harkintaa. Lisäksi tähän
liittyvän oikean ja riittävän tilintarkastusevidenssin hankinta
edellytti tilintarkastajalta merkittävää työpanosta.
Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan
2c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.
Olemme suorittaneet merkittävien ja monimutkaisten asiakassopimusten
kirjanpitokäsittelyn oikeellisuuden arvioimiseen liittyen muun muassa
seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:
■
Olemme tarkastelleet merkittävissä ja monimutkaisissa
asiakassopimuksissa havaittujen monimutkaisten osa-alueiden
osalta johdon laatimia laskentaperiaatteita, arvioidaksemme ovatko
nämä IFRS 15 -standardin mukaisia;
■
Olemme testanneet merkittävien ja monimutkaisten
asiakassopimusten myynnin tulouttamiseen liittyvien kontrollien
toiminnallista tehokkuutta, keskittyen erityisesti kontrolleihin, jotka
liittyvät monimutkaisempien osa-alueiden kirjanpitokäsittelyyn;
■
Olemme hyödyntäneet data-analytiikkaa tunnistaaksemme
sopimukset, joissa on korkeampi riski sopimuksen koosta tai
monimutkaisuudesta johtuen;
■
Olemme analysoineet merkittävien ja monimutkaisten
asiakassopimusten sopimusehdot sekä hankkineet ja lukeneet yhtiön
johdon tekemät johtopäätökset sopimusten kirjanpitokäsittelystä
yhdessä muun tilintarkastusevidenssin kanssa;
■
Olemme haastatelleet taloushallinnon ja liiketoiminnan ylempää johtoa
merkittävien ja monimutkaisten sopimusten kaupallisiin ja taloudellisiin
osatekijöihin liittyen;
■
Olemme arvioineet ovatko johdon tekemät johtopäätökset, mukaan
lukien erillismyyntihintojen määrittäminen, IFRS 15 -standardin mukaisia.
Tuloverot – Laskennallisten verosaamisten hyödyntäminen Suomessa
Katso liitetiedot 2 ja 11 tilinpäätöksessä.
Yhtiö kirjaa laskennalliset verot veroattribuuteista sekä omaisuus-
ja velkaerien kirjanpitoarvojen ja niiden verotuksellisten arvojen
välisistä väliaikaisista eroista IAS 12 Tuloverot -standardin
mukaisesti. Laskennalliset verosaamiset ja -velat määritetään
taselähtöisellä velkamenetelmällä kaikille väliaikaisille eroille, jotka
ovat syntyneet omaisuus- ja velkaerien verotusperusteisten arvojen
ja kirjanpitoarvojen välisistä eroista. Laskennalliset verosaamiset
kirjataan siihen määrään saakka kuin on todennäköistä, että
tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan
käyttämättömät verotukselliset tappiot ja käyttämättömät
verotukseen liittyvät hyvitykset sekä vähennettävissä olevat
väliaikaiset erot voidaan hyödyntää. Laskennalliset verosaamiset
arvioidaan uudelleen jokaisena raportointipäivänä.
Yhtiö on 31.12.2022 arvioinut, että taustalla olevien, pidemmän
aikavälin toiminnan tuloksen parannusten vuoksi on riittävästi
näyttöä Suomeen liittyvien 2,5 miljardin euron laskennallisten
verosaamisten kirjaamiseksi taseelle, johtaen 2,5 miljardin euron
verohyödyn kirjaamiseen tulosvaikutteisesti.
Arvio siitä, että Suomessa syntyy todennäköisesti tulevaisuudessa
riittävästi verotettavaa tuloa laskennallisten verosaamisten
hyödyntämiseksi, edellyttää johdolta merkittävää harkintaa
ja arviota tulevaisuuden verotettavaan tuloon liittyen.
Tilintarkastustoimenpiteiden suorittaminen sen arvioimiseksi,
ovatko johdon tekemät ennusteet tulevaisuudessa kertyvästä
verotettavasta tulosta Suomessa asianmukaisia sekä siitä, onko
laskennallisten verosaamisten realisoituminen todennäköistä,
edellyttivät tilintarkastajalta erityistä harkintaa ja merkittävää
työpanosta, mukaan lukien yhteistyötä veroasiantuntijoiden kanssa.
Tämä seikka on EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2c -kohdassa
tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.
Olemme suorittaneet sen varmistamiseksi, kykeneekö yhtiö
hyödyntämään laskennalliset verosaamiset Suomessa, muun muassa
seuraavat tilintarkastustoimenpiteet:
■
Olemme testanneet laskennallisiin verosaamisiin liittyvien kontrollien
toiminnallista tehokkuutta, mukaan lukien johdon kontrollien, jotka
liittyvät arvioihin yhtiön tulevaisuudessa kertyvästä verotettavasta
tulosta Suomessa;
■
Olemme arvioineet veroasiantuntijoidemme avulla johdon
ennusteeseen perustuvan tulevaisuudessa kertyvän verotulon
taustana olleiden lähteiden asianmukaisuutta ja riittävyyttä
huomioiden yhtiön kyvyn hyödyntää laskennallisia verosaamisiaan
verolainsäädännön mukaisesti;
■
Olemme arvioineet, ovatko johdon käyttämät arviot yhdenmukaisia
sen tilintarkastusevidenssin kanssa, jota olemme keränneet muiden
tarkastuksemme osa-alueiden yhteydessä;
■
Olemme arvioineet yhtiön lähiajan toteutunutta kannattavuutta sekä
johdon kykyä ennustaa verotettavan tulon määrää riittävän tarkasti;
■
Olemme testanneet Suomeen liittyvien laskennallisten verojen
täydellisyyttä ja oikeellisuutta hankkimamme tilintarkastusevidenssin
perusteella;
■
Olemme arvioineet, ovatko johdon esittämät tilinpäätöstiedot
IAS 12 -standardin mukaisia.
Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen
virheellisyyden riskejä.
143
Tilintarkastuskertomus
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan
velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten,
että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön
hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti
ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa
voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten
mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja
toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta,
jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa
ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia
arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja
soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan
jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan
jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen
perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta
lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen
tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko
tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä
johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus,
joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea
varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys
aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa
tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai
virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai
yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin,
joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu,
että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen
skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
■
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat
tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja
suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä
ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että
väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta,
on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen
virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä
yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä
jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen
valvonnan sivuuttamista.
■
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista
sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin
nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä
tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön
tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
■
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden
asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden
ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
■
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan
ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen
toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme
tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä,
esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista
epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön
tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on,
että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää
tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta
koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta
koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme.
Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen
antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin.
Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen,
ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
■
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot
mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä,
kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia
siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.
■
Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai
liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta
pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä.
Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta
ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa
tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä
merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset
sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme
tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme
noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä
vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista
ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan
riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin
liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista
seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden
tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta
keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa,
paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai
kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä
seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien
epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan suuremmat
kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana
tilikaudelta 1.1.-31.12.2020 alkaen yhtäjaksoisesti kolme (3) vuotta.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu
informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen
sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä
koskevaa tilintarkastuskertomustamme.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen
tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu
informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta
suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se
muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta
velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus
laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu
toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen,
että muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän
on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen
raportoitavaa.
Muut lausumat
Puollamme tilinpäätöksen vahvistamista. Hallituksen esitys taseen
osoittaman voiton käyttämisestä (sekä muun vapaan oman pääoman
jakamisesta) on osakeyhtiölain mukainen. Puollamme vastuuvapauden
myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä toimitusjohtajalle
tarkastamaltamme tilikaudelta.
Helsingissä, 2. maaliskuuta 2023
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Marika Nevalainen
KHT
Tilintarkastuskertomus
jatkoa
144
Riippumattoman tilintarkastajan raportti Nokia
Oyj:n ESEF -tilinpäätöksestä
Nokia Oyj:n hallitukselle
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon,
joka koskee sitä, onko Nokia Oyj:n (y-tunnus 0112038-9) sähköiseen
tilinpäätökseen (549300A0JPRWG1KI7U06-2022-12-31-fi.zip)
tilikaudella 1.1.–31.12.2022 sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty
iXBRL-merkinnöin EU-komission delegoidun asetuksen 2018/815
(ESEF RTS) 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja
tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät
ESEF RTS:n vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu
■
laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa ESEF RTS artiklan
3 mukaisesti
■
merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätöksen
päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein
ESEF RTS artiklan 4 mukaisesti sekä
■
varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen
keskinäinen yhdenmukaisuus.
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä
valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia
ESEF-tilinpäätöksen ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta
Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien
eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme
toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten
mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM1,
jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava
käyttöön ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan
lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä
sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten
noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.
Tilintarkastajan velvollisuudet
Toimeksiantosopimuksen mukaisesti annamme lausunnon siitä,
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty
olennaisilta osin ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti.
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin
ISAE 3000 mukaisesti.
Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,
■
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen
päälaskelmat olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein ESEF RTS:n 4.
artiklan vaatimusten mukaisesti,
■
onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen
liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty
iXBRL-merkein
ESEF RTS:n 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja
■
ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään
yhdenmukaisia.
Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu
tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen,
onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa olennaista poikkeamaa
ESEF RTS:n vaatimuksista.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Nokia Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen
(549300A0JPRWG1KI7U06-2022-12-31-fi.zip) sisältyvät
konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön
tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.–31.12.2022 on olennaisilta osin
merkitty ESEF RTS:n vaatimusten mukaisesti.
Lausuntomme Nokia Oyj:n konsernitilinpäätöksen
tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–31.12.2022 on annettu
tilintarkastuskertomuksellamme 2.3.2023. Tällä raportilla emme
anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai
muuta varmennusjohtopäätöstä.
Helsingissä, 2. maaliskuuta 2023
Deloitte Oy
Tilintarkastusyhteisö
Marika Nevalainen
KHT
Tilintarkastajan ESEF-varmennuslausunto
145
Tilintarkastajan ESEF-varmennuslausunto
Copyright © Nokia 2023.
Kaikki oikeudet pidätetään.
Nokia on Nokia Oyj:n rekisteröity
tavaramerkki.
www.nokia.com