Vuonna 2020, konserni uudelleenluokitteli tiettyjä tuotto- ja kulueriä liiketoiminnan muista tuotoista ja kuluista toiminnoille. Vertailutiedot vuosilta 2019 ja 2018 on oikaistu vastaavasti. Lisätietoja liitetiedossa 2, Merkittävät laskentaperiaatteet. Nettokäyttöpääoma sisältää sekä lyhyt- että pitkäaikaisia eriä. Vuonna 2020 konserni ei maksanut osinkoa emoyhtiön omistajille (osinkoa maksettiin osaketta kohti 0,10 euroa vuonna 2019 ja 0,19 euroa vuonna 2018). Emoyhtiön hallitus ei ehdota osingonjakoa tilikaudelta 2020. 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-01-01 2020-12-31 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-01-01 2019-12-31 549300A0JPRWG1KI7U06 2018-01-01 2018-12-31 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-12-31 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-12-31 549300A0JPRWG1KI7U06 2018-12-31 549300A0JPRWG1KI7U06 2017-12-31 549300A0JPRWG1KI7U06 2018-01-01 2018-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2018-01-01 2018-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2018-01-01 2018-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2018-01-01 2018-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2018-01-01 2018-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2018-01-01 2018-12-31 ifrs-full:SharePremiumMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2018-01-01 2018-12-31 ifrs-full:TreasurySharesMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2018-01-01 2018-12-31 ifrs-full:CapitalReserveMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-01-01 2019-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-01-01 2019-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-01-01 2019-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-01-01 2019-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-01-01 2019-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-01-01 2019-12-31 ifrs-full:SharePremiumMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-01-01 2019-12-31 ifrs-full:TreasurySharesMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-01-01 2019-12-31 ifrs-full:CapitalReserveMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-01-01 2020-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-01-01 2020-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-01-01 2020-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-01-01 2020-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-01-01 2020-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-01-01 2020-12-31 ifrs-full:SharePremiumMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-01-01 2020-12-31 ifrs-full:CapitalReserveMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2018-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2018-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2018-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2018-12-31 ifrs-full:SharePremiumMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2018-12-31 ifrs-full:TreasurySharesMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2018-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2018-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2018-12-31 ifrs-full:CapitalReserveMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2018-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2017-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2017-12-31 ifrs-full:SharePremiumMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2017-12-31 ifrs-full:TreasurySharesMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2017-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2017-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2017-12-31 ifrs-full:CapitalReserveMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2017-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2017-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2017-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-12-31 ifrs-full:SharePremiumMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-12-31 ifrs-full:TreasurySharesMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-12-31 ifrs-full:CapitalReserveMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2019-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-12-31 ifrs-full:IssuedCapitalMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-12-31 ifrs-full:SharePremiumMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-12-31 ifrs-full:TreasurySharesMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-12-31 ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-12-31 ifrs-full:OtherReservesMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-12-31 ifrs-full:CapitalReserveMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-12-31 ifrs-full:RetainedEarningsMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-12-31 ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember 549300A0JPRWG1KI7U06 2020-12-31 ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember iso4217:EUR iso4217:EUR xbrli:shares
Nokia Oyj
Tilinpäät
ös ja
t
oimintak
er
t
omus
1.
1.-31.
12.2020
Hallituksen toimint
akertomus
02
Liike
toimint
akuvaus 04
Hallituksen ka
tsaus
05
Kesk
eiset tunnusluvut
06
T
aloudellinen ka
tsaus
07
Toimintamme C
OVID-19-pandemian aik
ana
16
Kestä
vä kehitys ja vast
uullisuus
18
Osakkee
t ja osakkeenomist
ajat
28
Nokian yhtiöjärjestys
32
Riskitekijä
t
34
Merkittä
vät tapah
tumat tilik
auden päättymisen jälk
een
37
Tunnuslukujen lask
entak
aavat
38
V
aihtoeh
toisten tunnusluk
ujen laskent
akaava
t
39
Tilinpäät
ös 40
Konsernitilinpää
tös
42
Konsernitilinpää
töksen liite
tiedot
47
Emoyhtiön tilinpää
tös
113
Emoyhtiön tilinpää
töksen liite
tiedot
117
Tilinpäät
öksen ja toimintakertomuksen 2020 allekirjoit
us
131
Tilint
arkastusk
ertomus 132
01
Hallituksen toimintak
ertomus
Hallit
uksen
t
oimintak
er
t
omus
02
Hallit
uksen
t
oimintak
er
t
omus
Liike
toimint
akuvaus 04
Hallituksen ka
tsaus
05
Kesk
eiset tunnusluvut
06
T
aloudellinen ka
tsaus
07
Toiminnan tulos
07
Jatk
uvat
toiminno
t
07
Lope
te
tut
toiminnot
09
Segment
tien tulos
10
Ne
tworks
10
Nokia
Softwar
e
11
Nokia
Technologies
12
Konsernin yh
teise
t toiminnot ja Muut
13
Likvidit
eet
ti ja pääomaresurssit
14
T
aloudellinen
asema
14
Raha
virta
14
Rahoit
usvara
tja
-velat
14
V
entur
efund
-sijoitukse
tja
sitoumukset
15
Treasuryn
ohjesäänt
ö
15
V
aluuttak
urssien vaikutus
15
Toimintamme
C
OVID-19-pandemian
aikana
16
Kestä
vä kehitys ja vast
uullisuus
18
Kestä
vän kehityksen hallin
tamalli
19
Riskienhallint
a
19
Kestä
vän kehityksen str
ategia ja t
avoitt
eet
20
Sopeutuminen
CO
VID-19-pandemiaan
20
Elämän par
antaminen teknologian a
vulla
21
Ilmastonmuutoksen torjuminen
22
Johdamme liike
toimint
aamme rehellisesti
23
Kultt
uurimme – ihmisten kunnioit
taminen
26
Osakkee
t ja osakkeenomist
ajat
28
Osakkee
t ja osakepääoma
28
Osakkeenomist
ajat
30
Nokian yhtiöjärjestys
32
Riskitekijä
t 34
Merkittä
vät tapah
tumat tilik
auden päättymisen jälk
een
37
Tunnuslukujen lask
entak
aavat
38
V
aihtoeh
toisten tunnusluk
ujen laskent
akaava
t
39
Hallituksen toimintak
ertomus
03
Liik
etoimintakuv
aus
Liik
et
oimintak
uv
aus
Nokia Oyj on julkinen osakeyh
tiö, jonka
ko
tipaikka on Helsingissä, Suomessa. Nokia
Oyj on kaikkien tytäryh
tiöidensä emoyhtiö
(yhdessä Nokia tai k
onserni). Konsernin
pääkon
ttori sijaitsee Espoossa, Suomessa.
Nokia
tarjoaamobiili-
ja
kiinteiden
verkk
ojen
laitt
eistoja, ohjelmistoja ja palveluja
viestintäpalv
elujen tarjoajille, yrityksille ja
int
ernet
-toimijoille.K
atta
vat
uot
e-,palvelu-,
ja lisensointivalik
oimamme mahdollistaa
5G:n ja esineiden int
ernetin infr
astruktuurin.
Olemme maailmanlaajuisesti toimiva yh
tiö,
jolla on asiakkaita yli 100 maassa ympäri
maailmaa ja toimint
oja Euroopassa,
Lähi-Idässä
jaAfrik
assa,Kiinan
alueella,
P
ohjois-Amerikassa,
A
asian
jaTyynenmer
en
alueella
jaLa
tinalaisessaAmerik
assa.
Nokia Oyj:n osakkee
t on listat
tu Helsingin
pörssissä (Nasdaq Helsinki), New Y
orkin
pörssissä (NYSE) ja P
ariisin pörssissä
(Eur
onext Paris).
04
Hallituksen k
atsaus
Hallituksen
k
atsaus
Nokia julkisti lokak
uussa uuden
toimintamallin ja str
ategiset
painopistealueet ta
voitteenaan
varmistaa t
eknologiajohtajuus,
asiakkaiden ost
okäyttä
ytymisen
mukainen lähestymistapa ja
k
estävä taloudellinen suorit
uskyky
.
Vuosi 2020 jää historiaan vuo
tena, jok
a
kiihdytti digitalisaa
tiot
a ja kasvat
ti kriittist
en
verkk
ojen roolia maailmanlaajuisen pandemian
kesk
ellä.V
aikk
aC
OVID-19-pandemia
aiheutti
ennennäkemä
ttömiä sulk
utoimia ympäri
maailmaa, verkk
oinfrastruktuurir
atk
aisut
varmistiva
t sekä maailmant
alouden rat
taiden
pyörimisen e
ttä k
äytännön arjen sujumisen.
Nokian vuosi 2020 oli taloudellisesti vak
aa,
joka
näkyi
vahvistuneina
bruttok
ate-
ja
liike
voittopr
osentt
eina. Kat
teita nosti
mobiilir
adiotuo
tteiden par
antunut kilpailuk
yky
ja kustannusr
akenne, v
erkkoliike
toiminnan
positiivinen kehitys sek
ä myynnin painot
tuminen
P
ohjois-Amerikkaan,
jossamar
ginaalito
vat
kork
eammat. V
apaa kassavirta v
ahvistui ja
r
ahoitusasema säilyi vakaana.
Vuoden
tärk
eisiintapah
tumiin
lukeutui
toimitus-
johtajan seur
aajahaun saat
taminen päätökseen
hallituksen nimite
tty
ä Pekk
a Lundmarkin
Nokian toimitusjoh
tajaksi 2.3.2020. Lundmark
aloitti t
ehtäv
ässään 1.8.2020 ja Nokian
pitkäaik
ainen toimitusjoht
aja Rajeev Suri jät
ti
teh
tävänsä 31.7.2020 ja
tkaen hallituksen
neuvonant
ajana 1.1.2021 saakka.
Nokia julkisti lokak
uussa uuden toimintamallin
ja str
ategise
t painopistealuee
t tavoitt
eenaan
varmistaa t
eknologiajohtajuus, asiakk
aiden
ostokä
yttäytymisen muk
ainen lähestymistapa
ja kest
ävä taloudellinen suorituskyk
y. V
uoden
aikana k
äynniste
tyn stra
tegiaty
ön pohjalta
Nokia
näkee
verkkor
atkaisuiden
arvonmuo-
dostuksen siirtyvän ast
eittain puolijoht
eisiin,
ohjelmistoihin ja palveluihin. Nokian r
oolina on
toimitt
aa kilpailukykyisiä verkk
oelementt
ejä
ja kok
onaisra
tkaisuja kriittisiin v
erkkoihin,
joiden var
assa yhteisk
unnat, yritykse
t,
muut or
ganisaatio
t ja ko
titaloudet toimiv
at.
Vuoden 2021 alussa voimaan ast
uneen
toimint
amallin tarkoituksena on par
antaa
Nokian ke
tt
er
yyt
tä, asiakasläht
öisyyttä,
tulosvast
uullisuutta, kust
annustehokkuut
ta ja
läpinäkyvyyt
tä. Toimintamallin ytimessä ova
t
neljä tulosvast
uullista liike
toimintaryhmää,
jo
tka vastaav
at paremmin asiakk
aiden
ostokä
yttäytymist
ä. Nokia kertoo tark
emmin
liike
toimint
ar
yhmiensä str
ategioist
a
pääomamarkkinapäivänä 18.3.2021.
Kok
onaisuudessaan vuosi 2020 sisälsi tärkeit
ä
askeleit
a oikeaan suunt
aan. Määrätie
toise
t
toimenpitee
t Matk
apuhelinverko
t
-liike
toimint
ar
yhmän
tuo
tekehityksessä
par
ansivat kilpailukyky
ä ja tuot
teiden
kustannusr
akenne
tt
a, mikä näkyi Mobile
Access
-liike
toiminnan
tuloksessa,v
aikka
työt
ä
onkin
vieläedessä.
5G-tuo
tteiden
kysynt
ä
lisääntyi
ja
ReefShark-pohjaist
entoimit
usten
kasvu laski osalt
aan tuot
ekustannuksia sekä
par
ansi5G-tuo
tt
eidenbrutt
okat
eprosent
tia.
Vuodelle 2020 ase
te
ttu 35 % toimit
ustavoite
Ree
fShark-pohjaisissatuo
tt
eissaylit
tyija
vuoden loppuun mennessä päästiin 43 %
osuuteen
kaikista
toimituksist
a.Myös
yritys-
asiakkaita
palveleva
Ent
erprise-liike
toiminta
jatk
oi vahvaa k
aksinumeroista k
asvua ja
Nokialla on jo 260 asiakasta yksityisissä
langat
tomissa verkoissa.
Nokia on jo nyt teknologiajoh
taja monella
tärk
eälläalueella,
kut
enverkk
oinfrastrukt
uuri-
liike
toimint
ar
yhmän
FP4-pohjaisissa
reititin
tuot
teissa. Lisäksi Nokia haki vuoden
aikana pa
tent
teja yli 1 500 uudelle k
eksinnölle,
ja yli 3 500 pat
enttiperhe
ttä on määrit
elty
olennaisiksi
5G-standardien
kannalta.
Vuoden aik
ana Nokia jatkoi ty
ötään
maailman sosiaalisen, ee
ttisen ja ekologisen
kehityksen e
teen. Nokia k
eskittyi
esimerkiksi tuo
tteidensa ener
giankulut
uksen
pienentämiseen t
avoitt
eenaan vähentää
tuo
tteiden pääst
öjä 75 % vuoteen 2030
mennessä. T
ähän mennessä Nokian uusimat
tukiasemat o
vat tuonee
t keskimäärin 58 %
ener
giasäästön asiakkaille. V
astuullisuus
kor
ostui hallituksen vuosit
taisten
vastuullisuusta
voitteiden arvioinnin lisäksi
myös sen v
aliokuntien ty
öskent
elyssä.
T
arkastus
valiokunt
a keskittyi ilmast
oon
liittyvän t
aloudellisen raportoinnin
suunnitt
eluun ja tot
euttamiseen sek
ä
konik
timineraalir
aportoinninseur
antaan.
Henkilöstöpoliittinen v
aliokunt
a tarkasteli
ympäristö-
jasosiaalist
ent
avoitteiden
yhdistämistä tulospalkkiojärjest
elmiin.
Nimitysvaliok
unta puolestaan arvioi
vastuullisuut
een liittyviä kehityssuun
tia
hyvän hallin
tot
avan näkök
ulmasta.
Vuoden 2020 aik
ana hallituksella oli yht
eensä
20 ja sen valiokunnilla yh
teensä 22 k
okousta.
C
OVID-19-pandemiasta
johtuen
vuoden
2020
yhtiökok
ousjärjest
et
tiinpoikk
eus-
järjestelyin yh
tiön pääkont
torissa Espoossa
27.5.2020 eduskunnan hyv
äksymän
väliaikaisen lainsäädännön nojalla.
Kok
ouksessa oli eduste
ttuna noin 43 000
osakkeenomist
ajaa, jotka edustiv
at noin
2 300 miljoonaa osake
tta ja ään
tä. Hallituksen
uudeksi puheenjohtajaksi v
alittiin Sari Baldauf
ja var
apuheenjohtajaksi K
ari Stadigh
hallituksen pitkäaik
aisen puheenjohtajan
Risto Siilasmaan ilmoite
tt
ua aiemmin, ett
ei
hän enää ase
tu ehdolle hallituksen jäseneksi
vuoden 2020 yhtiök
okouksessa.
Odo
tamme vuoden 2021 olevan Nokialle
haastava siirtymä
vuosi, jota r
asittav
at
markkinaosuuden supistuminen ja
hintaer
oosio
Pohjois-Amerikassa.
Lisäksi
tulemme tek
emään lisäinvestoin
teja
5G-tuo
tekehitykseen,
mikä
puolestaan
tark
oittaa jossain määrin lyhy
en
aikav
älin kannat
tavuuden uhr
aamista
5G-teknologiajoh
tajuudenja
pitkän
aikav
älin kannat
tavuuden varmistamiseksi.
Vuoden 2021 tärk
eimpiä tavoit
teita ova
t
Matk
apuhelinverko
t-liik
etoimin
taryhmän
muutosohjelman loppuunsaat
taminen
sekä Nokian uuden toimin
tamallin tehok
as
täytän
töönpano tulosvast
uullisuutta ja
innostavaa yritysk
ulttuuria v
ahvistaen.
Kuten tilik
auden 2020 tulosjulkistuksen
yht
eydessä to
tesimme, hallitus on tyytyväinen
Nokian oper
atiiviseen suoritukseen ja kassan
vahvistumiseen. Hallit
us ei kuitenk
aan ehdota
osinkoa t
ai pyydä osingonjak
ovaltuutusta
tilikauden 2020 osalta, jo
tt
a voimme
investoida riit
tävästi 5G:hen ja muihin
str
ategisesti tärk
eisiin alueisiin samalla kun
varmistamme Nokian vah
van kassavirr
an.
Hallituksen toimintak
ertomus
05
K
esk
eiset tunnusluvut
K
esk
eiset tunnusluvut
T
ämä osio sisältää yht
eenvedon konsernin t
aloudellisista ja muista tunnusluvuista tilik
ausilta 2020, 2019 ja 2018. Tiedot perustuv
at joitakin
vuodelta
2018esit
et
täviä
tietoja
lukuun
ot
tamat
tavuoden
2020
tilintark
aste
ttuun
IFRS-konsernitilinpäät
ökseenja
niitä
onlue
ttav
ayhdessä
konsernitilinpää
töksenk
anssa.Ne
vuodelta
2018
esitet
tävä
ttiedo
t,jo
tka
eivät
perustu
vuoden
2020IFRS-k
onsernitilinpäätökseen,
perustuvat
aiemmilta
tilikausilta
laadittuihin
IFRS-konsernitilinpää
töksiin.
Vuonna
2019
konserni
ot
tik
äyttöön
IFRS
16,V
uokrasopimukse
t-standar
dinensimmäist
äk
ertaa.V
uonna2018
konserni
o
tti
käytt
öönIFRS
9,
Rahoit
usinstrumentit
jaIFRS
15,Myyn
tituot
ot
asiakassopimuksista
-standardit
ensimmäistä
kertaa.
Kosk
auusia
standar
dejaei
ole
sovellet
tu
takaut
uvasti, aiempien tilikausien taloudellisia tie
toja ei ole oikaist
u uusien tilinpäätösstandar
dien mukaisesti.
2020
2019
2018
1.1.‑31.12.
(milj.EUR,
paitsihenkilöst
ön k
eskimääräinen
lukumäärä)
K
onsernin
tuloslaskelmasta



Liike
vaihto
21
852
23 315
22 563
Muutos
%
-6,3
%
3,3 %
-2,5%
Liike
voitto/-tappio
885
485
-59
% liike
vaihdosta
4,0
%
2,1 %
-0,3%
Rahoit
ustuoto
t
156
165
85
Rahoit
uskulut
-320
-506
-398
V
oitto/tappio ennen ver
oja
743
156
-360
Tulover
ot
-3
256
-138
-189
Jatk
uvien toimintojen t
appio/voitto
-2
513
18
-549
Emoyhtiön osakk
eenomistajille kuuluv
a tilikauden tappio/voit
to
-2
520
14
-554
Määr
äysvallat
tomille omistajille kuuluva osuus t
appiosta/voitosta
7
4
5
Osakek
ohtainen t
ulos (emoyhtiön omistajille k
uuluvasta tappiosta/voit
osta)


Laiment
amaton osakek
ohtainen t
ulos, jatkuva
t toiminnot, EUR
-0,45
0,00
-0,10
Laimenne
ttu osakek
ohtainen t
ulos, jatkuva
t toiminno
t, EUR
-0,45
0,00
-0,10
K
onsernitaseesta


Pitkäaik
aiset var
at
(1)
17
976
22 320
21 246
Kassa ja lyhyt
aikaise
t sijoitukset
(2)
8
061
6 007
6 873
Muut lyhytaik
aiset var
at
10
154
10 801
11 393
Myytävänä ole
vat omaisuuser
ät
–
–
5
V
astaavaa yh
teensä
36
191
39 128
39 517
Emoyhtiön osakk
eenomistajille kuuluv
a oma pääoma
12
465
15 325
15 289
Määr
äysvallat
tomille omistajille kuuluva osuus omast
a pääomasta
8
0
76
82
Kor
olliset vela
t
(3)(4)
5
576
4 277
3 820
Kor
ot
tomat vela
t
(1)(4)(5)
18
070
19 450
20 326
V
astat
tavaa yht
eensä
36
191
39 128
39 517
Muuta
tietoa


Tutkimus-
jak
ehityskulut
(6)
-4
087
-4532
-4777
% liike
vaihdosta
-18,7
%
-19,4%
-21,2%
Investoinnit ainee
ttomiin ja aineellisiin h
yödykkeisiin
-479
-690
-672
% liike
vaihdosta
-2,2
%
-3,0%
-3,0%
Henkilöstökulut
(7)
-7
310
-7360
-8029
Henkilöstön k
eskimääräinen lukumäär
ä
92
039
98 322
103 083
Tilauskan
ta, mrd. EUR
16,6
18,8
21,1
Olennaiset
tunnusluvut


Osakek
ohtainen osink
o, EUR
(8)
0,00
0,00
0,10
Makse
tut osingot
(8)
–
–
560
Sijoite
tun pääoman tuo
tto, %
5,3
%
1,5 %
neg.
Oman pääoman tuo
tto, %
neg.
0,1 %
neg.
Omavar
aisuusaste, %
34,7
%
39,4 %
38,9
Ne
ttovelk
aantumisaste, %
-19,8
%
-11,2%
-19,9%
Ne
ttokassa ja lyh
ytaikaise
t sijoitukset
(4)(9)
2
485
1 730
3 053
V
apaa kassavirta
1
356
-297
-199
(1)
Vuonna
2020ja
2019pitkäaik
aiset
varat
jakor
ott
omatvela
theijastava
tIFRS
16,Vuokr
asopimukset-standar
dinkä
yttöönoton
vaikutuksia
1.1.2019.
(2) Kassa ja lyhytaik
aiset sijoitukset k
oostuvat seur
aavista konsernitaseen riveistä: r
ahavara
t ja lyhytaikaiset sijoit
ukset.
(3)
Korollise
tvelat
-erä
sisältääpitk
ä-jalyh
ytaikaiset
korollise
tvelat.
(4)
IAS17,V
uokrasopimukset
-standardin
mukaisestikirja
tutvuokr
avelatvuonna
2018on
luokiteltu
uudelleenkor
ollisistaveloista
kor
ottomiin
velkoihin
vertailukelpoisuudenpar
antamiseksi
IFRS16,
Vuokr
asopimukset-st
andardinkä
yttöönoton
1.1.2019my
ötä
muuttuneenk
orollisten
velkojen
javuokrav
elkojenesit
tämistavank
anssa.T
äst
äjohtuen
vuodelta2018
esitet
tävää
nettok
assaja
lyhytaikaise
tsijoitukse
t-er
ääonm
yösoikaist
usiten,
että
seei
sisällävuokr
avelkoja.
Näistävertailutie
tojenesitt
ämistavanmuut
oksistahuolimat
taIFRS
16-standardia
eiole
ote
ttu
käyttöön
takautuvasti.
(5)
Korot
tomat
velat-er
äsisältää
pitkä-ja
lyhytaikaisen
vieraan
pääomanlukuun
ottama
tta
pitkä-ja
lyhytaikaisia
korollisia
velkoja.
(6)
Vuonna2020
konserniuudelleenluokit
telitie
ttyjät
uotto-
jakulueriä
liike
toiminnanmuista
tuotoista
jak
uluistatoiminnoille.
Vertailutiedo
t2019ja
2018on
oikaistu
vastaavasti.
Lisätietoja
konsernitilipää
töksen liitetiedossa 2, Merkit
tävät lasken
taperiaatt
eet.
(7) Vuosien 2019 ja 2018 vertailuluvut on muute
ttu vastaamaan oik
aistua uudelleenjärjestelykulujen määr
ää. Katso lisätie
toja liitetiedost
a 9, Henkilöstökulut.
(8) Vuonna 2020 konserni ei maksanut osink
oa emoyhtiön omistajille. Emoyh
tiön hallitus ei ehdota osingonjakoa tilik
audelta 2020.
(9)
Ne
ttokassa
jalyhytaik
aisetsijoitukse
t-er
äsisältää
rahavar
atja
lyhytaikaise
tsijoitukse
tvähenne
ttynäpitkä-
jalyhyt
aikaisillak
orollisillaveloilla.
06
T
aloudellinen katsaus
T
ähänosioon
sisältyvä
ttaloudellise
t
tiedot
tilikausilta
2020ja
2019
onjohde
ttu
tilint
arkaste
tusta
IFRS-konsernitilinpää
töksestämme.
Näitä taloudellisia tie
toja on lue
ttava yhdessä k
onsernintilinpää
töksen kanssa, johon ne kok
onaisuudessaan perustuva
t.
C
OVID-19:n
vaikutus
t
oimintoihimme
Vuonna
2020
COVID-19-pandemialla
oli
merkittäv
ävaik
utus
maailmantalouteen
ja
kansainvälisiin
rahoit
usmarkkinoihin.Vuoden
aikana
C
OVID-19:n
vaikut
us taloudelliseen tulokseemme ja taloudelliseen asemaamme on liit
tynyt pääasiassa tilapäisiin teht
aiden sulkemisiin ensimmäisellä
vuosipuoliskolla.
Teht
aidensulk
emiset
liittyivä
tpääasiassa
Konsernin
yhteise
t
toiminnot
ja
Muut-osioon
sisältyvään
Alcat
elSubmarine
Networks
-yksikköön
ja
niilläoli
negatiivinen
vaikut
usliik
evaihtoon.
T
ästä
liikevaihdost
asuurimman
osanodo
te
taan
siirtyvänt
ulevillek
ausillesen
sijaan,
e
ttä
seolisi
menet
et
ty.
Lisäksi
CO
VID-19vaik
utti
myös
toimintak
uluihimmeja
r
ahavirtoihinesimerkiksi
seur
aavista
tekijöistä
johtuen:
tilapäisesti
vähentyn
yt matkust
aminen, tilapäiset kä
yttöomaisuusinvest
ointien viivästykse
t sekä verohelpo
tuksista joh
tuvat alhaisemma
t veroihin liit
tyvät
ulosmenevä
t rahavirr
at.
Mahdollise
triskit
jaepä
varmuudet
liittyen
C
OVID-19:n
vaikutust
enlaajuut
eenja
kestoon
sekä
pandemian
jälkeisen
talouden
elpymisenv
auhtiin
ja
siihen, kuink
a se tulee tapaht
umaan, ovat edelleen olemassa 31.12.2020. On mahdo
tonta ennust
aa täsmällisesti riskien tarkkaa vaik
utusta meihin,
toimint
aamme ja liike
toimintaamme.
T
oiminnan tulos
Toiminnan
tulos-osiossa
esite
tään
jatkuvien
ja
lopet
ett
ujentoimin
tojemme
tulosta.
Vuonna 2020 uudelleenarvioimme uudelleenjärjestelyihin, eläk
ejärjestelyjen supistamiseen ja muut
tamiseen sekä er
äisiin omaisuuserien
arvonalentumisiin liit
tyvien tuot
tojen ja kulujen esit
tämistapaa. T
ämän seurauksena uudelleenluokit
telimme uudelleenjärjestelyk
ulut ja muut niihin
liittyvä
t kulut, eläk
ejärjestelyjen supistamisesta ja muut
tamisesta aiheutuva
t tuot
ot ja kulut sek
ä tietyt arvonalen
tumistappiot, jo
tka oli aiemmin
esite
tty osana liik
etoiminnan muit
a tuot
toja ja kuluja, toimin
tokoh
taisille riveille paran
taaksemme konsernin tuloslask
elmassa esite
ttyjen tie
tojen
käyt
tökelpoisuut
ta. Vuo
tta 2019 k
oskev
at vertailutiedo
t on uudelleenluokiteltu vastaa
vasti. Lisätie
toja konsernitilinpää
töksen liite
tiedossa 2,
Merkittä
vät lask
entaperiaat
tee
t.
Jatk
uva
t toiminno
t
31.12.2020
päättynyt tilik
ausi
verrattuna
31.12.2019
päättyneeseen
tilikaut
een
Seur
aavassa taulukossa esit
etään tie
ttyjä eriä ja niiden suh
teellinen osuus liik
evaihdosta vuosina 2020 ja 2019.
1.1.‑31.12.
2020
milj.
EUR
%
liikevaihdosta
2019
milj.
EUR
%
liikevaihdosta
Muutos
2020
vs.
2019 %
Liike
vaihto
21
852
100,0
23
315
100,0
-
6
Hankinnan ja valmistuksen k
ulut
(1)
-13659
-62,5
-15051
-64,6
-
9
Bruttok
ate
(1)
8
193
37,5
8
264
35,4
-
1
Tutkimus-
jak
ehityskulut
(1)
-4087
-18,7
-4532
-19,4
-10
Myynnin ja hallinnon kulut
(1)
-2898
-13,3
-3219
-13,8
-10
Liike
toiminnan muut tuo
to
t ja kulut
(1)
-323
-1,5
-28
-0,1
–
Liike
voitto
885
4,0
485
2,1
8
2
Osuus osakkuusyh
tiöiden ja yhteis
yritysten tuloksesta
22
0,1
12
0,1
83
Rahoit
ustuoto
t
ja-k
ulut
-164
-0,8
-341
-1,5
-52
V
oitto
ennen
veroja
743
3,4
156
0,7
–
Tulover
ot
-3256
-14,9
-138
-0,6
–
Tilik
auden
tappio/voitto
-2
513
-11,5
1
8
0,1
–
Tilik
auden
tappion/voiton
jakautuminen
Emoyhtiön osakk
eenomistajille kuuluv
a osuus
-2520
-11,5
14
0,1
–
Määr
äysvallat
tomille omistajille kuuluva osuus
7
–
4
–
75
(1)
Vuonna2020,
konserniuudelleenluokit
telitie
ttyjät
uotto-
jakulueriä
liike
toiminnanmuista
tuotoista
jak
uluistatoiminnoille.
Vertailutiedo
tvuodelta
2019onoik
aistuvast
aavasti.Lisätie
toja
konsernitilinpää
töksen liitetiedossa 2, Merkit
tävät lasken
taperiaatt
eet.
T
aloudellinen
k
atsaus
Hallituksen toimintak
ertomus
07
Liike
vaihto
Liike
vaihto oli 21 852 miljoonaa eur
oa vuonna 2020. Liikevaih
to
laski 1 463 miljoonaa euroa eli 6 % v
errat
tuna vuot
een 2019,
jolloin liike
vaihto oli 23 315 miljoonaa eur
oa. Liikevaihdon lask
u
johtui
ensisijaisesti
Networks-segmen
tinliik
evaihdonlask
usta
ja
vähäisemmässä
määrinNokia
Softwar
e-ja
Nokia
Technologies
-segment
tienliik
evaihdon
laskusta.
Laskua
tasoitti
osin
Konsernin
yht
eiset
toiminno
tja
Muut-osion
liik
evaihdonk
asvu.
Seur
aavissa taulukoissa esit
etään liik
evaihdon alueellinen jakauma
sekä liik
evaihdon jakauma asiak
asryhmittäin vuosina 2020 ja 2019.
1.1.‑31.12.
2020
milj.
EUR
2019
milj.
EUR
Muutos
2020
vs.
2019 %
Aasianja
Tyynenmer
enalue
3 847
4 556
-16
Eur
ooppa
(1)
6 620
6 620
–
Kiinan alue
1 376
1 843
-25
Latinalainen
Amerikka
995
1 472
-32
Lähi-itä
jaA
frikka
1 893
1 876
1
P
ohjois-Amerikka
7 121
6 948
2
Yhteensä
21
852
23
315
-
6
(1)
Nokia
Technologies-liike
toiminnank
okoimma
teriaalioikeuksiinja
lisensointiin
liittyväliik
evaihto
on kohdist
ettu Suomeen.
1.1.‑31.12.
2020
milj.
EUR
2019
milj.
EUR
Muutos
2020
vs.
2019 %
Viestintäpalv
elujen tarjoajat
17 954
19 558
-
8
Y
ritykse
t
1 571
1 409
11
Lisenssinsaajat
1 402
1 487
-
6
Muut
(1)
925
861
7
Yhteensä
21
852
23
315
-
6
(1)
SisältääAlca
telSubmarine
Networks(ASN)
sekä
RadioF
requency
Systems(RFS)
-liike
toiminnot,
jotk
a toimivat erillisinä yksikköinä, sek
ä tiettyjä muita eriä k
uten segmenttien välist
en tuott
ojen
eliminoinnit ja tiet
tyjä yrityskaupoista johtuvia hankin
tahinnan kohdentamiseen liit
tyviä eriä.
ASN:nja
RFS:nliik
evaihto
sisältäämy
östuot
otviestin
täpalveluntarjoajilt
ajayritysasiakk
ailta.
Bruttok
ate
Bruttok
at
e oli 8 193 miljoonaa euroa vuonna 2020. Bruttok
at
e laski
71 miljoonaa euroa eli 1 % v
errat
tuna vuot
een 2019, jolloin se oli
8 264 miljoonaa euroa. Brut
toka
tteen lask
u johtui ensisijaisesti
suuremmist
a uudelleenjärjestelykuluista ja niihin liit
tyvistä kuluista,
pienemmästä e
tuuspohjaisten eläk
ejärjestelyjen muuttamiseen
liittyväst
ävoit
ostasek
äNokia
Softwar
e-ja
Nokia
Technologies
-segment
tiensek
äK
onserninyh
teiset
toiminno
tja
Muut
-osion
alentuneist
a bruttok
att
eista. Bruttok
att
een laskua tasoit
tivat ositt
ain
Ne
tworks-segmentinbrut
toka
tteen
kasvu
ja
tuot
evalikoimastr
at
egiaan
liittyvien k
ulujen puuttuminen. Brut
tokat
eprosen
tti oli 37,5 % vuonna
2020, kun se vuonna 2019 oli 35,4 %. Brut
toka
te vuonna 2020 ei
sisältänyt tuo
tev
alikoimastr
ategiaan liit
tyviä kuluja, kun v
astaavat k
ulut
vuonna
2019oliva
t123
miljoonaa
euroa.
Vuoden
2020brut
toka
t-
teeseen sisältyi 393 miljoonaa eur
oa uudelleenjärjestelykuluja ja niihin
liittyviä k
uluja, kun vuonna 2019 vastaa
va erä oli 287 miljoonaa eur
oa.
Vuoden 2020 brut
toka
tteeseen sisältyi e
tuuspohjaisten
eläkejärjest
elyjen muuttamiseen liit
tyvä 90 miljoonan euron voit
to,
kun vuonna 2019 vast
aava er
ä oli 168 miljoonan euron voitt
o.
Liike
toiminnan
kulut
T
&K-kulut
olivat
4
087miljoonaa
euroa
vuonna
2020.T
&K-k
ulut
laskivat 445 miljoonaa eur
oa eli 10 % verr
attuna vuo
teen 2019, jolloin
ne
olivat
4532
miljoonaa.
T
&K-kulujen
osuusliik
evaihdosta
oli18,7
%
vuonna
2020,k
unvuonna
2019
niidenosuus
oli19,4
%.
T
&K-kulujen
lasku joh
tui ensisijaisesti hankittujen ainee
ttomien h
yödykkeiden
pienemmistä
poistoista,
Networks-segmen
tinT
&K-kulujen
laskust
a
sekä tuo
tev
alikoimastr
ategiaan liit
tyvien kulujen puutt
umisesta.
Laskua t
asoittivat osin k
orkeamma
t uudelleenjärjestelykulut ja
niihin
liittyvät
kulut
sekä
T
&K-kulujen
kasvu
Nokia
Technologies
-segmentissä.
Vuoden
2020
T&K-k
uluihinsisältyi
57
miljoonaaeur
oa
hankittujen ainee
tt
omien hyödykkeiden poist
oja, kun vastaav
at kulut
olivat
571
miljoonaaeur
oa
vuonna2019.
Vuoden
2020T
&K-k
uluihin
ei sisältänyt tuo
tev
alikoimastr
ategiaan liit
tyviä kuluja, kun v
astaavat
kulut vuonna 2019 oliva
t 22 miljoonaa euroa. V
uoden 2020
T
&K-kuluihin
sisältyi190
miljoonaa
euroa
uudelleenjärjestely-
kuluja ja niihin liit
tyviä kuluja, kun vuonna 2019 v
astaava er
ä oli
98 miljoonaa euroa.
Myynnin ja hallinnon kulut oliva
t 2 898 miljoonaa euroa vuonna 2020.
Myynnin ja hallinnon kulut laskiva
t 321 miljoonaa euroa verr
at
tuna
vuo
teen 2019, jolloin kulut oliva
t 3 219 miljoonaa euroa. Myynnin ja
hallinnon kulujen osuus liik
evaihdosta oli 13,3 % vuonna 2020, k
un
vuonna 2019 osuus oli 13,8 %. Myynnin ja hallinnon kulujen lask
u
johtui
ensisijaisesti
Networks-segmen
tinmyynnin
ja
hallinnon
kulujen
laskusta,
pienemmistä
transak
tio-ja
int
egraatiok
uluista,
pienemmistä uudelleenjärjestelyk
uluista ja niihin liittyvist
ä kuluista
sekä
vähäisemmässä
määrinNokia
Technologies
-segmentin
myynnin
ja
hallinnonk
ulujenlask
usta.Ne
tworks-segmentin
myynnin
ja
hallinnon kulujen lask
u heijasti Nokian kustannussäästöohjelman
e
tenemistä
japienempiä
matk
a-ja
henkilöstökuluja
C
OVID-19:n
vuoksi.
Myynninja
hallinnonk
ulutsisälsiv
ät
vuonna2020
transak
tio-
ja int
egraa
tiokuluihin liittyviä hyvityksiä 11 miljoonaa eur
oa, kun
vuonna
2019tr
ansaktio-
jain
tegraa
tiokulut
olivat
50
miljoonaa.
Vuoden 2020 myynnin ja hallinnon k
uluihin sisältyi 68 miljoonaa euroa
uudelleenjärjestelyk
uluja ja niihin liittyviä kuluja, k
un vuonna 2019
vastaav
a erä oli 117 miljoonaa eur
oa.
Liike
toiminnan muut tuo
to
t ja kulut vuonna 2020 olivat 323 miljoonaa
euroa ne
ttok
uluja. Kasvua oli 295 miljoonaa eur
oa verra
ttuna vuo
teen
2019, jolloin muut tuo
tot ja k
ulut olivat 28 miljoonaa eur
oa net
tokulua.
Liike
toiminnan muiden tuo
ttojen ja k
ulujen net
tovaikutukselt
aan
negatiivinen vaih
telu joh
tui ensisijaisesti arvonalentumistappiosta,
jolla ei ollut r
ahavirtavaikut
usta, sekä ne
ttovaik
utukseltaan
negatiivisesta
Ne
tworks-segmentin
liiket
oiminnanmuiden
tuo
ttojen
ja kulujen vaih
telusta. Kirjasimme vuonna 2020 liik
etoiminnan muihin
tuo
ttoihin
jak
uluihin200
miljoonan
euron
liikearvon
arvonalentumis-
tappion, jolla ei ollut r
ahavirtavaik
utusta, kun vuonna 2019 vast
aavaa
tappio
ta ei kirjat
tu.
T
aloudellinen katsaus
jatk
oa
08
Liike
voitto
Liike
voittomme vuonna 2020 oli 885 miljoonaa eur
oa. Liikevoit
to
kasvoi 400 miljoonaa eur
oa vuot
een 2019 verra
ttuna, jolloin se oli
485
miljoonaaeur
oa.Liik
evoiton
kasvu
johtui
ensisijaisesti
T
&K-kulujen
sekä myynnin ja hallinnon k
ulujen laskusta, jo
ta ositt
ain tasoittiva
t
liike
toiminnan muiden tuo
ttojen ja k
ulujen net
tovaikutukselt
aan
negatiivinen vaih
telu sek
ä pienempi bruttoka
te. Liik
evoittopr
osenttimme
oli 4,0 % vuonna 2020, kun vuonna 2019 se oli 2,1 %.
Rahoit
ustuotot
ja
-kulut
Rahoit
ustuoto
t
ja-k
ulutoliva
t164
miljoonaa
euroa
net
tokuluja
vuonna
2020.
Rahoitustuo
to
tja
-kulut
laskivat
177
miljoonaaeur
oaeli
52
%
verr
attuna vuo
teen 2019, jolloin ne
ttok
uluja oli 341 miljoonaa euroa.
Rahoit
ustuot
tojenja
-kulujen
ne
ttovaik
utukseltaan
positiivinen
vaiht
elu johtui ensisijaisesti saamist
en myyntiin liit
tyvien kulujen
alenemiseen sekä valuut
takurssien v
aihtelusta seur
anneeseen
ne
ttohyö
tyyn. Konserni myy m
yyntisaamisiaan ilman tak
autumisoikeutt
a
useammalle r
ahoituslaitokselle normaalin liike
toiminnan mukaisesti
luo
ttoriskimme ja kä
yttöpääomakiertomme hallitsemiseksi.
T
ulos
ennen
veroja
V
oitto ennen ver
oja vuonna 2020 oli 743 miljoonaa euroa, 587 miljoonaa
euroa enemmän k
uin vuonna 2019, jolloin voitto ennen ver
oja oli
156 miljoonaa euroa.
T
ulovero
t
Vuonna 2020 tulo
vero
t olivat 3 256 miljoonaa eur
oa nett
okulua, mikä oli
3 118 miljoonaa euroa enemmän k
uin vuonna 2019, jolloin net
tokulua oli
138 miljoonaa euroa. K
asvu johtui ensisijaisesti 3,0 miljar
din euron
kulukirjauksesta liit
tyen lask
ennallisten verosaamist
en taseesta
poiskirjaamiseen Suomessa sekä vähäisemmässä määrin
kanna
ttavuuden par
anemisesta joht
uvista suuremmista t
uloveroista
vuonna 2020 vuo
teen 2019 verra
ttuna. P
oiskirjaus taseesta t
ehtiin
perustuen säännölliseen arviointiin, jossa tark
astellaan Suomen
laskennallist
en verosaamist
en hyödynt
ämismahdollisuuksia
lähitulevaisuudessa pääosin aiempien t
ulosten perusteella.
Laskennallisia v
erosaamisia ei menet
et
ä, ja taseesta poiskirjaus on
mahdollista perua. Näitä lask
ennallisia verosaamisia voidaan edelleen
hyödyn
tää vero
tuksessa, ja niiden taseest
a poiskirjauksen ei odote
ta
vaikut
tavan Nokian ver
ot
ukseen kokonaisuut
ena tai sen tulover
oihin
liittyviin ulosmeneviin r
ahavirtoihin. Lisä
tietoja Suomeen liit
tyvien
laskennallist
en verosaamist
en taseesta poiskirjauksesta on
konsernitilinpää
töksen liite
tiedossa 12, Tulovero
t.
Emoyhtiön
osakkeenomist
ajille
kuuluva
tulos
ja
osakek
ohtainen
tulos
Emoyhtiön osakk
eenomistajille kuuluv
a tappio oli 2 520 miljoonaa
euroa vuonna 2020. Emo
yhtiön osakkeenomist
ajille kuuluva tulos laski
2 534 miljoonaa euroa v
errat
tuna vuot
een 2019, jolloin emoyhtiön
osakkeenomist
ajille kuuluva voit
to oli 14 miljoonaa euroa. Emoyh
tiön
osakkeenomist
ajille kuuluvan tuloksen muutos joh
tui ensisijaisesti
suuremmist
a tuloverok
uluista, jot
a osittain tasoit
ti paran
tunut
liike
voitto,
sekä
rahoitust
uott
ojenja
-kulujen
net
tovaik
utukseltaan
positiivinen vaiht
elu.
Jatk
uvientoimin
tojen
osakekoh
tainen
tulosvuonna
2020
oli-0,45
euroa
(laimentama
ton)
ja-0,45
euroa
(laimenne
ttu),
kun
sevuonna
2019
oli
0,00 euroa (laimen
tamaton) ja 0,00 eur
oa (laimennet
tu).
Lope
te
tut t
oiminnot
Lope
te
tutt
oiminnot
sisältävä
tHERE-liik
etoiminnan
sekä
D&S-liike
toiminnan
jatkuv
at
taloudelliset
vaikut
ukset.
Konserni
myi
HERE-paikka-
ja
karttaliik
etoimin
tansa
saksalaisten
autovalmistajien
yht
eenliittymälle,
johonk
uuluvat
AUDI
AG,BMW
Gr
oupja
Daimler
AG.
Myynti saa
tiin päätökseen 4.12.2015. K
onserni myi vuonna 2014
olennaisilta
osink
oko
Devices
&Services
-liik
etoimin
tansaMicr
osoftille.
Kauppa saa
tiin päätökseen 25.4.2014. T
aloudellisten vaikut
usten ajoitus
ja määr
ä ovat enimmäkseen riippuvaisia ulk
oisista tekijöistä k
uten
epävarmojen ver
opositioiden lopullisista tuloksista. Lisä
tietoa on
konsernitilinpää
töksen liite
tiedossa 6, Lopet
et
ut toiminnot.
31.12.2020
päättynyt tilik
ausi
verrattuna
31.12.2019
päättyneeseen
tilikaut
een
Lope
te
ttujen toimin
tojen tilikauden tappio oli 3 miljoonaa eur
oa vuonna
2020 verr
attuna vuo
teen 2019, jolloin tilik
auden tappio oli 7 miljoonaa
euroa. V
uonna 2019 tilikauden tappio sisälsi 7 miljoonan eur
on lisäyksen
D&S-liike
toiminnan
myyntivoit
toonja
1
miljoonaneur
onv
ähennyksen
HERE-liike
toiminnan
myyntivoitost
aver
okorvauksiin
liittyen.
Hallituksen toimintak
ertomus
09
T
aloudellinen katsaus
jatk
oa
Segmenttien tulos
Vuonna 2020 meillä oli k
olme raportoit
avaa segment
tiä taloudellista raport
ointia varten: (1) Ne
tworks, (2) Nokia Softwar
e ja (3) Nokia
Technologies.
Lisäksir
aportoimmetie
ttyjä
segment
titasontie
toja
liittyen
Konsernin
yht
eiset
toiminnot
-osioon.
T
ässä”Segmen
ttien
tulos”-osiossa
esite
tytluvut
jokaisesta
r
apor
toit
avasta
segmentistä
ja
Konserninyh
teise
tt
oiminnot
-osiostaperust
uvat
yhtiön
johdolle
r
apor
toit
aviinluk
uihin.Tie
ttyjä
kuluja
jat
uot
tojaei
kohdist
eta
segment
eillejohdon
r
apor
toinnissa.
Lisätie
toja
konsernin
toiminta-
ja
r
apor
toin
tirak
enteest
asekä
segment
tilukujen
täsmäytyksestä
Nokia-konsernin
lukuihin,
ka
tsok
onsernitilinpäätöksen
liite
tieto
5,
Segment
ti-informaatio.
Ne
tworks
31.12.2020
päättynyt tilik
ausi
verrattuna
31.12.2019
päättyneeseen
tilikaut
een
Seur
aavassa taulukossa esit
etään tie
ttyjä eriä ja niiden suh
teellinen osuus liik
evaihdosta vuosina 2020 ja 2019.
1.1.‑31.12.
2020
milj.
EUR
%
liikevaihdosta
2019
milj.
EUR
%
liikevaihdosta
Muutos
2020
vs.
2019 %
Liike
vaihto
(1)
16
852
100,0
18 209
100,0
-
7
Hankinnan ja valmistuksen k
ulut
-11108
-65,9
-12632
-69,4
-12
Bruttok
ate
5
744
34,1
5
577
30,6
3
Tutkimus-
jak
ehityskulut
-2
908
-17,3
-2943
-16,2
-
1
Myynnin ja hallinnon kulut
-1745
-10,4
-1929
-10,6
-10
Liike
toiminnan muut tuo
to
t ja kulut
-156
-0,9
-40
-0,2
–
Liike
voitto
935
5,5
665
3,7
4
1
(1)
Liikevaihto
sisältää10
630miljoonaa
euroa
MobileAccess
-liiket
oiminnanliikevaih
toa,1
759miljoonaa
euroaFix
edAccess
-liiket
oiminnanliikevaih
toa,2
768miljoonaa
euroaIP
Routing
-liiketoiminnan
liikevaih
toaja
1695
miljoonaaeuroa
Optical
Networks
-liiketoiminnan
liikevaih
toa.Liike
vaihtovuonna
2019sisält
ää11655
miljoonaaeur
oaMobile
Access-liik
etoiminnanliik
evaihtoa,
1881
miljoonaa
euroa
FixedAc
cess-liike
toiminnanliik
evaihtoa,
2921
miljoonaaeuroa
IPR
outing-liike
toiminnanliik
evaihtoa
ja1752
miljoonaaeur
oaOptic
alNetworks
-liike
toiminnanliikev
aihtoa.
Liike
vaihto
Ne
tworks-segmentinliik
evaiht
ooli
16
852miljoonaa
euroa
vuonna
2020. Liike
vaihto laski 1 357 miljoonaa eur
oa eli 7 % verra
ttuna
vuo
teen 2019, jolloin liikev
aihto oli 18 209 miljoonaa eur
oa.
Ne
tworks-segmentinliik
evaihdon
lasku
johtui
pääasiassaMobile
Access
-liike
toiminnasta
ja
vähäisemmässämäärin
IP
Routing-,
Fixed
Access-
ja
Optical
Ne
tworks-liik
etoiminnoista.
Mobile
Access
-liike
toiminnan
liikevaih
to
oli10
630
miljoonaaeur
oavuonna
2020.
Liike
vaihto laski 1 025 miljoonaa eur
oa eli 9 % verra
ttuna vuo
teen
2019,
jolloinse
oli
11655
miljoonaaeur
oa.
IPR
outing-liik
etoiminnan
liike
vaihto oli 2 768 miljoonaa eur
oa vuonna 2020. Liikevaih
to laski
153 miljoonaa euroa eli 5 % v
errat
tuna vuot
een 2019, jolloin se oli
2
921miljoonaa
euroa.
Fixed
Access
-liike
toiminnan
liikevaih
to
oli
1 759 miljoonaa euroa vuonna 2020. Liik
evaiht
o laski 122 miljoonaa
euroa eli 6 % v
errat
tuna vuot
een 2019, jolloin se oli 1 881 miljoonaa
euroa.
Op
ticalNe
tworks
-liike
toiminnanliik
evaiht
ooli
1695
miljoonaa
euroa vuonna 2020. Liik
evaiht
o laski 57 miljoonaa euroa eli 3 %
verr
attuna vuo
teen 2019, jolloin se oli 1 752 miljoonaa eur
oa.
Mobile
Access
-liike
toiminnanliik
evaihdon
lasku
johtui
ensisijaisesti
verkk
ojen käytt
öönott
opalveluista ja vanhoista r
adiot
eknologioista,
mitä 5G:n vahv
a kasvu ositt
ain tasoitti.
IP
Routing
-liike
toiminnanliik
evaihdon
lasku
edellisvuot
eenverr
at
tuna
johtui poikk
euksellisen vahvast
a vuodesta 2019, joka hy
ötyi joidenkin
uusien
FP4-tuot
teiden
patoutuneesta
kysynnäst
ä.
Fixed
Access
-liike
toiminnan
liikevaihdon
lasku
joht
uiensisijaisesti
laskusta k
upariyht
eysteknologioissa, palveluissa ja digitaalisen k
odin
tuo
tteissa, mit
ä kuituyht
eysteknologioiden k
asvu osittain tasoit
ti.
Op
ticalNe
tworks
-liiket
oiminnanliik
evaihdon
lasku
edellisvuoteen
verr
attuna joh
tui poikkeuksellisen v
ahvasta vuodesta 2019 sek
ä
tilapäisistä
toimitusk
etjun
rajoit
teista
CO
VID-19:nseur
auksena
vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla.
Bruttok
ate
Ne
tworks-segmentinbrut
toka
te
oli5
744
miljoonaaeur
oavuonna
2020. Bruttok
at
e kasvoi 167 miljoonaa euroa eli 3 % v
errat
tuna
vuo
teen2019,
jolloin
seoli
5
577miljoonaa
euroa.
Ne
tworks-segmentin
bruttok
at
eprosent
ti vuonna 2020 oli 34,1 %, kun vastaa
va luku vuonna
2019
oli30,6
%.
Networks-segmentin
brutt
okat
teen
kasvu
johtui
ensisijaisesti
MobileAcc
ess-liik
etoiminnasta,
mitä
IP
Routing-
jaFix
ed
Access
-liike
toiminnat
osin
tasoittiva
t.Mobile
Access
-liike
toiminnan
bruttok
at
teen
kasvu
johtui
pääasiassasuur
emmasta
bruttoka
te-
prosen
tista,
mitäliik
evaihdon
lasku
osintasoit
ti.Mobile
Access
-liike
toiminnan
bruttok
atepr
osentin
nousujoh
tuiensisijaisesti
par
antuneesta
5G-bruttok
atepr
osentista
ja
vähäisemmässä
määrin suo
tuisasta tuo
tejakaumasta, mit
ä projekt
eihin liittyvät
tappiovar
aukset osin t
asoittivat. Suo
tuisa tuo
tejak
auma johtui
ensisijaisesti verkk
ojen käytt
öönott
opalveluiden liikevaihdon
pienentyneestä
osuudesta.
Bruttok
att
eenlask
usek
äIP
Routing-
e
ttä
Fixed
Access
-liike
toiminnoissajoh
tui
ensisijaisestiliik
evaihdon
laskusta.
Vuonna
2020
Networks-segmen
tinhankinnan
ja
valmistuksen k
ulut liittyen vuo
tuisiin muuttuviin palkkioihin oliv
at
kork
eammat k
uin vuonna 2019.
Liike
toiminnan
kulut
Ne
tworks-segmentinT
&K-k
ulutoliv
at
2908
miljoonaaeur
oa
vuonna
2020.
T
&K-kulut
laskivat
35miljoonaa
euroa
eli
1%
verr
att
una
vuo
teen2019,
jolloin
T
&K-kulut
olivat
2943
miljoonaa
euroa.
10
Ne
tworks-segmentinT
&K-k
ulujenlask
ujoh
tuiensisijaisesti
Mobile
Access
-liike
toiminnasta,
mitä
Optical
Ne
tworks-liik
etoimin
taosin
tasoitti.
Mobile
Access
-liike
toiminnanT
&K-k
ulujenlask
ujoh
tui
pääasiassa Nokian kustannussääst
öohjelman et
enemisestä. T
ätä
tasoittiv
at osin suuremma
t investoinnit 5G:n tutkimukseen ja
kehitykseen
tuo
tesuunnitelmien
vauhdit
tamiseksija
kustannuskil-
pailukyvyn
paran
tamiseksi.Op
tical
Networks
-liike
toiminnan
T
&K-kulujen
kasvu
liittyi
ensisijaisesti
Elenioninhankint
aanliit
tyvistä
lisääntyneistä
invest
oinneista.V
uonna2020
Networks-segmen
tin
T
&K-kulut
liitty
envuo
tuisiinmuut
tuviin
palkkioihinoliva
tk
orkeamma
t
kuin vuonna 2019.
Ne
tworks-segmentinm
yynninja
hallinnonk
ulutoliv
at
1745
miljoonaa
euroa vuonna 2020. Myynnin ja hallinnon k
ulut laskivat 184 miljoonaa
euroa eli 10 % v
errat
tuna vuot
een 2019, jolloin ne olivat 1 929 miljoonaa
euroa. Ne
tworksin myynnin ja hallinnon kulujen lask
u johtui ensisijaisesti
Mobile
Access
-liike
toiminnasta,missä
näkyi
Nokian
kustannussääs-
töohjelman
et
eneminenja
C
OVID-19:nvuoksi
pie
nent
ynee
t
ma
tka-
ja
henkilöstökulut.
Vuonna
2020Ne
tworks-segmentin
my
ynnin
j
a
hallinnon kulut liit
tyen vuot
uisiin muuttuviin palkkioihin oliva
t
kork
eammat k
uin vuonna 2019.
Ne
tworks-segmentinliik
et
oiminnanmuut
tuot
ot
jak
ulutoliv
at
156
miljoonaa euroa k
uluja vuonna 2020. Muutos oli 116 miljoonaa euroa
verr
attuna vuo
teen 2019, jolloin v
astaava luku oli 40 miljoonaa eur
oa
kuluja. Liik
etoiminnan muiden t
uot
tojen ja kulujen muutos joh
tui
ensisijaisesti tie
ttyjen myyntisaamist
en tappiot
a koske
vien
vähennyserien ne
ttomuut
oksesta.
Liike
voitto
Ne
tworks-segmentinliik
evoitt
ovuonna
2020oli
935
miljoonaaeur
oa.
Kasvua oli 270 miljoonaa eur
oa eli 41 % verra
ttuna vuo
teen 2019,
jolloin
seoli
665
miljoonaaeur
oa.Ne
tworks-segmentin
liikevoit
to-
prosen
tti oli 5,5 % vuonna 2020, kun se vuonna 2019 oli 3,7 %.
Liike
voittopr
osentink
asvu
johtui
ensisijaisestiMobile
Access
-liike
toiminnasta
ja
vähäisemmässämäärin
Fixed
Networks
-liike
toiminnasta,
mitä
IPR
outing-ja
Op
ticalNe
tworks
-liike
toiminnat
osin tasoittiv
at.
Nokia Softwar
e
31.12.2020
päättynyt tilik
ausi
verrattuna
31.12.2019
päättyneeseen
tilikaut
een
Seur
aavassa taulukossa esit
etään tie
ttyjä eriä ja niiden suh
teellinen osuus liik
evaihdosta vuosina 2020 ja 2019.
1.1.‑31.12.
2020
milj.
EUR
%
liikevaihdosta
2019
milj.
EUR
%
liikevaihdosta
Muutos
2020
vs.
2019 %
Liike
vaihto
2
656
100,0
2
767
100,0
-
4
Hankinnan ja valmistuksen k
ulut
-1274
-48,0
-1314
-47,5
-
3
Bruttok
ate
1
382
52,0
1
453
52,5
-
5
Tutkimus-
jak
ehityskulut
-459
-17,3
-458
-16,6
–
Myynnin ja hallinnon kulut
-397
-14,9
-395
-14,3
1
Liike
toiminnan muut tuo
to
t ja kulut
-19
-0,7
-11
-0,4
–
Liike
voitto
507
19,1
589
21,3
-14
Liike
vaihto
Nokia
Software
-segmentin
liike
vaihto
oli
2656
miljoonaaeur
oa
vuonna 2020. Liike
vaihto laski 111 miljoonaa eur
oa eli 4 % verra
ttuna
vuo
teen 2019, jolloin se oli 2 767 miljoonaa euroa. Nokia So
ftware
-segmentin
liikev
aihdonlask
ujoh
tuiensisijaisesti
runko
verkoista
ja sovelluksista.
Bruttok
ate
Nokia
Software
-segmentin
brutt
okat
eoli
1382
miljoonaa
euroa
vuonna 2020. Bruttok
at
e laski 71 miljoonaa euroa eli 5 % verr
attuna
vuo
teen 2019, jolloin se oli 1 453 miljoonaa euroa. Nokia So
ftware
-segmentin
bruttok
atepr
osent
tioli
52,0
%vuonna
2020,k
unse
vuonna
2019oli
52,5
%.Nokia
Softwar
e-segmen
tinbrut
tokat
teen
lasku joh
tui ensisijaisesti pienemmästä liike
vaihdosta. Vuonna 2020
Nokia
Software
-segmentin
hankinnan
javalmist
uksenk
ulutliit
tyen
vuo
tuisiin muuttuviin palkkioihin oliva
t kork
eammat kuin vuonna 2019.
Liike
toiminnan
kulut
Nokia
Software
-segmentin
T
&K-kulut
olivat
459
miljoonaaeur
oa
vuonna
2020.T
&K-k
ulutk
asvoivat
1
miljoonaeur
oaverr
at
tuna
vuo
teen 2019, jolloin ne olivat 458 miljoonaa eur
oa.
Nokia
Software
-segmentin
myynnin
jahallinnon
kulut
oliva
t
397 miljoonaa euroa vuonna 2020. Myynnin ja hallinnon k
ulut
kasvoiv
at 2 miljoonaa euroa eli 1 % v
errat
tuna vuot
een 2019,
jolloin ne olivat 395 miljoonaa eur
oa.
Nokia
Software
-segmentin
liike
toiminnan
muutt
uoto
tja
kulut
olivat 19 miljoonaa eur
oa kuluja vuonna 2020. Muutos oli 8 miljoonaa
euroa v
errat
tuna vuot
een 2019, jolloin vastaava luk
u oli 11 miljoonaa
euroa k
uluja.
Liike
voitto
Nokia
Software
-segmentin
liike
voitto
oli507
miljoonaa
euroa
vuonna
2020. Liike
voitto laski 82 miljoonaa eur
oa eli 14 % verra
ttuna vuo
teen
2019,
jolloinse
oli
589miljoonaa
euroa.
Nokia
Software
-segmentin
liike
voittopr
osentti vuonna 2020 oli 19,1 %, k
un liikevoit
toprosen
tti
vuonna
2019oli
21,3
%.Nokia
Softwar
e-segmen
tinliik
evoittopr
osentin
lasku vuonna 2020 joh
tui ensisijaisesti alhaisemmasta brutt
okat
teesta.
Hallituksen toimintak
ertomus
11
Nokia T
echnologies
31.12.2020
päättynyt tilik
ausi
verrattuna
31.12.2019
päättyneeseen
tilikaut
een
Seur
aavassa taulukossa esit
etään tie
ttyjä eriä ja niiden suh
teellinen osuus liik
evaihdosta vuosina 2020 ja 2019.
1.1.‑31.12.
2020
milj.
EUR
%
liikevaihdosta
2019
milj.
EUR
%
liikevaihdosta
Muutos
2020
vs.
2019 %
Liike
vaihto
1
402
100,0
1
487
100,0
-
6
Hankinnan ja valmistuksen k
ulut
-
9
-0,6
-28
-1,9
-68
Bruttok
ate
1
393
99,4
1
459
98,1
-
5
Tutkimus-
jak
ehityskulut
-149
-10,6
-111
-7,5
34
Myynnin ja hallinnon kulut
-81
-5,8
-101
-6,8
-20
Liike
toiminnan muut tuo
to
t ja kulut
1
0,1
-
8
-0,5
–
Liike
voitto
1
164
83,0
1
239
83,3
-
6
Liike
vaihto
Nokia
Technologies-segmen
tinliik
evaihto
vuonna
2020oli
1 402 miljoonaa euroa. Liik
evaiht
o laski 85 miljoonaa euroa eli 6 %
verr
attuna vuo
teen 2019, jolloin se oli 1 487 miljoonaa eur
oa. Nokia
Technologies
-segmentin
liikevaihdon
lasku
johtui
ensisijaisesti
tavar
amerkkilisensoinnin liike
vaihdon laskusta ja aik
aisempiin kausiin
kohdist
uvien tuot
tojen pienenemisestä.
Bruttok
ate
Nokia
Technologies-segmen
tinbrut
tokat
eoli
1
393miljoonaa
euroa
vuonna 2020. Bruttok
at
e laski 66 miljoonaa euroa eli 5 % verr
attuna
vuo
teen 2019, jolloin se oli 1 459 miljoonaa euroa. Nokia Technologies
-segmentin
alentunut
brutt
okat
ejoh
tuipääasiassa
liike
vaihdon
laskusta, jo
ta k
orkeampi brutt
okat
eprosent
ti osittain tasoit
ti.
Suurempi brut
toka
teprosen
tti heijastelee k
ertaluont
eiseen
pat
enttiomaisuuden m
yyntiin liittyvien k
ulujen puuttumista,
jo
tka vaikut
tivat nega
tiivisesti vuoteen 2019.
Liike
toiminnan
kulut
Nokia
Technologies-segmen
tinT
&K-kulut
oliva
t149
miljoonaa
euroa
vuonna
2020.T
&K-k
ulutnousiva
t38
miljoonaa
euroa
eli34
%
verr
attuna vuo
teen 2019, jolloin ne oliv
at 111 miljoonaa euroa.
Nokia
Technologies-segmen
tinT
&K-kulujen
kas
vujoh
tuiensisijaisesti
suuremmist
a investoinneista imma
teriaalioikeuksien luomisen
edistämiseksi ja pat
ent
tisalkun ylläpidon kork
eammista kustannuksist
a.
Nokia
Technologies-segmen
tinmyynnin
ja
hallinnonk
ulutoliva
t
81
miljoonaaeur
oavuonna
2020.
Myynninja
hallinnonk
ulutlaskiv
at
20 miljoonaa euroa eli 20 % v
errat
tuna vuot
een 2019, jolloin ne olivat
101
miljoonaaeur
oa.Nokia
Technologies
-segmentin
myynninja
hallinnon kulujen lask
u johtui ensisijaisesti pienen
tyneistä lisensointiin
liittyvistä k
uluista.
Nokia
Technologies-segmen
tinliik
etoiminnan
muut
tuoto
t
jak
ulut
olivat 1 miljoona eur
oa net
to
tuot
toja vuonna 2020. Muutos oli
9
miljoonaaeur
oaverr
at
tunavuo
teen
2019,
jolloinne
olivat
8
miljoonaaeur
oane
ttok
uluja.
Liike
voitto
Nokia
Technologies-segmen
tinliik
evoitto
oli
1164
miljoonaa
euroa
vuonna 2020. Liike
voitto laski 75 miljoonaa eur
oa eli 6 % verra
ttuna
vuo
teen 2019, jolloin liikevoit
to oli 1 239 miljoonaa euroa. Nokia
Technologies
-segmentin
liikevoiton
lasku
johtui
ensisijaisesti
alentuneest
abrut
tokat
teesta
ja
korkeammist
aT
&K-k
uluista,
mitä ositt
ain tasoittiva
t myynnin ja hallinnon kulujen lask
u sekä
ne
ttovaik
utukseltaan positiivinen liike
toiminnan muiden tuo
ttojen ja
kulujen
vaiht
elu.Nokia
Technologies
-segmentin
liikevoit
toprosen
tti
vuonna 2020 oli 83,0 %, kun se vuonna 2019 oli 83,3 %.
.
T
aloudellinen katsaus
jatk
oa
12
K
onsernin yht
eiset t
oiminno
t ja Muut
31.12.2020
päättynyt tilik
ausi
verrattuna
31.12.2019
päättyneeseen
tilikaut
een
Seur
aavassa taulukossa esit
etään tie
ttyjä eriä vuosina ja niiden suh
teellinen osuus liik
evaihdosta vuosina 2020 ja 2019.
1.1.‑31.12.
2020
milj.
EUR
%
liikevaihdosta
2019
milj.
EUR
%
liikevaihdosta
Muutos
2020
vs.
2019 %
Liike
vaihto
982
100,0
952
100,0
3
Hankinnan ja valmistuksen k
ulut
-992
-101,0
-918
-96,4
8
Bruttok
ate
-10
-1,0
3
4
3,6
–
Tutkimus-
jak
ehityskulut
-301
-30,7
-312
-32,8
-
4
Myynnin ja hallinnon kulut
-266
-27,1
-269
-28,3
-
1
Liike
toiminnan muut tuo
to
t ja kulut
52
5,3
57
6,0
–
Liike
tappio
-525
-53,5
-490
-51,5
7
Liike
vaihto
Konsernin
yht
eiset
toiminno
tja
Muut-osion
liik
evaihto
oli
982miljoonaa
euroa vuonna 2020. Liik
evaiht
o kasvoi 30 miljoonaa eur
oa eli 3 %
verr
attuna vuo
teen 2019, jolloin se oli 952 miljoonaa eur
oa. Konsernin
yht
eiset
toiminno
tja
Muut-osion
liik
evaihdonk
asvujoh
tui
ensisijaisesti
Alca
tel
SubmarineNe
tworks-yksik
östä,
mitäR
adioF
r
equencySyst
ems
-yksikkö
osin
tasoitti.
Bruttok
ate
Konsernin
yht
eiset
toiminno
tja
Muut-osion
brutt
okat
eoli
-10
miljoonaa
euroa vuonna 2020. Brut
toka
te laski 44 miljoonaa euroa v
errat
tuna
vuo
teen 2019, jolloin se oli 34 miljoonaa euroa. Brut
toka
tteen lask
u
johtui
ensisijaisesti
Alcat
elSubmarine
Networks
-yksikön
pienemmästä
bruttok
at
eprosentista.
Konsernin
yht
eiset
toiminno
tja
Muut
-osion
bruttok
at
eprosent
tioli
-1,0
%vuonna
2020,k
un
sevuonna
2019oli
3,6 %.
Liike
toiminnan
kulut
Konsernin
yht
eiset
toiminno
tja
Muut
-osionT
&K-k
ulutoliv
at
301miljoonaa
euroa
vuonna
2020.T
&K-k
ulutlaskiva
t11
miljoonaa
euroa
eli4
%
verr
attuna
vuo
teen
2019,jolloin
T
&K-kulut
olivat
312
miljoonaaeur
oa.
Konsernin
yht
eiset
toiminno
tja
Muut-osion
myynnin
ja
hallinnonkulut
olivat 266 miljoonaa eur
oa vuonna 2020. Myynnin ja hallinnon kulut
laskivat 3 miljoonaa eur
oa eli 1 % verr
attuna vuo
teen 2019, jolloin k
ulut
olivat 269 miljoonaa eur
oa.
Konsernin
yht
eiset
toiminno
tja
Muut-osion
liik
etoiminnan
muutt
uoto
t
ja kulut vuonna 2020 oliva
t 52 miljoonaa euroa ne
tto
tuo
ttoja. Muutos oli
5 miljoonaa euroa v
errat
tuna vuot
een 2019, jolloin ne olivat 57 miljoonaa
euroa ne
tto
tuo
ttoja.
Liike
tappio
Konsernin
yht
eiset
toiminno
tja
Muut-osion
liik
etappio
oli525
miljoonaa
euroa vuonna 2020. Liik
et
appio kasvoi 35 miljoonaa eur
oa verrat
tuna
vuo
teen 2019, jolloin liike
tappio oli 490 miljoonaa euroa. K
onsernin
yht
eiset
toiminno
tja
Muut-osion
liik
etappion
muutos
johtui
ensisijaisesti pienemmästä brutt
okat
teesta, jo
ta osin tasoittiv
at
alhaisemmat
T
&K-kulut.
Hallituksen toimintak
ertomus
13
Likvidit
eetti ja pääomar
esurssit
T
aloudellinen asema
Nokian kassa ja lyhyt
aikaise
t sijoitukset (muodostuen r
ahavar
oista ja
lyhytaik
aisista sijoituksista) oliva
t 8 061 miljoonaa euroa 31.12.2020.
T
ämä oli 2 054 miljoonaa euroa enemmän k
uin 31.12.2019, jolloin
kassa ja lyhyt
aikaise
t sijoitukset oliva
t yhteensä 6 007 miljoonaa eur
oa.
Lisäys joht
ui ensisijaisesti liike
toiminnasta saadusta 1 759 miljoonan
euron ne
ttor
ahavirr
asta ja 1 595 miljoonan euron pitk
äaikaisten
velk
ojen nostosta. Lisäystä osin tasoit
ti 479 miljoonan euron
käyt
töomaisuusinvestoinnit, pitk
äaikaist
en velkojen lyhennys
246
miljoonallaeur
ollasek
ävuokr
asopimusvelkojen
lyhennys
234
miljoonallaeur
olla.
Nokian ne
ttokassa ja lyh
ytaikaise
t sijoitukset (muodostuen k
assasta ja
lyhytaik
aisista sijoituksista vähenne
ttynä pitk
äaikaisilla ja lyhytaik
aisilla
kor
ollisilla veloilla) olivat 2 485 miljoonaa eur
oa 31.12.2020. T
ämä oli
755 miljoonaa euroa enemmän k
uin 31.12.2019, jolloin net
tokassa
ja lyhytaik
aiset sijoitukse
t olivat 1 730 miljoonaa eur
oa. Lisäys joht
ui
ensisijaisesti liike
toiminnasta saadusta 1 759 miljoonan eur
on
ne
ttor
ahavirrasta, jo
ta osin tasoit
ti 479 miljoonan euron
käyt
töomaisuusinvestoinnit sek
ä vuokrasopimusv
elkojen lyhennys
234 miljoonalla eurolla.
Nokian r
ahavara
t olivat yh
teensä 6 940 miljoonaa euroa 31.12.2020.
T
ämä oli 1 030 miljoonaa euroa enemmän k
uin 31.12.2019, jolloin
r
ahavara
t olivat yh
teensä 5 910 miljoonaa euroa.
R
ahavirta
Nokian liike
toiminnasta saa
tu net
toraha
vir
ta vuonna 2020 oli
1 759 miljoonaa euroa, 1 369 miljoonaa eur
oa suurempi k
uin vuonna
2019, jolloin liike
toiminnasta saa
tu net
toraha
vir
ta oli 390 miljoonaa
euroa. Lisä
ys johtui pääosin vuonna 2020 vähen
tyneestä
sitoutuneesta ne
tt
okäytt
öpääomasta, 710 miljoonaa euroa verr
at
tuna
vuo
teen 2019, jolloin net
tokäyt
töpääomaan sitoutui 1 788 miljoonaa
euroa. Lisäksi lisä
ykseen vaikutti 2 751 miljoonan eur
on tilikauden
voitt
o,oik
aistunaei-k
assavaikut
teisilla
erillä,ollen
113
miljoonaaeur
oa
suurempi k
uin vuonna 2019, jolloin vertailuluku oli 2 638 miljoonaa
euroa. P
ääasiallinen tekijä ne
ttok
äyttöpääoman sitout
umisen
vähentymiseen oli v
elkojen vähennys 845 miljoonalla eur
olla
verr
attuna v
elkojen vähen
tymiseen 2 232 miljoonalla eurolla vuonna
2019,
sekä
vaihto-omaisuuden
vähentyminen
553
miljoonallaeur
olla
verr
attuna
vaih
to-omaisuudenlask
uun285
miljoonalla
eurolla
vuonna
2019. V
elkojen vähen
tyminen johtui pääasiassa ostovelk
ojen
pienentymisestä
vaih
to-omaisuudenmäär
än
vähentymisen
johdosta,
myynnin
jaksotust
ensek
äuudelleenjärjest
ely-ja
muihin
niitäk
oskeviin
kuluihin liit
tyvien ulosmenevien rahavirt
ojen pienentymisestä.
Näitä
osittain
tasoitti
var
austen
sekä
työsuhde-e
tuuksiinliit
tyvien
velk
ojenkas
vu.V
aihto-omaisuuden
lasku
joht
uipar
antuneesta
vaiht
o-omaisuudenhallinnasta
sekä
C
OVID-19:ään
liittyvästä
tilapäisestä dynamiikast
a. Vuonna 2020 saamise
t kasvoiva
t
418 miljoonalla eurolla v
errat
tuna 159 miljoonan euron
pienentymiseen vuonna 2019.
Liike
toiminnasta saa
tu net
toraha
vir
ta vuonna 2020 sisälsi 280 miljoonaa
euroa makse
ttuja v
eroja, jo
tka vähenivä
t 236 miljoonaa euroa
verr
attuna 516 miljoonaan eur
oon vuonna 2019, 33 miljoonaa euroa
saatuja k
orkoja, verr
at
tuna 57 miljoonaan euroon vuonna 2019, sek
ä
35 miljoona euroa makse
ttuja k
orkoja, verr
at
tuna 1 miljoonaan euroon
vuonna 2019.
Nokian investoin
teihin kä
yttämä ne
ttor
ahavirta vuonna 2020 oli
1
517
miljoonaa
euroa.
T
ämäoli
1350
miljoonaa
euroa
enemmän
kuin
vuonna
2019,jolloin
investoin
teihin
käyte
tty
ne
ttor
ahavirta
oli
167miljoonaa
euroa.
Ulosmenevä
raha
virtajoh
tuipääasiassa
1 154 miljoonan euron lyh
ytaikaisista sijoituksist
a vuonna 2020,
verr
attuna 473 miljoonaa eur
oa vuonna 2019, sekä 479 miljoonan
euron k
äyttöomaisuusin
vestoinneista vuonna 2020, kun vuonna 2019
käyt
töomaisuusinvestoinnit oliv
at 690 miljoonaa euroa.
Kesk
eiset k
äyttöomaisuusinv
estoinnit vuonna 2020 kohdistuiv
at
T
&K-toiminnassa
käyt
ett
äviinlait
teisiin,
testauslait
teisiin,
tie
toliikenne-
japilvipalvelulait
teistoon,
muutosprojek
teihin
liittyviin r
akennuksiin ja r
akennelmiin, sek
ä toimipisteiden k
orjauksiin
ja par
annuksiin.
Vuonna 2020 r
ahoitustoiminnoista saa
tu net
toraha
virta oli
883
miljoonaaeur
oa,k
unvuonna
2019
rahoitustoimin
toihiin
käyt
et
et
ty nett
orahavirta oli 479 miljoonaa eur
oa. Saatu ne
ttor
ahavirta
johtui pääasiassa pitk
äaikaist
en lainojen nostosta 1 349 miljoonaa
euroa, mit
ä osin tasoitti k
onsernin tytäryhtiöiden määrä
ysvallat
tomille
osakkeenomist
ajille maksetut osingo
t 148 miljoonaa euroa,
verr
attuna vuonna 2019 570 miljoonaa eur
oa pääasiassa emoyhtiön
osakkeenomist
ajille maksett
uihin osinkoihin. Vuokr
asopimusvelk
ojen
lyhennyksiä makse
ttiin vuonna 2020 234 miljoonaa euroa v
errat
tuna
vuoden 2019 221 miljoonan maksuihin.
R
ahoitusvar
at
ja
-vela
t
Nokian ne
ttokassa ja lyh
ytaikaise
t sijoitukset oliva
t 31.12.2020
yht
eensä 2 485 miljoonaa euroa muodostuen 8 061 miljoonan eur
on
kassasta ja lyh
ytaikaisista sijoit
uksista sekä 5 576 miljoonan euron
pitkäaik
aisista ja lyhytaik
aisista kor
ollisista veloista.
Nokian kassa ja lyhyt
aikaise
t sijoitukset ova
t pääosin euroina.
L
yhytaik
aiset sijoitukse
t sisältävä
t pääosin kork
ealaatuisia
r
ahamarkkina-ja
kiinteä
tuot
toisia
ar
vopaper
eita
tarkoin
maturit
eet
-
tir
ajoituksin.Nokialla
on
lisäksi1
500miljoonan
eur
onluo
ttolimiit
-
tisopimus likvidit
eet
titarkoituksiin. L
uott
olimiittisopimukseen ei liity
r
ahoituskovenan
tteja eik
ä siitä ollut noste
ttu var
oja.
31.12.2020 Nokian kor
ollinen velka sisälsi 350 miljoonaa eur
oa vuonna
2021 er
ääntyviä joukkovelk
akirjalainoja, 500 miljoonaa Yhdysvaltain
dollaria vuonna 2022 er
ääntyviä joukkovelk
akirjalainoja, 750 miljoonaa
euroa vuonna 2024 er
ääntyviä joukk
ovelkakirjalainoja, 500 miljoonaa
euroa vuonna 2025 er
ääntyviä joukk
ovelkakirjalainoja, 500 miljoonan
euron vuonna 2025 er
ääntyvän E
uropan invest
ointipankilta noste
tun
T
&K-lainan,
250miljoonan
euron
P
ohjoismaidenInvest
ointipankilta
noste
tun
T
&K-lainan,jonk
alopullinen
eräpäiv
äon
2025,750
miljoonaa
euroa vuonna 2026 er
ääntyviä joukk
ovelkakirjalainoja, 500 miljoonaa
Yhdysvaltain dollaria vuonna 2027 er
ääntyviä joukk
ovelkakirjalainoja,
500 miljoonaa euroa vuonna 2028 er
ääntyviä joukk
ovelkakirjalainoja,
74 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna 2028 er
ääntyviä
joukkov
elkakirjalainoja, 206 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vuonna
2029 er
ääntyviä joukkovelk
akirjalainoja, 500 miljoonaa Yhdysvaltain
dollaria vuonna 2039 er
ääntyviä joukkovelk
akirjalainoja sekä
322 miljoonaa euroa muit
a velkoja. Eur
omääräise
t vuosina 2021,
2024, 2025, 2026 ja 2028 er
ääntyvät joukk
ovelkakirjalaina
t sekä
Yhdysvaltain dollarin määr
äiset vuosina 2022, 2027 ja 2039
er
ääntyvät joukk
ovelkakirjalaina
t ovat Nokia Oyj:n liikk
eeseenlaskemia,
kun taas vuosina 2028 ja 2029 er
ääntyv
ät joukkov
elkakirjalainat ova
t
alun
perinLuc
ent
TechnologiesInc:n,
Nokia
of
AmericaC
orporationin
edeltäjän (Nokian k
okonaan omistama tytäryh
tiö, joka oli aiemmin
nimeltään
Alcat
el-Lucent
USA
Inc.)liikk
eeseenlaskemia.
Lainat
P
ohjoismaiden Investointipankilt
a ja Euroopan invest
ointipankilta
ova
t Nokia Oyj:n nostamia. Lisätie
toja kor
ollisista veloistamme on
esite
tty k
onsernitilinpäätöksen liit
etiedossa 23, Kor
olliset vela
t.
Helmikuussa 2020 Nokia nosti Eur
oopan investoin
tipankilta
500
miljoonaneur
onT
&K-lainan.
Lainan
rahoitusjärjest
elysopimus
allekirjoite
ttiin elok
uussa 2018 ja nostet
tu laina erään
tyy
helmikuussa 2025.
Toukok
uussa 2020 Nokia tot
eutti pääomamarkkina
transaktioita, joihin
sisältyi 500 miljoonan euron vuonna 2025 er
ääntyvän ja 500 miljoonan
euron vuonna 2028 er
ääntyvän joukk
ovelkakirjalainan liikk
eeseenlaskut
sekä Nokian tak
aisinosto osto
tarjouksensa mukaisesti (nimellisarvoltaan)
150 miljoonaa euroa vuonna 2021 er
ääntyvää joukk
ovelkakirjalainaa.
Joukkov
elkakirjalainat lask
et
tiin liikkeelle yhtiön 5 miljar
din euron Eur
o
Medium
TermNo
te
-rahoitusohjelman
puitt
eissa.
T
aloudellinen katsaus
jatk
oa
14
Kesäk
uussa 2020 Nokia käyt
ti optionsa pident
ää 1 500 miljoonan
euron luo
ttolimiit
tisopimuksensa maturit
eet
tia. Pidennyksen
seur
auksena 1 412 miljoonan euron osuus luot
tolimiittisopimuksest
a
er
ääntyyk
esäkuussa
2025
yhdenvuoden
jatk
o-optiolla
ja88
miljoonan
euron osuus luo
ttolimiit
tisopimuksesta er
ääntyy kesäk
uussa 2024.
Uskomme, e
ttä 8 061 miljoonan eur
on kassa ja lyhyt
aikaiset sijoit
ukset
sekä luo
ttolimiit
tisopimus, josta ei ole noste
ttu var
oja, riittä
vät tulevien
käyt
töpääomat
arpeiden,kä
yttöomaisuusinvest
ointien,T
&K-in
vestointien,
struktur
oidunr
ahoituksen,
ventur
efund
-sitoumust
en,yritysostojen
ja velanhoidon r
ahoittamiseen ainakin vuoden 2021 loppuun asti.
Nokian tämänhe
tkisten luo
ttoluokituksien, Standar
d & P
oor’
s: BB+,
Moody’
s:
Ba2ja
Fitch:
BBB-,
vuoksiusk
ommepääomamarkkinoiden
olevan k
äyte
ttävissämme, mik
äli rahoitust
ar
ve
tta ilmenisi vuonna 2021.
Nokian
tavoitt
eenaon
saavut
taauudelleen
investmen
tgr
ade-t
ason
luo
ttoluokitukse
t.
T
aseen
ulkopuoliset
järjest
ely
t
Nokialla ei ole sijoittajien k
annalta merkitt
äviä taseen ulkopuolisia
järjestelyjä, joilla on tai v
oisi koht
uudella olett
aa olevan vaikut
uksia
nykyiseen t
ai tulevaan taloudelliseen asemaan, myyn
tiin tai
kustannuksiin, t
ulokseen, likviditee
ttiin, k
äyttöomaisuusinv
estointeihin
tai pääomar
esursseihin, lukuun o
ttamat
ta sitovia ostov
elvoitteita,
vuokr
avastuita, tak
auksia ja rahoitussit
oumuksia, jotka on esit
et
ty
konsernitilinpää
töksen liite
tiedossa 30, V
astuusitoumukset ja
oikeudellise
t toime
t ja liite
tiedossa 36, Rahoitusriskien hallint
a.
V
ent
ure
fund
-sijoitukse
t
ja
sitoumukse
t
V
entur
efund
-sitoumukse
tova
tr
ahoitussitoumuksia
listaamat
tomiin
r
ahastoihin, jotk
a tekev
ät teknologiaan liit
tyviä sijoituksia. Pääosaa
näistä sijoituksista hallinnoi pääomasijoit
taja NGP Capital, jok
a sijoittaa
sensoreit
a,5G-mobiilit
eknologiaa,hybridipilvipalveluit
aja
tek
oälyä
hyödyn
täviin kas
vuvaiheen teknologiayrityksiin.
V
entur
efund
-sijoitustemme
käypä
arvo
oli745
miljoonaa
euroa
31.12.2020 ja 740 miljoonaa euroa 31.12.2019. Lisä
tietoa on esit
et
ty
konsernitilinpää
töksen liite
tiedossa 24, Rahoitusinstrumen
ttien
käypä arvo ja liit
etiedossa 36, R
ahoitusriskien hallinta.
V
entur
efund
-sitoumuksemme
olivat
189miljoonaa
euroa
31.12.2020 ja 244 miljoonaa euroa 31.12.2019. Ääne
ttömänä
vent
ure
fund-osakk
aanaNokia
on
sitoutunut
sijoittamaan
rahastoon
pääomaa
jaoik
eute
ttu
saamaanvoit
to-osuuksia
kunkin
rahaston
osakassopimuksen ja r
ahaston toiminnan perust
eella. Lisätiet
oa
vastuusitoumuksist
a on esite
tty konsernitilinpää
töksen liite
tiedossa
30, V
astuusitoumukse
t ja oikeudellise
t toimet.
Tr
easur
yn ohjesään
tö
Treasury-toimin
tojen
hallinto
perustuuNokian
toimitusjoh
tajan
hyväksymään tr
easuryn ohjesääntöön ja sitä t
äydent
ää konsernin
talous-
jar
ahoitusjoht
ajanhyv
äksymät
menet
telytava
tk
oskienmm.
valuutt
a-ja
kork
oriskienhallin
taa
sekä
likviditee
tti-
jaluo
ttoriskien
hallintaa.
Tr
easur
y-toimin
tojenlik
viditee
tinja
pääomarak
ent
een
hallinnan tavoit
teena on turva
ta riittäv
ä likviditee
tti ja r
ahoitus myös
epäsuo
tuisina aikoina sekä v
armistaa, et
tei r
ahoituksen saatavuus
r
ajoita koht
uuttomasti Nokian mahdollisuuksia to
teut
taa
liike
toimint
asuunnitelmiaan ja pitkän aik
avälin str
ategiaansa.
Konsernin
treasury-toimin
tojent
oimintamalli
onriskiä
vält
tävä.
.
V
aluuttak
urssien vaik
utus
Olemme maailmanlaajuisesti toimiva yh
tiö, jonka liike
vaihto syn
tyy
useissa maissa ja jonka lask
utus tapaht
uu useissa eri valuutoissa.
T
ämän vuoksi liike
toimintamme ja sen t
ulos ovat alt
tiita vaiht
eluille
r
apor
toin
tivaluuttamme eur
on sekä muiden valuut
tojen,
kut
en Yhdysvaltojen dollarin ja Kiinan juanin, vaih
tokursseissa.
V
aluuttapositioidemme
suuruusv
aihtelee
eri
markkina-alueiden
liike
vaihdonja
kulujen
mukaan
sekä
näillä
markkina-alueilla
tapaht
uvassa liike
toiminnassa käyt
et
tävien valuut
tojen mukaan.
Merkittä
villä valuuttak
urssivaiht
eluilla saatt
aa olla vaikutusta m
yös
kilpailijoihimme ja sitä kaut
ta kilpailuasemaamme ja siihen liittyviin
hintapaineisiin.
V
ähentääksemme valuut
takurssivaih
teluiden vaik
utusta tulokseemme
suojaamme olennaise
t valuuttariskit (liik
evaihto v
ähennettynä k
uluilla
kyseisessä valuut
assa) yleensä 12 kuukaut
een asti ulott
uvalla
suojaushorisontilla. Suurimpaan osaan näitä suojauksia so
velletaan
r
ahavirran suojauslask
entaa tuloslask
elman vaiht
eluiden vähentämiseksi.
Vuonna 2020 noin 25 % k
onsernin liikevaihdost
a ja kok
onaiskuluista
olivat eur
omääräisiä ja noin 50 % k
onsernin liikev
aihdosta ja
kok
onaiskuluista oli Yhdysv
altojen dollareissa. V
uonna 2020 noin
5 % konsernin liik
evaihdosta ja k
okonaisk
uluista oli Kiinan juaneissa.
Liike
vaihdon ja kok
onaiskulujen keskimäär
äinen valuutt
ajakauma:
V
aluutta
2020
2019
Liikev
aihto
K
okonaiskulut
Liik
evaihto
K
okonaisk
ulut
EUR
~25 %
~25 %
~25 %
~25 %
USD
~50 %
~50 %
~50 %
~45 %
CNY
~5 %
~5 %
~5 %
~10 %
Muut
~20 %
~20 %
~20 %
~20 %
Yhteensä
~100
%
~100
%
~100
%
~100
%
Edellisvuo
teen verr
attuna Yhdys
valtain dollari oli vuonna 2020
kok
onaisuudessaan edellisvuot
ta heikompi eur
oa vastaan.
Edellisvuo
tta heik
ommalla Yhdysvaltain dollarilla vuonna 2020 oli
negatiivinen vaik
utus euromäär
äiseen liike
vaihtoomme. Heik
ompi
Yhdysvaltain dollari k
uitenkin my
ös laski hieman hankinnan ja
valmistuksen k
uluja sekä liike
toiminnan kuluja edellis
vuoteen
verr
attuna. Ennen suojaust
a Yhdysvaltain dollarin heik
entymisellä
euroa v
astaan edellisvuot
een verra
ttuna oli vähäinen nega
tiivinen
vaikut
us liikevoit
toomme vuonna 2020.
Kiinan yuan heiken
tyi vuonna 2020 euroa vast
aan edellisvuoteen
verr
attuna, millä oli v
ähäinen negatiivinen vaik
utus euromäär
äiseen
liike
vaihtoomme. Heik
ompi Kiinan yuan kuitenkin m
yös laski hieman
hankinnan ja valmistuksen k
uluja sekä liike
toiminnan k
uluja
edellisvuo
teen verr
attuna. Ennen suojaust
a Kiinan juanin vähäisellä
heiken
tymisellä euroa vast
aan edellisvuoteen v
errat
tuna oli likimain
neutr
aali vaikutus liik
evoittoomme vuonna 2020.
Lisätie
toa instrument
eista, joita kä
ytämme suojaustoimenpiteiden
yht
eydessä, on k
onsernitilinpäätöksen liite
tiedossa 36, Rahoit
usriskien
hallinta. K
atso lisä
tietoa my
ös osiosta “Hallituksen toimin
takertomus
–
Riskitekijät”.
Hallituksen toimintak
ertomus
15
Työn
tekijöidemme ja heidän
perheidensä terveys on
tärk
eint
ä
Pandemia on luonnollisesti ennen k
aikkea
terveyt
een liittyvä hä
tätilanne. Nokialla oli
hyvä
t valmiudet t
ukea elintärk
eitä verkk
oja,
joiden ansiosta työn
tek
o, oppiminen ja
viestintä
maailmassa
jatkuiv
at,
mutta
ensim-
mäinen prioritee
ttimme oli työn
tekijöidemme
ja heidän perheidensä tervey
den suojaaminen.
Ryhdyimme he
ti useisiin toimenpiteisiin
työn
tekijöidemme, heidän perheidensä ja
asiakkaidemme suojaamiseksi, samalla k
un
jatk
oimme työsken
telyä ja pidimme verk
ot
toiminnassa. Kerr
omme lisää aiheesta tämän
toimint
akertomuksen
”Kestäv
äk
ehitysja
vastuullisuus”
-osiossa.
P
andemian levitessä
int
erne
t-liik
enne
kasvoi
r
äjähdysmäisesti
Pandemialla oli perust
avanlaatuinen v
aikutus
verk
on liikennemääriin. Kun ihmise
t alkoiva
t
vie
ttää enemmän aikaa k
ot
ona työskennellen,
ka
tsoen televisio
ta ja pelat
en, verkkoon
kohdist
ui odott
amaton r
asitus ympäri
maailmaa.
Vuonna 2020 liik
ennemäärä
t interne
tissä ja
palvelunt
arjoajien verkoissa ympäri maailmaa
kasvoiv
at muutamassa viik
ossa saman verran
kuin yleensä k
oko vuoden aik
ana. Tilastot
kertoiv
at seur
aavaa:
■
30–50 % kasvu v
erkkoliiken
teessä
■
50–100 % kasvu
videosuor
atoistoliik
enteessä
■
350 % kasvu videoneuvo
tt
eluliikent
eessä
■
100–150 % kasvu peliliik
ent
eessä
■
40–50 % kasvu hajaut
etuissa
palvelunestohy
ökkäyksissä (DDoS),
jo
tka estävä
t verkkosivustoja t
ai
-palveluja
toimimasta.
Ajan
myö
täv
erkoista
ont
ullutyhä
vältt
ämätt
ömämpiä kaikilla elämänalueilla.
Käyt
ännössä kesk
eytymätön verk
on
toimint
a pandemian alkuaikoina oli t
odiste
palvelunt
arjoajien verkkojen suorituskyvyst
ä
ja kest
ävyydestä ympäri maailmaa.
Mahdollistimme verkk
ojen
toiminnan ja
tkumisen
Nokian henkilöstön vankk
umaton
sitoutuneisuus ja k
aikkien asiakkaidemme
– palvelunt
arjoajien, interne
ttoimijoiden
ja suurten digiyrityst
en – poikkeuksellise
t
toimenpitee
t oliva
t ratk
aisevassa asemassa,
jo
tta verk
ot saatiin pide
ttyä t
oiminnassa
ja ihmise
t verkossa.
C
OVID-19-pandemiav
aikutti
jossakin
määrin
lähes kaikkiin liik
etoimin
tapäätöksiin vuonna
2020, mutta joihinkin k
äytt
öönott
oihin sen
vaikut
us oli vielä välittömämpi. V
uoden 2020
alussa tiimimme avusti ensimmäisen,
vain kahden päiv
än kuluessa r
akenne
tun
5G-tukiaseman
avaamisessa
yhdessä
tärk
eimmistäepidemiasair
aaloista
Wuhanissa.
Kalif
ornianmaaseudulla
pystyimme
asiak-
kaamme ta
voitteen muk
aisesti tarjoamaan
langat
toman ra
tkaisun avulla nopean
laajakaistan ihmisille, joilla ei aiemmin ollut
verkk
oyhteyt
tä,
jasit
envast
aamaanC
OVID-19:n
aiheuttamiin t
arpeisiin. Pennsylv
aniassa
teimme
suuren
lääkärik
eskuksen
hengitys-
koneiden ja vuodepaikk
ojen yhdistämisen
mahdolliseksi po
tilaiden reaaliaikaista
seur
antaa varten. In
tiassa tot
eutimme
maailman suurimman Dynamic Spectrum
Re
farming
-käyt
töönot
onverk
onk
att
avuuden
ja yht
eyksien paran
tamiseksi ja vastasimme
C
OVID-19:naiheut
tamaan
kasvav
aan
kysyn
tään.Algeriassa
o
timmek
äyttöön
ultr
akorkean verkk
okapasit
eetin teknologiaa
voidaksemme vasta
ta mobiililiiken
teen
kysynnän k
asvuun.
T
oimintamme C
OVID-
19-pandemian aikana
T
oimintamme
C
O
VID-
19-pandemian
aik
ana
C
OVID-
19-pandemia muutti
maailmaa tavoilla, joita emme
osanneet ennak
oida tai odottaa.
Kohtasimme ainutk
ertaisen
haasteen, jok
a vaati valtioita,
lainsäätäjiä, yrityksiä,
kansalaisjärjest
öjä, yhteisö
jä ja
yksilöitä tek
emään k
aikk
ensa
pitääkseen itsensä ja muut
turvassa sek
ä talouden kestä
vänä
ja toimivana. T
ässä osiossa
k
eskitymme käsitt
elemään
C
OVID-
19-pandemian vaik
utuksia
työnt
ekijöihimme, yhteisöihin
ja toimialaan. Lisätieto
ja
C
OVID-
19-pandemian
vaik
utuksista toimintoihimme ja
taloudelliseen tulokseemme on
”T
aloudellinen katsaus” -osiossa.
16
Koh
ti uutt
a normaalia
Syyskuuhun mennessä liik
ennemäärä
t
vakiint
uivat tasolle, jok
a oli 20–30 %
pandemiaa edeltävää t
asoa kork
eampi, kun
o
tet
aan huomioon odote
ttu k
ausiluont
einen
kasvu. Nämä k
asvanee
t liikennemäärä
t voivat
olla
lähitulevaisuuden
”uusinormaali”.
Monien
mielestä vuonna 2020 k
oetut k
äyttömäär
ät
olivat seur
austa jo ennen pandemiaa
käynnissä olleiden suun
tausten kiih
tymisestä.
Kor
onapandemia on haastanut myös
oper
aattorit t
arkastelemaan aiempia
arvioitaan ja sijoitusstr
ategioit
aan uudessa
valossa.
NokiaDeep
eldNe
twork
Intelligence
Report
2020
-raportissamme
esitämme
lisätie
toja
jauusia
näkök
ulmiamaailman-
laajuisesta verkk
oliikent
eestä vuonna 2020
sekä siitä, mit
en palveluntarjoaja
t voivat
tehokk
aasti valmistautua uut
een normaaliin.
Raport
ti on saatavilla Nokian verkk
osivuilla.
Sri Lankassa ja Filippiineillä o
timme k
äyt
töön
uuden sukupolven k
uituverkkoja ultranopeide
n
laajakaista
yhteyksien t
uomiseksi ko
teihin
vuoden 2020 ennennäkemä
ttömien
tapaht
umien aikana. Chilessä pandemia
on
kasva
ttanut
verkkojen
ja
IoT
-laitteiden
e
tähallinnanmahdollista
vanIMP
A
CT
Connected
Devic
ePla
tform
-alustamme
arvoa.
Nykyisen
tuot
e-ja
palveluvalik
oimamme
lisäksi
hyödynsimme
teknistä
asiantun-
temustamme luodaksemme uusia t
apoja
tehdä ty
ötä ja olla yh
teydessä t
oisiin ihmisiin
pandemian aiheuttaman k
uormituksen
vähent
ämiseksi. Kehitimme kamer
an,
joka mit
taa 20 ihmisen ruumiinlämmön
30 millisekunnin välein ja yhdistimme sen
r
atkaisuun, jok
a mahdollistaa terveyden
tilan
reaaliaik
aisen valvonnan ja seur
annan.
Or
ganisaatio
t saivat siten aut
omatisoidun,
helppokäyt
töisen ja skaalaut
uvan keinon
C
OVID-19-taudin
oireiden
tunnistamiseen
ja m
askie
n käytön valvomiseen tiloissa,
joissa on tuhansia ihmisiä.
Hyödynsimme t
ekoälyteknologiaa
toimitusk
etjumme op
timoimisessa.
Näin asiakkaamme voiv
at vastaano
ttaa
tilauksensa mahdollisimman nopeasti
ja pitää paikallise
t ko
titaloude
t toimivien
verkk
oyhteyksien päässä.
Yht
eistyö
tä pandemian
torjumiseksi ympäri
maailmaa
Nokian henkilöstö toimi yhdessä luk
uisilla
eri tavoilla t
ukeakseen niitä, joihin
pandemia vaikut
ti suoraan:
Esimerkiksi
yhdysvaltalaisessa
Apart
Toge
ther-kampanjassa
myytiin
t-paitoja
var
ojen ker
äämiseksi.
Suomessa osallistuimme “
Jokaiselle
lapselle
lounas”-k
ampanjaanja
lahjoitimme tuo
tteit
a paikallisille
järjestöille varmistaaksemme, e
tt
ä
laadukasta ruok
aa oli saata
villa heikossa
asemassa oleville perheille.
Intiassa järjestimme ruok
aa sitä eniten
tarvitseville paikallisissa yh
teisöissä.
Belgiassa
jaKr
eikassa
3D-tulostimme
erityisiä kosk
et
usvapaita ovenk
ahvoja
toimistojen oviin viruksen le
viämisen
torjumiseksi.
Unkarissa lahjoitimme k
annet
tavia
tie
tokoneita sää
tiöille ja perustimme
käyt
tö
tuen tukemaan paik
allisia kouluja
ja e
täopetust
a. Järjestimme myös
koulut
usta ko
toa työsk
enteleville
vanhemmille.
Irlannissa
lahjoitimme3D-tulost
et
tuja
nauhoja maskeihin.
Romaniassa
lahjoitimme
3D-tuloste
ttuja
kasvosuojia.
Singaporessa aut
oimme parant
amaan
asuntoloiden ja hoit
olaitosten
int
ernet
-yhteyksiä
kest
ävienja
vakaiden
int
ernet
-yhteyksien
varmistamiseksi.
Kaikkia Nokian ty
öntekijöitä k
annuste
ttiin
äänestämään, miten Nokian C
oronavirus
Global
Donation
Fund
-r
ahaston
500 000 Yhdysvaltain dollaria t
ulisi
jakaa heidän alueellaan.
“
Koronapandemia
on haastanut
m
yös oper
aattorit
tark
ast
elemaan
aiempia ar
vioitaan ja
sijoit
usstr
at
egioitaan
uudessa v
alossa.
”
Hallituksen toimintak
ertomus
17
K
estäv
ä kehitys ja vast
uullisuus
Uskomme, e
ttä k
ehittämiemme ja
toimitt
amiemme teknologioiden positiivise
t
vaikut
ukset ova
t huomatt
avasti suuremma
t
kuin niiden mahdollise
t negatiivise
t vaikutukse
t
ja tarjoava
t suurimmat positiivise
t vaikutukse
t
YK:n kest
ävän kehityksen t
avoitteisiin (SDG:t).
Viestintä
teknologia
t mahdollistavat par
empaa
tervey
denhuoltoa ja koulutust
a, taloudellisia
mahdollisuuksia, tehokk
aampaa tuot
antoa ja
resurssien
kä
yttöä
sekä
vievät
koh
tit
asa-
arvoisempaa turvallista yh
teiskun
taa sekä
puhtaampaa ja t
urvallisempaa maapalloa.
Tuo
tteemme ja r
atkaisumme on suunnit
eltu
edistämään sosiaalista, ympäristöön liit
tyvää
sekä taloudellist
a kehitystä. K
ehitämme
edelleen prosesseja, k
äytänt
öjä ja ohjelmia,
jo
tka ovat linjassa maailmanlaajuisesti
arvoste
ttujen ee
ttisten ja v
astuullisten
liike
toimint
akäytän
töjen ja viitek
ehysten kanssa.
Kest
ävän k
ehityksen hallint
amalli
Nokian hallitus tark
astelee kest
ävän kehityksen
kysymyksiä vuosit
taisen vastuullisuusk
atsauksen
yht
eydessä. Ka
tsaus sisältää kest
ävän
kehityksen str
at
egian, kesk
eisten tavoit
teiden
ja toimien sekä t
ulosten tark
astelun.
Nokian johtoryhmä ja sen jäsene
t vastaav
at
kest
ävän kehityksen joh
tamisesta ja siihen
liittyvien toimien t
ot
euttamisesta omissa
or
ganisaatioissaan niiden ollessa olennaisia
heidän vastuualueidensa k
annalta. Vuonna
2020 markkinointijoh
tajalla (Chief Mark
eting
Ocer)
olik
okonaisv
astuuk
estävästä
kehityksest
ä johtoryhmässä.
Kestä
vän kehitykseen liit
tyvien aiheiden
str
ategian, painopist
eiden ja toimenpiteiden
yhdenmukaista t
ot
euttamista k
oko Nokialla
ohjaa kest
ävän kehityksen neuvost
o
(Sustainability Council), jok
a muodostuu
esimerkiksi tuo
tekehityksest
ä, kiinteistöist
ä
ja hankinnoista vastaa
vista johtajist
a ja
johdon edustajista, joilla on muun muassa
ilmastonmuutokseen liit
tyviä vastuualueita.
Neuvoston vast
uualueisiin kuuluu ilmastoon
liittyvien aiheiden arviointi ja seur
aaminen;
olennaisuuden, tavoit
teiden ja tulost
en
arviointi
kestä
vänk
ehitykseneri
osa-alueilla
sekä vast
uullisuuteen liittyvien riskien ja
mahdollisuuksien tarkast
elu. Vuonna 2020
neuvostoa joh
ti vastuullisuusjohtajamme,
joka r
aportoi Nokian markkinointijoh
tajalle
(Chief
Marke
ting
Ocer).Neuvost
ok
okoont
uu
yleensä kahdesti vuodessa ja pyynnöst
ä
myös useammin. P
äivittäisiä k
estävän
kehityksen k
ysymyksiä ja toimia or
ganisoivat
niille omistautunut k
eskite
tty tiimi sekä
asiantun
tijat eri toiminnoissa. Toiminnoilla
ja ohjelmilla on nime
tyt omistajansa.
K
estä
v
ä
k
ehitys ja
v
astuullisuus
18
Lisäksi tämän toimin
takertomuksen
“Riskitekijä
t”-osiossak
erro
taant
ärkeimmistä
toimint
aamme vaikut
tavista riskitekijöist
ä.
Näm
ä ris
kit
sisältä
vät kest
ävään kehitykseen
liittyviä risk
ejä, kuten tuotteiden
turvallisuuteen
liittyv
ät
riskit;ympäristöv
ahin-
koihin, t
erveyteen, yksityisyyt
een,
turvallisuuteen ja k
yberturvallisuuteen liittyv
ät
riskit; tarjoamamme teknologian mahdollisen
väärinkä
ytönaiheut
tamat
ihmisoikeuslouk-
kaukse
t; mahdollinen piittaama
ttomuus
ihmisoikeuksia,
oikeudenmuk
aisiaty
öolosuh-
teita, ympärist
öä ja yhteisöjä k
ohtaan omissa
toiminnoissamme tai toimit
uske
tjussamme;
riskit liitty
en määräyst
en tai toimittajamme
ja asiakkaiden ase
ttamien v
aatimusten
noudat
tamat
ta jätt
ämiseen; eettist
en
normien kut
en toimintaohjeidemme
(Code of C
onduct) rikkominen; työv
oiman
levo
ttomuus ja lak
ot; kyvyt
tömyys pitää,
Riskienhallint
a
Kestä
vään kehitykseen liit
tyvät riskit ova
t osa
riskienhallinnan viitek
ehystä, johon kuuluv
at
monialaise
t koko yh
tiön kat
tava
t riskien
tunnistus-,
arviointi-
jahallin
taprosessit.
Tiedostamme mahdollise
t riskit, joita voi
ilme
tä liike
toiminnassamme, ja pyrimme
vähent
ämään niiden negatiivisia vaik
utuksia
niin teknologian, toimit
uske
tjun, ilmaston
kuin ihmist
enkin osalta. Pyrimme myös
nopeuttamaan Yhdistyneiden k
ansakun
tien
(YK:n) kest
ävän kehityksen t
avoitteiden
saavutt
amistasek
äomassa
liik
etoimin-
nassamme e
ttä sen ulkopuolella. Ee
ttise
t
toimint
aohjeemme (Code of Conduct)
määritt
elevät toimin
tat
apamme, ja meillä
on selkeä
t toimintaperiaa
ttee
t ja prosessit
koskien t
unnistamiamme olennaisia
kest
ävän kehityksen risk
ejä.
mo
tivoida, kehitt
ää ja palkata asianmuk
aisesti
koulut
et
tuja työnt
ekijöitä; boiko
tit ja julkinen
haitta
br
ändillemme;tari
eihin
javer
ot
ukseen
liittyvä
t riskit mukaan lukien ver
okiistat;
häiriö
t tuot
teiden valmistuksessa, palvelujen
toimitt
amisessa,logistiik
assatai
toimitus-
ke
tjussa
johtuen
esimerkiksiluonnon-
ka
tastro
feista,
so
tilaallisistatoimist
a,k
ansalais-
levo
ttomuuksista ja k
ansantervey
dellisistä
tai turvallisuusuhkista (muk
aan lukien tautien
leviäminen), joista mone
t voivat kiih
tyä
ilmastonmuutoksesta aiheut
uvien haitallisten
vaikut
usten kaut
ta.
“
Olemme matk
alla maailmaan,
jossa t
eknologiamme par
antaa
elämänlaat
ua, mahdollistaa
k
estäv
ämmän yht
eisk
unnan
ja t
er
veemmän planeetan.
”
Hallituksen toimintak
ertomus
19
K
estäv
ä kehitys ja vast
uullisuus
jatk
oa
Kest
ävän k
ehityksen str
at
egia
ja tav
oitt
eet
Kestä
vän kehityksen lähestymistapamme
ytimessä on uskomme siihen, e
ttä t
eknologian
tark
oituksena on paran
taa ihmisten elämää.
Vuoden 2020 aik
ana lanseerasimme uuden
kest
ävän
kehityksen
strat
egisenlähestymis-
tapamme, joka k
eskittyy alueisiin, joilla
uskomme ole
van eniten vaik
utusta kest
ävään
kehitykseen ja liik
et
oimintaamme. Meidän
täytyy muk
auttaa lähestymistapaamme
tarpeen vaa
tiessa, mutta olemme
tunnistanee
t kolme tärk
eintä k
ulmakiveä,
jo
tka autta
vat meitä par
antamaan ihmist
en
elämää teknologian avulla, ja joihin meidän
on keskityt
tävä säilyt
tääksemme johtav
an
asemamme vastuullisuudessa. Nämä
kulmakive
t ova
t ilmasto, rehellinen
liike
toimint
a ja kulttuuri.
V
astuullisen liike
toiminnan kannalt
a on
lisäksi vältt
ämätön
tä, et
tä kehitämme
jatk
uvasti olemassa olevia kest
ävän kehityksen
perusprosessejamme luodaksemme arvoa
ja täyt
tääksemme erilaisten sidosryhmien
pyynnö
t, lakisääteise
t vaatimukse
t,
asiakkaiden odo
tukse
t sekä lisääntyvä
t
odo
tukset t
ehokkaasta ja läpinäkyväst
ä
liike
toiminnasta. P
erusprosessit luov
at vankan
perustan sille, miten v
aikutamme k
estävään
kehitykseen yrityksenä, ja niihin k
uuluvat
esimerkiksi ympäristöasioiden oper
atiivinen
hallinta ja kiert
otalous, ty
öterveys ja
turvallisuus, työv
oimaa koske
vat kä
ytännöt
omassa toiminnassamme, vastuullinen
hankinta ja t
eknologian väärinkä
ytön
estäminen.
Vuonna 2020, meillä oli 20 lyhy
en ja pitkän
aikav
älin kestäv
än kehityksen tavoit
et
ta.
Kesk
eisimmät tav
oitteemme on esit
etty
sivulla olevassa tauluk
ossa. Muut kestä
vän
kehityksen
olennaisille
osa-alueillease
te
tut
tavoit
tee
t löytyvät osana vuoden 2020
P
eople&
Planet
-r
aporttiamme.Pyrimme
tunnistamaan syst
emaattisesti k
estävän
kehityksen risk
ejä ja mahdollisuuksia
ja löytämään uusia mahdollisuuksia
liike
vaihdon kasva
ttamiseksi ja k
ustannusten
säästämiseksi. Kest
ävä kehitys ja siihen
liittyvä
t tavoit
teet, t
oimenpitee
t ja
seur
antaprosessit sisältyv
ät erilaisiin
liike
toiminnan aktivit
eet
teihin ja stra
tegioihin.
Liike
toimint
amallimme on kuvat
tu tämän
toimint
akertomuksen
“Liike
toimintak
uvaus”
-osiossa.
Sopeutuminen
C
OVID-19-pandemiaan
Harjoitamme liik
etoimin
taamme
maailmanlaajuisesti, ja meneillään oleva
C
OVID-19-pandemiaon
luonnollisesti
vaikut
tanut
liike
toimintamme
eri
osa-alueisiin.
T
arjoamamme tie
toliikenneyh
teyde
t ovat
olennaisia palveluita, joiden merkitys k
orostui
vuoden aikana en
tistä enemmän hallitusten
ase
ttaessa erilaisia r
ajoituksia viruksen
leviämisen estämiseksi. Meidän on tä
ytynyt
sopeuttaa
toimin
tatapojamme
varmistaak-
semme, e
ttä työn
tekijämme pysyvä
t turvassa
samalla, kun ja
tkamme liike
toimin
taamme.
Näitä sopeutustoimia joh
ti keskit
etysti
globaali kriisienhallintaan ja liik
et
oiminnan
jatk
uvuuteen keskit
tyvä ryhmä, ja alueelliset
ja maakoh
taiset kriisinhallin
taryhmät
varmistiva
t paikallisen toimeenpanon.
Ensisijainen tavoit
teemme oli r
ajoittaa
työn
tekijöidemme ja meille työsk
entelevien
henkilöiden altistumisen todennäk
öisyyttä.
T
ämä tarkoit
taa, et
tä hyvin aikaisessa
vaiheessa pandemiaa siirsimme k
aikki
työn
tekijämme väliaikaisen e
täty
öpolitiikan
piiriin lukuun o
ttama
tta henkilöitä, joiden
työ
teht
ävä oli kriittinen eik
ä sitä voinut
suorittaa e
tänä. Muita t
oimenpiteitä oliva
t
matk
ustamisen rajoit
taminen, omaehtoisen
kar
ant
eenin edellyttäminen työn
tekijöiltä jo
tka
ova
t olleet matk
alla, vierailijoiden pääsyn
kieltäminen Nokian toimipaik
oille ja lopulta
lähes kaikkien Nokian toimipaikk
ojen
sulkeminen sek
ä pääsyn salliminen tiloihimme
ainoastaan pieneltä määr
ältä työn
tekijöitä,
joiden työ
teht
ävät oliva
t kriittisiä eik
ä niitä
voitu suorit
taa muualla.
To
teuttaaksemme ty
öt, joiden t
ekeminen
e
tätyönä ei ole mahdollista – muk
aan lukien
ken
ttä
tiimeissä ja tehtailla – o
timme kä
yttöön
erilaisia ohjeita ja pandemian leviämistä
hillitseviä toimenpit
eitä. Hallitusten
lieven
täessä rajoituksia olemme t
ehneet
muutoksia työ
ympäristöihin ja niiden
käyt
töä kosk
eviin mene
ttelyihin. Pyrimme
varmistamaan, e
ttä tiloissamme nouda
te
taan
fyysistä etäis
yyttä, hy
gieniataso pysyy
kork
eana ja et
tä prosessit inf
ektioiden
hallintaa ja k
ontak
tien jäljittämistä k
oskien
ova
t käytössä. P
äivitämme ohjeistustamme
jatk
uvasti tilant
eiden muuttuessa.
Tunnistamme, e
ttä pandemia voi vaik
uttaa
henkilöstömme työk
ykyyn ja henkilökoh
taiseen
elämään monin eri tavoin. T
arjoamme
joustava
t työajat, jo
tta ty
öntekijöidemme
on helpompi täyt
tää henkilökoh
taiset
velvollisuut
ensa myös näinä haastavina
aikoina.
Suoritimme
palkkojen
tarkast
elukier-
roksen m
yös vuonna 2020 ja jatk
oimme
kannustimien maksamista ty
öntekijöillemme.
K
eskeiset
vast
uullisuustavoitteemme
Painopist
ealue
T
avoite
T
avoitt
een tila
Elämän
parant
aminen
teknologian
avulla
Autamme
asiakkaitamme
luomaan
seuraava
tmiljar
di
verkkoyh
teytt
ävuosien
2016
ja 2022 välillä
Saavute
tt
u
e
tuajassa
Ilmasto
Tie
teeseen
perustuva
päästöv
ähennystavoit
e (Sc
ope 1
ja
2):
V
ähennämme kasvihuonekaasupääst
öjä omissa toiminnoissamme 41 % vuosien 2014
ja 2030 välillä
Etenee
suunnitellusti
Tie
teeseen
perustuva
päästöv
ähennystavoit
e (Sc
ope 3):
V
ähennämme tuot
teistamme aiheutuvia k
asvihuonekaasupäästöjä 75 % vuosien 2014
ja 2030 välillä
Etenee
suunnitellusti
Rehellinen
liik
etoiminta
95 % työn
tekijöistämme suoritt
aa eettisen liik
et
oiminnan koulutuksen vuoden 2020 aik
ana
Saavute
tt
u
Kulttuuri
Kas
vatamme naist
en osuutta joht
oteh
tävissä 25 %:lla vuosien 2016 ja 2020 välillä
Ei saavute
ttu
20
Olemme jatk
aneet palkk
ojen ja etuuksien
maksamista my
ös niille työnt
ekijöille, jotka
eivät v
oi työskennellä k
otoa k
äsin ja joiden
toimipaikka on sulje
tt
u. Lisäksi olemme
varmistanee
t palkallisen vapaan t
ai
sair
ausloman työntekijöille, jo
tka ov
at
omaehtoisessa k
aran
teenissa eivä
tkä voi
työsk
ennellä etänä. Ulk
omaan komennuksella
olevia k
ollegoitamme tuimme pitämällä heihin
jatk
uvasti yht
eyttä ja avustamalla heit
ä
majoituksen, sair
aanhoidon ja paikallisiin
suurlähe
tystöihin rekister
öitymisen suht
een.
Enemmistön henkilöstöstämme ja
tkaessa
e
tätyö
tä tarjoamme heille ohjausta t
erveen
tasapainon
säilyttämiseksi
työn
jav
apaa-ajan
välillä sekä huolehdimme heidän fyysisestä
ja
henkisestäh
yvinvoinnistaan.
Henkilökoh-
tainen tukipalvelumme (P
ersonal Support
Service,
Nokia’
sEAP)
esimerkiksit
arjoaa
työn
tekijöille mahdollisuuksia osallistua
terveyt
een ja hyvinvointiin liit
tyviin
oppimistapaht
umiin ympäri vuoden sekä
tarjoaa luo
ttamuksellista amma
tillista tukea.
Otimme
käyt
töön
erilliset
henkilöstöjoh-
tamisen ohjee
t kriisin aikana, ja varmistamme
e
ttä
työnt
ekijät
sekä
esi-ja
johtohenkilö
t
pysyvä
t ajan tasalla pandemiaan liittyviä
ohjeita k
oskien. Käytössämme on luk
uisia
kanavia
kut
enw
ebcast-lähe
tyksiä,uutiskirjeitä,
esihenkilöiden ja henkilöstö
toimintojen
puheluita sekä sisäinen pandemiaan
keskit
tyvä tiedonjako
foorumi.
Kriisin
keskellä
perustimme
CO
VID-19-
lahjoitusr
ahastomme maaliskuussa 2020
ja teimme yh
teistyö
tä paikallist
en
or
ganisaatioiden kut
en sairaaloiden, yh
teisöjen
ja kansalaisjärjestöjen k
anssa yht
eensä
48
maassa,aut
taenniit
ätorjumaan
pandemiaa ja lieven
tämään sen vaikutuksia.
Elämän par
antaminen
teknologian a
vulla
Teknologiamme yhdistää ihmise
t
heille
tärkeisiin
palveluihin,
paikkoihin,
mahdollisuuksiin ja ihmisiin. Yksi kesk
eisistä
tavoit
teistamme on aut
taa asiakkaitamme
yhdistämään
seuraav
at
miljardi
verkkoyh-
teyt
tä vuot
een 2022 mennessä, verra
ttuna
5,5 miljardiin tilaukseen vuoden 2016 lopussa.
T
avoit
ett
a mitataan liit
tymien lukumäär
ällä
r
adioverkkoasiakkaidemme v
erkoissa. Vuonna
2020 r
adioverkkoasiakkaidemme v
erko
t
palveliva
t yhteensä noin 6,6 miljar
dia liittymää
maailmanlaajuisesti. T
ämä tarkoit
taa, et
tä
saavutimme tav
oitteemme e
tuajassa.
Lisäksi meillä on yli 1 545 teh
täväkriit
tistä
asiakasta, ja yksityisiä langa
ttomia
verkk
ojamme on käytössä yli 260
asiakkaallamme maailmanlaajuisesti.
Vuoden 2020 aik
ana ilmoitimme uusista
sopimuksista,
jotk
aluov
at
tietoliik
enne-
yht
eyksiä yksille harvimmin asutuille ja
alipalveluille alueille ja varmista
vat, e
ttä
piene
t yritykset, maatila
t ja koulut saav
at
tie
toliikenneyh
teyde
t. Jatk
oimme myös
yht
eistä projektiamme UNICEFin k
anssa
Keniassa. Hankk
een tavoit
teena on saat
taa
yht
een asiaankuuluva
t osapuolet ja to
teutt
aa
yht
eistyössä parhaat r
atk
aisut kenialaisten
koulujen yhdist
ämiseksi verkkoon sekä
mahdollistaa estee
tön, laaduk
as ja osallistava
koulut
us digitaalisten yht
eyksien avulla
erityisesti tytöille ja vammaisille lapsille.
Pr
ojekti alkoi vuonna 2018 ja ensimmäise
t
koulut yhdist
et
tiin verkkoon syysk
uussa 2020
käyt
täen
meidänFix
edWir
elessAc
cess
-r
atkaisuamme.
Hallituksen toimintak
ertomus
21
Ilmastonmuutoksen t
orjuminen
Ilmastonmuutos
on
merkittävä
riski
yhteis-
kunnalle. Tiedostamme, e
tt
ä maailmanlaajuinen
toimint
amme vaikut
taa ympäristöön, sillä
tuo
tteiden ja palvelujen t
uot
taminen, jakelu
ja käyt
tö vaa
tivat ener
giaa ja muita resursseja.
Olennaisimmat ilmastoon liit
tyvät riskit ja
mahdollisuude
t liittyvät t
uott
eidemme
ener
giatehokk
uuteen sekä k
ykyymme auttaa
muita toimialoja vähen
tämään päästöjään.
Uskomme, e
ttä t
eknologiamme tarjoamat
mahdollisuude
t asiakkaillemme, teollisuudelle
ja yht
eiskunnalle, sekä omissa t
oiminnoissa
to
teutt
amamme toimenpitee
t voivat
edistää ilmastonmuutoksen t
orjuntaa.
Oma toimint
amme ei ole kovin herkk
ää
ener
gian hinnoittelun muut
oksille tai
luonnonka
tastro
feille. Ilmastonmuut
os voi
kuit
enkin vaikut
taa asiakkaisiimme ja
toimitusk
etjuumme, maailman
talouteen sekä
poliittiseen ja yh
teiskunnalliseen v
akauteen.
Olemme hyödyn
täneet ilmast
oaiheisia
skenaarioit
a ilmastoon liittyvien riskien,
mahdollisuuksien
sekä
niidenliik
etoimin-
tavaik
utusten t
arkastelun tuk
ena. Olemme
soveltanee
t analyysissämme hallitusten
välisen
ilmastonmuutospaneelin (IPC
C) julkaisemaa
RCP2.6-sk
enaariot
a(R
epresent
ative
Concen
tra
tionP
athway)
sekä
IE
A:n
2DS-skenaario
ta.
Analyysintulokse
t
ovat
antanee
t tie
toa riskien ja mahdollisuuksien
tarkast
eluun, kor
ostaneet t
ar
ve
tta suur
empiin
ja kiireellisempiin k
asvihuonekaasujen
vähent
ämistoimiin sekä toiminee
t perustana
tie
teeseenperust
uvillepäästöv
ähennys-
tavoit
teillemme (Science Based T
arge
t).
Olemme r
apor
toinee
t ilmastoon liittyviä
tie
toja, mukaan lukien riskejä, t
arkemmin
CDP-r
apor
tissamme,
joka
onlaadit
tu
T
CFD-suositusten
(T
ask
F
orce
onClima
te-
rela
ted Financial Disclosur
es) mukaisesti.
CDP
onor
ganisaatio,
joka
ylläpitää
maailman-
laajuista r
äätälöityä r
aportointijärjest
elmää
sijoittajille, yrityksille, k
aupungeille,
valtioille ja alueille ympäristöv
aikutusten
hallinnan tuk
emiseksi.
Pyrimme jatkuv
asti vähentämään
myymiemme tuo
tt
eiden energiank
ulutusta
asiakkaidemme tie
toliikenne
verkoissa.
Autamme
asiakkaitamme
pienentämään
hiilijalanjälkeään, sillä se muodost
aa myös
suurimman osan omasta hiilijalanjäljestämme.
Olemme toimitt
aneet nollapäästö
tuo
tteita
yli 150 asiakkaalle ympäri maailmaa.
V
anhojen verkkojen modernisoin
ti parant
aa
ener
giatehokk
uutta. V
uoden 2020 aikana
modernisoimamme asiakkaiden tukiasema
t
käyt
tivät k
eskimäärin 54 % vähemmän
ener
giaa kuin ne tukiasema
t, joita ei
modernisoitu. T
ämä sekä vähen
tää
ympäristövaik
utuksia
ett
ätuo
asiak-
kaillemme taloudellisia h
yötyjä.
Vuoden 2020 aik
ana teimme myös k
ovasti
töitä päivit
tääksemme olemassa olevat pitk
än
aikav
älintie
teeseen
perustuva
tpäästö
vähennys-
ta
voi
tt
eem
me.
Uusien tavoit
teiden on määrä
olla linjassa päämäär
än kanssa, joka pyrkii
maapallon keskiarvolämpö
tilojen nousun
r
ajoittamiseen 1,5 asteeseen. Sit
ouduimme
päämäär
ään vuonna 2019, ja tarkoituksemme
on viestiä päivite
tyt tavoit
teemme vuoden
2021 alkupuolella. Nyk
yiset pitkän aik
avälin
tie
teeseen pohjautuva
t tavoitt
eet pyrkiv
ät
vähent
ämään myytyjen tuo
tteiden k
äytöstä
aiheutuva päästöjä 75 %:lla sek
ä omasta
toiminnastamme aiheutuvia pääst
öjä 41 %:lla
vuo
teen 2030 mennessä, vuoden 2014
lähtö
tasoon verr
at
tuna. Vuonna 2020
olemassa oleva
t tavoitt
eemme et
enivät
suunnitellusti. T
avoitt
eiden et
eneminen on
linkite
tty
vuonna2019
solmitun
valmius-
luo
t
tolimiittimme hinnoit
telumekanismiin.
Meillä
onhyvin
r
akenne
ttu
ympäristön-
hallintajärjest
elmä ja ympäristöpolitiikka,
joita tuk
evat dok
umentoidut pr
osessit ja
maailmanlaajuise
t menett
elytava
t niiden
täytän
töönpanon varmistamiseksi.
Järjestelmämme aut
taa meitä seur
aamaan
edistymistämme ja tunnistamaan
kehitysk
oht
eita. Oman toimintamme
ympäristöjalanjälki
onsertioitu
ISO
14001
-ympäristöstandar
dinmuk
aisesti,ja
vuonna
2020
sertioinninpiiriin
kuului
90%
työn
tekijöistä. Kierto
talous ja jät
teen
vähent
äminen ovat my
ös kesk
einen osa
työ
tämme. T
arjoamme vanhojen laitt
eiden
kunnostust
a, uudelleenkäyt
töä ja kierrä
tystä
olennaisena osana tuo
tteiden elink
aaren
hallintaa. V
uonna 2020 lähetimme noin
4 700 tonnia vanhoja tie
toliikenne
välineitä
mat
eriaalin talteeno
ttoa vart
en ja
kunnostimme tai k
äytimme uudelleen noin
79 400 yksikköä, joiden paino oli yh
teensä
570 tonnia.
K
estäv
ä kehitys ja vast
uullisuus
jatk
oa
22
Johdamme liik
et
oimintaamme
r
ehellisesti
Pitkäaik
ainenmaineemme
peräänan
tamat
-
toman r
ehellisenä toimijana on tärkein
vahvuut
emme. Nokialla jokaisella työn
tekijällä
on velvollisuus ja vast
uu noudattaa ee
ttisiä
arvojamme. Luo
ttamus ei ole k
oskaan
ollut tärk
eämpää, ja pyrimme päivittäin
ansaitsemaan ja säilyttämään asiakk
aidemme,
hallitusten, ty
öntekijöidemme ja muiden
sidosryhmien luot
tamuksen. Näinä haastavina
aikoina horjuma
ton sitoumuksemme
rehellisyyt
een säilyy raudanlujana. T
ämän
sitoumuksen
perustana
ovat
toimint
aoh-
jeemme,
jotka
saneleva
neljä
pääperiaate
t-
tamme ee
ttiselle liike
toimin
tatav
allemme:
noudatamme lak
eja siellä missä teemme
liike
toimint
aa; näytämme esimerkkiä
toisillemme
olemallar
ehellisiäja
oik
euden-
mukaisia; edistämme r
ehellisyyden k
ulttuuria
keskinäisen k
unnioituksen ja luot
tamuksen
kaut
ta, ja pidämme toisiamme velvollisina
noudat
tamaan ohjeita ja ilmoitt
amaan
mahdollisista rikk
omuksista.
Näitä ohjaavia periaa
tteit
a täyden
tävät m
yös
14 liike
toiminnan kannalt
a olennaista ohjet
ta,
jo
tka ka
ttava
t seuraav
at alueet: sopima
ttoma
t
maksut/korrup
tion vastustaminen,
e
turistiriidat, reilu kilpailu, yksityis
yydensuoja,
toimint
a valtion virkamiest
en kanssa,
immat
eriaalioikeude
t ja luot
tamukselliset
tiedo
t, alihankkijasuhtee
t, kansainvälist
ä
kauppaa sää
televien lakien ja säännösten
noudat
taminen, sisäpiirikauppa, t
er
veys,
turvallisuus ja työolo
t, taloushallint
o, reilu
työpaikk
a, ihmisoikeude
t ja ympäristö. Erilliset
ee
ttiset ohjee
t (Code of E
thics) sanelevat
täy
dentäviä
ohjeita
koskien
Nokiant
oimitus-
johtajaa sek
ä ylintä t
alousjohtoa. Lisäksi
toimint
aohjeemme kolmansille osapuolille
(Third-P
artyC
odeo
fConduct)
esitt
ävät
selkeästi odo
tuksemme heidän toimin
tansa
ee
ttisyydestä. Toimin
taohjeitamme
täy
dentäv
ät myös erilaise
t politiika
t,
mene
ttelyta
vat ja ohjeasiakirjat, jo
tka
ka
ttav
at laajasti eri aiheita, kut
en kolmansien
osapuolten seulon
tamenet
telyt ja
vier
aanvaraisuut
ta kosk
evat ohjeist
ukset.
Vuonna 2020 ja
tkoimme vakiin
tunutta
käyt
äntöämme tarjo
ta työn
tekijöillemme
jokavuo
tista
koulutust
aee
ttisistä
liike
toimin-
takä
ytännöistä sekä muist
a tärkeistä aiheista,
kut
en laadusta, tervey
destä, turvallisuudesta
ja hyvinvoinnist
a. Eettisen liik
et
oiminnan
koulut
uksen suoritti
96,2%ty
öntekijöis-
tämme, ylitt
äen 95 %:n tavoitt
een.
V
astauksenaC
OVID-19-pandemiaan,
kaksink
ertaistimme ponnistuksemme
pitää yht
eyttä ty
öntekijöihimme eri puolilla
maailmaa, hyödynsimme sisäist
en sosiaalisen
median kanavia, lisäsimme viestin
tää
maailmanlaajuisessa asiamiesohjelmassamme
ja to
teutimme useita muita virtuaalisia
toimint
oja. Seurasimme tark
asti pandemian
vaikut
uksia säännösten noudat
tamista
valvovaan ohjelmaamme läpi vuoden 2020
ja vastasimme tarpeen muk
aan siirtämällä
resurssejamme ja priorit
eet
tejamme
olosuht
eiden perusteella sekä suunnit
telemalla
jatk
uvaa seuran
taa ja toimenpiteit
ä.
K
orruptionvastaisuus
ja
lahjonta
Emme harjoita emmekä suv
aitse
korrup
toitunut
ta käytöst
ä työnt
ekijöiltämme
tai toimit
tajiltamme. Torjumme korrup
tiot
a
monin eri keinoin. Meillä on selk
eät periaa
ttee
t
koskien lahjon
taa, voitelur
ahaa, lahjojen
antamist
a ja edustamista, sponsoroin
tia ja
lahjoituksia sekä muit
a julkisen ja yksityisen
sektorin k
orruptioon liit
tyviä riskitekijöitä.
Järjestämme k
oulutuksia ja viestimme
säännöllisesti työn
tekijöidemme kanssa näistä
riskeist
ä. T
arkastelemme risk
ejä ja niiden
minimoimiseen liittyviä toimenpit
eitä
yrityksen
ylemmänjohdon
ja
tarkastus-
valiokunnan k
anssa. Teemme jaksoittaisia
auditoint
ejaja
riskinarvioint
ejavarmist
aak-
semme, e
ttä tunnistamme k
orruption riskit ja
vastaamme niihin. Säännöst
en noudatt
amisen
valvonnan viit
ekehyksen (Complianc
e Controls
F
ramework, C
CF) ka
tsauksemme ovat ka
tta
via,
alhaalta ylöspäin suunt
autuvia arviointeja,
jo
tka tunnistav
at mahdollisia puutt
eita
säännösten nouda
ttamisen valvonnan
ohjelmassamme. Kehitämme ja t
ot
eutamme
riskinhallintasuunnit
elmia jokaisen k
atsauksen
perusteella. Suoritamme m
yös riskiperusteisia
huolellisuusperiaat
teen
mukaisia
toimen-
piteitä k
olmansille osapuolille (toimitt
ajille
ja kumppaneille), jo
tta voimme arvioida
ja hallita heidän kanssaan ty
ösken
telyyn
liittyviä mahdollisia risk
ejä. Seulomme myös
tuo
tteidemme
loppukäyt
täjät
arvioidak-
semme niihin liittyviä mahdollisia oik
eudellisia
ja maineriskejä sek
ä säännösten vastaist
a
toimint
aa kosk
evia riskejä (mukaan lukien,
mutta
ei
rajoit
tuensank
tioihinja
rahan-
pesun torjunt
aan).
Korrup
tiontorjun
takesk
us(An
ti-Corruption
Cent
er of Ex
cellence, CoE) on osa säännösten
noudat
tamista valvovia t
oimintojamme, ja sen
teh
tävä on arvioida ja seur
ata kaupallisiin
kolmansiin osapuoliin, vier
aanvar
aisuuteen,
sponsoroin
tiin ja lahjoitusten an
tamiseen
liittyviä risk
ejä. Keskuksen t
oiminnot ova
t
digitalisoituja ja perustuv
at erilaisten
työk
alujen käytt
öön. Toiminta sisältää
esimerkiksi seur
antaa ja verkk
okoulutuksia.
Kolmansien osapuolt
en ei odot
eta ainoastaan
noudat
tavan k
olmansien osapuolten
toimint
aohjeita, vaan heidän on myös
allekirjoite
tta
va vuosittain k
orruption
vastainen
sertikaa
ttimme.
6
,6
miljar
dia
Vuonna 2020 r
adioverkkoasiakk
aidemme
verk
ot palveliva
t yhteensä noin 6,6 miljar
dia
liittymää maailmanlaajuisesti.
54 %
Vuoden 2020 aik
ana modernisoimamme
asiakkaiden tukiasema
t käyt
tivät k
eskimäärin
54 % vähemmän ener
giaa kuin ne tukiasema
t,
joita ei modernisoitu.
96
,2 %
Ee
ttisen liike
toiminnan koulut
uksen suoritti
96,2 % työn
tekijöistämme, ylitt
äen 95 %:n
tavoit
teen.
Hallituksen toimintak
ertomus
23
T
arjoamme lukuisia k
oulutuksia ja resursseja,
mukaan lukien k
att
avia verkkok
ursseja,
kohdist
et
tujamikr
o-opintoja,
apuvälineitä
ja kasvokk
ain tapaht
uvia koulutuksia.
Vuonna 2020 k
orruptionv
astaista koulut
usta
järjeste
ttiin liik
etoimin
tayksiköille,
alueellisille ryhmille, Nokian huoltoyhtiöille,
yht
eisyrityksille sekä muille sidosryhmille.
Yli 3 000 henkeä osallist
ui näihin koulutuksiin.
Juhlimme Nokian Int
egrity Daytä lok
akuussa ja
to
teutimme erilaisia virtuaalisia aktivit
eett
eja,
kut
en kaksi virtuaalista globaalia tapah
tumaa,
joita juonsiva
t Nokian Chief Compliance
Ocer
sekä
säännösten
noudatt
amista
valvovien toimin
tojen työn
tekijöistä k
oostuva
paneeli. T
apahtuma an
toi työn
tekijöille
ympäri maailmaa mahdollisuuden tarkast
ella
todellisia k
orkean riskin tapaussk
enaarioita ja
o
ttaa yht
eyttä säännöst
en noudatt
amista
valvovaan tiimiin esit
tääkseen kysymyksiä ja
kesk
ustellakseen säännösten nouda
ttamiseen
liittyvistä aiheist
a. Integrity D
ay juhlistaa
Nokian sitoutumista r
ehellisyyteen ja k
utsuu
kaikki ty
öntekijä
t mukaan kesk
usteluun tämän
kesk
eisen arvon merkityksestä.
V
alvonta
ja
epäkohtien
esille
tuominen
Hallituksemme, tark
astusvaliokun
tamme ja
johtoryhmämme valv
ovat e
tiikkaamme ja
sääntöjen nouda
ttamist
a. Chief Compliance
Ocer
tarjoaa
määräajoin
raport
tejaja
päivityksiä koskien säännöst
en noudatt
amista
valvovaa ohjelmaamme, ilmoit
et
tujen
epäkoh
tien tutkintaa sek
ä kehit
tyviä
riskisuuntauksist
a. Työnt
ekijöiden odote
taan
ilmoitta
vanepäillyist
äee
ttisistä
väärinkä
y-
töksistä tai mahdollisist
a rikkomuksista lakia,
toimint
aohjeitamme tai yrityksemme
politiikkojamme v
astaan. Heitä myös
kannust
etaan t
ekemään niin, ja tarjoamme
lukuisia k
anavia ja mekanismeja r
aportoinnin
helpo
ttamiseksi. Epäkohdist
a on mahdollista
ilmoittaa m
yös anonyymisti, edellytt
äen
e
ttä paikallinen lainsäädän
tö sallii sen.
Kultt
uurimme kannalta on k
eskeistä
varmistaa, e
ttä ty
öntekijä
t tunt
evat olonsa
mukav
aksi ilmoittaessaan epäk
ohdista. Nokian
maailmanlaajuinen asiamiesohjelma auttaa
edistämään kult
tuuria, jossa epäkohdist
a
ilmoite
taan, sekä hälven
tämään työn
tekijöiden
mahdollisesti kok
emaa huolta siitä, e
ttä
ilmoituksesta seur
aisi kosto
toimenpiteit
ä.
Vuoden 2020 aik
ana vastaano
timme 776
ilmoitusta epäilystä v
äärinkäytöksest
ä, joista
329
tutkittiin
BusinessIn
tegrity
-ryhmän
toimesta epäilyinä toimin
taohjeemme
rikkomisest
a. 106 ilmoituksen kohdalla
tutkinnassa löy
det
tiin perusteita epäilyn
todent
amiseksi. Lisäksi kaksi ilmoituksista
tutkittiin k
orruption
vastaisten
periaat
teidemme epäiltynä rikkomuksena,
joissa oli osallisina kolmansia osapuolia.
Ensimmäinen näistä epäilyistä ei
osoittaut
unut todeksi, ja toisen osalta tutkin
ta
ei ollut päät
tynyt vuoden 2020 loppuun
mennessä. Näiden ja muiden tutkint
ojen
seur
auksena teimme korjaavia t
oimenpiteitä,
kut
en 16 irtisanomista ja 20 kirjallista
var
oitusta. Kurinpito
toimenpiteiden lisäksi
nämä tutkimukse
t johtiva
t yksityiskohtaiseen
taustalla olevien s
yiden analysointiin.
Tunnistimme korjaa
vat toimenpit
eet ja
par
annukset, ja seur
asimme niiden
toimeenpanoa varmistaen sit
en
toimint
ojemme jatkuv
an kehityksen.
Tie
tosuoja
ja
tur
vallisuus
Olemme luonee
t kat
tavan, kok
o yhtiön
laajuisen tie
tosuojaohjelman, joka perustuu
kesk
eisiin lakeihin, parhaisiin k
äytäntöihin ja
standar
deihin. Ohjelma on linjassa konsernin,
liike
toimint
ar
yhmien sek
ä keskeist
en
tukifunktioiden k
äytänt
öjen ja prosessien
kanssa.
Pyrimmev
ähentämään
tieto-
suojariskejä k
eräämämme, pr
osessoimamme
ja säilyttämämme tiedon osalt
a. Noudatamme
tie
tojen minimoinnin periaate
tta, eli
henkilö
tietoa k
erä
tään vain käyt
töt
arkoituksen
kannalta pak
ollinen määrä, emmek
ä säilytä
henkilö
tietoja pidempään k
uin tarve vaatii.
To
teutamme asianmukaise
t toimenpitee
t
varmistaaksemme, e
ttä henkilö
tiet
oihin
pääsevä
t käsiksi vain ne henkilö
t, joilla on
siihen selkeä ja perust
eltu tarve. Yhtiöllämme
on vir
allinen menett
elytapa, jonka avulla
mahdollisen tie
toturvaloukk
auksen koht
eeksi
joutuneen tahon riskitasoa hallinnoidaan ja
minimoidaan. Mene
ttelytapoihin k
uuluvat
myös mek
anismit valvont
aviranomaist
en
kanssa viestimiseen, mik
äli tilanne niin vaatii.
Mittaamme
ja
seuraamme
tiet
osuojaoh-
jelmamme kypsyyt
tä ja kunnianhimoisuutt
a
tek
emällä kat
tavia liik
etoiminnan läpileikk
aavia
kypsyysarvioint
eja. Tietoisuut
ta lisäävä
tie
tosuojasuojaohjelmamme varmistaa, e
ttä
huomioimme jatk
uvasti ja tehokk
aasti alueet,
joilla on eniten vaik
utusta tie
tosuojaan.
Turvallisuus on yksi 5G:hen, esineiden
int
ernetiin ja muihin uusiin t
eknologioihin
liittyvistä huolenaiheist
a. Pyrimme
kehit
tämään tuo
tteit
a ja palveluja, jotka
täyt
tävä
t tai ylittäv
ät niihin sovelle
ttava
t
turvallisuusstandar
dit. T
ästä huolimatt
a
me ja meidän tuo
tteemme saa
tamme joutua
kyberhy
ökkäysten k
oht
eeksi. Hakkeroin
ti,
virukse
t, haittaohjelmat ja luv
attoma
t
muokkaukse
t voivat aiheut
taa mahdollisia
turvallisuusrisk
ejä ja muita haittoja meille,
asiakkaillemme tai k
uluttajille sek
ä muille
tuo
tteidemme ja palvelujemme
loppukäyt
täjille. Olemme kehit
tänee
t
ja pannee
t täytänt
öön prosesseja ja työk
aluja,
jo
tka ovat k
aiken tuo
tek
ehityksen taustalla
ja joihin viitat
aan käsitt
eellä Design for
Security tai DfSec. Ylläpidämme sisäisiä
IT
-turvallisuuden
ja
kyberturvallisuuden
toimint
ojamme,k
uten
sisäisten
verkkor
esurs-
siemme valvon
taa, ja valikoidut t
oimintomme
ova
tISO27001-sertif
oituja.Olemme
myös
luonee
t käytän
töjä, prosesseja ja työk
aluja
tuo
tteiden ja palvelujen t
ur
vallisuuden
edistämiseksi, ka
ttaen m
yös kolmansien
osapuolien turvallisuudenhallinnan.
Ihmisoikeude
t –
Sanan
vapaus
ja yksityis
yys
Olemme sitoutunee
t kunnioit
tamaan
ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julist
uksen
ja
YK:nGlobal
Compact
-aloitteen
periaat
teita
sekä OE
CD:n monikansallisia yhtiöit
ä kosk
evia
toimint
aohjeita. Kannustamme t
oimittajiamme
ja liike
toimint
akumppaneitamme jakamaan
nämä arvot. Olemme t
ukenee
t YK:n yrityksiä ja
ihmisoikeuksia k
oskevia ohjaa
via periaatt
eita
vuodesta 2011 saakka. Toimin
taohjeemme ja
ihmisoikeuspolitiikk
ammemäär
äävä
tlähesty-
mistapamme ihmisoik
euksiin. Ihmisoikeuksiin
liittyvä
t prosessimme k
atta
vat k
oko arvoke
tjun
toimitusk
etjun hallinnasta t
uott
eiden
loppukäyt
täjiin, ja olemme ase
ttanee
t
jokaiselle
osa-alueelle
selkeät
tavoit
tee
t.
Ihmisoikeuksien huolellisuusperiaa
te (Human
Rights Due Diligence, HRDD) on sisällyt
et
ty
globaaleihin myyntipr
osesseihimme. Se
tarjoaa toimin
taperiaat
teet sek
ä työkalut,
joiden avulla voimme t
ehokkaasti käsit
ellä
tarjoamiemme tuo
tt
eiden ja teknologian
mahdollisesta väärink
äytöstä aiheutuvia
huomat
tavimpia ihmisoikeusrisk
ejä.
Pyrimme varmistamaan, e
ttä tarjoamaamme
teknologiaa ei k
äyte
tä ihmisoikeusrikk
omuksiin
kut
en loukkaamaan oikeut
ta yksityisyyteen
tai
ilmaisun-ja
k
okoontumis
vapauteen.
Ennen
myynnint
oteut
tamista
HRDD-
prosessiamme k
äyte
tään tunnistamaan,
mikä on t
eknologiamme mahdollisesta
väärinkä
ytöstä aiheutuvien ihmisoik
euksien
loukkauksiin liit
tyvän riskin taso kussakin
tapauksessa.
Vuonna
2020HRDD-pr
osessiin
saapunee
t tapaukset r
atkaistiin seur
aavasti:
70 % kohdalla m
yyntiprosessissa voitiin
ede
tä,30
%
kohdalla
myyntipr
osessissa
voitiin ede
tä tiet
tyjä ehtoja noudat
taen, ja
0 % kohdalla m
yyntiprosessi k
eskeyt
et
tiin.
Tuo
tteiden mahdollisen väärink
äytön lisäksi
ihmisoikeusrisk
ejä esiintyy globaalissa
toimitusk
etjussamme. Toimitusk
etjun
riskeist
ä ja toiminnasta on luet
tavissa
lisää
osiossa”V
astuullinen
hankinta”
sekä
nykypäiv
än orjuutta kosk
evassa erillisessä
lausunnossamme.
Olemme Global Ne
twork Initiative (GNI)
-ryhmänjäsen.
GNI
koostuu
yrityksistä,
kansalaisjärjestöist
ä (mukaan lukien
ihmisoikeus-
ja
lehdistön-vapausryhmiä),
sijoittajist
a ja tutkijoista, jo
tka työsk
entelev
ät
yhdessä suojellakseen ja edistääkseen
ilmaisunvapaut
taja
yksityisyyt
tätie
to-
ja
viestintä
tekniik
an toimialalla. Jäsenyyden
ehtona yrityksille on GNI:n periaa
tt
eiden
noudat
taminen sekä suostumus GNI:n
suorittamiin arvioin
teihin, joissa selvite
tään
jäsenyritysten
edistymistä
GNI-periaat
teiden
toimeenpanemisessa.
K
estäv
ä kehitys ja vast
uullisuus
jatk
oa
24
V
astuullinen
hankinta
Odo
tamme toimittajamme nouda
ttav
an
toimint
aohjeitamme ja esitämme heille
myös t
oimittajavaa
timuksemme, mukaan
luki
en
Responsible
Business
Alliance(RBA)
-or
ganisaation
toimintaohjee
tsek
ä
ylimäär
äiset Nokian määritt
elemät
vastuullisuusv
aatimukset. V
aatimukse
t
kosk
evat esimerkiksi ympärist
öä, työt
erveyttä
ja turvallisuutt
a, yksityisyyttä, riskienhallin
taa,
työvoiman oik
euksien hallintaa sek
ä etiikk
aa.
V
armistaaksemme, et
tä toimitt
ajamme
vastaav
at ee
ttisiin vaatimuksiimme
sekä par
anta
vat jatk
uvasti suoritustaan,
järjestämme heille my
ös ar
vioin
teja,
auditoint
eja ja koulutuksia. V
uonna 2020
lisäsimme
toimittajien
Diamond
Awards
-ohjelmaan
vastuullisuuska
tegorian
antaaksemme t
unnustusta kest
ävän
kehityksen innov
aatioille.
Vuonna 2020 t
eimme toimituske
tjussamme
391 auditointia (332 vuonna 2019), joihin
kuului 24 vast
uullisuusauditointia paik
an
päällä, 27 toimitt
ajavaatimuksiin liit
tyvää
auditointia
paikan
päällä
ja340
EcoV
adis-
pisteytykseen perust
uvaa arviointia.
Järjestimme toimitt
ajillemme myös
koulut
ustyöpajoja, jotk
a järjeste
ttiin
tänä vuonna e
täyht
eyksillä. Koulutukse
t
käsit
telivä
t muun muassa ilmastonmuutosta,
konik
tivapaata
hankintaa,
nykypäiv
än
orjuutta ja ty
öt
er
veyt
tä ja turvallisuutt
a,
ja niihin osallistui yht
eensä yli 1 300
toimitt
ajiemme työnt
ekijää. Etnisten ja
muiden vähemmistöjen huonoon k
ohteluun
liittyvä
t huolenaiheet k
asvava
t, minkä
seur
auksena olemme järjestäneet
toimitt
ajillemme nykypäivän orjuut
ta
käsit
televää k
ertaavaa k
oulutusta,
tehnee
t riskinarviointeja, ja v
ahvistaneet
vastuullisuut
een liittyviä auditoin
tiohjeitamme
viestiäksemme Nokian vaatimuksist
a liittyen
e
tnisten ja muiden vähemmistöjen k
ohteluun
sekä asianmuk
aisten toimien to
teut
tamiseksi.
Jatk
oimmety
ötämme
Joint
Audit
Cooper
ation:in
(JAC)
kanssa.
JACon
ryhmä
tärk
eitä asiakkaitamme, jo
tka osallistuva
t
toimitusk
etjun hallinnan par
antamiseen
ja sen läpinäkyvyy
den lisäämiseen.
Suurimmat t
erveyteen ja turvallisuut
een
liittyvä
t riskit kosk
evat k
entt
ätyö
tä, jot
a
suoritta
vat pääosin alihankkijamme. Riskit
liittyvä
t esimerkiksi työsk
entelyyn k
orkeissa
paikoissa, ty
öpaikalle ajamiseen sekä
sähkö
töiden tek
emiseen. T
ämän vuoksi
olemme ase
ttanee
t tiukat mit
tarit
toimitt
ajiemme turvallisuudelle, jot
a
arvioidaan toimittajien t
erveyden ja
turvallisuuden kypsyysarvioin
tiprosessimme
avulla. Vuoden 2020 loppuun mennessä
97 % kork
ean riskin toimint
aa harjoittaville
toimitt
ajillemme oli tehty t
erveyden ja
turvallisuuden kypsyysarvio, ja 99 %
näistä arvioiduista toimit
tajista täyt
ti niille
as
et
etut
vaatimukse
t työ
terveydestä ja
-turvallisuudesta.
Vu
onn
a2020
t
e
imm
e
myös v
aikutusarvioint
eja 96 %:lle korkean
riskin projek
teista. 99 % näistä pr
ojekteista
täyt
ti vähimmäisvaatimuksemme.
Elektr
onisissa komponent
eissa tarvittavien
miner
aalien lähteenä k
äyte
tään metalleja,
joiden louhintaan ja k
auppaan liittyy mahdollisia
riskejä
kut
enso
tilaallisiin
konikteihin
ja
ihmisoikeusrikk
omuksiin liittyviä vaik
utuksia
sekä nega
tiivisia ympäristövaikut
uksia.
T
ämä on yksi syy siihen, miksi mat
eriaaliemme
jäljite
ttä
vyysja
tuo
tteidemme
koniktiv
a-
pauden varmistaminen on meille tärk
eää.
T
ämäk
äy
ilmik
oniktimineraalipolitiik
as-
tamme, joka lö
ytyy verkkosivuiltamme.
Huolellisuusvelvoit
teemme piiriin kuuluva
t
me
tallit ovat tina, tan
taali, volfr
ami, kulta ja
kobolt
ti. Vuonna 2020 98 % toimit
tajistamme
oli saavutt
anut täyden näk
yvyyden
toimitusk
etjuamme osana oleviin sula
ttoihin,
ja
kaikista
toimittajist
amme95
%:n
toimitus-
ke
tjussa oli ainoastaan sellaisia sulat
toja, jo
tka
oli
validoitu
koniktivapaiksi
tai
joidenk
ohdalla
validointipr
osessi oli käynnissä. K
aikista osaksi
Nokian toimitusk
etjua tunne
tuista sula
toista
80
%on
validoitu
konik
tivapaiksitai
on parhaillaan validointipr
osessissa.
Koniktiminer
aalir
apor
t
timmepäivite
ttiin
jälleen vuoden 2020 aikana.
Jatk
oimmeCDP
Supply
Chain-ohjelmaa
toimitusk
etjumme k
anssa luodaksemme
ympäristön par
antamiseen täh
tääviä ohjelmia
ja vähent
ääksemme oman toimintamme
aiheuttamia
epäsuoria
päästöjä
toimituske
t-
jussa. Vuonna 2020 430 av
aintoimit
tajaamme
vastasi CDP:n pyyn
töön ilmoitt
aa ilmastoon
liittyviä tie
toja suorituskyvyst
ään. 262 näistä
toimitt
ajistam
yös
asetti
päästövähenn
y-
stavoit
teita. Lisäksi 275 toimit
tajaa vastasi
kysymyksiin
vedestä
CDP-ohjelman
kautta.
Ilmasto
tavoitt
eiden saavuttamiseksi
kannustimme my
ös toimittajia ase
ttamaan
ilmasto
tavoitt
eet seur
aavalle tasolle Scienc
e
Based
T
arge
ts-aloit
teen
mukaisesti.
 
“
Pyrimme jatk
uv
asti v
ähentämään
asiakk
aidemme viestintä
verk
oissa
k
ä
yt
että
vien tuott
eidemme
ener
giank
ulut
usta.
”
Hallituksen toimintak
ertomus
25
Kult
tuurimme – ihmisten
kunnioit
taminen
Uskomme, e
ttä ty
öntekijä
t ovat t
ärkein
voimavar
amme, ja pyrimme mahdollistamaan
työpaikk
akulttuurin, jok
a kannustaa
hyvään suoritukseen, r
ehellisyyteen
ja osallistamiseen. Kilpailu osaavista
työn
tekijöistä jatk
uu toimialallamme edelleen
hyvin kiivaana. Henkilöstömme määr
ä on
vaihdellut viime vuosina, k
oska olemme
muokannee
t stra
tegiaamme vastaamaan
paremmin liik
et
oimintamme tavoit
teita ja
toimint
aamme. T
ämän kaltaise
t muutokset
voiva
t aiheuttaa häiriöitä ja jopa uupumusta
työn
tekijöiden kesk
uudessa. On ensiarvoisen
tärk
eää, ett
ä jatkamme mo
tivoivan, kaikille
yhtäläisiä mahdollisuuksia t
arjoavan sekä
luovuutt
a ja jatkuvaa oppimist
a vaalivan
yrityskult
tuurin rak
entamista.
Työn
tekijöiden keskimäär
äinen lukumäär
ä
vuonna 2020 oli 92 039 (98 322 vuonna 2019
ja
103083
vuonna
2018).Alla
oleva
taulukko
esitt
elee työnt
ekijöiden keskimäär
äisen
lukumäär
än alueittain vuonna 2020:
Alue
T
y
öntekijöiden
keskimäär
äinen
lukumäär
ä
Suomi
6 098
Muut Eur
oopan maat
32 686
Lähi-itä
jaA
frikka
3 319
Kiina
13 749
Aasianja
Tyynenmer
enalue
20 511
P
ohjois-Amerikka
12 002
Latinalainen
Amerikka
3 674
Yhteensä
92
039
Toimitusjoht
ajamme vaihtuessa vuonna 2020
o
timme asiaksemme päivittää näkem
ystämme
työn
tekijäkok
emuksesta. P
ekka Lundmarkin
ensimmäisenä työpäivänä k
äynnistimme
maailmanlaajuisen kyselyn, jossa kysyimme
tunsiva
tko työn
tekijämme ylpeytt
ä Nokialla
työsk
entelyst
ä ja kokivatk
o he työilmapiirin
sellaiseksi, e
ttä se ant
aa heille mahdollisuuden
antaa parhaan ty
öpanoksensa. K
ysely ker
äsi
yli 50 000 vastausta. 88,7 % ty
öntekijöist
ä
vastasi
olevansa
ylpeitä
Nokiallaty
ösken-
telystä, ja 75,1 % oli sit
ä mieltä, et
tä
työilmapiiri mahdollisti heitä an
tamaan
parhaan työpanoksensa.
Olemme sitoutunee
t työnt
ekijöidemme ja
heidän ur
ansa kehittämiseen. V
uonna 2020,
mone
t ohjatut koulut
uksemme muute
ttiin
virtuaaliseen
muotoon
C
OVID-19-pandemian
vuoksi. Järjestimme joht
amisen ohjelmiamme,
jo
tka on kohdenne
ttu uusille esihenkilöille
ja johdolle. Näihin ohjelmiin osallistui yli
1 100 henkeä. Ja
tkoimme my
ös johtajien
valmennustaitojen k
ehittämist
ä järjestämällä
virtuaalista Coaching f
or Success
-ohjelmaamme.
Meilläon
lähes300
sisäistä
mentoria, jo
tka ov
at kaikkien ty
öntekijöiden
käyt
et
tävissä. Vuoden 2020 aik
ana yli 7000
työn
tekijää opiskeli joh
tamista virtuaalisten
r
atkaisujen ja videoiden avulla. Meneillään
olevan pandemian vuoksi k
eskityimme myös
tuk
emaan esihenkilöitä ja työnt
ekijöitä viidellä
pikaoppaalla, k
att
aen aiheita kuten r
esilienssi
ja hyvinvoin
ti, virtuaalitiimien johtaminen
ja ko
tona työsk
ent
ely.
K
estäv
ä kehitys ja vast
uullisuus
jatk
oa
26
Osallistaminen
ja
monimuotoisuus
Osallisuutta k
orost
et
tiin ratk
aisevan
tärk
eänä käytöksenä vuoden 2020
turnar
ound-suunnitelmassamme.Usk
omme,
e
ttä toimimalla osallista
vasti voimme
hyödyn
tää työn
tekijöiden eroav
aisuuksia
saavutt
aaksemme kasvua ja par
empia
liike
toiminnan tuloksia. Järjestimme
Navigating
bias
withinclusion
-työpajoja
varmistaaksemme, e
ttä joh
tajamme
ymmärtävä
t, miten ennakk
oluulot voiva
t
vaikut
taa haitallisesti heidän t
ehdessä ihmisiin
liittyviä pää
töksiä ja toimia. Vuoden 2020
aikana nämä virtuaalise
t työpaja
t tavoittiva
t
yli 85 % kaikista joh
tajistamme, ja ohjelman
tyytyväisyysast
e oli 98%.Osana
monimuo
toisuuden ja osallistamisen
str
ategiamme toimeenpanoa ja
tkoimme
myös naisjoh
tajille suunnat
tua ohjelmaamme.
Ohjelmaa sponsoroi ylin joh
to ja se sisälsi
mentor
ointia ja valmennust
a. Lisäksi
järjestimme
OutLeader
-ohjelman,
joka
sisältää ulk
oista verkostoit
umista ja
mentor
ointia
tähdät
enseksuaaliv
ähem-
mistöjen laajempaan osallisuuteen.
Olemme sitoutunee
t koh
telemaan
työn
tekijöitämme
tasa-arvoisesti.T
ämän
sitoumuksen kulmakiv
enä seuraamme
vuosittain
palkk
ojentasa-arvoa
ja
tarpeen
vaatiessa
k
oro
tammepalkk
ojav
armistaak-
semme, e
ttä selitt
ämätön palkkaer
o, joka
sulje
ttiin ensimmäisen kerr
an vuonna 2019,
pysyy sulje
ttuna vuonna 2020 ja my
ös
tulevina vuosina. V
uonna 2020, 23,5 % Nokian
johtoryhmästä oli naisia, k
un taas kaikist
a
johtoasemassa ole
vista työnt
ekijöistämme
noin 15,3 % oli naisia. Naisten osuus k
aikista
työn
tekijöistämme oli 22,2 %. Vuonna 2016
ase
timme tavoitt
eeksi nostaa johto
teh
tävissä
työsk
entelevien naist
en osuutta 25 %:lla
vuoden 2020 loppuun mennessä.
Kukin liik
etoimin
taryhmä on onnistunut
palkkaamaan ja pitämään naisty
öntekijöit
ä,
mutta
naisten
ur
apolku
ylempiinjoh
tot
eh-
täviin on edelleen heikk
o ja suuri osa naisista
on edelleen keskijohdossa. Siksi emme
päässee
t tavoitt
eeseen.
T
yöt
er
veys,
-turvallisuus
ja
työolot
Työolojemme perusta on määrit
elty
toimint
aohjeessamme, jota t
äydent
ävät
mone
t globaalit henkilöstöperiaatt
eet ja
-mene
ttelyt,
jotk
apuolestaan
mahdollistav
at
reilun ty
öllistämisen. Noudatamme
Kansainv
älisen työjärjestön (Int
ernational
Labor Or
ganization, IL
O) työelämän
yleismaailmallisten perusoik
euksien julistusta
sekä ty
ölainsäädäntöä ja työeh
toja kaikkialla,
missä toimimme. Monissa tilant
eissa, joissa
se on mahdollista, pyrimme my
ös ylittämään
lainsäädännön ja säänt
elyn edellyttämän
tason. Työsk
ent
elemme ahker
asti
varmistaaksemme k
unnolliset työolo
t ja
reilun ty
öllistämisen, ot
taen huomioon sekä
kansainv
äliset e
ttä paik
alliset lait ja ohjeisto
t.
Työ
terveyden
ja
-turvallisuuden
hallintajärjest
elmämme on kok
o ohjelman
perusta sekä olennainen osa ty
öt
er
vey
den ja
-turvallisuuden
hallintaa.
Nokiaon
sertioitu
kansainv
älisestitunne
tun
OHSAS18001
-standar
dinmuk
aisesti,ja
vuonna2020
aloitimme siirtymisen uuteen ISO45001
standar
diin.Sertioinnin
suorittaa
kolmas
osapuoli, Bureau V
eritas, ja se k
attaa
kaikki verkk
oliike
toiminnan toiminno
t,
asiakastoiminno
t sekä k
onsernin
tukitoiminno
t. Järjestämme koulut
uksia,
analyyseja, arviointeja ja seur
austen hallin
taa
var
autuaksemmety
öhönliit
tyviint
erveys-
ja turvallisuusrisk
eihin. Meillä on laaja kirjo
tervey
den ja turvallisuuden jatk
uvaan
kehit
tämiseen liittyviä ohjelmia. Lisäksi
kannustamme ty
öntekijöit
ä ja alihankkijoita
r
apor
toimaan
vaar
a-ja
läheltä
piti-tilan
tee
t.
Hallituksen toimintak
ertomus
27
Osakk
eet ja osakk
eenomistajat
Osakk
eet ja osak
epääoma
Nokialla on yksi osakelaji. Jok
ainen Nokian osake oik
euttaa yh
teen ääneen Nokian yhtiök
okouksissa.
Yhtiön osak
epääoma 31.12.2020 oli 245 896 461,96 euroa ja osakk
eiden kok
onaismäärä 5 653 886 159. Osakkeiden k
okonaismäär
ästä
konserniyh
tiöiden hallussa oli yhteensä 36 389 799 osak
et
ta, joiden osuus kaikkien osakk
eiden lukumäär
ästä ja yhteenlask
et
usta äänimäärästä
oli noin 0,6 %.
Vuonna 2020 Nokia an
toi itselleen maksuttomassa osak
eannissa hallituksen valtuutuksen nojalla 13 350 000 uut
ta osake
tta k
äyte
ttä
väksi
Nokian osakepalkkiojärjest
elmän sitoumusten tä
yttämiseksi.
Vuonna 2020 annoimme hallituksen v
altuutuksen nojalla yht
eensä 11 915 070 omaa osake
ttamme työn
tekijöillemme, mukaan lukien er
äille
johtoryhmän
jäsenille,
Nokianosak
epalkkio-ohjelmienja
työnt
ekijöidenosak
esäästöohjelman
perusteella.Osakk
eet
anne
ttiin
vastikkee
tta
ja
ohjelmien ehtojen muk
aisesti.
Hallituksen
jäsenten
hallussa
oli31.12.2020
yht
eensä1
033
100Nokian
osake
tta
ja
ADS-osake
tallet
ustodistusta,
jotka
edustiva
t0,02
%:a
liikkeeseenlask
et
uistaosakk
eistammeja
k
okonaisäänimäär
ästäluk
uuno
ttama
tta
Nokia-konsernin
hallussaole
viaomia
osakkeita.
Toimitusjoht
ajan hallussa oli 31.12.2020 yhteensä 788 850 Nokian osak
et
ta.
Lisätie
toja Nokian osakkeist
a on konsernitilinpäät
öksen liitetiedossa 20, Emo
yhtiön osakkee
t.
Nokialla
eiole
vähimmäis-
tai
enimmäispääomaaeikä
yhtiön
osakk
eellaole
nimellisarvoa.
31.12
2020
2019
2018
2017
2016
Osakepääoma, milj. EUR
246
246
246
246
246
Osakkee
t (1 000)
5 653 886
5 640 536
5 635 945
5 839 404
5 836 055
Konserniyh
tiöiden hallussa olevat oma
t osakkee
t (1 000)
36 390
34 955
42 783
259 887
115 552
Osakemäär
ä ilman konsernin hallussa olevia omia osakk
eita (1 000)
5 617 496
5 605 581
5 593 162
5 579 517
5 720 503
Keskimäär
äinen osakemäär
ä ilman konsernin hallussa olevia omia
osakkeit
a
Laiment
amaton (1 000)
(1)
5 612 418
5 599 912
5 588 020
5 651 814
5 732 371
Laimenne
ttu (1 000)
(1)
5 612 418
5 626 375
5 588 020
5 651 814
5 741 117
Rekist
eröityjen osakk
eenomistajien määrä
(2)
246 886
248 526
243 409
247 717
237 700
(1) Käyte
tty emoyhtiön osakk
eenomistajille kohdistuvan osak
ekohtaisen tuloksen lask
ennassa.
(2) Jokainen tilinhoitajayh
teisö sisältyy lukuun vain yht
enä rekisteröitynä osakk
eenomistajana.
Osakk
eet ja
osakk
eenomistajat
28
K
eskeiset
tunnusluvut
1.1.-31.12.
Jatkuvat
toiminnot
2020
2019
2018
2017
2016
Osakek
ohtainen t
ulos, laimentamat
on, EUR
-0,45
0,00
-0,10
-0,26
-0,13
Osakek
ohtainen t
ulos, laimennett
u, EUR
-0,45
0,00
-0,10
-0,26
-0,13
Hinta/v
oittosuhde, laiment
amaton
(1)
neg.
–
neg.
neg.
neg.
Osakek
ohtainen osink
o, EUR
(2)
0,00
0,00
0,10
0,19
0,17
Makse
tut osingot, milj. EUR
(2)
–
–
560
1 063
963
Osinko t
uloksesta, %
(2)
–
–
neg.
neg.
neg.
Osinko
tuo
tto, %
(1)(2)
–
–
1,99
4,88
3,70
31.12.
2020
2019
2018
2017
2016
Osakek
ohtainen oma pääoma, EUR
2,22
2,73
2,73
2,89
3,51
Osakek
annanmarkkina-arvo,
milj.
EUR
(1)
17 701
18 476
28 134
21 704
26 257
(1) Perustuu Nasdaq Helsingin Nokian osakk
een vuoden päätöskurssiin.
(2) Emoyhtiön hallitus ei ehdo
ta osingonjakoa tilikaudelta 2020. Tilik
ausilta 2019, 2018, 2017 ja 2016 esitetyt luvut k
uvaavat makse
ttuja osinkoja emoyh
tiön omistajille.
Osake
vaihto
1.1.‑31.12.
2020
2019
2018
2017
2016
Vuoden aik
ana vaihdet
tujen osakkeiden luk
umäärä (1
000)
(1)
13 903 762
11 003 630
8 960 687
8 839 680
9 604 722
Keskimäär
äinen osakemäär
ä ilman konsernin hallussa olevia omia
osakkeit
a (1 000)
5 612 418
5 599 912
5 588 020
5 651 814
5 732 371
Osakkeiden v
aihdon kehitys, %
248
196
160
156
168
(1) Lähde: Nasdaq Helsinki, New Y
orkin pörssin yhdiste
tty tilasto ja Eurone
xt Paris (marrask
uusta 2016 alkaen).
Osakkeilla
kä
ydään
kauppaa
pääasiassaNasdaq
Helsingissäja
Eur
onext
Pariisissa
osakkeilla
jaNew
Y
orkinpörssissä
ADR-osake
talle
tustodistuksilla.
Kurssik
ehitys
Ajanjakso
Nasdaq
Helsinki
New
Y
orkin
pörssi
Eurone
xt P
aris
Ylin
Alin
Ar
vo
Ylin
Alin
Ar
vo
Ylin
Alin
A
rvo
EUR
USD
EUR
Kok
o vuosi 2020 alin/ylin
4,34
2,08
5,14
2,34
4,35
2,08
Kok
o vuosi 2020 keskiarvo (paino
tet
tu)
3,39
3,98
3,44
Vuoden lopun arvo 31.12.2020
3,15
3,91
3,14
Vuoden lopun arvo 31.12.2019
3,30
3,71
3,31
Muutos
välillä
31.12.2019-31.12.2020
(4,5) %
5,4 %
(5,1) %
Osakkeiden
merkinnät
optio-oik
euksien
perusteella
Vuosi
(1)
Optioiden
alalaji
Merkintähinta
EUR
Uusien
osakkeiden
määrä
(1
000)
Maksupäivä
Nettotuot
to
milj.
EUR
Uusi
osakepääoma
milj.
EUR
2018
Nokianop
tio-ohjelma2012
1Q
3,48
0
2018
0,00
–
Nokian
optio-ohjelma
20122Q
2,08
128
2018
0,27
–
Nokian
optio-ohjelma
20123Q
1,82
170
2018
0,31
–
Nokian
optio-ohjelma
20124Q
1,76
0
2018
0,00
–
Nokian
optio-ohjelma
20131Q
2,58
0
2018
0,00
–
Nokian
optio-ohjelma
20132Q
2,35
127
2018
0,30
–
Nokian
optio-ohjelma
20133Q
2,72
0
2018
0,00
–
Nokian
optio-ohjelma
20134Q
5,41
0
2018
0,00
–
Yhteensä
425
0,87
2019
Nokianop
tio-ohjelma2013
1Q
2,58
0
2019
0,00
–
Nokian
optio-ohjelma
20132Q
2,35
23
2019
0,05
–
Nokian
optio-ohjelma
20133Q
2,72
0
2019
0,00
–
Nokian
optio-ohjelma
20134Q
5,41
0
2019
0,00
–
Yhteensä
23
0,05
(1)
2019
vuodenjälkeen
Nokiaei
olehallinnoinut
yhtäänglobaalia
optio-ohjelmaa.
Lisätietoja
Liitetiedossa
26,Osak
eperusteiset
maksut.
Hallituksen toimintak
ertomus
29
Osakk
eet ja osakk
eenomistajat jatkoa
Osinko
Osakkeenomist
ajille jaett
ava osinko on Nokian ensisijainen v
arojenjako
tapa. Nokia alk
oi jakaa osinkoja vuosineljänneksit
täin tilikaudesta 2018
alkaen.
Hallitus
päätti
24.10.2019
kesk
eyttää
osingonjaon.Näin
voidaan
a)t
aata
Nokiank
ykylisä
tä
5G-investoint
eja,b)
jatk
aainv
estointeja
kasv
avilleyritysliik
et
oiminnanja
ohjelmistojenstr
at
egisillepainopist
ealueillesek
äc)
vahvistaa
Nokian
kassa-asemaa.
T
ämä
oli
linjassaNokian
osinkopolitiik
ank
anssa,jonk
amuk
aanosink
opäätökse
tt
ehdäänNokian
kassa-asema
ja
odote
tt
avissaolev
ak
assavirtahuomioiden.
Hallitus on tyytyväinen Nokian viimeaik
aiseen opera
tiiviseen suoritukseen ja sen aloittamaan k
estävän k
assavirran k
erryttämiseen. Hallitus on
tyytyväinen siihen, e
ttä Nokia on vah
vistanut kassaansa. Hallitus k
eskittyy kuit
enkin jatkossakin v
armistamaan Nokian kyvyn lisät
ä investoint
eja
5G:hen ja str
ategisille alueille ja ja
tkaa samalla kest
ävän kassavirr
an tuo
ttamista. T
ämän vuoksi hallitus ei ehdota osink
oa tai
osingonjakov
altuutusta tilik
audelta 2020.
Jaamme mahdollise
t kertyneet voit
tovar
at osak
eyhtiölain, kut
en määritelty jäljempänä, mukaisesti. Laadimme ja lask
emme mahdollisen
voitonjaon jok
o kät
eisosinkoina, var
oina sijoite
tun vapaan oman pääoman rahast
osta, osakkeiden tak
aisinostoina, jossain muussa muodossa
tai edellä mainitt
ujen yhdistelmänä. Jae
ttavien voit
tovar
ojen määrittämiseen ei ole olemassa tie
ttyä kaa
vaa, mutta alla k
äsitellään tie
ttyjä
lainsäädännön ase
ttamia r
ajoituksia. Mahdollisten tulevien k
ertyneiden voittov
arojen jakamisen ajoitus ja määr
ä riippuva
t yhtiön tulevista
tuloksista ja taloudellisest
a tilanteest
a.
Osakeyh
tiölain mukaan voimme jak
aa osakkeistamme k
ertyneitä voittov
aroja ja/tai var
oja sijoite
tun vapaan oman pääoman r
ahastosta
ainoastaan osakk
eenomistajien päätöksellä ja hallituksen esit
tämän määrän muk
aisesti rajoit
etuin poikk
euksin. Mahdollisen voitonjaon määr
ä
r
ajoittuu emoyh
tiön jaett
avien voittov
arojen määr
ään osakkeenomistajien hyv
äksymän edellisen tilinpäätöksen mukaan, o
tt
aen huomioon
olennaise
t muutokset yh
tiön taloudellisessa tilanteessa edellisen tilik
auden päätytty
ä sekä lakisäät
eiset vaa
timukset siitä, e
ttä v
arojenjako
ei saa johtaa yh
tiön maksukyvytt
ömyyteen. V
oitonjako ei saa ylit
tää hallituksen esitt
ämää määrää, lukuun o
ttama
tta poikk
euksia, jotk
a liittyvät
vähemmistöosakk
eenomistajien oikeut
een vaatia vähimmäisosingon jak
oa.
Osakk
eenomistajat
Suomessa 31.12.2020 rekist
eröidyt osakk
eenomistajat omistiva
t noin 24 % ja hallintar
ekisteröidyt osakk
eenomistajat noin 76 % k
aikista Nokia
Oyj:n osakkeist
a. Rekister
öityjen osakkeenomistajien luk
umäärä 31.12.2020 oli yh
teensä 246 886. Jokainen tilinhoit
ajayhteisö (14) sisältyy
tähän lukuun v
ain yhtenä r
ekister
öitynä osakkeenomistajana.
Suurimmat
Suomessa
rekist
eröidy
t
osakk
eenomistajat
31.12.2020
(1)
Osakkeenomistaja
Osakemäär
ä
yhteensä
(1
000)
%
kaikista
osakkeista
% äänimäär
ästä
Solidium Oy
296 000
5,24
5,24
Keskinäinen Eläk
evakuut
usyhtiö Ilmarinen
79 800
1,41
1,41
Keskinäinen Ty
öeläkevak
uutusyhtiö V
arma
78 952
1,40
1,40
Keskinäinen Ty
öeläkevak
uutusyhtiö Elo
44 307
0,78
0,78
V
altion Eläker
ahasto
42 000
0,74
0,74
Schweizerische Na
tionalbank
27 112
0,48
0,48
Nordea
Bank
Abp
16 962
0,30
0,30
Oy
LivalAb
16 700
0,30
0,30
Svensk
a Litter
atursällsk
apet i Finland​​​​​​​ r
.f
.
15 678
0,28
0,28
Dansk
e Invest Finnish Equity F
und
15 300
0,27
0,27
(1) Ei sisällä hallintarekist
eröityjä osakkeita eik
ä Nokia Oyj:n hallussa olevia omia osakkeita. Nokia Oyj:n hallussa oli 31.12.2020 yht
eensä 24 931 138 Nokian osaket
ta.
30
Osakeomist
uksen jak
auma
31.12.2020
(1)
Omistett
ujen osakk
eiden lukumäär
ä
osakkeenomistajat
%
osakkeenomistajist
a
Osakemäär
ä
yhteensä
%
kaikista
osakkeista
1–100
55 705
22,56
2 970 824
0,05
101–1 000
116 103
47,03
52 207 178
0,92
1 001–10 000
66 069
26,76
206 558 643
3,65
10 001–100 000
8 472
3,43
206 905 293
3,66
100 001–500 000
424
0,17
83 320 702
1,47
500 001–1 000 000
42
0,02
30 352 097
0,54
1 000 001–5 000 000
49
0,02
127 487 410
2,26
Yli 5 000 000
22
0,01
4 944 084 012
87,45
Yhteensä
246 886
100,00
5 653
886
159
100,00
(1)
Osakeomistuksen jakauma k
attaa vain Suomessa r
ekisteröidyt osakk
eenomistajat. Jokainen tilinhoitajayh
teisö (14) sisältyy osakkeenomistajien luk
umäärään vain yht
enä rekisteröitynä
osakkeenomistajana. Osak
eomistuksen jakauma ei siten hav
ainnollista yhtiön kok
o osakeomistusta.
K
ansallisuuden mukaan
%
kaikista
osakkeista
Muut kuin suomalaise
t osakkeenomistaja
t
76,17
Suomalaise
t osakkeenomistajat
23,83
Yhteensä
100,00
Omistajaryhmittäin
(suomalaiset
osakkeenomistajat)
%
kaikista
osakkeista
Y
ritykse
t
2,35
Ko
titaloude
t
8,19
Rahoit
us-ja
vakuut
uslaitokset
2,22
V
oittoa tav
oittelema
ttomat yh
teisö
t
1,24
Julkisyht
eisöt (muk
aan lukien työeläkelaitokse
t)
9,83
Yhteensä
23,83
ADS-osake
talle
tustodistuksia
oli31.12.2020
yht
eensä770
246
104(joka
vastaa
samaa
määrää
osakkeita
tai
noin14
prosen
ttia
kaikista
liikkeeseen lask
et
uista osakkeista), joista 114 939 oli r
ekister
öityjen osakkeenomistajien hallussa Yhdysv
alloissa. Tiedämme, ett
ä monet
ADS-todistukse
to
vat
välittäjien
ja
muidennimellist
enosakk
eenomistajienr
ekister
öimiä,jo
ten
edellämainit
tu
omistajienluk
umäärä
ei
vältt
ämätt
äedusta
ADS-todistust
entodellist
enedunsaajien
varsinaista
lukumäär
ää
tait
ällaistenhenkilöiden
omistamien
ADS-todistust
en
määr
ää.Br
oadridgeFinancial
Solutions,Inc.:lt
asaadun
tiedonmuk
aanADS-t
odistusten
varsinaisia
omistajiaoli
31.12.2020
yhteensä
522
361.
Tiedossamme oli 29.1.2021, e
ttä Blackrock, Inc. omisti 31.12.2020 yh
teensä 333 048 530 Nokian osak
ett
a, jotk
a tuolloin vastasiva
t noin
5,9 prosen
ttia Nokian kaikkien osakk
eiden lukumäär
ästä ja yht
eenlaske
tusta äänimääräst
ä.
Nokian saaman liputusilmoituksen muk
aan Solidium Oy:n omistuosuus Nokiasta saavut
ti 283 000 000 osakkeen rajan 3.9.2020 v
astat
en noin
5,01 %:n omistusosuutt
a Nokian kaikkien osakkeiden luk
umäärästä ja yh
teenlask
etusta äänimäär
ästä.
Tie
tojemme mukaan Nokia ei ole minkään muun yh
tiön tai minkään hallituksen suor
assa eikä välillisessä omist
uksessa tai määräys
vallassa eikä
tiedossa ole mitään sellaisia järjestelyjä, jo
tka saa
ttaisiva
t johtaa määr
äysvallan muut
tumiseen Nokiassa.
Hallituksen
ja
johtokunnan
jäsent
en
omistamat
osakkeet
ja
optio-oik
eudet
Hallituksen
jajoh
tokunnan
jäsent
enhallussa
oli
31.12.2020yht
eensä4
480
039Nokian
osake
tt
aja
ADS-osake
tallet
ustodistusta,
jotk
aedustiva
t
0,08
prosent
tialiikk
eeseenlaske
tuista
osakkeista
ja
kokonaisäänimäär
ästä,
lukuun
ot
tamatt
aNokia-k
onserninhallussa
olevia
omiaosakk
eita.
Tiedo
t t
arjouksesta
ja
listauksesta
Pääomamme
koost
uuosakk
eista,
joillakä
ydään
kauppaa
NasdaqHelsingissä
kaupank
äyntitunnuksella
NOKIAja
Eur
onext
Pariisissa
kaupank
äyntitunnuksella
NOKIA.
AmericanDeposit
ar
y
Share
-osake
talle
tustodistuksillamme,
joistajok
ainenedust
aayh
täosak
et
tamme,
käy
däänk
auppaaNew
Y
orkinpörssissä
kaupank
äyntitunnuksella
NOK.
ADS-osake
talletust
odistusten
todisteena
onAmeric
anDeposit
ar
y
Receip
t
-todistus,
jonka
Citibank,
N.A.an
taa.
Hallituksen toimintak
ertomus
31
Nokian yhtiöjärjestys
Nokian
yhtiö
järjestys
Yhtiöjärjestys
Yhtiöjärjestyksemme muutos v
aatii
yhtiök
okouksen pää
töksen, jota on
kanna
ttanut vähin
tään kaksi k
olmasosaa
anne
tuista äänistä ja kok
ouksessa
eduste
tuista osakk
eista.
Yhtiöjärjestyksemme sisältää lausekk
een
koskien
lunastusvelvollisuut
ta.
Yhtiöjär-
jestyksen
13§:n”Lunast
usvelvollisuus”
muuttaminen edellyt
tää, e
ttä päät
östä
kanna
ttaa vähin
tään kolme neljäsosaa
anne
tuista äänistä ja kok
ouksessa
eduste
tuista osakk
eista.
Y
-tunnus
Nokia on Suomen lakien mukaisesti perust
et
tu
yhtiö,
jonka
Y
-tunnuson
0112038-9.
Nykyisen
yhtiöjärjestyksen muk
aisesti yhtiön toimialana
on kehit
tää, valmistaa, markkinoida ja myy
dä
tuo
tteit
a, ohjelmistoja ja palveluja monilla
kulut
taja-ja
yritysmarkkinoilla.
Nämätuo
tt
eet,
ohjelmisto
t ja palvelut liittyvä
t muun muassa
teleoper
aat
toreiden ja muiden yhtiöiden
verkk
oinfrastruktuuriin, esineiden in
terne
tiin,
ihmisten t
erveyteen ja hyvinvoin
tiin,
multimediaan, big dataan ja analytiikk
aan,
mobiililaitt
eisiin, puet
taviin laitt
eisiin ja
muuhun elektr
oniikkaan. Lisäksi yhtiö voi
luoda, hankkia ja lisensoida ainee
tonta
omaisuutta ja ohjelmist
oja sekä harjoitt
aa
muuta teollist
a toimintaa ja liik
etoimin
taa.
Yhtiö voi m
yös harjoittaa arvopaperik
auppaa
ja muuta sijoitustoimin
taa. Yhtiö voi harjoit
taa
liike
toimint
aansa suoraan tai tytäryh
tiöiden,
osakkuusyh
tiöiden ja yhteis
yritysten kaut
ta.
Hallituksen jäsen
ten
äänivaltaisuus
Suomen lain mukaisesti hallituksen pää
tökse
t
tehdään enemmistöpää
töksinä. Hallituksen
jäsene
t eivät saa osallistua heidän ja yh
tiön
tai k
olmannen osapuolen välisen sopimuksen
käsit
telyyn tai muiden sellaist
en asioiden
käsit
telyyn, joista voi olla heille merkit
tävää
hyö
tyä ja jo
tka voiva
t olla yhtiön edun
vastaisia. Suomen laki ei ase
ta ikär
ajoja
hallituksen jäsenille, eikä Suomen laissa
vaadita, e
ttä hallit
uksen jäsenen tulisi omistaa
tie
tty vähimmäismäär
ä yhtiön osakkeit
a.
Kuitenkin, yh
tiön nykyisen k
äytännön
mukaisesti hallituksen jäsenille vuosit
tain
makse
ttavista palkkioist
a noin 40 %
makse
taan markkinoilta hankitta
vina Nokian
osakkeina t
ai vaihtoeh
toisesti käyt
tämällä
Nokian omia osakkeit
a, ja hallituksen jäsenten
tulee säilytt
ää omistuksessaan kolmen
ensimmäisen palvelusvuo
tensa aikana
hankitut
osakkee
thallit
usjäsenyyden
päätty-
miseen saakka (luk
uun ot
tamatt
a osakkeita,
joilla ka
te
taan osakkeiden hankinnasta
aiheutuva
t kulut, mukaan lukien ver
ot).
Osakk
eenomistajien oikeude
t,
e
tuoik
eudet ja r
ajoitukse
t
Jokainen osak
e oikeut
taa osakkeenomistajan
yht
een ääneen yhtiökok
ouksissa. Suomen lain
mukaan var
sinainen yhtiökok
ous tulee pitää
viimeistään kuuden k
uukauden k
uluttua
edellisen tilikauden pää
ttymisestä. Hallituksen
on kutsut
tava ylimäär
äinen yhtiökok
ous
koolle k
atsoessaan tämän tarpeelliseksi
tai jos tilint
arkastaja tai osakk
eenomistajat,
jo
tka edustava
t yhdessä vähintään yh
tä
kymmenesosaa k
aikista ulkona olevista
osakkeist
a, sitä vaativa
t. Yhtiöjärjestyksemme
mukaisesti hallituksen jäsene
t valitaan
vähint
ään kerr
an vuodessa toimikaudeksi, joka
kest
ää seuraavan v
arsinaisen yhtiökok
ouksen
päät
tymiseen asti.
Suomen lain mukaan osakk
eenomistajat
voiva
t osallistua yhtiök
okoukseen ja käyt
tää
siellä äänioikeut
taan henkilökoh
taisesti tai
valtuut
tamansa asiamiehen välityksellä.
Suomessa yhtiö
t eivät t
avallisesti jaa
osakkeenomist
ajilleen valtakirjalomakkeit
a,
jo
ten
Nokiakaanei
tee
niin.
ADS-osake
tallet
us-
todistust
en hallintar
ekisteriin merkityt
omistajat ja t
osiasialliset edunsaaja
t
saava
t kuitenkin v
altakirjalomakkee
t
talle
tusyht
eisöltä (Depositary).
Yhtiök
okoukseen voi osallistua ja siellä v
oi
äänioikeut
taan käyt
tää osakkeenomist
aja,
joka on r
ekister
öitynä osakkeenomistajaksi
Suomen lain mukaisesti ylläpide
ttä
vään
osakaslue
tt
eloon viimeistään
yhtiök
okousk
utsussa ilmoitet
tavana
päivänä.
JosADS-osak
et
alletustodist
usten
hallintar
ekisteriin merkit
ty omistaja tai
tosiasiallinen edunsaaja haluaa kä
yttää
varsinaisessa
yhtiök
okouksessa
äänioikeut-
taan, hänen tulee r
ekister
öityä tilapäisesti
osakaslue
tt
eloon omalla nimellään.
T
äsmäytyspäivä on kahdeksan arkipäiv
ää
ennen
yhtiökok
ousta.
ADS-osake
talletus-
todistust
en omistaja voidaan rekist
eröidä
tilapäisesti yhtiön osak
asluet
teloon
yhtiök
okousta v
ar
t
en, mikäli hän toimitt
aa
talle
tusyht
eisölle henkilökoht
aisesti tai
välitt
äjänsä tai omaisuudensäilyttäjänsä
kaut
ta määräaik
aan mennessä
talle
tusyht
eisöltä saamiensa ohjeiden
mukaisen valt
akirjan, jossa on seuraav
at
tiedo
t:ADS-osak
etalle
tustodistust
en
omistajan nimi, osoite ja henkilö
tunnus,
äänioikeuden an
tavien osakk
eiden määrä
sekä äänestysohjee
t. Yhtiök
okouksen
osakaslue
tt
elo täsmäytyspäivän tilant
een
mukaan on julkista tie
toa kyseisen k
okouksen
päät
tymiseen asti. Muut hallintar
ekisteriin
merkityt osakkeenomist
ajat voiva
t
osallistua yhtiök
okoukseen ja k
äyttää siellä
äänioikeut
taan ohjeistamalla välit
täjäänsä tai
muuta omaisuudensäilytt
äjää rekister
öimään
osakkee
t tilapäisesti yhtiön osak
asluet
teloon
ja antamalla äänestysohjee
t välit
täjältä tai
omaisuudensäilyttäjält
ä saamassaan
ilmoituksessa kuv
atulla ta
valla.
32
T
äyttämällä ja palaut
tamalla talle
tusyht
eisöltä
saamansa
valtakirjan
ADS-osake
talletus-
todistust
en omistaja valtuut
taa myös
talle
tusyht
eisön ilmoittamaan meille,
yhtiöjärjestyksemme edellyt
tämällä tavalla,
omistajan aik
omuksesta osallistua
yhtiök
okoukseen.
Jokainen osakk
eemme antaa yh
täläisen
oikeuden jae
ttaessa yh
tiön varoja. Oik
eus
osinkoon v
anhenee kolmen vuoden jälkeen,
jos osinkoa ei ole t
uona aikana noste
ttu.
Nostamat
tomat osingo
t jäävä
t Nokialle.
Suomen lain mukaan yh
tiön osakkeiden
tuo
ttama
toik
eudet
perustuvat
osak
eyh-
tiölakiin ja yhtiöjärjestykseen. Suomen laki
tai yhtiöjärjestyksemme ei ase
ta r
ajoituksia
Nokian osakkeiden omist
ukselle, kuten
ulkomaist
en osakkeenomistajien oik
eudelle
omistaa osakk
eita tai käyt
tää niihin
perustuvia äänioik
euksia. Yhtiöjärjestyksen
muuttamisest
a päätt
ää yhtiökok
ous
vähint
ään kahden kolmasosan enemmist
öllä
anne
tuista äänistä ja yhtiök
okouksessa
eduste
ttuina olevist
a osakkeista.
Osak
eomistusta tai ääniv
altaa
k
oskev
a ilmoitusvelvollisuus
1.1.2013
voimaantulleen
arvopaperimark-
kinalain mukaan osakk
eenomistajan on
ilmoite
tta
vaomist
us-ja
ääniosuutensa
kohdeyh
tiölle ja Finanssivalvonnalle, kun
osuus saavutt
aa, ylittää tai v
ähenee alle 5,
10, 15, 20, 25, 30, 50 tai 90 % k
ohdeyhtiön
kaikkien osakk
eiden kok
onaismäärästä
tai
äänimääräst
ä.”Omistus”
tark
oittaa
osakkeenomist
ajan ja tämän lähipiirin
osakeomist
uksia ja äänimäärää
arvopaperimarkkinalain mukaisesti
laske
ttuna. Ilmoit
us on annet
tava myös,
kun osakk
eenomistaja on osapuolena
sopimuksessa tai muussa järjestelyssä,
joka to
teut
uessaan johtaisi näiden r
ajojen
saavutt
amiseen, ylittymiseen taikk
a
osuuden vähenemiseen ilmoitusr
ajan
alle. Yhtiön tulee julkist
aa saamansa
ilmoitukse
t pörssitiedot
teena viipymät
tä.
Lunast
usvelvollisuus
Yhtiöjärjestyksemme muk
aan
osakkeenomist
aja, jonka osuus yhtiön k
aikista
osakkeist
a saavuttaa tai ylit
tää kolmasosan t
ai
puole
t, on velvollinen lunastamaan muiden
osakkeenomist
ajien vaatimuksesta heidän
osakkeensa
aikaisempien
kaupank
äyn-
tikurssien paino
te
ttuun k
eskikurssiin.
Osakkeenomist
ajalla, johon tällainen
lunastusvelvollisuus k
ohdistuu, on myös
velvollisuus lunastaa k
aikki yhtiön liikkeeseen
laskema
tmerkin
tä-
jaop
tio-oikeude
tsek
ä
vaiht
ovelkakirja
t, jos niiden omistaja näin
vaatii. Yh
tiöjärjestyksen mukaan osakk
eiden
lunastushint
a on kork
eampi seuraavista (a)
osakkeen k
aupankäyn
tikurssien paino
tet
tu
keskik
urssi viimeisen kymmenen (10)
pörssipäivän aik
ana Helsingin pörssissä
ennen sitä päivää, jolloin yh
tiö sai
lunastusvelvolliselt
a osakkeenomistajalta
ilmoituksen edellä tark
oite
tun omistusrajan
saavutt
amisesta tai ylittymisest
ä tai, sanotun
ilmoituksen puutt
uessa tai jäädessä
määr
äajassa saapumatta, yh
tiön hallitus
sai siitä muutoin tiedon; tai (b) osakk
eiden
lukumäär
ällä painot
et
tu keskihin
ta, jonka
lunastusvelvollinen osakk
eenomistaja on
maksanut hankkimistaan tai muutoin
saamistaan osakk
eista viimeisten 12
kuuk
auden aikana ennen edellä kohdassa
(a) tark
oitet
tua päivää.
Arvopaperimarkkinalainmuk
aisesti
osakkeenomist
ajan, jonka ääniosuus kasv
aa
yli 30 %:iin tai yli 50 %:iin k
ohdeyhtiön
osakkeiden äänimäär
ästä sen jälk
een, kun
kohdeyh
tiön osake on o
te
ttu k
aupankäynnin
koh
teeksi säännellylle markkinalle, on
teh
tävä k
uukauden kuluessa julkinen
osto
tarjous kaikista muist
a kohdeyhtiön
liikkeeseen lask
emista osakkeist
a ja niihin
oikeut
tavista k
ohdeyhtiön liikk
eeseen
laskemist
aarvopaper
eista,k
uten
merkintä-
ja
optio-oik
euksistat
aivaih
tovelkakirjoist
a.
T
arjousvastikk
eena pakollisessa
osto
tarjouksessa on makset
tava k
äypä hinta.
Käypää hin
taa määrite
ttäessä läh
tökoh
tana
pide
tään kork
einta tarjousvelv
ollisen tai tämän
kanssa yksissä tuumin t
oimivien henkilöiden
tarjousvelvollisuuden syn
tymistä edeltäv
än
kuuden k
uukauden aikana t
arjouksen
koh
teena olevista arvopaper
eista maksamaa
hintaa. T
ästä hinnasta voidaan poik
eta
erityisestä syystä. Jos t
arjousvelvollinen
tai tämän k
anssa yksissä tuumin toimiva
henkilö ei ole tarjousvelvollisuuden
syntymist
ä edeltävän kuuden k
uukauden
aikana hankkinut tarjouksen k
oht
eena olevia
arvopapereita, k
äyvän hinnan määrit
tämisen
lähtök
ohtana pide
tään tarjousv
elvollisuuden
syntymist
ä edeltävän k
olmen kuukauden
aikana säännellyn markkinan k
aupankäynnissä
tarjouksen k
ohteena olevist
a ar
vopaper
eista
makse
ttujen hint
ojen kaupankäyn
timäärillä
paino
tet
tua keskiarvoa. T
ästä hinnasta
voidaan poike
ta erityisestä syyst
ä.
Osakeyh
tiölain mukaan osakk
eenomistaja,
jolla on enemmän kuin yhdeksän
kymmenesosaa yh
tiön kaikista osakkeist
a
ja äänistä, on oik
eutet
tu käyv
ästä hinnasta
lunastamaan muiden osakk
eenomistajien
osakkee
t. Osakkeenomist
ajalla,
jonka osakk
eet voidaan lunast
aa
(vähemmistöosakk
eenomistaja), on
vastaav
asti oikeus vaa
tia osakkeidensa
lunastamista. K
äypä hinta määrit
etään
muun muassa viimeaikaisen osak
ekurssin
perusteella. Osak
eyhtiölain muk
ainen
lunastusmene
ttely er
oaa, ja lunastushint
a
voi ero
ta, edellä esit
etystä Suomen
arvopaperimarkkinalain mukaisesta
lunastusmene
ttelyst
äja
-hinnasta.
Kun
lunastusoik
eusja
-velvollisuus
onsyn
tynyt
arvopaperimarkkinalain mukaisessa
pakollisessa t
ai vapaaehtoisessa julkisessa
osto
tarjouksessa ja lunastaja on tarjouksen
perusteella saanut haltuunsa v
ähintään
yhdeksän kymmenesosaa tarjouksen
koh
teena olleista osakk
eista, käypänä hin
tana
pide
tään julkisessa ostot
arjouksessa tarjot
tua
hintaa, jollei muuhun ole erityist
ä syytä.
Merkint
äet
uoikeude
t
Nykyisillä osakk
eenomistajilla on osakean
tien
yht
eydessä e
tuoikeus merkitä yh
tiön uusia
osakkeit
a osakeomistuksensa muk
aisessa
suht
eessa. Osakeannissa voidaan
yhtiök
okouksen pää
töksellä poike
ta
merkintäe
tuoik
eudesta, jos sitä puoltavilla
osakkeenomist
ajilla on vähintään k
aksi
kolmasosaa yh
tiökok
ouksessa annetuist
a
äänistä ja eduste
tuista osakk
eista ja siihen
on yhtiön k
annalta painava taloudellinen syy
.
Ulk
omaalaisten yritysostojen
seur
anta
Ulkomaalaist
en yritysostojen seuran
taa
kosk
evan lain (2012/172, muutoksineen)
mukaisesti
työ-
jaelink
einoministeriölle
tulee toimit
taa ilmoitus, mikäli ulk
omainen
ostaja hankkii suor
aan tai epäsuorasti
vähint
ään yhden kymmenesosan yhtiön
kaikkien osakk
eiden yhteenlask
et
usta
äänimäär
ästä tai vastaav
an tosiasiallisen
vaikut
usvallan
osakeyhtiössä.
Työ-
ja
elinkeinominist
eriön on vahviste
tta
va
yritysosto, jollei se voi vaar
antaa erit
täin
tärk
eää kansallista e
tua, jolloin ministeriö
voi siirtää vahvist
amista tai vahvist
amatta
jät
tämistä kosk
evan asian valtioneuvost
on
yleisistunnon käsit
eltäväksi. Jos yritysost
on
koh
teena on puolustust
eollisuusyritys,
ulkomaisen
omistajan
onhae
tt
ava
työ-ja
elinkeinominist
eriöltä et
ukät
een vahvistus
yritysostolle. Y
ritysost
olle ei tarvita
vahvistust
a, jos ulkomainen omistaja
merkitsee seur
annan koht
eena olevan
osakeyh
tiön osakkeita osak
epääoman
kor
ot
uksen yhtey
dessä samassa suhteessa
kuin hän en
tuudestaan omistaa yh
tiön
osakkeit
a. Vahvist
usvaatimus ei my
öskään
kosk
e Euroopan t
alousalueeseen tai
vapaakauppaliit
toon kuuluvien v
altioiden
asukkaita, paitsi oik
eushenkilöitä joiden
osakkeist
a Euroopan talousalueen t
ai
vapaakauppaliit
toon kuuluma
ttoman
valtion asukas omist
aa vähintään yhden
kymmenesosan.
Hallituksen toimintak
ertomus
33
Riskitekijät
Alla on kuv
attu riskitekijöitä,
jotka v
oivat vaik
uttaa
liik
etoimintaamme.
Osakkeenomist
ajien ja sijoitusta harkitsevien
tulee tutust
ua huolellisesti seuraaviin
riskitekijöihin tässä t
oimintak
ertomuksessa
esite
ttyjen muiden tie
tojen lisäksi.
Toimintaamme liit
tyy useita riskejä ja
epävarmuust
ekijöitä, eikä alla k
uvatt
uja
riskitekijöitä t
ule pitää tyhjentä
vänä
kuvauksena risk
eistä. Kuva
ttujen riskien
lisäksi voi olla muitakin risk
ejä, jotk
a eivät ole
tiedossamme tai jo
tka voiva
t osoittautua
olennaisiksi, vaikka niit
ä ei tällä hetk
ellä pidetä
sellaisina. Lisätie
toja oikeudenk
äynneistä,
joissa
Nokiaon
osapuolena,
löytyyk
onsernitilin-
päätöksen liit
etiedost
a 30, Vastuusit
oumukset
ja oikeudellise
t toime
t. T
ämä t
oimintak
ertomus
sisältää my
ös tulevaisuutt
a koske
via lausuntoja,
joihin liittyy risk
ejä ja epävarmuustekijöit
ä. Ellei
toisin mainita tai ellei asia
yhteys v
aadi muuta,
näissä
riskitekijöissä
ilmaukset
“Nokia”,
“Nokia-konserni”,
“konserni”,
“me”,
“meitä”
ja
“meidän”tark
oitta
vat
Nokiank
onsolidoituja
oper
atiivisia segment
tejä.
Alla
luetellut
riskit
jariskit
ekijät
voivat
yhdessä
tai
erikseenv
aikuttaa
haitallisesti
liike
toimin-
taamme,
kilpailukykyymme,
Nokia-brändiin
tai maineeseemme ja osakk
eemme hintaan,
emmekä vält
tämät
tä onnistu to
teutt
amaan
menestyksekkäästi
stra
tegisia
suunnitel-
miamme, ylläpitämään tai par
antamaan
liike
toimint
ar
yhmiemme oper
atiivista
ja taloudellista tulost
a tai taloudellista
asemaamme, tunnistamaan tai h
yödyntämään
liike
toimint
amahdollisuuksia tai muutoin
kasv
attamaan liik
et
oimintaamme tai
par
antamaan kilpailukyky
ämme ja
markkinaosuuttamme. Tie
tyt riskit tai
tapaht
umat voiva
t olla merkityksellisempiä
Nokialle tai vain tie
tylle liike
toimintaryhmälle,
liike
toiminnalle tai k
onsernin osalle.
Riskitekijät
k
oskien
strategiaa
ja
sen
tot
euttamista
■
Menestyksemme toimint
atapamme
uudistamisessa uuden toimin
tamallin
kaut
ta.
■
K
ykymme saavut
taa/varmistaa
teknologiajoh
tajuus segment
eissä,
joissa päätämme kilpailla.
■
Kehityssuun
ta koh
ti avoimia rajapin
toja,
virtualisointia, pilvina
tiiveja ohjelmistoja ja
siirtyminen vähitellen pois monoliit
tisista
järjestelmistä sek
ä näiden mahdollinen
vaikut
ustuo
te-
ja
palveluportfolioomme,
kilpailuken
ttään, liik
etoimin
tamalleihin ja
liike
toiminnan tuo
ttopr
ofiiliin.
■
Investoin
tiemme kyky tuo
ttaa t
eknologioita,
tuo
tteit
a tai palveluita, jo
tka saavutt
avat tai
säilyttä
vät laajan hyv
äksynnän markkinoilla,
vastaav
at asiakkaidemme k
asvaviin
tarpeisiin tai joh
tava
t innovaatiivisiin
läpimurtoihin, joita voimme muutoin
hyödyn
tää liike
toiminnassamme.
■
Menestyksemme toimint
amme ja
tehokk
uutemme par
antamiseen
täht
äävissä tuo
tekehitysinv
estoinneissa,
lisenssointisopimuksissa,
yritysjärjes-
telyissä, t
eknologiahankinnoissa,
partneroinneissa tai yh
teisyrityksissä ja
niiden muodostamisessa tai osaav
an
henkilökunnan palkk
aamisessa.
Riskit
ja
epävarmuustekijät
johtuen
yleisestä
taloustilant
eesta,
rahoitus-
markkinaolosuhteist
a sek
ä
kehityksestä
toimimillamme
toimialoilla
ja
markkinoilla
■
Yleinen
globaalitaloustilanne,
r
ahoitus-
markkinaolosuht
eet sek
ä muu kehitys
maissa tai toimialoilla, joissa me,
asiakkaamme ja alihankkijamme toimimme.
■
Riippuen
COVID-19-pandemian
kest
osta
ja kyseistä virust
a vastaan käyt
et
tävien
toimenpiteiden luon
teesta ja v
aikutuksista,
pandemialla voi edelleen olla negatiivisia
vaikut
uksia toimintaamme ja t
aloudelliseen
tulokseemme.
■
Tie
tot
ekniikka-ja
viestint
äalansek
äniihin
liittyvien palvelumarkkinoiden s
yklisyys ja
niihin vaikut
tava
t useat tekijä
t, mukaan
lukien kilpailijoiden käyt
täytyminen,
asiakkaiden mahdollinen sulautuminen,
palvelunt
arjoajien, kuluttajien ja yrityst
en
ostokä
yttäytyminen, järjest
elmien
käyt
tööno
tto, kä
yttööno
ttojen ajoitukse
t
ja hankintojen määr
ä.
■
Ankar
a
kilpailuverkk
olaite
toimittajien
kesk
en sekä kilpailu asiakk
aidemme
peliken
tällä ajava
t hintaer
oosiota
toimialallamme.
■
Hintakilpailuk
ykymme tai muu kehitys
koskien hinnoit
telua tai sopimuseh
toja,
kut
en asiakasr
ahoituksen epäsuotuisa
kehitys t
ai pidennetyt maksuehdo
t.
Mikäli pankit tai v
astaava
t instituutiot
olisivat halut
tomia ant
amaan takauksia,
vakuuksia, asiak
asrahoit
usta tai ostamaan
saata
viamme, se voisi heiken
tää
mahdollisuuksiamme saada uusia
asiakkaita sek
ä hallinnoida luot
toriskejä
ja maksuvalmiutt
amme.
■
Olemme riippuvaisia r
ajallisesta määräst
ä
asiakkaita sek
ä laajoista monivuo
tisista
sopimuksista, minkä seur
auksena
yksittäisen asiakk
aan tai sopimuksen
mene
ttämisellä, oper
aattor
eiden
keskit
tymisellä tai yksittäisiin sopimuksiin
liittyvillä epäedullisilla sopimusehdoilla
ja muilla ongelmilla voi olla olennaisen
haitallinen vaik
utus.
Riskit
ekijät
34
Kilpailukykyymme
liittyvät
riskit
■
Mahdollinen liike
toimint
amallien
muuttuminen, t
eknologiset muut
okset
sekä näiden muk
ana tulevat uude
t kilpailijat.
■
Emme vältt
ämätt
ä pysty tot
euttamaan
suunniteltuja yritysjärjest
elyjä, tai voimme
epäonnistua
suunnitelluissa
yritysjärjes-
telyissä, yritysjärjest
elyjä tai niiden
solmimisessa, kumppanuussopimuksissa
tai kyseisist
ä transaktioista odo
te
ttujen
hyö
tyjen, syner
giaetujen, k
ulusäästöjen ja/
tai tehokk
uustavoit
teiden saavutt
amisessa.
■
Emme vältt
ämätt
ä onnistu panostamaan
tehokk
aasti ja kannat
tavasti uusiin
kork
ealaatuisiin ja kilpailuk
ykyisiin
tuo
tteisiin, palveluihin, päivityksiin ja
teknologioihin, jo
tka saavut
tava
t laajan
hyväksynnän markkinoilla t
ai tuomaan
niitä
markkinoilleoik
ea-aikaisesti.
■
V
oimme kohdat
a vaikeuksia ja haast
eita
5G-teknologian
tuo
tekehityksessä,
markkinoille viemisessä sekä
5G-liitännäisten
palvelujen
kaupallistamisessa.
■
Toimenpiteemme tuo
tt
eiden ja palvelujen
kok
o toimint
ake
tjun kustannusten
hallitsemiseksi tai kilpailukyvyn, t
aloudellisen
tai oper
atiivisen tehokk
uuden tai tuloksen
kehit
tämiseksi eivät v
älttämät
tä johda
tavoit
eltuihin tuloksiin, hy
ötyihin,
kustannussääst
öihin tai parannuksiin.
Riskitekijät
liittyen
immat
eriaalioikeuksiin,
teknologia-
ja
Nokia-tav
aramerkin
lisensointiin
■
Tuo
tteemme,
palvelumme
jaliik
etoimin-
tamallimme
ovat
riippuvaisia
kehit
tämis-
tämme immat
eriaalioikeuksilla suoja
tuista
teknologioista ja k
yvykkyydestämme luoda
uusia teknologioita, t
uot
teita tai palveluit
a
ja suojata imma
teriaalioik
euksiamme ja
pat
enttiportf
oliomme kilpailukykyä.
■
Pa
tent
tilisensointituo
to
t ovat riippuvaisia
kyvystämme
säilyttää
immat
eriaalioi-
keuksiin liit
tyvien tuot
tojen nykyise
t
läht
eet ja sopimusehdo
t, luoda uusia
tulonläht
eitä, sekä k
yvystämme suojata
immat
eriaalioikeuksiamme loukkauksilt
a.
Haasteensa luo epäv
armuus
immat
eriaalioikeuksien säänt
elyn
kehityksest
ä kansainvälisesti lisäksi
mahdollisien pat
enttiloukk
auksiin liittyvien
oikeudenk
äyntien lopputulost
a on vaikea
ennakoida.
■
Suht
eellisen merkittäv
ä osa nykyisistä
pat
enttilisensoin
tituot
oista on peräisin
älypuhelinmarkkinoilta, jo
tka muutt
uvat
nopeasti ja joilla toimii r
ajallinen määrä
suuria toimijoita.
■
Nokia
Technologies-liik
etoimin
taryhmä
tavoit
telee liik
evaihtoa ja k
annatt
avuutta
Nokia-tavar
amerkin,
teknologioiden
ja
pat
enttien lisensoinnilla. Olemme muk
ana
myös muissa liik
et
oimintahankkeissa k
uten
teknologiainnovoinneissa ja haut
omoissa.
Näihin
liittyvät
tuo
tto-odo
tukse
teivä
t
vältt
ämätt
ä tot
eudu suunnitelmien
mukaisesti tai ollenk
aan.
■
Tuo
tteemme,
palvelumme
jaliik
etoimin-
tamallimme eivä
t ole riippuvaisia
ainoastaan k
ehittämistämme
immat
eriaalioikeuksilla suojat
uista
teknologioista, mut
ta myös tie
ttyjen
kolmansien osapuolt
en meille lisensoimista
teknologioista. T
ämän seurauksena
käyt
tämiimme tai harkitsemiimme
teknologioihin liit
tyvien oikeuksien arviointi
on yhä haastavampaa, ja odo
tamme
koh
taavamme ja
tkossakin väit
teitä siitä,
e
ttä olisimme rikkonee
t kolmansien
osapuolten imma
teriaalioikeuksia. Näiden
teknologioiden k
äyttö voi m
yös johtaa
lisensointik
ustannustemme k
asvuun,
r
ajoittaa kyky
ämme käytt
ää tiettyjä
teknologioita t
uot
teissamme ja/tai
aiheuttaa k
alliita ja aikaa vieviä
oikeudenk
äynt
ejä.
Riskit
ja
epävarmuustekijät
k
oskien
geopoliittista,
lainsäädännöllistä
ja
eettistä
liike
toimintaympäristöämme
■
Maailmanlaajuiseen liike
toimint
aamme
kohdist
etaan suor
aa ja epäsuor
aa
säänt
elyä ja olemme alttiina poliit
tisille,
lainsäädännöllisille ja muille alueellisille
riskeille, k
uten esimerkiksi muutoksille
talous-
jak
auppapolitiikassa
tai
niihin
liittyvissä mene
tt
elytavoissa, säädöksille
koskien k
ansallista turvallisuutt
a,
tie
toturvaa t
ai kilpailua ja toimenpiteille
osana korrup
tion tai muun vilpillisen
toiminnan vastaist
a taistelua.
■
Epävarmuut
ta lisäävä
t muutokset nyk
yisiä
tai uusia teknologioit
a tai tuo
tteita
kosk
evissa erilaisissa säädöksissä tai niiden
soveltamisessa, sek
ä mahdolliset uude
t
säännöstö
t (esimerkiksi koskien digitaalista
taloutt
a tai kestä
vää rahoitust
a), joiden
vaikut
us on vielä epäselvä.
■
V
oimme kohdat
a haasteita tuo
tteidemme
tai
palvelujemme
laatu-,
terveys-
ja
turvallisuusstandar
dien ja vaatimuksien
täyt
tämisessä maailmanlaajuisesti.
■
Liike
toimint
amallimme tukeutuu palv
elujen
ja
ohjelmistojenjak
elussasek
ätiedon
tallen-
nuksessa käyt
et
täviin r
atkaisuihin, joihin
liittyy väist
ämätt
ä soveltuvaan säänt
elyyn,
tie
toturvaloukk
auksiin ja muuhun
mahdolliseen luvat
tomaan verkk
otiedon
käyt
töön liittyviä risk
ejä tai muita
mahdollisia turvallisuusrisk
ejä, jotka v
oivat
vaikut
taa haitallisesti liik
etoimin
taamme
tai uhat
a yksityistä tiet
osuojaa.
■
Hallintoomme, sisäiseen v
alvontaan ja
säädösten nouda
ttamiseen liit
tyvät
prosessimme ja k
ontr
ollimekanismimme
eivät v
älttämä
ttä pysty estämään virheit
ä
tai väärink
äytöksiä sekä sään
telyyn
perustuvia seur
aamuksia yhtiö
tasolla,
oper
atiivisissa tytäryhtiöissämme ja
yht
eisyrityksissämme.
■
Liike
toimint
aammeliit
tyvienoik
euden-
käyn
tien, välimiesmene
ttelyiden,
sopimusriitojen tai tuo
tev
astuuta kosk
evien
väitt
eiden lopputulokse
t voivat olla
epäsuo
tuisia. Voimme joutua t
utkinnan
tai muiden mene
ttelyjen k
oht
eeksi,
joiden laajuutta ja lopput
ulosta on vaikea
ennustaa millään varmuudella, ja meille
voidaan määr
ätä merkitt
äviä sakkoja,
r
angaistusmaksuja tai muita seur
aamuksia
tällaisten t
utkimusten perusteella.
Hallituksen toimintak
ertomus
35
Oper
atiivisen t
oiminnan riskit
■
Sekä me e
ttä t
oimittajamme voimme
kohda
ta ongelmia tai häiriöitä tuo
tannossa,
palvelujen tuo
ttamisessa, toimit
uksissa,
logistiikassa tai t
oimituske
tjussa. T
ällaisia
ova
t esimerkiksi haasteet k
ysyntää vast
aavan
volyymin tak
aamisessa, tuotannon
sopeuttamisessa, v
aaditun tehokk
uuden ja
joustavuuden saavut
tamisessa sekä virhee
t
tuo
tteissa/
ohjelmistoissa/palv
eluissa.
On mahdollista, e
ttä vaa
timuksistamme
huolimat
ta jotk
ut toimittajist
amme eivät
täytä
k
orkeita
tuo
telaatu-,
terveys-,
turvallisuus-
tai
muitav
aatimuksia
tai
rikkov
at
lakeja,
kuten
ympäristö-
tai
työ
tä säät
eleviä lakeja.
■
Geopoliittise
t häiriöt, luonnonk
atastr
ofit
sekä ihmisen aiheut
tamat olosuh
teet,
levo
ttomuude
t ja terveysuhat v
oivat
vaikut
taa olennaisesti palvelujemme
tuo
ttamiseen, tuo
tant
olaitoksiimme tai
toimitt
ajiemme tuot
antolaitoksiin, jo
tka
ova
t maantiet
eellisesti keskit
tyneitä.
■
Emme voi vält
tyä tieto
tekniikk
ajärjestelmien
ja niihin liittyvien pr
osessien teho
ttomuudelta,
tie
toturvaloukk
auksilta, toimint
ahäiriöiltä
tai kä
yttök
atkoksilta. K
oska tuo
ttamamme
palvelut ja oper
atiivinen toimint
amme,
ulkoist
etut t
oiminnat mukaan lukien,
ova
t riippuvaisia monimutkaisista IT
järjestelmistä, v
erkoista ja niihin liit
tyvistä
palveluista, riippuvuut
emme kolmansien
osapuolien
kyvystä
IT
-järjestelmien,
verkk
ojen ja palvelujen tuot
tajana ja niihin
liittyvien var
ot
oimien luot
ett
avuudesta on
suuri. T
ästä johtuen k
olmansien osapuolien
IT
-järjest
elmien,verkk
ojentai
palvelujen
käyt
töka
tkokse
t voivat vaik
uttaa haitallisesti
myös meidän liik
et
oimintaamme.
■
Todellise
t tai väite
tyt tieto
turvaongelmat,
kuin my
ös viat, virhee
t tai heikkoude
t
meidän tai k
olmansien osapuolten
teknologioissa, voiv
at vaik
euttaa
toimint
aamme markkinoilla.
■
Liike
toimint
aamme kuuluu merenalaist
en
tie
toliikennekaapeliv
erkkojen asent
aminen
ja ylläpito. T
ämän toiminnan yht
eydessä
saatamme v
ahingoittaa aik
aisemmin
asenne
ttua merenalaist
a infrastruktuuria,
josta meitä voidaan viime k
ädessä
pitää vastuussa.
■
Emme vältt
ämätt
ä pysty sitouttamaan,
mo
tivoimaan, kehitt
ämään ja rekrytoimaan
työn
tekijöitä, joilla on tarvitt
avat taido
t tai
tasapaino
ttamaan henkilöstöä t
arpeiden
mukaan. Pyrimme jatk
uvasti kehit
tämään
toimint
aamme sekä par
antamaan
tehokk
uuttamme, mink
ä työntekijämme
voiva
t kokea uuvut
tavana, mo
tivaatio
ta
ja
energia
tasoalask
evana.
CO
VID-19-
pandemian myö
tä e
tätyöhön siirtyminen
tapaht
ui äkillisesti ja nopeasti, jätt
äen
niukasti aik
aa terveys ja turvallisuus
ohjeistusten, k
äytän
töjen ja prosessien
sopeuttamiseen.
■
Olemme mukana yh
teisyrityksissä ollen näin
alttiina risk
eille, joita väistämä
ttä esiintyy
yht
eisessä hallinnassa olevissa yrityksissä.
V
erotus
ympäristöön,
toimintamme
r
ahoitukseen
ja Nokian
osakk
eiden
omistamiseen
liittyvät
riskit
ja
riskitekijät
■
Toimimme useissa maissa eri
ver
otussäädöst
en alla, minkä vuoksi
saatamme k
ohdata monimutk
aisia
ver
o-ongelmiaja
kiistoja.
■
To
teutunut tuloksemme tai t
uloksen
tek
oon liittyvä
t odotukse
t, muiden
tekijöiden ohella, voiv
at heiken
tää
kyky
ämme hyödyntää t
aseeseen kirjatt
uja
ja taseen ulk
opuolisia verosaamisia.
■
Emme vältt
ämätt
ä saa lainattua pääomaa
edullisilla ehdoilla tai emme lainkaan.
■
Emme vältt
ämätt
ä onnistu palauttamaan
luo
ttoluokitustamme in
vestment
gr
ade-tasolle
tai
säilyttämään
luo
ttoluokituksiamme.
■
Toimimme maailmanlaajuisesti, minkä
vuoksi valuutt
akurssien vaih
telu voi
vaikut
taa merkitt
ävästi liikev
aihtoomme,
kustannuksiimme ja liik
et
oimintamme
tulokseen sekä osink
ojemme arvoon
ja
ADS-osake
talletust
odistusten
markkina-arvoonYhdys
valtaindollar
eissa.
■
Meihin kohdist
uu eläkeohjelmiin,
työn
tekijärahast
oihin ja työnt
ekijöiden
tervey
denhuoltoon kytköksissä ole
via
riskejä, emmek
ä välttämä
ttä pysty
vältt
ämään tai hallitsemaan niihin liittyviä
kuluja tai lisään
tyviä rahoit
ustarpeita.
■
Liikearvon k
errytet
tävissä oleva r
ahamäärä
voi alitt
aa liikearvon kirjanpitoarvon, mikä
voi joht
aa tuntuviin arvonalennuskirjauksiin.
■
Kultakin tilik
audelta osakkeenomistajille
makse
ttavan
osingon
ja/taipääoman-
palautuksen määr
ä on epävarma ja riippuu
muun muassa yhtiömme k
assavirran
vahvuudesta, t
uloksesta ja taloudellisesta
asemasta.
■
Osakkeidemme
ja
ADR-osake
talletus-
todistust
en arvo ar
vopaperimarkkinoilla
voi heilahdella arvaamat
tomasti, myös
meistä riippumat
tomista syistä.
■
Ulkomaalaise
t osakkeenomist
ajat voivat
joutua ant
amaan aikaisempaa tark
empia
tie
toja edullisempaa osinko
tulojen
lähdever
okoht
elua varten.
Riskitekijät
jatk
oa
36
Muutoksia
or
ganisaatior
ak
ent
eeseen
Str
ategia
työhönsä liittyen Nokia o
tti
käyt
töön 1.1.2021 uuden toimin
tamallin,
joka aut
taa yhtiö
tä vastaamaan par
emmin
asiakkaiden tarpeisiin sek
ä käynnissä olev
aan
markkinamuutokseen. Uusi toimin
tamalli
sisältää neljä r
aportoitavaa segmen
ttiä, jotk
a
vastaav
at aiempaa paremmin asiakk
aiden
ostokä
yttäytymist
ä: (i) Matkapuhelinverk
ot
(Mobile Ne
tworks), (ii) Verkk
oinfrastruktuuri
(Ne
tworkInfr
astructure),
(iii)Pilvi-
ja
verkk
opalvelut (Cloud and Network Services)
ja (iv) Teknologia (Nokia Technologies).
Lisäksi Nokia esittää segmen
ttik
ohtaisia
tie
toja Konsernin yht
eiset toiminno
t ja
Muut
-osiosta.Uusi
toimin
tamallipar
antaa
tulosvast
uullisuutta ja läpinäkyvyyt
tä,
yksinkertaist
aa rak
ennett
a sekä par
antaa
kustannust
ehokkuut
ta.
Joukk
ovelkakirjalainan lunast
us
T
ammikuussa 2021 Nokia k
äytti
liikkeellelaskijan
optio-oik
euden
lunastaa
350
miljoonaneur
onsuuruisen
maalis-
kuussa 2021 er
ääntyvän 1,00 pr
osentin
kuponkik
orkoisen joukk
ovelkakirjalainan
kok
onaisuudessaan. Lunastuspäivä oli 15.
helmikuuta 2021.
Kehit
tyvien markkinoiden
asiakkaan p
yytämä
velk
ajärjestely
Helmikuussa 2021 er
äs konsernin k
ehittyvien
markkinoiden asiakas aloit
ti neuvot
telut
velk
ojensa uudelleenjärjestelemiseksi
vältt
ääkseen maksukyvyttöm
yyden. V
aikka
tämä tapah
tui tilikauden pää
ttymisen jälkeen,
se vahvisti asiakk
aan luot
tokelpoisuuden
olleen heiken
tynyt 31.12.2020. T
ämän
seur
auksena konserni kirjasi rahoit
uskuluihin
asiakkaalle my
öntämäänsä lainaan liit
tyen
58
miljoonaneur
onlisäyksen
odo
te
ttuihin
luo
tto
tappioihin. Lisäksi konserni arvioi, et
tä
asiakkaalta ole
vien saatavien perin
tä ei ole
enää todennäk
öistä, jot
en se kirjasi tähän
liitty
en yhteensä 34 miljoonan eur
on oikaisun
liike
vaihtoon, hankinnan ja valmist
uksen
kuluihin sek
ä liike
toiminnan muihin kuluihin.
Merkittä
v
ät
tapahtumat tilik
auden
päättymisen jälk
een
Hallituksen toimintak
ertomus
37
Osakek
ohtainen
tulos
(laimentamaton)
Emoyhtiön osakk
eenomistajille kuuluv
a voitto/tappio
Ulkona ole
vien osakkeiden lukumäär
än painot
et
tu keskiarvo vuoden aikana
Osakek
ohtainen
tulos
(laimennettu)
Emoyhtiön osakk
eenomistajille kuuluv
a oikaistu voit
to/tappio
Oikaistu ulk
ona olevien osakkeiden luk
umäärän paino
te
ttu k
eskiarvo vuoden aikana
Hinta/voitto
-suhde
(P
/E
luku)
Osakkeen pää
töskurssi 31.12.
Osakek
ohtainen t
ulos (laimentamat
on) jatkuvista t
oiminnoista
Osinko
tuloksest
a,
%
Osakek
ohtainen osink
o
Osakek
ohtainen t
ulos (laimentamat
on) jatkuvista t
oiminnoista
Osinko
tuotto,
%
Osakek
ohtainen osink
o
Osakkeen pää
töskurssi 31.12.
Osakek
ohtainen
oma
pääoma
Emoyhtiön osakk
eenomistajille kuuluv
a oma pääoma
Osakkeiden luk
umäärä 31.12. – omien osakk
eiden lukumäär
ä 31.12.
Osakek
annan
markkina-ar
vo
(Osakkeiden luk
umäärä 31.12. – omien osakk
eiden lukumäär
ä 31.12.) x osakkeen päät
öskurssi 31.12.
Osakkeiden
vaihdon
k
ehitys,
%
Vuoden aik
ana vaihdet
tujen osakkeiden luk
umäärä
Osakkeiden k
eskimääräinen luk
umäärä vuoden aik
ana
T
unnusluk
ujen
lask
entak
aa
v
at
38
Tie
tyttässä
raportissa
esite
tyt
taloudelliset
tunnusluvut
eivät
oleIFRS-st
andardeissa
määriteltyjä
taloudellistasuorit
uskykyä,
taloudellista
asemaa
tair
ahavirtoja
osoitta
viatunnusluk
uja.IFRS-standar
diteiv
ät
määrittele
näitä
tunnuslukuja,
mistä
syystä
neeivä
tv
älttämät
tä
olesuor
aan
vertailuk
elpoisia muiden, vaikkakin saman toimialan, yh
tiöiden käytt
ämien taloudellisten tunnusluk
ujen kanssa. Nämä tunnusluvut esit
etään,
kosk
a johto k
äyttää niitä k
onsernin taloudellisen suorituskyvyn mit
taamiseen ja uskoo, e
ttä nämä t
unnusluvut antava
t täy
dentävää tie
toa
konsernin
liike
toiminnan
tuloksen
kehityksestä.
Näitä
tunnuslukuja
eipidä
tark
astella
erilläänvastaa
vistaIFRS-t
unnusluvuistat
ainiiden
sijasta.
T
unnusluk
u
Määritelmä
T
arkoitus
Sijoite
tun pääoman tuo
tto,
%
V
oitto ennen ver
oja + kork
okulut kor
ollisista veloista /
Emoyhtiön osakk
eenomistajille kuuluv
a oma pääoma
keskimäärin + määr
äysvalla
ttomille omistajille k
uuluva
osuus keskimäärin + k
orollise
t velat k
eskimäärin
Sijoite
tun pääoman tuo
tto k
ertoo kuinka t
ehokkaasti
konserni k
äyttää pääomiaan t
uott
aakseen voittoa.
Oman pääoman tuo
tto, %
Emoyh
tiön osakkeenomistajille k
uuluva voitto /
Emoyhtiön osakk
eenomistajille kuuluv
a oma pääoma
keskimäärin
Oman pääoman tuo
tto k
ertoo kuinka t
ehokkaasti
konserni k
äyttää osakk
eenomistajien sijoitt
amia
pääomia tuo
ttaakseen voit
toa.
Omavar
aisuusaste, %
Emoyhtiön osakk
eenomistajille kuuluva oma pääoma
+ määr
äysvallat
tomille omistajille kuuluva osuus /
V
ara
t yhteensä
Omavar
aisuusaste k
ertoo osakkeenomistajien
sijoittamilla v
aroilla r
ahoite
ttujen var
ojen suhteellisen
osuuden konsernin k
okonaisv
aroista.
Ne
ttovelk
aantumisaste, %
Kor
olliset vela
t – rahav
arat ja lyh
ytaikaise
t sijoitukset /
Emoyhtiön osakk
eenomistajille kuuluv
a oma pääoma
+ määr
äysvallat
tomille omistajille kuuluva osuus
Ne
ttovelk
aantumisaste k
uvastaa osakk
eenomistajien
sijoittamilla v
aroilla ja k
orollisella vieraalla pääomalla
r
ahoitet
tujen var
ojen suhdett
a ja kertoo konsernin
liike
toiminnan velk
aantuneisuudesta.
Kassa ja lyhyt
aikaise
t
sijoitukse
t (kassa)
Kassa ja lyhyt
aikaise
t sijoitukset k
oostuvat seur
aavista
konsernit
aseen riveistä: raha
vara
t ja lyhytaikaise
t
sijoitukse
t.
Kassa
ja
lyhytaikaise
tsijoit
ukset
-tunnuslukua
käyt
etään
kertomaan niiden v
arojen määr
ää, joita konserni
voi kä
yttää nykyist
en liike
toimintojensa t
arpeisiin ja
tuleviin liik
etoimin
toihin investoimiseen sek
ä tuot
on
maksamiseen arvopaperien haltijoille.
Ne
ttokassa ja lyh
ytaikaise
t
sijoitukse
t (net
tokassa)
Ne
ttokassaan ja lyh
ytaikaisiin sijoituksiin sisältyvä
t
kassa ja lyhyt
aikaise
t sijoitukset vähenne
ttynä
pitkäaik
aisilla ja lyhytaikaisilla k
orollisilla veloilla.
Ne
ttokassa
ja
lyhytaikaise
tsijoit
ukset
-tunnuslukua
käyt
et
ään kertomaan konsernin lik
viditee
ttiasemasta
sen jälkeen, k
un rahav
aroista on makse
ttu k
orollise
t velat.
V
apaa kassavirta
Liik
etoiminnan ne
ttor
ahavirta – investoinnit aineellisiin
ja
aineet
tomiinhy
ödykkeisiin
(käyt
töomaisuus-
investoinnit) + aineellist
en ja aineet
tomien
hyödykk
eiden myynti – pitk
äaikaisten sijoit
usten
lisäys + pitkäaik
aisten sijoitust
en myynti
V
apaa kassavirta on se r
ahavirta, jonka k
onserni
tuo
ttaa aineellisiin ja ainee
ttomiin hy
ödykkeisiin sekä
pitkäaik
aisiin sijoituksiin teh
tyjen nett
oinvestointien
jälkeen ja k
uvaa konsernin arvopaperien haltijoille
jae
ttavissa olevaa r
ahamäär
ää. Luku mitt
aa
liike
toiminnan r
ahavarojen t
uott
okykyä, k
äyttöpääoman
tehokk
uutta ja pääomien hallinnan k
urinalaisuutta.
Käyt
töomaisuusinvestoinnit
Investoinnit aineellisiin ja ainee
ttomiin h
yödykkeisiin
(ilman yritysten yh
teenliittymien k
autta hankit
tuja
omaisuuseriä).
Käyt
ämme käyt
töomaisuusinvestoint
eja tulevaisuuden
tuo
ttoja k
err
yt
tävään toimin
taan tehtyjen sijoit
usten
mittarina.
V
aiht
oeht
oist
en
tunnusluk
ujen
lask
entak
aa
v
at
Hallituksen toimintak
ertomus
39
40
Tilinpäät
ös
K
onsernitilinpäätös
42
Konsernin tuloslask
elma
42
Konsernin laaja tuloslask
elma
43
Konsernitase 44
Konsernin r
ahavirtalask
elma
45
Laskelma k
onsernin oman pääoman muutoksista
46
K
onsernitilinpäätöksen liitetiedo
t
47
1.
Tie
toa konsernista
47
2.
Merkittä
vät lask
entaperiaat
tee
t
47
3.
Uude
t ja muuttunee
t standardit ja tulkinna
t
59
4.
Arvioiden käyt
tö ja olennaiset kirjanpidollise
t
harkinnanvar
aisuudet 59
5. Segment
ti-informaatio
62
6.
Lope
te
tut toiminnot
64
7. Tulouttaminen
65
8.
Kululajik
ohtainen eritt
ely
66
9. Henkilöstökulut
66
10. Liik
etoiminnan muut tuo
to
t ja kulut
67
11. R
ahoitustuot
ot ja -k
ulut
67
12. Tulover
ot
68
13. Osakek
ohtainen tulos
70
14. Ainee
ttomat hy
ödykkee
t
71
15. Aineellise
t
hy
ödykkeet
72
16. Vuokr
asopimukset
73
17. Arvonalentumise
t
74
18. V
aihto-omaisuus
75
19. Siirtosaamise
t ja ennakkomaksut
75
20. Emoyhtiön osakk
eet
76
21. Muun
toero
t, arvonmuutosrahasto ja muut r
ahasto
t
77
22. Muut laajan tuloksen er
ät
78
23. Kor
olliset vela
t
78
24. R
ahoitusinstrumenttien k
äypä arvo
80
25. Johdannaise
t
82
26. Osakeperust
eiset maksut
83
27. Eläkkee
t ja muut työsuht
een päättymisen jälk
eiset e
tuude
t
85
28. Siirtovela
t, myynnin jaksot
ukset ja muut vela
t
91
29. V
araukse
t
92
30. V
astuusitoumukse
t ja oikeudellise
t toimet
93
31. K
onsernin rahavirtalask
elman liite
tiedot
94
32. Konserniyh
tiöt
95
33. Merkit
tävät, osit
tain omiste
tut tytäryhtiö
t
100
34. Osuude
t osakkuusyhtiöissä ja yh
teisyrityksissä
101
35. Lähipiiriin liit
tyvät tapah
tumat
101
36. Rahoit
usriskien
hallin
ta
103
37. Tilik
auden päättymisen jälk
eiset tapah
tumat
112
Emoyhtiön tilinpäätös
113
Emoyhtiön t
uloslaskelma
113
Emoyhtiön t
ase
114
Emoyhtiön r
ahoituslask
elma
116
Emoyhtiön tilinpäätöksen liit
etiedot
117
1. Lasken
taperiaat
tee
t
117
2. Henkilöstökulut
120
3.
Tilintark
astajan palkkio
t
120
4.
Liike
toiminnan muut tuo
to
t ja kulut
120
5.
Rahoit
ustuoto
t ja -kulut
121
6. Konserniavust
ukset
121
7. Tulover
ot
121
8.
Aineellise
t hyödykkee
t
122
9. Sijoitukse
t
123
10. Siirtosaamise
t ja maksetut ennakk
omaksut
123
11. Oma pääoma
124
12. Jakok
elpoiset var
at
124
13. K
äyvän arvon rahasto
124
14. R
ahoitusinstrumenttien k
äypä arvo
125
15. Johdannaise
t
127
16. Pak
olliset var
aukset
128
17. K
orollinen vieras pääoma
128
18. Siirtovela
t ja muut velat
129
19. V
akuude
t ja vastuusitoumukse
t
129
20. Johdolle my
önnetyt lainat
129
21. Rahoit
uslaskelman liite
tiedot
129
22. Tytäryhtiö
t
130
23. Emoyhtiön osakk
eet
130
24. Rahoit
usriskien
hallin
ta
130
25. Tilik
auden päättymisen jälk
eiset tapah
tumat
130
Tilinpäät
öksen ja toimintakertomuksen 2020 allekirjoit
us
131
Tilint
arkastusk
ertomus
132
41
Tilinpäät
ös
Tilinpäät
ös
Konsernin tuloslaskelma
122
2020
2019
2018
1.1.-31.12.
Liite
mil
j. EUR
milj. EUR
milj. EUR
Liikevaihto
 
5, 7
21 852
23 315
22 563
Hankinnan ja valmistu
ksen kulut
(1)
 
 
8
-13 659
-15 051
-14 251
Bruttokate
(1)
 
 
 
8 193
8 264
8 312
Tutkimus- ja
kehityskulu
t
(1)
 
 
8
-4 087
-4 532
-4 777
Myynnin ja hallinnon kulut
(1)
 
 
8
-2 898
-3 219
-3 549
Liiketoiminnan muut
tuotot
(1)
 
 
10
150
237
267
Liiketoiminnan muut kulut
(1)
 
 
8, 10
-473
-265
-312
Liikevoitto/-tappio
 
885
485
-59
Osuus osakkuusyhtiöiden ja
yhteisyrityste
n tuloksesta
 
34
22
12
12
Rahoitustu
otot
 
11
156
165
85
Rahoituskulut
 
11
-320
-506
-398
Voitto/tappio ennen veroja
 
743
156
-360
Tuloverot
 
12
-3 256
-138
-189
Jatkuvien toiminto
jen tappio/voitto
 
 
-2 513
18
-549
Lopetettujen toimintojen tappio/voitto
 
6
-3
-7
214
Tilikauden tappio/voitto
 
-2 516
11
-335
Tilikauden tappion/voiton jakautuminen
 
Emoyhtiön osa
kkeenomistajat
 
 
-2 523
7
-340
Määräysvall
attomat omistajat
 
7
4
5
 
 
Osakekohtainen tulos emoy
htiön osakkeenomistajil
le
 
13
EUR
EUR
EUR
Laimentamaton
 
Jatkuvat toi
minnot
 
 
-0,45
0,00
-0,10
Tilikauden ta
ppio/voitto
 
-0,45
0,00
-0,06
Laimennettu
 
Jatkuvat toi
minnot
 
 
-0,45
0,00
-0,10
Tilikauden ta
ppio/voitto
 
-0,45
 
0,00
-0,06
(1)
Vuonna 2020, konserni uu
delleenluokitteli ti
ettyjä tuotto-
ja kulueriä liiketoiminnan muista tuotoista ja kulu
ista toiminnoille. Vertailutiedot vuosilta 2019 ja 2018 on
oikaistu vastaavasti.
Lisätietoja liitetiedossa 2, Merkittä
vät laskentaperiaattee
t.
 
Liitetiedot ovat
tämän konsernitilinpäätökse
n olennainen osa.
 
42
 
Konsernin laaja tuloslaskelma
123
2020
2019
2018
1.1.-31.12.
Liite
milj. EUR
milj. EUR
milj. EUR
Tilikauden tappio/voitto
-2 516
 
11
-335
Muut laajan tuloksen erät
 
 
Erät, joita e
i siirretä tulosvaikut
teisiksi
 
 
Etuuspohjaisten eläkejärjestely
jen uudelleenmäärittäminen
624
 
414
388
Tuloverot eristä, joita ei siirretä tulosva
ikutteisiksi
-140
 
-95
-90
Erät, jotka voida
an
siirt
ää my
öhemmin tulosvaikutte
isiksi
 
 
Muuntoerot
-1 232
 
260
401
Ulkomaiseen yksikköön te
hdyn nettosijoituksen suojaus
266
 
-58
-73
Rahavirtoj
en suojaus ja muut suoja
usohjelmat
15
 
-2
-53
Käypään arvo
on muiden laajan t
u
loksen erien kautta kirjattavat
rahoitusva
rat
 
47
 
8
-45
Muut lisäykset, netto
3
 
–
1
Tuloverot eris
tä, jotka voidaan s
iirtää myöhemmin
tulosvaikutteisiksi
25
 
11
33
Muut laajan tuloksen erät verojen jä
lkeen
 
22
-392
 
538
562
Tilikauden laaja tulos
 
-2 908
 
549
227
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
 
 
Emoyhtiön
osakkeenomista
jille
-2 914
 
545
221
Määräysval
lattomille om
istajille
6
 
4
6
 
Liitetiedot ovat tämän konsernit
ilinpäätöksen olennainen osa.
 
 
43
Tilinpäät
ös
 
Konsernitase
124
2020
2019
31.12.
Liite
milj. EUR
milj. EUR
VASTAAVAA
 
 
 
 
 
Pitkäaikaiset varat
 
 
 
Aineettomat hyödykkeet
 
14, 17
7 027
 
7 956
Aineelliset hyö
dykkeet
 
15, 17
1 783
 
1 856
Käyttöoike
usomaisuuser
ät
 
16, 17
805
 
912
Osuudet osakkuusyhtiöiss
ä ja yhteisyr
ityksissä
 
17, 34
233
 
165
Pitkäaikaiset sijo
itukset
 
24
745
 
740
Laskennall
iset verosaamiset
 
12
1 822
 
5 124
Muut pitkäaikai
set rahoitusvara
t
 
17, 24, 36
306
 
445
Etuuspohjaiset eläkev
arat
 
27
5 038
 
4 830
Muut pitkäaikai
set varat
 
19
217
 
292
Pitkäaikaiset varat yhteensä
 
 
17 976
 
22 320
Lyhytaikaiset varat
 
 
 
Vaihto-omaisuu
s
 
18
2 242
 
2 936
Myyntisaamiset
 
24, 36
5 503
 
5 025
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
 
7, 36
1 080
 
1 489
Siirtosaamiset ja ennak
komaksut
 
19
850
 
908
Tuloverosaamiset
 
12
265
 
279
Muut lyhytaik
aiset rahoitusva
rat
 
24, 25, 36
214
 
164
Lyhytaikaiset si
joitukset
 
24, 36
1 121
 
97
Rahava
rat
 
24, 36
6 940
 
5 910
Lyhytaikaiset varat yhteensä
 
 
18 215
 
16 808
Vastaavaa yhteensä
 
 
36 191
 
39 128
VASTATTAVAA
 
 
 
 
 
Emoyhtiön osakkeenomistaji
lle kuuluva oma pääoma
 
 
 
Osakepääoma
 
20
246
 
246
Ylikurssirahasto
 
 
443
 
427
Omat osakkeet
 
 
-352
 
-352
Muuntoerot
 
21
-1 295
 
-372
Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot
 
21
1 910
 
1 382
Sijoitetun vap
aan oman pääoma
n rahasto
 
 
15 656
 
15 607
Kertyneet voi
ttovarat
 
 
-4 143
 
-1 613
Emoyhtiön osakkeenomistajille
kuuluva oma pääoma yhteensä
 
 
12 465
 
15 325
Määräysvall
attomille omistajille
kuuluva osuus
 
80
 
76
Oma pääoma yhteensä
 
 
12 545
 
15 401
Pitkäaikainen vieras pääoma
 
Pitkäaikaiset ko
rolliset velat
 
23, 24, 36
5 015
 
3 985
Pitkäaikaiset vuokras
opimusvelat
 
23
721
 
771
Laskennall
iset verovelat
 
12
260
 
390
Etuuspohjaiset eläkkeet ja muut työs
uhteen päättymisen jälkeiset etuudet
 
27
4 046
 
4 343
Asiakassopimuksiin perustuvat velat
 
7
566
 
915
Myynnin jaks
otukset ja muut pitkä
aikaiset velat
 
24, 28
541
 
712
Varaukset
 
29
736
 
556
Pitkäaikainen vieras pääoma
yhteensä
 
 
11 885
 
11 672
Lyhytaikainen vieras pääoma
 
 
 
 
 
Lyhytaika
iset korolliset
velat
 
23, 24, 36
561
 
292
Lyhyta
ikaiset vuo
krasopimus
velat
 
23
189
 
259
Muut lyhytaik
aiset rahoitusvela
t
 
24, 25, 36
738
 
803
Tuloverovelat
 
12
188
 
187
Ostovelat
 
24, 36
3 174
 
3 786
Asiakassopimuksiin perustuvat velat
 
7
2 394
 
2 752
Siirtovelat, myynnin jaks
otukset ja muut velat
 
28
3 721
 
3 323
Varaukset
 
29
796
 
653
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
 
 
11 761
 
12 055
Vieras pääoma yhteensä
 
23 646
 
23 727
Vastattavaa yhteensä
 
 
36 191
 
39 128
 
Liitetiedot ovat
tämän konsernitilinpäätökse
n olennainen osa.
 
44
 
Konsernin rahavirtala
skelma
125
2020
2019
2018
1.1.-31.12.
Liite
milj. EUR
milj. EUR
milj. EUR
Liiketoiminnan rahavirta
 
 
Tilikauden tapp
io/voitto
-2 516
 
11
-335
Oikaisut yhteensä
31
5 267
 
2 627
2 093
Nettokäytt
öpääoman muut
os
(1)
 
 
 
Saamisten lis
äys/vähennys
 
-418
 
159
 
246
Vaihto-omaisuu
den vähennys/lisäys
 
553
 
285
 
-544
Korottomien velkojen vä
hennys
 
-845
 
-2 232
 
-645
Liiketoiminnan rahavirta
2 041
 
850
815
Saadut korot
33
 
57
68
Maksetut korot
16, 23
-35
 
-1
-159
Maksetut tuloverot, netto
-280
 
-516
-364
Liiketoiminnan nettorahavirta
1 759
 
390
360
Investointien rahavirta
 
Aineellisten ja aineettom
ien käyttöom
aisuushyödykk
eiden hankinta
-479
 
-690
-672
Aineellisten ja aineettom
ien käyttö
omaisuushy
ödykkeiden myynti
13
 
39
88
Hankitut liiketoiminnat vähen
nettynä hankintahetken rahavar
oilla
 
-104
 
–
-31
Myydyt liiketoiminn
at vähennettynä luovutetuilla rahavaroil
la
 
11
 
19
-18
Lyhytaikaisten si
joitusten lisäys
 
-1 154
 
-473
-2 104
Lyhytaika
isten sijoitust
en erääntyminen j
a myynti
123
 
991
2 397
Pitkäaikais
ten sijoitusten lis
äys
-59
 
-180
-145
Pitkäaikaisten sijoitusten m
yynti
122
 
144
170
Muut
10
 
-17
–
Investointien nettorahavirta
-1 517
 
-167
-315
Rahoituksen rahavirta
 
 
Osakkeiden
merkinnät optio-oikeuk
sien perusteella
–
 
–
1
Tytäryhtiöiden oman pääoman ehtois
ten i
nstrumenttien hankinta
-1
 
-1
1
Pitkäaikaisten velkoj
en nosto
23
1 595
 
1 039
139
Pitkäaikaisten velko
jen lyhennys
23
-246
 
-766
-29
Lyhytaika
isten velkojen lyhenn
ys/nosto
23
-83
 
40
2
Vuokrasopimusvelkojen lyhennys
16, 23
-234
 
-221
-2
Osingonjako
-148
 
-570
-1 081
Rahoituksen nettorahavirta
883
 
-479
-969
Muuntoerot
-95
 
-95
-184
Rahavarojen li
säys/vähe
nnys
1 030
 
-351
-1 108
Rahavarat 1.1.
5 910
 
6 261
7 369
Rahavarat 31.12.
6 940
 
5 910
6 261
(1)
Nettokäyttöpääoma sisältää sekä
lyhyt- että
pitkäaikaisia eriä.
 
Konsernin r
ahavirtalaskelman er
ät eivät ole suoraa
n johdettavissa konse
rnitaseesta useista s
yistä, pääasiass
a valuuttakurssien
muutoksista sekä konserniraken
teen muutoksista. Konsernin rahavi
rtalaskelman eriin sisält
yvät se
kä jatkuviin e
ttä lopetettuihin
toiminto
ihin liittyvä
t rahavirrat.
Lisätietoja lo
petettuihin
toimintoihin li
ittyvistä ra
havirroista,
katso liitetieto
6, Lopete
tut toiminnot.
Liitetiedot ovat
tämän konsernitilinpäätökse
n olennainen osa.
 
45
Tilinpäät
ös
 
Laskelma konsernin o
m
an
pääoman mu
utoksista
 
126
milj. EUR
Liite
Osake-
pääoma
Ylikurssi-
rahasto
Omat
osakkeet
Muunto-
erot
Arvonmuutos-
rahasto
ja muut
rahastot
Sijoitetun
vapaan
oman
pääoman
rahasto
Kertyneet
tappiot
Emoyhtiön
omistajien
osuus
Määräys-
vallattomien
omistajien
osuus
Oma
pääoma
yhteensä
1.1.2018
 246
 447
 -1 480
 -932
 842
 15 616
 1 345
 16 084
 80
 16 164
Tilikauden tappio
 -340
 -340
 5
 -335
Muut laajan tuloks
en erät
21, 22
 341
 221
 -1
 561
 1
 562
Tilikauden laaja tulos
–
 
–
 
–
 341
 221
–
 -341
 221
 6
 227
Osakeperusteiset maksut
 68
 68
 68
Verohyöty osakeperusteisista
maksuista
 6
 6
 6
Osakeperusteisten maksujen
suorit
taminen
 -85
 72
 -11
 -24
 -24
Omien osakk
eiden mitätöin
ti
 1 000
 -1 000
–
–
Osakkeiden
merkinnät opti
o-oikeuksien
perusteella
 1
 1
 1
Osingonjako
(1)
 -1 063
 -1 063
 -5
 -1 068
Määräysvallattomien omistajien
osuuden hankinta
 -1
 -1
 1
–
Muut muutokset
 -1
 -2
 -3
 -3
Tapahtumat omistajien kanssa
–
 -11
 1 072
 -1
–
 -10
 -2 066
 -1 016
 -4
 -1 020
31.12.2018
 246
 436
 -408
 -592
 1 063
 15 606
 -1 062
 15 289
 82
 15 371
IFRS 16 -standardin
käyttöönotto
 4
 4
 4
1.1.2019
 246
 436
 -408
 -592
 1 063
 15 606
 -1 058
 15 293
 82
 15 375
Tilikauden
voitto
 7
 7
 4
 11
Muut laajan tuloks
en erät
21, 22
 220
 319
 -1
 538
 538
Tilikauden laaja tulos
–
 
–
 
–
 220
 319
–
 6
 545
 4
 549
Osakeperusteiset maksut
 81
 81
 81
Verohyöty osakeperusteisista
maksuista
 -7
 -7
 -7
Osakeperusteisten maksujen
suorit
taminen
 -83
 56
 1
 -26
 -26
Osingonjako
(1)
 -560
 -560
 -10
 -570
Muut muutokset
 -1
 -1
 -1
Tapahtumat omistajien kanssa
–
 -9
 56
–
 
–
 1
 -561
 -513
 -10
 -523
31.12.2019
 246
 427
 -352
 -372
 1 382
 15 607
 -1 613
 15 325
 76
 15 401
Tilikauden tappio
 -2 523
 -2 523
 7
 -2 516
Muut laajan tuloks
en erät
21, 22
 -922
 528
 3
 -391
 -1
 -392
Tilikauden laaja tulos
–
–
–
 -922
 528
–
 
 -2 520
 -2 914
 6
 -2 908
Osakeperusteiset maksut
 76
 76
 76
Verohyöty osakeperusteisista
maksuista
 2
 2
 2
Osakeperusteisten maksujen
suorit
taminen
 -62
 49
 -13
 -13
Osingonjako
(1)
–
 -5
 -5
Määräysvallattomien omistajien
osuuden hankinta
 -10
 -10
 -10
Määräysvallattomien omistajien
sijoitus
tytäryhtiöö
n
–
 2
 2
Muut muutokset
 -1
 -1
 1
–
Tapahtumat omistajien kanssa
–
 16
–
 -1
–
 49
 -10
 54
 -2
 52
31.12.2020
 246
 443
 -352
 -1 295
 1 910
 15 656
 -4 143
 12 465
 80
 12 545
(1)
Vuonna 2020 konserni ei maksanu
t osinkoa emoyhtiön omistajille (osinkoa maksettiin osak
etta kohti 0,10 euroa vuonna 2019 ja
 0,19 euroa vuonna 20
18). Emoyhtiön hallitus ei e
hdota
osingonjakoa tilikaudelta 2020.
Liitetiedot ovat tämän konsernit
ilinpäätöksen olennainen osa.
46
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
127
 
1. Tietoa konsernista
Nokia Oyj​​​​​​​ (emoy
htiö) on julkinen osakeyh
tiö​​​​​​​, jonka kotipaikka on
Helsingissä, S
uomessa. Nokia O
yj on kaikkien ty
täryhtiöidensä
emoyhtiö (yhdessä Nokia tai kons
erni). Konserni on maailman-​​​​​​​
laajuinen lang
attoman ja kiinteä
n verkon ratkaisu
jen toimittaja
yhdistäen laitteet, ohjelmistot ja palvelut se
kä immateriaalioikeuksien
lisensoinnin, p
atentit, teknologiat ja
Nokia-brändin.​​​​​​​ Konsernin
pääkonttori
sijaitsee Espoossa,
Suomessa. Nokia Oy
j:n osakkeet
on listattu
Helsingin pörssissä
(Nasdaq Helsinki)
, New Yorkin
pörssissä (NYSE) ja
Pariisin
pörssissä (Eurone
xt Paris).
Hallitus hy
väksyi konsernitili
npäätöksen tilik
audelta 1.1.-
31.12.2020 julkistettavaksi 4.3.2021.
 
2. Merkittävät laskentaperiaatteet
Esitysperiaatteet ja lausuma
standardien noudattamisesta
Konsernitilinpäätös
on laadittu I
nternational Accoun
ting Standards
Boardi
n (IASB) julka
isemien ja EU
:n käyttöön
hyväksymien
IFRS-standardien mukaisesti. Konsernitilinpäät
öksen tiedot
esitetään mi
ljoonina euroina (m
ilj. EUR), ellei tois
in ole mainittu,
ja ne perustuvat liiketa
pahtumien
al
kuperäisiin ha
nkintamenoihin,
ellei alla ol
evissa laskentaperiaatteissa ole erik
seen toisin mainittu.
Konsernitilinpäätöksen liitet
ie
dot noudattavat
myös Suomen
tilinpäätö
slainsäädäntöä.
Vuonna 2020 konser
ni uudelleenarvioi uudelle
enjärjestelyihin,
eläkejärjestelyj
en supistamiseen ja muuttamiseen sekä eräisiin
omaisuuserien arv
onalentumisiin liittyv
ien tuottojen ja kulujen
esittämistapaa. Tämän
seurauksena konserni uudelleenluokitteli
uudelleenjär
jestelykulut ja muut ni
ihin liittyvät ku
lut, eläkejärjes-
telyjen supis
tamisesta ja muut
tami
sesta aiheutuvat tuotot ja kulut
sekä tietyt ar
vonalentumistappiot,
jotka oli aie
mmin esitetty osana
liiketoimi
nnan muita tuottoja ja kulu
ja, toimintokohtaisil
le riveille
parantaakseen konsernin tulos
laskelmassa esitettyjen tietojen
käyttökelpoisuu
tta.
Vuosia 2019 ja 2018 koskevat vertailutiedot on uudelleenlu
okiteltu
vastaavasti. Vuoden 2019 os
alta
uudelleenluokitte
lun seurauksena
konsernin hankinnan ja valm
istuks
en kulut kasvoivat 62 milj
oonalla
eurolla, tutkimus- ja kehityskulut
kasvoivat 121 miljoonal
la eurolla,
myynnin ja hallinnon kulut kasv
oivat 118 miljoonall
a eurolla,
liiketoiminnan muut tuotot pie
n
enivät 187 miljoonalla eurolla
ja liiketoiminnan
muut kulut pi
enenivät 488 miljoonalla eurolla
verrattuna aiemmin r
aportoituihin
eriin. Vuoden 2018 konsernin
hankinna
n ja valmistuksen kulu
t kasvoivat 134 miljoo
nalla eurolla,
tutkimus- ja kehityskulut kasvoiva
t 157 m
i
ljoonalla
eurolla, myynnin
ja hallinno
n kulut kasvoivat 86
miljoonalla euroll
a, liiketoiminnan
muut tuotot pieneni
vät 23 miljoonalla eurolla
ja liiketoiminnan
muut kulut pienenivät 400 miljoo
nalla eurolla verrattuna
aiemmin
raportoituih
in eriin.
Muut tiedot
Tämä osio kos
kee Saksassa noudate
ttavaa paikallista
tilinpäätösl
ainsäädäntöä. Täysin
konsolidoitu saks
alainen
tytäryhtiö, Nokia Soluti
ons and Ne
tworks G
mbH & Co. KG, joka on
rekisteröity Münchenin kaupparekisteriin yritys
rekisteriasiakirjalla
HRA 88537, on sovelt
anut Saksan
kauppaoikeu
den (HGB) 264b §:n
ja 291 §:n muk
aista vapautusta.
Konsolidointiperiaatteet
Konsernitilinpäätös sisä
ltää emoyhtiön tilinpäätöksen sekä
kaikkien niiden yhtiöiden tilinpää
tö
kset, joissa sillä on määr
äysvalta.
Konsernilla on määräysvalta
sijoituskohteessa silloin, kun konserni
altistuu sijoituskohteen muuttu
valle tuotolle tai on oikeutettu s
en
muuttuvaan tuottoon ja p
ystyy vaikuttamaan tähän
tuottoon
käyttämä
llä määräysval
taansa. Jo
s konsernilla
ei ole kohteessa
äänienemm
istöä tai vastaavia oikeu
ksia, se ottaa määräysvalta
ansa
arvioidessaan
huomioon kaikki to
siseikat ja olosuhteet, mukaa
n
lukien sopimukselliset järjestelyt sekä konserni
n
äänivallan ja
potentiaalise
n äänivallan. Konserni arv
ioi määräysvaltaansa
uudelleen, jos
tosiseikat ja olosu
hteet osoittavat, että yhdessä
tai useammassa määräysv
allan perustana olevasta kolmesta
osatekijästä on
tapahtunut muutoksia.
Tytäryhtiö yhdistellään konserni
tilinpäätökseen siitä alkaen,
kun konserni saa s
iihen määräysvallan. Yhdistel
y lopetetaan, kun
määräysvalta ty
täryhtiöön lakkaa. Tilikauden
aikana hankitun tai
myydyn tytäryhtiön omaisuuserät, vela
t, tuotot ja kulut sisällytetään
konsernitil
inpäätökseen alkaen siitä
päivästä, jona määräysvalt
a
tytäryhtiöön siir
tyy konsernille ja päättyen siihen pä
ivään, jona
konsernin määräys
valta tytäryhtiöön lakka
a. Muutos tytäryhtiön
omistusosuudessa
käsitellään omaa pä
äomaa koskevana
liiketoime
na silloin, kun määr
äysv
altaa ei menetetä. Jos konserni
menettää määräys
vallan tytäryhtiöön,
siihen liittyvät omaisuuserät,
velat, määr
äysvallattomien om
istajien osuus ja m
uut oman
pääoman erät ki
rjataan pois taseesta ja mahd
ollinen voitto tai
tappio esitetään ko
nsernituloslaskelmassa. Entiseen ty
täryhtiöön
mahdollisest
i jäävä sijoitus arv
ostetaan käypään ar
voon.
Kaikki konse
rnin sisäiset liike
tapahtumat elimin
oidaan
konsernitil
inpäätöstä laadittaes
sa. Määräysvallattomien
omistajien
osuus esitetään o
mana nettotuloksen eränään ja
osana omaa
pääomaa konsernit
aseessa.
Liiketoimintojen yhdistäminen
Liiketoimintojen yhd
istämiset käsitellään h
ankintamenetelmällä.
Liiketoimintojen yh
distämisessä
luovutet
tu vastike määritetään
laskemalla yhte
en luovutettujen varojen, hankinnan kohteen
aiempia omistajia koht
aan syntyneiden velkojen sekä liikkeeseen
laskettujen oma
n
pääoman ehtoisten osuu
ksien käyvät arvot.
Hankintaan liittyvät
menot kirj
ataan konsernin tuloslaskelm
aan
kuluksi kausil
la, joiden aikana menot to
teutuvat ja niihin liit
tyvät
palvelut vastaanote
taan. Poikkeuksen muodostavat om
an
pääoman ehtoisten instrumenttien
lii
kkeeseen laskuun välittömästi
liittyvät menot, jotka kirjata
a
n oman pääoman vähennyksiksi.
Yksilöitävis
sä olevat vara
t ja velat ar
vostetaan ha
nkinta-ajankohdan
käypään arvoon. Konserni va
litsee jokaisen liiketoi
mintojen
yhdistämisen kohdalla
erikseen,
arvostaa
ko se hankinna
n kohteen
määräysvallatt
omien omistajien osuuden käypään arvoon vai
määräysvallat
tomien omistajien
suhteelliseen osuuteen hank
innan
kohteen yksilöitäviss
ä olevasta nettovarallisuudesta.
Se
määrä,
jolla luovutetu
n vastikkeen ja määräysv
allattomien omistaj
ien
osuuden yhteen
laskettu määrä ylittää han
kitun yksilöitävissä
olevan nettovaral
lisuuden hankinta-ajankohdan käyvä
n arvon,
kirjataa
n liikearvoksi.
47
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
128
Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä
Osakkuusyh
tiö on yhtiö, jossa
konsernilla on huomatt
ava
vaikutus
valta. Huomattava
vaikutusvalta
tarkoittaa v
altaa
osallistua osakkuusyhtiön rahoitus
ta koskevaan ja
operatiivis
een
päätöksentek
oon, mutta ei kuite
nkaan määräysvaltaa
tai yhteistä
määräysvalta
a tällaisiin päätöks
iin.
Yhteisyritys on yhteis
järjestely,
jonka mukaan o
sapuolilla, joilla
on järjestely
ssä yhteinen määräysvalt
a, on oikeuksia järjestelyn
nettovarall
isuuteen. Yhteinen määräy
svalta on järjestel
yä koskevan
määräysvallan p
itämistä yhteisenä sop
imukseen perustuen,
ja se vallitse
e vain silloin, kun
merkityksellisiä to
imintoja koskev
at
päätökset ede
llyttävät määräysvallan j
akavien osapuolten
yksimi
elistä hyväks
yntää.
Konsernin osuudet osakkuusyh
tiöissä ja yhteisyrityksissä
käsitellään p
ääomaosuusmenetelmällä. Pääomaosuusmene
telmää
sovellettae
ssa osakkuusyhtiöih
in tai yhteisyrity
ksiin tehdyt
sijoitukset kirjat
aan alun pe
rin ha
nkintamenon mä
äräisinä.
Sijoitusten kirjanpitoa
rvoa oika
istaan muutoksilla, joi
ta on
tapahtunut konsernin osuudessa osa
kkuusyhtiön tai yhteisyrityksen
nettovarallisuudesta ha
nkinta-ajankohdan jälkeen. Konsernin os
uus
osakkuusyhtiöid
en ja yhteisyritysten tulokse
sta sisällytetään
konsernin tuloslaskelm
aan liikevoi
ton tai -tappion alapu
olelle.
Kaikki osakku
usyhtiöiden ja yhteis
yrit
ysten muissa laajan tuloksen
erissä tapahtuneet muutokset esitetään konsernin
muissa laajan
tuloksen erissä.
Pääomaosuusmenetelmän soveltamisen jälkeen ko
nserni määrittää
jokaisena r
aportointipäivänä,
onko olemassa obje
ktiivista näyttöä
osakkuusyht
iöön tai yhteisyrityk
seen tehdy
n sijoituksen arvon
alentumisest
a. Jos
täll
aista näyttöä on, konserni kir
jaa arvonalen-
tumistappion, joka lasketaan osakkuus
yhtiön tai yhteisyrityksen
kerrytettäv
issä olevan rahamä
ärän ja kirjanpito
arvon erotuksena.
Arvonalentumistappio esitetä
än ko
nsernin tuloslaskelman osiossa
osuus osakkuusyhti
öiden ja
yhte
isyritysten tuloksesta.
Myytävänä olevat pitkäaikais
et om
aisuuserät (tai luovutettavien
erien ryhmät) ja lopetetut toiminnot
Pitkäaikaiset
omaisuuserät tai
luovutettavien eri
en ryhmät
luokitellaan my
ytävänä oleviksi, jos ni
iden kirjanpitoarvoa vas
taava
määrä tulee
kertymään pääasial
lisesti omaisuuser
än myynnistä
sen sijaan, että se kertyisi om
ai
suuserän jatkuvasta käytö
stä.
Jotta näin olisi, om
aisuuserän tai luovutetta
vien erien ryhmän on
oltava välittöm
ästi myytävissä nykyisessä kunnossaan tälla
isten
omaisuuseri
en myynnissä yleisin
ja tavanomai
sin ehdoin, ja
myynnin on oltav
a erittäin toden
näköinen. Nämä omaisuus
erät, tai
luovutettavien erien ryhmän tapauk
sessa varat tai velat, esitetää
n
konsernita
seessa erillään ja
arvostetaan kirjan
pitoarvoon tai
myynnistä aiheutuvilla menoilla
vähennettyyn käypään arvoon
sen mukaan, ku
mpi näistä on alem
pi. Myytävänä olev
iksi tai
luovutettavie
n erien ryhmään kuuluvi
ksi luokitelluist
a pitkäaikaisista
omaisuuseristä ei tehdä pois
toja.
Lopetetut toimin
not esitetään erik
seen silloin, kun konsernin
osa, joka koostuu toiminnoista ja rahavi
rroista, jotka ovat selvästi
erotettaviss
a konsernin muista osist
a
sekä to
iminnallisesti että
taloudellista r
aportointia varten, on lu
ovutettu tai luokitellaan
myytävänä o
levaksi, tai tämä os
a edustaa keskeist
ä liiketoiminta-
aluetta tai m
aantieteellistä to
iminta-aluetta ja
on osa yhtä
koordinoitua
suunnitelmaa, joka k
oskee luopumista er
illisestä
keskeisestä liiketoiminta-alueesta
t
ai maantietee
llisestä toimin
ta-
alueesta. Ko
nsernin tuloslas
kelm
assa lopetet
tujen toimintojen
tulos raportoidaan er
illään jatkuvien toim
intojen tuloksesta
ja aiemmat
tilikaudet esitetään
vertailukelpoisell
a tavalla.
Lopetettujen toimintojen ra
havirrat esitetään erikseen
konsernitil
inpäätöksen liitetied
oissa. Jatkuvien ja lopetet
tujen
toimintojen
väliset sisäiset tuo
tot ja kulut elim
inoidaan lukuun
ottamatta niit
ä tuottoja ja kuluja, joiden katsotaan jatkuvan
myös lopetettujen toimintojen lu
ovutuksen jälkeen.
Myynnin tuloutusperiaatteet
Konserni käsittelee asiaka
ssop
imuksen kirjanpidoss
aan, kun
sopimusosapuolet ovat hyväksyneet sop
i
mukse
n
kirjallisesti, jolloin
osapuolet tyypillises
ti sitoutuvat
täyttämään omat velvoitteensa,
luovutettaviin tavaroihin ja palveluihin liittyvät oike
udet, maksuehdot
mukaan lukien
pystytään yksi
löimään, sopimuksell
a on kaupallista
merkitystä ja od
otetun vastikemäärän saam
isen katsotaan olevan
todennäköistä. Joht
o huomioi vain täytäntöön pantaviss
a olevat
oikeudet a
rvioidessaa
n myyntituo
ttojen kirj
aamista asiak
as-
sopimuksis
ta. Puitesopimuks
iin, jotka eivät se
llaisenaan luo
täytäntöön pantavi
ssa olevia oikeuksia ja
velvoitteita, perustuva myynti
kirjataa
n vasta myöhemmi
n
laillisesti sitovien tila
usten perusteella.
Sopimusmuutos tai t
ilaus käsitell
ään erillisenä sopimuksena, jos
sopimuksen s
oveltamisala laaje
nee se
n vuoksi, että siihen lisätään
erotettaviss
a olevia tavaroita t
ai palveluja, ja sopim
uksen mukainen
hinta no
usee vastikemäärällä
, joka kuvastaa
erillismyyntih
intoja
kyseisille
lisäsu
oritevelvoitteille
. Mikäli lisätavarat ja -palve
lut ovat
erotettaviss
a olevia, mutta niist
ä saatava vastike
määrä ei vastaa
niiden erillismyyntihint
oja, sopimusmuutos käsitellään kirjanpidossa
ikään kuin se oli
si olemassa olevan sopim
uksen päättäminen ja
uuden sopimuksen syntyminen. Mikäli lisä
tavarat ja -palvelut eivät
ole erotettavissa olevi
a, sopimusmuutos käsitellään kirjanpidossa
ikään kuin se ol
isi osa olemassa ol
evaa sopimusta ja sop
imus-
muutoksen vaikutus transa
ktiohintaan ja konsernin määrittämä
än
koko suoritevelvoitteen tä
yttä
misasteeseen kirjataan
myyntituottojen oika
isuksi so
pimusmuutoksen ajank
ohtana.
Konserni kirjaa myyntituotot
asiak
assopimuksistaan luvattu
jen
tavaroiden ja p
alvelujen luovutusta vast
aavasti sen vastikemä
ärän
mukaisesti, joh
on konserni odottaa olevan
sa oikeutettu asiakkaalle
luovutettavi
a luvattuja tavaroit
a tai palveluja vast
aan. Vastikemäär
ä
saattaa sisältää
muuttuvan rahamäärän, jolloin konserni arvi
oi
muuttuvan vastikke
en todennäköisimmän rahamäär
än.
Muuttuvuutta saattavat ai
heuttaa myyntimääriin perustuvat
alennukset ja myy
ntiin tai käyttö
ön perustuvat roja
ltit. Konserni
sisällyttää trans
aktiohintaan muuttuvan vastikkeen vain siihen
määrään asti kuin on eritt
äin todennäköistä, ettei kertyneiden
kirjattujen m
yyntituottojen määrään jouduta te
kemään
merkittävää pe
ruutusta. Transaktiohi
nta ei sisällä kolm
ansien
osapuolten pu
olesta kerättyjä m
ääriä.
Konsernin maksuehdot
ovat keskimäärin 100 pä
ivää. Laskutus
tapahtuu yleensä mä
äräysvallan siirtymise
n yhteydessä tai sitä
mukaa kuin palveluja tuotetaa
n. Muussa tapauksessa konserni
kirjaa
joko asiakassopi
mukseen
perustuvan omaisuuserän tai
–velan riippuen maksujen ajoi
ttumi
sesta määräysv
allan siirtymiseen
nähden. Jos ma
ksujen ajankohdat tarjoav
at joko asiakkaalle
tai konsernille merkit
tävän rahoitushyödyn, tr
ansaktiohintaa
oikaistaan rahoituskomponen
tin vaikutuksella ja vastaava
korkotuotto
tai korkokulu esitetää
n myyntituotoista erillään.
Käyttä
mänsä käytännö
n apukeinon mukais
esti konserni ei
kuitenkaan oikaise transaktio
hintaa rahoituskomponentin
vaikutuksill
a, jos sopimuksen s
yntymisajankohtan
a on
odotetta
vissa, että
vastikemäärä
vastaanoteta
an yhden tai all
e
yhden vuo
den kuluessa enn
en tai jälkeen, ku
n luvattu tavara
tai
palvelu luov
utetaan asiakkaalle.
48
129
Konsernin asiakassopimu
kset voivat
koostua erilaisis
ta laitteiden,
palvelujen ja immateriaalioikeuk
sien yhdistelmistä. Sopimuksista
kirjatta
vien myyntituotto
jen kirjaaminen rii
ppuu toimitettavien
tavaroiden ja palvelujen luonteesta
.
Sopimukses
sa luvatut
tavarat tai palve
lut voivat pitää sisäl
lään tuotteiden myyntiä,
immateriaa
lioikeuksien lisensoi
ntia sekä osto-opti
oita uusille
tuotteille t
ai palveluille, jotka
antavat asiakkaall
e merkityksellise
n
oikeuden. Konserni ar
vioi sopimuksen syntyessä mitkä
asiakassopimuksessa luvatu
t tavarat
ja palvelut ovat erotettavissa
olevia suoritevelv
oitteita. Konserni pitää tavar
oita ja palveluita
omina suoritevelv
oitteinaan, jos asiakas voi hyöty
ä tuotteesta tai
palvelusta joko yk
sinään tai yhdessä muiden asiak
kaalle helposti
saatavissa o
levien voimavaroje
n kanssa, ja jos lu
paus tavaran
tai palvelun luovuttam
isesta asiakkaalle
on yksilöitävissä erillää
n
muista sopimu
kseen sisältyvist
ä lupauksista.
Konserni kohdistaa transa
ktiohi
nnan jokaiselle e
rotettavissa
olevalle suoritevelvoitteell
e niiden suhteellisten erillismy-
yntihintojen perusteella.
Mikäli erillismyyntihinta ei ole suoraan
havainnoit
avissa, se arvioidaa
n. Transaktiohinta sa
attaa sisältää
alennuksen tai muuttuvan rahamäär
än, joka yleensä kohdistetaan
kaikille sop
imuksen suoritevelv
oitteille suhteellisest
i, ellei
konsernilla
ole havainno
itavissa olevaa
näyttöä koko a
lennuksen
kohdistumisesta vain yhteen ta
i useamp
aan, muttei kaikkiin
suoritevelv
oitteisiin.
Konserni kirjaa myyntituotot as
iakassopimuksistaan, kun tai sitä
mukaa kuin se täyttä
ä suoritevel
voitteen lu
ovuttamalla luvatun
tavaran tai palvelun, jolloin asia
kas saa määräysvallan tuotteesta
tai palvelusta. M
yynti tuloutetaan täytetylle
suoritevelvoitteelle
erillismyyntih
intojen perusteella kohdistetun transakt
iohinnan
mukaisesti. Suoritevelvoite voidaa
n täyttää joko yhtenä
ajankoht
ana tai ajan kuluessa
.
Konsernin myymät
laitteistot ja oh
jelmistot sisä
ltävät takuun, jonk
a
katsotaan olev
an varmennusta siitä, että tu
otteet ovat sovittujen
vaatimusten
muka
isia. Kyseinen standard
itakuu on kirjanpidossa
katettu keskitetyllä ta
kuuvarauksella, kats
o liitetieto 29, Varaukset.
Jos standarditak
uu annetaan tavallista
pidemmälle ajanjaksoll
e
tai kyseessä on palve
lu, joka annetaan asiakkaa
lle edellä mainitun
standarditakuun lisäksi, kyseessä on erillinen suo
ritevelvoite.
Myynti kohden
netaan jokaiselle
suoritevelvoittee
lle erillismyyntihin
-
tojen perusteella. Suoritevelvoitteiden erilli
smyyntihinta
määritetä
än esimerkiksi tark
astelemalla kyse
isen suoritevelvoit
teen
hintaa tilante
essa, jossa vain kyseinen tavar
a tai palvelu myytäisiin
asiakkaalle
,
tai ve
rrokkihintojen puutteessa er
illismyyntihinta
voidaan määrittää lisääm
ällä odotettuihin kustannuksiin järkevä
kate. Suoritevelvoitteil
le kohde
nnettu myynnin osuus kirjataan,
kun myynnin kirjaa
misen kriteerit
kyseisen suoritevelvoitteen
osalta täytt
yvät.
Konserni ki
rjaa jokaisesta as
ia
kassopimuksesta konsernita
seeseen
joko omaisuuserän
tai -velan riippuen konsernin suoritteen j
a siitä
kerättävän vastikkeen suhteesta
. Asiakassopimukseen perustuva
omaisuuserä kirjataan nettoper
usteisesti, kun konserni on
siirtänyt tav
aran tai palvelun asiakkaalle enne
n kuin asiakas on
suorittanut m
aksun tai maksu on e
rääntynyt. Asiak
assopimukseen
perustuva velka puolestaan kirj
ataan nettoperusteisesti, kun
asiakas on maksanut v
astikkeen tai maksu on erääntynyt, mutta
konserni ei ole vielä
luovuttanut tavaraa tai palvelua
asiakkaalle.
Asiakassopimukseen perustuvat om
aisuuserät ovat luonteel
taan
lyhytaikaisia,
kun taas asiakassop
imukseen perustuvat velat voivat
olla lyhyt- ta
i pitkäaikaisia. Laskutettuihin saam
isiin liittyvä oikeus
saada vastike on ehdoto
n,
minkä
vu
oksi kyseiset saamiset on
esitetty konsernitaseessa
erillään
asiakassopimuksi
in perustuvista
omaisuuseristä ja -veloista myyntisaamisina.
Myyntituotot tuotteista
Konserni v
almistaa ja myy
laajaa valikoim
aa verkkolaitte
ita vastaten
kattavasti ver
kko-operaattoreiden tarpeisiin
. Myynti tuloutetaan,
kun määräysvalt
a tuotteisiin on siirtyny
t asiakkaalle. Määräysvallan
siirtymisen
määrittäminen saatt
aa vaatia harkintaa. M
ääräysvalta
siirtyy sta
ndardituotteiden kohd
alla tyypillisimmin t
oimituksen
yhteydessä. Mo
nimutkaisempien tuoteratkaisujen kohd
alla
määräysvalta
siirtyy puolestaan
yleisimmin asiakkaan
hyväksynn
ästä.
Tietyissä järje
stelyissä, lähinnä me
rikaapelijärjestelm
iin liittyen,
konsernin suoritteella
ei ole vaihtoehtoi
sta käyttöä, jollo
in konserni
tulouttaa liikev
aihdon ajan kuluessa käy
ttämällä tuotokseen
perustuvaa menetelmää, j
oka kuvaa omaisuuserän määräysva
llan
siirtymistä as
iakkaalle kuten myös konsernin oikeutta korvaukseen
tähänastisesta
työsuorittees
ta. Konsernin valitsema tuotokseen
perustuvan menetelmän mi
ttaustapa saattaa vaihdella
sopimuk
sesta toiseen ot
taen hu
omioon
sopimuksen luonteen.
Myyntituotot palveluista
Konserni tarj
oaa verkkolaitteis
iin li
ittyviä palveluita aina asiakka
an
verkon hallin
noimisesta ja tuotteide
n ylläpitopalveluista ve
rkon
asennukseen, integroint
iin ja op
timointiin. Myynti kir
jataan
jokaiselle p
alvelusuoritevelvoit
teelle, kun tai sit
ä mukaa kuin
asiakas hyötyy konser
nin suoritteesta. Palveluihin liittyvä myyn
ti
tuloutetaan aja
n kuluessa asiakkaan verkon hal
linnointiin liittyvistä
palveluista ja
kunnossapitopalv
eluista, sillä näid
en kohdalla
konserni tu
ottaa suoritetta kok
o määräaikaisen sop
imuksen
ajan ja asiakas samanaikaisesti se
kä saa et
tä kuluttaa konsernin
suoritteesta koituvan hyödy
n sitä mukaa, kun konserni suoritetta
tuottaa. Joissa
kin
tapauksis
sa konserni tarjoaa palveluita,
jotka asiakkaan tulee h
yväksyä ja tämä hyväksyntä on todettu
oikeaksi tuloutu
shetkeksi.
Myyntituotot lisensseistä ja o
hjelmistoista
Konserni tarjoaa
asiakkailleen lisenssejä omistamiin
sa
immateriaa
lioikeuksiin myöntä
mällä ohjelmistolise
nssejä sekä
myöntämällä as
iakkaille oikeuksi
a
hyöd
yntää konsernin
immateriaalioike
uksia omissa tuotteissaan. Kun ohje
lmistolisenssi
myydään, myy
nti tuloutetaan toim
ituksen tai asiakashyv
äksynnän
perusteella sillä konserni o
n to
dennut jokaise
n ohjelmistoversion
olevan erill
inen muista, ja lisenssi koskee oh
jelmistoa siinä tilassa
kuin se on luovut
ushetkellä.
Konserni
n myöntäessä asi
akkaille lis
enssin hyödyn
tää konsernin
immateriaalioike
uksia, vastaava
t lisenssimaksut
uotot kirjataan
suoriteperuste
isesti niihin liittyvien sop
imusten sisällön muka
isesti.
Suurimmassa osassa sopimuksi
sta konsernille jää velvollisuus
jatkaa kehi
tystyötä ja tarj
ota asiakkaalle vii
meisimmät lisäykset
immateriaalioi
keuksiin sopi
muskauden aikana
, jolloin tuo
tto
kirjataa
n jaksottamalla ta
saerin sille ajalle
, jonka kuluessa jälj
ellä
olevat suoritevelvoitteet täy
tetään. Kyseisen myynnin
jaksotustava
n katsotaan kuvaavan konsernin suoritevelvoitteen
täyttämistä, sillä lisen
soitujen i
mmate
riaalioikeuksien
sisältämien
uusien keksintöjen, jotk
a ovat erit
täin riippuva
isia toisistaan ja
voimakkaasti yh
teydessä toisiinsa, katsotaa
n syntyvän jatkuvan
ja tilikauden a
ikana melko va
kaan tutkimus- ja kehitystyön
seurauksena. Tietyissä sopimuksissa konsernilla ei ol
e
suoritevelvoitetta sen jälkeen
, kun lisenssi sopimuksen
solmimisaj
ankohdan immateria
alioikeuteen on myönnetty, e
ikä
saatua lisenssimaksua tarvitse
missään olosuht
eissa palaut
taa.
Näissä
tapauksissa
myyntituo
tto kirjat
aan kokonais
uudessaan
lisenssisopimus
kauden alussa.
49
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
130
Julkiset avustukset
Julkiset avustukset kirjat
aan, kun on kohtuullisen varmaa,
että konserni tä
yttää niihin liittyvät ehdot ja avu
stukset tullaan
saamaan. Sellais
et julkiset avustukset, jo
tka saadaan korvaukse
na
jo toteutuneista
kuluista tai ta
ppioista, vähenn
etään konsernin
tuloslaskelm
assa niitä vastaavi
sta kuluista. Omaisuuseri
in liittyvät
julkiset avustukset esitetää
n ko
nsernin taseessa tuloenn
akoina
ja kirjataan tu
otoiksi omaisuuse
rän poistoaika
na.
Tutkimus- ja kehit
tämismenoihin liittyvät veronhyv
itykset
käsitellään jul
kisina avustuksin
a ja vä
hennetään tutkimus- ja
kehittämisku
luista siinä tapau
ksessa, että veronh
yvitys liittyy
konsernin tutkimus- ja kehittämismenoihin, ja konserni saa
veronhyv
itystä vastaava
n määrän rahas
uorituksena, mik
äli
konsernilla
ei ole vastaavaa t
uloverovelkaa. Tut
kimus- ja
kehittämi
smenoihin liittyv
ät vero
nhyvitykset,
jotka eivät täytä
molempia ed
ellä mainittuja eht
oja, kirjataan verotu
otoksi.
Työsuhde-etuudet
Eläkkeet ja muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet
Konserniyh
tiöillä on useita
työsuhteen päättymi
sen jälkeisiä
etuuksia koskevia
järjestelyjä, jotka noudattavat sij
aintimaiden
paikallisia sä
ännöstöjä ja käytäntöjä. Nä
mä järjestelyt
rahoitetaan pääsää
ntöisesti suor
ituksina vakuut
usyhtiöille
tai säätiöide
n hallitsemille r
ahastoille aktuaarie
n kausittaisten
laskelmien mukai
sesti.
Maksupohjaisessa järjestelyss
ä konsernin oikeudellinen ta
i
tosiasiallinen velv
oite rajoitt
uu summaan, jonka maksamisesta
rahastoon on sovittu
. Konsernin maksupohjaisiin, usean
työnantajan sekä
vakuutusyhtiöiden kautta järje
stettyihin
eläkejärjestelyihin tekemät maksusuoritu
kset kirjataan konsernin
tuloslaskelm
aan sille tilikaude
lle, jota suoritus k
oskee. Jos
eläkejärjestely on rahoi
tettu vakuutussopimuksen kautta eikä
konsernilla
ole siihen liitty
vää oikeudellista tai
tosiasiallista
velvoitett
a, kyseinen järjestely kä
sitellään maksupohja
isena
järjestelyn
ä. Järjestelyt, jotk
a ei
vät täytä näitä ehtoja, käsitel
lään
etuuspohjaisin
a järjestelyinä.
Etuuspohjaisissa järjestelyissä, joih
in sisältyy eläkejärjestely
itä
sekä eläköitymisen jälk
eis
iä sairaus- ja hen
kivakuutuksia, kulut o
n
laskettu käyttämä
llä ennakoituun
etuusoikeusyksikköön perustuvaa
menetelmää (proje
cted unit credit method): me
not on kirjattu
konsernin tuloslas
kelmaan kuluksi
ja
kamalla etuus työn
tekijöiden
palvelusajalle. Etuuspohjainen ve
lvoite määritetään arvioitujen
tulevien
rahavirtoj
en nykyarvona käy
ttämällä disk
onttokorkona
maturiteetiltaan vastaa
vien yritysten korkeala
atuisten
joukkove
lkakirjalainojen ta
i valtion joukkovelk
akirjalainoje
n korkoa.
Vakuutusmatemaattiset voit
ot
ja
tappiot, jotka syn
tyvät kokemus-
peräisistä oi
kaisuista ja muut
oksista vakuutusmatemaattisissa
oletuksi
ssa, kirjataan omaa
n pääomaan muihin laajan
tuloksen
eriin sillä kaudel
la, jolla ne syntyvät. Konserni
taseeseen kirjattavat
velat tai varat vast
aavat tilinpäätöshetken etu
uspohjaista
velvoitetta vähennett
yn
ä järjestely
yn kuuluvien varojen kä
yvällä
arvolla omaisuu
serän mahdollisen enimm
äismäärän vaikutus
mukaan lukie
n.
Kauden työsuoritukseen perust
uvat menot sekä aiempaan
työsuoritukseen perustuvat eläkejä
rjestelyjen muuttamisista
aiheutuvat menot, e
läkejärjestelyjen supistam
iset ja velvoitteide
n
täyttämisestä aiheutuvat v
oitot ja
tappiot on kaikki esitetty
osana
hankinna
n ja valmistuksen kulu
ja, tutkimus- ja kehi
tyskuluja sekä
myynnin ja hallinnon kuluja
kons
ernin tul
oslaskelmassa. Aiempaan
työsuoritukseen
perustuvat menot kirjataan välittöm
ästi konsernin
tuloslaskelmaan
järjestelyn muutoksen, supistamisen tai
velvoitteen täyttämisen tap
ahtue
ssa. Nettokorkokulut, s
isältäen
korot, jot
ka lasketaan kertom
alla diskonttokoro
lla etuuspohjainen
nettovelka tai nettovarallisuus omaisuuser
än
enimm
äismäärän
vaikutus huom
ioiden, ja järjestelyn hallinn
ointikustannukset niiltä
osin kun ni
itä ei ole jo hu
omioitu omaisuu
den tuotoissa,
esitetään
osana rahoitust
uottoja ja -kuluja konsern
in tuloslaskelmassa.
Uudelleenmäär
ittämisestä johtuvat
erät, jotka sisältävät
vakuutusmatemaattiset v
oitot
ja tappiot, omaisuu
serän
enimmäismäärän vaikutukset sekä
järjestelyy
n kuuluvien varojen
tuotto, pois lukien nett
okorkoihin kirjattavat mä
ärät, kirjataan
välittömästi tapahtum
akaudella konsernitaseeseen sekä
vastakirja
uksena konserniin laajan tulo
ksen erien kautta veloittaen
tai hyvittäe
n eläkkeiden uudelle
enmäärittämisrahast
oa omassa
pääomassa. Uu
delleenmäärittämise
stä johtuvia eriä ei luokite
lla
uudelleen konsernin tuloslaske
lmaan tulevilla kausilla.
Konsernin etuuspohjaisille työsuhteen päättymisen jälkeisill
e
järjestely
ille tehdään vakuut
usmatema
attiset arvostukset
vuosittain tai jär
jestelyn merkittävän supis
tamisen tai velvoitte
iden
täyttämisen yhteyde
ssä.
Työsuhteen päättämiseen liitt
yvät etuudet
Työsuhteen päättämiseen liittyv
ä
t etuudet maksetaan työsuhteen
päättyessä enne
n normaalia eläkeikää tai ku
n henkilö suostuu
irtisanoutumaa
n vapaaehtoisesti nä
itä etuuksia vastaan.
Konserni
kirjaa työsuhteen päättä
miseen liittyvät etuudet, kun se on
todistettavasti
sitoutunut nykyisten työnte
kijöiden työsuhteen
päättämiseen yksityiskoht
aisen suunnitelman mukaisesti ilma
n
mahdollisuutta perään
tyä. Etuudet kirjataan myös, jos konserni
myöntää työsuhteen
päättämiseen liittyviä etuuksia
vapaaehtoisen
irtisanoutumise
n
edistäm
iseksi te
hdyn tarjouksen se
urauksena.
Nämä etuudet on kirjattu työsuhteen
päättämiseen
liittyvinä
etuina
osana uudellenjärjestelyvarauksia. Paikall
isen lainsäädännön mukaan
työntekijöil
lä voi olla oikeus työnantajan
maksamiin etuuksiin
irtisanomisen yht
eydessä riippumatta siitä, onko k
yse vapaaehtoisesta
irtisanoutumisesta
vai ei. Erotus sen korke
amman etuuden, joka
annetaan työsu
hteen päättyessä konsernin pyynnöstä, ja etuuden,
jotka annetaan työsuhteen pää
ttyessä työntekijän pyynnöstä,
on työsuhteen päätt
ämiseen liittyvä etu. Sitä osuutta tällaisista
irtisanomisetuu
ksista, jonka kons
erni on velvollinen ma
ksamaan
työntekijälle v
apaaehtoisen irtisanoutum
isen yhteydessä,
käsitellään sop
imuspohjaisena tai paikallisen lainsäädänn
ön
mukaisena velvoitteena, ja se kirjataa
n edellä eläkkeitä
koskevassa osiossa kuvattuna
etuuspohjai
sena järjestelynä.
Osakeperusteiset maksut
Konsernill
a on kolme erilaist
a globaalia työnte
kijöille suunnattua
osakeperusteista kannustinjä
rjestelmää: tulosperusteiset
osakepalk
kiot, ehdolliset osakepal
kkiot ja työntekijöiden
osakesäästöohjel
ma.
Henkilöstön työsuor
itus ja vastaava oman p
ääoman lisäys
määritetään su
hteessa oman pääomanehtoi
sen instrumentin
käypään ar
voon myöntämishetk
ellä, lukuun ottamatta e
i-
markkinaperusteisten ansaintaehto
jen vaikutusta. Tulosperusteisiin
osakepalk
kioihin liittyvät e
i-markkinaperusteise
t ansaintaehdot
sisältyvät oletuksiin, jotka te
hdään työntekijöiden saamien
osakkeide
n lukumäärästä. Kon
serni arvioi sään
nöllisesti tehdyt
oletuk
set ja tarvi
ttaessa ko
rjaa ar
viota suo
ritettavien osakkeiden
lukumäärästä
. Ohjelmat, joissa on käy
tössä porrastettu
toteutuminen, käsitellään kirjanpi
dossa jaksote
ttua ansaintamallia
käyttäen. Osakeperusteiset palkk
iot kirjataan kuluksi konsernin
tulosla
skelmaan ansai
nta-ajan kulu
essa.
50
131
Tuloverot
Tuloverot koostuvat kauden verotett
avaan tuloon perustuvista
veroista ja laske
nnallisista vero
ista. Tuloverot kirjata
an konsernin
tuloslaskelm
aan, ellei tulovero liity mu
ihin laajan tuloksen eriin,
tai suoraan om
aan pääomaan kirjattuihin eriin, jol
loin tulovero
kirjataan v
astaavasti muihin
laajan tuloksen erii
n tai suoraan
omaan pääoma
an.
Kauden verotettavaan tul
oon perustuvat verot lasketaan
konserniyhtiöiden tilikauden tu
lokseen ja kunaki
n raportoin-
tipäivänä sääde
ttyihin tai käytännö
ss
ä hyväksyttyihin p
aikallisiin
verolakeihin ja verokantoi
hin
perustuen. Konser
niyhtiöiden
puolesta tulosta pidätetyt lähd
ev
erot kirjat
aan tuloveroihin
silloin kun niide
n katsotaan perustuvan nettot
uloksesta
laskettuun veroon.
Laskennall
inen verosaaminen tai -vel
ka lasketaan taselähtöi
sellä
velkamenete
lmällä kaikista yk
sittäisten varojen ja
velkojen
konserniti
linpäätöksessä
esitettävän kirjan
pitoarvon ja niiden
verotuksellisen
arvon välisistä väliaikai
sista eroista. Lasken
nallinen
verosaamine
n kirjataan siihen määrän asti ku
in on todennäköistä,
että tulevaisuudessa s
yntyy verotettavaa tulo
a, jota vastaan
käyttämättöm
ät verotukselliset ta
ppiot, käytt
ämättömät veronhy-
vitykset ja vähennyskelpoi
set väliaikaiset erot voidaan
hyödyntää
kyseisissä maiss
a. Laskennallisten verosaamist
en hyödyntäminen
arvioidaan j
okaisena raportoi
ntipäivänä. Jos olosu
hteet osoittavat
laskennallisten veros
aamisten hyödyntämisen olevan
epätode
n-
näköistä, niiden määrää oikaist
aan hyödyntämismahdolli
suuksien
mukaiseksi. L
askennallinen verovel
ka kirjataan veronala
isista
väliaikaisis
ta eroista, ja liike
toimintojen yhdist
ämisessä hankittuje
n
yksilöitäv
issä olevien omaisuuser
ien käypien arvojen ja niiden
verotuksell
isten arvojen välisistä
väliaikaisista er
oista.
Laskennall
iset verosaamiset ja -vela
t
vähe
nnetään kirjanpidossa
toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavis
sa
oleva oikeus ku
itata kauden ve
rotettavaan tuloon perustuvat
verosaamiset ja -velat kesk
enään ja kun laskennalliset verosaamiset
ja -velat liittyvät
saman veronsaa
jan
perimiin tulovero
ihin joko
samalta verove
lvolliselta tai eri verove
lvollisilta, jotka aik
ovat joko
kuitata kauden
verotettavaan tul
oon perustuvat vero
saamiset
ja -velat ke
skenään tai realis
oida saamisen ja su
orittaa velan
samanaikaisest
i tulevilla kausilla, joil
la merkittäviä määriä
laskennall
isia verovelkoja
tai -saamisia odoteta
an suoritettaviksi
tai hyödyn
nettäväksi.
Laskennall
isia verovelkoja ei
kirjata silloin, ku
n ne syntyvät
liikearvon a
lkuperäisen kirjaa
misen yhteydessä.
Tytär- ja
osakkuus
yhtiöihin ja yhteis
järjes
telyihin tehtyihin sijoituksiin
liittyvistä
veronalaisista väl
iaikaisista eroist
a kirjataan laskenn
allinen
verovelka, p
aitsi jos konsern
i pystyy määräämään vä
liaikaisen eron
purkautumisajankohd
an, eikä väliaikainen ero todennäköisesti
purkaudu ennakoitavissa olevas
sa tulevaisuudessa.
Laskennalliset
verot määritetään n
iiden verokantojen peruste
ella,
jotka on sä
ädetty tai käytännös
sä hyväksytty ra
portointikauden
päättymispäivää
n mennessä ja joi
ta odotetaan sovell
ettavan,
kun kyseinen
saaminen realisoit
uu tai velka suoritet
aan.
Laskennall
isia verosaamisia
ja -velkoja ei dis
kontata.
Konserni arvioi kausit
tain veroil
moituksissa ot
ettuja näkemyksiä
tilanteissa, j
oissa sovellettavaan
verola
insäädäntöön liittyy
tulkinnanvarais
uutta. Kirjattuja tu
loveroja o
ikaistaan, jos pidetään
todennäköisenä (toteutumine
n
on todennäköisempää kuin
toteutumatta jääminen), että
veroviranomainen ei täysin
hyväksy
tiettyjä verop
ositioita. Kirjatut määrät
perustu
vat raportointipäi
vän
arvioon lopul
lisen veron todenn
äköisimmästä määr
ästä tai
odotettavissa olevasta
painotetus
ta keskimä
äräisestä arvosta,
perustuen sii
hen kumpi menettely
tapa parhaiten enna
koi
konsernin mielestä epäv
armuuden toteutumista.
Ulkomaanrahan määräiset tapahtumat
Toiminta- ja esittämisvaluutta
Kaikkien konserniyhtiöiden tilin
päätökset perustuvat
toimintavaluut
taan eli sen talou
dellisen toimintaym
päristön
valuuttaan, joss
a
konse
rniyhtiö pääasiallises
ti toimii.
Konsernitilinpäätös e
sitetään euroissa, joka
on emoyhtiön
toiminta- ja esittäm
isvaluutta.
Ulkomaanrahan määräis
et liiketapahtumat
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan tapah
tumapäivän
valuuttakurs
siin. Käytännös
sä käytetään usein val
uuttakurssia, joka
on riittävän lä
hellä tapahtumapäivän kurss
ia. Raportointikauden
päättyessä avoimena olevat ulkomaan
rahanmääräiset monetaariset
varat ja velat arvostetaan raportoin
tikauden lopun valuuttakursseihin.
Tase-erien arvostuksest
a ja niihin
liittyvien suojausinstrumenttien
käyvän ar
von muutoksista johtu
va
t kurssivoitot ja -tappi
ot
ki
rjataan rahoitustuottoihin ja -k
uluihin konsernin tuloslaskelmass
a.
Muihin kuin monetaarisiin pitk
äaikaisiin sijoit
uksiin liittyvät
realisoitum
attomat kurssivoito
t tai -tappiot sisälty
vät kyseisten
sijoitusten kä
yvän arvon arvostukseen ja kirj
ataan liiketoiminna
n
muihin tuot
toihin ja kuluihin
konsernin tuloslas
kelmassa.
Ulkomaiset konserniyhtiöt
Konsernitilinpäätös
tä laadittaessa sellai
sten ulkomaisten
yksiköiden, joid
en toimintavaluutta on
muu kui
n
euro, var
at ja
velat muunnetaan euroiksi tili
kaud
en lopun valuuttakursseihin
ja
tuotot ja kulut muunnetaan euro
iksi tilikauden keskikursseihin.
Kurssierot, jotka s
yntyvät ulkomaisten yksiköiden yhd
istelystä
konsernitilinpäätökseen, kir
jataan muuntoeroiksi muihin laajan
tuloksen eriin. Luovuttaessa
ulkomaisesta yksiköstä kyseiseen
yksikköön kohdistuvat kertynee
t
muuntoerot siirretään
tulosvaikutteisi
ksi.
Aineettomat hyödykkeet
Erillisenä hankit
ut aineettomat hyödykkeet ar
vostetaan
alkuperäisen kirjaam
isen yhteydessä hankintamenoon.
Liiketoimintojen yh
distämis
en yhteydessä hankittujen
aineettomi
en hyödykkeiden
hankintameno on h
ankintapäivän
käypä arvo
. Sisäisesti aikaan
saadut aineettomat hy
ödykkeet, pois
lukien kehittämismenot, jotka v
oid
aan aktivoida, kir
jataan kuluksi
syntye
ssään. Kehitt
ämismenot aktiv
oidaan vain, jos
konserni voi
osoittaa, että
hyödykkeen valmiiksi s
aattaminen on teknisesti
toteutettavissa,
sillä on kyky ja aikomus käyttää hyödykettä tai
myydä se, hyödyke tulee tuotta
maan taloudellista hyötyä
tulevaisuudessa, kä
ytettävissä on v
oimavaroja hyödy
kkeen valmiiksi
saattamiseks
i ja sillä on kyky määrittää luote
ttavasti hyödykkee
n
kehitysvaiheen menot.
Lukuun ottamatta liikearvoa, konsernin aine
ettomien hyödykkeiden
taloudellinen v
aikutusaika on rajalline
n.
Ta
loudelliselta
vaikutusajal
taan rajallinen aine
eton hyödyke ar
vostetaan
alkuperäis
een hankintamenoon
vähennettynä kerty
neillä
poistoilla ja arvonalentumisilla. Konser
nin aineettomat hyödykkeet
poistetaan
tasapoistoin talo
udellisena vaik
utusaikanaan,
joka on yleensä 3-10 vuotta. Tasapoistome
netelmä kuvastaa
parhaiten tapaa, miten kon
serni odottaa käyttävänsä hyväkseen
omaisuuserään
liittyvää vastaista t
aloudellista hyötyä.
Aineettomien hyöd
ykkeiden poistot esitetään osana han
kinnan
ja valmistu
ksen kuluja, tutkimu
s- ja kehityskuluja se
kä myynnin
ja hallinnon kulu
ja konsernin tuloslaskelm
assa.
51
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
132
Aineelliset hyödykkeet
Aineellisten hy
ödykkeiden arvot perustuv
at alkuperäisiin
hankintamen
oihin vähennettynä kert
yneillä poistoilla ja
arvonalentumistappioilla. A
i
neel
l
isista hyödykkeistä tehdään
tasapoistot, jotka peru
stuvat
arvioituun taloudelliseen
vaikutusaika
an seuraavasti:
Rakennukset ja rakennelmat
Rakennukset j
a rakennelmat
20–33 vuotta
Kevyet
rakennukset
ja rakennelma
t
3–
20 vuotta
Koneet ja kalusto
Tuotannon koneet, mitt
aus- ja testauskalusto
1–5 vuotta
Muut koneet ja kalusto
3–10 vuotta
Maa- ja vesialueiden
arvoista ei tehdä poistoja.
Kunnossapito- ja korj
ausmenot kirjataan yleensä kuluk
si tilikaudella,
jolla ne syntyv
ät. Edellisestä poik
eten suuria perusparannusmenoja
lisätään ha
nkintamenoon ja poistetaan vaikutu
saikanaan, mikäli
on todennäkö
istä, että konserni
lle koituu taloudell
ista hyötyä yli
olemassa ole
van hyödykkeen alun perin ar
vioidun suoritustas
on.
Merkittävät peruspara
nnukset pois
tetaan sen hyödykkeen jäljellä
olevana taloude
llisena vaikutusaika
n
a, johon perusparannus liittyy.
Vuokratilojen perusparannusmenot
poistetaan t
aloudellisena
vaikutusaikana
tai sitä lyhyempänä vuokra-aikana. Aineellisten
hyödykkeiden m
yyntivoitot ja -t
appiot sisältyvät l
iiketoiminnan
muihin tuot
toihin ja kuluihin.
Vuokrasopimukset
Konserni otti 1.1.2019 käyttöön IFRS 16, Vuokrasopimukset
-standardin, jonka mukaan vuokralle ottaja kirjaa konsernitaseeseen
käyttöoikeusomaisuuserät ja vuokravelat kaikista vuokraso
pimuksista.
Käyttöoike
usomaisuuser
ä
edus
taa vuokralle ott
ajan oikeutta
käyttää kohde
omaisuuserää kun taas vuokr
avelka edustaa vuokralle
ottajan velv
ollisuutta suorittaa vuokram
aksuja.
Sopimuksen syntym
isajankohtana konserni arv
ioi, onko sopimus
vuokrasopimus tai sisältyykö siih
en vuokrasopimus. Sopimus on
vuokrasopimus
tai siihen sisälty
y
vuokrasopimus, jos sopimus antaa
oikeuden yksilöidyn omaisuuserän
käyttöä
koskevaan määräysvaltaan
tietyksi ajanjaksoksi vastiket
ta
vastaan. Sopimu
ksen alkamisajan-
kohtana konse
rni kirjaa käyttöoikeus
omaisuuserän ja vuokr
asopi-
musvelan kaikista
vuokrasopimuksista,
joiden vuokra-aika
ylittää
12 kuukautta. Sopimuksen alkamisajankohta on päivä, jona vuok
ralle
antaja antaa vuok
ratun kohdeomaisuuserän konsernin
käytettäväksi.
Konserni
soveltaa käytän
nön helpotusta
, jonka mukais
esti konserni
ei kirjaa ta
seeseen vuokrasopimuksia, joiden vuokra-aika
on
sopimuksen alkamisaja
nkohtana enintään 12 kuuka
utta (lyhytaikainen
vuokrasopimus). Sen sij
aan konserni kirjaa lyh
ytaikaisiin
vuokrasopimu
ksiin liittyvät vuo
kramaksut kuluks
i tasaerinä vuok
ra-
ajan kuluessa. Lisäksi
konsernin valitsemana käy
tännön apukeinona
konserni ei erottele vuokrasopi
muskomponentteja ja tiettyjä
muita sopimuskomponentteja, vaan
käsittelee sen sijaa
n jokaisen
vuokrasopimuskomponentin sekä
muun
kuin vuokrasopimus-
komponentin yh
tenä vuokrasopi
muskomponenttina. Muut kuin
vuokrasopimuskomponentit, kut
en
vuokratun kohteen hu
ollosta ja
palvelusta suoritettavat maksut,
sisältyvät vuokraso
pimusvelkaan
silloin, kun nämä ovat vuokrasopi
muksessa
määriteltyjä kiinteitä
maksuja. Muut kuin vuokrasopimuskomponentit, jotka ovat käytöstä
riippuvia muuttuvia ku
luja kute
n esimerki
ksi k
iinteistöverot,
vakuutusmaksut ja kiinteistön
muuttuvat hoitokulut, kirjataan
kuluksi su
oriteperusteisesti.
Merkittävä osa konsernin vuokr
asopimuksista liitty
y
toim
itiloihin
ja teollisuuskiintei
stöihin kuten
tutkimus- ja kehittämistiloih
in,
tuotantorakenn
uksiin ja toimitiloi
hin. Konsernill
a
on vuokralla
myös työsuhde-etuina tarjottuja sekä yhtiön omass
a käytössä
olevia aj
oneuvoja.
Käyttöoik
eusomaisuuserät arv
ostetaan hankinta
menoon,
josta vähennetään kertyneet pois
tot ja arvonalentumistappiot,
ja jota oikai
staan mahdollisi
lla vuokrasopi
musvelan uudelleen
määrittämise
stä johtuvilla erill
ä. Käyttöoikeuso
maisuuserän
hankinta
menoon sisällytetää
n vu
okraso
pimusvela
n alkuperä
isen
arvostuksen mu
kainen määrä, al
kuvaiheen väli
ttömät menot ja
sopimuksen alkamis
ajankohtaan mennessä maksetut
vuokrat
vähennettyinä mahd
ollisilla saaduilla vuokrasop
imukseen
liittyv
illä
kannustimill
a. Käyttöoikeusomaisuuserät pois
tetaan tasapoistoina
sopimuksen vuokra-a
ikana seuraavasti:
Rakennukset
3–10 vuotta
Muut
3–5 vuotta
Vuokraso
pimusvelka arvost
etaan
vuokra
-aikana suoritettavi
en
vuokramaksujen ny
kyarvoon. Konserni määrittää vu
okra-ajan
ajanjak
soksi, jona v
uokrasopimus ei
ole purettavissa
, mukaan
lukien mahdollisen vuokr
asopimuksen jatko-option kattamat
ajanjaksot,
jos kyseisen option
käyttö on kohtuullisen varmaa,
sekä vuokr
asopimuksen päättämis
option kattamat ajanj
aksot, jos
on kohtuullisen varmaa, että konser
ni ei käytä kyseis
tä optiota.
Vuokramaksut sisält
ävät kiinteät vuokramaksut ja tietyt kiinteät
muut kuin v
uokrasopimuskom
pone
ntit vähen
nettyinä mahdollisil
la
saatavilla vuo
krasopimukseen liitt
yvillä kannustimilla, muuttu
vat
vuokrat, jotka riippuvat indeksis
tä
tai hi
ntatasosta sekä
maksut
vuokrasopi
muksen päättämis
estä aiheutuvis
ta sanktioist
a silloin,
kun vuokra-aika on määrite
tty siten, että konserni käyttää
vuokrasopimuksen päättämisoption.
Konserni
lla ei tyypillisest
i
ole vuokra
sopimuksia, joiden muuttuva
vuokra olisi si
dottu
suoriutumiseen tai kohdeomais
uuserän käyttöön.
Sopimuksen alkamisaj
ankohdan jälkeen vuokrasopimusvelka
arvostetaan jaksotet
tuun hankintamenoon efektiivisen koron
menetelmällä, jossa vu
okrasopimusvelan kirjanpitoar
vo kasvaa
koron mä
ärällä ja piene
nee maksettujen
vuokrien määrä
llä. Lisäksi
käyttöoikeus
omaisuuserän ja vu
okrasopimusvelan kir
janpitoarvo
määritetään uu
delleen, jos vuokrasopimu
s muuttuu, vuokra-aikaa
oikaistaan tai
tulevissa vuokrissa tapa
htuu muutos, joka johtuu
kyseisten maksujen m
äärittämiseen käytettävä
n indeksin tai
hintatason muutoksest
a. Korkokomponentin os
uus kirjataan
korkok
uluksi rahoitus
tuottoihin ja
-kuluihin.
Konserni kä
yttää lisäluoton k
orkoon perustuvaa disk
onttaus-
korkoa vuokr
amaksujen nykyarvon määrittäm
isessä, koska
vuokrasopimuksen sisäinen korko ei ole hel
posti määritettävissä.
Konserni arvioi neljännesvuosittain lisä
luoton koron
perustuen
arvioituun korkoon,
jota konserni joutuisi maksamaa
n lainatessaan
vuokra-aikaa
vastaavaksi ajaksi
ja vastaavanlaisin va
kuuksin vara
t,
jotka vaaditaan kä
yttöoikeusomaisuu
serän arvoa vastaavan
omaisuus
erän hankkimi
seksi vast
aavanlaisessa t
aloudellisessa
ympäristössä. Ko
nserni arvostaa kai
kki vuokrasopimukset
jaksotettuun ha
nkintamenoon käyttämällä sen v
uosineljänneksen
saatavilla ole
vaa diskonttauskorko
a, jona vuokrasopimus alkaa.
Kun vuokra
sopimus muuttuu tai vuokra
sopimusvelka
uudelleenarvioidaan vuokra-ajan muuttuessa, konserni määrittä
ä
vuokrasopimusvelan nyky
arvon uudelleen sopimusmuutoksen tai
uudelleenarvioinnin hetkell
ä
saatav
illa olevalla diskonttauskorolla.
52
133
Konserni toimii pääosin vuokrall
e ottajana. Konserni kuitenkin
edelleen vuokraa vuokrattuja tai om
istettuja kiinteis
töjä,
jotka eivät
ole konsern
in käytössä, pisimm
illään 10 vuoden vu
okra-ajalla
kattaak
seen tai pi
enentääks
een nä
iden kiint
eistöjen välttämättö
miä
kuluja. Nä
issä tapauksissa konse
rni luokittelee jo
kaisen
edelleenvu
okrasopimuksensa raho
itusleasingsopimuk
seksi
silloin, kun edelleenvuokrasopimus siirtää kohdeo
maisuuserän
omistamise
lle ominaiset riskit ja edut kai
kilta olennaisilta osin
vuokralle ottajalle. Kaikki
muut edelleenvuokrasopimukset
luokitellaan ope
ratiivisiksi vuokr
asopimuksiksi.
Konserni kir
jaa taseen muihin rahoitus
varoihin kaikista
rahoitusleas
ingsopimuksista ne
ttosijoituksen vuokras
opimukseen,
joka arvostetaan sopimuksen a
lkamisajankohtana tulevien
vuokramaksu
jen nykyarvoon. S
opimuksen alkam
isajankohdan
jälkeen nettosijoitus arvostetaan jaks
otettuun hankintamenoon
efektiivisen koron mene
telmä
llä, jossa nettosijoituksen
kirjanpitoarvo kasvaa korkotuoton määräl
lä ja pienenee
edelleenvuokrauksesta saatuj
en maksujen määrällä. Operatiivisista
edelleenvuok
rasopimuksis
ta saatavat vuokra
t kirjataan
liiketoimi
nnan muihin tuotto
ihin tasaerinä vuo
kra-ajan kuluessa.
Liikearvon, muiden aine
ettomien hyödykkeiden, aineellisten
hyödykkeiden ja käyttöoikeusom
aisuuserien arvonalentuminen
Konserni määrittää liikearvon
, muiden aineettomien hyödykkeiden,
aineelliste
n hyödykkeiden
ja käy
ttöoikeusomai
suuserien kerry-
tettävissä olevan raham
äärän, jos tapahtumat tai olosuhteiden
muutokset vii
ttaavat siihen,
että niiden arvot sa
attavat olla
alentuneita. Tämän lisäks
i konserni
testaa liikearvon
kirjanpitoarvon
arvonalentumis
en varalta vuosi
ttain, vaikka mahdollisesta
arvonalentumi
sesta ei olisi viit
teitä.
Konsernin
huomioon ottamia tekij
öitä sen arvioidess
aan
viitteitä ar
vonalentumisesta, ovat muun
muassa omaisuuserän
alisuoriutuminen verrattuna sen
hi
storialliseen tai ennustettuun
tulokseen, merkittävät muutokset om
aisuuserän käyttötar-
koituksessa tai muutokset liiketoimintastrategiassa sekä merkittävät
epäsuotuisat toimial
an tai yleisen talouden keh
ityssuunnat.
Liikearvo kohdis
tetaan niille rahavirtaa tuo
ttaville yksiköille tai
rahavirtaa tuo
ttavien yksiköiden
ryhmille, joiden od
otetaan saavan
synergiaetuj
a
lii
ketoimintojen yhdistäm
isestä ja jotka vastaava
t
alinta tasoa, jo
lla liikearvoa seurataan s
isäistä johtamista varte
n.
Rahavirtaa tu
ottava yksikkö, ku
ten se määritellään konsernin
liikearvon arvonalentumistestausta varten, on
pienin omaisuuserien
ryhmä, jonka tu
ottamat rahavir
rat ovat pitkälti riippum
attomia
muiden omaisuuserien tai oma
isuuserien ryhmien tuottamista
rahavirroista. Ra
havirtaa tuottavan
yksik
ön kirjanpito
arvo sisältää
osuudet siihen kohdistuvista konsernin yhteisis
tä omaisuuseristä
kohtuulli
sella ja johdon
mukaisella
perusteella kohdistettuina. Ku
n
yhden tai useamman
liikearvoa sisältävän raha
virtaa tuottavien
yksiköiden ryhmän rakenne muu
ttuu, liikearvo kohdistetaan
uudelleen käypien arvojen su
hteessa
niille rahavirt
aa t
uottavien
yksiköiden r
yhmille, joihin
tämä muutos vaikuttaa.
Konserni suorittaa arvona
lentumistestauksen määrittäm
ällä
omaisuus
erän, rahavi
rtaa tuottavan yk
sikön tai raha
virtaa
tuottavien yksiköiden ryhmä
n kerrytettävissä olevan rahamäärän.
Omaisuuserän tai
rahavirtaa tuot
tavan yksikön tai rah
avirtaa
tuottavien yks
iköiden ryhmän kerrytettävissä oleva
rahamäärä
on korkeampi s
euraavista: käyp
ä arvo vähennettynä m
yynnistä
aiheutuvilla
menoilla tai käyt
töarv
o. Kerrytettävissä olevaa
rahamäärää
verrataan omaisuu
serän tai rahavirta
a tuottavan
yksikön tai rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmän kirjanpitoarvoon.
Jos omaisuuserän tai rahavirta
a tuottavan yksikön tai rahavirtaa
tuottavien yksiköiden
ryhmän kerrytettävissä oleva raham
äärä on
alhaisempi ku
in sen kirjanpitoarvo, omai
suuserän arvon katsotaan
alentuneen ja s
en arvoa alennetaan vastaam
aan kerrytettävissä
olevaa rahamäärää. Arv
onalentumistappiot esitetään konsernin
tuloslaskelmass
a hankinnan ja valmistuksen
kuluissa, tutkimus- ja
kehityskuluissa tai myyn
nin ja hall
innon
kuluissa l
ukuun otta
matta
liikearvon ar
vonalentumistappi
oita, jotka esitetään liike
toiminnan
muissa kuluiss
a.
Vaihto-omaisuus
Vaihto-omaisuu
s
esitetä
än taseessa hankinnasta ja valmistuksesta
aiheutuneiden menojen t
ai sitä
alemman nettorealisointiarvon
määräisenä. Hank
intameno määritetään käyttämäl
lä standardi-
kustannuslas
kentaa, joka vastaa suunni
lleen FIFO-periaatteen
(first-in first-out) muka
isesti
l
askettua ha
nkintamenoa. V
aihto-
omaisuuden ne
ttorealisointiarvo
on tavanomaisen
liiketoiminna
n
käypä hint
ataso vähennettynä t
avanomaisilla myy
ntikuluilla.
Vaihto-omaisuu
den hankintamenoon on sisällyt
etty raaka-aineiden
hankintamenon ja
välittömän työn kus
tannusten lisäksi myös sille
kuuluva
osuus tuota
nnon yleiskust
annuksista.
Vaihto-oma
isuuden
arvonalentumin
en kirjataan ylimääräisen vaiht
o-omaisuuden
sekä epäkuranttiuden osalta h
ankintamenon tai sitä alemman
nettorealisointiarv
on perusteella.
Vaihto-om
aisuus luokitellaan raaka-
aineisiin ja puolivalm
isteihin,
valmiisiin tu
otteisiin, ja keskeneräis
iin asiakasprojekteihin
.
Raaka-aine
isiin ja puolivalmiste
ihin kuuluvat tuotanno
ssa
käytettävät ost
etut materiaalit, komponentit ja tar
vikkeet.
Valmiisiin tuotte
isiin kuuluvat konsernin tai alihankkijoiden
valmistamat ja
myyntivalmiit tavarat se
kä jälleen myytäväksi
ostetut tavarat.
Keskeneräisiin asiakasprojekteihin sisält
yy tähän
mennessä aiheutuneita kustannu
ksia
asiakassopimuksista, jois
sa
sopimuksen suoritevelvoitteita ei vielä ol
e täytetty. Keskeneräiset
asiakas
projektit kirj
ataan hankin
nan ja va
lmistuksen kuluihin,
kun konserni täyttää
suoritevelvoitteensa asiakkaalle.
Rahoitusinstrumenttien käyp
ään arvoon arvostaminen
Monet rahoitusinstrumentit
arv
ostetaan alkuperäisen kirjaamis
en
jälkeen käyp
ään arvoon jokai
sena raportointipäi
vänä. Käypä arvo
on hinta, jo
ka saataisiin omaisuu
serän myynnistä tai m
aksettaisiin
velan siirtäm
isestä markkina
osapuolten välillä
arvostuspäivänä
toteutuvassa tavanomaisessa liik
etoimessa. Omaisuuserän tai
velan käypä
arvo määritetään
sellaisin oletuksi
n, joita markkina-
osapuolet käyt
täisivät hinnoitell
essaan omaisuuserää tai vel
kaa
oletta
en, että markkinaos
apuolet toi
mivat parhaan
taloudellisen
etunsa mukaisesti käyttämä
llä markkinahintanoteerausta,
diskontattu
jen rahavirtojen ana
lyysia ja muita as
iaan kuuluvia
arvostusmalle
ja. Konserni käyttää käyv
än arvon määrittämisess
ä
arvostusmenetelmiä, jotka s
oveltuvat kuhunkin tilanteeseen ja
joiden käyt
tämiseksi on olem
assa riittävästi tie
toa, hyödyntämällä
mahdollisi
mman paljon havainno
itavissa olevia
syöttötietoja
ja mahdollisimman vä
hän muita kuin
havainn
oitavissa olevia
syöttö
tietoja. Kaikki
rahoitusvara
t ja -velat, jo
iden käyvät arvo
t
määritetään tai
esitetään tilinpäätöksessä, luokitel
laan käyvän
arvon hierarki
assa alimmalla tasolla olev
an kokonaisarvostuksen
kannalta olennaisen syö
ttötiedon perusteella seuraa
vasti:
Taso 1 – toim
ivilla markkinoil
la samanlaisille p
örssinoteeratuille
varoille ta
i veloille noteeratu
t (oikaisemattom
at) hinnat.
Taso 2 – arvostusmenetelmät, joid
en muihin ku
in noteerattuihin
hintoihi
n perustuvat merkittävät
syöttötiedot
ovat suoraan tai
epäsuorasti hava
innoitavissa; ja
Taso 3 – arvostusmenetelmät, jo
iden merkittävät
syöttötiedot
eivät ole havainnoit
avissa.
Konserni luokittelee käypään arvo
o
n toistuvas
ti arvostetta
vat
varat ja velat asi
aan kuuluville käyvän arvon hier
arkian tasoille
kunkin raportointikauden lopussa.
53
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
134
Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostam
inen
Konsernin vieraan p
ääoman ehtoiset rahoitusvarat
jaotellaan
kolmeen eri luokkaan: jaks
otettuun
hankintamenoon arvos
tettavat
rahoitusvarat, käypään arvoon muiden laajan tu
loksen erien kautta
arvostettavat r
ahoitusvarat ja käypään arv
oon tulosvaikutteisesti
arvostettavat ra
hoitusvarat. Ko
nsernin oman pääoman ehtoise
t
rahoitusvarat on lu
okiteltu käypään arvoon tu
losvaikutteisesti
arvostettaviin rahoitusva
roihin
. Luokittelu tehdään konsernin
rahoitusvaroje
n hallinnoinnissa sove
llettavan liiketoim
intamallin
ja rahoitusvaro
jen sopimusperusteisten rahavirtojen perusteella.
Konsernin rahoitusvarojen hallinno
in
nissa käytettävä liiketoimin-
tamalli
määritellään portfoli
otasolla. Liik
etoimintamallin tulee
perustua käytännön liiketoiminnan johtamisee
n. Rahoitusvaroja
arvostetaan jaksotet
tuun hankintamenoon silloin, kun liiketoimin-
tamall
in tavoitteena on
rahoitusva
rojen hallussa
pito sopimukseen
perustuvien rahavirtojen kerääm
iseksi ja kun rahoitusvaro
jen
rahavirrat koo
stuvat yksino
maan pääoman ja koron maksus
ta.
Rahoitusvarat
arvostetaan käypään ar
voon muiden laajan tuloksen
erien kautta silloin, kun liiketoi
mintamallin t
avoitteena on sekä
kerätä sopimukseen perustuvia ra
havirtoja
, että myydä sellaisia
rahoitusvaroja
, joiden
rahavirrat ko
ostuvat yk
sin
om
aan
pä
äom
an
ja koron maks
usta. Rahoitusvarat arvos
tetaan k
äy
pä
än
ar
vo
on
tulosvaikutteises
ti, mikäli ni
itä ei arv
osteta jaksotettuun
hankintamen
oon tai käypään arvoon mu
iden laajan tuloksen erien
kautta. Edellä m
ainittujen periaatteiden
lisäksi rahoitusvarojen
luokitteluun ja arvos
tamiseen vaikuttaa, mikäli rahoitusv
ara on
osa suojaussuh
detta (ks. Suojauslaskenta).
Kaikki rahoitusvarojen ostot ja m
yynnit kirjataan kaupantekopäivänä,
eli päivänä, joll
oin konserni sitoutuu ostamaan
tai myymään
rahoitusva
ran. Rahoitusvara
kirjataan tasees
ta pois silloin,
kun kaikki rahoit
usvaraan liittyvät riskit ja tuo
tot on siirretty
rahoitusvar
aa hallinnoiva
lle kolmannelle os
apuolelle.
Pitkäaikaiset sijoitukset
Pitkäaikaiset sijo
itukset sisältäv
ät sijoitukset listaam
attomiin
osakkeisiin ja li
staamattomiin ve
nture fund -rahastoih
in. Nämä
oman pääoman ja vier
aan pääoman ehtoiset rahoitusvarat
luokitellaan k
äypään arvoon tulosvaiku
tteisesti ja arvosteta
an
alun p
erin ja myöh
emmin käypään
arvoon.
Käyvän ar
von määrityksessä
käytetään muun muass
a seuraavia
menetelmiä: markkinahintanoteeraus; samanka
ltaisten
instrumenttien markkina-arvo; kohdeyhtiön viimeisimp
iin
riippumattomie
n osapuolten tekemi
in rahoitustransaktio
ihin
perustuviin arvioihin sekä kohd
eyhtiön markkina-analyysiin ja
operatiiviseen tuloks
een perust
uva arv
o verrattuna vastaaviin
julkisesti noteerattuih
in yhtiöihin
vastaav
illa toimialoilla
. Konserni
käyttää
harkintaa sov
ellettavan arvo
stusmenetelmä
n sekä siinä
käytettävie
n oletusten valinnassa vall
itsevien markkinakäytäntöjen
ja olosuhteiden perusteella.
Käyvän arvon m
uutokset,
valuuttakurssivoitot ja -tappiot sekä
realisoituneet voitot ja t
appiot näistä sijoituksista kirjat
aan
liiketoimi
nnan muihin tuottoihin
ja kuluih
in konsernin tuloslask
el-
massa. Myytyje
n
sijoitusten hankintamen
on laskennassa käytetään
painotetun keskihinnan menetelmää
.
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut pitkäaikai
set rahoitusvara
t sisältävät ti
etyt käyttörajoi
tusten
alaiset varat ja muut saam
iset, lainasaamiset a
siakkailta ja
toimittajilta sekä tietyt muut
p
itkäaikaiset
sijoitukse
t.
Käyttörajoitus
ten alaiset varat ja muut saamiset sisält
ävät
pankkitalletukset l
iittyen pääosin työsu
hde-etuuksiin sekä muut
lainasaamiset. Nämä varat arvos
tetaan alun perin käypään arvoon ja
myöhempi arvost
aminen tapahtuu jaks
otettuun hankin
tamenoon
käyttäen efektiivisen ko
ron menetelmää. Efektiivisen koron
menetelmällä laskettu kor
k
o sekä
valuuttakurssivoitot ja -tappiot
kirjataan rahoit
ustuottoihin ja -kuluihin konsernin tul
oslaskelmassa.
Näiden varojen tappio
ta kosk
eva
vähennyserä lasketaan
kvartaaleitta
in perintäkelpoisuuteen sekä saatavill
a oleviin
vakuuksiin perustue
n ja kirjataan pois sijoitu
ksen kirjanpitoarvosta
muihin rah
oituskuluihin konsern
in tuloslaskelmassa
.
Asiakas- ja toimi
ttajalainasaamisia ha
llinnoidaan portfoli
ossa,
jonka liike
toimintamallin tav
oitteena on sekä ke
rätä sopimukseen
perustuvia rahavirtoja että myyd
ä rahoitusvaroja. Ne kirjataan
alun perin ja my
öhemmin käypään arvoon
käyttäen diskontattujen
rahavirtojen me
netelmää. Käyvän arvon
muutokset kirjataan
arvonmuutosrahastoon
muiden laajan tuloksen eriin. Efektiivisen
koron menetelmällä
laskettu korko
sekä valuuttakurssivoitot ja
-tappiot kirjata
an rahoitustuottoihin ja -kuluihin tul
oslaskelmassa.
Arvioidut luottotappiot perustuvat
tavallisesti 12 kuukauden
odotettuihin
luottotappioihin noste
ttujen lainojen ja arvioitu
jen
lisänosto
jen osalta kauden aikana, katso
lisätie
toja kappaleesta
”Arvon alentuminen”
.
Tappiota
koskeva vähennys lasketaan
kvartaaleittain perintäkelpoisuuteen
sekä saatavilla oleviin vakuuksiin
perustuen ja kirjataan muihin rahoituskuluihin konsernin tuloslaskel-
massa vähentäen käyvän arv
on tappiota laajassa tuloslaskelmassa
.
Mikäli saaminen myydää
n, odotettavissa olevien luottotappioide
n
vaikutus
puretaan ja koko
kertynyt tuotto
tai tappio ki
rjataan
rahoitustuotto
ihin tai -kuluihin konsernin tuloslaskelmass
a.
Muiden luonteeltaan pitkäa
ikaisten sijoitusten sopimukseen
perustuvat rahavirr
at eivät koostu yksinomaan pää
oman
takaisinmaksust
a
ja korosta. Nämä sijoitukset a
rvostetaan alun
perin ja myöhemmin käypää
n
arvoon käytt
äen raportointipäivän
markkinahin
toja, diskontat
tujen rahavirtoj
en analyysia ja mui
ta
asianmukaisi
a arvostusmalleja. Käyv
än arvon muutokset,
valuuttakurssivoi
tot- ja tappiot sekä realisoituneet voitot ja
tappiot sijoitusten myynneist
ä kirjataan rahoitustuottoihin
ja -kuluihin konsernin tuloslaske
lmassa.
Muut lyhytaikaiset rahoitusvarat
Muut lyhytaik
aiset rahoitusva
rat sisältävät
lyhytaikaisen os
uuden
muista pitkäa
ikaisista rahoit
usvaro
ista, lyhytaikaise
t
lainasaam
iset
sekä johdannaisvar
at, jotka kä
sitellä
än erikseen kappaleessa
”Johdannaissop
imukset”.
Lyhytaikai
set lainasaamiset ar
vostetaan alun pe
rin käypään arvoon
ja myöhempi arvostami
nen tapahtuu jaksotettuun
hankintamenoon
käyttäen efektiivisen ko
ron menetelmää. Efektiivisen koron
menetelmällä laskettu kor
k
o sekä
valuuttakurssivoitot ja -tappiot
kirjataan rahoit
ustuottoihin ja -kuluihin konsernin tul
oslaskel-
massa.
Tappiota ko
skeva vähenny
s lasketaan
kvartaaleittai
n
perintäkelpoisu
uteen sekä saatavilla o
leviin vakuuksiin perustuen j
a
kirjataa
n pois sijoituksen k
irjanpi
toa
rvosta muihin rahoitusk
uluihin
konsernin tuloslaskelm
assa.
54
135
Myyntisaamiset
Myyntisaa
miset syntyvät
asiakkaiden kans
sa tehdyistä
sopimuksista j
a edustavat ehdotonta oikeutt
a saada korvaus,
jonka saamine
n on ainoastaan ajan kulumise
sta kiinni. Konserni
myy myyntis
aamisiaan ilman ta
kautumisoikeutta useam
malle
rahoituslait
okselle normaalin liik
etoiminnan mukaise
sti
luottori
skimme ja käyttöpääo
makiertomme halli
tsemiseksi.
Liiketoimintamalli myy
ntisaamisten hallinnointiin perustuu
sopimukseen perustuvien rahavirt
ojen keräämiseen ja
saamisten
myymiseen. My
yntisaamiset kirjataan alun pe
rin ja myöhemmin
uudelleen arvostetaan kä
ypään arvoon käyttäen diskonta
ttujen
rahavirtojen me
netelmää. Käyvän arvon
muutokset kirjataan
arvonmuutosrahastoon
muiden laajan tuloksen eriin. Konserni
soveltaa y
ksinkertaistettua menettelyä myy
ntisaamisten ja
asiakassopimu
kseen perustuvien omaisuuserie
n tappiota koskevan
vähennyserän osalta perustuen
sellaisten my
yntisaamisten ja
asiakassopimukseen perustuvien omaisuuserien, joilla ei ole
merkittäviä r
ahoituskomponentte
ja, koko voimassaol
oajalta
odotettaviss
a oleviin luottotapp
ioihin. Liitetied
osta 4, Arvioiden
käyttö ja olennaiset kirj
anpidolliset harkinnanvaraisuudet,
löytyy tieto
a arvioiden käytöstä ja olennai
sista kirjanpidollisist
a
harkinnanvar
aisuuksista, jotka ovat
olenn
aisia kyseisten tappiot
a
koskevien vähenny
serien arvioimisessa. Myyntisaamisiin ja
asiakassopi
mukseen perustuviin omaisuuseriin l
iittyviä tappioita
koskevat
vähennyserät kir
jataan liiket
oiminnan muih
in kuluihin
konsernin tuloslas
kelmassa. Mikäli myyntisa
amiset myydään,
poiskirjattavan kirjanpitoarvon ja
saadu
n
korvau
ksen välinen
erotus kirj
ataan rahoituskulu
ksi konsernin tul
oslaskelmassa.
Lyhytaikaiset si
joitukset
Konserni
sijoittaa osan ja
tkuvan
liiketoiminnan ennustettujen
ulosmenev
ien rahavirto
jen kattamiseen ta
rvittavista
kassavaroist
a
erittäin li
kvideihin korkosijoitu
ksiin. Lyhytaikai
set sijoitukset voivat
sisältää sijoituksia, jotka a
rvostetaan jaksotettuun hankintamenoon,
käypään ar
voon muiden laajan
tuloksen erien ka
utta tai käypään
arvoon tulosvaikutte
isesti.
Sijoitukset johdannais
transaktioiden vaku
uksina käytettäviin
talletuksiin kir
jataan alun perin käypään ar
voon ja myöhempi
arvostaminen tapa
htuu jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen
koron menetelmällä
. Efektiivisen koron menetelmällä las
kettu korko
sekä valuutta
kurssivoitot ja -t
appiot kirjataan rahoi
tustuottoihin ja
-kuluihin tulos
laskelmassa.
Sijoitukset pankkitalletuks
iin sekä
kiinteätuottoisiin arvopapereihin
ja rahama
rkkina-arvopapereihi
n, jotka eräänty
vät tai eräännytetää
n
yli kolmen
kuukauden päästä j
a jo
tka eivät ole osa strukturoituja
sijoituksia ja joiden ra
havirrat koostuvat yksi
nomaan pääoman ja
koron mak
suista, hallinnoi
daan portfoliossa
, jonka liiketoimin
tamalli
on pitä
ä sijoitukset hall
ussa rahavi
rtojen kerryttä
miseksi sekä
sijoitusten myymise
ksi. Nämä varat arvostetaa
n käypään arvoon
muiden laaj
an tuloksen erien
kautta. Tämän sijoitusp
ortfolion
tarkoituksena
on pääasiassa kerätä s
opimukseen perustuvat
rahavirrat. Sijoituksia
kui
tenkin myydään aj
oi
ttain likviditeetin
ja mark
kinarisk
in hallinnan
johdosta.
Sijoitusten käyp
ä arvo määritell
ään käyttämällä rapor
tointipäivän
markkinahint
anoteerausta, diskontat
tujen rahavirtojen analyy
sia
ja muita asia
an kuuluvia arvostusmalleja.
Käyvän arvon muutokset
kirjat
aan arvonmuutosra
hastoon mui
den laajan tulok
sen
eriin. Efektii
visen koron menetelmällä la
skettu korko sekä
valuuttakurss
ivoitot ja -tappiot
kirjataan rahoitus
tuottoihin
ja -kuluihin konsernin tuloslaske
lmassa. Kun sijoitus myydään,
siihen liittyvät kertyneet käyvän a
rvon muutokset kirjataan pois
laajan tuloksen
eristä rahoitustuottoih
in ja -kuluihin konsernin
tuloslaskelm
assa. Myytyjen kiinteätuo
ttoisten arvopaperien
arvonmäärityksessä käy
tetään FIFO-menetelmää.
Konsernin sijo
itusportfolion korkeasta
luott
okelpoisuudesta
johtuen arvioidut luottotappiot
perustuvat tyypillisesti
12 kuukauden
odotettuihin
luottotappioihin. Tappi
ota koskeva vähennys
lasketaan
kvartaaleittain ja
kirjataan muihin raho
ituskuluihin
konsernin tuloslaskelm
assa vähentäen käyvän arvon voittoja ja
tappioita laaj
assa tuloslaskelm
assa.
Sijoitukset voivat sisä
ltää myös rahamarkkina
rahastoja, joita ei
luokitella rahavaroiks
i, kaupankäyntitarkoituksessa p
idettäviä
sijoituksia, sijoitusra
kenteita, jo
tka koostuvat arvopapereista sekä
niitä täyden
täviä ja tyypillisesti
vastakkaisia ris
kitekijöitä sisältä
vistä
johdannaisis
ta sekä muita s
ijoituksia, joiden rah
avirrat eivät koostu
yksinomaan pääoman ja koron
maksuista. Tämän sijoitusportfolion
tarkoituksena
on kerätä sopimukseen pe
rustuvat rahavirrat,
pääoman taka
isinmaksu ja arvo
nnousu. Sijoitukset vo
idaan myydä
koska
tahansa.
Nämä sijoitukse
t arvostetaan alun perin ja my
öhemmin käypään
arvoon käyttäe
n raportointipäivän mark
kinahintoja, diskontatt
ujen
rahavirtojen
analy
ysia ja muita asianmukaisia ar
vostusmalleja.
Käyvän arvon m
uutokse
t, valuuttakurssivoitot- ja tappiot sekä
realisoituneet voi
tot ja tappiot kirjataan rahoit
ustuottoihin ja
-kului
hin konserni
n tuloslask
elmassa.
Rahavarat
Rahavarat sisäl
tävät rahat ja pankkisaamiset se
kä erittäin likvidit
kiinteätuottoise
t sijoitukset ja ra
hamark
kinasijoitukset, jotka ov
at
helposti konvertoitaviss
a käteisvaroiksi tiedossa oleva
an määrään
ja joiden
erääntymiseen hankinta
hetkellä on enintää
n kolme
kuukautta
sekä pankkitalletuk
set, jotka erääntyvä
t tai jotka voidaan
sopimukseen
perustuen vaatia maksett
aviksi ajanjaksoll
a,
joka
on
hankintahetke
llä enintään kolme kuukautta. Sijoitusten korkeasta
luottokelpoisuu
desta ja lyhyestä maturiteetista
johtuen arvon-
muutosrisk
i on merkityksetö
n. Rahamarkkina
rahastosijoit
ukset,
joiden riskipr
ofiili on edellä m
ainittujen kriteer
ien mukainen,
luokitell
aan myös rahavaroiksi
. Sijoitukset, joiden rah
avirrat
koostuvat yksin
omaan pääoman ja koron maksuista, arvostet
aan
jaksotett
uun hankintamenoo
n. Kaik
ki muut sijoitukset arvostetaan
käypään arvoon
tulosvaikutteisesti.
Rahoitusvelkojen luoki
ttelu ja arvostaminen
Konsernin rahoitusvelat jaotella
an kahteen luokkaan: jaksotettuun
hankinta
menoon arvostettava
t rahoitusvelat ja käy
pään arvoon
tulosvaikutteise
sti arvostettavat rahoitusvelat. Konsernin
johdannaisv
elat sekä Nokia Shanghai Belliin
liittyvä ehdollinen
velvoite on luokiteltu käypään arvo
on tulosvaikutteisesti ja kaikki
muut velat on
luokiteltu ja
ksotettuun
hankintamenoon.
Kaikki raho
itusvelat kirjataan alun
perin käypään ar
voon, velkojen
osalta vähennettyn
ä
transa
ktiome
noilla. Rahoitusvel
at kirjataan
pois taseesta, kun niihin l
iittyvät velvoitteet on täytetty, kumottu
tai niiden v
oimassaolo on lak
annut. Mikäli olemass
a olevan
rahoitusvelan e
htoihin tehdään olennais
ia muutoksia, konserni
kirjaa alkuperäis
en rahoitusvelan pois taseesta ja uuden
rahoitusvelan taseeseen. Mikäli
rahoitusvelka kirjataan pois
taseesta, rahoitusvelan kir
janpitoarvon ja maksusuor
ituksen
välinen erotus kirjataan korkoku
l
uihi
n konsernin tulos
laskelmassa.
55
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
136
Korolliset velat
Pitkäaikaiset korolliset ve
lat arvostetaan jaksotettuun
hankinta
menoon käyttäen efek
tiivisen koron menetelmää.
Lyhytaika
iset korolliset v
elat, mukaan lukien ly
hytaikainen osuus
pitkäaikaisis
ta korollisista velois
ta, ja johdannaistransa
ktioiden
vakuudet kirjataan jaks
otettuun hankintamenoon käyttäen
efektiivisen koron mene
telmää.
Transaktiomenot,
efektiivisen ko
ron menetelmällä laskettu korko
sekä valuuttaku
rssivoitot ja -tappiot kir
jataan rahoitustuottoihin
ja -kuluihin konsernin tuloslaske
lmassa.
Muut rahoitusvelat
Muut rahoitusvelat
sisältävät pä
äasiassa ehdollisen velvoitteen
China Hua
xinille osana No
kia Shanghai Bell -
transaktion lopullis
ta
sopimusta, j
ossa China Huaxin
oikeutettiin siirtämä
än
omistusosuutensa kokonaisuude
ssaan konsernille myöhemmin
suoritettavaa käteissu
oritusta va
staan. Ehdolliseen velvoi
tteeseen
liittyvä rahoi
tusvelka arvost
etaan perustuen arvioituun
myöhemmin suoritettavaan käte
issuoritukseen. Muutokset
arvioidussa myöhemmin suor
ite
ttavassa käteissuoritukse
ssa
kirjataan rahoit
ustuottoihin ja -kuluihin konsernin tul
oslaskelmassa.
Muut rahoitusvelat
sisältävät myös johdan
naisvelkoja, jotka
käsitellään erikseen kappaleessa ”Johdannai
ssopimukset”.
Ostovelat
Ostovelat kirjataan laskutetun määrän mukaisesti. Tämän katsotaan
vastaavan k
äypää arvoa niiden l
yhyen maturiteetin jo
hdosta.
Arvonalentumiset rahoitusvaroista
pois lukien myyntis
aamiset
ja asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
Arvon alentumista koske
vien vaat
imusten mukaisesti konserni
kirjaa od
otettavissa olevia lu
ottotappioita (Expe
cted Credit Losses,
ECL) varten tappiota koskevan vähe
nnyserän rahoitusvaroista,
jotka on arvostettu jaksotettu
un hankintamenoo
n tai käyp
ään
arvoon muide
n laajan tuloksen e
rien kautta sekä la
inatakaus-
sopimuksis
ta ja luottositoum
uksista. Konserni arvost
aa
rahoitusinstrumenttinsa tulev
aisuuteen suuntautuvan perusteen
mukaisesti ja kir
jaa
muutokset o
dotetuissa luottotappioissa
kvartaaleittain käy
ttäen seuraavanlaista menete
lmää:
Odotettavis
sa olevat luottotappiot = maksukyv
yttömyyden
todennäköisy
ys x
tappio-
osuus x
maksuk
yvyttömyydelle
altistunut määrä
Maksukyvyt
tömyyden todennäköisyys (P
robability of Default, P
D)
arvioidaan erikseen ke
skitetylle sijoitusportfoliolle ja ei-keskitetyille
sijoituksille. Arvi
o
perustuu sijoi
tusten luottoluokitusprofiilii
n
sekä soveltuvilta osin erityisiin
paikal
lisiin olosuhteisiin,
mikäli tiedos
sa ei ole sellaista
tapahtumaa, joka osoi
ttaisi
luottoluokitu
ksen olevan epäa
sianmukainen perusta lu
ottoriskin
arvioint
iin raportoi
ntipäivänä.
Tappio-osuude
n
(Loss Given D
efault, LGD) takaisinperintäaste
arvioidaan m
yös erikseen keski
tetylle sijoitusportf
oliolle ja ei-
keskitetyill
e sijoituksille, ja se perustuu sijoituksen l
uokkaan
ja soveltuvilt
a osin erityisiin paikallis
iin olosuhteisiin sekä
sijoituksee
n liittyviin mahdollis
iin vakuusjärjestely
ihin.
Maksukyvyt
tömyydelle altistunut
määrä (Exp
osure at Default,
EAD) on tavall
isesti sijoituksen
tai lainatakauksen nim
ellisarvo.
Lainasitoumu
ksiin liittyvä ma
ksukyvyttömyydell
e altistunut
määrä perustuu arv
ioitujen no
stojen suuruuteen seuraavan
12 kuuk
auden aikana.
Kaikki konsernin lyhytaika
iset
sijoitukset, jotka arvostetaan
jaksotett
uun hankintamenoo
n ja käypään a
rvoon muiden laaj
an
tuloksen erien kautta, käsitellää
n matalan korkoriskin sijoituksina,
ja kirjattava tappiota
koskeva vähennyserä kauden aikana on
rajattu 12 kuukauden odotettavi
ssa oleviin luottotapp
ioihin.
Rahoitusinstrumentit,
joilla on nk. Investment Grade -tason
luottoluokitus, käsitel
lään matalan korkoriskin instrumenttein
a
tämän arvioinnin osalta.
Muiden pitkäaikaisten rahoitusvarojen, lainojen, lainasitoumuste
n ja
kolmansien o
sapuolien puolesta
annettujen lainatakaussopimusten
osalta od
otettavissa olevat
lu
ottotappiot lasketaan erikseen
merkittävi
mmille vastapuolil
le
käyttäen edellä mainittua
menetelmää ottaen huomioon
ma
hdolliset vakuusjärjeste
lyt ja
muut luottoris
kiä lieventävät tekijät. Arvi
o perustuu 12 kuukauden
odotettaviss
a oleviin luottotapp
ioihin, mikäli tie
tyn vastapuolen
luottori
ski ei ole merkittäväs
ti lisääntynyt alk
uperäisen taseeseen
kirjaami
sen jälkeen, joll
oin yhtiö sov
eltaa koko voi
massaoloajalta
odotettaviss
a olevia luottotapp
ioita. Sopimusrik
komus,
luottoluokitukse
n heikentyminen
sekä muut luottokelpoisuutee
n
liittyvät määreet ovat tyypilli
siä tekijöitä, jotka konserni ottaa
huomioon arvioi
dessaan, onko rahoitusinstrume
nttiin liittyvä
luottoriski kasva
nut
merkit
tävästi alkuperäisen taseesee
n
kirjaamisen jäl
keen.
Muutokset odotettavissa
olevien luottotappioiden tappiota
koskevan v
ähennyserän määrässä
kirjataan arvon
alentumis-
tuottona tai -ta
ppiona rahoitustuottoihin ja -ku
luihin konsernin
tuloslaskelmass
a. Jaksotettuun
hankintamenoon arvostettuj
en
varojen tappi
ota koskeva vähen
nyserä kirjataan ni
iden
kirjanpitoar
voon. Käypään arvo
on muiden laajan tulo
ksen erien
kautta arvostettujen var
ojen tappiota koskeva vähennyserä
kirjataa
n muiden laajan tuloksen eriin sen sijaan
, että se kirjattaisiin
varojen jo aiemmin käyp
ään arvoon kirjattuun kirjanpitoarv
oon.
Lainatakauss
opimusten osalta tappi
ota koskeva vähennyserä
kirjataan muuksi velaksi konsernin taseeseen.
Johdannaissopimukset
Johdannaiset
kirjataan alun perin
käypään arvoon
sopimuksentekopäiv
änä, ja myöhempi arvostamine
n tapahtuu
käypään arvoon
. Syntyneen voiton tai tappion
kirjauskäytäntö
riippuu siitä,
sovelletaanko johda
nnaisiin suojausl
askentaa.
Suojauksen rahavirrat luokitellaa
n
liiketoiminna
n
rahavirr
oiksi
konsernin r
ahavirtalaskelmass
a, mikäli suojatut erät l
iittyvät
konsernin liiketoim
intaan. Mikäli johdannaisen void
aan määritellä
suojaavan tiet
tyä rahoitus- tai s
ijoitustoimintaa
n liittyvää positi
ota,
sopimuksen raha
virrat luokitellaa
n samalla tavalla
kuin suojattavan
position rahavir
rat. Tietyt johdannaiset suoj
aavat konsernia
kassa
position va
luuttarisk
iltä ja
niiden rahavirrat sisältyvät
muuntoeroihin konsernin rahavirt
alaskelmassa.
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arvost
ettavat
johdannaissopimukset, joih
in ei
sovellet
a
suo
jauslaskentaa
Valuuttatermiin
ien käypä arvo lasketaan arv
ostamalla
termiinisopimus tilinpäätöshe
tke
llä markkinaterm
iinikurssii
n.
Käyvän a
rvon muutos lask
etaan vertaama
lla näitä k
ursseja
sopimuskurssiin. Valuut
taoptiot
arvostetaan raportoi
ntihetkellä
Garman & Kohlh
agen -arvonmääritysmall
illa. Käyvän arvon
muutokset kirjataan konsernin tuloslaskelma
an.
Korkoterm
iini-, korko-optio- ja kor
kofutuurisopimuste
n sekä
johdannaispörssiss
ä noteerattujen optioiden käypä arvo
määritellään
käyttämällä raportointipäiv
än markkinahintoja.
Koronva
ihto- s
ekä koron-
ja va
luutanvaihtosopimusten käypä
arvo arvi
oidaan tulevien
rahavirtojen
nykyarvon perus
teella.
Käyvän arvon muutokset kir
jataan konsernin tuloslaskelmaan
.
56
137
Voitot ja tapp
iot johdannais
ista, joihin ei sove
lleta suojauslaskenta
a
mutta joilla suojat
aan tiettyjä enna
koituja r
i
skejä, kuten en
nakoituja
valuuttamääräi
siä myyntejä ja o
stoja, kirjataan liike
toiminnan
muihin tuot
toihin ja kuluihin
konsernin tuloslas
kelmassa. Voitot
ja
tappiot muista johdannaisista
, joih
in ei sovelleta suojauslaskentaa,
kirjataan rahoit
ustuottoihin ja -kuluihin konsernin tul
oslaskelmassa.
Konserni seuraa mahdoll
isia sopimuksiin kytkettyjä johdannaisia.
Kytketyt j
ohdannaiset, joiden p
ääsopimus ei ole rah
oitusvaroihin
kuuluva erä ja jotka eivät läheisesti liity sopimukseen, ero
tetaan ja
kirjataa
n käypään arvoon rapo
rtointipäivänä
. Tällaisten kytket
tyjen
johdannaisten käyvän ar
von muutok
set kirjataan rahoitustuottoihin
ja -kuluihin konsernin tul
oslaskelmassa. Sopimukset, joissa on
kytketty johdan
nainen ja joiden
pääsopimus on raho
itusvaroihin
kuuluva erä, arvostet
aan kokonaisuudessaan käypään arvoon
raportointip
äivänä. Tällaisten kytkett
yjen johdannaisten käyvän
arvon muutokset kirjataan r
ahoitustu
ot
toihin ja -k
uluihin ko
nsernin
tuloslaskelm
assa.
Suojauslaskenta
Suojauslasken
nassa käytettäviä johda
nnaissopimuksia ovat
valuuttatermiinit,
optiot tai optiostrat
egiat sekä korkojohdannais
et.
Suojauslasken
taa voidaan soveltaa
optioihin ja optiostrateg
ioihin,
joiden nett
omääräinen preemio on n
olla tai maksettu.
Optiorakenteiden os
alta ostettuj
en optioiden nimellisarvo on
sama tai suurempi ku
in myytyjen optioiden,
ja niiden muut
sopimusehdot ovat sam
at.
Valuuttatermiin
isopimuksen kä
y
vän arvon määrittäm
isessä
konserni erottaa spot-osuuden ja ko
rko-osuuden, joka pitää
sisällään v
aluuttojen välisen viit
ekoronvaihtosopimu
ksen preemion
sekä termiinipisteet ja joka kirj
ataan valuuttatermiinisopimuksen
suojauskus
tannukseksi. Valuutt
aoptiosopimuksen
käyvän
arvon määrittämisessä konser
ni
erottaa perusarvon sekä
aika-arvon ja m
äärittää aika-arvon valuu
ttaoptiosopimukse
n
suojauskustannukseksi. Koron-
ja va
luutanvaihtosopimusten
käyvän arvo
n
määr
ittämisessä konserni er
ottaa valuuttojen
välisen vii
tekoronvaihtosopim
uksen preemion ja m
äärittää sen
koron-
ja valuutan
vaihtosopimuk
sen suojaus
kustannuksek
si.
Rahavirtojen suojaus: ennakoitujen valuuttamääräisten
myyntien ja ostojen suojau
s
Konserni sove
ltaa suojauslaske
ntaa rahavirtojen suo
jauksessa
pääasiassa e
nnakoituihin liiket
oimiin liittyvään
rahavirran
valuuttaris
kiin, joka syntyy erit
täin todennäköisi
stä
liiketoimi
ntatransaktioista
. Ri
skienhallintastrategian muka
an
konserni suojaa materiaalisen ne
ttor
iskin
(myynteih
in liittyvä
tunnistettu riski vähennettynä
osto
ihin liittyvällä tunniste
tulla
riskillä) valuuttate
rmiineillä ja -optioilla kerroksitta
in
noudatt
aen
ennalta m
ääriteltyjä suojausa
st
etta ja -maturiteetteja
kvartaal
eittain. Suojattav
an erän tulee olla erittä
in todennäköinen
ja altistaa raha
virran vaihteluille, jotka voiv
at viime kädessä
olla tulosvaikutteisia.
Konserni
määrittää ai
noastaan valuutta
termiiniso
pimuksen spot-
osuuden arvonmuutoksen suojausins
trumentiksi. Valuuttaopt
ioita
tai optiostrat
egioita voidaan käyttää myös rah
avirtojen suojaamiseen,
jolloin ainoastaa
n option perusarvon muutos määr
itetään
suojausinstrume
ntiksi. Suojaustehokkuutta arvioidaan
alun
perin ja kvart
aaleittain koko su
ojaussuhteen voimassa
olon ajan,
jotta voidaan varmistu
a taloudellisen suhteen olemassaolosta.
Konsernin määrittäm
issä suojau
ssuhteissa keskeiset ehd
ot
ovat yhdenmukaise
t,
joten tehokkuuden arvi
ointi suoritetaan
kvalitat
iivisesti.
Valuuttat
ermiinien, valuutt
aoptioiden ja o
ptiostrategioi
den
käyvän arvon m
uutos, joka heijastaa diskontatu
n spot-kurssin
muutosta, kirjataan suoj
ausrahastoon muiden laajan tulo
ksen
eriin. Muutokset suojau
slaskennan vaatimukset täyttäv
ien
valuuttatermiinien korko-osuudessa
ja valuutta
option aika-arvossa
kirjataan su
ojauskustannusrahastoon
muih
in laajan tuloksen e
riin ja
myöhemmin kirj
ataan samalla tapaa kui
n spot-osuus ja perusarvo.
Konserni arvio
i kvartaaleittain,
odotetaanko ennakoitujen myyntien
ja ostojen yhä tapa
htuvan. Mikäli osan suojatui
sta rahavirroista ei
odoteta enää tapahtuvan, kaikki
siihen liitty
vät voitot
tai tapp
iot
kirjataan välittömästi pois mui
den laajan tuloksen eristä liiketoiminnan
muihin tuot
toihin ja kuluihin
konsernin tuloslas
kelmassa
suojauslaske
ntaedellytysten la
katessa. Jos suojatun r
ahavirran
toteutumista ei
pidetä enää erittäin todennäköisenä, mutta sen
odotetaan kuitenkin toteutuv
an
, siihen liittyvä kertyn
yt
arvostustulos jä
tetään muun laajan tuloksen
eriin, kunnes
suojatulla rah
avirralla on tulosvaikutus.
Konsernin riskienha
llinnan tavoitteena on suoj
ata ennakoidut
rahavirrat, kunnes niihin liitty
vä
tuotto on kirjattu. Suojaussuhde
lopetetaan sen kv
artaalin aikana, joka on määr
itelty suojattavaks
i
ja jolloin suoja
kin erääntyy. Kertyneet rahavirta
suojien tuotot
tai tappiot
kirjataan tällöin li
iketoiminnan muihin
tuottoihin ja
kuluihin konsern
in tuloslaskelmassa. Mikäli en
nakoitua tuottoa
ei kirjata kvarta
alin aikana, kvartaal
ille osoitettujen rahav
irtasuojien
kertyneet tuotot tai
kulut yhä kirjataan, mutta s
e osuus, joka
liittyy ki
rjaamattomaan enna
koituun tuottoon,
esitetään
suojauksen tehottomuute
na.
Koska rahavirran suojausi
nstrumentit erääntyvät pääosin
samassa
kvartaal
issa kuin suoja
ttavat erätkin
, rahan aika-a
rvosta ei synny
merkittävää
epätehokkuutta.
Konserni tarkistaa
kvartaaleitta
in
muiden laajan tulok
sen eriin ki
rjattujen tu
ottojen tai kulujen
määrään li
ittyvän disko
nttauksen va
ikutuksen.
Konserni käyttää my
ös valuuttate
rmiinejä liittyen enn
akoituihin
myynteihin ja ostoih
in, jotka eivät ole erittäin t
o
dennäköis
iä
transaktioit
a
eiv
ätkä siten täytä suojauslaske
nnan vaatimuksia.
Näiden valuutta
termiinien voitot ja tappiot
kirjataan liiketoiminnan
muihin tuot
toihin ja kuluihin
konsernin tuloslas
kelmassa.
57
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
138
Rahavirtojen suojaus: tulevien korkojen rahavirtojen suojaus
Konserni soveltaa myös rahavirtojen suojaa
mista tulevien korkojen
rahavirtaan vi
eraassa valuutassa liittyen liikk
eeseen laskettuihin
joukkov
elkakirjalain
oihin. Nämä
tulevien kork
ojen rahavirrat
suojataan koron- ja valuu
tanvaihto
sopimuksin, jotka on määritetty
osittain kä
yvän arvon suojiksi ja
osittain rahavir
ran suojiksi niin, e
ttä
korkojen rahavirtojen ri
skitön osuus suojataan käyvän arvon suojilla
ja yhtiökohtainen luot
toriskiosuus suojataan raha
virran suojilla.
Koron-
ja valuutan
vaihtosopimus
ten kertyneet
tuotot tai k
ulut
kirjataan su
ojausrahastoon j
a siirretään tulosvaikutte
isiksi silloin,
kun korkojen rahav
irrat toteutuvat. Konsern
i erottaa koron- ja
valuutanvaiht
osopimusten valuuttoje
n välisen viitekoronvaih-
tosopimuksen p
reemion ja määrittää sen su
ojauskustannukseksi,
joka alun perin ja myöhemmin
arvostetaan käypään arvoon ja
kirjataan su
ojauskustannusrahastoon
muiden laajan tuloksen eriin.
Käyvän arvon suojaus: valuuttariskin suojaus
Tietyissä ta
pauksissa, pääasi
assa liittyen pitk
äaikaisiin rak
ennus-
projekteihin, konserni soveltaa
käyvän
arvon suojauslasken
taa
valuuttaris
kiin tavoitteena
a
n vähentää valuut
takurssien
muutoksista johtuvan kiinteäehtoi
sten sitoumusten käyvän arvo
n
muutosten vaikutusta. Käyvän
arvon suojauksessa käytettävien
johdannaisten käyvä
n
arvon mu
utos spot- ja korko-osuuksissa sekä
suojattavien kiinteäeht
oisten si
toumusten käyvän arvon muutos,
joka joht
uu suojattava
sta riskistä
, kirjataan ra
hoitustuottoi
hin
ja -kuluihin konsernin tuloslaske
lmassa.
Käyvän arvon suojaus: korkori
skin suojaus
Konserni sove
ltaa käyvän arvon suojauslas
kentaa vähentääksee
n
korkotas
on ja valuuttakurs
sien
muutoksista johtuvien korollisten
velkojen käyvän arv
on
muutoste
n vaikutusta. Konserni käyttää
koronva
ihtosopimuksia sekä k
oron- ja val
uutanvaihtosopimuksia
suojaam
aan korko-
ja valuutta
riskiä.
Konserni
n pitkäaikaise
t velat ovat pääa
siassa kiinteäko
rkoisia
ja osa niistä on vaihde
ttu vaihtuvakorkoi
siksi määritetyn
tavoitekor
koprofiilin mukaisest
i
. Konserni pyrkii vähent
ämään
koron vaihtelun
vaikutuksia halli
tsemalla
rahoitusva
rojen ja
-velkojen nettokorkoalt
istumaa asettamalla asianmukaiset
riskienhall
intatavoitteet ja risk
irajat. Suojatuksi
eräksi määritellää
n
koronvaiht
osopimusten nimellisarv
oa vastaava osuus lainasta
riskienhallinna
n tavoitteen mukaisesti. Konsernin käyttämie
n
koronvaihtos
opimusten keskeiset
sopimusehdot, kuten viitekur
ssi,
korontark
istuspäivät, maksup
äivät,
maturiteetit ja nimellisarvo,
ovat yhdenmukaise
t
suojatu
n
erän kanss
a ja siten konserni arvioi
tehottomuuden olevan merkity
ksetön. Konsernilla ei ole
koronvaihtos
opimuksia, joista se maksaisi kiinte
ää korkoa.
Konsernin velat arvostetaan ja
ksotettuun hankintamenoon.
Käyvän arvon suojau
ksessa käytettävien johdannaisten käyvä
n
arvon muutos se
kä käyvän arvon suojauslas
kennan piirissä olevien
rahoitusvelkojen käyv
än arvon m
uutoksen se osuus,
joka syntyy
suojattavan r
iskin vaikutuksesta, kirj
ataan rahoitustuottoihin
ja -kuluihin konsernin tuloslaske
lmassa. Konserni erottaa
valuuttojen välisen viitekoronvai
htosopimuksen preemion koron-
ja valuutanv
aihtosopimuksis
ta ja jättää sen suojauss
uhteen
ulkopuolelle suojaus
kustannukseksi
, joka kirjataan a
lun perin
ja myöhemmin kä
ypään arvoon suojauskustann
usrahastoon
muiden laajan tuloksen eriin.
Mikäli suojaussuhde ei enää täytä
suojauslaskenn
an kriteereitä, suojausla
skenta lopetetaan, ja
suojauskustannusrah
astoon kirjattu suojauskustannus kirjat
aan
kuluksi sekä suo
jattavan rahoitusinstrum
entin kirjanpitoarvo
on
kirjattu käyvän a
rvon muutos jaksotetaan rahoit
ustuottoihin ja
-kuluihin efektiivisen
koron menetelmällä.
Ulkomaiseen yksikköön tehdyn nettosijoituksen suojaus
Konserni sove
ltaa suojauslaske
ntaa tiettyihin ulk
omaisiin yksiköihi
n
tehtyihin valuut
tamääräisten
nettosijoitusten suojau
kseen.
Suojattu erä voi olla
nettovaral
lisuuden suuruinen, joka on
yhtä suuri tai pi
enempi kuin kyseisen ulkom
aisen yksikön
nettovarallisuuden kirjanp
itoarvo konsernin tilinpäätöksessä.
Riskienhal
linnan tarkoituksena on
suojata
se osuus nettosijoituksen
euromääräises
tä vasta-arvosta,
jonka odotetaan mate
rialisoituvan
ei-euromääräisinä kot
iutettavina varoina tulevaisuudessa.
Konserni
määrittää
ainoastaan v
aluuttatermii
nisopimuks
en
spot-osuuden suojausinstrumenti
ksi. Valuuttaoptioita tai
-optiostrategioita käytet
ään myös nettosijoituksen suojaamise
en,
jolloin konser
ni määrittää ainoasta
an perusarvon suojausin-
strumentiksi. Suojaustehokkuutta
a
rvioidaan alun peri
n ja
kvartaaleitt
ain koko suojaussuhte
en voimassaolon aj
an, jotta
voidaan varmistua ta
loudellisen suhteen olemassaolosta.
Konsernin määrittäm
issä suojau
ssuhteissa keskeiset ehd
ot
ovat yhdenmukaise
t, joten teho
kkuuden arviointi suor
itetaan
kvalitatii
visesti olettaen tehot
tomuuden olevan merkityk
setöntä.
Valuuttat
ermiinien, valuutt
aoptioiden ja o
ptiostrategioi
den käyvän
arvon muutos, joka
heijastaa spot-kurssin muut
osta, kirjataan
oman pääoman muuntoeroihin. Va
luuttatermiinisopimuksen
korko-osuu
den käyvän arvon muutos se
kä option aika-arvon
käy
vän
arvo
n muutos kirjataan suojauskustannuksena
suojauskustannusrahastoon mui
den l
aaja
n tul
okse
n eri
in.
Valuuttatermiini- tai opt
iosopimuksen suojauskustannus
jaksotetaan inst
rumentin pitoaikana
rahoitustuott
oihin ja -kuluihin
konsernin
tuloslaskelmassa.
Näin ollen jokaisella ra
portointikaudel
la
valuuttatermiinisop
imuksen kork
o-osuuden käyvän arvon muutos
sekä optiosopi
muksen aika-arvon käyv
än arvon muutos kirjataan
suojauskustannusrah
astoon, kun taas jaksotettu osuus
kirjataan
tulosvaikutteisesti p
ois su
ojausk
ustannusraha
stosta.
Kertyneen arvostustuloksen muut
os siirretään
oman pääoman
muuntoeroista tuloslas
kelmaan vain, jos ulkomainen yksikkö tai
osa siitä m
yydään, puretaan, luovute
taan tai sen oma p
ääoma
maksetaan taka
isin. Luovutet
tua osuutta vastaa
va kumulatiivinen
määrä tai suh
teellinen osuus ne
ttosijoituksen suoj
aamiseen
käytettyjen ins
trumenttien oman pääoman mu
untoeroihin
kirjatusta tul
oksesta siirretään tuloslas
kelmaan.
58
139
Varaukset
Varaus kirjataan
,
kun konsernille
on syntynyt aikaisemman
tapahtuman seurauksena olemas
s
a oleva oikeudellinen tai
tosiasiallinen velv
oite, velvoitt
een täyttäminen toden
näköisesti
edellyttää vo
imavarojen siirtymist
ä pois konsernista ja velvoi
tteen
määrä on arvioitav
issa luotettavasti. Ku
n konserni odottaa
saavansa kor
vauksen varaukseen liittyvä
n velvoitteen täyttämisen
menoihin, kor
vaus kirjataan omaisuuse
räksi vasta kun sen
saaminen on käyt
ännössä varmaa. Konsern
i
arvio
i olemassa
olevien
varausten riittä
vyyden ja tarvi
ttaessa oik
aisee varaust
en
määrää viimeisimmän toteumatiedo
n ja tulev
aisuutta koskevien
arvioiden muutosten perusteella
jokaisena raport
ointipäivän
ä.
Eri varausluo
kista esitetään ku
vaukset liitetiedos
sa 29. Varaukset.
Ehdolliset velat
Konserni kert
oo jatkuvasti oik
eudellisista asio
ista, jotka liitty
vät
mahdollisiin
velvoitteisiin joiden olem
assaolo varmistuu vasta, kun
yksi tai useampi
epävarma, ei kokonaan yri
tyksen määräysvallassa
oleva tapahtuma toteutuu tai jää
toteutumatta tulevaisuudessa.
Näitä asio
ita arvioidaan säänn
öllisesti, jotta t
iedetään onko
taloudellista hyöt
yä ilmentävien voimavarojen poistuminen
todennäköistä ja jollo
in varaus tulee merkitä taseeseen.
Omat osakkeet
Konserni kirjaa hankitut om
at osakkeet oman pääoman
vähenny
kseksi hankin
tamenoon. Mitätö
idessä tai l
uovutettaessa
eteenpäin omien osakkeiden hanki
n
tameno ki
rjataan ke
rtyneisiin
voittovaroihin tai muuhun jakokelpoisee
n oman pääoman rahastoon.
Osingonjako
Vuoteen 2018 asti, hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamat
osingot kirjatti
in konsernitilinpäätökseen, kun varsina
inen
yhtiökokou
s oli ne hyväksynyt
. Vuodesta 2019 alkae
n, ja
ensimmäistä kertaa koskien
varoje
njakoa vuodelta 2018, osingot
ja pääoman palautu
kset kirjataan konsernitilinpäätökseen,
kun yhtiökokouksen valtuutukse
en perustuen hallitus on
hyväksynyt ne
ljännesvuosittaisen maksun.
3. Uudet ja muuttuneet standardit ja tulkinnat
Konserni
otti käy
ttöön 1.
1.2020 seuraa
vat IASB
:n julkai
semat
ja EU:ssa s
ovellettavaksi hyv
äksytyt muutokset
tilinpäätössta
ndardeihin. Muutoksilla ei ole
olennaista vaikutust
a
konsernin tilinpäätökseen.
Muutokset IFRS
3:een (Liiketoimintoje
n yhdistäminen)
Muutokset IFRS 9:ään, IAS
39:ään ja IFRS 7:ään (Korkokantojen
vertailuarvoje
n uudistus)
Muutokset IAS 1:een ja IAS 8:aan (Olennai
sen määritelmä)
Muutokset IFRS-standarde
ihin
sisältyviin Käsitteellistä
viitekehystä kosk
eviin viittauksiin
Konserni ei ole soveltanut sell
aisia uusia tai muuttuneita
standardeja tai tulkint
oja,
jotka on jul
kaistu, mutta jotka eivät ole
tulleet voim
aan. Uusilla ja muuttu
neilla standardeilla
ja tulkinnoilla,
jotka IASB on
julkaissut, mutta
jotka tulevat voimaan myöhemmillä
raportointik
ausilla, ei odoteta olevan olen
naista vaikutusta
konsernin tilinpäätökseen
niit
ä sovellettaessa. Ko
nserni aikoo ottaa
nämä uudet ja muuttuneet standard
it ja tulkin
nat käyttöön, mikäli
ne koskevat konsernia, kun ne
tulevat voimaa
n ja hyväksytään
sovellettav
aksi EU:ssa.
4. Arvioiden käyttö ja olennaiset kirjanpidolliset
harkinnanvaraisuudet
Konsernitilinpäätöksen l
aatiminen
edellyttää johdon
harkinnan
käyttämistä va
littaessa ja sovellettaessa laskentaperi
aatteita
sekä tehtäess
ä arvioita, jotka sisältävät ole
tuksia tulevaisuudesta.
Näillä harkintaan
perustuvilla ratkaisuilla
, arvioilla ja oletuksil
la
voi olla
merkittävä vaik
utus konsernin
konsernitilinpäät
ökseen.
Varojen ja ve
lkojen kirjanpit
oarvojen määrittämi
seen liittyvät
arviot, joih
in liittyy epäv
armuustekijöitä, perustu
vat aiempaan
kokemukse
en, odotettavissa olevi
in lopputulemiin ja muihin
oletuksiin, jo
tka olivat saatavilla tät
ä konsernitilinpäätöst
ä
laadittaessa
ja joiden katsotaan olevan asia
nmukaisia kyseisissä
olosuhteissa. Arvioi
ta tarkistetaan, jos olosuhteiss
a
tapahtuu
muutoksia tai arvioihin liittyen saad
aan uutta tietoa tai kokemusta.
Koska arvioihin
sisältyy luontaisesti er
iasteista epävarmuutta,
todellinen loppu
tulema voi poiketa arvioidust
a ja tästä voi
aiheutua oikaisu
ja varojen ja velkojen kirjanp
itoarvoihin.
Johto katsoo, että seuraaviin la
adin
taperiaatteisiin
sisältyviin
arvioihin, ol
etuksiin ja harkintaan
perustuviin ra
tkaisuihin liittyy
eniten sellais
ia epävarmuustekijöitä ja ole
nnaista harkinnan-
varaisuutta, joi
lla voi olla vaikutus kons
ernin tilinpäätökseen.
COVID-19
COVID-19-pande
mialla oli merkittävä vaikutus maailmantal
outeen
ja kansainvälisiin ra
hoitusm
arkkinoihin vuonna 2020. Vaikka
COVID-19:n suora vaikutu
s konsernin taloudelliseen tulokseen ja
taloudelliseen asemaan on l
iittyny
t pääasiassa t
ilapäisiin tehtaiden
sulkemisiin e
nsimmäisellä vuosipuoliskol
la, epävarmuus pandemian
kestosta sekä sen jälkeise
n talo
uden elpymisen va
uhdista ja
siitä kuin
ka se tulee tapahtum
aa
n, on
ent
isestään vaikeuttanut
tulevaisuutta koskevien arvioiden
ja oletusten t
ekemistä, mikä
on kasvattanut riskiä siitä, ett
ä todelliset
tulem
at voivat poiketa
merkittäväst
i arvioidusta. Kuten aina, varoje
n ja velkojen
raportointip
äivän kirjanpitoarvo
a määritettäessä kä
ytetyt arviot
ja oletukset e
dustavat parasta j
a viimeisintä saat
avilla olevaa
informaatiot
a
ja niide
n katsotaan olevan asianm
ukaisia
kyseisissä ol
osuhteissa.
Erityisesti ensimmäisellä
vuosipuo
liskolla koetusta
voimakkaasta
COVID-19:n aihe
uttamasta markkinaheilunn
asta johtuen konserni
on vuoden aikana
seurannut tarkasti sellaisten
omaisuuserien
arvostusta, joid
en arvon määrittäminen perust
uu pitkälti
syöttötietoihin, jotka eivät ole havainnoitavissa, kuten venture
fund -sijoitukset ja tietyt eläkejärj
estelyjen varat, ja todennut
niiden arvostuk
sen 31.12.2020 olevan asianmu
kainen.
Lisäksi konserni huomioi COVI
D-19:n vaikutuksen vuosittaisessa
liikearvon ar
vonalentumistestis
sä ja arvioidessaan laskenn
allisten
verosaamisten hy
ödynnettävyyttä. Huolimatt
a siitä, että konserni
kirjasi ar
vonalentumistappion F
ixed Networks -toim
intasegmentille
kohdistetusta
liikearvosta ja Suomeen liitty
vät laskennalliset
verosaami
set pois taseesta
, kummankaan näi
stä tapaht
umista ei
katsottu johtuvan COVI
D-19:stä. Katso lisätietoja lasken
nallisista
verosaamis
ista liitetiedosta 12, Tuloverot,
ja liikearvon arvonalen-
tumistestistä liitetiedost
a
17, Arvonalentumiset.
59
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
140
Myynnin tuloutusperiaatteet
Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu
Sopimusmuutosten kirjaaminen
Merkittävä osa konsernin liiketoim
innasta toteutuu puitesopimusten
alla, joiss
a ei ole kiinteää s
itoumusta koko projekt
in laajuudelle.
Tämän vuoksi katsot
aan arvion siitä, kuinka my
öhemmät tilaukset
käsitellään
kirjanpidossa
, olevan olennai
nen kirjanpido
llinen
harkinnanvarais
uus. Myöhemmät tilaukset voidaan käs
itellä joko
erillisinä s
opimuksina tai niiden vo
idaan katsoa olevan muutoks
ia
olemassa ole
vaan sopimukseen, jolloin sopimuksia tarkastellaan
yhdistelmänä kirja
npidossa.
Päätöksellä käsit
ellä sopimuksia joko eril
lisinä tai yhdisteltynä
voi olla olennai
nen vaikutus tilikaudelle kirjat
tavaan myyntiin,
kun järjestely
yn sisältyy useita suoritevel
voitteita, mukaan lukien
asiakkaalle ta
rjotut merkitykselliset oikeudet
, sillä transaktiohinta
kohdennetaan sopimuksessa tu
nni
stetuille suoritevelvo
itteille.
Transaktiohinnan määrittäminen ja kohdentaminen
Konsernin sopimusjärjeste
lyt ovat
monimutkaisia, joista osa
on sitomattomia puitesopimuksia, joissa on eri asi
akkaiden
tarpeisiin räätälöityjä monimu
tkaisia alennusjärj
estelyjä tai
hinnoittelurake
nteita. Alennu
sten ja muiden muuttuvien
rahamäärien asianmukainen
tunn
istaminen ja kohdentaminen
kuten myös erillisten suoritevel
voitteiden erillis
myyntihinnan
määrittämine
n ovat olennaisia harkinn
anvaraisuuksia, joill
a on
suora vaikutus lii
kevaihdon tuloutusajankoht
aan ja tuloutettavaan
määrään. Erillismyyntihint
ojen määrittäminen sopimukse
ssa oleville
suoritevel
voitteille ja v
ielä käyttäm
ättömille ost
o-optioille vai
kuttaa
myös konserni
n johtopäätök
seen siitä, si
sältääkö sopi
muksen
sitomaton osa merkityksellisiä oikeuksia, jotk
a tulisi ottaa huomioon
sopimukse
n kirjanpitokäs
ittelyssä.
Tunnistetut merkitykselliset
oikeudet käsite
llään kirjanpidoss
a suoritevelvoittein
a, jolloin niille
kohdistetaan osa transaktiohinnasta suhte
ellisen erillismyyntihinnan
metodia käyttäen.
Erillisten suoritevelvoitteiden tunnistaminen ja
suoritevelvoitteen täyttämi
sajankohdan määr
ittäminen
Konsernin as
iakassopimukset sisäl
tävät säännöllises
ti useita eri
suoritevelv
oitteita, joihin liitty
y erilaisia tuotteita, palve
luita sekä
ohjelmistoja, joita konserni
myy. Erillisten suoritevelvoitteiden
tunnistaminen tämänkaltais
issa järjestelyissä on olenn
ainen
harkinnanvar
aisuus, sillä suor
itevelvo
itteen virheellinen
määrittäminen saatt
aa johtaa liikevaihdon tulouttamiseen
väärällä tilikaudella tai väär
änsuuruisena.
Eläkkeisiin ja muihin työsuht
een päättymisen jälkeisiin
etuuksiin liittyvät vastuut ja kulut
Keskeinen epävarmuustekijä
Etuuspohjaisiin e
läkejärjestelyihin ja mu
ihin työsuhteen
päättymisen jäl
keisiin etuuksiin liitty
vien velvoitteiden ja kuluje
n
määrittäm
inen riippuu useista arv
ioista ja oletuks
ista liittyen muun
muassa diskonttoko
rkoon, kuolevuusoletuksiin, tulevien korva
usten
kasvuun vuositasolla, terveydenhoidon kustan
nusten kehitykseen
sekä siihen, ku
inka paljon terve
ydenhoitopalveluja
käytetään
Yhdysvalloissa, miss
ä
suurin os
a
työsuhteen p
äättymisen jälkeistä
terveydenhoi
toa koskevista
jä
rjestelyistämme on. Muutokset
arvioissa tai va
kuutusmatemaattisissa ole
tuksissa voivat
merkittäväst
i vaikuttaa etuusve
lvoitteen määrään, tulev
iin
etuuskuluihin
ja tulev
iin rahavirtoihin. Näihin arv
ioihin ja oletuksiin
perustuen etuuspohjaiset velvoitt
eet ova
t 23 501 miljoonaa eu
roa
(24 780 miljoonaa euroa vu
onna 2019) ja järjestelyihin sis
ältyvien
varojen kä
ypä arvo 25 668 milj
oonaa euroa (26 297 miljoonaa
euroa vuonna 2019).
Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu
Etuuspohjaisten järjestelyjen ra
hastoidun ylijäämän osalta konserni
analysoi m
ahdollisuuksia ylij
äämän palautukseen j
oko maksujen
palautuksi
na järjestelystä ta
i vastai
sten järjestelyyn suoritetta
vien
maksujen vä
hennyksenä, jon
ka pohjalta
määritetään onk
o tarpeen
rajoittaa ylijäämän kir
jaamista. Konsernilla on kaks
i
järjestelyä
Yhdysva
lloissa, yksi järje
stely Isossa-Br
itanniassa ja yks
i
järje
stely
Belgiassa, jotk
a ovat merkittävästi ylijäämäi
siä ja joiden nettovarat
olivat 6 147 m
iljoonaa euroa 31
.12.2020 (5 794 miljoonaa euroa
2019). Konsernin ar
vion mukaan ylijäämän palautukseen
liittyy
rajoitteita rap
ortointipäivänä yhdessä jär
jestelyssä Yhdysvallo
issa.
Muiden järjes
telyjen osalta
mahdol
lisuudet ylijäämän palautukseen
täyttävät asetet
ut vaatimukset. Omaisuuden enimmäismäärä
n
rajoitus liit
tyen ylijäämän palau
tuksen rajoitteita s
isältävään
järjestelyyn
Yhdysvalloissa oli 1 125 miljoonaa euroa
31.12.2020
(975 miljoonaa euroa 2019).
Katso lisät
ietoja liitetiedost
a 27
, Eläkkeet ja muut työsuhteen
päättymisen jälkeiset etuudet.
Tuloverot
Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu
Konserni käyttää harkin
taa arvioidessaan kirjattavien
laskennall
isten verosaamisten määr
ää. Laskennalliset veros
aamiset
kirjataa
n, mikäli on t
odennäköist
ä, että tulevaisuudessa synty
y
riittävästi ver
otettavaa tuloa,
jota vastaan vähennyskelpoiset
väliaikaiset erot, käyt
tämättömät verotukselliset
tappiot ja
käyttämät
tömät veronhyvityks
et voidaan hyödyntä
ä ennen
käyttämättöm
ien verotuksellisten tappioiden
ja käyttämättömien
veronhyvityksie
n vanhentumista. Tämä arvio e
dellyttää kyseisen
yhtiön tai ve
rokonsernin, jolle
laskennallinen ver
osaaminen
on kirjat
tu, tulevan ta
loudellisen su
oriutumise
n arviointia.
Merkittävä osa konser
nin kirjatuist
a laskennallisista verosaamisista
liittyy
käyttämättömii
n verotuksellisi
in tappioihin
, veronhyvityksi
in
ja vähennys
kelpoisiin välia
ikaisii
n eroihin Yhdysvalloissa yhteen
sä
753 miljoonaa euroa 31.12
.2020 (1 076 miljoonaa euroa vuonna
2019). Lisäksi konsernilla on 31
.
12.2020 33 620 miljoonaa euroa
(20 426 miljoonaa euroa vu
onna 2019) väliaikaisia eroja,
verotuksellisia
tappioita ja veronhy
vityksiä,
joista ei ole kirjattu
laskennallista ve
rosaamista, koska kyseisten erien hyödyntäm
inen
on epävarmaa.
Suurin osa kirjaamattomista
laskennallisista
verosaamis
ista liittyy Rans
kaan ja Suomeen.
Katso lisätietoja tuloveroista
liitetiedosta 12, Tuloverot.
Vuokrasopimukset
Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu
Konserni käyttää harkin
taa arvioidessaan vuokrasopimuksen
vuokra-aikaa. Useat konsernin me
rkit
tävimmistä kiin
teistöjen
vuokrasopi
muksista sisält
ävät optioita jatkaa
vuokra-aikaa t
ai
päättää vuokrasopimu
s ennen sen päättymispäivää. Nämä opti
ot
tarjoavat konse
rnille taloudellisen joustavuude
n, jota tarvitaan sen
globaalin toim
itila- ja teollisuus
kiinteistöportfoli
on sovittamisessa
eri liiketoimintojen muuttuvi
in kä
yttöt
arpeisiin. Tämä taloudellinen
joustavuus vaikuttaa
konsernin vu
okrakiinteistöistä kirjaamien
käyttöoikeus
omaisuuserän ja vu
okrasopimusvelan arv
ostamiseen
siinä määrin
kun johto päättää, e
ttä jatko-optioiden käyttö ei ole
kohtuullisen varmaa.
Arvioidessaan onko jatko- ja
päättämisoptioi
den käyttö
kohtuullisen varmaa, johto
käyttä
ä harkintaa ta
rkastellessaan
kaikkia merkit
yksellisiä tosiseikko
ja, jotka syn
nyttävät konsernille
taloudellisen kannustimen vuokra
s
opimuksen jatko-optio
n
tai
päättämisopt
ion käyttämiseen. Konserni arvioi,
että jatko-option
käyttäminen vu
okra-ajan pidentämiseksi yli e
i-purettavissa olevan
ajanjakson
on kohtuullisen v
armaa,
kun kohteena oleva kii
nteistö
on merkittävästi räätäl
öity konsernin tiettyä käyttötarkoitust
a
varten, konserni on tehnyt vuokrakohteeseen merkittäviä
60
141
parannustöitä, joita hyöd
ynnetään vuokra-aikana, tai optioon
perustuvan ajan
jakson vuokrat ovat merki
ttävästi odotettua
markkinahintaa alhaisemm
at. Vuokrasopimuksen alkamisajan-
kohdan jälkeen konserni
arvioi uudelleen vuokra-ajan vain
sellaisen
merkittävän tap
ahtuman tai merkittävän olosu
hteiden muutoksen
toteutuessa, joka on konsern
in määräysvallassa ja vaikutt
aa
sen arvioon käyttää t
ai jättää käyttämättä op
tio. 31.12.2020
konserni
lla on vuokraso
pimusvelkaan
sisältymättö
miä, mahdol
lisia
tulevia disk
onttaamattomia vu
okramaksuja 468 milj
oonaa euroa
(560 miljoonaa euroa vuonna 2019)
jatko-optioista, jota ei ole
arvioitu käytett
ävän, ja 51 miljoonaa euroa (79
miljoonaa euroa
vuonna 2019) mahdollisia vu
okra
maksuja päättämisoptioista,
joita ei o
doteta käytettävän.
Katso lisät
ietoja vuokrasopimu
ksista liitetiedost
a 16,
Vuokrasopimukset.
Liikearvon kirjanpitoarvoa vast
aavan määrän kertyminen
Keskeinen epävarmuustekijä
Konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmien kerrytettävissä
olevat rahamä
ärät on määritetty käyvän arvon peruste
ella,
vähennettynä myy
nnistä aiheutuvilla menoilla. Käyvän arvon
hierarkiata
so on 3. Kerrytettävissä ole
vat rahamäärät on arvioit
u
diskontattujen rah
avirtojen periaatteella. Kerrytettävis
sä olevien
rahamäärien las
kennassa käytetyt rah
avirtaennusteet perustuvat
johdon hyväksymiin
taloussuunnite
lmiin, jotka ka
ttavat kolmen
vuoden ennustejakson. Kolmen
vuoden ennustejak
soa seuraavan
seitsemän lisävuoden rahavirtaennu
steet heija
stavat asteittaista
siirtymää loppu
arvon rahavirtaennu
steisiin. Arvioi
den tekemistä
ja johdon har
kintaa edellytetään määritet
täessä kerrytettävissä
olevan raham
äärän laskennan
osatekijöitä, mukaa
n lukien muun
muassa diskonttaus
korko, loppuarvon kasvutekijä ja liike
voiton
loppuarvo. Diskont
tauskorot heijast
avat senhetkistä arviota ra
han
aika-arvost
a ja olennaisista m
arkkinariskipreemio
ista. Riskipreemiot
heijastavat riskejä ja epävarmuustekijöitä
, joita ei ole sisällytetty
arvioihi
n tulevist
a rahavirro
ista. Loppua
rvon kasvuprose
ntit
kuvastavat pit
kän aikavälin keskimäärä
istä kasvua sillä alalla
ja
niissä taloudelli
sissa ympäristöi
ssä, m
issä rahavirtaa tuottavien
yksiköiden r
yhmät toimivat.
Vuonna 2020 konserni on ottanut huomioon meneil
lään olevan
COVID-19-pandemian vaikutukset ar
vioidessaan tulevia kassavirtoja
,
liikevaihdon kas
vuprosentteja, bru
ttokateprosentteja ja liikevoitto-
prosentteja, ja näm
ä näkökohdat on huomioi
tu suoritetussa
liikearvon ar
vonalentumistesta
uksessa. Konserni suor
itti liikearvon
arvonalentumistestauksen vu
oden 2020 viimeisellä ne
ljänneksellä
laaditun pitkän
aikavälin suunnitelman peruste
ella ja päätyi siihen,
että Fixed Netw
orks –toimintas
egmentin rahavirtaa tuott
avien
yksiköiden kerr
ytettävissä oleva rahamä
ärä on kirjanpitoarvoa
pienempi. Tämän seurauksena konserni kirjasi 200 miljoona
n euron
arvonal
entumiskulun,
johon ei liity mak
sutapahtumaa
, ja joka
vähensi Fixed Networks
– toimintasegmentin liikearvoa.
Seuraavat muutokse
t erillisest
i arvioituna aiheu
ttaisivat
merkittävän lisäarv
onalentumisen Fixed Networks –
toimintasegmentin liike
a
rvossa
:
Diskonttauskoron nousu 7,4 prosentista 8,4 prosenttiin
Loppuarvon liikevoiton lasku 25 miljoona
a euroa
Jokseenkin mahdollinen muutos kaikkie
n muiden rahavirtaa
tuottavien yksiköiden ryhmien arvostuksessa käytetyissä keskeisissä
oletuksissa ei johtaisi arvonalentumiseen.
Katso liitetieto 14, Aineettom
at
hyödykkeet, ja liite
tieto 17,
Arvonalentumiset.
Tason 3 rahoitusvarojen käypä arvo
Keskeinen epävarmuustekijä
Tason 3 raho
itusvarojen käypä
arvo määritetään ar
vostusmalleilla
käyttämäll
ä materiaalisia syöttöti
et
oja, jotka
eiv
ät ole havain-
noitavissa ak
tiivisilla markkino
illa tapahtuvista transakt
ioista,
vaatien arvioin
tia ja harkintaa valittaessa
asianmukaista
arvostusmene
telmää sekä määritettä
essä taustaoletuk
sia.
Listaamattomie
n
venture fund -sijoitusten ja l
istaamattomien
osakkeide
n käypä arvo perustuu
useaan osatekijään, kute
n
samankaltaisten instrumentt
ien markkina-arvoon; viimeisimpiin
kohdeyhtiön osakkeilla riippumatt
om
ien osapuolten väli
llä tehtyjen
transaktioiden arvoon; ja
/tai ko
hdeyhtiön markkina-
analyysiin
ja operatiiviseen tulokseen per
ustuvaan arvoon verrattuna
vastaaviin julkisesti noteerattu
ihin yhtiöihin vastaavilla toimial
oilla.
Muutokset näissä oletuksiss
a voivat aiheuttaa arvonalentumisia tai
tappioita tulevina
kausina. Näihin arvioihin
ja oletuksiin perustuen
tason 3 rahoitusvarojen kä
ypä ar
vo on 727 miljoonaa euroa
(746 miljoonaa e
uroa vuonna 2019), mikä vast
aa 7 % käypään
arvoon arvostetuista rahoitus
varoista (9 % vuonna 2019)
.
Katso liitetie
to 24, Rahoitusinstrumenttien käyp
ä arvo.
Varaukset ja oikeudelliset vastuut
Keskeinen epävarmuustekijä
Arvioiden käyttöä
edellytetään määritettäessä velvoitteen arvoa.
Varaukseksi
kirjattava määrä perustuu rap
ortointikauden lopun
parhaaseen ar
vioon väistämättöm
istä kuluista, joit
a edellytetään
velvoitteen täyttäm
iseksi. Määrää arvioitaessa johto voi joutua
tarkastelemaa
n joukkoa mahdolli
sia tulemi
a ja niiden toden-
näköisyyks
iä, riskejä ja epäv
arm
uustekijöitä koskien tapahtumia
ja olosuhteita s
ekä tekemään oletuksia maksujen ajankohd
asta.
Kulujen ajoitust
a ja
määr
ää kosk
eviin arvioihin voidaan joutua
tekemään muutok
sia ajan kuluessa ja/tai kun ta
rkempia tietoja
on saatavilla
.
Se että j
ohto käyttää arvioita ja ole
tuksia voi johtaa
olennaisiin muu
toksiin varausten kokonaisarvos
sa mutta minkään
yksittäi
sen varauksen arvio
n ei odoteta edellyttä
vän olennaista
muutosta varausten kokon
aisarvoon. Näihin arvioihin ja oletuksiin
perustuen varaukset ovat yh
teensä 1 532 miljoonaa euroa
31.12.2020 (1 209 miljoonaa eu
roa vuonna 2019).
Keskeinen harkintaan perustuva ratkaisu
Konserni kirjaa varauksen,
kun sille on syntynyt aikaisemman
tapahtuman seurauksena olemas
s
a oleva oikeudellinen tai
tosiasiallinen velv
oite, velvoitt
een täyttäminen toden
näköisesti
edellyttää vo
imavarojen siirtymist
ä
pois
konse
rnista ja velvoitteen
määrä on arvioitav
issa luotettavasti. Aik
a
ajoi
n johdon harkintaa
edellytetään määritettäessä onko
todennä
köistä, että velvoitteen
täyttäminen edellyttää taloudell
isten voimavarojen siirtymistä pois
konsernista. Konserni
on säännöllisesti osallisena erilai
sissa
oikeusprosesseissa ja tut
kinnoissa
eri asioihin liittyen. Johdon
harkintaa edelly
tetään arvioitaessa eri tu
lemien todennäköisyyksiä,
ja varaus kirjataan kun epäsu
otuisan tuleman toteutuminen on
todennäköisem
pää kuin sen toteutumatta jä
äminen, ja siihen
liittyvä velv
oite voidaan riittävän luote
ttavasti arvioida.
Katso liitetieto 29, Varaukset, ja
liitetieto 30, V
astuusitoumukset
ja oikeudelliset toimet.
61
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
142
5. Segmentti-informaatio
Konsernilla on kolme raporto
itavaa segmenttiä taloudellista
raport
ointia varten:
(1) Networks, (
2) Nokia Softw
are ja
(3) Nokia Technologies.
Lisäksi
esitämme segmenttikohtais
i
a
tietoja myös Konsernin yhte
iset toiminnot ja Muut -osiosta.
Networks -segmentti koost
uu neljästä yhd
istetystä
toimintasegmentistä: (1) Mob
ile
Networks, (2) Global Services,
(3) Fixed Networks ja (4) IP/O
ptical Networks. Yhdistetyillä
toimintasegmenteillä on samank
al
taiset taloudelliset ominais-
piirteet kuten s
amankaltaiset katteet pidemmällä ai
kavälillä sekä
samankaltaiset tuotteet, tuotantopr
osessit, jakelussa käytettävät
menetelmät ja
asiakkaat. Ne myös toi
mivat samankalta
isessa
sääntely-ymp
äristössä.
Lisäksi Konserni julk
istaa liikevaihdon seuraa
vien liiketoimintojen
osalta: (i
) Mobile Access (koostu
u Mobile Networks ja
Global
Services -toimintasegme
nteistä), (ii) Fix
ed
Access (koostuu Fixed
Networks -toim
intasegmentistä), (i
ii) IP Routing (ko
ostuu osasta
IP/Optical Networks -toimintas
egme
nttiä) ja (iv) Optical Networks
(koostuu osasta IP/Optica
l
Networks
-toimintasegmenttiä).
Toimitusjoht
aja on ylin operatiivinen p
äätöksentekijä ja seuraa
toiminta- ja raportoitavien se
gmenttien operatiivista tulost
a
tehdäkseen resurssien kohdis
tamiseen ja suoriutumisen
arviointiin
liittyviä päätöksi
ä. Segm
enttien keskeisiin taloudellisiin
tunnuslukuihin kuuluvat lähinn
ä liikevaiht
o ja segmenttien
liikevoitto. Segmenttie
n suoriutumisen arvi
oiminen ja resurssien
kohdistaminen perustuu segmenttien l
iikevoittoon
(1)
.
Segmenttien laadintaperiaatte
et ovat liitetiedon 2, Merkittävät
laskentaperiaatteet mukaiset. Konserni käsittelee segmenttie
n
välisiä tu
ottoja ja siirtoja
kuin ne olisi teh
ty kolmannen osapu
olen
kanssa eli
vallitsevien markkin
ahintojen perusteella. T
iettyjä kuluja
ja tuottoja ei kohd
isteta segme
nteille
(1)
.
Segmenttien kuvaukset
Networks
Networks -segmentti sisä
ltää Mobile Networ
ks, Global Services,
Fixed Networks ja IP/Op
tical
Networks -toimintasegmentit.
Mobile Networks -toim
intas
egmentin tarjonta keskittyy
mobiiliradiora
tkaisuihin, mukaan lue
ttuina makroradi
o- ja
piensoluratka
isut ja pilvinatiivi
t radioratkaisut vie
stintäpalvelujen
tarjoaji
lle ja yrityksille.
Global Servic
es -toimintasegmentti tarjoaa laajan
valikoiman
asiantuntijap
alveluja laitetoimittajasta ri
ippumatta kattaen
verkonsuunnittelun ja opt
imoinnin, verkkojen asennuksen,
järjestelmäintegraa
tion sekä koko yhtiön kattavat
verkonhalli
ntapalvelut.
Fixed Networks -toiminta
seg
mentti tarjoaa kup
ari- ja
valokuituyhte
yksiin
pohjautu
via tuot
teita, ratkaisuja j
a palveluita.
Tuotevalikoim
a mahdollistaa as
iakkaille räätäl
öidyt eri teknologio
ita
yhdistävät r
atkaisut , jotka tu
ovat kuidun asiakkaalle
taloudellisesti
kannattavimpaan pisteeseen.
IP/Optical Networks -toimintas
egmentti tarjoaa IP-reititykseen
ja optiseen siirt
oon liittyviä järjestelmiä, jo
ista kullakin on omat
ohjelmist
ot ja palvelut erittä
in suurikapasiteettisten m
aailman-
laajuisten internet- ja tietol
ii
kenneverkkoinfrast
ruktuurien
rakentamiseen.
Nokia Software
Nokia Softw
are -toimintasegmentt
i tarjoaa pilvip
ohjaisia
runkoverkk
o-ohjelmistoj
a sekä sovelluks
ia, jotka käs
ittävät
asiakaskokemuksen hallinna
n, verkkotoimintojen käytön ja hallinn
an,
viestintä- j
a yhteistyöratkaisu
t sekä laskutusjärje
stelmät. Lisäksi
Nokia Software toimint
asegmentti ta
rjoaa a
lustoja pilvipalveluj
en,
esineiden internetin, turval
lisuuden ja analytiikan alueille.
Tuotevalikoima mahd
ollistaa sen,
että dig
itaalisten palvel
ujen
toimittajat ja yritykset voivat ed
istää innovaatiovauhtiaan,
kaupallistaa
palveluitaan ja optimoida as
iakaskokemustaan.
Nokia Technologies
Nokia Technologies -
toimintas
egmentti perustuu vuosikymme
nten
innovointi
in ja
T&K-
johtajuuteen lähes kaikis
sa nykyisin käytöss
ä
olevissa mobiil
ilaitteissa käytettävissä
teknol
ogioissa. Nokia
Technologies
laajentaa Nokian pa
tenttilisensointiliiketoimintaa
,
vauhditt
aa Nokia-tava
ramerkin pa
luuta älypuhelimiin tavaramerk-
kilisensoinnin kautta ja raken
taa te
knologiali
sensointiliiketoimintaa.
Suurin osa patenttiportfo
lioiden lisensointiin ja patentointiin
liittyväst
ä liikevaihdosta ja
niihin liitt
yvistä kuluista kirjata
an
Nokia Technologies -segmentin yhteyteen.
Jokainen raportoitava
segmentti kirjaa erikseen tu
tkimus- ja kehitysku
lunsa.
Konsernin yhteiset toiminnot ja Muut
Nokia esittää lisäksi tietyt segm
enttikohtaiset tiedot Konsernin
yhteiset toiminnot ja Muut -osiosta. Konsernin yhteiset
toiminnot
ja Muut -osio
sisältää Alcatel Submarine N
etworks- sekä Radio
Frequency Sy
stems -liiketoimin
not, jotka toimivat
erillisinä
yksikköinä. Konsernin yh
teiset to
iminnot ja Muut -o
sio sisältää
lisäksi No
kia Bell Labsin toim
intakulut sekä tietyt
yhtymätasoiset
ja keskitet
ysti hallitut toi
mintakulut.
(1)
Segmenttien tulokset eivät sisällä Alcatel-Lu
cent -hankintaan ja -integraatioon
liittyviä kuluja, liikearvon arvonalentu
miskuluja, aineettomien hy
ödykkeiden poistoja
ja muita yrityskaupoista jo
htuvia hankintahinnan kohde
ntamiseen liittyviä eriä,
uudelleenjärj
estelykuluja ja
muita niihin liittyviä kuluja
sekä eräitä muita eriä.
62
143
Segmenttitiedot
Konsernin
yhteiset
Kohdista-
Nokia
Nokia
toiminnot
Segmentit
mattomat
milj. EUR
Networks
(1)
Software
Technologies
j
a Muut
Eliminoinnit
yhteensä
erät
(2)
Yhteensä
Jatkuvat toiminnot
2020
Myynti ulkoisi
lle asiakkaille
16 847
2 656
1 388
963
–
21 854
-2
21 852
Myynti muille se
gmenteille
5
–
14
19
-38
–
–
–
Poistot
-557
-81
-32
-55
–
-725
-407
-1 132
Liikearvon
arvonalentumistappiot
–
–
–
–
–
–
-200
-200
Liikevoitto/-tappio
935
507
1 164
-525
–
2 081
-1 196
885
Osuus osakkuusyhtiöiden ja
yhteisyritys
ten tuloksesta
25
–
1
-
4
–
22
–
22
2019
Myynti ulkoisi
lle asiakkaille
18 207
2 767
1 473
897
–
23 344
-29
23 315
Myynti muille se
gmenteille
2
–
14
55
-71
–
–
–
Poistot
-566
-85
-31
-54
–
-736
-924
-1 660
Liikevoitto/-tappio
665
589
1 239
-490
–
2 003
-1 518
485
Osuus osakkuusyhtiöiden ja
yhteisyritys
ten tuloksesta
12
–
–
–
–
12
–
12
2018
Myynti ulkoisi
lle asiakkaille
17 403
2 713
1 486
978
–
22 580
-17
22 563
Myynti muille se
gmenteille
1
–
15
47
-63
–
–
–
Poistot
-383
-65
-21
-46
–
-515
-940
-1 455
Liikevoitto/-tappio
773
450
1 203
-246
–
2 180
-2 239
-59
Osuus osakkuusyhtiöiden ja
yhteisyritys
ten tuloksesta
12
–
–
–
–
12
–
12
(1)
Sisältää Mobile Access -liiketoiminnan liikevaihtoa 10 630 mi
ljoonaa euroa (11 655 miljoonaa eu
roa vuonna 2019 ja 11 273 miljoonaa euroa vu
onna 2018) ja Fixed Access -liiketoiminnan
liikevaihtoa 1 759 miljoonaa euroa (1 881 mi
ljoonaa euroa vuonna 2019 ja 1 980 miljoonaa e
uroa vuonna 2018), IP Routing -liiketoiminn
an liikevaihtoa 2 768 miljoonaa euroa (2 921 miljoonaa
euroa vuonna 2019 ja 2 545 miljoonaa e
uroa vuonna 2018) ja Optical Networks -liiketoimi
nnan liikevaihtoa 1 695 miljoonaa euroa (1 752 miljoonaa eu
roa vuonna 2019 ja 1 606 miljoonaa
euroa vuonna 2018).
(2)
Sisältää Alcatel-Lucent -hankintaan ja -integraatioon liitty
viä kuluja, liikearvon arvonalentumiskulu
ja, aineettomien hyödy
kkeiden poistoja ja muita yrityska
upoista johtuvia hankintahinnan
kohdentamiseen l
iittyviä eriä, uudelleenjä
rjestelykuluja ja muita
niihi
n liittyviä
kuluja sekä eräitä muita eriä.
Segmenttien liikevoiton täsmäy
tys liikevoittoon/-tappioon
milj. EUR
2020
2019
2018
Segmenttien liikevoitto yhteensä
2 081
2 003
2 180
Uudelleenjär
jestelykulut ja muut
niihin liittyvät k
ulut
-651
-502
-321
Hankittujen ainee
ttomien ja ain
eellisten hyödykke
iden poistot
-407
-924
-940
Omaisuuserien arvon alentuminen ja arvon alentumisten peruutukset
-241
-29
-48
Etuuspohjaisen järjestelyn m
uuttam
isesta johtuva voitto
90
168
–
Transaktiokulu
t ja niihin liittyvät kulu
t
sekä in
tegraatiokulut
11
-48
-220
Hankintaan liittyvien m
yynnin jaksotuksi
in ja vaihto-om
aisuuteen kohdistuvien
käyvän ar
von oikaisujen purku
-2
-6
-16
Liiketoimintoj
en myynti
-2
-2
-39
Tuotevalikoi
mastrategiaan li
ittyvät kulut
–
-163
-583
Toimintam
allin yhdistäminen
–
-12
–
Aikaisempaan toimin
taan liittyvän IPR-rahaston
käyvän arvon muutokset
–
–
-57
Muut
6
–
-15
Liikevoitto/-tappio yhteensä
885
485
-59
63
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
144
Maantieteelliset tiedot
Liikevaihto ulkoisille asiakka
ille ja pitkäaikaiset varat maittain
Liikevaihto
(1)
Pitkäaikaiset varat
(2)
milj. EUR
2020
2019 2018
2020 2019
Suomi
(3)
1 480
1 552
1 556
1 382
1 477
Yhdysvallat
6 751
6 609
6 204
4 843
5 505
Ranska
1 444
1 229
1 179
1 857
1 997
Intia
944
1 348
1 629
170
178
Kiina
906
1 506
1 754
346
400
Muut
10 327
11 071
10 241
1 017
1 167
Yhteensä
21 852
23 315
22 563
9 615
10 724
(1)
Liikevaihto ulkoisille asiakkaille ma
ittain perustuu asiakkaan sijaintiin.
(2)
Sisältää liikearvon ja muut aineettomat hyöd
ykkeet, aineelliset hyödykkeet sekä
käyttöoike
usomaisuuserät.
(3)
Nokia Technologies –segmentin patenttilise
nssitulo on kohdistettu Suomeen.
Mikään yksitt
äinen asiakas ei ed
usta yli
kymmentä prosenttia konsernin li
ikevaihdosta.
6. Lopetetut toiminnot
Lopetetut toiminnot s
isältävät se
kä HERE
-liiketoiminnan ett
ä D&S-liiketoimin
nan jatkuvat taloude
lliset vaikutukset
. Konserni my
i HERE-
paikka- ja kartt
aliiketoiminnan s
aksalaisten autovalmis
tajien yhteenliittym
älle, johon kuuluvat AUDI AG, BMW Group ja Da
imler A
G. Myynti
saatiin päätökse
en 4.12.2015. Konserni myi olenna
isilta osin ko
ko Devices
& Services -liiketoiminnan Microsoftil
l
e kaupassa, jo
ka saatiin
päätökseen 25.4.2014. Taloudellist
en vaikutusten ajoitus ja määrä ovat en
immäkseen riippuvaisia ulkoisis
ta tekijöistä,
kuten tu
lovero
ista,
joihin liitty
y
epä
varmuutta.
Lopetettujen toimintojen tulos
milj. EUR
2020
2019
2018
Liikevaihto
–
–
–
Hankinnan ja valmistu
ksen kulut
–
–
–
Bruttokate
–
–
–
Tutkimus- ja
kehityskulu
t
–
–
–
Myynnin ja hallinnon kulut
-2
-6
-9
Liiketoiminnan muut
tuotot ja kulut
2
-1
17
Liikevoitto/-tappio
–
-7
8
Rahoitustu
otot ja -kulut
-4
-5
81
Tappio/voitto ennen veroja
-4
-12
89
Tuloverot
1
-1
125
Tavanomaisen toimi
nnan tappio/voitto
(1)
-3
-13
214
Myyntivoit
to verojen jälkeen
(2)
–
6
–
Tilikauden tappio/voitto
-3
-7
214
(1)
Vuonna 2018 lopetettujen toim
intojen tulos liittyy pääasiassa
Intia
n D&S-liiketoimintaa koskev
assa verokiistassa saavutettu
un ratkaisuun sekä HERE-liik
etoimintaan liittyvien epävar
mojen
veropositioiden purkautumiseen. D&S-liiketoimintaa koskeva ve
rok
iista liittyi Nokia India Privat
e Limited:in Nokia Oyj:lle maks
amien käyttöjärjestelmäo
hjelmistojen lähdever
otukseen.
(2)
Vuonna 2019 kirjattiin 7 miljoonan euron li
säys D&S-liiketoiminnan myyntivoittoon ja 1 miljoonan eu
ron vähennys HERE-liiket
oiminnan myyntivoitosta vero
korvauksiin liittyen.
Lopetettujen toimintojen rahavirrat
milj. EUR
2020
2019
2018
Liiketoiminnan nettoraha
virta
6
-7
-33
Investointien nettor
ahavirta
7
9
10
Tilikauden nettorahavirta
13
2
-23
64
145
7. Tulouttaminen
Johto on
todennut konsernin
raportoimi
en
maantieteellisten alueiden kuvaavan
sitä
, miten taloudellise
t tekijät vaikuttavat
myyntituottojen ja rahav
i
rtojen luonteeseen, m
äärään ja ajoittum
iseen liittyv
iin epävarmuustekijöih
in. Konsernin pääasiall
inen
asiakaskunt
a koostuu yksittäisessä m
aassa tai tietyll
ä maantieteellisell
ä alueella toimivis
ta yrityksistä. V
aikka konsernin tek
nologiasykli
on maailmanlaajuisest
i samanlainen, jokainen maa tai m
aantieteel
linen alue on luonnosta
an
syklin eri vaiheess
a, mihin usein vai
kutta
a
kunkin maan tai maantieteelli
sen alueen va
llitse
vat makrotalou
delliset olosuht
eet.
Jokaisella rap
ortoitavalla segmenti
llä, jotka on kuvattu liitetied
ossa 5, Segmentti-inform
aatio, on asiakkaita, joilla o
n
toim
i
ntaa k
aikilla
maantieteelli
sillä alueilla. Yhdellä
kään toimintasegmentillä
ei
ole maantieteellisiä myy
ntituottojen kesk
ittymiä, paitsi
Nokia
Technologies-
segmentillä, jonk
a myynti sisälty
y Euroopan lukuihin.
Liikevaihto ulkoisille asiakka
ille alueittain
(1)
milj. EUR
2020
2019
2018
Aasian ja Tyyne
nmeren alue
3 847
4 556
4 081
Eurooppa
6 620
6 620
6 489
Kiinan alue
1 376
1 843
2 165
Latinalai
nen Amerikka
995
1 472
1 380
Lähi-i
tä ja Afrikka
1 893
1 876
1 874
Pohjois-Amerikka
7 121
6 948
6 574
Yhteensä
21 852
23 315
22 563
(1)
Liikevaihto ulkoisille asiakkaille al
ueittain per
ustuu asia
kkaan sijaintiin.
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja velat
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
v
ähentyvät, kun ne siirretään esitettävä
ksi
myyntis
aamisissa sitä mu
kaa kuin konsern
in
oikeus vastikkeeseen muuttuu ehdo
ttomaksi. Asia
kassopimuksiin perustuvat velat vä
hentyv
ät, kun konserni täyttää niihin liitt
yvä
t
suoritevelvoitteet ja liikevaihto
kirjataan. Tilikaudella ei te
hty olennaisia
kumulatiivisia korjauksia kertyneis
iin myyntituot
toihin
transaktiohinnoissa tap
ahtuneiden muutos
ten, määritetyissä täytt
ämi
sasteissa tapahtuneiden m
uutosten, tai muuttuv
assa
rahamäärässä tapahtune
iden muutosten vuoksi.
Konserni on kirjannut vu
oden ai
kana myyntituotoiksi 2,1 miljardia euroa (1,9 miljard
ia euroa vuonna 2019)
tilikauden alussa tas
eeseen
sisältyn
eistä lyhy
taikaisista
asiakassopi
muksiin perus
tuvista velo
ista.
Tilauskanta
31.12.2020 osittain ta
i kokonaan täyttämättöm
ille suoritevelvoitte
ille transaktiohinnas
ta kohdis
tettu kokonaissumma oli 16,6 mi
ljardia
euroa (18,8 miljardia euroa
vuonna 2019). Johto on arvioinut n
äiden täyttämätt
ömien su
oritevelvoitteiden
tuloutuvan seuraavasti
:
2020
2019
Vuoden sisällä
68 %
69 %
2-3 vuotta
31 %
27 %
Yli 3 vuott
a
1 %
4 %
Yhteensä
100 %
100 %
Arvioitu suor
itevelvoitteiden
täyttämisajankoh
ta saattaa muuttua
monen sell
aisen tekijän takia, joihin
konsernilla ei ole mahdo
lli
suutta
vaikuttaa
. Tällaisia tekijöit
ä saattavat olla es
imerkiksi muutokse
t asiakkaiden ja tie
toverkkojen tarpeis
sa, markkinaolosuhte
is
sa, tai joissakin
tapauksi
ssa esimerkiksi sääol
osuhteiden aihe
uttamat rajoitteet, tai muut projektilogist
iikkaa hankaloittav
at tekijät. Tilik
aude
n aikana
kirjat
tu myynti ai
empina tilik
ausina täyt
etyistä tai
osittain
täytetyistä suoritevelvoitteist
a, esimerkiksi transaktioh
innoissa
tapahtuneiden
muutosten tak
ia, ei ollut olenna
inen.
Kokonaan toteutetut sopimukset
Konserni solmi huht
ikuussa 2014 tiettyjen konsernin
omistamien teknologiap
atenttien (ja patenttisovel
lusten) lisensointisop
imuk
sen.
Kyseistä lisenssiä ei
ole myönnetty lisenssin ostajalle yksinoikeu
della, j
a se on voimassa sop
imuksen voimaantu
losta eteenpäin
kymmenen
vuoden ajan (Lisenssisopimus). Sa
manaikaisesti, ja L
isenssisopimuksen
ehtojen mukaisesti
, konserni antoi li
senssin ostajalle op
tion jatkaa
lisenssija
ksoa lisensoitujen pate
nttien eliniän loppuun. Konsern
i vastaanotti koko kaupp
asumman kymmenvuotise
sta lisenssistä ja
jatk
o-
optiosta Lisenssisopimu
ksen allekirjoitushetkellä. J
ohto on tullut
siihen johtopäätökseen, että IF
RS 15, Myyntituotot
asiakasso
pimuksista
-standardiin siir
ryttäessä Lisenssisopimus on
kokonaan toteutettu sopimus. Stand
ardin
siirtymäsääntöjen mu
kaisesti konserni
sov
eltaa
sen vuoksi aiem
paa tuloutuskäytäntöä, joka
pohjautuu IAS 18, Tuotot -st
andardiin. Kons
ern
i kirjaa liikevai
htoa Lisen
ssisopimuks
en
voimassaolo
aikana tämän käytänn
ön mukaisesti.
Konsernitaseeseen 31.12.2020 kir
jattu, Lisens
sisopimukseen liittyvä myynnin jaksotus on 515 miljoona
a euroa (670 miljoonaa
euro
a
vuonna 2019), joka od
otetaan kirjattavan liikevaihdoksi vuoteen 2024 mennessä.
65
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
146
8. Kululajikohtainen erittely
milj. EUR
2020
2019
2018
Jatkuvat toiminnot
Henkilöstöku
lut
(1)
7 310
7 360
8
029
Materiaalikulut
6 016
8 148
7 544
Alihankinta
ja muut asiakassop
imuksiin liittyvät
kulut
4 887
4 003
3 782
Aineettomien ja aineellisten hyödy
kkeiden poistot
1 132
1 660
1 455
IT-palvelut
343
362
491
Arvonalentumistappiot
241
38
55
Muut
1 188
1 496
1 533
Liiketoiminnan kulut yhteensä
(2)
21 117
23 067
22 889
(1)
Vuosien 2019 ja 2018 vertailu
luvut on muutettu vastaamaan oi
kaistua uudelleenjärjestelykuluje
n määrää. Katso lisätietoja li
itetiedosta 9, He
nkilöstökulut.
(2)
Vuonna 2020, konserni uu
delleenluokitteli ti
ettyjä tuotto-
ja kulueriä liiketoiminnan muista tuotoista ja kulu
ista toiminnoille. Vertailutiedot vuosilta 2019 ja 2018 on
oikaistu vastaavasti.
Lisätietoja liitetiedossa 2, Merkittä
vät laskentaperiaattee
t.
Liiketoimi
nnan kuluihin sisält
yy saatuja julkisi
a avustuksia ja
tukia sekä tuotekehitykseen liit
tyviä v
eronhyvityksiä y
hteensä
98 milj
oonaa
euroa (83 miljoonaa euroa vu
onna 2019 ja 124 miljoonaa euroa vuonna 20
18), jotka
pääosin on konsernin tu
loslaskelm
assa kirjattu
vähentämään tu
tkimus- ja kehityskuluja.
Uudelleenjärjestelykulut toiminnoittain
(1)
milj. EUR
2020
2019
2018
Hankinnan ja valmistu
ksen kulut
245
227
115
Tutkimus- ja
kehityskulu
t
189
105
119
Myynnin ja hallinnon kulut
67
117
77
Uudelleenjärjestelykulut yhteensä
501
449
311
(1)
Uudelleenjärjestelykulut sisältävät
etuuspohjaisten jä
rjestelyjen supistamiseen l
iittyvät tuotot ja kulut.
9. Henkilöstökulut
milj. EUR
2020
2019
2018
Jatkuvat toiminnot
Palkat
(1)(2)
6 055
6 094
6 517
Osakeperusteiset maksut
(3)
76
77
62
Eläke- ja muut työsuhteen pä
ättymisen jälkeiset edut, netto
(4)
362
242
465
Muut henkilösivukulut
(1)
817
947
985
Yhteensä
7 310
7 360
8 029
(1)
Palkkoja ja mu
ita henkilösivukuluja koskevat vertailutiedot on mu
utettu vastaamaan oikaistua uudelleenjärjestelykuluje
n määrää. Vuonna 2019 kasvua oli palkkojen osalta 141
miljoonaa euroa
ja muiden henkilösivukuluje
n osalta 28 miljoonaa euroa. Vuonna 2018 kasvua oli palkkojen osalta 1
61 miljoonaa euroa ja muiden henkilösivukulu
jen osalta 33 miljoonaa euroa.
(2)
Sisältää t
yösuhteen päättämiseen l
iittyvät etuudet
(3)
Esitetään vähennettynä niihin liittyvillä s
osiaalikuluilla, katso liitetieto 26, Osakeperuste
iset maksut. Sisältää 76 miljo
onaa euroa omana pääomana suoritettavia osakepalkkioita (77 miljoonaa
euroa vuonna 2019 ja 62 miljoonaa euroa vu
onna 2018).
(4)
Sisältää 58
miljoonan euron nettovoiton eläkejär
jestelyjen muuttamiseen ja supis
tamiseen sekä eläkevastuiden t
äyttämiseen l
iittyen (131 miljoonaa euroa nettovoittoa
vuonna 2019 ja
52 miljoonaa euroa nettota
ppiota vuonna 2018).
Henkilöstön keskim
ääräinen luku
määrä on 92 0
39 (98 322 vuonna
2019 ja 103 083 vu
onna 2018).
66
147
10. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
milj. EUR
2020
2019
2018
Jatkuvat toiminnot
Liiketoiminnan muut tuotot
(1)
Venture fund -sijoitusten voitot
80
87
162
Kurssivoitot ennakoitujen valu
uttamääräisten myyntien ja ostojen
suojauks
esta, netto
5
–
–
Voitot aineellisten
hy
ödyk
keiden myynneistä
3
18
21
Saadut avustukset ja julkiset tuet
3
8
8
Muutokset tappioita koskevis
sa vähennyserissä ja arvonalentumist
appiot
myyntisaamisista, netto
–
28
–
Muut
59
96
76
Yhteensä
150
237
267
Liiketoiminnan muut kulut
(1)
Liikearvon arvona
lentumistappiot
-200
–
–
Muutokset tappioita koskevis
sa vähennyserissä ja arvonalentumist
appiot
myyntisaamisista, netto
-171
–
-45
Venture fund -sijoitust
en tappiot
ja kulut
-19
-36
-118
Käytöstä po
istaminen ja tappiot ain
eellisten hyödykkeiden myynneistä
-10
-27
-52
Varausten muutokset
-5
-47
-13
Kurssitappiot ennakoitujen v
aluutta
mä
äräisten myyntien ja
ostojen
suojauks
esta, netto
–
-88
-27
Muut
-68
-67
-57
Yhteensä
-473
-265
-312
(1)
Vuonna 2020, konserni uu
delleenluokitteli ti
ettyjä tuotto-
ja kulueriä liiketoiminnan muista tuotoista ja kulu
ista toiminnoille. Vertailutiedot vuosilta 2019 ja 2018 on
oikaistu vastaavasti.
Lisätietoja liitetiedossa 2, Merkittä
vät laskentaperiaattee
t.
11. Rahoitustuotot ja -kulut
milj. EUR
2020
2019
2018
Jatkuvat toiminnot
Rahoitustuotot
Korkotuoto
t rahoitussijoituksista
21
31
39
Korkot
uotot muihin
sopimuksiin si
sältyvistä raho
ituskomponent
eista
38
42
37
Muut rahoitustuotot
(1)
97
92
9
Yhteensä
156
165
85
Rahoituskulut
Korkoku
lut korollisista ve
loista
-127
-99
-105
Korkokulut mu
ihin sopimuks
iin sisältyvistä raho
ituskomponenteista
(2)
-83
-172
-162
Korkokulu
t vuokrasopimusve
loista
(3)
-25
-28
–
Etuuspohjaisten järjeste
lyjen nettokorkokulut
–
-9
-15
Tappiot käypää
n arvoon tulosvaikut
teisesti arvostettavi
sta sijoituksista, ne
tto
–
-2
-1
Tappiot omaisuuse
ristä, joihin sovelletaa
n korkoriskin käyvän arvon
suojauslaske
ntaa, netto
-122
-133
-7
Voitot johdann
aisista, joihin sovelle
taan korkoriskin käyvän
arvon
suojauslaske
ntaa, netto
118
141
9
Valuuttak
urssitappiot, nett
o
-8
-106
-100
Muut rahoituskulut
(4)(5)
-73
-98
-17
Yhteensä
-320
-506
-398
(1)
Sisältää vuonna 2020 Nokia Shanghai Belliin
liittyvän 79 miljoo
nan euron (64 miljoonaa
euroa vuonna 2019)
tuoton johtuen rahoitu
svelan käyvän arvon muutoksesta. Katso
liitetieto 33,
Merkittävät, osittain
omistetu
t tytäryhtiöt.
(2)
Sisältää vuonna 2020 myyntisaamisten myyntiin liitty
vän korkokulun 31 miljoonaa euroa (94 miljoonaa euroa vu
onna 2019 ja 66 miljoonaa euroa vuonna 20
18).
(3)
Korkokulut vuokrasopimusveloista esitetään
rahoitustuotoissa ja -kuluissa vuoden 2019 alussa käyttöön
otetun IFRS 16, Vuokr
asopimukset -st
andardin seurauksena.
(4)
Sisältää vuonna 2020 eräälle kehittyvie
n markkinoiden asiakkaalle myönnettyihin lainoihin liittyvän 58
miljoonan euron tapp
iota koskevan vähe
nnyserän kasvun. Katso liitetieto 3
7,
Tilikauden päätty
misen jälkeiset tapahtumat.
(5)
Sisältää vuonna 2019 sopimuksen päättämiseen
liittyen 64 miljoonan euron arvo
nalentum
istappion eräälle kehittyvien markkinoiden
asiakkaalle myönnetystä lainasta.
67
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
148
12. Tuloverot
Tuloverojen eritte
ly
milj. EUR
2020
2019 2018
Jatkuvat toiminnot
Tilikauden verotettavaan
tuloon perustuvat verot
-295
-367
-530
Laskennall
iset verot
-2 961
229
341
Yhteensä
-3 256
-138
-189
Tuloverojen täsmäytys
Suomen vo
imassa olevan 20 prose
ntin verokannan mu
kaan laskettujen ver
ojen vertailu ko
nse
rnin tuloslaskelmassa es
itettyihin vero
ihin:
milj. EUR
2020
2019
2018
Tuloverokulu/-tuotto voimassa
olevalla
verokannalla
-149
-31
72
Pysyvät erot
90
53
-22
Kuluksi kirja
tut lähdeverot
-37
-31
-24
Tuloverot a
ikaisemmilta t
ilikausilta
26
-13
26
Muissa maissa toim
ivien tytäryhtiöiden ve
rokantojen vaikutus
-39
-8
-18
Kirjaamattom
ien laskennallisten verosaamiste
n vaikutus
(1)
-3 202
-99
-205
Hyöty aiemm
in kirjaamattom
ista laskennallis
ista verosaamis
ista
105
29
46
Tuloverovelkojen, joihin liit
ty
y epävarmuutta, nettomuuto
s
-12
-6
-43
Muutokset tuloverokannoissa
-12
-30
-45
Tuloverot jak
amattomista voittov
aroista
-26
-2
26
Muut
–
–
-2
Yhteensä
-3 256
-138
-189
(1)
Vuonna 2020 sisältää Suomeen liitty
vien laskennallisten ve
rosaamisten pois kirjaamisen taseel
ta ja vuonna 2018 liittyy pääasiassa
ulkomaisten lähdeverojen hyvityksiin Suomessa.
Tuloverovelat ja
-saamiset sisältävät nett
ona 149 miljoonaa euroa
(154 miljoonaa euroa vu
onna 2019) sellaisia tul
o
verove
lkoja,
joihin
liittyy epävarmuutta. N
äihin eriin liittyvien ulosmenevien rahavi
rtojen ajoitusta ei niiden luonteen vuoksi
pystytä määrittämää
n.
Joidenkin konserniyht
iöiden edellisten vuos
ien veroilm
oitukset ovat paikalli
sten veroviranomaisten tark
asteltavana. Konsern
illa
on
meneillään
verotarkastuksia ja
muita verotukse
en liittyviä prosesse
ja useissa maissa,
muun muassa Yhdysval
loissa, Kanadassa, In
tiassa,
Brasiliassa j
a Etelä-Koreassa. Konser
nin liiketoiminta
ja sijoit
ukset erityisesti
kehittyvien mark
kinoiden maissa s
aattavat aih
euttaa
epävarmuutta,
kuten epäsuotuisaa t
ai ennakoimatont
a verokohtelua. Ve
rokulun tai -tuoton m
äärittämiseksi vaad
itaan osittain ar
vi
ointia
sekä johdon harkinta
a. Vaikka johdon käsi
tys on, että verotarkastukset ja ver
otukseen
liittyvät prosessit eivät
tule aiheuttama
an mitään
merkittäviä
lisäveroja jo varatu
n lisäksi, lopputul
os tai todelliset kust
annukset voivat merkit
tävästi erota arvi
oidusta määräs
tä.
Laskennalliset verosaam
iset ja -velat
2020
2019
Laskennalliset Laskennalliset
Laskennalliset
Laskennalliset
milj. EUR
verosaamiset
verovelat
Netto
verosaamiset
verovelat
Netto
Käyttämättöm
ät verotukselliset tappiot ja
veronhyvityk
set
(1)
720
–
–
1 301
–
–
Jakamat
tomat voittova
rat
–
-104
–
–
-83
–
Aineettomat ja aineelli
set hyödykkeet
(1)
1 020
-291
–
3 257
-279
–
Käyttöoike
usomaisuuser
ät
–
-197
–
2
-221
–
Etuuspohjaiset eläkev
arat
3
-1 233
–
55
-1 150
–
Muut pitkäaikai
set varat
27
-40
–
62
-53
–
Vaihto-omaisuu
s
120
-8
–
216
-24
–
Muut lyhytaik
aiset varat
98
-46
–
164
-32
–
Vuokrasopimusvelat
164
-3
–
220
–
–
Etuuspohjaiset eläkkeet ja muut työsuhteen
päättymisen jälkeiset etuudet
1 045
-7
–
1 006
-29
–
Muut pitkäaikaiset
velat
–
–
–
32
–
–
Varaukset
251
-86
–
213
-51
–
Muut lyhytaik
aiset velat
200
-63
–
182
-126
–
Muut väliaikaiset erot
5
-13
–
99
-27
–
Yhteensä ennen netotusta
3 653
-2 091
1 562
6 809
-2 075
4 734
Laskennalliste
n verosaamis
ten ja -velkojen netotus
-1 831
1 831
–
-1 685
1 685
–
Yhteensä netotuksen jälkeen
1 822
-260
1 562
5 124
-390
4 734
(1)
Laskennallisten verosaamiste
n vähennys verrattuna edelliseen vuoteen johtuu
pääasiassa Suomeen liittyvien laskennallisten verosaamisten pois ki
rjaamiseen
taseelta.
68
149
Laskennalliste
n verojen
nettom
äärän muutos vuoden
aikana:
milj. EUR
2020
2019
2018
1.1.
4 734
4 561
4 169
Uusien tilinpäätösstandard
ien käyttöönotto
(1)
–
-1
19
Kirjat
tu tuloslask
elmaan, Jatkuva
t toiminnot
-2 961
229
341
Kirjattu tuloslas
kelmaa
n, Lopetetut toim
innot
1
–
29
Kirjatt
u laajaan tulo
slaskelmaan
-115
-84
-57
Kirjattu omaa
n pääomaan
2
-7
6
Hankitut liiketoiminn
at ja myynnit
4
–
–
Muuntoerot
-103
36
54
31.12.
1 562
4 734
4 561
(1)
Vuonna 2019 liit
tyy IFRS 16, Vuokrasopimukset -standardin käyttö
önottoon. Vuonna 2018 liittyy IFRS 9, Rahoitusinstrumentit ja I
FRS 15, Myyntituotot asiaka
ssopimuksista -standardien
käyttöönottoon.
Väliaikaiset erot, verotukse
lliset tappiot ja veronhyvitykset, joista ei ole kir
jattu
laskennallista ve
rosaamista hyödyntäm
isen
epävarmuuden ta
kia:
milj. EUR
2020 2019
Väliaikaise
t erot
14 258
1 716
Verotukselliset tappiot
19 021
18 609
Veronhyvit
ykset
341
101
Yhteensä
33 620
20 426
Konserni
arvioi jatkuvas
ti laskennalli
sten veros
aamisten hyöd
yntämisen to
dennäköisyyttä
ja harkitsee sekä suot
uisia että epä
suo
tuisia
seikkoja tässä a
rvioinnissa. Laskennall
inen verosaaminen kir
jataan siihen määrän asti kui
n on todennäköistä, että tuleva
isuudes
sa syntyy
verotettavaa tuloa, jota vastaan käyttämätt
ömät verotukselliset
tappiot, käyttämättömät veronhyvitykset ja vähe
nnyskelpoiset vä
liaikaiset
erot voidaan hyödy
ntää kyseisissä maissa. Mer
kittävä osa konsernin kirjatu
ista laskennallisist
a verosaamisista liit
tyy käyttämä
ttömiin
verotuksell
isiin tappioihin, veron
hyvityksiin
ja vähenn
yskelpoisiin väliaika
isiin eroihin Yhdysvalloiss
a yhteensä 753 miljoonaa
euroa
31.12.2020 (1 076 miljoonaa eu
roa vuonna 2019). Yhdysvaltoje
n osal
ta konsernin
toteutunut verona
la
inen tulos on
riitt
ävä osoitt
amaan
olevan todennäköistä, et
tä laskenna
lliset verosaamise
t hyödynnetään.
31.12.2020 konserni ei pidä tekemänsä arvioinnin perusteella todennäköisenä, että se pystyy hyödyntämään verotuksessa käyttämät
tömät
tappiot, käyttämättömät
veronhyvitykset ja
vähennyskelp
oiset väliaikaise
t erot Suomessa en
nakoitavissa ole
vassa tulevaisuudessa
.
Arviointi on tehty pääosin aiempien tulosten perusteella.
Tämän se
urauksena, konser
ni kirjasi pois taseest
a 2 918 miljoonaa eur
oa
Suomeen liitt
yviä laskennallisia ve
rosaamisia. Vuoden 2020 lop
ussa tehdyn arvion perusteella viim
e vuosien kumulatiiv
inen kanna
ttavuus
Suomessa, ilman eräitä Alcatel-
Lucent-hankinnan integraatioon li
ittyviä kertaluo
nteisia kuluja,
on vaihtumassa k
umulatiivisesta
voitosta
kumulatiiviseksi tappioksi. Mikä
li yhtiö on lähimenneisyydessä
tehnyt tappiota maassa, johon laskennall
inen verosaatava liittyy, se kirjaa
käyttämät
tömistä verotuksellisi
sta tappioista sekä veronhyvit
yksi
stä lasken
nallisen verosaamis
en vain siihen määr
ään asti kuin
sillä
on riittäväst
i veronalaisia väli
aikaisia eroja tai
kuin sillä on muuta v
akuuttavaa näyttöä
siitä, että syntyy riit
tävästi verot
ettavaa tuloa,
jota vastaan se pystyy hyöd
yntämään käyttämättömät verotuksel
liset t
appiot tai käyttämättömät
veronhyvitykset tulevaisuudessa.
Tulevaisuudessa kertyvälle verotettavalle tul
o
lle suotuisana näyt
tönä voidaan a
ntaa vähemmän
painoarvoa
arvioitaess
a laskenn
all
isen
verosaatavan kirj
aamista, jos on muuta epäsuotui
sta näyttöä,
kuten kertyneitä t
appioita, joita voidaan p
itää vahvana osoituksen
a si
itä,
että tulevaisuudessa ei ehkä ole käytettävi
ssä vero
tettavaa tulo
a. Konserni ja
tkaa
laskennallisten verosa
amisten hyödyntämisen
arv
iointia,
erityisesti
toteutuneen voiton seurant
aa, tulevina kausi
na ja se
voi m
ahdollisesti kir
jata Suomee
n liittyvän laskennallise
n ver
osaamisen
takaisin taseese
en, jos riittävä verotuks
ellisen
kannattavuus saavutetaan uudelleen.
Suurin osa kir
jaamattomista välia
ikaisista eroista, ve
rotukselli
sista tapp
ioista ja veronhyvityks
is
tä liittyy Ranska
an ja Suome
en. Näiden
laskennallisten veros
aamisten hyöd
yntäminen on ep
ävarmaa ennakoitavissa o
levassa
tulevaisuudessa, johtuen aikaisempien vuosien
verotuksellisista tapp
ioista Ranskassa ja
kumulatiivisesta kannattavuudesta Suomessa
vuoden 2020 lopussa sekä muun vakuuttavan
näytön puutteesta siitä,
että verotettavaa tuloa olisi riittävä
sti tulevin
a vuosina. Merkittäv
ä osa Ranskan kirj
aamattomista la
sk
ennallisista
verosaamisis
ta ei vanhene ja on käyte
ttävi
ssä tulevia verove
lkoja vastaan. Ranska
ssa
tappioita voidaan vähentää vuosittain 50
p
rosenttia
verotettavasta tulosta. Suurin osa Suomen laskennallisista verosaamisista ei vanhene ja
voidaan käyttää tulevia Suomen verovelkoja vastaan.
69
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
150
Käyttämättöm
ien verotuksellisten tappioi
den ja ver
onhyvitysten vanhentuminen:
2020
2019
milj. EUR
Kirjatut
Kirjaamatto
mat
Yhteen
sä
Kirjatut
Kirj
aamattomat
Yhteensä
Verotukselliset tappiot
10 vuoden
sisällä
163
2 364
2 527
2 181
1 609
3 790
Myöhemmin
7
–
7
–
6 6
Ei vanhene
1 810
16 657
18 467
1 728
16 994
18 722
Yhteensä
1 980
19 021
21 001
3 909
18 609
22 518
Veronhyvitykset
10 vuoden
sisällä
29
326
355
251
88
339
Myöhemmin
36
2
38
237
2
239
Ei vanhene
206
13
219
13
11
24
Yhteensä
271
341
612
501
101
602
Konsernilla on jakamattomia
voittovaroja
645 miljoonaa euroa (1 104 milj
oonaa euroa vuonna 2019), jois
ta ei ole kirjattu lasken
nallista
verovelkaa,
koska näitä voittov
aroja ei tulla jakam
aan ennakoitavissa
olevassa tulevaisuudes
sa.
13. Osakekohtainen tulos
2020
2019
2018
milj. EUR
milj. EUR
milj. EUR
Emoyhtiön osakkeenomistajille k
uuluva tilikauden voitto/tappio
Jatkuvat toi
minnot
-2 520
14
-554
Lopetetut toimin
not
-3
-7
214
Tilikauden ta
ppio/voitto
-2 523
7
-340
1 000 osaketta
1 000 os
aketta
1 000 osaketta
Ulkona olevien osakkeiden luk
umäärän painotettu keskiarvo
5 612 418
5 599 912
5 588 020
Laimentavien potentiaaliste
n osakkeiden vaikutus
Tulosperusteiset os
akepalkkiot
19 780
24 072
20 577
Ehdolliset osakepal
kkiot ja muut
3 884
2 390
3 656
Optiot
–
1
224
Laimentavien potentiaalisten os
akkeiden va
ikutus yhteensä
23 664
26 463
24 457
Oikaistu ulkona olevien osakkeiden
lukumäärän
painotettu keskiarvo
5 636 082
5 626 375
5 612 477
Osakekohtainen tulos
EUR
EUR
EUR
Laimentamaton
Jatkuvat toi
minnot
-0,45
0,00
-0,10
Lopetetut toimin
not
0,00
0,00
0,04
Tilikauden ta
ppio/voitto
-0,45
0,00
-0,06
Laimennettu
Jatkuvat toi
minnot
-0,45
0,00
-0,10
Lopetetut toimin
not
0,00
0,00
0,04
Tilikauden ta
ppio/voitto
-0,45
0,00
-0,06
Laimentamaton os
akekohtainen tulos l
asketaan jakamalla emoyhtiön
os
akkeenomist
ajille kuuluva voitto ta
i tappio tilikauden ai
kana
ulkona olevien o
sakkeiden lukumäärän p
ainotetulla keskiarvo
lla. Laimennettu osakeko
htainen tulos lasketaan oik
aisemalla emoyhti
ön
osakkeen
omistajille kuuluvaa voitto
a tai tappiota sekä tilikauden
aikana ulkona olevi
en osakkeiden
painotettua keskia
rvoa kaikk
ien
laimentavien potentia
alisten kantaosakkeiden vaikutu
ksella. Potentiaalisia
kantaosakkeita ei hu
o
mioida laimennettua
osakekohtai
st
a
tulosta
laskettaessa
siinä tapauks
essa, että niillä
katsotaan olev
an vahventava
vaikutus.
Vuonna 2020 ja 2018 la
imentavien potentiaalisten kantaosakkeide
n vaikutus jäte
ttiin huomioimatta laimennettua osake
kohtaista tu
losta
laskettaessa, koska niillä kats
ottiin olevan vahventava
vaikutus jatkuvien t
oimintojen tappiollisuudesta johtuen.
70
151
14. Aineettomat hyödykkeet
milj. EUR
Liikearvo
Muut
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019
6 360
9 424
15 784
Muuntoerot
75
82
157
Lisäykset
–
52
52
Myynnit ja käytöstä poist
aminen
–
-92
-92
Hankintameno 31.12.2019
6 435
9 466
15 901
Kertyneet p
oistot ja arvonalent
umiset 1.
1.2019
-908
-6 071
-6 979
Muuntoerot
–
-41
-41
Arvonalentumistappiot
–
-12
-12
Myynnit ja käytöstä poist
aminen
–
71
71
Poistot
–
-984
-984
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12
.
2019
-908
-7 037
-7 945
Kirjan
pitoarvo 1.
1.2019
5 452
3 353
8 805
Kirjanpitoarvo 31.12.2019
5 527
2 429
7 956
Hankintameno 1.1.2020
6 435
9 466
15 901
Muuntoerot
-331
-359
-690
Lisäykset
–
39
39
Liiketoimintojen y
hdistämisen kautta toteutuneet lisäykset
(1)
78
72
150
Myynnit ja käytöstä poist
aminen
–
-31
-31
Hankintameno 31.12.2020
6 182
9 187
15 369
Kertyneet p
oistot ja arvonalent
umiset 1.1.2020
-908
-7 037
-7 945
Muuntoerot
–
256
256
Arvonalentumistappiot
-200
-9
-209
Myynnit ja käytöstä poist
aminen
–
28
28
Poistot
–
-472
-472
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12
.
2020
-1 108
-7 234
-8 342
Kirjan
pitoarvo 1.
1.2020
5 527
2 429
7 956
Kirjanpitoarvo 31.12.2020
5 074
1 953
7 027
(1)
Konserni hankki 100% omistusosuu
den Eleni
on Technologies -yhtiö
stä. Liikearvo kohdistettiin IP/Optical Networks -toimintase
gme
ntille.
Muiden aineettomien
hyödykkeiden kirjanpitoarvo, hyödykeluokan
mukaan
(1)
:
milj. EUR
2020
2019
Asiakassuhteet
1 401
1 788
Patentit ja lisenssit
232
264
Teknolog
iat ja hankitut
ke
skenerä
iset T&K-projektit
155
160
Kauppanimet ja tavaramerkit
90
145
Muut
75
72
Yhteensä
1 953
2 429
(1)
Suurimmat muuto
kset johtuivat poistoist
a ja muuntoeroista lukuun
ottamatta teknol
ogioita ja hankittuja keskeneräisiä tutkimus-
ja tuotekehitysprojekteja
(IPR&D), jotka kasvoivat 72
miljoonaa euroa johtuen hankituista teknolo
gioista vuonna 2020.
31.12.2020 päättyneellä tilikaudella
asiakassuhteiden poistoajan painotettu keskiarvo
on 5 vuotta, patenttien ja lisenssien 6 v
uotta,
teknologioiden ja hank
ittujen keskeneräisten T&K-projektien 3 vu
otta, k
auppanimien ja t
avaramerkkien
2 vuotta, ja mui
den 1 vuot
ta
.
71
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
152
15. Aineelliset hyödykkeet
Maa-alueet, rakennukset
Koneet, kalusto
Keskeneräiset
milj. EUR
ja rakennelmat
ja muut
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019
1 219
2 863
91
4 173
Muuntoerot
17
22
–
39
Lisäykset
63
339
143
545
Uudelleenluokit
telu
28
62
-90
–
Myynnit ja käytöstä po
istaminen
-60
-268
-1
-329
Hankintameno 31.12.2019
1 267
3 018
143
4 428
Kertyneet poistot 1.1.2019
-386
-1 997
–
-2 383
Muuntoerot
-8
-16
–
-24
Arvonalentumistappiot
–
-4
–
-4
Myynnit ja käytöstä p
oistaminen
33
257
–
290
Poistot
-90
-361
–
-451
Kertyneet poistot 31.12.2019
-451
-2 121
–
-2 572
Kirjanpitoarvo 1.1.2019
833
866
91
1 790
Kirjanpitoarvo 31.12.2019
816
897
143
1 856
Hankintameno 1.1.2020
1 267
3 018
143
4 428
Muuntoerot
-63
-102
-4
-169
Lisäykset
36
290
123
449
Liiketoimintojen y
hdistämisen kautta toteutuneet lisäykset
–
2
–
2
Uudelleenluo
kittelu
61
64
-125
–
Myynnit ja käytöstä poist
aminen
-36
-137
–
-173
Hankintameno 31.12.2020
1 265
3 135
137
4 537
Kertyneet poistot 1.1.2020
-451
-2 121
–
-2 572
Muuntoerot
33
72
–
105
Myynnit ja käytöstä poist
aminen
22
128
–
150
Poistot
-86
-351
–
-437
Kertyneet poistot 31.12.2020
-482
-2 272
–
-2 754
Kirjan
pitoarvo 1.
1.2020
816
897
143
1 856
Kirjanpitoarvo 31.12.2020
783
863
137
1 783
72
153
16. Vuokrasopimukset
Käyttöoikeusomaisuuserät
Käyttöoikeusomaisuuserät edustavat konser
nin oikeutta käyttää kohdeomaisuuserää.
EUR milj.
Rakennukset
Muut
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019
898
77
975
Lisäykset, netto
(1)
150
44
194
Hankintameno 31.12.2019
1 048
121
1 169
Kertyneet poistot 1.1.2019
–
–
–
Arvonalentumistappiot
-32
–
-32
Poistot
-177
-48
-225
Kertyneet poistot 31.12.2019
-209
-48
-257
Kirj
anpitoar
vo 1.1.20
19
898
77
975
Kirjanpitoarvo 31.12.2019
839
73
912
Hankintameno 1.1.2020
1 048
121
1 169
Lisäykset, netto
(1)
89
59
148
Käytöstä p
oistaminen
-31
–
-31
Hankintameno 31.12.2020
1 106
180
1 286
Kertyneet poistot 1.1.2020
-209
-48
-257
Arvonalentumistappiot
-32
–
-32
Käytöstä p
oistaminen
31
–
31
Poistot
-176
-47
-223
Kertyneet poistot 31.12.2020
-386
-95
-481
Kirjan
pitoarvo 1.
1.2020
839
73
912
Kirjanpitoarvo 31.12.2020
720
85
805
(1)
Lisäykset, netto sisält
ää uudet vuokrasopimukset sekä olem
assa olevien vuokrasopimust
en muutokset ja uudelleen määritt
ämisestä
johtuvat erät.
Tuloslaskelmaan kirjattu
EUR milj.
2020
2019
Käyttöoike
usomaisu
user
ien poistot
-223
-225
Lyhyta
ikaisiin vuok
rasopimuksiin l
iittyvät kul
ut
-22
-26
Vuokrasopimusvelkojen korkokulut
-25
-28
Tuotot edelleenvuokratuista ja omistetuista kiinteistöis
tä
(1)
4
9
Myynti- ja ta
kaisinvuokrauksesta
syntyneet voitot
–
9
Yhteensä
(2)
-266
-261
(1)
Sisältää vuokratuotot operatiivisista edelleenvuokrasopimuksist
a ja rahoitustuotot nettosijoit
uksista rahoitusleasingsopimu
ksista.
(2)
Ei sisällä käyttöoikeusomaisuuserien a
rvonalentumistappioita, jotka on esitetty l
iitetiedossa 17, Arvonalentumiset, eikä la
skennallisia veroja, jotka o
n esite
tty liitetiedossa 12, Tuloverot.
Rahavirtalaskelmassa es
itetty
EUR milj.
2020
2019
Vuokrasopimusvelkojen lyhennys
-234
-221
Vuokrasopimusvelkojen korko
-25
-28
Yhteensä
-259
-249
Vuokrasopimusvelkojen maturit
eettijakauma
on esitetty li
itetiedossa 36, Rahoi
tusriskien hallinta.
Tulevien vuokrasopimuste
n
vastuusitoumukset ovat
esitetty l
iitetiedossa 30, Vastuus
itoumukset ja oi
keudelliset toimet.
73
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
154
17. Arvonalentumiset
Liikearvo
Konserni on koh
distanut liikearvon toimi
ntasegmenteilleen, jo
tka ovat rahavirtaa tuottav
ien yksiköiden ryhmiä ja joiden od
oteta
an
hyötyvän lii
ketoimintojen yhdistämise
stä johtuvista synergiae
duista. Katso liitetiet
o 5,
Segmen
tti-informaatio.
Liikearvon kohdistus
Konsernin rahavirtaa tuottav
ien yksiköiden
ryhm
ille kohdistetun liikearvon kirjan
pitoarvo 31.12.:
milj. EUR
2020 2019
Mobile Networks
729
776
Fixed Networks
609
856
Global Services
958
1 020
IP/Optical Networks
1 865
1 914
Nokia Softw
are
914
961
Kerrytettävissä ol
evat rahamäärät
Konsernin rahav
irtaa tuottavien yksiköide
n
ryhm
ien kerrytettävissä olevat rah
amäärät on määritetty kä
yvän arvon perusteella,
vähennettyn
ä myynnistä aiheutuvilla menoil
la. Käyvän arvon hierarki
ataso on 3 ja kerrytettävissä ole
vat rahamäärät arvioiti
in
diskontattujen rah
avirtojen periaatteella. Kerrytettävis
sä olevien raham
äärien laskennassa kä
ytetyt rahavirtaennusteet perustu
v
at johdon
hyväksymiin
taloussuunnitelmiin, jotka ka
ttavat kolmen vuoden ennust
ejakson.
Seitsemän vuod
en ennustejakson jälkeiset rah
avirtaennusteet heijastavat ast
eittaista siirtymää
loppuarvon rahavirtaennust
eisiin
.
Loppuarvon kasvuprose
ntit kuvastavat pitkän aikavälin kes
kimääräis
tä kas
vua toimiala
lla ja niissä
taloudellisissa ympäristöiss
ä
, joissa
rahavirta
a tuottavien yk
siköiden ryhmä
t toimivat. Disko
nttauskorot
heijastavat s
enhetkistä a
rviota rahan ai
ka-arvosta ja
olenna
isis
ta
markkinariski
preemioista. Riskipreemiot heij
astavat riskejä j
a ep
ävarmuustekijöi
tä, joita ei ole sisällytetty arv
ioihin tulevis
ta rahavirroista.
Muut rahavirtaennuste
iden keskeiset muuttujat sisältävät olet
uksia myyn
nin arvioidusta kasvusta, bruttoka
teprosentista ja
liikevoittoprose
ntista. Kaikki rahavirtaennusteet
ovat
yhdenmukaisia markkinaosapu
olten oletusten kanssa.
Kunkin rahavirtaa tuott
avien yksiköiden ryhmän arvonalentumistes
tauksen lopp
uarvon kasvuprosentti
ja diskonttauskorko verojen j
älkeen:
2020
2019
2020
2019
Keskeinen oletus %
Loppuarvon ka
svuprose
ntti
Diskonttausk
orko verojen jälkeen
Mobile Networks
1,2
1,1
8,0
8,4
Fixed Networks
0,8
1,1
7,4
7,6
Global Services
1,1
0,9
7,6
8,0
IP/Optical Networks
1,4
1,4
7,9
8,2
Nokia Softw
are
1,5
1,5
7,0
7,6
Konserni suoritti liikearvon ar
vonal
entumistestauksen vuoden 2020
viimeisellä neljänneks
ellä laaditun pitkän aikavälin suunnite
lman
perusteella ja päätyi siihen, että Fixed Networks -toimintasegm
entin rahavirtaa tuottavien yksikö
iden kerrytettävissä ol
eva rah
amäärä o
n
kirjanpitoar
voa pienempi. Tämän seurauksen
a konserni kirjasi liik
etoiminnan muihin kulu
ihin 200 miljoonan eur
on arvonalentumist
appion,
johon ei liity ma
ksutapahtumaa, ja joka vähens
i Fixed Networks -toimintasegmentin liikearv
oa.
Konsernin liikearvon arvonalen
tumistestauksen tulokset viittaavat
siihen, että muiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmien
kerrytettäv
issä olevat rahamäärät yl
ittävät riittävästi niiden kir
janpitoarvon.
Arvonalentumistappiot omaisuuserär
yhmittäin
milj. EUR
2020
2019
2018
Liikearvo
200
–
–
Muut aineettomat hyödykkeet
9
12
16
Aineelliset hyö
dykkeet
–
4
39
Käyttöoike
usomaisuuser
ät
(1)
32
20
–
Osuudet osakkuusyhtiöiss
ä ja yhteisyr
ityksissä
4
2
–
Rahoitusv
arat
1
64
–
Yhteensä
246
102
55
(1)
Konserni otti käyttöön IFRS 16, Vuokraso
pimukset -standardin
1.1.2019. 20 miljoona
n euron arvonalentumistappio on esitetty
vähe
nnettynä tappiollisista vuokr
asopimuksista tehtyjen
varausten peruutuksilla vu
onna 2019.
Konserni kirjasi vuonna 2020 200 miljoonan
euron arvona
lentumistappion liittyen Fixed
Networks -
toimintasegmentin liikearvoon
.
Konserni kirjasi vuonna 2019 sopimuksen pä
ättämiseen liit
tyen 64 miljoonan arvon
alentumistappion
eräälle kehittyvi
en markkinoid
en
asiakkaalle myönnetystä lainasta. Vuosie
n 20
20, 2019 ja 2018 muut
arvonalentumistappio
t eivät ole olennaisia konsernitilin
päätö
ksen kannalta.
74
155
18. Vaihto-omaisuus
milj. EUR
2020
2019
(1)
Raaka-aine
et ja puolivalmisteet
552
636
Valmiit tuotteet
940
1 258
Keskeneräiset asiakasprojekt
it
750
1 042
Yhteensä
2 242
2 936
(1)
Konserni on tarkentanut vaihto-omai
suuden
luokittelua edellisestä vuode
sta vastaam
aan paremmin vaihto-omaisuude
n luonnetta.
Vaihto-omaisuu
den kustannuksia on kirjattu kulu
na tilikauden aika
na ja sis
ällytetty hankinnan ja valmi
stuksen kuluihin 6 115 mi
ljoon
aa
euroa (8 181 miljoonaa eur
oa vuonna 2019 ja 7 569 miljoonaa euroa vuonn
a 2018).
Vaihto
-omaisuuden y
lijäämä- ja epäkura
nttiusvaraust
en muutokset 31.
12. päättyneil
tä tilikausil
ta:
milj. EUR
2020
2019
2018
1.1.
505
521
432
Kirjattu kulu
ksi tuloslaskelm
aan
71
83
153
Vähennykset
(1)
-96
-99
-64
31.12.
480
505
521
(1)
Vähennykset sisältä
vät vara
usten käytön ja purun.
19. Siirtosaamiset ja ennakkomaksut
Pitkäaikainen
milj. EUR
2020
2019
T&K-toimint
aan liittyvät ver
onhyvitykset ja muu
t välilliset verosaata
vat
129
156
Talletukset
47
58
Muut
41
78
Yhteensä
217
292
Lyhytaikainen
milj. EUR
2020
2019
T&K-toimint
aan liittyvät ver
onhyvitykset, ALV- ja muut
välilliset verosaa
tavat
483
543
Liiketoimintojen myynteihin
liittyvät saatavat
23
33
Talletukset
19
20
Muut
325
312
Yhteensä
850
908
75
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
156
20. Emoyhtiön osakkeet
Osakkeet ja osake
pääoma
Emoyhtiöllä on
yksi osakelaji. Jokainen
osake oikeuttaa yhteen ääne
en yhtiökokouksis
sa. Nokian yhtiöjärjest
yksen mukaan osakkei
lla ei
ole nime
llisarvoa eikä y
htiöllä ole vähim
mäis- tai enim
mäisosakepää
omaa tai osakke
iden vähimmäis- t
ai enimmäislu
kumäärää. Yhtiö
n
osakepääoma 3
1.12.2020 oli 245 896 461,96 euroa (245 896
461,96 euroa vuonna 2019) ja se koostui 5 653 886 159 (5 64
0 536 159
vuonna 2019) kokonaan m
aksetusta osakkeesta.
Omat osakkeet
Emoyhtiön osakkeista
oli konser
niyhtiöiden hallussa 31.12.
2020 yhteensä 36 389 799 (34 954 869
vuonna 2019) osaketta, mikä vast
a
a
0,6% (0,6% vuonna 2019) os
akepääomasta
ja yhteenlasketusta äänimäärästä.
Vuonna 2020 e
moyhtiö antoi itsellee
n maks
uttomassa osakeanniss
a hallituksen valtuutu
ksen nojalla 1
3 350 000 uutta osaketta
käytettäväksi e
moyhtiön osakepalkkioj
ärjestelmän sitoumusten täyttäm
iseksi.
Vuonna 2020 emoyhtiö antoi h
all
ituksen valtuutuksen nojalla yhteensä 11 915
070 om
aa osakettamme työnteki
jöillemme,
mukaan lu
ki
en
eräille joht
oryhmän jäsenille, em
oyht
iön osakepalkkio-ohjelmien ja
työntekijöiden
osakesäästöohjelman perusteella. Osakkeet ann
ettiin
vastikkeetta ja ohjel
m
ien ehtojen mukaise
sti.
Raportointikauden alussa ja lopussa ulkona
olevien osakkeid
en
lukumäärän täsmäytys
Osakkeiden määrä (1000)
2020
2019
2018
1.1.
5 605 581
5 593 162
5 579 517
Osakeperusteisten maksujen suoritt
aminen
11 915
12 396
13 221
Osakkeiden
merkinnät optio-oikeuk
sien perusteella
–
23
424
31.12.
5 617 496
5 605 581
5 593 162
Hallituksen valtuutukset
Valtuutus päättää osakeannista ja osakkeisiin oi
keuttavien erityisten oikeuk
sien antamisesta
Osakkeenomistajat valtuut
tivat 27.5.2020 pide
tyssä varsinaisessa yhtiökokouksessa hal
litukse
n päättämään enintään 550 miljoonan
osakkeen ant
amisesta yhdellä tai useamma
lla osakeannilla tai antam
alla osakkeisiin oikeutta
via erityisiä oikeuksia yhde
ssä tai
useammassa
erässä. Hallitu
s voi päättää antaa joko uusia os
akkeita tai emoyhtiön ha
llussa olevia omia osakkeit
a. Valtuutus sisältää hallit
uksen oikeuden
päättää kaikis
ta osakkeiden sekä erityis
ten oikeuksien antamis
een liittyvistä ehdoista, mukaan
lukien
oikeuden anta
a osakkeita tai e
rityisiä
oikeuksia osakkeenomistaji
en merkintäetuoikeudesta poiketen. Va
ltuutusta voidaan käyttää emoyhtiön pää
omarakenteen kehittämisee
n,
omistajapohj
an laajentamiseen,
yrityskauppojen ta
i muiden järjes
tel
yiden rahoittamiseen tai toteuttam
iseen, emoyhtiön osakepoh
j
aisten
kannustinohjelmien t
o
teuttam
i
seen tai muihin ha
llituksen päättämi
in tarkoituksiin. Valtuutus on vo
imassa 7.10.2021 saakka, ja s
e päätti
aikaisemm
at osakeannin ja os
akkeisiin oikeutt
a
vien erityi
sten oikeuk
sien antamisval
tuudet.
Valtuutus päättää omien osakkeiden hankinnasta
Osakkeenomistajat valtuuttivat 27.
5.2020 pidetyssä var
sinaisessa yh
tiökokouksessa hallit
ukse
n päättämään enintään 550 miljoonan
oman osakkee
n hankkimisesta. Osakke
iden määrä vastaa alle 10 prosen
ttia emoyhtiön kaikis
ta osakkeista. Osakkeit
a voidaan hankki
a
mitätöi
täväksi, pidettäväksi
yhtiön hallussa
, luovutettavaksi edel
leen tai muihin hall
ituksen päättämii
n tarkoituksiin. Hal
litu
s päättäisi
muista yht
iön omien osakke
iden hankkimiseen
liittyvistä seikoi
sta. Valtuutus on voima
ssa 7.10.2021 saakk
a, ja se päätti aikais
e
mman
omien osakkeiden hankkimisv
altuutuksen.
76
157
21. Muuntoerot, arvonmuutosrahasto ja muut rahastot
Arvonmuutosrahasto ja muut rahastot
Eläkkeiden uudelleen
Suojauskustannus-
Arvonmuutos-
milj.
EUR
Muuntoerot
määrittäminen
Suojausrahasto
rahasto
`
rahasto
1.1.2018
-932
838
37
-10
-23
Muuntoerot
444
–
–
–
–
Nettosijoituksen suojaustappio
-66
–
–
3
–
Etuuspohjaisten eläkejärjestely
jen
uudelleenmäärittäminen
–
293
–
–
–
Käyvän arvon m
uut
os, nettokulut
–
–
-28
-8
-116
Siirto tuloslaske
lmaan
-37
–
-30
23
78
Muu vähennys/lisäys
-1
6
–
–
–
31.12.2018
-592
1 137
-21
8
-61
Muuntoerot
259
–
–
–
–
Nettosijoituksen suojaustappio
-40
–
–
-6
–
Etuuspohjaisten eläkejärjestely
jen
uudelleenmäärittäminen
–
319
–
–
–
Käyvän arvon m
uut
os, nettokulut
–
–
-17
-34
-101
Siirto tuloslaske
lmaan
1
–
32
18
107
Muu lisäys
–
1
–
–
–
31.12.2019
-372
1 457
-6
-14
-55
Muuntoerot
-1 231
–
–
–
–
Nettosijoituksen suojausvoitto
307
–
–
1
–
Etuuspohjaisten eläkejärjestely
jen
uudelleenmäärittäminen
–
484
–
–
–
Käyvän arvon muutos, nett
otuotot/-kulut
–
–
13
-13
-175
Siirto tuloslaske
lmaan
–
–
-5
16
208
Muu vähennys
-1
–
–
–
–
Määräysvallattomien omistajien
osuus
muutoksesta
2
-1
–
–
–
31.12.2020
-1 295
1 940
2
-10
-22
Muuntoeroihin sisältyy valuuttakurss
ierot,
jotka syntyvät ulko
maisten yks
iköiden muuntamis
esta euroiksi,
joka on konserni
n tili
npäätöksen
esittämisvaluu
tta, sekä ulkomai
siin yksiköihin te
hty
jen nettosijoitusten suoj
ausvoitot ja -tappiot.
Konsernin etuuspohjaisten eläkkeiden uudelleenmäärittämisrahasto
sisältää va
kuutusmatemaattiset voitot ja tappiot sekä järjeste
lyyn
kuuluvien varoje
n tuoton ja muutokset omaisuu
serän enimmäismäärän v
aikutuksissa ilman nettokor
koon sisältyviä määri
ä.
Suojausrahasto sisältää käyvän arvon muutokse
n, joka vastaa rahavirtasuojauksessa käyt
ettävien valuuttaterm
iinisopimusten spot-
kurssin
muutosta tehokkaaksi todettu
jen suojausten
osalta.
Suojauskus
tannusrahasto sisäl
tää rahavirta
suojauksessa käytett
ävien valuuttatermi
inisopimusten ko
rko-osuuden ja val
uuttaoptioid
en
aika-arvon li
ittyen ennakoituihin valuut
tamääräisiin ostoih
in ja myynteihin. Lisäksi suo
jauskustannusrahast
o
sisäl
tää nettosijo
ituksen
suojauksess
a käytettävien termi
inisopimusten kork
o-osuuden ja optios
opimuksen aika-arv
on käyvän arvon mu
utoksen sekä
termiinisopimuksen korko-osuuden ja optios
opimuks
en aika-arvon jaksot
uksen välisen eron
. Suojauskusta
nnusrahasto sisält
ää myös
valuuttojen v
älisten viitekoron
vaihtosopimusten pre
emion käyvän arvo
n liittyen vieraan
valuutan määräisten
joukkovelkakirjal
ain
ojen
käyvän ar
von suojauksee
n.
Arvonmuutosrahasto sisält
ää käyvän arvon mu
utokset sel
laisista raho
itusinstrumentei
sta, jotka h
allinnoidaan port
foliossa, jon
ka
liiketoimint
amallin tavoitteen
a on sekä kerätä sopimu
kseen perustuvia rah
avirtoja että myydä
sellaisia rahoitu
svaroja, joiden r
ahavirrat
koostuvat yksinomaan
pääoman ja koron maks
usta. Näiden instrumenttien
käyvän arvon rahastoon
kirjatuista käyvistä arvo
ista
vähennetään tappiota kos
keva vähennyserä.
Lisätietoja muuntoeroihin, arvonmuutosrahastoon ja mu
ihin rahastoihin kirjatuista eristä, katso liitetieto 2, Merkittävät laske
ntaperiaatteet.
77
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
158
22. Muut laajan tuloksen erät
2020 2019 2018
Ennen
Verojen
Ennen
Veroje
n
Ennen
Verojen
milj. EUR
veroja
Verot
jälkeen
veroja
Verot
jälkeen
veroja
Ve
rot
jälkeen
Eläkkeiden uudelleenmäärittäminen
Etuuspohjaisten eläkkeiden
uudelleenmäärittäminen
624
-140
484
414
-95
319
388
-90
298
Tilikauden nettomuutos
624
-140
484
414
-95
319
388
-90
298
Muuntoerot
Ulkomaisten yksiköiden muuntoerot
-1 232
1
-1 231
259
–
259
443
1
444
Siirto tuloslaske
lmaan
–
–
–
1
–
1
-42
–
-42
Tilikauden nettomuutos
-1 232
1
-1 231
260
–
260
401
1
402
Nettosijoituksen suojaus
(1)
Nettosijoituksen suojauksen
arvostustuot
ot/-tappiot
266
42
308
-58
12
-46
-79
16
-63
Siirto tuloslaske
lmaan
–
–
–
–
–
–
6
-1
5
Tilikauden nettomuutos
266
42
308
-58
12
-46
-73
15
-58
Rahavirtojen suojaus ja muut
suojausohjelm
at
(2)
Käyvän arvon m
uutos,
nettotuotot/-tappiot
1
-
1
–
-64
13
-51
-44
8
-36
Siirto tuloslaske
lmaan
14
-
3
11
62
-12
50
-9
2
-7
Tilikauden nettomuutos
15
-4
11
-2
1
-1
-53
10
-43
Käypään arvoon muiden
laaj
an tuloksen
erien kautta kirjattavat rahoitusvarat
Käyvän arvon muutos, nett
otappiot
-213
38
-175
-126
25
-101
-144
28
-116
Siirto tuloslaskelma
an tappiota koskeviin
vähennyseriin liittyen
229
-46
183
40
-8
32
33
-8
25
Siirto tuloslaske
lmaan luovutuksen
yhteydessä
31
-
6
25
94
-19
75
66
-13
53
Tilikauden nettomuutos
47
-14
3
3
8
-2
6
-45
7
-38
Muut muutokset, netto
3
–
3
–
–
–
1
–
1
Yhteensä
-277
-115
-392
622
-84
538
619
-57
562
(1)
Vu
onna 2020 nettosijoituksen suojau
ksen arvostustuottoihin liittyvä
t tuloverot sisältävät 94 mi
ljoonaa e
uroa liittyen laskennal
listen verosaa
misten pois kirjaamiseen tasee
sta Suomessa.
Katso liitetieto 12, Tuloverot.
(2)
Sisältää muutokset ra
havirtojen suojausrahastossa ja
suojauskustannusrahastossa
.
23. Korolliset velat
Nimellisarvo (milj
.)
Kirjanpitoarvo milj. EUR
(5)
Liikkeeseenlaskija/velallinen
Ra
hoitusväline
Valuutta
Lopullinen eräpäivä
2020
2019
Nokia Oyj
1,00 % velkakirja
(1)(2)
EUR
350
Maaliskuu 2021
350
499
Nokia Oyj
3,375 % velkakirja
USD
500
Kesäkuu 2022
417
445
Nokia Oyj
2,00 % velkakirja
EUR
750
Maaliskuu 2024
762
766
Nokia Oyj
EIP T&K laina
(3)
EUR
500
H
elmikuu 202
5
500
–
Nokia Oyj
NIB T&K laina
(4)
EUR
250
Toukok
uu 2025
250
250
Nokia Oyj
2,375 % velkakirja
(1)
EUR
500
Toukokuu 2025
497
–
Nokia Oyj
2,00 % velkakir
ja
EUR
750
Maaliskuu 2026
762
765
Nokia Oyj
4,375 % velkakirja
USD
500
Kesäkuu 2027
448
452
Nokia of America Corp
oration
6,50 % velkakir
ja
USD
74
Tammikuu 2028
61
66
Nokia Oyj
3,125 % velkakirja
(1)
EUR
500
Toukok
uu 2028
497
–
Nokia of America Corpor
ation
6,45 % velkakirja
USD
206
Maaliskuu 2029
169
185
Nokia Oyj
6,625 % velkakirja
USD
500
Toukokuu 2039
541
517
Nokia Oy
j ja useat tytä
ryhtiöt
Muut v
elat
322
332
Yhteensä
5 576
4 277
(1)
Konserni laski toukokuu
ssa 2020 liikkeeseen 5 miljardin euron
Euro Medium Term Note
-rahoitu
sohjelman puitteissa vuonna 2025 erääntyvän 5
00 miljoonan euron suuruisen
joukkovelkakirjalainan, jonka vuotuinen ku
ponkikorko on 2,375 prosenttia ja vuonna 2028 e
rääntyvän 500 miljoonan euron suuruisen joukkovelkakirjalainan, jon
ka vuotuinen kuponkikorko
on 3,125 prosenttia. Uu
sista joukkovelkakirjalainoista saaduista varoista 150 miljoonaa euroa kä
ytettiin vuonna 2021 erääntyvän 1,00 prosentin kuponkiko
rkoisen joukkovelkakirjalainan
osittaiseen takaisinostoon.
(2)
Tammikuussa 2021 konse
rni käytti liikk
eellelaskijan optio-oikeu
den lunastaa 350 miljoonan euron suuruisen maaliskuussa 2021
erääntyvän 1,00 prosentin kuponkikorkoisen
joukkovelkakirjalainan kokonaisuudessaan. Luna
stuspäivä oli 15.2.2021. Katso liitetieto 37, Tilikau
den päättymisen jälkeiset ta
pahtumat.
(3)
Konserni nosti Euroopan inve
stointipankilta (EIP) 500 miljoonan euron lainan helmikuussa 2020.
(4)
Pohjoismaiden Investointipankilta (NIB) noste
ttu laina maksetaan takaisin kolmessa
yhtä suu
ressa maksuerässä vuosina 2023,
2024 ja
2025.
(5)
Kirjanpitoarvo sisältää lopetettu
ihin käyvän arvon suojauslaskentasuhteisiin liittyen 235 mil
joonan euron (138 miljoonaa euroa vuonna 2
019) käyvän arvon oikaisun, joka jaksotetaan tu
otoksi
tuloslaskelmaan kunkin joukkovelkakirjalainan e
räpäivään asti.
78
159
Konsernin merkittävät rahoitu
sjä
rjestelyt ja -ohjelmat 31.12.:
Nostettu (milj. EUR)
Sitoutunut/sitoutumaton
Rahoit
usjärjest
ely
Valuutta
Nime
llisarvo (milj.)
2020
2019
Sitoutunut
Luottolimiittisop
imus
(1)
EUR
1 500
–
–
Sitoutumaton
Suomalainen yritys
todistusohjelma
EUR
750
–
–
Sitoutumaton
Euro-Commercial Paper -ohjelma
EUR
1 500
–
–
Sitoutumaton
Euro Medium Te
rm Note -ohjelma
(2)
EUR
5 000
2 850
2 000
Yhteensä
2 850
2 000
(1)
Konserni käytti kesäkuussa
2020 option luottolimiittisopimuksensa e
räpäivän pidentämiseen, minkä seurauksena sopimus erääntyy kesä
kuussa 2025 yhden vuoden jatko-optiolla, lukuun
ottamatta kesäkuussa 2024 erääntyvää 88 m
iljoonan euron osuutta.
(2)
Kaikki euromääräiset joukkovelkakirjalai
nat on laskettu liikkeeseen Euro Medium
Te
rm Note -rahoituso
hjelman puitteissa.
Kaikki yllä
olevissa taulukoiss
a esitetyt lainat
ja rahoitusjärjestel
yt ovat vakuudettomi
a eikä niihin liity r
ahoituskovenantte
ja
.
Hallita
kseen konserni
n korollisii
n velkoihi
n liittyviä
korko- ja
valuuttarisk
ejä, konserni
on määrittä
nyt seuraa
vat koron-
ja
valuutanvaihtos
opimukset käyvän arvon j
a rahavirtojen suojauslaske
nnassa 31.12.:
Nimellisarvo
(milj.)
(2)
Käypä a
rvo milj. EUR
Yhtiö
Rahoitusväline
(1)
Valuutta
Lopullinen
eräpäivä
2020
2019
2020
2019
Nokia Oyj
Koron- ja valuutanvaihtosopimus
USD
Kesäkuu 2022
500
500
-48
-11
Nokia Oyj
Koron- ja valuutanvaihtosopimus
USD
Kesäkuu 2027
250
500
-28
-18
Nokia Oyj
Koron- ja valuutanvaihtosopimus
USD
Toukok
uu 2039
250
400
-78
-20
Yhteensä
-154
-49
(1)
Kaikissa koron- ja
valuutanvaihtosopimuksissa konserni mak
saa vaihtuvaa korkoa.
(2)
Vuonna 2020 ja 2019 konserni pu
rki EUR/USD valuutan- ja koronvaihtosopimukset sekä to
teutti vastaavanlaiset sopimukset eri hint
ata
solla säilyttäen saman valuu
tta- ja korkoriskiaseman.
Suojauslaskenta lakkautett
iin ja uudet s
uojaussuhteet määritettiin uusil
le
EUR/USD koron
- ja valuutanvaihtosopimuksille.
Konsernin rahoituksen
rahavirtoihin sisältyv
ien vuokrasopimusvelk
ojen, korollisten velkoje
n ja niihin liittyvien johdann
aisten
muutokset:
milj. EUR
Pitkäaikaiset
korolliset velat
Lyhytaikaiset
korolliset velat
Pitkäaikaisia
velkoja suojaavat
johdannaiset
(1)
Vuokrasopimusvel
at
(2)
Yhteensä
1.1.2019
2 826
994
57
1 066
4 943
Rahavirrat
253
40
20
-221
92
Muut
muutokset:
Valuuttakurssien muutokset
43
1
-25
–
19
Käyvän arvon m
uutokset
131
–
-142
–
-11
Siirto pitkä
aikaisten ja lyhyt
aikaisten välillä
738
-738
–
–
–
Nettolisäy
kset
(3)
–
–
–
194
194
Muut
(4)
-6
-5
140
-9
120
31.12.2019
3 985
292
50
1 030
5 357
Rahavirrat
1 401
-83
-52
-234
1 032
Muut muutokset:
Hankitut liiketoiminn
at
10
30
–
–
40
Valuuttakurssien muutokset
-133
-7
123
-37
-54
Käyvän arvon m
uutokset
102
–
-102
–
–
Siirto pitkä
aikaisten ja lyhyt
aikaisten välillä
-350
350
–
–
–
Nettolisäy
kset
(3)
–
–
–
147
147
Muut
(4)
–
-21
135
4
118
31.12.2020
5 015
561
154
910
6 640
(1)
Sisältää käyvän arvon ja rahavirtojen suojauslaskennan alaisia jo
hdannaisia sekä sellaisia johd
annaisia, jotka eivät ole suojauslaskennan alaisia mutta suojaavat pitkäaikaisia velkoja.
(2)
Sisältää pitkä- ja lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat.
(3)
Sisältää uudet vuokr
asopimukset sekä olemassa olevien
vuokrasopimusten muutokset ja uudell
een määrittämisestä joht
uvat erät.
(4)
Sisältää vuonna 2020 pitkäaikaisten velko
jen suojaamisessa käytettävien tiettyjen kor
kojohdannaissopimuste
n purkamiseen liittyv
än 135 miljoonan euron (138 miljoonaa euroa vu
onna 2019)
positiivisen rahavirran,
joka sisältyy makse
ttuihin korkoihin kon
sernin rahavirtalaskelmassa.
79
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
160
24. Rahoitusinstrumenttien käypä arvo
Käypään arvoo
n arvostettavat rahoitusv
arat ja -velat luokitellaan arvos
tusmenetelmissä käyte
ttyjen julkaisemattom
ien syöttötiet
ojen
määrän peruste
ella. Kolme hierarkiata
soa perustuvat siihen, että r
ahoitusvarojen ja -velkojen
käypää arvoa määrite
ttäessä syött
öti
etojen
arviointia tarvitaa
n sitä enemmän, mitä ylemmälle tas
olle siirrytään. Tasolla 1
arvostaminen tapahtuu p
örssinoteerattujen tuott
ei
den
markkina-arvon perust
eella, taso
lla 2 arvostus pe
rustuu ensisijaisesti kolmansien osapuo
lten hinnoitte
lupalveluista saataviin
noteerauksiin ja taso
lla 3 tarvitaan eniten johdon h
arkintaa. Ko
nserni luokittelee jokaisena tili
npäätöshetkenä rahoitusvarat j
a -vela
t
asianmukaisi
lle käyvän arvon h
ierarkian tasoille
. Seuraavassa taulukossa
käypään arvoon kirj
attujen erien arvo
stus suoritetaan
toistuvasti.
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
(1)
Käyp
ään arvoon
Käyp
ään arvoon muiden laajan
Jaksotettu
tulosvaikutteisesti
tuloksen erien kautta
milj. EUR
h
ankintameno
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Yhteensä
2020
Pitkäaikaiset sijo
itukset
–
31
–
714
–
–
–
745
745
Muut pitkäaikai
set rahoitusvara
t
115
–
99
5
–
87
–
306
306
Muut lyhytaik
aiset rahoitusva
rat sisältäen
johdannaise
t
22
–
169
8
–
15
–
214
214
Myyntisaamiset
–
–
–
–
–
5 503
–
5 503
5 503
Lyhytaikaiset si
joitukset
134
–
882
–
–
105
–
1 121
1 121
Rahava
rat
4 333
–
2 607
–
–
–
–
6 940
6 940
Rahoitusvarat yhteensä
4 604
3
1
3 757
727
–
5 710
–
14 829
14 829
Pitkäaikaiset ko
rolliset velat
5 015
–
–
–
–
–
–
5 015
5 140
Muut pitkäaikaiset
velat
–
–
–
19
–
–
–
19
19
Lyhytaika
iset korolliset
velat
561
–
–
–
–
–
–
561
561
Muut lyhytaik
aiset rahoitusvela
t sisältäen
johdannaise
t
–
–
318
420
–
–
–
738
738
Ostovelat
3 174
–
–
–
–
–
–
3 174
3 174
Rahoitusvelat yhteensä
8 750
–
318
439
–
–
–
9 507
9 632
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
(1)
Käyp
ään arvoon
Käyp
ään arvoon muiden laajan
Jaksotettu
tulosvaikutteisesti
tuloksen erien kautta
milj. EUR
ha
nkintameno
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Yhteensä
Yhteensä
2019
Pitkäaikaiset sijo
itukset
–
–
–
740
–
–
–
740
740
Muut pitkäaikai
set rahoitusvara
t
165
–
171
6
–
103
–
445
430
Muut lyhytaik
aiset rahoitusva
rat sisältäen
johdannaise
t
46
–
81
–
–
37
–
164
164
Myyntisaamiset
–
–
–
–
–
5 025
–
5 025
5 025
Lyhytaikaiset si
joitukset
42
–
51
–
–
4
–
97
97
Rahava
rat
4 090
–
1 820
–
–
–
–
5 910
5 910
RahoitusvaSrat yhteensä
4 343
–
2 123
746
–
5 169
–
12 381
12 366
Pitkäaikaiset ko
rolliset velat
3 985
–
–
–
–
–
–
3 985
4 056
Muut pitkäaikaiset
velat
–
–
10
20
–
–
–
30
30
Lyhytaika
iset korolliset
velat
292
–
–
–
–
–
–
292
292
Muut lyhytaik
aiset rahoitusvela
t sisältäen
johdannaise
t
–
–
164
639
–
–
–
803
803
Ostovelat
3 786
–
–
–
–
–
–
3 786
3 786
Rahoitusvelat yhteensä
8 063
–
174
659
–
–
–
8 896
8 967
(1)
Mikäli tase-erää ei ole kirjattu käypään arvoon, käytetään
seuraavia kä
yvän arvon arvostus
menetelmiä: pitkäaikaisten koro
llisten velkojen, mukaan lukien lyhytaikaine
n osuus, käypä arvo
perustuu ensisijaisesti kolmansien osapu
olten hinnoittelupalvelui
sta saataviin noteerauksiin (tas
o 2). Muiden varojen ja velkoj
en, mukaan lukien lainasaamisten
ja velkojen käypä arvo perustuu
pääasiassa diskontattujen rahavir
tojen analyys
iin (taso
2). Lyhytaikaisten varojen ja velkojen käyvän arvon arvioidaan olevan sama kuin kirjanpitoarvo
pienen luottoriskin ja lyhyen juo
ksuajan
perusteella. Katso liitetieto 2, Merkit
tävät laskentaperiaatteet.
80
161
Vuokrasopimusvelat eivät sis
älly rahoitusinstrumenttien käypiin arvoihin
.
Taso 1 sisältää rah
oitusvarat ja -velat, joiden ar
vostus perustuu täysin julkisiin m
arkkinahintoihin aktiiv
isilla markkinoilla
.
Raho
itusin-
strumentti kat
sotaan noteeratuksi ak
tiivisilla markkino
illa, jos markki
nahinnat ovat
helposti ja säännöl
lisesti saatavil
la pörs
sistä ja
nämä hi
nnat edustavat to
dellisia ja sään
nöllisesti to
teutuvia
toisistaan riippumattom
ien osapuolten välis
iä markkinatapahtum
ia.
Tähän kategoriaan sisälty
vät vain pörssinoteeratut tuotteet.
Taso 2 sisältää
rahoitusvaroja ja -velkoja
, jotka arvostetaan kä
yttäen arvostusmenetelmää, joka
perustuu sillä h
etkellä todetta
vissa
olevien mar
kkinatransaktioiden peruste
ella saatavien hintatiet
ojen tukemiin oletuksiin
. Näihin eriin kuuluu varoja ja vel
koja,
joiden
markkinahin
nat ovat julkisia
, mutta eivät mää
räydy aktiivisi
lla markkinoilla
, rahoitusvaroja,
joiden käypä arvo perus
tuu välittäjän anta
miin
hintoihi
n, sekä varoja, jotka
arvostetaan käyttä
en konsernin omia mall
eja, joissa oletuk
set perustuvat merkittäv
iltä osin julki
seen
markkinatiet
oon. Tähän kategori
aan sisältyy valt
aosa konsernin lis
tatuista joukkov
elkakirjoista ja muis
ta arvopapereista, va
paa
sti
ostettavat ja
myytävät johdannai
set, myyntisaamiset sekä eräitä muita
tuotteita.
Taso 3 sisältä
ä suuren määrän sijoitu
ksia listaamattomii
n osakkeisiin ja li
staamattomiin rahast
oihin, mukaan lukien
kasvuvaihee
n
sijoituksiin
erikoistuneen NGP
Capitalin hallinnoim
at sijoitukset. Tas
on 3 sijoitusten käypä
arvo määritetään
yhdellä tai useam
malla
arvostustekniikalla: markkinal
ähtöisessä lähestymistavassa käytet
ään vertailukelpoi
sia markki
natransaktioi
ta, ja tuotto
pohjaine
n
lähesty
mistapa perustuu o
dotettujen t
ulevien rahavi
rtojen nykyarv
oon. Listaamat
tomien rahast
ojen tapauksess
a rahastonho
itaja sa
attaa
valita sopivat arvos
tustekniikat syöttötietojen saata
vuuden
ja
luotettavuuden perusteella. Joissa
kin ta
pauksissa
tietty arvost
u
stekniikka
voi anta
a parhaan kuva
n käyvästä ar
vosta, kun taas
toisissa olos
uhteissa voi ol
la tarpeen käyttää useita
arvostustekniikoita.
Tason 3 käyvä
n arvon määrittämisess
ä käytettäviä syöt
tötietoja ovat muun m
uassa alkuperäinen tr
ansaktiohinta, samo
illa tai vast
aavil
la
instrumenteil
la viime aikoina tehdyt transak
tiot, toteutetut tai valmiste
illa olevat ulkopuoliste
n osapuolten tai vastaavie
n li
ikkeeseen-
laskijoiden transaktiot
taustalla olevalla sijoituks
ella, rahoit
uskierrokset, pääomitus tai lii
kkeeseenlaskijan toteu
ttamat muut transaktiot,
liikkeesee
nlaskut osake- tai
velkamarkkinoill
a sekä muutokset ta
loudellisissa tunnusluvui
ssa tai rahavirroiss
a oikaistuna tarpe
en muk
aan
maksuvalmiute
en, luottokelpoi
suuteen, markkinoihin ja
/tai muihin tekij
öihin liittyvillä ri
skeillä. Käypää ar
voa saatetaan oik
ai
sta heikon
markkinalikvidit
eetin ja/tai luovutuskelpoisuude
n
perusteella, j
a
sijoitukse
n
hoi
taja voi arvioida arvon alentumisen määrä
n,
mi
käli
markkinatietoja
ei ole saatavilla.
Tason 3 sijoitu
kset arvostetaan
jokaisena raportoint
ipäivänä otta
en huomioon muutokset arvi
oissa
, ennustei
ssa ja oletuksissa
sekä muutokset taloude
llisissa ja muissa as
iaankuuluvis
sa olosuhteissa. Suu
rin osa venture fund -
rahastoista sijoitt
aa digitaal
isen
terveydenhuo
llon-, ohjelmistoliiket
oiminnan- ja yrityssek
torin toimialoille, j
a
vaikk
a
31.12
.2020 julkaisemattomiin sy
öttötieto
ihin liittyy
lisääntynyt
tä epävarmuutta johtuen COVID-19
:
n aiheuttamasta valli
tsevasta markkina
tilanteesta, vaik
utus venture fund -si
joitust
en
käypään arvoon on tois
taiseksi katsottu olevan määrältään
rajalli
nen.
Tason 3 sijoitukset sis
ältävät noin neljäkymmentä erillistä venture
fund -rahastoa,
jotka sijoittavat
satoihin yksittä
isiin, useilla eri toim
ialoilla ja maantie
teellisillä alueill
a toimiviin yrityks
iin. Siten arviot ja
oletukset, joita sijoituksen hoit
aja käyttää julkaistu
jen syöttötietojen puuttumise
n takia, voivat vaikuttaa yks
ittäisten sijoi
tust
en käypään
arvoon, mutta mil
lään yksittäisell
ä syöttötiedolla e
i ole merkit
tävää
vaikutusta tason 3 sijoituste
n käyvän arvon kokonaismäärä
än.
Tason 3 raho
itusvelkoihin sisält
yy rahoitusvelka Chin
a Huaxinille osan
a Nokia Shanghai Be
ll -transaktion lopull
ista sopimusta,
jossa China
Huaxin oikeu
tettiin siirtämä
än omistusosuutensa k
okonaisuudessaan konse
rnille myöhemmin s
uoritettavaa kät
eissuoritusta vasta
an.
Rahoitusvel
an käypä arvo määritetään od
ot
etun tulevan käteissuor
ituksen mukaan.
Rahoitusvelan
arvostukseen sisältyy arv
io option
toteutushinnast
a ja ylimääräisten käteisva
rojen jakamisesta option toteutushetkellä.
Muihin kuin hava
in
noitavi
ssa oleviin
syöttötiet
oihin
lukeutuvat eräät
Nokia Shanghai Bellin
taloudelliseen suorituskykyy
n perustuvat luvut. Millää
n yksittäisellä syöttöti
edolla ei
ole
merkittävää vaikutusta taso
n 3 velkojen
käyvän arvon kokonais
määrään. Katso
liitetieto 33, Merkittävät, ositta
in omistetut tytä
ry
htiöt.
Laskelma tason 3 käypää
n arvoon arvostettujen rahoituserien al
ku- ja loppusaldojen muutoksista:
milj. EUR
Tason 3 rahoi
tusvarat
Tason 3 rahoitusvelat
1.1.2019
688
-707
Nettovoitt
o tuloslaskelm
assa
49
35
Lisäykset
90
–
Vähennykset
-79
1
Muut muutokset
-2
12
31.12.2019
746
-659
Nettovoitt
o tuloslaskelm
assa
19
94
Lisäykset
49
–
Vähennykset
-85
2
Siirrot pois t
asolta 3
-5
126
Muut muutokset
3
-
2
31.12.2020
727
-439
Tason 3 venture fund -sijoitust
en ja muiden
vastaavien sijoitusten v
oitot ja tappiot kirjataan liiketoim
innan muihin tuottoihin
ja kuluihin.
Muiden tason 3 rah
oitusvarojen ja -velkojen
voitot ja tappiot kirjata
an rahoitustuottoihin ja
-kuluihin. 31.12.2020 tase
eseen s
isältyvistä
tason 3 rahoitusinstrumente
ista
kirjattiin konsernin tuloslaskelmaan 102 m
iljoonan euron nettovoitto vuonna 2020 (73 m
iljoonan
euron
nettovoitto vu
onna 2019)
.
81
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
162
25. Johdannaiset
Vastaavaa
Vastatt
avaa
milj. EUR
Käypä arvo
(1)
Nimellisarvo
(2)
Käypä arvo
(1)
Nimellisarvo
(2)
2020
Ulkomaisiin yksikköihin tehty
jen nettosijoitus
ten suojat
Valuuttatermiinit
1
1 423
-3
559
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus
Valuuttatermiinit
34
933
-16
736
Ostetut valuuttaoptiot
1
108
–
–
Myydyt valuuttaopt
iot
–
–
–
6
Käyvän arvon suojaus
Valuuttatermiinit
83
1 340
-14
588
Kiinteäehtoiset sitoumukset
19
468
-101
1 105
Ennakoitujen rahavirtojen ja
käyvän arvon suojaukset
(3)
Koron-
ja valuutan
vaihtosopimuk
set
–
–
-154
815
Johdannaiset, joihin ei sovellet
a su
ojauslaskentaa ja jotka arvostetaan
käypään arvoon tuloslaskelma
ssa
Valuuttatermiinit
29
3 716
-16
3 917
Ostetut valuuttaoptiot
2
171
–
–
Muut johdannaiset
–
–
–
9
Yhteensä
169
8 159
-304
7 735
2019
Ulkomaisiin yksikköihin tehty
jen nettosijoitus
ten suojat
Valuuttatermiinit
36
3 807
-2
517
Ennakoitujen rahavirtojen suojaus
Valuuttatermiinit
7
660
-18
749
Ostetut valuuttaoptiot
1
343
–
–
Käyvän arvon suojaus
Valuuttatermiinit
7
697
-7
549
Kiinteäehtoiset sitoumukset
6
606
-2
255
Ennakoitujen rahavirtojen ja
käyvän arvon suojaukset
(3)
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset
–
–
-49
1 246
Johdannaiset, joihin ei sovellet
a su
ojauslaskentaa ja jotka arvostetaan
käypään arvoon tuloslaskelma
ssa
Valuuttatermiinit
17
3 491
-72
8 070
Ostetut valuuttaoptiot
7
654
–
–
Muut johdannaiset
–
–
-7
84
Yhteensä
81
10 258
-157
11 470
(1)
Sisällytetty konsernita
seessa muihin ly
hytaikaisiin rahoitusvaroihin j
a muihin lyhytaikaisiin rahoitusvelkoihin.
(2)
Sisältää bruttomääräiset nimellisarvot ka
ikist
a sellaisista sopimuksista, joita ei ole vielä suo
ritettu tai peruttu. Nimell
isarvot eivät
välttämättä yksin tarkasteltun
a anna kuvaa riskiasemasta,
koska joitakin sopimuksia voidaan
netottaa toisilla sopimuksilla.
(3)
Koron- ja valuutanvaihtosopimukset on
määritetty osin käyvän
arvon ja osin enna
koitujen rahavirtojen suojau
sinstrumenteiksi
.
82
163
26. Osakeperusteiset maksut
Konsernill
a on useita johdolle
ja muille ohjelmi
in oikeutetuille työnte
kijöille suunnattuja
osakepohjaisia
kannustinohjelmia
.
Ohjelmiin kuulu
vat tulosperusteiset
osakepalkkio-oh
jelmat, ehdolliset
osakepalkkio-ohjelm
at ja työntekijö
iden osakesäästöoh
jelm
at.
Osakepohjaisten kannust
inpalkkioiden toteutuminen edellyttää pääs
äänt
öisesti työsuhteen j
atkumista sekä kunk
in ohjelman ehdoiss
a
määritelty
jen tulokseen perus
tuvien sekä muide
n ehtojen toteutum
ist
a. Osakepohjaisista kann
ustinohjelmista aiheutuneet kulut, m
ukaan
lukien henkilösivukulut, olivat konsernin
tuloslas
kelmassa yhteensä 76 mil
joonaa euroa vuonna 2020 (77 m
iljoonaa euroa vuonna 2
019
ja 62 milj
oonaa euroa vuonn
a 2018).
Aktiiviset osakepohjaiset kannustinjärjestelmät instrumenteittain
Tulosperusteiset osak
epalkkiot
Ehdo
lliset osakepalkkiot
Ul
kona olevat
tulosperusteiset
osakepalkkiot
(tavoitemäärä)
Myöntämispäivän
käyvän arvon
painotettu keskiarvo
EUR
(1)
Ulkona olevat
ehdolliset
osakepalkkiot
Myöntämispäivän
käyvän arvon
painotettu keskiarvo
EUR
(1)
1.1.2018
60 516 243
5 568 702
Myönnetty
36 943 251
4,39
1 479 350
4,47
Menetetty
-4 146 246
-1 431 215
Oikeus syntynyt
(2)
-10 169 717
-2 034 789
31.12.2018
83 143 531
3 582 048
Myönnetty
31 979 747
4,02
2 060 342
4,18
Menetetty
-4 964 055
-451 540
Oikeus syntynyt
(2)
-18 933 700
-1 915 675
31.12.2019
91 225 523
3 275 175
Myönnetty
38 753 394
2,63
3 830 700
3,06
Menetetty
-4 752 172
-1 100 107
Oikeus syntynyt
(2)
-25 754 552
-1 478 175
31.12.2020
(3)
99 472 193
4 527 593
(1)
Vuosien 2017-2019 tulospe
rusteisten osakepalkkioiden ja kaikkien ehdollisten osakepalkkioide
n käyvät arvot arvioidaan Nokian osakkeen myöntämispäivän m
arkkinahinnan perusteella
vähennettynä ansaintajakson aikana maksett
aviksi oletettujen osinkojen nykyarvolla. Vuoden 2020 tulo
sperusteisten osakepalkkioi
den käypä arvo arvioidaan Noki
an osakkeen palkkio-ohjelman
toteutuspäivän osinko-oikaistun markkinahi
n
nan ja tavoitemaksutasojen peru
steella.
(2)
Tulosperusteise
t osakepalkkiot (tavoite), joihin on syntynyt
oikeus, on kerrottu kyseise
n osakepalkkio-ohjelman vahvistetul
la palkkiolla (% määrä tavoittees
ta), kun lasketaan maksettavaksi
tulevien Nokian osakkeiden määrä.
(3)
Sisältää 31 549 004 kappaletta tu
losperusteisia osakepalkkioita vuoden 2018 tulosperuste
isesta osakepalkkio-ohjelmasta ja 380 567 kappaletta e
hdollisista osakepalkkio-ohjelmista, joihin
syntyi oikeus 1.1.2021.
83
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
164
Tulosperusteiset osakepalkkiot
Vuonna 2020 konserni hallinnoi neljää globaal
ia t
ulosperusteista
osakepalkkio-ohjelmaa: vuosien 2017, 2018, 2019 ja 2020 tulosp
erusteisia
osakepalkkio-o
hjelmia. Tulosperusteinen osakepalkk
io edustaa kons
ernin velvoitetta antaa työnteki
jöille Nokian osakkei
ta myöhem
pänä
ajankohtan
a, mikäli ennalta m
ääritetyt tavoitte
et saavutetaan.
Vuoden 2020 tulosperusteinen o
sakepalkkio-ohjelma on kolmevuoti
nen ohjelma, jossa konse
rnin todellista osakkeen kokonaistuottoa
verrataan osakkeen koko
naistuoton tavoitteeseen määritettäessä an
nettavien Nokia
n osakkeiden luku
määrää
.
Osakkee
n kokonaistuott
o
lasketaan o
sakepalkkio-ohjel
man aikaisen Nokian
osakekurssin kasv
un ja mahdollis
ten maksettujen
osinkojen perusteella. Vuoden 2
020
osakepalk
kio-ohjelma ei sisä
llä vähimmäispalkkiot
akuuta.
Tietoja globaaleista tu
lo
sperusteisista osakepalkk
io-oh
j
elmista 31.12.2020:
Liikkeeseen
lasketut
tulosperusteiset
Vahvistettu
palkkio
Ohjelma
osake
palkkiot (tavoite)
(%
määrä tavoitteessa)
Suorituskausi
Sitouttamiskausi
Maksuvuosi
2017
–
29
2017-2018
2019
2020
2018
31 549 004
57
2018-2019
2020
2021
2019
29 358 795
–
2019-2021
N/A
2022
2020
38 564 394
–
2020-2023
N/A
2023
Vuosien 2017, 2018 ja 201
9 tulosperusteisten
osakepalkkio-ohjelmien osakep
alkkioiden määr
ä tulostavoitteen kohdalla on se määrä
osallistujil
le myönnettyjä tu
losperusteisia os
akepalkkioita, jok
a maksetaan, jos tav
oitetaso saavutetaan
suoritustavoitteiden
o
salta.
Tavoitemäärän mahdol
lisesti ylittävän maksun määrä m
ääritetään vertaamall
a suorituskausien aikana saavut
ettua taloudellista tul
osta
asetettuihin su
oritustavoitteisiin. Mikäli maksimitas
o saavutetaa
n, ma
ksettava määrä on
kaksinkertainen tav
oitemäärään nähd
en.
Ennen kuin Nokian osakkeet on annettu, tul
o
sperusteisiin osakepalk
kioihin ei liity mitään osakkeenomistajille kuuluvia
oikeuksi
a kuten
äänioikeu
tta tai oikeutta osin
koon. Työntekijä p
ääsääntöisesti
menettä
ä
tulos
perusteiset osakep
alkkionsa, mikäli hänen työsuhte
ensa
konsernin palveluksess
a päättyy ennen osakepal
kkio-ohjelman sitouttamis
kauden päättymistä.
Vuoden 2019 tulosperusteinen o
sakepalkkio-ohjelma koostuu kolmev
uotisesta su
orituskaudesta (2019-2021). Maksettavien
osakkeiden
lukumäärä mä
äräytyy suoritustavoitte
iden perusteella suoritus
jakson aikana. Vuoden 2019
tulosper
usteisen osakepal
kkio-ohjelman
suorituskritee
rit ovat: Nokian os
akekohtainen tulo
s (laimennettu), vapaa
kassavirta ja liikev
aihto suhteessa mark
kinaan (markki
naosuus).
Tavoitteet eivät sisällä Alcatel-
Lucent-hank
intaan ja -integraa
tioon liittyviä kuluja,
lii
kearvon arvonalentumis
kuluja, aineett
omi
en
hyödykkeiden poisto
ja ja muita yrityskaupoista johtuvia
hankinta
hinnan kohdenta
miseen liittyviä eriä, uudelleenjärjestelykuluja
ja muita
niihin liitt
yviä kuluja sekä er
äitä muita eriä.
Vuoden 2019 tulosperusteinen osakepalkkio-ohj
elma sisältää ta
kuun vähimmäi
spalkkiomäärästä mui
lle kuin ylimmälle j
ohdolle.
Osakkeiden luku
määrän minimitaso on 25 prose
nttia myönnetystä määräst
ä riippumatta siitä saavutetaanko s
uoritustavoitteet. Vuod
en
2019 tulosperusteise
n osakepalkkio-o
hjelman myönnetty
ihin palkkioihin yl
immälle johdolle ei
liity takuuta palkki
on vähimmäismää
rästä.
Ehdolliset osakepalkkiot
Vuonna 2020 konserni hallinno
i neljää globaalia ehd
ollista osakepalkkio-ohjelmaa: vuosien 2
017, 2018, 2019 ja 2020 ehdollisia
osakepalkkio
-ohjelmia. Eh
dollisia osakepalkk
ioita myönnetään rajo
itetusti konsernin tulevan me
nestyksen kannalta keskeisten osa
ajien
palkkaamise
ksi ja sitouttamisek
si. Ohjelmissa ansa
intajakso on
porrastettu siten, ett
ä ne tulevat maksuun kolmessa saman suurui
sessa
erässä yhden, kahden ja kolmen vuoden kuluttua palkkio
n myöntämi
sestä edellytt
äen, että työsuhde jatk
uu. Ennen kuin Nokian
osak
keet
on annettu, ehdollisii
n osakepalkkioihin ei
liity mitään o
sakkeenomistajille
kuuluvia oikeuksia ku
ten äänioikeutta tai o
ikeutta
osinkoon.
Työntekijä p
ääsääntöisesti men
ettää ehdolliset os
akepalkkionsa,
mikäli
hänen työsuhteensa konsernin pa
lveluksessa päättyy en
nen
soveltuvan e
rän tai erien sitou
ttamiskausien päätt
ymistä.
Työntekijöiden osakesäästöohjelma
Konserni ta
rjoaa vapaaehtoista t
yöntekijöiden osa
kesäästöohjelma
a konsernin työntekijöille. Työntekijät voivat
kuukausittain kä
yttää
12 kuukauden s
äästökauden ajan osan
verojen jälkeisest
ä palkastaan Nokian os
akkeiden hankkimise
en. Konserni antaa
kullekin ohje
lmaan
osallistuval
le työntekijälle y
hden lisäosakkeen jok
aista sellaist
a kahta ostet
tua osaketta kohden, jotka työntekijällä on halluss
aan kun
osakesäästöoh
jelman kausi päättyy. Vuonna 20
20 annettiin 6 340
859 osaketta vuoden 2019 työntekijöiden osakesäästöohjelmaan
osallistuneille työnte
kijöille (4 524 101 os
aketta vuoden 2018 osakes
äästöohjelmasta vu
onna 2019 ja 3 980
286 osaketta vuoden 2
017
osakesäästöohjelmas
ta vuonna 2018).
84
165
Aiemmat osakepohjaiset palkkio-ohje
lmat
Optio-oikeudet
Vuonna 2020 konser
ni ei enää hallinnoinut yhtään g
lobaalia optio-ohjelmaa.
Viimeinen konsernin hallinnoim
a optio-ohjelma oli vuoden
2011 optio-oh
jelma.
Viimeiset optio-
oikeudet tästä optio-
ohjelmasta myönne
ttiin vuonna 2
013. Viimeinen merkintäaja
njakso päättyi
27.12.2019. Jokainen optio-
oikeus oikeutti merkitsemään yhden uuden Nokian osakkeen. Opt
i
o-oikeudet olivat siirtokelvottomia ja
niitä
voitiin kä
yttää vain osakemerk
intään. Osakkeet oi
keuttivat osinkoon si
ltä tilikaudelta, j
onka aikana osakke
iden merkintä oli t
a
pahtunut.
Muut osakkeenomistajill
e kuuluvat oikeudet
alkoivat siitä pä
ivästä, jona merkityt osakkeet t
ulivat merkityiksi kaupparekisterii
n.
Työntekijä
pääsääntöisesti menetti op
t
io-oikeutensa, mikä
li hänen työsuht
een
sa konsernin palvelu
ksessa päättyi.
Ulkona olevien ja toteutettaviss
a ol
evien optio-oikeuk
sien täsmäytys:
Ulkona olevat
Tote
utettavissa olevat
Merki
ntähinnan
Merkintähinnan
painotettu
Painotettu
painotettu
keskiarvo
keskikurssi
Optio-oikeuksien
keskiarvo
Osakemäärä
EUR
EUR
määrä
EUR
1.1.2018
447 500
2,07
447 500
2,07
Toteutettu
-424 500
2,06
5,07
31.12.2018
23 000
2,35
23 000
2,35
Toteutettu
-23 000
2,35
5,34
31.12.2019
–
–
–
–
31.12.2020
–
–
–
–
27. Eläkkeet ja muut työsuhteen
päättymisen jälkeiset etuudet
Konserni
lla on useita ty
ösuhteen päätty
misen jälkeisiä
etuuksia
koskevia järjestelyjä er
i maissa, ja ne sisältävät sekä etuusp
o
hjaisia että
maksupohjaisia jä
rjestelyjä. Kons
ernin etuuspohjaiset järjestel
yt käsittävät merk
ittäviä eläkejärjest
elyjä ja merkittäv
iä eläkö
itymisen
jälkeisiä so
siaalietuusjärjestel
yjä joista maksetaan terveyde
nhuo
llon etuuksia ja henkivakuutusturvaa eläköity
misen jälkeen tie
tyille
työntekijäryhmille. Etuuspohjaiset järj
este
lyt alti
stavat konsernin erilais
ille riskeille, kuten sijoitusris
kille, korkoriskill
e ja odotettavissa
olevaan elinikään l
iittyvälle riskille sekä sääntel
yn noudattamise
en li
ittyville riskeille
. Erilaisten risk
ien piirteet ja laaj
uus vaihtele
vat
kunkin maan
lainsäädännöllisen
, verotuksellisen ja ta
loudellisen ympäristön
mukaan. Konsernin
tuloslaskelmaa
n kirjatut etuuspoh
jai
siin
järjestelyihin liit
tyvät kulu
t olivat 153 miljoonaa euroa (
31 miljoonaa euroa 2019 ja 234 m
iljoonaa euroa 2018).
Lisäksi kon
sernilla on maksup
ohjaisia, useiden työn
antajien kanssa jae
ttuja sekä vakuutusp
ohjaisia järjestelyj
ä joihin liittyvä
t
maksusuoritukset kirjat
aan konsernin tulosl
askelmaan sille t
ilikaudelle, jota suori
tus koskee. Maksupoh
jaisessa järjeste
lyssä k
onsernin
oikeudelline
n tai tosiasialline
n velvoite rajoittuu
summaan, jonka maks
amisesta järjeste
lyyn on sovittu. M
aksupohjaisiin jär
jes
telyihin
liittyvistä maksu
suorituksista konsernin tu
loslaskelmaa
n kirjatut kulut oliv
at 209 miljoonaa eu
roa (220 miljoonaa
euroa 2019 ja
246 miljoonaa euroa 2018)
.
Etuuspohjaiset järjestelyt
Etuuspohjaisten järjestelyjen yhteensä 992
m
iljoonan euron (487 miljoon
aa euron nettovarat vuon
na 2019) nettovarat koostuvat
4 046 miljoonan euron (4 343 miljoon
aa euroa
vuonna 2019) eläke- ja muista työsuhteen
päät
tymisen jälkeisistä etuuksista aiheut
uvasta
nettovelasta
sekä 5 038 miljoonan euron (4
830 miljoonaa euroa vuonna 2019) eläke- ja
muihin työsu
hteen päättymisen jälkeisiin
etuusjärjestelyi
hin kuuluvista nettovaroist
a.
Konsernin merkittävimmät e
tuuspohjaiset eläkejärjestelyt ovat
Yh
dy
svalloissa, Saks
assa ja Isossa
-Brita
nniassa. Yhdess
ä ne katta
vat 91 %
(92 % vuonna 2019) konsernin
etuuspohjaisesta velvoitteesta ja 91 % (91 % vuonna 20
19) konsernin järjestelyihin kuuluvien varoj
en
kokonaismäär
ästä.
Etuuspohjaiset velvoitteet,
järje
stelyjen varojen
käyvät arvot, oma
isuuserän enimmäism
äärän vaikutukse
t sekä etuuspohjaist
en
järjestely
jen nettomäärä 31
.12.:
2020
2019
Järj
estelyn
Omaisuuserän
Etuuspohjai
sen
Järjestelyn Omaisuuserän
Etuuspohjaisen
Etuuspohjainen
varojen
käypä
enimmäismäärä
n
järjestelyn
Etuuspohjainen
varojen
käypä
enimmäismäär
än
järjestelyn
milj. EUR
velvoite
arvo
vaikutus
nettom
äärä
velvoite
arvo
vaikutus
nettom
äärä
Yhdysvallat
(1)
-17 379
20 328
-1 125
1 824
-18 774
21 023
-975
1 274
Saksa
-2 847
1 244
–
-1 603
-2 808
1 232
–
-1 576
Iso-Britannia
-1 231
1 716
–
485
-1 147
1 612
–
465
Muut
-2 044
2 400
-70
286
-2 051
2 430
-55
324
Yhteensä
-23 501
25 688
-1 195
992
-24 780
26 297
-1 030
487
(1)
Etuuspohjaisten velvoitteide
n ja järjestelyn varojen käyvän
arvon vertailutie
toja vuodelta 2019 on muutettu
117 miljoonalla
eurolla vastaamaan tammikuu
ssa maksettuja joulukuu
n
etuusmaksuja.
85
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
166
Yhdysvallat
Konsernilla
on Yhdysvalloissa
merkittäviä etuuspo
hjaisia eläkejär
jestelyjä sekä merkit
tävä el
äköitymisen jälkeinen sosiaalietuu
sjärjeste
ly
(Opeb), josta maksetaan terveydenhuollon etuuksia ja henkivakuutusturvaa eläköitymisen
jälkeen. Eläkejärjestelyt sisältävät sekä perinteisiä
palvelussuhteeseen perustuvia ohjelmia että
rahamaksuihin perustuvia
jä
rjestelyjä. Kuukausipa
lkkaisille ammatt
iliittoihin kuulu
mattomille
työntekijöille tarjota
a
n raham
aksuihin perust
uvia
järjestelyjä. Kaikki muut vanhat oh
jelmat mukaan lukien palvelussuhteeseen pe
rustuvat
ohjelmat
jäädytettiin 31.12.20
09 mennessä. Entisi
lle ammattiliittoih
in kuuluneille työte
kijöille konsern
i ylläpitää kahta pe
rin
teistä
palvelussuhteeseen perustuvaa etuuspo
hjaista järjestelyä. Näi
stä suurempi ohjelma, joka kattaa 98% vastuist
a, on suljettu ohjel
ma.
Eläköitymise
n jälkeisiä sosiaalie
tuusjärjestelyjä ylläpide
tään ti
etyille eläköi
tyneille entisille työntek
ijöille. Communication
s Workers of
America (CWA) ja Int
ernational Brotherhood of
Electrical Workers (IBEW) -ammatti
liittojen kanssa on olemassa sopimus, jonka muk
aisesti
eläköitymisen jälkeisiä terveydenhuollon etuu
ksien ja henkivakuutusturvan tarjoamista
jatketaan niille työntekijöille, joita nä
m
ä kaksi
ammattiliittoa a
iemmin edustivat. Tämä ammattiliittojen kanssa tehty
sopimus uudistettiin vuonna 2020 ja umpeutuu 31.12.2027.
Saksa
Konsernill
a on Saksassa kaksi pä
äasiallista järjes
telyä, jotka kattav
at suurimman osan a
ktiivisista työnte
kijöistä: rahamaksu
ih
in
perustuva Beitragsorie
ntierte Altersversorgu
ng Plan (BAP) eläkejärjeste
ly ja samankaltainen r
ahamaksuihin perustuva ohje
lma
(AVK Basis-/Matching
k
onto) entisille Alca
te
l-Lucentin työnteki
jöille. Yk
sittäiset etuudet ovat yle
e
nsä riippuvaisia etuuteen oi
keuttavasta
palkkata
sosta, asemasta
konsernin or
ganisaatioss
a sekä palvelus
vuosista. Nä
mä järjestelyt
ovat osittain
rahoitettuja et
uuspohja
isia
eläkejärjestelyjä, joi
sta maksettaville etuuksille konserni taka
a vähi
mmäistuoton.
BAP rahoitetaa
n NSN Eläkesääti
ön (NSN Pensio
n Trust
e.V.) kautta. NS
N Eläkesäätiö on juridisesti erill
inen konsernista ja hallinnoi järjestel
yn varoja säätiösopimuste
nsa mukaisest
i.
Kaikki muut järjestelyt on aiemmin jäädyte
tty tai suljettu ja
korvattu rahamaksuihin perustuv
illa järjestelyillä. Etuuksia maks
etaan vuosittaisina
erinä, kuuk
ausittaisina vanhuus
eläkkeinä tai
elä
köitymisen yhteydessä kertynyttä eläkettä ja taattua kor
koa vastaavina kertakor
vauksina.
Iso-Britannia
Konserni yl
läpitää Isossa-Brita
nniassa yhtä eläk
esäätiötä ”Nok
ia Retirement Plan for former NSN & ALU employees” vuonna 2019
tapahtuneessa fuusi
ossa, jossa jäsenten etuud
et siirrettiin Alc
atel-Lucentin eläkesääti
öön. Yhdist
etyssä säätiössä on
maksuilla
hankitta
va
osuus, joka takaa ti
etyn vähimmäiseläkkeen (G
MP), ja lopulliseen palkkaan perustuvia
osuuksia, jotka kaikki
on suljettu uusilta
maksuilta
ja etuuksilta 30.4.2012 alkaen (
Nokian entinen järjestely) ja 30.4.2018 alkaen (
Alcatel-Lucentin enti
nen järjestely). Yksitt
äis
et palkkaan
perustuvat etuudet riippuvat et
uuksiin oikeu
ttavan palkan ja palkkioiden määrästä sekä palveluvuosista. Ti
etyn vä
himmäiseläkkee
n takaavan
maksuilla hanki
ttavan osuuden
etuudet perustuvat suurempaan se
uraavista
: taatun vähimmäiseläkkeen mä
ärä eläköitymishetkel
lä tai
työntekijän sijoitettuihin varoihin perustuv
an eläk
keen määrä. S
äätiö hallinno
i yhdistettyjen e
läkejärjestelyje
n kaikkia sij
oit
uk
sia.
Vaikutus konsernitilinpäätökseen
Muutokset etu
uspohjaisen velvoitteen nyky
arvossa, järjestelyjen
varojen käyvissä arvois
sa sekä omaisuuserän enim
mäismäärän
vaikutukset
Muutokset etuuspohjaisen velvoitteen nykyar
vossa 31.12. päättyneil
lä tilikausilla:
2020 2019
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat
Muut
eläkkeet
Yhteensä
Yhdysvallat
Eläkkeet
(1)
Yhdysvallat
Muut
eläkkeet
Yhteensä
eläköitymisen
jälkeiset
eläköitymisen
jälkeiset
milj. EUR
järjestelyt
järjestelyt
1.1.
-16 449
-2 325
-6 006
-24 780
-16 086
-2 384
-5 609
-24 079
Kauden työsuoritukseen perust
uvat menot
-118
–
-93
-211
-66
–
-87
-153
Korkokulut
-375
-54
-83
-512
-553
-79
-121
-753
Aiempaan työsuoritukseen perustuvat
menot
(2)
-55
89
29
63
-46
167
19
140
Eläkevastuiden täy
ttämiset
–
–
10
10
–
–
149
149
Yhteensä
-548
35
-137
-650
-665
88
-40
-617
Uudelleenmäär
ittämisestä johtuvat erät
:
Väestötilastollisten oletus
ten
muutoksesta johtuva voitto/tappio
202
20
66
288
759
49
5
813
Taloudellisten olet
usten muutok
sista
johtuva voitto/tappio
-1 427
-203
-377
-2 007
-1 677
-231
-483
-2 391
Kokemusperusteiset voitot/ta
ppiot
30
85
-15
100
37
39
-5
71
Yhteensä
-1 195
-98
-326
-1 619
-881
-143
-483
-1 507
Muuntoerot
1 451
196
125
1 772
-335
-53
-92
-480
Maksusuoritukset järjestelyyn osallistuvilta
–
-92
-29
-121
–
-105
-25
-130
Maksetut etuudet
1 401
260
245
1 906
1 518
284
242
2 044
Muut
–
-15
6
-9
–
-12
1
-11
Yhteensä
2 852
349
347
3 548
1 183
114
126
1 423
31.12.
-15 340
-2 039
-6 122
-23 501
-16 449
-2 325
-6 006
-24 780
(1)
Etuuspohjaisten velvoitteide
n ja järjestelyn varojen käyvän a
rvon vertailutie
toja on muutettu vuoden 2019 alun osalta 124
m
iljoonalla eurolla ja vuoden
2019 lopun osalta 117 miljoonalla
eurolla vas
taamaan tammikuussa makset
tuja joulukuun etuusmaksu
ja.
(2) Koos
tuu maailmanlaajuisista uudelleenjär
jestelyistä aiheutuvista järj
estelyjen supistamisista, erit
yisistä työsuhteen päättym
iseen liittyvistä eduista tietyill
e
työntekijöille Yhdysval
loissa ja
terveydenhoitoet
uuksien jatkamisesta Yhdysv
alloissa ammattiyhdistysliikk
eeseen kuuluvien osalta am
mattiyhdistysliikkeen kanssa
käy
tyjen neuvotteluihin pohjalta.
86
167
Velvoitteiden
nykyarvo sisältää 16 959 m
ilj
oonaa euroa (17 899 m
iljoonaa euroa vu
onna 2019) täysin r
ahastoituja velvo
itteita, 5
412
miljoonaa euroa (5 660 miljoonaa euroa
vuon
na 2019) osit
tain rahasto
ituja velvo
itteit
a sekä 1 130 miljoonaa euroa (1 221 m
iljoo
naa
euroa vuonna 2019) rahast
oimattomia velvoitteita.
Muutokset järjestel
yjen varojen käyvissä arvoissa 31.12.
päätt
yneillä tilikausilla:
2020
2019
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat
Muut
eläkkeet
Yhteensä
Yhdysvallat
Eläkkeet
(1)
Yhdysvallat
Muut
eläkkeet
Yhteensä
eläköitymise
n
jälkeiset
eläköitymise
n
jälkeiset
milj. EUR
järjestelyt
järjestelyt
1.1.
20 560
464
5 273
26 297
19 343
397
4 863
24 603
Korkot
uotot
480
8
77
565
674
11
108
793
Hallintokulu
t ja korko omaisuuserän
enimmäism
äärälle
-19
–
-7
-26
-18
–
-7
-25
Eläkevastuiden täy
ttämiset
–
–
-15
-15
–
–
-158
-158
Yhteensä
461
8
55
524
656
11
-57
610
Uudelleenmäär
ittämisestä johtuvat erät
:
Järjestelyyn
kuuluvien varoj
en tuotto
lukuunottamatta kork
otuottoon
sisältyviä eriä
2 227
16
233
2 476
1 834
43
414
2 291
Yhteensä
2 227
16
233
2 476
1 834
43
414
2 291
Muuntoerot
-1 832
-41
-139
-2 012
386
9
111
506
Maksusuoritukset:
Työnantaji
lta
26
6
67
99
27
14
57
98
Järjestelyyn osal
listuvilta
–
92
29
121
–
105
25
130
Maksetut etuudet
-1 401
-260
-152
-1 813
-1 518
-284
-139
-1 941
Section 420 -siirto
(2)
-160
160
–
–
-169
169
–
–
Muut
-12
14
-6
-4
1
–
-1
–
Yhteensä
-3 379
-29
-201
-3 609
-1 273
13
53
-1 207
31.12.
19 869
459
5 360
25 688
20 560
464
5 273
26 297
(1)
Etuuspohjaisten velvoitteide
n ja järjestelyn varojen käyvän a
rvon vertailutie
toja on muutettu vuoden 2019 alun osalta 124
m
iljoonalla eurolla ja vuoden
2019 lopun osalta 117 miljoonalla
eurolla vas
taamaan tammikuussa makset
tuja joulukuun etuusmaksu
ja.
(2)
Section 420 -
siirto. Katso kuvaus Tulevat rahavirrat -
osiosta.
Muutokset omaisuuse
rän enimmäismäärän vai
kutuksessa 31.12. päättynei
llä tilikausilla:
2020
2019
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat
Muut
eläkkeet
Yhteensä
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat
Muut
eläkkeet
Yhteensä
eläköitymise
n
jälkeiset
eläköitymise
n
jälkeiset
milj. EUR
järjestelyt
järjestelyt
1.1.
-975
–
-55
-1 030
-573
–
-54
-627
Korkokulut
-27
–
–
-27
-24
–
–
-24
Uudelleenmäär
ittämisestä johtuvat erät
:
Omaisuuserän enimmäismäärän muutos
lukuun
ottamatta
korkokul
uun sisä
ltyviä
eriä
-216
–
-17
-233
-370
–
–
-370
Muuntoerot
93
–
2
95
-8
–
-1
-9
31.12.
-1 125
–
-70
-1 195
-975
–
-55
-1 030
Etuuspohjaisten jär
jestelyje
n nettomäärä yhteensä 31.12. p
äättyneillä tilikausilla:
2020
2019
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat
Muut
eläkkeet
Yhdysvallat
eläkkeet
Yhdysvallat
Muut
eläkkeet
milj. EUR
eläköitymise
n
jälkeiset
järjestelyt
Yhteensä
eläköitymise
n
jälkeiset
järjestelyt
Yhteensä
31.12.
3 404
-1 580
-832
992
3 136
-1 861
-788
487
87
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
168
Omaisuuserän enimmäismäär
än
rajoitus
Konserni voi k
irjata rahastoidun y
lijäämän niiltä osin
, kun se va
staa hyödynnettäv
issä olevaa taloudellista etua
joko maksujen
palautuk
sina
järjestelys
tä tai vastaisten järjes
telyyn suoritettavien mak
suj
en vähennyksenä. Konsernin merki
ttä
vin omaisuuserän enimmäismäär
än
rajoitus liitty
y
Yhdys
valtojen ylijäämäisee
n aiemmin ammattilii
tt
oihin kuuluneiden työntekijö
iden eläkejärjestely
yn. Muiden mai
den osalta
omaisuuserän enimm
äismäärää koskevat rajoit
ukset eivät ole merkittävi
ä. Muutokset omaisuuse
rän enimmäismäärän rajoituksess
a
kirjat
aan konsernin la
ajaan tulosl
askelmaan lukuun
ottamatta eriä
, jotka on kirja
ttu korkokul
uihin. Konsern
i kirjasi omais
uuserä
n
enimmäismäärää k
oskevana rajoituksena 1 195
miljoonaa euroa (1 030 milj
oonaa euroa vuonn
a 2019).
Tuloslaskelmaan kirjattu
Konsernin tuloslas
kelmaan kirjattu 31.12. p
äättyneillä tilikausilla:
milj. EUR
2020
2019
2018
Kauden työsuoritukseen perust
uvat menot
(1)
211
153
163
Aiempaan työsuorituks
een perustuvat menot
(1)
-63
-140
52
Korot, netto
(2)
–
9
15
Eläkevastuiden täyttä
miset
(1)
5
9
–
Muut
–
–
4
Yhteensä
153
31
234
(1) Sisältyy liiketoiminnan kuluihin konsernin
tuloslaskelmassa.
(2) Sisältyy rahoituskul
uihin konsernin tuloslaskelmassa
.
Laajaan tuloslaskelmaan kirjat
tu
Muihin laajan
tuloslaskelman eri
in kirjattu 31.12. päätt
yneillä tilikausilla:
milj. EUR
2020
2019
2018
Järjestely
yn kuuluvien
varojen tuotto
luku
unottamatta korkotuottoon
sisältyviä eriä
2 476
2 291
-987
Väestötilastollisten oletus
ten
muutoksest
a johtuva voitto
288
813
80
Taloudellisten olet
us
ten muutoksista johtu
va tappio/voitto
-2 007
-2 391
1 298
Kokemusperusteiset voitot
100
71
79
Omaisuuserän enimmäismäärän
muutos lukuunottamatta ko
rkokuluun sisältyviä er
iä
-233
-370
-82
Yhteensä
624
414
388
Vakuutusmatemaattiset oletukset ja herkkyysanalyysi
Vakuutusmatemaattiset oletukset
Tulevaa kuolevuutta kosk
evat oletukset on
määrit
etty kunkin ma
an julkaistui
hin tilasto
ihin ja kokemuk
seen pohjautuvan
aktuaaris
en
neuvonnan perusteella.
Merkittävimm
issä järjestelyissä kä
ytetyt diskonttauskoro
t
ja kuolevuust
aulukot:
2020
2019
2020
Diskonttauskorko %
Kuolevuustaulukot
Yhdysvallat
1,9
2,8
Pri–2012 w/MP–2020
mortality pr
ojection scale
Saksa
0,4
0,8
Heubeck 2018G
Iso-Britannia
(1)
1,3
1,9
CMI 2019
Kaikkien m
aiden painotettu kes
kiarvo
1,7
2,5
(1)
Taulukkoja on oikaistu 1,5 prosentin pitkäaika
isella positiivisella kehityksellä.
Etuuspohjaisen velvoitteen määrittämisessä käytetyt pääasiallis
et vakuutusmatemaattiset oletukset (ilmoitettu painotettuina kes
kiarvoina):
%
2020
2019
Diskonttau
skorko nykyarvojen määr
ittämiseksi
1,7
2,5
Vastaiset palkan
korotukset
1,9
1,9
Vastaiset eläkke
iden korotukset
0,3
0,3
Inflaatio
1,8
1,9
Seuraavalle vuo
delle oletettu terv
eydenhu
oltokustannusten kehitysvauhti
(1)
4,9
6,1
Seuraavalle vuodelle o
letettu terveydenhuoltokusta
nnusten kehitysvauhti (poi
s lukien eläköitymisen
jälkeiset hammashoit
oetuudet)
(1)
5,0
6,2
Loppuarvon kasvuvau
hti
(1)
4,4
4,4
Vuosi, jona kehitysvau
hti sa
avuttaa loppuarvon kasvu
vauhdin
(1)
2028
2028
Etuuspohjaisten velv
oitteiden keston painote
ttu keskiarvo
11 vuotta
10 vuotta
(1)
Etuuspohjais
en velvoitteen määrittel
yssä käytetyt vakuutusmatemaat
tiset oletukset- Yhdys
vallat.
88
169
Herkkyysanalyysi
Laskettaessa etuuspohj
aisen velvoitteen herk
kyyttä suhteess
a merkittävi
in vakuutusmatemaat
tisiin oletuksi
in, etuuspohjai
sen
velvoitteen nykyarvo määritetä
än ennakoituun
etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää
(projected unit cred
it
meth
od) käyttäen
.
Herkkyysanalyysi perustuu
yhden oletuksen muutokseen samalla kun muut olet
ukset pysyvät muuttumattomina, mikä ei välttä
mättä an
na
oikeaa ku
vaa muutosten t
odellisis
ta vaikutuksista. Jos useampi ol
etus muuttuisi samanaika
i
sesti, nä
iden muutosten yhteisvaikutu
s ei
välttämä
ttä olisi sama kui
n yksittäisten muutos
ten summa. Jos oletuk
set muuttuvat eri tasoll
e kuin esitetyt, vaik
utus etuuspohj
aiseen
velvoitteeseen ei ole
välttämättä lineaarine
n. Oletusten
nostaminen ja laskemi
nen la
skettaessa etuuspohj
aista velvoitetta ei va
ikuta
symmetrisesti etuuspohjaiseen velvoitteeseen johtuen pääosin ko
rkoa
ko
rolle -vaikutuksesta määritettäessä tulevan etuuden nykya
rvoa.
Etuuspohjaisen velvoitteen
herkkyys muutok
sille pääasial
lisissa olet
uksissa:
Oletuksen kasvun
O
letuksen vähennyksen
vaikutus
(1)
vaikutus
(1)
Oletuksen muutos
milj. EUR
milj. EUR
Diskonttau
skorko nykyarvojen määr
ittämiseksi
1,0 %
2 240
-2 749
Palkankorotusten vuotu
inen kasvuvauhti
1,0 %
-127
111
Eläkkeiden kasvuvauhti
1,0 %
-551
438
Inflaatio
1,0 %
-596
501
Terveydenhuoltokust
annusten kehitysvauhti
1,0 %
-20
19
Elinajanodot
e
1 vuotta
-978
908
(1)
Positiivin
en muutos tarkoittaa etuuspohjais
en velvoitteen vähentymist
ä ja negatiivinen muutos tarkoit
taa etuuspohjaisen vel
voitteen kasvua.
Sijoitusstrategiat
Konsernin eläkesijoitustoiminna
n tavoite on säilyttää tai para
ntaa järjes
telyjen rahastoitua as
emaa toteuttamalla sijoitusstrat
e
giaa, joka
maksimoi tuottoa
ja minimoi rahastoituun
asemaa
n kohdistuvaa riskiä
. Va
rojen allokaatiosuun
nitelmaa laadittaessa otetaan h
uomio
on
useita tekijö
itä mukaan lukien,
mutta niihin
rajoittumatta, pi
tkän aikavälin ri
ski- ja tuotto-odotus eri
varallisuusluokill
e, j
ärjestelyjen
demografisia tekijöitä kosk
evat nykyiset ja
monivuotiset ennusteet, jä
rjestelyistä su
oritetut etuusmaksut, maksusuoritukset
järjestely
ihin ja järjestelyjen rahast
oitu asema. Paikallisten sää
tiöiden hallitusten vastuu
lla on tarvittaessa suor
ittaa varoj
en ja velkojen
yhteensovitt
amiseen liittyvi
ä selvityksiä (Asset-
Liability Study), järjeste
lyjen varojen sij
oittamisen valvomine
n ja niihin lii
ttyvien riskien
seuranta ja hallinta
yhtiön
valvonnan alaisuudessa ja pa
ikallisia lakeja noudattae
n. Varojen ja velkojen yh
teensovittamiseen li
itty
vän
selvitykse
n
tulokse
t to
teutetaan kunkin järjestel
yn tasolla erikseen.
Eläkesijoituk
sista vastaavat sa
lkunhoitajat voivat k
äyttää markkinaris
kin hallinnoimiseen
johdannaisia, joih
in kuuluvat futuuri
t, termiinit,
optiot ja koronvaihtosopimu
kset. Sijoituste
n tuottoa ja r
iskiprofiilia seurat
aan jatkuvasti sekä y
ksittäin että osa
na laajempaa
portfoliota.
Yksi riskeistä on
järjestelyn rahastoidun aseman
aleneminen jä
rjestelyn v
arojen ja/tai etuusp
ohjaisten velvo
itteiden epäsuotuis
an
kehityksen seurauksena. Varojen ja velkojen yhteensovi
tt
amisella pyritä
än tästä johtuvien riskien minim
ointiin.
Järjestelyjen varojen jakautuminen
2020
2019
milj. EUR
Noteeratut
Noteeraa-
mattomat
Yhteensä
%
Noteeratut
Noteeraa-
mattomat
Yhteensä
%
Oman pääoman ehto
iset arvopaperit
(1)
1 198
110
1 308
5
1 039
114
1 153
4
Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit
(1)
18 666
139
18 805
73
19 294
133
19 427
74
Vakuutussopimukset
–
793
793
3
–
841
841
3
Kiinteist
öt
(1)
101
1 094
1 195
5
103
1 095
1 198
5
Lyhytaikaiset sijoitukset
(1)(2)
738
173
911
4
902
75
977
4
Pääomasijoituks
et ja muut
130
2 546
2 676
10
131
2 570
2 701
10
Yhteensä
20 833
4 855
25 688
100
21 469
4 828
26 297
100
(1)
Vertailutiedot vuodelta 2019 on mu
utettu vastaamaan oikaistua luokittelua yhdessä eläkesäätiössä seu
raavasti: noteeratut oman pääoman ehtoiset arvopaperit kasvoivat
76 miljoonaa euroa,
noteeraamattomat oman pääoman ehtoiset a
rvopaperit kasvoivat 114 miljoonaa euroa, noteeraamattomat vieraan pääoman arvopa
perit kasvoivat 20 miljoonaa euroa, notee
ratut kiinteistöt
kasvoivat 103 miljoonaa e
uroa, noteeraamattomat kiinteistöt laskivat 340 miljoonaa euroa ja note
eratut lyhytaikaiset sijoitukset kasvoivat 27 miljoonaa eu
roa.
(2)
Etuuspo
hjaisten velvoi
tteiden ja järje
stelyn var
ojen käyvän arv
on vertailutie
toja vuodelta
2019 on muute
ttu 117 milj
oonalla
eurolla vastaamaan tammikuussa maksett
uja
joulukuun etuusmaks
uja.
Lähes kaikilla lyhyta
ikaisilla sijoituksilla
, mukaan lukien käteis
varat sekä oman ja vieraan pääo
man ehtoiset arvopaperit, on t
oimivil
la
markkinoilla not
eeratut markkinahinnat. Om
an pääoman ehtoiset arvop
aperit sisältävät sijoi
tuksia osakerahastoihin ja su
oria sij
oituksia,
joilla on n
oteeratut markkinahi
nnat toimivilla
markkinoilla. Viera
an pääoman ehtoise
t arvopaperit ovat si
joituksia valtioide
n j
a yritysten
joukkovel
kakirjoihin sekä sij
oituksia korkorah
astoihin, joilla o
n noteeratut markkina
hinnat toimivilla m
arkkinoilla. Rahastom
uo
tois
ten
sijoitusten lis
äksi vieraan pääoman ehto
isia sijoituksia voidaan
tehdä myös su
oraan arvopapereihin.
Vakuutussopimukset ovat ku
n
kin
maan paikallisen l
ainsäädännön puitteissa rake
nnettuja tavanmukai
sia e
läkevakuutussopimu
ksia. Kiinteistösi
joitukset ovat sijoit
uksia
liikek
iinteistöihin
ja kiin
teistörahast
oihin, jotka
sijoittava
t hajautetus
ti kiinteis
töihin. Lyhy
taikaiset sijo
itukset ova
t lik
videjä varoja tai
käteistä
rahaa, jotka pidetään
vain hyvin lyhyen a
janjakson aj
an tavoiteltaessa t
aktista varo
jen uudelleenkohdistamista. Pääoma
sijoitukset
ja muut sis
ältää raaka-ainesi
joituksia sekä vaiht
oehtoisia sijoituks
ia, mukaan lukien jo
hdannaissopimukset
.
89
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
170
Yhdysvaltojen järjestelyjen varat
Yhdysvaltojen järjestelyje
n varojen tavoiteltu ja toteutunut kohd
i
stumisen vaihteluväli eläke- ja el
äköitymisen jälkeisten järj
estel
yiden
osalta omaisuu
seräryhmittäin 31
.12.2020:
Eläkejärjestelyjen
Eläköitym
is
en jälkeisten
Osuus eläköitymisen
tavoiteltu kohdistu
misen
Osuus järjestelyn
järjestelyiden tavoiteltu
jälkeisen järjestelyn
%
vaihteluväli
varo
ista
kohdistuminen
varoista
Oman pääoman ehto
iset arvopaperit
0 - 6
3
47
47
Vieraan pääoman ehtoiset arvopaperit
77 - 87
80
15
15
Kiinteist
öt
4 - 8
5
–
–
Lyhytaikaiset si
joitukset
–
–
38
38
Pääomasijoituks
et ja muut
6 - 13
12
–
–
Yhteensä
100
100
100
100
Suurin osa konsernin Y
hdysvaltojen eläkejär
jestelyn varoista on
pääeläkesäätiössä. Eläköitymisen
jälkeisen järjestelyn (Opeb) v
arat
ovat kahdess
a erillisessä sääti
össä. Eläkkeiden ja
Etuuksien Sijoituskomi
tea hyväksyy vira
llisesti tavoitellun var
ojen allokaat
ion sallitun
vaihteluvälin muutam
an vuoden välein ulkopuolisten neuvonantajien
ja sisäisen
sijoitusjohdon suorittam
an varojen ja velkojen
yhteensovitt
amiseen liittyvän
selvityksen (Asset-Li
ability Study) valm
istuessa. Yhdysva
ltain eläkejärjestel
yn varojen kokonaisp
ortfoliossa
31.12.2020 sijoitukset ovat jakautuneet noin
20/80 oman
pääoman ehtoisten instrumenttien, mukaan lu
kien vaihtoehtoiset sijoituk
set
tätä tarkoitust
a varten, ja vieraan pääoman eht
oisten arvopaperien välillä.
Tulevat rahavirrat
Suoritukset
Konserni su
orittaa maksuja elä
ke- ja muihin elä
köitymisen jälk
eisten etuuksien järjestelyihin
mahdollistaakseen tulevia etuusma
ksuj
a
järjestelyy
n osallistuville. Rahast
oinnin periaatteena on työsuhd
e
-etuuksia ko
skevien lakien ja verolakien
määrittelemien minim
irahas-
tointi
vaatimusten s
aavuttaminen sekä
konser
nin mahdollisest
i tarkoituksenmukais
iksi arvioimien lisäsummie
n rahastointi. Suoritu
kset
etuusjärjestelyihin tehd
ään yksinomaan järjestely
jen osallistujie
n hyväksi. Työn
antajan maksettavaksi tulevien suoritusten od
ot
etaan
olevan 83 m
iljoonaa euroa vuo
nna 2021.
Yhdysvaltojen eläkejärjestelyt
Rahastointimenetelmät
Yhdysvalto
jen kolmen merkittäv
än eläkejärjes
telyn rahastointiv
aatimukset määräyty
vät sovellettavan la
insäädännön, eli
vuoden 19
74
Employee Retirement Income Security Ac
t:in (ERISA), vuoden 1986 Internal R
evenue Code:n ja Internal Revenue Service:n (IRS) sää
tä
mien
säännösten perusteella.
Rahastointiv
aatimuksia määrite
ttäessä ERISA sal
lii varojen arvos
tamisen markkina-arv
oon tai keskimä
äräiseen arvoon tietyn
ajanj
akson
aikana ja velkojen arvostamise
n perustuen vallitsevaan korkotasoon tai keskimääräisiin korkoihin tietyn ajanjaks
on aikana. Amma
ttiliittoihin
kuuluvien, ammattil
iittoihin kuulumattomien
sekä aiemmin ammattiliittoihin kuulunei
den eläkejärjestelyn osalta ko
nserni ei odot
a
tulevaisuudessa rahast
ointivaatimuks
ia säännöksiin perustuviin rahast
ointitarkoituksiin o
ttaen huomioon järjeste
lyn varojen jak
autumi
sen
ja varojen m
äärän suhteessa ve
lkojen määrään.
Työsuhteen päättymisen
jälkeisten terveydenh
uoltoetuuksien osalt
a sekä
ammatt
iliittoihin kuulumattomien että aiemmin ammatt
ilii
ttoon
kuuluneiden eläköityneiden etuuksill
e on asetettu yläraja 1.3.
1990 tai sitä ennen el
äköityneiden
henkilö
iden osalta. Etuusvelvoite, jo
ka
liittyy
tähän eläköi
tyneiden ryhmä
än, on 94 % koko Yhdy
svaltain eläköi
tyneiden terv
eydenhuoltove
lvoitteen määräst
ä 31.12.20
20.
Yhdysvaltojen hallituksen Medicare-ohje
lma on
ensisijainen maksaja 65-vuotiaiden ja va
nh
empien osalta
, mikä tark
oittaa läh
es ka
ikkia
sellaisia el
äköityneitä, joit
a mainittu yläraja ei k
oske.
Section 420 -siirrot
U.S. Internal
Revenue Code Secti
on 420 (Section 420) sa
llii eläkejärjestel
yn varojen siirr
on määriteltyjen r
ahastointivelvoit
te
iden
rajaarvojen
ylittävältä osalta
(eläkejärjestely
n ylijäämä) eläkej
ärj
estelyn terveydenhuolto- ja
henkiv
akuutusetuuksien kattam
is
ta varten
hallinnoit
aville tileille t
ai toiselle näistä t
ileistä. Kuten määrite
lty Section 420:ssä
, eläkejärjestelyssä
hallinoitavia varo
ja voidaan käyttä
ä
eläköityneiden työntekijöiden terveydenhuol
to- ja henkivak
uutuset
uuksien, sekä heidän
puolisoide
n ja huollettavien henkilöid
en
terveydenhuol
toetuuksien maksamis
een tai kyseisten kul
ujen korvaamiseen
työnantajalle.
Section 420:n po
hjalta konsernin
edellyt
etään
jatkavan terveys- ja he
nkivakuu
tusetujen t
arjoamista tietyille e
läkeläisryhmille
sääntelyn edellyttäm
ällä tasolla ja mä
ärittämä
n ajanja
kson
(cost maintenan
ce period) verran.
CWA- ja IBEW- ammattiliittoihin
kuuluneiden eläkeläisten terveydenhuolto- j
a he
nkivakuutusva
stuut konserni odottaa kattav
ansa
kokonaisuude
ssaan Section 420
-siirroilla ammatti
liittoihin kuulun
eiden eläkejärjestelyn ylijäämästä. Tämä katso
taan palautukse
ksi
eläkejärjestel
ystä omaisuuserän enimmäism
äärää arvioitaessa.
CWA- ja IBEW- Ammattiliittoihin
kuulumattomien eläke
läisten osalta
konserni odot
taa aika ajoin voivan
sa rahoittaa
osan eläkeläisten h
enkivakuutusvelvo
itteesta Sectio
n 420-siirroilla ammatt
iliitt
oon
kuulumattomie
n eläkejärjeste
lyn ylijäämästä rahas
toidun aseman olless
a riittävä. Section 420
on tällä hetkellä
määritetty päätt
yväksi
31.12.2025.
90
171
Etuusmaksut
Seuraavassa taulukossa
esitetää
n odotettavissa olevat etuusmaksut eläke- ja eläköitymisen jälkeisten etuuksien järj
estelyistä s
ekä muista
työsuhteen päättymisen jälkeisistä järjeste
lyistä
vuoteen 2030 asti. Toteutun
eet etuusmaksut voivat
poiketa odotetuista etuusm
a
ksuista.
Suorat etuusmaksut
Eläkejärjestelyt, Yhdysvallat
Eläköitymisen jälkeiset järjestelyt, Yhdysva
llat
Muut ma
at
Yhteensä
Ammattiliittojen
Ehdot
täyttävä
Järjestelyt,
aiemmin Ammattiliittoihin
Ehdot täyttävä
työntekijöiden
jotka eivät
edustamien
kuulumattom
ien
milj. EUR
johdon järjestely
järjestely
täytä ehtoja
järjestelyt
järjestelyt
2021
1 061
264
23
111
50
288
1 797
2022
941
224
23
101
51
272
1 612
2023
900
212
22
87
52
329
1 602
2024
860
199
22
73
52
283
1 489
2025
819
187
21
63
53
290
1 433
2026-2030
3 526
761
97
298
269
1 489
6 440
Etuusmaksuja makseta
an järjestelyn varoista silloin, ku
n ne riittävät kattamaa
n etuusvelvoitteen. Konserni maks
aa suoraan järje
stelyn
varat ylittävät maksut. Vuonna 2021 odot
etaan maksettavan suor
ia etuusmaksu
ja yhteensä 97 miljoonaa euroa.
28. Siirtovelat, myynnin ja
ksotukset ja muut velat
Pitkäaikainen
milj. EUR
2020
2019
Myynnin jaksotukset
(1)
460
615
Palkat ja so
siaaliturvamak
suvelat
45
45
Muut
36
52
Yhteensä
541
712
Lyhytaikainen
milj. EUR
2020
2019
Myynnin jaksotukset
(1)
155
155
Palkat ja so
siaaliturvamak
suvelat
1 362
1 236
ALV ja muut väli
lliset verot
337
359
Alennukset ilm
an suoritevelvoitetta
(2)
747
385
Asiakashank
keisiin liittyvät siirt
ovelat
475
496
Muut
645
692
Yhteensä
3 721
3 323
(1)
Pitkäaikaiset myynnin jaksotukset 460 miljoo
naa euroa (615 miljoonaa euroa vuonna 2019) ja lyhytaikaise
t myynnin jaksotukset 155 miljoonaa euroa (155
miljoonaa euroa vuonna 2019)
liittyvät lisenssisopimuk
seen, jonka katsotaan olevan I
FRS 15, M
yyntituotot asiakassopimuksista - standardin
siirtymäsäännöissä määritelty kokonaan toteu
tettu sopimus.
(2)
Alennukset ilman suoriteve
lvoitetta ovat asiakkaille annettuja hyvityksiä joihin ei liity
myö
hempiä suoritevelvoitteita.
Muut siirtovelat sisältävät jaksotettuja logistiikka-, tutkim
us-
ja kehittämiskuluja, IT-, korko-
ja rojaltikuluja sekä kuluja,
jotka eivät yksittäisinä
erinä ole merkittäviä.
91
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
172
29. Varaukset
Liike-
Varaukset
sitovien osto-
sopimusten
tappiosta
Oikeuden-
toimintojen
Uudelleen-
käynteihin
myynteihin
järjestely-
Takuu-
liittyvät
Ymp
äristö-
Projekti-
liittyvät
milj. EUR
varaukset
varaukset
varaukset
varaus
tappiot
varaukset
Muut Yhteensä
1.1.2020
377
167
75
127
50
51
81
281
1 209
Muuntoerot
-2
–
-8
-7
-
2
–
-1
-34
-54
Uudelleenluo
kittelu
–
–
–
–
–
–
–
8
8
Kirjattu tuloslas
kelmaan:
Lisäykset
503
201
25
7
244
–
143
54
1 177
Peruutukset
-49
-23
-
6
–
-2
-
2
-56
-43
-181
Kirjattu tuloslaskelm
aan yhteensä
454
178
19
7
242
-2
87
11
996
Käytetty tilikauden aikana
(1)
-388
-125
-13
-14
-14
–
-37
-36
-627
31.12.2020
441
220
73
113
276
4
9
130
230
1 532
Pitkäaikaiset
263
20
14
88
161
43
33
114
736
Lyhyta
ikaiset
178
200
59
25
115
6
97
116
796
(1)
Uudelleenjärjeste
lyvarausten käyttöön sisältyy siirtoja siirt
ove
lkoihin, joista 81 miljoonaa eu
roa oli siirtoveloissa 31.12.202
0.
Uudelleenjärjestelyvaraus
Konserni kirjaa
varauksen arvioiduista
uudelleenjärjestelymenois
ta, kun yksityiskohtai
nen uudelleenj
ärjestelysuunnitelma on teh
ty, johto
on sen hyväksynyt ja se on julkiste
ttu. Uudelleenjärjestelymenot koostuvat pääosin henkilöstön uudelleenjärjestelykuluista. Muu
t merkittävät
erät ovat kiinteistöjen vuokrasopimusten pä
ättämiseen liittyvät
kulut sekä tiettyjen muide
n väli
ttömästi uudelleenjärjestely
ihi
n liittyvie
n
sopimusten päättämises
tä johtuvat kulut. 31.1
2.2020 uudelleenjärjestelyvar
aus oli 441
miljoonaa euroa s
isältäen henkilöstö- ja
muita
uudelleenjärjest
elykuluja. Varaus koostuu p
ääasiassa 6.4.2016 ja
25.10.2018 ohjelm
ajulkaisuihin
liittyvistä eris
tä. Suurin osa
uudelleen-
järjestely
ihin liittyvistä kassav
irroista odotetaan toteutuv
an seuraavien kahden vuoden a
ikana.
Takuuvaraukset
Konserni
kirjaa vara
uksen arvio
iduista kul
uista, jotka
aiheutuvat
tuotteiden korjaamises
ta tai ko
rvaamisesta takuuaikana, kun v
ast
aavat
tuotot kirjataan.
Varaus on arvio, joka
perustuu his
toriallisiin korjaus- ja va
ihtokuluihin. Takuuva
raukset tullaan oletettav
as
ti käy
ttämään
seuraavan 18 kuukauden kuluessa.
Oikeudenkäynteihin liittyvät varaukset
Konserni kir
jaa varauksen arvioiduist
a
toteu
tuvista sovintoratkaisu
ista, jotka koskevat oikeu
denkäyntejä. Oikeu
denkäynteihin li
ittyvien
varausten käyttö on niiden luonteen vuoksi epävarmaa ja jak
aantuu yleensä usealle kaudelle. Kats
o liitetiet
o 30, Vastuusitoumuk
set ja
oikeudellise
t toimet, jossa on es
itetty tietyt oike
udelliset asiat, jotka v
oivat mahdollisest
i vaikuttaa konser
niin.
Ympäristövaraus
Konserni kirjaa vara
uksen maaperään, pohjaveteen, pintav
eteen ja
sedimenttiin liittyvien ympärist
övaikutusten korjaamisen arvio
iduista
menoista, kun konsernin oikeude
llisek
si tai tosiasiallise
ksi velvoitteeksi tu
lee korjata ymp
äristövahingot tai te
hdä kunnostust
oimenpiteitä.
Ympäristövaraus si
sältää tarpeenmukaisia s
aastuneiden maa-alueiden
arvioituja siiv
ous- ja kunno
stuskustannuk
sia, sekä tarpeen
m
ukaan
niiden maa-alueiden jatku
vasta seurannasta aiheutuvia kustann
uksia, joissa alttius ympäristön ku
nnostukselle ei ole niin merkit
tävää.
Ympäristövarau
kseen liittyvien erie
n
käytt
ö on niiden luonteen vuoksi epävarm
aa ja jakaan
tuu yleensä usealle kaudelle.
Projektitappiot
Konserni ki
rjaa varauksen ta
ppiollisista sopi
muksista perustuen jo
ko menoihin, jotka ka
ttavat sopimuksen tai meno
ihin, joilla s
opimus
voidaan lakkauttaa, sen mukaa
n kumpi on pi
enempi. Tappiollinen sopimus
on sopimus, j
onka mukaisten velvoitte
iden täyttäminen
aiheuttaa väis
tämättä menoja, jotka ylittävät s
opimuksesta odotettaviss
a olevan taloudellisen hyödy
n. Projektitappiovaraukset
l
ii
ttyvät
asiakassopimu
ksiin ja ne arvioidaan sopimu
stasolla. Suurin osa
pro
jektitappiova
rauksista tullaan
oletettavast
i käyttämään s
eura
avan
kahden vuoden kuluessa.
Liiketoimintojen myynteihin
liittyvät varaukset
Konserni
kirjaa varauks
en korvauksista,
jotka se joutuu mak
samaan myytyj
en toimintoje
nsa ostajille.
Liiketoimint
ojen myynteihi
n
liittyvien
varausten käyttö on niiden luonteen vuoksi epävarmaa.
Varaukset sitovien os
to
sopimusten tappioista
Konserni
kirjaa sitovi
sta vaihto-o
maisuuteen liitty
vistä ostoso
pi
muksista varauksen, mikäli näm
ä sitoumukset ylittävät arvioitu
a tarvet
ta
vastaavan määr
än kunakin raportointipä
ivänä. Varaukset sitovien os
tosopimusten tappioista tullaan
oletettavasti käyttämää
n seur
aavan
12 kuukauden kuluessa.
Muut varaukset
Konserni
kirjaa oikeudel
lisiin tai tosi
asiallisiin velv
oitteisii
n liittyviä vara
uksia kuten välilli
siin veroihin liit
tyviä vara
uksia, henkilös
töön liitty
viä
varauksia, jotka eivät ole
uudelleenjärjestelyvarauksia, sekä hyöd
ykkeiden käytöstä poistamiseen liittyviä velvoitteita va
rten
tehtyj
ä
varauksia. Muut
varaukset tullaan oletettavas
ti
käyttämään seuraavan kahden vuoden aika
na.
92
173
30. Vastuusitoumukset ja oikeudelliset toimet
Sopimusvelvoitteet
Sopimusvelvoitteiden eräänty
vät maksut 31.
12.2020 e
räpäivien mukaan esite
ttyinä:
milj. EUR
Alle 1 vuosi
1-3 vuotta
3-5 vuotta
Yli 5 vuotta
Yhteensä
Sitovat o
stovelvoitteet
(1)
2 780
159
109
4
3 052
(1)
Sisältää vaihto-omaisuuden ja palveluiden si
tovat ostosopimukset ja ulkoistamisjärjestelyt.
Lisäksi konsernilla
on sitovia vuokrasopimuksia, jo
tka eivät olleet vielä
alkaneet 31.12.2020. Ei-purettavissa ol
evista vuokras
opimuks
ista
vuoden kuluessa erääntyvät vuo
kramaksut ovat 4 miljoonaa euroa
, yli yhden ja korkeintaan vii
den vuoden kuluessa erääntyvät vuok
ramaksut
ovat 71 milj
oonaa euroa ja yli
viiden vuoden kul
uttua erääntyvät vu
okramaksut ovat 106 mi
ljoonaa euroa.
Takaukset ja muut vastuusitoumuks
et
milj. EUR
2020
2019
Vastuusitoumukset samaan konsern
iin kuuluvien yritysten puolesta
Rahoituslait
osten antamat takaukset
Kaupalliset takaukset
(1)
1 107
1 190
Ei-kaupa
lliset takauk
set
450
531
Yhtiötakaukset
(2)
Kaupalliset takaukset
(1)
453
969
Ei-kaupa
lliset takauk
set
53
54
Rahoitussitoumukset
Asiakasrahoi
tussitoumukset
(3)
180
303
Venture fund -sitoumukset
(4)
189
244
Muut vastuu- ja rahoitussitoumukset
(5)
Muut takaukset ja rahoitussitoumukset
11
15
(1)
Kaupallisissa takauksis
sa konserni raportoi yhtiön tavanomai
s
een liiketoimintaan liittyen konserni asiakkaille sopi
musvelvoitteiden täyttämiseksi annetut takaukse
t kuten tarjoustakaukset,
toimitustakaukset ja takuu
ajan takaukset.
(2)
Yhtiötakauksissa konserni raportoi takaukse
t, jotka on annettu konsernin asiakkaille ja kolmansille osapu
olille ja joissa k
onserni on ensisijaise
ssa takausvastuussa.
(3)
Asiakasrahoitussitoumu
kset liittyvät asia
kkaille myönnettyihin lainoi
hin. Sitoumuksen käytettävyys edellyttää, et
tä lainanottaja pystyy noudattamaan sovittuja
rahoitusehtoja ja liiketoimintaan
liittyviä muita ehtoja sekä noudattaa so
vittuja hallinnollisia ehtoja. Lainat on yl
eensä tarkoi
tettu tietoliikenneverkkoinvesto
intie
n ja -palveluiden rahoitta
miseen. Katso liite
tieto 36,
Rahoitusriskien hallinta.
(4)
Konserni on NGP Capitalin ja tiettyjen mu
iden teknologiaan sijoittavien rahastojen äänetön osakas,
mihin liittyen se on sitoutunut pääo
mamaksuihin ja on oikeutettu rahavarojen jakoon ku
nkin
osakassopimuksen ja rahaston toiminnan mu
kaan.
(5) Muut vas
tuu- ja rahoitussitoumuks
et
eiv
ät sisällä sitovia vuokrasopimu
ksia, jotk
a eivät ole viel
ä alkaneet, eivätkä sito
vi
a ostositoumuksia.
Yllä oleva
ssa taulukossa esi
tetyt vastuusitoumukset on
esitetty
suurimpaan mahdol
liseen arvoonsa, eivätkä
luvut kuvasta johdon
odotettuja tuloksia
.
Oikeudelliset asiat
Jotkin kon
serniyhtiöistä o
vat, ja hyvi
n to
dennäköisesti
tuleva
t
jatko
ssakin olemaan, osallisin
a erilaisissa oikeusprosesse
issa
ja tutkinnoissa,
joita synty
y ajoittain koskie
n immateriaalioikeuks
ista syntyviä tuloja,
tuotevastuuta, myynt
i- ja markkinointikä
ytäntöjä, kaupa
llisia kiistoja,
työsuhdeasioit
a sekä laittomia irtisanomi
sia, kilpailuoikeudellisi
a kysymyksiä, osakemarkk
inakysymyksiä, terveys- ja
turvallisu
uskysymyksiä,
ympäristöä, verotusta,
kansainvälistä kauppaa ja y
ksityisyydens
uojaa koskevia oik
eusprosesseja. Näiden seurauksena konsernille
voi
aiheutua merkittävi
ä kustannuksia, joita vakuu
tussuoja ei välttämätt
ä kata ja jotka voivat va
ikuttaa liiketoimintaan ja
mainees
een.
Vaikka jo
hto ei odotakaan
minkään oik
eusprosesseista,
joista se
on tällä hetkellä tietoinen, vaikuttavan olen
naisen haitallises
ti konsernin
taloudellisee
n asemaan, riita-asioih
in liittyy olennaisesti l
o
pputuloksen vaikea ennakoitavuus. Siksi kon
serni saattaa tulevais
uudessa olla
tuomioistuin
ten päätösten kohteena tai os
apuolena vaateita koske
vissa sovintoratkaisu
issa, joilla voi olla olenn
aisia haitallis
ia vaikutuk
sia
konsernin toiminnan tuloks
elle ja rahavirroille.
Oikeudenkäynnit ja käsittelyt
Työsuhdeasioihin liittyvä ryhm
äkanne Brasiliassa
Konserni on
vastaajana useissa
vaateissa eri Brasil
ian työtuomioistuimis
sa. Kantajat ovat e
ntisiä työntekijö
itä, joiden sopimuk
set
päättyivät kon
sernin luovuttua tietyistä
palvelusopimuksista. Vaateet koskevat
lähinnä maksuja, jotka su
oritettiin irtisanottuj
en
työsopimusten muka
isesti tai niiden yhteydess
ä. Konserni on saan
ut
suurimman osan tapauksista ra
tkaistua
joko sovintorat
kaisuin
a
tai tuomioistuin
ten päätöksillä.
Asbestiin liittyvä oikeudenkäynti Yhdysvalloiss
a
Konserni on
vastaajana noin 30
0 asbestiin liittyväss
ä riita-asiassa, jo
tka ovat eri oikeude
nkäyntivaiheissa.
Vaateet perustuvat
tiloihin
ja urakoitsi
joihin liittyviin va
stuisiin sekä tuotevastuuse
en. Vaateet liitty
vät myös asianomis
tajien väitteisiin e
rilaisista d
iagn
osoiduista
sairauksist
a mukaan lukien, mut
ta ei ainoastaan
, asbestoosi, keuhkosyöp
ä ja mesoteliooma.
93
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
174
Arvopaperimar
kkinakanne
Konsernia ja tiettyjä johtohe
nki
löitä vastaan on nostettu 19.4
.2019 Yhdysvalloissa ka
nne, jossa väitetään konsernin antaneen vä
äriä
ja ha
rhaanjohtavia
lausuntoja
sekä jättä
neen kertomatta
tietoja Alc
atel-Lucent-
integraation
kehitykses
tä, sisältä
en säännöst
en
noudattamiseen liittyvät kä
ytännöt, jotka tu
nnistettiin in
tegraatioprosessissa ja j
oista
esitettiin tietoja U.S. Securities and
Exchange
Commissi
onille (SEC) toimitett
avassa konsernin yhd
ysvaltalaisessa vuosirap
ortissa Form 20-F, joka on julkai
stu 21.3.2019. Kante
eseen
sisällytettiin myöhemm
in
väitte
itä, että konserni olisi antanut vä
äriä ja harhaan
johtavia lausuntoj
a sekä jättäny
t kertomatta k
onsern
in
valmiudesta
viidennen sukupolven
langattomaan teknol
ogiaan siirtymiseen
.
Immateriaalioikeuksia koske
vat oikeusprosessit
Daimler-oikeudenkäynnit
Maaliskuussa 20
19 konserni aloitti patenttio
ikeudenk
äynnit Daimleria vastaan Saksassa.
Konserni on nostanut kanteet kymme
nen 3G
ja
4G-standardiin liit
tyvän patentin pohjalta kolmessa S
aksan alu
eellisessa
tuomioistuimessa D
aimlerin verkkoon li
itettyjä autoja
vastaan.
Daimlerin on todettu loukanneen
kahta Nokian
patenttia ja niitä koskien
on myönne
tty kieltotuomiot. Konsern
i ei ole pyrkinyt tä
ytäntöön-
panemaan kumpaakaa
n kieltotuomiota ja oikeudenkäyn
nit (valitukse
t mukaan lukien) ovat edelleen käynnissä. Ma
rraskuussa 2020 yhd
en
kanteen käsittelyä lykättiin Euro
opan unioni
n tuomioistuimel
le tehdyn standardiessenti
aalipatenttioikeudenkäyntejä koskevia kys
ymyks
iä
käsittelevän ennakko
ratkaisupyynnön ajaksi.
Continentalin Yhdysvaltain oikeudenkäynti
Toukokuussa 20
19 Continental Auto
motive Systems no
sti kanteen Yhdysvallo
issa konsernia sek
ä kolmea muuta va
staajaa vastaan
liit
tyen
väitettyyn FRA
ND-velvollisuuksi
en rikkomiseen sekä väitet
tyyn komponenttitoi
mittajien lisensioim
isesta kieltäytymisee
n. Syyskuu
ssa 2020
kaikki kilpa
iluoikeudelliset sekä
osavaltion lakie
n pohjalta nostetut vaa
teet hylättiin piir
ioikeudessa konserni
n ja muiden vas
taajien hyväksi.
Continental on valittanut p
äätöksestä.
Lenovo
Syys- ja lokakuun 2019 aikana konserni nost
i patentinloukk
auskanteita Lenovoa vastaan
Saksassa
, Intiassa ja Yhdysvalloissa, ja
aloitt
i
lisäksi heinäkuussa 2020
oikeustoimet Yhdysval
tain kansainväl
isen
kaupan komissiossa (USITC) ja Brasiliassa. Näissä kanteissa o
n
mukana yhteensä 19
Nokian patenttia. Patentit ka
ttavat Lenovon kannetta
vissa tietokoneissa sekä PC- ja t
ablettituotteissa käyte
ttyjä
videokoodauste
knologioita. Sy
yskuussa 2020 yhdysva
ltalainen piirioikeu
s määräsi kaikki mä
äräajat jäädytett
äviksi kunnes kans
ain
välis
en
kaupan kommission tu
tkinnassa on saatu lopul
linen päätös. Syysk
uussa 2020 S
aksan alueellinen tuomioistuin totesi Lenovon loukka
avan
yhtä Nokian sta
ndardiessentiaalipaten
ttia ja
antoi kieltotuomion. Loka
kuussa 2020 No
kia hak
i kieltot
uomion täytän
töönpanoa Len
o
voa
vastaan. Kor
keampi saksalainen aluetuomiois
tuin jäädytti täytäntöönpan
on valituksen aj
aksi. Joulukuussa 2020 Lenovo nosti konse
rnia
vastaan Yhdysvalloissa kanteen, joka si
sältää useampia vaateita
joissa Len
ovo väittää konsernin
syyllistyneen RAND-
velvollisuuk
sien
rikkomiseen s
ekä vaatii että pa
tentit tulisi to
deta täytäntöönpan
okelvottomiksi.
31. Konsernin rahavirtalaskelman liitetiedot
milj. EUR
2020 2019 2018
Oikaisut
(1)
Poistot
1 132
1 660
1 455
Osakeperusteiset maksut
76
81
68
Arvonalentumistappiot
246
102
55
Uudelleenjär
jestelykulut
(2)
454
397
238
Pitkäaikaisten sijoitusten tu
otto
-61
-50
-44
Aineellisten hyödykkeiden myyntivo
itot, netto
-3
-15
-16
Osuus osakkuusyhtiöiden ja
yhteisyrityste
n tuloksesta
-26
-12
-12
Rahoitustu
otot ja -kulut
167
283
232
Tuloverokulut
3 254
140
64
Liiketoimintojen myynti
voitot/-tappiot
–
-4
24
Liiketoiminnan muut
tuotot ja kulut
28
45
29
Yhteensä
5 267
2 627
2 093
(1)
Oikaisut jatkuviin ja lopete
ttuihin liiketoimiin liittyen.
(2)
Edustaa sitä osuutta konsernin tulo
slaskelmaan kirjatuista uud
elleenjärjeste
lykuluis
ta, joilla ei ollut vaikutusta raha
virt
aan.
Konsernill
a ei ollut esitettyin
ä vuosina merkittä
viä investointien t
ai rahoituksen raha
virtoja, joihin ei
liittynyt maksutapaht
umaa.
94
175
32. Konserniyhtiöt
Konsernin tytäryhtiöt 31.12.20
20:
Emoyhtiön Konsernin
omistusosuus omistusosuus
Rekisteröimisvaltio
Yhtiön nimi
% %
Suomi
Comptel Communications Oy
–
100,0
Comptel Oy
–
100,0
Nokia Innovations Oy
100,0
100,0
Nokia Investments Oy
100,0
100,0
Nokia Solutions and Networks Asset Management Oy
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Branch Operations Oy
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Oy
100,0
100,0
Nokia Technologies Oy
100,0
100,0
Nokia Teknologia Oy
100,0
100,0
Vertu Holdings Oy
100,0
100,0
Afganistan
Nokia Siemens Networks Afghanistan LLC
–
100,0
Alankomaat
Alcatel-Lucent RT
International B.V.
–
50,0
Alcatel-Lucent Services International B.V.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks B.V.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Nederland B.V.
–
100,0
SRA Computer C.V.
–
100,0
Algeria
Nokia Siemens Networks Algérie SARL
–
100,0
Angola
Alcatel-Lucent Angola, Limitada
–
100,0
Arabiemiirikunnat
Alcatel Lucent Middle East North Africa DMCC
–
100,0
Nokia Solutions and Networks MEA FZ-LLC
–
100,0
Argentiina
Nokia Solutions and Networks Argentina S.A.
–
100,0
Armenia
Nokia Solutions and Networks CJSC
–
100,0
Australia
Mesaplexx Pty Ltd
–
100,0
Nokia Services Limited
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Australia Pty Ltd
–
100,0
Radio Frequency Systems Pty Limited
–
50,0
Azerbaidzan
Nokia Solutions and Networks Baku LLC
–
100,0
Bangladesh
Nokia Solutions and Networks Bangladesh Limited
–
100,0
Belgia
Nokia Bell NV
–
100,0
Nokia International Belgium BV
–
100,0
Benin
Alcatel-Lucent Benin SA
–
100,0
Bolivia
Nokia Solutions and Networks Bolivia S.A.
–
100,0
Bosnia-Hertsegovina
Nokia Solutions and Networks d.o.o. Banja Luka
–
100,0
Nokia Solutions and Networks d.o.o., Sarajevo
–
100,0
Brasilia
Alcatel Submarine Networks Brazil Ltda.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks do Br
asil Telecomunicações Ltda.
–
100,0
RFS Brasil Telecomuni
cacoes Ltda
–
50,0
Bulgaria
Comptel Communications EOOD
–
100,0
Nokia Solutions and Networks EOOD
–
100,0
Chile
Nokia Solutions and Networks Chile Ltda.
–
100,0
Costa Rica
Alcatel Centroamerica S.A.
–
100,0
Nokia Costa Rica S.A.
–
100,0
Dominikaaninen tasavalta
Nokia Do
minican Republic, S.A.S.
–
100,0
Ecuador
Nokia Solutions and Networks Ecuador S.A.
–
100,0
Egypti
Nokia Egypt S.A.E.
–
100,0
El Salvador
Nokia El Salvad
or, S.A. de C.V.
–
100,0
Espanja
Nokia Spain, S.A.
–
100,0
Nokia Transformation, Engineering & Consulting Services Spain S.L.U.
–
100,0
Etelä-Afrikka
Nokia Solutions and Networks South Africa Pty. Ltd.
–
100,0
Nokia South Africa (Pty) Ltd
–
69,9
Radio Frequency Systems (Africa) Pty Ltd
–
50,0
Etelä-Korea
Nokia Solutions and Networks Korea Ltd.
–
100,0
Filippiinit
Comptel Palvelut Philippines Inc.
–
100,0
Lucent Technologies Philippines Inc.
–
100,0
Nokia Shanghai Bell Philippines, Inc.
–
50,0
Nokia Solutions and Networks Philippines, Inc.
–
100,0
95
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
176
Emoyhtiön Konsernin
omistusosuus omistusosuus
Rekisteröimisvaltio
Yhtiön nimi
% %
Nokia Technology Center Philippines, Inc.
–
100,0
Guatemala
Nokia Operations de Guatemala, S.A.
–
100,0
Honduras
Nokia Solutions and Networks Honduras, S.A.
–
100,0
Hongkong
Alcatel Submarine Networks Hong Kong Limited
–
100,0
Alcatel-Lucent China Limited
–
100,0
Nokia Shanghai Bell (Hong Kong) Limited
–
50,0
Nokia Solutions and Networks H.K. Limited
–
100,0
OZ Communicatio
ns HK Limited
–
100,0
Indonesia
P.T. Lucent Technologies Network Systems Indonesia
–
100,0
P.T. Nokia Solutions and Networks Indonesi
a
–
100,0
Intia
Alcatel-Lucent India Limited
–
100,0
Alcatel-Lucent Managed Solutions India Private Limited
–
100,0
C-Dot Alcat
el-Lucent Research
Centre Private Limited
–
51,0
Comptel Communications India Private Limi
ted
–
100,0
Mformation Software Technologies India Pvt Ltd
–
100,0
Nokia India Private Limi
ted
100,0
100,0
Nokia Solutions and Networks India Private Limited
–
100,0
RFS India Teleco
m Private Limited
–
50,0
Iran
Pishahang Communications
Networks Developmen
t Company (Private Joint Stock)
–
90,0
Irlanti
Nokatus Insurance Company Designat
ed Activity Company (DAC)
100,0
100,0
Nokia Ireland Limited
–
100,0
Iso-Britannia
Alcad Limited
–
100,0
Alcatel IP Networks Limited
–
100,0
Alcatel Submarine Networks UK Ltd
–
100,0
Alcatel-Lucent Centro Caribbean Holding Li
m
ited
–
100,0
Alcatel-Lucent Pension Trustees Li
mited
–
99,0
Alcatel-Lucent UK Limited
–
100,0
Apertio Ltd.
–
100,0
Comptel Communications Holdings Li
mited
–
100,0
Comptel Communications Limited
–
100,0
Epistrophe Limited
–
100,0
Europe*Star Li
mited
–
95,0
Invergence Ltd.
–
100,0
IRIS Service Delivery UK Ltd
–
100,0
Mesaplexx Limited
–
100,0
Nokia Solutions and Networks UK Limited
–
100,0
Nokia Technologies (UK) Limited
–
100,0
Nokia UK Limited
–
100,0
R.F.S.
(UK) Limited
–
50,0
STC
–
100,0
Symbi
an Limited
–
100,0
Israel
Nokia Solutions a
nd Networks Ethernet Services Ltd.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Israel Ltd.
–
100,0
Italia
Nokia Soluti
ons a
nd Networks Italia S.p.A.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks S.p.A.
–
100,0
RFS Italia SRL
–
50,0
Itävalta
IRIS Telecommunication Austria GmbH
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Holding Österreich GmbH
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Österreich GmbH
–
100,0
Jamaica
Nokia Jamaica Limited
–
100,0
Japani
Nokia Innovations Japan G.K.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Japan G.K.
–
100,0
Kamerun
Societe de Telecommunication Camerounaise - Sot
elcam
–
99,6
Kanada
Nokia Canada Inc.
–
100,0
Kap Verde
Alcatel-Lucent Submarine Networks (Cabo Verde), Lda
–
100,0
Kazakstan
"Nokia Solutions and Networks Kazakhstan" LLP
–
100,0
Kenia
Alcatel-Lucent East Africa Limited
–
100,0
Kiina
Al
catel-Lucent Beijing Te
chnologies
Co., Ltd
–
50,0
Alcatel-Lucent Shanghai
Bell Inform
ation Products Co., Ltd
.
–
50,0
96
177
Emoyhtiön Konsernin
omistusosuus omistusosuus
Rekisteröimisvaltio
Yhtiön nimi
% %
Alcatel-Lucent Sichuan Bel
l Communication System Co., Ltd.
–
50,0
Hunan Huanuo Technology Co. Ltd.
–
50,0
Lucent Technologies Investment Co. Ltd.
–
100,0
Lucent Technologies Nanjing Telecommunications Co., Ltd.
–
100,0
Lucent Technologies Optical Networks (China) Ltd.
–
100,0
Lucent Technologies Qingdao Telecommunications Enterprises Co., Ltd.
–
100,0
Lucent Technologies Qingdao Telecommunications Equipment, Ltd.
–
100,0
Lucent Technologies Qi
ngdao Tele
communicati
ons Systems Ltd.
–
51,0
Nokia (Shanghai) Enterprise Management Co., Ltd.
–
100,0
Nokia Networks (Cheng
du) Co.,Ltd.
–
50,0
Nokia Shanghai Bell Co., Ltd.(1)
–
50,0
Nokia Shanghai Bell Software Co., Ltd.
–
50,0
Nokia Solutions and Networks (Shanghai) Ltd.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks (Suzhou) Co., Ltd.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks (Suzhou) Supply Chain Service Co., Ltd.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Investment (China) Co. Ltd.
–
100,0
Nokia Solutions an
d Networks System Te
chnology (Beijing) C
o., Ltd.
–
5
0,0
Nokia Technologies (Be
ijing) Co., Ltd.
–
100,0
RFS Radio Frequency Systems (Shanghai)
Co., Ltd
.
–
50,0
RFS Radio Frequency Systems
(Suzhou) Co., Ltd.
–
50,0
Kolumbia
Nokia Solutions and Networks Colombia Ltda.
–
100,0
Kreikka
Nokia Solutions and Networks
Hellas Single Member S.A.
–
100,0
Kroatia
Nokia Solutions and Networks d.o.o.
–
100,0
Kuwait
Nokia Solutions and Networks Kuwait Company W.L.L
–
49,0
Latvia
Nokia Solutions and Networks SIA
–
100,0
Laosin demokraattinen
kansantasavalta
Nokia Shanghai Bell Lao Sole Co. Ltd.
–
50,0
Liettua
UAB Nokia Solutions and Networks
–
100,0
Luxemburg
Telettra International SA
–
100,0
Malesia
Comptel Communications Sdn Bhd
–
100,0
Nokia Services and Networks Malaysia Sdn. Bhd.
–
100,0
Marokko
Nokia Solutions and Networks Morocco SARL
–
100,0
Meksiko
Nokia Operations de México S.A. de C.V.
–
100,0
Radio Frequency Systems de Mexico S.A. de C.V.
–
50,0
Moldova
"Nokia Solutions and Networks" S.R.L.
–
100,0
Myanmar
Nokia Solutions and Networks Myan
mar Limited
–
100,0
Nicaragua
Lucent Technologies
Nicaragua, S.A.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Nicaragua S.A.
–
100,0
Nigeria
Alcatel-Lucent Nigeria Limited
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Nigeria Ltd.
–
100,0
Norja
Alcatel Submarine Networks Norway AS
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Norge AS
–
100,0
Pakistan
Alcatel-Lucent Pakistan Limited
–
90,0
Nokia Solutions and Networks Pakistan (Private) Limited
–
100,0
Paraguay
Nokia Paraguay S.A.
–
100,0
Peru
Nokia Solutions and Networks Peru S.A.
–
100,0
Portugali
Alcatel-Lucent Portugal, S.A.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Portugal S.A.
–
100,0
Puerto Rico
Nokia Puerto Rico
Inc.
–
100,0
Puola
IRIS Telecommunication Poland sp. z o.o.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Sp. z.o.o
–
100,0
Ranska
Alcatel Lucent S.A.S.
–
100,0
Alcatel Submarine Networks Marine S.A.S.
–
100,0
Alcatel Submarine Networks S.A.S.
–
100,0
Alcatel-Lucent International, S.A.
–
100,0
Alcatel-Lucent Participat
ions Chine S.A.S.
–
100,0
Alcatel-Lucent Participations S.A.
–
100,0
Antelec S.A.S.
–
100,0
Camilec S.A.S
.
–
100,0
97
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
178
Emoyhtiön Konsernin
omistusosuus omistusosuus
Rekisteröimisvaltio
Yhtiön nimi
% %
Dixhuitelec S.
A.S.
–
100,0
Dixneufelec S.A.
S.
–
100,0
Electro Finance S.A.
–
100,0
Evolium S.A.S.
–
100,0
IRIS Telecommunication France SAS
–
100,0
Nokia Bell Labs France S.A.S.
–
100,0
Radio Frequency Systems France S.A.S.
–
50,0
Romania
Nokia Networks S.R.L.
–
99,2
S.C. Datatim SA
–
94,0
Ruotsi
Mobile Imaging In Sweden AB i likvi
da
tion
100,0
100,0
Nokia Solutions and Networks AB
–
100,0
Saksa
Alcatel SEL Unterstützungs GmbH
–
100,0
ATG Germany GmbH
–
100,0
Intellisync Deuts
chland GmbH
–
100,0
IRIS Telecommuni
cation GmbH
–
100,0
Nokia Asset Verwaltungsgesellschaft mbH
–
100,0
Nokia Display Te
chnics GmbH i.L.
–
100,0
Nokia Electroni
cs Bochum GmbH i.L.
–
100,0
Nokia Kunststofftechnik GmbH i.L.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks GmbH & Co. KG
–
100,0
Nokia Solutions and Networks International Holding GmbH
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Management GmbH
–
100,0
Nokia Technology GmbH
–
100,0
Nokia Unterstützungsge
sellschaft GmbH
–
100,0
Radio Frequency Systems GmbH
–
50,0
RFS Holding GmbH
–
50,0
Saudi-Arabia
Alcatel-Lucent Saudi Arab
ia Co., Ltd.
–
100,0
Senegal
Nokia West and Central Africa SA
–
100,0
Serbia
Nokia Solutions and Networks Serbi
a d.o.o. Beogra
d
–
100,0
Singapore
Nokia Solutions and Networks Singapore Pte. Ltd.
–
100,0
Radio
Frequency Systems (S) Pte Ltd
–
50,0
Slovakia
Nokia Slova
kia, A.S.
–
100,0
Slovenia
Nokia Solutions and Networks, telekomunikacijske resitve, d.o.o.
–
100,0
Sri Lanka
Nokia Solutions and Networks Lanka (Private) Limited
–
100,0
Sveitsi
Alcatel-Lucent Trade International AG
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Schweiz AG
–
100,0
Taiwan
Nokia Solutions and Networks Taiwan Co., Ltd
.
–
100,0
Taiwan International Standard
Electronics Limited
–
60,0
Tansania
Nokia Solutions and Networks Tanzania Limited
–
100,0
Tanska
Alcatel Submarine Networks Denmark ApS
–
100,0
Nokia Denmark A/S
–
100,0
Thaimaa
Lucent Technologies Network
s (Thailand) Limited
–
27,0
Nokia (Thailand) Co., Ltd.
–
100,0
Tsekki
Nokia Solutions and Networks Czech Republic, s.r.o.
–
100,0
Tunisia
Nokia Solutions and Networks CCC
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Tunisia SA
–
100,0
Turkki
Alcatel Lucent Teletas Telekomunikasyon A.S.
–
65,0
IRIS Telekomünikasyon Mühend
islik Hi
zmetleri A.S.
–
100,0
Nokia Solutions Networks Iletisim A.S.
–
100,0
Ukraina
Alcatel-Lucent Ukraine SC
–
100,0
LLC "Nokia Solutions and Networks Ukraine"
–
100,0
Unkari
Nokia Solutions and Networks Kft.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks TraffiCOM Kft.
–
99,0
Uruguay
Nokia Uruguay S.A.
–
100,0
Uusi-Seelanti
Nokia New Zealand Limited
–
100,0
Uzbekistan
Nokia Solutions and Networks Tashkent LLC
–
100,0
Valko-Venäjä
Nokia Solutions and Networks LLC
–
100,0
Venäjä
Alcatel-Lucent T
raining Center
–
66,0
Nokia Solutions and Networks Joint Stock Company
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Limited Liability Company
–
100,0
OOO "RTK - Netw
ork Technologies"
–
49,0
OOO Alcatel-Lucent RT
–
50,0
98
179
Emoyhtiön Konsernin
omistusosuus omistusosuus
Rekisteröimisvaltio
Yhtiön nimi
% %
Venezuela
Alcatel de Venezuela C.A.
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Venezuela C.A.
–
100,0
Vietnam
Alcatel-Lucent Vietnam Limited
–
100,0
Nokia Solutions and Networks Technical Services Vietnam Company Limited
–
100,0
Viro
Nokia Solutions and Networks OÜ
–
100,0
Yhdysvallat
Alcatel Submarine Networks USA Inc.
–
100,0
Alcatel-Lucent Americas Holdi
ngs Inc.
–
100,0
Alcatel-Lucent International Holdings Inc.
–
100,0
Bell Laboratories Inc.
–
100,0
Elenion Technologies LLC
–
100,0
ETA Devices, Inc.
–
100,0
Intellisync LLC
100,0
100,0
Lucent Technologies GRL LLC
–
100,0
Lucent Venture Partners Inc.
–
100,0
MRAC, Inc.
–
100,0
Nassau Metals Corporation
–
100,0
Nokia Apps Distribution LLC
–
100,0
Nokia Innovations US LLC
–
100,0
Nokia Investment Management Corporation
–
100,0
Nokia of America Corporation
–
100,0
Nokia US Holdings Inc.
–
100,0
Radio Frequency Systems, Inc.
–
50,0
SAC AE Design Group, Inc.
–
100,0
SAC Wireless of CA, Inc.
–
100,0
SAC Wireless, LLC
–
100,0
Western Electric Company, Inc.
–
100,0
Western Electric I
nternational Inc.
–
100,0
(1)
Nokia Shanghai Bell Co., Ltd. on Nokia Shangh
ai Bell -konsernin emoyhtiö, jossa Nokia-kons
ernilla on 50 prosentin ja yhden osakkeen om
istusosuus. Yhtiön toinen omistaja on Kiinan
hallituksen
kontrolloima yhtiö, China Huax
in. Katso liitetieto 33, Merkittävät, osittain
omistetut
tytäryhtiöt.
Konsernin osakkuusyhtiöt 31.12.2020:
Emoyhtiön Konsernin
omistusosuus omistusosuus
Rekisteröimisvaltio
Yhtiön nimi
% %
Suomi
HMD global Oy
–
10,1
Alankomaat
Mob
iRail V.O.F.
–
50,0
Hong Kong
TD Tech Holding Limited
–
51,0
Irlanti
Tango Telecom Limited
–
20,0
Iso-Britannia
Velocix Solutio
ns Limited
–
20,0
Itävalta
TETRON S
icherheitsnetz E
rri
chtungs-und BetriebsgmbH
–
35,0
Kiina
Alcatel Shenyang Telecommunicat
ion Co., Ltd.
–
27,5
Beijing Wang Nuo
Xing Yun Technology Co., Ltd.
–
2
5,0
Fujian FUNO Mobile Communicat
i
on Technology Co.,Ltd
–
49,0
Nokia Solutions and Networks Neusoft CommTech Co., Ltd.
–
27,0
Shanghai Alcatel Network Su
pport Systems Co., Ltd.
–
25,5
Zhejiang Bell Technical Co., Ltd.
–
20,0
Kuuba
Copal, S.A.
–
49,0
Nigeria
ITT Nigeria Limited
–
40,0
Puola
Nexera Holding Sp. Z.o.o
.
–
14,4
Ranska
Cibair S.A.S.
–
19,0
III - V LAB
–
40,0
Saksa
Logistics Warehousing Systems GmbH
–
20,0
Saudi-Arabia
Nokia Solutions and N
e
tworks Al-Saudia Co. Limited
–
49,0
Singapore
Innovis Holdings Pte
–
27,3
Turkki
Noksel Celik Boru Sanayi A.S.
20,0
20,0
Thales Rail Signalling Solutions S.
L.U. ve Alcatel Lucent Teletas A.S. Is Ortakligi
–
25,6
Yhdysvallat
MobileMedia Ideas LLC
–
40,0
Konsernilla on
yksi sivuliike Nokia Oy
j, Succursale de Lancy, joka si
jaitsee Sveitsissä.
99
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
180
33. Merkittävät, osittain omistetu
t tytäryhtiöt
Konsernin omistusosuus
Nokia Shangh
ai Bellin
emoyhtiöstä, Nokia Sh
anghai
Bell Co., Ltd.:stä (NSB), on 50 pros
enttia plus yksi o
sake
ja China Huaxin P
ost &
Telec
ommunication Economy Deve
lopment Ce
nter (China H
uaxin) omistaa
loput. Konserni
käytti harkin
taa
arvioidessaan
, että si
llä on määräysvalta NSB:
ssä. Arviointi kattoi use
ita
tekijöitä
, mukaan lukien ky
ky nimitt
ää johtohenkilöstö,
päätöksent
eko NSB:n toiminnan
hallintaan liit
tyen sekä konsernin al
tistuminen NSB
:n muuttuville tuotoi
lle.
Vuonna 2017 tehty sopimusjärjestely oikeu
ttaa China Huaxinin si
irtämään omistusosuutensa NSB:ssä koko
naisuudessaan konsernille
ja konsernin ostamaan China Huaxinin om
istusosuus konsernille my
öhemmin suori
tettavaa käteisvastiketta vast
aan. Konserni kirjas
i
täten NSB:n mä
äräysvallattomille omist
ajille kuuluvan osuuden pois ko
nsernitaseestaan ja kirj
asi odotettavissa oleva
n käteismak
sun
rahoitusvela
ksi.
Rahoitusvelka a
rvostetaan odotettavissa
olevaan NSB:n määräysva
llattomien omistajien osuudesta m
aksettavaan käteismaksuun
perustuen. Rahoi
tusvelan arvostus
on monimutkaista, k
oska siihen sisält
yy arvio option toteut
ushinnasta ja yli
määräisten käteis
va
rojen
jakamisesta
option toteutushet
kellä. Konserni oikai
si tulevan käteism
aksun määrää koskev
aa arviota, minkä
seurauksena rahoitusv
elk
a
aleni ja konsernin tul
oslaskelman rahoitustuottoihin ja -kuluihin kirjattiin 7
9 miljoonan euron
voitto (64 miljoo
naa euroa vuon
na 2019).
31.12.2020 odotettav
issa oleva käteismaksu oli 420
miljoonaa euroa (639 m
iljoonaa euroa vuonna 2019).
Nokia Shangh
ai Bell -konsernin taloudel
lisia tunnuslukuja
(1)
:
milj. EUR
2020
2019
Tiivistetty tuloslaskelma
Liikevaihto
(2)
1 376
2 013
Liiketappio
-3
-26
Tilikauden tappio
-14
-47
Tilikauden tappio
Emoyhtiön osa
kkeenomistajille kuulu
va tappio
-14
-47
Määräysvall
attomille omistajille
kuuluva osuus tappiosta
(3)
–
–
Tiivistetty tase
Pitkäaika
iset varat
577
651
Pitkäaikai
set velat
-150
-192
Pitkäaikaiset nettovarat
427
459
Lyhytaika
iset varat
(4)
1 984
2 669
Lyhyta
ikaiset velat
-1 228
-1 637
Lyhytaikaiset nettovarat
756
1 032
Nettovarallisuus
(5)
1 183
1 491
Määräysvall
attomille omistajille
kuuluva osuus
(3)
–
–
Tiivistetty rahavirtalaskelma
Liiketoiminnan nettoraha
virta
189
125
Investointien nettor
ahavirta
-26
-87
Rahoit
uksen nett
orahavirta
(6)
-376
38
Nettorahavirta
-213
76
(1)
Nokia Shanghai Bell -konsernin taloude
lliset tiedot eivät sisällä
Nokia Shanghai Bell -kon
sernin yhtiöiden välisiä sisäisiä
liiketap
ahtumia, mutta sisältävät muut
konsernin sisäiset
liiketapahtumat.
(2)
Sisältää 104 miljoonaa euroa (100 miljoonaa euroa
vuonna 2019) myyntiä muille konse
rniyhtiöille.
(3)
China Huaxinin kanssa solmittujen sopimusehtojen mu
kaisesti konse
rni ei kirjaa määräysva
llattomille omistajille ku
uluvaa osuutta NSB:stä.
(4)
Sisältää yhteensä 604 miljoonaa euroa (819 miljoonaa e
uroa vuonna 2019) rahavaroja ja ly
hytaikaisia sijoituksia.
(5)
NSB:n voitonjakoon vaaditaan osakkeenomistajien e
rityinen päätös, jota on kannattanut kahde
n kolmasosan enemmistö, kuitenkin aina niin, että vähintään 50
prosenttia jaettavissa olevasta
voitosta (verojen jälkee
n) tulee jakaa vuosittain osinkona.
(6)
Sisältää 144 miljoonan euron maksetun osing
on China Huaxinille vuonna 2020.
100
181
34. Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä
milj. EUR
2020
2019
Kirjanpitoarvo 1
.1.
165
145
Muuntoerot
-10
3
Hankinnat ja lisäykset
(1)
68
13
Myynnit ja vähenny
kset
-7
–
Arvonalentumiset
(2)
-4
-2
Osuus tuloksesta
(2)
26
12
Osingonjako
-5
-6
Kirjanpitoarvo 31.12.
233
165
(1)
Vu
onna 2020 Nokia hankki omistusosuuden HMD global Oy:
stä konvertoimalla vaihtovelkakirjalainan omaksi pääomaksi. Katso liiteti
eto 35, Lähipiiriin liittyvät tapahtumat.
(2)
Vuonna 2020 arvonalentumiset ja osuus tu
loksesta sisältyvät konsernin tuloslaskelman er
ään osuus osakkuusyhtiöiden ja yhtei
syritysten tu
loksesta.
Osuudet osakkuusyh
tiöissä ja yhteisyrityks
issä sisältävät sijoitu
ksia listaamattomiin yht
iöihin.
35. Lähipiiriin liittyvät tapahtumat
Konsernilla on lähipiir
iin liittyviä tapahtu
mia
eläkerahastojen, o
sakkuusyhtiöiden
ja
yhteisyritysten kanssa sekä konsern
in joh
don
ja
hallituksen kanssa.
Liiketapahtu
mat ja saldot konsernin määräysv
allas
sa olevien yritysten kans
sa on eliminoitu
konsernitilinpää
tö
ksessä.
Katso liitetieto 2, Merkitt
ävät laskentaperiaatteet, ja liitetieto 32, Konserniyht
iöt.
Liiketoimet eläkerahaston ka
nssa
Konsernilla on 43 miljoonan eur
o
n (69
miljoonaa euroa vuonna 2019) velka kon
ser
nin saksalaiselle el
äkesäätiölle, Nokia
Unterstützungsgese
llschaft mbH:lle, jo
ka on
erillinen juridinen yksikkö. Velan vuosikor
ko
on 6 %, ja sen voim
assaolo riippuu ve
lkasuhteen
osapuolista, j
oilla on oikeus er
äännyttää laina 90
päivän irtisano
misa
jalla. Lainasopimukse
en tehtiin vuoden 2020 aikan
a lisäys
, joka
mahdollisti lainan
netotuksen siihen liittyvien korkomaksu
jen ylittävillä maksusu
orituksilla, korolla ja etuusmaksu
illa. Laina
sisält
yy
konsernitase
essa lyhytaikaisiin
korollisiin velko
ihin. Katso lisätiet
oja konsernin eläke
järjestelyistä liite
tiedossa 27, Eläkke
et ja mu
ut
työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet.
Liiketoimet osakkuusyhtiöiden
ja yhteisyritysten kanssa
milj. EUR
2020 2019
2018
Osuus tuloksesta
22
12
12
Saadut osingot
5
6 1
Osuus omasta pääomasta
233
165
145
Myynnit
115
153
167
Ostot
-177
-193
-159
Myyntisaamiset
31
22
58
Ostovelat
-26
-38
-32
Konsernilla on 6 miljoonan euron ra
hoitussitoumus (10
miljoonaa euroa
vuonna 2019) osakkuusyhtiön puolesta.
Vuonna 2016 Nokia ja HMD g
lobal Oy solmivat strategisen tavaramerkki-
ja patenttilisens
sisopimuksen, jonka pohjalta konserni to
tesi,
että se käytt
i huomattavaa vaikutus
valtaa HMD global O
y:ssä, vaikka sil
lä ei ollut omistu
kseen perustuvaa äänioike
utta. Sopimus
antaa
HMD global O
y:lle maailmanlaaju
isen yksinoikeuden käy
ttää Nokian
tavar
amerkkiä matkapuhelinten ja tablettien valmis
tuksessa
kymmenen vuoden ajan. Vuonn
a 2019 konserni myönsi HMD global Oy:lle 60
miljoonan euron vaihtovelkakirjalainan. Lainas
opimus sis
älsi
sekä pakottavia
ehtoja liittyen lainan ko
nvert
ointiin omaksi pääomaksi että konsernille option muutta
a laina HMD global Oy:n os
akkei
ksi.
Vuonna 2020 Nokia han
kki omistusosuuden HMD gl
obal Oy:stä konvertoimalla vaihtovelkakir
jalainan omaksi pääomaks
i. Konvertoinnin
seurauksena N
okia kirjasi osakk
uusyhtiösijoituksen, jo
ka vastaa konvertoidun
lainan kirjanpit
oarvoa 63 miljoonaa eu
roa.
Johdon palkkiot
Toimitusjohta
jan palkkiotiedot:
EUR
Peruspalkka/
palkkio
Tulospalkkiot
Osake-
perusteiset
maksut
(1)
Eläkekulut
Yhteensä
2020
Pekka Lundmark, 1.8.2020 alkae
n
541 667
573 068
1 063 164
211 050
2 388 949
Rajeev Suri, 31.7.2020 asti
(2)
759 365
945 697
1 276 825
341 591
3 323 478
2019
Rajeev Suri
1 300 000
637 163
2 265 547
353 846
4 556 556
2018
Rajeev Suri
1 050 000
873 862
1 978 268
312 607
4 214 737
(1)
Koostuu tuloslaskelmaan kirjatuista os
akepohjaisten kannustin
ohjel
mien
kuluista.
(2)
Rajeev Surin jättäessä toimitusjohtajan
te
htävänsä, konserni kirjasi 5 122
317 euroa
työsuhteen päättymiseen liittyvä e
tuuksia hänen irtautumissopimuksensa ehtojen mu
kaisesti.
101
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
182
Konsernin johtokunnan palkkiot tehtäv
ässä olon ajalle:
milj. EUR
2020
2019
2018
Lyhytaika
iset työsuhde-etuudet
27
24
23
Työsuhteen päättymisen
jälkeiset etuudet
(1)
2
1
1
Osakeperusteiset maksut
9
8
6
Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet
(2)
10
–
5
Yhteensä
48
33
35
(1)
Johtokunnan jäsenet kuulu
vat työntekijöiden paikalliseen eläk
ejärjestelmään siinä maassa, jo
ssa he asuvat vakituisesti.
(2)
Sisältää sekä työsuhteen päättämisee
n liittyviä maksuja että käteismaksuja mitätö
idyistä osakepohjaisis
ta kannustimista.
Hallituksen palkkiot
Hallituksen j
äsenille maksetut kokona
ispalkkiot, joista varsi
nainen yhtiökokous on kyseis
inä vuosina päättäny
t:
2020
2019
2018
Kokous-
S
aadut
Kokous-
Saadut
Kokous-
Saadut
Vuosipalkkio
(1)
palkkio
(2)
osakkeet
(3)
Vuosipalkkio
(1)
palkkio
osakkeet
(3)
Vuosip
alkkio
(1)
palkkio
osakkeet
(3)
EUR
EUR
lukumäärä
EUR
EUR
lukumäärä
EUR
EUR
lukumää
rä
Sari Baldauf, puh
eenjohtaja
440 000
5 000
48 523
185 000
12 000
16 261
160 000
–
12 636
Kari Stadigh
, varapuheenjohtaja
185 000
11 000
20 401
160 000
12 000
14 063
160 000
10 000
12 636
Bruce Brown
(4)
190 000
22 000
20 953
190 000
27 000
16 700
190 000
24 000
15 005
Thomas Dannenfeldt
(5)
175 000
–
19 299
–
–
–
–
–
–
Jeanette Horan
(5)
175 000
20 000
19 299
175 000
22 000
15 382
175 000
20 000
13 820
Louis R. Hughes
–
–
–
–
22 000
–
175 000
24 000
13 820
Edward Kozel
(5)(6)
195 000
17 000
21 504
195 000
20 000
17 140
195 000
22 000
15 400
Jean C. Monty
–
–
–
–
–
–
–
14 000
–
Elizabeth Nels
on
(5)
175 000
17 000
19 299
175 000
25 000
15 382
175 000
17 000
13 820
Olivier Piou
–
11 000
–
175 000
14 000
15 382
185 000
11 000
14 610
Risto Siilasmaa
–
–
–
440 000
–
38 675
440 000
–
34 749
Søren Skou
160 000
11 000
17 644
160 000
–
14 063
–
–
–
Carla Smits-Nusteling
(5)
190 000
17 000
20 953
190 000
20 000
16 700
190 000
16 000
15 005
Yhteensä
1 885 000
131 000
2 045 000
174 000
2 045 000
158 000
(1)
Vuosipalkkiot muodostuvat palkkioista hallitu
ksen jäsenenä toimimisesta
sekä palkkioista valiokuntie
n puheenjohtajana ja jäsene
nä toimimisesta.
(2)
Kokouspalkkiot sisältävät kaikki kokouspalkkiot toimikaude
lta, joka päättyi 27.5.2020 pidettyyn varsinaiseen yhtiö
kokoukseen sekä kokouspalkkiot, jotka kertyi
vät ja maksettiin vuonna 2020
toimikaudelta, joka alkoi samasta yhtiökokoukse
sta.
(3)
Noin 40 % vuosipalkkiosta maksetaan markkinoilta oste
ttuina Nokian osakkeina ja loput noin 60 % rahana.
(4)
Bruce Brownin vuosipalkkiot sisältävät 30 00
0 euron palkkion henkilöstövaliokunnan puhee
njohtajana toimimisesta.
(5)
Vuosipalkkiot sisältävät 30 000 euron palkkion Carla Smit
s-Nustelingille tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimimise
sta sekä 15 000 euron palkkion Thomas Dannenf
eldtille,
Jeanette Horanille, Edward Kozelille ja Elizabe
th Nelsonille tarkastusvaliokunnan jäsenenä toimimisesta.
(6)
Edward Kozelin vuosipalkkiot sisältävät
20 000 euron palkkion teknologiavaliokunnan pu
heenjohtajana toimimisesta.
Liiketoimet hallituksen ja johtokunnan kanssa
Konsernin johtokunnan ja h
allitukse
n jäsenille ei myönnetty lainoja vu
osina 20
20, 2019 eikä vuonna 2018.
Toimitusjohtajan irtisanomista koskevat ehdot
Rajeev Suri jätti tehtävänsä 31
.7.2020. Nokian hallitus nimitti
Pekka Lu
ndmarkin Nokian toimit
usjohtajaksi ja hän aloitti uudes
sa
tehtävässään 1.8.2020
.
Toimitusjoht
aja Pekka Lundmark vo
i päättää toimitusjo
htajasopimuksen mi
lloin tahansa 12 kuukauden
irtisanomisajalla
. Toimitusjo
htaja
on oikeutettu saam
aan Nokian harkinnan muk
aisesti joko palkan ja luont
oisedut irtisanomisaik
ana tai niitä vastaavan kert
akorvauksen.
Lisäksi toim
itusjohtaja on oi
keutettu irtisanomis
aikana mahdollisesti m
aksettavaksi tulev
iin lyhyen tai pit
kän aikavälin tulosp
alkkioihin.
Tehtävien päättymise
n jälkeen hän menettää osakepalkkiot, jotka eivät vielä oikeuta maksuu
n.
Jos toimitusjo
htaja päättää toi
mitusjohtajasopim
uksen ja välimiesoike
uden lopullinen tuomio
toteaa, että Noki
a on syyllistynyt
olennaiseen sop
imusrikkomuksee
n,
toimitus
johtaja on oikeutett
u en
intään 12 kuukauden irtisanomisajan palk
kaan (sisältäen vuotui
sen
peruspalkan, lu
ontoisedut ja vu
otuisen tavoitteide
n mukaisen
tulosp
alkkion). Tehtävien päättymisen
jälkeen hän menettää osakepa
lkkio
t,
jotka eivät v
ielä oikeuta maksuu
n.
102
183
36. Rahoitusriskien hallinta
Riskienhallinnan yleiset periaatteet
Meillä on syste
maattinen ja strukturoitu ri
skienhallintakonsepti. Keskeiset ri
skit ja mahdollisuudet tunn
istetaan ensisijaisest
i suhteessa
liiketoimi
nnan tavoitteisiimm
e, joko operatiivi
sessa toiminnassa t
ai kiinteänä osana s
trategista ja taloudel
lista suunnittelua.
Riskienhallinta
kattaa strateg
iset, operatiiviset, taloudel
l
iset ja vahinkoriskit. K
eskeisiä riskejä ja mahdollisuu
ksia analysoidaan, hall
itaan ja seurataan
osana liike
toiminnan suorituskyvyn
seurantaa riskienh
allintahenkilö
stön
tuella. Nokian hallituksen tar
kastusvaliokunnan
hyväksy
mä
riskienhall
intapolitiikka ede
llyttää, että riskienh
allinta sisällytet
ään osaksi avainp
rosesseja. Yhtenä pääpe
riaatteena on, ett
ä vastuu
riskienhall
innasta määräytyy liik
etoimintavastuun mukaa
n. Kaikilla työntekijö
illä on kuitenkin vastuu tunnist
aa, analysoida ja
hallita riske
jä
oman roolinsa
ja tehtäviensä edellyt
tämällä tavalla. Riskien
hallintakonseptimme perustuu sellaist
en keskeisten riskien hallin
taan, jotka
saattavat estää meitä saavuttamasta tavoitteitamme, sen sijaan, e
ttä pyrkisimme eliminoimaan kaikki riskit. Nokian riskienhal
li
ntapolitiikassa
määritetty
jen periaatteiden lis
äksi riskienhallintaa, r
ahoitusrisk
ien hallin
ta mukaan lukien, toteutetaan käyt
ännössä myös muid
en
tärkeimp
ien toimintaoh
jeiden
ja menettelytapojen
kautta.
Rahoitukselliset riskit
Rahoitus
toimintojen pää
tavoitteena on
turvata riittä
vä rahoitus ka
ikissa olosuh
teissa sekä t
unnistaa, mita
ta ja hallita ra
hoitu
kselli
sia
riskejä. Ra
hoitustoiminno
t tukevat tätä tav
oitetta vähentä
mällä rahoitusmarkkino
iden muutosten hai
tallisia vaikutuksi
a konserni
n
kannattavuuteen ja hall
itsemalla konsernin pääomarakennetta tasa
painot
tamalla likvidien varoj
en ja rahoitusvelkojen suhde
tta.
Rahoitustoi
mintojen hallin
to perustuu Nokian toi
mitusjohtajan
hyväksymään raho
ituspolitiikkaan,
jossa määritellään ris
kienhalli
nna
n
yleiset periaatteet sekä vastuu rahoitusrisk
ien h
allinnasta. K
onsernin talous
- ja raho
itusjohtajan hyväksymät me
nettelytavat on
luotu
mm. valuutta
- ja korkoriskien halli
ntaa, likviditee
tti- ja luottoriskien
hallintaa sekä johd
annaissopimusten k
äyttöä varten. Ko
ns
ernin
rahoitustoim
intojen toimintam
alli on riskiä vält
tävä.
Rahoitusrisk
it jaetaan markkinariskiin (kat
taen valuutta- ja korkor
iskin), luottorisk
iin (kattaen liiketoimintaan liit
tyvän sek
ä rahoituksell
isen
luottoriskin) j
a
likv
iditeettiriskiin.
Markkinariski
Valuuttariski
Toiminnan kans
ainvälisyys altistaa konser
nin sekä transaktioihin että tr
anslaatioon liittyville va
luuttariskeille. Valuuttarisk
in
hallinnan
tavoitteena on vähent
ää valuutan vaihtelusta aiheutuvia epäedull
isia vaikutuksia konsernin tulokseen
ja rahavirtoihin. Konserni
n
rahoitusto
imintojen yksikkö
soveltaa kansain
välistä lähestymis
tapaa valuuttarisk
ien hallintaan hy
väksyttyjen ohjeid
en ja rajoje
n puitteissa.
Ulkomaan valuu
ttamääräiset varat ja velat sekä ulkomaan valuuttam
ääräiset tulevat rahavirrat aiheuttavat tra
nsaktioriskiä.
Transaktioriskiä
hallitaan konsernin ulkoma
isten tytäryhtiöiden paikal
lisiin toimintavaluuttoihin nähde
n. Olennaisten transakti
oiden
valuuttariski su
ojataan, ellei su
ojaaminen ole taloudel
lisesti kannattama
tonta markkinoiden l
ikviditeetin ja/tai
suojauskustann
usten takia.
Valuuttariskit määritetään transaktioiden nimelli
sarvoon perustuen. Valuuttariskit suojataan pääosin johdannaisilla kut
en valuu
ttatermiineillä
tai valuuttaop
tioilla. Valuuttariskiltä suoj
aavat rahoitusinstrumentit erääntyv
ät yleensä vuoden sisällä.
Kerroksittaist
a suojaustapaa sovellet
aan usein erittäin todennäk
öisten vieraan valuutan mä
äräisten rahavirtojen su
ojaamiseen ni
in, että
suojattu erä määritetään vuosine
ljänneksittäin perustuen kunkin peräkkäisen vuosin
eljänneksen tavoitteeksi asetettuun suoja
usas
teeseen.
Vuosineljän
nekselle määritet
yt suojatut erät suoja
taan valuuttatermiinis
opimuksilla ja valuutt
aoptioilla suojaus
suhteen ollessa
1:1.
Suojaustasot tarkastetaan, suojausinstrumentit määritetään ja dokumentaatio päivitetään tarvittaessa kuukausittain. Mikäli suoj
at ylittävät
tavoitteeksi asetetun suojausasteen jollaki
n vuosineljänneksellä,
kyseisen vuosineljänne
ksen suojausportfolio mukautetaan
vasta
avasti.
Tietyissä ta
pauksissa, pääasi
assa liittyen pitk
äaikaisiin rak
ennusprojekteihin, kon
serni soveltaa käy
vän arvon suojausl
askentaa
valuuttariskiin tavoitteenaan vä
hentää valuut
takurssien muutoksista j
ohtuvan kiinteäeht
oisten
sitoumusten käyvän arvon muutoste
n
vaikutusta. Riskiä suojat
aan pääa
siassa valuuttatermiineillä ja
suojaus
instrumentit yleensä erääntyvät vuoden
sisällä. Konserni
hallinnoi
suojausinstrumenttiportfoliot
aan jatkuvasti niin, että se on asianmukaisesti li
n
jassa suojattujen erien portfoli
on kanssa suoja
ussuhteen
ollessa 1:1.
Konsernin om
a pääoma altistuu va
luuttakurssivaihteluille
, sillä konsernilla
on yksiköitä, joide
n toimintavaluutta on
jokin muu
kuin euro.
Valuuttakurssien vaihtelusta johtuvat om
an pääoman muutokset näkyvät muuntoeroina konsernitilinpäätöksessä. Riskienhallint
astra
tegian
tarkoituksen
a on suojata se osu
us nettosijoituks
en euromääräisestä
vasta-arvosta, jonk
a odotetaan materi
alisoituvan ei-euromäär
äisinä
kotiut
ettavina varoi
na tulevaisuudess
a. Konserni s
uojaa riskiä
pääasiassa johdannaissopimu
ksilla, kuten valuuttaterm
iineillä ja
-optioilla,
jotka erääntyvät y
leensä vuoden sisällä.
Suojatut erät m
ääritellään peru
stuen konservatiivisi
in ja harkinnanvarai
siin odotuksiin kot
iutettavista rahav
irroista. Nettosij
oituksiin
liittyvät ris
kit tarkastetaan, su
ojatut erät määrite
tään ja suojaustasot mu
kautetaan vähintä
än vuosineljänneks
ittäin suojaussuh
teen
ollessa 1:1. T
ämän lisäksi su
ojau
stasot mukautetaan aina silloin, kun jonkin yks
ittäisen tapahtuman odotetaan merkit
tävästi vai
kuttavan
kotiutettaviin rahavirtoihin.
Vieraan valuutan mää
räisistä korollisista velois
ta syntyvä korkoriski suojataan pä
äasiassa käyttäen koron- ja
valuutanvaihtosop
imuksia,
joita käyt
etään myös konsernin korko
profiilin hall
innointiin, ks.
alla oleva korkorisk
i-osio.
103
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
184
Nimellisarvot valuut
oissa, jotka muodostivat merkittävän osan
ra
hoitusinstrume
nttien ja muiden suojattujen erien va
luuttajakaum
asta
31.12.:
milj. EUR
USD
GBP
CNY
JPY
2020
Rahavirtoj
en suojauslask
ennassa määritel
lyn suojatun erän valuuttar
iski, netto
(1)
313
238
–
369
Käyvän ar
von suojauslaskennas
sa määritel
lyn suojatu
n erän valuuttariski, netto
(2)
705
-52
–
–
Nettosijoituste
n suojauslaskennassa mä
äritellyn suojatun erän valuutt
ariski
(3)
392
136
746
–
Korollisten
velkojen valuuttariski
(4)
-1 207
–
–
–
Tase-erien valuuttar
iski, pois lukien korolliset ve
lat, netto
88
-148
-894
130
Muut valuuttajohdannaiset,
kirjattuna tu
losvaikutteisesti käypään arv
oon, netto
(5)
-324
120
714
-95
milj. EUR
USD
GBP
CNY
INR
2019
Rahavirtoj
en suojauslask
ennassa määritel
lyn suojatun erän valuuttar
iski, netto
(1)
628
379
–
–
Käyvän ar
von suojauslaskennas
sa määritel
lyn suojatu
n erän valuuttariski, netto
(2)
423
-70
–
–
Nettosijoituste
n suojauslaskennassa mä
äritellyn suojatun erän valuutt
ariski
(3)
2 547
93
981
346
Korollisten
velkojen valuuttariski
(4)
-1 314
–
–
–
Tase-erien v
aluuttariski, pois lu
kien korolliset v
elat, netto
-2 855
-81
-868
-294
Muut valuuttajohdannaiset,
kirjattuna tu
losvaikutteisesti käypään arv
oon, netto
(5)
2 607
86
711
346
(1)
Sisältää valuuttariskin,
joka syntyy myyntien ja ostoje
n ennakoiduista rahavirroista
. Joissakin valuutoissa, va
rsinkin Yhdysvaltain dollarissa, konse
rnilla on merkittäviä valuutta
riskejä sekä
ulosmenevissä että si
sääntulevissa ennakoiduissa raha
virroissa. Nämä valuuttariskit o
n suojattu.
(2)
Sisältä
ä kiinteäehtoisista sitoumuksista
syntyvän valuuttariskin. Nä
mä valuuttariskit on merkittäviltä
osin suojattu.
(3)
Sisältä
ä nettosijoituksista syntyvän va
luuttariskin. Nämä valuuttarisk
it on suojattu.
(4)
Sisältää korolli
set velat, jotka on suojattu koron- ja valuutanvaihtos
opimuksilla sekä valuuttatermiineillä. Katso liit
etie
to 23, Korolliset velat.
(5)
Osaa näistä valu
uttajohdannais
ista käytetään vieraan valuutan määräisten tase
-erien suojaamisee
n siten, että niihin ei sove
lle
ta suojauslaskent
aa ja ne arvostetaan käypään arvoon
tulosvaikutteisesti.
Markkinariskien arviointiin käytetty menetelmä: Value-at-Risk
Konserni käyt
tää Value-at-Risk (VaR) -mene
telmää valuuttariski
en
arvioinnissa. VaR on tilastolli
nen m
enetelmä, jolla mitataan
markkinoiden muutoksille sensit
iivisten in
strumenttien suurint
a mahdollista käyvän ar
von tappiota määritellyssä epäedul
lisessa
markkinatilanteessa annetulla todennä
köisyydellä tietyn aikajaks
on kuluessa. Konsernin valuuttar
iskin VaR lasketaan käyttämällä
Monte
Carlo -men
etelmää, joka simulo
i satunnaisia ma
rkkinahintaskenaa
rioita ottaen huomi
oon tiettyjen val
uuttajohdannaist
en epälineaa
riset
hintojen muutokset. V
aR-laskenta perustuu volatiliteette
ihin ja
korrelaatioihin, jotka on lask
et
tu historiallis
esta markkinainf
ormaatiosta
tehdyn otoksen perusteella 95 prosentin
luott
amustasolla yhde
n kuukauden tarkastel
ujaksolla.
Jotta viimeisimmät markkinatapahtu
mat
tulisivat parem
min esiin, data paino
tetaan eksponenti
aalisesti tasoitetu
lla liukuvalla ke
skiarvolla käyttäen a
sianmukaista taso
itusk
errointa.
Tässä VaR-mallissa
voidaan päätellä, että suurin mahdollinen tappi
o ei
ylitä VaR-tulosta 95 pr
osentissa mahdolli
sista tapauksis
t
a.
Lopuissa 5 pros
entissa mahdollisista tap
auksista mahdollinen tappi
o
on vähintään VaR-tul
os ja keskimäärin
merkittävästi suuremp
i.
VaR-menetelmässä
tehdään useita oletuksia,
kut
en sellaisia,
että riskejä
mitataan keski
määräisessä ma
rkkinatilant
eessa, riskeih
in
vaikuttavat tekijät ov
at normaalisti jakaut
uneet, mark
kinariskeihi
n vaikutta
vien tekijö
iden tulevien muutosten oletetaan vastaa
van
estimoituja parametreja ja
tarkastellut riskit e
ivät muutu tarkaste
luja
kson aikana. Näin ollen on mahdollista, että tiettynä ku
u
kautena
mahdolliset tap
piot 95 prosentin luottamusta
s
olla ov
at erilaisia ja saatta
vat olla me
rkitt
ävästi suurempia kuin VaR-las
kelman t
ulos.
VaR-laskelmaan on sisällytetty seuraavat ulkomaanrahan määräis
et rahoitusinstrumentit: lyhytaikaiset sijoitukset, laina- ja myy
ntisaamiset,
rahat ja pan
kkisaamiset, lainat
ja ostovelat; muut ku
in suojauslaskenn
an piirissä olev
at valuuttajohdanna
iset, jotka arvostet
aa
n
tulosvaikutteisesti ja joita kä
ytetään useimmissa tapauksissa t
ase-eristä johtuva
n valuuttariskin suojaam
iseen sekä valuuttajoh
dannaiset,
joihin sovelletaan suojauslaskentaa ja joilla suoj
ataan ennakoituja rahavirtoja, käypää arvoa tai ulkomaisiin yksiköihi
n tehtyj
ä nettosijoituksia
ja edellä ma
inittujen suojaussu
hteiden suojatut
erät.
Konsernin VaR-luvut rahoitu
sinstrumenteista johtuvalle valuuttariskil
le on esite
tty alla olevan taulukon ”V
aR yhteensä” -sarakk
eessa se
kä
havainnoll
istettu vaikutus tili
npäätökseen on esite
tty ”Tulosvaikutu
s”, ”Vaikutus laaja
an tulokseen” ja ”V
aikutus kertyneisiin
muuntoeroihin” -sarakke
issa.
2020
2019
Havainnollistettu vaikutu
s
tilinpäätökseen
Havainnollistettu vaikutu
s
tilinpäätökseen
VaR
yhteensä
Tulos
Laaja tulos
Kertyneet
muuntoerot
VaR
yhteensä
Tulos
Laaja tulos
Kertyneet
muuntoerot
milj. EUR
31.12.
9
15
21
–
8
10
18
–
Vuoden keskiarvo
9
18
30
–
11
10
22
1
Vuoden vaihtelu
väli
6-18
8-32
15-41
0-0
7-25
4-17
13-31
0-4
104
185
Korkoriski
Konserni altistuu korkoriskille konser
nin
tase-erien arv
onmuutosten eli hintariskin ja
korkotuottojen
ja -kulujen muutosten eli
jälleenrah
oitus- tai jälleens
ijoitusriskin muodos
sa. Korkoriski mu
odostuu pääasiassa kor
ollisista velois
ta ja varoista, mutt
a m
yös
ennakoidut rahavirtojen ja taserake
nteen
muut
okset aiheuttavat konsernille korkor
iskiä.
Korkoriskin hal
linnan tavoitteena on vähentää korkojen
vaihtelust
a aiheutuvia epäedull
isia vaikutuksia k
onsernin tuloslaskelm
aa
n,
rahavirtaan
sekä rahoitusvaroi
hin ja -velkoihin huo
mioimalla samall
a myös konsernin tavoit
eltu pääomarakenn
e ja nettokorkoriski
asema.
Konserni
n pitkäaikais
et velat ovat pääa
siassa kiinteäko
rkoisia ja
osa niistä on v
aihdettu vaihtu
vakor
koisiksi määr
itetyn tavoit
e
korkoprofiil
in
mukaisesti. Konsernilla ei ole koronvai
htosopimuksia, joista se
maksaisi kiinte
ää korkoa. Konserni pyrkii v
ähentämään koron vai
hte
lun
vaikutuksia h
allitsemalla rah
oitusvarojen ja -ve
lkojen nettokor
koaltis
tumaa asettamalla asianmukaiset riskienh
allintatavoitteet
ja ris
kirajat.
Korkoriskin hallinnan al
aisten
erien kor
koprofiili mukaan lukien konserni
n
nettokassa
ja lyhytaikaiset sijoitu
kset sekä niihin
liittyvät
johdannaiset 31
.12.:
2020
2019
milj. EUR
Kiinteä korko
Vaihtuva korko
(1)
Kiinteä korko
Vaihtuva kork
o
(1)
Lyhytaikaiset si
joitukset
104
1 017
4
93
Rahava
rat
324
6 616
80
5 830
Korollise
t velat
-4 687
-889
-3 872
-405
Rahoitusvarat ja -velat ennen johdannaisia
-4 259
6 744
-3 788
5 518
Korkojohd
annaiset
661
-661
1 197
-1 197
Rahoitusvarat ja -velat johdannaisten jälkeen
-3 598
6 083
-2 591
4 321
(1)
Kaikkien kolmen kuukauden sisällä eräänty
vien rahavarojen sekä johd
annaisiin liittyvien vakuussopimuste
n katsotaan olevan v
aihtuvakorkoisia korko
riskin hallinnan näkökulmasta.
Konsernin
rahoitustoimintoj
en yksikkö valvoo ja ha
llinnoi korkori
skiä keskitetysti
. Konserni käyttää va
likoituja herkkyys
analyy
sejä
arvioidakseen
ja mitatakseen k
orkoriskiä, joka mu
odostuu pääsääntöisesti
korollisista saata
vista ja veloista se
kä näihin liitty
vistä
johdannaisis
ta. Herkkyysanalyysi
muod
ostaa arvion markkinoiden muutoksi
lle herkkien instrumenttien käyvän arv
on
mahdoll
isesta
muutoksesta vaihde
llen korkotasoa valuutoiss
a, joissa konsernilla o
n merkittäviä määriä ra
hoitusvaroja ja -velk
oja, pitäen muut
muuttuvat
tekijät vakioina. Luottoris
kipreemion vaikutusta
ei ole sisällytetty alla olevii
n lukuihin.
Konsernin r
ahoitusvarojen ja -ve
lkojen korkoriskihe
rkkyys on esitett
y alla olevan taulu
kon ”Vaikutus käypään
arvoon” -sarakkee
s
sa sekä
havainnoll
istettu vaikutus tili
npäätökseen on esite
tty ”Tulosvaikutus
” ja ”Vaikutus laajaa
n tulokseen” -sarak
keissa.
2020
2019
Vaikutus
Vaikutus
Vaikutus
Vaikutus
käypään
laajaan käy
pään
laajaan
milj. EUR
arvoon Tulosvaikutus
tulokseen arvoon Tulo
svaikutus tulokseen
Korko – kasvu 100 peruspisteellä
190
1
4
112
1
2
Korko – lask
u 50 peruspisteellä
-100
-1
-2
-58
-1
-1
Suojauslaskennan vaikutukset talo
udelliseen asemaan ja tulokseen
Konserni k
äyttää useita s
uojauslaskentao
hjelmia val
uutta- ja korko
riskien hallint
aan, lisätieto
ja liitetiedo
ssa 2, Merkittävät
laskentaperiaatteet.
Näiden ohjelmien vaikutukset konser
nin taloudelliseen asem
aan ja tulokseen 31.12.:
milj. EUR
Rahavirtojen suojaus
(Valuutta
termiinit ja -
optiot)
(1)
Nettosijoitusten
suojaus
(Valuutta
termiin
it ja -optiot)
(1)
Käyvän arvon suojaus
(Valuuttatermiin
it)
(1)
Käyvän arvon ja rahavirtojen
suojaus (Koronvaihtosopimukset
sekä koron- ja
valuutanvaihtosopimukset)
(1)
2020
Suojausinstrumenttien kir
janpitoarvo
19
-2
69
-154
Suojausinstrumenttie
n nimellisarvo
-787
-1 620
-636
815
Suojauskohte
iden nimellisarvo
787
1 620
635
-815
Suojausinstrumenttien perusar
von muutos 1.1. alkaen
33
265
79
118
Suojauskohteiden arvon muut
os suojauk
sen tehokkuuden
määrittämise
ksi
-35
-265
-87
-116
2019
Suojausinstrumenttien kir
janpitoarvo
-10
34
1
-51
Suojausinstrumenttie
n nimellisarvo
-1 029
-4 106
-348
1 246
Suojauskohte
iden nimellisarvo
1 043
4 106
351
-1 246
Suojausinstrumenttien perusar
von muutos 1.1. alkaen
-31
-51
-4
132
Suojauskohteiden arvon muut
os suojauk
sen tehokkuuden
määrittämise
ksi
32
51
3
-133
(1)
Esitettävien vuosien aikana ei
ole tapahtunut merkittävää epätehokuutta ja taloud
e
lliset suhteet ovat olleet täysin tehokka
ita.
105
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
186
Merkittävimmät va
luuttariskin hallinnassa kä
ytettävät rahavirtojen
-, nettosijoitu
sten - ja käyv
än arvon su
ojauslaskennan ala
is
et
instrumentit 31
.12.:
Maturiteettijakauma nettonimellisarvoi
sta (milj.EUR)
(1)
Valuutta
Instrumentti
Käypä arvo
(milj. EUR)
Painotettu
keskimääräinen
suojaustaso
Yhteensä
Erääntyy
3 kk:n
kuluessa
Erääntyy
3-12
kk:n
kuluessa
Erääntyy
1-3
vuoden
kuluessa
Erääntyy
yli 3
vuoden
kuluttua
2020
Rahavirtoj
en suojauslaskent
a
GBP
Valuuttatermiinit
-0
0,8951
-163
-42
-97
-24
–
GBP
Valuuttaoptiot
1
0,9262
-75
-24
-47
-
4
–
JPY
Valuuttatermiinit
7
122,0685
-185
-47
-138
–
–
JPY
Valuuttaoptiot
0
128,3026
-19
0
-19
–
–
KRW
Valuuttatermiinit
-2
1 347,3221
-132
-29
-103
–
–
KRW
Valuuttaoptiot
0
1 412,5000
-7
-7
–
–
–
PLN
Valuuttatermiinit
-2
4,4876
153
46
107
–
–
USD
Valuuttatermiinit
17
1,1809
-268
-64
-204
–
–
Nettosijoitusten
suojauslaske
nta
CNY
Valuuttatermiinit
4
7,9625
-746
-746
–
–
–
GBP
Valuuttatermiinit
-1
0,9061
-136
-136
–
–
–
INR
Valuuttatermiinit
-1
89,8000
-182
-182
–
–
–
USD
Valuuttatermiinit
-6
1,2158
-392
-392
–
–
–
Valuuttariskin käyvän arvon
suojauslaske
nta
USD
Valuuttatermiinit
70
1,1490
-705
-114
-66
-487
-38
2019
Rahavirtoj
en suojauslaskent
a
GBP
Valuuttatermiinit
-8
0,8780
-207
-53
-126
-28
–
GBP
Valuuttaoptiot
1
0,9058
-172
-40
-99
-33
–
JPY
Valuuttatermiinit
-2
122,1697
-167
-44
-123
–
–
KRW
Valuuttatermiinit
-1
1 310,0412
-129
-15
-114
–
–
KRW
Valuuttaoptiot
0
1 336,2500
-46
-31
-15
–
–
PLN
Valuuttatermiinit
2
4,2926
139
45
94
–
–
USD
Valuuttatermiinit
0
1,1171
-280
0
-280
–
–
USD
Valuuttaoptiot
0
1,1489
-125
-67
-58
–
–
Nettosijoitusten
suojauslaske
nta
CNY
Valuuttatermiinit
0
7,8003
-981
-981
–
–
–
INR
Valuuttatermiinit
6
78,4807
-346
-346
–
–
–
USD
Valuuttatermiinit
28
1,1076
-2 547
-2 547
–
–
–
Valuuttariskin käyvän arvon
suojauslaske
nta
USD
Valuuttatermiinit
0
1,1082
-423
-171
-270
18
–
(1)
Valuuttasuojan negatiivinen nime
llisarvo viit
taa valuutan myyntiin
ja positiivinen
valuutan ostoon.
Lisätietoja suojauslas
kenn
an vaikutuksesta omaan pääomaan,
katso liitetieto 21, Muuntoerot, arvonmuutosr
ahasto ja muut rahastot
.
Lisäti
etoa käyvän arvo
n ja rahavirto
jen suojausla
skennan alaisi
sta suojausi
nstrumenteist
a, jotka liit
tyvät konserni
n korollisii
n velkoihin,
katso liitetieto 23, Kor
olliset velat. Lisätietoja johd
annaisinstrumenteista, kats
o liitetieto 25, Johdannaiset.
106
187
Muu markkinariski
Joillain
kehittyvillä ma
rkkinoilla on
paikallisia valuut
anvaihdon va
lvontasäännö
ksiä, jotka rajo
ittavat ra
jat ylittäviä
varojen
siirtoj
a,
sekä muita
säännöksiä, jo
tka vaikutta
vat konsernin
ma
hdollisuuksiin
hallita nettovarojaan näiss
ä maissa.
Luottoriski
Luottoriskillä
tarkoitetaan riskiä siitä, että vas
tapuoli ei
täytä sopimusve
lvoitteitaan, ja tämän seurauksena konsernille aihe
utuu
taloudellisia menetyks
iä. Luottoriskiä synnyt
tävät asiakkaisiin liittyvät s
aatavat, lainatakaukset
ja muut sitoumukset sekä rah
oi
tuslaitoksii
n
liittyvät erät,
kuten rahat ja pankkisaamiset,
lainasaamiset, kiin
teätuott
oiset sijoitukset ja ra
hamarkkinasijoitukset sekä joh
dannaiset.
Liiketoimi
ntaan ja rahoitustransak
tioihin liittyviä luott
oriskejä hallitaan erikseen
.
Liiketoimintaan liittyvä luottoriski
Konserni pyrkii varmistam
aan mahdollisimman
korke
an laadun niin myyntisaamisten ja asiakass
opimuksiin perustuvien omaisuuse
rien
,
kuin asiakk
aille tai muille kol
mansille osapuoli
lle myönnettyjen l
ainojen osalta. K
onsernitasoiset puitte
et ja toimintaoh
jeet l
iiketoim
intaan
liittyvien luottoriskien hal
linnan osalta hyväksyy konsernin tal
o
usjohta
ja. Kyseiset toimintaohjeet edellyttävät, että luottopä
ätökset
perustuvat eri l
iiketoiminta-alueide
n asiakkaiden luott
okelpoisuuden arvioi
ntiin ja merkitt
ävien asiakassaatavie
n osalta luotto
luokitukseen
sekä konsernin sisäisesti määriteltyjen periaatteiden mukaisesti asetettuihin luotto
rajoihin. Asiakkaiden
merkittävät luottoraj
at hyväksytään
konsernit
asolla. Luottoris
kejä valvotaan kaik
issa liiketoiminn
oi
ssa ja
riskiä pienen
netään tarv
ittaessa käyttämällä rembursseja, takauksia,
vakuuksia, vakuutuksia sekä my
ymällä sa
atavia valikoidusti.
Konserni soveltaa
yksinkertaistettua menette
lyä myyntisaamisten ja asi
akassopimuksiin
perustuvien omais
uuserien tappiota koskev
an
vähennyserän
osalta perustuen koko voimassaoloajalta od
otettavi
ssa ole
viin luottotappioih
in sellaisten myynt
isaamisten kohdalla
, joihin
ei liity merk
ittäviä rahoi
tuskomponentteja. Ko
nserni on määrit
ellyt kvantitati
ivisen ja kvalitat
iivisen analyysi
n perusteella m
yyntisaam
isiin
kohdistuvan luottoriskin al
haiseksi. Kvanti
tatiivisessa
analyysissä keskitytään t
arkas
telemaan histor
iallisia tappiotas
oja, suh
teutetaan
historiallis
ta ja ennustettua myyntiä niist
ä syntyneisiin ja syntyviin m
yyntisaamisiin sekä tark
astellaan erääntyneitä myyntis
a
amisi
a ja
niihin liittyv
iä merkkejä maksukyvyn
huononemisesta. Kval
itatiivisen analyysi
n avulla pyritään edelleen tar
kentamaan arviota ko
ko
voimassaoloajalta
odotettavissa olevis
ta lu
ottotappioista ott
amalla huomioon kai
kki ol
ennaiset tekijät, kuten a
siakkaan luottol
uokitus,
maakohtainen
luottoluokitus ja poliitt
inen tilanne. Tilikaudella 2020 k
onsernin kirjaamat luott
otappiot olivat 1,1 % liikev
aihd
osta
(0,6 % vuonna 2019).
Luottoriskiksi m
ääritellään myyntisaamisten,
sopimukseen perust
uvien oma
isuuserien, asiakkaiden avoimien lainas
aamisten sekä
rahoitussitoum
usten yhteissumma. Myynt
isaamisiin ei sisälly merkit
täviä luottoriskikes
kittymiä asiakkaitta
in. Kolmen suurimman
asiakkaan
osuus konserni
n kaikista myyntisaam
isista, sopimukse
en perustuvista omaisuu
seristä sekä asia
kkaille ja muille
kolmansille osapu
olille
myönnetyistä lainoista 31.12.2
020 oli 10,5 %, 5,1 % ja 4,6 % (vuoden 2019 lopussa 4,6 %,
4,3 % ja 3,8 %). Konsernin luot
toriski
st
ä
kolmen suurim
man maan osuus konse
rnin kaikista my
yntisaamisista, sopim
ukseen perustuvista o
maisuuseristä sekä as
iakkaille ja mu
ille
kolmansille osapuolille myönnetyistä lainoista 31.12.
2020 oli 24,0 %,
9,6 % ja
8,6 % (vuode
n 2019 lopussa 12,4 %, 11,4 % ja 9,7
%).
24,0 %:n luottoris
ki liittyy Yhdysvaltojen my
yntisaamisiin (12,4 % Kiinasta
vuonna 2019).
Konserni
kirjaa tappio
ta koskevia
vähennys
eriä tarpeen mukaan erääntymättömistä myy
ntisaamisista, asi
akassopimuksiin perustuvis
ta
omaisuuserist
ä sekä lainasaamisista asia
kkailta tai muilta kolma
nsilta osapuolilta perustuen vel
allisen luottokelpoi
suuden ja
maksuhistorian anal
ysointiin. Konsernin kirjaamat tapp
iota koskevat vähennyserät peru
stuv
at arvioon odotetuista tal
oudellisista
menetyksist
ä tilinpäätöshetkel
lä. Erääntyneitä sa
amisia asiakkailta
ja muilta kolmansilta
osapuolilta käsitel
lään yksittäistapa
uks
ina
tappiota koske
via vähennyseriä määr
itettäessä. Erääntynee
t saamiset asiakkailta 31
.12.2020 ovat yhteensä 7 124 miljo
onaa euroa
(6 936 miljoonaa euroa vuonn
a 2019).
107
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
188
Myyntisaam
isten, asiakassopim
uksiin peru
stuvien omaisuuserien ja asiakkaille myö
nnettyjen laino
jen ikäjakauma 31.12.:
Eräpäivästä
Er
äpäivästä
Eräpäivästä
kul
unut
kulunut
kulunut
milj. EUR
Lyhytaik
aiset
1-30 päivää
31-180 päivää
yli 180 päivää
Yhteensä
31.12.2020
Myyntisaamiset
5 190
93
199
320
5 802
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
1 080
–
–
–
1 080
Asiakkaille m
yönnetyt lainat
178
–
–
64
242
Yhteensä
6 448
93
199
384
7 124
31.12.2019
Myyntisaamiset
4 364
156
306
345
5 171
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät
1 489
–
–
–
1 489
Asiakkaille m
yönnetyt lainat
224
–
17
35
276
Yhteensä
6 077
156
323
380
6 936
Tappiota koske
vissa vähennyserissä t
apahtuneet muutokset, jotka kai
kki liittyvät myyntis
aamisiin, ovat 31.12. päättyneilt
ä tili
kausilta
seuraavat:
milj. EUR
2020
2019
2018
1.1.
147
195
192
Kirjattu tuloslas
kelmaan
183
41
86
Vähennykset
(1)
-30
-89
-83
31.12.
300
147
195
(1)
Vähennykset sisältävät tappioita koskevien vä
hennyserien
käytön ja purun.
Konsernin alti
stuminen luottoriskeille as
iakkaille myönnetyss
ä rahoituksessa 31.12.:
milj. EUR
2020
2019
Annetut lainasitoum
ukset
180
303
Asiakkaille m
yönnetyt lainat
242
276
Yhteensä
422
579
Asiakkaiden rahoituk
seen liittyvien lainojen
arvioidut luottotap
piot perustuvat tavallisest
i 12 kuukauden odotettuihin
luottota
ppioihin
nostettujen lainojen
ja arvioitujen lisänostojen osalta kauden aikana. Tappiot
a koskevat vähennyserät on las
kettu
vuos
ineljänne
ksittä
in
perustuen arvioihin perintäkelp
oisuudesta sekä
saatavilla
oleviin vakuuksiin j
a kirjattu
pois konsernin muiden laajan tulo
ksen
eri
stä
muihin rah
oituskuluihin konsern
in tuloslaskelmassa
. Asiakasrahoituksee
n liittyvien lainas
aamisten tappiota
koskevat vähennys
erä
t olivat
134 miljoonaa e
uroa (76 miljoonaa euroa vuo
nna 2019). Tappiota koskev
at vähennyserät kasv
oivat 58 miljoonaa eur
oa (69 miljoonaa
euroa vuonna 2019) johtuen er
ään kehittyvien
markkinoiden asiakkaan luottolu
okituksen
merkittävästä
heikkenemisestä. Vu
onna 201
9
muutos tappiota koskeviss
a vähennyserissä
johtui pääosin a
rvonalentumistappios
ta liit
tyen eräälle kehittyvie
n markkinoiden asia
kkaalle
myönnettyyn lainaan. Lisätiet
oja li
itetiedossa 17, Arvonalen
tumiset.
108
189
Rahoituksellinen luottoriski
Rahoitusinstrumentteihin
sisältyy riski siitä, että niiden markkina-arvo muut
tuu johtuen vastapuo
len luottoke
lpoisuuden heikken
emisestä
tai riski tappi
oista kasvaa, mikäl
i vastapuoli ei pysty
täyttämä
än velv
oitteitaan. Konsernin rahoitustoimint
ojen yksikkö mittaa
ja valvoo
rahoituksellista luottoriskiä keskite
tysti. Vastapuoliriskiä hallitaan aktiivisesti rajoittamalla vastapuolien määrää riittävän
moneen johtavaan
pankkiin j
a rahoituslait
okseen sekä valv
omalla luottok
elpoisuuden ja
riskien kehitty
mistä jatkuvas
ti. Lisäksi k
onserni sopii
ka
ikkien
merkittävien va
stapuolien kanssa netotusjär
jestelystä, joka an
taa kuittausoike
uden, mikäli vas
tapuoli ei pysty tä
yttämään velvo
itteitaan.
Konserni sopii joidenkin vastapuolien kanssa va
kuusjärjestelystä, joka edellyttää vastapuolta antamaan vakuudet johdannaissa
ata
via vastaan.
Sijoituspäätökset perustuvat tiukkoihin lu
ottokelpoisuus- ja maturiteettikriteereihin
konsernin rahoituspolitiikkaan l
iittyvien
rahoitustoiminno
n
toimintaohje
iden ja menettelytapojen mu
kaisesti. Tämän sijoituspo
litiikan ja aktiivis
en sijoitusten hallinnoinnin ansiosta kons
erni
lla
ei ole ollut raporto
intivuosina merkittäviä
luottotappioita rah
amarkkinasijoituksissaan. Kon
sernilla ei ollut 31.12. hall
innass
aan yhtään
erääntynytt
ä rahamarkkinasijoitusta, j
onka arvoa ei olisi alenne
t
tu. Konsernin sijoitusten korkeasta luottokelp
oisuudesta johtu
en
näiden sijo
itusten odotettaviss
a olevat luottotappi
ot ovat merkitykset
tömiä.
Lyhytaikaisten sijoitusten ja rahavarojen jakauma
luottokelpois
uusluok
ittain. Jakauma perustuu Standard & Poor’s -luottoluok
itu
slaitoksen
luottokelpoisuu
sluokituksiin 31.12.:
Erääntyy
alle
Erääntyy
Erääntyy
Erääntyy
Erääntyy
yli
Rahat ja
3 kk:n
3–12 kk:n
1–3 vuoden
3–5 vuoden
5 vuoden
milj. EUR
Luotto
luokitus
(1)
pankkisaamiset
kuluessa
kuluessa
kuluessa
kuluessa
kuluttua
Yhteensä
(2)(3)
2020
AAA
–
1 411
–
–
–
–
1 411
AA+ - AA-
895
352
–
–
–
–
1 247
A+ - A-
1 685
2 593
50
70
155
50
4 603
BBB+ - BBB-
106
490
100
–
–
–
696
BB+ - BB-
36
–
1
–
–
–
37
B+ - B-
26
–
–
–
–
–
26
CCC+ - CCC-
3
–
–
–
–
–
3
Non-rated
30
8
–
–
–
–
38
Yhteensä
2 781
4 854
151
70
155
50
8 061
2019
AAA
–
800
–
–
–
–
800
AA+ - AA-
663
143
–
–
–
–
806
A+ - A-
2 007
1 377
20
20
25
–
3 449
BBB+ - BBB-
445
360
13
–
–
–
818
BB+ - BB-
8
–
–
–
–
–
8
B+ - B-
22
–
–
–
–
–
22
Non-rated
100
3
1
–
–
–
104
Yhteensä
3 245
2 683
34
20
25
–
6 007
(1)
Pankkiryhmien osalta oheisessa tau
lukossa on käytetty emoyhtiön luottoluokitusta. Tytäryhtiöiden luottolu
okitus saattaa poiketa emoyhtiön luottoluokituksesta
.
(2)
Lyhytaikaisiin sijoituksiin ja rahava
roihin lukeutuu pankkitall
etukset, struktur
oidut talletukset, sijoitukset rahamarkkina
rahastoihin ja sijoi
tukset rahamarkkinainstrume
ntteihin.
(3)
Instrumentit, jotka voi
daan vaatia maks
ettaviksi ennen e
räpäivää, on esitetty lopullisen erääntymisensä mukaan, mikäli se
on määritetty. Instrumentit, joiden
lopulliseen eräpäivään on yli
kolme kuukautta, sisältävät 325
miljoonaa euroa (77 miljoonaa euroa vuonna 2019) instrum
entteja, jotka voidaan vaatia maksettav
iksi kolmen kuukauden
kuluessa.
Konserni
lla on muissa pitkäa
ikaisissa ra
hoitusvaro
issa käyttöra
joitusten alaisia pan
kkitalletuksia pääosin työ
suhde-etuuksiin l
iittyen
107 miljoonaa euroa
(126 miljoonaa euroa vuo
nna 2019). Konserni on arvioinut näiden ra
hoitu
svarojen vastapuoliriskin ja tod
ennu
t
odotettujen luottotappioiden
ole
van
mer
kityksettömiä.
Rahoitusvar
at ja -velat, joita koskee toimeen
pantavissa ol
eva yleinen netotusjär
jestely tai vastaava sopimus 31.12.:
Taseeseen
merkittyjen
netotettujen
rahoitusvelkojen/
-varojen
bruttomäärä
Taseeseen
merkittyjen
rahoitusvarojen/
-velkojen
nettomäärä
Rahamäärät, joita ei o
le netotettu taseeseen
milj. EUR
Rahoitusvarojen/
-velkojen
bruttomäärä
Rahoitusinstrument
it
varat/velat
Käteisvakuus
saatu/annettu Nettomäärä
2020
Johdannaisv
arat
169
–
169
73
89
7
Johdannaisve
lat
-304
–
-304
-153
-134
-17
Yhteensä
-135
–
-135
-80
-45
-10
2019
Johdannaisvara
t
81
–
81
76
–
5
Johdannaisvelat
-157
–
-157
-83
-37
-37
Yhteensä
-76
–
-76
-7
-37
-32
Rahoitusinstru
mentteja, joita koskee toimeenpantavissa oleva yle
ine
n netotusjärjestely tai
vastaava sopimus, ei ole vähennetty
konserni
taseessa toisi
staan, mikäli ta
rkoi
tus ei ole selvittää niitä nettomääräisesti
tai toteuttaa saamista ja velk
aa yhtäaika
isesti.
109
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
190
Likviditeettiriski
Likviditeettiriski tarkoittaa riittämätöntä ra
hoitu
sta tai tavanomaista korkeampia raho
ituskustannuksia likvidien varojen riitt
ämättömyyden
takia silloin
, kun velkojen uudelleenrahoit
us tai liiketoimintao
lo
suhteiden ä
killinen heikkenemine
n johtav
at ennakoitua suuremp
aan
rahoitustarpeeseen. Transaktioihin liittyvä likvidi
teettiriski tarkoittaa tilannetta, jossa transaktio joudutaan tekemään alle
markkinahintojen tai
sitä ei pystytä tekemään la
inkaan haluttuna ajankohtana. Likvid
iteett
iriskin hallinnan tavoitteena on turvata ra
hoituksen riitt
ävyys kaikissa
olosuht
eissa ylläpitämä
llä riittävää likvi
diteettiä sekä varmis
tamalla se, että lii
ketoiminnan ra
hoitukseen on jatkuv
asti käyte
ttävissä var
oja
riittävän nope
asti sijoitusten arvoa vaar
antamatta.
Konserni p
yrkii ylläpitämään
riittävää lik
viditeettiä tehokkaal
la kassanhallinnalla se
kä sijoi
ttamalla pääosin erittäin likvide
ihin rahamark-
kinasijoitu
ksiin. Likviditeettiase
masta riippuen konserni saat
taa uudelleenrahoittaa erääntymään tulevat velat ennen sopimuksen
mukaista
eräpäivää. Tr
ansaktioihin liit
tyvä likviditeettir
iski minimoidaan
tekemällä vain tr
ansaktioita, joille
on saatavilla osto-
ja m
yy
ntinoteeraukset
markkinoilta. Liik
etoiminnan muutosvauhdin
takia konserni pyr
kii säilyttämään joustavat rahoit
usjärjestelyt ylläpitämäll
ä sitou
tuneita
ja
sitoutumattomi
a rahoitusjärjestely
itä ja -ohjelm
ia. Lisätietoja liitetiedossa
23, Korolliset velat.
Seuraavassa taulukossa es
itetään diskonttaamaton, sopimuksiin
pohjautuva
n rahavirta-analyysi
konsern
itaseessa esitetyistä
vuokrasopi
musveloista, rahoitusv
aroista ja
-veloista sekä annetuista ja
saaduista sitoumuksista kute
n lainasit
oumuksista ja sit
ovi
sta
vuokrasopimusveloista, j
otka eivät ole vielä alkaneet.
Tauluk
on luvut eivät ole suora
an johdettavissa konsernitaseesta.
milj. EUR
Yhteensä
Erääntyy alle
3 kk:n
kuluessa
Erääntyy
3–12 kk:n
kuluessa
Erääntyy
1–3 vuoden
kuluessa
Erääntyy
3–5 vuoden
kuluessa
Erääntyy yli
5 vuoden
kuluttua
2020
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut pitkäaikaise
t rahoitusvarat
(1)
188
–
–
66
79
43
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Muut lyhytaik
aiset rahoitusva
rat poislukien
johdannaise
t
(1)
39
2
37
–
–
–
Lyhytaikaiset si
joitukset
1 121
1 020
101
–
–
–
Rahavar
at
(2)
6 944
6 618
50
70
156
50
Bruttona suoritettavien johd
annaissaatavien
rahavirrat:
Johdannaiset
– saatavat
7 810
5 873
1 299
599
39
–
Johdannaiset
– velat
-7 682
-5 813
-1 258
-573
-38
–
Myyntisaamiset
5 802
4 674
974
154
–
–
Pitkäaikaiset rahoitus- ja vuokrasopimusvelat
Pitkäaikaiset ko
rolliset velat
-5 920
-39
-97
-794
-2 194
-2 796
Pitkäaikaiset vuokras
opimusvelat
-750
–
–
-338
-220
-192
Lyhytaikaiset rahoitus- ja vuokrasopimusvelat
Lyhytaika
iset korolliset
velat
-564
-552
-12
–
–
–
Lyhyta
ikaiset vuo
krasopimus
velat
-232
-65
-167
–
–
–
Muut lyhytaik
aiset rahoitusvela
t poislukien
johdannaise
t
(3)
-434
-420
-14
–
–
–
Bruttona suoritettavien johd
annaisvelkojen
rahavirrat:
Johdannaiset
– saatavat
6 926
4 870
883
525
45
603
Johdannaiset
– velat
-6 999
-4 906
-882
-563
-35
-613
Ostovelat
-3 174
-3 049
-122
-
2
–
-1
Annetut ja saadut sitoumukset
Annetut lainasitoum
ukset
(4)
-180
-26
-26
-128
–
–
Saadut lainasitoumukset
(5)
1 482
-
1
-3
-8
1 494
–
Sitovat vuokrasopi
mukset, jotka eivät ole
vielä alkaneet
-182
-
1
-3
-43
-29
-106
(1)
Muut pitkäaikaiset rahoitusvarat ja lyhytaikaiset rahoitusva
rat poislukien johdannais
et sisältävät pääasiassa lainasaamisia asi
akkailta.
(2)
Instrumentit, jotka voi
daan vaatia maks
ettaviksi ennen e
räpäivää, on esitetty lopullisen erääntymisensä mukaan, mikäli se
o
n määritetty. Sijoitukset, joiden lo
pulliseen eräpäivään on yli kolme
kuukautta, sisältävät 325 miljoonaa euroa
instrumentteja, jotka void
aan vaatia maksettaviksi kolmen kuukauden kulue
ssa.
(3)
Muut lyhytaikaiset rah
oitusvelat sisält
ävät ehdollisen ve
lvoitteen China Huaxinille. Velvoite on esitetty tau
lukossa aikaisimpaan mahdolliseen hetkeen, jolloin merkintäaika on avoinna.
(4)
Annetut lainasitoumukset on sijoi
tettu
aikaisimpaan ajankohtaan, jolloin ne voidaan nostaa tai vaatia maksettaviksi.
(5)
Saadut lainasitoumukset on sijoitettu niiden erääntymisajankohtaan. Näihin lukuihin sisältyvät myös lainasitoumuksiin liitt
yvät kulu
t.
110
191
milj. EUR
Yhteensä
Erääntyy alle
3 kk:n
kuluessa
Erääntyy
3–12 kk:n
kuluessa
Erääntyy
1–3 vuoden
kuluessa
Erääntyy
3–5 vuoden
kuluessa
Erääntyy yli
5 vuoden
kuluttua
2019
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Muut pitkäaikaise
t rahoitusvarat
(1)
252
–
3
115
54
80
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Muut lyhytaik
aiset rahoitusva
rat poislukien
johdannaise
t
(2)
53
21
32
–
–
–
Lyhytaikaiset si
joitukset
97
95
2
–
–
–
Rahavar
at
(3)
5 913
5 835
33
20
25
–
Bruttona suoritettavien johdan
naissaatavien
rahavirrat:
Johdannaiset
– saatavat
9 660
7 582
1 993
85
–
–
Johdannaiset
– velat
-9 639
-7 548
-2 005
-86
–
–
Myyntisaamiset
5 019
3 873
1 088
58
–
–
Pitkäaikaiset rahoitus- ja vuokrasopimusvelat
Pitkäaikaiset ko
rolliset velat
-4 990
-43
-75
-1 209
-1 113
-2 550
Pitkäaikaiset vuokras
opimusvelat
-841
–
–
-375
-251
-215
Lyhytaikaiset rahoitus- ja vuokrasopimusvelat
Lyhytaika
iset korolliset
velat
-294
-212
-82
–
–
–
Lyhyta
ikaiset vuo
krasopimus
velat
-276
-81
-195
–
–
–
Muut lyhytaik
aiset rahoitusvela
t poislukien
johdannaise
t
(4)
-646
-638
-8
–
–
–
Bruttona suoritettavien johd
annaisvelkojen
rahavirrat:
Johdannaiset
– saatavat
11 725
9 003
828
616
86
1 192
Johdannaiset
– velat
-11 517
-9 078
-808
-569
-43
-1 019
Ostovelat
-3 786
-3 653
-111
-21
-1
–
Annetut ja saadut sitoumukset
Annetut lainasitoum
ukset
(5)
-303
-32
-77
-194
–
–
Saadut lainasitoumukset
(6)
1 971
499
-4
-11
-11
1 498
Sitovat vuokrasopi
mukset, jotka eivät ole
vielä alkaneet
-160
–
–
-11
-23
-126
(1)
Muut pitkäaikaiset rahoitu
svarat sisält
ävät pitkäaikaiset lainasaamiset asiakkailta
ja toimittajilta sekä tietyt muut pitkäaikaiset sijoitukset, jotka on
esitetty muissa
pitkäaikaisissa
rahoitusvaroissa kon
sernin taseessa. Vaihdettavissa oleva
t instrumentit on esitetty sopimu
ksen lopullisen erääntymisen mu
kaan.
(2)
Muut lyhyta
ikaiset rahoitu
svarat poislu
kien johdannaise
t si
sältävä
t lyhytaikaiset
lainasaami
set asia
kkailta ja toimittaji
lt
a, jotka on esitetty muissa lyh
ytaikaisissa rahoitusvaroissa konsern
i
n taseess
a
.
(3)
Instrumentit, jotka voi
daan vaatia maks
ettaviksi ennen e
räpäivää, on esitetty lopullisen erääntymisensä mukaan, mikäli se
o
n määritetty. Sijoitukset, joiden lo
pulliseen eräpäivään on yli kolme
kuukautta, sisältä
vät 77 miljoonaa euroa instrumentte
ja, jotk
a voidaan vaatia maksettaviksi kolmen kuukauden ku
luessa.
(4)
Muut lyhytaikaiset rah
oitusvelat sisält
ävät ehdollisen ve
lvoitteen China Huaxinille. Velvoite on esitetty tau
lukossa aikaisimpaan mahdolliseen hetkeen, jolloin merkintäaika on avoinna.
(5)
Annetut lainasitoumukset on sijoi
tettu
aikaisimpaan ajankohtaan, jolloin ne voidaan nostaa tai vaatia maksettaviksi.
(6)
Saadut lainasitoumukset on sijoitettu niiden erääntymisajankohtaan. Näihin lukuihin sisältyvät myös lainasitoumuksiin liitt
yvät kulu
t.
111
Tilinpäät
ös
Konsernitilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
192
37. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
Tapahtumat, joiden johdosta tilin
päätöslaskelmia on oikaistu
Kehittyvien markkinoiden asia
kkaan pyytämä velkajärje
stely
Helmikuussa 2021 eräs konsernin kehittyv
ien
markkinoiden asi
aka
s aloitti neuvottelut velkojensa
uudelleenjärjestelemiseksi vält
tääk
seen
maksukyvyttömyyden
. Vaikka tämä tapahtui tilikauden p
äättymisen
jälkeen, se vahvisti asiakkaan l
uottokelpoisuuden olleen heiken
tyny
t
31.12.2020. Tämän seurauksena konserni kirj
a
si rahoituskuluihin
asiakkaalle myönt
ämäänsä lainaan li
ittyen 58 miljoonan eu
ron li
säyksen
odotettuihin
luottotappioihin
. Lisäksi konserni
arvioi, että asiakka
alta olevien saatavie
n perintä ei ole en
ää todennäköistä, jote
n se kirjasi
tähän liittyen yhteensä
34 miljoonan euron oi
kaisun liikevai
htoon, hankinnan ja valmis
tuksen kuluihin sekä lii
ketoiminnan muihi
n ku
luihin.
Tapahtumat, joiden johdosta tilin
päätöslaskelmia ei ole oikaistu
Muutoksia organisaatiorakenteeseen
Strategiatyöhö
nsä liittyen Nokia otti käyt
töön 1.1.2021 uuden toimintamallin, joka au
ttaa yhtiötä vastaamaan
paremmin asiakkaid
en
tarpeisiin sekä käynnissä olevaan markkina
muuto
kseen. Uusi toimintamal
li sisältää neljä raporto
itavaa segmenttiä, jotka va
staav
at
aiempaa p
aremmin asiakkaiden
ostokäyttäytymist
ä: (i) Matkapuhelinve
rkot (Mobile Netw
orks), (ii) Verkkoinfr
astruktuuri (Network
Infrastructure), (ii
i) Pilvi- ja verkkop
alvelut (Cloud and
Network Services) j
a (iv) Teknologia (N
okia Technologies). L
isäksi N
o
kia esittää
segmenttikohtaisia tietoja Konser
nin yh
teiset toiminnot ja Muut -osios
ta. Uusi toimintamalli para
ntaa tulosvast
uullisuutta ja
läpinäky
vyyttä, yksink
ertaistaa rakennet
t
a sekä para
ntaa kustannustehokkuutta.
Joukkovelkakirjalainan lunastu
s
Tammikuussa 2021 konserni käytt
i
liikkeellelaskijan opti
o-oikeuden lunastaa 350 miljoonan
euron suuruisen maaliskuussa 2021
erääntyvän 1,00 prosentin kuponkikorkoisen joukkove
lkakir
jalaina
n kokonaisuudessaan.
Lunastuspäivä oli 15.2.2021.
112
Emoyhtiön tuloslaskelma
193
2020
2019
1.1.-31.12.
Liite
milj. EUR
milj. EUR
Liikevaihto
(1)
220
246
Hankinnan ja valmistu
ksen kulut
-18
-11
Bruttokate
202
235
Myynnin ja hallinnon kulut
-46
-46
Liiketoiminnan muut
tuotot
4
23
12
Liiketoiminnan muut kulut
4
-3
-34
Liikevoitto
176
167
Rahoitustuotot ja -kulut
Korko- ja muu
t rahoitustuotot
5
328
391
Korko- ja muut rahoituskulut
5
-163
-260
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
165
131
Voitto ennen tilinpäätös
siirtoja ja veroja
341
298
Tilinpäätössiirrot
Konserniavustukset
6
-440
-390
Tappio ennen veroja
-99
-92
Tuloverot
7
-37
17
Tilikauden tappio
-136
-75
(1)
Nokia Technologies -liiketoiminnasta tuleva lii
kevaihto.
Liitetiedot ovat
tämän tilinpäätöksen olennai
nen osa.
113
Tilinpäät
ös
Emoyhtiön tase
194
2020
2019
31.12.
Liite
milj. EUR
milj. EUR
VASTAAVAA
Pysyvät va
staavat
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeudet
2
2
Aineettomat hyödykkeet yhteensä
2
2
Aineelliset hyö
dykkeet
Maa- ja vesialueet
8
9
8
Rakennukset j
a rakennelmat
8
83
71
Koneet ja kal
usto
8
3
1
Muut aineelliset hyödykkeet
8
10
11
Kesken
eräiset hankin
nat
8
–
14
Aineelliset hyödykk
eet yhteensä
105
105
Sijoitukset
Osuudet saman ko
nsernin yhtiöis
sä
9
18 657
18 633
Osuudet osakkuusyhtiöissä
9
–
1
Pitkäaikaiset sijo
itukset
9, 14
1
1
Sijoitukset yhteensä
18 658
18 635
Pitkäaikaiset
saamiset
Pitkäaikaiset lainasaamiset s
aman konsernin yhtiöiltä
14
2 644
2 915
Pitkäaikaiset laina
saamiset muilta yhtiöiltä
14
1
7
Muut pitkäaikaise
t saamiset
28
43
Laskennall
iset verosaamiset
–
43
Pitkäaikaise
t saamiset yhteens
ä
2 673
3 008
Pysyvät vasta
avat yhteensä
21 438
21 750
Vaihtuvat vastaavat
Myyntisaamiset sam
an konsernin yhtiöiltä
369
336
Myyntisaam
iset muilta yhtiöi
ltä
–
7
Lyhytaikaiset lainasaamise
t saman konsernin yhtiöiltä
14
4 728
8 427
Muut rahoitusvarat saman
konsernin yhtiöiltä
14, 15
49
53
Muut rahoitusvarat
muilta yhtiö
iltä
14, 15
149
80
Siirtosaa
miset ja maksetut enna
kkomaksut saman kon
sernin yhtiöiltä
10
101
83
Siirtosaa
miset ja maksetut enna
kkomaksut muilta
yhtiöiltä
10
453
665
Lyhytaikaiset si
joitukset
14
1 070
43
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
6 919
9 694
Rahava
rat
14
5 043
2 908
Vastaavaa yhteensä
33 400
34 352
Liitetiedot ovat
tämän tilinpäätöksen olennai
nen osa.
114
195
2020 2019
31.12.
Liite
milj. EUR
milj. EUR
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma
11
246
246
Ylikurssirahasto
11
46
46
Omat osakkeet
11, 12
-344
-344
Käyvän arvon rahas
to
11, 12, 13
-18
–
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
11, 12
15 248
15 199
Kertyneet voi
ttovarat
11, 12
1 963
2 038
Tilikauden tappio
11, 12
-136
-75
Oma pääoma yhteensä
17 005
17 110
Pakolliset varaukset
16
43
55
Vieras pääo
ma
Pitkäaikainen vieras pääoma
Pitkäaikaiset ko
rolliset velat
14, 17
4 697
3 714
Ennakkomaksut muilta yh
tiöiltä
460
615
Pitkäaikainen vieras pääoma
yhteensä
5 157
4 329
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lyhytaika
iset korolliset
velat saman ko
nsernin yhtiöil
le
14, 17
8 942
10 997
Lyhytaika
iset korolliset
velat mu
ille yhtiöille
14, 17
448
5
Konserni
avustus saman ko
nsernin yhtiöi
lle
440
390
Muut rahoitusvelat saman konsernin
yhtiöille
14
144
70
Muut rahoitusvelat m
uille yhtiöille
14
623
782
Ennakkomaksut muilta yh
tiöiltä
155
155
Ostovelat saman konsernin
yhtiöille
268
301
Ostovelat muille y
htiöille
22
35
Siirtovelat
ja muut velat
saman konsernin yh
tiöille
18
44
42
Siirtovelat
ja muut velat muille
yhtiöille
18
109
81
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä
11 195
12 858
Vieras pääoma yhteensä
16 352
17 187
Vastattavaa yhteensä
33 400
34 352
Liitetiedot ovat
tämän tilinpäätöksen olennai
nen osa.
115
Tilinpäät
ös
Emoyhtiön rahoituslaskelma
196
2020 2019
1.1.-31.12.
Liite
milj. EUR
milj. EUR
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tappio
-136
-75
Oikaisut yhteensä
21
356
187
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikai
sten saamisten lisäys
-58
-21
Korott
omien lyhytaik
aisten velko
jen vähennys
-28
-92
Korottomien p
itkäaikaisten velkojen vähennys
-155
-155
Liiketoiminnan rahavirta
-21
-156
Saadut korot
267
237
Maksetut korot
-8
-6
Maksetut muut rahoituserät, ne
tto
-163
91
Maksetut tuloverot, netto
3
-3
Liiketoiminnan rahavirta
78
163
Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryhti
öosakkeisiin ja ly
hytaikaisiin sijo
ituksiin
-24
-43
Investoinnit a
ineellisiin ja aineettom
iin käyttöomaisuush
yödykkeisiin
-6
-14
Aineellisten ja muiden ai
neettomien käyttöomaisuushyödykkeiden myynti
1
–
Muiden pitkäaikaisten saamisten v
ähennys
151
394
Lyhytaikai
sten saamisten lisäys/
vähennys
3 682
-2 328
Lyhytaika
isten sijoituste
n ostot
-1 044
–
Lyhytaika
isten sijoitust
en myynnit
16
447
Investointien rahavirta
2 776
-1 544
Rahoitustoiminto
jen rahavirta
Pitkäaikaisten vel
kojen lisäys
1 288
970
Lyhyta
ikaisten velko
jen vähennys
/lisäys
-1 617
1 007
Osingonjako
–
-560
Konserniavustukset
-390
-332
Rahoitustoiminto
jen rahavirta
-719
1 085
Rahavarojen vähennys
2 135
-296
Rahava
rat tilikauden a
lussa
2 908
3 204
Rahavarat tilikauden lopussa
5 043
2 908
Liitetiedot ovat
tämän tilinpäätöksen olennai
nen osa.
116
Emoyhtiön tilinpäät
öksen liitetiedot
1. Laskentaperiaatteet
Esitysperiaatteet
Emoyhtiön tilinpäätös on la
adit
tu
suomalaisen kirjanpit
olain-
säädännön (Fin
nish Accounting Stand
ards, FAS) mukaan.
Emoyhtiö vastaa konsernin sis
äisen rahoituksen järjestämisestä.
Emoyhtiön t
aloudelliseen as
em
aan vaikuttavat konsernin
liiketoimi
nta- ja organisaatiomal
lien muutoksista johtuv
at
sisäisen ja ulkoisen rahoitustarpeen muutokset.
Emoyhtiön tilinp
äätösluvut pitävät sisällään m
yös Sveitsin
sivuliikkeen.
Myynnin tuloutusperiaatteet
Emoyhtiö tarjoaa asiakka
illeen lisenssejä omistamiinsa
immateriaa
lioikeuksiin myöntä
mällä asiakkaille oi
keuksia hyödyntä
ä
immateriaalioike
uksia omissa tuotteissaan. Emoy
htiön myöntäessä
asiakkaille lisenssin hyöd
yntää emoyhtiön immateria
alioikeuksia,
vastaavat lisenssimaksutuotot kirjataa
n
suorite
perusteisesti niihin
liittyvien
sopimusten sisällön m
ukaisesti. Suurimmass
a osassa
sopimuksista konsernille jää velvollisuus jatkaa kehitystyötä ja
tarjota asia
kkaalle viimei
simmät lisäykset imm
ateriaalioikeuks
iin
sopimuska
uden aikana, jolloin
tuotto kirjataan
jaksottamalla
tasaerin sille
ajalle, jo
nka kuluessa jäljellä ole
vat suoritevelvoitte
et
täytetään. Kyseisen myynnin jaksotu
stavan katsotaan kuvaavan
emoyhtiön suoritevelvoitteen tä
yttämistä, sillä lisensoitujen
immateriaa
lioikeuksien sisältämie
n
uusien ke
ksintöjen, jotka ovat
erittäin riippuva
isia toisistaan ja voimakk
aasti yhteydessä toisii
nsa,
katsotaan s
yntyvän jatkuvan j
a tilikauden aikana me
lko vakaan
tutkimus- ja kehitystyön seur
au
ksena.
Tietyissä sopimuksissa
emoyhtiöllä ei ole suoritevelvoi
tetta sen jälkeen, kun lisenssi
sopimuksen so
lmimisajankohdan
immateriaalio
ikeuteen on
myönnetty, eikä saatua lise
n
ssimaksua tarvitse missään
olosuhteissa pal
auttaa. Näissä tapauksissa m
yyntituotto
kirjataa
n kokonaisuudessaan lisenssisopi
muskauden alussa.
Valuuttamääräiset erät
Ulkomaanr
ahan määräiset saamiset ja ve
lat on muutettu
euromääräiseksi tilinp
äätöspäivän kurssiin.
Osakeperusteiset maksut
Emoyhtiöllä on
kolme erilaista työnteki
jöille suunnattua
osakepoh
jaista kannustinjärjest
elmää: tulosperusteiset
osakepalk
kiot, ehdolliset osakepal
kkiot ja työntekijöiden
osakesäästöohjelma
. Osakeperusteiset palkkiot kirjataan
kuluksi tulosl
askelmaan, kun osakkeet
toimitetaan työntek
ijöille.
Maksu sisältä
ä verot sekä verolu
onteiset maksut.
Eläkkeet
Eläkejärjestelyihin tehdyt maksusuo
ritukset kirjataan tuloslaskelmaan
sille tilik
audelle, jota veloitus kosk
ee. Eläkekulut on
esitetty
noudattaen pai
kallista lainsäädäntö
ä.
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet
Taseeseen merkittyjen aineetto
mien
ja aineellisten hyödykkeiden
hankinta
menosta on vähennett
y suunnitelman mukaiset
poistot.
Aineettomista ja aineellisista hy
ödykkeistä tehdään suunnitelman
mukaiset tasapoistot, jotka perustuvat arv
i
oituun taloudellisee
n
vaikutusaika
an seuraavasti:
Aineettomat hyödykkeet
3–7 vuotta
Rakennukset j
a rakennelmat
20–33 vuotta
Koneet ja kal
usto
1–10 vuotta
Maa- ja vesialue
ista ei tehdä
poistoja. Suunnitelman mukaiset
poistot ja poistoeron muut
os yhteensä vastaavat EVL-poistoja.
Rahoitusvälineiden luokittelu j
a arvostaminen
Emoyhtiö n
oudattaa rahoitusv
älineiden esittämise
ssä soveltuvin
osin käyvän
arvon periaatetta
kirjanpitolain 5:2
a § mukaan ja siten
samaa arvostus
- ja laskentaperiaatetta
kuin konserni.
Rahoitusvarojen luokittelu ja arvostam
inen
Emoyhtiö lu
okittelee rahoitusva
rat seuraaviin luokk
iin: jaksotettuun
hankintamenoon arvostetut
rahoitusvarat, käypään arvoon
käyvän arvon ra
haston kautta arvostetut rah
oitusvarat ja käypään
arvoon t
ulosvaikutt
eisesti arvostet
tavat rahoitus
varat. Luok
ittelu
tehdään
emoyhtiön raho
itusvaroje
n hallinnoinniss
a sovellettavan
liiketoimi
ntamallin ja rahoi
tusvarojen sopimuspe
rusteisten
rahavirtojen pe
rusteella.
Rahoitusvar
ojen hallinnoinnis
sa käytettävä lii
ketoimintamalli
määritellää
n portfoliotasoll
a. Liiketoimintam
allin tulee perustua
käytännön li
iketoiminnan johtamise
en. Rahoitusvaroja arvos
tetaan
jaksotettuun ha
nkintamenoon silloin, kun liiketoimi
ntamallin
tavoitteen
a on
rahoi
tusvarojen hallussap
ito sopimukseen
perustuvien rahavirtojen kerääm
iseksi ja kun rahoitusvaro
jen
rahavirrat koo
stuvat yksino
maan pääoman ja koron maksus
ta.
Rahoitusvar
at arvostetaan käypää
n
arv
oon käyvän arvon rahaston
kautta silloin,
kun liiketoimintamallin t
avoitteena on sekä kerätä
sopim
ukseen perus
tuvia raha
virt
oja että myyd
ä rahoitusvaroja,
joiden rahavirrat koostuvat yksinomaan pä
äoman ja koron maksuista.
Rahoitusvarat
arvostetaan käypään ar
voon tulosvaikutteisesti,
mikäli niitä
ei arvosteta jaksot
ettuun hankintamen
oon tai
käypään arvoon
käyvän arvon rahaston
kautta. Edellä mainittuje
n
periaatteiden
lisäksi rahoitusvar
ojen luokitteluun j
a arvostamiseen
vaikuttaa, mi
käli rahoitusvara on osa suojau
ssuhdetta
(ks. suojauslaskenta).
Kaikki rahoitusvarojen ostot ja myynnit kir
jataan
kaupantekopäiv
änä, joka on päivä, jolloin e
moyhtiö sitoutuu
ostama
an tai myy
mään rahoitus
varan.
117
Tilinpäät
ös
Emoyhtiön tilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
198
Myyntisaamiset
Myyntisaamiset
sisältävät asiakka
i
lta laskutetut summat
ja
summat,
joissa myynn
in tuloutuskriteerit ov
at täyttyneet, mutta asiakk
aita
ei vielä ole la
skutettu. Myyntisaamiset kirjataa
n alkuperäisen
asiakaslas
kutuksen määräisenä
vähennettynä epäv
armoilla
saatavilla. Kir
jattujen epävarmojen saamisten r
iittävyyttä
arvioidaa
n säännöllisest
i analysoimalla ai
kaisempia luottot
appioita,
asiakaskes
kittymiä, asiakkaiden
luottokelpoisuutta, aiem
pia
maksuviiväs
tyksiä, vallitsevia ta
loudellisia trendejä ja muuto
ksia
asiakkaiden m
aksuehdoissa. Jos sa
atavaa ei todennä
köisesti
saada perityksi,
arvonalentumistappio kirj
ataan ja sisällytetää
n
liiketoimi
nnan muihin kuluihin. Em
oyhtiö kirjaa myyntisaam
isen pois
taseesta vain siinä tapauksessa, että sopimukse
lliset oikeudet
omaisuuserästä kert
yviin rahavirtoihin päättyvät tai
omaisuuserä ja
siten myös siihen liittyvät riskit ja hyödyt luovutetaan toise
lle yhtiölle.
Sijoitukset
Osuudet saman ko
nsernin yrityksi
ssä on arvostettu
hankinta
menoon tai a
lempaan arvona
lentumisella
oikaistuun
arvoon, jos sijoituk
sen todennäköi
sesti tulevaisuude
ssa kerryttämä
tulo on py
syvästi hanki
ntamenoa pien
empi. Pitkäaika
iset sijoituks
et
sisältävät
pääosin teknologia
an liittyviä sijo
ituksia listaamatto
miin
osakkeisiin ja rahastoihin, jot
ka arvostetaan käypään arvoon
tulosvaikutteisesti. Näm
ä sijoit
ukset kirjataan alun perin ja
myöhemmin käypään arvoon.
Käyvän ar
von määrityksessä
käytetään muun muass
a seuraavia
menetelmiä: markkinoilla noteeratut hinnat; sa
mankaltaisten
instrumenttien tilinpä
ätöshetken markkina-arvo; kohdeyhtiön
viimeisimpiin riippumattom
ien osap
uolten tekemiin rahoitustran-
saktioihin perustuvi
in arvioihi
n sekä kohdeyhtiön mark
kina-
analyysiin
ja operatiiviseen tul
okseen perustuva arv
o verrattuna
vastaaviin julkisesti noteerattu
ihin yhtiöihin vastaavilla toimialoilla.
Emoyhtiö käy
ttää harkintaa sov
ellettavan arvos
tusmenetelmän
sekä siinä käyte
ttävien oletusten valinnassa v
allitsevien
markkinakäytäntöj
en ja olosuhteiden perusteella.
Käyvän arvon m
uutokse
t, valuuttakurssivoitot- ja tappiot sekä
realisoituneet v
oitot ja tappiot si
joituksista kir
jataan liiketoiminnan
muihin tuot
toihin ja kuluihin tu
loslaskelmass
a.
Lyhytaikaiset si
joitukset koostuva
t pääosin eri
ttäin likvideistä
korollis
ista sijoituksista, kuten k
orko- ja rahamarkkinasijo
ituksista,
jotka ovat helposti konv
ertoitavissa käteisvaroiksi tiedossa olevaan
määrään ja joi
den erääntymiseen
hankintahetkellä on
yli kolme
kuukautta. Si
joitukset eivät ole
osa strukturoituja
sijoituksia ja
niiden rahavirrat koostuva
t yksinomaan pääoman ja
koron
maksusta. Sij
oituksia hallinnoid
aan portfoliossa,
jonka liiketoimi
n-
tamallin tav
oitteena on sekä ke
rätä sopimukseen p
erustuvia
rahavirtoja et
tä myydä rahoitusvaroja.
Käyvän arvon muutokset
kirjataan k
äyvän arvon rahasto
kautta. Sijoitukset ar
vostetaan
käypään arvoon käyttämällä markkina
hinta
noteerausta, diskonta
ttujen
rahavirtojen
analy
ysia ja muita asianmukaisia ar
vostusmalleja.
Sijoitukset rahamarkkina
rahast
oihin, jot
ka eivät lukeudu
kassavaroiksi, sekä sijoitukset korko-
ja rahamarkkina-arvopapereihin,
jotka erää
ntyvät yli kolmen kuu
kauden päästä ja jot
ka pidetään
kaupankäyntitar
koituksessa tai ne sisältyvät sellaisiin
sijoitusrakenteisiin, jotka mu
odostu
vat arvopapereista ja
johdannais
ista, luokitellaa
n käyp
ään arvoon tu
losvaikutteisesti.
Tämän sijoitusp
ortfolion tarkoitu
ksena on kerätä sopimuksee
n
perustuvat rahavirrat, pääoman
takaisinm
aksu ja arvonnousu,
ja sijoitukset voidaa
n myydä koska tahansa.
Lyhytaikaiset si
joitukset sisältävät
myös johdan
naistransaktioiden
vakuuksina käytettävät määr
äaikaistalletukset. Ne kirjataan alu
n
perin käypään arvoo
n ja myöhempi arvostaminen ta
pahtuu
jaksotettuun hankintamenoon. Korkot
uotot sekä valuuttakurssivoitot
ja -tappiot kirjataan rahoitustuotto
ihin ja -kuluihin tuloslaskelmassa.
Muut rahoitusvarat
Lainasaamisi
in sisältyy lain
oja konserniyhtiöille
ja kolmansille
osapuolille,
jotka arvostetaan n
imellisarvoon ja
enintään
todennäköisee
n arvoon. Lainasa
a
ta
vien perintäkelpoisuutta
sekä lainoil
le saatuja vakuuksi
a seurataan kvartaa
leittain. Mikäli
on nähtäviss
ä, että lainan takaisinm
aksu ei toteudu sovitun
mukaisena, arvona
lentumisesta aiheutuvat kulut kirjata
an
muih
in
kuluihin ta
i rahoituskuluihin
lainasaatavan luon
teen mukaisesti
kirjanpitoarvon ja ennu
stet
tujen tulevien
rahavirtojen
nykyarvon
välisenä erotu
ksena. Korkotuotot lainasaamisista kir
jataan
rahoitustuott
oihin-ja kuluihin.
Rahavarat
Rahava
rat sisältävä
t käteisvara
t pankeissa ja kas
sassa sekä eritt
äin
likvidit kork
o- ja rahamarkkinasijoi
tukset, jotka ovat helposti
konvertoitaviss
a käteisvaroiksi tiedossa olevaan mä
ärään ja joiden
erääntymiseen hankintahetkellä
on enintään kolme k
uukautta, sekä
pankkitalletu
ksista, jotka erääntyv
ät tai jotka voidaan sopimuks
een
perustuen vaatia maksettavaksi enin
tään kolmen kuukauden päästä
hankintahetkes
tä. Sijoitusten korkeasta luottokelpoisuudesta j
a
lyhyestä maturi
teetista johtuen sijoitusten arvonmuutosrisk
i on
merkityksetön. Rahamarkkinarahastosijo
itukset, joiden riskiprofiili on
edellä mainittujen kriteerien mukainen, luokitellaan myös raha
varoiksi.
Rahoitusvarojen arvon alentuminen
Arvon alentumista koskevien
vaatimusten mukaisesti emoyhtiö
kirjaa od
otettavissa olevia lu
ottotappioita varte
n tappiota
koskev
an vähenny
serän rahoi
tus
varoista, jotka on arvos
tettu
jaksotett
uun hankintamenoo
n tai käypään
arvoon käyvän
arvon rahaston
kautta sekä lainatakaussop
imuksista ja
luottositoumuksista. Emoyhtiö ar
vosta
a rahoitusinstrumenttinsa
tulevaisuuteen suuntaut
uvan perusteen mukaisesti ja kirjaa
muutokset o
dotetuissa luotto
tappioissa kva
rtaaleittain.
Katso
konsernitilinpäätök
sen liitetieto 2, Merki
ttävät laskentaperiaatteet.
Rahoitusvelkojen luoki
ttelu ja arvostaminen
Emoyhtiö lu
okittelee rahoitusve
lat seuraaviin lu
okkiin: jaksotett
uun
hankintamenoon arvostetut rahoitusvel
at ja käypään arvoon
tulosvaikutteisesti arv
ostettavat rahoitusvelat. Kirjanpitolain 5:2a §
mukaisesti emoyht
iö luokittelee johdannaisvelat käyp
ään arvoon
tulosvaikutt
eisesti ja kaikki muut rahoitusv
elat nimellisarvoon.
Korolliset velat
Pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset ve
lat, mukaa
n lukien lyhytaikainen
osuus pitkäaikaisista korollisista veloista ja johda
nnaistransaktioiden
vakuudet, ki
rjataan nimell
isarvoon. Transakt
iokulut kirjataa
n
siirtosaam
isiin ja jaksotetaa
n tuloslaskelmaan i
nstrumentin
pitoaikana. V
aluuttakurssivoitot
ja -tappiot sekä lain
an korot
kirjataan rahoituskulu
ihin ja -tuottoihin instrumentin pitoaika
na.
Ostovelat
Ostovelat kirjataa
n
laskutetu
n määrän mukaisesti.
118
199
Johdannaissopimukset
Kaikki johdannaiset kirjataan alun perin käyp
ään arvoon
sopimuksentekopäiv
änä, ja myöhempi arvostamine
n tapahtuu
käypään arvoon
. Syntyneen voiton tai tappion kirjaus
käytäntö
riippuu siitä, s
ovelletaanko johd
annaisiin suojauslaske
ntaa.
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat
johdannaissopimukset, joih
in ei sovelleta suojauslaskentaa
Valuuttatermiin
ien käypä arvo lasketaan arv
ostamalla
termiinisopimus tilinpäätöshetke
llä markkinaterm
iinikurssiin.
Käyvän arvon m
uutokset arvostetaan verta
amalla näitä kursseja
sopimuskurssiin. Valuut
taoptiot arvostetaan raportointihetkel
lä
Garman & Kohlh
agen -arvonmääritysmallil
la. Käyvän arvon
muutokset kirjataan tuloslaskel
maan.
Korkoterm
iini-, korko-optio- ja kor
kofutuurisopimuste
n sekä
johdannaispörssissä noteerattujen op
tioiden käypä arvo määritellään
käyttäen t
ilinpäätöspäivän ma
rkkinahintoja
. Koronvaihto- ja
valuutanvaiht
osopimusten käypä ar
vo arvioidaan tulevie
n
rahavirtoj
en nykyarvon perusteel
la käyttäen tilin
päätöspäivän
markkinahintoja. Käyvän arvon muut
okset kirjataan tuloslaskelmaan.
Korkojohd
annaisista aiheutuvat
korkotuotot tai -kulut jaks
otetaan
tuloslaske
lmaan tilikaude
n aikana.
Suojauslaskenta
Suojauslasken
nassa käytettävis
sä olevia johdannaissopimu
ksia
ovat valuuttater
miinit, optiot tai optiostrateg
iat sekä
korkojohd
annaiset. Suojaus
laskenta
a voi
daan soveltaa
optioihin
ja optiostrategio
ihin, joiden ne
ttom
ääräinen preemio on nolla tai
maksettu. Optiostrategian osalt
a os
tettujen optioiden nimellisarvo
on sama tai suu
rempi kuin myytyjen op
tioiden, ja niiden muut
sopimusehdot ovat sam
at.
Emoyhtiö käytt
ää käyvän arvon suojauslaske
ntaa vähentääkseen
korkotas
on ja valuuttakurs
sien
muutoksista johtuvien korollisten
velkojen käyvän arvon muutosten vaikutusta. Koronvaihtos
opimuksia
sekä koron- ja valuut
anvaihtojohdannaisia käytetää
n suojaamaan
korko-
ja valu
uttariskiä
.
Emoyhtiön velat
arvostetaan ja
ksotettuun hankintamenoon
.
Käyvän arvon suojau
ksessa käytettävien johdannaisten käyvä
n
arvon muutos sekä
käyvän arvon suojauslas
kennan piirissä olevien
rahoitusvelkojen
sellainen käyv
än arvon muutoksen o
suus, joka
syntyy suojattavan
riskin vaikutukse
sta, kirj
ataan rahoitustuottoihin
ja -kuluihin tu
loslaskelmassa. E
moyhtiö erottaa v
aluuttojen välise
n
viitekoron
vaihtosopimuksen pre
emion koron- ja va
luutanvaih-
tosopimuksis
ta ja jättää se
n suojaussuhteen ul
kopuolelle
suojauskustannukseksi,
joka kirjataan alun perin ja
myöhemmin
käypään ar
voon suojauskustann
usrahastoon omassa pää
omassa.
Mikäli suojau
ssuhde ei enää täyt
ä suojauslaskennan kr
iteereitä,
suojauslaskent
a lopetetaan, ja suojauskustannu
srahastoon
kirjattu suo
jauskustannus kir
jataan kuluksi se
kä suojattavan
rahoitusinstrumentin ki
rjanpitoarvoon
kirjattu käyvän arvon
muutos jaksoteta
an
rah
oitustuottoihin ja -kulu
ihin
tuloslaskelm
assa efektiiv
isen koron menetelm
ällä.
Emoyhtiö sove
ltaa myös rahav
irtojen suojaamis
ta tulevien korkojen
rahavirtaan vi
eraassa valuutassa liittyen liikk
eeseen laskettuihin
joukkov
elkakirjalain
oihin. Nämä
tulevien kork
ojen rahavirrat
suojataan koron- j
a valuutanvaihto
sopimu
ksin, jotka on
määri
tetty
osittain käyv
än arvon suojiksi ja osittain rah
avirran suojiksi.
Koron-
ja valuutan
vaihtosopimus
ten kertyneet
tuotot tai k
ulut
kirjataan su
ojausrahastoon j
a siirretään tulosvaikutte
isiksi silloin,
kun korkojen rahavirrat
toteutuv
at. Emoyhtiö er
ottaa valuuttojen
välisen viitekoronvaihtosopimuksen preemion koron- ja
valuutanvaihtos
opimuksista ja jättää sen suojaussuhteen
ulkopuolelle suojaus
kustannukseksi
, joka kirjataan a
lun perin
ja myöhemmin käyp
ään arvoon suojauskustann
usrahastoon
omassa pääoma
ssa.
Laskennalliset verot
Yhtiö arvioi jatkuvasti la
ske
nnallisten verosaamisten
hyödyntämisen toden
näköisyyttä ja harkitsee sekä suotuis
ia
että epäsuotuisia seikkoja täss
ä arvioinnissa. Laskennallinen
verosaamine
n kirjataan siihen määrän asti ku
in on todennäköistä,
että tulevaisuudessa s
yntyy verotettavaa tulo
a, jota vastaan
käyttämättöm
ät verotukselliset tappiot, kä
yttämättömät
veronhyvit
ykset ja vähenny
skelpoiset väliaik
aiset erot voidaan
hyödyntää. Arv
ioinnissa otetaan hu
omioon, että No
kian
Suomen-yhtiöiden väl
illä verotettavaa tuloa voidaan tas
ata
konserniavustuksen avull
a. Yhti
ö ei pidä 31.12.2020 mennessä
tekemänsä arvioinnin perus
teel
la todennäköisenä, että
se pystyy hyödy
ntämään käyttämättömät
veronhyvitykset ja
vähennyskelp
oiset väliaikaiset erot ennakoitavissa olev
assa
tulevaisuudessa. Tämän seurau
ksen
a yhtiö kirjasi pois
taseesta laske
nnallisia verosaam
isia vuoden 2020 viimeisellä
vuosineljän
neksellä.
Viime vuosie
n kumulatiivinen kannattavuus Su
omessa, ilman eräitä
Alcatel-Lucent-han
kinnan integraa
tioon liittyvi
ä kertaluonteisia
kuluja, on v
aihtumassa kumulat
iivisesta voitosta kum
ulatiiviseksi
tappioksi. Mikäli
yhtiö on lähimenneisy
ydessä tehnyt tappiota,
se kirjaa käyt
tämättömistä vero
tuksellisista ta
ppioista sekä
verotukseen liittyvistä hy
vityksistä laskennallisen verosaamisen
vain siihen m
äärään asti kuin
sillä on riittäväst
i veronalaisia
väliaikaisi
a eroja tai kuin sil
lä on muuta vakuuttava
a näyttöä siitä,
että synt
yy riittäväs
ti verotettav
aa
tuloa, jota v
astaan se pystyy
hyödyntämään kä
yttämättömät verotukselliset
tappiot tai
verotukseen liittyvät hyvity
kset
tulevaisuudessa. Tulevaisuudessa
kertyvälle verotettavalle tulolle su
otuisana nä
yttönä void
aan antaa
vähemmän pain
oarvoa arvioitaessa laske
nnallisen verosaat
avan
kirjaamist
a, jos on muuta epäsu
otuista näyttöä, kute
n kertyneitä
tappioita, joit
a voidaan pitää va
hvana osoituksena s
iitä, että
tulevaisuudessa ei ehkä ole käyt
ettävissä verotettavaa tuloa.
Yhtiö jatkaa laskennalliste
n
verosaamisten hyödynt
ämisen
arviointia, erityisesti
toteutunee
n voiton seuranta
a, tulevina
kausina ja se voi mahd
ollisesti ki
rjata laske
nnallisen verosaamisen
takaisin taseese
en, jos riittävä verotuksellinen kann
attavuus
saavutetaan uudelleen.
119
Tilinpäät
ös
Emoyhtiön tilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
200
2. Henkilöstökulut
milj. EUR
2020 2019
Palkat
41
38
Osakeperusteiset maksut
2
9
Eläkekulut
1
3
Henkilös
ivukulut
1
1
Yhteensä
45
51
Henkilöstön keskimää
räinen lukumäärä
2020 2019
Markkinointi
72
69
Hallinto
151
151
Yhteensä
223
220
Henkilöstö 31.12.
222
219
Johdon palkkiot
Katso konsernitilinpäätöksen
liitetieto 35, Lähipiir
iin liittyvät tapahtum
at.
3. Tilintarkastajan palkkiot
Pricewater
houseCoopers Oy on to
iminut Nokian tilint
arkastajana tili
kauden aikana, joist
a viimeisin päättyi 31
.12.2019 ja Deloit
te Oy
tilikautena 1.1
.-31.12.2020. Yhtiökokous v
alitsee tilintarkastaj
an tilikaudeksi, joka al
kaa valintaa seuraavana til
ikautena. Se
uraavassa
taulukossa on esitetty Pricewaterho
useCoopers Oy:lle (2019) ja
Deloitte O
y:lle (2020) palvel
utyypeittäin
kyseisten vuosien päät
tyessä
suoritetut p
alkkiot:
Emoyhtiö
Nokia konserni
milj. EUR
2020 2019
2020 2019
Tilintarkastuspalkkiot
10
4
22
23
Tilintarkastu
kseen liittyvät palkkiot
–
–
–
–
Veropalveluihin liittyvät palkkiot
–
–
1
2
Muut palkkiot
2
–
2
1
Yhteensä
12
4
25
26
Deloitte Oy on te
hnyt muita kuin tilintar
kastuspalveluita emoyhtiölle 1 700 tuhanne
lla eurolla vuonna 2020. N
äihin palveluihin
sisältyi
tilintarkastuslain 1:1.2 §:ssä t
oimeksiantoja 20 tuhannella eurolla ja muita palvel
uita 1 680 tuhannella eurolla.
Deloitte Oy on te
hnyt muita kuin tilintarka
stuspalveluita emoy
htiölle ja
konserniyhtiöille 1
700 tuhannella eurolla vuonna 2020
.
Näihin palvelu
ihin sisältyi tilintar
kastuslain 1:1.2 §:ssä t
oimeksiantoja 20 tuhannella e
urolla ja muita palveluit
a 1 680 tuhan
nella eurolla.
PricewaterhouseCoopers Oy on
tehnyt muita kuin tilintar
kastuspalveluit
a emoyhtiölle 190 tuhannell
a
eurolla vuonna 2019. Näih
in
palveluihin sisältyi tilintarkastuslain
1:1.2 §:ssä tarkoitettuja toimeksiantoja 0 tu
hannella eurolla ja muita palveluita 190 t
uh
annella eurolla.
Pricewaterh
ouseCoopers Oy on tehn
yt muita kuin ti
lintarkastusp
alvelu
ita emoyhtiölle ja konserni
yhtiöille 252 tuhannella eurolla
vuonna
2019. Näihin pa
lveluihin sisältyi tilintar
kastuslain 1.1,2 §:ssä tar
koitettuja toimeksiantoja 47 tuh
annella eurolla ja muita p
a
lveluita
205 tuha
nnella eurolla
.
4. Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut
milj. EUR
2020 2019
Muut tuotot
Verokorvau
kset ja korkotuotto
11
6
Vuokratuotot
2
1
Pitkäaikaisten sijoitusten m
yyntivoitto
–
1
Muut tuotot
10
4
Yhteensä
23
12
Muut kulut
Pitkäaikaisten sijoitus
ten myyntitappio
–
-22
Tappio aineellisten
hyödykke
iden k
äytöstäpoistamisesta
–
-9
Myyntisaamiste
n alaskirjaukset
-1
-2
Muut kulut
-2
-1
Yhteensä
-3
-34
120
201
5. Rahoitustuotot ja -kulut
milj. EUR
2020 2019
Korko- ja muut rahoitustuotot
Korkot
uotot saman
konsernin yhtiö
iltä
261
238
Korkotuot
ot muilta yhtiöilt
ä
11
64
Kurssivoitot/tappiot, netto
56
87
Muut rahoitustuotot
muilta yhtiöiltä
–
2
Yhteensä
328
391
Korko- ja muut rahoituskulut
Korkokulut sam
an konsernin yhtiöille
-31
-92
Korkokulu
t muille yhti
öille
-125
-163
Muut rahoituskulut mu
ille yhtiöille
-7
-5
Yhteensä
-163
-260
Rahoitustuot
ot ja -kulut sisältä
vät 118 miljoonaa e
uroa tuottoa koskie
n johdannaisia, joih
in sovelletaan su
ojauslaskentaa (129
miljoonaa
euroa tuottoa vuonna 2019) ja 122 miljoonaa
euroa kulua koskien velkoja,
joih
in sovelletaan käyvän arvon suojauslaskentaa (133
miljoonaa euroa
kulua vuonna 2019).
6. Konserniavustukset
milj. EUR
2020 2019
Myönnetty
-440
-390
Yhteensä
-440
-390
7. Tuloverot
milj. EUR
2020 2019
Tilikauden verotettavaan
tuloon perustuvat verot
6
-3
Laskennall
iset verot
(1)
-43
20
Yhteensä
-37
1
7
Tuloverot varsin
aisesta toiminnasta
-132
-60
Tuloverot tilinpäätössiirroista
88
78
Tuloverot a
ikaisemmilta t
ilikausilta
7
-1
Yhteensä
-37
1
7
Laskennalliset verot
2020
2019
Laskennalliset Laskennalliset
Laskennalliset Laskennalliset
milj. EUR
verosaamiset
verovelat
verosaamiset
verovelat
Yhteensä ennen netotusta
–
–
46
-3
Laskennalliste
n verosaamis
ten ja -velkojen netotus
–
–
-3
3
Yhteensä netotuksen jälkeen
–
–
43
–
(1)
Laskennallinen vero sisältää
laske
nnallisten verosaamisten kirjau
sta pois taseesta, katso liit
etieto 1, Laskentaperiaatte
et
.
121
Tilinpäät
ös
Emoyhtiön tilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
202
8. Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja
Rakennukset
Koneet ja
Muut aineelli
set
Keskeneräiset
milj. EUR
vesialueet
j
a rakennelmat
kalusto
hyödykkeet
hankinnat
Yhteensä
Hankintameno 1.1.2019
8
163
19
15
1
206
Lisäykset
1
–
–
–
14
15
Myynnit ja käytöstä poist
aminen
–
-17
-6
–
–
-23
Uudelleenluo
kittelu
–
1
–
–
-1
–
Hankintameno 31.12.2019
9
147
13
15
14
198
Kertyneet poistot 1.1.2019
-1
-78
-17
-3
–
-99
Myynnit ja käytöstä poist
aminen
–
8
6
–
–
14
Poistot
(1)
–
-6
-1
-1
–
-8
Kertyneet poistot 31.12.2019
-1
-76
-12
-4
–
-93
Kirjan
pitoarvo 1.
1.2019
7
85
2
12
1
107
Kirjanpitoarvo 31.12.2019
8
71
1
11
14
105
Hankintameno 1.1.2020
9
147
13
15
14
198
Lisäykset
1
4
2
–
–
7
Myynnit ja käytöstä poist
aminen
-1
–
–
–
–
-1
Uudelleenluo
kittelu
–
13
1
–
-14
–
Hankintameno 31.12.2020
9
164
16
1
5
–
204
Kertyneet poistot 1.1.2020
–
-76
-12
-4
–
-92
Poistot
(1)
–
-
5
-
1
-1
–
-7
Kertyneet poistot 31.12.2020
–
-81
-13
-5
–
-99
Kirjan
pitoarvo 1.
1.2020
8
71
1
11
14
105
Kirjanpitoarvo 31.12.2020
9
83
3
10
–
105
(1)
Kirjattu myynnin ja hallinnon kuluihin.
122
203
9. Sijoitukset
milj. EUR
2020 2019
Osuudet saman konsernin yhtiöissä
Hankintameno 1.1.
18 633
18 590
Lisäykset
24
43
Kirjanpitoarvo 31.12.
18 657
18 633
Osuudet osakkuusyhtiöissä
Hankintameno 1.1.
1
1
Arvonalentumistappiot
-1
–
Kirjanpitoarvo 31.12.
–
1
Pitkäaikaiset
sijoitukset
Hankintameno 1.1.
1
22
Arvonalentumistappiot
–
-21
Kirjanpitoarvo 31.12.
1
1
Osuudet osakkuusyhtiöissä
Kirjanpito-
Omistus-
arvo milj.
Osakkuusyhtiö
osuus %
EUR
Noksel A.S
20
–
10. Siirtosaamiset ja
maksetut ennakkomaksut
milj. EUR
2020 2019
Odotettavissa
oleva Nokia Shangha
i Bellin määräysval
lattomien omistajien
osuudesta
maksettava
käteismaksu
(1)
420
631
Jaksotetut korkotuoto
t
56
70
Kertyneet ro
jaltituotot
7
11
Muut siirtosaamiset saman kons
ernin yhtiöiltä
44
13
Muut siirtosaamiset
ja maksetut ennakkoma
ksut muilta yhtiöiltä
27
23
Yhteensä
554
748
(1)
Katso konsernitilinpäätöksen liitetieto 33
, Merkittävät, osittain omistetut tytäryhtiöt.
123
Tilinpäät
ös
Emoyhtiön tilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
204
11. Oma pääoma
Sijoitetun
vapaan
oman
Ylikurssi-
Omat
Käyvän
a
rvon
pääoman
Kertyneet
milj. EUR
Osakepääoma
rahasto
osakkeet
(1)
rahasto
rahasto
vo
ittovarat Yhteensä
1.1.2019
246
46
-401
-2
15 197
2 599
17 685
Osakeperusteisten maksujen suoritt
aminen
–
–
57
–
2
-1
58
Käyvän arvon ra
haston muutos, nettotuotot/-k
ulut
–
–
–
2
–
–
2
Osingonjako
–
–
–
–
–
-560
-560
Tilikauden tappio
–
–
–
–
–
-75
-75
31.12.2019
246
46
-344
–
15 199
1 963
17 110
1.1.2020
246
46
-344
–
15 199
1 963
17 110
Osakeperusteisten maksujen suoritt
aminen
–
–
–
–
49
–
49
Käyvän arvon ra
haston muutos, nettotuotot/-k
ulut
–
–
–
-18
–
–
-18
Tilikauden tappio
–
–
–
–
–
-136
-136
31.12.2020
246
46
-344
-18
15 248
1 827
17 005
(1)
Omat osakkeet vähentä
vät kertyneitä voittovaroja.
12. Jakokelpoiset varat
milj. EUR
2020 2019
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
15 248
15 199
Kertyneet voi
ttovarat
1 963
2 038
Omat osakkeet
-344
-344
Tilikauden tappio
-136
-75
Vapaa oma pääoma yhte
ensä
16 730
16 818
Käyvän arvon rahas
to
-18
–
Jakokelpoiset varat yhteensä
16 712
16 818
13. Käyvän arvon rahasto
Suojausrah
asto
Suojauskustannus
Käyvän arvon rahasto
Yhteensä
Ennen
Verojen
Ennen
Verojen
Ennen
Verojen
Ennen
Ver
ojen
milj.
EUR
veroja
Vero
jälkeen
veroja
Vero
jälkeen
veroja
Vero
jälkeen
veroja
Vero
jä
lkeen
1.1.2019
-4
1
-3
–
–
–
1
–
1
-3
1
-2
Käyvän arvon ja rahavirtojen suojaus
Käyvän arvon m
uutos,
nettotuotot/-k
ulut
8
-1
7
8
-2
6
–
–
–
16
-3
13
Siirto tuloslaske
lmaan
-2
–
-2
-10
2
-8
–
–
–
-12
2
-10
Lyhytaikaiset sijoitukset
Käyvän arvo
n rahaston muutos,
nettotuotot/-k
ulut
–
–
–
–
–
–
-1
–
-1
-1
–
-1
31.12.2019
2
–
2
-2
–
-
2
–
–
–
–
–
–
1.1.2020
2
–
2
-2
–
-
2
–
–
–
–
–
–
Käyvän arvon ja rahavirtojen suojaus
Käyvän arvo
n rahaston muutos,
nettotuotot/-k
ulut
-18
–
-18
-7
1
-6
–
–
–
-25
1
-24
Siirto tuloslaske
lmaan
–
–
–
7
-1
6
–
–
–
7
-1
6
31.12.2020
-16
–
-16
-2
–
-2
–
–
–
-18
–
-18
124
205
14. Rahoitusinstrumenttien käypä arvo
Käypään arvoo
n arvostettavat rahoitusv
arat ja -velat luokitellaan arvos
tusmenetelmissä käyte
ttyjen julkaisemattom
ien syöttötiet
ojen
määrän peruste
ella. Kolme hierarkiata
soa perustuvat siihen, että r
ahoitusvarojen ja -velkojen
käypää arvoa määrite
ttäessä syött
öti
etojen
arviointia tarvitaa
n sitä enemmän, mitä ylemmälle t
asolle siirrytään. Tasolla 1
arvostaminen tapahtuu p
örssinoteerattujen tuott
ei
den
markkina-arvon perust
eella, taso
lla 2 arvostus pe
rustuu ensisijaisesti kolmansien osapuo
lten hinnoitte
lupalveluista saataviin
noteerauksiin ja taso
lla 3 tarvitaan eniten johdon h
arkintaa. Ko
nserni luokittelee jokaisena tili
npäätöshetkenä rahoitusvarat j
a -vela
t
asianmukaise
lle käyvän arvon h
ierarkian tasolle. Ohe
isessa taulukossa k
äypään arvoon kirjattu
jen erien arvostus suor
itetaan toi
s
tuvasti.
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
(1)
Jaksotettu
Käypään arvoon tu
losvaikutteisesti
Käypään arvoon käyvän arvon
rahaston kautta
milj. EUR
hankintamen
o
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Taso 1
Taso 2
Taso
3
Yhteensä
Yhteensä
31.12.2020
Pitkäaikaiset sijo
itukset
–
–
–
1
–
–
–
1
1
Pitkäaikaiset lainasaamiset s
aman
konsernin yhtiöiltä
2 644
–
–
–
–
–
–
2 644
2 644
Pitkäaikaiset laina
saamiset muilta yhtiöiltä
1
–
–
–
–
–
–
1
1
Lyhytaikaiset lainas
aamiset saman
konsernin yhtiöiltä
4 728
–
–
–
–
–
–
4 728
4 728
Muut lyhytaikai
set rahoitussaamiset
saman konsernin yhtiöiltä sis
ältäen
johdannaise
t
–
–
49
–
–
–
–
49
49
Muut lyhytaikai
set rahoitussaamiset
muilta yhtiöilt
ä sisältäen johdannaise
t
–
–
149
–
–
–
–
149
149
Lyhytaikaiset si
joitukset
134
–
836
–
–
100
–
1 070
1 070
Rahava
rat
2 502
–
2 541
–
–
–
–
5 043
5 043
Rahoitusvarat yhteensä
10 009
–
3 575
1
–
100
–
13 685
13 685
Pitkäaikaiset ko
rolliset velat muille
yhtiöille
4 697
–
–
–
–
–
–
4 697
4 779
Lyhytaikaiset korolliset ve
lat saman
konsernin yhtiöille
8 942
–
–
–
–
–
–
8 942
8 942
Lyhytaikai
set korolliset velat m
uille
yhtiöille
448
–
–
–
–
–
–
448
448
Muut rahoitusvelat
saman konsernin
yhtiöille sisältäe
n johdannaiset
–
–
144
–
–
–
–
144
144
Muut rahoitusvelat m
uille yhtiöille
sisältäen j
ohdannaiset
–
–
203
420
–
–
–
623
623
Rahoitusvelat yhteensä
14 087
–
347
420
–
–
–
14 854
14 936
125
Tilinpäät
ös
Emoyhtiön tilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
206
Kirjanpitoarvo
Käypä arvo
(1)
Jaksotettu
Käypään arvoon
tulosvaikutteisesti
Käypään arvoon käyvän arvon
rahaston kautta
milj. EUR
hankintameno
Taso 1
Taso 2
Taso 3
Taso 1
Taso 2
Taso
3 Yhteensä
Yhteensä
31.12.2019
Pitkäaikaiset sijo
itukset
–
–
–
1
–
–
–
1
1
Pitkäaikaiset lainasaamiset s
aman
konsernin yhtiöiltä
2 915
–
–
–
–
–
–
2 915
2 915
Pitkäaikaiset laina
saamiset muilta yhtiöiltä
7
–
–
–
–
–
–
7
7
Lyhytaikaiset lainas
aamiset saman
konsernin yhtiöiltä
8 427
–
–
–
–
–
–
8 427
8 427
Muut lyhytaik
aiset rahoitussaami
set saman
konsernin yhtiöiltä sisältäen
johdannaise
t
–
–
53
–
–
–
–
53
53
Muut lyhytaikai
set rahoitussaamiset muilt
a
yhtiöilt
ä sisältäen johd
annaiset
–
–
80
–
–
–
–
80
80
Lyhytaikaiset si
joitukset
43
–
–
–
–
–
–
43
43
Rahava
rat
1 306
–
1 602
–
–
–
–
2 908
2 908
Rahoitusvarat yhteensä
12 698
–
1 735
1
–
–
–
14 434
14 434
Pitkäaikaiset ko
rolliset velat muille yhtiöille
3 714
–
–
–
–
–
–
3 714
3 751
Lyhytaikaiset korolliset ve
lat saman
konsernin yhtiöille
10 997
–
–
–
–
–
–
10 997
10 997
Lyhytaika
iset korolliset
velat mu
ille yhtiöille
5
–
–
–
–
–
–
5
5
Muut rahoitusvelat
saman konsernin
yhtiöille sisältäe
n johdannaiset
–
–
70
–
–
–
–
70
70
Muut rahoitusvelat m
uille yhtiöille sisält
äen
johdannaise
t
–
–
151
631
–
–
–
782
782
Rahoitusvelat yhteensä
14 716
–
220
631
–
–
–
15 568
15 605
(1)
Mikäli tase-erää ei ole kirjattu käypään arvoon, käytetään
seuraavia kä
yvän arvon arvostus
menetelmiä: Pitkäaikaisten koro
ll
isten velkojen käypä arvo peru
stuu ensisijaisesti kolmansien
osapuolten hinnoittelupalvelu
ista saataviin
noteerauksiin (taso 2). Muiden varojen ja ve
lkojen, mukaan lukien lainasaamisten ja
velkojen käypä arvo perustuu pääasiassa dis
kontattujen
rahavirtojen analyysiin
(taso 2). Lyhytaikaisten varojen ja ve
lkoj
en käyvän arvon arvioidaan olev
an sama kuin kirjanpitoarvo pienen luottoriskin ja ly
hyen juoksuajan perusteella. Katso
konsernitilinpäätöksen liitetieto 2, Merkittävä
t laskentaperiaatteet.
Taso 2 sisältää
rahoitusvaroja ja -velkoja
, jotka arvostetaan kä
yttäen arvostusmenetelmää, joka perustuu sillä hetkel
lä todetta
vissa
olevien mar
kkinatransaktioiden peruste
ella saatavien hintatiet
ojen tukemiin oletuksiin
. Näihin eriin kuuluu varoja ja vel
koja,
joiden
markkinahin
nat ovat julkisia, mutta
eivät määräydy aktiivisilla
markkinoilla, rahoit
usvaroja, joiden käypä arvo
perustuu välitt
äjän antamiin
hintoihi
n, sekä varoja, jotka
arvostetaan käyttä
en konsernin omia mall
eja, joissa oletuk
set perustuvat merkittäv
iltä osin julki
seen
markkinatie
toon. Tähän kategoriaan sis
ältyy valtaosa emoyh
tiön listatuista joukkove
lkakirjoista ja muista ar
vopapereista, vapaa
st
i
ostettavat ja myy
tävät johdannaiset, se
kä eräitä muita tuotteita.
Taso 3 sisä
ltää suuren määrän sijoi
tuksia
listaamatt
omiin osakkeisii
n ja listaamattomi
in ra
hastoihin. Tason 3 sijoitusten
käypä
arvo
määritetään yh
dellä tai useammalla arvo
stustekniikalla: markkin
alähtöisessä lähestym
istavassa käytetään ve
rtailukelpoisia
markkinatra
nsaktioita, ja tuot
topohjainen lähe
stymistapa perustuu odot
ettujen tulevien
rahavirtojen nyk
yarvoon. Listaamat
tomien
rahastojen tapauksess
a rahastonhoitaja saat
t
aa valita sopiva
t arvostustekniikat s
yöttötietoj
en saatavuuden ja luotettav
uuden
perusteella. Joissakin tapau
k
sissa t
ietty arvostustekniikka voi an
taa parhaan
kuv
an käyvästä arvosta, kun ta
as toisissa olosuht
eissa
voi olla
tarpeen käyttää useita
arvostustekniikoita.
Tason 3 käyvä
n arvon määrittämisess
ä käytettäviä syöt
tötietoja ovat muun m
uassa alkuperäinen tr
ansaktiohinta, samo
illa tai vast
aavil
la
instrumenteilla viime aikoina tehdyt transa
ktiot, toteutetut tai va
lmisteilla olevat
ulkopu
olisten osapuolten
tai vastaavien
liikkeesee
nlaskijoiden trans
aktiot taustalla ole
valla sijoituksella,
rahoituskierrokse
t, pääomitus tai liikke
eseenlaskijan tote
uttamat muut
transaktiot, li
ikkeeseenlaskut osake- ta
i velkamarkkinoilla
sekä muutokset taloudellisissa
tunnuslu
vuissa tai rahavirroissa oik
aistuna
tarpeen muka
an maksuvalmiute
en, luottokelpoisuutee
n, markkinoihin ja/tai
muihin tekijöihi
n liittyvillä riske
illä. Käypää arvoa
saatetaan
oikaista heikon mark
kinalikviditeetin ja/tai luov
utuskelpoisuuden perusteella, ja sijoituksen hoi
taja voi arvioida arvon alentu
misen mää
rän,
mikäli markkina
tietoja ei ole saatavilla.
Tason 3 sijoitu
kset arvostetaan
jokaisena raporto
intipäivänä otta
en huomioon muutokset
arvioissa
, ennusteissa ja oletuksissa se
kä
muutokset taloudelli
sissa ja muissa asiaan
kuuluvissa olosuhteissa.
Suurin osa venture fund -rahas
toista sijoittaa dig
itaalisen
terveydenhuollon-, ohjelm
istoliiketoiminnan- ja yrityssektorin toimialoille, ja vaikka 31.12
.2020 julkaisemattomiin syöttötieto
ihin liitt
yy
lisääntynyt
tä epävarmuutta johtuen COVID-19
aiheuttamasta vallitsevas
ta markkinatilanteesta, va
ikutus venture fund -sijoitusten
käypään ar
voon on toistaise
ksi katsottu olevan
määrältään rajalli
nen. Tason 3 sijoitu
kset sisältävät ven
ture fund -rahastoja, j
otka
sijoittavat
satoihin yksittäisi
in, useilla eri toimial
oilla ja maantiete
ellisillä alueilla t
oimiviin yrityksiin
. Siten arviot j
a oletu
kset, joita
sijoituksen hoit
aja käyttää julkaistujen sy
öttötietojen puuttumisen takia, voivat va
ik
uttaa yksittäi
sten sijoitus
ten käypään ar
voo
n, mutta
millään yksittäi
sellä syöttötiedo
lla ei ole merkittävää vaik
utus
ta tason 3 sijoitusten käyvän a
rvon kokonaismäärään.
Tason 3 rahoi
tusvelkoihin sisäl
tyy rahoitusvelk
a China Huaxinille o
sana Nokia Shanghai
Bell -transaktion lo
pullista sopimusta,
jossa Ch
ina
Huaxin oikeutet
tiin siirtämään omistus
osuutensa kokonaisuudessaan em
oyhtiölle myöhemmin suoritett
avaa käteissuoritusta vast
aan.
Tason 3 rahoitusvelan käyp
ä arvo määritetään odotetun tulevan käteissu
orituksen nykyarvon mukaan
. Kyse
isellä rahoitusvela
lla ei
ole
tuloslaskelmavaikutust
a. Katso konsernitilinpäätöksen liit
et
ieto 33, Merkittävät, ositta
in omistetut tytäryhtiöt.
126
207
Laskelma tason 3 käypää
n arvoon arvostettujen rahoituserien al
ku- ja loppusaldojen muutoksista:
Tason 3
Tason 3
milj. EUR
rahoitusvarat rahoitusvelat
1.1.2019
22
-618
Nettotappio tu
loslaskelmassa
-21
–
Muut muutokset
–
-13
31.12.2019
1
-631
1.1.2020
1
-631
Muut muutokset
–
211
31.12.2020
1
-420
Tason 3 venture fund -sijoitust
en ja muiden
vastaavien sijoitusten v
oitot ja tappiot kirjataan liiketoim
innan muihin tuottoih
in
ja kuluihin.
31.12.2020 taseeseen sisältyvistä
tason 3 ra
hoitusinstrumenteista kir
jattiin tuloslas
kelmaan
0 miljoonan eu
ron nettovoitto/-tap
pio
(21 miljoonan nettotappio vuonna 2019).
15. Johdannaiset
Vastaavaa
Vastattava
a
milj. EUR
Käypä arvo
(1)
Nimellisarvo
(2)
Käypä arvo
(1)
Nimellisarvo
(2)
31.12.2020
Ennakoitujen rahavirtojen ja
käyvän arvon suojaukset
(3)
Valuuttojen väli
set koronvaihtosopimukset
–
–
-154
815
Johdannaiset, joihin ei sovellet
a su
ojauslaskentaa ja jotka arvostetaan
käypään arvoon tuloslaskelma
ssa
Valuuttatermiinit, muut yhtiöt
147
7 359
-49
5 721
Valuuttatermiinit, konserniyh
tiöt
49
3 032
-141
5 551
Ostetut valuuttaoptiot, muu
t yhtiöt
3
279
–
–
Ostetut valuuttaoptiot, konser
niyhtiöt
–
6
–
–
Myydyt valuuttaopt
iot, muut yhtiöt
–
–
–
6
Myydyt valuuttaopt
iot, konserniyhtiöt
–
–
-3
279
Yhteensä
199
10 676
-347
12 372
31.12.2019
Ennakoitujen rahavirtojen ja
käyvän arvon suojaukset
(3)
Valuuttojen väli
set koronvaihtosopimukset
–
–
-49
1 246
Johdannaiset, joihin ei sovellet
a su
ojauslaskentaa ja jotka arvostetaan
käypään arvoon tuloslaskelma
ssa
Valuuttatermiinit, muut yhtiöt
71
8 654
-101
9 840
Valuuttatermiinit, konserniyh
tiöt
53
3 082
-65
6 885
Ostetut valuuttaoptiot, muu
t yhtiöt
9
996
–
–
Myydyt valuuttaopt
iot, konserniyhtiöt
–
–
-5
774
Yhteensä
133
12 732
-220
18 745
(1) Sisällytetty taseessa muihin lyhytaikaisiin rahoitusvaroihin
ja muihin
lyhytaikais
iin rahoitusvelkoihin.
(2) Sisältävät kaikki sopimukset, joita
ei ole vielä suoritettu tai peru
ttu. Nimelli
sarvot eivät vält
tämättä yksin tarkasteltu
na anna kuvaa konsernin ri
skiasemasta, koska joitakin sopimuksia
voidaan
netottaa toisilla sopimuksilla.
(3) Valuuttojen väliset koronvaihtosopimukset on määritetty o
sin
käyvän arvon ja osin ennak
oitujen rahavirtojen suojau
sinstrum
enteiksi.
Johdannaisten
luokittelu ylläo
levassa taulukoss
a suojauslaskennan s
oveltamisen mukaan perus
tuu johdannaisten käy
ttöön ja kirjaa
m
iseen
yhtiön erillistä tilin
päätöstä varten. Luokittelu voi olla er
ilainen konserni
tilinpäätöksessä.
Katso konsernitilinpäätöksen lii
tetieto 25, Johdann
aiset.
127
Tilinpäät
ös
Emoyhtiön tilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
208
16. Pakolliset varaukset
milj. EUR
2020 2019
Liiketoimintoj
en myynteihin liittyvät
32
45
Muut
11
10
Yhteensä
43
55
17. Korollinen vieras pääoma
Kirjanpitoarvo milj. EUR
Liikkeeseenlaskija/velallinen
Rahoitusväline Valuutta
Nimellisarvo (milj.)
Lopullinen eräpäivä
2020
2019
Nokia Oyj
1,00 % velkakirja
(1)(2)
EUR
350
Maaliskuu 2021
350
500
Nokia Oyj
3,375 % velkakirja
USD
500
Kesäkuu 2022
418
447
Nokia Oyj
2,00 % velkakirja
EUR
750
Maaliskuu 2024
766
770
Nokia Oyj
EIP T&K laina
(3)
EUR
500
Helmikuu 2025
500
–
Nokia Oyj
NIB T&K laina
(4)
EUR
250
Toukokuu 2025
250
250
Nokia Oyj
2,375 % velkakirja
(1)
EUR
500
Toukokuu 2025
500
–
Nokia Oyj
2,00 % velkakirja
EUR
750
Maaliskuu
2026
767
771
Nokia Oyj
4,375 % velkakirja
USD
500
Kesäkuu 2027
451
456
Nokia Oyj
3,125 % velkakirja
(1)
EUR
500
Toukokuu 2028
500
–
Nokia Oyj
6,625 % velkakirja
USD
500
Toukokuu 2039
545
520
Nokia Oyj
Muut velat saman konsernin yht
iöille
8 942
10 997
Nokia Oyj
Muut velat muille y
htiöille
98
5
Yhteensä
14 087
14 716
(1)
Nokia laski toukokuussa 2020 liikkeesee
n 5 miljardin euron Euro Medium Term Note -rahoitusohje
lman puitteissa vuonna 2025 e
rääntyvän 500 miljoonan eu
ron suuruisen
joukkovelkakirjalainan, jonka vuotuinen ku
ponkikorko on 2,375 prosenttia ja vuonna 2028 e
rääntyvän 500 miljoonan euron suuruisen joukkovelkakirjalainan, jon
ka vuotuinen kuponkikorko
on 3,125 prosenttia. Uu
sista joukkovelkakirjalainoista saaduista varoista 150 miljoonaa euroa kä
ytettiin vuonna 2021 erääntyvän 1,00 prosentin kuponkiko
rkoisen joukkovelkakirjalainan
osittaiseen takaisinostoon.
(2)
Tammikuussa 2021 konse
rni käytti liikk
eellelaskijan optio-oikeu
den lunastaa 350 miljoonan euron suuruisen maaliskuussa 2021
erääntyvän 1,00 prosentin kuponkikorkoisen
joukkovelkakirjalainan kokonaisuudessaan. Luna
stuspäivä oli 15.2.2021. Katso liitetieto 25, Tilikau
den päättymisen jälkeiset ta
pahtumat.
(3)
Nokia nosti Euroopan investointipankil
ta (EIP) 500 miljoonan euron lainan helmikuussa 202
0.
(4)
Pohjoismaiden Investointipankilta (NIB) noste
ttu laina maksetaan takaisin kolmessa
yhtä suu
ressa maksuerässä vuosina 2023,
2024 ja 2025.
Merkittävät rahoitusjär
jestelyt-ja ohjelmat:
Nostettu (milj. EUR)
Sitoutunut / Sitoutumaton
Rahoi
tusjärjestely
Valuutta
Nimellisarvo (milj
.)
31.12.2020
31.12.2019
Sitoutunut
Luottolimi
ittisopimus
(1)
EUR
1 500
–
–
Sitoutumaton
Suomalainen yritys
todistusohjelma
EUR
750
–
–
Sitoutumaton
Euro-Commercial Pa
per Note -ohjelma
EUR
1 500
–
–
Sitoutumaton
Euro Medium Term Note -ohjelma
(2)
EUR
5 000
2 850
2 000
Yhteensä
2 850
2 000
(1)
Nokia käytti kesäkuussa 2020 option lu
ottolimiittisopimuksensa eräpäivän pidentämiseen, minkä se
urauksena sopimus erääntyy kesäkuussa 2025 yhde
n vuoden jatko-optiolla, lukuun
ottamatta kesäkuussa 2024 erääntyvää 88 m
iljoonan euron osuutta.
(2)
Kaikki euromääräiset joukkovelkakirjalai
nat lasketaan liikkeeseen Euro Medium Term Note -rahoitusohje
lman puitteissa.
Kaikki yllä ol
evissa taulukoissa es
itetyt lainat ja rahoit
usjärjestelyt o
vat vakuudettomia eikä ni
ihin liity rahoit
uskovenantte
ja
.
128
209
18. Siirtovelat ja muut velat
milj. EUR
2020 2019
Jaksotetut korkokulut
47
29
Palkat ja so
siaalikulut
21
14
ALV ja muut väli
lliset verot
19
23
Muut siirtovelat sam
an konsernin yhtiöille
44
42
Muut siirtovela
t muille yhtiöille
22
15
Yhteensä
153
123
19. Vakuudet ja vastuusitoumukset
milj. EUR
2020 2019
Vastuusitoumukset samaan konserniin kuuluvien yhtiöiden puolesta
Vuokratakaukset
274
245
Muut takaukset
1 225
1 412
Vastuusitoumukset muiden yh
tiöiden puolesta
Muut takaukset
5
5
Leasing- ja muu
t vuokravastuut olivat y
hteensä 2 miljoonaa eur
oa 31.12.2020 (2 miljoonaa e
uroa vuonna 2019).
20. Johdolle myönnetyt lainat
Johtoryhmän tai hal
lituksen jäsenille ei ollut
myönnettyjä la
inoja 31.1
2.2020 eikä 31.12.2019.
21. Rahoituslaskelman liitetiedot
milj. EUR
2020 2019
Oikaisut
Poistot
7
8
Tuloverot
41
-17
Rahoitustuotot
- ja kulut, netto
-182
-233
Arvonalentumistappiot
1
21
Hyödykkeiden
käytöstä poistamiset
1
9
Osakeperusteiset maksut
49
9
Konserniavustukset
440
390
Yhteensä
356
187
129
Tilinpäät
ös
Emoyhtiön tilinpäätökse
n liitetiedot jatkoa
210
22. Tytäryhtiöt
Katso konsernitilinpäätöksen li
itetie
to 32, Konserniyhtiöt.
23. Emoyhtiön osakkeet
Katso konsernitilinpäätöksen liit
etieto 20, Emoyhtiön osakkeet.
24. Rahoitusriskien hallinta
Konsernilla on systemaa
ttinen ja strukturoitu lähestymis
tapa rahoitusris
kien hallintaan koskien ka
ikkia liiketoimintoja ja -pro
ses
seja.
Rahoitusris
kien hallintaan liitty
vät toimintatavat ja proses
sit ovat konsernitasoisia,
eikä emoyhtiöllä ole om
ia tai erillisiä
rahoitusriskien
hallintaan
liittyviä toimint
atapoja tai prosessej
a. Näin ollen kaik
ki sisäiset ja ulkoi
set rahoitusriskialtis
tukset ja transakt
iot
käsitellään
konsernin ra
hoitusriskien halli
ntastrategian yhtey
dessä. Emoyhtiö toi
mii keskitetysti
konsernin pääyhtiönä
ulkoisten rahoit
usri
skie
n
hallinnassa. Emoy
htiö vastaa konsernin sisäisen rahoituksen j
ärj
estämisestä ja toteuttaa kaikki
merkittävät raho
itustransaktiot
pankki
en
kanssa
sekä vastaavat
sisäiset raho
itustransaktio
t konsernin sisä
llä. Kats
o konsernitilinpäätöksen liitetiet
o 36, Rahoitusriski
en hallinta.
25. Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat
Joukkovelkakirjalainan lunastu
s
Tammikuussa 2021 konserni käytt
i
liikkeellelaskijan opti
o-oikeuden lunastaa 350 miljoonan
euron suuruisen maaliskuussa 2021
erääntyvän 1,00 prosentin kuponkikorkoisen joukkove
lkakir
jalaina
n kokonaisuudessaan.
Lunastuspäivä oli 15.2.2021.
130
Tilinpäät
öksen ja toimintak
er
tomuksen 2020 allekirjoit
us
Emoyhtiön 31.12.2020 t
aseen mukaan jakok
elpoiset v
arat oliv
at 16 712 miljoonaa euroa. Emo
yhtiö raport
oi tappion tilikaudelle 2020.
Hallitus ehdo
ttaa yh
tiökokoukselle, e
tt
ei tilikaudelta 2020 jae
ta osinkoa. Ehdo
te
ttu var
ojenjako on linjassa yh
tiön voitonjakoperiaa
tteiden k
anssa.
Vuoden 2020 tilinpää
töksen antamisen he
tkellä yh
tiön osakemäär
ä on 5 675 461 159.
(1)
(1) Yhtiön osakkeiden luk
umäärä 31.12.2020 oli 5 653 886 159, minkä jälk
een yhtiö on rekister
öinyt 21 575 000 uutta osake
tta.
4. maaliskuuta 2021
Sari Baldauf
Hallituksen puheenjoht
aja
Bruce Br
own
Jeane
tte Hor
an
Elizabe
th Nelson
Carla Smits-Nusteling
Kari St
adigh
Thomas Dannenf
eldt
Edward K
ozel
Søren Sk
ou
P
ekka Lundmark
Toimitusjoht
aja
Tilinpäät
ösmerkintä
Suorite
tusta tilin
tarkastuksesta on t
änään annett
u kertomus.
Helsingissä, 4. maaliskuuta 2021
Deloitt
e Oy
Tilintark
astusyht
eisö
Marika Nev
alainen
KHT
131
Allekirjoitukset
Tilintark
astusk
ertomus
Nokia Oyj:n yhtiök
okoukselle
Tilinpäät
öksen tilintark
astus
Lausunto
Olemme tilintark
astanee
t Nokia Oyj:n (y-tunnus 0112038-9)
tilinpäätöksen tilik
audelta 1.1.–31.12.2020. Tilinpäät
ös sisältää
konsernin t
aseen, tuloslaskelman, laajan tuloslask
elman, laskelman
oman pääoman muutoksista, r
ahavirtalask
elman ja liitetiedo
t,
mukaan lukien yh
teenve
to merkitt
ävimmistä tilinpäätöksen
laatimisperiaa
tteist
a, sekä emoyhtiön t
aseen, tuloslaskelman,
r
ahoituslaskelman ja liite
tiedo
t.
Lausunt
onamme esitämme, et
tä
■
konsernitilinpää
tös antaa oik
ean ja riittä
vän kuvan k
onsernin
taloudellisesta asemasta sek
ä sen toiminnan tuloksesta ja
r
ahavirroista EU:ssa k
äyttöön hyv
äksyttyjen kansain
välisten
tilinpäätösst
andardien (IFRS) mukaisesti
■
tilinpäätös an
taa oikean ja riit
tävän k
uvan emoyhtiön toiminnan
tuloksesta ja taloudellisest
a asemasta Suomessa voimassa
olevien tilinpäät
öksen laatimista k
oskevien säännösten muk
aisesti
ja täyt
tää lakisäät
eiset vaa
timukset.
Lausunt
omme on ristiriidaton tark
astusvaliokunnalle anne
tun
lisär
apor
tin k
anssa.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittanee
t tilint
arkastuksen Suomessa noudat
et
tavan
hyvän tilin
tarkastust
avan mukaisesti. Hyvän tilin
tarkastust
avan
mukaisia velv
ollisuuksiamme kuvat
aan tarkemmin k
ohdassa
Tilint
arkastajan velvollisuude
t tilinpäätöksen tilin
tarkastuksessa
.
Olemme riippumat
tomia emoyhtiöst
ä ja konserniyrityksistä niiden
Suomessa noudat
et
tavien eet
tisten vaa
timusten mukaisesti, jo
tka
kosk
evat suorit
tamaamme tilint
arkastusta ja olemme tä
yttänee
t
muut näiden vaatimust
en mukaise
t eet
tiset velvollisuut
emme.
Emoyhtiölle ja k
onserniyrityksille suorittamamme muut k
uin
tilintark
astuspalvelut ova
t parhaan tietomme ja k
äsityksemme mukaan
ollee
t Suomessa noudate
ttavien, näit
ä palveluja kosk
evien säännösten
mukaisia, emmek
ä ole suorittanee
t EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan
1 kohdassa t
arkoite
ttuja kielle
ttyjä palveluja. Suorit
tamamme muut
kuin tilin
tarkastuspalvelut on esit
et
ty emoyhtiön tilinpää
töksen
liite
tiedossa 3 kohdassa Tilin
tarkastajan palkkio
t.
Käsityksemme muk
aan olemme hankkineet lausun
tomme perustaksi
tarpeellisen määr
än tarkoitukseen so
veltuvaa tilintark
astusevidenssiä.
Soveltamamme olennaisuus
Määritt
elemme olennaisuuden sen kok
oluokan virheellisyytenä
tilinpäätöksessä, jok
a todennäköisesti v
aikuttaisi t
aloudellisiin
päätöksiin, joit
a käyt
täjät tek
evät tilinpää
töksen perusteella.
Käyt
ämme olennaisuutta sek
ä suunnitellessa työmme laajuutt
a
sekä arvioidessamme työmme t
uloksia.
Ammatilliseen harkin
taamme perustuen, olemme päät
täneet
konsernitilinpää
töksen olennaisuuden seuraa
vasti:
K
onsernitilinpäätöksen olennaisuus
Olennaisuus
€170 miljoonaa
Olennaisuuden
määrittämisen
vertailuk
ohde
0,8 % konsernin liik
evaihdosta ja 2,1 %
bruttok
at
teesta
P
erustelut
vertailuk
ohteen
valinnalle
Huomioiden liike
vaihdon ja bruttok
att
een merkitys
sijoittajille ja muille tilinpää
töksen kä
yttäjille olemme
käyt
tänee
t näitä pääasiallisina vertailukoh
teina
olennaisuuden määrittämiselle.
Johtuen k
onsernin tulostason vaih
televuudesta
viimeisinä vuosina, tappion ennen
ver
oja hyödyntämist
ä ei pidet
ty kohtuullisena.
Tilint
arkastuksen kannalt
a kesk
eiset seikat
Tilintark
astuksen kannalt
a keskeise
t seika
t ovat seikk
oja, jotk
a
ammatillisen harkin
tamme mukaan ova
t olleet merkit
tävimpiä tark
as-
tuksen k
ohteena olev
an tilikauden tilintark
astuksessa. Nämä seika
t on
o
tet
tu huomioon tilinpäätökseen k
okonaisuut
ena kohdistuneessa
tilintark
astuksessamme sekä laa
tiessamme siitä annet
tavaa lausun
toa,
emmekä anna näistä seik
oista erillistä lausun
toa.
Olemme o
ttanee
t tilintarkast
uksessamme huomioon riskin siitä, et
tä
johto sivuut
taa kon
trolleja. T
ähän on sisältynyt ar
vioin
ti siitä, onko
viitt
eitä sellaisesta johdon tark
oitushakuisesta suh
tautumisesta, josta
aiheutuu väärink
äytöksestä joh
tuvan olennaisen virheellisyyden riski.
132
Tilintark
astuksen kannalta k
eskeinen seikka
Miten seikk
a on huomioitu tilintarkastuksessa
Fixed Ne
tworks -toimintasegmentin liikearvo - pitkän aik
avälin
ennuste sek
ä loppuar
von liik
evoitto ar
vostusmallissa
Ka
tso liite
tiedot, 2, 4, 14 sekä 17 tilinpää
töksessä.
Konsernin liik
earvo on syntynyt pääosin Alca
tel-Luc
entin hankinnan
yht
eydessä ja sisältää liik
earvoa myös useista muista liik
et
oimintojen
yhdistämisistä. Liik
earvon määrä Fix
ed Networks-toimin
tasegmentissä
oli 609 miljoonaa euroa ja sisältyy yh
tiön kok
onaisliikearvoon, joka oli
5
074
miljoonaa eur
oa
31. joulukuuta 2020.
Konsernin johdon arvioon liik
ear
von arvonalen
tumisesta sisältyy
r
ahavirtaa tuot
tavien yksik
öiden käypien arvojen vertaamista niiden
kirjanpitoarvoihin vähin
tään vuosittain k
ansainvälisen tilinpäätös-
standar
din (IAS)
36 Omaisuuserien arvon alentuminen
mukaisesti.
Johdon käyt
tämä diskon
tat
tujen raha
vir
tojen malli k
äyttää
yksityiskoh
taista k
olmen vuoden ennustejaksoa sekä seur
aavan
seitsemän vuoden r
ahavirtaennusteita, jo
tka heijastav
at asteit
taista
siirtymää loppuarvon rahavirt
aennusteisiin. Konsernin k
äyttämä
malli sisältää useita ole
ttamia, muk
aan lukien diskont
tauskork
okannan
sekä k
asvuennusteen ja on erityisen herkkä liik
evoiton muutoksille.
Mallin herkkyys on erityisen ilmeinen Fix
ed Networks -toimin
ta-
segmentissä, jossa kirjanpitoarvon ja k
äyvän arvon välinen er
o on
pysynyt alhaisena k
oko vuoden 2020. T
ästä johtuen on olemassa
riski, e
ttä konsernin johdon liik
earvon arvonalentumist
estaus
Fixed Ne
tworks -toimint
asegmentin osalta kä
yttää pitkän aik
avälin
ennusteissa ja loppuarvossa k
annatta
vuuden osalta olet
tamia,
jo
tka johtaisiv
at väär
ään johtopäät
ökseen ar
vonalen
tumisen
osalta tai arvonalen
tumisen kirjaamiseen liian pienenä.
Liikearvon k
äyvän arvon määrittäminen sisält
ää merkittävästi johdon
harkintaa liik
evoiton pitk
än aikavälin ennust
eissa sekä loppuarvossa.
T
ämä edellytti merkitt
ävää harkint
aa myös tilintark
astajalta ja
lisäsivät tilin
tarkast
ustoimenpiteiden työmäär
ää sekä vaa
tivat
käyv
än arvon erityisasiantuntijoiden ja t
oimiala-asiantuntijoiden
mukaan o
ttamisen.
T
ämä seikka on EU-ase
tuksen 537/2014 10. artiklan 2c -kohdassa
tark
oitet
tu merkittä
vä olennaisen virheellisyyden riski.
Tilintark
astustoimenpit
eemme liittyen k
onsernin johdon liikevoiton
ennusteisiin Fix
ed Networks – toimin
tasegmentin pitk
än aikavälin
ennusteisiin sek
ä arvostusmallin loppuarvossa, sisälsivät muun muassa
seur
aavaa:
■
Olemme testannee
t liikearvon k
ontr
ollien asianmukaisuutta ja
toiminnan tehokk
uutta, erityisesti liit
tyen kirjanpitoarvon ja kä
yvän
arvon määrittämiseen sek
ä ennustamiseen;
■
Olemme haastat
elleet johdon a
vainhenkilöitä ymmärtääksemme
ennustepr
osessia, mukaan lukien pääole
ttamia siitä, mit
en liikevoit
to
on määrite
tty;
■
Olemme arvioineet k
äyvän arvon erityisasiantun
tijoidemme
avustuksella mallin ma
temaat
tisen oikeellisuuden, arvioineet
arvostuksessa kä
ytet
tyjä olet
tamia ja arvioineet tie
ttyjen ole
ttamien
koh
tuullisuutta Fix
ed Network -toimin
tasegmentissä (esim.
diskon
ttausk
orkok
anta, loppuarvon liikev
oitto, verr
okkiyhtiöt jne.);
■
Olemme arvioineet ennust
et
tua liikevoit
toa pitkän aik
avälin
ennusteessa sek
ä loppuarvossa vertaamalla näitä (1) historialliseen
ja ennuste
ttuun verr
okkiyhtiöiden da
taan (2) aiempien vuosien
to
teumaan sekä (3) edellisen vuoden ennust
eeseen;
■
Olemme lukenee
t analyytikkojen r
aportteja ha
vaitaksemme tuk
evaa
tai ristiriitaista inf
ormaatio
ta liitty
en konsernin johdon kä
yttämiin
ole
ttamiin määrite
ttäessä liik
evoitt
oa. Kaikki ristiriitainen inf
ormaatio
arvioitiin ja suoritimme lisätiedusteluja ja -t
oimenpiteitä tarvit
taessa;
■
Arvioimme tiet
tyjä konsernin johdon ole
ttamia ennusteissa
perustuen k
eskusteluihin Fix
ed Networks -toimiala-asian
tuntijoiden
kanssa ja
■
Teimme trendianalyysiä liik
evoitt
oennusteista Fixed Ne
twork
-toimint
asegmentin liike
toimint
ayksiköille, jo
tka ova
t yksi yksikkö
toimint
asegmenttiä alempana, ha
vaitaksemme muutoksia tai
epäjohdonmukaisuuksia liik
etoimin
ta-ymmärrykseemme nähden.
133
Tilintark
astusk
er
tomus
Tilintark
astusk
ertomus jatkoa
Tilintark
astuksen kannalta k
eskeinen seikka
Miten seikk
a on huomioitu tilintarkastuksessa
Liike
vaihdon tuloutus - Suorite
velvoitteiden määrittäminen
Nokia Networks ja Nokia Softwar
e liiket
oimintojen osalta
Ka
tso liite
tiedot 2, 4 ja 7 tilinpäät
öksessä.
Yhtiö tulout
taa liike
vaihtoa sopimuksista IFRS15,
Myyntit
uoto
t
asiakassopimuksist
a
standar
din mukaisesti, mikä sisältä
vää usein
monia yksilöitäviä suorit
evelvoitt
eita liittyen muun muassa
laitt
eistoon, ohjelmistoihin ja palveluihin.
Sopimuksen mukainen tr
ansaktiohint
a on kohdiste
ttu näille
yksilöitäville suorit
evelvoitt
eille erillismyyntihinnan perust
eella,
jonka yh
tiön johto on määrit
tänyt. Erillismyyntihinnan
määrittämiseen liit
tyy merkittä
vää arvionvaraisuut
ta, paljon erilaista
informaa
tiota ja t
austalaskelmia. K
aikilla edellä mainituilla tekijöillä
on suor
a vaikutus tulout
et
tavan liik
evaihdon määrään ja ajoitukseen.
Erillismyyntihinnan määrit
tämisessä vaaditaan vieläkin
merkittä
vämpää arvionvar
aisuutta silloin, kun yh
tiöllä on vain
r
ajallisesti kokemust
a vastaavan tuo
tt
een myymisestä aiemmin.
T
ällainen tilanne on esimerkiksi 5G-teknologialla tie
tyillä
markkinoilla.
Ot
taen huomioon edellä mainitun erillismyyn
tihintoihin liittyv
än
arvionvar
aisuuden, myös tilint
arkastajalta vaadit
aan erityistä
harkintaa erillism
yyntihint
ojen oikeellisuuden varmistamisessa.
Kosk
a yksittäisen sopimuksen erillismyyn
tihinnan määrityksessä on
käyt
et
ty laajasti erilaista informaa
tiota sek
ä laskent
aa ja erilaiset
sopimukse
t poikkeava
t toisistaan, tilintark
astajalta vaadit
aan myös
merkittä
vää panostusta oik
ean ja riittävän tilin
tarkast
usevidenssin
hankintaan.
T
ämä seikka on EU-ase
tuksen 537/2014 10. artiklan 2c -kohdassa
tark
oitet
tu merkittä
vä olennaisen virheellisyyden riski
Olemme to
teutt
aneet erillismyyn
tihintojen määritt
ämiseen ja
tr
ansaktiohinnan kohdistamiseen liit
tyen muun muassa seuraa
vat
tilintark
astustoimenpit
eet:
■
Olemme arvioineet yh
tiön johdon laatimia yleisiä lasken
taperiaat
teita
liitty
en transaktiohinnan k
ohdistamiseen varmistaaksemme, e
ttä
lasken
taperiaat
tee
t ovat IFRS15
Myyntit
uoto
t asiakassopimuksista
standar
din mukaisia;
■
Olemme testannee
t myynnin tulout
tamiseen liittyvien k
ontrollien
toiminnallista t
ehokkuutt
a keskitty
en erityisesti kontr
olleihin, jotk
a
liittyvä
t erillismyyntihin
tojen määrittämiseen suurimpien ja
monimutkaisimpien sopimust
en osalta;
■
Olemme hyödyn
täneet analytiikk
aa tunnistaaksemme riskillisimmät
sopimukse
t perustuen rahalliseen arvoon, monimutkaisuut
een
sekä sopimuksen sisältämiin uusiin t
uot
teisiin. Viimeksi mainittuja
ova
t esimerkiksi 5G-teknologiaa sisältävä
t sopimukset, sillä
5G-teknologiaa sisältä
vien sopimusten erillismyyn
tihintoja varten
on saata
villa vain rajallinen määr
ä objektiivista tark
astusevidenssiä.
Analytiikan perust
eella riskilliseksi tunniste
ttujen sopimust
en
osalta olemme kä
yneet lävitse sopimust
en ehdot ja johdon näiden
perusteella määrit
tämät sopimusk
ohtaise
t laskent
aperiaatt
eet
ja arvioineet, e
ttä nämä ov
at IFRS15 standar
din mukaisia;
■
Olemme arvioineet edellä mainitt
ujen sopimusten erillismyyntihin
tojen
määrittämisessä k
äyte
ttyjen sopimusk
ohtaist
en laskentaperiaa
tt
eiden
asianmukaisuut
ta varmistaaksemme, e
ttä lask
entaperiaa
ttee
t ovat
IFRS15 standar
din mukaisesti yksilöitävien suorit
evelvoitt
eiden
luonne huomioiden;
■
Olemme testannee
t edellä mainitt
ujen sopimusten erillismyyn-
tihintojen määrit
tämisessä kä
ytetyn inf
ormaation oik
eellisuutta
vertaamalla vastaa
viin asiakkaisiin tai vast
aaviin myyntitapah
tumiin
arvioidaksemme erillismyyntihin
tojen määrittämisen
yhdenmukaisuut
ta konsernissa;
■
Olemme testannee
t edellä mainitt
ujen sopimusten osalta lasken
taa,
jolla tr
ansaktiohinta on k
ohdiste
ttu yksilöitäville suorit
evelvoitt
eille
erillismyyntihinnan perust
eella ja
■
Olemme testannee
t liikev
aihtokirjauksia mat
emaattisen oik
eellisuuden
varmistaaksemme, e
ttä erillism
yyntihintojen allok
aatio on teh
ty johdon
määrittämien sopimusk
ohtaist
en lasken
taperiaat-t
eiden mukaisesti.
Emoyhtiön tilinpää
töksen osalta ei ole EU-ase
tuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tark
oite
ttuja merkit
täviä olennaisen virheellisyyden
riskejä.
Tilinpäät
östä kosk
evat hallituksen ja toimitusjoht
ajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjoh
taja vastaa
vat tilinpäät
öksen laatimisesta siten,
e
ttä konsernitilinpää
tös antaa oik
ean ja riittä
vän kuvan EU:ssa k
äyttöön
hyväksyt
tyjen kansainvälist
en tilinpäätösstandar
dien (IFRS) mukaisesti
ja siten, e
ttä tilinpää
tös antaa oik
ean ja riittä
vän kuvan Suomessa
voimassa olevien tilinpää
töksen laatimista k
oskevien säännöst
en
mukaisesti ja tä
yttää lakisää
teiset v
aatimukset. Hallit
us ja toimitus-
johtaja v
astaava
t myös sellaisesta sisäisestä valv
onnasta, jonka ne
ka
tsovat tarpeelliseksi v
oidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole
väärinkä
ytöksestä tai virheestä joh
tuvaa olennaista virheellisyyt
tä.
Hallitus ja toimitusjoh
taja ova
t tilinpäätöstä laa
tiessaan velvollisia
arvioimaan emoyhtiön ja k
onsernin kykyä ja
tkaa toimin
taansa ja
soveltuvissa t
apauksissa esittämään seika
t, jotk
a liittyvät t
oiminnan
jatk
uvuuteen ja siihen, e
ttä tilinpäät
ös on laadittu toiminnan
jatk
uvuuteen perustuen. Tilinpää
tös laaditaan toiminnan jatk
uvuuteen
perustuen, paitsi jos emoyh
tiö tai konserni aio
taan purkaa tai t
oiminta
lakkaut
taa tai ei ole muuta r
ealistista vaihtoeh
toa kuin t
ehdä niin.
134
Tilint
arkastajan velvollisuudet tilinpäät
öksen tilintarkastuksessa
T
avoit
teenamme on hankkia koh
tuullinen varmuus siitä, onk
o
tilinpäätöksessä k
okonaisuut
ena väärinkäyt
öksestä tai virheestä
johtuv
aa olennaista virheellisyyttä, sek
ä antaa tilin
tarkastusk
ertomus,
joka sisältää lausun
tomme. Koh
tuullinen varmuus on kork
ea
varmuustaso, mut
ta se ei ole tae siitä, e
ttä olennainen virheellisyys
aina havaitaan h
yvän tilintark
astustavan muk
aisesti suorite
ttavassa
tilintark
astuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua v
äärinkäytöksestä
tai virheestä, ja niiden k
atso
taan olevan olennaisia, jos niiden yksin
tai yhdessä voitaisiin k
ohtuudella odo
ttaa v
aikutta
van taloudellisiin
päätöksiin, joit
a käyt
täjät tek
evät tilinpää
töksen perusteella.
Hyvän tilint
arkastusta
van mukaiseen tilint
arkastukseen kuuluu,
e
ttä kä
ytämme ammatillista harkin
taa ja säilytämme ammatillisen
skep
tisyyden k
oko tilin
tarkastuksen ajan. Lisäksi:
■
Tunnistamme ja arvioimme väärinkä
ytöksestä tai virheestä joh
tuvat
tilinpäätöksen olennaisen virheellis
yyden riskit, suunnitt
elemme ja
suoritamme näihin risk
eihin vastaavia tilint
arkastustoimenpit
eitä ja
hankimme lausuntomme perust
aksi tarpeellisen määrän t
arkoitukseen
soveltuvaa tilin
tarkast
usevidenssiä. Riski siitä, et
tä väärinkä
ytöksestä
johtuv
a olennainen virheellisyys jää havaitsemat
ta, on suurempi
kuin riski siitä, e
tt
ä virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsema
tta, sillä väärink
äytökseen voi liitty
ä yhteist
oimintaa,
väär
entämistä, tie
tojen tahallista esit
tämät
tä jätt
ämistä tai virheel-
listen tie
tojen esitt
ämistä taikka sisäisen valvonnan sivuut
tamista.
■
Muodostamme käsityksen tilin
tarkast
uksen kannalta rele
vantista
sisäisestä valvonnast
a pystyäksemme suunnitt
elemaan olosuh-
teisiin nähden asianmuk
aiset tilin
tarkastustoimenpit
eet mut
ta
emme siinä tark
oituksessa, et
tä pystyisimme antamaan lausunnon
emoyhtiön t
ai konsernin sisäisen valvonnan t
ehokkuudesta.
■
Arvioimme sovellet
tujen tilinpäät
öksen laatimisperiaat
teiden
asianmukaisuut
ta sekä johdon t
ekemien kirjanpidollisten arvioiden
ja niistä esite
tt
ävien tietojen k
ohtuullisuut
ta.
■
Teemme johtopää
töksen siitä, onk
o hallituksen ja toimitusjoht
ajan
ollut asianmukaista laa
tia tilinpäätös perust
uen oletukseen toiminnan
jatk
uvuudesta, ja teemme hankkimamme tilin
tarkastusevidenssin
perusteella joh
topäätöksen siit
ä, esiintyykö sellaista t
apahtumiin
tai olosuht
eisiin liittyvää olennaist
a epävarmuutta, jok
a voi antaa
merkittä
vää aihet
ta epäillä emoyhtiön t
ai konsernin kyky
ä jatkaa
toimint
aansa. Jos johtopää
töksemme on, et
tä olennaista epävar
-
muutta esiin
tyy
, meidän täytyy kiinnittää tilin
tarkastusk
ertomuk-
sessamme lukijan huomio
ta epävarmuutt
a koske
viin tilinpäätöksessä
esite
ttä
viin tietoihin tai, jos epä
varmuutta k
oskeva
t tiedot eivä
t ole
riittä
viä, mukautt
aa lausuntomme. Joht
opäätöksemme perustuva
t
tilintark
astuskert
omuksen antamispäivään mennessä hankit
tuun
tilintark
astusevidenssiin. V
astaise
t tapahtuma
t tai olosuhtee
t
voiva
t kuitenkin joh
taa siihen, et
tei emoyh
tiö tai konserni pysty
jatk
amaan toimintaansa.
■
Arvioimme tilinpäätöksen, k
aikki tilinpäätöksessä esite
tt
ävät tiedo
t
mukaan lukien, yleistä esit
tämistapaa, r
akenne
tta ja sisältöä ja sit
ä,
kuvast
aako tilinpäät
ös sen perustana olevia liike
toimia ja tapah
tumia
siten, e
ttä se an
taa oikean ja riit
tävän k
uvan.
■
Hankimme tarpeellisen määrän t
arkoitukseen sovelt
uvaa tilintark
as-
tusevidenssiä k
onserniin kuuluvia yht
eisöjä tai liike
toimint
oja
kosk
evasta taloudellisest
a informaatiost
a pystyäksemme antamaan
lausunnon konsernitilinpää
töksestä. V
astaamme konsernin
tilintark
astuksen ohjauksesta, valvonnast
a ja suorittamisesta.
V
astaamme tilintark
astuslausunnosta yksin.
Kommunik
oimme hallintoelin
ten kanssa muun muassa tilin
tarkas-
tuksen suunnitellust
a laajuudesta ja ajoituksesta sek
ä merkittävistä
tilintark
astushavainnoist
a, mukaan lukien mahdolliset sisäisen
valvonnan merkit
tävät puut
teellisuude
t, jotk
a tunnistamme
tilintark
astuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille v
ahvistuksen siitä, e
ttä olemme
noudat
taneet riippuma
ttomuut
ta kosk
evia relevan
tteja ee
ttisiä
vaatimuksia, ja k
ommunikoimme niiden k
anssa kaikista suh
teista
ja muista seik
oista, joiden voi koh
tuudella ajatella v
aikutt
avan
riippumat
tomuuteemme, ja sovelt
uvissa tapauksissa niihin
liittyvistä v
aro
toimista.
Pää
tämme, mitkä hallin
toelinten k
anssa kommunik
oiduista seikoista
olivat merkit
tävimpiä tark
asteltav
ana olevan tilikauden tilin
tarkas-
tuksessa ja näin ollen ova
t tilintark
astuksen kannalta k
eskeisiä.
Kuvaamme k
yseiset seika
t tilintark
astuskertomuksessa, paitsi jos
säädös tai määr
äys estää kyseisen seik
an julkistamisen tai kun
äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa to
teamme, e
ttei kyseisest
ä
seikasta viestit
ä tilintark
astuskertomuksessa, k
oska siitä aiheutuvien
epäedullisten vaik
utusten voit
aisiin koht
uudella odott
aa olevan
suuremma
t kuin tällaisesta viestinnäst
ä koituva yleinen e
tu.
Muut r
aportointivelv
oitt
eet
Tilint
arkastustoimeksiantoa k
oskev
at tiedot
Olemme toiminee
t yhtiökok
ouksen 21.5.2019 valitsemana
tilintark
astajana tilikaudella 1.1.-31.12.2020, yh
täjaksoisesti yhden
(1) vuoden.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjoh
taja vastaa
vat muusta inf
ormaatiosta. Muu
informaa
tio käsitt
ää toimintak
ertomuksen ja vuosikertomukseen
sisältyvän inf
ormaation, mutta se ei sisällä tilinpää
töstä eikä sit
ä
kosk
evaa tilint
arkastusk
ertomustamme. Tilinpäätöst
ä koske
va
lausuntomme ei k
ata muut
a informaatio
ta.
V
elvollisuutenamme on lukea muu inf
ormaatio tilinpää
töksen
tilintark
astuksen yht
eydessä ja tä
tä tehdessämme arvioida, onko muu
informaa
tio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilin
tarkastust
a
suorite
ttaessa hankkimamme tie
tämyksen k
anssa tai vaikut
taako se
muutoin olevan olennaisesti virheellist
ä. Toimintak
er
tomuksen osalt
a
velvollisuut
enamme on lisäksi ar
vioida, onk
o toimintak
ertomus
laadittu sen laa
timiseen sovelle
ttavien säännöst
en mukaisesti.
Lausunt
onamme esitämme, et
tä toimintak
ertomuksen ja
tilinpäätöksen tiedo
t ova
t yhdenmukaisia ja et
tä toimin
takertomus
on laadittu t
oimintak
ertomuksen laatimiseen sovelle
ttavien
säännösten muk
aisesti.
Jos teemme suorit
tamamme työn perusteella joh
topäätöksen,
e
ttä muussa informaa
tiossa on olennainen virheellisyys, meidän
on r
apor
toit
ava tästä seik
asta. Meillä ei ole tämän asian suht
een
r
apor
toit
avaa.
Helsingissä, 4. maaliskuuta 2021
Deloitte Oy
Tilintark
astusyht
eisö
Marika Nev
alainen
KHT
135
Tilintark
astusk
er
tomus
Copyright © Nokia 2021.
Kaikki oikeudet pidät
etään.
Nokia on Nokia Oyj:n rekist
eröity
tavar
amerkki.
www.nokia.com