iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares5493009YRUJJDCFF0R802025-01-012025-12-315493009YRUJJDCFF0R802024-01-012024-12-315493009YRUJJDCFF0R802025-12-315493009YRUJJDCFF0R802024-12-315493009YRUJJDCFF0R802023-12-315493009YRUJJDCFF0R802023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493009YRUJJDCFF0R802023-12-31ifrs-full:SharePremiumMember5493009YRUJJDCFF0R802023-12-31ifrs-full:MiscellaneousOtherReservesMember5493009YRUJJDCFF0R802023-12-31outokumpu:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember5493009YRUJJDCFF0R802023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember5493009YRUJJDCFF0R802023-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember5493009YRUJJDCFF0R802023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember5493009YRUJJDCFF0R802023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember5493009YRUJJDCFF0R802023-12-31ifrs-full:ReserveOfRemeasurementsOfDefinedBenefitPlansMember5493009YRUJJDCFF0R802023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember5493009YRUJJDCFF0R802024-01-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493009YRUJJDCFF0R802024-01-012024-12-31ifrs-full:SharePremiumMember5493009YRUJJDCFF0R802024-01-012024-12-31ifrs-full:MiscellaneousOtherReservesMember5493009YRUJJDCFF0R802024-01-012024-12-31outokumpu:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember5493009YRUJJDCFF0R802024-01-012024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember5493009YRUJJDCFF0R802024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember5493009YRUJJDCFF0R802024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember5493009YRUJJDCFF0R802024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember5493009YRUJJDCFF0R802024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfRemeasurementsOfDefinedBenefitPlansMember5493009YRUJJDCFF0R802024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember5493009YRUJJDCFF0R802024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493009YRUJJDCFF0R802024-12-31ifrs-full:SharePremiumMember5493009YRUJJDCFF0R802024-12-31ifrs-full:MiscellaneousOtherReservesMember5493009YRUJJDCFF0R802024-12-31outokumpu:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember5493009YRUJJDCFF0R802024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember5493009YRUJJDCFF0R802024-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember5493009YRUJJDCFF0R802024-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember5493009YRUJJDCFF0R802024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember5493009YRUJJDCFF0R802024-12-31ifrs-full:ReserveOfRemeasurementsOfDefinedBenefitPlansMember5493009YRUJJDCFF0R802024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember5493009YRUJJDCFF0R802025-01-012025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493009YRUJJDCFF0R802025-01-012025-12-31ifrs-full:SharePremiumMember5493009YRUJJDCFF0R802025-01-012025-12-31ifrs-full:MiscellaneousOtherReservesMember5493009YRUJJDCFF0R802025-01-012025-12-31outokumpu:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember5493009YRUJJDCFF0R802025-01-012025-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember5493009YRUJJDCFF0R802025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember5493009YRUJJDCFF0R802025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember5493009YRUJJDCFF0R802025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember5493009YRUJJDCFF0R802025-01-012025-12-31ifrs-full:ReserveOfRemeasurementsOfDefinedBenefitPlansMember5493009YRUJJDCFF0R802025-01-012025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember5493009YRUJJDCFF0R802025-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493009YRUJJDCFF0R802025-12-31ifrs-full:SharePremiumMember5493009YRUJJDCFF0R802025-12-31ifrs-full:MiscellaneousOtherReservesMember5493009YRUJJDCFF0R802025-12-31outokumpu:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember5493009YRUJJDCFF0R802025-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember5493009YRUJJDCFF0R802025-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember5493009YRUJJDCFF0R802025-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember5493009YRUJJDCFF0R802025-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember5493009YRUJJDCFF0R802025-12-31ifrs-full:ReserveOfRemeasurementsOfDefinedBenefitPlansMember5493009YRUJJDCFF0R802025-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember

Tilikausi

2025

Haastavassa markkinatilanteessa

Outokummun onnistui pitää

taseensa terveenä ja säilyttää

vahvan markkina-asemansa.

		2

Hallituksen toimintakertomus

ja tilinpäätös 2025

Hallituksen toimintakertomus	2
Hallituksen toimintakertomus	3
Kestävyysraportti	15
Konsernin tunnusluvut	131
Tilinpäätös	140
Konsernin tuloslaskelma	142
Konsernin laaja tuloslaskelma	143
Konsernitase	144
Konsernin rahavirtalaskelma	145
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	146
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	147
Emoyhtiön tilinpäätös	207
Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset	220
Tilintarkastuskertomus ja varmennusraportti	221

		3

Hallituksen

toimintakertomus

Vuosi 2025 alkoi talouden elpymisen merkeillä ja asiakastoiminnan asteittaisella

vilkastumisella. Parannus osoittautui kuitenkin lyhytaikaiseksi, sillä kaupan häiriöt lisäsivät

epävarmuutta samalla kun kysyntä keskeisillä ruostumattoman teräksen

loppukäyttöalueilla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa pysyi heikkona. Euroopan

markkinoille kohdistui myös jatkuvaa painetta aasialaisen halpatuonnin vuoksi.

Yhdysvaltain markkinoilla nähtiin jonkin verran myötätuulta, ja volyymit kasvoivat

asiakkaiden ohjatessa tilauksia paikallisille tuottajille, mukaan lukien Outokummulle, tullien

korotusten vuoksi. Ferrokromin markkinat pysyivät tasapainossa, sillä eteläisen Afrikan

tuottajat toimivat rajoitetuilla tuotantotasoilla sähköpulan ja korkeiden kustannusten

vuoksi. Outokummun ferrokromin kysyntä pysyi vakaana, ja sitä tukivat sen matalat päästöt

ja eurooppalaisuus, jotka ovat keskeisiä erottautumistekijöitä geopoliittisen epävarmuuden

keskellä.

Konsernin oikaistu käyttökate 167 milj. euroa jäi hieman alle viime vuoden 177 milj. euron

tason, pääosin Europe-liiketoiminta-alueen tuloksen myötä. Haastavien

markkinaolosuhteiden lisäksi Europe-liiketoiminta-alueen neljännen neljänneksen

kannattavuuteen vaikutti tilapäiset haasteet toiminnanohjausjärjestelmän toimitusketjun

suunnitteluratkaisun käyttöönotossa, jotka voimistivat asiakastoimitusten laskua ja

painoivat tulosta. Samaan aikaan Americas-liiketoiminta-alue saavutti merkittävän

parannuksen oikaistussa käyttökatteessa volyymien kasvun ja kustannusten laskun myötä,

jota osittain tuki lyhyen aikavälin kustannussäätötoimenpiteet. Myyntihinnat Yhdysvalloissa

elpyivät toisella vuosipuoliskolla. Ferrochrome-liiketoiminta-alueen oikaistu käyttökate

Södertäljessä sijaitseva ruostumattomasta

teräksestä valmistettu silta, joka ylittää

Ruotsin E4-moottoritien, on esimerkki

innovatiivisesta suunnittelusta ja

ympäristövastuullisuudesta. Nopeasti

vanhan puusillan tilalle rakennettu silta

symboloi kaupungin sitoutumista

kestävään kehitykseen ja on suunniteltu

kestämään yli 120 vuotta ilman, että se

tarvitsee juurikaan huoltoa.

parani vuonna 2025, kolmantena vuotena peräkkäin. Kasvua tukivat laskeneet muuttuvat

kustannukset ja lyhyen aikavälin kustannussäästötoimenpiteet.

Vastataksemme heikkoon ruostumattoman teräksen kysyntään ja jatkuneeseen

aasialaiseen halpatuontiin yhtiö käynnisti 100 milj. euron uudelleenjärjestelyohjelman, joka

on määrä saada päätökseen vuoden 2027 loppuun mennessä. Ohjelma keskittyy Europe-

liiketoiminta-alueeseen ja konsernitoimintoihin.

Vaikka nettovelka kasvoi maltillisesti tänä vuonna 189 milj. eurosta 265 milj. euroon, se

pysyi terveellä tasolla. Kasvun taustalla oli negatiivinen vapaa rahavirta, joka heijastaa

heikompaa tulosta. Yhtiön vakaa tase yhdessä 1,2 mrd. euron rahavarojen ja

maksuvalmiusreservien kanssa tarjoaa kuitenkin vankan lähtökohdan vuodelle 2026.

Outokummun liiketoimintamalli on vahvalla perustalla, joka rakentuu strategisten

prioriteettien, kuten kiertotalouden, hiilidioksidipäästöjen vähentämisen järkevällä tavalla

		4

sekä vastuullisten ja kustannustehokkaiden raaka-aineiden turvatun saatavuuden ympärille.

Nämä prioriteetit ovat jo asemoineet yhtiön alan vastuullisuusjohtajaksi, mikä on yhä

tärkeämpi etu kun hiilirajamekanismin ja EU:n päästökauppajärjestelmän odotetaan

muokkaavan kilpailukenttää ja palkitsevan edelläkävijöitä tulevina vuosina.

Hiilirajamekanismin täyden tehokkuuden ja tasapuolisten toimintaedellytysten

varmistamiseksi yhtiö kehottaa edelleen EU:n komissiota laajentamaan hiilirajamekanismin

teräsintensiivisiin loppukäyttöaloihin ja epäsuoriin päästöihin, sekä ottamaan käyttöön

tehokkaita toimenpiteitä mekanismin kiertämisen estämiseksi.

Tälle perustalle rakentaen yhtiön strategisen matkan keskeinen virstanpylväs vuonna 2025

oli EVOLVE-kasvustrategian lanseeraus vuosille 2026–2030. Strategia on suunniteltu

vahvistamaan yhtiön resilienssiä markkinasykleissä parantamalla kustannuskilpailukykyä,

rakentamalla vahvempi tuotevalikoima ja laajentumalla nopeammin kasvaville markkinoille,

joilla katteet ovat parempia. Uuden strategian toteuttamisen tueksi Outokummun

johtoryhmää vahvistettiin entisestään kolmella uudella nimityksellä, jotka tuovat arvokasta

kokemusta. Matthieu Jehl nimitettiin Stainless Europe -liiketoimintalinjan johtajaksi, Johann

Steiner nimitettiin Americas-liiketoiminta-alueen johtajaksi ja Anouk de Graaf nimitettiin

henkilöstöstä, vastuullisuudesta ja yrityssuhteista vastaavaksi johtajaksi.

Pääoman allokointi on myös keskeinen osa uutta kasvuun keskittyvää EVOLVE-strategiaa,

jossa yhtiö on sitoutunut ylläpitämään tervettä tasetta tasapainottaen samalla resilienssiä,

kasvua ja osinkoja sekä tukemaan kilpailukykyistä osakkeenomistajien kokonaistuottoa

pitkällä aikavälillä.

Vuoden aikana Outokumpu sai tunnustusta kestävyysjohtajuudestaan olemalla mukana

Corporate Knightsin Top 50 Sustainable European companies -listalla, saamalla

EcoVadiksen Platinum-luokituksen ja A-arvosanan CDP:n ilmastolistauksessa. Outokumpu

osallistui myös COP30-kokouksen globaaliin ilmastokeskusteluun painottaakseen

ruostumattoman teräksen kriittistä roolia vihreässä siirtymässä ja edistääkseen hiilen

hinnoittelua. Yhteistyössä asiakkaidensa ja toimittajiensa kanssa Outokumpu on

saavuttanut noin 75 % pienemmän hiilijalanjäljen toimialan keskiarvoon verrattuna.

Vaikka Outokumpu on vahvasti sitoutunut turvallisuuteen ja alan johtaviin tuloksiin,

Meksikon San Luis Potosín tehtaalla tapahtui kolmannella neljänneksellä kuolemaan

johtanut onnettomuus. Onnettomuuden jälkeen Outokumpu suoritti perusteellisen

tutkinnan, tehosti viestintää varmistaakseen täyden tietoisuuden ja ymmärryksen koko

organisaatiossa sekä ryhtyi välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin.

Katsottaessa tulevaan yhtiö on hyvässä asemassa tukenaan vankka strategia, joka avaa

uusia ja ainutlaatuisia liiketoimintamahdollisuuksia koko arvoketjussa, samalla kun

Outokumpu jatkaa etenemistä kohti hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteitaan vuoteen

2030 mennessä ja sen jälkeen.

Hallitus haluaa kiittää Outokummun sitoutunutta organisaatiota, joka osoitti jälleen kerran

vahvaa omistautumista ja sinnikkyyttä vaativan vuoden aikana.

CRU:n katsaus markkinakehityksestä

CRU:n viimeisimpien arvioiden mukaan maailmanlaajuisen ruostumattoman teräksen

levytuotteiden kokonaiskulutuksen arvioidaan kasvaneen 3,8 % vuonna 2025 verrattuna

vuoteen 2024. Kulutuksen arvioidaan kasvaneen EMEA-alueella

2,6 % ja Aasian ja Tyynenmeren alueella 3,7 %, samalla kun Amerikoissa kulutuksen

arvioidaan kasvaneen eniten 6,9 %.

(Lähde: CRU:n ruostumattoman teräksen litteiden tuotteiden markkinanäkymät, marraskuu 2025.)

Oikaistu käyttökate, milj. €

Ruostumattoman teräksen toimitukset, 1 000 tonnia

		5

Korollinen nettovelka, milj. €

*Mukaan lukien lopetetut toiminnot

Tulos

Oikaistu käyttökate oli vuonna 2025 167 milj. euroa (177 milj. euroa). Ruostumattoman

teräksen toimitukset laskivat 2 % edellisvuodesta. Toimitukset kasvoivat Americas-

liiketoiminta-alueella ja laskivat Europe-liiketoiminta-alueella. Ruostumattoman teräksen

keskimääräiset myyntihinnat laskivat molemmilla liiketoiminta-alueilla, erityisesti Europe-

liiketoiminta-alueella. Tämä johti 5 468 milj. euron liikevaihtoon (5 942 milj. euroa).

Kannattavuutta tukivat merkittävä raaka-ainekustannusten lasku Europe-liiketoiminta-

alueella, 63 milj. euron lyhyen aikavälin kustannussäästötoimenpiteet ja Ferrochrome-

liiketoiminta-alueen tulos. Kannattavuus laski Europe-liiketoiminta-alueella ja parani

Americas-liiketoiminta-alueella. Raaka-aineisiin liittyvät varasto- ja metallijohdannaisvoitot

olivat 18 milj. euroa vuonna 2025 (3 milj. euron voitot).

Konsernin käyttökate oli 88 milj. euroa (162 milj. euroa), kun vertailukelpoisuuteen

vaikuttavia eriä oli -79 milj. euroa (-15 milj. euroa), jotka pääasiassa liittyivät toisella

neljänneksellä kirjattuun uudelleenjärjestelyvaraukseen EVOLVE-kasvustrategian

toteutukseen liittyen ja neljännellä neljänneksellä kirjattuun uudelleenjärjestelykuluun

henkilöstövähennyksiin liittyen.

Liiketulos oli -134 milj. euroa (-51 milj. euroa). Poistot ja arvonalentumiset olivat 222 milj.

euroa (213 milj. euroa).

Nettorahoituskulut olivat 43 milj. euroa (41 milj. euroa) ja korkokulut 54 milj. euroa (64

milj. euroa).

Tuloverot olivat 36 milj. euroa (49 milj. euroa). Tuloveroihin vaikutti Saksan

yhteisöverokannan alennus, jolla oli -10 milj. euron vaikutus nettotulokseen.

Tilikauden tulos oli -137 milj. euroa (-40 milj. euroa), ja osakekohtainen tulos oli -0,31

euroa (-0,09 euroa).

12 kuukauden liukuva sijoitetun pääoman tuotto oli -3,2 % (-1,2 %) heikomman

kannattavuuden vuoksi.

Tulos

Milj. €	2025	2024
Liikevaihto	5 468	5 942
Oikaistu käyttökate	167	177
Käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Uudelleenjärjestelykulut	-71	-7
Varaukset riita-asioihin	-6	-2
Ympäristö	-2	-5
Tappiot konsernin tytäryhtiöiden ja liiketoimintojen myynnistä	—	-3
Vaihto-omaisuuden arvonmuutokset	—	2
Käyttökate	88	162
Liiketulos	-134	-51
Tilikauden tulos	-137	-40
Osakekohtainen tulos, €	-0,31	-0,09
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, €	-0,31	-0,09
Oikaistu käyttökateprosentti, %	3,1	3,0
Sijoitetun pääoman tuotto, 12 kk liukuva %	-3,2	-1,2

		6

Kustannusrakenne, %

Oikaistu käyttökate segmenteittäin

Milj. €	2025	2024
Europe	-46	58
Americas	102	59
Ferrochrome	138	106
Muu toiminta ja sisäiset erät	-27	-46
Oikaistu käyttökate yhteensä	167	177

Käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Milj. €	2025	2024
Europe	-65	-3
Americas	-7	-8
Ferrochrome	-1	—
Muu toiminta	-7	-4
Käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät yhteensä	-79	-15
Käyttökate yhteensä	88	162

Strategian toteutus

Outokummun strategia  

Kesäkuussa 2025 Outokumpu julkisti uuden EVOLVE-strategiansa vuosille 2026–2030.

EVOLVE on kasvuun keskittyvä strategia, jonka tarkoituksena on rakentaa vahva ja

resilientti tuotevalikoima hyödyntämällä Outokummun kilpailuetuja ja luokittelemalla

liiketoiminnot strategisesti perusliiketoimintoihin ja transformatiivisiin toimintoihin

investointien kohdentamiseksi. EVOLVE-strategiassa Outokummun tavoitteena on lisätä

arvoa parantamalla vastuullisen ruostumattoman teräksen kustannuskilpailukykyä ja

rahavirtaa, kasvaa kannattavasti edistyksellisissä materiaaleissa ja seoksissa, kasvattaa

kromikaivoksen ja ferrokromi liiketoiminnan arvoa nousemalla ylöspäin kromimateriaalien

arvoketjussa sekä mullistaa arvonluonti innovatiivisilla materiaaleilla ja kehitetyillä

teknologioilla. Vahva taloudellinen asema, maantieteellisesti hajautetut toiminnot, vahvat

markkina-asemat Euroopassa ja Amerikassa sekä turvattu pääsy kriittisiin raaka-aineisiin

tarjoavat vankan pohjan tämän strategian toteuttamiselle.

Strategian eteneminen vuonna 2025 

Vuonna 2025 Outokumpu saattoi päätökseen aiemman strategiansa yhtiön

ydinliiketoiminnan vahvistamiseksi, pitäen samalla yllä tiukkaa pääomakuria. Yhtiön

tavoitteena oli 600 milj. euron kokonaisinvestoinnit vuosille 2023–2025 ja suunnitelmien

kehittyessä vuoden 2025 investointeja vähennettiin 145 milj. euroon, jolloin investoinnit

olivat 531 milj. euroa edellä mainitulla kaudella.

Outokummun taloudellisiin tavoitteisiin kuului käyttökatetason parantaminen 350 milj.

eurolla vuoden 2025 loppuun mennessä sekä nettovelan ja oikaistun käyttökatteen

suhdeluvun pitäminen alle yhden tavanomaisessa markkinatilanteessa. Yhtiön jatkuvan

parantamisen korostamiseksi käyttökatetason parantamistavoitetta nostettiin vuoden

2024 toukokuussa 200 milj. eurosta 350 milj. euroon. Tavoite saavutettiin ja vuonna 2025

käyttökatetasoa parannettiin 63 milj. euroa. Nettovelan ja oikaistun käyttökatteen suhde

oli vuoden lopussa 1,6, joka heijastaa tämän hetkistä syklistä markkinatilannetta.

Vuonna 2025 edistystä vauhdittivat kohdennetut aloitteet kaikilla liiketoiminta-alueilla.

Europe-liiketoiminta-alueella keskeisiä tekijöitä olivat tarkkuusnauhatuotannon sulkeminen

ja siirtäminen Saksassa Dahlerbrückistä Dillenburgiin, raaka-aineiden tehokkuus ja

kustannusten hallinta Avestan sulatossa Ruotsissa sekä romun lajittelun ja hyödyntämisen

optimointi Saksan Krefeldin ja Suomen Tornion välillä. Näitä täydensivät useat

energiatehokkuushankkeet sekä kvarttolevyjen raaka-aineiden hankinnan parantaminen.

Americas-liiketoiminta-alueella jatkuva jakelutien optimointi, saannon parantuminen

entisestään ja investoinnit energiatehokkuuteen Calvertissa Yhdysvalloissa vahvistivat

alueellista suorituskykyä. Ferrochrome-liiketoiminta-alueella sorroslouhintamenetelmän

jatkotyöt ja tuotannon tarveaineiden optimointi edistivät käyttökatetason parantumista.

Yhdessä nämä saavutukset tarkoittavat, että Outokumpu päättää vuoden 2025 sen

ydinliiketoiminnan ollen vahvempi, tehokkaampi ja asiakaslähtöisempi.

Markkinaympäristössä, jossa hinnoittelu- ja kysyntäpaineet ovat ylittäneet yhtiön kyvyn

täysin kompensoida kustannuspohjaansa, nämä parannukset ovat olennaisesti lieventäneet

vaikutusta ja jättäneet Outokummun parempaan taloudelliseen asemaan, kuin missä se

muuten olisi.

		7

Kemin kaivos on pyrkinyt hiilineutraaliuteen vuoden 2025 loppuun mennessä. Tavoite on

yhä vahvasti läsnä ja olemme lähellä sen saavuttamista. Tavoitteena on, että kaivoksesta

tulee maailman ensimmäinen hiilineutraali kaivos, vaikka kaivosveron korotus onkin

viivästyttänyt edistymistä.

Suunniteltu 40 milj. euron investointi biohiilitehtaaseen Saksassa on tällä hetkellä

keskeytetty investointioletusten muutosten vuoksi. Outokumpu arvioi parhaillaan

liiketoiminnan kannalta suotuisampia vaihtoehtoja .

Siirtyminen EVOLVE-strategiaan

Uuden EVOLVE-kasvustrategian mukaisesti Outokumpu muuttaa tavoitteensa

konkreettisiksi toimiksi kohdennettujen perusliiketoimintojen ja transformatiivisten

toimintojen avulla, joista kummallakin on oma roolinsa arvonluonnissa ja pääoman

kohdentamisessa. Strategian perustana ovat taloudelliset tavoitteet vuosille 2026–2030:

nettovelan ja oikaistun käyttökatteen suhteen pitäminen 1,0:ssä varmistaen kuitenkin

joustavan taloudellisen tuen strategisiin investointeihin ja syklisten markkinaolosuhteiden

hallintaan, jolloin suhde voi olla vain tilapäisesti yli 2,0 sekä käyttökatteen parantaminen

250 milj. eurolla perusliiketoiminnan hankkeiden kautta. Outokummun vuodelle 2026

suunnitellut investoinnit ovat noin 200 milj. euroa.

Perusliiketoiminnot

Perusliiketoiminnot keskittyvät tuottamaan vakaata rahavirtaa ja tukemaan

osakkeenomistajien tuottoa samalla, kun ne rahoittavat kasvua transformatiivisilla alueilla.

Siksi investoinnit keskittyvät ylläpitoon, pakollisiin investointeihin ja kohdennettuihin

investointeihin kilpailukykyyn sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen järkevällä tavalla.

Näitä investointeja tuetaan jatkuvalla keskittymisellä kustannuskilpailukykyyn, kestävän

kehityksen johtajuuden hyödyntämiseen ja kriittisten raaka-aineiden toimituksen

turvaamiseen, tavoitteena vähintään 15 % sisäinen tuottoprosentin.

Europe-liiketoiminta-alueella Outokumpu optimoi toimintaansa ja tuotantokapasiteettiaan.

Outokumpu on teettänyt esiselvityksen Euroopan kustannuskilpailukyvyn parantamisesta,

jonka myötä suunnitelmissa on noin 200 milj. euron investointia uuteen hehkutus- ja

peittauslinjaan Torniossa. Samalla suunnitelmissa olisi sulkea kaksi vähemmän

kannattavaa linjaa Krefeldissä Saksassa. Investointi on edelleen tarkastelussa.

Transformatiiviset toiminnot

Transformatiiviset toiminnot on suunniteltu avaamaan uusia tuottomahdollisuuksia ja

edistämään arvonluontia nopeammin kasvavilla, korkeamman katteen markkinoilla, jotka

ovat vähemmän syklisiä. Tavoitteena on vähintään 20 % sisäinen tuottoaste.

Maailmanlaajuisilla edistyneiden materiaalien ja metalliseosten markkinoilla on vahvaa

kasvupotentiaalia. Outokumpu on aloittanut selvityksen arvioidakseen mahdollista

investointia Avestan sulattoon Ruotsissa, jotta yhtiö voisi entisestään laajentaa runsaasti

nikkeliä sisältäviin seoksiin. Samaan aikaan yhtiö tutkii myös epäorgaanisia

mahdollisuuksia kasvaa tällä alueella.

Vähäpäästöisen ferrokromin tuottajana ja EU-alueen ainoan kromikaivoksen omistajana

Outokumpu kasvattaa kromikaivoksensa ja ferrokromi liiketoiminnan arvoa nousemalla

ylöspäin kromimateriaalien arvoketjussa sekä luomalla arvoa innovatiivisilla materiaaleilla

ja kehitetyillä teknologioilla vähähiilisten metallien valmistuksessa. Samalla yhtiö asemoi

itsensä uudelleen sisäisestä ferrokromin toimittajasta vapaaksi markkinatoimijaksi. Yhtiön

tavoitteena on premium-tuotteiden tuotantoalusta, jossa keskitytään ensin

kromimateriaaleihin, ja yhtiön oma kromikaivos on ideaali paikka hyödyntää teknologiaa

ensimmäiseksi. Tukeakseen tätä Outokumpu investoi noin 45 milj. Yhdysvaltain dollaria

pilottilaitokseen New Hampshiressa, Yhdysvalloissa, testatakseen ja parantaakseen

kehitettyä teknologiaa kriittisten vähähiilisten materiaalien, kuten kromimetallin ja

rikastetun ferrokromin, valmistukseen. Pilottilaitoksen on suunniteltu olevan toiminnassa

vuoden 2027 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana.

Kustannuskilpailukykyinen perusta

Vastatakseen heikkoon ruostumattoman teräksen kysyntään ja aasialaisen halpatuonnin

aiheuttamaan kovaan kilpailuun Euroopan markkinoilla, jotka ovat johtaneet

kestämättömän heikkoon kannattavuuteen Europe-liiketoiminta-alueella, Outokumpu on

käynnistänyt uudelleenjärjestelyohjelman, tavoitteena 100 milj. euron vuosittaiset

rakenteelliset kustannussäästöt vuoden 2027 loppuun mennessä. Ohjelma keskittyy

pääasiassa Europe-liiketoiminta-alueeseen ja globaaleihin konsernitoimintoihin, ja säästöjä

odotetaan saavutettavan vähentämällä kiinteitä kustannuksia, mukaan lukien

henkilöstövähennykset, parantamalla tehokkuutta koko organisaatiossa ja tuotannon

optimoinnilla. Yhtiön perustan vahvistaminen on välttämätöntä, jotta voimme onnistuneesti

toteuttaa kasvuun keskittyvää EVOLVE-strategiaamme.

Henkilöstöneuvottelut Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa saatiin päätökseen vuoden 2025

neljännellä neljänneksellä, muissa maissa prosessit jatkuvat. Yhteensä uudelleenjärjestelyn

odotetaan vaikuttavan noin 650 kokopäiväiseen työpaikkaan vuoden 2027 loppuun

mennessä.

		8

Liiketulos ja sijoitetun pääoman tuotto

Outokumpu on määritellyt uudelleen sijoitetun pääoman ja sijoitetun pääoman tuoton

laskentakaavat vuonna 2022. Vuoden 2021 tieto on muutettu vertailukelpoiseksi.

* Sijoitettu pääoma mukaan lukien lopetetut toiminnot.

Tilikauden tulos ja osakekohtainen tulos

Omavaraisuusaste ja velkaantumisaste*

* Mukaan lukien lopetetut toiminnot. Vuosina 2025, 2024 ja 2023 Outokummulla ei

ollut lopetettujen toimintojen vaikutusta taseessa.

Investoinnit ja poistot

Rahoitus ja rahavirta

Rahavirta ja nettokäyttöpääoma

Milj. €	2025	2024
Vapaa rahavirta	-46	-71
Käyttöpääoman muutos	112	27
Investoinnit	145	216
Vaihto-omaisuus	1 608	1 764

Vapaa rahavirta oli vuoden 2025 aikana -46 milj. euroa (-71 milj. euroa). Parannus johtui

pääasiassa käyttöpääoman muutoksista ja laskeneista investoinneista, jotka enemmän

kuin tasasivat tuloksen laskua, johon sisältyi valuuttakurssivaihtelusta johtuva negatiivinen

vaikutus rahoituseriin. Käyttöpääoman vaikutus rahavirtaan oli 112 milj. euroa (27 milj.

euroa), jota tuki varastojen vähentäminen. Vuonna 2025 investoinnit olivat 145 milj. euroa

(216 milj. euroa).

Taseen vaihto-omaisuus laski ja oli joulukuun lopussa 1 608 milj. euroa (31.12.2024:

1 764 milj. euroa). Vaihto-omaisuus laski 156 milj. eurolla johtuen pääosin varastoarvon

laskusta tonnia kohden, jota osittain kumosi suuremmat varastomäärät vuoden 2025

loppua kohden.

		9

Taloudellinen asema

Milj. €	2025	2024
Korollinen nettovelka
Pitkäaikaiset velat	519	246
Lyhytaikaiset velat	108	256
Rahavarat	362	313
Korollinen nettovelka	265	189
Korollinen nettovelka/oikaistu käyttökate	1,6	1,1
Korollinen velka	627	502
Velkaantumisaste, %	7,8	5,0
Omavaraisuusaste, %	59,8	63,2
Maksuvalmiusreservit, mrd. EUR	1,2	1,1

Joulukuun 2025 lopussa korollinen nettovelka oli 265 milj. euroa (31.12.2024: 189 milj.

euroa).  76 milj. euron nousu verrattuna vuoden 2024 loppuun johtui pääasiassa

negatiivisesta vapaasta rahavirrasta ja osingonmaksusta. Korollinen velka oli 627 milj.

euroa (31.12.2024: 502 milj. euroa) ja velkaantumisaste oli 7,8 % (31.12.2024: 5.0 %).

Vuoden 2025 ensimmäisellä puoliskolla Outokumpu toteutti vaihtovelkakirjalainojen

konversioita yhteensä 125 milj. eurolla. Vuoden 2025 ensimmäisellä neljänneksellä

Outokumpu allekirjoitti 200 milj. euron kolmivuotisen määräaikaisen lainan. Laina erääntyy

maaliskuussa 2028 sisältäen kahdentoista kuukauden pidennysehdon, joka käytettiin

vuoden 2025 viimeisellä neljänneksellä ja lainan uusi eräpäivä on maaliskuussa 2029.

Vuoden 2025 kolmannella neljänneksellä Outokumpu allekirjoitti 100 milj. euron

kolmivuotisen määräaikaisen lainan, joka erääntyy heinäkuussa 2028, sisältäen

kahdentoista kuukauden pidennysehdon. Marraskuussa Outokumpu uudelleenrahoitti

pääasiallisen maksuvalmiusjärjestelynsä sopimalla uuden 800 milj. euron vakuudettoman

valmiusluoton, joka korvaa aiemmat vastaavan kokoiset maksuvalmiusluotot. Uusi,

helmikuussa 2030 erääntyvä valmiusluotto sisältää kaksi 12 kuukauden

pidennysmahdollisuutta, jotka voidaan käyttää erikseen vuosina 2027 ja 2028,

mahdollisesti pidentäen erääntymistä vuoteen 2032 saakka. Uuden lainajärjestelyn

marginaali on sidottu Outokummun hiilidioksidipäästöjen toteutuneisiin vähennyksiin

vuoteen 2030 mennessä yhtiön Science Based Targets -aloitteen hyväksymien

päästövähennystavoitteiden mukaisesti.

Rahavarat olivat joulukuun 2025 lopussa 362 milj. euroa (31.12.2024: 313 milj. euroa), ja

kaikkiaan rahavarat ja maksuvalmiusreservit olivat 1,2 mrd. euroa (31.12.2024: 1,1 mrd.

euroa). Maksuvalmiusreserveihin sisältyvät rahavarat ja 800 milj. euron valmiusluotot, jotka

olivat kokonaisuudessaan käyttämättömiä. Vuoden 2025 lopussa yritystodistusohjelmasta

oli käytössä 50 milj. euroa.

Liiketoiminta-alueet

Outokummulla on kolme liiketoiminta-aluetta, jotka ovat myös konsernin

toimintasegmenttejä. Lisätietoja liiketoiminta-alueista on saatavilla konsernitilinpäätöksen

liitetiedosta 2.1.

Ulkoinen liikevaihto liiketoiminta-alueittain, 5 468 milj. €

Investoinnit liiketoiminta-alueittain, 145 milj. €

		10

Europe

Milj. €, ellei muuta mainittu	2025	2024
Ruostumattoman teräksen toimitukset, 1 000 tonnia	1 148	1 222
Liikevaihto	3 600	4 102
Oikaistu käyttökate	-46	58
Käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-65	-3
Käyttökate	-111	55
Sidottu pääoma	1 849	1 959
Sidotun pääoman tuotto, 12 kk liukuva, %	-8,5	-3,0

Vuonna 2025 Europe-liiketoiminta-alueen oikaistu käyttökate oli -46 milj. euroa (58 milj.

euroa). Ruostumattoman teräksen toimitukset vähenivät 6 % edellisvuodesta, mihin vaikutti

heikko markkinatilanne, samalla kun ruostumattoman teräksen keskimääräiset

myyntihinnat laskivat merkittävästi. Tämä johti  3 600 milj. euron liikevaihtoon (4 102 milj.

euroa).

Kannattavuutta tukivat pääosin raaka-ainekustannusten lasku ja lyhyen aikavälin

säästötoimenpiteet. Raaka-aineisiin liittyvät varasto- ja metallijohdannaisvoitot olivat 0 milj.

euroa (3 milj. euron voitot). Sidotun pääoman tuotto oli -8,5 % (-3,0 %), pääosin siksi, että

kannattavuus heikkeni.

Vuonna 2025 kokonaiskulutus nousi EMEA-alueella 2,6 % vuoteen 2024 verrattuna

(lähde: CRU, marraskuu 2025). Kylmävalssattujen tuotteiden tuonnin osuus EU-alueelle

kasvoi 25 %:iin edellisvuoden 22 %:sta. (Lähde: EUROFER, tammikuu 2026).

Americas

Milj. €, ellei muuta mainittu	2025	2024
Ruostumattoman teräksen toimitukset, 1 000 tonnia	622	596
Liikevaihto	1 676	1 707
Oikaistu käyttökate	102	59
Käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-7	-8
Käyttökate	95	51
Sidottu pääoma	431	574
Sidotun pääoman tuotto, 12 kk liukuva, %	13,0	4,2

Vuonna 2025 Americas-liiketoiminta-alueen oikaistu käyttökate kasvoi 102 milj. euroon (59

milj. euroa). Ruostumattoman teräksen toimitukset kasvoivat 4 % edellisvuodesta, kun

asiakkaat siirtyivät käyttämään paikallisia tuottajia. Ruostumattoman teräksen

keskimääräiset myyntihinnat Yhdysvaltojen dollareissa laskivat sekä Yhdysvalloissa että

Meksikossa, mutta vaikutusta kumosi parantunut tuotevalikoima. Tämä johti 1 676 milj.

euron liikevaihtoon (1 707 milj. euroa).

Kannattavuutta tukivat raaka-aineiden ja muuttuvien kustannusten lasku, sekä kiinteiden

kustannusten lasku lyhyen aikavälin kustannussäästötoimenpiteiden myötä. Raaka-aineisiin

liittyvät varasto- ja metallijohdannaisvoitot olivat 19 milj. euroa (3 milj. euron tappiot).

Sidotun pääoman tuotto oli 13,0 % (4,2 %) pääosin paremman kannattavuuden vuoksi.

Vuonna 2025 kokonaiskulutus laski 1 % vuodesta 2024. Kylmävalssattujen tuotteiden

tuonnin osuus Yhdysvalloissa laski 21 %:iin edellisvuoden 25 %:sta. Kylmävalssattujen

tuotteiden tuonnin osuus Pohjois-Amerikassa laski 30 %:iin edellisvuoden 34 %:n tasolta. 

(Lähde: American Iron and Steel Institute, AISI, perustuen tammi–marraskuun lukuihin).

Ferrochrome

Milj. €, ellei muuta mainittu	2025	2024
Ferrokromin toimitukset, 1 000 tonnia	395	374
Liikevaihto	462	469
Oikaistu käyttökate	138	106
Käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-1	—
Käyttökate	137	106
Sidottu pääoma	835	863
Sidotun pääoman tuotto, 12 kk liukuva, %	10,0	5,5

Vuonna 2025 Ferrochrome-liiketoiminta-alueen oikaistu käyttökate kasvoi 138 milj. euroon

(106 milj. euroa). Ferrokromin toimitukset kasvoivat 6 % verrattuna edellisvuoteen ulkoisen

kysynnän kasvaessa, jonka vaikutusta osittain kumosi sisäisten toimitusten lasku.

Ferrokromin myyntihinta laski pääosin epäsuotuisan euron ja Yhdysvaltain dollarin välisen

valuuttakurssin vuoksi. Tämä johti 462 milj. euron liikevaihtoon (469 milj. euroa).

Kannattavuutta tuki muuttuvien kustannusten lasku, joka johtui osittain lyhyen aikavälin

säästötoimenpiteistä. Ferrochrome-liiketoiminta-alueen sidotun pääoman tuotto oli 10,0 %

(5,5 %) pääosin paremman kannattavuuden vuoksi.

Tutkimus ja kehitys

Outokummun tutkimus- ja kehitystoiminta (T&K) tarjoaa teknistä osaamista, joka tukee

materiaalien kehittämistä uusille sovellusalueille, edistää prosessiteknologioita ja

mahdollistaa olemassa olevan tuotevalikoiman parantamisen. Lisäksi

immateriaalioikeuksilla, mukaan lukien patenteilla, on merkittävä rooli arvon luomisessa

innovaatioiden kautta.

Outokummun kasvuun keskittyvässä EVOLVE-strategiassa T&K-toiminta keskittyi yhä

enemmän progressiivisiin ja tutkiviin toimiin uusien ja muunneltujen laatujen kasvun

vauhdittamiseksi, mukaan lukien sovellukset, kuten vihreän vedyn tuotanto ja käyttö.

		11

T&K-toiminta tarjosi myös asiantuntemustaan hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi

Outokummun tuotantoprosesseissa. Biokoksin kehittämisen jälkeen tunnistettiin lisää ei-

fossiilisia vähennysmahdollisuuksia, kuten vety ja biometaani. Osana näitä toimia pystyttiin

onnistuneesti osoittamaan, miten jätevirrat, mukaan lukien kuona ja hiilidioksidi, voidaan

muuntaa arvokkaiksi tuotteiksi, kuten hiilinegatiivisiksi betonilohkoiksi. Lisäksi T&K-

toiminta tuki meneillään olevaa kehitettyä teknologiankehitysprojektia vähähiilisten

materiaalien, kuten rikastetun ferrokromin ja kromimetallin, tuottamiseksi.

Jatkuvan tuotekehityksen ohella T&K-toiminta isännöi myös Outokumpu Corrosion Academy

-verkkoluentosarjaa, joka jatkui läpi vuoden edistääkseen asiakasdialogia ja tarjotakseen

asiakkaille, insinööreille ja opiskelijoille mahdollisuuksia syventää ymmärrystään

ruostumattomasta teräksestä ja korroosiosta.

Outokummulla on kolme T&K-keskusta, jotka sijaitsevat Avestassa Ruotsissa, Krefeldissä

Saksassa ja Torniossa Suomessa, joissa 62 asiantuntijan tiimi edistää materiaalien ja

teknologioiden innovaatioita ja tukee näin Outokummun arvonluontia. Vuonna 2025 T&K-

menot olivat 11 milj. euroa, eli 0,2 % vuotuisesta liikevaihdosta (2024: 15 milj. euroa ja

0,2 %). Suorien T&K-menojen lisäksi Outokummulla on useita strategisia hankkeita ja

kehitysprojekteja käynnissä.

Riskit ja epävarmuustekijät

Outokumpu altistuu erilaisille riskeille ja epävarmuustekijöille, joilla voi olla haitallinen

vaikutus yhtiön liiketoimintaan ja toimintoihin. Näiden riskien lieventämiseksi yhtiö tekee

jatkuvaa ja kattavaa riskienhallintaa kaikissa toiminnoissaan.

Maailmantalouden kehitys, kauppa- ja talouspolitiikan muutos ja geopoliittiset jännitteet

altistavat Outokummun riskeille ja epävarmuustekijöille toimintaympäristössään. Näillä

tekijöillä voi olla haitallinen vaikutus yhtiön toimintaan, taloudelliseen suoritukseen ja

yleiseen taloudelliseen asemaan.

Lyhyen aikavälin suurimmat epävarmuustekijät liittyvät kauppapolitiikan kehitykseen ja

lisääntyneisiin geopoliittisiin jännitteisiin, jotka voivat häiritä maailmankauppaa, lisätä

inflaatiota ja hidastaa talouskasvua. Tämä voi lopulta johtaa kysynnän heikentymiseen ja

painaa ruostumattoman teräksen hintoja, vaikka sillä onkin laajasti eri käyttökohteita.

Yhdysvaltain hallinnon kauppapolitiikan suunnanmuutokset vuoden 2025 aikana ovat

luoneet epävarmuutta maailmanlaajuisissa kauppavirroissa ja asettaneet 50 % tullit

teräksen tuonnille. Tämän seurauksena suuret määrät halpaa aasialaista tuontia uhkaavat

ohjautua Eurooppaan ja rasittaa edelleen Euroopan ruostumattoman teräksen markkinoita.

Euroopan komissio on ehdottanut tehokkaampia suojatoimia alan kilpailuaseman

parantamiseksi, ja näiden odotetaan toteutuvan vuoden 2026 puolivälissä. Koska

Outokumpu toimii sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa, asetetut tullit voivat tukea

Yhdysvaltojen toimintoja, mutta samalla vaikuttaa kielteisesti Euroopan toimintoihin, jos

tehokkaita suojatoimia ei oteta käyttöön.

Tammikuusta 2026 alkaen hiilirajamekanismin tavoitteena on varmistaa, että tuoduille

hiili-intensiivisille tuotteille aiheutuu samat hiilikustannukset kuin EU:ssa tuotetuille

tuotteille. Epävarmuutta on kuitenkin vielä siinä, ovatko suojatoimet riittäviä ehkäisemään

sääntöjen kiertämistä, varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja estämään

hiilivuodon.

Yhtiö on edelleen altistunut metallien ja erityisesti nikkelin hinnan vaihteluille.

Johdannaisia käytetään nikkelin hinnanmuutosten vaikutusten hallintaan.

Kyberturvallisuusuhat ja riippuvuudet kriittisistä toimittajista ja laitteistosta altistavat

Outokummun toimintojen häiriöille ja lisäkustannuksiin liittyville riskeille.

Merkittävät oikeudenkäynnit

Outokumpu kommentoi toukokuussa 2025 epävirallista uutista Rosatomin mahdollisesti

aloittamasta oikeusprosessista muun muassa Outokumpua vastaan Moskovassa.

Raportointikauden loppuun mennessä Outokumpu ei ole saanut virallista tiedoksiantoa

kanteesta tai prosessista. Outokumpu on alusta alkaen kiistänyt ja kiistää edelleen kaikki

Fennovoiman päättyneeseen ydinvoimalahankkeeseen liittyvät vastuuperusteet, mukaan

lukien minkään sopimussuhteen tai velvoitteen olemassaolon Outokummun ja minkään

Rosatom-yhtiön välillä. Rosatom on jo aikaisemmin perusteetta yrittänyt vetää

Outokummun osaksi Fennovoiman ydinvoimalahankkeen laitostoimitussopimuksen (EPC)

päättämistä koskevaa välimiesmenettelyä. Kuten kerroimme 14.2.2025, välitysoikeus

vahvisti, että sillä ei ole toimivaltaa käsitellä RAOS Project Oy:n ja JSC Rosatom Energy

Internationalin (JSC REIN) vaatimuksia Outokumpua vastaan. Tämä päätös päätti

välimiesmenettelyn Outokummun osalta. On mahdollista, että Outokumpu yritetään

tulevaisuudessa liittää mukaan päättynyttä hanketta koskeviin oikeudellisiin riitoihin.

Entisistä ja nykyisistä Outokummun Calvertin tehtaan työntekijästä koostuva kantajaryhmä

nosti 16.7.2018 kanteen Outokumpu Stainless USA, LLC:tä vastaan Yhdysvaltain

liittovaltion tuomioistuimessa. Kanteen mukaan Outokumpu ei olisi maksanut kaikkia

tehtyjen työtuntien ja ylitöiden mukaisia palkkoja. Tuomioistuin antoi vuonna 2021 tuomion

Outokumpua vastaan ilman, että Outokummulla olisi ollut mahdollisuutta kommentoida

väitteitä ja niiden perusteluja, ja katsoi myöhemmin Outokummun velvolliseksi maksamaan

kantajille vahingonkorvausta 13 milj. Yhdysvaltain dollaria ja korvaamaan

oikeudenkäyntikulut. Outokumpu valitti päätöksestä tuloksetta ja asia palautettiin

alempaan tuomioistuimeen lopullista päätöstä varten. Tuomioistuin antoi osittaisen

päätöksen 2.7.2025 velvoittaen Outokummun maksamaan kantajille noin 13 milj.

Yhdysvaltojen dollaria päätöksen jälkeisine korkoineen sekä velvoittaen Outokummun

ilmoittamaan mahdollisuudesta osallistua ryhmäkanteeseen ja saada korvausta relevantilta

ajanjaksolta niille henkilöille, joille tämä ilmoitus oli aiemmin jäänyt antamatta. Outokumpu

		12

odottaa nyt tuomioistuimen lopullista päätöstä korvausvelvollisuudesta näiden

lisähenkilöiden osalta, Outokummun aiemmin esittämistä puolustusväitteistä ja kantajien

puolustuskulujen korvattavasta määrästä. Outokummulla on nyt riitaan liittyvä noin 11 milj.

Yhdysvaltojen dollarin varaus, koska noin puolet varauksesta käytettiin heinäkuussa 2025.

Krefeldissä sijaitsevan varastorakennuksen omistaja haastoi 19.1.2018 Outokumpu

Nirosta GmbH:n oikeuteen Krefeldin tuomioistuimessa. Kanne liittyi vuonna 2016

päättyneeseen vuokrasopimukseen ja siihen liittyviin Outokummun huolto- ja 

korjausvelvollisuuksia koskeviin erimielisyyksiin, joissa kantaja haki 19 milj. euron suuruista

vahingonkorvausta. Osapuolet pääsivät asiassa tuomioistuimen 4.6.2025 vahvistamaan

sovintoon, minkä mukaan Outokumpu maksaa kantajalle yhteensä noin 6 milj. euroa

kolmessa saman suuruisessa erässä vuosina 2025, 2026 ja 2027. Ensimmäinen erä

maksettiin kesäkuussa 2025. Outokummulla on asianmukainen varaus loppuosasta.

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Outokummun osakepääoma 31.12.2025 oli 311 milj. euroa, ja osakkeiden kokonaismäärä

oli 473 016 832. Outokummun hallussa oli joulukuun lopussa 1 808 411 omaa osaketta.

Keskimäärin ulkona olevien osakkeiden määrä oli 450 344 651 vuonna 2025

(424 237 776). Tilikauden päättyessä 31.12.2025 osakkeen päätöskurssi oli 4,48 euroa.

Vuonna 2020 Outokumpu laski liikkeelle 125 milj. euron vakuudettomat vaihtovelkakirjat,

jotka erääntyivät 9.7.2025. Vaihtovelkakirjalainat vaihdettiin uusiin ja olemassa oleviin

Outokummun osakkeisiin asetetulla vaihtohinnalla. Vuoden 2025 ensimmäisellä

vuosipuoliskolla Outokumpu sai vaihtoilmoituksia ja vaihtoi 124,7 milj. euron arvosta

yhteensä 47,0 miljoonaksi Outokummun osakkeeksi. Yhtiö päätti laskea liikkeeseen vaihto-

osakkeina 47,0 milj. uutta osaketta ja mitätöidä 30,8 milj. omia osakkeitaan. Toisen

neljänneksen aikana laskettiin liikkeeseen 11,7 milj. osaketta ja heinäkuussa laskettiin

liikkeeseen 35,3 milj. osaketta. Vuonna 2023 vaihtovelkakirjoja vaihdettiin 0,2 milj.

eurolla.

Vaihtovelkakirjalainojen vaihtoaika päättyi 25.6.2025. Vaihtovelkakirjalainojen jäljellä oleva

arvo, 0,1 milj. euroa, maksettiin eräpäivänä.

Suurimmat osakkeenomistajat 31.12.2025 

	Osakkeet	%
Solidium Oy	70 793 208	14,97
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	24 888 403	5,26
Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	15 360 000	3,25
Kansaneläkelaitos	8 388 652	1,77
Elo Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö	7 306 000	1,54
Valtion Eläkerahasto	6 500 000	1,37
Mandatum Henkivakuutusosakeyhtiö	6 396 566	1,35
Op-Henkivakuutus Oy	5 982 957	1,26
Nordea Henkivakuutus Suomi Oy	3 667 542	0,78
Oy Etra Invest Ab	3 000 000	0,63
Nordea Bank Abp	2 374 239	0,50
Etola Erkki Olavi	2 000 000	0,42
Laakkonen Mikko Kalervo	1 706 000	0,36
Op Finland Index	1 675 049	0,35
Sinituote Oy	1 538 560	0,33
Vakuutusosakeyhtiö Henki-Fennia	1 438 289	0,30
Op-Suomi -Sijoitusrahasto	1 424 191	0,30
Sijoitusrahasto Seligson & Co	1 294 560	0,27
Nordea Pro Finland Fund	1 285 877	0,27
Ojala Alpo Armas	1 285 860	0,27
Yhteensä	168 305 953	35,58
Hallintarekisteröidyt	125 212 557	26,47
Outokumpu Oyj	1 808 411	0,38
Muut	177 689 911	37,57
Yhteensä	473 016 832	100,00

		13

Johdon omistamat osakkeet ja

osakepalkkio-ohjelmat

Outokummun hallituksen ja johtoryhmän jäsenien hallussa oli 31.12.2025 yhteensä

1 070 697 Outokummun osaketta, mikä vastaa 0,23 % kaikista osakkeista.

Outokummussa on osakepohjaiset kannustinjärjestelmät johtoryhmän jäsenille, muulle

johdolle ja avainhenkilöille, johon kuuluu suoritepohjainen osakeohjelma ja rajoitettuja

osakkeita koskeva ohjelma avainhenkilöille.

Soveltuvien verojen vähentämisen jälkeen johtoryhmän jäsenille luovutettiin vuonna 2025

kaikkiaan 154 661 osaketta ohjelmien ehtojen mukaisesti. Outokumpu maksoi

osakepalkkiot yhtiön hallussa olevilla omilla osakkeilla.

Suoritepohjaisessa osakeohjelmassa ja rajoitettuja osakkeita koskevassa ohjelmassa ovat

parhaillaan käynnissä kaudet 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–2027. Lisäksi hallitus

hyväksyi joulukuussa 2025 ohjelmien seuraavan ansaintakauden 2026–2028.

Osakeohjelmien ehdot on kuvattu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.4.

Outokumpu asetti vuonna 2022 vastuullisuuteen liittyviä suoritusmittareita yhtiön

suoritepohjaisiin osakepalkkio-ohjelmiin tukeakseen yhtiön vastuullisuustyötä. Kaikki

ohjelmien ansaintakaudet sisältävät tällä hetkellä Outokummun Science Based Targets

-aloitteen (SBT) mukaiseen hiilidioksidipäästövähennystavoitteeseen liittyvät

ansaintakriteerit. Kaikilla ansaintakausilla sijoitetun pääoman tuoton paino on 80 % ja

hiilidioksidipäästövähennysten 20 % palkitsemisesta.

Lisätietoja osakepohjaisista kannustinjärjestelmistä on konsernitilinpäätöksen liitetiedossa

3.4.

Johtoryhmän ja hallituksen jäsenet esitellään vuosikertomuksen Hallinto- ja

ohjausjärjestelmä -osassa ja Outokummun verkkosivuilla. Heidän osakeomistuksensa

esitellään myös selvityksessä hallinto- ja ohjausjärjestelmästä ja palkitseminen

konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.2. Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä sekä

palkitsemisraportti sisältyvät myös vuosikertomukseen.

Muutokset yhtiön johdossa ja hallituksessa

Outokumpu nimitti 4.11.2025 Anouk de Graafin henkilöstöstä, vastuullisuudesta ja

yrityssuhteista vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi 1.2.2026 alkaen.

Outokumpu nimitti 6.10.2025 Johann Steinerin Americas-liiketoiminta-alueesta vastaavaksi

johtajaksi 6.10.2025 alkaen. Viimeksi Johann toimi johtajana (EVP) vastuualueinaan

strategia, vastuullisuus ja henkilöstö. Liiketoiminta-alueen edellinen johtaja Tamara Weinert

siirtyi uusiin haasteisiin.

Hilde Merete Aasheim ja Olavi Huhtala valittiin 3.4.2025 uusiksi hallituksen jäseniksi

Outokummun yhtiökokouksessa. Samalla Pierre Vareillen tehtävä Outokummun hallituksen

jäsenenä päättyi.

Outokumpu kertoi 12.2.2025 nimittäneensä Matthieu Jehlin Stainless Europe-

liiketoimintalinjasta vastaavaksi johtajaksi ja Outokummun johtoryhmän jäseneksi. Hän

aloitti tehtävässään elokuun lopussa. Liiketoiminta-alueen edellinen johtaja Niklas Wass

lopetti tehtävässään 31.3.2025. Strategia-, vastuullisuus-- ja henkilöstöjohtaja Johann

Steiner toimi väliaikaisena Stainless Europe-liiketoimintalinjan vastaavana johtajana,

kunnes Matthieu Jehl aloitti.

Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitettävät tiedot

Lähipiiritapahtumat on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.4 ja emoyhtiön

tilinpäätöksen liitetiedoissa 8, 11, 14 ja 17.

Hallinto- ja ohjausjärjestelmä

Selvitys Outokummun hallinto- ja ohjausjärjestelmästä on saatavilla yhtiön verkkosivuilla ja

Hallinto ja palkitseminen -osiossa vuosikertomuksessa.

Varsinainen yhtiökokous

Outokumpu Oyj:n varsinainen yhtiökokous 2025 pidettiin 3.4.2025 Finlandia-talon

kongressisiivessä Helsingissä. Yhtiökokous kannatti kaikkia hallituksen ja

osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksia. Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset

julkaistiin erillisellä pörssitiedotteella.

Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen ja myönsi vastuuvapauden yhtiön hallitukselle ja

toimitusjohtajalle tilikaudelta 2024. Yhtiökokous päätti, että tilikaudelta 2024 maksetaan

osinkoa 0,26 euroa osakkeelta kahdessa osassa. Yhtiökokous myös valtuutti hallituksen

päättämään omien osakkeiden hankinnasta, osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien

erityisten oikeuksien antamisesta.

Lisäksi yhtiökokous hyväksyi osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset

hallituksen jäsenistä ja palkkioista. Yhtiökokous päätti osakkeenomistajien

nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti hallituksen jäsenmääräksi yhteensä kahdeksan

(8) ja valitsi hallituksen nykyisistä jäsenistä uudestaan Heinz Jörg Fuhrmannin, Kari

Jordanin, Päivi Luostarisen, Jyrki Mäki-Kalan, Petter Söderströmin ja Julia Woodhousen sekä

uusina jäseninä Hilde Merete Aasheimin ja Olavi Huhtalan, kaikki toimikaudeksi, joka

päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajaksi

valittiin uudelleen Kari Jordan ja uudeksi varapuheenjohtajaksi Jyrki Mäki-Kala.

		14

Nimitystoimikunta

Outokummun osakkeenomistajien nimitystoimikunnan muodostavat neljä suurinta yhtiön

osakasluetteloon rekisteröityä osakkeenomistajaa Nasdaq Helsingin elokuun ensimmäisen

pankkipäivän omistustilanteen mukaisesti.

Nimitystoimikunnan tehtävänä on vuosittain valmistella varsinaiselle yhtiökokoukselle

ehdotus hallituksen jäsenistä ja hallituspalkkioista.

Outokummun neljä suurinta osakkeenomistajaa 1.8.2025 olivat Solidium Oy, Keskinäinen

työeläkevakuutusyhtiö Varma, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen ja Valtion

eläkerahasto. Koska Valtion Eläkerahasto ilmoitti yhtiölle, että se ei käytä oikeuttaan

nimittää nimitystoimikuntaan edustajaa, nimitysoikeus siirtyi seuraavaksi suurimmalle

osakasluetteloon rekisteröidylle osakkeenomistajalle, joka oli Kansaneläkelaitos.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnassa ovat toimineet Solidium Oy:n toimitusjohtaja

Matts Rosenberg, Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varman talousjohtaja Pekka Pajamo,

Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen pääomasijoitusjohtaja Esko Torsti ja

Kansaneläkelaitoksen pääjohtaja Lasse Lehtonen sekä Outokummun hallituksen

puheenjohtaja Kari Jordan. Kansaneläkelaitoksen apulaispääjohtaja Kari-Pekka Mäki-

Lohiluoma on sijaistanut Lasse Lehtosta 8.12.2025 alkaen

Nimitystoimikunta antoi ehdotuksensa Outokummun hallitukselle 19.1.2026. Katso

Tilinkauden jälkeiset tapahtumat-osio.

Hallituksen esitys voitonjaosta

Emoyhtiön tilinpäätöksen 31.12.2025 mukaan jakokelpoiset varat olivat yhteensä 2 652

milj.euroa. Niistä kertyneiden voittovarojen osuus sisältäen tilikauden tuloksen oli 341 milj.

euroa.

Hallitus ehdottaa 26.3.2026 järjestettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että vuodelta

2025 maksetaan osinkoa 0,13 euroa osakkeelta kahdessa erässä. Osingon määrä

yhteensä on 61 milj. euroa. Ehdotus heijastaa yhtiön tulosta ja markkinoiden syklisyyttä

säilyttäen samalla taloudellisen joustavuuden investoida transformatiiviseen kasvuun.

Näkymät vuoden 2026 ensimmäiselle

neljännekselle

Outokummun oikaistun käyttökatteen parannuksen vuoden 2026 ensimmäisellä

neljänneksellä odotetaan hyötyvän pääasiassa elpyvistä ruostumattoman teräksen

toimitusmääristä, joiden ennakoidaan kasvavan 20–30 % vuoden 2025 neljännestä

neljänneksestä. Muutos toimitusmäärissä heijastaa pääosin normaalia kausivaihtelua ja

vertailukauden poikkeuksellisen matalaa tasoa Europe-liiketoiminta-alueella, johon vaikutti

myös haasteet uuden toiminnanohjausjärjestelmän toimitusketjun suunnitteluratkaisun

käyttöönotossa neljännellä neljänneksellä.

Nykyisillä raaka-ainehinnoilla ensimmäisellä neljänneksellä ennustetaan toteutuvan jonkin

verran raaka-aineisiin liittyviä varasto- ja metallijohdannaisvoittoja.

Ohjeistus ensimmäiselle neljännekselle

Vuoden 2026 ensimmäisen neljänneksen oikaistun käyttökatteen arvioidaan kasvavan

vuoden 2025 neljännestä neljänneksestä.

Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Outokumpu julkaisi 19.1.2026 osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset

varsinaiselle yhtiökokoukselle 2026. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa

Outokummun hallituksen jäsenmääräksi yhteensä 10, tai mikäli yksi tai useampi esitetyistä

ehdokkaista olisi kuitenkin estynyt, tätä vastaavasti pienempi lukumäärä.

Nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen hallituksen

nykyiset jäsenet Hilde Merete Aasheim, Heinz Jörg Fuhrmann, Olavi Huhtala, Kari Jordan,

Päivi Luostarinen, Jyrki Mäki-Kala, Petter Söderström ja Julia Woodhouse sekä uusina

jäseninä Timo Ritakallio ja Jenni Lukander toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan

varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Lisäksi nimitystoimikunta ehdottaa, että

hallituksen puheenjohtajaksi valittaisiin uudelleen Kari Jordan ja varapuheenjohtajaksi

valittaisiin Timo Ritakallio.

Outokumpu kertoi 8.1.2026 allekirjoittaneensa aiesopimuksen Norsk e-Fuelin,

pohjoismaisen Power-to-Liquid-projektikehityksen pioneerin, kanssa yhteistyöstä kestävän

lentopolttoaineen tuotantolaitoksen toteuttamiseksi. Norsk e-Fuel aloittaa esiselvityksen

vuonna 2026 ja arvioi tekevänsä sijoituspäätöksen vuonna 2028. Tuotannon aloitus on

suunniteltu vuodelle 2032. Outokumpu tarjoaisi ferrokromin tuotannosta sivuvirtana

syntyvää hiilimonoksidia (CO) raaka-aineeksi 80 000–100 000 tonnin vuosittaiseen

synteettisen lentopolttoaineen (eSAF) tuotantoon. Tuotantolaitos rakentuisi Outokummun

ruostumattoman teräksen tehtaan viereen Tornion Koivuluotoon ja toteutuessaan toisi

taloudellista arvoa Outokummulle lisäämällä sivuvirtojen käyttöä. Hanke tukisi

Outokummun hiilidioksidipäästöjen vähentämistä mahdollistamalla suorien CO₂-päästöjen

vähentämisen 200 000 tonnilla vuosittain, edustaen 20 %:n osuutta Outokummun

globaaleista suorista päästöistä.

		15

Konsernikestävyysraportti

Outokummun visiona on olla edelläkävijä materiaaleissa ja teknologioissa, jotka luovat huomista. Outokumpu auttaa luomaan maailmaa, joka

kestää ikuisesti, sillä sen tuotteet valmistetaan 97-prosenttisesti kierrätysmateriaaleista, ja tuotteet ovat täysin kierrätettävissä. Outokumpu

tukee asiakkaitaan päästöjen vähentämisessä tekemällä ruostumatonta terästä, jonka hiilijalanjälki on noin 75 % teollisuuden keskiarvoa*

pienempi. Yhtiön ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoiset: Outokumpu on sitoutunut vähentämään päästöintensiteettiä 42 % vuoteen 2030

mennessä. Tavoite on linjassa tieteeseen perustuvan tavoitteen kanssa, jonka mukaan ilmaston lämpeneminen on pidettävä alle 1,5 asteessa.

Outokummun tavoitteena on myös se, että sen toiminnassa ei tapahdu lainkaan turvallisuudelle vaarallisia tilanteita. Lisäksi Outokumpu

edistää palkkatasa-arvoa ja toimitusketjun vastuullisuutta sekä harjoittaa liiketoimintaa eettisesti ja vastuullisesti.

Haron silta Riojassa Espanjassa yhdistää

vanhankaupungin viinitiloihin, ja sillan

päärakenteessa käytettiin Outokummun

vähähiilistä ruostumatonta terästä.

Sillassa käytetään viinintuotannossa

perinteisesti käytettyjä materiaaleja –

puuta ja ruostumatonta terästä.

*Vuonna 2025 Outokummun ruostumattoman

teräksen hiilijalanjälki oli keskimäärin 1,6

hiilidioksidiekvivalenttikiloa ruostumattoman

teräksen kiloa kohti elinkaarianalyysin

perusteella. Ruostumattoman teräksen

globaali hiilijalanjäljen keskiarvo oli 7.3

hiilidioksidiekvivalenttikiloa ruostumattoman

teräksen kiloa kohti (Outokummun laskelma

perustuu CRU:n, worldstainlessin ja Kobolde

& Partners AB:n vuoden 2022 dataan.)

Yleiset tiedot	17
Ympäristötiedot	48
Yhteiskunnalliset tiedot	86
Hallintotapatiedot	123

		16

Sisältö

Yleiset tiedot	17
Laatimisperusteet	18
Hallintotapa	19
Strategia	26
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta	31
Ympäristötiedot	48
EU-taksonomia	49
E1 – Ilmastonmuutos	55
E2 – Pilaantuminen	67
E3 – Vesivarat ja merten luonnonvarat	71
E4 – Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit	75
E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous	80
Yhteiskunnalliset tiedot	86
S1 – Oma työvoima	87
S2 – Arvoketjun työntekijät	106
S3 – Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt	116
Hallintotapatiedot	123
G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen	124

		17

Yleiset tiedot

Outokummun konsernikestävyysraportti

sisältää päivityksiä liittyen Outokummun

uuteen EVOLVE-strategiaan ja katsauksen

kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin.

Se on laadittu eurooppalaisten

kestävyysraportointistandardien mukaisesti.

Laatimisperusteet	18
Hallintotapatiedot	19
Strategia	23
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta	31

		18

Laatimisperusteet

Outokummun konsernikestävyysraportti (Suomen kirjanpitolain (1336/1997) mukaisesti)

on laadittu konsolidoidusti. Lyhyempää ilmaisua kestävyysraportti käytettäessä viitataan

tässä julkaisussa koko konsernin kattavaan konsernikestävyysraporttiin. Kun tiedot on

julkaistu raportin muissa osissa, Outokumpu on sisällyttänyt tiedot viittauksina ja lisännyt

ristiviittaukset. (ESRS2-BP-1-5-(a))

Raportoinnin laajuus

Outokummun konsernikestävyysraportin konsolidoinnin laajuus vastaa tilinpäätöstä.

Konsolidointiperiaatteet perustuvat ensisijaisesti operatiiviseen määräysvaltaan, jollei

toisin mainita. Lisätietoja konsernista ja tytäryrityksistä on myös tilinpäätöksen

liitetiedossa 6.5. Osakkuusyhtiöitä, yhteisyrityksiä tai alihankkijoita ei ole sisällytetty

raporttiin. Aiemmin omistettuja omaisuuseriä, kuten suljettuja kaivoksia, ei ole sisällytetty

raporttiin, ellei toisin mainita. (ESRS2-BP-1-5-(b)-(i))

Tilinpäätöksen liitetiedossa 6.5 luetellut Outokummun tytäryritykset on vapautettu

yksittäisestä tai konsernin kestävyysraportoinnista direktiivin 2013/34/EU 19 a artiklan 9

kohdan tai 29 a artiklan 8 kohdan nojalla. (ESRS2-BP-1-5-(b)-(ii))

Arvoketjun kattavuus

Yhtiön omien toimintojen lisäksi konsernikestävyysraportti sisältää asiaankuuluvat

arvoketjun alku- ja loppupään tiedot olennaisiin kestävyysasioihin liittyen.

Olennaisuusarviointi on tehty vastaavassa osiossa esitetyn kaksinkertaisen olennaisuuden

arvioinnin mukaisesti. Analysoitujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa

otettiin huomioon sekä arvoketjun alku- että loppupää. Lisätietoja vaikutuksista, riskeistä ja

mahdollisuuksista on konsernikestävyysraportin myöhemmissä osioissa. (ESRS2-BP-1-5-(c))

Tietojen jättäminen pois ja poikkeustapaukset

Outokumpu ei ole käyttänyt mahdollisuutta jättää pois tiettyä immateriaalioikeuksia,

osaamista tai innovaatioiden tuloksia koskevaa tietoa. (ESRS2-BP-1-5-(d)) Outokumpu ei ole

myöskään käyttänyt mahdollisuutta jättää pois käynnissä olevaa kehitystä tai

neuvoteltavana olevia asioita koskevia tietoja direktiivin 2013/34/EU 19 a artiklan 3

kohdan ja 29 a artiklan 3 kohdan mukaisesti. (ESRS2-BP-1-5-(e))

Aikahorisontit ja tietyt olosuhteet

Outokumpu käyttää samoja lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin määritelmiä kuin ESRS-

standardeissa. (ESRS2-BP-2-9-(a-b))

Kaikki esitetyt luvut on pyöristetty, joten yksittäisten lukujen summa voi poiketa esitetystä

yhteenlasketusta luvusta. Keskeiset luvut on laskettu käyttäen tarkkoja lukuja.

Arvoketjun estimointi

Outokumpu käyttää sekä suoria että epäsuoria lähteitä laskeakseen arvoketjun

kasvihuonekaasupäästöjä. Epäsuoria päästökertoimia käytetään erityisesti raaka-aineiden

ja muiden tarveaineiden osalta sekä liikenteen päästöjen laskemiseen. (ESRS2-BP-2-10-(a))

Toimittajakohtaiset ensisijaiset tiedot asetetaan etusijalle, mutta jos niitä ei ole saatavilla,

on käytetty seuraavia arvioita.

• Metalliseosaineiden ja muiden raaka-aineiden kohdalla Outokumpu on käyttänyt

toimittajakohtaisten päästöjen painotettua keskiarvoa sekä päästökertoimia, jotka on

poimittu asiaankuuluvilta toimialayhdistyksiltä saaduista elinkaariarvioinneista.

• Kuljetusten laskelmat on tehty etäisyyksien ja kuljetustyypin mukaan, ja niissä on otettu

huomioon Euroopan ympäristöviraston Euroopan kuljetuksia koskevan tutkimuksen (EAA

2/2022) koko tuotantoketjun päästöt aina raaka-aineista kuljetuksiin sekä US EPA:n

julkaisemat Yhdysvaltain kuljetusten päästökertoimet. Liiketoimintaan liittyvän

matkustamisen kohdalla on käytetty palveluntarjoajien toimittamia

kasvihuonekaasupäästöraportteja.

• Asiakkaiden vältetyt hiilidioksidipäästöt on laskettu käyttämällä eroa ruostumattoman

teräksen maailmanlaajuista keskimääräistä hiilijalanjälkeä 7,3 tonnia

hiilidioksidiekvivalenttia tonnia ruostumatonta terästä kohden ja Outokummun

ruostumattoman teräksen keskimääräistä hiilijalanjälkeä 1,6 hiilidioksidiekvivalenttia

tonnia ruostumattoman teräksen tonnia kohden. Globaali keskiarvo lasketaan Aasian,

Euroopan, Pohjois-Amerikan ja Intian alueellisten keskiarvojen painotettuna keskiarvona.

Outokummun tuotteiden hiilijalanjälki perustuu elinkaariarviointiin ja sisältää sekä

Euroopan että Pohjois-Amerikan tuotannon. Vältetyt päästöt perustuvat toimitettuihin

teräsmääriin. Vältettyjen päästöjen laskelmametodologian on varmentanut kolmas

osapuoli vuonna 2024.

Koska joitakin toimittajakohtaisia tietoja tai toimialayhdistysten elinkaariin pohjautuvia

päästötietoja ei ole saatavilla, Outokumpu on käyttänyt esimerkiksi EcoInvent-tietokannan 

arvoja tai standardeista saatuja tietoja (ISO 14404). (ESRS2-BP-2-10-(b))

Kuvattujen arvoketjun arvioiden tarkkuustaso on kohtuullisen korkea, ja se riittää antamaan

oikeanlaisen kuvan Outokummun arvoketjun päästöistä. (ESRS2-BP-2-10-(c))

		19

Outokumpu tarkastelee jatkuvasti arvoketjuun liittyviä tietoja ja päivittää niitä uusilla

tiedoilla. Outokummun tavoitteena on kasvattaa suorien päästötietojen osuutta ajan myötä

ja tehdä arvioista tarkempia tietotekniikan kehityksen avulla. (ESRS2-BP-2-10-(d))

Arvioissa käytetyt lähteet ja arvioiden epävarmuus

Määrälliset mittarit ja rahamäärät, joihin liittyy suuri mittausepävarmuus, ovat seuraavat:

• arvoketjun scope 3:n kasvihuonekaasupäästöt,

• sadeveden kokonaismäärä vedenkulutusmittareiden mukaan,

• kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä ja

• tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien taloudelliset vaikutukset. (ESRS2-

BP-2-11-(a))

Mittausepävarmuus johtuu ensisijaisten tietojen rajoitetusta saatavuudesta, kierrätetyn ja

uudelleenkäytetyn veden mittaamiseen käytettyjen mittalaitteiden rajoitetusta

kattavuudesta, tulevaisuuden tekniikoiden toteuttamiskelpoisuudesta, hintakehityksestä

sekä biopohjaisten ratkaisujen ja vähäpäästöisten raaka-aineiden ja polttoaineiden

saatavuudesta. Oletuksista kerrotaan tarkemmin kutakin aihetta käsittelevässä luvussa.

(ESRS2-BP-2-11-(b)-(i)–(ii))

Pitkän aikahorisontin ja muuttuvien markkinaolosuhteiden vuoksi Outokummun

ilmastosiirtymäsuunnitelman investointiarviot sisältävät epävarmaa tietoa. (ESRS2-BP-2-12)

Muutokset kestävyystietojen valmisteluissa ja esittämisessä sekä

raportointivirheet

EU-taksonomian raportoinnissa rajoitettujen toimintakulujen laskentatapa on muuttunut

edellisvuodesta tilien tarkistuksen myötä. Aiemmat tilit, jotka aiemmin olivat täysin EU-

taksonomian mukaisia, ovat nyt vain osittain kohdennettu ja siten edustavammin

raportoitu. Muutosten seurauksena EU:n taksonomian osalta vuodelta 2024 raportoituja

rajoitettuja toimintakuluja oikaistiin. Sijaintiperusteiset scope 2 -päästölaskelmia on

päivitetty käyttämään uudempia päästökertoimia, mikä on johtanut muutoksiin edellisen

kauden raportoituihin päästöihin. Vuoden 2024 raportoitu arvo muuttui 540 274 tonnista

hiilidioksidia 448 567 tonniin hiilidioksidia. Tämä vaikuttaa myös edellisen kauden

kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisarvoihin, jotka muuttuivat 3 878 026 tonnista

hiilidioksidia 3 786 319 tonniin hiilidioksidia. (ESRS2-BP-2-13-(a-c))

Edellisen raportointikauden E1 Ilmastonmuutos -luvussa havaittiin virheellinen kirjaus, jossa

EU-taksonomiakelpoisten pääomamenojen ilmoitettiin olevan 78 milj. euroa, kun niiden

olisi pitänyt olla 157 milj. euroa (taksonomiakelpoista ja sen mukaista). Edellisellä kaudella

konsernikestävyysraportissa oli raportoitu 59 milj. euron edestä korko- ja rahoituskuluja,

kun niiden olisi pitänyt olla 74 milj. euroa. Edellisen raportointikauden kestävyystiedoissa

ei tunnistettu muita virheitä. (ESRS2-BP-2-14-(a-c))

Muu lainsäädäntö tai muut kestävyysraportointia koskevat standardit

Outokummun konsernikestävyysraportti on laadittu yritysten kestävyysraportointia koskevan

direktiivin (EU) 2022/2464 ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2023/2772

määrittelemien eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (European Sustainability

Reporting Standards, ESRS) mukaisesti, Suomen kirjanpitolain kestävyysraportointia

koskevan luvun 7 vaatimusten sekä EU-taksonomian lainsäädännön (2020/852)

mukaisesti. (ESRS2-BP-2-15)

Vesianalyyseissä Outokumpu noudattaa seuraavia standardeja: EN ISO 11885:2009, EPA

Methods, EN 872:2005. Swedac on akkreditoinut ISO 17025 Testaus- ja

kalibrointilaboratorioiden pätevyys -sertifikaatit. Itse ilmoitettujen ympäristöväitteiden

kohdalla Outokumpu on noudattanut ISO 14021 -standardia, jonka on sertifioinut TÜV SÜD

2024. (ESRS2-BP-2-AR 2)

Tietoihin viittaaminen

Outokumpu viittaa tilinpäätökseen seuraavien tietojen kohdalla:

• liikevaihto energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmässä Ilmastonmuutos-luvussa

(ESRS E1-5-43) ja kasvihuonekaasupäästöissä, scopet 1, 2 ja 3 (ESRS 1-6-55 ja AR 55),

• luettelo tytäryrityksistä konsernin tuloslaskelmassa ja konsernitaseessa tämän osion

kohdassa “Laatimisperusteet” (ESRS2-BP-1-5) ja

• hiilidioksidipäästöoikeudet Ilmastonmuutos-luvun kohdassa “Sisäinen hiilen

hinnoittelu” (ESRS E-8 AR 65). (ESRS2-BP-2-16)

Siirtymäsäännökset

Outokumpu hyödyntää siirtymäsäännöksiä eikä esitä ESRS1-standardin liitteessä C

kuvattuja seuraavia tietoja “10.2 Arvoketjua käsittelevää 5 lukua koskeva siirtymäsäännös”

ja “10.4 Siirtymäsäännös: Luettelo vaiheittain käyttöön otettavista tiedonanto-

vaatimuksista” eikä tiedonantovaatimusten E1-9 ja E5-6 ennakoituja taloudellisia

vaikutuksia.

Hallintotapa

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokoonpano ja

kokemus

Vuoden 2025 lopussa hallitus koostui kahdeksasta johtoon kuulumattomasta jäsenestä,

kun taas Outokummun johtoryhmä koostui kahdeksasta liikkeenjohtoon osallistuvasta

jäsenestä. (ESRS2-GOV-1-21-(a)) Outokummun hallituksessa tai johtoryhmässä ei ole

työntekijöiden edustajia. (ESRS2-GOV-1-21-(b))

		20

Hallituksella on kokonaisuudessaan laajasti kokemusta kansainvälisestä liiketoiminnasta,

johtamisesta ja hyvästä hallintotavasta eri toimialoilla, kuten teräs-, metalli-, kemian-,

metsä- ja autoteollisuudessa sekä teknologia- ja pankkialalla. Outokummun johtoryhmällä

on myös laajaa kansainvälistä osaamista ja kokemusta muun muassa teräs-, metalli-,

metsä-, konepaja- ja kemianteollisuudesta. Hallituksella on saatavilla myös sisäisiä ja

ulkoisia asiantuntijoiden näkemyksiä kestävään kehitykseen liittyvistä aiheista. (ESRS2-

GOV-1-21-(c))

Raportointivuoden lopussa neljä hallinto-, johto- ja valvontaelinten 16 jäsenestä eli 25 % oli

naisia (2024: 25 %). Tarkemmin sanottuna kahdeksasta hallituksen jäsenestä kolme eli

38 % (2024: 29 %) oli naisia, kun taas Outokummun johtoryhmässä kahdeksasta jäsenestä

yksi eli 13 % (2024: 22 %) oli nainen. (ESRS2-GOV-1-21-(d))

Vuoden 2025 lopussa kaikki (100 %) hallituksen jäsenet olivat riippumattomia yhtiöstä ja

sen merkittävistä osakkeenomistajista lukuun ottamatta yhtä hallituksen jäsentä, Petter

Söderströmiä, joka oli riippumaton yhtiöstä mutta ei yhdestä sen merkittävistä

osakkeenomistajista. (ESRS2-GOV-1-21-(e))

Tehtävät ja vastuut

Hallitus ja toimitusjohtaja, jota tukee Outokummun johtoryhmä, ovat Outokummun hallinto-,

johto- ja valvontaelimet, jotka vastaavat Outokumpu-konsernin kestävyyteen liittyvästä

johtamisesta ja toiminnasta.

Hallitukseen kuuluivat seuraavat jäsenet:

• Kari Jordan (puheenjohtaja),

• Hilde Merete Aasheim (3.4.2025 alkaen),

• Heinz Jörg Fuhrmann,

• Olavi Huhtala (3.4.2025 alkaen),

• Päivi Luostarinen,

• Jyrki Mäki-Kala,

• Petter Söderström,

• Pierre Vareille (3.4.2025 asti) ja

• Julia Woodhouse.

Hallitus on perustanut kaksi pysyvää valiokuntaa, tarkastusvaliokunnan ja

palkitsemisvaliokunnan, jotka koostuvat hallituksen jäsenistä ja raportoivat hallitukselle.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimi Jyrki Mäki-Kala, ja muut valiokunnan jäsenet

olivat Olavi Huhtala (3.4.2025 alkaen), Päivi Luostarinen, Petter Söderström ja Julia

Woodhouse (3.4.2025 asti). Palkitsemisvaliokunnan puheenjohtajana toimi Kari Jordan, ja

muut valiokunnan jäsenet olivat Hilde Merete Aasheim (3.4.2025 alkaen), Heinz Jörg

Fuhrmann, Pierre Vareille (3.4.2025 asti) ja Julia Woodhouse (3.4.2025 alkaen).

Outokummun johtoryhmän puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja, ja johtoryhmä raportoi ja

tekee päätöksiä, joilla ohjataan ja määritellään Outokummun suuntaviivat myös

vastuullisuusasioissa. Johtoryhmä toimii toimitusjohtajan toimeksiannosta.

Outokummun johtoryhmään kuuluivat seuraavat jäsenet:

• Kati ter Horst (toimitusjohtaja),

• Stefan Erdmann,

• Matthieu Jehl (26.8.2025 alkaen),

• Juhani Ristaniemi,

• Martti Sassi,

• Marc-Simon Schaar,

• Rolf Schencking,

• Johann Steiner,

• Niklas Wass (31.3.2025 asti) ja

• Tamara Weinert (6.10.2025 asti). (ESRS2-GOV-1-22-(a))

Hallitus vastaa olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnasta

päättämällä konsernin strategiasta ja pitkän aikavälin tavoitteista sekä valvomalla niiden

toteutumista, kuten hallituksen ja sen valiokuntien työjärjestyksissä todetaan. Lisäksi

hallitus päättää vuosittaisista liiketoimintasuunnitelmista ja valvoo niiden toteutumista.

Hallituksen ja sen valiokuntien työjärjestyksissä todetaan, että hallituksen tehtävänä on

myös nimittää ja erottaa Outokummun johtoryhmän jäsenet sekä määritellä heidän

vastuualueensa hallituksen palkitsemisvaliokunnan esityksen pohjalta. 

Outokummun johtoryhmässä olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on jaettu

jäsenten kesken, jotta voidaan varmistaa, että ne sisällytetään olemassa oleviin

prosesseihin. Yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmän politiikassa todetaan, että Outokummun

johtoryhmän toimivalta noudattaa toimitusjohtajan toimivaltaa, ja sen vastuulla on sekä

johtaa että kehittää konsernin toimintoja hallituksen asettamien strategian ja tavoitteiden

mukaisesti. (ESRS2-GOV-1-22-(b))

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonta ja hallinta

Hallitus päättää Outokummun strategiasta ja Outokumpu-konsernin pitkän aikavälin

tavoitteista, kuten sen vastuullisuustavoitteista ja -strategiasta. Hallitus valvoo myös niiden

toteutumista ja antaa toimitusjohtajalle tehtäväksi suunnitella ja toteuttaa tarvittavat

käytännöt ja menettelytavat. 

Outokummun ylin johto tarkastelee myös säännöllisesti olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien edistymistä eri foorumeilla kuten myöhemmin on kuvattu.

(ESRS2-GOV-1-22-(c))

		21

Outokumpu on perustanut sisäisen vastuullisuusohjausryhmän varmistaakseen jatkuvan

kehityksen vastuullisuusasioissa ja arvioidakseen vastuullisuusstrategiaansa.

Vastuullisuusohjausryhmä seuraa, hallinnoi ja valvoo vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia. Vastuullisuusjohtaja raportoi asetettujen vastuullisuustavoitteiden

etenemisestä Outokummun johtoryhmälle ja hallitukselle.

Vastuullisuusohjausryhmään kuuluivat vuonna 2025 seuraavat jäsenet:

• Johann Steiner, Americas-liiketoiminta-alueen johtaja (6.10.2025 asti),

• Marc-Simon Schaar, talous- ja rahoitusjohtaja,

• Stefan Erdmann, teknologiajohtaja,

• Juhani Ristaniemi, lakiasiainjohtaja ja

• Martti Sassi, Ferrochrome-liiketoiminta-alueen johtaja.

Johann Steiner toimi vastuullisuusohjausryhmän puheenjohtajana. Lisäksi tapaamisiin

osallistuu ja niitä fasilitoi vastuullisuusjohtaja Heidi Peltonen. (ESRS2-GOV-1-22-(c)-(i))

Outokummun johtoryhmä raportoi ja tekee päätöksiä, joilla ohjataan ja määritellään

Outokummun suuntaviivat myös vastuullisuusasioissa ottaen huomioon vaikutukset, riskit

ja mahdollisuudet. Outokummun johtoryhmä hyväksyy myös vastuullisuuteen liittyvät

siirtymä- ja toimintasuunnitelmat.

Tämän ohella jokaista Outokummun liiketoiminta-aluetta johtaa liiketoiminta-alueen

ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii toimitusjohtaja. Kunkin liiketoiminta-alueen

ohjausryhmään kuuluvat toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja, kyseisen liiketoiminta-

alueen johtaja sekä muita valittuja ylimmän johdon jäseniä. Jokainen jäsen raportoi

asianmukaisesti omasta vastuualueestaan. 

Outokummun johtoryhmän ja liiketoiminta-alueiden ohjausryhmien toimivallat noudattavat

toimitusjohtajan toimivaltaa. Näiden elinten vastuulla on kehittää konsernin toimintoja

hallituksen asettaman strategian ja tavoitteiden mukaisesti. (ESRS2-GOV-1-22-(c)-(ii))

Outokumpu on ottanut huomioon yhtiön olemassa olevan riskienhallintaprosessin

laatiessaan kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia, jossa arvioitiin olennaisia

vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Lisäksi Outokumpu kehittää parhaillaan

valvontatoimia, joilla arvioidaan  olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin

liittyvien tavoitteiden etenemistä. Outokumpu on tunnistanut kestävyysraportointiin liittyviä

riskejä ja kontrolleja, ja lisätietoja näistä vastuullisuusriskeistä ja -kontrolleista on kuvattu

myöhemmin tämän luvun kohdassa Riskienhallinta ja sisäinen valvonta

kestävyysraportoinnissa. (ESRS2-GOV-1-22-(c)-(iii))

Tavoitteiden asettaminen ja edistymisen seuranta

Jokainen liiketoiminta-alue ja konsernitoiminto vastaa siitä, että sen oma toiminta on

vastuullisuustavoitteiden ja toimintasuunnitelmien mukaisia. Tämä tarkoittaa tarvittavien

toimenpiteiden toteuttamista sekä niiden seurannan, tiedonkeruun ja raportoinnin

järjestämistä.

Toimitusjohtaja on vastuussa yhtiön operatiivisesta johtamisesta ja seuraa säännöllisesti

Outokummun johtoryhmän kanssa olennaisimpiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin

liittyviä tavoitteita.

Hallitus hyväksyy olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät

vastuullisuustavoitteet ja seuraa tilannepäivitysten ja toimintasuunnitelmien perusteella,

miten konserni etenee kohti asetettuja tavoitteita. (ESRS2-GOV-1-22-(d))

Vastuullisuusasiantuntemus ja -osaaminen

Sekä sisäiset että ulkoiset sidosryhmät ja asiantuntijat pitävät säännöllisesti esityksiä ja

antavat tilannepäivityksiä hallitukselle ja Outokummun johtoryhmälle. Tämän lisäksi hallitus

vierailee vuosittain joissain Outokummun toimipaikoissa. Vierailujen avulla he saavat

omakohtaista näkemystä ja asiantuntemusta vastuullisuuteen liittyvistä asioista. 

Hallitus ja toimitusjohtaja arvioivat toimintaansa ja työskentelytapojaan ulkoisen

palveluntarjoajan tuella vuonna 2025. Yksi arvioinnin tavoitteista oli tunnistaa vahvuuksia

ja mahdollisia kehityskohteita. Arviointi edistää ja tukee hallituksen ja toimitusjohtajan

yleistä ymmärrystä ja osaamista sekä varmistaa, että keskeiset asiat ovat osa hallituksen

asialistaa. (ESRS2-GOV-1-23)

Saadakseen tietoa ulkoisten sidosryhmien näkemyksistä olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin

ja mahdollisuuksiin liittyen, Outokummulla on ollut neuvoa-antava vastuullisuustoimikunta,

jonka jäseninä on eri sidosryhmien edustajia. Toimikunta tukee Outokumpua sen

vastuullisuuteen liittyvien tavoitteiden ja etenemissuunnitelman asettamisessa. Toimikunta

jakoi myös näkemyksiä uusista vastuullisuusaiheista vuoden 2025 aikana.

Toimikuntaan kuului Outokummun ylimmän johdon jäsenten lisäksi kolme neuvonantajaa:

• Antoine Allanore, metallurgian professori, Massachusetts Institute of Technology (MIT),

• Riikka Joukio, riippumaton vastuullisuusasioiden johtava neuvonantaja ja

• Julia Woodhouse, Outokummun hallituksen ja palkitsemisvaliokunnan jäsen.

(ESRS2-GOV-1-23-(a))

Kuten edellä mainittiin, sekä hallitukselle että Outokummun johtoryhmälle pidetään

säännöllisesti esityksiä ja tilannepäivityksiä vastuullisuusasioista, jotka liittyvät myös

olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin. Lisäksi Outokummun johtoryhmälle

järjestetään säännöllisesti strategiatyöpajoja, joissa käsitellään vastuullisuusaiheita.

Näiden tilannepäivitysten, esitysten ja työpajojen avulla varmistetaan, että hallituksen ja

Outokummun johtoryhmän osaaminen ja asiantuntemus ovat riittävällä tasolla relevanttien

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien osalta. (ESRS2-GOV-1-23-(b))

		22

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät tehtävät ja

asiantuntemus

Hallitus ja toimitusjohtaja, jota tukee Outokummun johtoryhmä, ovat Outokummun hallinto-,

johto- ja valvontaelimet, jotka vastaavat Outokumpu-konsernin liiketoiminnan

harjoittamiseen liittyvästä johtamisesta ja toiminnasta.

Outokummulla on konserninlaajuinen eettisiä toimintatapoja sekä lakien ja säännösten

noudattamista (Ethics & Compliance, E&C) koskeva ohjelma. Outokummun lakiasiat- ja

compliance-toiminto vastaa Outokummun E&C-ohjelman toteutuksesta ja jatkuvasta

kehittämisestä. Lakiasiat- ja compliance-toiminto raportoi toimitusjohtajalle sekä suoraan

hallituksen tarkastusvaliokunnalle eettisiin toimintatapoihin sekä lakien ja säännösten

noudattamiseen liittyvissä asioissa. Outokummun johtoryhmä, hallituksen

tarkastusvaliokunta ja hallitus pidetään säännöllisesti ajan tasalla E&C-asioista.

E&C-aiheisiin liittyviä asioita käsitellään säännöllisesti myös E&C-ohjausryhmässä, jonka

jäseniä ovat sisäisestä tarkastuksesta ja valvonnasta vastaava johtaja, eettisistä

toimintatavoista sekä lakien ja säännösten noudattamisesta vastaava johtaja sekä tietyt

Outokummun johtoryhmän jäsenet. E&C-ohjausryhmä valvoo E&C-ohjelman toteutusta ja

jatkokehitystä, ja se pidetään säännöllisesti ajan tasalla erilaisista eettisiin

toimintatapoihin sekä lakien ja säännösten noudattamiseen liittyvistä asioista. Tällaisia

asioita ovat esimerkiksi yhtiön toimintaohje (Code of Conduct), korruptionvastainen

toiminta, kilpailulainsäädännön noudattaminen, tietosuoja, liikekumppanien tunteminen

sekä väärinkäytöksistä raportoiminen. E&C-ohjausryhmä saa myös säännöllisesti tietoa

sisäisistä tutkinnoista. Lisäksi lakiasiat- ja compliance-toiminto vastaa E&C-

yhteyshenkilöiden maailmanlaajuisesta verkostosta sekä tietosuojaa koskevista

hallintoelimistä, jotka kokoontuvat säännöllisesti ja tukevat E&C-ohjelman toteuttamista

liiketoiminta-alueilla, liiketoimintalinjoissa ja konsernin toiminnoissa.

Vastuu toimittajasuhteiden hoitamisesta on ensisijaisesti hankintaosastolla, joka raportoi

talousjohtajalle. Hankintaosaston johtoryhmä valvoo toimittajien suorituskykyä myös

vastuullisuuteen ja päivittäiseen eettiseen liiketoimintaan liittyen.

Vastuullisuusohjausryhmä valvoo arvoketjun alkupään vastuullisuuden toteutumista.

Hankintatiimin, toimitusketjun vastuullisuudesta vastaavan tiimin, konsernin

vastuullisuustiimin, työturvallisuustiimin sekä laki- ja compliance-asioista vastaavan tiimin

välisellä yhteistyöllä varmistetaan, että toimittajien huolellisuusvelvoite (due diligence),

auditoinnit sekä parannustoimenpiteet ovat linjassa yhtiön periaatteiden ja lakisääteisten

vaatimusten kanssa. (G1-ESRS2-GOV-1-5-(a))

Outokummun hallituksen jäsenet tekevät Outokummun toimintaohjetta koskevan

verkkokoulutuksen. Lisäksi Outokummun johtoryhmän jäsenten tulee suorittaa

toimintaohjetta koskeva verkkokoulutus vuosittain. Outokummun johtoryhmä suorittaa

myös muita pakollisia E&C-verkkokoulutuksia säännöllisesti. Koulutukset koskevat

korruptionvastaisuutta, tietosuojaa, kilpailulainsäädännön noudattamista ja

liikekumppaneiden tuntemista. Lisäksi lakiasiat- ja compliance-toiminto pitää Outokummun

johtoryhmän jäsenet ajan tasalla erilaisista eettisiin toimintatapoihin sekä lakien ja

säännösten noudattamiseen liittyvistä asioista ja kouluttaa johtoryhmän jäseniä näihin

aiheisiin liittyen.

Eettisiä toimintatapoja sekä lakien ja säännösten noudattamista koskevien koulutusten

lisäksi Outokummun johtoryhmän tulee suorittaa muitakin pakollisia koulutuksia, kuten

työturvallisuuskoulutus. (G1-ESRS2-GOV-1-5-(b))

Elinten käsittelemät kestävyysasiat

Outokummun vastuullisuusohjausryhmä seuraa olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien kehitystä vähintään kuusi kertaa vuodessa. Ohjausryhmä tarkastelee

myös huolellisuusvelvoiteprosessin eli due diligence -prosessin toimeenpanoa ja

politiikkojen, toimien, mittareiden ja tavoitteiden vaikuttavuutta vähintään kuusi kertaa

vuodessa.

Vuodesta 2025 alkaen sekä hallitus että Outokummun johtoryhmä saavat tietoa

politiikkojen, toimien, mittareiden ja tavoitteiden vaikuttavuudesta sekä asianmukaisen

huolellisuuden prosessin toimeenpanosta vähintään kahdesti vuodessa. (ESRS2-GOV-2-26-(a))

Hallitus harkitsee vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia osana yhtiön strategiaprosessia.

Lisäksi näitä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia arvioidaan ja niistä keskustellaan

tapauskohtaisesti, kun arvioidaan ja tehdään päätöksiä suurista liiketoimista. Arvioinnissa

otetaan huomioon näihin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät mahdolliset

kompromissit huomioiden, että vastuullisuus on Outokummulle ydinarvo.

Outokummun johtoryhmän tehtäviin kuuluu pohtia yhtiön toiminnan vaikutuksia

arvoketjussa sekä omien toimintojen riskejä ja mahdollisuuksia. Heidän johdollaan näitä

asioita pohditaan myös heidän vastuillaan olevissa liiketoiminta-alueissa, tehtävissä ja 

toiminnoissa. (ESRS2-GOV-2-26-(b))

Hallitus on käsitellyt asetettuja tavoitteita, jotka liittyvät ilmastoon, energiaan,

kiertotalouteen, turvallisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja yhteenkuuluvuuteen kohdistuviin

olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin vuosittain. Outokummun johtoryhmä

puolestaan seuraa säännöllisesti näiden tavoitteiden etenemistä. Vuonna 2025 näille

sidosryhmille esiteltiin seuraaviin vastuullisuusaiheisiin liittyvää edistystä:

• hiilestä irtautuminen ja Outokummun ilmastosiirtymäsuunnitelman edistyminen,

• työterveys ja -turvallisuus,

• huolellisuusvelvoitteen toteuttaminen

• eettiset toimintatavat sekä lakien ja säännösten noudattaminen sekä

• kestävyysraportointi ja viimeaikaiset sääntelyvaatimukset. (ESRS2-GOV-2-26-(c))

		23

Kestävyystavoitteet kannustinjärjestelmissä

Outokummulla on kaksi johtoryhmän jäseniin sovellettavaa kannustinjärjestelmää. Lyhyen

aikavälin kannustinohjelma (Short-Term Incentive Plan, STI) tukee vuosittaisten

taloudellisten ja strategisten tavoitteiden saavuttamista, ja suoritepohjaisen

osakeohjelman (Performance Share Plan, PSP) tarkoituksena on edistää pitkän aikavälin

strategisten tavoitteiden saavuttamista ja yhdistää johdon ja osakkeenomistajien intressit.

(ESRS2-GOV-3-29-(a))

Lyhyen aikavälin kannustinohjelmassa on kaksi vastuullisuuteen liittyvää tavoitetta.

Turvallisuuden osuus sekä toimitusjohtajan että muiden johtoryhmän jäsenten lyhyen

aikavälin kannustimista on 10 %. Turvallisuudessa kaikkien työtapaturmien taajuuden

tavoite vuodelle 2025 oli alle 1,5. Monimuotoisuuteen liittyen tarkastellaan sitä, montako

eri taustoista tulevaa johtajaa yhtiöön on saatu lisää. Monimuotoisuuden osuus

johtoryhmän jäsenten lyhyen aikavälin kannustimista on 10 %. Toimitusjohtajalla ei ole tätä

tavoitetta. Lyhyen aikavälin kannustinohjelman monimuotoisuustavoite on saada eri

taustoista tulevia johtajia 100 lisää vuoden 2025 loppuun mennessä. Osakepalkkio-

ohjelmassa vastuullisuuteen liittyvä mittari on hiilidioksidipäästöintensiteetin vähentäminen

Outokummun Science Based Targets -aloitteen sitoumuksen mukaisesti, ja sen osuus on

20 %. (ESRS2-GOV-3-29-(b))

Outokummun palkitsemispolitiikka pitää vastuullisuuteen liittyviä tavoitteita mahdollisina

suoritusmittareina, mutta ei aseta niitä pakollisiksi. (ESRS2-GOV-3-29-(c)) Vastuullisuuteen

liittyvän muuttujan osuus johdon muuttuvasta kokonaispalkkiosta on 20 % paitsi

toimitusjohtajalla, jolla sen osuus on 15 %. (ESRS2-GOV-3-29-(d))

Hallitus hyväksyy toimitusjohtajan kannustinjärjestelmät, kun taas hallituksen

palkitsemisvaliokunta hyväksyy muiden johtoryhmän jäsenten kannustinjärjestelmät.

(ESRS2-GOV-3-29-(e))

Ilmastoon liittyvien näkökohtien huomiointi palkitsemisessa

Outokummun pitkän aikavälin kannustinohjelman eli suoritepohjaisen osakeohjelman

meneillään oleviin kausiin 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–2027 sisältyy

vastuullisuuteen liittyviä kriteerejä. Suoritepohjaisessa osakeohjelmassa asetetaan

ansaintakriteerit joka kaudelle, ja se on osa avainhenkilöiden säännöllistä palkitsemista.

Osakeohjelmaan kuuluu 200 johtajaa mukaan lukien Outokummun johtoryhmä.

Vuodesta 2022 alkaen 20 % suoritepohjaisen osakeohjelman johdolle myönnetyistä

kannustimista liittyy Outokummun Science Based Targets- eli SBT-aloitteen mukaiseen

kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteeseen, jonka mukaan ilmastonmuutos on

pidettävä alle 1,5 asteessa. Outokummun kasvihuonekaasupäästöt tuotettua terästonnia

kohti on saatava vuosittain pienemmälle tasolle, kuten tiedonantovaatimuksessa E1-4

todetaan.

Vuonna 2025 Outokummun johdon toimintaa on arvioitu kattavasti kasvihuonekaasujen

päästövähennystavoitteiden perusteella:

• Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 33 % verrattuna vuoden 2016 lähtötasoon, mikä

tarkoittaa, että kaudelle asetettu 27 %:n vähennystavoite ylitettiin.

• Vuoden 2026 SBT-tavoitteeseen (1,46) verrattuna kasvihuonekaasupäästöjen

päästöintensiteetti oli 1,39 suoritepohjaisen osakeohjelman kaudella 2023–2025.

(E1-ESRS-2-GOV-3-13)

Selvitys huolellisuusvelvoiteprosessista

Vuonna 2025 Outokumpu jatkoi konserninlaajuisen yritysvastuun

huolellisuusvelvoiteprosessin eli due diligence -prosessin kehittämistä. Prosessi kattaa

sekä yhtiön oman toiminnan että arvoketjun ja on jatkoa aiemmille toimenpiteille, joita

Outokumpu on toteuttanut tunnistaakseen ja hallitakseen ihmisoikeuksiin ja ympäristöön

liittyviä vaikutuksiaan. Outokumpu sitoutui YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin

ohjaaviin periaatteisiin (UNGP) vuonna 2021, minkä jälkeen yritys on jatkanut

ihmisoikeuksia koskevan lähestymistapansa kehittämistä kyseisiin ohjaaviin periaatteisiin

perustuvan huolellisuusvelvoiteprosessin mukaisesti.

Yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessi

Riskiperusteisen lähestymistavan mukaisesti Outokummun huolellisuusvelvoiteprosessin

painopiste oli aluksi arvoketjun alkupään korkeariskisissä raaka-aineissa. YK:n yrityksiä ja

ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden täytäntöönpanoa jatkettiin vuonna 2025

asettamalla tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä kaikki vaikutuksiltaan merkittäville

toimittajille kohdistuvat ostot ovat toimittajille suunnattuun toimintaohjeeseen

sitoutuneiden toimittajien kanssa tehtäviä. Lisäksi joulukuussa 2025 julkaistiin uudistetut

toimittajavaatimukset täydentämään yhtiön toimittajia koskevaa toimintaohjetta. Paikan

päällä tehtävät arvioinnit olivat vuonna 2025 edelleen keskeisessä asemassa

toimitusketjuihin liittyvien ihmisoikeus- ja ympäristövaikutusten hallinnan kannalta. Yhtiö

laajensi arvoketjuanalyysiään koskemaan muitakin kuin suoria toimittajia. Tavoitteena oli

tunnistaa sosiaaliseen ja ympäristövastuuseen liittyviä merkittäviä vaikutuksia.

Vuonna 2025 huolellisuusvelvoitetta koskeva kehitystyö Outokummun omien toimintojen

osalta perustui vuonna 2024 määriteltyihin ihmisoikeusvaikutusten arviointituloksiin ja

niihin liittyviin toimiin. Vuonna 2025 määriteltiin hallinnointimalli Outokummun

huolellisuusvelvoiteprosessille: toimeenpanon toteutumista käsitellään vuosittain

Outokummun hallituksessa ja tarvittaessa se on keskustelunaiheena Outokummun

konsernijohtoryhmän edustajista koostuvassa ESG-ohjauskomiteassa (ESG Steering Group).

Lisäksi vuonna 2025 perustettiin Outokummun Sustainability Due Diligence -työryhmä

koordinoimaan huolellisuusvelvoitteen toteutusta yhtiön omissa toiminnoissa, arvoketjun

alkupäässä sekä yhtiön aiemmin operoimissa mutta nykyään suljetuissa kaivoksissa.

Työryhmä koostuu huolellisuusvelvoitteen kannalta keskeisten konsernitoimintojen

		24

edustajista: vastuullisuus, toimitusketjujen vastuullisuus, yleiset hankinnat,

henkilöstöhallinto, työturvallisuus, lakiasiat sekä etiikka ja compliance. Työryhmän

toiminnasta vastaavat jaetusti Outokummun Head of Human Rights ja Head of Supplier

Sustainability.

Outokummun ihmisoikeuspolitiikka uudistettiin joulukuussa 2025 vastaamaan yhtiön

merkittävimpiä päivitettyjä ihmisoikeusvaikutuksia sekä kattamaan niihin liittyvän

huolellisuusvelvoiteprosessin kehittämisen keskeiset osa-alueet. Lisäksi joulukuussa 2025

julkaistiin sisäinen yleisohjeistus Outokummun ihmisoikeuksia ja ympäristövaikutuksia

koskevasta huolellisuusvelvoiteprosessista. Joulukuussa 2025 hyväksyttiin myös

konsernitason ohjeistukset liittyen valituskanaviin, korjaaviin toimenpiteisiin sekä

vuorovaikutukseen vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen sekä muiden sidosryhmien

kanssa. Osana tätä kehitystyötä laadittiin nämä aiheet kattavat sisäiset ohjeistukset, jotka

toimivat perustana huolellisuusprosessin jatkokehitykselle vuonna 2026.

Vuonna 2025 käynnistettiin ihmisoikeuksiin liittyvän huolellisuusvelvoiteprosessin toteutus

keskeisissä konsernitoiminnoissa sekä paikallisissa henkilöstöhallinto- ja työterveys- ja -

turvallisuustiimeissä. Yksi keskeisistä painopisteistä oli jatkaa tiedonkeruuprosessin

kehittämistä koskien syrjintätapauksia, työhön liittyviä valituksia ja omiin toimintoihin

liittyviä vakavia ihmisoikeusrikkomuksia (ks. omaa työvoimaa (S1) koskevan osion kohta

S1-17). Lisäksi tuotantolaitosten paikallisissa ympäristötiimeissä aloitettiin

ympäristöasioita koskevan huolellisuusvelvoiteprosessin käyttöönotto. Konsernin

vastuullisuustiimi, lakiasioista vastaava tiimi ja toimitusketjun vastuullisuudesta vastaava

tiimi loivat prosessin Outokummun kannalta merkityksellisten sääntelyperusteisten

huolellisuusvelvoiteviitekehysten järjestelmälliseen säännölliseen tarkasteluun.

Vuoden 2025 aikana yritysvastuun huolellisuusvelvoitekäytäntöjä alettiin sisällyttää

näkyvämmin yrityksen käytössä oleviin ohjeistuksiin. Outokumpu myötävaikutti valittuihin

huolellisuusprosessin toteutusta koskeviin tutkimushankkeisiin ja osallistui aiheeseen

liittyviin ulkoisiin tapahtumiin ja vertaiskeskusteluihin. ResponsibleSteel-väliauditoinnin

havainnot Outokummun Euroopan toiminnoissa vuonna 2025 tukivat yritysvastuun

huolellisuusvelvoitetyötä vuonna 2025.

Outokumpu jatkaa sen omat toiminnot ja arvoketjun alkupään kattavan yritysvastuun

huolellisuusvelvoiteprosessin kehittämistä vuonna 2026. Kehitystyö perustuu olemassa

oleviin sitoumuksiin ja suunniteltuihin lainsäädännön muutoksiin. Outokummun

toimitusketjun vastuullisuuteen liittyvän huolellisuusvelvoitetyön jatkamisen ohella

keskeisiä suunniteltuja toimenpiteitä ovat ihmisoikeuksia ja ympäristöasioita koskevan

huolellisuusvelvoiteprosessin käyttöönotto paikallisesti Outokummun omissa toiminnoissa

sekä ilmoituskanaviin, korjaaviin toimenpiteisiin sekä vaikutusten kohteena oleviin

yhteisöihin liittyvien toimintatapojen kehittäminen edelleen konsernitasolla. (ESRS2-

GOV-4-30, ESRS2-GOV-4-32)

		25

Yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessin pääelementit vuonna 2025

Yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessin elementit	Outokummun tärkeimmät toimenpiteet vuonna 2025	Raportin osio
Politiikat ja hallintotapa	Ihmisoikeuspolitiikan päivitys	S1 Politiikat, S3 Politiikat
	Toimittajien toimintaohjeen ja toimittajavaatimusten päivitys	S2 Politiikat
	Sisäisten ohjeistusten laatiminen: yritysvastuun huolellisuusprosessi, ilmoituskanavat, korjaavat toimenpiteet ja sidosryhmäyhteistyö	Yleiset tiedot, Hallintotapa
	Yritysvastuun huolellisuusvelvoitetta koordinoivan työryhmän perustaminen	Yleiset tiedot, Hallintotapa
	Huolellisuusvelvoitetta koskevan sääntelyn seurantajärjestelmän käyttöönotto	Yleiset tiedot, Hallintotapa
	Kestävän kehityksen huolellisuuskonseptin esittely paikallisille toiminnoille	Yleiset tiedot, Hallintotapa
Vaikutusten tunnistaminen, arvioiminen ja priorisoiminen	Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin päivitys: ympäristö- ja sosiaalisten vaikutusten tunnistaminen	Yleiset tiedot, Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta
	Biodiversiteettivaikutusten selvittäminen	E3 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit
	Vedenkäytön hallintaohjelmien laadinta	E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat
	Prosessien kehittäminen tapausten, valitusten ja vakavien ihmisoikeusrikkomusten käsittelyyn	S1 Tapaukset
	Toimittajia koskevan huolellisuusvelvoiteprosessin toimeenpanon jatkaminen	S2 Politiikat
	Outokummun kaivosohjelma: vaikutusten tunnistaminen	E2 Pilaantuminen, E4 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit
Vaikutusten lopettaminen, estäminen ja lieventäminen	Toimittajia koskevan huolellisuusvelvoiteprosessin toimeenpanon jatkaminen	S2 Vuorovaikutus, korjaavat toimenpiteet ja toimet
	Outokummun kaivosohjelma: vaikutusten hallinta	E2 Pilaantuminen, E4 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit
	Sertifioinnit ja auditoinnit: ISO, ResponsibleSteel, Towards Sustainable Mining Finland, Fair Pay -sertifikaatti sekä sisäiset ympäristö- ja sosiaalisen vastuun auditoinnit	E1 Politiikat, S1, S2, S3
Toimenpiteiden edistymisen seuranta	Toimittajia koskevan huolellisuusvelvoiteprosessin toimeenpanon jatkaminen	S2 Toimet ja tavoitteet
	Outokummun kaivosohjelma: vaikutusten seuranta	E2 Pilaantuminen, E4 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit
Raportointi ja viestintä	Outokummun kestävyysraportti	Yritysvastuun huolellisuusvelvoitetta koskevat kohdat on lueteltu tässä taulukossa
	Outokummun kaivosohjelma: toteutuksen edistymisestä viestiminen	E2 Pilaantuminen, E4 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit
Korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen ja mahdollistaminen	SpeakUp-kanavan ylläpito ja tapausten tutkinnat	G1 Liiketoiminnan harjoittaminen
	Sisäinen ohjeistus ilmoituskanavista ja korjaavista toimenpiteistä	Yleiset tiedot, Hallintotapa
	Outokummun kaivosohjelma: kanavat huolenaiheiden esittämiseksi ja korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen	E2 Pilaantuminen, E4 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit
Sidosryhmien kuunteleminen ja vuorovaikutus	Jatkuva ja kohdennettu vuorovaikutus sidosryhmien kanssa	Yleiset tiedot, Strategia; S3
	Sisäinen ohjeistus sidosryhmäyhteistyöstä, mukaan lukien Outokumun vaikutuksen kohteena olevat yhteisöt	Yleiset tiedot, Strategia; S3
	Outokummun kaivosohjelma: sidosryhmien osallistaminen	Yleiset tiedot, Strategia; S3

		26

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta

kestävyysraportoinnissa

Riskinarviointi on dynaaminen ja toistuva prosessi, jossa tunnistetaan ja arvioidaan riskejä

ennalta määritettyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. Prosessi sisältää viisi vaihetta:

tunnistaminen, arviointi, lieventäminen, valvonta ja raportointi. Sisäisen valvonnan

järjestelmä perustuu COSO:n viitekehykseen, ja sen osatekijöitä ovat valvontaympäristö,

riskinarviointi, valvontatoimet, viestintä ja tiedotus sekä seuranta. Hallitus valvoo sisäistä

valvontaa, ja toimitusjohtaja ja ylin johto toteuttavat niitä. Vastuullisuusohjausryhmä

tarkastelee vastuullisuustietoja ja hallinnoi niihin liittyviä riskejä. Valvontatoimien

tavoitteena on estää, havaita ja korjata raportoinnin virheet sekä varmistaa asianmukaiset

valtuutusrakenteet. Vastuullisuuteen liittyvät riskit ja valvonta on sisällytetty olemassa

oleviin menettelyihin. (ESRS2-GOV-5-36-(a))

Kestävyysraportointiin liittyviä riskejä hallitaan Outokummun hallituksen hyväksymän

riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Kestävyysraportoinnin riskit tunnistetaan ja arvioidaan

työpajoissa, joissa keskitytään vastuullisuusraportointiprosessin olennaisimpiin osiin.

(ESRS2-GOV-5-36-(b))

Kestävyysraportoinnin merkittävimmät riskit ovat tietojen epätäsmällisyys ja puutteellinen

ajantasaisuus. Näitä riskejä arvioidaan vuosittain ja arvioinnissa otetaan huomioon

taloudelliset ja muut kuin taloudelliset vaikutukset ja todennäköisyydet.

Lieventämisvaiheeseen kuuluu raportointiprosessin ja -käytäntöjen suunnitteleminen

tavalla, joka mahdollistaa kontrolloidun raportoinnin ja säännölliset sisäiset valvontatoimet.

Tärkeimmillä valvontatoimilla varmistetaan tietojen kattavuus ja oikeellisuus. IT-

järjestelmien valvonta ja käyttöoikeuksien tarkastukset ovat ratkaisevan tärkeässä roolissa.

Vuonna 2025 Outokumpu jatkoi kestävyysraportoinnin IT-järjestelmien ja

tiedonkeruuprosessin kehittämistä. (ESRS2-GOV-5-36-(c))

Kestävyysraportointiin liittyvät asiat on sisällytetty Outokummun yleisiin prosesseihin, ja

niille on määritelty selkeät roolit ja vastuualueet. Konserninlaajuiset toimintaperiaatteet

ohjaavat työntekijöiden toimintaa, ja niistä tiedotetaan tapaamisten, intranetin ja

digitaalisten alustojen kautta sekä sähköpostiviestein. Vastuullisuusohjausryhmä käsittelee

säännöllisesti vastuullisuuteen liittyviä aiheita ja valvoo raportointiin liittyviä haasteita.

(ESRS2-GOV-5-36-(d))

Tarkastusvaliokunta valvoo kestävyysraportointiin liittyvien riskien hallintaa.

Vastuullisuusohjausryhmä validoi vastuullisuuteen liittyvät riskiarvioinnit ja arvioi riskien

lieventämistoimia ja sisäisten valvontatoimien tehokkuutta. Ohjausryhmä suosittelee myös

tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä. Sisäisen valvonnan puutteista tiedotetaan asiasta

vastaaville tahoille, kuten ylimmälle johdolle ja hallitukselle. Sisäinen tarkastus varmistaa,

että valvontaympäristö on vakaa, ja raportoi tarkastusvaliokunnalle havainnoista

säännöllisesti. (ESRS2-GOV-5-36-(e))

Strategia

Outokummun strategian toisessa vaiheessa tavoitteena oli vahvistaa yhtiön ydintoimintoja

vuoden 2025 loppuun mennessä. Kolme keskeistä painopistealuetta olivat vastuullisuus,

kohdennetut investoinnit tuottavuuteen ja asiakaslähtöinen toimintamalli. Pääoman

hallinta oli yhä keskeistä, ja Outokumpu rajoitti vuosien 2023–2025 pääomamenot 550

milj. euroon sekä painotti tuottoja osakkeenomistajille. Outokummun vuoden 2025

suunnitellut pääomamenot olivat 160 milj. euroa.

Kesäkuussa 2025 Outokumpu julkisti kasvuun keskittyvän EVOLVE-strategiansa, jonka

tavoitteena on vahvistaa tuotevalikoimaa ja parantaa kykyä kestää syklisyyttä. EVOLVE-

strategialla Outokumpu pyrkii kasvattamaan arvoaan parantamalla vastuullisen

ruostumattoman teräksen kilpailukykyä ja kassavirtaa, kasvamalla kannattavasti kasvulla

edistyneissä materiaaleissa ja erikoisseoksissa sekä mullistamalla arvonluontia

innovatiivisilla materiaaleilla ja teknologioilla. EVOLVE-strategia ohjaa Outokummun

strategista suuntaa vuosille 2026–2030, ja se perustuu yhtiön vakiintuneeseen johtavaan

asemaan vastuullisen ruostumattoman teräksen tuottajana.

EVOLVE-strategiassa painopisteitä ovat tuotevalikoiman laajentaminen korkeakatteisiin,

lisäarvoa luoviin teräslajeihin ja seoksiin sekä erottautuminen asiakasyhteistyön avulla.

Outokumpu tutkii myös innovatiivisten materiaalien ja metallien tarjoamia uusia

mahdollisuuksia ja keskittyy erityisesti vähähiilisten metallien tuotantoon. Outokumpu

tekee kohdennettuja investointeja kustannustehokkaaseen hiilidioksidipäästöjen

vähentämiseen ja vähäpäästöisiin ratkaisuihin ja pyrkii näin luomaan kestävää kilpailuetua

ja tuottamaan arvoa kaikille sidosryhmille. (ESRS2-SBM-1-40-(g))

Hiilirajamekanismin (Carbon Border Adjustment Mechanism, CBAM) käyttöönotto

tammikuusta 2026 alkaen on tärkeä askel kohti oikeudenmukaista hiilen hinnoittelua ja

vähäpäästöisen teräksen edelläkävijämarkkinoiden kehittämistä. Vähähiilisen

ruostumattoman teräksensä ja ferrokrominsa ansiosta Outokumpu on hyvässä asemassa

hyötymään hiilirajamekanismista. Mekanismin täyden vaikuttavuuden ja tasapuolisten

toimintaedellytysten varmistamiseksi yhtiö kehottaa edelleen EU:n komissiota

laajentamaan hiilirajamekanismia teräsintensiivisiin lopputuotteisiin ja epäsuoriin

päästöihin sekä ottamaan käyttöön tehokkaita toimenpiteitä, jotka estävät mekanismin

kiertämisen.

Outokumpu tarjoaa nykyään vähäpäästöistä ruostumatonta terästä, jota valmistetaan

pääasiassa kierrätysmateriaalista ja ferrokromista. Ruostumaton teräs voidaan jaotella

perustuotteisiin, jotka ovat yleisimmin käytettyjä ruostumattoman teräksen tuotteita, sekä

edistyneisiin materiaaleihin, joita tarvitaan tiettyihin ruostumattoman teräksen

käyttökohteisiin tai vaativaan loppukäyttöön.

Suurin osa tuotteista toimitetaan asiakkaille kuuma- ja kylmävalssattuina nauha- tai

levytuotteina. Outokummun tuotevalikoimassa on myös muita vaihtoehtoja kvarttolevyistä

		27

ja kuumavalssatuista nauhoista erikoiskomponentteihin ja metallijauheisiin. Outokummun

innovaatio-osaaminen edistää uusien liiketoimintamallien luomista, investointeja uusimpiin

teknologioihin ja uusien tuotteiden kehittämistä. (ESRS2-SBM-1-40-(a)-(i))

Outokummun päämarkkinat ovat Eurooppa (65 % konsernin liikevaihdosta vuonna 2025) ja

Amerikat (31 %). Tärkeimmät asiakassegmentit ovat jakelijat (48 % liikevaihdosta), metallin

jatkojalostus ja putket (16 %), autoteollisuus (10 %), raskas teollisuus (1 %) ja

kodinkonevalmistajat (8 %). (ESRS2-SBM-1-40-(a)-(ii))

Outokummun tuotteita ei ole kielletty millään markkinoilla, eikä yhtiö toimi fossiilisten

polttoaineiden alalla. (ESRS2-SBM-1-40-(a)-(iv), ESRS2-SBM-1-40-(d)-(i))

Outokummun henkilömäärä eli työsuhteisten työntekijöiden määrä 8 605 (8 736 vuonna

2024) on eritelty maantieteellisesti omaa työvoimaa (S1) käsittelevässä luvussa.

(ESRS2-SBM-1-40-(a)-(iii))

Outokumpu ei erittele tietoja ESRS-sektoriluokituksen perusteella. (ESRS2-SBM-1-40-(c),

ESRS2-SBM-1-41)

Outokumpu on asettanut vastuullisuustavoitteensa olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien perusteella ottaen huomioon sen koko liiketoiminnan laajuuden, eikä sillä

ole erikseen määriteltyjä tavoitteita tietyille tuotteille tai asiakasryhmille. Yhtiön

keskipitkän aikavälin ilmastotavoitteena on vähentää päästöintensiteettiä 42 % vuoteen

2030 mennessä vuoden 2016 perustasosta. Tavoite on tieteeseen perustuvan

ilmastotavoitteen mukainen ja koskee sekä yrityksen toimintaa että sen toimitusketjua.

Outokummun pitkän aikavälin tavoite on hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Yhtiön

päämäärän – kohti maailmaa, joka kestää ikuisesti – mukaisesti yhtiö pyrkii tukemaan

asiakkaitaan päästöjen vähentämisessä kaikilla maantieteellisillä alueilla.

(ESRS2-SBM-1-40-(e))

Outokummun visio on olla edelläkävijä materiaaleissa ja teknologioissa, jotka luovat

huomista. Vision mukaisesti Outokumpu valmistaa nykyään ruostumatonta terästä, jonka

hiilijalanjälki on noin 75 % maailmanlaajuista teollisuudenalan keskiarvoa pienempi*.

Vuonna 2025 yhtiö auttoi asiakastoimialojaan pienentämään hiilijalanjälkeään 12 milj.

tonnilla, ja sen raaka-aineiden kierrätyssisältö oli 97 %***. Viedäkseen alaa eteenpäin

Outokumpu kehitti innovatiivisen Circle Green^© -tuotelinjan, jonka hiilijalanjälki on jopa

93 % pienempi kuin maailmanlaajuinen keskiarvo**. Outokummun tuoteryhmien tarkat

ympäristövaikutukset riippuvat aina käytetyistä raaka-aineista ja tuotantomenetelmistä.

(ESRS2-SBM-1-40-(f))

Yhtiön uuden EVOLVE-strategian ohella Outokumpu julkisti yhtiön toimintatavat (Outokumpu

Way), jotka herättävät yhtiön suunnan ja vision henkiin. Nämä periaatteet – kunnianhimoa

itsestäänselvyyksien sijaan (Ambition beyond the obvious), parempia yhdessä (Better

together) ja asiakkaiden menestys (Customer success) – kannustavat organisaatiota

toteuttamaan strategiaa päätöksissään ja työssään päivittäin.

* Vuonna 2025 Outokummun ruostumattoman teräksen keskimääräinen hiilijalanjälki oli 1,6

hiilidioksidiekvivalenttikiloa ruostumattoman teräksen kiloa kohti elinkaarianalyysin perusteella.

Ruostumattoman teräksen globaali hiilijalanjäljen keskiarvo oli 7,3 hiilidioksidiekvivalenttikiloa

ruostumattoman teräksen kiloa kohti vuonna 2025. (Outokummun laskelma perustuu CRU:n,

worldstainlessin ja Kobolde & Partners AB:n vuoden 2022 dataan.)

** Kierrätyssisällössä mitataan kierrätettyjen ja talteen otettujen metallien määrää suhteessa raakateräksen

tuotantoon. Se on linjassa ISO 14021 -standardin kanssa, eikä siinä oteta huomioon samassa

teräksenvalmistusprosessissa syntyneitä talteen otettuja metalleja. Menetelmä on linjassa myös EU-

taksonomian kriteerien kanssa, jotka koskevat kierrätetyn teräksen käyttöä teräksen valmistuksessa.

*** Vuonna 2025 ruostumattoman teräksen globaali hiilijalanjäljen keskiarvo oli 7,3

hiilidioksidiekvivalenttikiloa ruostumattoman teräksen kiloa kohti. (Outokummun laskelma perustuu CRU:n,

worldstainlessin ja Kobolde & Partners AB:n vuoden 2022 dataan.) Outokummun Circle Green -tuotelinjan

päästöt laskevat jopa 0,5 hiilidioksidiekvivalenttikiloon ruostumattoman teräksen kiloa kohti.

Liiketoimintamalli ja arvoketju

Outokummun liiketoiminta perustuu kiertotalouteen, ja suurin osa yhtiön raaka-aineista on

kierrätysterästä. Outokummun arvoketjuun kuuluvat tutkimus- ja kehitystoiminta, raaka-

aineiden hankinta ja louhinta, raaka-aineiden kuljetukset, tuotanto, myynti ja markkinointi,

tuotteiden kuljetukset, materiaalien käsittely ja käyttö sekä romutus ja kierrätys takaisin

arvoketjuun. Rakenteellisesti liiketoiminta jakautuu kolmeen liiketoiminta-alueeseen, jotka

ovat Europe, Americas ja Ferrochrome. Liiketoiminta-alueet vastaavat myynnistä,

kannattavuudesta, tuotannosta ja toimitusketjun hallinnasta, ja ne ovat kansainvälisten

tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting Standards, IFRS) mukaisia

Outokummun toimintasegmenttejä. Ferrochrome-liiketoiminta-alue toimii Outokummun

arvoketjun alkupäässä ja tuottaa ferrokromia raaka-aineeksi muille liiketoiminta-alueille,

jotka keskittyvät ruostumattoman teräksen ja edistyneiden materiaalien valmistukseen ja

myyntiin. Konsernitoiminnot tukevat liiketoiminta-alueita. (ESRS2-SBM-1-42)

Outokumpu on osa maailmanlaajuista toimitusketjua, johon kuuluvat muun muassa raaka-

aineiden, palveluiden ja muiden materiaalien toimittajat. Vastuullinen hankinta, johon

kuuluu toimittajien valinta- ja hallintaprosessi, on kriittinen osa-alue kaikissa hankinnoissa

mutta erityisesti raaka-ainehankinnoissa. Outokumpu hankkii raaka-ainetoimittajiltaan

pääasiassa kierrätysterästä, ruostumattoman teräksen tuotannossa tarvittavia metalleja,

kuten nikkeliä ja molybdeeniä, sekä vähäpäästöistä energiaa energiaintensiivisten

tuotantotoimintojensa pyörittämiseen. Vastuulliset hankinnat ovat keskeinen osa

Outokummun vastuullisuusstrategiaa, ja yhtiö tekee aktiivisesti yhteistyötä arvoketjun

alkupään yhtiöiden kanssa vähäpäästöisten raaka-aineiden saatavuuden varmistamiseksi.

Esimerkkejä yhteistyöstä ovat kumppanuudet CRONIMET-yhtiön kanssa korkealaatuisen

ruostumattoman kierrätysteräksen saatavuuden varmistamiseksi, kanadalaisen FPX Nickel -

yhtiön kanssa vähäpäästöisten nikkelimetallien tarjonnan turvaamiseksi pitkällä aikavälillä

ja Greenland Resources -yhtiön kanssa pääsyn varmistamiseksi vähäpäästöiseen

Grönlannista saatavaan molybdeeniin. (ESRS2-SBM-1-42-(a))

		28

Outokummun tärkein lopputuote on ruostumaton teräs, jonka hiilijalanjälki on noin 75 %

toimialan keskiarvoa pienempi. Vuonna 2025 Outokumpu toimitti noin 1,8 milj. tonnia

(2024: 1,8 milj. tonnia) ruostumatonta terästä, mikä auttoi yhtiön asiakkaita vähentämään

heidän toimitusketjunsa päästöjä 12 milj. tonnilla*. Ferrokromin vuosituotanto oli noin

382 000 tonnia vuonna 2025 (2024: 398 000 tonnia).

Outokumpu luo arvoa sidosryhmilleen olemalla maailman johtava vastuullisen

ruostumattoman teräksen tuottaja. Outokummun tuotteet auttavat asiakkaita vähentämään

scope 3:n päästöjään. Outokumpu pyrkii jakamaan vakaata ja kasvavaa osinkoa

sijoittajilleen ajan mittaan. Samaan aikaan yhtiö haluaa pystyä sijoittamaan joustavasti

sellaisiin muutoshankkeisiin, joiden sisäinen korko on vähintään 20 % ja jotka ottavat

huomioon markkinoiden suhdannevaihtelut.

Tämän lisäksi vuonna 2025 korot ja rahoituskulut olivat 65 milj. euroa (2024: 74 milj.

euroa) ja työsuhde-etuudet työntekijöille 782 milj. euroa (2024: 714 milj. euroa).

Outokumpu myötävaikuttaa yhteiskuntaan maksamalla operatiivisia veroja ja arvonlisäarvoa

sekä työnantajamaksuja ym. Yhteisöveron kassavirtavaikutukset olivat vuonna 2025

konsernitasolla -9 milj. euroa (2024: 2 milj. euroa palautuksia). Outokumpu edistää YK:n

kestävän kehityksen tavoitteita sekä toimintatavoillaan että tuotteillaan. (ESRS2-SBM-1-42-(b))

Outokummun rooli ja läsnäolo arvoketjussa vaihtelevat sen mukaan, mistä arvoketjun

osasta on kyse. Outokummun ydintoiminnot kattavat erilaisia toimintoja tutkimus- ja

kehitystoiminnasta lopputuotekuljetuksiin, kun taas jatkojalostus, käyttö ja kierrätys eivät

ole yhtiön ydintoimintoja. Tutkimus- ja kehitystoiminnassa keskitytään uusin tuotteisiin ja

materiaaleihin, kuten korkeaseoksisiin teräksiin, muihin teräslajeihin ja sivutuotteisiin.

Raaka-aineiden hankinnassa ja louhinnassa Outokummulla on kaksoisrooli, sillä yhtiöllä on

omaa kaivostoimintaa Kemissä, jossa louhitaan ruostumattoman teräksen raaka-aineena

tarvittavaa kromimalmia, mutta Outokumpu hankkii myös raaka-aineita ulkoisesti.

Hankintojen painopiste on vähäpäästöisessä kierrätysteräksessä, nikkelissä ja muissa

tärkeissä raaka-aineissa. Tuotantovaihe kattaa ruostumattoman teräksen jalostuksen,

sulatuksen ja tuotannon, joka sisältää valu-, muotoilu-, lämpökäsittely- ja viimeistelytoimia.

Myynti- ja markkinointivaihe sisältää myynnin, asiakassuhteiden hallinnan, jakelun ja

kanavat. Kuljetusten suhteen Outokummulla on sekä raaka-aineiden että valmiiden tuot-

teiden varastoja, ja molempiin kuljetuksiin käytetään liikekumppaneita. (ESRS2-SBM-1-42-(c))

* Vuonna 2025 Outokummun ruostumattoman teräksen keskimääräinen hiilijalanjälki oli 1,6

hiilidioksidiekvivalenttikiloa ruostumattoman teräksen kiloa kohti elinkaarianalyysin perusteella.

Ruostumattoman teräksen globaali keskiarvo oli 7.3 hiilidioksidiekvivalenttikiloa ruostumattoman teräksen

kiloa kohti vuonna 2025. Outokummun laskelma perustuu CRU:n, worldstainlessin ja Kobolde & Partners

AB:n dataan. Laskelmat perustuvat seuraaviin neljään tutkimukseen (2025): 304 Stainless Steel Carbon

Footprint Comparison EU, Indonesia and China (2022), CRU Nickel Market Outlook Data (2022), “The

Global Life Cycle of Stainless Steels” (2019) ja ISSF Stainless Steel and CO2 (2022).

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Outokumpu toimii maailmanlaajuisesti ja on vuorovaikutuksessa monien erilaisten

sidosryhmien kanssa ympäri maailmaa. Outokumpu tekee yhteistyötä sidosryhmiensä ja

paikallisyhteisöjen kanssa ymmärtääkseen niiden odotuksia, vastatakseen esiin nouseviin

huoliin ja tukeakseen pitkän aikavälin myönteisiä vaikutuksia niillä paikkakunnilla, joilla

yhtiö toimii. Outokummun keskeisiä sidosryhmiä ovat muun muassa omat työntekijät,

asiakkaat, arvoketjun työntekijät, yhtiön omista toiminnoista aiheutuvien vaikutusten

kohteena suoraan tai välillisesti olevat yhteisöt sekä sijoittajat. (ESRS2-SBM-2-45-(a)-(i))

Sidosryhmien kanssa tehdään yhteistyötä sekä paikallisesti toimipaikoilla että keskitetysti

konsernitasolla. Tällä hetkellä Outokummulla on paikallisesti käytössä tiettyjä

sidosryhmävuorovaikutusta määrittäviä viitekehyksiä. Esimerkiksi Kemin kaivoksella on

käytössä Towards Sustainable Mining Finland -standardi. Vuonna 2025 Outokumpu jatkoi

ResponsibleSteel-sertifikaattiin perustuvan järjestelmällisen sidosryhmävuorovaikutusmallin

kehittämistä Euroopan toiminnoilleen. Yhtiö käynnisti myös suljettuihin kaivoksiin liittyvän

ohjelman Suomessa. Osana tätä työtä lisätään läpinäkyvyyttä ja järjestelmällistä

yhteistyötä paikallisten sidosryhmien ja muiden kiinnostuneiden osapuolten kanssa.

Vuonna 2025 Outokumpu aloitti sidosryhmäyhteistyön lähestymistavan kehittämisen. Työtä

jatketaan vuonna 2026 konsernitasoisen prosessin luomiseksi, jonka avulla tunnistetaan ja

ymmärretään paremmin eri sidosryhmien intressejä ja näkemyksiä sekä niiden yhteyttä

Outokummun strategiaan ja liiketoimintamalliin. Prosessin kehittämistä tukee sisäinen

ohjeistus sidosryhmäyhteistyöstä, joka julkaistiin joulukuussa 2025.

Outokummun oman työvoiman edut, näkemykset ja oikeudet, mukaan lukien

ihmisoikeuksien kunnioittaminen, on sisällytetty osaksi strategiaa ja päätöksentekoa

erilaisten vakiintuneiden vuorovaikutus- ja palautemekanismien avulla. Outokummun oma

työvoima on keskeinen yhtiön vaikutusten kohteena oleva sidosryhmä, jonka näkökulmat

vaikuttavat yhtiön henkilöstöstrategiaan, turvallisuusprioriteetteihin, palkkatasa-

arvositoumuksiin ja operatiiviseen johtamistapaan.

Vuorovaikutus oman työvoiman kanssa tapahtuu yhtiö- ja paikallistasolla.

Vuorovaikutusmuotoja ovat yhteistyö työntekijöiden edustajien kanssa, työntekijöiden ja

esihenkilöiden välinen jatkuva vuoropuhelu, henkilöstö-, oikeudenmukaisuus- ja

yhteenkuuluvuuskyselyt, johtamis- ja muut koulutukset, tiedotustilaisuudet ja muut

operatiiviset kokoukset sekä ilmoituskanavat, kuten SpeakUp-kanava. Näiden mekanismien

avulla saadaan tietoa sellaisista aiheista kuin turvallisuus ja työympäristö,

oikeudenmukaisuus ja yhdenvertainen kohtelu, johtamiskäyttäytyminen, viestintäkäytännöt,

uramahdollisuudet ja luottamus huolenaiheiden esiin tuomiseen.

Lisäksi Outokummun ihmisoikeusvaikutusten arvioinnit, ResponsibleSteel-auditoinnit,

palkkatasa-arvoanalyysi, työturvallisuuskatsaukset ja jäsennellyt työehtosopimusprosessit

tarjoavat tärkeitä näkemyksiä ja riskiarvioita eri työntekijäryhmiltä, kuten tuotannon

		29

työntekijöiltä, vuorotyöntekijöiltä, määräaikaisilta- tai vuokratyöntekijöiltä, siirtotyöläisiltä ja

matalapalkkaisilta työntekijöiltä.

Näistä arvioista ja vuorovaikutuskanavista saadut tulokset vaikuttavat suoraan

Outokummun vastuullisuusstrategiaan ja muovaavat päätöksiä, jotka liittyvät palkkauksen

läpinäkyvyyteen ja tasapuolisuuteen, työntekijöiden hyvinvointiin, johtamisen

kehittämiseen, työaikakäytäntöihin ja työturvallisuuteen. Näiden jatkuvien havaintojen

avulla voidaan myös parantaa Outokummun toimintakulttuuria, ja ne auttavat

määrittelemään pidemmän aikavälin henkilöstöön liittyvät prioriteetit. Tällä toimintatavalla

varmistetaan, että työntekijöiden näkemykset ja oikeudet huomioidaan järjestelmällisesti

Outokummun liiketoimintamallia kehitettäessä. (ESRS2-SBM-2-45-(a)-(ii))

Arvoketjun työntekijöiden ja vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen edut, näkemykset ja

oikeudet otetaan huomioon konsernitasolla ja paikallisesti toiminnossa eri käytäntöjen

avulla. Outokummun kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistettiin arvoketjun

alkupään työntekijät, jotka liittyvät kaivos-, jalostus- ja seosten tuotantotoimintaan sekä

kierrätysteräksen prosessointiin. Arvioinnin perusteella näiden työntekijöiden joukosta

nuoret ja siirtotyöläiset hankintaketjun korkean riskin maissa tunnistettiin sidosryhmiksi,

joihin voi kohdistua työoloihin, pakkotyöhön ja lapsityövoimaan liittyviä riskejä sekä

yhteisöihin liittyviä vaikutuksia. Nämä työntekijöihin liittyvät riskit voivat johtaa

taloudellisiin ja operatiivisiin riskeihin, kuten toimitushäiriöihin, sääntelyriskeihin ja

maineen menetykseen, ja näin ollen ne vaikuttavat Outokummun hankintastrategiaan.

Arvoketjun työntekijöiden lisäksi myös paikalliset vaikutusten kohteena olevat yhteisöt ovat

osa Outokummun toimittajiin liittyvän yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessia.

Outokumpu käsittelee arvoketjun työntekijöihin ja vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin

liittyviä riskejä toimittajien toimintaohjeen ja toimittajien huolellisuusvelvoiteprosessin

avulla. Prosessi sisältää myös EcoVadis-kartoituksen, paikan päällä tehtävät vastuullisuus-

auditoinnit ja ihmisoikeusvaikutusarvioinnit sekä niihin liittyvät korjaussuunnitelmat.

Paikallisyhteisöjä lähestytään tapauskohtaisesti yhtiön riskiperusteisen toimintatavan

mukaisesti. Toimintatapa perustuu toimittajien ja toimittajiin liittyvien paikallisyhteisöjä

edustavien sidosryhmien kartoittamiseen. Näiden arviointien tulokset vaikuttavat

toimittajavalintoihin, pitkäaikaisiin kumppanuuksiin ja hankintapäätöksiin, jotka vahvistavat

Outokummun vähäpäästöistä kiertotalousliiketoimintamallia. (ESRS2-SBM-2-45-(a)-(ii))

Outokummun arvoketjun alkupäähän kuuluvien yhteisöjen lisäksi yhtiö vaikuttaa myös sen

oman toiminnan piirissä oleviin paikallisyhteisöihin. Näihin yhteisöihin kohdistuvat

vaikutukset liittyvät muun muassa ympäristöön, talouteen, työllisyyteen ja sosiaaliseen

hyvinvointiin. Paikallisyhteisöjen kanssa tehtävä vuorovaikutus kattaa laajan kirjon aiheita

ja toimenpiteitä ympäristönäkökohtien käsittelystä ja koulutuksen tukemisesta julkisiin

kuulemisiin osallistumiseen, elinkeinoelämän toimijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön

sekä yhteisöjen hyvinvointia edistäviin hankkeisiin. Sidosryhmiltä saatu palaute ohjaa

paikallisen tason päätöksentekoa ja toimenpiteitä. Seuraavat esimerkit kuvaavat

keskeisiä vuorovaikutustilanteita Outokummun paikallisilla toimipaikoilla raportointivuoden

aikana:

• Ympäristövastuu: Yhtiö vastasi paikallisyhteisöjen meluun, pölyyn ja vedenlaatuun

liittyviin huolenaiheisiin toteuttamalla kohdennettuja korjaavia toimenpiteitä, uusimalla

laitteistoa sekä tekemällä yhteistyötä tutkimuslaitosten kanssa resurssitehokkuuden ja

ympäristönsuojelun parantamiseksi.

• Yhteisövuoropuhelu ja julkinen osallistuminen: yhtiö osallistui tuleviin investointeihin

liittyviin julkisiin kuulemisiin, viesti aiheista mediassa ja järjesti avointen ovien

tapahtumia luottamuksen ja läpinäkyvyyden vahvistamiseksi paikallisyhteisöissään.

• Koulutus ja osaamisen kehittäminen: Yhtiö teki yhteistyötä yliopistojen,

ammattikorkeakoulujen, oppilaitosten ja ammatillisten koulutusorganisaatioiden kanssa

osallistumalla rekrytointimessuille, järjestämällä vierailuja, työpajoja,

harjoittelumahdollisuuksia ja opinnäytetyöpaikkoja. Lisäksi pyrittiin herättämään nuorten

naisten kiinnostusta terästeollisuuden tarjoamiin urapolkuihin.

• Elinkeinoelämän verkostot: Outokumpu kävi vuoropuhelua elinkeinoelämän sidosryhmien

kanssa mm. pitämällä esityksiä, järjestämällä tehdaskierroksia sekä toimimalla

neuvonantajana. Käsiteltyjä painopistealueita olivat muun muassa toimitusketjut,

työvoimatarpeet, alueellinen kehitys sekä yritystoiminnan vastuullisuus.

• Yhteisöjen tukeminen ja vapaaehtoistoiminta: Yhtiö tuki paikallisia organisaatioita,

nuorisotoimintaa, kulttuuri‑ ja vapaa‑ajan tapahtumia sekä kansalaisjärjestöjä.

Sponsorointihankkeiden ja henkilöstön vapaaehtoistyön kohteina olivat mm. lapset,

perheet ja vanhukset.

• Innovaatio‑ ja tutkimusyhteistyö: Outokumpu kertoi tutkimustoiminnastaan ja edisti

kestävien materiaalien kehittämistä mm. sidosryhmäfoorumeiden ja kumppanuuksien

välityksellä kiertotalousratkaisujen ja vähähiilisten teknologioiden edistämiseksi.

Vuonna 2025 Outokumpu laati konsernitason ohjeistuksen sidosryhmävuorovaikutuksesta.

Tämä joulukuussa 2025 julkaistu ohjeistus kattaa myös vaikutusten kohteena olevat

yhteisöt. Ohjeistuksen perusteella Outokumpu jatkaa vuodesta 2026 lähtien vaikutusten

kohteena olevien yhteisöjen näkemysten sisällyttämistä strategiaansa ja

päätöksentekoonsa sekä järjestelmällisen sidosryhmävuorovaikutusprosessin ja

yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessin kehittämistä. Näillä kehittämistoimilla

varmistetaan, että yhtiön liiketoimintamalli tukee sekä pitkän aikavälin arvonluontia että

myönteisiä yhteiskunnallisia vaikutuksia. Lisätietoa vaikutuksen kohteena olevista

yhteisöistä on tämän kestävyysraportin luvussa S3.

Vuonna 2025 Outokumpu testasi konsernitasoista lähestymistapaa sidosryhmäyhteis-

työhön sekä työkaluja vuorovaikutustoimien ja niiden tulosten suunnittelun ja seurannan

työkaluja pilottikohteissa Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa. Lisäksi keskusteltiin siitä,

miten yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelimille tiedotetaan sidosryhmien näkemyksistä ja

eduista sekä siitä, miten ne liittyvät yhtiön strategiaan ja liiketoimintamalliin. Lähestymis-

tapaa kehitetään edelleen ja otetaan käyttöön kaikissa toimipaikoissa vuonna 2026.

(ESRS2-SBM-2-45-(d))

		30

Oheisessa taulukossa esitetään yhteenveto Outokummun keskeisistä sidosryhmistä sekä

vuorovaikutuksen aiheista ja muodoista. Outokumpu jatkaa vuonna 2026 sidosryhmävuoro-

vaikutusprosessinsa kehittämistä yhdessä yritysvastuun huolellisuusvelvoitteen kanssa

liittyen omaan työvoimaan, arvoketjun työntekijöihin ja vaikutuksen kohteena oleviin

yhteisöihin. (ESRS2-SBM-2-43) (ESRS2-SBM-2-45-(a)-(iii-v)), (ESRS2-SBM-2-45-(b-c)

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Sidosryhmätyyppi	Esimerkkejä vuorovaikutusaiheista	Esimerkkejä vuorovaikutusmuodoista
Osakkeenomistajat, sijoittajat ja muut pääoma-markkinoihin liittyvät sidosryhmät	• Kannattavuus • Pitkän aikavälin arvonluonti • Yhteiskunnallinen arvonluonti • Strategia ja hallinto • Ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset	• Jatkuva vuoropuhelu • Varsinainen yhtiökokous • Osavuosi- ja vuosijulkaisut • Tapahtumat ja tehdasvierailut
Oma työvoima	• Strategia ja organisaatio • Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus • Osaamisen kehittäminen • Oikeudenmukaisuus ja yhteenkuuluvuus • Työolosuhteet ja työoikeudet	• Jatkuva vuoropuhelu • Yhteistyö henkilöstön edustajien kanssa • Henkilöstökyselyt ja koulutukset • Henkilöstötilaisuudet ja muut kokoukset • SpeakUp- ja muut ilmoituskanavat
Asiakkaat ja loppukäyttäjät	• Laatu ja palvelu • Tuotetiedot ja turvallisuus • Ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset	• Jatkuva vuoropuhelu • Asiakaskyselyt ja auditoinnit • Sopimusvaatimukset • Yritysvastuun huolellisuusvelvoite
Toimittajat, kumppanit ja arvoketjun työntekijät	• Tuotantopanosten laatu ja saatavuus • Ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset	• Jatkuva vuoropuhelu • Toimittajavierailut ja auditoinnit • Yhteisprojektit ja koulutukset • Sopimusvaatimukset • Yritysvastuun huolellisuusvelvoite
Omaan toimintaan ja arvoketjuun liittyvät vaikutusten kohteena olevat yhteisöt	• Hyvinvointi, terveys ja turvallisuus • Ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset • Vaikutukset yhteisöihin • Alkuperäiskansojen oikeudet	• Jatkuva vuoropuhelu • Tehdasvierailut • Paikallisten hankkeiden tukeminen • Yritysvastuun huolellisuusvelvoite
Poliittiset päättäjät	• Teollisuus- ja kauppapolitiikka • Ilmastopolitiikka • Vastuullisuussääntely • Poliittinen ja sääntely-ympäristö	• Jatkuva vuoropuhelu • Julkiset kuulemiset ja muut konsultointiprosessit • Tapahtumat ja tehdasvierailut
Viranomaiset	• Sääntelyn noudattaminen • Ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset	• Jatkuva vuoropuhelu • Sääntelyn mukainen raportointi • Tarkastukset ja muut tehdasvierailut
Elinkeinoelämän järjestöt	• Kilpailukyky ja vastuullisuus • Toimialastandardit ja -aloitteet • Yritysnäkökulma poliittisiin ja sääntelykehityksiin	• Jatkuva vuoropuhelu • Edustus ja tapahtumat
Kansalaisjärjestöt	• Ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset	• Jatkuva vuoropuhelu • Yhteisprojektit
Tutkimus- ja oppilaitokset	• Tutkimus ja innovaatio • Tuote- ja prosessikehitys • Tulevat työllisyystarpeet • Ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset	• Yhteisprojektit • Rekrytointitapahtumat ja opiskelijamessut • Luennot, opintovierailut, opinnäytetyöt ja harjoittelut

		31

Vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallinta

Outokumpu tunnisti kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissaan yhteensä yhdeksän

yritykselle olennaista aihealuetta, jotka koostuvat 21 olennaisesta osa-aiheesta.

Ruostumattoman teräksen tuotannossa ja sen toimitusketjussa käytetään merkittäviä

määriä energiaa ja raaka-aineita, mikä aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä ja vaikuttaa

kielteisesti ilmastonmuutokseen. Energian ja raaka-aineiden hintojen heilahtelu ja

uusiutuvien polttoaineiden suuret kustannukset aiheuttavat yhtiön liiketoiminnalle

taloudellisia riskejä. Lisähankkeet energiatehokkuuden parantamiseksi luovat kuitenkin

mahdollisuuksia vähentää energian käyttöä ja kustannuksia. Vaikutusten pienentämiseksi

Outokumpu käyttää kierrätettyjä raaka-aineita ja vähäpäästöistä energiaa sekä parantaa

energiatehokkuutta.

Kun ruostumatonta terästä valmistetaan yli 90-prosenttisesti kierrätetyistä raaka-aineista,

sillä on myönteisiä vaikutuksia: riippuvuus primääriraaka-aineista pienenee,

hiilidioksidipäästöt vähenevät, ja kaivostoiminnan aiheuttamaa luontokatoa ehkäistään.

Taloudellisina riskeinä pidetään hiilen hintojen nousua, vähäpäästöisten raaka-aineiden

saatavuutta ja hiilestä irtautumisen teknologioiden epävarmuutta. Toisaalta Outokummun

ruostumattoman teräksen hiilijalanjälki on selvästi teollisuudenalan keskiarvoa pienempi ja

teräksen tuotantoon on integroitu yhtiön oma ferrokromituotanto, mikä voi tuoda yhtiölle

kilpailuetua ja taloudellisia mahdollisuuksia etenkin EU:n hiilirajamekanismin tullessa

voimaan.

Ruostumattoman teräksen tuotannolla ja Outokummun toimitusketjun kaivostoiminnalla voi

olla kielteisiä vaikutuksia ympäristöön. Näitä mahdollisia vaikutuksia aiheuttavat veden

käyttö, päästöt ilmaan ja veteen sekä toiminnasta syntyvät jätteet, mikäli niiden

vaikutuksia ei pyritä asianmukaisesti vähentämään. Lainsäädännön kiristyminen ja

kaatopaikkajätteen kustannusten nousu voivat lisätä yhtiön kustannuksia ja aiheuttaa

yhtiölle säännöstenmukaisuuteen liittyviä riskejä. Pitkäikäisen ruostumattoman teräksen

elinkaaren aikaiset hyödyt voivat kuitenkin vaikuttaa myönteisesti, sillä ne tukevat

vastuullisuutta, turvallisuutta ja hygieniaa toimitusketjun loppupään käyttökohteissa. Myös

raaka-aineiden kierrätys ja sivutuotteiden kehittäminen yhtiön jätevirroista voivat luoda

taloudellisia mahdollisuuksia.

Ruostumattoman teräksen tuotantoprosessin luonteesta johtuen työntekijät voivat joutua

vaarallisiin työolosuhteisiin. Outokumpu on panostanut korkean tason

turvallisuusstandardeihin ja henkilöstön hyvinvointiin, mikä voi tarkoittaa taloudellisia

mahdollisuuksia työn tuottavuudessa ja henkilöstön houkuttelemisessa. Kun yhtiö edistää

oikeudenmukaista ja osallistavaa työympäristöä, se vaalii samalla innovaatioita ja

houkuttelee osaajia. Häirintä- ja syrjintätapaukset tai piilevät ennakkoasenteet voivat

johtaa taloudellisiin riskeihin, joten niiden estämiseksi yhtiö on panostanut työntekijöiden

koulutukseen varmistaakseen asiallisen käytöksen.

Vaikutuksiin ja taloudelliseen olennaisuuteen perustuvat olennaiset aiheet

Yhteensä yhdeksää aihetta kymmenestä pidettiin olennaisina Outokummun kannalta. Viiden aiheen

arvioitiin olevan olennaisia sekä vaikutusten että taloudellisen olennaisuuden kannalta ja neljän aiheen

todettiin olevan olennaisia vain vaikutusten olennaisuuden kannalta.

		32

Olennaisuusanalyysissä tunnistettujen olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kuvaus

Outokummun olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin kattavan

olennaisuusarvioinnin avulla. Nämä tekijät liittyvät läheisesti yhtiön strategiaan ja

liiketoimintamalliin, ja ne vaikuttavat resurssien kohdentamiseen ja edistävät yhtiön

toiminnan ja arvoketjun jatkuvaa sopeuttamista.

E1 Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos on olennainen aihe, koska Outokummun oma ja arvoketjun alkupään

toiminta, kuten raaka-aineiden louhinta, käsittely ja kuljettaminen, tuottaa paljon päästöjä

ja käyttää paljon energiaa. Sääntelyn kehitys ja vähäpäästöisen ruostumattoman teräksen

kasvava kysyntä tarjoavat kilpailuetuja. Vaikka energiakustannukset ja energian saatavuus

aiheuttavat liiketoimintariskejä, energiatehokkuuden parantaminen ja uusien

energiateknologioiden käyttöönotto tarjoavat myös mahdollisuuksia.

E2 Pilaantuminen

Ilman ja veden pilaantumisesta voi aiheutua mahdollisia kielteisiä vaikutuksia sekä

suorissa toiminnoissa että koko arvoketjussa, jos niitä ei hallita asianmukaisesti.

E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat

Suorien toimintojen ja arvoketjun vedenkulutus ja jätevesipäästöt saattavat aiheuttaa

kielteisiä vaikutuksia. Ruostumattomasta teräksestä valmistetut tuotteet puolestaan

vaikuttavat myönteisesti vesihuollon infrastruktuuriin.

E4 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit

Outokummun tuotantotoiminta ja vanhat toimipaikat voivat vaikuttaa lajien ja

ekosysteemien terveyteen erityisesti herkillä alueilla. Toimitusketjun vaikutuksia ovat muun

muassa elinympäristön häiriintyminen ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen

erityisesti silloin, kun riskialttiita hyödykkeitä louhitaan herkkien alueiden lähellä.

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Keskeisiä kielteisiä vaikutuksia ovat primääriresurssien käyttö ja jätteiden synty yhtiön

toiminnan aikana. Ruostumattomasta teräksestä valmistetut tuotteet ovat kuitenkin

kestäviä ja kierrätettäviä, ja ne tukevat kiertotaloutta. Vähäpäästöisen ruostumattoman

teräksen kysynnän kasvu ja sivutuotteiden hyödyntäminen tarjoavat liiketoiminta-

mahdollisuuksia, vaikka kierrätysteräksen saatavuus ja hinnoittelu ovat edelleen riskejä.

S1 Oma työvoima

Priorisoimalla fyysistä ja henkistä hyvinvointia saadaan aikaan myönteisiä vaikutuksia, mikä

helpottaa osaajien houkuttelemista ja sitouttamista sekä parantaa tuottavuutta. Jos työolot

eivät täytä yrityksen standardeja, aiheutuu riskejä, kuten kielteisiä terveysvaikutuksia,

tuottavuuden heikkenemistä ja oikeudenkäyntikuluja. Oikeudenmukainen palkka, työehto-

sopimusneuvottelut, työntekijöiden sitoutuminen, yhtäläiset mahdollisuudet, koulutus ja

aloitteet, jotka liittyvät osallistavaan työympäristöön, edistävät innovointia ja hyvää

työnantajakuvaa sekä vähentävät eriarvoisuuden, häirinnän ja syrjinnän kaltaisia riskejä.

S2 Arvoketjun työntekijät

Toimitusketjun työntekijöihin kohdistuvia riskejä ovat muun muassa terveys- ja

turvallisuuskysymykset, työaikojen ylittyminen, yhdistymisvapauden rajoitukset ja

riittämättömät palkat. Arvoketjussa voi syntyä vakavia ihmisoikeusongelmia, kuten

pakkotyön, velkaan sidotun työvoiman tai lapsityövoiman käyttöä. Vahvat

huolellisuusvelvoiteprosessit voivat pienentää näitä riskejä ja parantaa arvoketjun

resilienssiä.

S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt

Outokumpu kehittää yhteisöjä verojen, tukihankkeiden ja sponsoroinnin avulla. Ympäristön

turmeltuminen voi kuitenkin vaikuttaa paikallisiin yhteisöihin tuotantolaitosten ja

toimitusketjun läheisyydessä. Alkuperäiskansojen oikeudet, mukaan lukien maa-, metsä- ja

vesioikeudet, voivat olla vaarassa, jos toimitusketjussa ei ole käytössä asianmukaisia

huolellisuusvelvoiteprosesseja.

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Kattavat liiketoimintaperiaatteet ja avoin, eettinen ja vastuullinen yrityskulttuuri saavat

aikaan myönteisiä vaikutuksia ja edistävät vastuullisia käytäntöjä myös toimittajien

keskuudessa. Yrityskulttuurin noudattamatta jättäminen tai laiminlyönnit voivat aiheuttaa

taloudellisia ja maineeseen liittyviä riskejä. Vastuullisuuden korostaminen hankinnassa

parantaa resilienssiä ja toiminnan tehokkuutta.

(ESRS2-SBM-3-48- (a))

		33

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet aiheen ja arvoketjuvaiheen

mukaan

Aihe	Vaikutuksen olennaisuus		Taloudellinen olennaisuus		Arvoketjun vaihe
	Myön- teinen	Kiel- teinen	Mahdolli- suus	Riski	Alkupää	Omat toiminnot	Loppu- pää
E1 Ilmastonmuutos		x	x	x	x	x	x
E2 Pilaantuminen		x			x	x
E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat	x	x			x	x	x
E4 Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit		x			x	x
E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous	x	x	x	x	x	x	x
S1 Oma työvoima	x	x	x	x		x
S2 Arvoketjun työntekijät		x	x	x	x
S3 Vaikutusten kohteena olevat	x	x			x	x
G1 Liiketoiminnan harjoittaminen	x	x		x	x	x	x

Tämän raportin olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista (IRO-1) on esitetty Yleiset tiedot -osiossa (ESRS2), ja

ympäristöaiheiden (E1–E5) kohdalla kyseisten osioiden Vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallinta -kappaleissa. Yrityksen konsernikestävyysraportissa huomioon

otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset (IRO-2) esitellään IRO-1:n jälkeen.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa (ESRS2-SBM-3) esitetään kunkin aiheen Olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet -osiossa.

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien vaikutukset

liiketoimintamalliin, arvoketjuun, strategiaan ja päätöksentekoon

Outokumpu on sisällyttänyt kestävyyden strategiaansa, visioonsa ja päämääräänsä. Yhtiön

visiona on olla edelläkävijä materiaaleissa ja teknologioissa, jotka luovat huomista. Visio on

suoraan linjassa yhtiön strategian kanssa, jolla pyritään pienentämään vastuullisuuteen

liittyviä riskejä ja hyödyntämään mahdollisuuksia, jotka liittyvät vähäpäästöiseen talouteen

siirtymiseen. Outokummun EVOLVE-strategiassa korostetaan vastuullisuusjohtajuutta

yhtenä Outokummun strategisista osa-alueista.

Tunnistetut vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet – erityisesti ne, jotka liittyvät

ilmastonmuutokseen, kiertotalouteen ja luonnon monimuotoisuuteen – vaikuttavat

Outokummun liiketoimintamalliin. Ne vaikuttavat tuoteinnovaatioihin, toimintaprosesseihin

ja vähäpäästöisten teknologioiden käyttöönottoon. Esimerkiksi sitoumukset vähentää

kasvihuonekaasupäästöjä ja parantaa energiatehokkuutta kannustavat investoimaan

vähäpäästöisiin tuotantomenetelmiin ja uusiutuvaan energiaan, mikä vastaa

maailmanlaajuisia tavoitteita pitää ilmaston lämpeneminen alle 1,5 asteessa.

Arvoketjussa vastuullisuus on keskeisessä roolissa liiketoiminnan resilienssin lisäämisessä

ja toimitusketjun käytäntöjen parantamisessa. Pyrkimykset edistää kiertotalouden

periaatteita esimerkiksi lisäämällä ruostumattoman teräksen tuotannon kierrätyssisältöä

pienentävät riippuvuutta raaka-aineisiin ja vahvistavat suhteita vastuullisiin toimittajiin

kumppaneina. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen tukee entisestään toiminnan

jatkuvuutta ja resurssien turvaamista pitkällä aikavälillä.

Pilaantumisen ehkäisemiseen ja jätteiden vähentämiseen tähtäävät toimet on toteutettu

niin, että ne täyttävät lakisääteiset vaatimukset sekä vähentävät toimintakuluja ja

parantavat Outokummun kilpailuetua. Toimitusketjun vastuullisuuden edistäminen taas

pienentää riskejä, jotka liittyvät epäeettisiin käytäntöihin tai siihen, etteivät toimittajat

noudata lakeja ja säännöksiä. Outokummun pitkän aikavälin tavoitteena on, että sen

toiminnassa ei tapahdu lainkaan turvallisuudelle vaarallisia tilanteita. Tavoitteet ohjaavat

myös oikeudenmukaisuuden ja yhteenkuuluvuuden vahvistamista sekä toimitusketjun

kestävyyden edistämistä. Outokumpu on sitoutunut korkeimpiin eettisiin

toimintaperiaatteisiin ja noudattaa toimintamaissaan sovellettavia lakeja ja säännöksiä

sekä tekemiään sopimuksia ja sitoumuksia. (ESRS2-SBM-3-48-(b))

Olennaiset vaikutukset

Vaikutukset ihmisiin ja ympäristöön

Ruostumattoman teräksen tuotannossa käytetään merkittäviä määriä energiaa ja

resursseja, mikä aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä ja korostaa ilmastonmuutoksen

hillitsemisen tärkeyttä Outokummulle. Tehokas jätehuolto on ratkaisevan tärkeä osa

mahdollisten ympäristö- ja terveysongelmien ehkäisemistä. Koska Outokumpu työllistää

tuhansia työntekijöitä, yhtiö vaikuttaa myönteisesti työntekijöidensä ja heidän perheidensä

toimeentuloon. Outokumpu kouluttaa myös työntekijöitään ja kehittää heidän taitojaan,

mikä vaikuttaa ihmisiin myönteisesti ja varmistaa sen, että mahdolliset kielteiset terveys- ja

turvallisuusvaikutukset minimoidaan. Outokumpu on tunnistanut, että sen toimitusketjussa

ja erityisesti seosaineiden tuotannossa on henkilöitä, jotka voivat joutua kestämään

työolojen tai ympäröiville yhteisöille aiheutuvien vaikutusten haitallisia seurauksia. (ESRS2-

SBM-3-48-(c)-(i))

Vaikutukset liiketoimintamalliin

Suurimmat vaikutukset johtuvat Outokummun liiketoimintamallista, sillä ruostumattoman

teräksen valmistuksessa käytetään paljon energiaa teräksen sulatusprosessin takia ja se

vaatii merkittävän paljon resursseja, kuten kierrätysterästä ja metalliseoksia. Outokummun

liiketoimintamalli vähentää tarvetta käyttää primääriraaka-aineita, mutta koska toiminta on

		34

niin laajamittaista, vaikutukset ovat edelleen merkittävät. Ilmakehään vapautuu silti suuria

määriä kasvihuonekaasuja. Seoksia varten louhitaan primäärimetallia, mikä on myös

energiaintensiivistä ja vaikuttaa resurssien ehtymiseen. Outokumpu sisällyttää vaikutuksia

lieventäviä toimia strategiaansa ja toimintatapoihinsa. Yhtiö on myös laatinut

ilmastosiirtymäsuunnitelman, joka on sisällytetty osaksi strategiaa. Lisäksi Outokumpu

käyttää tuotannossaan edelleen runsaasti kierrätettyjä metalleja – niiden osuus oli

96,7 % vuonna 2025 (2024: 95,3 %). (ESRS2-SBM-3-48-(c)-(ii))

Vaikutusten aikavälit

Kuvailtujen vaikutusten välien odotetaan yrityksen oman työvoiman ja arvoketjun

työntekijöiden osalta olevan lyhyt, pilaantumisen, vesivarojen, kiertotalouden ja vaikutusten

kohteena olevien yhteisöjen osalta lyhyt tai keskipitkä sekä ilmastonmuutoksen ja luonnon

monimuotoisuuden osalta pitkä. (ESRS2-SBM-3-48-(c)-(iii))

Vaikutukset liikesuhteisiin

Kuten edellä on kuvattu, olennaiset vaikutukset näkyvät Outokummun omassa

liiketoiminnassa sekä arvoketjun alku- ja loppupäässä. Liikesuhteet laajentavat vaikutuksia

arvoketjun työntekijöihin ja erityisesti Outokummun raaka-ainetoimittajiin, koska metallien

louhiminen seosaineita varten voi vaikuttaa kielteisesti paikallisiin ympäristöihin ja

lähiyhteisöihin. (ESRS2-SBM-3-48-(c)-(iv))

Nykyiset ja ennakoidut taloudelliset vaikutukset

Vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät merkittävät nykyiset taloudelliset

vastuullisuusvaikutukset johtuvat Outokummun hiilestä irtautumiseen liittyvistä

investoinneista. Raportointivuonna 2025 hiilestä irtautumiseen ja ilmastosiirtymään

liittyvät pääomamenot esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa Ilmastoasiat sekä E1

Ilmastonmuutos -luvun Ilmastosiirtymäsuunnitelma-osiossa. (ESRS2-SBM-3-48-(d))

Outokumpu ei raportoi ESRS2:n tiedonantovaatimuksen SBM-3 48 kohdan e alakohdassa

vaadittuja tietoja 11.7.2025 annetun ”quick fix” -delegoidun säädöksen mukaisen

pidennetyn siirtymäkauden perusteella. (ESRS2-SBM-3-48-(e))

Resilienssi

Outokumpu arvioi strategiansa ja liiketoimintamallinsa resilienssiä jatkuvasti. Resilienssiä

tarkasteltiin vuonna 2025 uuden EVOLVE-strategian kehittämisen yhteydessä.

Outokummun strategia ja liiketoimintamalli kestävät tunnistettuja vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia. Pieni hiilijalanjälki ja kierrätettyjen raaka-aineiden runsas käyttö luovat

resilienssiä ilmastoon liittyviä siirtymäriskejä vastaan ja auttavat hyödyntämään uusia

vihreään siirtymään liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Outokumpu on sitoutunut

tieteeseen perustuvaan ilmastotavoitteeseen rajata globaali ilmaston lämpeneminen 1,5

asteeseen. Outokumpu pienentää siirtymäriskejään ottamalla käyttöön vähähiilisiä

teknologioita ja lisäämällä puhtaan energian käyttöä tuotevalikoimassaan. Outokummulla

on käytössä ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, joilla vähennetään pilaantumista

tuotantolaitoksissa. Outokummun tuotantolaitokset sijaitsevat lähellä vesilähteitä, ja suuri

osa Outokummun käyttämästä vedestä on kierrätettyä. Outokummun ainoa toiminnassa

oleva kaivos on maanalainen, joten sen suorat vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen

ovat rajalliset. Keskittymällä voimakkaasti turvallisuuteen Outokumpu pystyy vähentämään

kielteisiä turvallisuudelle vaarallisia tilanteita. Toimittajien sitouttamisen ja

vastuullisuusvaatimusten avulla yhtiö pystyy vähentämään arvoketjun alkupäähän liittyviä

riskejä, esimerkiksi minimoimaan arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia kielteisiä

vaikutuksia. Hyvän liiketoiminnan harjoittaminen ja tehokas hallintorakenne ovat osa

Outokummun strategiaa ja liiketoimintamallia, mikä tukee olennaisten vaikutusten ja

riskien hallintaa sekä mahdollisuuksien hyödyntämistä. (ESRS2-SBM-3-48-(f))

Muutokset edelliseen raportointikauteen verrattuna

Vuonna 2025 toteutettu tarkastettu kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi johti pieniin

muutoksiin olennaisissa vaikutuksissa, riskeissä ja mahdollisuuksissa kokonaisuudessaan.

Osa muutoksista johtui vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa käytettyjen

menetelmien kehittymisestä. Aikaisempaan kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiin

tehdyt keskeiset muutokset ovat tiivistettynä seuraavat:

• Outokummun olennaisten myönteisten vaikutusten tunnistaminen toimittajasuhteiden

hallintaan liittyen, minkä takia tiedonantovaatimusta G1-2 Suhteet toimittajiin pidettiin

olennaisena. Näitä pidettiin olennaisina Outokummun lisääntyneen toiminnan vuoksi

kestävyysasioiden hallinnassa toimittajien suhteen ja kasvavan liiketoiminnan

merkityksen vuoksi.

• Outokummun mahdollisten kielteisten vaikutusten epäolennaisuus huolta aiheuttaviin ja

erityistä huolta aiheuttaviin aineisiin liittyen, minkä takia tiedonantovaatimusta E2-5

pidettiin epäolennaisena. Näitä ei pidetty olennaisina, koska Outokummun toiminnot

käsittelivät vain vähän tai ei lainkaan listattuja aineita tai koska käsiteltävien aineiden

kielteiset terveysvaikutukset olivat vähäisiä tai olemattomia.

• Osa-aihe “E4 Vaikutukset ekosysteemipalveluihin ja riippuvuudet niistä” arvioitiin

epäolennaiseksi. Näitä ei pidetty olennaisina tunnistamattomien olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien vuoksi.

• Osa-aihe “S3 Yhteisöjen kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet” arvioitiin

epäolennaiseksi. Näitä ei pidetty olennaisina tunnistamattomien olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien vuoksi.

• Riskien ja mahdollisuuksien arviointiasteikko oli paremmin linjassa Outokummun

yritysriskien hallinnan kanssa

• Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointiin käytettyjen työkalujen päivitys

(ESRS2-SBM-3-48-(g))

		35

Lisätiedot

Outokumpu tarjoaa ESRS-standardin vaatimien tietojen lisäksi yhteisökohtaista tietoa

tapauksissa, joissa sen uskotaan olevan olennaista Outokummun vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien paremman ymmärtämisen kannalta. (ESRS2-SBM-3-48-(h))

Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa noudatettiin ESRS 1:n luvussa 3 kuvattuja

yleisiä periaatteita. Outokumpu tarkasteli kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiaan

keväällä 2025. Olennaisuusarviointiprosessi koostui neljästä osasta:

1. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tutkiminen

2. Vuorovaikutus sidosryhmien kanssa

3. Vaikutusten ja taloudellisen olennaisuuden arviointi

4. Tulosten validointi ja viimeistely

Tärkeimpiä toimia olivat alustava arviointi (mukaan lukien edellisen kaksinkertaisen

olennaisuuden arvioinnin tarkastelu), kohdennettu aihealueiden analyysi, haastattelut,

poikkitoiminnalliset työpajat, tunnistettujen vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

analysointi ja olennaisuuden määrittely näille vaikutuksille, riskeille ja mahdollisuuksille

sekä ESRS-aiheille, osa-aiheille ja osaosa-aiheille, jotka perustuvat asetettuun

kynnysarvoon. Prosessi sisältää olettamuksen, että monimutkaisiin ja toisistaan

riippuvaisiin ilmiöihin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ymmärrettiin riittävästi.

(ESRS2-IRO-1-53-(a))

Outokummun mahdollisten ja tosiasiallisten ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien

vaikutusten tunnistus-, arviointi-, priorisointi- ja seurantaprosessi sisältää sekä jatkuvaa

seurantaa että kohdennettuja toimia. Näitä toimia toteuttavat sekä Outokummun

työntekijät että ulkopuoliset tahot, kuten kumppanit, palveluntarjoajat ja muut sidosryhmät.

Outokummun vastuullisuustiimi koordinoi useita toimia, kuten kaksinkertaisen

olennaisuuden arvioinnin prosessia. Arviointia tarkastellaan vuosittain, ja se päivitetään, jos

Outokummun liiketoiminnassa tapahtuu suuria muutoksia. Kaksinkertaisen olennaisuuden

arviointi toteutetaan verkostotoimena, ja siihen osallistuu edustajia eri osastoilta, kuten

vastuullisuus-, talous-, riskienhallinta-, strategia-, tuotanto-, henkilöstöhallinto- sekä laki- ja

compliance-asioista vastaavasta tiimistä. (ESRS2-IRO-1-53-(b))

Outokummun arvoketju (alku- ja loppupää) ja yhtiön omat tuotantotoiminnot kartoitetaan

sellaisten erityiskysymysten analysoimiseksi, jotka lisäävät haittavaikutusten riskiä, jotta

analyysi voidaan toteuttaa kokonaisvaltaisesti. Kaikki tuotantolaitokset ja toimipaikat

sisällytettiin analyysiin. Outokummun tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa, Ruotsissa,

Saksassa, Yhdysvalloissa ja Meksikossa. Analyysissä keskityttiin erityisesti raaka-aineiden

kulutukseen, energiankäyttöön ja teolliseen valmistustoimintaan, koska ne vaikuttavat

merkittävästi Outokummun mahdollisiin ihmisiin ja ympäristöön kohdistuviin vaikutuksiin.

Yleinen kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessi sisälsi liiketoiminnan

harjoittamiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arvioinnin.

(ESRS2-IRO-1-53-(b)-(i)), (G1-ESRS2-IRO-1-6)

		36

Arvoketju ja tärkeimmät toimet

Outokumpu huomioi mahdolliset vaikutukset, joihin se voi olla osallisena oman toimintansa

tai liiketoimintasuhteidensa kautta toteuttamalla jatkuvaa seurantaa sekä

ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä ja puuttumalla ongelmiin. (ESRS2-IRO-1-53-(b)-(ii))

Jotta Outokumpu voisi paremmin ymmärtää mahdollisia sidosryhmiinsä kohdistuvia

vaikutuksia, vuonna 2025 toteutetun kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin yhteydessä

haastateltiin sidosryhmiä, kuten asiakkaita, sijoittajia, toimittajia ja kansalaisjärjestöjen

edustajia. Eri sidosryhmien ja ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa käydään myös jatkuvaa

vuoropuhelua ja tehdään yhteistyötä koko vuoden ajan. Näin varmistetaan, että

sidosryhmien huolenaiheet ymmärretään kattavasti. (ESRS2-IRO-1-53-(b)-(iii))

Outokummun kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessissa tunnistettiin mahdollisia

ja tosiasiallisia kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön. Nämä

vaikutukset luokiteltiin ESRS-aiheiden perusteella. Vaikutuksia arvioitiin ESRS:n ohjeiden

mukaisesti vakavuuden (mittakaava, laaja-alaisuus ja negatiivisen vaikutuksen korjaamaton

luonne huomioiden) ja todennäköisyyden perusteella. Vakavuuden arviointiin käytettiin

asteikkoa 1–4 (matala–erittäin korkea), mittakaavan arviointiin asteikkoa 1–5 (hyvin

matala–hyvin korkea), laaja-alaisuuden arviointiin asteikkoa 1–5 (rajoitettu–

kokonaisvaltainen) ja vaikutuksen korjaamattoman luonteen arviointiin asteikkoa 1–5

(helposti korjattavissa–ei korjattavissa). Todennäköisyyttä arvioitiin asteikolla 1–5

(harvinainen 0–6 %–tosiasiallinen, 100 %). Olennaisuus määritettiin käyttämällä

vakavuuden ja todennäköisyyden yhteenlaskettua pistemäärää, kuten seuraavassa kuvassa

näkyy. (ESRS2-IRO-1-53-(b)-(iv))

Prosessi, jolla tunnistettiin, arvioitiin, priorisoitiin ja seurattiin riskejä ja mahdollisuuksia,

joilla on tai voi olla taloudellisia vaikutuksia Outokummulle, toteutettiin samaan aikaan

vaikutusten arvioinnin kanssa. Prosessissa käytettiin samankaltaisia menetelmiä. (ESRS2-

IRO-1-53-(c))

Outokumpu tarkasteli vaikutusten ja riippuvuuksien yhteyksiä riskeihin ja mahdollisuuksiin

käyttämällä ESRS-aiheiden, niiden osa-aiheiden ja edelleen osaosa-aiheiden yhteistä

luokittelua sekä kartoittamalla Outokummun vaikutuksia ja riskejä ja mahdollisuuksia tässä

yhteisessä viitekehyksessä. Riskien ja mahdollisuuksien suuruuden ja todennäköisyyden

		37

tarkempi arviointi mahdollisti näiden yhteyksien analysoinnin. Tärkeimmät tunnistetut

yhteydet liittyivät ilmastonmuutoksen hillintään, resurssien sisäänvirtauksiin ja oman

työvoiman työoloihin. (ESRS2-IRO-1-53-(c)-(i))

Vastuullisuuteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien taloudellisia vaikutuksia liikevoittoon,

kassavirtaan ja omaan pääomaan arvioitiin taloudellisen vaikutuksen suuruuden ja

todennäköisyyden perusteella. Vaikutuksen suuruutta arvioitaessa arvot olivat 1 (alhainen,

alle 50 milj. euroa), 2 (keskikokoinen, yli 50 milj. euroa), 3 (korkea, yli 100 milj. euroa) ja 4

(erittäin korkea, yli 150 milj. euroa). Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa

käytettyjen taloudellisten vaikutusten arvioiden suuruus sisälsi merkittäviä

epävarmuustekijöitä, koska arvioinnit perustuivat asiantuntija-arvioon eikä edistyneeseen

rahoitusmalliin. Taloudellisen vaikutuksen todennäköisyys oli arvioitu samankaltaisella

asteikolla kuin mahdollisten ja tosiasiallisten vaikutusten. Olennaisuus määritettiin

käyttämällä taloudellisten vaikutusten ja todennäköisyyden yhteenlaskettua pistemäärää.

Riskien ja mahdollisuuksien olennaisuuden kynnysarvo on kuvattu yllä olevassa kuvassa.

(ESRS2-IRO-1-53-(c)-(ii))

Outokummun yritysriskien hallintaprosessilla arvioidaan ja luokitellaan vastuullisuuteen

liittyviä riskejä samalla tavalla kuin muitakin riskiluokkia. Olennaiset vastuullisuusriskit

sisällytetään Outokummun digitaalisiin riskien arviointijärjestelmiin, mikä mahdollistaa

asianmukaisten valvonta- ja hillintästrategioiden toteuttamisen. (ESRS2-IRO-1-53-(c)-(iii)

Koko arviointiprosessin ajan kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnista ja sen tuloksista

keskusteltiin Outokummun vastuullisuus- ja hiilestä irtautumisen ohjausryhmässä, johon

kuuluu Outokummun johtoryhmän jäseniä. Ohjausryhmä myös validoi tulokset. Keväällä

2025 kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia koskevaa päätöksentekoa varten

järjestettiin kokouksia kuukausittain. Outokummun tarkastusvaliokunta vahvisti arvioinnin

tulokset. Sisäisen valvonnan menettelyihin kuuluivat monivaiheinen hyväksyntäprosessi,

asiantuntijoiden suorittama tietojen validointi ja yritysten kestävyysraportointia koskevan

direktiivin mukainen raportointiprosessi, joka on osa Outokumpu-konsernin sisäistä

valvontaa. (ESRS2-IRO-1-53-(d))

Prosessi, jolla tunnistetaan, arvioidaan ja hallinnoidaan vaikutuksia ja riskejä, sisällytetään

osaksi Outokummun kokonaisvaltaista riskienhallintaprosessia: riskienhallintatiimi otettiin

mukaan kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessiin ja kaksinkertaisen

olennaisuuden arvioinnin tuloksia hyödynnettiin Outokummun kokonaisvaltaisessa

riskienhallintaprosessissa. Tämä integroiva toimintatapa tukee Outokummun

kokonaisriskiprofiilin arviointia. (ESRS2-IRO-1-53-(e))

Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessissa tunnistetut mahdollisuudet välitetään

Outokummun johdolle, ja näin ne sisällytetään johtamisprosesseihin. Tunnistetut

mahdollisuudet otetaan huomioon vastuullisuussuunnittelun ja -toimien, -strategian ja

operationaalisten parannuksien kehittämisessä. (ESRS2-IRO-1-53-(f))

Outokummun kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa käytettiin syöttöparametreina

edellistä kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia, Outokummun olemassa olevia

tutkimusaineistoja ja dokumentaatiota, julkisesti saatavilla olevia raportteja ja tilastoja,

toimialakohtaisia julkaisuja sekä sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien asiantuntemusta.

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa, arvioinnissa ja

hallinnassa käytettyjen syöttöparametrien laajuus kattoi Outokummun toiminnan

Outokummun toimipaikoissa sekä Outokummun arvoketjun alkupään ja loppupään

toiminnot. (ESRS2-IRO-1-53-(g))

Kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia päivitettiin tilikaudella 2025. Vaikutuksia, riskejä

ja mahdollisuuksia arvioitiin yksityiskohtaisemmin kuin tilikaudella 2024 tehdyssä

arvioinnissa. Arvioinnin kannalta oli myös hyödyllistä, että edellistä arviointia voitiin käyttää

sen syöttöparametrina. Arviointi pystyttiin myös sisällyttämään paremmin Outokummun

yritysriskien hallintaprosessiin. Outokumpu tarkastelee kaksinkertaisen olennaisuuden

arviointiaan vuosittain, ja jos Outokummun liiketoiminnassa tai toimintaympäristössä

tapahtuu merkittäviä muutoksia, myös arviointia muutetaan. (ESRS2-IRO-1-53-(h))

Olennaisten ilmastoon liittyvien vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistaminen

Outokummun vuoden 2025 kaksinkertaisen olennaisuuden arviointi perustui edellisiin

vuosina 2023 ja 2024 tehtyihin arviointeihin ilmastovaikutuksiin, -riskeihin ja -

		38

mahdollisuuksiin, ja niitä arvioitiin uudelleen edellä kuvatun päivitetyn metodologian

mukaisesti. Havainnot ja johtopäätökset perustuvat ennen vuotta 2025 tehdyn analyysin

sekä vuoden 2025 kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin päivityksen aikana tehdyn

analyysin yhdistelmään. Sekä sisäiset että ulkoiset asiantuntijat arvioivat prosessin.

Ilmastonmuutokseen liittyvät vaikutukset

Outokummun toiminnot vaikuttavat ilmastonmuutokseen kasvihuonekaasupäästöjen

kautta. Kasvihuonekaasupäästöjen eri lähteet tunnistettiin huomioimalla syötteitä, kuten

eri lieventämistekniikoiden arviointeja, tulevia päästöjä ennustavia laskettuja

siirtymäskenaarioita sekä elinkaaritutkimusten ja asiantuntija-arvioiden perusteella

tunnistettuja ja arvioituja arvoketjun päästöjä. Suurin osa päästöistä on hankintaketjusta

syntyviä päästöjä, jotka liittyvät nikkelin kaltaisten raaka-aineiden hankintaan ja

energiankulutukseen. (E1-ESRS2-IRO-1-20-(a), E1-ESRS2-SBM-3-AR-9)

Oman toiminnan ja arvoketjun fyysiset riskit

Outokumpu on tunnistanut ilmastoon liittyviä riskejä osana tuotantolaitosten fyysisten

ilmastoriskien analyysiä. Analyysi vaaditaan EU-taksonomian ilmastonmuutokseen

sopeutumisen ei merkittävää haittaa -kriteerien (do no significant harm, DNSH) mukaan.

Arvioinnit ovat perustuneet EU:n ilmastoluokitusjärjestelmää koskevan delegoidun

säädöksen liitteen I lisäyksessä A esitettyihin menetelmiin. Niissä keskitytään vaikutuksiin,

joiden aikaväli ulottuu lyhyestä pitkään, ja otetaan huomioon ilmastoennusteet, jotka

ulottuvat vähintään 10–30 vuoden päähän tulevaisuuteen. Arvioinneissa on keskitytty vain

Outokummun omiin toimintoihin ja niihin kohdistuviin fyysisiin riskeihin. (E1-ESRS2-IRO-1-20-

(b))

Oman toiminnan ja arvoketjun siirtymäriskit ja -mahdollisuudet

Outokumpu on tunnistanut ilmastoon liittyviä siirtymätapahtumia osana

siirtymäsuunnitelmaansa. Outokumpu on huomioinut skenaarioissaan sen, että

ruostumattoman teräksen teollisuus käyttää paljon energiaa ja että tuotantoprosessien

kasvihuonekaasupäästöt ovat suuret. Myös raaka-aineet ja kuljetukset vaikuttavat

päästöjen määrään. Merkittävin riski on, että hiilestä irtautumisen teknologiat ja

investoinnit eivät olisi toteuttavissa tai riittävän tehokkaita siirtymävaiheen vaatimusten

toteuttamiseksi. Lainsäädäntö ja siirtymävaiheen edellyttämät uudet teknologiat voivat

nostaa tuotantokustannuksia. Vähäpäästöisten raaka-aineiden, kuten kierrätysteräksen tai

vähemmän ilmastovaikutuksia aiheuttavien seosten, rajoitettu saatavuus on myös riski. (E1-

ESRS2-IRO-1-20-(c))

Skenaarioanalyysit liittyen fyysisiin ja siirtymäriskeihin sekä -mahdollisuuksiin

Outokumpu on tehnyt erilaisia analyysejä, joiden avulla tunnistetaan ja arvioidaan fyysisiä

ja siirtymäriskejä sekä -mahdollisuuksia. Fyysisten riskien suhteen Outokumpu teki omien

toimintojensa riskianalyysin EU-taksonomian DNSH-kriteerien mukaisesti. Taloudellisia

riskejä arvioitiin toimipaikkakohtaisesti. Toimitusketjua arvioitiin toiminnan

keskeytymisriskin kannalta. Analyysin mukaan fyysiset ilmastoriskit eivät aiheuta

Outokummulle olennaista taloudellista riskiä. Siirtymäriskeihin ja -mahdollisuuksiin liittyen

Outokumpu on toteuttanut tämän hetkisen tilanteen jatkuvuuteen perustuvan

skenaarioanalyysin Kansainvälisen energiajärjestön rauta- ja terästeknologioiden vuoden

2020 tiekartan mukaisesti. (E1-ESRS2-IRO-1-21), (E1-ESRS2-SBM-3-AR-13)

Tunnistetut ilmastoon liittyvät riskit

Outokumpu on tunnistanut siirtymään liittyviä ilmastonmuutosriskejä kaksinkertaisen

olennaisuuden arviointinsa perusteella. Ilmastoon liittyviä vaaroja on tunnistettu myös

osana tuotantolaitosten fyysisten ilmastoriskien analyysiä EU-taksonomian

ilmastonmuutokseen sopeutumisen DNSH-kriteerien mukaisesti. Arvioinneissa seurataan

EU:n ilmastoluokitusjärjestelmää koskevan delegoidun säädöksen liitteen I lisäyksen A

menetelmiä. Niissä keskitytään vaikutuksiin, joiden aikaväli ulottuu lyhyestä pitkään, ja

otetaan huomioon ilmastoennusteet, jotka ulottuvat vähintään 10–30 vuoden päähän

tulevaisuuteen. Arvioinneissa keskitytään vain Outokummun omiin toimintoihin ja niihin

kohdistuviin fyysisiin riskeihin. Näissä arvioinneissa Outokumpu tunnisti ilmastoon liittyviä

riskejä, joiden aikaväli ulottuu lyhyestä pitkään. Vaaroja ei kuitenkaan liitetty

omaisuuserien odotettuun elinkaareen, strategiseen suunnitteluun tai pääoman

kohdentamissuunnitelmiin.

Toimipaikkakohtaisessa arvioinnissa otettiin huomioon vaarojen todennäköisyys, suuruus ja

kesto kussakin sijainnissa aina, kun se katsottiin tarpeelliseksi tai todennäköiseksi.

Kutakin tekijää arvioitiin eri skenaarioiden mahdollisiin muutoksiin keskittyvän tieteellisen

tutkimuksen perusteella. Arvioinneissa huomioitiin se, miten todennäköisiä äärimmäiset

sääolot – kuten hirmumyrskyt, tulvat ja niin edelleen – ovat eri maantieteellisillä alueilla.

Kesto oli keskeinen tekijä, kun tarkasteltiin lämpöstressin vaikutuksia Alabamassa, jossa

kuumien päivien määrän odotetaan kasvavan vuoden 2022 seitsemästä päivästä 47

päivään vuonna 2050 korkean lämpötilan skenaarion mukaan. Riskien suuruutta konsernin

tasolla arvioitiin osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia ja liiketoiminnan yleisiä

riskiprosesseja. Arviointien perusteella fyysiset riskit määriteltiin epäolennaisiksi.

Arvioinnit perustuivat suurelta osin kansainvälisiin sosioekonomisiin kehityspolkuihin

(shared socioeconomic pathways, SSP) ja YK:n hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin

(Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC) ilmastonmuutosskenaarioihin, mukaan

lukien SSP5-8.5, jossa fyysiset riskit ovat yleisimpiä. Skenaarioita tarkasteltiin IPCC:n

ilmastonmuutosskenaarioihin perustuvien paikallisten tai alueellisten ilmastonmuutokseen

liittyviin vaaroihin kohdistuvien ennusteiden avulla. Arvioinnissa käytettiin esimerkiksi

Ruotsin ilma- ja vesitieteen laitoksen tekemiä ennusteita. Nämä ennusteet antoivat tietoa

paikallisista riskeistä kullakin toimipaikalla eri skenaarioissa. Koska paikallisilta tai

alueellisilta palveluntarjoajilta saatiin vain rajallisesti skenaarioita koskevia tietoja,

arviointien tarkkuus vaihteli toimipaikoittain. Osassa arviointeja pystyttiin tunnistamaan

geospatiaalisiin koordinaatteihin perustuvia riskejä, kun taas toisissa tarkasteltiin

muutoksia kansallisella tasolla. Lisäksi osa ennusteista perustui IPCC:n kuudenteen

arviointiraporttiin, kun taas toiset perustuivat vanhemman viidennen arviointiraportin

tietoihin. (E1-ESRS2-IRO-1-AR-11-(a-d))

		39

Tunnistetut siirtymätapahtumat

Outokumpu on tunnistanut siirtymätapahtumia, jotka voivat aiheuttaa siirtymäriskejä

yhtiölle ja vaikuttaa haitallisesti sen toimintaympäristöön ja taloudelliseen asemaan

pitkällä, keskipitkällä ja lyhyellä aikavälillä.

Outokummun ilmastoskenaarioissa tunnistettuja siirtymätapahtumia ovat muun muassa:

• ilmastonmuutospolitiikan kehitys sekä lisääntynyt sääntely ja raportointivaatimukset

• hiilidioksidipäästöjen ja niihin liittyvän sähkön hinnannousu

• raaka-aineiden hinnannousu sekä epävarmuus energian ja vähäpäästöisten raaka-

aineiden saatavuudesta kohtuuhintaan

• hiilestä irtautumisen teknologioiden toteuttamiskelpoisuus ja tehokkuus tulevina vuosina

• riski asiakkaiden ja markkinaosuuksien menettämisestä – toisaalta vähäpäästöiseen

teräkseen siirtyvillä asiakkailla voi olla myönteinen vaikutus.

Ilmastonmuutoksen siirtymäriskien taloudelliset vaikutukset ovat merkittävät. Ne on

arvioitu vuoteen 2030 saakka. Saavuttaakseen 1,5 asteen ilmastotavoitteensa yhtiö on

laatinut siirtymäsuunnitelman ja sitoutunut siihen. Useita kasvihuonekaasupäästöjen

vähentämishankkeita on jo käynnistetty suunnitelman mukaisesti.

Outokumpu on myös arvioinut omaisuuseriä ja liiketoimintaa, jotka eivät ole yhteensopivia

ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kanssa tai edellyttävät merkittäviä toimia ollakseen

yhteensopivia sen kanssa. Ferrokromin tuotantoprosessi vaatii koksin käyttämistä

pelkistimenä, ja koska koksia käytetään ferrokromin tuotantoprosessissa, tämän

aiheuttamia päästöjä voidaan pitää osittain päästöjen lukkiutumina. Ferrokromin tuotanto

ei kuulu EU-taksonomian piiriin. Ruostumattoman teräksen tuotannossa elektrodien käyttöä

pidetään päästöjen lukkiutumana, mutta ne eivät aiheuta olennaista riskiä

kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteille. Outokumpu on myös arvioinut arvoketjun

alkupään päästöjen lukkiutumia ja tunnistanut kalkkiin liittyvät päästöt niiden

pääasialliseksi lähteeksi. Yhtiö on kuitenkin tunnistanut tapoja vähentää myös näitä

kasvihuonekaasupäästöjä. (E1-ESRS2-IRO-1-AR-12-(a-d))

Outokummun käyttämät ilmastoskenaariot ovat yhdenmukaisia sen tilinpäätöksessä

esitettyjen oletusten kanssa. Outokumpu sisällyttää nykyiset ja nousevat EU:n

päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien kustannukset taloudellisiin laskelmiinsa.

Lisätietoja päästöoikeuksien ostoista ja niihin liittyvistä kustannuksista on tilinpäätöksen

liitetiedossa 4.1 Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

(Aineettomat hyödykkeet -taulukossa). Päästöoikeuksien käyttöön liittyvät kulut on

sisällytetty konsernin tuloslaskelman Liiketoiminnan muut kulut -osioon. Päästöoikeuksien

kustannusten kasvu on otettu huomioon kaksinkertaisen olennaisuuden

arviointiprosessissa. (E1-ESRS2-IRO-1-AR-15)

Olennaisten pilaantumiseen liittyvien vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistaminen

Kaikilla Outokummun tuotantolaitoksilla on voimassa olevat ympäristöluvat. Tuotantoon

liittyvät omien toimintojen päästöt on arvioitu jatkuvalla tarkkailulla ja ympäristövaikutusten

arvioinneissa. Vaikutuksia ja riskejä on tunnistettu myös keskusteluissa paikallisten

viranomaisten kanssa. Tämä on jatkuva prosessi, koska toimipaikat keskustelevat alinomaa

paikallisten viranomaisten kanssa lupien uusimisen vuoksi tai mahdollisten tutkimusten

aikana. Arvoketjun päästöjä on seulottu pääasiassa ISO 14040 -menetelmän mukaisilla

elinkaariarvioinneilla, jotka osoittavat, missä arvoketjun osissa riskit ovat suurimmat.

Elinkaariarvioinneissa on havaittu, että seosaineiden louhinta ja tuotanto voivat

mahdollisesti aiheuttaa saastumista arvoketjun alkupäässä. (E2-ESRS2-IRO-1-11(a))

Paikallisyhteisöt voivat tuoda esiin aiheita joko lupaprosessien aikana tai säännöllisissä

sidosryhmäkokouksissa, joissa Outokummun tuotantolaitosten edustajat kertovat

toiminnastaan paikallisille asukkaille. Tämä on osa tavallista liiketoimintaa, eikä

kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin yhteydessä ole otettu käyttöön lisätoimenpiteitä.

(E2-ESRS2-IRO-1-11(b))

Ruostumattoman teräksen ja ferrokromin valmistus vaikuttaa kielteisesti ympäristöön

ilmaan ja veteen päätyvien päästöjen vuoksi. Tuotantoprosesseissa syntyy epäpuhtauksia,

kuten metalleja ja nitraatteja, jotka saattavat kulkeutua vesistöihin ja vaikuttaa kielteisesti

veden laatuun ja vesiekosysteemeihin, jos niitä ei hallita asianmukaisesti. Tämän vuoksi

yhtiön tuotantolaitoksille on myönnetty ympäristöluvat ja niissä käytetään pilaantumisen

vähentämistekniikoita. Tuotantolaitoksiin on esimerkiksi asennettu jätevedenpuhdistamoja.

Tämä koskee yhtiön toimintaa Kemissä ja Torniossa Suomessa, Avestassa, Nybyssä ja

Degerforsissa Ruotsissa, Krefeldissä ja Dillenburgissa Saksassa, Alabaman Calvertissa

Yhdysvalloissa ja San Luis Potosíssa Meksikossa. (E2-ESRS2-IRO-1-AR-9)

Olennaisten vesivaroihin liittyvien vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistaminen

Omien tuotantolaitosten ja arvoketjussa olevien vesivarojen arvioidut tosiasialliset ja

mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet arvioitiin kaksinkertaisen olennaisuuden

arvioinnin prosessissa. Outokummun kaikki tuotantolaitokset kartoitettiin, jotta voitaisiin

ymmärtää vedenkäytön vaikutuksia. Kartoitus toteutettiin haastattelemalla

tuotantolaitosten edustajia ja data-analyysin avulla. Merten luonnonvarat analysoitiin osana

prosessia. Tulokset osoittivat kuitenkin, että ne ovat merkityksettömiä Outokummun

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kannalta. Veteen liittyvien riskien arvioimisessa

käytettiin myös Aqueduct WRI -vesiriskikartoitustyökalua. (E3-ESRS2-IRO-1-8-(a))

Outokumpu toteuttaa osana arvoketjun alkupään ihmisoikeusvaikutusten arviointeja

vesivaroihin liittyviä arviointeja. Arvioinnit sisältävät kerätyn palautteen vaikutusten

kohteena olevilta yhteisöiltä. Kerättyjä tietoja hyödynnettiin kaksinkertaisen olennaisuuden

arvioinnin taustatietoina. Suoria toimittajia sekä arvoketjun loppupäätä edustavia

		40

asiakkaita kuultiin kaksinkertaisen olennaisuuden arviointien laatimisen yhteydessä. (E3-

ESRS2-IRO-1-8-(b))

Olennaisten luonnon monimuotoisuuteen liittyvien vaikutusten,

riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen

Kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin prosessin aikana ja vuonna 2025 tehdyn

kattavan luonnon monimuotoisuuden arvioinnin yhteydessä arvioitiin luonnon

monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia

yhtiön omissa toimipaikoissa ja arvoketjussa. Arviointi kattoi tarvittavan laajuuden, ja sitä

laajennettiin kattamaan myös toimitusketjun, toimintaperiaatteet, menetelmät, paineet,

riippuvuudet ja analyysimenetelmät. Uudelleenarvioinnin jälkeen määritettiin lopullinen

riskitaso, priorisoitavat tuotantolaitokset ja suositukset. Määritystyö perustui

tuotantolaitoskohtaisiin ympäristötekijöihin, niihin kohdistuviin huomattaviin paineisiin,

toimitusketjun riskeihin, riippuvuuksiin ja todellisiin luonnon monimuotoisuutta edistäviin

tekijöihin. (E4-ESRS2-IRO-1-17-(a))

Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä riippuvuuksia sekä niihin liittyviä

palveluita arvioitiin kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessissa. Outokumpu toteutti

luonnon monimuotoisuuden kartoituksen myös vuonna 2023 ja kattavan luonnon

monimuotoisuuden arvioinnin vuonna 2025. Arvioinnissa käsiteltiin myös luonnon

monimuotoisuuden ja ekosysteemien riippuvuuksia. (E4-ESRS2-IRO-1-17-(b))

Luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä siirtymä- ja fyysisiä riskejä ja -

mahdollisuuksia on arvioitu kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessin aikana.

Outokumpu toteutti luonnon monimuotoisuuden kartoituksen myös vuonna 2023 ja

kattavan luonnon monimuotoisuuden arvioinnin vuonna 2025. Arvioinnissa käsiteltiin myös

luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien riippuvuuksia sekä siirtymä- ja fyysisiä

riskejä. Nämä vahvistivat kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin johtopäätökset. (E4-

ESRS2-IRO-1-17-(c))

Outokumpu on ottanut huomioon järjestelmäriskit ymmärtämällä, että ekosysteemien,

ilmastonmuutoksen ja luonnonvarojen käytön välillä on keskinäisiä riippuvuussuhteita.

Järjestelmäriskejä ei analysoitu tarkemmin kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa. (E4-

ESRS2-IRO-1-17-(d))

Outokumpu on kuullut paikallisyhteisöjä osana ympäristölupaprosessia. Toimittajien osalta

vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä kuullaan osana ihmisoikeusvaikutusten arviointia.

Tulevaisuudessa Outokummussa kehitetään kokonaisvaltaista toimintatapaa vaikutusten

kohteena olevien yhteisöjen kuulemiseen. Lisätietoja aiheesta on S3-luvussa.

Tällä hetkellä Outokummulla ei ole yhtiön kattavaa toimintatapaa eikä dokumentoitua

prosessia siitä, miten se voisi tehdä suoraan yhteistyötä vaikutusten kohteena olevien

yhteisöjen kanssa olennaisten kielteisten vaikutusten hallinnointia, myönteisten

vaikutusten edistämistä ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallinnointia koskevien

tavoitteiden asettamiseen liittyen. Vuonna 2025 Outokumpu jatkoi yritysvastuun

huolellisuusvelvoiteprosessin (due diligence) kehittämistä. Prosessi kattaa sekä yhtiön

oman toiminnan että arvoketjun. Osana tätä työtä määriteltiin toimintatapa

vuorovaikutukseen yhtiön vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa. Prosessin

kehittäminen jatkuu vuonna 2026, ja tarkoituksena on keskustella tavoitteiden

asettamisesta suoraan vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen edustajien kanssa. (E4-

ESRS2-IRO-1-17-(e))

Outokummun toimipaikat eivät sijaitse herkillä alueilla. Outokumpu on kuitenkin

tunnistanut alueita, jotka ovat arvokkaita luonnon monimuotoisuuden kannalta ja jotka ovat

yrityksen omistuksessa tai sijaitsevat yrityksen toimipaikan läheisyydessä. Näissä

toimipaikoissa muun muassa valmistetaan ruostumatonta terästä ja louhitaan kromia.

Kaikki yhtiön tuotantolaitokset sijaitsevat 10 kilometrin säteellä vähintään yhdestä

suojelualueesta. Toimilla saattaa olla kielteisiä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.

(E4-ESRS2-IRO-1-19-(a))

Johtuen tunnistetuista vaikutuksista luontoon omien toimintojen sekä toimitusketjun kautta

Outokumpu suunnittelee luonnon monimuotoisuuteen liittyviä lieventäviä toimenpiteitä.

Luonnon monimuotoisuuden hallinnan vaatimuksia määritetään myös ResponsibleSteel- ja

Towards Sustainable Mining -standardeissa. Lisäksi Outokumpu on laatinut luonnon

monimuotoisuuden hallintasuunnitelmat Stainless Europe- ja Advanced Materials

-liiketoimintalinjoille. (E4-ESRS2-IRO-1-19-(b))

Olennaisten resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen ja erityisesti resurssien sisään- ja ulosvirtauksiin ja

jätteisiin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia Outokummun toimipaikoissa ja

arvoketjussa on arvioitu osana kaksinkertaisen olennaisuuden arviointia. Osana prosessia

kartoitettiin yhtiön omat omaisuuserät ja toiminnot. (E5-ESRS2-IRO-1-11-(a))

Outokummun ihmisoikeusarvioinneilla kerätään palautetta arvoketjun alkupään

paikallisyhteisöiltä. Näitä tietoja käytetään kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa.

Suoria toimittajia sekä arvoketjun loppupäätä edustavia asiakkaita kuultiin kaksinkertaisen

olennaisuuden arvioinnin laatimisen yhteydessä. (E5-ESRS2-IRO-1-11-(b))

		41

Konsernikestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset

Osa	Tiedonantovaatimus	Tiedonantovaatimuksen nimi	Sijainti (sivunumero)
Yleiset tiedot	BP-1	Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet	18
Yleiset tiedot	BP-2	Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	18
Yleiset tiedot	GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	19
Yleiset tiedot	GOV-2	Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	22
Yleiset tiedot	GOV-3	Kestävyyteen liittyvien suoritusten sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	23
Yleiset tiedot	GOV-4	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	23
Yleiset tiedot	GOV-5	Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	26
Yleiset tiedot	SBM-1	Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	26
Yleiset tiedot	SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	28
Yleiset tiedot	SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	31
Yleiset tiedot	IRO-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	35
Yleiset tiedot	IRO-2	Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset	41
Ympäristötiedot, yhteiskunnalliset tiedot, hallintotapatiedot	MDR-P	Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet	Kunkin kestävyysaiheen kohdalla
Ympäristötiedot, yhteiskunnalliset tiedot, hallintotapa	MDR-A	Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit	Kunkin kestävyysaiheen kohdalla
Ympäristötiedot, yhteiskunnalliset tiedot, hallintotapa	MDR-M	Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit	Kunkin kestävyysaiheen kohdalla
Ympäristötiedot, yhteiskunnalliset tiedot, hallintotapa	MDR-T	Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla	Kunkin kestävyysaiheen kohdalla
Ympäristötiedot	EU Taksonomia	Asetuksen (EU) 2020/852 (luokitusjärjestelmäasetus) 8 artiklan mukaiset tiedot	49
Ympäristötiedot	E1-1	Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma	56
Ympäristötiedot	E1-2	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	58
Ympäristötiedot	E1-3	Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	59
Ympäristötiedot	E1-4	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	60
Ympäristötiedot	E1-5	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	62

		42

Osa	Tiedonantovaatimus	Tiedonantovaatimuksen nimi	Sijainti (sivunumero)
Ympäristötiedot	E1-6	Kasvihuonekaasujen bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (scopet 1, 2 ja 3)	63
Ympäristötiedot	E1-8	Sisäinen hiilen hinnoittelu	66
Ympäristötiedot	E2-1	Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	67
Ympäristötiedot	E2-2	Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit	68
Ympäristötiedot	E2-3	Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet	69
Ympäristötiedot	E2-4	Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen	69
Ympäristötiedot	E3-1	Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimintaperiaatteet	71
Ympäristötiedot	E3-2	Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja resurssit	72
Ympäristötiedot	E3-3	Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet	73
Ympäristötiedot	E3-4	Vedenkulutus	73
Ympäristötiedot	E4-1	Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa	76
Ympäristötiedot	E4-2	Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet	76
Ympäristötiedot	E4-3	Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit	78
Ympäristötiedot	E4-4	Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet	78
Ympäristötiedot	E4-5	Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit	79
Ympäristötiedot	E5-1	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet	80
Ympäristötiedot	E5-2	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit	81
Ympäristötiedot	E5-3	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet	82
Ympäristötiedot	E5-4	Resurssien sisäänvirtaukset	82
Ympäristötiedot	E5-5	Resurssien ulosvirtaukset	83
Yhteiskunnalliset tiedot	S1-1	Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	89
Yhteiskunnalliset tiedot	S1-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa	91
Yhteiskunnalliset tiedot	S1-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	92

		43

Osa	Tiedonantovaatimus	Tiedonantovaatimuksen nimi	Sijainti (sivunumero)
Yhteiskunnalliset tiedot	S1-4	Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	93
Yhteiskunnalliset tiedot	S1-5	Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	96
Yhteiskunnalliset tiedot	S1-6	Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	98
Yhteiskunnalliset tiedot	S1-8	Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu	100
Yhteiskunnalliset tiedot	S1-9	Monimuotoisuuden mittarit	101
Yhteiskunnalliset tiedot	S1-10	Riittävä palkka	101
Yhteiskunnalliset tiedot	S1-11	Sosiaalinen suojelu	101
Yhteiskunnalliset tiedot	S1-13	Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit	102
Yhteiskunnalliset tiedot	S1-14	Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	103
Yhteiskunnalliset tiedot	S1-15	Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit	103
Yhteiskunnalliset tiedot	S1-16	Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	104
Yhteiskunnalliset tiedot	S1-17	Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	105
Yhteiskunnalliset tiedot	S2-1	Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	107
Yhteiskunnalliset tiedot	S2-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa	111
Yhteiskunnalliset tiedot	S2-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	112
Yhteiskunnalliset tiedot	S2-4	Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	112
Yhteiskunnalliset tiedot	S2-5	Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	114
Yhteiskunnalliset tiedot	S3-1	Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet	118
Yhteiskunnalliset tiedot	S3-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa	120
Yhteiskunnalliset tiedot	S3-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	120
Yhteiskunnalliset tiedot	S3-4	Olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien ja lähestymistapojen tehokkuus	121
Yhteiskunnalliset tiedot	S3-5	Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	122

		44

Osa	Tiedonantovaatimus	Tiedonantovaatimuksen nimi	Sijainti (sivunumero)
Hallintotapatiedot	G1-1	Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri	124
Hallintotapatiedot	G1-2	Suhteet toimittajiin	130

(ESRS2-IRO-2-56)

Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista tietopisteistä

Osa	Tiedonantovaatimus	Tietopisteen nimi	Sijainti (sivunumero)
Yleiset tiedot	ESRS 2 GOV-1	Hallituksen sukupuolijakauma 21 kohdan d alakohta	20
Yleiset tiedot	ESRS 2 GOV-1	Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 21 kohdan e alakohta	20
Yleiset tiedot	ESRS 2 GOV-4	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 30 kohta	##
Yleiset tiedot	ESRS 2 SBM-1	Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan i alakohta	27
Yleiset tiedot	ESRS 2 SBM-1	Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan ii alakohta	Epäolennainen
Yleiset tiedot	ESRS 2 SBM-1	Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iii alakohta	Epäolennainen
Yleiset tiedot	ESRS 2 SBM-1	Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan 40 kohdan d alakohdan iv alakohta	Epäolennainen
Ympäristötiedot	ESRS E1-1	Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä 14 kohta	56
Ympäristötiedot	ESRS E1-1	Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset 16 kohdan g alakohta	57
Ympäristötiedot	ESRS E1-4	Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 34 kohta	61
Ympäristötiedot	ESRS E1-5	Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat) 38 kohta	62
Ympäristötiedot	ESRS E1-5	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 37 kohta	62
Ympäristötiedot	ESRS E1-5	Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 40–43 kohta	63
Ympäristötiedot	ESRS E1-6	Kasvihuonekaasujen bruttopäästöt ja kokonaispäästöt (scopet 1, 2 ja 3) 44 kohta	63
Ympäristötiedot	ESRS E1-6	Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 53–55 kohta	66
Ympäristötiedot	ESRS E1-7	Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset 56 kohta	Epäolennainen
Ympäristötiedot	ESRS E1-9	Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille 66 kohta	Siirtymäsäännös
Ympäristötiedot	ESRS E1-9	Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan 66 kohdan a alakohta	Siirtymäsäännös
Ympäristötiedot	ESRS E1-9	Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski 66 kohdan c alakohta	Siirtymäsäännös

		45

Osa	Tiedonantovaatimus	Tietopisteen nimi	Sijainti (sivunumero)
Ympäristötiedot	ESRS E1-9	Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain 67 kohdan c alakohta	Siirtymäsäännös
Ympäristötiedot	ESRS E1-9	Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa 69 kohta	Siirtymäsäännös
Ympäristötiedot	ESRS E2-4	Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa 28 kohta	70
Ympäristötiedot	ESRS E3-1	Vesivarat ja merten luonnonvarat 9 kohta	71
Ympäristötiedot	ESRS E3-1	Kohdennetut toimintaperiaatteet 13 kohta	72
Ympäristötiedot	ESRS E3-1	Merien ja valtamerten kestävyys 14 kohta	Epäolennainen
Ympäristötiedot	ESRS E3-4	Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä 28 kohdan c alakohta	74
Ympäristötiedot	ESRS E3-4	Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä omien toimintojen liikevoittoa kohti laskettuna 29 kohta	74
Ympäristötiedot	ESRS 2- IRO 1 - E4	16 kohdan a alakohdan i alakohta	76
Ympäristötiedot	ESRS 2- IRO 1 - E4	16 kohdan b alakohta	76
Ympäristötiedot	ESRS 2- IRO 1 - E4	16 kohdan c alakohta	76
Ympäristötiedot	ESRS E4-2	Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan b alakohta	Epäolennainen
Ympäristötiedot	ESRS E4-2	Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet 24 kohdan c alakohta	Epäolennainen
Ympäristötiedot	ESRS E4-2	Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet 24 kohdan d alakohta	Epäolennainen
Ympäristötiedot	ESRS E5-5	Kierrättämätön jäte 37 kohdan d alakohta	84
Ympäristötiedot	ESRS E5-5	Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte kohta 39	85
Yhteiskunnalliset tiedot	ESRS 2- SBM3 - S1	Pakkotyötapausten riski 14 kohdan f alakohta	89
Yhteiskunnalliset tiedot	ESRS 2- SBM3 - S1	Lapsityövoimatapausten riski 14 kohdan g alakohta	89
Yhteiskunnalliset tiedot	ESRS S1-1	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 20 kohta	90
Yhteiskunnalliset tiedot	ESRS S1-1	Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 21 kohta	91
Yhteiskunnalliset tiedot	ESRS S1-1	Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 22 kohta	91
Yhteiskunnalliset tiedot	ESRS S1-1	Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä 23 kohta	91
Yhteiskunnalliset tiedot	ESRS S1-3	Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 32 kohdan c alakohta	93
Yhteiskunnalliset tiedot	ESRS S1-14	Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus 88 kohdan b ja c  alakohta	103

		46

Osa	Tiedonantovaatimus	Tietopisteen nimi	Sijainti (sivunumero)
Yhteiskunnalliset tiedot	ESRS S1-14	Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 88 kohdan e alakohta	103
Yhteiskunnalliset tiedot	ESRS S1-16	Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero 97 kohdan a alakohta	104
Yhteiskunnalliset tiedot	ESRS S1-16	Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka 97 kohdan b alakohta	104
Yhteiskunnalliset tiedot	ESRS S1-17	Syrjintätapaukset 103 kohdan a alakohta	105
Yhteiskunnalliset tiedot	ESRS S1-17	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 104 kohdan a alakohta	105
Yhteiskunnalliset tiedot	ESRS 2- SBM3 – S2	Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa 11 kohdan b alakohta	107
Yhteiskunnalliset tiedot	ESRS S2-1	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 17 kohta	109
Yhteiskunnalliset tiedot	ESRS S2-1	Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet 18 kohta	111
Yhteiskunnalliset tiedot	ESRS S2-1	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen 19 kohta	111
Yhteiskunnalliset tiedot	ESRS S2-1	Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 19 kohta	111
Yhteiskunnalliset tiedot	ESRS S2-4	Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	114
Yhteiskunnalliset tiedot	ESRS S3-1	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 16 kohta	119
Yhteiskunnalliset tiedot	ESRS S3-1	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	120
Yhteiskunnalliset tiedot	ESRS S3-4	Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 36 kohta	121
Yhteiskunnalliset tiedot	ESRS S4-1	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet kohta 16	Epäolennainen
Yhteiskunnalliset tiedot	ESRS S4-1	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen 17 kohta	Epäolennainen
Yhteiskunnalliset tiedot	ESRS S4-4	Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset 35 kohta	Epäolennainen
Hallintotapatiedot	ESRS G1-1	Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus 10 kohdan b alakohta	Epäolennainen
Hallintotapatiedot	ESRS G1-1	Väärinkäytösten paljastajien suojelu 10 kohdan d alakohta	Epäolennainen
Hallintotapatiedot	ESRS G1-4	Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot 24 kohdan a alakohta	Epäolennainen
Hallintotapatiedot	ESRS G1-4	Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit 24 kohdan b alakohta	Epäolennainen

(ESRS2-IRO-2-56)

		47

Olennaisuuden määrittäminen

Outokumpu määritti kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissaan, että ESRS-aihe S4

Kuluttajat ja loppukäyttäjät ei ole olennainen yhtiön kannalta, koska Outokummun

toiminnasta aiheutuu rajallisesti kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia. Tätä selittää Outokummun asema arvoketjussa sekä se, että yhtiö tekee

yritysten välistä liiketoimintaa. (ESRS2-IRO-2-58)

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin Outokummun kaksinkertaisen

olennaisuuden arvioinnissa aiemmin kuvatun arvioinnin ja kynnysarvojen perusteella.

Olennaisten ESRS-osa-aiheiden määrittelemiseen käytettiin myös johdon harkintaa.

Olennaisten tiedonantovaatimusten ja yksittäisten tietopisteiden määrittäminen perustui

kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa määriteltyihin olennaisiin osa-aiheisiin.

Seuraavia näkökulmia tarkasteltiin: tietojen merkitys sen seikan kannalta, jota niiden on

tarkoitus kuvata tai selittää, sekä se, kuinka hyvin tiedot vastaavat käyttäjien

päätöksentekotarpeita. Lisäksi tarkasteltiin EU:n Omnibus-paketin pikaratkaisuja (quick fix),

kun määriteltiin tiedonantoon tarvittavia tietoja. (ESRS2-IRO-2-59)

		48

Ympäristötiedot

Outokumpu näyttää suuntaa alallaan

vähäpäästöisen ruostumattoman teräksen 

ja korkean kierrätysasteensa ansiosta.

Ruostumattomalla teräksellä on ratkaiseva

rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä ja

vihreän siirtymän kiihdyttämisessä.

EU-taksonomia	49
E1 – Ilmastonmuutos	55
E2 – Pilaantuminen	67
E3 – Vesivarat	71
E4 – Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit	75
E5 – Resurssien käyttö ja kiertotalous	80

		49

Outokummun liikevaihto on 91-

prosenttisesti EU-taksonomiakelpoinen ja

EU-taksonomian mukainen. Suomalainen

Lappset on valinnut Outokumpu Circle

Green® -teräksen liukumäkiinsä. Yhtiön

tavoitteena on parantaa leikkikenttien

ympäristöystävällisyyttä.

EU-taksonomia

Finanssialan ulkopuolisten yritysten on julkistettava osuudet liikevaihdosta,

pääomamenoista ja rajoitetuista toimintamenoista, jotka liittyvät EU:n taksonomia-

asetuksessa (2020/852) määriteltyyn ympäristön kannalta kestävään taloudelliseen

toimintaan. Taksonomiakelpoisia ovat toiminnot, jotka kuuluvat asetuksen soveltamisalaan,

kun taas taksonomian mukainen toiminta määritellään taloudelliseksi toiminnaksi, joka

edistää merkittävästi ainakin yhden ilmasto- ja ympäristötavoitteen saavuttamista, mutta

joka ei myöskään aiheuta merkittävää haittaa muille tavoitteille ja täyttää vähimmäistason

suojatoimet.

Outokumpu on verrannut konsernin toimintoja EU:n taksonomiaan ja tunnistanut sen

perusteella taksonomian mukaiset, taksonomiakelpoiset ja ei-taksonomiakelpoiset

toiminnot. Outokumpu on tunnistanut teräksenvalmistustoimintansa kelpoiseksi

taloudellisen toiminnan 3.9 “Raudan ja teräksen valmistus” mukaisesti, kuten komission

delegoidussa asetuksessa (EU 2021/2139) on kuvattu. Tunnusluvut laskettiin

konsernitilinpäätöksen tietojen perusteella. Tarkemmista laskentaperiaatteista kerrotaan

alla olevan taulukon jälkeen. Kokonaiset taulukot ovat saatavilla taksonomialuvun lopussa.

EU-taksonomian (luokitusjärjestelmän mukaiset) tunnusluvut

2025	Yhteensä milj. €	Kelpoinen ja mukainen, %	Kelpoinen, ei- mukainen, %	Ei-kelpoinen, %
Liikevaihto	5 468	91 %	0 %	9 %
Pääomamenot	143	77 %	0 %	23 %
Rajoitetut toimintamenot	604	79 %	0 %	21 %
2024
Liikevaihto	5 942	93 %	0 %	7 %
Pääomamenot	201	78 %	0 %	22 %
Rajoitetut toimintamenot 1)	595	79 %	0 %	21 %

¹⁾ Prosenttiosuudet on oikaistu. Rajoitettujen toimintamenojen laskentamenetelmä on muuttunut

edellisvuodesta tilien tarkistuksen jälkeen. Aiemmin kokonaan kohdistettavissa olevat tilit ovat nyt vain

osittain kohdistettu ja siten edustavampia. Vuoden 2024 lukua on oikaistu.

Avainlukujen laatiminen edellyttää johdon harkintaa, arvioita ja oletuksia

taksonomiakelpoisista ja taksonomian mukaisista taloudellisista toiminnoista, näihin

toimintoihin kohdistetuista pääomamenoista sekä niihin liittyvistä toimintamenoista.

		50

Taksonomian liikevaihto on esitetty IFRS:n mukaisena ja linjassa konsernitilinpäätöksessä

raportoidun liikevaihdon kanssa. Outokummun periaatteista taksonomian liikevaihdon

määrittelemiseksi on lisätietoa konsernin tilinpäätöksen liitetiedossa 2.2. Raudan ja

teräksen valmistus on lueteltu taksonomiakelpoiseksi taloudelliseksi toiminnaksi.

Taksonomiakelpoisuus ja taksonomian mukaisuus on raportoitu vain Outokummun

toimintojen osalta. Myynti palvelukeskuksista on jätetty pois taksonomiakelpoisista

toiminnoista. Muutoksen vaikutus on kuitenkin vähäinen, sillä konsernin sisäinen myynti

tehtailta palvelukeskuksiin on edelleen taksonomiakelpoista. Koska palvelukeskukset on

jätetty taksonomiakelpoisten toimintojen ulkopuolelle, myös palvelukeskuksiin liittyvät

rajoitetut toimintamenot ja pääomamenot on jätetty taksonomiakelpoisuuden ulkopuolelle.

Tärkeimmät ei-taksonomiakelpoisiksi katsotut myynnin erät ovat ferrokromin, raaka-

aineiden, muiden palveluiden ja energian myynti. Vain taksonomiakelpoiset toiminnot on

arvioitu taksonomian mukaisuuden osalta.

Outokumpu on sijoittanut energiayhtiöihin ja omistaa osuuksia niissä varmistaakseen

vähäpäästöisen sähkön saatavuuden. Outokummulla ei kuitenkaan ole suoraa

ydinvoimaomistusta. Sen omistusta pidetään epäolennaisena, eikä se sisälly konsernin

taksonomian avainlukuihin.

Kaikki teräksen tuotantolaitokset on arvioitu, ja ne täyttävät tekniset arviointikriteerit

merkittävästä edistämisestä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, mikä edellyttää, että

teräsromun osuus suhteessa tuotteen tuotantoon on vähintään 70 % runsasseosteisen

teräksen tuotannossa. Toimintojen on arvioitu täyttävän kriteerit, joiden mukaan niistä ei

aiheudu merkittävää haittaa (Do No Significant Harm, DNSH).

• DNSH-kriteeri ilmastonmuutokseen sopeutumisesta: Outokummun tuotantoyksikköihin

liittyvät fyysiset riskit on seulottu ja arvioitu, ja ne ovat osa yhtiön yleistä

riskienhallintastrategiaa.

• DNSH-kriteeri vesien sekä meren luonnonvarojen kestävästä käytöstä ja suojelusta sekä

DNSH-kriteeri luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelusta ja entisöinnistä:

arvioinnit, luvat ja suunnitelmat jokaiselle tuotanto- ja toimipaikalle täyttävät voimassa

olevan lainsäädännön.

Outokummun tuotantopaikoilla ei käytetä mitään kiellettyjä aineita. Muutamissa

toiminnoissa, joissa käytetään huolta aiheuttavia aineita, Outokumpu on pitänyt niitä joko

välttämättöminä, koska käyttö on määritelty parhaaksi käytettävissä olevaksi teknologiaksi

Bref-asiakirjoissa, tai ei-olennaisiksi, koska toiminta on merkityksetöntä

taksonomiakelpoiseen kokonaismyyntiin verrattuna. Siten ne täyttävät DNSH-kriteerin

ympäristön pilaantumisesta.

Vuonna 2025 Outokumpu toteutti itsearvioinnin koskien EU-taksonomian

vähimmäissuojatoimia. Itsearviointi perustui aiempiin ulkopuolisiin arviointeihin (vuosilta

2022 ja 2024) Outokummun toiminnan vähimmäissuojatoimien mukaisuudesta. Arviointi

kattoi ihmisoikeuksien huolellisuusprosessit, vastuukysymykset, korruptiontorjunnan,

verotuksen sekä reilun kilpailun. Vuonna 2025 toteutettujen toimenpiteiden perusteella

sekä huomioiden sen ettei näihin kriteereihin liittyviä rikkomuksia raportoitu, Outokummun

todettiin edelleen täyttävän vähimmäissuojatoimien vaatimukset. Arvioinnin tulokset on

dokumentoitu ja vahvistettu yhtiön johdon toimesta.

Pääomamenot esitetään ja määritellään maksuperusteisina. Pääomamenot koostuvat

käyttöomaisuusinvestoinneista, joihin luetaan investoinnit aineellisiin

käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin pois lukien päästöoikeuksien

hankinnat (konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.1). Taksonomian pääomamenot on esitetty

IFRS:n ja Outokummun konsernin rahavirtalaskelman mukaisesti. Taksonomiakelpoisiin

taloudellisiin toimintoihin liittyvät pääomamenot on katsottu taksonomiakelpoisiksi, kun

taas Ferrochrome-liiketoiminta-alueeseen, palvelukeskuksiin ja suoraan

konsernitoimintoihin liittyvät pääomamenot on katsottu ei-taksonomiakelpoisiksi.

Kaikki teräksen tuotantoon liittyvät toiminnot määriteltiin taksonomian mukaisiksi, joten

myös niihin liittyvät pääomamenot määriteltiin taksonomian mukaisiksi, koska on tarpeen

ylläpitää toimintojen merkittävää edistämistä. Koska taksonomiakelpoisia mutta ei

taksonomian mukaisia toimintoja ei ole, ei ole myöskään investointisuunnitelmia

taksonomian mukaisten taloudellisten toimintojen laajentamiseksi tai suunnitelmia, joilla

toiminnoista tehdään taksonomian mukaisia. Outokumpu raportoi

ilmastosiirtymäsuunnitelmastaan sekä siihen liittyvistä pääomamenoista E1-luvussa

osiossa Ilmastosiirtymäsuunnitelma. Ilmastosiirtymäsuunnitelma kattaa sekä

taksonomiakelpoiset että ei-taksonomiakelpoiset toiminnot.

Rajoitetut toimintamenot koostuvat suoraan omaisuuserien ylläpitoon ja huoltoon liittyvistä

kuluista sekä tutkimus- ja kehityskuluista. Rajoitetuista toimintamenoista

taksonomiakelpoiseksi on katsottu taksonomiakelpoista taloudellista toimintaa tukeva

osuus. Ferrochrome-liiketoiminta-alueeseen, palvelukeskuksiin ja konsernitoimintoihin

liittyvät kulut on katsottu ei-taksonomiakelpoisiksi. Tutkimus- ja kehityskulut on sisällytetty

kokonaisuudessaan ja katsottu taksonomiakelpoisiksi lukuun ottamatta ferrokromin

valmistukseen, palvelukeskuksiin tai konsernitoimintoihin liittyviä osia.

Laskelmissa on mukana vain yksi taksonomiakelpoinen taloudellinen toiminta ja yksi

ympäristötavoite. Metallien kierrätys on keskeistä Outokummun liiketoiminnalle, mutta

romun keräystä ja lajittelua kiertotalouskriteerin määritelmän mukaisesti ei pidetä

itsessään Outokummulle taloudellisena toimintana. Outokumpu jatkaa laskelmiensa ja

määritelmiensä kehittämistä sitä mukaa, kun uutta tietoa tulee saataville.

		51

EU:n luokitusjärjestelmän mukaiset liikevaihto, pääomamenot ja toimintamenot

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuotta 2025 koskevat tiedot

Tilikausi 2025

2025

Merkittävän edistämisen kriteerit

Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Do No Significant Harm)

Taloudelliset toiminnat

Koodit

Abso- luut- tinen liike- vaihto

Osuus liikevaih dosta, 2025

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutoksee n sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutoksee n sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitusjär jestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärj estelmäkel poisten (A.2) osuus liikevaihdo sta, 2024

Luokka (mahdol listava toimin- ta) (E)

Luokka (siirty- mätoi- minta) (T)

milj. €

%

K;E; E/S

K;E; E/S

K;E; E/S

K;E; E/S

K;E; E/S

K;E; E/S

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Raudan ja teräksen valmistus

3.9

4 971

91 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

93 %

T

Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)

4 971

91 %

91 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

K

K

K

K

K

K

93 %

Josta mahdollistavat toiminnat

0

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

K

K

K

K

K

K

0 %

M

Josta siirtymätoiminnat

4 971

91 %

91 %

K

K

K

K

K

K

93 %

T

A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

Raudan ja teräksen valmistus

3.9

0

0 %

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)

0

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2)

4 971

91 %

91 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

93 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto

497

9 %

YHTEENSÄ

5 468

100 %

Taksonomian liikevaihto on esitetty IFRS:n mukaisena, linjassa konsernitilinpäätöksessä, konsernituloslaskelmassa esitetyn liikevaihdon kanssa. Outokummun liikevaihdon määritelmä on mainittu konsernitilinpäätöksen

liitetiedossa 2.2. Raudan ja teräksen valmistus on luokiteltu taksonomiakelpoiseksi toiminnaksi.

		52

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden 2025 tiedot

Tilikausi 2025

2025

Merkittävän edistämisen kriteerit

Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Do No Significant Harm)

Taloudelliset toiminnat

Koodit

Pääoma meno

Osuus pääoma menoista, 2025

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitusjär jestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärj estelmäkel poisten (A.2.) osuus pääomam enoista, 2024

Luokka (mahdol listava toimin- ta) (E)

Luokka (siirty- mätoi- minta) (T)

milj. €

%

K;E; E/S

K;E; E/S

K;E; E/S

K;E; E/S

K;E; E/S

K;E; E/S

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Raudan ja teräksen valmistus

3.9

110

77 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

78 %

T

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)

110

77 %

77 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

K

K

K

K

K

K

78 %

Josta mahdollistavat toiminnat

0

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

K

K

K

K

K

K

0 %

M

Josta siirtymätoiminnat

110

77 %

77 %

K

K

K

K

K

K

78 %

T

A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

Raudan ja teräksen valmistus

3.9

0

0 %

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)

0

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)

110

77 %

77 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

78 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot

33

23 %

YHTEENSÄ

143

100 %

Pääomamenot esitetään ja määritellään maksuperusteisina konsernin tilinpäätöksessä rahavirtalaskelman mukaisesti, erinä Investointien rahavirta -taulukossa. Pääomamenot esitetään IFRS:n ja Outokummun

rahavirtalaskelman mukaisesti ja koostuvat käyttöomaisuusinvestoinneista, joihin luetaan investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin pois lukien päästöoikeuksien hankinnat (konsernin

tilinpäätöksen liitetieto 4.1). Taksonomiakelpoisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvät pääomamenot on katsottu taksonomiakelpoisiksi, kun taas Ferrochrome-liiketoiminta-alueeseen, palvelukeskuksiin ja suoraan

konsernitoimintoihin liittyvät pääomamenot on katsottu ei-taksonomiakelpoisiksi.

		53

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista – vuoden 2025 tiedot ¹⁾

Tilikausi 2025

2025

Merkittävän edistämisen kriteerit

Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

Taloudelliset toiminnat

Koodit

Toimint amenot

Osuus toiminta menoista, 2025

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitusjär jestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärj estelmäkel poisten (A.2.) osuus toimintam enoista, 2024

Luokka (mahdol listava toimin- ta) (E)

Luokka (siirty- mätoi- minta) (T)

milj. €

%

K;E; E/S

K;E; E/S

K;E; E/S

K;E; E/S

K;E; E/S

K;E; E/S

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

T

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Raudan ja teräksen valmistus

3.9

477

79 %

K

E/S

E/S

E/S

E/S

E/S

K

K

K

K

K

K

79 %

T

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)

477

79 %

79 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

K

K

K

K

K

K

79 %

Josta mahdollistavat toiminnat

0

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

K

K

K

K

K

K

0 %

M

Josta siirtymätoiminnat

477

79 %

79 %

K

K

K

K

K

K

79 %

T

A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

Raudan ja teräksen valmistus

3.9

0

0 %

KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

E/KEL

0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)

0

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1+A.2)

477

79 %

79 %

0 %

0 %

0 %

0 %

0 %

79 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot

126

21 %

YHTEENSÄ

604

100 %

Rajoitetut toimintamenot koostuvat suoraan omaisuuserien ylläpitoon ja huoltoon liittyvistä kuluista sekä tutkimus- ja kehityskuluista. Rajoitetuista toimintamenoista taksonomiakelpoiseksi on katsottu taksonomiakelpoista

taloudellista toimintaa tukeva osuus. Ferrochrome-liiketoiminta-alueeseen, palvelukeskuksiin ja konsernitoimintoihin liittyvät kulut on katsottu ei-taksonomiakelpoisiksi. Tutkimus- ja kehityskulut on sisällytetty

kokonaisuudessaan ja katsottu taksonomiakelpoisiksi lukuun ottamatta ferrokromin valmistukseen, palvelukeskuksiin tai konsernitoimintoihin liittyviä osia.

¹⁾ Vertailutiedot on oikaistu. Rajoitettujen toimintamenojen laskentamenetelmä on muuttunut edellisvuodesta tilien tarkistuksen jälkeen. Aiemmin kokonaan kohdistettavissa olevat tilit ovat nyt vain osittain kohdistettu ja

siten edustavampia. Vuoden 2024 lukua on oikaistu.

		54

Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

	Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.		Ei
2	Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.		Ei
3	Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.		Ei
	Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.		Ei
5	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.		Ei
6	Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.		Ei

Koska omistusosuudet ydinvoimaan ja fossiiliin liittyviin toimintoihin eivät ole merkittäviä, Outokumpu ei

raportoi tarkemmin asiaan liittyvistä toiminnoista.

		55

Ilmastonmuutoksen torjuminen on yksi aikamme

suurimmista mahdollisuuksista edistää

innovaatioita ja rakentaa kestäviä talouksia.

Outokumpu on sitoutunut tieteeseen perustuvaan

ilmastotavoitteeseen rajoittaa ilmaston

lämpenemistä alle 1,5 asteeseen. Yhtiö

kiihdyttää vihreää siirtymää vähäpäästöisen

teräksen avulla ja auttaa asiakkaitaan

vähentämään päästöjä.

E1 – Ilmastonmuutos

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Ilmastonmuutoksen hillintä
Kielteinen vaikutus	Tosiasiallinen	Ruostumattoman teräksen tuotannon suuri energiankulutus ja siitä aiheutuvat suuret kasvihuonekaasupäästöt energiatehokkuustoimenpiteistä ja vähäpäästöisemmistä energialähteistä huolimatta
Kielteinen vaikutus	Tosiasiallinen	Raaka-aineisiin ja kuljetuksiin liittyvät suuret päästöt
Mahdollisuus		Hyvä asema kestävän kehityksen sääntelyn suhteen (esim. hiilirajamekanismi ja EU-taksonomia)
Mahdollisuus		Vähäpäästöisen ruostumattoman teräksen kysynnän odotetaan kasvavan tulevaisuudessa
Riski		Lisäsääntelystä ja vaadituista teknologioista johtuvat korkeammat tuotantokustannukset
Riski		Vähäpäästöisten raaka-aineiden, kuten kierrätysteräksen tai seosten, rajoitettu saatavuus ja korkea hinta

TAVOITTEET

Suorien, epäsuorien ja

toimitusketjun päästöjen

intensiteetin vähentäminen

42 %

vuoteen 2030 mennessä

vuoden 2016 lähtötasosta

EDISTYMINEN

Suorien, epäsuorien ja

toimitusketjun päästöjen

intensiteetti oli vähentynyt

yhteensä

33 %

vuoden 2025 lopussa vuoden

2016 lähtötasosta

Energia
Kielteinen vaikutus	Tosiasiallinen	Ruostumattoman teräksen tuotannon merkittävä energiankulutus ja riippuvuus fossiilisista polttoaineista
Kielteinen vaikutus	Tosiasiallinen	Raaka-aineiden louhinnan, jalostuksen ja kuljetuksen suuri energian tarve
Mahdollisuus		Kustannuskilpailukyvyn, innovoinnin ja liiketoiminnan resilienssin paraneminen uusien energiateknologioiden, energiatehokkuuden ja energian käytön optimoinnin ansiosta
Riski		Uusiutuvan energian korkeat kustannukset ja rajoitettu saatavuus

(E1-ESRS2-SBM-3-48-(a))

Outokumpu arvioi kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissaan yhtiön strategiaan ja

liiketoimintamalliin liittyviä ilmastovaikutuksia. Suurin osa vaikutuksista johtuu yhtiön

keskeisen toiminnon eli ruostumattoman teräksen tuotannon luonteesta, sillä tuotannossa

tarvitaan paljon energiaa. Outokumpu on kuitenkin vähentänyt tätä vaikutusta merkittävästi

vuosien varrella, ja nyt se, että yhtiö pystyy tarjoamaan vähäpäästöistä ruostumatonta

terästä, antaa sille kilpailuetua.

Outokumpu tunnisti seuraavat yhtiön liiketoimintamalliin ja strategiaan kohdistuvat ja

ilmastoon liittyvät siirtymäriskit:

• lainsäädännön ja siirtymävaiheen edellyttämien uusien teknologioiden aiheuttama

tuotantokustannusten nousu,

		56

• vähäpäästöisten raaka-aineiden ja energian saatavuus ja hinta sekä

• energiakustannusten merkittävä osuus teräksen valmistuksen kokonaiskustannuksista ja

energiaintensiivisten toimintojen alttius energian hinnanvaihteluille.

Outokumpu katsoo tunnistamiensa ilmastoon liittyvien riskien olevan siirtymäriskejä.

Ilmastoon liittyviä fyysisiä riskejä ei pidetty olennaisina Outokummulle. (E1-ESRS2-SBM-3-18)

Ilmastokestävyys on Outokummun strategian ja toiminnan ytimessä. Keväällä 2025

Outokumpu analysoi strategiansa ja liiketoimintamallinsa resilienssiä ylätasolla

kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin ja yhtiön strategian uudistamisen aikana.

Konsernin vastuullisuus- ja strategiatiimien toteuttama arviointi kattoi koko arvoketjun.

Arvioinnissa painotettiin yhtiön omaa toimintaa, arvoketjun alkupään tarjontaa ja

asiakasnäkökulmaa. Analyysin tuloksia ei raportoida erikseen, mutta ne on sisällytetty

Outokummun kokonaisresilienssiin, joka on esitetty Vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallinta -kappaleen Resilienssi-osiossa. (E1-ESRS2-SBM-3-19-(a))

Kun Outokumpu sitoutui tieteeseen perustuvaan tavoitteeseensa vuonna 2021, se analysoi

siirtymäriskejään Task Force on Climate-related Financial Disclosures -raportointikehyksen

(TCFD) mukaisesti. Teknologian käyttöönotto ja energiankulutus on otettu huomioon

hiilestä irtautumista koskevassa suunnitelmassa, joka on yhdenmukainen 1,5 asteen SBT-

aloitteen tavoitteen kanssa ja jossa määritellään hillitsemistoimet sekä niihin liittyvät

kustannukset ja mahdollisuudet. (E1-ESRS2-SBM-3-19-(b)), (E1-ESRS2-SBM-3-AR 7-(a))

Lyhyellä aikavälillä Outokumpu pyrkii edelleen vahvistamaan ydintoimintaansa ja

tarjoamaan vähäpäästöistä ruostumatonta terästä ilmastovaikutusten

vähentämisratkaisuna asiakkailleen. Tämä ydinliiketoiminta varmistaa yhtiön kilpailukyvyn

sekä raaka-aineiden saatavuuden ja luo muutoshankkeiden rahoittamiseen tarvittavaa

taloudellista vahvuutta. Keskipitkällä aikavälillä yhtiö pyrkii edelleen kehittämään

strategian resilienssiä tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteidensa avulla sekä

laajentamalla toimintaansa vähäpäästöisempien edistyneiden materiaalien ja seosten

alalle. Pitkällä aikavälillä Outokumpu pyrkii EVOLVE-strategian avulla olemaan edelläkävijä

materiaaleissa ja teknologioissa, jotka luovat huomista, innovoimalla vähähiilisiä metalleja

ja rikastettua ferrokromia. (E1-ESRS2-SBM-3-AR 8-(b))

Pienen hiilijalanjälkensä ja kierrätysmateriaalien suuren osuuden ansiosta yhtiö on

vahvistanut resilienssiään ilmastonmuutokseen liittyville siirtymäriskeille. Outokumpu on

lisäksi sitoutunut tieteeseen perustuvaan ilmastotavoitteeseen vuodelle 2030 sekä

siirtymäriskin vähentämiseen ottamalla käyttöön vähähiilisiä teknologioita, ja yhtiö lisää

vähäpäästöisen energian käyttöä tuotevalikoimassaan. (E1-ESRS2-SBM-3-19-(c), E1-ESRS2-

SBM-3-AR 7-(b), E1-ESRS2-SBM-3-AR 8-(a))

Ilmastosiirtymäsuunnitelma

Outokumpu on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen mukaisiin ilmastotavoitteisiin, ja

yhtiön tavoitteena on rajoittaa ilmaston lämpeneminen 1,5 asteeseen ja saavuttaa

hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Yhtiö laati vuonna 2021 suunnitelmansa

päästöjen vähentämiseen ja on sen jälkeen jatkuvasti arvioinut ja päivittänyt sitä. Vuonna

2025 kehitettiin päivitetty päästövähennyssuunnitelma ja siirtymäsuunnitelma ilmaston-

muutoksen hillitsemiseksi. Kehitystyö oli olennainen osa yrityksen strategian ja liike-

toiminnan suunnittelua. (E1-1-14) Siirtymäsuunnitelman eri osat esitellään tarkemmin alla.-

Kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteet

Outokummun tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjen intensiteettiä, mukaan lukien

scopet 1, 2 ja 3, 42 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2016 lähtötasosta. Tavoite on

SBT-aloitteen Cross-Sector Pathway -ohjeistuksen mukainen. Outokummun ruostumattoman

teräksen hiilijalanjälki on noin 75 % teollisuudenalan keskiarvoa pienempi. Innovaatiot,

kuten Circle Green, jonka hiilijalanjälki on jopa 93 % pienempi kuin toimialan keskiarvo*,

auttavat asiakkaita vähentämään päästöjään.

Outokumpu on tekemisissä hiilen ja kaasun kanssa pääasiassa siksi, että se käyttää koksia

ferrokromin tuotannossa ja maakaasua polttoaineena ruostumattoman teräksen

tuotannossa. Yhtiön siirtymäsuunnitelmaan sisältyy asteittainen siirtyminen biopohjaiseen

koksiin ja biopolttoaineisiin, mikä vähentää riippuvuutta fossiilisista polttoaineista. Öljyyn

liittyvät toimet eivät ole olennaisia, ja niiden odotetaan vähentyvän entisestään

esimerkiksi, kun polttoaineissa on siirrytty kevyestä polttoöljystä maakaasuun. (E1-1-16-(a))

Hiilestä irtautumisen keinot

Outokummun siirtymäsuunnitelman keskeiset keinot vähentää kasvihuonekaasupäästöjä ovat:

• kierrätysteräksen käytön lisääminen,

• energiatehokkuuden ja saannin parantaminen,

• vähäpäästöisen energian käytön lisääminen,

• sähköistäminen ja vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisääminen,

• biokoksin käytön lisääminen,

• vähäpäästöisten primääriraaka-aineiden lisääminen ja

• hiilidioksidin talteenoton ja varastoinnin / hyödyntämisen selvittäminen.

Näiden hiilestä irtautumisen keinojen mukaiset meneillään olevat ja suunnitellut toimet on

esitelty myöhemmin tässä kappaleessa kohdassa Toimet. (E1-1-16-(b))

* Vuonna 2025 ruostumattoman teräksen globaali hiilijalanjäljen keskiarvo oli 7.3

hiilidioksidiekvivalenttikiloa ruostumattoman teräksen kiloa kohti (Outokummun laskelma perustuu CRU:n,

worldstainlessin ja Kobolde & Partners AB:n 2022-vuoden dataan) ja Outokummun Circle Green -tuotelinjan

jopa 0,5 hiilidioksidiekvivalenttikiloa ruostumattoman teräksen kiloa kohti.

 

		57

Investoinnit ja rahoitus

Voidakseen saavuttaa 1,5 asteen ilmastotavoitteensa Outokumpu on sitoutunut

kustannustehokkaisiin siirtymäinvestointeihin. Vuosina 2022–2025 Outokumpu investoi

56,8 milj. euroa energiatehokkuuteen, vähäpäästöiseen energiaan ja biokoksiin. Tuleville

vuosille on suunnitteilla noin 122,6 milj. euron lisäinvestoinnit, joilla tuetaan toiminnan

hiilestä irtautumisen hankkeita. Yhtiö jatkaa vuoteen 2030 mennessä vaadittavien

siirtymäinvestointien ja -suunnitelman operatiivisten kustannusten arviointia. Lisätietoja

vuoden 2025 tärkeimmistä toimista on tämän luvun kohdassa Toimet ja investoinneista

myös tilinpäätöksen 1.2 Laatimisperusteet -kappaleen kohdassa Ilmastoasiat.

Vuonna 2025 noin 7 milj. euroa (2024: 5 milj. euroa) EU-taksonomiakelpoisista ja sen

mukaisista pääomamenoista käytettiin ilmastosiirtymäsuunnitelman hankkeisiin. Biokoksi-

investoinnit auttavat vähentämään merkittävästi yhtiön suoria päästöjä mutta niiden

pääomamenot eivät sisälly taksonomiakelpoisiin ja sen mukaisiin pääomamenoihin, koska

ferrokromin valmistusprosessi ei ole taksonomiakelpoinen. (E1-1-16-(c))

Päästöjen lukkiutumat ja yhdenmukaisuus sääntelyn kanssa

Outokumpu on arvioinut laadullisesti keskeisten omaisuuseriensä ja tuotteidensa sekä

yhtiön arvoketjun mahdollisia fossiilisia kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumia

loppuvuodesta 2023 ja tammikuussa 2024. Analyysi osoitti, että osaa koksi- ja

kalkkipäästöistä pidetään lukkiutumina. Näiden päästöjen ei odoteta muodostavan

olennaista riskiä tai vaarantavan yhtiön tieteeseen perustuvaa tavoitetta. (E1-1-16-(d))

Outokummulla ei ole tällä hetkellä suunnitelmia liittyen tavoitteisiin tai suunnitelmiin, jotka

koskevat taloudellisten toimien yhteen sovittamista komission delegoidussa asetuksessa

2021/2139 vahvistettujen kriteerien kanssa, koska kaikkien nykyisten kelpoisten

taloudellisten toimintojen odotetaan pysyvän asetuksen mukaisina. (E1-1-16-(e)) Outokumpu

saa tulonsa pääasiassa teräksenvalmistuksesta, eikä sitä näin ollen ole suljettu EU:n

Pariisin ilmastosopimusten mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle. (E1-1-16-(g))

Hiileen, öljyyn ja kaasuun liittyvät pääomamenot

Outokumpu ei investoinut öljyyn, kaasuun tai kivihiileen liittyviin toimiin vuonna 2025.

Kokonaispääomamenot mukaan lukien hiilestä irtautumiseen ja EU:n taksonomiaan liittyvät

investoinnit on esitetty edellä. (E1-1-16-(f))

Yhteensopivuus strategian ja taloussuunnittelun kanssa

Hiilestä irtautuminen on ollut Outokummun strategian keskiössä. Edellisen strategian

ensimmäisessä vaiheessa Outokumpu sitoutui 1,5 asteen tavoitteeseen ja loi suunnitelman

päästöjen vähentämiseen. Toinen vaihe jatkui vuoden 2025 loppuun ja keskittyi

ydintoimintojen vahvistamiseen, ja painopistealueita olivat vastuullisuus, kohdennetut

investoinnit tuottavuuteen ja asiakaslähtöinen toimintamalli. Uudessa kasvupainotteisessa

strategiassa päästöjen vähentäminen on tärkeässä roolissa, kun Outokumpu pyrkii

kehittymään luotettavasta ruostumattoman teräksen tuottajasta vähäpäästöisten metallien

ja teknologioiden edelläkävijäksi. Ilmastosiirtymäsuunnitelma on sisällytetty

taloussuunnitteluun ottamalla huomioon päästövähennystoimien toteuttamiseen tarvittavat

taloudelliset investoinnit. Outokummun kannalta sopivimpia hiilestä irtautumisen keinoja

arvioidaan sisäinen hiilen hinnoittelun avulla. (E1-1-16-(h))

Siirtymäsuunnitelman hallinnointi ja valvonta

Outokummun tieteeseen perustuvan ilmastotavoitteen on hyväksynyt yhtiön hallitus

toimitusjohtajan esityksestä vuonna 2021. Vastuullisuusohjausryhmä ja toimitusjohtaja

hyväksyivät siirtymäsuunnitelman. Suunnitelma tarkistetaan säännöllisesti osana yhtiön

strategiaprosessia. Toimitusjohtaja ja hallitus hyväksyvät vuosittaisissa strategia- ja

suunnittelukierroksissa siirtymäsuunnitelmaan liittyvät erityiset toimintasuunnitelmat, ja

siirtymäsuunnitelma on sisällytetty konsernikestävyysraporttiin.

Sisäisen hallinnon lisäksi Outokumpu on vuonna 2025 hyötynyt ulkoisen neuvoa-antavan

vastuullisuustoimikunnan tuesta. Se on antanut neuvoja vastuullisuutta koskeviin

kysymyksiin ja yhtiön ilmastostrategian etenemiseen liittyen. Lisätietoja hallintorooleista on

luvussa Yleiset tiedot. (E1-1-16-(i))

Edistyminen siirtymäsuunnitelman toteutuksessa

Vuoden 2025 loppuun mennessä Outokummun kasvihuonekaasupäästöintensiteetti laski

33 % (2024: 32 %) vuoden 2016 lähtötasosta. Yhtiö on siis edellä siirtymäsuunnitelman

mukaista ja tieteeseen pohjautuvaa Science Based Targets -aloitteeseen hyväksyttyä

tavoitettaan. Siirtymäsuunnitelmassa asetettua pienempi päästöintensiteetti saavutettiin

käyttämällä runsaasti kierrätettyä terästä raaka-aineena ja vähäpäästöistä energiaa sekä

tekemällä asteittaisia parannuksia toiminnoissa. Lisätietoja edistymisestä on tämän luvun

osiossa Tavoitteet. Outokumpu asetti myös kunnianhimoisen tavoitteen, jonka mukaan

Kemin kaivos olisi hiilineutraali vuoden 2025 loppuun mennessä. Hiilineutraaliuden

saavuttaminen Kemin kaivoksella on ollut Outokummulle miljoonien eurojen investointi.

Outokumpu oli saavuttamassa tavoitteen aikataulussa. Kansallisen kaivosveron

korotukseen liittyvän epävarmuuden vuoksi yhtiö ei kuitenkaan pystynyt toteuttamaan

viimeisiä toimenpiteitä, joilla tavoite olisi saavutettu vuonna 2025, minkä seurauksena

hiilineutraaliuden saavuttaminen viivästyy. (E1-1-16-(j))

		58

Toimintaperiaatteet

Outokummun vastuullisuuspolitiikassa määritellään yhtiön kestävyyteen liittyvät periaatteet

ja tavoitteet suhteessa vastuullisuuden talouteen, ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyviin

näkökohtiin. Politiikan pääperiaatteiden mukaisesti vastuullisuus on keskeinen osa

Outokummun visiota, strategiaa ja suunnittelutyötä. Näitä periaatteita ovat yhtiön

työntekijöiden ja sidosryhmien turvallisuus, ihmisoikeuksien kunnioittaminen sekä

oikeudenmukaisuuden ja yhteenkuuluvuuden lisäämiseen sitoutuminen. Politiikka

käsittelee muun muassa ilmastonmuutoksen hillintää, energiatehokkuutta ja uusiutuvan

energian käyttöä sekä hahmottelee toimia, joiden avulla hiilineutraalius voidaan saavuttaa.

Samalla kun yhtiö on sitoutunut pitämään ilmaston lämpenemisen alle 1,5 asteessa,

ilmastonmuutoksen hallinnassa tärkein keino on se, että kiertotalous on Outokummun

liiketoiminnan ytimessä. Yhtiö hyödyntää yli 90-prosenttisesti kierrätysterästä ja vähentää

näin riippuvuutta primääriraaka-aineista. Tämä vähentää myös kasvihuonekaasupäästöjä ja

hillitsee luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, ja Outokumpu ottaa nämä näkökulmat

huomioon päätöksenteossaan. Riskiperusteisen ympäristöasioiden hallinnan avulla yhtiö

minimoi jätteitä, pilaantumista ja vedenkäyttöä. Tässä työssä hyödynnetään kierrätystä ja

kohdennettua suojelua korkean riskin alueilla. Outokumpu optimoi jatkuvasti materiaalien

ja energian käyttöä parantaakseen tehokkuutta ja priorisoidakseen uusiutuvaa energiaa ja

uusiutuvia raaka-aineita uusiutumattomiin vaihtoehtoihin nähden päästöjen vähentämiseksi

aina, kun se on mahdollista. Yhtiö on sitoutunut toimimaan liiketoiminnassaan rehellisesti

ja tekemään vastuullisia, kestäviä ja eettisiä päätöksiä. Yhtiön toiminta perustuu sen

eettisiin periaatteisiin, Outokummun toimintaohjeeseen (Code of Conduct) ja muihin yhtiön

politiikkoihin ja ohjeisiin sekä Outokumpu Way -toimintatapoihin (jotka ovat korvanneet

aiemmat Ways of Working -toimintatavat). Nämä muodostavat Outokummun toimien,

liiketoiminnan ja yrityskulttuurin perustan. (E1-2-25)

Outokummun vastuullisuuspolitiikka toteaa, että Outokumpu auttaa asiakkaitaan

torjumaan ilmastonmuutosta vähäpäästöisillä ratkaisuilla. Tämä luo arvoa niin yhtiölle,

yhteiskunnalle kuin ympäristöllekin. Vastuullisuuspolitiikassa Outokumpu sitoutuu

suhtautumaan ilmastonmuutokseen vakavasti, tunnustaa tarpeen oikeudenmukaiseen

siirtymään ja toimii tieteeseen perustuvien pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden mukaisesti.

Outokummun siirtymäsuunnitelmassa esitellään ne tavoitteet ja toimet, joiden avulla pitkän

aikavälin hiilineutraaliustavoite saavutetaan vuoteen 2050 mennessä. (E1-MDR-P-65-(a))

Laajuus, vastuuvelvollisuus, sidosryhmät ja saatavuus

Kaikkien Outokummun liiketoimintojen, yritysten, johtajien, toimihenkilöiden ja

työntekijöiden maailmanlaajuisesti tulee noudattaa vastuullisuuspolitiikkaa. Outokumpu

odottaa, että myös sen liikekumppanit kautta arvoketjun noudattavat vastaavia standardeja

kuin mitä sen vastuullisuuspolitiikassa on määritelty. (E1-MDR-P-65-(b)) Toimitusjohtaja sekä

strategia-, vastuullisuus- ja henkilöstöjohtaja (6.10.2025 asti) ovat vastuussa politiikan

toteuttamisesta. (E1-MDR-P-65-(c)) Outokumpu on sisällyttänyt sidosryhmien näkemykset

osaksi politiikanhallintaansa. Yhtiön sidosryhmiä ovat osakkeenomistajat, työntekijät,

asiakkaat, toimittajat, sijoittajat, viranomaiset sekä suuri yleisö ja kansalaisjärjestöt.

Julkiset politiikat ovat myös ulkoisten sidosryhmien saatavilla Outokummun verkkosivuilla.

(E1-MDR-P-65-(e)) Politiikan mukaan Outokummun tulee pyrkiä jatkuvaan, järjestelmälliseen ja

avoimeen vuoropuheluun sidosryhmävuorovaikutuksen avulla. (E1-MDR-P-65-(f))

Kolmansien osapuolten standardit

Outokumpu on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin ja on myös allekirjoittanut

YK:n Global Compact -aloitteen. Yhtiö on sitoutunut tavoitteeseen rajoittaa ilmaston

lämpeneminen 1,5 asteeseen vuoteen 2050 mennessä ja on mukana Science Based

Targets -aloitteessa. Outokumpu on mukana myös ResponsibleSteel-aloitteessa ja

sitoutunut tukemaan sen visiota ja missiota. Outokummun Euroopan tuotantolaitoksilla on

myös ResponsibleSteel-sertifikaatti, ja kaikki sen tuotantolaitokset ovat ISO 14001

-sertifioituja. Koska Outokummulla on kromikaivos, se kuuluu suomalaiseen Kestävän

kaivostoiminnan verkostoon ja on sertifioitu sen mukaisesti. (E1-MDR-P-65-(d))

Olennaisten alueiden käsittely

Ilmastonmuutoksen hillintä

Vastuullisuuspolitiikka sisältää ilmastonmuutoksen hillintään liittyviä aiheita, ja siinä

määritellään etenemistoimet hiilineutraaliuden saavuttamiseksi. Politiikassa kuvailluin

toimin pyritään vähentämään sekä omien toimintojen että toimitusketjun kasvihuonekaasu-

päästöjä ja parantamaan energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä. Politiikan

mukaisesti yhtiö minimoi myös primääriraaka-aineiden käyttöä korvaamalla ne kierrätetyillä

materiaaleilla, mikä on yksi tärkeimmistä ilmastovaikutusten lieventämistoimista.

Myös Outokummun toimittajien toimintaohje käsittelee ilmastonmuutosta ja edellyttää,

että tavarantoimittajat vähentävät toimintansa kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja

erityisesti ilmastoon. Lisätietoja Outokummun toimittajien toimintaohjeesta on luvussa

Arvoketjun työntekijät (S2). (E1-2-25-(a))

Energiatehokkuus

Outokummun vastuullisuuspolitiikan mukaisesti yhtiön tavoitteena on minimoida resurssien

käyttöä ja yhtiön toimintojen kielteisiä vaikutuksia sen ympäristöön kehittämällä

ennakoivasti tuotantoprosessejaan sekä parantamalla energia- ja materiaalitehokkuutta.

Niinpä Outokumpu optimoi jatkuvasti energian käyttöä ja kehittää ja parantaa ennakoivasti

energiatehokkuutta vähentääkseen ympäristövaikutuksiaan. (E1-2-25-(c))

Uusiutuvan energian käyttöönotto

Osana vastuullisuuspolitiikkaansa Outokumpu minimoi toimintansa kielteisiä vaikutuksia

ympäristöön lisäämällä vähäpäästöisen sähkön osuutta, joka onkin yksi Outokummun

siirtymäsuunnitelman keskeisistä elementeistä. Vähähiilistä sähköä ovat sekä uusiutuva

että ydinenergia. Outokumpu on ryhtynyt myös korvaamaan fossiilisia polttoaineitaan

vaihtoehtoisilla ratkaisuilla, kuten biopolttoaineilla ja sähköistämisellä. (E1-2-25-(d))

		59

Muut

Vastuullisuuspolitiikassa käsitellään myös luonnon monimuotoisuutta ja sen riippuvuutta

ilmastonmuutoksesta. Vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä ja riippuvuutta

primääriraaka-aineista Outokumpu edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä

maailmanlaajuisesti. Politiikassa määritellään myös Outokummun tavoite vähentää

pilaantumista, jätteitä, päästöjä ilmaan sekä ympäristövaikutuksia riskiperusteisella

ympäristöasioiden hallinnalla. (E1-2-25-(e))

Toimet

Outokumpu on tunnistanut ja toteuttanut ilmastonmuutoksen hillintään tähtääviä keskeisiä

toimia, joille on varattu sekä operatiivisia että taloudellisia resursseja. Outokumpu jatkoi

päästövähennyssuunnitelmansa toteuttamista vuonna 2025.

Outokummun keskeiset hiilestä irtautumisen keinot, toimet ja odotetut tulokset

ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi vuonna 2025 olivat seuraavat:

• kierrätysteräksen käytön lisääminen, mikä vähentää raaka-aineista syntyviä päästöjä

sekä riippuvuutta primääriraaka-aineista,

• energiatehokkuushankkeiden toteutus energian käytön päästöjen ja kustannusten

vähentämiseksi,

• vähäpäästöisen sähkön turvaaminen sähköostosopimuksin ja sertifikaatein

energiankäytön päästöjen vähentämiseksi,

• siirtyminen fossiilisista uusiutuviin polttoaineisiin energiapäästöjen vähentämiseksi,

• Tornion biokoksin pelletöintitehtaan käyttöönotto ja laadukkaan biohiilen luotettavan

toimituksen varmistaminen ja

• aiesopimuksen allekirjoittaminen Boston Metalin kanssa kriittisten hiilivapaiden

metallien tuotannon tehostamiseksi ja teräksen tuotannon päästöjen vähentämiseksi.

Hiilestä irtautumisen keinot, keskeiset toimet ja odotetut tulokset seuraavina vuosina ovat:

• vähäpäästöisten raaka-aineiden ja energian saatavuuden varmistaminen kumppanien

avulla primääriraaka-aineiden ja fossiilisen energian päästöjen vähentämiseksi,

• lisäinvestoinnit biokoksiin koksien päästöjen vähentämiseksi,

• hiilen (CO2- ja CO-kaasut) talteenotto ja hyödyntäminen tuotannosta syntyvistä kaasuista

sekä muiden toimialojen päästöjen vähentäminen näitä sivuvirtoja hyödyntämällä ja

• omien teknologioiden hyödyntäminen vähäpäästöisten metallien tuotannossa.

Näiden toimien toteutus on määritelty myös Outokummun siirtymäsuunnitelmassa, ja ne

ovat erittäin tärkeitä tieteeseen perustuvan päästövähennystavoitteen saavuttamisen

kannalta yhtiön vastuullisuuspolitiikan mukaisesti. Yhtiö osallistui myös kolmivuotiseen

TOCANEM2-ohjelmaan (Towards Carbon Neutral Metals eli kohti hiilivapaita metalleja), joka

tukee metalliteollisuuden siirtymää hiilineutraaliuteen. (E1-MDR-A-68-(a)), (E1-3-29-(a))

Laajuus ja aikaväli

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistoimet kattavat Outokummun koko arvoketjun, ja

keskiössä ovat erityisesti oma toiminta ja toimitusketju, jossa suurin osa yhtiön päästöistä

syntyy, ja kaikki maantieteelliset alueet, joilla on joko yhtiön omaa toimintaa ja alkupään

toimitusketjun toimintoja. Jos jokin toimi koskee nimenomaan jotain tiettyä paikkaa, se

mainitaan selkeästi: esimerkiksi Tornion biokoksin pelletöintitehtaan rakentaminen koskee

pelkästään Tornion tehdasta. Lisäksi yhteistyökumppanuuksien kehittämistoimet

toimittajien kanssa ulottuvat myös Outokummun arvoketjun alkupäähän, mikä osoittaa,

että sen toiminta ulottuu yrityksen suorien toimintojen ulkopuolelle. (E1-MDR-A-68-(b))

Päästövähennysteknologioiden kehittyessä yhtiö arvioi jatkuvasti kunkin keskeisen toimen

odotettavissa olevia aikahorisontteja. Kierrätysteräksen käytön lisääminen, vähäpäästöiset

raaka-aineet ja vähäpäästöinen energia ovat jatkuvaa panostusta erityisesti lyhyellä

aikavälillä, kun taas nykyiset biokoksi-investoinnit ovat keskipitkän aikavälin toimia. Hiilen

talteenotto, varastointi ja käyttö ovat tutkimusvaiheessa, ja niitä on arvioitava edelleen.

Pääsääntöisesti Outokumpu soveltaa samaa lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin

määritelmää kuin Corporate Sustainability Reporting -direktiivissä (“CSRD”): lyhyt aikaväli

on yksi vuosi, keskipitkä enintään viisi vuotta ja pitkä aikaväli yli viisi vuotta. (E1-MDR-A-68-

(c)) Mikään toimista ei liittynyt korjaavien toimenpiteiden tarjoamiseen, sillä olennaisista

vaikutuksista ei syntynyt vahinkoa yhteisöille. (E1-MDR-A-68-(d)) Ennen raportointivuotta 2025

eli vuoden 2024 loppuun mennessä Outokumpu oli parantanut päästöintensiteettiään 32 %

vuoden 2016 lähtötasosta. (E1-MDR-A-68-(e))

Taloudelliset resurssit

Vuonna 2025 Outokumpu on investoinut 8,3 milj. euroa hiilestä irtautumiseen ja on

päättänyt noin 122,6 milj. euron investoinneista tulevina vuosina. Yhtiö arvioi jatkuvasti,

mitä investointeja, mahdollisia tukia ja muita rahoitusvälineitä tarvitaan, jotta se voi

saavuttaa päästövähennystavoitteet vuoteen 2030 mennessä. (E1-MDR-A-69-(a)) Yhtiön

keskipitkän aikavälin tavoitteet perustuvat olemassa oleviin, kustannustehokkaisiin hiilestä

irtautumisen teknologioihin, ja resurssien kohdentaminen on otettu huomioon osana

strategiaprosessia. Pitkällä aikavälillä yhtiö uskoo hiilestä irtautumisen tuottavan arvoa sen

liiketoiminnalle ja tekevän siirtymäsuunnitelman toteuttamisesta mahdollista. (E1-3-AR-29)

Outokummun nykyiset toimintamenot toimenpiteiden toteuttamiseksi sisältyvät konsernin

tuloslaskelmassa ja liitetiedossa 2.3 ilmoitettuihin kuluihin. Kaikki tähän liittyvät nykyiset

pääomamenot on sisällytetty liitetiedon 4.1 (Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset

käyttöomaisuushyödykkeet) riviin Lisäykset. (E1-MDR-A-69-(b)) Yhtiö ei ole vielä tehnyt tulevia

taloudellisten resurssien kohdennuksia. (E1-MDR-A-69-(c))

Saavutetut ja odotetut kasvihuonekaasujen päästövähennykset

Vuoden 2025 loppuun mennessä Outokummun kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 33 %

vuoden 2016 lähtötasosta (2024: 32 %). Odotettu päästövähennystavoite oli 27 % (2024:

		60

24 %). Vuoteen 2030 mennessä odotettu päästövähennys on 42 %, mikä tarkoittaa vielä

noin yhden miljoonan tonnin absoluuttista vähennystä hiilidioksidipäästöissä. (E1-3-29-(b))

Toimien toimeenpanon resurssiriippuvuudet

Outokummun taloudellinen asema ja tase ovat sen aiemman strategian mukaisesti vahvalla

tasolla, joten yhtiö on valmistautunut tuleviin sijoituksiin. Hiilestä irtautuminen on

olennainen osa yhtiön arvonluontia. Siksi investointeja ilmastonmuutoksen hillintään

pidetään myös merkittävänä mahdollisuutena yhtiölle. Outokumpu tukee asiakkaitaan jo

nyt tarjoamalla vähäpäästöistä ruostumatonta terästä. Lisäksi yhtiö näkee biokoksi-

investoinnissaan mahdollisuuden uusille liiketoimintamalleille, joissa hyödynnetään

biogeenisiä sivutuotteita. Omien pääomainvestointien lisäksi yhtiö harkitsee myös

teollisuuden hiilestä irtautumiseen tarkoitettuja kansallisia ja EU:n rahastoja. (E1-3-AR 21)

Pääomamenojen ja toimintamenojen väliset suhteet

SBT-tavoitteen saavuttamiseksi Outokumpu on määritellyt toimia, jotka ovat osa sen

hiilestä irtautumista kustannustehokkaalla tavalla. Kuten yllä on raportoitu, vuonna 2025

Outokumpu investoi näiden toimien toteuttamiseen 8,3 milj. euroa (2024: 21,5 milj.

euroa), millä parannettiin erityisesti energiatehokkuutta ja biokoksin käyttöä. Lisäksi yhtiö

teki operatiivisia investointeja tuotantoonsa. Näitä ei esitetä erillisinä erinä

tilinpäätöksessä. Ilmastosiirtymäsuunnitelmaa varten tehdyt ja suunnitellut investoinnit

sisältyvät tilinpäätökseen (liitetieto 4.1 Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset

käyttöomaisuushyödykkeet). (E1-3-29-(c-i))

Suurin osa Outokummun toteutettujen tai suunniteltujen toimien toteuttamiseen

tarvittavista pääoma- ja toimintamenoista on taksonomiakelpoisia (EU 2021/2178:n

mukaan). Lähinnä Ferrochrome-liiketoiminta-alueen menot on suljettu pois, koska raudan ja

teräksen valmistus on olennaista Outokummulle. (E1-3-29 (c-ii))

Tavoitteet

Outokummun vastuullisuuspolitiikassa todetaan, että Outokumpu tunnustaa siirtymän

tarpeen ja toimii tieteeseen perustuvien pitkän aikavälin tavoitteiden mukaan.

Siirtymäsuunnitelmassa esitetään hankkeita ja vaiheita, joilla saavutetaan sekä vuoteen

2030 ulottuva keskipitkän aikavälin tavoite että vuoteen 2050 ulottuva

hiilineutraaliustavoite. (E1-MDR-T-80-(a))

Outokumpu on asettanut mitattavat tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksille ja

energiatehokkuuden parantamiselle. Kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite on

vuoden 2016 lähtötasoon perustuva suhteellinen tavoite, jonka mukaan

päästöintensiteettiä tulee vähentää 42 % (hiilidioksidia tuotettua terästonni kohti) vuoteen

2030 mennessä. Yhtiön ilmastotavoite kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on

suhteellinen, koska siinä mitataan intensiteettiä eli päästöjä tuotettua terästonnia kohti.

Outokumpu asetti vuoden 2025 energiatehokkuustavoitteekseen 8 % osana

päästövähennyssuunnitelmaansa. Energiatehokkuustavoite lasketaan absoluuttisena

vähennyksenä lähtötasosta. (E1-MDR-T-80-(b))

Laajuus ja vertailuarvo

Päästöintensiteetin vähentämistavoite sisältää koko hiilijalanjäljen: suorat päästöt (scope

1) sekä epäsuorat ja arvoketjun päästöt (scopet 2 ja 3). Energiatehokkuustavoite kattaa

Outokummun omat toiminnot. (E1-MDR-T-80-(c))

Päästöintensiteetin vähennystavoitteen nykyinen lähtökohta on asetettu kolmen

peräkkäisen vuoden keskiarvoksi, jotka ovat 2014, 2015 ja 2016, mahdollisimman

realistisen arvon saamiseksi. Näin päästöjen intensiteetin vertailuarvo on 2,1 tCO2 /

tuotettu terästonni. Energiatehokkuustavoitteen lähtötaso on tammi–syyskuu 2022 ja

vertailuarvo on 5 404 GWh. (E1-4-MDR-T-80-(d))

Välitavoitteet

Outokummun ilmastotavoitteet ulottuvat vuoteen 2050. Outokummun keskipitkän aikavälin

kasvihuonekaasupäästöjen intensiteettitavoite on asetettu vuodelle 2030 ja jaettu lyhyen

aikavälin vuositavoitteisiin, jotka toteutetaan liiketoiminta-alueilla ja toiminnoissa. Yhtiöllä

on myös vuodelle 2025 asetettu lyhyen aikavälin energiatehokkuustavoite. Myös Kemin

kaivoksen hiilineutraaliustavoite oli asetettu vuodelle 2025. (E1-MDR-T-80-(e))

Menetelmät ja oletukset

Asettaessaan kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteitaan Outokumpu toteutti

ilmastoskenaarioanalyysin Stated Policies Scenario -mallin ja kestävän kehityksen

skenaarioanalyysin SBT-aloitteen 1,5 asteen tavoitteen mukaisesti. Outokummun SBTi-

tavoitteen piiriin kuuluu ruostumattoman teräksen valmistus, eikä ulkoisesti myyty

ferrokromi sisälly tähän tavoitteeseen. Energiatehokkuus-tavoite mitataan kumulatiivisena

parannuksena nykyiseen lähtötasoon verrattuna, ja sen mittayksikkö on gigawattitunti

(GWh). (E1-MDR-T-80-(f))

Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetin keskipitkän aikavälin vähennystavoite perustuu

tieteeseen. Energiatehokkuustavoitteen kohdalla tarkastellaan, onko taso parantunut

aiempiin tuloksiin verrattuna. (E1-MDR-T-80-g)) Päästötavoitteen ulkoisesta tarkastuksesta

vastasi tavoitteen hyväksynyt SBT-aloite. Ulkoiset sidosryhmät eivät ole arvioineet

energiatehokkuustavoitetta. (E1-MDR-T-80-(h))

Tavoitteiden ja mittarien muutokset

Yhtiön vuonna 2021 asettamaan tieteeseen perustuvaan ilmastotavoitteeseen ei tehty

menetelmiin liittyviä muutoksia raportointivuoden aikana. Kasvihuonekaasupäästöjen

laskennassa käytettävät päästökertoimet tarkistetaan ja päivitetään kuitenkin vuosittain.

Energiatehokkuuden osalta menetelmiä ei muutettu vuonna 2025. (E1-MDR-T-80-(i))

		61

Tulokset suhteessa ilmoitettuihin tavoitteisiin

Vuoden 2025 loppuun mennessä Outokumpu vähensi päästöintensiteettiään 33 % (2024:

32 %) vuoden 2016 lähtötasosta. Tulokseen päästiin korkean kierrätyssisällön,

vähäpäästöisen energian ja toiminnan parannusten avulla. Energiatehokkuuden

parannustavoitteen osalta yhtiö saavutti 495 gigawattitunnin parannuksen (2024: 391

GWh) vuoden loppuun mennessä kaikkiaan 600 GWh:n kokonaistavoitteesta. (E1-MDR-T-80-(j))

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

tavoitteiden avulla

Outokummun ilmastotavoitteet ovat tieteeseen perustuvia, ja niiden tavoitteena on

rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu 1,5 asteeseen esiteolliseen tasoon verrattuna

Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti. Tavoitteen saavuttamiseksi Outokummun

tarkoituksena on vähentää suorien ja epäsuorien päästöjen sekä toimitusketjun

päästöintensiteettiä 42 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2016 lähtötasosta. (E1-4-33)

Kasvihuonekaasupäästöjen tavoite- ja inventaarion rajaukset

Outokummun ilmastotavoite on yhdistetty intensiteettitavoite, joka kattaa scopet 1, 2 ja 3.

Yhtiö ei ole julkistanut scopeille omia tavoitteita. Tavoite ei koske muita

kasvihuonekaasuja, vaan se on asetettu vain hiilidioksidipäästöille, koska muiden

kasvihuonekaasujen päästöt ovat hyvin pieniä teräksen tuotantoprosessissa. Tavoite

perustuu markkinaperusteiseen scope 2:een. Rajaus poikkeaa myös kasvihuonekaasujen

bruttopäästöistä, koska siinä otetaan huomioon teräksen valmistusprosessi, eli myyty

ferrokromi ei ole mukana. Tavoite ei sisällä jatkojalostusta. Vuonna 2016

päästöintensiteetti oli 0,45 tonnia hiilidioksidia scope 1:n osalta, 0,45 tonnia hiilidioksidia

scope 2:n osalta ja 1,18 tonnia hiilidioksidia scope 3:n osalta tuotettua terästonnia kohti.

Vuonna 2025 scope 1:n hiilidioksidipäästöt olivat 0,45 (2024: 0,44), scope 2:n 0,13

(2024: 0,13) ja scope 3:n 0,81 (2024: 0,86) tonnia hiilidioksidia tuotettua terästonnia

kohti. Outokummun tavoite on vähentää päästöintensiteettiä, eikä yhtiöllä ole tällä hetkellä

absoluuttisia tieteeseen perustuvia päästötavoitteita.

Näihin bruttopäästöihin verrattuna SBT-aloitteen mukainen tavoite kattaa 96,7 % scope 1:n

(2024: 99,9 % ), 80,2 % scope 2:n (2024: 78,7 %) ja 80,8 % scope 3:n (2024: 84,5 %)

kasvihuonekaasujen bruttopäästöistä. (E1-4-34-(b))

Päästöintensiteettivähennystavoitteen nykyinen lähtökohta on kolmen peräkkäisen vuoden

– 2014, 2015 ja 2016 – keskiarvo. Näin päästöintensiteetin vertailuarvo on 2,1 tonnia

hiilidioksidia tuotettua terästonnia kohti. (E1-4-AR-25-(a-b))

Ilmastotavoite on tieteeseen perustuva ja yhteensopiva sen kanssa, että ilmaston

lämpeneminen rajoitetaan 1,5 asteeseen. SBT-aloite hyväksyi ja julkaisi tavoitteen vuonna

2021. Tämä on ei-alakohtainen intensiteettitavoite. Tavoitteeseen liittyvät oletukset on

selitetty hiilestä irtautumiseen liittyvässä suunnitelmassa, joka on kuvattu tämän raportin

Ilmastosiirtymäsuunnitelma-luvussa. (E1-4-34-(e)), (E1-4-16-(a))

Outokummun hiilidioksidipäästöjen kehitys, tonnia tuotettua terästonnia kohti

Yhtiön uudelleenjärjestelyt johtivat lähtötason uudelleenlaskentaan, mikä nosti päästöintensiteettiä 2 %.

* Mukaan lukien lopetetut toiminnot

Hiilestä irtautumisen keinot ja vaikutus päästövähennystavoitteeseen

Arvioitu päästövähennys 2016–2030, tonnia tuotettua terästonnia kohti

(E1-4-34-(a)

		62

Aikaisemmin raportilla olevassa kaaviossa esitellään tämän hetkiset odotetut

päästövähennykset päästölähteittäin tavoitevuoteen 2030 asti perustasosta 2016 alkaen.

Vähennystoimenpiteissä huomioon otetaan kaikki kolme scopea. Vuonna 2016 yhtiön

päästöintensiteetti oli 2,1 tonnia hiilidioksidia tuotettua terästonnia kohti, ja vuoteen 2030

mennessä yhtiön tavoitteena on vähentää päästöintensiteetti tasolle 1,2. Tämän

aikataulun mukaisesti Outokumpu pyrkii vähentämään koksin päästöintensiteettiä 0,11

tonnia hiilidioksidia tuotettua terästonnia kohti siirtymällä biokoksiin ja 0,14 tonnia

hiilidioksidia tuotettua terästonnia kohti lisäämällä vähäpäästöisen energian käyttöä

maailmanlaajuisesti ja korvaamalla fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla vaihtoehdoilla.

Toimitusketjuyhteistyössä Outokummun tavoitteena on vähentää raaka-aineiden

päästöintensiteettiä entisestään 0,04 tonnia hiilidioksidia tuotettua terästonnia kohti.

Yhtiö uskoo lisäksi, että pitkällä aikavälillä, vuoden 2030 tavoitteen jälkeen, hiilidioksidin

talteenotto on avainasemassa sellaisten päästöjen vähentämisessä, joiden vähentäminen

on mahdotonta nykyteknologioilla. (E1-4-34-(f), E1-4-16-(b))

Skenaarioanalyysin käyttö mittareissa ja tavoitteissa

Outokumpu on toteuttanut analyysin tämän hetkisen tilanteen ja kestävän kehityksen

skenaarioon perustuen Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n (International Energy Agency,

IEA) rauta- ja terästeknologioiden tiekartta 2020 mukaisesti (IEA Iron and Steel Technology

Roadmap, 2020). Yhtiön skenaarioanalyysissä noudatetaan selvästi alle kahden asteen

skenaariota ja Science Based Targets -aloitteen 1,5 asteen tavoitetta. Käytettävissä

olevissa skenaarioissa otetaan huomioon maiden energiaan ja ilmastoon liittyvät

sitoumukset. Näiden pohjalta on luotu perusskenaario, johon Outokumpu vertaa poliittisia

lisätoimenpiteitä kestävän kehityksen skenaarion toteuttamiseksi. Kansainvälisen

energiajärjestön kestävän kehityksen skenaariossa päästövähennyskehitys on linjattu siten,

että energiajärjestelmä saavuttaa kokonaisuudessaan globaalisti nollapäästöt noin vuoteen

2070 mennessä. (Lähde: Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n rauta- ja terästeknologioiden

tiekartta 2020.) Olemassa olevat skenaariot eivät ota huomioon ruostumattoman teräksen

tuotannon erityispiirteitä. Ruostumatonta terästä valmistetaan pääasiassa

kierrätysteräksestä, mutta oikean koostumuksen varmistamiseksi tarvitaan myös

ferroseoksia. Terästeollisuuden skenaarioiden soveltumiseksi ruostumattoman teräksen

tuotantoon yhtiön analyysissä käytetään oletusta, että terästeollisuuden päästöintensiteetti

on samalla tasolla kuin ruostumattoman teräksen, mukaan lukien scope 3:n päästöt.

Skenaarioissa tavoite on asetettu vuoteen 2050 eli samaan ajankohtaan kuin

Outokummun hiilineutraaliustavoite. (E1-4-AR-30-(c))

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

Outokumpu seuraa energiankulutusta sekä suhteessa kokonaisenergian käyttöön että

keskeisenä ruostumattoman teräksen prosessiin räätälöitynä tunnuslukuna. Jälkimmäinen

intensiteettitunnusluku kattaa kaikki Outokummun tuotantoprosessit ferrokromin

tuotannosta sulatukseen sekä kuuma- ja kylmävalssaukseen. Tunnusluku lasketaan

megawattitunteina tuotettua terästonnia kohti, ja sitä seurataan kuukausittain.

(E1-5-MDR-M-75))

Kokonaisenergiankulutus

MWh tai prosenttiosuus	2025	2024
1) Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	0	0
2) Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	179 671	92 143
3) Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	1 835 545	1 689 701
4) Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	1 018 853	975 166
5) Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	716 967	714 565
6) Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 1–5 summana)	3 751 036	3 471 574
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	53,0 %	50,7 %
7) Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh)	2 687 489	2 714 398
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	37,9 %	39,6 %
8) Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	56 325	30 044
9) Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	589 039	632 120
10) Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)	0	0
11) Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 8–10 summana)	645 364	662 164
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	9,1 %	9,7 %
Energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 6, 7 ja 11 summana)	7 083 889	6 848 136

(E1-5-37), (E1-5-38), (E1-5-39), (E1-5-AR 34)

		63

Energiaintensiteetin lisäksi Outokumpu seuraa tiettyjä mittareita, kuten vähähiilisen sähkön

käytön osuutta ja energiaintensiteettiä ilmaistuna kokonaisenergian käyttönä tuotettua

terästonnia kohti. Kuluvana vuonna Outokumpu osti sähköntoimittajilta alkuperätakuita

kattaen 72 % konsernin sähkönkulutuksesta. Vähäpäästöisen sähkön kokonaisosuus

sähköstä oli 89 % (2024: 90 %). Energiaintensiteetti oli 11,5 gigajoulea tuotettua

ruostumattoman teräksen tonnia kohti (2024: 10,9 gigajoulea). Jos huomioon otetaan vain

ruostumattoman teräksen toiminnot, intensiteetti oli 8,6 gigajoulea tuotettua terästonnia

kohti.

Energiaintensiteetti

MWh/€	2025	2024
Ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnan kokonaisenergiankulutus suhteessa ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta peräisin olevaan liikevaihtoon (MWh/€)	0,0013	0,0012

(E1-5-40)

Koska Outokumpu valmistaa ruostumatonta terästä ja ferrokromia, joiden valmistamisessa

käytetään paljon energiaa, yhtiön koko toiminta määritellään EU-asetuksen mukaan

ilmastovaikutuksiltaan merkittäväksi. Yhtiön toimintaan sovelletaan NACE-luokitusta 24.1,

joka vastaa EU:n ilmastoluokitusjärjestelmää koskevan delegoidun säädöksen liitteen I

taloudellista toimintoa 3.9: raudan ja teräksen valmistus. (E1-5-42)

Outokummun liikevaihto tilinpäätöksen liitetiedossa 2.2 on 5 468 milj. euroa (2024: 5 942

milj. euroa). (E1-5-43)

Liikevaihto

Milj. euroa	2025	2024
Energiaintensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihto, joka on saatu ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta	5 468	5 942
Liikevaihto (muut)	—	—
Liikevaihto yhteensä (tilinpäätöksissä)	5 468	5 942

(E1-5-AR-38-(b))

Energiaan liittyvät menetelmät, oletukset ja validointi

Outokumpu seuraa energiaa energian kokonaiskulutuksena, joka ilmaistaan

megawattitunteina. Kokonaiskulutukseen sisältyvät kaikki tuotantolaitokset sekä toimistot

ja palvelukeskukset. Kulutustiedot ja lämpöarvot perustuvat toimittajilta saatuihin

asiakirjoihin. Alhaisempia lämpöarvoja käytetään. Energiaintensiteettiä koskeva

yhteisökohtainen mittari lasketaan jakamalla kokonaisenergiankulutus gigajouleina tuotetun

teräksen määrällä.  Käytetyt lämpöarvot ja energiankulutus perustuvat toimittajilta saatuihin

asiakirjoihin. (E1-5-MDR-M-77-(a))

Energiankäyttö on osa todentamisprosessia, jossa EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin

kuuluvat toimipaikat ilmoittavat päästöistään ja energiankäytöstään paikallisille

viranomaisille. Outokummun päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvat tuotantoyksiköt ovat

Tornio Suomessa, Avesta, Nyby ja Degerfors Ruotsissa sekä Krefeld ja Dillenburg Saksassa.

(E1-5-MDR-M-77-(b))

Kasvihuonekaasupäästöt (scopet 1, 2 ja 3)

Outokummun päästöjen seuraamiseen käytetty keskeinen tunnusluku on intensiteettiin

perustuvat kasvihuonekaasupäästöt tuotettua terästonnia kohti. Mittari kattaa kaikki kolme

scopea ja on myös Outokummun SBT-aloitteen mukainen ilmastotavoite. (E1-6-MDR-M-75-(a))

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

Vuonna 2025 scope 1:n päästöt ovat 1 027 622 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia

(28 %), scope 2:n päästöt 373 505 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (10 %) ja scope 3:n

päästöt 2 237 699 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia (61 %) Outokummun

kokonaispäästöistä. Outokummun markkinaperusteiset kokonaiskasvihuonepäästöt olivat

yhteensä 3 638 827 tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. (E1-6-44-(a-d)

Outokummun Euroopan tuotantotoiminta kuuluu EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin.

Päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scopen 1 kasvihuonekaasupäästöjen

prosenttiosuus on 84,0 %, luku sisältää myös laivat jotka liikennöivät Tornion ja

Terneuzenin välillä. Outokumpu ei kuulu minkään muun säännellyn

päästökauppajärjestelmän piiriin. Lisätietoja päästöoikeuksien ostoista ja niihin liittyvistä

kustannuksista on tilinpäätöksen liitetiedossa 4.1 (Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset

käyttöomaisuushyödykkeet) aineettomien hyödykkeiden taulukossa. Päästöoikeuksien

käyttöön liittyvät kulut on sisällytetty konsernin tuloslaskelman liiketoiminnan muihin

kuluihin.

Outokummulla ei ole osakkuus- tai yhteisyrityksiä, joihin yhtiöllä olisi määräysvaltaa ja

joista sen pitäisi raportoida. Jos osakkuusyritys on osa arvoketjua, sen päästöt on

raportoitu arvoketjun päästöissä. Niinpä yhtiön raportoimat bruttopäästöt vastaavat

konsernin päästöjä. (E1-6 50)

Outokumpu käyttää tuotantoprosesseissa myös biomateriaalia. Biopolttoaineiden

biogeeniset päästöt olivat 15 745 tonnia hiilidioksidia vuonna 2025 (2024: 8 256 tonnia

hiilidioksidia). Lisäksi biogeenisiä päästöjä syntyy raaka-aineista kuten biokoksi mutta niitä

ei ole vielä kvantifioitu.  (E1-6-AR 43-(c))

		64

Kasvihuonekaasupäästöt ja tavoitteet
	Takautuva
	Perusvuosi	Vertailutiedot	N	%N/N-1
	20162)	2024	2025	Muutos, %	20303)	Vuosittainen prosenttiosuus- tavoite / perusvuosi
Scope 1:n kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1:n bruttopäästöt (tCO2-ekv.)1)	1 213 634	990 643	1 027 622	4 %	689 400	3 %
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1:n kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)		84 %	84 %
Scope 2:n kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2:n bruttopäästöt (tCO2-ekv.)4)	n/a	448 567	435 773	-3 %	n/a	n/a
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2:n bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	1 210 872	364 704	373 505	2 %	28 200	7 %
Merkittävät scope 3:n kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3:n) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)	3 163 556	2 347 109	2 237 699	-5 %	2 211 400	2 %
1 Ostetut tavarat ja palvelut	n/a	1 843 340	1 666 717	-10 %	n/a	n/a
2 Tuotantohyödykkeet	n/a		47 005		n/a	n/a
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1:n tai scope 2:n päästöihin)	n/a	111 493	123 500	11 %	n/a	n/a
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu	n/a		26 585		n/a	n/a
5 Toiminnassa muodostuva jäte	n/a	21 957	15 309	-30 %	n/a	n/a
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	n/a	4 469	4 103	-8 %	n/a	n/a
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä	n/a	218 934	221 641	1 %	n/a	n/a
11 Myytyjen tuotteiden käyttö	n/a	146 917	132 839	-10 %	n/a	n/a
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)	n/a	3 786 319	3 701 094	-2 %	n/a	n/a
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)	5 588 062	3 702 456	3 638 827	-2 %	2 929 000	3 %

(E1-6-44), (E1-6-48), (E1-6-49), (E1-6-51), (E1-6-52), (E1-6-AR-46-(d)), (E1-6-AR-48)

¹⁾ Tonnia hiilidioksidiekvivalenttia.

²⁾ Perusvuoden päästöt raportoidaan pelkästään hiilidioksidipäästöinä.

³⁾ Yhtiö on asettanut tieteeseen perustuvan tavoitteensa vain päästöintensiteetille, mutta se on raportoitu taulukossa havainnollistavana absoluuttisena päästötavoitteena vuodelle 2030.

⁴⁾ Sijaintiperusteiset scope 2 -päästölaskelmia on päivitetty käyttämään uudempia päästökertoimia, mikä on johtanut muutoksiin edellisen kauden raportoituihin päästöihin. Vuoden 2024 raportoitu arvo muuttui 540 274

tonnista hiilidioksidia 448 567 tonniin hiilidioksidia. Tämä vaikuttaa myös edellisen kauden kasvihuonekaasupäästöjen kokonaisarvoihin, jotka muuttuivat 3 878 026 tonnista hiilidioksidia 3 786 319 tonniin hiilidioksidia.

Kasvihuonekaasupäästöihin liittyvät menetelmät,

oletukset ja validointi

Kasvihuonekaasupäästöjen mittaaminen ja raportointi noudattaa GHG Protocol Corporate

Standard -standardia ja terästeollisuuden standardeja, kuten ISO 14404 -standardia.

Sähkön hiilidioksidipäästöt raportoidaan sekä markkina- että sijaintiperusteisesti. Yhtiön

ulkopuoliset scope 3:n hiilidioksidiekvivalenttipäästöt on sisällytetty laskelmaan. Suurin

vaikutus tulee hankinnoista, pääasiassa seosaineista. Myös liikematkustuksen päästöt ja

syntyvä jäte raportoidaan ainakin osittain samoin kuin kuljetukset tuotantoketjun

loppupäässä. Scopen 2 ja 3 biogeenisiä päästöjä ei ole raportoitu, koska käytetyt

päästökertoimet eivät sisällä biogeenisiä päästöjä. (E1-6-MDR-M-77-(a))

		65

EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvien Outokummun toimipaikkojen on

todennettava hiilidioksidipäästönsä vuosittain. Energiankäyttö on osa tätä

todentamisprosessia. Nämä toimipaikat ovat Tornio, Avesta, Nyby, Degerfors, Krefeld ja

Dillenburg. EU:n päästökauppajärjestelmän akkreditoidut todentamiselimet todentavat

päästöt. Todentaja riippuu siitä, missä maassa toimipaikka sijaitsee. (E1-6-MDR-M-77-(b))

Outokumpu raportoi ensimmäistä kertaa myös tuotantoketjun alkupään kuljetusten ja

tuotantohyödykkeiden päästöt, mikä vaikuttaa myös edellisen vuoden arvoihin. Outokumpu

on myös arvioinut laivoja, jotka kuljettavat teräskeloja ja muita materiaaleja Tornion ja

Terneuzenin välillä, ja tullut siihen tulokseen, että vaikka ne eivät ole Outokummun

omistuksessa, ne raportoidaan Scope 1:ssä niiden käyttötarkoituksen vuoksi. Aiempina

vuosina kaikki tuotekuljetukset Tornion tehtaalta on raportoitu Scope 3:ssa alavirran

kuljetuksina. (E1-6-47)

Outokumpu ei ole tunnistanut (kasvihuonekaasupäästöjen kannalta merkityksellisten)

merkittävien tapahtumien ja olosuhteiden muutosten vaikutuksia, jotka tapahtuvat sen

arvoketjuun kuuluvien yhteisöjen raportointipäivien ja yrityksen yleiseen käyttöön tarkoitetun

tilinpäätöksen päiväyksen välisenä aikana. (E1-6 AR-42-(c))

Scope 1

Scope 1:n päästöt laskettiin polttoaineen ja materiaalien kulutuksen perusteella, mukaan

lukien hiilidioksidi-, dityppioksidi- ja metaanikasvihuonekaasut. Loput kasvihuonekaasuista

eivät olleet merkityksellisiä käytettyjen polttoaineiden kannalta. Polttoaineiden kohdalla

käytettiin viranomaisilta saatuja kansallisia päästökertoimia, joita käytetään myös

päästökauppajärjestelmän raportoinnissa. Materiaalien päästöt laskettiin hiilisisällön

perusteella päästökauppajärjestelmän menetelmän mukaisesti.

Scope 2

Scope 2:n sähkönkäytön kasvihuonekaasupäästöt lasketaan ja niitä seurataan Outokummun

markkinaperusteisen sähköjakauman päästökertoimen avulla. Päästökerroin on saatu

käytetyn sähkön toimittajalta. EU-alueella 100 %:lla sähkönkäytöstä on alkuperätakuut

sähkötuotannon omistajilta. Lisäksi julkaistaan toimipaikkakohtaiset sähkönkäytön päästöt.

Näissä laskelmissa on käytetty avuksi kunkin maan tilastoituja sähkön päästökertoimia.

Menetelmät ja tietolähteet voivat vaihdella, tärkeimpien tuotantolaitosten kohdalla on

sovellettu tuorein maakohtainen päästökerroin. Toimintojen sähkönkulutus lasketaan

mitatun kulutuksen perusteella, ja toimistojen sähkönkulutus perustuu kokoaikaisiin

työsuhteisiin työntekijöihin kerrottuna sähkönkäytön kertoimella. Ostetun lämmön scope 2:n

päästöt lasketaan toimittajakohtaisten tietojen tai ympäristönsuojeluviraston (Environmental

Protection Agency, US EPA) lämpötietojen perusteella.

Outokumpu raportoi kasvihuonekaasupäästöt sekä sijainti- että markkinaperusteisesti.

Tieteeseen perustuva tavoite lasketaan ja raportoidaan markkinaperusteisten scope 2:n

päästöjen avulla. Outokumpu osti raportointivuonna energiantuottajilta alkuperätakuut, jotka

kattoivat 72 % sen sähköntarpeesta. Outokummulla on pääsy sertifioituun energiaan

omistusten, pitkäaikaisten sähkösopimusten ja sähköntuottajien kautta.

Markkinaperusteiset päästöt eivät sisällä hiilidioksidipäästöjen lisäksi muita

kasvihuonekaasupäästöjä. (E1-6 AR 45-(d))

Outokumpu käyttää toimittajilta saatuja sähkön päästökertoimia tai maakohtaisia

päästökertoimia, jotka eivät erottele biomassan tai biogeenisen hiilidioksidin

prosenttiosuutta. Siirtymäsäännösten nojalla Outokumpu ei raportoi scope 2:n biogeenisiä

päästöjä tässä raportissa. Outokumpu tutkii tietojen keräämistä raportointia varten jatkossa

esimerkiksi selvittämällä asiaa suoraan toimittajiltaan. (E1-6-AR 45-(e))

Scope 3

54 % scope 3:n kasvihuonekaasupäästöistä on laskettu käyttäen ensisijaisia tietoja (2024:

66 %). (E1-6-AR-46-(g))

Scope 3:n päästöt raportoidaan seuraavista luokista: ostetut tavarat ja palvelut (3.1),

tuotantohyödykkeet (3.2), polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly

scope 1:n tai scope 2:n päästöihin) (3.3.), toiminnassa muodostuva jäte (3.5),

liiketoimintaan liittyvä matkustaminen (3.6), kuljetukset ja jakelu tuotantoketjun alku- ja

loppupäässä (3.4 ja 3.9) sekä myytyjen tuotteiden käyttö (3.11). Sellaisia luokkia, joita ei

raportoida, ovat esimerkiksi vuokratut omaisuuserät (3.8 ja 3.13) ja franchising (3.14),

koska ne eivät sovellu yhtiöön toimintaa. Myydyn teräksen jalostusta ja käyttöä (3.10 ja

3.11) ei raportoida, koska materiaalin käyttö on laajaa ja jakautuu eri toimialoille. Myyty

poistokaasu on kuitenkin sisällytetty kategoriaan 3.11. Tuotteiden käsittelyä käyttöiän

lopussa (3.12) ei ilmoiteta taulukossa, mutta se on sisällytetty ostettuihin tavaroihin, sillä

sekundaariteräksen keräämisen, lajittelun ja käsittelyn päästöt arvoketjun alkupäässä on

otettu huomioon. Investointien (3.15) ja työntekijöiden työmatkojen (3.7) osalta Outokumpu

ei raportoi näistä päästöistä, koska Outokumpu on tehnyt arvioinnin ja todennut että ne

eivät ole olennaisia. (E1-6 AR 46-(i))

Outokumpu käyttää arvoketjun päästöjen laskemiseen sekä tarkkaa dataa että dataan

perustuvia päästökertoimia. Biogeenisiä päästöjä ei raportoida arvoketjun osalta.

(E1-6-AR-46-(j))

Raportoinnin laajuus on sama kuin scope 1:n ja 2:n kohdalla, mikä tarkoittaa sitä, että

Outokumpu raportoi scope 3:n luvut niiden prosessien kohdalla, joihin sillä on operatiivinen

määräysvalta. Suurin scope 3:een liittyvä vaikutus tulee ostetuista tavaroista, pääasiassa

seosaineista. Myös liiketoimintaan liittyvän matkustamisen päästöt ja toiminnassa

muodostuva jäte raportoidaan, samoin myydyt tuotteet siinä määrin kuin mahdollista sekä

tuotteiden kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä.

Outokumpu noudattaa monivaiheista lähestymistapaa scope 3:n päästökertoimissa sekä

hiilijalanjälkilaskelmien että kasvihuonekaasuraportoinnin suhteen. Outokumpu käyttää

tarkkoja päästötekijöitä, kun niitä on saatavilla. Toissijaisesti käytetään toimialan

keskimääräisiä kerättyjä tietoja ja kolmantena tietoja, jotka on saatu tietokannoista tai

standardeista, kuten ISO 14404 -standardin tai EcoInvent-tietokannoista.

• Kategoria 1 (ostetut tavarat ja palvelut): Tähän kategoriaan kuuluvat Outokummun

käyttämät raaka-aineet ja kulutustarvikkeet sekä Yhdysvaltojen ulkoinen aihioiden

kuumavalssaus. Outokumpu laskee painotetun keskiarvon raaka-aineidensa

päästökertoimille. Outokumpu pyytää jokaiselta raaka-aineen toimittajalta tarkkoja

ensikäden tietoja. Jos päästökertoimia puuttuu, Outokumpu käyttää sopivien

toimialayhdistysten, kuten Nickel Instituten ja International Molybdenum Associationin,

elinkaariarviointien päästökertoimia, jos sellaisia on saatavilla. Mikäli toimittajakohtaisia

tarkkoja tietoja tai toimialakohtaisia keskiarvoja ei ole saatavilla, yhtiö käyttää ISO

14404 -standardin tai Ecoinvent-tietokannan tietoja. Muihin ostettuihin tavaroihin liittyvät

		66

päästöt lasketaan toimittajakohtaisten tarkkojen päästökertoimien perusteella silloin,

kun niitä on saatavilla, kuten kalkin ja dolomiitin tapauksessa.

Tuotannossa käytettävien tarvikkeiden, kuten elektrodien osalta käytetään ISO 14404 -

standardin päästökertoimia.

• Kategoria 2 (tuotantohyödykkeet) päästöt perustuvat pääasiassa rakennusten

rakentamiseen, koneisiin ja laitteisiin liittyviin pääomamenoihin. Päästöjen laskemiseen

käytettäviin määriin on sovellettu EPA:n vuoden 2022 tietokannasta saatuja

päästökertoimia.

• Kategoria 3 (polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat, jotka eivät sisälly scope 1:n

tai scope 2:n päästöihin): Polttoaineiden toimitusketjun päästöt lasketaan

kirjallisuudessa, kuten JRC:n Well-to-Tank -raportissa, julkaistuja asianmukaisia

päästökertoimia käyttäen. Joissakin tapauksissa käytetään terästeollisuuden

toimialayhdistyksen päästökertoimia.

• Kategoria 4 (kuljetukset tuotantoketjun alkupäässä): Päästöt lasketaan etäisyyksien ja

kuljetustyypin perusteella. Käytetyt päästökertoimet ovat Euroopan ympäristöviraston

Euroopan kuljetuksia koskevan tutkimuksen (EAA 2/2022) sekä US EPA:n julkaisemien

Yhdysvaltain kuljetusten mukaisia.

• Kategoria 5 (toiminnassa muodostuva jäte): Outokumpu käyttää

jätteenkäsittelylaitoksista saatavia tietoja.

• Kategoria 6 (liiketoimintaan liittyvä matkustaminen): Outokumpu käyttää auto-, juna- ja

lentoliikenteen päästöraportteja palveluntarjoajilta. Raportit sisältävät tietoa matkojen

etäisyyksistä ja niihin liittyvistä hiilidioksidipäästöistä, jotka on laskettu asianmukaisten

tietokantojen päästökertoimien perusteella.

• Kategoria 9 (kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä): Outokumpu laskee yhtiön sisäisten

kuljetusten ja tuotekuljetusten päästöt etäisyyksien ja kuljetustyypin mukaan. Käytetään

samoja päästökertoimia kuin luokan 4 (kuljetukset tuotantoketjun alkupäässä) kohdalla.

• Kategoria 11 (myytyjen tuotteiden käyttö): Outokumpu ei raportoi teräksestä, koska sillä

on paljon käyttötarkoituksia eikä teräksen käytön päästöjä ole järkevää laskea. Lisäksi

Outokumpu myy ferrokromin tuotannosta syntyvää poistokaasua, ja sen käyttö on

sisällytetty laskelmiin. Päästölaskelmat perustuvat poistokaasun hiilipitoisuuteen. (E1-6

AR 46-(h)), (E1-6-AR-39)

Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti

Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon	2025	2024
Kasvihuonekaasupäästöjen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tonnia hiilidioksidiekvivalenttia / €)	0,0007	0,0007
Kasvihuonekaasupäästöjen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tonnia hiilidioksidiekvivalenttia / €)	0,0007	0,0006

(E1-6-53)

Määrällinen täsmäytys ja kasvihuonekaasuintensiteetti

suhteessa liikevaihtoon

Outokummun tilikauden liikevaihto oli 5 468 milj. euroa  (2024: 5 942 milj. euroa), ja tätä

summaa käytettiin kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen. Lisätietoja on tilinpäätöksen

liitetiedossa 2.2. (E1-6-55)

Liikevaihto

Liikevaihto, milj. euroa	2025	2024
Kasvihuonekaasuintensiteetin laskemiseen käytetty liikevaihto	5 468	5 942
Liikevaihto (muut)	—	—
Liikevaihto yhteensä (tilinpäätöksessä)	5 468	5 942

(E1-6-AR-55)

Sisäinen hiilen hinnoittelu

Sisäistä hiilen hinnoittelua on käytetty usean vuoden ajan investointipäätöksiin liittyvissä

kannattavuuslaskelmissa sekä tutkimus- ja kehityshankkeissa. Hiilen hinta on osa

Outokummun käyttöomaisuusinvestointiohjetta. Sitä käytetään erityisesti

konserninlaajuiseen hiilestä irtautumisen ohjelmaan, kun vuosittaiset määrärahat

kohdennetaan tuotantolaitosten ilmoittamiin hankkeisiin. Hiilen hinnoittelua sovelletaan

niin scope 1:n, scope 2:n kuin scope 3:nkin kasvihuonekaasupäästöihin. Hiilen hinta

tarkistetaan vuosittain, ja se perustuu EU:n päästökauppajärjestelmän BloombergNEF:iä

koskeviin hintakehitysoletuksiin sekä johdon arvioon. Outokumpu käyttää pitkällä aikavälillä

hiilen kiinteää hintaa vähentääkseen epävarmoista hintavaihteluista aiheutuvia

heilahteluja. (E1-8-62), (E1-8-63), (E1-8-MDR-M-75)

Vuonna 2025 käytetty hiilen sisäinen hinta oli 100 euroa hiilidioksiditonnilta. Samaa

hintaa käytettiin myös vuonna 2024. Ulkoinen taho ei ole vahvistanut sisäistä hiilen hintaa.

(E1-8-MDR-M-77)

Outokummun sisäistä hiilen hinnoittelua ei käytetä tosiasiallisten päästöjen laskemiseen

tai käyttöomaisuuden arviointiin. Tilinpäätös sisältää EU:n päästökauppajärjestelmän

päästöoikeudet, joita arvioidaan yhtiön tilinpäätösperiaatteiden mukaisesti ja jotka

poikkeavat sisäisestä varjohinnasta. Tiedot päästöoikeuksien ostoista ja kuluista on

raportoitu tilinpäätöksessä (liitetieto 4.1 Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset

käyttöomaisuushyödykkeet). Tilinpäätöksessä sisäistä hiilen hinnoittelua on käytetty vain

vältettyjen päästöoikeuksien kustannusten arvioimiseen tilinpäätöksen Ilmastoasiat-

osiossa, ja siinä on käytetty johdonmukaisesti sisäistä hiilen hintaa 100 euroa

hiilidioksiditonnilta. (E1-8-AR-65)

		67

Ympäristömme kohtaa pilaantumisen ja

teollisuuden päästöjen kasvavan paineen. 

Outokumpu ehkäisee, seuraa ja vähentää

pilaantumista suojellakseen ihmisiä ja luontoa.

E2 – Pilaantuminen

KESKEISET TOIMET

VUONNA 2025

Degerforsin ja Avestan

tuotantolaitosten

pilottitutkimukset

kuusiarvoisen kromin (Cr (VI))

pelkistämiseksi.

Uuden pesurin asentaminen

Degerforsin

tuotantolaitokseen –

noudattaa vuoden 2026

parhaiden käytettävissä

olevien tekniikoiden (best

available techniques, BAT)

raja-arvoja.

Tornion tuotantolaitoksen

hankkeet, joiden avulla

vastataan uusiin rajoituksiin

ja parannetaan tehokkuutta.

SUUNNITELMA

2026–2029

Päästöjä veteen ja ilmaan

tarkkaillaan jatkuvasti.

Parhaiden käytettävissä

olevien tekniikoiden

käyttöönotto kaikissa

toiminnoissa

epäpuhtauksien

aiheuttamien päästöjen

vähentämiseksi.

Tapausten ehkäiseminen

ennaltaehkäisevän

riskiperusteisen

ympäristöasioiden

hallinnan avulla.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen
Kielteinen vaikutus	Mahdollinen	Omasta toiminnasta johtuvat päästöt ilmaan ja veteen
Kielteinen vaikutus	Mahdollinen	Arvoketjun alkupään päästöt ilmaan, veteen ja maaperään

(ESRS2-SBM-3-48-(a))

Toimintaperiaatteet

Pilaantumisen hallinta on osa Outokummun vastuullisuuspolitiikkaa, jossa Outokumpu

sitoutuu minimoimaan toimintansa kielteiset vaikutukset ympäristöön ja ympäröiviin

yhteisöihin parantamalla jatkuvasti tuotantoprosessejaan sekä energia- ja

materiaalitehokkuuttaan. Vedenkulutusta, päästöjä veteen, raaka-aineita, kierrätystä,

jätteitä ja ympäristöpoikkeamia tarkkaillaan jatkuvasti ja toimiin ryhdytään tarvittaessa

välittömästi. Outokumpu lieventää ympäristövaikutuksiaan toteuttamalla

ennaltaehkäisevää riskiperusteista ympäristöasioiden hallintaa, jolla ehkäistään

poikkeamia ja vähennetään päästöjä ilmaan ja veteen. Yhtiön tavoitteena on vähentää

sekä nykyisten että aiempien toimintojen haittavaikutuksia, mukaan lukien niihin liittyviä

terveysvaikutuksia, ja tehdä merkittäviin vaikutuksiin liittyviä korjaavia toimenpiteitä

parhaan kykynsä mukaan. Jatkuvat mittaukset käsittävät energiankäytön,

kasvihuonekaasupäästöt sekä veteen liittyvät päästöt, mukaan lukien sekä säännellyt

epäpuhtaudet että ne, jotka arvioitiin olennaisiksi vaikutustenarvioinneissa.

Yksityiskohtaiset tiedot on esitetty Päästöt ilmaan ja veteen -taulukossa.

(E2-MDR-P-65-(a), E2-1-15-(a), E2-1-AR-11)

Outokumpu pyrkii ehkäisemään poikkeamia toteuttamalla ennaltaehkäisevää

riskiperusteista ympäristöasioiden hallintaa. Jos vesi tai maaperä saastuu yllättäen,

Outokumpu pyrkii korjaamaan kielteiset vaikutukset ja ennallistamaan ympäristön

mahdollisimman lähelle tapahtumaa edeltävää tilaa. (E2-1-15-(c))

Lisätietoja Outokummun vastuullisuuspolitiikasta ja sen laajuudesta, politiikan

hyväksymisprosessista ja kolmansien osapuolten standardeista, keskeisten sidosryhmien

huomioon ottamisesta sekä politiikan saatavuudesta on ilmastonmuutosta (E1)

käsittelevässä luvussa. (E2-MDR-P-65-(b-f))

		68

Outokumpu käsittelee sen toimitusketjussa ilmenevää pilaantumista toimittajien

toimintaohjeessa, jossa määritellään toimittajiin kohdistuvia odotuksia esimerkiksi ilmaan,

veteen ja maaperään päätyvien päästöjen vähentämiseen liittyen. Lisätietoja toimitusketjun

pilaantumisesta on arvoketjun työntekijöitä (S2) käsittelevässä luvussa kohdassa

Toimintaperiaatteet.

Toimet

Vuonna 2025 toteutettiin muun muassa seuraavat keskeiset toimet:

• Degerforsin ja Avestan tuotantolaitoksissa käynnistettiin pilottitutkimuksia kuusiarvoisen

kromin (Cr (VI)) pelkistysmenetelmiin liittyen. Laboratoriotulokset ovat olleet vahvalla

tasolla.

• Degerforsin tuotantolaitokseen asennetaan uusi pesuri, joka on vuoden 2026 BAT-raja-

arvojen mukainen.

• Raportointivuonna Tornion tuotantolaitos jatkoi edellisvuoden tapaan hankkeita, joiden

tavoitteena oli vastata uusiin ympäristöluparajoihin, parantaa ilmanpuhdistusta,

vähentää öljyn käyttöä, vähentää metallien määrää jätevedessä ja parantaa

materiaalitehokkuutta.

Kuten viime vuonna raportoitiin, Outokumpu noudattaa parhaiden käytettävissä olevien

tekniikoiden (best available techniques, BAT) kriteerejä ja paikallisia lupatasoja, ja toimet

ovat osa yhtiön jatkuvaa pyrkimystä vähentää pilaantumista ja parantaa ympäristötoimien

tasoa. (E2-MDR-A-68-(e))

Seuraavat aloitteet jatkuvat tai alkavat tulevaisuudessa:

• Tarkkaillaan jatkuvasti päästöjä veteen ja ilmaan.

• Noudatetaan pilaantumisen välttämiseksi ja vähentämiseksi paikallisia lupatasoja ja

vähennetään näin vaikutuksia, koska monet Outokummun toimipaikat kuuluvat

teollisuuden päästödirektiivin (Industrial Emission Directive) ja parhaiden käytettävissä

olevien tekniikoiden kriteerien piiriin. (E2-2-19)

• Käytetään ennaltaehkäisevää riskiperusteista ympäristöasioiden hallintaa tapausten

ennaltaehkäisemiseksi ja päästöjen vähentämiseksi ilmaan ja veteen.

• Reagoidaan ympäristöön liittyviin tapauksiin kielteisiä vaikutuksia estävin toimin

tarvittaessa välittömästi.

• Jatketaan sidosryhmäyhteistyötä, jossa kukin toimipaikka on tarvittaessa yhteydessä

paikallisiin sidosryhmiin, kuten muihin yrityksiin, valtion yksiköihin ja paikallisyhteisöihin.

Pilaantumiseen liittyvä toimintasuunnitelma tukee vastuullisuuspolitiikan tavoitteita ja

edistää yhtiön vastuullisuustavoitteita. Lisäksi toimintasuunnitelmilla edistetään

sidosryhmiin liittyvien politiikkojen tavoitteiden saavuttamista. Tällaisia tavoitteita ovat

esimerkiksi jatkuvaan vuorovaikutukseen sitoutuminen, vastuullisuustyön tuloksia koskevan

avoimen viestinnän varmistaminen sekä osakkeenomistajien, työntekijöiden, asiakkaiden,

tavarantoimittajien, sijoittajien ja viranomaisten sekä julkisten ja kansalaisjärjestöjen

odotusten ja vaatimusten täyttäminen. (E2-MDR-A-68-(a))

Outokumpu mittaa jatkuvasti olennaisia epäpuhtauksia ja ryhtyy tarvittaessa toimiin

esimerkiksi silloin, kun päästöt ylittävät tavoitearvot. Tällaisissa tapauksissa yhtiö ryhtyy

välittömiin toimiin ympäristövahinkojen ehkäisemiseksi. Kaikille Outokummun

tuotantolaitoksille on asetettu päästöjä koskevat raja-arvot. Arvot on määritetty yhdessä

viranomaisten kanssa lainsäädännön ja ympäristövaikutusten arvioinnin perusteella.

(E2-2-18)

Outokummun tekniset asiantuntijat tekevät yhteistyötä tiettyjen asiakkaiden kanssa ja

suunnittelevat lopputuotteita, jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän pilaantumista. (E2-2-

AR-13) Edellä kuvatun toimintasuunnitelman toteuttamiseen liittyvät toimintamenot (Opex)

ja pääomamenot (Capex) ovat osa Outokummun tavanomaista liiketoimintaa. (E2-MDR-A-69)

Arvoketjun toimien osalta Outokumpu toteuttaa paikan päällä tehtäviä arviointeja, joissa

arvioidaan toimittajien ympäristökäytäntöjä, myös pilaantumisen hallintatoimia. Lisätietoja

on Arvoketjun työntekijät (S2) -luvun Vuorovaikutus-osiossa.

Suljetut kaivokset

Outokumpu panostaa vuosittain merkittävästi aiemmin käytössä olleiden ja suljettujen

kaivosten arviointiin ja hallinnointiin. Joillakin niistä on edelleen ympäristöluvat ja muita

ympäristö- ja turvallisuusvelvoitteita. Veden pilaantuminen on suljettujen kaivosten

kannalta merkityksellinen aihe ja keskeinen painopistealue. Se liittyy läheisesti myös

Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit (E4) -luvun alussa olevassa taulukossa esitettyyn

luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvaan kielteiseen vaikutukseen.

Vuonna 2025 Outokumpu julkaisi suljettuihin kaivoksiin liittyvän ohjelman, jossa

keskitytään suljettujen kaivosten ympäristövaikutusten vähentämiseen tutkimustietoon

pohjautuen. Yhtiö toteutti myös Enonkoskella ja Kotalahdessa toimenpiteitä, joilla

parannetaan vesivirtauksia ja vedenkäsittelyä ympäristövaikutusten vähentämiseksi. Tämä

työ jatkuu myös tulevina vuosina osana suljettuihin kaivoksiin liittyvää ohjelmaa.

Laajuus ja aikaväli

Outokumpu torjuu pilaantumista kohdistamalla toimet sen omiin toimintoihin kaikilla

liiketoiminta-alueilla. (E2-MDR-A-68-(b)) Toimia toteutetaan lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä.

Lyhyen aikavälin toimia ovat päästöjen seuranta ja toimiin ryhtyminen tapausten sattuessa.

Keskipitkän aikavälin toimia ovat riskiperusteinen ympäristöasioiden hallinta, jolla

ehkäistään tapauksia ja vähennetään päästöjä sekä Tornion uuteen ympäristölupaan

keskittyvät suunnitelmat. (E2-MDR-A-68-(c))

		69

Korjaavat toimenpiteet ja varaukset

Outokummussa ei ole tapahtunut ympäristöpoikkeamia, jotka olisivat aiheuttaneet

aineellisia vahinkoja. Raportointivuonna 2025 tuotantolaitoksissa tapahtui 9 (2024: 8)

ympäristöluparikkomusta, joista 1 (2024: 2) liittyi veteen päätyviin päästöihin.

Ympäristöpoikkeamien kokonaismäärä tuotantolaitoksissa oli 16 (2024: 15). Outokumpu

raportoi tarvittaessa poikkeaman ympäristöviranomaisille ja toteutti korjaavat toimenpiteet

välittömästi tai ratkaisi tapaukset yhdessä ympäristöviranomaisten kanssa.

Ympäristövahinkoja ei havaittu, eikä varauksia tai korjaavia toimenpiteitä ole tarvittu.

Lisäksi tapahtui kaksi lupaehtojen rikettä, jotka liittyivät vesipäästöihin suljetuissa

kaivoksista. Näihin rikkomuksiin on vastattu osana suljettujen kaivosten ohjelmaa. (E2-MDR-

A-68-(d))

Tavoitteet

Outokumpu ei ole määrittänyt erityisiä pilaantumiseen liittyviä tavoitteita. Sen sijaan

Outokumpu on keskittynyt varmistamaan pilaantumisen ehkäisemisen toimien ja

politiikkojen avulla. (E2-MDR-T-81-(a)) Outokummun tuotantolaitokset valvovat ja seuraavat

olennaisten epäpuhtauksien päästöjä. Tuotantolaitokset ovat myös ottaneet käyttöön

tekniikoita, joilla käsitellään sekä veteen että ilmaan päätyviä päästöjä ennen kuin ne

päätyvät ympäristöön. (E2-MDR-T-81-(b))

Seurannan laajuus vaihtelee tuotantolaitoksen koon ja siellä tehtävien toimien mukaan,

mutta kaikki tuotantolaitokset tarkkailevat hiukkasia ja typpioksidipäästöjä ilmaan. Veteen

päätyvien päästöjen kohdalla seurataan nitraatteja, kiintoaineksia sekä nikkelin ja kromin

kaltaisia metalleja. Tuloksia analysoidaan ja seurataan pidemmällä aikavälillä.

Tarkoituksena on varmistaa, että päästöt eivät ylitä ympäristöluvissa määriteltyjä tai

tavoitteeksi asetettuja rajoja, sekä tunnistaa kehityssuuntia. (E2-MDR-T-81-(b)-(i)) Yhtiö on

sitoutunut vähentämään ympäristövaikutuksia ja pitämään päästötasot ympäristöluvissa

määriteltyjen rajojen sisällä. Ympäristöön kohdistuvien vaikutusten ei myöskään anneta

lisääntyä. (E2-MDR-T-81-(b)-(ii))

Mittarit

Outokumpu seuraa päästöjä veteen ja ilmaan tuotantolaitosten toimien, koon ja

lupaehtojen mukaisesti. Merkittävimpiä ilmaan päätyviä päästöjä ovat hiukkaset,

typpioksidit ja rikkioksidit. Vaikka teräksen tuotannosta syntyy yleensä paljon pölyä,

Outokummun suodatusjärjestelmä poistaa 99 % hiukkasista, jolloin sulattojen päästöt

pysyvät ympäristölupien määräämissä rajoissa ja parhaiden käytettävissä olevien

tekniikoiden tasolla. Päästöt veteen ovat pääasiassa metalleja ja nitraatteja, joita

seurataan jatkuvasti. Tavoitearvojen ylittymistä seurataan, vaikka kyseessä ei olisi

luparikkomus. Kaikki jätevedet käsitellään joko Outokummun omissa tai kunnallisissa

laitoksissa ennen kuin ne päästetään veteen. Päästöjä maaperään ei seurata

säännöllisesti, koska riskejä syntyy lähinnä öljyvuotojen kaltaisista poikkeamista. Vuonna

2025 yhtiön toiminnassa ei raportoitu olennaisia tapauksia. (E2-4-MDR-M-75)

Tapahtuneet muutokset

Ilmaan päätyvien päästöjen määrät ovat vaihdelleet vuodesta toiseen osittain

tuotantomäärien perusteella, ja vuonna 2025 hiukkaset olivat 198 586 kiloa (2024:

125 860 kiloa), typpioksidit olivat 1 369 906 kiloa (2024: 1 626 233 kiloa) ja rikkioksidit

olivat 224 280 kiloa (2024: 214 632 kiloa). Niinpä typpioksidipäästöt ovat vähentyneet 

vuonna 2025, kun taas rikkioksidipäästöt ja hiukkaset ovat lisääntyneet. Outokummun

suljetuista kaivoksista peräisin olevan nikkelipäästöt veteen on otettu mukaan

raportointiin. Lisätietoja on päästötaulukossa seuraavalla sivulla. (E2-4-30-(a))

Menetelmät, oletukset ja validointi

Outokumpu mittaa ja analysoi päästöjä kussakin ympäristöluvassa määritellyn

seurantaohjelman mukaisesti. Yleensä mittaukset tekee ulkopuolinen toimija paitsi silloin,

kun Outokummun oma laboratorio on akkreditoitu tietyn analyysin tekoon. Outokummun

mittaukset ovat pääasiassa suoria mittauksia. Mittaukset voivat olla jatkuvia, kuten pölyn ja

typpioksidien mittaukset, tai määräajoin tehtäviä, kuten ilmaan päätyvien metallien

mittaukset. Mittaukset tehdään eri standardien mukaisesti, kuten esimerkiksi EN 14792 -

standard (typpioksidipäästöjä) ja EN 13284 -standardi (hiukkaset). Metalli- ja

mineraalipäästöjä veteen mitataan esimerkiksi ISO 11885- tai ISO 15587 -standardien ja

nitraattipäästöjä veteen ISO 13395 -standardin mukaan. (E2-4-30-(b))

Vaikka päästöjen kohdalla käytetään pääasiassa suoria mittauksia, joissakin tapauksissa

käytetään myös laskelmia. Esimerkiksi typpioksidit lasketaan typpidioksidimittausten

perusteella. (E2-4-MDR-M-77-(a))

Outokummun tuotantoprosesseihin sovelletaan ympäristölupia, jotka sisältävät

määräykset päästöjen mittaamisesta ja raportoinnista. Päästöjä seurataan joko itse, kuten

joidenkin vesipäästöjen sekä ilmaan päätyvien hiukkasten ja typpioksidien kohdalla, tai

päästöjä voivat seurata myös Outokummulle raportoivat ulkoiset yritykset, kuten ilmaan

päätyvien metallien kohdalla. Jokainen tuotantolaitos vastaa omien päästöjensä

seurannasta ja raportoinnista. Päästötiedot raportoidaan sekä asianomaisille viranomaisille

että Outokumpu-konsernille. Säännöksen (EC) nro 166/2006 (epäpuhtauksien päästöjä ja

siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri, E-PRTR-asetus) liitteessä II mainittuja

epäpuhtauksia seurataan ja ne raportoidaan kunkin tuotantolaitoksen osalta direktiivin

mukaisesti olennaisten rajojen perusteella. Nämä tiedot yhdistetään ja raportoidaan

päästötaulukkoon. Suljettujen kaivosten nikkelipäästöt veteen huomioidaan aktiivisen

toiminnoista aiheutuvien päästöjen lisäksi. (E2-4-30-((c)) Mittauksia ei ole validoinut mikään

muu ulkopuolinen taho. (E2-4-MDR-M-77-(b))

Menetelmä valitaan keskusteluissa paikallisten ympäristöviranomaisten kanssa. (E2-4-31)

Vuonna 2024 raportoinnin piiriin kuuluivat Outokummun toimipisteet. Vuonna 2025 myös

suljetut kaivokset sisällytettiin raportointiin, ja seulonnan jälkeen vanhojen kaivosten

päästöt, jotka ylittivät kynnysarvot, raportoitiin ja sisällytettiin vuoden 2025 päästötietoihin.

		70

Päästöt ilmaan ja veteen

Epäpuhtaustyyppi, 2025	Päästöt ilmaan (kg)	Päästöt veteen (kg)	Päästöt maaperään (kg)
Ammoniakki (NH3)	58 739	—	—
Antraseeni	—	—	—
Arseeni ja arseeniyhdisteet (arseenina)	60	18	—
Asbesti	—	—	—
Bentseeni	—	—	—
Kadmium ja kadmiumyhdisteet (kadmiumina)	—	—	—
Kloridit (kokonaiskloorina)	—	—	—
Kromi ja kromiyhdisteet (kromina)	2 529	1 218	—
Kupari ja kupariyhdisteet (kuparina)	155	91	—
Syanidit (kokonais-CN:nä)	—	78	—
Fluoridit (kokonaisfluorina)	—	23 213	—
Fluori ja epäorgaaniset yhdisteet (HF:nä)	—	—	—
Heksaklooribentseeni (HCB)	—	—	—
Syaanivety (HCN)	371	—	—
Lyijy ja lyijy-yhdisteet (lyijynä)	328	21	—
Elohopea ja elohopeayhdisteet (elohopeana)	43	1	—
Naftaleeni	—	—	—
Nikkeli ja nikkeliyhdisteet (nikkelinä) 1)	765	937	—
Typen oksidit (NOx/NO2)	1 369 906	—	—
Muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani (NMVOC-yhdisteet)	—	—	—
Hiukkaset (PM10)	198 586	—	—
PCDD + PCDF (dioksiinit + furaanit) (TEQ)	—	—	—
Pentaklooribentseeni	—	—	—
Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet)	—	—	—
Rikin oksidit (SOx/SO2)	224 280	—	—
Kokonaistyppi	—	968 887	—
Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) (kokonaishiilenä tai COD/3)	—	—	—
Kokonaisfosfori	—	—	—
Triklooribentseenit (TCB-yhdisteet) (kaikki isomeerit)	—	—	—
Sinkki ja sinkkiyhdisteet (sinkkinä)	1 533	1 288	—

Epäpuhtaustyyppi, 2024	Päästöt ilmaan (kg)	Päästöt veteen (kg)	Päästöt maaperään (kg)
Ammoniakki (NH3)	61 168	5 369	—
Antraseeni	—	—	—
Arseeni ja arseeniyhdisteet (arseenina)	35	9	—
Asbesti	—	—	—
Bentseeni	—	—	—
Kadmium ja kadmiumyhdisteet (kadmiumina)	—	116	—
Kloridit (kokonaiskloorina)	—	—	—
Kromi ja kromiyhdisteet (kromina)	2 665	1 369	—
Kupari ja kupariyhdisteet (kuparina)	162	67	—
Syanidit (kokonais-CN:nä)	—	149	—
Fluoridit (kokonaisfluorina)	—	23 555	—
Fluori ja epäorgaaniset yhdisteet (HF:nä)	—	—	—
Heksaklooribentseeni (HCB)	—	—	—
Syaanivety (HCN)	426	—	—
Lyijy ja lyijy-yhdisteet (lyijynä)	206	71	—
Elohopea ja elohopeayhdisteet (elohopeana)	54	33	—
Naftaleeni	—	—	—
Nikkeli ja nikkeliyhdisteet (nikkelinä) 1)	763	1 096	—
Typen oksidit (NOx/NO2)	1 626 233	—	—
Muut haihtuvat orgaaniset yhdisteet kuin metaani (NMVOC-yhdisteet)	—	—	—
Hiukkaset (PM10)	125 860	—	—
PCDD + PCDF (dioksiinit + furaanit) (TEQ)	—	—	—
Pentaklooribentseeni	—	—	—
Polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet)	—	—	—
Rikin oksidit (SOx/SO2)	214 632	—	—
Kokonaistyppi	—	1 303 394	—
Orgaanisen hiilen kokonaismäärä (TOC) (kokonaishiilenä tai COD/3)	36 480	—	—
Kokonaisfosfori	—	—	—
Triklooribentseenit (TCB-yhdisteet) (kaikki isomeerit)	—	—	—
Sinkki ja sinkkiyhdisteet (sinkkinä)	1 983	—	—

(E2-4-28-(a))

¹⁾ Yhteensä 85,67 kg nikkeliä päästöinä veteen suljetuista kaivoksista on sisällytetty kokonaismäärään

vuonna 2025. Vuonna 2024 suljetut kaivokset eivät olleet mukana päästöraportoinnissa

Yhtiöllä ei ole raportointivuodelta maaperään liittyen mitään raportoitavaa arvoketjussaan.

		71

E3 – Vesivarat ja merten

luonnonvarat

Vesi on elintärkeää ihmisille, luonnolle ja

kansantaloudelle. Outokumpu käyttää

pääasiassa jokien ja merien pintavettä sekä

sadevettä. Yhtiö mittaa vedenottoa, kierrättää

vettä mahdollisimman paljon ja käsittelee

kaiken veden ennen sen poisjohtamista.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Vedenkäyttö, vedenotto ja poisjohdetut vedet
Myönteinen vaikutus	Tosiasiallinen	Ruostumattoman teräksen kestävyys ja korroosionkestävyys vesi-infrastruktuurissa
Kielteinen vaikutus	Tosiasiallinen	Ruostumattoman teräksen tuotannon vedenkulutus
Kielteinen vaikutus	Mahdollinen	Toimitusketjun vedenkäyttö ja poisjohdetut vedet
Kielteinen vaikutus	Mahdollinen	Omien toimintojen poisjohdetut vedet

KESKEISET TOIMET

VUONNA 2025

Pohjavettä jatkuvasti

mittaavien laitteiden ja

maanpinnan liikkeiden

seurannan

lisävalvontapisteiden

asentaminen Kemin

kaivoksessa.

Vesivarojen hallinnan

parantaminen priorisoimalla

vesitehokkuutta kierrätyksen,

käsittelyn ja

sidosryhmäyhteistyön avulla.

SUUNNITELMA

2026–2027

Vedenkäytön

ympäristövaikutusten arviointi

ja vesivarojen

järjestelmällisempi analysointi.

Parannussuunnitelman

laatiminen muissa

toimipaikoissa.

Toimet vedenkäytön

optimoimiseksi San Luis

Potosín tuotantolaitoksessa –

laitos sijaitsee alueella, jossa

vesiriski on korkealla tasolla.

(ESRS2-SBM-3-48-(a))

Toimintaperiaatteet

Outokummun vastuullisuuspolitiikka ottaa huomioon yhtiön omissa toiminnoissa

tarvittavien vesivarojen vastuullisen hankinnan ja käytön, vedenkäytön, käsittelyn ja

uudelleenkäytön optimoinnin sekä veden pilaantumisen ehkäisemisen. Aina kun se on

taloudellisesti kannattavaa, yhtiö harkitsee vastuullisia hankintakäytäntöjä ja varmistaa

samalla, että yhtiö noudattaa sovellettavia säännöksiä ja pyrkii vähentämään

ympäristövaikutuksia. Merten luonnonvarojen säilyttämistä ei huomioida Outokummun

vastuullisuuspolitiikassa, koska merten luonnonvarat eivät ole Outokummun kannalta

olennainen aihe. (E3-1-12-(a)-(i))

Outokumpu pyrkii vähentämään kielteisiä vaikutuksia veden uudelleenkäytön ja

jätevedenkäsittelyn avulla. Optimoimalla materiaalien, energian ja vedenkäyttöä sekä

kehittämällä tuotteita ja prosesseja ennakoivasti Outokumpu pienentää yleistä

ympäristöjalanjälkeään ja auttaa puuttumaan vedenkulutuksen mahdollisiin kielteisiin

vaikutuksiin. Näiden sitoumusten mukaisesti Outokumpu luo myönteisiä vaikutuksia myös

oman toimintansa ulkopuolella toimittamalla kestävää, vastuullista ruostumatonta terästä

käytettäväksi vesi-infrastruktuurissa, kuten suolanpoistolaitoksissa, ja tukemalla

pitkäkestoisia, resurssitehokkaita ratkaisuja puhtaan veden toimittamiseen. Lisäksi

Outokumpu on sitoutunut vähentämään ja valvomaan olennaista vedenkulutusta

tuotantolaitoksissa, jotka sijaitsevat sellaisilla maantieteellisillä alueilla, joissa vesiriski on

korkealla tasolla. Yhtiöllä on kylmävalssaamo San Luis Potosíssa Meksikossa. Aqueduct-

arvioinnin mukaan kyseessä on kuiva alue, joka kärsii erityisen huomattavasta

		72

vesistressistä. Outokummun politiikka keskittyy lieventämään näitä yhtiön omiin

toimintoihin liittyviä riskejä. (E3-1-12-(a)-(ii), E3-1-12-(b))

Outokumpu täydentää näitä toimenpiteitä ja ehkäisee ja vähentää ympäristövaikutuksiaan

toteuttamalla ennaltaehkäisevää riskiperusteista ympäristöasioiden hallintaa, jolla muun

muassa ehkäistään tapahtumia, vähennetään jätettä, vältetään päästöjä veteen ja

varmistetaan, että jätteet ja tuotantojätteet käsitellään ilman päästöjä vesistöihin. Jos vesi

saastuu yllättäen, yhtiö pyrkii korjaamaan haitalliset vaikutukset ja ennallistamaan

ympäristön mahdollisimman lähelle sen aiempaa tilaa. Tämän tueksi Outokumpu seuraa

jatkuvasti vedenkulutusta ja jätevesipäästöjä keräämällä tietoja ja seuraamalla

suorituskykyä tuotantolaitoksittain. Tarvittaessa ryhdytään välittömästi korjaaviin

toimenpiteisiin. Näin varmistetaan, että toimintaa parannetaan jatkuvasti ja että vesivaroja

hallitaan tehokkaasti. (E3-1-12-a-(iii)), (E3-1-12-(c)), (E3-1-13), (E3-MDR-P-65-(a))

Lisätietoja Outokummun vastuullisuuspolitiikasta ja sen laajuudesta, politiikan

hyväksymisprosessista ja kolmansien osapuolten standardeista, keskeisten sidosryhmien

huomioon ottamisesta sekä politiikan saatavuudesta on ilmastonmuutosta (E1)

käsittelevässä luvussa. (E3-MDR-P-65-(b-f))

Outokumpu odottaa toimittajiensa vähentävän veteen kohdistuvia haittavaikutuksia kuten

toimittajien toimintaohjeessa määritellään. Lisätietoja on arvoketjun työntekijöitä (S2)

käsittelevässä luvussa kohdassa Toimintaperiaatteet.

Toimet

Vuonna 2025 toteutetut keskeiset toimet:

• Kolmen uuden pohjavettä jatkuvasti mittaavan laitteen asentaminen Kemin kaivoksessa.

Kaivokseen myös asennettiin maanpinnan liikkeiden seurannan lisävalvontapisteitä

pohjavedenmittauspisteiden viereen.

• Vakiintuneiden käytäntöjen jatkaminen, mitä tulee veden kierrätykseen ja

uudelleenkäyttöön, jätevesien käsittelyyn ennen niiden päästämistä vesistöön sekä

vesivarojen valvomiseen vastuullisen hallinnan varmistamiseksi.

• Yhtiön vastuullisuuspolitiikan mukaisesti lisäksi säännöllisten sisäisten

ympäristöauditointien jatkaminen vesiaiheista sekä yhteistyö yhteisöjen, viranomaisten

ja muiden sidosryhmien kanssa, jotta voidaan jakaa tietoja ja vahvistaa vesistöjen

vastuullista kohtelua yhdessä sidosryhmien kanssa.

Tulevat tärkeimmät toimet perustuvat Outokummun vesistöjen vastuullisuussuunnitelmaan,

joka on laadittu Alliance for Water Stewardship -standardin mukaisesti, sekä Kemin

kaivoksen vesivarojen hallintasuunnitelmaan, joka kehitettiin vastaamaan Towards

Sustainable Mining -standardin vaatimuksia. Vesistöjen vastuullisuussuunnitelmassa

keskitytään vesivaroihin kohdistuvien vaikutusten minimointiin, tehokkuuden

parantamiseen, säännöllisten arviointien suorittamiseen, sidosryhmävuorovaikutukseen ja

jatkuvaan parantamiseen, kun taas Kemin kaivoksen suunnitelmassa huomioidaan

kaivosalueelle tulevat vesivarat, niiden käsittely ja mahdolliset riskit, kuten veden

saastuminen.

Suunnitellut keskeiset toimet ovat samat kuin vuonna 2024:

• Kunkin lähteen vedenkäytön analysointi kaikissa toimipisteissä.

• Vedenkäytön ympäristövaikutusten arviointi kaikissa toimipaikoissa, jotta saadaan

käsitys toimipaikkojen aiheuttamista vaikutuksista.

• Vesivaroihin liittyvien parannussuunnitelmien jatkuva kehittäminen kaikissa

toimipaikoissa.

• Kemin kaivoksessa keskitytään estämään pintakerrosten kuivuminen ja pienentämään

pohjavesien liikaoton riskiä. Suunnitelmana on myös asentaa kaivokseen järjestelmä,

jolla mitataan jatkuvasti pohjavesien tasoja ja maanpinnan liikkeitä.

Yleisesti ottaen näiden toimien tavoitteena on vahvistaa ymmärrystä veden käytöstä ja sen

vaikutuksista, mahdollistaa ennakoivat toimenpiteet ympäristöön kohdistuvien riskien

vähentämiseksi sekä edistää jatkuvaa vesivarojen hallinnan parantamista ja

resurssitehokkuutta Outokummun vastuullisuuspolitiikan mukaisesti. Odotusarvona on, että

Kemin kaivokseen tulee kattava järjestelmä pohjaveden ja pinnan tilan seurantaan, mikä

tukee suoraan politiikan tehokkaan seurannan painopistettä. (E3-MDR-A-68-(a)) 

Toimet vesiriskialueilla

Raportointivuonna, kuten aiempinakin vuosina, San Luis Potosín tuotantolaitoksessa

priorisoitiin veden kierrätystä. Vedenkäytön tehostamiseksi toimipaikalla käytetään

päivittäisessä toiminnassaan omaa käsiteltyä vettä ja ostetaan käsiteltyä vettä myös

laitoksen ulkopuolelta.

Outokumpu arvioi vuonna 2025 San Luis Potosín tuotantolaitoksessa tulevaisuudessa

toteutettavia mahdollisia toimia:

• Peittauslinjaston sprinklereiden standardointi ja ylläpito optimaalisen suorituskyvyn

varmistamiseksi.

• Veden virtauksen vähentäminen viimeisessä huuhtelussa.

• Pidempien peittauskampanjoiden käytön maksimointi aina, kun se on mahdollista.

Näillä toimenpiteillä tavoitellaan tehokkaampaa vedenkäyttöä, mikä noudattaa

Outokummun vastuullisuuspolitiikkaa ja erityisesti siinä olevaa sitoumusta vähentää ja

valvoa olennaista vedenkulutusta tuotantolaitoksissa, jotka sijaitsevat sellaisilla

maantieteellisillä alueilla, joissa vesiriski on korkealla tasolla. (E3-2-19)

Edellä kuvatun toimintasuunnitelman toteuttamiseen liittyvät toimintamenot ja

pääomamenot ovat osa Outokummun tavanomaista liiketoimintaa. (E3-MDR-A-69)

		73

Arvoketjun toimien osalta Outokumpu toteuttaa paikan päällä tehtäviä arviointeja, joissa

arvioidaan toimittajien ympäristökäytäntöjä, kuten vedenkulutuksen, veden kierrätyksen ja

vesivirtauksen hallintaa osana niiden kokonaisvaltaista vesivarojen hallintaa. Lisätietoja on

arvoketjun työntekijöitä (S2) käsittelevän luvun kohdassa Vuorovaikutus.

Laajuus ja aikaväli

Vesistöjen vastuullisuussuunnitelma ja sen keskeiset toimet kattavat vain Outokummun

omat toiminnot. Suunnitelman tulevat toimet koskevat Europe-liiketoiminta-aluetta eli

Tornion, Avestan, Nybyn, Degerforsin, Krefeldin ja Dillenburgin toimipaikkoja. Americas-

liiketoiminta-alueella, joka sisältää Yhdysvalloissa ja Meksikossa sijaitsevat toimipaikat, ei

tällä hetkellä ole vesivaroihin liittyvää toimintasuunnitelmaa. San Luis Potosín

toimipaikassa tosin tehdään tiettyjä veden vähentämistoimia, joita on käsitelty aiemmin

tässä luvussa. Americas-liiketoiminta-alueen vesivarojen hallintasuunnitelma kehitetään

keskipitkällä aikavälillä. (E3-MDR-A-68-(b))

Jokaisen ruostumatonta terästä valmistavan toimipaikan, Kemin kaivoksen ja San Luis

Potosín toimipaikan tärkeimmät toimet on tarkoitus saada päätökseen keskipitkällä

aikavälillä. Vedenkäytön ympäristövaikutusten arvioinnin ja vesivarojen hallinnan keskeisiä

toimia koskevien parannussuunnitelmien laatimisen on suunniteltu valmistuvan vuoden

2027 loppuun mennessä. (E3-MDR-A-68-(c))

Korjaavat toimenpiteet ja varaukset

Vuonna 2025 Outokummussa ei tapahtunut tosiasiallisten olennaisten vaikutusten

aiheuttamia vahinkotapauksia, jotka vaatisivat korjaavia toimenpiteitä. (E3-MDR-A-68-(d))

Tavoitteet

Outokumpu ei ole vielä määrittänyt erityisiä vesivaroihin liittyviä tavoitteita, eikä niitä ole

määritetty myöskään vesiriskialueille. Sen sijaan yhtiö on varmistanut toimien, politiikkojen,

seurannan ja keskeisten tunnuslukujen avulla, että vesistöihin liittyviä vaikutuksia pyritään

minimoimaan. Outokumpu arvioi mahdollisia konsernitason tavoitteita raportointivuoden

aikana ja on toistaiseksi päättänyt olla asettamatta erityistä veteen liittyvää tavoitetta. (E3-

MDR-T-81-(a), E3-3-23-(a, c))

Veteen liittyvien politiikkojen ja toimien tehokkuutta seurataan useissa prosesseissa, joita

ovat esimerkiksi seurantamittarit ja tunnusluvut, säännölliset auditoinnit ja

sidosryhmävuorovaikutus. Outokummun vastuullisuuspolitiikassa painotetaan vedenkäytön

jatkuvaa seurantaa. (E3-MDR-T-81-(b), E3-MDR-T-81-(b)-(i))

Vesivaroihin liittyvät tavoitteet ja odotukset on määritelty Outokummun

vastuullisuuspolitiikassa. San Luis Potosín toimipaikan tunnusluku perustuu historiallisiin

tietoihin, ja tuotantotiimi, kunnossapitotiimi ja johto tarkastelevat sitä yhdessä vuosittain.

Edelliseen vuoteen verrattuna San Luis Potosín toimipaikassa seurattiin vuonna 2025 vain

yhtä tunnuslukua, veden kokonaiskulutusta pakattua tonnia kohti. Tarkoituksena oli

virtaviivaistaa vesivaroihin liittyvää seurantaa. Tosiasiallisten vesien määrät mitataan

suoraan: vuonna 2025 veden kokonaiskulutus oli 1.59 m³ pakattua tonnia kohti (2024:

1,75 m³), mikä on alle San Luis Potosín toimipaikan asettaman 1,85 m³:n vertailutason.

(E3-MDR-T-81-(b)-(ii))

Mittarit

Outokumpu valvoo keskeisiä mittareita – vedenottoa, jätevesipäästöjä, kulutusta,

kierrätettyä/uudelleenkäytettyä vettä ja varastoidun veden kokonaismäärää – seuratakseen

ja hallitakseen vedenkulutukseen liittyviä kielteisiä vaikutuksia. (E3-4-MDR-M-75)

Kokonaisvedenkulutus

Vedenkulutus on erittäin tärkeä vesivarojen hallinnan arvioinnin mittari. Toimipaikoilla

vedenkulutus johtuu pääasiassa haihtumisesta esimerkiksi jäähdytysjärjestelmissä sekä

märistä jätemateriaaleista, kuten neutralisointilietteestä, joista vesi haihtuu jätteen

kuivuessa ilmaan eikä palaudu vesistöihin. Outokummun tuotantolaitosten ja Kemin

kaivoksen veden kokonaiskulutus lasketaan vedenoton kokonaismäärän ja poisjohdettujen

vesien kokonaismäärän erotuksena. Toimistojen ja palvelukeskusten kokonaisvedenkulutus

perustuu henkilöstömäärään kokoaikaiseksi muutettuna.

Vedenottoon ja vesien poisjohtamiseen liittyvät tiedot on kerätty tunnustettujen

ympäristöasioiden hallintaan ja kestävyyteen liittyvien standardien mukaisesti. Kaikki

Outokummun toimipaikat ovat ISO 14001 -sertifioituja. Sertifikaatissa määritetään ohjeet

ympäristötoimien tason seurantaan ja mittaamiseen. Ohjeissa määritetään myös kestävät

vedenkulutuksen käytännöt. Lisäksi Outokumpu noudattaa Global Reporting Initiativen 303:

Water and Effluents 2018 -standardia, joka sisältää kehyksen vedenkäytön hallintaan.

Vedenoton kokonaismäärä sisältää mitatut tai lasketut määrät pinta-, meri-, vesijohto- ja

pohjavesistä sekä arvioidut sadeveden määrät. Sadeveden määrä arvioidaan kertomalla

vuotuinen sademäärä, keräysalue ja pinta-alakohtaiset valumakertoimet. Kemin kaivoksella

määrään on sisällytetty myös haihdutustiedot tarkkuuden parantamiseksi. Vedenoton

kokonaismäärä sisältää kaikki mitatut tai lasketut määrät tai historiallisiin oletuksiin

perustuvat arvioidut määrät. Poisjohdetut vedet voidaan johtaa kunnallisiin

vedenpuhdistamoihin, pintavesimuodostumiin ja pohja- tai meriveteen. San Luis Potosín

toimipaikalla poistomäärät mitataan suoraan, kun taas poisjohdetut määrät mitataan

osittain ja arvioidaan osittain.

Vuonna 2025 vedenoton kokonaismääristä 90,19 % (2024: 93,7 %) perustui mittauksiin,

0,01 % (2024: 0,06 %) näytteisiin ja ekstrapolointiin ja 9,80 % (2024: 6,24 %) arvioihin.

Poisjohdettujen vesien kokonaismäärän osalta 81,35 % (2024: 87,16 %) perustui

mittauksiin, 0,01 % (2024: 0,06 %) näytteisiin ja ekstrapolointiin ja 18,64 % (2024:

12,78 %) arviointeihin. Näin ollen raportointikauden veden kokonaiskulutus jaoteltiin

		74

seuraavasti: 86,21 % (2024: 89,53 %) vesimääristä perustui mittauksiin, 0,01 % (2024:

0,06 %) näytteisiin ja ekstrapolointiin ja 13,79 % (2024: 10,41 %) arvioihin.

Omien toimintojen vedenkulutustiedot

Määrä (m³)	2025	2024
(a) Kokonaisvedenkulutus	8 015 549	6 289 440
(b) Kulutus vesiriskialueilla	84 101	88 894
(c) Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä	13 379 698	13 070 955
(d) Varastoidun veden kokonaismäärä	7 900	7 900
(d) Varastoidun veden kokonaismäärässä tapahtuneet muutokset	—	—

(E3-4-28-(a-d))

Vedenotto ja poisjohdetut vedet

Määrä (m³)	2025	2024
Pintavesi	25 577 311	24 294 029
Merivesi	13 397 907	13 735 214
Vesijohtovesi	756 544	923 235
Pohjavesi	2 891 318	2 713 863
Sadevesi	2 020 765	2 315 454
Vedenotto lähteittäin	44 643 846	43 981 794
Poisjohdetut vedet	36 628 296	37 692 355
Jätevesi kunnalliseen käsittelyyn	608 638	1 086 228
Päästöt pintaveteen	28 993 759	30 173 613
Päästöt meriveteen	6 995 770	6 412 481
Päästöt pohjaveteen	30 129	20 033

Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä

Tuotannon aikana veden kierrätys tapahtuu jäähdytysjärjestelmissä ja kierrättämällä

käsitelty vesi takaisin prosesseihin. Jäähdytysjärjestelmissä lisävesimäärät lasketaan

kierrätetyn veden määrien perusteella. Toimipaikoissa kierrätetään myös käsiteltyä vettä,

mikä vähentää tarvetta ottaa vettä luonnonlähteistä. Vettä kierrätetään myös kaivoksessa

ruostumattoman teräksen tuotantolaitosten lisäksi. Kemin kaivoksessa noin 99 %

käytetystä vedestä oli kierrätettyä vuonna 2025 (2024: 99 %).

Kierrätetyn veden lisäksi Outokummussa käytetään myös uudelleenkäytettyä vettä. Vettä

voidaan käyttää uudelleen eri tavoin, riippuen toimipaikasta ja sen erityisistä prosesseista.

Uudelleen käytetyn veden määrä on raportoitu yhdessä kierrätetyn määrän kanssa

taulukossa Omien toimintojen vedenkulutustiedot.

Kierrätetyn ja uudelleenkäytettyjen vesien määrät voidaan mitata suoraan, mikäli

prosessiin palautetun täydentävän tai käsitellyn veden määrät mitataan, laskea, jos tietoja

lisäveden virtauksesta ja tuotantoajasta on saatavilla, tai arvioida, mikäli tieto perustuu

historiallisiin tietoihin ja erityisiin oletuksiin.

Varastoidun veden kokonaismäärä

Outokumpu käyttää varastoidun veden kokonaismäärään Global Reporting Initiative

-standardin vesivarastoihin tai säiliöihin varastoidun veden määritelmää. Vesialtaita ei

lasketa mukaan varastoituun veteen. Vesivarastojen tilavuus mitataan. Raportointikauden

aikana varastoidun veden kokonaismäärässä ei tapahtunut muutoksia, koska vettä

kerätään ja toimitetaan varastoon jatkuvasti.

Vesistöalueiden veden laatu ja määrä

Viranomaiset tai paikalliset vesiyhdistykset mittaavat vesistöalueiden veden laatua.

Vesistöalueiden veden määrää mitataan yleensä virtaamana. (E3-4-28-(e)), (E3-4-MDR-M-77-(a))

Tietoja ei ole validoinut mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmentaja. (E3-4-MDR-M-77-(b))

Vesi-intensiteetti

2025

Mittarit	Määrä (m³)	Liikevaihto (milj. euroa)	Vesi-intensiteetti (m³ / milj. euroa)
Vedenkulutus ja vesi-intensiteetti	8 015 549	5 468	1 465,83

2024

Mittarit	Määrä (m³)	Liikevaihto (milj. euroa)	Vesi-intensiteetti (m³ / milj. euroa)
Vedenkulutus ja vesi-intensiteetti	6 289 440	5 942	1 058,52

(E3-4-29)

		75

E4 – Luonnon

Luontokato on yksi merkittävimmistä

maailmanlaajuisista ympäristökriiseistä

ilmastonmuutoksen ja pilaantumisen ohella.

Yritykset ovat riippuvaisia luonnonvaroista, joten

yritysten on myös suojeltava niitä. Outokumpu

lieventää luontokatoa vähentämällä päästöjä,

käyttämällä tuotannossaan yli 90-prosenttisesti

kierrätettyjä raaka-aineita ja tekemällä sivuvirroista

sivutuotteita.

monimuotoisuus ja

ekosysteemit

KESKEISET TOIMET

VUONNA 2025

Luonnon monimuotoisuuden

arvioinnin toteutus olennaisten

vaikutusten ja toimien

tunnistamiseksi yhtiö- ja

toimitusketjutasolla.

Paikallisen luonnon

monimuotoisuutta koskevan työn

jatkaminen.

Suljettuihin kaivoksiin keskittyvän

kaivosohjelman käynnistäminen.

Luonnon monimuotoisuus-

kartoitukset kahdessa suljetussa

kaivoksessa.

UN Global Compact Suomen

Tieteeseen perustuvat

luontotavoitteet -koulutusohjelma.

SUUNNITELMA

VUODELLE 2026

Luonnon monimuotoisuutta

koskevan toimintatavan

jatkokehittäminen

olennaisimpien raaka-

ainetoimittajien osalta.

Paikallisten luonnon

monimuotoisuutta koskevien

toimintasuunnitelmien

arviointi ja päivittäminen

monimuotoisuustutkimuksesta

saatujen uusien tietojen

perusteella.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit
Kielteinen vaikutus	Mahdollinen	Teollisen tuotannon mahdolliset vaikutukset paikallisiin ekosysteemeihin ja herkkiin alueisiin
Kielteinen vaikutus	Mahdollinen	Suljettujen kaivosten jäännösvaikutukset
Kielteinen vaikutus	Mahdollinen	Elinympäristön ja luonnon monimuotoisuuden häiriintyminen, kun toimitusketjussa louhitaan riskialttiita hyödykkeitä

(E4-ESRS2-SBM-3-48-(a))

Outokumpu on toteuttanut kattavan luonnon monimuotoisuuden arvioinnin, jossa otettiin

huomioon yhtiön oma toiminta ja arvoketju. Arvioinnilla syvennettiin ymmärrystä

olennaisimmista luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvista vaikutuksista ja fyysisistä

riskeistä sisällyttämällä ympäristöpaineet herkkyyksiin keskittyvään analyysiin.

Arvioinnin ja paikallisten ympäristötekijöiden perusteella neljä tuotantolaitosta – Tornio,

Calvert, Kemi ja Avesta – tunnistettiin olennaisiksi, koska ne sijaitsevat lähellä luonnon

monimuotoisuuden kannalta herkkiä alueita ja koska alueilla on paljon paineita

maankäytön muutoksiin, pilaantumiseen ja vedenottoon liittyen. Kun suunnitellaan luonnon

monimuotoisuuteen liittyviä toimia ja riskien lieventämistä, nämä alueet asetetaan

etusijalle. Sen sijaan palvelukeskuksilla ja toimistoilla todettiin olevan hyvin rajallisesti

luontoon kohdistuvia vaikutuksia ja riippuvuuksia, koska ne sijaitsevat pääasiassa

kaupunki- tai teollisuusalueilla, joissa ekologinen vuorovaikutus on vähäistä. (E4-ESRS2-

SBM-3-16-(a))

Alueet, jotka ovat arvokkaita luonnon monimuotoisuuden kannalta,

sekä uhanalaiset alueet ja lajit

Vaikka Outokummun toimipaikat eivät sijaitse lähellä luonnon monimuotoisuuden kannalta

virallisesti herkiksi luokiteltuja alueita, yhtiö on tunnistanut alueita, jotka ovat arvokkaita

luonnon monimuotoisuuden kannalta ja jotka ovat joko yhtiön omistuksessa tai sijaitsevat

		76

yrityksen toimipaikan läheisyydessä. Näissä toimipaikoissa sekä valmistetaan

ruostumatonta terästä että louhitaan kromia. (E4-ESRS2-SBM-3-16-(a)-(i))

Arvioinnin mukaan toimipaikkoja, jotka ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta

arvokkaita, on neljä: Calvert Yhdysvalloissa, Tornio ja Kemi Suomessa sekä Avesta

Ruotsissa. Saksan Dahlerbrückin ja Dillenburgin toimipaikat, joita pidettiin aiemmin

merkittävinä toimipaikkoina, luokiteltiin uudelleen tavallisiksi toimipaikoiksi. Näiden

toimipaikkojen luonnon monimuotoisuuteen liittyvät paineet ovat pienet. Lisäksi

Dahlerbrückin toimipaikka on suljettu. (E4-ESRS2-SBM-3-16-(a)-(ii))

Kemin kaivoksen kiinteistön rajan vieressä luoteessa ja idässä sijaitsee Kirvesaavan Natura

2000 -alue. Kaivostoiminnasta ei ole havaittu aiheutuvan kuitenkaan kielteisiä luonnon

monimuotoisuuteen kohdistuvia vaikutuksia.

Tornion integroitu tehdas, jossa tuotetaan ferrokromia ja ruostumatonta terästä, sijaitsee

Tornionjoen lähellä Pohjanlahden pohjoisrannikolla. Joki on suojeltu EU:n Natura-

lainsäädännön mukaisesti. Vuonna 1975 alkaneen pitkäaikaisen seurannan mukaan

toimipaikalla ei ole merkittäviä vaikutuksia Pohjanlahteen tai jokeen, joka sijaitsee

ylävirtaan toimipaikasta.

Toinen Outokummun Euroopassa sijaitsevasta kahdesta integroidusta ruostumatonta

terästä valmistavasta tehtaasta sijaitsee Ruotsin Avestassa, jonka 2,5 km²:n kokoinen

tontti sijaitsee Taalainmaan läänin eteläosassa. Keski-Ruotsissa sijaitseva Daljoki on maan

toiseksi pisin joki. Se virtaa Taalainmaan pohjoispuolelta ja laskee Pohjanmereen

Skutskärissä Upplannin pohjoisosassa. Avestan toimipaikan tärkein veden lähde on Daljoki.

Noin 80 hehtaaria Calvertin toimipaikan kiinteistöstä Alabamassa Yhdysvalloissa on

kosteikkoa. Näillä kosteikoilla elää monenlaisia villieläimiä, kuten villikalkkunoita,

mustakarhuja ja gopherus-suvun maakilpikonnia. Toimipaikan johto ei ole tunnistanut

kielteisiä vaikutuksia paikallisen luonnon monimuotoisuuteen. (E4-ESRS2-SBM-3-16-(a)-(iii))

Outokumpu ei ole tunnistanut kielteisiä vaikutuksia maaympäristön tilan heikkenemiseen,

aavikoitumiseen tai maaperän sulkemiseen liittyen. (E4-ESRS2-SBM-3-16-(b)) Yleisesti ottaen

Outokumpu ei ole tunnistanut uhanalaisia lajeja, joihin sen toiminta vaikuttaa. (E4-ESRS2-

SBM-3-16-(c))

Luonnon monimuotoisuuden siirtymäsuunnitelma

Outokumpu on tarkastellut nykyisten liiketoimintamalliensa ja strategiansa resilienssiä

luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien fyysisten sekä siirtymä- ja

järjestelmäriskien suhteen kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin prosessissa. Lisäksi

resilienssiä arvioitiin vuonna 2023 luonnon monimuotoisuuden kartoituksessa sekä vuonna

2025 toteutetussa luonnon monimuotoisuuden arvioinnissa. (E4-1-13-(a))

Outokummun kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa käsiteltiin yhtiön omia sekä

arvoketjun loppupään toimintoja, kun taas vuonna 2023 tehty luonnon monimuotoisuuden

kartoitus keskittyi Outokummun omiin toimintoihin. (E4-1-13-(b)) Yhtiö arvioi kartoituksessa

luonnon monimuotoisuuteen liittyvää herkkyyttä paikkakuntakohtaisesti käyttäen rajana

kymmenen kilometrin etäisyyttä sen toimipaikoista. (E4-1-13-(c)) Analyysissä tarkasteltiin

kymmenen vuoden aikahorisonttia. Vuonna 2025 toteutettu tutkimus tarkasteli myös

luonnon monimuotoisuuteen liittyviä paineita ja laajensi arviointia niin, että se kattaa myös

arvoketjun. (E4-1-13-(d))

Yhtiötasolla merkittävimmät paineet johtuvat päästöistä, vedenkäytöstä ja pilaantumisesta

sekä maankäytöstä erityisesti Tornion, Calvertin ja Avestan isoilla tehtailla. Toimitusketjun

suhteen havaittiin myös, että raaka-aineet, kuten nikkeli ja mangaani, aiheuttavat paljon

luontoon liittyviä paineita, koska niitä hankittiin biologisesti monimuotoisilta alueilta.

Suoran toiminnan luonnon monimuotoisuuden kartoituksen johtopäätös oli, että

Outokumpuun ei liity systeemisiä riskejä. Tällä hetkellä luonnon monimuotoisuuteen

liittyvät paikalliset fyysiset riskit ovat Outokummun kannalta merkittävimpiä, mutta

siirtymäriskien määrä kasvaa vuosien mittaan.

Outokummun nykyinen strategia osoittaa resilienssiä luonnon monimuotoisuuteen liittyviä

riskejä kohtaan. Tämä toteutuu vahvojen ilmasto- ja kiertotaloustavoitteiden ja

tehdaskohtaisten toimintasuunnitelmien avulla. Skenaariopohjainen riskianalyysi tulee

vahvistamaan resilienssin ymmärtämistä. (E4-1-13-(e)) kaksinkertaisen olennaisuuden

arvioinnissa Outokumpu arvioi sidosryhmien näkemyksiä haastattelemalla asiakkaita,

toimittajia, sijoittajia, kansalaisjärjestöjä ja ulkopuolisia alan asiantuntijoita. (E4-1-13-(f))

Toimintaperiaatteet

Toimintaperiaatteiden eli Outokummun vastuullisuuspolitiikan, toimittajien toimintaohjeen

sekä toimittajavaatimusten mukaan luonnon monimuotoisuuteen liittyvät näkökohdat,

kuten maankäytön muutokset, suora hyödyntäminen, pilaantuminen ja lajien tila, otetaan

järjestelmällisesti huomioon päätöksenteossa ja muutoksen hallinnassa. Näitä näkökohtia

arvioidaan myös osana toiminnan ympäristövaikutusten arviointeja ja lupaprosesseja.

Outokumpu tukee luonnon monimuotoisuutta myös suojelemalla ekosysteemejä, jotta

luonnon monimuotoisuuden edellytykset säilyvät. Yhtiö hallitsee aktiivisesti luonnon

monimuotoisuuteen kohdistuvia haitallisia vaikutuksia ja ryhtyy tarvittaessa korjaaviin

toimenpiteisiin lieventämishierarkian periaatteiden mukaisesti.

Outokumpu tukee luonnon monimuotoisuuden suojelua sekä arvoketjussaan että

toimipaikoissaan, jotka sijaitsevat lähellä luonnon monimuotoisuuden kannalta riskialttiita

alueita, ja tekee yhteistyötä paikallisyhteisöjen kanssa luontoon liittyvissä asioissa myös

sosiaalisten vaikutusten osalta aina silloin, kun niitä pidetään olennaisina.

		77

Outokummulla on suljettuja kaivoksia koskeva ohjelma. Ohjelman strateginen pitkän

aikavälin tavoite on vähentää suljettujen kaivosten ympäristövaikutuksia tutkimustietoon

pohjautuen. Ohjelmassa keskitytään myös työn läpinäkyvyyteen ja aktiiviseen

vuoropuheluun sidosryhmien kanssa. Kaivosohjelman laajentumista arvioidaan vuosittain.

Lisätietoja Outokummun vastuullisuuspolitiikasta ja sen laajuudesta,

hyväksymisprosessista ja kolmansien osapuolten standardeista, keskeisten sidosryhmien

huomioon ottamisesta politiikassa sekä politiikan saatavuudesta on ilmastonmuutosta (E1)

käsittelevässä luvussa. Lisätietoja Outokummun toimittajien toimintaohjeesta ja

toimittajavaatimuksista sekä niiden laajuudesta, hyväksymisprosessista, kolmansien

osapuolten standardeista, keskeisten sidosryhmien huomioimisesta sekä politiikkojen

saatavuudesta on arvoketjun työntekijöitä (S2) käsittelevässä luvussa kohdassa

Toimintaperiaatteet. (E4-2-22, E4-MDR-P-65)

Outokummun vastuullisuuspolitiikka kattaa yhtiön omistamat, vuokraamat tai hallinnoimat

toimipaikat, jotka sijaitsevat luonnonsuojelualueilla tai luonnon monimuotoisuuden

kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä. Outokummun vastuullisuuspolitiikka,

toimittajien toimintaohje sekä toimittajavaatimukset kattavat sen, miten yhtiö edistää sekä

luonnon monimuotoisuuden vähenemistä aiheuttavia vaikutustekijöitä että vaikutuksia

ekosysteemeihin. (E4-2-23-(a)), (E4-2-24-(a))

Vaikka Outokumpu edistää luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä maailmanlaajuisesti

erityisesti vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä, käyttämällä kierrätettyjä materiaaleja ja

hyödyntämällä kuonaa, edellä mainittujen politiikkojen avulla Outokumpu estää ja vähentää

myös vaikutuksiaan luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin. Outokummulla on

käytössä riskiperusteinen ympäristöasioiden hallintajärjestelmä, jolla pyritään ehkäisemään

vahinkoja ja vähentämään jätettä, pilaantumista, päästöjä ilmaan ja veteen sekä meluun ja

tärinään liittyviä haitallisia vaikutuksia. Jos vesi tai maaperä saastuu yllättäen, Outokumpu

pyrkii korjaamaan haitalliset vaikutukset ja ennallistamaan ympäristön mahdollisimman

lähelle sen alkuperäistä tilaa aina, kun se on mahdollista. Lisäksi Outokumpu odottaa

raaka-ainetoimittajiensa varmistavan, että raaka-aineet ja palvelut tuotetaan kestävällä ja

energiatehokkaalla tavalla, joka minimoi ympäristövaikutukset. Tällä tarkoitetaan

kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä, uusiutuvien raaka-aineiden kestävää hankintaa,

luonnonvarojen säilyttämistä ja luonnon monimuotoisuuden suojelua. (E4-2-23-(b))

Outokummun vastuullisuuspolitiikassa käsitellään olennaisia riippuvuuksia sekä olennaisia

luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä fyysisiä sekä siirtymäriskejä ja

-mahdollisuuksia. Kuten edellä mainittiin, yksi merkittävimmistä toimista, joilla Outokumpu

lieventää luonnon monimuotoisuuden vähenemistä, on primääriresurssien käytön

minimointi. Yhtiö hyödyntää tunnistettuja resurssien sisään- ja ulosvirtauksiin, jätehuoltoon,

sivutuotteisiin ja jätteiden hyödyntämiseen liittyviä mahdollisuuksia.

Lisäksi Outokumpu on sitoutunut minimoimaan tuotantolaitosten olennaista

vedenkulutusta niillä maantieteellisillä alueilla, joilla vesiriski on korkealla tasolla. Yhtiö

ottaa toiminnassaan huomioon myös veden kestävän hankinnan aina, kun se on

mahdollista, ja pyrkii vähentämään ympäristövaikutuksia veden uudelleenkäytön ja

jäteveden käsittelyn avulla. Yhtiö arvioi veteen liittyviä vaikutuksiaan säännöllisesti.

(E4-2-23-(c))

Outokummun toimittajien toimintaohje ja toimittajavaatimukset sisältävät vaatimuksia

toimittajien läpinäkyvyydestä luonnon monimuotoisuuteen liittyen. Näiden politiikkojen

mukaan toimittajien ja alihankkijoiden on varmistettava, että kaikki ympäristöriskit on

tunnistettu ja arvioitu ja että niitä lievennetään asettamalla ympäristöön liittyviä tavoitteita.

Näitä riskejä on myös seurattava ja arvioitava, ja niistä on raportoitava.

Toimittajien odotetaan tekevän läpinäkyvää yhteistyötä Outokummun kanssa: heidän on

dokumentoitava vaatimustenmukaisuuteen liittyvät asiat, toimitettava pyydettäessä tietoja

ja – jos Outokumpu katsoo sen tarpeelliseksi – annettava Outokummulle tai Outokummun

valtuuttamalle kolmannelle osapuolelle mahdollisuus tehdä tarkastuksia laitoksissaan.

Toimittajan on myös arvioitava ja seurattava omia toimitusketjujaan ja esitettävä pyynnöstä

todisteita niiden käytännöistä.

Raaka-aineiden toimittajilla on oltava käytössään järjestelmä, jolla tunnistetaan tuotteet

tyypin, erän tai sarjanumeron mukaan sekä niiden tila jokaisen tuotanto- ja testausvaiheen

aikana. Toimittajien on ylläpidettävä jäljitettävyysmenetelmää, jonka avulla toimitusketju

voidaan jäljittää ja kaikkien toimitettaviin tuotteisiin sisällytettävien osien alkuperäiset

valmistajat voidaan selvittää. (E4-2-23-(d))

Outokummun vastuullisuuspolitiikassa todetaan, että yhtiö tukee luonnon

monimuotoisuuden suojelua sekä arvoketjussaan että tuotantolaitoksissaan, jotka

sijaitsevat lähellä luonnon monimuotoisuuden kannalta riskialttiita alueita. Politiikassa

otetaan myös huomioon luonnonvarojen kulutus ekosysteemeistä, esimerkiksi vesi.

Toimittajavaatimusten mukaan toimittajien on pystyttävä esittämään ympäristöön

kohdistuvien riskien ja vaikutusten hallintasuunnitelma, joka kattaa luonnon

monimuotoisuuteen liittyvät riskit ja vaikutukset, ja myös mahdollisten haitallisten

vaikutusten korjaamissuunnitelma. (E4-2-23-(e))

Outokumpu tekee yhteistyötä paikallisten yhteisöjen kanssa luontoon liittyvissä asioissa

myös sosiaalisissa vaikutuksissa aina silloin, kun niitä pidetään olennaisina. Yhtiö tekee

yhteistyötä ympäristöasioissa myös omien toimintojensa läheisyydessä ja toimitusketjussa

sijaitsevien vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen edustajien kanssa. (E4-2-23-(f))

		78

Toimet

Outokummun luonnon monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät keskeiset toimet

vuonna 2025 olivat seuraavat:

• kattava luonnon monimuotoisuuden arvioinnin toteutus luonnon monimuotoisuuteen

kohdistuvien olennaisten vaikutusten ja toimien tunnistamiseksi yhtiössä ja

toimitusketjussa,

• paikallisten luonnon monimuotoisuutta koskevien toimien jatkaminen,

• suljettuihin kaivoksiin keskittyvän kaivosohjelman käynnistäminen,

• luonnon monimuotoisuutta koskevien tutkimusten tekeminen kahdessa suljetussa

kaivoksessa vertailuarvon ja mahdollisten toimien määrittämiseksi ja

• UN Global Compact Suomen Tieteeseen perustuvat luontotavoitteet -koulutusohjelman

suorittaminen.

Outokumpu jatkaa sellaisen luonnon monimuotoisuuteen liittyvän toimintatavan

kehittämistä, jossa otetaan huomioon toimitusketjun, erityisesti nikkelin toimittajien,

olennaiset vaikutukset ja hyödynnetään arvioinnin tietoja paikallisten toimintatapojen

jatkokehityksessä. Yhtiö jatkaa myös suljettuihin kaivoksiin liittyvää ohjelmaa.

Kaivosohjelman strateginen pitkän aikavälin tavoite on vähentää suljettujen kaivosten

ympäristövaikutuksia tutkimustietoon pohjautuen. Ohjelmassa keskitytään myös työn

näkyvyyden lisäämiseen ja viestimiseen sidosryhmille. Vuonna 2025 Enonkoskella

toteutettiin toimia, joilla estettiin pieneen järveen kohdistuvat kielteiset vaikutukset ja

ohjattiin vedet passiiviseen vedenkäsittelyyn. Yhtiö jatkaa myös luonnon

monimuotoisuuteen liittyvää työtä suljetuissa kaivoksissa. (E4-MDR-A-68-(a, d))

Luonnon monimuotoisuuteen liittyviä vaikutuksia, toimintasuunnitelmaa ja strategiaa

arvioitiin maailmanlaajuisesti aikavälillä, joka ulottuu vuoteen 2030 asti. (E4-MDR-A-68-(b))

Arviointi toteutettiin vuonna 2025. Skenaariotyöskentelyä tulee syventää lähivuosina. (E4-

MDR-A-68-(c))

Outokumpu edistää luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä maailmanlaajuisesti

erityisesti vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä ja riippuvuutta primääriresursseista sekä

hyödyntämällä kuonaa. Lisätietoa näiden etenemisestä on ilmastonmuutosta (E1) ja

resurssien käyttöä ja kiertotaloutta (E5) käsittelevissä luvuissa. Lisäksi Outokumpu on

alkanut toteuttaa paikallisia luonnon monimuotoisuutta koskevia toimintasuunnitelmia ja

jatkaa työtä niiden parissa myös tulevaisuudessa. (E4-MDR-A-68-(e)) Edellä kuvatun

toimintasuunnitelman toteuttamiseen liittyvät toimintamenot ja pääomamenot ovat osa

Outokummun tavanomaista liiketoimintaa. (E4-MDR-A-69)

Lisätietoja arvoketjun toimista on arvoketjun työntekijöitä (S2) käsittelevän luvun kohdissa

“Korjaavat toimenpiteet” ja “Toimet”. Outokummun toimittaja-analyysissä tunnistettiin

luonnon monimuotoisuuteen liittyviä asioita. (E4-3-25)

Paikallisen ja alkuperäiskansojen tietämyksen yhdistäminen

Outokumpu kehittää konserninlaajuista toimintatapaa siihen, miten se tekee yhteistyötä

vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa toimintasuunnitelmiensa avulla. Tämän

takia kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessiin ei sisällytetty suoraa

vuorovaikutusta vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa luonnon

monimuotoisuuteen liittyen. Outokumpu kehittää parhaillaan yritysvastuun

huolellisuusvelvoiteprosessiaan, joka kattaa sekä sen omat toiminnot että arvoketjun.

Nykytilan analyysi ja siihen pohjautuva toimintasuunnitelma prosessin jatkokehittämiseksi

valmistuivat vuonna 2024,  ja työtä jatkettiin vuonna 2025. Outokumpu työstää

suunnitelmaa yhteistyön tekemiseksi suoraan vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen

kanssa.

Paikallisesti Outokumpu on järjestänyt kuulemisia vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen

kanssa luontoon liittyvistä ratkaisuista esimerkiksi ympäristölupaprosessin ja

ympäristövaikutusten arviointien aikana. Kemissä yhtiö käy myös jatkuvaa vuoropuhelua

paikallisen lintuyhdistyksen kanssa esimerkiksi sen varmistamiseksi, että Outokumpu ottaa

linnuston huomioon toiminnassaan. Lisäksi Outokumpu on konsultoinut suljettujen

kaivosten lähistöllä sijaitsevia vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä järjestämällä

paikallisia sidosryhmätapahtumia. (ESRS E4-3-28-(c))

Tavoitteet

Outokumpu edistää luonnon monimuotoisuuden ylläpitämistä maailmanlaajuisesti

erityisesti vähentämällä kasvihuonekaasupäästöjä ja riippuvuutta primääriresursseista sekä

hyödyntämällä kuonaa, ja yhtiö on asettanut tavoitteet näihin aiheisiin liittyen. Näiden

tavoitteiden edistymisestä on lisätietoa ilmastonmuutosta (E1) ja resurssien käyttöä ja

kiertotaloutta (E5) koskevissa luvuissa. Yhtiö ei ole asettanut erityisiä, koko konsernin

kattavia luonnon monimuotoisuutta koskevia tavoitteita. (E4-MDR-T-81-(b)

Outokumpu seuraa omien toimintojensa olennaisimpien luonnon monimuotoisuutta

edistävien tekijöiden kehitystä. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi päästöt, vedenkulutus,

jätteet ja pilaantuminen. Yhtiö tarkastelee myös luonnon monimuotoisuuteen liittyviä

suunnitelmia ja omien toimipaikkojensa toimia. Luonnon monimuotoisuus on myös osa

riskikategorioiden, kuten kaivostoiminnan, toimittajien arviointiprosesseja. (E4-MDR-T-81-(b)-

(i))

Outokummun vastuullisuuspolitiikassa, toimittajien toimintaohjeessa sekä

toimittajavaatimuksissa määritellään tavoitetaso ja odotukset yhtiön toiminnalle. Lisäksi

Stainless Europe- ja Advanced Materials -liiketoimintalinjojen luonnon monimuotoisuuden

hallintasuunnitelmat määrittelevät odotukset niiden omille toiminnoille. ResponsibleSteel-

ja Toward Sustainable Mining -standardien vaatimukset ohjaavat myös yhtiön toimintaa.

(E4-MDR-T-81-(b)-(ii))

		79

Mittarit

Koska Outokummulla ei ole erillistä maailmanlaajuista luonnon monimuotoisuuteen

liittyvää mittaria, Outokumpu seuraa näitä edistyksiä vähentämällä

kasvihuonekaasupäästöjä ja riippuvuutta primääriresursseista sekä hyödyntämällä kuonaa.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, kierrätettyjen raaka-aineiden käyttöön ja

kuonan hyödyntämiseen liittyviä vaikutuksia käydään läpi ilmastonmuutosta (E1) ja

resurssien käyttöä ja kiertotaloutta (E5) käsittelevissä luvuissa. Suljettujen kaivosten

päästöt on sisällytetty pilaantumista (E2) käsittelevän luvun taulukkoon “Päästöt ilmaan ja

veteen”. (E4-5-MDR-M-75, E4-5-MDR-M-77-(a-b))

Luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkien alueiden lähellä sijaitsevat

toimipaikat

		2025		2024
Kuvaus	Toimipaikkojen lukumäärä	Pinta-ala (hehtaaria)	Toimipaikkojen lukumäärä	Pinta-ala (hehtaaria)
Omistettu	4	2 619	5	2 121
Vuokrattu	1	238	1	238
Hallinnoitu	—	—	—	—

(ESRS E4-5-35)

Maa-alueiden, makean veden ja merialueiden käytön muutokset

Outokumpu ei tällä hetkellä mittaa maa-alueiden, makean veden ja merialueiden käytön

muutoksia. (E4-5-38)

		80

E5 – Resurssien käyttö ja

kiertotalous

Kiertotaloudella on elintärkeä rooli

ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjumisessa.

Outokummun liiketoiminta perustuu

kiertotalouteen: yhtiön ruostumattomat

terästuotteet valmistetaan yli 95-prosenttisesti

kierrätysmateriaaleista, mikä vähentää

primääriresurssien käyttöä.

TAVOITE

VUONNA 2025

Kierrätysmateriaalin

vuosittaisen määrän

säilyttäminen yli

90 %:ssa

Vuonna 2025 saavutettiin 

96,7 %

90 %

kuonasta hyödynnetään

vuoteen 2030 mennessä

vuoden 2024 lähtötasoon

verrattuna

SUUNNITELMA

2026–2027

Strategioiden kehittäminen

jätteiden muodostumisen

minimoimiseksi.

Toimipaikkakohtaisten

jätetehokkuuden

parantamissuunnitelmien

laatiminen.

Saastumista koskevan

valmiuden sisällyttäminen

toimipaikkakohtaisiin

pelastussuunnitelmiin.

 

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Resurssien käyttö ja ulosvirtaukset
Kielteinen vaikutus	Tosiasiallinen	Primääriresurssien louhinta
Myönteinen vaikutus	Tosiasiallinen	Ruostumattomasta teräksestä valmistetut tuotteet ovat pitkäikäisiä, kestäviä ja kierrätettäviä
Mahdollisuus		Vähäpäästöisen ruostumattoman teräksen kasvavaan kysyntään vastaaminen kierrätysteräksen käytön, uusien materiaalivirtojen ja kumppaneiden kanssa tehtyjen innovaatioiden avulla
Mahdollisuus		Jätevirroista saatavat sivutuotteet
Riski		Toimitusketjun häiriöt, rajalliset vaihtoehdot ja kierrätysteräksen kasvava kysyntä nostavat hintoja

Jätteet
Kielteinen vaikutus	Mahdollinen	Omassa toiminnassa muodostuva jäte
Myönteinen vaikutus	Mahdollinen	Arvoketjun jätevirtojen hyödyntäminen

(ESRS2-SBM-3-48-(a))

Toimintaperiaatteet

Outokummun vastuullisuuspolitiikassa määritelty sitoutuminen resurssitehokkuuteen ottaa

suoraan huomioon resurssien käyttöön, ulosvirtauksiin ja jätteisiin liittyvät olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Priorisoimalla kierrätettyjä ja uusiutuvia materiaaleja

ja vähentämällä riippuvuutta primääriraaka-aineista yhtiö auttaa lieventämään kielteisiä

tosiasiallisia vaikutuksia, kuten primääriresurssien louhintaa. Samalla se, että yhtiö

keskittyy kestäviin, kierrätettäviin ruostumattomiin terästuotteisiin, vahvistaa myönteisiä

vaikutuksia, jotka liittyvät pitkäaikaiseen materiaalitehokkuuteen. Politiikan painopisteitä

ovat kierrätysmateriaalin osuuden maksimointi ja resurssivirtojen optimointi, mikä tukee

myös mahdollisuuksia, kuten kierrätysteräksen käyttöä, vaihtoehtoisia materiaalivirtoja ja

innovaatioita, jotka vastaavat kasvavaan vähäpäästöisen ruostumattoman teräksen

kysyntään. Samalla yhtiön kyky luoda lisäarvoa sivutuotteista sopii yhteen jätevirtojen

kiertotalouden mukaiseen käyttöön liittyvien mahdollisuuksien kanssa. Outokummun

toimittajien toimintaohje tukee näitä sitoumuksia. Toimintaohjeen mukaan kaikkien

toimittajien tulee sitoutua vastuulliseen tuotantoon, vähentää resurssien käyttöä ja käyttää

mahdollisuuksien mukaan kierrätettyjä materiaaleja. Nämä toimenpiteet tukevat

		81

jätevirtojen hyödyntämisen mahdollista myönteistä vaikutusta koko arvoketjussa. (E5-MDR-

P-65-(a), E5-1-15-(a), E5-1-15-(b))

Lisätietoja Outokummun vastuullisuuspolitiikasta ja sen laajuudesta, politiikan

hyväksymisprosessista, kolmansien osapuolten standardeista, keskeisten sidosryhmien

huomioimisesta politiikassa sekä politiikan saatavuudesta on ilmastonmuutosta (E1)

koskevassa luvussa.

Lisätietoja Outokummun toimittajien toimintaohjeesta ja toimittajavaatimuksista sekä

niiden laajuudesta, poliitikoiden hyväksymisprosessista, kolmansien osapuolten

standardeista, keskeisten sidosryhmien huomioimisesta politiikassa sekä politiikkojen

saatavuudesta on arvoketjun työntekijöitä (S2) käsittelevässä luvussa. (E5-MDR-P-65-(b-f))

Toimet

Outokumpu jatkaa vakiintuneita käytäntöjään ja toteuttaa raportointivuonna suurelta osin

samoja keskeisiä toimia kuin aiemminkin.

Resurssien sisäänvirtauksiin liittyvät tärkeimmät toimet ovat:

• sisäisen kierrätysteräksen jäljitettävyyden parantaminen, jotta voidaan ylläpitää korkeaa

kierrätysteräksen määrää ja

• saapuvien raaka-aineiden tutkiminen radioaktiivisuuden varalta, jotta radioaktiivinen

materiaali ei saastuta terästä.

Resurssien ulosvirtauksiin liittyvät tärkein toimi on:

• arvokkaiden metallien talteen ottaminen kuonasta ja pölystä, jotta voidaan vähentää

tarvetta käyttää primäärimetalleja.

Jätteisiin liittyvät tärkeimmät toimet ovat:

• syntyvän jätteen tunnistaminen ja luokittelu sen riskin minimoimiseksi, että jäte

ohjataan loppukäsittelyyn sopimattomalla tavalla,

• jätteiden lajittelun parantaminen, mukaan lukien biologinen jäte ja tekstiilit Ruotsissa,

• jätehuollon toteuttaminen turvallisesti ja vastuullisesti yhteistyössä luvan saaneiden

jätehuollon palveluntarjoajien kanssa,

• neutralointilietteen kierrätysmahdollisuuksien tutkiminen,

• säännölliset tarkastukset ja seuranta kaikissa toimipaikoissa sen varmistamiseksi, että

lakeja ja ohjeita noudatetaan,

• paikallisen ja kansallisen sääntelyn tarkastelu sen varmistamiseksi, että kaikki

vaatimukset täyttyvät.

Suunnitellut jätteeseen liittyvät keskeiset toimet perustuvat Outokummun laatimaan

jätehuoltosuunnitelmaan. Nämä toimet koskevat Europe-liiketoiminta-alueen toimipaikkoja

(lisätietoja alla kohdassa “Laajuus ja aikaväli”). Jätehuoltosuunnitelmassa hahmotellaan,

miten Outokumpu sitoutuu ympäristövaikutusten minimointiin tehokkaalla jätehuollolla.

Suunnitellut keskeiset toimet ovat samat kuin vuonna 2024:

• jätelajit tarkistetaan aina, kun yhtiön prosesseja muutetaan merkittävällä tavalla, tai

vähintään viiden vuoden välein,

• kehitetään strategioita yhtiön toiminnoista syntyvien jätteiden määrän minimoimiseksi,

• laaditaan jokaiselle toimipaikalle jatkuva kehityssuunnitelma ja

• jokainen toimipaikka sisällyttää vuotoihin ja muiden jätteiden aiheuttamiin saastumisiin

varautumisen pelastussuunnitelmiinsa.

Näiden toimien odotetaan johtavan parempaan ymmärrykseen Outokummun jätevirroista,

mikä mahdollistaa syntyvän jätteen paremman jätehuollon ja kokonaismäärän

vähentämisen. Toimien tavoitteena on myös parantaa resurssitehokkuutta, saavuttaa

kustannussäästöjä ja vahvistaa seurantajärjestelmiä ja tietojen raportointiprosesseja.

Lisäksi paremmat valmiudet vahvistavat yhtiön kykyä reagoida vuotoihin ja jätteiden

aiheuttamiin saastumisiin tehokkaammin, mikä minimoi ympäristövaikutuksia. Yhdessä

nämä toimet tukevat Outokummun vastuullisuuspolitiikan toteuttamista vähentämällä

ympäristövaikutuksia, edistämällä ennakoivaa johtamista ja vahvistamalla sitoutumista

jatkuvaan kehitystyöhön jätteiden ja resurssitehokkuuden osalta. (E5-MDR-A-68-(a))

Edellä kuvatun toimintasuunnitelman toteuttamiseen liittyvät toimintamenot ja

pääomamenot ovat osa Outokummun tavanomaista liiketoimintaa. (E5-MDR-A-69) Lisätietoja

toimista arvoketjussa on arvoketjun työntekijöitä (S2) käsittelevässä luvussa.

Laajuus ja aikaväli

Jätehuoltosuunnitelma ja tulevat avaintoimenpiteet sisältävät yhtiön oman toiminnan ja

kattavat jossain määrin myös loppupään jätteiden hyödyntämistoiminnot. Suunnitelman

tulevaisuuden toimet koskevat Europe-liiketoiminta-alueella Tornio, Avestan, Nybyn,

Degerforsin, Krefeldin ja Dillenburgin toimipaikkoja. Americas-liiketoiminta-alueella, joka

sisältää Yhdysvalloissa ja Meksikossa sijaitsevat toimipaikat, ei tällä hetkellä ole jätteisiin

liittyvää toimintasuunnitelmaa. Americas-liiketoiminta-alueen jätehuoltosuunnitelma

kehitetään keskipitkällä aikavälillä. (E5-MDR-A-68-(b))

Keskeisiä toimia ovat jätelajitarkastuksen toteuttaminen, strategioiden kehittäminen

jätteiden minimoimiseksi, jätehuollon kehityssuunnitelman laatiminen ja jätteiden

aiheuttamaan saastumiseen varautumisen sisällyttäminen pelastussuunnitelmiin. Nämä

toimet on tarkoitus saada päätökseen keskipitkällä aikavälillä. Strategioiden ja parannus-

suunitelman kehitystyön ja valmiussuunnitelman keskeisten toimien sisällyttämistyön on

suunniteltu valmistuvan vuoden 2027 loppuun mennessä. (E5-MDR-A-68-(c))

		82

Korjaavat toimenpiteet ja varaukset

Vuonna 2025 Outokummussa ei ole tapahtunut tosiasiallisten olennaisten vaikutusten

aiheuttamia vahinkotapauksia, jotka vaatisivat toimia. (E5-MDR-A-68-(d))

Tavoitteet

Raportointivuoden aikana Outokumpu asetti yhteisökohtaiseksi kuonan

hyödyntämistavoitteeksi 90 % vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on parantaa

kiertotaloutta yhtiön uuden EVOLVE-strategian mukaisesti. Tavoite tukee suoraan

Outokummun vastuullisuuspolitiikan tavoitteita, joiden mukaan yhtiö minimoi

primääriresurssien käyttöä käyttämällä kierrätettyjä ja uusiutuvia materiaaleja, kehittää

ennakoivasti tuotteita ja prosesseja, joilla pienennetään ympäristövaikutuksia, sekä edistää

kiertotaloutta hyödyntämällä resurssien sisään- ja ulosvirtausten ja sivutuotteiden

tarjoamia mahdollisuuksia. Tavoite on suhteellinen, ja se ilmaistaan prosenttiosuutena

syntyneestä kokonaiskuonamäärästä ja koskee kaikkia Outokummun omia toimipaikkoja,

joissa on kuonaa tuottavia sulattoja. Tavoite ei sisällä radioaktiivista kuonaa eikä

Calvertissa syntyvää ja varastoitua kuonaa, koska Outokumpu ei omista Calvertin kuonaa

vaan se on sopimuksen mukaan kuonaa käsittelevän palveluntarjoajan omaisuutta.

Edistymistä mitataan vuoden 2024 oikaistun lähtötason 86,5 % perusteella. Aiemmin

ilmoitettuun lukuun 88,6 % sisältyi Calvert (lukuun ottamatta Calvertin työmaalla

varastoitua kuonaa). Nyt oikaistu lähtötaso ei sisällä mitään Calvertin kuonaa, mikä

tarkoittaa, että Calvert on kokonaan rajattu ulos. Tavoitejakso kattaa vuodet 2025–2030,

ja tavoitteena on, että 90 % kuonasta hyödynnetään vuoteen 2030 mennessä.

Tämä tavoite on täysin yhdenmukainen EU:n kiertotalouden toimintasuunnitelman ja

jätehierarkian periaatteiden kanssa, sillä kuonan hyödyntäminen lisää kiertomateriaalien

käyttöastetta, vähentää riippuvuutta primääriraaka-aineista ja varmistaa, että jätehuolto

toteutetaan vastuullisesti jätteitä hyödyntämällä ja kierrättämällä loppukäsittelyyn

ohjaamisen sijaan. Sisäisten sidosryhmien osallistuminen on ollut avainasemassa tämän

tavoitteen määrittelyssä. Tavoitteen määrittelyyn osallistuivat sulattotiimit,

sivutuoteasiantuntijat, ylempi johto ja vastuullisuustiimi. Suoriutumista seurataan

vuosittain, ja vuonna 2025 kuonan hyödyntämisaste oli 86,6 %, joten tunnusluku ei ole

olennaisesti muuttunut vuoden 2024 oikaistusta lähtötasosta, joka on 86,5 %. (E5-MDR-

T-80-(a-h), E5-MDR-T-80-(j), E5-3-24-(b), E5-3-24-(c), E5-3-24-(e))

Kuonan hyödyntämistavoitteen lisäksi Outokumpu seuraa resurssien käyttöä

kierrätysmateriaalin määrää mittaavan tunnusluvun avulla. Vastuullisuuspolitiikan ja

toimittajien toimittajaohjeen mukaisesti yhtiö on sitoutunut minimoimaan primääriraaka-

aineiden käyttöä maksimoimalla kierrätettyjen ja talteen otettujen metallien käyttöä

teräksen tuotannossa. Konsernitason tunnusluku takaa korkean kierrätysmateriaalien

käyttöasteen, ja tavoitteena on, että vuosittainen kierrätyssisältö on yli 90 %. Vuonna 2025

kierrätyssisältö oli 96,7 % (2024: 95,3 %).

Kuonan hyödyntämistavoite ja kierrätyssisällön tunnusluku tukevat kiertotaloutta, koska ne

keskittyvät resurssien käyttöön ja jätteiden vähentämiseen. (E5-3-24-(f)) Niitä ei vaadita

laissa. (E5-3-27) Jätehierarkiaan liittyen kuonan hyödyntämistavoite on ennaltaehkäisyä, sillä

sen tavoitteena on tukea sivutuotteiden tuotantoa jätteiden sijaan, kun taas

kierrätyssisältö liittyy kierrätykseen. (E5-3-25)

Mittarit

Resurssien sisäänvirtaukset

Kierrätyssisällön seuraaminen tukee tärkeää mahdollisuutta käyttää teräksen tuotannossa

käytetään mahdollisimman paljon kierrätettyjä metalleja. Tämä vähentää primääri-

resurssien tarvetta ja pienentää arvoketjun kasvihuonekaasupäästöjä. Ferrokromiprosessin

suhteen Outokumpu on määritellyt, että biomassan käyttö on paras keino lieventää

kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistettuja riskejä. (E5-4-MDR-M-75)

Outokummun tärkein raaka-aine on kierrätysteräs, joka sisältää sekä ruostumatonta että

hiiliterästä. Kaikkia ruostumattoman teräksen tehtaita voidaan pitää merkittävinä

kierrätyslaitoksina, ja yritys kierrättää vuosittain yli kaksi milj. tonnia metalleja.

Kierrätysteräksen lisäksi Outokumpu käyttää primääriaineiden seoksia teräkseen oikean

koostumuksen saavuttamiseksi. Tärkeimpiä seoksia ovat nikkeli ja kromi, joita käytetään

tuotannossa pääasiassa ferrokromina ja ferronikkelinä. Outokumpu käyttää myös pieniä

määriä muita metalliseoksia. Näitä ovat esimerkiksi mangaani-, niobium- ja titaaniseosten

kaltaiset kriittiset raaka-aineet. Muita teräksen valmistusprosessin kriittisiä raaka-aineita

ovat fluorisälpä ja piidioksidi. Prosessissa käytetään myös kuonanmuodostajia, kuten

kalkkia ja ferropiitä. Tämän takia prosessissa syntyy kuonasta koostuvia sivutuotteita.

Muita materiaalivirtoja ovat kylmävalssaamoissa käytettävät peittaushapot. Ferrokromin

tuotannossa tärkeimmät materiaalit ovat yhtiön Kemin kaivoksesta saatava kromiitti ja

koksi, joka on määritelty EU-asetuksen mukaan kriittiseksi raaka-aineeksi.

Outokummun tuotantoprosesseissa käytetään huomattava määrä vettä esimerkiksi

jäähdytykseen. Yhtiö käyttää näihin tarkoituksiin pääasiassa pintavettä. Vesivaroja ei ole

sisällytetty tämän luvun resurssien käytön taulukkoon. Lisätietoja vesivarojen hallinnasta

on vesivaroja (E3) käsittelevässä luvussa. 

Metalliseokset ovat olennaisimpia arvoketjun alkupään resursseja, ja näiden tuotannossa

pääasialliset sisäänvirtaukset ovat metallimalmi, energia ja vesi. (E5-4-30)

Tiedonkeruu, menetelmät ja oletukset

Kierrätysmateriaalisisällön tunnusluku keskittyy resurssien sisäänvirtauksiin, ja siinä

lasketaan terästuotteiden valmistukseen käytettyjen kierrätettyjen ja talteen otettujen

metallien osuus suhteessa tuotetun raakateräksen kokonaismäärään. Laskelmat ovat

yhdenmukaisia ISO 14021 -standardin kanssa, eivätkä ne sisällä talteen otettuja metalleja,

jotka ovat syntyneet samassa teräksenvalmistusprosessissa. Menetelmä on myös linjassa

EU:n taksonomian kriteereiden kanssa kierrätetyn teräksen käytölle teräksen

		83

valmistuksessa. Pakkaukset ja tarvikkeet, kuten peittaushapot, jotka eivät ole osa tuotetta,

eivät sisälly tähän laskelmaan.

Kun lasketaan materiaalien kokonaiskäyttöä resurssien sisäänvirtausten seurantaa

varten, laskennassa otetaan kierrätettyjen materiaalien käyttöasteen lisäksi huomioon

kaikkien tuotteiden valmistukseen tarvittavat raaka-aineet ja hyödyt, pakkaus mukaan

lukien. Lisätietoja löytyy alla olevasta taulukosta Käytetyt materiaalit.

Resurssien sisäänvirtausten kohdalla laskenta perustuu mitattuun kulutukseen silloin,

kun siitä on saatavilla tietoja. Muuten käytetään ostettuja määriä. (E5-4-MDR-M-77-(a))

Outokummun terästuotteiden kierrätyssisällön tunnusluvun varmentaa vuosittain ISO 14021

-standardin mukaisesti TÜV SÜD. (E5-4-MDR-M-77-(b))

Käytetyt materiaalit

Tuote- ja materiaaliluokka, paino (tonnia) tai %	2025	2024
Tuotteiden ja materiaalien kokonaispaino	4 467 517	4 564 152
josta uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen materiaalien paino	2 275 075	2 275 966
Uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen materiaalien prosenttiosuus kokonaispainosta	50,9	49,9

(E5-4-31-(a-c))

Outokumpu käyttää pieniä määriä biologisia materiaaleja, joiden osuus on vain 0,4 %

tuotteiden ja materiaalien kokonaispainosta. Käytetyt biologiset materiaalit ovat

pakkausmateriaaleja ja biokoksia, joka on vastuullisesti hankittu ja jonka osuus tuotteiden

ja materiaalien kokonaispainosta 0,06 %. Biokoksilla on joko EBC- (European Biochar

Certificate) tai FSC-serifikaatti. (E5-4-31-(b))

Outokumpu punnitsee kaikki sen prosesseja varten toimitetut raaka-aineet siinä vaiheessa,

kun ne saapuvat yhtiön toimipaikkoihin. Raportoidut vuositiedot perustuvat suoriin

mittauksiin. (E5-4-32) Kaksinkertainen laskenta ei ole mahdollista, koska kierrätetyissä ja

uudelleenkäytetyissä materiaaleissa ei ole päällekkäisyyksiä. Osa neitseellisistä

materiaaleista on kuitenkin laskettu kahteen kertaan sekä ferrokromin että

ruostumattoman teräksen tuotannon raaka-aineina, ja neitseellisiä materiaaleja kulkee

myös näiden tuotantoyksiköiden välillä. (E5-4-AR-25)

Resurssien ulosvirtaukset

Outokumpu seuraa resurssien ulosvirtauksia koskeviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja

mahdollisuuksiin liittyvää suoriutumistaan ja tehokkuuttaan useilla keskeisillä mittareilla.

Näitä ovat syntyvän jätteen kokonaismäärä, loppukäsittelystä muualle ohjattujen jätteiden

kokonaismäärä, loppukäyttöön ohjattujen jätteiden kokonaismäärä, kierrättämätön jäte,

kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus sekä syntyneiden vaarallisten ja radioaktiivisten

jätteiden kokonaismäärä. Mittarit luokitellaan tarvittaessa vaaralliseksi ja tavanomaiseksi

jätteeksi. Kaikki mittarit on sisällytetty tämän osion taulukoihin. (E5-5-MDR-M-75) Mittareita

ei ole validoinut varmentajan lisäksi muu ulkopuolinen taho. (E5-5-MDR-M-77-(b))

Tuotteet ja raaka-aineet

Outokummun päätuotteet ovat ruostumattomasta teräksestä valmistetut puolivalmisteet ja

ferrokromi. Outokummun asiakkaat käyttävät ruostumattomasta teräksestä valmistettuja

puolivalmisteita (pääasiassa nauhoja ja levyjä) ruostumattoman teräksen lopputuotteiden

valmistukseen, kun taas ferrokromia käytetään Outokummun ja muiden tuottajien teräksen

ainesosana. Outokummun teräs on 100-prosenttisesti kierrätettävää, ja se valmistetaan

keskimäärin 97-prosenttisesti kierrätysmateriaaleista. Ruostumattomassa teräksessä on

vakaa, itsekorjautuva oksidikerros, joka suojaa ruosteelta ja korroosiolta ja parantaa näin

kestävyyttä ja poistaa maalaamisen tai muiden pintakäsittelyjen tarpeen, mikä vähentää

huoltotarvetta. Pakkausmateriaalit, jotka ovat pääasiassa pahvia tai muovia, sisältävät

keskimäärin 66 % kierrätysmateriaalia ja ovat 100-prosenttisesti kierrätettäviä.

Kuormalavoja käytetään joskus uudestaan kuormalavojen vaihto-ohjelmien kautta. (E5-5-35)

Odotettu kestävyys ja kierrätyssisältö

Ruostumatonta terästä käytetään usein sen korroosionkestävyyden takia.

Korroosionkestävyys on pintaan muodostuvan passiivisen kalvon ansiota, joka suojaa

materiaalia korroosiolta. Teräksen käyttöikä riippuu ennemminkin kohteesta itsestään kuin

ruostumattoman teräksen ominaisuuksista. Se voi vaihdella esimerkiksi matkapuhelinten

noin kuudesta kuukaudesta rakennuksien 60 vuoteen tai siltojen 120 vuoteen. Teräksen-

tuottajana Outokummun materiaalin kestävyyttä ei ole mahdollista verrata teollisuudenalan

keskiarvoihin, sillä Outokummun tuotteet ovat puolivalmisteita, joista valmistetaan edelleen

lopputuotteita toimituksen jälkeen. Outokumpu auttaa kuitenkin asiakkaitaan tekemään

tuotteistaan kestävämpiä antamalla tietoa ja neuvoja siitä, mikä teräslaji sopii

käyttökohteeseen parhaiten, ja pidentää siten asiakkaiden tuotteiden käyttöikää.

Ferrokromia käytetään pääasiassa ruostumattoman teräksen valmistuksen raaka-aineena,

minkä vuoksi sen kestävyyttä on mahdotonta arvioida. Rauta ja kromi pysyy teräksessä

kunnes terästuotteesta tule jätettä ja sitä kierrätetään uusiin terästuotteisiin.

Kuonatuotteet ovat teräksestä peräisin olevia mineraalisia sivutuotteita, joita käytetään

pääasiassa korvaamaan primäärisiä raaka-aineita, kuten hiekkaa ja soraa. Kun niitä

käytetään esimerkiksi tienrakennuksen pohjakerroksena, niiden odotetaan olevan yhtä

kestäviä kuin itse tien.

Outokummun päätuotteen eli ruostumattoman teräksen kierrätyssisältö oli ISO 14021

-standardin mukaan laskettuna keskimäärin 96,7 % vuonna 2025 (2024: 95 %). Yhtiön

ferrokromi ja kuonatuotteet eivät sisällä kierrätysmateriaaleja. Tämä laskee uudelleen-

käytettyjen ja kierrätettyjen materiaalien painon osuutta kokonaispainosta, kun otetaan

huomioon kaikki tuotetut materiaalit. Kierrätysmateriaalin osuus kaikkien tuotteiden ja

materiaalien kokonaispainosta on 0,5 % (ks. taulukko “Käytetyt materiaalit”).

Ferrokromi ja kuona eivät sellaisenaan ole kierrätettäviä, mutta niitä käytetään muissa

tuotteissa. Ferrokromin metalliosat eli rauta ja kromi kierrätetään kuitenkin osana terästä,

kun lopputuote poistetaan käytöstä.

		84

Ruostumattomasta teräksestä tehtyjen puolivalmisteiden pakkaamiseen käytetään erilaisia

muoveja ja puisia kuormalavoja, jotka voidaan käyttää uudelleen kuormalavojen vaihto-

ohjelmien kautta. Muovien kierrätyssisältö on keskimäärin 66 %, ja ne kaikki ovat

kierrätettäviä. (E5-5-36-(a, c))

Jätteiden ja jätevirtojen koostumus

Outokummun merkittävimmät jätevirrat ovat peräisin sen ferrokromiliiketoiminnasta,

kaivosjätteistä ja ferrokromin tuotannosta syntyvistä jätteistä sekä sen ruostumattoman

teräksen tehtaista. Näitä jätevirtoja ovat muun muassa rikastushiekka, teräksen tuotannon

pöly, kuona, lietteet, öljypitoiset jätteet sekä pöly ja hilse. Suurin osa jätevirroista

muodostuu metalleista ja mineraaleista joko sellaisenaan tai lietteessä olevina yhdisteinä.

Kuona sisältää kriittisiä raaka-aineita, kuten piioksidia ja mangaania, jotka on määritelty

kriittisiksi EU:n kriittisiä raaka-aineita koskevan säädöksen liitteessä II. Painoltaan

merkittävimmät jäte-erät ovat rikastushiekka ja terästuotannon kuona. Vuonna 2025

rikastushiekkaa syntyi 1 168 747 tonnia (2024: 1 250 608 tonnia). Teräskuona

luokitellaan osittain jätteeksi ja osittain sivutuotteeksi. Myös jätteeksi luokiteltua kuonaa

voidaan hyödyntää. Vuonna 2025 kuonan käyttöaste oli yhteisökohtaisen metriikan

mukaisesti 86,6 % (oikaistu vuoden 2024 luku: 86,5 %). Luku sisältää jätteeksi luokitellun

ja sivutuotteeksi luokitellun kuonan, mutta se ei sisällä Calvertin toimipisteessä syntynyttä

ja siellä varastoitua kuonaa. (E5-5-38)

Syntyneiden jätteiden kokonaismäärä

Syntyneitä jätteitä koskevat tiedot, määrä (tonnia)	Tyyppi	2025	2024
Syntyneiden jätteiden kokonaismäärä		2 048 286	2 787 009
Loppukäsittelystä muualle ohjattujen jätteiden kokonaismäärä		646 558	1 292 626
Loppukäsittelystä muualle ohjattujen vaarallisten jätteiden kokonaismäärä		53 608	57 896
Loppukäsittelystä muualle ohjatut vaaralliset jätteet	Valmistelu uudelleenkäyttöön	0	0
Loppukäsittelystä muualle ohjatut vaaralliset jätteet	Kierrätetty	53 359	57 541
Loppukäsittelystä muualle ohjatut vaaralliset jätteet	Muut hyödyntämistoimet	250	355
Loppukäsittelystä muualle ohjattujen tavanomaisten jätteiden kokonaismäärä		592 950	1 234 730
Loppukäsittelystä muualle ohjatut tavanomaiset jätteet	Valmistelu uudelleenkäyttöön	19 051	15 846
Loppukäsittelystä muualle ohjatut tavanomaiset jätteet	Kierrätetty/ varastoitu1)	569 104	1 214 603
Loppukäsittelystä muualle ohjatut tavanomaiset jätteet	Muut hyödyntämistoimet	4 795	4 281
Loppukäsittelyyn ohjattujen jätteiden kokonaismäärä		1 401 728	1 494 384
Loppukäsittelyyn ohjattujen vaarallisten jätteiden kokonaismäärä		63 094	59 371
Loppukäsittelyyn ohjatut vaaralliset jätteet	Poltto	0	0
Loppukäsittelyyn ohjatut vaaralliset jätteet	Kaatopaikalle sijoittaminen	63 088	59 299
Loppukäsittelyyn ohjatut vaaralliset jätteet	Muu loppukäsittely	7	72
Loppukäsittelyyn ohjattujen tavanomaisten jätteiden kokonaismäärä		1 338 634	1 435 013
Loppukäsittelyyn ohjatut tavanomaiset jätteet	Poltto	0	0
Loppukäsittelyyn ohjatut tavanomaiset jätteet	Kaatopaikalle sijoittaminen	1 338 634	1 435 013
Loppukäsittelyyn ohjatut tavanomaiset jätteet	Muu loppukäsittely	0	0
Kierrättämätön jäte		1 425 824	1 514 865
Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus		69,61	54,35

(E5-5-37-(a-d))

¹⁾ Calvertin tehtaalla varastoitu kuona sisältyy tällä rivillä kierrätetyiksi ja varastoiduiksi merkittyihin

jätteisiin. Vuonna 2025 syntyneen ja varastoidun kuonan määrä oli 102 408 tonnia (2024: 962 000).

Vuoden 2024 luku perustuu kumulatiiviseen varastomäärään, vertailtavuuden vuoksi vuoden 2024 luku olisi

ollut uudella menetelmällä laskettuna 112 222 tonnia, ja vanhalla menetelmällä puolestaan vuoden 2025

luku olisi ollut 720 000 tonnia.

		85

Vaaralliset ja radioaktiiviset jätteet

Jätetyyppi, tonnia	2025	2024
Vaaralliset jätteet	116 703	117 266
Radioaktiiviset jätteet	0	179

(E5-5-39)

Avestan toimipaikassa varastoidaan radioaktiivista kuonaa. Ruotsin säteilyturvallisuus-

viranomainen on arvioinut, että Avestan toimipaikassa syntynyt radioaktiivinen kuona ei

sovellu ohjattavaksi kaatopaikalle, eikä sitä ole vielä luokiteltu jätteeksi. Viranomainen on

myöntänyt Avestan toimipaikalle luvan varastoida tätä materiaalia itse. Vuonna 2025

varastoidun radioaktiivisen kuonan määrä oli 165 tonnia. Koska sitä ei ole luokiteltu

jätteeksi, radioaktiivinen kuona ei sisälly taulukoissa raportoituihin jätteisiin.

Menetelmät ja oletukset

Kaikki Outokummun toimipaikat ovat ISO 14001 -sertifioituja. Sertifikaatissa määritetään

yhtenäinen viitekehys ympäristötoimien tason seurantaan ja mittaamiseen. Ohjeissa

määritetään myös kestävät jätehuoltokäytännöt. Lisäksi Outokumpu noudattaa Global

Reporting Initiativen 306: Waste 2020 -standardia, jonka avulla varmistetaan, että jätteiden

luokittelu ja niistä raportointi on jäsenneltyä. Jätteet luokitellaan jätehierarkian mukaisesti.

Luokitteluun käytetään jätehierarkian määritelmiä termeille valmistelu uudelleenkäyttöön,

kierrätys, muut hyödyntämistoimet ja loppukäsittely. Jätteiden minimointi, joka on hierarkian

ensimmäinen ja tärkein vaihe, on keskeinen painopistealue, ja se korostuu myös

Outokummun vastuullisuuspolitiikassa. Kierrättämättömät jätteet -luokassa arvot lasketaan

vähentämällä kierrätetyt jätteet syntyneiden jätteiden kokonaismäärästä. Jätteet punnitaan

ja märät jätteet, kuten lietteet, raportoidaan niiden kuivapainon perusteella. Niissä

tapauksissa, joissa jätteen punnitseminen ei ole mahdollista, arviot tehdään käyttämällä

kohtuullisia olettamuksia ja historiallisia tietoja.

Outokummun pääasiallisten jätevirtojen käsittely ja loppukäsittely ovat pitkälti

riippuvaisia paikallisista määräyksistä ja infrastruktuurista. Esimerkiksi kuonan luokittelu ja

hyödyntäminen vaihtelevat alueittain, ja tiettyjen jätevirtojen kierrätysmahdollisuudet

riippuvat jatkokäsittelyn saatavuudesta. Esimerkiksi ruostumattoman teräksen pölystä

saatavan metallin talteenotto on mahdollista vain muutamissa toimipaikoissa Euroopassa.

Outokummun tuotteet ovat ruostumattomasta teräksestä valmistettuja puolivalmisteita,

joita asiakkaat jatkojalostavat. Tämän takia tiedot odotetusta käyttöiästä ja kestävyydestä

perustuvat teollisuudenalan estimointeihin, joita faktatiedot niiden olennaisista

ominaisuuksista tukevat.

Toimistojen ja palvelukeskusten jätteen määrä perustuu kokoaikaiseksi muutettuun

henkilömäärään.

Calvertin tehtaalla varastoidun kuonan raportoitu määrä laski vuonna 2025

edellisvuodesta raportointimenetelmän muutoksen takia. Vuonna 2024 määrä käsitti kaiken

tehdasalueelle vuoden lopussa fyysisesti varastoidun määrän mukaan lukien aiempina

vuosina syntyneet määrät. Vuodelta 2025 raportoitu kuonan määrä sisältää vain

raportointivuoden aikana syntyneen ja varastoidun kuonan, mikä on enemmän ESRS-

vaatimusten mukainen, sillä vaatimuksissa keskitytään raportointikauden aikana

syntyneeseen jätteeseen, ja parantaa lisäksi vuosittaisen raportoidun määrän

vertailukelpoisuutta ja tarkkuutta. On tärkeä huomata, että Calvertin tehdasalueelle

varastoitu kuona ei ole Outokummun vaan sopimuksen mukaisesti kuonan käsittelystä

vastaavan palveluntarjoajan omistuksessa. (E5-5-40), (E5-5-MDR-M-77-(a))

		86

Yhteiskunnalliset tiedot

Outokummun yhteiskuntavastuuseen liittyvä työ

keskittyy yhtiön omaan työvoimaan, arvoketjun

työntekijöihin ja vaikutusten kohteena oleviin

yhteisöihin. Outokumpu edistää taloudellista ja

sosiaalista hyvinvointia työllistämällä suoraan yli

8 000 ihmistä, työllistämällä ihmisiä välillisesti

arvoketjunsa kautta eri puolilla maailmaa sekä

myötävaikuttamalla taloudelliseen ja sosiaaliseen

hyvinvointiin paikallisyhteisöissä.

S1 – Oma työvoima	87
S2 – Arvoketjun työntekijät	106
S3 – Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt	116

		87

S1 – Oma työvoima

Outokumpu työllistää yli 8 000 ihmistä lähes

30 maassa. Vuonna 2025 omaan työvoimaan

liittyvät painopistealueet olivat työterveys ja

-turvallisuus sekä oikeudenmukaisuuden ja

yhteenkuuluvuuden vahvistaminen.

TAVOITTEET

Kaikkien työtapaturmien

taajuus

alle 1,5

vuonna 2025

+100

eritaustaista johtajaa

johtoryhmiin vuoden 2025

loppuun mennessä

vuoden 2022 lähtötasosta

Palkka-

tasa-arvo

EDISTYMINEN

Kaikkien työtapaturmien

taajuus

1,8

vuonna 2025

+64

eri taustoista tulevaa

johtajaa lisää

johtoryhmissä 2025

Naisten euro

0,994

miesten eurosta

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Työterveys ja -turvallisuus
Myönteinen vaikutus	Mahdollinen	Työntekijöiden henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin paraneminen työhyvinvointia tukevien etujen, stressiä vähentävän työn organisoinnin ja joustavien työtapojen ansiosta.
Kielteinen vaikutus	Mahdollinen	Teräksen tuotannon luonteesta johtuvat mahdolliset terveys- ja turvallisuusriskit
Mahdollisuus		Sairauspoissaolojen vähentäminen sekä työntekijöiden houkutteleminen ja sitouttaminen houkuttelevien työolojen avulla
Riski		Terveysongelmat ja tapaturmat, jotka aiheuttavat tuottavuuden laskua, lisääntynyttä henkilöstön vaihtuvuutta ja sairauspoissaoloja, oikeudenkäynteihin ja korjaaviin toimenpiteisiin liittyviä kustannuksia sekä mainehaittaa

Työaika
Kielteinen vaikutus	Tosiasiallinen	Suuren työmäärän ja vuorotyön aiheuttamat mielenterveys- ja hyvinvointihaasteet

Riittävä palkka
Myönteinen vaikutus	Tosiasiallinen	Yhtäläiset mahdollisuudet ja oikeudenmukainen palkka

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja työehtosopimusneuvottelut
Myönteinen vaikutus	Mahdollinen	Työntekijöiden aktiivinen osallistuminen työehtosopimusneuvotteluihin

Monimuotoisuus, sukupuolten tasa-arvo, palkkatasa-arvo
Myönteinen vaikutus	Mahdollinen	Oikeudenmukaisuus, yhteenkuuluvuus ja toimivat rekrytointi- ja ylennysprosessit
Kielteinen vaikutus	Mahdollinen	Sukupuolten välinen epätasa-arvo ja piilevät ennakkoasenteet
Mahdollisuus		Monimuotoisuuden ansiosta lisääntynyt innovatiivisuus, resilienssi ja tuottavuus sekä parantunut työnantajakuva ja sitoutuminen

		88

Koulutus ja taitojen kehittäminen
Myönteinen vaikutus	Mahdollinen	Työntekijöiden kouluttaminen ja taitojen kehittäminen tasa-arvoisesti
Mahdollisuus		Sitoutuneen, kestävän ja taitavan henkilöstön tuottavuus ja sitoutuneisuus

Väkivallan ja häirinnän vastaiset toimenpiteet työpaikalla
Kielteinen vaikutus	Mahdollinen	Häirintä ja kiusaaminen, pelottelu ja syrjintä

(ESRS2-SBM-3-48-(a))

Raportointivuoden aikana Outokumpu viimeisteli strategiansa toisen vaiheen ja julkaisi

uuden EVOLVE-strategian, jonka toteutus alkaa vuonna 2026. Outokummun EVOLVE-

strategian tavoitteena on kehittää henkilöstön kestävyyttä ja valmiuksia tulevaisuuden

varalta, jotta he pystyvät keskittymään yhtiön operatiivisiin painopisteisiin, kuten

toimitusnopeuteen, tuotannon tehokkuuteen ja vastuullisuustavoitteisiin. Nämä

painopisteet saattavat vaikuttaa työmäärään ja työskentelytapoihin. Yhtiö käsittelee näitä

riskejä ennakoivilla toimenpiteillä, joilla turvataan työntekijöiden hyvinvointi, terveys,

turvallisuus ja vastuulliset työtavat.

EVOLVE-strategian ytimessä on sitoutuminen jatkuvaan parantamiseen ja kehitykseen.

Strategia vahvistaa osaamista, urakehitystä ja sisäistä liikkuvuutta sekä edistää

sitoutumista, oikeudenmukaisuutta ja yhteenkuuluvuutta. Outokumpu edistää yhteistyötä ja

työntekijöiden osallistumista kehityshankkeisiin ja päätöksentekoon. Avoin viestintä,

säännöllinen palaute ja kannustava johtajuus auttavat työntekijöitä sopeutumaan

muutoksiin, parantamaan osaamistaan ja ylläpitämään myönteistä työympäristöä.

Pohjimmiltaan EVOLVE-strategian tavoitteena on houkutella, kehittää ja sitouttaa osaajia,

jotka ovat välttämättömiä Outokummun pitkän aikavälin menestyksen kannalta. (S1-ESRS2-

SBM-3-13-(a)-(i))

Heinäkuussa 2025 yhtiö ilmoitti uudelleenjärjestelyohjelmasta, joka vaikuttaa tiettyihin

toimintoihin Euroopassa. Ohjelman tavoitteena on parantaa yhtiön kilpailukykyä pitkällä

aikavälillä. Uudelleenjärjestelyohjelman odotettiin vaikuttavan noin 650 kokopäiväiseen

työpaikkaan vuoden 2027 loppuun mennessä, mukaan lukien noin 450 neuvottelujen

alaista työpaikkaa. Neuvottelut Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa päättyivät vuoden 2025

lopussa ja ne johtivat yhteensä 139, 109 ja 120 työpaikan vähennykseen edellä

mainituissa maissa. Muissa maissa neuvotteluprosessin odotetaan vaikuttavan noin 80

työpaikkaan.

Outokumpu kirjasi 32 miljoonan euron uudelleenjärjestelyvarauksen vertailukelpoisuuteen

vaikuttavana eränä käyttökatteeseen (EBITDA) vuoden 2025 neljännellä neljänneksellä.

Suurin osa omaan työvoimaan liittyvistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista johtuu

Outokummun keskeisen toiminnan eli ruostumattoman teräksen tuotannon luonteesta.

Outokumpu harjoittaa teollisuustoimintaa, jossa merkittävä osa sen työntekijöistä altistuu

erilaisille riskeille, kuten kuumuudelle, melulle, kemikaaleille ja raskaalle koneistolle.

Tämäntyyppisellä teollisuudenalalla työvoima on perinteisesti miesvaltaista, mikä voi olla

haaste mutta myös mahdollisuus oikeudenmukaisuuden ja yhteenkuuluvuuden kannalta.

Nämä tunnistetut vaikutukset muovaavat puolestaan osaltaan Outokummun strategiaa ja

liiketoimintamallia. Esimerkiksi työturvallisuus on ensisijainen strateginen painopistealue ja 

yhtiön keskeinen toimintaedellytys, joten se varmistetaan selkein tavoittein ja toimenpitein.

(S1-ESRS2-SBM-3-13-(a)-(ii))

Omaan työvoimaan liittyvät riskit ja mahdollisuudet ovat kiinteästi yhteydessä vaikutuksiin

sekä Outokummun liiketoimintamalliin. Mahdollisten ja tosiasiallisten omaan työvoimaan

kohdistuvien haitallisten vaikutusten lieventäminen voi raskaassa teollisuudessa myös

auttaa Outokumpua välttämään riskeistä tai tuotannon menetyksistä aiheutuvat

taloudelliset riskit ja löytämään taloudelliset mahdollisuudet, jotka voivat luoda kilpailuetua

ja parantaa henkilöstön sitoutuneisuutta ja innovatiivisuutta. (S1-ESRS2-SBM-3-13-(b))

Työsuhteisten ja muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden tyypit

Yhtiön omaan työvoimaan kuuluvat sekä Outokummun omat työsuhteessa olevat

työntekijät että muut kuin työsuhteessa olevat työntekijät, jotka työskentelevät suoraan

Outokummun toiminnoissa. Määritelmän mukaan muut kuin työsuhteiset työntekijät ovat

henkilöitä, jotka työskentelevät Outokummun palveluksessa, mutta eivät ole Outokummun

palkkalistoilla. He ovat siis itsenäisiä ammatinharjoittajia ja ulkopuolisten

henkilöstövuokrausyritysten toimittamia vuokratyöntekijöitä. Itsenäiset ammatinharjoittajat

ovat itsenäisiä työntekijöitä, jotka harjoittavat omaa liiketoimintaansa. Outokumpu palkkaa

heidät suorittamaan tiettyjä tehtäviä tai toteuttamaan hankkeita. Vuokratyöntekijät ovat

ulkoisten henkilöstövuokrausyritysten tilapäisiin tarpeisiin palkkaamia henkilöitä, jotka

tekevät työtä Outokummun johdolla ja valvonnassa, mutta henkilöstövuokrausyritys on

heidän työnantajansa. (S1-ESRS2-SBM-3-14-(a))

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen

Outokumpu päivitti kaksinkertaisen olennaisuuden arvionsa vuonna 2025. Tunnistetut

Outokummun omaan työvoimaan liittyvät keskeiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

liittyvät tämän osion alussa olevan taulukon aiheisiin: työterveyteen ja -turvallisuuteen,

työaikaan, riittävään palkkaan, työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun ja

työehtosopimusneuvotteluihin, oikeudenmukaisuuteen, samapalkkaisuuteen, koulutukseen

ja taitojen kehittämiseen sekä väkivallan ja häirinnän vastaisiin toimenpiteisiin.

Arvioinnissa erotetaan toisistaan työntekijöihin kohdistuvat myönteiset ja kielteiset

vaikutukset. Myönteiset vaikutukset pohjautuvat Outokummun ennakoivaan toimintatapaan

työntekijöiden hyvinvointia, yhteenkuuluvuutta ja taitojen kehittämistä kohtaan. Aloitteet,

		89

joilla edistetään joustavia työjärjestelyjä, vahvoja työehtosopimuksia ja yhtäläisiä

mahdollisuuksia ja varmistetaan riittävä ja oikeudenmukainen palkka kaikissa tehtävissä,

sekä työntekijöiden jatkuva kouluttaminen tekevät Outokummusta oikeudenmukaisemman,

osallistavamman ja joustavamman työpaikan.

Kielteiset vaikutukset liittyvät pääasiassa teollisen toiminnan luontaisiin riskeihin, kuten

terveys- ja turvallisuusriskeihin, pitkiin tai epäsäännöllisiin työaikoihin, suureen työmäärään

tai yksittäisiin syrjintää, häirintää tai työpaikkaväkivaltaa koskeviin tapauksiin. Nämä

vaikutukset ovat laajuudeltaan rajallisia ja yleensä korjattavissa vakiintuneiden

työturvallisuusjärjestelmien, ilmoitusmenettelyjen ja korjaavien toimenpiteiden avulla.

Keskeisiä tunnistettuja riskejä ovat terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät vaaralliset

tilanteet, tuottavuuden heikkeneminen, toistuvat poissaolot, mainehaitat sekä

oikeudenkäynteihin ja korjaaviin toimenpiteisiin liittyvät kustannukset. Mahdollisuuksia

ovat parempi tuottavuus, vahvempi työntekijöiden sitoutuminen, innovaatiot ja henkilöstön

pysyvyys hyvinvoinnin, turvallisuuden, yhteenkuuluvuuden ja jatkuvan oppimisen aloitteiden

avulla. (S1-ESRS2-SBM-3-14-(b-d))

Koska Outokummun toiminta tarvitsee paljon energiaa, yhtiössä otetaan huomioon myös

sen ilmastosiirtymäsuunnitelman vaikutukset. Ilmastonmuutoksen hillintä luo

mahdollisuuksia sitouttaa työntekijöitä hiilestä irtautumiseen, eikä odotettavissa ole

työntekijöiden kannalta olennaisia kielteisiä vaikutuksia edellyttäen, että ilmastotavoitteet

saavutetaan. (S1-ESRS2-SBM-3-14-(e))

Pakkotyöhön liittyviä riskejä ei tunnistettu olennaisiksi. Outokummun omaa toimintaa ei

pidetä alttiina tällaisille vaaratilanteille. Toiminta tapahtuu alueilla, joilla on vahva

työlainsäädäntö. Myös lapsityövoimaan liittyvät riskit arvioitiin epäolennaisiksi. Yhtiö toimii

pääasiassa Euroopassa ja Amerikoissa, joissa tällaiset riskit ovat vähäisiä. Meksikossa

altistuminen näille riskeille on suurempaa, mutta siellä tiukat rekrytointi- ja toimittajien

seulontamenettelyt varmistavat, että työstandardeja noudatetaan. (S1-ESRS2-SBM-3-14-(f-g))

Outokumpu seuraa jatkuvasti mahdollisia haavoittuvuuksia oikeudenmukaisuus- ja

yhteenkuuluvuuskyselyjen, ResponsibleSteel-auditointien ja ihmisoikeusvaikutusten

arviointien avulla. Vuonna 2024 päivitetyssä omaa työvoimaa koskevassa vaikutusten

arvioinnissa vahvistettiin, että työvoimaryhmien välillä ei ole merkittäviä eroja lukuun

ottamatta tuotantotyöntekijöiden suurempaa altistumista turvallisuuteen liittyville riskeille.

Vahva turvallisuuskulttuuri ja ennaltaehkäisevät järjestelmät vähentävät edelleen näitä

riskejä, ja näin varmistetaan tasapuoliset työolot kaikille työntekijäryhmille. (S1-ESRS2-

SBM-3-15), (S1-ESRS2-SBM-3-16)

Toimintaperiaatteet

Outokummun omaan työvoimaan liittyvät keskeiset toimintaperiaatteet ovat

vastuullisuuspolitiikka, toimintaohje, ihmisoikeuspolitiikka, työterveys- ja -

turvallisuuspolitiikka, rekrytointipolitiikka ja maailmanlaajuinen palkitsemis- ja

työaikapolitiikka. Yhdessä nämä politiikat muodostavat kattavan kehyksen, joka koskee

koko Outokummun henkilöstöä ja määrittää eettisen, turvallisen ja oikeudenmukaisen

kohtelun periaatteet koko organisaatiossa. Käytössä on lisäksi paikallistason politiikkoja ja

sääntöjä, joissa käsitellään muun muassa työaikaa, poissaoloja, työympäristöä ja

turvallisuutta, yhdenvertaista kohtelua, koulutusta ja kehittämistä sekä

palkitsemiskäytäntöjä. Nämä paikalliset politiikat on suunniteltu täydentämään keskeisissä

toimintaperiaatteissa määriteltyjä periaatteita ja vaatimuksia, ja paikalliset politiikat

ovatkin linjassa niiden kanssa. (S1-1-19), (S1-MDR-P-65-(b))

Outokummun vastuullisuuspolitiikassa kuvaillaan yhtiön sitoutumista

oikeudenmukaisuuden ja yhteenkuuluvuuden edistämiseen, työympäristöön, jossa kaikki

työntekijät voivat osallistua ja kehittyä, ihmisoikeuksiin ja arvokkuuteen, turvalliseen ja

terveelliseen työympäristöön sekä työntekijöiden koulutukseen ja kehittymiseen.

Outokummun toimintaohjeeseen on koottu ne periaatteet ja ohjeet, joita kaikkien

Outokummun työntekijöiden tulee noudattaa työssään joka päivä, ja se varmistaa, että

kaikki työntekijät toimivat rehellisesti sekä noudattavat Outokummun eettisiä periaatteita

ja Outokumpu Way -toimintatapaa (joka on korvannut aiemmat tavat toimia), jotka luovat

perustan Outokummun toimille, liiketoiminnalle ja yrityskulttuurille. Toimintaohjeessa

annetaan konkreettisia esimerkkejä ja neuvoja. 

Maailmanlaajuisessa palkitsemis- ja työaikapolitiikassa Outokumpu on sitoutunut siihen,

että ansiotuloja, maksuja, työaikaa, vuoroja ja ylitöitä koskevat käytännöt ovat

oikeudenmukaisia, laillisia ja läpinäkyviä. Nämä käytännöt noudattavat oikeudellisia

periaatteita, työehtosopimuksia ja alan standardeja, ja niitä muokataan vastaamaan

paikallisia säännöksiä. Näin varmistetaan, että käytännöt ovat johdonmukaisia eri alueilla.

Kaikki prosessit on dokumentoitu, ja ne ovat työntekijöiden saatavilla, mikä tukee

avoimuutta, oikeudenmukaisuutta ja yhdenmukaisuutta sekä maailmanlaajuisten

toimintaperiaatteiden että paikallisten käytäntöjen kanssa.

Ihmisoikeuspolitiikka ohjaa Outokummun sitoutumista ihmisoikeuksien kunnioittamiseen

sekä niihin liittyvien vaikutusten hallintaan ihmisoikeuksia koskevan

huolellisuusvelvoiteprosessin avulla.

Työterveys- ja -turvallisuuspolitiikassa kuvaillaan Outokummun noudattamat työterveyden ja

-turvallisuuden johtamisen pääperiaatteet ja -säännöt. Työterveys ja -turvallisuus ovat

olennainen osa Outokummun toimintaa ja päätöksentekoa, ja ne ovat keskeisessä roolissa

Outokummun visiossa, strategiassa ja suunnittelutyössä.

Rekrytointipolitiikassa linjataan Outokummun rekrytointiin sovellettavat keskeiset

periaatteet, joita ovat esimerkiksi läpinäkyvyys, tasapuolisuus ja esihenkilön esihenkilön

hyväksyntä. Politiikassa velvoitetaan käyttämään haastatteluissa paneelia, joka vastaa

organisaation henkilöstörakennetta. Tavoitteena on, että esivalinnan läpäisseet hakijat

ovat 50-prosenttisesti eri taustoista. (S1-MDR-P-65-(a))

		90

Laajuus, vastuuvelvollisuus, sidosryhmät, saatavuus ja

kolmansien osapuolten standardit

Lisätietoja hyväksyntäprosessista, sidosryhmistä ja saatavuudesta, politiikkojen

kattavuudesta sekä kolmansien osapuolten standardeista on tämän raportin seuraavissa

osioissa: lisätietoja vastuullisuuspolitiikasta on ilmastonmuutosta (E1) käsittelevässä

luvussa, toimintaohjeesta hallintotapaa (G1) koskevassa luvussa ja ihmisoikeuspolitiikasta

vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä (S3) käsittelevässä luvussa.

Rekrytointipolitiikka koskee koko Outokummun työvoimaa. Henkilöstöasioista vastaava

konsernin johtoryhmän jäsen on vastuussa tämän politiikan toteuttamisesta. Vaikka tämä

politiikka ei suoranaisesti perustu mihinkään erityiseen kolmannen osapuolen standardiin,

sen tarkoituksena on turvata Outokummun työntekijöiden edut erityisesti tasa-arvoon ja

syrjimättömyyteen liittyen. Politiikka on kaikkien työntekijöiden saatavilla yhtiön

intranetissä. (S1-MDR-P-65-(b–f))

Ihmisoikeuspolitiikan sitoumukset

Outokummun ihmisoikeuspolitiikassa kuvataan ne keskeiset ihmisoikeuksien

kunnioittamiseen ja suojelemiseen liittyvät periaatteet ja säännöt, joita Outokumpu-

konsernissa noudatetaan. Politiikka tarjoaa lisäksi viitekehyksen näiden periaatteiden

sisällyttämiseksi yrityksen toimintoihin ja arvoketjuun. Politiikkaa sovelletaan

maailmanlaajuisesti kaikkiin Outokummun liiketoimintoihin, yhtiöihin, johtajiin,

toimihenkilöihin ja työntekijöihin. Yhtiö odottaa myös liikekumppaneidensa noudattavan

vastaavia standardeja.

Politiikka päivitettiin joulukuussa 2025, ja se on linjassa kansainvälisten viitekehysten

kanssa, kuten YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet, OECD:n

ohjeet monikansallisille yrityksille sekä YK:n Global Compactin yritysvastuun kymmenen

periaatetta. Outokumpu noudattaa myös kansainvälisesti tunnustettuja yleissopimuksia,

kuten YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta, kansalaisoikeuksia ja poliittisia

oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta, taloudellisia, sosiaalisia ja

sivistyksellisiä oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta sekä ILO:n julistusta työn

perusperiaatteista ja -oikeuksista. Yhtiö on lisäksi sertifioitu ResponsibleSteel-aloitteen

sekä Suomen Kaivosvastuu-verkoston jäsen.

Lisätietoja ihmisoikeuspolitiikan sitoumuksista, jotka kattavat myös oman työvoiman, on

vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä (S3) koskevassa luvussa. (S1-1-20)

Outokummun ihmisoikeuspolitiikassa on määritelty seuraavat ohjaavat periaatteet:

• ihmisoikeuksien kunnioittaminen Outokummun toiminnoissa ja arvoketjussa sekä saman

sitoumuksen odottaminen kaikilta liikekumppaneilta,

• ihmisoikeuksia koskevan soveltuvan lainsäädännön noudattaminen ja globaalien

ihmisoikeusviitekehysten mukainen toiminta,

• riskiperusteisen huolellisuusvelvoiteprosessin toteuttaminen osana yhtiön

päätöksentekoa tunnistamalla, ehkäisemällä, lieventämällä ja korjaamalla kielteisiä

ihmisoikeusvaikutuksia,

• ilmoituskanavien sekä korjaavien toimenpiteiden mahdollistaminen tarjoamalla

saavutettavat kanavat ja varmistamalla oikeudenmukaiset ja tehokkaat prosessit

korjaaville toimenpiteille,

• sidosryhmien osallistaminen ylläpitämällä merkityksellistä vuoropuhelua yhteisöjen ja

haavoittuvien ryhmien kanssa tunnistettujen vaikutusten käsittelemiseksi,

• Outokummun ihmisoikeuskäytäntöjen vastuullisen kehittämisen varmistaminen hyvän

hallinnon, koulutuksen ja jatkuvan parantamisen avulla. (S1-1-20-(a))

Outokumpu tekee myös yhteistyötä ja vaihtaa tietoa työntekijöiden ja heidän edustajiensa

kanssa. Outokummun henkilöstöfoorumi on tärkeä tiedonjaon kanava Euroopassa sekä

henkilöstölle että johdolle, ja sen toiminta perustuu EU:n työneuvostoja koskevaan

direktiiviin. Lisätietoja on tässä luvussa kohdassa “Vuorovaikutus” (S1-2). (S1-1-20-(b))

Toimenpiteitä ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi tai korjaamisen mahdollistamiseksi

kehitettiin edelleen osana Outokummun yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessia vuonna

2025. Joulukuussa 2025 julkaistiin korjaavia toimenpiteitä koskeva sisäinen ohjeistus,

joka kattaa sekä Outokummun omat toiminnot että arvoketjun, mukaan lukien yhtiön oma

henkilöstö, arvoketjun työntekijät sekä vaikutusten kohteena olevat yhteisöt. Korjaavia

toimenpiteitä koskevaa prosessia työstetään edelleen vuonna 2026 tähän sisäiseen

ohjeistukseen perustuen. Lisätietoja Outokummun huolellisuusvelvoiteprosessista on

saatavilla yleisiä  tietoja koskevassa luvussa. (ESRS GOV-4). (S1-1-20-(c))

Yhdenmukaisuus kansainvälisesti tunnustettujen asiakirjojen kanssa

Outokumpu on sitoutunut YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien

periaatteiden (UNGP) mukaisesti kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja toteuttamaan

ihmisoikeuksiin liittyvää huolellisuusvelvoiteprosessia osana yhtiön päätöksentekoa.

Outokummun ihmisoikeuspolitiikan mukaan yhtiö noudattaa kaikkia soveltuvia lakeja ja

määräyksiä koskien ihmisoikeuksia ja ihmisoikeuksiin liittyvää huolellisuusvelvoiteprosessia

kaikissa toimintamaissaan. Lisäksi politiikka linjaa Outokummun sitoutumista

kansainvälisesti tunnustettuihin asiakirjoihin, kuten YK:n ihmisoikeuksien

yleismaailmalliseen julistukseen, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevaan

kansainväliseen yleissopimukseen, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia

koskevaan kansainväliseen yleissopimukseen, Euroopan ihmisoikeussopimukseen, ILO:n

julistukseen työn perusperiaatteista ja -oikeuksista, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia

koskeviin ohjaaviin periaatteisiin, OECD:n ohjeisiin monikansallisille yrityksille sekä YK:n

Global Compactin kymmeneen periaatteeseen.

		91

Ihmisoikeuspolitiikka tukee myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja

noudattaa YK:n viitekehyksiä, jotka suojelevat haavoittuvia ryhmiä, kuten naisia, lapsia ja

siirtotyöläisiä. Alkuperäiskansojen osalta politiikka viittaa ILO:n yleissopimukseen

alkuperäis- ja heimokansoista (1989, nro 169) sekä YK:n julistukseen alkuperäiskansojen

oikeuksista. Ihmisoikeuksiin liittyviä näkökohtia käsitellään ihmisoikeuspolitiikan lisäksi

myös Outokummun toimintaohjeissa (Code of Conduct), kestävyyspolitiikassa ja toimittajien

toimintaohjeissa (Supplier Code of Conduct). (S1-1-21)

Politiikan mukaisesti Outokumpu tuomitsee kaikki pakkotyön, velkatyön, modernin orjuuden

ja ihmiskaupan muodot. Yhtiö ei salli eikä hyväksy käytäntöjä, kuten liikkumisvapauden

rajoittamista, rekrytointimaksuja, henkilöllisyystodistusten tai passien takavarikointia,

velkasidonnaisuutta tai palkan pidättämistä. Nämä sitoumukset ovat voimassa

maailmanlaajuisesti ja niiden toteutumista seurataan osana Outokummun ihmisoikeuksiin

liittyvää huolellisuusvelvoiteprosessia. (S1-1-22)

Työtapaturmien ehkäisemistä koskeva politiikka

Yhtiön työterveys- ja -turvallisuuspolitiikassa kuvataan konsernin noudattamat työterveyden

ja -turvallisuuden johtamisen pääperiaatteet ja -säännöt. Outokumpu pyrkii huippuluokan

työterveyteen ja -turvallisuuteen noudattamalla standardoituja ja tarkkoja työterveyden ja -

turvallisuuden johtamiskäytäntöjä sekä asettamalla kunnianhimoisia tavoitteita.

Outokummun tavoitteena on ehkäistä kaikki työtapaturmat ja työperäiset sairaudet

poistamalla ja minimoimalla terveys- ja turvallisuusriskejä, lisäämällä tietoisuutta ja

kehittämällä myönteistä turvallisuuskulttuuria. (S1-1-23)

Syrjinnän poistamiseen pyrkivät toimintaperiaatteet

Outokummun toimintaohje, ihmisoikeuspolitiikka ja rekrytointipolitiikka pyrkivät kaikki

osaltaan ehkäisemään syrjintää sekä edistämään  oikeudenmukaisuutta ja

yhteenkuuluvuutta. (S1-1-24-(a)) Outokummun toimintaohjeessa mainitaan erityisesti

erilaiset syrjintäperusteet, joita ovat esimerkiksi rotu ja etninen alkuperä, ihonväri,

sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, vammaisuus, ikä, uskonto

ja poliittiset mielipiteet. Politiikka noudattaa sekä EU:n säädöksiä että kansallisia lakeja.

(S1-1-24-(b)) Outokumpu ei hyväksy syrjintää, pelottelua tai sanallista, henkistä, fyysistä tai

seksuaalista häirintää eikä työpaikalla tapahtuvia väärinkäytöksiä, kuten nöyryyttäviä tai

fyysisiä rangaistuksia. (S1-1-24-(c))

Outokumpu toteuttaa syrjinnän vastaisia sekä oikeudenmukaisuutta ja yhteenkuuluvuutta

edistäviä politiikkojaan yhdistelemällä tietoja henkilöstön näkemyksistä sekä

kohdennettuja toimenpiteitä oikeudenmukaisuuden ja yhteenkuuluvuuden varmistamiseksi.

Henkilöstön näkemysten keräämisen keinoja ovat esimerkiksi viralliset ja epäviralliset

keskustelukäytännöt, henkilöstön pulssikyselyt ja SpeakUp-raportointikanava, joista

annetaan lisätietoja myöhemmin tämän luvun vuorovaikutusta koskevassa osiossa (S1-2).

Kohdennettuja oikeudenmukaisuutta ja yhteenkuuluvuutta koskevia toimia ovat esimerkiksi

säännöllinen palkkatasa-arvon seuranta ja tuotannon tiimidialogikoulutukset, joista on

lisätietoja tämän luvun toimia ja resursseja koskevassa osiossa (S1-4). (S1-1-24-(d))

Vuorovaikutus

Outokumpu pitää yhteyttä oman työvoimaansa sekä suoraan että työntekijöiden edustajien

kautta, jotta yhtiö kuulee työntekijöiden näkemyksiä ja voi myös itse kertoa päätöksistään

ja toiminnastaan. Näin Outokumpu pyrkii hallitsemaan tosiasiallisia ja mahdollisia

vaikutuksia. Outokummun oma työvoima on mukana määrittelemässä tavoitteita ja toimia

sekä arvioimassa tavoitteiden edistymistä ja toimenpiteiden tuloksellisuutta. (S1-2-27)

Työntekijöiden edustus riippuu pitkälti toimipaikan sijainnista. Outokummun keskeisissä

toimintamaissa käytössä olevat edustuksen muodot on esitelty seuraavassa taulukossa.

Paikallisen edustuksen lisäksi Outokummussa toimii Euroopan-laajuinen yritysneuvosto,

jota pidetään ajan tasalla ja kuullaan koko konsernia koskeviin ja valtioiden rajat ylittäviin

aiheisiin liittyen. (S1-2-27-(a))

Säännöllinen, jäsennelty viestintä työntekijöiden kanssa organisaation kaikilla tasoilla on

osa suoraa yhteydenpitoa. Työntekijöitä kannustetaan esimerkiksi kertomaan

näkemyksistään suoraan esihenkilöilleen keskustelujen aikana, mutta myös ottamaan

tarvittaessa yhteyttä henkilöstöhallintoon tai johtoon. Säännölliset henkilöstön pulssikyselyt

antavat mahdollisuuden kerätä palautetta, samoin kuin yhteiset tapaamiset organisaation

useilla eri tasoilla. Tällaisia tapaamisia ovat esimerkiksi toimitusjohtajan

vuosineljänneksittäin järjestettävät tuloskatsaukset sekä kaikkien työntekijöiden

tapaamiset eri toimipaikoissa.

Työntekijöiden edustajien kanssa pidetään myös virallisemmin yhteyttä paikallisesti

viikoittain tai vuosineljänneksittäin toimipaikasta ja työntekijäryhmästä riippuen.

Työntekijöiden edustajia tiedotetaan, heitä kuullaan ja heidän kanssaan tehdään yhdessä

päätöksiä tietyistä aiheista. Aiheet, jotka vaativat muodollista yhteydenpitoa, riippuvat

paikallisista sopimuksista ja sääntelystä. Tyypillisesti aiheet liittyvät työpaikan

organisaatioon, turvallisuuteen, työoloihin, palkkaukseen, työsuojeluun ja

tukitoimenpiteisiin. Joissain maissa työterveys- ja -turvallisuusasioille on erilliset edustajat.

		92

Edustuksen muodot tärkeimmissä toimintamaissa

Maa	Kattavuus	Työntekijöiden edustus ja työehtosopimusneuvottelut
Suomi	L	Kaikki työsuhteiset työntekijät kuuluvat työntekijöiden edustajien ja työehtosopimusten piiriin. Tuotannon työntekijöitä edustaa Teollisuusliitto, toimihenkilöitä Pro ja ylempiä toimihenkilöitä YTN.
Ruotsi	L	Kaikki työsuhteiset työntekijät kuuluvat työntekijöiden edustajien ja työehtosopimusten piiriin. Toimihenkilöiden työehtosopimus on “tjänstemannaavtalet” ja tuotannon työntekijöiden “Röda Avtalet”.
Saksa	L	Yritysneuvosto edustaa tariffisopimuksen kuuluvia ja kuulumattomia työsuhteisia työntekijöitä, ja kaikki kuuluvat työehtosopimusten piiriin. Puhemiesten komitea edustaa johtajia, joilla on yrityskohtainen sopimus.
Iso-Britannia	T	Employee Forum edustaa työsuhteisia työntekijöitä.
Alankomaat	L	Yritysneuvosto edustaa kaikkia työsuhteisia työntekijöitä, ja he kuuluvat seuraavien työehtosopimusten piiriin: CAO Metalelektro ja CAO Metalelektro hoger personeel.
Liettua	T	Työsuhteisia työntekijöitä edustaa yritysneuvosto, joka toimii neuvoa- antavana toimielimenä.
Italia	L	Kaikki työsuhteiset työntekijät kuuluvat seuraavien työehtosopimusten piiriin: metalliteollisuus eli “CCNL Aziende Industria metalmeccanica e della installazione di impianti” ja “Dirigenti Industry”, ja heitä edustavat työntekijöiden edustajat.
Puola	T	Työsuhteisia työntekijöitä edustaa yritysneuvosto, jota on kuultava tiettyihin aiheisiin liittyen ja jolle on tiedotettava työnantajan taloudellisesta tilanteesta.
Yhdysvallat	E	Maassa ei ole ammattiliittoja tai virallista työntekijöiden edustusta, mutta työsuhteiset työntekijät voivat liittyä alueellisiin Team Member Networking Groups -ryhmiin (TNG) ja ottaa suoraan yhteyttä johtajiin intranetin kautta, jos heillä on kysymyksiä tai ehdotuksia. Kaikki työsuhdeasiat hoidetaan johdon ja työntekijöiden välisen suoran viestinnän ja yhteistyön avulla.
Meksiko	L/E	Kaikki tuotannon työntekijät kuuluvat ammattiliittoon. Jokaisella tehtaan yksiköllä on liiton edustaja, joka tukee työsuhteisia työntekijöitä. Toimihenkilöt eivät kuulu ammattiliittoon tai työehtosopimuksen piiriin. Työsuhteiset työntekijät voivat ottaa suoraan yhteyttä johtajiin Yhdysvaltojen tapaan. Naiset voivat liittyä myös naisille tarkoitettuun TNG-ryhmään. Kaikki toimihenkilöiden työsuhdeasiat hoidetaan johdon ja työntekijöiden välisen suoran viestinnän ja yhteistyön avulla.

  L = maassa käytetään työehtosopimuksia, ja työntekijät saattavat kuulua ammattiliittoihin.

  T = maassa on käytössä järjestäytynyt työntekijöiden edustus.

  E = maassa ei ole ammattiliittoja eikä järjestäytynyttä työntekijöiden edustusta.

Euroopan tasolla työvaliokunta kokoontuu vuosineljänneksittäin ja Outokummun

henkilöstöfoorumi kerran vuodessa. (S1-2-27-(b))

Henkilöstöstä vastaavalla johtajalla on yleensä operatiivinen vastuu yhteydenpidon

tukemisesta yhteydenpitotilanteissa. Esimerkiksi Saksassa yhteydenpidosta vastaa ko.

maan työvoimasta vastaava johtaja, Ruotsissa taas henkilöstöjohtaja. Konsernin

vastuullisuudesta, strategiasta ja henkilöstöstä vastaava johtaja johtaa eurooppalaista

yritysneuvostoa. Joissain toimipaikoissa yksikön toimitusjohtaja varmistaa yhteydenpidon

toteutumisen yleensä yhdessä henkilöstöhallinnon edustajan kanssa. (S1-2-27-(c))

Vaikka työntekijöiden oikeudet otetaan huomioon eri työehtosopimuksissa ja ne nostetaan

esiin Outokummun toimintaohjeessa ja politiikoissa, työntekijöiden edustajien kanssa ei ole

olemassa yleistä sopimusta, joka koskisi erityisesti työntekijöiden ihmisoikeuksien

kunnioittamista. (S1-2-27-(d))

Yhteydenpidon tehokkuutta arvioidaan säännöllisesti osana yrityksen ja työntekijöiden

edustajien välisiä keskusteluja eri paikallisissa sopimuksissa kuvattujen menettelyjen

mukaisesti. (S1-2-27-(e))

Jotta Outokumpu voi saada käsityksen sellaisten henkilöiden näkökannoista, jotka voivat

olla erityisen haavoittuvaisessa asemassa tai syrjäytyneitä, yhtiö hyödyntää useita

mekanismeja ja sekä laadullisia että määrällisiä työkaluja. Konserninlaajuisia pulssikyselyjä

tehdään säännöllisesti, ja tuloksia analysoidaan ja niistä keskustellaan monella tasolla

konsernitasosta yksikkö- ja tiimitasoihin silloin, kun se on mahdollista niin, että luottamus

säilyy. Tulosten pohjalta ryhdytään kehitystoimiin, joilla pyritään ratkaisemaan havaittuja

ongelmia.

Esihenkilöt saavat käyttöönsä oikeudenmukaisuutta, palkkojen läpinäkyvyyttä ja työn

puitteita koskevia sekä esihenkilötason koosteita, joiden avulla he voivat tunnistaa

mahdollisia riskejä tai vääryyksiä ja ryhtyä oikea-aikaisiin, tietoon perustuviin

toimenpiteisiin.

Työntekijöitä rohkaistaan tuomaan esiin huolenaiheita esihenkilönsä, esihenkilönsä

esihenkilön, yrityksen johdon, henkilöstöosaston, vaatimustenmukaisuustiimin, sisäisen

tarkastuksen tiimin, fyysisten postilaatikoiden tai SpeakUp-kanavan kautta.

Henkilöstöhallinto seuraa myös poissaoloja ja muita mahdollisia hyvinvointiin liittyviä

merkkejä, jotta se voi tarjota tukea nopeasti. Americas-liiketoiminta-alueella Team Member

Networking -ryhmät tarjoavat turvallisen paikan ja edustusmahdollisuuksia tietyille

vähemmistöryhmille. Yhdessä nämä mekanismit varmistavat, että kaikkien työntekijöiden,

erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien tai syrjäytyneiden työntekijöiden, näkökulmat

otetaan järjestelmällisesti huomioon ja niihin reagoidaan. (S1-2-28)

Korjaavat toimenpiteet

Vuonna 2025 Outokumpu jatkoi yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessin kehittämistä. 

Kehitystyö perustui vuonna 2024 toteutettuun nykytilan arvioon ja toimintasuunnitelmaan.

Prosessi kattaa sekä yhtiön omat toiminnot että arvoketjun ja sen tärkeimpiä sidosryhmiä

ovat Outokummun oma työvoima, arvoketjun työntekijät ja vaikutusten kohteena olevat

yhteisöt.

		93

Yksi vuoden 2025 toimista oli konsernitason toimintamallin kehittäminen korjaavien

toimenpiteiden toteuttamiseksi ja niiden mahdollistamiseksi. Outokumpu julkaisi

joulukuussa 2025 sisäisen ohjeistuksen korjaavista toimenpiteistä arvioidakseen korjaavia

toimia koskevien käytäntöjensä nykytilaa ja riittävyyttä. Ohjeistus toimii pohjana korjaavia

toimenpiteitä määrittävän prosessin jatkokehitykselle vuonna 2026. Prosessikehitystä

koordinoi Outokummun yritysvastuun huolellisuusvelvoitetyötä ohjaava työryhmä

(Sustainability Due Diligence Working Group). Nykyisten korjaavien toimenpiteiden

kartoittamisen ja täydentävien käytäntöjen tunnistamisen ohella vuonna 2026 kehitetään

menettelytapa niiden vaikuttavuuden arvioimiseksi. Tällä hetkellä tällaisia korjaaviin

toimenpiteisiin liittyviä tilanteita hallinnoidaan tapauskohtaisesti YK:n yritystoimintaa ja

ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden perusteella.

Tarvittaessa konsultoidaan myös ulkopuolisia asiantuntijoita. (S1-3-32-(a))

Ilmoituskanavat

Korjaavien toimenpiteiden lisäksi Outokummun ilmoitus- ja valitusmekanismeja koskevan

lähestymistavan kehittäminen oli yksi yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessin

painopisteistä vuonna 2025.

Outokummun pääasiallinen kanava huolenaiheiden ilmoittamiseen on SpeakUp-

ilmoituskanava, jonka kautta huolenaiheita voidaan tuoda esiin luottamuksellisesti.

Kanavaa ylläpitää ulkopuolinen palveluntarjoaja, ja sen kautta oma työvoima, arvoketjun

työntekijät, vaikutusten kohteena olevat yhteisöt ja muut ulkoiset sidosryhmät voivat

raportoida huolistaan luottamuksellisesti ja halutessaan nimettömästi, jos paikallinen

lainsäädäntö ja määräykset sen sallivat. (S1-3-32-(b))

SpeakUp-kanavan lisäksi Outokumpu on tunnistanut tarpeen tarjota myös muita

ilmoituskanavia omalle työvoimalleen, arvoketjunsa työntekijöille ja vaikutusten kohteena

oleville yhteisöille. Myös ResponsibleSteelin Outokummun Euroopan toimintoja

tarkastelleen väliauditoinnin havainnot vuonna 2025 antoivat suuntaviivoja

ilmoituskanavien lisäkehittämiseksi. Lähestymistapaa kehitettiin tämän mukaisesti osana

yhtiön yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessia vuoden 2025 aikana. Outokumpu julkaisi

joulukuussa 2025 ilmoituskanavia koskevan sisäisen ohjeistuksen arvioidakseen niihin

liittyvien käytäntöjensä nykytilaa ja riittävyyttä. Ohjeistus toimii pohjana ilmoituskanavia

määrittävän prosessin jatkokehitykselle vuonna 2026.  Prosessikehitystä koordinoi

Outokummun yritysvastuun huolellisuusvelvoitetyötä ohjaava työryhmä (Sustainability Due

Diligence Working Group). (S1-3-32-(c))

Outokumpu tiedottaa aktiivisesti omalle työvoimalleen SpeakUp-kanavasta säännöllisen

sisäisen viestinnän, koulutusten ja uusien työntekijöiden perehdytysohjelmien kautta.

(S1-3-32-(d)) SpeakUp-kanava on saatavilla useilla eri kielillä, ja linkki kanavaan on yhtiön

intranetissä ja myös Outokummun ulkoisilla verkkosivuilla. Lisätietoja väärinkäytösten

ilmoittamisesta on hallintotapaa koskevassa luvussa (G1). (S1-3-32-(b))

Väärinkäytösten ilmoittamiseen tarkoitetun yhtiön SpeakUp-kanavan kautta esiin tuotuja

huolenaiheita käsitellään Outokummun sisäisen prosessin mukaisesti asianmukaisen ja

riippumattoman tutkinnan varmistamiseksi. Tähän menettelyyn sisältyy mahdollisten

korjaavien toimenpiteiden seuranta. SpeakUp-kanavan tehokkuutta arvioidaan vuonna

2026 YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden tai OECD:n

toimintaohjeiden ilmoituskanaville asettamien kriteerien mukaisesti. Arviointi toteutetaan

vuonna 2026 osana Outokummun ilmoituskanavien jatkokehitystä, jotta varmistetaan

niiden yhdenmukaisuus kansainvälisesti tunnustettujen huolellisuusvelvoitetta määrittävien

ohjeistusten kanssa. (S1-3-32-(e))

Outokummussa hyvässä uskossa tehdyistä ilmoituksista ei seuraa vastatoimenpiteitä.

Tämä tarkoittaa sitä, että ilmoittajalle ei aiheudu kielteisiä seurauksia, jos hän on

ilmoittanut huolenaiheistaan vilpittömästi. Jos väärinkäytösilmoitus kuuluu EU:n

väärinkäytösten ilmoittajien suojelua koskevan direktiivin (EU) 2019/1937 ja siihen

liittyvien kansallisten lakien ja säännösten soveltamisalaan, häntä suojellaan myös näiden

lakien ja säännösten mukaisesti. Outokummun politiikkoja ja käytäntöjä tarkastellaan ja

päivitetään säännöllisesti, jotta niissä otetaan huomioon myös lakien ja säännösten

viimeaikaiset muutokset. Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä aiheita ja sitä, mitä

työntekijät ajattelevat yrityksen toimien, liiketoiminnan ja yrityskulttuurin eri osa-alueista,

arvioidaan ja mitataan säännöllisesti eri keinoin, kuten kaikille työntekijöille suunnatuilla

pulssikyselyillä.

Vuonna 2025 tehtiin kaksi henkilöstökyselyä. Kyselyissä käsiteltiin yrityskulttuurin

keskeisiä teemoja, kuten kuten eettinen toiminta, työhyvinvointi, työterveys ja -turvallisuus,

oikeudenmukaisuus ja yhteenkuuluvuus sekä huolenaiheista ilmoittaminen. Myös vuonna

2025 toteutetuissa Outokummun Euroopan toimintojen ResponsibleSteel-

väliauditoinneissa käsiteltiin ilmoituskanavien saatavuutta ja oman työvoiman tietoisuutta

niistä. Havainnot korostivat tarvetta jatkaa tietoisuuden lisäämistä olemassa olevista

ilmoituskanavista. Mahdollisia huolenaiheita liittyen ilmoituskanavien käytöstä aiheutuviin

kielteisiin seurauksiin ei raportoitu osana auditointeja. (S1-3-33)

Tarve lisämenettelyille, joilla arvioidaan Outokummun oman työvoiman tietoisuutta ja

huolenaiheiden tai tarpeiden esiin tuomisen rakenteista ja prosesseista Outokummussa ja

heidän luottamustaan niitä kohtaan, arvioidaan vuonna 2026 osana Outokummun

ilmoituskanaviin ja korjaaviin toimenpiteisiin liittyvien käytäntöjensä kehittämistä. (S1-3-34)

Toimet

Outokummun omaan työvoimaan liittyvä työ keskittyy seuraaviin aiheisiin: turvallisuus,

terveys ja hyvinvointi, oppiminen ja kehitys sekä oikeudenmukaisuus ja yhteenkuuluvuus.

Keskeisissä toimissa kuvataan vuoden 2025 toimia sekä muita käynnissä olevia ja tulevia

toimia.

		94

Turvallisuuden johtamisjärjestelmien avulla Outokumpu voi toteuttaa ennakoivia toimia,

joita ovat esimerkiksi vaaratilanteiden tunnistaminen, turvallisuushavainnot sekä

mahdollisten riskien ja ei-turvallisten tekojen ja käyttäytymisen tunnistaminen ennen kuin

ne johtavat tapaturmiin. Outokumpu kouluttaa myös työntekijöitään jatkuvasti

käyttäytymään turvallisesti, ja käytössä ovat esimerkiksi räätälöidyt koulutukset.

Vuonna 2025 Outokumpu jatkoi viimeisimmän turvallisuusteknologian testaamista.

Suomessa, Saksassa ja Ruotsissa automatisoitiin tiettyjä tarkastustehtäviä ja vähennettiin

työntekijöiden altistumisaikaa vaarallisille alueille tekoälyllä toimivien robottien avulla.

Tekoälyn hyödyntämistä jatketaan vuonna 2026 Suomessa ja Saksassa.

Outokumpu kehitti mielenterveysstrategiaansa vuonna 2025. Odotus on, että

työntekijöiden hyvinvoinnin asettaminen etusijalle luo yhtiölle kilpailuetua työvoiman

kestävyyden, terveyden ja tuottavuuden parantuessa. Työ jatkuu vuonna 2026. Outokumpu

rohkaisee kaikkia työntekijöitään huolehtimaan omasta fyysisestä terveydestään

tarjoamalla erilaisia liikuntaetuja sekä työhyvinvointipalveluita. Toimipaikoilla on myös

työterveyttä tukevia ohjelmia.

Johtajuuden muodostaessa tehokkaasti toimivan organisaation perustan, raportointivuoden

aikana painopiste oli johtajissa. Outokummun johtajien 360°-arviointeja jatkettiin vuonna

2025, jotta arviointiin osallistujat tuntisivat itsensä paremmin ja voivat kehittyä roolissaan.

Lisäksi järjestettiin myös Leadership Pipeline -koulutuksia, joiden avulla kaikki johtajat

voivat kehittää johtajuustaitojaan. Vuonna 2025 koulutusta johtajille annettiin yhtiössä

4 069 tuntia (2024: 3 400). Lisäksi tarjottiin henkilöstöosaston fasilitoimia Team

Excellence -koulutuksia niille johtajille tiimeineen, jotka haluavat ymmärtää tehokkaasti

toimivia tiimejä ja hyödyntää niihin liittyviä periaatteita. Vuonna 2025 järjestettiin 27 Team

Excellence -koulutustilaisuutta (2024: 52). Johtamiskoulutuksia ja osaamisen kehittämistä

jatketaan vuonna 2026.

Outokumpu tukee ammatillista kehittymistä ja kasvua kehittämällä osaamista koko

yhtiössä, minkä odotetaan vastaavan liiketoiminnan tarpeisiin ja tulevaisuuden

vaatimuksiin. Vuonna 2025 kaikissa Outokummun toimipaikoissa suoritettiin yhteensä

68 043 koulutustuntia  (2024: 70 913). Keskimäärin työntekijät käyttivät vuoden aikana

koulutuksiin 7,9 tuntia (2024: 8,1). Koulutukset liittyivät erityisesti johtamiseen,

turvallisuuteen, compliance-asioihin ja yhteenkuuluvuuteen. Tätä työtä jatketaan edelleen.

Outokumpu edistää jatkuvasti oikeudenmukaisuutta ja yhteenkuuluvuutta käyttämällä

standardoituja rekrytointi- ja ylennyskäytäntöjä. Käytäntöjen avulla voidaan lieventää

mahdollisia ennakkoluuloja.

Vuonna 2025 Outokumpu jatkoi palkkauksen läpinäkyvyyden ja palkkatasa-arvoon liittyvien

käytäntöjen kehittämistä osana kokonaispalkitsemisen strategiaansa. Työntekijät tietävät

nyt oman palkkaluokkansa ja vertailusuhteen, mikä auttaa heitä ymmärtämään sitä, miten

yksilötason palkka sijoittuu suhteessa työtehtävän ja paikalliseen palkka-asteikkoon. Nämä

työkalut antavat työntekijöille mahdollisuuden keskustella ansiotuloista avoimesti

esihenkilöiden kanssa ja vahvistavat luottamusta palkitsemisen oikeudenmukaisuuteen.

Palkkauksen läpinäkyvyys sisällytettiin myös päivitettyihin rekrytoinnin toimintatapoihin.

Outokumpu otti käyttöön tasa-arvoiset rekrytointikäytännöt, joissa hakijoilta ei enää kysytä

aiempaa palkkahistoriaa, työpaikkailmoituksiin lisätään aina palkkahaarukka ja käytetään

palkkatoiveita koskevien kysymysten sijaan läpinäkyviä tarjousmalleja. Nämä muutokset

pienentävät historiallisen palkkaepätasa-arvon jatkumisen riskiä ja varmistavat, että

päätökset heijastavat sisäistä oikeudenmukaisuutta ja ulkoista kilpailukykyä työnsuhteen

elinkaaren alusta asti.

Palkitsemisen hallinnoinnin vastuullisuutta vahvistettiin entisestään vuonna 2025.

Rekrytoivilla esihenkilöillä ja henkilöstöhallinnon ammattilaisilla on nyt järjestelmällisesti

käytössään digitaalisia palkitsemistyökaluja ja standardoituja vertailuanalyysejä, jotka

sisältävät tilastollisia tietoja sisäisesti sekä suhteessa ulkoiseen markkinatasoon. Tämä

yhdistelmä parantaa ulkoisen kilpailukyvyn ja sisäisen palkkatasa-arvon näkyvyyttä, mikä

auttaa johtajia tunnistamaan ja korjaamaan puutteita ennakoivasti. Nämä parannukset

vahvistavat tietoihin perustuvaa päätöksentekoa ja tukevat oikea-aikaisia korjaavia toimia,

joita toteutetaan tarvittaessa. Outokumpu uudisti Fair Pay Workplace -sertifikaattinsa

vuonna 2025. Tämä vahvistaa yhtiön jatkuvaa sitoutumista tiukkoihin palkkatasa-

arvonormeihin ja jatkuvaan parantamiseen säännöllisen seurannan ja ulkoisen kumppanin

kanssa toteutettavan toimintasuunnitelman seurannan avulla. Yhdessä nämä toimet

auttavat Outokumpua vähentämään mahdollisia kielteisiä vaikutuksia, jotka liittyvät

perinteisesti miesvaltaisella toimialalla toimimiseen, vähentämään perusteettomien

palkkavaihtelujen riskiä ja vaalimaan myönteisiä tuloksia, jotka liittyvät monimuotoiseen,

oikeudenmukaiseen ja osallistavaan työympäristöön, jossa kaikki työntekijät voivat

menestyä. (S1-MDR-A-68-(a))

Laajuus ja aikaväli

Turvallisuustoimia toteutetaan maailmanlaajuisesti kaikkialla Outokummussa, erityisesti

tuotantolaitoksissa ja palvelukeskuksissa. Niiden kohteena ovat sekä työsuhteiset että

muut kuin työsuhteiset työntekijät. Toimet ovat osa kattavaa turvallisuuden

johtamisjärjestelmää, jota ei ole rajoitettu ajallisesti, vaan jota käytetään jatkuvasti ja

kehitetään vuosi vuodelta.

Vaikka edellä kuvattuja koulutustoimia toteutetaan kaikkialla Outokummussa, osa niistä

kohdistuu tiettyyn osaan työvoimasta. Esimerkiksi johtamiskoulutusten kohteena ovat

johtajat ja tiimidialogikoulutusten kohteena tuotannon työntekijät. Muut kuin työsuhteiset

työntekijät eivät yleensä ole näiden toimien kohteena. Toimet ovat osa kattavaa

henkilöstöhallinnon kehystä, jota ei ole rajoitettu ajallisesti, vaan jota käytetään jatkuvasti

ja kehitetään vuosi vuodelta. (S1-MDR-A-68-(c))

		95

Vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät toimet

Outokumpu on ryhtynyt toimiin estääkseen kielteiset seuraukset, jotka liittyvät niihin

turvallisuutta vaarantaviin tekijöihin, joille sen työntekijät altistuvat. Vuonna 2025

Outokumpu esimerkiksi analysoi jokaisen tapauksen perussyyn ja jakoi tarvittaessa

analyysitulokset konserninlaajuisesti sen varmistamiseksi, että vastaaviin

ennaltaehkäiseviin toimiin ryhdyttiin koko yhtiössä. Outokumpu teki myös konsernitason

arvioinnin, joka sisällytettiin yhtiön vuotuiseen työsuunnitelmaan esimerkiksi käsien

suojaamista koskevaan teemaan liittyen. Jo ennen vuotta 2024 varmistettiin, että kaikilla

toimipaikoilla on ensiaputaitoisia henkilöitä. Outokumpu on tehostanut käytäntöjään sen

varmistamiseksi, että työntekijät ja alihankkijat pääsevät mahdollisimman nopeasti

ambulanssilla sairaalaan, jos heidän turvallisuutensa vaarantuu. Näitä ennaltaehkäiseviä

toimia jatketaan myös vuodesta 2025 eteenpäin. Vuonna 2025 yhtiö keskittyi enemmän

läheltä piti -tilanteista oppimiseen ja jatkaa näitä vakiintuneita prosesseja. (S1-4-38-(a))

Vuonna 2025 tapahtui 190 tapausta (2024: 181), jotka johtivat loukkaantumiseen. Näistä

190 tapauksesta 35 (2024: 31) kirjattua tapausta kuuluivat luokkiin kuolemaan johtanut

työtapaturma, poissaoloon johtanut työtapaturma, korvaavaan työhön johtanut

työtapaturma tai lääketieteellistä hoitoa vaatinut työtapaturma. Jokaisen tapauksen

kohdalla Outokumpu on tarjonnut korjaavia toimenpiteitä: ensiapua, lääketieteellistä

hoitoa, kuntoutusta ja vapaata töistä. (S1-4-38-(b), (S1-MDR-A-68-(d))

Outokummussa tehdään vuosittain tuhansia turvallisuushavaintoja. Kaikista

vaaratilanteista tehdään huolellinen raportti ja jokainen turvallisuudelle vaarallinen tilanne

tutkitaan tarkasti. Näiden havaintojen, raporttien ja tutkimusten perusteella ryhdytään

toimiin, joita toteutetaan paikallisella tasolla (esimerkiksi muuttamalla tietyn tuotantolinjan

yksi tietty toimenpide) ja koko konsernin tasolla (esimerkiksi teemakeskustelut ja

viestintäkampanjat tietyntyyppisistä vaaratilanteista). (S1-4-39)

Vuonna 2025 Outokumpu ei ole ryhtynyt toimenpiteisiin lieventääkseen työntekijöihin

kohdistuvia vaikutuksia, jotka aiheutuvat vihreään talouteen siirtymisestä, koska siirtymä

vaikuttaa yhtiön työvoimaan myönteisesti. Outokumpu jatkaa ilmastostrategiansa

edistämistä samalla kouluttaen ja jatkuvasti kehittäen työvoimaansa ympäristöä säästäviin

teknologisiin ratkaisuihin liittyen. (S1-4-AR-43)

Outokumpu toteuttaa toimia, joiden avulla se pyrkii saamaan aikaan myönteisiä vaikutuksia

oman työvoimansa terveyteen ja hyvinvointiin, oppimiseen ja kehitykseen sekä

oikeudenmukaisuuteen ja yhteenkuuluvuuteen liittyen kuten keskeisiin toimiin

keskittyvässä kappaleessa kuvattiin edellä. (S1-4-38-(c))

Toimien ja aloitteiden vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan jatkuvasti erilaisilla

mittareilla. Näitä ovat esimerkiksi henkilöstön pulssikyselyt sekä työterveys- ja

-turvallisuustilastot. Outokumpu järjestää myös säännöllisiä arviointikokouksia, pyytää

palautetta työntekijöiltään ja keskustelee työntekijöiden edustajien kanssa. Näin

varmistetaan, että yhtiön toimet tuottavat toivottuja tuloksia.

Säännölliset henkilöstön pulssikyselyt ovat yksi hyvä esimerkki siitä, miten yhtiö toteuttaa

tätä seurantaa ja kerää palautetta työntekijöiltään. Ulkoinen kumppani Viva Glint toteuttaa

kyselyt luottamuksellisuuden varmistamiseksi. Vuonna 2025 Outokummun

sitoutumisindeksi pysyi vahvalla tasolla verrokkiyrityksiin verrattuna: 74 asteikolla 1–100.

Vastausprosentit olivat hyviä, joten yhtiö sai edustavia ja luotettavia tuloksia.

Sitoutumisindeksissä on kaksi kysymystä, jotka liittyvät sitoutumisen kannalta tärkeimpiin

asioihin: ”Kuinka tyytyväinen olet Outokummussa työskentelemiseen?” ja ”Suosittelisitko

Outokumpua erinomaisena työpaikkana?”

Vuonna 2025 pulssikyselyissä kysyttiin muun muassa turvallisuuskäyttäytymisestä,

mielenterveydestä, oikeudenmukaisesta ja kunnioittavasta kohtelusta,

strategiatietoisuudesta, vaikutusvallan lisäämisestä sekä tyytyväisyydestä johtoon.

Pulssikyselyiden valmistuttua kaikki esihenkilöt ovat vastuussa siitä, että tulokset käydään

avoimesti läpi työntekijöiden kanssa ja että tarpeelliset kehityshankkeet toteutetaan.

Lisätietoja on myöhemmin tämän luvun kohdassa “Tavoitteet” (S1-4). (S1-4-38-(d))

Outokumpu jatkoi toimia, joilla estetään epätasa-arvoisiin tai epäselviin

palkitsemiskäytäntöihin liittyviä kielteisiä seurauksia. Yhtiö sai jälleen vuonna 2025 Fair

Pay -sertifikaatin, mikä vahvisti sen pyrkimyksiä ylläpitää vaadittuja standardeja ja

vähentää selittämättömien palkkaerojen riskiä koko henkilöstön keskuudessa.

Uudelleensertifiointiprosessi vahvisti Outokummun hallintomenettelyjen tehokkuuden

palkitsemisen oikeudenmukaisuuden osalta ja nosti esiin alueita, joilla jatkuva seuranta ja

parantaminen ovat välttämättömiä. Vuoden 2025 aikana yritys tarkasteli sukupuolten

välisiä palkkaeroja kaikissa maissa, analysoi tunnistettujen erojen syitä ja sisällytti

korjaavat toimenpiteet vuosittaisiin palkkojen arviointi- ja päätöksentekoprosesseihin. Näin

tuettiin oikeudenmukaisia, johdonmukaisia ja hyvin dokumentoituja palkitsemispäätöksiä ja

varmistettiin, että paikalliset henkilöstötiimit ja -johtajat tiesivät, miten toimia mahdollisten

riskien suhteen.

Outokumpu jatkoi myös uudelleensertifiointikehyksen edellyttämien toimenpiteiden

toteuttamista ja kehittämistä. Näitä toimenpiteitä ovat muun muassa jäsennellyt

analyyttiset arvioinnit, prosessien dokumentointi ja läpinäkyvä viestintä

palkitsemisperiaatteista. Nämä toimet auttavat vähentämään tahattomien palkkaerojen

riskiä ja vahvistamaan koko yrityksen laajuista oikeudenmukaisuuden ja vastuullisuuden

kulttuuria. Outokumpu jatkoi myös miesten ja naisten välisen palkkaeron järjestelmällistä

seurantaa ja ryhtyi tarvittaessa toimiin. Näitä toimia jatketaan osana Outokummun pitkän

aikavälin sitoutumista oikeudenmukaisiin ja tasapuolisiin palkitsemiskäytäntöihin. (S1-4-39)

Omaan työvoimaan liittyviä olennaisia riskejä lieventävät toimet ovat samoja kuin toimet,

joilla pyritään ehkäisemään, lieventämään tai korjaamaan tässä osiossa aiemmin kuvattuja

olennaisia kielteisiä vaikutuksia. (S1-4-40-(a))

		96

Omaan työvoimaan liittyvien olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseen tähtäävät

toimet ovat samoja kuin tässä osiossa aiemmin kuvatut toimet, joilla pyritään saamaan

aikaan myönteisiä vaikutuksia. (S1-4-40-(b))

Toimintaperiaatteillaan ja tavoitteillaan Outokumpu varmistaa, että yhtiön omat käytännöt

eivät aiheuta tai edistä omaan työvoimaan liittyviä olennaisia kielteisiä vaikutuksia.

Outokumpu asettaa aina turvallisuuden etusijalle kaikissa toimissaan. Yhtiö uskoo, että

vahva turvallisuuskehitys tarkoittaa myös parempaa laatua ja toimintojen tehokkuutta.

Henkilökunnan hyvä terveys ja hyvinvointi ovat tärkeitä aiheita. Terve ja hyvinvoiva

henkilöstö on yhtiön menestyksen voimavara, ja kaikkien työntekijöiden on voitava palata

kotiin joka päivä turvallisesti ja terveinä. Outokumpu pyrkii tietoisesti luomaan

yrityskulttuuria, jossa kaikki päätökset ja toimet perustuvat seuraaviin

turvallisuusperiaatteisiin:

• Turvallisuus ennen tuotantomääriä: turvallisuus on etusijalla kaikkeen muuhun

toimintaan, myös tuotantovolyymiin nähden.

• Turvallisuus alkaa minusta: jokainen on vastuussa omasta turvallisuudestaan sekä

työtovereidensa turvallisuudesta huolehtimisesta.

• Ei oikoteitä: prosesseja noudatetaan ja riskejä arvioidaan ennen toimintaa.

• Ei toistoja: kaikki tapaukset tutkitaan ja niiden toistuminen estetään ryhtymällä

tarvittaviin toimiin. (S1-4-41)

Resurssien kohdentaminen olennaisten vaikutusten hallintaan

Outokumpu kohdentaa merkittäviä taloudellisia ja muita kuin taloudellisia resursseja

omaan työvoimaan liittyvien olennaisten vaikutusten hallintaan. Taloudellisia resursseja

ovat investoinnit turvalaitteisiin, työterveys- ja -turvallisuusaloitteisiin, koulutusohjelmiin

sekä teknologiaan ja näistä teemoista vastaavaan henkilöstöön. Muita kuin taloudellisia

resursseja ovat esimerkiksi ajan ja asiantuntemuksen käyttäminen yhtiön

toimintaperiaatteiden ja prosessien, työntekijöiden sitoutumisen ja johtamisen

kehittämiseen. (S1-4-43), (S1-MDR-A-69-(a))

Vuonna 2025 noin 80 asiantuntijaa työskenteli Outokummun työterveys- ja -

turvallisuustiimeissä ja 124 asiantuntijaa henkilöstöhallinnossa (2024: 100 ja 130

asiantuntijaa). Lisäksi yli 20 henkilöä työskenteli lakiasioiden, sisäisen tarkastuksen ja

työntekijöiden edustustoiminnan parissa. Outokumpu investoi myös 14,6 milj. euroa

työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviin toiminta- ja pääomamenoihin (2024: 14 milj.

euroa). Projektien lisäksi Outokumpu käytti myös 0,5 milj. euroa työterveyteen ja -

turvallisuuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja yhteenkuuluvuuteen liittyviin oppimis- ja

kehitystyökaluihin ja -palveluihin (2024: 0,5 milj euroa). (S1-MDR-A-69-(b))

Outokumpu arvioi resurssejaan säännöllisesti ja sopeuttaa niitä tarvittaessa vastatakseen 

liiketoiminnan tarpeisiin ja työntekijöiden odotuksiin varmistaakseen olennaisten

vaikutustensa tehokkaan hallinnan. Vuonna 2025 omaan työvoimaan liittyvien olennaisten

vaikutusten hallintaan osoitetut taloudelliset resurssit pysyivät vuoden 2024 tasolla. (S1-

MDR-A-69-(c))

Aikaisempi edistyminen

Vuonna 2025 kaikkien työtapaturmien taajuus (TRIFR 1,8) nousi hieman vuoteen 2024

verrattuna (TRIFR 1,5). Turvallisuutta paransivat johdonmukainen ja vahva

turvallisuusjohtaminen, turvallisuuskulttuurin vahvistaminen sekä edistyksellisen

teknologian, kuten esimerkiksi robottien, käyttö.

Vuonna 2025 Outokummun sitoutumisastetta kuvaava indeksi oli 74 (2024: 76). Luku on

1 piste alhaisempi kuin kyselyn tuottajan tarjoama ulkoinen vertailuarvo. Johtajien

koulutusohjelmiin osallistui yli 300 johtajaa. Yhtiön eri taustoista tulevien johtajien määrä

nousi 64:ään suhteessa yli sadan eri taustoista tulevan johtajan tavoitteeseen (2024: 57).

60 %:n osallisuuskokemus saavutettiin kaikissa yhteenkuuluvuuteen liittyvissä asioissa

(2024: 60%). Tasoitettuna naiset ansaitsivat 0,994 euroa jokaista miesten ansaitsemaa 1

euroa kohden (2024: 0.986). (S1-MDR-A-68-(e))

Tavoitteet

Outokumpu käyttää tulossuuntautuneita tavoitteita kahdella painopistealueella

edistääkseen ja mitatakseen omaan työvoimaan liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien hallintaa. Nämä painopistealueet ovat turvallisuus sekä

oikeudenmukainen ja osallistava työympäristö. Jokainen alla tarkemmin kuvattu tavoite

vaikuttaa monin erin tavoin: niiden avulla vähennetään kielteisiä vaikutuksia, edistetään

myönteisiä vaikutuksia ja hallitaan olennaisia riskejä ja mahdollisuuksia (S1-5-44-(a-c)).

Outokummun perimmäinen tavoite on nolla tapaturmaa. Tavoitteen taustalla on

johtamisfilosofia, jonka perusteella turvallisuuskäytäntöjä parannetaan jatkuvasti. Tämä

tavoite pyritään saavuttamaan kaikkien työtapaturmien taajuutta mittaavan vuositavoitteen

avulla.

Outokummun hallitus määritteli vuonna 2022 oikeudenmukaisuus- ja

yhteenkuuluvuustavoitteet vuodelle 2025. Nämä tavoitteet tukevat yhtiön

vastuullisuuspolitiikan, toimintaohjeen, ihmisoikeuspolitiikan ja rekrytointipolitiikan

toimeenpanoa. Tavoitteilla pyritään luomaan sellainen työympäristö, jossa kaikkia

kohdellaan oikeudenmukaisesti heidän erityispiirteistään ja erilaisuudestaan huolimatta ja

jossa kaikilla on mahdollisuus osallistua ja kehittyä. (S1-MDR-T-80-(a))

Vuonna 2025 tavoitteena oli pitää kaikkien työtapaturmien taajuus kansainvälisellä

huipputasolla 1,5:ssä ja vakauttaa samalla yhtiön kaikkien toimintojen suorituskykyä.

Tavoite sisältyy johdon lyhyen aikavälin kannustinohjelmaan, johon myös toimitusjohtaja

osallistuu, ja sen painoarvo on 10 %.

		97

Yksi yhtiön oikeudenmukaisuus- ja yhteenkuuluvuustavoitteista on lisätä johdon

monimuotoisuutta niin, että yhtiössä on 100 eri taustoista tulevaa johtajaa lisää vuoden

2022 heinäkuun perustasoon verrattuna. Toinen tavoite on varmistaa, että kaikissa

kansainvälisissä johtoryhmissä vähintään 30 % johtajista tulee eri taustoista vuoden 2025

loppuun mennessä.

Lisäksi tavoitteena oli 60 %:n yhteenkuuluvuuskokemus henkilöstön pulssikyselyssä

yhteenkuuluvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja kaikissa henkilöstöryhmissä.

Outokumpu asetti palkkatasa-arvoa koskevan tavoitteen vuonna 2022. Vuonna 2025

saavutettu palkkatasa-arvoa kuvaava suhdeluku oli naisen euro 0,994 (2024: 0,996).

Vaikka Fair Pay Workplace ‑sertifikaatille ei ole asetettu erillistä tavoitetta, Outokumpu

ylläpitää sertifikaattia seuratakseen palkkatasa-arvotavoitteensa toteutumista ja

varmistaakseen edistymisensä ulkopuolisen arvioinnin. (S1-MDR-T-80-(b))

Laajuus, vertailuarvo ja välitavoitteet

Nämä tavoitteet asetetaan yhtiössä konsernitasolla, mutta ne muutetaan

toimipaikkakohtaisiksi tavoitteiksi, jotka on sisällytetty paikallisiin kannustinohjelmiin. (S1-

MDR-T-80-(c))

Vuodesta 2016 yhtiö on vähentänyt kaikkien työtapaturmien taajuutta miljoonaa työtuntia

kohti 79 %, kun työtapaturmien taajuus laski 8,7:stä ja oli 1,8 vuonna 2025. Henkilöstön

yhteenkuuluvuuteen liittyvän tavoitteen (100 eri taustoista tulevaa johtajaa lisää)

perustaso on heinäkuu 2022. Tavoitteelle, jonka mukaan kansainvälisissä johtoryhmissä

30 % tulisi olla henkilöitä eri taustoista, ei ole asetettu perustasoa. Palkkatasa-arvotavoite

asetettiin vuonna 2022. Yhteenkuuluvuuteen liittyen tavoitteena on säilyttää vuonna 2022

tehdyssä oikeudenmukaisuus- ja yhteenkuuluvuuskyselyssä asetettu perustaso. (S1-MDR-

T-80-(d))

Turvallisuustavoitteet asetetaan vuosittain, mutta niitä seurataan tarkasti kuukausittain. Eri

taustoista tuleviin johtajiin (100 lisää vuoden 2025 lopussa) liittyvälle tavoitteelle on

määritelty kunkin kalenterivuoden loppuun välitavoitteet, jotka sisältyvät johtajien lyhyen

aikavälin kannustinohjelmaan 10 %:n painoarvolla. Muut tavoitteet asetetaan vuosittain.

(S1-MDR-T-80-(e))

Menetelmät ja oletukset

Asianmukaisten tavoitetasojen määrittämiseksi työterveys- ja -turvallisuusyksikkö analysoi

eri toimipaikkojen turvallisuustietojen kehitystä verrattuna alan vertailuarvoihin ja tekee

johdolle ehdotuksen. Konserni- ja liiketoiminta-aluetasoilla tavoitteet hyväksyy hallitus.

Outokummussa monimuotoiseksi johtajaksi on määritelty henkilö, jolla on vähintään yksi

suora alainen ja joka on esimerkiksi nainen, ja/tai kuuluu johonkin etniseen vähemmistöön

ja/tai on jonkin muun maan kansalainen kuin sen missä hän on töissä. (S1-MDR-T-80-(f))

Prosessi ja tavoitteiden muutokset

Outokummun työsuhteiset työntekijät osallistuvat tavoitteiden asettamisen prosessiin

työterveys- ja -turvallisuusedustajiensa sekä työntekijöiden edustajien kautta. Vaikka

työntekijöihin liittyvien tavoitteiden asettamisessa ei ollut suoraan mukana työntekijöiden

edustajia, kyselyissä kerätyt työntekijöiden näkökulmat olivat tärkeä osa tavoitteiden

asettamista. (S1-MDR-T-80-(h), (S1-5-47-(a))

Vuonna 2025 tavoitteiden periaatteet, mittarit ja taustalla olevat menetelmät eivät

muuttuneet tavoilla, jotka vaikuttaisivat vertailtavuuteen. (S1-MDR-T-80-(i))

Tulokset suhteessa ilmoitettuihin tavoitteisiin

Vuonna 2025 Outokummun kaikkien työtapaturmien taajuus oli 1,8 (2024: 1,5). Tulos

heikentyi hieman vuodesta 2024.

Vuoden 2025 loppuun mennessä konsernissa oli 64 eri taustoista tulevaa johtajaa lisää.

Yhtiön kaikissa kahdessatoista johtoryhmässä oli vähintään 30 % eri taustoista tulevia

johtajia. Fair Pay Workplace -sertifikaatti saavutettiin maaliskuussa 2024, ja Outokumpu

alkoi julkaista sekä yhtiön tasoittamattoman että tasoitetun palkkaeron. Vuoden 2025

lopussa naiset ansaitsivat 0,994 euroa jokaista miesten ansaitsemaa euroa kohti, jolloin

palkkaero oli 0,06 % ja osuus nousi 0,996 eurosta (vuosi 2024). Näissä luvuissa on otettu

huomioon korvaus samanlaisista työtehtävistä, pätevyydestä ja kokemuksesta. Kun näitä

selittäviä tekijöitä ei otettu huomioon, naiset ansaitsivat keskimäärin 1,09 euroa miesten

euroon verrattuna. Tämä johtuu eroista eri sukupuolten työtehtävissä: tuotantolaitoksilla

suurempi osa työntekijöistä on miehiä ja toimistotöissä puolestaan työskentelee enemmän

naisia.

Vuonna 2025 toteutetuissa konserninlaajuisissa henkilöstön pulssikyselyissä saatiin

kahdeksan yhteenkuuluvuutta koskevan kysymyksen keskimääräiseksi

osallisuusarvosanaksi 79 (2024: 78).

Arvosana nousi yhdellä edellisestä vuodesta. Eniten yhteenkuuluvuuden kokemus kasvoi

esihenkilöihin liittyvissä kysymyksissä esimerkiksi siitä, miten esihenkilö välittää tiiminsä

jäsenistä ihmisinä ja arvostaa heidän mielipiteitään. Se näkyi erityisesti väittämässä

“tunnen kuuluvani omaan tiimiini”, jossa arvosana nousi kahdella edellisestä kyselystä

82:een. Arvosana on kolme yksikköä suurempi kuin kaikkien Viva Glint -työkalua käyttävien

yritysten keskiarvo. (S1-MDR-T-80-(j))

Tuloksellisuuden seuranta- ja parannusten yksilöintiprosessi

Turvallisuuskehitykseen liittyen intranetissä on kaikkien työntekijöiden saatavilla kooste

turvallisuusluvuista ja aiheeseen liittyvä esitys, jossa on enemmän taustatietoja.

Toimitusjohtaja pitää myös kuukausittaisen turvallisuuspuhelun, jossa hän käy läpi

tilannetta ja oppeja mahdollisesti tapahtuneista tapauksista. Edistystä seurataan tarkkaan

ja siitä keskustellaan tuotantolaitoksilla kaikkien työntekijöiden kanssa.

		98

Outokummulla on useita työkaluja ja käytäntöjä, joilla seurataan oikeudenmukaiseen ja

osallistavaan työympäristöön liittyvissä tavoitteissa suoriutumista ja tunnistetaan

kehityskohteita. Eri taustoista tulevien johtajien määrää seurataan PowerBI-koontinäytön

avulla. Se päivitetään neljännesvuosittain ja siitä keskustellaan johtoryhmän kokouksissa.

Henkilöstöhallinto tarkastaa palkkatasa-arvotilanteen säännöllisesti aiheeseen

erikoistuneen Syndio-palkkatasa-arvoalustan avulla. Tarvittaessa korjaavia toimenpiteitä

ehdotetaan osana vuosittaista palkkojen arviointikierrosta. Yhteenkuuluvuutta seurataan

Viva Glint -ohjelmalla tehdyillä säännöllisillä pulssikyselyillä. Mahdollisista toimista

keskustellaan tiimi-, osasto- ja yhtiötasoilla. Kaikkien näiden järjestelmien kohdalla on

käytössä tiukka lupa- ja hallinnointiprosessi tietojen luotettavuuden ja

tietosuojaperiaatteiden noudattamisen varmistamiseksi. (S1-5-47-(b))

Turvallisuuden osalta jokainen tapaus tai läheltä piti -tilanne analysoidaan, ja jokaisesta

vaaratilanteesta tehdään ilmoitus. Outokummulla on käytössä kaksi turvallisuuden

raportointijärjestelmää, MIA Euroopassa ja Intellix Yhdysvalloissa. Nämä järjestelmät

laativat työnkulkujen avulla toimenpiteitä raportoitujen tapahtumien vähentämiseksi.

Monimutkaisempia tapauksia analysoidaan tapahtumien perussyitä analysoivilla

menetelmillä. Myös vähentämistoimia seurataan raportointijärjestelmässä. Opeista ja

jatkotoimenpiteistä keskustellaan säännöllisesti työntekijöiden edustajien kanssa

esimerkiksi konsernin työvaliokunnassa.

Yleisestä edistymisestä tavoitteiden suhteen, opeista ja lisätoimista keskustellaan

säännöllisesti työntekijöiden edustajien kanssa esimerkiksi konsernin työvaliokunnassa.

(S1-5-47-(c))

Työsuhteisten työntekijöiden rakenne

Yhtiössä oli 8 605 työsuhteista työntekijää 31.12. 2025 (2024: 8 736). Neljä suurinta

maata muodostavat 81 % koko Outokumpu-konsernista. Vuoden 2025 lopussa neljä maata,

joissa oli eniten työsuhteisia työntekijöitä, olivat suuruusjärjestyksessä Suomi, Saksa,

Ruotsi ja Yhdysvallat.

Alla olevissa taulukoissa esitetään jaottelu Outokummun kaikista työsuhteisista

työntekijöistä sukupuolen, alueen ja työsopimustyypin mukaan.        

Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä sukupuolittain

	2025	2024
Sukupuoli	Työsuhteisten työntekijöiden määrä	Työsuhteisten työntekijöiden määrä
Naiset	1 638	1 648
Miehet	6 967	7 088
Muut	0	0
Ei ilmoitettu	0	0
Työsuhteiset työntekijät yhteensä	8 605	8 736

Työsuhteisten työntekijöiden henkilömäärä maissa, joissa on yli 50

työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden

kokonaismäärästä

	2025	2024
Maa	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä)
Suomi	2 587	2 589
Ruotsi	1 549	1 566
Saksa	1 824	1 926
Yhdysvallat	970	978

(S1-6-50-(a))

Työsuhteiset työntekijät sopimustyypeittäin sukupuolittain (henkilömäärä)

2025
NAISET	MIEHET	MUUT	EI ILMOITETTU	YHTEENSÄ
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
1 638	6 967			8 605
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
1 539	6 733			8 272
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
99	234			333
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
1 510	6 048			7 558
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä
128	919			1 047

* Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli. (S1-6-50-(b))

		99

2024
NAISET	MIEHET	MUUT	EI ILMOITETTU	YHTEENSÄ
Työsuhteisten työntekijöiden määrä
1 648	7 088			8 736
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
1 526	6 801			8 327
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
122	287			409
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä
1 534	6 137			7 671
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä
114	951			1 065

Työsuhteiset työntekijät sopimustyypeittäin alueittain (henkilömäärä)

2025
Eurooppa	Amerikka	Aasia	Australia	Afrikka	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)
6 796	1 758	45	3	3	8 605
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)
6 489	1 736	41	3	3	8 272
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)
307	22	4			333
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)
5 749	1 758	45	3	3	7 558
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä (henkilömääränä ilmaistuna)
1 047					1 047

(S1-6-52)

2024
Eurooppa	Amerikka	Aasia	Australia	Afrikka	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)
6 899	1 786	45	3	3	8 736
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)
6 509	1 769	43	3	3	8 327
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)
390	17	2			409
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömääränä ilmaistuna)
5 835	1 785	45	3	3	7 671
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä (henkilömääränä ilmaistuna)
1 064	1				1 065

Sukupuolitiedot perustuvat itse ilmoitettuihin tietoihin. Nykyinen sukupuolijakauma on

miesten ja naisten välillä, ja naisten osuus on 19 % (2024: 19 %). Kolmen viime vuoden

aikana naisten määrä suhteessa miehiin on kasvanut 2 %.

Outokummussa työskentelee 1 047 ( 2024: 1 065) osa-aikaista ja 7 558 kokoaikaista

työsuhteista työntekijää (2024: 7 671). Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden osuus

on siis 12,2 % (2024: 12,2 %). Tätä selittää työajan lyhentäminen Saksan toiminta-alueilla

sopimusperusteisesti 35 tunnista viikossa 32 tuntiin viikossa vaikeiden

markkinaolosuhteiden vuoksi.

Outokummussa oli 8 272 (2024: 8 327) vakinaista työsuhteista työntekijää (96,1 %)

(2024: 95,3 %) ja 333 (2024: 409) määräaikaista työsuhteista työntekijää (3,9 %) (2024:

4,7 %). Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden ansiosta yhtiö pystyy reagoimaan

epävakaisiin markkinaolosuhteisiin. He ovat myös arvokas osaajajoukko, josta yhtiö voi

tarvittaessa palkata vakinaisen työsuhteen työntekijöitä. (S1-6-50-(e))

Vuonna 2025 Outokummusta lähti yhteensä 588 (2024: 537) työsuhteista työntekijää.

Vaihtuvuus on 7,1 % (2024: 6,4 %), kun vakinaisia työsuhteisia työntekijöitä oli 8 272

(2024: 8 327). (S1-6-50-(c))

Outokummun kokonaishenkilömäärä ilmoitetaan tilinpäätöksen kohdassa Konsernin

tunnusluvut. (S1-6-50-(f)) Tässä raportissa Outokumpu ilmoittaa työsuhteisten

työntekijöidensä määrän henkilömääränä ja tilanteen 31.12.2025. (S1-6-50-(d)-(i-ii))

Outokumpu seuraa työvoimaansa myös muilla mittareilla, kuten poissaolojen ja

sairauspoissaolojen määrillä. (S1-6-MDR-M-75)

		100

Henkilömäärän laskentaan liittyvät menetelmät,

oletukset ja validointi

Työsuhteisten työntekijöiden määrään liittyvät luvut poimitaan Outokummun käyttämästä

maailmanlaajuisesta henkilöstötietojärjestelmästä. Järjestelmään on tallennettu kaikki

olennaiset tiedot jokaisesta henkilöstä, ja nämä tiedot voidaan raportoida eri tavoin,

esimerkiksi kokoaikaiseksi muutettuna, työntekijäryhmien mukaan, työsuhdetilanteen

mukaan, poissaolotilanteen mukaan, kaikkien organisaation yksikkötasojen mukaan,

juridisten yhtiöiden mukaan, sijainnin mukaan ja kustannuspaikkojen mukaan.

Outokumpu erottaa henkilömäärän ja kokoaikavastaavuuden toisistaan seuraavien

määritelmien avulla:

• Henkilömäärä on yrityksen palveluksessa olevien henkilöiden lukumäärä. Jokainen

henkilö lasketaan yhdeksi, vaikka hän työskentelisi osa-aikaisesti.

• Henkilömäärä kokoaikaiseksi muutettuna on mittayksikkö, jota käytetään selvittämään

kaikkien yhtiön työsuhteisten työntekijöiden kokoaikaisten työtuntien määrä. Jos yhtiön

kokopäiväinen työviikko on 40 tuntia, silloin 40 tuntia viikossa työskentelevän työntekijän

kokoaikavastaavuusluku olisi 1,0. Sitä vastoin vain 20 tuntia viikossa työskentelevän osa-

aikaisen työntekijän kokoaikavastaavuusluku on 0,5. Sen mukaan heidän tekemänsä

työtunnit vastaavat puolta kokoaikaisen työntekijän työtunneista. Kun työsuhteiset

työntekijät ovat sairauslomalla tai vanhempainvapaalla yli kuusi kuukautta tai he ovat

irtisanomisajalla ilman työvelvoitetta, heidän kokoaikavastaavuuslukunsa on 0. (S1-6-50-

(d), S1-6-MDR-M-77-(a))

Omaan työvoimaan liittyviä tärkeimpiä lukuja ei tarkasta mikään muu ulkopuolinen taho

kuin varmennuspalvelujen tarjoaja. (S1-6-MDR-M-77-(b))

Työehtosopimusneuvottelut ja

työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Outokummussa on yhdistymisvapaus. Kaikki outokumpulaiset voivat vapaasti liittyä

työntekijäjärjestöihin paikallisten lakien ja säännösten mukaisesti. Vuonna 2025 konsernin

työntekijöistä 78,5 % oli työehtosopimusten piirissä (2024: 78,8 %). (S1-8-60-(a))

Työehtosopimusneuvotteluiden ja työmarkkinaosapuolten

vuoropuhelun kattavuus

	Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus		Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Kattavuusaste	Työsuhteiset työntekijät – ETA-alue (maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä)	Työsuhteiset työntekijät – muu kuin ETA-alue (arvio alueista, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä)	Edustus työpaikalla (vain ETA-alue) (maat, joissa on yli 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on yli 10 % työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä)
0–19 %		Amerikat
20–39 %
40–59 %
60–79 %
80–100 %	Suomi, Ruotsi, Saksa		Suomi, Ruotsi, Saksa

(S1-8-60-(b-c), S1-8-63-(a), (S1-8-AR 70)

Työntekijöiden edustus Outokummun toiminnassa ETA-alueen ulkopuolella kattaa alle 10 %

työvoimasta. Jos alueella toimii ammattiliittoja, ne vastaavat työntekijöiden virallisesta

edustuksesta; Outokumpu kunnioittaa työntekijöiden yhdistymisvapautta alueilla, joissa ei

ole ammattiliittoja. Johto ylläpitää kaikissa toimipaikoissa säännöllisiä viestintäkanavia,

joilla jaetaan tietoa, kerätään palautetta ja edistetään vuoropuhelua työoloista. Näin

varmistetaan läpinäkyvyys ja yhteistyö sekä se, että toiminta on yhdenmukaista

Outokummun maailmanlaajuisten sitoumusten kanssa.

Outokummun henkilöstöfoorumi on tärkeä tiedonjaon kanava yhtiön Euroopan toiminnoissa

sekä henkilöstölle että johdolle. Sen toiminta perustuu eurooppalaiseen työneuvosto-

direktiiviin. Henkilöstöfoorumi valitsee työvaliokunnan, joka vastaa johdon ja henkilöstön

välisestä yhteistyöstä. Valiokunta kokoontui vuoden aikana viisi kertaa. (S1-8-63-(b))

Outokumpu arvioi toimintansa tuloksia ja vaikuttavuutta suhteessa työehtosopimus-

neuvottelujen kattavuuteen vain edellä mainituilla mittareilla. (S1-8-MDR-M-75)

Työehtoneuvottelusopimuksiin liittyvät menetelmät,

oletukset ja validointi

Kaikkien työsuhteisten työntekijöiden määrään liittyvien lukujen tapaan työehtosopimuksen

tai yksilöllisen sopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden tiedot poimitaan Outokummun

maailmanlaajuisesta henkilöstötietojärjestelmästä. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua

koskevat luvut ovat lähes samat. Jos eroavuuksia ilmenee, tiedot kerätään erikseen

asianomaisista maista. (S1-8-MDR-M-77-(a))

Omaan työvoimaan liittyvät tärkeimmät luvut tarkastaa pääasiassa varmennuspalvelujen

tarjoaja. Lisäksi osa omaa työvoimaa koskevista mittareista oli osa ResponsibleSteel-

auditointeja, jotka ulkopuolinen taho suoritti vuonna 2025. (S1-8-MDR-M-77-(b))

		101

Oikeudenmukainen ja osallistava työympäristö

Outokumpu on määrittänyt tavoitteita ja kattavan etenemissuunnitelman

oikeudenmukaisen ja osallistavan työympäristön vahvistamiseksi koko yhtiössä.

Ylimmän johdon sukupuolijakauma

2025

Sukupuoli	Miehet	Naiset	Muut	Ei ilmoitettu	Yhteensä
Ylimmän johdon työntekijöiden lukumäärä	53	29	0	0	82
Ylimmän johdon työntekijöiden prosenttiosuus	64,6 %	35,4 %	— %	— %	100,0 %

2024

Sukupuoli	Miehet	Naiset	Muut	Ei ilmoitettu	Yhteensä
Ylimmän johdon työntekijöiden lukumäärä	54	33	0	0	87
Ylimmän johdon työntekijöiden prosenttiosuus	62,1 %	37,9 %	— %	— %	100,0 %

(S1-9-66-(a))

Outokummun monimuotoisen johtajuustavoitteen määritelmän mukaan ylimpään johtoon

kuuluvat kaikkiin keskeisiin johtoryhmiin kuuluvat johtajat liiketoiminta-alueilla,

liiketoimintalinjoilla ja konsernitoiminnoissa. Outokummun johtoryhmän ja toimitusjohtajan

lisäksi Outokummun ylimpään johtoon kuuluvat Americas- ja Ferrochrome-liiketoiminta-

alueiden, Stainless Europe- ja Advanced Materials -liiketoimintalinjojen sekä konsernin

taloushallinto-, henkilöstöhallinto-, hankinta-, teknologia- sekä lakiasioiden ja IT-toimintojen

johtoryhmät. Suurin osa näiden johtoryhmien johtajista raportoi toimitusjohtajalle. (S1-9-

MDR-M-77-(a)), (S1-9-AR-71)

Outokumpu seuraa johdon monimuotoisuuden kehittymistä neljännesvuosittain myös

kahden muun mittarin kautta: jokaisen keskeisen johtoryhmän monimuotoisuuden osuus

(suhteessa 30 %:n tavoitteeseen) ja erilaisista taustoista tulevien johtajien määrä koko

organisaatiossa (suhteessa 100 lisää -tavoitteeseen). Lisätietoja on tässä luvussa

kohdassa “Tavoitteet” (S1-5). (S1-9-MDR-M-75)

Oman työvoiman ikäjakauma

2025

Ikäryhmät	Alle 30 vuotta	30–50 vuotta	Yli 50 vuotta	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä	1 258	4 319	3 028	8 605
Työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus	14,6 %	50,2 %	35,2 %	100,0 %

2024

Ikäryhmät	Alle 30 vuotta	30–50 vuotta	Yli 50 vuotta	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä	1 310	4 400	3 026	8 736
Työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus	15,0 %	50,4 %	34,6 %	100,0 %

(S1-9-66-(b))

Omaan työvoimaan liittyviä tärkeimpiä lukuja ei tarkasta mikään muu ulkopuolinen elin kuin

varmennuspalvelujen tarjoaja. (S1-9-MDR-M-77-(b))

Riittävä palkka

Outokumpu on sitoutunut tarjoamaan työntekijöilleen kattavan kokonaispalkkiopaketin,

joka sisältää peruspalkan, lyhyen aikavälin kannustimet, etuudet, jotka ovat linjassa

markkinakäytäntöjen ja paikallisten palkkarakenteiden kanssa, sekä pääomapohjaiset

pitkän aikavälin kannustimet niihin oikeutetuille henkilöille.

Outokummun perusteellisen analyysin mukaan kaikille yhtiön työsuhteisille työntekijöille

maksetaan palkkaa, joka täyttää tai ylittää heidän kotimaissaan riittävällä palkalle

määritellyt vertailuarvot. (S1-10-69), (S1-10-70)

Outokumpu arvioi toimintansa tuloksia ja vaikuttavuutta suhteessa riittävään palkkaan vain

edellä mainituilla mittareilla. (S1-10-MDR-M-75)

Palkkaan liittyvät menetelmät, oletukset ja validointi

Outokumpu tarkisti työntekijöiden riittävän palkkatason vertaamalla vuonna 2025

maksettua alinta palkkaa kussakin maassa kyseisen maan vähimmäispalkkanormeihin.

Maista, joissa vähimmäispalkkatietoja ei ole saatavilla, tiedot riittävistä palkoista saatiin

tutkimalla alakohtaisia palkkasopimuksia ja/tai työehtosopimuksia. (S1-10-MDR-M-77-(a))

Riittävään palkkaan liittyviä tärkeimpiä lukuja ei tarkasta mikään muu ulkopuolinen elin

kuin varmennuspalvelujen tarjoaja. (S1-10-MDR-M-77-(b))

		102

Sosiaalinen suojelu

Kaikki Outokummun työsuhteiset työntekijät ovat sosiaalisen suojelun piirissä haastavista

elämäntapahtumista johtuvien tulonmenetysten varalta. Monissa Outokummun

toimintamaissa tämä suojelu on säädetty laissa tai työehtosopimuksissa. Joissakin

tapauksissa Outokumpu tarjoaa etuuksia, jotka ylittävät julkisten ja

työehtosopimusohjelmien mukaiset etuudet. Nämä lisäetuudet tuodaan esiin alla olevassa

taulukossa.

Sosiaalinen suojelu maittain

Maa	Sairaus	Työttömyys	Vamma ja työkyvyttömyys	Vanhempainvapaa	Eläkkeelle siirtyminen
Suomi	X	X	X	X	X
Ruotsi	X Outokumpu	X Outokumpu	X	X Outokumpu	X
Saksa	X	X	X Outokumpu	X	X
Iso-Britannia	X Outokumpu	X	X	X Outokumpu	X Outokumpu
Alankomaat	X Outokumpu	X	X Outokumpu	X	X Outokumpu
Liettua	X	X	X	X	X
Italia	X	X	X	X	X
Puola	X	X	X	X	X
Yhdysvallat	X Outokumpu	X	X Outokumpu	X Outokumpu	X Outokumpu
Meksiko	X	X	X	X	X Outokumpu

X = kuuluu julkisen ohjelman tai työehtosopimuksen piiriin.

X Outokumpu = kuuluu Outokummun oman suojelun piiriin julkisen ohjelman sijaan tai sen lisäksi.

Taulukossa on lueteltu vain maat, joissa Outokummulla on vähintään 50 työntekijää. Myös

maissa, joissa Outokummulla on alle 50 työntekijää, kaikki työsuhteiset työntekijät ovat

sosiaalisen suojelun piirissä sairaudesta, työttömyydestä, työssä saadusta vammasta tai

työkyvyttömyydestä, vanhempainvapaasta ja eläkkeelle siirtymisestä johtuvien

tulonmenetysten varalta. (S1-11-74-(a-e), (S1-11-75)

Taitojen kehittäminen

Outokumpu panostaa työvoiman kasvuun ja kehittämiseen. Yhtiö toteuttaa erilaisia

henkilöstöohjelmia ja tukee niiden avulla työntekijöiden ammatillista kehitystä,

johtamistaitoja ja henkilövaihdoksiin liittyvää suunnittelua.

Yleisesti ottaen koulutuksia järjestettiin jälleen aiempaa enemmän vuonna 2025.

Painopiste oli edelleen johtamistaitojen kehittämisessä. Yhtiö jatkoi Leadership Pipeline

-koulutusohjelmaa sekä erityisesti tuotannon esihenkilöille suunnattuja License to Lead

-koulutuksia. Tuotannossa turvallisuus oli keskeinen koulutusaihe kuten yleensä. Yhtiö

painotti myös toimintokohtaisia erityispätevyyksiä muun muassa Sales Academy- ja Finance

Academy -ohjelmien avulla.

Suurin osa koulutuksista järjestetään verkkokoulutuksina. Kasvokkain järjestettyjen

tapahtumien määrä on lisääntynyt merkittävästi koronavuosien jälkeen. Verkkokoulutukset

keskittyivät turvallisuuteen, eettisten toimintatapojen ja lakien ja säännösten

noudattamiseen sekä kyber- ja tietoturvaan, kun taas johtajuusaiheita käsiteltiin lähinnä

kasvokkain järjestetyissä tilaisuuksissa.

Työntekijöitä kannustetaan ja tuetaan asettamaan ja saavuttamaan tavoitteita ja

varmistamaan, että he hyödyntävät Outokummun tarjoamia mahdollisuuksia kehittääkseen

itseään sekä henkilökohtaisesti että ammatillisesti.

Koulutustunnit sukupuolittain

2025

Sukupuoli	Miehet	Naiset	Muut	Ei ilmoitettu	Yhteensä
Koulutustunnit	52 773	15 270	0	0	68 043
Koulutustuntien keskimääräinen lukumäärä työsuhteista työntekijää kohti	7,6	9,3	0	0	7,9

2024

Sukupuoli	Miehet	Naiset	Muut	Ei ilmoitettu	Yhteensä
Koulutustunnit	55 479	15 434	0	0	70 913
Koulutustuntien keskimääräinen lukumäärä työsuhteista työntekijää kohti	7,8	9,4	0	0	8,1

(S1-13-83-(b))

Arviointikeskustelut sukupuolittain

2025

 

Sukupuoli	Miehet	Naiset	Muut	Ei ilmoitettu	Yhteensä
Sovittujen arviointikeskustelujen prosenttiosuus	97,5 %	95,2 %	— %	— %	97,0 %

2024                                                                                                                                                       

Sukupuoli	Miehet	Naiset	Muut	Ei ilmoitettu	Yhteensä
Sovittujen arviointikeskustelujen prosenttiosuus	92,0 %	88,8 %	— %	— %	91,4 %

(S1-13-83-(a))

Outokummussa suorituksen johtaminen on vuosittainen ja jatkuva prosessi, jolla

varmistetaan, että esihenkilöt ja työntekijät ymmärtävät tärkeimmät tehtävänsä sekä sen,

miten he voivat vaikuttaa Outokummun strategian toteuttamiseen ja liiketoiminnan

tavoitteisiin. Esihenkilöiden on seurattava ja tuettava suoria alaisiaan tavoitteidensa

saavuttamisessa. Tämä on erinomainen mahdollisuus antaa säännöllistä palautetta ja

		103

hyödyntää onnistumisia. Kaikki Outokummun työsuhteiset työntekijät ovat mukana

suorituksen johtamisen prosessissa.

Outokumpu arvioi toimintansa tuloksia ja vaikuttavuutta suhteessa oppimiseen ja

kehitykseen myös muilla mittareilla, kuten koulutuspalautteiden pistemäärillä tai eri

alueiden keskimääräisillä suoritusarviointien pistemäärillä. (S1-13-MDR-M-75)

Koulutuksiin liittyvät menetelmät, oletukset ja validointi

Outokummun maailmanlaajuisessa henkilöstötietojärjestelmässä on oppimiseen, kuten

koulutustunteihin ja suoritusten johtamiseen, liittyvää tietoa. Järjestelmässä säilytetään

tietoja myös ulkoisten tahojen järjestämistä koulutuksista. (S1-13-MDR-M-77-(a))

Omaan työvoimaan liittyviä tärkeimpiä lukuja ei tarkasta mikään muu ulkopuolinen taho

kuin varmennuspalvelujen tarjoaja. (S1-13-MDR-M-77-(b))

Työterveys ja -turvallisuus

Outokumpu seuraa, mittaa, analysoi ja arvioi työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyviä

tuloksia säännöllisesti. Yhtiö käyttää sekä ennakoivia tai ennaltaehkäiseviä että viiveellisiä

tai reagoivia indikaattoreita työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyen. Yhtiöllä on

vuosittainen työterveyden ja -turvallisuuden kehittämissuunnitelma. Yhtiössä myös tehdään

sisäisiä tarkastuksia ja säännöllisiä arviointeja, jotka perustuvat pitkän aikavälin

tavoitteisiin ja visioon. (S1-14-MDR-M-75)

Työtapaturmat

2025	Oma työvoima	Työsuhteiset työntekijät	Muut kuin työsuhteiset työntekijät	Arvoketjun työntekijät työnantajan toimipaikoissa
Työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluvan työvoiman prosenttiosuus	100 %	100 %	100 %	N/A
Työperäisistä vammoista ja terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä	1	1	—	—
Oman työvoiman kirjattavien työtapaturmien (TRIFR) prosenttiosuus	1,8	1,7	2,0	N/A
Kirjattavien työtapaturmien lukumäärä	35	25	10	N/A
Kirjattavien työperäisten terveysongelmien lukumäärä	N/A	4	N/A	N/A
Työperäisten vammojen ja terveysongelmien sekä kuolemantapausten vuoksi menetettyjen päivien lukumäärä	683	597	86	N/A

Kuolemaan johtavan tapaturman yhteydessä menetetyt työpäivät kattavat koko ajanjakson

tapaturman tapahtumispäivästä kuolinpäivään saakka, työterveys- ja

työturvallisuusraportoinnin vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti. (S1-14-88-(a-e))

2024	Oma työvoima	Työsuhteiset työntekijät	Muut kuin työsuhteiset työntekijät	Arvoketjun työntekijät työnantajan toimipaikoissa
Työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin kuuluvan työvoiman prosenttiosuus	100 %	100 %	100 %	N/A
Työperäisistä vammoista ja terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä	1	—	1	—
Oman työvoiman kirjattavien työtapaturmien (TRIFR) prosenttiosuus	1,5	1,4	2,0	N/A
Kirjattavien työtapaturmien lukumäärä	31	21	10	N/A
Kirjattavien työperäisten terveysongelmien lukumäärä	N/A	3	N/A	N/A
Työperäisten vammojen ja kuolemantapausten vuoksi menetettyjen päivien lukumäärä	636	598	38	N/A

Työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvät menetelmät,

oletukset ja validointi

Outokummussa on käytössä yritysohje, jossa jokainen indikaattori kuvataan ja määritellään.

Myös indikaattorien tapahtumataajuuksien laskentamenetelmät kuvataan ohjeessa.

Laskelma tehdään jakamalla työtapaturmien määrä kertyneiden työtuntien

kokonaismäärällä, ja se raportoidaan miljoonaa työtuntia kohden. (S1-14-MDR-M-77-(a))

Outokumpu audoitoi säännöllisesti seuraavat ruostumattoman teräksen

tuotantolaitokset: Tornion tuotantolaitoksen Suomessa, Dillenburgin ja Krefeldin

tuotantolaitokset Saksassa sekä Avestan, Degerforsin ja Nybyn tuotantolaitokset Ruotsissa.

Näillä toimipaikoilla on myös ResponsibleSteel-sertifikaatti. Lisäksi yhtiön toiminta

Avestassa ja Nybyssä Ruotsissa, Alabaman Calvertissa Yhdysvalloissa, Castelleonessa

Italiassa ja Alfortvillessa Ranskassa on sertifioitu ISO 45001 -standardin mukaisesti. Haluttu

sertifikaatti ja sen myöntäjä riippuu siitä, missä maassa tuotantolaitos sijaitsee. (S1-14-MDR-

M-77-(b))

Työ- ja yksityiselämän tasapaino

Outokumpu on sitoutunut edistämään työntekijöiden työ- ja yksityiselämän tasapainoa.

Yhtiön tarjoamia etuuksia ovat muun muassa palkalliset vapaapäivät, työterveyshuolto ja

tukiohjelmat, jotka vaihtelevat toimipaikkojen sijainnin mukaan. Yritys pyrkii tarjoamaan

joustavia järjestelyjä työn luonteen tämän salliessa. Yhtiö tukee myös osa-aikatyön

tekemistä ja kannustaa kaikkia työntekijöitään pitämään ne perhevapaat, joihin he ovat

oikeutettuja.

		104

Outokummun Euroopan toimistotyöntekijöiden hybridityöpolitiikka edistää joustavuutta,

hyvinvointia ja nykyaikaisten työtapojen noudattamista. Vaikka yrityksen toimistot ovat

edelleen työntekijöiden ensisijainen työpaikka, he voivat työskennellä jopa 50 %

työpäivistään etänä omassa asuinmaassaan. Työntekijä sopii etätyöjärjestelyistä oman

välittömän esihenkilönsä kanssa. Näin varmistetaan tasapaino liiketoiminnan tarpeiden ja

yksilön toiveiden välillä. Kaiken etätyön on oltava paikallisen lainsäädännön,

työehtosopimusten sekä terveys- ja turvallisuusvaatimusten mukaista, ja etätyön suhteen

on noudatettava yhdenmukaista ja oikeudenmukaista toimintamallia kaikissa

toimipaikoissa. Työntekijöiden suoriutumiseen liittyvät odotukset ovat samat toimistossa

työskentelylle ja etätyölle, ja järjestelyjä voidaan arvioida uudelleen, jos ne vaikuttavat työn

laatuun tai tuloksiin.

100 % yhtiön 8 605 työsuhteisesta työntekijästä on oikeutettu perhevapaaseen. (S1-15-93-

(a), (S1-15-94) Vuoden aikana perhevapaita on pitänyt 86 (5,3 %) yhtiön 1 638 naisesta ja

87 (1,2 %) yhtiön 6 967 miehestä.

Työ- ja yksityiselämän tasapaino – perhevapaat sukupuolen mukaan

2025	Miehet	Naiset	Muut	Ei ilmoitettu	Yhteensä
Perhevapaita käyttäneet henkilöstön edustajat sukupuolen mukaan	1,2 %	5,3 %	— %	— %	2,0 %

2024	Miehet	Naiset	Muut	Ei ilmoitettu	Yhteensä
Perhevapaita käyttäneet henkilöstön edustajat sukupuolen mukaan	1,3 %	2,3 %	— %	— %	1,5 %

(S1-15-93-(b))

Outokumpu arvioi toimintansa tuloksia ja vaikuttavuutta suhteessa työ- ja yksityiselämän

tasapainoon vain edellä mainitulla mittarilla. Työntekijöiden näkemyksiä aiheesta

tarkistetaan tosin säännöllisesti henkilöstön pulssikyselyjen avulla. (S1-15-MDR-M-75)

Työ- ja yksityiselämän tasapainoon liittyvät menetelmät,

oletukset ja validointi

Henkilöstön poissaolotiedot esimerkiksi äitiys- ja isyysvapaisiin liittyen poimitaan

maailmanlaajuisesta henkilöstötietojärjestelmästä. Järjestelmän avulla seurataan sekä

pitkä- että lyhytaikaisia poissaoloja (6 kuukautta tai enemmän). (S1-15-MDR-M-77-(a))

Omaan työvoimaan liittyvät tärkeimmät luvut tarkastaa pääasiassa varmennuspalvelujen

tarjoaja. Lisäksi osa omaa työvoimaa koskevista mittareista oli osa ResponsibleSteel-

valvontatarkastuksia, jotka ulkopuolinen taho suoritti vuonna 2025. (S1-15-MDR-M-77-(b))

Ansiotulot

Oikeudenmukaisuuden ja syrjimättömyyden varmistamiseksi Outokumpu laatii

säännöllisesti ansiotuloihin liittyviä tilastollisia analyysejä, joissa otetaan huomioon sisäiset

työhön liittyvät tekijät, yksilölliset tekijät ja ulkoiset markkinaolosuhteet. Näin yhtiö voi

tunnistaa palkkaerot ja puuttua niihin järjestelmällisesti osana sen vuosittaista palkkojen

arviointiprosessia. Yhtiö tekee myös tiivistä yhteistyötä työehtosopimusosapuolten ja

työntekijöiden edustajien kanssa varmistaakseen sen, että sekä eettisiä että oikeudellisia

periaatteita noudatetaan.

Yhtiön sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero on tällä hetkellä 9,45 % (2024:

8,76 %). Tämä tarkoittaa sitä, että naistyöntekijät ansaitsevat keskimäärin 5 252 euroa

(2024: 4 804 euroa) enemmän vuodessa miestyöntekijöihin verrattuna. Tämä

tasoittamaton palkkaero johtuu suurelta osin siitä, miten työroolit ovat jakautuneet

yhtiössä. Naisia on enemmän ylemmissä toimihenkilö- ja johtotehtävissä, joissa palkka on

korkeampi, kun taas miehiä on enemmän tuotannon tehtävissä, joista maksetaan yleensä

pienempää palkkaa. Nämä rakenteelliset erot vaikuttavat merkittävästi

kokonaispalkkaeroon. (S1-16-97-(a))

Yrityksessä korkeinta ansiotuloa saavan henkilön ja mediaaniansiotuloa saavan

työsuhteisen työntekijän välinen palkkasuhde on 27,69:1  (2024: 32,59:1), mikä

tarkoittaa, että korkein palkka on 27,69 kertaa mediaania suurempi. Tähän suhdelukuun

vaikuttaa suurelta osin yhtiön tuotantotoiminnassa olevien roolien määrä, joissa palkka on

tyypillisesti pienempi. Yhtiön palkat ovat myös linjassa paikallisten markkinakäytäntöjen

kanssa, sillä monet työtehtävät sijaitsevat alueilla, joissa inflaatio on korkealla tasolla,

elinkustannukset ovat alhaisemmat ja valuuttakurssit vaihtelevat. Vaikka palkat ovat

pienemmät, ne ovat kilpailukykyisiä paikallisilla markkinoilla. (S1-16-97-(b))

Outokumpu laskee myös sukupuolten tasoitetun palkkaeron ja Yhdysvalloissa etnisiin

taustoihin liittyvät palkkaerot. Näin yhtiö arvioi toimintansa tuloksia ja vaikuttavuutta

suhteessa ansiotuloihin. (S1-16-MDR-M-75)

Palkitsemiseen liittyvät menetelmät, oletukset ja validointi

Sukupuolten palkkaeron laskemiseksi Outokumpu vertaa naisten keskimääräistä palkkaa

miesten keskimääräiseen palkkaan riippumatta mahdollisista selittävistä tekijöistä, kuten

työn tasosta, pätevyydestä ja kokemuksesta. Tällä hetkellä laskelmassa on mukana vain

peruspalkka ja lyhyen aikavälin kannustimet, mutta yhtiö aikoo jatkossa ottaa laskelmaan

mukaan muitakin ansiotulon elementtejä.

Palkkasuhteen laskemisessa Outokumpu ottaa huomioon peruspalkan ja lyhyen aikavälin

kannustimien tavoitetason ja vertaa organisaation korkeinta ansiota saavan henkilön

ansioita kaikkien muiden työsuhteisten työntekijöiden keskimääräisiin ansioihin. Vuodesta

2025 alkaen tiedonkeruuta kehitetään ja mukaan lasketaan myös työsuhde-edut ja pitkän

aikavälin kannustimet. (S1-16-97-(c), (S1-16-MDR-M-77-(a))

Palkkasuhdetta ei tarkasta mikään muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen

tarjoaja. Sukupuolten palkkaeron tarkastaa kuitenkin myös riippumaton Fair Pay Workplace -

järjestö, jonka kanssa Outokumpu tekee yhteistyötä palkkatasa-arvon varmistamiseksi.

(S1-16-MDR-M-77-(b))

		105

Tapaukset

Vuonna 2025 Outokumpu jatkoi konserninlaajuisen prosessin kehittämistä, jonka avulla

seurataan tarvittavia tietoja työperäisten tapausten ja valitusten sekä vakavien

ihmisoikeusvaikutusten ja -tapausten määrään liittyen. Prosessi kattaa myös näihin

aiheisiin liittyvän raportoinnin. Toimintatapaa kehitetään asteittain luotettavan ja

vertailukelpoisen tiedon varmistamiseksi. Vuonna 2025 keskityttiin syrjintätapauksiin ja

työhön liittyviin valituksiin, jotka raportoitiin keskitetysti konserninlaajuisen huolenaiheista

raportoimiseen tarkoitetun SpeakUp-kanavan kautta (ks. taulukko “Raportoitujen tapausten

lukumäärä”). Raportoidut lukumäärät kattavat vuoden 2025 aikana konsernin SpeakUp-

kanavan kautta vastaanotetut tapaukset. Prosessi on suunniteltu otettavan asteittain

käyttöön vuodesta 2026 alkaen paikallisissa henkilöstöhallinnon ja työterveyden ja -

turvallisuuden osastoissa kattavan ja yhdenmukaisen raportoinnin varmistamiseksi.

Vakavien ihmisoikeusloukkausten osalta tiedonkeruussa olivat vuonna 2025 mukana myös

paikallisten toimipaikkojen henkilöstöhallinto- ja työterveys ja -turvallisuusosastot (ks.

taulukko “Raportoitujen tapausten lukumäärä”).

Raportoitujen tapausten lukumäärä	2025
Syrjintä (SpeakUp)	5
Työhön liittyvät valitukset (SpeakUp)	7
Vakavat ihmisoikeusloukkaukset (SpeakUp ja paikalliset toiminnot)	1
Tapauksiin liittyvät taloudelliset transaktiot, milj. euroa	0

Lisätietoja Outokummun korjaavia toimenpiteitä koskevista prosesseista on tämän luvun

vuorovaikutusta koskevassa osiossa kohdassa “Korjaavat toimenpiteet”. (S1-17-MDR-M-75)

Mittareiden taustalla olevia menetelmiä ja oletuksia arvioitiin luokiteltaessa edellä

mainittuja SpeakUp-kanavan kautta raportoituja tapauksia. (S1-17-MDR-M-77- (a)) Tämän

perusteella päätettiin, ettei arviointiin tarvittu kestävyysraportin varmentajan ohella muita

ulkoisia tahoja. Tätä tarvetta arvioidaan uudelleen vuonna 2026, kun tiedonkeruuprosessi

ulotetaan kattamaan paikalliset henkilöstöhallinnon sekä työterveys- ja turvallisuuden

osastot. (S1-17-MDR-M-77-(b))

Syrjintä- ja häirintätapaukset ja -valitukset

Syrjintää ja häirintää koskevan tiedonkeruuprosessin kehitystyötä koordinoi konsernin

vastuullisuustiimi, ja sitä tehdään yhteistyössä keskeisten konsernitoimintojen kanssa.

Näitä ovat muun muassa henkilöstöhallinto, terveys- ja turvallisuustiimi, lakiasioista

vastaava tiimi, eettisistä toimintatavoista sekä lain ja säännösten mukaisuudesta vastaava

tiimi (ethics and compliance) sekä sisäinen tarkastus.

Vuonna 2025 keskityttiin niihin syrjintä- ja häirintätapauksiin sekä valituksiin, jotka

raportoitiin konserninlaajuisen SpeakUp-ilmoituskanavan kautta. SpeakUp on yhtiön

käytössä oleva pääasiallinen ilmoituskanava, joka sisältää myös sosiaaliseen vastuuseen ja

ihmisoikeusasioihin liittyvät raportoidut tapaukset. Raportoidut tapaukset analysoitiin ja

ryhmiteltiin niiden luokkien mukaan, jotka on määritelty kestävyysraporttia määrittävien

tiedonantovaatimusten mukaan (ESRS S1-17). Päivitetty SpeakUp-kanava julkaistiin vuonna

2025  yhteistyössä konsernin Ethics & Compliance -tiimin ja sisäisen tarkastuksen

toimesta.

Outokumpu jatkaa vuonna 2026 tiedonkeruuprosessin kehittämistä varmistaakseen

luotettavan ja yhdenmukaisen tiedon tuottamisen ja raportoinnin sekä paikallisesti

toimipaikoillaan että konsernitoiminnoissaan. Työperäiset onnettomuudet ja syrjintää

koskevat valitukset käsitellään tällä hetkellä tapauskohtaisesti paikallisissa toiminnoissa.

Yhdenmukaisen toimintatavan varmistamiseksi tuotantolaitosten henkilöstöhallinto- ja

terveys- ja turvallisuusosastot osallistetaan tiiviisti prosessin kehittämiseen. (S1-17-103-(a)),

(S1-17-103-(b)), (S1-17-103-(d))

Vakavat ihmisoikeusloukkaukset

Vuonna 2025 Outokumpu jatkoi konsernitason lähestymistavan kehittämistä niiden

vakavien ihmisoikeusloukkausten ja -tapausten järjestelmälliseksi tunnistamiseksi, jotka

koskevat sen omaa työvoimaa, arvoketjun työntekijöitä sekä vaikutusten kohteena olevia

yhteisöjä. Näiden tapausten luokittelu otettiin käyttöön SpeakUp-kanavan kautta tulleissa

ilmoituksissa, ja niiden tunnistamista edistettiin osana Outokummun omia toimintoja

koskevan tiedonkeruuprosessin kehittämistä. Epäillyt tapaukset arvioidaan tällä hetkellä

tapauskohtaisesti, mutta prosessia täsmennetään vuonna 2026 osana Outokummun

yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessin kehittämistä.

Vuonna 2025 raportoitiin yksi vakava onnettomuus Outokummun omiin toimintoihin liittyen.

Työntekijä menehtyi kuolemaan johtaneessa tapaturmassa Outokummun San Luis Potosín

tuotantolaitoksella Meksikossa sähkötyön aikana. Tapauksen johdosta toteutettiin kattava

tutkinta ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa, ja koko organisaatiossa otettiin käyttöön

korjaavat toimenpiteet vastaavien tilanteiden ennaltaehkäisemiseksi. (S1-17-104-(a))

Sakot, rangaistukset ja korvaukset

Vuonna 2025 ei raportoitu maksettuja sakkoja, rangaistuksia tai vahingonkorvauksia

syrjintä- ja/tai häirintätapauksiin, työperäisiin onnettomuuksiin, valituksiin tai vakaviin

ihmisoikeusloukkauksiin liittyen (ks. taulukko “Raportoitujen tapausten lukumäärä”).

Raportointi perustuu Outokummun konsernitoiminnoilta sekä paikallisten tuotantolaitosten

henkilöstöhallinto- ja työturvallisuustiimiltä kerättyyn tietoon. Konsernitason virallinen

prosessi tämän datan keräämiseen ja seurantaan viimeistellään vuonna 2026. (S1-17-103-

(c)), (S1-17-104-(b))

		106

S2 – Arvoketjun

työntekijät

Outokumpu tuottaa ruostumatonta terästä ja

ferrokromia osana maailmanlaajuista

metalliteollisuuden arvoketjua. Yhtiö arvostaa

koko toimitusketjun ihmisoikeuksia aina raaka-

aineiden tuotannosta ja toimituksista

toimintaa tukeviin palveluihin ja on sitoutunut

edistämään arvoketjun työntekijöiden

ihmisoikeuksia.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Terveys ja turvallisuus
Kielteinen vaikutus	Mahdollinen	Huonojen työolojen aiheuttamia työterveyteen ja - turvallisuuteen liittyviä haasteita

Työaika, työ- ja yksityiselämän tasapaino
Kielteinen vaikutus	Mahdollinen	Työaikojen ylittyminen

Riittävä palkka
Kielteinen vaikutus	Mahdollinen	Riittämätön toimeentulotaso ja palkka

EDISTYMINEN

Vuoden 2025 loppuun

mennessä toimittajien

toimintaohjeen

allekirjoittaneiden

vaikutuksiltaan merkittävien

toimittajien ostojen osuus

kokonaisostoista

92 %

TAVOITTEET

Vuoden 2030 loppuun

mennessä toimittajien

toimintaohjeen

allekirjoittaneiden

vaikutuksiltaan merkittävien

toimittajien ostojen osuus

kokonaisostoista

100 %

Yhdistymisvapaus, työehtosopimukset
Kielteinen vaikutus	Mahdollinen	Ei yhdistymisvapautta

Pakkotyö, lapsityövoima
Kielteinen vaikutus	Mahdollinen	Pakkotyö, velkaan sidottu työ, ihmiskauppa, lapsityövoima

Työolot, muut työhön liittyvät oikeudet
Mahdollisuus		Toimitusketjun resilienssi tehokkaiden huolellisuusvelvoiteprosessien (due diligence -prosessi) sekä toimittajille suunnattujen ihmisoikeusohjeiden ja - vaatimusten ansiosta
Riski		Arvoketjun keskeisten työoikeuksien rikkomuksista aiheutuvat sakot, rangaistukset ja liiketoimintalupien menettäminen sekä niihin liittyvät mainehaitat

(ESRS2-SBM-3-48-(a))

Outokummun kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnissa tunnistetut mahdolliset

vaikutukset arvoketjun työntekijöihin liittyvät Outokummun strategiaan ja

liiketoimintamalleihin, koska raaka-aineiden saatavuus on sidottu maantieteelliseen

esiintymiseen ja hankintaa on tehtävä myös maista, joissa on tunnistettuja

ihmisoikeusriskejä. Osana uutta kasvuun keskittyvää strategiaa ja vähentääkseen kielteisiä

vaikutuksia Outokumpu rakentaa kumppanuuksia sellaisten toimittajien kanssa, jotka

osoittavat sitoutuvansa kestävään kehitykseen ja ihmisoikeuksiin sekä keskittymällä

vahvasti toimittajien huolellisuusvelvoiteprosessiin kielteisten vaikutusten tunnistamiseksi,

		107

ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi. (S2-ESRS2-SBM-3-10-(a)-(i), S2-ESRS2-SBM-3-10-(a)-(ii), S2-

ESRS2-SBM-3-10-(b))

Vuonna 2025 päivitetyn Outokummun kaksinkertaisen olennaisuuden arvion mukaan

olennaisten vaikutusten kohteena olevia arvoketjun työntekijöitä ovat erityisesti metallien

ja mineraalien louhinnassa, jalostamisessa ja käsittelyssä mukana olevat työntekijät.

Haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä ovat nuoret työntekijät ja siirtotyöläiset. (S2-ESRS2-

SBM-3-11-(a), S2-ESRS2-SBM-3-11, S2-ESRS2-SBM-3-11-(a-v))

Osana toimitusketjun huolellisuusvelvoitekäytäntöjään Outokumpu arvioi ihmisoikeusriskejä

maatasolla TDi Sustainability -konsulttiyrityksen AIRS-maatietojen, Verisk Maplecroft -yhtiön

lapsityöindeksin ja Walk Free -järjestön maailmanlaajuisen orjuusindeksin perusteella.

Tiettyjen alueiden ihmisoikeusriskit, kuten pakkotyö- ja lapsityöriski, ovat tavallista

korkeammalla tasolla. Näitä alueita ovat esimerkiksi Etelä-Amerikan pohjoisosa, osa Keski-

Afrikkaa ja Kaukoitä. (S2-ESRS2-SBM-3-11-(b))

Metalli- ja kaivosteollisuuden huonot työolot voivat aiheuttaa järjestelmällisiä kielteisiä

vaikutuksia arvoketjun työntekijöille erityisesti korkean riskin maissa, joissa

työlainsäädäntö on riittämätöntä tai heikosti valvottua. Arvoketjun alkupäässä saatetaan

myös syyllistyä vakaviin ihmisoikeusrikkomuksiin, kuten lapsityövoiman, pakkotyön tai

velkaan sidotun työvoiman käyttöön sekä ihmiskauppaan. (S2-ESRS2-SBM-3-11-(c))

Arvoketjun alkupään huonoihin työoloihin liittyy taloudellisia riskejä. Outokumpua sekä sen

kumppaneita ja kolmansina osapuolina toimivia välittäjiä vastaan käytävät oikeustoimet

voivat johtaa sakkoihin, rangaistuksiin ja seuraamuksiin. Jos Outokumpu on

myötävaikuttanut kielteisiin vaikutuksiin, näiden vaikutusten korjaavat toimenpiteet voivat

aiheuttaa taloudellisia vaikutuksia Outokummulle. Jos liikekumppaneita ei vaadita

noudattamaan eettisiä toimintaperiaatteita ja tämä johtaa ihmisoikeus- ja

työoikeusrikkomuksiin, voi tästä aiheutua taloudellisia tappioita ja vahinkoa Outokummun

maineelle. Tehokas Outokummun yhteistyökumppaneihin ja kolmansien osapuolten

välittäjiin sovellettava huolellisuusvelvoiteprosessi voi parantaa toimitusketjun resilienssiä

ja vähentää kustannuksia. (S2-ESRS2-SBM-3-11-(e))

Toimittajakyselyiden ja vaikutusten arviointien avulla Outokumpu saa käsityksen siitä,

miten työntekijät, joilla on tiettyjä ominaisuuksia, jotka työskentelevät tietyissä

olosuhteissa tai jotka harjoittavat tiettyä toimintaa, voivat olla alttiimpia vahingoille. Näissä

arvioinneissa keskitytään korkean riskin maihin ja arvoketjuihin ja prosessia tuetaan

tiedoilla, jotka on kerätty arvoketjun alkupään kartoituksen, toimittajien hyväksyntä-

prosessin, taustaselvitysten ja paikan päällä tehtyjen arviointien avulla. (S2-ESRS2-SBM-3-12)

Mahdollisuus lisätä toimitusketjun resilienssiä tehokkaalla huolellisuusvelvoiteprosessilla

syntyy vaikuttamalla arvoketjun työntekijöiden kohteluun metallien ja kaivosteollisuuden

korkean riskin maissa. Tämä tarkoittaa myös tiettyjen työntekijäryhmien haavoittuvuuden

huomioimista. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi lapsityövoiman uhan alla olevat nuoret

työntekijät ja pakkotyön uhan alla olevat siirtotyöläiset tai vähemmistöön kuuluvat

työntekijät. (S2-ESRS2-SBM-3-13)

Toimintaperiaatteet

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät keskeiset toimintaperiaatteet ovat Outokummun

toimittajien toimintaohje ja toimittajavaatimukset. Muita aihetta tukevia

toimintaperiaatteita ovat ihmisoikeuspolitiikka, vastuullisuuspolitiikka ja yhtiön

toimintaohje. Nämä toimintaperiaatteet koskevat kaikkia ympäristöön, yhteiskuntaan ja

hallintotapaan liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, joilla on yhteys arvoketjun

alkupään työntekijöihin. (S2-1-16)

Toimittajien toimintaohje käsittää ne periaatteet ja odotukset, joita Outokummulla on

toimittajilleen. Sen avulla varmistetaan eettiset, kestävät ja vastuulliset käytännöt koko

arvoketjussa. Toimittajien toimintaohjeessa käsitellään Outokummun toimintaohjeen neljän

eettisen periaatteen mukaisesti turvallista ja tervettä työpaikkaa, kestävää tulevaisuutta,

ihmisoikeuksia ja ihmisarvoa sekä hyvää yrityskansalaisuutta. Toimintaohjeen mukaan

toimittajien tulee

• tehdä kaikkensa, jotta toimittajien oma työvoima ja ympäröivät yhteisöt ovat turvassa ja

terveitä,

• vähentää ympäristöön ja erityisesti ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen

kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia, vähentää energian käyttöä ja minimoida jätteitä sekä

ilmaan, veteen ja maaperään päätyviä päästöjä,

• kunnioittaa ja suojella kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja käyttää

asianmukaisia ilmoituskanavia ja korjaavia toimenpiteitä sekä

• noudattaa kaikkia sovellettavia lakeja ja määräyksiä sekä vastaavia eettisiä

toimintaperiaatteita kuin Outokumpu.

Toimintaohjeessa todetaan, että jos toimittaja aiheuttaa ihmisoikeusrikkomuksia tai

myötävaikuttaa niihin, sen odotetaan lopettavan rikkomukset välittömästi, tarjoavan

korjaavia toimenpiteitä niiden kohteena olleille henkilöille ja toteuttavan 

toimenpidesuunnitelman asian korjaamiseksi. Outokumpu saattaa myös ryhtyä muihin

toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi.

Toimittajavaatimuksissa kuvataan toimittajille asetetut vähimmäisvaatimukset. Outokumpu

odottaa toimittajiensa minimoivan seuraaviin aiheisiin liittyvät mahdolliset haitalliset

vaikutukset omassa toiminnassaan ja arvoketjussaan:

• työterveys ja -turvallisuus,

• yhdistymisvapaus ja työehtosopimukset,

• riittävä toimeentulotaso ja palkka,

• sukupuolten tasa-arvo ja palkkatasa-arvo,

• kohtuulliset työajat,

		108

• syrjintä ja häirintä,

• siirtotyöläiset ja

• luonnon monimuotoisuuteen liittyvät haitalliset vaikutukset, mukaan lukien metsäkato,

vaikutukset veteen, ilmaan ja maaperään sekä niiden vaikutukset yhteisöihin.

Outokumpu odottaa, että toimittajien huolellisuusvelvoitekäytännöt ovat YK:n yrityksiä ja

ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden mukaisia. Toimittajien odotetaan tekevän

läpinäkyvää yhteistyötä Outokummun kanssa. Toimittajien on muun muassa annettava

Outokummulle tai Outokummun valtuuttamalle kolmannelle osapuolelle mahdollisuus tehdä

auditointeja laitoksissaan.

Outokumpu valvoo itsearviointien, tarkastusten, mediaseurannan ja auditointien avulla sitä,

noudattavatko toimittajat toimittajien toimintaohjetta ja toimittajavaatimuksia.

Outokummun ihmisoikeuspolitiikan ja vastuullisuuspolitiikan mukaisesti Outokumpu

odottaa, että sen työntekijät, liikekumppanit ja muut osapuolet, joiden omat vaikutukset

voivat liittyä suoraan yrityksen toimintaan, tuotteisiin tai palveluihin, kunnioittavat

ihmisoikeuksia eivätkä loukkaa niitä. Lisätietoja ihmisoikeuspolitiikasta on vaikutusten

kohteena olevia yhteisöjä (S3) koskevassa luvussa ja vastuullisuuspolitiikasta

ilmastonmuutosta (E1) käsittelevässä luvussa kohdissa “Toimintaperiaatteet”.

Vastuullinen hankinta ja liikekumppanien tunteminen ovat myös osa Outokummun

toimintaohjetta. Toimintaohjeessa toimittajien edellytetään toimivan Outokummun kanssa

läpinäkyvällä tavalla. Toimittajien on arvioitava ja valvottava edelleen myös omia

toimitusketjujaan. Outokumpu haluaa tuntea liikekumppaninsa varmistaakseen, että

Outokumpu ei sekaannu epäeettiseen, lainvastaiseen tai rikolliseen toimintaan.

Outokummun työntekijöiden on noudatettava Outokummun riskeihin perustuvaa due

diligence -toimintatapaa, jossa tarkistetaan ja varmistetaan liikekumppaneiden perustiedot.

Outokummun työntekijät valvovat liikekumppaniensa toimia säännöllisesti varmistaakseen,

että Outokumpu voi jatkaa yhteistyötä heidän kanssaan. Lisätietoja toimintaohjeesta on

hallintotapaa (G1-1) koskevan luvun kohdassa “Toimintaperiaatteet”.

Lisätietoja erityisesti sitoumuksista puuttua ihmiskauppaan, pakkotyöhön ja lapsityöhön on

tämän luvun kohdassa Ihmiskauppaan, pakkotyöhön ja lapsityövoimaan puuttuminen. (S2-

MDR-P-65-(a))

Toimittajien toimintaohjeen ja toimittajavaatimusten noudattaminen sisällytetään

virallisesti toimittajien kanssa tehtäviin sopimuksiin ja yleisiin ehtoihin. Toimittajien

toimintaohjeen ja toimittajavaatimusten julkaisemisen jälkeen vaikutuksiltaan merkittäviltä

toimittajilta on kerätty allekirjoitetut vahvistukset sen varmistamiseksi, että ne sitoutuvat

Outokummun käytäntöjen mukaisiin periaatteisiin ja toteuttavat niitä toiminnassaan.

Avoimuuden ja tietoisuuden lisäämiseksi kaikki yhtiön politiikat ovat julkisesti saatavilla

Outokummun verkkosivuilla, ja niistä myös viestitään yhtiön ulkoisille sidosryhmille eri

yhteyksissä. (S2-MDR-P-65-(f))

Laajuus, vastuuvelvollisuus ja sidosryhmät

Outokummun toimittajien toimintaohjetta sovelletaan kaikkiin toimittajiin ja heidän

työntekijöihinsä, jotka toimittavat materiaaleja, tuotteita ja/tai palveluja Outokummun

juridisille yhtiöille riippumatta toimittajan asemasta toimitusketjussa eli siitä, ovatko he

suoria toimittajia vai osa arvoketjun alkupäätä. Outokumpu odottaa suorien toimittajiensa

varmistavan, että heidänkin toimittajansa noudattavat Outokummun toimittajien

toimintaohjetta.

Toimittajavaatimuksia sovelletaan yleisesti ottaen kaikkiin toimittajiin. Eräät poikkeukset

voidaan sallia tietyn arvoketjun ja toimittajakategorian riskiprofiilin perusteella. (S2-MDR-

P-65-(b))

Koska monet tunnistetuista keskeisistä ihmisoikeusriskeistä ja -vaikutuksista sekä tietyt

ympäristövaikutukset liittyvät Outokummun hankintoihin, vastuu toimintaperiaatteiden

toteutumisesta ja yhteistyöstä arvoketjun alkupäässä jakautuu toimitusjohtajalta

talousjohtajalle ja hänen kauttaan raaka-ainehankinnoista vastaavalle johtajalle ja edelleen

toimitusketjun vastuullisuudesta vastaavalle johtajalle, jolla on operatiivinen vastuu.

Vastuuvelvollisuutta on kuvattu tarkemmin vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä (S3)

koskevan luvun kohdassa “Toimintaperiaatteet”. (S2-MDR-P-65-(c))

Outokumpu kerää eri kanavien kautta sidosryhmiensä näkemyksiä, jotka vaikuttavat

edelleen sen toimintaperiaatteisiin. Vuonna 2025 Outokumpu jatkoi sidosryhmävuoro-

vaikutusta koskevan konsernitason lähestymistavan kehittämistä osana yhtiön

yritysvastuuta koskevan huolellisuusvelvoiteprosessin toimeenpanoa. Arvoketjun työntekijät

ovat tässä suhteessa yksi keskeinen sidosryhmä. Lisätietoja sidosryhmävuorovaikutuksen

kehittämisestä Outokummussa on yleisiä tietoja koskevassa osassa. (S2-MDR-P-65-(e))

Kolmansien osapuolten standardit ja yhdenmukaisuus

kansainvälisesti tunnustettujen asiakirjojen kanssa

Outokummun ihmisoikeuspolitiikka määrittelee yhtiön sitoumukset arvoketjun

työntekijöiden oikeuksien ja työolojen huomioimiseksi. Politiikka on linjassa

kansainvälisesti tunnustettujen asiakirjojen kanssa, kuten YK:n ihmisoikeuksien

yleismaailmallinen julistus, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskeva

kansainvälinen yleissopimus, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva

kansainvälinen yleissopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus, ILO:n julistus työn

perusperiaatteista ja -oikeuksista, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat

periaatteet, OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille sekä YK:n Global Compactin

kymmenen periaatetta.

Ihmisoikeuspolitiikka tukee myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista ja

noudattaa asiaankuuluvia YK:n viitekehyksiä, jotka suojelevat haavoittuvia ryhmiä, kuten

naisia, lapsia, siirtotyöläisiä ja alkuperäiskansoja. Outokumpu on lisäksi sitoutunut konflikti-

		109

ja riskialueilta peräisin olevien mineraalien toimitusketjun vastuullisuutta koskeviin OECD:n

due diligence -ohjeisiin ja on allekirjoittanut YK:n Global Compact -aloitteen.

Nämä sitoumukset toteutetaan toimittajien toimintaohjeen ja siihen liittyvien toimittaja-

vaatimusten avulla, joissa kansainväliset ihmisoikeus- ja työstandardit on muutettu

toimittajia koskeviksi konkreettisiksi odotuksiksi. Näissä asiakirjoissa on asetettu 

keskeisten ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyviä vaatimuksia koskien turvallisia ja

oikeudenmukaisia työoloja, yhdistymisvapautta, syrjimättömyyttä sekä pakkotyön, velkaan

sidotun työn ja lapsityövoiman kieltämistä. Outokummun toimittajien huolellisuusvelvoite-

prosessi, joka sisältää myös arviointeja ja auditointeja, noudattaa OECD:n due diligence -

viitekehyksen vaiheita ja mahdollistaa arvoketjun työntekijöihin vaikuttavien riskien

tunnistamisen, arvioinnin ja lieventämisen.

Outokumpu vahvistaa sitoutumistaan näihin aiheisiin osallistumalla ResponsibleSteel-

aloitteeseen. Kaikki yhtiön eurooppalaiset tuotantolaitokset ovat ResponsibleSteel-

sertifioituja. Sertifikaatti sisältää keskeiset kansainväliset työ- ja ihmisoikeusperiaatteet.

Koska Outokummulla on myös kromikaivos, yhtiö on suomalaisen Kestävän

kaivostoiminnan verkoston sertifioitu jäsen. Verkoston avulla tuetaan arvoketjun

työntekijöiden kannalta olennaisten vastuullisten kaivoskäytäntöjen jatkuvaa parantamista.

Tarkempia tietoja ihmisoikeuspolitiikasta on vaikutusten kohteena olevat yhteisöjä (S3)

käsittelevässä luvussa. (S2-MDR-P-65-(d)), (S2-1-19), (S2-1-17)

Arvoketjun työntekijöiden ihmisoikeuksien

kunnioittamisen yleinen toimintatapa

Outokumpu on sitoutunut tekemään yhteistyötä kumppaneiden, toimittajien,

alihankkijoiden ja asiakkaiden kanssa puuttuakseen ennalta mahdollisiin ja tosiasiallisiin

ihmisoikeuksiin, mukaan lukien ympäristöä ja vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä

koskevat oikeudet, liittyviin haittavaikutuksiin ja pienentääkseen niitä. Yhtiön toimittajien

huolellisuusvelvoiteprosessi on olennainen osa sen ihmisoikeuksia koskevaa

huolellisuusvelvoitejärjestelmää, ja se kattaa koko toimittajan elinkaaren toimittajien

hyväksynnästä ja riskikartoituksista jatkuvaan seurantaan ja määräajoin tehtäviin

arviointeihin, jotta voidaan varmistaa, että liiketoiminta on vastuullista yhtiön koko

arvoketjussa.

Yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessi

		110

Outokummun toimitusketjun hallinta perustuu riskiperusteiseen toimintatapaan. Sen avulla

tunnistetaan, arvioidaan ja priorisoidaan mahdollisia ja todellisia vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia, jotka liittyvät arvoketjun työntekijöihin. Oikeanlaisten prioriteettien

asettaminen alkaa arvoketjun alkupään kartoituksesta, jossa tunnistetaan riskialttiita

arvoketjuja ja keskeisiä aiheita. Tämä kartoitus ohjaa huolellisuusvelvoitetoimien

priorisointia ja varmistaa sen, että prosessissa keskitytään aihealueisiin, joilla on suurin

mahdollisuus haitallisille vaikutuksille.

Maariskien arviointi on erityisen tärkeä osa toimittajien sekä toimitusketjun vaikutusten ja

riskien kartoitusta. Työ perustuu Outokummun Tunne liiketoimintakumppanisi

-ohjeistukseen ja kattaa maakohtaiset vastuullisuus- ja compliance-riski-indeksit.

Toimittajien toimintamaita arvioidaan Dodd Frank -lain 1502 §:ssä lueteltujen maiden,

Euroopan unionin julkaisemien konfliktialueiden ja korkean riskin alueiden (CAHRA-alueet)

ja TDi Sustainability -konsulttiyrityksen vastuullisen hankinnan varoitusindeksin (Alert Index

for Responsible Sourcing eli AIRS) perusteella. AIRS sisältää konflikteihin, oikeudellisiin

olosuhteisiin, ihmisoikeuksiin ja ympäristöriskeihin liittyvät indeksit.

Ennen kuin toimittaja hyväksytään Outokummun toimittajaksi, hyväksymisprosessin avulla

tarkistetaan, että se täyttää tietyt vaatimukset. Prosessin avulla tunnistetaan ja arvioidaan

mahdollisia riskejä ja mahdollisuuksia. Lisäksi sillä varmistetaan, että toimittajat

noudattavat Outokummun vaatimuksia ja voivat toimittaa jatkuvasti vaatimustenmukaisia

raaka-aineita, tuotteita tai palveluita. Vaikutuksien ja riskien tunnistaminen perustuu

Outokummun Tunne liiketoimintakumppanisi -ohjeistukseen sekä maakohtaisiin

vastuullisuus- ja compliance-riski-indekseihin.

Outokumpu seuraa toimittajia jatkuvasti liikesuhteen aikana itsearviointien,

mediaseurannan, tarkastusten ja auditointien avulla. Useimmat toimittajat käyvät läpi

säännöllisen compliance-tarkastuksen pakotteiden varalta. Outokummussa käytetään

pääasiallisena itsearviointityökaluna EcoVadis-alustaa, joka keskittyy ympäristöön,

työntekijöihin ja ihmisoikeuksiin, eettisiin toimintatapoihin ja vastuulliseen hankintaan

liittyviin kriteereihin. Itsearvioinnin tulosten perusteella tunnistetaan

parannusmahdollisuuksia ja puutteita, sovitaan korjaavista toimenpiteistä ja seurataan

niiden toteuttamista yhdessä toimittajien kanssa.

Joka vuosi toimittajille tehdään myös arviointi, jossa niitä mitataan esimerkiksi olemassa

olevien sertifikaattien, ostojen määrän, edellisten auditointien ja itsearviointien tulosten

sekä muiden niiden suorituskykyä kuvaavien mittareiden perusteella. Näiden

indikaattoreiden perusteella päätetään toimittajavierailuista. Tunnistetuista vaikutuksista ja

riskeistä riippuen vaihtoehtoina ovat vierailu toimipaikassa, auditointi tai

ihmisoikeusvaikutusten arviointi. Tunnistetut puutteet ja kehityskohteet käydään läpi

toimittajien kanssa. Tarvittavista toimenpiteistä sovitaan ja niitä seurataan. Jos toimittaja

ei jossain vaiheessa noudata Outokummun vaatimuksia, Outokumpu voi irtisanoa

sopimuksen ja/tai jättää toimittajan tulevien liiketoimintamahdollisuuksien ulkopuolelle.

Tämä jäsennelty, vaikutuksiin ja riskeihin keskittyvä toimittajien

huolellisuusvelvoiteprosessi tunnistaa ja priorisoi ne, joissa riski vakaville ihmisoikeus- ja

ympäristövaikutuksille on suurin. Prosessi noudattaa myös Outokummun sitoumusta

edistää vastuullisia ja eettisiä käytäntöjä koko arvoketjussaan YK:n yrityksiä ja

ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden, ILO:n työelämän perusperiaatteita ja

-oikeuksia koskevan julistuksen ja OECD:n monikansallisille yrityksille antamien

toimintaohjeiden mukaisesti. (S2-1-17-(a))

Yhteydenpito arvoketjun työntekijöihin

Arvoketjun alkupään työntekijöitä haastatellaan ennen vastuullisuusauditointeja ja

ihmisoikeusarviointeja ja/tai niiden aikana. Tyypillisesti halutaan haastatella

seuraavanlaisia henkilöitä:

• suoraan työllistetty miespuolinen tuotannon työntekijä,

• suoraan työllistetty naispuolinen tuotannon työntekijä,

• työntekijöiden edustajana toimiva tai ammattiliitossa mukana oleva tuotannon

työntekijä,

• nuori työntekijä tai harjoittelija,

• alihankkijan tuotannon työntekijä,

• määräaikainen tuotannon työntekijä,

• vähemmistöön kuuluva työntekijä,

• turvallisuusalan työntekijä,

• kuljettaja,

• siivousalan työntekijä,

• ruokalan työntekijä ja

• ammattiliiton edustaja.

Ihmisoikeusvaikutusten arvioinneissa haastatellaan myös paikallisyhteisöjen ja

kansalaisjärjestöjen edustajia. (S2-1-17-(b))

Korjaavat toimenpiteet

Lisätietoja korjaavien toimenpiteiden prosessista on omaa työvoimaa (S1) koskevan luvun

kohdassa “Toimintaperiaatteet”. (S2-1-17-(c))

Ihmiskauppaan, pakkotyöhön ja lapsityövoimaan puuttuminen

Ihmiskauppaa, pakkotyötä ja lapsityövoimaa käsitellään seuraavissa Outokummun

politiikoissa: toimittajan toimintaohje, ihmisoikeuspolitiikka ja vastuullisuuspolitiikka.

Outokummun toimittajien toimintaohjeessa sanotaan, että Outokumpu odottaa toimittajien,

riippumatta siitä, ovatko he suoria toimittajia, alihankkijoita tai alihankkijan toimittajia

yhtiön toimitusketjussa, kunnioittavan ja suojelevan kansainvälisesti tunnustettuja

ihmisoikeuksia, kunnioittavan ja suojelevan lasten oikeuksia, noudattavan kansainvälisiä

työsopimuksia ja tuomitsevan kaikki nykyajan orjuuden, pakkotyön ja lapsityövoiman

		111

muodot. Toimittajan toimintaohjeeseen sisältyy määräyksiä, jotka koskevat työntekijöiden

turvallisuutta, yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja palkkausta, yhdistymisvapautta,

ihmiskauppaa sekä pakkotyön tai lapsityövoiman käyttöä. Nämä säännökset ovat

sovellettavien ILO:n normien mukaisia.

Outokummun ihmisoikeuspolitiikassa todetaan, että Outokumpu tuomitsee kaikki

pakkotyön, velkatyön, modernin orjuuden ja ihmiskaupan muodot. Yhtiö ei salli eikä hyväksy

liikkumisvapauden rajoittamista, rekrytointimaksuja, henkilöllisyystodistusten tai passien

takavarikointia, velkasidonnaisuutta, palkan pidättämistä tai muita vastaavia käytäntöjä.

Outokumpu on sitoutunut estämään lapsityövoiman käyttöä eikä missään tapauksessa salli

sitä omassa toiminnassaan tai arvoketjussaan. Nämä sitoumukset ovat voimassa

maailmanlaajuisesti ja niiden toteutumista seurataan Outokummun ihmisoikeuksia

koskevan huolellisuusvelvoiteprosessin kautta.

Vastuullisuuspolitiikan mukaan Outokummun sitoutuminen ihmisoikeuksiin ja ihmisarvoon

tarkoittaa sitä, että Outokumpu tuomitsee lapsityövoiman, pakkotyön tai velkaan sidotun

työvoiman käytön sekä kaikenlaisen orjuuden. Outokumpu on sitoutunut toimimaan

rehellisesti varmistaen näin, että sen liiketoiminnassa tai toimitusketjussa ei ole nykyajan

orjuutta tai ihmiskauppaa. (S2-1-18)

Säännösten noudattamatta jättäminen ja yhdenmukaisuus

kansainvälisten asiakirjojen kanssa

Vuonna 2025 ei raportoitu yhtään tapausta, jossa YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevia ohjaavia periaatteita, Kansainvälisen työjärjestön julistusta työelämän

perusperiaatteista ja -oikeuksista tai OECD:n toimintaohjeita olisi jätetty noudattamatta

arvoketjun työntekijöiden osalta, perustuen Outokummun sisäisiin ja ulkoisiin

tietolähteisiin. Outokumpu tulkitsee noudattamatta jättämisen “a case of non-respect” -

tilanteeksi, jossa on tapahtunut kuolemantapaus tai muu vakava ihmisoikeusrikkomus siitä

huolimatta, että käytössä on ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoiteprosessi ja/tai

muu edellä mainittuihin viitekehyksiin perustuva menettely. Outokumpu aloittaa vuonna

2026 systemaattisemman prosessin kehittämisen näiden ohjeiden noudattamatta

jättämiseen liittyvien tapausten seurantaan ja valvontaan yhtiön omissa toiminnoissa ja

arvoketjussa. Lisätietoja aiheesta on tämän kestävyysraportin omaa työvoimaa (S1)

käsittelevässä luvussa.

Outokummun hankintaosastolla on lisäksi käytössään erillinen prosessi toimitusketjun ESG-

poikkeamien tunnistamista ja hallintaa varten. ESG-poikkeamat ovat toimitusketjun

ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintotapaan liittyviä tapauksia, joihin liittyy

säännösten noudattamatta jättäminen. Tapauksia kirjataan hankintaosaston tunnistamana

tai sen saamien ilmoitusten perusteella. Hankintaosasto koordinoi tutkintaa ja dokumentoi

sen. Poikkeamien hallinnalla täytetään YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien

periaatteiden mukaiset velvoitteet. Prosessiin kuuluvat taustaselvitykset, mahdolliset

hankinnan keskeytykset, päätökset paikan päällä tehtävistä arvioinneista,

ihmisoikeusvaikutusten ja -riskien arvioinnit, Outokummun vastuu tunnistettuihin

vaikutuksiin ja riskeihin liittyen, kehitystoimien määrittäminen ja niistä sopiminen, sisäinen

ja ulkoinen sidosryhmäviestintä sekä tapausten dokumentointi.

Vuorovaikutus

Arvoketjun alkupään työntekijöiden näkemyksiä kartoitetaan toimittaja-auditointien aikana 

haastatteluissa. Outokummun vastuullisuusauditoinneissa keskitytään työntekijöiden

haastatteluihin. Ihmisoikeusvaikutusten arvioinneissa haastatellaan arvoketjun työntekijöitä

sekä yhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen edustajia. Nykyisten arvoketjun alkupäähän

keskittyvien hallintaprosessien lisäksi Outokumpu jatkoi vuoden 2025 aikana

sidosryhmävuorovaikutukseen liittyvän yleisen prosessin työstämistä. Osana prosessia

joulukuussa 2025 julkaistiin sisäiset ohjeistukset, joissa huomioidaan sekä yleiset että

erityiset yhtiön vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät. (S2-2-22)

Arvoketjun työntekijöitä osallistetaan toimittajavierailuiden aikana kuten on kuvattu edellä

kohdissa “Arvoketjun työntekijöiden ihmisoikeuksien kunnioittamisen yleinen toimintatapa”

ja “Yhteydenpito arvoketjun työntekijöihin”.

Paikan päällä tehtävien arviointien tarkoituksena on määrittää toimittajan ihmisoikeuksien

huolellisuusvelvoiteprosessien ja ympäristöaiheiden hallinnan kypsyystaso, arvioida, miten

toimittaja käsittelee tiettyjä valittuja aiheita sekä tunnistaa ja arvioida toimittajan omassa

toiminnassa tai sen arvoketjussa mahdollisia ja toteutuneita ihmisoikeus- ja

ympäristöriskejä (esimerkiksi työoloihin, vesi- ja jätehuoltoon ja luonnon

monimuotoisuuteen liittyen).

Lisäksi paikan päällä tehtävien arviointien tarkoituksen on määritellä suosituksia

toimittajan ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoiteprosessien parantamiseksi ja ehdottaa

lieventäviä toimia mahdollisten ja todellisten ihmisoikeusvaikutusten osalta. Tyypillisiä

ihmisoikeusriskejä, joita arvioidaan vierailujen aikana, ovat työolot (palkka, ylityöt, terveys

ja turvallisuus, yhdistymisvapaus), pääsy ilmiantokanaviin, pakkotyö ja lapsityövoima sekä

asuminen ja hygienia. Ympäristöaiheita ovat esimerkiksi vesivarojen hallinta (kulutus,

kierrätys, vesivirtaussuunnitelma, vesivarojen hallintasuunnitelma), ilman ja veden

pilaantuminen, luonnon monimuotoisuus ja jätehuolto (vaarallinen jäte, kierrätys).

Outokummun vastuullisuusvierailu sisältää johdon haastatteluja ja laitoskierroksen, mutta

ei sisällä suoraa vuorovaikutusta toimittajan työntekijöiden kanssa. Vastuullisuusauditointi

sisältää työntekijöiden haastatteluita, ja ihmisoikeusvaikutusten arvioinneissa

haastatellaan myös paikallisyhteisöjen ja kansalaisjärjestöjen edustajia.

Auditoinneissa ja arvioinneissa haastateltavat henkilöt valitaan sen perusteella, kuinka

mahdollisia tunnistetut haitalliset vaikutukset ovat sekä sen varmistamiseksi, että

tällaisille vaikutuksille erityisen alttiiden tai syrjäytyneiden yksilöiden tai ryhmien, kuten

		112

naisten, tiettyjä avustavia tehtäviä tekevien työntekijöiden ja maahanmuuttajien,

näkökulmat otetaan huomioon. (S2-2-23)

Loppuraporttia ja kehityssuosituksia valmisteltaessa otetaan huomioon haastateltujen

arvoketjun työntekijöiden ja heidän edustajiensa antamat tiedot ja näkemykset. Tulokset

käydään läpi toimittajan kanssa ja tarvittavista kehitystoimista sovitaan yhdessä. Tuloksia

arvioidaan myös sisäisesti ja hyödynnetään toimittajan yritysvastuuseen liittyvien

vaikutusten ja riskien arvioinnissa. (S2-2-22-(a))

Vuosittain laaditaan tarkastussuunnitelma, joka perustuu toimittajan yritysvastuuseen

liittyvien vaikutusten ja -riskien arviointiin. Vuonna 2025 Outokumpu toteutti kuusi

paikanpäällä tehtävää arviointia: yhden (1) vastuullisuusauditoinnin (2024: 3) ja viisi

vastuullisuuskäyntiä. (S2-2-22-(b))

Arvoketjun työntekijöiden kanssa tapahtuvan yhteydenpidon vaikuttavuuden arviointi

perustuu paikan päällä tehdyissä auditoinneissa ja arvioinneissa tehtyihin havaintoihin, ja

kehitystoimista sovitaan yhdessä toimittajan kanssa. Outokumpu seuraa toimien

etenemistä pitämällä säännöllisesti yhteyttä toimittajaan. Vakavissa tapauksissa toimet

voidaan validoida uudella tarkastuksella. Vuonna 2025 sovittiin 27 kehitystoimenpiteestä

(2024: 26). (S2-2-22-(e))

Tietoja Outokummun ihmisoikeuksiin liittyvistä vastuista ja vastuuvelvollisuuksista on

aiemmin tässä luvussa kohdassa “Laajuus, vastuuvelvollisuus ja sidosryhmät”. Vierailujen

aikana havaittuja merkittäviä poikkeamia tai löydöksiä tarkastellaan raaka-

ainehankinnoista vastaavan johtajan kanssa, ja tarvittaessa ne viedään talousjohtajan,

konsernin vastuullisuustiimin ja toimitusjohtajan arvioitaviksi päätöksentekoa varten.

(S2-2-22-(c))

Outokumpu ei ole tehnyt yleisiä puitesopimuksia yhdenkään ammattiliittojen keskusliiton

kanssa. (S2-2-22-(d))

Nykyisten arvoketjun alkupäähän keskittyvien prosessien lisäksi Outokumpu aloitti vuonna

2025 konsernitason lähestymistavan kehittämisen varmistaakseen vuorovaikutuksen

erilaisten yhtiön vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa. Lisätietoja

Outokummun sidosryhmävuorovaikutuksen prosesseista löytyy kestävyysraportin yleisten

tietojen osiosta. (S2-2-22-(a-e)), (S2-2-24)

Korjaavat toimenpiteet

Vuonna 2025 Outokumpu aloitti konsernitason toimintamallin kehittämisen korjaavien

toimenpiteiden tarjoamiseksi ja mahdollistamiseksi osana yhtiön

huolellisuusvelvoiteprosessia. Mallia kehitetään edelleen vuonna 2026, jotta voidaan

määritellä tarkemmat prosessit erilaisiin tilanteisiin liittyville korjaaville toimille. Lisätietoja

Outokummun korjaavia toimenpiteitä koskevan prosessin kehittämisestä on omaa

työvoimaa (S1) koskevan ja vuorovaikutusta käsittelevän osuuden kohdassa “Korjaavat

toimenpiteet”. (S2-3-27-(a)),

Kanavia, joiden kautta arvoketjun työntekijät voivat tuoda esiin huolenaiheitaan, on

käsitelty liiketoiminnan harjoittamista (G1) käsittelevässä luvussa. Lisäksi arvoketjun

työntekijät voivat löytää tärkeimpien Outokummun yritysvastuusta, ihmisoikeuksista ja

toimittajien vastuullisuudesta vastaavien henkilöiden yhteystiedot yhtiön verkkosivuilta.

Yhtiön edustajat antavat myös arvoketjun alkupään työntekijöille omat yhteystietonsa

paikan päällä tehtävissä tarkastuksissa ja arvioinneissa, jos haastateltavilla on

lisäkysymyksiä tai jos he haluavat ilmoittaa huolenaiheistaan. (S2-3-27-(b))

Arvoketjun työntekijöihin liittyen Outokummun toimittajien toimintaohjeen mukaan

toimittajan on varmistettava, että sen työntekijöillä ja sidosryhmillä on mahdollisuus tuoda

esiin huolenaiheitaan sopivien kanavien kautta. Outokumpu odottaa, että toimittajilla on

käytössä ilmoituskanava tai että he edistävät sellaisen käyttöön ottamista. Lisätietoja

prosesseista, joiden avulla Outokumpu tukee sen omiin toimintoihin tai arvoketjuun

liittyvien huolenaiheiden esiin tuomiseen tarkoitettujen kanavien saatavuutta, on

Liiketoiminnan harjoittaminen (G1) -luvussa. (S2-3-27-(c))

Outokumpu seuraa omia kanaviaan, kuten SpeakUp-kanavaa ja ESG-poikkeamien

hallintajärjestelmää, mutta ei toistaiseksi kerää tietoja arvoketjun alkupään toimijoilta.

Outokumpu ei ole vielä kattavasti keskustellut kanavien tehokkuudesta sidosryhmiensä

kanssa. (S2-3-27-(d))

Outokummulla ei ole tällä hetkellä toimintatapaa sen varmistamiseksi, että arvoketjun

työntekijät ovat tietoisia huolenaiheiden ja tarpeiden esiin tuomisen rakenteista ja

prosesseista ja luottavat niihin. Toimittajien toimintaohjeessa sanotaan, että Outokumpu ei

hyväksy vastatoimenpiteitä niitä henkilöitä vastaan, jotka ilmoittavat huolenaiheista

hyvässä uskossa. Yhtiö korostaa myös auditointien aikana toimittajille, että se ei hyväksy

vastatoimenpiteitä haastateltuja työntekijöitä tai yhteisöjen edustajia vastaan.

Outokummulla on myös väärinkäytösten raportointia koskeva ohje, jossa on

vastatoimenpiteiltä suojaamista koskeva osio. (S2-3-28)

Vuonna 2025 Outokumpu jatkoi ilmoituskanavia koskevan lähestymistapansa kehittämistä 

julkaisemalla joulukuussa sisäisen ohjeistuksen tehokkaiden kanavien tunnistamiseksi ja

tarjoamiseksi erilaisille sidosryhmille. Kehitystyö jatkuu vuonna 2026 sen varmistamiseksi,

että Outokummun tarjoamat ilmoituskanavat kattavat laajasti yrityksen vaikutusten

alaisena olevien sidosryhmien tarpeet ja lähtökohdat, koska nykyinen SpeakUp-

ilmoituskanava ei välttämättä ole kaikissa tapauksissa soveltuvin vaihtoehto. (S2-3-29)

		113

Toimet

Keskeiset vuonna 2025 toteutetut toimet:

• Outokumpu asetti toimittajien vastuullisuuteen liittyvän yleisen tavoitteen: vuoteen

2030 mennessä 100 % vaikutuksiltaan merkittäville toimittajille kohdistuvista ostoista

tehdään toimittajien toimintaohjeeseen sitoutuneiden toimittajien kanssa.

• Outokumpu julkaisi uudistetut toimittajavaatimuksensa joulukuussa 2025. Pitkän

aikavälin tavoite on, että 100 % Outokummun vaikutuksiltaan merkittävistä toimittajista

on sitoutunut myös Outokummun toimittajavaatimuksiin.

• Paikan päällä tehtävät arvioinnit olivat edelleen keskeinen toimenpide olennaisten

ihmisoikeus- ja muiden vastuullisuusvaikutusten hallinnassa. Vuonna 2025 Outokumpu

toteutti yhden vastuullisuusauditoinnin (2024: 3) ja viisi vastuullisuuskäyntiä. Näiden

arviointien tarkoituksena on käsitellä ihmisoikeus- ja ympäristövaikutuksia

tuotantolaitoksella, toimittajan toiminnoissa sekä toimitusketjuissa, johtaen sovittuihin

toimiin tunnistettujen riskien lieventämiseksi.

• Outokumpu analysoi arvoketjun alkupäätä valituissa muissa hankintakategorioissa

syventääkseen ymmärrystään muiden kuin suorien toimittajien vaikutuksista. Tämä

analyysi auttoi tunnistamaan arvoketjun keskeisimmät vastuullisuusvaikutukset ja

puuttumaan parannustarpeisiin seuraaviin aiheisiin liittyen:

◦ työterveys ja -turvallisuus,

◦ yhdistymisvapaus ja työehtosopimukset,

◦ riittävä toimeentulotaso ja palkka,

◦ sukupuolten tasa-arvo ja palkkatasa-arvo,

◦ kohtuulliset työajat,

◦ syrjintä ja häirintä,

◦ siirtotyöläiset ja

◦ luonnon monimuotoisuuteen liittyvät haitalliset vaikutukset, mukaan lukien

metsäkato, vaikutukset veteen, ilmaan ja maaperään sekä niiden vaikutukset

yhteisöihin.

• Panostaminen ilmoituskanaviin ja korjaaviin toimenpiteisiin: Outokumpu on kehittänyt

edelleen ilmoituskanavia sekä korjaavia toimenpiteitä koskevia prosessejaan vuoden

2025 aikana kattaen oman työvoiman, arvoketjun työntekijät sekä vaikutuksen

kohteena olevat yhteisöt.

Tuleville vuosille suunniteltuja keskeisiä toimia ovat:

• Ilmoituskanavien ja korjaavien toimenpiteiden kehittäminen: Outokumpu jatkaa

ilmoituskanavia sekä korjaavia toimenpiteitä koskevien prosessiensa kehittämistä

parantaakseen näkyvyyttään mahdollisiin ja tosiasiallisiin ihmisoikeusloukkauksiin sekä

puuttuakseen, ehkäistäkseen ja lieventääkseen ennakoivammin omaan työvoimaansa,

arvoketjun työntekijöihin sekä vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin liittyviä kielteisiä

vaikutuksia.

• Arvoketjun tietojen laadun ja läpinäkyvyyden parantaminen: Outokumpu käynnistää

prosessin, jolla tunnistetaan toimittajatietojen hallintaratkaisu ja otetaan se käyttöön,

jotta voidaan vahvistaa ESG-johtamista ja huolellisuusvelvoitekäytäntöjä koko

arvoketjussa. Tavoitteena on valita järjestelmä, johon toimittaja- ja ESG-tiedot voidaan

keskittää ja jolla voidaan parantaa työoloihin, ihmisoikeuskäytäntöihin ja

ympäristötoimien tasoon liittyvää näkyvyyttä sekä virtaviivaistaa tiedonkeruuta ja

raportointia. Järjestelmän odotetaan tukevan sekä yhteiskunnallisiin että

ympäristöaiheisiin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tehokkaampaa

tunnistamista, ennaltaehkäisyä ja lieventämistä, vahvistavan toimittajien sitouttamista

ja yhteistyötä heidän kanssaan sekä parantavan hankintakäytäntöjen ja materiaalien

jäljitettävyyttä. Lisäksi se helpottaa tietoon perustuvaa päätöksentekoa, jatkuvaa

parantamista ja tulosten vertailua toimittajiin liittyvien vastuullisuusasioiden hallinnassa.

• Arvoketjun ympäristötietojen parantaminen: Outokumpu aikoo analysoida arvoketjun

alkupäätä valituissa muissa hankintakategorioissa syventääkseen ymmärrystään sen

ympäristövaikutuksista (esimerkiksi luonnon monimuotoisuuteen ja veden

pilaantumiseen liittyvät riski-indeksit). Tämä työ perustuu aiemmin toteutettuun

arvoketjun kartoittamiseen. Odotettavissa on, että työn tuloksena saadaan tietoa, joka

auttaa ymmärtämään, missä suurimmat riskit ovat, jotta näihin vaikutuksiin voidaan

reagoida ja jotta niitä voidaan ehkäistä ja lieventää tehokkaammin. (S2-MDR-A-68-(a-c))

Edellä kuvatun toimintasuunnitelman toteuttamiseen liittyvät toimintamenot ja

pääomamenot ovat osa Outokummun tavanomaista liiketoimintaa. (S2-MDR-A-69)

Olennaisten kielteisten vaikutusten ehkäiseminen, lieventäminen tai

korjaaminen

Outokummulla on käytössään kattava huolellisuusvelvoiteprosessi, jolla estetään ja

lievennetään sekä korjataan merkittäviä kielteisiä arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia

vaikutuksia. Prosessi on kuvattu edellä kohdassa “Arvoketjun työntekijöiden

ihmisoikeuksien kunnioittamisen yleinen toimintatapa”. (S2-4-32-(a))

Vuonna 2025 Outokumpu ei ole havainnut toimitusketjussa yhtään tapausta, jossa se olisi

aiheuttanut tosiasiallisia vaikutuksia tai myötävaikuttanut niihin. Kaksinkertaisen

olennaisuuden arvioinnissa yleisellä tasolla tunnistettujen vaikutusten korjaamiseksi ei ole

toteutettu toimia. (S2-MDR-A-68-(d-e)), (S2-4-32-(b))

Vuonna 2025 Outokumpu kehitti edelleen osaamistaan vastuullisuusasioihin liittyen.

Toimitusketjun vastuullisuudesta vastaava tiimi on osallistunut luonnon monimuotoisuutta

ja ympäristövaikutuksia käsitteleviin jatkokoulutuksiin. Tiimi on lisäksi tukenut arvoketjun

työntekijöiden ihmisoikeuksia järjestämällä kestävyyteen liittyviä tapaamisia sekä

puhumalla aiheesta messuilla ja seminaareissa. Kategoriavastaaville ja ostajille on

järjestetty säännöllisesti sisäisiä koulutuksia useista eri aiheista, kuten toimittajien

toimintaohjeesta, perehdytysprosessista, konfliktimineraaleista, päästötietojen

keräämisestä, toimittajan suorituskyvyn arvioinnista ja auditointiprosessista. (S2-4-32-(c))

		114

Outokummun sovittua toimittajiensa kanssa auditointien tai arviointien tuloksiin perustuen

seuraavista toimenpiteistä, yhtiö pitää heihin tiiviisti yhteyttä ja seuraa kehitystoimien

etenemistä. (S2-4-32-(d))

Tunnistusprosessi ja toimien toteuttamisen toimintatapa

Outokummun toimitusketjun hallinta perustuu tunnistettuihin vaikutuksiin ja riskeihin

kaikissa toimitusketjun elinkaaren vaiheissa. Arvoketjun alkupään riskien ja maariskien

arvioinnit ovat yksi tärkeistä keinoista toimittajan ja toimitusketjun riskien kartoituksessa.

Puuttuakseen erityisesti arvoketjunsa työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin kielteisiin

vaikutuksiin Outokumpu edellyttää, että sen toimittajat noudattavat kansainvälisiä työ- ja

ihmisoikeusstandardeja toimittajien toimintaohjeen ja toimittajavaatimusten mukaisesti.

Vaikutusten arvioimiseksi, ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi näitä aiheita käsitellään myös

osana vastuullisuusauditointeja ja ihmisoikeusvaikutusten arviointeja, joita Outokumpu

tekee toimitusketjussaan. Jos puutteita havaitaan, toimittajalta vaaditaan parannustoimia

näiden epäkohtien korjaamiseksi. Toimittajien huolellisuusvelvoiteprosessia kuvataan

yksityiskohtaisemmin edellä kohdassa “Arvoketjun työntekijöiden ihmisoikeuksien

kunnioittamisen yleinen toimintatapa”.

Tarvittavia toimenpiteitä tunnistetaan myös ESG-poikkeamien hallintaprosessin kautta.

Hankintaorganisaatiossa määritellään, tunnistetaan, hallitaan ja dokumentoidaan

mahdollisia toimitusketjun tapauksia, joissa epäillään rikkomuksia. Prosessi koostuu

taustaselvityksestä, mahdollisista hankinnan keskeytyksistä sekä päätöksistä paikan päällä

tehtävistä arvioinneista tai ihmisoikeusriskien arvioinnista. Lisäksi osana prosessia

määritellään Outokummun vastuut tunnistettuihin vaikutuksiin ja kehitystoimiin liittyen,

sisäinen ja ulkoinen sidosryhmäviestintä sekä poikkeamien dokumentointi. Lisätietoja

auditoinneista ja arvioinneista sekä tapauksista on aiemmin tässä luvussa kohdassa

“Toimet”. (S2-4-33-(a)), (S2-4-33-(b))

Joulukuussa 2025 Outokumpu julkaisi sisäisen ohjeistuksen korjaavien toimenpiteiden

mahdollistamisesta ja tarjoamisesta. Lähestymistapaa kehitetään edelleen vuonna 2026,

jotta voidaan luoda tarkemmat prosessit erilaisiin tilanteisiin soveltuville korjaaville toimille.

Siihen asti epäillyt tapaukset käsitellään tapauskohtaisesti julkaistun ohjeistuksen

mukaisesti. Lisätietoja Outokummun korjaavien toimenpiteiden prosessin kehittämisestä

on omaa työvoimaa (S1) koskevassa luvussa osiossa “Vuorovaikutus” ja edelleen kohdassa

“Korjaavat toimenpiteet”. (S2-4-33-(c))

Olennaisten riskien, mahdollisuuksien ja kielteisten vaikutusten

käsittely

Toimitusketjun vastuullisuuden ja arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien vaikutusten

seuranta on jatkuvaa, ja sitä toteutetaan muun muassa säännöllisten taustaselvitysten ja

vastuullisuusauditointien kautta. Tunnistettujen olennaisten riskien lisäksi Outokumpu

ennakoi toimitusketjun läpinäkyvyyteen, vastuulliseen hankintaan ja ympäristövaikutuksiin

liittyvien säännösten kehittyvän edelleen. Outokumpu on varautunut pysymään ajan tasalla

näistä muutoksista ja mukauttamaan ennakoivasti käytäntöjään uuteen lainsäädäntöön

vastaamiseksi. (S2-4-34-(a))

Outokumpu jatkaa arvoketjun työntekijöihin liittyvien olennaisten mahdollisuuksien

vaalimista edistämällä korkeatasoisia sosiaalisen vastuun normeja koko

toimitusketjussaan. Tämä toimintatapa vahvistaa sen toimitusketjun resilienssiä, mikä

mahdollistaa paremman vakauden ja pitkän aikavälin menestyksen.

Joulukuussa 2025 Outokumpu julkaisi päivitetyt toimittajavaatimuksiaan. Myös

toimittajien toimintaohjeen sisältö tarkastettiin vuoden 2025 aikana. Uudistetut

vaatimukset sisältävät selkeämmät vastuullisuusperiaatteet ja

huolellisuusvelvoitevaatimukset. Outokumpu kannustaa toimittajiaan noudattamaan näitä

periaatteita ja pyrkii näin parantamaan työoloja ja eettisiä käytäntöjä koko arvoketjussa.

Tämä toimintatapa luo toimittajille myönteistä painetta sisällyttää vastuullisuus

ydintoimintoihinsa.

Vastuullisuus on yksi Outokummun tärkeimmistä arvoista. Siksi ihmisoikeuksia ei

vaaranneta, ja yhtiö pyrkii välttämään kaikki kielteiset vaikutukset omissa toiminnoissaan

ja arvoketjussaan toteuttamalla toimittajien huolellisuusvelvoiteprosessia. (S2-4-35) Vuonna

2025 ei raportoitu vakavia tapauksia arvoketjun työntekijöihin liittyen. (S2-4-36)

Vuonna 2025 Outokummun toimitusketjun vastuullisuudesta vastaavassa tiimissä oli kolme

kokoaikaista työsuhteista työntekijää. Heidän tehtävänään on tunnistaa toimitusketjun

vastuullisuuteen liittyviä vaikutuksia ja riskejä ja hallita niitä. Outokumpu on sisällyttänyt

toimitusketjun vastuullisuuteen liittyvän taloudellisen suunnitelman osaksi yhtiön

hankinnan taloudellista suunnitelmaa. (S2-4-38)

Tavoitteet

Vuonna 2025 Outokumpu asetti tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä 100 %

vaikutuksiltaan merkittäville toimittajille kohdistuvista ostoista tehdään toimittajilta, jotka

ovat allekirjoittaneet toimintaohjeen. Outokummun toimittajien toimintaohjeessa

määritellään ne periaatteet ja odotukset, joita Outokummulla on toimittajilleen. Sen avulla

varmistetaan eettiset, kestävät ja vastuulliset käytännöt koko arvoketjussa. Toimittajien

toimintaohjeen noudattaminen on vähimmäisvaatimus, jos haluaa harjoittaa liiketoimintaa

Outokummun kanssa. Vaikutukseltaan merkittävien toimittajien allekirjoitusten avulla

Outokumpu pyrkii varmistamaan, että ne sitoutuvat omassa toiminnassaan Outokummun

toimintaperiaatteiden mukaisiin periaatteisiin ja toteuttavat niitä sekä vähentävät kielteisiä

vaikutuksia, edistävät myönteisiä vaikutuksia ja vähentävät arvoketjun työntekijöihin

liittyviä riskejä.

Mitattavissa oleva tavoite on, että vuoden 2030 loppuun mennessä kaikki vaikutuksiltaan

merkittäville toimittajille kohdistuvat ostot (100 %) tehdään toimittajien kanssa, jotka ovat

vahvistaneet allekirjoituksellaan noudattavansa Outokummun toimittajien toimintaohjetta

		115

tai joiden osalta Outokumpu voi toimittajan omien toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen

arvioinnin jälkeen hyväksyä, että toimittajan oman toimintaohjeen noudattaminen riittää

Outokummun toimittajien toimintaohjeen noudattamiseksi. Tavoitteen edistymistä

seurataan kuukausittain tarkastelemalla niiden toimittajien, jotka ovat vahvistaneet

toimittajien toimintaohjeen, ostojen osuutta kokonaisostoista. Outokumpu määrittelee

vaikutukseltaan merkittäviksi toimittajiksi ne toimittajat, jotka toimittavat yhtiön tuotteissa

käytettäviä raaka-aineita. Nämä toimittajat muodostavat suurimman osuuden

kokonaisostoista ja vaikuttavat merkittävästi yhtiön ympäristö-, sosiaalisiin ja taloudellisiin

vaikutuksiin. Ulkopuolinen kolmas osapuoli ei ole vahvistanut tätä tunnuslukua.

Outokummun ensimmäinen toimittajien toimintaohje julkaistiin vuonna 2022, minkä

jälkeen se esiteltiin toimittajille ja vahvistusten edistymisen seuranta aloitettiin. Lähtötaso

on vuodelta 2022, jolloin ohjeen vahvistaneita oli nolla prosenttia, sillä prosessi oli otettu

juuri käyttöön. Vuoden 2023 operatiiviseksi tavoitteeksi asetettiin 70 %, ja

vastuullisuusohjausryhmä hyväksyi vuonna 2025 viralliseksi tavoitteeksi 100 % vuoteen

2030 mennessä.

Outokumpu on sitoutunut harjoittamaan eettistä ja vastuullista liiketoimintaa ja haluaa

varmistaa, että kaikki toimittajat ympäri maailmaa ovat tietoisia yhtiön keskeisistä

eettisistä periaatteista ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja ympäristön suojeluun liittyen.

Tavoite ja siihen liittyvät käytännöt ovat yhdenmukaisia OECD:n monikansallisille yrityksille

antamien toimintaohjeiden ja YK:n Global Compact -periaatteiden kanssa. Outokummun

toimitusketjun vastuullisuudesta vastaava tiimi edistää toimittajien toimintaohjeen

toteuttamista ja hoitaa toimittajaviestintää yhdessä raaka-aineiden hankintatiimin kanssa.

Vuoteen 2025 mennessä 92 % vaikutuksiltaan merkittäville toimittajille kohdistuvista

ostoista tehtiin toimittajilta, jotka ovat allekirjoittaneet toimintaohjeen. Toimitusketjun

vastuullisuudesta vastaava tiimi seuraa allekirjoitusten määrää, ja allekirjoitusvaatimus on

sisällytetty osaksi kaikkien uusien toimittajien hyväksymisprosessia. Aihetta käsitellään

aktiivisesti osana sopimusten uusimiseen liittyviä neuvotteluja niiden olemassa olevien

toimittajien kanssa, jotka eivät ole vielä allekirjoittaneet toimintaohjetta. Jos toimittaja

kieltäytyy sitoutumasta toimittajien toimintaohjeeseen, sen liikesuhde Outokummun kanssa

saattaa päättyä. (S2-MDR-T-80- (a-j)), (S2-MDR-M-77 (a)), (S2-5-39)

		116

§

S3 – Vaikutusten

Outokumpu vaikuttaa ihmisiin niin paikallisesti,

kansallisesti kuin maailmanlaajuisesti 

monimutkaisten toimitusketjujensa kautta. Yhtiö on

sitoutunut kunnioittamaan kaikkien niiden yhteisöjen

ihmisoikeuksia, joihin sen omat toiminnot tai

liikesuhteet voivat vaikuttaa.

kohteena olevat yhteisöt

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Yhteisöjen taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet
Myönteinen vaikutus	Tosiasiallinen	Omien tuotantolaitosten lähellä sijaitsevien yhteisöjen kehittäminen, kuten maksetut verot, muut taloudelliset panokset sekä hankkeet  (ml. sponsorointi ja koulutusyhteistyö)

SUUNNITELMA

VUODELLE 2026

Järjestelmällinen tapa

tunnistaa vaikutusten kohteena

olevat yhteisöt ja niihin liittyvät

merkittävät vaikutukset, riskit

ja mahdollisuudet erityisesti

haavoittuviin ryhmiin liittyen.

Vuorovaikutusmenetelmiin,

ilmoituskanaviin ja korjaaviin

toimenpiteisiin liittyvän

prosessin sekä vaikutusten

kohteena oleviin yhteisöihin

liittyvän toimintatavan

kehittäminen edelleen.

Yritysvastuun

huolellisuusvelvoiteprosessin

seurannan ja

jatkotoimeenpanon  sekä

tavoitteiden määritteleminen.

KESKEISET TOIMET

VUONNA 2025

Omien toimintojen ja arvoketjun

yritysvastuun huolellisuus-

velvoiteprosessin (due diligence)

käyttöönoton jatkaminen.

Ilmoituskanaviin, korjaaviin

toimenpiteisiin, sidosryhmä-

vuorovaikutukseen ja vaikutusten

kohteena oleviin yhteisöihin

liittyvien toimintatapojen

kehittäminen.

Suljettuihin kaivoksiin liittyvän

ohjelman käynnistäminen –

painotus vuoropuhelussa

paikallisyhteisöjen kanssa.

Jatkuva sitoutuminen

paikallisyhteisöjen oikeudet

turvaaviin  kansainvälisiin

standardeihin, kuten YK:n

yrityksiä ja ihmisoikeuksia

koskeviin ohjaaviin periaatteisiin,

ResponsibleSteel-aloitteeseen ja

Towards Sustainable Mining

Finland -standardiin.

Maahan liittyvät vaikutukset
Kielteinen vaikutus	Mahdollinen	Toimitusketjun yhteisöihin vaikuttavan elinympäristön turmeltuminen (vesi, ilma, maaperä, metsäkato)
Kielteinen vaikutus	Mahdollinen	Elinympäristön turmeltuminen (vesi, ilma, maaperä, metsäkato) omien tuotantolaitosten läheisyydessä

Alkuperäiskansojen oikeudet
Kielteinen vaikutus	Mahdollinen	Alkuperäiskansojen oikeuksien loukkaukset toimitusketjussa, mukaan lukien maa-, metsä- ja vesioikeudet

(ESRS2-SBM-3-48-(a))

Outokummun yhteisöihin kohdistuvat vaikutukset johtuvat pääsääntöisesti sen

ydinliiketoiminnan, ruostumattoman teräksen tuotannon ja kaivostoiminnan,

ominaispiirteistä. Nämä toiminnot edellyttävät ammattitaitoista työvoimaa, ovat erittäin

säänneltyjä ja luvanvaraisia sekä riippuvaisia tuotantopanosten maailmanlaajuisista

toimitusketjuista.

Ennen Outokummun liiketoiminnan keskittämistä ruostumattomaan teräkseen yhtiö toimi

monilla toimialoilla, kuten kaivosteollisuudessa. Tämän seurauksena yhtiöllä on

historiallisia kytköksiä useisiin kaivosalueisiin ja Outokumpu jatkaa näiden suljettujen

kaivosalueiden valvontaa. Outokumpu käynnisti vuonna 2025 suljettuihin kaivoksiin

liittyvän ohjelman, jonka tavoitteena on alueiden pitkän aikavälin kunnostaminen ja

ympäristövaikutusten vähentäminen tutkimukseen perustuvilla ennallistamistoimilla.

Ohjelmassa korostetaan myös läpinäkyvyyttä ja aktiivista sidosryhmävuorovaikutusta

erityisesti suljettujen kaivosalueiden lähellä asuvien ja mahdollisten vaikutusten kohteena

olevien yhteisöjen sekä muiden olennaisten sidosryhmien kanssa.

		117

Outokummun toiminta on vakiintunutta ja sidoksissa tiettyihin maantieteellisiin sijainteihin.

Yrityksen toiminta luo myönteisiä vaikutuksia sen vaikutuksen kohteena oleviin yhteisöihin

tukemalla eri tavoin paikallista taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia. Outokumpu muun

muassa työllistää ihmisiä, maksaa veroja, sponsoroi sekä tekee lahjoituksia paikallisille

kohteille. Nämä toimet sekä parantavat paikallisyhteisöjen resilienssiä että tukevat

Outokummun liiketoiminnan jatkuvuutta tekemällä sen toiminnasta yhteiskunnallisesti

hyväksyttävämpää ja turvaamalla ammattitaitoisen työvoiman saatavuuden. Outokummun

toiminnalla voi olla myös kielteisiä vaikutuksia paikalliseen luontoon ja elinympäristöön.

Näitä ovat yhtiön tuotantolaitoksiin liittyvät päästöt ja muut ympäristön pilaantumiseen

liittyvät ympäristövaikutukset, jotka voivat vaikuttaa veden, ilman ja maaperän laatuun

Outokummun toimipaikkoja ympäröivillä alueilla.

Outokummun raaka-aineiden saatavuus on sidoksissa niiden maantieteelliseen

esiintymiseen. Tämän seurauksena osa niiden hankinnasta tapahtuu maista ja alueilta,

joilla on tunnistettuja ihmisoikeusriskejä liittyen arvoketjun työntekijöiden ohella myös

paikallisiin yhteisöihin. Kielteisiä vaikutuksia voi syntyä tilanteissa, joissa ihmisoikeuksia ei

kunnioiteta tai joissa aiheutuu ympäristöhaittoja. Erityinen huolenaihe ovat

alkuperäiskansojen oikeudet ja heidän oikeutensa maankäyttöön, metsiin ja veteen. (ESRS2

S3-SBM-3-8-(a)-(i)) 

Vaikutusten kohteena olevilla yhteisöillä – sekä Outokummun omien toimipaikkojen lähellä

että arvoketjun alkupään toimintoihin liittyen  – on keskeinen rooli yhtiön liiketoiminnan

jatkuvuuden tukemisessa. Yhteistyö omien toimipaikkojen lähellä sijaitsevien

paikallisyhteisöjen kanssa auttaa turvaamaan yhtiön toiminnan sääntelynmukaisuutta ja

yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä, takaa osaavan työvoiman saatavuuden ja edistää pitkän

aikavälin vakautta. Arvoketjun alkupään hankinta-alueilla ihmisoikeustilanne ja paikallisen

ekologisen ympäristön tila vaikuttavat suoraan toimitusketjun vakauteen ja raaka-aineiden

saatavuuteen. Keskeisten raaka-aineiden toimitusvarmuuden takaaminen – erityisesti

korkean riskin maissa ja yhteiskunnissa – on seikka, joka vaikuttaa Outokummun

liiketoimintamalliin. Näin ollen vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen ominaispiirteet ja

olosuhteet vaikuttavat Outokummun strategiaan ja liiketoimintamalliin edistämällä niihin

liittyvien riskien hallintaa sekä mahdollisuuksien tunnistamista. (ESRS2 S3-SBM-3-8-(a)-(ii)

Vuonna 2025 Outokumpu alkoi kehittää prosessia, jonka avulla kartoitetaan eri yhteisöjä,

joihin sen omalla toiminnalla tai arvoketjulla voi olla olennaisia vaikutuksia. Työn

tukemiseksi joulukuussa 2025 julkaistiin sisäinen sidosryhmäyhteistyötä koskeva ohjeistus,

jossa käsiteltiin erityisesti yhtiön vaikutuksen piirissä olevia yhteisöjä. Jatkokehitysprosessi

perustuu tähän ohjeistukseen, ja sitä koordinoi Outokummun yritysvastuun

huolellisuusvelvoiteprosessin kehittämisestä vastaava työryhmä (Sustainability Due

Diligence Working Group). Kytköstä Outokummun vaikutuksen kohteena olevien yhteisöjen

sekä yhtiön strategian ja liiketoimintamallin välillä tarkastellaan lisää vuonna 2026 osana

tätä prosessikehitystä. Lisätietoja on kestävyysraportin yleisiä tietoja käsittelevässä

osuudessa. (ESRS2 S3-SBM-3-8-(b), (S3-ESRS2-SBM-3-9)

Vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen tyypit

Vuonna 2025 Outokumpu alkoi kehittää järjestelmällisempää toimintatapaa niiden

yhteisöjen tunnistamiseksi, jotka ovat tai voivat mahdollisesti olla joko suoraan tai

välillisesti yhtiön toiminnasta aiheutuvien vaikutusten kohteena. Yleisellä tasolla nämä

yhteisöt voidaan luokitella seuraavasti:

• Outokummun omien tuotantolaitosten lähistöllä sijaitsevat yhteisöt ja/tai kauempana

sijaitsevat yhteisöt, joihin tuotantolaitosten toiminta vaikuttaa,

• Outokummun arvoketjun alkupään yhteisöt, jotka liittyvät metallien ja mineraalien

louhinta-, kaivos- ja jalostustoimintaan, ja

• Outokummun arvoketjun loppupään yhteisöt. (S3-ESRS2-SBM-3-9-(a))

Näihin vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin sisältyvät myös alkuperäiskansat sekä

muita mahdolliset erityisen haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät. (S3-ESRS2-SBM-3-9-(a)-(i-

iv))

Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen

Outokummun ympäristöön tai ihmisoikeuksiin kohdistuvat olennaiset kielteiset vaikutukset

saattavat vaikuttaa yhteisöihin, jotka sijaitsevat lähellä yhtiön omia toimintoja tai sen

arvoketjua. Vuonna 2025 Outokumpu jatkoi yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessin

(due diligence) kehittämistä. Kehitystyössä painotettiin niitä mahdollisia ja tosiasiallisia

haittavaikutuksia, jotka tunnistettiin vuonna 2024. Vuonna 2026 jatketaan näiden

vaikutusten järjestelmällistä kartoitusta sen perusteella, kuinka laajalle levinneitä, yleisiä

tai tapauskohtaisia ne ovat. Lisäksi aloitetaan näiden olennaisten kielteisten vaikutusten

luokittelu eri vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin sekä arvioidaan mahdollisuuksien

mukaan niiden yleisyyttä. (S3-ESRS2-SBM-3-9-(b))

Outokummun omassa toiminnassa myönteiset yhteisövaikutukset liittyvät pääasiassa

paikallista taloudellista ja sosiaalista kehitystä tukeviin panostuksiin, kuten verojen

maksuun, kohdennettujen hankkeiden sponsorointiin ja yhteistyöhön oppilaitosten kanssa.

Arvoketjun alkupäässä myönteiset vaikutukset ja mahdollisuudet ovat välillisempiä ja

liittyvät yritysvastuun huolellisuusvelvoitteen edistämiseen yhtiön toimitusketjuissa.

Painopiste on arvoketjun työntekijöissä, joista on lisätietoa tätä kohderyhmää

käsittelevässä luvussa (S2). Järjestelmällistä toimintatapaa näiden toimien

käynnistämiseksi ja arvioimiseksi kaikkien tai tiettyjen vaikutusten kohteena olevien

yhteisöjen osalta ei kuitenkaan ole vielä kehitetty.

Outokumpu jakaa vaikutusten kohteena olevat yhteisöt kahteen ryhmään:

• paikallisyhteisöt, joihin Outokummun toimipaikat vaikuttavat suoraan ja jotka sijaitsevat

yleensä alueilla, joissa on voimassa vakiintunutta ympäristöä ja ihmisoikeuksia koskevaa

lainsäädäntöä, ja

		118

• arvoketjun alkupään yhteisöt, joihin yhtiön raaka-ainehankinta vaikuttaa välillisesti ja

jotka sijaitsevat usein korkean riskin maissa, joissa ei ole voimassa yhtä kattavaa

lainsäädäntöä.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien luonne vaihtelee merkittävästi näiden kahden

kategorian välillä, mikä johtuu suurelta osin eroista yhteiskunnallisissa rakenteissa ja

hallintomalleissa. Näin ollen Outokummun vaikutusmahdollisuudet ovat tyypillisesti

suuremmat niiden yhteisöjen osalta, jotka sijaitsevat lähellä sen omia toimipaikkoja, kun

taas arvoketjun alkupään toimitusketjuissa vaikutuskeinot ovat rajallisempia

toimitusketjujen monimutkaisuuden ja maantieteellisen hajaantumisen vuoksi. (S3-ESRS2-

SBM-3-9-(c))

Vuonna 2025 Outokumpu alkoi määritellä toimintatapaa niiden olennaisten riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamiseen ja arvioimiseen, jotka perustuvat yhtiön vaikutuksiin sekä

riippuvuuksiin liittyen sen vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin. Työ perustuu

joulukuussa 2025 julkaistulle sisäiselle sidosryhmävuorovaikutusta koskevalle ohjeelle

sekä vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen tunnistamiselle ja sitä jatketaan vuonna

2026 osana Outokummun yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessia kattaen sekä yhtiön

omat toiminnot että arvoketjun alkupään. Outokumpu arvioi osana

huolellisuusvelvoiteprosessin kehittämistä myös tarvetta määritellä ja ylläpitää keinoja

käydä vuoropuhelua vaikutusten kohteena olevien paikallisyhteisöjen kanssa. (S3-ESRS2-

SBM-3-9-(d))

Vuodelle 2026 määritellyt toimenpiteet sisältävät myös soveltuvien tapojen

määrittelemisen niiden vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen tunnistamiseksi ja

tarkastelemiseksi, joilla on tiettyjä ominaisuuksia, jotka elävät tietyissä olosuhteissa tai

jotka harjoittavat tiettyä toimintaa ja voivat olla muita suuremmassa vahingon vaarassa.

Näiden erityisten vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen lisäksi myös niihin liittyviä

vaikutuksia arvioidaan vuodesta 2026 eteenpäin. Tämä työ on olennainen osa 

Outokummun yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessin jatkuvaa kehittämistä. (S3-ESRS2-

SBM-3-10, S3-ESRS2-SBM-3-11)

Toimintaperiaatteet

Outokummun ihmisoikeuksia koskeva huolellisuusvelvoitetyö, mukaan lukien yhteistyö

vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa, perustuu yhtiön ihmisoikeuspolitiikkaan.

Muita aihetta tukevia politiikkoja ovat ilmastonmuutosta koskevassa luvussa (E1) kuvattu

vastuullisuuspolitiikka, liiketoiminnan harjoittamista käsittelevässä luvussa (G1) kuvattu

yhtiön toimintaohje sekä arvoketjun työntekijöitä koskevassa osiossa (S2) kuvatut

toimittajien toimintaohje ja siihen liittyvät toimittajavaatimukset.

Outokumpu jatkoi koko konsernin kattavan ihmisoikeudet ja ympäristönäkökohdat

sisältävän huolellisuusvelvoiteprosessin kehittämistä vuonna 2025. Prosessikehitys

sisältää sekä yhtiön omat toiminnot että sen arvoketjun ja perustuu Outokummun

aikaisempaan työhön YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien

periaatteiden mukaisen riskiperusteisen yritysvastuun huolellisuusvelvoitteen

toteuttamiseksi.

Outokummun ihmisoikeuspolitiikka päivitettiin joulukuussa 2025, jotta sen avulla voidaan

hallita paremmin vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyviä olennaisia vaikutuksia,

riskejä ja mahdollisuuksia, mukaan lukien tietyt vaikutusten kohteena olevat yhteisöt.

(S3-1-14) Lisäksi joulukuussa 2025 julkaistiin sisäinen sidosryhmävuorovaikutusta koskeva

ohjeistus tukemaan erilaisten, suoraan tai epäsuorasti Outokummun toiminnan vaikutuksen

piirissä olevien yhteisöjen sekä niihin kohdistettavien toimenpiteiden tunnistamista.

Outokummun joulukuussa 2025 päivitetty ihmisoikeuspolitiikka määrittelee yhtiön

sitoumuksen kunnioittaa kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja tarjoaa

viitekehyksen tämän sitoumuksen juurruttamiseksi yhtiön omiin toimintoihin ja arvoketjuun.

Lisäksi politiikka kuvaa Outokummun keskeisimmät ihmisoikeuksiin liittyvät vaikutukset

sekä periaatteet niiden huomioimiseksi.

Politiikka on yhdenmukainen kansainvälisten viitekehysten, kuten YK:n yrityksiä ja

ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden, OECD:n monikansallisille yrityksille

antamien ohjeiden sekä YK:n Global Compactin yritysvastuun kymmenen periaatteen,

kanssa. Outokumpu noudattaa myös asiaankuuluvia kansainvälisesti tunnustettuja

sopimuksia, kuten YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta, kansalaisoikeuksia ja

poliittisia oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta, taloudellisia, sosiaalisia ja

sivistyksellisiä oikeuksia koskevaa kansainvälistä yleissopimusta sekä ILO:n julistusta

työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista (S3-MDR-P-65-(a))

Laajuus ja vastuuvelvollisuus

Kaikkien Outokummun liiketoimintojen, yritysten, johtajien, toimihenkilöiden ja

työntekijöiden tulee noudattaa yhtiön ihmisoikeuspolitiikkaa maailmanlaajuisesti.

Toimitusjohtajalla on Outokummun ylin ihmisoikeuksia koskeva valvonta- ja

vastuuvelvollisuus. Johtoryhmässä vastuullisuutta edustaa strategia-, vastuullisuus- ja

henkilöstöjohtaja, jonka kautta vastuu jalkautuu Outokummun vastuullisuusjohtajalle ja

edelleen hänen tiimissään työskentelevälle ihmisoikeusjohtajalle. Ihmisoikeuspolitiikan on

hyväksynyt ja allekirjoittanut strategia-, vastuullisuus- ja henkilöstöjohtaja. (S3-MDR-P-65-(c))

Kolmansien osapuolten standardit

Ihmisoikeuspolitiikan kautta Outokumpu kunnioittaa ja ottaa huomioon seuraavat

kolmansien osapuolten standardit ja aloitteet riskien ja vaikutusten arvioimiseksi ja

hallitsemiseksi: ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, kansalaisoikeuksia ja poliittisia

oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä

oikeuksia koskeva kansainvälinen yleissopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus, ILO:n

julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia

		119

koskevat ohjaavat periaatteet, OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille sekä YK:n Global

Compactin yritysvastuun kymmenen periaatetta.

Ihmisoikeuspolitiikka tukee myös YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista

sekä YK:n viitekehyksiä haavoittuvien ryhmien, kuten naiset, lapset, siirtotyöläiset ja

alkuperäiskansat, suojelemiseksi.

Outokummun Euroopan tuotantotoiminnot on sertifioitu ResponsibleSteel-standardin ja

Kemin kaivos Towards Sustainable Mining Finland -standardin mukaisesti. Molempiin

standardeihin sisältyy olennaisena osana sidosryhmä- ja paikallisyhteisövuorovaikutukseen

liittyviä vaatimuksia. (S3-MDR-P-65-(d))

Sidosryhmät ja saatavuus

Paikallisyhteisöissä tehtävän yhteistyön kautta Outokumpu pyrkii ylläpitämään avoimia ja

rakentavia suhteita sidosryhmiinsä ja edistämään myönteisesti sen vaikutuksen kohteena

olevien yhteisöjen hyvinvointia ja kestävyyttä. Outokumpu kerää sidosryhmiensä

näkemyksiä eri kanavien kautta, päivittäisestä vuorovaikutuksesta kohdennettuihin

palautekyselyihin. Aiheesta riippuen näillä näkemyksillä on vaihtelevasti vaikutusta yhtiön

politiikkoihin. Lisätietoja sidosryhmien kanssa käydyistä keskusteluista ja esille nousseista

teemoista on kohdassa Yleiset tiedot (Sidosryhmien näkemykset ja intressit, SBM‑2). (S3-

MDR-P-65-(e))

Vuonna 2025 Outokumpu alkoi kehittää järjestelmällisempää koko konsernin kattavaa

toimintatapaa sidosryhmävuorovaikutukseen osana yritysvastuun

huolellisuusvelvoiteprosessiaan. Työn tukemiseksi joulukuussa 2025 julkaistiin sisäinen

ohjeistus, jossa painopisteenä ovat erityisesti Outokummun toiminnan vaikutuksen

kohteena olevat yhteisöt. Lisätietoja Outokummun sidosryhmävuorovaikutuksen

kehittämisestä on tämän kestävyysraportin yleisiä tietoja käsittelevässä osuudessa. (S3-

MDR-P-65-(e))

Outokummun ihmisoikeuspolitiikka ja sitä tukevat dokumentit – toimintaohje,

vastuullisuuspolitiikka ja toimittajien toimintaohje – ovat julkisesti saatavilla yhtiön

verkkosivuilla, ja niistä myös viestitään yhtiön ulkoisille sidosryhmille eri tilanteissa. Ne

ovat myös sisäisesti kaikkien Outokummun työntekijöiden saatavilla. (S3-MDR-P-65-(f))

Toimintaperiaatteiden erityismääräykset ja alkuperäiskansat

Alkuperäiskansoihin kohdistuvien vaikutusten estäminen ja hallinta perustuvat

Outokummun ihmisoikeuspolitiikkaan, vastuullisuuspolitiikkaan, toimintaohjeeseen ja

toimittajien toimintaohjeeseen sekä siihen liittyviin toimittajavaatimuksiin.

Outokummun ihmisoikeuspolitiikka, joka päivitettiin joulukuussa 2025, määrittelee yhtiön

sitoumuksen kunnioittaa kaikkia kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ja juurruttaa

nämä periaatteet Outokummun omiin toimintoihin ja arvoketjuun. Ihmisoikeuspolitiikkansa

mukaisesti Outokumpu on sitoutunut suojelemaan alkuperäiskansojen oikeuksia

itsenäisten maiden alkuperäis- ja heimokansoja koskevan yleissopimuksen 1989 (nro 169)

sekä YK:n julistuksen alkuperäiskansojen oikeuksista mukaisesti. Yhtiö odottaa kaikkien

liikekumppaneidensa, toimittajiensa, alihankkijoidensa ja asiakkaidensa toimivan samoin.

Näitä oikeuksia ovat muun muassa alkuperäiskansojen oikeus maa-alueisiinsa sekä

vapaaseen ja tietoon perustuvaan ennakkosuostumukseen silloin, kun heidän maillaan

olevien luonnonvarojen tutkiminen tai hyödyntäminen on sallittua tai käynnistetty.

Tämä mainitaan myös Outokummun vastuullisuuspolitiikassa. Alkuperäiskansojen

oikeuksien kunnioittaminen ja edistäminen ovat lisäksi osa yhtiön toimittajien

toimintaohjetta.

Sidosryhmävuorovaikutuksen vahvistamiseksi Outokumpu julkaisi joulukuussa 2025

sisäisen ohjeistuksen, joka kattaa myös erityisesti haavoittuvat ryhmät, kuten

alkuperäiskansat. Ohjeistus on linjassa YK:n ohjaavien periaatteiden sekä OECD:n ohjeiden

kanssa ja määrittelee periaatteet merkitykselliselle ja sidosryhmien oikeuksia

kunnioittavalle vuorovaikutukselle. Se korostaa lisäksi varhaista ja jatkuvaa vuoropuhelua,

kulttuurisensitiivisyyttä sekä suojatoimia, kuten kostotoimien kieltoa ja tietoon perustuvaa

suostumusta. Ohjeistus muodostaa perustan tämän lähestymistavan jatkotyöstämiselle,

jota koordinoi Outokummun yritysvastuun huolellisuusvelvoitetta kehittävä työryhmä

(Sustainability Due Diligence Working Group). (S3-1-15)

Outokummun ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset, jotka liittyvät vaikutusten kohteena oleviin

yhteisöihin, on lueteltu aiemmin tässä luvussa ihmisoikeuspolitiikkaan liittyvässä kohdassa.

(S3-1-16)

Yleinen toimintatapa yhteisöjen ja erityisesti alkuperäiskansojen

ihmisoikeuksien kunnioittamiseen

Outokummun yleinen toimintatapa yhteisöjen ja erityisesti alkuperäiskansojen

ihmisoikeuksien kunnioittamiseen perustuu Outokummun ihmisoikeuspolitiikan

sitoumuksiin, jotka koskevat vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä, sekä edellä lueteltuihin

kansainvälisiin ihmisoikeussitoumuksiin. Outokumpu on lisäksi sitoutunut suojelemaan

alkuperäiskansojen oikeuksia edellä lueteltuihin politiikkoihin sisältyvien määräysten

mukaisesti. Yhtiö odottaa myös kaikkien liikekumppaneidensa, toimittajiensa,

alihankkijoidensa ja asiakkaidensa toimivan samoin. (S3-1-16-(a))

Outokummun yleinen toimintatapa yhteistyöhön vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen

kanssa perustuu sen ihmisoikeuspolitiikkaan, vastuullisuuspolitiikkaan, toimintaohjeeseen

ja toimittajien toimintaohjeeseen sekä siihen liittyviin toimittajavaatimuksiin.

Joulukuussa 2025 Outokumpu julkaisi konsernitason ohjeistuksen sidosryhmäyhteistyöstä

ja vaikutuksen piirissä olevien yhteisöjen huomioimisesta vahvistaakseen yritysvastuun

huolellisuusvelvoiteprosessiaan. Ohjeistus luo perustan järjestelmälliselle lähestymistavalle,

joka on linjassa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien periaatteiden (UNGP)

		120

sekä OECD:n monikansallisille yrityksille antamien ohjeiden kanssa. Se koskee kaikkia

Outokummun toimintoja ja arvoketjua maailmanlaajuisesti.

Lähestymistavan keskeiset osa-alueet ovat:

• Merkityksellinen vuorovaikutus: Kaksisuuntainen, hyvässä uskossa käytävä vuoropuhelu,

joka on osallistavaa, kulttuurisesti sopivaa ja oikea-aikaista, varmistaen sidosryhmien

näkemysten vaikuttavuuden päätöksentekoon.

• Erityinen huomio haavoittuviin ryhmiin ja alkuperäiskansoihin: Vuorovaikutusprosessit

kunnioittavat itsemääräämisoikeutta ja perinteisiä päätöksentekojärjestelmiä.

Tarvittaessa Outokumpu hakee vapaata, ennakkoluonteista ja tietoon perustuvaa

suostumusta (FPIC) ennen toimia, jotka voivat vaikuttaa alkuperäiskansojen maihin,

luonnonvaroihin tai kulttuuriperintöön.

• Suojatoimet ja periaatteet: Kostotoimien kielto, yksityisyyden suoja, tietoon perustuva

suostumus ja turvallisuusprotokollat turvallisen osallistumisen varmistamiseksi.

• Integrointi yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessiin: Sidosryhmäyhteistyö on

sisällytetty vaikutusten tunnistamiseen, riskienhallintaan, ilmoituskanaviin ja korjaaviin

toimenpiteisiin.

• Jatkuva parantaminen: Ohjeistus muodostaa perustan jatkotyöstölle, jota koordinoi

Outokummun yritysvastuun huolellisuusvelvoitetta kehittävä työryhmä (Sustainability

Due Diligence Working Group) ja varmistaa yhdenmukaisuuden kansainvälisten

standardien ja sääntelyvaatimusten kanssa.

Tämä systemaattinen lähestymistapa tukee Outokummun sitoumusta ihmisoikeuksien

kunnioittamiseksi, haitallisten yhteisövaikutusten vähentämiseksi sekä myönteisten

vaikutusten edistämiseksi yhtiön omissa toiminnoissa ja arvoketjussa. Toimintatavan

kehittämistä jatketaan vuonna 2026. (S3-1-16-(b))

Lisätietoja yleisestä toimintatavasta korjaavien toimien tarjoamiseksi ja/tai

mahdollistamiseksi yhtiön ihmisoikeusvaikutuksiin liittyen on tämän kestävyysraportin

omaa työvoimaa (S1) koskevassa luvussa. (S3-1-16-(c))

Noudattamatta jättämistä koskevien tapausten seuranta ja valvonta

Vuonna 2025 ei raportoitu yhtään tapausta, jossa YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia

koskevia ohjaavia periaatteita, Kansainvälisen työjärjestön julistusta työelämän

perusperiaatteista ja -oikeuksista tai OECD:n toimintaohjeita olisi jätetty noudattamatta

vaikutuksen kohteena olevien yhteisöjen osalta, perustuen Outokummun sisäisiin ja

ulkoisiin tietolähteisiin. Outokumpu tulkitsee noudattamatta jättämisen “a case of non-

respect” -tilanteeksi, jossa on tapahtunut kuolemantapaus tai muu vakava

ihmisoikeusrikkomus siitä huolimatta, että käytössä on ihmisoikeuksia koskeva

huolellisuusvelvoiteprosessi ja/tai muu edellä mainittuihin viitekehyksiin perustuva

menettely. Outokumpu aloittaa vuonna 2026 systemaattisemman prosessin kehittämisen

näiden ohjeiden noudattamatta jättämiseen liittyvien tapausten seurantaan ja valvontaan

yhtiön omissa toiminnoissa ja arvoketjussa, mukaan lukien vaikutusten kohteena olevat

yhteisöt. Lisätietoja aiheesta on tämän kestävyysraportin omaa työvoimaa (S1)

käsittelevässä luvussa. (S3-1-17)

Toimintaperiaatteiden dokumentointi, ristiviittaukset ja päivitykset

Outokummun ihmisoikeuspolitiikka uudistettiin joulukuussa 2025 vastaamaan yhtiön

omaan toimintaan ja arvoketjuun liittyviä päivitettyjä merkittäviä ihmisoikeusvaikutuksia

sekä käsittelemään aiempaa selkeämmin yhtiön toiminnan vaikutuksen kohteena olevia

yhteisöjä. Politiikan päivityksen ohella joulukuussa 2025 julkaistiin sisäinen

sidosryhmävuorovaikutusta koskeva ohjeistus tukemaan Outokummun yritysvastuun

huolellisuusvelvoitteen toteuttamista erityisesti yhtiön vaikutuksen kohteena olevien

yhteisöjen näkökulmasta. Muita olennaisia politiikkoja, jotka liittyivät Outokummun

vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin tai niihin

liittyviin olennaisiin riskeihin ja mahdollisuuksiin, ovat yhtiön vastuullisuuspolitiikka,

toimintaohje ja toimittajien toimintaohje. Näihin ei tehty merkittäviä muutoksia vuonna

2025. (S3-1-AR-9)

Vuorovaikutus

Vuonna 2025 Outokumpu alkoi kehittää koko konsernin kattavaa toimintatapaa, joka

määrittää yhtiön vuorovaikutusta sen vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa.

Lähestymistapa on dokumentoitu yhtiön sisäiseen sidosryhmäyhteistyötä koskevaan

ohjeistukseen, joka valmistui joulukuussa 2025. Ohjeistus auttaa tunnistamaan ja

hallinnoimaan Outokummun vaikutuksia yhteisöihin, jotka sijaitsevat lähellä sen omia

toimipaikkoja ja arvoketjun alkupäässä. Lähestymistapaa kehitetään edelleen vuonna 2026

osana Outokummun yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessia. Koska Outokummun

paikallinen toiminta on hyvin vakiintunutta, yhtiö on tottunut olemaan vuorovaikutuksessa

tuotantolaitosten lähellä sijaitsevien yhteisöjen kanssa. Lisätietoja Outokummun

sidosryhmävuorovaikutuksesta on yleisiä tietoja koskevassa osuudessa. (S3-2-24)

Korjaavat toimenpiteet

Lisätietoja Outokummun yleisestä toimintatavasta ja prosesseista, joilla toteutetaan tai

mahdollistetaan korjaavat toimenpiteet silloin, kun yhtiö on tunnistanut yhteyden sen

vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvaan olennaiseen kielteiseen

vaikutukseen, on tämä kestävyysraportin omaa työvoimaa (S1) käsittelevässä luvussa.

(S3-3-27-(a)).

Lisätietoja huolenaiheiden esiin tuomiseen tarkoitetuista ilmoituskanavista on myös omaa

työvoimaa (S1) käsittelevässä luvussa. Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvissä

asioissa voidaan ottaa suoraan yhteyttä Outokummun paikallisiin toimintoihin ja konsernin

toimintoihin sähköpostitse tai puhelimitse. (S3-3-27-(b))

		121

Lisätietoja prosesseista, joilla Outokumpu tukee sen omiin toimintoihin tai arvoketjuun 

liittyvien huolenaiheiden esiin tuomiseen tarkoitettujen ilmoituskanavien saatavuutta, on

omaa työvoimaa (S1) käsittelevässä luvussa. Outokumpu arvioi tarvetta luoda

mekanismeja, jotka edistävät tai tukevat tällaisten kanavien saatavuutta sen

liikekumppaneiden keskuudessa. Tämä toteutetaan osana Outokummun yritysvastuun

huolellisuusvelvoiteprosessin toimeenpanoa vuoden 2026 aikana. (S3-3-AR-19), (S3-3-27-(c))

Lisätietoja siitä, miten esiin tuotuja ja käsiteltyjä epäkohtia seurataan ja valvotaan sekä

miten erilaisten ilmoituskanavien tehokkuus varmistetaan, on omaa työvoimaa (S1)

käsittelevässä luvussa. (S3-3-27-(d))

Tietoisuus ja luottamus korjaaviin toimenpiteisiin liittyviin rakenteisiin

Outokummulla on politiikka niiden henkilöiden suojaamiseen vastatoimenpiteiltä, jotka

tuovat esiin huolenaiheita vilpittömässä mielessä ilmoituskanavien kautta. Lisätietoja on

hallintotapaa käsittelevässä luvussa (G1). Vuonna 2025 Outokumpu jatkoi yritysvastuun

huolellisuusvelvoiteprosessin käyttöönottoa. Prosessi kattaa myös vaikutusten kohteena

olevat yhteisöt. Tätä työtä jatketaan vuonna 2026, sisältäen tarvearvioinnin koskien

sellaisia menetelmiä, joilla arvioidaan miten tietoisia vaikutusten kohteena olevat yhteisöt

ovat huolenaiheidensa ja tarpeidensa esiin tuomisen kanavista ja prosesseista keinona

saada niihin vastauksia ja sitä, luottavatko he niihin.

Vuonna 2025 arvioitiin tietoisuutta Outokummun SpeakUp-kanavasta yhtiön Euroopan

toimintojen ResponsibleSteel-auditoinneissa. Arviointi toteutettiin paikallisyhteisöjen

edustajille tehdyin haastatteluin ja tulosten mukaan nämä sidosryhmät eivät vielä täysin

tunne tätä kanavaa. Tämän vuoksi Outokumpu jatkaa vuonna 2026 sellaisten keinojen

tarkastelua, joilla voidaan lisätä vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen tietoisuutta

huolenaiheiden ja tarpeiden esiin tuomiseen tarkoitetuista rakenteista ja prosesseista sekä

heidän luottamustaan niihin. (S3-3-28)

Kolmansien osapuolten mekanismit

Outokumpu arvioi aikaisintaan vuonna 2026 tarkemmin tarvetta ottaa käyttöön kolmansien

osapuolten ylläpitämiä ilmoituskanavia sen varmistamiseksi, että yhtiön omiin toimintoihin

ja arvoketjuun liittyvien vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen käytettävissä on

maailmanlaajuisesti riittävät ilmoituskanavat. Arviointi tehdään, kun yritysvastuun 

huolellisuusvelvoiteprosessin avulla voidaan tuottaa tarkempaa ja systemaattisempaa

tietoa Outokummun vaikutuksen piirissä olevista yhteisöistä. (S3-3-AR-20)

Toimet

Outokumpu ei tällä hetkellä toteuta järjestelmällisiä toimia, joilla puututaan vaikutusten

kohteena oleviin yhteisöihin liittyviin olennaisiin vaikutuksiin. Näiden toimien tunnistamista

ja toteuttamista tukeva toimintamalli määritellään vuodesta 2026 alkaen, kun

Outokummun oman toiminnan ja arvoketjun kattavaa yritysvastuun

huolellisuusvelvoiteprosessia kehitetään edelleen. Outokummun toimittajien

huolellisuusvelvoiteprosessin osana toteutettavat vastuullisuusauditoinnit ja

ihmisoikeusvaikutusten arvioinnit ottavat kuitenkin jo nyt huomioon myös paikalliset

yhteisöt. Lisätietoja tästä toimintatavasta on tämän kestävyysraportin arvoketjun

työntekijöitä (S2) käsittelevässä luvussa. Lisäksi tässä konsernikestävyysraportissa kuvatut

toimet, joilla ehkäistään ja vähennetään Outokummun oman toiminnan aiheuttamaa

ympäristökuormitusta, vähentävät osaltaan myös yhteisöihin kohdistuvia vaikutuksia. Niitä

käsitellään yhtiön ympäristövaikutuksia koskevassa luvussa. (S3-MDR-A-62)

Tapaukset ja ongelmat

Vuonna 2025 ei raportoitu yhtään vakavaa ihmisoikeusongelmaa tai -loukkausta liittyen

Outokummun omien toimintojen tai arvoketjun vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin.

Yhtiö alkoi vuonna 2025 kehittämään konsernitason toimintatapaa, jolla vaikutusten

kohteena olevia yhteisöjä koskevat vakavat ihmisoikeusongelmat ja -loukkaukset voidaan

tunnistaa järjestelmällisesti. Näiden tapausten luokittelu otettiin käyttöön SpeakUp-

ilmoituskanavan tutkintaprosessissa ja systemaattisemman lähestymistavan kehittämistä

tiedonkeruuseen jatketaan vuonna 2026. Jos tällaisia tapauksia tulee ilmi tällä hetkellä, ne

tutkitaan tapauskohtaisesti.

Outokummun määritelmän mukaan vakavalla ihmisoikeusongelmalla tai -loukkauksella

tarkoitetaan esimerkiksi kuolemantapausta, pidätystä, ihmiskauppaa, pakkotyötä ja/tai

lapsityövoiman käyttöä. (S3-4-36)

Resurssien kohdentaminen

Konsernin vastuullisuustoiminnon ihmisoikeusjohtaja johtaa globaalisti Outokummun

ihmisoikeus- ja huolellisuusvelvoitetyötä, ja toimittajien vastuullisuudesta vastaava osasto

vastaa näistä teemoista koskien yhtiön raaka-ainehankintaa arvoketjun alkupäässä.

Vuonna 2025 konsernin ihmisoikeusjohtaja ja toimitusketjun vastuullisuudesta vastaava

tiimi jatkoivat Outokummun oman toiminnan ja arvoketjun kattavan ihmisoikeuksia

koskevan huolellisuusvelvoitteen toimeenpanoa YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien

ohjaavien periaatteiden mukaisesti. Omien resurssien lisäksi yhtiö käyttää tarpeen mukaan

prosessin arvioinnin ja kehittämisen tukena ulkopuolisia asiantuntijoita. Aiheeseen liittyvien

olennaisten vaikutusten lieventämiseen ei ole osoitettu erityisiä taloudellisia resursseja,

sillä ne on sisällytetty konsernin taloussuunnitteluun osana yhtiön yritysvastuun

huolellisuusvelvoiteprosessin toimeenpanoa ja kehitystä. (S3-4-38)

Edellä kuvattujen vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvien toimien toteuttamiseen

liittyvät toimintamenot ja pääomamenot ovat osa Outokummun tavanomaista

liiketoimintaa. (S3-MDR-A-69)

		122

Tavoitteet

Vuonna 2025 Outokumpu jatkoi yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessin kehittämistä

kattaen sekä yhtiön oman toiminnan että arvoketjun. Outokummun eri yhteisöihin

kohdistuvat vaikutukset sekä toimet, joilla näitä vaikutuksia ehkäistään, lievennetään ja

lopetetaan, sisällytettiin tähän prosessiin. Vuoden 2025 aikana kehitettiin yleistä 

toimintamallia vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen huomioimiseksi, mikä muodostaa

perustan jatkotyölle vuonna 2026. Konserninlaajuisia tavoitteita ei täten ole vielä

määritelty tätä tarkoitusta varten, mutta tarvetta tällaisten tavoitteiden asettamiselle

arvioidaan vuonna 2026. (S3-ESRS2-72, S3-MDR-T-81-(a))

Vuonna 2026 osana kehitystyötä tarkastellaan yksityiskohtaisemmin myös niitä käytäntöjä

ja prosesseja, joilla seurataan politiikkojen ja toimien tehokkuutta suhteessa

tunnistettuihin vaikutuksiin. Lisäksi harkitaan tarvetta määritellä toimintatapa, jolla

arvioidaan riskejä ja mahdollisuuksia koskevia toimia ja politiikkoja. Kun Outokumpu saa

lisää tietoa erilaisiin yhteisöihin kohdistuvista vaikutuksistaan, yhtiö arvioi tarvetta luoda

valikoituja laadullisia ja/tai määrällisiä mittareita seurantaa varten. (S3-MDR-T-81-(b))

Outokummulla on kuitenkin jo nyt käytössään käytäntöjä, joilla seurataan sen politiikkojen

ja toimien tehokkuutta niihin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, jotka liittyvät sen

vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin. Outokumpu on esimerkiksi sitoutunut globaaleihin

aloitteisiin, kuten YK:n Global Compactiin ja YK:n liiketoiminnan ja ihmisoikeuksien

ohjaaviin periaatteisiin. Yhdessä YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden kanssa nämä

tarjoavat yleisen viitekehyksen tavoitteiden asettamiseksi ja yhtiön toimien

määrittelemiseksi liittyen sen vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin. Outokummun

Euroopan toiminnot ovat ResponsibleSteel-sertifioituja, ja kaivostoiminta Suomessa

noudattaa Towards Sustainable Mining Finland -standardia. Lisäksi vaikutusten kohteena

oleviin yhteisöihin liittyviä ympäristö- ja sosiaalisia näkökohtia huomioidaan yhtiön

sisäisissä tarkastus- ja arviointikäytännöissä sekä toimitusketjun

huolellisuusvelvoiteprosessissa. Tarvetta sisällyttää nämä näkökohdat osaksi olemassa

olevia sisäisiä järjestelmiä ja työkaluja yritysvastuun huolellisuusvelvoiteprosessin

tukemiseksi arvioidaan vuonna 2026. (S3-MDR-T-81-(b)-(i))

		123

Hallintotapatiedot

Outokummun hallintotapa edistää liiketoiminnan

harjoittamisen toimintaperiaatteita ja yrityskulttuuria sekä

tukee vastuullisia toimintatapoja koko toimitusketjussa.

Outokumpu on sitoutunut toimimaan liiketoiminnassaan

rehellisesti. Tämä tarkoittaa liiketoiminnan harjoittamista

eettisesti kestävällä ja vastuullisella tavalla. Outokumpu

uskoo, että jokaisella työntekijällä on rooli sellaisten

eettisten valintojen tekemisessä, jotka auttavat

rakentamaan maailmaa, joka kestää ikuisesti.

G1 – Liiketoiminnan harjoittaminen	124

		124

G1 – Liiketoiminnan

harjoittaminen

Outokumpu on sitoutunut toimimaan

liiketoiminnassaan rehellisesti. Kaikkien

työntekijöiden on noudatettava yhtiön

toimintaohjeen (Code of Conduct) periaatteita ja

sääntöjä ja sitouduttava niihin päivittäisessä

työssään. Toimintaohje tarjoaa työntekijöille

esimerkkejä ja käytännön neuvoja, jotta kaikki

voivat tehdä oikeita valintoja ja harjoittaa

eettisesti kestävää ja vastuullista liiketoimintaa.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
Myönteinen vaikutus	Mahdollinen	Kattavat toimintaperiaatteet ja niihin liittyvä osallistava koulutus auttavat työntekijöitä harjoittamaan eettistä ja vastuullista liiketoimintaa
Myönteinen vaikutus	Mahdollinen	Avoimuuteen sekä eettisiin, vastuullisiin ja kestäviin liiketoimintatapoihin perustuva yrityskulttuuri tekee työpaikasta turvallisen antaen työntekijöille myös mahdollisuuden tuoda esiin huolenaiheita
Kielteinen vaikutus	Mahdollinen	Jos Outokumpu ei harjoita eettistä ja vastuullista liiketoimintaa ja ylläpidä yrityskulttuuria, jossa kaikkien tulee toimia oikein, se voi johtaa lakien ja säännösten noudattamatta jättämiseen ja epäeettiseen liiketoimintaan
Riski		Lakien ja säännösten noudattamatta jättäminen ja yhtiön sisäisten ohjeiden vastainen toiminta sekä muu epäeettinen toiminta voivat heikentää yhtiön operatiivista toimintakykyä sekä johtaa haitallisiin oikeudellisiin ja taloudellisiin seuraamuksiin tai mainehaittoihin

TAVOITTEET

Tavoite oli, että

100 %

yhtiön toimihenkilöistä ja

tuotannon esihenkilöistä

suorittaa yhtiön

toimintaohjetta koskevan

verkkokoulutuksen

EDISTYMINEN

99 %

yhtiön toimihenkilöistä ja

tuotannon esihenkilöistä

suoritti yhtiön toimintaohjetta

koskevan verkkokoulutuksen

Suhteet toimittajiin
Myönteinen vaikutus	Mahdollinen	Edistämällä toimittajien sosiaalisia, ympäristöön liittyviä ja eettisiä liiketoimintakäytäntöjä Outokumpu voi pyrkiä parantamaan toimittajien vastuullisuustyön tuloksia ja vaikuttaa myönteisesti toimintatapoihin arvoketjun alkupäässä

(ESRS2-SBM-3-48-(a))

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat

toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

Outokumpu on laatinut politiikkoja, jotka käsittelevät yhtiön liiketoiminnan harjoittamiseen

liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista ja hallintaa.

Outokummun tärkein liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvä politiikka on konserninlaajuinen

toimintaohje (Code of Conduct), joka on keskeinen osa Outokummun konserninlaajuista

eettisten toimintatapojen sekä lakien ja säännösten noudattamista koskevaa ohjelmaa

(Ethics and Compliance (E&C) Program). Toimintaohjeen tavoitteena on varmistaa, että

		125

kaikki outokumpulaiset noudattavat työssään Outokummun eettisiä toimintatapoja,

vaatimustenmukaisuuteen liittyviä sääntöjä ja toimivat rehellisesti.

Toimintaperiaatteiden keskeinen sisältö

Outokummun eettiset periaatteet ovat osa yhtiön toimintaohjetta, ja ne on antanut

Outokummun hallitus. Periaatteiden mukaisesti Outokumpu kunnioittaa ja edistää

ihmisoikeuksia ja harjoittaa liiketoimintaa turvallisesti, kestävästi, eettisesti sekä lakien ja

säännösten mukaisesti. Nämä keskeiset eettiset periaatteet ohjaavat sitä, miten

Outokummussa suhtaudutaan työntekijöihin, asiakkaisiin, muihin liikekumppaneihin ja

yhteiskuntaan. 

Outokummun toimintaohje on rakennettu yhtiön tavoille toimia (Ways of Working).

Outokummun tavat toimia ovat: me työskentelemme turvallisesti, aina; me hyödynnämme

yhden yhtenäisen Outokummun voiman; me toimitamme; me annamme mahdollisuuden

kehittyä; me toimimme vastuullisesti ja me olemme luotettu kumppani. Nämä tavat toimia

ovat yhdistäneet yhtiötä ja muodostaneet yhteisen käsityksen siitä, kuinka Outokumpu

harjoittaa liiketoimintaa, kohtelee ihmisiä ja rakentaa maailmaa, joka kestää ikuisesti.

Osana Outokummun uutta EVOLVE-strategiaa yhtiö esitteli Outokumpu Way -toimintatavat

kesäkuussa 2025. Nämä korvaavat yhtiön aiemmat tavat toimia. Outokumpu Way on

joukko ohjaavia periaatteita, Outokummun ABC:t – Kunnianhimoa itsestäänselvyyksien

sijaan (Ambition beyond the obvious), Parempia yhdessä (Better together) ja Asiakkaiden

menestys (Customer success). Nämä periaatteet kannustavat organisaatiota toteuttamaan

strategiaa jokapäiväisissä päätöksissä ja toimissa. Outokummun toimintaohjeen

päivittäminen aloitettiin vuonna 2025, jotta toimintaohjeessa tuodaan esiin uudet

Outokumpu Way -toimintatavat ja yhtiön nykyiset käytännöt. Suunnitelmana on, että

päivitetty toimintaohje lanseerataan kaikille työntekijöille vuonna 2026.

Kaikkien työntekijöiden on noudatettava toimintaohjeen keskeisiä periaatteita ja sääntöjä

ja sitouduttava niihin päivittäisessä työssään. Toimintaohje tarjoaa työntekijöille

esimerkkejä ja käytännön neuvoja, jotta kaikki voivat tehdä oikeita valintoja

jokapäiväisessä työssään. Toimintaohje sisältää tietoa seuraavista keskeisistä aiheista:

turvallinen ja terve työpaikka, yhteistyön tekeminen yhtenä yhtenäisenä Outokumpuna,

vastuullinen hankinta, omaisuuden, tietojen ja henkilötietojen suojaaminen, sisäpiiritietojen

suojeleminen, ulkoinen viestintä, hallinto- ja ohjausjärjestelmä, eturistiriitojen välttäminen,

taloustietojen luotettavuus, rahanpesun torjunta, oikeudenmukaiset työkäytännöt, työolot

ja työntekijöiden oikeudet, vastuullinen liiketoiminta ja yhteistyö yhteisöjen kanssa,

korruptionvastainen toiminta sisältäen asiamiesten, konsulttien ja jakelijoiden käytön,

kohtuulliset lahjat, vieraanvaraisuuden sekä matkakulut, liikekumppaneiden tunteminen,

kilpailulainsäädännön noudattaminen ja huolenaiheiden esiin tuominen mukaan lukien

Outokummun SpeakUp-ilmoituskanava. 

Toimintaohjeen lisäksi Outokummun toimintaperiaatteisiin kuuluu myös muita

liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä politiikkoja ja ohjeistuksia, mukaan lukien

työturvallisuuteen, korruptionvastaiseen toimintaan, liikekumppaneiden tuntemiseen,

tietosuojaan ja kilpailulainsäädännön noudattamiseen liittyen. Lisäksi Outokummun

toimittajilla on käytössään toimittajien toimintaohje (Supplier Code of Conduct) ja

toimittajavaatimukset (Supplier Requirements). Politiikat ja ohjeet, mukaan lukien

toimintaohje, toteutetaan koulutusten, viestinnän sekä sisäisen valvonnan toimenpiteiden

avulla. (G1-MDR-P-65-(a))

Laajuus ja hyväksymisprosessi

Outokummun toimintaohje koskee kaikkia Outokummun työntekijöitä maailmanlaajuisesti.

Outokumpu myös edellyttää, että sen liikekumppanit noudattavat vastaavia eettisiä

toimintaperiaatteita kuin Outokumpu.

Outokummun toimittajien maailmanlaajuisesti odotetaan noudattavan Outokummun

toimittajien toimintaohjetta ja toimittajavaatimuksia. Lisätietoja aiheesta löytyy Suhteet

toimittajiin (G1-2)- ja Arvoketjun työntekijät (S2) -luvuista. (G1-MDR-P-65-(b))

Outokummun hallitus määrittelee Outokummun eettiset periaatteet, jotka ovat osa

Outokummun toimintaohjetta. Toimitusjohtaja ja Outokummun johtoryhmä määrittelevät

Outokummun yhteiset tavat toimia ja Outokumpu Way -toimintatavat, ja Outokummun

henkilöstöhallinto tukee niiden toteutusta. Outokummun toimitusjohtaja hyväksyy ja seuraa

toimintaohjeen toteutusta. (G1-MDR-P-65-(c))

Kolmansien osapuolten standardit

Toimintaohjeessa todetusti Outokumpu kunnioittaa ihmisoikeuksien yleismaailmallista

julistusta, YK:n Global Compact -yritysvastuualoitetta, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia

koskevia ohjaavia periaatteita sekä Kansainvälisen työjärjestön julistusta työelämän

perusperiaatteista ja -oikeuksista ja on sitoutunut niihin. (G1-MDR-P-65-(d))

Saatavuus ja toimeenpano

Outokummun lakiasiat- ja compliance-toiminto on vastuussa konserninlaajuisen E&C-

ohjelman toteutuksesta ja kehittämisestä. Konsernin E&C-tiimi tukee Outokummun

toimintaohjeen toimeenpanoa. Toimintaohje ja siihen liittyvä verkkokoulutus on laadittu

yhteistyössä sisäisten sidosryhmien kanssa. (G1-MDR-P-65-(e)) 

Toimintaohje on saatavilla sisäisesti yhdellätoista (11) kielellä. Yhtiön intranetissä on sivu,

josta toimintaohje ja sen kieliversiot löytyvät. Toimintaohjeeseen liittyen on saatavilla myös

viestintämateriaaleja, kuten julisteita, joita voidaan laittaa näkyville Outokummun

toimipaikkoihin ympäri maailmaa. Toimintaohjeen englanninkielinen versio on saatavilla

myös Outokummun ulkoisella verkkosivustolla.

Outokumpu edellyttää, että sen liikekumppanit noudattavat vastaavia eettisiä

toimintaperiaatteita kuin Outokumpu. Lisäksi Outokumpu edellyttää, että sen toimittajat

maailmanlaajuisesti noudattavat toimittajien toimintaohjetta ja toimittajavaatimuksia.

		126

Liikekumppaneille voidaan myös järjestää tarvittaessa koulutusta keskeisistä eettisiin

toimintatapoihin sekä lakien ja säännösten noudattamiseen liittyvistä aiheista. (G1-MDR-

P-65-(f)) 

Yrityskulttuurin luominen, kehittäminen, edistäminen ja arviointi

Outokumpu on sitoutunut vaalimaan kulttuuria, joka perustuu avoimuuteen, rehellisyyteen

sekä eettisiin, vastuullisiin ja kestäviin liiketoimintatapoihin. Outokumpu haluaa olla

luotettava kumppani kaikille sidosryhmilleen, mukaan lukien asiakkailleen, työntekijöilleen,

sijoittajilleen sekä yhteisöille, joissa Outokumpu toimii. Outokummun yrityskulttuuria

luodaan ja kehitetään Outokummun vision, toimintaohjeen sekä muiden politiikkojen ja

sitoumusten pohjalta, ja näitä toteutetaan koulutusten, viestinnän sekä sisäisen valvonnan

toimenpiteiden avulla. Outokummun yrityskulttuuria arvioidaan säännöllisesti. Näin

varmistetaan, että kulttuuri vastaa yrityksen sitoumusta harjoittaa eettistä ja vastuullista

liiketoimintaa sekä edistää vastaanottavaista ja turvallista työkulttuuria.

Vastuullisuus on olennainen osa Outokummun strategiaa ja näin ollen myös tärkeä osa

Outokummun yrityskulttuuria. Outokummussa eettiset toimintatavat sekä lakien ja

säännösten noudattaminen ovat vastuullisen ja kestävän liiketoiminnan ytimessä, jossa

kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa tekemällä eettisiä ja vastuullisia valintoja päivittäisessä

työssään.

Outokumpu on ottanut käyttöön kattavat liiketoiminnan harjoittamisen politiikat, jotka

ohjaavat yhtiötä käyttäytymään ja toimimaan eettisesti ja vastuullisesti. Nämä politiikat

ovat osa Outokummun yrityskulttuuria, ja ne edistävät vastuullista käyttäytymistä

organisaation kaikilla tasoilla.

Outokumpu on sitoutunut noudattamaan sovellettavia lakeja ja säännöksiä, eettisiä

periaatteita, Outokummun toimintaohjetta, muita yhtiön politiikkoja ja ohjeita sekä yhtiön

tapoja toimia (jotka olivat voimassa kesäkuuhun 2025 asti) ja Outokumpu Way -

toimintatapoja, jotka luovat perustan Outokummun toimille, liiketoiminnalle ja

yrityskulttuurille. Ne yhdistävät yhtiötä sekä muodostavat sen yrityskulttuurin ja yhteisen

käsityksen siitä, kuinka yritys harjoittaa liiketoimintaa ja kohtelee työntekijöitään sekä

liikekumppaneitaan, mukaan lukien asiakkaitaan.

Outokummussa työturvallisuus ja yritysturvallisuus ovat aina etusijalla. Tämä vaikuttaa

Outokummun yrityskulttuuriin ja korostaa työturvallisuuden ja yritysturvallisuuden

merkitystä. Päivittäinen työ perustuu Outokummun turvallisuusperiaatteisiin. Outokummun

turvallisuuden perussäännöt ovat ohjeiden ja toimintamenettelyjen perusta, ja niillä

varmistetaan se, että turvallisuusperiaatteita noudatetaan tarkasti. Lisäksi Outokummun

yritysturvallisuutta koskevat säännöt suojaavat yhtiön omaisuutta, resursseja ja toimintaa

luomalla vahvan yritysturvallisuuskulttuurin. Outokummun tavoitteena on, että työntekijät

tuntevat olonsa tervetulleeksi ja turvalliseksi taustastaan riippumatta. Lisäksi yhtiö vaalii

yhteistyöhön perustuvaa työkulttuuria, jossa huomioidaan oikeudenmukaisuus ja

yhteenkuuluvuus.

Outokummun sisäiset ohjeet ja politiikat liiketoiminnan harjoittamista koskevista

toimintaperiaatteista toimeenpannaan koulutusten, viestinnän sekä sisäisen valvonnan

toimenpiteiden avulla. Toimintaohjeeseen, eettisiin toimintatapoihin sekä lakien ja

säännösten noudattamiseen liittyvien asioiden osalta konsernin E&C-tiimi järjestää

verkkokoulutuksia ja muita osallistavia koulutuksia sekä viestii aiheesta auttaakseen

työntekijöitä toimimaan oikein. Outokummun ylemmällä johdolla on myös tärkeä rooli: he

toimivat esimerkkinä muille ja viestivät eettisten toimintatapojen sekä lakien ja säännösten

noudattamisen tärkeydestä. Esimerkiksi toimitusjohtaja pitää kuukausittain

työturvallisuuspuhelun. Näillä säännöllisillä puheluilla edistetään työturvallisuutta, joka on

keskeinen osa Outokummun yrityskulttuuria. 

Outokummun politiikkoja ja käytäntöjä tarkastellaan ja päivitetään säännöllisesti sen

varmistamiseksi, että niissä otetaan huomioon myös liiketoimintaympäristön kehitys.

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä aiheita ja sitä, mitä työntekijät ajattelevat yrityksen

toimien, liiketoiminnan ja yrityskulttuurin eri osa-alueista, arvioidaan ja mitataan

säännöllisesti eri keinoin, kuten kaikille työntekijöille suunnatuilla henkilöstökyselyillä.

Vuonna 2025 tehtiin kaksi henkilöstökyselyä. Kyselyt sisälsivät kysymyksiä, jotka liittyivät

yrityskulttuurin keskeisiin teemoihin: eettiseen käyttäytymiseen, työhyvinvointiin,

työturvallisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja yhteenkuuluvuuteen sekä huolenaiheista

ilmoittamiseen.

"Toimin rehellisesti" on osa Outokummun vuosittaista suorituksen johtamisen prosessia.

Prosessissa korostuu se, miten tärkeää on noudattaa Outokummun toimintaohjetta ja

muita politiikkoja. Toimihenkilöiden kohdalla yhtiössä on käytössä koulutusten muistutus-

ja seurantaprosessi, joka koskee pakollisia eettisiin toimintatapoihin sekä lakien ja

säännösten noudattamiseen liittyviä verkkokoulutuksia. Prosessin avulla korostetaan sitä,

miten tärkeää on suorittaa koulutukset ajallaan – jokaisen on tehtävä oma osuutensa,

tunnettava säännöt ja toimittava oikein.

Outokumpu on sitoutunut vaalimaan yrityskulttuuria, jossa huolenaiheista ilmoitetaan.

Tämä tarkoittaa sitä, että Outokumpu kannustaa kaikkia työntekijöitään,

liikekumppaneitaan ja muita sidosryhmiään tuomaan esille, jos he epäilevät, että on

tapahtunut yhtiön toimintaohjeen vastaisia toimia tai muita rikkomuksia. (G1-1-9)

Mekanismi väärinkäytösten raportointiin

Outokumpu pyrkii vaalimaan läpinäkyvää ja avointa kulttuuria. Yhtiö kannustaa kaikkia

työntekijöitään, liikekumppaneitaan ja muita sidosryhmiään tuomaan esille, jos he

epäilevät, että on tapahtunut yhtiön toimintaohjeen vastaisia toimia tai muita rikkomuksia.

Väärinkäytökseksi luokitellaan kaikki toiminta, joka on sovellettavien lakien, säännösten tai

Outokummun politiikkojen vastaista tai joka voi aiheuttaa Outokummulle, sen henkilöstölle

tai muille sidosryhmille suoria tai välillisiä taloudellisia tappioita tai muita menetyksiä.

Outokummun työntekijöiden odotetaan suojelevan Outokummun mainetta, ryhtyvän toimiin

ongelmien estämiseksi ja ilmoittavan, jos he epäilevät väärinkäytöksiä. Lisäksi mahdolliset

		127

epäasianmukaiset toimintatavat pyritään tunnistamaan sisäisillä tarkastuksilla sekä

ulkopuolisten riippumattomien tahojen tekemillä arvioinneilla.

Kaikki käytettävissä olevat raportointikanavat on kuvattu Outokummun toimintaohjeessa.

Työntekijät voivat raportoida epäilemistään väärinkäytöksistä lähimmälle esihenkilölleen,

esihenkilönsä esihenkilölle tai yrityksen muulle johdolle. Mikäli tämä ei ole mahdollista

asian luottamuksellisuuden tai muun luonteen takia, väärinkäytösepäilykset voidaan

ilmoittaa Outokummun sisäiselle tarkastukselle, lakiasiat- ja compliance-toiminnolle tai

henkilöstöosastolle. Jos muut tavat tuntuvat epämukavilta, väärinkäytöksistä voi ilmoittaa

SpeakUp-järjestelmän kautta. SpeakUp on kolmannen osapuolen ylläpitämä

luottamuksellinen yhteydenotto- ja keskustelukanava, jonka kautta työntekijät ja ulkoiset

sidosryhmät voivat ilmoittaa väärinkäytösepäilyistä luottamuksellisesti ja halutessaan

nimettömästi, jos paikallinen lainsäädäntö ja määräykset sen sallivat. SpeakUp-kanavaa voi

käyttää useilla eri kielillä. SpeakUp-kanavan päivitetty versio julkaistiin vuonna 2025. 

Raportoidut huolenaiheet käsitellään luottamuksellisesti, ja ne arvioidaan ja käydään läpi

yhtiön sisäisiä tutkintoja koskevan prosessin mukaisesti. Sisäisiä tutkintoja koskeva

prosessi oli konsernin sisäisen tarkastuksen vastuulla lokakuuhun 2025 asti ja sen jälkeen

konsernin E&C-tiimi on johtanut tätä prosessia. (G1-1-10-(a))

Väärinkäytösten ilmoittajien suojelu

Outokumpu pyrkii vaalimaan yrityskulttuuria, jossa toimitaan eettisesti, kannustetaan

ilmoittamaan huolenaiheista ja suojellaan väärinkäytösten ilmoittajia.

Outokummulla on käytössä sisäinen konsernitason SpeakUp-raportointikanava, jossa

huolenaiheita voi tuoda esiin luottamuksellisesti ja nimettömästi, jos paikalliset lait ja

säännökset sen sallivat. SpeakUp on kolmannen osapuolen ylläpitämä järjestelmä.

Kanavaa voidaan käyttää sisäisesti, ja se on myös ulkoisten toimijoiden käytettävissä.

Tietyissä EU-maissa Outokumpu on luonut mahdollisuuden käyttää paikallista SpeakUp-

kanavaa EU:n väärinkäytösten ilmoittajien suojelua koskevan direktiivin (EU) 2019/1937 ja

sen perusteella annettujen kansallisten lakien ja säännösten vaatimusten mukaisesti.

Outokumpu noudattaa tiukkaa politiikkaa, jonka mukaan vilpittömässä mielessä tehdyistä

ilmoituksista ei seuraa ilmoittajaan kohdistuvia vastatoimenpiteitä. Tämä tarkoittaa sitä,

että ilmoittajalle ei aiheudu kielteisiä seurauksia, jos hän on ilmoittanut

väärinkäytösepäilystä vilpittömästi. Lisäksi, jos väärinkäytösilmoitus kuuluu EU:n

väärinkäytösten ilmoittajien suojelua koskevan direktiivin (EU) 2019/1937 ja sen

perusteella annettujen kansallisten lakien ja säännösten soveltamisalaan, ilmoittajaa

suojellaan näiden lakien ja säännösten mukaisesti.

Outokummun toimintaohjeessa on lisätietoja siitä, miten Outokummulla voi tuoda esiin

huolenaiheita. Myös sisäisessä väärinkäytösten raportointia koskevassa ohjeessa on

lisätietoja väärinkäytösten raportoinnista ja Outokummun sisäisiä tutkintoja koskevasta

prosessista. Ohjeesta esimerkiksi selviää se, mille toiminnoille ilmoitukset lähetetään ja

mitkä toiminnot tarpeen mukaan tutkivat väärinkäytösepäilyksiä. Lisäksi EU:n

väärinkäytösten ilmoittajien suojelua koskevan direktiivin (EU) 2019/1937 ja sen

perusteella annettujen kansallisten lakien ja säännösten vuoksi tietyissä EU-maissa

toimivissa Outokummun yhtiöissä väärinkäytösten raportointia koskevaa ohjetta voidaan

täydentää maakohtaisilla ohjeilla.

Väärinkäytösten raportoinnista viestitään työntekijöille verkkokoulutusten ja muiden

koulutusten avulla. Yksi näistä koulutuksista on kaikille työntekijöille pakollinen

toimintaohjetta koskeva verkkokoulutus. Väärinkäytösilmoituksia vastaanottaville ja

käsitteleville henkilöille järjestetään myös kohdennettua koulutusta. Näin varmistetaan,

että raportoidut huolenaiheet käsitellään ammattimaisesti.

Koulutusten lisäksi työntekijöille viestitään väärinkäytösten raportoinnista esimerkiksi

SpeakUp-posterien avulla. Outokummun intranetissä on myös oma väärinkäytösten

raportointia koskeva sivu. Linkki SpeakUp-kanavaan löytyy intranetistä sekä Outokummun

ulkoiselta verkkosivustolta. Myös Outokummun toimittajien toimintaohjeessa on linkki

SpeakUp-kanavaan, ja siinä kannustetaan toimittajia raportoimaan väärinkäytösepäilyksistä

tai epäeettisestä käytöksestä, joka liittyy heidän liiketoimintasuhteeseensa Outokummun

kanssa. (G1-1-10-(c))

Tapausten tutkiminen

Outokummulla on käytössä sisäisiä tutkintoja koskeva prosessi, jota sovelletaan

liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien ilmoitettujen väärinkäytösten, mukaan lukien

mahdollisten korruptio- ja lahjontatapausten, tutkinnassa. Yhtiö on sitoutunut

käsittelemään väärinkäytösilmoitukset itsenäisesti, puolueettomasti ja niin nopeasti kuin

se on kohtuullisesti mahdollista.

Ilmoituksia arvioidaan ja käydään läpi Outokummun sisäisiä tutkintoja koskevan prosessin

mukaisesti. Konsernin sisäisen tarkastuksen tiimi johti tätä prosessia lokakuuhun 2025

asti, ja tämän jälkeen se on ollut konsernin E&C-tiimin vastuulla. Niissä maissa, joissa

sovelletaan EU:n väärinkäytösten ilmoittajien suojelua koskevaa direktiiviä (EU)

2019/1937 ja sen perusteella annettujen kansallisten lakien ja säännösten myötä

paikallisesti hallinnoituja väärinkäytösten ilmoittamiseen liittyviä menettelyjä, on nimetty

paikallisia työntekijöitä hoitamaan raportoitujen huolenaiheiden arviointia ja tarkastelua

paikallisesti yhteistyössä konsernin sisäisen tarkastuksen ja konsernin E&C-tiimin

edustajien kanssa, jos paikalliset lait ja säännökset sen sallivat. Sisäisen tutkinnan

seurauksena johtoa voidaan suositella tekemään korjaavia, ehkäiseviä ja kurinpidollisia

toimia. Outokummun E&C-ohjausryhmälle, johtoryhmälle ja hallitukselle raportoidaan

säännöllisesti raportoiduista huolenaiheista. (G1-1-10-(e))

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät koulutukset

Outokummun konsernin E&C-tiimi järjestää koulutuksia ja jakaa säännöllisesti tietoa

erilaisista eettisiin toimintatapoihin sekä lakien ja säännösten noudattamiseen liittyvistä

		128

aiheista, kuten yhtiön toimintaohjeesta. Näin pyritään varmistamaan se, että Outokummun

työntekijät ympäri maailmaa tietävät, kuinka liiketoimintaan liittyviä poliitikkoja ja

periaatteita sovelletaan päivittäisessä päätöksenteossa. Nämä koulutukset voivat olla

pakollisia verkkokoulutuksia, kasvokkain järjestettäviä koulutuksia, webinaareja tai

keskusteluja. Pakollisten eettisiin toimintatapoihin sekä lakien ja säännösten

noudattamiseen liittyvien verkkokoulutuksien osalta sovelletaan koulutusten muistutus- ja

seurantaprosessia, jolla varmistetaan, että työntekijät suorittavat koulutukset ajallaan. 

E&C-koulutusten lisäksi työntekijät voivat suorittaa myös muita verkkokoulutuksia ja

kursseja esimerkiksi työturvallisuuteen liittyen. (G1-1-10-(g))

Toiminnot, jotka ovat alttiita korruptiolle ja lahjonnalle

Outokummun toimintaohjeessa todetusti Outokummulla on nollatoleranssi kaikenlaista

korruptiota kohtaan. Tätä tavoitetta tukeakseen Outokummulla on korruptionvastainen

ohjelma osana konserninlaajuista E&C-ohjelmaa. Korruptionvastaisen ohjelman

tarkoituksena on pyrkiä tunnistamaan, arvioimaan ja vähentämään korruptioon ja

lahjontaan liittyviä riskejä siinä globaalissa toimintaympäristössä, jossa Outokumpu toimii.

Ohjelma sisältää korruption- ja lahjontariskien vähentämiseen tähtääviä osioita, kuten

yksityiskohtaisen sisäisen korruptionvastaisen toiminnan ohjeen, joka täydentää

Outokummun toimintaohjeessa esitettyjä korruptionvastaiseen toimintaan liittyviä

vaatimuksia. Korruptioon ja lahjontaan liittyvien riskien vähentämiseksi on olemassa myös

muita sisäisiä politiikkoja sekä liikekumppanien tuntemista koskevia prosesseja. Lisäksi

Outokummun toimittajien toimintaohjeessa vaaditaan toimittajia noudattamaan

sovellettavia korruptionvastaisia sääntöjä.

Outokummun työntekijöille tarjotaan erilaisia korruptionvastaiseen toimintaan liittyviä

koulutuksia, esimerkiksi Outokummun toimintaohjetta koskeva verkkokoulutus, joka koskee

kaikkia Outokummun työntekijöitä. Lisäksi yhtiöllä on toimihenkilöille suunnattu

korruptionvastaisen toiminnan verkkokoulutus sekä muita työntekijöille suunnattuja

korruptionvastaiseen toimintaan liittyviä koulutuksia. Aiheesta myös viestitään

työntekijöille. 

Tietyt Outokummun toiminnot ovat tehtäviensä ja vastuualueidensa vuoksi alttiimpia

korruptio- ja lahjontariskeille. Taloudellisista liiketoimista ja vuorovaikutuksesta ulkoisten

sidosryhmien kanssa johtuen yhtiö on tunnistanut tällaisiksi toiminnoiksi myynnin ja

hankinnan. Outokumpu jatkaa korruptionvastaisten toimenpiteiden toteuttamista ja

tarvittaessa kehittää niitä mahdollisten korruptioon ja lahjontaan liittyvien riskien

vähentämiseksi. (G1-1-10-(h))

Keskeiset toimet

Outokummun konserninlaajuisen E&C-ohjelman tehokas toteuttaminen ja kehittäminen

jatkui vuonna 2025.

Outokummun toimintaohje koskee kaikkia Outokummun työntekijöitä maailmanlaajuisesti.

Outokummun toimintaohjeen päivittäminen aloitettiin vuonna 2025, jotta toimintaohjeessa

tuodaan esiin uudet Outokumpu Way -toimintatavat ja yhtiön nykyiset käytännöt.

Suunnitelmana on, että päivitetty toimintaohje lanseerataan kaikille työntekijöille vuonna

2026.

Outokummun työntekijöille on tarjolla toimintaohjetta koskeva verkkokoulutus. Koulutuksen

avulla työntekijät saavat tietoa toimintaohjeen keskeisestä sisällöstä, ja se auttaa heitä

tekemään eettisiä ja vastuullisia päätöksiä osana työtehtäviään. Määritellyn

koulutusaikataulun mukaisesti toimintaohjetta koskeva verkkokoulutus lanseerattiin

uudelleen toimihenkilöille ja tuotannon esihenkilöille vuonna 2025. Lisäksi toimihenkilöt

suorittivat muita uusittuja eettisiin toimintatapoihin sekä lakien ja sääntöjen

noudattamiseen liittyviä verkkokoulutuksia. Uudistetut koulutukset keskittyivät

korruptionvastaisuuteen, kilpailulainsäädännön noudattamiseen, tietosuojaan ja

liikekumppaneiden tuntemiseen. Tuotannon työntekijöiden esihenkilöt suorittivat myös

tietosuojaa koskevan verkkokoulutuksen. Koulutusten suorittamisen tueksi työntekijöille

järjestettiin tilaisuuksia, joiden tavoitteena oli lisätä tietoisuutta E&C-aiheista. Lisäksi

konsernin E&C-tiimi loi ja piti kohdennettuja E&C-koulutuksia esihenkilöille.

Erilaisten koulutusten lisäksi konsernin E&C-tiimi jatkoi riskien vähentämiseen tähtääviä

toimia tekemällä arviointeja ja parantamalla prosesseja, dokumentaatiota ja järjestelmiä

keskeisiin E&C-aihealueisiin liittyen, mukaan lukien väärinkäytösten raportointi, jonka

osalta Outokummun päivitetty SpeakUp-kanava otettiin käyttöön ja lanseerattiin

yhteistyössä konsernin sisäisen tarkastuksen kanssa. Lisäksi lokakuusta 2025 lähtien

konsernin E&C-tiimi on johtanut yhtiön sisäisiä tutkintoja koskevaa prosessia. (G1-MDR-A-68-

(a))

Edellä kuvatun toimintasuunnitelman toteuttamiseen liittyvät toimintamenot (Opex) ja

pääomamenot (Capex) ovat osa Outokummun tavanomaista liiketoimintaa. (G1-MDR-A-69)

Laajuus ja aikaväli

Toimintaohje ja sitä koskeva verkkokoulutus

Toimintaohje koskee kaikkia Outokummun työntekijöitä. Outokummun toimintaohjeen

päivittäminen aloitettiin vuonna 2025, jotta toimintaohjeessa tuodaan esiin uudet

Outokumpu Way -toimintatavat ja yhtiön nykyiset käytännöt. Suunnitelmana on, että

päivitetty toimintaohje lanseerataan kaikille työntekijöille vuonna 2026.

Kaikkien toimihenkilöiden ja tuotannon esihenkilöiden tulee suorittaa toimintaohjetta

koskeva verkkokoulutus vuosittain. Nämä työntekijät suorittivat koulutuksen vuonna 2025.

Tuotannon työntekijät suorittavat koulutuksen joka toinen vuosi tai useammin, jos

toimintaohjeeseen tai verkkokoulutukseen tehdään olennaisia muutoksia. Koulutus on

saatavilla useilla eri kielillä, jotta jokainen voi tehdä koulutuksen omalla kielellään.

		129

Muut E&C-koulutukset

Toimintaohjetta koskevan verkkokoulutuksen lisäksi Outokummussa on muita pakollisia

eettisiin toimintatapoihin sekä lakien ja säännösten noudattamiseen liittyviä

verkkokoulutuksia. Nämä koulutukset keskittyvät korruptionvastaisuuteen,

kilpailulainsäädännön noudattamiseen, tietosuojaan ja liikekumppaneiden tuntemiseen, ja

ne on suunnattu toimihenkilöille maailmanlaajuisesti. Tuotannon esihenkilöt globaalisti

suorittavat tietosuojakoulutuksen. Koulutukset ovat saatavilla useilla eri kielillä. Kaikki

nämä koulutukset uusittiin ja lanseerattiin vuoden 2024 lopussa. Kohderyhmän työntekijät

suorittivat onnistuneesti nämä koulutukset vuonna 2025.

Verkkokoulutusten lisäksi konsernin E&C-tiimi toteutti aktiivisesti vuonna 2025 myös

kasvokkain järjestettäviä koulutuksia ja webinaareja toimihenkilöille eettisiin

toimintatapoihin sekä lain ja säännösten noudattamiseen liittyvistä aiheista. Lisäksi

esihenkilöille laadittiin erillisiä koulutusmateriaaleja ja heille järjestettiin

koulutustilaisuuksia. Outokummulla toimivien esihenkilöiden tulee toimia esimerkkinä ja

tukea tiimejään toimintaohjeen ja muiden yhtiön poliitikkojen noudattamisessa.

Muut toimet

Konsernin E&C-tiimi jatkoi toimenpiteitä korruptionvastaiseen toimintaan,

kilpailulainsäädännön noudattamiseen, tietosuojaan, liikekumppaneiden tuntemiseen ja

huolenaiheista ilmoittamiseen liittyen esimerkiksi tekemällä arviointeja sekä parantamalla

järjestelmiä, sisäisiä prosesseja ja dokumentaatiota. Näiden toimenpiteiden tarkoituksena

oli entisestään vähentää riskejä ja kehittää Outokummun konserninlaajuisen E&C-ohjelman

eri osa-alueita. (G1-MDR-A-68-(b-c))

Aiempi edistyminen

Toimintaohjetta koskeva verkkokoulutus on ollut pakollinen Outokummun työntekijöille

myös aikaisemmin. 97 % kaikista työntekijöistä suoritti toimintaohjetta koskevan uuden

verkkokoulutuksen vuonna 2024.

Korruptionvastaista toimintaa, kilpailulainsäädännön noudattamista, tietosuojaa ja

liikekumppaneiden tuntemista koskevia verkkokoulutuksia on järjestetty toimihenkilöille ja

tuotannon esihenkilöille pakollisina koulutuksina määritellyn koulutusohjelman mukaisesti

myös aiempina vuosina. Lisäksi konsernin E&C-tiimi on johdonmukaisesti toteuttanut muita

eettisiin toimintatapoihin sekä lakien ja säännösten noudattamiseen liittyviä koulutuksia

sekä ottanut käyttöön erilaisia toimenpiteitä riskien vähentämiseksi ja kehittänyt

Outokummun konserninlaajuista E&C-ohjelmaa. (G1-MDR-A-68-(e))

Mittarit ja tavoitteet

Suorituksen ja tehokkuuden seuranta

Outokumpu käyttää koulutuksen suorittamisprosenttia mittarina arvioidessaan

toimintaohjetta koskevan verkkokoulutuksen toteutuksen tehokkuutta. (G1-MDR-M-75)

Menetelmät ja oletukset

Oletuksena on, että kaikki Outokummun työntekijät suorittavat toimintaohjetta koskevan

verkkokoulutuksen määritellyn koulutusaikataulun mukaisesti.

Työntekijöiden tulee suorittaa koulutus henkilöstöhallinnon keskitetyn järjestelmän kautta.

Jokaisen työntekijän on oltava kirjautuneena järjestelmään koulutuksen suorittamista

varten. Henkilöstöhallinnon koulutuspalvelut tukevat koulutuksen teknistä toteutusta ja

seuraavat koulutuksen suorittamisprosenttia säännöllisesti yhdessä muiden sisäisten

sidosryhmien kanssa. (G1-MDR-M-77-(a))

Ulkoinen varmentaminen

Mittaustuloksen (eli toimintaohjetta koskevan verkkokoulutuksen suoritusprosentin)

vahvistaa ulkopuolinen kestävyysraportin varmentaja. (G1-MDR-M-77-(b))

Suhde toimintaperiaatteiden päämääriin

Outokummun toimintaohje on keskeinen osa Outokummun konserninlaajuista E&C-

ohjelmaa, ja se määrittelee Outokummun maailmanlaajuisen toiminnan eettiset

toimintaperiaatteet. Toimintaohjetta koskeva verkkokoulutus tukee tavoitetta, jonka

mukaan kaikkien työntekijöiden tulee tuntea ja ymmärtää toimintaohjeen keskeinen sisältö

ja pystyä harjoittamaan liiketoimintaa eettisesti ja vastuullisesti. Jokaisella työntekijällä on

rooli Outokummulla sellaisten eettisten valintojen tekemisessä, jotka auttavat rakentamaan

maailmaa, joka kestää ikuisesti. (G1-MDR-T-80-(a))

Mitattavissa olevat tavoitteet

Tavoitteena oli, että kaikki toimihenkilöt ja tuotannon esihenkilöt suorittavat

toimintaohjetta koskevan verkkokoulutuksen asetetun aikataulun mukaisesti vuonna 2025.

Tavoitetta mitattiin toimintaohjetta koskevan verkkokoulutuksen suoritusprosentilla. (G1-

MDR-T-80-(b))

Laajuus

Koska toimet kohdistuivat Outokummun sisäisiin sidosryhmiin, tavoite oli linjassa

määritellyn laajuuden kanssa. (G1-MDR-T-80-(c))

		130

Välitavoitteet

Toimintaohjetta koskeva verkkokoulutus lanseerattiin uudelleen toimihenkilöille ja

tuotannon esihenkilöille toukokuussa 2025. Koulutuksen suorittamisen määräaika oli

kesäkuussa 2025 eli näillä työntekijöillä oli noin kuukausi aikaa suorittaa koulutus. Lisäksi

toimintaohjetta koskeva verkkokoulutus on osa uusien työntekijöiden perehdytysohjelmaa.

(G1-MDR-T-80-(e))

Menetelmät ja oletukset

Outokumpu on sitoutunut harjoittamaan eettistä ja vastuullista liiketoimintaa ja haluaa

varmistaa, että kaikki työntekijät globaalisti tuntevat yhtiön keskeiset säännöt oikein

toimimiseksi. Yhtiön omien odotusten lisäksi myös ulkoiset tahot asettavat odotuksia

työntekijöille järjestettävien eettisiä toimintatapoja sekä lain ja säännösten noudattamista

koskevien koulutusten suhteen.

Vuonna 2025 keskeinen tavoite oli se, että kaikki toimihenkilöt ja tuotannon esihenkilöt

suorittavat toimintaohjetta koskevan verkkokoulutuksen. Tavoitteen avulla

konserninlaajuisen toimintaohjeen keskeinen sisältö pyrittiin jalkauttamaan kaikkiin

Outokummun toimipaikkoihin. (G1-MDR-T-80-(f))

Tavoitteiden asettaminen

Outokummun konsernin E&C-tiimi tukee Outokummun toimintaohjeen ja siihen liittyvän

verkkokoulutuksen toteutusta. E&C-ohjausryhmä tuki tavoitetta, jonka mukaan kaikkien

toimihenkilöiden ja tuotannon esihenkilöiden tuli suorittaa koulutus vuonna 2025. (G1-MDR-

T-80-(h))

Tulokset suhteessa ilmoitettuihin tavoitteisiin

99 % toimihenkilöistä ja tuotannon esihenkilöistä suoritti yhtiön toimintaohjetta koskevan

verkkokoulutuksen vuonna 2025 (2024: 97 % kaikista työntekijöistä suoritti

toimintaohjetta koskevan verkkokoulutuksen). Tällä tarkoitetaan kaikkia toimihenkilöitä ja

tuotannon esihenkilöitä, joiden työsuhde oli aktiivinen 31.12.2025.

Henkilöstöhallinnon koulutuspalvelut ja konsernin E&C-tiimi seurasivat koulutuksen

suorittamisprosenttia. Outokummussa on käytössä koulutusten muistutus- ja seurantaprosessi,

joka koskee pakollisia eettisiin toimintatapoihin sekä lakien ja säännösten noudattamiseen

liittyviä verkkokoulutuksia, mukaan lukien toimintaohjetta koskevaa verkkokoulutusta. Tämä

prosessi soveltuu Outokummun toimihenkilöihin maailmanlaajuisesti. Prosessin mukaan

toimihenkilöiden odotetaan suorittavan koulutukset asetetussa aikataulussa. Jos koulutusta ei

ole suoritettu, käytetään muistutus- ja seurantaprosessia. Prosessin viimeisenä vaiheena

Outokummun käyttäjätunnus kytketään tilapäisesti pois käytöstä sen toimihenkilön osalta, joka

ei ole suorittanut koulutusta ajoissa (tämä prosessivaihe koskee toimihenkilöitä kaikkialla

maailmassa Saksaa lukuun ottamatta). Toimintaohjetta koskevan verkkokoulutuksen

suorittamista seurattiin tämän prosessin mukaisesti vuonna 2025. (G1-MDR-T-80-(j))

Suhteet toimittajiin

Lähestymistapa suhteisiin toimittajien kanssa

Outokummun toimittajasuhteiden hallinnalla pyritään edistämään kestävää ja eettistä

toimitusketjua, jossa vastuullisuus, laatu, luotettavuus ja kustannustehokkuus ovat

tasapainossa. Edistämällä vastuullisia käytäntöjä Outokumpu pyrkii vaikuttamaan myönteisesti

koko toimitusketjuun ja samalla tuottamaan parhaan mahdollisen arvon toiminnalleen.

Suhteiden hallinta toimittajien kanssa sisältää jäsennellyn huolellisuusvelvoiteprosessin

(due diligence), joka kattaa koko toimitusketjun elinkaaren. Uudet toimittajat käyvät läpi

hyväksyntäprosessin, jonka aikana Outokumpu arvioi, miten toimittajat noudattavat

Outokummun toimittajien toimintaohjetta ja toimittajavaatimuksia. Nämä asettavat

odotuksia ihmisoikeuksille, työoloille, ympäristönsuojelulle ja eettiselle liiketoiminnalle.

Riskiperusteinen toimintatapa ohjaa toimittajien priorisointia tehostetun

huolellisuusvelvoiteprosessin puitteissa. Toimintatapa keskittyy erityisesti raaka-aineisiin ja

hankinta-alueisiin, joissa vastuullisuuteen liittyvät riskit ovat todennäköisempiä. Outokumpu

seuraa aktiivisesti toimittajia itsearviointien, EcoVadis-kestävyysluokitusten, säännöllisten

kauppapakotetarkastusten sekä tarvittaessa paikan päällä tehtävien auditointien ja

vastuullisuuskäyntien avulla. Korjaavia toimenpiteitä koskevat suunnitelmat ovat tarpeen,

jos puutteita havaitaan, ja toimittajasuhteet perustuvat jatkuvaan parantamiseen ja

yhteistyöhön. Toimittajien on myös arvioitava ja seurattava omaa toimitusketjuaan ja

esitettävä Outokummun pyynnöstä todisteita niiden käytännöistä. (G1-2-15(a))

Toimittajien valinnan yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät

kriteerit

Kaikkien toimittajien ja alihankkijoiden on noudatettava Outokummun toimittajien

toimintaohjetta, tai heillä tulee olla omia vastaavia toimintaohjeita, jotka kattavat

seuraavat aiheet: terveellinen ja turvallinen työympäristö, kestävä kehitys, ihmisoikeudet ja

arvokkuus sekä hyvä yrityskansalaisuus.

Kaikkien Outokummun toimittajien on sitouduttava noudattamaan toimittajavaatimuksia,

joissa määritellään vähimmäiskriteerit työturvallisuuden, ympäristön, laadun ja

riskienhallinnan, itsearviointien ja auditointien, toimittajien valinnan ja hallinnan,

toimitusketjun ja materiaalivaatimusten, tuotevastuun, Outokummun luottamuksellisten

tietojen suojelemisen, kaupankäynnin vaatimustenmukaisuuden sekä yritysvastuun

huolellisuusvelvoiteprosessin osalta. (G1-2-15(b))

Lisätietoja toimittajasuhteiden hallintaan liittyvistä politiikoista, toimista, mittareista ja

tavoitteista on Arvoketjun työntekijät (S2) -luvun Toimintaperiaatteet-, Toimet- ja Tavoitteet-

osioissa. (G1-MDR-P-65-(a)), (G1-MDR-P-65-(c)), (G1-MDR-P-65-(d)), (G1-MDR-P-65-(e)), (G1-MDR-P-65-(f)),

(G1-MDR-A-68-(a)), (G1-MDR-A-68-(b-c)), (G1-MDR-A-68-(e), (G1-MDR-M-75), (G1-MDR-M-77-(a)), (G1-MDR-

M-77-(b)), (G1-MDR-T-80-(a)), (G1-MDR-T-80-(b)), (G1-MDR-T-80-(c)), (G1-MDR-T-80-(e)), (G1-MDR-T-80-(f)),

(G1-MDR-T-80-(h)), (G1-MDR-T-80-(j))

		131

Konsernin tunnusluvut

Tunnusluvut

Milj.€, ellei muuta mainittu	2025	2024	2023	2022	2021
Toiminnan laajuus
Liikevaihto	5 468	5 942	6 961	9 494	7 243
liikevaihdon muutos, %	-8,0	-14,6	-26,7	31,1	28,4
viennin ja ulkomaan toimintojen osuus liikevaihdosta, % *	96,3	96,3	96,5	95,9	96,4
Sijoitettu pääoma 31.12 * 1)	4 032	4 250	4 204	4 751	3 828
Investoinnit *	145	216	170	158	171
suhteessa liikevaihtoon, %	2,7	3,6	2,4	1,7	2,4
Poistot	215	220	242	245	249
Arvonalentumiset	7	-7	274	11	45
Tutkimus- ja kehitystoiminnan menot	11	15	14	15	14
suhteessa liikevaihtoon, %	0,2	0,2	0,2	0,2	0,2
Henkilöstömäärä 31.12., FTE 2)	8 251	8 424	8 453	8 357	8 439
keskimäärin vuoden aikana, FTE 2)	8 328	8 443	8 412	8 683	8 714
Henkilöstömäärä 31.12.	8 605	8 736	8 750	8 591	8 727

Vaihtoehtoiset tunnusluvut on merkitty tähdellä *. Lisätietoja on esitetty osiossa “Vaihtoehtoisten

tunnuslukujen täsmäytys”.

Outokumpu ilmoitti vuonna 2022 myyvänsä valtaosan Long Products -liiketoiminnasta. Nämä liiketoiminnot

luokiteltiin myytävinä oleviksi varoiksi ja raportoitiin lopetettuina toimintoina. Kauppa saatiin päätökseen

3.1.2023.

.

¹⁾ Vuosi 2022 sisältää lopetettujen toimintojen oman pääoman. Vuosi 2021 sisältää lopetetut toiminnot.

²⁾ Vuonna 2024 Outokumpu on määritellyt uudelleen kokoaikaiseksi muutetun henkilöstömäärän (FTE)

tunnusluvun, FTE ei sisällä väliaikaista työvoimaa vuodesta 2023 alkaen.

³⁾ Vuoteen 2022 saakka tasekomponentti sisältää lopetetut toiminnot lukuun ottamatta kausia 30.9. ja

31.12.2022, jotka sisältävät ainoastaan lopetettujen toimintojen oman pääoman.

⁴⁾ Lopetetut liiketoiminnot vaikuttavat esitettyihin vertailuvuosien 2021–2022 lukuihin.

Milj.€, ellei muuta mainittu	2025	2024	2023	2022	2021
Kannattavuus
Käyttökate *	88	162	416	1 248	968
Oikaistu käyttökate *	167	177	517	1 256	980
suhteessa liikevaihtoon, %	3,1	3,0	7,4	13,2	13,5
Oikaistu käyttökate, sisältäen lopetetut toiminnot *	167	177	517	1 387	1 021
Liiketulos *	-134	-51	-100	992	674
suhteessa liikevaihtoon, %	-2,5	-0,9	-1,4	10,5	9,3
Oikaistu liiketulos *	-48	-43	274	1 010	728
Tulos ennen veroja	-174	-89	-133	933	610
suhteessa liikevaihtoon, %	-3,2	-1,5	-1,9	9,8	8,4
Tilikauden tulos	-137	-40	-111	1 086	526
suhteessa liikevaihtoon, %	-2,5	-0,7	-1,6	11,4	7,3
Tilikauden tulos, sisältäen lopetetut toiminnot	-137	-40	-106	1 140	553
Oman pääoman tuotto (ROE), % * 4)	-3,9	-1,1	-2,6	30,6	20,1
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), % *  3)	-3,2	-1,2	-2,1	22,6	17,6

		132

Milj.€, ellei muuta mainittu	2025	2024	2023	2022	2021
Rahoitus ja taloudellinen asema
Nettorahoituskulut *	43	41	37	71	79
suhteessa liikevaihtoon, %	0,8	0,7	0,5	0,7	1,1
Korkokulut *	54	64	60	44	64
suhteessa liikevaihtoon, %	1,0	1,1	0,9	0,5	0,9
Korollinen velka * 1)	627	502	441	633	709
Korollinen nettovelka * 1)	265	189	-60	-10	408
Korollinen nettovelka / oikaistu käyttökate * 1)	1,6	1,1	-0,1	0,0	0,4
Osakepääoma	311	311	311	311	311
Oma pääoma yhteensä	3 405	3 748	3 762	4 119	3 120
Omavaraisuusaste, % * 1)	59,8	63,2	63,8	59,2	48,3
Velkaantumisaste (gearing), % * 1)	7,8	5,0	-1,6	-0,3	13,1
Liiketoiminnan nettorahavirta 1)	79	147	325	778	597
Vapaa rahavirta * 1)	-46	-71	290	619	448

Vaihtoehtoiset tunnusluvut on merkitty tähdellä *. Lisätietoja on esitetty osiossa “Vaihtoehtoisten

tunnuslukujen täsmäytys”.

Outokumpu ilmoitti vuonna 2022 myyvänsä valtaosan Long Products -liiketoiminnasta. Nämä liiketoiminnot

luokiteltiin myytävinä oleviksi varoiksi ja raportoitiin lopetettuina toimintoina. Kauppa saatiin päätökseen

3.1.2023.

¹⁾ Lopetetut liiketoiminnot vaikuttavat esitettyihin vertailuvuosien 2021–2022 lukuihin. Vapaa rahavirta

tilikaudelta 2023 sisältää lopetettujen toimintojen, Long Products -liiketoimintojen myynnistä saadut

luovutustuotot.

		133

Vaihtoehtoisten tunnuslukujen täsmäytys

Tietyt Outokummun vuosikertomuksessa esitetyt taloudelliset tunnus- ja suhdeluvut eivät ole IFRS:n mukaisia taloudellisen tuloksen, taloudellisen aseman tai kassavirtojen mittareita, ja siksi niitä

tarkastellaan vaihtoehtoisina tunnuslukuina. Näitä tunnuslukuja ei ole määritelty IFRS-standardeissa, ja siksi ne eivät välttämättä ole suoraan verrattavissa muiden, myös saman toimialan yritysten,

käyttämiin taloudellisiin tunnus- ja suhdelukuihin. Syy näiden tunnuslukujen esittämiselle on, että ne ovat joko konsernin tilinpäätökseen sovellettavia lakisääteisiä vaatimuksia tai konsernin johto

uskoo näiden tunnuslukujen tarjoavan merkityksellistä lisätietoa konsernin liiketoiminnan tuloksesta tai taloudellisesta tilanteesta. Vaihtoehtoiset tunnusluvut eivät korvaa IFRS-standardien mukaisia

taloudellisia tietoja, eikä niitä pidä tarkastella IFRS-standardien mukaisista tiedoista erillään. Vaihtoehtoiset tunnusluvut on merkitty tähdellä (*) Tunnusluvut-taulukossa.

Tunnusluku Milj.€, ellei muuta mainittu	Tunnusluvun laskentaperuste tai lähde konsernintilinpäätöksessä	2025	2024
Viennin ja ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta
Viennin ja ulkomaantoimintojen osuus liikevaihdosta kuvastaa konsernin liiketoiminnan kansainvälistä luonnetta.
Liikevaihto	Konsernin tuloslaskelma	5 468	5 942
Liikevaihto kohdemaan mukaan Suomeen	Liitetieto 2.2	204	222
Vienti ja ulkomaan toiminnot	Liikevaihto - Liikevaihto kohdemaan mukaan Suomeen	5 264	5 719
viennin ja ulkomaan toimintojen osuus liikevaihdosta, %	Verrattuna liikevaihtoon	96,3	96,3
Investoinnit
Investoinnit  kertovat tulevia kassavirtoja tuottaviin omaisuuseriin tehtyjen sijoitusten määrän.
Investoinnin aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin	Konsernin rahavirtalaskelma	119	173
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	Konsernin rahavirtalaskelma	25	38
Päästöoikeudet	Liitetieto 4.1	—	-10
Sijoitukset osakkeisiin käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta ja investoinnit osakkuusyhtiöihin	Konsernin rahavirtalaskelma	2	16
Investoinnit	Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin, pois lukien päästöoikeudet; sijoitukset osakkeisiin käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta ja osakkuusyhtiöihin sekä liiketoimintojen hankinnat	145	216
suhteessa liikevaihtoon, %	Verrattuna liikevaihtoon	2,7	3,6

Tunnusluku Milj.€, ellei muuta mainittu	Tunnusluvun laskentaperuste tai lähde konsernintilinpäätöksessä	2025	2024
Sidottu pääoma (segmenttiraportointi)
Sidottu pääoma on mittari konsernin toimintaan sijoitetun pääoman määrälle. Sitä käytetään liiketoiminta-alueiden nettovarojen mittarina.
Sijoitettu pääoma 31.12.	Määritelty myöhemmin tässä osiossa	4 032	4 250
Rahavarat	Konsernitase	362	313
Vuokrasaamiset	Liitetieto 4.2	6	7
Osuudet osakkuusyhtiössä	Konsernitase	79	77
Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat osakesijoitukset	Konsernitase	24	28
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset	Liitetieto 5.5	27	28
Laskennalliset verosaamiset, netto	Liitetieto 2.6	502	498
Velvoitteet työsuhde- etuuksista, netto	Liitetieto 3.3	169	196
Sidottu pääoma, 31.12.	Sijoitettu pääoma – rahavarat – vuokrasaamiset– osuudet osakkuusyhtiöissä – käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat osakesijoitukset – käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset – laskennalliset verosaamiset, netto – myytävinä olevat varat, netto + velvoitteet työsuhde-etuuksista, netto	3 200	3 495

		134

Tunnusluku Milj.€, ellei muuta mainittu	Tunnusluvun laskentaperuste tai lähde konsernintilinpäätökseen	2025	2024
Liiketulos ja oikaistu liiketulos
Liiketulos ja oikaistu liiketulos ovat konsernin taloudellisen tuloksen mittareita. Liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyvät epätavallisiin, merkittäviin tuotto- ja kulueriin, ja niiden oikaisun tarkoitus on parantaa taloudellisen tuloksen vertailukelpoisuutta raportointikausien välillä.
Tilikauden tulos	Konsernin tuloslaskelma	-137	-40
Tuloverot	Konsernin tuloslaskelma	36	49
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	Konsernin tuloslaskelma	-43	-41
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	Konsernin tuloslaskelma	4	3
Liiketulos	Konsernin tuloslaskelma	-134	-51
suhteessa liikevaihtoon, %	Verrattuna liikevaihtoon	-2,5	-0,9
Liiketuloksen  vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Liitetieto 2.1	-86	-8
Oikaistu liiketulos	Liiketulos – Liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-48	-43
Käyttökate ja oikaistu käyttökate
Käyttökate ja oikaistu käyttökate ovat konsernin taloudellisen tuloksen mittareita. Oikaistu käyttökate on Outokummun tärkein taloudellisen raportoinnin tulosmittari. Käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyvät epätavallisiin, merkittäviin tuotto- ja kulueriin, ja niiden oikaisun tarkoitus on parantaa taloudellisen tuloksen vertailukelpoisuutta raportointikausien välillä.
Liiketulos	Konsernin tuloslaskelma	-134	-51
Poistot	Liitetieto 2.3	215	220
Arvonalentumiset	Liitetieto 2.4	7	-7
Käyttökate	Liiketulos ennen poistoja ja arvonalentumisia	88	162
Käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Liitetieto 2.1	-79	-15
Oikaistu käyttökate	Käyttökate – Käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	167	177
suhteessa liikevaihtoon, %	Verrattuna liikevaihtoon	3,1	3,0

Tunnusluku Milj.€, ellei muuta mainittu	Tunnusluvun laskentaperuste tai lähde konsernintilinpäätökseen	2025	2024
Nettorahoituskulut ja korkokulut
Nettorahoituskulut sekä korkokulut ovat mittareita konsernin rahoituskustannuksille.
Nettorahoituskulut	Konsernin tuloslaskelman Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	43	41
suhteessa liikevaihtoon, %	Verrattuna liikevaihtoon	0,8	0,7
Korkokulut	Konsernin tuloslaskelma	54	64
suhteessa liikevaihtoon, %	verrattuna liikevaihtoon	1,0	1,1

Sijoitettu pääoma
Sijoitettu pääoma on mittari konsernin toimintaan sijoitetun pääoman määrälle.
Sijoitettu pääoma on seuraavien erien summa:
Oma pääoma yhteensä	Konsernitase	3 405	3 748
Korolliset velat	Määritelty myöhemmin tässä osiossa	627	502
Sijoitettu pääoma 31.12.	Oma pääoma + korolliset velat	4 032	4 250

		135

Tunnusluku Milj.€, ellei muuta mainittu	Tunnusluvun laskentaperuste tai lähde konsernintilinpäätökseen	2025	2024
Oman pääoman tuotto (ROE)
Oman pääoman tuotto kertoo lisäarvosta, jonka konserni tuottaa osakkeenomistajien konserniin sijoittamalle pääomalle.
Oma pääoma yhteensä 31.12. edellisenä vuonna	Konsernitase	3 748	3 762
Oma pääoma yhteensä 31.3.		3 657	3 761
Oma pääoma yhteensä 30.6.		3 498	3 697
Oma pääoma yhteensä 30.9.		3 457	3 626
Oma pääoma yhteensä 31.12.	Konsernitase	3 405	3 748
Oma pääoma yhteensä (neljän vuosineljänneksen keskiarvo)	Avaavan ja neljän vuosineljänneksen päättävien arvojen keskiarvo	3 553	3 719
Tilikauden tulos	Konsernin tuloslaskelma	-137	-40
Oman pääoman tuotto (ROE), %	Tilikauden tulos / Oma pääoma yhteensä (neljän vuosineljänneksen keskiarvo)	-3,9	-1,1
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)
Sijoitetun pääoman tuotto on mittari lisäarvosta, jonka konserni tuottaa toimintaansa sijoitetulle pääomalle.
Sijoitettu pääoma 31.12. edellisenä vuonna	Määritelty aiemmin tässä osiossa	4 250	4 204
Sijoitettu pääoma 31.3.		4 264	4 175
Sijoitettu pääoma 30.6.		3 974	4 134
Sijoitettu pääoma 30.9.		4 022	4 079
Sijoitettu pääoma 31.12.	Määritelty aiemmin tässä osiossa	4 032	4 250
Sijoitettu pääoma (neljän vuosineljänneksen keskiarvo)	Avaavan ja neljän vuosineljänneksen päättävien arvojen keskiarvo	4 108	4 168
Liiketulos	Konsernin tuloslaskelma	-134	-51
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	Konsernin tuloslaskelma	4	3
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE), %	(Liiketulos + Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista) / Sijoitettu pääoma (neljän vuosineljänneksen keskiarvo)	-3,2	-1,2

Tunnusluku Milj.€, ellei muuta mainittu	Tunnusluvun laskentaperuste tai lähde konsernintilinpäätökseen	2025	2024
Korollinen velka
Korollinen velka kertoo velkarahoituksen tasosta konsernissa.
Pitkäaikaiset korolliset velat	Konsernitase	519	246
Lyhytaikaiset korolliset velat	Konsernitase	108	256
Korollinen velka	Pitkäaikaiset + lyhytaikaiset korolliset velat	627	502
Korollinen nettovelka
Korollinen nettovelka kertoo velkarahoituksen tasosta konsernissa.
Korollinen velka	Määritelty aiemmin tässä osiossa	627	502
Rahavarat	Konsernitase	362	313
Korollinen nettovelka	Korollinen velka – rahavarat	265	189
suhteessa liikevaihtoon, %	Verrattuna liikevaihtoon	4,8	3,2
Korollinen nettovelka / oikaistu käyttökate
Korollinen nettovelka jaettuna oikaistulla käyttökatteella kertoo konsernin velkaantumisasteesta.
Korollinen nettovelka	Määritelty aiemmin tässä osiossa	265	189
Oikaistu käyttökate	Määritelty aiemmin tässä osiossa	167	177
Korollinen nettovelka / Oikaistu käyttökate	Korollinen nettovelka / Oikaistu käyttökate	1,6	1,1
Omavaraisuusaste
Omavaraisuusaste kertoo konsernin varojen oman pääoman ehtoisen rahoituksen osuuden ja on mittari konsernin rahoitusriskitasosta
Oma pääoma yhteensä	Konsernitase	3 405	3 748
Varat yhteensä	Konsernitase	5 705	5 965
Saadut ennakot	Liitetieto 4.5	10	32
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma yhteensä / (Varat yhteensä – saadut ennakot)	59,8	63,2
Velkaantumisaste (gearing)
Velkaantumisaste eli gearing kertoo konsernin rahoitusriskitasosta ja velan määrästä suhteessa omaan pääomaan
Korollinen nettovelka	Määritelty aiemmin tässä osiossa	265	189
Oma pääoma yhteensä	Konsernitase	3 405	3 748
Velkaantumisaste (gearing), %	Korollinen nettovelka / Oma pääoma yhteensä	7,8	5,0
Vapaa rahavirta
Rahavirtaan liittyvä mittari, joka kuvaa liiketoiminnan rahavirtaa investointien jälkeen käytettäväksi esim. osinkoihin ja rahoitusvelkoihin.
Vapaa rahavirta	Konsernin rahavirtalaskelma, rahavirta ennen rahoitusta	-46	-71

		136

Taloudellisten tunnuslukujen laskentaperusteet

Tunnusluku	Käyttötarkoitus	Laskentaperuste
Liiketulos	Liiketulos on konsernin taloudellisen tuloksen mittari.	Tilikauden tulos ilman tuloveroja, rahoitustuottoja ja -kuluja ja osuuksia osakkuusyhtiöiden tuloksista
Käyttökate	Käyttökate on konsernin taloudellisen tuloksen mittari.	Liiketulos ennen poistoja ja arvonalentumisia
Käyttökatteen tai liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	Käyttökatteen tai liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavien erien oikaisun tarkoitus on parantaa taloudellisen tuloksen vertailukelpoisuutta raportointikausien välillä.	Olennaiset tuotto- ja kuluerät, jotka vaikuttavat vertailukelpoisuuteen kausien välillä, koska ne ovat luonteeltaan, kooltaan tai esiintymistiheydeltään poikkeuksellisia, liittyen esimerkiksi konserninlaajuisiin uudelleenjärjestelyihin, omaisuuden tai liiketoimintojen myynteihin tai vanhojen kaivosten jälkihoitoon.
Oikaistu käyttökate tai liiketulos	Oikaistu käyttökate on Outokummun tärkein taloudellisen raportoinnin tulosmittari.	Käyttökate tai liiketulos  +/– vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Sijoitettu pääoma	Sijoitettu pääoma on mittari konsernin toimintaan sijoitetun pääoman määrälle.	Oma pääoma + korollinen velka
Sidottu pääoma (segmenttiraportointi)	Sidottu pääoma on mittari konsernin toimintaan sijoitetun pääoman määrälle. Sitä käytetään liiketoiminta-alueiden nettovarojen mittarina.	Sijoitettu pääoma – rahavarat – vuokrasaamiset – osuudet osakkuusyhtiöissä – osakesijoitukset käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta – käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset – laskennalliset verosaamiset (netto) – myytävissä olevat varat (netto)  + velvoitteet työsuhde-etuuksista (netto)
Investoinnit	Investoinnit kertovat tulevia kassavirtoja tuottaviin omaisuuseriin tehtyjen sijoitusten määrän.	Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin pl. päästöoikeudet; sijoitukset käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin osakkeisiin ja osakkuusyhtiöihin sekä liiketoimintojen hankinnat
Vapaa rahavirta	Rahavirtaan liittyvä mittari, joka kuvaa liiketoiminnan rahavirtaa investointien jälkeen käytettäväksi esim. osinkoihin ja rahoitusvelkoihin.	Rahavirta ennen rahoitusta
Sijoitetun pääoman tuotto (ROCE)	Sijoitetun pääoman tuotto on mittari lisäarvosta, jonka konserni tuottaa toimintaansa sijoitetulle pääomalle.	Liiketulos + osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	× 100
		Sijoitettu pääoma (neljän vuosineljänneksen liukuva keskiarvo)
Sidotun pääoman tuotto (ROOC) (segmenttiraportointi)	Sidotun pääoman tuotto on sisäinen mittari lisäarvosta, jonka liiketoiminta- alue tuottaa toimintaan sijoitetulle pääomalle.	Oikaistu liiketulos	× 100
		Sidottu pääoma (neljän vuosineljänneksen liukuva keskiarvo)
Oman pääoman tuotto (ROE)	Oman pääoman tuotto kertoo lisäarvosta, jonka konserni tuottaa osakkeenomistajien konserniin sijoittamalle pääomalle.	Tilikauden tulos	× 100
		Oma pääoma (neljän vuosineljänneksen liukuva keskiarvo)
Korollinen velka	Korollinen velka kertoo velkarahoituksen tasosta konsernissa.	Pitkä- ja lyhytaikaiset korolliset velat

		137

Tunnusluku	Käyttötarkoitus	Laskentaperuste
Korollinen nettovelka	Korollinen nettovelka kertoo velkarahoituksen tasosta konsernissa.	Korolliset velat – rahavarat
Omavaraisuusaste	Omavaraisuusaste kertoo konsernin varojen oman pääoman ehtoisen rahoituksen osuuden ja on mittari konsernin rahoitusriskitasosta.	Oma pääoma	× 100
		Taseen loppusumma – saadut ennakot
Velkaantumisaste (gearing)	Velkaantumisaste eli gearing kertoo konsernin rahoitusriskitasosta ja velan määrästä suhteessa omaan pääomaan.	Korollinen nettovelka	× 100
		Oma pääoma
Korollinen nettovelka/oikaistu käyttökate	Korollinen nettovelka jaettuna oikaistulla käyttökatteella kertoo konsernin velkaantumisasteesta.	Korollinen nettovelka
		Oikaistu käyttökate
Henkilöstömäärä kokoaikaiseksi muutettuna		Henkilöstömäärä muutettuna kokoaikaista työaikaa vastaavaksi; luku ei sisällä 6 kuukautta ylittävällä sairauslomalla tai vanhempainvapaalla olevia henkilöitä, henkilöitä, joiden työsuhde on päätetty ja jotka ovat irtisanomisajalla ilman työvelvoitetta eikä väliaikaista työvoimaa

		138

Osakekohtaiset tunnusluvut¹⁾

		2025		2024	2023	2022	2021
Osakekohtainen tulos	€	-0,31		-0,09	-0,24	2,52	1,26
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot	€	-0,31		-0,09	-0,26	2,40	1,21
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos	€	-0,31		-0,09	-0,24	2,33	1,17
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot	€	-0,31		-0,09	-0,26	2,22	1,13
Rahavirta/osake	€	0,17		0,35	0,75	1,72	1,36
Oma pääoma/osake	€	7,23		8,85	8,73	9,27	6,89
Osakekohtainen osinko	€	0,13	2)	0,26	0,26	0,35	0,15
Osinko/tulos	%	-44,60		-278,43	-105,97	13,64	12,30
Efektiivinen osinkotuotto	%	2,90		8,95	5,80	7,40	2,70
Hinta/voitto-suhde (P/E)		neg.		neg.	neg.	1,88	4,37
Osakkeen kurssikehitys
Keskikurssi	€	3,59		3,59	4,77	4,69	4,96
Alin kurssi	€	2,70		2,77	3,60	3,51	3,36
Ylin kurssi	€	4,63		4,48	5,90	6,48	6,01
Kurssi kauden lopussa	€	4,48		2,91	4,48	4,73	5,50
Muutos kauden aikana	%	54,2		-35,2	-5,2	-14,0	70,8
OMX Helsinki -indeksin muutos kauden aikana	%	30,2		-6,2	-6,6	-13,4	18,3
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa 3)	Milj. €	2 111		1 231	1 933	2 101	2 489
Osakkeiden vaihdon kehitys
Osakkeiden vaihto 4)	1 000 kpl	404 741		385 456	386 008	720 801	880 092
Osuus osakkeiden osakeantioikaistusta painotetusta keskiarvosta	%	89,9		90,9	88,7	159,5	200,5
Osakkeiden osakeantioikaistu painotettu keskimääräinen lukumäärä 3)		450 344 651		424 237 776	435 090 240	451 932 876	438 871 175
Osakkeiden osakeanti- ja laimennusvaikutuksella oikaistu painotettu keskimääräinen lukumäärä 3) 5)		472 339 560		470 977 109	475 843 726	493 535 712	479 163 509
Osakkeiden lukumäärä kauden lopussa 3)		471 208 421		423 685 628	431 190 703	444 134 611	452 571 977

¹⁾ Lopetetut toiminnot vaikuttivat lukuihin vuoteen 2022 saakka. Vuonna 2023 lopetettujen toimintojen ainoa vaikutus liittyy Long Products -liiketoiminnan myyntiin, joka saatiin päätökseen 3.1.2023.

²⁾ Hallituksen esitys yhtiökokoukselle.

³⁾ Ei sisällä hankittuja omia osakkeita.

⁴⁾ Sisältää vain Nasdaq Helsingin kaupankäynnin.

⁵⁾ Vaihtovelkakirjalainat erääntyivät heinäkuussa 2025. Outokumpu on vaihtanut vaihtovelkakirjalainan yhteensä 47 046 505 osakkeeksi ja mitätöinyt 30 836 205 omaa osakettaan vaihtojen yhteydessä. Lisätietoja

liitetiedossa 5.2.

		139

Osakekohtaisten tunnuslukujen laskentaperusteet

Tunnusluku	Laskentaperuste
Osakekohtainen tulos	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
	Osakkeiden osakeantioikaistu painotettu keskimääräinen lukumäärä kauden aikana
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos + vaihtovelkakirjalainojen korkokulut verojen jälkeen
	Osakkeiden osakeanti- ja laimennusvaikutuksella oikaistu painotettu keskimääräinen lukumäärä kauden aikana
Rahavirta/osake	Liiketoiminnan nettorahavirta
	Osakkeiden osakeantioikaistu painotettu keskimääräinen lukumäärä kauden aikana
Oma pääoma/osake	Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa
Osakekohtainen osinko	Tilikaudelta jaettu osinko
	Osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa
Osinko/tulos	Tilikaudelta jaettu osinko	× 100
	Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos
Efektiivinen osinkotuotto	Osinko/osake	× 100
	Osakeantioikaistu viimeinen kaupantekokurssi kauden lopussa
Hinta/tulos-suhde (P/E)	Osakeantioikaistu viimeinen kaupantekokurssi kauden lopussa
	Osakekohtainen tulos
Osakkeen keskikurssi	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
	Kauden aikana vaihdettujen osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa × viimeinen kaupantekokurssi
Osakkeiden vaihdon kehitys	Osakkeiden vaihto	× 100
	Osakkeiden osakeantioikaistu painotettu keskimääräinen lukumäärä kauden aikana

		140

Tilinpäätös

Vuosi 2025 Outokumpu kohtasi heikon taloudellisen ympäristön, jota geopoliittiset jännitteet pahensivat entisestään.

Outokummun asiakas V-ZUG,

sveitsiläinen premium-

kodinkonevalmistaja, käyttää maailman

ensimmäistä hiilineutraalia Outokumpu

Circle Green® -ruostumatonta terästä V-

ZUG-astianpesukoneen sisäosien

valmistuksessa. Teräksen hiilijalanjälki

on jopa 93 % alan keskiarvoa pienempi.

Yhteistyö tukee molempien yritysten

kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja

nopeuttaa vihreää siirtymää

kodinkonealalla.

		141

Tilinpäätöksen sisältö

Konsernitilinpäätös
Konsernin tuloslaskelma		142
Konsernin laaja tuloslaskelma		143
Konsernitase		144
Konsernin rahavirtalaskelma		145
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista		146
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
1	Raportointiperiaatteet	148
1.1	Tietoja yhtiöstä	148
1.2	Laadintaperiaatteet	148
2	Liiketoiminnan tulos	151
2.1	Toimintasegmentit	151
2.2	Myyntituotot	155
2.3	Hankinnan ja valmistuksen sekä myynnin ja hallinnon kulut	156
2.4	Muut liiketoiminnan tuotot ja kulut	157
2.5	Rahoitustuotot ja -kulut	158
2.6	Tuloverot	159
2.7	Osakekohtainen tulos	162
3	Työsuhde-etuudet	163
3.1	Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut	163
3.2	Ylimmän johdon työsuhde-etuudet	164
3.3	Velvoitteet työsuhde-etuuksista	165
3.4	Osakeperusteiset maksut	169

4	Liiketoiminnan varat ja velat	171
4.1	Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	171
4.2	Vuokrasopimukset	176
4.3	Liikearvon arvonalentumistestaus	179
4.4	Vaihto-omaisuus	180
4.5	Myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat	181
4.6	Varaukset	182
5	Pääomarakenne ja rahoitusriskienhallinta	184
5.1	Korollinen nettovelka ja pääoman hallinta	185
5.2	Oma pääoma	189
5.3	Rahoitusriskienhallinta ja vakuutukset	191
5.4	Johdannaissopimukset	195
5.5	Rahoitusvarat ja -velat	197
5.6	Osakesijoitukset käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta	200
5.7	Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat	201
6	Konsernirakenne ja muut liitetiedot	202
6.1	Lopetetut toiminnot	202
6.2	Liiketoimintojen hankinnat ja luovutukset	202
6.3	Riita-asiat	203
6.4	Lähipiiri	203
6.5	Tytäryhtiöt	204
6.6	Osakkuusyhtiöt	205
6.7	Uudet IFRS-standardit	206
6.8	Tilikauden jälkeiset tapahtumat	206
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön tuloslaskelma		207
Emoyhtiön tase		208
Emoyhtiön rahoituslaskelma		209
Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot		210

		142

Konsernitilinpäätös

Konsernin tuloslaskelma

Milj. €	Liitetieto	2025	2024
Liikevaihto	2.2	5 468	5 942
Hankinnan ja valmistuksen kulut	2.3	-5 279	-5 710
Bruttokate		189	232
Muut liiketoiminnan tuotot	2.4	28	57
Myynnin ja markkinoinnin kulut	2.3	-68	-71
Hallinnon kulut	2.3	-263	-240
Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut	2.3	-11	-15
Muut liiketoiminnan kulut	2.4	-9	-15
Liiketulos		-134	-51
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista	6.6	4	3
Rahoitustuotot ja -kulut	2.5
Korko- ja muut rahoitustuotot		9	13
Korkokulut		-54	-64
Markkinahintoihin liittyvät voitot ja tappiot		12	20
Muut rahoituskulut		-11	-10
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä		-43	-41
Tulos ennen veroja		-174	-89
Tuloverot	2.6	36	49
Tilikauden tulos		-137	-40

Milj. €	Liitetieto	2025	2024
Emoyhtiön omistajille kuuluva osakekohtainen tulos	2.7
Osakekohtainen tulos, €		-0,31	-0,09
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, €		-0,31	-0,09

Tilikauden tulos kuuluu kokonaisuudessaan emoyhtiön omistajille. Liitetiedot ovat olennainen osa

tilinpäätöstä.

		143

Konsernin laaja tuloslaskelma

Milj. €	Liitetieto	2025	2024
Tilikauden tulos		-137	-40
Erät, jotka saatetaan siirtää tulosvaikutteisiksi:
Muuntoerot
Muuntoerojen muutos		-205	108
Rahavirran suojaukset	5.4
Käyvän arvon muutokset tilikauden aikana		-13	12
Siirto tulosvaikutteiseksi eräksi		-8	-13
Tuloverot	2.6	4	0
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi:
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus	3.3
Muutokset tilikauden aikana		20	12
Tuloverot	2.6	-8	-4
Osakesijoitukset käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta	5.6
Käyvän arvon muutokset tilikauden aikana		-5	13
Osuus osakkuusyhtiöiden muista laajan tuloksen eristä	6.6	0	0
Muut laajan tuloksen erät, verojen jälkeen		-215	127
Tilikauden laaja tulos		-352	88

Tilikauden laaja tulos kuuluu kokonaisuudessaan emoyhtiön omistajille. Liitetiedot ovat olennainen osa

tilinpäätöstä.

		144

Konsernitase

Milj. €	Liitetieto	2025	2024
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineettomat hyödykkeet	4.1, 4.3	573	580
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	4.1	1 859	1 935
Käyttöoikeusomaisuuserät	4.2	173	179
Osuudet osakkuusyhtiöissä	6.6	79	77
Osakesijoitukset käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta	5.6	24	28
Laskennalliset verosaamiset	2.6	502	504
Myyntisaamiset ja muut saamiset	4.5	9	10
		3 219	3 313
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	4.4	1 608	1 764
Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat sijoitukset	5.5	27	28
Johdannaisinstrumentit	5.4	17	39
Verosaamiset	2.6	14	16
Myyntisaamiset ja muut saamiset	4,5	457	492
Rahavarat	5.1	362	313
		2 486	2 652
VARAT YHTEENSÄ		5 705	5 965

Milj. €	Liitetieto	2025	2024
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		311	311
Ylikurssirahasto ja muut sidotun oman pääoman rahastot		714	714
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		2 294	2 307
Omat osakkeet		-7	-159
Käyvän arvon rahastot		2	21
Kertyneet voittovarat		92	553
Oma pääoma yhteensä	5.2	3 405	3 748
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat	5.1	519	246
Johdannaisinstrumentit	5.4	2	0
Laskennalliset verovelat	2.6	0	6
Velvoitteet työsuhde-etuuksista	3.3	169	196
Varaukset	4.6	76	52
Ostovelat ja muut velat	4.5	10	13
		775	513
Lyhytaikaiset velat
Korolliset velat	5.1	108	256
Johdannaisinstrumentit	5.4	33	17
Varaukset	4.6	57	33
Verovelat	2.6	7	8
Ostovelat ja muut velat	4.5	1 320	1 390
		1 525	1 704
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ		5 705	5 965

Liitetiedot ovat olennainen osa tilinpäätöstä.

		145

Konsernin rahavirtalaskelma

Milj. €	Liitetieto	2025	2024
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos		-137	-40
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset	2.3, 2.4, 4.1, 4.2	222	213
Pitkäaikaisten varojen, konserniyhtiöiden ja liiketoimintojen myyntivoitot ja -tappiot	2.4	-7	-1
Rahoitustuotot ja -kulut	2.5	43	41
Verot	2.6	-36	-49
Muut oikaisut		-70	2
		151	205
Käyttöpääoman muutos
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos		20	139
Vaihto-omaisuuden muutos		119	-165
Ostovelkojen ja muiden velkojen muutos		-28	53
		112	27
Saadut korot ja osingot		7	13
Maksetut korot		-48	-52
Muut rahoituserät		3	-8
Maksetut verot		-9	2
Liiketoiminnan nettorahavirta		79	147

Milj. €	Liitetieto	2025	2024
Investointien rahavirta
Osakesijoitukset käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta	5.6	-2	-2
Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin	4.1	-119	-173
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	4.1	-25	-38
Investoinnit osakkuusyhtiöihin	6.6	—	-13
Aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden myynnit	4.1	18	4
Konserniyhtiöiden ja liiketoimintojen myynnit vähennettyinä luovutushetken rahavaroilla	6.2	1	5
Muu investointien rahavirta		1	-1
Investointien nettorahavirta		-125	-218
Rahavirta ennen rahoitusta		-46	-71
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot	5.2	-116	-110
Omien osakkeiden takaisinosto	5.2	—	-34
Pitkäaikaisten lainojen nostot	5,1	300	—
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	5.1	-15	-15
Lyhytaikaisten lainojen muutos	5.1	-30	79
Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut	4.2	-42	-38
Rahoituksen nettorahavirta		97	-118
Rahavarojen muutos		51	-189
Rahavarat tilikauden alussa		313	502
Rahavarojen muutos		51	-189
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		-2	1
Rahavarat tilikauden lopussa	5.1	362	313

Liitetiedot ovat olennainen osa tilinpäätöstä.

		146

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Milj. €	Liitetieto	Osakepää- oma	Ylikurssi- rahasto	Muut sidotun oman pääoman rahastot	Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	Omat osakkeet	Osake- sijoitusten käyvän arvon rahasto	Johdan- naisten käyvän arvon rahasto	Kumula- tiiviset muuntoerot	Etuus- pohjaisten järjestelyiden uudelleen- arvostus	Muut kertyneet voittovarat	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024		311	714	0	2 307	-169	1	5	-38	-139	770	3 762
Tilikauden tulos		—	—	—	—	—	—	—	—	—	-40	-40
Muut laajan tuloksen erät		—	—	—	—	—	13	-1	108	8	0	127
Tilikauden laaja tulos		—	—	—	—	—	13	-1	108	8	-40	88
Liiketoimet emoyhtiön omistajien kanssa
Sijoitetut ja jaetut varat
Osingot	5.2	—	—	—	—	—	—	—	—	—	-110	-110
Osakeperusteiset maksut	3.4	—	—	—	—	6	—	—	—	—	-6	0
Omien osakkeiden takaisinosto 1)	5.2	—	—	—	—	4	—	—	—	—	—	4
Käyvän arvon siirto varaston arvoon	5.4	—	—	—	—	—	—	4	—	—	—	4
Muu muutos		—	—	—	—	—	—	—	—	0	0	—
Oma pääoma 31.12.2024		311	714	0	2 307	-159	14	8	70	-131	615	3 748
Tilikauden tulos		—	—	—	—	—	—	—	—	—	-137	-137
Muut laajan tuloksen erät		—	—	—	—	—	-5	-17	-205	12	0	-215
Tilikauden laaja tulos		—	—	—	—	—	-5	-17	-205	12	-138	-352
Liiketoimet emoyhtiön omistajien kanssa
Sijoitetut ja jaetut varat
Osingot 2)	5.2	—	—	—	—	—	—	—	—	—	-116	-116
Vaihtovelkakirjalainan konversio 2)	5.1, 5.2	—	—	—	125	—	—	—	—	—	0	124
Osakeperusteiset maksut	3.4	—	—	—	—	3	—	—	—	—	-4	-1
Omien osakkeiden mitätöinti 2)	5.2	—	—	—	-138	149	—	—	—	—	-10	—
Käyvän arvon siirto varaston arvoon	5.4	—	—	—	—	—	—	2	—	—	—	2
Muu muutos 3)		—	—	—	—	—	—	—	89	—	-89	—
Oma pääoma 31.12.2025		311	714	0	2 294	-7	9	-7	-46	-119	257	3 405

Liitetiedot ovat olennainen osa tilinpäätöstä.

Oma pääoma kuuluu kokonaisuudessaan emoyhtiön omistajille. Lisätietoja omasta pääomasta on esitetty liitetiedossa 5.2.

¹⁾ Outokumpu sai 29.2.2024 päätökseen enintään 50 milj. euron suuruisen omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman, josta tiedotettiin 29.11.2023. Ulkopuolisen välittäjän kanssa tehdyn sopimuksen luonteesta johtuen

Outokumpu kirjasi 38 milj. euron velan osakkeiden takaisinosto-ohjelmaan liittyen ja 50 milj. euron enimmäismäärä vaikutti konsernin omaan pääomaan jo vuonna 2023. Ohjelman aikana Outokumpu osti takaisin

11 000 000 omaa osaketta ja käytti ostoihin yhteensä 46 milj. euroa. Koska kirjattu sitoumus oli korkeampi, Outokumpu kirjasi 4 milj. euron vaikutuksen omaan pääomaan tähän ohjelmaan liittyen.

²) Outokumpu laski vuonna 2020 liikkeeseen 125 milj. euron suuruisen vakuudettoman vaihtovelkakirjalainan, joka erääntyi 9.7.2025. Vuoden 2025 aikana yhtiö vaihtoi lainaa yhteensä 125 milj. euron arvosta 47

miljoonaksi osakkeeksi. Yhtiö laski liikkeeseen vaihto-osakkeina  47 milj. uutta osaketta ja mitätöi 31 milj. omia osakkeitaan, yhteensä 149 milj. euron arvosta. Vaihtojen seurauksena ulkona olevien osakkeiden määrä

kasvoi, mikä vaikutti osingonjakoon 6 milj. eurolla.

³⁾ Muu muutos liittyy kumulatiivisten muuntoerojen uudelleenluokitteluun, jolla ei ole vaikutusta kertyneisiin voittovaroihin yhteensä.

		147

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

Outokumpu esittää tilinpäätöksen liitetiedot ryhmiteltyinä seuraaviin kuuteen

asiakokonaisuuteen:

1. Raportointiperiaatteet

2. Liiketoiminnan tulos

3. Työsuhde-etuudet

4. Liiketoiminnan varat ja velat

5. Pääomarakenne ja rahoitusriskienhallinta

6. Konsernirakenne ja muut liitetiedot

Liitetieto	Laadinta- periaatteet	Johdon harkinta	Riskit
1. Raportointiperiaatteet
1.1 Tietoja yhtiöstä
1.2 Laadintaperiaatteet
2. Liiketoiminnan tulos
2.1 Toimintasegmentit
2.2 Myyntituotot
2.3 Hankinnan ja valmistuksen sekä myynnin ja hallinnon kulut
2.4 Muut liiketoiminnan tuotot ja kulut
2.5 Rahoitustuotot ja -kulut
2.6 Tuloverot
2.7 Osakekohtainen tulos
3. Työsuhde-etuudet
3.1 Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut
3.2 Ylimmän johdon työsuhde-etuudet
3.3 Velvoitteet työsuhde-etuuksista
3.4 Osakeperusteiset maksut
4. Liiketoiminnan varat ja velat
4.1 Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet
4.2 Vuokrasopimukset
4.3 Liikearvon arvonalentumistestaus
4.4 Vaihto-omaisuus
4.5 Myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat
4.6 Varaukset

Koko tilinpäätöstä koskevat laadintaperiaatteet ja johdon harkinta esitetään

Raportointiperiaatteet-osiossa, ja jokaiseen raportoitavaan erään tai asiaan liittyvät

laadintaperiaatteet, johdon harkinta ja riskit esitetään kyseisessä liitetiedossa. Alla esitetty

taulukko kertoo liitetietojen rakenteen ja sen, mihin liitetietoihin sisältyy laadintaperiaatteita,

johdon harkintaa ja riskitietoja. Liitetiedoissa nämä osiot on korostettu oheisilla merkeillä.

Liitetiedot	Laadinta- periaatteet	Johdon harkinta	Riskit
5. Pääomarakenne ja rahoitusriskienhallinta
5.1 Korollinen nettovelka ja pääoman hallinta
5.2 Oma pääoma
5.3 Rahoitusriskienhallinta ja vakuutukset
5.4 Johdannaissopimukset
5.5 Rahoitusvarat ja -velat
5.6 Osakesijoitukset käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta
5.7 Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat
6. Konsernirakenne ja muut liitetiedot
6.1 Lopetetut toiminnot
6.2 Liiketoimintojen hankinnat ja luovutukset
6.3 Riita-asiat
6.4 Lähipiiri
6.5 Tytäryhtiöt
6.6 Osakkuusyhtiöt
6.7 Uudet IFRS-standardit
6.8 Tilikauden jälkeiset tapahtumat

		148

1. Raportointiperiaatteet

1.1 Tietoja yhtiöstä

Outokumpu Oyj on suomalainen, Suomen lakien mukaan perustettu julkinen osakeyhtiö, jonka

kotipaikka on Helsinki. Yhtiö on noteerattu Nasdaq Helsingissä vuodesta 1988. Outokumpu Oyj

on Outokumpu-konsernin (“konserni”, “Outokumpu”, “yhtiö”) emoyhtiö (“emoyhtiö”,

“Outokumpu Oyj”).

Outokummun visio on olla edelläkävijä materiaaleissa ja teknologioissa, jotka luovat huomista.

Vastuullisen ruostumattoman teräksen johtajana maailmassa vauhditamme vihreää siirtymää ja

johdamme vähähiilisten metallien ja ratkaisujen kehitystä ruostumattoman teräksen

arvoketjussa – ja sen ulkopuolellakin.

Liiketoimintamme perustuu kiertotalouteen: tuotteemme valmistetaan yli 90-prosenttisesti

kierrätetyistä materiaaleista, joista valmistamme ruostumatonta terästä, jonka hiilijalanjälki on

jopa 75 % pienempi kuin alan keskiarvo ja joka on elinkaarensa päätteeksi täysin

kierrätettävissä. Outokummun terästä käytetään monissa käyttökohteissa eri puolilla

yhteiskuntaa, kuten infrastruktuurissa, energian tuotannossa, eri teollisuudenaloilla ja

kodinkoneissa. Uuden EVOLVE-strategiamme myötä maksimoimme vastuullisen

ruostumattoman teräksen arvon samalla, kun laajennamme tarjontaamme edistyneissä

materiaaleissa ja seoksissa, ferrokromissa ja innovatiivisissa teknologioissa.

Outokummun tehtaat sijaitsevat Suomessa, Saksassa, Ruotsissa, Alankomaissa, Yhdysvalloissa

ja Meksikossa, ja Kemin kaivoksemme on EU-alueen ainoa kromikaivos.

Vuonna 2025 Outokummun liikevaihto oli 5,5 mrd. euroa. Outokumpu työllistää noin 8 600

ammattilaista lähes 30 maassa, ja sen pääkonttori sijaitsee Helsingissä, Suomessa.

Osakkeemme ovat listattu Nasdaq Helsingissä. Lue lisää: www.outokumpu.fi.

Outokummun ESEF-säännösten mukainen konsernitilinpäätös julkaistaan XHTML-muotoisena

osoitteessa www.outokumpu.com/raportit. Muissa raporteissa, kuten PDF-muotoisessa tai

painetussa vuosikertomuksessa esitetyt tilinpäätöstiedot eivät ole ESEF-säännösten mukaisia

raportteja.

Outokumpu Oyj:n hallitus on hyväksynyt 12.2.2026 tämän tilinpäätöksen julkistettavaksi.

Suomen osakeyhtiölain mukaan yhtiökokous päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta.

1.2 Laadintaperiaatteet

Tämä Outokummun konsernitilinpäätös on laadittu jatkuvuuden periaatetta noudattaen

tilikaudelta 2025 käsittäen 1.1.–31.12.2025 välisen ajanjakson.

Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten

tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti. Sitä laadittaessa on noudatettu

31.12.2025 voimassa olleita standardeja ja tulkintoja (SIC ja IFRIC). Konsernitilinpäätös

täyttää myös  suomalaisten, IFRS-säännöksiä täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön

säännösten ja määräysten vaatimukset.

Tilinpäätöstiedot esitetään miljoonina euroina, ja ne perustuvat alkuperäisiin hankintamenoihin,

ellei laadintaperiaatteissa ole muuta kerrottu. Kaikki esitetyt luvut on pyöristetty, joten

yksittäisten lukujen yhteenlaskettu summa saattaa poiketa esitetystä summaluvusta.

Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.

Tietoja yhtiöstä
Yhtiön nimi	Outokumpu Oyj
Juridinen muoto	Julkinen osakeyhtiö
Perustamismaa	Suomi
Kotipaikka ja päätoimipaikka	Helsinki
Yhtiön osoite	PL 245, 00181 Helsinki
Konsernin emoyhtiö	Outokumpu Oyj

		149

Riskit

Maailmantalouden kehitys ja geopoliittiset jännitteet

Outokumpu altistuu erilaisille riskeille ja epävarmuustekijöille, joilla voi olla haitallinen vaikutus

yhtiön liiketoimintaan ja toimintoihin. Näiden riskien lieventämiseksi yhtiö tekee jatkuvaa ja

kattavaa riskienhallintaa kaikissa toiminnoissaan.

Maailmantalouden kehitys, kauppa- ja talouspolitiikan muutos ja geopoliittiset jännitteet

altistavat Outokummun riskeille ja epävarmuustekijöille toimintaympäristössään. Näillä tekijöillä

voi olla haitallinen vaikutus yhtiön toimintaan, taloudelliseen suoritukseen ja yleiseen

taloudelliseen asemaan.

Lyhyen aikavälin suurimmat epävarmuustekijät liittyvät kauppapolitiikan kehitykseen ja

lisääntyneisiin geopoliittisiin jännitteisiin, jotka voivat häiritä maailmankauppaa, lisätä

inflaatiota ja hidastaa talouskasvua. Tämä voi lopulta johtaa kysynnän heikentymiseen ja

painaa ruostumattoman teräksen hintoja, vaikka sillä onkin laajasti eri käyttökohteita.

Yhdysvaltain hallinnon kauppapolitiikan suunnanmuutokset vuoden 2025 aikana ovat luoneet

epävarmuutta maailmanlaajuisissa kauppavirroissa ja asettaneet 50 % tullit teräksen tuonnille.

Tämän seurauksena suuret määrät halpaa aasialaista tuontia uhkaavat ohjautua Eurooppaan ja

rasittaa edelleen Euroopan ruostumattoman teräksen markkinoita. Euroopan komissio on

ehdottanut tehokkaampia suojatoimia alan kilpailuaseman parantamiseksi, ja näiden odotetaan

toteutuvan vuoden 2026 puolivälissä. Koska Outokumpu toimii sekä Yhdysvalloissa että

Euroopassa, asetetut tullit voivat tukea Yhdysvaltojen toimintoja, mutta samalla vaikuttaa

kielteisesti Euroopan toimintoihin, jos tehokkaita suojatoimia ei oteta käyttöön.

Tammikuusta 2026 alkaen hiilirajamekanismin tavoitteena on varmistaa, että tuoduille hiili-

intensiivisille tuotteille aiheutuu samat hiilikustannukset kuin EU:ssa tuotetuille tuotteille.

Epävarmuutta on kuitenkin vielä siinä, ovatko suojatoimet riittäviä ehkäisemään sääntöjen

kiertämistä, varmistamaan tasapuoliset toimintaedellytykset ja estämään hiilivuodon.

Yhtiö on edelleen altistunut metallien ja erityisesti nikkelin hinnan vaihteluille. Johdannaisia

käytetään nikkelin hinnanmuutosten vaikutusten hallintaan.

Jos edellä kuvatut riskit ja epävarmuustekijät toteutuvat, ne voivat silti johtaa häiriöihin,

jotka vaikuttavat Outokumpuun, sen työntekijöihin, markkinoihin, toimittajiin ja asiakkaisiin,

huolimatta käytössä olevista lieventämistoimenpiteistä. Tällaisilla häiriöillä voi olla olennainen

haitallinen vaikutus erityisesti kysyntään. Pitkittynyt kysynnän lasku tai muu liiketoiminnan

suorituskykyyn kohdistuva haitallinen vaikutus voi puolestaan vaikuttaa negatiivisesti

pitkäaikaisten varojen, mukaan lukien laskennallisten verosaamisten ja liikearvon,

arvostukseen.

Kyberturvallisuusuhat ja riippuvuudet kriittisistä toimittajista ja laitteistosta altistavat

Outokummun toimintojen häiriöille ja lisäkustannuksiin liittyville riskeille.

Lisätietoja riskeistä ja epävarmuustekijöistä löytyy hallituksen toimintakertomuksesta ja

tilinpäätöksen liitetiedosta 5.3 taloudellisten riskien osalta. Laskennallisten verosaamisten

arvostamisesta ja liikearvon arvonalentumisesta löytyy lisätietoja liitetiedoista 2.6 ja 4.3.

vastaavasti.

Ilmastoasiat

Yksi Outokummun EVOLVE-strategian pilareista on johtajuus vastuullisuudessa, ja siten

ilmastoasioilla on tärkeä rooli Outokummun liiketoiminnassa. Outokummun vähäpäästöinen

ruostumaton teräs tarjoaa asiakkaille päästövähennysmahdollisuuksia ja parantaa

Outokummun kykyä täyttää ilmastoon liittyviä sijoittajien ja viranomaisten vaatimuksia.

Liiketoimintastrategiansa mukaisesti Outokumpu pyrkii vähentämään hiilidioksidipäästöjen

intensiteettiään 42 % vuoden 2030 loppuun mennessä verrattuna vuoden 2016 tasoon, mikä

on linjassa Outokummun Science-Based Target -aloitteen (SBTi) 1,5 asteen ilmastotavoitteen

kanssa.

Outokumpu on arvioinut fyysiset ilmastoriskit ja lieventämistoimenpiteet kaikille

toimipisteilleen ja sisällyttänyt ne yleiseen riskinarviointiinsa. Arviointi osoittaa, että fyysiset

riskit eivät vaikuta olennaisesti konsernin pääomamenoihin tai toimintamenoihin. Ilmastoon

liittyvien siirtymäriskien taloudellisten vaikutusten arvioidaan kuitenkin olevan merkittäviä

vuoteen 2030 ulottuvalla tavoitejaksolla.

1,5 asteen ilmastotavoitteen saavuttamiseksi yhtiö on laatinut ja sitoutunut vähähiiliseen

siirtymäsuunnitelmaan, ja useita hiilidioksidipäästöjen vähentämishankkeita on jo käynnistetty.

Siirtymäsuunnitelmaan liittyvät investoinnit on otettu huomioon liikearvon

arvonalentumistestauksessa käytetyissä kassavirtaennusteissa. Vuonna 2025 investoinnit 

hiilidioksidipäästöjen vähentämishankkeisiin olivat 8,3 miljoonaa euroa. Lisätietoja liikearvon

arvonalentumistestauksesta on liitetiedossa 4.3.

Outokummun hiilidioksidipäästöjen vähentämishankkeiden vältetyt suorat päästöt

Outokummun Euroopan toimipaikoissa vuosina 2026–2030 vastaisivat eurooppalaisia

päästöoikeuksia, joiden arvoksi arvioidaan yhteensä noin 57 miljoonaa euroa ¹⁾. Lisätietoja

ilmastoon liittyvistä riskeistä ja siirtymäsuunnitelmasta on Outokummun

konsernikestävyysraportissa. Lisätietoja päästöoikeuksista ja niiden vaikutuksista konsernin

tilinpäätökseen on liitetiedossa 4.1.

Outokummun pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä, osakepalkkiojärjestelmä (Performance

Share Plan), sisältää kestävään kehitykseen liittyviä kriteerejä meneillään oleville

kannustinjaksoille 2023–2025, 2024–2026, 2025–2027 ja hallituksen joulukuussa 2025

hyväksymälle kannustinjaksolle 2026–2028. Osakepalkkiojärjestelmä asettaa

palkitsemiskriteerit kullekin jaksolle ja on osa ylimmän johdon säännöllistä palkitsemista.

Vuodesta 2022 lähtien 20 % ylimmälle johdolle myönnetyistä osakepalkkio-ohjelmista on

sidottu kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteeseen Outokummun Science Based Targets

-aloitteen (SBTi) sitoumuksen mukaisesti, jonka tavoitteena on pitää maapallon lämpeneminen

alle 1,5 °C:ssa. Tarkemmin sanottuna Outokummun kasvihuonekaasupäästöjen on saavutettava

vuosittainen vähennysaste tuotettua raakaterästonnia kohden. Lisätietoja osakeperusteisista

maksuista liitetiedossa 3.4.

Outokumpu allekirjoitti vuonna 2025 vakuudettoman 800 miljoonan euron luottolimiitin, joka

korvaa nykyiset ja tällä hetkellä käyttämättömät 700 miljoonan euron ja 100 miljoonan euron

vakuudettomat luottolimiitit. Uuden limiitin kate on sidottu päästövähennyksiin Science Based

Targets -aloitteen hyväksymän vuoden 2030 päästövähennystavoitteen mukaisesti. Lisätietoja

luottolimiitistä liitetiedossa 5.1.

1) Taloudelliset vaikutukset on arvioitu olettamalla päästöoikeuksien hinnaksi 100 euroa

hiilidioksiditonnia kohden.

		150

Johdon harkinta

Tilinpäätöksen laadinta IFRS:n mukaan edellyttää johdon tekevän harkintaan perustuvia

ratkaisuja sekä sellaisten arvioiden ja oletusten käyttämistä, jotka vaikuttavat taseen laadinta-

hetken varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä tuottojen ja

kulujen määriin raportointikaudella.

Johdon arvioita ja harkintaan perustuvia ratkaisuja tarkastellaan jatkuvasti, ja ne perustuvat

aikaisempaan kokemukseen ja muihin tekijöihin, kuten tulevaisuuden tapahtumia koskeviin

odotuksiin, joiden uskotaan olevan kohtuullisia olosuhteet huomioon ottaen. Arviot perustuvat

johdon parhaaseen näkemykseen raportointikauden päättymisajankohtana vallitsevista

olosuhteista, mutta on mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä

arvioista ja oletuksista.

Konsernitilinpäätöksen liitetietojen alussa esitetystä taulukosta näkyy, mihin liitetietoihin

liittyy olennaista johdon harkintaa.

Laadintaperiaatteet

Yhdistelyperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö Outokumpu Oyj:n sekä kaikki ne tytäryhtiöt, joissa

emoyhtiöllä on suoraan tai välillisesti määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta, kun se on

osallisena yhtiössä ja altistuu yhtiön muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu sen muuttuvaan

tuottoon ja se pystyy vaikuttamaan tähän tuottoon käyttämällä valtaansa yhtiössä.

Hankitut tytäryhtiöt yhdistellään konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun konserni

on saanut määräysvallan, ja luovutetut tytäryhtiöt siihen saakka, jolloin määräysvalta lakkaa.

Muutokset emoyhtiön omistusosuudessa tytäryhtiöön kirjataan omaan pääomaan emoyhtiön

säilyttäessä määräysvallan tytäryhtiöön.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, saamiset, velat ja realisoitumattomat katteet sekä

sisäinen voitonjako eliminoidaan konsernitilinpäätöstä laadittaessa.

Valuuttamääräiset tapahtumat

Kunkin tytäryhtiön tilinpäätökseen sisältyvät erät arvostetaan siihen valuuttaan, joka parhaiten

kuvastaa kyseisen tytäryhtiön taloudellisia toimintaolosuhteita (toimintavaluutta).

Toimintavaluuttana käytetään pääosin tytäryhtiöiden paikallista valuuttaa, lukuun ottamatta

Meksikon tytäryhtiöitä, joiden toimintavaluutta on Yhdysvaltain dollari.

Konsernitilinpäätös esitetään euroina, joka on emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Konserniyhtiöiden valuuttamääräiset liiketapahtumat muunnetaan paikallisten

toimintavaluuttojen määräisiksi käyttäen tapahtumapäivän valuuttakursseja. Valuuttamääräiset

saamiset ja velat muunnetaan toimintavaluuttojen määräisiksi käyttäen raportointikauden

päättymispäivän kursseja.

Korollisten rahoitusvelkojen ja -saamisten sekä niihin liittyvien johdannaisten kurssierot on

esitetty konsernin tuloslaskelmassa rahoitustuotoissa ja -kuluissa. Muiden

rahoitusinstrumenttien kurssierot on esitetty liiketuloksen yläpuolella muissa liiketoiminnan

kuluissa. Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten suojauksiksi määritettyjen

instrumenttien kertyneiden arvonmuutosten (kurssierojen) tehokas osuus on kirjattu omaan

pääomaan.

Niiden konserniyhtiöiden, joiden toiminta- ja esittämisvaluutta ei ole euro, tuloslaskelman,

laajan tuloslaskelman sekä rahavirtalaskelman erät muunnetaan euroiksi kuukauden

keskikursseilla ja tase-erät raportointikauden päättymispäivän kursseilla. Nämä eri

valuuttakurssien käytöstä syntyvät muuntoerot kirjataan konsernin omaan pääomaan muiden

laajan tuloksen erien kautta.

Ulkomaisten yksiköiden hankinnan yhteydessä syntyvä liikearvo ja kyseisten ulkomaisten

yksiköiden varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin hankinnan yhteydessä tehtävät käypien arvojen

oikaisut käsitellään kyseisten ulkomaisten yksikköjen varoina ja velkoina. Ne muunnetaan

euroiksi raportointikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Kun ulkomainen yksikkö

myydään tai siitä muutoin kokonaan tai osittain luovutaan, omaan pääomaan kertyneet

muuntoerot siirretään tulosvaikutteiseksi eräksi osana myynnistä syntyvää voittoa tai tappiota.

Uusien ja muutettujen IFRS-standardien soveltaminen

Outokumpu on noudattanut vuoden 2025 alusta alkaen seuraavia voimaan tulleita uusia ja

muutettuja standardeja, tulkintoja ja päätöksiä

• Muutokset IAS 21 -standardiin – Vaihdettavuuden puute. Muutosten tarkoituksena on

parantaa IAS 21 -standardia lisäämällä vaatimuksia, jotka auttavat yhteisöjä määrittämään,

onko valuutta vaihdettavissa toiseen valuuttaan, ja mitä spot-vaihtokurssia käytetään, kun

se ei ole vaihdettavissa. Ennen näitä muutoksia IAS 21 määritteli vaihtokurssin, jota

käytetään, kun vaihdettavuus on tilapäisesti puutteellinen, mutta ei määritellyt kuinka

toimia, kun vaihdettavuuden puute ei ole tilapäinen. Outokumpu ei ole toiminut tilikauden

aikana valuutoilla, joilla ei ole vaihdettavuutta, mutta noudattaa näitä muutoksia, jos

sellaisia liiketoimia tapahtuu.

Uusilla ja muutetuilla standardeilla, tulkinnoilla tai päätöksillä ei ollut merkittävää vaikutusta

Outokummun konsernitilinpäätökseen.

		151

2. Liiketoiminnan tulos

2.1 Toimintasegmentit

Outokummulla on kolme liiketoiminta-aluetta, Europe, Americas ja Ferrochrome, jotka on jaettu

siten, että Europe ja Americas vastaavat nauha- ja levytuotteiden myynnistä ja tuotannosta

omilla markkina-alueillaan, kun taas Ferrochrome keskittyy kromikaivokseen ja

ferrokromitoimintoihin. Liiketoiminta-alueet vastaavat myynnistä, toimitusketjun hallinnasta ja

tuotannosta, ja ne ovat Outokummun IFRS:n mukaisia toimintasegmenttejä.

Liiketoiminta-aluerakenteen lisäksi konsernifunktiot kattavat laki- ja compliance-asiat,

turvallisuus- ja työterveystoiminnot, hankinnan, talous- ja rahoitustoiminnot, sijoittajasuhteet,

strategian, yrityskaupat ja yrityksen kehittämisen, henkilöstöhallinnon, konserniviestinnän,

tutkimuksen ja kehityksen, teknologia- ja vastuullisuustoiminnot ja konsernin tietohallinnon.

Europe sisältää nauha- ja levytoiminnot Euroopassa. Vastuullisen ruostumaton teräksen osalta

Outokumpu yhdistää vertaansa vailla olevan kustannuskilpailukyvyn, tuotteidemme

vastuullisuuden, korkeimman tason luotettavuuden ja laadun ainutlaatuiseen

asiakaskokemukseen. Tuotteita käytetään lukuisilla eri teollisuudenaloilla, kuten

arkkitehtuurissa ja rakentamisessa, kuljetusalalla, autoteollisuudessa ja kodinkoneissa.

Edistyksellisten materiaalien ja seosten osalta Outokumpu tarjoaa räätälöityjä ruostumattomia

terästuotteita ja nikkelipohjaisia seoksia vaativiin käyttökohteisiin mm. prosessiteollisuudessa,

öljy- ja kaasuteollisuudessa sekä sähköajoneuvoissa. Tuotantolaitokset sijaitsevat Suomessa,

Saksassa, Ruotsissa sekä Alankomaissa, ja liiketoiminta-alueella on laaja palvelukeskusten ja

myynnin verkosto Euroopassa, Lähi-idässä, Afrikassa sekä Aasian ja Tyynenmeren alueella.

Americas tuottaa austeniittisia ja ferriittisiä standarditeräslajeja sekä räätälöityjä tuotteita.

Sen suurimmat asiakassegmentit ovat autoteollisuus ja kuljetus, kodinkoneet, öljy- ja

kaasuteollisuus, kemian- ja petrokemianteollisuus, elintarvike- ja juomateollisuus sekä

rakentaminen. Liiketoiminta-alueella on tuotantolaitokset Yhdysvalloissa ja Meksikossa.

Ferrochrome tuottaa ferrokromia ja liiketoiminta-alueeseen kuuluvat Kemin kaivos ja Tornion

tehdasalueella sijaitseva ferrokromisulatto.

Muu toiminta käsittää kolmeen toimintasegmenttiin kuulumattomat toiminnot sekä teolliset

omistukset, ydinliiketoimintaan kuulumattomat liiketoiminnot, konsernin strategiset investoinnit

ja uusien liiketoimintojen kehittämisen. Muussa toiminnassa raportoidaan myös ne

liiketoiminnan kehittämisen ja konsernijohdon kulut sekä muut erityislaatuiset kulut, jotka eivät

ole mukana segmentin suoriutumisen arvioinnissa ja joita ei kohdisteta liiketoiminnoille. Muun

toiminnan tuotot koostuvat sähkön myynnistä konsernin tuotantolaitoksille Suomessa ja

Ruotsissa, ydinliiketoimintaan kuulumattomien yhtiöiden myynnistä sekä konsernin sisäisistä

palveluista.

Liikevaihto

5,5

mrd. euroa

Liikevaihto, milj. €

Oikaistu käyttökate

167

milj. euroa

Oikaistu käyttökate, milj. €

Tilikauden tulos

-137

milj. euroa

Osakekohtainen tulos, €

Osakekohtainen tulos

-0,31

euroa

		152

				Täsmäytyslaskelma
2025 Milj. €	Europe	Americas	Ferrochrome	Toimintasegmentit yhteensä	Muu toiminta	Eliminoinnit	Konserni
Konsernin ulkoinen myynti	3 557	1 675	217	5 449	19	—	5 468
Konsernin sisäinen myynti	43	1	245	289	140	-429	—
Liikevaihto	3 600	1 676	462	5 738	159	-429	5 468
Oikaistu käyttökate	-46	102	138	194	-24	-3	167
Käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Uudelleenjärjestelykulut	-65	0	-1	-66	-5	—	-71
Varaukset riita-asioista	—	-6	—	-6	—	—	-6
Ympäristö	—	0	—	0	-1	—	-2
Käyttökate	-111	95	137	121	-31	-3	88
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistot	-114	-34	-52	-201	-14	—	-215
Arvonalentumiset	-7	—	—	-7	—	—	-7
Liiketulos	-233	61	85	-87	-45	-3	-134
Liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-72	-7	-1	-80	-7	—	-86
Oikaistu liiketulos	-160	67	86	-7	-38	-3	-48
Investoinnit	68	22	13	102	42	—	145
Sidottuun pääomaan sisältyvät varat	2 751	854	967	4 572	296	-164	4 704
Muut varat							499
Laskennalliset verosaamiset							502
Varat yhteensä							5 705
Sidottuun pääomaan sisältyvät velat	902	423	132	1 457	194	-146	1 504
Muut velat							796
Laskennalliset verovelat							0
Velat yhteensä							2 300
Sidottu pääoma	1 849	431	835	3 116	102	-18	3 200
Sidotun pääoman tuotto (ROOC), %	-8,5	13,0	10,0
Henkilöstömäärä kauden lopussa kokoaikaiseksi muutettuna	5 646	1 744	454	7 843	407	—	8 251

		153

				Täsmäytyslaskelma
2024 Milj. €	Europe	Americas	Ferrochrome	Toimintasegmentit yhteensä	Muu toiminta	Eliminoinnit	Konserni
Konsernin ulkoinen myynti	4 044	1 707	180	5 930	11	—	5 942
Konsernin sisäinen myynti	58	—	289	347	175	-522	—
Liikevaihto	4 102	1 707	469	6 277	186	-522	5 942
Oikaistu käyttökate	58	59	106	223	-46	-1	177
Käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Tappio konserniyhtiöiden ja liiketoimintojen luovutuksista	—	—	—	—	-3	—	-3
Varaukset riita-asioista	—	-2	—	-2	—	—	-2
Uudelleenjärjestelykulut	-5	—	—	-5	-2	—	-7
Vaihto-omaisuuden arvonmuutokset	2	—	—	2	—	—	2
Ympäristö	—	-5	—	-5	—	—	-5
Käyttökate	55	51	106	212	-50	-1	162
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden poistot	-115	-33	-58	-206	-14	—	-220
Arvonalentumiset	7	0	—	7	—	—	7
Liiketulos	-52	18	48	14	-64	-1	-51
Liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	4	-8	—	-3	-4	—	-8
Oikaistu liiketulos	-56	25	48	17	-60	—	-43
Investoinnit	117	30	27	174	42	—	216
Sidottuun pääomaan sisältyvät varat	2 948	944	986	4 879	297	-168	5 008
Muut varat							453
Laskennalliset verosaamiset							504
Varat yhteensä							5 965
Sidottuun pääomaan sisältyvät velat	989	370	123	1 482	182	-152	1 513
Muut velat							698
Laskennalliset verovelat							6
Velat yhteensä							2 217
Sidottu pääoma	1 959	574	863	3 396	115	-16	3 495
Sidotun pääoman tuotto (ROOC), %	-3,0	4,2	5,5
Henkilöstömäärä kauden lopussa kokoaikaiseksi muutettuna	5 757	1 784	472	8 012	412	—	8 424

.

		154

Käyttökatteen ja liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Milj. €	2025	2024
Uudelleenjärjestelykulut	-71	-7
Varaukset riita-asioista	-6	-2
Ympäristö	-2	-5
Tappio konserniyhtiöiden ja liiketoimintojen luovutuksista	—	-3
Vaihto-omaisuuden arvonmuutokset	—	2
Käyttökatteen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-79	-15
Pitkäaikaisten varojen arvonalentumiset	-7	7
Liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät	-86	-8

Vuonna 2025 liiketuloksen vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät pääasiassa

uudelleenjärjestelyvarauksia, joista 34 milj. euroa johtui henkilöstöneuvotteluista, erityisesti

Europe liiketoiminta-alueella ja konsernitoiminnoissa, kuten 1.10.2025 ilmoitettiin, ja 29 milj.

euroa liittyen pääasiassa EVOLVE-strategiaan joka julkistettiin 10.6.2025. Pitkäaikaisten

varojen arvonalentumiset 7 milj. euroa liittyvät myös EVOLVE-strategiaan.

Uudelleenjärjestelykuluihin sisältyy myös 6 milj. euroa liittyen jäljellä oleviin toimenpiteisiin

Saksan toimipaikkojen sulkemisesta ja toimintojen siirtämisestä, kuten tiedotettiin vuonna

2023. Varaukset riita-asioissa 6 milj. euroa liittyy varauksen kasvattamiseen liittyen

kanteeseen Outokumpu Stainless USA, LLC:tä vastaan. Lisätietoa asiasta löytyy liitetiedosta

6.3.

Vuoden 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisältävät vuonna 2023 kirjattujen Saksan

uudelleenjärjestelyihin liittyvien varausten tarkistukset, jotka johtivat 5 milj. euron lisäyksiin.

Samalla peruttiin vuonna 2023 kirjattu 5 milj. euron arvonalentuminen. Ympäristöön liittyvä 5

milj. euroa liittyy rankkasateiden aiheuttamaan tulvaan San Luis Potosíssa Meksikossa.

Konserniyhtiöiden ja liiketoimintojen luovutuksista syntynyt 3 milj. euron tappio liittyy

lopulliseen sopimukseen sulkutilin päättämisestä osana Long Products -liiketoimintojen myyntiä

vuonna 2023.

Laadintaperiaatteet

Outokummun toimitusjohtaja johtoryhmän tukemana on konsernin ylin operatiivinen

päätöksentekijä. Segmenttejä tarkastellaan säännöllisesti suoriutumisen arvioimiseksi ja

resurssien allokoimiseksi segmenteille sisäisen IFRS-pohjaisen taloudellisen raportoinnin

perusteella.

Oikaistu käyttökate, oikaistu liiketulos ja investoinnit ovat vaihtoehtoisia tunnuslukuja, eli ne

eivät ole IFRS:n mukaisia tunnuslukuja. Tunnuslukujen määritelmät ja täsmäytykset konsernin

tuloslaskelmaan on esitetty hallituksen toimintakertomuksessa osiossa “Vaihtoehtoisten

tunnuslukujen täsmäytys”. Vaihtoehtoiset tunnusluvut ovat tilintarkastamattomia.

Oikaistu käyttökate

Oikaistu käyttökate on Outokummun pääasiallinen suoritusmittari taloudellisessa

raportoinnissa, ja sitä käytetään myös segmenttien toiminnan tuloksellisuuden arviointiin.

Oikaistun käyttökatteen määritelmä on liiketulos ennen poistoja ja arvonalentumistappioita

sekä ilman olennaisia tuotto- ja kulueriä, jotka vaikuttavat vertailukelpoisuuteen kausien välillä,

koska ne ovat luonteeltaan, kooltaan tai esiintymistiheydeltään poikkeuksellisia, kuten

konsernin laajuiset uudelleenjärjestelyt, tai omaisuuden tai liiketoimintojen myynnit.

Oikaistu liiketulos

Oikaistu liiketulos on taloudellisen tuloksen mittari konsernissa. Oikaistu liiketulos määritellään

tilikauden tuloksena ilman tuloveroja, rahoitustuottoja ja -kuluja ja osuutta osakkuusyhtiöiden

tuloksista sekä ilman olennaisia tuotto- ja kulueriä, jotka vaikuttavat vertailukelpoisuuteen

kausien välillä, koska ne ovat luonteeltaan, kooltaan tai esiintymistiheydeltään poikkeuksellisia,

kuten konsernin laajuiset uudelleenjärjestelyt, tai omaisuuden tai liiketoimintojen myynnit.

Investoinnit

Investoinnit kertovat tulevia kassavirtoja tuottaviin omaisuuseriin tehtyjen sijoitusten määrän.

Sidottu pääoma ja sidotun pääoman tuotto (ROOC)

Segmenttien varat ja velat, jotka muodostavat sidotun pääoman, allokoidaan segmenteille

perustuen toimintoihin ja varojen sijaintiin, ja arvostetaan samoilla periaatteilla kuin

tilinpäätöksessä.

Sidotun pääoman tuotto (ROOC) on segmenttiraportoinnin tunnusluku. Se on sisäinen mittari

lisäarvosta, jonka liiketoiminta-alue tuottaa toimintaan sijoitetulle pääomalle. Sidotun pääoman

tuoton laskentakaava on esitetty hallituksen toimintakertomuksen osiossa “Taloudellisten

tunnuslukujen laskentaperusteet”.

Henkilöstömäärä kauden lopussa kokoaikaiseksi muutettuna

Henkilöstömäärä kauden lopussa kokoaikaiseksi muutettuna kuvaa henkilöstömäärän todellista

organisaation käytössä olevaa kapasiteettia. Tunnusluvun Henkilöstömäärä kauden lopussa

kokoaikaiseksi muutettuna laskentakaava on esitetty hallituksen toimintakertomuksen osiossa

“Taloudellisten tunnuslukujen laskentaperusteet”.

		155

2.2 Myyntituotot

Liikevaihto konsernin ulkopuolelle kohdemaan mukaan

Milj. €	Suomi	Saksa	Italia	Iso- Britannia	Puola	Muu Eurooppa	Pohjois- Amerik- ka	Aasia ja Australia	Muut maat	Konserni
2025
Toimintasegmentti
Europe	180	898	590	189	163	1 105	101	272	59	3 557
Americas	—	—	—	1	—	—	1 668	3	2	1 675
Ferrochrome	12	17	14	10	—	93	36	34	0	217
Muu toiminta	13	3	—	0	—	2	1	0	0	19
	204	918	604	200	163	1 201	1 807	309	62	5 468
2024
Toimintasegmentti
Europe	199	1 124	704	235	195	1 156	92	291	48	4 044
Americas	—	—	—	0	—	—	1 691	6	10	1 707
Ferrochrome	14	22	14	7	0	89	21	11	1	180
Muu toiminta	9	3	—	0	—	0	—	—	—	11
	222	1 148	718	243	195	1 244	1 805	307	59	5 942

Laadintaperiaatteet

Outokumpu saa myyntituottoja pääasiassa ruostumattoman teräksen ja ferrokromin myynnistä.

Outokumpu toimittaa tuotteita asiakkaille erilaisilla toimituslausekkeilla ja katsoo tuotteiden

fyysisen hallinnan, omistukseen liittyvien riskien ja hyötyjen sekä määräysvallan tuotteisiin

siirtyvän niiden mukaisesti.

Outokummun ruostumattoman teräksen ja ferrokromin myyntiä koskevat suoritevelvoitteet

täytetään ja myyntituotot tuloutetaan yhtenä ajankohtana. Vain kuljetuspalvelua koskevaan

suoritevelvoitteeseen liittyvät myyntituotot tuloutetaan ajan kuluessa, ja kuljetukseen kuluva

aika on suhteellisen lyhyt. Lisäksi tuotteiden ja kuljetuspalvelun myynti laskutetaan asiakkaalta

samalla laskulla, minkä vuoksi tuloutuksen ajankohdalla ei ole merkitystä arvioitaessa tuleviin

rahavirtoihin liittyvää epävarmuutta. Outokumpu toimii päämiehenä tuotteiden kuljetuksessa.

Jäljellä olevien kuljetuspalveluun liittyvien suoritevelvoitteiden määrä oli vuoden 2025 lopussa

epäolennainen.

Outokumpu on sopinut tiettyjen eurooppalaisten asiakkaidensa kanssa järjestelystä, jossa

Outokumpu laskuttaa asiakasta, mutta ei samassa yhteydessä toimita materiaalia (engl. “bill

and hold”). Näissä asiakkaan pyyntöön perustuvissa järjestelyissä Outokumpu varastoi valmiina

toimitettavaksi olevan materiaalin omassa varastossaan enintään kolmen kuukauden ajan

ennen varsinaista toimitusta. Outokumpu on kuitenkin siirtänyt määräysvallan tuotteisiin

asiakkaalle, koska Outokumpu ei voi siirtää materiaaleja toiseen asiakastilaukseen, ja siten

kirjannut materiaalimyynnin tuotot liikevaihtoonsa. Tuotot liittyen Outokummun

suoritevelvoitteeseen toimittaa materiaali kirjataan toimituksen yhteydessä. Vuoden 2025

lopussa liikevaihtoon ei sisältynyt olennaisia järjestelyn perusteella kirjattuja eriä

tilinpäätöshetkellä toimittamattomista materiaaleista.

Ruostumattoman teräksen ja ferrokromin myyntihinnat sovitaan pääsääntöisesti ennen

toimitusta, jolloin liikevaihtoon jaksotetut arvioidut volyymialennukset ovat ainoa muuttuva

komponentti hinnoittelussa. Yksittäisissä tapauksissa ferrokromin myyntihinta määräytyy

ajanjaksolta, jolloin asiakas käyttää hankkimansa ferrokromin. Käytetyt maksuehdot vaihtelevat

ennakkomaksun ja 90 päivän maksuajan välillä, eikä maksuehtoihin sisälly merkittävää

rahoituskomponenttia.

Asiakassopimuksiin liittyvät velat on esitetty liitetiedossa 4.5.

Outokummulla ei ole IFRS 8:n määritelmän mukaisia yksittäisiä merkittäviä asiakkaita.

		156

2.3 Hankinnan ja valmistuksen sekä myynnin ja hallinnon kulut

Milj. €	2025	2024
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-5 279	-5 710
Myynnin ja markkinoinnin kulut	-68	-71
Hallinnon kulut	-263	-240
Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut	-11	-15
Yhteensä	-5 622	-6 035

Hankinnan ja valmistuksen sekä myynnin ja hallinnon kulut kululajeittain

Milj. €	2025	2024
Materiaalit	-2 871	-3 094
Tarveaineet	-611	-619
Energia	-325	-360
Kunnossapito	-231	-239
Rahdit	-242	-250
Työsuhde-etuudet	-782	-714
Poistot	-215	-220
Muut	-344	-539
Yhteensä	-5 622	-6 035

Poistot toiminnoittain

Milj. €	2025	2024
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-205	-211
Myynnin ja markkinoinnin kulut	0	0
Hallinnon kulut	-8	-8
Tutkimus- ja kehitystoiminnan kulut	-1	-1
Yhteensä	-215	-220

Tilintarkastajan palkkiot

Milj. €	2025	2024
Tilintarkastus	-2,8	-2,9
Tilintarkastukseen liittyvät palvelut	-0,3	—
Veroneuvonta	0,0	-0,1
Muut palvelut	-0,4	-0,2
Yhteensä	-3,4	-3,2

PricewaterhouseCoopersin Outokummulle suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut vuonna 2025 olivat

yhteensä 0,6 milj. euroa (2024: 0,3 milj. euroa). Palvelut koostuivat kestävyysraportin tarkastuksesta ja

muista sovituista palveluista.

Laadintaperiaatteet

Hankinnan ja valmistuksen kulut

Hankinnan ja valmistuksen kulut sisältävät materiaaleihin ja tarveaineisiin, energiaan,

kunnossapitoon ja rahteihin liittyviä kuluja. Työsuhde-etuudet, poistot ja muut kulut on

sisällytetty siltä osin kuin ne liittyvät operatiiviseen toimintaan.

Tutkimus- ja kehitystoiminta

Tutkimus- ja kehitysmenot kirjataan pääosin kuluiksi sille tilikaudelle, jolloin ne syntyvät. Jos on

todennäköistä, että kehitysprojekti tuottaa konsernille tulevaa taloudellista hyötyä,

kehittämismenot aktivoidaan taseeseen aineettomina hyödykkeinä. Aktivoidut kehittämismenot

kirjataan tasapoistoina kuluiksi vaikutusaikanaan.

Korjaus- ja kunnossapitokulut

Tavanomaiset korjaus- ja kunnossapitomenot syntyvät toimintojen ylläpidosta ja kirjataan

kuluiksi sillä tilikaudella, jolla ne ovat syntyneet.

Kooltaan merkittävien uudistus- ja parannushankkeiden menot kirjataan taseeseen, jos

toimenpiteiden arvioidaan tuottavan vastaista taloudellista hyötyä konsernin hyväksi esi-

merkiksi käyttöiän pidentyessä, tuotevalikoiman laajentuessa, tuottavuuden parantuessa tai

laadun parantuessa verrattuna alkuperäiseen tuotantotasoon.

Poistomenetelmät ja pitkäaikaisten varojen taloudelliset pitoajat

Poistomenetelmät sekä arviot aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten

käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisista pitoajoista esitetään liitetiedossa 4.1.

		157

2.4 Muut liiketoiminnan tuotot ja kulut

Muut liiketoiminnan tuotot

Milj. €	2025	2024
Johdannaisten valuuttakurssierot	—	12
Hyödykejohdannaisten markkinahintaerot	3	11
Johdannaisinstrumenttien markkinahintaerot	3	23
Palveluiden myynti ja vuokratuotot	8	9
Pitkäaikaisten varojen myyntivoitot	11	5
Konserniyhtiöiden ja liiketoimintojen myyntivoitot	—	3
Vakuutuskorvaukset	1	1
Muut tuottoerät	5	16
Yhteensä	28	57

Muut liiketoiminnan kulut

Milj. €	2025	2024
Johdannaisten valuuttakurssierot	-3	-6
Hyödykejohdannaisten markkinahintaerot	0	-1
Johdannaisinstrumenttien markkinahintaerot	-3	-7
Pitkäaikaisten varojen arvonalentumiset ja niiden peruutukset	-7	7
Konserniyhtiöiden ja liiketoimintojen myyntitappiot	—	-3
Pitkäaikaisten varojen myyntitappiot	-3	-4
Muut kuluerät	5	-9
Yhteensä	-9	-15

Vuoden 2025 pitkäaikaisten varojen myyntivoittoihin sisältyy myyntivoitto Porissa sijaitsevasta

maa-alueesta sekä myyntivoitto päästöoikeuksien myynnistä.

Vuoden 2025 muut kuluerät muissa liiketoiminnan kuluissa sisältävät myyntisaamisiin ja

ostovelkoihin liittyvät valuuttakurssivoitot ja -tappiot.

Vuoden 2024 muut liiketoiminnan tuotot sisältävät konserniyhtiöiden ja liiketoimintojen

myyntivoitot 3 milj. euroa, jotka liittyvät Meksikon jakeluliiketoimintojen myyntiin Mexico

Cityssä, Guadalajarassa ja Monterreyssä. Lisätietoa on kerrottu liitetiedossa 6.2.

Vuoden 2024 muut liiketoiminnan kulut sisältävät pitkäaikaisten varojen arvonalentumiset ja

niiden peruutukset 7 milj. euroa, jotka liittyvät käyttöoikeushyödykkeiden arvonalentumisten

peruutuksiin Saksassa.

Laadintaperiaatteet

Muihin liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin sisältyvät esimerkiksi pitkäaikaisten varojen tai

liiketoimintojen myynneistä saadut voitot tai tappiot, muihin kuin korollisiin rahoitusvelkoihin ja

-saamisiin liittyvät valuuttakurssierot sekä voitot tai tappiot johdannaisista, jotka eivät ole

suojauslaskennan alaisia tai jotka eivät liity konsernin rahoitustoimintaan. Muut liiketoiminnan

tuotot sisältävät myös vuokratuotot, vakuutuskorvaukset ja valtioiden tai muiden tahojen

myöntämät julkiset avustukset ja tuet. Muut liiketoiminnan kulut sisältävät päästöoikeuksiin

liittyvät kulut ja pitkäaikaisten varojen arvonalentumistappiot.

Julkiset avustukset ja muut tuet kirjataan tuotoiksi saman ajanjakson kuluessa kuin kulut,

joita kattamaan ne on tarkoitettu. Pitkäaikaisten varojen hankintaan liittyvät

investointiavustukset vähennetään kyseessä olevan omaisuuserän tasearvosta ja tuloutetaan

omaisuuserän taloudellisena pitoaikana pienentyneen poiston muodossa.

		158

2.5 Rahoitustuotot ja -kulut

Milj. €	2025	2024
Korkotuotot	7	11
Muut rahoitustuotot	3	2
Korko- ja muut rahoitustuotot	9	13
Korkokulut
Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoituslainat	-15	-17
Factoring	-17	-22
Vuokrasopimusvelat	-12	-13
Velvoitteet työsuhde-etuuksista	-7	-7
Muut korkokulut	-2	-6
Korkokulut	-54	-64
Komittoitujen luottolimiittien palkkiot	-8	-7
Muut kulut	-3	-3
Muut rahoituskulut	-11	-10
Valuuttakurssierot
Johdannaiset	-93	64
Rahavarat, lainat ja saatavat	106	-50
Muut markkinahintaerot
Johdannaiset	2	5
Muut	-3	1
Markkinahintoihin liittyvät voitot ja tappiot	12	20
Yhteensä	-43	-41

Tuloslaskelmaan kirjatut valuuttakurssierot

Milj. €	2025	2024
Liikevaihtoon sisältyvät	—	-5
Ostoihin sisältyvät	—	-17
Muihin liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin sisältyvät1)	-3	6
Rahoitustuottoihin ja -kuluihin sisältyvät	13	14
Yhteensä	10	-2

¹⁾ Vuosi 2025 sisältää myyntisaamisten ja ostovelkojen kurssierot.

Valuuttakurssierot

Outokummun merkittävimmät valuuttakurssien transaktioriskit ovat Yhdysvaltain dollareissa ja

Ruotsin kruunuissa.

Valuuttakurssieroihin sisältyy johdannaisinstrumenttien nettokurssitappiota 96 milj. euroa

(2024 : nettokurssivoittoa 71 milj. euroa), josta 3 milj. euron tappio (2024: kurssivoitto 6 milj.

euroa) on kirjattu muihin liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin ja 93 milj. euron tappio (2024:

kurssivoitto 64 milj. euroa) rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Lisätietoa valuuttakurssipositioista löytyy liitetiedosta 5.3.

Laadintaperiaatteet

Rahoitustuottoihin sisältyvät pääasiassa rahavarojen ja etuuspohjaisten järjestelyjen

korkotuotot.

Rahoituskuluihin sisältyvät pääasiassa lainojen, vuokrasopimusvelkojen, factoring-

järjestelyiden ja etuuspohjaisten järjestelyjen korkokulut.

Muihin tuottoihin ja -kuluihin sisältyvät luottolimiittien palkkiot ja muut rahoituskulut.

Valuuttakurssieroihin sisältyvät konsernin rahoitustoimintaan liittyvät rahavarojen, velkojen

ja lainasaamisten ja johdannaisten valuuttakurssivoitot ja -tappiot ja muut markkinahintavoitot

ja -tappiot.

Liiketoimintaan liittyvien erien ja johdannaisten valuuttakurssierot ja muut markkina-

hintaerot sisältyvät liiketulokseen. Rahoitustoimintaan liittyvien erien ja johdannaisten

valuuttakurssierot ja muut markkinahintaerot sisältyvät rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

		159

2.6 Tuloverot

Tuloverot tuloslaskelmassa

Milj. €	2025	2024
Tilikauden verot	-9	-10
Laskennalliset verot	46	59
Yhteensä	36	49

Tuloslaskelman tuloverojen täsmäytys

Milj. €	2025	2024
Tulos ennen veroja	-174	-89
Suomen 20 %:n verokannan mukainen tulovero	35	18
Suomen ja ulkomaisten verokantojen ero	7	-1
Vähennyskelvottomat kulut ja verovapaat tulot	1	-5
Tilikauden tulos josta ei ole kirjattu laskennallista verosaamista	—	0
Muutokset laskennallisten verojen kirjauksissa	2	37
Konserniyhtiöiden luovutukset	—	-1
Verot aikaisemmilta tilikausilta	0	1
Verokantojen muutokset ja muut verolakimuutokset	-9	0
Osakkuusyhtiöt	1	1
Yhteensä	36	49

Omaan pääomaan kirjatut kertyneet laskennalliset verot

Milj. €	2025	2024
Laskennallinen vero vaihtovelkakirjalainojen oman pääoman osuudesta	—	0
Nettosijoitusten suojaukset	-4	-4
Etuuspohjaisten järjestelyiden uudelleenarvostus	57	65
Johdannaiset	2	-2
Yhteensä	54	58

		160

Laskennalliset verosaamiset ja -velat

	1.1.2025		Muutokset					31.12.2025
Milj. €	Laskennalliset verosaamiset (+) ja -velat (-), netto		Uudelleenryhmittelyt	Tulokseen kirjatut erät	Muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjatut erät	Muuntoerot		Laskennalliset verosaamiset (+) ja -velat (-), netto
Aineettomat hyödykkeet	7		—	-2	—	0		5
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	-90		6	16	—	2		-66
Käyttöoikeusomaisuuserät	-34		-6	3	—	0		-37
Vaihto-omaisuus	2		—	-1	—	0		0
Johdannaisvarat ja -velat	-1		—	-3	4	0		0
Muut rahoitusvarat	9		—	-1	—	0		8
Velvoitteet työsuhde-etuuksista	21		0	-1	-8	0		12
Muut rahoitusvelat	6		—	-2	—	0		4
Vuokrasopimusvelat	44		—	-3	—	0		41
Varaukset	13		0	3	—	0		16
Vahvistetut verotappiot ja verohyvitykset	520		—	35	—	-38		518
Laskennalliset verosaamiset, netto	498		0	46	-4	-37		502
Laskennalliset verosaamiset	504							502
Laskennalliset verovelat	-6							0

	1.1.2024		Muutokset					31.12.2024
Milj. €	Laskennalliset verosaamiset (+) ja -velat (-), netto		Uudelleenryhmittelyt	Tulokseen kirjatut erät	Muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan omaan pääomaan kirjatut erät	Muuntoerot		Laskennalliset verosaamiset (+) ja -velat (-), netto
Aineettomat hyödykkeet	8		—	-1	—	0		7
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet	-97		-1	8	—	-1		-90
Käyttöoikeusomaisuuserät	-25		1	-10	—	0		-34
Vaihto-omaisuus	-11		—	12	—	0		2
Johdannaisvarat ja -velat	-3		—	2	0	0		-1
Muut rahoitusvarat	6		—	3	—	0		9
Velvoitteet työsuhde-etuuksista	26		—	-1	-4	0		21
Muut rahoitusvelat	5		1	1	—	0		6
Vuokrasopimusvelat	38		-1	7	—	0		44
Varaukset	14		0	-1	—	0		13
Vahvistetut verotappiot ja verohyvitykset	461		0	39	—	21		520
Laskennalliset verosaamiset, netto	423		0	59	-5	21		498
Laskennalliset verosaamiset	454							504
Laskennalliset verovelat	-31							-6

		161

Verotukselliset tappiot ja niihin liittyvät laskennalliset verosaamiset

	Käyttämättömät tappiot			Kirjattu laskennallinen verosaaminen			Kirjaamaton laskennallinen verosaaminen
Milj. €	2025	2024		2025	2024		2025	2024
Vanhenee 2–5 vuodessa	0	—		0	—		—	—
Vanhenee yli 5 vuodessa	1 063	1 093		245	253		7	12
Ei vanhene	1 107	1 056		273	267		—	—
Yhteensä	2 171	2 150		519	520		7	12

Verotukselliset tappiot maittain

Milj. €	2025	2024
Suomi	221	79
Saksa	336	234
Ruotsi	206	197
Yhdysvallat	1 183	1 400
Iso-Britannia	174	186
Muut maat	50	54
Yhteensä	2 171	2 150

31.12.2025 Outokumpu on kirjannut laskennallisen verosaamisen kaikista olennaisista

verotappioista. Verotappiot, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista, liittyvät osaan

Yhdysvaltain osavaltioverotuksessa vahvistetuista tappioista, joiden odotetaan vanhenevan

ennen kuin ne ehditään käyttää.

Laskennallisia verovelkoja ei ole kirjattu ulkomaisissa tytäryhtiöissä olevista jakamattomista

voittovaroista, sillä niiden jakamista ei ole odotettavissa lähitulevaisuudessa.

Outokumpu on uudelleenmäärittänyt laskennalliset veronsa Saksassa hyväksytyn

yhteisöverokannan muutoksen takia. Verokannan muutoksen kokonaisvaikutus laskennallisiin

veroihin 31.12.2025 on -12 milj. euroa. Lisätietoja verokannan muutoksesta on luettavissa alla

kappaleessa johdon harkinta.

Johdon harkinta

Outokumpu toimii ja sille kertyy tuloa globaalisti, minkä vuoksi verolainsäädännön muutokset

useissa maissa vaikuttavat siihen. Johto käyttää merkittävää harkintaa ja arvioi veroihin liittyviä

epävarmuustekijöitä määrittäessään verovelkoja.

Laskennallisten verosaamisten osalta johto arvioi, onko tulevaisuudessa odotettavan

verohyödyn realisoituminen riittävän todennäköistä laskennallisen verosaamisen kirjaamiseksi.

Arviointi edellyttää harkintaa mm. tulevaisuuden verotettavan tulon, käytettävissä olevien

verostrategioiden sekä muiden positiivisten ja negatiivisten tekijöiden osalta. Taseen

laskennallisen verosaamisen määrä voisi olla alhaisempi, mikäli näissä arvioissa tapahtuisi

muutoksia tai mikäli lainsäädännön muutos rajoittaisi mahdollisuutta hyödyntää arvioitua

verohyötyä tulevaisuudessa.

Tilikauden 2025 aikana Saksassa hyväksyttiin liittovaltion yhteisöverokannan muutos

15 %:sta 10 %:iin. Verokantaa alennetaan vuosien 2028–2032 aikana asteittain 1 %-yksikköä

vuodessa. Tämän seurauksena Outokumpu on velvollinen uudelleenmäärittämään laskennalliset

verot hyväksyttyjen, tulevina vuosina sovellettavien verokantojen mukaisesti. Tämä

uudelleenmäärittely käsittää arviointia ja johdon harkintaa.

Laadintaperiaatteet

Verotettavaan tuloon perustuvat ja laskennalliset verot kirjataan kunkin konserniyrityksen

tuloverotuksen mukaiseen määrään. Konsernin verokulu muodostuu konserniyritysten kauden

verotettavaan tuloon perustuvasta verosta, mukaan lukien oikaisut aiempien kausien veroihin,

sekä laskennallisesta verosta. Konserniyritykset muodostavat useissa maissa (Suomi, Saksa,

Alankomaat, Ruotsi ja Yhdysvallat) yhdessä verotettavia ns. verokonserneja. Osuus

osakkuusyhtiöiden tuloksista esitetään tuloslaskelmassa laskettuna nettotuloksesta sisältäen

siten verovaikutuksen.

Laskennalliset verot lasketaan taselähtöisen velkamenetelmän mukaisesti omaisuus- ja

velkaerien tilinpäätöspäivän kirjanpitoarvojen ja verotuksellisten arvojen välisistä väliaikaisista

eroista sekä käyttämättömistä verotuksellisista tappioista ja hyvityksistä.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan kaikista vähennyskelpoisista väliaikaisista eroista

siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota

vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Laskennallisen verosaamisen kirjanpitoarvoon

tehdään vähennys, mikäli siihen liittyvää verohyötyä ei pidetä enää todennäköisenä.

Laskennallisen verosaamisen kirjaamisedellytykset arvioidaan jokaisen raportointikauden

päättymispäivänä.

Laskennallinen verovelka kirjataan taseeseen yleensä täysimääräisenä. Laskennallista

verovelkaa ei kuitenkaan kirjata, jos se johtuu omaisuuserän tai velan alkuperäisestä

kirjaamisesta, kun kyseessä ei ole liiketoimintojen yhdistäminen eikä liiketapahtuma

toteutumisaikanaan vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon.

Laskennalliset verot lasketaan perustuen verokantoihin, jotka on säädetty tai käytännössä

hyväksytty raportointikauden päättymispäivään mennessä ja joita odotetaan sovellettavan, kun

kyseinen saaminen realisoituu tai velka suoritetaan. Pääsääntöisesti laskennalliset verot

kirjataan tulosvaikutteisesti. Mikäli verot liittyvät muihin laajan tuloksen eriin tai suoraan

omaan pääomaan kirjattuihin liiketoimiin tai muihin tapahtumiin, tuloverot kirjataan kyseisiin

eriin.

Outokumpu-konserni kuuluu OECD:n pilari 2 -minimiverosäännösten piiriin. Outokumpu Oyj:n

kotivaltiossa Suomessa 1.1.2024 lukien sovellettavat pilari 2 -minimiverosäännökset

perustuvat EU-direktiiviin. Vuonna 2025 Outokumpu ei ole kirjannut verokulua täydennysveroon

liittyen. Outokumpu on soveltanut väliaikaista, pakollista helpotusta täydennysverosta

mahdollisesti aiheutuvien laskennallisten verojen kirjaamiseen ja kirjaisi mahdollisesti syntyvän

verokulun tilikauden veroihin. Outokumpu-konsernin johto arvioi täydennysverosta

tulevaisuudessa mahdollisesti aiheutuvan verokulun riskin olevan rajallinen.

		162

2.7 Osakekohtainen tulos

	2025	2024
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. €	-137	-40
Vaihtovelkakirjalainojen korkokulut verojen jälkeen, milj. €	2	8
Emoyhtiön omistajille kuuluva oikaistu tilikauden tulos, milj. €	-136	-31
Osakkeiden osakeantioikaistu painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl	450 345	424 238
Osakkeiden osakeanti- ja laimennusvaikutuksella oikaistu painotettu keskimääräinen lukumäärä, 1 000 kpl	472 340	470 977
Osakekohtainen tulos, €	-0,31	-0,09
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, €	-0,31	-0,09

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos vastaa osakekohtaista tulosta, sillä

potentiaalisilla kantaosakkeilla on vahventava vaikutus osakekohtaiseen tulokseen.

Vuonna 2025 Outokumpu mitätöi yhteensä 30 836 205 omaa osakettaan liittyen

vaihtovelkakirjalainaan ja vaihtoi vaihtovelkakirjalainan yhteensä 47 046 505 osakkeeksi, joista

67 916 osaketta vaihdettiin jo vuoden 2023 aikana. Lisätietoa on kerrottu liitetiedossa 5.1 ja

5.2.

Vuonna 2024 Outokumpu hankki 8 357 545 omaa osakettaan osakkeiden takaisinosto-

ohjelman puitteissa, joka alkoi vuonna 2023. Lisätietoa ohjelmasta on kerrottu liitetiedossa

5.2.

Laadintaperiaatteet

Osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos kunkin

kauden osakeantioikaistulla painotetulla keskimääräisellä osakemäärällä. Takaisin ostettujen

omien osakkeiden keskimääräinen määrä on vähennetty ulkona olevien osakkeiden

keskimääräisestä lukumäärästä.

Kun osakkeita tarjotaan osakeannissa alle markkinahinnan, ilmaiskomponentin osuus

huomioidaan takautuvasti osakkeiden painotetussa keskimääräisessä lukumäärässä.

Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos on laskettu oikaisemalla ulkona

olevien osakkeiden osakeantioikaistua painotettua keskimääräistä lukumäärää olettaen, että

vaihdettavissa olevat instrumentit vaihdetaan. Laskelman tulosta oikaistaan instrumenttiin

liittyvällä, kaudella kirjatulla korkokululla, josta on vähennetty verovaikutus. Lisäksi

huomioidaan osakepalkkio-ohjelmien perusteella luovutettaviksi arvioidut osakkeet.

Potentiaaliset kantaosakkeet ovat kuitenkin laimentavia ainoastaan silloin, kun oikaisuista

aiheutuu osakekohtaisen tuloksen heikkeneminen.

		163

3. Työsuhde-etuudet

3.1 Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut

Milj. €	2025	2024
Palkat ja palkkiot	-557	-547
Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet	-60	-4
Sosiaalikulut	-99	-97
Työsuhteen jälkeiset järjestelyt ja muut pitkäaikaiset työsuhde- etuudet
Etuuspohjaiset järjestelyt	-4	-3
Maksupohjaiset järjestelyt	-52	-50
Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet	-6	-7
Osakeperusteiset maksut	-1	-2
Muut henkilösivukulut	-3	-4
Yhteensä	-782	-714

Työsuhde-etuuksista

aiheutuneet kulut

-782 milj. euroa

Henkilöstö kauden lopussa

kokoaikaiseksi muutettuna

8 251

Työsuhde-etuuksista aiheutuneet kulut, milj. €

Henkilöstö 31.12. kokoaikaiseksi muutettuna

Vuonna 2024 Outokumpu on määritellyt uudelleen kokoaikaiseksi muutetun henkilöstömäärän (FTE)

tunnusluvun, FTE ei sisällä väliaikaista työvoimaa vuodesta 2023 alkaen.

		164

3.2 Ylimmän johdon työsuhde-etuudet

Tuhatta €	2025	2024
Palkat ja muut lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	4 624	4 677
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet 1)	669	614
Osakeperusteiset maksut	331	506
Palkkiot hallituksen jäsenille	888	948
	6 512	6 745

¹⁾ Sisältää vain lisäeläkkeet.

Ylimpään johtoon kuuluu yhdeksän (yhdeksän) Outokummun johtoryhmäpaikkaa ja kahdeksan

(seitsemän) emoyhtiö Outokumpu Oyj:n hallituksen jäsentä. 31.12.2025 johtoryhmän jäsenet

olivat toimitusjohtaja, talous- ja rahoitusjohtaja, ydinliiketoiminta-alueista ja

-liiketoimintalinjoista vastaavat johtajat, teknologiajohtaja ja lakiasianjohtaja. Henkilöstöstä,

vastuullisuudesta ja yrityssuhteista vastaavan johtajan positio on täyttämättä tammikuun 2026

loppuun saakka. 

Maaliskuun lopussa 2025, Niklas Wass, Stainless Europe liiketoimintalinjan johtaja, lähti

Outokummusta. Hänen seuraajansa Matthieu Jehl aloitti elokuussa. Johann Steiner,

vastuullisuudesta, strategiasta ja henkilöstöstä vastaava johtaja siirtyi uuteen tehtävään

lokakuussa. Hänestä tuli Tamara Weinartin seuraaja Americas-liiketoiminta-alueen johtajana.

Johann Steinerin aikaisempi rooli päivitettiin henkilöstöstä, vastuullisuudesta ja yrityssuhteista

vastaavan johtajan rooliksi ja organisoitiin tilapäisjärjestelyillä kunnes seuraajaksi valittu Anouk

de Graaf aloittaa helmikuussa 2026. 

Lisätietoja ylimmän johdon jäsenten osakeomistuksista on selvityksessä hallinto- ja

ohjausjärjestelmästä.

Toimitusjohtajan työsuhde-etuudet

	Kirjattu tuloslaskelmaan			Maksettu
Tuhatta €	2025	2024		2025	2024
Palkat ja palkkiot luontoisetuineen	930	964		930	964
Lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot	200	106		—	622
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	322	330		322	330
Osakeperusteiset maksut	249	35		225	507
	1 701	1 435		1 477	2 423

Toimitusjohtaja kuuluu suomalaiseen TyEL-eläkejärjestelmään. Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet

koostuvat lakisääteisestä eläkkeestä ja lisäeläkkeestä.

Hallituksen jäsenille maksetut palkkiot

Tuhatta €	2025	2024
Puheenjohtaja Kari Jordan	202	203
Varapuheenjohtaja Jyrki Mäki-Kala	114	113
Varapuheenjohtaja Kati ter Horst, 30.9.2024 asti	—	121
Jäsen Hilde Merete Aasheim, 3.4.2025 alkaen	95	—
Jäsen Heinz Jörg Fuhrmann	97	104
Jäsen Olavi Huhtala, 3.4.2025 alkaen	87	—
Jäsen Päivi Luostarinen	91	92
Jäsen Karl-Petter Söderström	91	92
Jäsen Pierre Vareille, 3.4.2025 asti	8	107
Jäsen Julia Woodhouse	105	117
Yhteensä	888	948

Toimitusjohtajan palkitseminen

Toimitusjohtajan palkitseminen koostuu peruspalkasta, luontoiseduista ja vuosittain

päätettävästä lyhyen aikavälin kannustinohjelmasta. Lisäksi toimitusjohtaja osallistuu pitkän

aikavälin kannustinohjelmaan, joka koostuu vuosittain alkavista suoriteperusteisista

osakeohjelmista.

Vuonna 2025 toimitusjohtajan lyhyen aikavälin palkitsemismahdollisuudet pysyivät ennallaan:

tavoitetaso on 50 % ja enimmäistaso 100 % vuotuisesta bruttoperuspalkasta. Kati ter Horstille

ei maksettu lyhyen aikavälin palkkiota vuoden 2024 tuloksesta. Hänelle maksettiin

allekirjoitusbonus 2024.

Vuonna 2025 pitkän aikavälin kannustinohjelman tavoitetaso pysyi ennallaan 50 %:ssa ja

enimmäistaso 75 %:ssa vuotuisesta bruttoperuspalkasta palkkion myöntämispäivänä.

Toimitusjohtajalle ei maksettu osakepalkkiota kauden 2022–2024 kannustinohjelmasta.

Vuonna 2025 hänelle luovutettiin 50 000 rajoitettua osaketta (brutto) ja lisäksi 100 000

osaketta luovutetaan vuosina 2026 ja 2027, mikä korvaa hänen aiemman tehtävän menetetyt

kannustimet. Kati ter Horst ei tule saamaan maksua 2023–2025 osakeohjelmasta.

Outokummun johtoryhmän jäsenten, mukaan lukien toimitusjohtajan, tulee pitää hallussaan

yhtiön osakepalkkio-ohjelmista vastaanottamiaan osakkeita vähintään bruttomääräisen kiinteän

vuosipalkkansa määrän verran. Puolet osakepalkkio-ohjelmista saaduista netto-osakkeista tulee

käyttää tämän osakeomistussuosituksen täyttämiseen.

Toimitusjohtajan johtajasopimus on voimassa toistaiseksi. Kati ter Horstin irtisanomisaika on

yhdeksän kuukautta. Yhtiön puolelta irtisanomisaika on kuusi kuukautta, ja siinä tapauksessa

toimitusjohtajalla on oikeus 12 kuukauden palkkaa vastaavaan irtisanomiskorvaukseen. Kati ter

Horstin eläkeikä on 65 vuotta, ja lisäeläkejärjestelyn lisäksi hän kuuluu TyEL-eläkejärjestelmän

piiriin.

		165

Hallituksen palkkiot

Outokummun varsinainen yhtiökokous päätti Outokummun hallitukselle maksettavat

vuosipalkkiot, joista 40 % vuosipalkkiosta maksetaan yhtiön omina osakkeina käyttäen yhtiön

hallussa olevia osakkeita. Jos hallituksen jäsen omistaa yhtiön osakkeita määrän, joka ylittää

hänelle maksettavan vuosipalkkion, hän voi halutessaan nostaa vuosipalkkionsa kokonaan

rahana. Vuosipalkkio maksetaan kerran vuodessa, ja sen lisäksi kaikille hallituksen jäsenille

maksetaan kokouspalkkio kokouksista, joihin he osallistuvat. Hallituksen jäsenet eivät ole

oikeutettuja osakepalkkio-ohjelmiin eivätkä eläkejärjestelyihin.

Laadintaperiaatteet

Ylimmän johdon työsuhde-etuuksiin sisältyvät etuudet kullekin johtoryhmän tai hallituksen

jäsenelle ajalta, jolloin he ovat toimineet näissä tehtävissä.

Työsuhde-etuudet esitetään suoriteperusteisesti vuoden aikana jaksotettujen kulujen

mukaisesti. Toimitusjohtajan osalta palkkiot esitetään myös maksuperusteisesti. Myös

hallituksen palkkiot esitetään maksuperusteisesti.

Lyhyen aikavälin kannustinpalkkiot kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, johon ne

liittyvät, kun taas niiden maksu tapahtuu tyypillisesti seuraavan tilikauden aikana.

Osakeperusteisiin maksuihin liittyvät kulut kirjataan tuloslaskelmaan etuuden myöntämispäivän

osakehintaan ansaitsemiskauden  aikana. Osakeperusteiset etuudet kirjataan maksetuiksi, kun

ne on toimitettu. Kirjaus tehdään toimituspäivän osakehintaan.

3.3 Velvoitteet työsuhde-etuuksista

Outokummulla on useita etuus- ja maksupohjaisia eläkejärjestelyjä eri maissa. Merkittävimmät 

etuuspohjaiset järjestelyt ovat Saksassa ja Isossa-Britanniassa muodostaen 43 % ja 53 %

etuuspohjaisista velvoitteista.

Etuuspohjaisten eläkkeiden pääomitusvaatimukset perustuvat yleisesti eläkesäätiöiden

vakuutusmatemaattisiin laskenta- periaatteisiin, jotka määritellään rahoituspolitiikoissa, sekä

paikalliseen sääntelyyn.

Saksa

Outokummulla on Saksassa useita etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Suurimpiin sisältyvät

johdolle suunnattu järjestely, avoin järjestely muulle henkilökunnalle ja muut eläkevelvoitteet,

jotka on lähes kaikki suljettu uusilta osallistujilta. Perustana kaikille eläkevelvoitteille Saksassa

ovat työehtosopimukset ja/tai henkilökohtaiset sopimukset (johdon järjestelyt). Johdon

järjestelyt ja muut eläkevelvoitteet perustuvat vuosittaisiin maksuihin, kun taas muulle

henkilökunnalle suunnatut järjestelyt perustuvat kertakorvaukseen eläkkeelle siirtymisen

jälkeen.

Edellä mainitun lisäksi kaikki eläkejärjestelyt Saksassa ovat BetrAVG-lain piirissä. Laki

käsittelee sellaisten oikeuksien syntymistä, joiden ehtona ei ole työsuhteen jatkuminen

tulevaisuudessa, eläkkeiden suojausjärjestelyä sekä eläkkeiden oikaisuja. Saksassa ei ole

rahoitusvaatimuksia, ja järjestelyt on rahoitettu vain pieneltä osin CTA-mallilla (sopimus-

perusteinen rahastointijärjestely, joka otettiin käyttöön vuonna 2019.

Iso-Britannia

AvestaPolarit-eläkejärjestely toimii Ison-Britannian lain puitteissa, ja se on eriytetty valtion

Second Pension -järjestelystä. Järjestelyn rahastointi perustuu paikallisen lain vaatimuksiin.

Järjestelyn säätiön edunvalvojat ovat vastuussa eläkejärjestelyn toiminnasta ja hallinnoinnista

sisältäen järjestelyn rahastointiin liittyvät päätökset ja investointistrategian.

Joulukuussa 2021 järjestelyyn tehtiin 390 milj. punnan vakuutusratkaisu. Vakuutusratkaisu

päätti vuonna 2020 toteutetulla 110 milj. punnan vakuutusratkaisulla alkaneen hankkeen

pienentää järjestelyn riskejä.

Vakuutusratkaisu poistaa järjestelyn sijoituksiin, eliniän odotteeseen, koron muutoksiin ja

inflaatioon liittyviä riskejä, ja se käsitellään järjestelyn varoina. Ennen velvoitteiden juridista

siirtoa vakuutusyhtiölle lopullinen vastuu järjestelystä säilyy Outokumpu Stainless Ltd:llä.

Vakuutusratkaisun seurauksena järjestelyn velvoitteisiin liittyvät riskit ovat kuitenkin

merkittävästi pienentyneet ja suurimmaksi osaksi vakuutuksen kattamat. Outokumpu on

sopinut säätiön edunvalvojien kanssa talletuksesta sulkutilille huolehtiakseen pienistä

epäsuhdista vakuutuskattavuudessa ja lisätäkseen järjestelyn maksuvalmiutta.

Vuoden 2025 lopussa takuutilillä oli 11 milj. puntaa (2024: 12 milj. puntaa).

Vakuutusmatemaattiset voitot vuonna 2025 olivat 4,1 milj. euroa (2024:

vakuutusmatemaattiset voitot olivat 2,1 milj. euroa).

		166

Vakuutusratkaisujen seurauksena ylimääräisille maksuille ei enää tulevissa

kolmivuotisarvioinneissa odoteta olevan tarvetta. Viimeisin arviointi saatiin päätökseen vuonna

2024.

Outokumpu on päättänyt käynnistää vakuutusratkaisun juridisen siirron vakuutusyhtiölle ja

pyrkii saattamaan sen päätökseen vuoden 2027 loppuun mennessä. Outokumpu käynnistää

prosessin virallisesti vuonna 2026 eläkejärjestelyn vaatimusten mukaisesti, mutta alustavat

projektityöt on jo aloitettu tehokkaan siirtymän varmistamiseksi.

Etuuspohjaisten järjestelyjen kulu tuloksessa ja laajassa tuloksessa

Milj. €	2025	2024
Työsuhde-etuuksista aiheutuneissa kuluissa liiketuloksessa	-4	-3
Rahoitustuotoissa ja -kuluissa	-6	-7
Tulosvaikutteisesti kirjattu kulu etuuspohjaisista järjestelyistä	-10	-9
Muissa laajan tuloksen erissä	20	12
Etuuspohjaisten järjestelyjen kulu yhteensä	10	3

Bruttomääräiset etuuspohjaiset velvoitteet ja järjestelyjen varat

Milj. €	2025	2024
Rahastoitujen etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo	468	506
Rahastoimattomien etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo	1	1
Varojen käypä arvo	-324	-333
Etuuspohjainen nettovelka	146	174

Taseeseen merkityt erät

Milj. €	2025	2024
Velat etuuspohjaisista järjestelyistä	146	174
Velat muista pitkäaikaisista työsuhde-etuuksista	22	22
Velvoitteet työsuhde-etuuksista taseessa	169	196

Bruttomääräiset etuuspohjaiset velvoitteet ja järjestelyjen varat esitetään taseessa järjestelykohtaisesti

netotettuina joko veloissa tai varoissa nettomääräisen erän luonteen mukaisesti.

Muutokset etuuspohjaisessa nettovelassa

	2025				2024
Milj. €	Velvoit- teen nykyarvo	Järjeste- lyyn kuuluvat varat	Etuus- pohjainen netto- velka		Velvoit- teen nykyarvo	Järjeste- lyyn kuuluvat varat	Etuus- pohjainen netto- velka
1.1. yhteensä	507	-333	174		524	-330	193
Kauden työsuoritukseen perustuva meno	3	—	3		3	—	3
Edellisten kausien työsuoritukseen perustuva meno	—	—	—		0	—	0
Korkokulu/(-tuotto)	22	-15	6		21	-15	7
Erät uudelleenmäärityksestä
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto	—	-4	-4		—	10	10
Väestötilastollisten oletusten muutokset	0	—	0		-3	—	-3
Taloudellisten oletusten muutokset	-20	—	-20		-39	—	-39
Kokemusperäiset muutokset	4	—	4		20	—	20
Muuntoerot	-14	13	-1		13	-13	0
Työnantajan suorittamat maksut	0	-17	-17		0	-17	-17
Maksetut etuudet	-32	32	—		-31	31	—
Velvoitteen täyttäminen	0	1	1		0	—	0
31.12. yhteensä	470	-324	146		507	-333	174
Saksa 31.12.	204	-72	132		224	-67	157
Iso-Britannia 31.12.	249	-248	1		266	-262	4

Etuuspohjaisen kokonaisvelvoitteen painotettuun keskiarvoon perustuva duraatio on 11,4

vuotta (2024: 12,4 vuotta). Saksassa velvoitteen painotettuun keskiarvoon perustuva duraatio

on 9,8 vuotta (2024: 10,8 vuotta) ja Isossa-Britanniassa 13,0 vuotta (2024: 14,0 vuotta).

Diskonttokorot, kasvava inflaatio ja nouseva eläkeikä vaikuttavat olennaisesti taloudellisiin

oletuksiin ja uudelleenmäärittelyjen suuruuteen.

Arvioidut maksusuoritukset etuuspohjaisiin järjestelyihin vuonna 2026 ovat 16 milj. euroa, ja ne

liittyvät pääosin Saksan järjestelyihin.

		167

Järjestelyihin kuuluvien varojen jakautuminen

Milj. €	2025	2024
Rahavarat	5	2
Vakuutussopimukset	247	264
Muut varat	72	67
Järjestelyihin kuuluvat varat yhteensä	324	333

Noteerattuihin instrumentteihin oli 31.12.2025 sijoitettu 1,5 % järjestelyihin kuuluvista varoista

(31.12.2024: 0,7 %).

Keskeiset vakuutusmatemaattiset oletukset

		Saksa	Iso-Britannia	Muut maat
Diskonttokorko, %	2025	3,94	5,50	7,65
	2024	3,36	5,50	8,09
Tuleva palkan korotus, %	2025	—	—	4,50
	2024	—	—	4,50
Inflaatioaste, %	2025	2,20	2,85	3,48
	2024	2,30	3,15	3,46
Etuuksien korotus, %	2025	2,20	2,40	2,06
	2024	2,30	2,65	2,05
Terveydenhoito- menojen kasvuvauhti, %	2025	—	—	7,90
	2024	—	—	9,20
Kuolevuus	2025	RT 2018 G - kuolevuus- taulukko	96 % SAPS All Pensioner Amounts - kuolevuustaulukot ja CMI Core Projection Model –2024 -malli	Standardoidut kuolevuustaulukot
	2024	RT 2018 G - kuolevuus- taulukko	96 % SAPS All  Pensioner Amounts  - kuolevuustaulukot ja CMI Core Projection Model –2023 -malli	Standardoidut kuolevuustaulukot

Merkittävien vakuutusmatemaattisten olettamien herkkyysanalyysi

	Muutos olettamassa	Saksa, %			Iso-Britannia, %			Muut maat, %
2025
Diskonttokorko	+/-0,5 %	-5	/	+5	-6	/	+6	-3	/	+3
Etuuksien korotus 1)	+/-0,5 %	+2	/	-2	+4	/	-4	+2	/	-2
Terveydenhoitomenojen kasvuvauhti	+/-0,5 %	—	/	—	—	/	—	+9	/	-8
Tuleva palkankorotus 1)	+/-0,5 %	—	/	—	—	/	—	+3	/	-3
Kuolevuus	+ 1 vuosi	—	/	+2	—	/	+3	—	/	+7
2024
Diskonttokorko	+/-0,5 %	-5	/	+5	-6	/	+7	-3	/	+3
Etuuksien korotus 1)	+/-0,5 %	+2	/	-2	+5	/	-5	+2	/	-2
Terveydenhoitomenojen kasvuvauhti	+/-0,5 %	—	/	—	—	/	—	+9	/	-8
Tuleva palkankorotus 1)	+/-0,5 %	—	/	—	—	/	—	+3	/	-3
Kuolevuus	+ 1 vuosi	—	/	+3	—	/	+3	—	/	+7

Herkkyys on esitetty jokseenkin mahdollisille muutoksille tietyssä merkityksellisessä

vakuutusmatemaattisessa oletuksessa raportointipäivänä muiden muuttujien pysyessä ennallaan.

¹⁾Keskeinen vakuutusmatemaattinen oletus inflaatioaste linkittyy etuuksien korotuksiin ja tuleviin

palkankorotuksiin.

Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet

Muut pitkäaikaiset työsuhde-etuudet koostuvat pääasiassa varhaiseläkkeeseen liittyvistä

järjestelyistä Saksassa sekä pitkäaikaisiin työsuhteisiin liittyvistä järjestelyistä Suomessa.

Saksan varhaiseläkesäännösten mukaan työntekijät voivat jäädä eläkkeelle jo ennen

varhaisimman eläkeiän saavuttamista (passiivinen vaihe). Passiivista vaihetta vastaavan ajan

työntekijät työskentelevät kokopäiväisesti ja heidän nettopalkkaansa leikataan 50 prosenttiin

normaaliajan palkasta (aktiivinen vaihe). Molempien vaiheiden aikana työnantaja täydentää

nettopalkkaa siten, että se vastaa tiettyä prosenttiosuutta työntekijän aiemmasta

säännöllisestä nettopalkasta. Suomen pitkäaikaisiin työsuhteisiin liittyvissä järjestelyissä

työntekijällä on oikeus ylimääräiseen korvaukseen joka viides vuosi 20 palvelusvuoden jälkeen.

Usean työnantajan järjestelyt

Alectassa vakuutetut ITP-eläkejärjestelyt Ruotsissa ja Stichting Bedrijfspensioenfonds voor de

metaalindustrien kautta vakuutetut eläkejärjestelyt Alankomaissa ovat luonteeltaan

etuuspohjaisia usean työnantajan järjestelyjä. Näistä ei ole ollut mahdollista saada riittäviä

tietoja vastuiden ja varojen jakamiseksi työnantajittain, ja tämän vuoksi järjestelyt on

tilinpäätöksessä käsitelty maksupohjaisina.

		168

Riskit

Etuuspohjaiset järjestelyt altistavat Outokummun useille riskeille, joista merkittävimmät on

lueteltu alla.

Varojen volatiliteetti: Oman pääoman ehtoisten instrumenttien tuotto on olennainen tekijä

investoinnin kokonaistuotossa. Jos merkittävä osa järjestelyn varoista on sijoitettu oman

pääoman ehtoisiin instrumentteihin, joiden odotetaan menestyvän yritysten joukko-

velkakirjalainoja paremmin pitkällä aikavälillä, se saattaa johtaa korkeampaan volatiliteettiin ja

riskiin lyhyellä aikavälillä. Investointiportfolio saattaa olla myös altistunut muille sijoitus-

omaisuudelle ominaisille riskeille, esimerkiksi joukkovelkakirjalainojen luottotappioriskille ja

kiinteistömarkkinoiden muutoksille.

Muutokset joukkovelkakirjalainojen korkotuotoissa: Lasku yritysten liikkeelle laskemien

joukkovelkakirjalainojen korkotuotoissa johtaa järjestelyjen velvoitteiden kasvuun, jota osittain

pienentää järjestelyjen mahdollisten joukkovelkakirjasijoitusten arvon kasvu. Jos

etuuspohjaisten järjestelyjen varojen tuotto on heikompi kuin joukkovelkakirjalainojen tuotto, se

voi johtaa järjestelyn rahoitusvajeeseen ja edelleen kasvaneisiin maksuihin.

Inflaatioriski: Inflaatioaste linkittyy sekä etuuksien että tulevien palkkojen korotuksiin, ja

korkeampi inflaatioaste johtaa korkeampaan eläkevelvoitteeseen.

Eliniän odotteen kasvu: Suurin osa Outokummun etuuspohjaisista järjestelyistä tarjoaa

jäsenilleen elinikäisiä etuuksia, joten lisäykset eliniänodotteessa johtavat korkeampaan

velvoitteeseen.

Vuosina 2021 ja 2020 Isossa-Britanniassa toteutetut vakuutusratkaisut vähentävät

merkittävästi edellä mainittuja riskejä järjestelyn osalta, koska järjestely on pääosin

vakuutuksen kattama.

Johdon harkinta

Eläkevastuiden nykyarvo riippuu vakuutusmatemaattisista olettamista, joita vakuutus-

matemaatikot käyttävät laskelmissaan. Olettamat liittyvät muun muassa diskonttokorkoon,

tulevien palkkojen vuosikorotuksiin, inflaatioasteeseen ja henkilökunnan vaihtuvuuteen.

Ulkopuoliset riippumattomat vakuutusmatemaatikot ehdottavat olettamia erikseen jokaiselle

etuuspohjaiselle järjestelylle tai jokaiselle maalle, jossa Outokummulla on etuuspohjaisia

järjestelyitä, ja johto hyväksyy ne.

Laadintaperiaatteet

Konserniyhtiöillä on eri maissa useita työsuhteen jälkeisiä järjestelyjä, jotka perustuvat

paikallisiin olosuhteisiin ja käytäntöihin. Nämä järjestelyt luokitellaan joko maksu- tai

etuuspohjaisiksi.

Maksupohjaisista järjestelyistä suoritettavat kiinteät maksut kirjataan kuluiksi sillä

tilikaudella, johon ne kohdistuvat. Konsernilla ei ole oikeudellista eikä tosiasiallista velvoitetta

lisämaksujen suorittamiseen, mikäli maksujen saajataho ei pysty suoriutumaan kyseisten

etuuksien maksamisesta. Kaikki sellaiset järjestelyt, jotka eivät täytä näitä ehtoja, ovat

etuuspohjaisia järjestelyjä.

Etuuspohjaiset järjestelyt rahoitetaan suorituksina eläkesäätiöille tai -vakuutusyhtiöille.

Etuuspohjaisten velvoitteiden nykyarvo on määritetty ennakoituun etuusoikeusyksikköön

perustuvalla menetelmällä kustakin järjestelystä erikseen. Taseeseen kirjattavan velvoitteen

nykyarvosta vähennetään järjestelyyn kuuluvat varat raportointikauden päättymispäivän

käypään arvoon arvostettuina. Mikäli järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo ylittää

velvoitteiden arvon, niiden nettoarvo kirjataan varoina etuuspohjaisista järjestelyistä.

Raportointikauden työsuoritukseen perustuvat menot, aiempaan työsuoritukseen perustuvat

menot sekä velvoitteen täyttämisestä johtuva voitto tai tappio kirjataan toimintokohtaisiin

kuluihin liiketulokseen. Korkokulu tai -tuotto kirjataan rahoituseriin korkokuluihin tai

korkotuottoihin. Etuuspohjaisen nettovelan tai -varan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät

kirjataan muihin laajan tuloksen eriin.

Vakuutusratkaisu Isossa-Britanniassa ei johda velvoitteen täyttämiseen, koska Outokumpu

on edelleen vastuussa velvoitteesta. Vakuutusratkaisu on tosiasiallisesti sijoitus, josta järjestely

voi saada vakuuttajalta jäsenten etuuksia vastaavia maksuja, mutta lopullista velvollisuutta

etuuksien maksamiseen ei ole siirretty.

Muiden pitkäaikaisten työsuhde-etuuksien osalta kaikki työsuoritukseen perustuvat menot ja

etuuspohjaisen nettovelan uudelleen määrittämisestä johtuvat erät kirjataan välittömästi

tulosvaikutteisesti. Korkokulut kirjataan rahoituseriin korkokuluihin.

Merkittävät vakuutusmatemaattiset oletukset esitetään erikseen merkittävimmille maille, ja

muista maista esitetään olettamien painotettu keskiarvo.

		169

3.4 Osakeperusteiset maksut

Osakepalkkiojärjestelyt ovat osa konsernin avainhenkilöille suunnattuja kannustin- ja

sitouttamisohjelmia. Tavoitteena on yhdistää johdon ja osakkeenomistajien intressit ja

sitouttaa pitkän aikavälin palkitsemisella sekä vahvistaa arvonluontia osakkeenomistajille ja

strategisten tavoitteiden saavuttamista.

Outokummulla on kaksi osakeperusteista järjestelyä. Suoritepohjainen osakeohjelma (PSP)

sisältää ansaintakriteerin ja kussakin ohjelmassa voi olla enintään 200 osallistujaa. Se on osa

avainhenkilöiden säännöllistä palkitsemista. Rajoitettuja osakkeita koskevassa osakepalkkio-

ohjelmassa (RSP) ei ole erityistä ansaintakriteeriä ja ohjelma on suunnattu rajoitetulle

henkilömäärälle tilanteisiin kuten avainrekrytointeihin, poikkeukselliseen suoriutumiseen,

suuren potentiaalin palkitsemiseen, sitouttamiseen tai muihin erityisiin yksilöllisiin tilanteisiin.

Tilikauden 2025 työsuhde-etuuksista aiheutuneisiin kuluihin sisältyi 1 milj. euroa kuluja

osakeperusteisista maksuista (2024: 2 milj. euroa). Osakepalkkiojärjestelyiden arvioitu

kokonaisarvo 31.12.2025 oli 4 milj. euroa (2024: 7 milj. euroa), joka kirjataan kuluksi

tuloslaskelmaan oikeuden syntymisajanjakson kuluessa.

Meneillään olevat ohjelmat

Vuonna 2025 Outokummun osakepalkkiojärjestelmät ovat suoritepohjainen osakeohjelma

(ansaintajaksot 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–2027) ja rajoitettuja osakkeita koskeva

ohjelma (ansaintajaksot 2023–2025, 2024–2026 ja 2025–2027).

Outokummun hallitus vahvisti joulukuussa 2025 suoritepohjaisen osakepalkkio-ohjelman ja

rajoitettuja osakkeita koskevan osakepalkkio-ohjelman uuden ansaintakauden 2026–2028

aloittamisen vuoden 2026 alusta.

Päättyneet ohjelmat

Vuonna 2025 suoritepohjaisen osakepalkkio-ohjelman ansaintajakso 2022–2024 päättyi, ja

tavoitteet saavutettiin 85,4 -prosenttisesti. 89 osallistujalle luovutettiin osakkeita soveltuvien

verojen vähentämisen jälkeen yhteensä 328 765. Rajoitettuja osakkeita koskevan ohjelman

ansaintajakson 2022–2024 viimeiseen erään kolmesta liittyen 64 osallistujalle luovutettiin

ohjelman ehtojen perusteella soveltuvien verojen vähentämisen jälkeen yhteensä 106 949

osaketta. Rajoitettuja osakkeita koskevan ohjelman ansaintajakson 2023–2025 toiseen erään

kolmesta liittyen 52 osallistujalle luovutettiin ohjelman ehtojen perusteella soveltuvien verojen

vähentämisen jälkeen yhteensä 35 997 osaketta. Rajoitettuja osakkeita koskevan ohjelman

ansaintajakson 2024–2026 ensimmäiseen erään kolmesta liittyen 72 osallistujalle luovutettiin

ohjelman ehtojen perusteella soveltuvien verojen vähentämisen jälkeen yhteensä 72 493

osaketta. Osakkeet luovutettiin helmikuussa 2025, ja Outokumpu käytti palkkioiden maksuun

hallussaan olevia omia osakkeita.

Osakeperusteisten järjestelyjen ansaintamahdollisuus

Osakkeiden enimmäismäärä 31.12.2025	2026	2027	2028	Yhteensä
PSP 2023-2025	2 022 450	—	—	2 022 450
RSP 2023-2025	51 102	—	—	51 102
	2 073 552	—	—	2 073 552
PSP 2024-2026	—	2 532 750	—	2 532 750
RSP 2024-2026	161 083	141 084	—	302 167
	161 083	2 673 834	—	2 834 917
PSP 2025-2027	—	—	3 520 050	3 520 050
RSP 2025-2027	74 201	74 201	84 198	232 600
	74 201	74 201	3 604 248	3 752 650
Yhteensä	2 308 836	2 748 035	3 604 248	8 661 119

		170

Meneillään olevien osakepalkkiojärjestelyiden keskeiset ehdot

	Suoritepohjainen osakeohjelma
	PSP 2023-2025	PSP 2024-2026	PSP 2025-2027
Myöntämispäivä	10.3.2023	11.3.2024	21.3.2025
Oikeuden syntymisjakso	1.1.2023–31.3.2026	1.1.2024–31.3.2027	1.1.2025–31.3.2028
Osallistujamäärä	164	185	192
Osakehinta myöntämispäivänä, €	5,68	3,83	3,78
Toteutus	Osakkeina ja rahana vuonna 2026	Osakkeina ja rahana vuonna 2027	Osakkeina ja rahana vuonna 2028
Sopimuksen syntymisehdot
Ei-markkinaperusteiset ehdot	Sidotun pääoman tuotto (80 %), hiilidioksidipäästöt tuotettua terästonnia kohti (20 %)	Sidotun pääoman tuotto (80 %), hiilidioksidipäästöt tuotettua terästonnia kohti (20 %)	Sidotun pääoman tuotto (80 %), hiilidioksidipäästöt tuotettua terästonnia kohti (20 %)
Muut keskeiset ehdot	Työsuhteen kesto keskeytyksettä osakkeiden maksamiseen saakka, palkkaan perustuva etuuden enimmäismäärä
	Rajoitettuja osakkeita koskeva ohjelma
	RSP 2023-2025	RSP 2024-2026	RSP 2025-2027
Myöntämispäivä	10.3.2023	11.3.2024	21.3.2025
Oikeuden syntymisjakso	1.1.2023–31.3.2026	1.1.2024–31.3.2027	1.1.2025–31.3.2028
Osallistujamäärä	49	72	59
Osakehinta myöntämispäivänä	5,68	3,83	3,78
Toteutus	Osakkeina ja rahana 3 erässä vuosina 2024, 2025 ja 2026	Osakkeina ja rahana 3 erässä vuosina 2025, 2026 ja 2027	Osakkeina ja rahana vuonna 2028 tai 3 erässä vuosina 2026, 2027 ja 2028
Sopimuksen syntymisehdot	Työsuhteen kesto keskeytyksettä osakkeiden maksamiseen saakka, palkkaan perustuva etuuden enimmäismäärä

Tarkempia tietoja Outokummun osakepalkkiojärjestelyistä on Outokummun verkkosivuilta www.outokumpu.com.

Johdon harkinta

Arvostaessaan osakeperusteisia järjestelyjä johto arvioi ei-markkinaperusteisten ehtojen

toteutumisen todennäköisyyttä ja järjestelyjen osallistujamääriä oikeuden syntymisjakson

päättyessä.

Ei-markkinaperusteisten ehtojen toteutumisen todennäköisyyden arviointiin käytetään

pääosin konsernin ulkopuolella tuotettuja taloudellisia ennusteita, mutta myös sisäisesti

tuotettuja ennusteita. Järjestelyjen osallistujamääriä oikeuden syntymisjakson päättyessä

arvioidaan vastaavien aiempien järjestelyjen osallistujien vaihtuvuuden perusteella huomioiden

konsernissa toteutettujen uudelleenjärjestelyjen mahdollinen vaikutus.

Laadintaperiaatteet

Osakeperusteiset maksut maksetaan verojen osuudet vähennettyinä, ja ne käsitellään

kokonaan osakkeina suoritettavina. Järjestelyjen kustannukset

oikeuden syntymisjakson aikana määritetään myöntämispäivän käyvän arvon perusteella ja

esitetään tuloslaskelmassa henkilöstöetuuksista aiheutuneissa kuluissa osana hallinnon kuluja.

Arvostuksiin käytetään soveltuvia tilastomatematiikan menetelmiä. Arviot ei-markkina-

perusteisten ehtojen toteutumisesta ja osallistujien vaihtuvuudesta sekä niiden vaikutus

järjestelyn arvoon huomioidaan jokaisena raportointikauden päättymispäivänä.

Palkkaan perustuva maksettavien palkkioiden rajoite on huomioitu järjestelyn etuuksien

arvon määrityksessä.

		171

4. Liiketoiminnan varat ja velat

4.1 Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

Aineettomat hyödykkeet

2025 Milj. €	Liikearvo	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025	473	370	843
Muuntoerot	-1	-1	-1
Lisäykset	—	17	17
Vähennykset	—	-79	-79
Uudelleenryhmittely	—	-11	-11
Hankintameno 31.12.2025	473	296	769
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025	-16	-247	-263
Muuntoerot	1	0	1
Tilikauden poistot	—	-14	-14
Vähennykset	—	69	69
Uudelleenryhmittelyt	—	11	11
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025	-16	-180	-196
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	457	116	573
Kirjanpitoarvo 1.1.2025	457	123	580

Vuonna 2025 muiden aineettomien hyödykkeiden lisäykset liittyvät pääasiassa

toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojektiin. Vähennykset sisältävät IT-järjestelmien

romutuksia sekä päästöoikeuksien myynnin.

Investoinnit, milj. €

Vaihto-omaisuus, milj. €

Sijoitetun pääoman tuotto, %

		172

Päästöoikeudet

Outokummun seuraavat aktiiviset yksiköt toimivat Euroopan unionin päästökauppajärjestelmän

piirissä: Tornion tehtaat Suomessa, Avesta, Degerfors ja Nyby Ruotsissa sekä Krefeldin ja

Dillenburgin tehtaat Saksassa. Vuonna 2025 kaikki Outokummun yksiköt täyttivät ajoissa EU:n

päästökauppajärjestelmän säännösten vaatimukset.

Outokummun yksiköiden EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluneet vahvistamattomat

hiilidioksidipäästöt olivat noin 0,9 milj. tonnia vuonna 2025 (2024: 0,8 milj. tonnia). Vuoden

2025 päästöoikeuksien toimitukseen Outokumpu käyttää ilmaiseksi saatuja oikeuksia ja

markkinoilta aiempina vuosina hankittuja oikeuksia, joiden käyttöön liittyvä kulu on kirjattu

muihin liiketoiminnan kuluihin. Vuonna 2025 Outokumpu Oyj myi ulkoisesti päästöoikeuksia

150 000 tonnia 13 milj. euron arvosta. Outokumpu Oyj ei ostanut päästöoikeuksia vuonna

2025 (2024: 173 861 tonnia ostohinta 10 milj. euroa).

Konsernin päästöoikeuspositio koostuu toteutuneista ja ennustetuista hiilidioksidipäästöistä

sekä niitä vastaan kohdistetuista vahvistetuista ja ennustetuista viranomaisten myöntämistä

päästöoikeuksista. Kaikki Outokummun keskeiset tuotantolaitokset hakivat ilmaisia

päästöoikeuksia neljännelle kaupankäyntikaudelle tehokkuuteen perustuvaan vertailuun ja

aiempaan tuotantoon perustuen. Toisen kaupankäyntikauden (2026-2030) ilmaisjaot odottavat

parhaillaan EU-komission hyväksyntää. Näiden päästöoikeuksien sekä yhtiön hallussa olevien

aiempien kausien oikeuksien arvioidaan kattavan loput neljännen kauden (2021–2030)

arvioidusta EU:n päästöoikeustarpeesta.

Päästöoikeuksien hintariskistä on kerrottu liitetiedon 5.3 energiahintariskistä kertovassa

kappaleessa.

2024 Milj. €	Liikearvo	Muut aineettomat hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	472	332	804
Muuntoerot	1	0	1
Lisäykset	—	39	39
Vähennykset	—	-3	-3
Uudelleenryhmittely	—	2	2
Hankintameno 31.12.2024	473	370	843
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024	-15	-234	-249
Muuntoerot	-1	0	-1
Tilikauden poistot	—	-14	-14
Vähennykset	—	1	1
Uudelleenryhmittelyt	—	-1	-1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024	-16	-247	-263
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	457	123	580
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	457	98	556

Vuonna 2024 lisäykset muihin aineettomiin hyödykkeisiin liittyvät pääosin

toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojektiin ja päästöoikeuksien ostoihin.

		173

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet

2025 Milj. €	Maa-alueet	Kaivosomaisuus	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet  ja kalusto	Muut aineelliset  hyödykkeet	Ennakkomaksut  ja keskeneräiset  hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025	70	326	1 261	4 296	137	256	6 345
Muuntoerot	-2	—	-20	-76	1	-4	-101
Lisäykset	—	1	0	9	4	120	134
Vähennykset	0	—	-1	-62	-4	0	-68
Uudelleenryhmittelyt	0	36	-11	71	28	-115	9
Muut	0	—	0	0	—	0	0
Hankintameno 31.12.2025	67	363	1 230	4 237	165	257	6 320
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025	-6	-73	-908	-3 325	-98	—	-4 410
Muuntoerot	0	—	12	51	-1	—	62
Vähennykset	—	—	1	59	4	—	63
Tilikauden poistot	—	-11	-35	-110	-5	—	-161
Arvonalentumiset	—	—	—	-7	—	—	-7
Uudelleenryhmittelyt	0	—	-4	21	-25	—	-8
Muut	—	—	0	0	0	—	0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025	-6	-84	-934	-3 312	-124	—	-4 461
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	61	279	296	925	41	257	1 859
Kirjanpitoarvo 1.1.2025	63	253	353	971	39	256	1 935

Uudelleenryhmittelyt sisältävät siirrot maksetuista ennakkomaksuista ja keskeneräisistä hankinnoista muihin omaisuusluokkiin sekä siirtoja muiden käyttöomaisuusluokkien välillä.

Rahavirtalaskelmalla esitetty erä Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuushyödykkeisiin sisältää saatuja avustuksia 9 milj. euroa.

		174

2024 Milj. €	Maa-alueet	Kaivosomaisuus	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet  ja kalusto	Muut aineelliset  hyödykkeet	Ennakkomaksut  ja keskeneräiset  hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	70	307	1 228	4 240	131	174	6 150
Muuntoerot	1	—	10	37	0	3	51
Lisäykset	—	0	1	9	1	172	184
Vähennykset	-1	—	-2	-39	-1	0	-43
Uudelleenryhmittelyt	-1	19	23	48	7	-93	3
Muut	—	—	0	0	0	0	0
Hankintameno 31.12.2024	70	326	1 261	4 296	137	256	6 345
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024	-7	-56	-847	-3 246	-88	—	-4 244
Muuntoerot	0	—	-6	-25	0	—	-30
Vähennykset	—	—	1	35	1	—	37
Tilikauden poistot	—	-17	-40	-105	-6	—	-168
Arvonalentumiset	—	—	0	0	—	—	0
Uudelleenryhmittelyt	1	—	-16	17	-6	—	-4
Muut	—	—	0	0	0	—	0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024	-6	-73	-908	-3 325	-98	—	-4 410
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	63	253	353	971	39	256	1 935
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	63	251	381	994	43	174	1 905

Uudelleenryhmittelyt sisältävät siirrot maksetuista ennakkomaksuista ja keskeneräisistä hankinnoista muihin omaisuusluokkiin sekä siirtoja hankintamenon, kertyneiden poistojen ja arvonalentumisten välillä.

Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset  käyttöomaisuushyödykkeet 

maantieteellisesti jaoteltuina

Milj. €	2025	2024
Suomi	1 544	1 563
Muu Eurooppa	515	518
Pohjois-Amerikka	366	426
Aasia ja Australia	6	8
Muut maat	0	0
	2 432	2 515

Aktivoidut korkomenot

Aineettomaan omaisuuteen ja aineelliseen käyttöomaisuuteen ei aktivoitu korkomenoja vuonna

2025 eikä vertailuvuonna. Korkoja oli 31.12.2025 aktivoituina yhteensä 21 milj. euroa

(31.12.2024: 22 milj. euroa).

Johdon harkinta

Johdon arviot omaisuuserien taloudellisista vaikutusajoista ja kerrytettävissä olevista

r ahamääristä vaikuttavat merkittävästi aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten

käyttöomaisuushyödykkeiden tasearvoihin, ja erilaisilla oletuksilla voi olla olennainen vaikutus

raportoituihin määriin.

Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentumista

arvioidaan säännöllisesti. Mikäli arvonalentumisesta on viitteitä, omaisuuserän avulla

kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan, mikä edellyttää oletuksia tulevista rahavirroista

sekä muista arvostusparametreistä.

Viitteitä muutoksista taloudellisissa vaikutusajoissa tarkastellaan vuosittain, ja aikoja

päivitetään, mikäli niissä todetaan muutoksia. Mikäli omaisuuserään kohdistuu

arvonalentuminen, sen taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan myös.

		175

Laadintaperiaatteet

Muut aineettomat hyödykkeet kuin liikearvo koostuvat aktivoiduista kehittämismenoista,

patenteista, lisensseistä sekä ohjelmistoista. Nämä hyödykkeet on pääosin hankittu konsernin

ulkopuolelta ja niillä on rajallinen taloudellinen vaikutusaika. Aineeton hyödyke merkitään

taseeseen, jos on todennäköistä, että hyödykkeestä tullaan saamaan taloudellista hyötyä

konsernin hyväksi ja hyödykkeen hankintameno voidaan määrittää luotettavasti.

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet koostuvat pääosin ruostumattoman teräksen ja

ferrokromin tuotantolaitoksista ja tuotannossa käytetyistä koneista ja laitteista.

Aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet kirjataan alun perin

hankintamenoon. Hankintameno muodostuu ostohinnasta ja kaikista niistä menoista, jotka

välittömästi johtuvat hyödykkeen saattamisesta valmiiksi käyttötarkoitustaan varten.

Investointiin saadut julkiset avustukset kirjataan hankintamenon vähennyksiksi.

Liiketoimintojen yhdistämisissä hankitut aineettomat hyödykkeet ja aineelliset

käyttöomaisuushyödykkeet arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon.

Vieraan pääoman menot (lähinnä korot), jotka johtuvat välittömästi hyödykkeen

hankkimisesta, aktivoidaan taseeseen osana hankintamenoa silloin, kun hyödykkeen valmiiksi

saattaminen sen aiottua käyttötarkoitusta varten vaatii huomattavan pitkän ajan.

Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen aineettomat hyödykkeet ja aineelliset käyttöomaisuus-

hyödykkeet arvostetaan hankintamenoon kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla

vähennettyinä. Aineettomat hyödykkeet ja muut aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet paitsi

maa-alueet ja kaivosomaisuus poistetaan tasapoistoina arvioituna taloudellisena

vaikutusaikanaan. Tietyn sopimuskauden käytössä olevat hyödykkeet poistetaan

sopimuskauden aikana.

Aineettomat hyödykkeet poistetaan seuraavina arvioituina taloudellisina vaikutusaikoina:

Ohjelmistot                                              enintään 10 vuotta

Aktivoidut kehittämismenot enintään 10 vuotta

Aineettomat oikeudet                                                              enintään 20 vuotta

Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet poistetaan seuraavina arvioituina taloudellisina

vaikutusaikoina:

Rakennukset                                                25–40 vuotta

Raskaat koneet                            15–30 vuotta

Kevyet koneet ja laitteet  3–15 vuotta

Omistetuista maa-alueista ei kirjata poistoja, koska niillä katsotaan olevan rajaton

taloudellinen vaikutusaika. Kaivosomaisuus sisältää malmin tai sen osan hyödyntämiseen

tähtääviä työvaiheita, kuten nostokuilut, vinoajotiet, yleistuuletuksen ja muun

kaivostoiminnassa tarvittavan infrastruktuurin. Niistä aiheutuvat menot poistetaan

substanssipoistoin, joissa poistettavat kulut kohdistetaan todettujen ja todennäköisten

malmivarantojen louhinnan perusteella arvioidulle taloudelliselle vaikutusajalle. Varantoarvioita

tarkastellaan vuosittain, ja poistoprosentteja mukautetaan ennakoitujen tuotanto- tai

varantomäärien muutosten huomioon ottamiseksi.

Muut aineelliset hyödykkeet koostuvat esimerkiksi maan parannuksesta, kaatopaikkojen

ennallistamiseen liittyvistä hyödykkeistä ja tehdasalueiden infrastruktuurista kuten teistä ja

rautateistä.

Poistojen kirjaaminen aineellisesta hyödykkeestä lopetetaan silloin, kun se luokitellaan

myytävänä olevaksi.

Mikäli viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, omaisuuserän avulla kerrytettävissä oleva

rahamäärä arvioidaan. Rahamäärä on joko omaisuuserän käypä arvo vähennettynä myynnistä

aiheutuvilla menoilla tai käyttöarvo sen mukaan, kumpi niistä on suurempi. Mikäli

omaisuuserän tasearvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän, kirjataan näiden välinen

erotus arvonalentumistappioksi. Aiemmin kirjattu arvonalentuminen peruutetaan, mikäli arvio

kerrytettävissä olevasta rahamäärästä muuttuu. Arvonalentumisen peruuttamisen jälkeinen arvo

ei saa kuitenkaan johtaa korkeampaan tasearvoon kuin tilanteessa, jossa aiempaa

arvonalentumista ei olisi kirjattu. Arvonalentumistappiot esitetään tuloslaskelmassa muissa

liiketoiminnan kuluissa.

Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden tai aineettomien hyödykkeiden luovutuksista ja

käytöstä poistamisesta johtuvat voitot ja tappiot lasketaan saatujen nettotuottojen ja tasearvon

erotuksena. Myyntivoitot ja -tappiot esitetään muissa liiketoiminnan tuotoissa ja kuluissa.

Liikearvo

Liiketoimintojen yhdistämisestä syntynyt liikearvo kirjataan hankinta-ajankohtana määrään,

jolla luovutettu vastike, mahdollinen määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan

kohteessa ja mahdollinen aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuina ylittävät konsernin

osuuden hankitun nettovarallisuuden käyvästä arvosta. Liikearvoista ei tehdä poistoja, vaan ne

testataan arvonalentumisten varalta. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon

vähennettynä arvonalentumisilla. Liikearvosta tehtyä arvonalentumiskirjausta ei voi myöhemmin

peruuttaa.

Lisätietoja liikearvon arvonalentumistestauksesta esitetään liitetiedossa 4.3.

Päästöoikeudet

Päästöoikeudet ovat aineettomia oikeuksia, jotka arvostetaan hankintamenoon ja kirjataan

taseeseen, kun ne siirtyvät Outokummun hallintaan. Vastikkeetta saadut päästöoikeudet

arvostetaan nimellisarvoonsa, eli niiden tasearvo on nolla. Päästöoikeudet kirjataan pois

taseesta toteutuneiden päästöjen mukaisesti tai kun päästöoikeuksia myydään.

Päästöoikeuksien käyttöön liittyvä kulu kirjataan oikeuksien hankintamenon määräisenä siltä

osin kuin vastikkeetta saadut oikeudet eivät riitä kattamaan tilikauden päästöjä. Mikäli

konsernilla ei ole hallussaan päästöt kattamaan tarvittavia oikeuksia, kirjataan

päästöoikeuksien palautusvelvoitteesta varaus tasepäivän käypään arvoon. Kulut esitetään

muissa liiketoiminnan kuluissa. Päästöoikeuksien myynnistä saadut voitot esitetään muissa

liiketoiminnan tuotoissa.

		176

4.2 Vuokrasopimukset

Outokumpu käyttää toiminnoissaan vuokraamiaan maa-alueita, rakennuksia ja koneita ja

kalustoa. Outokummulla on myös palvelusopimuksia, joihin sisältyy vuokrasopimuksia. Noin 70

prosenttia Outokummun käyttöoikeusomaisuuseristä on sidottu indekseihin tai hintatasoon,

jolloin niihin liittyvien vuokrien maksut ovat muuttuvia. Uusien ajoneuvojen vuokra-aika on

tyypillisesti kolmesta viiteen vuoteen ja muiden koneiden ja kaluston pisimmillään 15 vuotta.

Maa-alueiden ja rakennusten vuokra-ajat voivat olla huomattavasti pidempiä, ja yksittäisten

maa-alueisiin liittyvien sopimusten jäljellä olevat vuokra-ajat ovat noin 40–90 vuotta. Koneita ja

kalustoa vuokrataan myös sopimuksilla, joiden vuokra on muuttuva ja perustuu koneen

käyttöön. Koneita vuokrataan myös päivävuokralla tilapäisiin tarpeisiin, jolloin ne käsitellään

lyhytaikaisina vuokrasopimuksina. Suurin osa käyttöoikeusomaisuuseristä on Suomessa,

yhteensä 118 milj. euroa.

Käyttöoikeusomaisuuserät

2025 Milj. €	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Ennakkomaksut ja muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025	36	39	223	1	299
Lisäykset	—	9	17	0	26
Uudelleenryhmittelyt	—	0	0	—	1
Muut muutokset	0	0	3	0	3
Hankintameno 31.12.2025	36	49	243	1	329
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025	-6	-24	-89	0	-119
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset	-1	-4	-36	0	-41
Uudelleenryhmittelyt	—	0	0	—	-1
Muut muutokset	0	0	5	0	5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025	-7	-28	-120	-1	-156
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	29	20	123	1	173
Kirjanpitoarvo 1.1.2025	30	15	134	1	179

		177

2024 Milj. €	Maa-alueet	Rakennukset	Koneet ja kalusto	Ennakkomaksut ja muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2024	36	41	179	1	257
Lisäykset	—	5	51	0	56
Uudelleenryhmittelyt	1	1	0	0	1
Muut muutokset	0	-9	-7	-1	-16
Hankintameno 31.12.2024	36	39	223	1	299
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024	-5	-30	-75	-1	-110
Tilikauden poistot ja arvonalentumiset	-1	3	-33	0	-31
Uudelleenryhmittelyt	-1	-1	0	0	-1
Muut muutokset	—	4	19	1	23
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024	-6	-24	-89	0	-119
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	30	15	134	1	179
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	30	11	104	1	147

Vuonna 2024 Outokumpu otti käyttöön kolme Langh Shipiltä vuokrattua rahtialusta. Lisäykset sisältävät 39 milj. euroa liittyen näihin sopimuksiin.

Vuokrasaamiset

Milj. €	2025	2024
Pitkäaikaiset	5	6
Lyhytaikaiset	1	1
Yhteensä	6	7

Vuokrasopimusvelat

Milj. €	2025	2024
Pitkäaikaiset	156	167
Lyhytaikaiset	43	38
Yhteensä	199	206

Vuokrasopimusvelkojen maturiteettijakauma esitetään liitetiedossa 5.1.

Vuokriin liittyvät kulut

Milj. €	2025	2024
Poistot	-41	-38
Arvonalentumiset ja arvonalentumisten peruutukset	0	7
Korkokulut	-12	-13
Kulut lyhytaikaisista ja arvoltaan vähäisten hyödykkeiden vuokrista	-23	-25
Yhteensä	-76	-68

Vuonna 2024 kirjattu 7 milj. euron arvonalentumisen peruutus liittyy vuokrasopimukseen Saksassa.

Vuokriin liittyvät rahavirrat

Milj. €	2025	2024
Velkojen lyhennykset	-42	-38
Maksetut korot	-12	-13
Yhteensä	-54	-50

		178

Johdon harkinta

Johdon harkinta ja arviot liittyvät pääasiassa konserniyhtiöiden lisäluoton korkoon, vuokra-

sopimusten jatko-optioiden käytön todennäköisyyteen ja sopimuskauteen, jota sovelletaan

toistaiseksi voimassaoleviin vuokrasopimuksiin. Nämä vaikuttavat vuokrasopimusvelkojen ja

käyttöoikeusomaisuuserien suuruuteen.

Lisäluoton korko määritetään osana konsernin sisäisen rahoituksen koronmääritysprosessia,

missä kullekin tytäryhtiölle määritetään synteettinen luottoluokitus. Lisäluoton korossa

huomioidaan valuutta, vuokrasopimusvelan maturiteetti, synteettiseen luottoluokitukseen

perustuva luottoriski ja maariski.

Jatko-optioita sisältäviä sopimuksia seurataan säännöllisesti ja option käytön

todennäköisyyttä arvioidaan saatavilla olevan tiedon perusteella. 

Toistaiseksi voimassaolevien sopimusten osuus konsernin vuokrasopimuksista on vähäinen,

sillä suurin osa sopimuksista on määräaikaisia. Toistaiseksi voimassa olevien

vuokrasopimusten sopimuskaudet perustuvat konsernin kolmen vuoden keskipitkään

suunnittelukauteen tai käsitellään lyhytaikaisina riippuen käyttöoikeuskohteen luonteesta.

Konserni soveltaa materiaalisuusrajaa määrittäessään arvoltaan vähäisiä vuokrasopimuksia.

Laadintaperiaatteet

Konserni vuokralle ottajana

Vuokrasopimusvelat kirjataan taseeseen tulevien vuokramaksujen nykyarvona, joka määritetään

diskonttaamalla kiinteät, indeksiin tai hintatasoon sidotut vuokramaksut käyttäen

vuokrasopimuksen sisäistä korkoa, jos se on saatavilla, tai vuokralle ottajan lisäluoton korkoa.

Vuokramaksut jaetaan korkokuluun ja vuokrasopimusvelan lyhennykseen. Vuokrasopimuksiin

saattaa liittyä optio pidentää sopimuskautta tai ostaa sopimuksen kohteena oleva omaisuuserä

sopimuskauden päättyessä. Määritetty vuokra-aika on ajanjakso, jona vuokrasopimus ei ole

purettavissa. Jatkamis- ja päättämisoptioiden vaikutus vuokrasopimusvelkaan huomioidaan, kun

on erittäin todennäköistä, että konserni aikoo käyttää jatkamisoption tai jättää käyttämättä

päättämisoption.

Käyttöoikeusomaisuuserät on esitetty taseessa omana eränään. Taseeseen kirjattava

käyttöoikeusomaisuuserä on vuokrasopimusvelkojen ja ennakkoon maksettujen

vuokramaksujen suuruinen vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.

Käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan tasapoistoina sopimuskauden aikana tai hyödykkeen

taloudellisena vaikutusaikana silloin, kun omaisuuserä siirtyy sopimuksen päätyttyä

Outokummun omistukseen tai osto-option käyttö on erittäin todennäköistä.

Vuokrasopimusvelat esitetään taseessa pitkä- ja lyhytaikaisessa korollisessa velassa.

Vuokrasopimusvelat ovat osa korollista nettovelkalaskelmaa.

Lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin, arvoltaan vähäisten hyödykkeiden vuokrasopimuksiin ja

aineettomiin hyödykkeisiin ei sovelleta laskentakäytäntöä, jossa vuokrasopimusvelat ja

käyttöoikeusomaisuuserät merkitään taseeseen, vaan näihin sopimuksiin liittyvät maksut

esitetään kuluina tilikauden tuloksessa.

Myynti ja takaisinvuokraus

Vuonna 2019 tai sitä myöhemmin toteutetut (IFRS 16:n mukaiset) myynti- ja

takaisinvuokraussopimukset eivät yleensä täytä IFRS 15:n myyntiä koskevia vaatimuksia, sillä

Outokummulla säilyy usein määräysvalta sopimuksen kohteena olevaan omaisuuserään. Tämän

seurauksena myyntiä ja takaisinvuokrausta koskevat vaatimukset eivät myöskään täyty.

Omaisuuserä säilyy Outokummun taseessa arvostettuna alkuperäiseen hankintamenoon

vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla, ja saadut tuotot esitetään muina pitkä-

tai lyhytaikaisina  korollisina velkoina.

Ennen vuotta 2019 toteutetut myynti- ja takaisinvuokraussopimukset on kirjattu silloisten

laskentaperiaatteiden mukaisesti.

Konserni vuokralle antajana

Vuokrasopimuksen syntymisajankohtana arvioidaan, onko kyseessä rahoitusleasingsopimus vai

operatiivinen vuokrasopimus. Jos vuokrasopimus siirtää kohdeomaisuuserän omistamiselle

ominaiset riskit ja edut olennaisilta osin, se katsotaan rahoitusleasingiksi. Muussa tapauksessa

sopimus katsotaan operatiiviseksi vuokrasopimukseksi. Outokummulla ei ole merkittäviä

rahoitusleasingsopimuksia.

Operatiivisten vuokrasopimusten puitteissa vuokralle annetuista aineellisista hyödykkeistä

saatu vuokratulo merkitään tuloslaskelmaan tuotoksi, tasasuuruisina erinä vuokra-ajan

kuluessa. Vuokratuotot esitetään muissa liiketoiminnan tuotoissa. Outokummulla ei ole

merkittäviä tuloja operatiivisista vuokrasopimuksista.

		179

4.3 Liikearvon arvonalentumistestaus

Liikearvo toimintasegmenteittäin

	Liikearvo
Milj. €	2025	2024
Europe	343	343
Ferrochrome	114	114
Yhteensä	457	457

Oletukset toimintasegmenteittäin

	Europe	Ferrochrome
2025
Pääoman painotettu keskimääräinen kustannus (WACC) ennen veroja, %	9,9	10,0
Pääoman painotettu keskimääräinen kustannus (WACC), verojen jälkeen, %	7,9	8,1
Terminaaliarvon kasvuvauhti, %	0,5	0,5
2024
Pääoman painotettu keskimääräinen kustannus (WACC) ennen veroja, %	9,1	9,1
Pääoman painotettu keskimääräinen kustannus (WACC), verojen jälkeen, %	7,1	7,4
Terminaaliarvon kasvuvauhti, %	0,5	0,5

Tulokset ja herkkyydet toimintasegmenteittäin

2025	Europe	Ferrochrome
Ylijäämä, milj. €	685	122
Arvonalentumiseen johtava verojen jälkeisen WACC:n nousu, %-yksikköä	2,6	1,2
Arvonalentumiseen johtava käyttökatteen lasku, %	22	10
Terminaaliarvon kasvuprosentti nolla johtaisi arvonalentumiseen	Ei	Ei

Ylijäämä on määrä, jolla käyttöarvolaskelman mukainen kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää segmentin

sidotun pääoman määrän arvonalentumisen testauspäivänä.

Liikearvon arvonalentumistestaus

Konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille tehdyn arvonalentumistestauksen perusteella ei

kirjattu liikearvon arvonalentumisia vuosina 2025 eikä 2024. Liikearvon arvonalentumista

testataan toimintasegmenteittäin, sillä ne ovat konsernin rahavirtaa tuottavia yksiköitä (CGU),

ja liikearvo on allokoitu niiden tasolle.

Rahavirtaa tuottavien yksiköiden kerrytettävissä olevat rahamäärät perustuvat käyttöarvo-

laskelmiin, jotka on laadittu käyttäen diskontattuja rahavirtaennusteita. Nämä pitkän aikavälin

rahavirtaennusteet perustuvat yhtiön hallituksen ja ylimmän johdon hyväksymään konsernin

strategiaan. Ennusteet kattavat vuodet 2026–2030, minkä jälkeen on laskettu terminaaliarvo.

Tasearvo, johon kerrytettävissä olevaa rahamäärää verrataan, on segmentin sidottu pääoma.

Käyttöarvolaskelma on hyvin sensitiivinen muutoksille tietyissä laskelmalle keskeisissä

oletuksissa kuten arvioidut toimitusmäärät sekä arvioidut myyntihinnat, mitkä vaikuttavat

käyttökate ennusteisiin, sekä diskonttokorolle.

Johdon harkinta

Keskeisiä käyttöarvolaskelmissa käytettyjä oletuksia ovat diskonttokorko, myyntihinnat,

toimitusmäärät sekä terminaaliarvossa käytettävä pitkän aikavälin kasvuoletus. Lisäksi

laskelmat sisältävät arvioita käyttöomaisuusinvestointien määrästä, jotka sisältävät myös

hiilijalanjäljen pienentämiseen liittyvät investoinnit, sekä EVOLVE-strategian toimeenpanoon

liittyvät käynnissä olevat hankkeet.

Rahavirtaennusteet diskontataan Outokummun pääoman painotetulla keskimääräisellä

kustannuksella ennen veroja (WACC). Pääoman keskimääräisen kustannuksen

laskentakomponentit ovat riskitön korko, Outokummun luottomarginaali, osakemarkkinoiden

riskipreemio, beta-kerroin verrokkiryhmälle (equity beta) sekä toimialan

mediaanipääomarakenne.

Yhtiön johto arvioi, että käyttöarvolaskelmien oletukset ovat yleisesti varovaisia nykyiseen

taloudelliseen tilanteeseen nähden. Ruostumattoman teräksen toimitusten arvioitu kasvuvauhti

on yleisesti alhaisempi kuin riippumattomien analyytikkojen näkemykset pitkän aikavälin

markkinakehityksestä.

Laadintaperiaatteet

Liikearvo on kohdistettu ja testataan toimintasegmenttien tasolla, jotka vastaavat konsernin

rahavirtaa tuottavia yksiköitä (CGU) ja alinta tasoa, jolla liikearvoa seurataan. Arvonalentumista

testataan vuosittain, tai tarvittaessa tiheämmin, mikäli mahdollisesta arvonalentumisesta on

viitteitä.

Liikearvon testauksessa kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvoon, eli

rahavirtaa tuottavan yksikön tulevaisuuden arvioituihin diskontattuihin nettorahavirtoihin.

Diskonttokorkona käytetään pääoman painotettua keskimääräistä kustannusta ennen veroja,

mikä kuvastaa markkinoiden näkemystä rahan aika-arvosta sekä rahavirtaa tuottavaan

yksikköön liittyvistä yksilöllisistä riskeistä.

Arvonalentuminen on määrä, jolla segmentin varojen tasearvo ylittää vastaavan

kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappio kohdistetaan ensin liikearvoon ja sen

jälkeen muuhun aineettomaan ja aineelliseen omaisuuteen niiden suhteessa, ja esitetään

tuloslaskelmassa muissa liiketoiminnan kuluissa. Liikearvosta tehtyä arvonalentumiskirjausta ei

voida peruuttaa.

		180

4.4 Vaihto-omaisuus

Milj. €	2025	2024
Aineet ja tarvikkeet	613	684
Keskeneräiset tuotteet	612	723
Valmiit tuotteet ja tavarat	367	333
Ennakkomaksut	16	25
Yhteensä	1 608	1 764

Vuoden 2025 aikana kirjattiin tulosvaikutteisesti 3 milj. euroa nettorealisointiarvoon liittyviä

alaskirjausten peruutuksia (2024: 11 milj. euroa alaskirjausten peruutuksia).

Vuonna 2025 Outokumpu soveltaa rahavirran suojauslaskentaa kolmelle valitulle

nikkelisuojauskohteelle, joista yhdellä on vaikutusta myös vaihto-omaisuuden arvoihin.

Lisätietoja hyödykehintariskeistä ja suojauslaskennasta on esitetty liitetiedoissa 5.3 ja 5.4.

Johdon harkinta

Johdon harkintaa ja arvioita käytetään nettorealisointiarvolaskelmissa (NRV) ja varaston

epäkuranttiuden arvioinnissa.

NRV-laskenta vaatii arvioita tulevaisuudessa myytävien tuotteiden myyntihinnoista siltä osin

kun ne eivät ole tiedossa, ja arviot voivat muodostaa merkittävän osan tulevista hinnoista.

Nikkelin ja muiden seosaineiden hintojen vaihtelun seurauksena toteutuvat myyntihinnat voivat

poiketa merkittävästi nettorealisointiarvon määrittämisessä käytetyistä arvioista. Kyseisten

hintojen vaihtelut muodostavat Outokummun tärkeimmät hyödykehintariskit.

Hinnoittelussa käytetty seosainelisämekanismi sekä päivittäinen kiinteä hinnoittelu

pienentävät raaka-aineen oston ja tuotteen toimitushetken eriaikaisuudesta aiheutuvaa riskiä.

Riski on kuitenkin huomattava, koska tuotannon läpimenoaika on pidempi kuin mitä

seosainelisämekanismi olettaa ja päivittäinen kiinteä hinnoittelu voi myös toimituksen

ajoittumisesta riippuen poiketa tästä läpimenoajasta.

Varaston epäkuranttius ruostumattomille terästuotteille arvioidaan hitaasti kiertävää

varastoa koskevan sisäisen ohjeistuksen perusteella.

Laadintaperiaatteet

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai nettorealisointiarvoon sen mukaan, kumpi

näistä on alempi. Arvostus tehdään kullekin varastotyypille erikseen määritellyllä tavalla.

Raaka-aineiden hankintameno määritetään toteutuneiden kustannusten mukaisesti

kuukausikohtaisena painotettuna keskihintana. Itse valmistettujen valmiiden ja keskeneräisten

tuotteiden hankintamenoon sisällytetään raaka-aineiden ostomenot, välittömät valmistus-

palkat, muut välittömät valmistusmenot sekä osuus hankinnan ja valmistuksen

yleiskustannuksista. Valmiina hankittujen tuotteiden hankintamenoon luetaan kaikki ostomenot

mukaan lukien välittömät kuljetus- ja käsittelymenot sekä muut menot.

Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava myyntihinta vähennettynä

tuotteen valmiiksi saattamisesta johtuvilla menoilla ja arvioiduilla myynnin toteuttamiseksi

välttämättömillä menoilla.

Epäkurantit ruostumattomat terästuotteet arvostetaan romuteräksen arvolla. Varaosat

sisällytetään vaihto-omaisuuteen ja niiden hankintameno kirjataan tulosvaikutteisesti sitä

mukaa, kun niitä käytetään.

Suuremmat varaosat käsitellään aineellisina käyttöomaisuushyödykkeinä silloin, kun niitä

suunnitellaan käytettävän useammalla kuin yhdellä tilikaudella.

		181

4.5 Myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat

Myyntisaamiset ja muut saamiset

Milj. €	2025	2024
Pitkäaikaiset
Muut saamiset ja siirtyvät erät	9	10
Lyhytaikaiset
Myyntisaamiset	329	389
Arvonlisäverosaamiset	75	53
Sulkutilillä olevat saamiset	13	14
Etukäteen maksetut vakuutusmaksut	5	3
Muut siirtyvät erät	21	21
Muut saamiset	14	12
Yhteensä	457	492
Myyntisaamisten luottotappiovaraus
1.1.	6	5
Lisäykset	4	2
Uudelleenryhmittelyt	0	—
Vähennykset	0	0
31.12.	10	6
Myyntisaamisten ikäjakauma
Erääntymättömät myyntisaamiset	301	349
1–30 päivää erääntyneet	20	25
31–60 päivää erääntyneet	7	6
Yli 60 päivää erääntyneet	0	9
Yhteensä	329	389

Myydyt myyntisaamiset

Outokumpu käyttää factoring-rahoitusta käyttöpääomansa hallintaan. Näillä järjestelyillä

Outokumpu on kirjannut 31.12.2025 pois taseesta myyntisaatavia yhteensä 357 milj. euroa

(31.12.2024: 426 milj. euroa), joka kuvastaa varojen käypää arvoa. Saadut nettomaksut ovat

yhteensä 357 milj. euroa (2024: 426 milj. euroa). Omaisuuserät erääntyvät alle vuoden sisällä.

Taseesta pois kirjattuihin varoihin liittyvän enimmäistappion arvioidaan olevan 15 milj. euroa

(2024: 17 milj. euroa). Arvio perustuu luottovakuutuksiin ja sopimuksiin factoring-yhtiöiden ja

Outokummun välillä. Arvio ei sisällä Outokummun sopimusperusteisiin vastuisiin liittyvien

operatiivisten riskien vaikutusta.

Ostovelat ja muut velat

Milj. €	2025	2024
Pitkäaikaiset
Siirtyvät erät	10	13
Lyhytaikaiset
Ostovelat	1 006	1 129
Henkilöstökulujaksotukset	81	74
Korkovelka	3	7
Arvonlisäverovelka	42	50
Ennakonpidätys- ja sosiaalikuluvelka	19	20
Saadut ennakkomaksut	10	32
Asiakassopimuksiin liittyvät jaksotetut alennukset	42	32
Factoring-rahoitussopimuksiin liittyvät velat	39	4
Kaivosmineraalivero	8	7
Muut siirtyvät erät	45	31
Muut velat	25	4
Yhteensä	1 320	1 390

Muut velat sisältävät saatuja avustuksia.

Asiakassopimuksiin liittyvät velat ja saadut ennakkomaksut

Asiakassopimuksiin liittyvät jaksotetut volyymialennukset olivat 31.12.2025 42 milj. euroa

(31.12.2024: 32 milj. euroa),

Kuljetuspalveluun liittyvät suorittamattomat velvoitteet eivät olleet olennaisia 31.12.2025 ja

näiden odotetaan tuloutuvan seuraavan kolmen kuukauden aikana.

Saadut ennakkomaksut liittyvät asiakassopimuksiin ja näiden saatuja ennakkomaksuja

vastaavien myyntituottojen odotetaan tuloutuvan liikevaihtoon seuraavan kolmen kuukauden

aikana.

		182

Riskit

Luottoriski

Outokummun myynnit tehdään hyväksyttyjen luottolimiittien puitteissa tai käyttäen turvattuja

maksuehtoja. Merkittävä osa asiakassaamisista on katettu luottovakuutuksilla, joiden

perusteella voidaan saada pääsääntöisesti noin 95 %:n korvaus vakuutetuista määristä. Osa

kaupallisiin saamisiin liittyvästä luottoriskistä on katettu rembursseilla, ennakkomaksuilla ja

pankkitakauksilla.

Tilinpäätöspäivänä 31.12.2025 myyntisaamisiin liittyvä enimmäisriski oli 329 milj. euroa

(31.12.2024: 389 milj. euroa). Vuoden 2025 aikana Outokummun omalla riskillä olevien

myyntisaamisten määrä on ollut noin 5–11 % kaikista myyntisaamisista. Luottolimiittejä on

edelleen ollut hyvin käytettävissä vuoden 2025 aikana eikä vakuutusten kattavuudessa ole

tapahtunut merkittävää muutosta. Outokumpu on seurannut tiiviisti asiakkaiden luottoriskiä ja

erääntyneiden saamisten tilannetta ja jatkanut läheistä yhteistyötä luottovakuuttajien kanssa.

Outokumpu käyttää factoring-ohjelmia, joissa riskit ja tuotot siirretään olennaisilta osin

saamisten ostajalle. Vuoden 2025 lopussa myyntisaamiset hajaantuivat laajan asiakaskunnan

kesken, ja myyntisaamisissa oli vain harvoja riskikeskittymiä.

Maariski

Maariskejä seurataan ja hallitaan luottovakuutuksella, joka antaa turvaa ulkoisille saataville

poliittista riskiä vastaan. Outokummulla on rajoitetusti luottoriskiä tietyissä maissa, joissa

luottovakuutusta ei ole saatavilla.

Laadintaperiaatteet

Myyntisaamiset ja muut saamiset sekä ostovelat ja muut velat sisältävät jaksotettuun

hankintamenoon arvostettavia rahoitusvaroja ja -velkoja. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen ne

arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää.

Myyntisaamiset ja muut saamiset arvostetaan vähennettyinä kertyneillä arvonalentumisilla.

Myydyt myyntisaamiset

Myydyt myyntisaamiset on kirjattu pois taseesta, kun näiden rahoitusvarojen omistamiseen

liittyvät riskit ja tuotot ovat olennaisilta osin siirtyneet saamisten ostajalle.

Odotettavissa olevat luottotappiot

Outokumpu soveltaa yksinkertaistettua lähestymistapaa analysoida ja kirjata myyntisaamisiin

liittyvää varausta odotettavissa olevista luottotappioista. Laskentamalli perustuu tietoihin

erääntyneistä saamisista ja vastapuolikohtaiseen luottoluokitukseen liittyvästä tappioiden

todennäköisyydestä. Luottotappiovaraus kirjataan myynnin ja markkinoinnin kuluihin konsernin

tuloslaskelmassa.

Asiakassopimuksiin liittyvät velat

Asiakassopimuksiin liittyvät velat sisältävät jaksotetut volyymialennukset, saadut ennakko-

maksut ja suorittamattomaan kuljetuspalveluun liittyvät velvoitteet. Jaksotetut

volyymialennukset on kirjattu tilikauden aikana liikevaihdon vähennyksenä.

4.6 Varaukset

2025 Milj. €	Ympäristö- varaukset	Uudelleen- järjestely- varaukset	Muut varaukset	Yhteensä
Varaukset 1.1.2025	48	1	35	84
Muuntoerot	0	0	-2	-2
Varausten lisäykset	9	65	7	81
Käytetyt varaukset	-2	-2	-17	-21
Käyttämättömien varausten peruutukset	-1	-5	-1	-7
Uudelleenryhmittelyt	—	-3	—	-3
Muut muutokset	0	1	—	1
Varaukset 31.12.2025	54	56	23	134

2024 Milj. €	Ympäristö- varaukset	Uudelleen- järjestely- varaukset	Muut varaukset	Yhteensä
Varaukset 1.1.2024	48	24	38	110
Muuntoerot	0	0	1	1
Varausten lisäykset	2	8	3	13
Käytetyt varaukset	0	-27	-1	-28
Käyttämättömien varausten peruutukset	-2	-6	-6	-14
Uudelleenryhmittelyt	—	2	0	2
Varaukset 31.12.2024	48	1	35	84

Milj. €	2025	2024
Pitkäaikaiset varaukset	76	52
Lyhytaikaiset varaukset	57	33
Yhteensä	134	84

Ympäristövaraukset

Ympäristökuluvaraukset liittyvät pääosin tuotantolaitosten ja kaatopaikkojen

sulkemiskustannuksiin, ongelmajätteiden hävittämiskustannuksiin ja maisemointi-

kustannuksiin tuotantolaitoksilla Suomessa ja Saksassa sekä suljettujen kaivosten jälkihoitoon

Suomessa. Ympäristökuluista johtuvien velvoitteiden arvioidaan johtavan taloudellisen hyödyn

menetyksiin pääosin yli 10 vuoden kuluessa. Luonteestaan johtuen näihin varauksiin liittyy

epävarmuustekijöitä niin taloudellisen hyödyn menetyksiin kuin niiden toteutumisajankohtiin

liittyen.

Uudelleenjärjestelyvaraukset

Osana 1.10.2025 julkistettua uudelleenjärjestelyohjelmaa Outokumpu kirjasi 34 milj. euron

uudelleenjärjestelyvarauksen, joka keskittyy pääasiassa Euroopan liiketoiminta-alueeseen ja

globaaleihin konsernitoimintoihin. Suurin osa 34 milj. euron kassavirtavaikutuksesta odotetaan

		183

tapahtuvan vuonna 2026. Suunniteltujen toimenpiteiden odotetaan vaikuttavan noin 650

Outokummun kokopäiväiseen työpaikkaan vuoden 2027 loppuun mennessä. Osana 10.6.2025

julkistettua uutta EVOLVE-strategiaa ja Euroopan liiketoiminta-alueen erilaisten

kustannustehokkuuden parantamishankkeiden vuoksi Outokumpu kirjasi 29 milj. euron

uudelleenjärjestelyvarauksen. Tämän varauksen kassavirtavaikutusten odotetaan tapahtuvan

vuosina 2025–2028.

Vuoden 2024 käytetyt uudelleenjärjestelyvaraukset liittyvät pääosin Saksan vuoden 2023

lopulla suunniteltuihin uudelleenjärjestelyihin. Outokumpu siirsi ohuen tarkkuusnauhan

tuotannon Dahlerbrückistä Dillenburgiin. Outokumpu sulki lisäksi myös Hockenheimin

nauhapalvelukeskuksen. Uudelleenjärjestelyt koskivat noin 200 työpaikkaa Saksassa.

Muut varaukset

Muut varaukset koostuvat esimerkiksi riita-asioihin, tuotteisiin tai muihin vaateisiin liittyvistä

varauksista, ja ne ovat luonteeltaan enimmäkseen lyhytaikaisia. Lisätietoja riita-asioista löytyy

liitetiedosta 6.3.

Johdon harkinta

Varaukset perustuvat johdon parhaisiin arvioihin tilinpäätöshetkellä.

Ympäristövarauksissa johdon harkinta ja arviot liittyvät lähinnä tehtävien toimenpiteiden

ajoitukseen ja laajuuteen sekä toimenpiteiden kustannuksiin tulevaisuudessa. Arviot ympäristön

kunnostustoimenpiteiden kustannuksista liittyen kokonaisen tuotantolaitoksen purkamiseen ja

alueen ennallistamiseen tehdään yleensä silloin, kun päätös laitoksen sulkemisesta on tehty.

Koska todelliset maksut voivat poiketa arvioiduista johtuen muutoksista esimerkiksi laeissa,

säännöksissä, yhteiskunnan odotuksissa, teknologiassa, hinnoissa ja ehdoissa, ja koska

maksut voivat tapahtua vasta usean vuoden kuluttua, varaukset uudelleen arvioidaan

säännöllisesti tällaisten muutosten huomioon ottamiseksi.

Uudelleenjärjestelyvarauksissa johdon harkinta ja arviot liittyvät lähinnä työsuhteen

päättämiseen liittyvien etuuksien määriin.

Laadintaperiaatteet

Varaus merkitään taseeseen, kun Outokummulla on aikaisemman tapahtuman seurauksena

olemassa oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on todennäköistä, että velvoitteen

täyttäminen edellyttää taloudellista suoritusta tai aiheuttaa taloudellisen menetyksen ja

velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Varaukset liittyvät lähinnä

ympäristövelvoitteisiin, toimintojen uudelleenjärjestelyihin, tappiollisiin sopimuksiin ja

oikeudenkäynteihin. Pitkäaikaiset varaukset diskontataan nykyarvoonsa raportointikauden

päättymispäivänä käyttäen riskitöntä diskonttauskorkoa.

Outokumpu pyrkii minimoimaan nykyisten ja lopetettujen toimintojensa kielteiset

vaikutukset ympäristöön ja korjaamaan mahdollisesti syntyneet olennaiset, haitalliset

vaikutukset mahdollisuuksien mukaan. Ympäristökustannukset, jotka syntyvät aikaisempien

toimintojen aiheuttamien olemassa olevien olosuhteiden korjaamisesta, kirjataan kuluiksi sillä

kaudella, kun kyseiset kustannukset syntyvät. Ympäristövaraus kirjataan, kun konsernilla on

oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite poistaa käytöstä tai siirtää tuotantolaitos tai laitteistoa,

korjata ympäristövahinko tai maisemoida ja ennallistaa alue. Ympäristövaraukset perustuvat

vallitsevaan konsernia koskevien ympäristölakien ja -säännösten tulkintaan sekä Outokummun

toimintaohjeisiin.

Kun ympäristökustannukset syntyvät tulevista hyödykkeen käytöstä poistamiseen liittyvistä

velvoitteista, merkitään taseeseen ennallistamisvarausta vastaava aineellinen

käyttöomaisuushyödyke, joka kirjataan tasapoistoina kuluiksi hyödykkeen taloudellisena

vaikutusaikana. Alkuperäisen kirjaamisen jälkeen tapahtuvat varauksen muutokset käsitellään

samalla tavalla eli vähennetään omaisuuserän kirjanpitoarvosta tai lisätään siihen.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun yksityiskohtainen uudelleenjärjestelysuunnitelma on

laadittu ja sen toimeenpano on aloitettu tai suunnitelman keskeisistä kohdista on tiedotettu

niille, joihin järjestely vaikuttaa. Uudelleenjärjestelyvaraukset koostuvat pääasiassa työsuhteen

päättämiseen liittyvistä etuuksista.

Mahdollisia korvauksia kolmannelta osapuolelta ei sisällytetä tehdyn varauksen määrään,

vaan ne kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. 

		184

5. Pääomarakenne ja rahoitusriskienhallinta

Outokumpu säilytti vahvan taloudellisen aseman vuonna 2025. Nettovelka nousi maltillisesti

huolimatta heikentyneestä kannattavuudesta ja kassavirrasta, likvideetin pysyessä vahvana.

Marraskuussa 2025 luottoluokituslaitos Moody’s vahvisti Outokummun luottoluokituksen

Ba2ksi ja muutti näkymät vakaista negatiivisiksi.

Johto seuraa pääomarakennetta säännöllisesti yhtiön velka-käyttökatesuhteen (korollinen

nettovelka/oikaistu käyttökate) ja likviditeetin avulla. Tavoitteena on pitää velka-

käyttökatesuhde 1,0:ssa varmistaen kuitenkin joustavan taloudellisen tuen strategisiin

investointeihin ja syklisten markkinaolosuhteiden hallintaan, jolloin suhde voi olla vain

tilapäisesti yli 2.

Pääoman hallinnan tavoitteena on turvata toiminnan jatkuvuus ja luoda arvoa osakkeen-

omistajille optimoimalla pääoman kustannus. Outokumpu pyrkii ylläpitämään jatkuvan pääsyn

laina- ja pääomamarkkinoille ja säilyttämään riittävän maksuvalmiuden. Hallitus arvioi

konsernin pääomarakennetta säännöllisesti. Pääomarakenne ja velkakapasiteetti otetaan

huomioon muun muassa investointi-, osinko- ja lainapäätösten yhteydessä. 

Oman pääoman hallintaan voidaan käyttää osingonjakopolitiikkaa, osakkeiden takaisinostoja,

laskemalla liikkeelle osakkeita tai osakesidonnaisia arvopapereita.

Velkaa hallitaan uusien lainojen nostoilla, uusilla rahoitusjärjestelyillä, lainojen,

joukkovelkakirjalainojen ja muiden rahoitusjärjestelyjen ennenaikaisilla takaisinmaksuilla ja

peruutuksilla, velkojen optimaalisen maturiteettirakenteen ja mahdollisimman pienten

rahoituskustannusten varmistamiseksi. 

Pääomarakenne

Milj. €	2025	2024
Oma pääoma	3 405	3 748
Korollinen velka	627	502
Oma pääoma ja korollinen velka yhteensä	4 032	4 250
Korollinen nettovelka	265	189

Korollinen nettovelka, milj. €*

Korollinen nettovelka/oikaistu käyttökate*

Velkaantumisaste, %*

* Mukaan lukien lopetetut toiminnot vuoteen 2022 asti.

		185

5.1 Korollinen nettovelka ja pääoman hallinta

Velanhallinnan päätavoitteena jatkui vuonna 2025 varmistaa riittävä maksuvalmius, pitää

korollinen nettovelka asetetussa tavoitteessa ja samalla seurata rahoituskustannuksia.

Nettovelka nousi 265 milj. euroon vuoden 2025 lopussa johtuen negatiivisesta vapaasta

rahavirrasta ja osingonmaksusta. Vuonna 2025 Outokumpu allekirjoitti ja nosti kaksi

pankkilainaa, usean pankin kanssa solmitun 200 milj.euron lainan ja kahdenkeskisen 100 milj.

euron lainan. Marraskuussa Outokumpu rahoitti uudelleen tärkeimmän valmiusluottonsa 800

milj. euron kommittoidulla vakuudettomalla valmiusluotolla, joka korvaa aikaisemmat saman

suuruiset syndikoidut valmiusluotot. Uusi valmiusluotto erääntyy helmikuussa 2030 ja se

sisältää kaksi 12 kuukauden pidennysmahdollisuutta, jotka voidaan käyttää erikseen vuonna

2027 ja 2028, mahdollisesti pidentäen erääntymistä vuoteen 2032. Uuden lainajärjestelyn

marginaali on sidottu Outokummun hiilidioksidipäästöjen toteutuneisiin vähennyksiin vuoteen

2030 mennessä yhtiön Science Based Targets -aloitteen hyväksymien

päästövähennystavoitteiden mukaisesti.

125 milj. euron vaihtovelkakirjalainat maksettiin takaisin täysimääräisesti heinäkuussa.

Melkein kaikki vaihtovelkakirjalainat vaihdettiin osakkeiksi ennen vaihtovelkakirjalainojen

lopullista eräpäivää. Lisätietoja vaihtovelkakirjalainojen vaihdosta osakkeisiin esitetään

liitetiedossa 5.2.

Korollinen nettovelka

Milj. €	2025	2024
Pitkäaikaiset
Lainat rahoituslaitoksilta	356	71
Vuokrasopimusvelat	156	167
Muut velat	7	8
	519	246
Lyhytaikaiset
Vaihtovelkakirjalainat	—	123
Lainat rahoituslaitoksilta	14	14
Vuokrasopimusvelat	43	38
Yritystodistukset	50	79
Muut velat	1	1
	108	256
Rahavarat
Käteisvarat	357	308
Pankkitalletukset ja muut rahavarat	5	5
	362	313
Korollinen nettovelka	265	189

Korollisen nettovelan kehitys

Milj. €	2025	2024
Liiketoiminnan nettorahavirta	79	147
Investointien nettorahavirta	-125	-218
Rahavirta ennen rahoitusta	-46	-71
Maksetut osingot	-116	-110
Omien osakkeiden takaisinosto	—	-34
Rahavirtavaikutus korolliseen nettovelkaan	-163	-216
Korollinen nettovelka tilikauden alussa	189	-60
Rahavirtavaikutus korolliseen nettovelkaan	163	216
Omien osakkeiden takaisinostositoumus	—	-38
Vaihtovelkakirjalainojen vaihto osakkeisiin, ei- rahavirtavaikutteinen	-124	—
Uudelleenryhmittely liiketoiminnan rahavirtaan	-1	—
Ei-rahavirtavaikutteinen muutos korollisessa nettovelassa	39	72
Korollinen nettovelka tilikauden lopussa	265	189

Rahavarojen keskimääräinen efektiivinen korko vuoden 2025 lopussa oli 2,0 % (31.12.2024: 3,0 %).

		186

Muutokset pitkä- ja lyhytaikaisessa korollisessa velassa

2025 Milj. €	Pitkäaikainen korollinen velka	Pitkäaikaisen velan lyhytaikainen osuus	Pitkäaikaiset vuokra- sopimusvelat	Vuokrasopimusvelan lyhytaikainen osuus	Lyhytaikainen korollinen velka	Yhteensä
1.1.	79	138	167	38	79	502
Rahoituksen rahavirta	300	-15	0	-42	-30	213
Siirto lyhytaikaiseksi velaksi	-16	16	-38	38	—	—
Muu ei-rahavirtavaikutteinen muutos	0	2	27	—	—	29
Vaihtovelkakirjalainojen vaihto osakkeisiin, ei-rahavirtavaikutteinen	—	-124	—	—	—	-124
Muu muutos	—	-1	—	8	—	7
31.12.	363	15	156	43	50	627

2024 Milj. €	Pitkäaikainen korollinen velka	Pitkäaikaisen velan lyhytaikainen osuus	Pitkäaikaiset vuokra- sopimusvelat	Vuokrasopimusvelan lyhytaikainen osuus	Lyhytaikainen korollinen velka	Yhteensä
1.1.	213	15	146	29	38	441
Rahoituksen rahavirta	—	-15	—	-38	45	-8
Siirto lyhytaikaiseksi velaksi	-136	136	-47	47	—	—
Muu ei-rahavirtavaikutteinen muutos 1)	2	2	68	—	-4	68
31.12.	79	138	167	38	79	502

¹⁾ Korollisen velan muu ei-rahavirtavaikutteinen muutos koostuu pääosin omien osakkeiden osto-ohjelman vaikutuksesta omaan pääomaan, koska alkuperäinen sitoumus oli suurempi kuin toteutunut sekä efektiivisestä

korosta sisältäen jaksotetut järjestelypalkkiot. Vuokrasopimusvelkojen osalta rivi sisältää uudet vuokrasopimukset ja muutokset olemassa olleissa sopimuksissa.

Vaihtovelkakirjalainat

		Ulkonaoleva määrä
Milj. €	Korko, %	2025	2024
2020 kiinteäkorkoiset vvk-lainat, erääntyvät 9.7.2025	5,0	—	125

125 milj, euron vaihtovelkakirjalainat erääntyivät 9.7.2025. Vaihtoaikana, joka alkoi 19.8.2020

ja päättyi 25.6.2025, vaihtovelkakirjalainat vaihdettiin 47 046 505 Outokummun osakkeeseen.

Vaihtohinta asetettiin 2,6544 euroon osakkeelta. Jäljelle jääneet Outokummun osakkeisiin

vaihtamattomat vaihtovelkakirjalainat 0 milj. euroa maksettiin lopullisena vaihtovelkakirjan

eräpäivänä 9.7.2025.  Lisätietoja vaihtovelkakirjalainoista esitetään liitetiedossa 5.2.

		187

Sopimuksiin perustuvat rahavirrat

	2025								2024
Milj. €	2026	2027	2028	2029	2030	2031	—		2025	2026	2027	2028	2029	2030	—
Vaihtovelkakirjalainat	—	—	—	—	—	—			125	—	—	—	—	—
Lainat rahoituslaitoksilta	14	14	114	214	14	—			14	14	14	14	14	14
Muut lainat	1	1	0	0	0	4			1	1	1	0	0	5
Yritystodistukset	50	—	—	—	—	—			79	—	—	—	—	—
Koronmaksut lainoista ja  limiittipalkkioista	19	18	17	7	2	1			17	9	4	2	1	2
Vuokrasopimusvelat 1)	43	34	33	25	9	54			38	31	30	29	22	56
Koronmaksut vuokrasopimusveloista 1)	11	8	6	4	3	119			12	10	8	6	4	124
Ostovelat ja muut velat	1 052	—	—	—	—	—			1 144	—	—	—	—	—
	1 190	76	171	252	29	178			1 430	64	57	51	42	200

Johdannaisten sopimuksiin perustuvat rahavirrat esitetään liitetiedossa 5.4.

¹⁾ Sopimuksiin perustuviin rahavirtoihin vaikuttavat vuokrasopimuksiin liittyvien indeksien tai hintatasojen muutokset.

Valmiusluotot

		2025				2024
Milj. €	Erääntyy	Yhteensä	Nostettu	Nostamatta		Yhteensä	Nostettu	Nostamatta
Syndikoitu valmiusluotto	02/ 2030	800	—	800		—	—	—
Syndikoitu valmiusluotto	11/ 2025	—	—	—		700	—	700
Syndikoitu Finnvera valmiusluotto	11/ 2025	—	—	—		100	—	100
Valmiusluotot yhteensä		800	—	800		800	—	800
Komittoimaton suomalainen yritystodistusohjelma	N/A	800	50	750		800	79	721

Maksuvalmiusreservit 31.12.2025 olivat yhteensä 1,2 mrd. euroa (31.12.2024: 1,1 mrd. euroa). Maksuvalmiusreserveihin sisältyvät rahavarat ja 800 milj. euron syndikoitu valmiusluotto, joka oli

kokonaisuudessaan käyttämätön.

		188

Riskit

Maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriski

Outokummun rahoitustoiminto hankkii rahoituksen pääosin keskitetysti. Maksuvalmius- ja

jälleenrahoitusriskejä pyritään vähentämään riittävän kassan, käytettävissä olevien

luottolimiittien, lainojen tasapainoisen maturiteettijakauman ja rahoituslähteiden

hajauttamisen avulla. Maksuvalmiusriskiä vähentävät myös tehokas kassan- ja maksuvalmiuden

hallinta sekä erilaisten rahoitusvälineiden käyttö, kuten yritystodistusten liikkeeseenlasku ja

valuutanvaihtosopimukset. Käyttöpääoman rahoittamiseen konserni myy saataviaan valikoivasti

ja jatkuvasti.

Rahoitus- ja maksuvalmiussuunnitelmat valmistellaan ja niitä arvioidaan säännöllisesti

ennustettujen kassavirtojen, tulevien rahoitustarpeiden, suunniteltujen rahoitustransaktioiden

ja rahoituskovenanttien liikkumavaran perusteella. Suunnittelun painopisteenä on

maksuvalmiusreservien riittävyys, pitkäaikaisen velan suunnitellut vuotuiset takaisinmaksut

suhteutettuina käyttökatteeseen sekä velkaantumisasteen ja velan ja käyttökatteen suhteen

ennakointi.

Outokumpu altistuu luottomarginaalien muutoksille, sillä velan ja käyttökatteen suhteen

kehitys vaikuttaa korkomarginaalin tasoon joissakin konsernin lainajärjestelyissä ja siten korko-

ja muihin rahoituskuluihin. Lisäksi osa konsernin lainasopimuksista sisältää rahoituskovenantin,

mutta kovenantin rikkominen on epätodennäköistä, koska kovenantissa on runsaasti

liikkumavaraa.

Laadintaperiaatteet

Joukko- ja vaihtovelkakirjalainat, lainat rahoituslaitoksilta sekä eläkelainat ja muut lainat

kirjataan alun perin selvityspäivänä käypään arvoon transaktiokuluilla vähennettyinä. Tämän

jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä.

Transaktiokulut jaksotetaan laina-ajalle efektiivisen koron menetelmällä. Rahoitusvelka tai

sen osa kirjataan pois taseesta, kun velka on lakannut olemasta, eli kun sopimuksessa yksilöity

velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut.

Pitkä- ja lyhytaikaisten korollisten velkojen käypä arvo on laskettu listattujen instrumenttien

osalta noteeratuista hinnoista. Muiden lainojen käypä arvo on laskettu diskontatuista

kassavirroista käyttäen raportointipäivän tuottoa. Pitkä- ja lyhytaikaisten korollisten velkojen

käyvät arvot esitetään liitetiedossa 5.5.

Valmiusluottoihin liittyvät kulut jaksotetaan lainajärjestelyjen odotetulle voimassaoloajalle.

Vaihtovelkakirjalainat

Vaihtovelkakirjalainat luokitellaan yhdistelmäinstrumenteiksi, joiden sisältämät komponentit 

määritetään järjestelyn sisällön perusteella vieraaksi ja omaksi pääomaksi.

Vieraan pääoman osuus kirjataan alun perin vastaavanlaisen vaihto-oikeudettoman velan

käypään arvoon. Oman pääoman osuus kirjataan alun perin koko instrumentin ja vieraan

pääoman osuuden käypien arvojen erotuksena. Transaktiomenot kohdistetaan vieraan ja oman

pääoman osuuksille niiden alkuperäisten kirjanpitoarvojen suhteessa. Vaihto-oikeuden arvo

sisältyy käypään arvoon.

Tämän jälkeen vieraan pääoman osuus arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon

efektiivisen koron menetelmällä. Oman pääoman osuus luokitellaan uudelleen oman pääoman

erien välillä, kun velkakirjoja vaihdetaan osakkeisiin, tai niiden voimassaolo lakkaa.

Vuokrasopimusvelat

Vuokrasopimusvelkojen laadintaperiaatteet esitetään liitetiedossa 4.2.

Rahavarat

Rahavaroihin luetaan käteisvarat, lyhytaikaiset pankkitalletukset ja muut erittäin likvidit

sijoitukset, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään kolme kuukautta. Nämä ovat helposti

vaihdettavissa etukäteen tiedossa olevaan määrään käteisvaroja, ja niiden arvonmuutosten

riski on vähäinen. Pankkitililuotot esitetään lyhytaikaisena korollisena velkana.

		189

5.2 Oma pääoma

Osakkeet ja niihin liittyvät muutokset omassa pääomassa

Milj. €	Osakkeiden lukumäärä, 1 000 kpl	Osakepääoma	Ylikurssirahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Omat osakkeet	Yhteensä
1.1.2024	431 191	311	714	2 307	-169	3 163
Osakepalkkio-ohjelmista luovutetut osakkeet	852	—	—	—	6	6
Omien osakkeiden ostot	-8 358	—	—	—	4	4
Ulkona olevat osakkeet 31.12.2024	423 686	311	714	2 307	-159	3 173
Osakepalkkio-ohjelmista luovutetut osakkeet	544	—	—	—	3	3
Omien osakkeiden mitätöinti 1)	—	—	—	-138	149	10
Vaihtovelkakirjalainan konversio	46 979	—	—	125	—	125
Ulkona olevat osakkeet 31.12.2025	471 208	311	714	2 294	-7	3 311
Yhtiön hallussa olevat omat osakkeet	1 808
Osakkeiden kokonaismäärä 31.12.2025	473 017

¹⁾ Omien osakkeiden mitätöinti 30 836 205 osaketta ei vaikuttanut ulkona olevien osakkeiden määrään.

2025

Outokumpu laski vuonna 2020 liikkeeseen 125 milj. euron suuruisen, 9.7.2025 erääntyneen

vakuudettoman vaihtovelkalainan. Ne olivat vaihdettavissa uusiin ja/tai olemassa oleviin

Outokummun osakkeisiin vaihtovelkakirjojen ehdoissa määritettyyn vaihtohintaan. Yhteensä

Outokumpu vaihtoi vaihtovelkakirjalainan 47 046 505 osakkeeksi, joista 46 978 589 osaketta

arvoltaan yhteensä 125 milj. euroa vaihdettiin vuoden 2025 aikana. 67 916 osaketta,

arvoltaan 0 miljoonaa euroa vaihdettiin jo vuonna 2023. 0 miljoonaa euroa ei vaihdettu

Outokummun osakkeiksi, vaan se maksettiin käteisenä lopullisena eräpäivänä 9. heinäkuuta

2025.

Outokumpu mitätöi yhteensä 30 836 205 omaa osaketta, yhteensä 149 milj. euron arvosta

konversioiden yhteydessä. Mitätöityjen osakkeiden määrä vastasi Outokummun osakkeiden

takaisinosto-ohjelmien aikana vuosina 2022–2023 ja 2023–2024 takaisinostettujen

osakkeiden määrää. Osakkeiden mitätöinti vaikutti sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon,

omiin osakkeisiin ja kertyneisiin voittovaroihin, mutta sillä ei ollut vaikutusta omaan pääomaan

kokonaisuudessaan.

Vaihtojen ja omien osakkeiden mitätöintien jälkeen osakkeiden kokonaismäärä kasvoi

16 142 384 osakkeella. Konversioiden seurauksena ulkona olevien osakkeiden määrä kasvoi ja

tämä vaikutti osingonjakoon 6 milj. eurolla.

Joulukuun 2025 lopussa Outokummulla oli hallussaan 1 808 411  omaa osaketta, mikä edusti

0,4 % yhtiön kaikista osakkeista.

2024

Osakkeiden takaisinosto-ohjelmien avulla Outokumpu pyrki lieventämään ja hallitsemaan yhtiön

vuonna 2020 liikkeeseen laskemien vaihtovelkakirjalainojen mahdollisia laimentavia

vaikutuksia. Outokumpu osti yhteensä 30 836 205 osaketta takaisinosto-ohjelmien aikana

vuosina 2022–2023 ja 2023–2024.

Outokumpu sai 29.2.2024 päätökseen enintään 50 milj. euron suuruisen omien osakkeiden

takaisinosto-ohjelman, josta tiedotettiin 29.11.2023 ja joka alkoi 1.12.2023. Vuoden 2023

ohjelman aikana Outokumpu osti takaisin 11 000 000 omaa osakettaan ja käytti ostoihin

yhteensä 46 milj. euroa. Osakkeiden keskihinta oli noin 4,15 euroa.

Tilikauden 2024 aikana Outokumpu hankki kaikkiaan 8 357 545 omaa osaketta. Koska vuonna

2023 kirjattu sitoumus oli korkeampi, Outokumpu kirjasi 4 milj. euron vaikutuksen omaan

pääomaan tähän ohjelmaan liittyen vuonna 2024. Omien osakkeiden takaisinosto-ohjelman

päättymisen jälkeen ja joulukuun 2024 lopussa Outokummulla oli hallussaan 33 188 820

omaa osaketta, joka vastaa noin 7,3 % yhtiön kaikista osakkeista.

		190

Osingonjakopolitiikka ja jakokelpoiset varat

Osinkopolitiikan mukaisesti Outokummun tavoitteena on maksaa tasaista, kasvavaa osinkoa yli

ajan ja pitää samalla kiinni mahdollisuudesta investoida transformatiivisiin aloitteisiin, joiden

sisäisen tuottoprosentin minimitaso on 20 %, ottaen huomioon markkinoiden syklisyyden.

Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2025 olivat 2 652 milj. euroa. Niistä kertyneiden

voittovarojen osuus sisältäen tilikauden tuloksen oli 341 milj. euroa.

Outokummun hallitus ehdottaa 26.3.2026 pidettävälle varsinaiselle yhtiökokoukselle, että

vuodelta 2025 maksetaan osinkoa 0,13 euroa osakkeelta, joka vastaa 61 milj. euroa

perustuen 31.12.2025 ulkona olevien osakkeiden määrään. Osingot tullaan maksamaan

kahdessa erässä.

Vuonna 2025 jaettiin osinkoa vuodelta 2024 0,26 euroa osakkeelta, eli yhteensä 116 milj.

euroa.

Laadintaperiaatteet

Osakkeet ja osakepääoma

Yhtiöjärjestyksen mukaan Outokummulla on yksi osakesarja ja kaikilla osakkeilla on yhtiö-

kokouksissa yhtäläinen äänioikeus. Osakkeella ei ole nimellisarvoa.

Ylikurssirahasto

Ylikurssirahasto sisältää vanhan osakeyhtiölain aikana toteutettujen osakemerkintöjen tai

muiden vastikkeiden rahasuoritukset siltä osin, kun suoritukset ylittävät osakepääomaan

kohdistetun kirjanpidollisen vasta-arvon.

Muut sidotut rahastot

Muut sidotut rahastot sisältävät yhtiöjärjestyksen mukaiset tai yhtiökokouksen päätöksellä

vapaasta omasta pääomasta siirretyt erät sekä muita konserniyhtiöiden paikallisiin säännöksiin

perustuvia eriä.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto koostuu siitä osasta liikkeeseen laskettujen

osakkeiden merkintähintaa, jota ei osakeantipäätöksen mukaisesti merkitä osakepääomaan.

Rahastoon sisällytetään myös muut oman pääoman ehtoiset sijoitukset, joita ei merkitä muihin

rahastoihin. Outokummulla sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää osakeannit

vuosilta 2012 ja 2014, suunnatun osakeannin vuodelta 2021 sekä vaihtovelkakirjalainan

vaihtamiseen liittyviä osaketapahtumia vuonna 2025.

Käyvän arvon rahasto

Käyvän arvon rahastot sisältävät oman pääomanehtoisten sijoitusten ja suojauslaskennan

alaisten johdannaisinstrumenttien käyvän arvon muutokset.

Kertyneet voittovarat

Kertyneet voittovarat sisältävät muutokset etuuspohjaisissa järjestelyissä, kumulatiiviset

muuntoerot sekä muut kertyneet voittovarat ja kertyneet tappiot.

Omat osakkeet

Kun emoyhtiö tai sen tytäryhtiöt hankkivat emoyhtiön omia osakkeita, emoyhtiön omaa

pääomaa vähennetään määrällä, joka muodostuu maksetusta vastikkeesta lisättynä

transaktiomenoilla verojen jälkeen, kunnes omat osakkeet mitätöidään. Jos ostetut omat

osakkeet myydään edelleen tai ne lasketaan uudelleen liikkeeseen, saatu vastike merkitään

suoraan omaan pääomaan.

Osingot

Hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa osinkoa ei vähennetä jakokelpoisesta omasta

pääomasta ennen yhtiökokouksen päätöstä. Päätöksen ja maksun välisenä aikana

maksettavaksi tuleva osinko esitetään lyhytaikaisissa ostoveloissa ja muissa veloissa.

		191

5.3 Rahoitusriskienhallinta ja vakuutukset

Rahoitusriskienhallinnan päätavoitteena on vähentää tuloksen vaihtelua sekä varmistaa riittävä

maksuvalmius talousvaikeuksien välttämiseksi. Muihin tavoitteisiin sisältyy rahavirtavaihtelun

vähentäminen sekä velkaantumisasteen ja velka-käyttökatesuhteen pitäminen tavoitteiden

mukaisella tasolla. Vakuutustoiminnan päätavoitteet ovat katastrofiriskeihin varautuminen ja

tulosvaihteluiden pienentäminen. 

Hallitus on hyväksynyt riskienhallintapolitiikan, jossa määritellään vastuut, prosessi ja muut

riskienhallinnan pääperiaatteet. Hallitus seuraa riskienhallinnan toteutumista säännöllisesti, ja

talous- ja rahoitusjohtaja on vastuussa rahoitusriskienhallinnan toteuttamisesta ja

kehittämisestä. Talous- ja rahoitusjohtaja johtaa useita riskienhallintaan liittyviä ohjausryhmiä,

kuten koko konsernin riskienhallinnasta vastaavaa riskienhallinnan ohjausryhmää ja

rahoitusriskien hallinnasta vastaavaa rahoitusriskien ohjausryhmää. Energiariskien hallinnasta

vastaavaa energiariskien ohjausryhmää johtaa hankintajohtaja, joka raportoi talous- ja

rahoitusjohtajalle.

Rahoitusriskit jaetaan markkinariskiin, maa- ja luottoriskiin sekä maksuvalmius- ja

jälleenrahoitusriskiin. Tytäryhtiöt suojaavat valuutta- ja hyödykehintariskinsä vastapuolenaan

Outokumpu Oyj, joka tekee pääosan konsernin valuutta- ja  hyödykejohdannaissopimuksista

pankkien ja muiden rahoituslaitosten kanssa. Rahoitustoiminto vastaa valuuttakurssi-, metalli-

ja korkoriskistä, maksuvalmius- ja jälleenrahoitusriskin hallinnasta sekä päästöoikeuksien

hintariskistä. Luottoriskin hallinta on suurelta osin keskitetty talouden palvelukeskukseen, ja

rahoitustoiminto ohjaa luottoriskin hallintaa maailmanlaajuisesti. Luottoriskiä käsitellään

tarkemmin liitetiedossa 4.5. Hankintatoiminto vastaa sähkön ja polttoaineiden hintariskin

hallinnasta. 

Rahoitustoiminto hankkii kaikki maailmanlaajuiset vakuutukset. Päävakuutukset liittyvät

omaisuuteen, liiketoiminnan keskeytykseen, vastuisiin ja luottoriskiin. Visenta

Försäkringsaktiebolag -vakuutusyhtiötä käytetään Outokummun maailmanlaajuisiin

vakuutuksiin. 

Rahoitusriskeille altistuminen tunnistetaan konsernin riskienhallintaprosessin yhteydessä. Tällä

lähestymistavalla pyritään varmistamaan, että uudet riskit tunnistetaan ajoissa ja että jokainen

merkittävä riski kuvataan, arvioidaan, hallitaan ja niistä viestitään asian mukaisesti.

Rahoitusinstrumenttien herkkyys markkinariskeille

	31.12.2025			31.12.2024
Milj. €	Tuloslaskelma	Muut laajan tuloksen erät		Tuloslaskelma	Muut laajan tuloksen erät
+/-10 %:n muutos EUR/USD-valuuttakurssissa	-4/+5	—		+7/-9	—
+/-10 % n muutos EUR/SEK-valuuttakurssissa	-4/+5	—		-3/+4	—
+/-10 %:n muutos nikkelin USD-hinnassa	-1/+1	-5/+5		-1/+1	-4/+4
+/-1 %:n yhtenäinen muutos koroissa	-0/+0	—		-1/+1	—

Herkkyysanalyysit koskevat ainoastaan rahoitussaamisia ja -velkoja. Muut varat ja velat, sisältäen nettoeläkevastuut ja taseen ulkopuoliset erät kuten myynnin ja oston tilauskannat, eivät sisälly näihin analyyseihin.

Laskelmissa on huomioitu verot. Vuoden aikana nikkelin hintavolatiliteetti on vaihdellut välillä 11–23 %. +30/–30 %:n muutos nikkelin USD-hinnassa merkitsee tuloslaskelmassa noin 2 milj. euron tappiota tai 2 milj. euron

voittoa ja muissa laajan tuloksen erissä noin 14 milj. euron tappiota tai 14 milj. euron voittoa nikkelijohdannaisista.

		192

Riskit

Markkinariski

Outokummun merkittävimmät markkinariskit ovat valuuttariski, korkoriski, arvopaperihintariski 

ja hyödykkeiden kuten metallien, polttoaineiden, energian ja päästöoikeuksien hintariski. Näillä

hintariskeillä saattaa olla merkittävä vaikutus konsernin tulokseen, rahavirtaan ja

taserakenteeseen. Ruostumattoman teräksen toimialan suhdanneherkkyydestä johtuen

Outokummun altistuminen markkinariskeille voi vaihdella merkittävästi eri ajanjaksoina. Siksi

myös markkinariskin vähentämiseksi tehdyt johdannaispositiot muuttuvat syklisessä

liiketoimintaympäristössä.

Johdannaissopimusten käyvät arvot ja nimellismäärät esitetään liitetiedossa 5.4.

Rahoitusinstrumenttien herkkyys markkinariskeille esitetään edellisen sivun taulukossa.

Markkinariskien hallinnan strategia perustuu taloudellisten sitoumusten, tase-erien ja

valittujen ennustettujen erien tunnistamiseen, arviointiin ja varautumiseen jokaisessa

markkinariskikategoriassa. Johdannaisten käyttö markkinariskien vaikutusten vähentämiseksi

voi aiheuttaa ajoituseroja johdannaisista aiheutuvan tuloksen ja suojattavaan positioon liittyvän

tuloksen välillä. Tuloksen ajoituserojen vähentämiseksi sovelletaan suojauslaskentaa

valikoivasti osaan hyödyke- ja valuuttakurssisuojauksista. Suurin osa johdannaisista on

lyhytaikaisia, paitsi korkojohdannaisten maturiteetti on tyypillisesti pidempi kuin yksi vuosi. 

Valuuttariski

Outokumpu altistuu valuuttakurssiriskille, koska yhtiön liiketoiminta ja toiminnot ovat 

maailmanlaajuisia. Riski aiheutuu valuuttakurssien muutoksista ja se voi vaikuttaa tulokseen,

rahavirtaan ja taseeseen. Valuuttakurssiriski koostuu valuuttamääräisiin rahavirtoihin liittyvistä

rahavirtariskeistä (transaktioriski), muuntoeroriskistä (translaatioriski) ja taloudellisesta riskistä,

kuten valuuttakurssien muutoksista johtuvasta kilpailukyvyn muutoksesta.

Transaktioriski aiheutuu sekä sovituista, että ennustetuista transaktioista, muissa

valuutoissa kuin toimintavaluutassa tehdyistä maksuista ja käyvän arvon muutoksista taseen

valuuttamääräisissä erissä. Tällaisia eriä ovat valuuttamääräiset myyntisaamiset, ostovelat,

korolliset velat, rahavarat, lainasaamiset sekä hyödykejohdannaisten valuuttapositiot.

Transaktio- ja käyvän arvon riskit suojataan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kokonaan

tärkeimpien valuuttojen osalta. Ennustettuja kassavirtoja ei tyypillisesti suojata, mutta voidaan

suojata valikoivasti. Konsernin käyvän arvon valuuttapositio on esitetty tarkemmin suurimpien

EUR- ja SEK-yhtiöiden osalta oheisissa taulukossa. Sovitut ja ennustetut transaktiot eivät sisälly

taulukkoon.

Suojauslaskentaa ei sovellettu valuuttasuojauksiin vuonna 2025.

Käyvän arvon valuuttapositio EUR-yhtiöissä

	31.12.2025					31.12.2024
Milj. €	SEK	USD	GBP	Muut		SEK	USD	GBP	Muut
Myyntisaamiset ja ostovelat	-45	-85	5	3		-8	-257	9	11
Lainat ja pankkitilit1)	114	-765	-36	0		156	-829	-59	7
Johdannaiset	-48	913	20	-11		-145	996	38	-30
Nettopositio	20	64	-11	-9		3	-90	-13	-12

Käyvän arvon valuuttapositio SEK-yhtiöissä

	31.12.2025					31.12.2024
Milj. €	EUR	USD	GBP	Muut		EUR	USD	GBP	Muut
Myyntisaamiset ja ostovelat	-7	7	1	0		11	15	5	2
Lainat ja pankkitilit1)	4	1	1	2		10	2	1	1
Johdannaiset	-31	-18	-21	-6		-58	-25	-19	-7
Nettopositio	-34	-10	-19	-5		-36	-8	-13	-4

¹⁾ Sisältää rahavarat, lainasaamiset ja korolliset velat.

Korollisen nettovelan valuuttajakauma ja uudelleenhinnoittelu

	31.12.2025
Milj. € Valuutta	Korollinen nenttovelka 1)	Johdannaiset 2)	Korko- herkkyys 3)	Korollinen velka	Keskikorko, % 4)	Duraatio, vuotta 5)
EUR	523	721	10,8	-627	4,5	1,5
SEK	-32	114	0,8	—	—	—
USD	-186	-792	-9,8	—	—	—
Muut	-39	-39	-0,8	—	—	—
	265	4	1,1

	31.12.2024
Milj. € Valuutta	Korollinen nenttovelka 1)	Johdannaiset 2)	Korko- herkkyys 3)	Korollinen velka	Keskikorko, % 4)	Duraatio, vuotta 5)
EUR	399	760	9,8	-502	6,2	2,0
SEK	-32	151	1,2	—	—	—
USD	-115	-865	-9,8	—	—	—
Muut	-63	-58	-1,2	—	—	—
	189	-12	0,0

¹⁾ Sisältää rahavarat ja korolliset velat.

²⁾ Sisältää korolliseen nettovelkaan kohdistettujen valuuttajohdannaisten ja 31.12.2024 voimassa olleiden

korkojohdannaisten nimellismäärät. Korkojohdannaisia ei ollut 31.12.2025.

³⁾ Markkinakorkojen yhden prosenttiyksikön nousun arvioitu vaikutus rahoituskuluihin seuraavan vuoden

aikana korollisesta nettovelasta ja johdannaisista.

⁴⁾ Sisältää korolliset velat. Valuuttatermiinejä ei ole huomioitu keskikoron laskennassa.

⁵⁾ Duraatio on laskettu sisältäen sekä korollisen velan että korkojohdannaiset. Korkojohdannaisia ei ollut

31.12.2025

		193

Outokummun suurimmat valuuttakurssien transaktioriskit ovat Yhdysvaltain dollareissa ja

Ruotsin kruunuissa. Pääosa konsernin myynnistä on euro- ja dollarimääräistä, ja siksi

tuotantokustannukset Ruotsin paikallisessa valuutassa aiheuttavat valuuttakurssiriskiä. Riski

Yhdysvaltain dollarista aiheutuu pääosin ferrokromin myynnistä, sillä kromi hinnoitellaan

Yhdysvaltain dollareina, ja Yhdysvallan dollarissa hinnoitelluista raaka-aineostoista Euroopan

ruostumattoman teräksen markkinoilla. Sisäisestä Ruotsin kruunu- ja Yhdysvaltain dollari -

määräisestä rahoituksesta aiheutuu merkittävä käyvän arvon valuuttakurssiriski, jota suojataan

termiinisopimuksilla ja mahdollisuuksien mukaan vastaavalla ulkoisella velalla tai sijoituksella. 

Muuntoeroriski koostuu olemassa olevista nettosijoituksista ulkomaisiin yksiköihin sekä

tulevista voitoista ja tappioista paikallisessa valuutassa. Ne vaikuttavat viime kädessä

konsernin tulokseen ja omaan pääomaan konsernitilinpäätöksen kautta. Outokummun tuloksen

ja nettosijoitusten muuntoeroriski liittyy lähinnä Yhdysvaltain dollareihin ja Ruotsin kruunuihin.

Oman pääoman muuntoeroriskiä ei yleensä suojata, vaikka rahoituspolitiikan mukaan sitä

voidaan suojata valikoivasti. Vuonna 2025 ei tehty tuloksen tai nettosijoitusten muuntoeroihin

liittyviä suojauksia. Aiempien vuosien nettosijoitusten suojausvoittojen tehokas osa (17 milj.

euroa verovaikutus huomioiden) on kirjattu omaan pääomaan.

Taloudellinen riski aiheutuu valuuttakursseista, hyödykkeiden ja energian hinnoista ja muista

markkinahintariskeistä, joilla on vaikutusta pitkäaikaiseen kilpailuasemaan. Taloudellisen riskin

suojaaminen konsernissa on strateginen päätös, jonka hyväksyy talous- ja rahoitusjohtaja.

Vuonna 2025 ei tehty taloudellisiin riskeihin liittyviä suojauksia.

Korkoriski

Korkojen muutokset altistavat Outokummun korkoriskille. Korkojen muutokset vaikuttavat

konsernin nettokorkokuluihin (rahavirtariski) ja tase-erien arvoon (käyvän arvon riski). Konsernin

korkoriskihallinnan tavoitteena on, että merkittävä osa korollisesta nettovelasta on sidottu

lyhytaikaisiin viitekorkoihin. Lähestymistapa voi auttaa alentamaan velan keskikorkoa. Noin

98 %:ssa (2024: 65 %) konsernin velasta koronmääräytymisjakso oli alle vuoden, ja

31.12.2025 pitkäaikaisten velkojen keskikorko oli 4,6 % (31.12.2024: 5,8 %) .

Korkoriskille altistavat konsernin nettovelka mukaan lukien kaikki korolliset omaisuus- ja

velkaerät sekä johdannaiset, joita käytetään näiden erien suojauksessa. Korkojohdannaisia

kuten koronvaihtosopimuksia käytetään oikaisemaan korollisen nettovelan hinnoittumista

uudelleen eri maturiteeteissa konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti. Vuoden 2025 lopussa ei

ollut avoimia korkojohdannaisia.

Korkoriskin hallinnassa merkittävimmät valuutat ovat euro, Ruotsin kruunu ja Yhdysvaltain

dollari. Korkoriskiin liittyvä altistuminen Ruotsin kruunulle ja Yhdysvaltain dollarille aiheutuu

käteisvaroista ja valuuttajohdannaisista. Konsernin korkopositio on esitetty tarkemmin edellisen

sivun taulukossa.

Metallihintariski

Metallin hintariski johtuu metallin markkinahintojen muutoksista, ja sillä voi olla vaikutusta

Outokummun tulokseen, rahavirtaan ja taseeseen.

Konsernin merkittävimmät metallihintariskit aiheutuvat kromin ja nikkelin hinnoista. Muita

metallihintariskiä aiheuttavia seosmetalleja ovat esimerkiksi rauta ja molybdeeni. Outokumpu

altistuu metallihintariskille esimerkiksi ostaessaan raaka-aineita sekä myydessään

ruostumattoman teräksen lopputuotteita, joissa seosmetallien hinta määräytyy

markkinahintojen perusteella. Ostojen ja myyntien eriaikaisuus, varastotasot sekä konsernin

kyky siirtää raaka-aineiden hintojen muutoksia lopputuotteiden hintoihin altistavat konsernin

metallihintariskille.

Outokummun metallipositio (mukaan lukien nikkeli, rauta ja molybdeeni) sisältää

kiinteähintaiset ostotilaukset, varastoihin sitoutuneet metallit sekä kiinteähintaiset myynti-

tilaukset. Metallien nettopositioita (tonneissa) seurataan aktiivisesti metallihintariskin

hallinnoimiseksi.

Metallien markkinahinnat määräytyvät säädellyillä markkinoilla esimerkiksi Lontoon

metallipörssissä (London Metal Exchange, LME). Metallihintariskiä vähennetään

johdannaissopimuksin, jotka perustuvat myös esimerkiksi LME:n hintoihin. Kromin osalta ei ole

toimivia johdannaismarkkinoita, mistä syystä se ei ole osa rahoituspolitiikkaa. Johdannaisia

käytetään erityisesti nikkelin osalta pienentämään hinnanmuutosten tulosvaikutusta, kun taas

tehokas käyttöpääoman hallinta auttaa pienentämään metallien hinnoista johtuvia

rahavirtavaikutuksia. Outokumpu on jatkanut nikkelijohdannaisten suojauslaskentaa

vähentääkseen johdannaisvoittojen tai -tappioiden ajoituseroja ja nikkeliriskin tulosvaikutusta.

Suojauslaskenta kattaa merkittävän osan konsernin nikkelijohdannaisten suojauksesta.

Konsernin johdannaisten käyvät arvot ja nimellismäärät on esitetty liitetiedossa 5.4

Johdannaissopimukset.

Johdannaisten lisäksi metallihintariskiä pienennetään muillakin tavoilla, esimerkiksi

hinnoittelupäätöksillä. Osa ruostumattoman teräksen myyntisopimuksista sisältää

seosainelisäehdon, jolla pienennetään raaka-aineen oston ja tuotteen toimitushetken

eriaikaisuudesta aiheutuvaa hintariskiä.   

Energian ja päästöoikeuksien hintariski

Outokumpu hallinnoi ja vähentää energian hintariskiä keskitetysti energian

hankintapolitiikkansa mukaisesti. Energian hintariskiä suojataan pitkäaikaisilla sopimuksilla,

kiinteähintaisilla toimitussopimuksilla, omistusosuuksilla energian tuotantolaitoksissa ja

johdannaisilla. Lisätietoja on liitetiedossa 5.4. Outokummun energiariskin ohjausryhmä seuraa

aktiivisesti markkinoita ja yhtiön energiapositioita varmistaakseen oikea-aikaiset ja

asiantuntevat päätökset, jotka tukevat vakaata ja vastuullista liiketoimintaa.

Outokummun energian käyttökustannukset laskivat arviolta 5–10 % verrattuna edelliseen

vuoteen. Vuodelle 2026 Outokummun arvioidusta energian kulutuksesta on suojattu noin 65–

75 %.

Outokumpu on aloittanut ja toteuttanut useita toimenpiteitä estääkseen riskien

toteutumisen. Outokumpu on jatkanut päivittäisen optimoinnin seurantaa alentaakseen

energiakustannuksia, koska volatiliteetti energiamarkkinoilla jatkuu. Outokumpu on aloittanut

useita toimenpiteitä nopeuttaakseen energiatehokkuuden parantamista. Lisätietoja energiasta

on hallituksen toimintakertomuksen kestävyysraportin ilmastonmuutosta koskevassa luvussa

erityisesti kohdassa “Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä”.

Outokumpu altistuu päästöoikeuksien hintojen muutoksille, sillä konsernin merkittävimmät

tuotantolaitokset Euroopassa kuuluvat EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin. Vuonna 2025

kaikki Outokummun yksiköt täyttivät EU:n päästökauppajärjestelmän vaatimuksen päästö-

oikeuksien palauttamisesta ajoissa paikallisille viranomaisille. Konsernin päästöoikeuspositio

perustuu toteutuneisiin ja ennustettuihin päästöihin, jotka on netotettu viranomaisten

myöntämiin toteutuneisiin ja ennustettuihin päästöoikeuksiin. Yleisillä talousnäkymillä,

		194

polttoaineiden ja energian hinnoilla sekä EU:n päästökauppajärjestelmässä tehdyillä päätöksillä

on merkittävä vaikutus päästöoikeuksien hintaan. EU:n päästökauppajärjestelmässä on tällä

hetkellä käynnissä jakso 2021–2030. Outokummun ennusteen mukaisesti sillä on riittävä

määrä EU:n päästöoikeuksia kattamaan ennustetut tarpeet vuosikymmenen loppuun asti. EU:n

päästökauppajärjestelmästä tehdyillä päätöksillä voi olla kuitenkin merkittävä vaikutus tähän

ennusteeseen.

Arvopaperihintariski

Outokummulla on sijoituksia osakkeisiin ja korkoinstrumentteihin. 31.12.2025 merkittävimmät

sijoitukset olivat OSTP Holding Oy:ssä (osakkuusyhtiöosuuden arvo oli 33 milj. euroa) ja

Voimaosakeyhtiö SF:ssä (osakkuusyhtiöosuuden arvo oli 0 milj. euroa). Sijoituksista on kerrottu

tarkemmin liitetiedoissa 5.6 ja 6.6.

Konsernin vakuutusyhtiö Visenta Försäkringsaktiebolag on sijoittanut varojaan yhteensä

27 milj. euroa korko- ja osakerahastoihin optimoidakseen oman pääoman tuottoa ja

hallinnoidakseen riskiä.

Maa- ja vastapuoliriski

Rahoitustoiminto seuraa rahoituslaitoksiin liittyvää luottoriskiä. Outokumpu pyrkii

pienentämään näitä riskejä rajoittamalla vastapuolet hyvän luottokelpoisuuden omaaviin

pankkeihin ja muihin rahoituslaitoksiin. Johdannaiskaupankäynti pyritään tekemään ISDA-

sopimusten puitteissa.

Maariskejä seurataan ja hallitaan luottovakuutuksella, joka antaa turvaa ulkoisille saataville

poliittista riskiä vastaan. Outokummulla on rajoitetusti luottoriskiä tietyissä maissa, joissa

luottovakuutusta ei ole saatavilla.

Vakuutukset

Osana riskienhallintaa Outokumpu pyrkii pienentämään mahdollisia taloudellisia tappioita

vakuuttamalla omaisuuttaan ja liiketoimintaansa odottamattomien riskitapahtumien varalta.

Omaisuuteen, liiketoiminnan keskeytymiseen, vastuisiin ja luottoriskiin liittyviä riskejä katetaan

vakuutuksilla vakuutusehtojen mukaisesti. Outokumpu jatkoi suunnitelman mukaisia omaisuus-

ja kuljetusvahingontorjuntaohjelmiaan keskittyen ennaltaehkäiseviin ja riskejä pienentäviin

toimenpiteisiin.

Outokummulla on Captive-vakuutusyhtiö Visenta Försäkringsaktiebolag (Visenta), jolla

optimoidaan vakuutusjärjestelyjä osana konsernin riskienhallintaa. Vakuutusyhtiö on rekisteröity

Ruotsiin, ja se voi toimia ensi- ja jälleenvakuuttajana kattamaan vain Outokumpu konsernin

tytäryhtiöiden riskiä. Visenta noudattaa Ruotsin finanssivalvonnan ja Euroopan vakuutus- ja

lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) asettamia vakavaraisuusvaatimuksia. Raportointikauden aikana

Visenta oli riittävästi pääomitettu vastaamaan myös esimerkiksi Solvency II -kehykseen

pohjautuviin vakavaraisuusvaatimuksiin. Visentan varallisuudessa ei tapahtunut merkittäviä

muutoksia vuoden aikana.

		195

5.4 Johdannaissopimukset

	2025				2024	2025	2024
Milj. €	Positiiviset käyvät arvot	Negatiiviset käyvät arvot	Käyvät nettoarvot		Käyvät nettoarvot	Nimellis- määrät	Nimellis- määrät
Valuutta- ja korkojohdannaiset
Valuuttatermiinit	4	-11	-7		14	1 735	2 013
Koronvaihtosopimukset	—	—	—		-2	—	125
						Tonnia	Tonnia
Metallijohdannaiset
Suojauslaskennan alaiset nikkelitermiinit	10	-14	-4		5	18 152	16 984
Nikkelitermiinit	4	-4	0		1	5 502	8 592
						MWh	MWh
Kaasujohdannaiset
Suojauslaskennan alaiset kaasutermiinit	0	-5	-5		4	973 118	917 408
Johdannaiset yhteensä	17	-34	-17		22
Vähennetään pitkäaikaiset johdannaiset
Suojauslaskennan alaiset nikkelitermiinit	0	—	0		0
Suojauslaskennan alaiset kaasutermiinit	0	-2	-2		1
Lyhytaikainen osuus	17	-33	-16		22

Sopimuksiin perustuvat rahavirrat

2025 Milj. €	2026	2027
Valuuttajohdannaiset
Rahavirta ulos	1 733	—
Rahavirta sisään	-1 737	—
	-4	—

2024 Milj. €	2025	2026
Valuuttajohdannaiset
Rahavirta ulos	2 021	—
Rahavirta sisään	-2 006	—
Korkojohdannaiset	-5	—
	10	—

Rahavirran suojaukset (hyödykejohdannaiset)

	2025	2024
Nikkelijohdannaisten käypä arvo, milj. €	-4	5
Nikkelijohdannaisten nimellisarvo, tonnia	18 152	16 984
Kaasujohdannaisten käypä arvo, milj. €	-5	4
Kaasujohdannaisten nimellisarvo, MWh	973 118	917 408
Suojaussuhde	1:1	1:1
Käyvän arvon rahasto laajan tuloksen erissä, milj. €	-9	10
Siirretty liikevaihtoon tuloslaskelmassa, milj. €	9	13
Siirretty hankinnan ja valmistuksen kuluihin tuloslaskelmassa, milj. €	-5	-6
Siirretty varastoon, milj. €	1	2

Nikkelin suojauslaskentaohjelmat Americas- ja Europe-liiketoiminta-alueilla kattavat merkittävän

osan konsernin myynti- ja ostosopimuksista. Suojaukseen käytetty johdannaisinstrumentti on

termiini, joka vastaa alla olevaa hinnoittelumallia. Nikkelijohdannaisista vain spot-komponentti

on suojauslaskennassa, ja termiinipisteet kirjataan tuloslaskelmaan. Tehokkuutta testataan

säännöllisesti. Johdon arvion mukaan mahdollinen tehottomuus liittyy luottoriskiin tai

transaktioiden ajoituseroihin, mutta näiden arvioidaan olevan vähäisiä.

Nesteytetyn maakaasun sopimusten suojauslaskentaohjelma Outokumpu Stainless Oy:lle

kattaa merkittävän osan nesteytetyn maakaasun ostosopimuksista. Suojaukseen käytetty

johdannaisinstrumentti on termiini, joka vastaa alla olevaa hinnoittelumallia. Tehokkuutta

testataan säännöllisesti. Johdon arvion mukaan mahdollinen tehottomuus liittyy luottoriskiin tai

transaktioiden ajoituseroihin, mutta näiden arvioidaan olevan vähäisiä.

		196

Netotussopimukset ja vastaavat järjestelyt

Milj. €	2025	2024
Johdannaisvarat
Bruttomäärinä taseessa esitetyt varat	17	39
Erät, joita ei ole netotettu	17	16
	0	23
Johdannaisvelat
Bruttomäärinä taseessa esitetyt velat	34	17
Erät, joita ei ole netotettu	17	16
	17	1

Outokumpu tekee johdannaiskauppoja useimpien vastapuolten kanssa ISDA-sopimusten

puitteissa. Yleensä keskinäiset velat ja saamiset kunkin vastapuolen kanssa samassa

valuutassa yhden päivän osalta yhdistetään yhdeksi maksuksi. Tietyissä luottoriski-

tapahtumissa, kuten irtisanomistilanteessa, kaikki sopimusten puitteissa olevat avoimet kaupat

päätetään ja osapuolten kesken maksetaan vain yksi summa. ISDA-sopimus ei täytä

kuittaamisen edellytyksiä taseessa. Kuittausoikeus on voimassa vain tulevaisuudessa

tapahtuvan luottoriskin realisoitumisen toteutuessa. Yllä olevasta taulukosta käy ilmi niiden

rahoitusinstrumenttien käyvät arvot, joihin sovelletaan edellä kuvattuja sopimuksia.

Laadintaperiaatteet

Johdannaiset merkitään kirjanpitoon käypään arvoon kaupantekopäivänä, jona konsernista

tu lee sopimusosapuoli, ja ne arvostetaan myöhemmin edelleen käypään arvoon.

Käypään arvoon arvostamisesta syntyvät voitot ja tappiot esitetään johdannaissopimuksen

käyttötarkoituksen mukaisesti. Suojauslaskennan piirissä olevien tehokkaiden johdannais-

sopimusten arvonmuutosten tulosvaikutukset esitetään yhteneväisesti suojatun erän kanssa.

Suojauslaskennan ulkopuolella olevien johdannaissopimusten käypien arvojen muutokset

kirjataan liiketulokseen muihin liiketoiminnan tuottoihin ja kuluihin. Jos johdannainen on

kohdistettu rahoitustoimintaan, sen tulosvaikutus kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Johdannaisten käyvän arvon määrittely perustuu raportointikauden päättymispäivän

noteerattuihin markkinahintoihin ja -kursseihin sekä diskontattuihin rahavirtoihin.

Johdannaisten käyvät arvot voivat tietyissä tapauksissa perustua ulkoisten vastapuolten

arvostuksiin.

Suojauslaskenta

Outokumpu soveltaa rahavirran suojauslaskentaa tiettyihin hyödykejohdannaisiin. Konserni

dokumentoi kunkin suojausjärjestelyn osalta suojausinstrumentin ja suojatun erän välisen

suhteen sekä riskienhallinnan tavoitteet ja suojausstrategian.

Suojaussuhteen tehokkuus dokumentoidaan ja arvioidaan suojauksen alkaessa ja vähintään

jokaisen raportointikauden päättyessä. Tehokkuudella tarkoitetaan suojausinstrumentin kykyä

kumota suojattavan riskin toteutumisesta johtuvat muutokset suojattavan erän käyvässä

arvossa tai suojatusta liiketoimesta johtuvissa rahavirroissa. Suojauslaskenta lopetetaan, kun

suojauslaskennan edellytykset eivät enää täyty.

Rahavirran suojaukseksi kohdistettujen johdannaisten käypien arvojen muutokset kirjataan

muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman käyvän arvon rahastossa siltä osin,

kun suojaus on tehokas. Omaan pääomaan kertyneet käyvän arvon muutokset siirretään

tulosvaikutteisiksi ja esitetään liikevaihdossa tai hankinnan ja valmistuksen kuluissa samoilla

kausilla, joilla suojattavat rahavirrat vaikuttavat tulokseen. Tietyssä suojauslaskennan

ohjelmassa nikkelijohdannaisten realisoitunut tulos kirjataan ensin oman pääoman käyvän

arvon rahastosta varastoon ja siirretään lopuksi tuloslaskelmaan. Suojauksen tehottomaan

osaan liittyvät käyvän arvon muutokset kirjataan välittömästi tulosvaikutteisesti.

		197

5.5 Rahoitusvarat ja -velat

Rahoitusvarojen ja -velkojen kirjanpitoarvot ja käyvät arvot arvostusryhmittäin

	Arvostettu
2025 Milj. €	Jaksotettuun hankinta- menoon	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta	Käypään arvoon  tulosvaikutteisesti	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Käyvän arvon hierarkiataso
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Osakesijoitukset	—	24	—	24	24	1,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset	9	—	0	9	0	3
Suojauslaskettavat johdannaiset	—	—	0	0	0	2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Muut sijoitukset	—	—	27	27	27	1
Myyntisaamiset ja muut saamiset	330	—	—	330
Suojauslaskettavat johdannaiset	—	—	10	10	10	2
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset	—	—	7	7	7	2
Rahavarat	362	—	—	362
	701	24	45	769
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	519	—	—	519	519	2
Suojauslaskettavat johdannaiset	—	—	2	2	2	2
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	108	—	—	108	108	2
Ostovelat ja muut velat	1 052	—	—	1 052
Suojauslaskettavat johdannaiset	—	—	18	18	18	2
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset	—	—	15	15	15	2
	1 679	—	34	1 713

Tasojen 1, 2 ja 3 välillä ei ollut siirtoja vuosien aikana. Suurin osa käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavista osake sijoituksista hierarkia tasolla 3 liittyy sijoituksiin pörssinoteeraamattomissa

energiantuotantoyhtiöissä.

		198

	Arvostettu
2024 Milj. €	Jaksotettuun hankinta- menoon	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta	Käypään arvoon  tulosvaikutteisesti	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Käyvän arvon hierarkiataso
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Osakesijoitukset	—	28	—	28	28	1,3
Myyntisaamiset ja muut saamiset	10	—	0	10	0	3
Suojauslaskettavat johdannaiset	—	—	1	1	1	2
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Muut sijoitukset	—	—	28	28	28	1
Myyntisaamiset ja muut saamiset	390	—	—	390
Suojauslaskettavat johdannaiset	—	—	15	15	15	2
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset	—	—	23	23	23	2
Rahavarat	313	—	—	313
	714	28	67	809
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	246	—	—	246	247	2
Suojauslaskettavat johdannaiset	—	—	0	0	0	2
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	256	—	—	256	273	2
Ostovelat ja muut velat	1 144	—	—	1 144
Suojauslaskettavat johdannaiset	—	—	7	7	7	2
Kaupankäyntitarkoituksessa pidettävät johdannaiset	—	—	10	10	10	2
	1 646	—	17	1 663

		199

Käyvän arvon hierarkiatason 3 muutokset

Milj. €			Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat sijoitukset	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat osakesijoitukset
Kirjanpitoarvo 1.1.2025			0	23
Lisäykset			3	2
Käyvän arvon muutokset			-3	-10
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa			0	14

Milj. €			Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat sijoitukset	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat osakesijoitukset
Kirjanpitoarvo 1.1.2024			0	7
Lisäykset			3	1
Käyvän arvon muutokset			-3	15
Kirjanpitoarvo tilikauden lopussa			0	23

Vuonna 2023 Outokumpu Oyj sopi osallistuvansa Voimaosakeyhtiö SF:n osakkeenomistajille

tarjottuun vaihtovelkakirjalainaan. Outokummun osuus vaihtovelkakirjalainasta on 14 milj.

euroa. Lainan ensimmäinen maksupyyntö oli elokuussa 2023, ja se oli määrältään 5 milj.

euroa. Lainan toinen maksupyyntö oli lokakuussa 2024, ja se oli määrältään 3 milj. euroa.

Lainan kolmas maksupyyntö oli elokuussa 2025, ja se oli määrältään 3 milj. euroa.

Vaihtovelkakirjalainan arvo on nolla euroa raportointikauden lopussa. Arvon muutos on esitetty

tuloslaskelman muissa markkinahintaeroissa, ja lisätietoja on liitetiedossa 2.5. Lisätietoja

Voimaosakeyhtiö SF:stä on liitetiedoissa 5.7 ja 6.6.

Laadintaperiaatteet

Konsernin rahoitusvarat ja -velat luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin

eriin, käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin eriin sekä jaksotettuun

hankintamenoon kirjattaviin eriin. Luokittelu perustuu konsernin rahoitusvarojen ja -velkojen

hallinnoinnin liiketoimintamalliin sekä rahoitusvarojen sopimusperusteisiin

rahavirtaominaisuuksiin.

Mikäli rahoitusvaraa ei arvosteta käypään arvoon tulosvaikutteisesti, siihen liittyvät

merkittävät transaktiomenot sisällytetään varan alkuperäiseen kirjanpitoarvoon. Rahoitusvarat

kirjataan pois taseesta silloin, kun konserni on menettänyt sopimusperusteisen oikeuden

rahavirtoihin tai kun se on siirtänyt varaan liittyvät riskit ja tuotot olennaisilta osin konsernin

ulkopuolelle. Korollisten velkojen transaktiokuluihin ja taseesta pois kirjaamiseen liittyvät

periaatteet on esitetty liitetiedossa 5.1.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat ja -velat

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavat rahoitusvarat sisältävät myyntisaamiset ja muita

saamisia sekä rahavarat. Varat arvostetaan alun perin käypään arvoon. Alkuperäisen

kirjaamisen jälkeen ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron

menetelmää käyttäen ja vähennettyinä kertyneillä arvonalentumisilla. Factoring-järjestelyjen

piirissä olevia saamisia ja odotettavissa olevia luottotappioita koskevat laadintaperiaatteet on

esitetty liitetiedossa 4.5.

Jaksotettuun hankintamenoon kirjattaviin rahoitusvelkoihin sisältyvät korolliset velat sekä

ostovelat ja muita velkoja. Korollisia velkoja koskevat laadintaperiaatteet ja käyvän arvon

arvostusta koskevat periaatteet on esitetty liitetiedossa 5.1 ja ostovelkoja ja muita velkoja

koskevat laadintaperiaatteet liitetiedossa 4.5.

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat rahoitusvarat

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviin rahoitusvaroihin luokitellaan

noteeratut ja noteeraamattomat osakesijoitukset. Näihin liittyvät laadintaperiaatteet on esitetty

liitetiedossa 5.6.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvarat ja -velat

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen ja -velkojen ryhmään kuuluvat

johdannaissopimukset. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluvat

myös velkakirjasijoitukset ja rahamarkkinarahastot, jotka on hankittu pääasiallisena

tarkoituksena myydä ne lyhyen aikavälin kuluessa. Joissakin tapauksissa myös osake-

sijoitukset voidaan luokitella tähän ryhmään.

Nämä rahoitusvarat ja -velat kirjataan kaupantekopäivänä käypään arvoon ja arvostetaan

myöhemmin kunkin raportointikauden päättymispäivän käypään arvoon. Käypä arvo

määritetään käyttäen noteerattuja markkinahintoja ja -kursseja sekä soveltuvia

arvonmääritysmenetelmiä ja -malleja.

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavien rahoitusvarojen, jotka eivät ole johdannaisia,

käypien arvojen muutoksista johtuvat realisoitumattomat ja realisoituneet voitot ja tappiot

kirjataan tulosvaikutteisesti tilikaudella, jonka aikana ne syntyvät, ja ne esitetään rahoitus

tuotoissa ja -kuluissa osana markkinahintoihin liittyviä voittoja ja tappioita.

Johdannaissopimuksiin liittyvät laadintaperiaatteet on kuvattu tarkemmin liitetiedossa 5.4.

Käypien arvojen määrittäminen

Useat laadintaperiaatteet ja liitetiedot edellyttävät käypien arvojen määrittämistä. Käypään

arvoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat luokitellaan käyvän arvon hierarkiatasoille perustuen

arvostamisessa käytettyjen tietojen lähteeseen. Tasolla yksi käyvät arvot perustuvat identtisten

instrumenttien julkisiin noteerauksiin. Tasolla kaksi käyvät arvot perustuvat noteerattuihin

markkinakursseihin ja -hintoihin sekä diskontattuihin rahavirtoihin. Tasolle kolme luokitelluille

varoille ja veloille luotettavaa markkinalähdettä ei ole saatavilla, ja näin ollen käyvät arvot eivät

perustu markkinatietoihin. Kyseisten erien arvostusmenetelmät on valittu arvostuksessa

käytettävissä olevat tiedot ja arvioitavan kohteen ominaisuudet huomioiden.

		200

5.6 Osakesijoitukset käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta

Milj. €	2025	2024
Kirjanpitoarvo 1.1.	28	12
Lisäykset	2	2
Käyvän arvon muutokset	-5	13
Kirjanpitoarvo 31.12.	24	28

Oman pääoman käyvän arvon rahasto

Milj. €	2025	2024
Käypä arvo 31.12.	24	28
Käypä arvo hankintahetkellä	15	14
Osakesijoitusten käyvän arvon rahasto	9	14

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat osakesijoitukset sisältävät

listaamattomia ja noteerattuja strategisia omistuksia pääosin energiantuotantoyhtiöihin, joissa

Outokummulla ei ole määräysvaltaa, yhteistä määräysvaltaa eikä huomattavaa vaikutusvaltaa.

Nämä energiayhtiöt tuottavat energiaa omistajilleen omakustannushintaan (Mankala-periaate),

mikä on suomalaisten energiayhtiöiden yleisesti käyttämä liiketoimintamalli. Mankala-

periaatteen mukaisesti omistajat ovat oikeutettuja omistusosuuttaan vastaavaan osuuteen

tuotetusta energiasta, ja kukin osakas vastaa osuutensa mukaisesti energiayhtiön

kustannuksista kuten yhtiöjärjestyksessä on määritelty.

Vuoden 2025 lisäykset 2 milj. euroa, liittyvät pääasiassa lisäinvestointeihin EPV Energia

Oy:öön.

Outokumpu on osakkeenomistajana ydinvoimalaitoksessa Pohjolan Voima Oy:ssä (PVO) 0,1

prosentin omistusosuudella. PVO on osakkeenomistajana Teollisuuden Voima Oy:ssä (TVO).

TVO, jossa Outokummulla ei ole suoraa omistusta, operoi Olkiluoto 3 (OL3) ydinvoimalaitosta

Eurajoella. Outokummulla on epäsuora omistusoikeus Tornion Voima Oy:ssä, yhdistetyssä

lämpö- ja voimalaitoksessa Torniossa. Tämä epäsuora 0,5 prosentin omistusoikeus on EPV

Energia Oy:n kautta. Lisäksi Outokummulla on suora 19,9 prosentin omistusoikeus Rajakiiri

Oy:ssä, joka on tuulivoimayhtiö Torniossa. Näiden kolmen edellä mainittujen energiayhtiöiden

arvioitu käypä arvo 31.12.2025 oli 13 milj. euroa (31.12.2024: 22 milj. euroa). Loput 11 milj.

euroa (31.12.2024: 6 milj. euroa) ovat muita osakeomistuksia.

Johdon harkinta

Listaamattomat strategiset energiayhtiöt

Listaamattomien muiden energiantuotantoyhtiöiden omistusten arvostusmalli sisältää muun

muassa diskonttokorkotekijän riskivapaasta Saksan 10-vuotisen valtionvelkakirjan tuotosta,

kasvutekijän riippuen energiayhtiön luonteesta tai tuulivoimapuiston kulumisesta ja

tuotantosopimuksellisista tekijöistä, joilla saattaa olla vaikutusta arvostukseen. Diskontatut

rahavirtamallit sisältävät myös tarkistuseriä, jotka perustuvat viimeisimpään tietoon

energiayhtiöistä sekä mahdollisesta energiantuotannosta.

Laadintaperiaatteet

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattavat osakesijoitukset koostuvat

sijoituksista, joita ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa ja jotka on alkuperäisen kirjaamisen

yhteydessä peruuttamattomasti valittu kuuluvan tähän ryhmään. Nämä sijoitukset ovat

pääasiassa strategisia, ja luokittelu on katsottu asianmukaiseksi.

Osakesijoitukset ja sijoitusten myynnit kirjataan kaupantekopäivänä. Kyseiset sijoitukset

sisältyvät pitkäaikaisiin varoihin, ellei konsernilla ole aikomusta luopua sijoituksesta 12

kuukauden kuluessa raportointipäivästä.

Osakesijoitukset arvostetaan käypään arvoon ja käypien arvojen muutokset kirjataan muihin

laajan tuloksen eriin ja esitetään veroilla vähennettyinä oman pääoman käyvän arvon

rahastossa. Käypä arvo määritetään käyttäen raportointikauden päättymispäivän noteerattuja

markkinahintoja ja -kursseja sekä soveltuvia arvonmääritysmenetelmiä kuten rahavirtojen

diskonttausta. Näissä arvostusmenetelmissä käytetään todennettavissa olevaa markkinatietoa,

kun sitä on saatavilla, mutta myös johdon omia yrityskohtaisia arvioita.

Osingot kirjataan tulosvaikutteisesti. Kun osakesijoitus myydään, siirretään käyvän arvon

rahastoon kertynyt käyvän arvon muutos kertyneisiin voittovaroihin.

FPX Nickel Corp.:n osakkeen hankintahetken markkinahinnasta maksettu preemio on

käsitelty osana vaihto-omaisuutta ja puretaan nikkelin oston yhteydessä.

		201

5.7 Vastuusitoumukset ja ehdolliset velat

Milj. €	2025	2024
Kiinnitykset ja pantit 31.12.
Kiinnitykset	156	156
Muut pantit	13	13
Takaukset 31.12.
Tytäryhtiöiden puolesta kaupallisten ja muiden sitoumusten vakuudeksi	31	34
Muut vastuut rahoituksen vakuudeksi 31.12.	8	4

Outokumpu on antanut yrityskiinnityksiä omistamalleen irtaimelle omaisuudelle Kemissä

nostetun projektilainan vakuudeksi. Tämä laina erääntyy syyskuussa 2030.

Muut pantit 13 milj. euroa liittyy Outokummun vastuuseen osakkuusyhtiön Manga LNG Oy:n

tietyistä veloista, joiden määrä oli raportointikauden lopussa 7 milj. euroa (31.12.2024: 9 milj.

euroa).

Outokumpu Oyj vastaa osakesarjaomistuksensa suhteessa EPV Energy Oy:ssä niistä

kustannuksista, vastuista ja veloista, jotka edelleen kohdistuvat Tornion Voima Oy:n

välittämään sähköön. Nämä vastuut on esitetty muissa vastuissa rahoituksen vakuudeksi.

Konsernin muut taseen ulkopuoliset investointisitoumukset 31.12.2025 olivat 76 milj. euroa

(31.12.2024: 42 milj. euroa).

Ehdolliset velat

Outokumpu on vähemmistöomistaja sen osakkuusyhtiö Voimaosakeyhtiö SF:ssä, joka

puolestaan on Fennovoima Oy:n enemmistöomistaja. Helmikuussa 2025 välitystuomioistuin

vahvisti, ettei sillä ole toimivaltaa käsitellä RAOS Project Oy:n ja JSC Rosatom Energy

Internationalin (JSC REIN) Outokumpua vastaan esittämiä vaatimuksia Fennovoiman ja

Rosatom-yhtiöiden välisessä välimiesmenettelyssä, joka liittyy ydinvoimalan

laitostoimitussopimuksen päättämiseen toukokuussa 2022. Outokumpu Oyj liitettiin mukaan

välimiesmenettelyyn vuonna 2023. Näin ollen välimiesmenettely Outokummun osalta päättyi ja

Outokummulla ei ole ehdollisia velkoja raportointikauden lopussa.

Laadintaperiaatteet

Taseen ulkopuoliset sitoumukset esitetään, jos konsernilla on sopimus tai panttiin perustuva

sitoumus rahoitusvelvoitteen hoitamisesta tulevaisuudessa.

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite,

jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman

tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva

velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä, tai jonka suuruutta ei

voida määrittää luotettavasti. Ehdollisia velkoja ei kirjata taseeseen, vaan ne esitetään

liitetiedoissa taseen ulkopuolisina vastuusitoumuksina.

		202

6. Konsernirakenne ja muut liitetiedot

6.1 Lopetetut toiminnot

Long Productsin lopetetut toiminnot 2022

Vuoden 2022 aikana Outokumpu kertoi allekirjoittaneensa sopimuksen myydäkseen valtaosan

pitkien tuotteiden toiminnastaan Marcegaglia Steel -konsernille, ja yhtiö luokitteli Long Products

-liiketoiminnan myytävät yksiköt myytävinä oleviksi varoiksi ja raportoi ne lopetettuina

toimintoina. Yrityskauppa saatiin päätökseen 3.1.2023. Yrityskauppaan liittyvän sulkutilin

osalta lopullinen sopimus saatiin päätökseen vuoden 2024 aikana ja sillä oli vähäinen vaikutus

tilinpäätökseen. Sulkutilillä olevien saamisten vaikutus kirjattiin tilikauden tulokseen jatkuvista

toiminnoista vuonna 2024. Lopetetuilla toiminnoilla ei ollut vaikutusta Outokummulle vuonna

2025.

Laadintaperiaatteet

Pitkäaikainen omaisuuserä tai luovutettavien erien ryhmä on luokiteltava myytävänä olevaksi,

jos sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiallisesti omaisuuserän

myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Jos sen kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee

kertymään pääasiallisesti omaisuuserän myynnistä sen sijaan että se kertyisi omaisuuserän

jatkuvasta käytöstä, se arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä aiheutuvilla menoilla

vähennettyyn käypään arvoon sen mukaan, kumpi näistä on alempi. Poistot aineettomista ja

aineellisista käyttöomaisuuseristä lopetetaan luokittelun tekohetkellä. 

Tulos lopetettujen toimintojen osalta raportoidaan erillisenä jatkuvien toimintojen tuloksesta

ja kuluista konsernin tuloslaskelmassa, ja aikaisemmat tilikaudet oikaistaan vastaavasti.

Lopetettujen toimintojen varat ja velat esitetään erillisinä riveinä taseessa. Aikaisempien

tilikausien tasetta ei oikaista. Rahavirtalaskelma sisältää konsernin kokonaisluvut mukaan

lukien lopetetut toiminnot.

Konsernin sisäiset tuotot ja kulut jatkuvien ja lopetettujen toimintojen välillä on eliminoitu

jatkuvista toiminnoista, jos niiden ei katsota jatkuvan lopetettujen toimintojen myymisen

jälkeen.

6.2 Liiketoimintojen hankinnat ja luovutukset

2025

Vuonna 2025, Outukummulla ei ollut liiketoimintojen hankintoja eikä luovutuksia.

2024

Luovutukset

Vuonna 2024 Outokumpu myi Meksikon jakeluliiketoimintonsa Mexico Cityssä, Guadalajarassa

ja Monterreyssä. Aikaisemmin toiminnot on tunnettu nimellä Outokumpu Mexinox Distribution.

Prominox, Meksikon suurin ruostumattoman teräksen jakelija, hankki Outokummulta käynnissä

olevat liiketoiminnot ja asiakaskunnan. Toiminnot raportoitiin osana Americas-liiketoiminta-

aluetta. Kaupassa luovutetun omaisuuden nettoarvo oli 1 milj. euroa ja myyntivoitto oli 3 milj.

euroa. Kaupalla oli Outokummulle 4 milj. euron positiivinen rahavirtavaikutus. 

Laadintaperiaatteet

Myydyt yritykset ovat mukana konsernitilinpäätöksessä siihen päivään asti, kunnes määräys-

valta menetetään. Myytyihin yrityksiin liittyvät myyntivoitot ja -tappiot yhdessä kertyneiden

muuntoerojen kanssa kirjataan konsernin tuloslaskelmaan sinä ajankohtana, kun määräysvalta

menetetään.

		203

6.3 Riita-asiat

Fennovoima projekti

Outokumpu kommentoi toukokuussa 2025 epävirallista uutista Rosatomin mahdollisesti

aloittamasta oikeusprosessista muun muassa Outokumpua vastaan Moskovassa.

Raportointikauden loppuun mennessä Outokumpu ei ole saanut virallista tiedoksiantoa

kanteesta tai prosessista. Outokumpu on alusta alkaen kiistänyt ja kiistää edelleen kaikki

Fennovoiman päättyneeseen ydinvoimalahankkeeseen liittyvät vastuuperusteet, mukaan lukien

minkään sopimussuhteen tai velvoitteen olemassaolon Outokummun ja minkään Rosatom-

yhtiön välillä. Rosatom on jo aikaisemmin perusteetta yrittänyt vetää Outokummun osaksi

Fennovoiman ydinvoimalahankkeen laitostoimitussopimuksen (EPC) päättämistä koskevaa

välimiesmenettelyä. Kuten kerroimme 14.2.2025, välitysoikeus vahvisti, että sillä ei ole

toimivaltaa käsitellä RAOS Project Oy:n ja JSC Rosatom Energy Internationalin (JSC REIN)

vaatimuksia Outokumpua vastaan. Tämä päätös päätti välimiesmenettelyn Outokummun osalta.

On mahdollista, että Outokumpu yritetään tulevaisuudessa liittää mukaan päättynyttä hanketta

koskeviin oikeudellisiin riitoihin.

Palkkoihin liittyvä riita-asia Yhdysvalloissa

Entisistä ja nykyisistä Outokummun Calvertin tehtaan työntekijästä koostuva kantajaryhmä

nosti 16.7.2018 kanteen Outokumpu Stainless USA, LLC:tä vastaan Yhdysvaltain liittovaltion

tuomioistuimessa. Kanteen mukaan Outokumpu ei olisi maksanut kaikkia tehtyjen työtuntien ja

ylitöiden mukaisia palkkoja. Tuomioistuin antoi vuonna 2021 tuomion Outokumpua vastaan

ilman, että Outokummulla olisi ollut mahdollisuutta kommentoida väitteitä ja niiden perusteluja,

ja katsoi myöhemmin Outokummun velvolliseksi maksamaan kantajille vahingonkorvausta 13

milj. Yhdysvaltain dollaria ja korvaamaan oikeudenkäyntikulut. Outokumpu valitti päätöksestä

tuloksetta ja asia palautettiin alempaan tuomioistuimeen lopullista päätöstä varten.

Tuomioistuin antoi osittaisen päätöksen 2.7.2025 velvoittaen Outokummun maksamaan

kantajille noin 13 milj. Yhdysvaltojen dollaria päätöksen jälkeisine korkoineen sekä velvoittaen

Outokummun ilmoittamaan mahdollisuudesta osallistua ryhmäkanteeseen ja saada korvausta

relevantilta ajanjaksolta niille henkilöille, joille tämä ilmoitus oli aiemmin jäänyt antamatta.

Outokumpu odottaa nyt tuomioistuimen lopullista päätöstä korvausvelvollisuudesta näiden

lisähenkilöiden osalta, Outokummun aiemmin esittämistä puolustusväitteistä ja kantajien

puolustuskulujen korvattavasta määrästä. Outokummulla on nyt riitaan liittyvä noin 11 milj.

Yhdysvaltojen dollarin varaus, koska noin puolet varauksesta käytettiin heinäkuussa 2025.

Päättyneeseen vuokrasopimukseen liittyvä kanne Saksassa

Krefeldissä sijaitsevan varastorakennuksen omistaja haastoi 19.1.2018 Outokumpu Nirosta

GmbH:n oikeuteen Krefeldin tuomioistuimessa. Kanne liittyi vuonna 2016 päättyneeseen

vuokrasopimukseen ja siihen liittyviin Outokummun huolto- ja  korjausvelvollisuuksia koskeviin

erimielisyyksiin, joissa kantaja haki 19 milj. euron suuruista vahingonkorvausta. Osapuolet

pääsivät asiassa tuomioistuimen 4.6.2025 vahvistamaan sovintoon, minkä mukaan Outokumpu

maksaa kantajalle yhteensä noin 6 milj. euroa kolmessa saman suuruisessa erässä vuosina

2025, 2026 ja 2027. Ensimmäinen erä maksettiin kesäkuussa 2025. Outokummulla on

asianmukainen varaus loppuosasta.

6.4 Lähipiiri

Outokummun ja sen tytäryhtiöiden väliset saldot ja liiketapahtumat on eliminoitu

konsernitilinpäätöksessä eikä niitä raportoida tässä liitetiedossa. Tässä liitetiedossa

raportoidut lähipiiritapahtumat sisältävät tapahtumat osakkuusyhtiöiden, Solidium Oy:n ja

yhtiön ylimmän johdon sekä heidän lähipiiriinsä kuuluvien henkilöiden ja yhtiöiden, joissa heillä

on määräysvalta tai jaettu määräysvalta, kanssa. Ylimpään johtoon kuuluvat emoyhtiön

johtoryhmän ja hallituksen jäsenet, ja heidän palkitsemisensa on esitetty liitetiedossa 3.2 ja

osakkuusyhtiöitä koskevat sitoumukset liitetiedossa 5.7. Merkittävimmät tytär- ja

osakkuusyhtiöt on lueteltu liitetiedossa 6.5 ja 6.6.

Solidium Oy, joka on Suomen valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, omisti 31.12.2025 Outo-

kummusta 15,0 %. Sen tehtävänä on vahvistaa ja vakauttaa kotimaista omistusta kansallisesti

tärkeissä yrityksissä ja kasvattaa pitkäjänteisesti omistustensa taloudellista arvoa.

Tapahtumat lähipiirin kanssa toteutetaan vastaavilla ehdoilla kuin kolmansien osapuolien

kanssa.

Liiketoimet ja avoimet saldot lähipiiriyhteisöjen kanssa

Milj. €	2025	2024
Myynnit ja muut liiketoiminnan tuotot	97	87
Ostot	-117	-93
Osinkotuotot	1	1
Myyntisaamiset ja muut saamiset	27	25
Ostovelat ja muut velat	10	11

Kaikki liiketoimet ja avoimet saldot lähipiiriyhteisöjen kanssa liittyvät osakkuusyhtiöihin.

Vuonna 2023 Outokumpu Oyj sopi osallistuvansa Voimaosakeyhtiö SF:n osakkeenomistajille

tarjottuun vaihtovelkakirjalainaan. Outokummun osuus vaihtovelkakirjalainasta on 14 milj.

euroa. Lainan ensimmäinen maksupyyntö oli elokuussa 2023, ja se oli määrältään 5 milj.

euroa. Lainan toinen maksupyyntö oli lokakuussa 2024, ja se oli määrältään 3 milj. euroa.

Lainan kolmas maksupyyntö oli elokuussa 2025, ja se oli määrältään 3 milj. euroa.

Vaihtovelkakirjalainan arvo on nolla euroa raportointikauden lopussa.

		204

6.5 Tytäryhtiöt

31.12.2025	Maa	Konsernin omistus, %
Europe
Outokumpu AS	Norja	100
Outokumpu Distribution France S.A.S.	Ranska	100
Outokumpu Distribution Hungary Kft.	Unkari	100
Outokumpu Distribution Polska Sp. z o.o.	Puola	100
Outokumpu Europe Oy 1)	Suomi	100
Outokumpu India Private Limited	Intia	100
Outokumpu Management (Shanghai) Co., Ltd 1)	Kiina	100
Outokumpu Middle East FZCO	Yhdistyneet Arabiemiirikunnat	100
Outokumpu Nirosta GmbH	Saksa	100
Outokumpu N.V.	Belgia	100
Outokumpu Prefab AB	Ruotsi	100
Outokumpu Press Plate AB	Ruotsi	100
Outokumpu PSC Finland Oy	Suomi	100
Outokumpu (Pty) Ltd	Etelä-Afrikka	100
Outokumpu S.A.	Espanja	100
Outokumpu (S.E.A.) Pte. Ltd	Singapore	100
Outokumpu Shipping Oy	Suomi	100
Outokumpu S.r.l.	Italia	100
Outokumpu Stainless AB	Ruotsi	100
Outokumpu Stainless B.V.	Alankomaat	100
Outokumpu Stainless Ltd	Iso-Britannia	100
Outokumpu Stainless Oy	Suomi	100
Outokumpu Stainless Pty Ltd	Australia	100
Outokumpu Stainless Steel (China) Co., Ltd	Kiina	100
Outokumpu Tornio Infrastructure Oy	Suomi	100

31.12.2025	Maa	Konsernin omistus, %
Americas
Outokumpu Brasil Comércio de Metais Ltda	Brasilia	100
Outokumpu Mexinox S.A. de C.V.	Meksiko	100
Outokumpu Stainless USA, LLC	Yhdysvallat	100
ThyssenKrupp Mexinox CreateIT, S.A. de C.V.	Meksiko	100
Ferrochrome
Outokumpu Chrome Oy 1)	Suomi	100
Muu toiminta
Outokumpu Americas, Inc.	Yhdysvallat	100
Outokumpu Distribution Benelux B.V.	Alankomaat	100
Outokumpu EvoCarbon GmbH	Saksa	100
Outokumpu Holding Germany GmbH 1)	Saksa	100
Outokumpu Holding Nederland B.V. 1)	Alankomaat	100
Outokumpu Mining Oy	Suomi	100
Outokumpu Stainless Holding GmbH	Saksa	100
Outokumpu Stainless UAB	Liettua	100
Viscaria AB 1)	Ruotsi	100
Visenta Försäkrings AB	Ruotsi	100

Tytäryhtiöluettelo ei sisällä kaikkia ns. lepääviä yhtiöitä. Outokummulla on lisäksi sivuliikkeitä Portugalissa,

Etelä-Koreassa, Taiwanissa, Thaimaassa, Isossa-Britanniassa, Turkissa ja Vietnamissa.

¹⁾ Emoyhtiö Outokumpu Oyj:n kokonaan omistamat osakkeet.

		205

6.6 Osakkuusyhtiöt

	Toimiala	Kotipaikka	Omistusosuus, %
CRONIMET North-East GmbH	Romumetallin myynti	Saksa	10
Envigas AB	Energia	Ruotsi	21
Manga LNG Oy	Energia	Suomi	45
OSTP Holding Oy	Metallin jalostus	Suomi	49
Voimaosakeyhtiö SF	Energia	Suomi	23

Osuudet osakkuusyrityksissä

Milj. euroa	2025	2024
Kirjanpitoarvo 1.1.	77	62
Lisäykset	—	13
Osingot	-1	-1
Osuus tilikauden voitosta (+) / tappiosta (-)	4	3
Muut laajan tuloksen erät	0	0
Valuuttakurssierot	0	0
Kirjanpitoarvo 31.12	79	77

Tietoja osakkuusyhtiöitä koskevista sitoumuksista on liitetiedossa 5.7.

Yksittäisten osakkuusyhtiösijoituksen vaikutuksen konsernitilinpäätökseen ei katsota olevan

olennainen.

Outokumpu on vähemmistöomistajana osakkuusyhtiö Voimaosakeyhtiö SF:ssä, joka puolestaan

on Fennovoima Oy:n enemmistöomistaja. Sijoituksen arvo Voimaosakeyhtiö SF:ään on 0

miljoonaa euroa 31.12.2025 (31.12.2024: 0 miljoonaa euroa).

Tammikuussa 2024 Outokumpu hankki 10 prosentin omistusosuuden saksalaisesta CRONIMET

North-East GmbH:sta. CRONIMET raportoidaan osakkuusyhtiönä käyttäen

pääomaosuusmenetelmää.

Johdon harkinta

Huomattava vaikutusvalta

Johdon harkintaa käytetään arvioitaessa, onko Outokummulla huomattava vaikutusvalta toiseen

yhtiöön. Arvioinnissa huomioidaan, onko Outokummulla mahdollisuus osallistua merkittäviin

taloudellisiin ja operatiivisiin päätöksiin sopimusjärjestelyjen tai -sopimusten kautta, sekä

antaako tällainen järjestely Outokummulle huomattavan vaikutusvallan.

Laadintaperiaatteet

Osakkuusyhtiöinä konsernitilinpäätökseen yhdistellään ne yritykset, joissa Outokummun osuus

äänimäärästä on yleensä 20–50 % tai joissa Outokummulla on muuten huomattava

vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.

Konsernin osuudet osakkuusyhtiöissä yhdistellään pääomaosuusmenetelmällä huomattavan

vaikutusvallan saamisesta lähtien sen päättymiseen saakka. Konsernin osuus

osakkuusyhtiöiden tilikauden tuloksista esitetään konsernin tuloslaskelmassa omana eränään

liiketuloksen alapuolella. Outokummun osuus osakkuusyhtiöiden muista laajan tuloksen eristä

kirjataan konsernin muihin laajan tuloksen eriin.

Jos Outokummun osuus osakkuusyhtiön tappioista ylittää kyseisen sijoituksen

hankintamenon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä kirjanpitoarvon ylittäviä

tappioita huomioida, ellei konsernilla ole muita velvoitteita osakkuusyhtiöön liittyen. Osuus

osakkuusyhtiössä sisältää osakkuusyhtiöön tehdyn sijoituksen pääomaosuusmenetelmän

mukaisen kirjanpitoarvon sekä mahdolliset muut pitkäaikaiset sijoitukset, jotka tosiasiallisesti

ovat osa nettosijoitusta osakkuusyhtiöön.

		206

6.7 Uudet IFRS-standardit

Uusien ja muutettujen standardien soveltaminen

Muutamat uudet jo julkistetut standardien muutokset ja tulkinnat tulevat voimaan vasta

1.1.2025 alkaneen tilikauden jälkeen. Näitä muutoksia ja tulkintoja ei ole otettu käyttöön

ennenaikaisesti eikä niillä odoteta olevan merkittävää vaikutusta Outokummun tilikauteen,

myöhempiin tilikausiin eikä myöskään ennakoitavissa oleviin tulevaisuudessa toteutuviin

liiketoimiin. Tällaisia uusia standardien muutoksia ja tulkintoja ovat:

• Rahoitusinstrumenttien luokittelu ja arvostaminen - Muutokset IFRS 9:ään ja IFRS 7:ään,

voimassa 1.1.2026 alkaen - Outokummun tilinpäätöskäytäntönä on olla soveltamatta

mahdollisuutta kirjata velka pois taseesta ennen selvityspäivää

• Luonnosta riippuvaiseen sähköön viittaavat sopimukset - Muutokset IFRS 9:ään ja IFRS

7:ään, voimassa 1.1.2026 alkaen - Outokumpu soveltaa omaan käyttöön perustuvaa

poikkeusta näihin sopimuksiin

• Vuosittaiset parannukset IFRS-tilinpäätösstandardeihin - Osa 11, voimassa 1.1.2026 alkaen.

• IFRS 19 Tytäryhtiöt, joilla ei ole julkista tilivelvollisuutta: Tilinpäätöksessä esitettävät tiedot,

voimassa 1.1.2027 alkaen

IFRS 18 Tilinpäätösten esittäminen ja julkistaminen tulee voimaan 1.1.2027. Outokumpu arvioi

parhaillaan muutosten vaikutusta konsernitilinpäätökseen. Tähän mennessä on tunnistettu

seuraavat mahdolliset vaikutukset:

• IFRS 18:n käyttöönotolla ei ole vaikutusta konsernin nettotulokseen, mutta tuloslaskelman

uudet tuottojen ja kulujen ryhmittelyluokat vaikuttavat liikevoiton laskentaan ja raportointiin.

Alustavan arvion perusteella konserni on tunnistanut seuraavat erät, joilla voi olla vaikutusta

liikevoittoon: valuuttakurssivoitot ja -tappiot ja niihin liittyvät johdannaiset sekä muut

rahoitukseen liittyvät erät, mukaan lukien factoring-rahoitukseen ja valmiusluottoon liittyvät

kulut.

• "Hyödyllisen jäsennellyn yhteenvedon" käsite ja parannetut yhdistämis- ja erittelyperiaatteet

saattavat muuttaa tilinpäätöksen päälaskelmilla esitettyjä rivejä. Esitetyt tiedot noudattavat

kuitenkin samoja olennaisten tietojen julkistamisvaatimuksia kuin aiemmin eikä Outokumpu

odota suuria muutoksia esitettäviin tietoihin.

• Merkittäviä uusia liitetietoja vaaditaan seuraaville:

◦ johdon määrittelemät suorituskykymittarit;

◦ kulujen erittely kululajeittain tuloslaskelman toimintokohtaisessa kategoriassa

esitettyjen rivien osalta; ja

◦ IFRS 18:n soveltamisen ensimmäisellä tilikaudella jokaisen tuloslaskelman rivin

täsmäytys IFRS 18:n soveltamisen yhteydessä esitettyjen oikaistujen määrien ja

aiemmin IAS 1:tä sovellettaessa esitettyjen määrien välillä.

• Rahavirtalaskelma muutetaan alkamaan nettotuloksen sijaan liikevoitosta liiketoiminnan

rahavirtojen laskennassa. Maksetut korot esitetään rahoituksen rahavirtoina ja saadut korot

investointien rahavirtoina nykyisen liiketoiminnan rahavirtojen esittämisen sijaan. Myös

saadut osinkotuotot esitetään investointien rahavirrassa nykyisen liiketoiminnan rahavirrassa

esittämisen sijaan.

Outokumpu soveltaa IFRS 18 -standardia pakollisesta voimaantulopäivästä 1.1.2027 alkaen.

Takautuva soveltaminen on pakollista, mikä tarkoittaa, että 31.12.2026 päättyneen tilikauden

vertailutiedot oikaistaan IFRS 18 -standardin mukaisesti.

6.8 Tilikauden  jälkeiset tapahtumat

Outokumpu julkaisi 19.1.2026 osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset

varsinaiselle yhtiökokoukselle 2026. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta ehdottaa

Outokummun hallituksen jäsenmääräksi yhteensä 10, tai mikäli yksi tai useampi esitetyistä

ehdokkaista olisi kuitenkin estynyt, tätä vastaavasti pienempi lukumäärä. Nimitystoimikunta

ehdottaa, että hallituksen jäseniksi valitaan uudelleen hallituksen nykyiset jäsenet Hilde Merete

Aasheim, Heinz Jörg Fuhrmann, Olavi Huhtala, Kari Jordan, Päivi Luostarinen, Jyrki Mäki-Kala,

Petter Söderström ja Julia Woodhouse sekä uusina jäseninä Timo Ritakallio ja Jenni Lukander

toimikaudeksi, joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Lisäksi

nimitystoimikunta ehdottaa, että hallituksen puheenjohtajaksi valittaisiin uudelleen Kari Jordan

ja varapuheenjohtajaksi valittaisiin Timo Ritakallio.

Outokumpu kertoi 8.1.2026 allekirjoittaneensa aiesopimuksen Norsk e-Fuelin, pohjoismaisen

Power-to-Liquid-projektikehityksen pioneerin, kanssa yhteistyöstä kestävän lentopolttoaineen

tuotantolaitoksen toteuttamiseksi. Norsk e-Fuel aloittaa esiselvityksen vuonna 2026 ja arvioi

tekevänsä sijoituspäätöksen vuonna 2028. Tuotannon aloitus on suunniteltu vuodelle 2032.

Outokumpu tarjoaisi ferrokromin tuotannosta sivuvirtana syntyvää hiilimonoksidia (CO) raaka-

aineeksi 80 000–100 000 tonnin vuosittaiseen synteettisen lentopolttoaineen (eSAF)

tuotantoon. Tuotantolaitos rakentuisi Outokummun ruostumattoman teräksen tehtaan viereen

Tornion Koivuluotoon ja toteutuessaan toisi taloudellista arvoa Outokummulle lisäämällä

sivuvirtojen käyttöä. Hanke tukisi Outokummun hiilidioksidipäästöjen vähentämistä

mahdollistamalla suorien CO₂-päästöjen vähentämisen 200 000 tonnilla vuosittain, edustaen

20 %:n osuutta Outokummun globaaleista suorista päästöistä.

		207

Emoyhtiön tilinpäätös

Emoyhtiön tuloslaskelma

Milj. €	Liite	2025	2024
Liikevaihto		286	303
Hankinnan ja valmistuksen kulut	4	-180	-209
Bruttokate		107	93
Liiketoiminnan muut tuotot	5	11	10
Hallinnon kulut		-155	-146
Liiketoiminnan muut kulut	6	-1	-5
Liiketulos		-38	-48
Rahoitustuotot ja -kulut	8	41	112
Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		3	64
Tilinpäätössiirrot
Konserniavustus		91	46
Poistoeron muutos		-6	0
Tuloverot		0	0
Tilikauden tulos		88	110

		208

Emoyhtiön tase

Milj. €	Liite	2025	2024
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	9	109	115
Aineelliset hyödykkeet	10	3	2
Sijoitukset
Osuudet saman konsernin yrityksissä	11	4 433	4 033
Saamiset saman konsernin yrityksiltä	11	—	507
Osuudet osakkuusyrityksissä	11	13	13
Muut osakkeet ja osuudet	11	3	2
Muut sijoitukset	11,13	4	1
		4 453	4 556
Pysyvät vastaavat yhteensä		4 565	4 673
Vaihtuvat vastaavat
Lyhytaikaiset saamiset
Konsernitilisaamiset	14	366	230
Lainasaamiset	14	93	22
Myyntisaamiset	14	63	60
Siirtosaamiset	14	14	15
Muut saamiset	13,14	135	102
		670	428
Rahat ja pankkisaamiset		326	267
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		996	695
VASTAAVAA YHTEENSÄ		5 561	5 368

Milj. €	Liite	2025	2024
VASTATTAVAA
Oma pääoma
Osakepääoma	15	311	311
Ylikurssirahasto	15	720	720
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	15	2 311	2 186
Edellisten tilikausien tulos	15	253	259
Tilikauden tulos	15	88	110
		3 683	3 587
Tilinpäätössiirtojen kertymä
Poistoero		6	0
Pakolliset varaukset
Muut pakolliset varaukset	16	4	—
Vieras pääoma
Pitkäaikainen
Lainat rahoituslaitoksille	17	300	—
Muut pitkäaikaiset velat	13	2	1
		302	1
Lyhytaikainen
Konsernitilivelat	17	891	861
Muut lyhytaikaiset lainat	17	460	565
Yritystodistukset	17	50	79
Vaihtovelkakirjalainat	17	—	125
Ostovelat	17	92	86
Siirtovelat	17	15	13
Muut lyhytaikaiset velat	13,17	58	51
		1 567	1 780
Vieras pääoma yhteensä		1 868	1 781
VASTATTAVAA YHTEENSÄ		5 561	5 368

		209

Emoyhtiön rahoituslaskelma

Milj. €	2025	2024
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos	88	110
Oikaisut
Suunnitelman mukaiset poistot	12	13
Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot ja - tappiot	-9	-6
Realisoitumattomat kurssivoitot ja -tappiot	1	-3
Rahoitustuotot ja -kulut	-41	-112
Konserniavustukset	-91	-46
Varausten ja poistoeron muutos	8	0
Verot	0	0
	-120	-155
Käyttöpääoman muutos
Myyntisaamisten ja muiden saamisten lisäys (-)/vähennys (+)	-3	31
Ostovelkojen ja muiden velkojen lisäys (+)/vähennys (-)	21	-24
	18	7
Saadut osingot	49	0
Saadut korot ja muut rahoitustuotot	149	54
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-159	-89
Maksetut välittömät verot	0	0
	39	-36
Liiketoiminnan nettorahavirta	25	-74

Milj. €	2025	2024
Investointien rahavirta
Investoinnit tytäryrityksiin sekä muihin osakkeisiin ja osuuksiin	-1	-1
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin	-25	-27
Investoinnit aineettomiin oikeuksiin	—	-10
Tytäryhtiöosakkeiden myynnit ja vähennykset	—	49
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin	0	0
Aineellisten hyödykkeiden luovutustulot	5	—
Aineettomien oikeuksien luovutustulot	16	8
Konsernilainasaamisten vähennys (+)	41	—
Annetut lainat	-3	—
Investointien nettorahavirta	33	19
Rahavirta ennen rahoitusta	58	-55
Rahoituksen rahavirta
Maksetut osingot	-116	-110
Omien osakkeiden hankinta	—	-34
Pitkäaikaisten lainojen nostot	300	—
Lyhytaikaisten lainojen nostot (+)/takaisinmaksut (-)	-123	247
Konserniavustukset saadut (+)/maksetut (-)	46	17
Konsernitilin muutos	-105	-267
Rahoituksen nettorahavirta	1	-148
Rahavarojen nettomuutos, lisäys (+)/vähennys (-)	59	-203
Rahavarat tilikauden alussa	267	470
Rahavarat tilikauden lopussa	326	267

		210

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

1. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet

Outokumpu Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa 31.12.2025 tilinpäätöksen laatimista

koskevien voimassa olevien lakien ja säännösten mukaan.

Ulkomaanrahan määräiset erät ja johdannaissopimukset

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan kirjanpitoon tapahtumapäivän kurssiin.

Tilinpäätöksessä muut kuin euromääräiset saamiset ja velat muunnetaan euroiksi

tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin kurssiin. Maksetut ja saadut ennakot esitetään

taseessa maksupäivän kurssiin.

Valuutta-, korko- ja metallijohdannaiset kirjataan taseeseen käypään arvoon

kaupantekopäivänä, ja ne arvostetaan taseessa markkinakursseilla ja -hinnoilla,

kassavirtoja diskonttaamalla ja tarvittaessa optioarvostusmalleja käyttämällä käypään

arvoon.

Johdannaisten realisoitumattomat ja realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan liiketoiminnan

muihin tuottoihin ja kuluihin, ellei johdannaisinstrumentti liity rahoitustoimintaan, jolloin

edellä mainitut voitot ja tappiot kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Liikevaihto

Liikevaihto koostuu sähkönmyynnistä konsernin pohjoismaisille tuotantolaitoksille sekä

tytäryhtiöille myydyistä konsultti- ja muista palveluista. Suoritteiden myynti tuloutetaan

luovutushetkellä ja tuotot palveluista kirjataan, kun palvelut on suoritettu. Liikevaihtoa

laskettaessa myyntituottoja oikaistaan välillisillä veroilla ja myönnetyillä alennuksilla.

Hankinnan ja valmistuksen kulut

Hankinnan ja valmistuksen kulut sisältävät energian hankintaan, IT-palveluihin ja

tarveaineisiin liittyviä kuluja. Poistot ja muut kulut on sisällytetty siltä osin kuin ne liittyvät

operatiiviseen toimintaan.

Hallinnon kulut

Hallinnon kulut sisältävät pääosin kustannuksia, jotka liittyvät palkkoihin, sosiaalikuluihin,

IT-palveluihin sekä muihin ulkopuolisiin palveluihin, vuokriin ja poistoihin.

Liiketoiminnan muut tuotot ja kulut

Liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin sisältyvät varsinaiseen suoritetuotantoon

kuulumattomat liiketapahtumat, kuten maa-alueiden vuokratuotot, myytyjen

liiketoimintojen myyntivoitot ja -tappiot, aineettoman ja aineellisen omaisuuden

myyntivoitot ja -tappiot, romutukset sekä johdannaisinstrumenttien voitot ja tappiot, ellei

johdannaisinstrumentti liity rahoitustoimintaan.

Tilinpäätössiirrot

Tilinpäätössiirrot sisältävät konserniavustukset ja poistoerot.

Tuloverot

Tuloslaskelmaan on tuloveroina kirjattu tilikauden verot ja aikaisempien tilikausien verojen

oikaisut.

Pysyvät vastaavat

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet esitetään taseessa arvostettuina alkuperäiseen

hankintamenoon vähennettyinä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumisilla. Leasing-

sopimuksilla vuokrattujen hyödykkeiden vuokramaksut kirjataan vuokrakuluksi eikä

hyödykkeitä esitetä taseessa. Pysyvien vastaavien suunnitelman mukaiset poistot

perustuvat omaisuuden alkuperäiseen hankintamenoon ja arvioituun taloudelliseen

pitoaikaan. Poistot lasketaan tasapoistoina tai jäännösarvopoistoina.

Arvioidut taloudelliset pitoajat eri hyödykeryhmille ovat:

• aineettomat oikeudet5–10 vuotta

• muut pitkävaikutteiset menot 5–10 vuotta

• rakennukset ja rakennelmat          20–40 vuotta

• koneet ja kalusto5–20 vuotta

• muut aineelliset hyödykkeet4–40 vuotta

Aineellisten ja tiettyjen aineettomien hyödykkeiden mahdollista arvonalentumista

tarkastellaan aina, kun tapahtumat tai olosuhteiden muutokset viittaavat siihen, että

tulevaisuuden rahavirrat eivät riittäisi kattamaan aineellisten tai aineettomien

hyödykkeiden tasearvoa. Arvonalentumistilanteessa aineellisten tai aineettomien

hyödykkeiden tasearvoa alennetaan vastaamaan diskontattujen rahavirtojen nykyarvoa.

Sijoituksissa esitetään sijoitukset ja saamiset, joiden aiottu hallussapitoaika on yli vuoden

mittainen. Sijoitukset on arvostettu joko alkuperäiseen hankintahintaan tai sitä

alhaisempaan todennäköiseen arvoon.

Tytäryhtiöosakkeiden tasearvoja tarkastellaan osana konsernin arvonalentumistestausta,

jossa konsernin rahavirtaa tuottaville yksiköille on laadittu käyttöarvolaskelmiin perustuvat

rahavirtaennusteet. Tytäryhtiöosakkeiden arvonalentumistestauksessa rahavirrat

allokoidaan edelleen erillisten alakonsernien ja tytäryhtiöiden kerrytettäviksi oleviksi

rahamääriksi. Arvonalentuminen kirjataan, jos tytäryhtiöosakkeiden, tytäryhtiöltä tai

		211

alakonsernilta olevien nettolainasaamisten ja tytäryhtiön tai alakonsernin konsernin ulko-

puolisen nettovelan summa ylittää pysyvästi vastaavan omaisuuden kerrytettävissä olevan

rahamäärän. Aiemmin kirjattu arvonalentuminen peruutetaan, mikäli arvio kerrytettävissä

olevasta rahamäärästä kasvaa pysyvästi siten, että arvonalentuminen ei enää ole tarpeen.

Päästöoikeudet

Päästöoikeudet ovat aineettomia oikeuksia, jotka arvostetaan hankintamenoon.

Päästöoikeuksien myynnistä saadut voitot ja tappiot esitetään tuloslaskelmassa muissa

liiketoiminnan tuotoissa ja kuluissa.

Osakeanti

Osakeannista saadut tuotot kirjataan bruttomääräisesti kokonaisuudessaan omaan

pääomaan. Osakeantikulut esitetään rahoitus- ja hallinnon kuluissa.

Omien osakkeiden hankinta

Omien osakkeiden ostot kirjataan sijoitetun vapaan pääoman rahastosta.

Rahoituslainat

Rahoituslainat ml. vaihtovelka- ja joukkovelkakirjalainat kirjataan taseeseen nimellisarvoon.

Järjestelykulut kirjataan siirtosaamisiin, joista ne jaksotetaan tulokseen lainajärjestelyn

keston aikana.

Lyhytaikaisten saamisten muutokset

Lyhytaikaisten saamisten esittämistapaa on päivitetty vastaamaan tarkemmin saamisten

luonnetta. Vertailuvuoden luvut on oikaistu vastaavasti.

Rahavarat ja pankkisaamiset

Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteisvarat, pankkitilit, alle kolmen kuukauden

talletukset sekä muut käteiseen rahaan rinnastettavat varat.

2. Henkilöstökulut

Milj. €	2025	2024
Palkat ja palkkiot	-24	-22
Eläkemaksut	-3	-4
Henkilöstöjärjestelyjen kuluvaraus	-2	—
Muut henkilösivukulut	-1	1
Henkilöstökulut tuloslaskelmassa	-29	-24

Toimitusjohtajan työsuhde-etuuksiin ja hallituksen palkkioihin liittyvät tiedot on raportoitu

konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.2.

	2025	2024
Keskimääräinen henkilöstömäärä	202	185

3. Poistot

Milj. €	2025	2024
Poistot tase-erittäin
Patentit, lisenssit ja muut oikeudet	-1	-1
Tietojärjestelmät ja muut pitkävaikutteiset menot	-11	-11
Rakennukset ja rakennelmat	0	0
Koneet ja kalusto	0	0
	-12	-13
Poistot toimintokohtaisesti
Hankinnan ja valmistuksen kulut	-9	-9
Hallinnon kulut	-4	-4
	-12	-13

4. Hankinnan ja valmistuksen kulut

Milj. €	2025	2024
Sähkön hankinta	-145	-174
Poistot	-9	-9
IT palvelut ja tarvikkeet	-26	-26
Muut erät	0	0
	-180	-209

		212

5. Liiketoiminnan muut tuotot

Milj. €	2025	2024
Liiketoiminnan muut tuotot
Johdannaisinstrumenttien markkinahintaerot	2	3
Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten hyödykkeiden ja osakkeiden myyntivoitot	9	6
Muut tuottoerät	1	0
	11	10

6. Liiketoiminnan muut kulut

Milj. €	2025	2024
Liiketoiminnan muut kulut
Johdannaisinstrumenttien markkinahintaerot	0	-1
Aineettomien hyödykkeiden ja aineellisten hyödykkeiden myyntitappiot ja romutukset	0	0
Muut kuluerät	0	-4
	-1	-5

7. Tilintarkastuspalkkiot

Milj. €	2025	2024
Tilintarkastus	-1	-1
Tilintarkastukseen liittyvät palvelut	0	—
Muut palvelut	0	0
	-2	-1

Vuonna 2025, Tilintarkastukseen liittyvät palvelut sisältävät kestävyysraportin

tilintarkastuspalkkiot. Vuonna 2024 tämä oli esitetty Muut palvelut -rivillä.

8. Rahoitustuotot ja -kulut

Milj. €	2025	2024
Osinkotuotot	49	—
Korkotuotot pitkäaikaisista saamisista	26	34
Korkotuotot lyhytaikaisista saamisista	17	21
Muut rahoitustuotot	1	2
Tytäryhtiöosakkeiden arvonalennukset ja arvonalennusten peruutukset	—	130
Korkokulut	-60	-79
Arvonalentumiset	-3	-3
Muut rahoituskulut	-8	-8
Kurssivoitot ja -tappiot	19	15
	41	112
Rahoitustuotot ja -kulut tytäryhtiöiltä/tytäryhtiöille
Osinkotuotot	49	—
Korkotuotot pitkäaikaisista saamisista	26	34
Korkotuotot lyhytaikaisista saamisista	11	10
Muut rahoitustuotot	1	2
Korkokulut	-48	-67
	39	-21

Vuonna 2023 Outokumpu Oyj sopi osallistuvansa Voimaosakeyhtiö SF:n

osakkeenomistajille tarjottuun vaihtovelkakirjalainaan. Outokummun osuus

vaihtovelkakirjalainasta on 14 milj. euroa. Lainan ensimmäinen maksupyyntö oli elokuussa

2023, ja se oli määrältään 5 milj. euroa. Lainan toinen maksupyyntö oli lokakuussa 2024,

ja se oli määrältään 3 milj. euroa. Lainan kolmas maksupyyntö oli elokuussa 2025, ja se oli

määrältään 3 milj. euroa. Vaihtovelkakirjalainan arvo on nolla euroa raportointikauden

lopussa. Vuoden 2025 ja 2024 arvonalentumiset liittyvät Voimaosakeyhtiö SF:n lainan

alaskirjaukseen.

		213

9. Aineettomat hyödykkeet

Milj. €	Patentit, lisenssit ja muut oikeudet	Tietojärjestelmät ja muut pitkävaikutteiset menot	Keskeneräiset hankinnat	Päästöoikeudet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025	43	196	47	11	297
Lisäykset	0	—	17	—	17
Vähennykset	-26	-39	—	-10	-75
Siirrot erien välillä	—	63	-64	—	0
Hankintameno 31.12.2025	17	221	—	1	238
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025	-38	-143	—	—	-181
Vähennysten kertyneet poistot	26	39	—	—	65
Tilikauden poistot	-1	-11	—	—	-12
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025	-13	-116	—	—	-129
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	4	105	—	1	109
Kirjanpitoarvo 1.1.2025	5	53	47	11	115
Hankintameno 1.1.2024	41	185	31	3	260
Lisäykset	0	1	27	10	39
Vähennykset	0	0	—	-2	-2
Siirrot erien välillä	1	10	-11	—	0
Hankintameno 31.12.2024	43	196	47	11	297
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024	-37	-132	—	—	-169
Vähennysten kertyneet poistot	0	0	—	—	0
Tilikauden poistot	-1	-11	—	—	-12
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024	-38	-143	—	—	-181
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	5	53	47	11	115
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	4	52	31	3	91

		214

10. Aineelliset hyödykkeet

Milj. €	Maa-alueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025	0	4	1	0	6
Lisäykset	—	0	0	—	0
Vähennykset	0	—	—	—	0
Siirrot erien välillä	—	—	0	—	0
Hankintameno 31.12.2025	0	4	2	0	6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2025	—	-2	-1	0	-3
Tilikauden poistot	—	0	0	—	0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2025	—	-2	-1	0	-4
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	0	1	1	0	3
Kirjanpitoarvo 1.1.2025	0	1	1	0	2
Hankintameno 1.1.2024	0	4	2	0	6
Lisäykset	—	—	0	—	0
Vähennykset	—	—	0	—	0
Siirrot erien välillä	—	0	—	—	0
Hankintameno 31.12.2024	0	4	1	0	6
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.2024	—	-2	-1	0	-3
Vähennysten kertyneet poistot	—	—	0	—	0
Tilikauden poistot	—	0	0	—	0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.2024	—	-2	-1	0	-3
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	0	1	1	0	2
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	0	1	1	0	3

		215

11. Sijoitukset

Milj. €	Osuudet saman konsernin yrityksissä	Pitkäaikaiset lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä	Osuudet osakkuusyrityksissä	Muut osakkeet ja osuudet	Muut sijoitukset	Yhteensä
Hankintameno 1.1.2025	4 033	507	13	2	1	4 556
Lisäykset	400	—	—	1	3	404
Vähennykset	—	-507	—	—	—	-507
Hankintameno 31.12.2025	4 433	—	13	3	4	4 453
Kirjanpitoarvo 31.12.2025	4 433	—	13	3	4	4 453
Kirjanpitoarvo 1.1.2025	4 033	507	13	2	1	4 556
Hankintameno 1.1.2024	3 952	532	13	1	3	4 500
Lisäykset	—	—	—	1	0	1
Vähennykset	-49	-25	—	—	-2	-76
Arvonalentumiset (-)  ja arvonalennusten peruutukset (+)	130	—	—	—	—	130
Hankintameno 31.12.2024	4 033	507	13	2	1	4 556
Kirjanpitoarvo 31.12.2024	4 033	507	13	2	1	4 556
Kirjanpitoarvo 1.1.2024	3 952	532	13	1	3	4 500

Vuonna 2025 Outokumpu Oyj pääomitti tytäryhtiötään Europe Oy:tä 400 milj. eurolla.

Pääomitus toteutettiin muuntamalla sisäisiä lainoja yhtiön omaksi pääomaksi.

Vuonna 2025 tytäryhtiöosakkeissa ei ole arvonalennuksien peruutuksia (2024: 130 milj.

euroa liittyy Outokumpu Holding Nederland B.V.:hen).

Yhden miljoonan euron lisäys koskee investointia EPV Energia Oy:öön.

Lainasaamiset konserniyhtiöiden kanssa toteutetaan vastaavilla ehdoilla kuin kolmansien

osapuolien kanssa.

Osuudet saman konsernin yrityksissä 31.12.2025

Merkittävimmät emoyhtiön tytäryhtiöt on lueteltu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6.5.

		216

12. Rahoitusriskienhallinta

Outokumpu-konsernin rahoitusriskienhallinta on keskitetty Outokumpu Oyj:n rahoitus- ja

riskienhallintatoimintoon. Konsernin rahoitusriskienhallintaa on kuvattu

konsernitilinpäätöksen liitetieto-osiossa 5. 

Outokumpu Oyj hankkii pääosan konsernin rahoitusveloista ja vastaa suurelta osin

konsernin sisäisen rahoituksen järjestämisestä. Myös korkoriskin hallinta on keskitetty

Outokumpu Oyj:lle. Rahoitustoiminto vastaa konsernin pankkitilirakenteen suunnittelusta ja

ylläpidosta. Tilijärjestelyillä mahdollistetaan tehokkaat maksuliikenneprosessit ja konsernin

likviditeetin hallinta.

Tytäryhtiöt suojaavat valuutta- ja metallihintariskinsä vastapuolenaan rahoitustoiminto, joka

tekee johdannaissopimukset pankkien ja muiden rahoituslaitosten kanssa

rahoituspolitiikan mukaisesti. Outokumpu Oyj seuraa konsernin päästöoikeuksien

hintariskiä ja tekee tarvittaessa päästöoikeuskauppoja tytäryhtiöiden ja ulkopuolisten

vastapuolien kanssa. Konsernissa seurataan energian hintariskiä keskitetysti energian

hintapolitiikan mukaisesti ja konsernin energian hintariskiä voidaan suojata

johdannaissopimuksilla rahoituspolitiikan mukaisesti.

Rahoitusinstrumenttien herkkyys markkinahintariskeille

		2025	2024
Milj. €		Tuloslaskelma	Tuloslaskelma
+/-10 %:n muutos EUR/USD-valuuttakurssissa		+0/-0	+0/-0
+/-10 %:n muutos EUR/SEK-valuuttakurssissa		-0/+0	-0/+0
+/-1 %-yksikön yhtenäinen muutos koroissa		+0/-0	-0/+0

Valuuttapositio

	2025					2024
Milj. €	SEK	USD	GBP	Muut		SEK	USD	GBP	Muut
Myyntisaamiset ja ostovelat	-9	3	0	-1		-5	3	-1	0
Lainat ja pankkitilit	113	-790	-38	-1		151	-865	-61	4
Johdannaiset	-104	786	38	1		-145	862	61	-3
Nettopositio	0	-1	0	-1		2	-1	-1	0

Herkkyysanalyysit koskevat ainoastaan rahoitusinstrumentteja. Muut varat, velat ja taseen ulkopuoliset erät, kuten nettoeläkevastuut ja myynnin ja oston tilauskanta, eivät sisälly näihin analyyseihin. Laskelmissa on

huomioitu verot.

		217

13. Johdannaissopimukset

	2025				2024	2025	2024
Milj. €	Positiiviset käyvät arvot	Negatiivi- set käyvät arvot	Käyvät nettoarvot		Käyvät nettoarvot	Nimellis- määrät	Nimellis- määrät
Valuutta- ja korkojohdannaiset
Valuuttatermiinit rahalaitosten kanssa	4	-11	-7		14	1 735	2 013
Valuuttatermiinit tytäryhtiöiden kanssa	4	-4	1		-2	868	883
Koronvaihtosopimukset rahalaitosten kanssa	—	—	—		-2	—	125
						Tonnia	Tonnia
Metallijohdannaiset
Nikkelitermiinit rahalaitosten kanssa	14	-18	-4		6	23 654	25 576
Nikkelitermiinit tytäryhtiöiden kanssa	18	-14	4		-6	23 894	27 284
						MWh	MWh
Kaasujohdannaiset
Kaasutermiinit rahalaitosten kanssa	0	-5	-5		4	973 118	917 408
Kaasutermiinit tytäryhtiöiden kanssa	5	0	5		-4	973 118	917 408
Johdannaiset yhteensä	45	-51	-6		10
Vähennetään pitkäaikaiset johdannaiset
Nikkelitermiinit rahalaitosten kanssa	0	—	0		0
Nikkelitermiinit tytäryhtiöden kanssa	—	0	0		0
Kaasutermiinit rahalaitoisten kanssa	0	-2	-2		1
Kaasutermiinit tytäryhtiöiden kanssa	2	0	2		-1
Lyhytaikainen osuus	43	-50	-6		10

Kaikki johdannaiset on luokiteltu hierarkiatasolle 2. Lyhytaikaiset johdannaiset on esitetty osana muita

lyhytaikaisia saamisia ja muita lyhytaikaisia velkoja.

14. Saamiset

Milj. €	Tytäryhtiöiltä	Muilta	Yhteensä
Lyhytaikaiset saamiset
2025
Konsernitilisaamiset	366	—	366
Lainasaamiset	93	—	93
Myyntisaamiset	63	0	63
Siirtosaamiset	1	13	14
Muut saamiset	117	17	135
	641	30	670
Muut saamiset sisältävät johdannaisia 43 milj. euroa sekä konserniavustusta 91 milj. euroa.
Konsernitilisaamiset ja lainasaamiset konserniyhtiöiden kanssa toteutetaan vastaavilla ehdoilla kuin kolmansien osapuolien kanssa.
Muihin saamisiin ei liity erityisiä ehtoja.
2024
Konsernitilisaamiset	230	—	230
Lainasaamiset	22	—	22
Myyntisaamiset	60	0	60
Siirtosaamiset	3	12	15
Muut saamiset	63	39	102
	378	50	428

Milj. €	2025	2024
Siirtosaamiset
Järjestelykulut ja luottolimiittien palkkiot	1	2
Ennakkoon maksetut korkokulut ja jaksotetut korkotuotot	1	3
Ennakkoon maksetut IT kulut	11	10
Muut erät	1	0
	14	15

		218

15. Oma pääoma

Milj. €	2025	2024
Osakepääoma 1.1. ja 31.12.	311	311
Ylikurssirahasto 1.1. ja 31.12.	720	720
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	2 186	2 220
Vaihtovelkakirjalainan konversio	125	—
Omien osakkeiden hankinta	—	-34
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 31.12.	2 311	2 186
Edellisten tilikausien tulos 1.1.	259	294
Edellisen tilikauden tulos	110	75
Osingonjako	-116	-110
Edellisten tilikausien tulos 31.12.	253	259
Tilikauden tulos	88	110
Oma pääoma yhteensä 31.12.	3 683	3 587
Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta
Edellisten tilikausien tulos	253	259
Tilikauden tulos	88	110
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	2 311	2 186
Jakokelpoinen oma pääoma 31.12.	2 652	2 555

16. Pakolliset varaukset

Milj. €	2025	2024
Ympäristövaraukset	2	—
Henkilöstöjärjestelyjen kuluvaraus	2	—
	4	—

Lisätietoja henkilöstöjärjestelyjen kuluvarauksesta, joka koskee pääasiassa Europe

liiketoiminta-aluetta ja globaaleja konsernin toimintoja on esitetty konsernitilipäätöksen

liitetiedossa 4.6.

17. Vieras pääoma

Milj. €	Korko, %	2025	2024
	Ulkona oleva määrä
Vaihtovelkakirjalainat
2020 kiinteäkorkoiset vvk-lainat, erääntyvät 9.7.2025	5,0	—	125
Lainat rahoituslaitoksille
Nordea		200	—
SEB		100	—
		300	—

Lisätietoja vaihtovelkakirjalainoista, uusista lainoista ja valmiusluotoista on esitetty

konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 5.1 ja 5.2.

		219

Milj. €	Tytäryhtiöille	Muille	Yhteensä
Lyhytaikaiset velat
2025
Konsernitilivelat	891	—	891
Muut lyhytaikaiset lainat	460	—	460
Yritystodistukset	—	50	50
Ostovelat	8	84	92
Siirtovelat	6	10	15
Muut lyhytaikaiset velat	17	41	58
	1 382	184	1 567
Muut lyhytaikaiset velat sisältävät johdannaisia 50 milj. euroa.
Konsernitilivelat ja muut lyhytaikaiset lainat konserniyhtiöiden kanssa toteutetaan vastaavilla ehdoilla kuin kolmansien osapuolien kanssa.
Muihin velkoihin ei liity erityisiä ehtoja.
2024
Konsernitilivelat	861	—	861
Muut lyhytaikaiset lainat	565	—	565
Vaihtovelkakirjalainat	—	125	125
Yritystodistukset	—	79	79
Ostovelat	6	80	86
Siirtovelat	2	10	13
Muut lyhytaikaiset velat	28	23	51
	1 462	318	1 780

Milj. €	2025	2024
Siirtovelat
Jaksotetut korkokulut ja ennakkoon saadut korkotuotot	4	8
Palkka- ja henkilösivukulujaksotukset	6	4
Muut erät	6	1
	15	13

18. Vastuusitoumukset

Milj. €	2025	2024
Muut pantit 31.12.	13	13
Takaukset 31.12.
Tytäryhtiöiden puolesta
Rahoituksen vakuudeksi	172	188
Kaupallisten sitoumusten vakuudeksi	0	0
Muiden sitoumusten vakuudeksi	20	33
Muut vastuut rahoituksen vakuudeksi 31.12.	8	4
	213	238

Muut pantit 13 milj. euroa liittyy Outokummun vastuuseen osakkuusyhtiön Manga LNG Oy:n

tietyistä veloista, joiden määrä oli raportointikauden lopussa 7 milj. euroa (31.12.2024: 9

milj. euroa).

Outokumpu Oyj vastaa osakesarjaomistuksensa suhteessa EPV Energy Oy:ssä niistä

kustannuksista, vastuista ja veloista, jotka edelleen kohdistuvat Tornion Voima Oy:n

välittämään sähköön. Nämä vastuut on esitetty muissa vastuissa rahoituksen vakuudeksi.

Voimassa olevien vuokra- ja käyttöleasingsopimusten mukaiset

vähimmäisvuokramaksut 31.12.

Milj. €	2025	2024
Enintään 1 vuosi	1	1
Yli 1 vuotta	4	2
	5	3

18. Tilikauden jälkeiset tapahtumat

Emoyhtiön tilikauden jälkeiset tapahtumat ovat konserniliitetiedossa 6.8 mainitut 

muutokset osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotuksiin vuoden 2026 varsinaiselle

yhtiökokoukselle ja yhteisymmärryspöytäkirja Norsk e-Fuelin kanssa.

		220

Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset

Täten lausumme, että

1) sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden

varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta;

2) toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan

kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta; ja

3) toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Helsingissä 12.02.2026

Kari JordanJyrki Mäki-Kala

hallituksen puheenjohtajahallituksen varapuheenjohtaja

Hilde Merete AasheimHeinz Jörg Fuhrmann

hallituksen jäsenhallituksen jäsen

Olavi HuhtalaPäivi Luostarinen

hallituksen jäsenhallituksen jäsen

Karl-Petter SöderströmJulia Woodhouse

hallituksen jäsenhallituksen jäsen

Kati ter Horst

toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 25.02.2026

PricewaterhouseCoopers Oy

Tilintarkastusyhteisö

Samuli Perälä

KHT

		221

Tilintarkastus-

kertomus ja

varmennusraportti

		222

Tilintarkastuskertomus

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Outokumpu Oyj:n yhtiökokoukselle

Lausunto

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta

sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen

kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja

taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista

koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet Outokumpu Oyj:n (y-tunnus 0215254-2) tilinpäätöksen

tilikaudelta 1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää:

• konsernin tuloslaskelman, konsernin laajan tuloslaskelman, konsernitaseen, konsernin

rahavirtalaskelman, laskelman konsernin oman pääoman muutoksista ja

konsernitilinpäätöksen liitetiedot, jotka sisältävät olennaisen tilinpäätöksen

laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta selittävää informaatiota

• emoyhtiön tuloslaskelman, emoyhtiön taseen, emoyhtiön rahavirtalaskelman ja

emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan

mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin

kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. 

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa

noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme

tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat

parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä

palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen

537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut

kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.3.

Tarkastuksen yleinen lähestymistapa

Yhteenveto

Olennaisuus • Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 35 miljoonaa euroa Tilintarkastuksen laajuus • Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuteen sisältyi emoyhtiö sekä merkittävimmät muut konserniyhtiöt kattaen valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista. Keskeiset seikat • Liikearvon arvostus • Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvostus • Vaihto-omaisuuden arvostus • Järjestelmäympäristön tila • Tytäryhtiöosakkeiden arvostus emoyhtiön tilinpäätöksessä

		223

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden ja arvioineet

riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet

alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi

merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut soveltamamme

olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko

tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua

väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai

yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät

tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen liittyen tiettyjä

kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten seuraavalla sivulla olevassa taulukossa kuvatun

konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä kvalitatiivisten

tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään tarkastuksen kokonaislaajuuden ja

yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan

virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen kokonaisuutena.

Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus	35 miljoonaa euroa
Olennaisuuden määrittämisessä käytetty vertailukohde	Vuoden 2025 liikevaihto
Perustelut vertailukohteen valinnalle	Käsityksemme mukaan liikevaihto on tilinpäätöksen käyttäjien kannalta vakaa ja merkityksellinen suure mitattaessa konsernin suorituskykyä ja liiketoiminnan laajuutta.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon Outokumpu-

konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja

kontrollit. Tilintarkastuksen laajuuteen on sisältynyt emoyhtiön lisäksi konserniyhtiöitä

Suomessa, Ruotsissa, Saksassa, Yhdysvalloissa, Meksikossa, Iso-Britanniassa ja Italiassa.

Olemme edellä mainituissa yhtiöissä suoritettujen konsernin osan tilintarkastusten sekä

emoyhtiön ja konsernin tasolla suorittamiemme tarkastustoimenpiteiden kautta hankkineet

riittävän määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konsernitilinpäätöksestä

annettavan lausuntomme perustaksi.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme

mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden

tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena

kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa,

emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa

kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon

tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan

olennaisen virheellisyyden riski.

		224

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen  kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Liikearvon arvostus
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot 4.1 ja 4.3 Konsernin liikearvo 31.12.2025 oli 457 miljoonaa euroa. Liikearvo testataan johdon toimesta vähintään vuosittain riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä. Liikearvon testauksessa kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvoon eli rahavirtaa tuottavan yksikön arvioitujen vastaisten rahavirtojen nykyarvoon. Keskeisiä käyttöarvolaskelmissa käytettyjä oletuksia ovat diskonttokorko, myyntihinnat, toimitusmäärät sekä terminaaliarvossa käytettävä pitkän aikavälin kasvuoletus. Liikearvon määrä konsernin taseessa on olennainen ja sen arvostukseen liittyy johdon harkintaa. Näistä seikoista johtuen olemme määrittäneet liikearvon arvostuksen tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi.	Liikearvon arvostuksen tarkastuksessa keskityimme johdon harkintaa edellyttäviin arvioihin. Arvioimme näiden asianmukaisuutta seuraavien toimenpiteiden avulla: • Testasimme käyttöarvolaskelmissa käytettyjä menetelmiä vertaamalla niitä IAS 36 (Omaisuuserien arvon alentuminen) mukaisiin vaatimuksiin ja tarkastimme laskelmien matemaattisen oikeellisuuden. • Arvioimme ennustettujen rahavirtojen kohtuullisuutta ja johdonmukaisuutta esimerkiksi vertaamalla ennusteita hallituksen hyväksymiin keskipitkän aikavälin strategisiin suunnitelmiin ja ennusteisiin sekä testaamalla niiden perustana olevia keskeisiä oletuksia. • Testasimme käytettyjä diskonttokorkoja, pitkän aikavälin kasvuennusteita ja tiettyjä muita olettamia esimerkiksi vertaamalla näitä syöttötietoja havainnoitavissa oleviin markkinatietoihin. • Vertasimme edellisen vuoden arvonalentumismallissa käytettyjä tilikauden arvioituja tuloslukuja toteutuneisiin tuloslukuihin saadaksemme vahvistusta johdon arvioiden luotettavuudelle. • Lisäksi arvioimme, onko konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 4.1 ja 4.3 esitetty asianmukaiset tiedot.

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen  kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden  arvostus
Konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.1. Konsernin aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden kirjanpitoarvo 31.12. 2025 oli 1 859 miljoonaa euroa. Johto arvioi viitteitä aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvonalentumisista säännöllisesti ja testaa tarvittaessa kirjanpitoarvoa arvonalentumisen varalta. Testaus edellyttää oletuksia tulevista rahavirroista sekä muista arvostusparametreistä. Aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvo konsernin taseessa on olennainen ja niiden arvostukseen liittyy johdon harkintaa. Näistä seikoista johtuen olemme määrittäneet aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvostuksen tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi.	Arvioimme aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden testauslaskelmissa käytetyn menetelmän sekä näihin liittyvän johdon harkinnan ja arvioiden asianmukaisuutta. Suoritimme aineistotarkastustoimenpiteitä, joihin kuului esimerkiksi vuoden aikana hankittujen hyödykkeiden, vähennysten ja romutusten tarkastusta sekä käyttöomaisuuden poistojen tarkastamista pääasiassa analyyttisten tarkastustoimenpiteiden avulla. Tarkastustyömme sisälsi myös aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden arvostuksen oikeellisuutta varmistavien kontrollien testausta.

		225

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen  kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Vaihto-omaisuuden arvostus
Konsernitilinpäätöksen liitetieto 4.4. Vaihto-omaisuuden kirjanpitoarvo 31.12.2025 oli 1 608 miljoonaa euroa. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on arvioitu myyntihinta tavanomaisessa liiketoiminnassa vähennettynä tuotteen valmiiksi saattamisesta ja myynnin toteuttamisesta aiheutuvilla arvioiduilla menoilla. Nettorealisointiarvon laskenta vaatii arvioita tulevaisuudessa myytävien tuotteiden myyntihinnoista. Esimerkiksi nikkelin ja muiden seosaineiden hinnan vaihtelut voivat vaikuttaa merkittävästi tuleviin myyntihintoihin. Vaihto-omaisuuden arvo konsernin taseessa on olennainen ja sen arvostukseen liittyy johdon harkintaa. Näistä seikoista johtuen olemme määrittäneet vaihto-omaisuuden arvostuksen tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi.	Tarkastustyöhömme kuului vaihto- omaisuuden arvostuksen oikeellisuutta varmistavien kontrollien testausta. Lisäksi tarkastustyöhömme sisältyi muun muassa seuraavia toimenpiteitä: • Tarkastimme raaka-aineiden hintoja ja keskeneräisiin tuotteisiin sisältyvien erien tuotekustannusten määrittämistä. • Tarkastimme otokseen perustuen vaihto- omaisuuden nettorealisointilaskelmia ja niissä käytetyttyjä keskeisiä oletuksia. • Arvioimme vaihto-omaisuuden epäkuranttiusvarauksen riittävyyttä ja siihen liittyvää johdon harkintaa.

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen  kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Järjestelmäympäristön tila
Konsernilla on historiallisesti ollut hajautettu järjestelmäympäristö, jota on päättyneen tilikauden aikana keskitetty ja kehitetty esimerkiksi järjestelmäpäivityksillä ja uusien järjestelmien implementoinneilla. Hajautettu järjestelmäympäristö sekä meneillään oleva järjestelmäkehitys vaikuttavat järjestelmien käyttäjäoikeus- ja muutoshallintaan liittyviin riskeihin, minkä vuoksi olemme määrittäneet tämän tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi.	Testasimme keskeisiin IT-järjestelmiin liittyviä kontrolleja, jotka koskevat järjestelmiin pääsyä ja muutosten hallintaa. Suoritimme data-analytiikalla yksittäisten tapahtumien tarkastusta alentaaksemme käyttäjäoikeushallintaan liittyviä olennaisen virheellisyyden riskejä hyväksyttävän alhaiselle tasolle. Testasimme järjestelmäpäivityksiin ja uusien järjestelmien implementointiin liittyviä kontrolleja. Testasimme taloudellisen raportoinnin kannalta olennaisten datamigraatioiden täydellisyyttä ja oikeellisuutta.

		226

Emoyhtiön tilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Tytäryhtiöosakkeiden arvostus emoyhtiön tilinpäätöksessä
Outokumpu Oyj:n tytäryhtiöosakkeiden kirjanpitoarvo 31.12.2025 emoyhtiön tilinpäätöksessä oli 4 433 miljoonaa euroa. Johto arvioi tytäryhtiöosakkeiden arvostusta osana liikearvon arvonalentumistestausta käyttämällä diskontattuihin vastaisiin rahavirtoihin perustuvaa mallia. Tytäryhtiöosakkeiden arvo emoyhtiön taseessa on olennainen ja niiden arvostukseen liittyy johdon harkintaa. Näistä seikoista johtuen olemme määrittäneet tytäryhtiöosakkeiden arvostuksen tilintarkastuksen kannalta keskeiseksi seikaksi.	Arvioimme testauslaskelmissa käytetyn menetelmän sekä näihin liittyvän johdon harkinnan ja arvioiden asianmukaisuutta seuraavien toimenpiteiden avulla: • Arvioimme ennustettujen rahavirtojen kohtuullisuutta ja johdonmukaisuutta esimerkiksi vertaamalla ennusteita hallituksen hyväksymiin keskipitkän aikavälin strategisiin suunnitelmiin ja ennusteisiin sekä testaamalla niiden perustana olevia keskeisiä oletuksia. • Testasimme käytettyjä diskonttokorkoja, pitkän aikavälin kasvuennusteita ja tiettyjä muita olettamia esimerkiksi vertaamalla näitä syöttötietoja havainnoitavissa oleviin markkinatietoihin. • Vertasimme edellisen vuoden arvonalentumismallissa käytettyjä tilikauden arvioituja tuloslukuja toteutuneisiin tuloslukuihin saadaksemme vahvistusta johdon arvioiden luotettavuudelle.
Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen

kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja siten, että

tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen

laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus

ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat

tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja

konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka

liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan

jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos

emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista

vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä

kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä

antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea

varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän

tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi

aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden

yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita

käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme

ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen

ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen

olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin

vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen

määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että

väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin

riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä

väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista

esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan

sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta

pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset

tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan

lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

		227

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä

johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista

laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme

hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö

sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa

merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos

johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää

tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin

tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole

riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat

tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun

tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa

siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien,

yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen

perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme

konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi

tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin

kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta.

Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön

ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta

laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien

mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme

tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet

riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden

kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan

riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä

tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen

kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos

säädös tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa

tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa,

koska siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan

suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 21.3.2017 alkaen.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää

toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä

tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet

toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää

ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä

ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa

tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai

vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta

velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen

sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista

säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat

yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia

säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista

säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme

muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä

muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta.

Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lakiin perustuvat lausunnot

Tuloverokertomuksen rekisteröinti

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto

kirjanpitolain 7 b luvun edellyttämän tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja

julkistamisesta.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja

julkistamisesta.

Lausuntonamme esitämme, että yhtiö ei ole ollut velvollinen rekisteröimään ja julkistamaan

kirjanpitolain 7 b luvussa tarkoitettua tuloverokertomusta päättynyttä tilikautta välittömästi

edeltäneeltä tilikaudelta.

		228

Muut lausumat

Hallituksen esitys taseen osoittaman voiton käyttämisestä on osakeyhtiölain mukainen.

Puollamme vastuuvapauden myöntämistä emoyhtiön hallituksen jäsenille sekä

toimitusjohtajalle tarkastamaltamme tilikaudelta.

Helsingissä 25.02.2026

PricewaterhouseCoopers Oy

Tilintarkastusyhteisö

Samuli Perälä

KHT

		229

Riippumattoman tilintarkastajan raportti Outokumpu Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

Outokumpu Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on

Outokumpu Oyj:n (Y-tunnus 0215254-2) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti

laadittu tilinpäätös 5493009YRUJJDCFF0R80-2025-12-31-1-fi.zip tilikaudelta 1.1.–

31.12.2025.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-

tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin

vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin artiklan

3 mukaisesti

• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot

ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin artiklan 4

mukaisesti sekä

• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen

yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne

katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen

sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti. 

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne

katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen

sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten

mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut

näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan

tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa

laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien

sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista

koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission

teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä,

onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin

komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on

suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon

kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta

osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan

vaatimusten mukaisesti, ja

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön

tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen

sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan

harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä

johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä. 

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan

harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä

johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Outokumpu

Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen 5493009YRUJJDCFF0R80-2025-12-31-1-fi.zip sisältyvät

konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta

1.1.–31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin

vaatimusten mukaisesti.

		230

Lausuntomme Outokumpu Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta

1.1.–31.12.2025 on annettu tilintarkastuskertomuksellamme päivätty 25.2.2026. Tällä

raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta

varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 25.02.2026

PricewaterhouseCoopers Oy

Tilintarkastusyhteisö

Samuli Perälä

KHT

		231

Kestävyysraportin varmennuskertomus

Outokumpu Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on

Outokumpu Oyj:n (y-tunnus 0215254-2) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7

luvun mukainen konsernikestävyysraportti raportointikaudelta 1.1–31.12.2025.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole

tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole

kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja

(ESRS), sekä

2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088

muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852

artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Outokumpu Oyj on yksilöinyt tiedot

kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen

olennaisuusanalyysi).

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista

konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska

kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta ESEF-

asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön kestävyystietojen merkitsemistä

koskevien vaatimusten puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden

antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja

kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut

varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon

kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”.

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa

noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme

toimeksiantoa, ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1,

jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä

toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten

standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten

noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Outokumpu Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7

luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa

määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista

raportointia varten,

• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista

helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä

vaatimuksia, sekä

• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia

konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa

olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa

Raportoitaessa tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja ESRS:n mukaisesti, yhtiön johto on

velvollinen laatimaan tulevaisuuteen suuntautuvat tiedot raportissa kuvattujen oletusten

perusteella tapahtumista, jotka saattavat tapahtua tulevaisuudessa, sekä mahdollisista

konsernin tulevista toimista. Todelliset lopputulokset todennäköisesti poikkeavat

ennakoiduista, koska odotetut tapahtumat eivät usein toteudu suunnitellusti.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden

siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista

virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää

		232

lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden

katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa

vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen

kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden

koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat

konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen

toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme

suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet, mutta

emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai

konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä

hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää

havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen

virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa,

väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen

esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat

luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon

toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne,

ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin

väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi

rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on

huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden

antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Haastattelimme yhtiön johtoa ja konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen

keräämisestä ja raportoinnista vastaavia henkilöitä konsernitasolla hankkiaksemme

käsityksen kestävyysraportointiprosessista ja siihen liittyvistä sisäisistä kontrolleista

sekä tietojärjestelmistä.

• Perehdyimme yhtiön laatimaan taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin soveltuvin osin,

ja arvioimme, tukevatko ne konsernikestävyysraportin sisältämiä tietoja.

• Arvioimme yhtiön toteuttamaa kaksinkertaisen olennaisuuden arviointiprosessia

suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin sekä sitä, ovatko arviointiprosessista annetut

tiedot ESRS-standardien mukaisia.

• Arvioimme, ovatko konsernikestävyysraportin sisältämät kestävyystiedot ESRS-

standardien mukaisia.

• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt

konsernin taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä

arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

• Vierailimme yhtiön toimipaikalla Avestassa, Ruotsissa sekä haastattelimme

etäyhteydellä tytäryhtiön edustajia, jotka vastaavat raportointi prosessista Calvertissa,

USAssa sekä Torniossa, Suomessa.

Helsingissä 25.02.2026

PricewaterhouseCoopers Oy

Kestävyystarkastusyhteisö

Tiina Puukkoniemi

KRT