Nokia

Kaikki oikeudet pidät

etään.

Nokia on Nokia Oyj:n rekist

eröity

tavar

amerkki.

www.nokia.com

Nokia Oyj

Tilinpäät

ös ja

t

oimintak

er

t

omus

1.

1.-31.

12.2021

Hallituksen toimintak

ertomus

01

Hallituksen toimint

akertomus

02

Liike

toimintak

uvaus 04

Hallituksen ka

tsaus

05

Kesk

eiset t

unnusluvut

06

T

aloudellinen ka

tsaus

07

Kestä

vä kehitys ja v

astuullisuus

18

Osakkee

t ja osakkeenomistajat

36

Nokian yhtiöjärjestys

40

Riskitekijä

t 42

Merkittä

vät t

apahtuma

t tilikauden pää

ttymisen jälkeen

44

Tunnuslukujen lask

entak

aava

t

45

V

aihtoeh

toisten t

unnuslukujen lask

entak

aava

t

46

Tilinpäät

ös 50

Konsernitilinpää

tös 52

Konsernitilinpää

töksen liite

tiedot

57

Emoyhtiön tilinpää

tös

120

Emoyhtiön tilinpää

töksen liit

etiedo

t

124

Tilinpäät

öksen ja toimintak

ertomuksen 2021 allekirjoitus

137

Tilint

arkastusk

ertomus 138

Tilint

arkastajan ESEF-v

armennuslausunto

141

03

02

Hallituksen toimintak

ertomus

Hallit

uksen

t

oimintak

er

t

omus

Hallituksen toimintak

ertomus

02

03

Liike

toimintak

uvaus 04

Hallituksen ka

tsaus

05

Kesk

eiset t

unnusluvut

06

T

aloudellinen ka

tsaus

07

Toiminnan tulos

08

Segment

tien tulos

10

Matk

apuhelinverk

ot

10

V

erkkoinfr

astruktuuri

11

Pilvi- ja verkkopalv

elut

12

Teknologia

13

Konsernin yh

teise

t toiminno

t ja Muut

14

Likvidit

eet

ti ja pääomaresurssit

15

T

aloudellinen

asema

15

Raha

virta

15

Rahoit

usvar

at ja -vela

t

16

V

entur

e fund -sijoitukse

t ja sitoumukse

t

17

Treasuryn

ohjesään

tö

17

V

aluuttak

urssien vaik

utus

17

Kestä

vä kehitys ja v

astuullisuus

18

Toimintamme t

arkoitus, str

ategiamme ja ta

voitt

eemme

18

Kestä

vän kehityksen joh

taminen

22

Riskienhallint

a

23

Ilmastonmuutoksen torjun

ta

24

V

astuullinen liike

toiminta

26

Kultt

uurimme – avoimuus, pelo

ttomuus

ja uskallus t

ehdä päätöksiä

30

Eur

oopan unionin kestä

vän rahoit

uksen

taksonomia-ase

tuksen mukaan anne

ttava

t tiedot

34

Osakkee

t ja osakkeenomistajat

36

Osakkee

t

36

Osakkeenomist

ajat

38

Nokian yhtiöjärjestys

40

Riskitekijä

t 42

Merkittä

vät t

apahtuma

t tilikauden pää

ttymisen jälkeen

44

Tunnuslukujen lask

entak

aava

t

45

V

aihtoeh

toisten t

unnuslukujen lask

entak

aava

t

46

Hallituksen k

atsaus

Liik

etoimintakuv

aus

Hallituksen k

atsaus

Liik

et

oimintak

uv

aus

2021 oli Nokialle vahva vuosi

Vuoden aik

ana Nokia julkaisi k

olmivaiheisen

str

ategiansa, jonk

a ensimmäinen vaihe

keskit

tyi perustan kun

toon lait

tamiseen.

Osana ensimmäistä vaihe

tt

a keskityimme

vahvistamaan t

eknologiajoht

ajuutta k

aikissa

tuo

tesegmen

teissä, joissa kilpailemme.

Kirkastimme my

ös Nokian toimint

a-

ajatuksen: luomme t

eknologiaa, joka aut

taa

maailmaa toimimaan yhdessä. Toimitamme

asiakkaillemme str

at

egiamme mukaisesti

kriittisiä verkk

oja, joiden var

assa yht

eiskunna

t

ja yritykse

t toimivat. Nokia o

tti käyt

töön myös

uuden toimint

amallin, jonka ytimessä ova

t

neljä tulosvast

uullista liike

toimin

taryhmää.

Hallitus to

teaa str

ategian ensimmäisen

vaiheen to

teut

uksen edistyneen hyvin,

monilta osin jopa odo

tuksia rivak

ammin.

T

ämä heijastui kok

o vuoden vahv

assa

taloudellisessa tuloksessa: vuonna 2021

Nokian liike

vaihto k

asvoi edellisvuo

teen

verr

att

una, kanna

ttavuus par

ani merkittävästi

ja kassavirt

a vahvistui edelleen.

Siirryimme tänä vuonna stra

tegiamme t

oisen

vaiheen to

teut

ukseen, jossa tavoit

teenamme

on jatk

aa kasvua ja vah

vistaa kanna

tta

vuutta

edelleen. Str

ategian k

olmas vaihe tähtää

kasvun hak

emiseen uusilta alueilta

skaalaamalla liik

et

oimintaa.

L

yhy

en ja pitkän aikavälin

teknologiajohtajuus

V

ahvistaakseen t

eknologiajohtajuut

taan

Nokia lisäsi vuonna 2021 merkittä

västi

tutkimus- ja k

ehitysinvestoin

teja sekä julkisti

alan johta

via tuo

tteit

a avain

teknologioissa,

kut

en 5G-verkoissa ja IP-r

eitityksessä. Nokia

on nyt saavut

tanut kesk

eisiltä osin kilpailijansa

5G-teknologiassa. K

okonaisuudessaan meillä

on vahva perust

a 5G-aikak

audelle, jonka

markkinahuipun arvioimme olevan vasta edessä.

5G on mahdollistanut uusia digitaalisia

palveluita ja sovelluksia. Maailmanlaajuinen

kor

onapandemia puolestaan on nopeut

tanut

näiden r

atkaisujen k

äytt

öönot

toa usealla

vuodella. Nokialla on hyvä

t mahdollisuudet

edesauttaa yrityst

en ja yht

eiskun

tien

digitalisaatio

ta. Olemme jo nyt johta

va

toimija yksityisissä langat

tomissa verk

oissa

ja kasv

atamme inv

estoint

ejamme tämän

johtoaseman vah

vistamiseksi.

Samaan aikaan, k

un 5G:n tuomat k

onkree

ttiset

mahdollisuude

t alkava

t vasta r

ealisoitua,

on ka

tseemme jo seuraa

van sukupolven

6G-yht

eyksien kehit

tämisessä. Nokia haluaa

johtaa t

ätä seur

aavaa teknologiasykliä.

Nokia Oyj on Helsingissä, Suomessa

rekist

eröity ja k

o

tipaikkaansa pitäv

ä julkinen

osakeyh

tiö. Nokia Oyj (emoyh

tiö) on kaikkien

tytäryhtiöidensä emoyh

tiö (yhdessä Nokia

tai k

onserni).

Luomme t

eknologiaa, joka autt

aa maailmaa

toimimaan yhdessä. Mobiilit, kiint

eät ja pilvipoh-

jaise

t ra

tkaisumme mahdollistav

at

viestintäpalv

elujen tarjoajien, toimialojen ja

hyperscale-t

oimijoiden kriittise

t verko

t kaikkialla

maailmassa. Tuo

te- ja palveluvalik

oimamme

ja lisensointimahdollisuut

emme autta

vat

nopeuttamaan digit

alisaatio

ta ja vastaamaan

sitä kaut

ta globaaleihin k

estävään k

ehitykseen,

tuo

tta

vuuteen ja digitaaliseen eriarvoisuut

een

liittyviin haast

eisiin. Meillä on asiakkaita yli

100 maassa ympäri maailmaa, ja toimimme

Eur

oopassa, Lähi-Idässä ja Afrikassa, Kiinan

alueella, P

ohjois-Amerikassa, Aasian ja

Tyynenmeren alueella ja La

tinalaisessa

Amerikassa.

Julkaisimme viime vuonna vuoden 2030

teknologiavisiomme, jok

a kok

oaa yhteen

näkem

yksemme toiminta

ympäristön

muutoksesta, t

eknologiakehityksen

suunnasta ja mahdollisuuksista siirrytt

äessä

5G-aikak

audesta 5G-Advanced- ja

6G-aikak

ausiin. Verkk

ojen kehitys

tulee k

eskittymään k

ohti äärimmäisen

suorituskyk

yisiä erikoisverkk

oja, jo

tka täyt

tävä

t

tiuka

t viive- ja luot

e

ttavuus

vaatimukse

t

sekä k

ohti monik

erroksisia verkk

ojärjestelmiä,

jo

tka tuk

evat uusien v

erkkosovellust

en

kehityst

ä. Näiden lisäksi verkkoja voidaan

käyt

tää tulev

aisuudessa palveluna

pilvipalvelujen tapaan.

K

estävä k

ehitys

liik

et

oimintamme y

timess

ä

Kestä

vä kehitys on k

aiken liik

e

toimintamme

ytimessä ja olennainen osa hallitustyö

tä.

Uskomme, e

ttä Nokian kehit

tämällä

teknologialla on k

eskeinen r

ooli vasta

ttaessa

maailman suuriin haasteisiin, k

uten

ilmastonmuutokseen, digitaaliseen

eriarvoisuuteen ja tuo

ttavuusk

asvun

hidastumiseen. Nokian tuo

tt

eet ja r

atkaisut

autta

vat maailmaa hiilidioksidipääst

öjen ja

jät

teiden vähen

tämisessä, luonnonvar

ojen

käyt

ön hillitsemisessä ja mat

eriaalien

uudelleenkäyt

ön edistämisessä

ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Lisäksi ne

voiva

t kasva

ttaa t

uot

tavuut

ta digitalisoimalla

teollisuut

ta sekä mahdollist

aa tasa-

arvoisemman pääsyn koulut

ukseen ja

tärk

eimpiin sosiaalipalveluihin.

Työn

tekijät o

vat Nokian tärk

ein voimav

ara.

T

avoit

teemme on luoda toimin

takult

tuuri,

joka k

annustaa hyvään suorit

ukseen ja

jo

ta ohjaava

t vuonna 2021 julkiste

tut,

uuden toimint

amallimme keskiössä olev

at

perusperiaat

tee

t: avoimuus, pelo

ttomuus ja

uskallus t

ehdä päätöksiä. Nämä periaa

tt

eet

kuvaa

vat sit

ä, miten haluamme toimia sek

ä

toistemme e

ttä ympär

öivän maailman

kanssa. P

erusperiaatt

eiden integr

oiminen

osaksi Nokian toimint

akult

tuuria sai hyvän

alun vuonna 2021 ja tämä työ ja

tkuu

uuden, alkuvuodesta 2022 julk

aistun

henkilöstöstr

at

egiamme myö

tä.

Hallitust

yö vuonna 2021

C

OVID-19-pandemiasta joh

tuen vuoden

2021 yhtiök

okous järjest

et

tiin 8.4.2021

poikkeusjärjest

elyin jo toisena per

ät

täisenä

vuo

tena Nokian pääkon

tt

orissa Espoossa.

Kok

ouksessa oli eduste

tt

una noin 66 300

osakkeenomist

ajaa, jotk

a edustivat noin

2 470 miljoonaa osake

tta ja äänt

ä.

Nokia Oyj:n osakkee

t on listatt

u Helsingin

pörssissä (Nasdaq Helsinki), New Y

orkin

pörssissä (NYSE) ja P

ariisin pörssissä

(Eur

onext P

aris).

Vuoden 2021 aik

ana hallitus kok

oontui

yht

eensä 12 kertaa ja sen v

aliokunnat

20 kertaa. Alk

uvuoden hallitustyösk

entelyssä

kor

ostuiva

t yhtiön toimin

ta-aja

tuksen,

str

ategian, t

oimintamallin ja k

ustannusr

akent

een

uudistaminen. T

ämän jälkeen hallit

us keskit

tyi

käsit

telemään uudistust

en käyt

tööno

ton

e

tenemistä sek

ä kesk

eisiä stra

tegisia

kysymy

ksi

ä ja

alo

itteita teknologiajohtajuuden

sek

ä k

anna

tta

van

ka

svun v

armistamiseksi uuden

str

ategian muk

aisesti.

T

arkastus-, nimitys-, henkilöst

ö- ja

teknologiav

aliokun

ta tukiva

t ja tehostiva

t

hallituksen toimin

taa. T

ämä näkyi myös t

ärkeissä

ympäristöön, sosiaalisiin ja hallinnollisiin (ESG)

liittyvissä asioissa, jo

tka oliv

at kiint

eä osa paitsi

kok

o hallituksen toimin

taa, my

ös valiokun

tien

työsk

ent

elyä niiden omilla vastuualueillaan.

Lisäksi nimitysvaliok

unta k

eskittyi hallituksen

kok

oonpanon uudistamiseen. T

ämän työn

tulokse

t näkyvä

t vuoden 2022 varsinaiselle

yhtiök

okoukselle ehdo

tet

ussa hallituksen

kok

oonpanossa, johon kuuluu k

olme uutt

a

jäsenehdokasta.

Suunta

mme vuodell

e 2022

Kok

o henkilöstöllä on aihe

tta olla ylpeä Nokian

edistyksestä vuonna 2021. Nokian tase ja

kassavirt

a vahvistuiva

t viime vuoden aikana

siinä määrin, e

ttä yh

tiön tavoit

teena on aloitt

aa

uudelleen var

ojenjako osakk

eenomistajille sekä

osingonmaksun e

ttä osakk

eiden takaisinost

o-

ohjelman kaut

ta.

Nokian osinkopolitiikk

a täht

ää jatk

uvaan,

vakaaseen ja ajan mit

taan k

asvavaan

osingonmaksuun, jossa huomioidaan edellisen

vuoden tulos sekä yh

tiön taloudellinen tilanne

ja liike

toimintanäkymä

t. Nokian osinkopolitiik

an

mukaisesti Nokian hallitus ehdo

ttaa, e

ttä

varsinainen yh

tiökok

ous valtuut

taa hallituksen

päät

tämään 0,08 euron osak

ekohtaisest

a

osingosta. T

ämän lisäksi käynnistimme

helmikuussa 2022 k

aksi vuot

ta k

estävän

osakkeiden t

akaisinosto-ohjelman

600 miljoonan euron palaut

tamiseksi.

Hallitus haluaa kiitt

ää kok

o Nokian henkilöstöä

hyvästä ty

östä ja sitoutumisest

a. Par

ant

unut

kanna

tta

vuus, stra

tegian ennak

oitua

nopeampi toimeenpano, vahv

a johtoryhmä,

rohk

ea ja osaava henkilöst

ö sekä vahvist

unut

teknologiajoh

tajuus luova

t vankan pohjan

vuodelle 2022. Töitä on edessä vielä paljon,

mutta olemme luo

ttavaisia k

ykyymme ede

tä

str

ategian t

oimeenpanossa vuonna 2021

saavute

ttujen vahv

ojen tulosten pohjalta.

Vuosi 2020 t

oi näkyväksi verkk

oyhteyksien merkityksen yht

eiskunnille ja yrityksille. V

uosi 2021 puolestaan

osoitti, miten v

erkk

oyht

eydet v

oivat par

antaa ihmisten elämää lisäämällä t

uottavuutta, vähentämällä

eriarvoisuutta ja edistämällä k

estävää k

ehitystä. Nokian teknologialla ja r

atkaisuilla on tärk

eä rooli k

aikilla

näillä osa-alueilla.

04

05

Hallituksen toimintak

ertomus

K

eskeiset t

unnusluvut

K

esk

eiset tunnusluvut

T

ämä osio sisältää yht

eenvedon k

onsernin taloudellisista ja muista tunnusluvuist

a tilikausilta 2021, 2020 ja 2019. Tiedo

t perustuva

t joitakin

vuodelta 2019 esite

ttäviä tie

toja luk

uun ot

tamat

ta vuoden 2021 tilint

arkaste

ttuun IFRS-konsernitilinpää

tökseen, ja ne on lue

tta

va yhdessä

kyseisen k

onsernitilinpäätöksen k

anssa. Vuodelta 2019 esit

et

täv

ät tiedo

t, jotk

a eivät perust

u vuoden 2021 IFRS-konsernitilinpää

tökseen,

perustuva

t aiemmilta tilikausilt

a laadittuihin IFRS-k

onsernitilinpäätöksiin.

2021

2020

2019

1.1.‑31.12.

(milj.EUR,

paitsihenkilöstön

keskimäär

äinen

lukumäär

ä)

K

onsernin

tuloslask

elmasta

Liike

vaihto

22

202

21 852

23 315

Liike

voitto

2

158

885

485

% liike

vaihdosta

9,7

%

4,0 %

2,1 %

V

oitto ennen ver

oja

1

926

743

156

Jatk

uvien toimint

ojen voitto/t

appio

1

654

-2 513

18

Lope

te

ttujen t

oimintojen tappio

-

9

-3

-7

Tilikauden voit

to/tappio

1

645

-2 516

11

K

onsernitaseesta

Pitkäaik

aiset v

ara

t

20

452

17 976

22 320

L

yhytaikaise

t var

at

19

597

18 215

16 808

V

astaavaa yh

teensä

40

049

36 191

39 128

Emoyhtiön osakk

eenomistajille kuuluva oma pääoma

17

360

12 465

15 325

Määr

äysvallat

tomille omistajille k

uuluva osuus omasta pääomasta

102

80

76

Oma pääoma yht

eensä

17

462

12 545

15 401

Kor

olliset v

elat

(1)

4

653

5 576

4 277

Vuokr

asopimusvela

t

(1)

1

009

910

1 030

V

araukse

t

(1)

1

569

1 532

1 209

Muut velat

(1)

15

356

15 628

17 211

V

astat

tavaa yh

teensä

40

049

36 191

39 128

Muuta

tietoa

Tutkimus- ja kehitysk

ulut

-4

214

-4 087

-4 532

% liike

vaihdosta

-19,0

%

-18,7 %

-19,4 %

Käyt

töomaisuusinvest

oinnit

-560

-479

-690

% liike

vaihdosta

-2,5

%

-2,2 %

-3,0 %

Henkilöstökulut

-7

541

-7 310

-7 360

Henkilöstön k

eskimääräinen luk

umäärä

87

927

92 039

98 322

Tilauskan

ta, mrd. EUR

20,3

16,6

18,8

Olennaiset

tunnusluvut

Osakek

oht

ainen tulos (emoyhtiön omist

ajille kuuluvast

a voitosta/tappiosta)

Laiment

amaton osak

ekoh

tainen tulos, EUR

Jatk

uvat t

oiminnot

0,29

-0,45

0,00

Tilikauden voit

to/tappio

0,29

-0,45

0,00

Laimenne

ttu osak

ekoh

tainen tulos, EUR

Jatk

uvat t

oiminnot

0,29

-0,45

0,00

Tilikauden voit

to/tappio

0,29

-0,45

0,00

Ehdo

te

ttu osak

ekoh

tainen osink

o, EUR

(2)

0,08

–

Sijoite

tun pääoman tuo

tto, %

10,13

%

4,60 %

1,31 %

Oman pääoman tuo

tto, %

10,88

%

neg.

0,05 %

Omavar

aisuusaste, %

43,60

%

34,66 %

39,36 %

Ne

ttovelk

aantumisast

e, %

-26,43

%

-19,81 %

-11,23 %

Raha

vara

t

6

691

6 940

5 910

Kassa ja lyhyt

aikaise

t sijoitukse

t

(3)

9

268

8 061

6 007

Ne

ttok

assa ja lyhytaikaise

t sijoitukset

(4)

4

615

2 485

1 730

Liike

toiminnan net

toraha

virta

2

625

1 759

390

V

apaa kassavirta

2

368

1 356

-297

(1) Sisältää konsernitaseen pitk

ä- ja lyhytaikaise

t erät.

(2) Hallitus ehdot

taa yhtiökok

oukselle, et

tä se valtuute

ttaisiin pää

ttämään harkintansa muk

aan yhteensä enin

tään 0,08 euron jakamisest

a osakkeelta osink

ona ja/tai pääoman palautuksena.

(3) Kassa ja lyhytaik

aiset sijoitukse

t koostuva

t seuraavista k

onsernitaseen riveistä: r

ahavara

t ja lyhytaikaise

t sijoitukset.

(4) Nett

okassa ja lyhytaikaise

t sijoitukse

t -erä sisältää r

ahavara

t ja lyhytaikaise

t sijoitukset vähenne

ttynä pitk

ä- ja lyhytaikaisilla k

orollisilla veloilla.

T

ähän osioon sisältyvät taloudellise

t tiedot tilikausilt

a 2021 ja 2020 on

johde

ttu tilin

tarkast

et

usta IFRS-konsernitilinpää

töksestämme. Näitä

taloudellisia tie

toja on lue

ttav

a yhdessä konsernin

tilinpäätöksen

kanssa, johon ne k

okonaisuudessaan perust

uvat.

T

oiminnan tulos

Toiminnan tulos -osiossa esite

tään jatkuvien t

oimintojemme t

ulosta.

C

OVID-

19

:n vaik

utus to

imintoihimme

C

OVID-19-pandemialla, joka alk

oi vuoden 2020 alussa ja jolla

oli merkittä

vä vaik

utus maailmantalout

een ja kansain

välisiin

r

ahoitusmarkkinoihin kyseisenä vuonna, vaik

utti edelleen ihmisiin

ja yrityksiin kaikkialla maailmassa vuonna 2021. V

aikka tilanne on

par

anemassa ja talouden elpyminen on päässyt vauh

tiin, tietyissä osissa

maailmaa ja tie

tyillä talouden sektor

eilla vaikut

ukset ov

at edelleen

pahempia kuin toisilla. V

uonna 2020 C

OVID-19:n vaik

utus taloudelliseen

tulokseemme ja taloudelliseen asemaamme liit

tyi pääasiassa tilapäisiin

teh

taiden sulkemisiin vuoden ensimmäisellä puolisk

olla. Tehtaiden

sulkemise

t liittyivät pääasiassa V

erkkoinfrastruk

tuuri-segment

tiin

sisältyvään Submarine Ne

tworks -liike

toimin

taan ja niillä oli negatiivinen

vaikut

us liikev

aihtoon. T

ästä liik

evaihdosta suurin osa siirtyi tule

ville

kausille sen sijaan, e

tt

ä se olisi menet

et

ty

. Lisäksi CO

VID-19 vaikut

ti

toimint

akuluihimme ja r

ahavirtoihin vuonna 2020 esimerkiksi

seur

aavista tekijöist

ä johtuen: tilapäisesti vähen

tynyt ma

tkustaminen,

tilapäise

t käyt

töomaisuusinvestoin

tien viivästykse

t sekä

ver

ohelpotuksist

a johtuva

t alhaisemmat ver

oihin liittyv

ät ulosmenevä

t

r

ahavirra

t. Vuonna 2021 hy

ödyimme jonkin verr

an kysynnän kasvust

a

esimerkiksi Fixed Ne

tworks -liike

toiminnassa, jossa etä

työn k

altaiset

trendit saiv

at viestint

äpalveluntarjoajia lisäämään in

vestoint

eja

laajakaistainfr

astruktuuriinsa.

Mahdollise

t riskit ja epävarmuude

t liittyen C

OVID-19:n vaikutust

en

laajuuteen ja k

estoon sekä pandemian jälk

eisen talouden elpymisen

vauhtiin ja siihen, k

uinka se t

ulee tapahtumaan, o

vat edelleen olemassa

31.12.2021. On mahdo

tonta ennust

aa täsmällisesti riskien tarkkaa

vaikut

usta meihin, toimin

taamme ja liike

toimin

taamme.

T

aloudellinen

k

atsaus

Kustannussäästöohjelmat

Ilmoitimme vuonna 2018 Alca

tel-Lucen

t-in

tegr

aation ja siihen liit

tyvän

kustannust

en vähennysohjelman jälk

een uudesta k

ustannusten

vähennysohjelmasta, jonk

a avulla pyrimme saa

vuttamaan merkit

täviä

säästöjä ja jatk

amaan samalla investoin

teja t

ulevan kasvun ja par

emman

tuo

ton edistämiseksi. Nokia ta

voitt

elemat säästö

t to

teutuiv

at laajalta

alueelta, muun muassa invest

oimalla digitalisaatioon automaa

tion ja

tuo

tta

vuuden lisäämiseksi, yksinkertaistamalla pr

osesseja ja työk

aluja

entisestään, supist

amalla keskit

et

tyjä tukitoimin

toja merkittä

västi

luokkansa parhaan k

ustannustason saavut

tamiseksi, priorisoimalla

T

&K-ohjelmia parhaan pitkän aikav

älin arvon luomiseksi, vähentämällä

voimakkaasti v

anhojen tuot

teiden t

utkimusta ja kehityst

ä,

hakemalla t

ehokkuut

ta hyödyn

tämällä en

tistä enemmän yht

eistä

ohjelmistoalustaamme (Common So

ftware F

oundation) ja innov

atiivisia

ohjelmistok

ehitystekniik

oitamme, yhdistämällä valit

tuja yht

eisiä

toimint

oja sekä pienen

tämällä edelleen kiint

eistökust

annuksia ja muita

yleiskustannuksia. V

uonna 2020 saimme kust

annussäästöohjelmamme

päätökseen saa

vuttaen odo

tet

ut säästöt edellä lue

teltujen toimien

avulla. Kustannussääst

öohjelmamme tuo

tti noin 500 miljoonan eur

on

ne

ttohy

ödyt kok

o vuoden 2020 aikana verr

at

tuna k

oko vuo

teen 2018.

Julkaisimme vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä suunnit

elman

kulur

aken

teemme uudist

amiseksi. Suunnitelman kaut

ta tav

oitellaan

noin 600 miljoonan euron k

ustannussäästöjä vuoden 2023 loppuun

mennessä. Johtuen markkinoiden t

ähänastisesta voimakkaast

a

kysynnästä vuonna 2021 uudelleenjärjest

ely on edennyt suunnitelt

ua

hitaammin. Kok

onaisuudessaan suunnitelmamme laajuus pysyy

kuit

enkin muuttuma

ttomana ja on aiemmin k

ertomamme muk

aisesti

edelleen riippuvainen markkinoiden k

ehityksestä. Helmikuussa 2022

päivitimme odo

tuksemme uudelleenjärjestely- ja niihin liit

tyvistä

kuluista sek

ä ulosmenevistä r

ahavirr

oista alkuper

äisiin arvioihimme

verr

att

una. Odot

amme, et

tä kust

annussäästöt joh

tava

t noin 500–600

miljoonan euron uudelleenjärjest

ely- ja niihin liittyviin k

uluihin vuot

een

2023 mennessä, mikä on vähemmän k

uin aiempi arviomme 600–700

miljoonasta eur

osta. Odot

amme myös, e

tt

ä uudelleenjärjestely- ja niihin

liittyvien k

ulujen ulosmenevien raha

virtojen kok

onaismäär

ä on noin

1

050–1

150

miljoonaa

euroa,

mikä

on

hieman

vähemmän

kuin

aiempi

arviomme 1 100–1 200 miljoonasta eurost

a. T

ämä summa sisältää

aiempaan uudelleenjärjestely

ohjelmaamme liittyvä

t noin 500 miljoonan

euron ulosmene

vät r

ahavirr

at.

Hallituksen toimintak

ertomus

06

07

31

.

12

.

2021 päättynyt tilikausi verrattuna 31

.

1

2.2020 päättyneeseen tilikauteen

Seur

aavassa tauluk

ossa esite

tään tie

tyt Nokian tuloslaskelman er

ät ja niiden suht

eellinen osuus liikevaihdost

a vuosina 2021 ja 2020.

1.1.‑31.12.

2021

2020

Muutos

2021

vs.2020

%

milj.EUR

%

liikevaihdost

a

milj.EUR

%

liikevaihdost

a

Liike

vaihto

22

202

100,0

21

852

100,0

2

Hankinnan ja valmistuksen k

ulut

-13 368

-60,2

-13 659

-62,5

-2

Bruttok

ate

8

834

39,8

8

193

37,5

8

Tutkimus- ja kehitysk

ulut

-4 214

-19,0

-4 087

-18,7

3

Myynnin ja hallinnon kulut

-2 792

-12,6

-2 898

-13,3

-4

Liike

toiminnan muut tuot

ot ja k

ulut

330

1,5

-323

-1,5

–

Liike

voitto

2

158

9,7

885

4,0

144

Osuus osakkuusyh

tiöiden ja yht

eisyritysten tuloksest

a

9

–

22

0,1

-59

Rahoit

ustuot

ot ja -k

ulut

-241

-1,1

-164

-0,8

47

V

oitto

ennen

veroja

1

926

8,7

743

3,4

–

Tulover

ot

-272

-1,2

-3 256

-14,9

–

Tilik

auden

voitto/tappio

1

654

7,4

-2

513

-11,5

–

Tilik

auden

voiton/tappion

jakautuminen

Emoyhtiön osakk

eenomistajille kuuluva osuus

1 632

7,4

-2 520

-11,5

–

Määr

äysvallat

tomille omistajille k

uuluva osuus

22

0,1

7

–

214

Liike

vaihto

Liike

vaihto vuonna 2021 oli 22 202 miljoonaa eur

oa. Kasvua

oli 350 miljoonaa euroa eli 2 % v

erra

ttuna 21 852 miljoonaan

euroon vuonna 2020. Liik

evaihdon k

asvu johtui pääasiassa

V

erkkoinfr

astruktuuri-segmen

tin ja vähäisemmässä määrin

Teknologia-segmentin k

asvusta. T

ätä t

asoitti osit

tain

Matk

apuhelinverk

ot

-segmentin liik

evaihdon lasku.

Seur

aavassa tauluk

ossa esite

tään liik

evaihdon alueellinen jakauma

vuosina 2021 ja 2020.

1.1.‑31.12.

2021

milj.

EUR

2020

milj.

EUR

Muutos

2021

vs.

2020

%

Aasian ja Tyynenmeren alue

2 562

2 742

-7

Eur

ooppa

(2)

6 635

6 427

3

Kiinan alue

1 545

1 510

2

Intia

1 039

954

9

Latinalainen Amerikk

a

1 226

1 070

15

Lähi-itä ja Afrikk

a

1 915

1 981

-3

P

ohjois-Amerikka

7 280

7 168

2

Yhteensä

22

202

21

852

2

(1)

V

uonna 2021 Nokia yhtenäisti ulk

oisesti esitet

tävän maantie

teellisen inf

ormaation sisäisesti

käyt

etyn maantie

teellisen r

aportointirak

enteen k

anssa. Yhtenäist

ämisen seurauksena Intia, jok

a

aiemmin sisältyi Aasian ja Tyynenmeren alueeseen, esite

tään nyt erillisenä alueena. Lisäksi tie

tyt

maat sisältyvä

t nyt eri alueeseen kuin aikaisemmin. Liik

evaihdon alueellisen jakauman

vertailutiedot vuonna 2020 on oik

aistu vastaav

asti.

(2)

Teknologia-segmen

tin koko imma

teriaalioikeuksiin ja lisensoin

tiin liittyvä liike

vaihto on

kohdist

ettu Suomeen.

Seur

aavassa tauluk

ossa esite

tään liik

evaihdon jakauma

asiakasryhmitt

äin vuosina 2021 ja 2020.

1.1.‑31.12.

2021

milj.

EUR

2020

(1)

milj.

EUR

Muutos

2021

vs.

2020

%

Viestintäpalv

elujen tarjoajat

17 977

17 954

0

Y

ritykset

1 575

1 571

0

Lisenssinsaajat

1 502

1 402

7

Muut

(1)

1 148

925

24

Yhteensä

22

202

21

852

2

(1)

Sisältää Alc

atel Submarine Ne

tworks (ASN) sekä Radio F

requency Syst

ems (RFS) -liike

toiminnot,

jotk

a toimivat erillisinä yksikk

öinä, sekä tiet

tyjä muita eriä kuten segmen

ttien välist

en tuott

ojen

eliminoinnit ja tiet

tyjä yrityskaupoista joht

uvia hankintahinnan kohden

tamiseen liittyviä eriä.

ASN:n ja RFS:n liikevaih

to sisältää myös t

uoto

t viestintäpalvelun tarjoajilt

a ja yritysasiakkailta.

Bruttok

ate

Bruttok

at

e vuonna 2021 oli 8 834 miljoonaa euroa, jossa oli

kasvua 641 miljoonaa eur

oa eli 8 % verr

at

tuna 8 193 miljoonaan

euroon vuonna 2020. Brut

toka

tt

een kasvu t

uli ensisijaisesti

V

erkkoinfr

astruktuuri-, Pilvi- ja verkk

opalvelut- sek

ä Teknologia

-segment

eistä, joita Ma

tkapuhelinverk

o

t-segment

ti osittain

tasoitti. V

uonna 2021 brutt

okat

e heijasti myös alhaisempia

uudelleenjärjestely- ja niihin liit

tyviä kuluja ja e

tuuspohjaisen järjestelyn

muuttamiseen liit

tyvän voiton puut

tumista. V

uonna 2021 hankinnan

ja valmistuksen k

uluihin sisältyvät t

ulospalkkiojaksotukse

t olivat

kork

eammat k

uin vuonna 2020. Bruttok

at

eprosen

tti oli 39,8 % vuonna

2021, kun se vuonna 2020 oli 37,5 %. V

uoden 2021 bruttok

at

teeseen

sisältyi 121 miljoonaa euroa uudelleenjärjest

ely- ja niihin liittyviä

kuluja, k

un vuonna 2020 vastaav

a erä oli 393 miljoonaa eur

oa.

Vuoden 2021 brut

toka

tt

eeseen ei sisältynyt e

tuuspohjaisen

järjestelyn muut

tamiseen liittyv

ää voittoa, k

un vuonna 2020

vastaav

a erä oli 90 miljoonaa eur

oa.

T

aloudellinen k

atsaus

jatk

oa

Liike

toiminnan

kulut

Tutkimus- ja kehitysk

ulut vuonna 2021 olivat 4 214 miljoonaa eur

oa,

jossa kasvua oli 127 miljoonaa eur

oa eli 3 % verr

at

tuna 4 087 miljoonaan

euroon vuonna 2020. Tutkimus- ja k

ehityskulujen osuus liik

evaihdosta oli

19,0 % vuonna 2021, kun vuonna 2020 niiden osuus oli 18,7 %. Tutkimus-

ja kehitysk

ulujen kasvu joh

tui ensisijaisesti kas

vaneista panostuksista

Matk

apuhelinverk

ot

- ja Verkk

oinfr

astruktuuri -segment

teihin.

Kork

eammat tutkimus- ja k

ehityskulut heijastivat m

yös alhaisempia

uudelleenjärjestely- ja niihin liit

tyviä kuluja. V

uonna 2021 tutkimus-

ja kehitysk

uluihin sisältyvät t

ulospalkkiojaksot

ukset oliva

t kork

eammat

kuin vuonna 2020. V

uoden 2021 tutkimus- ja kehitysk

uluihin sisältyi

62 miljoonaa euroa uudelleenjärjest

ely- ja niihin liittyviä k

uluja,

kun vuonna 2020 vast

aava er

ä oli 190 miljoonaa euroa.

Myynnin ja hallinnon kulut oliva

t 2 792 miljoonaa euroa vuonna 2021.

Myynnin ja hallinnon kulut laskiva

t 106 miljoonaa euroa v

erra

ttuna

vuo

teen 2020, jolloin kulut oliv

at 2 898 miljoonaa eur

oa. Myynnin ja

hallinnon kulujen osuus liik

evaihdosta oli 12,6 % vuonna 2021, k

un

vuonna 2020 osuus oli 13,3 %. Myynnin ja hallinnon kulut laskiva

t

laaja-alaisesti segment

eissä, ja lasku heijasti suur

elta osin

pyrkimyksiämme alen

taa kust

annuspohjaamme. Myynnin ja hallinnon

kulujen lask

u vuonna 2021 heijasti myös alhaisempia hankit

tujen

ainee

ttomien hy

ödykkeiden poistoja, v

aikkakin sitä osit

tain tasoit

tivat

tr

ansaktio- ja int

egraa

tiokuluihin liit

tyvien hyvitysten poisjään

ti sekä

uudelleenjärjestely- ja niihin liit

tyvien kulujen hienoinen nousu. V

uonna

2021 myynnin ja hallinnon kuluihin sisältyv

ät tulospalkkiojakso

tukset

olivat k

orkeammat k

uin vuonna 2020. Vuoden 2021 myynnin ja hallinnon

kuluihin sisältyi hankit

tujen ainee

ttomien hy

ödykkeiden poist

oja

335 miljoonaa euroa, k

un vuonna 2020 niitä oli 350 miljoonaa eur

oa.

Vuosi 2021 ei sisältän

yt transak

tio- ja integr

aatiokuluihin liit

tyviä

hyvityksiä, kun vuonna 2020 niit

ä oli 11 miljoonaa euroa. V

uosi 2021

sisälsi uudelleenjärjestely- ja niihin liit

tyviä kuluja 74 miljoonaa eur

oa,

kun vuonna 2020 niitä oli 68 miljoonaa eur

oa.

Liike

toiminnan muut tuot

ot ja k

ulut vuonna 2021 olivat 330 miljoonaa

euroa ne

tto

tuot

toa. Kas

vua oli 653 miljoonaa euroa verr

at

tuna vuo

teen

2020, jolloin muut tuo

to

t ja kulut oliva

t 323 miljoonaa euroa ne

tt

okulua.

Liike

toiminnan muiden tuot

tojen ja kulujen ne

ttovaik

utukseltaan

positiivinen vaiht

elu joht

ui ensisijaisesti vuot

een 2020 negatiivisesti

vaikut

taneesta liik

earvon arvonalentumist

appiosta, jolla ei ollut

r

ahavirtavaik

utusta, myyn

tisaamisten tappioit

a kosk

evien vähennyserien

ne

ttovaik

utukseltaan positiivisest

a vaiht

elusta, Nokian vent

ure fund

-sijoitusten ne

ttohy

ödyn kasvusta, oik

eudellisten riitojen r

atkaisuun

liittyväst

ä tuo

tosta ja valuut

takurssisuojauksest

a.

Liike

voitto

Liike

voittomme vuonna 2021 oli 2 158 miljoonaa eur

oa. Liikev

oitto

kasvoi 1 273 miljoonaa eur

oa vuoteen 2020 verr

attuna, jolloin se oli

885 miljoonaa euroa. Liik

evoiton k

asvu joht

ui ensisijaisesti liike

toiminnan

muiden tuo

ttojen ja k

ulujen net

tovaik

utukseltaan positiivisesta

vaiht

elusta, k

orkeammasta brut

tok

att

eesta ja alhaisemmista myynnin

ja hallinnon kuluista, joit

a osittain t

asoittiva

t kork

eammat tutkimus-

ja kehitysk

ulut. Liikev

oittopr

osent

timme oli 9,7 % vuonna 2021,

kun vuonna 2020 se oli 4,0 %.

Rahoit

ustuoto

t

ja

-kulut

Rahoit

ustuot

ot ja -k

ulut olivat 241 miljoonaa eur

oa ne

ttok

ulua vuonna

2021. Rahoit

ustuot

ot ja -k

ulut kasvoiv

at 77 miljoonaa eur

oa eli 47 %

verr

att

una vuot

een 2020, jolloin net

tok

ulua oli 164 miljoonaa euroa.

Rahoit

ustuot

tojen ja -k

ulujen net

tovaik

utukseltaan negatiivinen v

aiht

elu

johtui pääasiassa Nokia Shanghai-Bellin määr

äysvallat

tomien osuuksien

hankintaan liit

tyvän r

ahoitusvelan muutoksest

a ja asiakasr

ahoituslainojen

pienemmästä luo

tto

tappiovarauksest

a. Vuonna 2021 Nokia

Shanghai-Bellin määr

äysvallat

tomien osuuksien hankin

taan liittyvän

velan muutos oli -33 miljoonaa eur

oa, verr

att

una 79 miljoonaan euroon

vuonna 2020. Vuonna 2021 tuloslask

elmaan kirjattu asiak

asrahoit

us-

lainojen tappiovar

aus oli 32 miljoonaa euroa, verr

att

una 58 miljoonaan

euroon vuonna 2020.

T

ulos

ennen

veroja

V

oitto ennen ver

oja vuonna 2021 oli 1 926 miljoonaa euroa eli

1 183 miljoonaa euroa enemmän k

uin vuonna 2020, jolloin voitt

o

ennen ver

oja oli 743 miljoonaa euroa.

T

ulovero

t

Vuonna 2021 tulo

vero

t oliva

t 272 miljoonaa euroa ne

ttok

ulua,

mikä oli 2 984 miljoonaa eur

oa vähemmän kuin vuonna 2020, jolloin

ne

ttok

ulua oli 3 256 miljoonaa euroa. Tulover

ojen aleneminen joht

ui

pääasiassa siitä, e

ttä vuonna 2020 t

uloveroihin v

aikutti nega

tiivisesti

Suomen laskennallist

en verosaamist

en alaskirjaus 2,9 miljardilla eur

olla.

Lisäksi vähäisemmässä määrin tulov

erojen aleneminen joht

ui

ver

otuo

toista, jotk

a liittyivä

t sekä aik

aisempaan toimint

amallin

int

egroin

tiin et

tä lask

ennallisten ver

osaamisten kirjauksen muutokseen

vuonna 2021. Suomen laskennallist

en verosaamist

en poiskirjaus

taseesta vuonna 2020 t

ehtiin perustuen säännölliseen arvioin

tiin, jossa

tarkast

ellaan laskennallist

en ver

osaamisten hy

ödyntämismahdollisuuksia

lähitulevaisuudessa pääosin aiempien t

ulosten perusteella.

Laskennallisia v

erosaamisia ei mene

te

tä, ja taseesta poiskirjaus on

mahdollista perua. Näitä lask

ennallisia verosaamisia v

oidaan edelleen

hyödyn

tää ver

ot

uksessa ja niiden taseesta poiskirjauksen ei odo

te

ta

vaikut

tav

an Nokia-konsernin ver

ot

ukseen kok

onaisuutena tai sen

tulover

oihin liittyviin ulosmeneviin r

ahavirtoihin. Lisätie

toja Suomen

laskennallist

en verosaamist

en hyödyn

tämisen arvioinnista on

konsernitilinpää

töksen liite

tiedossa 11, Tulovero

t.

Emoyhtiön

osakkeenomistajille

kuuluva

tulos

ja

osakek

ohtainen

tulos

Emoyhtiön osakk

eenomistajille kuuluva voit

to oli 1 632 miljoonaa euroa

vuonna 2021. Emoyhtiön osakk

eenomistajille kuuluva tulos k

asvoi

4 152 miljoonaa euroa v

erra

ttuna vuo

teen 2020, jolloin emo

yhtiön

osakkeenomist

ajille kuuluva tappio oli 2 520 miljoonaa eur

oa.

Emoyhtiön osakk

eenomistajille kuuluvan tuloksen muut

os johtui

ensisijaisesti alemmista tulov

erokuluist

a ja paran

tuneesta liik

evoitosta,

jo

ta osittain t

asoitti r

ahoitustuo

ttojen ja -k

ulujen net

tovaik

utukseltaan

negatiivinen vaih

telu.

Jatk

uvien toimint

ojen osakek

ohtainen t

ulos vuonna 2021 oli 0,29 euroa

(laimentama

ton) ja 0,29 eur

oa (laimennet

tu), kun se vuonna 2020 oli

-0,45 euroa (laimen

tamat

on) ja -0,45 euroa (laimenne

tt

u).

Hallituksen toimintak

ertomus

08

09

T

aloudellinen k

atsaus

jatk

oa

Segmenttien tulos

Vuonna 2021 meillä oli neljä r

aportoitav

aa toimint

asegmenttiä t

aloudellista raport

ointia vart

en: (1) Matkapuhelin

verko

t, (2) V

erkkoinfr

astruktuuri,

(3) Pilvi- ja verkk

opalvelut sekä (4) Teknologia. Lisäksi r

aportoimme tiet

tyjä segment

titason tie

toja liitty

en Konsernin yht

eise

t toiminnot ja muut

-osioon. Otimme nyk

yisen toimint

a- ja raportoin

tirak

ent

eemme käyt

töön 1.1.2021. R

aportointir

akenne

tta muute

ttiin v

astaamaan uutta

str

ategiaamme, or

ganisaatior

akenne

ttamme ja t

apaa, jolla johto arvioi toimin

tamme tulosta ja k

ohdistaa r

esursseja. Vert

ailukelpoisuuden vuoksi

segment

tikoh

taise

t taloudelliset v

ertailuluvut on uudelleenryhmitelty vuoden 2020 osalta vastaamaan uut

ta or

ganisaatio- ja raportoin

tirak

ennett

a.

Ka

tso lisätie

toja k

onsernitilinpäätöksen liit

etiedost

a 5, Segmentti-inf

ormaatio.

T

ässä ”Segmenttien t

ulos” -osiossa esite

tyt luvut jokaisesta r

apor

toita

vasta toimin

tasegmentistä ja K

onsernin yht

eiset t

oiminnot ja muut

-osiosta perustuva

t yhtiön johdolle t

uloksen arvioimista ja resurssien k

ohdistamista vart

en raportoit

aviin lukuihin. Tie

ttyjä k

uluja ja tuo

ttoja ei

kohdist

et

a segment

eille johdon raportoinnissa. Lisä

tiet

oja konsernin toimin

ta- ja r

aportointir

aken

teesta sek

ä segment

tilukujen täsmä

ytyksestä

Nokia-konsernin luk

uihin on konsernitilinpää

töksen liite

tiedossa 5, Segmentti-inf

ormaatio.

Matkapuhelinv

erko

t

31.12.2021

päättynyt

tilikausi

verrattuna

31.12.2020

päättyneeseen

tilikaut

een

Seur

aavassa tauluk

ossa esite

tään segmentin oper

atiiviset er

ät ja niiden suht

eellinen osuus liikevaihdost

a vuosina 2021 ja 2020.

1.1.‑31.12.

2021

2020

Muutos

2021

vs.

2020

%

milj.

EUR

% liik

evaihdosta

milj.

EUR

%

liikevaihdost

a

Liike

vaihto

9 717

100,0

10 398

100,0

-

7

Hankinnan ja valmistuksen k

ulut

-6 080

-62,6

-6 666

-64,1

-9

Bruttok

ate

3

637

37,4

3

732

35,9

-

3

Tutkimus- ja kehitysk

ulut

-2 078

-21,4

-1 881

-18,1

10

Myynnin ja hallinnon kulut

-832

-8,6

-906

-8,7

-8

Liike

toiminnan muut tuot

ot ja k

ulut

38

0,4

-126

-1,2

–

Liike

voitto

765

7,9

819

7,9

-

7

Liike

vaihto

Matk

apuhelinverk

ot

-segmentin liik

evaiht

o oli 9 717 miljoonaa euroa

vuonna 2021. Liike

vaihto laski 681 miljoonaa eur

oa eli 7 % verr

at

tuna

vuo

teen 2020, jolloin liike

vaihto oli 10 398 miljoonaa eur

oa.

Matk

apuhelinverk

ot

-segmentin liik

evaiht

o laski johtuen ensisijaisesti

aiemmin kertomast

amme markkinaosuuden laskusta ja

hintaer

oosiosta Pohjois-Amerik

assa. Kok

o vuonna 2021 liikev

aihtoon

vaikut

tiva

t myös toimit

uske

tjun rajoit

tee

t.

Bruttok

ate

Matk

apuhelinverk

ot

-segmentin brut

toka

te oli 3 637 miljoonaa

euroa vuonna 2021. Brut

toka

te laski 95 miljoonaa eur

oa eli 3 %

verr

att

una vuot

een 2020, jolloin bruttok

at

e oli 3 732 miljoonaa

euroa. Ma

tkapuhelinv

erko

t-segmen

tin bruttok

at

eprosen

tti oli 37,4 %

vuonna 2021, kun se vuonna 2020 oli 35,9 %. Ma

tkapuhelinverk

ot-

segmentin brut

toka

tt

een lasku heijast

eli suurelta osin lask

enutta

liike

vaihtoa, jo

ta osittain tasoit

ti bruttok

at

eprosen

tin kasvu.

Matk

apuhelinverk

ot

-segmentin brut

toka

tepr

osentin kas

vu johtuu

pääasiassa kustannuskilpailuk

ykymme par

antumisesta, 5G:n k

asvusta,

suo

tuisasta alueellisesta jak

aumasta sekä vuoden 2021 toisella

neljänneksellä kirjatun k

er

taluont

eisen ohjelmistok

aupan 80 miljoonan

euron positiivisest

a vaikutuksest

a. Vuonna 2021 Ma

tkapuhelinverk

o

t-

segmentin hankinnan ja valmist

uksen kuluihin sisältyvä

t

tulospalkkiojakso

tukse

t olivat k

orkeamma

t kuin vuonna 2020.

Liike

toiminnan

kulut

Matk

apuhelinverk

ot

-segmentin tutkimus- ja k

ehityskulut vuonna 2021

olivat 2 078 miljoonaa eur

oa, jossa kasvua oli 197 miljoonaa euroa eli

10 % verr

att

una 1 881 miljoonaan euroon vuonna 2020. T

ämä joht

ui

investoin

tien kasvust

a 5G-tutkimus- ja kehityst

oimintaan tuo

tteiden

kehityssuunnit

elmien ja kustannuskilpailuk

yvyn edistämiseksi. Vuonna

2021 Matk

apuhelinverk

ot

-segmentin tutkimus- ja k

ehityskuluihin

sisältyvät t

ulospalkkiojaksot

ukset oliva

t kork

eammat k

uin vuonna 2020.

Matk

apuhelinverk

ot

-segmentin myynnin ja hallinnon k

ulut olivat

832 miljoonaa euroa vuonna 2021. K

ulut laskivat 74 miljoonaa eur

oa

eli 8 % verr

att

una vuot

een 2020, jolloin myynnin ja hallinnon kulut

olivat 906 miljoonaa eur

oa. Matkapuhelinverk

o

t-segmen

tin myynnin ja

hallinnon kulujen lask

u heijasti suurelta osin p

yrkimyksiämme alent

aa

kustannuspohjaamme. V

uonna 2021 Matk

apuhelinverk

ot

-segmentin

myynnin ja hallinnon kuluihin sisältyv

ät tulospalkkiojakso

tukset oliva

t

kork

eammat k

uin vuonna 2020.

Matk

apuhelinverk

ot

-segmentin liik

et

oiminnan muut tuot

ot ja k

ulut

vuonna 2021 olivat 38 miljoonaa eur

oa tuot

toa. Muutos oli 164 miljoonaa

euroa v

erra

ttuna vuo

teen 2020, jolloin ne oliv

at 126 miljoonaa eur

oa

kulua. Muutos joh

tui ensisijaisesti ne

tto

vaikutukselt

aan positiivisesta

myyntisaamist

en tappioita k

oske

vien vähennyserien vaih

telusta ja

valuutt

akurssisuojauksen voit

oista.

Liike

voitto

Matk

apuhelinverk

ot

-segmentin liik

evoitt

o oli 765 miljoonaa euroa

vuonna 2021. Liike

voitto laski 54 miljoonaa eur

oa verr

att

una vuot

een

2020, jolloin liike

voitto oli 819 miljoonaa eur

oa. Matk

apuhelinverk

ot

-

segmentin liik

evoitt

oprosen

tti oli 7,9 % sek

ä vuonna 2021 et

tä

vuonna 2020.

V

erkko

infrastru

ktuuri

31.12.2021

päättynyt

tilikausi

verrattuna

31.12.2020

päättyneeseen

tilikaut

een

Seur

aavassa tauluk

ossa esite

tään segmentin oper

atiiviset er

ät ja niiden suht

eellinen osuus liikevaihdost

a vuosina 2021 ja 2020.

1.1.‑31.12.

2021

2020

Muutos

2021

vs.

2020

%

milj.

EUR

% liik

evaihdosta

milj.

EUR

%

liikevaihdost

a

Liike

vaihto

(1)

7

674

100,0

6

736

100,0

1

4

Hankinnan ja valmistuksen k

ulut

-4 990

-65,0

-4 375

-64,9

14

Bruttok

ate

2

684

35,0

2

361

35,1

1

4

Tutkimus- ja kehitysk

ulut

-1 165

-15,2

-1 084

-16,1

7

Myynnin ja hallinnon kulut

-765

-10,0

-777

-11,5

-2

Liike

toiminnan muut tuot

ot ja k

ulut

30

0,4

-43

-0,6

–

Liike

voitto

784

10,2

457

6,8

7

2

(1)

V

uoden 2021 liikevaiht

o sisältää IP Networks -liik

etoiminnan liik

evaihtoa 2 679 miljoonaa, Op

tical Networks -liik

etoiminnan liik

evaihtoa 1 708 miljoonaa, Fix

ed Networks -liik

etoiminnan liik

evaihtoa

2 358 miljoonaa ja Submarine Networks -liik

etoiminnan liik

evaihtoa 929 miljoonaa. V

uoden 2020 liikevaih

to sisältää IP Networks -liik

etoiminnan liik

evaihtoa 2 585 miljoonaa, Op

tical Ne

tworks

-liike

toiminnan liikevaih

toa 1 695 miljoonaa, Fixed Ne

tworks -liike

toiminnan liikevaih

toa 1 759 miljoonaa ja Submarine Networks -liik

etoiminnan liik

evaihtoa 697 miljoonaa.

Liike

vaihto

V

erkkoinfr

astruktuuri-segmen

tin liikev

aihto vuonna 2021 oli

7 674 miljoonaa euroa, jossa oli k

asvua 938 miljoonaa euroa eli 14 %

verr

att

una 6 736 miljoonaan euroon vuonna 2020. V

erkkoinfrastruk

tuuri-

segmentin liik

evaihdon k

asvu heijasti kasvua k

aikissa liike

toiminnoissa,

erityisesti Fixed Ne

tworks- ja Submarine Ne

tworks -liike

toiminnoissa.

Kok

o vuonna 2021 liikev

aihtoon v

aikuttiv

at my

ös toimitusr

ajoitt

eet.

IP Ne

tworks -liike

toiminnan liike

vaihto oli 2 679 miljoonaa eur

oa

vuonna 2021. Liike

vaihto nousi 94 miljoonaa eur

oa eli 4 % verr

at

tuna

vuo

teen 2020, jolloin liike

vaihto oli 2 585 miljoonaa eur

oa. IP Networks

-liike

toiminnan liikevaih

to kas

voi vuonna 2021 joistakin toimitusk

etjun

r

ajoitteist

a huolimatt

a. Liikev

aihdon kasvu oli seur

austa jatk

uvasta

teknologiajoh

tajuudesta, ja se oli erityisen vah

vaa P

ohjois-Amerikassa

ja Latinalaisessa Amerik

assa.

Fixed Ne

tworks -liike

toiminnan liikevaih

to vuonna 2021 oli

2 358 miljoonaa euroa, jossa k

asvua oli 599 miljoonaa euroa eli 34 %

verr

att

una 1 759 miljoonaan euroon vuonna 2020. Fix

ed Networks

-liike

toiminnan liikevaihdon v

ahva kas

vu johtui k

uituteknologioiden,

laajakaistalait

teiden ja Fix

ed Wireless Ac

cess -liike

toiminnan ja

tkuvasta

kasvust

a, sillä viestintäpalvelujen t

arjoajat invest

oivat edelleen

laajakaista

yht

eyksiin erityisesti Pohjois-Amerik

assa.

Op

tical Networks -liik

e

toiminnan liike

vaihto oli 1 708 miljoonaa eur

oa

vuonna 2021. Liike

vaihto nousi 13 miljoonaa eur

oa eli 1 %:n

verr

att

una vuot

een 2020, jolloin liikev

aihto oli 1 695 miljoonaa eur

oa.

Op

tical Networks -liik

e

toiminnan liike

vaihdon hienoinen kasvu heijastaa

pääasiassa kasvua P

ohjois-Amerikassa ja Latinalaisessa Amerik

assa,

ja sitä ositt

ain tasoitt

aa Aasian ja Tyynenmeren alueen lasku.

Submarine Ne

tworks -liike

toiminnan liike

vaihto oli 929 miljoonaa eur

oa

vuonna 2021. Liike

vaihto k

asvoi 232 miljoonaa eur

oa eli 33 %

verr

att

una vuot

een 2020, jolloin liikev

aihto oli 697 miljoonaa eur

oa.

Submarine Ne

tworks -liike

toiminnan liike

vaihdon kasvu joh

tui edelleen

suurista mer

enalaisista televiestin

tähankk

eista.

Bruttok

ate

V

erkkoinfr

astruktuuri-segmen

tin bruttok

at

e vuonna 2021 oli 2 684

miljoonaa euroa. Brut

toka

te k

asvoi 323 miljoonaa eur

oa eli 14 %

verr

att

una vuot

een 2020, jolloin bruttok

at

e oli 2 361 miljoonaa euroa.

V

erkkoinfr

astruktuuri-segmen

tin bruttok

at

eprosen

tti oli 35,0 %

vuonna 2021, kun se vuonna 2020 oli 35,1 %. V

erkkoinfrastruk

tuuri-

segmentin brut

toka

tt

een kasvu oli pääasiallisesti seur

austa

liike

vaihdon kasvusta. V

uonna 2021 V

erkkoinfr

astruktuuri-segmen

tin

hankinnan ja valmistuksen k

uluihin sisältyvät t

ulospalkkiojaksotukse

t

olivat k

orkeammat k

uin vuonna 2020.

Liike

toiminnan

kulut

V

erkkoinfr

astruktuuri-segmen

tin tutkimus- ja kehitysk

ulut vuonna

2021 olivat 1 165 miljoonaa eur

oa, jossa kasvua oli 81 miljoonaa euroa

eli 7 % verr

att

una 1 084 miljoonaan euroon vuonna 2020. Tutkimus-

ja kehitysk

ulujen kasvu joh

tui pääasiassa jatk

uvista invest

oinneista

asiakasläh

töiseen teknologiajoh

tajuuteen. V

uonna 2021

V

erkkoinfr

astruktuuri-segmen

tin tutkimus- ja kehitysk

ulujen

tulospalkkiojakso

tukse

t olivat k

orkeamma

t kuin vuonna 2020.

V

erkkoinfr

astruktuuri-segmen

tin myynnin ja hallinnon kulut oliv

at

765 miljoonaa euroa vuonna 2021. K

ulut laskivat 12 miljoonaa eur

oa

eli 2 % verr

att

una vuot

een 2020, jolloin myynnin ja hallinnon kulut

olivat 777 miljoonaa eur

oa. Verkk

oinfrastrukt

uuri-segmentin myynnin

ja hallinnon kulujen lask

u heijasti suurelta osin p

yrkimyksiämme alent

aa

kustannuspohjaamme. V

uonna 2021 V

erkkoinfr

astruktuuri-segmen

tin

myynnin ja hallinnon kuluihin sisältyv

ät tulospalkkiojakso

tukset oliva

t

kork

eammat k

uin vuonna 2020.

V

erkkoinfr

astruktuuri-segmen

tin liike

toiminnan muut tuo

to

t ja

kulut vuonna 2021 oliva

t 30 miljoonaa euroa t

uot

toa. Muutos oli

73 miljoonaa euroa v

erra

ttuna vuo

teen 2020, jolloin k

ulut olivat

43 miljoonaa euroa. Muut

os johtui ensisijaisesti ne

tt

ovaikut

ukseltaan

positiivisesta myyn

tisaamisten tappioit

a kosk

evien vähennyserien

vaiht

elusta ja valuut

takur

ssisuojauksen voitoista.

Liike

voitto

V

erkkoinfr

astruktuuri-segmen

tin liikevoit

to oli 784 miljoonaa eur

oa

vuonna 2021. Liike

voitto nousi 327 miljoonaa eur

oa eli 72 %

verr

att

una vuot

een 2020, jolloin liikev

oitto oli 457 miljoonaa eur

oa.

V

erkkoinfr

astruktuuri-segmen

tin liikevoit

topr

osentti oli 10,2 % vuonna

2021, kun vuonna 2020 se oli 6,8 %. Liik

evoitt

oprosen

tin voimakas

kasvu joh

tui ensisijaisesti liik

evaihdon kasvust

a ja liike

toiminnan

muiden tuo

ttojen ja k

ulujen net

tovaik

utukseltaan positiivisesta

vaiht

elusta, joita osit

tain tasoit

tivat k

orkeamma

t tutkimuksen

ja tuo

tek

ehityksen kulut.

Hallituksen toimintak

ertomus

10

11

T

aloudellinen k

atsaus

jatk

oa

Pilvi-

ja verkk

opalve

lut

31.12.2021

päättynyt

tilikausi

verrattuna

31.12.2020

päättyneeseen

tilikaut

een

Seur

aavassa tauluk

ossa esite

tään segmentin oper

atiiviset er

ät ja niiden suht

eellinen osuus liikevaihdost

a vuosina 2021 ja 2020.

1.1.‑31.12.

2021

2020

Muutos

2021

vs.

2020

%

milj.

EUR

% liik

evaihdosta

milj.

EUR

%

liikevaihdost

a

Liike

vaihto

3

089

100,0

3

087

100,0

–

Hankinnan ja valmistuksen k

ulut

-1 929

-62,4

-2 071

-67,1

-7

Bruttok

ate

1

160

37,6

1

016

32,9

1

4

Tutkimus- ja kehitysk

ulut

-537

-17,4

-552

-17,9

-3

Myynnin ja hallinnon kulut

-477

-15,4

-518

-16,8

-8

Liike

toiminnan muut tuot

ot ja k

ulut

20

0,6

-13

-0,4

–

Liike

voitto

166

5,4

-67

-2,2

-348

Liike

vaihto

Pilvi- ja verkk

opalvelut -segmentin liik

evaiht

o vuonna 2021 oli

3 089 miljoonaa euroa. K

asvua oli 2 miljoonaa euroa eli liik

evaihto

pysyi suunnilleen ennallaan verr

at

tuna 3 087 miljoonaan eur

oon

vuonna 2020. Pilvi- ja verkk

opalvelut -segmentin liik

evaiht

o kasvoi

ensisijaisesti Cor

e Networks- ja En

terprise Solutions -toimin

tojen

ansiosta, mitä lask

u Cloud and Cognitive Services- ja Business

Applica

tions -toiminnoissa osittain t

asoitti.

Bruttok

ate

Pilvi- ja verkk

opalveluiden bruttok

at

e vuonna 2021 oli 1 160 miljoonaa

euroa. Brut

toka

te k

asvoi 144 miljoonaa eur

oa eli 14 % verra

ttuna

vuo

teen 2020, jolloin brutt

okat

e oli 1 016 miljoonaa euroa. Pilvi- ja

verkk

opalvelut -segmentin brut

toka

tepr

osentti oli 37,6 % vuonna

2021, kun se vuonna 2020 oli 32,9 %. Pilvi- ja verkk

opalvelut

-segmentin brut

toka

tt

een kasvu joh

tui pääasiassa siitä, e

ttä vuonna

2020 bruttok

at

teeseen vaik

utti nega

tiivisesti projektik

ohtaise

t

tappiovar

aukset. Vuonna 2021 Pilvi- ja verkk

opalveluiden hankinnan

ja valmistuksen k

uluihin sisältyvät t

ulospalkkiojaksotukse

t olivat

kork

eammat k

uin vuonna 2020.

Liike

toiminnan

kulut

Pilvi- ja verkk

opalvelut -segmentin tutkimus- ja k

ehityskulut oliva

t

537 miljoonaa euroa vuonna 2021. K

ulut laskivat 15 miljoonaa eur

oa

eli 3 % verr

att

una vuot

een 2020, jolloin tutkimus- ja k

ehityskulut oliva

t

552 miljoonaa euroa. Pilvi- ja v

erkkopalvelut -segmen

tin tutkimus-

ja kehitysk

ulujen lasku heijasti suur

elta osin pyrkimyksiämme alen

taa

kustannuspohjaamme. V

uonna 2021 Pilvi- ja verkk

opalveluiden

tutkimus- ja k

ehityskuluihin sisältyvä

t tulospalkkiojakso

tukset oliv

at

kork

eammat k

uin vuonna 2020.

Pilvi- ja verkk

opalvelut -segmentin myynnin ja hallinnon k

ulut olivat

477 miljoonaa euroa vuonna 2021. K

ulut laskivat 41 miljoonaa eur

oa

eli 8 % verr

att

una vuot

een 2020, jolloin myynnin ja hallinnon kulut

olivat 518 miljoonaa eur

oa. Pilvi- ja verkkopalveluiden myynnin ja

hallinnon kulujen lask

u heijasti suurelta osin p

yrkimyksiämme alent

aa

kustannuspohjaamme. V

uonna 2021 Pilvi- ja verkk

opalveluiden

myynnin ja hallinnon kuluihin sisältyv

ät tulospalkkiojakso

tukset

olivat k

orkeammat k

uin vuonna 2020.

Pilvi- ja verkk

opalvelut -segmentin liik

etoiminnan muut t

uot

ot

ja kulut vuonna 2021 oliva

t 20 miljoonaa euroa t

uot

toa.

Muutos oli 33 miljoonaa eur

oa verra

ttuna vuo

teen 2020, jolloin

ne olivat 13 miljoonaa eur

oa kulua. Muutos joht

ui ensisijaisesti

ne

ttovaik

utukseltaan positiivisest

a myyntisaamist

en tappioita

kosk

evien vähennyserien v

aiht

elusta.

Liike

voitto

Pilvi- ja verkk

opalvelut -segmentin liik

evoitto vuonna 2021 oli

166 miljoonaa euroa. Muut

os oli 233 miljoonaa euroa vuo

teen 2020

verr

att

una, jolloin liike

tappio oli 67 miljoonaa eur

oa. Pilvi- ja

verkk

opalvelut -segmentin liik

evoittopr

osentti oli 5,4 % vuonna 2021,

kun se vuonna 2020 oli -2,2 %. Pilvi- ja verkk

opalvelut -segmen

tin

liike

voittopr

osentin nousu vuonna 2021 joh

tui pääasiassa

bruttok

at

teen k

asvusta, toimin

takulujen lask

usta ja liike

toiminnan

muiden tuo

ttojen ja k

ulujen positiivisesta vaih

telusta.

.

T

ek

nologia

31.12.2021

päättynyt

tilikausi

verrattuna

31.12.2020

päättyneeseen

tilikaut

een

Seur

aavassa tauluk

ossa esite

tään segmentin oper

atiiviset er

ät ja niiden suht

eellinen osuus liikevaihdost

a vuosina 2021 ja 2020.

1.1.‑31.12.

2021

2020

Muutos

2021

vs.

2020

%

milj.

EUR

% liik

evaihdosta

milj.

EUR

%

liikevaihdost

a

Liike

vaihto

1

502

100,0

1

402

100,0

7

Hankinnan ja valmistuksen k

ulut

-5

-0,3

-9

-0,6

-44

Bruttok

ate

1

497

99,7

1

393

99,4

7

Tutkimus- ja kehitysk

ulut

-201

-13,4

-190

-13,6

6

Myynnin ja hallinnon kulut

-92

-6,1

-81

-5,8

14

Liike

toiminnan muut tuot

ot ja k

ulut

-19

-1,3

1

0,1

–

Liike

voitto

1

185

78,9

1

123

80,1

6

Liike

vaihto

Teknologia-segmentin liik

evaih

to vuonna 2021 oli 1 502 miljoonaa

euroa. K

asvua oli 100 miljoonaa euroa eli 7 % v

erra

ttuna

1 402 miljoonaan euroon vuonna 2020. Teknologia-segmen

tin

liike

vaihdon kasvu joh

tui ensisijaisesti tänä vuonna ja vuonna 2020

allekirjoite

tuista uusist

a ja uusituista pat

ent

tien lisensointisopimuksista,

muiden kulut

tajaelektr

oniikka- ja auto

teollisuusalan pa

ten

ttien

lisensointisopimust

en positiivisesta vaik

utuksesta sekä uusiin

pat

ent

tien lisensointisopimuksiin liittyv

ästä aikaisempiin k

ausiin

kohdist

uvasta liik

evaihdosta. T

ät

ä tasoitti osit

tain pienempi

br

ändilisensoinnin liikevaih

to ja yhden lisenssinsaajan liik

evaihdon

lasku joh

tuen pat

ent

tilisenssisopimuksen päät

tymisestä vuoden 2021

kolmannella neljänneksellä.

Bruttok

ate

Teknologia-segmentin brut

toka

te oli 1 497 miljoonaa eur

oa vuonna

2021. Bruttok

at

e kasvoi 104 miljoonaa eur

oa eli 7 % verr

at

tuna vuot

een

2020, jolloin bruttok

at

e oli 1 393 miljoonaa euroa. Teknologia-

segmentin brut

toka

tt

een nousu johtui pääasiassa liik

evaihdon k

asvusta.

Liike

toiminnan

kulut

Teknologia-segmentin tutkimus- ja k

ehityskulut olivat 201 miljoonaa

euroa vuonna 2021. Tutkimus- ja k

ehityskulut k

asvoiva

t 11 miljoonaa

euroa eli 6 % v

erra

ttuna vuo

teen 2020, jolloin k

ulut olivat 190 miljoonaa

euroa. Teknologia-segmen

tin tutkimus- ja k

ehityskulujen kas

vu johtui

pääasiassa suuremmist

a investoinneista imma

teriaalioik

euksien

luomisen edistämiseksi. Vuonna 2021 Teknologia-segmen

tin

tutkimus- ja k

ehityskuluihin sisältyvä

t tulospalkkiojakso

tukset oliv

at

kork

eammat k

uin vuonna 2020.

Teknologia-segmentin myynnin ja hallinnon k

ulut oliva

t 92 miljoonaa

euroa vuonna 2021. K

ulut kasvoiva

t 11 miljoonaa euroa eli 14 %

verr

att

una vuot

een 2020, jolloin ne olivat 81 miljoonaa eur

oa.

Teknologia-segmentin myynnin ja hallinnon k

ulujen nousu joht

ui

pääasiassa lisensointiin liit

tyvien kulujen k

asvusta. Vuonna 2021

Teknologia-segmentin myynnin ja hallinnon k

uluihin sisältyvä

t

tulospalkkiojakso

tukse

t olivat k

orkeamma

t kuin vuonna 2020.

Teknologia-segmentin liik

et

oiminnan muut tuo

tot ja k

ulut vuonna 2021

olivat 19 miljoonaa eur

oa kuluja. Muutos oli 20 miljoonaa euroa

verr

att

una vuot

een 2020, jolloin ne olivat 1 miljoonaa eur

oa tuo

ttoa.

Liike

toiminnan muiden tuot

tojen ja kulujen muut

os liittyi ensisijaisesti

kertaluon

teiseen k

uluerään.

Liike

voitto

Teknologia-segmentin liik

evoitt

o oli 1 185 miljoonaa euroa vuonna

2021. Liike

voitto k

asvoi 62 miljoonaa euroa eli 6 % v

erra

ttuna vuo

teen

2020, jolloin liike

voitto oli 1 123 miljoonaa eur

oa. Liikev

oiton kasvu

johtui ensisijaisesti liik

evaihdon kasvusta, jo

ta osit

tain tasoittiv

at

toimint

akulujen k

asvu ja liike

toiminnan muiden tuo

tt

ojen ja kulujen

ne

ttovaik

utukseltaan nega

tiivinen vaiht

elu. Teknologia-segmentin

liike

voittopr

osent

ti oli 78,9 % vuonna 2021, kun vuonna 2020 se oli 80,1 %.

Hallituksen toimintak

ertomus

12

13

T

aloudellinen k

atsaus

jatk

oa

Likvid

iteetti ja pääomaresurssit

T

aloud

ellinen asema

Nokian kassa ja lyhyt

aikaise

t sijoitukse

t (muodostuen r

ahavaroist

a ja

lyhytaik

aisista sijoituksista) oliv

at 9 268 miljoonaa eur

oa 31.12.2021.

T

ämä oli 1 207 miljoonaa euroa enemmän k

uin 31.12.2020, jolloin

kassa ja lyhyt

aikaise

t sijoitukse

t olivat yh

teensä 8 061 miljoonaa eur

oa.

Lisäys joht

ui ensisijaisesti liike

toiminnasta saadust

a 2 625 miljoonan

euron ne

ttor

ahavirrast

a. Lisäystä osin tasoit

ti 560 miljoonan euron

käyt

töomaisuusinvest

oinnit, pitkäaik

aisten velk

ojen lyhennys

927 miljoonalla eurolla sek

ä vuokrasopimus

velkojen lyhennys

226 miljoonalla eurolla. 31.12.2019 Nokian k

assa ja lyhytaik

aiset

sijoitukse

t olivat 6 007 miljoonaa eur

oa.

Nokian ne

ttok

assa ja lyhytaikaise

t sijoitukset (muodostuen k

assasta ja

lyhytaik

aisista sijoituksista v

ähennet

tynä pitkäaik

aisilla ja lyhytaikaisilla

kor

ollisilla veloilla) oliva

t 4 615 miljoonaa euroa 31.12.2021. T

ämä oli

2 130 miljoonaa euroa enemmän k

uin 31.12.2020, jolloin net

tok

assa

ja lyhytaik

aiset sijoit

ukset oliva

t 2 485 miljoonaa euroa. Lisä

ys johtui

ensisijaisesti liike

toiminnasta saadusta 2 625 miljoonan euron

ne

ttor

ahavirr

asta, jo

ta osin tasoitti 560 miljoonan eur

on

käyt

töomaisuusinvest

oinnit sekä vuokr

asopimusvelk

ojen lyhennys

226 miljoonalla eurolla.

Nokian r

ahavar

at oliva

t yht

eensä 6 691 miljoonaa euroa 31.12.2021.

T

ämä oli 249 miljoonaa euroa vähemmän k

uin 31.12.2020, jolloin

r

ahavar

at oliva

t yht

eensä 6 940 miljoonaa euroa. 31.12.2019 Nokian

r

ahavar

at oliva

t 5 910 miljoonaa euroa.

Ra

hav

ir

ta

2021

Vuonna 2021 liik

et

oiminnasta saat

u net

tor

ahavirta oli 2 625 miljoonaa

euroa, 886 miljoonaa eur

oa suurempi k

uin vuonna 2020, jolloin

liike

toiminnasta saatu ne

tt

orahavirt

a oli 1 759 miljoonaa euroa.

Lisäys joht

ui kasvaneest

a 3 358 miljoonan euron tilik

auden voitosta,

oikaistuna ei-k

assavaik

utt

eisilla erillä, ollen 607 miljoonaa euroa

suurempi k

uin 2 751 miljoonaa euroa vuonna 2020, sek

ä pienemmästä

sitoutuneesta ne

ttokä

yttöpääomasta, jok

a oli 268 miljoonaa vuonna

2021 verr

att

una vuot

een 2020, jolloin net

tok

äyttöpääomaan sit

outui

710 miljoonaa euroa. P

ääasiallinen tekijä ne

ttokä

yttöpääoman

sitoutumisen pienemiseen verr

attuna vuo

teen 2020 oli saamist

en

lasku 239 miljoonaa eur

oa verr

att

una saaamisten k

asvuun

418 miljoonaa euroa vuonna 2020, ja v

ähemmässä määrin velkojen

vähennys 459 miljoonalla eur

olla verr

att

una velkojen v

ähentymiseen

845 miljoonalla eurolla vuonna 2020, mit

ä osittain tasoit

ti vaih

to-

omaisuuden kasvu 48 miljoonaa eur

oa verr

at

tuna vaiht

o-omaisuuden

laskuun 553 miljoonalla eur

olla vuonna 2020. Vuonna 2021 velk

ojen

väheneminen joht

ui pääasiassa asiakassopimuksiin perustuvien

velk

ojen vähentymisestä sek

ä uudelleenjärjestely- ja muihin niihin

kosk

eviin kuluihin liit

tyvistä ulosmenevistä r

ahavirroista, mit

ä

työn

tekijöiden tulospalkkioihin liit

tyvien velkojen ja ost

ovelkojen

kasvu osit

tain tasoit

ti.

Liike

toiminnasta saatu ne

tt

orahavirt

a vuonna 2021 sisälsi

314 miljoonaa euroa makse

ttuja ver

oja, ollen 34 miljoonaa euroa

suurempi v

erra

ttuna 280 miljoonaan eur

oon vuonna 2020,

41 miljoonaa euroa saa

tuja k

orkoja, verr

at

tuna 33 miljoonaan eur

oon

vuonna 2020, sekä 192 miljoona eur

oa makset

tuja k

orkoja,

verr

att

una 35 miljoonaan euroon vuonna 2020.

Nokian investoin

teihin k

äytt

ämä net

tor

ahavirta vuonna 2021 oli

1 795 miljoonaa euroa. T

ämä oli 357 miljoonaa eur

oa enemmän

kuin vuonna 2020, jolloin inv

estoint

eihin käyt

et

ty ne

ttor

ahavirta oli

1 438 miljoonaa euroa. Ulosmene

vä raha

virta johtui pääasiassa

1 447 miljoonan euron ulosmene

västä ne

ttor

ahavirr

asta lyhytaik

aisista

sijoituksista vuonna 2021, verr

attuna 1 031 miljoonan eur

on

ulosmenevään ne

ttor

ahavirtaan vuonna 2020, sekä 560 miljoonan

euron k

äytt

öomaisuusinvestoinneista vuonna 2021, k

un vuonna 2020

käyt

töomaisuusinvest

oinnit olivat 479 miljoonaa eur

oa. Näitä osit

tain

tasoitti 200 miljoonan eur

on sisääntuleva ne

tt

orahavirta pitk

äaikaisist

a

sijoituksista verr

attuna 63 miljoonaan sisään

tulevaan ne

tt

orahavirt

aan

vuonna 2020.

Kesk

eiset k

äyt

töomaisuusinvestoinnit vuonna 2021 k

ohdistuiva

t

T

&K-toiminnassa käyt

et

täviin laitt

eisiin, test

auslaitteisiin,

tie

toliikenne- ja pilvipalvelulait

teistoon, t

oimipisteiden, t

elakoiden

ja vesialusten k

orjauksiin ja par

annuksiin.

Vuonna 2021 r

ahoitustoimin

toihin kä

yte

tty ne

ttor

ahavirta oli

1 212 miljoonaa euroa, r

ahoitustoiminnoista vuonna 2020 saat

u

883 miljoonaa euroa. K

äyte

tty net

tor

ahavirta joht

ui pääasiassa

pitkäaik

aisten lainojen tak

aisinmaksusta 927 miljoonaa eur

oa sekä

vuokr

asopimusvelkojen lyhennyksist

ä 226 miljoonaa euroa verr

attuna

234 miljoonaan euroon vuonna 2020.

Konsernin yh

teiset t

oiminnot ja Muut

31.12.2021

päättynyt

tilikausi

verrattuna

31.12.2020

päättyneeseen

tilikaut

een

Seur

aavassa tauluk

ossa esite

tään Konsernin yh

teise

t toiminno

t ja Muut -osion opera

tiivise

t erä

t ja niiden suhteellinen osuus liik

evaihdosta

vuosina 2021 ja 2020.

1.1.‑31.12.

2021

2020

Muutos

2021

vs.

2020

%

milj.

EUR

% liik

evaihdosta

milj.

EUR

%

liikevaihdost

a

Liike

vaihto

257

100,0

269

100,0

-4

Hankinnan ja valmistuksen k

ulut

-270

-105,1

-262

-97,4

3

Bruttok

ate

-13

-5,1

7

2,6

–

Tutkimus- ja kehitysk

ulut

-103

-40,1

-110

-40,9

-6

Myynnin ja hallinnon kulut

-213

-82,9

-207

-77,0

3

Liike

toiminnan muut tuot

ot ja k

ulut

204

79,4

59

21,9

–

Liike

tappio

-125

-48,6

-251

-93,3

-50

Liike

vaihto

Konsernin yh

teise

t toiminno

t ja Muut -osion liikev

aihto oli 257 miljoonaa

euroa vuonna 2021. Liik

evaih

to laski 12 miljoonaa euroa eli 4 %

verr

att

una vuot

een 2020, jolloin liikev

aihto oli 269 miljoonaa eur

oa.

Konsernin yh

teise

t toiminno

t ja Muut -osion liikev

aihdon lasku joht

ui

Radio F

requency Syst

ems -yksiköstä, pääasiassa sen liik

evaihdon

pienenemisestä P

ohjois-Amerikassa.

Bruttok

ate

Konsernin yh

teise

t toiminno

t ja Muut -osion bruttok

at

e oli

-13 miljoonaa euroa vuonna 2021, k

un se vuonna 2020 oli 7 miljoonaa

euroa. K

onsernin yht

eiset t

oiminnot ja Muut -osion brut

toka

te-

prosen

tti oli -5,1 % vuonna 2021, k

un se vuonna 2020 oli 2,6 %.

Liike

toiminnan

kulut

Konsernin yh

teise

t toiminno

t ja Muut -osion tutkimus- ja kehitysk

ulut

olivat 103 miljoonaa eur

oa vuonna 2021. Tutkimus- ja kehityskulut

laskivat 7 miljoonaa eur

oa eli 6 % verrat

tuna vuo

teen 2020, jolloin

tutkimus- ja k

ehityskulut oliva

t 110 miljoonaa euroa.

Konsernin yh

teise

t toiminno

t ja Muut -osion myynnin ja hallinnon kulut

olivat 213 miljoonaa eur

oa vuonna 2021. Kulut nousivat 6 miljoonaa

euroa eli 3 % v

erra

ttuna vuo

teen 2020, jolloin m

yynnin ja hallinnon

kulut oliva

t 207 miljoonaa euroa.

Vuonna 2021 Konsernin yh

teise

t

toiminno

t ja Muut -osion myynnin ja hallinnon kuluihin sisältyv

ät

tulospalkkiojakso

tukse

t olivat k

orkeamma

t kuin vuonna 2020.

Liike

toiminnan muut tuot

ot ja k

ulut vuonna 2021 olivat 204 miljoonaa

euroa ne

tto

tuot

toa. Kas

vua oli 145 miljoonaa euroa verr

at

tuna

vuo

teen 2020, jolloin muut tuo

to

t ja kulut oliva

t 59 miljoonaa euroa

ne

tto

tuo

ttoa. Liik

e

toiminnan muiden tuo

ttojen ja k

ulujen

ne

ttovaik

utukseltaan positiivinen v

aihtelu vuonna 2021 liit

tyi

ensisijaisesti Nokian vent

ure fund -sijoitust

en net

tohy

ödyn kasvuun.

Vuonna 2021 Nokian ven

tur

e fund -investoin

tien net

tohyö

ty oli 190

miljoonaa euroa, k

un edellisvuonna ne

ttohy

öty oli 50 miljoonaa eur

oa.

Liike

tappio

Konsernin yh

teise

t toiminno

t ja Muut -osion liike

tappio vuonna 2021

oli 125 miljoonaa euroa. Muut

os oli 126 miljoonaa euroa vuo

teen

2020 verr

att

una, jolloin liike

tappio oli 251 miljoonaa eur

oa.

Konsernin yh

teise

t toiminno

t ja Muut -osion liike

tappion muutos

johtui pääasiassa liik

etoiminnan muiden tuo

tt

ojen ja kulujen

ne

ttovaik

utukseltaan positiivisest

a vaiht

elusta.

Hallituksen toimintak

ertomus

14

15

2020

Nokian liike

toiminnasta saatu ne

tt

orahavirt

a vuonna 2020 oli

1 759 miljoonaa euroa, 1 369 miljoonaa eur

oa suurempi k

uin vuonna

2019, jolloin liike

toiminnasta saatu ne

tt

orahavirt

a oli 390 miljoonaa

euroa. Lisä

ys johtui pääosin vuonna 2020 vähen

tyneestä

sitoutuneesta ne

ttokä

yttöpääomasta, 710 miljoonaa eur

oa verrat

tuna

vuo

teen 2019, jolloin ne

ttok

äytt

öpääomaan sitoutui 1 788 miljoonaa

euroa. Lisäksi lisä

ykseen vaikut

ti 2 751 miljoonan euron tilik

auden

voitt

o, oikaistuna ei-k

assavaik

utteisilla erillä, ollen 113 miljoonaa eur

oa

suurempi k

uin vuonna 2019, jolloin vertailuluku oli 2 638 miljoonaa

euroa. P

ääasiallinen tekijä ne

ttokä

yttöpääoman sitout

umisen

vähentymiseen oli v

elkojen vähenn

ys 845 miljoonalla eurolla

verr

att

una velkojen v

ähentymiseen 2 232 miljoonalla eur

olla vuonna

2019, sekä vaih

to-omaisuuden vähen

tyminen 553 miljoonalla eurolla

verr

att

una vaiht

o-omaisuuden laskuun 285 miljoonalla eur

olla vuonna

2019. V

elkojen vähen

tyminen johtui pääasiassa ost

ovelkojen

pienentymisestä v

aihto-omaisuuden määr

än vähentymisen johdosta,

myynnin jakso

tusten sek

ä uudelleenjärjestely- ja muihin niitä k

osk

eviin

kuluihin liit

tyvien ulosmenevien raha

virtojen pienentymisestä.

Näitä ositt

ain tasoitti v

araust

en sekä työsuhde-e

tuuksiin liittyvien

velk

ojen kasvu. V

aiht

o-omaisuuden lasku joht

ui paran

tuneesta

vaiht

o-omaisuuden hallinnasta sekä C

OVID-19:ään liittyväst

ä

tilapäisestä dynamiikast

a. Vuonna 2020 saamise

t kasvoiv

at

418 miljoonalla eurolla v

erra

ttuna 159 miljoonan eur

on

pienentymiseen vuonna 2019.

Liike

toiminnasta saatu ne

tt

orahavirt

a vuonna 2020 sisälsi

280 miljoonaa euroa makse

ttuja ver

oja, jotk

a vähenivä

t 236 miljoonaa

euroa v

erra

ttuna 516 miljoonaan eur

oon vuonna 2019, 33 miljoonaa

euroa saa

tuja k

orkoja, verr

at

tuna 57 miljoonaan eur

oon vuonna 2019,

sekä 35 miljoona eur

oa makset

tuja k

orkoja, verr

at

tuna 1 miljoonaan

euroon vuonna 2019.

Nokian investoin

teihin k

äytt

ämä net

tor

ahavirta vuonna 2020 oli

1 438 miljoonaa euroa. T

ämä oli 1 148 miljoonaa eur

oa enemmän

kuin vuonna 2019, jolloin inv

estoint

eihin käyt

et

ty ne

ttor

ahavirta

oli 290 miljoonaa euroa. Ulosmene

vä raha

virta johtui pääasiassa

1 154 miljoonan euron lyh

ytaikaisista sijoit

uksista vuonna 2020,

verr

att

una 473 miljoonaa euroa vuonna 2019, sek

ä 479 miljoonan

euron k

äytt

öomaisuusinvestoinneista vuonna 2020, k

un vuonna 2019

käyt

töomaisuusinvest

oinnit olivat 690 miljoonaa eur

oa.

Kesk

eiset k

äyt

töomaisuusinvestoinnit vuonna 2020 k

ohdistuiva

t

T

&K-toiminnassa käyt

et

täviin laitt

eisiin, test

auslaitteisiin,

tie

toliikenne- ja pilvipalvelulait

teistoon, muut

osprojekt

eihin liittyviin

r

akennuksiin ja r

akennelmiin, sek

ä toimipisteiden k

orjauksiin

ja par

annuksiin.

Vuonna 2020 r

ahoitustoiminnoist

a saatu ne

tt

orahavirta oli 883

miljoonaa euroa, k

un vuonna 2019 rahoit

ustoimint

oihin käyt

et

ty

ne

ttor

ahavirta oli 479 miljoonaa eur

oa. Saatu ne

tt

orahavirt

a johtui

pääasiassa pitkäaik

aisten lainojen nostost

a 1 349 miljoonaa euroa,

mitä osin tasoit

ti konsernin tytäryh

tiöiden määrä

ysvallat

tomille

osakkeenomist

ajille maksetut osingo

t 148 miljoonaa euroa,

verr

att

una vuonna 2019 570 miljoonaa euroa pääasiassa emoyh

tiön

osakkeenomist

ajille makset

tuihin osinkoihin. V

uokr

asopimusvelkojen

lyhennyksiä makse

ttiin vuonna 2020 234 miljoonaa eur

oa verra

tt

una

vuoden 2019 221 miljoonan maksuihin.

Rahoitusvarat ja -velat

Nokian ne

ttok

assa ja lyhytaikaise

t sijoitukset oliva

t 31.12.2021

yht

eensä 4 615 miljoonaa euroa muodostuen 9 268 miljoonan eur

on

kassasta ja lyh

ytaikaisist

a sijoituksista sekä 4 653 miljoonan eur

on

pitkäaik

aisista ja lyhytaik

aisista k

orollisista veloist

a.

Nokian kassa ja lyhyt

aikaise

t sijoitukse

t ovat pääosin eur

oina.

L

yhytaikaise

t sijoitukse

t sisältävä

t pääosin kork

ealaat

uisia

r

ahamarkkina- ja kiinteä

tuo

ttoisia arvopaper

eita tark

oin

maturit

ee

ttir

ajoituksin. Nokialla on lisäksi 1 500 miljoonan euron

luo

ttolimiit

tisopimus likviditee

ttitarkoit

uksiin. Luo

ttolimiit

tisopimukseen

ei liity r

ahoituskovenan

tt

eja eikä siitä ole nost

e

ttu var

oja.

31.12.2021 Nokian kor

ollinen velka sisälsi 750 miljoonaa eur

oa vuonna

2024 er

ääntyviä joukko

velkakirjalainoja, 500 miljoonaa eur

oa vuonna

2025 er

ääntyviä joukko

velkakirjalainoja, 500 miljoonan eur

on vuonna

2025 er

ääntyvän Eur

oopan investoin

tipankilta nost

etun T

&K-lainan,

250 miljoonan euron P

ohjoismaiden Investointipankilt

a noste

tun

T

&K-lainan, jonka lopullinen eräpäiv

ä on 2025, 750 miljoonaa euroa

vuonna 2026 er

ääntyviä joukko

velkakirjalainoja, 500 miljoonaa

Yhdysvaltain dollaria vuonna 2027 er

ääntyviä joukkovelk

akirjalainoja,

500 miljoonaa euroa vuonna 2028 er

ääntyviä joukkovelk

akirjalainoja,

74 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2028 er

ääntyviä

joukkov

elkakirjalainoja, 206 miljoonaa Yhdysvalt

ain dollaria vuonna

2029 er

ääntyviä joukko

velkakirjalainoja, 500 miljoonaa Yhdysvalt

ain

dollaria vuonna 2039 er

ääntyviä joukko

velkakirjalainoja sek

ä

124 miljoonaa euroa muit

a velkoja. Eur

omääräise

t vuosina 2024,

2025, 2026 ja 2028 er

ääntyvä

t joukkovelk

akirjalainat sek

ä

Yhdysvaltain dollarin määr

äiset vuosina 2027 ja 2039 er

ääntyvä

t

joukkov

elkakirjalainat o

vat Nokia Oyj:n liikk

eeseenlaskemia, k

un taas

vuosina 2028 ja 2029 er

ääntyvä

t joukkovelk

akirjalainat ov

at alun perin

Lucen

t Technologies Inc:n, Nokia of America C

orpora

tionin edeltäjän

(Nokian kok

onaan omistama tytäryh

tiö, joka oli aiemmin nimeltään

Alca

tel-Lucen

t USA Inc.) liikkeeseenlask

emia. Lainat P

ohjoismaiden

Investoin

tipankilta ja Eur

oopan investoin

tipankilta ova

t Nokia Oyj:n

nostamia. Lisätie

toja kor

ollisista veloistamme on esit

et

ty

konsernitilinpää

töksen liite

tiedossa 21, Korollise

t vela

t.

Helmikuussa 2021 Nokia maksoi ennenaik

aisesti takaisin

350 miljoonan euron 1,00 % joukk

ovelk

akirjalainan jonka alkuper

äinen

er

äpäivä oli maaliskuussa 2021.

Joulukuussa 2021 Nokia maksoi ennenaik

aisesti takaisin

500 miljoonan Yhdysvaltain dollarin 3,375 % joukk

ovelk

akirjalainan

jonka alk

uperäinen er

äpäivä oli kesäkuussa 2022.

Kesäk

uussa 2021 Nokia käyt

ti optionsa piden

tää 1 500 miljoonan

euron luo

ttolimiittisopimuksensa ma

turitee

ttia. Pidennyksen

seur

auksena 1 412 miljoonan euron osuus luo

ttolimiit

tisopimuksesta

er

ääntyy kesäk

uussa 2026 ja 88 miljoonan euron osuus

luo

ttolimiit

tisopimuksesta erään

tyy kesäk

uussa 2024.

Uskomme, e

ttä 9 268 miljoonan euron k

assa ja lyhytaik

aiset

sijoitukse

t sekä luo

ttolimiit

tisopimus, josta ei ole nost

et

tu var

oja,

riittä

vät t

ulevien käyt

töpääomat

arpeiden, käyt

töomaisuusinvestoin

tien,

T

&K-investointien, strukt

uroidun r

ahoituksen, ven

ture fund

-sitoumusten, yritysost

ojen ja velanhoidon rahoit

tamiseen ainakin

vuoden 2022 loppuun asti. Nokian tämänhe

tkisten luo

ttoluokit

uksien,

Standar

d & Poor’

s: BB+, Moody’

s: Ba2 ja Fitch: BBB-, vuoksi uskomme

pääomamarkkinoiden olevan k

äyte

tt

ävissämme, mikäli

r

ahoitustarvet

ta ilmenisi vuonna 2022.

Nokian tavoit

teena on saavut

taa uudelleen investmen

t gr

ade -tason

luo

ttoluokitukse

t.

T

aseen

ulk

opuoliset

järjestelyt

Nokialla ei ole sijoittajien k

annalta merkit

täviä taseen ulk

opuolisia

järjestelyjä, joilla on tai v

oisi koh

tuudella olet

taa olevan v

aikutuksia

nykyiseen t

ai tulevaan taloudelliseen asemaan, myyn

tiin tai

kustannuksiin, t

ulokseen, likvidit

eet

tiin, käyt

töomaisuusinvestoin

teihin

tai pääomar

esursseihin, lukuun o

ttama

tt

a sitovia ostovelvoit

teita,

vuokr

avastuita, t

akauksia ja r

ahoitussitoumuksia, jo

tka on esit

et

ty

konsernitilinpää

töksen liite

tiedossa 28, Vastuusit

oumukset ja

oikeudellise

t toimet ja liit

etiedossa 34, R

ahoitusriskien hallint

a.

V

enture

fund -sijoitukset ja sit

oumuk

set

V

entur

e fund -sitoumukse

t ovat r

ahoitussitoumuksia listaamat

tomiin

r

ahastoihin, jotk

a tek

evä

t teknologiaan liittyviä sijoit

uksia. Pääosaa

näistä sijoituksista hallinnoi globaali v

entur

e capital -sijoit

usyhtiö

NGP Capital, jok

a antaa tuk

ea yritt

äjille sellaisen vastuullisen ja

osallistavan maailman r

akent

amiseksi, jossa sensorit, liikkuvuus,

ohjelmisto

t ja pilvipalvelut sulautuva

t yht

een yhdistäen ihmiset

ja teollisuuden uudella ta

valla sekä muut

taen tapojamme elää

ja työsk

ennellä. T

ammikuussa 2022 Nokia sopi 400 miljoonan

Yhdysvaltain dollarin pääomasijoit

ussitoumuksesta NGP Capitalin

uuteen ven

tur

e-rahastoon, F

und V:een, jossa Nokia on ainoa

sijoittaja. Lisä

tie

toa uudesta pääomasijoituksesta on esit

e

tty

konsernitilinpää

töksen liite

tiedossa 35, Tilikauden päät

tymisen

jälkeise

t tapahtuma

t.

V

entur

e fund -sijoitustemme k

äypä arvo oli 758 miljoonaa eur

oa

31.12.2021 ja 745 miljoonaa euroa 31.12.2020. Lisä

tiet

oa on esite

tty

konsernitilinpää

töksen liite

tiedossa 22, Rahoitusinstrumen

ttien

käypä arvo.

V

entur

e fund -sitoumuksemme oliva

t 137 miljoonaa euroa

31.12.2021 ja 189 miljoonaa euroa 31.12.2020. Ääne

ttömänä

vent

ure fund -osakk

aana Nokia on sitoutunut sijoitt

amaan rahast

oon

pääomaa ja oikeut

et

tu saamaan voit

to-osuuksia kunkin r

ahaston

osakassopimuksen ja r

ahaston toiminnan perust

eella. Lisätie

toa

vastuusitoumuksist

a on esite

tty k

onsernitilinpäätöksen liit

etiedossa

28, V

astuusitoumukse

t ja oikeudellise

t toime

t ja liite

tiedossa 34,

Rahoit

usriskien hallinta.

T

reasur

yn ohjesääntö

Treasury-toimin

tojen hallint

o perustuu Nokian toimitusjoh

tajan

hallituksen my

öntämän valt

uutuksen puitt

eissa hyväksymään

treasuryn ohjesään

töön, ja sitä täy

dent

ää konsernin talous- ja

r

ahoitusjohtajan h

yväksymät mene

tt

elytava

t koskien mm. v

aluutta-

ja kork

oriskien hallint

aa sekä likvidit

ee

tti- ja luo

ttoriskien hallin

taa.

Treasury-toimin

tojen likvidit

ee

tin ja pääomarak

ent

een hallinnan

tavoit

teena on turva

ta riit

tävä lik

viditee

tti ja r

ahoitus my

ös

epäsuo

tuisina aikoina sek

ä varmistaa, e

tt

ei rahoit

uksen saatavuus

r

ajoita koh

tuutt

omasti Nokian mahdollisuuksia tot

euttaa

liike

toimintasuunnit

elmiaan ja pitkän aika

välin stra

tegiaansa.

Konsernin tr

easury-toimintojen t

oimintamalli on riskiä v

älttäv

ä.

V

aluut

t

akurssien vaikutus

Olemme maailmanlaajuisesti toimiva yh

tiö, jonka liik

evaiht

o syntyy

useissa maissa ja jonka lask

utus tapah

tuu useissa eri valuutoissa.

T

ämän vuoksi liike

toimint

amme ja sen tulos ova

t alttiita v

aihteluille

r

aportointivaluut

tamme euron sek

ä muiden valuut

tojen, kut

en

Yhdysvaltojen dollarin, v

aihtok

ursseissa. V

aluuttapositioidemme

suuruus vaiht

elee eri markkina-alueiden liike

vaihdon ja kulujen muk

aan

sekä näillä markkina-alueilla tapah

tuvassa liik

e

toiminnassa käyt

e

ttävien

valuutt

ojen mukaan. Merkit

tävillä valuut

takurssiv

aihteluilla saa

tt

aa olla

vaikut

usta myös kilpailijoihimme ja sit

ä kaut

ta kilpailuasemaamme

ja siihen liittyviin hin

tapaineisiin.

V

ähentääksemme v

aluuttak

urssivaiht

eluiden vaikut

usta tulokseemme

suojaamme olennaise

t valuuttariskit (liik

evaih

to vähenne

ttynä k

uluilla

kyseisessä valuut

assa) yleensä 12 kuukaut

een asti ulot

tuvalla

suojaushorisontilla. Suurimpaan osaan näitä suojauksia so

vellet

aan

r

ahavirran suojauslask

ent

aa tuloslaskelman v

aihteluiden

vähent

ämiseksi.

Vuonna 2021 noin 25 % k

onsernin liikev

aihdosta ja kok

onaiskuluista

olivat eur

omääräisiä ja noin 50 % konsernin liik

evaihdost

a ja

kok

onaiskuluist

a oli Yhdysvaltojen dollar

eissa. Vuonna 2021 noin 5 %

konsernin liik

evaihdosta ja k

okonaiskuluista oli Kiinan juaneissa.

Liike

vaihdon ja kok

onaiskulujen k

eskimääräinen v

aluuttajak

auma:

V

aluutta

2021

2020

Liikev

aihto

K

okonaiskulut

Liikev

aihto

K

okonaiskulut

EUR

~25 %

USD

~50 %

CNY

~5 %

Muut

~20 %

Yhteensä

~100

%

~100

%

~100

%

~100

%

Edellisvuo

teen verr

at

tuna Yhdysvaltain dollari oli vuonna 2021

kok

onaisuudessaan edellisvuo

tta heik

ompi euroa v

astaan.

Edellisvuo

tta heik

ommalla Yhdysvaltain dollarilla vuonna 2021 oli

negatiivinen vaik

utus eur

omääräiseen liik

evaih

toomme. Heikompi

Yhdysvaltain dollari k

uitenkin my

ös laski hieman hankinnan ja

valmistuksen k

uluja sekä liik

et

oiminnan kuluja edellisvuo

teen

verr

att

una. Ennen suojausta Yhdysvaltain dollarin heik

entymisellä

euroa v

astaan edellisvuo

teen verr

at

tuna oli vähäinen nega

tiivinen

vaikut

us liikevoit

toomme vuonna 2021.

Lisätie

toa instrumen

teista, joita k

äytämme suojaust

oimenpiteiden

yht

eydessä, on k

onsernitilinpäätöksen liit

e

tiedossa 34, Rahoitusriskien

hallinta. K

atso lisä

tiet

oa myös osiosta “Hallit

uksen toimintak

er

tomus

– Riskitekijä

t”.

T

aloudellinen k

atsaus

jatk

oa

Hallituksen toimintak

ertomus

16

17

V

astuullisen liik

etoiminnan

perusvaatimuk

set

–

Y

mpär

istöasioiden hallint

a

–

K

ier

total

ous

–

Por

tfolio

n energiatehokkuus

–

T

oimit

tajien ihmis

oikeudet

ja työntekijöiden oikeudet

–

T

yöterveys ja -

tur

vallisuus

–

Osallistaminen ja monimuo

toisuus

–

T

yövoimakäytännöt omassa t

oiminnassa

–

Eti

ikka ja

vaatimustenmukaisuus

–

T

eknologian väärinkäy

tön estäminen

–

Vastuullinen

hankinta

–

Tietosuoja ja tieto

tur

v

a

K

estä

v

ä

k

ehitys ja

v

astuullisuus

Tuo

tteemme ja r

atkaisumme on suunnit

eltu

edistämään yht

eiskunnan, ympärist

ön ja

talouden my

önteist

ä kehitystä. Ne o

vat

vältt

ämät

tömiä ra

tkaist

aessa maailman

suurimpia haasteita, k

uten t

uot

tavuuden

kasvun hidast

umista, ilmastonmuutosta ja

eriarvoisuutta. Ne digit

alisoivat yh

teisk

untaa

ja par

antav

at eri alojen tehokk

uutt

a ja

vastuullisuut

ta. Lisäksi ne r

aken

tava

t

tasa-arvoisempaa ja turvallisempaa

yht

eiskun

taa ja tarjoava

t mahdollisuuksia

parempaan t

erveydenhoitoon, k

oulutukseen

ja taloudelliseen toimin

taan. Ne mahdollistav

at

puhtaamman ja t

urvallisemman planeet

an,

jossa hiilidioksidipäästö

t ovat pienemmä

t ja

luonnonvar

oja käyt

e

tään tehokk

aammin.

T

avoit

teenamme on toimin

tamme ja

tuo

tt

eidemme jatkuv

a paran

taminen,

jo

tta niiden kielt

eiset vaik

utukse

t olisivat

mahdollisimman piene

t. Kansainvälist

en

viitek

ehysten muk

aise

t politiikat, pr

osessit

ja hallintajärjest

elmät t

ukeva

t vastuullist

a

liike

toimintaamme. Liik

et

oimintamallimme

on kuva

tt

u tämän raportin osiossa

”Liike

toimintak

atsaus”.

T

oimin

tamme tark

oitus,

strategiamme ja t

av

oit

teemme

V

astuullisuustyömme pohjautuu

liike

toimintamme k

annalta olennaisimmille

aiheille, joilla on myös suurin v

aikutus

kest

ävään k

ehitykseen. Nämä asiat

määrittä

vät v

astuullisuustyömme

r

akent

een ja painopistee

t. Usk

omme, et

tä

teknologiamme voi par

antaa ihmisten

elämää. Teknologiamme yhdistää ihmise

t

heille tärk

eisiin palveluihin, paikkoihin,

mahdollisuuksiin sekä toisiin ihmisiin. T

ämä

on linjassa toimint

amme tarkoit

uksen kanssa:

Luomme t

eknologiaa, joka autt

aa maailmaa

toimimaan yhdessä.

Kestä

vän kehityksen k

olme

painopistealue

tt

amme ovat ilmast

o,

vastuullinen liik

et

oiminta ja k

ulttuuri.

Uskomme, e

ttä näillä alueilla voimme

vaikut

taa enit

en. Vast

uullisen liike

toiminnan

prosessit, mene

telmät ja toimenpit

eet m

yös

tuk

evat niit

ä (ks. kuva alla).

Me usk

omme, että luomamme teknologia on meidän k

esk

eisin k

einomme

edistää YK:

n k

estävän k

ehityksen tavoitt

eita (S

DG:t). Lisäksi usk

omme, että

t

eknologiamme my

önteiset v

aik

utukset ov

at huomattavasti suur

emmat k

uin

niiden mahdolliset kielt

eiset vaik

utukset.

Tekemämme olennaisuusanalyysin t

uloksena

olemme valik

oineet vast

uullisuustyöllemme

13 kesk

eistä aihealue

tta. Olennaisuusanalyysi

perustuu k

estävään k

ehitykseen vaikut

taviin

globaaleihin makro

trendeihin, säännölliseen

yht

eistyöhömme eri sidosryhmien, kut

en

asiakkaidemme ja sijoit

tajiemme kanssa, sek

ä

vertailuun muihin saman toimialan toimijoihin

ja kest

ävän k

ehityksen johtajiin. Alla olev

assa

kuvassa on olennaisuusma

triisimme oikea

yläneljännes.

Elämänlaadun teknologian

avulla

Y

mpäristö

Ihmiset

Vastuullinen

liiketoiminta

Kaikk

i kuvassa listatut aiheet ovat olennaisia

vastuullisuustyössäm

me.

Oikeassa yläkulmassa

näky

vät aiheet o

vat tärkeimpiä

liiketoimintamme

ja

kestä

vän

keh

ityksen kan

nalta.

VAIKUTUS

LIIKETOIMINT

A

AMME

KOR

K

E

A

VAIKUTUS

KE

ST

ÄV

Ä

ÄN KEHITYK

SEEN

KOR

K

E

A

Ihmisten ja asioiden yhdistäminen

Nokian välitön

taloudellinen

vaikut

us

Eettiset liiketoimintak

äytännöt

ja hyvä hallintatapa

T

yöntekijöiden

sitouttaminen,

osallistaminen ja

monimuotoisuus

Tietosuoja

ja tietoturva

T

yöterveys ja

-turvallisuus

V

astuullinen

hankinta

Ilmasto

Kestäv

ään kehitykseen

liittyvät tuott

eet ja palvelut

T

eknologian väärinkäytön

estäminen

T

yövoimakäytännöt omassa

toiminnassa

Kestäv

ät

tuotemat

eriaalit ja

elektroniikk

ajäte

Y

mpäristön saastumisen

estäminen omassa toiminnassa

P

AINOPISTE-

ALU

E

K

estävä k

ehitys ja vastuullisuus

Hallituksen toimintak

ertomus

18

19

Painopist

ealue

T

avoitevuosi

Lähtövuosi

T

avoite

2021 tulos

T

avoitteen tila

ILMAST

O

2030

2019

Tieteeseen perustuv

a

tavoit

teemme (SB

T):

V

ähennämme

kasvihuonek

aasupäästöjä

arvoke

tjussamme (Scope 1, 2 ja 3)

50 % vuosina 2019–2030 ja

saavutamme ne

ttonollapääst

öt

vuot

een 2050 mennessä.

Tiet

eeseen perustuvan ta

voitteemme piiriin

kuuluva

t päästö

t olivat 37 598 000 tC

O

2

e*, mikä on

8 % enemmän kuin k

umulatiivinen hiilibudje

ttimme

vuosille 2020–2021, mikäli ole

te

taan päästöjen

lineaarinen väheneminen vuodesta 2019. Emme

kuit

enkaan odo

ta arvoke

tjumme päästöjen

vähenevän lineaarisesti. Aiomme saa

vuttaa 50 %:n

vähennysta

voitteemme, sillä suur

empia vaik

utuksia

odot

et

aan kun portfoliomme ener

giatehokkaampia

tuo

tteit

a ja ominaisuuksia ot

etaan k

äyttöön ja

globaali sähköv

erkko jatk

aa hiilestä irtautumista.

Etenee jäljessä

suunnitelmasta

2030

2019

Kokoonpano

toimittajamme

saavutt

avat ne

tt

onollapäästöt

vuot

een 2030 mennessä.

Kok

oonpanotoimit

tajien päästö

t olivat 59 000

t

CO

2

e, eli päästö

t vähenivät 22 % vuodest

a 2019.

Etenee

suunnitellusti

2030

2019

Toimittajamme vähent

ävät

kasvihuonek

aasupäästöjään 50 %

vuot

een 2030 mennessä.

Toimittajiemme

päästöt

olivat

1571

600 tC

O

2

e,

eli päästö

t vähenivät 49 % vuodest

a 2019.

Etenee

suunnitellusti

2021

2020

Uusiutuvista energialäh

teistä

tuo

te

tun sähkön osuus k

aikesta

ostosähk

östä on 45 %.

Uusiutuvista ener

gialäht

eistä tuo

te

tun sähkön

osuus ostosähk

östä oli 53 %.

Saavute

tt

u

2021

2019

Toimipaikkojemme

kasvihuonek

aasupäästöjä

(Scope 1 ja 2) vähenne

tään 20 %:lla.

Toimipaikkojemme

päästöt

olivat

243200

tC

O

2

e,

eli päästö

t vähenivät 30 % vuodest

a 2019.

Saavute

tt

u

2021

2020

Toimipaikkojemme

jät

teestä

70%

ohjataan muualle k

uin kaa

topaikalle.

80 % toimipaikk

ojemme jätt

eestä ohjat

tiin muualle

kuin k

aatopaik

alle.

Saavute

tt

u

KUL

TTUURI

2030

2016

100 % korkean riskitason t

oimintaa

harjoitta

vista toimitt

ajistamme

saavutt

aa vähintään t

ason 4/5

(Health & Safe

ty pref

erred supplier

stat

us) työt

erveyden ja

turvallisuuden kypsyysarviossa.

23 % kork

ean riskitason toimin

taa harjoitta

vista

toimitt

ajasta saavutti v

ähintään tason 4/5.

Etenee

suunnitellusti

2021

2020

Selittämät

tömiä palkkaer

oja ei ole.

Selit

tämät

tömät palkk

aero

t kur

ot

tiin umpeen

vuonna 2021.

Saavute

tt

u

2021

2020

Naisten osuus kaikista ulk

oisista

rekrytoinneist

amme on

vähint

ään

26%.

Naisten osuus ulk

oisista rekrytoinneist

a oli 25 %.

Aiomme lisätä markkinoin

tia, viestintää ja k

ykyjen

houkut

teluun täh

tävää toimin

taamme, jot

ta Nokian

työnan

tajabrändi er

ot

tuu edukseen

monimuot

oisuutta tuk

evana työnan

tajana

Ei saavute

tt

u

2021

2020

30%

yritysvastuuohjelmiemme

kuluista suunna

taan ohjelmiin, jo

tka

keskit

tyvät monimuo

toisuuteen.

Y

ritysvastuuohjelmiemme kuluista 33 % k

äyte

ttiin

monimuot

oisuuden edistämiseen.

Saavute

tt

u

V

ASTUULLINEN

LIIKET

OIMINT

A

2030

2016

85 % työnt

ekijöistä arvioi

linjaesihenkilönsä

sitoutuneen e

tiikkaan ja

vaatimust

enmukaisuut

een.

T

avoitt

een edistymistä mitat

tiin myön

teisten

vastaust

en osuudella työnt

ekijäkyselyn

kysymykseen: ”Linjaesihenkilöni nä

yttää positiivista

esimerkkiä toimimalla vastuullisesti.” 91 %

vastauksista oli m

yönt

eisiä.

Etenee

suunnitellusti

2025

2020

80 % toimittajista saa tyy

dyttäv

än

arvosanan vastuullisuudesta

toimitt

aja-arvioinneissa

(sisältää arvosanat eri

vastuullisuusohjelmissamme, k

uten

EcoV

adis,

CDP

,

koniktiminer

aalit).

68 % toimitt

ajistamme sai tyydyt

tävän arvosanan

vastuullisuudesta.

Etenee

suunnitellusti

2022

2020

Toisen Global Network Initiative (GNI)

-arviointimme loppuunvieminen,

minkä tuloksena Nokian k

atso

taan

osoittaneen vilpit

öntä työ

tä

GNI-periaat

teiden edistämiseksi

sananvapauden ja tie

tosuojan osalta.

Aloitimme valmistautumisen t

oiseen

GNI-arviointiimme vuoden 2021 aikana.

Etenee

suunnitellusti

2021

2020

95 % työntekijöist

ämme on käynyt

eet

tisen liike

toiminnan k

oulutuksen.

97 % työn

tekijöistämme kä

vi koulutuksen vuoden

2021 aikana.

Saavute

tt

u

*tCO

2

e = CO

2

-ekvivalen

ttitonni

K

estävä k

ehitys ja vastuullisuus

jatk

oa

Liik

etoimintamme ja YK:n k

estävän k

ehit

yk

sen tav

oitteet

YK:n kest

ävän k

ehityksen tavoit

tee

t (SDG:t) ja niiden alatav

oittee

t ohjaavat vast

uullisuustyö

tämme.

T

avoit

tee

t 8, 9 ja 13 ovat meille k

aikista olennaisimpia, ja niiden alueilla voimme aik

aansaada suurimman

myön

teisen vaik

utuksen. P

eople & Plane

t -vastuullisuusr

aportissamme ja verkkosivuillamme on lisää

esimerkkejä siit

ä, miten tek

emämme työ edistää aktiivisesti muita k

estävän k

ehityksen tavoit

teit

a.

Teknologialla on jatk

ossakin ra

tkaisev

a rooli k

aikkien 17 kestä

vän kehityksen t

avoitt

een edistämisessä.

Edistää k

aikkia

osallistav

aa ja k

estävää

talousk

asvua, täyttä ja

tuotta

vaa ty

öllisy

yttä

sek

ä säällisiä

työpaikk

oja.

Globaalina yrityksenä meillä on merkittä

viä

suoria ja epäsuoria taloudellisia vaik

utuksia.

V

älittömiä t

aloudellisia vaikutuksiamme o

vat

esimerkiksi tavar

antoimitt

ajilta ostaminen,

työn

tekijöillemme makse

tta

vat palk

at ja

e

tuudet, julkiselle sek

torille makset

tav

at

tulover

ot sek

ä yht

eisöinvestoinnit. Suurin

välillinen vaik

utuksemme koost

uu

tarjoamamme teknologian h

yödyistä.

Rak

entaa k

estävää

infr

astruktuuria sek

ä

edistää k

estävää

t

eollisuutta ja

innovaatioita.

T

avoit

e 9 on edelleen meille olennaisin

kest

ävän k

ehityksen tavoit

e, sillä autamme

maailmaa toimimaan yhdessä ja par

annamme

ihmisten elämää t

eknologiamme avulla. T

ämä

liittyy suor

aan liike

toimintamme ytimeen.

Asiakkaillemme toimit

tamamme verk

ot

tarjoava

t ihmisille yht

eyksiä kaikkialle ja

tarjoava

t heille lisää tie

toa, enemmän

julkisia palveluja ja suur

empia taloudellisia

mahdollisuuksia. Tuo

tteidemme ja

r

atkaisujemme t

arjoamat yht

eyde

t ja

digitalisaatio o

vat kriit

tisiä tekijöitä

pääomaint

ensiivisen teollisuuden,

kut

en valmistust

eollisuuden,

kest

ävässä muutoksessa.

T

oimia kiireellisesti

ilmastonmuut

osta ja

sen vaik

utuksia vastaan.

Ilmastonmuutos on merkit

tävin k

estävän

kehityksen haast

e sekä liik

et

oiminnallemme

e

ttä maapallollemme. Se edellyt

tää, et

tä

o

tamme käyt

töön pr

osessit ja konkr

eet

tiset

toime

t oman osuutemme to

teuttamiseksi.

T

arjoamamme teknologian avulla aut

amme

myös asiakk

aita, muita toimialoja, ihmisiä

ja yht

eiskun

taa digitalisoimaan

teollisuuspr

osesseja siten, e

tt

ä niistä tulee

ennakoiv

ampia ja tuot

tav

ampia ja niiden

päästö

t vähenevä

t. Olemme aset

tanee

t

kunnianhimoisen tie

teeseen perust

uvan

tavoit

teen (SB

T) vähentää Scope 1, 2 ja 3

-kasvihuonek

aasupäästöjämme

50 %:lla vuosina 2019–2030. T

avoit

e

perustuu pyrkimykseen r

ajoittaa ilmaston

lämpeneminen 1,5 celsiusasteeseen.

T

avoit

teeseen kuuluu m

yös nollat

ason

saavutt

aminen vuot

een 2050 mennessä.

Ke

skeise

t k

estävän k

ehityk

sen tavo

it

teet

T

avoit

teemme on määritelty k

estävän kehityksen lähestymist

apamme ja laajuuden mukaan. Ne sisältäv

ät lyhy

en, keskipitk

än ja pitkän aika

välin

tavoit

tee

t. Kesk

eise

t tavoitt

ee

t on luet

eltu alla olevassa tauluk

ossa. Lisää tie

toa vuonna 2021 aset

e

tuista uusista ta

voitt

eista ja työstämme

tavoit

teiden saavut

tamiseksi on vuoden 2021 P

eople & Plane

t -raportissamme.

Hallituksen toimintak

ertomus

20

21

T

a

voit

e 8:

T

a

voit

e 9:

T

a

voit

e 1

3:

Nokian

hallitus

K

onsernin

joht

or

yhmä

■

Arvioi vastuullisuut

een liittyviä toimia ja tavoitt

eita vähintään vuosittain ja hyväksyy v

alikoidut

vastuullisuut

een liittyvät avainta

voitteet ja Yhtiön lahjoituksiin liittyv

ät kustannukset.

■

Hallituksen valiok

unnat tarkast

elevat vastuullisuut

een liittyviä erillisiä aiheita kukin oman v

astuualueensa

mukaisesti, muk

aan lukien vastuullisuusr

aportointi ja siihen liittyviä riskienhallinta, liik

etoimintaetiikka,

tietoturva- ja tiet

osuojakysymykset, yritysk

ulttuuri, henkilöstöpääoman hallinta ja k

estävän k

ehityksen

näkök

ulmien sisällyttäminen teknologiaamme.

■

T

arkastaa ja h

yväksyy kestä

vään kehitykseen liittyvien menett

elyohjeiden, johtamis- ja

toimintajärjest

elmien, strat

egian, tavoitteiden ja t

ulosten sek

ä vuosittaisen vastuullisuusr

aportin

kä

yttöönoton ja muutokset sek

ä näiden vaikut

uksen palkitsemiseen.

■

T

arkast

elee kestä

vää kehitystä k

okouksissaan ja antaa palaut

etta vähintään k

aksi kertaa vuodessa

ja aihekohtaist

en aihealueiden niin vaatiessa.

■

T

oimitusjohtaja, talousjohtaja ja liik

etoimintaryhmien johtajat arvioivat lisäksi kestä

vän kehityksen

aiheita vähintään k

aksi kertaa vuodessa osana Nokian liik

etoimintakatsauksia.

K

estävän k

ehit

yksen

ne

u

vo

s

to

■

Ohjaa kestä

vän kehityksen str

ategian,

prioriteettien ja k

estävän t

oiminnan

tot

eutuksen yhdenmukaisuutta

Nokiassa.

■

Osallistuu k

estävän k

ehityksen

str

ategian ja olennaisuuden arviointiin

sekä tark

astelee k

estävän k

ehityksen

tavoitt

eita ja tuloksia.

■

T

arkast

elee kestä

vään kehitykseen

liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia.

Jäsenet

T

uote

kehit

ys

tä

, kiin

teistö

jä, st

rateg

iaa

ja teknologiaa, henk

ilöstöresu

rsseja ja

hankintoja edustavien yksiköiden

johtajia. K

okoontui

seit

semän k

er

taa

vu

o

nn

a 2021

.

E

S

G

-y

k

s

i

k

kö

ja k

est

ävän

k

ehity

ksen

foo

ru

m

i

E

thic

s and

Compliance

–

y

k

s

i

k

kö

Yhtiön ESG

-yksik

kö

ohjaa

kestäv

än kehit

y

k

sen st

ra

tegian

toteutt

amis

ta ja tavoit

teiden

saavut

t

amiseksi tar

vitt

avia

toimia operatiivisella tasolla.

Liiket

oimintar

y

hmien ja

toimintojen

asiantuntijoista koostuva foorumi

helpottaa tiedonvaihtoa ja

aut

taa

toteutt

amaan proses

seja ja toimia

tavoitteiden saavu

tt

amisek

si.

T

arjoaa koulutusta ja tuk

ee

työntekijöit

ä eettisten, laillisten ja

ar

vojemme mukaisten päät

östen

tekemisessä. T

ut

kii epäilyk

siä

mahdollisista toimintaohjeemme

vast

aisista toimista

.

La

hjoitus- ja

sponsorointivaliokunta

■

Asettaa periaatteet yrityslahjoitust

en

ja -investointien k

ohdentamiselle

yliopistoille ja yht

eisöille.

■

Hyväksyy var

oja lahjoitust

en

jakamiseen ja arvioi suuria

sponsoroint

eja.

■

Arvioi kaikkien lahjoitusohjelmien

vaik

utuksia.

Jäsenet

T

alousjohtaja, viestintä- ja

yhteiskuntasuhdejohtaja,

henkilöstöjohtaja, teknologiajohtaja,

vaatimustenmuk

aisuusjohtaja,

asiakaskok

emuksen rahoitusjohtaja.

Kokoo

nt

ui k

ak

si ker

t

a

a vu

on

n

a 2021

.

Osallisuuden ja

monimuotoisuuden

ohjausvaliokunta

■

T

arkast

elee vuotuisia osallisuuden

ja monimuotoisuuden (I&D)

suunnitelmia.

■

Asettaa kok

o Nokiaa kosk

evat

I&D-tavoitt

eet ja mittaa vaikut

usta

ja tavoitt

eita.

■

Arvioi liiketoimintaryhmien

I&D-toimia ja antaa palaut

etta

liiket

oimintaryhmille.

Jäsenet

T

alousjohtaja, viestintä- ja

yhteiskuntasuhdejohtaja,

henkilöstöjohtaja, teknologiajohtaja,

vaatimustenmuk

aisuusjohtaja,

asiakaskok

emuksen rahoitusjohtaja.

Kokoo

nt

ui k

ak

si ker

t

a

a vu

on

n

a 2021

.

K

estävä k

ehitys ja vastuullisuus

jatk

oa

K

estävän k

ehit

yksen johta

minen

Hallitus arvioi Yhtiön vast

uullisuuteen liit

tyviä riskejä ja ta

voitease

tant

aa sekä Nokian suoriutumista suh

teessa ase

te

ttuihin tavoit

teisiin.

Vuonna 2021 hallitus h

yväksyi valik

oidut ESG (envir

onmental, social and governanc

e) -liitännäiset a

vaint

avoitt

eet ilmast

onmuutokseen ja

monimuo

toisuuteen liit

tyen, jo

tka sisällyte

ttiin myös osaksi tulospalkkiojärjest

elmän tavoit

ease

tantaa. Hallit

us myös arvioi kehit

tyviä vaa

timuksia,

odo

tuksia, osakkeenomistajien palaut

e

tta ja Yh

tiön raportoin

tia ESG-asioissa. Lisäksi hallituksen valiok

unnat seur

aava

t ympäristö- ja sosiaalisten

asioiden kehityst

ä ja niihin liittyviä yhtiön t

oimia kukin omilla vast

uualueillaan. Vuonna 2021 k

estävän k

ehityksen kok

onaisvastuu k

onsernin

johtoryhmässä

oli

viestint

ä-

ja

yhteisk

untasuhdejoh

tajalla

(Chief

Corpor

at

e

A

airs

Ocer).

Uuden

toimint

amallimme

mukaisesti

konsernin

johtoryhmä hyv

äksyy kest

ävään k

ehityksen stra

tegian, tav

oittee

t ja toimintamallit, joiden muk

aisesti konserni ja liik

et

oimintaryhmät voiv

at toimia.

T

ämän ansiosta voimme osallistaa k

aikki liike

toimint

aryhmät ja ne voiva

t toimia tulosvast

uullisesti. Samalla säilytämme asianmukaisen str

at

egisen

ja oper

atiivisen valvonnan. Riippuma

ttoma

t neuvosto

t ja työryhmät, k

uten k

estävän k

ehityksen neuvosto (Sustainability C

ouncil), ohjaavat ja

yhdenmukaista

vat str

ategioita, t

avoitt

eita ja viitek

ehyksiä. Lisäksi ne varmist

avat t

äytänt

öönpanon ja anta

vat suosituksia k

onsernin joht

oryhmälle.

Kestä

vän kehityksen hallin

tajärjest

elmämme ja vastuut on esite

tty alla olevassa kaa

viossa.

Riskienhallinta

Kestä

vään kehitykseen ja v

astuullisuuteen

liittyvä

t riskit ja mahdollisuude

t arvioidaan

osana kok

o or

ganisaation riskienhallin

tajär-

jestelmää. Monialainen ja k

oko or

ganisaation

ka

tta

va järjestelmä tunnist

aa, arvioi ja

hallinnoi riskit. Tunnistamme ja pyrimme

vähent

ämään liike

toimin

taamme liittyviä

mahdollisia riskejä ja kielt

eisiä vaikut

uksia,

jo

tka voiva

t liittyä t

eknologiaan,

toimitusk

etjuun, ilmast

oon tai ihmisiin.

Par

annamme samalla liiket

oimintamme

sisäisiä ja ulkopuolisia mahdollisuuksia

edistää YK:n k

estävän k

ehityksen tavoit

teita.

Toimintaohjeemme määrit

telee

toimint

atapamme, ja meillä on selk

eät

mene

ttely

ohjeet ja pr

osessit jokaiselle

tunniste

tulle olennaiselle kestä

vän

kehityksen riskille.

Riskienhallintajärjest

elmiemme pääpiirtee

t

on kuva

tt

u osana hallinnointi- ja

ohjausjärjestelmäämme (ks. Hallin

to–Nokian

riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja sisäisen

tarkast

uksen järjestelmä

t). Lisäksi tämän

r

aportin osiossa ”Riskitekijät” k

äsitellään

tärk

eimpiä toimintaamme v

aikut

tavia

riskitekijöitä, joihin k

uuluu kest

ävään

kehitykseen liit

tyviä aiheita kut

en:

■

tuot

eturvallisuus,

■

ympäristöonnet

tomuudet,

■

työt

erveys ja -turvallisuus,

■

tietosuoja ja tie

to

turva, mukaan lukien

kyberturvallisuusuha

t,

■

mahdolliset ihmisoik

eusloukkaukse

t

tarjoamamme teknologian v

äärinkäyt

ön

vuoksi,

■

mahdollinen ihmisoikeuksien,

oikeudenmuk

aisten ty

öolojen, ympäristön

ja yht

eisöjen kunnioituksen puut

e

toiminnassamme ja toimitusk

etjuissamme,

■

lainsäädännön tai toimittaja- ja

asiakasv

aatimustemme nouda

tt

amatt

a

jät

täminen,

■

eettist

en normien, mukaan lukien

toimint

aohjeidemme, rikkominen,

■

työkiistat ja lak

ot,

■

kykenemä

ttömyys pit

ää palveluksessa,

mo

tivoida, kehit

tää ja rekrytoida

asianmukaisesti k

oulute

tt

uja työnt

ekijöitä,

■

ostoboiko

tit ja brändimme julkinen

vahingoitt

aminen,

■

tulli- ja verokys

ymykset, muk

aan lukien

ver

otust

a kosk

evat riit

a-asiat ja

■

häiriöt tuo

tant

o-, palvelunluonti-,

logistiikka- tai t

oimituske

tjussamme

esimerkiksi luonnononne

ttomuuksien,

so

tilastoimien, levo

ttomuuksien, julkisen

tervey

den ja turvallisuuden uhkien (mukaan

lukien pandemiat) vuoksi, joista mone

t

voiva

t aiheutua ilmastonmuutoksen

aiheuttamist

a haitta

vaikutuksist

a.

Näiden riskien hallinnasta ja niihin liittyvist

ä

kesk

eisistä k

äytännöistä ja toimist

a on

lisätie

toa jäljempänä.

Hallituksen toimintak

ertomus

22

23

K

estävä k

ehitys ja vastuullisuus

jatk

oa

Scope 3 -päästömme oliva

t 40 634 700

t

CO

2

e, mikä on enemmän k

uin edellisenä

vuonna johtuen osit

tain myynnin k

asvusta

ja myynnin k

okonaisjak

aumasta. T

ämä

tark

oittaa, e

tt

ä kok

onaisuudessaan

SB

T

-tavoitt

eemme on suunnitelmasta

jäljessä, mikäli ole

te

taan päästöjen vähenevän

vuosittain lineaarisesti vuodest

a 2019. Emme

kuit

enkaan odo

ta arvoke

tjumme päästöjen

vähenevän lineaarisesti ja aiomme p

ysyä

vuosille 2020–2030 laske

tun kumulatiivisen

hiilibudje

tin rajoissa ja saavut

taa 50 %:n

vähennysta

voitt

eemme vuot

een 2030

mennessä, sillä suurempia v

aikutuksia

odo

te

taan, kun portf

oliomme

ener

giat

ehokkaampia tuo

tt

eita ja

ominaisuuksia o

te

taan käyt

töön ja globaali

sähköv

erkon hiilestä irtaut

uminen et

enee.

Tuo

tteidemme ener

giatehokk

uuden

par

annuksia vuonna 2021 olivat esimerkiksi

viidennen sukupolven t

ehokas IP-r

eitity-

spiirisarja FP5 sekä AirSc

ale 5G -tuot

teiden

uusin valik

oima. A

V

A-r

atkaisumme

käyt

tööno

tto lisää t

ehokkuut

ta, sillä se kytk

ee

pois päältä osia r

adioverkost

a liiken

teen

ollessa vähäistä. V

anhojen verkkojen

modernisointi par

ant

aa myös ener

giat

ehok-

kuut

ta. Vuonna 2021 modernisoimamme

tukiasemat k

äyt

tivät k

eskimäärin 46 %

vähemmän ener

giaa kuin ne, joit

a

asiakkaamme eivä

t ollee

t modernisoineet.

Teemme yht

eistyö

tä myös t

oimittajiemme

kanssa vähen

tääksemme hankin

take

tjumme

epäsuoria päästöjä. Aiheesta voi luk

ea lisää

tämän luvun V

astuullinen hankin

ta -osiosta.

Kier

totalous

Kierto

talouden edistäminen on olennaisen

tärk

eää ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Kierto

talous sisältyy kaikk

een toimint

aamme,

ja kierto

talouden lisäämiseen pyrkivä

str

ategiamme on jä

tehier

arkian mukainen.

Ensisijaisesti pyrimme vält

tämään jät

teen

synty

ä. T

ässä auttava

t digitalisaa

tio,

tehokk

uus ja tuo

tteiden elink

aaren

pidentäminen. Emme v

oi kuitenk

aan tehdä

kaik

esta ainee

tont

a. Sen vuoksi meillä

on käyt

össä jät

ehuoltokäyt

ännöt, joiden

avulla pyrimme e

tsimään mahdollisuuksia

uudelleenkäyt

ölle ja mat

eriaalien

kierr

ätykselle, mikäli uudelleenk

äytt

ö ei ole

mahdollista. Viimeisiä vaih

toeht

oja ovat

uudelleenkäyt

e

ttävien osien ja ma

teriaalien

talteeno

tto ja kaa

topaikk

a. T

arjoamme

vanhojen laitt

eiden kunnost

usta,

uudelleenkäyt

töä ja kierr

ätystä t

uot

teen

elinkaar

en hallinnan olennaisena osana.

Vuonna 2021 o

timme talt

een osia tai

mat

eriaalia vanhoista t

eleviestintälait

teista

3 270 tonnin edestä ja k

unnostimme tai

käytimme uudelleen noin 55 400 lait

e

tta,

joiden yht

eispaino oli 350 tonnia.

Ilmastonmuutos on merkit

tävä riski

yht

eiskunnalle. Tunnistamme, e

ttä

maailmanlaajuisesti tarjoamamme tuo

tt

eet ja

palvelut vaik

uttav

at ympäristöön ja ilmast

oon,

kosk

a niiden valmistus, jak

elu ja käyt

tö vaa

tivat

ener

giaa ja muita resur

sseja. Olennaisimmat

ilmastoon liittyv

ät mahdollisuut

emme ja

riskimme liittyvä

t kykyymme aut

taa muita

toimialoja vähen

tämään omia päästöjään.

V

oimme myös vaik

uttaa par

antamalla

tuo

tt

eidemme energia

tehokk

uutta.

Uskomme, e

ttä asiakkaille, t

eollisuudelle ja

yht

eiskunnalle tarjoamamme mahdollisuude

t

yhdessä omien toimenpiteidemme k

anssa

voiva

t vaikut

taa myön

teisesti

ilmastonmuutoksen torjun

taan.

Oma toimint

amme ei ole erityisen

herkkää ener

gian hinnoittelun muutoksille,

luonnonka

tastro

f

eille ja sään ääriolosuhteille.

Ilmastonmuutos voi k

uitenkin vaik

utt

aa

asiakkaisiimme ja toimit

uske

tjuumme sekä

maailmantalout

een ja poliittiseen ja sosiaaliseen

vakaut

een. Olemme yhdenmukaist

aneet

CDP-r

aportissamme olevat ilmastoon liit

tyvät

tiedo

t ilmastot

oimien raportoin

tityöryhmän

(T

CFD) ohjeiden mukaisesti. CDP on

maailmanlaajuinen or

ganisaatio, jok

a

ylläpitää omaa maailmanlaajuista

r

aportointijärjestelmää sijoit

tajille, yrityksille,

kaupungeille, valtioille ja alueille niiden

ympäristövaik

utusten hallitsemiseksi.

Y

mpäristövaik

utusten joh

tamisjärjestel-

määmme ja ympäristöpolitiikkaamme

tuk

emaan on luotu erilaisia pr

osesseja ja

mene

ttelyt

apoja. Järjestelmä autt

aa meitä

seur

aamaan edistymistämme ja tunnistamaan

tarvitta

vat par

annukse

t. Oman toimint

amme

jalanjälki

on

ser

tioitu

ISO

14001

-ympäristöjärjestelmäst

andardin muk

aisesti.

Vuonna

2021

sertioinnin

piiriin

kuuluvien

työn

tekijöiden osuus oli 88 %.

Ilmastotav

oitteemme

Olemme ase

ttanee

t tiet

eeseen

perustuvan k

asvihuonekaasupäästöjen

vähennysta

voitt

een Science Based T

ar

gets

-aloitt

een kaut

ta. T

avoit

teemme on vähen

tää

kaikkia k

asvihuonekaasupäästöjämme

(Scope 1, 2 ja 3) k

oko arvok

etjussamme

50 %:lla vuosina 2019–2030. Scope 1

-päästömme oliva

t 124 300 tCO

2

e ja

markkinalähtöise

t Scope 2 -päästömme

224 500 tC

O

2

e. Vuoden 2021 lopussa

olemme edistynee

t Scope 2 -päästöjen

vähent

ämisessä nopeammin kuin alun

perin arvioimme sillä olemme jatkanee

t

merkittä

vien parannust

en tek

emistä omassa

toiminnassamme. Kiihdytt

ääksemme näitä

vähennyksiä, ase

timme uuden tavoit

teen

ostaa 100 % uusiutuvista ener

gialähteist

ä

tuo

te

ttua sähk

öä toimipaik

oissamme

vuo

teen 2025 mennessä ja liityimme

RE100-aloitt

eeseen, kut

en tammikuussa

2022 ilmoitimme.

Ilmaston-

muut

ok

sen

to

r

j

u

n

t

a

Hallituksen toimintak

ertomus

24

25

■

Eturistiriidat

■

A

sioiden hoitaminen virkamiest

en kanssa

■

Reilu kilpailu

■

Sopimattoma

t maksut (korrup

tion torjunta)

■

Kauppalainsäädäntö

■

Työsken

tely k

olmansien osapuolten kanssa

■

Y

mpäristö

■

Oikeudenmukaise

t työehdo

t

■

Ter

veys, turvallisuus ja ty

öolot

■

Ihmisoikeude

t

■

Tietosuoja

■

Valvon

ta

■

Immateriaalioik

eudet ja luo

ttamuksellise

t tiedot

■

Sisäpiirikaupat

Harjoitamme

liik

etoiminta

aeettisellä

tavalla

Kunnioitamme

työnt

eki-

jöitäm

me ja

yhteisöämme

Suojelemme

omaisuutt

amme

Pyrimme harjoittamaan liik

et

oimintaa tinkimä

ttömän r

ehellisesti ja ee

ttisesti. Pyrimme

ansaitsemaan ja säilyttämään asiakk

aidemme, valtioiden, työn

tekijöidemme ja muiden

sidosryhmiemme luot

tamuksen. T

ämä edellyttää joh

tajiemme edistämää ja k

aikkien

työn

tekijöidemme omaksumaa vahv

aa vastuullisen liik

et

oiminnan kultt

uuria ja

Compliance-ohjelmaa. Ohjelma on k

et

ter

ä, kä

ytännöllinen ja tehok

as, ja se heijastaa

meidän tiukkoja normejamme.

T

oimintaohjeem

me

Toimintaohjeemme (C

ode of Conduct) muodost

aa perustan vastuulliselle liik

et

oiminnallemme.

Se yhdistää meidät yh

teisen visiomme ja yh

teist

en arvojemme taakse. Toimintaohjeemme

koost

uvat neljästä selk

eästä periaatt

eesta: noudat

amme toimintamaidemme lak

eja, näytämme

toisillemme esimerkkiä olemalla r

ehellisiä ja oikeudenmuk

aisia, edistämme vastuullisen

liike

toiminnan kultt

uuria keskinäisen k

unnioituksen ja luot

tamuksen kaut

ta ja huolehdimme siitä,

e

ttä toimin

taohjeitamme nouda

te

taan. Ilmoitamme my

ös mahdollisista epäkohdist

a ja

rikkomuksist

a. Näitä neljää yksinkertaist

a ohjaavaa periaa

te

tta on tä

ydenne

tty 14 k

eskeisellä

liike

toimintak

äytännöllä, jo

tka ka

tt

avat kriit

tise

t asiat ja koh

taamamme riskit (ks. k

uva alla).

K

estävä k

ehitys ja vastuullisuus

jatk

oa

Erillise

t eet

tiset ohjeemme (Code o

f

Ethics) määritt

ävä

t lisää odotuksia

toimitusjoh

tajaamme ja ylimpiä

talousjoht

ajiamme (Chief Financial

Ocer

ja

Corpor

ate

Con

troller)

koht

aan.

Meillä on myös k

olmansien osapuolten

toimint

aohjeet, joit

a sovellamme

ulkopuolisiin yh

teisty

ökumppaneihimme.

Niissä on määritelty selk

eästi odot

uksemme

ee

ttisestä toiminnast

a. Ohjeitamme

täy

dennet

ään käytännöillä, mene

ttelyohjeilla

ja ohjeasiakirjoilla, jo

tka ka

tta

vat esimerkiksi

kolmansien osapuolt

en seulontamene

ttelyt

ja vier

aanvar

aisuuden.

Vuonna 2021 ja

tkoimme pitk

äaikaista

käyt

äntöämme t

arjota ty

önt

ekijöillemme

vuosittain k

oulutusta eet

tisistä

liike

toiminta

tavoista sek

ä muista

tärk

eistä aiheista, kut

en osallistamisesta,

monimuo

toisuudesta ja tie

tot

urvasta.

Ee

ttisen liike

toiminnan koulutuksemme

suoritti 97 % ty

öntekijöist

ämme, mikä

ylittää 95 %:n t

avoitt

een. T

arjoamme laajan

valik

oiman koulutuksia ja r

esursseja, kut

en

ka

tta

via verkkok

ursseja, kohdenne

tt

uja

mikrok

oulutuksia, vaa

timustenmuk

aisuustyön

apuvälineitä ja k

asvokkain t

apahtuvaa

koulut

usta. Vuonna 2021 tarjosimme

liike

toimintaryhmille, alueellisille ryhmille,

Nokian palveluyrityksille ja muille sidosryhmille

korrup

tiontorjunt

akoulutust

a, jossa

koulut

et

tiin yht

eensä lähes 6 000 henkilöä.

Lahjonnan ja

k

orruption vastais

uus

Emme harjoita k

orruptio

ta emmek

ä

hyväksy sit

ä työnt

ekijöiltämme, yht

eist-

yök

umppaneiltamme tai toimit

tajiltamme.

Epäasiallise

t maksut ovat ehdo

tt

omasti

kielle

ttyjä. Ehkäisemme k

orrup

tiota monin

tavoin. Meillä on selk

eät ja yksiselit

teise

t

käyt

ännöt, jo

tka kosk

eva

t epäasiallisia

maksuja, voitelur

ahoja, lahjoja ja vieraan-

var

aisuutta, sponsor

ointia ja lahjoit

uksia

sekä muita k

orruptiolle alttiit

a asioita.

T

arjoamme työn

tekijöillemme k

oulutusta

ja viestimme heille säännöllisesti

lainsäädäntöön ja v

aatimust

enmukaisuuteen

liittyvistä risk

eistä. T

arkastelemme risk

ejä

ja niitä vähen

täviä toimenpit

eitämme

yhtiön ylimmän johdon ja hallituksen

tarkast

usvaliokunnan (A

udit Committ

ee)

kanssa. Teemme säännöllisiä tark

astuksia

ja riskinarviointeja v

armistaaksemme,

e

ttä tunnist

amme korrup

tioriskit ja

reagoimme niihin k

aikessa t

oiminnassamme.

V

aatimust

enmukaisuusarviointimme ov

at

ka

tta

via vaatimust

enmukaisuusriskien

arviointeja eri maan

tie

teellisillä alueilla ja

liike

toimintaryhmissä. Lisäksi to

teutamme

riskiperusteisia due diligence- ja

valvon

tamenet

telyjä eri ryhmiin k

uuluville

kolmansille osapuolille (k

uten toimit

tajille ja

liikek

umppaneille). Niiden avulla arvioimme

ja hallitsemme mahdollisia riskejä, jo

tka

liittyvä

t työsk

ent

elyyn kolmansien osapuolt

en

kanssa. Lisäksi arvioimme mahdollisia

oikeudellisia sek

ä vaatimust

enmukaisuut

een

ja maineeseen liittyviä risk

ejä seulomalla

loppukäyt

täjiämme. Näihin risk

eihin

kuuluva

t myös pak

ott

eisiin ja rahanpesuun

liittyvä

t riskit.

Compliance-tiimissämme on erillinen

korrup

tiontorjunnan osaamiskesk

us

(CoE). Sen teh

täv

ä on arvioida, valvoa ja

hyväksy

ä tai hylät

ä suuren riskin k

olmansien

osapuolten (muk

aan lukien kaupallise

t

kolmanne

t osapuolet ja muut suuren riskin

toimitt

ajat) k

anssa toimimisen. Se myös

arvioi käytän

töjä, k

uten lahjoja, edustamista,

vier

aanvar

aisuutta, sponsor

ointia ja

lahjoituksia. Mahdollisia asiakkait

a seulot

aan

esimerkiksi r

ahanpesuun, terrorismin

r

ahoitukseen ja ihmisoikeusloukk

auksiin

liittyvien riskien tunnist

amiseksi. CoE:n

toimint

a on digitalisoitua ja työk

alupohjaista,

ja se sisältää muun muassa k

olmansien

osapuolten seur

annan ja koulut

uksen.

Kolmansien osapuolt

en on noudat

et

tava

kolmansien osapuolt

en toimint

aohjeitamme

ja allekirjoite

tt

ava vuositt

ain korrup

tiontor

-

juntasertik

aat

timme.

V

alvonta- ja valitusmekanismit

Hallituksemme ja sen tark

astusvaliok

unta

sekä joh

toryhmämme valvova

t Ethics &

Compliance-ohjelmaamme. Chie

f Compliance

Ocer

antaa

määräajoin

raportt

eja

ja päivityksiä Compliance-ohjelmista,

tutkimuksista sek

ä ulkoisen valv

onnan

ja riskien kehit

tymisestä hallitukselle,

tarkast

uvaliokunnalle sek

ä muille tarpeen

mukaan. Ty

öntekijöit

ä kannust

etaan

ilmoittamaan ja heidän odo

tet

aan ilmoitta

van

huolistaan ee

ttist

en väärinkäyt

östen tai

mahdollisten lain, toimin

taohjeidemme

tai kä

ytänt

öjemme rikkomust

en suhteen.

T

arjoamme useita kana

via ja mekanismeja

ilmoittamisen helpo

ttamiseksi, mukaan

lukien nime

ttömä

t raportoin

tikanav

at

(ellei paikallinen lainsäädän

tö sitä

kiellä), ja pyrimme varmistamaan, e

ttä

työn

tekijät p

ystyvät huole

tt

a ilmoittamaan

huolenaiheistaan. Maailmanlaajuinen

Ombuds-neuvonant

ajaohjelmamme edistää

epäkohdist

a ilmoittamisen k

ulttuuriamme.

Se myös lie

vittää työn

tekijöiden huolia

mahdollisista k

ostot

oimista, joita ilmoituksen

tek

emisen voidaan pelät

ä aiheuttav

an.

Vuonna 2021 vast

aanotimme 853 ilmoit

usta,

joista 361 tutkit

tiin Business Int

egrity

-ryhmän (tutkinnoista vastaa

va tiimi

Compliance-or

ganisaatiossamme) toimesta

epäilyinä toimint

aohjeidemme rikkomisesta.

Vuoden 2021 aik

ana Business Int

egrity

-ryhmä sai päätökseen 261 tutkin

taa k

oskien

epäilyjä toimint

aohjeidemme rikkomisesta

ja niistä 72 k

ohdalla tutkinnassa löyde

ttiin

perusteita epäilyn t

odentamiseksi. Näiden ja

muiden tutkint

ojen seurauksena t

ot

eutimme

korjaa

via toimia, joihin sisältyi 13 irtisanomista

ja 15 kirjallista var

oitusta. Yksit

täisten

kurinpito

toimien lisäksi tutkimuksissa teh

tiin

yksityiskoh

tainen perussyiden analyysi,

ja tunnistimme k

orjaavia toimenpiteit

ä

ja par

annuksia sekä seur

asimme niiden

toimeenpanoa.

Ti

etosuo

ja ja ti

etotur

va

Olemme luonee

t kat

tavan, k

ok

o yhtiön

laajuisen tie

tosuojaohjelman, joka perustuu

kesk

eisiin lakeihin, parhaisiin k

äytän

töihin

ja standar

deihin. Ohjelma on linjassa

konsernin, liik

e

toimintaryhmien sek

ä

kesk

eisten t

ukifunktioiden käyt

äntöjen ja

prosessien k

anssa. Pyrimme vähentämään

tie

tosuojariskejä k

eräämämme,

käsit

telemämme ja säilyt

tämämme tiedon

osalta. Noudat

amme tiet

ojen minimoinnin

periaat

et

ta, mikä t

arkoit

taa, e

ttä henkilö

tiet

oja

ker

ätään vain k

äyttö

tarkoituksen k

annalta

vältt

ämätön määr

ä, emmekä säilytä

henkilö

tietoja pidempään k

uin on tarpeen.

To

teutamme asianmuk

aiset toimenpit

ee

t

varmistaaksemme, e

tt

ä henkilötie

toihin

pääsevä

t käsiksi vain ne henkilö

t, joilla

on siihen selkeä ja perust

eltu syy

. Meillä

on vir

alliset pr

osessit ja menet

telyta

vat,

joiden avulla hallinnoimme ja minimoimme

mahdollisesta tie

to

turvaloukkauksesta

yksilöille aiheutuvia risk

ejä. Menet

tely-

tapoihin kuuluv

at my

ös mekanismit

valvon

tavir

anomaisten k

anssa viestimiseen,

mikäli tilanne niin vaa

tii. Mitt

aamme ja

seur

aamme tietosuojaohjelmamme

kypsyyt

tä tek

emällä ka

tta

via liike

toiminnan

läpileikkaavia k

ypsyysarviointeja. Tie

toisuutta

lisäävä tie

tosuojaohjelmamme varmist

aa,

e

ttä huomioimme tie

tosuojan to

teut

umisen

kannalta t

ärkeimmä

t osa-alueet ja

tkuvasti

ja tehokk

aasti.

V

as

tuullinen

liik

et

oiminta

Hallituksen toimintak

ertomus

26

27

Ihmisoikeuksiin liit

tyvät pr

osessimme kat

tava

t

kok

o arvoke

tjun toimituske

tjun hallinnasta

tuo

tt

eiden loppukäyt

täjiin, ja olemme

ase

ttanee

t jokaiselle osa-alueelle selk

eät

vaatimukse

t.

Olemme sisällyttänee

t ihmisoikeuksien

huolellisuusperiaat

teen (Human Righ

ts

Due Diligence, HRDD) globaaleihin

myyntipr

osesseihimme. Se tarjoaa

toimint

aperiaat

tee

t sekä työk

alut, joiden

avulla voimme t

ehokkaasti käsit

ellä

tarjoamiemme tuo

tt

eiden ja teknologian

mahdollisesta väärink

äytöstä aiheut

uvia

huomat

tavimpia ihmisoik

eusriskejä. Pyrimme

tunnistamaan ennen myyn

tiä, minkä t

asoisia

ihmisoikeuksien loukk

auksiin liittyviä risk

ejä

teknologiamme mahdollisesta v

äärinkäyt

östä

voi aiheutua. Lisäksi pienennämme

tunniste

ttuja risk

ejä. HRDD-prosessi

käynnist

e

tään esimerkiksi teknologia

tyypin,

asiakkaan, maan ja k

äytt

ötapauksen

perusteella. V

uonna 2021 HRDD-prosessiin

saapunee

t tapaukset r

atkaistiin seur

aavasti:

73 %:ssa tapauksista myyn

tiprosessissa

voitiin ede

tä, 26 %:ssa tapauksista

myyntipr

osessissa voitiin edetä tie

ttyjä

ehtoja nouda

tt

aen ja 1 %:ssa tapauksista

myyntipr

osessi keskeyt

e

ttiin. Myös globaalissa

toimitusk

etjussamme esiin

tyy ihmisoikeuksien

loukkauksiin liit

tyviä riskejä. Toimitusk

etjun

riskeist

ä ja toiminnasta k

erro

taan lisää osiossa

”V

astuullinen hankint

a”. Lisäksi

verkk

osivuillamme on julkaistu erillinen

lausunto, jok

a käsit

telee nyk

ypäivän orjuutt

a.

Olemme Global Ne

twork Initiative (GNI)

-ryhmän jäsen. GNI koostuu yrityksist

ä,

kansalaisjärjestöist

ä (mukaan lukien

ihmisoikeus- ja lehdist

önvapausryhmiä),

sijoittajist

a ja tutkijoista, jo

tka ty

ösken

televä

t

yhdessä suojellakseen ja edistääkseen

ilmaisunvapaut

ta ja yksityisyytt

ä tiet

o- ja

viestintä

tekniik

an toimialalla. Jäsenyy

den

ehtona yrityksille on GNI:n periaa

tt

eiden

noudat

taminen sekä suost

umus GNI:n

suorittamiin arvioin

teihin, joissa selvit

etään

jäsenyritysten edistymist

ä GNI-periaat

teiden

toimeenpanemisessa. Olemme aloitt

aneet

alustavan ty

ön ja valmistelut seur

aavaa

arviointia vart

en vuoden 2021 viimeisellä

neljänneksellä. Arviointi tehdään vuoden

2022 aikana.

minkä seur

auksena olemme järjestänee

t

toimitt

ajillemme nykypäivän orjuut

ta,

osallistamista ja monimuo

toisuut

ta

käsit

televää k

er

tausk

oulutusta suur

en

riskin maissa. Olemme myös lisännee

t

riskinarviointeja ja t

ehnee

t osallistamista

ja monimuo

toisuutta k

äsitt

elevän

toimitt

ajakyselyn. Jatk

oimme työ

tämme

myös Join

t Audit Cooper

ationin (JA

C) kanssa.

JAC on ryhmä tärk

eitä asiakkait

amme,

jo

tka osallistuva

t toimitusk

etjun hallinnan

par

antamiseen

ja sen läpinäkyvyy

den lisäämiseen.

Meistä tuli my

ös Responsible Business

Alliancen vir

allinen jäsen.

Meille on tärk

eää, et

tä mat

eriaalimme

ova

t jäljite

ttä

viä ja tuot

teemme

ova

t

koniktiv

apaita.

T

ämä

käy

ilmi

konik

timineraalipolitiik

astamme,

joka löytyy v

erkkosivuiltamme.

Elektr

onisissa komponen

teissa

tarvitta

vien mineraalien läh

teenä

käyt

e

tään met

alleja, joiden louhintaan ja

kauppaan liit

tyy mahdollisia riskejä. Näitä

voiva

t

olla

sotilaallisiin

konik

teihin

ja

ihmisoikeusrikk

omuksiin liittyv

ät vaik

utukse

t

ja negatiivise

t ympäristövaik

utukse

t.

Huolellisuusvelvoit

teemme piiriin kuuluv

at

me

tallit ovat tina, t

antaali, volfr

ami, kulta ja

kobolt

ti. Vuoden 2021 loppuun mennessä

99

%

toimitt

ajistamme

oli

saavuttanut

täy

den jäljite

ttä

vyyden toimit

uske

tjumme

osana oleviin sulat

toihin. Kaikist

a

toimitt

ajistamme 97 %:lla oli toimitusk

e

tjussa

ainoastaan sellaisia sulat

toja, jo

tka oli

validoitu

koniktiv

apaiksi,

joiden

kohdalla

validointipr

osessi oli käynnissä tai jo

tka

oli tode

ttu v

ähäriskisiksi. Myös uusin

konik

timineraalir

aporttimme

päivite

ttiin

vuoden 2021 aikana.

Jatk

oimme CDP Supply Chain -ohjelmaa

toimitusk

etjumme k

anssa. Sen tavoit

e

on luoda ympäristön par

antamiseen

täht

ääviä ohjelmia ja vähen

tää oman

toimint

amme aiheuttamia v

älillisiä

päästöjä toimitusk

etjussa. Vuonna

2021 441 avain

toimitt

ajaamme vastasi

CDP:n pyynt

öön ilmoittaa ilmast

oty

önsä

tuloksista. 296 toimit

tajaa ase

tti my

ös

päästövähenn

ystavoit

teita. Lisäksi

273 toimitt

ajaa vastasi CDP:n ve

teen

liittyvään k

yselyyn. Ilmasto

tavoit

teiden

edistämiseksi kannustimme m

yös

toimitt

ajiamme aset

tamaan ilmasto

tavoit

tee

t

Science Based T

ar

ge

ts -aloitteen muk

aisesti ja

palkitsimme ilmastoon liittyviä inno

vaatioita

osana toimitt

ajien Diamond Awards

-ohjelmaamme. Teimme yht

eistyö

tä

kok

oonpano

toimittajiemme k

anssa, jo

tta

voisimme määritt

ää vuot

een 2030 ulot

tuvien

ne

ttonollapäästöjen e

tenemissuunnitelmien

to

teut

tamiseksi tarvitta

vat toiminno

t.

Logistiikkapääst

öjen vähent

ämiseksi teimme

yht

eistyö

tä logistiikkapalvelun

tarjoajamme

kanssa. Yh

teistyön t

avoitt

eena on suoritt

aa

kest

ävällä lent

opolttoaineella t

ehtä

viä

ne

ttonollalen

toja. Olimme myös yksi

Maailman talousf

oorumin First Movers

Coalitionin perustajajäsenistä. Yh

teisty

ön

tark

oitus on nopeuttaa t

oimialan yht

eistyö

tä

1,5 asteen ilmasto

tavoitt

een saavutt

amiseksi.

Liittouman t

eht

ävänä on lisät

ä kysynt

ää ja

sitoutua ostamaan pääst

öt

tömiä tuo

tt

eita

ja palveluja kahdeksalla kriit

tisellä toimialalla

vuo

teen 2030 mennessä. T

avoit

teena on

luoda uusia markkinoita ja vauhdit

taa kasvua.

YK:n ilmastonmuutosk

okouksessa C

OP26:ssa

Ison-Britannian ympäristö-, ruok

a- ja

maatalousasioist

a vastaav

a ministeriö

Defr

a UK ja Responsible Business Allianc

e

myönsiv

ät meille palkinnon toimitusk

e

tjujen

valmiuksien k

ehittämisty

östämme.

K

estävä k

ehitys ja vastuullisuus

jatk

oa

Turvallisuus on kesk

einen 5G:hen,

esineiden int

ernetiin ja muihin uusiin

teknologioihin liit

tyvä huolenaihe. Pyrimme

kehit

tämään tuo

tt

eita ja palveluita, jo

tka

täyt

tävä

t tai ylitt

ävät niihin so

vellet

tava

t

turvallisuusstandar

dit. Otamme tie

tosuojan

ja tie

tot

urvan huomioon tuot

teidemme

ja palveluidemme suunnitt

elussa ja

käyt

ämme asianmukaisia suoja

toimia

tie

tojen suojaamiseksi luvat

tomalta k

äytöltä

tai luovut

tamiselta. T

ästä huolimat

ta me

saatamme ja meidän t

uot

teemme saa

tta

vat

joutua kyberh

yökkäyst

en koh

teeksi.

Hakker

ointi, virukse

t, haittaohjelmat ja

luvat

toma

t muokkaukse

t voivat aiheut

taa

turvallisuusrisk

ejä ja muita haittoja

meille, asiakkaillemme tai k

ulutt

ajille sekä

muille tuo

tt

eidemme ja palvelujemme

loppukäyt

täjille. K

aiken tuo

tek

ehityksen

taustalla ov

at k

ehittämämme Design f

or

Security -prosessit ja -ty

ökalut (DfSec).

Vuonna 2021 par

ansimme edelleen

tuo

te

turvallisuutt

a ja DfSec-vaatimuksia,

jo

tta ne vast

aavat alan uusimpia

standar

deja.

Kok

o yhtiömme laajuinen tie

to

turvapolitiikka

suojaa ja hallinnoi Nokian tie

toja

johdonmukaisesti. Sen ansiosta v

oimme

pienentää liik

etoimin

tariskejämme.

Se myös suojaa asiakk

aidemme ja

meidän oikeuksiamme ja e

tujamme

sekä mahdollistaa läpinäk

yvän tie

tojen

käsit

telyn ja vast

uiden määrittämisen.

Olemme sitoutunee

t noudat

tamaan alan

johta

via turvallisuuskä

ytäntöjä ja v

alikoidut

toimint

omme

ova

t

ISO

27001

-sertioituja.

Jatk

amme myös tie

to

turvavalmiuksiemme

kehit

tämistä ihmist

en, teknologioiden

ja prosessien osalt

a sekä ISO 27001

-sertioinnin

laajentamist

a.

Ihmisoik

eudet – sanan

vapaus

ja yksityisy

ys

Olemme sitoutunee

t noudat

tamaan

ihmisoikeuksien yleismaailmallisen

julistuksen, YK:n Global Compact

-aloitt

een ja OECD:n monik

ansallisten

yritysten toimin

taohjeiden periaa

tteit

a.

Kannustamme t

oimittajiamme ja

liikek

umppaneitamme jakamaan nämä

arvot. Allekirjoitimme vuonna 2011

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia k

oske

vat

periaat

tee

t. Toimintaohjeemme ja

ihmisoikeuspolitiikk

amme määrää

vät

lähestymistapamme ihmisoik

euksiin.

V

astuullinen hankinta

Odo

tamme toimitt

ajiemme noudatt

avan

toimint

aohjeitamme ja esitämme heille

myös t

oimittajav

aatimuksemme. Niihin

kuuluva

t Responsible Business Allianc

e (RBA)

-or

ganisaation toimin

taohjee

t sekä Nokian

määritt

elemät vast

uullisuusvaatimukse

t.

V

aatimukse

t kosk

eva

t esimerkiksi

ympäristöä, työ

terveyttä ja t

urvallisuutta,

yksityisyytt

ä, riskienhallintaa, ty

öntekijöiden

oikeuksia ja ihmisoik

euksia sekä e

tiikkaa.

Järjestämme toimit

tajillemme arvioint

eja,

auditoint

eja ja koulut

uksia. Niillä

varmiste

taan, et

tä toimit

tajamme vastaav

at

ee

ttisiin vaa

timuksiimme ja paran

tava

t

jatk

uvasti toimin

taansa.

Paino

tamme etä

yhte

yksiä toimittajiemme

arvioimisessa ja seuraamisessa. T

ämä

johtuu siit

ä, et

tä C

OVID-19-pandemia ja

siihen liittyvä

t var

ot

oimet ov

at r

ajoittanee

t

mahdollisuutta t

ehdä auditoin

teja

paikan päällä. V

uonna 2021 teimme

toimitusk

etjussamme 439 audit

ointia

(391 vuonna 2020), joihin kuului 64

vastuullisuusauditoin

tia paikan päällä,

36 toimitt

ajavaa

timuksiin liittyvää

auditointia paik

an päällä ja 339 EcoV

adis-

pisteytykseen perust

uvaa arviointia.

Järjestimme toimitt

ajillemme myös

koulut

ustyöpajoja, jo

tka käsit

teliv

ät muun

muassa

ilmastonmuutost

a,

koniktiv

apaata

ja vastuullista miner

aalien hankintaa,

nyk

ypäivän orjuut

ta sek

ä terveytt

ä

ja turvallisuutt

a. Etnisten ja muiden

vähemmistöjen huonoon k

oht

eluun liittyvä

t

huolenaihee

t kasvav

at maailmanlaajuisesti,

Ihmisoik

euk

sien

huolellisuusperiaat

teen

mukaisesti tark

istetut tapaukset

vuonna 2

021

1 Lupa edetä myyntiprosessissa

73

%

2 Lupa edetä myyntiprosessissa

tiettyjen ehtojen mukaisesti

26

%

3

Ei lupaa edetä myyntiprosessissa

1

%

1

3

2

Niiden toimittajien osuus

, jotka o

vat saavuttaneet

k

onik

tivapaan

statuk

sen

99

%

9

7

%

Toimittajat, joiden kaikki sulatot

on tunnistettu

Toimittajat, jotka ovat saavuttaneet

koniktivapaan statuksen

0 %

20 %

40 %

60 %

80 %

100 %

Hallituksen toimintak

ertomus

28

29

K

estävä k

ehitys ja vastuullisuus

jatk

oa

Ihmisten on k

ehite

tt

ävä ja päivite

ttävä osaamist

aan, jot

ta he voiva

t

menestyä teh

tävissään ja k

asva

ttaa po

ten

tiaaliaan. Tunnustamme ja

palkitsemme yksilöllisiä kok

emuksia ja taitoja sit

en, et

tä henkilök

oh-

tainen ja ammatillinen k

asvu vastaa

vat liik

e

toimintamme t

arpeisiin.

Olemme sitoutunee

t henkilöstön k

ehittämiseen ja k

asvuun tarjoamalla

resursseja, oppimismahdollisuuksia ja -ohjelmia, joiden a

vulla

työn

tekijät ja tiimit v

oivat k

asvaa ja k

ehittää liik

et

oiminnan kannalta

kriittisiä tait

ojaan sekä ylläpitää henkilök

oht

aista hyvinvoin

tiaan. Meillä

on noin 280 sisäistä valmen

tajaa ja 400 ment

oria, jotk

a ovat k

aikkien

työn

tekijöidemme kä

yte

ttä

vissä. Vuonna 2021 C

OVID-19-pandemia

vaikut

ti moniin kasv

okkain to

teut

et

taviin ohjelmiimme, ja ne muut

et

tiin

uudelleen virtuaalisiksi. Työn

tekijämme vie

ttivä

t keskimäärin 30 t

untia

koulut

uksessa vuonna 2021.

V

ahva ihmisjoh

taminen on muutoksen ja epävarmuuden aik

oina

tärk

eämpää kuin k

oskaan. Hyvä joh

taminen edistää psyk

ologista

turvallisuutt

a. Uusi hybridityöympärist

ö edellyttää empa

tiaa ja

uudenlaisia yht

eyksiä työn

tekijöiden kanssa. Samalla v

oidaan

säilyttää str

ateginen ja oper

atiivinen k

eskittyminen.

Vuonna 2021 uudistimme odo

tuksiamme joh

tajuudelta. Sidoimme

odo

tukset t

oimintaperiaa

tt

eisiimme ja otimme en

tistä paremmin

huomioon palautt

een ja suorituskyvyn k

asvun. Johtamist

apaamme

sisältyy myös ”epä

virallisia joh

tajia”, kut

en projek

tijohtajia ja

scrum-master

eita. Autoimme yli 600 uut

ta linjaesihenkilöä ja joht

ajaa

kasv

amaan uudessa ympäristössä ja kehit

tämään ja tuk

emaan

työn

tekijöitämme.

Rak

ennamme kult

tuuria, jossa jokainen v

oi tunt

ea kuuluvansa

Nokia-yht

eisöön. Jokaisen Nokiassa tä

ytyy voida tunt

ea itsensä

arvoste

tuksi, kuulluksi ja t

ervet

ulleeksi. Meidän on oltava inklusiivisia

ja tarjo

tta

va yhtäläise

t mahdollisuudet kaikille, jo

tta voimme toimia

yhdessä parhaalla tavalla.

Vuonna 2021 uudistimme monimuo

toisuusstr

at

egiamme ja

-tavoit

teemme. Haluamme par

ant

aa kaikkien työn

tekijöidemme

inkluusio

ta ja keskitymme erityisesti historiallisesti aliedust

e

ttuihin

ryhmiin. Järjestimme työnt

ekijöille pakollisen k

oulutuksen, jok

a auttaa

tunnistamaan poissulk

evan k

äyttä

ytymisen ja ymmärtämään sen

seur

aukset. Ja

tkamme sukupuolt

en tasapuolisen edustuksen

par

antamista seur

aavilla kohdenne

tuilla toimilla:

■

Seuraamme aktiivisesti palkk

akehitystä. Selit

tämät

tömien

palkkaer

ojen arviointi ja mahdollise

t korjaustoime

t on sisällytet

ty

vuo

tuiseen palkka-arviointipr

osessiimme jo vuodesta 2019.

■

Vuonna 2021 ta

voitt

eenamme oli, et

tä naisten osuus k

aikista ulk

oisista

rekrytoinneist

amme on vähintään 26 % maailmanlaajuisesti. Teimme

rekrytoin

tiprosessist

amme inklusiivisemman ja tarjosimme rekrytoijille

ja esihenkilöille koulut

usta puolueellisuuden minimoimisesta. Vuoden

2021 lopussa naisten osuus k

aikista ulkoisist

a rekrytoinneistamme oli

25%. V

aikka emme päässee

t tavoit

teeseemme, k

ohdiste

tut

erityistoimemme johtiv

at palk

att

ujen naisten osuuden k

asvuun

lähes jokaisella vuosineljänneksellä edelliseen verr

attuna.

■

T

avoitteenamme on par

antaa osaajamarkkinointiamme en

tisestään

ja ero

ttua monimuo

toisuutta t

ukevana ty

önantajana.

■

Jatkamme naist

en urak

ehityksen tuk

emista sisäisillä koulut

uksilla sekä

yht

eistyössä UN Women -or

ganisaation e

ttä asiakk

aittemme k

anssa.

Muokkaamme ympäristöämme, jo

tta työn

tekijämme olisiva

t

voimaant

uneita ja tuo

tta

via. Näin juurrutamme myös uut

ta

toimint

atapaamme. Lisäksi p

yrimme joustavoit

tamaan työnt

ekijöiden

työsk

ent

elytapoja ja -paikkoja, yksink

ertaistamaan toimin

tat

apoja ja

prosesseja, par

antamaan psyk

ologista turvallisuutt

a ja lisäämään

yht

enäisten tapojen muk

aista työsk

ent

elyä.

Julkaisimme uuden jousta

van e

täty

öohjeistuksemme, joka tulee

voimaan vuodesta 2022 alk

aen. Se antaa ty

öntekijöille (liik

e

toiminnan

tarpeen mukaan riippuen) mahdollisuuden ty

öskennellä jopa k

olme

päivää viik

ossa etä

työnä. Lisäksi se hyv

äksyy paremmin t

äyden e

täty

ön

ja lisää joustavuut

ta työaik

oihin.

P

eriaatteemme her

ääv

ät henkiin

henkilöstöstr

ategiamme k

autta.

Henkilöstöstr

ategia muuntaa periaatt

eet pyrkimyksiksi

ja toimiksi neljällä ta

valla:

K

ul

t

tuurimme

– av

oimuu

s

,

pelot

tomuus ja

uskallus t

ehdä

pä

ät

ök

siä

Me Nokialla välitämme ihmisistämme. Pyrimme palkk

aamaan

ja sitouttamaan parhaat osaajat ja tarjoamaan ty

öympäristön,

jossa jokainen v

oi menestyä.

P

eriaatt

eemme pohjautuvat toimintak

ulttuuriimme. Meillä on k

olme

periaatetta: olemme a

voimia, pelottomia ja voimaant

uneita. Nämä

periaatteet yhdistä

vät arvomme ja määr

äävät, mit

en me yrityksenä

ja yksilöinä olemme vuor

ovaik

utuksessa toist

emme ja ympär

öivän

maailman kanssa. P

eriaatteemme heijasta

vat sitä, miltä meillä

työsk

entelyn tulisi tuntua ja mitä haluamme asiakk

aidemme,

toimittajiemme ja yht

eistyök

umppaneidemme k

ok

evan kanssamme.

A

voimuus

Suhtaudun avoimesti mahdollisuuksiin, t

ulevaisuut

een ja

markkinoiden muuttuviin tarpeisiin, uusiin lähesty-

mistapoihin ja yhteisty

öhön.

P

elottomuus

Olen peloton ja tuon aut

enttisen minäni töihin. Jaan ideoitani

ja mielipiteitäni ja tiedän, että virheet o

vat hyväksyttäviä,

kunhan v

oimme ottaa niistä opiksi.

Usk

allus tehdä päät

öksiä

Uskallan t

ehdä päätöksiä ja saan tuk

ea päätösten t

ek

emiseen

ja työni omistajuut

een. Minuun luot

etaan ja minä luotan k

ollegoihini,

jotka t

uk

evat minua onnist

uessani tai epäonnistuessani.

Hallituksen toimintak

ertomus

30

31

Ihmiset k

aik

en

toiminnan

sy

dämessä

Nokia people

strategy

V

ahvemmaksi

yhdessä

Nokia people

strategy

Yht

eenkuuluvuus

Nokia people

strategy

A

voin johtajuus

Nokia people

strategy

K

ok

emus k

eskiössä

Nokia people

strategy

Naisten osuus t

yönt

ekijöist

ämme vu

onna 2021

T

yönt

ekijöiden k

eskimääräinen lukumäär

ä

alueit

tain vu

onna 2021

Henkilöst

ön rak

enne

Kilpailu osaavista ty

öntekijöist

ä on

toimialallamme eritt

äin kiivasta.

Kilpailu on kov

entunut en

tisestään

C

OVID-19-pandemian alusta läh

tien.

Henkilöstömme määr

ä on myös vaihdellut

viime vuosina. Se johtuu siit

ä, et

tä olemme

muokannee

t str

ategiaamme v

astaamaan

paremmin liik

e

toimintamme t

avoitt

eisiin ja

toimint

aamme. Muutokse

t voivat aiheut

taa

häiriöitä ja uupumusta ty

öntekijöiden

kesk

uudessa. T

ämän vuoksi keskitymme

entistä enemmän henkilöst

ön osaamisen

päivittämiseen, h

yvinvointiin, osallist

amiseen

sekä henkilök

ohtaisen ja amma

tillisen kasvun

mahdollistamiseen.

Työn

tekijöiden k

eskimääräinen luk

umäärä

vuonna 2021 oli 87 927 (92 039 vuonna

2020 ja 98 322 vuonna 2019). Oikealla

olevassa k

uvassa esite

tään työn

tekijöiden

keskimäär

äinen lukumäärä alueit

tain vuonna

2021. Nokian johtoryhmästä oli vuonna 2021

naisia 27 %, kun taas k

aikista joh

toasemassa

olevista ty

öntekijöist

ämme noin

16 % oli naisia. Naisten osuus k

aikista

työn

tekijöistämme oli 22 %.

Hallitus

Johtoryhmä

Kaikki

johtotehtävät

Koko

henkilöstö

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

38 %

27

%

16

%

22

%

1

Pohjois-Amerikka

3 Muut Euroopan

4 Kiinan alue

5 Latinalainen Amerikka

6 Lähi-itä ja Afrikka

7 Aasian ja Tyynenmeren alue

8

Intia

11 013

31 395

2

Suomi

6 301

12 244

3 210

3 244

4 585

15 935

8

1

2

3

5

4

6

7

87

92

7

K

estävä k

ehitys ja vastuullisuus

jatk

oa

Hy

vinv

ointi

Yksi toimint

amme lähtök

ohdista on, e

ttä

työn

tekijämme pystyvä

t pitämään huolta

omasta hyvinv

oinnistaan. Henkilöstömme

täytyy pysty

ä puhumaan mielent

erveysasioista

turvallisesti ja saada tarvitsemaansa tuk

ea

silloin, kun he sitä enit

en tarvitseva

t.

Tuimme henkilöstön hyvinv

ointia ja työn ja

yksityiselämän tasapainoa aktiivisesti jo ennen

pandemiaa. C

OVID-19-pandemia vaik

eutti

monien ihmisten elämää vuonna 2021. Sen

vuoksi arvioimme tilanteen uudelleen ja

varmistimme, e

ttä t

eemme kaikk

emme

auttaaksemme ihmisiä selviytymään häiriöst

ä.

Uudelleenarvioinnin seurauksensa suoritimme

seur

aavat t

oimenpitee

t:

■

Uusi mielenterveysaiheinen k

oulutusten

sarja. Koulutukse

t sisältävät laajan jouk

on

hyvinvoin

tia kosk

e

ttavia osa-alueit

a, kuten

ahdistusta aiheut

tava

t tekijä

t (emotional

triggers) ja tiet

oinen läsnäolo (mindfulness),

digitaalisen loppuunpalamisen

ehkäiseminen ja häiriönsie

tokyvyn eli

resilienssin k

asva

ttaminen. Henkilöstömme

on osallistunut k

oulutustilaisuuksiin ja

koulut

usaineistoja on käyt

e

tty noin

10 000 kertaa.

■

Henkilökoht

ainen tukipalvelumme tuk

ee

edelleen kaikkia ty

öntekijöit

ämme ja

heidän perheitään heidän äidinkielellään.

Palv

elu tarjoaa luot

tamuksellista tuk

ea ja

ohjausta erilaisissa työ- ja yksityiselämän

tasapainoon liittyvissä k

ysymyksissä.

Palv

elu tarjoaa myös tuk

evaa valmennusta

stressin hallin

taan ja elämänmuutoksiin.

■

Annoimme kaikille työn

tekijöillemme

ylimäär

äisen palkallisen vapaapäivän, sillä

halusimme antaa henkilöst

ölle tunnustusta

omistautumisestaan ja k

ovasta työstään

sekä samalla mahdollisuuden lev

ätä ja

virkistäytyä.

■

Autoimme henkilöstöä muokkaamaan

e

tätyö

ympäristöään er

gonomisemmaksi

ja terveellisemmäksi.

T

er

veys, t

ur

v

all

isu

us ja t

yöol

ot

Ka

tta

va henkilöstöpolitiikkamme ja

toimint

aohjeemme mahdollistava

t

oikeudenmuk

aiset ty

öehdot ja h

yvät

työolosuh

tee

t. Noudatamme K

ansainvälisen

työjärjestön (IL

O) työelämän perusperiaat

teita

ja -oikeuksia k

oske

vaa julistusta.

T

äytämme tai mahdollisuuksien muk

aan

ylitämme työlainsäädännön v

aatimukse

t

kaikkialla, missä toimimme. Teemme t

öitä

varmistaaksemme ihmisarvoise

t työolo

t

ja oikeudenmuk

aiset ty

öehdot k

aikille,

kansainv

älisiä ja paikallisia lak

eja ja ohjeita

noudat

taen. Terveys- ja turvallisuusasioiden

johtaminen pohjaut

uu erilliseen tervey

den

ja turvallisuuden joht

amisjärjestelmäämme.

Johtamisjärjest

elmällä on kansain

välisesti

tunnuste

ttu

ISO 45001

-sertikaat

ti.

Järjestelmän

on

sertioinut

Bureau

Verit

as

ja

vuoden

2021 lopussa

sertioinnin

piiriin

kuuluvien ty

öntekijöiden osuus oli 84 %.

Järjestämme k

oulutuksia ja teemme

analyyseja, arviointeja ja seur

austen hallintaa.

Näillä toimenpiteillä hallinnoimme ty

öhön

liittyviä t

erveys- ja turvallisuusriskejä. P

aran-

namme terveys- ja turvallisuusosaamist

amme

erilaisilla ohjelmilla ja kannustamme

työn

tekijöitä ja alihankkijoita ilmoit

tamaan

läheltä piti -tilant

eista ja vaar

atilant

eista.

Suurin riski tervey

delle ja turvallisuudelle on

pääasiassa alihankkijoidemme tek

emässä

ken

ttä

työssä. Siihen liit

tyy esimerkiksi

kork

ealla työsk

ent

elyä, työhön ajamista,

sähköasennuksia ja k

unnossapitoa.

Sen vuoksi olemme ase

ttanee

t tiuka

t

mittarit, joilla arvioidaan toimit

tajan kyk

yä

toimia turvallisesti. Tuloksia arvioidaan

tervey

den ja turvallisuuden kypsyy

den

arviointipr

osessissamme. Vuoden 2021

loppuun mennessä kork

ean riskin toimin

taa

tarjoavista t

oimittajist

a 99 % oli arvioitu

tervey

den ja turvallisuuden kypsyy

den

arviointipr

osessin avulla ja 98 % arvioiduista

toimitt

ajista täyt

ti toimitt

ajavaatimukse

t

työ

tervey

destä ja -turvallisuudesta. Teimme

myös v

aikutust

enarvioinnit 100 %:lle kaikista

kork

ean riskin hankkeist

a. 98 % näistä

hankkeist

a täytti v

ähimmäisvaatimuksemme.

Hallituksen toimintak

ertomus

32

33

Euroopan unionin

k

estävän rahoituksen

tak

sonomia-asetuksen

mukaan annet

tavat tiedot

Eur

oopan unionin (EU:n) kestä

vän rahoit

uksen

taksonomia-ase

tuksen (2020/852) sekä siihen

liittyvien tä

ytänt

öönpano- ja delegoitujen

säädösten ja liit

teiden sovelt

amisalaan

kuuluvana yrityksenä meillä on v

elvollisuus

ilmoittaa, mik

ä osuus liike

vaihdostamme

(turnover), pääomamenoist

amme (capital

expenditur

es) sekä toimint

amenoistamme

(oper

ating expendit

ures) on toimin

taa, joka

tunniste

taan taksonomiassa pot

entiaalisesti

ympäristön kannalt

a kestä

väksi taloudelliseksi

toiminnaksi tai tä

yttää sen t

ekniset

arviointikriteerit. EU-t

aksonomia on

luokitusjärjestelmä, jonk

a tark

oituksena

on ohjata r

ahoitusta toimint

oihin, joilla

ediste

tään merkit

tävästi seur

aavan k

uuden

ympäristö

tavoit

teen saavut

tamista:

1. Ilmastonmuutoksen hillintä;

2. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen;

3.

Vesiv

arojen ja merten luonnon

varojen

kest

ävä kä

yttö ja suojelu;

4. Siirtyminen kier

to

talouteen;

5.

Y

mpäristön pilaantumisen ehk

äiseminen

ja vähent

äminen;

6.

Biologisen monimuotoisuuden ja

ekosyst

eemien suojelu ja ennallistaminen.

Ti

lika

ut

t

a 2021 koskevat

rapor

tointive

lvoitteet

Raportoin

tivelvoit

tee

t astuva

t voimaan

vaiheitt

ain taksonomia-ase

tukseen kirjat

tujen

määr

äaikojen mukaisesti. Tilik

audelta

2021 meidän on anne

ttav

a taksonomia-

ase

tuksen edellyttämä

t tiedot v

ain

kahden ensimmäisen ympäristö

tavoitt

een

osalta: 1. Ilmastonmuutoksen hillin

tä ja

2. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen.

Ensimmäisenä r

aportointivuonna

velvoit

tee

t ovat k

evyemmä

t, ja taksonomian

arviointikriteerit t

äytt

ävän toiminnan

osuuden sijaan yritysten on ilmoit

et

tava,

kuink

a suuri osuus niiden toiminnasta on

taksonomiak

elpoista. ’T

aksonomiakelpoisella’

toiminnalla (eligible) tark

oite

taan toimin

toja,

jo

tka tunnist

etaan t

aksonomiassa, mutta joit

a

ei ole vielä arvioitu teknisiä arviointikrit

eereit

ä

vasten, k

un taas ‘taksonomianmuk

aisella’

(aligned) toiminnalla tark

oite

taan täst

ä

e

teenpäin toimin

toja, jotk

a ova

t sekä

taksonomiak

elpoisia et

tä täyt

tävä

t teknise

t

arviointikriteerit.

Toimintojen t

aksonomianmukaisuus

ympäristö

tavoit

teiden 1 ja 2 osalta t

ulee

ilmoittaa tilik

audesta 2022 alk

aen. T

avoitt

eita

3–6 kosk

evia r

aportointivelvoit

teit

a sen

sijaan sovelle

taan ensimmäisen kerr

an joko

tilikaudella 2022 tai 2023, niihin liit

tyvien

teknist

en arviointikriteerien ja delegoit

ujen

säädösten lopullist

en aika

taulujen mukaan.

Nokian liik

etoiminta ja E

U-taksonomia

EU-taksonomia ja sen teknise

t

arviointikriteerit o

vat dynaamisia, ja krit

eerien

kehitys ja

tkuu EU:n k

estävän r

ahoituksen

foorumilla. T

aksonomian k

ehitystyössä

on ensin priorisoitu tie

ttyjä taloudellisia

toimint

oja, mikä tark

oitt

aa sitä, et

tä

kaikk

ea taloudellista toimin

taa ei ole vielä

huomioitu järjestelmässä ja sen krit

eereissä.

T

aksonomiakelpoist

en toimint

ojen osuuden

odo

te

taan olevan monissa yrityksissä

suurempi k

uin arviointikriteerit t

äytt

ävien

toimint

ojen osuus, ja yleisesti odot

et

aan,

e

ttä toimin

tojen taksonomiak

elpoisuus sekä

yhdenmukaisuus taksonomian krit

eerien

kanssa tulee olemaan v

ähäistä ase

tuksen

varhaisessa täyt

äntöönpanov

aiheessa.

Määrittääksemme, k

uinka suuri osuus

toiminnastamme on taksonomiak

elpoista

olemme perustanee

t liike

toiminnan, talouden

ja kest

ävän k

ehityksen asiantun

tijoistamme

koost

uvan työryhmän ja tehnee

t analyysin,

jonka perust

eella olemme kartoit

tanee

t

sellaise

t toimintomme, jo

tka vastaava

t

taksonomiassa tunnist

et

tuja toimin

toja.

T

aksonomian ilmastokriteer

eitä kosk

evan

delegoidun säädöksen liitt

eissä 1 ja 2

listat

uista toiminnoista olemme t

unnistaneet

seur

aavat t

oiminnot mahdollisesti olennaisiksi

Nokian liike

toiminnalle: aktivitee

tit 3.6.

8.1, 8.2 ja 9.1 ympäristö

tavoit

teen 1

osalta sekä ak

tivitee

tit 3.6, 8.1, 8.2 ja 9.2

ympäristö

tavoit

teen 2 osalta. Lopullisen

arviomme mukaan meillä oli vuonna

2021 taksonomiak

elpoisia toimintoja

seur

aavassa ka

tegoriassa: 8.2 Da

tave

toiset

r

atkaisut k

asvihuonekaasupääst

öjen

vähent

ämistä varten (Y

mpäristöt

avoite 1:

Ilmastonmuutoksen hillin

tä).

Määrittäessämme t

oimintojamme, jo

tka

voidaan hyväksy

ä taksonomiakelpoisiksi

olemme noudat

tanee

t hyvin konserva

tiivista

ja tiukkaa tulkin

taa k

elpoisuusvaatimust

en

suht

een, mikä tark

oitt

aa sitä, et

tä

esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillin

tään

liittyvän ak

tivitee

tin 8.2 osalta olemme

kelpuut

tanee

t ainoastaan sellaisia

r

atkaisuja, jo

tka on suunniteltu pääasiassa

kasvihuonek

aasupäästöjen vähen

tämiseen.

T

arjoamme yht

eys- ja digitalisaatior

atkaisuja,

jo

tka mahdollistav

at muilla toimialoilla

tehokk

uuden lisääntymisen ja k

estävän

muutoksen ja joilla on tärk

eä rooli hiilest

ä

irtautumisen mahdollistajana. Tuo

tteissamme

on ominaisuuksia, jo

tka mahdollistav

at

ener

giasäästöjä, mutt

a usein nämä

ominaisuude

t suunnitellaan ja myy

dään

osana kok

onaisr

atkaisua eik

ä suurta

osaa r

atkaisuist

amme ole “pääasiassa”

suunniteltu v

ähentämään pääst

öjä. Siksi

tulkint

amme on, et

tä mone

t tuo

tteist

amme ja

r

atkaisuist

amme, kuten 5G, eiv

ät ole k

elpoisia

taksonomiaan sen nyk

yisessä muodossa.

Tulemme kuit

enkin tarkast

elemaan

tät

ä tulkint

aa uudelleen taksonomiaan

liittyvien ohjeiden k

ehitty

essä ja

r

aportointipr

osessin kypsyessä. K

annatamme,

e

ttä tulev

aisuudessa taksonomian

kehitysty

össä tunniste

taan yhteyksien,

digitalisaation ja 5G-t

eknologioiden

myön

teinen vaik

utus taksonomian k

uuteen

ympäristö

tavoit

teeseen.

K

estävä k

ehitys ja vastuullisuus

jatk

oa

Tilikauden 2021 taksonomiak

elpoiset liike

vaihtomme, pääomamenomme ja t

oimintamenomme on esit

et

ty alla olevassa tauluk

ossa.

T

aksonomiakelpoisten

taloudellisten

toimintojen

osuus (%)

Ei-taksonomiakelpoist

en

taloudellisten

toimintojen

osuus (%)

Liike

vaihto

(1)

<1 %

>99 %

Pääomameno

t

(2)

<1 %

>99 %

Toimintameno

t

<1 %

>99 %

(1)

K

onsernin tilinpäätöksessä esite

tty liike

vaihto.

(2)

Lisäykse

t aineet

tomiin hyödykk

eisiin, aineellisiin hyödykkeisiin ja k

äyttöoik

eusomaisuuseriin. Katso lisätie

toja konsernin tilinpää

töksen liite

tiedoista 13. Liikearvo ja ainee

ttomat h

yödykkee

t, 14.

Aineelliset hy

ödykkee

t ja 15. Vuokrasopimukse

t.

T

ak

sonomiaan liitt

y

vien taloudellisten

tunnuslukujen laadintaperiaatteet

T

aksonomiaan liittyviin

raportoin

tivelvoit

teisiin

sisältyy kuvaus t

aloudellisten tunnusluk

ujen

laadintaperiaa

tt

eista, mukaan lukien

osoittajan ja nimit

täjän lask

entaperust

eet.

T

ässä osiossa selite

tään kuink

a liikev

aihto,

pääomameno

t ja toimintameno

t on

määrite

tty ja k

ohdiste

tt

u osoittajaan sek

ä

nimittäjään sisältyvien liik

evaihdon,

pääomamenojen ja toimint

amenojen

lasken

taperustee

t.

Liike

vaihto

T

aksonomiakelpoist

a liikevaih

toa

määrite

tt

äessä Nokia sisällyttää osoit

tajaan

niiden tuo

tt

eiden ja palveluiden arvioidun

kok

onaisliike

vaihdon, jotk

a liittyv

ät

taksonomiak

elpoisiin taloudellisiin toimint

oihin.

Siinä tapauksessa, e

ttä t

uot

teiden ja

palveluiden liik

evaiht

oa ei seura

ta erikseen

Nokian r

aportointijärjestelmissä, esimerkiksi

silloin kun tuo

te on osa asiakkaalle myyt

ävää

suurempaa k

okonaisuut

ta, näille tuo

tt

eille

allokoit

ava liik

evaiht

o määrite

tään, par

asta

arviota k

äyt

täen, osuutena sen suur

emman

kok

onaisuuden liike

vaihdosta, jonka

osana tuo

tt

eet ov

at. Nimitt

äjä sisältää

Nokia-konsernin t

uloslaskelmassa

esite

tyn liike

vaihdon.

Pääomameno

t

T

aksonomiakelpoisia pääomamenoja

määrite

tt

äessä Nokia sisällyttää osoit

tajaan

pääomameno

t varoista, jo

tka liittyvä

t

taksonomiak

elpoisiin taloudellisiin

toimint

oihin. Vuonna 2021 Nokia ei

tunnistanut inv

estointisuunnit

elmien osalta

sellaisia pääomamenoja, joiden tark

oituksena

olisi laajentaa t

aksonomian mukaisia

taloudellisia toimin

toja tai mahdollistaa

taksonomiak

elpoisten taloudellist

en

toimint

ojen muuttaminen t

aksonomian

mukaisiksi toiminnoiksi. Nimit

täjä sisältää

konsernin tilinpää

töksessä esite

tyt tilikauden

aikana t

ehdyt lisäykse

t aineet

tomiin

hyödykk

eisiin, aineellisiin hyödykk

eisiin ja

käyt

töoik

eusomaisuuseriin (lisäykse

t on

esite

tty liit

etiedoissa 13. Ainee

ttomat

hyödykk

ee

t, 14. Aineelliset hy

ödykkee

t ja 15.

Vuokr

asopimukse

t). Lisäykset esit

e

tään

bruttona ennen tilik

auden poistoja.

T

oimintamenot

T

aksonomiakelpoisia t

oimintamenoja

määrite

tt

äessä Nokia sisällyttää

osoittajaan t

uot

teiden ja palveluiden

suor

at toimin

tamenot, jo

tka liittyvä

t

taksonomiak

elpoisiin taloudellisiin

toimint

oihin. Vuonna 2021 Nokia ei

tunnistanut inv

estointisuunnit

elmien

osalta sellaisia toimin

tamenoja, joiden

tark

oituksena olisi laajentaa t

aksonomian

mukaisia taloudellisia t

oimintoja t

ai

mahdollistaa taksonomiak

elpoisten

taloudellisten t

oimintojen muut

taminen

taksonomian mukaisiksi t

oiminnoiksi.

Nimittäjä sisält

ää EU-taksonomian

määritelmän muk

aisesti suora

t kulut,

jo

tka liittyv

ät tutkimus-ja k

ehityskuluihin,

r

akennusten k

orjaustoimenpiteisiin,

lyhytaik

aisiin vuokrasopimuksiin, ja ylläpit

oon

ja korjauksiin, sek

ä aineellisten hy

ödykkeiden

muut suor

at kulut, v

ähennet

tynä poistoilla

ja

arvonalentumistappioilla.

Hallituksen toimintak

ertomus

34

35

Osakk

eet ja osakkeenomistajat

K

eskeise

t

tunnusluvut

1.1.-31.12.

Jatkuvat

toiminnot

2021

2020

2019

2018

2017

Osakek

oht

ainen tulos, laimentama

ton, EUR

0,29

-0,45

0,00

-0,10

-0,26

Osakek

oht

ainen tulos, laimennet

tu, EUR

0,29

-0,45

0,00

-0,10

-0,26

Hinta/v

oittosuhde

19,22

neg.

–

neg.

Ehdo

te

ttu osak

ekoh

tainen osink

o, EUR

(1)(2)

0,08

0,00

0,20

0,19

Osingo

t yhteensä, milj. EUR

(1)(3)

456

–

560

1 063

Osinko t

uloksesta, %

(1)

0,28

–

neg.

Osinko

tuot

to, %

(1)

1,44

–

3,98

4,88

31.12.

2021

2020

2019

2018

2017

Osakek

oht

ainen oma pääoma, EUR

3,08

2,22

2,73

2,89

Osakek

annan markkina-arvo, milj. EUR

31 409

17 701

18 476

28 134

21 704

(1) Hallitus ehdot

taa yhtiökok

oukselle, et

tä se valtuute

ttaisiin pää

ttämään harkintansa muk

aan yhteensä enin

tään 0,08 euron jakamisest

a osakkeelta osink

ona ja/tai pääoman palautuksena.

(2)

V

uonna 2019 Nokian yhtiökok

ous valtuutti hallituksen pää

ttämään harkint

ansa mukaan yhteensä enin

tään 0,20 euron osak

ekoht

aisen osingon jakamisesta tilikaudelta 2018 neljässä er

ässä.

Lopulta hallitus pää

tti kahden er

än eli yhteensä 0,10 eur

on osakekoh

taisen osingon jakamisesta.

(3)

V

uoden 2021 osalta osingot yht

eensä on laske

ttu perustuen hallituksen ehdo

tukseen, jonka perust

eella se valtuute

ttaisiin päät

tämään enintään 0,08 eur

on osakekoh

taisesta osingosta ja/tai pääoman

palautuksesta sekä osakk

eiden kok

onaismäärään vuoden 2021 tilinpäät

öksen julkaisemisen hetk

ellä. Vuoden 2021 julkaisemisen he

tkellä osakk

eiden kokonaismäär

ä on 5 696 261 159. Vertailutie

toina

on esite

tty todellise

t emoyhtiön osakkeenomist

ajille maksetut osingo

t yhteensä kyseisilt

ä tilikausilta.

Osake

vaihto

1.1.‑31.12.

2021

2020

2019

2018

2017

Vuoden aik

ana vaihde

ttujen osakk

eiden lukumäär

ä (1

000)

(1)

16 560 334

13 903 762

11 003 630

8 960 687

8 839 680

Keskimäär

äinen osakemäär

ä ilman konsernin hallussa olevia omia

osakkeit

a (1 000)

5 630 025

5 612 418

5 599 912

5 588 020

5 651 814

Osakkeiden v

aihdon kehitys, %

294

248

196

160

156

(1) Lähde: Nasdaq Helsinki, New Y

orkin pörssin yhdistetty tilast

o ja Euronext P

aris (marrask

uusta 2016 alkaen).

Osakkeilla k

äydään k

auppaa pääasiassa Nasdaq Helsingissä ja Eur

onext P

ariisissa osakkeilla ja New Y

orkin pörssissä ADS-osake

talle

tustodistuksilla.

Kurssik

ehitys

Ajanjakso

Nasdaq

Helsinki

New

Y

orkin pörssi

Eurone

xt

Paris

Ylin

Alin

Ar

vo

Ylin

Alin

Ar

vo

Ylin

Alin

Ar

vo

EUR

USD

EUR

Kok

o vuosi 2021 alin/ylin

5,71

3,12

9,79

3,75

5,70

3,12

Kok

o vuosi 2021 keskiarvo (paino

te

tt

u)

4,22

5,06

4,20

Vuoden lopun arvo 31.12.2021

5,57

6,22

5,57

Vuoden lopun arvo 31.12.2020

3,15

3,91

3,14

Muutos välillä 31.12.2020-31.12.2021

76,8 %

59,1 %

77,4 %

Osakkeiden

merkinnät

optio-oik

euksien

perusteella

Vuosi

(1)

Optioiden

alalaji

Merkintähinta

EUR

Uusien

osakkeiden

määrä

(1 000)

Maksupäivä

Nettotuot

to

milj.

EUR

Uusi

osakepääoma

milj.

EUR

2019

Nokian op

tio-ohjelma 2013 1Q

2,58

0

2019

0,00

–

Nokian op

tio-ohjelma 2013 2Q

2,35

23

2019

0,05

–

Nokian op

tio-ohjelma 2013 3Q

2,72

0

2019

0,00

–

Nokian op

tio-ohjelma 2013 4Q

5,41

0

2019

0,00

–

Yhteensä

23

0,05

(1) Vuoden 2019 jälkeen Nokia ei ole hallinnoinut yh

tään globaalia optio-ohjelmaa. Lisä

tietoja liite

tiedossa 24, Osakeperust

eiset maksut.

Osakkeet

ja osak

epääoma

Nokialla on yksi osakelaji. Jok

ainen Nokian osake oik

eutt

aa yhteen ääneen Nokian yh

tiökok

ouksissa.

Yhtiön osak

epääoma 31.12.2021 oli 245 896 461,96 euroa ja osakk

eiden kok

onaismäär

ä 5 675 461 159. Osakkeiden k

okonaismäär

ästä

konserniyh

tiöiden hallussa oli yht

eensä 40 467 555 osake

tt

a, joiden osuus kaikkien osakk

eiden lukumäär

ästä ja yht

eenlaske

tusta äänimäär

ästä

oli noin 0,7 %.

Vuonna 2021 Nokia suun

tasi itselleen maksutt

omassa osakeannissa yh

tiökok

ouksen hallitukselle ant

aman valtuutuksen nojalla 21 575 000

uutta osak

ett

a käyt

et

täväksi Nokian osak

epalkkiojärjestelmien muk

aisten sitoumust

en täyt

tämiseen.

Vuonna 2021 annoimme yh

tiökok

ouksen hallitukselle ant

aman valtuutuksen nojalla yh

teensä 17 497 244 omaa osak

et

tamme

työn

tekijöillemme, mukaan lukien er

äille johtoryhmän jäsenille, Nokian osakepalkkio-ohjelmien ja ty

öntekijöiden osak

esäästöohjelman

perusteella. Osakk

eet anne

ttiin vastikk

eet

ta ja ohjelmien ehtojen muk

aisesti.

Tie

toa Nokian hallituksella vuonna 2021 olleista valt

uutuksista päät

tää osak

eannista, osakkeisiin oik

eutt

avien erityisten oik

euksien antamisest

a

ja omien osakkeiden luovut

tamisesta ja hankkimisest

a sekä tie

toa lähipiiritapah

tumista, osakkeenomist

ajista, op

tio-oikeuksista,

osakek

oht

aisesta omasta pääomasta, osink

ot

uotost

a, hinta/voit

tosuh

teesta (P

/E-luvusta), osakkeen k

urssikehityksest

ä, markkina-arvosta,

osake

vaihdosta ja keskimäär

äisistä osakemääristä on esit

et

ty osiossa “Hallinto—P

alkat ja palkkio

t” ja konsernitilinpää

töksen liite

tiedossa 19,

Oma pääoma.

Hallituksen jäsent

en hallussa oli 31.12.2021 yht

eensä 1 116 075 Nokian osake

tt

a ja ADS-osake

talle

tustodistust

a, jotk

a edustivat 0,02 %:a

liikkeeseen lask

e

tuista osakk

eistamme ja kok

onaisäänimäär

ästä, lukuun o

ttama

tt

a Nokia-konsernin hallussa olevia omia osakk

eita.

Toimitusjoht

ajan hallussa oli 31.12.2021 yht

eensä 1 232 333 Nokian osake

tta.

Tilikausien 2020 ja 2021 aik

ana Nokian osakkeista ei t

ehty julkisia ost

otarjouksia, eik

ä Nokia tehnyt julkisia ost

ot

arjouksia muiden yritysten

osakkeist

a.

Nokialla ei ole vähimmäis- tai enimmäisosak

epääomaa eikä yh

tiön osakkeella ole nimellisarvoa.

31.12

2021

2020

2019

2018

2017

Osakepääoma, milj. EUR

246

Osakkee

t (1 000)

5 675 461

5 653 886

5 640 536

5 635 945

5 839 404

Konserniyh

tiöiden hallussa olevat oma

t osakkee

t (1 000)

40 468

36 390

34 955

42 783

259 887

Osakemäär

ä ilman konsernin hallussa olevia omia osakkeit

a (1 000)

5 634 993

5 617 496

5 605 581

5 593 162

5 579 517

Keskimäär

äinen osakemäär

ä ilman konsernin hallussa olevia omia

osakkeit

a

Laiment

amaton (1 000)

(1)

5 630 025

5 612 418

5 599 912

5 588 020

5 651 814

Laimenne

ttu (1 000)

(1)

5 684 235

5 612 418

5 626 375

5 588 020

5 651 814

Rekist

eröityjen osakk

eenomistajien määr

ä

(2)

233 844

246 886

248 526

243 409

247 717

(1) Käyte

tty emoyh

tiön osakkeenomistajille k

ohdistuvan osakek

ohtaisen tuloksen lask

ennassa.

(2) Jokainen tilinhoitajayh

teisö sisältyy lukuun vain yh

tenä rekist

eröitynä osakkeenomist

ajana.

Osakk

eet ja

osakk

eenomistajat

Hallituksen toimintak

ertomus

36

37

Osakeomist

uksen

jakauma

31.12.2021

(1)

Omistett

ujen osakk

eiden

lukumäärä

osakkeenomistajat

%

osakkeenomistajist

a

Osakemäär

ä

yhteensä

%

kaikista

osakkeista

1–100

60 856

26,02

3 037 099

0,05

101–1 000

107 439

45,95

47 832 871

0,84

1 001–10 000

57 708

24,68

179 903 497

3,17

10 001–100 000

7 371

3,15

180 346 263

3,18

100 001–500 000

365

0,16

70 594 230

1,24

500 001–1 000 000

33

0,01

22 961 237

0,41

1 000 001–5 000 000

50

0,02

124 312 091

2,19

Yli 5 000 000

22

0,01

5 046 473 871

88,92

Yhteensä

233

844

100,00

5 675

461

159

100,00

(1)

Osak

eomistuksen jakauma ka

ttaa vain Suomessa r

ekisteröidyt osakk

eenomistajat. Jok

ainen tilinhoitajayhteisö (12) sisältyy osakk

eenomistajien lukumäär

ään vain yhtenä r

ekister

öitynä

osakkeenomistajana. Osak

eomistuksen jakauma ei sit

en havainnollista yhtiön k

oko osakeomist

usta.

K

ansallisuuden muk

aan

%

kaikista

osakkeista

Muut kuin suomalaise

t osakkeenomist

ajat

77,80

Suomalaise

t osakkeenomistaja

t

22,20

Yhteensä

100,00

Omistajaryhmittäin

(suomalaiset

osakkeenomistajat)

%

kaikista

osakkeista

Y

ritykset

2,05

Ko

titaloude

t

7,15

Rahoit

us- ja vakuutuslait

okset

2,27

V

oittoa ta

voitt

elemat

tomat yh

teisö

t

1,25

Julkisyht

eisöt (muk

aan lukien työeläk

elaitokse

t)

9,48

Yhteensä

22,20

ADS-osake

talletust

odistuksia oli 31.12.2021 yht

eensä 1 112 307 568 (

joka v

astaa samaa määrää osakk

eita tai noin 19,6 pr

osent

tia kaikista

liikkeeseen lask

e

tuista osakk

eista), joista 110 198 oli r

ekister

öityjen osakkeenomistajien hallussa Yhdysv

alloissa. Tiedämme, et

tä mone

t

ADS-todistukse

t ova

t välitt

äjien ja muiden nimellisten osakk

eenomistajien rekist

eröimiä, jo

ten edellä mainit

tu omistajien luk

umäärä ei

vältt

ämät

tä edusta ADS-todistust

en todellist

en edunsaajien varsinaista lukumäär

ää tai tällaisten henkilöiden omistamien ADS-t

odistusten

määr

ää. Broadridge Financial Solutions, Inc.:lta saadun tiedon muk

aan ADS-todistust

en varsinaisia omistajia oli 31.12.2021 yh

teensä 1 386 233.

Tiedossamme oli 2.2.2022, e

ttä Blackr

ock, Inc. omisti 31.12.2021 yht

eensä 367 636 592 Nokian osake

tta, jo

tka tuolloin vastasiv

at noin

6,5 prosen

ttia Nokian k

aikkien osakkeiden luk

umääräst

ä ja yhteenlask

e

tusta äänimäär

ästä.

Tie

tojemme mukaan Nokia ei ole mink

ään muun yhtiön tai mink

ään hallituksen suor

assa eikä välillisessä omistuksessa t

ai määräys

vallassa,

eikä tiedossa ole mitään sellaisia järjest

elyjä, jo

tka saat

taisiva

t johtaa määr

äysvallan muuttumiseen Nokiassa.

Hallituksen

ja joht

okunnan

jäsenten

omistamat

osakkeet

ja

optio-oikeude

t

Hallituksen ja joht

okunnan jäsen

ten hallussa oli 31.12.2021 yht

eensä 3 840 280 Nokian osake

tta ja ADS-osake

talletust

odistusta, jo

tka edustiva

t

0,07 prosen

ttia liikk

eeseen laske

tuista osakk

eista ja k

okonaisäänimäär

ästä, luk

uun ot

tamat

ta Nokia-konsernin hallussa ole

via omia osakkeita.

Tiedo

t

tarjouksesta

ja list

auksesta

Pääomamme k

oostuu osakk

eista, joilla kä

ydään kauppaa Nasdaq Helsingissä k

aupankä

yntitunnuksella NOKIA ja Eur

onext P

ariisissa

kaupank

äyntit

unnuksella NOKIA. American Depositary Share -osak

e

tallet

ustodistuksillamme, joista jok

ainen edustaa yht

ä osake

ttamme,

käy

dään kauppaa New Y

orkin pörssissä kaupank

äyntit

unnuksella NOK. ADS-osake

talle

tustodistust

en todisteena on Americ

an Depositary Receip

t

-todistus, jonk

a Citibank, N.A. antaa.

Osakk

eet ja osakkeenomistajat

jatk

oa

Osinko

ja

omien

osakkeiden

hankinta

Osakkeenomist

ajille jaet

tava osink

o on Nokian ensisijainen var

ojenjako

tapa. Nokia alk

oi jakaa osink

oja vuosineljänneksittäin tilik

audesta 2018

alkaen. Hallitus pää

tti 24.10.2019 k

eske

yttää osingonjaon. Näin voitiin a) t

aata Nokian kyk

y lisätä 5G-inv

estoint

eja, b) jatk

aa investoin

teja

kasv

aville yritysliike

toiminnan ja ohjelmistojen stra

tegisille painopist

ealueille sekä c) vahvist

aa Nokian kassa-asemaa. T

ämä oli linjassa Nokian

osinkopolitiik

an kanssa, jonk

a mukaan osink

opäätökse

t tehdään Nokian k

assa-asema ja odot

e

ttavissa ole

va kassavirt

a huomioiden.

Osinkopolitiikk

a päivite

ttiin maalisk

uun 2021 pääomamarkkinapäivässä olemaan: ”T

avoit

teenamme ova

t toistuv

at, vak

aat ja ajan mit

taan

kasv

avat osingo

t, joissa ote

taan huomioon edellisen vuoden tulos sekä yh

tiön taloudellinen asema ja liike

toimin

tanäkymät.”

Hallitus ehdo

ttaa yh

tiökok

oukselle, e

ttä se valt

uute

ttaisiin pää

ttämään harkin

tansa mukaan yh

teensä enin

tään 0,08 eur

on jakamisesta

osakkeelt

a osinkona ja/tai pääoman palaut

uksena sijoite

tun vapaan oman pääoman r

ahastosta. V

altuutusta kä

yte

ttäisiin osingon ja/tai

pääomanpalautuksen jakamiseen neljässä er

ässä valtuutuksen voimassaoloaik

ana, ellei hallitus perustellusta syyst

ä päätä t

oisin. Ehdot

et

tu

valtuutuksen k

okonaismäärä osingolle ja/t

ai pääoman palautukselle on linjassa yhtiön osink

opolitiikan k

anssa. V

altuutus on voimassa seur

aavan

varsinaisen yh

tiökok

ouksen alkuun saakk

a. Hallitus tekisi erillise

t päätökse

t kunkin osingonmaksun ja/tai pääoman palautuksen määr

ästä

ja ajoituksesta.

Vuonna 2020 ja 2021 Nokian k

assavirta oli vahv

a, mikä on vah

vistanut merkittä

västi yhtiön k

assaa. Yhtiön pääomar

aken

teen hallitsemiseksi

Nokian hallitus kä

ynnisti yhtiök

okoukselta saadun n

ykyisen valtuut

uksen nojalla osakkeiden tak

aisinosto-ohjelman, jonka ost

ot alk

oivat vuoden

2022 ensimmäisen neljänneksen aikana. Ohjelman ta

voitt

eena on palauttaa osakk

eenomistajille vaiheit

tain enint

ään 600 miljoonaa euroa

kahden vuoden k

uluessa, mikäli yh

tiökok

ouksen valtuutust

a jatk

etaan.

Jaamme mahdollise

t kertynee

t voittov

ara

t osakeyh

tiölain, kut

en määritelty jäljempänä, muk

aisesti. Laadimme ja laskemme mahdollisen

voitonjaon jok

o kä

teisosink

oina, varoina sijoit

et

un vapaan oman pääoman rahast

osta, osakkeiden t

akaisinostoina, jossain muussa muodossa

tai edellä mainitt

ujen yhdistelmänä. Jae

tta

vien voitto

varojen määrit

tämiseen ei ole olemassa tie

ttyä k

aavaa, mutt

a alla käsit

ellään tiet

tyjä

lainsäädännön ase

ttamia r

ajoituksia. Mahdollisten t

ulevien kertyneiden voit

tovar

ojen jakamisen ajoitus ja määr

ä riippuvat yhtiön t

ulevista

tuloksista ja taloudellisest

a tilant

eesta.

Osakeyh

tiölain mukaan voimme jak

aa osakkeist

amme kertyneitä voit

tovar

oja ja/tai var

oja sijoite

tun vapaan oman pääoman r

ahastosta

ainoastaan osakk

eenomistajien päätöksellä ja hallit

uksen esittämän määr

än mukaisesti r

ajoitet

uin poikkeuksin. Mahdollisen voitonjaon määr

ä

r

ajoittuu emoyh

tiön jaet

tavien voit

tovar

ojen määr

ään osakkeenomistajien h

yväksymän edellisen tilinpäät

öksen mukaan, o

ttaen huomioon

olennaise

t muutokset yh

tiön taloudellisessa tilant

eessa edellisen tilikauden pää

tyttyä sek

ä lakisäät

eiset v

aatimukse

t siitä, et

tä var

ojenjako

ei saa johtaa yh

tiön maksukyvyt

tömyyteen. V

oitonjako ei saa ylit

tää hallituksen esitt

ämää määrää, luk

uun ot

tamat

ta poikk

euksia, jotk

a liittyvä

t

vähemmistöosakk

eenomistajien oik

euteen vaa

tia vähimmäisosingon jakoa.

Osakkeenomistajat

Suomessa 31.12.2021 rekist

eröidyt osakk

eenomistaja

t omistivat noin 22 % ja hallin

tarekist

eröidyt osakk

eenomistaja

t noin 78 % kaikista Nokia

Oyj:n osakkeist

a. Rekist

eröityjen osakk

eenomistajien lukumäär

ä 31.12.2021 oli yht

eensä 233 844. Jokainen tilinhoitaja

yht

eisö (12) sisältyy

tähän lukuun v

ain yht

enä rekist

eröitynä osakk

eenomistajana.

Suurimmat

Suomessa

rekister

öidy

t

osakkeenomist

ajat

31.12.2021

(1)

Osakkeenomistaja

Osakemäär

ä

yhteensä

(1 000)

%

kaikista

osakkeista

% äänimäär

ästä

Solidium Oy

301 000

5,30

Keskinäinen Ty

öeläkevak

uutusyh

tiö V

arma

97 952

1,73

Keskinäinen Eläk

evak

uutusyhtiö Ilmarinen

69 695

1,23

Keskinäinen Ty

öeläkevak

uutusyh

tiö Elo

30 520

0,54

V

altion Eläker

ahasto

25 000

0,44

OP-Suomi -Sijoitusr

ahasto

17 681

0,31

Oy Lival Ab

16 697

0,29

Svensk

a Litter

atursällsk

apet i Finland r

.f

.

15 678

0,28

Nordea P

ro Finland F

und

10 838

0,19

Sijoitusr

ahasto Seligson & Co

9 513

0,17

(1) Ei sisällä hallintarekist

eröityjä osakk

eita eikä Nokia Oyj:n hallussa olevia omia osakkeit

a. Nokia Oyj:n hallussa oli 31.12.2021 yhteensä 29 008 894 Nokian osak

ett

a.

Hallituksen toimintak

ertomus

38

39

T

äyttämällä ja palaut

tamalla talle

tusyh

teisöltä

saamansa valtakirjan ADS-osak

et

allet

us-

todistust

en omistaja valtuut

taa my

ös

talle

tusyht

eisön ilmoitt

amaan meille,

yhtiöjärjestyksemme edellyt

tämällä

tavalla, omist

ajan aikomuksesta osallist

ua

yhtiök

okoukseen.

Yhtiön osakk

eiden tuo

ttama

t oikeude

t

perustuva

t osakeyh

tiölakiin ja

yhtiöjärjestykseen. Suomen laki tai

yhtiöjärjestyksemme ei ase

ta r

ajoituksia

Nokian osakkeiden omist

ukselle, kuten

ulkomaist

en osakkeenomist

ajien oikeudelle

omistaa osakk

eita tai kä

yttää niihin

perustuvia äänioik

euksia. Yhtiöjärjestyksen

muuttamisest

a päät

tää yhtiök

okous v

ähintään

kahden k

olmasosan enemmistöllä anne

tuista

äänistä ja yhtiök

okouksessa eduste

tt

uina

olevista osakk

eista.

Jokainen osakk

eemme antaa yh

täläisen

oikeuden yh

tiön var

oja jaet

taessa. Oikeus

osinkoon v

anhenee Suomen lain mukaan

kolmen vuoden jälk

een, jos osinkoa ei ole

tuona aikana nost

e

ttu. Nostama

tt

omat

osingo

t tuloutuva

t Nokialle.

Osak

eomistus

ta tai äänivalt

aa

k

osk

eva ilmoitusvelv

ollisuus

1.1.2013 voimaan tulleen arvopaperimark-

kinalain mukaan osakk

eenomistajan on

ilmoite

tt

ava omistus- ja ääniosuut

ensa

kohdeyh

tiölle ja Finanssivalvonnalle, k

un

osuus saavutt

aa, ylittää t

ai vähenee alle 5,

10, 15, 20, 25, 30, 50 tai 90 % k

ohdeyhtiön

kaikkien osakk

eiden kok

onaismäär

ästä

tai äänimäär

ästä. ”Omistus” tark

oitt

aa

osakkeenomist

ajan ja tämän lähipiirin

osakeomist

uksia ja äänimäärää

arvopaperimarkkinalain mukaisesti

laske

ttuna. Ilmoitus on anne

tta

va myös,

kun osakk

eenomistaja on osapuolena

sopimuksessa tai muussa järjestelyssä,

joka to

teutuessaan joht

aisi näiden rajojen

saavutt

amiseen, ylittymiseen taikk

a

osuuden vähenemiseen ilmoitusr

ajan alle.

Yhtiön tulee julkist

aa saamansa ilmoitukse

t

pörssitiedo

tteena viip

ymät

tä.

Lunastusvelvollisuus

Yhtiöjärjestyksemme muk

aan

osakkeenomist

aja, jonka osuus yhtiön k

aikista

osakkeist

a saavuttaa t

ai ylittää k

olmasosan

tai puole

t, on velvollinen lunastamaan

muiden osakkeenomist

ajien vaatimuksesta

heidän osakkeensa aik

aisempien

kaupank

äyntik

urssien paino

te

ttuun

keskik

urssiin. Osakkeenomist

ajalla, johon

tällainen lunastusv

elvollisuus kohdistuu,

on myös v

elvollisuus lunastaa kaikki yh

tiön

liikkeeseen lask

emat merkin

tä- ja op

tio-

oikeude

t sekä vaiht

ovelkakirja

t, jos niiden

omistaja näin vaa

tii. Yhtiöjärjestyksen

mukaan

osakkeiden

lunastushin

ta

on

kork

eampi seur

aavista (a) osakk

een

kaupank

äyntik

urssien paino

te

ttu k

eskikurssi

viimeisen kymmenen (10) pörssipäivän

aikana Helsingin pörssissä ennen sit

ä

päivää, jolloin yhtiö sai lunast

usvelvolliselta

osakkeenomist

ajalta ilmoituksen edellä

tark

oite

tun omistusr

ajan saavutt

amisesta

tai ylittymisest

ä tai, sano

tun ilmoituksen

puuttuessa t

ai jäädessä määräajassa

saapumat

ta, yhtiön hallit

us sai siitä

muutoin tiedon; tai (b) osakk

eiden

lukumäär

ällä paino

te

ttu k

eskihint

a, jonka

lunastusvelvollinen osakk

eenomistaja

on maksanut hankkimistaan tai muutoin

saamistaan osakk

eista viimeisten

12

kuuk

auden

aikana

ennen

edellä

kohdassa

(a)tark

oitet

tua

päivää.

Arvopaperimarkkinalain mukaisesti

osakkeenomist

ajan, jonka ääniosuus kas

vaa

yli 30 %:iin tai yli 50 %:iin k

ohdeyhtiön

osakkeiden äänimäär

ästä sen jälkeen, kun

kohdeyh

tiön osake on o

tet

tu kaupank

äynnin

koh

teeksi säännellylle markkinalle, on

teh

tävä k

uukauden k

uluessa julkinen

osto

tarjous kaikist

a muista kohdeyh

tiön

liikkeeseen lask

emista osakk

eista ja niihin

oikeut

tavista k

ohdeyhtiön liikkeeseen

laskemist

a arvopapereista, k

uten merkin

tä-

ja op

tio-oikeuksista tai v

aihtov

elkakirjoista.

T

arjousvastikk

eena pakollisessa

osto

tarjouksessa on makse

ttav

a käypä hin

ta.

Käypää hin

taa määrit

et

täessä läht

ökoht

ana

pide

tään kork

einta t

arjousvelvollisen tai tämän

kanssa yksissä tuumin t

oimivien henkilöiden

tarjousvelvollisuuden syn

tymistä edeltä

vän

kuuden k

uukauden aik

ana tarjouksen

koh

teena olevist

a arvopapereista maksamaa

hintaa. T

ästä hinnast

a voidaan poike

ta

erityisestä syystä. Jos t

arjousvelvollinen

tai tämän k

anssa yksissä tuumin toimiva

henkilö ei ole tarjousvelvollisuuden

syntymist

ä edeltävän k

uuden kuuk

auden

aikana hankkinut tarjouksen k

ohteena olevia

arvopapereita, k

äyvän hinnan määrit

tämisen

lähtök

ohtana pide

tään tarjousvelvollisuuden

syntymist

ä edeltävän k

olmen kuuk

auden

aikana säännellyn markkinan k

aupankäynnissä

tarjouksen k

ohteena ole

vista arvopapereista

makse

ttujen hin

tojen kaupank

äyntimäärillä

paino

te

ttua k

eskiarvoa. T

ästä hinnasta

voidaan poike

ta erityisestä syystä.

Osakeyh

tiölain mukaan osakk

eenomistaja,

jolla on enemmän kuin yhdeksän

kymmenesosaa yh

tiön kaikista osakk

eista

ja äänistä, on oik

eute

ttu k

äyvästä hinnast

a

lunastamaan muiden osakk

eenomistajien

osakkee

t. Osakkeenomistajalla,

jonka osakk

eet v

oidaan lunastaa

(vähemmistöosakk

eenomistaja), on

vastaav

asti oikeus vaa

tia osakkeidensa

lunastamista. K

äypä hint

a määrite

tään

muun muassa viimeaikaisen osak

ekurssin

perusteella. Osak

eyhtiölain muk

ainen

lunastusmene

tt

ely eroaa, ja lunastushin

ta

voi ero

ta, edellä esite

tystä Suomen

arvopaperimarkkinalain mukaisesta

lunastusmene

tt

elystä ja -hinnasta. Kun

lunastusoik

eus ja -velvollisuus on syntyn

yt

arvopaperimarkkinalain mukaisessa

pakollisessa t

ai vapaaehtoisessa julkisessa

osto

tarjouksessa ja lunastaja on tarjouksen

perusteella saanut haltuunsa v

ähintään

yhdeksän kymmenesosaa tarjouksen

koh

teena olleista osakk

eista, käypänä hin

tana

pide

tään julkisessa osto

tarjouksessa tarjo

ttua

hintaa, jollei muuhun ole erityist

ä syytä.

Merkintäetuoik

eudet

Nykyisillä osakk

eenomistajilla on osakean

tien

yht

eydessä e

tuoik

eus merkitä yhtiön

uusia osakkeit

a osakeomistuksensa

mukaisessa suh

teessa. Osak

eannissa

voidaan yhtiök

okouksen pää

töksellä poik

et

a

merkintäe

tuoikeudesta, jos sit

ä puoltavilla

osakkeenomist

ajilla on vähintään k

aksi

kolmasosaa yh

tiökok

ouksessa anne

tuista

äänistä ja eduste

tuista osakkeist

a ja siihen

on

yhtiön

kannalta

painava

taloudellinen

syy.

Ulk

omaalaisten yrit

ysostojen

seuranta

Ulkomaalaist

en yritysostojen seur

antaa

kosk

evan lain (2012/172, muutoksineen)

mukaisesti ty

ö- ja elinkeinominist

eriölle

tulee toimit

taa ilmoitus, mik

äli ulkomainen

ostaja hankkii suor

aan tai epäsuor

asti

vähint

ään yhden kymmenesosan yhtiön

kaikkien osakk

eiden yht

eenlaske

tusta

äänimäär

ästä tai vastaa

van tosiasiallisen

vaikut

usvallan osak

eyhtiössä. Työ- ja

elinkeinominist

eriön on vahvist

et

tava

yritysosto, jollei se voi vaar

antaa eritt

äin

tärk

eää kansallista e

tua, jolloin minist

eriö

voi siirtää vahvist

amista tai vah

vistamat

ta

jät

tämistä k

oskev

an asian valtioneuvoston

yleisistunnon käsit

eltäv

äksi. Jos yritysoston

koh

teena on puolustust

eollisuusyritys,

ulkomaisen omist

ajan on haet

tava ty

ö- ja

elinkeinominist

eriöltä e

tukä

teen vah

vistus

yritysostolle. Y

ritysostolle ei tarvita

vahvistust

a, jos ulkomainen omistaja

merkitsee seur

annan koht

eena olevan

osakeyh

tiön osakkeit

a osakepääoman

kor

o

tuksen yht

eydessä samassa suh

teessa

kuin hän en

tuudestaan omistaa yh

tiön

osakkeit

a. Vah

vistusvaa

timus ei myösk

ään

kosk

e Eur

oopan talousalueeseen tai

vapaakauppaliit

toon k

uuluvien valtioiden

asukkaita, paitsi oik

eushenkilöitä joiden

osakkeist

a Euroopan t

alousalueen tai

vapaakauppaliit

toon k

uulumatt

oman

valtion asukas omist

aa vähint

ään yhden

kymmenesosan.

Nokian

yhtiö

järjestys

Yhtiöjär

jest

ys

Yhtiöjärjestyksemme muutos v

aatii

yhtiök

okouksen pää

töksen, jo

ta on

kanna

ttanut v

ähintään k

aksi kolmasosaa

anne

tuista äänistä ja k

okouksessa

eduste

tuista osakk

eista.

Y

-

tunnus

Nokia on Suomen lakien mukaisesti

peruste

tt

u yhtiö, joka on r

ekister

öity

Suomessa kauppar

ekisteriin ja jonk

a Y

-tunnus

on 0112038-9. Nykyisen yh

tiöjärjestyksen

mukaisesti yh

tiön toimialana on kehit

tää,

valmistaa, markkinoida ja myy

dä tuo

tt

eita,

ohjelmistoja ja palveluja monilla k

uluttaja-

ja yritysmarkkinoilla. Nämä tuo

tt

eet,

ohjelmisto

t ja palvelut liittyvä

t muun muassa

teleoper

aat

tor

eiden ja muiden yhtiöiden

verkk

oinfrastrukt

uuriin, esineiden interne

tiin,

ihmisten t

erveyteen ja hyvin

vointiin,

multimediaan, big-dataan ja analytiikk

aan,

mobiililaitt

eisiin, puet

taviin lait

teisiin ja

muuhun elektr

oniikkaan. Lisäksi yhtiö v

oi

luoda, hankkia ja lisensoida ainee

tonta

omaisuutta ja ohjelmist

oja, sekä harjoit

taa

muuta teollist

a toimint

aa ja liike

toimint

aa.

Yhtiö voi m

yös harjoitt

aa arvopaperikauppaa

ja muuta sijoitustoimin

taa. Yh

tiö voi harjoittaa

liike

toimintaansa suor

aan tai tytäryhtiöiden,

osakkuusyh

tiöiden ja yht

eisyritysten k

autta.

Hallituksen jäsenten

äänivaltaisuus

Suomen lain mukaisesti hallituksen

päätökse

t tehdään enemmistöpäät

öksinä.

Hallituksen jäsene

t eivät saa osallist

ua

heidän ja yhtiön tai k

olmannen osapuolen

välisen sopimuksen käsit

telyyn t

ai muiden

sellaisten asioiden k

äsitt

elyyn, joista voi

olla heille merkittä

vää hyö

tyä ja jotk

a voivat

olla yhtiön edun vast

aisia. Suomen laki ei

ase

ta ikär

ajoja hallituksen jäsenille, eikä

Suomen laissa vaadita, e

tt

ä hallituksen

jäsenen tulisi omistaa tie

tty v

ähimmäismäärä

yhtiön osakk

eita. Kuit

enkin, yhtiön nyk

yisen

käyt

ännön mukaisesti hallituksen jäsenille

vuosittain makse

ttavista palkkioist

a noin 40 %

makse

taan markkinoilta hankitt

avina Nokian

osakkeina t

ai vaihtoeh

toisesti k

äyttämällä

Nokian omia osakkeit

a, ja hallituksen

jäsent

en tulee säilytt

ää omistuksessaan

kolmen ensimmäisen palv

elusvuot

ensa

aikana hankitut osakk

eet hallitusjäsenyy

den

päät

tymiseen saakka (luk

uun ot

tamat

ta

osakkeit

a, joilla kat

e

taan osakkeiden

hankinnasta aiheutuva

t kulut, muk

aan

lukien

vero

t).

Osakkeenomistajien oik

eudet,

etuoik

eudet ja r

ajoituk

set

Jokainen osak

e oikeut

taa osakk

eenomistajan

yht

een ääneen yhtiök

okouksissa. Suomen

lain mukaan var

sinainen yhtiök

okous tulee

pitää viimeistään k

uuden kuuk

auden kulutt

ua

edellisen tilikauden pää

ttymisestä. Hallit

uksen

on kutsut

tava ylimäär

äinen yhtiökok

ous

koolle k

atsoessaan tämän t

arpeelliseksi tai

jos tilintark

astaja tai osakk

eenomistaja

t,

jo

tka edustav

at yhdessä vähin

tään yht

ä

kymmenesosaa k

aikista ulkona olevist

a

osakkeist

a, sitä vaativ

at. Yh

tiöjärjestyksemme

mukaisesti hallituksen jäsene

t valitaan

vähint

ään kerr

an vuodessa toimik

audeksi,

joka

kestää

seuraavan

varsinaisen

yhtiök

okouksen pää

ttymiseen asti.

Suomen lain mukaan osakk

eenomistajat

voiva

t osallistua yhtiök

okoukseen ja k

äytt

ää

siellä äänioikeut

taan henkilök

ohtaisesti tai

valtuut

tamansa asiamiehen välityksellä.

Suomessa yhtiö

t eivä

t tavallisesti jaa

osakkeenomist

ajilleen valtakirjalomakk

eita,

jo

ten Nokiakaan ei t

ee niin. ADS-osake

talle

tu-

stodistust

en hallintar

ekisteriin merkityt

omistajat ja t

osiasialliset edunsaaja

t

saava

t kuit

enkin valtakirjalomakk

eet

talle

tusyht

eisöltä (Depositary).

Yhtiök

okoukseen voi osallist

ua ja siellä voi

äänioikeut

taan kä

yttää osakk

eenomistaja,

joka on r

ekister

öitynä osakkeenomist

ajaksi

Suomen lain mukaisesti ylläpide

tt

ävään

osakaslue

tt

eloon viimeistään yhtiök

ok

ous-

kutsussa ilmoit

et

tavana päiv

änä. Jos ADS-

osake

talletust

odistusten hallin

tarekist

eriin

merkitty omistaja t

ai tosiasiallinen edunsaaja

haluaa käyt

tää varsinaisessa yh

tiökok

ouksessa

äänioikeut

taan, hänen tulee r

ekister

öityä

tilapäisesti osakaslue

tt

eloon omalla nimellään.

T

äsmäytyspäivä on kahdeksan arkipäiv

ää ennen

yhtiök

okoust

a. ADS-osake

talle

tustodistust

en

omistaja voidaan r

ekister

öidä tilapäisesti yhtiön

osakaslue

tt

eloon yhtiök

okoust

a varten, mikäli

omistaja toimit

taa talle

tusyh

teisölle henkilök

oh-

taisesti tai välit

täjänsä tai omaisuudensäily-

ttäjänsä k

autt

a määräaik

aan mennessä

talle

tusyht

eisöltä saamiensa ohjeiden muk

aisen

valtakirjan, jok

a sisältää seur

aavat tiedo

t:

ADS-osake

talletust

odistusten omistajan nimi,

osoite ja henkilö

tunnus tai muu v

astaava

ADS-osake

talletust

odistuksen omistajan

henkilökoh

tainen tunnistaut

umisnumero,

äänioikeuden an

tavien osakk

eiden määrä sek

ä

äänestysohjee

t. Yhtiökok

ouksen osakasluet

telo

täsmäytyspäivän tilan

teen muk

aan on julkista

tie

toa kyseisen kok

ouksen päättymiseen asti.

Muut hallintar

ekisteriin merkityt osakkeenomis-

tajat v

oivat osallistua yh

tiökok

oukseen ja

käyt

tää siellä äänioik

euttaan ohjeist

amalla

välitt

äjäänsä tai muuta omaisuudensäilyt

täjää

rekist

eröimään osakk

ee

t tilapäisesti yhtiön

osakaslue

tt

eloon ja antamalla äänestysohjee

t

välitt

äjältä tai omaisuudensäilyt

täjältä

saamassaan ilmoituksessa kuv

atulla t

avalla.

Nokian yhtiöjärjestys

Hallituksen toimintak

ertomus

40

41

Riskitekijät

■

Mahdolliset vaik

eudet ja haast

eet uusien

teknologioiden (k

uten 5G-t

eknologian)

tuo

tek

ehityksessä, lanseeraamisessa sek

ä

liitännäisten palv

elujen kaupallistamisessa.

■

K

ykymme sitout

taa, kehit

tää ja r

ekrytoida

työn

tekijöitä, joilla on tarvit

tava

t taido

t

tai tasapaino

tt

aa henkilöstöä tarpeiden

mukaan. Pyrimme jatk

uvasti k

ehittämään

toimint

aamme sekä par

antamaan

tehokk

uuttamme, mink

ä työn

tekijämme

voiva

t kok

ea uuvutta

vana, motiv

aatio

ta ja

ener

giatasoa lask

evana. Et

ätyön joust

avuus

sekä t

eknologia-alan kiihtyvä k

ehitys ova

t

lisännee

t kilpailua osaavasta työ

voimasta.

■

Missä määrin toimenpiteemme tuo

tt

eiden

ja palvelujen k

oko toimin

take

tjun

kustannust

en hallitsemiseksi tai

kilpailukyvyn, taloudellisen t

ai opera

tiivisen

tehokk

uuden tai tuloksen k

ehittämiseksi

johta

vat t

avoitelt

uihin tuloksiin, hyö

tyihin,

kustannussääst

öihin tai par

annuksiin.

Riskitekijät

liittyen

immateriaalioik

euksiin,

teknologia-

ja

Nokia-tavar

amerkin

lisensointiin

■

Tuott

eemme, palvelumme ja

liike

toimintamallimme ova

t riippuvaisia

kehit

tämistämme imma

teriaalioik

euksilla

suojatuist

a teknologioista ja ov

at

riippuvaisia kyvykk

yydestämme luoda uusia

teknologioita, t

uot

teita t

ai palveluita ja

suojata imma

teriaalioik

euksiamme

ja pat

ent

tiportfoliomme kilpailukyky

ä.

■

Pat

ent

tilisensointituo

to

t ova

t

riippuvaisia kyvyst

ämme säilyttää

immat

eriaalioikeuksiin liit

tyvien tuo

ttojen

nykyise

t läht

eet ja sopimusehdo

t, luoda

uusia tulonläht

eitä, sek

ä kyvystämme

suojata imma

teriaalioik

euksiamme

loukkauksilta. Haast

eensa luo

epävarmuus imma

teriaalioik

euksien

sekä t

eknologiastandardien sään

telyn

kehityksest

ä kansainvälisesti. Lisäksi

mahdollisien pat

ent

tiloukkauksiin

liittyvien oik

eudenkäyn

tien lopputulosta

on vaik

ea ennakoida.

■

Suhteellisen merkit

tävä osa nyk

yisistä

pat

ent

tilisensointituo

toista on per

äisin

älypuhelinmarkkinoilta, jo

tka muut

tuvat

nopeasti ja joilla toimii r

ajallinen määrä

suuria toimijoita.

■

Teknologia-liike

toimintaryhmä ta

voitt

elee

liike

vaihtoa ja k

annat

tavuut

ta Nokia-

tavar

amerkin, teknologioiden ja pat

ent

tien

lisensoinnilla. Olemme mukana my

ös

muissa liike

toimintahankk

eissa kut

en

teknologiainnovoinneissa, haut

omoissa ja

vent

ure fund -sijoituksissa. Näihin liit

tyvät

tuo

tto-odo

tukset eivä

t vältt

ämätt

ä to

teudu

suunnitelmien muk

aisesti tai ollenkaan.

■

Tuott

eemme, palvelumme ja

liike

toimintamallimme eivä

t ole

riippuvaisia ainoastaan k

ehittämist

ämme

immat

eriaalioikeuksilla suoja

tuista

teknologioista, mut

ta my

ös tiet

tyjen

kolmansien osapuolt

en meille lisensoimista

teknologioista. T

ämän seur

auksena

käyt

tämiimme tai harkitsemiimme

teknologioihin liit

tyvien oikeuksien arviointi

on yhä haastavampaa, ja odo

tamme

koh

taavamme ja

tkossakin v

äitt

eitä siitä,

e

ttä olisimme rikk

oneet k

olmansien

osapuolten imma

teriaalioik

euksia.

Näiden teknologioiden k

äytt

ö voi myös

johtaa lisensoin

tikust

annustemme

kasvuun, r

ajoittaa kyky

ämme käyt

tää

tie

ttyjä teknologioit

a tuot

teissamme

ja/tai aiheutt

aa kalliita ja aik

aa vieviä

oikeudenk

äynt

ejä.

Riskit

ja

epävarmuustekijät

koskien

geopoliittista,

lainsäädännöllistä

ja

eettistä

liike

toimintaympärist

öämme

■

Maailmanlaajuiseen liike

toimintaamme

kohdist

et

aan suoraa ja epäsuor

aa

säänt

elyä ja olemme alttiina poliit

tisille,

lainsäädännöllisille ja muille alueellisille

riskeille, k

uten esimerkiksi muutoksille

talous- ja kauppapolitiik

assa tai

niihin liittyvissä mene

tt

elytavoissa,

maantie

teellisille k

onflikt

eille tai häiriöille

mukaan lukien tämän he

tkinen tilanne

V

enäjällä ja Ukrainassa tai niihin liit

tyviin

talouspak

ot

teisiin tai maahan

tuontia/

maastavien

tiä kosk

eviin säädöksiin,

säädöksille koskien k

ansallista turvallisuut

ta,

tie

tot

urvaa, kestä

vää kehityst

ä, kilpailua ja

toimenpiteille osana k

orruption tai muun

vilpillisen toiminnan vastaist

a taistelua.

■

Epävarmuutta lisää

vät muutokse

t nykyisiä

tai uusia teknologioit

a tai tuo

tt

eita

kosk

evissa erilaisissa säädöksissä tai niiden

soveltamisessa, sek

ä mahdolliset uude

t

säännöstö

t (esimerkiksi koskien tie

to

turvaa,

digitaalista talout

ta tai k

estäv

ää rahoitust

a),

joiden vaikut

us on vielä epäselvä.

■

Voimme k

ohdata haast

eita toimin

taamme,

tuo

tt

eitamme ja palveluitamme k

oskevien

laatu-, t

erveys- ja turvallisuusstandar

dien

ja muiden suositusten sek

ä säänt

elyn

ase

ttamien vaa

timuksien täyt

tämisessä

maailmanlaajuisesti. Todellise

t tai väite

tyt

tie

tot

urvaongelmat, kuin m

yös viat, virhee

t

tai heikk

oudet meidän tai k

olmansien

osapuolten t

eknologioissa voivat v

aikeut

taa

toimint

aamme markkinoilla.

■

Liike

toimintamallimme t

ukeutuu palvelujen

ja ohjelmistojen jak

elussa sekä tiedon-

tallennuksessa kä

yte

ttä

viin ra

tkaisuihin,

joihin liittyy väist

ämät

tä soveltuvaan

säänt

elyyn, tiet

oturvaloukk

auksiin ja

muuhun mahdolliseen luvat

tomaan

verkk

otiedon k

äyttöön liit

tyviä riskejä t

ai

muita mahdollisia turvallisuusrisk

ejä, jotk

a

voiva

t vaikut

taa haitallisesti liik

et

oimin-

taamme tai uha

ta yksityistä tie

tosuojaa.

■

Hallintoomme, sisäiseen valvon

taan

ja säädösten nouda

ttamiseen liit

tyvät

prosessimme ja k

ontr

ollimekanismit eiv

ät

vältt

ämät

tä pysty estämään virheitä t

ai

väärinkä

ytöksiä sekä sään

telyyn perustuvia

seur

aamuksia yhtiö

tasolla, opera

tiivisissa

tytäryhtiöissämme ja yh

teisyrityksissämme.

■

Liike

toimintaamme liit

tyvien

oikeudenk

äyntien, v

älimiesmenet

telyiden,

sopimusriitojen tai tuo

tevastuut

a kosk

evien

väitt

eiden lopputulokse

t voiva

t olla

epäsuo

tuisia. Voimme jout

ua tutkinnan

tai muiden mene

tt

elyjen koh

teeksi,

joiden laajuutta ja lopput

ulosta on vaik

ea

ennustaa millään varmuudella, ja meille

voidaan määr

ätä merkit

täviä sakk

oja,

r

angaistusmaksuja tai muita seur

aamuksia

tällaisten t

utkimusten perust

eella.

Oper

atiivisen

toiminnan

riskit

■

Sekä me et

tä meidän toimit

tajamme

voimme kohda

ta ongelmia tai häiriöit

ä

tuo

tannossa, palvelujen tuo

tt

amisessa,

toimituksissa, logistiik

assa tai

toimitusk

etjussa. T

ällaisia ov

at esimerkiksi

haastee

t kysyn

tää vastaa

van volyymin

takaamisessa (esimerkiksi t

ämänhetkinen

globaali komponen

ttipula on vaik

utt

anut

toimitusk

etjuumme ja epä

varmuus näillä

markkinoilla jatk

uu edelleen), tuo

tannon

sopeuttamisessa, v

aaditun tehokk

uuden

ja joustavuuden saavut

tamisessa sek

ä

virhee

t tuot

teissa/

ohjelmistoissa/

palveluissa. On mahdollista, e

ttä

vaatimuksist

amme huolimat

ta jotk

ut

toimitt

ajistamme eivä

t täytä k

orkeit

a

tuo

telaa

tu-, terveys-, turvallisuus- t

ai

muita vaa

timuksia tai rikko

vat lak

eja, kut

en

ympäristö- tai ty

ötä sää

televiä lak

eja.

■

Geopoliittiset häiriö

t tai konfliktit,

luonnonka

tastro

fit, levo

ttomuude

t

ja terveysuha

t voivat v

aikut

taa

olennaisesti palvelujemme tuo

ttamiseen,

tuo

tant

olaitoksiimme tai toimit

tajiemme

tuo

tant

olaitoksiin, jotk

a ova

t

maantie

teellisesti k

eskittyneit

ä.

■

Emme voi välttyä tie

to

tekniikk

ajär-

jestelmien ja niihin liit

tyvien prosessien

teho

tt

omuudelta, tiet

ot

urvaloukkauksilta,

toimint

ahäiriöiltä tai k

äyttök

atk

oksilta.

Kosk

a tuo

ttamamme palvelut ja

oper

atiivinen toimin

tamme, itsenäiset

yksikö

t Nokian sisällä sekä ulkoist

et

ut

toiminnat muk

aan lukien, ova

t riippuvaisia

monimutkaisista IT

-järjestelmistä,

verk

oista ja niihin liittyvistä palv

eluista,

riippuvuutemme k

olmansien osapuolien

kyvystä IT

-järjestelmien, verkkojen ja

palvelujen tuo

ttajana ja niihin liit

tyvien

var

otoimien luo

tet

tavuudesta on suuri.

T

ästä johtuen k

olmansien osapuolien IT

järjestelmien, verkk

ojen tai palvelujen

käyt

tök

atk

okset voiv

at vaik

uttaa haitallisesti

myös meidän liik

e

toimintaamme.

Osakk

eenomistajien ja sijoitusta

harkitsevien tulee t

utustua

huolellisesti seur

aaviin riskit

ekijöihin

tässä toimintak

er

tomuksessa

esitettyjen muiden tiet

ojen lisäksi.

Alla luetellut riskit ja riskit

ekijät

voivat jok

o yhdessä tai erikseen

vaik

uttaa haitallisesti liik

etoimin-

taamme, kilpailukyk

y

ymme,

markkinaosuuteemme,

liik

etoimintamme t

ulokseen,

kannatta

vuuteen, lik

viditeettiin tai

Nokia-br

ändiin tai maineeseemme

ja osakk

eemme hintaan. Alla

kuv

attuja riskit

ekijöitä ei tule pitää

tyhjentävänä k

uvauksena risk

eistä.

Kuvatt

ujen riskien lisäksi voi olla

muitakin risk

ejä, jotk

a eivät ole

tiedossamme tai jotka v

oivat

osoittautua olennaisiksi, vaikk

a niitä

ei tällä hetk

ellä pidetä sellaisina.

Lisätie

toja oik

eudenkäynneist

ä, joissa Nokia

on osapuolena, löytyy k

onsernitilinpäätöksen

liite

tiedosta 28, V

astuusitoumukset ja

oikeudellise

t toimet. T

ämä toimin

takertomus

sisältää my

ös tulevaisuut

ta kosk

evia

lausuntoja, joihin liit

tyy riskejä ja

epävarmuust

ekijöitä. Ellei toisin mainita

tai ellei asiayh

teys vaadi muut

a, näissä

riskitekijöissä ilmaukse

t “Nokia”,

“Nokia-konserni”, “k

onserni”, “me”, “meitä” ja

“meidän” tark

oittav

at Nokian k

onsolidoituja

toimint

asegment

tejä. Tie

tyt riskit tai

tapaht

umat voiva

t olla merkityksellisempiä

Nokialle tai vain tie

tylle liike

toimintaryhmälle,

liike

toiminnalle tai konsernin osalle.

Kustannukse

t ja suorituskyk

y ovat

asiakkaillemme edelleen ensisijaisen tärk

eitä.

Viestintäpalv

elujen tarjoajien hankintamalli

suosii kah

ta markkinajoht

ajaa ja kykymme

kilpailla luo

te

ttav

ana kumppanina kriit

tisten

verkk

ojen tarjoajana on riippuvainen useista

ulkoisist

a ja sisäisistä tekijöistä, jo

tka ova

t

osittain v

aikutusmahdollisuuksiemme

ulkopuolella. T

ällaisia ova

t muun muassa:

Riskitekijät

koskien

strat

egiaa

ja

sen

tot

euttamista

■

K

ykymme saavut

taa ja varmistaa

teknologiajoh

tajuus segment

eissä, joissa

päätämme kilpailla.

■

Kehityssuunta k

ohti a

voimia rajapin

toja,

virtualisointia, pilvina

tiiveja ohjelmistoja ja

siirtyminen vähitellen pois monoliit

tisista

järjestelmistä sek

ä näiden mahdollinen

vaikut

us tuo

te- ja palveluportf

olioomme,

kilpailuken

ttään, liik

etoimin

tamalleihin

ja liike

toiminnan tuot

topr

ofiiliin.

■

Investointiemme k

yky tuo

ttaa t

eknologioita,

tuo

tt

eita tai palveluita, jo

tka saa

vutta

vat tai

säilyttä

vät laajan h

yväksynnän markkinoilla,

vastaav

at asiakk

aidemme kasva

viin

tarpeisiin tai joh

tava

t innova

tiivisiin

läpimurtoihin, immat

eriaalioikeuksiin,

lisääntyneeseen digitalisaa

tioon tai

muihin e

tuihin, joita voimme hy

ödyntää

liike

toiminnassamme.

■

Menestyksemme toimintamme ja

tehokk

uutemme par

antamiseen t

ähtää

vissä

toimint

amalli- tai or

ganisaatiomuutoksissa,

kykymme t

ot

euttaa suunnit

eltuja

yritysjärjestelyjä tai in

tegr

oida niiden

jälkeisiä t

oimintoja, menestyksemme

teknologiahankinnoissa, lisensoin

ti- tai

kumppanuussopimuksissa sek

ä niiden

muodostamisessa tai hallinnoinnissa

tai kyseisist

ä transaktioist

a odot

et

tujen

hyö

tyjen, synergiae

tujen, k

ulusäästöjen ja/

tai tehokk

uustavoit

teiden saa

vuttamisessa.

■

K

ykymme saavut

taa aset

tamamme

kest

ävän k

ehityksen tavoit

tee

t, mukaan

lukien kasvihuonek

aasupäästöjä k

oskeva

t

sitoumuksemme, sekä v

astat

a ulkoisiin

odo

tuksiin ja raportoin

tivaa

timuksiin

kest

ävään k

ehitykseen liittyen.

Riskit

ja

epävarmuustekijät

johtuen

yleisestä

taloustilanteesta,

rahoitusmark-

kinaolosuhteist

a

sekä

kehityksestä

toimimillamme

toimialoilla

ja

markkinoilla

■

Yleinen globaali taloustilanne, kuten

kiihtyvä inflaa

tio ja siihen liittyv

ä palkkojen

ja tuo

tannon kust

annusten nousu,

r

ahoitusmarkkinaolosuht

eet sek

ä muu

kehitys niissä maissa t

ai toimialoilla, joissa

me, asiakkaamme ja k

umppanimme/

alihankkijamme toimimme.

■

Riippuen COVID-19-pandemian k

estosta

ja kyseistä virust

a vastaan kä

yte

ttä

vien

toimenpiteiden luon

teest

a ja vaikutuksist

a,

pandemialla tai sen aiheutt

amilla

pitkittyneillä vaik

utuksilla voi edelleen olla

negatiivisia vaik

utuksia toimin

taamme

ja taloudelliseen tulokseemme.

■

Toimialamme markkinoiden syklisyys

ja niihin vaikut

tav

at useat t

ekijät,

kut

en kilpailijoiden käyt

täytyminen,

asiakkaiden mahdollinen sulautuminen,

palvelunt

arjoajien, kulutt

ajien ja yritysten

ostokä

yttä

ytyminen ja hankintojen määr

ä

sekä järjest

elmien käyt

tööno

tto e

tt

ä niiden,

ajoitukse

t.

■

Ankara kilpailu v

erkkolait

etoimit

tajien

kesk

en sekä kilpailu asiakk

aidemme

peliken

tällä ajaen hint

aeroosio

ta

toimialallamme.

■

Riippuvuutemme rajallisest

a määrästä

asiakkaita sek

ä laajoista monivuo

tisista

sopimuksista, minkä seur

auksena

yksittäisen asiakk

aan tai sopimuksen

mene

ttämisellä, oper

aat

toreiden

keskit

tymisellä tai yksitt

äisiin sopimuksiin

liittyvillä epäedullisilla sopimusehdoilla

ja muilla ongelmilla voi olla olennaisen

haitallinen vaik

utus

■

Hintakilpailukykymme t

ai muu kehitys

koskien hinnoit

telua tai sopimuseh

toja,

kut

en kykymme siirtää osa syn

tyneestä

inflaatioper

äisestä palkk

ojen ja

tuo

tannon kust

annuspaineesta

asiakassopimuksiimme, mahdollinen

asiakasr

ahoituksen epäsuo

tuisa

kehitys t

ai pidennetyt maksuehdo

t.

Mikäli pankit tai v

astaava

t instituutio

t

olisivat halut

tomia an

tamaan takauksia,

vakuuksia, asiak

asr

ahoitusta tai ostamaan

saata

viamme, se voisi heiken

tää

mahdollisuuksiamme saada uusia

asiakkaita sek

ä hallinnoida luo

ttorisk

ejä

ja maksuvalmiutt

amme.

Kilpailukykyymme

liittyvät

riskitekijät

■

Mahdollinen liike

toimintamallien

muuttuminen, t

eknologise

t muutokset sek

ä

näiden mukana tule

vat uude

t kilpailijat.

■

K

ykymme panostaa t

ehokkaasti ja

kanna

tta

vasti uusiin kork

ealaat

uisiin ja

kilpailukykyisiin t

uot

teisiin, palveluihin,

päivityksiin ja teknologioihin, tai t

uomaan

niitä markkinoille oik

ea-aikaisesti.

Riskit

ekijät

Hallituksen toimintak

ertomus

42

43

Osakek

ohtainen

tulos

(laimentamaton)

Emoyhtiön osakk

eenomistajille kuuluva voit

to/tappio

Ulkona ole

vien osakkeiden lukumäär

än painote

ttu keskiarvo vuoden aik

ana

Osakek

ohtainen

tulos

(laimennettu)

Emoyhtiön osakk

eenomistajille kuuluva oik

aistu voitto/t

appio

Oikaistu ulk

ona olevien osakkeiden lukumäär

än paino

te

ttu k

eskiarvo vuoden aikana

Hinta/voitto

-suhde

(P

/E

luku)

Osakkeen pää

töskur

ssi 31.12.

Osakek

oht

ainen tulos (laimentama

ton) ja

tkuvista toiminnoist

a

Osinko

tuloksesta,

%

Ehdo

te

ttu osak

ekoh

tainen osink

o

Osakek

oht

ainen tulos (laimentama

ton) ja

tkuvista toiminnoist

a

Osinko

tuotto,

%

Ehdo

te

ttu osak

ekoh

tainen osink

o

Osakkeen pää

töskur

ssi 31.12.

Osakek

ohtainen

oma

pääoma

Emoyhtiön osakk

eenomistajille kuuluva oma pääoma

Osakkeiden luk

umäärä 31.12. – omien osakk

eiden lukumäärä 31.12.

Osakek

annan

markkina-arvo

(Osakkeiden luk

umäärä 31.12. – omien osakk

eiden lukumäärä 31.12.) x osakk

een päät

öskurssi 31.12.

Osakkeiden

vaihdon

k

ehitys,

%

Vuoden aik

ana vaihde

ttujen osakk

eiden lukumäär

ä

Osakkeiden k

eskimäär

äinen lukumäär

ä vuoden aikana

T

unnusluk

ujen

lask

entak

aa

v

at

Pääomasijoitussit

oumus

T

ammikuussa 2022 Nokia sopi

400 miljoonan Yhdysvaltain dollarin

pääomasijoitussitoumuksesta NGP C

apitalin

F

und V:een. Rahast

on panostukset yrityksiin,

jo

tka kehit

täv

ät uusia teollisen t

oiminnan ja

liike

toiminnan muutoksessa hyödynne

tt

äviä

5G-käyt

tö

tapauksia, sopiva

t läheisesti Nokian

näkem

ykseen teknologiajoht

ajuudesta

ja Nokian pyrkimykseen hy

ödyntää

arvonmuodostuksen siirtymistä

pilvipalveluihin mahdollisimman tehokk

aasti.

Alan tavanomaisen k

äytännön muk

aisesti

pääomasijoitukse

t suorite

taan ven

ture fund

-r

ahastoon sen 10 vuoden elinkaar

en aikana.

Osakkeiden takaisinost

o-

ohjelma

Nokia tiedo

tti 3.2.2022, e

ttä sen hallitus on

käynnist

ämässä yhtiök

okoukselta saadun

nykyisen v

altuutuksen nojalla osakkeidensa

takaisinost

o-ohjelman. Ohjelman tavoit

teena

on palauttaa yh

tiön osakkeenomist

ajille

vaiheitt

ain enintään 600 miljoonaa eur

oa

kahden vuoden k

uluessa, mikäli

yhtiök

okouksen v

altuutusta ja

tke

taan.

Nokia

käynnisti

omien

osakkeiden

takaisinost

o-ohjelman ensimmäisen

vaiheen 11.2.2022 tak

aisinostojen

alkaessa 14.2.2022. Lisä

tiet

oja osakkeiden

takaisinost

o-ohjelmasta ja siitä k

uinka

Nokia suunnitt

elee jakav

ansa varoja

osakkeenomist

ajilleen on liite

tiedossa 19,

Oma pääoma.

Merkittä

v

ät

tapahtumat tilik

auden

päättymisen jälk

een

■

Liike

toimintaamme k

uuluu merenalaist

en

tie

toliikennek

aapeliverkkojen asen

taminen

ja ylläpito. T

ämän toiminnan yht

eydessä

saatamme v

ahingoittaa aik

aisemmin

asenne

ttua mer

enalaista infr

astruktuuria,

mistä meitä voidaan viime k

ädessä

pitää vastuussa.

■

Lisäksi yhteisyrityksiemme k

autta olemme

alttiina risk

eille, joita väistämä

tt

ä esiintyy

yht

eisessä hallinnassa olevissa yrityksissä.

V

erot

usympäristöön,

toimintamme

r

ahoitukseen

ja

Nokian

osakk

eiden

omistamiseen

liittyvät

riskit

ja

riskitekijät

■

Toimimme useissa maissa eri

ver

otussäädöst

en alla, minkä vuoksi

saatamme k

ohdata monimutkaisia ver

o-

ongelmia ja kiistoja. Kehit

tyvä ja muut

tuva

ver

olainsäädäntö voi vaik

utt

aa oleellisesti

yrityksemme ver

otaakk

aan, joskus jopa

jälkijät

töisesti.

■

Toteut

unut tuloksemme tai tuloksen

tek

oon liittyvä

t odo

tukset v

oivat muiden

tekijöiden ohella heik

entää k

ykyämme

hyödyn

tää taseeseen kirja

ttuja ja t

aseen

ulkopuolisia v

erosaamisia.

■

Emme välttämä

ttä saa pääomaa edullisilla

ehdoilla tai lainkaan.

■

Emme välttämä

ttä onnistu palaut

tamaan

luo

ttoluokitust

amme investment

gr

ade -tasolle tai säilytt

ämään

luo

ttoluokituksiamme.

■

Toimimme maailmanlaajuisesti, minkä

vuoksi valuutt

akurssien vaih

telu voi

vaikut

taa merkit

tävästi liik

evaih

toomme,

kustannuksiimme ja liik

etoimin

tamme

tulokseen, sekä osink

ojemme ar

voon ja

ADS-osake

talletust

odistusten markkina-

arvoon Yhdysvaltain dollar

eissa.

■

Meihin kohdistuu eläk

eohjelmiin,

työn

tekijär

ahastoihin ja työn

tekijöiden

tervey

denhuoltoon kytk

öksissä olevia

riskejä, emmek

ä vältt

ämät

tä pysty

vältt

ämään tai hallitsemaan niihin liittyviä

kuluja tai lisään

tyviä r

ahoitustarpeita.

■

Liikearvon kerryte

ttävissä olev

a rahamäär

ä

voi alitt

aa liikearvon kirjanpitoarvon, mik

ä

voi joht

aa tuntuviin arvonalennuskirjauksiin.

■

Kultakin tilikaudelta osakk

eenomistajille

makse

ttav

an osingon ja/tai

pääomanpalautuksen tai osakk

eiden

takaisinost

o-ohjelmien määrä on epä

varma

ja riippuu muun muassa yhtiömme

kassavirr

an vahvuudesta, tuloksesta ja

taloudellisesta asemasta.

■

Osakkeidemme ja ADR-

osake

talletust

odistusten arvo

arvopaperimarkkinoilla voi heilahdella

myös meist

ä riippumatt

omista syistä.

■

Ulkomaalaise

t osakkeenomistaja

t joutuva

t

todennäk

öisesti antamaan yksityisk

ohtaisia

tie

toja edullisempaa osinko

tulojen

lähdever

okoh

telua vart

en.

Riskitekijät

jatk

oa

T

unnusluk

ujen laskentak

aavat

Hallituksen toimintak

ertomus

44

45

V

aihtoehtoist

en tunnusluk

ujen lask

entakaav

at

Omavaraisuusaste,

%

Määritelmä

Omavar

aisuusaste saadaan lask

ent

akaavalla: Emo

yhtiön osakk

eenomistajille kuuluva oma pääoma + määr

äysvallat

tomille omistajille k

uuluva

osuus / V

ara

t yht

eensä.

T

arkoit

us

Omavar

aisuusaste k

ertoo osakk

eenomistajien sijoittamilla v

aroilla r

ahoite

tt

ujen varojen suh

teellisen osuuden Nokian k

okonaisv

aroista.

Omavar

aisuusaste-t

unnusluvun laskelma:

EURm

2021

2020

2019

Emoyhtiön osakk

enomistajille kuuluva oma pääoma yh

teensä

17 360

12 465

15 325

Määr

äysvallat

tomille omistajille k

uuluva osuus

102

80

76

Oma

pääoma

yhteensä

17

462

12 545

15

401

V

astaavaa

yhteensä

40

049

36

191

39 128

Omavar

aisuusaste,

%

43,60

%

34,66

%

39,36

%

Kassa ja lyh

y

taikaiset sijoitukset

Määritelmä

Kassa ja lyhyt

aikaise

t sijoitukse

t koostuv

at seur

aavista k

onsernitaseen riveistä: r

ahavar

at ja lyh

ytaikaise

t sijoitukse

t.

T

arkoit

us

Kassa ja lyhyt

aikaise

t sijoitukse

t -tunnuslukua k

äyte

tään kertomaan niiden var

ojen määrää, joit

a Nokia voi käyt

tää nyk

yisten liik

etoimin

tojensa

tarpeisiin ja tuleviin liik

e

toimintoihin in

vestoimiseen sekä t

uot

on maksamiseen arvopaperien haltijoille.

Kassa ja lyhyt

aikaise

t sijoitukse

t -tunnusluvun laskelma:

EURm

2021

2020

2019

Raha

vara

t

6 691

6 940

5 910

L

yhytaikaise

t sijoitukse

t

2 577

1 121

97

K

assa

ja

lyhytaikaiset

sijoitukset

9

268

8 061

6

007

Nettokassa ja lyh

y

taikaiset sijoitukset

Määritelmä

Ne

ttok

assaan ja lyhytaikaisiin sijoit

uksiin sisältyvät k

assa ja lyhytaik

aiset sijoitukse

t vähennet

tynä pitkäaikaisilla ja lyh

ytaikaisilla k

orollisilla v

eloilla.

T

arkoit

us

Ne

ttok

assa ja lyhytaikaise

t sijoitukset -tunnusluk

ua käyt

e

tään kertomaan Nokian lik

viditee

ttiasemast

a sen jälkeen, k

un rahav

aroista on makse

ttu

kor

ollise

t velat.

Ne

ttok

assa ja lyhytaikaise

t sijoitukset -tunnusluvun lask

elma:

EURm

2021

2020

2019

Kassa ja lyhyt

aikaise

t sijoitukse

t

Raha

vara

t

6 691

6 940

5 910

L

yhytaikaise

t sijoitukse

t

2 577

1 121

97

Kor

olliset v

elat

Pitkäaik

aiset k

orollise

t velat

-4 537

-5 015

-3 985

L

yhytaikaise

t kor

ollise

t velat

-116

-561

-292

Nettok

assa

ja

lyhytaikaiset

sijoitukset

4 615

2

485

1

730

V

aihtoeht

oisten tunnuslukujen lask

entakaavat

Tie

tyt tässä raportissa esit

etyt t

aloudelliset tunnusluvut eiv

ät ole IFRS-standar

deissa määriteltyjä taloudellist

a suorituskyky

ä, taloudellista

asemaa tai r

ahavirtoja osoitt

avia tunnusluk

uja. IFRS-standardit eivä

t määritt

ele näitä tunnusluk

uja, mistä syystä ne eivä

t vältt

ämät

tä ole suoraan

vertailuk

elpoisia muiden, vaikkakin saman toimialan, yh

tiöiden kä

yttämien taloudellist

en tunnuslukujen k

anssa. Nämä tunnusluvut esit

etään,

kosk

a johto k

äyt

tää niitä Nokian taloudellisen suoritusk

yvyn mittaamiseen ja usk

oo, et

tä nämä tunnusluvut an

tava

t täy

dentä

vää tiet

oa Nokian

liike

toiminnan tuloksen kehityksestä. Näit

ä tunnuslukuja ei pidä tark

astella erillään v

astaavista IFRS-tunnusluvuist

a tai niiden sijasta.

Sijo

itetu

n pää

oma

n tuot

to, %

Määritelmä

Sijoite

tun pääoman tuo

tto saadaan lasken

takaa

valla: V

oitto ennen ver

oja + k

orkok

ulut kor

ollisista veloista / Emoyh

tiön osakkeenomist

ajille

kuuluva oma pääoma k

eskimäärin + määräysvalla

ttomille omist

ajille kuuluva osuus k

eskimäärin + kor

ollise

t velat k

eskimäärin.

T

arkoit

us

Sijoite

tun pääoman tuo

tto kert

oo kuinka t

ehokkaasti Nokia k

äytt

ää pääomiaan tuot

taakseen voit

toa.

Sijoite

tun pääoman tuo

tto -tunnusluvun lask

elma:

EURm

2021

2020

2019

V

oitto ennen ver

oja

1 926

743

156

Kor

ollisten velk

ojen kork

okulut

113

127

99

Yht

eensä

2

039

870

255

Emoyhtiön osakk

eenomistajille kuuluva oma pääoma k

eskimäärin

(1)

14 913

13 895

15 307

Määr

äysvallat

tomille omistajille k

uuluva osuus k

eskimäärin

(1)

91

78

79

Kor

olliset v

elat k

eskimäärin

(1)

5 115

4 927

4 049

Sijoite

ttu

pääoma

yhteensä

20

119

18

900

19 435

Sijoite

tun

pääoman

tuott

o,

%

10,13

%

4,60

%

1,31

%

(1) Lasket

tu vuoden alku- ja loppusaldojen k

eskiarvona, kuten k

onsernitaseessa esitet

ään.

Oma

n pä

äom

an tu

ot

to, %

Määritelmä

Oman pääoman tuo

tto saadaan lask

ent

akaavalla: Emo

yhtiön osakk

eenomistajille kuuluva v

oitto / Emoyh

tiön osakkeenomist

ajille kuuluva oma

pääoma keskimäärin.

T

arkoit

us

Oman pääoman tuo

tto k

ertoo kuink

a tehokk

aasti Nokia käyt

tää osakk

eenomistajien sijoittamia pääomia t

uot

taakseen voitt

oa.

Oman pääoman tuo

tto -t

unnusluvun laskelma:

EURm

2021

2020

2019

Emoyhtiön osakk

enomistajille kuuluva voit

to/tappio

1 623

-2 523

7

Emoyhtiön osakk

eenomistajille kuuluva oma pääoma k

eskimäärin

(1)

14 913

13 895

15 307

Oman

pääoman

tuotto,

%

10,88

%

-18,16

%

0,05

%

(1) Lasket

tu vuoden alku- ja loppusaldojen k

eskiarvona, kuten k

onsernitaseessa esitet

ään.

V

aiht

oeht

oist

en

tunnusluk

ujen

lask

entak

aa

v

at

Hallituksen toimintak

ertomus

46

47

V

aihtoehtoist

en tunnusluk

ujen lask

entakaav

at

jatk

oa

V

ert

ailuke

lpoinen liike

voitto

Määritelmä

V

ertailukelpoinen liik

evoitt

o ei sisällä aineet

tomien hy

ödykkeiden poistoja ja muita yritysk

aupoista joh

tuvia hankintahinnan k

ohdent

amiseen

liittyviä eriä, liik

earvon arvonalentumistappioit

a, uudelleenjärjestelyihin liit

tyviä kuluja eikä tie

ttyjä muita vertailuk

elpoisuuteen vaik

utta

via eriä.

T

arkoit

us

Uskomme, e

ttä vertailuk

elpoinen liikevoit

tomme an

taa sekä yh

tiön johdolle et

tä sijoitt

ajille täyden

tävää tie

toa Nokian liike

toiminnan tuloksen

kehityksest

ä ilman eräitä t

uot

toja ja kuluja, jo

tka eivät v

älttämä

ttä ole merkityksellisiä Nokian liik

et

oiminnan toiminnallisen tuloksen arvioinnin

kannalta. V

ertailukelpoista liik

evoit

toa käyt

et

ään lisäksi johdon palkitsemisen määritt

elyssä.

V

ertailukelpoinen liik

evoitt

o -tunnusluvun laskelma:

EURm

2021

2020

2019

Liike

voitto

2

158

885

485

Hankittujen ainee

ttomien hy

ödykkeiden poisto

t

391

407

924

Uudelleenjärjestelyk

ulut ja muut niihin liittyvä

t kulut

263

651

502

Oikeudellist

en riitojen r

atk

aisut

-80

–

Käyt

töomaisuuden myyn

tivoito

t

-53

–

Omaisuuserien arvonalentumise

t ja alaskirjaukset ja niiden peruutukse

t

45

241

29

Aikaisempiin hankin

toihin liittyvien v

araust

en muutos

26

–

Aikaisempaan toimin

taan liit

tyvän IPR-rahast

on käyv

än arvon muutokset

23

–

Etuuspohjaisen järjest

elyn muuttamisest

a johtuva v

oitto

–

-90

-168

Tr

ansaktiokulut ja niihin liit

tyvät k

ulut sekä in

tegr

aatiokulut

–

-11

48

Tuo

tevalik

oimastra

tegiaan liit

tyvät k

ulut

–

163

Toimintamallin yhdist

äminen

–

12

Muut

2

-2

8

V

ertailukelpoinen

liikevoitt

o

2

775

2 081

2

003

Nettov

elkaantumisaste,

%

Määritelmä

Ne

ttovelk

aantumisast

e saadaan lasken

tak

aavalla: Kor

ollise

t velat - r

ahavar

at ja lyh

ytaikaise

t sijoitukse

t / (Emoyhtiön osakk

eenomistajille k

uuluva

oma pääoma + määr

äysvallat

tomille omistajille k

uuluva osuus).

T

arkoit

us

Ne

ttovelk

aantumisast

e kuv

astaa osakkeenomist

ajien sijoittamilla var

oilla ja kor

ollisella vier

aalla pääomalla rahoit

et

tujen var

ojen suhdet

ta ja

kertoo Nokian liik

etoiminnan velk

aantuneisuudest

a.

Ne

ttovelk

aantumisast

e-tunnusluvun lask

elma:

EURm

2021

2020

2019

Kor

olliset v

elat

Pitkäaik

aiset k

orollise

t velat

4 537

5 015

3 985

L

yhytaikaise

t kor

ollise

t velat

116

561

292

Kassa ja lyhyt

aikaise

t sijoitukse

t

Raha

vara

t

-6 691

-6 940

-5 910

L

yhytaikaise

t sijoitukse

t

-2 577

-1 121

-97

Nettov

elka

-4

615

-2

485

-1

730

Emoyhtiön osakk

enomistajille kuuluva oma pääoma

17 360

12 465

15 325

Määr

äysvallat

tomille omistajille k

uuluva osuus

102

80

76

Oma

pääoma

yhteensä

17

462

12 545

15

401

Nettov

elkaantumisast

e,

%

-26,43

%

-19,81

%

-11,23

%

V

apaa kassavirt

a

Määritelmä

V

apaa kassavirta saadaan lask

entakaa

valla: Liike

toiminnan ne

ttor

ahavirta - investoinnit aineellisiin ja ainee

ttomiin h

yödykk

eisiin

(käyt

töomaisuusinvest

oinnit) + aineellisten ja ainee

ttomien h

yödykk

eiden myynti - pitk

äaikaisten sijoit

usten lisäys + pitk

äaikaist

en

sijoitusten m

yynti.

T

arkoit

us

V

apaa kassavirta on se r

ahavirta, jonka Nokia tuo

tt

aa aineellisiin ja aineet

tomiin hyödykk

eisiin sekä pitk

äaikaisiin sijoituksiin t

ehtyjen

ne

ttoinvest

ointien jälk

een ja kuvaa Nokian arvopaperien haltijoille jae

tta

vissa olevaa r

ahamäärää. L

uku mitt

aa liike

toiminnan r

ahavar

ojen

tuo

ttok

ykyä, kä

yttöpääoman t

ehokkuut

ta ja pääomien hallinnan kurinalaisuut

ta.

V

apaa kassavirta -t

unnusluvun laskelma:

EURm

2021

2020

2019

Liike

toiminnan net

toraha

virta

2 625

1 759

390

Ne

ttok

äyttöomaisuusin

vestoinnit

Aineellisten ja ainee

tt

omien käyt

töomaisuushyödykk

eiden hankint

a

-560

-479

-690

Aineellisten ja ainee

tt

omien käyt

töomaisuushyödykk

eiden myyn

ti

103

13

39

Pitkäaik

aisten sijoitust

en lisäys

-77

-59

-180

Pitkäaik

aisten sijoitust

en myynti

277

122

144

V

apaa

kassavirt

a

2

368

1 356

-297

Käyttöomaisuusinvest

oinnit

Määritelmä

Käyt

töomaisuusinvest

oint

eihin sisältyvät inv

estoinnit aineellisiin ja aineet

tomiin hy

ödykkeisiin (ilman yrityst

en yhteenliit

tymien kaut

ta hankitt

uja

omaisuuseriä).

T

arkoit

us

Käyt

ämme käyt

töomaisuusinvest

ointeja t

ulevaisuuden tuo

ttoja k

err

yttä

vään toimint

aan teh

tyjen sijoitusten mit

tarina.

Käyt

töomaisuusinvest

oinnit-tunnusluvun lask

elma:

EURm

2021

2020

2019

Aineellisten ja ainee

tt

omien käyt

töomaisuushyödykk

eiden hankint

a

-560

-479

-690

K

äyttöomaisuusinvestoinnit

-560

-479

-690

Hallituksen toimintak

ertomus

48

49

Tilinpäät

ös

Tilinpäät

ös

50

51

K

onsernitilinpäätös

52

Konsernin tuloslask

elma

52

Konsernin laaja tuloslask

elma

53

Konsernitase 54

Konsernin r

ahavirtalask

elma

55

Laskelma k

onsernin oman pääoman muutoksista

56

K

onsernitilinpäätöksen liite

tiedot

57

1.

Tietoa k

onsernista

57

2.

Merkittäv

ät lask

entaperiaa

tt

eet

57

3.

Uudet ja muut

tuneet st

andardit ja tulkinna

t

69

4.

Arvioiden käytt

ö ja olennaiset kirjanpidollise

t

harkinnanvar

aisuude

t 69

5.

Segmentti-inf

ormaatio

70

6.

Tulouttaminen

74

7.

Kululajikoh

tainen eritt

ely

75

8.

Henkilöstökulut

75

9.

Liike

toiminnan muut tuo

to

t ja kulut

76

10. Rahoit

ustuot

ot ja -k

ulut

76

11. Tulover

ot

77

12. Osakek

oht

ainen tulos

79

13. Liikearvo ja ainee

tt

omat hy

ödykkee

t

80

14. Aineellise

t hyödykk

eet

81

15. Vuokr

asopimukse

t

82

16. Arvonalentumise

t

83

17. V

aihto-omaisuus

84

18. Muut var

at

84

19. Oma pääoma

85

20. Muut laajan tuloksen er

ät

88

21. Kor

ollise

t velat

88

22. Rahoit

usinstrumenttien k

äypä arvo

90

23. Johdannaise

t

92

24. Osakeperust

eise

t maksut

93

25. Eläkkee

t ja muut työsuhteen pää

ttymisen jälk

eise

t etuude

t

95

26. Myynnin jakso

tukset ja muut v

elat

101

27. V

araukse

t

102

28. V

astuusitoumukse

t ja oikeudellise

t toimet

103

29. Konsernin r

ahavirtalask

elman liite

tiedo

t

104

30. Konserniyh

tiöt

105

31. Merkitt

ävät, osit

tain omiste

tut tytäryhtiö

t

110

32. Osuude

t osakkuusyh

tiöissä ja yhteisyrityksissä

110

33. Lähipiiriin liittyv

ät tapah

tumat

111

34. Rahoit

usriskien hallinta

112

35. Tilikauden pää

ttymisen jälk

eiset t

apahtuma

t

119

Emoyhtiön tilinpäätös

120

Emoyhtiön t

uloslaskelma

120

Emoyhtiön t

ase

121

Emoyhtiön r

ahoituslaskelma

123

Emoyhtiön tilinpäätöksen liit

etiedot

124

1.

Lasken

taperiaat

tee

t

124

2.

Henkilöstökulut

127

3.

Tilintark

astajan palkkiot

127

4.

Liike

toiminnan muut tuo

to

t ja kulut

127

5.

Rahoitustuo

tot ja -k

ulut

128

6.

Konserniavustukse

t

128

7.

Tulovero

t

128

8.

Aineelliset hy

ödykkee

t

129

9.

Sijoitukset

130

10. Siirtosaamise

t ja maksetut ennakk

omaksut

130

11. Oma pääoma

130

12. Jakok

elpoise

t vara

t

131

13. Kä

yvän arvon rahasto

131

14. Rahoit

usinstrumenttien k

äypä arvo

132

15. Johdannaise

t

134

16. Pak

ollise

t varaukse

t

135

17. Kor

ollinen vier

as pääoma

135

18. Siirtovela

t ja muut velat

136

19. V

akuude

t ja vastuusitoumukse

t

136

20. Johdolle myönne

tyt lainat

136

21. Rahoit

uslaskelman liit

etiedo

t

136

22. Tytäryhtiö

t

136

23. Emoyh

tiön osakkee

t

136

24. Rahoit

usriskien hallinta

136

25. Tilikauden pää

ttymisen jälk

eiset t

apahtuma

t

136

Tilinpäät

öksen ja toimintak

ertomuksen 2021 allekirjoitus

137

Tilint

arkastusk

ertomus

138

Tilint

arkastajan ESEF-v

armennuslausunto

141

Konsernin tuloslaskelma

126

2021

2020

2019

1.1.-31.12.

Liite

milj. EUR

milj. EU

R

milj. EUR

Liikevaihto

5, 6

22 202

21 852

23 315

Hankinnan ja valmistuksen kulut

7

-13 368

-13 659

-15 051

Bruttokate

8 834

8 193

8 264

Tutkimus-

j

a kehityskulut

7

-4 214

-4 087

-4 532

Myynnin ja hallinnon kulut

7

-2 792

-2 898

-3 219

Liiketoiminnan muut tuotot

(1)

9

443

126

173

Liiketoiminnan muut kulut

(1)

7, 9

-113

-449

-201

Liikevoitto

2 158

885

485

Osuus osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritys

ten tuloksesta

32

9

22

12

Rahoitustuotot

(1)

10

43

165

169

Rahoituskulut

(1)

10

-284

-329

-510

Voitto ennen veroja

1 926

743

156

Tuloverot

11

-272

-3 256

-138

Jatkuvien toimintojen voitto/tappio

1 654

-2 513

18

Lopetettujen toi

mintojen tappio

-9

-3

-7

Tilikauden voitto/tappio

1 645

-2 516

11

Tilikauden voiton/t

appion jakautumi

nen

Emoyhtiön osakkeen

omistajat

1 623

-2 523

7

Määräysvallattomat omistajat

22

7

4

Osakekohtainen tulos emoyhtiön osakkeenomistajille

12

EUR

Laimentamaton

Jatkuvat toimin

not

0,29

-0,45

0,00

Tilikauden voitto/tapp

io

0,29

-0,45

0,00

Laimennettu

Jatkuvat toimin

not

0,29

-0,45

0,00

Tilikauden voitto/tapp

io

0,29

-0,45

0,00

(1) Vuonna 2021 Nokia muutti tiettyjen liiketoiminnan muissa tuotoi

ssa ja kuluissa sekä rahoit

ustuotoissa ja -kuluissa esitettävie

n erien esittämistapaa. Vertailutiedot vuosilta 20

20 ja 2019 on

oikaistu vastaavasti. Katso liitetieto 2

, Merkittävät laskentaperiaatteet.

Liitetiedot ovat

tämän konsernitilinp

äätöksen olennainen osa.

Konsernin laaja tuloslaskelma

127

2021

2020

2019

1.1.-31.12.

Liite

milj. EUR

Tilikauden voitto/tappio

1 645

-2 516

11

Muut laajan tuloksen erät

Erät, joita ei siir

retä tulosva

ikutteisiks

i

Etuuspohjaisten eläkejärjestely

jen uudelleenmäärittäminen

3 040

624

414

Tuloverot eristä, j

oita ei siirretä tulosvaik

utteisiksi

-755

-140

-95

Erät, jotka voidaan siirtää myöh

emmin tulosvaikutteisiksi

Muuntoerot

1 153

-1 232

260

Ulkomaiseen yksikköön tehdyn

nettosijoituksen suojaus

-249

266

-58

Rahavirtojen suojaus ja muut suojausohjelmat

–

15

-2

Käypään arvoon muiden laajan tu

loksen erien kautta kirjatta

vat

rahoitusvarat

7

47

8

Muut lisäykset, netto

–

3

–

Tuloverot eristä, jot

ka voidaan siirtää m

yöhemmin tulosvaik

utteisiksi

2

25

11

Muut laajan tuloksen erät verojen jälkeen

20

3 198

-392

538

Tilikauden laaja tulos

4 843

-2 908

549

Tilikauden laaja

n tuloksen jakau

tuminen:

Emoyhtiön osakk

eenomistajille

4 814

-2 914

545

Määräysvallattomille omi

stajille

29

6

4

Liitetiedot ovat

tämän konsernitilinp

äätöksen olennainen osa.

52

53

Tilinpäät

ös

Konsernitase

128

2021

2020

31.12.

Liite

milj. EUR

VASTAAVAA

Pitkäaikaiset varat

Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet

13, 16

7 051

7 027

Aineelliset hyödykkeet

14, 16

1 924

1 783

Käyttöoikeusomaisuuserät

15, 16

884

805

Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä

16, 32

243

233

Pitkäaikaiset sijoitukset

22

758

745

Laskennalliset verosaamiset

11

1 272

1 822

Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat

22, 34

325

306

Etuuspohjaiset eläkevarat

25

7 740

5 038

Muut pitkäaikaiset varat

18

255

217

Pitkäaikaiset varat

yhteensä

20 452

17 976

Lyhytaikaiset varat

Vaihto

-

omaisuus

17

2 392

2 242

Myyntisaamiset

22, 34

5 382

5 503

Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät

6, 34

1 146

1 080

Muut lyhytaikaiset varat

18

859

850

Tuloverosaamiset

11

214

265

Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat

22, 23, 34

336

214

Lyhytaikaiset sijoitukset

22, 34

2 577

1 121

Rahavarat

22, 34

6 691

6 940

Lyhytaikaiset varat yhteensä

19 597

18 215

Vastaavaa yhteensä

40 049

36 191

VASTATTAVAA

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuu

luva oma pääoma

Osakepääoma

246

Ylikurssirahasto

454

443

Omat osakkeet

-352

Muuntoerot

-396

-1 295

Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot

4 219

1 910

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

15 726

15 656

Kertyneet voittovarat

-2 537

-4 143

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuu

luva oma pääoma yhteensä

17 360

12 465

Määräysvallattomille omistajille kuuluva osuus

102

80

Oma pääoma yhteensä

19

17 462

12 545

Pitkäaikainen vieras pääoma

Pitkäaikaiset korolliset velat

21, 22, 34

4 537

5 015

Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat

21

824

721

Laskennalliset verovelat

11

282

260

Etuuspohjaiset eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

25

3 408

4 046

Asiakassopimuksiin perustuvat velat

6

354

566

Myynnin jaksotukset ja muut pitkäaikaiset velat

22, 26

436

541

Varaukset

27

645

736

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä

10 486

11 885

Lyhytaikainen vieras pääoma

Lyhytaikaiset korolliset velat

21, 22, 34

116

561

Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat

21

185

189

Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat

22, 23, 34

762

738

Tuloverovelat

11

202

188

Ostovelat

22, 34

3 679

3 174

Asiakassopimuksiin perustuvat velat

6

2 293

2 394

Myynnin jaksotukset ja muut lyhytaikaiset velat

22, 26

3 940

3 721

Varaukset

27

924

796

Lyhytaikainen vieras pääoma

yhteensä

12 101

11 761

Vieras pääoma yhteensä

22 587

23 646

Vastattavaa yhteensä

40 049

36 191

Liitetiedot ovat tämän konsernitilinpäätöksen olennainen osa.

Konsernin rahavirtala

skelma

129

2021

2020

2019

1.1.-31.12.

Liite

milj. EUR

Liiketoiminnan rahavi

rta

Tilikauden voitto/tapp

io

1 645

-2 516

11

Oikaisut yhteensä

29

1 713

5 267

2 627

Nettokäyttöpääo

man muutos

(1)

Saamisten vähennys/lisäys

239

-418

159

Vaihto-omais

uuden lis

äys/vähennys

-48

553

285

Korottomien velkojen vähennys

-459

-845

-2 232

Liiketoiminnan rahavirta

3 090

2 041

850

Saadut korot

41

33

57

Maksetut korot

15, 21

-192

-35

-1

Maksetut tuloverot, netto

-314

-280

-516

Liiketoiminnan nettorahavirta

2 625

1 759

390

Investointien rahavirta

Aineellisten ja ai

neettomien käyttöomai

suushyödykkeiden hankinta

-560

-479

-690

Aineellisten ja ai

neettomien käyttöomai

suushyödykkeiden myynti

103

13

39

Hankitut liiketoiminnat vähennettynä hankintahetken rahavaroilla

-33

-104

–

Myydyt liiketoiminnat vähennettynä

luovutetuilla rahavaroi

lla

–

11

19

Lyhytaikaisten sijoitusten lisäys

-1 845

-1 154

-473

Lyhytaikaisten sijoitusten erääntyminen ja myynti

398

123

991

Pitkäaikaiste

n sijoitusten

lisäys

-77

-59

-180

Pitkäaikaiste

n sijoitusten

myynti

277

122

144

Rahavarojen valuuttakurssisuojaus

(2)

-77

79

-123

Muut

19

10

-17

Investointien nettorahavirta

-1 795

-1 438

-290

Rahoituksen ra

havirta

Tytäryhtiöiden oman pääoman ehtois

ten instrum

enttien hankinta

–

-1

Pitkäaikaisten v

elkojen nosto

21

17

1 595

1 039

Pitkäaikaisten velkojen lyhennys

21

-927

-246

-766

Lyhytaikaisten ve

lkoj

en lyhennys/nosto

21

-67

-83

40

Vuokrasopimusvelkojen lyhennys

15, 21

-226

-234

-221

Osingonjako

-9

-148

-570

Rahoituksen nettorahavirta

-1 212

883

-479

Muuntoerot

(2)

133

-174

28

Rahavarojen vähennys/l

isäys

-249

1 030

-351

Rahavarat 1.1.

6 940

5 910

6 261

Rahavarat 31.12.

6 691

6 940

5 910

(1)

Nettokäyttöpääoma sisältää sekä

lyhyt- että pitkäaikaisia eriä.

(2)

Vuonna 2021, Nokia uudelleenluokitteli rahavarojen valu

uttakurssisuojau

ksen rahavirrat m

uuntoeroi

sta investoin

tien rahavirtaan. Vertailutiedot vuosilta 2020

ja 2019 on oikaistu vastaavasti.

Lisätietoja liitetiedossa 2, Merkittä

vät laskentape

riaatteet.

Konsernin rahavirtalaskelman erät eivät ole suoraan johdettavissa konsernitaseesta useista syistä, kuten rahavirtalaskelma ei e

sitetä

suoritusperusteisesti, valuuttakurssien muutoksista sekä konsernirakenteen muutoksist

a. Konsernin rahavirtalaskelman erii

n sisä

ltyvät sekä

jatkuviin että

lopetettuih

in toimin

toihin liittyvät r

ahavirrat

.

Liitetiedot ovat

tämän konsernitilinp

äätöksen olennainen osa.

54

55

Tilinpäät

ös

Laskelma konsernin o

man

pääoman mu

utoksista

130

milj. EUR

Liite

Osake-

pääoma

Ylikurssi-

rahasto

Omat

osakkeet

Muuntoerot

Arvonmuutos-

rahasto ja

muut

rahastot

Sijoitetun

vapaan

oman

pääoman

rahasto

Kertyneet

tappiot

Emoyhtiön

omistajien

osuus

Määräys-

vallattomien

omistajien

osuus

Oma

pääoma

yhteensä

1.1.2019

246

436

-408

-592

1 063

15 606

-1 058

15 293

82

15 375

Tilikauden voitto

7

4

11

Muut laajan tuloksen erät

19, 20

220

319

-1

538

Tilikauden laaja tulos

–

220

319

–

6

545

4

549

Osakeperusteiset maksut

81

Verohyöty osakeperusteisista

maksuista

-7

Osakeperusteisten maksujen

suorittaminen

-83

56

1

-26

Osingonjako

19

-560

-10

-570

Muut muutokset

-1

Tapahtumat omistajien kanssa

–

-9

56

–

1

-561

-513

-10

-523

31.12.2019

246

427

-352

-372

1 382

15 607

-1 613

15 325

76

15 401

Tilikauden tappio

-2 523

7

-2 516

Muut laajan tuloksen erät

19, 20

-922

528

3

-391

-1

-392

Tilikauden laaja tulos

–

-922

528

–

-2 520

-2 914

6

-2 908

Osakeperusteiset maksut

76

Verohyöty osakeperusteisista

maksuista

2

Osakeperusteisten maksujen

suorittaminen

-62

49

-13

Osingonjako

19

–

-5

Määräysvallattomien omistajien

osuuden hankinta

-10

Määräysvallattomien omistajien

sijoitus tytär

yhtiöön

–

2

Muut muutokset

-1

1

–

Tapahtumat omistajien kanssa

–

16

–

-1

–

49

-10

54

-2

52

31.12.2020

246

443

-352

-1 295

1 910

15 656

-4 143

12 465

80

12 545

Tilikauden voitto

1 623

22

1 645

Muut laajan tuloksen erät

19, 20

899

2 309

-17

3 191

7

3 198

Tilikauden laaja tulos

–

899

2 309

–

1 606

4 814

29

4 843

Osakeperusteiset maksut

108

Osakeperusteisten maksujen

suorittaminen

-97

70

-27

Osingonjako

19

–

-7

Tapahtumat omistajien kanssa

–

11

–

70

–

81

-7

74

31.12.2021

246

454

-352

-396

4 219

15 726

-2 537

17 360

102

17 462

Liitetiedot ovat

tämän konsernitilinp

äätöksen olennainen osa.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

131

1. Tietoa konsernista

Nokia Oyj (emoyh

tiö) on julkinen osakeyh

tiö, jonka kotipaikka on

Helsingissä, Suomessa. Nokia Oyj on ka

ikkien t

ytäryhtiöidensä emoyhtiö

(yhdessä Nokia tai konserni).

Nokia

on maailman

laajuinen matkapu

helin-,

kiinteiden ja p

ilvipalveluve

rkkoratkais

ujen toimit

taja yhdistäen l

aitteet,

ohjelmisto

t ja palvelut sekä im

materiaal

ioikeuksien

lisensoinnin,

patentit, teknologiat

ja Nokia-brändin. Nokian pää

konttori sijaitse

e

Espoossa, Suomessa. Nokia Oyj:n osakkeet on listattu Helsingin

pörssissä (Nasdaq Helsinki), New Yorkin pörssissä (NYSE) j

a Pariisin

pörssissä (Euronext Paris).

Hallitus hyväksyi konsernitilinpäät

öksen tilikaudelta

1.1.-31.12.2021

julkistettavaksi 3.3.2022.

2. Merkittävät laskentaperiaatteet

Esitysperiaatteet ja lausuma standardien n

oudattamisesta

Konsernitilinpäätös on laadittu International Accounting Standards

Boardin (IASB)

julkaisemien ja EU:n

käyttöön hyväksymien IFRS-standardien

mukaisesti. Ko

nsernitilinpäätöksen tiedo

t esitetään miljooni

na euroina

(milj. EUR), ell

ei toisin ole

mainittu, ja ne pe

rustuvat liiketap

ahtumien

alkuperäisiin hankintamenoihin, ellei

alla olevissa laskentaperiaatteissa

ole eriksee

n toisin mainitt

u. Konser

nitilinpäätökse

n liitetiedot

noudattavat myös Suom

en tilinp

äätös- ja yhtiölainsäädäntöä.

Vuonna 2021 Nokia uudelleenarvioi

tiettyjen erien esittämistapaa

konsernin tuloslaskelmassa ja rahavirtalaskelmassa. Tämän

seurauksena Nokia uudelleenluokitteli seuraavat erät parantaakseen

esitettyjen tiet

ojen käyttökelposuutta

:

Konsernin tuloslaskelmassa Nok

ia uudelleenluokitteli tiettyjä

eriä

liiketoiminna

n muiden tu

ottojen ja

kulujen välillä. Venture funds

-sijoitusten vo

itot, jotka aie

mmin esite

ttiin liiketo

iminnan muis

sa

tuotoissa, ja Venture funds -sijoitusten tappi

ot, jotka aiemmin

esitettiin li

iketoiminnan muissa ku

luissa, esitetään nettoperusteisesti

liiketoiminnan muissa tuotoissa.

Kurssivoitot ennakoitujen

valuuttamääräisten myyntien ja ostojen suojauksesta, jotka aiemmin

esitettiin l

iiketoiminn

an muissa tuotois

sa, ja kurssitapp

iot ennako

itujen

valuuttamääräisten myyntien ja ostojen suojauksesta, jotka aiemmin

esitettiin li

iketoiminnan muissa ku

luissa, esitetään nettoperusteisesti

liiketoiminnan muissa kuluissa.

Od

otettavissa olevat luottotap

piot

myyntisaamisis

ta, jotka aiemm

in esitettiin l

iiketoimin

nan muissa

tuotoissa, mikäli n

iiden määrä pieneni, ja l

iiketoiminnan m

uissa

kuluissa, mikäli ni

iden määrä kasvoi, esite

tään liiketoim

innan muissa

kuluissa riippumatta siitä kumpaan

suuntaan niiden määrä muuttuu.

Vuosia 2020 ja 2019 koskevat vertailutiedot on oikaistu vastaavasti.

Uudelleenluo

kittelun seurauksen

a sekä liiketoimi

nnan muut tuotot

että liiketoi

minnan muut kulut laskivat yhteensä 24 miljoonalla eurolla

vuonna 2020 ja 64 miljoonalla eurolla vuonna 2019.

Lisäksi konsernin tuloslaskelmass

a Nokia uudelleenluokitteli

tiettyjä eriä rah

oitustuot

tojen ja -kulujen

välillä. Negati

ivinen korko

rahoitussijoitu

ksista, joka aiemmin

esitettiin osana kork

otuottoja

rahoitussijoituksista,

esitetään erillisenä eränä raho

ituskuluissa.

Vuosia 2020 ja 2019 koskevat vertailutiedot on oikaistu vastaavasti.

Uudelleenluokittelu

n seurauksena sekä rahoitustuo

tot että

rahoituskulut kasvoivat 9 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 4 miljoonaa

euroa vuonna 2019.

Konsernin rahavirtalaskelmassa Noki

a uudelleenluokitteli rahav

arojen

valuuttakurssisuojaukse

t, jotka aiemmin esitettiin

muuntoeroissa,

investointien rahavirtaan. Vuosia 2020 ja 2019 koskevat

vertailutiedot

on oikaistu vastaavasti. Vuoden 2020 osalta uudelleenluokittelun

seurauksena investointeihin käytetty nett

orahavirta pieneni 79

miljoonalla euro

lla ja muuntoerot

muuttuivat

-79 miljoonalla eurolla

verrattuna aiemmin raportoituihin lukuihin. Vuoden 2019 osalta

uudelleenluokittelun seurauksena i

nvestointeihin käytetty

nettorahavirta kasvoi 123 miljoonalla

eurolla ja muuntoerot muuttuivat

123 miljoonalla eurolla verrattuna ai

emmin raportoituihin lukuihin.

Vuonna 2020 Nokia uudelleenarvi

oi uudelleenjärjestelyi

hin,

eläkejärjestelyjen supist

amiseen ja muuttamiseen sekä eräisiin

omaisuuserien

arvonalen

tumisiin liit

tyvien tuot

tojen ja kulujen

esittämistapaa. Tämän seurauks

ena Nokia uudelleenluokit

teli

uudelleenjärjestelyk

ulut ja muut niihin li

ittyvät kulut, eläkejärj

estelyjen

supistamisesta ja muuttamisesta

aiheutuvat tuotot ja kul

ut sekä tietyt

arvonalentumist

appiot, jotka oli aiemm

in esitetty osana liiket

oiminnan

muita tuottoja ja

kuluja, toimin

tokohtais

ille riveill

e parantaakseen

konsernituloslaskelm

assa esitettyjen tietojen käy

ttökelpoisuutta.

Vuotta 2019 koskevat vertai

lutiedot on uudelleenlu

okiteltu vastaavasti.

Uudelleenluokittelun seurauksen

a ha

nkinnan ja valmistuksen kulut

kasvoivat 62 miljoo

nalla eurolla, tutkimus- ja kehityskulut kasvoi

vat

121 miljoonalla eurolla, myynnin

ja halli

nnon kulut kasvoivat

118 miljoonalla eurolla, liik

etoiminnan muut tuotot pienenivät

187 miljoonalla eurolla ja liik

etoiminnan muut kulut pienenivät

488 miljoonalla eurolla verra

ttuna Nokian vuoden 2019

konsernitilinpäätöksessä

raportoituihin er

iin

Muut tiedot

Tämä osio koskee Saksassa noudatettavaa paikallista

tilinpäätöslainsäädäntöä. Täysin ko

nsolidoitu saks

alainen tytäryhtiö,

Nokia Solutions and Networks GmbH & Co. KG

, joka on rekisteröity

Münchenin kaupparekisteriin yritysrekisteriasiakirjalla HRA 88537,

on soveltanut Saksan kauppaoikeuden (HGB) 264b §:n ja 291 §:n

mukaista vapautusta.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön tili

npäätöksen sekä

kaikkien nii

den yhtiöiden tilinpäätök

set, j

oissa sillä on määräysvalta.

Nokialla on määräysvalta sijoituskohteessa silloin, kun se altistuu

sijoituskohtee

n muuttuvalle tuot

olle tai on oikeute

ttu sen muuttuvaan

tuottoon ja pystyy va

ikuttamaan tähän tuott

oon käyttämällä

määräysvaltaansa. Jos

Nokialla ei ole ko

hteessa äänienemmistöä

tai vastaavia oikeuksia, se ott

aa määräysvaltaansa arvioidessaan

huomioon kaikki tosiseikat ja ol

osuhteet, mukaan lukien sopimuksel

liset

järjestelyt sekä sen äänivallan ja potentiaalisen äänivallan. Nokia arvioi

määräysvaltaansa uudelleen, jos tosi

seikat ja olosuhteet osoittavat,

että yhdessä tai useammassa määräysvallan perustana olevasta

kolmesta osatekijästä on tapahtunut m

uutoksia.

Tytäryhtiö yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä alkaen,

kun Nokia saa siihen määräysva

llan. Yhdistely lopet

etaan, kun

määräysvalta tytäryhtiöön lakkaa.

Tilikauden aikana hankitun tai

myydyn tytäryhtiön omaisuuserät, ve

lat, tuotot ja kulut sisällytetää

n

konsernitilinpäätökseen siitä

päiväs

tä alkaen, jolloin määräysvalta

tytäryhtiöön siir

tyy Nokialle ja siih

en päivään päättyen

, jolloin Nokian

määräysvalta tytäryhtiöön lakkaa. Tytäryhtiön omistusosuuden muutos

käsitellään omaa pääomaa koskev

ana liiketoimena s

illoin, kun

määräysvaltaa ei menetetä. Jos Nokia menettää määräysvallan

tytäryhtiöön, siihe

n liittyvät omais

uuserät, velat, määräysval

lattomien

omistajien os

uus ja muut oman p

ääoma

n erät kirjataan pois taseesta

ja mahdollinen voitto tai tappio esitetään konsernituloslaskelmassa.

Entiseen tytäryhtiöön m

ahdollisesti jäävä sijoitus arvostetaan

käypään arvoon.

Kaikki Nokian s

isäiset liike

tapahtumat e

liminoidaan

konsernitilinpäätöstä laadittaessa

. Määräysvallattomien omistajien

osuus esitetään omana nettotuloksen eränään ja osana omaa

pääomaa konsernitaseessa.

56

57

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

132

Liiketoimintojen yhdistä

minen

Liiketoimi

ntojen yhdistämiset käsitellään hanki

ntamenetelmällä.

Liiketoimi

ntojen yhdistämisessä luovutettu v

astike määritetään

laskemalla yhteen luovut

ettujen va

rojen, hankinnan kohteen aiempia

omistajia ko

htaan syntyneiden velkojen sek

ä liikkeeseen laskettu

jen

oman pääoman ehtoisten osuuksien kä

yvät arvot. Hankintaan liittyvät

menot kirjataan konsernin tuloslaske

lmaan kuluksi kausilla, joiden

aikana menot toteutuva

t ja niihin liitty

vät palvelut vastaanotetaan

.

Poikkeuksen muodosta

vat oman pääoman ehtois

ten instrumenttie

n

liikkeesee

n laskuun välittömästi liitty

vät menot, jotka kirjataan oma

n

pääoman vähennyksiksi.

Yksilöitävissä ole

vat varat ja velat

arvostetaan hankinta

-ajankohdan

käypään arvoon. Nok

ia valitsee jokaisen liik

etoimintojen

yhdistämisen kohdalla erikseen,

a

rvostaako se hankinnan kohteen

määräysvallattomien omistajien

osuuden käypään arvoon vai

määräysvallattomien omistaji

en suhteelliseen osuuteen hankinnan

kohteen yksilöit

ävissä olevasta nettovarallisuudesta. Se määrä, jolla

luovutetun vastikkeen j

a määräysvallattomien omistajien osuuden

yhteenlaskettu määrä ylittää hankitun yksilöitävissä olevan

nettovarallisuuden hankinta-ajankohdan käyvän arvon,

kirjataan liikearvoksi.

Osuudet osakkuusyhtiö

issä ja yhteisyrit

yksissä

Osakkuusyhtiö on yhtiö, jossa Nokial

la on huomattava vaikutus

valta.

Huomattava vaikutusval

ta tarkoittaa

valtaa osallistua osakkuusyhtiön

rahoitusta koske

vaan ja operatii

viseen päätöksentekoon, mutta ei

kuitenkaan m

ääräysvalta

a tai yhteistä määr

äysvaltaa tälla

isiin päätöksiin

.

Yhteisyritys on y

hteisjärjestely, jo

nka mukaan osapuolill

a, joilla

on järjestelyssä yhteinen määräy

svalta, on oikeuksia järjestel

yn

nettovarallisuuteen. Yhteinen määräysvalta on järjestelyä koskevan

määräysvallan pitämistä yhteisenä sopimukseen perustuen, ja se

vallitsee vain s

illoin, kun mer

kityksell

isiä toimintoja koske

vat päätökse

t

edellyttävät määräysvallan jakavien osapuolten yksimielistä hyväksyntää.

Nokian osuudet osakkuusyhtiöissä

ja yhteisyr

ityksissä käsitellään

pääomaosuusmenetelmällä. Pääo

maosuusmenetelmää sovellettaessa

osakkuusyhtiö

ihin tai yhteisyr

ityksiin

tehdyt s

ijoitukset kirjataan alun

perin hankintamenon määräisinä. Sijo

itusten kirjanpito

arvoa oikaistaan

muutoksilla, joita on tapahtunut No

kian osuudessa osakkuusyht

iön

tai yhteisyrityksen nettovaral

lisuud

esta hankinta-ajankohdan jälkeen.

Nokian osuus osak

kuusyht

iöiden ja yhteisy

ritysten tul

oksesta

si

säll

ytet

ään konsernin tuloslaskelmaan liikevoiton tai -tappion

alapuolelle. Kaikki osakk

uusyhtiöiden ja yhteisyritys

ten muissa laajan

tuloksen erissä tapahtuneet

muutokset esitetään Nokian muissa

laajan tuloksen erissä.

Pääomaosuusmenetelmän soveltamisen jälkeen Nokia määrittää

jokaisena raport

ointipäivänä, onk

o olemassa objek

tiivista näyttöä

osakkuusyhtiö

ön tai yhteisyr

ityksee

n tehdyn sijoituks

en arvon

alentumisesta. Jos tällaista näyttöä on, Nokia kirjaa arvonalen-

tumistappion, joka las

ketaan osakkuusyhtiön ta

i yhteisyrityksen

kerrytettävissä olevan rahamäärän ja kirjanpitoarvon erotuksena.

Arvonalentumistappio esitetään ko

nsernin tuloslaskelman osiossa

osuus osakkuusyhtiöiden ja

yhteisyritys

ten tuloksesta.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät (tai

luovutettavien erien ryhmät) ja lopetetut toiminnot

Pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovut

ettavien erien ryhmät luokitellaan

myytävänä oleviksi, jos niiden

kirjanpitoarvoa vastaava määrä

tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä sen sijaan,

että se kertyisi omaisuuserän jatk

uvasta käytöstä. Jotta näin olisi,

omaisuuserän tai luovutettavien

erien ryhmän on oltava välittömästi

myytävissä nykyisessä kunnossaan tällaisten omaisuuserien

myynnissä yle

isin ja tavanoma

isin ehdoin, ja m

yynnin on oltava e

rittäin

todennäköinen. Nämä omaisuuserät, tai luovutettavien erien ryhmän

tapauksessa varat tai velat, esitet

ään konsernitaseessa erillään ja

arvostetaan kirjanpitoarvoon tai

myynnistä aiheutuvilla menoilla

vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi.

Myytävänä oleviksi tai luovutetta

vien erien ryhmään kuuluviksi

luokitelluis

ta pitkäaikaisis

ta omaisuuse

ristä ei tehdä pois

toja.

Lopetettu toimin

to raportoidaan

silloin, kun konsernin osa, joka

koostuu toiminn

oista ja rahavirroista, jo

tka ovat selvästi erote

ttavissa

Nokian muista osista sekä toiminn

allisesti että taloudel

lista

raportointia varten, on

luov

utettu tai luokitell

aan myytävän

ä oleva

ksi,

ja tämä osa edustaa keskeistä liiket

oiminta-aluetta ta

i maantieteellistä

toiminta-aluetta taikka on osa yh

tä koordinoitua suunnitelmaa, jo

ka

koskee luopumista erillisestä keskeisestä liiketoiminta-alueesta tai

maantieteellisestä toim

inta-alueesta. Konsernin tuloslaskel

massa

lopete

ttujen t

oimin

tojen tul

os rap

ortoida

an erill

ään jat

kuvien

toimin

tojen

tuloksesta j

a aiemmat tilikaudet esitet

ään vertailukelpoisella tavalla.

Jatkuvien ja lope

tettujen toim

intojen väl

iset sisäise

t tuotot ja kulut

eliminoidaan lukuun

ottamatta niitä tu

ottoja ja kuluja, joide

n katsotaan

jatkuvan myös lopete

ttujen toimintoje

n luovutukse

n jälkeen.

Konsernin tuloslaskelmassa vuosina 2021, 2020 ja

2019 esitettävät

lopetetut toiminnot käsi

ttävät HERE-l

iiketoimintaa

n ja D&S-

liiketoim

intaan liittyvän taloudelli

sen tuloksen. Nokia myi HERE

-paikka-

ja karttaliik

etoiminnan saksalaisten autova

lmistajien yhteenliitty

mälle,

johon kuuluvat AUDI AG, BMW Grou

p ja Daiml

er AG. Myynti saatiin

päätökseen 4.12.2015. Nokia myi olennaisilta osin koko Devices &

Services -liiketoim

innan Microsoftille kaupassa, joka saati

in päätökseen

25.4.2014. Näihin toimintoihin liittyvien taloudellisten vaikutusten

ajoitus ja määrä ovat enimm

äkseen riippuvais

ia ulkoisista tek

ijöistä,

kuten tulover

oista, joih

in liittyy epävar

muutta.

Myynnin tuloutusperiaatteet

Nokia käsittelee asiakassopimukse

n kirjanpidossaan, kun

sopimusosapuolet ovat hyväksyneet

sopimuksen kirjallisesti, jolloin

osapuolet tyypill

isesti sitoutuvat täyttämään om

at velvoitteen

sa,

luovutettavi

in tavaroih

in ja palveluihin

liittyvät oi

keudet, maksue

hdot

mukaan lukien pystytään yksilöim

ään, sopimuksella on kaupalli

sta

merkitystä ja odotetun

vastikem

äärän saamisen katsotaan olevan

todennäköistä. Johto huomioi vain

täytäntöön pantavissa olevat

oikeudet arvioidessaan myynti

tuottojen kirjaamis

ta asiakas-

sopimuksista

. Puitesopim

uksiin, jotka e

ivät sella

isenaan luo täytäntöön

pantavissa olevia oikeuksia ja velv

oittei

ta, perustuva myynti

kirjataan

vasta myöhemmin laillisesti si

tovien tilausten perusteella.

Sopimusmuutos tai tilaus käsitellään erillisenä sopi

muksena, jos

sopimuksen soveltamisala laajenee

sen vuoksi, että siihen lis

ätään

erotettavissa olevia ta

varoita tai palve

luja, ja sopimuksen m

ukainen

hinta nousee vastikemäärällä, joka kuvastaa erilli

smyyntihintoja

kyseisille lisäsuo

ritevelvoitteille. M

ikäli lisätavarat ja -palvelut o

vat

erotettavissa o

levia, mutta niistä s

aatava vastikemäärä

ei

vastaa niiden

erillismyyntihintoja, sopimusmuutos kä

sitellään kirjanpidossa ikään kuin

se olisi olemassa olevan so

pimuksen päättäminen ja uuden sopimuksen

syntyminen. Mikäli l

isätavarat ja -palvelut eivät ol

e erotettavissa olevia,

sopimusmuutos käsitellään kirjanpi

dossa ikään kuin se olisi osa

olemassa olevaa sopimusta ja

sopimusmuutoksen vaikutus

transaktiohintaan ja Nokian määri

ttämään koko

suoritevelvoitteen

täyttämisasteeseen kirjataan myyntituo

ttojen oikaisuksi

sopimusmuutoksen ajankohtana.

133

Nokia kirjaa myyntituotot asiakassop

imuksistaan luvattujen tavaroiden

ja palvelujen luovutusta vastaav

asti sen vastikemäärän mukaisesti,

johon Nokia odottaa olevansa oikeutettu asiakkaalle

luovutettavia

tavaroita tai palveluja vastaan.

Vastikemäärään saattaa sisältyä

muuttuva rahamäärä, jonka Nokia arvostaa todennäköisimmän

rahamäärän mukaisesti. Muuttu

vuutta saattavat aiheuttaa

myyntimääriin p

erustuvat ale

nnukset ja myyn

tiin tai käyttö

ön

perustuvat rojaltit. Nokia si

sällyttää muuttuvan vastikke

en

transaktiohintaa

n vain siihen mää

rään saakka, että on e

rittäin

todennäköistä ettei kertyneiden ki

rjattujen myynti

tu

ottojen määrään

jouduta tekemään merkittävää peruutust

a. Transaktiohinta ei

myöskään sisällä kolmansien osapuo

lten puolesta kerättyjä määriä.

Nokian maksuehdot ovat keskimä

ä

rin 80 päivää. Laskutus tapahtuu

yleensä määräysvallan siirtymisen yhteydessä tai sitä mukaa

kuin palveluja tuotetaan. Muussa

tapauksessa Nokia kirjaa joko

asiakassopimukseen perustuvan omai

suuserän tai -velan riippuen

maksujen ajoittumisesta määräysvallan siirtymiseen nähden.

Mikäli maksujen ajankohdat tarjoa

vat joko asiakkaalle tai Nokialle

merkittävän rahoitushyödyn,

transaktiohintaa oikaistaan

rahoituskomponentin vaikutuksella ja vastaa

va korkotuotto tai

-kulu esitetään myyntituotoista

erillään. Käyttämänsä käytännön

apukeinon mukaisesti Nokia ei ku

itenkaan oikaise transaktiohinta

a

rahoituskomponentin vaikutuksella, jos sopimuksen

syntymisajankohtana on odot

ettavissa, että vastikem

äärä

vastaanotetaan korkeintaan yksi

vuos

i ennen luvatun tavaran

tai palvelun luovuttamis

ta asiakk

aalle tai korkeintaan yksi vuosi

luovuttamisen jälke

en.

Nokian asiakassopimukset voivat koos

tua erilaisista laitteiden,

palvelujen ja im

materiaalioike

uksien yh

distelmistä. Sop

imuksista

kirjattavien myyn

tituottoje

n kirjaaminen riippuu to

imitettavien

tavaroiden ja palvelujen luont

eesta. Sopimuksessa luvattuihin

tavaroihin tai pal

veluihin v

oi kuulua tuotte

iden myyntiä,

immateriaalio

ikeuksien l

isensointi

a sekä osto-opti

oita uusille tuot

teille

tai palveluille, jotk

a antavat asiakkaalle merkityksellisen o

ikeuden. Nokia

arvioi sopimuksen syntyhetkellä, mitkä asiakassopimuksessa luvatuista

tavaroista ja palvelui

sta ovat erotettavissa o

levia suoritevelvoitt

eita.

Nokia pitää tavaroita ja palvel

uita omina suoriteve

lvoitteinaan,

jos

asiakas voi hyötyä tuotteesta tai

palvelusta joko yksinään tai yhde

ssä

muiden asiakkaalle helposti saatavissa olevien voimavarojen kanssa,

ja jos lupaus tavaran tai palvelun luo

vuttamisesta asiakkaalle on

yksilöitävissä erillään muista sopi

mukseen sisältyvistä lupauksista.

Nokia kohdistaa transaktiohinnan jo

kaiselle erotet

tavissa olevalle

suoritevelvoitt

eelle niiden suhteellisten erillismy

yntihintojen

perusteella. Mikäli erillismyyntihinta ei ole suoraan havai

nnoitavissa,

se arvioidaan. Transaktiohinta

saattaa sisältää alennuksen tai

muuttuvan rahamäärän, joka yleensä kohdistetaan kaikille sopimuksen

suoritevel

voitteille

suhteellise

sti, ellei Nokiall

a ole havainnoita

vissa

olevaa näyttöä koko alennuksen ko

hdistumises

ta vain yhteen

tai

useampaan, mutte

i kaikkiin su

oritevelvoit

teista.

Nokia kirjaa myyntituotot asiakassopimuksistaan,

kun tai sitä mukaa

kuin se täyttää suoritevelvo

itteen luovuttamal

la luvatun tavaran tai

palvelun, jolloin asiakas saa määräy

svallan tuotteeseen t

ai palveluun.

Myynti tuloutet

aan täytetylle suoritevelv

oitteelle erillismyynt

ihintojen

perusteella kohdistetun transaktio

hinnan mukaisesti.

Suoritevelvoite

voidaan täyttää joko yhtenä ajankohtana tai ajan kuluessa.

Nokian myymät laitte

istot ja ohjelmistot s

isältävät takuun, jonka

katsotaan olevan varmennusta siitä,

että tuotteet ovat sov

ittujen

vaatimusten m

ukaisia. Kys

einen standard

itakuu on kirjan

pidossa

katettu keskitety

llä takuuvarauksella

. Ks. liitetieto 27

, Varaukset.

Jos standarditakuu annetaan tava

llista pidemmälle ajanj

aksolle

tai kyseessä on pal

velu, joka annetaan asiakkaal

le edellä mainitun

standarditakuun lisäksi, kyseessä

on erillinen suori

tevelvoite.

Myynti kohdennetaan j

okaiselle suoritevelvoit

teelle suhteellisten

erillismyynti

hintojen perusteella. Suorit

evelvoitteiden erillismyynt

ihinta

määritetään esimerkiksi tarkastelema

lla kyseisen suoritevelvoitteen

hintaa tilanteessa, jossa vain kyseinen tavara tai palvelu myydään

asiakkaalle, tai ver

rokkihintojen pu

utteessa erill

ismyyntihinta

voidaan määrittää lisäämällä odotettuihin kustannuksiin järkevä kate.

Suoritevelvo

itteill

e kohdennettu m

yynnin osuus

kirjataan, kun myynnin

kirjaamisen kri

teerit kyseisen suoritevelv

oitteen osalta täyttyv

ät.

Nokia kirjaa jok

aisesta asiakassopimuksesta k

onsernitaseeseen joko

omaisuuserän tai -velan riippuen No

kian suoritteen suhteesta siitä

kerättävään vastikkeeseen. Asi

akassopimukseen perustuva

omaisuuserä kirjataan nettoperusteisesti, kun Nokia on siirtänyt

tavaran tai palvelun asiakk

aalle en

nen kuin asiakas on suorittanut

maksun tai maksu on erääntynyt. Asiakasso

pimukseen pe

rustuva

velka puolestaan kirjataan nettope

rusteisesti, kun asiakas on

maksanut vastikkeen tai mak

su on

erääntynyt, mutta

Nokia ei ole

vielä luovuttanut tavaraa tai palvelua asiakkaalle. Asiakassop

imukseen

perustuvat omaisuuserät ovat luonteeltaan lyhytaikaisia, kun

taas asiakassopimukseen perustuvat

velat voivat olla lyhyt- tai

pitkäaikaisia. Las

kutettuihin s

aamisiin liit

tyvä oikeus s

aada vastike

on ehdoton ja

täten kyseiset saamiset on esi

tetty konsernitaseessa

erillään asiakassopim

uksiin perustuvis

ta omaisuus

eristä ja

-veloista myyntisaamisina.

Myyntituotot tuotteista

Nokia valmistaa ja myy laajaa valikoimaa verkkolaitteita vastaten

kattavasti verkko

-operaattoreiden tarpe

isiin. Myynti tulo

utetaan,

kun määräysvalta tuotteisiin on siirtynyt asiakkaalle. Määräysvallan

siirtymisen määrittäminen saattaa vaat

ia harkintaa. Määräysvalta siirtyy

standardituotteiden kohdall

a tyypillisimmin toimitukse

n yhteydessä.

Monimutkais

empien tuoteratkaisuj

en

kohdalla määräysvalta siirtyy

puolestaan yleisimmin as

iakkaan hyväksynnästä.

Tietyissä järjestel

yissä, lähinnä Subm

arine Networks

-liiketoimintaan

liittyen, Nok

ian suoritteella ei ole va

ihtoehtoista käyttöä.

Tällöin Nokia

tulouttaa liikevaihdon aj

an kuluessa käyttämällä tuotokseen perustuvaa

menetelmää, j

oka kuvaa omaisuuserän määr

äysvallan siirtymistä asi

akkaalle

kuten myös Noki

an oikeutta ko

rvaukseen si

ihen astisest

a työsuoritte

esta.

Nokian sopimukselle v

alitsema tuotoksee

n perustuvan menetelmän

mittaustapa saattaa vaihdella sopi

muksen luonteen mukaisesti.

Myyntituotot palveluista

Nokia tarjoaa verkkol

aitteisiin

lii

ttyviä palveluita aina asiakkaan

verkon hallinnoimisesta ja tuo

tteiden yllä

pitopalveluista verkon

asennuksee

n, integrointiin

ja optimoint

iin. Myynti

kirjataan jokais

elle

palvelusuoritevelvoittee

lle, kun tai sitä mukaa kuin asiakas hyö

tyy

Nokian suoritteesta. Palveluih

in liittyvä myynti tuloutetaan ajan

kuluessa asiakkaan

verkon hallinnoint

iin liittyvistä pal

veluista ja

kunnossapitopalveluist

a, sillä näiden palveluiden kohdalla Nokia

tuottaa suoritetta koko määräaikais

en sopimuksen

ajan, ja asiakas

samanaikaisesti sekä saa että k

ulu

ttaa Nokian suoritte

esta koituvaa

hyötyä sitä mukaa, kun Nokia suorite

tta tuottaa. Joissakin tapauks

issa

Nokian tarjoamiin palveluihin lii

ttyy

asiakashyväksyn

tä, ja tällöin saadun

hyväksynnän on todettu edus

tav

an oikeaa tuloutushetkeä

.

58

59

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

134

Myyntituotot lisensseistä ja ohjelmistoista

Nokia tarjoaa asiakkaille

en lisenssejä

omi

stamiinsa imm

ate

riaalioikeuksi

in

myöntämällä ohjelmist

olisenssejä sekä myöntämällä asia

kkaille

oikeuksia hyödyntää Noki

an imma

teriaalioike

uksia omiss

a tuotteissaan

.

Ohjelmistol

isenssien koh

dalla myynti t

uloutetaan toim

ituksen tai

asiakashyväksynnän perusteella si

llä Nokia on todennut jokaisen

ohjelmisto

version ole

van erilline

n, ja lisenssi koske

e ohjelmistoa s

iinä

tilassa kuin se on luovutushet

kellä.

Nokian myöntäessä asiakkaill

e

lisenssin hyödyntää Nokian

immateriaalioike

uksia, vastaavat

lisenssimaksutuotot kirjataan

suoriteperuste

isesti niih

in liittyvie

n sopimusten s

isällön mukaise

sti.

Valtaosassa sopimuksista Nok

ialle jää velvollisuus jatkaa kehitystyötä

ja tarjota asiakka

alle viimeis

immät lisäyks

et immate

riaalioikeuksiin

sopimuskauden aikana, ja täten tuot

to kirjataan jaksottamall

a tasaerin

sille ajalle, jonka k

uluessa jäljellä olevat suoritevelvoi

tteet täytetään.

Kyseisen myynnin jaksotustavan katsotaan kuvaavan Nokian

suorite

velvoitteen täyttämistä, sillä

lisensoitujen immateriaalioikeuksien

sisältämien uus

ien keksin

töjen, jot

ka ovat erittäin

riippuvaisia to

isistaan

ja voimakkaasti yh

teydessä toisiins

a, katsotaan syn

tyvän jatkuvan ja

tilikauden aikana melko vakaan tutk

imus- ja kehitystyön

seurauksen

a.

Joidenkin sopimusten kohd

alla Nokialla ei ole suo

ritevelvoitett

a sen

jälkeen, kun lisenssi sopi

muksen solmimisajankohdan

immateriaalioikeuteen on myönnetty, ei

kä saatuihin lisenssimaksuihin

liity minkäänla

ista takaisinm

aksuvel

voitetta. Kyseis

issä tapauksis

sa

myyntituotto kirjataan kokonaisuudessa

an lisenssisopimuskauden alussa.

Julkiset avustukset

Julkiset avustukset kirjataan, kun

on kohtuullisen varmaa, että Nokia

täyttää niihin liittyvät e

hdot ja av

ustukset tullaan saamaan. Sellaiset

julkiset avustukset, jotka saadaan ko

rvau

ksena jo toteutuneista kuluista

tai tappioista, vähennetään konsernin

tuloslaskelmassa niitä vastaavista

kuluista lukuun ottama

tta tiettyjä

kertaluonteisia avustuksia, jot

ka

esitetään liike

toiminnan m

uissa tuotoissa

. Omaisuus

eriin liitty

vät

julkiset av

ustukset esitetään konsernin taseessa t

uloennakoina ja

kirjataan tuotoik

si omai

suuserän poistoaikana.

Tutkimus- ja kehittäm

ismenoihin liitty

vät veronhyvitykse

t käsitellään

julkisina avustuks

ina ja vähennetään tutk

imus- ja kehittämis

kuluista

siinä tapauksessa, että veronhyvitys l

iittyy Nokian tutkimus- ja

kehittämismenoihin, ja Nokia saa

veronhyvitystä vastaavan määrän

rahasuorituksena, mikäli sillä ei

ole vastaavaa tulo

verovelkaa.

Tutkimus- ja kehittäm

ismenoihin liitty

vät veronhyvitykse

t, jotka eivät

täytä molempia ed

ellä mainittuja e

htoja, kirjataan verotuot

oksi.

Työsuhde-etuudet

Eläkkeet ja muut työsuhteen

päättymisen jälkeiset etuudet

Nokialla on niissä maissa, joissa se

to

imii, useita työsuhteen pä

ättymisen

jälkeisiä e

tuuksia k

oskevia jär

jestel

yjä, jotka no

udattava

t kyseiste

n maiden

paikallisia säännöstöjä

ja käytäntöjä. Nämä jär

jestelyt rahoitetaan

pääsääntöisesti suorituksina vakuutusyhtiöille tai säätiöid

en hallitsemille

rahastoille aktuaarien kausittaisten laskelmien mukaisesti.

Maksupohjais

essa järjeste

lyssä Nokian oi

keudelline

n tai tosiasialline

n

velvoite rajo

ittuu summ

aan, jonka maks

amisesta rahas

toon on sovittu

.

Nokian maksupohjaisiin, usean työnantajan se

kä vakuutusyhtiöiden

kautta järjestettyihin eläkejärj

est

elyihin tekemät m

aksusuoritukset

kirjataan konserni

n tuloslaskelmaan sille tilik

audelle, jota suoritus

koskee. Jos eläkej

ärjestely on rahoitettu vakuutussopimuksen k

autta

eikä Nokialla ole

siihen liittyvää oik

eudellista tai tosiasiallist

a velvoitetta,

kyseinen järjestel

y käsitellään maksupohja

isena järjestel

ynä. Järjestelyt,

jotka eivät täytä näitä e

htoja, käsite

llään etuuspohjais

ina

järjestelyinä.

Etuuspohjais

issa järjeste

lyissä, joih

in sisältyy eläke

järjestel

yitä

sekä eläköitymisen jälkeisiä sairau

s- ja henkivakuut

uksia, kulut on

laskettu käyttämällä e

nnakoituun

etuusoikeusyksikköön perustuvaa

menetelmää (project

ed unit credit method): meno

t on kirjattu

konsernin tuloslaskelmaan kul

uksi jakamalla etuus työntekijöiden

palvelusajalle. Etuuspohjainen velv

oite

määritetään arvioitujen tulevien

rahavirtojen nykyarvona käyttämällä

diskonttokorko

na maturiteetiltaan

vastaavien yrit

ysten korkea

laatuisten

joukkovelkaki

rjalainojen

tai valtion

joukkovelkak

irjalainojen

korkoa. Va

kuutusmatem

aattiset voitot

ja

tappiot, jotka syntyvät kokem

usper

äisistä oikaisuista ja muutoksista

vakuutusmatemaattisissa oletuksi

ssa, kirja

taan omaan pääomaan

muihin laaj

an tuloksen

eriin sillä kaud

ella, jolla ne

syntyvät. Etuuspohjaist

en

järje

stelyjen va

rat arvostetaa

n käyvin mark

kina-arvoin ra

portointipäi

vänä.

Vaihtoehtoiset o

maisuusluokat, kute

n pääoma-, kiinteist

ö- ja absolute

return -rahastot arvostetaan omai

suudenhoitajien raportoimien

viimeisimpie

n saatavill

a olevien ar

vonmääritysten pohj

alta, jotka Nokia

edelleen arvioi

, ja joita oikaistaan ott

aen huomioon myöhemmät

kassavirrat. Konsernitaseesee

n kirjattavat velat tai varat vastaavat

tilinpäätöshetken etuuspohjaista velv

oitetta vähennettynä järjeste

lyyn

kuuluvien varojen käyvällä arvo

lla omaisuuserän mahdollisen

enimmäismäärän vaikutus mukaan lukien.

Kauden työsuoritukseen perustuvat menot

sekä aiempaan

työsuorituk

seen perustuvat eläkejärjestelyj

en muuttamisista

aiheutuvat menot, eläk

ejärjestelyjen supistami

set ja velvoitteiden

täyttämisestä aiheutuvat voitot ja

tappiot on kaikki esitetty osana

hankinnan ja val

mistuksen kul

uja, tutkimus

- ja kehityskul

uja sekä

myynnin ja hallinnon kuluja konsernin tuloslaskelmassa. Aiempaan

työsuoritukseen perustuvat menot

kirjataan välittömästi konsernin

tuloslaskelmaan järjestelyn muut

oksen, supistamisen tai velvoitteen

täyttämisen tapahtuessa. Nettoko

rkokulut, sisältäen korot, jot

ka

lasketaan kertomalla diskont

tokorolla etuuspohjainen nettovelka tai

nettovarallisuus omaisuuserän eni

mmäismäärän vaiku

tus huomioid

en,

ja järjestelyn hallinnointi

kustannukset

niiltä osin ku

n niitä ei ole jo

huomioitu omaisuuden tuotoissa, es

itetään osana rahoitustuottoja

ja -kuluja konsernin tuloslaske

lmassa. Uudelleenmääri

ttämisestä

johtuvat erät, jot

ka si

sältävät vakuutusmatemaattiset voitot ja

tappiot, omaisuuserän enim

mäismäärän vaikutukset sekä järje

stelyyn

kuuluvien varojen tuotto, pois lukien nettokorkoihin kirjattavat määrät,

kirjataan välittömästi tapahtumak

audella konsernitaseeseen

sekä

vastakirjaukse

na konserniin

laajan tulokse

n erien kautta vel

oittaen

tai hyvittäen eläk

keiden uudell

eenmäärittämisrahastoa omassa

pääomassa. Uudelleenmäärittämisestä

johtuvia eri

ä ei luokitella

uudelleen konserni

n tuloslaskelmaan tulevilla

kausilla.

Nokian etuuspohjaisille työsuhteen päät

tymisen jälkeisille järjestelyille

tehdään vakuutusmate

maattiset arvostukset vu

osittain tai järje

stelyn

merkittävän supistamisen tai ve

lvoitteiden täyttäm

isen yhteydessä.

Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet

Työsuhteen päättämiseen liit

tyvät etuudet maksetaan työsuhteen

päättyessä ennen normaalia eläk

eikää tai

kun henkilö suos

tuu

irtisanoutumaan vapaaeht

oisesti näitä e

tuuksia

vastaan. Nokia kirja

a

työsuhteen päättämisee

n liittyvät etuude

t, kun se on todistetta

vasti

sitoutunut nykyis

ten työntekijöiden työsuhte

en päättämiseen

yksityiskohtaisen suunnitelman mu

kaisesti ilm

an mahdoll

isuutta

perääntyä. Etuudet kirjataan myös

, jos Nokia myöntää työsuhteen

päättämiseen liittyv

iä etuuksia vapaae

htoisen irtisan

outumisen

edistämiseksi tehdyn tarj

ouksen seurauksena. Nämä etuudet

on kirjattu työsuhtee

n päättämiseen liittyvinä etuina osana

uudellenjärjestelyvarauksia. Paik

allisen lainsäädännön mukaan

työntekijöil

lä voi olla

oikeus työnan

tajan maksamii

n etuuksiin

irtisanomisen yhteydessä riippumatta siitä, onko kyse vapaaehtoisesta

irtisanoutumisesta vai

ei. Sen korkeamman etuuden, joka annetaan

työsuhteen päättyessä Nokian py

y

nnöstä, ja etuuden, joka annetaan

työsuhteen päättyessä työnte

kijän pyynnöstä, välinen erotus on

työsuhteen päättämisee

n liittyvä etu. Sitä osu

utta tällaisista

irtisanomisetuuksista, jo

nka No

kia on velvollinen ma

ksamaan

työntekijälle vapaaehtoisen irtisanoutumisen yhteydessä, käsitellään

sopimuspohjais

ena tai paikallisen l

ainsäädännön mukaisena

velvoitteena, ja se kirjataan ede

llä eläkkeitä koskevassa osi

ossa

kuvattuna etuuspohjaisena järjestelynä.

135

Osakeperusteiset maksut

Nokialla on kolme erilaist

a glob

aalia työnteki

jöille suunnattua

osakeperusteista kannustinjärj

estelmää: tulosperusteiset

osakepalkkiot, ehdolliset osak

epalkkiot ja työntek

ijöiden

osakesäästöohjelma.

Henkilöstön työsuoritus ja vastaava

oman pääoman lisäys määritetään

suhteessa oman pääomanehtoisen

instrumentin käypään arvoon

myöntämishetkellä, lukuun ottam

atta ei-markkinaperusteisten

ansaintaehtojen vaikutusta. T

ulosper

usteisiin os

akepalkkioihin l

iittyvät

ei-markkinaperu

steiset ansaintae

hdot sisältyvät ol

etuksiin, jotka

tehdään työntekijöide

n saamien os

akkeiden lukum

äärästä. Nokia

arvioi säännöllisesti tehdyt oletuk

set ja korjaa tarvittaessa arviota

suoritettavien os

akkeiden lukumäär

ästä. Ohjelmat, joissa on kä

ytössä

porrastettu toteutuminen

, käsitellään kirjanpidossa jakso

tettua

ansaintamallia käyttäen. Osakeper

uste

iset palkkiot k

irjataan kuluksi

konsernin tuloslaskelmaan ansainta-ajan kuluessa.

Tuloverot

Tuloverot koostu

vat kauden verotettavaan t

uloon perustuvista

veroista ja laskennallisista verois

ta. Tuloverot kirjataan konsernin

tuloslaskelmaan, ell

ei tulovero liity muih

in laajan tuloksen er

iin, tai

suoraan omaan pääomaan kirjattuihin

eriin, jolloin tulovero kirj

ataan

vastaavasti muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan.

Kauden verotettavaan tulo

on perustuvat verot lasketaan

konserniyhtiöiden tilikauden tulo

kseen ja ne perustuvat kunakin

raportointipäivänä säädettyihin

tai käytännössä

hyväksyttyih

in

paikallisiin ver

olakeihin ja

veroka

ntoihin. Konserniyhtiöiden puolesta

tulosta pidätetyt lähdever

ot kirjataan tuloveroihin silloin kun niiden

katsotaan perustuvan nettotulo

ksesta laskettuun veroon.

Laskennallinen verosaaminen tai -v

elka lasketaan t

aselähtöisellä

velkamenetelmäl

lä kaikkien konsernitili

npäätöksessä esitettävien

varojen ja velkojen kirjanpitoarvojen

ja niiden verotuks

ellisten ar

vojen

välisistä väliaikaisista eroista. Laskennallinen verosaaminen kirjataan

siihen määrän asti kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy

verotettavaa tuloa, jo

ta vastaan käyttämättöm

ät verotuksell

iset

tappiot, käyttämättöm

ät veronhyvi

tykset ja vähennyskelpoiset

väliaikaiset erot voidaan

hyödyntää kyseisissä maissa. Laskennallisten

verosaamisten hyödyntäminen arvioidaan jokaisena raportointipäivänä.

Jos tosiseikat ja olosuh

teet osoi

ttavat laske

nnallisten verosaamisten

hyödyntämisen olevan epätodennäköistä, niiden kirjanpitoarvoa

oikaistaan hyödyntämismahdollisuuksien mukaisesti. Laskennallinen

verovelka kirjataan veronalaisista väliaikaisista eroista, ja

liiketoimin

tojen yhdistämis

essä hankit

tujen yksilö

itävissä olevie

n

omaisuuserien

käypien arvoje

n ja niiden ve

rotuksell

isten arvojen

välisistä väliaikaisista eroista.

Laskennallisia verovelkoja

ei kirjata silloin, kun ne syntyvät

liikearvon

alkuperäisestä kirjaamisesta. Tytär- ja osakkuusyhtiöihin ja

yhteisjärjes

telyihin te

htyihin sijoi

tuksiin liit

tyvistä ver

onalaisista

väliaikaisista eroista kirjataan lask

ennallinen verovelka, paitsi jos

Nokia pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan

eikä väliai

kainen ero todennäköisesti purkaudu ennak

oitavissa

olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat määritetään niiden verokantojen

perusteella, jotka

on säädetty tai käytännössä hyvä

ksytty

raportointikauden päättymispäivään mennessä ja joita odotetaan

sovellettavan,

kun kyseine

n saaminen re

alisoituu tai ve

lka suoriteta

an.

Laskennallisia veros

aamisia ja -velkoja e

i diskontata.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään kirjanpidossa

toisistaan silloin,

kun Nokialla on laill

isesti toimeenpan

tavissa oleva

oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset

ja -velat kesken

ään ja kun laske

nnallise

t verosaamiset ja -ve

lat liittyvät

saman veronsaajan perimiin tuloveroih

in joko samalta verovelv

olliselta

tai eri verovelvol

lisilta, jotka aikovat jo

ko kuitata kauden verote

ttavaan

tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään tai realisoida

saamisen ja suorit

taa velan samanaikaisesti t

ulevilla kausilla, joi

lla

merkittäviä määriä lask

ennallisia verovelkoja ta

i -saamisia odotetaa

n

suoritettaviksi ta

i hyödynnettäväks

i.

Nokia arvioi kaus

ittain veroil

moituksissa

otettuja näke

myksiä tilante

issa,

joissa sovellettavaan verolainsäädäntöön liittyy tulkinnanvaraisuutta.

Kirjattuja tulover

oja oikaistaan

, jos pidetään todennäköisenä

(toteutuminen on todennäköisempää

kuin toteutumatta jääminen),

että veroviranomainen ei täysin hyväksy tiet

tyjä veropositioita.

Kirjatut määrät perustuvat raportointipäivän

arvioon lopullisen veron

todennäköisimmästä määrästä tai odot

ettavissa olevasta painotetusta

keskimääräisestä arvosta, perust

uen siihen kum

pi menette

lytapa

parhaiten ennakoi Noki

an mielestä epävarmuuden toteutumista.

Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat

Toiminta- ja esittämisvaluutta

Kaikkien konserniyhtiöiden t

ilinpäätökset perustuvat

toimintavaluut

taan eli sen taloudel

li

sen toimintaympäristön valu

uttaan,

jossa konserniyhtiö pääasiallisesti toimii. Konsernitilinpäätös esitetään

euroissa, joka on

emoyhtiön toimi

nta- ja esittämisval

uutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtu

mat

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapahtumapäivän

valuuttakurssiin. Käytännössä käytetään usein valuuttakurssia,

joka on riittävän lähellä tapahtumapäivän kurssia. Raportointikauden

päättyessä avoimena olevat ulkomaanrahanmääräiset monetaariset

varat ja velat arvostetaan raportointikauden lopun valuuttakursseihin.

Tase-erien ar

vostuksesta ja niih

in liittyvie

n suojausinstrum

enttien

käyvän arvon muutoksist

a johtuvat kurss

ivoitot

ja -tappiot kirja

taan

rahoitustuottoihin ja -kuluihin kons

ernin tuloslaske

lmassa. Muihin

kuin

monetaarisiin

pitkäaikaisiin si

joituksiin l

iittyvät re

alisoitumattom

at

kurssivoitot tai -tappiot sisältyvät kyseisten sijoitusten käyvän arvon

arvostuksee

n ja kirjataan liike

toiminn

an muihin tuot

toihin ja kuluih

in

konsernin tuloslaskelmassa.

Ulkomaiset konserniyhtiöt

Konsernitilinpäätöstä laadittaessa sellaisten ulkomaisten yksiköiden,

joiden toimin

tavaluutta on m

uu kuin euro, var

at ja vela

t muunnetaan

euroiksi tili

kauden lopun val

uuttakursse

ihin ja tuot

ot ja kulut

muunnetaan eur

oiksi tilikaude

n keskikursse

ihin. Kurss

ierot, jotka

syntyvät ulkomaisten yk

siköiden yhdist

elystä konsernitilinpäätök

seen,

kirjataan muunt

oeroiksi mu

ihin laajan tul

oksen eriin

. Luovuttaessa

ulkomaisesta yksikös

tä kyseiseen yksikköön k

ohdistuvat kertynee

t

muuntoerot siirre

tään tulosvaikutteisiks

i.

60

61

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

136

Aineettomat hyödykkeet

Erillisinä hankitut ai

neettomat hy

ödykkeet arvostetaan alkuperäisen

kirjaamisen yhteydessä hankintamen

oon. Liiketo

imintojen yhdistämisen

yhteydessä hankittujen aineettom

ien

hyödykkeiden hankintameno on

hankintapäivän käypä arvo. Sisäisesti aikaansaad

ut aineettomat

hyödykkeet, lukuun ottama

tta aktivoitavissa olevat ke

hittämismenot,

kirjataan kuluksi syntyessään. Ke

hittämismenot aktivoidaan vain, jos

Nokia voi osoi

ttaa, että hyödykkeen valmii

ksi saattaminen on teknisesti

toteutettavissa, sill

ä on kyky ja aikomus käyttää hyödyke

ttä tai myydä

se, hyödyke tulee tuottamaan tal

oudellista hyötyä tulevaisuude

ssa,

käytettävissä on voimavaroja hyödykk

een valmiiksi saattam

iseksi ja sill

ä

on kyky määrittää luotettavasti hy

ödykkeen kehitysvaiheen menot.

Lukuun ottamatta liikearv

oa, Nokian aineettomien hyödykkeiden

taloudellinen vaik

utusaika on rajallinen. Taloudelliselta v

aikutusajaltaan

rajallinen aineeton hyödyke arvostet

aan alkuperäiseen hankintamenoon

vähennettynä kertyneillä poistoilla

ja arvonalentu

misilla. Nok

ian

aineettomat hyödykkee

t poistetaan tasapoistoin t

aloudellisena

vaikutusaikanaan, joka on yleensä

3-10 vuotta. Tasapoistomenetel

mä

kuva parhaiten tapaa, miten Nokia odottaa käyttävänsä hyväkseen

omaisuuserään liittyvää vastaista ta

loudellista hyötyä. Aineett

omien

hyödykkeiden poist

ot esitetään os

ana hankinnan ja valmistuksen

kuluja, tutkimus-

ja kehityskuluja

sekä myynnin ja hallinnon kuluja

konsernin tuloslaskelmassa.

Aineelliset hyödykkeet

Aineellisten hyödyk

keiden ar

vot pe

rustuvat alkuper

äisiin

hankintamenoihin vähennettynä kertyneillä poistoilla j

a

arvonalentumistappioilla. Aineellisist

a hyödykkeistä teh

dään tasapois

tot,

jotka perustuv

at arvioituun tal

oudelliseen vaik

utusaikaa

n seuraavas

ti:

Rakennukset ja rakennelmat

20–33 vuotta

Kevyet rakennukset ja rakennelmat

3–20 vuotta

Vesialukset

Kaapelialukset

15–40 vuotta

Kaapelointivälineet

4–10 vuotta

Koneet ja kalusto

Tuotannon koneet, mittaus-

j

a testauskalusto

1–5 vuotta

Muut koneet j

a kalusto

3–10 vuotta

Maa- ja vesialueiden arvo

ista ei tehdä poisto

ja.

Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan yl

eensä kuluksi tilikaudell

a,

jolla ne syntyvät. Edellisest

ä poik

eten suuria perusparannusmenoja

lisätään hankint

amenoon

ja poiste

taan vaikutusa

ikanaan, mikäli on

todennäköistä, että Nokialle

koituu taloudellista hyötyä yli

olemassa

olevan hyödykkeen alun perin arvi

oidun suoritustason. Merkittä

vät

perusparannukset poistetaan se

n hyödykkeen jä

ljellä olevana

taloudellisena vaikutusaikana, johon perusparannus liittyy. Vuokratilojen

perusparannusmenot poistetaan talo

udellisena vaikutusaikana tai

sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Ain

eellisten hy

ödykkeiden myy

ntivoitot

ja -tappiot sisält

yvät liiketoim

innan muih

in tuottoihin ja k

uluihin.

Vuokrasopimukset

Nokia otti 1.1.2019 käyttöön IFRS 16, Vuokrasopimukset

-standardin, jonka mukaan vuokralle ottaja kirjaa konsernitaseeseen

käyttöoikeusom

aisuuserät ja v

uokravel

at kaikista vuokr

asopimuks

ista.

Käyttöoikeusom

aisuuserä edustaa vuokral

le ottajan oikeutta kä

yttää

kohdeomaisuuserää kun taas vuokra

velka edustaa vuokralle ottajan

velvollisuutta suo

rittaa vuokramaksuja.

Sopimuksen syntymisajankohtan

a Nokia arvioi,

onko sopimus

vuokrasopimus tai sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus on

vuokrasopimus tai siihen sisältyy vuokrasopimus, jos sopimus antaa

oikeuden yksilöidyn omaisuuse

rän käyttöä koskevaan

määräysvaltaan

tietyksi

ajanjaksok

si vastiketta

vastaan. Sopi

muksen alka

misajankoht

ana

Nokia kirjaa käyttöoike

usomaisuus

erän ja vuokrasopimusvelan

kaikista vuokraso

pimuksista, joide

n vuokra-aika ylittää 1

2 kuukautta.

Sopimuksen alkamisajankohta on

pä

ivä, jona vuokralle antaja antaa

vuokratun kohdeomaisuuserän Noki

an käytettäväksi.

Nokia soveltaa käytännön helpotusta,

jonka mukais

esti Nokia ei kir

jaa

taseeseen vuo

krasopimuksia, joiden vu

okra-aika on sopimuksen

alkamisajankohtana enintään 12 kuuka

utta (lyhytaikainen vuokra-

sopimus). Sen sijaan Nokia ki

rjaa

lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin

liittyvät vu

okramaksut k

uluksi tasaer

inä vuokra-ajan kul

uessa.

Lisäksi Nokian valitsemana käytännö

n apukeinona Nokia ei erottele

vuokrasopimuskomponentteja eikä

tiettyjä muita sopimuskomponentteja,

vaan käsittelee sen sijaan jokaisen vuokrasopimuskomponentin sekä

muun kuin vuokrasopimuskompo

nentin yhtenä vuokrasopimus-

komponenttina. Muu

t kuin vuokrasopimusk

omponentit, kuten

vuokratun kohteen huollosta ja pa

lvel

usta suoritettavat maksut,

sisältyvät vuokrasopimusvelkaan silloin, kun nämä ovat

vuokrasopim

uksessa m

ääriteltyjä kiinte

itä maksuja. Muu

t kuin

vuokrasopimuskomponentit, jotka ovat käytöstä riippuvia muuttuvia

kuluja kuten es

imerkiksi k

iinteistöve

rot, vakuutus

maksut ja kiinte

istön

muuttuvat hoitokulut, kirjataan

kul

uksi suoritepe

rusteise

sti.

Merkittävä osa N

okian vuokrasop

imuksista li

ittyy toimitil

oihin ja

teollisuuskiin

teistöih

in kuten tut

kimus- ja kehittäm

istiloihin

,

tuotantorake

nnuksiin ja to

imitiloi

hin. Nokialla on

vuokralla m

yös

työsuhde-etuina tarjottuja se

kä yhtiön omassa käytössä

olevia ajoneuvoja

.

Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, josta

vähennetään kertyneet poistot

ja arvonalentumistappiot, ja jota

oikaistaan mahdollisi

lla vuokrasopi

musvelan uudelleen määrittämisestä

johtuvill

a erill

ä. Käyt

töoikeu

somaisuu

serän hank

intameno

on sisälly

tetään

vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen mukainen määrä,

alkuvaiheen välit

tömät menot ja

sopimuksen alkamisajankohtaan

mennessä maksetut vuokrat vähenne

ttyinä mahdollisilla saaduilla

vuokrasopimukseen liittyvillä kannust

imilla. Käytt

öoikeusomaisuus

erät

poistetaan tasapois

toina sopimu

ksen vuokra-a

ikana seuraavasti:

Rakennukset

3–15 vuotta

Muut

3–5 vuotta

Vuokrasopimusvelka arvostetaan

vuokra-aikana suoritettavien

vuokramaksujen nykyarvoon. Nokia määrittää vuokra-ajan ajanjaksoksi,

jona vuokrasopimus ei ole puretta

vissa, mukaan luki

en mahdollisen

vuokrasopimukse

n jatko-option kattam

at ajanjaksot, jos kyseise

n

option käyttö on kohtuull

isen varmaa, sekä vuokrasopimuksen

päättämisoption kattama

t ajanjaksot

, jos on kohtuullisen varmaa,

että Nokia ei käytä kyseistä optiota. Vuokramaksut sisältävät kiinte

ät

vuokramaksut ja tiety

t kiinteät m

uut kuin vuokrasopimuskomponentit

vähennettyinä mahdolli

silla saatavilla vuokraso

pimukseen liittyvillä

kannustimil

la, ja muuttuvat vu

okrat, jotka ri

ippuvat indeks

istä tai

hintatasosta sekä maksut vuokrasopimuksen päättämisestä

aiheutuvista sanktioista silloin, kun

vuokra-aika on määritetty siten,

että Nokia käyttää vuokrasopimuk

sen päättämisoption. Nokialla e

i

tyypillises

ti ole vuokras

opimuksia, joide

n muuttuv

a vuokra olisi

sidottu suoriu

tumiseen

tai kohdeomaisuus

erän käytt

öön.

Sopimuksen alkamisaj

ankohdan jälkeen vuokrasopimusv

elka

arvostetaan jaksot

ettuun hankintamenoon efektiivi

sen koron

menetelmällä, jonka mukaan vuokrasopimusvelan ki

rjanpitoarvo

kasvaa koron määrällä ja pienenee maksettujen vuokrien määrällä.

Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserä

n ja

vuokrasopimusvelan

kirjanpitoarvo

määritetään uudelleen, jos vuokrasopimus muuttuu, vuokra-aikaa

oikaistaan tai tu

levissa vuokrissa tapahtuu

muutos, joka johtuu

kyseisten maksujen määrittämisee

n käytettävän indeksin tai

hintatason muutokse

sta. Korkokomponentin osuus kirj

ataan

korkokuluksi rahoituskuluihin

.

137

Nokia käyttää lisäluoton korkoon

perustuvaa diskonttauskork

oa

vuokramaksujen nykyarvon määrittämisessä, koska vuokrasopimuksen

sisäinen korko ei

ole helposti määritettäv

issä. Nokia arvioi

neljännesvuosittain lisäluoton koron perustuen arvi

oituun

korkoon, jota Nokia joutuisi maks

amaan lainatessaan vuokra-aikaa

vastaavaksi ajaksi ja vastaavanlaisin vakuu

ksin varat, jotka vaaditaan

käyttöoikeusomaisuuserän ar

voa

vastaavan omaisuuserän

hankkimiseksi vastaavanlaisessa ta

loudellisessa ympäristössä. Nokia

arvostaa kaikki vuokra

sopimukset jaksote

ttu

un hankintamenoon

käyttämällä sen vuosineljänneksen saatavill

a olevaa diskonttaus

korkoa,

jona vuokrasopimus alkaa. Ku

n vuokrasopimus muuttuu tai

vuokrasopimusvelka uudelleenarvioidaan vuokra-ajan muuttuessa,

Nokia määrittää vuokrasopimu

svelan nykyarvo

n uudelleen

sopimusmuutoksen tai uudelleenarvi

oinnin hetkellä saatavilla

olevalla diskonttauskorolla.

Nokia toimii pä

äosin vuokral

le otta

jana. Nokia kuitenkin edelleen

vuokraa vuokra

ttuja tai omiste

ttuja kiin

teistöjä, jotka e

ivät ole

Nokian käytössä, pisimmillään 10 vu

oden vuokra-ajalla ka

ttaakseen

tai pienentääks

een näiden

kiinteistöjen väl

ttämättömiä k

uluja. Näis

sä

tapauksissa Nokia luo

kittelee jokaisen edel

leenvuokrasopimuksensa

rahoitusleasings

opimukseksi silloi

n, kun edelleenvuokras

opimus siirtää

kohdeomais

uuserän omis

tamiselle om

inaiset riskit

ja edut kaikilta

olennaisil

ta osin vuokral

le ottajalle. K

aikki muut ede

lleenvuokras-

opimukset luok

itellaan ope

ratiivisiksi vuo

krasopimu

ksiksi.

Nokia kirjaa tasee

n muihin rahoit

usvaroihin ka

ikista rah

oitusleasings

-

opimuksista nettosijoituksen vuokrasopimukseen

, joka arvostetaan

sopimuksen alkamisajankohtana tul

e

vien vuokramaksujen nyk

yarvoon.

Sopimuksen alka

misajankohdan jäl

keen nettosijoitus

arvostetaan

jaksotettuun hankintamenoon efekti

ivisen koron menetelmällä, jossa

nettosijoituksen kirjanpitoarvo

kasvaa korkotuoto

n määrällä ja

pienenee edelleenvu

okrauksesta saatujen maksujen määrällä.

Operatiivisista edelleenvu

okrasopimu

ksista saatavat vuokrat kirjataan

liiketoiminna

n muihin t

uottoihin ta

saerinä vuokra

-ajan kuluess

a.

Liikearvon, aineettomien hyödykkeiden, aineellisten

hyödykkeiden ja käyttö

oikeusomaisuuserien

arvonalentuminen

Nokia määrittää liik

earvon, aineettomien hy

ödykkeiden, aineellist

en

hyödykkeiden ja käyttöoike

usomaisuuserien kerrytettävissä olevan

rahamäärän, jos tapahtumat tai olosuhte

iden muutokset viittaa

vat

siihen, että niide

n arvot saattavat

o

lla alentuneita. Tämän lisäksi Nokia

testaa liikearvon kirjan

pitoarvon arvonalentumisen varalta vuos

ittain,

vaikka mahdoll

isesta arvonal

entumise

sta ei olisi viitte

itä.

Nokian huomioon ottamia te

kijöit

ä sen ar

vioidessaan

viitteitä arvonal

entumisesta, ov

at muun muassa omaisuuserän

alisuoriutuminen verrattuna sen historialliseen tai ennustettuun

tulokseen, merkittävät muutokse

t omaisuuserän käyttötarkoitukse

ssa

tai muutokset liik

etoimintastrategiassa sekä m

erkittävät epäsuotu

isat

toimialan tai yleisen tal

ouden kehityssuunnat.

Liikearvo kohdistetaan niille raha

virtaa tuottavi

lle yksiköille tai

rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joiden odotetaan saavan

synergiaetuja liik

etoimintojen yhdis

tämisestä ja jotka vastaa

vat

alinta tasoa, jolla liike

arvoa seur

ataan sisäistä johtamista varten.

Rahavirtaa tuottava yksikkö, kuten se

määritellään konsernin liikearvon

arvonalentumistestausta varten, on

pienin omaisuuserien ryhmä,

jonka tuottamat rahavirrat o

vat pitkälti riipp

umattomia muiden

omaisuuserien

tai omaisuus

erien ry

hmien tuottamista rahavirroista.

Rahavirtaa tuottavan yksikön kirjanpi

toarvo sisältää osuudet siihen

kohdistuvista konsernin yhteisistä

omaisuuseristä koht

uullisella ja

johdonmukaisella perusteella kohdistettuina. Kun yhden tai useamman

liikearvoa sisältävän rahavirtaa

tuottavien yksik

öiden ryhmän

rakenne muuttuu, liikearvo kohdis

tetaan uudelleen

käypien arvo

jen

suhteessa niille rahavirtaa tuottavien

yksiköiden ryhm

ille, joihin tä

mä

muutos vaikuttaa.

Nokia suorittaa arvonalentum

iste

stauksen määrittämällä

omaisuuserän, rahavirtaa tuottavan

yksikön tai rahavirtaa tuottavien

yksiköiden ryhmän kerrytettävissä

olevan rahamäär

än. Omaisuuserän

tai rahavirtaa tuottavan yksikön tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden

ryhmän kerrytettävissä oleva rahamäärä on se, kumpi on korkeampi

seuraavista: käypä arvo

vähennettynä myynnistä aiheutuvilla menoilla

tai käyttöarvo. Ke

rrytettävissä

olevaa rahamäärää verrataan

omaisuuserän tai rahavirtaa tuottavan yksikön tai rahavirtaa tuottavien

yksiköiden ryhmän kirjanpitoarvoon

. Jos omaisuuserän tai rahavir

taa

tuottavan yksikön tai rahavirtaa

tuottavien yksiköiden ryhmän

kerrytettävissä oleva rahamäärä on alhaisempi kuin sen kirjanpitoarvo,

omaisuuserän arvon katsotaan alentuneen ja sen arvoa alennetaan

vastaamaan kerrytettävissä olevaa rahamäärää. Arvonalentumistappiot

esitetään konse

rnin tuloslaskelma

ssa hankinnan ja valmi

stuksen

kuluissa, tutkimus

- ja kehityskuluissa

tai myynnin ja hallinnon kuluissa

lukuun ottamatt

a liikearvon arvo

nalentumistappioita,

jotka esitetään

liiketoiminnan muissa kuluissa.

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omais

uus esite

tään taseessa h

ankinnasta ja val

mistuksesta

aiheutuneiden menojen tai sitä alemman nettorealisointiarvon

määräisenä. Han

kintameno mää

ritetään käyttämällä stan

dardikusta

nnus-

laskentaa, joka vastaa suunni

lleen FIFO-periaatteen (first-in first-out)

mukaisesti las

kettua hankin

tamenoa. Vaiht

o-omaisuude

n

nettorealisointiarvo on tavanoma

isen liiketoiminnan käypä hintatas

o

vähennettynä tavanomaisilla myyntikuluilla. Vaihto-omaisuuden

hankintamenoon on sisällytetty raaka-aineiden hankintamenon ja

välittömän työn kustannusten lisäksi myös sil

le kuuluva osuus

tuotannon yleiskustannuksista. Vaih

to-omaisuuden arvonalentuminen

kirjataan ylimääräisen vaihto-omaisuud

en sekä epäkuranttiu

den osalta

hankintamenon tai sitä alemman ne

ttorealisoi

ntiarvon perusteella.

Vaihto-omaisuus luokitellaan raaka-

aineisiin ja puol

ivalmisteihin,

valmiisiin tu

otteisiin, ja ke

skeneräisiin as

iakasproje

kteihin. Raaka-

aineisiin ja puolivalmisteihin kuuluvat tu

otannossa käytettävät ostetut

materiaalit, kom

ponentit ja tarv

ikkeet. Val

miisiin tuot

teisiin kuuluv

at

Nokian tai alihan

kkijoiden valm

istamat ja myynt

ivalmiit ta

varat sekä

jälleen myytäväksi ostetut tavara

t. Keskeneräisiin asiakasprojekte

ihin

sisältyy tähän mennessä aiheutuneita kustannu

ksia asiakassopimuksista,

joissa sopimuksen suo

ritevelvoitteita ei

vielä ole täytetty.

Keskeneräiset asiakasprojektit kirj

ataan hankinnan ja valmistuksen

kuluihin, kun Nokia täyttää suor

itevelvoitteensa asiakk

aalle.

Rahoitusinstrumenttien käypään arvoon arvostaminen

Monet rahoitusinstrumentit arvostetaan alkuperäisen kirjaamisen

jälkeen käypään arvoon

jokaisena

raportointipäivänä. Käypä arvo

on hinta, joka saataisiin omaisuus

erän

myynnistä tai ma

ksettaisiin

velan siirtämisestä markkinaosap

uolten välillä arvo

stuspäivänä

toteutuvassa tavanomaisessa liiketoimessa. Omaisuuserän tai velan

käypä arvo määritetään sellaisin oletuksin, joita markkinaosapuolet

käyttäisivät hinn

oitellessaan omaisuuser

ää tai velkaa olettaen, e

ttä

markkinaosapuolet toimi

vat parhaan taloudellisen etunsa mukaisesti

käyttämällä markkinahintanoteerausta, diskontattujen rahavirtojen

analyysiä ja muita asiaan kuuluvia

arvostusmalleja. Nokia käyttää käyvän

arvon määrittämisessä ar

vostusmenetelm

iä, jotka soveltuvat kuh

unkin

tilanteese

en ja joiden käyttäm

iseksi on ole

massa riittäväs

ti tietoa,

hyödyntämällä mahdolli

simman paljon havainnoitav

issa olevia

syöttötietoj

a ja mahdollisimman vä

hän muita kuin havainnoitavissa

olevia syöttötie

toja. Kaikk

i rahoitusvar

at ja -velat, joide

n käyvät arvot

määritetään tai esitetään tilinpäätök

sessä, luokitellaan käyvän arvon

hierarkiassa alimmalla tasolla o

l

evan kokonaisarvostuksen kannalta

olennaisen syöttö

tiedon perusteella seuraavas

ti:

Taso 1 – toimivilla markkinoi

lla samanlaisille pörssinoteeratuille varo

ille

tai veloille noteerat

ut (oikaisemattomat) hinnat.

Taso 2 – arvostusm

enetelmät, joi

den muihin ku

in noteerattuih

in

hintoihin perustuvat merkittävät

syöttötiedot ovat suoraan tai

epäsuorasti havainnoitavissa; ja

62

63

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

138

Taso 3 – arvostusmenetelm

ät, joiden merkittävä

t syöttötiedot eivä

t

ole havainnoitavissa.

Nokia luokittelee käypään arv

oon toistuvasti arvostettavat varat

ja velat asiaan kuuluville käyvän

arvon hierarkian

tasoille kunkin

raportointikauden lopussa.

Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen

Nokian vieraan pääoman ehtoi

set rahoitusvarat jaotellaan kolmeen eri

luokkaan: jaksotettuun hankintam

en

oon arvostettavat rahoitus

varat,

käypään arvoon muiden laajan tulo

ksen erien kautt

a arvostettavat

rahoitusvarat ja käypään arvoon

tulosvaikutteisesti arvostet

tavat

rahoitusva

rat. Nokian om

an pääoman ehtoi

set rahoitusv

arat on luokit

eltu

käypään arvoon tulosvaiku

tteisesti arvostet

taviin rahoitusvaro

ihin.

Luokittelu tehdään Nokian rahoitus

varojen hallinnoinnissa sovellettavan

liiketoimintamallin j

a rahoitusvarojen sopimusperusteisten

rahavirtojen perusteella.

Nokian rahoitusvarojen hallinnoinnissa

käytettä

vä liiketoiminta

malli

määritellään portfoliotasolla. Li

iketoim

intamallin tulee perustua

käytännön liiketoiminnan jo

htamis

een. Rahoitusvaroja arvostetaan

jaksotettuun hankintamenoon si

lloin, kun lii

ketoimintamallin

tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien

rahavirtojen keräämiseksi ja kun rahoitusvarojen ra

havirrat koostuvat

yksinomaan pääoman ja koron maksusta. Rahoitusvarat arvostetaan

käypään arvoon muiden laajan tu

loksen erien kautta silloin, kun

liiketoimintamalli

n tavoitteena on sekä kerätä sopimukseen perustuv

ia

rahavirtoja että myydä sellaisia rahoitusvaroja, joiden rahavirrat

koostuvat yksinomaan pääoman ja koron maksusta. Rahoitusvarat

arvostetaan käypään arvoon

tulosvaikutteise

sti, mikäli niit

ä ei arvosteta

jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan

tuloksen erien kautta

. Edellä mainittu

jen periaatteiden l

isäksi

rahoitusvarojen

luokitteluun ja ar

vostamiseen vaik

uttaa se,

onko rahoitusvara osa suojaussuhde

tta (ks. Suojauslaskenta).

Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä,

eli päivänä, jolloi

n Nokia sitoutuu

ostamaan tai myymään rahoitusvaran.

Rahoitusvara kirjataan taseesta pois silloin, kun kaikki rahoitusvaraan

liittyvät risk

it ja tuotot on s

i

irretty rahoitusvaraa hallinnoivalle

kolmannelle osapuolelle.

Pitkäaikaiset sijoitukset

Pitkäaikaise

t sijoitukset sis

ältävät sijo

itukset listaa

mattomiin osak

keisiin

ja listaamattomiin venture fund -rahastoihin. Koska nämä oman ja

vieraan pääoman ehtoiset rahoitus

varat eivät koostu yks

inomaan

pääoman takaisinmaksusta ja korosta, ne luokitellaan käypään

arvoon tulo

svaikutteisesti

ja arvo

stetaan alun perin ja myöhemmin

käypään arvoon.

Käyvän arvon määrityksessä käytetään muun muassa seuraavia

menetelmiä: markkinahintanoteeraus,

samankaltaisten instrumenttien

markkina-arvo, kohdeyhtiön viimeisi

mpiin riippum

attomien osa

puolten

tekemiin rah

oitustransa

ktioihin pe

rustuvat ar

viot sekä kohdeyhtiön

markkina-analyysiin ja operatiiviseen

tulokseen perustuva arvo

verrattuna

vastaaviin julk

isesti noteer

attuihin yhtiö

ihin vasta

avilla toimial

oilla.

Nokia käyttää harkintaa sovelle

ttavan arvostusmenetelmän sekä siinä

käytettävien oletusten valinnassa vallitsevien markkinakäytäntöjen

ja olosuhteiden perustee

lla.

Käyvän arvon muutokset, valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä

realisoituneet v

oitot ja tappiot nä

istä sijoituksista kir

jataan

liiketoiminna

n muihin t

uottoihin j

a kuluihin kons

ernin tuloslas

kelmassa.

Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat

Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat si

sältävät tietyt

käyttörajoitusten

alaiset varat ja muut saamiset, lainas

aamiset asiakkailta ja to

imittajilta

sekä tietyt muut pitk

äaikaiset sijoitukset

.

Käyttörajoitusten alaiset varat ja

muut saamiset sisältävät

pankkitalletukset liitt

yen pääosi

n työsuhde-etuuksiin sekä muut

lainasaamiset. Nämä varat arvostetaan alun perin käypään arvoon

ja myöhempi arvostamin

en tapahtuu jakso

tettuun hankin

tamenoon

käyttäen efekti

ivisen koron menetelmää. Efekt

iivisen koron

menetelmäll

ä laskettu korko sekä valuut

takurssivoitot ja -tappio

t

kirjataan rahoitustuottoihin ja -k

uluihin konserni

n tuloslaskelmassa.

Näiden varojen tappio

ta koskeva vä

hennyserä lasketaan

kvartaaleittain

perintäkelpoisuu

teen sekä saatavil

la oleviin vakuuks

iin perustuen ja

kirjataan pois s

ijoituksen

kirjanpitoar

vosta muihin r

ahoituskulu

ihin

konsernin tuloslaskelmassa.

Asiakas- ja toimittajal

ainasaamisia

hallinnoidaan portfol

iossa, jonka

liiketoimintamalli

n tavoitteena on sekä kerätä sopimukseen perustuvi

a

rahavirtoja että myydä rahoitusvaroja. Ne kirjataan alun perin ja

myöhemmin käypään arvoon käyttäen diskontattujen rahavirtojen

menetelmää. Käyvän arvon muutokset kirjataan arvonmuutosrahastoon

muiden laajan tulok

sen eriin. Efektiivi

sen koron menetelmällä laskettu

korko sekä valuuttakurssivoitot ja -t

appiot kirjataan rahoitustuottoih

in

ja -kuluihin tuloslaskel

massa. Arvioidut luotto

tappiot perustuvat

tavallisesti 12

kuukauden odotet

tuihin luo

ttotappioihin n

ostettuje

n

lainojen ja arvioit

ujen lisänostojen os

alta kauden aikana, katso

lisätietoja kappaleesta ”Arvon alentum

inen”. Tappiota koskeva

vähennys lasketaan kvartaal

eittain perintäkelpoisuu

teen sekä saatavilla

oleviin vaku

uksiin peru

stuen ja kirjataan mu

ihin rahoitus

kuluihin

konsernin tuloslaskelmassa vähentäen käyvän arvon tappiota laajassa

tuloslaskelmassa. Mik

äli saaminen

myydään, odotettavissa olevien

luottotappioide

n vaikutus pure

taan ja koko ker

tynyt tuotto ta

i tappio

kirjataan rahoitustuottoihin tai -k

uluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Muiden luonteeltaan pitk

äaik

aisten sijo

itusten sopim

ukseen peru

stuvat

rahavirrat eivät koostu yksinomaan pääoman takaisinmaksusta ja

korosta. Nämä sijoitukset arvost

etaan alun perin ja myöhemmin

käypään arvoon käyttäen raport

ointipäivän markkinahintoja,

diskontattujen rahavirtoj

en an

alyysia ja muita asian

mukaisia

arvostusmalleja. Käyvän arvon muutokset, valuuttakurssivoitot- ja

tappiot sekä realisoituneet voitot j

a tappiot sijoitusten myynne

istä

kirjataan rahoitustuottoihin ja -k

uluihin konserni

n tuloslaskelmassa.

Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat

Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat sisältävät lyhyta

ikaisen osuuden

muista pitkäaikaisista rahoi

tusvaro

ista, lyhytaikaiset lainasaamiset

sekä johdannaisv

arat, jotka käsitell

ään erikseen kappal

eessa

”Johdannaissopimukset”.

Lyhytaikaiset lainasaamiset arvostet

aan alun perin käypään arvoon

ja myöhempi arvostam

inen tapahtuu jakso

tettuun hankin

tamenoon

käyttäen efekti

ivisen koron menetelmää. Efekt

iivisen koron

menetelmäll

ä laskettu korko sekä valuut

takurssivoitot ja -tappio

t

kirjataan rahoitustuottoihin ja -k

uluihin konserni

n tuloslaskelmassa.

Tappiota koskeva vähennys lasketaan kvartaaleittain

perintäkelpoisuu

teen sekä saatavil

la oleviin vakuuks

iin perustuen ja

kirjataan pois s

ijoituksen

kirjanpitoar

vosta muihin r

ahoituskulu

ihin

konsernin tuloslaskelmassa.

139

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset syntyvät asiakka

iden

kanssa tehdyistä sopimuksista

ja edustavat ehdotonta oikeutt

a korvaukseen, jonka saaminen on

ainoastaan ajan kulumisesta kiinni. Nokia m

yy myyntisaamisiaan

ilman takautumisoikeutta useille ra

hoituslaitoksille

osana normaalia

liiketoimin

taa luottoriskin

ja käyttöpääoma

kierron ha

llitsemise

ksi.

Liiketoimintamalli myyntisaamisten hallinnointii

n perustuu saamisten

käyttämiseen sopimukseen perust

uvien rahavirtojen keräämisessä

sekä saamisten myymiseen. Alk

uperäisen kirjaamisen yhteydessä

myyntisaamiset arvostetaan ja

myöhemmin uudelleen arvostetaan

käypään arvoon käyttämällä diskonta

ttujen rahavirtojen menetelmää.

Käyvän arvon muutokset kirjataan arvonmuut

osrahastoon muiden

laajan tuloksen eriin. Mikäli myynti

saamiset myydään, poiskirjattavan

kirjanpitoarvon ja saadun korvauksen välinen erotus kirjataan

rahoituskuluksi konsernin tuloslaskelmassa.

Lyhytaikaiset sijoitukset

Nokia sijoittaa osan jatkuvan

liiketoiminnan ennustettujen

ulosmenevien rahavirtojen kattami

seen tarvittavista kassavaroista

erittäin likv

ideihin korkos

ijoituksii

n. Lyhytaikaise

t sijoitukse

t voivat

sisältää sijoituksia, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon

tai käypään arvoon tulosvaik

utteisesti.

Sijoitukset joh

dannaistran

saktioid

en vakuuksina kä

ytettäviin

talletuksiin kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhempi

arvostaminen tapahtuu jaksotettuun hank

intamenoon efektiivisen

koron menetelmällä. Efektiivisen koron menetelmällä laskettu korko

sekä valuuttakur

ssivoitot ja -

tappiot kirjataan r

ahoitustuott

oihin ja

-kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Sijoitukset pan

kkitalletuksi

in sekä kiinteätu

ottoisiin ar

vopapereihin

ja rahamarkkina-arvopapereihin, jotka erääntyvät tai eräännytetään

yli kolmen kuukaude

n kuluttua ja jotka eivät ol

e osa strukturoitu

ja

sijoituksia ja j

oiden raha

virrat koos

tuva

t yksinomaan pääoman ja koron

maksuista, hallinnoidaan

portfoliossa, jonka liiketo

imintamalli on

sijoitusten hallussapitäminen rahavirtojen kerryttämiseksi

. Nämä

sijoitukset kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhempi

arvostaminen tapahtuu jaksotettuun hank

itamenoon efektiivisen koron

menetelmällä. Näiden sijoitusten pääasiallinen

tarkoitus on kerätä

sopimukseen perustuvat rahavirrat sekä pääoman takaisinmaksut.

Sijoituksi

a kuitenkin myydään ajoitta

in likviditeetin hallitsemi

seksi

ja markkinariskin vähentämiseksi.

Näiden sijo

itusten

efektiivise

n koron m

enetelm

ällä laske

ttu korko

sekä valuuttakur

ssivoitot ja -

tappiot kirjataan r

ahoitustuott

oihin ja

-kuluihin konsernin tuloslaskelmassa

. Kun sijoitus myydään, taseesta

pois kirjatun kirjanpitoarvon ja s

aadun korvauksen erotus kirjataan

rahoitustuott

oihin ja -kuluih

in ko

nsernin tuloslaskelmassa. Myytyjen

kiinteätuottoi

sten arvopaperien

arvonmäärityksessä käytetään

FIFO-menetelmää.

Nokian sijoitusportfolio

n korkeasta luottokelpoisuudesta johtuen

arvioidut lu

ottotappiot perust

uv

at tyypillisesti 12 kuukauden

odotettuihin luot

totappioihin. Ta

ppiota kos

keva vähennys lasketaan

kvartaaleittain ja kirj

ataan muutoksena sijoit

uksen kirjanpitoarvoon.

Vähennys esitetään muissa ra

hoituskuluissa konserni

n

tuloslaskelmassa.

Sijoitukset voivat sisältää myös rahamarkkinarahastoja, joita ei

luokitella rahavaroiksi, kaupankäyntitar

koituksessa pidettäviä

sijoituksia, sijoit

usrakenteita, jotk

a koostuvat arvopapere

ista sekä

niitä täydentäviä ja tyy

pillisesti vastakka

isia riskitekijöitä s

isältävistä

johdannaisis

ta sekä muita si

joituksia, joide

n rahavirr

at eivät

koostu yksinomaan pääoman ja koro

n maksuista. N

äiden sijoitus

ten

tarkoituksena on kerätä sopimu

kseen

perustuvat rahavirrat, pääoman

takaisinmaksu ja arvonnousu. Sijoituk

set voidaan myydä koska tahansa.

Nämä sijoitukset arvostetaan alun

perin ja myöhemmin käypää

n

arvoon käyttämällä raportointipäivän markkinahintoja, diskontattujen

rahavirtojen analyysia ja muita as

ianmukaisia arvostusmalleja. Käyvän

arvon muutokset, valuutta

kurssivoitot- ja tappiot

sekä realisoituneet

voitot ja tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin

tuloslaskelmassa.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät rahat ja pankkisaamiset sekä erittäin likvidit

kiinteätuot

toiset sijoitu

kset ja raham

arkkinasijoi

tukset, jotka ova

t

helposti kon

vertoitav

issa käteisv

aro

iksi tiedossa olevaan määrään ja

joiden erääntymiseen hankinta

hetkellä on enintään kolme kuukautta

sekä pankkitalletukset, jotka er

äänt

yvät tai jotka voidaan sop

imukseen

perustuen vaatia m

aksettaviksi ajan

jaksolla, joka on han

kintahetkellä

enintään kolme kuukautta

. Sijoitu

sten korkean luottoke

lpoisuuden

ja lyhyen maturi

teetin vuoksi ar

vonmuutosriski on merkityksetön.

Rahamarkkina

rahastosi

joitukset, joide

n riskiprof

iili on edel

lä mainittujen

kriteerien m

ukainen, luokite

llaan myös ra

havaroiksi. S

ijoitukset,

joiden rahavirrat koostuvat yksinom

aan pääoman ja koron maksu

ista,

arvostetaan jaks

otettuun hank

intamen

oon. Kaikki muut s

ijoitukset

arvostetaan käypään arvoon

tulosvaiku

tteisesti.

Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen

Nokian rahoitusvelat jaotellaan

kahteen luokkaan: jaksotet

tuun

hankintamenoon arvostettavat ra

hoitusvelat ja

kä

ypään arvoon

tulosvaikutteise

sti arvostettavat r

ahoitusvelat. Nokian johdannais

velat

sekä Nokia Sh

anghai Belliin liittyvä ehdolli

nen velvoite on luok

iteltu

käypään arvoon tulosvaikutte

isesti ja kaikki muu

t velat on luokitel

tu

jaksotettuun hankintamenoon.

Kaikki rahoitusvelat kirjataan alun perin käypään ar

voon, velkojen osalta

vähennettynä transaktiomenoilla. Raho

itusvelat kirjataan pois tase

esta,

kun niihin liittyvä

t velvoitteet on täyte

tty, kumottu tai niide

n

voimassaolo on lakannut. Mi

käli olem

as

sa olevan rahoit

usvelan ehtoih

in

tehdään olennaisia muutoksia, Nokia kirjaa alkuperäisen rahoitusvelan

pois taseesta ja uuden rahoitusvelan taseeseen. Mikäli rahoitusvelka

kirjataan pois taseesta,

rahoitusvelan kirjanpitoa

rvon ja maksusuorituksen

välinen erotus kirjataan korkokuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Korolliset velat

Pitkäaikaiset k

orolliset velat arvost

etaan jaksotettuun hanki

ntamenoon

käyttämällä efektiivisen koron me

netelmää. Lyhytaikaiset korolliset

velat, mukaan lukien lyhytaikaine

n osuus pitkäaikaisista korollisista

veloista, ja johda

nnaistrans

aktioiden

vakuudet kirjataan jaks

otettuun

hankintamenoon käyttäen efek

tiivisen koron menetelmää.

Transaktiomenot, efe

ktiivisen koron me

netelmällä laske

ttu korko sekä

valuuttakurssivoitot ja -tappiot kirj

ataan rahoitustuottoih

in ja -kuluihin

konsernin tuloslaskelmassa.

Muut rahoitusvelat

Muut rahoitusvelat sisältävät pä

äasiassa ehdollisen velvoitteen

China Huaxinille osana Nokia Shan

ghai Bell -transaktion lopulli

sta

sopimusta, jossa

China Huaxin oike

utettiin siirtäm

ään

omistusosuutensa kokonaisuudessaan Nokialle myöhemmin

suoritettavaa kä

teissuoritusta vastaan. Ehdo

lliseen velvoitteeseen

liittyvä rahoitusvelka arvostetaan perustuen arvioituun myöhemmin

suoritettavaan käteissuoritukseen

. Muutokset arvioidussa myöhemmin

suoritettavassa käteissuorituksessa

ki

rjataan rahoitustuottoihin ja

-kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Muut rahoitusvelat sisältävät myös

johdannaisvelkoja, jotka käsitellään

erikseen kappaleessa ”Johdannaissopi

mukset”.

Ostovelat

Ostovelat kirjataan laskutetun m

äärän mukaisesti. Tämän katsotaan

vastaavan käypää arvoa niiden

lyhyen maturiteetin johdosta.

64

65

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

140

Arvonalentumiset rahoitusvaroista

Arvon alentumista koskevien vaat

imusten mukai

ses

ti Nokia kirjaa

odotettavissa ol

evia luottotappio

ita (Expected Credit Losse

s, ECL)

varten tappiota koskevan vähennyserän rahoitusvaroista, jotka on

arvostettu jaksotettuun hankintam

enoon tai käypään arvoon muide

n

laajan tuloksen erien kautta sekä lainatakaussopimuksista ja

luottositoumuksista.

Nokia arvostaa rahoitusinstrumenttinsa

tulevaisuuteen suunt

autuvan perusteen mukaisesti

ja kirjaa

muutokset odote

tuissa luottotappio

issa kvartaaleittain käyttäm

ällä

seuraavanlaista menetelmää:



Odotettavissa olevat luottota

ppiot = maksukyvyttöm

yyden

todennäköisyys x tappio-osuus x maksuky

vyttömyydelle

altistunut määrä



Maksukyvyttömyyden todennäköisyys (

Probability of Default, PD)

arvioidaan erik

seen keskitetylle sijoituspo

rtfoliolle ja ei-keskit

etyille

sijoituksill

e. Arvio peru

stuu sijoituste

n luottoluok

itusprofiiliin

sekä

soveltuvin osin

erityisi

in paikallisiin

olosuhteisiin

, ellei tied

ossa ole

sellaista tapahtumaa, joka os

oittaisi luottoluokitu

ksen olevan

epäasianmukainen perusta luottoriskin

arviointii

n raportointipäivänä.



Tappio-osuuden (Loss Given Default, LGD) takaisin

perintäaste

arvioidaan myös

erikseen ke

skitetylle

sijoitusportfol

iolle ja ei-

keskitetyill

e sijoituksil

le, ja se perustuu s

ijoituksen

luokkaan ja

soveltuvin osin

erityisi

in paikallisiin

olosuhteisiin

sekä sijoitukse

en

liittyviin m

ahdolli

siin vakuus

järjestel

yihin.



Maksukyvyttömyydelle altistunut

määrä (Exposure at Default,

EAD) on tavallisesti sijoituksen tai lainatakauksen

nimellisarvo.

Lainasitoumuksiin l

iittyvä maksukyvy

ttömyydelle al

tistunut

määrä perustuu arvioitujen nostojen suuruuteen seuraavan

12 kuukauden aikana.

Kaikki Nokian l

yhytaikaiset s

ijoituk

set, jotka ar

vostetaan jaksotettuun

hankintamenoon ja käypään arvoon

muiden laajan tuloksen erien

kautta, käsitellään matalan korkor

iskin sijoituksina, ja kir

jattava

tappiota koskeva vähennyserä kauden aikana on rajattu 12 kuukauden

odotettaviss

a oleviin luo

ttotappioihin

. Rahoitus

instrume

ntit, joilla

on nk. Investment Grade -taso

n luottoluokitus, käsitellään matalan

korkoriskin instrumentteina tämän arvioinnin osalta.

Muiden pitkäaikaisten rahoitusvarojen, lainojen, lainasitoumusten

ja kolmansien osapuolien puolesta

annettujen lainatakaussopimusten

osalta odotettavissa olevat l

uottotappiot lasketaan erikse

en

merkittävimmi

lle vastapuolille käyttäen edellä

mainittua menetelmää

ottaen huomioo

n mahdolliset vakuusjärje

stelyt ja muut l

uottoriskiä

lieventävät tekijät. Arv

io perustuu 12 kuukauden odotet

tavissa

oleviin luott

otappioihin, m

ikäli tietyn vas

tapuolen luot

toriski ei ole

merkittävästi li

sääntynyt alkuperäisen taseeseen ki

rjaamisen jälkeen,

jolloin yhtiö sove

ltaa koko voimassaol

oajalta odotettavissa ole

via

luottotappioita

. Sopimus

rikkomus, l

uottoluokituks

en heike

ntyminen

sekä muut luottokelpoisuuteen li

ittyvät määreet ovat tyypillisiä

tekijöitä, jotka No

kia ott

aa huomioon

arvioidessaan, onko

rahoitusinstr

umenttiin l

iittyvä luott

oriski kasvanu

t merkittäväs

ti

alkuperäisen taseeseen k

irjaamisen jälkeen.

Myyntisaamiste

n ja asiakassopimuks

een perustuvien

omaisuuserien

odotettavissa olevia l

uottotappioita koskeva

t vähennyserät lasketaan

ja kirjataan asiakaskohtaisesti käy

ttämällä yllä kuvattua mallia, jo

nka

avaintekijöitä ovat asiakkaan luottoluokitus ja kyse

isten tase-erien

ikäjakauma. Nokia sove

ltaa yksinkerta

istettua menettelyä, jonka mukaisesti

tappiota kos

keva vähennyse

rä arvostetaan koko voimas

saoloajal

ta

odotettavissa olevan asiakask

oh

taisen luottotappion määrään.

Muutokset odotettavissa olevia lu

ottotappioita koskevan vähe

nnyserän

määrässä kirjataan myyntisaamisten

ja asiakassopimuks

iin perustuvie

n

omaisuuserien

osalta liiketo

iminnan muih

in kuluihin ja m

uiden

rahoitusvarojen osalta rahoituskuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettujen varojen tappiota koskeva

vähennyserä kirjataan niiden kirjan

pitoarvoon. Käypään arvoon muiden

laajan tuloksen erien kautta arvos

tettujen varojen tappi

ota koskeva

vähennyserä kirjataan muiden laaj

an tuloksen eriin s

en sijaan,

että se kirjattaisiin varojen jo aiemmin käypään arvoon kirjattuun

kirjanpitoarvoon. Lainatakaussop

imusten osalta tappiota koskeva

vähennyserä kirjataan muuksi ve

laksi konsernin taseeseen.

Johdannaissopimukset

Johdannaise

t kirjataan alun pe

rin käypään arvoon s

opimukse

ntekopäivän

ä,

ja myöhempi arvostaminen tapa

htuu käypään arvoon. Syntyneen

voiton tai tappio

n kirjauskäytänt

ö riippuu siitä, sovelletaanko

johdannaisiin suojauslaskentaa.

Suojauksen rahavirrat luokitellaan

liiketoiminnan rahavirroik

si

konsernin rahavirtalaskelmassa, mikäli

suojatut erä

t liittyvät No

kian

liiketoimin

taan. Mikäli joh

dannais

en voidaan määritellä suojaavan

tiettyä rahoitus- tai si

joitustoimin

taan liittyvää positi

ota, sopimuksen

rahavirrat luokitellaan samalla tavalla

kuin suojattavan position

rahavirrat. Tietyt johdannaiset suojaavat Nokiaa kassaposition

valuuttariskil

tä ja niiden rah

a

virrat sisältyvät investointien

rahavirtaan konsernin rahavirtalaskelmassa.

Käypään arvoon tulosvaiku

tteisesti arvostettavat

johdannaissopi

mukset, joihin ei so

velleta suojauslaske

ntaa

Valuuttatermiinien käypä arvo lask

etaan arvostamalla termiinisopimus

tilinpäätöshetkellä markkinatermiinikurssiin. Käyvän arvon

muutos lasketaan vertaamalla näitä kursseja sopimuskurssiin.

Valuuttaoptiot arvostetaan raportoi

ntihetkellä Garman & Kohlhagen

-arvonmääritysmallilla. Käyvän arvo

n muutokset kirjataan konsernin

tuloslaskelmaan.

Korkotermiini-, k

orko-optio- ja ko

rkofutuurisopimuste

n sekä

johdannaispörssissä noteerattujen op

tioiden käypä arvo

määritellään

käyttämällä raportointipäivän markkinahintoja. Koronvaihto- sekä

koron- ja valuutanvaiht

osopimusten käypä arvo ar

vioidaan tulevien

rahavirtojen nykyarvon perusteella. Käyvän arvon muutokset kirjataan

konsernin tuloslaskelmaan.

141

Voitot ja tappiot

johdannaisis

ta, joihin ei sove

lleta suoja

uslaskentaa

mutta joilla suojataan tiettyjä e

nna

koituja riskejä, kuten enn

akoituja

valuuttamääräisiä

myyntejä ja ostoja, k

irjataan liiketoim

innan muihin

tuottoihin ja kul

uihin kons

ernin tuloslas

kelmassa. Voit

ot ja tappiot

muista johdannaisista, joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kirjataan

rahoitustuott

oihin ja -kuluih

i

n konsernin tuloslaskelmassa.

Nokia tunnistaa ja seuraa mahdollisia sopimuksiin kytkettyjä

johdannaisia

. Kytketyt joh

dannaiset, joide

n pääsopim

us ei ole

rahoitusvaro

ihin kuuluva e

rä ja jotka eivät lähe

isesti liit

y sopimuksee

n,

erotetaan ja kirjataan käypään

arvoon raportointipäivänä.

Tällaisten kytkettyjen johdannaisten käyvän arvon muutokset

kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

So

pi

mu

ks

et

,

joissa on kytketty johdannainen ja joiden pääsopimus on

ra

hoi

tu

sva

ro

ihi

n

kuuluva erä, arvostetaan kokonaisuudessaan käypää

n

arvoon raportointipäivänä. Tällaisten kytkettyjen johdannaisten

käyvän arvon muutokset kirjataan

rahoitustuottoih

in ja -kuluihin

konsernin tuloslaskelmassa.

Suojauslask

enta

Suojauslaskennassa käytettäviä

johdannaissop

imuksia ovat

valuuttatermiinit

, optiot tai optio

strategiat sekä korkojohdanna

iset.

Suojauslaskentaa voidaan soveltaa

optioihin ja optios

trategioihin,

joiden nettomääräinen preemio on no

lla tai maksettu. Optior

akenteiden

osalta ostettujen optioiden nime

llisarvo on sama tai suurempi kuin

myytyjen op

tioiden, ja niiden mu

ut sopimusehdot ov

at samat.

Valuuttatermiinisopimukse

n käyvän arvon määrittämisessä Nokia

erottaa spot-osuu

den ja korko-osuude

n, joka pi

tää sisällään valuuttojen

välisen viitekor

onvaihtos

opimukse

n preemion sekä te

rmiinipiste

et

ja joka kirjataan

valuuttater

miinisopim

uksen suojau

skustannukse

ksi.

Valuuttaopti

osopimuksen käyv

än

arvon määrittämisessä Nokia

erottaa perusarvon sekä aika-a

rvon ja määrittää aika-arvon

valuuttaoptiosop

imuksen suojau

skustannukseksi. Koron- ja

valuutanvaihtosopimusten käyvän

arvon määrittämisessä Nokia erottaa

valuuttojen väl

isen viitek

oronvaihtosop

imuksen pr

eemion ja määr

ittää

sen koron- ja valuutanvaihtoso

pimuksen suojauskustannukseks

i.

Rahavirtojen suojaus: ennakoitujen valuuttamääräisten myyntien

ja ostojen suojaus

Nokia soveltaa suojauslaskentaa rahavirtojen suojauksessa pääasiassa

ennakoituihin liiketoimiin liittyvään rahavirran valuuttariskiin,

joka syntyy eri

ttäin todennäk

öisistä l

iiketoimintatr

ansaktioist

a.

Riskienhallintastrategian mukaises

ti Nokia suojaa materiaalisen

nettoriskin (myynteihin liitty

vä tunnistettu riski vähennettynä ostoi

hin

liittyvällä t

unnistetulla riskillä) valuut

tatermiineillä ja -opt

ioilla

kerroksittain noudattaen e

nnalta määriteltyjä suojausastetta ja

-maturiteetteja kvartaalei

ttain. Suojatt

avan erän tulee olla erittäi

n

todennäköine

n ja altistaa rah

avirran vaihtel

uille, jotka vo

ivat viime

kädessä olla tulo

svaikutteisia.

Nokia määrittää ainoastaan valuutta

termiinisopimuksen spot-osuuden

arvonmuutoksen suojaus

instrumentiksi. Val

uuttaoptioita tai

optiostrategioita void

aan käyttää myös rahavirtoje

n suojaamiseen,

jolloin ainoastaa

n option perusarv

on muutos määritetään suojausin-

strumentiksi

. Suojaustehokkuut

ta arvioi

daan alun perin ja kvar

taaleittain

koko suojaussuhteen voimassaolon ajan, jotta voidaan varmistua

taloudellisen suhteen olemassaolosta. Nokian määrittämissä

suojaussuhteissa keskeiset ehdo

t ovat yhdenmukaiset, joten

tehokkuuden arviointi suorit

etaan kvalita

t

iivisesti.

Valuuttatermiinien, valuuttaopti

oiden ja optiostrategioide

n käyvän

arvon muutos, joka he

ijastaa disk

ontatun spot-kur

ssin muutosta,

kirjataan suojausrahast

oon muiden laajan tuloksen eri

in. Muutokset

suojauslaskennan vaatimukse

t täyttävien valuu

ttatermiinien kor

ko-

osuudessa ja valuuttaoption aika

-arvossa kirjataan suojauskustan

nus-

rahastoon muihin laajan tuloksen eriin, j

a ne kirjataan myöhemmin

samalla tavalla kuin spot-osuus ja

perusarvo.

Nokia arvioi kvartaalei

ttain, odotetaanko ennakoituje

n myyntien ja

ostojen yhä tapahtuvan. Mikäl

i osan suojatuista rahavirroista ei odote

ta

enää tapahtuvan, kaikki si

ihen liittyvät vo

itot tai tappio

t kirjataan

välittömästi po

is muiden laajan tul

oksen eristä l

iiketoiminn

an muihin

tuottoihin ja kul

uihin kons

ernin tuloslas

kelmassa s

uojauslasken-

taedellytysten lakatessa. Jos suojatun rahavirran t

oteutumista ei

pidetä enää erittäin

todennäköisen

ä, mutta sen odotetaan ku

itenkin

toteutuvan, siihen liitty

vä kertynyt arvostustulos jäte

tään muun

laajan tuloksen eriin, kunnes suojatu

lla rahavirralla o

n tulosvaikutus.

Nokian riskienhallinnan tavoitteena on suojata ennakoidut rahavirrat,

kunnes niihin liittyvä tuotto on k

irjattu. Suojaussuhde lopete

taan sen

kvartaalin aikana, joka on määritelty

suo

jattavaksi ja jol

loin suojakin

erääntyy. Kertyne

et rahavirtasuojien tuotot ta

i tappiot kirjataan täll

öin

liiketoiminna

n muihin t

uottoihin j

a kuluihin kons

ernin tuloslas

kelmassa.

Mikäli ennakoitua tuottoa ei kirjat

a kvartaalin aikana, kvartaalille

osoitettujen rahavirtasuo

jien kertyneet tuotot tai kulut yhä kirjataan,

mutta se osuus, joka liittyy kirjaam

attomaan ennakoituun tuottoon,

esitetään suojauksen tehott

omuutena.

Koska rahavirran suojausinstrumentit erääntyvät pääosin samassa

kvartaalissa kuin suojattavat erätkin, rahan aika-arvosta ei synny

merkittävää epätehokkuu

tta. No

kia tarkistaa kvarta

aleittain muiden

laajan tuloksen eriin kirjattujen tu

ottojen tai kulu

jen määrään liitty

vän

diskonttauksen vaikutuksen.

Nokia käyttää myös valuut

tatermiinejä liittyen ennakoituihin myynteihin

ja ostoihin, jotka e

ivät ole erittäin todenn

äköisiä transa

ktioita eivätkä

siten täytä suojauslaskennan vaatim

uksia. Näiden valuuttaterm

iinien

voitot ja tappi

ot kirjataan lii

ketoiminna

n muihin tuot

toihin ja kului

hin

konsernin tuloslaskelmassa.

Rahavirtojen suojaus: tulevien

korkojen rahavirtojen suojaus

Nokia soveltaa myös rahavirtojen

suojaamista tulevien kor

kojen

rahavirtaan vieraassa valuutassa lii

ttyen liikkeeseen laskettui

hin

joukkovelkakirjalainoihin. Nämä tulevien korkojen rahavirrat suojataan

koron- ja valuuta

nvaihtosopimuks

in, jotka on jaettu ja määr

itetty

osittain käyvän arvon suojiksi site

n, että ne suoj

aavat liikkeeseen

lasketun joukk

ovelkakirjala

inan valuuttakur

ssin ja viitek

oron muutoks

iin

liittyvää riskiä, ja osittain rahavirran suojiksi siten, että ne suojaavat

liikkeese

en lasketun jou

kkovelkakir

jalainan jäljel

le jäävien korko

jen

rahavirran valuuttariskiä. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten

kertyneet tuotot

tai kulut kirjataa

n suojausrahastoon ja siirretään

tulosvaikutte

isiksi sill

oin, kun kork

ojen rahavirrat toteutuva

t. Nokia

erottaa koron- ja valuutanvaihto

sopimusten

valuuttojen väli

sen

viitekoronva

ihtosopim

uksen preem

ion ja määrittää s

en suojauskus-

tannukseksi, joka alun perin ja myöhemmin arvostetaan käypään arvoon

ja kirjataan suojauskustannusrahastoon

muiden laajan tuloksen eriin.

66

67

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

142

Käyvän arvon suojaus:

valuuttariskin suojaus

Tietyissä tapauksissa, pääasiassa liittyen pitkäaikaisiin

rakennusprojekteihin, Nokia sovelt

aa käyvän arvon suojauslaskentaa

valuuttariskiin ta

voitteenaan vähe

ntää valuuttakurssien muutoksista

johtuvan kiin

teäehtoiste

n sito

umusten käyvän arvon muutosten

vaikutusta. Käyvän arvon suojauksessa käytettävien johdannaisten

käyvän arvon muutos spot- ja korko-osuuksissa sekä suojattavien

kiinteäehtoisten sitoumusten käyv

än arvon muutos, joka johtu

u

suojattavasta riskistä, kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin

konsernin tuloslaskelmassa.

Käyvän arvon suojaus:

korkoriskin suojaus

Nokia soveltaa käyvän arvon su

ojauslaskentaa vähentääkseen

korkotason ja valuuttakurssie

n

muutoksista joh

tuvien korol

listen

velkojen käyvän arvon muutos

te

n vaikutusta. Nokia käy

ttää

koronvaihtosopim

uksia sekä koron- ja valuutanva

ihtosopimuks

ia

suojaamaan korko- ja valuuttariskiä.

Nokian pitkäaikaiset velat ovat pääasia

ssa

kiinteäkorko

isia ja osa niistä

on vaihdettu va

ihtuvakorkois

iksi määrite

tyn tavoitekor

koprofiilin

mukaisesti. Nokia pyrkii vähentäm

ään koron vaihtelun vaikutuksia

hallitsemalla rahoitusvaroj

en ja

-velkojen nettokorkoaltistumaa

asettamalla asianmukaiset riskienha

llintatavoitt

eet ja riskirajat

.

Suojatuksi eräksi määritellään koronvaihtosopimusten nimellisarvoa

vastaava osuus lainasta riskienhallinnan tavoitteen mukaisesti.

Nokian käyttämien koronva

ihtosop

imusten keskeiset sopimusehdot,

kuten viitekurssi, korontarkistuspäiv

ät, maksupäivät, maturiteetit

ja nimellisarvo, ovat yhdenmukaiset suojatun erän kanssa ja siten

Nokia arvioi tehot

tomuuden olevan merkityk

setön. Nokialla ei ole

koronvaihtoso

pimuksia, j

oista

se maksaisi kiinteää korkoa.

Nokian velat arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Käyvän arvon

suojauksessa käytettävien johdannaisten käyvän arvon muutos sekä

käyvän arvon suojauslaske

nnan piirissä olevien rahoitusvelkojen käyvän

arvon muutoksen se osuus, joka synt

yy suojatta

van riskin vaikutukses

ta,

kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin konsernin tuloslaskelmassa.

Nokia erottaa valuutt

ojen välisen viitek

oronvaihtosopimu

ksen

preemion koron-

ja valuutanvaihtos

opimuksista ja jättää s

en

suojaussuhteen ulkopuolelle suojauskustannukseksi, joka kirjataan

alun perin ja myöhemmin käypään

arvoon suojauskustannusrahastoon

muiden laajan tuloksen eri

in. Mikäli suojaussuhde ei enää täytä

suojauslaskennan kriteereitä, suojauslaskenta lopetetaan, ja

suojauskustannusrahastoon kirjattu suojauskustannus kirjataan

kuluksi sekä suojattavan rahoitus

instrumentin kirjanpitoarvoon

kirjattu käyvän

arvon muutos ja

ksotetaan rahoitus

tuottoihin

ja

-kuluihin efektiivisen koron menetelmällä.

Ulkomaiseen yksikköön tehd

yn nettosijoituksen suojaus

Nokia soveltaa suoja

uslaskentaa tie

ttyihin ul

komaisiin yks

iköihin

tehtyihin valuuttamääräisten nettosijoi

tusten suojaukseen. Suojatt

u

erä voi olla nettovaralli

suuden suur

uinen, mikä on yhtä suuri tai

pienempi kuin kyseisen ulkomai

sen yksikön nettovarallisuuden

kirjanpitoarvo konsernin tili

npäätöksessä. Riskienhallinnan

tarkoituksena on suojata nettos

ijoituksen euromääräisestä vasta-

arvosta se osuus, jonka odotetaan ma

terialisoituvan ei-euromääräisinä

kotiutettavina va

roina tulevaisuude

ssa.

Nokia määrittää ainoastaan valuutta

termiinisopimuksen spot-osuuden

suojausinstrumentiks

i. Valuuttaoptioi

ta tai -optiostrategioita

käytetään

myös nettosijo

ituksen suojaam

iseen, jo

lloin Nokia

määrittää ainoastaan

perusarvon suojausinstrumentiksi. Suojaustehokkuutta arvioidaan alun

perin ja kvartaaleittain koko suoj

aussuhteen voimassaolon ajan, jotta

voidaan varmistua taloudellisen

suhteen olemassaol

osta. Nokian

määrittämissä suojaussuhteissa kesk

eiset ehdot ovat yhde

nmukaiset,

joten suojauksen tehokkuus arvioi

daan kvalitatiivi

sesti ol

ettaen

tehottomuuden ol

evan merkityksetöntä.

Valuuttatermiinien, valuuttaopti

oiden ja optiostrategioide

n käyvän

arvon muutos, joka he

ijastaa spot-k

urssin muutosta, kirjataan oman

pääoman muuntoeroihin. Valuutta

termiinis

opimukse

n korko-osu

uden

käyvän arvon muutos sekä opti

on aika-arvon käyvän arvon muut

os

kirjataan suojauskustannuksena su

ojauskustannusrahastoon mui

den

laajan tuloksen e

riin. Valuuttate

rmiini- tai o

ptiosopimuks

en suojaus

-

kustannus jaksotetaan instrumentin pitoaikana rahoitustuottoihin

ja -kuluihin konsernin tuloslaske

lmassa. Näin olle

n jokaisella

raportointikaudella valuuttatermiini

sopimuksen korko-osuuden käyvän

arvon muutos sekä optiosopimu

ksen aika-arvon käyvän arvon muu

tos

kirjataan suojauskustannusrahast

oon, kun taas jaksotettu osuus

kirjataan tulosvaikutteisesti pois suojauskus

tannusrahastosta.

Kertyneen arvostustulo

ksen muut

os siirretään oman pääoman

muuntoeroista tuloslaskelmaan vain,

jos ulkomain

en yksikkö ta

i osa

siitä myydään, puretaan, luovutetaan tai sen oma pääoma maksetaan

takaisin. Luovute

ttua osuutta va

staava kumulatiivinen määrä tai

suhteellinen osuus nettosijoituk

sen suojaamiseen käytettyj

en

instrumenttien oman pääoman muuntoeroihin kirjatusta tuloksesta

siirretään tuloslaskelmaan.

143

Varaukset

Varaus kirjataan, kun Nokialle on syntynyt aikaisemman tapahtuman

seurauksena olemassa oleva oikeude

llinen tai tosiasiallinen velvoite,

kun velvoitt

een täyttäminen todennäköisesti

edellyttää voimavarojen

siirtymistä pois konsernista sekä ku

n velvoitteen määrä on arvioitavissa

luotettavasti. Se

n määrittäminen onko todennäköistä, että vel

voitteen

täyttäminen edellyttää taloudel

listen voimavarojen siirtymis

tä pois

konsernista, voi edellyttää johdon harkintaa. Varaukseksi kirjattava

määrä perustuu raportointikauden lopun parhaaseen arvioon

väistäm

ättömis

tä menois

ta, joi

ta edelly

tetään vel

voittee

n täyttä

miseks

i.

Väistämättöm

ien men

ojen määrää arvioitae

ssa johto voi j

outua

tarkastelemaan joukkoa mahdo

llisia lopputulemia ja nii

den

todennäköisyyksi

ä, riskejä ja epävarmuuste

kijöitä koskien tapah

tumia ja

olosuhteita sekä tekemään ole

tuksia maksujen ajankohdasta. Menojen

ajankohtaa ja määrää koskeviin arvi

oihin voidaan joutua tekemään

muutoksia ajan kuluessa ja/tai kun ta

rkempia tietoja on

saatavilla. Nokia

arvioi olemassa olev

ien varausten riittävyyd

en ja oikaisee tarvitta

essa

varausten määrää viimeisimm

än toteumatiedon ja tul

evaisuutta

koskevien arvioiden muutosten perusteella jokais

ena raportointipäivänä.

Eri varausluoka

t esitetään liite

tiedossa

27. Varauks

et.

Ehdolliset velat

Nokia kertoo j

atkuvasti oikeude

llisista asioista, jotka liitt

yvät

mahdoll

isiin velvoit

teisiin j

oiden ol

emassaolo varmistuu vasta, kun

yksi

tai useampi epävarma, ei k

okonaan

yrityksen määräysvallassa oleva

tapahtuma toteutuu tai jää t

oteutumatta tule

vaisuudessa. Näitä asioita

arvioidaan säännöllisest

i, jotta tiedetään onko

taloudellista hyötyä

ilmentävien vo

imavaroje

n poistumine

n todennäköis

tä ja jolloin va

raus

tulee merkitä ta

seeseen.

Omat osakkeet

Nokia kirjaa hankitut omat osakk

eet oman pääoman vähennykseksi

hankintamenoon. Kun omat osakk

eet mitätöidään

tai luovutetaan

eteenpäin niide

n hankintam

eno kirjataan ke

rtyneisiin

voittovaroih

in

tai muuhun jakokelpoisee

n oman pääoman rahastoon.

Osingonjako ja pääomanpalautus

Nokia jakaa varoja osakkeenomis

tajille neljännesvuosittain

osinkoina ja/tai pääomanpalautuks

ina. Hallitus tekee erilliset

päätökset kunkin

vuosineljänn

eksen

varojenjaos

ta yhtiökokouksen

valtuutuksen mukaisesti

. Osingot ja pääomanpalautukset

kirjataan konsernitilinpäätökseen, kun hallitus on päättänyt

neljännesvuosittaisesta maksusta.

3. Uudet ja muuttuneet standardit ja tulkinnat

Nokia otti käyttöön 1.1.2021 seuraavat IASB:n julkaisemat ja EU:ssa

sovellettaviksi hyväksy

tyt muutok

set tilinpäätösstandardeihin.



Muutokset IFRS 9:ään, IAS 39:ään, IFRS 7:ään, IFRS 4:ään ja

IFRS 16:een (Korko

kantojen vertailuarvojen uudistus – v

aihe 2)

Muutoksilla ei ollut ol

ennaista va

ikutusta konsernin tilinpäätökseen.

Nokia ei ole sove

ltanut ennen

aikaises

ti sellaisia uus

ia tai muuttuneit

a

standardeja tai tulk

intoja, jotka on

julkaistu, mutta jotka eivät ole

tulleet voimaan. Uusilla j

a muuttuneilla standardeilla ja tulki

nnoilla,

jotka IASB on julkaissu

t, mutta jotka t

ulevat voimaan myöhemmillä

raportointikausilla, ei odo

teta olevan

olennaista vaikutusta konsernin

tilinpäätökseen niit

ä sovellettaessa

. Nokia aikoo

ottaa nämä uudet

ja muuttuneet standardit ja tulk

innat käyttöön, mikäl

i ne koskevat

Nokiaa, kun ne tulevat voimaan ja

hyväksytään so

vellettavaksi EU

:ssa.

4. Arvioiden käyttö ja

olennaiset kirj

anpidolliset

harkinnanvaraisuudet

Konsernitilinpäätöksen laatimin

en edellyttää johdon harkint

aa

laskentaperiaatteita va

littaessa ja sovellettaessa sekä tehtäessä

arvioita, jotka sisältävät

oletuksia tulevai

suudest

a. Näillä harkintaan

perustuvilla ratkaisuilla, arv

ioilla ja oletuksilla voi olla merkit

tävä

vaikutus Nokian konsernitilinpäätökseen.

Varojen ja velkojen

kirjanpitoarvojen määrittäm

iseen liittyvät arv

iot,

joihin liitty

y epävarmuuste

kijöitä,

perustuva

t aiempaan kokemukseen,

odotettaviss

a oleviin lopp

utulemiin ja m

uihin oletu

ksiin, jotka oli

vat

saatavilla tätä konserni

tilinpäätöstä laadittaessa ja joide

n katsotaan

olevan asianmukaisia kyseisissä ol

osuhteissa. Arvioita tarkistetaan,

jos olosuhteissa tapahtuu muutok

sia tai arvioista saadaan uutta

tietoa tai kokem

usta. Ko

ska arvioihin sisältyy luontaisesti eriasteista

epävarmuutta, todellinen lopputulem

a voi poiketa arvioidusta ja

tästä voi aiheutu

a oikaisuja var

ojen ja velkoje

n kirjanpit

oarvoihin.

Johto katsoo, että seuraaviin laadintaperiaa

tteisiin sisältyviin arvioihin,

oletuksiin ja ha

rkintaan per

ustuviin ratkaisu

ihin liitt

yy eniten sel

laisia

epävarmuustekijöitä ja olennaista harkinnanvaraisuutta, joilla voi olla

vaikutus konsernin tilinpäätökseen.

68

69

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

144

Eläkkeisiin ja muihin työsuht

een päättymisen jälkeisiin

etuuksiin liittyvät vastuut ja kulut

Keskeinen epävarmuusteki

jä

Etuuspohjais

iin eläkejärje

stelyihin ja m

uihin työsuh

teen päättymise

n

jälkeisiin etuu

ksiin liitty

vien velv

oitteiden ja kul

ujen määrittäm

inen

riippuu useista arvioista ja olet

uksista liittyen muun muassa

diskonttokorkoon, kuolevuus

oletuksiin, tulevien korvausten kas

vuun

vuositasolla, terveydenhoidon kusta

nnusten kehitykseen sekä si

ihen,

kuinka paljon terveydenhuoltopalv

eluja käytetään

Yhdysvalloissa,

jossa ylläpidämme suurinta osaa ty

ösuhteen päättymi

sen jälkeistä

terveydenhuoltoa koskev

ista järjestelyistäm

me on. Muutokset

arvioissa tai vakuutusmatemaattisissa

oletuksissa voivat merkittävästi

vaikuttaa etuusvelvoitteen

m

äärään, tuleviin e

tuuskuluihin

ja tuleviin

rahavirtoihin. Näihin arvioihin ja oletuksiin perustuen etuuspohjaiset

velvoitteet ovat 22 704 miljoonaa euroa 31.12.2021 (23 501 miljoonaa

euroa vuonna 2020

) ja järjestelyihin sisäl

tyvien varojen käypä ar

vo

on 27 128 miljoonaa euroa (25 68

8 mi

ljoonaa euroa vuonna 2020).

Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu

Etuuspohjaisten järjestelyjen rahastoidun ylijäämän osalta Nokia

analysoi mahdollisuuksia ylijäämän

palautukseen joko maksujen

palautuksina järjestelystä tai vastai

sten järjestelyyn suoritettavi

en

maksujen vähennyksenä, jonka pohjalta määritetään onko tarpeen

rajoittaa ylijäämän kirjaamis

ta.

Nokialla on kaksi järj

estelyä

Yhdysvalloissa, yksi järjestely Isossa-Britanniassa ja yksi järjestely

Belgiassa, jotka ovat me

rkittävästi

ylijäämäisiä ja niiden nettovarat

olivat 7 718 miljoonaa euroa 31.12.2021 (6 147 miljoonaa euroa 2020).

Vuonna 2021 Nokia muutti

kaikkien sen yhdysvaltalaisten järjestelyjen

ehtoja, minkä jä

lkeen se arvioi, että

kaikki merkittä

västi ylijäämäiset

järjestelyt täyttä

vät ylijäämän palautuksel

le asetetut vaatimu

kset.

Muut ylijäämäiset järje

stelyt, jotka eivät täytä pal

autukselle

asetettuja

vaatimuksia, eivä

t ole olenn

aisia. Omaisuuden

enimmäismäär

än rajoitus

liittyen ylijääm

än palautuksen

rajoitteita sis

ältävään jär

jestelyyn oli

92 miljoonaa euroa 31.12.2021 (1 195 mi

ljoonaa euroa 2020).

Katso lisätietoj

a liitetiedosta 25, Eläkkeet ja muut työsuhteen

päättymisen jälkeiset

etuudet.

Tuloverot

Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu

Nokia käyttää harkintaa arvioidessaan kirjattavien

laskennallisten

verosaamisten määrää. Laskennalliset verosaamiset

kirjataan, mikäli

on todennäköistä, että tulevaisuude

ssa syntyy riittävästi verotett

avaa

tuloa, jota v

astaan vähennyskelpoiset väliai

kaiset erot, käyttämätt

ömät

verotukselliset tappio

t ja käyttämättömä

t veronhyvitykset v

oidaan

hyödyntää ennen käyttämättöm

ien verotuksellist

en tappioiden ja

käyttämättömie

n vero

nhyvityksien vanhentum

ista. Tämä

arvio

edellyttää kyseisen

yhtiön tai ve

rokonsernin, jolle laskennallinen

verosaaminen on kirjat

tu, tulevan taloudell

isen suoriutumisen arviointia.

Nokialla on 31.12.2021 33 222 miljoonaa euroa (33 620 miljoonaa

euroa vuonna 2020) väliaikaisia er

oja, verotuksellisia tappioita ja

veronhyvityksiä, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista,

koska kyseisten erien hyödyntäminen on epävarmaa. Suurin osa

kirjaamatt

omista laske

nnallisista v

erosaamisista l

iittyy Ranskaan ja

Suomeen. Vuonna 2020 Nokia kirjasi pois taseesta 2 918 miljoonaa

euroa Suomeen liittyviä lask

ennallisi

a verosaamisia perustuen pääosin

aiempien tulosten perusteella te

htyyn arviointiin. 31.12.2021 Nokia

ei edelleenkään pidä to

dennäköisenä, että se pystyy hyödyntämään

laskennalliset vero

saamiset Suom

essa ennakoitavissa olevassa

tulevaisuudessa. Täm

ä johtopäätös per

ustuu objektiivisen

epäsuotuisan näytön painotta

miseen suhteessa subjektiivisempaan

suotuisaan näyttöön. Ensisijaisina tekijöinä tässä arvioinnissa käytettiin

objektiivisempana pide

ttävää toteutunutta pidemmän aikavälin

taloudellista suoriutumista verrattun

a luonnostaa

n subjektiivise

mpiin

odotuksiin tulevasta t

aloudellisesta suoriutumisesta Suomessa.

Nokia jatkaa laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen arviointia,

erityisest

i toteutunee

n voiton seuran

taa ja se voi kirjata Su

omeen

liittyvän laskennallisen verosaami

sen takaisin taseeseen, kun riittävä

verotuksellinen kannattavuus saavutetaan.

Katso lisätietoja tul

overoista liitetie

dosta 11, Tuloverot.

5. Segmentti-informaatio

Nokialla on neljä rapo

rtoitavaa toimintasegmentt

iä taloudellista

raportointia varten: (1) Matkapuh

elinverkot (Mobil

e Networks

),

(2) Verkkoinfrast

ruktuuri (Network In

frastructure), (3) Pilvi-

ja

verkkopalvelut (Cl

oud and Network Services

) ja (4) Teknologia

(Nokia Technologi

es).

Lisäksi Nokia e

sittää liikevaih

don erittel

yn Verkkoinf

rastruktuuri-

segmenttiin kuuluv

ien liiketoimintojen osalt

a: (i) IP Networks,

(ii) Optical

Networks, (iii) F

ixed Networ

ks ja (iv) Sub

marine Networ

ks.

Nokia otti nykyisen toiminta- ja

raportointi

rakenteensa käyttöön

1.1.2021. Raportointirakennetta muutettiin vastaamaan Nokian uutta

strategiaa, organisaatiorakennetta ja

tapaa, jolla johto arvioi Nokian

toiminnan tulosta ja kohdistaa resursseja. Aikaisemmin Nokialla oli

kolme raportoitavaa segme

nttiä: (1) Networks, (2) Nokia Softw

are ja

(3) Nokia Technologie

s. Lisäksi Networks-segm

entti koostui neljästä

yhdistetystä toimintasegme

ntistä: (1) Mobile Networks, (

2) Global

Services, (3) Fixed Ne

tworks ja (4) IP/Optical

Networks. Merkittävim

mät

muutokset toiminta- ja rapo

rtointirakenteeseen ovat seuraavien

tuotealueiden uudelleenryhmittelyt:



Network management -to

iminnot uudelleenryhmiteltiin Nokia

Software -segme

ntistä Matka

puhelinve

rkkoihin



Submarine Networks

-liiketoimin

ta

uudelleenryhmiteltiin Konsernin

yhteiset toim

innot ja muut -os

iosta Verkkoin

frastrukt

uuriin



Packet Core -toiminnot

uudelleenryhmite

ltiin IP/Optic

al Networks

-toimintasegme

ntistä Pilvi- ja verkko

palveluihin



Managed Services, Network Cognit

ive Services ja Ente

rprise

Solution Services -toiminnot uudelle

enryhmiteltiin Global Services

-toimintasegme

ntistä Pilvi- ja verkko

palveluihin



Digital Automation sekä Analytics & IoT -toiminnot

uudelleenryhmiteltiin Konsernin yhte

iset toim

innot ja muut -

osiosta

Pilvi- ja verkko

palveluihin

Vertailukelpoisuuden vuoksi vuosien 2020 ja 2019 segmenttitiedot

on muutettu vastaam

aan uutta toiminta- ja ra

portointirake

nnetta.

Toimitusjoh

taja on ylin oper

atii

vinen päätöksentekijä ja seuraa

segmenttien operat

iivista tulosta arvioi

dakseen niiden suoriutumi

sta ja

tehdäkseen resurssien kohdi

stamiseen liittyviä päätöksiä. S

egmenttien

keskeisiin taloudellisiin tunnuslukui

hin kuuluvat lähinnä

liikevaihto

ja segmentin liikevoitt

o. Segmenttien suoriutum

isen arvioiminen

ja resurssien kohdistaminen perustuu ensisij

aisesti segmenttien

liikevoittoon, j

onka johto uskoo olev

an tarkoitukse

nmukaisin mittari

tähän tarkoituk

seen. Segmentin liikevoitto

ei sisällä aineettomien

hyödykkeiden po

istoja ja muita yritys

kaupoista johtuvia han

kintahinnan

kohdentamiseen l

iittyviä eriä, liike

arvon arvonalent

umistappioita,

uudelleen

järjestelyihin l

iittyviä kul

uja eikä tiettyjä

muita tuottoja ja

kuluja, jotka ei

vät välttämättä ole merkit

yksellisiä liiketoimi

nnan

toiminnallisen tuloksen arvioinnin kannalta.

Segmenttien la

skentaperiaatteet ovat li

itetiedon 2, Me

rkittävät

laskentaperiaatteet, mukaise

t lukuun ottamatta tiettyjä yll

ä mainittuja

tuottoja ja kuluja

, joita ei kohdisteta se

gmenteille. Segme

nttien välisiä

tuottoja ja siirt

oja käsitellään

kuin ne olis

i tehty kolmann

en osapuolen

kanssa eli vallitseviin markki

nahintoihin perustuen.

145

Segmenttien kuvaukset

Matkapuhelinverkot

-segmentti tarjoaa radiol

iityntäverkk

ojen (RAN)

teknologiaa ja mikroaal

toradioyhteyksiä (MWR

) kuljetusverkoill

e. RAN

sisältää 3GPP-liityntäverk

koteknolog

iat 2G:stä/GSM:stä 5G:hen/NR

:ään

lisensoiduilla j

a lisensoimattomilla taaj

uuksilla sekä makroverko

issa

että piensoluissa. RAN- ja M

WR-tuotteiden lisäksi

Matkapuhelinverkot

-

segmentti tarj

oaa niihin li

ittyviä ve

rkonhallintaratkaisuja sekä verkkojen

suunnittelun, verkkojen optimoinni

n, verkkojen käy

ttöönoton ja

teknisen tuen palveluja.

Verkkoinfrastru

ktuuri

Verkkoinfrastruktuuri-segmentt

i palvelee viestintäpalvelujen

tarjoajia, yrit

yksiä, internet-to

imijoita ja jul

kisen se

ktorin asiakkaita.

Siihen kuuluvat seuraavat

liiketoiminnot: (i)

IP Networks, joka tarjoaa

IP-verkkoja ja palve

luja asunto-, mobiili-, yri

tys- ja pilvisovell

uksiin;

(ii) Optical Networks, joka tar

joaa optisia kuljetusverkkoja m

etro-,

alue-, pitkän matkan ja erittäin

pitkän matkan sovelluksiin;

(iii) Fixed Netw

orks, joka tarjoaa kuitu-, ki

inteitä langattom

ia ja

kupariyhteysteknologioita se

kä (iv) Submarine Networks, joka tarjoaa

merenal

aisia kaapeliyhteyks

iä.

Pilvi- j

a verkkopalvel

ut

Pilvi- ja verkko

palvelut -segm

entti raken

tuu ohjelmis

tojen ja

pilven ympärille, ja se keski

ttyy

johtavan aseman saavuttamiseen

pilvinatiive

issa ohjel

mistoissa ja a

s-a-service-l

iiketoimin

tamalleis

sa

kriittisten verkkojen kysynnän kiihty

essä, ja sillä on vahva markki

na-

asema tietolii

kenneohjel

mistoissa, yk

sityisissä langattomissa verkoissa

ja kognitiivisissa (älykkäissä) palveluissa. Pilvi- ja verkkopalvelut

-segmentin tuot

e- ja palveluvalikoim

a sisältää ydinve

rkot kattaen

sekä ääni- että pakettiväli

tteiset ratkaisut; liiketoi

mintasovellukset

kattaen esime

rkiksi tietotur

van ja digitaalise

t toiminnot; pil

vi- ja

kognitiiviset palvel

ut; sekä yrityksille suunnatut ratkaisut kattaen

yksityiset langattomat verkot ja te

ollisuuden automaation.

Teknologia

Teknologia-se

gmentti per

ustuu vuosi

kymmenten in

novointiin ja

T&K-johtajuu

teen teknologi

oissa, joita n

ykyisin hyödynn

etään

käytännössä kaikissa mobiililaittei

ssa. Teknologia-se

g

mentti laajentaa

Nokian patenttilisensointiliiketo

imintaa, vauhdittaa Nokia-brändin

paluuta älypuhelimiin brändilisensoinnin kautta ja vahvistaa

teknologialis

ensointilii

ketoimin

taa. Suurin osa Nok

ian patenttipor

tfolion

lisensointiin ja patentointii

n liittyvästä liikevaihdosta ja näihin

toimintoihin

liittyvistä

kuluista kir

jataan Teknolog

ia-segmen

tin

yhteyteen. Jokainen raporto

itava segmentti kirjaa erikseen tut

kimus-

ja kehityskulunsa. Nokia esittää

lisäksi se

gmenttiko

htaisia tietoja

Konsernin yhteiset toiminn

ot ja muut -osiosta.

Konsernin yhteiset toiminnot ja muut -osio sisältää Radio

Frequenc

y Systems -liiketo

iminnon, joka

toimii eril

lisenä yksikkön

ä.

Lisäksi Kons

ernin yhteise

t toiminnot ja m

uut -osio sis

ältää tietyt

yhtymä

tasoiset

ja keski

tetysti h

allinnoidu

t toimin

takulu

t sekä käy

pään

arvoon arvostamise

sta syntyvät voitot

ja tappiot sijoitu

ksista

listaamattomiin venture fund -rah

astoihin, mukaan l

ukien NGP

Capitalin hallinnoimat sijoitukset.

70

71

Tilinpäät

ös

146

Segmenttitiedot

Konsernin

yhteiset

Eliminoinnit ja

Verkko-

Pilv

i- ja

toiminnot

kohdistamattomat

Konserni

milj. EUR

Matkapuhelinverkot

infrastruktuuri

(1)

verkkopalvelut

Teknologia

ja Muut

erät

(2)

yhteensä

2021

Myynti ulkoisille asiakkaille

9 711

7 673

3 088

1 490

240

–

22 202

Myynti muille segmenteille

6

1

12

17

-37

–

Liikevoitto/-tappio

765

784

166

1 185

-125

-617

2 158

Osuus osakkuusyhtiöiden ja

yhteisyritysten tuloksesta

6

-1

6

-2

–

9

Rahoitustuotot ja -kulut

-241

Voitto ennen veroja

1 926

Muut segmenttikohtaiset erät

Poistot

-338

-208

-95

-33

-30

-391

-1 095

2020

Myynti ulkoisille asiakkaille

10 394

6 735

3 086

1 389

250

-2

21 852

Myynti muille segmenteille

4

1

13

19

-38

–

Liikevoitto/-tappio

819

457

-67

1 123

-251

-1 196

885

Osuus osakkuusyhtiöiden ja

yhteisyritysten tuloksesta

22

-1

5

1

-5

22

Rahoitustuotot ja -kulut

-164

Voitto ennen veroja

743

Muut segmenttikohtaiset erät

Poistot

-347

-200

-114

-39

-25

-407

-1 132

2019

Myynti ulkoisille asiakkaille

11 325

6 902

3 327

1 473

317

-29

23 315

Myynti muille segmenteille

2

1

–

14

54

-71

–

Liikevoitto/-tappio

384

562

136

1 200

-279

-1 518

485

Osuus osakkuusyhtiöiden ja

yhteisyritysten tuloksesta

9

-1

4

–

12

Rahoitustuotot ja -kulut

-341

Voitto ennen veroja

156

Muut segmenttikohtaiset erät

Poistot

-228

-129

-66

-33

-280

-924

-1 660

(1)

Sisältää IP Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 2 679

mi

ljoonaa euroa (2 585 miljoonaa euroa

vuonna 2020

ja 2 700 miljoonaa euroa vuonna 2019),

Optical Networks -liiketoiminnan

liikevaihtoa 1 708 miljoonaa euroa (1 695 mi

ljoonaa euroa vuonna 2020 ja 1

752 miljoonaa euroa vuonna 2019), Fixe

d Networks -liiketoiminnan liikevaihtoa 2 358 miljoonaa e

uroa

(1 759 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 1 88

1 miljoonaa euroa vuonna 2019) sekä Submarine

Networks -liiketoiminnan liike

vaihtoa 929 miljoonaa euroa (697 miljoonaa euroa vuonna 2020

ja 570 miljoonaa euroa vuonna 2019).

(2)

Kohdistamattomat erät sisältävät aineettomi

en hyödykkeiden po

istoja ja muita yrityskaupoist

a johtuvia hankintahinnan kohde

n

tamiseen liittyviä eriä, liik

earvon arvonalent

umistappioita,

uudelleenjärj

estelyihin liittyviä k

u

luja sekä tiettyjä mu

ita eriä.

147

Olennaiset täsmäytyserät segmenttien

liikevoit

on yhteensä ja konsernin liikevoiton v

älillä

milj. EUR

2021

2020

2019

Segmenttien liikevoitto yhteensä

2 775

2 081

2 003

Hankittuje

n aineettomien

hyödykkeiden

poistot

-391

-407

-924

Uudelleen

järjestelykulut ja m

uut niihin li

ittyvät kulut

-263

-651

-502

Oikeudellisten riit

ojen ratkaisut

80

–

Käyttöomaisuud

en myyntivoitot

53

–

Omaisuuserien arvonalentumiset ja al

askirjaukset ja niiden peruutukse

t

-45

-241

-29

Aikaisempiin ha

nkintoih

in liittyvie

n varausten muu

tos

-26

–

Aikaisempaan toim

intaan liittyvän IP

R-rahaston kä

yvän arvon muutokset

-23

–

Etuuspohjaise

n järjeste

lyn

muuttamisesta johtuva voi

tto

–

90

168

Transaktiokul

ut ja niihin li

itty

vät kulut sekä inte

graatiokulut

–

11

-48

Tuotevalikoimastrategi

aan liittyvät kulut

–

-163

Toimintamall

in yhdistämine

n

–

-12

Muut

-2

2

-8

Liikevoitto

2 158

885

485

Maantieteelliset ja

suurimpia asiakkaita koskevat tiedot

Liikevaihto ulkoi

sille asiakkaille mait

tain

Liikevaihto

(1)

milj. EUR

2021

2020

2019

Suomi

(1)

1 605

1 480

1 552

Yhdysvallat

6 791

6 792

6 645

Japani

1 030

904

977

Intia

1 022

945

1 350

Muut

11 754

11 731

12 791

Yhteensä

22 202

21 852

23 315

(1)

Liikevaihto ulkoisille asiakkaille mai

ttain perustuu asiakkaan sija

intiin, lukuun ottamatta Teknologia-segme

ntin patenttilisessituloa, joka o

n kohdistettu kokonaan Suomeen. Vu

onna 2021 Nokia

yhtenäisti ulkoisesti esite

ttävän maantieteellise

n informaation si

säisesti käytetyn maantieteellis

en raportointirakenteen

kanss

a. Yhtenäistämisen seurauksena

osa liikevaihdosta kohdistettiin

uudelleen eri maiden välillä. Vertailutiedot vu

osilta 2020 ja 2019 on oikaistu vastaava

sti.

Suurimmat asiakkaat

Kuten toimialallemme on tyypi

llstä, Nokian liikevaihto muodost

uu

suur

ilta osin moni

vuotisista asia

kassopimu

ksista ja me

rkittävi

en asiakkaiden

lukumäärä on rajallinen. Nokian suurin asiakas kattoi 11 % (11 % vuonna 2020 ja alle 10 % vuonna 2019) lii

kevaihdosta ulkoisille asiakkaille.

Suurimman asiakkaan liikevaihtoa

ovat raportoineet Matkapuhelinve

rkot-, Verkkoinfrastruktuuri-, Pi

lvi- ja verkkopalvelut-segmen

tit sekä

Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut -osio.

Pitkäaikaiset varat maittain

Pitkäaikaiset var

at

(1)

milj. EUR

2021

2020

Suomi

1 348

1 382

Yhdysvallat

5 083

4 843

Ranska

2 029

1 857

Muut

1 399

1 533

Yhteensä

9 859

9 615

(1)

Sisältää liikearvon ja aineettomat hyödykkeet, ain

eelliset hyödykkeet sekä käyttöoikeu

somaisuuserät.

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

144

Eläkkeisiin ja muihin työsuht

een päättymisen jälkeisiin

etuuksiin liittyvät vastuut ja kulut

Keskeinen epävarmuusteki

jä

Etuuspohjais

iin eläkejärje

stelyihin ja m

uihin työsuh

teen päättymise

n

jälkeisiin etuu

ksiin liitty

vien velv

oitteiden ja kul

ujen määrittäm

inen

riippuu useista arvioista ja olet

uksista liittyen muun muassa

diskonttokorkoon, kuolevuus

oletuksiin, tulevien korvausten kas

vuun

vuositasolla, terveydenhoidon kusta

nnusten kehitykseen sekä si

ihen,

kuinka paljon terveydenhuoltopalv

eluja käytetään

Yhdysvalloissa,

jossa ylläpidämme suurinta osaa ty

ösuhteen päättymi

sen jälkeistä

terveydenhuoltoa koskev

ista järjestelyistäm

me on. Muutokset

arvioissa tai vakuutusmatemaattisissa

oletuksissa voivat merkittävästi

vaikuttaa etuusvelvoitteen

m

äärään, tuleviin e

tuuskuluihin

ja tuleviin

rahavirtoihin. Näihin arvioihin ja oletuksiin perustuen etuuspohjaiset

velvoitteet ovat 22 704 miljoonaa euroa 31.12.2021 (23 501 miljoonaa

euroa vuonna 2020

) ja järjestelyihin sisäl

tyvien varojen käypä ar

vo

on 27 128 miljoonaa euroa (25 68

8 mi

ljoonaa euroa vuonna 2020).

Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu

Etuuspohjaisten järjestelyjen rahastoidun ylijäämän osalta Nokia

analysoi mahdollisuuksia ylijäämän

palautukseen joko maksujen

palautuksina järjestelystä tai vastai

sten järjestelyyn suoritettavi

en

maksujen vähennyksenä, jonka pohjalta määritetään onko tarpeen

rajoittaa ylijäämän kirjaamis

ta.

Nokialla on kaksi järj

estelyä

Yhdysvalloissa, yksi järjestely Isossa-Britanniassa ja yksi järjestely

Belgiassa, jotka ovat me

rkittävästi

ylijäämäisiä ja niiden nettovarat

olivat 7 718 miljoonaa euroa 31.12.2021 (6 147 miljoonaa euroa 2020).

Vuonna 2021 Nokia muutti

kaikkien sen yhdysvaltalaisten järjestelyjen

ehtoja, minkä jä

lkeen se arvioi, että

kaikki merkittä

västi ylijäämäiset

järjestelyt täyttä

vät ylijäämän palautuksel

le asetetut vaatimu

kset.

Muut ylijäämäiset järje

stelyt, jotka eivät täytä pal

autukselle

asetettuja

vaatimuksia, eivä

t ole olenn

aisia. Omaisuuden

enimmäismäär

än rajoitus

liittyen ylijääm

än palautuksen

rajoitteita sis

ältävään jär

jestelyyn oli

92 miljoonaa euroa 31.12.2021 (1 195 mi

ljoonaa euroa 2020).

Katso lisätietoj

a liitetiedosta 25, Eläkkeet ja muut työsuhteen

päättymisen jälkeiset

etuudet.

Tuloverot

Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu

Nokia käyttää harkintaa arvioidessaan kirjattavien

laskennallisten

verosaamisten määrää. Laskennalliset verosaamiset

kirjataan, mikäli

on todennäköistä, että tulevaisuude

ssa syntyy riittävästi verotett

avaa

tuloa, jota v

astaan vähennyskelpoiset väliai

kaiset erot, käyttämätt

ömät

verotukselliset tappio

t ja käyttämättömä

t veronhyvitykset v

oidaan

hyödyntää ennen käyttämättöm

ien verotuksellist

en tappioiden ja

käyttämättömie

n vero

nhyvityksien vanhentum

ista. Tämä

arvio

edellyttää kyseisen

yhtiön tai ve

rokonsernin, jolle laskennallinen

verosaaminen on kirjat

tu, tulevan taloudell

isen suoriutumisen arviointia.

Nokialla on 31.12.2021 33 222 miljoonaa euroa (33 620 miljoonaa

euroa vuonna 2020) väliaikaisia er

oja, verotuksellisia tappioita ja

veronhyvityksiä, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista,

koska kyseisten erien hyödyntäminen on epävarmaa. Suurin osa

kirjaamatt

omista laske

nnallisista v

erosaamisista l

iittyy Ranskaan ja

Suomeen. Vuonna 2020 Nokia kirjasi pois taseesta 2 918 miljoonaa

euroa Suomeen liittyviä lask

ennallisi

a verosaamisia perustuen pääosin

aiempien tulosten perusteella te

htyyn arviointiin. 31.12.2021 Nokia

ei edelleenkään pidä to

dennäköisenä, että se pystyy hyödyntämään

laskennalliset vero

saamiset Suom

essa ennakoitavissa olevassa

tulevaisuudessa. Täm

ä johtopäätös per

ustuu objektiivisen

epäsuotuisan näytön painotta

miseen suhteessa subjektiivisempaan

suotuisaan näyttöön. Ensisijaisina tekijöinä tässä arvioinnissa käytettiin

objektiivisempana pide

ttävää toteutunutta pidemmän aikavälin

taloudellista suoriutumista verrattun

a luonnostaa

n subjektiivise

mpiin

odotuksiin tulevasta t

aloudellisesta suoriutumisesta Suomessa.

Nokia jatkaa laskennallisten verosaamisten hyödyntämisen arviointia,

erityisest

i toteutunee

n voiton seuran

taa ja se voi kirjata Su

omeen

liittyvän laskennallisen verosaami

sen takaisin taseeseen, kun riittävä

verotuksellinen kannattavuus saavutetaan.

Katso lisätietoja tul

overoista liitetie

dosta 11, Tuloverot.

5. Segmentti-informaatio

Nokialla on neljä rapo

rtoitavaa toimintasegmentt

iä taloudellista

raportointia varten: (1) Matkapuh

elinverkot (Mobil

e Networks

),

(2) Verkkoinfrast

ruktuuri (Network In

frastructure), (3) Pilvi-

ja

verkkopalvelut (Cl

oud and Network Services

) ja (4) Teknologia

(Nokia Technologi

es).

Lisäksi Nokia e

sittää liikevaih

don erittel

yn Verkkoinf

rastruktuuri-

segmenttiin kuuluv

ien liiketoimintojen osalt

a: (i) IP Networks,

(ii) Optical

Networks, (iii) F

ixed Networ

ks ja (iv) Sub

marine Networ

ks.

Nokia otti nykyisen toiminta- ja

raportointi

rakenteensa käyttöön

1.1.2021. Raportointirakennetta muutettiin vastaamaan Nokian uutta

strategiaa, organisaatiorakennetta ja

tapaa, jolla johto arvioi Nokian

toiminnan tulosta ja kohdistaa resursseja. Aikaisemmin Nokialla oli

kolme raportoitavaa segme

nttiä: (1) Networks, (2) Nokia Softw

are ja

(3) Nokia Technologie

s. Lisäksi Networks-segm

entti koostui neljästä

yhdistetystä toimintasegme

ntistä: (1) Mobile Networks, (

2) Global

Services, (3) Fixed Ne

tworks ja (4) IP/Optical

Networks. Merkittävim

mät

muutokset toiminta- ja rapo

rtointirakenteeseen ovat seuraavien

tuotealueiden uudelleenryhmittelyt:



Network management -to

iminnot uudelleenryhmiteltiin Nokia

Software -segme

ntistä Matka

puhelinve

rkkoihin



Submarine Networks

-liiketoimin

ta

uudelleenryhmiteltiin Konsernin

yhteiset toim

innot ja muut -os

iosta Verkkoin

frastrukt

uuriin



Packet Core -toiminnot

uudelleenryhmite

ltiin IP/Optic

al Networks

-toimintasegme

ntistä Pilvi- ja verkko

palveluihin



Managed Services, Network Cognit

ive Services ja Ente

rprise

Solution Services -toiminnot uudelle

enryhmiteltiin Global Services

-toimintasegme

ntistä Pilvi- ja verkko

palveluihin



Digital Automation sekä Analytics & IoT -toiminnot

uudelleenryhmiteltiin Konsernin yhte

iset toim

innot ja muut -

osiosta

Pilvi- ja verkko

palveluihin

Vertailukelpoisuuden vuoksi vuosien 2020 ja 2019 segmenttitiedot

on muutettu vastaam

aan uutta toiminta- ja ra

portointirake

nnetta.

Toimitusjoh

taja on ylin oper

atii

vinen päätöksentekijä ja seuraa

segmenttien operat

iivista tulosta arvioi

dakseen niiden suoriutumi

sta ja

tehdäkseen resurssien kohdi

stamiseen liittyviä päätöksiä. S

egmenttien

keskeisiin taloudellisiin tunnuslukui

hin kuuluvat lähinnä

liikevaihto

ja segmentin liikevoitt

o. Segmenttien suoriutum

isen arvioiminen

ja resurssien kohdistaminen perustuu ensisij

aisesti segmenttien

liikevoittoon, j

onka johto uskoo olev

an tarkoitukse

nmukaisin mittari

tähän tarkoituk

seen. Segmentin liikevoitto

ei sisällä aineettomien

hyödykkeiden po

istoja ja muita yritys

kaupoista johtuvia han

kintahinnan

kohdentamiseen l

iittyviä eriä, liike

arvon arvonalent

umistappioita,

uudelleen

järjestelyihin l

iittyviä kul

uja eikä tiettyjä

muita tuottoja ja

kuluja, jotka ei

vät välttämättä ole merkit

yksellisiä liiketoimi

nnan

toiminnallisen tuloksen arvioinnin kannalta.

Segmenttien la

skentaperiaatteet ovat li

itetiedon 2, Me

rkittävät

laskentaperiaatteet, mukaise

t lukuun ottamatta tiettyjä yll

ä mainittuja

tuottoja ja kuluja

, joita ei kohdisteta se

gmenteille. Segme

nttien välisiä

tuottoja ja siirt

oja käsitellään

kuin ne olis

i tehty kolmann

en osapuolen

kanssa eli vallitseviin markki

nahintoihin perustuen.

72

73

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

148

6. Tulouttaminen

Johto on todennut Nokian raporto

imien maantieteellisten alueiden

kuvaavan sitä, miten taloudelliset te

kijät vaikutta

vat myyntit

uottojen ja

rahavirtojen luonteeseen, määrään ja ajoittumiseen liittyviin ep

ävarmuustekijöih

in. Nokian pääasiallinen asiakaskunta

koostuu y

ksittäisessä maassa

tai tietyllä maantieteellisellä alueella toi

mivista yrityksistä. Vaikka Nokian teknol

ogiasykli on maailmanlaajuise

sti samanlain

en, eri maat ja m

aantieteelliset

alueet ovat luon

nostaan syklin e

ri vaiheessa, m

ihin usein vaik

uttavat kyseis

ille maill

e ja alueille om

inaiset makrotalo

udellis

e

t olosuhteet.

Jokaisella raportoitavalla segmen

tillä, jotka on kuvattu lii

tetiedossa 5, Segmentti-informaatio, on asiakk

aita, joilla on toimi

ntaa kaikilla

maantieteellisillä aluei

lla. Yhdelläkään toimi

ntasegmentillä ei ole maanti

eteellisiä myyntituottoj

en keskittymiä, paitsi Teknol

og

ia-segmentil

lä,

jonka myynti s

isältyy Euroopan

lukuihin.

Liikevaihto ulkoisille asiakkaille alueittain

(1)

milj. EUR

2021

2020

2019

Aasian ja Tyynenmeren alue

2 562

2 742

3 070

Eurooppa

6 635

6 427

6 438

Kiinan alue

1 545

1 510

1 970

Intia

1 039

954

1 359

Latinalainen Amerikk

a

1 226

1 070

1 517

Lähi-itä ja Afrikka

1 915

1 981

1 977

Pohjois-Amerikka

7 280

7 168

6 984

Yhteensä

22 202

21 852

23 315

(1)

Liikevaihto ulkoisille asiakkaille alueittain pe

rustuu asiakkaan sijaintiin, lukuun ottamatta Te

knologia-segmentin patenttilisenssi

tuloa, joka on kohdistettu Eu

rooppaan. Vuonna 2021 Nokia

yhtenäisti ulkoisesti esite

ttävän maantieteellise

n informaation si

säisesti käytetyn maantieteellis

en raportointirakenteen

kanss

a. Yhtenäistämisen seurauksena

Intia, joka aiemmin sisältyi

Aasian ja Tyynenmeren

alueeseen, esitetään ny

t erillisenä alueena. Lisäks

i tietyt maat sisältyvät n

yt eri alueeseen kuin aikais

emmin. Vertailutiedot liikevaihdosta ulkoisille asiakkaille alueittain

vuosina 2020 ja 2019 on oikaistu vas

taavasti.

Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat

Asiakassopimuksiin perustuvat omai

suuserät vähen

tyvät, kun ne siirretään esitettäväksi myyntisaamisissa sitä mukaa kuin Nokian

oik

eus

vastikkeeseen muuttuu ehdo

ttomaksi. Asiakasso

pimuksiin per

ustuvat vela

t vähentyvät, kun No

kia täyttää niih

in liittyvät su

oritev

elvoitteet ja

liikevaihto kir

jataan. Ke

rtyneisiin m

yyntituottoih

in ei tilikaude

lla tehty ole

nnaisia kum

ulatiivisia kor

jauksia transa

ktiohinno

issa tapahtuneiden

muutosten, määritetyissä täyttämisasteissa tapahtuneiden muutosten, tai muuttuvassa rahamäärässä tapahtuneiden muutosten vuoksi

.

Nokia on kirjannut vuoden aikana myyntituo

toiksi 1,7 miljardia euroa (2,1 miljardia euroa vu

onna 2020) tilikauden alussa taseeseen sisältyneistä

lyhytaikaisista asiakassopimuks

iin perustuvista veloista.

Tilauskanta

31.12.2021 osittain tai kokonaan täyttämättöm

ille suoritevelvoitteille transaktiohinn

asta kohdistettu kokonaissumma oli 20,3 mi

ljardia euroa

(16,6 miljardia euroa vuonna 2020), j

ohon sisä

ltyivät myös alla esitettyyn kokonaan to

teutettuun sopimukseen

liittyvät erät. Johto on arvioinut

näiden täyttämättöm

ien suoriteve

lvoitteiden tulo

utuvan seuraavasti:

2021

2020

Vuoden sisällä

73%

68%

2-3 vuotta

24%

31%

Yli 3 vuotta

3%

1%

Yhteensä

100%

Arvioitu suoriteve

lvoitteiden täyt

tämisajankohta saattaa muuttua

monen sellaisen tekijän vuoksi, joihin Nokialla ei

ole mahdoll

isuutta vaikuttaa.

Tällaisia tekijö

itä saattavat oll

a esimerkiks

i muutoks

et asiakkaid

en ja tietoverkkojen kysynnässä tai markk

inaolosuhteissa, ja

jo

issakin tapauksissa

rajoittei

ta saattava

t aiheu

ttaa esi

merkiks

i sääolosu

hteet ta

i muut pr

ojektilog

istiikk

aan vaikut

tavat te

kijät. T

ilikaude

n aikana

kirjattu myynti aiempi

na

tilikaus

ina täytet

yistä tai os

ittain täyte

tyistä su

oritev

elvoitte

ista, esim

erkiksi tran

saktio

hinnoissa ta

pahtune

iden muutost

en

takia, ei oll

ut ole

nnainen.

149

Kokonaan toteutetut sopimukset

Nokia solmi huhtikuussa 2014 tiettyjen Nokian omistamien teknologiapatenttien (j

a patenttisovellusten) li

sensoi

ntisopimuksen. K

yseistä lisenssiä

ei ole myön

netty lis

enssin os

tajalle

yksino

ikeudell

a, ja se on vo

imassa

sopimuks

en voimaantu

losta ete

enpäin ky

mmenen vuod

en aja

n (Lisenssisopimus)

.

Samanaikaisesti, ja Lisenssisopimuksen eh

tojen mukaise

sti, Nokia antoi lisen

ssin ostajalle option j

atkaa lisenssijaksoa

lisenso

itujen patenttien

eliniän loppuun. Nokia vastaanott

i koko kauppasumman kymm

envuotise

sta lisenssistä j

a jatko-optios

ta Lisenssisopimuksen allekirj

oitushetkellä.

Johto on tullut siihen johtopäät

ökseen, että IFRS 15, Myyntituotot asiakassopimu

ksista -standardi

in siirryttäessä Lisenssisopimus on kokonaan

toteutettu sopimus. Standard

in siirtymäsääntöjen mukaisesti Nok

i

a soveltaa sen vuoksi aiempaa tulo

utuskäytäntöä, joka pohjautuu

IAS 18,

Tuotot -standardiin. Nokia kirjaa liikev

aihtoa Lisenssisopimuksen voimassaoloaikana tämän käytännön mukaisesti.

Konsernitaseeseen 31.12.2021 kirjattu, Lisenssisopimukseen liittyvä myynnin jaksotus

on 360 miljoonaa euroa (515 mi

ljoonaa euro

a vuonna

2020), jonka odotetaan tuloutuvan vu

oteen 2024 mennessä.

7. Kululajikohtainen erittely

milj. EUR

2021

2020

2019

Henkilöstökulut

7 541

7 310

7 360

Materiaalikulut

6 320

6 016

8 148

Alihankinta ja mu

ut asiakassopim

uksiin li

ittyvät kulut

4 225

4 887

4 003

Aineettomien ja

aineellisten hyödykk

eiden poistot

1 095

1 132

1 660

IT-palvelut

230

343

362

Arvonalentumistappiot

39

241

38

Muut

(1)

1 037

1 164

1 432

Liiketoiminnan kulut yhteensä

(1)

20 487

21 093

23 003

(1) Vuonna 2021 Nokia muutti tiettyjen erien e

sittämistapaa liiketoiminnan muissa tuotoissa ja

kuluissa, sekä rahoitustu

otois

sa ja -kuluissa.

Vertailutiedot

vuosilta 2020 ja

2019 on oikaistu

vastaavasti. Katso liitetieto 2, Merkit

tävät laskentaperiaattee

t.

Liiketoiminna

n kuluihin sis

ältyy saatuja julk

isia avustuksia ja t

ukia sekä T&K-toim

intaan liit

tyviä veronh

yvityksiä yhtee

nsä 11

1 miljoonaa euroa

(98 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 83 miljoonaa euroa vuonna 2019), jotka

konsernin tuloslaskelmassa

on pääosin kirjattu vähent

ämään

tutkimus- ja kehi

tyskuluja.

Uudelleen

järjestelykulut to

iminnoittain

(1)

:

milj. EUR

2021

2020

2019

Hankinnan ja valmistuksen kulut

133

245

227

Tutkimus-

j

a kehityskulut

73

189

105

Myynnin ja hallinnon kulut

78

67

117

Uudelleenjärjestely

kulut yhteensä

284

501

449

(1)

Uudelleenjärjestelykulut sisältävät etu

uspohjaisten jä

rjestelyjen supistamiseen l

iittyvät tuotot ja kulut.

8. Henkilöstökulut

milj. EUR

2021

2020

2019

Palkat

(1)

6 191

6 055

6 094

Osakeperusteiset maksut

(2)

118

76

77

Eläke-

j

a muut työsuhteen päättym

isen jälkeiset edut, netto

(3)

406

362

242

Muut henkilösivukulut

826

817

947

Yhteensä

7 541

7 310

7 360

(1)

Sisältää työsuhteen päät

tämiseen liittyv

ät etuudet.

(2)

Esitetään vähennettynä sosiaalikuluilla.

(3)

Sisältää 13 miljoonan euron nett

ovoiton eläkejärjestelyjen m

uuttamiseen ja supistami

seen sekä eläkevastuiden

täyttämiseen l

iittyen (nettovoittoa 58 miljoonaa euroa vuonna 202

0 ja

131 miljoonaa euroa vuonna 2019).

Henkilöstön keskimääräinen lu

kumäärä on 87 927 (92 039 vuonna 2020 ja 98 322 v

uonna 2019).

74

75

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

150

9. Liiketoiminnan mu

ut tuotot ja kulut

milj. EUR

2021

2020

2019

Liiketoiminnan muut tuotot

Venture fund -sijoitusten voitot

(1)

188

61

50

Oikeudelliste

n riitojen ratk

aisuihin l

iittyvät tuoto

t

90

–

Voitot aineelli

sten hyödykkeiden myynneist

ä

66

3

18

Saadut avustukset ja julk

iset tuet

43

3

8

Muut

56

59

97

Yhteensä

443

126

173

Liiketoiminnan muut kulut

Varausten muutokset

-77

-5

-47

Kurssivoitot/tappi

ot ennakoitujen valuutt

amääräisten myyntien ja ostojen

suojauksesta

(1)

45

5

-88

Arvonlisäve

roihin ja muihin väl

illisiin ve

roihin liitt

yvät alaskirjauks

et

-21

-5

–

Käytöstä poistaminen ja tappiot ain

eellisten hyödy

kkeiden myynneistä

-20

-10

-27

Odotettavissa olevat l

uottotappiot myynt

isaamisista

(1)

16

-171

28

Liikearvon arvonalentumistappiot

–

-200

–

Muut

-56

-63

-67

Yhteensä

-113

-449

-201

(1) Vuonna 2021 Nokia muutti tiettyjen erien e

sittämistapaa liiketoiminnan muissa tuotoissa ja

kuluissa. Vertailutiedot vuosilta 2020

ja 2019 on oikaistu vastaavasti. Katso liitetie

to 2,

Merkittävät laskentaperiaatteet.

10. Rahoitustuotot ja -kulut

milj. EUR

2021

2020

2019

Rahoitustuotot

Korkotuotot rahoit

ussijoituksista

(1)

21

30

35

Korkotuotot mui

hin sopimuksiin sisältyvistä raho

ituskomponenteis

ta

28

38

42

Muut rahoitustuotot

(2)

-6

97

92

Yhteensä

43

165

169

Rahoituskulut

Korkokulut korollisi

sta veloista

-113

-127

-99

Negatiivinen k

orko rahoitus

sijoituk

sista

(1)

-29

-9

-4

Korkokulut muih

in sopimuks

iin sisältyvis

tä rahoitus

komponenteis

ta

(3)

-40

-83

-172

Korkokulut vuokrasopimusveloista

-24

-25

-28

Etuuspohjaiste

n järjeste

ly

jen nettokorkotulot/-kulut

26

–

-9

Tappiot käypään arvoon tulosvaikutteisesti

arvostettavista sijoituksista, netto

–

-2

Voitot/tappio

t omaisuuser

istä, joihin

sovelletaan korkor

iskin käyvän arvon

suojauslaskentaa, netto

25

-122

-133

Tappiot/voitot joh

dannaisista, joihin

sovelletaan korkoriskin käyvän

arvon

suojauslaskentaa, netto

-25

118

141

Valuuttakurssitappiot, netto

-60

-8

-106

Muut rahoituskulut

(4)(5)

-44

-73

-98

Yhteensä

-284

-329

-510

(1)

Vuonna 2021 Nokia m

uutti negatiivinen korko rahoitussijoitu

ksista -erän esittämistapaa rahoitustu

otoissa ja -kuluissa. Vertailu

tie

dot vuosilta 2020 ja 2019 o

n

oikaistu vastaavasti. Katso

liitetieto 2, Merkittävät laske

ntaperiaatteet.

(2) Sisältää vuonna 2021 Nokia Shanghai Belliin l

iittyvän rahoitusvelan käyvän arvon mu

utoksesta johtuvan 33 miljoonan eu

ron tappion (79 miljoonan euron voiton vuonna 20

20 ja 64 miljoonan

euron voiton vuonna 2019). Kat

so liitetieto 31,

Merkittävät, osittain

omiste

tut tytäryhtiöt.

(3)

Sisältää vuonna 2021 myyntisaamisten myyntiin liittyen 1

2 miljoonaa euroa (31 miljoonaa

euroa vuonna 2020 ja 94 miljoonaa eu

roa

vuonna 2019).

(4)

Sisältä

ä vuonna

2021 erää

lle kehit

tyvien markk

inoiden asiak

kaalle myö

nnettyihi

n lainoihin

liittyvän

32 miljoon

an euron ta

ppiota koskevan väh

ennyserän kasvun (

58 miljoonaa

euroa vuonna 2020)

.

(5)

Sisältää vuonna 2019 sopimuksen päättämiseen liittyen 64 miljoonan euron arvonalentumistappion eräälle kehittyvien markkinoiden

asiakkaalle myönne

tystä lainasta.

151

11. Tuloverot

Tuloverokulujen erittely

milj. EUR

2021

2020

2019

Tilikauden verote

ttavaan tuloon perustuvat

verot

-409

-295

-367

Laskennalliset verot

137

-2 961

229

Yhteensä

-272

-3 256

-138

Tuloverojen täsmäytys

Suomen voimassa olevan 20 prosentin ve

roka

nnan mukaan laskettujen verojen vertailu ko

nsernin tuloslaskelmassa es

itettyihin vero

ihin:

milj. EUR

2021

2020

2019

Tuloverokulu voimassa olevalla verokannalla

-385

-149

-31

Pysyvät erot

47

90

53

Kuluksi kirjatut

lähdeverot

-37

-31

Tuloverot aikaisemmilta tilika

usilta

(1)

95

26

-13

Muissa maissa toimivien tytäryht

iöiden verokantojen vaikutus

-57

-39

-8

Kirjaamattomien la

skennallisten verosaamisten vaikutus

(2)

-77

-3 202

-99

Hyöty aiemmin kirjaamattomista laskennallisista verosaamisista

187

105

29

Tuloverovel

kojen, joih

in liittyy epä

varmuutta, nettom

uutos

-29

-12

-6

Muutokset tuloverokannoissa

17

-12

-30

Tuloverot jakama

ttomista voittovaroista

-33

-26

-2

Yhteensä

-272

-3 256

-138

(1) Vuonna 2021 liittyy ensisijaisesti aikaisempaan

toimintamallin integrointiin liittyvään verot

uottoon.

(2)

Vuonna 2020 sisältää Suomeen liittyvie

n laskennallisten verosaamisten pois kirjaamisen tase

elta.

Tuloverovelat ja -saamiset sisä

ltävät nettona 192 miljoonaa euroa (149 miljoonaa eu

roa vuonna 2020) sellais

ia tuloverovelkoja,

joihin liittyy

epävarmuutta. Näihin eri

in liittyvien ulosmenevien

rahavirtojen ajoitust

a ei niiden luonteen vuoksi

pystytä määrittämään.

Joidenkin ko

nserniyhtiöiden edellisten vuo

s

ien ver

oilmoitukse

t ovat paikalliste

n vero

viranomaisten tarkasteltavana. Nokialla on meneillään

verotarkastuksia ja muita verotukseen liitty

vi

ä prosesseja us

eissa maissa, muun mu

assa Yhdysvalloi

ssa, Kanadassa,

Intiassa, Bra

sil

iassa

, Saudi-

Arab

iassa

ja Etelä-Koreass

a. Nokian liike

toiminta ja sijo

itukset er

ityisesti kehitt

yvien markk

inoiden m

aissa saattavat aiheu

ttaa epävarmu

utta, kuten

epäsuotuisaa tai en

nakoimatonta verokoh

telua. Verokulun ta

i -tuoton määrittämis

eksi vaaditaan osittain ar

viointia sekä johd

on h

arkintaa. Vaikka

johdon käsitys on, että ve

rotarkastukset ja verotu

kseen liittyvä

t pr

osessit eivät tule aiheuttamaan m

itään merkittäviä lisävero

ja jo varatun lisäksi,

lopputulos tai todelliset kustannukse

t voivat

merkittävästi e

rota

arvioidusta määrästä.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat

2021

2020

Laskennalliset

Laskenn

alliset

Laskennalliset

milj. EUR

verosaamiset

verovelat

Netto

verosaamiset

verovelat

Netto

Käyttämättömät ve

rotukselliset tappiot ja ve

ronhyvitykset

794

–

720

–

Jakamattomat voitto

varat

–

-136

–

-104

Aineettomat ja aineel

liset hyödykkeet

1 167

-176

1 020

-291

Käyttöoikeusomaisuuserät

–

-210

–

-197

Etuuspohjaiset eläk

evarat

–

-2 052

3

-1 233

Muut pi

tkäaikaiset v

arat

49

-34

27

-40

Vaihto-omais

uus

79

-13

120

-8

Muut lyhytaikaiset varat

152

-81

98

-46

Vuokrasopimusvelat

165

–

164

-3

Etuuspohjaiset eläk

keet ja muut työsuhteen päät

tymisen

j

älkeiset etuudet

1 023

–

1 045

-7

Muut pitkäaikaise

t velat

1

–

Varaukset

82

-87

251

-86

Muut lyhytaikaiset ve

lat

300

-55

200

-63

Muut väliaikais

et erot

36

-14

5

-13

Yhteensä ennen netotusta

3 848

-2 858

990

3 653

-2 091

1 562

Laskennallisten verosaamis

ten ja -velkoj

en netotus

-2 576

2 576

–

-1 831

1 831

–

Yhteensä netotuksen jälkeen

1 272

-282

990

1 822

-260

1 562

76

77

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

152

Laskennallisten verojen nettomäärän muutos vuoden aikana:

milj. EUR

2021

2020

2019

1.1.

1 562

4 734

4 561

Uusien tilinpäätösstandardien käyttöönotto

(1)

–

-1

Kirjattu tulosl

askelmaan, Jatkuvat toiminnot

137

-2 961

229

Kirjattu tuloslaskelmaan, Lopete

tut toiminnot

–

1

–

Kirjattu laajaan

tuloslaskelmaan

-753

-115

-84

Kirjattu omaan pääomaan

–

2

-7

Hankitut liiketoiminnat ja myynnit

-6

4

–

Muuntoerot

50

-103

36

31.12.

990

1 562

4 734

(1)

Vuonna 2019 liittyy IFRS 16, Vu

okrasopimukset -standardin käyttö

önottoon.

Väliaikaiset erot, verotuksel

liset tappiot ja veronhyvitykse

t, jo

ista ei ole kirj

attu laskennallista verosaamista hyödyntämisen epävarmuuden takia:

milj. EUR

2021

2020

Väliaikaiset erot

13 487

14 258

Verotukselliset tappiot

19 393

19 021

Veronhyvitykset

342

341

Yhteensä

33 222

33 620

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen

määrän asti kuin on tode

nnäköistä, että tulevaisuudes

sa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan

käyttämä

ttömät ve

rotuksel

liset tapp

iot, käyttä

mättömä

t veronhy

vitykset ja vä

hennysk

elpoiset väl

iaikais

et erot voi

daan hyödyn

tää

kyse

isis

sä maiss

a.

Nokia arvioi jatkuvasti laskenna

llisten verosaamisten hyödyntämisen todennäköisyytt

ä ja harkitsee sekä suotuista että epäsuotuista näyttöä

tässä arvioinnissa. 31.12.2020 Nokia ei pitänyt tekemänsä arvioinni

n perusteella to

dennäköisenä, e

ttä se pystyy hyödyntämään ve

rotuksessa

käyttämättömät tappio

t, käyttämättömät veronhyv

itykset ja vähennyskelpo

iset väliaikaiset erot

Suomessa ennakoitavissa o

levassa

tulevaisuudessa. Arviointi tehtiin pääosin aiempien tulosten perusteella. Tämän seurauksena, Nokia kirjasi pois taseesta 2 918

miljoonaa euroa

Suomeen liitt

yviä laske

nnallisia veros

aamisia.

31.12.2021 Nokia ei edelleenkään pi

dä todennäköisenä laskennallisten verosaamisten

hyödyntämistä. Mikäli yhtiö on lähimenneisyy

dessä

tehnyt tappiota maassa, johon laskennallinen verosaaminen li

ittyy,

on käytettävä erityistä hark

intaa laskennallisten verosaamisten kirjaamisessa

taseeseen. Yhtiö

kirjaa käyttämätt

ömistä verotuksell

isista tappioi

sta sekä veronhyvityksistä lask

ennallisen verosaamisen vain s

iihen määrään asti

kuin sillä on rii

ttävästi veron

alaisia väliaik

aisia eroja

tai ku

in sillä on muuta vaku

uttavaa näyttöä s

iitä, että syntyy riittä

västi verotetta

vaa tuloa,

jota vastaan se pystyy hyödyntämään käyttäm

ättömät verotu

kselli

set tappiot tai käyttämättömät ve

ronhyvitykset tule

vaisuudessa.

Arvioitaessa

laskennallisen verosaamisen kirjaamista suot

uisana näyttönä tulevaisuudessa kertyv

älle verotettavalle tulolle voi

daan antaa väh

emmän

painoarvoa, jos on muuta epäsuotuisaa näyttö

ä, kuten kertyneitä tappioita, joita voi

d

aan pitää vahvana osoituksena siitä, ettei tulevaisuudessa

ehkä ole käytettä

vissä verotettava

a tuloa.

Vuonna 2021 Nokia tuotti kirjanpidollista voit

toa sekä verotettavaa tuloa Suomessa, ja

sen taloudellinen suorituskyky parani ai

kaisempiin kausiin

verrattuna. 31.12.2021 Nokia katsoo, ettei si

llä ole riittävästi näyttöä pidemmän aika

välin verotettavan tulon kerryttämisestä, jotta voidaan pitää

todennäköisenä, että se voi hyödy

ntää lask

ennalliset verosaamiset Suomessa. Tämä johtopäätös perustuu objekt

iivisen epäsuot

uisa

n näytön

painottamiseen suhteessa subjek

tiivisempaan

suotuisaan näy

ttöön. Ensisi

jaisina tek

ijöinä tässä arvi

oinnissa käytet

tiin objekti

i

visempana

pidettävää toteutunutta pide

mmän aikavälin taloude

llista suoriutu

mista verrattuna luonnostaan subj

ektiivisempiin o

dotuksiin tul

evasta

taloudellisesta suoriutumisesta Suomessa.

Nokia jatkaa laskennallisten verosaamisten hy

ödyntämisen arviointia, erityisesti toteutun

een voiton seurantaa ja se voi kirjata

Suomeen liittyvän

laskennallisen verosaami

sen takaisin taseeseen, k

un

riittävä verotuk

sellinen

kannattavuus saavutetaan.

Suurin osa kir

jaamattomista väli

aikaisista e

r

oista, ver

otukselli

sista tappioi

sta ja v

eronhyvityk

sistä liit

tyy Ranskaa

n ja Suome

en. Näiden laskennallisten

verosaamisten hyödyntäminen on epävarmaa ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa, joht

uen aikaisempien vuosi

en verotuksellisist

a tappioista

Ranskassa sekä riittävän vakuuttavan näytön

p

uutteesta siitä, että v

erotettavaa tuloa syntyis

i riittävästi tul

evina vuosina Suo

messa. Merkittävä

osa Ranskan kirjaamattomista laskennallisista verosaamisista ei

vanhene ja on käytettävissä tulev

ia verovelkoja vastaan. Ranska

ssa tappioita

voidaan vähentää vuositta

in 50 prosenttia verotettavasta tul

osta.

Suurin osa Suomen laskennallisista verosaamisi

sta ei vanhene

ja voidaan

käyttää tulevia Suomen

verovelkoja vastaan.

153

Käyttämättömie

n verotuksellisten

tappioi

den ja veronhyvitysten vanhentuminen:

2021

2020

milj. EUR

Kirjatut

Kirjaama

ttomat

Yhteensä

Kirjatut

Kirjaamattomat

Yhteensä

Verotukselliset tappiot

10 vuoden sisällä

132

2 508

2 640

163

2 364

2 527

Myöhemmin

–

3

7

–

7

Ei vanhene

2 172

16 882

19 054

1 810

16 657

18 467

Yhteensä

2 304

19 393

21 697

1 980

19 021

21 001

Veronhyvitykset

10 vuoden sisällä

32

325

357

29

326

355

Myöhemmin

49

4

53

36

2

38

Ei vanhene

177

13

190

206

13

219

Yhteensä

258

342

600

271

341

612

Nokialla on jakamattomia voittovaroja 422 miljoonaa euroa (645

miljoonaa euroa vuonna 2020), joi

sta ei ole kirjattu laskennalli

sta verovelkaa,

koska näitä voittovaroja ei tulla jakamaan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

12. Osakekohtainen tulos

2021

2020

2019

milj. EUR

Emoyhtiön osakkeenomistajille ku

uluva tilikauden voitto/tappio

Jatkuvat toimin

not

1 632

-2 520

14

Lopetetut toim

innot

-9

-3

-7

Tilikauden voitto/tapp

io

1 623

-2 523

7

1 000 osaketta

1 000 os

aketta

1 000 osaketta

Ulkona olevien osak

keiden lukumäärän pa

inotettu keskiarvo

5 630 025

5 612 418

5 599 912

Laimentavien potentiaalisten osakkeiden vaikutus

Tulosperusteiset osakepalkkiot

50 300

19 780

24 072

Ehdolliset osakepalkkiot ja muut

3 910

3 884

2 391

Laimentavien potentiaalisten os

akkeiden vaikutus yhteensä

54 210

23 664

26 463

Oikaistu ulkona o

levien osakkeiden

lukumäärän painotettu keskiarvo

5 684 235

5 636 082

5 626 375

Osakekohtainen tulos

EUR

Laimentamaton

Jatkuvat toimin

not

0,29

-0,45

0,00

Lopetetut toim

innot

0,00

Tilikauden voitto/tapp

io

0,29

-0,45

0,00

Laimennettu

Jatkuvat toimin

not

0,29

-0,45

0,00

Lopetetut toim

innot

0,00

Tilikauden voitto/tapp

io

0,29

-0,45

0,00

Laimentamato

n osakekohtainen tulos lasketaan j

akamalla emoyhtiön

osakkeenomistajille kuuluva voitto ta

i tappio tilikaude

n aikan

a ulkona

olevien osakkeiden lukumäärän painot

etulla keskiarvolla. Laimen

nettu osakekohtainen tul

os lasketaan oikaisemalla emoyhti

ön osak

keenomis

tajille

kuuluvaa voittoa tai tap

piota sekä tilika

uden aikana ulkona ole

vien osakkeiden pain

otettua keskiarvoa kai

kkien laimentavie

n pot

entiaalisten

kantaosakkeiden vai

kutuksella. Potentiaal

isia kantaosakke

ita ei

huomioida laimennettua osakekoh

taista tulosta laskettaessa siin

ä tapauksessa,

että niillä katsotaa

n olevan vahventava vaikutus

.

Vuonna 2020 laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden vaikutus jätettiin huomioimatta laimennettua osakekohtaista tulosta la

skettaessa,

koska niillä kats

ottiin olevan

vahventava vaiku

tus jatkuvie

n toimint

ojen tappiollis

uudesta johtue

n.

78

79

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

154

13. Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet

milj. EUR

Liikearvo

Aineettomat

hyödykkeet

Yhteensä

Hankintameno 1.1.2020

6 435

9 466

15 901

Muuntoerot

-331

-359

-690

Lisäykset

–

39

Liiketoimi

ntojen yhdistämisen kautta to

teutuneet lisäykset

(1)

78

72

150

Myynnit ja käytöstä poistaminen

–

-31

Hankintameno 31.12.2020

6 182

9 187

15 369

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset

1.1.2020

-908

-7 037

-7 945

Muuntoerot

–

256

Arvonalentumistappiot

-200

-9

-209

Myynnit ja käytöstä pois

taminen

–

28

Poistot

–

-472

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2020

-1 108

-7 234

-8 342

Kirjanpitoarvo 1.1.2020

5 527

2 429

7 956

Kirjanpitoarvo 31.12.2020

5 074

1 953

7 027

Hankintameno 1.1.2021

6 182

9 187

15 369

Muuntoerot

307

325

632

Lisäykset

–

15

Liiketoimi

ntojen yhdistämisen kautta tot

eutuneet lisäykset

(1)

63

24

87

Myynnit ja käytös

tä poistaminen

–

-52

Hankintameno 31.12.2021

6 552

9 499

16 051

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2021

-1 108

-7 234

-8 342

Muuntoerot

-13

-243

-256

Myynnit ja käytös

tä poistaminen

–

47

Poistot

–

-449

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2021

-1 121

-7 879

-9 000

Kirjanpitoarvo 1.1.2021

5 074

1 953

7 027

Kirjanpitoarvo 31.12.2021

5 431

1 620

7 051

(1) Vuonna 2021 Nokia hankki 100 % omistusosu

uden Zyzyx inc. -yhtiöstä. Vuonna 2020 No

kia hankki 100 % omistusosuude

n Elenion

Technologies -yhtiöstä. Liikearvo kohdistettiin molemmissa

transaktioissa Verkkoinfrastru

ktuuri-segmentille.

Aineettomien hyöd

ykkeiden kirj

anpitoarvo, hyödykeluokan mukaan

(1)

:

milj. EUR

2021

2020

Asiakassuhteet

1 178

1 401

Patentit ja lisenssit

183

232

Teknologiat ja ha

nkitut keske

neräiset T&

K-projektit

133

155

Kauppanimet ja tavaramerkit

47

90

Muut

79

75

Yhteensä

1 620

1 953

(1) Suurim

mat muutokset jo

htuivat poistoist

a ja muuntoeroista lu

kuun ottamatta teknol

ogioita ja hankittuja keskene

räisiä tutki

mus- ja tuotekehitysprojekteja

(IPR&D), jotka kasvoivat

24 miljoonaa euroa johtuen hankituista teknol

ogioista vuonna 2021 (

72 miljoonaa euroa vuonna 2020).

31.12.2021 päättyneellä tilikaudella asiakassuhteiden poistoajan painotettu keskiarvo on 4 vuotta, pate

nttien ja lisenssien 5 v

uotta

,

teknologioiden j

a hankittujen keskeneräisten T&K-

projektien 3 vuott

a, kauppanimien ja tavaramerkkien 1 vuosi, ja muiden 3 vuott

a.

155

14. Aineelliset hyödykkeet

Maa-alueet, rakennuk

set,

Koneet, kalusto

Keskeneräiset

milj. EUR

rakennelmat ja vesialukset

ja muut

hankinnat

Yhteensä

Hankintameno 1.1.2020

1 267

3 018

143

4 428

Muuntoerot

-63

-102

-4

-169

Lisäykset

36

290

123

449

Liiketoimi

ntojen yhdistämisen kautta to

teutuneet lisäykset

–

2

–

2

Uudelleenluokittelu

61

64

-125

–

Myynnit ja käytöstä poistaminen

-36

-137

–

-173

Hankintameno 31.12.2020

1 265

3 135

137

4 537

Kertyneet poistot 1.1.2020

-451

-2 121

–

-2 572

Muuntoerot

33

72

–

105

Myynnit ja käytöstä poistaminen

22

128

–

150

Poistot

-86

-351

–

-437

Kertyneet poistot 31.12.2020

-482

-2 272

–

-2 754

Kirjanpitoarvo 1.1.2020

816

897

143

1 856

Kirjanpitoarvo 31.12.2020

783

863

137

1 783

Hankintameno 1.1.2021

1 265

3 135

137

4 537

Muuntoerot

53

88

7

148

Lisäykset

27

333

214

574

Uudelleenluokittelu

28

41

-69

–

Myynnit ja käytös

tä poistaminen

-145

-226

-9

-380

Hankintameno 31.12.2021

1 228

3 371

280

4 879

Kertyneet poistot 1.1.2021

-482

-2 272

–

-2 754

Muuntoerot

-26

-59

–

-85

Arvonalentumistappiot

-14

–

-14

Myynnit ja käytös

tä poistaminen

114

216

–

330

Poistot

-87

-345

–

-432

Kertyneet poistot 31.12.2021

-495

-2 460

–

-2 955

Kirjanpitoarvo 1.1.2021

783

863

137

1 783

Kirjanpitoarvo 31.12.2021

733

911

280

1 924

80

81

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

156

15. Vuokrasopimukset

Käyttöoikeusom

aisuuserät

Käyttöoikeusomaisuuserät edustavat No

kian oikeutta käyttää kohdeomaisuuserää.

EUR milj.

Rakennukset

Muut

Yhteensä

Hankintameno 1.1.2020

1 048

121

1 169

Lisäykset, netto

(1)

89

59

148

Käytöstä poistaminen

-31

–

-31

Hankintameno 31.12.2020

1 106

180

1 286

Kertyneet poistot 1.1.2020

-209

-48

-257

Arvonalentumistappiot

-32

–

-32

Käytöstä poistaminen

31

–

31

Poistot

-176

-47

-223

Kertyneet poistot 31.12.2020

-386

-95

-481

Kirjanpitoarvo 1.1.2020

839

73

912

Kirjanpitoarvo 31.12.2020

720

85

805

Hankintameno 1.1.2021

1 106

180

1 286

Muuntoerot

47

3

50

Lisäykset, netto

(1)

209

76

285

Käytöstä poistaminen

-44

-36

-80

Hankintameno 31.12.2021

1 318

223

1 541

Kertyneet poistot 1.1.2021

-386

-95

-481

Muuntoerot

-15

-2

-17

Arvonalentumistappiot

-25

–

-25

Käytöstä poistaminen

44

36

80

Poistot

-151

-63

-214

Kertyneet poistot 31.12.2021

-533

-124

-657

Kirjanpitoarvo 1.1.2021

720

85

805

Kirjanpitoarvo 31.12.2021

785

99

884

(1)

Lisäykset, netto sisä

ltää uudet vuokrasopim

ukset sekä olemass

a olevien vuokraso

pimusten muutokset ja uudel

leen määrittämis

estä

johtuvat er

ät.

Tuloslaskelmaan kirjattu

EUR milj.

2021

2020

2019

Käyttöoikeusomaisuuserien poist

ot

-214

-223

-225

Lyhytaikaisi

in vuokrasopim

uksiin liit

tyvät kulut

-13

-22

-26

Vuokrasopimusvelkojen korkokulut

-24

-25

-28

Tuotot edellee

nvuokratuista ja om

istetuista kiinte

istöistä

(1)

8

4

9

Myynti-

j

a takaisinvuokrauksesta syntyneet voitot

15

–

9

Yhteensä

(2)

-228

-266

-261

(1)

Sisältää vuokratuotot operatiivisista edelle

envu

okrasopimuksista ja rahoitustuotot

ne

ttosijoituksista ra

hoit

usleasingsopimuksis

ta.

(2)

Ei sisällä käyttöoikeuso

maisuuserien arvonalentumistappioita, jotka on esitetty liitetiedossa 16, Arvonalentumiset, eikä lasken

nallisia veroja, jotka

on esite

tty liitetiedossa 11, Tuloverot.

Rahavirtalaskelmassa esitetty

EUR milj.

2021

2020

2019

Vuokrasopimusvelkojen lyhennys

-226

-234

-221

Vuokrasopimusvelkojen korko

-24

-25

-28

Yhteensä

-250

-259

-249

Vuokrasopimus

velkoje

n maturiteetti

jakauma on esite

tty liitetie

do

ssa 34, Rahoitusriskien hallinta. Tulevien vuokrasopimusten vas

tuusitoumukset

on esitetty

liitetiedossa 28, Vastuusitoumukset ja o

ikeudelliset toimet.

157

16. Arvonalentumiset

Liikearvo

Nokia on kohdistan

ut liikearvon toimin

tasegmenteill

een, jotka ovat rahavirtaa tuo

ttavien yksiköide

n ryhmiä ja joiden odote

taan

hyötyvän

liiketoimin

tojen yhdistämis

estä johtuv

ista synergia

eduista. Kats

o liitetieto 5,

Segmentti-inf

ormaatio.

Liikearvon kohdistus

Nokian rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmi

lle kohdi

stetun liikearv

on kirjanpitoarvo 31.12.

(1)

:

milj. EUR

Kirjanpitoarvo

2021

Matkapuhelinverkot

2 191

Verkkoinfrastruktuuri

2 690

Pilvi-

j

a verkkopalvelut

550

2020

Mobile Networks

729

Fixed Networks

609

Global Services

958

IP/Optical Networks

1 865

Nokia Software

914

(1)

Nokia otti nykyisen toiminta- ja rapo

rtointira

kenteensa käyttöön 1.1.2021. Liikea

rvo kohdistettiin uu

dellleen nykyiseille r

ahavirtaa tu

ottavien yksiköden ryhmille

suhteellisen käyvän

arvon perusteella.

Kerrytettävissä olevat rahamäärät

Nokian rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmien kerrytettävissä olevat rahamäärät on määritetty käyvän arvon perusteella, vähen

nettynä

myynnistä aiheutuvilla menoilla. Käyvän arvon hierarkiataso on 3 ja kerrytettävissä olevat raham

äärät arvioitiin diskontattujen

rahavirtojen

periaatteella. Kerrytettävissä olevien rahamäärien laskennassa käytetyt rahavirtaennusteet perustuvat johdon

hyväksymiin talous

suunnitelmiin,

jotka kattavat

kolmen vuoden ennustej

akson.

Kolmen vuoden ennustej

akson jälkeiset seit

semän vuoden rahavirtaennusteet

heijastavat asteittaist

a siirtymää loppuar

von rahavir

taennusteisiin.

Loppuarvon kasvuprosentit kuvaavat pitkän a

ikavälin keskimääräist

ä kasvua t

oimialalla ja niissä

taloudellisissa ympäristöissä,

joissa rahavirtaa

tuottavien

yksiköide

n ryhmät to

imivat. D

iskontta

uskorot heijas

tavat senhet

kistä arv

iota rahan aika

-arvosta j

a olennais

ista mark

kinariskipreemioista.

Riskipreemiot heijastavat riskejä

ja epävarmuustekij

öitä, joita ei ole sisäll

yte

tty arvioihin tulevista rahavirroista. Muut rah

avirtaennusteiden

keskeiset muuttujat sisältävät ol

etuksia myynnin arvioidusta kasv

usta, bruttoka

teprosentista ja liik

evoittoprosentis

ta. Kaikki

rahavirtaennusteet

ovat yhdenmukaisia markkinaos

apuolten oletusten kanssa.

Kunkin rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän arvonalentumistestauksen loppuarv

on kasvuprosentti ja diskonttauskorko verojen j

älkeen:

Keskeinen oletus %

Loppuarvon

kasvuprosentti

Diskonttauskorko

verojen jälkeen

2021

Matkapuhelinverkot

1,2

7,7

Verkkoinfrastruktuuri

1,4

7,7

Pilvi-

j

a verkkopalvelut

1,6

6,9

2020

Mobile Networks

1,2

8,0

Fixed Networks

0,8

7,4

Global Services

1,1

7,6

IP/Optical Networks

1,4

7,9

Nokia Software

1,5

7,0

Arvonalentumistestaukse

n tulokset viittaavat siihe

n, että rahavi

rtaa tuottavien yksiköiden ryhmien kerrytettävissä olevat raham

äärät ylittävät

riittävästi niiden kirjanpitoarvon vuonna 2021.

82

83

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

158

Arvonalentumistappiot omaisuuseräryhmittäin

milj. EUR

2021

2020

2019

Liikearvo

–

200

–

Aineettomat hyödykke

et

–

9

12

Aineelliset hyödyk

keet

14

–

4

Käyttöoikeusomaisuuserät

(1)

25

32

20

Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä

–

4

2

Yhteensä

39

245

38

(1)

Nokia otti käyttöön IFR

S 16, Vuokrasopimukset -standardin 1.1.201

9. 20 miljoonan euron

arvonalentumistappio

on esitetty vähennetty

nä tappiollisista vuokrasopim

uksista tehtyjen varausten

peruutuksilla vuonna 2019.

Nokia suoritti liikearvon arvonalentumiste

stauksen vuoden 2020 viimeisellä neljännekse

llä laaditun pitkän aikavälin suunnitelma

n perusteella

ja päätyi siihen, että Fixed Networks -toimintasegmentin rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä oleva rahamäärä on ki

rjanpitoarvoa

pienempi. Tämän seurauksena Nokia kirjasi liiketoiminnan muihin

kuluihin 200 miljoonan euron arvo

nalentumistappion, johon ei li

ity

maksutapahtum

aa, ja joka vähensi Fixed Ne

tworks -toimin

tasegmentin liike

arvoa.

Vuosien 2021, 2020 ja 2019 muut arvonalentumistappiot eivät ole olennaisia konsernitilinpäätöksen kannalta.

17. Vaihto-omaisuus

milj. EUR

2021

2020

Raaka-aineet ja

puolivalmist

eet

673

552

Valmiit tuotteet

1 039

940

Keskeneräiset asiakasprojektit

680

750

Yhteensä

2 392

2 242

Vaihto-omaisuuden kustannuksia on kirjattu kuluna tilikauden aikana ja sisällytetty hankinnan ja valmistuksen kuluihin 6 427 mi

ljoonaa euroa

(6 115 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 8 181 miljoonaa euroa vuonna 2019).

Vaihto-omaisuuden ylijäämä- ja epäkuranttiusvarau

sten muutokset 31.

12. päättyneiltä tilikausilta:

milj. EUR

2021

2020

2019

1.1.

480

505

521

Kirjattu kuluksi tuloslaskelmaan

49

71

83

Vähennykset

(1)

-71

-96

-99

31.12.

458

480

505

(1)

Vähe

nnykset sisältävät varau

sten käytön ja purun.

18. Muut varat

Pitkäaikainen

milj. EUR

2021

2020

T&K-toimintaan

liittyvät ve

ronhyvity

kset ja muut vä

lilliset ver

osaatavat

148

129

Talletukset

47

Muut

60

41

Yhteensä

255

217

Lyhytaikainen

milj. EUR

2021

2020

T&K-toimintaan

liittyvät ve

ronhyvity

kset, ALV-

j

a muut välilliset verosaatavat

480

483

Liiketoimin

tojen myynteih

in liittyvä

t saatavat

23

Talletukset

22

19

Muut

334

325

Yhteensä

859

850

159

19. Oma pääoma

Osakkeet ja osakepääoma

Osakepääoma

Nokia Oyj:lla on yksi osakelaji. Yksi osake oikeuttaa yhteen ään

een yhtiökokouksissa. Nokian yhtiöjärjestyksen mukaan osakke

ill

a ei ole nimellisarv

oa

eikä yhtiöllä ol

e vähimmäis- ta

i enimmäisos

akepääomaa tai osa

kkeide

n vähimmäis- tai e

nimmäisluk

u

määrää. Yhtiön osakepääoma 31.12.2021

oli 245 896 461,96 euroa (245 896 461,96 euroa

vuonna 2020) ja se koostui 5 675 461 159 (5 653 886 159 vuonna 2020) kokonaan

maksetusta osakkeest

a.

Ylikurssirahast

o

Ylikurssirah

asto koostuu em

oyhtiön ylikurs

sirahastos

ta. Lisäksi

ylikurssirahastoon kirjataan oman pääoman ehtoisiin osakeperust

eisiin

kannustinjärjeste

lmiin liittyvä hen

kilöstön työsuor

itusta vastaava o

man pääoman muutos.

Omat osakkeet

Emoyhtiön osakkeista oli kons

erniyhtiöiden hallussa

31.12.2021 yhteensä 40 467 5

55 (36 389 799 vuonna 2020) osaketta, mikä vastaa 0,7 %

(0,6% vuonna 2020) osakepääomasta ja yhteenlasketusta äänimäärästä.

Vuonna 2021 Nokia Oyj antoi halli

tuksen yhti

ökokoukselta saaman valtuutuksen nojalla itselleen 21 575 000 uutta osaketta käytet

täväksi

osakepalkkiojärje

stelmiensä sitoum

usten täyttämi

seksi ja työntekij

öilleen, mukaan lukien

eräille johtor

yhmän jäsenille

, 17 497

244 omaa osaketta

Nokian osakepalkki

o-ohjelmien ja työntekijö

iden osakesäästöohjelman perusteella. O

sakkeet annettiin vastikk

eetta.

Raportointikauden alussa ja

lopussa ulkona olevien osakke

iden lukumäärän täsmäytys:

Osakkeiden määrä (1000)

2021

2020

2019

1.1.

5 617 496

5 605 581

5 593 162

Osakeperusteisten maksujen suorit

taminen

17 497

11 915

12 396

Osakkeiden merkinnät optio-oikeuksien perusteella

–

23

31.12.

5 634 993

5 617 496

5 605 581

Hallituksen valtuutukset koskien osakeanteja ja omien osakkeiden hankkimista

Valtuutus päättää osakeannista ja osak

keisiin oi

keuttavien erityisten

oikeuksien antamisesta

Osakkeenomistajat valtuuttivat 8.4.2021 pide

tyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa halli

tuksen päättämään eni

ntään 550 miljoonan

osakkeen

antamisesta yhdellä tai useamma

lla osakeannilla tai antamalla os

akkeisiin oikeuttavia erityisiä

oikeuksi

a yhdessä tai useammass

a erässä.

Hallitus voi päättää antaa joko uu

sia osakke

ita tai Nokian hal

lussa olevia omia

osakkeita. Valtuutus sisält

ää hallituksen oikeu

den päättää

kaikista osak

keiden sekä erityisten oik

euksien antamiseen lii

ttyvistä ehdoista, mukaan lukien oikeuden antaa osakkeita tai erit

yisiä oikeuksia

osakkeenomistajien merkint

äetuoikeudesta poiketen. Valtuutusta vo

idaan käyttää Nokian pääomarake

nteen kehittämiseen, omistaj

apo

hja

n

laajentamisee

n, yrityskauppoje

n tai muiden jär

jestelyiden r

ahoittamis

een tai toteuttam

iseen, Nokian

osakepohjaiste

n kannustin

oh

jelmien

toteuttamiseen tai muihin hall

ituksen päättämiin tarkoituksiin.

Valtuutus on voimassa 7.10.2022 s

aakka, ja se päätti

aikaisemma

t osakeannin

ja osakkeisii

n oikeuttavien erityisten oi

keuksien antamisvaltuudet.

Valtuutus päättää omien osakke

iden hankinnast

a

Osakkeenomistajat valtuuttivat 8.4.2021 pide

tyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa halli

tuksen päättämään eni

ntään 550 miljoonan

oman

osakkeen hankkimisesta. Osakke

id

en määrä vastaa alle 10 prosenttia Nokian kaikis

ta osakkeista. Osakkeit

a voidaan hankkia mitätö

itäväksi,

pidettäväksi yh

tiön hall

ussa, luovutetta

vaksi edelle

en tai muihin

hall

ituksen päättämiin tarkoi

tuksiin. Yhtiön omi

a osakkeita v

oidaan hankkia

muutenkin kuin

osakkeenom

istajien

omistamien os

akkeiden suhtee

ssa. Valtuutuksen nojalla hankittavista osakkeista

maksettavan va

stikkeen

tulee perustua arvopaperimarkkinoilla v

alli

tsevaan Nokian osakkeen hintaan hankinta

päivänä. Hallitus päättää muista yh

tiön omie

n osakkeiden

hankkimiseen liittyvistä seikoista. Valtuutus on voimassa 7.10.2022 saakka, ja se päätti aikaisemman omien osakkeiden hankkimis

valtuutuksen.

Varojenjako

Nokia jakaa varoja osakkeeno

mistajilleen kahdella tavalla: a)

os

in

koina kertyneistä v

oittovaroista

ja/tai pääomapalau

tuksina si

joitetun vapaan

oman pääoman rahastosta, ja b) hankkimalla omia osakkeita käyttä

en yhtiön jakokelpois

ia varoja.

Osinko ja/tai pääomanpalautus m

aks

etaan

vuosineljänn

eksittäin ede

llyttäen että var

ojenjaost

a on hallituks

en päätös, joka perustuu varsinaisen yhtiökokouksen antamaan v

altuutukseen.

Varojenjaon määrä rajoittuu emoyhtiön jakokelpoisten varojen määrään eikä se saa ylittää hallituksen esittämää määrää lukuun ot

tamatta

poikkeuksia, jotka liittyvät vähe

mmistöosakkeenomist

ajien oikeuteen

vaatia vähimmäisosingon jakoa.

Nokian hallitus ehdottaa vuoden 2022 yhtiökokoukselle, että se valtuuttaisi hallituksen päättämään harkintansa mukaan yhteensä

enintään

0,08 euron jakam

isesta osakkeel

ta osinkona

ja/tai pääomanp

alautuksena sijoite

tun vapaan oma

n pääoman rahas

tosta. Vu

oden 2021 ti

linpäätök

sen

julkaisun hetkellä yhtiön kokonaisosakemäärä on 5 696 261 159, ja tähän perustuva varo

j

enjaon enimmäismäärä olisi 456 miljoonaa euroa.

Kokonaisosakemäärä sisältää konserniyhtiöiden hallussa olevat omat

osakkeet, jo

ille ei makseta osinkoa.

Yhtiökokoukset päättivä

t vuosina 2021

ja 2020, että osinkoa ei jaeta tilikausil

ta 2020 ja 2019. Vuonna 2019 Nokia jakoi osakkeenomistajilleen tilikaudelta 2018 osink

oja 560 milj

oonaa

euroa, mikä vastasi 0,10 euro

n osakekohtaista

osinkoa.

Nokian hallitus on kä

ynnistänyt yhtiökoko

uks

elta saadun nykyisen valtuutuksen nojalla osak

keidensa takaisinosto-ohjelman. Ohjel

man tavoitteena

on palauttaa yhtiön osakkeenomistajille vaiheittain enintään 600 miljoonaa euroa kahden vuoden ku

luessa, mikäli

yhtiökokouksen

valtuutusta

jatketaan. Takaisinosto-oh

jelman ensimmäise

ssä vaiheessa,

joka alkoi helmikuussa 2

022

ja jonka odotetaan päättyvän joul

ukuussa

2022, hankittavien

omien osakkeide

n hankintaan käytettä

vä kokonaissumma on enintää

n 300 miljoonaa euroa. Ensimm

äisessä vaiheessa os

akkeita voidaan

ostaa

enintään 275 000 000 kappaletta, mikä vastaa noin viittä prosenttia

kaikista Nokian osakkeista. Ta

kaisinostetut osakkeet tullaa

n mitätöimään.

Nokia on nimittänyt ulkop

uolisen välittäjän osa

kkeiden takaisin

osto-ohje

lman ensimm

äisen vaihee

n järjestäjäksi. Jär

jestäjä teke

e

kaupankäyntipäätökset itsenäisesti No

kiasta riippumatta. No

kia

voi lopettaa takaisin

osto-ohjelm

a

n ennen sen suunniteltua loppum

isajankohtaa.

84

85

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

160

Muiden oman pääoman rahastojen luonne ja tarkoitus

Muuntoerot

Muuntoeroihin sisältyy valuuttakurssierot, jo

tka syntyv

ät ulkomaisten yksi

köiden muunta

misesta euroik

si, joka on konsernin tili

npäätöksen

esittämisvaluut

ta, sekä ulkom

aisiin yksik

öihin teht

yjen nettosijo

itusten s

uojausvoitot ja -

tappiot.

Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot

Eläkkeiden uudelleen

määrittäminen

Eläkkeiden uudelleenmäärittämisrahasto sisä

ltää Nokian etuuspohjaist

en eläkejärjestelyjen vak

uutusmatemaattiset voitot

ja tappi

ot sek

ä

järjestelyyn kuuluvie

n varojen tuoton ja m

uutokset omaisuuser

än

enimmäismäärän vaikutu

ksissa ilman nettokorko

on sisältyviä määr

iä.

Suojausrahasto

Suojausrahasto sisältää käyvän arvon muutoksen, joka vastaa rahavirtasuojauksessa

käytettävien valuuttate

rmiinisopimusten spot-

kur

ssin

muutosta tehokk

aaksi todettujen suoja

usten osalta.

Suojauskustannusrahasto

Suojauskustannusrahasto sisältää

rahavirtasuojauksessa käytettäv

ien valuuttatermiinisopimusten korko-osuud

en ja valuutt

aoptioid

en aika-arvon

liittyen en

nakoituihin v

aluuttamäär

äisiin ostoihin

ja myynteihin

. Lisäksi suo

jauskustann

usrahasto sisä

ltää nettosijo

ituksen suo

jauksessa

käytettävien term

iinisopimusten kork

o-osuuden ja optiosop

imuksen

aika-arvon käyvän arvon mu

utok

sen sekä termiinisopimuksen kork

o-osuuden

ja optiosopimuks

en aika-arvon jaksotuksen välisen er

on. Suojausk

ustannusrahasto sisältää myös valuuttojen välisten viitekoronva

i

htos

opimusten

preemion käyvän arvon liittyen vieraan valuutan määräisten joukkovelkakirjalainojen käyvän arvon suojaukseen.

Arvonmuutosrahasto

Arvonmuutosrahasto sisältää käyvän arvon mu

utokset sell

aisista rahoitusinstrum

enteista, jotka ha

llinnoidaan portf

oliossa, jonka

liiketoimintamalli

n tavoitteena on sekä kerätä sopimukseen perust

uvia rahavirtoja että myydä sellaisia rahoitusvaroja, joiden r

ahavirrat koostuvat

yksinomaan pääoman ja koron maksusta

. Näiden instrumenttien käyv

än arvon rahastoon kirjatuista käyvistä arvoista vähennetään ta

ppiota

koskeva vähennyserä.

Sijoitetun vapaa

n oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon merkitään se osa osakkeiden merkintähinnasta, jota osakeantipäätöksen mukaan ei merkit

ä

osakepääomaan sekä sellainen muu

oman pääoman sijoitus

, jota ei merkitä muuhu

n

rahastoon. Yhtiön hallusta luovute

ttavasta omast

a osakkeesta

maksettava määrä merk

itään sijoitetun vap

aan oman pääoman rahastoon, jollei sitä osak

eantipäätöksessä määr

ätä merkittäväksi kok

onaan tai

osittain osakepääomaan.

Muu oma pääoma

Kertyneet voittovarat

Kertyneet voit

tovarat sisäl

tävät edell

isten vuosien kumu

latiiviset v

oitot ja tappio

t vähennettyn

ä osakkeenomis

tajille m

aksetuil

la osingoilla.

Määräysvallattomille omis

taji

lle kuuluva osuus

Määräysvallattomille omistaj

ille kuuluva os

uus edustaa tiettyjen tytäryhtiöide

n vähemmistöomistaj

ille kuuluvaa osuutta näiden y

htiöiden

nettovarallisuudesta. Lisätietoja Nokia Shanghai Bell -konsernin om

istusosuuks

iin liittyvist

ä sopi

musjärjestelyistä, katso liit

etieto 31. Mer

kittävät,

osittain omistetut tytäryh

tiöt.

161

Muun laajan tuloksen muutokset eri oman pääoman erien osalta

Arvonmuutosrahasto ja m

uut rahastot

Eläkkeiden

uudelleen

Suojauskustannus-

Arvonmuutos-

milj. EUR

Muuntoerot

määrittäminen

Suojausrahasto

rahasto

`

rahasto

1.1.2019

-592

1 137

-21

8

-61

Muuntoerot

259

–

Nettosijoituksen suojaustappio

-40

–

-6

–

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen uudelleenmääri

ttäminen

–

319

–

Käyvän arvon muutos, nettokulut

–

-17

-34

-101

Siirto tuloslaskelmaan

1

–

32

18

107

Muu lisäys

–

1

–

31.12.2019

-372

1 457

-6

-14

-55

Muuntoerot

-1 231

–

Nettosijoituksen suojausvoitto

307

–

1

–

Etuuspohjaisten eläkejärjestelyj

en uudelleenmäärittäminen

–

484

–

Käyvän arvon muutos, nettotuotot/-ku

lut

–

13

-13

-175

Siirto tuloslaskelmaan

–

-5

16

208

Muu vähennys

-1

–

Määräysvallattomien omistajien osuus muutoksesta

2

-1

–

31.12.2020

-1 295

1 940

2

-10

-22

Muuntoerot

1 162

–

Nettosijoituksen suojaustappio

-249

–

Etuuspohjaisten eläkejärjestely

jen uudelleenmäärittäminen

–

2 302

–

Käyvän arvon muutos, nettokulu

t/-tuotot

–

-15

5

-25

Siirto tuloslaskelmaan

-7

–

6

4

32

Määräysvallattomien omistajien osuus muutoksesta

-7

–

31.12.2021

(1)

-396

4 242

-7

-1

-15

(1) Vuonna 2021 muuntoerot sisältävät 226 milj

oonan euron voiton liittyen nettosijoitusten

suojauslaskentaan (475 miljoonaa eu

roa vuonna 2020 ja 168 miljoonaa eu

roa vuonna 2019).

Pääoman hallinta

Pääoman hallinnan näkökulmasta Nokian pääoma käsittää oman pääoman yhteensä ja korolliset velat vähennettynä rahavaroilla ja ly

hytaik

aisilla

sijoituksill

a. Nokian pääoman

hallinnan

ensisijaisina tavo

itteina on

vahvan taloudellisen aseman säilyttämi

nen ja sen varmistam

inen, että

Nokialla on riittäväst

i taloudellista liikkumavaraa sen pitkän

aikavälin liiketoimintastrategian to

teuttamiseksi se

kä tuottojen

tarjoam

iseksi

osakkeenomistajille.

Likviditeetin osalt

a No

kia pyrkii pitämään rahavarojen ja lyhyta

ikaisten sijoitusten osuuden vähintä

än 30

prosentissa

vuotuisesta liikevaihdosta. Noki

a tavoittelee invest

ment grade -luottoluokitusta p

itkäaikaisten l

uottoluokituste

n ollessa 31.12

.2021 Fitchillä BBB-

(vakaa), Moody’silla Ba2 (positiivin

en) ja S&P Global Ratingsilla

BB+ (vakaa). Osakkeenomistajien

palkitsemisen osalta Nokian t

avoitteena on jatkuva,

vakaa ja ajan mittaan kasvava os

ingonmaksu, jossa huomioidaan ede

llisen vuoden tulos sek

ä yhtiön taloudellinen tilanne j

a liike

toimintanäkymät.

Lisäksi Nokia hankkii om

ia osakkeitaan tark

oituksenaan hallita yhtiön pääomarakennetta

pienentämällä omaa pääomaa ja jakaakseen ylimääräisiä

rahavaroja osakkeenomistajilleen.

.

86

87

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

162

20. Muut laajan tuloksen erät

2021

2020

2019

Ennen

Verojen

Ennen

Verojen

Ennen

Verojen

milj. EUR

veroja

Verot

jälkeen

veroja

Verot

jälkeen

veroja

Verot

jälkeen

Eläkkeiden uudelleen

määrittäminen

(1)

Etuuspohjaiste

n eläkkeiden

uudelleenmäärittäminen

3 040

-755

2 285

624

-140

484

414

-95

319

Tilikauden nettomuutos

3 040

-755

2 285

624

-140

484

414

-95

319

Muuntoerot

Ulkomaisten yksi

köiden muuntoerot

1 160

2

1 162

-1 232

1

-1 231

259

–

259

Siirto tuloslaskelmaan

-7

–

-7

–

1

–

1

Tilikauden nettomuutos

1 153

2

1 155

-1 232

1

-1 231

260

–

260

Nettosijoituksen suojaus

(2)

Nettosijoituksen suojauksen

arvostustappiot/

-tuotot

-249

–

-249

266

42

308

-58

12

-46

Tilikauden nettomuutos

-249

–

-249

266

42

308

-58

12

-46

Rahavirtojen suojaus ja muut

suojausohjelmat

(3)

Käyvän arvon muutos, nettotappi

ot/-tuotot

-10

–

-10

1

-1

–

-64

13

-51

Siirto tuloslaskelmaan

10

–

10

14

-3

11

62

-12

50

Tilikauden nettomuutos

–

15

-4

11

-2

1

-1

Käypään arvoon muiden laajan tulokse

n

erien kautta kirjattavat rahoitusvarat

Käyvän arvon muutos, nettotappi

ot/-tuotot

-25

–

-25

-213

38

-175

-126

25

-101

Siirto tuloslaskelmaan

tappiota koskeviin

vähennyseriin liittyen

19

–

19

229

-46

183

40

-8

32

Siirto tuloslaskelmaan luovutuksen yhteydessä

13

–

13

31

-6

25

94

-19

75

Tilikauden nettomuutos

7

–

7

47

-14

33

8

-2

6

Muut muutokset, netto

–

3

–

3

–

Yhteensä

3 951

-753

3 198

-277

-115

-392

622

-84

538

(1)

Vuonna 2021 etuuspohjaisten eläkkeiden uudelle

enmäärittäminen sisältää Yhdysvaltojen etu

uspohjaisten eläkejärjestelyjen eht

ojen muutoksen vaikutuk

sen. Katso liitet

ieto 25, Eläkkeet ja

muut työsuh

teen päättymisen jälkeis

et etuudet.

(2)

Vuonna 2020 nettosijoituksen su

ojauksen arvostustuottoihin l

iittyvät tu

loverot sisältävät 94

miljoonaa e

uroa liittyen laske

nnalliste

n verosaamisten pois ki

rjaamiseen taseesta

Suomessa.

Katso liitetieto 11, Tuloverot.

(3)

Sisältää muutokset rah

avirtojen suojausrahastossa

ja suojauskustannu

srahastossa.

21. Korolliset velat

Kirjanpitoarvo

milj.

EUR

(1)

Liikkeeseenlaskija/vela

llinen

Rahoitusväline

Valuutta

Nimellisarvo

(milj.)

Lopullinen eräpäivä

2021

2020

Nokia Oyj

1,00 % velkakirja

(2)

EUR

350

Maaliskuu 2021

–

350

Nokia Oyj

3,375 % velkakirja

(3)

USD

500

Kesäkuu 2022

–

417

Nokia Oyj

2,00 % velkakirja

EUR

750

Maaliskuu 2024

759

762

Nokia Oyj

EIP T&K laina

EUR

500

Helmikuu 2025

500

Nokia Oyj

NIB T&K laina

(4)

EUR

250

Toukokuu 2025

250

Nokia Oyj

2,375 % velkakirja

EUR

500

Toukokuu 2025

497

Nokia Oyj

2,00 % velkakirja

EUR

750

Maaliskuu 2026

760

762

Nokia Oyj

4,375 % velkakirja

USD

500

Kesäkuu 2027

464

448

Nokia of America Corporation

6,50 % velkakirja

USD

74

Tammi

kuu 2028

66

61

Nokia Oyj

3,125 % velkakirja

EUR

500

Toukokuu 2028

497

Nokia of America Corporat

ion

6,45 % vel

kakirja

USD

206

Maaliskuu 2029

183

169

Nokia Oyj

6,625 % velkakirja

USD

500

Toukokuu 2039

553

541

Nokia Oyj ja useat tytäryhti

öt

Muut velat

124

322

Yhteensä

4 653

5 576

(1)

Kirjanpitoarvo sisältää

käyvän arvon suojauslaskentaan liittyen 1

66 miljoonan euron (224 miljoonaa e

uroa vuonna 2020) käyvän arvon oikaisu

n. Tästä 203 miljoonaa euroa (235 miljoonaa

euroa vuonna 2020) liittyy lopetettu

ihin käyvän arvon suojauslaskentasuhteisiin ja jaksote

taan tuotoksi tuloslask

elmaan kunkin joukkovelkakirjalainan eräpäivään asti.

(2)

Tammikuussa 2021 N

okia käytti liikkeellelaskijan optio-oikeud

en lunastaa 350 miljoona

n e

uron suuruisen maalisku

ussa 2021 eräänt

yvän 1,00

prosentin kuponkikorkoisen joukkove

lkakirjalainan

kokonaisuudessaan. Lunastuspäivä joukkovelk

akirjalainalle oli 15.2.2021.

(3)

Joulukuu

ssa 2021 Nokia käytti liikkeellelaskijan optio-oikeude

n lunastaa 500 miljoonan Yh

dysvaltain dollarin suuruisen kesäkuu

ssa 2022 erääntyvän 3,375 prosentin kuponkikorkoi

sen

joukkovelkakirjalainan kokonaisuudessaan. Lunast

uspäivä joukkovelkakirjalainalle oli 16.12.

2021.

(4)

Pohjoismaiden Investointipankilta (NIB) no

stettu laina maksetaan takaisin kolme

ssa yh

tä suuressa maksu

erässä vuosina 2023, 2024

ja 2025.

163

Nokian merkittävä

t rahoitusjärjestel

yt ja -ohjelmat 31.12.:

Nostettu (milj

. EUR)

Sitoutunut / sitoutumaton

Rahoitusjärjestely

Val

uutta

Nimellisarvo (milj.)

2021

2020

Sitoutunut

Luottolimiittisopimus

(1)

EUR

1 500

–

Sitoutumaton

Suomalainen yritysto

dis

tusohjelma

EUR

750

–

Sitoutumaton

Euro-Commercial Paper -ohjelma

EUR

1 500

–

Sitoutumaton

Euro Medium Ter

m Note -ohjelma

(2)

EUR

5 000

2 500

2 850

Yhteensä

2 500

2 850

(1)

Nokia käytti kesäkuussa 2021 option luotto

limiittisopimuksensa eräpäivän pidentämise

en, minkä seurauksena sopimus erääntyy

ke

säkuussa 2026, lu

kuun o

ttamatta kesäkuussa 2024

erääntyvää 88 miljoonan euron osuutta.

(2)

Kaikki euromääräiset joukkovelkakirjalainat o

n laskettu liikkeeseen Euro Mediu

m

Term Note -rahoituso

hjelman p

uitteissa.

Kaikki yllä ol

evissa taulukois

sa esitetyt l

ainat ja rahoitus

järjestel

yt ovat vakuude

ttomia eikä niihin

liity rahoit

uskovenantte

ja.

Hallitakseen Nokian k

orollisiin velkoihi

n liittyviä korko- ja val

uuttariskejä, Nokia on määrittänyt seuraavat koron- ja valuuta

nvaihtosopimukset

käyvän arvon ja rahavirtojen suojauslaskennassa ja koronvaihtosopimukset käyvän ar

von suojauslaskennassa 31.12.:

Nimellisa

rvo (milj.)

Käypä arvo milj.

EUR

Yhtiö

Rahoitusväline

(1)

Valuutta

Lopullinen eräpäivä

2021

2020

2021

2020

Nokia Oyj

Koron-

j

a valuutanvaihtosop

imus

USD

Kesäkuu 2022

–

500

–

-48

Nokia Oyj

Koronvaihtos

opimus

EUR

Maaliskuu 2024

185

–

Nokia Oyj

Koron-

j

a valuutanvaihtosop

imus

USD

Kesäkuu 2027

500

250

-7

-28

Nokia Oyj

Koron-

j

a valuutanvaihtosop

imus

USD

Toukokuu 2039

300

250

-46

-78

Yhteensä

-53

-154

(1)

Kaikissa kor

on- ja valuutanvaihtosopimu

ksissa sekä kor

onvaihtosopimuksissa Nokia maksaa

vaihtuvaa korkoa.

Nokian rahoituksen rahavirtoihin sisältyvien

vuokrasopimusvelko

jen, korollisten velkoj

en

ja niihin liittyvien johdannaisten muu

tokset:

milj. EUR

Pitkäaikaiset

korolliset velat

Lyhytaikaiset

korolliset velat

Pitkäaikaisia velkoja

suojaavat

johdannaiset

(1)

Vuokrasopimusvel

at

(2)

Yhteensä

1.1.2020

3 985

292

50

1 030

5 357

Rahavirrat

1 401

-83

-52

-234

1 032

Muut

muutokset:

Liiketoimi

ntojen yhdistämisen kautta

toteutuneet lisäykset

10

30

–

40

Valuuttakurssien muutokset

-133

-7

123

-37

-54

Käyvän arvon muutokset

102

–

-102

–

Siirto pitkäai

kaisten ja lyhytaika

isten väl

illä

-350

350

–

Nettolisäykset

(3)

–

147

Muut

(4)

–

-21

135

4

118

31.12.2020

5 015

561

154

910

6 640

Rahavirrat

-923

-67

13

-226

-1 203

Muut muutokset:

Valuuttakurssien muutokset

122

2

-104

36

56

Käyvän arvon muutokset

-53

–

-10

–

-63

Siirto pitkäai

kaisten ja lyhytaika

isten väl

illä

380

-380

–

Nettolisäykset

(3)

–

296

Muut

-4

–

-7

-11

31.12.2021

4 537

116

53

1 009

5 715

(1)

Sisältää käyvän arvon ja rahavirtojen suojauslaskennan alaisia jo

hdannaisia sekä sella

isia johdannaisia, jotka eivät ole suojauslaskennan alaisia mutta suojaavat pitkäaikaisia velkoja.

(2)

Sisältää pitkä- ja lyhytaik

aiset vu

okrasopimusvelat.

(3)

Sisältää uudet v

uokrasopimukset s

ekä olemassa olevien

vuokrasopimusten muuto

kset ja uudelleen määr

ittämisestä joht

uvat erät.

(4)

Sisältää vuonna 2020 pitkäaikaisten velkojen

suojaamisessa käytettävien tiettyje

n kor

kojohdannaissopimusten purkamiseen liittyv

än 135 miljoonan euron po

sitiivisen rahavirran, jo

ka sisältyy

liiketoiminnan nettorahavirrassa maksettuihi

n korkoihin konsernin rahavirtalaskelmassa.

88

89

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

164

22. Rahoitusinstrument

tien käypä arvo

Käypään arvoon arvostettavat raho

itusvara

t ja -velat lu

okitellaan arvostusm

enetelm

issä käytettyje

n julkaisema

ttomien s

yöttötiet

ojen määrän

perusteella. Kolme hierarki

atasoa

perustuvat siihen, että rahoitusvarojen ja -velkojen käypää arvoa määr

itettäessä syöttötietoj

en arvioi

ntia

tarvitaan sitä enemmän, mitä yl

emmälle tasolle siirrytään. Taso

lla 1 arvostaminen tapahtuu pörssi

noteerattujen tuottei

den markk

ina-arvon

perusteella, tasolla 2 arvost

us pe

rustuu ensisi

jaisesti julkise

sti saatavilla olevaan m

arkkinatietoon ja

tasolla 3 tarvitaan

en

iten johdon har

kintaa.

Nokia luokittelee jokaisena tilinpäätöshetkenä rahoitusvarat ja -velat asianmukaisille käyvän arvon hierarkian tasoille. Seuraavassa taulukossa

käypään arvoon kirjattujen erien arvostus suoritetaan toistuvasti.

Kirjanpitoarvo

Käypä arvo

(1)

Käypään arvoon

Käypään arvo

on muiden laaj

an

Jaksotettu

tulosvaikutteisesti

tuloksen erien kautta

milj. EUR

hankintamen

o

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Taso 1

Taso 2

Ta

so 3

Yhteensä

2021

Pitkäaikaiset

sijoitukset

–

8

–

750

–

758

Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat

130

–

101

–

94

–

325

Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat sisältäen

j

ohdannaiset

115

–

200

–

21

–

336

Myyntisaamiset

–

5 382

–

5 382

Lyhytaikaise

t sijoitukse

t

526

–

2 051

–

2 577

Rahavarat

4 627

–

2 064

–

6 691

Rahoitusvarat yhteensä

5 398

8

4 416

750

–

5 497

–

16 069

Pitkäaikaiset k

orolliset velat

4 537

–

4 537

4 775

Muut pitkäaikaise

t velat

–

68

–

68

Lyhytaikaiset koroll

iset velat

116

–

116

Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat sisältäen

j

ohdannaiset

–

240

522

–

762

Alennukset ilman suorit

evelvoitetta

479

–

479

Ostovelat

3 679

–

3 679

Rahoitusvelat yhteensä

8 811

–

240

590

–

9 641

9 879

Kirjanpitoarvo

Käypä arvo

(1)

Käypään arvoon

Käy

pään arvoon muiden l

aajan

Jaksotettu

tulosvaikutteisesti

tuloksen erien kautta

milj. EUR

hankintameno

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Yhteen

sä

Yhteensä

2020

Pitkäaikaiset

sijoitukset

–

31

–

714

–

745

Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat

115

–

99

5

–

87

–

306

Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat sisältäen

j

ohdannaiset

22

–

169

8

–

15

–

214

Myyntisaamiset

–

5 503

–

5 503

Lyhytaikaise

t sijoitukse

t

134

–

882

–

105

–

1 121

Rahavarat

4 333

–

2 607

–

6 940

Rahoitusvarat yhteensä

4 604

31

3 757

727

–

5 710

–

14 829

Pitkäaikaiset k

orolliset velat

5 015

–

5 015

5 140

Muut pitkäaikaise

t velat

–

19

–

19

Lyhytaikaiset koroll

iset velat

561

–

561

Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat sisältäen

j

ohdannaiset

–

318

420

–

738

Alennukset ilman suorit

evelvoitetta

(2)

747

–

747

Ostovelat

3 174

–

3 174

Rahoitusvelat yhteensä

9 497

–

318

439

–

10 254

10 379

(1)

Mikäli tase-erää ei ole kirjattu käypään arvoon, käytetään

seuraavia käyvän a

rvon arvostus

menete

lmiä: pitkäaikaisten korollisten velkojen, mu

kaan lukien lyhytaikainen osuus, käypä arvo

perustuu ensisijaisesti julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon (taso 2

). Muiden varojen ja ve

lkojen, mukaan lukien laina

saamisten ja velkojen käypä arvo perustuu pääasiassa diskontattujen

rahavirtojen analyysiin

(taso 2). Lyhytaikaisten va

rojen ja velkoj

en kä

yvän arvon arvioidaan olev

an sama kuin kirjanpitoarvo pi

enen luottoris

kin ja lyhyen juoksua

jan perusteella. Katso liitetieto 2,

Merkittävät laskentaperiaatteet.

(2) Vuonna 2021 Nokia oikaisi alennukset ilman suorite

velvoitetta -erän luokittelua ja sisällytti

tämän rahoitusvelan taulukko

on. Vuoden 2020 ve

rtailutiedot on mu

utettu vastaavasti.

165

Vuokrasopimusvelat eivät sisälly raho

itusinstrume

nttien käypi

in arvoihin.

Taso 1 sisältää rahoitusvarat ja -velat, jo

iden arvostus perus

tuu täysin julk

isiin ma

rkkinahintoihin aktiivisilla markkinoilla.

Rahoitusi

nstrumentti

katsotaan noteeratuksi aktiivisilla markkinoilla, jos markkinahinnat ovat helposti ja säännöllisesti saatavilla pörssistä ja nä

mä hinnat edustavat

todellisia ja säännöll

isesti toteutuvia tois

istaan riippumatt

omie

n osapuolten välisiä markkinatapahtumia. Tähän kategoriaan sis

ältyvät vain

pörssinoteeratut tuotteet

.

Taso 2 sisältää rahoitusvar

oja ja -velkoja, jo

tka arvostetaan kä

yt

täen arvostusmenetel

mää, joka perustuu sillä hetkellä tode

ttavissa olevien

markkinatran

saktioiden

perusteella s

aatavien hintatie

tojen tukemi

in oletuksiin

. Näihin e

riin kuuluu varoja ja ve

lkoja, joide

n k

äyvät arvot pe

rustuvat

julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon, rahoitusvaroja, joiden käypä arvo perustuu välittäjän antamiin hintoi

hin, sekä v

aroja, jotka arvostetaan

käyttämällä Nokian om

ia arvostusmal

leja, joissa oletukset per

ustuvat merkittä

viltä osin julkisee

n markkinatiet

oon. Tähän katego

riaan sisältyy

valtao

sa Nokian rah

avaroista, l

yhytaikaisi

sta sijoitu

ksista, vap

aasti ostettavat ja myytävät johdan

naiset, myyntisaam

iset sekä

eräitä muita tuotteita.

Tason 3 rahoitusvarat sisältävät suuren m

äärän sijoituksia listaamattom

iin osa

kkeisiin ja listaamat

tomiin venture fun

d -rahastoihin, mukaan l

ukien

kasvuvaiheen sijoit

uksiin erikois

tuneen NGP Capita

lin hallinnoimat sijoit

ukset. Tason 3 s

ijoitusten käypä arvo määri

tetään yhde

llä tai useammalla

arvostustekniikalla: markkinalähtöisessä lähestymistavassa käytetään vertailukelpoisia markkinatr

ansaktioita, ja tuottopohjaine

n lähestymistapa

perustuu odotettujen tulevien rahavirtojen

nykyarvoon. Listaamattomien ra

hastojen tapauksessa rahastonhoitaja saattaa valita so

pivat

arvostustekniik

at syöttötietojen saatavuu

den ja luotettavuuden

perusteella. Joissaki

n tapauksissa

tietty arvostustekniikk

a voi

antaa parhaan

kuvan käyvästä arvosta, kun taas tois

issa olosuhteissa

voi olla tarpeen

käyttää useita arvostustekniik

oita.

Tason 3 sijoitus

ten käyvän arvon m

äärittämisessä

käytettäviä

syöttö

tietoja ova

t muun muassa alkuperä

inen transaktiohin

ta, samoi

lla tai va

staavil

la

instrumenteilla viim

e aikoina tehdyt transaktio

t, toteutetut tai

valmisteilla olev

at ulkopuolisten osapuolten tai

vastaavien li

ikkeeseenla

skijoiden

transaktiot taustalla olevalla

sijoituksella, rahoituskierrokset

, pääomitus tai liikkeeseenla

skijan toteuttamat m

uut transaktio

t, liikkeeseenlaskut

osake- tai velkamark

kinoilla sekä muutokset ta

loudellisissa tunnu

sluvui

ssa tai rahavirroissa oika

istuna tarpeen mukaan maksuval

miuteen,

luottokelpo

isuuteen, m

arkkinoihin ja/ta

i muihin tekijö

ihin liittyvil

lä riskeill

ä. Käypää arvoa saate

taan oikaista he

ikon markkina

likvidite

etin ja/tai

luovutuskelpoisu

uden perusteel

la, ja sijoituksen ho

itaja voi arvi

oida arvon alentumisen määrän, mikäli markkinatietoja ei ole s

aatavilla.

Tason 3 sijoituks

et arvostetaan jokais

ena ra

portointipäivänä ottaen huomioon muutokse

t arvioissa, ennusteissa ja oletuksissa se

kä muutokset

taloudellisissa ja muissa asiaankuuluvissa olosuhteissa. Tason 3 sijoitukset sisältävät noin neljäkymmentä eri

llistä venture fu

nd -rah

astoa, jotka

sijoittavat s

atoihin yksit

täisiin, use

illa eri toimialo

illa ja maantie

teellisill

ä alueilla toim

iviin yrityksi

in keskittyen

digi

taalisen terveydenhuollon-,

ohjelmistoli

iketoiminn

an- ja yrityss

ektorin toim

ialoille. Site

n arviot ja ole

tukset, joita sijo

ituksen hoi

taja käyttää julkais

t

ujen syöttötietojen

puuttumisen takia, voivat va

ikuttaa yksit

t

äisten sijoitusten käypään arvoon, mutta mi

llään yksittäi

sellä syöttötiedolla ei ole

merkittävää vaikut

usta

tason 3 sijoitusten käyvän arvon kokonaismäärään.

Tason 3 rahoitusvelkoihin sisältyy rahoitusve

lka China Huaxinille osana Nokia Shan

ghai

Bell -transakt

ion lopullista sopimusta,

jossa China Huaxin

oikeutettiin

siirtämään om

istusosuuten

sa

Nokia Shanghai Bellist

ä kokonaisuudessaan Nokialle myöh

emm

in suoritettavaa käteiss

uori

tusta

vastaan. Rahoitusvelan käypä arvo määritetään

odotetun tulevan käteissuor

ituksen mukaan.

Rahoitusvelan arvostukseen sisältyy arvio option

toteutushinnasta ja ylimääräisten käteisvar

ojen jakamisesta option toteut

ushetkellä.

Muihin ku

in havainno

itavissa ol

eviin sy

öttötieto

ihin

lukeutuvat eräät Nokia Shanghai

Bellin taloudelliseen suori

tuskykyyn perustuvat luvut. Millään yksittäisellä syöttöt

iedolla ei

ole merkittävää

vaikutusta tason 3 rahoitusvelkojen käyvän

arvon kokona

ismäärään. Katso liitetieto 31

, Merkittävät, osittain om

istetut tytäryht

iö

t.

Laskelma tason 3 käypään arvoon arvostettujen rahoitusvarojen ja -velkojen

alku- ja loppusaldojen muutoksista:

milj. EUR

Tason 3 rahoitusvarat

Tason 3 rahoitusvelat

1.1.2020

746

-659

Nettovoitto tuloslaskel

massa

19

94

Lisäykset

(1)

49

–

Vähennykset

(1)

-85

2

Siirrot pois tasol

ta 3

-5

126

Muut muutokset

3

-2

31.12.2020

727

-439

Nettovoitto/-tappio t

uloslaskelmassa

177

-107

Liiketoimi

ntojen yhdistämisen kautta to

teutuneet lisäykset

–

-48

Lisäykset

(1)

69

–

Vähennykset

(1)

-218

7

Siirrot pois tasol

ta 3

-7

–

Muut muutokset

2

-3

31.12.2021

750

-590

(1)

Tason 3 rahoitusvarojen lisä

ykset sisältävät p

ääosin pääomamaksuj

a venture fund -rahastoihin ja vähennykse

t sisältävät pääosin

saatuja voitto-osuuksia venture fund -rahastoista.

Tason 3 venture

fund -sijoituste

n ja muiden vastaa

vien sijoituste

n voitot ja tapp

iot kirjataan liike

toiminnan

muihin tuottoih

in

ja ku

luihin.

Muiden tason 3 rahoitusvarojen ja -velkojen voitot ja tappiot

kirjataan rahoitustuottoihin ja

-kuluihin. 31.12.2021 taseeseen s

isältyvistä tason 3

rahoitusinstrumenteista kirjattiin konse

rnin tuloslaskelmaan 85 miljoonan euron nett

ovoitto vuonna 2021 (

102 miljoonan euron ne

ttovoitto

vuonna 2020).

90

91

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

166

23. Johdannaiset

Vas

taavaa

Vastattava

a

milj. EUR

Käypä a

rvo

(1)

Nimellisarvo

(2)

Käypä arvo

(1)

Nimellisarvo

(2)

2021

Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojat

Valuuttatermiinit

1

1 568

-11

1 394

Ennakoitujen rahavirtojen suojaus

Valuuttatermiinit

28

1 521

-47

1 571

Ostetut valuuttaopt

iot

–

7

–

Käyvän arvon suojaus

Koronvaihtosopimukset

–

185

–

Valuuttatermiinit

22

577

-80

2 182

Kiinteäehtoiset sitoum

ukset

58

2 069

-11

397

Ennakoitujen rahavirtojen ja

käyvän arvon suojaukset

(3)

Koron-

j

a valuutanvaihtosop

imukset

15

265

-68

441

Johdannaiset, joihi

n ei sovelleta suoj

a

uslaskentaa ja jotka arvostetaan

käypään arvoon tuloslaskelmass

a

Valuuttatermiinit

74

6 432

-23

6 390

Ostetut valuuttaopt

iot

–

10

–

Muut johdannaiset

2

25

–

Yhteensä

200

12 659

-240

12 375

2020

Ulkomaisiin yksikköihin tehtyjen nettosijoitusten suojat

Valuuttatermiinit

1

1 423

-3

559

Ennakoitujen rahavirtojen suojaus

Valuuttatermiinit

34

933

-16

736

Ostetut valuuttaoptiot

1

108

–

Myydyt valuuttaoptiot

–

6

Käyvän arvon suojaus

Valuuttatermiinit

83

1 340

-14

588

Kiinteäehtoiset sitoumukset

19

468

-101

1 105

Ennakoitujen rahavirtojen ja

käyvän arvon suojaukset

(3)

Koron-

j

a valuutanvaihtosopimukset

–

-154

815

Johdannaiset, joihi

n ei sovelleta suoj

a

uslaskentaa ja jotka arvostetaan

käypään arvoon tuloslaskelmass

a

Valuuttatermiinit

29

3 716

-16

3 917

Ostetut valuuttaoptiot

2

171

–

Muut johdannaiset

–

9

Yhteensä

169

8 159

-304

7 735

(1)

Sisällytetty konsernitase

essa muihin ly

hytaikaisiin rahoitusva

roihin ja muihin lyhytaikaisiin rahoitu

svelkoihin.

(2)

Sisältää bruttomääräiset nimellisarvot ka

ikista sellaisista sopimuksis

ta, joita ei ole vielä suoritettu

tai peruttu. Nimell

isarvot ei

vät välttämättä yksin

tarkasteltuna anna

kuvaa riskiasemasta,

koska joitakin sopimuksia voidaan

netottaa toisilla sopimuksilla.

(3)

Koron- ja valuutanvaihtosopimukset on määr

itetty osin käyvän

arvon ja osin e

nnakoitujen rahavirtoje

n suojausinstrume

nteiksi

.

167

24. Osakeperusteiset maksut

Nokialla on us

eita johdolle ja mu

ille ohjelm

iin oikeutetuil

le työnteki

jöille suun

nattuja osakepoh

jaisia kann

ustinohjelm

ia, joid

en tarkoituk

sena on

sitouttaa ja auttaa rekryt

oinneissa. Osana ohje

lmia työntekijöille

voidaan myöntää tul

osperusteisia osakep

alkkioita, ehdoll

isia

osakepalkkioita tai

heidät voidaan kutsua ostamaan

Nokian osakkeita ja saamaan osta

miensa osakkeiden perusteella l

i

säosakkeita osana Nokian vapaaeh

tois

ta kaikkia

työntekijöitä koskevaa osakesäästöoh

jelmaa.

Vuodesta 2021 alkaen Nokia myönsi ehdollisia osakepalkkioita valituille työntekijöi

lle ensisijaisena

osakepohjaise

na kannustinpal

kkiona, kun taas tulo

sperusteis

ia osakepalkkioita m

yönnettiin

rajoitetu

mmin ylem

män tason työnteki

j

öille ja johdolle.

Osakepohjaiset kannustinpalkkiot odo

tetaan maksettavan osakkeina

ja niiden toteutuminen edelly

ttää pääsääntöisesti työsuhteen j

atkumista sekä

kaikkien ohje

lmissa määrite

ttyjen suorit

ustavoitte

iden toteutum

ista. Osake

pohjaisista kan

nustinoh

jelmista aiheut

uneet kulut, mu

kaan lukien

henkilösivukulut, olivat konsernin tulosl

askelmassa yhteensä 118 milj

oonaa euroa vuonna 2021 (76 miljoonaa euroa vuonna 2020 j

a 77 miljoonaa

euroa vuonna 2019). Kulut lii

ttyvät kokonaisuude

ssaan

omana pääomana suorite

ttaviin osakepalkkioihin.

Aktiiviset osakepohjaiset kannustin

järjestelmät instrumenteittain

Tulosperusteiset osakepalkkiot

Ehdolliset osa

kepalkkiot

Ulkona olevat

Myöntämispä

ivän

Myöntämispäivän

tulosperusteiset

osakepalkkiot

käyvän arvon

painotettu keskiarvo

Ulkona olevat

ehdolliset

käyvän arvon

painotettu keskiarvo

(tavoitemäärä)

EUR

(1)

osakepalkkiot

EUR

(1)

1.1.2019

83 143 531

3 582 048

Myönnetty

31 979 747

4,02

2 060 342

4,18

Menetetty

-4 964 055

-451 540

Oikeus syntynyt

(2)

-18 933 700

-1 915 675

31.12.2019

91 225 5

23

3 275 175

Myönnetty

38 753 394

2,63

3 830 700

3,06

Menetetty

-4 752 172

-1 100 107

Oikeus syntynyt

(2)

-25 754 552

-1 478 175

31.12.2020

99 472 193

4 527 593

Myönnetty

17 749 650

5,11

25 046 200

5,05

Menetetty

-5 783 031

-783 950

Oikeus syntynyt

(2)

-31 611 804

-2 026 150

31.12.2021

(3)

79 827 0

08

26 763 693

(1)

Vuoden 2019 tulosperusteisten osakep

alkkioiden ja kaikkien ehdollisten osakepalkkioiden käyvät arvo

t arvioidaan Nokian osakkeen my

öntämispäivän markkinahinnan peruste

ella vähennettynä

ansaintajakson aikana maksettaviksi ole

tettujen osinkojen nykyarvolla. Vu

oden 2020-2021 tulosperusteiste

n osakepalkkioiden käypä arvo arvioidaan Nokian osakke

en palkkio-ohjelman

toteutuspäivän osinko-oikaistun markkinahi

n

nan ja tavoitemaksuta

sojen perusteella.

(2)

Tulosperusteiset osake

palkkiot (tavoite), joihin on syntynyt

oikeus, on ke

rrottu kyseisen osake

palkkio-ohjelman vahvistetul

la palkkiolla (prosentuaalinen m

äärä tavoitteesta), kun lasketaan

maksettavaksi tulevien Nokian osakkeide

n määrä.

(3)

Sisältää 26 267 664 kappaletta tulosperu

steisia osakepalkkioita vuoden 2019 tulosperu

steisesta osakepalkkio-ohjelmasta ja 401

514 kappaletta ehdollisista osakepalkkio-ohje

lmista, joihin

syntyi oikeus 1.1.2022.

92

93

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

168

Tulosperusteise

t osakepalkkiot

Vuonna 2021 Nokia hallinnoi neljää globaalia tulosperusteista osakepalkkio-ohjelm

aa: vuosien 2018, 2019, 2020 ja 2

021 tulosperu

steisia

osakepalkkio-ohjelmia. Tulosperusteinen osakepalkkio edustaa

Nokian velv

oitetta antaa ohjelmii

n oikeutetuille työntek

ijöille No

kian osakkeita

myöhempänä ajankohtana, mikäli

ennalta määritetyt ta

voitteet saavutetaan. Tulospe

rusteisia osakepalkkioita myönnetään rajoitetu

sti Nokian

tulevan menestyksen kannalta kriittisiksi kats

ottujen henkilöiden sitouttamiseksi ja rekr

ytoimiseksi. Ennen kuin Nokian osakkeet on ann

ettu,

tulosperuste

isiin osakep

alkkioihin

ei liity mitään os

akkeenomista

jille kuuluv

ia oikeuksia kute

n äänioikeutta ta

i oikeutta

osinkoon. Työn

tekijä

pääsääntöisesti menettää tul

osperusteiset os

akepalkkionsa, mikäli hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen osakepa

lkkio-

ohjelman sitouttamisk

auden päättymistä.

Vuosien 2020 ja 2021 tulosperusteiset osakepalkkio-ohjelmat ovat kolmevuotisia ohjelmia

, joissa Nokian todellista osakkeen koko

naistuottoa

verrataan osakkeen kok

onaistuoton tavoitteeseen

määritettäessä a

nnettavien Nokian osakkeiden luku

määrää. Osakkeen kokonaistuott

o

lasketaan osakepalkkio-ohjelman aikaisen Nokian osakekurssin kasvun ja mahdollisten

maksettujen os

inkojen pe

rusteella. Vuos

ien

2020 ja 2021

osakepalkkio-ohjelmat eivät

sisällä vähimmäispalkkiotakuuta.

Globaalit tulosperusteiset osakepalkkio-ohjelmat 31.12.2021:

Liikkeeseen

lasketut

tulosperusteiset

Vahvistettu

palkkio

Ohjelma

osakepalkkiot (tavoite)

(% m

äärä tavoitteessa)

Suorituskausi

Sitouttamiskausi

Maksuvuosi

2018

–

57

2018-2019

2020

2021

2019

26 267 664

53

2019-2021

N/A

2022

2020

35 973 694

–

2020-2023

N/A

2023

2021

17 585 650

–

2021-2024

N/A

2024

Vuoden 2019 tulosperusteisen osakepalkkio-ohjelman osakepalkkioiden määrä

tulostavoitteen kohdalla on se

määrä osallistujille m

yönnettyjä

tulosperusteis

ia osakepalkkioita, joka ma

ksetaan, jos tavoitetaso sa

avut

etaan. Mikäli maksimitaso s

aavutetaan, maksettava määrä on

kaksinkertainen tavoitemäärään nähden. Vuod

en 2019 tulosperusteinen osakepalkkio-ohjel

ma koostuu kolmevuotisesta suorituskaudes

ta (2019-

2021) ja suorituskriteerit ovat: Nokian osakekohtainen tulos (laimennettu), vapaa kassavirta ja liikevaihto suhteessa markkinaan (markkinaosuus).

Tavoitteet eivät sisällä Alcate

l-Lucent -hankintaan ja -integr

aati

oon liittyviä kuluja, li

ikearvon arvonalentumiskuluj

a, aineet

tomien hyödykkeiden

poistoja ja muita yritys

kaupoista johtu

via hankintahinn

an kohdentamise

en liittyviä eriä, uudel

leenjärjestel

ykuluja ja muita nii

hin liittyviä kuluja sekä

eräitä muita eriä. Vuoden 2019 tulosperusteinen osakepalkkio-ohjelma sisältää takuun vähimmäispalk

kiomäärästä muille kuin ylimm

älle johdolle.

Osakkeiden lukumäärän minimitaso on 25 prosenttia myönnetystä määrästä riippumatta si

itä saavutetaanko suor

itustavoit

teet. Vuod

en 2019

tulosperuste

isen osakepal

kkio-ohje

lman myönne

ttyihin palkkioih

in ylimmäl

le johdolle e

i liity takuuta palkkion

vähimmäismäär

ästä

.

Ehdolliset osake

palkkiot

Vuonna 2021 Nokialla on liikkeelle lask

ettuja ehdolllisia osakkeita liittyen vuosien 2018, 2019, 202

0 ja 2021 palkkioihin. Ehdo

lliset osakep

alkkiot

edustavat Nokian velv

oitetta antaa ohjelmii

n oikeutetuille osalli

stujille Nokian osakke

ita myöh

empänä ajankohtana edellyttäen, että ennalta

määritetyt työsuhdetta kos

kevat ehdot saav

utetaan. Eh

dollisiin os

akkeisiin ansai

taan

oikeus myön

tämisen kolmantena vuos

ipäivänä

tai

myöntämishetke

llä määritetyn porras

tetun ansaintajakson

mukaan niin, että joka

inen ohjelm

a ansaitaan yhdessä, kahde

ssa tai kolm

essa erässä.

Ehdolliset osakkeet ede

llyttävät työsuhteen jatkum

ista ja ennen ku

in Noki

an osakkeet on annettu, ehdo

llisiin osakepalkkioi

hin e

i liity mitään

osakkeenomistaj

ille kuuluvia oike

uksia kuten äänioike

utta tai oi

keutta osinkoon. Ty

öntekijä pääsääntöisesti menettää

ehdolliset

osakepalkkionsa,

mikäli hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyy ennen soveltuvan erän ta

i erien sitouttamiskausi

en päättymistä.

Työntekijöiden osakesäästöohjelma

Nokia tarjoaa vapaaehtoista työn

te

kijöiden osakesäästöoh

jelmaa Nokian työn

tekijöille. Työnte

kijät voivat kuu

kausittain käyttää

12 kuukauden

säästökauden ajan osan verojen jälkeisestä palkastaan Nokian osakkeiden hankkimiseen. Nokia antaa

kullekin ohj

elmaan osallistuv

alle työntekijälle

yhden lisäosakkeen jokaista se

llaista kahta ostettua osaketta k

ohden, jotka työntekijällä on ha

llussaan kun osakesäästöohjelman

kausi päättyy.

Vuonna 2021 annettiin 4 851 070 osaketta vuoden 2020 työntekijöiden osakesäästöohjelmaan osallistuneille työntekijöille (6 340

859 osaketta

vuoden 2019 osakesäästöohjelmasta vuonna 2020 ja 4 524 101 osaketta vuoden 2018 osakesäästöohjelmasta vuonna 2019).

Aiemmat osakepohjaiset palkkio-ohjelmat

Optio-oikeudet

Vuonna 2021 Nokialla ei ollut

enää yhtään optio-ohjelmaa.

Viimein

en Nokian hallinnoima optio-oh

jelma oli vuoden 20

11 optio-ohjel

ma.

Viimeise

t

optio-oikeudet tästä optio-ohjelmasta my

önnettiin vuonna 2013. Vuoden 2019 aikana v

iimeiset 23 000 optio-oikeutta merkittiin me

rkintähinnan

painotetulla keskiarv

olla 2,35 euroa ja os

akehinnan painotetulla keskia

rvolla 5,34 euroa. Viimeinen

merkintäajanjakso päättyi 2

7.12.2019.

Jokainen optio-oikeus o

ikeutti merkitsemään yhde

n uuden Nokian

osakkeen. Optio-oikeudet ol

ivat siirtokelvottom

ia ja niitä voiti

in käyttää va

in

osakemerkintään. O

sakkeet oikeuttiv

at osinkoon siltä tilikaude

lta

, jonka aikana osakkeiden merkin

tä oli tapahtunut. Muut osakke

enomistajille

kuuluvat oikeude

t alkoivat siitä päivästä,

jona merkityt osak

keet tulivat mer

kityiksi kaupparekis

teriin. Työnte

kijä pääsääntöisesti menetti opti

o-

oikeutensa, mikäli hänen työsuhteensa Nokian palveluksessa päättyi.

169

25. Eläkkeet ja muut työsuhteen

päättymisen jälkeiset etuudet

Nokialla on useita työ

suhteen päättymisen jälkeisiä etuuksia kosk

evia järjestelyjä eri maiss

a, ja ne sisältävät sekä etuu

spohja

isia että

maksupohjais

ia järjestel

yjä. Nokian etuus

pohjaiset jär

jestelyt kä

sittävät merkittäviä

eläkejärjestelyjä ja

merkittäviä eläköity

misen jälkeisiä

sosiaalietuusjär

jestelyjä, joista maks

etaan terveydenhuol

lon etuuksia ja he

nkivakuutusturvaa el

äköitymisen

jälkeen tietyille

ty

öntekijäryhmi

lle.

Etuuspohjaise

t järjestel

yt altistavat N

okian erilaisil

le riskeill

e, kuten sijoitusr

iskille, korkor

iskille ja odot

ettavissa ole

v

aan elinikään liittyv

älle riskille

sekä lainsäädännön ja com

pliance-riskeill

e. Erilaiste

n riskien piirteet ja l

aajuus vaihtelevat kunkin

maan lainsäädännöl

lisen,

verotuksellisen ja

taloudellisen ympäristön mukaan. Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut etuuspohjaisiin järjestelyihin liittyvät kulut olivat 157 m

iljoonaa euroa

(153 miljoonaa euroa 2020 ja 31 miljoonaa euroa 2019).

Lisäksi Nokial

la on maksupohja

isia, useide

n työnantajien

kanssa jaettuja s

ekä vakuutus

pohjaisia järjes

telyjä joihin

liittyvät m

aksusuoritukset

kirjataan konserni

n tuloslaskelmaan sille tilik

audelle, jota suor

itus koskee. Maksupohjaisessa j

ärjestelyssä Nokian oikeudellin

en tai tosiasiallinen

velvoite rajo

ittuu summ

aan, jonka maks

amisesta järjeste

lyyn on sovitt

u. Maksupohja

isiin järje

stelyihin l

iittyvistä maksus

uoritu

ksista kons

ernin

tuloslaskelmaan kirjatut kulut olivat 223 miljoonaa euroa (209 miljoonaa euroa 2020 ja 220 milj

oonaa euroa 2019).

Etuuspohjaiset järjestelyt

Nokian merkittävi

mmät etuuspohjaise

t eläkejärj

estelyt ovat Yhdysv

alloissa, Saksassa ja Isossa-Britanniassa. Yhdessä ne kattavat

91 % (91 %

vuonna 2020) Nokian etuuspohjaisesta velvoitteesta ja 91 % (91 % vuonna 2020) Nokian järjestelyihi

n kuuluvien varojen kokonaism

äärästä.

Etuuspohjaiset v

elvoitteet, järjest

elyjen varojen kä

yvät arvot, omais

uuserän enimmä

ismäärän vaikutukse

t sekä etuuspohjaiste

n jä

rjestelyjen

nettomäärä 31.12.:

2021

2020

Järjestelyn

Omaisuuserän

Etuuspohjaisen

Järj

estelyn

Omaisuuserän

Etuuspohjaisen

Etuuspohjainen

varojen

käypä

enimmäismäärän

järjestelyn

Etuuspohja

inen

varojen

käypä

enimmäismä

ärän

järjestelyn

milj. EUR

velvoite

arvo

vaikutus

nettomäärä

velvoite

arvo

vaikutus

nettomäärä

Yhdysvallat

-16 907

21 746

–

4 839

-17 379

20 328

-1 125

1 824

Saksa

-2 630

1 295

–

-1 335

-2 847

1 244

–

-1 603

Iso-Britannia

-1 235

1 652

–

417

-1 231

1 716

–

485

Muut

-1 932

2 435

-92

411

-2 044

2 400

-70

286

Yhteensä

-22 704

27 128

-92

4 332

-23 501

25 688

-1 195

992

Yhdysvallat

Nokialla on Yhdysv

alloissa merkittäviä et

uuspoh

jaisia eläkejärjeste

lyjä sekä merkit

tävä eläköitymisen jälkeinen sosiaalietuusjärjestely (Opeb), josta

maksetaan terveydenhuollon

etuuksia ja hen

kivakuutusturvaa el

äköitymisen jälkeen. Eläkej

ärjestel

yt sisältävät sekä perinteisiä

palvelussuhteeseen

perustuvia ohje

lmia että rah

amaksuihin pe

rustuvia järje

stelyjä. Kuukaus

ipalkkaisill

e ammattiliitt

oihin kuul

umattomille

työnteki

jöille tarjotaan

rahamaksuihin perustuvia järjestelyjä. Kaikki muut vanhat ohjelmat

mukaan lukien palvelussuhteesee

n pe

rustuvat ohjelmat jäädytettiin 31.12.2009

mennessä. Entisille ammat

tiliittoihin k

uuluneille työtekijöille

No

kia ylläpiti kahta perinteistä palvelussuht

eeseen perustuvaa

etuuspohjaista

järjestelyä. 31.12.2021 nämä kaksi järjestelyä fuusioitiin. Eläköitymisen jälkeisiä sosiaali

etuusjä

rjestelyjä ylläpidetään tiet

yille eläköi

tyneille entisille

työntekijöil

le. Communications Worke

rs of America (CWA) ja Interna

tional Brotherhood of Electric

al Workers (IBEW) -ammattil

iitt

ojen kanssa on

olemassa sopimus, jonka mukaisesti eläköi

tymisen jälkeisiä terveydenhuo

llon etuuksien ja henkivakuutusturvan tarjoamista jatket

aan niille

työntekijöil

le, joita nämä kaksi ammattil

iittoa aiemm

in edustivat.

Tämä ammattiliittojen kanssa tehty sopimus uudistettiin vuon

na 2020 ja

umpeutuu 31.12.2027.

Saksa

Nokialla on Saksassa kaksi pääasiallista järjestelyä, jotka katta

vat suurimman osan aktiivisista työnteki

jöistä: rahamaksuihin

perustuva

Beitragsorientierte Altersversorgungs Plan

(BAP) eläkejärjestely

ja samankaltainen ra

hamaksuihin perustuva ohjelma (AVK Basis-/

Matchingkonto)

entisille Alcatel-Lucent

in työntekijöille. Yksitt

äiset etuudet ovat yleensä riippuvaisia etuut

een oikeuttavasta palkkatasosta,

asemasta Nokian

organisaatiossa sekä palvelusvuosista. Nämä jär

jestelyt ovat osit

tain

rahoitettuja etu

uspohjaisia e

läkejärjeste

lyjä, joista m

ak

settaville et

uuksille

Nokia takaa vähimmäistuoton. BAP rahoitetaan

NSN Eläkesäätiön (NSN Pension Trust e.V.)

kautta. NSN Eläkesäätiö on juridisesti e

rillinen

konsernista ja hallinnoi järjestelyn va

roja säätiösopimustensa mukaisesti.

Kaikki muut järje

stelyt on aiemmin jäädytet

ty tai suljettu ja

korvattu rahamaksuihin perustuvilla järjestelyillä. Etuuksia maks

etaan vuosittaisina

erinä, kuukausit

taisina vanhu

useläkkeinä ta

i eläköitymise

n yhteyde

ssä kertynyttä eläkettä ja taat

tua korkoa vastaa

vina kertakor

vauksina.

Iso-Britanni

a

Nokia ylläpitää Isossa-Britanniassa yhtä eläkesäätiötä ”Nokia Retirement Plan for former NSN & ALU employees” vuonna 2019 tapah

tuneessa

fuusiossa, jossa jäsenten etuudet siirrettiin

Alcatel-Lucentin eläk

esäätiöön. Yhdistety

ssä säätiössä on maksuilla hankittava os

uus, joka takaa tietyn

vähimmäiseläkke

en (GMP), ja lopullis

een palkkaan perustuvi

a osuuksia, jotka ka

ikki on suljettu uus

ilta maksuilta ja et

uuksilta

30.4.2012 alkaen

(Nokian entinen järjestely) ja 30.4.2018 alkaen (Alc

atel-Lucentin

entinen järjestely). Yksittäiset palkkaan perustuvat etuudet

riippuvat etuuksiin

oikeuttavan palkan ja palkkioide

n määrästä sekä palveluvuosis

ta.

Tietyn v

ähimmäiseläkkeen takaav

an maksuilla hankittavan osuude

n etuudet

perustuvat suurempaan seuraavista: taatun

vähimmäiseläkk

een määrä eläköitymishetk

ellä

tai työnte

kijän sijoitettu

ihin varoih

in p

erustuvan

eläkkeen määrä. Nokia käyttää ulkoisen s

äätion palveluj

a hallinnoidakseen yhdi

stettyjen eläkejärjestely

jen kaikkia sijoi

tuksia.

94

95

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

170

Vaikutus konsernitilinpäätökseen

Muutokset etuuspohjaisen velvoitteen nykyarvossa, järjestelyjen va

rojen käyvissä arvoissa sekä omaisuuserä

n enimmäismäärän vaik

utukset

Muutokset etuuspohj

aisen velvoitteen nykyarvo

ssa 31.12. päättyneillä tilikausilla:

2021

2020

Yhdysvallat

eläkkeet

Yhdysvallat

eläköitymise

n

jälkeiset

järjestelyt

Muut

eläkkeet

Yhteensä

Yhdysvallat

eläkkeet

Yhdysvallat

eläköitymise

n

jälkeiset

järjestelyt

Muut

eläkkeet

Yhteensä

milj. EUR

1.1.

-15 340

-2 039

-6 122

-23 501

-16 449

-2 325

-6 006

-24 780

Kauden työsuoritukseen

perustuvat menot

-106

–

-90

-196

-118

–

-93

-211

Korkokulut

-308

-41

-61

-410

-375

-54

-83

-512

Aiempaan työsuorituk

seen

perustuvat menot

(1)

-5

–

22

17

-55

89

29

63

Eläkevastuiden täyttäm

iset

–

38

–

10

Yhteensä

-419

-41

-91

-551

-548

35

-137

-650

Uudelleenmäärittämisestä

j

ohtuvat erät:

Väestötilastolli

sten oletusten

muutoksesta johtuva

tappio/voitto

-7

6

-12

-13

202

20

66

288

Taloudellisten oletusten

muutoksista johtuva

voitto/

tappio

640

82

267

989

-1 427

-203

-377

-2 007

Kokemusperusteiset

voitot/tappiot

75

-1

-44

30

85

-15

100

Yhteensä

708

87

211

1 006

-1 195

-98

-326

-1 619

Muuntoerot

-1 184

-157

-135

-1 476

1 451

196

125

1 772

Maksusuoritukset järjestel

yyn

osallistuvilta

–

-71

-27

-98

–

-92

-29

-121

Maksetut etuu

det

1 343

219

240

1 802

1 401

260

245

1 906

Muut

–

-13

127

114

–

-15

6

-9

Yhteensä

159

-22

205

342

2 852

349

347

3 548

31.12.

-14 892

-2 015

-5 797

-22 704

-15 340

-2 039

-6 122

-23 501

(1)

Vuonna 2021 koostuu pääasiassa järjestelyn muuttamiseen liittyvästä voitosta Ranskassa. Vuonna 2020, koostuu maailmanlaajui

sista uudelleenjärjestel

yistä aiheutuvista järjes

telyjen

supistamisista, erityisistä

työsuhteen pää

ttymiseen liittyvistä eduista tie

tyille työntekijöille Yhdysvalloissa ja terve

ydenhuoltoetuuksien jatkamisesta Yhdysval

l

oissa ammattiyhdistysliikke

eseen

kuuluvien osalta ammattiyhdistysliikkee

n kanssa käytyjen neuvotteluje

n pohjalta.

Velvoitteiden nykyarvo sisältää 16 788 miljoonaa euroa (16 959 miljoonaa euroa vuonna 2020) täysin rahastoituja velvoitteita, 4

723 milj

oonaa

euroa (5 412 miljoonaa euroa vuonna 2020) osittain rahastoituja velvoitteita sekä

1 193 milj

oonaa euroa (1 130 miljoonaa euroa

vuonna 2020)

rahastoimattomia ve

lvoitteita.

171

Muutokset järje

stelyjen

varojen käyvissä

arvoissa 3

1.12. päättyneil

lä tilikausil

la:

2021 2020

Yhdysvallat

eläkkeet

Yhdysvallat

eläköitymise

n

jälkeiset

järjestelyt

Muut

eläkkeet

Yhteensä

Yhdysvallat

eläkkeet

Yhdysvallat

eläköitymise

n

jälkeiset

järjestelyt

Muut

eläkkeet

Yhteensä

milj. EUR

1.1.

19 869

459

5 360

25 688

20 560

464

5 273

26 297

Korkotuotot

411

12

56

479

480

8

77

565

Hallintokulut ja korko

omaisuuserän enimmäismäärälle

-16

–

-5

-21

-19

–

-7

-26

Eläkevastuiden täyttäm

iset

–

-42

–

-15

Yhteensä

395

12

9

416

461

8

55

524

Uudelleenmäärittämisestä

j

ohtuvat erät:

Järjes

telyyn

kuulu

vien var

ojen

tuotto l

ukuunot

tamatta

korkotuottoon

sisältyviä eriä

760

47

46

853

2 227

16

233

2 476

Yhteensä

760

47

46

853

2 227

16

233

2 476

Muuntoerot

1 625

50

159

1 834

-1 832

-41

-139

-2 012

Maksusuoritukset:

Työnantajilta

25

-6

60

79

26

6

67

99

Järjestelyyn osallistuvilt

a

–

71

27

98

–

92

29

121

Maksetut etuu

det

-1 343

-219

-147

-1 709

-1 401

-260

-152

-1 813

Section 420 -siirto

(1)

-348

348

–

-160

160

–

Muut

4

-3

-131

-130

-12

14

-6

-4

Yhteensä

-37

241

-33

171

-3 379

-29

-201

-3 609

31.12.

20 987

759

5 382

27 128

19 869

459

5 360

25 688

(1)

Section 420 -siirto. Katso kuvaus Tu

levat rahavirrat -osiosta.

Muutokset omaisuuserän enimmäismäärän vaik

utuksessa 31.12. päätt

yneillä tilikausilla:

2021

2020

Yhdysvallat

eläkkeet

Yhdysvallat

eläköitymisen

jälkeiset

järjestelyt

Muut

eläkkeet

Yhteensä

Yhdysvallat

eläkkeet

Yhdysvallat

eläköitymisen

jälkeiset

järjestelyt

Muut

eläkkeet

Yhteensä

milj. EUR

1.1.

-1 125

–

-70

-1 195

-975

–

-55

-1 030

Korkokulut

-22

–

-22

-27

–

-27

Uudelleenmäärittämisestä

j

ohtuvat erät:

Omaisuuserän enimmäismäärän

muutos lu

kuunot

tamatta

korkokuluun sisältyviä eriä

1 198

–

-17

1 181

-216

–

-17

-233

Muuntoerot

-51

–

-5

-56

93

–

2

95

31.12.

–

-92

-1 125

–

-70

-1 195

Etuuspohjaisten järjestelyjen nettomäärä yh

teensä 31.12. päättyneillä tili

kausilla:

2021

2020

Yhdysvallat

eläkkeet

Yhdysvallat

eläköitymise

n

jälkeiset

järjestelyt

Muut

eläkkeet

Yhteensä

Yhdysvallat

eläkkeet

Yhdysvallat

eläköitymise

n

jälkeiset

järjestelyt

Muut

eläkkeet

Yhteensä

milj. EUR

31.12.

6 095

-1 256

-507

4 332

3 404

-1 580

-832

992

Koostuu:

Etuuspohjaiset eläkevarat

6 422

–

1 318

7 740

3 738

–

1 300

5 038

Etuuspohjaiset eläk

keet ja muut

työsuhteen päättymisen

jälkeiset etuudet

-327

-1 256

-1 825

-3 408

-334

-1 580

-2 132

-4 046

96

97

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

172

Omaisuuserän enimmäismäärän rajoitus

Nokia voi kirjata r

ahastoidun

ylijäämän

niiltä osin kuin s

e va

staa hyödynnettävissä olevaa taloudellista etua joko maksujen pal

autuksina järjestelystä

tai vastaisten järjestelyyn suo

ritettavien maksujen vähennyksenä.

Nokian merkittävin omaisuuserän enimmäismäärän rajoitus o

n li

ittyn

yt

Yhdysvaltojen y

lijäämäiseen aiemmin ammatti

liittoihin kuuluneiden ty

öntekijöiden eläkejärjest

elyyn. Muiden maiden osalt

a omaisu

userän

enimmäism

äärää koskevat rajo

itukset e

ivät ole merkit

täviä.

Vuonna 2021 Nokia muutti kaik

kien kolmen etuuspohjaisen eläkejärj

estelynsä ehto

ja Yhdysvalloissa siten, että lopetettaessa järj

estely v

astuiden

kattamisen jälk

een eläkerahastoon jäljelle

jäävä ylijäämä jaetaan No

kialle. Tämän muutoksen seurauksena Nokia kirjasi vuonna 20

21 omaisuuserien

enimmäismäärän vaikutuksen alentu

misen 1 369 miljoonalla eurolla.

Muutokset omaisuuserän enimmäismäärän rajo

ituksessa kirjataan konsernin

laajaan tuloslaskelmaan luk

uunottam

atta eriä, jotka on

kir

jattu

korkokuluihin. Yhdysvaltojen järj

estelyjä koske

van muutokse

n jälkeen Nokia k

irj

asi omaisuuserän enimmäismäärää koskevana rajoit

uksena

92 miljoonaa euroa (1 195 miljoonaa euroa vuonna 2020).

Tuloslaskelmaan kirjattu

Konsernin tuloslaskelmaan ki

rjattu 31.12. päättyneillä tilikausi

lla:

milj. EUR

2021

2020

2019

Kauden työsuoritukseen perustuvat menot

(1)

196

211

153

Aiempaan työsuorituks

een perustuvat menot

(1)

-17

-63

-140

Korot, netto

(2)

-26

–

9

Eläkevastuiden täyttämiset

(1)

4

5

9

Yhteensä

157

153

31

(1)

Sisältyy liiketoiminnan kuluihin

konsernin tulo

slaskelmassa.

(2)

Sisältyy rahoituskuluihin konsernin tulosla

skelmassa.

Laajaan tuloslaskelmaan kirjattu

Muihin laajan tuloslaskelm

an eriin kirjattu 31.12

. päättyneillä tili

kausilla:

milj. EUR

2021

2020

2019

Järjestelyyn kuuluvie

n varojen tuotto l

ukuunottamatta kor

kotuottoon sisält

yviä eriä

853

2 476

2 291

Väestötilastolli

sten oletusten

muutok

sesta johtuva tapp

io/voitto

-13

288

813

Taloudellisten oletusten muut

oksista jo

htuva voitto/tapp

io

989

-2 007

-2 391

Kokemusperusteiset voitot

30

100

71

Omaisuuserän enimmäismäärän muutos luk

uunottamatta korkokul

uun sisältyviä eriä

1 181

-233

-370

Yhteensä

3 040

624

414

Vakuutusmatemaattiset ole

tukset ja herkkyysanalyysi

Vakuutusmatemaattiset oletukset

Tulevaa kuolevuutta koskev

at oletukset on m

ääritetty kunkin maan julkaistuihin tilastoihin ja koke

mukseen pohjautuvan aktuaaris

en neuvonnan

perusteella.

Merkittävimm

issä järjeste

lyissä käyte

tyt

diskonttauskorot ja k

uolevuustaulukot:

Diskonttauskorko %

Kuolevuustaulukot

2021

2020

2021

Yhdysvallat

2,4

1,9

Pri–2012 w/MP–2020

mortality projection scale

Saksa

0,9

0,4

Heubeck 2018G

Iso-Britannia

(1)

1,9

1,3

CMI 2020

Kaikkien ma

iden painotettu

keskiarvo

2,2

1,7

(1)

Taulukkoja on oikaistu 1,5 %:n pitkäaikaise

lla positiivisella kehityksellä.

173

Etuuspohjaisen velvoitteen määrittämisessä käytetyt pääasialliset vakuutusmatemaattiset oletukse

t (ilmoitettu painotettuina kes

kiar

voina):

%

2021

2020

Diskonttauskorko nykyar

vojen määrittämiseksi

2,2

1,7

Palkankorotusten vuotuinen kasv

uvauhti

2,0

1,9

Eläkkeiden kasvuvauht

i

0,4

0,3

Inflaatio

1,8

Seuraavalle vuodelle o

letettu tervey

denhuoltokustannusten kehitysvauhti

(1)

8,6

4,9

Seuraavalle vuodelle ole

tettu terveydenhuoltokusta

nnusten kehitysvauhti (poi

s lukien eläköity

misen

j

älkeiset hammashoito

etuudet)

(1)

8,9

5,0

Loppuarvon kasvuvauhti

(1)

4,4

Vuosi, jona kehitysvauhti s

aavuttaa loppuarvon kasvuvauhdin

(1)

2029

2028

Etuuspohjaiste

n velvoitte

iden keston

painotettu ke

skiarvo

10 vuotta

11 vuotta

(1)

Etuuspohjaisen velvoitteen määritte

lyssä käytetyt vakuutusmatemaattiset

oletukset – Yhdysvalla

t.

Herkkyysanalyysi

Laskettaessa etuuspo

hjaisen velvoitteen he

rkkyyttä suhteessa me

rkittäviin vakuutusma

temaattisiin oletuksi

in, etuuspohjaisen vel

voitteen

nykyarvo määritetään ennakoituun etuusoikeus

yksikköön perustuvaa menetelmää (p

rojected unit credit method) käytt

ämällä. Herkkyy

sanalyysi

perustuu yhden oletuksen muutokseen samalla

kun muut oletuk

set pysyvät muuttumattomi

na, mikä ei välttämättä anna o

ikeaa kuvaa m

uutosten

todellisista va

ikutuksista. J

os useampi ol

etus muuttu

isi samanai

kaisesti, näiden

muutosten yhte

isvaikutus

ei välttämättä ol

isi

sama kuin

yksittäisten muu

tosten summa. Jos oletukse

t muuttuvat eri tas

olle

kuin esitetyt, vaik

utus etuuspohjaiseen velvoitteeseen ei

ole

välttämättä

lineaarinen

. Oletusten nostam

inen ja las

keminen laske

ttaessa etuus

pohjaista vel

voitetta ei vaiku

ta symme

trisesti etu

uspohjaisee

n velvoitt

eeseen

johtuen pääosin korkoa korolle

-vaikutuksesta määritettäe

ssä tulevan etuuden nykyarvoa

.

Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys muutoksille pääasiallisissa oletuksissa:

Oletuksen kasvun

Oletuksen vähennyksen

vaikutus

(1)

vaikutus

(1)

Oletuksen muutos

milj. EUR

Diskonttauskorko nykyar

vojen määrittämiseksi

1,0 %

2 047

-2 480

Palkankorotusten vuotuinen kasv

uvauhti

1,0 %

-121

103

Eläkkeiden kasvuvauht

i

1,0 %

-468

406

Inflaatio

1,0 %

-530

448

Terveydenhuoltokustannu

sten kehitys

vauhti

1,0 %

-17

15

Elinajanodote

1 vuotta

-998

932

(1)

Positiivinen muutos tarkoit

taa etuuspohjaisen velvoi

tteen vähentymistä ja negat

iivinen muutos tarkoit

taa etuuspohjaisen vel

voitteen kasvua.

Sijoitusstrategiat

Nokian eläkesijoi

tustoiminnan ta

voite on säilyttää tai para

ntaa järjestelyje

n rahastoitua asemaa tote

uttamalla sijoit

usstrategiaa, joka m

aksimoi

tuottoa ja minimoi rahastoituun asemaan kohdistuvaa riskiä. Varojen allokaatiosuunnitelmaa laadittaessa otet

aan huomioon useita

tekijöitä

mukaan lukien, mutta niihin rajoittumat

ta,

pitkän aikavä

lin riski- ja tuotto-o

dotus eri varallisuusluokil

le, järjestelyjen demo

grafisia tekijöitä koskevat

nykyiset ja mon

ivuotiset e

nnusteet, järje

stelyistä s

uoritetut etuus

maksut, maksus

uoritukset jär

jestelyihin

ja järjestel

yjen rah

astoitu asema.

Paikallisten säätiö

iden hallitusten vastuulla

on tarvittaessa suorittaa varojen ja velk

ojen yhteensovittamisee

n liittyviä selvi

tyksiä (Asse

t-Liability

Study), järjeste

lyjen varoje

n sijoitta

misen valvomin

en ja niihin

liittyvien riskien seuranta ja

hallinta yhtiön valvonnan alais

uudessa ja paikallisia

lakeja noudattae

n. Varojen ja ve

lkojen yhte

ensovittam

iseen lii

tty

vän selvityksen tulokset tote

utetaan kunkin järjestelyn tasolla erikseen.

Eläkesijoituks

ista vastaava

t salkunhoita

jat voivat kä

yttää markkinar

iskin hallin

noimisee

n johdannaisia, j

oihin kuuluvat f

utuuri

t, termiin

it, optiot

ja koronvaihtoso

pimukset. Sijo

itusten tuottoa ja r

iskiprofiilia s

eurataan jatkuvast

i sekä yksittäin että

osana laajempaa portfo

liota. Yksi riskeistä

on järjestelyn rahastoidun aseman alene

minen järjestelyn varojen

ja/tai

etuuspohjaisten velvoi

tteiden epäsuotuisan kehityksen s

eurauksena.

Varojen ja velkojen yhteensovittamisella pyri

tään tästä johtuvien

riskien minimo

intiin.

Järjestelyjen var

ojen jakautumin

en

2021

2020

milj. EUR

Noteeratut

Noteeraa-

mattomat

Yhteensä

%

Noteeratut

Noteeraa-

mattomat

Yhteensä

%

Oman pääoman ehtoiset arvopaperit

1 359

–

1 359

5

1 198

110

1 308

5

Vieraan pääoman ehto

iset arvopaperit

18 732

164

18 896

70

18 666

139

18 805

73

Vakuutussopimukset

–

981

4

–

793

3

Kiinteistöt

–

1 224

4

101

1 094

1 195

5

Lyhytaikaise

t sijoitukse

t

1 646

–

1 646

6

738

173

911

4

Pääomasijoit

ukset ja muut

107

2 915

3 022

11

130

2 546

2 676

10

Yhteensä

21 844

5 284

27 128

100

20 833

4 855

25 688

100

98

99

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

174

Yhdysvaltojen järjestelyjen varat

Suurin osa Nokian Yhdysvaltojen

eläkejärjestelyn varoista on pääeläkesäätiössä. Eläköi

tymisen jälkeisen järjestelyn (Opeb) vara

t ovat kahdessa

erillises

sä säätiössä. Eläkke

iden ja Etuuksie

n Sijoitu

skomitea hyväks

yy virallises

ti tavoitellu

n varojen all

okaation sallitu

n v

aihteluvälin muutaman

vuoden välein

ulkopuolisten

neuvonantajie

n ja sisäisen

sijoitusjohd

on suorittaman

varojen ja vel

kojen yhteen

sovittamis

een liitt

yvän selvityksen

(Asset-Liability Study) valmistuessa. Yhdysvaltain eläkejärjestelyn varojen kokonaisportfoliossa 31.12.2021 sijoitukset ovat ja

kautuneet

noin

20/80 oman pääoman ehtoisten instrumenttie

n, mukaan lukien vaihtoehtoiset sijoitukse

t tätä tarkoitusta varten, ja

vieraan pääoman ehtoisten

arvopaperien välillä.

Lähes kaikilla lyhytaik

aisilla sijoituksilla, mukaan lukien k

äteis

varat sekä oman ja vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit, on t

oimivilla markki

noilla

noteeratut markkinahinnat. Oman pääoman ehtoiset arvopaperit sisä

ltävät sijoituksia osak

erahastoihin ja suoria si

joituksia, joi

lla on not

eeratut

markkinahin

nat toimivill

a markkinoill

a. Vieraan pääoman

ehtoiset arvopape

rit ovat suor

ia sijoituksi

a valtioiden

ja yritysten jo

ukkovel

kakirjoihin

sekä sijoituks

ia korkorahast

oihin, joill

a on noteeratut m

arkkinahinna

t toimivill

a markkinoill

a. Vakuutuss

opimukset ova

t kunkin

maan paikallisen

lainsäädännön puitteissa rakennettuja tavanm

ukaisia eläkevakuutussopimuks

ia. Kiinteistö

sijoitukset ovat sijo

ituksia liikekiinte

istöihin ja

kiinteistör

ahastoihin, j

otka sijoitta

vat hajautetus

ti kiinteist

öihin. Lyh

ytaikaiset sijo

itukset ovat l

ikvidejä varoja ta

i kätei

stä rahaa, jotka pidetään

vain hyvin lyhyen ajanjakson ajan tavoitel

taessa taktista varojen uudell

eenkohdistamista. Omaisuudenhoita

jat määrittävät pääoma

sijoitusten

nettovarallisuusarvot (

NAV) operatiiviste

n tulosten, diskontatt

ujen

tulevien kassavirtojen ja markkinapohjaisten verrokkien poh

jalta.

Pääomasijoitusten käyvät arvot perustuvat omaisuudenhoitajil

ta saatuihin viime

isimpiin nett

ov

arallisuusarvoihin, jotka Nokia ed

elleen arvioi,

ja joita oikaistaan

ottaen huomioo

n myöhemm

ät kassavirrat

.

Tulevat rahavirrat

Suoritukset

Nokia suorittaa maksuja eläke- ja muihi

n eläköitymisen jälkeisten etuuksien jä

rjestelyihin mahdollistaakseen tulev

ia etuusmaksu

ja järje

stelyyn

osallistuville. Rahastoinnin periaatteena on

työsuhde-etuuksia koskevien lakien ja ve

rolakien määrittelemien minimirahastointiv

aatimusten

saavuttaminen sekä Nokian mahdollisesti ta

rkoituksenm

ukaisiksi arvi

oimien lisäsum

mie

n rahastointi. Suoritukset etuusjärjestelyi

hin tehdään

yksinomaa

n järjeste

lyjen osal

listujie

n hyväksi

. Työnanta

jan makset

tavaksi tul

evien su

orituste

n odotetaa

n olevan 76 miljo

onaa eu

roa vuonna 2022.

Yhdysvaltojen eläkejärjestelyt

Rahastointimenetelmät

Yhdysvaltojen kolmen merkittävän eläkejärje

stelyn rahastointivaatimukset

määräytyvät sovellettavan la

insäädännön, eli vuoden 19

74

Employee Retirement Income Security Act:in (ERISA), vuoden 1986 Internal Revenue Code:n ja Internal Revenue Servi

ce:n (IRS) sää

tämien

säännösten perusteella. Rahastointivaatimuksia määritettäessä

ERISA sallii varo

jen arvostamise

n markkina

-arvoon tai kes

kimääräi

seen arvoon

tietyn ajanjakson aikana ja velkoje

n arvo

stamisen perustuen vallitsevaan

korkotasoon tai keskimääräis

iin korkoihin tietyn ajanj

akson aikana.

Ammattiliit

toihin kuuluv

ien, ammattil

iittoihin k

uulumattom

ien sekä aiemm

in ammattiliit

toihin kuulu

neiden el

äkejärjestelyn

osalt

a Nokia ei odota

tulevaisuudessa rahastointivaatimuksia säännö

ksiin perustu

viin rahas

tointitarkoit

uksiin ottae

n huomioon jär

jestelyn varoje

n jak

autumisen ja

varojen määrän suhteessa velkojen määrään.

Työsuhteen päättymisen jälkeiste

n terveydenhuoltoetuuksie

n osalta sekä ammattiliittoihin k

uulumattomien että aie

mmin ammattilii

ttoon

kuuluneiden eläköityneiden etuuksille on

asetettu yläraja 1.3.1990 tai

sitä ennen eläköityneiden henkilöide

n osalta. Etuusvelvo

ite, joka liittyy

tähän eläköityneiden ryhmään, on 94 % koko Yhdysvaltain eläköityneiden terveydenhuoltovelvoitteen määrästä 31.12.2021. Yhdysval

tojen

hallituksen Me

dicare-oh

jelma on ensisija

inen maks

aja 65-vuotiaid

en ja vanhempien osalta, mikä tarkoittaa lähes kaikkia sellaisi

a eläköityneitä,

joita mainittu yl

äraja ei koske.

Section 420 -siirrot

U.S. Internal Revenue Code Secti

on 420 (Section 420) sallii eläkejärj

estelyn varo

jen siirron määriteltyjen rahastointivelvoitteiden raja-arvojen

ylittävältä osalta

(eläke

järjestelyn ylijääm

ä) eläkejärjestelyn terveydenhuolto- ja he

nkivakuutusetuuksien

kattamista varten ha

llinnoitaville tileille

tai toiselle näistä tileistä. Kuten määrit

elty Section 420:ssä, eläkejärj

e

stelyssä hallinoitavia varoja voidaan käyttää eläköit

yneiden työntek

ijöiden

terveydenhuolto- ja henkivakuutuse

tuuksien, sekä heidän puol

isoiden ja huoll

etta

vien henkilöiden terveydenhuoltoetuuksien maksa

miseen tai

kyseisten kulujen korvaamiseen työnantajalle. Section 420:n pohjalta Nokian edellytetään jatkavan terveys- ja henkivakuutusetuj

en t

arjoamista

tietyille eläke

läisryhmille sääntelyn edellyttämällä

tasolla ja

määrittämän ajanjakson (cost

maintenance period) verran.

CWA- ja IBEW- ammattiliitto

ihin kuuluneiden eläkeläisten tervey

denhuolto- ja henkivakuutusvastuut

Nokia odottaa kattavansa koko

naisuudessaan

Section 420 -siirroilla ammattiliittoihi

n kuuluneiden eläkejärjest

elyn ylijäämästä. CWA- ja IBEW

- Ammattiliittoihin kuulumattom

ien eläkeläisten

osalta Nokia odottaa aika ajoin voivansa rahoittaa osan eläkeläisten henkivakuutusvelvoitteesta Se

ction 420-siirroilla ammat

til

iittoon

kuulumattomien eläkejärjestelyn

ylijäämästä rahastoidun aseman ollessa riittävä. Section 420 on tällä hetkellä määritetty päättyväksi 31.12.2025.

175

Etuusmaksut

Seuraavassa taulukossa esitetään odot

ettavissa olevat etuusmaksut eläke- ja eläk

öitymisen jälkeisten etuuksien j

ärjestelyistä sekä muista

työsuhteen päättymisen jälkeisistä järjestelyistä vuoteen 2031 asti. Toteutuneet etuusmaksut voivat poiketa odotetuista etuusma

ksuista.

Eläkejärjestelyt, Yhdy

svallat

Eläköitymisen jälkeiset jä

rjestelyt, Yhdysvallat

Muut maat

Yhteensä

Ammattiliittojen

Ehdot

täyttävä

Järjestelyt,

aiemmin

Ammattiliittoihin

Ehdot täyttävä

työntekijöiden

jotka eivät

edusta

mie

n

kuulumattomie

n

milj. EUR

j

ohdon järjestely

järjeste

ly

täytä ehtoja

järjes

telyt

järjestelyt

2022

1 131

243

25

111

55

287

1 852

2023

990

226

24

96

56

263

1 655

2024

944

212

24

76

56

279

1 591

2025

899

199

23

68

57

284

1 530

2026

855

187

23

58

57

290

1 470

2027-2031

3 627

755

102

318

292

1 491

6 585

Etuusmaksuja maksetaan järjestelyn varoista

silloin, kun ne riittävät kattamaan etuusve

lvoitteen. Nokia maksaa suor

aan järjeste

lyn varat ylittävät

maksut. Vuonna 2022 odotetaan maksettavan suoria

etuusmaksuja yhteensä 119 miljoonaa euroa.

26. Myynnin jaksotuks

et ja muut velat

Pitkäaikainen

milj. EUR

2021

2020

Myynnin

j

aksotukset

(1)

305

460

Palkat ja sosiaaliturvamaksuvelat

46

45

Muut

85

36

Yhteensä

436

541

Lyhytaikainen

milj. EUR

2021

2020

Myynnin jaksotukset

(1)

155

Palkat ja sosiaaliturvamaksuvelat

1 780

1 362

ALV ja muut välilliset verot

349

337

Alennukset ilman suorit

evelvoitetta

479

747

Asiakashankkeis

iin liittyvät s

iirtovel

at

517

475

Muut

660

645

Yhteensä

3 940

3 721

(1)

Pitkäaikaiset myynnin jaksotukset 305 miljoonaa eu

roa (460 miljoonaa euroa vuonna 202

0) ja lyhytaikaiset myynnin jaksotukset 155

miljoonaa euroa (155 miljoonaa euroa vuonna 2020)

liittyvät lisenssisopimuk

seen, jonka katsotaan

olevan IFRS 15, M

yynti

tuotot asiakassopimuksista - standardin siirty

mäsäännöissä määritelty kokonaan

toteutettu sopimus.

Muut siirtovelat sisäl

tävät jaksotettu

ja logistiikkakuluja, tu

tk

imus- ja kehittämiskuluj

a, IT-kuluja, korko- ja rojaltikuluja s

ekä kuluja, jotka ei

vät

yksittäisinä e

rinä ole m

erkittäviä.

100

101

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

176

27. Varaukset

Liiketoi-

Varaukset

Oikeuden-

mintojen

sitovien

Uudelleen-

käynteihin

myynteihin

ostosopi-

järjestely-

Takuu-

liittyvät

Ympäristö-

Projekti-

liittyvät

musten

milj. EUR

varaukset

tappiot

varauk

set

tappioista

Muut

Yhteensä

1.1.2021

441

220

73

113

276

49

130

230

1 532

Muuntoerot

1

2

8

3

–

14

29

Uudelleenluokittelu

-5

–

-1

–

-12

–

70

52

Kirjattu tuloslaskelmaan:

Lisäykset

221

197

81

36

22

12

35

141

745

Peruutukset

-38

-17

-20

-1

-3

-36

-27

-145

Kirjattu tuloslas

kelmaan yhteensä

183

180

61

35

19

9

-1

114

600

Käytetty tilikauden aikana

(1)

-308

-147

-33

-7

-63

–

-40

-46

-644

31.12.2021

312

254

102

149

235

46

89

382

1 569

Pitkäaikaiset

156

19

14

133

124

43

13

143

645

Lyhytaikaiset

156

235

88

16

111

3

76

239

924

(1)

Uude

lleenjärjestelyvarau

sten käyttöön sisältyy siirtoja

siirtove

lkoihin, joista 69 miljoonaa

euroa oli siirtoveloissa

31.12.202

1.

Uudelleenjärjestelyvarau

s

Nokia kirjaa varauksen arvioiduista uudell

eenjärjestelymenoista, kun yk

sityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma on tehty, johto on sen

hyväksynyt ja se on

julkistettu. Uu

delleenjär

jestelymen

ot koos

tuvat pääosin henkilöstön uudelleen

järjestelykuluista. Muut merki

ttävät erät

ovat kiinteist

öjen vuokra

sopimuste

n päättämiseen l

iittyvät kulu

t se

kä tiettyjen muid

en välittömästi u

udelleenjärje

stelyihin lii

ttyvien sopimusten

päättämisestä johtuvat kulut. 31.12.2021 uudellee

njärjestelyvara

us

oli 312 miljoonaa

euroa sisältäen henkilös

tö- ja muita uudel

leenjärjestelykuluja.

Varaus koostuu pääasiassa 6.4.2016, 25.10.2018 ja 16.3.2021 ohjelmajulkaisuihin liittyvistä er

istä. Suurin osa

uudelleenjärjest

elyihin liittyvistä

kassavirroista odotetaan toteutuvan

seuraavien kahden vuoden aikana.

Takuuvaraukset

Nokia kirjaa varauksen arvioiduista kuluista

, jotka aiheutuvat tuotteiden

korjaamisesta tai korvaamisesta takuuaikana, kun vast

aavat tuotot

kirjataan. Varaus on arvio, joka perustuu historiallisiin korjau

s- ja vaihtokuluihin. Taku

uvaraukset tullaan

oletettavasti käyt

tämään seuraavan

18 kuukauden kuluessa.

Oikeudenkäynteihin liittyvät

varaukset

Nokia kirjaa varauksen arvioiduista

toteutuvista sovin

toratkaisuis

ta, jotka koske

vat oikeudenkäyn

tejä. Oikeude

nkäynteih

in liitt

yvien vara

usten

käyttö on niiden luont

een vuoksi epävarmaa ja jakaantuu yleensä usealle kaudelle. Ka

tso liitetieto 28, Vastuusitoumukset ja o

ik

eudell

iset toimet,

jossa on esitetty tietyt oi

keudelliset asiat, jotka voivat mahdoll

isesti vaikuttaa Nokiaan.

Ympäristövaraus

Nokia kirjaa vara

uksen maaperään, pohjaveteen, pint

aveteen ja sedimenttii

n liittyvien ympäristöv

aikutusten korjaamisen arv

ioidu

ista menoista,

kun Nokian oikeudell

iseksi tai tosiasialliseksi ve

lvoitteeksi tul

ee korjata ympäristöva

hingot tai tehdä kunnostusto

imenpiteitä.

Ympäristövaraus

sisältää tarpeenmukais

ia saastuneide

n maa-alueiden arvioi

tuja siivous- ja kunn

ostuskustannuksia,

sekä tarpeen m

ukaan niiden maa

-alueiden

jatkuvasta seurannasta aiheutuvia kustannuks

ia, joissa alttius ympäristön kunnostukselle

ei ole niin merkittävää. Ympäristövara

ukseen lii

ttyvien

erien käyttö on nii

den luonteen vuoksi epävarmaa ja jakaantuu yleensä usealle ka

udelle.

Projektitappiot

Nokia kirjaa varaukse

n tappiollisista sopim

uksista perustue

n joko menoihin

, jotka kattavat sop

imuksen tai menoih

in, joilla sopi

mus voidaan

lakkauttaa, sen mukaan kumpi on pienempi. Tappiollinen sopimus on sopimus, jonka muka

isten velvoitteiden täytt

äminen aiheuttaa

väistämät

tä

menoja, jotka ylittävät sopim

uksesta odotettaviss

a olevan talo

udellisen hyödyn. Projektitappiovarau

kset liittyvät asiak

assopimu

ks

iin ja ne

arvioidaan sopimustasolla. Suurin osa proj

ektitappiovarauksista käytetään olet

ettavasti seuraavien kahden vuo

den kuluessa.

Liiketoimintojen myynteihin

liittyvät varaukset

Nokia kirjaa varauksen

korvauksista, jotka se

joutuu maksamaan myyty

jen toimintoje

nsa ostajille. Liike

toimintojen myynte

ihin liittyvien varauste

n

käyttö on niiden luont

een vuoksi epävarmaa.

Varaukset sitovien ostosopimusten tappioista

Nokia kirjaa sitov

ista vaihto-

omaisuuteen

liittyvistä

ostosopimuks

is

ta varauksen, mikäli nämä sitoumu

kset ylittävät arvioit

ua tarvetta vastaavan

määrän kunakin raportointipäivänä. Varaukset sitovien ostosopimusten tapp

ioista käytetään o

letettavasti seuraavien 12 kuukauden kuluessa.

Muut varaukset

Nokia kirjaa oike

udellisiin

tai tosiasiallis

iin velvoitte

isiin liittyviä

varauksia kute

n välillisiin

veroihin liit

tyviä varauks

ia, henkilöstöön liittyviä varauks

ia,

jotka eivät o

le uudelleenjärjestelyvarauksia, sek

ä hyödykkeiden kä

ytöstä poistamiseen liittyviä vel

voitteita varten tehtyjä varau

ksia. Muut varaukset

käytetään oletettavasti

seuraavien kahden vuoden aikana.

177

28. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet

Sopimusvelvoitteet

milj. EUR

Alle 1 vuosi

1-3 vuotta

3-5 vuotta

Yli 5 vuotta

Yhteensä

Sitovat ostovelvoitteet 31.12.2021

(1)

4 328

398

198

82

5 006

(1)

Sisältää vaihto-omaisuuden ja palveluiden sitovat os

tosopimukset ja ulkoistamisjärjestelyt.

Lisäksi Nokialla on sitovia vuokrasopimuksia, jotka eivät olleet vielä alkaneet 31.12.2021. Ei

-purettavissa olevista vuokrasopimuksista korkeintaan

viiden vuoden ku

luessa erääntyvät vuokramaksu

t ovat 31 miljoonaa

euroa ja yli viiden vuod

en kuluttua erääntyvät vuokramaksut ov

at

192 miljoonaa euroa.

Nokialla on vuokrasopimusvelkaan 31.12.2021 sisältymättömiä, mahdollisia tulevia diskonttaam

attomia vuokramaksuja 718 milj

oonaa euroa

(468 miljoonaa euroa vuonna 2020) ja

tko-optioista, jota ei

ole arvioitu käytettävän, ja 48 miljoonaa euroa (51 miljoonaa euroa

vuonna 2020)

mahdollisia vuokramaksuja

päättämisoptioista, joi

ta

ei odoteta kä

ytettävän.

Takaukset ja muut vastuusitoumukset

milj. EUR

2021

2020

Vastuusitoumukset samaan konserniin ku

uluvien yritysten puolesta

Rahoituslaitosten antamat takaukset

Kaupalliset takaukset

(1)

1 281

1 107

Ei-kaupalliset tak

aukset

442

450

Yhtiötakaukset

(2)

Kaupalliset takaukset

(1)

457

453

Ei-kaupalliset tak

aukset

35

53

Rahoitussitoumukset

Asiakasrahoitussitoumukset

(3)

21

180

Venture fund -sitoumukset

(4)

137

189

Muut vastuu-

j

a rahoitussitoumukset

(5)

Muut takaukset ja rahoitussitoum

ukset

4

11

(1)

Kaupallisissa takauksissa Nokia

raportoi

yhtiön tavanomaisee

n liiketoimintaan liittyen Nokian asiakkaille

sopimusvelvoitteiden täyttämise

ksi annetut taka

ukset ku

ten tarjoustakaukse

t,

toimitustakaukset ja takuu

ajan takaukset.

(2)

Yhtiötakauksissa Nokia raportoi takaukset, jot

ka on annettu Nokian asiakkaille ja

kolmansille osapuolille ja joissa Nokia o

n ensisijaisessa takau

svastuussa.

(3)

Asiakasrahoitussitoumukse

t liittyvät asia

kkaille myönne

ttyihin lainoihin. Sitoumuksen käyte

ttävyys edellyttää, että lainanottaja pystyy

noudattamaan sovittuja

rahoitusehtoja ja liiketoimintaan

liittyviä muita ehtoja sekä noudattaa so

vittuja hallinnollisia ehtoja. Lainat on yl

e

ensä tarkoitettu tietoliike

nneverkkoinvesto

intien ja -pal

veluiden rahoitta

miseen. Katso

liitetieto 34,

Rahoitusriskien hallinta.

(4)

Nokia on NGP Capitalin ja ti

ettyjen muiden teknologiaan

sijoittavie

n rahastojen äänetön o

sakas, mihin liittye

n se on sitout

unu

t pääomamaksuihin ja on oikeutettu

rahavarojen jakoon kunkin

osakassopimuksen ja rahaston toiminnan mu

kaan.

(5)

Muut vastuu- ja rahoitussitou

mukset eivät sisä

llä sitovia vu

okrasopimuksia, jotka eivät

ole vielä alkaneet, eivätkä o

le sit

ovia ostositoumuksia.

Yllä olevas

sa tauluk

ossa esite

tyt vastuus

itoumukse

t on esitet

ty suurim

paan mahd

olliseen

arvoonsa, ei

vätkä luvut

kuvasta j

ohdon

odotta

mia tuloks

ia.

Oikeudelliset asiat

Jotkin konserniyhtiöistä ovat, ja

hyvin todennäköisesti tulevat jatkossakin olemaan, osallisina erilaisi

ssa oikeusprosess

eissa

ja tutkinnoiss

a, joita

syntyy ajoittain k

oskien immateria

alioikeuksia, tuot

evastuita, myynti

- ja markkinointi

käytäntöjä, kaupal

lisia kiistoja, työs

uhd

easioita sekä laittomia

irtisanomisia, kilpailuoikeudelli

sia kysymy

ksiä, arvopapere

ita, terveys- ja turvalli

suuskysymyksiä, ympä

ristöä, verotusta, kans

ainvälistä kauppaa,

yksityisyydensuojaa sekä säännösten

noudattamiseen liittyviä käytäntöjä. Näiden se

urauksena Nokialle voi aiheutua merkittäviä k

ustannuksia,

joita vakuutussu

oja ei välttämättä kata ja jotka vo

ivat vaikuttaa liike

toimintaan ja maine

eseen. Vaikka joht

o ei odotakaan niil

lä oikeusprosesseilla,

joista se on tällä het

kellä tietoinen, olevan olennaista hait

allista vaikutusta Nokian taloudelliseen ase

maan, riita-asioille o

n ominaista, että niiden

lopputulosta on vaikea ennakoida. Tästä syystä Nokia saattaa tulevaisuudessa olla tu

omioistuinten päätösten kohteena tai osapuo

lena vaateita

koskevissa s

ovintoratkais

uissa, joill

a voi olla olen

naisia haitallisia

vaikutuksia No

kian toiminnan

tulokse

lle ja rahavir

roille

.

Oikeudenkäynnit ja käsittelyt

Työsuhdeasioihi

n liittyvä ryhmäkan

ne Brasiliassa

Nokia on vastaajana useissa vaateissa eri

Brasilian työtuomioistu

imissa. Kantajat ovat e

ntisiä työntekijö

itä, joiden sopimukset

pää

ttyivät Nokian

luovuttua tietyistä palvelusopimuksista. V

aateet koskevat

lähinnä maksuj

a, jotka suor

itettiin irtisa

nottujen ty

ösopimus

ten muka

ises

ti tai niiden

yhteydessä. Nokia on saanut suurimman osan

tapauksista ratkaistua joko sovintoratkaisu

ina tai tuomioistuinte

n päätöksillä.

Asbestiin liittyv

ä oikeudenkäynti Yhdys

valloissa

Nokia on vastaajana noin 300 asbestiin liittyvässä riita-asiassa, jotka ovat eri oikeudenkäyntivaiheissa. Vaateet perustuvat ti

loihin

ja urakoitsijo

ihin

liittyviin

vastuisiin s

ekä tuotevastuus

een. Vaateet l

iittyvät myös as

ianomista

jien väitteis

iin erilaisista

diagnosoiduis

ta sair

auksista mukaan lukien,

mutta ei ainoastaan, asbestoosi,

keuhkosyöpä ja mesoteliooma.

102

103

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

178

Arvopaperimarkkin

akanne

Vuonna 2019 Nokiaa ja tiettyjä johtohenkilöit

ä vastaan nostettiin Yhdysva

lloissa kanne, jossa väitettiin Nokian antaneen vääriä

ja harhaanjohtavia

lausuntoja sekä jättäneen ke

rtomatta tietoja Alcatel-Lucent-int

egraation kehityksestä, sisältäen

säännösten noudattamiseen liit

tyvät käytännöt,

jotka tunniste

ttiin inte

graatioproses

sissa ja joista es

itettiin tieto

ja U.S. Securitie

s and Exchange Com

missionill

e (SEC) toimi

tettavassa Nokian

yhdysvaltalaisessa vuosiraportissa Form 20-F, joka on julkaistu 21.3.2019. Vuonna 2021 oikeus hylkäsi kanteen ja koska päätökse

stä ei valitettu,

sen katsotaan olevan lopullinen.

Immateriaalioikeuksia koskev

at oikeusprosessit

Continental

Vuonna 2019 Continental Automotive Systems (Continental) nosti kanteen Yhdysvalloissa Nokiaa sekä kolmea muuta vastaajaa vastaa

n liittyen

väitettyyn FRAND-velvollisuuksien

rikkomiseen sekä

väitettyyn komponentt

itoimittajien lisensioi

misesta kieltäytymiseen. Vuonna

2020 kaikki

kilpailuoike

udelliset se

kä osavaltion l

akien pohjalta nos

tetut vaateet

hylättiin piir

ioikeudes

sa Nokian ja muide

n vastaajien

hy

väksi. Cont

inental

on valittanut päätöksestä. Vuonna 2021 Continental nosti lisäksi kanteen Nokiaa vastaan liittyen väitettyyn sopimusrikkomukseen sekä vaatii

vahvistustuomiota koskien tietty

jä FRAND-lisensointikysymyksiä.

Daimler

Vuonna 2019 Nokia aloitti patenttioikeudenkäynnit Daimleria vastaan Saksassa kymmenen 3G- ja 4G-standardiin liittyvän patentin

pohjalta,

joita käytetään Daimlerin verkkoon liit

etyi

ssä autoissa. Vuonna 2020 yhdessä tapauksist

a pyydettiin Euroopan unionin tuomi

oistu

inta

tekemään ennakkoratkaisu standardiessentiaalipatenttioikeudenkäyntejä koskevissa kysymyksissä. Vuonna 2021 Nokia ja Daimler tie

dottivat

allekirjoittaneensa patenttil

isenssisopimuksen, jonka mukaises

ti

Nokia lisensoi matka

viestintätekn

ologiaa Daim

lerille ja s

aa va

stineeksi korv

auksen.

Osapuolet ovat sopi

neet sovittelevansa kaikki

vireillä olevat

rii

ta-asiat Daimlerin ja Nokian välillä, muk

aan lukien Daimlerin

valituksen Nokiaa

vastaan Euroopan komissiolle. Daimlerin tavarantoimittajien nostamat mitätöimiskanteet se

kä näiden Euroopan komissiolle tekemät

valitukset,

jotka koskevat Nokian

lisensointikäytäntöä,

puolestaan jatkuvat.

Lenovo

Vuonna 2019 ja 2020 Nokia nosti patenttiloukka

uskanteita Lenovoa vastaan neljässä maa

ssa, Yhdysvallat mukaan lukien. Kanteissa

oli mukana

19 Nokian patenttia, joita on käytetty Lenovon tuotteissa. Lenovo nosti vasta- ja mitätöintikanteita, ja vuonna 2020 Lenovo nos

ti Nokiaa vastaan

Yhdysvalloissa kanteen, joka sisälsi useampia vaateita, joissa Le

novo väitti Noki

an syyllistyneen mm. RAND-velvollisuuksien rikko

miseen. Vuonna

2021 Nokia solmi Lenovon kanssa monivuotisen ja usean teknologian kattavan ristiinlisensointisopimuksen. Sopimus päättää kaikki

avoimet

patenttioikeusprosessit osapuolten välillä kaikissa maissa.

Sopimuksen muk

aan Lenovo su

orittaa Nokialle nettomaksun.

Oppo

Vuonna 2021 Nokia aloitti patenttioikeudenkäy

nnit Oppo-, OnePlus- ja Realme -yhtiöi

tä vastaan useissa maissa Aasiassa ja Euroop

assa.

Oikeustoimissa o

n mukana yli 30 patentt

ia, jotka koskevat matkav

iestintästandarde

ja sekä yhdistettävyy

teen, käyttöliit

tymiin ja

tietoturv

aan

liittyviä tekn

ologioita. Oppo

vastasi nostam

alla mitätöinti

kantei

ta k

oskien tiettyjä Nokian patentteja, use

ita Nokian laitteita

koskevia

patentinloukkauskante

ita Saksassa ja Kiinassa sekä kanteita Ki

inassa Nokiaa vastaan essentiaalip

aten

ttien lisensointikysymyksiä

koskie

n.

29. Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot

milj. EUR

2021

2020

2019

Oikaisut

(1)

Poistot

1 095

1 132

1 660

Osakeperusteiset maksut

108

76

81

Arvonalentumistappiot

40

246

102

Uudelleenjärjestelykulut

(2)

183

454

397

Pitkäaikaist

en sijoitusten tu

otto

-188

-61

-50

Aineellisten hyödy

kkeiden myyntivoitot, net

to

-5

9

-3

-15

Osuus osakkuusyhtiöiden ja

yhteisyritys

ten tuloksesta

-9

-26

-12

Rahoitustuotot ja -kulut

240

167

283

Tuloverokulut

273

3 254

140

Liiketoi

mintojen myynt

ivoitot

–

-4

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

30

28

45

Yhteensä

1 713

5 267

2 627

(1)

Oikaisut jatkuviin ja lopete

ttuihin liiketoimiin liittyen.

(2)

Edustaa sitä osuutta konsernin tuloslaskelma

an kirjatuista uud

elle

enjärjestelykuluis

ta, joilla ei ollut vaiku

tusta rahavirt

aan.

Nokialla ei ol

lut esitettyinä v

uosina mer

kittäviä inves

tointien tai rah

oituksen rah

avirtoja, joih

in ei liitty

nyt maksutapah

tuma

a.

179

30. Konserniyhtiöt

Konsernin tytäryhtiöt 31.12.2021:

Emoyhtiön

Konsernin

omistusosuus

Rekisteröimisvaltio

Yhtiön n

imi

%

Suomi

Comptel Communi

cations Oy

–

100,0

Comptel Oy

–

100,0

Nokia Innovations Oy

100,0

Nokia Investments Oy

100,0

Nokia Solutions and Networks Asset Manageme

nt Oy

–

100,0

Nokia Solutions and Networks Branch Operations Oy

–

100,0

Nokia Solutions and Networks Oy

100,0

Nokia Technologies Oy

100,0

Nokia Teknologia O

y

100,0

Vertu Holdings Oy

100,0

Afganistan

Nokia Siemens

Networks Afghanistan LLC

–

100,0

Alankomaat

Alcatel-Lucent

RT Inte

rnational B.V.

–

50,0

Alcatel-Lucent Services International B.V.

–

100,0

Nokia Solutions and Networks B.V.

–

100,0

Nokia Solutions and Networks Nederland B.V.

–

100,0

SRA Computer C.V.

–

100,0

Algeria

Nokia Algerie Sarl

–

100,0

Angola

Alcatel-Luce

nt Angola, Limitada

–

100,0

Arabiemiirik

unnat

Alcatel Luc

ent

Middle East North Africa DMCC

–

100,0

Nokia Solutions and Networks MEA FZ-LLC

–

100,0

Argentiina

Nokia Solutions and Networks Arg

entina S.A.

–

100,0

Armenia

Nokia Solutions and Networks CJSC

–

100,0

Australia

Nokia Services Pty Limited

–

100,0

Nokia Solutions and Networks Australia Pty Ltd

–

100,0

Radio Frequency Systems Pty Li

mited

–

50,0

Azerbaidzan

Nokia Solutions and Networks Baku LLC

–

100,0

Bangladesh

Nokia Solutions and Networks Bangladesh Limited

–

100,0

Belgia

Nokia Bell NV

–

100,0

Benin

Alcatel-Lucent Benin SA

–

100,0

Bolivia

Nokia Solutio

ns and Networks Bolivia S.A.

–

100,0

Bosnia-Hertsegovi

na

Nokia Solutions and Networks d.o.o. Banja Lu

ka

–

100,0

Nokia Solutions and Networks d.o.o., Sarajevo

–

100,0

Brasilia

Alcate

l Submarine Networks B

razil Ltda.

–

100,0

Nokia Solutions and Networks do Brasil Telecomunicações Lt

da.

–

100,0

RFS Brasil Telecomunicacoes Ltda

–

50,0

Bulgaria

Comptel Communications EOOD

–

100,0

Nokia Solutions and Networks EO

OD

–

100,0

Chile

Nokia Solutions and Networks Chile Ltda.

–

100,0

Costa Rica

Alcatel Centroamerica S.A.

–

100,0

Nokia Costa Rica S.A.

–

100,0

Dominikaaninen tasavalta

Nokia Dominican Republic, S.A.S.

–

100,0

Ecuador

Nokia Solutions and Networks Ecuador S.A.

–

100,0

Egypti

Nokia Egypt S.A.E.

–

100,0

El Salvador

Nokia El Salvador, S.A. de C.V.

–

100,0

Espanja

Nokia Spain, S.A.

–

100,0

Nokia Transformation,

Engineering

& Consulting Services Spain S.L.U.

–

100,0

Etelä-Afrikka

Nokia Solutions a

nd Networks South Africa Pty. Ltd.

–

100,0

Nokia South Afri

ca (Pty) Ltd

–

69,9

Radio Frequency Systems Afri

ca (Pty) Ltd

–

50,0

Etelä-Korea

Nokia Solutions and Networks Korea Ltd.

–

100,0

Filippiinit

Compt

el Palvelut Philippines Inc.

–

100,0

Lucent Technologies Phi

lippines Inc.

–

100,0

Nokia Shanghai Bell Philippines, Inc.

–

50,0

Nokia Solutions and Networks Philippines, Inc.

–

100,0

Nokia Technology Center Phili

ppines, Inc.

–

100,0

104

105

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

180

Emoyhtiön

Konsernin

omistusosuus

Rekisteröimisvaltio

Yhtiön n

imi

%

Guatemala

Nokia Operations de Guatemala, S.A.

–

100,0

Honduras

Nokia Solutions and Networks Honduras, S.A.

–

100,0

Hongkong

Alcatel Submarine

Networks Hong Kong Limited

–

100,0

Nokia Hong Kong Limited

–

100,0

Nokia Shanghai B

ell (Hong Kong) Limited

–

50,0

OZ Communications HK Limited

–

100,0

Indonesia

P.T. Lucent Technologies Network Systems Indonesia

–

100,0

PT Nokia Solutions and Networks Indonesia

–

100,0

Intia

Alcatel-Lucent India Li

mited

–

100,0

Alcatel-Lucent Managed Solu

tions India Priv

ate Limited

–

100,0

C-Dot Alcatel-Luce

nt Resear

ch Centre Private Limited

–

51,0

Comptel Communicat

ions India Private Limit

ed

–

100,0

Mformation Software Tec

hnologies India Pvt Ltd

–

100,0

Nokia India Private Limited

100,0

Nokia Solutions and Networks India Priva

te Limited

–

100,0

RFS India Telecom Private Limited

–

50,0

Iran

Pishahang Communications Netw

orks Development Company

(Private Joint Stoc

k)

–

90,0

Irlanti

Nokatus Insurance Company Designated Activity C

ompany (DAC)

100,0

Nokia Ireland Limited

–

100,0

Iso-Britannia

Alcatel IP Networks Limite

d

–

100,0

Alcatel Submarine Networks UK Ltd

–

100,0

Alcatel-Lucent Centro Caribbean Holding Limited

–

100,0

Alcatel-Lucent UK Limited

–

100,0

Apertio Ltd.

–

100,0

Comptel Communicat

ions Holdings Limited

–

100,0

Comptel Communications Limit

ed

–

100,0

Epistrophe Lim

ited

–

100,0

Europe*Star Limited

–

95,0

IRIS Service Delivery UK Ltd

–

100,0

Mesaplexx Limited

–

100,0

Nokia Solutions and Networks UK Limited

–

100,0

Nokia Technologies (UK) Limi

ted

–

100,0

Nokia UK Limited

–

100,0

R.F.S. (UK) Limit

ed

–

50,0

STC

–

100,0

Symbian Limit

ed

–

100,0

Israel

Nokia Solutions and Networks Ethernet Services Ltd.

–

100,0

Nokia Solutions and Networks Israel Ltd.

–

100,0

Italia

Nokia Solutions and Networks Italia S.p.A

.

–

100,0

Nokia Solutions and Networks S.p.A.

–

100,0

RFS Italia SRL

–

50,0

Itävalta

IRIS Telecommunication Austria GmbH

–

100,0

Nokia Solutions and Networks Holding Österreich GmbH

–

100,0

Nokia Solutions and Networks Österreich GmbH

–

100,0

Jamaika

Nokia Jamaica Limited

–

100,0

Japani

Nokia Innovations Japan G.K.

–

100,0

Nokia Solutions and Networks Japan G.K.

–

100,0

Kamerun

Societe de Telec

ommunication Camerounaise - So

telcam

–

99,6

Kanada

Nokia Canada Inc.

–

100,0

Kap Verde

Alcatel-Lucent Submarine Networks (Cabo Verde)

, Lda

–

100,0

Kazakstan

"Nokia Solu

tions and Networks Kazakhstan" LLP

–

100,0

Kenia

Alcatel-Lucent East Africa Limited

–

100,0

181

Emoyhtiön

Konsernin

omistusosuus

Rekisteröimisvaltio

Yhtiön n

imi

%

Kiina

Alcatel-Lucent Shanghai Bell In

formati

on Products Co., Ltd.

–

50,0

Hunan Huanuo Technology Co. Ltd.

–

50,0

Lucent Technologies Investment Co. Ltd.

–

100,0

Lucent Techno

logies Nanjing Telecommunications Co., Ltd.

–

100,0

Lucent Technologies Qi

ngdao Telecommunications Enterprises Co., Ltd.

–

100,0

Lucent Techno

logies Qingdao Telecommunications Systems Ltd.

–

51,0

Nokia (Shanghai)

Enterprise Management Co., Ltd.

–

100,0

Nokia Networks (Chengdu) Co.,Ltd.

–

50,0

Nokia Shanghai B

ell Co., Ltd.

(1)

–

50,0

Nokia Shanghai B

ell Software Co., Ltd.

–

50,0

Nokia Solutions and Networks (Suzhou) C

o., Ltd.

–

100,0

Nokia Solutions and Networks (Suzhou) Supply Chain Service

Co., Ltd.

–

100,0

Nokia Solutions and Networks

Investment (China) Co. Ltd.

–

100,0

Nokia Solutions and Networks Syste

m Technology (Be

ijing) Co., Ltd.

–

50,0

Nokia Technologies (Beijing) Co., L

td.

–

100,0

RFS Radio Frequency Systems (S

hanghai) Co., Ltd.

–

50,0

RFS Radio Frequency Systems (Suzhou) Co., Ltd.

–

50,0

Kolumbia

Nokia Solutions and Networks Colombia Ltda.

–

100,0

Kreikka

Nokia Soluti

ons and Networks Hellas Single Member S.

A.

–

100,0

Kroatia

Nokia Solutions and Networks d.o.

o.

–

100,0

Kuwait

Nokia Solutions a

nd Networks Kuwait W.L.L

–

49,0

Laosin demokraattinen tasavalta

Nokia Shanghai Bell Lao Sole Co. Ltd.

–

50,0

Latvia

Nokia Solutions and Networks SIA

–

100,0

Liettua

UAB Nokia Solutions and Networks

–

100,0

Malesia

Comptel Communications Sdn Bhd

–

100,0

Nokia Services and Networks Malaysia Sdn. Bhd.

–

100,0

Marokko

Nokia Solutions a

nd Networks Morocco SARL

–

100,0

Meksiko

Nokia Operations de México S.A. de C.V.

–

100,0

Radio Frequency Systems de Mexico S.A.

de C.V.

–

50,0

Moldova

"Nokia Solutions and Networks" S.

R.L.

–

100,0

Myanmar

Nokia Solutions a

nd Networks Myanmar Limited

–

100,0

Nicaragua

Lucent Technologies Nicaragua, S.A.

–

100,0

Nokia Solutions and Networks Nicaragua S.A.

–

100,0

Nigeria

Alcatel-Lucent Nigeria Limited

–

100,0

Nokia Solutions and Networks Nig

eria Ltd.

–

100,0

Norja

Alcatel Submarine Networks Norway AS

–

100,0

Nokia Solutions and Networks Norge AS

–

100,0

Pakistan

Alcatel-Lucent Pakistan Limited

–

90,0

Nokia Solutions and Networks Pakistan (Private) Limited

–

100,0

Paraguay

Nokia Paraguay S.A.

–

100,0

Peru

Noki

a Solutions and Networks Peru S.A.

–

100,0

Portugali

Alcatel-Lucent Portugal, S.A.

–

100,0

Nokia Sol

utions and Networks Portugal S.A

.

–

100,0

Puerto Rico

Nokia Puerto Rico Inc.

–

100,0

Puola

IRIS Telecommunic

ation Poland sp. z o.o.

–

100,0

Nok

ia Solutions and Netw

orks Sp. z.o.o

–

100,0

Ranska

Alcatel Lucent

–

100,0

Alcatel Submarine Networks

–

100,0

Alcatel Submarine Networks Marin

e

–

100,0

Al

catel-Lucent International

–

100,0

Alcatel-Lucent Participations

–

100,0

Alcatel-Lucent Participations Chine

–

100,0

Antelec

–

100,0

Camilec

–

100,0

Evolium

–

100,0

IRIS Telecommunication France

–

100,0

Radio Frequency Systems France

–

50,0

106

107

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

182

Emoyhtiön

Konsernin

omistusosuus

Rekisteröimisvaltio

Yhtiön n

imi

%

Romania

Nokia Networks S.R.L.

–

99,2

Ruotsi

Nokia Solutions and Networks AB

–

100,0

Saksa

Alcatel SEL Unterstützungs GmbH

–

100,0

ATG Germany GmbH

–

100,0

IRIS Telecommunication GmbH

–

100,0

Nokia Asset Verwaltungsgesellschaft mbH

–

100,0

Nokia Display Technics GmbH i.L.

–

100,0

Nokia Electron

ics Bochum Gm

bH i.L.

–

100,0

Nokia Kunststofftechnik GmbH i.L.

–

100,0

Nokia Solutions and Networks GmbH & Co. KG

–

100,0

Nokia Solutions and Networks International Holding

GmbH

–

100,0

Nokia Solutions and Networks Manage

ment GmbH

–

100,0

Nokia Technology GmbH

–

100,0

Nokia Unterstützungsgesell

schaft GmbH

–

100,0

Radio Frequency Systems GmbH

–

50,0

RFS Holding GmbH

–

50,0

Saudi-Arabia

Alcatel-Lucent Saudi Arabia Co., Lt

d.

–

100,0

Nokia Arabia Limited

–

100,0

Senegal

Nokia West and Central Africa SA

–

100,0

Serbia

Nokia Solutions and Networks Serbia d.o.

o. Beograd

–

100,0

Singapore

Nokia Solutions and Ne

tworks Singapore Pte. Ltd.

–

100,0

Radio Frequency Syst

ems (S) Pte Ltd

–

50,0

Slovakia

Nokia Slovakia, a.s.

–

100,0

Slovenia

Nokia Solutions and Networks, te

lekomunikacijske

resitve, d.o.o.

–

100,0

Sri Lanka

Nokia Solutions and Networks Lanka (Private) Limited

–

100,0

Sveitsi

Alcatel-Lucent Trade International

AG

–

100,0

Nokia Solutions and Networks Schweiz AG

–

100,0

Taiwan

Nokia Solutions and Networks Taiwan Co., Ltd.

–

100,0

Taiwan International Stan

dard Electronics Limite

d

–

60,0

Tansania

Nokia Solutions and Networks Tanzania Limited

–

100,0

Tanska

Alcatel Submarine Ne

tworks Denmark ApS

–

100,0

Nokia Denmark A/S

–

100,0

Thaimaa

Lucent Technologies Networks (Thailand) Limited

–

27,0

Nokia (Thailand)

Co., Ltd.

–

100,0

Tsekki

Nokia Solutions and Networks Czech Republic, s.r.o.

–

100,0

Tunisia

Nokia Solutions and Networks CC

C

–

100,0

Nokia Solutions and Networks Tun

isia SA

–

100,0

Turkki

Alcatel Lucent Teletas Telekomunikasyon A.S.

–

65,0

IRIS Telekomünikasyon Mühe

ndislik Hizmet

leri A.S.

–

100,0

Nokia Solutions Networks Iletisim A.S.

–

100,0

Ukraina

Alcatel-Lucent Ukraine SC

–

100,0

LLC "Nokia Solutions and Networks Ukraine

"

–

100,0

Unkari

Nokia Solutions and Networks Kft.

–

100,0

Nokia Solutions and Networks TraffiCOM K

ft.

–

99,0

Uruguay

Nokia Uruguay S.

A.

–

100,0

Uusi-Seelanti

Nokia New Zealand Limited

–

100,0

Uzbekistan

Nokia Solutions and Networks Tas

hkent LLC

–

100,0

Valko-Venäjä

Nokia Solutions and Networks LLC

–

100,0

Venäjä

AO "Nokia Solutions and Networks"

–

100,0

Nokia Training Center, Russian Federation

–

66,0

OOO "Nokia Solutions and Networks"

–

100,0

OOO "RTK - Network Technologies"

–

49,0

183

Emoyhtiön

Konsernin

omistusosuus

Rekisteröimisvaltio

Yhtiön n

imi

%

Venezuela

Alcatel de Venezuela C.A.

–

100,0

Nokia Solutions and Networks Venezuela C.A.

–

100,0

Vietnam

Alcatel-Lucent Vietnam Limited

–

100,0

Nok

ia Solutions and Networks Technical Services Vi

etnam Company Limited

–

100,0

Viro

Nokia Solutions and Networks OÜ

–

100,0

Yhdysvallat

Alcatel Submarine Networks USA Inc.

–

100,0

Al

catel-Lucent International Holdi

ngs Inc.

–

100,0

Bell Laboratories Inc.

–

100,0

Elenion Technologies LLC

–

100,0

ETA Devices, Inc.

–

100,0

Intellisync LLC

100,0

Lucent Technologies GRL LLC

–

100,0

MRAC, Inc.

–

100,0

Nassau Metal

s Corporation

–

100,0

Nokia Apps Distr

ibution LLC

–

100,0

Nokia Fe

deral Solutions LLC

–

100,0

Nokia Innovations US LLC

–

100,0

Nokia Investment Management Corporation

–

100,0

Nokia of America Corporation

–

100,0

Nokia US Holdings

Inc.

–

100,0

Radio Frequency Systems, Inc.

–

50,0

SAC AE Design Group, Inc.

–

100,0

SAC Wireless of CA, Inc.

–

100,0

SAC Wireless, LLC

–

100,0

Western Electric Company Incorporated

–

100,0

Western Electric International Incorporated

–

100,0

Zyzy

x, Inc.

–

100,0

(1)

Nokia Shanghai Bell Co., Ltd. on Nokia Shanghai Be

ll -konsernin emoyhtiö, jossa Nokia-ko

nsernilla on 50 prosentin

ja yhden osakkeen omistusosuu

s. Yhtiön toinen omistaja on Kiinan

hallituksen

kontrolloima yhtiö, China Huax

in. Katso liitetieto 31, Merkittävät, os

ittain

omistetut tytäryhtiöt.

Konsernin osakkuusyhtiöt 31.12.2021:

Emoyhtiön

Konsernin

omistusosuus

Rekisteröimisvaltio

Yhtiön

nimi

%

Suomi

HMD Global Oy

–

10,0

Alankomaat

MobiRail V.O.F

.

–

50,0

Hong Kong

TD Tech Holding Limited

–

51,0

Itävalta

TETRON Sicherheitsnet

z Errichtungs-und BetriebsgmbH

–

35,0

Kiina

Alcatel Shenyang Telecommunication Co.

, Ltd.

–

27,5

Fujian FUNO Mobile Communi

cat

ion Technology Co.,Ltd

–

49,0

Shanghai Alcatel Network Support

Systems Co., Ltd.

–

25,5

Zhejiang Bell Technical Co., Ltd.

–

20,0

Kuuba

Copal, S.A.

–

49,0

Nigeria

ITT Nigeria Limited

–

40,0

Puola

Nexera Holding Sp. Z.o.o.

–

14,4

Ranska

Cibair S.A.S.

–

19,0

III - V LAB

–

40,0

Saksa

Logistics Warehousing Systems GmbH

–

20,0

Saudi-Arabia

Nokia Solutions an

d Networks Al-S

audia Co. Limited

–

49,0

Singapore

Innovis Holdings Pte

–

8,4

Turkki

Noksel Ce

lik Boru Sanayi A.S.

20,0

Thales Rail Signalling So

lutions S.L.U. ve Alcatel Lucent Teletas A.S.

Is Ortakligi

–

25,6

Yhdysvallat

Mo

bileMedia Ideas LLC

–

40,0

Provenance Asset Group Holdings LLC

–

15,0

Konsernilla on yksi

sivuliike Nokia Oyj, S

uccursale de Lancy, joka sijait

see Sveitsissä.

108

109

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

184

31. Merkittävät, osittain

omistetut tytäryhtiöt

Nokian omistusosuus Nokia Shangh

ai Bellin emoyhtiöstä, No

kia Shanghai Bell Co., Ltd.:stä (NSB

), on 50 prosenttia plus yksi osak

e ja China Huaxin

Post & Telecommunic

ation Economy Deve

lopment Center (

China

Huaxin) omistaa loput. Nokia käytti harkintaa arvioidessaan

, että sillä on

määräysvalta NSB:ssä. Arviointi ka

ttoi useita tekijöitä, mu

kaan lukien kyky nimi

ttää joht

ohenkilöstö, p

äätöksenteko NSB:n toimi

nnan hallintaan

liittyen sekä Nok

ian altistuminen NSB:n muuttuvi

lle tuotoille.

Vuonna 2017 tehty sopimusjärjestely oikeuttaa China Huaxinin siirtämään omistusosuutensa NSB:ssä kokonaisuudessaan Nokialle ja

Nokian

ostamaan China Huaxin

in omistusosuus N

okialle myöhemmin s

uoritettavaa käte

isvastiketta vastaan.

Nokia kirjasi täten NSB:n määrä

ysvallattomille

omistajill

e kuuluvan osuuden

pois konsern

itaseestaan ja kir

jasi odote

ttavissa olevan käte

ismaksun ra

hoitusvelaks

i.

Rahoitusvelka arvostetaan odotettavissa olevaan NSB:n määräysva

llattomien omistajien osuudesta m

aksettavaan käteismaksuun per

us

tuen.

Rahoitusvelan arvostus on monimutkaista,

koska siihen sisältyy ar

vio option toteut

us

hinnasta ja ylimääräisten käteisvarojen jak

amisesta option

toteutushetkellä

. Nokia

oikaisi tulevan käte

ismaksun määrää kosk

evaa arviota, minkä seurauksena rahoitusve

lka kasvoi ja konsernin tuloslaskelman

rahoitustuottoihin ja -kuluihin kirjatti

in 33 miljoonan euron t

appio (79 miljoonaa euron voitto vuonna

2020). 31.12.2021 odotettavissa oleva

käteismaksu oli 504 miljoonaa euroa (420 miljoonaa euroa vuonna 2020).

Nokia Shanghai Bell -konserni

n taloudellisia tunnuslukuja

(1)

:

milj. EUR

2021

2020

Tiivistetty tulo

slaskelma

Liikevaihto

(2)

1 174

1 376

Liiketappio

-8

-3

Tilikauden tappio

-24

-14

Tilikauden tappio

Emoyhtiön os

akkeenomistajil

le kuuluva tapp

io

-24

-14

Määräysvallattomille omistaj

ille kuuluva osuus tappiosta

(3)

–

Tiivistetty tase

Pitkäaikaiset varat

575

577

Pitkäaikaiset velat

-161

-150

Pitkäaikaiset nettovarat

414

427

Lyhytaikaiset var

at

(4)

2 144

1 984

Lyhytaikaiset vela

t

-1 284

-1 228

Lyhytaikaiset nettovarat

860

756

Nettovarallisuus

(5)

1 274

1 183

Määräysvallattomille omistaj

ille kuuluva osuus

(3)

–

Tiivistetty rahavirtala

skelma

Liiketoiminnan nettorahavirta

143

189

Investointien nettorahavirta

0

-26

Rahoituksen nettorahavirta

(6)

-82

-376

Muuntoerot

67

-1

Nettorahavirta

128

-214

(1)

Nokia Shanghai Bell -konsernin taloude

llise

t tiedot eivät sisällä

Nokia Shanghai Be

ll -konsernin yhtiöiden välisiä si

säisiä

liiketapahtumia, mu

tta sisältävät muut

konsernin sisäiset

liiketapahtumat.

(2)

Sisältää 61 miljoonaa euroa (104 miljoonaa euroa

vuonna 2020) myyntiä muille

konserniyhtiöille.

(3)

China Huaxinin kanssa solmittujen sopimusehtojen mu

kaisesti konserni ei

kirjaa määräysva

llattomille

omistajille kuuluvaa osuutta NSB:stä.

(4)

Sisältää yhteensä 733 miljoonaa euroa (604 miljoonaa e

uroa vuonna 2020) rahavaroja.

(5)

NSB:n voitonjakoon vaaditaan osakkeenomistajien erityinen päät

ös, joka on kahden kolmasosan e

nemmistön kannattama, kuitenkin aina niin, e

ttä vähintään 50

prosenttia jaetta

vissa ole

vasta

voitosta (verojen jälkee

n) tulee jakaa vuosittain osinkona.

(6) Sisältää 144 miljoonan euron maksetun osingon China Hu

axinille vuonna 2020.

32. Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä

milj. EUR

2021

2020

Kirjanpitoarvo 1.1.

233

165

Muuntoerot

12

-10

Hankinnat ja lisäykset

(1)

3

68

Myynnit ja vähennykset

-6

-7

Arvonalentumiset

(2)

–

-4

Osuus tuloksesta

(2)

9

26

Osingonjako

-8

-5

Kirjanpitoarvo 31.12.

243

233

(1)

Vuonna 2020 Nokia hankki omistu

sosuuden HMD Global Oy:stä kon

vertoimalla vaihtovelkakirjalainan omaksi pää

omaksi. Katso liitetieto 33, Lähipiiriin

liittyvät tapahtumat.

(2)

Vuonna 2020 arvonalentu

miset ja osuus tuloksesta sisältyvät konse

rnin tuloslaskelman erään osuu

s osakkuusyhtiöiden ja yhteisyri

tyste

n tuloksesta.

Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä si

sältävät sijoituksia list

aamattomiin yhti

öihin.

185

33. Lähipiiriin liittyvät tapahtumat

Nokialla on lähipiirii

n liittyviä tapahtumia

eläkerahastojen, osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten kanssa sekä konsernin johdon

ja hallituksen kanssa.

Liiketapahtumat ja saldot Nokian

määräysvallassa olevien yritysten kanssa on el

iminoit

u konserni

tilinpäätökse

ssä. Katso liite

ti

eto 2, Merkittä

vät

laskentaperiaatteet, j

a liitetieto 30, Konserni

yhtiöt.

Liiketoimet eläkerahaston kanssa

Nokialla on 40 miljoonan euron (43 milj

oon

aa euroa vuonna 2020) velka konsernin saksalaiselle eläkesäätiölle, Nokia Unterstützu

ngsgesellschaft

mbH:lle, joka on

erillinen jur

idinen yksikkö

. Velan vuosik

orko on 6 %, ja sen

voimassaolo r

iippuu velkasuh

teen osapuolis

ta, joi

ll

a on oikeus

eräännyttää laina 90 päivän irtisanomisajalla. Lainasopimukseen tehtiin vuoden 2020 aikana lisäys, joka mahdollisti lainan neto

tuksen sii

hen

liittyvien korko

maksujen ylittävillä maksusuorituksilla, korolla ja etuusmaksui

lla. Laina sisält

yy konsernitaseessa lyhytaikais

iin korollisiin velko

ihin.

Katso lisätietoj

a Nokian eläkejärjestelyistä liitetiedossa 25, E

läkkeet ja muut työsuhteen päättymisen j

älkeiset etuudet.

Liiketoimet osakkuusyhtiö

iden ja yhteisyritysten kanssa

milj. EUR

2021

2020

2019

Osuus tuloksesta

9

22

12

Saadut osingot

8

5

6

Osuus omasta pääomasta

243

233

165

Myynnit

87

115

153

Ostot

-144

-177

-193

Myyntisaamiset

45

31

22

Ostovelat

-29

-26

-38

Nokialla on 4 miljoonan euron raho

itussitoumus (6 miljoonaa euroa vuonna 2020) osakkuusyhtiön puolesta.

Vuonna 2016 Nokia ja HMD Global Oy solmivat strategisen tavaramerkki- ja patenttilisenssisopimuksen, jonka pohjalta Nokia totes

i, että se käytti

huomattavaa vaikutusvaltaa HMD Global Oy:ssä

, vaikka sillä ei o

llut omistukseen peru

stuvaa äänioikeutta. Sopimus antaa HMD Glob

al Oy:lle

maailmanlaajuisen yksinoikeuden käyttää Nokian tavaramerkkiä matkapuhelinten

ja tablettien valmistukse

ssa kymmenen vuoden ajan.

Vuonna

2019 Nokia myönsi HMD Global Oy:lle 60 miljoon

an euron vaihtovelkakirjalainan. Lainasopim

us sisälsi sekä pakottavia ehtoja liit

tyen lain

an

konvertointiin omaksi pääomaksi että Nokialle option muuttaa laina HMD Global Oy:n osakkeiksi. Vuonna

2020 Nokia hankki omistusosuuden

HMD Global Oy:s

tä konvertoimall

a vaihtovel

kakirjalain

an omaksi

pääomaksi. Konvertoinnin seurauks

ena Nokia kirjas

i osakkuusyhtiö

sijoituksen,

joka vastaa konver

toidun lainan ki

rjanpitoarvoa 63 miljoonaa euroa.

Johdon palkkiot

Toimitusjoh

tajan palkkiotied

ot:

EUR

Peruspalkka/

palkkio

Tulospalkkiot

Osake-

perusteiset

maksut

(1)

Eläkekulut

Yhteensä

(2)

2021

Pekka Lundmark

1 300 000

2 975 781

4 263 505

589 873

9 129 159

2020

Pekka Lundmark, 1.8.2020 alkaen

541 667

573 068

1 063 164

211 050

2 388 949

Rajeev Suri, 31.7.2020 asti

(3)

759 365

945 697

1 276 825

341 591

3 323 478

2019

Rajeev Suri

1 300 000

637 163

2 265 547

353 846

4 556 556

(1)

Koostuu tuloslaskelmaan kirjatuista os

akepohjaisten kannustin

ohjelmien

kulu

ista.

(2)

Lisäksi toimitusjohtaja on saanut 35 731 euro

a (80 244 euroa vuonna 2020 ja 1

18 619 euroa vuonna 2019) muita e

tuja, kuten matkapuhelin, autoetu

, autonk

uljettaja, matkustusavu

stus,

veroilmoitukseen liittyvä konsu

ltointi se

kä sai

raus- ja työkyvyttömyysvakuutus.

(3)

Rajeev Surin jättäessä toimit

usjohtajan t

ehtävänsä, Nokia kirjas

i 5 122 317 euroa työs

uhteen päättymiseen liit

tyvä etuuksia

hänen irtautumissopimuksensa ehtojen mukaisesti.

Vuonna 2021 Rajeev Surin irtautumissopimukse

n ehtoja oikaistiin ja tulospalkkio peru

steet vahvistettiin. Tämä johti 96 201 eu

ron kulun kirjaamiseen vuoden 2021 tu

loslaskelmaan.

Konsernin johtokunnan palkkiot tehtävässä olon ajalle:

milj. EUR

2021

2020

2019

Lyhytaikaiset työ

suhde-etuudet

20

27

24

Työsuhteen päättymisen jälk

eiset etuudet

(1)

2

1

Osakeperusteiset maksut

12

9

8

Työsuhteen päättämiseen liit

tyvät etuudet

(2)

–

10

–

Yhteensä

34

48

33

(1)

Johtokunnan jäsenet kuuluvat työntekijöide

n paikalliseen eläk

ejärjestelmään siinä maassa, jo

ssa he asuvat vakituisesti.

(2)

Sisältää sekä työsuhteen päättämiseen liittyv

iä maksuja että käteismaksuja mitätö

idyistä osakepohjaisis

ta kann

ustimista.

110

111

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

186

Hallituksen palkkiot

Hallituksen jäs

enille

maksetut kokonais

palkkiot, joi

sta varsinainen y

htiökokous

on kyseisinä vuos

ina päättänyt:

2021

2020

2019

Kokous-

Saadut

Kokous-

S

aadut

Kokous-

Saadut

Vuosipalkkio

(1)

palkkio

(2)

osakkeet

(3)

Vuosipalkkio

(1)

palkkio

osakkeet

(3)

Vuosipalkkio

(1)

palkkio

osakkeet

(3)

EUR

lukumäärä

EUR

lukumäärä

EUR

lukumäärä

Sari Baldauf, puheenjohtaja

440 000

–

43 711

440 000

5 000

48 523

185 000

12 000

16 261

Kari Stadigh, varapuheenjohtaja

(4)

200 000

7 000

19 868

185 000

11 000

20 401

160 000

12 000

14 063

Bruce Brown

(4)(5)

200 000

7 000

19 868

190 000

22 000

20 953

190 000

27 000

16 700

Thomas Dannenfeldt

(5)(6)

185 000

7 000

18 378

175 000

–

19 299

–

Jeanette Horan

(5)(6)

185 000

7 000

18 378

175 000

20 000

19 299

175 000

22 000

15 382

Louis R. Hughes

–

22 000

–

Edward Kozel

(5)(6)

195 000

7 000

19 372

195 000

17 000

21 504

195 000

20 000

17 140

Elizabeth Nelson

–

175 000

17 000

19 299

175 000

25 000

15 382

Olivier Piou

–

11 000

–

175 000

14 000

15 382

Risto Siilasma

a

–

440 000

–

38 675

Søren Skou

(4)

175 000

7 000

17 385

160 000

11 000

17 644

160 000

–

14 063

Carla Smits-Nusteling

(6)

190 000

9 000

18 875

190 000

17 000

20 953

190 000

20 000

16 700

Yhteensä

1 770 000

51 000

1 885 000

131 000

2 045 000

174 000

(1)

Vuosipalkkiot muodostu

vat palkkioista hallitu

ksen jäsenenä toimimisesta

sekä palkkioista

valiokuntie

n puheenjohtajana ja jäsene

nä toimimisesta.

(2)

Kokouspalkkiot sisältävät kaikki

kokouspalkkiot toimikaudelta,

joka päättyi 8.4.2021 pidettyyn

varsinaiseen yhtiökokoukseen sek

ä kokouspalkkiot, jotka kertyi

vät ja maksettiin vuonna 2021

toimikaudelta, joka alkoi samasta yhtiökokoukse

sta.

(3)

Noin 40 % vuosipalkkiosta maksetaan mar

kkinoilta ostettuina Nokian osakke

ina ja loput noin 60 % rahana.

(4)

Vuosipalkkiot vuonna 2021 si

sältävät 30 000 eu

ron palkkion Bruce Brownille henkilöstövaliokunnan pu

heenjohtajana sekä 15 000 euron palkkion Søren Skouill

e ja Kari Stadighille

henkilöstövaliokunnan jäsene

nä toimimisesta.

(5)

Vuosipalkkiot vuonna 2021 sisältävät

20 000 euron palkkion Edward Koze

lille teknologiavaliokunnan puhee

njohtajana sekä 10 000 euron palkkion Bruce Browni

lle, Thomas Dannenfeldtille ja

Jeanette Horanille teknologiava

liokunnan jäsenenä toimimise

sta.

(6) Vuosipalkkiot vuonna 2021 sisältävät 30 0

00 euron palkkion Carla Smits-Nustelingille ta

rkastusvaliokunnan puhee

njohtajana

toimimisesta sekä 15 000 euron

palkkion Thomas Dannenfeldtille,

Jeanette Horanille ja Edwa

rd Kozelille tarkast

usvalioku

nnan jäsenenä toimimisesta.

Liiketoimet hallituksen ja joh

tokunnan kanssa

Konsernin johtokunnan ja hallituksen jäsenille

ei

myönnetty lainoja vuosina 2021, 2020 eikä vuonna 2019.

Toimitusjohtajan irtisa

nomista koskevat ehdot

Rajeev Suri jätti tehtävänsä No

kian toimitusjohtajana 31.7.2020. Nokian hallitus nimitti Pekka Lundmarkin Nokian toimitusjohtajaksi ja hän aloitti

uudessa tehtävässään 1.8.2020.

Toimitus

johtaja P

ekka Lundma

rk voi pää

ttää toimit

usjohta

jasopimu

ksen millo

in tahansa 12 k

uukauden ir

tisanom

isajalla

. Toimitus

jo

htaja on oikeutettu

saamaan Nokian harkinnan mukaisesti joko pa

lkan ja luontois

edut irtisa

nomisaikana tai n

iitä vastaavan

kertakorvaukse

n. Lisäksi

toimitus

johtaja on

oikeutettu ir

tisanomisa

ikana mahdoll

isesti makse

ttavaksi tule

viin lyhyen tai pi

tkän aikavälin tul

ospalkkioih

in. Tehtävie

n päätt

ymisen jälkeen hän

menettää osakepalkkiot, jotka

eivät vielä oikeuta maksuun.

Jos toimitusjoh

taja p

äättää toimitusjohtajas

opimuksen ja välimiesoikeuden lopullinen tu

omio toteaa, että Nokia on syyllist

ynyt

olennaiseen

sopimusrikkomu

kseen, toimitusjo

htaja on oikeutet

tu enintään 12 kuuka

uden irtisanomisa

jan palkkaan (sis

ältäen vuotuisen pe

ruspal

kan,

luontoisedut ja v

uotuisen tavoitte

iden mukaisen tulospalkk

ion). Tehtävien päät

tymisen jäl

keen hän menettää osakepal

kkiot, jotka

eivät vielä

oikeuta maksuun.

34. Rahoitusriskien hallinta

Riskienhallinnan yleiset periaatteet

Meillä on s

ystemaatt

inen ja struk

turoitu ri

skienhall

intakonsept

i. Keskeise

t riskit ja m

ahdollisu

udet tunnis

tetaan ens

isijaises

t

i suhteessa liiketoiminnan

tavoitteisiimm

e, joko operatiivis

essa toiminnas

sa tai kiinte

änä osana strategista ja tal

oudellista suunnittel

ua. Riskienhal

lint

a kattaa strategiset,

operatiiv

iset, taloudell

iset, compl

iance- ja vah

inkorisk

it. Kesk

eisiä riske

jä ja mahdollisuuksia

analysoidaan,

hallitaan ja seu

rataan osana l

iiketoiminnan

suorituskyvyn seurantaa riskienhallintahenki

löstön tuella. Nokian hallituksen tarkas

tusvaliokunnan hyväksymä riskienhallintapolitiikka edellyttää,

että riskienhallinta sisällytet

ään

osaksi avainprosesseja. Yhtenä pää

periaatteena on, että va

stuu riskienhallinnasta määräytyy

liiketoimintavastuun

mukaan. Kaikilla työnt

ekijöillä on kuitenki

n vastuu tunnistaa, analysoida ja hallita ri

skejä oman roolinsa

ja tehtäviens

ä edell

yttämällä tavalla.

Riskienhallintakonseptimme per

ustuu sellaisten keskeisten riskien hallintaan, jotka saa

ttavat es

tää meitä saavuttamast

a tavoitt

eitamme,

sen sijaan, että pyr

kisimme e

liminoimaan ka

ikki riskit. N

okian riskie

nhallintapolit

iikassa määr

itettyjen per

iaatteiden lisäks

i

riskienhallintaa,

rahoitusriskien hallinta mukaan lukien, tote

utetaan käytännössä

myös muiden

tärkeimpien

toimintao

hjeiden ja men

ettelytapojen

ka

utta.

Rahoitukselliset riskit

Rahoitustoimintojen päätavoitteena on turvata riittävä rahoitus kaikissa olosuhteissa sekä tunnistaa, mitata ja hallita rahoitu

ksellisia ri

skejä.

Rahoitustoiminnot tu

kevat tätä tavoite

tta vähentämällä

rahoitus

markkinoiden muutosten haitallisia vaikutuksia Nokian kannattavu

uteen ja

hallitsemalla Noki

an pääomarakennetta tasapainottamalla likvidie

n varojen ja rahoitusvelkojen su

hdetta. Rahoitustoimintojen hal

linto perustuu

Nokian toimitusjohtajan hyväksymään rahoituspolitiikkaan, jo

ssa määritellään riskienhallinnan yl

ei

set periaatteet sekä vastuu r

ahoitusriskien

hallinnasta. Nokian talous- ja rahoitusjohtajan hyväksymät menett

elytavat on luotu mm. valuut

ta- ja korkoriskien hallintaa, lik

viditeetti- ja

luottoriskien hallintaa sekä johdannaissopimu

sten käyttöä varte

n. Nokian rah

oitustoimin

tojen toimin

tamalli on

riskiä välttävä.

Rahoitusriskit jaetaan markkinariskiin (kattaen valuutta- ja ko

rkoriskin), luottoriskiin (kattaen

liiketoimintaan liittyvän sekä rahoituksellisen

luottorisk

in) ja likvid

iteettir

iskiin.

187

Markkinariski

Valuuttariski

Toiminnan kansainvälisyys altistaa Nokian se

kä transaktioihin että tr

anslaatioon liittyville val

uuttariskeille. Valuuttariskin

hallinnan tavoitteena on

vähentää valuutan vaihtelusta aiheutuvia epäedullisia vaikutuksia Nokian tulokseen ja rahavirtoihin. Nokian rahoitustoimintojen yksikkö soveltaa

kansainvälistä l

ähestymistapaa v

aluuttariskien h

allintaan hyvä

ksyttyjen oh

jeiden ja rajo

jen puitteiss

a.

Ulkomaan valuuttamääräiset varat

ja velat sekä ulk

omaan valuut

tamääräiset tulevat rahavirrat a

iheuttavat transakti

oriskiä. Tran

saktioriskiä

hallitaan konsernin ulkomaisten ty

täryhtiöiden paik

allisiin toim

intavaluutt

oihin nähde

n. Olenna

isten transaktioiden

valuuttaris

ki suojataan,

ellei suojaaminen ole t

aloudellisesti kannatt

amatonta markkinoiden

likviditeetin ja/tai suo

jauskustannus

ten takia. Val

uuttarisk

it määritetään

transaktioiden nimellisarvoon perustuen. V

a

luuttariskit suojataan pääosin johdannaisilla kuten

valuuttatermiineil

lä tai valuutt

aoptioilla.

Valuuttariskiltä suojaa

vat rahoitusinstrum

entit erääntyvät yl

eensä vuoden sisällä.

Kerroksittaista suoja

ustapaa sovelletaan usein erittäin todennäk

ö

isten vieraan valuutan määräist

en rahavirtoj

en suojaamiseen ni

in, että

suojattu erä määritetään vuosinel

jänneksittäin perustuen kunkin pe

räkkäisen vuosineljänneksen t

avoitteeksi asetet

tuun suojausas

teeseen.

Vuosineljänn

ekselle

määritetyt suojatut er

ät suojataan valuut

tatermiinis

opimuksill

a ja valuuttaop

tioilla su

ojaussuhteen ol

lessa

1:1. Suojaustasot

tarkastetaan, suojausinstrumentit

määritetään ja

dokumentaatio päivitetään tarvitta

essa kuukausittain. Mikäli suoja

t ylittävät

tavo

itteeksi

asetetun suojausasteen j

ollakin vuosineljännek

sellä, kyseisen

vuosineljänneksen suojausportf

olio mukautetaan vastaavasti.

Tietyissä tapauksissa, pääasiassa liittyen pitkäaikaisiin rakennusprojekteihin, Nokia soveltaa kä

yvän arvon suojauslaskentaa va

luuttariskiin

tavoitteenaan vähentää valuuttakur

ssien muutoksista johtuvan ki

in

teäehtoisten sitoumusten käyvän

arvon muutosten vaik

utusta. Ri

skiä suojataan

pääasiassa valuuttatermiineillä, ja suojausi

nstrumentit erääntyvät pääosi

n projektien ennakoidun keston mukaisesti. Nokia halli

nnoi

suojausinstrumenttip

ortfoliotaan jatkuvasti niin, että se on asia

nmukaisesti linjassa suojattujen erien portfolion kanssa suoja

ussuhteen ollessa 1:1.

Nokian oma pääoma altistuu valuu

ttakurssivaihteluille, si

llä Nokialla on yksiköitä,

joiden toimintaval

uutta on jokin m

uu kuin e

uro. Valuuttakurssien

vaihtelusta johtuvat oman pääoman muutok

set nä

kyvät muuntoeroina konsernitilinpäätöksessä. Riskienhallintastrategian tarkoituks

ena on

suojata se osuus nettosijoituksen euromääräisestä vasta-arvosta, jonka

odotetaan materialisoituva

n

ei-euromääräisinä kotiutetta

vin

a varoina

tulevaisuudessa. Nokia suojaa riskiä pääas

iassa johdannaissopimuksilla, kuten valuu

ttatermiineillä ja -optioilla, jotka er

äänty

vät yleensä vuo

den

sisällä. Suojatut erät määritellään perustuen konservatiivisiin ja harkinnanvaraisiin odotuksii

n kotiutettavista rahavirroista.

Nettosijoituksii

n liittyvät

riskit tarkastetaan, suojatut e

r

ät määritetään ja suojaustasot

mukautetaan vähintä

än vuosineljänn

eksittäin s

uojaussuhtee

n olles

sa 1:1. Tämän

lisäksi suojaustasot mukautetaan

aina silloin, kun jonkin yksittäisen tapahtuman

odotetaan me

rkittävästi vaiku

ttavan kotiutetta

viin rahavirtoihin.

Vieraan valuutan määräisist

ä korollisista veloista syntyvä ko

rkoriski suoja

taan pääasiassa käyttämällä koron- ja valuutanvaihto

sopimuk

sia, joita

käytetään myös Nokian korkoprofiil

in halli

nnointiin, ks

. alla oleva korkor

iski-osio.

Nimellisarvot valuutoissa, jo

tka muodostivat merki

ttävän osan raho

itusinstrumentti

en ja muiden s

uojattujen erie

n valuuttajakaum

asta 31.12.:

milj. EUR

USD

C

NY

JP

Y

INR

2021

Rahavirtojen suojauslaskennassa määritelly

n suojatun erän valuuttariski

, netto

(1)

601

-484

500

-219

Käyvän arvon suojauslaskennassa määritellyn suojatun erän valuuttariski, netto

(2)

1 580

–

Nettosijoitusten suojauslaskennassa määr

itellyn suojatun erän valuuttariski

(3)

1 540

920

–

201

Korollisten velk

ojen valuuttariski

(4)

-841

–

Tase-erien valuuttariski, pois l

ukien korolliset velat, netto

-1 602

-938

155

-404

Muut valuuttajohdannaise

t, kirjattuna tulosvaikutteisesti käypään a

rvoon, netto

(5)

1 372

896

-109

322

milj. EUR

USD

GBP

CNY

JPY

2020

Rahavirtojen suojauslaskennassa määritelly

n suojatun erän valuuttariski

, netto

(1)

313

238

–

369

Käyvän arvon suojauslaskennassa määritellyn suojatun erän valuuttariski, netto

(2)

705

-52

–

Nettosijoitusten suojauslaskennassa määr

itellyn suojatun erän valuuttariski

(3)

392

136

746

–

Korollisten velk

ojen valuuttariski

(4)

-1 207

–

Tase-erien valuuttariski, pois l

ukien korolliset velat, netto

88

-148

-894

130

Muut valuuttajohdannaise

t, kirjattuna tulosvaikutteisesti käypään a

rvoon, netto

(5)

-324

120

714

-95

(1)

Sisältää valuuttariskin,

joka syntyy myyntien ja

ostojen ennakoiduist

a rahavirroista. Joissak

in valuutoissa, va

rsinkin Yhdysvaltain dollaris

sa, konsernilla on merk

ittäviä valuuttariske

jä sekä

ulosmenevissä että si

sääntulevissa e

nnakoiduissa rahavirroissa. Nä

mä valuuttariskit on su

ojattu.

(2)

Sisältää kiinteäehtoisista sitou

muksista syntyvän valu

uttariskin. Nämä

valuuttariskit on m

erkittäviltä osin suojattu

.

(3)

Sisältää nettosijoituksista syn

tyvän valuuttariskin. Nä

mä valuuttarisk

it on suojattu.

(4)

Sisältää korolliset velat, jotka on suojattu kor

on- ja valuutanvaihtosopimuksilla se

kä valuuttatermiineillä. Katso liite

tie

to 21, Korolliset velat.

(5)

Osaa näistä valuuttajohdannais

ista käytetään vieraan valuutan määräisten tase

-e

rien suojaamiseen siten, että

niihin ei sove

lle

ta suojauslaskent

aa ja ne arvostetaan käypään arvoon

tulosvaikutteisesti.

112

113

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

188

Markkinariskien

arviointiin käytett

y menetelmä: Value-at-Ris

k

Nokia käyttää Value-at-Risk (VaR

) -menetelmää valuuttariskien arvioinnissa. VaR on

tilastollinen menetelmä, jolla mi

tataan mark

kinoiden

muutoksille sensitiivisten instrumenttien

suurinta mahdollista käyvän arvon tappiota

määritellyssä epäedullisessa markkinatilan

teessa annetulla

todennäköisyydellä tietyn aika

jakson kuluessa. Nokian valuuttar

i

skin VaR lask

etaan käyttämällä Monte Carlo -menetelmää, jo

ka si

muloi s

atunnaisia

markkinahintaskenaarioita ottaen huomioon ti

ettyjen valuuttajoh

dannaisten epäl

ineaariset

hintojen muutokset.

VaR-laskenta perus

tuu

volatiliteette

ihin ja korr

elaatioihin,

jotka on las

kettu histor

iallisesta markkinainformaatiosta

tehdyn otoksen perusteella 95

prosentin

luottamustasolla yhden kuukauden tark

astelujaksolla. Jotta viim

eisimmät markkinatapahtumat tulisivat paremmin esi

in, data paino

tetaan

eksponentiaalisesti tasoi

tetulla liukuvalla keskiarvolla käy

ttämällä asianmukaista tasoituskerrointa. Tässä VaR-mallissa voidaa

n p

äätellä, että suurin

mahdollinen tappio ei ylitä VaR-tulosta 95 prosentissa mahdollisista tapauksista. Lopuissa 5 prosentissa mahdollisista tapauksi

sta mahdolli

nen

tappio on vähintään Va

R-tulos ja keskimäärin

merkittävästi suur

e

mpi. VaR-menetelmässä te

hdään useita oletuksia, kuten sell

aisia, että riskejä

mitataan keskimääräisessä markkinatilanteessa, riskeihin vaikuttavat tekijät ovat normaalisti jakautuneet, markkinariskeihin va

ikuttavien

tekijöiden

tulevien muutosten o

letetaan vast

aavan estimoituja parametreja, ja tarkastellut ri

skit eivät muutu tarkastelujaks

on aikana. Näi

n ollen on

mahdollista, että tiettynä

kuukautena mahdolliset tappiot 95 prosentin luot

tamustasolla ovat erilaisia ja saattavat oll

a merkittävästi suurempia

kuin VaR-laskelman tulos.

VaR-laskelmaan on sisällytetty seuraavat ulkomaanrahan määräiset rahoitusinstrumentit:

lyhytaikaiset sijo

itukset, lain

a- ja myy

ntisaamiset, rahat

ja pankkisaamiset, l

ainat ja ostovelat; m

uut kuin suojauslasken

nan piirissä ole

vat valuuttajohdan

naiset, jotk

a arvostetaan tul

o

svaikutteisesti ja joita

käytetään useimmissa tapauksissa tase-eristä johtuvan valuuttari

skin suojaamisee

n sekä valuuttajoh

dannaiset, jo

ihin sovell

etaan

suojauslaskentaa

ja joilla suojataan

ennakoituja raha

virtoja, käypää arvoa tai ul

komaisiin yksik

öihin tehtyjä nettos

ijoituksia ja edel

lä mainitt

ujen suojaussuhteiden

suojatut erät.

VaR-riskiluvut Nok

ian valuuttariskiherkkyydelle on esi

tetty alla

olevan t

aulukon ”VaR yhteensä” -sarakkeessa, ja havainnolli

ste

ttu vaikutus

tilinpäätökseen on esite

tty ”Tulos”, ”Laaja tulos” ja ”Kertyne

et muuntoerot” -sarakkeissa.

2021

2020

Havainnollistettu vaikutu

s

tilinpäätökseen

Havainnollistettu vaikutu

s

tilinpäätökseen

VaR

yhteensä

Tulos

Laaja tul

os

Kertyneet

muuntoerot

VaR

yhteensä

Tulos

Laaja tul

os

Kertyneet

muuntoerot

milj. EUR

31.12.

11

12

31

–

9

15

21

–

Vuoden keskiarvo

7

12

19

–

9

18

30

–

Vuoden vaihteluväli

4-13

10-15

14-31

0-0

6-18

8-32

15-41

0-0

Korkoriski

Nokia altistuu korkoris

kille kons

ernin tase-erien arvonmuutosten eli hintariskin

ja korkotuotto

jen ja -kulujen muutosten eli jä

lleenrahoitus-

tai jälleensijoitusriskin muodossa. Korkoriski muodostuu pääas

iassa korolli

sista veloista ja varoista, m

utta myös ennakoidut ra

havi

rtojen ja

taserakenteen muutokse

t aiheuttavat Nokiall

e korkoriskiä

.

Korkoriskin hallinnan tavoitteena on vähentää korkojen vaihtelusta aiheutuvia epäedullisia vaikutuksia konsernin tuloslaskelmaan, rahavirtaan

sekä rahoitus

varoihin ja -vel

koihin huom

ioimalla sam

alla myös Nokian

tavoiteltu pä

äomarakenne

ja nettokorkoris

kiasema. N

okian p

itkäaika

iset

velat ovat pääas

iassa kiinteä

korkoisia ja osa n

iistä on vaihdet

tu vaihtuva

korkoisiks

i määritetyn tavo

itekorkoprof

iilin mukais

es

ti. Nokialla ei ole

koronvaihtoso

pimuksia, j

oista se

maksaisi kiin

teää korkoa. No

ki

a pyrkii vähentämään koron vaihte

lun vaikutuksia hallitsemalla r

ahoitusvarojen ja

-velkojen nettokorkoalt

istumaa asettamalla asianm

ukaiset riskienhallintatav

oitteet ja risk

irajat.

Korkoriskin hallinnan alaisten erien korkopro

fiili mukaan lukien

Nokian nettokas

sa ja

lyhytaikaiset sijoitukset sekä niihin liittyvät johdannaiset 31.12.:

2021 2020

milj. EUR

Kiinteä korko

Vaihtuva korko

(1)

Kiinteä korko

Vaihtuva korko

(1)

Lyhytaikaise

t sijoitukse

t

182

2 395

104

1 017

Rahavarat

499

6 192

324

6 616

Korolliset velat

-3 871

-782

-4 687

-889

Rahoitusvarat ja -velat ennen johdannai

sia

-3 190

7 805

-4 259

6 744

Korkojohdannaiset

838

-838

661

-661

Rahoitusvarat

ja -velat johdan

naisten jälkee

n

-2 352

6 967

-3 598

6 083

(1)

Kaikkien kolmen kuukauden sisällä eräänty

vie

n rahavarojen sekä joh

dannaisiin liittyvien vak

uussopimusten katsota

an olevan v

aihtuvakorkoisia korko

riskin hallinnan näkökulmasta.

Nokian rahoitustoim

intojen yksikk

ö valvoo ja hallinn

oi korkoriskiä ke

skitetysti. Nokia

käyttää valikoituja he

rkkyysanalyysejä a

rvioida

kseen ja

mitatakseen kork

oriskiä, joka muodostu

u pääsääntöisesti koroll

isista saatavista ja ve

loista sekä näihin

liittyvistä johdann

aisi

sta. Herkkyysanalyysi

muodostaa arvion markkinoiden m

uutoksille herkkien instrumenttien

käyvän arvon mahdollisesta m

uutoksesta vaihdellen korkotasoa

valuutoissa,

joissa Nokial

la on merkittäv

iä määriä rah

oitusvaroja ja -ve

lko

ja, pitäe

n muut muuttuvat tekijä

t vakioina. Luott

oriskipreemion v

aikutusta ei ole

sisällytetty alla olevi

in lukuihin.

189

Nokian rahoitusvarojen ja -velkojen korkoriskiherkkyys on esitetty alla olevan taulukon ”Vaikutus käypään arvoon” -sarakkeessa

sekä

havainnollistettu vai

kutus tilinpäätökseen on esitett

y ”Tul

osvaiku

tus” ja ”Vaikutus laaj

aan tulokseen” -sarakkeissa.

2021

2020

Vaikutus

käypään

laajaan

käypään

l

aajaan

milj. EUR

arvoon

Tulosvaikutus

tulokseen

arvoon

Tu

losvaikutus

tulokseen

Korko – kasvu 100 peruspisteellä

140

1

2

190

1

4

Korko – lasku 50 peruspisteellä

-77

–

-1

-100

-1

-2

Suojauslaskennan vai

kutukset taloudelliseen ase

maan ja tulokseen

Nokia käyttää useita suojauslaske

ntaohjelmia valuutta- ja korko

riskien hallintaan, lisätietoj

a liitetiedossa 2, Merkitt

ävät las

kentaperiaatteet.

Näiden

ohjelmien vai

kutukset Nokian taloudelliseen asema

an ja tulokseen 31.12.

:

milj. EUR

Rahavirtojen

suojaus

(1)

Nettosijoitusten

suojaus

(1)

Valuuttariskin

käyvän arvon

suojaus

(1)

Käyvän arvon ja

rahavirtojen suojaus

(1)

2021

Suojausinstrumenttien kirjanpitoa

rvo

-19

-11

-57

-54

Suojausinstrumenttien nimellisa

rvo

-1 196

-2 949

-1 579

891

Suojauskohteiden nimellisarvo

1 201

2 949

1 577

-891

Suojausinstrumenttien perusa

rvon muutos 1.1. alkaen

-43

-249

-95

-25

Suojauskohteiden arvon muutos suoja

uksen

tehokkuuden määrittämiseksi

40

249

92

25

2020

Suojausinstrumenttien kirjanpitoarvo

19

-2

69

-154

Suojausinstrumenttien nimellisarvo

-787

-1 620

-636

815

Suojauskohteiden nimellisarvo

787

1 620

635

-815

Suojausinstrumenttien perusarvon muutos 1.1. alkaen

33

265

79

118

Suojauskohteiden arvon muutos suoja

uksen

tehokkuuden määrittämiseksi

-35

-265

-87

-116

(1)

Esitettävien vuosien aikana ei ole tapahtu

nut merkittävää epätehokuutta ja taloud

elliset suhteet ovat ollee

t täysin tehokka

ita.

Merkittävimmät valuuttasuo

jausinstrumentit rahavirtojen, nettos

ijoitusten ja käyvän

arvon suojauslaskennassa 31.12.:

Maturiteettijakaum

a nimellisarvoista (milj.

EUR)

(1)

Val

uutta

Käypä arvo

(milj. EUR)

Painotettu

keskimääräinen

suojaustaso

Yhteensä

Erääntyy

3 kk:n

kuluessa

Erääntyy

3-12 kk:n

kuluessa

Erääntyy

1-3

vuoden

kuluessa

Erääntyy

yli 3

vuoden

kuluttua

2021

Rahavirtojen suojauslaskenta

GBP

-4

0,8574

-209

-55

-154

–

GBP

4

0,8570

203

-6

92

110

7

JPY

-1

130,3819

-392

-100

-292

–

USD

-25

1,1586

-1 042

-358

-684

–

USD

14

1,1643

457

6

201

235

15

Nettosijoitusten suojauslaskenta

CNY

-4

7,2106

-920

–

INR

-4

85,8900

-201

–

USD

1

1,1290

-1 540

–

Valuuttariskin käyvän arvon suojauslaskenta

USD

-61

1,1689

-1 580

-73

-238

-1 130

-139

2020

Rahavirtojen suojauslaskenta

GBP

0

0,9039

-238

-66

-144

-28

–

JPY

7

122,5961

-204

-47

-157

–

USD

17

1,1809

-268

-64

-204

–

Nettosijoitusten suojauslaskenta

CNY

4

7,9625

-746

–

USD

-6

1,2158

-392

–

Valuuttariskin käyvän arvon suojauslaskenta

USD

70

1,1490

-705

-114

-66

-487

-38

(1)

Valuuttasuojan negatiivinen nime

llisarvo viitt

aa valuutan myyntiin

ja positiivinen

valuutan ostoon.

114

115

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

190

Lisätietoja suojauslaskennan vai

kutuksesta om

aan pääomaan, katso liitetieto

19, Oma pääoma. Lisätietoa käyvän arvon ja rahavirt

ojen

suojauslaskennan alaisista suojausinstrumente

ista, jotka liit

tyvät Nokian kor

ollisiin ve

lkoihin, kats

o liitetieto 2

1, Korolli

se

t velat. Lisätietoja

johdannaisin

strumente

ista, katso liitetie

to 23, Johdan

naiset.

Luottoriski

Luottoriskillä tarkoite

taan riskiä siitä, että vastapuoli ei

täytä sopimusvel

voitteitaan, ja tä

män seurauksena Nokialle aiheutu

u taloudellisia

menetyksiä. Luottoris

kiä synnyttävät asiakka

isiin liittyvät saatavat

, lainatakaukset

ja muut sitoumukse

t sekä rahoitusla

itoksii

n liittyvät erät,

kuten rahat ja pankkis

aamiset, lainasaam

iset, kiinteätuot

toiset si

joitukset ja rahamarkkinasijoitukset sekä johdannaiset. Liike

toimintaan ja

rahoitustrans

aktioihin li

ittyviä luot

toriskejä hal

litaan eriks

een.

Liiketoimintaan lii

ttyvä luottoriski

Nokia pyrkii varmistamaan mahdollisimman kork

ean laadun niin myyntisaam

isten ja asiakassop

imuksiin perustuv

ien omaisuuserie

n, k

uin asiakkaille

tai muille kolm

ansille osapuol

ille myönnetty

jen lainojen

osalta. Konse

rnitasoiset pui

tteet ja toimin

taohjeet l

iiketoimin

taan li

ittyvien

luottoriskien

hallinnan osalta hyväksyy konsernin talousjoht

aja. Kyseiset toimintaohjeet e

dellyttävät, että luottopäätökse

t perustuvat eri li

iketoiminta-alueiden

asiakkaiden luottoke

lpoisuuden arvioint

iin ja merkittäv

ien asiakassaatavien

osalta luottoluokitu

kseen sekä konser

nin sisäisesti määritelt

yjen

periaatteiden

mukaisesti ase

tettuihin luo

ttorajoih

in. Asiakkaide

n merkittävät l

uottorajat h

yväksytään kons

ernitasolla.

Luottori

skejä valvotaan

kaikissa liiketoiminnoissa ja ri

skiä pienennetään tarvit

taessa käyttämällä

rembursseja, takauksia, vakuuksia, vakuutuksia sekä

myymällä

saatavia valikoidusti.

Nokia soveltaa yksinkertaistettua m

enettelyä myyntisaamisten ja as

iakassop

imuksiin pe

rustuvien om

aisuuserien tap

piota koskevan

vähennyserän

osalta perustuen

koko voimassa

oloajalta odotet

tavissa ole

viin luott

otappioihin se

llaisten myyn

tisaamisten

kohdalla, joih

in ei l

iity m

erkittäviä

rahoituskomp

onentteja. N

okia on määrite

llyt kvantita

tiivisen ja kval

itatiivisen an

alyysin peru

steella myyntis

aamisiin kohdis

tuv

an luottoriskin

olevan alhainen. Kvantitatiivisessa analyysissä keskitytään tarkastelemaan hist

oriallisia tappiotasoja, suhteutetaan historiallista ja e

nnustettua

myyntiä niistä sy

ntyneisiin ja s

yntyviin myynt

isaamisiin se

kä tarkastel

laan erääntyneitä m

yyntisaamisia

ja niihin liitty

viä mer

kkejä maksukyvyn

heikkenemisestä. Kvalit

atiivisen analyysin avulla pyritään

edelleen tarkentamaan arviota ko

ko

voimassaoloajalta odotettav

issa o

levista

luottotappiois

ta ottamalla h

uomioon kaik

ki olennaise

t tekijät, kuten

asiakkaan luottol

uokitus, maako

htainen luottol

uokitus ja p

olii

ttinen til

anne.

Asiakkaille m

yönnettyjen la

inojen arvioidu

t luottota

ppiot perustuva

t tavallisesti 1

2 kuukauden odo

tettuihin lu

ottotappio

ihin noste

ttujen la

inojen ja

arvioitujen lisänostojen osalta ka

uden aikana. Mikäli tietyn

vastapuole

n luottoriski on merkittä

västi kohonnut alkuperäi

sen tas

eeseen kirjaamisen

jälkeen, odotettavissa ole

van luottotappion määrä perustuu täll

öin

koko voimassaoloajalta odotet

tavissa olevien luot

totappioide

n määrään.

Tappiota koskevat vähennyserät on laskettu

perustuen arviointii

n perint

äkelpoisuudesta sisältäen asiakasluottoluokituksen ja sa

atavilla olevat

vakuudet. Tavall

isesti asiakasl

ainojen l

uottoriski on

suurempi kuin m

yyntisaamiste

n ja asiakassop

imuksiin perus

tuvien omais

uuse

rien

luottoriski keskimäärin.

Luottoriskille

alttiina olevaksi

kohteeksi määritellään myyntisaam

ist

en, sopimuks

een perustuvie

n omaisuuse

rien, asiakka

iden avo

imie

n

lainasaamiste

n sekä rahoituss

itoumuste

n yhteissum

ma. Myyntisa

amisiin ei sisäl

ly merkittä

viä asiakaskohta

isia luott

oriskikeskitt

ymiä. Kolmen

suurimman asiakkaan os

uus Nokian kaikis

ta myyntisaamisis

ta, sopimuksee

n perustuvista omaisu

useristä se

kä asiakkaille ja muill

e

kol

mansille

osapuolille myönnetyistä lainoista 31.12.2021 oli 5,6 %, 5,5 % ja 3,2 % (vuoden 2020 lopussa 10,5 %, 5,1 % ja 4,6 %). Nokian lu

ottoriskille altti

ina

olevasta kohteesta kolme

n suurimman maan osuus Nokian kaikista

myyntisaamisista, sopimuks

een perustuvista om

aisuuseristä sekä

a

siakkaille ja

muille kolmansille osapuolille

myönnetyi

stä lainoista 31.12.2021 oli 17,6 %, 9,3 % ja 8,4 % (vuoden 2020 lopussa 24,0 %, 9,6 %

ja 8,6 %). 17,6 %

liittyy luottoriskille al

ttiina olevaan kohteeseen Yhdysvalloissa (24,0

% Yhdysvalloista vuonna 2020).

Myyntisaamisten, asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien ja

asiakkaille myönnettyjen lainoj

en yhteissumma on 7 084 miljoon

aa euroa

(7 124 miljoonaa euroa vuonna 2020) ja asiaka

slainoihin lii

ttyen annetut lainasitoumukset ovat 21 miljoonaa euroa (180 mi

ljoona

a euroa vuonna

2020) 31.12.2021.

Myyntisaamisten, asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien ja asiakkaille myönnettyjen lainojen ikäjakauma 31.12.2021:

Eräpäivästä

E

räpäivästä

Eräpäivästä

kulunut

milj. EUR

Lyhytaikaiset

1-30 päivää

31-180 päivää

yli 180 päivää

Yhteensä

Myyntisaamiset

5 043

131

249

232

5 655

Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät

1 146

–

1 146

Asiakkaille myönnety

t lainat

216

–

1

66

283

Bruttosaamiset yhteensä

6 405

131

250

298

7 084

Odotettavissa olevia luot

totappioita koskevat vähe

nnyserät

-202

-9

-44

-189

-444

Nettosaamiset yhteensä

6 203

122

206

109

6 640

Odotettavissa olevia luot

totappioita koskevat vähe

nnyserät, ja

kuluk

si kirjatut luottot

appiot ko

nsernin tuloslaskelmassa myynti

saamisiin,

asiakassopimuksi

in perustuviin om

aisuuseriin ja asiakkail

le myönne

ttyihin

lainoihin

liittyen oliva

t 31.12. päättyne

iltä tilikau

silta seuraavat:

milj. EUR

2021

2020

2019

Odotettavissa olevia luot

totappioita koskevat vähe

nnyserät

444

434

223

Odotettavissa olevat kul

uksi kirjatut luot

totappiot tulosl

askelmassa

10

211

21

191

Rahoituksellinen luottoriski

Rahoitusinstr

umentteih

in sisältyy

riski siitä, että ni

iden mark

kina-arvo muuttuu vastapuolen luot

tokelpoisuuden heikkenemisen s

eurauksena, tai

riski tappioista kasvaa, mikäli vastapuoli ei pys

ty täyttämään ve

lvoitteitaan

. Nokian rahoit

ustoimin

tojen yksikkö m

ittaa ja val

voo rahoituksellista

luottoriskiä keskitetysti

. Vastapuoliriskiä hallitaan aktiivisesti rajoitta

malla vastapuolien määrää riittävän moneen johtavaan

pankkiin ja

rahoituslaito

kseen se

kä valvomalla luotto

kelpoisu

uden ja riskien ke

hittymistä j

atkuvasti. Lisä

ksi Nokia sopii

kaikkien m

erkittä

vien vas

tapuolien

kanssa netotusjärjestel

ystä, joka antaa kuittausoikeude

n, mikäli vastapuoli ei pysty täyttämään

velvoitteitaan

. Nokia sopi

i joi

denkin vastapuolien

kanssa vakuusjärjestelystä, joka edellyttää vastapuo

lta antamaan vakuudet johdannaissaatavia vastaan.

Sijoituspäätökset perustuvat tiukkoih

in lu

ottokelpoisuus- j

a maturiteettikriteerei

hin Nokian rahoituspoliti

ikkaan liittyvien ra

hoit

ustoiminnon

toimintaohje

iden ja me

nettelytapojen m

ukaisesti. Täm

än sijoituspo

litiikan ja akt

iivisen sijo

itusten ha

llinnoinnin ans

iosta Noki

alla ei ole ollut

raportointivuosina merkittäviä lu

ottotappioita rahamarkkinasijoituksissaan. Nokian

sijoitusten kor

kean luottokelpoisu

uden vuoks

i näide

n

sijoitusten odotettav

issa olevat luottotapp

iot ovat merkitykset

t

ömiä, ja ne perustuvat 12 kuukauden odo

tettuihin luottotappi

oih

in 31.12.2021.

Lyhytaikaisten sijoit

usten ja rahavarojen jakaum

a luottokelpoisuusl

uokittain. Jakau

ma perustuu Standard & Poor’s -luot

toluokitu

slaitoksen

luottokelpoisuusluokituksiin 31.12

.:

Erääntyy

alle

Erääntyy

yli

Rahat ja

3 kk:n

3–12 kk:n

1–

3 vuoden

3–

5 vuoden

milj. EUR

Luottoluokitus

(1)

pankkisaamiset

kuluessa

kuluttua

Yhteensä

(2)(3)

2021

AAA

–

1 819

–

1 819

AA+ - AA-

1 073

567

–

1 640

A+ - A-

1 534

2 376

371

125

229

–

4 635

BBB+ - BBB-

180

879

2

–

1 061

BB+ - BB-

44

–

44

B+ - B-

25

–

25

CCC+ - CCC-

–

Non-rated

32

12

–

44

Yhteensä

2 888

5 653

373

125

229

–

9 268

2020

AAA

–

1 411

–

1 411

AA+ - AA-

895

352

–

1 247

A+ - A-

1 685

2 593

50

70

155

50

4 603

BBB+ - BBB-

106

490

100

–

696

BB+ - BB-

36

–

1

–

37

B+ - B-

26

–

26

CCC+ - CCC-

3

–

3

Non-rated

30

8

–

38

Yhteensä

2 781

4 854

151

70

155

50

8 061

(1)

Pankkiryhmien osalta oheisessa taulukossa on käytetty e

moyhtiön luottoluokitusta. Tytäryhtiöiden lu

ottoluokitus saattaa poiketa emoyhtiön luottolu

okituksesta.

(2)

Lyhytaikaisiin sijoituksiin ja rahava

roihin lukeutuu pankkital

letukset, str

uktur

oidut talletukset, sijoitukset rahama

rkkina

rahastoihin ja sijoi

tukset rahamarkkinainstru

mentteihin.

(3)

Instrumentit, jotka voida

an vaatia maks

ettaviksi enne

n eräpäivää, on esitetty lopullisen er

ääntymisensä mukaan, mikäli se on määri

tetty. Instrumentit, joiden

lopulliseen eräpäivään on yli

kolme kuukautta, sisältävät 424

miljoonaa euroa (325 miljoonaa euroa vu

onna 2020) instrumentteja, jotka voidaan vaatia maksetta

viksi kolmen kuukau

den kuluessa.

Nokialla on muissa pitkäaikaisissa rahoitusvaroissa käyttörajoitusten alaisia pankki

talletuksia pääosin työsuhde-etuu

ksiin liit

tyen 119 miljoonaa

euroa (107 miljoonaa euroa vuonna 2020). Nokia on arvioinut näiden rahoitusvarojen vastapuoliriskin ja todennut odotettujen luo

ttotapp

ioiden

olevan merkityk

settömiä.

Seuraavassa taulukossa on esitetty raho

itusvarat ja -velat, joita koskee toi

meenpantavissa oleva yleinen netotusjärjestely tai

vastaava sopimus

31.12. Jotta taulukon luvut vois

i täsmäyttää konsernitaseseen, pitäisi ottaa huom

ioon myös erät,

joita netotusjär

jestely e

i koske, katso liite

tieto

23, Johdannaiset.

Taseeseen

merkittyjen

netotettujen

rahoitusvelkojen/

-varojen

bruttomäärä

Rahamäärät, joita ei o

le netotettu taseeseen

milj. EUR

Rahoitusvarojen/

-velkojen

bruttomäärä

(1)

Taseeseen

merkittyjen

rahoitusvarojen/

-velkojen

nettomäärä

Rahoitusinstrument

it

varat/velat

Käteisvakuus

saatu/annettu

Nettom

äärä

2021

Johdannaisvarat

139

–

139

-102

-26

11

Johdannaisvelat

-229

–

-229

102

126

-1

Yhteensä

-90

–

-90

–

100

10

2020

Johdannaisvarat

149

–

149

-53

-89

7

Johdannaisvelat

-204

–

-204

53

134

-17

Yhteensä

-55

–

-55

–

45

-10

(1) Vuoden 2020 rahoitusvarojen/-velkojen bru

ttomäärää on muutettu sisältämään vain sopimu

kset, joita koskee toimeenpantavissa oleva yle

inen netotusjärjestely.

116

117

Tilinpäät

ös

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

jatkoa

192

Rahoitusinstrumentteja, jo

ita koskee toime

enpantavissa oleva yle

i

nen netotusjärje

stely tai vastaava sopimus, ei ole vä

hennetty

konsernitaseessa

toisistaan, mikäli tarkoitus ei ole sel

vittää niitä nettomääräisesti tai toteuttaa saamis

ta ja ve

lkaa yhtäaikaisesti.

Likviditeettiriski

Likviditeettir

iski tarkoittaa riit

tämätöntä rahoitust

a tai tavanoma

ista korkeampia rahoituskustannuksia likvidien varojen riittämättömyyden takia

silloin, kun v

elkojen uudelleenrahoitus tai lii

ketoimintaolosuhtei

den äkillinen heikkeneminen joht

avat ennakoitua suurempaan ra

hoitustarpeeseen.

Transaktioihin liittyvä l

ikviditeettir

iski tarkoittaa tila

nnetta, jo

ssa transaktio joudutaan tekemään alle markkinahintojen tai sitä ei pystytä tekemään

lainkaan haluttuna ajankohtana. Likviditeettiriskin hallinnan tavoitteena on turvata rahoituksen riittävyys kaikissa olosuhteis

sa ylläpitämällä

riittävää likvid

iteettiä se

kä varmistamal

la se, että liike

toiminna

n rahoitukseen on jatkuvasti käytettävissä varoja riittävän n

opeasti si

joitusten

arvoa vaarantamatta.

Nokia pyrkii ylläpi

tämään riittä

vää likviditeettiä tehokkaalla kassanhalli

nnalla sekä sijoittamalla pääosin eritt

äin likvideihi

n rahamarkkinasijoituksiin.

Likviditeett

iasemasta riippuen No

kia saattaa uudelleenrahoittaa er

ääntymään tulevat velat ennen sopimuksen m

ukaista eräpäivää.

Transa

ktioihin

liittyvä likv

iditeettiris

ki minimoida

an tekemä

llä vain transa

ktioita, joille

on saatavilla osto- ja m

yyntinote

eraukset markki

no

ilta. Liiketoiminnan

muutosvauhdin takia Nokia p

yrkii säilyttäm

ään joustavat rahoitusjä

rjestelyt ylläpitä

mällä sitoutuneit

a ja sitoutumattom

ia rahoi

tusjärjestelyitä ja

-ohjelmia. Lisäti

etoja liitet

iedossa 21, Korolliset velat.

Seuraavassa taulukossa esitetään diskontta

a

maton, sopimuksiin pohjautuva rahavirta-

an

alyysi konsernitaseessa esitetyistä vuokra

sopimusv

eloista,

rahoitusvaroista

ja -veloista sekä anne

tuista ja saaduista lainasit

oumuksista. Taulu

kon luvut eivät ole

suoraan johdettavissa k

onsernitaseesta.

milj. EUR

Yhteensä

Erääntyy alle

3 kk:n

kuluessa

Erääntyy

3–12 kk:n

kuluessa

Erääntyy

1–3 vuoden

kuluessa

Erääntyy

3–5 vuoden

kuluessa

Erääntyy yli

5 vuoden

kuluttua

2021

Pitkäaikaiset rahoitusvarat

Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat

(1)

236

15

13

110

86

12

Lyhytaikaiset rahoitusvarat

Muut lyhytaikaiset rahoitusva

rat poislukien johdannaiset

(1)

128

110

18

–

Lyhytaikaise

t sijoitukse

t

2 576

2 274

302

–

Rahavarat

(2)

6 695

6 268

71

126

230

–

Nettona suoritettavien johdannaissaatavien rahavirrat:

Johdannaiset – saatavat

2

–

-2

4

–

Bruttona suoritettavien johdannaissaatavi

en rahavirrat:

Johdannaiset – saatavat

10 498

7 907

1 774

462

49

306

Johdannaiset – velat

-10 291

-7 835

-1 713

-434

-35

-274

Myyntisaamiset

5 673

4 829

812

32

–

Pitkäaikaiset rahoitus-

j

a vuokrasopimus

velat

Pitkäaikaiset k

orolliset velat

-5 409

-39

-86

-1 171

-2 038

-2 075

Pitkäaikaiset

vuok

rasopimusvelat

-882

–

-353

-225

-304

Muut pitkäaikaiset rahoitusvelat

-34

–

-34

–

Lyhytaikaiset rahoitus-

j

a vuokrasopimus

velat

Lyhytaikaiset koroll

iset velat

-116

-89

-27

–

Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat

-236

-62

-174

–

Muut lyhytaikaiset rahoitusve

lat p

oislukien joh

dannaiset

(3)

-522

-504

-18

–

Bruttona suoritettavien johdannaisvelkojen rahavirrat:

Johdannaiset – saatavat

12 100

8 483

1 629

1 179

180

629

Johdannaiset – velat

-12 220

-8 556

-1 663

-1 231

-176

-594

Alennukset ilman suorit

evelvoitetta

-664

-419

-175

-70

–

Ostovelat

-3 679

-3 522

-152

-4

–

-1

Annetut ja saadut sitoumukset

Annetut lainasitoumukset

(4)

-21

-3

-18

–

Saadut lainasitoumukset

(5)

1 482

-1

-3

80

1 406

–

Sitovat vuok

rasopimukset, jotka eivät ole vi

elä alkaneet

-223

–

-8

-23

-192

(1)

Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat ja lyhytaikaiset rahoitusvarat poislukien johdannais

et sisältävät pääasiassa lainasaamisia asi

akkailta.

(2)

Instrumentit, jotka voida

an vaatia maks

ettaviksi enne

n eräpäivää, on esitetty lopullisen er

ääntymisensä mukaan, mikäli se o

n määri

tetty. Sijoitukset, joiden lo

pulliseen eräpäivään on yli kolme

kuukautta, sisältävät 424 miljoonaa euroa

instrumentteja, jotka void

aan vaatia maksettaviksi kolmen kuukaude

n kuluessa.

(3) Muut lyhytaikaiset rahoitu

svela

t sisältävät ehdollise

n velvoitteen China Hu

ax

inille. Velvoite on esitetty taulu

kossa aikaisimpaan mahdolliseen ajankohtaan,

jolloin merkintäaika on avoinna.

(4)

Annetut lainasitoumukset on sijoite

ttu

aikaisimpaan ajankohtaan, jolloin ne voidaan nostaa tai vaatia maksettavik

si.

(5)

Saadut lainasitoumukset on sijoitettu niiden erääntymisajankohtaan. Näihin lukuihin sisältyvät myös lainasitoumuksiin liitt

yvät kulut.

193

milj. EUR

Yhteensä

Erääntyy alle

3 kk:n

kuluessa

Erääntyy

3–12 kk:n

kuluessa

Erääntyy

1–3 vuoden

kuluessa

Erääntyy

3–5 vuoden

kuluessa

Erääntyy yli

5 vuoden

kuluttua

2020

Pitkäaikaiset rahoitusvarat

Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat

(1)

188

–

66

79

43

Lyhytaikaiset rahoitusvarat

Muut lyhytaikaiset rahoitusva

rat poislukien johdannaiset

(1)

39

2

37

–

Lyhytaikaise

t sijoitukse

t

1 121

1 020

101

–

Rahavarat

(2)

6 944

6 618

50

70

156

50

Bruttona suoritettavien johdannaissaatavi

en rahavirrat:

Johdannaiset – saatavat

7 810

5 873

1 299

599

39

–

Johdannaiset – velat

-7 682

-5 813

-1 258

-573

-38

–

Myyntisaamiset

5 802

4 674

974

154

–

Pitkäaikaiset rahoitus-

j

a vuokrasopimus

velat

Pitkäaikaiset k

orolliset velat

-5 920

-39

-97

-794

-2 194

-2 796

Pitkäaikaiset

vuok

rasopimusvelat

-750

–

-338

-220

-192

Lyhytaikaiset rahoitus-

j

a vuokrasopimus

velat

Lyhytaikaiset koroll

iset velat

-564

-552

-12

–

Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat

-232

-65

-167

–

Muut lyhytaikaiset rahoitusve

lat p

oislukien joh

dannaiset

(3)

-434

-420

-14

–

Bruttona suoritettavien johdannaisvelkojen rahavirrat:

Johdannaiset – saatavat

6 926

4 870

883

525

45

603

Johdannaiset – velat

-6 999

-4 906

-882

-563

-35

-613

Alennukset ilman suorit

evelvoitetta

(4)

-747

-421

-310

-13

-3

–

Ostovelat

-3 174

-3 049

-122

-2

–

-1

Annetut ja saadut sitoumukset

Annetut lainasitoumukset

(5)

-180

-26

-128

–

Saadut lainasitoumukset

(6)

1 482

-1

-3

-8

1 494

–

Sitovat vuokras

opimukset, jotka eivä

t ole

vielä alkaneet

-182

-1

-3

-43

-29

-106

(1)

Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat ja lyhytaikaiset rahoitusvarat poislukien johda

nnaiset sisältävät pääasiassa lainasaamisia

asiakkailta.

(2)

Instrumentit, jotka voida

an vaatia maks

ettaviksi enne

n eräpäivää, on esitetty lopullisen er

ääntymisensä mukaan, mikäli se o

n määri

tetty. Sijoitukset, joiden lo

pulliseen eräpäivään on yli kolme

kuukautta, sisältävät 325 miljoonaa euroa

instrumentteja, jotka void

aan vaatia maksettaviksi kolmen kuukaude

n kuluessa.

(3) Muut lyhytaikaiset rahoitu

svelat sisä

ltävät ehdollise

n velvoitteen China Huax

inille. Velvoite on esitetty taulukossa aikaisimpaan mahdollis

een ajankohtaan, jolloin merkintäaika on avoinna.

(4) Vuonna 2021 Nokia oikaisi alennukset ilman suorite

velvoitetta -erän luokittelua ja sisälly

tti

tämän rahoitusvelan taulukk

oon. Vuoden 2020 vertailutied

ot on muutettu

vastaavasti.

(5) Annetut lainasitoumukset on sijoit

ettu aikaisimpaan ajankohtaan

, jolloin ne voidaan nostaa

tai vaatia maksettaviksi.

(6) Saadut lainasitoumukset on sijoitettu niiden erääntymisajankohtaan. Näihin lukuihin sisältyvät myös lainasitoumuksiin lii

ttyvät kulu

t.

35. Tilikauden päättymise

n jälkeiset tapahtumat

Tapahtumat, joiden johdosta tilinpäätöslaskelmia ei ole oikaistu

Pääomasijoitussitoumus

Tammikuussa 2022 Nokia sopi 400 miljoonan Yhdysvaltain dollarin pääomasijoitussitoumuksesta NGP Capitalin Fund V:een. Rahaston

panostukset

yrityksiin, jo

tka kehittävät uus

ia teollise

n toiminnan

ja liiket

oiminnan muutoksessa hyödynnettäv

iä 5G-käyttötapauksia, sopivat

läheisesti Noki

an

näkemyksee

n teknologiajoh

tajuudes

ta ja Nokian pyrkimyks

een hyödyn

tää arvonmuodostu

ksen siirty

mistä pilvipalve

luihin mah

dollisim

man

tehokkaasti. Alan tavanomaisen käytännön mukaisesti pääomasijoitukset suoritetaan venture fund -rahastoon sen 10 vuoden elinkaaren aikana

.

Osakkeiden ta

ka

isinosto-ohjelma

Nokia tiedotti 3.2.2022, että sen hallitus on käynnistämässä yhtiökokoukselta saadun nykyisen valtuutuksen nojalla osakkeidensa

takaisinosto-

ohjelman. Ohjelman tavoitteena on palauttaa yhtiön osakkeenomistajille vaiheittain enintään 600 miljoonaa euroa kahden vuoden k

uluessa, mikäli

yhtiökokouksen valtuutusta jatketaan. Nokia käynnisti omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman ensimmäisen vaiheen 11.2.2022 taka

isinost

ojen

alkaessa 14.2.2022. Lisätietoja osakkeiden takaisinosto-ohjelmasta ja siitä kuinka Nokia suunnittelee jakavansa varoja osakkeen

omistajilleen on

liitetiedossa 1

9, Oma pääoma.

118

119

Tilinpäät

ös

Emoyhtiön tuloslaskelma

192

2021

2020

1.1.-31.12.

Liite

milj. EUR

Liikevaihto

(1)

182

220

Hankinnan ja valmistuksen kulut

-10

-18

Bruttokate

172

202

Myynnin ja hallinnon kulut

-63

-46

Liiketoiminnan muut tuotot

4

19

23

Liiketoiminnan muut kulut

4

-16

-3

Liikevoitto

112

176

Rahoitustuotot ja -kulut

Tuotot pysyvien vast

aavien sijoituksista

5

600

–

Korko- ja muut rahoit

ustuotot

5

296

328

Korko- ja muut rahoituskulut

5

-163

Arvonalentumiset omistuksissa saman kons

ernin yhtiöissä ja mui

ssa osakkeissa

9

-6

–

Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä

727

165

Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja

839

341

Tilinpäätössiirrot

Konserniavustukset

6

-360

-440

Voitto/-tappio ennen veroja

479

-99

Tuloverot

7

3

-37

Tilikauden voitto/-tappio

482

-136

(1)

Nokia Technologies -liiketoiminnasta tuleva liikevaihto.

Liitetiedot ovat

tämän tilinpäätöksen

olennainen osa.

Emoyhtiön tase

193

2021

2020

31.12.

Liite

milj. EUR

VASTAAVAA

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykke

et

Aineettomat oike

udet

2

Aineettomat hyödyk

keet yhteensä

2

Aineelliset hyödyk

keet

Maa- ja vesialueet

8

9

Rakennukset ja rakennelmat

8

77

83

Koneet ja kalusto

8

2

3

Muut aineelli

set hyödykkeet

8

5

10

Keskeneräiset hankinnat

8

–

Aineelliset hyödyk

keet yhteensä

93

105

Sijoituk

set

Osuudet saman konsernin yhtiöissä

9

18 661

18 657

Pitkäaikaiset

sijoitukset

9, 14

1

Sijoituk

set yhteensä

18 662

18 658

Pitkäaikaiset saamiset

Pitkäaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä

14

2 765

2 644

Pitkäaikaiset lainasaamiset muilta

yhtiöiltä

14

1

Muut pitkäaikaiset saamiset

24

28

Pitkäaikaiset saami

set yhteensä

2 790

2 673

Pysyvät vastaavat yhteensä

21 547

21 438

Vaihtuvat vastaavat

Myyntisaamiset saman konsernin yhtiöiltä

161

369

Myyntisaamiset muilta yhtiöiltä

1

–

Lyhytaikaiset lainasaamiset saman konsernin yhtiöiltä

14

5 060

4 728

Konserniavustus saman konsernin yhtiöiltä

150

–

Muut rahoitusvarat saman konsernin yhtiöiltä

14, 15

151

49

Muut rahoitusvarat muilta yhtiöiltä

14, 15

139

149

Siirtosaamise

t ja maksetut en

nakk

omaksut saman konsernin yhtiöiltä

10

127

101

Siirtosaamise

t ja maksetut en

nakkomaksut mu

ilta yhtiöil

tä

10

527

453

Lyhytaikaise

t sijoitukse

t

14

2 514

1 070

Vaihtuvat vastaavat yhteensä

8 830

6 919

Rahavarat

14

4 513

5 043

Vastaavaa yhteensä

34 890

33 400

Liitetiedot ovat

tämän tilinpäätöksen

olennainen osa.

120

121

Tilinpäät

ös

Emoyhtiön tase

jatkoa

194

2021

2020

31.12.

Liite

milj. EUR

VASTATTAVAA

Oma pääoma

Osakepääoma

11

246

Ylikurssirahasto

11

46

Omat osakkeet

11, 12

-344

Käyvän arvon rahasto

11, 12, 13

15

-18

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

11, 12

15 318

15 248

Edellisten ti

likausien voitto

11, 12

1 827

1 963

Tilikauden voitto/-tapp

io

11, 12

482

-136

Oma pääoma yhteensä

17 590

17 005

Pakolliset varaukset

16

43

Vieras pääoma

Pitkäaikainen vieras pääoma

Pitkäaikaiset k

orolliset velat

14, 17

4 299

4 697

Ennakkomaksut muil

ta yhtiöiltä

305

460

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä

4 604

5 157

Lyhytaikainen vieras pääoma

Lyhytaikaiset koroll

iset vela

t saman konsernin yhtiöille

14, 17

10 743

8 942

Lyhytaikaiset koro

lliset velat muille yhtiöille

14, 17

26

448

Konserniavustus saman konsernin yhtiöille

510

440

Muut rahoitusvelat saman konsernin yhtiöille

14

118

144

Muut rahoitusvelat mui

lle yhtiöille

14

733

623

Ennakkomaksut muil

ta yhtiöiltä

155

Ostovelat saman konsernin yhtiöille

211

268

Ostovelat muille yh

tiöille

19

22

Siirtovela

t ja muut velat

saman konsernin yhtiöille

18

53

44

Siirtovelat ja

muut velat muille yhtiöille

18

85

109

Lyhytaikainen vieras pääoma y

hteensä

12 653

11 195

Vieras pääoma yhteensä

17 257

16 352

Vastattavaa yhteensä

34 890

33 400

Liitetiedot ovat

tämän tilinpäätöksen

olennainen osa.

Emoyhtiön rahoituslaskelma

195

2021

2020

1.1.-31.12.

Liite

milj. EUR

Liiketoiminnan rahavi

rta

Tilikauden voitto/-tapp

io

482

-136

Oikaisut yhteensä

21

-298

356

Käyttöpääoman muutos

Lyhytaikaisten saamisten vähennys/lisäys

276

-58

Korottomien lyhytaikaisten

velkojen lisäys/vähennys

23

-28

Korottomien pitkäaikais

ten velkojen vähennys

-155

Liiketoiminnan rahavirta

328

-21

Saadut korot

191

267

Maksetut korot

-149

-8

Saadut muut rahoituserät, netto

(1)

11

58

Saadut tuloverot, ne

tto

3

Liiketoiminnan rahavi

rta

384

299

Investointien rahavirta

Investoinnit t

ytäryhtiöosak

keisiin ja

lyhytaikaisiin

sijoituks

iin

-25

-24

Saadut osingot ja muut suoritu

kset tytäryhtiöiltä

600

–

Osakkeiden myy

nti ja myydyt li

iketoiminna

t

25

–

Investoinnit ain

eellis

iin ja aineettomiin

käyttöomais

uushyödykkeis

iin

–

-6

Aineellisten ja m

uiden aineettomien käytt

öomaisuushyödykkeiden myynt

i

3

1

Muiden pitkäaikaisten s

aamisten lisäys/vähennys

-46

151

Lyhytaikaisten saamisten lisäys/vähennys

-446

3 682

Lyhytaikaisten sijoit

usten ostot

-1 727

-1 044

Lyhytaikaisten sijoitusten myynnit

302

16

Investointien rahavirta

-1 314

2 776

Rahoitustoimintojen rahavirta

Pitkäaikaisten velkojen vähennys/lisäys

-800

1 288

Lyhytaikaist

en velkojen lisäys/vähennys

(1)

1 640

-1 838

Konserniavustukset

-440

-390

Rahoitustoimintojen rahavirta

400

-940

Rahavarojen vähennys/l

isäys

-530

2 135

Rahavarat tilikauden alussa

5 043

2 908

Rahavarat tilikauden lopussa

4 513

5 043

(1) Vuonna 2021 Nokia muutti tiettyjen valuuttaku

rssieroihin liittyvien rahavirtojen esitystä. V

ertailuvuoden tiedot on oikais

tu vastaavasti.

Liitetiedot ovat

tämän tilinpäätöksen

olennainen osa.

122

123

Tilinpäät

ös

Emoyhtiön tili

npäätöksen lii

tetiedot

196

1. Laskentaperiaatteet

Esitysperiaatteet

Emoyhtiön tilinpäätös on laadi

ttu

suomalaisen kirjan

pitolainsäädännön

(Finnish Accounting St

andards, FAS) mukaan.

Emoyhtiö vastaa konsernin sisäisen

rahoituksen j

ärjestämisestä.

Emoyhtiön taloudelli

seen asemaan vaikuttava

t Nokian liiketoiminta-

ja organisaatiom

allien m

uutoksista johtu

vat sisäise

n ja ulkoisen

rahoitustarpeen muutokset.

Emoyhtiön tilinp

äätösluvut pitävät sisällään m

yös Sveitsin sivuliikke

en.

Myynnin tuloutusperiaatteet

Emoyhtiö tarj

oaa asiakkaill

een lisens

sejä omistamii

nsa

immateriaalioik

euksiin myöntämällä

asiakkaille oikeuksia hyödyntää

immateriaalio

ikeuksia om

issa tuotteiss

aan. Emoyhtiön m

yöntäessä

asiakkaille lisenssin hyödyntää

emoyhtiön immater

iaalioikeuksia,

vastaavat lisenssimaksutuotot kirjat

aan suoriteperusteisesti nii

hin

liittyvien sopimusten sisällön muka

i

sesti. Valtaosassa sopimuksista

Nokialle jää velvollisuus j

atkaa ke

hitystyötä ja tarjota asiakkaal

le

viimeisimmät lisäykset immateriaalioikeuksiin sopimuskauden aikana,

jolloin tuott

o kirjataan jaksottamalla ta

saerin sille ajalle, j

onka kuluessa

jäljellä olevat suo

ritevelvoitteet täy

tetään. Kyseisen myynnin

jaksotustavan k

atsotaan kuvaavan emoyhtiö

n suoritevelvoitteen

täyttämistä, sillä

lisensoituje

n immateriaal

ioikeuksien

sisältämien

uusien keksin

töjen, jotka ova

t erittäin r

iippuvaisia t

oisistaan ja

voimakkaasti yhteydessä toisiinsa, katsotaan syntyvän jatkuvan

ja tilikauden aikana me

lko vakaan tutkimus- ja kehitystyön

seurauksena. Joidenkin sopi

musten kohdalla emoyhtiöllä ei

ole suoritevelv

oitetta sen jälkeen, kun lisenssi

sopimuksen

solmimisajankohdan immateriaal

ioikeuteen on myö

nnetty,

eikä saatuihin lisenssimaksuihin liity mi

nkäänlaista

takaisinmaksuvelvo

itetta. Näissä tapauksissa myyn

tituotto

kirjataan kokonaisuudessaan lisenssisopimuskauden alussa.

Valuuttamääräiset erät

Ulkomaanrahan määräiset saamis

et ja velat on muutettu

euromääräiseksi tilinpäätöspäivän kurssiin

.

Osakeperusteiset mak

sut

Emoyhtiöllä on

kolme er

ilaista työnteki

jöille suunnattua os

akepohj

aista

kannustinjärjestelmää: tulosperust

eiset osakepalkkiot, ehdolliset

osakepalkkio

t ja työntekijöide

n os

akesäästöohjelma. Osakeperusteiset

palkkiot kirjataan kuluksi t

uloslas

kelmaan, kun osakkeet toimitetaan

työntekijöil

le. Maksu sisältää verot sekä ve

roluonteiset maksut.

Eläkkeet

Eläkejärjestelyihin tehdyt maksusuo

ritukset kirjataan tuloslaskelmaan

sille tilika

udelle, jota veloitus koskee. E

läkekulut on esitetty no

udattaen

paikallista lai

nsäädäntöä.

Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet

Taseeseen merkittyj

en aineettomien ja aineellisten

hyödykkeiden

hankintamenosta on vähennetty s

uunnitelman mukais

et poistot

.

Aineettomista ja aineellisista hy

ödykkeistä tehdään

suunnitelman

mukaiset tasapoistot, jotka perustuva

t arvioituun taloudelliseen

vaikutusaikaan seuraavasti:

Aineettomat hyödykke

et

3–7 vuotta

Rakennukset ja rakennelmat

20–33 vuotta

Koneet ja kalusto

3–10 vuotta

Maa- ja vesialueista e

i tehdä poistoja. Su

unnitelman mukaiset po

istot

ja poistoeron mu

utos yhteens

ä vastaavat EVL-p

oistoja.

Rahoitusvälineiden luokittelu ja arvostaminen

Emoyhtiö nouda

ttaa rahoitus

välineiden e

sittämisessä

soveltuvin osin

käyvän arvon periaatetta kirjanpitolain 5:2a § mukaan ja siten samaa

arvostus- ja laskentaperiaatetta kuin konserni.

Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostaminen

Emoyhtiö luok

ittelee r

ahoitusvarat se

uraaviin luokki

in: jaksotett

uun

hankintamenoon arvostetut rahoit

usvarat, käypään arvoon käyvän

arvon rahaston kautta arvostetut rahoitusvarat ja käypään arvoon

tulosvaikutteise

sti arvostettavat r

ahoitusvarat. Luokittel

u tehdään

emoyhtiön rahoitusvarojen

hallinnoinnissa sovellettavan

liiketoimintamallin j

a rahoitusvarojen sopimusperusteisten

rahavirtojen perusteella.

Rahoitusvarojen hallinnoinnissa kä

ytettävä liiketoimint

amalli

määritellään portfoliotasolla. Li

iketoim

intamallin tulee perustua

käytännön liiketoiminnan jo

htamis

een. Rahoitusvaroja arvostetaan

jaksotettuun hankintamenoon si

lloin, kun lii

ketoimintamallin

tavoitteena on rahoitusvarojen hallussapito sopimukseen perustuvien

rahavirtojen keräämiseksi ja kun rahoitusvarojen ra

havirrat koostuvat

yksinomaan pääoman ja koron maksusta. Rahoitusvarat arvostetaan

käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta silloin, kun

liiketoimintamalli

n tavoitteena on sekä kerätä sopimukseen perustuvi

a

rahavirtoja että myydä rahoitusvaroja, joiden rahavirrat koostuvat

yksinomaan pääoman ja koron maksuista. Rahoitusvarat arvostetaan

käypään arvoon tulosvaikutteises

ti, mikäli

niit

ä ei arvosteta

jaksotettuun hankintamenoon ta

i käypään arvoon käyvän arvon

rahaston kautta. Edellä m

ainittujen

periaatteiden lisäksi rahoitusvarojen

luokitteluun ja arvostam

iseen vaiku

ttaa, mikäli rahoitusvara on osa

suojaussuhdetta (ks. suojauslaskenta).

Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kirjataan kaupantekopäivänä,

joka on päivä, jolloin emoyht

iö sitoutuu ostamaan tai myym

ään

rahoitusvaran. Rahoitusvara kirjataan

taseesta pois silloin, kun kaik

ki

rahoitusvaraan liittyvät riskit ja tuotot on siirretty rahoitusvaraa

hallinnoivalle k

olmannelle osapuolelle.

197

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset sisältävät asiakkai

l

ta laskutetut summat ja summat,

joissa myynnin tuloutus

kriteerit ovat täyttyne

et, mutta asiakkaita

ei vielä ole laskut

ettu. Myyntisaamiset

kirjataan alkuperäisen

asiakaslaskutuksen määräisenä vähennettynä epävarmoi

lla saatavilla.

Kirjattujen epävarmojen saamisten ri

i

ttävyyttä arvioidaan säännöllis

esti

analysoimalla aikaisempia luotto

tappioit

a, asiakaskeskitty

miä,

asiakkaiden luottokelpoisuutta, aiempia maksuviivästyksiä, vallitsevia

taloudellisia trende

jä ja muutoksia asiakka

iden maksuehdois

sa. Jos

saatavaa ei todennäköises

ti saada perityksi, arvonalentumistappio

kirjataan ja sisäl

lytetään liike

toiminn

an muihin kulu

ihin. Emoyhti

ö

kirjaa myyntisaamisen pois taseesta vain siinä tapauksessa, että

sopimukselliset oikeudet omaisuuserästä kertyviin rahavirtoihin

päättyvät tai omais

uuserä ja siten

myös siihen l

iittyvät riskit ja

hyödyt luovutetaan t

oiselle yhtiölle.

Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä on arvostettu hankintamenoon

tai alempaan arvonalen

tumisella oikaistuun ar

voon, jos sijoituks

en

todennäköisesti tulevaisu

udessa kerryttämä tulo on pysyvästi

hankintamenoa pienempi. Pitkäaikaiset sijoitukset sisältävät pääosin

teknologiaan liittyviä sijoituksi

a listaam

attomiin osakke

isiin ja

rahastoihin, jotka arvostetaan käypään arvoon tulo

svaikutteisesti.

Nämä sijoitukse

t kirjataan alun pe

rin ja myöhemmin käypään arvoon.

Käyvän arvon määrityksessä käytetään muun muassa seuraavia

menetelmiä: markkinoilla noteeratut hinnat; samankaltaisten

instrumenttien tilinp

äätöshetken markkina-arvo; kohdeyhtiön

viimeisimpiin riippumattomien osapuolten tekemiin rahoitustran-

saktioihin perustuviin arvioihin sekä

kohdeyhtiön markkina-analyysiin

ja operatiivi

seen tulokseen peru

stuva arvo verrattuna vastaaviin

julkisesti note

erattuih

in yhtiöihin

vastaavilla toim

ialoilla

. Emoyhtiö

käyttää harkintaa sovellettavan ar

vostusmenetelmän sekä siinä

käytettävien oletusten valinnassa vallitsevien markkinakäytäntöjen

ja olosuhteiden perustee

lla.

Käyvän arvon muutok

set, valuuttakurssivoit

ot- ja tappiot sekä

realisoitunee

t voitot ja tap

piot sijoituks

ista kirjata

an liiketoimin

nan

muihin tuotto

ihin ja kuluih

in tuloslas

kelmassa.

Sijoitukset pan

kkitalletuksi

in sekä kiinteätu

ottoisiin ar

vopapereihin

ja rahamarkkina-arvopapereihin, jotka erääntyvät tai eräännytetään

yli kolmen kuukaude

n kuluttua ja jotka eivät ol

e osa strukturoitu

ja

sijoituksia ja j

oiden raha

virrat koos

tuva

t yksinomaan pääoman ja koron

maksuista, hallinnoidaan

portfoliossa, jonka liiketo

imintamalli on

sijoitusten hallussapitäminen rahavirtojen kerryttämiseksi

. Nämä

sijoitukset kirjataan alun perin käypään arvoon ja myöhempi

arvostaminen tapahtuu jaksotettuun hank

itamenoon efektiivisen koron

menetelmällä. Näiden sijoitusten pääasiallinen

tarkoitus on kerätä

sopimukseen perustuvat rahavirrat sekä pääoman takaisinmaksut.

Sijoituksi

a kuitenkin myydään ajoitta

in likviditeetin hallitsemi

seksi

ja markkinariskin vähentämiseksi.

Sijoitukset rahamarkkinarahastoihin, jotka eivät lukeudu

kassavaroiksi, sekä sijoitukset korko-

ja rahamarkkina-arvopapereihin,

jotka erääntyvät yli kolmen kuukau

den päästä ja jotka pidetään

kaupankäyntitarkoituksessa tai ne sisältyvät sellaisiin

sijoitusrake

nteisiin, jot

ka muodostuva

t arvopapereis

ta ja

johdannaisis

ta, luokitell

aan käypään arvoon tul

osvaikutte

isesti.

Tämän sijoitusportfolion tarkoituksena on kerätä sopi

mukseen

perustuvat rahavirrat, pääoman takaisinmaksu ja arvonnousu,

ja sijoitukset voidaan myydä koska tahansa.

Lyhytaikaiset sijoitukset sisältävät

myös johdannaistransak

tioiden

vakuuksina käytettävä

t määräaikaista

lletukset. Ne kirjataan alun perin

käypään arvoon ja myöhempi arvo

staminen tapahtuu jakso

tettuun

hankintamenoon. Korkotuoto

t sekä valuuttakurssivoitot ja -t

appiot

kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa.

Muut rahoitusvarat

Lainasaamisiin sisältyy lainoj

a konserniyhtiöille ja kolmansille

osapuolille, jotka arvostetaan nimellisarvoon ja enintään

todennäköiseen arvoon. Lainasaata

vien perintäkelpoisuutta sekä

lainoille saatuja vakuuksia seurataan kvartaaleittai

n. Mikäli on

nähtävissä, että lainan takaisinma

ksu ei toteudu sovitun mukaise

na,

arvonalentum

isesta aiheutu

vat kulut kirjataan m

uihin kulu

ihin tai

rahoituskulu

ihin lainasaata

van luon

teen mukaisesti kirjanpitoarvon

ja ennustettujen tulevien rahavirtojen nykyarvon välisenä erotuksena.

Korkotuotot la

inasaamisista k

irjataan rah

oitustuottoih

in-ja kuluih

in.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisvarat pankeissa ja kassassa sekä erittäin

likvidit korko- ja rahamarkkinasi

joituk

set, jotka ovat helpo

sti

konvertoitavissa käteis

varoiksi tiedossa olev

aan määrään ja joiden

erääntymiseen ha

nkintahetkellä on enint

ään kolme kuukautta, sekä

pankkitalletuksista, jot

ka erääntyvät tai jotka

voidaan sopimuksee

n

perustuen vaatia maksettavaksi enintään kolmen kuukauden päästä

hankintahetkestä. Sijoitusten kork

easta luottokelpoisuudes

ta ja

lyhyestä maturitee

tista johtuen sijoitusten arvon

muutosriski on

merkityksetön. Rahamarkkinarahastosij

oitukset, joi

den riskiprof

iili on

edellä main

ittujen krite

erien muk

ainen, luokitel

laan myös rahavar

oiksi.

Rahoitusvarojen arvon alentuminen

Arvon alentumista koskev

ien vaatimusten mukaisesti emoyhtiö ki

rjaa

odotettavissa ol

evia luottotappio

ita varten tappiota koske

van

vähennyserän rahoitusvaroista, jotk

a on arvostet

tu jaksotettu

un

hankintamenoon tai käypään arvoon käyvän arvon rahaston kautta

sekä lainatakaussopimuksista ja luottositoumuksista. Emoyhtiö

arvostaa rahoitusinstrumenttinsa tulevaisuuteen suuntautuvan

perusteen mukaisesti ja k

irjaa muut

okset odotetuissa luottotappioissa

kvartaaleittain. Katso konse

rnitilinpäätöksen l

iitetieto 2, Merkittä

vät

laskentaperiaatteet

.

Rahoitusvelkojen luokittelu ja arvostaminen

Emoyhtiö luok

ittelee r

ahoitusvelat s

euraaviin luok

kiin: jaksotet

tuun

hankintamenoon arvostetut raho

itusvelat ja käypä

än arvoon

tulosvaikutteise

sti arvostettavat r

ahoitusvelat. Kirj

anpitolain 5:2a §

mukaisesti em

oyhtiö luokitte

lee johdann

aisvelat käypään

arvoon

tulosvaikutteise

sti ja kaikki muut r

ahoitusvelat nim

ellisarvoon.

Korolliset velat

Pitkä- ja lyhytaikaiset koroll

iset ve

lat, mukaan lukien lyhytaik

ainen

osuus pitkäaikais

ista korollisista v

eloista ja johdann

aistransaktioide

n

vakuudet, kirjataan nimellisarvoo

n. Transaktiokulut kirjataan

siirtosaamisiin ja

jaksotetaan tulosl

askelmaan instrume

ntin

pitoaikana.

Valuuttakurssivoitot

ja

-tappiot sekä lainan korot

kirjataan rahoi

tuskuluihin

ja -tuottoihin in

strumentin

pitoaikana.

Ostovelat

Ostovelat kirjataan la

skut

etun määrän mukaisesti.

124

125

Tilinpäät

ös

Emoyhtiön tili

npäätöksen lii

tetiedot

jatkoa

198

Johdannaissopimukset

Kaikki johdann

aiset kirja

taan

alun perin käypään arvoon

sopimuksentekopäivänä, ja myöhempi arvostamin

en tapahtuu

käypään arvoon. Syntyneen voiton tai tappion kirjauskäytäntö

riippuu siitä, so

velletaan

ko johdannaisiin

suojausl

askentaa.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat

johdannaissopimukset, joihin

ei sovelleta suojauslaskentaa

Valuuttatermiinien käypä arvo

lasketaan arvostamalla

termiinisopim

us tilinpäätösh

etkellä markkin

atermiin

ikurssiin.

Käyvän arvon muutokset arvostetaan vertaamalla näitä kursseja

sopimuskurssiin. Valuuttaoptiot

arvostetaan raportointihetkellä

Garman & Kohlhagen -arvonmääritys

mallilla. Käyvän arvon muutok

set

kirjataan tuloslaskelmaan.

Korkotermiini-, k

orko-optio- ja ko

rkofutuurisopimuste

n sekä

johdannaispörssissä noteerattujen op

tioiden käypä arvo

määritellään

käyttäen tilinpäätöspäivän mark

kinahintoja. Koronvaihto- ja

valuutanvaihtosopimusten käypä arvo

arvioidaan tulevien rahavirtojen

nykyarvon perusteella käyttäen ti

linpäätöspäivän markkinahintoja.

Käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan.

Korkojohdannaisista aihe

utuvat korkotuotot tai -

kulut jaksotetaan

tuloslaskelmaan tilikauden aikana.

Suojauslask

enta

Suojauslaskennassa käytettävissä ol

evia johdanna

issopimuksia o

vat

valuuttatermiinit

, optiot tai optio

strategiat sekä korkojohdanna

iset.

Suojauslaskentaa voidaan soveltaa

optioihin ja optios

trategioihin,

joiden nettomääräine

n preemio on nolla tai maksettu

. Optiostrategian

osalta ostettujen optioiden nime

llisarvo on sama tai suurempi kuin

myytyjen o

ptioiden, ja niid

en muut sopimusehd

ot ovat samat.

Emoyhtiö käyttää käyvän arvon

suojauslaskentaa vähentääkseen

korkotason ja valuuttakurssie

n

muutoksista joh

tuvien korol

listen

velkojen käyvän arvon muutosten

vaikutusta. Koronva

ihtosopimuksia

sekä koron- ja valuutanvaiht

ojo

hdannaisia käytetään suojaamaan

korko- ja valuuttariskiä.

Emoyhtiön velat arvostetaan ja

ksotettuun hankintamenoon.

Käyvän arvon suojauksessa käytettävien johdannaisten käyvän

arvon muutos sekä käyvän arvon suojauslaskennan piirissä olevien

rahoitusvelkojen sellainen käyvän arvon muutoksen osuus, joka

syntyy suojattavan riskin vaikutuksest

a, kirjataan raho

itustuot

toihin

ja -kuluihin tuloslaskelmassa. Emoy

htiö erottaa valuuttojen välisen

viitekoronva

ihtosopim

uksen preem

ion koron- ja val

uutanvaih-

tosopimuksista ja jättää sen

suojaussuhteen ulkopuolelle

suojauskustannukseksi, joka kirjataan alun peri

n ja myöhemmin

käypään arvoon suojauskustannusrahastoon omassa pääomassa.

Mikäli suojaussuhde ei enää täyt

ä suojauslaskennan kriteereitä,

suojauslaskenta lopetetaan, ja

suojauskustannusrahastoon

kirjattu suojauskustannus kirjataa

n kuluksi sekä suojattavan

rahoitusinstrumentin kirjanpitoarvoon

kirjattu käyvän arvon

muutos jaksotetaan rahoitustuo

ttoihi

n ja -kuluihin tuloslaskelmassa

efektiivisen k

oron menetelmällä.

Emoyhtiö sovel

taa myös rahavirtojen suojaam

ista tulevien kork

ojen

rahavirtaan vieraassa valuutassa lii

ttyen liikkeeseen laskettui

hin

joukkovelkakirjalainoihin. Nämä tulevien korkojen rahavirrat suojataan

koron- ja valuuta

nvaihtosopimuks

in, jotka on jaettu ja määr

itetty

osittain käyvän arvon suojiksi site

n, että ne suojaav

at liikkeeseen

lasketun joukk

ovelkakirjala

inan valuuttakur

ssin ja viitek

oron muutoks

iin

liittyvää riskiä, ja osittain rahavirran suojiksi siten, että ne suojaavat

liikkeese

en lasketun jou

kkovelkakir

jalainan jäljel

le jäävien korko

jen

rahavirran valuuttariskiä. Koron- ja valuutanvaihtosopimusten

kertyneet tuotot

tai kulut kirjataa

n suojausrahastoon ja siirretään

tulosvaikutte

isiksi sill

oin, kun

korkojen rahavirrat toteutuvat.

Emoyhtiö ero

ttaa valuuttojen

välisen viitek

oronvaihtos

opimuksen

preemion koron-

ja valuutanvaihtos

opimuksista ja jättää s

en

suojaussuhteen ulkopuolelle suojauskustannukseksi, joka kirjataan

alun perin ja myöhemmin käypään

arvoon suojauskustannusrahastoon

omassa pääomassa.

Laskennalliset verot

Laskennallinen verosaaminen kirjataan siihen määrän asti kuin on

todennäköistä, että tuleva

isuudessa syntyy verotettavaa tul

oa, jota

vastaan käyttämättömä

t verotuksell

iset tappiot, käyttämättömä

t

veronhyvitykset ja vä

hennyskelpoiset v

äliaikaiset erot voi

daan

hyödyntää. Yhtiö arvioi jatkuvas

ti laskennallisten verosaamisten

hyödyntämisen todennäköisyyttä ja harkitsee sekä suotuista että

epäsuotuista näyttöä tässä arvioinnissa. Arvi

oinnissa otetaan

huomioon, että Nokian Suomen-yhtiöiden

välillä verotettavaa tuloa

voidaan tasata konserniavustuksen avulla. 31.12.2020 Yhtiö ei pitänyt

tekemänsä arvioinnin perusteella

todennäköisenä, että se pystyy

hyödyntämään käyttämättömä

t vero

nhyvitykset ja vähennyskelpoiset

väliaikaiset erot ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Arviointi

tehtiin pääosin aiempi

en tulosten perusteella. Tämän seurauksena

Yhtiö kirjasi po

is taseesta 43 miljoonaa euroa l

askennallisia verosaam

isia.

31.12.2021 Yhtiö ei edelleenkään pidä

todennäköisenä laskennall

isten

verosaamisten hyödyntämistä

. Yhtiö kirjaa käy

ttämättömistä

verotuksellisista tappioista sekä ve

ronhyvityksistä laskennallisen

verosaamisen vain s

iihen määrään asti kuin s

illä on riittävästi

veronalaisia väl

iaikaisia e

roja tai kuin s

illä on muuta vakuu

ttavaa

näyttöä siitä, että syntyy riittäväst

i verotettavaa tuloa, jota

vastaan

se pystyy hyödyntämään käyt

tämättömät ve

rotukselliset tappiot

tai

käyttämättömät veronhyv

itykset tulevaisuudessa. Tule

vaisuudessa

kertyvälle verotettav

alle tulolle suotuisana näyttönä voidaan antaa

vähemmän painoarvoa arvioitaessa

laskennal

lisen verosaamisen

kirjaamista, jos on muuta epäsuot

uista näyttöä, kuten kertyneitä

tappioita, joita voidaan pitää va

hvana osoituksena siitä, että

tulevaisuudessa ei ehkä ole käyte

ttävissä verotettavaa tuloa. Vuon

na

2021 Nokia tuotti kirjanpidollista voittoa sekä verotettavaa tuloa

Suomessa, ja sen taloudellinen suor

ituskyky parani aikaisempiin

kausiin verrattuna. 31.12.2021 Yhtiö ka

tsoo, ettei sillä ole riittävästi

näyttöä pidemmän aikavälin verote

ttavan tulon ke

rryttämisestä, jotta

voidaan pitää todennäköis

enä, että se voi hyödyntää laskennalliset

verosaamiset. Tä

mä johtopäät

ös perustuu obje

ktiivisen e

päsuotuisan

näytön painottami

seen suhteessa subjektiivisempaan suo

tuisaan

näyttöön. Ensisijaisena tekijänä tässä arvioinnissa käytettiin

objektiivisempana pide

ttävää toteutunutta pidemmän aikavälin

taloudellista suoriutumista verrattun

a luonnostaa

n subjektiivise

mpiin

odotuksiin tulevasta t

aloudellisesta suoriutumisesta Suomessa.

Yhtiö jatkaa laskennallisten veros

aami

sten hyödyntämisen arviointia,

erityisest

i toteutunee

n voiton seuran

taa, tulevina kausin

a ja se voi

kirjata laskennallisen verosaamisen takaisin taseeseen, kun riittävä

verotuksellinen kannattavuus saavutetaan.

Laskennalliset verot 2021:

Käyttämättömät veronhyvi

tykset 60 miljo

onaa euroa

Hyllypoistot 16 milj

oonaa euroa

Varaukset 2 miljoonaa euroa

Muut väliaikaiset erot 32 miljoona

a euroa

199

2. Henkilöstökulut

milj. EUR

2021

2020

Palkat

30

41

Osakeperusteiset maksut

9

2

Eläkekulut

5

1

Henkilösivukulut

1

Yhteensä

45

Henkilöstön keskimää

räinen lukumäärä

2021 2020

Markkinointi

59

72

Hallinto

147

151

Yhteensä

206

223

Henkilöstö 31.12.

193

222

Johdon palkkiot

Katso konsernitilinpäätökse

n liitetieto 33, Lähipiiriin liittyvät tapahtumat.

3. Tilintarkastajan palkkiot

Deloitte Oy on toiminut Nokian tilintarkastajana tilikauden aikana, joka päättyi 31.12.2021. Yh

tiökokous valitsee ti

lintarkasta

jan tilikaudeksi,

joka alkaa valintaa seuraavana ti

likautena. Seuraavassa taulukossa on esite

tty Deloitte Oy:lle palvel

utyypeittäin kyseisten vuo

sien päättyessä

suoritetut palkkiot:

Emoyhtiö

Nokia konserni

milj. EUR

2021

2020

2021

2020

Tilintarkastuspalkkiot

10

22

Tilintarkastukseen

liittyvät palkkiot

1

–

2

–

Veropalveluihin liittyvät palkkiot

–

1

Muut palkkiot

–

2

–

2

Yhteensä

11

12

24

25

Deloitte Oy on tehnyt muita kuin tilintarkastuspalveluita emoyhtiölle 208 tuhannella eurolla vu

onna 2021 (1 700 tuhannella

euro

lla vuonna 2020).

Näihin palveluihin sisältyi tilintarkastuslain 1:1.2 §:ssä toimeksiantoja 43 tuha

nnella eurolla vuonna

2021 (20 tuhannella euro

lla vuonna 2020)

ja muita palveluita 208 tuhannella eurolla

(1 680 tuhannella eu

rolla vuonna 2020).

4. Liiketoiminnan mu

ut tuotot ja kulut

milj. EUR

2021

2020

Muut tuotot

Verokorvaukset ja korkotuott

o

–

11

Vuokratuoto

t

3

2

Pitkäaikaiste

n sijoitusten

myyntivoitto

10

–

Muut tuotot

6

10

Yhteensä

19

23

Muut kulut

Muiden aineellisten hyö

dykkeiden myyntit

appio

-4

–

Maa-alueen puhdistuskulut

-5

-1

Muut kulut

-7

-2

Yhteensä

-16

-3

126

127

Tilinpäät

ös

Emoyhtiön tili

npäätöksen lii

tetiedot

jatkoa

200

5. Rahoitustuotot ja -kulut

milj. EUR

2021

2020

Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista

Osinkotuotot saman konsernin yhtiöiltä

600

–

Yhteensä

600

–

Korko- ja muut rahoitustuotot

Korkotuotot saman konsernin yhtiöiltä

173

261

Korkotuotot muil

ta yhtiöiltä

4

11

Kurssivoitot/tappiot, netto

70

56

Muut rahoitustuotot muil

ta yhtiöiltä

49

–

Yhteensä

296

328

Korko- ja muut rahoituskulut

Korkokulut saman konsernin yhtiöille

-8

-31

Korkokulut muille yhtiöi

lle

-122

-125

Muut rahoituskulut mui

lle yhtiöille

-33

-7

Yhteensä

-163

Rahoitustuotot ja -kulut sisältävät 25 miljoonaa euroa kulua koskien johdannaisia, joih

in sovelletaan suojauslaskentaa (118 mil

joonaa euroa

tuottoa vuonna 2020) ja 25 miljoonaa euroa tuottoa koskien velkoja, joihin sovelletaan käyvän ar

von suojauslaskentaa (122 miljo

onaa euroa kulua

vuonna 2020).

6. Konserniavustukset

milj. EUR

2021

2020

Myönnetty

-510

-440

Saatu

150

–

Yhteensä

-360

-440

7. Tuloverot

milj. EUR

2021

2020

Tilikauden verote

ttavaan tuloon perustuvat

verot

–

Aikaisempiin t

ilikausiin

perustuvat ve

rot

3

6

Laskennalliset verot

(1)

–

-43

Yhteensä

3

-37

(1) Laskennallinen vero 2020 sisältää laske

nnallisten ve

rosaamisten kirj

austa pois tas

eesta, katso liitetie

to 1, Laskentaperia

attee

t.

201

8. Aineelliset hyödykkeet

Maa- ja

vesialueet

Rakennukset

ja rakennelmat

Koneet ja

kalusto

Muut aineelliset

hyödykkeet ja

ennakkomaksut

Keskeneräiset

hankinnat

Yhteensä

milj. EUR

Hankintameno 1.1.2020

9

147

13

15

14

198

Lisäykset

1

4

2

–

7

Myynnit ja käytös

tä poistaminen

-1

–

-1

Uudelleenluokittelu

–

13

1

–

-14

–

Hankintameno 31.12.2020

9

164

16

15

–

204

Kertyneet poistot 1.1.2020

–

-76

-12

-4

–

-92

Poistot

(1)

–

-5

-1

–

-7

Kertyneet poistot 31.12.2020

–

-81

-13

-5

–

-99

Kirjanpitoarvo 1.1.2020

8

71

1

11

14

105

Kirjanpitoarvo 31.12.2020

9

83

3

10

–

105

Hankintameno 1.1.2021

9

164

16

15

–

204

Lisäykset

–

5

–

5

Myynnit ja käytös

tä poistaminen

–

-1

–

-15

–

-16

Uudelleenluokittelu

–

Hankintameno 31.12.2021

9

163

16

5

–

193

Kertyneet poistot 1.1.2021

–

-81

-13

-5

–

-99

Myynnit ja käytös

tä poistaminen

–

5

–

5

Poistot

(1)

–

-5

-1

–

-6

Kertyneet poistot 31.12.2021

–

-86

-14

–

-100

Kirjanpitoarvo 1.1.2021

9

83

3

10

–

105

Kirjanpitoarvo 31.12.2021

9

77

2

5

–

93

(1)

Kirjattu myynnin ja hallinnon kuluihin.

128

129

Tilinpäät

ös

Emoyhtiön tili

npäätöksen lii

tetiedot

jatkoa

202

9. Sijoitukset

milj. EUR

2021

2020

Osuudet saman konsernin yhtiöissä

Hankintameno 1.1.

18 657

18 633

Lisäykset

25

24

Vähennykset

-15

–

Arvonalentumistappiot

-6

–

Kirjanpitoarvo 31.12.

18 661

18 657

Osuudet osakkuusyhtiöissä

Hankintameno 1.1.

–

1

Arvonalentumistappiot

–

-1

Kirjanpitoarvo 31.12.

–

Pitkäaikaiset sijoitukset

Hankintameno 1.1.

1

Kirjanpitoarvo 31.12.

1

(1) Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 30, Ko

nserniyhtiöt.

10. Siirtosaamiset ja maksetut ennakkomaksut

milj. EUR

2021

2020

Odotettavissa oleva Nokia Shan

g

hai Bellin määräysvallattomi

en omis

tajien osuudesta

maksettava käteis

maksu

(1)

503

420

Jaksotetut korkotuotot

56

Kertyneet ro

jaltituotot

5

7

Muut siirtosaamiset saman konsernin yhtiöiltä

71

44

Muut siirtosaamiset ja maksetut ennakkom

aksut muilta yhtiöiltä

19

27

Yhteensä

654

554

(1)

Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 31, Merkittävät

, osittain omistetut tytäryhtiöt.

11. Oma pääoma

Sijoitetun

vapaan

oman

E

dellisten

Ylikurssi-

Omat

Käyvän a

rvon

pääoman

tilikausien

milj. EUR

Osakepääoma

rahast

o osakkee

t

(1)

rahasto

voitto

Yhteensä

1.1.2020

246

46

-344

-0

15 199

1 963

17 110

Osakeperusteisten maksujen suorit

taminen

–

49

–

49

Käyvän arvon rahaston muutos, nettot

uotot/-kulut

–

-18

–

-18

Tilikauden tappio

–

-136

31.12.2020

246

46

-344

-18

15 248

1 827

17 005

1.1.2021

246

46

-344

-18

15 248

1 827

17 005

Osakeperusteisten maksujen suorit

taminen

–

70

–

70

Käyvän arvon rahaston muutos, nettot

uotot/-kulut

–

33

–

33

Tilikauden voitto

–

482

31.12.2021

246

46

-344

15

15 318

2 309

17 590

(1)

Omat osakkeet vähentävät edellisten tilikausien voittoa.

203

12. Jakokelpoiset varat

milj. EUR

2021

2020

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

15 318

15 248

Edellisten ti

likausien voitto

1 827

1 963

Omat osakkeet

-344

Tilikauden voitto/-tapp

io

482

-136

Vapaa oma pääoma yhteensä

17 283

16 730

Käyvän arvon rahasto

–

-18

Jakokelpoiset varat yhteensä

17 283

16 712

13. Käyvän arvon rahasto

Suojausrahasto

Suojauskustannus

Käyvän arvon rahasto

Yhteensä

Ennen

Veroj

en

Ennen

Verojen

E

nnen

Veroje

n

Ennen

Verojen

milj. EUR

veroja

Vero

jälkeen

veroja

Vero

jälkeen

veroja

Vero

jälkeen

veroja

Vero

jälkeen

1.1.2020

2

–

2

-2

–

-2

–

Käyvän arvon ja rahavirtojen suojaus

Käyvän arvon muutos,

nettotuotot/-kul

ut

-18

–

-18

-7

1

-6

–

-25

1

-24

Siirto tuloslaskelmaan

–

7

-1

6

–

7

-1

6

31.12.2020

-16

–

-16

-2

–

-2

–

-18

–

-18

1.1.2021

-16

–

-16

-2

–

-2

–

-18

–

-18

Käyvän arvon ja rahavirtojen suojaus

Käyvän arvon rahaston muutos,

nettotuotot/-kul

ut

29

–

29

5

–

5

–

34

–

34

Siirto tuloslaskelmaan

-1

–

-1

–

-1

–

-1

31.12.2021

12

–

12

3

–

3

–

15

–

15

130

131

Tilinpäät

ös

Emoyhtiön tili

npäätöksen lii

tetiedot

jatkoa

204

14. Rahoitusinstrumenttien käypä ar

vo

Käypään arvoon arvostettavat raho

itusvara

t ja -velat lu

okitellaan arvostusm

enetelm

issä käytettyje

n julkaisema

ttomien s

yöttötiet

ojen määrän

perusteella. Kolme hierarki

atasoa

perustuvat siihen, että rahoitusvarojen ja -velkojen käypää arvoa määr

itettäessä syöttötietoj

en arvioi

ntia

tarvitaan sitä enemmän, mitä yl

emmälle tasolle siirrytään. Taso

lla 1 arvostaminen tapahtuu pörssi

noteerattujen tuottei

den markk

ina-arvon

perusteella, tasolla 2 arvost

us pe

rustuu ensisi

jaisesti julkise

sti saatavilla olevaan m

arkkinatietoon ja

tasolla 3 tarvitaan

en

iten johdon har

kintaa.

Nokia luokittelee jokaisena tilinpäätöshetkenä rahoitusvarat ja -velat asianmukaiselle käyvän arvon hierarkian tasolle. Oheisessa taulukossa

käypään arvoon kirjattujen erien arvostus suoritetaan toistuvasti.

Kirjanpitoarvo

Käypä arvo

(1)

Jaksotettu

Käypään arvoon

tulosvaikutteisesti

Käypään arvoon käyvän arvon

rahaston kautta

milj. EUR

hankintameno

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Taso

1

Taso 2

Taso 3

Yhteensä

31.12.2021

Pitkäaikaiset

sijoitukset

–

1

–

1

Pitkäaikaiset lainasaamiset saman

konsernin yhtiöiltä

2 765

–

2 765

Pitkäaikaiset lainasaamis

et muil

ta yhtiöiltä

1

–

1

Lyhytaikaiset lain

asaamiset saman

konsernin yhtiöiltä

5 060

–

5 060

Muut lyhytaikaiset raho

itussaamiset

saman

konsernin yhtiöiltä sisältäen jo

hdannaiset

–

151

–

151

Muut lyhytaikaiset rahoitussaamiset

muilta yhtiöi

ltä sisä

ltäen johdannaiset

–

139

–

139

Lyhytaikaise

t sijoitukse

t

520

–

1 994

–

2 514

Rahavarat

2 522

–

1 991

–

4 513

Rahoitusvarat yhteensä

10 868

–

4 275

1

–

15 144

Pitkäaikaiset k

orolliset velat muille yhtiöi

lle

4 299

–

4 299

4 512

Lyhytaikaiset korolliset velat saman konsernin

yhtiöille

10 743

–

10 743

Lyhytaikaiset koro

lliset velat muille yhtiöille

26

–

26

Muut rahoitusvelat saman konsernin yhtiöille

sisältäen johdannaiset

–

118

–

118

Muut rahoitusvelat mui

lle yhtiöille sisältäen

johdannaiset

–

229

504

–

733

Rahoitusvelat yhteensä

15 068

–

347

504

–

15 919

16 132

205

Kirjanpitoarvo

Käypä arvo

(1)

Jaksotettu

Käypään arvoon

tulosvaikutteisesti

Käypään arvoon käyvän arvon

rahaston kautta

milj. EUR

hankintameno

Taso 1

Taso 2

Taso 3

Taso 1

Ta

so 2

Taso 3

Yh

teensä

Yhteensä

31.12.2020

Pitkäaikaiset

sijoitukset

–

1

–

1

Pitkäaikaiset lainasaamiset saman

konsernin yhtiöiltä

2 644

–

2 644

Pitkäaikaiset lainasaamis

et muil

ta yhtiöiltä

1

–

1

Lyhytaikaiset lain

asaamiset saman

konsernin yhtiöiltä

4 728

–

4 728

Muut lyhytaikaiset ra

hoitussaam

iset saman

konsernin yhtiöiltä sisältäen jo

hdannaiset

–

49

–

49

Muut lyhytaikaiset raho

itussaamise

t muilta

yhtiöiltä sisältäen johdannaiset

–

149

–

149

Lyhytaikaise

t sijoitukse

t

134

–

836

–

100

–

1 070

Rahavarat

2 502

–

2 541

–

5 043

Rahoitusvarat yhteensä

10 009

–

3 575

1

–

100

–

13 685

Pitkäaikaiset k

orolliset velat muille yhtiöi

lle

4 697

–

4 697

4 779

Lyhytaikaiset korolliset velat saman konsernin

yhtiöille

8 942

–

8 942

Lyhytaikaiset koro

lliset velat muille yhtiöille

448

–

448

Muut rahoitusvelat saman konsernin yhtiöille

sisältäen johdannaiset

–

144

–

144

Muut rahoitusvelat mui

lle yhtiöille sisältäen

johdannaiset

–

203

420

–

623

Rahoitusvelat yhteensä

14 087

–

347

420

–

14 854

14 936

(1)

Mikäli tase-erää ei ole kirjattu käypään arvoon, käytetään

seuraavia käyvän a

rvon arvostus

menete

lmiä: Pitkäaikaisten koroll

isten velkoje

n käypä arvo perustuu

en

sisijaisesti julkis

esti saatavilla

olevaan markkinatietoon (taso 2). Muiden var

ojen ja velkojen, muk

aan lukien lainasaamisten ja velkojen käypä arvo perustuu pääa

siassa diskontattujen raha

virtojen analyysiin (taso

2).

Lyhytaikaisten varojen ja

velkojen käyvän arvon arvioida

an olevan

sa

ma kuin kirjanpitoarvo pienen

luottoriskin ja lyhyen juoksu

ajan pe

rusteella. Katso konserni

t

ilinpäätöksen liitetieto 2,

Merkittävät laskentaperiaatteet.

Taso 2 sisältää rahoitusvar

oja ja -velkoja, jo

tka arvostetaan kä

yt

täen arvostusmenetel

mää, joka perustuu sillä hetkellä tode

ttavissa olevien

markkinatran

saktioiden

perusteella s

aatavien hintatie

tojen tukemi

in oletuksiin

. Näihin e

riin kuuluu varoja ja ve

lkoja, joide

n k

äyvät arvot pe

rustuvat

julkisesti saatavilla olevaan markkinatietoon, rahoitusvaroja, joiden käypä arvo perustuu välittäjän antamiin hintoi

hin, sekä v

aroja, jotka arvostetaan

käyttäen konsernin omia malleja, joissa ol

etukset perustuvat merkittäviltä os

in julk

iseen markkinatietoon. Tähän kategoriaan si

sältyy valtaosa

emoyhtiön rahavaroista, lyhytaikaisista sijoituksista, vapaasti os

tettavista ja ja myytävis

tä johdannais

ista sekä eräistä muista tu

otteista.

Taso 3 sisältää sijoitu

ksia listaamattomiin os

akkeisiin ja listaam

attomiin venture

fund -rahastoihin

. Tason 3 sijoitus

ten käypä

arvo määritetään

yhdellä tai useammalla arvostusteknii

kalla: markkinalähtöisessä lähestymist

avassa käytetään vertailukelpoisia markkinatransakti

oi

ta, ja

tuottopohjainen lähestym

istapa pe

rustuu odotettujen tulevien rahavirtojen nykyar

voon. Listaamattomien rahastoj

en tapauksessa ra

hastonhoitaja

saattaa valita sopivat arvos

tustekniikat syöt

tötietojen saatavuud

en ja luotettavuuden perusteella. Joissakin tapauksissa tietty arvostustekniikka

voi antaa parhaan kuvan käyvästä arvosta, kun taa

s toisissa olosuhteissa vo

i olla tarpeen käyttää useita arvostuste

kniikoita.

Tason 3 käyvän arvon määrittämisessä käytettä

viä syöttötietoja ovat mu

un muassa alkupe

räinen transaktiohinta, samoill

a tai vast

aavilla

instrumenteilla viim

e aikoina tehdyt transaktio

t, toteutetut tai

valmisteilla olev

at ulkopuolisten osapuolten tai

vastaavien li

ikkeeseenla

skijoiden

transaktiot taustalla olevalla

sijoituksella, rahoituskierrokset

, pääomitus tai liikkeeseenla

skijan toteuttamat m

uut transaktio

t, liikkeeseenlaskut

osake- tai velkamark

kinoilla sekä muutokset ta

loudellisissa tunnu

sluvui

ssa tai rahavirroissa oika

istuna tarpeen mukaan maksuval

miuteen,

luottokelpo

isuuteen, m

arkkinoihin ja/ta

i muihin tekijö

ihin liittyvil

lä riskeill

ä. Käypää arvoa saate

taan oikaista he

ikon markkina

likvidite

etin ja/tai

luovutuskelpoisu

uden perusteel

la, ja sijoituksen ho

itaja voi arvi

oida arvon alentumisen määrän, mikäli markkinatietoja ei ole s

aatavilla.

Tason 3 sijoituks

et arvostetaan jokais

ena ra

portointipäivänä ottaen huomioon muutokse

t arvioissa, ennusteissa ja oletuksissa se

kä muutokset

taloudellisissa ja muissa asiaankuuluvissa olosuhteissa. Tason 3 rahoitusvelkoihin sisältyy raho

itusvelka China Huaxinille osan

a Nokia Shanghai Bell

-transaktion lo

pullista sopimusta,

jossa China Huaxin oike

utettiin si

irtämään omistu

sosuutensa ko

konaisuudes

saan emoyhtiöl

le my

öhemmin

suoritettavaa käteissuoritusta vastaan. Tason 3 rahoitusvelan käypä arvo määritetään od

otetun tulevan kätei

ssuorituksen nykyarv

on mukaan.

Kyseisellä rahoitusvelalla ei

ole tuloslaskelmavaik

utusta. Katso

konsernitil

inpäätöksen liitetie

to 31, Merkittävät, os

ittain om

istetut tytär

yhtiöt.

132

133

Tilinpäät

ös

Emoyhtiön tili

npäätöksen lii

tetiedot

jatkoa

206

Laskelma tason 3 käypään arvoon

arvostettujen rahoit

userien alku- ja loppusal

dojen muutoksis

ta:

Tason 3

milj. EUR

rahoitusvarat

rahoitusvelat

1.1.2020

1

-631

Muut muutokset

–

211

31.12.2020

1

-420

1.1.2021

1

-420

Muut muutokset

–

-84

31.12.2021

1

-504

15. Johdannaiset

Vastaavaa

Vast

attavaa

milj. EUR

Käypä arvo

(1)

Nimellisarvo

(2)

Käypä arvo

(1)

Nimellisarvo

(2)

31.12.2021

Käyvän arvon suojaus

Koronvaihtosopimukset

–

185

–

Ennakoitujen rahavirtojen ja

käyvän arvon suojaukset

(3)

Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset

15

265

-68

441

Johdannaiset, joihi

n ei sovelleta suoj

a

uslaskentaa ja jotka arvostetaan

käypään arvoon tuloslaskelmass

a

Valuuttatermiinit, muut yhtiöt

123

9 957

-161

11 537

Valuuttatermiinit, konserniyhtiöt

152

7 708

-117

7 283

Ostetut valuuttaopt

iot, muut yhtiöt

–

17

–

Ostetut valuuttaopt

iot, konserniyhtiöt

–

1

–

Myydyt valuuttaopt

iot, muut yhtiöt

–

1

Myydyt va

luuttaoptiot, ko

nserniyhtiöt

–

17

Yhteensä

290

18 133

-346

19 279

31.12.2020

Ennakoitujen rahavirtojen ja

käyvän arvon suojaukset

(3)

Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset

–

-154

815

Johdannaiset, joihi

n ei sovelleta suoj

a

uslaskentaa ja jotka arvostetaan

käypään arvoon tuloslaskelmass

a

Valuuttatermiinit, muut yhtiöt

147

7 359

-49

5 721

Valuuttatermiinit, konserniyhtiöt

49

3 032

-141

5 551

Ostetut valuuttaopt

iot, muut yhtiöt

3

279

–

Ostetut valuuttaopt

iot, konserniyhtiöt

–

6

–

Myydyt valuuttaopt

iot, muut yhtiöt

–

6

Myydyt va

luuttaoptiot, ko

nserniyhtiöt

–

-3

279

Yhteensä

199

10 676

-347

12 372

(1) Sisällytetty taseessa muihin lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin

ja muihin

lyhytaikais

iin rahoitusvelkoihin.

(2) Sisältävät kaikki sopimukset, joita

ei ole vielä suoritettu tai peru

ttu. Nimelli

sarvot eivä

t välttämättä yksin

tarkasteltu

na anna kuvaa konse

rnin riskiasemasta, kos

ka joitakin sopimuksia voidaan

netottaa toisilla sopimuksilla.

(3) Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset on määritetty o

sin

käyvän arvon ja

osin ennakoitujen raha

virtojen suojausinstrum

enteiksi.

Johdannaisten luokittelu ylläolevassa taulukossa suojauslaskennan soveltamisen mukaan perustuu johdannaisten käyttöön ja kirjaa

miseen yhtiö

n

erillistä tilinpäät

östä varten. Luokittelu voi olla erilainen

konsernitilinpäätöksessä. Katso ko

nsernitilinpäätöksen liitetieto

23, Johdannai

set.

207

16. Pakolliset varaukset

milj. EUR

2021

2020

Liiketoimin

tojen myynteih

in liittyvä

t

33

32

Muut

10

11

Yhteensä

43

17. Korollinen vieras pääoma

Kirjanpitoarvo milj. EUR

(1)

Liikkeeseenlaskija/vela

llinen

Rahoitusväline

Valuutta

Nimellisarvo (milj.)

Lopullinen eräpäivä

2021

2020

Nokia Oyj

1,00 % velkakirja

(2)

EUR

350

Maaliskuu 2021

–

350

Nokia Oyj

3,375 % velkakirja

(3)

USD

500

Kesäkuu 2022

–

418

Nokia Oyj

2,00 % velkakirja

EUR

750

Maaliskuu 2024

761

766

Nokia Oyj

EIP T&K laina

EUR

500

Helmikuu 2025

500

Nokia Oyj

NIB T&K laina

(4)

EUR

250

Toukokuu 2025

250

Nokia Oyj

2,375 % velkakirja

EUR

500

Toukokuu 2025

500

Nokia Oyj

2,00 % velkakirja

EUR

750

Maaliskuu 2026

764

767

Nokia Oyj

4,375 % velkakirja

USD

500

Kesäkuu 2027

466

451

Nokia Oyj

3,125 % velkakirja

EUR

500

Toukokuu 2028

500

Nokia Oyj

6,625 % velkakirja

USD

500

Toukokuu 2039

557

545

Nokia Oyj

Muut velat saman konsernin yhtiöille

10 743

8 942

Nokia Oyj

Muut velat muille yhtiöille

26

98

Yhteensä

15 068

14 087

(1)

Kirjanpitoarvo sisältää

käyvän arvon suojauslaskentaan liittyen 1

66 miljoonan euron (224 miljoonaa e

uroa vuonna 2020) käyvän arvon oikaisu

n. Tästä 203 miljoonaa euroa (235 miljoonaa

euroa vuonna 2020) liittyy lopetettu

ihin käyvän arvon suojauslaskentasuhteisiin ja jaksote

taan tuotoksi tuloslask

elmaan kunkin joukkovelkakirjalainan eräpäivään asti.

(2)

Tammikuussa 2021 Nokia käytti liikkeelle

laskijan optio-oikeuden lunastaa 350 milj

oo

nan euron suurui

sen maaliskuussa 2021 er

ääntyvä

n 1,00 prosentin kuponkikorkoisen jou

kkovelkakirjalainan

kokonaisuudessaan. Lunastuspäivä joukkovelk

akirjalainalle oli 15.2.2021.

(3)

Joulukuussa 2021 Nokia käytti liikkeellelaskijan optio-oike

uden lunastaa 500 miljoon

an

Yhdysvaltain dollarin suu

ruisen kesä

kuussa 2022 erääntyvän 3,375 prosentin ku

ponkikorkoisen

joukkovelkakirjalainan kokonaisuudessaan. Lunast

uspäivä joukkovelkakirjalainalle oli 16.12.

2021.

(4)

Pohjoismaiden Investointipankilta (NIB) nostettu laina makse

taan takaisin kolmessa

yhtä su

uressa maksuerässä vuosina 2023,

2024 ja 2025.

Merkittävät rahoitusjär

jestelyt-ja ohjel

mat:

Sitoutunut / Sitoutumaton

Rahoitusjärjestely

Valuutta

Nimellisarvo (milj.)

Nostettu

31.12.2021

Nostettu

31.12.2020

Sitoutunut

Luottolimiittisopimus

(1)

EUR

1 500

–

Sitoutumaton

Suomalainen yritys

tod

istusohjelma

EUR

750

–

Sitoutumaton

Euro-Commercial Paper -ohjelma

EUR

1 500

–

Sitoutumaton

Euro Medium Term

Note -ohjelma

(2)

EUR

5 000

2 500

2 850

Yhteensä

2 500

2 850

(1)

Nokia käytti kesäkuussa 2021 option luotto

limiittisopimuksensa eräpäivän pidentämise

en, minkä seurauksena sopimus erääntyy

ke

säkuussa 2026, lu

kuun o

ttamatta kesäkuussa 2024

erääntyvää 88 miljoonan euron osuutta.

(2) Kaikki euromääräiset joukkovelkakirjalainat o

n laskettu liikkeeseen Euro Mediu

m

Term Note -rahoituso

hjelman p

uitteissa.

Kaikki yllä ol

evissa taulukois

sa esitetyt l

ainat ja rahoitus

järjestel

yt ovat vakuudett

omia eikä niihin l

iity rahoit

uskovenantte

ja.

134

135

Tilinpäät

ös

Emoyhtiön tili

npäätöksen lii

tetiedot

jatkoa

208

18. Siirtovelat ja muut velat

milj. EUR

2021

2020

Jaksotetut korkokulut

45

47

Palkat ja sosiaalikulut

13

21

ALV ja muut välilliset verot

3

19

Muut siirtovelat saman konsernin yhtiöille

53

44

Muut siirto

velat muille yhtiöille

24

22

Yhteensä

138

153

19. Vakuudet ja vastuusitoumukset

milj. EUR

2021

2020

Vastuusitoumukset samaan konserniin ku

uluvien yhtiöiden puolesta

Vuokratakaukset

551

274

Muut takaukset

1 281

1 225

Vastuusitoumukset muiden yhtiöiden puolesta

Muut takaukset

–

5

Leasing- ja muut vuokravastuut olivat yhteensä 1

miljoonaa euroa 31.12.2021 (2 mi

ljoonaa euroa vuonna 2020).

20. Johdolle myönnetyt lainat

Johtoryhmän tai hallituksen jäsenille ei o

llut myönnettyjä lainoj

a 31.12.2021 tai 31.12.2020.

21. Rahoituslaskelman liitetiedot

milj. EUR

2021

2020

Oikaisut

Poistot

1

7

Tuloverot

-3

41

Rahoitustuotot- ja kulut, netto

-133

-182

Arvonalentumistappiot

6

1

Hyödykkeiden käytöst

ä poistamiset

11

1

Osakeperusteiset maksut

70

49

Myydyt ja lopetetut l

iiketoiminnat

-10

–

Konserniavustukset

360

440

Muut rahoituserät

-600

–

Yhteensä

-298

356

22. Tytäryhtiöt

Katso konsernitilinpäätöksen lii

tetieto 30, Konserniyhtiöt.

23. Emoyhtiön osakkeet

Katso konsernitilinpäätöksen

liitetieto 19, Oma pääoma.

24. Rahoitusriskien hallinta

Nokialla on systemaattinen ja strukturoitu lähestymistapa rahoitusriskien hallintaan

koski

en kaikkia liiketoimi

ntoja ja -proses

seja. Rahoitus

riskien

hallintaan liitt

yvät toiminta

tavat ja pros

essit ovat konse

rnitasoisia,

eikä emoyhtiöl

lä ole omia tai er

illisiä rahoitus

riskien

hallintaan liittyviä

toimintatapo

ja tai prosess

eja. Näin oll

en kaikki sisäise

t ja ulkoiset rah

oitusriskialtis

tukset ja tran

saktiot käsitel

lään konse

rnin rahoitusriskien

hallintastrategian yhteydessä. Emoyhtiö toimii keskitetysti konsernin pääyhtiönä ulkoisten rahoitusriskien hallinnassa. Emoyhtiö vastaa konsernin

sisäisen rah

oituksen jär

jestämisestä ja to

teuttaa kaikki m

erkittä

vät

rahoitustransaktiot pankkien kanssa sekä vastaavat sisäise

t rahoitustransaktiot

konsernin sisällä. Katso konsernitilinpäätöksen

liitetieto 34, Rah

oit

usriskien hallinta.

25. Tilikauden päättymise

n jälkeiset tapahtum

at

Osakkeiden takaisinosto-ohjelma

Nokia tiedotti 3.2.2022, että sen hallitus on käynnistämässä yhtiökokoukselta saadun nykyisen valtuutuksen nojalla osakkeidensa

takaisinosto-

ohjelman. Ohjelman tavoitteena on palauttaa yhtiön osakkeenomistajille vaiheittain enintään 600 miljoonaa euroa kahden vuoden k

uluessa, mikäli

yhtiökokouksen valtuutusta jatketaan. Nokia käynnisti omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman ensimmäisen vaiheen 11.2.2022 taka

isinost

ojen

alkaessa 14.2.2022. Lisätietoja osakkeiden takaisinosto-ohjelmasta ja siitä kuinka Nokia suunnittelee jakavansa varoja osakkeen

omistajilleen on

konsernitilinpäätöksen liit

etiedossa 19, Oma pääoma.

Tilinpäätöksen ja toimi

ntakert

omuksen 2021 allekirjoitus

194

Emoyhtiön taseen 31.12.2021 mukaan jakokelposet varat olivat 17

283 miljoonaa euroa,

josta tilikauden 2021 voitto oli 482 milj

o

onaa euroa.

Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että 31.12.2021 päättyneeltä tilikaudelta vahvistetta

van taseen perusteella ei jaeta osinko

a varsinaisen

yhtiökokouksen päätöksellä. Sen sijaan halli

tus ehdottaa, että se valtuute

ttaisiin pää

ttämään harkintansa mukaan yhteensä enint

ään 0,08 euron

jakamisesta osakkeel

ta osinkona ja/tai pääoman p

alaut

uksena sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta.

Vuoden 2021 tilinpäätöksen antamisen hetkellä yhtiön osakemäärä

on 5 696 261 159, ja tähän perustuva varojenjaon enimmäismäärä

olisi

456 miljoonaa euroa.

(1)

Ehdotettu varojenjako on linjassa yh

tiön voiton

jakopoliti

ikan kanssa.

(1) Yhtiön osakkeiden lukumäärä 31.12.2021 oli 5 675 461 159

, minkä jälkeen yhtiö on rekisteröinyt 20 800 000

uutta osaketta.

3. maaliskuuta 2022

Sari Baldauf

Hallituksen puheenjoht

aja

Kari Stadigh

Bruce Brown

Thomas Dannenfeldt

Jeanette Horan

Edward Kozel

Søren Skou

Carla Smits-Nusteling

Pekka Lundmark

Toimitusjoh

taja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilin

tarkastuksesta on tänään annettu kertom

us.

Helsingissä, 3. maaliskuuta 2022

Deloitte Oy

Tilintarkastusyhteisö

Marika Nevalainen

KHT

136

137

Tilinpäät

ös

Tilintark

astuskertomus

Nokia Oyj:n yhtiök

okoukselle

T

ilinpää

tök

sen

t

ilint

ar

ka

st

u

s

L

aus

unto

Olemme tilintark

astanee

t Nokia Oyj:n (y-tunnus 0112038-9)

tilinpäätöksen tilik

audelta 1.1.–31.12.2021. Tilinpää

tös sisältää

konsernin t

aseen, tuloslaskelman, laajan t

uloslaskelman, lask

elman

oman pääoman muutoksista, r

ahavirtalask

elman ja liite

tiedo

t,

mukaan lukien yh

teenve

to merkittävimmist

ä tilinpäätöksen

laatimisperiaa

tt

eista, sekä emoyh

tiön taseen, tuloslask

elman,

r

ahoituslaskelman ja liit

etiedo

t.

Lausunt

onamme esitämme, et

tä

■

konsernitilinpäät

ös antaa oik

ean ja riittä

vän kuvan k

onsernin

taloudellisesta asemasta sek

ä sen toiminnan tuloksest

a ja

r

ahavirroista EU:ssa k

äyt

töön hyväksyt

tyjen kansainv

älisten

tilinpäätösst

andardien (IFRS) muk

aisesti.

■

tilinpäätös ant

aa oikean ja riit

tävän k

uvan emoyh

tiön toiminnan

tuloksesta ja taloudellisest

a asemasta Suomessa voimassa olevien

tilinpäätöksen laa

timista k

oskevien säännöst

en mukaisesti ja

täyt

tää lakisäät

eiset v

aatimukse

t.

Lausunt

omme on ristiriidaton tark

astusvaliok

unnalle annet

un

lisär

aportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittanee

t tilintarkast

uksen Suomessa noudat

et

tavan

hyvän tilin

tarkast

ustavan muk

aisesti. Hyvän tilint

arkastusta

van

mukaisia velv

ollisuuksiamme kuva

taan tark

emmin kohdassa

Tilint

arkastajan velvollisuude

t tilinpäätöksen tilint

arkastuksessa

.

Olemme riippumat

tomia emoyh

tiöstä ja konserniyrityksist

ä niiden

Suomessa noudat

et

tavien ee

ttist

en vaatimust

en mukaisesti, jo

tka

kosk

eva

t suorittamaamme tilin

tarkast

usta ja olemme täyt

tänee

t

muut näiden vaatimust

en mukaise

t eettise

t velvollisuut

emme.

Emoyhtiölle ja k

onserniyrityksille suorittamamme muut kuin

tilintark

astuspalvelut ov

at parhaan tie

tomme ja käsityksemme

mukaan ollee

t Suomessa noudat

et

tavien, näit

ä palveluja kosk

evien

säännösten muk

aisia, emmekä ole suorit

taneet EU-ase

tuksen

537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tark

oitet

tuja kielle

ttyjä palveluja.

Suorittamamme muut k

uin tilint

arkastuspalvelut on esit

et

ty

emoyhtiön tilinpää

töksen liit

etiedossa 3 k

ohdassa

Tilintark

astajan palkkio

t.

Käsityksemme muk

aan olemme hankkineet lausun

tomme perustaksi

tarpeellisen määr

än tarkoit

ukseen soveltuvaa tilin

tarkast

usevidenssiä.

Sov

eltamamme ole

nnaisuus

Määritt

elemme olennaisuuden sen kok

oluokan virheellisyyt

enä

tilinpäätöksessä, jok

a todennäk

öisesti vaikut

taisi taloudellisiin

päätöksiin, joit

a käyt

täjät t

eke

vät tilinpää

töksen perusteella.

Käyt

ämme olennaisuutta sek

ä suunnitellessa ty

ömme laajuutta

sekä arvioidessamme työmme t

uloksia.

Ammatilliseen harkin

taamme perustuen, olemme määrit

täneet

konsernitilinpää

töksen olennaisuuden seur

aavasti:

K

onsernitilinpäätöksen olennaisuus

Olennaisuus

€170 miljoonaa

Olennaisuuden

määrittämisen

vertailuk

ohde

0,8 % konsernin liik

evaihdosta ja 2,0 %

bruttok

at

teesta

P

erustelut

vertailuk

ohteen

valinnalle

Huomioiden liike

vaihdon ja bruttok

at

teen merkitys

sijoittajille ja muille tilinpää

töksen k

äyttäjille olemme

käyt

tänee

t näitä pääasiallisina vertailuk

oht

eina

olennaisuuden määrittämiselle.

Tilintarkastuk

sen kannalta k

esk

eiset seikat

Tilintark

astuksen k

annalta kesk

eise

t seikat ov

at seikk

oja, jotk

a

ammatillisen harkin

tamme mukaan ov

at ollee

t merkittä

vimpiä

tarkast

uksen koh

teena olevan tilik

auden tilint

arkastuksessa.

Nämä seika

t on ot

et

tu huomioon tilinpää

tökseen kok

onaisuutena

kohdist

uneessa tilintark

astuksessamme sekä laa

tiessamme

siitä anne

tta

vaa lausuntoa, emmek

ä anna näistä seik

oista

erillistä lausunt

oa.

Olemme o

ttanee

t tilintark

astuksessamme huomioon riskin siitä, e

tt

ä

johto sivuut

taa k

ontr

olleja. T

ähän on sisältynyt arviointi siitä, onk

o

viitt

eitä sellaisesta johdon tark

oitushak

uisesta suhtaut

umisesta, josta

aiheutuu väärink

äytöksestä joh

tuvan olennaisen virheellisyy

den riski.

Tilintark

astuksen kannalta k

eskeinen seikk

a

Miten seikka on huomioit

u tilintarkastuksessa

Liike

vaihdon tuloutus – Merkittä

vien ja monimutkaist

en

asiakassopimust

en kirjanpitokäsitt

ely

Ka

tso liite

tiedot 2 ja 6 tilinpää

töksessä.

Yhtiö tulout

taa liik

evaiht

oa IFRS 15,

Myyntit

uoto

t

asiakassopimuksist

a

standar

din mukaisesti sopimuksista.

Joillakin sopimuksilla, joihin yhtiö sitout

uu, on erityisen merkittä

vä

r

ahallinen arvo, ja ne sisältävät monimutk

aisia sopimuseht

oja,

jo

tka vaik

uttav

at liik

evaihdon tuloutukseen.

Edellä mainittuihin monimutk

aisiin sopimuseht

oihin liittyi

arvionvar

aisuutta muun muassa k

ahden samanaikaisesti alk

aneen

sopimuksen yhdistämiseen, sopimusmuutost

en sekä

sopimusperusteist

en alennusten kirjanpitok

äsitt

elyn osalta.

Ot

taen huomioon merkitt

ävien ja monimutkaist

en

asiakassopimust

en kirjanpitokäsit

telyyn liit

tyvän

monimutkaisuudensek

ä johdon käyt

tämän harkinnan tason,

kirjanpitokäsit

telyn oik

eellisuuden arvioimista kosk

eva

t

tilintark

astustoimenpit

eet edellyt

tivä

t tilintark

astajalta erityistä

harkintaa. Lisäksi t

ähän liittyvän oik

ean ja riitt

ävän

tilintark

astusevidenssin hankin

ta edellytti tilin

tarkast

ajalta

merkittä

vää panostusta.

T

ämä seikka on EU-ase

tuksen 537/2014 10. artiklan

2c -kohdassa t

arkoit

et

tu merkitt

ävä olennaisen virheellisyyden riski.

Olemme suorittanee

t merkittävien ja monimutk

aisten asiak

assopimusten

kirjanpitokäsit

telyn oik

eellisuuden arvioimiseen liittyen muun muassa

seur

aavat tilin

tarkast

ustoimenpitee

t:

■

Olemme tarkastellee

t merkittävissä ja monimutk

aisissa

asiakassopimuksissa hav

aittujen monimutk

aisten osa-alueiden osalta

johdon laatimia lask

entaperiaa

tt

eita, arvioidaksemme ova

tko nämä IFRS

15 -standar

din mukaisia;

■

Olemme testannee

t merkittävien ja monimutk

aisten asiak

assopimusten

myynnin tulout

tamiseen liittyvien k

ontr

ollien toiminnallista t

ehokkuut

ta,

keskit

tyen erityisesti k

ontr

olleihin, jotk

a liittyvä

t monimutkaisempien

osa-alueiden kirjanpitokäsit

telyyn;

■

Olemme hyödyntänee

t analytiikkaa tunnistaaksemme sopimukse

t,

joissa on kork

eampi riski sopimuksen koost

a tai monimutkaisuudest

a

johtuen;

■

Olemme analysoineet merkitt

ävien ja monimutkaist

en

asiakassopimust

en sopimusehdot sek

ä hankkineet ja luk

enee

t yhtiön

johdon tek

emät joh

topäät

ökset sopimust

en kirjanpitokäsit

telystä;

■

Olemme haastatellee

t taloushallinnon ja liike

toiminnan ylempää

johtoamerkit

tävien ja monimutk

aisten sopimust

en kaupallisiin ja

taloudellisiin osat

ekijöihin liitty

en;

■

Olemme konsultoinee

t liikev

aihdon tuloutukseen erik

oistuneita

kirjanpidon asiantun

tijoitamme arvioidessamme asiakassopimuksiin

sisältyvien tie

ttyjen monimutkaist

en osa-alueiden kirjanpitokäsit

tely

ä;

sekä

■

Olemme ar

vioineet o

vatk

o johdon tek

emät joh

topäätökse

t

asiakassopimust

en sopimusehtojen ja IFRS 15 -st

andardin muk

aisia.

Emoyhtiön tilinpää

töksen osalta ei ole EU-ase

tuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tark

oite

ttuja merkit

täviä olennaisen

virheellisyyden risk

ejä.

Tilinpäätöstä k

osk

evat hallit

uk

sen ja t

oimitusjohtajan

vel

vollis

uudet

Hallitus ja toimitusjoh

taja vast

aavat tilinpää

töksen laatimisest

a siten,

e

ttä k

onsernitilinpäätös an

taa oik

ean ja riittäv

än kuvan EU:ssa k

äytt

öön

hyväksyt

tyjen kansainv

älisten tilinpää

tösstandar

dien (IFRS) mukaisesti

ja siten, e

tt

ä tilinpäätös an

taa oikean ja riit

tävän k

uvan Suomessa

voimassa olevien tilinpää

töksen laatimista k

oske

vien säännösten

mukaisesti ja tä

yttää lakisää

teise

t vaa

timukset. Hallitus ja

toimitusjoh

taja vastaa

vat my

ös sellaisesta sisäisestä valvonnast

a,

jonka ne k

atsova

t tarpeelliseksi voidakseen laa

tia tilinpäätöksen,

jossa ei ole väärinkä

ytöksestä tai virheest

ä johtuvaa olennaist

a

virheellisyytt

ä.

Hallitus ja toimitusjoh

taja ova

t tilinpäät

östä laatiessaan velvollisia

arvioimaan emoyhtiön ja k

onsernin kykyä ja

tkaa t

oimintaansa ja

soveltuvissa t

apauksissa esittämään seik

at, jo

tka liit

tyvät toiminnan

jatk

uvuuteen ja siihen, e

ttä tilinpää

tös on laadit

tu toiminnan

jatk

uvuuteen perustuen. Tilinpää

tös laaditaan toiminnan ja

tkuvuut

een

perustuen, paitsi jos emoyh

tiö tai konserni aio

taan purkaa tai toimin

ta

lakkaut

taa tai ei ole muuta r

ealistista vaih

toeht

oa kuin tehdä niin.

Tilintarkast

ajan velv

ollisuudet tilinpäät

ök

sen

tilintarkastuksess

a

T

avoit

teenamme on hankkia k

ohtuullinen varmuus siit

ä, onko

tilinpäätöksessä k

okonaisuutena väärink

äytöksest

ä tai virheestä

johtuv

aa olennaista virheellisyytt

ä, sekä an

taa tilintark

astusk

ertomus,

joka sisältää lausun

tomme. K

ohtuullinen varmuus on k

ork

ea

varmuustaso, mut

ta se ei ole tae siitä, e

tt

ä olennainen virheellisyys

aina havaitaan h

yvän tilint

arkastusta

van mukaisesti suorit

et

tavassa

tilintark

astuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheut

ua väärinkäyt

öksestä tai

virheestä, ja niiden ka

tso

taan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai

yhdessä voisi koh

tuudella odo

ttaa v

aikut

tavan taloudellisiin pää

töksiin,

joita kä

yttäjä

t tek

evä

t tilinpäätöksen perust

eella.

Hyvän tilint

arkastust

avan mukaiseen tilin

tark

astukseen kuuluu,

e

ttä k

äytämme ammatillist

a harkintaa ja säilyt

ämme ammatillisen

skep

tisyyden kok

o tilint

arkastuksen ajan. Lisäksi:

■

Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksest

ä tai virheestä joht

uvat

tilinpäätöksen olennaisen virheellis

yyden riskit, suunnitt

elemme ja

suoritamme näihin risk

eihin vastaavia tilin

tarkast

ustoimenpiteitä

ja hankimme lausuntomme perust

aksi tarpeellisen määr

än

tark

oitukseen soveltuvaa tilin

tark

astusevidenssiä. Riski siitä,

e

ttä väärink

äytöksestä joh

tuva olennainen virheellisyys jää

havaitsema

tta, on suur

empi kuin riski siit

ä, et

tä virheestä joht

uva

olennainen virheellisyys jää havaitsema

tta, sillä v

äärinkäyt

ökseen voi

liittyä yh

teist

oimintaa, väär

ent

ämistä, tiet

ojen tahallista esit

tämät

tä

jät

tämistä tai virheellist

en tiet

ojen esittämist

ä taikka sisäisen

valvonnan sivuut

tamista.

■

Muodostamme käsityksen tilint

arkastuksen k

annalta rele

vantista

sisäisestä valvonnast

a pystyäksemme suunnitt

elemaan

olosuht

eisiin nähden asianmukaise

t tilintark

astustoimenpit

eet

mutta emme siinä t

arkoituksessa, e

ttä pystyisimme an

tamaan

lausunnon emoyhtiön t

ai konsernin sisäisen valv

onnan tehokkuudest

a.

138

139

Tilintark

astusk

ertomus

■

Ar

vioimme sovelle

ttujen tilinpää

töksen laatimisperiaa

tt

eiden

asianmukaisuut

ta sekä johdon t

ekemien kirjanpidollist

en arvioiden

ja niistä esite

ttävien tie

tojen k

ohtuullisuut

ta.

■

Teemme johtopäät

öksen siitä, onko hallit

uksen ja toimitusjoht

ajan

ollut asianmukaista laa

tia tilinpäät

ös perustuen olet

ukseen

toiminnan jatk

uvuudesta, ja t

eemme hankkimamme

tilintark

astusevidenssin perust

eella johtopää

töksen siitä,

esiintyyk

ö sellaista tapah

tumiin tai olosuh

teisiin liittyv

ää olennaista

epävarmuut

ta, joka voi an

taa merkit

tävää aihe

tta epäillä emo

yhtiön

tai k

onsernin kykyä ja

tkaa toimin

taansa. Jos joht

opäätöksemme on,

e

ttä olennaista epä

varmuutta esiin

tyy

, meidän täytyy kiinnit

tää

tilintark

astusk

ertomuksessamme lukijan huomiot

a epävarmuut

ta

kosk

eviin tilinpäät

öksessä esite

ttä

viin tiet

oihin tai, jos epävarmuut

ta

kosk

eva

t tiedot eiv

ät ole riitt

äviä, mukaut

taa lausunt

omme.

Johtopää

töksemme perustuv

at tilint

arkastusk

ertomuksen

antamispäiv

ään mennessä hankittuun tilin

tarkast

usevidenssiin.

V

astaise

t tapahtuma

t tai olosuh

tee

t voivat k

uitenkin joh

taa siihen,

e

ttei emo

yhtiö tai k

onserni pysty jatk

amaan toimint

aansa.

■

Ar

vioimme tilinpäätöksen, k

aikki tilinpäät

öksessä esite

ttäv

ät tiedo

t

mukaan lukien, yleistä esit

tämistapaa, r

akennet

ta ja sisältöä ja sitä,

kuvast

aako tilinpää

tös sen perustana olevia liik

et

oimia ja tapaht

umia

siten, e

tt

ä se antaa oik

ean ja riittä

vän kuvan.

■

Hankimme tarpeellisen määrän tark

oitukseen sovelt

uvaa

tilintark

astusevidenssiä k

onserniin kuuluvia yh

teisöjä tai

liike

toimintoja k

oskev

asta taloudellisesta inf

ormaatiosta

pystyäksemme an

tamaan lausunnon konsernitilinpää

töksestä.

V

astaamme konsernin tilin

tark

astuksen ohjauksesta, valvonnast

a

ja suorittamisest

a. V

astaamme tilintark

astuslausunnosta yksin.

Kommunik

oimme hallintoelin

ten k

anssa muun muassa

tilintark

astuksen suunnit

ellusta laajuudesta ja ajoituksesta sek

ä

merkittä

vistä tilint

arkastushav

ainnoista, mukaan lukien mahdollise

t

sisäisen valvonnan merkit

tävä

t puutt

eellisuudet, jo

tka tunnist

amme

tilintark

astuksen aik

ana.

Lisäksi annamme hallintoelimille v

ahvistuksen siitä, e

tt

ä olemme

noudat

tanee

t riippumatt

omuutta k

oske

via relevan

tt

eja eet

tisiä

vaatimuksia, ja k

ommunikoimme niiden kanssa k

aikista suht

eista

ja muista seik

oista, joiden voi koh

tuudella aja

tella vaik

uttav

an

riippumat

tomuuteemme, ja sov

eltuvissa tapauksissa niihin

liittyvistä v

aro

toimista.

Pää

tämme, mitkä hallin

toelin

ten kanssa k

ommunik

oiduista

seikoist

a olivat merkit

tävimpiä tark

astelta

vana olevan tilik

auden

tilintark

astuksessa ja näin ollen ova

t tilint

arkastuksen k

annalta

kesk

eisiä. Kuvaamme k

yseiset seik

at tilin

tarkastusk

ertomuksessa,

paitsi jos säädös tai määr

äys estää kyseisen seik

an julkistamisen tai

kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa to

teamme, et

tei k

yseisestä

seikasta viestit

ä tilintark

astusk

ertomuksessa, kosk

a siitä aiheutuvien

epäedullisten vaik

utust

en voisi koh

tuudella odo

ttaa olev

an suuremmat

kuin tällaisest

a viestinnästä koit

uva yleinen e

tu.

Muut rapor

tointiv

elvoit

teet

Tilint

arkastust

oimeksiantoa kosk

evat tiedot

Olemme toiminee

t yhtiök

okouksen 21.5.2019 valitsemana

tilintark

astajana tilik

audelta 1.1.-31.12.2020 alkaen yh

täjaksoisesti

kaksi (2) vuo

tt

a.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjoh

taja vast

aavat muust

a informaa

tiosta. Muu

informaa

tio käsit

tää toimin

takertomuksen ja vuosik

ertomukseen

sisältyvän inf

ormaation, mutt

a se ei sisällä tilinpäätöst

ä eikä sitä

kosk

evaa tilin

tarkast

uskertomustamme.

Tilinpäätöst

ä kosk

eva lausun

tomme ei ka

ta muuta inf

ormaatio

ta.

V

elvollisuutenamme on luk

ea muu informaa

tio tilinpäätöksen

tilintark

astuksen yh

tey

dessä ja tätä t

ehdessämme arvioida, onko muu

informaa

tio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen t

ai tilintark

astusta

suorite

tt

aessa hankkimamme tietäm

yksen kanssa tai v

aikutt

aako

se muutoin olevan olennaisesti virheellist

ä. Toimintak

ertomuksen

osalta velvollisuut

enamme on lisäksi arvioida, onko toimin

takert

omus

laadittu sen laa

timiseen sovelle

tta

vien säännösten muk

aisesti.

Lausunt

onamme esitämme, et

tä toimin

takert

omuksen ja

tilinpäätöksen tiedo

t ovat yhdenmuk

aisia ja et

tä toimint

akertomus

on laadittu t

oimintak

ertomuksen laatimiseen so

vellet

tavien

säännösten muk

aisesti.

Jos teemme suorit

tamamme työn perust

eella johtopää

töksen,

e

ttä muussa inf

ormaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän

on r

aportoitava täst

ä seikasta. Meillä ei ole t

ämän asian suhteen

r

aportoitavaa.

Muut lausumat

Puollamme tilinpää

töksen vahvist

amista. Hallituksen esitys taseen

osoittaman v

oiton käyt

tämisestä (sek

ä muun vapaan oman pääoman

jakamisesta) on osak

eyhtiölain mukainen. P

uollamme vastuuvapauden

myön

tämistä emoyh

tiön hallituksen jäsenille sek

ä toimitusjoht

ajalle

tarkast

amaltamme tilikaudelt

a.

Helsingissä, 3. maaliskuuta 2022

Deloitte Oy

Tilintark

astusyh

teisö

Marika Nev

alainen

KHT

Riippumat

toman tilintarkastajan r

apor

t

ti

Nokia Oyj:n E

SEF -

tilinpäätökses

tä

Nokia Oyj:n h

allitukselle

Olemme suorittanee

t koht

uullisen varmuuden anta

van toimeksiannon,

joka k

oskee sit

ä, onko Nokia Oyj:n (y-tunnus 0112038-9) sähk

öiseen

tilinpäätökseen

(549300A0JPRWG1KI7U06-2021-12-31-.zip)

tilikaudella 1.1.–31.12.2021 sisältyvä k

onsernitilinpäätös merkitty

iXBRL

-merkinnöin EU-komission delegoidun aset

uksen 2018/815

(ESEF R

TS) 4. artiklan vaatimust

en mukaisesti.

Hallituksen ja toimit

usjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjoh

taja vast

aavat yh

tiön toimint

akertomuksen ja

tilinpäätöksen (ESEF-tilinpää

tös) laa

timisesta siten, e

tt

ä ne täytt

ävät

ESEF R

TS:n vaa

timukset. T

ähän vastuuseen kuuluu

■

laatia ESEF-tilinpäätös XHT

ML

-muodossa ESEF R

TS artiklan

3 mukaisesti

■

merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä k

onsernitilinpäät

ös

iXBRL

-merkein ESEF R

TS artiklan 4 mukaisesti sek

ä

■

varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilin

tarkast

e

tun tilinpäätöksen

keskinäinen yhdenmuk

aisuus.

Hallitus ja toimitusjoh

taja vast

aavat m

yös sellaisesta sisäisestä

valvonnasta, jonk

a ne ka

tsovat t

arpeelliseksi voidakseen laatia

ESEF-tilinpäätöksen ESEF R

TS:n vaatimust

en mukaisesti.

Tilint

arkastajan riippumatt

omuus ja laadunvalvonta

Olemme riippumat

tomia yhtiöst

ä niiden Suomessa noudate

ttavien

ee

ttisten v

aatimusten muk

aisesti, jo

tka k

oskeva

t suorittamaamme

toimeksiant

oa ja olemme täyt

täneet muut näiden v

aatimust

en

mukaise

t ee

ttise

t velvollisuutemme.

Tilintark

astaja sovelt

aa kansainvälist

ä laadunvalvon

tastandar

dia

ISQC1 ja näin ollen ylläpitää ka

tt

avaa laadunvalv

ontajärjest

elmää,

johon sisältyy dokumen

toituja toimin

taperiaat

teit

a ja menet

telytapoja

ee

ttisten v

aatimusten, amma

tillisten st

andardien sek

ä sovellet

tavien

säädöksiin ja määr

äyksiin perustuvien vaa

timusten noudat

tamista

koskien.

Tilint

arkastajan velv

ollisuudet

Toimeksiantosopimuksen muk

aisesti annamme lausunnon siitä,

onko ESEF-tilinpää

tökseen sisältyvä k

onsernitilinpäätös merkit

ty

olennaisilta osin ESEF R

TS:n 4. artiklan vaa

timusten muk

aisesti.

Olemme suorittanee

t koht

uullisen varmuuden anta

van

toimeksiannon kansain

välisen varmennustoimeksian

tostandar

din

ISAE 3000 mukaisesti.

T

arkastukseen k

uuluu toimenpit

eitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

■

onko ESEF-tilinpäät

ökseen sisältyvät k

onsernitilinpäätöksen

päälaskelma

t olennaisilta osin merkitty iXBRL

-merkein ESEF R

TS:n 4.

artiklan vaatimust

en mukaisesti, ja

■

ovatk

o ESEF-tilinpäätös ja tilin

tarkast

et

tu tilinpäät

ös kesk

enään

yhdenmukaisia.

V

alittujen t

arkastustoimenpit

eiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuu

tilintark

astajan harkinnasta. T

ähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko

virheestä tai väärink

äytöksest

ä johtuvaa olennaist

a poikkeamaa ESEF

R

TS:n vaa

timuksista.

Käsityksemme muk

aan olemme hankkineet lausun

tomme perustaksi

tarpeellisen määr

än tarkoit

ukseen soveltuvaa t

arkastusevidenssiä.

Lausunto

Lausunt

onamme esitämme, et

tä Nokia Oyj:n ESEF-tilinpäät

ökseen

(549300A0JPRWG1KI7U06-2021-12-31-.zip)

sisältyvät

konsernitilinpää

töksen päälask

elmat tilikaudelt

a 1.1.–31.12.2021

on olennaisilta osin merkitty ESEF R

TS:n vaatimust

en mukaisesti.

Lausunt

omme Nokia Oyj:n konsernitilinpäät

öksen tilintark

astuksesta

tilikaudelta 1.1.–31.12.2021 on anne

ttu tilint

arkastusk

ertomuksellamme

3.3.2022. T

ällä raportilla emme anna k

onsernitilinpäätöksen

tilintark

astuksesta lausun

toa tai muuta v

armennusjohtopää

töstä.

Helsingissä 3. maaliskuuta 2022

Deloitte Oy

Tilintark

astusyh

teisö

Marika Nev

alainen

KHT

140

141

Tilintark

astuskertomus

continued

Tilintark

astajan

ESEF-v

armennuslausunto