2024
Vuosikatsaus
Sisällys ....................................................................................................................................................... 2
Componenta lyhyesti ...................................................................................................................... 3
Konsernin taloudellinen kehitys ............................................................................................ 4
Componentan arvonluonti ......................................................................................................... 6
Toimitusjohtajan katsaus ............................................................................................................ 7
Hallituksen toimintakertomus 2024 .................................................................................... 9
Kestävyysselvitys 2024 .................................................................................................................. 18
Tunnusluvut .......................................................................................................................................... 74
Tunnuslukujen laskentakaavat .............................................................................................. 75
Konsernitilinpäätös ......................................................................................................................... 76
Konsernin tuloslaskelma .............................................................................................................. 76
Konsernin laaja tuloslaskelma .................................................................................................. 77
Konsernin tase ................................................................................................................................... 78
Konsernin rahavirtalaskelma ..................................................................................................... 79
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista ...................................................... 80
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot .......................................................................................... 81
Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet ....................................................................... 81
1 Liikevaihto ............................................................................................................................. 86
2 Liiketoiminnan muut tuotot ............................................................................................. 88
3 Liiketoiminnan kulut .......................................................................................................... 88
4 Henkilöstökulut ................................................................................................................... 89
5 Tutkimus- ja kehitysmenot ............................................................................................... 89
6 Poistot ja arvonalentumiset ............................................................................................. 89
7 Rahoitustuotot ja -kulut .................................................................................................... 90
8 Tuloverot ............................................................................................................................... 90
9 Osakekohtainen tulos ........................................................................................................ 91
10 Aineettomat hyödykkeet .................................................................................................. 91
11 Liikearvo ................................................................................................................................ 92
12 Aineelliset hyödykkeet....................................................................................................... 93
13 Vaihto-omaisuus ................................................................................................................. 96
14 Myyntisaamiset .................................................................................................................. 97
15 Muut lyhytaikaiset saamiset ja siirtosaamiset ........................................................... 98
16 Laskennalliset verosaamiset ja -velat ............................................................................ 98
17 Sijoituskiinteistöt ................................................................................................................ 100
18 Omaa pääomaa koskevat liitetiedot .............................................................................. 101
19 Pääoman hallinta ................................................................................................................ 102
20 Osakeperusteiset maksut ................................................................................................. 102
21 Eläkevelvoitteet ja muut työsuhde-etuudet ................................................................ 103
22 Varaukset .............................................................................................................................. 103
23 Rahoitusriskit ja -instrumentit ........................................................................................ 104
24 Muut korottomat velat ja siirtovelat .............................................................................. 107
25 Velkojen täsmäytys rahoituksen rahavirtaan ............................................................. 108
26 Vuokrasopimusvelat .......................................................................................................... 109
27 Vastuusitoumukset ............................................................................................................ 109
28 Lähipiiritapahtumat ........................................................................................................... 110
Emoyhtiön tilinpäätös .................................................................................................................... 111
Emoyhtiön tuloslaskelma ............................................................................................................ 111
Emoyhtiön tase ................................................................................................................................. 112
Emoyhtiön rahavirtalaskelma ................................................................................................... 113
Emoyhtiön liitetiedot ...................................................................................................................... 114
Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet .................................................................... 114
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset ................................... 124
Tilintarkastuskertomus ................................................................................................................ 125
Tilintarkastajan ESEF-varmennusraportti ....................................................................... 131
Kestävyysselvityksen varmennuskertomus .................................................................. 133
Tietoja sijoittajille .............................................................................................................................. 136
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024............................................................ 137
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
2

Sisällys
Sisällys
+SISALLYS
Kestävyysselvitys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta lyhyesti
Componenta on kansainvälinen teknologiayhtiö, joka on Suomen
johtava konepajateollisuuden sopimusvalmistaja. Vastuullisuus
ja asiakkaiden tarpeet ovat yhtiön laajan teknologiaportfolion
ytimessä. Componenta valmistaa korkealaatuisia komponentteja
asiakkailleen, jotka ovat globaaleja kone- ja laitevalmistajia. Yhtiön
osake listataan Nasdaq Helsingissä (CTH1V).
Suomi
81,1
Ruotsi
10,5
Muut maat
0,4
Muu Eurooppa
3,6
Saksa
1,5
Liikevaihdon jakautuminen
markkina-alueittain, Me
Liikevaihto, Me
97,1
Käyttökate, Me
7,9
Oikaistu käyttökate, Me
4,9
Liiketulos, Me
2,6
Tilauskanta vuoden lopussa, Me
16,7
Henkilöstö
~ 680
Liikevaihdon jakautuminen, %
Koneen-
rakennus
Maatalous-
koneet
Metsä-
koneet
Energia-
teollisuus
Puolustusväline-
teollisuus
Muut
teollisuuden alat
39% 20% 15%
14% 7% 5%
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
3

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Konsernin kehitys 1.1.–31.12.
2024 2023 2022 2021 2020
Liikevaihto, Te 97 145 101 809 109 087 87 254 70 040
Käyttökate, Te 7 854 5 278 7 086 4 959 3 750
Oikaistu käyttökate, Te* 4 930 5 278 7 086 4 959 3 750
Liiketulos, Te 2 562 3 762 1 555 13 -2 034
Liiketulosmarginaali, % 2,6 3,7 1,4 0 -2,9
Rahoitustuotot ja -kulut, Te -2 358 -2 193 -1 662 -418 -1 456
Tulos rahoituserien jälkeen, Te 204 1 568 -106 -405 -3 489
Jatkuvien toimintojen tilikauden tulos, Te 204 1 547 52 -405 -3 175
Lopetettujen toimintojen tilikauden tulos, Te 0 0 0 0 2 226
Tilauskanta kauden lopussa, Te 16 682 14 532 18 481 13 954 9 536
Liikevaihdon muutos, % -4,6 -6,7 25,0 24,6 38,0
Viennin ja ulkomaan toimintojen osuus, % 16,5 18,6 19,9 20,1 17,0
* Täsmäytyslaskelma oikaistusta käyttökatteesta löytyy vuosikatsauksen kohdasta "Tunnusluvut".
Konsernin taloudellinen kehitys
0
2000
4000
6000
8000
10000
20242023202220212020
0
2
4
6
8
10
20242023202220212020
-4000
-2000
0
2000
4000
6000
8000
10000
20242023202220212020
0
20000
40000
60000
80000
100000
120000
20242023202220212020
0
10
20
30
40
50
20242023202220212020
0
1000
2000
3000
4000
5000
6000
7000
8000
20242023202220212020
Liiketoiminnan rahavirta, Te Sijoitetun pääoman tuotto, % Korolliset nettovelat, Te**
Liikevaihto, Te
Omavaraisuusaste, %
Käyttökate, Te*
* Vuoden 2024 käyttökate sisältää 2,9 Me:n suuruisen ei-operatiivisesta toiminnasta syntyneen kerta luonteisen tuoton Kalajoen tehtaan ja Sepänkylän koneistus- ja palvelukeskuksen liiketoimintojen kaupasta.
** Vuoden 2020 korolliset nettovelat sisältävät saneerausveloista vain korolliset velat.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
4

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Yhteenveto vuoden 2024
keskeisistä tapahtumista
Componenta teki toukokuussa 2024 yhteistyösopimuksen Puolustusvoimien kanssa
120 mm kuori-pyrstökokoonpanojen toimittamisesta Puolustusvoimille vuosien
2025–2028 aikana. Kaupan kokonaisarvo on noin 50 miljoonaa euroa, sisältäen
noin 9 miljoonan euron arvoisen option vuodelle 2028. Option käyttö varmistui
joulukuussa 2024.
Componenta osti Fortaco Groupilta Kalajoen tehtaan ja Sepänkylän koneistus- ja
palvelukeskuksen liiketoiminnot sisältäen niiden vaihto- ja käyttöomaisuuserät
kiinteistöineen noin 2,8 Me:llä 1.10.2024. Ostetut liiketoiminnot tulivat osaksi
Componentaa kaupan toteutumispäivästä lähtien. Componenta maksaa Kalajoen ja
Sepänkylän liiketoimintojen käytössä olevista kiinteistöistä Fortaco Oy:lle viimeistään
vuoden kuluttua eli 1.10.2025. Siihen asti Componenta maksaa vuokraa Fortacolle
Kalajoen ja Sepänkylän kiinteistöistä. Maksettu vuokra vähennetään kiinteistöjen
kauppahinnasta 1 Me:stä. Componenta rahoittaa kaupat tulorahoituksellaan
ja käytössään olevilla rahoituslimiiteillä. Componenta kirjasi kaupasta 2,9 Me:n
kertaluonteisen ei-operatiivisen tuoton tilikaudelle 2024. Ostettavan liiketoiminnan
liikevaihto vuonna 2023 oli noin 9,6 Me. Kalajoen ja Sepänkylän tehtailla tehdään
vaativien teräksisten osavalmisteiden ja komponenttien hitsausta, koneistusta
sekä pintakäsittelyä ja asennusta. Hankittavat toiminnot työllistävät yhteensä noin
60 työntekijää. Kauppa vahvisti Componentan palvelutarjoamaa ja -kykyä kone- ja
laitevalmistajille.
Componenta sopi enintään 3 miljoonan dollarin rahoitusjärjestelystä yhdysvaltalaisen
sijoittajan, MPL:n, kanssa. Järjestely on voimassa 1.7.2025–31.12.2027. Componenta
voi rahoitusjärjestelyn alla nostaa sen yksinomaisesta pyynnöstä enintään
750 000 dollarin erissä lainaa MPL:ltä. Lainaa vastaan Componenta antaa MPL:lle
vaihtovelkakirjoja, joiden maturiteetti on 3 vuotta. Vaihtovelkakirjojen vuotuinen
korko on 4 %. Componenta voi lunastaa vaihtovelkakirjoja takaisin MPL:ltä koska
tahansa, maksamalla vaihtovelkakirjojen pääoman ja kertyneen koron MPL:lle. MPL
voi vaatia vaihtovelkakirjojen konvertointia yhtiön osakkeiksi, kun 18 kuukautta on
kulunut konvertoitavaksi vaadittavan vaihtovelkakirjan antamisesta. Konversiossa
osakekohtainen merkintähinta vastaa 91,5 % yhtiön osakkeenvaihtomäärällä
painotetusta keskikurssista viitenä peräkkäisenä kaupankäyntipäivänä.
Componenta sopi uudesta 2 miljoonan euron käyttöpääomalainasta toisella
vuosineljänneksellä LähiTapiolan ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon kanssa.
Laina nostettiin kokonaisuudessaan 12.4.2024. Laina-aika on viisi vuotta.
Avainluvut
2024 2023 Muutos, %
Liikevaihto, Te 97 145 101 809 -4,6
Käyttökate, Te 7 854* 5 278 48,8
Oikaistu käyttökate, Te 4 930*** 5 278 6,6
Liiketulos, Te 2 562* 3 762** -31,9
Liiketulosmarginaali, % 2,6* 3,7** -28,7
Tulos rahoituserien jälkeen, Te 204 1 568 -87,0
Tilikauden tulos, Te 204 1 547 -86,8
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e 0,02 0,16 -86,8
Laimennettu osakekohtainen tulos, e 0,02 0,16 -86,8
Liiketoiminnan rahavirta, Te 8 232 1 126 631,2
Korollinen nettovelka, Te 5 472 9 097 -39,9
Nettovelkaantumisaste, % 21,2 35,6 -40,5
Oman pääoman tuotto, % 0,8 6,2 -87,3
Sijoitetun pääoman tuotto, % 6,6 9,8 -32,6
Omavaraisuusaste, % 41,3 45,0 -8,2
Bruttoinvestoinnit sis. taseeseen kirjattujen
vuokrasopimusten osuuden, Te 6 732 4 066 65,6
Henkilöstö kauden lopussa ml. vuokratyövoima 689 615 12,0
Henkilöstö keskimäärin kauden aikana
ml. vuokratyövoima 639 631 1,3
Tilauskanta, Te 16 682 14 532 14,8
* Vuoden 2024 käyttökatteeseen ja liiketulokseen sisältyy 2,9 Me:n suuruinen ei-operatiivisesta
toiminnasta syntyvä kertaluonteinen tuotto Kalajoen tehtaan ja Sepänkylän koneistus- ja
palvelukeskuksen liiketoimintojen kaupasta.
** Vuoden 2023 liiketulokseen sisältyy 4,2 Me:n määräinen kertaluonteinen tuotto valimoliike-
toiminnan tuotannon koneisiin ja laitteisiin liittyvästä arvonalennustappion peruuttamisesta.
*** Täsmäytyslaskelma oikaistusta käyttökatteesta löytyy vuosikatsauksen kohdasta "Tunnusluvut".
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
5

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Pääoma
Inhimillinen ja tiedollinen pääoma
›
~ 680 ammattilaista
›
Innostava yrityskulttuuri, joka
kannustaa kehittymiseen
›
Metallialan asiantuntemus 200 vuoden
ajalta
›
Laaja valmistustekninen osaaminen
›
Jatkuva parantaminen ja
valmistusprosessien kehittäminen
›
Tavoitteellinen ympäristö-, terveys- ja
turvallisuus johtaminen
›
Jätteen määrän vähentäminen ja
kierrättämisen tehostaminen
›
Innovatiivinen materiaalien
uusiokäyttö
›
Yrityksen tunnettavuus ja maine
luotettavana sopimusvalmistajana
Taloudellinen pääoma
›
Taseen loppusumma 63,4 Me
›
Nettovelka 5,5 Me
›
Monipuolinen omistuspohja
›
Pitkäaikaiset asiakassuhteet
Toimitusketjut
›
Raaka-aineiden, materiaalien ja
palveluiden ostot/hankinnat 60,8 Me
›
Kattava alihankintaverkosto
Omaisuus
›
Tuotanto Suomessa 10 toimipaikassa
(2 valimoa, 4 koneistusyksikköä,

ja 1 hitsaus ja pintakäsittely-yksikkö)
›
Investoinnit
›
Karkkilan ja Porin tehdaskiinteistöt
Energialähteet
›
Sähkön osuus 74,1 %, kaukolämmön
osuus 16,7 %, nestekaasun
osuus 6,6 %, öljyn osuus 2,5 % ja
biopolttoaineiden osuus 0,1 %
Componenta
Strategia
Strategian painopistealueet: Syvällinen asiakastuntemus, Vastuullisuus, Operatiivinen uudistuminen, Henkilöstö on avain menestykseen ja Epäorgaaninen kasvu
Tavoitteenamme on olla asiakkaillemme ensisijainen laajan tarjooman palveleva kokonaistoimittaja.
Tuotokset
Tuotteet
›
18 966 tonnia valimotuotteita
›
1 091 728 kpl koneistuksia
›
344 862 kpl putkituotteita
›
92 615 kpl levyleikkeitä
›
1 623 kpl takeita
›
1 289 tonnia hitsattuja levyrakenteita
(luku aikaväliltä 10–12/2024)
Palvelut
›
Aihiovalmistus (putki-, levy-, valu- ja
taetuotteet)
›
Jatkojalostus (koneistus, lämpö- ja
pintakäsittely)
›
Menetelmäsuunnittelu
›
Komponenttien valmistussuunnittelu
Hiilijalanjälki
›
Vuonna 2024 näiden kaikkien
kohteiden yhteenlasketut
kasvihuonekaasupäästöt
konsernitasolla olivat
69 401 tCO
2
-ekv.
Vaikutus
Taloudellinen vaikutus
›
Investoinnit
›
Verot
›
Maksut toimittajille ja kumppaneille
›
Korkokulut luotonantajille
›
Osakkeen arvonnousu
›
Palkat ja edut työntekijöille
Sosiaalinen vaikutus
›
Työnantajavaikutus eri paikkakunnilla
›
Luotettava toimittaja asiakasyrityksille
›
Turvallinen ja vastuullinen työnantaja
›
Urakehitysmahdollisuudet
henkilöstölle
›
Turvallinen työympäristö henkilöstölle
Ympäristövaikutus
›
Valmistusmenetelmien tehokkuuden
parantaminen vähentää
ympäristökuormaa
›
Jätteiden uusiokäyttö/kierrätys
›
Investointien ympäristönäkökulmien
huomioiminen
Liiketoimintaan
vaikuttavat
muutosvoimat
›
Vastuullisuusvaatimusten lisääntyminen, Kotimaisen kilpailukyvyn muutokset, Osaavan työvoiman saatavuus, Digitalisaatio ja teknologinen kehitys,

Componentan arvonluonti
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
6

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Toimitusjohtajan katsaus
Vuosi 2024 oli kokonaisuutena nousujohteinen. Heikon ensimmäisen
vuosineljänneksen volyymi- ja tilauskantakehitys jäivät selvästi odotuksia
alemmalle tasolle matalan kysynnän ja erityisesti koko Euroopassa
vallitsevan maatalouskoneteollisuuden heikon markkinatilanteen johdosta.
Ensimmäisellä vuosipuoliskolla rautavalimoidemme matalan käyntiasteen
aikana ylösajoimme sarjatuotantoon myös uusia volyymituotteita, millä
osaltaan oli hetkellisesti heikentävä vaikutus tuotannon tehokkuuteen ja
laatutasoon. Toisesta vuosineljänneksestä alkaen laaduntuottokykymme
parani suunnitelmallisilla toimenpiteillä ja tilauskantammekin lähti
hienoiseen kasvuun. Tiedotimme loppukeväästä 2024 myös merkittävästä
puolustusvälineteollisuuden kaupasta, jonka vaikutukset alkoivat näkyä yhtiön
toiminnassa jo loppuvuoden aikana.
Liikevaihdon nousu vahvistui kokonaisuutena toisella vuosipuoliskolla, jolloin
kokonaismyyntimme ylitti vertailukauden tason. Säilytimme palvelukykymme
hyvänä koko konsernissa haastavassa toimintaympäristössä läpi vuoden.
Markkinaepävarmuus leimasi koko vuotta 2024
Sopimusvalmistajana asiakaskysynnän tasolla ja sen myötä tehtaidemme
käyntiasteilla on suora vaikutus kannattavuuteemme. Vuoden 2024 tulokseen
vaikutti merkittävästi kysynnän matalan tason kautta yleinen taloustilanne,
jota leimasivat markkinaepävarmuudet, korkea inflaatiotaso sekä korkea
korkoympäristö. Inflaatiokehitys tasaantui vuoden aikana maltilliselle tasolle
ja raaka-aineiden, materiaalien sekä komponenttien saatavuus on tällä
hetkellä hyvällä tasolla. Seuraamme aktiivisesti markkinoiden kehittymistä ja
varmistamme omien hankintaketjujemme toimivuuden myös jatkossa.
Sähköenergian saatavuudessa ei tällä hetkellä nähdä merkittäviä
lähiajan riskejä, mutta sähköenergian yleiseen hintatasoon sisältyy
epävarmuustekijöitä ja lyhyen aikavälin merkittävät hintavaihtelut sekä
niihin reagoiminen ovat tulleet osaksi energiaintensiivisten toimialojen
arkea.
Poikkeukselliset työmarkkinahäiriöt vaikuttivat negatiivisesti meidän ja
asiakkaidemme taloudelliseen suorituskykyyn toistuvasti vuoden aikana.
Suorat vaikutukset korostuivat etenkin ensimmäisellä vuosipuoliskolla
sekä viimeisellä vuosineljänneksellä lakkoilun ja erilaisten toimintaamme
rajoittavien toimenpiteiden myötä. Likviditeettimme säilyi hyvänä koko
vuoden.
Strategian 3-vuotiskauden ensimmäinen vuosi takana
Kun vuosi vaihtui, niin myös ensimmäinen vuosi päivitetyn
strategiamme kolmivuotiskaudesta on takana. Toimenpiteet ovat
edenneet suunnitelmiemme mukaisesti. Olemme vahvistaneet
asiakastuntemustamme läpi organisaation sekä tehneet tiiviimpää
yhteistyötä asiakkaiden tarpeet huomioiden muun muassa komponenttien
Componenta kasvoi yrityskaupoin ja markkinat piristyivät loppuvuotta kohden
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
7

Toimitusjohtajan
katsaus
+TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS
Kestävyysselvitys
Sisällys
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
valmistussuunnittelussa. Lisäksi olemme kasvattaneet vastuullisuuden roolia
yhtenä kilpailueduistamme sekä valmistautuneet regulaatiomuutoksiin ja
niistä syntyneisiin tarpeisiin sekä ensimmäiseen CSRD-raportointiimme.
Vastuullisuustyössämme korostuvat edelleen ympäristönäkökulmien
huomioinnin lisäksi etenkin työturvallisuus ja henkilöstön hyvinvoinnin
kannalta tärkeät kehityskohteet. Haluamme olla tapaturmaton työpaikka,
jossa monimuotoisuus, yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat tärkeä osa arjessa
toteutuvaa yrityskulttuuria. Henkilöstömme osaaminen, asiantuntemus,
motivaatio ja jatkuva kehittyminen ovat meille sopimusvalmistajana oleellinen
sekä kriittinen tekijä, johon panostamme nyt ja tulevaisuudessa.
Yhtenä strategisena kasvuajurinamme on orgaanisen kasvun lisäksi kasvaa
yrityskaupoin, ja tähän liittyen julkistimme liiketoimintakaupan heinäkuussa
2024. Kaupan myötä tarjoamamme täydentyi vaativien hitsattujen rakenteiden
valmistuksella ja vahvalla hitsausteknisellä osaamisella. Viimeisellä
vuosineljänneksellä integroimme toiminnat osaksi Componentaa ja aloitimme
synergisen kehitystyömme.
Yhtiön tarjoama vastaa entistä paremmin
asiakkaidemme tarpeisiin
Operatiivisen kehitystyömme ja investointien myötä haluamme jatkossakin
taata asiakkaillemme korkean toimitusvarmuuden sekä tuotteiden ja
palvelujen laatutason. Jo valmiiksi poikkeuksellisen kattava tarjoamamme
laajentui myös vaativan hitsattujen rakenteiden valmistuskyvykkyydellä.
Tarjoamme nykyisin vastuullisesti tuotettuna Suomen tuotantoyksiköistämme
asiakkaillemme kattavasti niin valut, koneistuksen, levyleikekomponentit,
putkituotteet, hitsatut rakenteet kuin takeetkin. Hyödynnämme myös
alihankintaverkostomme kyvykkyyksiä kokonaistarjoamassamme.
Kohti kasvua
Valtaosalla asiakkaistamme varsinaiset kasvunäkymät ovat siirtyneet
varovaisen optimistisesti vuodelle 2025.
Jatkamme sopimusvalmistajana aktiivisesti
toimenpiteitämme markkina-asemamme
vahvistamiseksi ja haluamme sen myötä olla
asiakkaillemme ensisijainen laajan tarjoaman
vastuullinen kokonaistoimittaja.
Haluan kiittää henkilöstöämme sitoutumisesta
ja vahvasta panoksesta haastavan vuoden
aikana sekä asiakkaitamme, toimittajiamme ja
kaikkia muita sidosryhmiämme hyvästä
yhteistyöstä ja luottamuksesta. Tästä
on hyvä jatkaa yhdessä eteenpäin
myös vuonna 2025.
Sami Sivuranta
toimitusjohtaja
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
8

Toimitusjohtajan
katsaus
Kestävyysselvitys
Sisällys
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Hallituksen toimintakertomus 2024
Liiketoimintamalli
Componenta Oyj on kansainvälinen
teknologiakonserni, joka on Suomen johtava
konepajateollisuuden sopimusvalmistaja.
Componentalla ja sen edeltäjillä on yli
200-vuotinen kokemus metallinkäsittelystä,
menetelmäsuunnittelusta, tuotekehitysyhteistyöstä
ja eri valmistustekniikoista sekä niiden
kehittämisestä. Konsernin operatiiviset
toiminnot sijaitsevat Suomessa. Componentan
teknologiaportfolio on laaja ja konserni valmistaa
sekä valettuja ja koneistettuja metallikomponentteja
että takeita, hitsattuja rakenteita, putkituotteita
ja levyleikkeitä. Componentan liiketoimintamalli
rakentuu pitkäaikaisille asiakassuhteille. Konsernin
asiakkaat ovat globaaleja kone- ja laitevalmistajia.
Componentan tuotanto on keskittynyt
palvelemaan asiakkaita joustavasti erityisesti
lyhyissä ja keskisuurissa tuotantosarjoissa.
Tuotantoyksiköiden laaja tarjonta kattaa kokoluokat
sadoista grammoista tuhansiin kiloihin, volyymit
yksittäiskappaleista kymmenien tuhansien sarjoihin
sekä monet eri materiaalivaihtoehdot.
Componentan arvoketjussa arvo muodostuu
pääasiassa lopputuotteiden käyttövaiheessa, kun
Componentan asiakkaat pystyvät tuottamaan
pitkäikäisiä lopputuotteita. Componentan raaka-
aine- ja toimitusketjut ovat globaaleja.
Yhteenveto vuoden 2024
keskeisistä tapahtumista
Componenta teki toukokuussa 2024 yhteistyö-
sopimuksen Puolustusvoimien kanssa 120 mm
kuori-pyrstökokoonpanojen toimittamisesta
Puolustusvoimille vuosien 2025–2028 aikana.
Kaupan kokonaisarvo on noin 50 miljoonaa euroa,
sisältäen noin 9 miljoonan euron arvoisen option
vuodelle 2028. Option käyttö varmistui joulukuussa
2024.
Componenta osti Fortaco Groupilta
Kalajoen tehtaan ja Sepänkylän koneistus- ja
palvelukeskuksen liiketoiminnot sisältäen niiden
vaihto- ja käyttöomaisuuserät kiinteistöineen
noin 2,8 Me:llä 1.10.2024. Ostetut liiketoiminnot
tulivat osaksi Componentaa kaupan
toteutumispäivästä lähtien. Componenta
maksaa Kalajoen ja Sepänkylän liiketoimintojen
käytössä olevista kiinteistöistä Fortaco Oy:lle
viimeistään vuoden kuluttua eli 1.10.2025.
Siihen asti Componenta maksaa vuokraa
Fortacolle Kalajoen ja Sepänkylän kiinteistöistä.
Maksettu vuokra vähennetään kiinteistöjen
kauppahinnasta 1 Me:stä. Componenta rahoittaa
kaupat tulorahoituksellaan ja käytössään olevilla
rahoituslimiiteillä. Componenta kirjasi kaupasta
2,9 Me:n kertaluonteisen ei-operatiivisen tuoton
tilikaudelle 2024. Ostettavan liiketoiminnan
liikevaihto vuonna 2023 oli noin 9,6 Me. Kalajoen
ja Sepänkylän tehtailla tehdään vaativien
teräksisten osavalmisteiden ja komponenttien
hitsausta, koneistusta sekä pintakäsittelyä ja
asennusta. Hankittavat toiminnot työllistävät
yhteensä noin 60 työntekijää. Kauppa vahvisti
Componentan palvelutarjoamaa ja -kykyä kone- ja
laitevalmistajille.
Componenta sopi enintään 3 miljoonan
dollarin rahoitusjärjestelystä yhdysvaltalaisen
sijoittajan, MPL:n, kanssa. Järjestely on
voimassa 1.7.2025–31.12.2027. Componenta voi
rahoitusjärjestelyn alla nostaa sen yksinomaisesta
pyynnöstä enintään 750 000 dollarin erissä lainaa
MPL:ltä. Lainaa vastaan Componenta antaa
MPL:lle vaihtovelkakirjoja, joiden maturiteetti
on 3 vuotta. Vaihtovelkakirjojen vuotuinen
korko on 4 %. Componenta voi lunastaa
vaihtovelkakirjoja takaisin MPL:ltä koska tahansa,
maksamalla vaihtovelkakirjojen pääoman
ja kertyneen koron MPL:lle. MPL voi vaatia
vaihtovelkakirjojen konvertointia yhtiön osakkeiksi,
kun 18 kuukautta on kulunut konvertoitavaksi
vaadittavan vaihto velkakirjan antamisesta.
Konversiossa osakekohtainen merkintähinta
vastaa 91,5 % yhtiön osakkeenvaihtomäärällä
painotetusta keskikurssista viitenä peräkkäisenä
kaupankäyntipäivänä.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
9

Hallituksen
toimintakertomus
+HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS 2022
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta sopi uudesta 2 miljoonan euron
käyttöpääomalainasta toisella vuosineljänneksellä
LähiTapiolan ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö
Elon kanssa. Laina nostettiin kokonaisuudessaan
12.4.2024. Laina-aika on viisi vuotta.
Liikevaihto
Liikevaihto markkina-alueittain
Te
1.1.–31.12.
2024
1.1.–31.12.
2023
Suomi 81 090 82 813
Ruotsi 10 517 11 286
Saksa 1 496 2 374
Muu Eurooppa 3 649 5 010
Muut maat 417 312
Sisäiset erät/eliminoinnit -24 13
Yhteensä 97 145 101 809
Liikevaihto laski 4,6 % vertailukaudesta ja
oli 97,1 Me (101,8 Me). Liikevaihdon lasku
johtui asiakastoimialojemme edellisvuotta
alhaisemman kysynnän aiheuttamista
pienemmistä toimitusvolyymeista sekä
vertailukautta alhaisemmista myyntihintoihin
sisältyvistä pääraaka-aine- ja energiaindeksien
tasoista. Componentan liikevaihto
jakautui asiakastoimialoittain seuraavasti:
koneenrakennus 39 % (45 %), maatalouskoneet
20 % (30 %), puolustusvälineteollisuus 15 % (4 %),
energiateollisuus 14 % (9 %), metsäkoneet 7 % (7 %)
ja muut teollisuudenalat yhteensä 5 % (5 %).
Tilauskanta
Te 31.12.2024 31.12.2023
Tilauskanta 16 682 14 532
Componentan tilauskanta vuoden 2024 lopussa
oli 16,7 Me (14,5 Me). Tilauskanta nousi 2,8 Me:lla
edellisen vuosineljänneksen lopun tilanteesta.
Tilauskanta käsittää asiakkaille vahvistetut kahden
seuraavan kuukauden tilaukset. Tilauskannan
nousuun edellisestä vuodesta vaikuttivat
muun muassa uudet hankitut liiketoimet sekä
Componentan saama uusmyynti.
Tulos
1.1.–31.12.
2024
1.1.–31.12.
2023
Liiketulos, Te 2 562* 3 762**
Liiketulosmarginaali, % 2,6* 3,7**
Tulos rahoituserien jälkeen, Te 204 1 568
Tilikauden tulos, Te 204 1 547
Laimentamaton
osakekohtainen tulos, e 0,02 0,16
Laimennusvaikutuksella
oikaistu osakekohtainen tulos, e 0,02 0,16
* Vuoden 2024 liiketulokseen sisältyy 2,9 Me:n suuruinen
ei-operatiivisesta toiminnasta syntyvä kertaluonteinen tuotto
Kalajoen tehtaan ja Sepänkylän koneistus- ja palvelukeskuksen
liiketoimintojen kaupasta.
** Vuoden 2023 liiketulokseen sisältyy 4,2 Me:n määräinen kerta-
luonteinen tuotto valimoliiketoiminnan tuotannon koneisiin ja
laitteisiin liittyvästä arvonalennustappion peruuttamisesta.
Konsernin käyttökate parani edellisvuodesta ja oli
7,9 Me (5,3 Me). Tilikauden käyttökatetta rasittivat
edellisvuotta alhaisemmat myyntivolyymit ja
sarjatuotantoon ylösajettujen volyymituotteiden
aiheuttama väliaikaisesti huonompi tuottavuus
ja sisäiset laatuhaasteet, tilikaudelle ajoittuneet
lakot sekä sähkön ja pääraaka-aineiden
indeksikehitys. Käyttökatteeseen sisältyi
parantavana eränä vuodelle 2024 kirjattu 2,9
Me:n suuruinen ei-operatiivinen kertaluonteinen
tuotto Kalajoen tehtaan ja Sepänkylän koneistus-
ja palvelukeskuksen liiketoimintojen kaupasta,
minkä johdosta käyttökate oli edellisvuotta
korkeampi. Siten tilikauden oikaistu käyttökate oli

Konsernin liiketulos heikkeni edellisvuodesta ja oli
2,6 Me (3,8 Me). Liiketulokseen sisältyi edellisessä
kappaleessa mainittu kertaluonteinen tuotto
liiketoimintakaupasta. Edellisvuoden liiketulosta
paransi 4,2 Me:n valimoliiketoiminnan tuotannon
koneisiin ja laitteisiin liittyvä arvonalennustappion
peruuttaminen. Componenta totesi vuoden 2023
kolmannella neljänneksellä IFRS:n mukaisessa
arvioinnissaan valimoliiketoiminnan pitkän aikavälin
tuotto-odotuksien parantuneen, minkä seurauksena
tuloslaskelman poistot ja arvonalentumiset -erään
kirjattiin kertaluonteinen tuotto.
Konsernin nettorahoituserät olivat -2,4 Me (-2,2
Me). Nettorahoituserien muutos oli seurausta
korkokulujen kasvusta, mitkä johtuivat tilikaudella
nostetusta uudesta 2,0 Me:n suuruisesta
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
10

Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
käyttöpääomalainasta sekä tilikauden aikana
käytössä olleista luottolimiiteistä. Konsernin tulos
rahoituserien jälkeen oli 0,2 Me (1,6 Me). Tilikauden
verot olivat 0,0 Me (0,0 Me). Konsernin tilikauden
tulos oli 0,2 Me (1,5 Me). Tilikauden osakekohtainen
laimentamaton tulos oli 0,02 e (0,16 e). Tilikauden
osakekohtainen tulos laimennusvaikutuksella oli
0,02 e (0,16 e).
Sopimus Puolustusvoimien kanssa
Componenta tiedotti 31.5.2024 Puolustusministerin
hyväksyneen Raha-asiainvaliokunnan puoltaman
Puolustusministeriön ehdotuksen hankkia
vuosien 2025–2028 aikana 120 mm kuori-
pyrstökokoonpanoja Puolustusvoimille. Kaupan
kokonaisarvo on noin 50 miljoonaa euroa,
sisältäen noin 9 miljoonan euron arvoisen option
vuodelle 2028, minkä käyttö varmistui viimeisellä
vuosineljänneksellä.
Liiketoimintakauppa Kalajoen
tehtaasta ja Sepänkylän koneistus-
ja palvelukeskuksesta
Componenta tiedotti 22.7.2024 allekirjoittaneensa
sopimuksen Kalajoen tehtaan ja Sepänkylän
koneistus- ja palvelukeskuksen liiketoimintojen,
sisältäen niiden vaihto- ja käyttöomaisuuserät
kiinteistöineen, ostamisesta Fortaco Groupilta noin
2,8 Me:llä. Ostettavan liiketoiminnan liikevaihto
vuonna 2023 oli noin 9,6 Me. Kauppa Kalajoen ja
Sepänkylän liiketoiminnoista toteutui 1.10.2024.
Ostetut liiketoiminnot tulivat osaksi Componentaa
kaupan toteutumispäivästä lähtien. Componenta
Manufacturing Oy ostaa Kalajoen ja Sepänkylän
liiketoimintojen käytössä olevat kiinteistöt Fortaco
Oy:ltä viimeistään vuoden kuluttua eli 1.10.2025.
Siihen asti Componenta maksaa vuokraa
Fortacolle Kalajoen ja Sepänkylän kiinteistöistä.
Maksettu vuokra vähennetään kiinteistöjen
kauppahinnasta 1 Me:stä. Componenta rahoittaa
kaupat tulorahoituksellaan ja käytössään olevilla
rahoituslimiiteillä.
Kalajoen ja Sepänkylän tehtailla tehdään vaativien
teräksisten osavalmisteiden ja komponenttien
hitsausta, koneistusta sekä pintakäsittelyä
ja asennusta. Hankitut toiminnot työllistävät
yhteensä noin 60 työntekijää. Kauppa vahvisti
Componentan palvelutarjoamaa ja -kykyä kone- ja
laitevalmistajille. Kalajoen ja Sepänkylän kattava
osaaminen laajensi yhtiön tuotantoportfoliota ja
täydensi kokonais tarjoamaa myös raskaamman
tuotannon sopimus valmistajana. Componenta
pystyy kaupan myötä hyödyntämään myös sisäisiä
toimitusketjuja kattavammin muun muassa
levyleiketoimitusten sekä raskaan koneistuksen
osalta. Componentalla ja Kalajoen ja Sepänkylän
koneistus- ja palvelu keskuksen liiketoiminnoilla on
jo ennestään yhteisiä asiakkaita.
Tase, rahoitus ja rahavirta
Rahavirta ja tase 2024 2023
Liiketoiminnan rahavirta, Te 8 232 1 126
Korollinen nettovelka, Te 5 472 9 097
Nettovelkaantumisaste, % 21,2 35,6
Omavaraisuusaste, % 41,3 45,0
Oman pääoman tuotto, % 0,8 6.2
Sijoitetun pääoman tuotto, % 6,6 9,8
Tilikauden lopussa yhtiön sijoitettu pääoma oli
40,0 Me (39,9 Me) ja sijoitetun pääoman tuotto oli
6,6 % (9,8 %). Oman pääoman tuotto oli 0,8 %
(6,2 %). Konsernin omavaraisuusaste oli tilikauden
lopussa 41,3 % (45,0 %). Omavaraisuuden
heikentyminen johtui edellisvuotta korkeammista
korottomista veloista. Konsernin oma pääoma
oli 25,8 Me (25,5 Me). Nettovelkaantumisaste
oli tilikauden lopussa 21,2 % (35,6 %). Netto-
velkaantumisasteen paranemiseen vaikutti pääosin
edellisvuotta vahvempi likviditeetti vuoden lopussa.
Toisaalta nettovelkaantumisastetta heikensi
tilikauden toisella neljänneksellä sovittu ja 12.4.2024
kokonaisuudessaan nostettu 2 miljoonan euron
määräinen käyttöpääomalaina LähiTapiolalta ja
Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elolta.
Laina-aika on viisi vuotta. Muut lainaehdot ovat
tavanomaiset.
Componenta-konsernin velat 31.12.2024 olivat
yhteensä 37,6 Me (31,7 Me). Pitkäaikaisia velkoja
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
11

Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
oli 11,7 Me (11,9 Me) ja lyhytaikaisia oli

4,1 Me (3,6 Me) ulkoisia rahoituslaitoslainoja. Muut
konsernin velkaerät sisälsivät käyttöpääomaeriä
10,5 Me (7,9 Me), toimitilojen sekä koneiden ja
laitteiden vuokrasopimusvelkoja 10,1 Me (10,9 Me)
ja muita velkaeriä 12,9 Me (9,3 Me).
Tilikauden lopussa konsernin rahat ja
pankkisaamiset olivat yhteensä 8,7 Me (5,3
Me). Tilikauden päättymisen jälkeen konsernin
maksuvalmius on säilynyt hyvänä. Componentalla
oli tilikauden lopussa myös käyttämättömiä ja
sitovia syyskuuhun 2025 asti voimassa olevia
luottositoumuksia 4,0 Me. Lisäksi Componenta
sopi tilikaudella enintään 3 miljoonan dollarin
rahoitusjärjestelystä yhdysvaltalaisen sijoittajan,
MPL:n, kanssa. Järjestely on voimassa
1.7.2025–31.12.2027. Componenta voi
rahoitusjärjestelyn alla nostaa sen yksinomaisesta
pyynnöstä enintään 750 000 dollarin erissä lainaa
MPL:ltä. Lainaa vastaan Componenta antaa
MPL:lle vaihtovelkakirjoja, joiden maturiteetti on
3 vuotta. Vaihtovelkakirjojen vuotuinen korko on
4 %. Componenta voi lunastaa vaihtovelkakirjoja
takaisin MPL:ltä koska tahansa, maksamalla
vaihtovelkakirjojen pääoman ja kertyneen koron
MPL:lle. MPL voi vaatia vaihtovelkakirjojen
konvertointia yhtiön osakkeiksi, kun 18 kuukautta
on kulunut konvertoitavaksi vaadittavan
vaihtovelkakirjan antamisesta. Konversiossa
osakekohtainen merkintähinta vastaa 91,5 % yhtiön
osakkeenvaihtomäärällä painotetusta keskikurssista
viitenä peräkkäisenä kaupankäyntipäivänä.
Konsernin liiketoiminnan rahavirta tilikaudella
oli 8,2 Me (1,1 Me). Tilikauden rahavirtaa paransi
edellisvuotta korkeampi ostovelkojen määrä.
Lisäksi edellisvuoden rahavirtaa heikensi
eräiden merkittävien materiaalihankintojen
maksuajankohdan ajoittuminen edellisvuoden
tilikauden päätöshetkeä ennen. Tilikauden lopussa
konsernin käyttöpääoma (sis. vaihto-omaisuus
ja myyntisaamiset vähennettynä ostoveloilla) oli
5,2 Me (6,5 Me).
Henkilöstö
2024 2023
Henkilöstökulut, Te -31 494 -31 189
Henkilöstö keskimäärin kauden
aikana 614 589
Henkilöstö keskimäärin kauden
aikana, ml. vuokratyövoima 639 631
Henkilöstö kauden lopussa 681 584
Henkilöstö kauden lopussa,
ml. vuokratyövoima 689 615
Konsernin henkilömäärä tilikauden lopussa oli 681
(584).
Investoinnit
Te 2024 2023
Pysyvät vastaavat 5 567 2 794
Vuokrasopimukset 1 165 1 272
Yhteensä 6 732 4 066
Konsernin investointien määrä oli 6,7 Me (4,1
Me). Investoinnit koostuivat pääasiassa erilaisista
tuotannon kone- ja laitehankinnoista sekä
tilikaudella tapahtuneesta liiketoimintakaupasta.
Konsernin investointien nettorahavirta oli
-3,2 Me (-2,7 Me), joka sisältää konsernin
investointien rahavirran aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin sekä kauppahinnan suorittamisen
Kalajoen ja Sepänkylän liiketoiminnoista.
Tutkimus- ja kehitystoiminta
Tutkimus- ja kehittämismenoja ei ollut, koska
Componenta harjoittaa sopimusvalmistus -
liiketoimintaa.
Osakepääoma ja osakkeet
Componenta Oyj:n osake noteerataan Nasdaq
Helsingissä. Osakkeen tilikauden keskikurssi oli
2,75 euroa (2,67 euroa), alin kurssi 2,12 euroa
(2,20 euroa) ja ylin kurssi 3,55 euroa (3,25 euroa).
Osakkeen kurssi tilikauden lopussa oli 2,76
euroa (2,35 euroa). Osakekannan markkina-
arvo tilikauden lopussa oli 26,8 Me (22,8 Me)
ja osakkeen suhteellinen vaihto tilikaudella oli
21,9 % (20,3 %) osakekannasta. Componenta
Oyj:n osakepääoma oli tilikauden päättyessä
1,0 Me (1,0 Me). Yhtiön osakkeiden yhteenlaskettu
määrä tilikauden lopussa oli 9 712 757 (9 712 757).
Osakkeenomistajien määrä tilikauden päättyessä oli
7 005 (6 975).
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
12

Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Osakkeenomistajat 31.12.2024
Osakkaan nimi Osakkeet %
1 Joensuun kauppa ja Kone Oy 1 220 940 12,57
2 Etra Capital Oy 940 000 9,68
3 Skandinaviska Enskilda Banken AB* 488 610 5,03
4 Keskinäinen Työeläke-
vakuutusyhtiö Varma 416 252 4,29
5 Keskinäinen Työeläke-
vakuutusyhtiö Elo 275 000 2,83
6 Nordea Henkivakuutus Suomi Oy 205 600 2,12
7 Harri Yrjö Oy 182 889 1,88
8 Noveco Oy 140 000 1,44
9 Nikula Jukka-Pekka 113 795 1,17
10
Hilander Seija-Sisko 72 644 0,75
Hallintarekisteröidyt osakkeet 505 706 5,21
Muut osakkeet 5 151 321 53,04
Yhteensä 9 712 757 100,00
* Hallintarekisteröity
Osakkeenomistus suuruusluokittain 31.12.2024
Osakkeiden määrä Osakkaita % Osakkeet %
1–100 3 696 52,77 112 808 1,16
101–500 1 811 25,85 479 285 4,94
501–1 000 597 8,52 463 768 4,76
1 001–5 000 686 9,79 1 491 222 15,35
5 001–10 000 105 1,50 720 229 7,42
10 001–50 000 89 1,27 1 734 640 17,86
50 001–100 000 12 0,17 714 419 7,36
100 001–500 000 7 0,10 1 822 146 18,76
500 001–999 999 999 2 0,03 2 174 240 22,39
Yhteensä = liikkeelle -
laskettu määrä
7 005 100,00 9 712 757 100,00
Osakkeenomistuksen jakauma sektoreittain
31.12.2024
%
Kotitaloudet yhteensä 49,15
Yritykset yhteensä 34,49
Julkisyhteisöt yhteensä 7,12
Hallintarekisteröidyt osakkeet ja
muu ulkomaalaisomistus 5,47
Rahoitus- ja vakuutuslaitokset yhteensä 3,71
Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt yhteensä 0,06
Sektorit yhteensä 100,00
Liputusilmoitukset
Vuonna 2024 Componenta ei vastaanottanut yhtään
liputusilmoitusta.
Varsinaisen yhtiökokouksen päätökset
Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous
pidettiin 10.4.2024 Vantaalla. Yhtiökokous
vahvisti tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen
sekä myönsi vastuuvapauden hallitukselle ja

Yhtiökokous päätti hallituksen ehdotuksen
mukaisesti, että 31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta
vahvistetun taseen perusteella ei jaeta osinkoa.
Yhtiökokous päätti hallituksen jäsenten luku-
määräksi viisi (5). Yhtiökokous valitsi hallitukseen
nykyiset jäsenet Tomas Hedenborgin, Anne
Koutosen, Harri Suutarin ja Petteri Walldénin.
Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin Lars
Wrebo. Yhtiökokous päätti osakkeenomistajien
nimitystoimikunnan ehdotuksen mukaisesti, että
hallituksen puheenjohtajalle maksetaan vuos i-
palkkiona 50 000 euroa ja hallituksen jäsenille 30 000
euroa. Mahdollisten hallituksen alaisten valiokuntien
jäsenille maksetaan vuosipalkkiona 5 000 euroa.
Lisäksi muualla kuin Suomessa asuvalle ja Suomeen
kokoukseen matkustavalle hallituksen jäsenelle
maksetaan kokouskohtainen palkkio 1 000 euroa.
Hallitus valitsi yhtiökokouksen jälkeen
pitämässään järjestäytymiskokouksessa
hallituksen puheenjohtajaksi Harri Suutarin
ja varapuheenjohtajaksi Anne Koutosen.
Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö
PricewaterhouseCoopers Oy, jonka päävastuullisena
tilintarkastajana toimii KHT Ylva Eriksson.
Yhtiö kokous valitsi kestävyysraportoinnin
varmentajaksi kestävyystarkastusyhteisö BDO
Oy:n. BDO Oy:n nimeämänä päävastuullisena
kestävyysraportoinnin varmentajana toimii KHT,
kestävyysraportointitarkastaja Laura Castrén.
Yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään
osakeanneista yhdessä tai useammassa erässä niin,
että osakeanti voidaan toteuttaa joko uusia osakkeita
antamalla tai yhtiön hallussa olevia omia osakkeita
luovuttamalla. Valtuutuksen nojalla annettavien
tai luovutettavien osakkeiden lukumäärä voi olla
yhteensä enintään 961 563 osaketta, mikä vastaa
noin 9,9 prosenttia yhtiön kaikista osakkeista. Uudet
osakkeet voidaan antaa ja yhtiön hallussa olevat omat
osakkeet luovuttaa joko maksua vastaan tai maksutta.
Hallitus päättää kaikista uusien osakkeiden
antamisen ja yhtiön hallussa olevien omien
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
13

Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
osakkeiden luovuttamisen ehdoista. Hallitus voi
valtuutuksen perusteella päättää osakeannista
myös suunnatusti eli osakkeenomistajien
etuoikeudesta poiketen (suunnattu anti)
osakeyhtiölaissa mainituin edellytyksin. Valtuutus
sisältää myös oikeuden päättää uusien osakkeiden
antamisesta maksutta yhtiölle itselleen. Hallitus
voi käyttää valtuutusta esimerkiksi vastikkeena
yrityskaupoissa, pääomarakenteen kehittämiseksi,
omistuspohjan laajentamiseksi, yhtiön hankkiessa
liiketoimintaansa liittyvää omaisuutta tai muiden
liiketoimintaan liittyvien järjestelyjen rahoittamiseen
tai toteuttamiseen tai muihin hallituksen
päättämiin tarkoituksiin. Valtuutusta ei kuitenkaan
saa käyttää yhtiön johdon tai avainhenkilöiden
kannustinohjelmien toteuttamiseksi.
Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen
yhtiökokouksen päättymiseen, mutta kuitenkin
enintään 30.6.2025 asti. Selvyyden vuoksi todetaan,
että valtuutus ei kumoa yhtiökokouksessa
13.4.2023 hallitukselle annettua valtuutusta päättää
osakeannista ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten
oikeuksien antamisesta kannustinjärjestelmiä
varten, jonka nojalla voidaan antaa enintään
400 000 kappaletta osakkeita. Valtuutus kumoaa
kuitenkin muut aiemmat käyttämättömät
osakeantivaltuutukset.
Yhtiökokous päätti yhtiöjärjestyksen muuttamisesta
lisäämällä yhtiöjärjestykseen uuden kohdan 8
kestävyysraportoinnin varmentajasta. Muutoksen
seurauksena yhtiöjärjestyksen nykyisten 8–10
kohtien numerointi muuttuu vastaavasti kohdiksi
9–11. Yhtiökokous päätti, että varsinaisessa
yhtiökokouksessa käsiteltäviä asioita koskeva,
yhtiöjärjestyksen tulevaa 11 kohtaa täydennetään
siten, että siihen lisätään uusi 10 alakohta
kestävyysraportoinnin varmentajan valitsemisesta
ja alakohtaan 6 lisätään maininta tilintarkastajan
sekä kestävyysraportoinnin varmentajan palkkioista
ja matkakustannusten korvausperusteista.
Tiedote yhtiökokouksen päätöksistä on luettavissa
kokonaisuudessaan yhtiön verkkosivuilla.
Optio-oikeudet
Componenta Oyj:n hallitus päätti 13.4.2023
käynnistää Componenta Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden
avainhenkilöille suunnatun optio-ohjelman yhtiön
varsinaisen yhtiökokouksen 13.4.2023 antaman
valtuutuksen nojalla.
Osakkeen merkintähinta optio-oikeuksilla 2023B on
yhtiön osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi
Nasdaq Helsinki Oy:ssä 22.4.–21.5.2024, eli
2,35 euroa osakkeelta. Optio-oikeuksilla 2023B
merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan
osakekohtaisella osakepääoman palautuksen
määrällä ja yhtiön jakaman osingon ja vapaan
oman pääoman rahastosta jaettavien pääoman
palautusten osakekohtaisella määrällä. Optio-
oikeuksilla 2023B voi merkitä yhteensä enintään
133 326 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa
osaketta. Optio-oikeuksilla 2023B merkittävien
osakkeiden merkintäaika on 1.6.2027–31.5.2029.
Yhden optio-oikeuden 2023B teoreettinen
markkina-arvo on noin 1,0532 euroa per optio-
oikeus. Yhteensä optio-oikeuksien teoreettinen
markkina-arvo on noin 140 418 euroa. Optio-
oikeuksien teoreettinen markkina-arvo on
määritetty optio-oikeuksien hinnoittelussa
käytettävällä Black-Scholes-mallilla seuraavin
oletuksin: osakkeen kurssi 2,36 euroa, osakkeen
merkintähinta 2,35 euroa, riskitön korko 2,89 %,
optio-oikeuksien voimassaoloaika noin 5 vuotta ja
volatiliteetti 46,92 %.
Lisäksi Componentalla oli tilikauden lopussa kaksi
aikaisemmin hyväksyttyä optio-ohjelmaa: 2023A
ja 2018C. Optio-oikeuksia 2023A oli yhteensä
133 348 kappaletta, joista yhtiön hallussa ei ollut
yhtään kappaletta. Ohjelman 2023A:n osakkeen
merkintähinta on 3,00 euroa ja kukin optio-oikeus
oikeuttaa merkitsemään yhden Componentan
osakkeen. Ohjelman 2023A:n osakkeiden
merkintäaika on 1.6.2026–31.5.2028. Optio-
oikeuksia 2018C oli yhteensä 76 462 kappaletta,
joista yhtiön hallussa oli 11 100 kappaletta.
Ohjelman 2018C:n osakkeen merkintähinta
on 3,03 euroa ja kukin optio-oikeus oikeuttaa
merkitsemään kaksi Componentan osaketta.
Ohjelman 2018C:n osakkeiden merkintäaika on
1.12.2023–30.11.2025.
Tilikaudella marraskuussa 2024 päättyi myös yksi
optio-ohjelma 2018B. Tilikaudella ei ole käytetty
optio-oikeuksia voimassa olevista optio-ohjelmista
osakkeiden merkintään. Kaikkien optio-ohjelmien
kohderyhmään kuuluu noin 15 avainhenkilöä
mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
14

Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Hallitus ja johto
Componentan hallituksen muodostivat 10.4.2024
saakka hallituksen puheenjohtaja Harri Suutari,
varapuheenjohtaja Anne Koutonen, Tomas
Hedenborg ja Petteri Walldén. Componentan
hallituksen muodostivat 10.4.2024 lähtien
hallituksen puheenjohtaja Harri Suutari,
varapuheenjohtaja Anne Koutonen, Tomas
Hedenborg, Petteri Walldén ja Lars Wrebo.
Hallituksen jäsenten toimikausi päättyy seuraavan
varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Konsernin
johtoryhmän muodostivat koko tilikauden ajan
toimitusjohtaja Sami Sivuranta, talousjohtaja Marko
Karppinen, operatiivinen johtaja Pasi Mäkinen ja
lakiasiainjohtaja Hanna Seppänen.
Riskit ja liiketoiminnan
epävarmuustekijät
Componentan liiketoiminnan merkittävimpiä
riskejä ovat liiketoimintaympäristöön liittyvät
riskit (kilpailutilanne- ja hintariski, hyödykeriskit ja
ympäristöön liittyvät riskit), liiketoimintaan liittyvät
riskit (asiakas-, toimittaja-, tuottavuus-, tuotanto
ja prosessiriskit, työmarkkinahäiriöt, sopimus- ja
tuotevastuuriskit, henkilöstö- ja tietoturvariskit)
sekä rahoitusriskit (rahoituksen saatavuuteen ja
likviditeettiin liittyvät riskit, vastapuoli- valuutta-,
korko- ja luottoriskit).
Konsernin liiketoiminnan kannalta olennaista on
tiettyjen raaka-aineiden, kuten kierrätysteräksen
ja harkkoraudan, rakenneteräksen, alumiinin ja
energian saatavuus kilpailukykyisin hinnoin sekä
energian häiriötön saatavuus. Sähköenergian
markkinahinnat ovat katsauskaudella olleet keski-
määrin kohtuullisella tasolla, vaikka hintavaihtelu on
vuorokausi- ja tuntitasolla erittäin suurta.
Kiristyneen geopoliittisen tilanteen johdosta
raaka-aineiden ja materiaalien saatavuuteen voi
muodostua epävarmuuksia myös Componentan
omassa operatiivisessa toiminnassa. Sen
lisäksi asiakkaidemme tiettyjen komponenttien
maailmanlaajuiset saatavuushaasteet voivat johtaa
loppuasiakkaidemme tehtaiden tuotantohäiriöihin
ja näin vaikuttaa Componentan myyntivolyymeihin
lyhyellä aikavälillä. Tilanne on kuitenkin
Componentan näkökulmasta tällä hetkellä vakaa.
Raaka-aineiden ja materiaalien saatavuuden
varmistamiseksi Componenta keskustelee
aktiivisesti toimittajiensa kanssa, päivittää
jatkuvasti omaa tarve-ennustettaan ja optimoi
varastotasojaan pidemmän aikavälin kysyntää
vastaavaksi, seuraa toimittajiensa tilannetta sekä
markkinassa tapahtuvia muutoksia tiiviisti ja reagoi
näihin muutoksiin tarvittaessa.
Componentalla ei ole merkittäviä ja
välittömiä Venäjään, Ukrainaan tai Lähi-
itään liittyviä riskikeskittymiä asiakkaissa eikä
tavarantoimittajissa. Componentalla ei ole omaa
toimintaa Venäjällä, Ukrainassa tai Lähi-idässä.
Venäjän hyökkäyssodalla on ollut vaikutusta raaka-
aineiden, kuten rakenneteräksen ja harkkoraudan
yleiseen hintakehitykseen ja saatavuuteen sekä
energian hintakehitykseen. Välillisesti sodalla on
ollut vaikutusta Componentan teräsmateriaalien
valmistajien ja tukkureiden toimitusketjuihin
muun muassa rautamalmin ja kivihiilen
hintakehityksen ja saatavuuden kautta. Sotien
jatkuminen ja geopoliittisen tilanteen epäsuotuisa
kehitys voi edelleen vaikuttaa heikentävästi
rahoitusmarkkinoihin, myyntivolyymeihin,
raaka-aineiden ja energian saatavuuteen ja
niiden hintakehitykseen sekä ulkomaisen
työvoiman saatavuuteen, mikä tuo epävarmuutta
tulevaisuuden ennusteisiin. Mahdolliset
lisääntyvät tuontitullit voivat välillisesti asiakkaiden
kautta vaikuttaa Componentan liiketoimintaan
heikentävästi. Componenta ei juurikaan toimita
komponentteja suoraan Yhdysvaltoihin.
Raaka-aineisiin liittyvää kustannusriskiä
hallinnoidaan pääsääntöisesti indeksoiduin
hintasopimuksin, joiden perusteella tuotteiden
myyntihintoja päivitetään raaka-aineiden
hintamuutoksia vastaaviksi seuraavalle kvartaalille.
Raaka-aineiden hinnannousu voi sitoa rahaa
käyttöpääomaan arvioitua enemmän. Kaupallisten
riskien osalta tulevaisuuden volyymeja voivat
heikentää mahdolliset asiakkaan tuotesiirrot
hintakilpailullisista syistä.
Componentan liiketoiminta on riippuvaista
tuotantolaitosten, hankinta- ja toimituskanavien
ja niihin liittyvien prosessien ja järjestelmien
toimintavarmuudesta ja luotettavuudesta.
Componenta seuraa myös tarkasti työmarkkina-
tilanteen kehitystä. Tietotekniikan ollessa
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
15

Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
merkittävässä roolissa Componentan sekä sen
toimittajien ja asiakkaiden toiminnassa on tiedon
laatu, oikeellisuus ja saatavuus erittäin tärkeää.
Tämän vuoksi IT- ja kyberturvallisuusriskit
voivat realisoituessaan altistaa Componentan
toiminnan häiriöille, tiedon häviämiseen tai
vääristymiseen sekä toiminnan keskeytymiseen,
mikä osaltaan voi johtaa keskeytyksiin tuotteiden
saatavuudessa. Componenta kiinnittää tarkkaa
huomiota kyberturvallisuusriskeihin ja seuraa
lisäksi toimittajiensa sekä asiakkaidensa tilanteita ja
ilmoituksia.
Componenta seuraa jatkuvasti likviditeetti- ja
vastapuoliriskiä. Yhtiön liiketoiminnan rahoitus
perustuu liiketoiminnan tulorahoitukseen,
myyntisaamisten factoring-rahoitukseen, sitoviin
rahoituslaitoslainoihin, syyskuuhun 2025 saakka
voimassa oleviin luottolimiitteihin ja toukokuussa
2024 sovittuun vaihtovelkakirjajärjestelyyn.
Factoringjärjestelyiden tai luottolimiittien
irtisanominen tai niiden uusimatta jättäminen
voisivat aiheuttaa epävarmuustekijöitä
Componentan likviditeettiin. Yhtiön käsityksen
mukaan konsernilla on tarvittaessa saatavissa
vieraan pääoman ehtoista rahoitusta markkinoilta
myös jatkossa. Lisäksi vastapuoliriski voi
realisoituessaan aiheuttaa epävarmuustekijöitä
Componentan likviditeettiin. Konsernin likviditeetti
oli tilikauden lopussa hyvällä tasolla. Componentalla
oli tilikauden lopussa käyttämättömiä ja sitovia
luottositoumuksia 4,0 Me ja yhdysvaltalaisen
sijoittajan MPL:n kanssa sovittu enintään 3,0
MUSD:n vaihtovelkakirjajärjestely, joka on
käytettävissä aikavälillä 1.7.2025–31.12.2027.
Componentan luottolimiitit ja käyttöpääomalainat
sisältävät seuraavat taloudelliset kovenanttiehdot:
korollinen nettovelka / rullaava 12 kuukauden
käyttökate ovat enintään 3,0 ja omavaraisuusaste
on vähintään 25 %. Sovittujen ehtojen mukaisesti
kovenantteja tarkastellaan puolivuosittain 30.6.
ja 31.12. ja ne ovat voimassa niin kauan, kuin
lainasopimuksiin liittyvä vastuu tai määrä on
maksamatta tai nostamatta. Alhaisen rullaavan 12
kuukauden käyttökatteen vuoksi ensin mainittu
kovenanttiehto rikkoutui 30.6.2024 ja yhtiö sai
waiverit rahoittajilta kesäkuun 2024 aikana 30.6.
tilanteeseen. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024
Componentan taloudellinen tilanne täytti kaikki
lainasopimuksissa asetetut kovenanttiehdot.
Käyttökatteen epäsuotuisa kehitys rullaavan 12
kuukauden aikana voi aiheuttaa kovenanttien
rikkoutumisen.
Vaihtoehtoiset tunnusluvut
Componenta raportoi oikaistun käyttökatteen
uutena vaihtoehtoisena tunnuslukuna. Oikaistu
käyttökate kuvastaa aitoa operatiivista ja kertaeristä
puhdistettua kannattavuutta tulosohjauksen
perustana sekä parantaa raportointikausien
vertailtavuutta. Oikaistuun käyttökatteeseen
ei sisällytetä yritys- tai rakennejärjestelyjen
seurauksena muodostuneita tuottoja tai kuluja.
Componenta raportoi oikaistun käyttökatteen
vuodelta 2024 tilikaudella realisoituneen
kertaluonteisen liiketoimintakaupan tuoton vuoksi.
Vertailuvuoden 2023 osalta oikaistu käyttökate on
samansuuruinen kuin kyseisen kauden käyttökate.
Täsmäytyslaskelma oikaistusta käyttökatteesta
löytyy vuosikatsauksen kohdasta "Tunnusluvut".
Componentan tulosohjeistus 2025
Componenta odottaa konsernin liikevaihdon ja
oikaistun käyttökatteen paranevan edellisvuodesta.
Vuoden 2024 konsernin liikevaihto oli 97,1 Me ja
oikaistu käyttökate oli 4,9 Me.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
16

Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Asiakkaiden myyntivolyymien kehitys, raaka-
aineiden heikko saatavuus, raaka-aineiden
ja sähköenergian kallistuminen sekä yleinen
talous-, työmarkkina- ja kilpailutilanne voivat
vaikuttaa liiketoimintanäkymiin. Kiristyneen
geopoliittisen tilanteen vuoksi tulevaan
myynnin ja kannattavuuden kehitykseen
liittyy epävarmuustekijöitä. Lisääntyvät tullit
voivat vaikuttaa heikentävästi Componentan
toimintaan välillisesti asiakkaiden kautta.
Geopoliittisen tilanteen epäsuotuisa
kehitys voi vaikuttaa myös heikentävästi
rahoitusmarkkinoihin, myyntivolyymeihin,
raaka-aineiden ja sähköenergian saatavuuteen
ja niiden hintakehitykseen sekä ulkomaisen
työvoiman saatavuuteen, mikä tuo epävarmuutta
tulevaisuuden ennusteisiin.
Osingonjakoehdotus
Konsernin tilikauden tulos oli 0,2 Me (1,5 Me).
Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat 31.12.2024
olivat 18,4 Me (17,1 Me). Hallitus ehdottaa, että
31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan
taseen perusteella ei jaeta osinkoa.
Varsinainen yhtiökokous
Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous
pidetään keskiviikkona 23.4.2025 Vantaalla.
Yhtiökokouskutsu julkaistaan erillisellä
pörssitiedotteella.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
17

Hallituksen
toimintakertomus
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
18

Kestävyysselvitys
Yleiset tiedot
Kestävyysselvityksen
laatimisperusteet
Tämä kestävyysselvitys on laadittu
konsolidoituna konsernikestävyysselvityksenä
kestävyysraportointidirektiivin (Corporate
Sustainability Reporting Directive, CSRD)
mukaisesti ja kattaa koko Componenta-konsernin
samassa laajuudessa kuin konsernitilinpäätös.
Kestävyysselvityksessä annetut numeeriset
tiedot ovat konsolidoituja lukuja ja kattavat koko
Componenta-konsernin, jollei toisin erityisesti
mainita. Raportoidut luvut ja muut tiedot sisältävät
Fortaco Groupilta 1.10.2024 hankitut liiketoiminnot
ajalta 1.10.2024–31.12.2024. Kaikki soveltuvat
Componentan konsernitason toimintaperiaatteet
koskevat Fortaco Groupilta hankittuja liiketoimintoja
hankintahetkestä alkaen eikä liiketoimintojen
hankinnalla ole vaikutusta olemassa oleviin
toimintaperiaatteisiin. Tässä kestävyysselvityksessä
käsitellään Componentan arvoketjun alku- ja
loppupäätä siinä määrin, kuin se on tarpeen, jotta
voidaan kuvata arvoketjuun liittyvät Componentalle
olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.
Tätä kestävyysselvitystä laadittaessa ei ole
hyödynnetty mahdollisuutta jättää pois tietoja, jotka
liittyvät aineettomiin oikeuksiin, tietotaitoon tai
innovoinnin tuloksiin. Selvitykseltä ei myöskään ole
jätetty pois tietoja neuvoteltavina olevista asioista
tai käynnissä olevasta kehityksestä.
Olennaisten aiheiden osalta on tässä
kestävyysselvityksessä vastattu kutakin aihetta
käsittelevässä osiossa ainoastaan olennaisesti
kyseiseen aiheeseen liittyviä mittareita koskeviin
tiedonantovaatimuksiin. Mikäli mittarin ei katsota
kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten perusteella
olevan Componentalle olennainen, ei kyseistä
mittaria ole raportoitu. Jollei toisin erityisesti
mainita, mittareihin ja toimenpiteisiin on sisällytetty
soveltuvilta osin Fortaco Groupilta hankittu
liiketoiminta ajalta 1.10.2024–31.12.2024.
Hallinto
Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli
Componentan hallitus toimii hallinto- ja
valvontaelimenä kestävyysseikkoihin liittyen.
Varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain
hallituksen, johon yhtiöjärjestyksen mukaan kuuluu
kolmesta seitsemään jäsentä. Hallituksessa oli
vuonna 2024 viisi jäsentä, joista 20 % oli naisia ja
80 % miehiä. Hallituksen jäsenet eivät osallistu
yhtiön operatiiviseen liikkeenjohtoon. Hallituksessa
ei ole työntekijöiden edustusta. Hallituksessa
olevilla henkilöillä on monipuolista osaamista
kansainvälisesti toimivien yritysten liiketoiminnasta
ja kehittämisestä, kokemusta yhtiön toimialasta
sekä toisiaan täydentävää kokemusta liiketoiminnan
eri osa-alueista. Hallituksen jäsenistä 100 % oli
riippumattomia sekä yhtiöstä että sen merkittävistä
osakkeenomistajista. Hallituksen riippumattomuus
arvioidaan Arvopaperimarkkinayhdistyksen
ylläpitämän pörssiyhtiöille laaditun hallinnointi-
koodin 2020 suosituksen 10 mukaisesti. Hallitus ei
ole perustanut valiokuntia kestävyyskysymysten
käsittelyyn.
Hallituksen työjärjestyksessä on huomioitu hallituksen
vastuut kestävyyskysymysten vaikutuksiin, riskeihin
ja mahdollisuuksiin liittyen. Hallituksen kestävyyteen
liittyviä tehtäviä ovat mm.
●
kestävyysraportoinnin prosessin seuranta ja
valvonta
●
kestävyysraportoinnin varmennussuunnitelman
hyväksyntä
●
kestävyysraportoinnin varmennuksen budjetin
hyväksyntä sekä uudet toimeksiannot, jotka
ylittävät erikseen asetetut rajat
●
tavata tarvittaessa kestävyysraportoinnin
varmentaja ja katselmoida kaikki
kestävyysraportoinnin varmentajan antamat
olennaiset raportit
Kestävyysselvitys 2024
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
19

Kestävyysselvitys
●
kestävyysraportointia koskevan
raportointijärjestelmän seuraaminen ja arviointi
●
kestävyysraportoinnin varmentajan
riippumattomuuden arviointi
●
tarvittaessa yhtiön
kestävyysraportointivarmennuksen seuraaminen
●
kestävyysraportointitarkastajan valinnan
valmistelu
Hallitus asettaa kestävyyskysymyksiin liittyvät yhtiön
pitkän aikavälin ja ylätason tavoitteet. Johtoryhmä
hyväksyy lyhyen aikavälin konsernitason sekä
tarkennetut tavoitteet. Sekä hallitus että johtoryhmä
seuraavat kestävyyskysymyksiin liittyvien
tavoitteiden toteutumista säännöllisesti.
Componentan johtoryhmään kuului vuonna
2024 neljä henkilöä, joista 25 % oli naisia ja 75 %
miehiä. Toimitusjohtaja on yhtiön johtoryhmän
puheenjohtaja. Toimitusjohtajan lisäksi johto-
ryhmään kuuluvat talousjohtaja, operatiivinen
johtaja sekä laki- ja kestävyysasioista vastaava
johtaja. Yhtiön johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa
yhtiön johtamisessa ja kehittämisessä. Johto-
ryhmässä ei ole työntekijöiden edustusta. Johto-
ryhmän jäsenillä on monipuolista osaamista
kansain välisesti toimivien yritysten operatiivisesta
toiminnasta, kokemusta yhtiön toimialasta sekä
toisiaan täydentävää kokemusta liiketoiminnan eri
osa-alueista.
Yhtiön toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön
kestävyysasiat ja kestävyysraportointi ovat
lainmukaisesti ja luotettavalla tavalla järjestetty.
Vastuu kestävyysasioista, mukaan lukien
kestävyys raportointi, kuuluu johtoryhmässä laki-
ja kestävyysasioista vastaavalle johtajalle, joka
raportoi toimitusjohtajalle. Toimitusjohtaja raportoi
kestävyysasioista hallitukselle. Johtoryhmällä ei ole
kirjallista työjärjestystä. Kestävyysasioita käsitellään
johtoryhmässä vuosittaisten toimintasuunnitelmien
mukaisesti. Kestävyysasioihin liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
käytetään soveltuvilta osin yhtiön yleistä
riskienhallintaprosessia.
Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhtiön kestävyys-
raportointi on lainmukainen ja luotettavalla tavalla
järjestetty, mikä kattaa sen, että asianmukaista
osaamista ja asiantuntemusta on saatavilla.
Kestävyysasiat, mukaan lukien kestävyysraportointi,
on nimetty laki- ja kestävyysasioista vastaavan
johtajan vastuulle johtoryhmässä ja konsernitasolla.
Yhtiöllä on kestävyysasioiden asiantuntija, joka
raportoi laki- ja kestävyysasioista vastaavalle
johtajalle. Asiantuntijalla on erityisosaamista
yhtiön olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja
mahdollisuuksista, erityisesti ympäristöön liittyvistä
kestävyysseikoista, ja hän täydentää muuta
yhtiössä olevaa osaamista kestävyysasioissa.
Yhtiö on myös kouluttanut henkilöstöään
ja käyttänyt ulkopuolisia asiantuntijoita
kestävyyskysymyksissä organisaation ymmärryksen
kasvattamiseksi. Hallituksella ja johtoryhmällä
on pääsy tarvitsemaansa kestävyys osaamiseen
Componentan sisäisten ja/tai ulkoisten
erityisasiantuntijoiden kautta.
Yrityksen hallinto-, johto- ja
valvontaelimille toimitettavat tiedot ja
niiden käsittelemät kestävyysseikat
Johtoryhmä käsittelee kestävyyskysymyksiin
liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja
mahdollisuuksia vähintään vuosittaisen
kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten
läpikäynnin yhteydessä. Pääsääntöisesti laki-
ja kestävyysasioista vastaava johtaja esittelee
kestävyyskysymyksiin liittyvät asiat johtoryhmässä.
Johtoryhmä saa tietoa kestävyyskysymyksistä
myös eri aihealueiden vastuuhenkilöiden sekä
asiantuntijoiden kautta yksittäisiin vaikutuksiin,
riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen. Johtoryhmä
hyväksyy lyhyen aikavälin konsernitason sekä
tarkennetut kestävyysasioihin liittyvät tavoitteet.
Johtoryhmä seuraa kestävyyskysymyksiin
liittyvien tavoitteiden toteutumista säännöllisesti.
Pääsääntöisesti toimitusjohtaja tai laki- ja
kestävyys asioista vastaava johtaja esittelee
kestävyyskysymyksiin liittyvät asiat hallituksessa.
Eri aihealueiden vastuuhenkilöt tai asiantuntijat
saattavat kuitenkin yksittäisiin vaikutuksiin,
riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyen esitellä asian
hallituksessa. Johtoryhmä on raportointikauden
aikana käsitellyt kaikkia Componentan kaksois-
olennaisuusanalyysissä olennaisiksi tunnistettuja
vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia lukuun
ottamatta ilman pilaantumista ja jätteitä.
Hallitus puolestaan on raportointikauden
aikana käsitellyt seuraavia Componentalle
olennaisiksi tunnistettuja aiheita: energian
kulutus, ilmastonmuutoksen hillintä, tuotteisiin
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
20

Kestävyysselvitys
ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset,
raaka-aineiden ja komponenttien saatavuus
ja hinta, kyberturvallisuus sekä lisääntyvä
ympäristölainsäädäntö.
Kestävyysasioihin liittyvät vaikutukset, riskit
ja mahdollisuudet huomioidaan osaksi
strategiaa strategiapäivitysten yhteydessä
osana strategiaprosessia. Hallitus sekä johto-
ryhmä huomioivat kestävyyskysymykset
päätöksen teossaan. Päätöksenteossa joudutaan
punnitsemaan vaihtoehtoja erilaisten seikkojen
suhteen.
Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn
sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin
Yhtiöllä ei ole hallituksen palkitsemiseen liittyviä
kannustinjärjestelmiä. Johtoryhmän palkitsemista
ei ole yhtiössä sidottu kestävyyskysymyksiin.
Kestävyysasiat huomioitiin varsinaisessa yhtiö-
kokouksessa 2024 hyväksytyssä toimielinten
palkitsemispolitiikassa liittyen toimitusjohtajan
lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinjärjestelmiin
siten, että palkitsemisen on jatkossa mahdollista
perustua myös kestävyyskysymyksiin. Vastaavalla
tavalla kestävyysasiat on mahdollista huomioida
myös muun operatiivisen johdon lyhyen ja pitkän
aikavälin kannustinjärjestelmissä. Ilmastoon
liittyviä näkökohtia ei tällä hetkellä huomioida
johtoryhmää koskevissa pitkän ja lyhyen aikavälin
kannustinjärjestelmissä. Hallitus päättää yhtiön
pitkän ja lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmien
ehdoista.
Riskienhallinta ja sisäinen valvonta
kestävyysraportoinnin osalta
Componentan kestävyysraportointiprosessin
riskienhallinta on toistaiseksi taloudellisen
raportoinnin riskienhallintajärjestelmästä
erillään oleva prosessi osittain erilaisten ja eri
lähteistä kerättävien raportoitavien tietojen takia.
Riskienhallintamalli koostuu merkittävimpien
raportointiprosessiin liittyvien riskien
tunnistamisesta ja soveltuvien sisäisen valvonnan
menetelmien (kontrollien) määrittämisestä ja
käyttöönotosta. Riskit on tunnistettu keskustellen
kestävyyden, lakiasioiden ja taloushallinnon
asiantuntijoista koostuvan työryhmän kesken.
Erityistä riskien priorisointimenetelmää ei käytetty,
vaan riskienarvioinnissa keskityttiin kvalitatiivisesti
merkittävimmiksi arvioituihin riskeihin.
Componentan kestävyysraportointiprosessiin
liittyväksi merkittävimmäksi riskiksi on tunnistettu
virheellisyydet raportoitavan numeerisen datan
keräämisessä ja raportoinnissa. Componenta
on määritellyt sisäisiä kontrolleja tämän riskin
lieventämiseksi. Sisäiset kontrollit koostuvat
muun muassa review-tyyppisistä kontrolleista,
joissa kerätyn tiedon oikeellisuus arvioidaan aina
vähintään kahdessa eri vaiheessa raportointi-
prosessia, ja neljän silmän periaatteesta, jota
käytetään laskennallisen datan oikeellisuuden
varmistamisessa. Componenta pyrkii käyttämään
raportoinnissa niin paljon suoraan järjestelmistä
kerättävää dataa kuin mahdollista, mikä osaltaan
pienentää virheellisen tiedon raportoinnin riskiä.
Lisäksi kestävyysraportointiprosessin ja sen
valvonnan vaatimat resurssit ja osaaminen on
varmistettu sisäisesti ja Componenta käyttää
ulkopuolisia erityisasiantuntijoita tarpeen mukaan.
Mahdolliset raportointiprosessiin olennaisesti
vaikuttavat sisäisen valvonnan havainnot
raportoidaan johtoryhmälle ja hallitukselle
vähintään kerran vuodessa.
Strategia
Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju
Componenta on laajan tarjoaman
sopimusvalmistaja, jolla ei ole omia tuotteita, vaan
Componentan valmistamat tuotteet valmistetaan
asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. Componentan
liiketoimintamalli sekä merkittävimmät tuote-
ryhmät ja markkina-alueet liikevaihdon
mukaan on kuvattu konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 1. Puolustusvälineteollisuus ja
energiateollisuus nousivat vuoden 2024 aikana
koneenrakennuksen ja maatalouskoneiden ohella
merkittäviksi asiakastoimialoiksi Componentalle
(>10 % koko konsernin liikevaihdosta). Fortaco
Groupilta vuonna 2024 hankitut liiketoiminnot
laajentavat merkittävästi Componentan tuote-
ja palveluvalikoimaa tuodessaan suuret, hitsatut
rakenteet osaksi Componentan tuoteportfoliota.
Componentan asiakkailleen, sijoittajilleen ja muille
sidosryhmilleen tarjoamat hyödyt on kuvattu sivulla
22. Componentan työsuhteisten työntekijöiden
määrä on esitetty sivulla 65.
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
21

Kestävyysselvitys
Componentan merkittävimmät tuotantopanokset
ovat henkilöstö, taloudellinen pääoma ja
omaisuus, raaka-aineet ja alihankintaverkosto sekä
energia. Componentan HR- ja QEHS-toiminnot,
taloushallinto ja hankinta kehittävät edellä
kuvattuja tuotantopanoksia ja turvaavat niiden
saatavuuden omien toimintatapojensa mukaisesti.
Componentan raaka-aine- ja toimitusketjut ovat
globaaleja, mutta valtaosa Componentan suorista
toimittajista on suomalaisia ja eurooppalaisia
yhtiöitä. Componentan keskeisimmät toimittajat
ovat raaka-aineiden ja energian toimittajia ja
suuri osa asiakkaista on globaalisti toimivia
kone- ja laitevalmistajia, joilla on merkittävää
kokoonpanotoimintaa Suomessa. Myös
Componentalle raaka-aineita ja Componentan
tuotteita asiakkaille kuljettavat kuljetusalan
yritykset ovat merkittävä osa Componentan
arvoketjua. Componentan arvoketjussa arvo
muodostuu pääasiassa Componentan asiakkaiden
tuotantoprosesseissa, kun asiakkaat käyttävät
Componentan valmistamia ja/tai työstämiä
kappaleita komponentteina omissa tuotteissaan.
Componentan tahtotila on kehittää pitkäikäiset ja
vuorovaikutteiset suhteet asiakkaisiin ja toimittajiin.
Componentan valmistamia kappaleita sisältävien
laitteiden loppukäyttäjien joukko on moninainen
useista asiakastoimialoista johtuen.
Componentan strategiakaudelle 2024–2026 on
valittu viisi painopistealuetta, jotka ovat syvällinen
asiakastuntemus, vastuullisuus, operatiivinen
uudistuminen, henkilöstö ja epäorgaaninen kasvu.
Componentan strategian painopistealueista
vastuullisuus ja henkilöstö liittyvät suoraan
Componentalle olennaisiin kestävyysseikkoihin.
Muut strategian painopistealueet vaikuttavat
välillisesti Componentalle olennaisiin
kestävyys seikkoihin muun muassa kasvavan
henkilöstömäärän ja tuotantoprosessien
kehittämisen kautta. Componenta hakee
muun muassa automaatiosta ja robotiikasta
ratkaisua kilpailukyvyn kehittämiseen ja alan
kasvavaan työvoimapulaan osana strategiaansa.
Componentalla ei vuoden 2024 lopussa ollut tuote-
ja palveluryhmiä, asiakasluokkia, maantieteellisiä
alueita tai sidosryhmäsuhteita koskevia
kestävään kehitykseen liittyviä pitkän aikavälin
tavoitteita. Vuosittain asetetaan kestävyyteen
liittyvät vuositavoitteet, kuten kierrätetyn
tuotantomateriaalin osuuden lisääminen
valimoliiketoiminnassa, joka vastaa erityisesti
asiakkaiden toiveeseen kierrätettyjen raaka-
aineiden käytöstä Componentan tuotteissa.
Sidosryhmien edut ja näkemykset
Componentan keskeisimmät sidosryhmät ovat
henkilöstö, asiakkaat, toimittajat (ml. urakoitsijat
ja alihankkijat), osakkeenomistajat, rahoittajat,
viranomaiset ja tuotantoyksiköiden lähiyhteisöt.
Componenta käy säännöllistä keskustelua
kaikkien keskeisimpien sidosryhmiensä
kanssa osana tavanomaista liiketoimintaansa.
Johtoryhmän käsiteltäväksi tuodaan
sidosryhmävuorovaikutuksessa esiin nousseet
operatiivisesti merkittävät asiat ja hallituksen
tietoon viedään hallitustyön kannalta olennaiset
asiat. Lisäksi sidosryhmävuorovaikutuksessa
esiin nousseita asioita käsitellään jokapäiväisessä
operatiivisen toiminnan johtamisessa.
Sidosryhmävuorovaikutuksen kautta kerätyt
sidosryhmien näkemykset käsitellään osana
strategiaprosessia ja ne huomioidaan strategia-
uudistuksissa. Vastuullisuus on määritelty uutena
painopistealueena strategiakaudelle 2024–2026.
Tähän painopistealueeseen liittyy muun muassa
pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden asettaminen
vuoden 2025 aikana ja kasvihuone päästöjen
vähentäminen. Lisäksi yhtiö kehittää jatkuvasti
muun muassa työturvallisuutta, työhyvinvointia,
työntekijöiden osaamista sekä monimuotoisuutta,
yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Edellä
mainittujen lisäksi Componenta pyrkii nykyisellä
strategiakaudellaan muun muassa lisäämään
toimintavarmuutta ja palvelukykyä, tarjoamaan
entistä laadukkaampia tuotteita asiakkailleen
sekä tuottamaan arvonnousua sijoittajilleen.
Strategian toteuttamiseen liittyvien toimien
ei katsota muuttavan Componentan suhteita
sen sidosryhmiin, vaan ne on kehitetty
vastaamaan sidosryhmien tarpeisiin ja
näkemyksiin. Yhteenveto Componentan
sidosryhmävuorovaikutuksesta on esitetty
seuraavassa taulukossa.
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
22

Kestävyysselvitys
Sidosryhmä
Esimerkkejä sidosryhmävuorovaikutuksen
keinoista
Esimerkkejä sidosryhmä-
vuorovaikutuksen tavoitteista
Esimerkkejä hyödyistä, joita Componenta
tarjoaa tai pyrkii tarjoamaan sidosryhmilleen
Henkilöstö
●
Päivittäisjohtaminen
●
Vuosittaiset henkilöstökyselyt
●
Vuosittaiset kehityskeskustelut
●
Työsuojelutoimikunnat
●
Vuoropuhelu luottamushenkilöiden kanssa
●
Henkilöstön tekemät työturvallisuushavainnot
●
Säännölliset toimitusjohtajan katsaukset
●
Yksiköiden kuukausikatsaukset
●
Kolmannen osapuolen ylläpitämä Whistleblowing-
ilmoituskanava
●
Terveellisen ja turvallisen työympäristön ja työturvallisuuden
kehittäminen
●
Henkilöstön kuuleminen ja osallistaminen
●
Henkilöstön osaamisen ja tietoisuuden lisääminen
●
Avoin ja vastavuoroinen viestintä
●
Vastuiden ja roolien määrittely
●
Laadun hallinta
●
Vakaa työsuhde
●
Oikeudenmukainen ja kilpailukykyinen palkka
●
Urakehitysmahdollisuudet
●
Oman osaamisen kehittäminen
●
Henkilöstöedut
●
Tasa-arvoinen, yhdenvertainen ja monimuotoinen työyhteisö
Asiakkaat
●
Päivittäiset vuorovaikutustilanteet
●
Tehdasvierailut
●
Tuotekehitysyhteistyö
●
Messut, seminaarit jne.
●
Asiakkaiden tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen ja oman
toiminnan kehittäminen
●
Asiakkaiden kilpailukyvyn varmistaminen
●
Componentan toiminnan kannattavuuden varmistaminen
●
Asiakastyytyväisyyden ja palautteen seuraaminen sekä
huomioiminen
●
Avoin ja vastavuoroinen viestintä
●
Laaja palveluvalikoima asiakkaan spesifikaatioiden mukaisesti
●
Häiriötön toimitusketju ja nopea ja joustava reagointikyky
●
Helppo ja sujuva yhteistyö
●
Nopea uusien komponenttien tuotteistaminen
●
Valmistustekninen tuki ja konsultaatio
Toimittajat
(ml. urakoitsijat ja
alihankkijat)
●
Päivittäiset vuorovaikutustilanteet
●
Yhteistyöpalaverit
●
Toimittaja-auditoinnit
●
Seminaarit
●
Kehitysprojektit
●
Toimitusvarmuuden arviointi ja tietoon perustuva
päätöksenteko toimittajavalinnassa
●
Toimittajien toiminnan ja suorituskyvyn arviointi
●
Sopimusten määrittely ja dokumentointi
●
Asiakasvaatimusten ja niiden toteutumisen edistäminen, ml.
kestävyysseikat
●
Toimittajien sitouttaminen noudattamaan Componentan
toimintaohjeita ml. vastuullisuusvaatimukset
●
Riskien arviointi ja turvallisuustarkastelu
●
Liiketoiminnan tulot toimittajalle
●
Asiakasreferenssinä toimiminen erityisesti pienille ja
keskisuurille toimittajille
●
Toimittajien oman vastuullisuustyön kehittyminen
Osakkeen-
omistajat
●
Yhtiökokous
●
(Osa)vuosikatsaukset
●
Pörssitiedotteet
●
Sijoittajasivut
●
Sijoittajatapaamiset
●
Osakkeenomistajien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen
●
Avoin ja vuorovaikutuksellinen viestintä
●
Ajantasaisen ja luotettavan tiedon jakaminen
●
Osinkotuotto
●
Yhtiön arvon kasvattaminen
Rahoittajat
●
ESG- ja luottoluokitukset
●
(Osa)vuosikatsaukset
●
Rahoitusneuvottelut
●
Säännölliset vuorovaikutustilanteet
●
Rahoittajien tarpeiden ja odotusten ymmärtäminen
●
Rahoituksen saaminen
●
Avoin ja läpinäkyvä viestintä
●
Tulot rahoittajille
Viranomaiset
●
Lupa-asioihin liittyvä yhteydenpito
●
Viranomaistarkastukset
●
Lakisääteiset ilmoitukset viranomaisille
●
Viranomaistapaamiset
●
Tarvittavien lupien ja muun dokumentaation ajantasaisuuden
varmistaminen
●
Uusien lupien hakeminen ja ilmoitusten tekeminen
●
Ympäristölupien myötä raportoitavan tiedon toimittaminen
●
Poikkeustilanteisiin varautuminen
●
Työnantajan viranomaisvelvoitteiden täyttäminen
●
Luotettava tieto viranomaistoimintaan
Tuotanto-
yksiköiden
lähiyhteisöt
●
Yksiköiden suorat yhteystiedot verkkosivuilla
●
Kolmannen osapuolen ylläpitämä Whistleblowing-
ilmoituskanava
●
Tiedote yleisölle suuronnettomuuden varalta (Karkkilan valimo)
●
Kuulemiset lupa-asioiden yhteydessä
●
Yhteisöjen huolien ja palautteen kuuleminen ja kysymyksiin
vastaaminen
●
Yhteisöjen tiedottaminen mm. lupaprosessien yhteydessä
●
Verotulot
●
Paikallisesti tärkeä työnantaja
●
Liiketoiminnan tuloja paikallisille toimittajille
●
Oppilaitosyhteistyö
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
23

Kestävyysselvitys
Vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien hallinta
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamis-
ja arviointiprosesseista
Componentan ensimmäinen kaksoisolennaisuus-
analyysi toteutettiin kestävyysraportointidirektiiviin
(CSRD) mukaisesti osana vuoden 2024 kestävyys-
raportointiin valmistautumista ja se muodostaa
perustan Componentan kestävyysselvitykselle.
Fortaco Groupilta vuoden 2024 loppupuolella
hankitut liiketoiminnot eivät vaikuta kaksois-
olennaisuusanalyysin tuloksiin uusien liike-
toimintojen ollessa samankaltaisia muiden
Componenta-konsernin liiketoimintojen
kanssa. Kaksoisolennaisuusanalyysin päivitys-
tarvetta tarkastellaan vuosittain. Seuraavan
kerran olennaisuusanalyysin päivitystarve
tarkistetaan vuonna 2025, kun aletaan valmistella
seuraavaa kestävyysselvitystä, ja varsinainen
kaksoisolennaisuusanalyysi tehdään rinnakkain
Componentan yleisen riskienarvioinnin kanssa
vuoden 2025 aikana.
Kaksoisolennaisuusanalyysin toteutustapa
Componentan ensimmäinen kaksoisolennaisuus-
analyysi tehtiin yhteistyössä ulkopuolisen
asian tuntijatahon kanssa. Ennen
varsinaisen työn aloittamista, ulkopuoliselle
asiantuntijataholle toimitettiin olennaisia
taustatietoja kaksoisolennaisuusanalyysin
valmistelua varten. Taustatietojen perusteella
ulkopuolinen asiantuntijataho esikartoitti ja
valmisteli kaksoisolennaisuusanalyysityössä
läpikäytävät kestävyysseikkoihin liittyvät aiheet,
osa-aiheet ja osaosa-aiheet. Varsinainen
kaksoisolennaisuusanalyysityö tehtiin ohjatuissa
työpajoissa, joissa esikartoituksessa määritellyt
mahdollisesti olennaiset aiheet, osa-aiheet ja
osaosa-aiheet käytiin läpi. Työpajoihin osallistui
Componentalta kulloinkin käsiteltävänä olevan
aiheen erityisasiantuntijoita. Työpajoissa aiheet
käsiteltiin suullisesti keskustellen ja osallistujat
esittivät näkemyksensä ja perustelunsa aiheiden
olennaisuudesta. Työpajoissa tunnistettiin lisäksi
Componentalle olennaisia yhteisökohtaisia aiheita.
Kaksoisolennaisuusanalyysissä kestävyysseikkojen
olennaisuus määritettiin niille annettavien
pisteiden kautta. Jokainen tarkasteltu, mahdollisesti
olennainen aihe, osa-aihe, osaosa-aihe ja
yhteisökohtainen aihe pisteytettiin erikseen.
Alustavat pisteet määriteltiin keskustelun kautta
konsensuspäätöksellä työpajoissa ja viimeistellyt
pisteytykset validoitiin ja tarvittaessa päivitettiin
niin ikään keskusteluun perustuen. Kaikki pisteet
annettiin skaalalla 1–5, jossa 1 edusti matalinta
tasoa ja 5 korkeinta tasoa (todennäköisintä, laajinta,
vakavinta jne.). Tosiasiallisille vaikutuksille annettiin
aina korkeimmat mahdolliset todennäköisyyden
pisteet (5), jotta tosiasiallisia ja mahdollisia
vaikutuksia voitiin verrata suoraan toisiinsa.
Kaksoisolennaisuusanalyysin ja prosessiin liittyvän
päätöksenteon sisäinen valvonta perustui erityisesti
analyysin toteuttamiseen ja tulosten läpikäyntiin
laajasti yhtiössä. Itse analyysityöhön osallistui yhtiön
johtoryhmä ja omia erityisasiantuntijoita sekä
liiketoimintojen edustajia. Olennaisiksi tunnistetut
aiheet esiteltiin ja hyväksyttiin yhtiön hallituksessa.
Vaikutusten arviointi
Negatiivisten vaikutusten olennaisuutta arvioitiin
niiden vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella
vakavuuden määräytyessä kolmen osatekijän
summana. Vakavuuden osatekijät olivat vaikutuksen
mittakaava (”scale”), laaja-alaisuus (”scope”) ja
vaikutuksen korjaamaton luonne (”irremediable
character”). Mittakaavan, laaja-alaisuuden ja
vaikutuksen korjaamattoman luonteen pisteet
kukin vastasivat yhtä kolmasosaa (kerroin 0,33)
vakavuuden kokonaispistemäärästä ja vakavuuden
kokonaispistemäärä saatiin laskemalla nämä
osuudet yhteen.
Positiivisten vaikutusten olennaisuutta arvioitiin
vaikutusten mittakaavan ja laaja-alaisuuden
(yhdessä merkittävyys) sekä todennäköisyyden
perusteella. Vastaavasti kuin negatiivisilla
vaikutuksilla, positiivisen vaikutuksen osalta
mittakaavan ja laaja-alaisuuden pisteet vastasivat
kumpikin puolta (kerroin 0,5) merkittävyyden
kokonaispistemäärästä.
Vaikutusten kokonaispistemäärä määräytyi
vakavuuden tai merkittävyyden ja
todennäköisyyden pistemäärien summana
(maksimipistemäärä 10).
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
24

Kestävyysselvitys
Riskien ja mahdollisuuksien arviointi
Riskien ja mahdollisuuksien osalta kokonais-
pistemäärä määriteltiin yksinkertaisesti
taloudellisen vaikutuksen suuruuden ja toden-
näköisyyden pistemäärien summana ilman
painotuksia. Taloudellisen vaikutuksen suuruuden
pisteytyksessä sovellettiin Componentan olemassa
olevia taloudellisten riskien hallinnassa määriteltyjä
raja-arvoja viisiasteisella skaalalla (1–5), joille on
annettu tietyt euromääräiset raja-arvot arvioinnin
tueksi. Riskien ja mahdollisuuksien arviointi
tehtiin kaksoisolennaisuusanalyysissä vaikutusten
arvioinnin jälkeen, mikä mahdollisti tunnistettujen
vaikutusten ja riippuvuuksien huomioimisen riskien
ja mahdollisuuksien arvioimisessa.
Kestävyyteen liittyvät riskit on luokiteltu yhtiön
riskienhallintapolitiikassa määritellyssä yhtiön
riskimallissa yhteen neljästä kategoriasta, ja
huomioidaan sitä kautta myös yksittäisten
riskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa
yhtiön yleisessä riskienarvioinnissa. Kaikkia
neljää riskimallin kategoriaa käsitellään
samalla tavalla ja tunnistettuihin riskeihin
reagoidaan samoin kategoriasta riippumatta.
Kestävyysasiat on huomioitu yhtiön käyttämässä
riskienarviointityökalussa muun muassa
ympäristöriskien ja strategisten riskien luokissa.
Componentan ensimmäinen kaksoisolennaisuus-
analyysi tehtiin yhtiön yleisestä, vuosittaisesta
riskienarvioinnista erillään. Riskien ja
mahdollisuuksien arvioinnissa hyödynnettiin
kuitenkin yleisessä riskienarvioinnissa
käytettäviä raja-arvoja. Tulevaisuudessa
kaksoisolennaisuusanalyysi tehdään rinnakkain
riskienarvioinnin kanssa niin, että yleisen
riskienarvioinnin havaintoja ja tuloksia
käytetään suoraan kaksoisolennaisuusanalyysin
syöttöparametreina ja toisaalta kaksoisolennaisuus-
analyysissä tunnistetut vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet huomioidaan myös yleisessä
riskienarvioinnissa. Riskien arvioinnin lisäksi
myös mahdollisuuksien arviointi on osa
Componentan yleistä riskienhallintaprosessia.
Lisäksi Componentan operatiivista johtoa
osallistuu tiiviisti kaksoisolennaisuusanalyysin
laadintaan ja lopputulokset annetaan vähintään
tiedoksi sekä johtoryhmälle että hallitukselle,
minkä myötä mahdollisuuksien tunnistamis-,
arviointi- ja hallintaprosessi on kiinteä osa
yhtiön johtamisprosesseja samoin kuin yleinen
riskienarviointi.
Olennaisuuden raja-arvot
Componentalle olennaiset aiheet määriteltiin
arvioitujen aiheiden saamien pistemäärien
perusteella. Kaikki arvioidut positiiviset ja
negatiiviset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
asetettiin omissa kategorioissaan pisteiden
määräämään tärkeysjärjestykseen, jolloin
niiden olennaisuutta voitiin vertailla kategorian
sisällä keskenään ja tunnistettiin olennaisimmat
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Kaikki
sellaiset vaikutukset (positiiviset ja negatiiviset),
joiden vakavuuden tai merkittävyyden pistemäärä
oli 3 tai yli ja vakavuuden/merkittävyyden ja
todennäköisyyden summa ylitti 5, määriteltiin
olennaisiksi vaikutuksiksi Componentalle.
Kaikki sellaiset riskit ja mahdollisuudet, joiden
taloudellisen vaikutuksen suuruuden pistemäärä
ylitti 2 ja suuruuden ja todennäköisyyden
kokonaispistemäärä ylitti 4 määriteltiin olennaisiksi
riskeiksi tai mahdollisuuksiksi Componentalle.
Olennaisuuden raja-arvojen määrittelyssä
hyödynnettiin kaksoisolennaisuusanalyysin
laatimisessa avustaneen ulkopuolisen asiantuntija-
tahon kokemusta ja asiantuntemusta.
Sidosryhmien kuuleminen
Componentan kaksoisolennaisuusanalyysin
yhteydessä ei tehty erillistä sidosryhmäanalyysiä,
vaan olennaisuusanalyysin pohjana hyödynnettiin
olemassa olevaa tietoa Componentan sidos-
ryhmistä; keskustelu sidosryhmien kanssa on
osa Componentan normaalin liiketoiminnan
due diligence -prosesseja. Olennaisuusanalyysin
yhteydessä tehtiin sidosryhmäkyselyt omille
työntekijöille, asiakkaille, tavarantoimittajille
ja rahoittajille, joiden vastaukset olivat
samansuuntaiset Componentalla näiden
sidosryhmien näkemyksistä jo olevien tietojen
kanssa. Kaksoisolennaisuusanalyysissä huomioitiin
sidosryhmien näkemykset soveltuvilta osin
analysoitavasta aiheesta riippuen. Analyysityön
yhteydessä ei pyydetty lausuntoja yhtiön
ulkopuolisilta asiantuntijoilta.
Kaksoisolennaisuusanalyysin
kattavuus ja oletukset
Kaksoisolennaisuusanalyysissä käsiteltiin koko
Componentan arvoketjua. Laajan arvoketjun
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
25

Kestävyysselvitys
vuoksi analyysissä keskityttiin arvoketjun
alkupään osalta erityisesti merkittävimpiin
lähiarvoketjun toimijoihin. Koska Componenta
on sopimusvalmistaja ja Componentan
asiakkailleen valmistamia kappaleita käytetään
hyvin moninaisiin eri käyttötarkoituksiin
asiakkaasta riippuen, ei Componentan arvoketjun
loppupäätä ole kaksoisolennaisuusanalyysin
yhteydessä mahdollista arvioida kauttaaltaan.
Kaksoisolennaisuusanalyysissä arvioitiin
Componentan arvoketjun loppupäätä yleisellä
tasolla tiettyihin asiakkaisiin tai tiettyjen
lopputuotteiden käyttämiseen liittyvien vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien arvioinnin sijaan.
Componentan omien toimintojen ja arvoketjussa
lähimpien toimittaja- ja asiakasyritysten
maantieteellisten sijaintien myötä vaikutuksia,
riskejä ja mahdollisuuksia arvioitiin pääasiassa
rajautuen Suomeen ja Eurooppaan (globaaleja
ilmastovaikutuksia lukuun ottamatta).
Kaksoisolennaisuusanalyysiä varten ei kerätty
sidosryhmäkyselyitä lukuun ottamatta uutta tietoa
analyysityön tueksi, vaan vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien arviointi perustui olemassa
olevaan tietoon, jota Componenta kerää osana
tavanomaista liiketoimintaansa (esim. takomon ja
valimoiden ympäristölupien mukaisen tarkkailun
tulokset, toimittaja-auditointien kautta kerätyt
tiedot tavarantoimittajista sekä asiakkaista ja
Componentan valmistamien komponenttien
käyttökohteista). Analyysityön merkittävimmät
oletukset liittyivät yksiköiden ympäristövaikutuksiin;
Componenta Manufacturing Oy:n yksiköiden
paikalliset ympäristövaikutukset oletettiin vähäisiksi
käytettyjen tuotantomenetelmien vuoksi, ja
niiltä osin kuin tiettyjä vaikutuksia on tarkkailtu
vain toisella valimolla, molempien valimoiden
ympäristövaikutusten oletettiin olevan toistensa
kaltaisia Porin vaikutusten ollessa Karkkilan
vaikutuksia vähäisempiä Porin pienempien
tuotantomäärien myötä.
Kaksoisolennaisuusanalyysin kautta tunnistetut
olennaiset kestävyysaiheet ja olennaisuuden
raja-arvojen alapuolelle jääneet aiheet
Kaksoisolennaisuusanalyysissä tunnistettiin
Componentalle olennaisiksi aiheiksi
ilmastonmuutokseen (ESRS E1), pilaantumiseen
(päästöt ilmaan, ESRS E2), resurssien käyttöön
ja kiertotalouteen (ESRS E5), omaan työvoimaan
(ESRS S1) ja liiketoiminnan harjoittamiseen (ESRS
G1) liittyviä osa-aiheita sekä yhteisökohtaiset
aiheet raaka-aineiden ja komponenttien
saatavuus ja hinta, kyberturvallisuus sekä
lisääntyvä ympäristölainsäädäntö. Tarkempi
kuvaus ilmastonmuutoksen, pilaantumisen,
resurssien käytön ja kiertotalouden sekä
liiketoiminnan harjoittamisen olennaisuuden
arviointiprosesseista on sivuilla 45 (ilmasto),
51 (pilaantuminen), 54 (resurssien käyttö ja
kiertotalous) ja 68 (liiketoiminnan harjoittaminen).
Olennaisuusrajan alapuolelle jäivät vesivaroihin
ja merten luonnonvaroihin (ESRS E3), biologiseen
monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin (ESRS E4),
arvoketjun työntekijöihin (ESRS S2), vaikutusten
kohteena oleviin yhteisöihin (ESRS S3) sekä
kuluttajiin ja loppukäyttäjiin (ESRS S4) liittyvät
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Seuraavissa
kappaleissa on kuvattu, miten vesivarojen ja merten
luonnonvarojen sekä biologisen monimuotoisuuden
ja ekosysteemien olennaisuutta Componentalle
arvioitiin osana kaksoisolennaisuusanalyysiä.
Osana kaksoisolennaisuusanalyysiä arvioitiin
Componentan tosiasiallisia ja mahdollisia
vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja
ekosysteemeihin sekä näihin liittyviä riskejä
ja mahdollisuuksia Componentalle. Laajan
arvoketjun vuoksi arvioinnissa keskityttiin erityisesti
Componentan omiin toimintoihin ja arvoketjuun
yleisellä tasolla. Arvioinnissa hyödynnettiin tietoja
tuotantoyksiköiden päästöistä ja Componentalla
olemassa olevia tietoja arvoketjusta. Mahdollisten
vaikutusten oletettiin olevan paikallisia ja rajautuvan
tuotantoyksiköiden lähiympäristöön.
Kaksoisolennaisuusanalyysissä ei tunnistettu
Componentan ydintoimintaan liittyen
riippuvuuksia biologisesta monimuotoisuudesta
ja ekosysteemeistä, eikä riippuvuuksia
tunnistettu myöskään lähiarvoketjussa
Componentan ylävirrassa. Componenta käyttää
valmistamiensa komponenttien pakkaamiseen
pääosin puupohjaisia materiaaleja, joiden
saatavuuden osalta Componenta on riippuvainen
ekosysteemipalveluista. Componenta
kuitenkin käyttää pääasiassa kierrätettyjä
ja vähäisemmässä määrin uusia puulavoja-
ja kauluksia pakkausmateriaaleinaan, joten
riippuvuus puutavaran saatavuudesta ei ole
merkittävä. Componentan arvoketjun loppupäässä
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
26

Kestävyysselvitys
on paikallisia riippuvuuksia ekosysteemeistä
(Componentan asiakkaiden asiakkaiden hankkimat
ja käyttämät maatalous- ja metsäkoneet).
Componentalla ei ole näkyvyyttä siihen, missä
ja millaisissa olosuhteissa Componentan
asiakkaiden tuotteita käytetään, joten
kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä ei ollut
mahdollisuutta tarkastella yksittäisiä ekosysteemejä
ja niihin liittyviä ekosysteemipalveluja. Koska
maatalous- ja metsäkoneisiin valmistettavat
komponentit muodostavat vain osan
Componentan liikevaihdosta, ei arvoketjun
loppupään riippuvuuksien arvioida olevan
Componentan liiketoiminnan kannalta olennaisia.
Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä ei
erikseen arvioitu biologiseen monimuotoisuuteen
ja ekosysteemeihin liittyviä siirtymäriskejä,
fyysisiä riskejä ja mahdollisuuksia tai systeemisiä
riskejä (järjestelmäriskejä), sillä näiden ei arvioitu
nousevan Componentalle olennaisiksi vähäisten
riippuvuuksien ja vaikutusten vuoksi.
Componentalla ei ole tuotantoyksiköitä biologisen
monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla.
Karkkilan valimon kiinteistö rajautuu idässä Karkin
metsän luonnonsuojelualueeseen (suojeltu vuonna
2023) ja noin 250 m etäisyydellä kiinteistön rajasta
sijaitsee Pumminpuiston suojelualue. Lisäksi
Sepänkylän Karperöntien toimipaikasta (osa
Kalajoen tuotantoyksikköä) noin 20 m etäisyydellä
sijaitsee luonnonsuojelualue ja Jyväskylän
Yritystien, Leppäveden Ampumaradantien ja
Kalajoen Satamatien tuotantoyksiköistä sekä
Karkkilan Karhunpäänsuon suljetusta kaatopaikasta
170–250 m etäisyydellä sijaitsee yhteensä neljä
luonnonsuojelualuetta. Componentan muiden
tuotantoyksiköiden läheisyydessä ei vuoden 2024
lopussa ollut rekisteröityjä suojelualueita.
Componenta osallistuu Uudenmaan ilmanlaadun
bioindikaattoriseurantaan. Karkin metsän
luonnonsuojelualue sijaitsee lähimmillään
runsaan 100 m päässä Karkkilan valimon
tuotantorakennuksista. Karkin metsän
luonnonsuojelualueella ei kuitenkaan toistaiseksi
ole bioindikaattoriseurannan havaintoalueita.
Karkin metsän suojelun tavoitteena on yleisesti
luonnon monimuotoisuuden ja kauneuden
säilyttäminen ja Pumminpuiston suojelualueen
tavoitteena luonnon monimuotoisuuden
säilyttäminen. Karkkilan valimon toiminnalla
ei ole todettu olevan negatiivisia vaikutuksia
suojelutavoitteiden saavuttamiseen. Sekä Karkin
metsän luonnonsuojelualue että Pumminpuiston
suojelualue rajautuvat Karjaanjokeen.
Componenta tarkkailee säännöllisesti Karkkilan
valimon jäähdytys- (suljettu kierto) ja hulevesien
vaikutusta Karjaanjokeen ympäristölupaan
liittyvien tarkkailuvelvoitteiden mukaisesti,
eikä valimokiinteistöltä laskettavilla vesillä ole
todettu olevan merkittävää vaikutusta jokiveden
lämpötilaan tai laatuun.
Jyväskylässä Yritystiellä, Kalajoella Satamatiellä,
Sepänkylässä Karperöntiellä ja Leppävedellä
Ampumaradantiellä sijaitsevien tuotantoyksiköiden
päästöt ympäristöön ovat toiminnan luonteen ja
käytettyjen polttoaineiden vuoksi vähäiset, eikä
yksiköiden toiminnasta aiheudu merkittävää
melua. Suljetun Karkkilan Karhunpäänsuon
kaatopaikan purkuvedet purkautuvat
luonnonsuojelualueeseen nähden kaatopaikan
vastakkaiselle puolelle. Componentan toiminnalla
ei ole todettu olevan negatiivisia vaikutuksia
lähialueiden luonnonsuojelualueille, eikä ole
todettu, että Componentan olisi tarpeen toteuttaa
biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä lieventäviä
toimenpiteitä tuotantoyksiköissään.
Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä arvioitiin
myös Componentan vaikutuksia vesivaroihin ja
merten luonnonvaroihin sekä näihin liittyviä riskejä
ja mahdollisuuksia Componentalle. Arvioinnissa
keskityttiin erityisesti Componentan omiin
toimintoihin ja arvoketjua analysoitiin yleisellä
tasolla. Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
arviointi toteutettiin Componentalla toimittajistaan
olemassa olevan tiedon ja prosessien
vedenkulutuksen perusteella ja myös tehdyt
oletukset perustuivat näihin tietoihin. Kumpikaan
Componentan valimoista ei sijaitse huomattavasta
vesistressistä kärsivällä alueella Aqueduct
-karttapalvelun perusteella. Merten luonnonvaroja
ei lähtökohtaisesti käytetä Componentan omissa
toiminnoissa tai arvoketjussa.
Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä ei
erikseen kuultu eri tuotantoyksiköiden naapureita,
jotka hyödyntävät alueen ekosysteemipalveluja
tai vesistöjä, vaan arvioinnin tukena käytettiin
Componentan tavanomaisen liiketoiminnan
yhteydessä keräämiä tietoja. Componentan
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
27

Kestävyysselvitys
Porissa ja Karkkilassa sijaitsevilla valimoilla
ja Jyväskylässä sijaitsevalla takomolla on
ympäristöluvat. Ympäristölupien hakemisen
ja niiden päivittämisen yhteydessä on
kuultu naapureita ja naapureilla sekä mm.
luonnonsuojelujärjestöillä on ollut mahdollisuus
kommentoida ympäristölupahakemuksia. Lisäksi
näillä tahoilla on mahdollisuus ilmaista mahdolliset
huolensa Componentan toiminnasta paitsi suoraan
Componentalle myös ympäristöviranomaisille, jotka
tiedottavat Componentaa asiasta.
Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Componentalle olennaiset kestävyysasioihin liittyvät
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet määriteltiin
kaksoisolennaisuusanalyysin avulla ja liittyvät
ilmastonmuutokseen, pilaantumiseen (päästöt
ilmaan), resurssien käyttöön ja kiertotalouteen,
omaan työvoimaan ja liiketoiminnan harjoittamiseen
sekä yhteisökohtaisiin aiheisiin raaka-aineiden ja
komponenttien saatavuus ja hinta, kyberturvallisuus
ja lisääntyvä ympäristölainsäädäntö. Nämä
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on lyhyesti
kuvattu seuraavissa taulukoissa.
Ilmastonmuutos (ESRS E1)
Olennainen aihe Vaikutus / riski / mahdollisuus Sijainti arvoketjussa Kuvaus
Energian kulutus
Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus Omat toiminnot ja arvoketju Erityisesti valimo- ja takomotoiminta on energiaintensiivistä johtuen
tuotantoprosessien vaatimista korkeista lämpötiloista. Vastaavasti myös
Componentan käyttämien metalliraaka-aineiden tuotanto vaatii runsaasti energiaa.
Componenta pyrkii jatkuvasti tehostamaan tuotantoprosessejaan, minkä myötä
tuotantomäärään suhteutettu energiankulutus vähenee.
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus Omat toiminnot ja arvoketju Componentan arvoketjussa ja omissa toiminnoissa käytetään runsaasti energiaa,
mikä aiheuttaa suoria ja epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä ja osaltaan kiihdyttää
ilmastonmuutosta. Componenta asettaa päästövähennystavoitteet vuoden 2025
aikana.
Kuvaus ilmastonmuutokseen liittyvien olennaisten vaikutusten vuorovaikutuksesta yhtiön strategian ja liiketoimintamallin kanssa sekä kuvaus Componentan resilienssianalyysistä on esitetty sivulla 45.
Pilaantuminen (ESRS E2)
Olennainen aihe Vaikutus / riski / mahdollisuus Sijainti arvoketjussa Kuvaus
Ilman pilaantuminen
Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus Omat toiminnot Componentan tuotantoyksiköistä pääasiassa valimoilla on päästöjä ilmaan, joilla on
vaikutuksia mm. alueen ilmanlaatuun. Valimoiden tuotantoprosessien poistokaasut
suodatetaan ennen niiden johtamista ilmaan, mikä vaikuttaa merkittävästi päästöjen
määrään.
Kuvaus pilaantumiseen liittyvän olennaisen vaikutuksen vuorovaikutuksesta yhtiön strategian ja liiketoimintamallin kanssa on esitetty sivulla 51.
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
28

Kestävyysselvitys
Resurssien käyttö ja kiertotalous (ESRS E5)
Olennainen aihe Vaikutus / riski / mahdollisuus Sijainti arvoketjussa Kuvaus
Resurssien
sisäänvirtaukset
Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus Omat toiminnot Componentan tuotanto- ja valmistusprosessit ovat raaka-aineintensiivisiä.
Componenta pyrkii jatkuvasti tehostamaan tuotantoprosessejaan minimoidakseen
virheellisten komponenttien määrää, minkä myötä myös raaka-aineiden
suhteellinen kulutus vähenee.
Jäte
Tosiasiallinen positiivinen vaikutus Omat toiminnot Componenta hyödyntää tuotannossaan merkittäviä määriä kierrätysmetallia, minkä
lisäksi prosesseissa muodostuneista jätteistä yli 80 prosenttia kierrätetään tai
muuten hyödynnetään. Jätteiden hyödyntäminen omassa toiminnassa ja kierrätys
vähentävät jätteistä ympäristöön kohdistuvia vaikutuksia ja raaka-aineiden kulutusta
omissa toiminnoissa.
Tuotteisiin ja
palveluihin
liittyvät resurssien
ulosvirtaukset
Tosiasiallinen positiivinen vaikutus Omat toiminnot Componentan valimoiden tuotantoprosesseissa syntyvä kiertorauta käytetään
uudelleen omassa prosessissa, mikä vähentää jätteen muodostumista. Lisäksi
käytännössä kaikki Componentan valmistamat tuotteet/komponentit voidaan
kierrättää metallina.
Tuotteisiin ja
palveluihin
liittyvät resurssien
ulosvirtaukset
Taloudellinen mahdollisuus Omat toiminnot Tuotantoprosesseja ja tuotteita optimoimalla voidaan vähentää muodostuvan
jätteen määrää ja parantaa resurssi- ja energiatehokkuutta, millä on suora vaikutus
tuotantoon liittyviin kustannuksiin.
Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten ja mahdollisuuden vuorovaikutuksesta yhtiön strategian ja liiketoimintamallin kanssa on esitetty sivulla 54.
Oma työvoima (ESRS S1)
Olennainen aihe Vaikutus / riski / mahdollisuus Sijainti arvoketjussa Kuvaus
Sukupuolten tasa-
arvo ja sama palkka
samanarvoisesta
työstä
Tosiasiallinen positiivinen vaikutus Omat toiminnot Componenta maksaa kaikille työntekijöilleen saman palkan samanarvoisesta työstä,
mikä vaikuttaa positiivisesti erityisesti naispuolisten työntekijöiden toimeentuloon ja
Componentan työnantajakuvaan.
Työmarkkina-
osapuolten vuoro-
puhelu mukaan
lukien työehto-
sopimusneuvottelut
Tosiasiallinen positiivinen vaikutus Omat toiminnot Componenta käy työnantajana säännöllistä keskustelua työntekijöiden edustajien
kanssa, mikä vaikuttaa positiivisesti työntekijöiden oikeuksiin ja Componentan
työnantajakuvaan.
Koulutus ja taitojen
kehittäminen
Tosiasiallinen positiivinen vaikutus Omat toiminnot Componenta tarjoaa henkilöstölleen kouluttautumis- ja etenemismahdollisuuksia
sisäisen ja ulkoisen koulutuksen avulla. Koulutus ja säännölliset kehityskeskustelut
tarjoavat henkilöstölle mahdollisuuden ammatilliseen kehitykseen ja
monitaitoisuuden lisäämiseen samalla tarjoten osaavaa työvoimaa Componentalle.
Työterveys ja
-turvallisuus
Tosiasiallinen negatiivinen vaikutus Omat toiminnot Tuotantotyöhön liittyy suhteellisesti kohonnut riski työtapaturmista
verrattuna esimerkiksi toimistotyöhön. Negatiiviset vaikutukset työntekijöille
työtapaturmatilanteessa voivat olla merkittävät. Suurin osa Componentan
henkilöstöstä työskentelee tuotannossa. Componenta pyrkii minimoimaan
työtapaturmien riskiä muun muassa kattavalla perehdytyksellä työtehtäviin ja
-olosuhteisiin, säännöllisellä riskienarvioinnilla ja jatkuvilla työturvallisuuteen
liittyvien toimenpidesuunnitelmien mukaisilla toimenpiteillä.
Kuvaus henkilöstöön liittyvien olennaisten vaikutusten vuorovaikutuksesta yhtiön strategian ja liiketoimintamallin kanssa on esitetty sivulla 60.
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
29

Kestävyysselvitys
Liiketoiminnan harjoittaminen (ESRS G1)
Olennainen aihe Vaikutus / riski / mahdollisuus Sijainti arvoketjussa Kuvaus
Yrityskulttuuri
Mahdollinen positiivinen vaikutus Omat toiminnot Componenta pyrkii jatkuvasti parantamaan ja arvioimaan yrityskulttuuriaan
tarjotakseen henkilöstölleen turvalliset työolot ja kehittääkseen työhyvinvointia.
Vaikutukset ovat positiivisia paitsi työntekijöille myös Componentalle hyvän
työnantajakuvan myötä.
Kuvaus liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvän olennaisen vaikutuksen vuorovaikutuksesta yhtiön strategian ja liiketoimintamallin kanssa on esitetty sivulla 68.
Yhteisökohtaiset aiheet
Olennainen aihe Vaikutus / riski / mahdollisuus Sijainti arvoketjussa Kuvaus
Raaka-aineiden ja
komponenttien
saatavuus ja hinta
Taloudellinen riski Omat toiminnot ja arvoketju Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja Venäjälle asetetut sanktiot voivat vaikuttaa
oikean laatuisten raaka-aineiden saatavuuteen ja hintaan, mikä voi nostaa
tuotannon kustannuksia. Kustannusriskiä hallinnoidaan pääsääntöisesti pääraaka-
aineiden osalta indeksoiduin hintasopimuksin, joiden perusteella tuotteiden
myyntihintoja päivitetään raaka-aineiden hintamuutoksia vastaaviksi seuraavalle
vuosineljännekselle.
Kyberturvallisuus
Taloudellinen riski Omat toiminnot ja arvoketju Teollisuuden ohjausjärjestelmiin kohdistuva kyberhyökkäys voi johtaa taloudellisiin
menetyksiin, koska hyökkäys voi aiheuttaa merkittävää haittaa Componentan tai
sen asiakkaiden liiketoiminnalle. Componenta on tunnistanut tähän liittyvät riskit ja
tekee aktiivisesti töitä pienentääkseen niitä.
Lisääntyvä ympäristö-
lainsäädäntö
Taloudellinen riski Omat toiminnot Tiukentuva EU- ja kansallinen lainsäädäntö asettaa uusia vaatimuksia
Componentalle. Epäonnistuminen vaatimuksiin vastaamisessa voi johtaa
sanktioihin ja muihin taloudellisiin menetyksiin. Componenta on hankkinut
lisäresursseja vastatakseen lainsäädännön vaatimuksiin ja osallistuu proaktiivisesti
eri viranomaistahojen ja toimialajärjestöjen kanssa lainsäädännön ja
soveltamisohjeiden kehittämiseen.
Kuvaus yhteisökohtaisten riskien vuorovaikutuksesta yhtiön strategian ja liiketoimintamallin kanssa on esitetty sivuilla 58 (raaka-aineiden ja komponenttien saatavuus ja hinta), 70 (kyberturvallisuus) ja 72 (lisääntyvä
ympäristölainsäädäntö).
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
30

Kestävyysselvitys
Luettelo täytetyistä tiedonantovaatimuksista
Standardi
Tiedonanto-
vaatimus Kuvaus Sivu
ESRS 2
BP-1 Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet 18
 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot 32, 49, 50, 53, 56
GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 18
GOV-2 Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat 19
GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 20
GOV-4 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 32
GOV-5 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta 20
SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju 20
SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset 21
SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 27
IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 23
IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksessä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset 30
ESRS E1
ESRS 2 GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin 20
E1-1 Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma 47
ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 45
ESRS 2 IRO-1 Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 45
E1-2 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 47
E1-3 Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit 47
E1-4 Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet 47
E1-5 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 48
E1-6 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 49
ESRS E2
ESRS 2 IRO-1 Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 51
E2-1 Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet 51
E2-2 Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit 52
E2-3 Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet 52
E2-4 Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen 52
ESRS E3
ESRS 2 IRO-1 Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista 26
ESRS E4
ESRS 2 IRO-1 Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista 25
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
31

Kestävyysselvitys
Standardi
Tiedonanto-
vaatimus Kuvaus Sivu
ESRS E5
ESRS 2 IRO-1 Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja
arviointiprosesseista 54
E5-1 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet 54
E5-2 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit 55
E5-3 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet 55
E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset 55
E5-5 Resurssien ulosvirtaukset 57
E5-6 Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset Ei raportoitu
siirtymäsäännösten
nojalla
ESRS S1
ESRS 2 SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset 21
ESRS 2 SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa 60
S1-1 Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet 61
S1-2 Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa 62
S1-3 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi 63
S1-4 Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan
liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus 63
S1-5 Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten
riskien ja mahdollisuuksien hallintaan 65
S1-6 Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 65
S1-7 Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet 66
S1-8 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu 66
S1-13 Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit Ei raportoitu
siirtymäsäännösten
nojalla
S1-14 Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit 67
S1-16 Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot) Ei raportoitu
siirtymäsäännösten
nojalla
ESRS G1
ESRS 2 GOV-1 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli 19
ESRS 2 IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista 68
G1-1 Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri 68
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
32

Kestävyysselvitys
Luettelo tiedonantovaatimuksissa vaadituista tietopisteistä, jotka
on sisällytetty viittauksina kestävyysselvityksen ulkopuoliseen
tietoon
Tietopiste Kuvaus Viite
ESRS 2 SBM-1 / 40 a i
Merkittävimmät
tuoteryhmät
Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1 –
Konsernin liikevaihto toimialoittain
ESRS 2 SBM-1 / 40 a ii
Markkina-alueet Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1 –
Konsernin liikevaihto markkina-alueittain
ESRS 2 SBM-1 / 42 Liiketoimintamalli Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1
G1 ESRS 2 IRO-1 / 6 Liiketoimintamalli Konsernitilinpäätöksen liitetieto 1
Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista
Due Diligence -prosessin
keskeiset osatekijät Kuvaus sivuilla
a) Due diligence -prosessin
sisällyttäminen
hallintoon, strategiaan ja
liiketoimintamalliin
19, 61, 62, 69
b) Vuorovaikutus vaikutusten
kohteena olevien sidosryhmien
kanssa kaikissa due diligence
-prosessin keskeisissä vaiheissa
22, 62
c) Haitallisten vaikutusten
tunnistaminen ja arviointi
23, 45, 51, 54
d) Toimien toteuttaminen
kyseisten haitallisten
vaikutusten torjumiseksi
47, 52, 55, 63
e) Kyseisten toimien
tuloksellisuuden seuranta ja
viestintä
47, 52, 55, 65
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
33

Kestävyysselvitys
Tiedonanto-
vaatimus Tietopiste Kuvaus Sivu
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen,
(EU) 2019/2088
Viittaus
pilariin 3,
(EU) N:o
575/2013
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen,
(EU) 2016/1011
Viittaus EU:n
ilmastolakiin,
(EU) 2021/1119
ESRS 2 GOV-1 21d Hallituksen sukupuolijakauma 18 x x
ESRS 2 GOV-1 21e Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus 18 x
ESRS 2 GOV-4 30 Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista 32 x
ESRS 2 SBM-1 40d i Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan Epäolennainen x
ESRS 2 SBM-1 40 d ii Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan Epäolennainen x x x
ESRS 2 SBM-1 40 d iii Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan Epäolennainen x x
ESRS 2 SBM-1
40 d iv Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään
toimintaan
Epäolennainen x
ESRS E1-1
14 Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi
vuoteen 2050 mennessä 47
x
ESRS E1-1
16g Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle
suljetut yritykset 47
x x
ESRS E1-4 34 Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet 47 x x x
ESRS E1-5
38 Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus
eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan
merkittävät alat) 48
x
ESRS E1-5 37 Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 48 x
ESRS E1-5
40-43 Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan
ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla 48
x
ESRS E1-6
44 Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3
-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt 49
x x x
ESRS E1-6 53–55 Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti 50 x x x
ESRS E1-7 56 Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset Epäolennainen x
ESRS E1-9
66 Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille
riskeille
Epäolennainen x
ESRS E1-9
66a Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen
riskin mukaan
Epäolennainen x
ESRS E1-9
66c Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin
kohdistuu olennainen fyysinen riski
Epäolennainen x
Luettelo EU:n muusta lainsäädännöstä johtuvista tietopisteistä
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
34

Kestävyysselvitys
Tiedonanto-
vaatimus Tietopiste Kuvaus Sivu
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen,
(EU) 2019/2088
Viittaus
pilariin 3,
(EU) N:o
575/2013
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen,
(EU) 2016/1011
Viittaus EU:n
ilmastolakiin,
(EU) 2021/1119
ESRS E1-9
67c Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä
energiatehokkuusluokittain
Epäolennainen x
ESRS E1-9 69 Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa Epäolennainen x
ESRS E2-4
28 Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän
epäpuhtauden määrä, joka mainitaan EPRTR-asetuksen
(epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen
rekisteri) liitteen II luettelossa 52
x
ESRS E3-1 9 Vesivarat ja merten luonnonvarat Epäolennainen x
ESRS E3-1 13 Kohdennetut toimintaperiaatteet Epäolennainen x
ESRS E3-1 14 Merien ja valtamerten kestävyys Epäolennainen x
ESRS E3-4 28c Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä Epäolennainen x
ESRS E3-4
29 Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan
liikevoittoa kohti laskettuna
Epäolennainen x
ESRS 2 – IRO-1 – E4
16 a i Toiminnot, jotka vaikuttavat kielteisesti biologisen
monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin
Epäolennainen x
ESRS 2 – IRO-1 – E4
16 b Olennaiset kielteiset vaikutukset, jotka liittyvät
maaympäristön tilan heikkenemiseen, aavikoitumiseen tai
maaperän sulkemiseen
Epäolennainen x
ESRS 2 – IRO-1 – E4 16 c Vaikutukset uhanalaisiin lajeihin Epäolennainen x
ESRS E4-2
24 b Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai
toimintaperiaatteet
Epäolennainen x
ESRS E4-2 24 c Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet Epäolennainen x
ESRS E4-2 24 d Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet Epäolennainen x
ESRS E5-5 37 d Kierrättämätön jäte 58 x
ESRS E5-5 39 Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte 58 x
ESRS 2 – SBM-3 – S1 14 f Pakkotyötapausten riski 60 x
ESRS 2 – SBM-3 – S1 14 g Lapsityövoimatapausten riski 60 x
ESRS S1-1 20 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset 69 x
ESRS S1-1
21 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen
käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt 69
x
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
35

Kestävyysselvitys
Tiedonanto-
vaatimus Tietopiste Kuvaus Sivu
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen,
(EU) 2019/2088
Viittaus
pilariin 3,
(EU) N:o
575/2013
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen,
(EU) 2016/1011
Viittaus EU:n
ilmastolakiin,
(EU) 2021/1119
ESRS S1-1 22 Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet 61 x
ESRS S1-1
23 Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet
tai hallintajärjestelmä 62
x
ESRS S1-3 32 c Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät 63 x
ESRS S1-14
88 b & c Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä
ja osuus 67
x x
ESRS S1-14
88 e Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten
tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä 67
x
ESRS S1-16
97 a Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero Ei raportoitu
siirtymäsäännös-
ten nojalla
x x
ESRS S1-16
97 b Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka Ei raportoitu
siirtymäsäännös-
ten nojalla
x
ESRS S1-17 103 a Syrjintätapaukset Epäolennainen x
ESRS S1-17
104 a Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta
jättäminen
Epäolennainen x x
ESRS 2 – SBM-3 – S2
11 b Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski
arvoketjussa
Epäolennainen x
ESRS S2-1 17 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset Epäolennainen x
ESRS S2-1 18 Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet Epäolennainen x
ESRS S2-1
19 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen
Epäolennainen x x
ESRS S2-1
19 Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen
käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt
Epäolennainen x
ESRS S2-4
36 Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät
ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset
Epäolennainen x
ESRS S3-1 16 Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset Epäolennainen x
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
36

Kestävyysselvitys
Tiedonanto-
vaatimus Tietopiste Kuvaus Sivu
Viittaus
tiedonanto-
velvoite-
asetukseen,
(EU) 2019/2088
Viittaus
pilariin 3,
(EU) N:o
575/2013
Viittaus
vertailuarvo-
asetukseen,
(EU) 2016/1011
Viittaus EU:n
ilmastolakiin,
(EU) 2021/1119
ESRS S3-1
17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n
ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n
toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen
Epäolennainen x x
ESRS S3-4 36 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset Epäolennainen x
ESRS S4-1 16 Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet Epäolennainen x
ESRS S4-1
17 Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien
periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta
jättäminen
Epäolennainen x x
ESRS S4-4 35 Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset Epäolennainen x
ESRS G1-1
10 b Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien
yleissopimus 68
x
ESRS G1-1 10 d Väärinkäytösten paljastajien suojelu 69 x
ESRS G1-4
24 a Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien
rikkomisesta määrätyt sakot
Epäolennainen x x
ESRS G1-4 24 b Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit Epäolennainen x
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
37

Kestävyysselvitys
Ympäristötiedot
EU-taksonomia
Euroopan parlamentin ja neuvoston taksonomia-
asetus (EU) 2020/852 on annettu 18. päivänä
kesäkuuta 2020 yhtenä kestävän taloudellisen
toiminnan luokitusjärjestelmänä. Sen tavoitteena
on tukea Euroopan vihreän kehityksen ohjelmana
tunnetun strategian tavoitetta siirtyä kohti
ilmastoneutraalia unionia vuoteen 2050 mennessä
ja tukea taloudellista kasvua luonnonvarojen
mahdollisimman tehokkaalla ja kestävällä
käytöllä. Tavoitteena on samalla lisätä kestävää
sijoittamista ja ohjata pääomavirtoja kestäväksi
katsottuihin teknologioihin ja liiketoimintoihin.
EU-taksonomiassa on määritetty kuusi
ympäristötavoitetta:
●
ilmastonmuutoksen hillintä
●
ilmastonmuutokseen sopeutuminen
●
vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä
käyttö ja suojelu
●
siirtyminen kiertotalouteen
●
ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja
vähentäminen
●
biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien
suojelu ja ennallistaminen.
Taksonomia-asetuksen ja delegoidun asetuksen
(EU) 2023/2486 mukaisesti yhtiöiden tulee
raportointivuotena 2024 raportoida konsernin
yhteenlasketusta liikevaihdosta, pääomamenoista
(jäljempänä myös ”investoinnit”) ja toimintamenoista
(jäljempänä myös ”operatiiviset kulut”) taksonomia-
kelpoiset ja ei-taksonomiakelpoiset sekä
taksonomian mukaiset ja ei-taksonomianmukaiset
osuudet eriteltynä taloudellisiin toimintoihin koskien
kuutta ympäristötavoitetta.
Taksonomianmukaisuus edellyttää, että
taksonomiakelpoiset taloudelliset toiminnat
täyttävät tekniset arviointikriteerit, eivät aiheuta
merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille ja
täyttävät vähimmäistason suojatoimet.
Componenta on tunnistanut oman operatiivisen
tuotannon osalta taloudellisen toiminnan 3.9.
Raudan ja teräksen valmistus. Componenta on
huomioinut liikevaihdon, investoinnit ja operatiiviset
kulut laskennassa vain kerran. Componenta
tukee siirtymistä kestävämpiin ratkaisuihin
energiatehokkuuden ja päästöjen suhteen.
Taksonomiakelpoinen ja -mukainen liikevaihto
Componenta on sopimusvalmistaja, joka
tuottaa ja toimittaa asiakkailleen valettuja
ja koneistettuja metallikomponentteja sekä
takeita, hitsattuja rakenteita, putkituotteita ja
levyleikkeitä. Componentalla ei ole omia tuotteita.
Componentan liikevaihto on esitetty Componenta-
konsernin raportoimien lukujen mukaisesti.
Componentan laadintaperiaatteet liikevaihdon
määritelmälle löytyvät konsernitilinpäätöksen
liitetiedosta 1. Componentan analyysin mukaan
valimoliiketoiminnan liikevaihto sijoittuu
taloudellisen toiminnan 3.9 Raudan ja teräksen
valmistus alle ja on taksonomiakelpoista
ilmastonmuutoksen hillinnän ympäristötavoitteen
osalta. Muun liikevaihtonsa Componenta arvioi
olevan edellä mainittujen ympäristötavoitteiden
osalta ei-taksonomiakelpoista. Componentan
EU-taksonomiakelpoinen toiminta on 3.9.
Raudan ja teräksen valmistus. 3.9. Raudan
ja teräksen valmistuksen toiminnan osalta
EU-taksonomiassa vaaditut tekniset
arviointikriteerit eivät täyty Componentan
käyttämien valmistusmenetelmien osalta. Tämän
vuoksi yhtiöllä ei ole taksonomianmukaista
liikevaihtoa. Teknisten arviointikriteerien täyttyessä
taksonomianmukaisuus edellyttäisi järjestyksessä
lisäksi ei merkittävää haittaa -kriteerien
täyttämisen ja vähimmäistason suojatoimet.
Kyseiset kriteerit ja vaatimukset eivät edellä
mainitusta syystä ole relevantteja Componentan
taksonomiamukaisuusanalyysissä.
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuotta 2024 koskevat tiedot
Tilikausi 2024
2024
Merkittävän edistämisen kriteerit
"Ei merkittävää haittaa" - kriteerit
('Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Liikevaihto
Osuus liikevaihdosta,
vuosi 2024
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmän
mukaisten (A.1) tai
luokitusjärjestelmä-
kelpoisten (A.2) osuus
liikevaihdosta, vuosi 2023
Luokka mahdollistava
toiminta
Luokka siirtymätoiminta
M€ % K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä
(luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)
Joista mahdollistavat toiminnat
Joista siirtymätoiminnat
K: Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E: Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E/S: Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta
KEL: Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
E/KEL: Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
38

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta – vuotta 2024 koskevat tiedot
Tilikausi 2024
2024
Merkittävän edistämisen kriteerit
"Ei merkittävää haittaa" - kriteerit
('Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Liikevaihto
Osuus liikevaihdosta,
vuosi 2024
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmän
mukaisten (A.1) tai
luokitusjärjestelmä-
kelpoisten (A.2) osuus
liikevaihdosta, vuosi 2023
Luokka mahdollistava
toiminta
Luokka siirtymätoiminta
M€ % K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Raudan ja teräksen valmistus C 24.5.1 48 50 % KEL E/KEL KEL E/KEL KEL E/KEL 49 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisista muttei
ympäristön kannalta kestävistä (muista
kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.2) 48 50 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 49 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista
toiminnoista saatu liikevaihto (A.1+A.2) 48 50 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 49 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista
toiminnoista saatu liikevaihto 49 50 %
YHTEENSÄ 97 100 %
K: Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E: Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E/S: Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta
KEL: Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
E/KEL: Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
39

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Taksonomiakelpoiset sekä -mukaiset
investoinnit ja operatiiviset kulut
Componenta on tunnistanut, että
taksonomiakelpoisia investointeja vuodelta
2024 ovat ne investoinnit, jotka ovat välittömästi
kohdistuneet taksonomiakelpoisen liikevaihdon
generoimiseen. Componentalla ei ole muita
olennaisia taksonomiakelpoisia investointeja.
Taksonomiakelpoinen osuus investoinneista on
laskettu jakamalla taksonomiakelpoinen osuus
investoinneista koko konsernin investoinneilla
tilikauden 2024 aikana. Investoinnit on esitetty
Componenta-konsernin raportoimien lukujen
mukaan. Componentan laadintaperiaatteet
investointien määritelmälle löytyvät
konsernitilinpäätöksen liitetiedoista 10 ja 12.
Componentalla ei ole taksonomianmukaisia
investointeja.
Operatiivisten kulujen osalta Componenta on
tunnistanut kunnossapidon ja ympäristövalvonnan
kuluja, jotka ovat kohdistuneet välittömästi
niiden tuotannontekijöiden ylläpitoon, mitkä
ovat välttämättömiä taksonomiakelpoisen
liikevaihdon generoimiseen. Tuotannon suorat
kustannukset taksonomian vaatimusten mukaisesti
Componenta on rajannut taksonomiakelpoisuuden
ulkopuolelle. Operatiivisten kulujen tunnusluvun
laskentakaavan osoittajaan sisältyvät kunnossa- ja
ylläpitoon kohdistuva osuus seuraavista kuluista:
ostettu kunnossapitotyö, työkalut, varaosat,
ulkoiset palvelut, muut muuttuvat kulut sekä
muuttuvat ja kiinteät palkat. Jakajana tunnusluvun
nimittäjään sisältyy edellä mainitut kulut
kokonaisuudessaan yhteensä. Componentalla ei ole
taksonomianmukaisia operatiivisia kuluja.
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden 2024 tiedot
Tilikausi 2024
2024
Merkittävän edistämisen kriteerit
"Ei merkittävää haittaa" - kriteerit
('Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Pääomamenot
Osuus pääomamenoista,
vuosi 2024
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmän
mukaisten (A.1) tai
luokitusjärjestelmä-
kelpoisten (A.2) osuus
pääomamenoista,
vuosi 2023
Luokka mahdollistava
toiminta
Luokka siirtymätoiminta
M€ % K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävistä
(luokitusjärjestelmän mukaisista)
toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)
Joista mahdollistavat toiminnat
Joista siirtymätoiminnat
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
40

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palvelujen osuus pääomamenoista – vuoden 2024 tiedot
Tilikausi 2024
2024
Merkittävän edistämisen kriteerit
"Ei merkittävää haittaa" - kriteerit
('Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Pääomamenot
Osuus pääomamenoista,
vuosi 2024
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmän
mukaisten (A.1) tai
luokitusjärjestelmä-
kelpoisten (A.2) osuus
pääomamenoista,
vuosi 2023
Luokka mahdollistava
toiminta
Luokka siirtymätoiminta
M€ % K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Raudan ja teräksen valmistus C 24.5.1 0,9 14 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 33 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei
ympäristön kannalta kestävien (muiden
kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen pääomamenot (A.2) 0,9 14 % 100 % % % % % % 33 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten
toimintojen pääomamenot (A.1+A.2) 0,9 14 % 100 % % % % % % 33 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten
toimintojen pääomamenot 5,8 86 %
YHTEENSÄ 6,7 100 %
K: Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E: Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E/S: Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta
KEL: Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
E/KEL: Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
41

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista - vuoden 2024 tiedot
Tilikausi 2024
2024
Merkittävän edistämisen kriteerit
"Ei merkittävää haittaa" - kriteerit
('Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Toimintamenot
Osuus toimintamenoista,
vuosi 2024
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmän
mukaisten (A.1) tai
luokitusjärjestelmä-
kelpoisten (A.2) osuus
toimintamenoista,
vuosi 2023
Luokka mahdollistava
toiminta
Luokka siirtymätoiminta
M€ % K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Ympäristön kannalta kestävät
(luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen toimintamenot (A.1)
Joista mahdollistavat toiminnat
Joista siirtymätoiminnat
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
42

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista - vuoden 2024 tiedot
Tilikausi 2024
2024
Merkittävän edistämisen kriteerit
"Ei merkittävää haittaa" - kriteerit
('Does Not Significantly Harm')
Taloudelliset toiminnat
Koodi
Toimintamenot
Osuus toimintamenoista,
vuosi 2024
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Ilmastonmuutoksen
hillintä
Ilmastonmuutokseen
sopeutuminen
Vesi
Ympäristön
pilaantuminen
Kiertotalous
Biologinen
monimuotoisuus
Vähimmäistason
suojatoimet
Luokitusjärjestelmän
mukaisten (A.1) tai
luokitusjärjestelmä-
kelpoisten (A.2) osuus
toimintamenoista,
vuosi 2023
Luokka mahdollistava
toiminta
Luokka siirtymätoiminta
M€ % K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K; E;
E/S
K/E K/E K/E K/E K/E K/E K/E % M T
A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset muttei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
KEL;
E/KEL
Raudan ja teräksen valmistus C 24.5.1 5,1 15 % KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL E/KEL 9 %
Luokitusjärjestelmäkelpoisten muttei
ympäristön kannalta kestävien (muiden
kuin luokitusjärjestelmän mukaisten)
toimintojen toimintamenot (A.2) 5,1 15 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 9 %
A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten
toimintojen toimintamenot (A.1+A.2) 5,1 15 % 100 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 9 %
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten
toimintojen toimintamenot 27,9 85 %
YHTEENSÄ 33,0 100 %
K: Kyllä, luokitusjärjestelmäkelpoinen ja luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E: Ei, luokitusjärjestelmäkelpoinen muttei luokitusjärjestelmän mukainen toiminta kyseisen ympäristötavoitteen osalta
E/S: Ei sovelleta, ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta kyseisen tavoitteen osalta
KEL: Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
E/KEL: Ei-luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta tavoitteen osalta
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
43

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Ydinvoimaan ja fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
Rivi Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
1
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa
ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
2
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia
prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä
vastuita.
EI
3
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn
tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
4 Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita. EI
5
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja
käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
6
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on
tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.
EI
Componentan analyysin perusteella yhtiön
taksonomiamukaisuuden prosentit voivat
tulevaisuudessa muuttua, mikäli yhtiön harjoittama
sopimusvalmistusliiketoiminta huomioidaan
sääntelyssä sen täsmentyessä.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
44

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
yhtiöitä suositaan esimerkiksi toimittaja-
valinnassa. Componentan päästöt ovat suoraan
kytköksissä yhtiön liiketoimintaan, mutta
päästöjen vähentäminen ei edellytä muutoksia
liiketoimintamalliin.
Componenta on laskenut omat kasvihuonekaasu-
päästönsä (scope 1 ja 2) vuosittain vuodesta
2021 alkaen. Ennen vuotta 2024 arvoketjun
kasvihuonekaasupäästöt (scope 3) on laskettu
kertaalleen vuodelle 2021. Arvioitaessa
Componentan vaikutuksia ilmastonmuutokseen
huomioitiin Componentan omat ja arvoketjun
kasvihuonekaasupäästöt. Omien toimintojen
osalta kaksoisolennaisuusanalyysissä
tarkasteltiin erityisesti niitä prosesseja, joihin
liittyy suurin energiankulutus ja päästölähteet.
Kaksoisolennaisuusanalyysissä Componentan
kasvihuonekaasupäästöjen vaikutusten arvioinnissa
hyödynnettiin vuoden 2021 kokonaispäästöjä.
Resilienssianalyysi
Componenta on tehnyt liiketoimintansa
ilmastoresilienssianalyysin loppuvuoden 2024
aikana. Resilienssianalyysissä hyödynnettiin
IPCC:n tieteeseen perustuvia ilmastoskenaarioita
SSP1-2.6 (SSP1), SSP2-4.5 (SSP2) ja SSP5-8.5
(SSP5). Analyysissä tarkasteltiin eri skenaarioiden
vaikutuksia Componentan toimintaan keskipitkällä
(2025–2030) ja pitkällä aikavälillä (2030–2050).
Tarkasteluun valitut aikavälit vastaavat EU:n
ilmastotavoitteiden toteutusaikataulua, ovat
tarkasteltavissa valittujen ilmastoskenaarioiden
puitteissa, sekä tarjoavat realistiset aikajänteet
Componentan nykyisten toimipisteiden,
liiketoiminnan ja strategian kehityksen
tarkastelulle. Resilienssianalyysissä ei tarkasteltu
eri skenaarioiden vaikutuksia lyhyellä aikaväliä
(2024–2025), sillä näiden vaikutusten ei arvioitu
poikkeavan merkittävästi keskipitkän aikavälin
vaikutuksista. Componentan resilienssianalyysi
kattaa fyysisten riskien osalta omat toiminnot
kokonaisuudessaan sekä suppeammin
arvoketjun alkupään osalta metallien tuotannon
ja loppupään osalta suurimmat liiketoiminta-
alueet (koneenrakennus ja maatalouskoneet).
Transitiotapahtumien vaikutuksia arvioitiin
erityisesti omien toimintojen osalta ja arvoketjun
osalta niiltä osin, kuin arvoketjuun vaikuttavilla
tapahtumilla oletetaan olevan suoria vaikutuksia
Componentalle. Resilienssianalyysin yhteydessä
arvioitiin EU-taksonomiassa määritellyt
ilmastoon liittyvät krooniset ja akuutit fyysiset
uhat sekä politiikkaan ja lainsäädäntöön,
teknologiaan, markkinoihin ja maineeseen
liittyviä transitiotapahtumia. Kaikki fyysisten
uhkien ja transitiotapahtumien esikartoituksessa
mahdollisesti olennaisiksi tunnistetut uhat
ja tapahtumat huomioitiin varsinaisessa
resilienssianalyysissä.
Resilienssianalyysin ilmastoskenaarioiksi
valittiin kolme vaihtoehtoista kehityspolkua,
joiden katsotaan edustavan ennustettavissa
olevia ääripäitä ilmastonmuutoksen ja taloutta
ohjaavan politiikan kehityksessä (SSP1 ja SSP5)
sekä ilmastonmuutoksen seurauksia tilanteessa,
jossa talouspoliittinen toimintaympäristö pysyy
Ilmastonmuutos
Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
sekä olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet ja niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä
tunnistettiin kaksi olennaista ilmastonmuutokseen
liittyvää aihetta, joihin Componentan toiminnoilla
ja arvoketjulla on negatiivinen vaikutus:
energian kulutus ja ilmastonmuutoksen hillintä.
Ilmastonmuutokseen liittyen ei tunnistettu
olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia. Erityisesti
valimo- ja takomotoiminta on energiaintensiivistä
johtuen tuotantoprosessien vaatimista korkeista
lämpötiloista. Myös Componentan arvoketjun
alkupäässä on suuria energiankuluttajia
metalliraaka-aineiden tuotantoon liittyen.
Energiankulutus omissa toiminnoissa ja
arvoketjussa aiheuttaa suoria ja epäsuoria
kasvihuonekaasupäästöjä, jotka osaltaan
kiihdyttävät ilmastonmuutosta. Componenta pyrkii
jatkuvasti tehostamaan tuotantoprosessejaan,
minkä myötä tuotantomäärään suhteutettu
energiankulutus ja lähtökohtaisesti myös
kasvihuonekaasupäästöt vähenevät. Componenta
on nostanut nykyisen strategiakautensa yhdeksi
painopistealueeksi vastuullisuuden ja asettaa
päästövähennystavoitteet osana strategian
toimeenpanoa. Pääseminen pitkän aikavälin
tavoitteisiin voi vaatia muutoksia Componentan
arvoketjussa siten, että vähäpäästöisesti toimivia
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
45

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
määriteltiin olevan joko vähäinen, keskimääräinen
tai suuri. Vähäinen vaikutus tarkoittaa, että uhalla tai
tapahtumalla ei katsota olevan käytännön vaikutusta
Componentan liiketoimintaan. Keskimääräisellä
vaikutuksella katsotaan olevan vaikutusta
Componentan liiketoimintaan, mutta Componenta
pystyy reagoimaan uhkaan tai tapahtumaan yhtiön
käytössä olevin keinoin ja tarvittaessa muokkaamaan
toimintaansa niin, että liiketoiminta ei vaarannu.
Suurella vaikutuksella katsotaan olevan merkittäviä
vaikutuksia Componentan toimintaan ja uhan tai
tapahtuman mahdollisesti vaarantavan yhtiön
liiketoiminnan.
Resilienssianalyysin yhteydessä ei tunnistettu
kroonisia tai akuutteja uhkia eikä transitiotapahtumia,
joilla olisi Componentan liiketoiminnalle suuri
vaikutus oman toiminnan tai arvoketjun kautta.
Tulviin tunnistettiin liittyvän keskimääräinen
vaikutus pitkällä aikavälillä kaikissa tarkastelluissa
ilmastoskenaarioissa omissa toiminnoissa ja
arvoketjussa. Lämpöaaltoihin, voimakkaisiin
sateisiin ja maanvyörymiin tunnistettiin liittyvän
keskimääräinen vaikutus tarkasteltaessa
ilmastoskenaariota SSP5 pääasiassa pitkällä
aikavälillä. Ilmastoskenaarioissa SSP1 ja SSP2
tunnistettiin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä
keskimääräinen vaikutus liittyen nykyisiä
tuotantoprosesseja koskevaan sääntelyyn ja
vähäpäästöisempään teknologiaan siirtymisestä
aiheutuviin kustannuksiin. Tuotteiden korvaamiseen
vähäpäästöisemmillä vaihtoehdoilla tunnistettiin
liittyvän pitkällä aikavälillä keskimääräinen vaikutus
tarkasteltaessa ilmastoskenaarioita SSP1 ja
SSP2. Componenta pystyy sopeutumaan edellä
kuvattuihin fyysisiin uhkiin ja transitiotapahtumiin
muun muassa uudistamalla teknologiaa ja
laitteistoja sekä laajan toimittajaportfolionsa
avulla. Esimerkiksi yhtiön levyn leikkaamisessa ja
tuotantoprosessien lämmönlähteenä käyttämä
nestekaasu on mahdollista korvata muunlaisella
teknologialla. Liiketoiminta, johon katsotaan liittyvän
ilmastoon liittyviä vaikutuksia fyysisten uhkien tai
transitiotapahtumien kautta sekä mahdollisesti
vaikutustenalaiset omaisuuserät huomioidaan
luonnollisena osana Componentan strategiaa,
investointipäätöksiä ja liiketoiminnan johtamista.
Resilienssianalyysin mukaan Componenta on
kykenevä tekemään keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä
liiketoimintaansa ja strategiaansa tarvittavat
ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen
liittyvät toimet, joilla turvataan liiketoiminta ja
esimerkiksi rahoituksen saanti. Componenta ei
katso tarpeelliseksi muuttaa liiketoimintamalliaan
vastatakseen ilmastonmuutokseen liittyviin
vaikutuksiin, fyysisiin uhkiin tai transitiotapahtumiin.
Resilienssianalyysi perustuu tulevaisuutta
ennustaviin ilmastoskenaarioihin ja
Componentan omiin näkemyksiin liiketoiminnan
ja liiketoimintaympäristön kehityksestä näiden
mallien valossa. Epävarma maailmantilanne lisää
resilienssianalyysin tuloksiin liittyvää epävarmuutta.
nykyisen kaltaisena (SSP2). SSP1 kuvaa vähäisten
kasvihuonekaasupäästöjen kehityspolkua (ilmasto
lämpenee vain vähän yli 1,5 celsiusasteen). Siinä
kansainvälinen ja kansallinen politiikka keskittyvät
kestävään kehitykseen ja talouskasvu sekä
resurssien että energian kulutus on hillittyä. SSP2
kuvaa nykyisen kaltaista kehityssuuntaa politiikan
ja kasvihuonekaasupäästöjen osalta. SSP5 kuvaa
voimakkaasti kiihtyvää ilmastonmuutosta sekä
vapaita talousmarkkinoita tukevaa kansain-
välistä ja kansallista politiikkaa, jonka myötä
talouskasvu sekä resurssien ja energian kulutus
on voimakasta. Eri skenaarioiden vaikutuksia
ilmastoon tarkasteltiin sademäärien ja lämpö-
tilojen todennäköisten muutosten osalta
Maailmanpankin ilmastonmuutosportaalin
avulla ja tulvariskiä arvioitiin Suomen ympäristö-
keskuksen tuottaman avoimen aineiston
avulla. Muuten analyysissä hyödynnettiin
julkisista lähteistä saatavissa olevia yleisiä
tietoja ilmastonmuutoksen vaikutuksista muun
muassa taloudelle Suomessa ja kansainvälisesti.
Resilienssianalyysin yhteydessä kunkin tarkastellun
fyysisen uhan ja transitiotapahtuman vaikutuksia
Componentan liiketoiminnalle arvioitiin
kussakin ilmastoskenaariossa ja molemmilla
aikahorisonteilla. Fyysisten vaikutusten
suuruuden arvioinnissa huomioitiin arvioitavana
olevan kohteen maantieteellinen sijainti: omien
toimipisteiden osalta kansallisella ja soveltuvilta
osin toimipisteen tasolla sekä arvoketjun
osalta maan tai maanosan tasolla. Vaikutuksen
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
46

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
ilmastonmuutokseen sopeutumista tai uusiutuvan
energian käyttöönottoa. Aiheita ei ole määritelty
yhtiölle erikseen olennaisiksi.
Componenta ei ole lähitulevaisuudessa laatimassa
liiketoiminnalleen ilmastonmuutoksen hillintää
koskevaa siirtymäsuunnitelmaa.
Ilmastonmuutosta koskeviin
toimintaperiaatteisiin liittyvät
toimet ja resurssit
Componenta pyrkii jatkuvasti energiatehokkuuden
parantamiseen ja energiankäytön vähentämiseen.
Energiankäyttöä pyritään tehostamaan
esimerkiksi kehittämällä ja parantamalla
laatua, menetelmäsuunnittelulla, investoimalla
energiatehokkaisiin koneisiin ja laitteisiin sekä
energiakatselmointien avulla. Rautavalimoissa
tuotantomäärät, kuormituksen tasaisuus
ja laadun optimointi vaikuttavat keskeisesti
suhteelliseen energiankäyttöön ja energiankäytön
tehokkuuteen, sillä tuotantovalmiuden ylläpitoon,
kuten sulan kuumanapitoon, tarvittava energian
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
mukaan lukien ilmastonmuutoksen
hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma
Componentan QEHS-politiikka ohjaa yhtiön
toimintaa ilmastonmuutoksen hillinnän
edistämiseksi ja energiatehokkuuden
parantamiseksi omissa toiminnoissa. QEHS-
politiikkansa mukaisesti Componenta pyrkii
vähentämään kasvihuonekaasupäästöjään muun
muassa kehittämällä tuotantoprosessejaan
ja yksiköiden energiatehokkuutta sekä
lisäämällä fossiilivapaan energian osuutta
energianhankinnassaan. Componentan Code
of Conduct -ohjeet toimittajille ja alihankkijoille
käsittelevät toimittajien ja alihankkijoiden
toiminnan energiatehokkuutta ja sen myötä
ilmastonmuutoksen hillintää. Toimittajien ja
alihankkijoiden tulee rajoittaa energiankulutustaan
mahdollisuuksien mukaan. Componentan QEHS-
politiikka on kuvattu tarkemmin sivulla 52 ja Code
of Conduct -ohjeet toimittajille ja alihankkijoille
sivulla 69. Toimintaperiaatteissa ei erikseen käsitellä
määrä ei vähene suoraan tuotannon mahdollisen
pienentymisen myötä. Componentalla ei vuoden
2024 aikana tehty yksittäisiä olennaisia toimenpiteitä
ilmastonmuutoksen hillintään liittyen, sillä vielä ei
ole asetettu päästövähennystavoitteita ja laadittu
niiden saavuttamiseen liittyvää tiekarttaa.
Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen
sopeutumiseen liittyvät tavoitteet
Componentalla ei ole ilmastonmuutoksen hillintään
ja sopeutumiseen liittyviä pitkän aikavälin tavoitteita.
Päästövähennystavoitteet asetetaan vuoden 2025
aikana.
Componenta seuraa tuotantomäärään suhteutettua
energiankulutustaan, johon liittyen asetetaan
vuosittain lyhyen aikavälin (yksi vuosi) tavoite.
Tuotantomäärään suhteutettua energiankulutusta
pyritään vähentämään ja tavoitteeksi asetetaan
tyypillisesti edellistä vuotta parempi suhteellinen taso
(määrällinen indikaattori). Lisäksi Componenta on
vuodesta 2021 lähtien laskenut omien toimintojensa
kasvihuonekaasupäästöt (scope 1 ja 2).
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
47

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Tiedot laskentamenetelmistä
Componenta käyttää polttoaineina omissa toiminnoissaan
kevyttä polttoöljyä, puupellettejä, nestekaasua ja pieniä
määriä dieselöljyä ja bensiiniä. Ostettu ja hankittu
energia koostuu sähköstä ja kaukolämmöstä. Yllä esitetyt
energiankulutustiedot sisältävät kaiken Componentan
polttoaineiden, sähkön ja kaukolämmön kulutuksen sekä
alivuokralaisten sähkön- ja kaukolämmönkulutuksen niiltä
osin, kuin näitä ei pystytä erottamaan Componentan omasta
kulutuksesta, ja perustuvat toteutuneeseen energian
kulutukseen. Energian kulutustietojen laskennassa on käytetty
Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen mukaisia lämpöarvoja
ja kertoimia. Componentalla ei vuonna 2024 Vantaan
toimistoa lukuun ottamatta käytetty alkuperätakuin tai
muuten uusiutuvaksi varmennettua sähköä tai kaukolämpöä.
Näin ollen varovaisen lähestymistavan mukaisesti kaikki
Componentan kuluttama kaukolämpö Vantaan toimistoa
lukuun ottamatta on raportoitu fossiilisista lähteistä peräisin
olevana, vaikka suuri osa Componentan käyttämästä
kaukolämmöstä on kaukolämmöntuottajien mukaan tuotettu
uusiutuvista lähteistä. Vuonna 2024 Vantaan toimistolla oli
käytössä alkuperätakuin varmennettu ydinvoimaan perustuva
sähkö. Lisäksi Componenta hankki vuodelle 2024 erikseen
ydinenergialla tuotetun sähkön alkuperätakuita kattamaan
tuotantotoiminnan energiankulutusta. Kaikki Componentan
kuluttama sähkö on näin ollen varovaisen lähestymistavan
mukaisesti määritelty fossiilisista ja ydinvoimaan perustuvista
lähteistä peräisin olevaksi. Alkuperätakuiden lisäksi sähkön
alkuperäjakauman laskennassa on käytetty Componentan
sähköntoimittajien ilmoittamia ja jäännösjakauman mukaisia
sähkön alkuperätietoja. Sähköntoimittajien ilmoittamasta
alkuperäjakaumasta on vähennetty varmennetun uusiutuvan
ja ydinvoimaan perustuvan sähkön osuus niiltä osin, kuin
tieto oli saatavilla. Jäljelle jäävästä alkuperäjakaumasta
(jäännösjakauma mukaan lukien) poistettiin edelleen muun
uusiutuvan energian osuus, joka lisättiin fossiilista alkuperää
olevan sähkön osuuteen. Näin määritettyä alkuperäjakaumaa
käytettiin Componentan käyttämän, omien alkuperätakuiden
kattavuuden ulkopuolelle jäävän, fossiilista alkuperää olevan ja
ydinvoimalla tuotetun sähkön määrän laskemisessa.
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä 2024
Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0
Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
7 007
Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0
Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh) 0
Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus
(MWh) 45 231
Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) 52 238
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 67,7
Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh) 24 855
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 32,2
Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus, mukaan lukien biomassa (MWh) 55
Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus
(MWh) 24
Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh) 0
Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) 80
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%) 0,1
Energian kokonaiskulutus (MWh) 77 173
Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon 2024
Energian kokonaiskulutus suhteessa konsernin liikevaihtoon (MWh/tuhatta euroa)
1
0,79
1
Componentan toiminta kuuluu kokonaisuudessaan NACE-toimiala luokkaan C – teollisuus, joka määritellään yhdeksi ilmasto vaikutuksiltaan
merkittävistä aloista. Componenta-konsernin liikevaihto vuonna 2024 on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
48

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3-bruttopäästöt ja kokonaispäästöt
Componenta-konsernin kasvihuonekaasupäästöt
2024
(Sisältäen hankittujen
liiketoimintojen päästöt
1.10.2024 alkaen)
2024
(Sisältäen hankittujen
liiketoimintojen päästöt koko
vuodelta 2024)
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt (tCO
2
-ekv.)
1
1 833 2 204
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)
2
0 0
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO
2
-ekv.)
3
6 781 6 895
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt (tCO
2
-ekv.)
4
11 896 12 374
Merkittävät scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (scope 3 -) kokonaisbruttopäästöt (tCO
2
-ekv.) 55 672 63 622
1 Ostetut tavarat ja palvelut
5
40 755 46 902
2 Tuotantohyödykkeet
6
335 381
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1- tai scope 2 -päästöihin)
7
2 247 2 354
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu
8
2 527 2 854
5 Toiminnassa muodostuva jäte
9
1 784 1 886
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen
10
60 66
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne
11
837 974
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä
12
733 830
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa
13
5 729 6 710
13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät
14
665 665
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO
2
-ekv.) 64 285 72 721
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO
2
-ekv.) 69 401 78 199
1
Sisältää Componenta-konsernin kiinteästä poltosta, liikkuvasta poltosta,
prosessipäästöistä ja karkauspäästöistä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt
(pois lukien biogeeniset hiilidioksidipäästöt). Laskenta perustuu toteutuneeseen
kulutukseen ja julkisista lähteistä saataviin päästökertoimiin.
2
Componentalla ei ole päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvia toimintoja.
3
Sisältää Componenta-konsernin käyttämän sähkön ja kaukolämmön. Laskenta
perustuu sähkön ja kaukolämmön kulutustietoihin sekä kansallisiin, keskimää-
räisiin päästökertoimiin.
4
Laskenta perustuu sähkön ja kaukolämmön kulutustietoihin, tuottajakohtaisiin
ja jäännösjakaumasähkön päästökertoimiin sekä alkuperätakuisiin. Vuonna
2024 Componentan Vantaan toimistolla oli käytössä alkuperätakuin varmennet-
tu päästötön kaukolämpö ja sähkö. Lisäksi Componenta hankki vuodelle 2024
erikseen ydinenergialla tuotetun sähkön alkuperätakuita. Vuonna 2024 alkupe-
rätakuin päästöttömäksi varmennettu energia kattoi 29,6 % prosenttia kaikesta
Componentan käyttämästä sähköstä ja kaukolämmöstä.
5
Sisältää Componenta-konsernin hankinnat. Laskennassa on käytetty ensisijai-
sesti raaka-aine- ja materiaalitoimittajilta kerättyjä päästökertoimia ja toissijai-
sesti julkisista lähteistä saatavia massaan perustuvia päästökertoimia. Niiden
hankintojen osalta, joille ei pystytty määrittämään painoa, laskettiin päästöt
kustannuksiin perustuvien, julkisista lähteistä saatavien päästökerrointen avulla.
Valimoiden osalta laskennassa käytetyt painot ovat suurelta osin todellisia
käyttömääriä hankintamäärien sijaan. Laskennassa on tehty oletus, että hankin-
ta- ja käyttömäärät vastaavat toisiaan.
6
Sisältää Componenta-konsernin raportointikauden aikana hankkimat tuotanto-
hyödykkeet, pois lukien leasing-sopimuksilla hankitut tuotantohyödykkeet.
Laskennassa on käytetty kustannuksiin perustuvia, julkisista lähteistä saatavia
päästökertoimia.
Laskenta perustuu scope 1 ja 2 -laskennan mukaisiin kulutustietoihin ja julkisista
lähteistä saataviin päästökertoimiin. Lisäksi kategoria sisältää Componentan
eteenpäin myymän kaukolämmön tuotannon päästöt.
8
Laskennassa on käytetty Componentan eniten käyttämiltä kuljetusyrityksiltä ke-
rättyjä päästö- ja/tai polttoaineenkulutustietoja. Muiden Componentan maksa-
mien rahtien päästöt on laskettu kustannuksiin perustuvien, julkisista lähteistä
kerättyjen päästökerrointen avulla. Componentalle saapuvien, asiakkaiden mak-
samien rahtien päästöjen laskennassa on hyödynnetty otosta Componentan
toimittajista ja näiden yleisimmistä toimitusehdoista sekä Componentan maksa-
mien saapuvien ja lähtevien rahtien kustannusten suhteesta.
9
Sisältää Componenta-konsernissa muodostuneet jätteet (jätteiden määrän
laskentaan käytetyt menetelmät on kuvattu sivulla 58). Laskennassa on käytetty
mahdollisuuksien mukaan Componentan jätehuoltotoimijoiden ilmoittamia
päästötietoja ja loput päästöt on laskettu massaperusteisesti käyttämällä julki-
sista lähteistä saatavia päästökertoimia.
10
Laskenta sisältää raportointikauden aikana tehdyt matkat (pois lukien hotelli-
yöpymiset). Laskenta perustuu Componentan sähköisistä järjestelmistä kerät-
tyihin tietoihin tehtyjen matkojen pituuksista sekä julkisista lähteistä saataviin
päästökertoimiin.
11
Laskenta perustuu Componentan henkilöstölle vuoden 2025 alussa tehtyyn
työmatkakyselyyn ja julkisista lähteistä saataviin päästökertoimiin.
12
Laskenta perustuu asiakkaiden maksamien, Componentalta lähtevien rahtien
osuuteen kaikista lähtevistä rahdeista. Laskennassa on hyödynnetty kategorian
4 mukaisia Componentan maksamien, lähtevien rahtien päästötietoja.
13
Laskenta perustuu myytyjen tuotteiden massamäärään niiltä osin, kuin tiedot
ovat Componentalla saatavissa. Muilta osin laskenta perustuu hankittujen
metallien määrän ja metallijätteen määrän erotukseen sekä kokoonpanossa
käytettävien materiaalien painoon. Päästökertomina on käytetty julkisista
lähteistä saatavia massaan perustuvia päästökertoimia.
14
Componenta vuokraa eteenpäin Karkkilan valimolla ja käytöstä poistetulla
Pietarsaaren valimolla omistamiaan tiloja, joita ei käytetä omassa toiminnas-
sa. Kategoriassa 13 on huomioitu vuokralaisten sähkön- ja lämmönkulutus
siltä osin, kuin ne on pystytty luotettavasti erottamaan Componentan omasta
kulutuksesta. Jäljelle jäävä osa vuokralaisten lämmön- ja sähkönkulutuksesta
sisältyy Componentan scope 2 -päästöihin. Laskennassa on käytetty tuottaja-
kohtaisia päästökertoimia.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
49

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Biogeeniset
hiilidioksidipäästöt
2024
(Sisältäen
hankittujen
liiketoimintojen
päästöt 1.10.2024
alkaen)
Scope 1, tCO
2
20
Scope 2, tCO
2
3 033
Scope 3, tCO
2
32
Biogeeniset hiilidioksidipäästöt
yhteensä, tCO
2
3 085
Kasvihuonekaasuintensiteetti
suhteessa liikevaihtoon
2024
(Sisältäen
hankittujen
liiketoimintojen
päästöt 1.10.2024
alkaen)
Kasvihuonekaasujen (sijainti-
perusteiset) kokonaispäästöt
suhteessa konsernin liikevaihtoon
(tCO
2
-ekv./tuhatta euroa)
1
0,66
Kasvihuonekaasujen (markkina-
perusteiset) kokonaispäästöt
suhteessa konsernin liikevaihtoon
(tCO
2
-ekv./tuhatta euroa)
1
0,71
1
Ei sisällä biogeenisiä päästöjä. Componenta-konsernin liikevaihto
vuonna 2024 on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.
Tiedot laskentamenetelmistä
Componenta-konsernin kasvihuonekaasupäästöt on laskettu
GHG-protokollan (GHG Protocol Corporate Accounting and
Reporting Standard ja Corporate Value Chain (Scope 3)
Accounting and Reporting Standard) mukaisesti Componentalle
räätälöidyllä laskentatyökalulla. Päästöihin sisältyvät kaikkien
Componentan tuotantoyksiköiden ja Vantaan toimiston
päästöt operatiivisen hallinnan rajauksen mukaisesti.
Tilikaudella hankittujen liiketoimintojen päästöt on sisällytetty
hankintahetkestä alkaen. Lisäksi on erikseen laskettu konsernin
kasvihuonekaasupäästöt koko vuodelle kuin tilikaudella
hankitut liiketoiminnot olisivat olleet osa Componentaa vuoden
2024 alusta alkaen. Nämä päästöt on laskettu scope 1 ja 2
-päästöjen osalta todellisten kulutustietojen perusteella ja scope
3 -päästöjen osalta kertomalla hankittujen liiketoimintojen
neljännen kvartaalin aikaiset päästöt neljällä (hankintahetki
1.10.2024). Päästökertoimina on käytetty Componentan
toimittajilta kerättyjä päästökertoimia sekä julkisista läheteistä
(esim. Tilastokeskus, Energiavirasto, Paikallisvoima, IPCC, DEFRA
ja US EPA) saatavia päästökertoimia. Päästökertoimina käytettiin
uusimpia saatavilla olevia laskentaan soveltuvia kertoimia.
Laskennan suurimmat epävarmuudet liittyvät kustannuksiin
perustuviin päästökertoimiin ja niitä hyödyntäviin laskelmiin
erityisesti scope 3 -kategorioissa 1 (ostetut tavarat ja palvelut,
vain pienehkö osa laskettu kustannuksiin perustuvilla
päästökertoimilla) ja 2 (tuotantohyödykkeet, koko kategoria
laskettu kustannuksiin perustuvilla päästökertoimilla) sekä
kuljetusten päästöihin kategorioissa 4 (tuotantoketjun
alkupään kuljetukset ja jakelu) ja 9 (kuljetukset tuotantoketjun
loppupäässä), joissa laskenta perustuu osittain tai
kokonaan arvioihin. Kategorian 4 laskenta perustuu
pääasiassa arvoketjusta saataviin tietoihin päästöistä ja/
tai polttoaineenkulutuksesta, mutta saapuvien, toimittajien
maksamien rahtien päästöt on arvioitu. Lisäksi saapuvien,
toimittajien maksamien rahtien laskennassa on oletettu,
että otos toimittajista ja näiden yleisimmin käyttämistä
toimitusehdoista voidaan laajentaa kattamaan samalla suhteella
kaikki Componentan toimittajat. Kategorian 9 laskenta perustuu
Componentan arvioon siitä, kuinka suuri osa lähtevistä rahdeista
on asiakkaiden maksamia.
Scope 3 -kategoria 10 (myytyjen tuotteiden jalostus) on jätetty
laskennan ulkopuolelle, sillä Componentan ei ollut realistisesti
mahdollista kerätä tai edes hyväksyttävällä tasolla arvioida
valmistamiensa komponenttien jatkojalostukseen liittyviä
päästöjä erittäin laajan tuoteportfolion ja lukuisten mahdollisten
jatkokäsittelytapojen vuoksi. Componentalla ei ollut vuonna
2024 toimintoja, joista aiheutuisi scope 3 -kategorioihin
8 (tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät), 11
(myytyjen tuotteiden käyttö – Componentan tuotteita ei käytetä
sellaisenaan, vaan ne ovat aina komponentti suuremmassa
kokonaisuudessa), 14 (franchising) ja 15 (investoinnit) luettavia
kasvihuonekaasupäästöjä. Scope 1 -päästöjen ulkopuolelle
on rajattu valimoiden tuotantoprosesseissa hiiletysaineena
käytettyjen petroolikoksin ja grafiitin mahdollisen hapettumisen
myötä muodostuvat hiilidioksidipäästöt, jotka ovat
kokoluokaltaan epäolennaiset.
Scope 2 -päästöjen osalta biogeeniset hiilidioksidi päästöt
on laskettu vain kaukolämmölle, sillä sähkön osalta ei ollut
kohtuullisesti saatavilla tietoa siitä, kuinka suuri osuus tuottajan
myymästä uusiutuvasta sähköstä on tuotettu biomassasta
ja kohdennettavissa Componentalle ilman alkuperätakuita.
Biogeeniset hiilidioksidipäästöt kaukolämmön osalta on
laskettu Componentan kaukolämmöntuottajien julkisesti
ilmoittamien tuotantojakaumien perusteella (Componentalla
ei ole alkuperätakuusopimuksia kaukolämpöön liittyen
Vantaan toimistoa lukuun ottamatta). Kaukolämmön ja sähkön
tuottajakohtaisissa päästökertoimissa tai sijaintiperusteisten
päästöjen laskemisessa käytetyissä keskimääräisissä sähkön
ja kaukolämmön päästökertoimissa ei ole huomioitu muita
kasvihuonekaasuja kuin hiilidioksidi. Laskennassa on tehty
oletus, että käytetyt tuottajakohtaiset päästökertoimet eivät
sisällä biogeenisen hiilidioksidin osuutta.
Scope 3 -päästöjen laskentaa varten lähestyttiin osaa
Componentan suurimmista materiaalitoimittajista,
jätehuoltotoimijoista sekä kuljetusyrityksiä, joilta kerättiin tietoja
laskentaa varten. 24 % scope 3 -päästöistä on laskettu näitä
toimittajilta kerättyjä päästökertoimia tai toimittajien toimittamia
päästölaskelmia tai polttoaineenkulutustietoja käyttämällä.
Scope 3 -päästöjen osalta biogeeniset hiilidioksidipäästöt
on laskettu niiltä osin, kuin se on kohtuudella mahdollista
kategoriassa 3 (polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat;
myydyn kaukolämmön biogeeniset hiilidioksidipäästöt).
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
50

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Pilaantuminen
Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamis- ja arviointiprosesseista
sekä olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet ja niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Valimoiden päästöt ilmaan ja niiden vaikutukset
alueelliseen ilmanlaatuun on tunnistettu
omiin toimintoihin liittyväksi olennaiseksi
tosiasialliseksi vaikutukseksi Componentan
kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä.
Kaksoisolennaisuusanalyysissä Componenta
arvioi pilaantumiseen liittyviä vaikutuksia, riskejä
ja mahdollisuuksia omissa toiminnoissaan sekä
vaikutuksia arvoketjun alku- ja loppupäässä.
Arvoketjun vaikutuksia pilaantumiseen liittyen
arvioitiin yleisellä tasolla. Arviointia varten
ei erikseen kerätty tietoa arvoketjusta, vaan
arviointi perustui Componentalla toimittajista,
asiakkaista ja yleisesti yhtiön arvoketjusta
olemassa oleviin tietoihin. Omiin toimintoihin
liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia
arvioitiin Componentan toiminnassa olevien
tuotantoyksiköiden osalta. Arvioinnissa
hyödynnettiin valimoiden ympäristölupamääräysten
mukaisten päästömittausten (päästöt ilmaan)
sekä pohjavesi- ja hulevesitarkkailun tuloksia,
takomon ympäristölupamääräysten mukaisten
ilmapäästömittausten tuloksia, tietoja
Componentalla käytössä olevista kemikaaleista
sekä tuotantoyksiköiden jokapäiväisen toiminnan
yhteydessä kerättäviä tietoja mahdollisista
ympäristökuormituksen lähteistä. Componenta
Manufacturing Oy:n tuotantoyksiköiltä ei katsota
olevan normaalissa toiminnassa olennaisia
päästöjä ilmaan, veteen tai maaperään
käytettyjen polttoaineiden ja tuotantoprosessien
luonteen vuoksi. Componenta Castings Oy:n
osalta ei tunnistettu olennaisia päästöjä veteen
tai maaperään. Aiheeseen ei arvioitu liittyvän
olennaisia taloudellisia riskejä tai mahdollisuuksia.
Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä ei
erikseen kuultu eri tuotantoyksiköiden naapureita.
Luvanvaraisten yksiköiden päästöt ilmaan ja niille
asetetut päästöjen raja-arvot sekä ja mahdollisten
päästöjen lähteet veteen ja maaperään on
kuvattu yksiköiden ympäristölupahakemuksissa
ja ympäristöluvissa. Ympäristölupien hakemisen
yhteydessä on kuultu naapureita ja naapureilla
sekä mm. luonnonsuojelujärjestöillä on ollut
mahdollisuus jättää muistutus tai esittää
mielipiteensä ympäristölupahakemuksiin. Lisäksi
näillä tahoilla on mahdollisuus ilmaista mahdolliset
huolensa Componentan toiminnasta paitsi suoraan
Componentalle myös ympäristöviranomaisille, jotka
tiedottavat Componentaa asiasta.
Componentan toiminnassa muodostuvat
päästöt ilmaan liittyvät suoraan yhtiön
valimoliiketoimintaan ja aiheutuvat yhtiön omasta
toiminnasta. Valimoissa on käytössä tehokkaat
suodatinlaitteistot, jotka vähentävät merkittävästi
valimoiden päästöjä ilmaan ja näin rajoittavat
niihin liittyviä vaikutuksia. Epäpuhtauksia ei
kuitenkaan pystytä täysin poistamaan valimoiden
tuotantoprosessien poistoilmasta. Valimoiden
päästöt vaikuttavat osaltaan negatiivisesti
ilmanlaatuun valimoita välittömästi ympäröivillä
alueilla. Paikalliseen ilmanlaatuun vaikuttavat myös
erityisesti tieliikenteen pakokaasut ja kotitalouksien
puunpoltto alueella sekä alueen mahdollinen muu
teollinen toiminta. Valimoliiketoimintaan liittyvät
ilmapäästöt ja niihin liittyvät vaikutukset ovat
luonteeltaan jatkuvia ja niiden tarkkailu sekä hallinta
ovat kiinteä osa valimoliiketoiminnan jokapäiväisiä
toimintoja. Componenta ei ole tehnyt tai ennakoi
tekevänsä muutoksia liiketoimintamalliinsa
tai strategiaansa ilmapäästöihin liittyen niiden
maltillisten vaikutusten vuoksi, eikä vaikutuksilla
ole suoraa vaikutusta Componentan arvoketjuun.
Tuotantoteknologiainvestointeihin liittyvässä
päätöksenteossa huomioidaan ympäristöseikat ja
siten investointien vaikutukset ilmapäästöihin.
Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet
Koko Componenta-konsernin kattava QEHS-politiikka
luo kehyksen valimoiden ilmapäästöjen hallinnalle ja
siten niiden vaikutusten rajoittamiselle. Molemmilla
valimoilla on lisäksi ympäristölupiin liittyvät
viranomaisten hyväksymät tarkkailusuunnitelmat,
joiden ensisijaisena tarkoituksena on luoda
toimintaperiaatteet ilmapäästöjen tarkkailulle
ja osaltaan rajoittaa tavanomaista suurempien
päästöjen muodostumista toiminnassa esimerkiksi
laiterikkojen seurauksena. Componentalla ei ole
veden ja maaperän pilaantumiseen eikä huolta
tai erityistä huolta aiheuttaviin aineisiin liittyviä
toimintaperiaatteita. Aiheita ei ole määritelty yhtiölle
olennaisiksi.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
51

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componentan QEHS-politiikan tavoitteena on
määrittää Componentan sitoutuminen laatuun,
ympäristöön, työterveyteen ja työturvallisuuteen
yhtiön kaikessa toiminnassa. QEHS-politiikan
mukaisesti Componenta sitoutuu minimoimaan
pilaantumiseen liittyvät ympäristövaikutuksensa
erityisesti päästöjen hallinnan kautta. Politiikkaa
sovelletaan kaikkiin Componenta-konsernin
yrityksiin ja jokainen Componentalla vastaa oman
toimenkuvansa mukaisesti QEHS-politiikassa
kuvattujen toimintaperiaatteiden noudattamisesta
ja edistämisestä. QEHS-politiikassaan Componenta
sitoutuu ylläpitämään kaikissa tuotantoyksiköissään
kolmannen osapuolen sertifioimat laatu- (ISO 9001),
ympäristö- (ISO 14001) ja työturvallisuusjärjestelmät
(ISO 45001). Politiikka on saatavilla sähköisesti koko
henkilöstölle. Componentan toimitusjohtaja on
hyväksynyt QEHS-politiikan ja konsernin johtoryhmä
vastaa ylimpänä tahona politiikan käytännön
toteuttamisesta sekä muutostarpeiden seurannasta.
Molemmilla valimoilla on ympäristölupiin liittyvät
tarkkailusuunnitelmat, joiden tavoitteena on
määrittää, miten yksiköiden päästöjen tarkkailu
toteutetaan. Tarkkailusuunnitelmissa määritellään
muun muassa ilmapäästöjen mittauspisteet,
mittalaitteiden tarkastusten vastuutahot,
ulkopuolisen tahon suorittamien päästömittausten
aikataulu, mitattavat aineet (hiukkaset ja metallit)
ja päästörajat sekä laskennallisesti määritettävät
päästöt ilmaan. Suodatinlaitoksille asennetut
jatkuvatoimiset hiukkasmittausjärjestelmät toimivat
valimoiden ilmaan johtuvien päästöjen jatkuvan
tarkkailun perustana. Mahdollisesti päästöraja-arvon
ylittävä päästötaso havaitaan jatkuvatoimisella
mittauksella nopeasti ja korjaaviin toimenpiteisin
voidaan ryhtyä välittömästi. Suunnitelmien
mukaan suodatinlaitokset tarkistetaan vähintään
viikoittain ja ne kuuluvat ennakkohuoltojen piiriin.
Yksikönpäälliköt ja viimekädessä Componenta
Castings Oy:n toimitusjohtaja ovat vastuussa
tarkkailusuunnitelmien käytännön toteuttamisesta
ja päivitystarpeen seurannasta.
Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit
Ilmapäästöjen hallinta on osa valimoiden jatkuvaa,
ympäristölupien mukaista toimintaa, johon
kuuluu muun muassa suodattimien tarkastukset,
ennakkohuollot, päästöjen laskenta ja raportointi
ympäristöviranomaisille sekä toiminnan jatkuva
tarkkailu ja mahdollisiin poikkeamiin reagoiminen.
Karkkilan valimolla on ajankohtaista yhden
olemassa olevan suodatinlaitteiston uusiminen
korvausinvestointina ja investointiprojekti
käynnistettiin vuonna 2024. Uusi suodatinlaitteisto
on määrä ottaa käyttöön vuoden 2025 aikana.
Uusi suodatinlaitteisto vähentää valimon
hiukkaspäästöjä ja näin vaikuttaa positiivisesti
alueen ilmanlaatuun.
Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet
Componentalla ei vuoden 2024 lopussa ollut
pitkän aikavälin tavoitteita pilaantumiseen liittyen,
vaan yleisenä tavoitteena toimii valimoiden
ympäristöluvissa asetettujen päästöraja-
arvojen noudattaminen. Ilmapäästöjen hillintään
liittyvien toimenpiteiden ja toimintaperiaatteiden
vaikuttavuutta seurataan vuosittain tehtävän
ilmapäästölaskennan avulla, joka perustuu
joka kolmas vuosi ulkopuolisen tahon tekemiin
ilmapäästömittauksiin ja valimoiden toimintaan.
Ilmapäästöjen määrä raportoidaan vuosittain
ympäristöviranomaisille. Vuosittaisen päästömäärän
seurannan lisäksi suodatinlaitteistojen toimintaa
tarkkaillaan säännöllisesti osana tuotannon
normaalia toimintaa.
Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen
Componentalla aiheutuu olennaisia päästöjä ilmaan
ainoastaan valimotoiminnassa. Valimoilla suurin
yksittäinen päästö liittyy hiukkasiin, mutta E-PRTR-
asetuksen (European Pollutant Release and Transfer
Register) mukaiset raportoinnin kynnysarvot eivät
ylity minkään aineen päästöjen osalta. Valimoiden
hiukkasten ja metallien päästöt raportoidaan
vuosittain ympäristöviranomaisille osana
vuosiraportointia. Componentalla ei normaalissa
toiminnassa ole olennaisia päästöjä veteen tai
maaperään eikä vuoden 2024 aikana esiintynyt
poikkeustilanteita, joista olisi seurannut olennaisia
päästöjä veteen tai maaperään.
Tiedot laskentamenetelmistä
Valimoiden ympäristölupien mukaisesti kolmen vuoden välein
tehtävien päästömittausten yhteydessä analysoidaan hiukkasten
ja metallien (sisältäen E-PRTR-asetuksessa määritellyt metallit
As, Cd, Cr, Cu, Hg, Ni, Pb, Zn) pitoisuudet poistokaasuissa ja
pitoisuuksista lasketaan edelleen vuosipäästöt valimoiden
toiminnan perusteella. Hiukkasten päästöt ovat kummassakin
valimossa alle 5 % ja metallien päästöt pääosin alle 1 % E-PRTR-
asetuksen mukaisista kynnysarvoista, eivätkä näin ollen
nouse Componentan kestävyysselvityksessä raportoitavien
ilmapäästöjen joukkoon. Viimeisimmät päästömittaukset on
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
52

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
suoritettu valimoilla vuonna 2022. Vuoden 2022 mittausten
yhteydessä Porin valimolla tehtiin myös valmisteilla olleeseen
valimoiden ja takomoiden uuteen BREF-asiakirjaan liittyviä
lisämittauksia. E-PRTR-asetuksessa listatuista aineista/
yhdisteistä mitattiin haihtuvat orgaaniset yhdisteet, bentseeni,
kloorivetyhappo (HCl), fluorivetyhappo (HF), PAH-yhdisteet
sisältäen antraseenin ja naftaleenin, typen oksidit (NOx) ja
hiilimonoksidi (CO) valituista valimon poistokaasuista. Edellä
mainittujen yhdisteiden lisäksi mahdollisesti valimoiden
poistokaasuissa esiintyvät yhdisteet määriteltiin yleisesti
valimoiden ja takomoiden BREF-asiakirjan (2024) perusteella
huomioiden Componentan valimoilla käytössä olevat
tuotantomenetelmät. Edellä kuvatun perusteella mahdollisiksi
yhdisteiksi poistokaasuissa määriteltiin rikin oksidit
(polttoaineiden poltossa muodostuvat) sekä dioksiinit ja furaanit
(PCDD/F).
Porin valimolla vuonna 2022 suoritetuissa lisämittauksissa
määriteltiin analysoiduille aineille tuntipäästöt (g/h).
Tuntipäästöistä laskettiin Porin valimolle näiden aineiden
vuosipäästöt, joista määritettiin edelleen aineiden
ominaispäästöt (kg/tuotettu tonni) vuoden 2022
tuotantomäärän perusteella. Karkkilan ja Porin valimoilla on
käytössä lähtökohtaisesti samat tuotantomenetelmät ja pitkälti
samat raaka-aineet, ja laskennassa on tehty oletus, että Porin
valimon ominaispäästöt vastaavat riittävällä tarkkuudella
Karkkilan valimon ominaispäästöjä. Karkkilan valimon päästöt
vuoden 2022 lisämittauksissa analysoitujen aineiden osalta
laskettiin ominaispäästöjen ja Karkkilan valimon vuoden
2024 tuotantomäärän perusteella. Porin valimolle näiden
aineiden päästöt laskettiin vuoden 2022 tuntipäästöjen ja
vuoden 2024 toteutuneiden tuotantotuntien perusteella.
Laskentamenetelmään arvioidaan liittyvän suhteellisen suuri
epävarmuus.
PCDD/F-yhdisteiden päästöt laskettiin alustavassa valimoiden
ja takomoiden BREF-asiakirjassa raportoidun suurimman,
Componentan tuotantomenetelmiä vastaavan, PCDD/F-
yhdisteiden pitoisuuden perusteella (0,0115 ng/Nm
3
). PCDD/F-
yhdisteitä voi muodostua raudan sulatuksessa ja valimoiden
päästöt laskettiin vuoden 2022 päästömittausten yhteydessä
määritettyjen sulatuksen poistokaasujen tilavuusvirtausten
perusteella. Laskentamenetelmään arvioidaan liittyvän
suhteellisen suuri epävarmuus.
Rikin oksidien päästöt laskettiin vuoden 2024
polttoaineenkulutuksen (vähärikkinen kevyt polttoöljy ja
nestekaasu) ja polttoaineen sisältämän rikin määrän perusteella
olettaen, että kaikki polttoaineen rikki hapettuu poltossa
rikkidioksidiksi. Laskentamenetelmään ei katsota liittyvän
merkittävää epävarmuutta.
Componentalla ei vuonna 2024 ollut käytössä sellaisia suoria
mittauksia, joiden perusteella E-PRTR-asetuksessa määriteltyjen
yhdisteiden päästöt olisi voitu määrittää. Päästömittaukset
suoritetaan Componentalla ympäristölupien mukaisesti kolmen
vuoden välein, minkä takia laskennassa käytettiin viimeisimpiä
tietoja edustavia vuoden 2022 päästömittausten tuloksia.
Laskennan pohjana käytetyt päästötiedot ovat Componentan
ulkopuolisen tahon tuottamia.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
53

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
80 % kierrätetään tai muuten hyödynnetään.
Lisäksi Componentan valmistamat tuotteet/
komponentit voidaan kierrättää metallina. Jätteiden
hyödyntäminen omassa toiminnassa ja kierrätys
vähentävät jätteiden ympäristövaikutuksia ja raaka-
aineiden kulutusta omissa toiminnoissa.
Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä
tunnistettiin lisäksi tuotteisiin ja palveluihin
liittyvä taloudellinen mahdollisuus. Tuotanto-
prosessien ja tuotteiden valmistusteknisen
suunnittelun optimoinnilla voidaan vähentää
muodostuvan jätteen määrää ja parantaa
resurssi- ja energiatehokkuutta, millä
on suora vaikutus tuotantoon liittyviin
kustannuksiin. Tuotantoprosessien ja
tuotteiden valmistussuunnittelun optimointiin
ei liittynyt raportointikauden aikana olennaisesti
Componentan taloudelliseen asemaan,
taloudelliseen tulokseen tai kassavirtoihin
vaikuttavia yksittäisiä tai erityisiä olennaisia
tapahtumia eikä tunnistettu merkittävää riskiä siitä,
että asiaan liittyvissä tilinpäätöksissä ilmoitettuihin
omaisuuserien ja velkojen kirjanpitoarvoihin tulisi
seuraavan tilikauden aikana tehtäväksi olennainen
oikaisu. Componenta optimoi resurssienkäytön
tehokkuutta tuotantoprosesseissaan kuitenkin
jatkuvasti.
Resurssien käytön ja kiertotalouden olennaisuutta
arvioitiin erityisesti Componentan omien
toimintojen osalta, ja yhtiön arvoketjun alku-
ja loppupäätä tarkasteltiin yleisellä tasolla.
Arviointia varten ei erikseen kerätty uutta tietoa,
vaan arviointi perustui Componentalla omasta
toiminnastaan sekä toimittajista ja yleisesti
arvoketjustaan olemassa oleviin tietoihin.
Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
arvioinnin tukena käytettiin muun muassa tietoja
Componentan hankinnoista ja prosesseissa
käytetyn kierrätetyn raaka-aineen määrästä
sekä toiminnassa muodostuvien jätteiden
hyötykäyttöasteesta. Kaksoisolennaisuusanalyysin
yhteydessä ei sidosryhmäkyselyä lukuun ottamatta
järjestetty sidosryhmien tai mahdollisten
vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen erillisiä
kuulemisia.
Yllä kuvatut vaikutukset ja mahdollisuus liittyvät
Componentan omaan toimintaan kaikissa
tuotantoyksiköissä ja ovat olennaisesti sidoksissa
Componentan liiketoimintaan ja strategiaan.
Componenta on nostanut yhdeksi nykyisen
strategiakautensa 2024–2026 painopistealueista
vastuullisuuden, joka kattaa myös resurssien
käytön ja kiertotalouden. Materiaalien tehokkaalla
käytöllä ja tuotteiden laadulla on olennaisia
vaikutuksia Componentan liiketoimintaan ja aiheet
huomioidaan tarkasti päätöksenteossa. Resurssien
käyttöön ja kiertotalouteen liittyvillä olennaisilla
vaikutuksilla ja mahdollisuudella ei ole vaikutusta
Componentan liiketoimintamalliin.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät toimintaperiaatteet
QEHS-politiikkansa mukaisesti Componenta
pyrkii minimoimaan ympäristövaikutuksensa
muun muassa laadukkaan toiminnan jatkuvalla
Resurssien käyttö ja kiertotalous
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvien olennaisten vaikutusten,
riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis-
ja arviointiprosessit sekä olennaiset
vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet
ja niiden vuorovaikutus strategian
ja liiketoimintamallin kanssa
Componentan tuotanto- ja valmistusprosessit
ovat raaka-aineintensiivisiä ja kaksoisolennaisuus-
analyysin yhteydessä tunnistettiin Componentalle
olennainen materiaalien käyttöön liittyvä
tosiasiallinen, negatiivinen vaikutus.
Componenta pyrkii jatkuvasti tehostamaan
tuotantoprosessejaan materiaalien kulutuksen
vähentämiseksi ja minimoidakseen virheellisten
komponenttien määrää, minkä myötä myös
raaka-aineiden suhteellinen kulutus vähenee.
Raaka-aineiden ja materiaalien hankinnalla
sekä tuotannolla on kuitenkin vaikutuksia
ympäristöön muun muassa energiankulutuksen
ja siihen liittyvien kasvihuonekaasupäästöjen
myötä. Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä
tunnistettiin myös olennaiset tosiasialliset
positiiviset vaikutukset tuotteisiin (resurssien
ulosvirtaus) ja jätteisiin liittyen. Componentan
valimoiden tuotantoprosesseissa sivutuotteena
syntyvä kiertorauta sekä suuri osa valimohiekasta
käytetään uudelleen omassa prosessissa, mikä
vähentää jätteen muodostumista. Componenta
myös hyödyntää valimotoiminnassaan merkittäviä
määriä teräsromua. Kaikista Componentan
tuotantoyksiköissä muodostuneista jätteistä yli
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
54

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
pölyt. Componentalla pyritään jatkuvasti
löytämään uusia jätteiden hyötykäyttökohteita
ja tutkitaan valimoiden käytetyn kaavaushiekan
uudelleenkäyttömahdollisuuksia. Edellä kuvattujen
jokapäiväisten toimenpiteiden lisäksi Componenta
pyrkii kaikessa toiminnassaan mahdollisimman
alhaiseen hylkytuotteiden määrään. Mitä paremmin
Componentalla onnistutaan laadunhallinnassa,
sitä vähemmän syntyy hylkykappaleita, ja raaka-
aineita, energiaa ja resursseja kuluu vähemmän.
Componentalla ei vuoden 2024 aikana tehty
yksittäisiä olennaisia toimenpiteitä resurssien
käyttöön ja kiertotalouteen liittyen, sillä aiheeseen
liittyen ei ole vielä asetettu pitkän aikavälin
tavoitteita ja laadittu niiden saavuttamiseen liittyvää
toimenpidesuunnitelmaa.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät tavoitteet
Componentalla ei vuoden 2024 lopussa ollut pitkän
aikavälin tavoitteita olennaisiksi tunnistettujen
resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan
tai edistämiseen liittyen. Materiaalien käyttöön sekä
tuotteisiin ja jätteisiin liittyvien toimenpiteiden ja
toimintaperiaatteiden vaikuttavuutta arvioidaan
muun muassa määrällisten indikaattoreiden
kautta seuraamalla kierrätetyn metallin osuutta
valimoiden pääraaka-aineista, syntyneestä
tuotantojätteestä hyödynnettäväksi päätyvää
osuutta sekä lajittelemattoman jätteen osuutta
kokonaisjätemäärästä. Tavoitetasoksi asetetaan
vuosittain tyypillisesti edellisvuotta parempi
suhteellinen taso.
Resurssien sisäänvirtaukset
Componentan tuotantoprosessit ovat raaka-
aineintensiivisiä ja kaikissa tuotantoyksiköissä
erilaiset metallit muodostavat suurimman yksittäisen
tuotannossa käytetyn materiaali luokan. Valimoissa
käytettävät pääraaka-aine metallit koostuvat
teräsromusta ja neitseellisestä harkkoraudasta.
Pääraaka-aineiden lisäksi valimoiden olennaisia
raaka-aineita ja materiaaleja ovat hiekka, hiekan-
ja keernanvalmistuksen lisäaineet, sulatuksen
lisä-, apu- ja seosaineet, teräsrakeet, typpi ja
maalit sekä uunien vuorausmassat. Koneistus- ja
materiaalipalveluyksiköissä työstetään pääasiassa
erilaisia teräksiä ja valurautaa sekä vähäisemmässä
määrin alumiinia, kuparia ja muita värimetalleja.
Muut olennaiset tuotannossa käytettävät materiaalit
koostuvat erilaista kaasuista, hiomatarvikkeista,
komponenttien kokoonpanossa käytettävistä
materiaaleista, metalliliittimistä, työstönesteistä
ja teräsrakeista. Lisäksi Componentan tuotanto-
yksiköissä käytetään pakkausmateriaaleina
pääasiassa puisia lavoja ja lavakauluksia sekä
pienempiä määriä puupohjaisia välilevyjä ja kansia,
muovikalvoa ja muita pakkausmateriaaleja kuten
muovi- ja metallivanteita ja pahvilaatikoita. Valtaosa
puisista pakkausmateriaaleista hankitaan käytettynä.
Tuotannossa käytetään myös vettä muun muassa
valimoprosesseissa sekä koneistusyksiköissä
leikkuuneste-emulsiossa ja pesukoneissa. Yksiköissä
tuotteet valmistetaan tuotannon tarpeisiin
soveltuvilla tuotantolaitteilla, joita ovat esimerkiksi
koneistuskeskukset sekä valimoiden ja takomon
uunit, joiden lisäksi on käytössä muun muassa
erilaisia suodatinlaitteistoja. Laitteita uusitaan ja
kehittämisellä ja kierrätettävien sivuvirtojen
hallinnalla. Lisäksi Code of Conduct -ohjeidensa
mukaisesti Componenta pyrkii lisäämään
tuotanto menetelmiensä ja -prosessiensa
ympäristöystävällisyyttä sekä minimoimaan
tuotteidensa koko elinkaaren aikaiset ympäristö-
vaikutukset. Componentan QEHS-politiikka
on kuvattu tarkemmin sivulla 52 ja Code of
Conduct -ohjeet on kuvattu tarkemmin sivulla
69. Toimintaperiaatteissa ei erikseen käsitellä
siirtymistä pois primääriresurssien käytöstä tai
uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hankintaa ja
käyttöä.
Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen
liittyvät toimenpiteet ja resurssit
Componenta pyrkii jokapäiväisessä toiminnassaan
optimoimaan raaka-aineiden käyttöä ja esimerkiksi
tuotteet suunnitellaan valmistettaviksi siten,
että materiaaleja käytetään mahdollisimman
tehokkaasti. Simulointia käytetään hyväksi
kaikkien uusien tuotteiden valusuunnittelussa.
Componentan valmistamien valukomponenttien
pääraaka-aineena käytetään suureksi osaksi
teräsromua, joka on kierrätetty materiaali.
Valimoilla hyödynnetään raaka-aineena lisäksi
prosessissa syntyvää kiertorautaa ja suurin osa
tuotannossa käytetystä hiekasta kierrätetään
takaisin prosessiin. Sisäinen kierto on oleellinen osa
valuprosessia. Jätteiden hyötykäyttöä edistetään
kaikissa tuotantoyksiköissä osana jokapäiväistä
toimintaa lajittelemalla jätteet. Tuotantoprosessista
syntyvistä jätteistä hyötykäyttöön soveltuvat
muun muassa metallit, kuonat, hiekat ja
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
55

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componentan tuotteiden valmistamisessa ei käytetä
biologisia materiaaleja, vaan biologisia materiaaleja
käytetään ainoastaan pakkausmateriaaleina.
Kaikista olennaisista sisäänvirtauksista kestävästi
hankittujen materiaalien osuus oli 1 % vuonna
2024. Kestävästi hankituiksi biologisiksi
materiaaleiksi on Componentalla määritelty
kestävästi hoidetuista ja sertifioiduista metsistä
saadusta puusta valmistetut pakkausmateriaalit.
Vuonna 2024 puupohjaisten, kestävästi
hankittujen pakkausmateriaalien valmistukseen
käytetty puutavara oli FSC- tai PEFC-sertifioitua.
Kestävästi hankitut pakkausmateriaalit koostuvat
uudelleenkäytettävistä lavoista, kauluksista ja
levyistä sekä mittatilaustyönä tehdyistä laatikoista,
jotka käytetään kaskadikäyttöperiaatteen
mukaisesti mahdollisuuksien mukaan uudestaan.
Tiedot laskentamenetelmistä
Olennaisista sisäänvirtauksista esitettyihin tietoihin
on sisällytetty vain sellaiset materiaaliluokat, joita
käytetään suoraan tuotantoprosesseissa ja joiden
osuus tuotantoprosesseissa käytettävien materiaalien
kokonaispainosta on yli 0,1 m-%; nämä materiaaliluokat
luokitellaan Componentalle olennaisiksi sisäänvirtauksiksi. 0,1
m-% rajan ylittävät materiaaliluokat on laskettu Componenta
Castings Oy:lle ja Componenta Manufacturing Oy:lle erikseen
kyseisen yhtiön olennaisten sisäänvirtausten kokonaispainosta.
Componenta Castings Oy:n osalta tiedot on kerätty pääosin
suoraan toiminnanohjausjärjestelmästä massoina ja ne
kuvastavat käytettyjä määriä. Kappalemäärien kautta käyttöä
seurattavien materiaalien osalta selvitettiin kappaleiden
keskimääräinen paino, josta laskettiin käytettyjen kappaleiden
kokonaispaino. Niiden materiaalien osalta, joiden käyttömäärät
eivät kirjaudu toiminnanohjausjärjestelmään, tiedot kerättiin
ostolaskuilta tai punnittiin, ja tiedot kuvastavat hankittuja
määriä. Laskennassa oletettiin, että vuoden aikana hankittu
materiaalin määrä vastaa kyseisen materiaalin käyttömäärää
kyseisen vuoden aikana. Laskentaan ei katsota liittyvän
merkittävää epävarmuutta.
Componenta Manufacturing Oy:n osalta raportoidut tiedot
perustuvat pääasiassa hankintamääriin, jotka selvitettiin
toimittajilta, ostolaskuilta tai arvioitiin. Osa materiaaleista
punnittiin. Componenta Manufacturing Oy:llä on lukuisia
toimittajia ja tehtyjen hankintojen painot pyrittiin selvittämään
suurimmilta toimittajilta. Saaduista tiedoista laskettiin
suhteellisesti koko materiaaliluokan paino. Laskennassa
oletettiin, että vuoden aikana hankittu määrä vastaa kyseisen
materiaalin käyttömäärää kyseisen vuoden aikana. Toimittajilta
saatuihin tietoihin perustuvaan laskentaan ja arvioihin katsotaan
liittyvän suhteellisen suuri epävarmuus. Ostolaskuilta kerättyihin
ja punnittuihin määriin ei katsota liittyvän merkittävää
epävarmuutta.
Uudelleenkäytettyjen ja kierrätettyjen materiaalien
raportoinnissa on huomioitu valimoiden pääraaka-aineena
käytettävä teräsromu, valimoissa käytettävä kupari sekä kaikissa
konsernin yksiköissä pakkausmateriaaleina käytetyt käytettyinä
hankitut lavat ja lavakaulukset. Käytettynä hankittujen
pakkausmateriaalien käyttömäärän laskenta perustuu
Componentalle lavat, lavakaulukset, levyt ja puulaatikot
toimittavilta yhtiöiltä saatuihin tietoihin uutena toimitettujen
pakkausmateriaalien määrästä. Kaikkien pakkaamiseen
käytettyjen lavojen, lavakaulusten, levyjen ja puulaatikoiden
määrät on kerätty toiminnanohjausjärjestelmästä tai
suoraan yksiköiltä ja perustuvat yksiköstä riippuen
käyttömäärän seurantaan tai arvioon. Käytettyjen
kierrätyspakkausmateriaalien määrä laskettiin vähentämällä
kaikkien pakkaamiseen käytettyjen puupohjaisten
pakkausmateriaalien määrästä uutena hankittujen
puupohjaisten pakkausmateriaalien määrä. Laskennassa
oletettiin, että kaikki vuoden aikana uutena hankitut materiaalit
käytetään saman vuoden aikana. Laskennassa ei ole huomioitu
pahvilaatikoita. Laskentamenetelmään katsotaan liittyvän
suhteellisen suuri epävarmuus.
omille kiinteistöille tehdään perusparannustöitä
tarpeen mukaan.
Componenta käyttää tuotantoprosesseissaan
EU:n kriittisten raaka-aineiden listalla esiintyvistä
materiaaleista kuparia (listattu strategisena raaka-
aineena), piitä, magnesiumia, mangaania, fosforia
sekä pieniä määriä vismuttia, strontiumia ja
harvinaisia maametalleja ceriumia ja lantaania.
Lisäksi pääraaka-ainemetalleissa voi esiintyä
muitakin kriittisiä raaka-aineita yllä lueteltujen
alkuaineiden lisäksi.
Olennainen sisäänvirtaus 2024
Pääraaka-ainemetallit ja työstettävät metallit, t
1
25 550
Muut olennaiset tuotannon raaka-aineet ja
materiaalit (pl. pakkausmateriaalit), t
15 102
Pakkausmateriaalit, t 2 166
Olennaiset sisäänvirtaukset yhteensä, t 42 818
1
Ei sisällä valimoiden omassa tuotannossa syntyvää kiertorautaa.
Kierrätetty materiaali olennaisissa
sisäänvirtauksissa 2024
Teräsromu, t
1
12 013
Kupari, t 72
Kierrätetyt pakkausmateriaalit, t 1 613
Kierrätetty materiaali yhteensä, t 13 698
Kierrätetyn materiaalin osuus kaikista
olennaisista sisäänvirtauksista, % 32
1
Ei sisällä valimoiden omassa tuotannossa syntyvää kiertorautaa.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
56

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Resurssien ulosvirtaukset
Tuotteet
Componenta on laajan tarjoaman
sopimusvalmistaja, jolla ei ole omia tuotteita,
vaan Componentan valmistamat tuotteet
valmistetaan asiakkaiden vaatimusten mukaisesti.
Componenta valmistaa asiakkailleen valettuja ja
koneistettuja metallikomponentteja sekä takeita,
hitsattuja rakenteita, putkituotteita ja levyleikkeitä.
Componentan valmistamien komponenttien
ominaisuudet riippuvat asiakkaan tarpeista ja
vaatimuksista sekä tuotteen käyttötarkoituksesta,
eikä Componenta voi vaikuttaa esimerkiksi niiden
uudelleenkäytettävyyteen tai korjattavuuteen.
Componentan valmistamien tuotteiden ollessa
metallista valmistettuja, ovat ne lähtökohtaisesti
kierrätettäviä ja kestäviä. Componentan
valmistamien komponenttien kestävyys kuitenkin
riippuu asiakkaiden tuotteille asettamista
vaatimuksista. Componenta pyrkii omassa
tuotannossaan optimoimaan raaka-aineiden käytön
ja komponenttien suunnittelussa huomioidaan
materiaalien mahdollisimman tehokas
hyödyntäminen.
Componenta valmistaa komponentteja
kierrätettävissä olevista metalleista. Osa
asiakkaille toimitettavista komponenteista on
läpikäynyt kokoonpanovaiheen Componentan
tuotantoyksikössä, jonka yhteydessä komponenttiin
voidaan lisätä esimerkiksi tiivisteitä ja suodattimia,
joiden osuus tuotteiden kokonaispainosta on
kuitenkin hyvin pieni. Myös suurin osa Componentan
käyttämistä pakkausmateriaaleista on kierrätettäviä.
Kierrätettävien ainesten osuus Componentan
tuotteissa on 100 % ja kierrätettävien ainesten osuus
Componentan käyttämissä pakkausmateriaaleissa
on 99 %.
Jätteet
Componentan toiminnassa muodostuvat
merkittävimmät jätevirrat koostuvat metallijätteistä
(lähtökohtaisesti vaaraton jätejae), valimoilla
muodostuvista hiekasta (vaaraton jäte), suodatin-
pölystä (vaarallista ja vaaratonta jätettä, sisältää
metalleja) ja uunikuonasta (vaaraton jäte, sisältää
metalleja) sekä koneistusyksiköissä muodostuvasta
käytetystä leikkuuneste-emulsiosta ja pesukoneiden
pesuvesistä (vaarallisia jätteitä). Valimoissa
muodostuvat metalli- ja hiekkasivutuoteet
hyödynnetään suoraan omissa tuotantoprosesseissa
raaka-aineena. Metalleja sisältävissä jätteissä esiintyy
jäteanalyysien mukaan pieniä määriä osaa EU:n
kriittisten raaka-aineiden listan aineista: pääasiassa
magnesiumia ja mangaania sekä kuparia, joka on
listattu strategisena raaka-aineena.
Kestävästi hankittujen biologisten materiaalien osuuden
laskenta perustuu Componentalle lavat, lavakaulukset, levyt
ja puulaatikot toimittavilta yhtiöiltä saatuihin tietoihin uutena
toimitetuista materiaaleista ja niiden valmistukseen käytetyn
puutavaran sertifikaateista. Laskennassa huomioitiin vain uudet
lavat, lavakaulukset, levyt ja puulaatikot ja jos toimittaja ei
pystynyt ilmoittamaan, onko valmistuksessa käytetty sertifioitua
puutavaraa, ei pakkausmateriaalia katsottu kestävästi
hankituksi. Laskentamenetelmään katsotaan liittyvän jossain
määrin epävarmuutta.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
57

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Tiedot laskentamenetelmistä
Componenta ei itse harjoita jätteenkäsittelytoimintaa, vaan
kaikki jätteet luovutetaan eteenpäin hyödynnettäväksi tai
loppukäsiteltäväksi. Tiedot muodostuneiden jätteiden määrästä
sekä käytetyistä hyödyntämis- ja loppukäsittelymenetelmistä on
kerätty suoraan Componentan käyttämiltä jätehuoltoyhtiöiltä ja
arvioitu Vantaan toimiston osalta. Suurelle osalle jätteistä tiedot
pystyttiin keräämään suoraan kestävyysraportointidirektiivin
mukaista raportointia tukevassa muodossa. Lopuille
jätejakeille tiedot toimitettiin jäteasetuksen (978/2021)
määrittelemien hyödyntämis- ja loppukäsittelymenetelmien
mukaisesti jaoteltuna, joiden perusteella ne jaoteltiin edelleen
kestävyysraportoinnin mukaisiin jätteiden hyödyntämis-
ja loppukäsittelymenetelmiin. Jaottelussa noudatettiin
varovaisuusperiaatetta, eli valittiin jätehierarkian mukainen
huonoin soveltuva vaihtoehto, jos jätejakeen lopullinen
hyödyntämis- tai loppukäsittelymenetelmä ei ollut riittävällä
varmuudella selvitettävissä saaduista tiedoista. Valimoilta
kierrätettäväksi toimitettavan metallijätteen osalta tehtiin
oletus, että metalli kierrätetään kokonaisuudessaan.
Kierrättämättömään jätteeseen on luettu polttoon (mukaan
lukien hyödyntäminen energiana) ja maantäyttötoimiin
sekä kaatopaikalle ja muuhun loppukäsittelyyn ohjattu
jäte. Laskentamenetelmään ei katsota liittyvän merkittävää
epävarmuutta.
Kierrätettävien ainesten osuudet Componentan tuotteissa ja
pakkausmateriaaleissa on laskettu valmistettujen tuotteiden
ja käytettyjen pakkausmateriaalien kokonaispainoista.
Valutuotteiden osalta tuotteiden painot saadaan kerättyä
suoraan tuotannon järjestelmistä. Muiden tuotteiden
osalta paino on laskettu vähentämällä hankitun metallin
määrästä kyseisten tuotteiden valmistuksessa muodostuvan
metallijätteen määrä. Tuotteiden kokonaispainossa on
huomioitu kokoonpanossa komponenttiin lisättävien osien
paino. Kierrätettävissä oleviksi aineksiksi on määritelty kaikki
valmiiden tuotteiden metalliosat. Pakkausmateriaalien
osalta kierrätettävissä oleviksi aineksiksi on laskentaa varten
määritelty puupohjaiset lavat, kaulukset, välilevyt ja kannet sekä
kalvomuovi.
Raaka-aineiden ja komponenttien
saatavuus ja hinta
Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä
Componentalle tunnistettiin resurssien käyttöön
ja kiertotalouteen liittyvä yhteisökohtainen,
olennainen riski raaka-aineiden ja komponenttien
saatavuuteen ja hintaan liittyen. Venäjän hyökkäys
Ukrainaan ja Venäjälle asetetut sanktiot sekä Lähi-
idän konfliktit mahdollisesti laajemmalle levitessään
voivat vaikuttaa oikeanlaatuisten raaka-aineiden
saatavuuteen ja hintaan. Esimerkiksi teräsromun
saatavuuden mahdollisen heikkenemisen myötä
voidaan valimoliiketoiminnassa joutua siirtymään
laajemmin harkkoraudan käyttöön, mikä
vaikuttaisi negatiivisesti tuotannon kustannuksiin.
Componentan asiakkaiden tiettyjen komponenttien
maailmanlaajuiset saatavuushaasteet voivat johtaa
tuotantohäiriöihin Componentan arvoketjun
loppupäässä ja edelleen vaikuttaa Componentan
myyntivolyymeihin lyhyellä aikavälillä.
Kustannusriskiä Componentan omissa toiminnoissa
hallinnoidaan pääsääntöisesti pääraaka-
aineiden osalta indeksoiduin hintasopimuksin.
Saatavuusriskiä hallinnoidaan huolehtimalla siitä,
että raaka-aineille ja komponenteille on aina
useampi mahdollinen toimittaja, eikä toimintaa
harjoiteta vain yhden kriittisen toimittajan varassa.
Raaka-aineiden ja komponenttien saatavuuteen
ja hintaan ei liittynyt raportointikauden aikana
olennaisesti Componentan taloudelliseen asemaan,
taloudelliseen tulokseen tai kassavirtoihin
Jätteet 2024
Jätteet yhteensä,
t 16 464
Hyödynnetty jäte yhteensä, t 13 660
Josta tavanomainen jäte (vaaraton jäte)
Valmistelu uudelleenkäyttöä varten, t 0
Kierrätys, t 9 934
Muut hyödyntämistoimet, t
1
3 386
Josta vaarallinen jäte
Valmistelu uudelleenkäyttöä varten, t 0
Kierrätys, t 9
Muut hyödyntämistoimet, t
1
331
Loppukäsittelyyn toimitettu jäte yhteensä, t 2 804
Josta tavanomainen jäte (vaaraton jäte)
Poltto ilman energian hyödyntämistä, t 0
Kaatopaikalle sijoittaminen, t 2 098
Muu loppukäsittely, t 0
Josta vaarallinen jäte
Poltto ilman energian hyödyntämistä, t 1
Kaatopaikalle sijoittaminen, t 601
Muu loppukäsittely, t 104
Kierrättämätön jäte yhteensä, t 6 520
Kierrättämättömän jätteen osuus, % 40
Radioaktiivinen jäte, t 0
1
Sisältää hyödyntämisen energiana
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
58

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
vastuulliselle ja taloudelliselle hankinnalle ja
edelleen tukea konsernin strategian toteuttamista,
liiketoimintatavoitteiden saavuttamista sekä
varmistaa asiakastyytyväisyys. Hankintapolitiikkaa
sovelletaan kaikkiin Componentan yksiköihin ja
toimintoihin. Hankintapolitiikkansa mukaisesti
Componenta keskittyy hankinnoissa erityisesti
kustannustehokkuuden, laadun ja saatavuuden
varmistamiseen kaikissa markkinatilanteissa ja
olosuhteissa. Hankinnan päätöksenteko pohjautuu
konsernin hyvään hallintotapaan. Lisäksi kaikilta
Componentan toimitusketjuun kuuluvilta yrityksiltä
edellytetään sitoutumista Componentan Code of
Conduct -ohjeeseen toimittajille ja alihankkijoille.
Componenta-konsernin toimitusjohtaja on
hyväksynyt hankintapolitiikan ja vastaa ylimpänä
elimenä ohjeiden käytännön toteuttamisesta sekä
muutostarpeiden seurannasta.
Toimet
Yksi konsernin liiketoiminnan kannalta
olennaisimmista tekijöistä on tiettyjen raaka-
aineiden, kuten teräsromun, harkkoraudan,
rakenneteräksen ja alumiinin saatavuus
häiriöttömästi ja kilpailukykyisin hinnoin. Kiristyneen
geopoliittisen tilanteen johdosta raaka-aineiden ja
materiaalien saatavuuteen liittyy epävarmuuksia
Componentan omassa operatiivisessa toiminnassa.
Raaka-aineiden ja materiaalien saatavuuden
varmistaminen on osa Componentan jokapäiväistä
toimintaa. Raportointikauden aikana Componenta
muun muassa teki jatkuvia päivityksiä omaan
tarve-ennusteeseensa ja optimoi varastotasojaan
pidemmän aikavälin kysyntää vastaavaksi. Lisäksi
Componenta seurasi toimittajiensa tilannetta
sekä markkinassa tapahtuvia muutoksia tiiviisti
ja teki vaadittavia toimenpiteitä varmistaakseen
omien hankintaketjujensa toimivuuden. Raaka-
aineisiin liittyvää kustannusriskiä hallinnoidaan
Componentan toiminnassa pääsääntöisesti
indeksoiduin hintasopimuksin, joiden perusteella
tuotteiden myyntihintoja päivitettiin raaka-
aineiden hintamuutoksia vastaaviksi seuraavalle
kvartaalille. Ei-indeksoituihin raaka-aineisiin
liittyvää kustannusriskiä hallinnoidaan tarvittaessa
hinnankorotuksilla.
Tavoitteet ja mittarit
Componentalla ei vuoden 2024 lopussa ollut pitkän
aikavälin tavoitteita raaka-aineiden ja materiaalien
saatavuuteen ja hintaan liittyen. Tavoitteita ei ole
määritelty, sillä aiheeseen liittyen ei katsota voitavan
asettaa tämän tyyppisiä tavoitteita. Componentan
aiheeseen liittyvien toimenpiteiden jatkuvana
tavoitteena on turvata liiketoiminnan kannattavuus,
jota yhtiö seuraa säännöllisesti.
vaikuttavia yksittäisiä tai erityisiä olennaisia
tapahtumia eikä tunnistettu merkittävää riskiä siitä,
että asiaan liittyvissä tilinpäätöksissä ilmoitettuihin
omaisuuserien ja velkojen kirjanpitoarvoihin tulisi
seuraavan tilikauden aikana tehtäväksi olennainen
oikaisu.
Raaka-aineiden ja komponenttien saatavuuteen
ja hintaan liittyvä riski koskee Componentan koko
liiketoimintaa ja myös Componentan arvoketjun
alku- ja loppupäätä. Aihe on olennaisesti sidoksissa
Componentan liiketoimintamalliin ja siihen liittyvien
riskien minimointi kuuluu Componentan strategian
peruspilareihin. Componenta ei pyri tekemään
muutoksia liiketoimintamalliinsa raaka-aineiden ja
komponenttien saatavuuteen tai hintaan liittyvien
riskien takia, vaan riski huomioidaan ja siihen
pyritään vaikuttamaan yhtiön jokapäiväisessä
toiminnassa. Raaka-aineiden saatavuus ja hinta
voivat vaikuttaa Componentan arvoketjuun mm.
Componentan toimittajavalinnan kautta. Saatavuus-
ja hintatekijät huomioidaan kiinteästi osana
hankintaan liittyvää päätöksentekoa.
Toimintaperiaatteet
Componenta on laatinut hankintapolitiikan,
joka ohjaa Componentalla hankintaan liittyvää
päätöksentekoa. Politiikan tarkoituksena on linjata
Componentan hankinnan tahtotila ja luoda kehykset
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
59

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Yhteiskunnalliset tiedot
Oma työvoima
Olennaiset vaikutukset, riskit ja
mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus
strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Componentan oma työvoima koostuu
työsuhteisista työntekijöistä (henkilöstö),
vuokratyövoimasta ja itsenäisistä
ammatinharjoittajista. Kaksoisolennaisuusanalyysin
yhteydessä tunnistettiin kolme henkilöstöön
liittyvää olennaista, tosiasiallista positiivista
vaikutusta ja yksi olennainen, tosiasiallinen
negatiivinen vaikutus, joista viimeinen
liittyy myös vuokratyövoimaan ja itsenäisiin
ammatinharjoittajiin. Olennaisia henkilöstöön (ml.
vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat)
liittyviä riskejä tai mahdollisuuksia ei tunnistettu.
Componentan positiiviset vaikutukset liittyvät
sukupuolten väliseen palkkatasa-arvoon,
työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun ja
työehtosopimusneuvotteluihin sekä henkilöstön
kouluttamiseen ja taitojen kehittämiseen.
Negatiivinen vaikutus koskee tuotantotyöhön
liittyvää suhteellisesti kohonnutta riskiä
työtapaturmista verrattuna esimerkiksi
toimistotyöhön. Tässä kestävyysselvityksessä
esitetyt Componentan henkilöstöön liittyvät
tiedot kattavat kaikki Componentan henkilöstöön
lukeutuvat henkilöt, jollei erikseen muuta mainita.
Mikäli tiedot kattavat oman henkilöstön lisäksi
vuokratyövoiman ja itsenäiset ammatinharjoittajata
tästä mainitaan erikseen.
Componenta maksaa kaikille työntekijöilleen saman
palkan samanarvoisesta työstä. Sukupuolten
tasa-arvon edistäminen palkkauksessa vaikuttaa
positiivisesti erityisesti naistyöntekijöiden
toimeentuloon ja Componentan työnantajakuvaan.
Työmarkkinaosapuolten vuoropuheluun liittyen
Componenta käy työnantajana säännöllistä
keskustelua henkilöstön edustajien kanssa.
Kattava, säännöllinen vuoropuhelu henkilöstön
edustajien kanssa vaikuttaa positiivisesti
henkilöstön oikeuksiin työssä ja jälleen osaltaan
Componentan työnantajakuvaan. Componenta
tarjoaa mahdollisuuksien mukaan henkilöstölleen
kouluttautumis- ja etenemismahdollisuuksia.
Henkilöstölle tarjotaan sekä Componentan
sisäisesti että ulkopuolisten tahojen järjestämää
koulutusta. Kehityskeskusteluissa keskustellaan
kehittymistoiveista ja urasuunnitelmista ja
-tavoitteista sekä siitä, miten ne saavutetaan.
Koulutus tarjoaa henkilöstölle mahdollisuuden
ammatilliseen kehittymiseen ja monitaitoisuuden
lisäämiseen ja osaltaan mahdollistaa osaavan
työvoiman Componentalle.
Yllä kuvatut positiiviset vaikutukset kohdistuvat
koko Componentan henkilöstöön riippumatta
siitä, ovatko työntekijät toimihenkilöasemassa vai
tuotannon työntekijöitä. Negatiiviset työterveyteen
ja turvallisuuteen liittyvät vaikutukset kohdistuvat
erityisesti tuotannossa työskentelevään
henkilöstöön (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset
ammatinharjoittajat). Kaikki Componentan
henkilöstöön liittyvät vaikutukset ovat tosiasiallisia
vaikutuksia. Positiivisten vaikutusten osalta
vaikutusten toteutumisen katsotaan olevan
jatkuvaa. Vakavat, negatiiviset työterveyteen
ja -turvallisuuteen liittyvät vaikutukset ovat
yksittäistapauksia ja esiintyvät mahdollisissa
onnettomuus- ja tapaturmatilanteissa. Negatiivisten
vaikutusten osalta pyritään siihen, että vaikutuksia
ei muodostuisi lainkaan. Componentalla ei ole
sellaista toimintaa, johon liittyisi riskiä pakkotyön tai
lapsityövoiman käytöstä.
Kaikki Componentan henkilöstöön (ml.
vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat)
liittyvät vaikutukset ovat yhteydessä yhtiön
strategiaan ja Componentan omiin toimintoihin.
Componentan strategiakauden 2024–2026
yhdeksi painopistealueeksi on nostettu henkilöstö.
Componentan henkilöstö on avainasemassa
yhtiön arvonluonnissa, tuotannon sujuvuudessa ja
laadukkaiden tuotteiden tuotannossa. Henkilöstöä
osallistetaan liiketoiminnan ja strategian
suunnittelussa ja kehitystyössä esimerkiksi
strategiatyöpajoissa. Muun muassa jatkuvalla
suorituksen johtamisella, aktiivisella vuoropuhelulla
ja säännöllisillä kehityskeskusteluilla on keskeinen
rooli strategian toteuttamisen varmistamisessa.
Työterveys- ja turvallisuusvaikutukset liittyvät
suoraan Componentan liiketoimintamalliin
teollisena valmistajana, jossa työterveys-
ja turvallisuusasioiden tärkeys korostuu.
Componentan ei ole määrä tehdä muutoksia
liiketoimintamalliinsa tai arvoketjuunsa
kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä
tunnistettujen olennaisten, henkilöstöön liittyvien
vaikutusten myötä. Tarvittaessa päätöksenteossa
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
60

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
huomioidaan vaikutukset henkilöstöön ja etenkin
työterveys- ja -turvallisuusasioihin.
Olennaisten, negatiivisten vaikutusten kohteena
oleviksi henkilöstön (ml. vuokratyövoima ja
itsenäiset ammatinharjoittajat) jäseniksi on
kaksoisolennaisuusanalyysityön yhteydessä
määritelty kaikki tuotantotyötä tekevät työntekijät.
Kaksoisolennaisuusanalyysityön pohjana käytetyt
tiedot perustuivat Componentan jokapäiväisessä
vuoropuhelussa ja toiminnan johtamisessa
kerättyihin tietoihin.
Henkilöstöön liittyvät toimintaperiaatteet
Componentan Code of Conduct -ohjeissa
osaltaan kuvataan Componentalla käytössä
olevat toimintaperiaatteet työelämään ja
ihmisoikeuksiin liittyen. Ohjeissa todetaan,
että Componenta sitoutuu noudattamaan
paikallista työlainsäädäntöä, työehtosopimuksia
sekä ihmisoikeuksia ja tasa-arvoa koskevaa
lainsäädäntöä kaikessa toiminnassaan.
Componentan arvojen ja johtamisperiaatteiden
mukaisesti kaikki rekrytointia, palkitsemista
ja ylennyksiä koskevat päätökset perustuvat
yksinomaan kunkin työntekijän osaamiseen ja
saavutuksiin. Toimintaperiaatteidensa mukaisesti
Componenta ei hyväksy toiminnassaan syrjintää.
Componentalla on omaa toimintaa ainoastaan
Suomessa, jossa lainsäädäntö yksiselitteisesti
kieltää syrjinnän sukupuolen, sukupuoli-identiteetin,
iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon,
vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan,
ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden,
terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen
suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn
perusteella. Componentan henkilöstöä koskevat
toimintaperiaatteet vastaavat pääpiirteiltään
yleismaailmallisia julistuksia ja sopimuksia
ihmisoikeuksista, mukaan lukien YK:n ohjaavat
periaatteet yritysten ihmisoikeusvastuusta. Code of
Conduct -ohjeet ja yleismaailmalliset julistukset ja
sopimukset, joita Componenta sitoutuu tukemaan
ja kunnioittamaan on kuvattu tarkemmin sivulla
69. Componentan Code of Conduct -ohjeet eivät
erityisesti käsittele ihmiskauppaa, pakkotyötä tai
lapsityövoiman käyttöä, mutta Componentalla
on omaa toimintaa ainoastaan Suomessa, jossa
ihmiskauppa, pakkotyö ja lapsityövoiman käyttö
on lailla kielletty. Componentalla ei ole erityisiä
toimintaperiaatteisiin liittyviä sitoumuksia, jotka
koskevat inkluusiota tai positiivista toimintaa
sellaisten henkilöiden hyväksi, jotka kuuluvat
haavoittumiselle erityisen alttiisiin ryhmiin. Code
of Conduct -ohjeissa esitettyjä toimintaperiaatteita
ei panna täytäntöön muiden Componentan
toimintaperiaatteiden toimeenpanosta poikkeavilla
menetelmillä.
Code of Conduct -ohjeiden lisäksi Componenta
on laatinut henkilöstöpolitiikan, joka koskee koko
Componenta-konsernia ja sen henkilöstöä (ml.
vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat).
Henkilöstöpolitiikan tavoitteena on varmistaa,
että henkilöstö on osaavaa ja sitoutunut
Componentan taloudellisten tulosten
toteutumiseen ja yhtiön määrittämiin tavoitteisiin.
Henkilöstöpolitiikka on sähköisesti saatavilla koko
Componentan henkilöstölle (ml. vuokratyövoima
ja itsenäiset ammatinharjoittajat). Componentan
toimitusjohtaja on hyväksynyt henkilöstöpolitiikan
ja Componentan johtoon kuuluvat vastaavat kukin
omalla vastuualueellaan henkilöstöpolitiikassa
kuvattujen toimintaperiaatteiden toteutumisesta.
Politiikassa on esitetty Componentan yleiset
toimintaperiaatteet, jotka koskevat henkilöstö-
johtamista, resurssien kohdentamista ja
osaamisen kehittämistä, palkkaa ja kannustimia
sekä hyvinvointia. Henkilöstöpolitiikassaan
Componenta muun muassa sitoutuu kohtelemaan
kaikkia yhdenvertaisesti ja tasa-arvoperiaatteita
noudattaen, tarjoamaan henkilöstölle oikeuden-
mukaisen palkkajärjestelmän, varmistamaan
henkilöstön asiantuntemuksen ja kehittymisen
esimerkiksi koulutusten avulla, kunnioittamaan
työntekijöiden järjestäytymisvapautta, työlain-
säädäntöä ja työehtosopimuksia, käymään jatkuvaa
vuoropuhelua henkilöstön edustajien kanssa sekä
tarjoamaan työympäristön, jossa työturvallisuutta ja
-hyvinvointia kehitetään ennakoivasti. Lisäksi QEHS-
politiikallaan Componenta sitoutuu varmistamaan
turvallisen työympäristön muun muassa koulutuksen
ja ohjeistuksen myötä, kehittämään turvallisia
työolosuhteita Nolla Tapaturmaa -periaatteen
mukaisesti ja hyödyntämään riskien havainnointi-,
tunnistamis- ja minimointiprosesseja toiminnan
jatkuvassa parantamisessa. Componentan QEHS-
politiikka on kuvattu tarkemmin sivulla 52.
Edellä kuvattujen toimintaperiaatteiden lisäksi
Componentalla on käytössä lukuisia menetelmiä sen
seuraamiselle, että yhtiön toiminnassa kunnioitetaan
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
61

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
henkilöstön (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset
ammatinharjoittajat) oikeuksia ja heidän kanssaan
käydään vuoropuhelua. Tärkeimpänä mekanismina
toimivat päivittäisjohtamisen käytännöt sekä
esihenkilöiden vastuu henkilöstön (ml. vuokra työ-
voima ja itsenäiset ammatinharjoittajat) oikeuksien
toteutumisen varmistamisessa ja tarvittaessa huolien
eteenpäin viemisessä. Lisäksi Componentalla on
kolmannen osapuolen sertifioima työterveys- ja
turvallisuusjärjestelmä (ISO 45001), joka koskee
kaikkia Componentan tuotantoyksiköitä, ja joka
ohjaa näiden yksiköiden jokapäiväistä toimintaa.
Componenta myös tarjoaa henkilöstölleen (ml.
vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat)
Whistleblowing-kanavan, jonka kautta voidaan
ilmoittaa mahdollisista ihmisoikeusloukkauksista.
Henkilöstön (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset
ammatinharjoittajat) kanssa käytävän vuoropuhelun
mekanismit on kuvattu kohdassa Prosessit, jotka
koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista henkilöstön (ml.
vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat)
ja näiden edustajien kanssa. Componentalla ei
ole laadittu erityisiä toimintaohjeita mahdollisesti
todettavien ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi,
sillä omaan henkilöstöön (ml. vuokratyövoima
ja itsenäiset ammatinharjoittajat) liittyvän ihmis-
oikeusrikkomuksen riski katsotaan erittäin vähäiseksi.
Componenta on laatinut toimintaohjeen häirinnän
ja epäasiallisen käytöksen varalle työyhteisöissä.
Toimintaohjeen tarkoituksena on lisätä henkilöstön
(ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat)
tietoisuuta häirinnästä, ehkäistä sen esiintymistä
ja antaa ohjeet tilanteisiin, joissa häirintää ja
epäasiallista käytöstä on mahdollisesti esiintynyt.
Ohjeessa kielletään kaikki häirintä ja epäasiallinen
käyttäytyminen työpaikalla ja työtehtävissä sekä
annetaan esimerkkejä häirinnästä ja toisaalta
kuvataan, mitä häirintä ei ole. Toimintaohje koskee
koko Componenta-konsernin henkilöstöä (ml.
vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat).
Toimintaohje häirinnän ja epäasiallisen käytöksen
varalle on sähköisesti saatavilla koko Componentan
henkilöstölle ja siihen tutustuminen on osa
uusien työntekijöiden (ml. vuokratyövoiman ja
itsenäiset ammatinharjoittajat) perehdytystä.
Toimintaohje on Componentan toimitusjohtajan ja
työsuojelupäällikön hyväksymä. Työsuojelupäällikkö
vastaa toimintaohjeiden käytännön toteuttamisesta.
Prosessit, jotka koskevat
yhteydenpitoa vaikutuksista
henkilöstön (ml. vuokratyövoima
ja itsenäiset ammatinharjoittajat)
ja näiden edustajien kanssa
Componenta käy säännöllistä vuoropuhelua
useiden eri kanavien kautta henkilöstönsä ja näiden
edustajien kanssa. Esimerkkejä yhteydenpidon
kanavista ja prosesseista ovat päivittäisjohtaminen,
vuosittaiset henkilöstökyselyt ja kehityskeskustelut
sekä niiden mukaisesti päätettävien kehitystoimien
toteuttaminen, vähintään neljännesvuosittain
käytävä vuoropuhelu luottamushenkilöiden kanssa,
sekä säännöllisesti järjestettävät toimitusjohtajan
ja yksikönpäälliköiden katsaukset. Lisäksi
Componentalla on käytössä Whistleblowing-kanava
ja työturvallisuushavaintojen ilmoituskanava,
joiden kautta myös vuokratyövoima ja itsenäiset
ammatinharjoittajat voivat tehdä ilmoituksia.
Componenta jakaa tietoa henkilöstölleen lisäksi
sisäisten verkkosivujen ja tuotantotilojen info-
TV:den (myös vuokratyövoimalle ja itsenäisille
ammatinharjoittajille) sekä uutiskirjeiden kautta.
Vuorovaikutuksen tavoitteet on kuvattu sivulla 22.
Vuosittain vuoden lopussa järjestettävien
henkilöstökyselyiden tulosten pohjalta jokaisen
toimipisteen tai toiminnon henkilöstö miettii
yhdessä, mitä kohteita toimipisteessä tai
toiminnossa halutaan kehittää. Kehityskohteista
luodaan kehityssuunnitelma, johon kirjataan
kyseistä henkilöstökyselyä seuraavan vuoden
kehitettävät kohteet. Kehityssuunnitelmaan
nimetään vastuutaho ja aikaväli, jonka aikana
kukin toimenpide on tarkoitus toteuttaa. Jokaisessa
tuotantoyksikössä toimii työsuojeluryhmä, joka
on osa koko Componenta-konsernin kattavaa
työsuojelutoimikuntaa. Työsuojelutoimikunta
kokoontuu vuosineljänneksittäin ja
toimikunnan kokouksissa keskustellaan mm.
turvallisuuskoulutuksen tarpeesta ja muista
työterveyteen ja -turvallisuuteen liittyvistä asioista
sekä erikseen sovitaan asioista, jotka viedään
ylimmän johdon tietoon ja/tai ratkaistaviksi.
Työsuojelutoimikunnassa työsuojeluvaltuutetut
edustavat työntekijöitä.
Henkilöstöön vaikuttavista asioista käydään
vuoropuhelua henkilöstöä edustavien
luottamushenkilöiden kanssa ja päätöksenteossa
huomioidaan mahdollisuuksien mukaan
luottamushenkilöiden näkemykset. Componentaa
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
62

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
sitovat Teknologiateollisuuden työntekijöitä,
toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä koskevat
työehtosopimukset sekä Yhteistoimintalaki, joiden
puitteissa vuoropuhelua luottamushenkilöiden
kanssa käydään. Muiden kanavien ja jatkuvan
due diligence -työn, kuten päivittäisjohtamisen,
henkilöstön tekemien työturvallisuushavaintojen,
ja yksiköiden kuukausikatsausten, kautta johdon
tietoon tulleet henkilöstön näkemykset ja
odotukset huomioidaan yhtiön päätöksenteossa
mahdollisuuksien mukaan. Toimitusjohtajalla on
viimekädessä operatiivinen vastuu varmistaa,
että vuorovaikutus henkilöstön kanssa toteutuu
ja vuorovaikutuksen kautta kerätyt tiedot
huomioidaan Componentan toimintatavoissa.
Prosessit kielteisten vaikutusten
korjaamiseksi ja kanavat
henkilöstön (ml. vuokratyövoima
ja itsenäiset ammatinharjoittajat)
huolenaiheiden esiin tuomiseksi
Componentan henkilöstö (ml. vuokratyövoima
ja itsenäiset ammatinharjoittajat) voi tuoda
mahdollisia työssä kohtaamiaan epäkohtia ja
niihin liittyviä huolenaiheitaan esiin suoraan
kenelle tahansa esihenkilölle, joka joko
itse puuttuu ilmoitettuun huoleen tai vie
asian eteenpäin käsiteltäväksi. Mahdollisen
epäkohdan tai huolenaiheen voi tuoda esiin
myös Componentan ylläpitämän työterveys-
ja turvallisuushavaintojen sekä tapaturma-
ja läheltä piti -tilanteiden ilmoitusalustan tai
kolmannen osapuolen ylläpitämän anonyymin
Whistleblowing-ilmoituskanavan kautta. Näiden
kanavien kautta Componentan tietoon tuodut
ilmoitukset käsitellään tilanteeseen parhaiten
sopivan yhtiössä käytössä olevan toimintatavan
mukaisesti. Erilliset toimintatavat on luotu
Whistleblowing-ilmoituskanavan kautta saataville
ilmoituksille, työterveys- ja -turvallisuushavaintojen
käsittelylle, tapaturma- ja läheltä piti -tilanteiden
ilmoituksille sekä ilmoituksille häirinnästä ja
epäasiallisesta käytöksestä. Ilmoitetut tapaukset
tutkitaan näiden toimintatapojen mukaisesti ja
mahdollisesti tarvittavat, korjaavat toimenpiteet
toteutetaan niin pian kuin mahdollista. Toimen-
piteiden vaikuttavuutta arvioidaan tarpeen mukaan
tarkastelemalla asiaa uudestaan tietyn ajan kuluttua
toimenpiteen toteutuksesta. Edellä mainitut kanavat
kattavat samassa muodossa koko Componenta-
konsernin ja ovat saatavilla Componentan
koko henkilöstölle (ml. vuokratyövoima ja
itsenäiset ammatinharjoittajat) sisäisten ja/tai
ulkoisten verkkosivujen kautta. Whistleblowing-
ilmoituskanavan kautta tehtyjen ilmoitusten
tekijöiden suojelu on kuvattu sivulla 69.
Uudet työntekijät (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset
ammatinharjoittajat) perehdytetään ilmoitusten
tekemiseen työsuhteen/työtehtävien alkaessa ja
Whistleblowing-ilmoituskanavan käyttö kuuluu
vuotuiseen Code of Conduct -koulutukseen, joka
järjestetään koko henkilöstölle ja soveltuvilta
osin myös vuokratyövoimalle ja itsenäisille
ammatinharjoittajille. Componenta arvioi tämän
perusteella henkilöstön (ml. vuokratyövoima ja
itsenäiset ammatinharjoittajat) olevan tietoinen
erilaisista tavoista tehdä ilmoituksia ja niihin liittyvistä
prosesseista sekä niiden tarvittaessa palvelevan heitä
tehokkaasti.
Toimien toteuttaminen henkilöstöön
(ml. vuokratyövoima ja itsenäiset
ammatinharjoittajat) kohdistuvien olennaisten
vaikutusten suhteen ja toimintatavat
olennaisten riskien hallitsemiseksi ja
olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi
sekä kyseisten toimien vaikuttavuus
Componentan raportointikauden aikana tekemät
merkittävimmät, jokapäiväisten toimenpiteiden
lisäksi tehdyt, työterveyteen ja -turvallisuuteen
sekä työhyvinvointiin liittyvät toimenpiteet
on esitetty seuraavassa taulukossa. Lisäksi
Componenta kehittää osana jokapäiväistä toimintaa
toimenpiteitä kielteisten vaikutusten minimoimiseksi
työtapaturma- ja läheltä piti -ilmoitusten, henkilöstön
tekemien aloitteiden, turvallisuushavaintojen,
vaarojen tunnistamisen ja riskikartoituksen sekä
turvallisuuskävelyiden yhteydessä kerättyjen tietojen
perusteella erikseen määriteltyjen prosessien
mukaisesti. Näiden prosessien vaiheita ovat muun
muassa tarvittavien toimenpiteiden määrittely, niiden
toteutus ja tehdyn toimenpiteen vaikuttavuuden/
tehokkuuden seuranta. Määrittäessään asianmukaisia
toimen piteitä Componenta hyödyntää muun muassa
työterveyshuollon toteuttamien työpaikkaselvitysten
ja työsuojeluviranomaisten tarkastusten yhteydessä
saatavaa tietoa sekä suoraan henkilöstöltä eri
kanavien kautta saatavaa tietoa.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
63

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Toimenpide Odotetut tulokset Soveltamisala Toteutuksen aikataulu
Vaikuttavuuden
seuranta ja arviointi
Toimenpiteet olennaisten kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi
Visuaalisten turvallisuuskoulutus-,
perehdytys- ja työhönopastus-
materiaalien luominen ja
implementointi
Projektin tarkoituksena on
edistää turvallisuuskulttuuria ja
varmistaa, että työntekijät (ml.
vuokratyövoima ja itsenäiset
ammatinharjoittajat) ymmärtävät
turvallisuusmateriaalit taustastaan
riippumatta ja edelleen vähentää
työtapaturmien määrää.
Oma toiminta, erityisesti tuotanto 2024–2025 Toimenpiteen vaikuttavuutta
arvioidaan tuotantotoiminnassa
tapahtuvien tapaturmien
lukumäärän seurannan kautta.
Työterveys- ja -turvallisuus-
toiminnan jatkuvan parantamisen
mallin kehittäminen ja
käyttöönotto
Projektin tarkoituksena on
yhdistää organisaation eri alueiden
vahvuuksia työturvallisuuden
parantamiseksi sekä osallistaa
ja sitouttaa koko organisaatio
työturvallisuuden kehittämiseen.
Oma toiminta, erityisesti tuotanto 2024–2025 Toimenpiteen
vaikuttavuutta arvioidaan
seuraamalla ennakoivien
turvallisuushavaintojen
lukumäärää, havaintojen käsittelyn
nopeutta ja niistä tiedottamista.
Toimenpiteet myönteisten vaikutusten tuottamiseksi
Liikuntaan (ml. polkupyöräetu),
kulttuuriin ja/tai hyvinvointiin
käytettävien henkilöstöetujen
tarjoaminen henkilöstölle
Liikuntaan, kulttuuriin
ja hyvinvointiin liittyvät
henkilöstöedut tukevat henkilöstön
palautumista vapaa-ajalla ja
lisäävät osaltaan henkilöstön
ansioita.
Oma toiminta, koko Componenta-
konserni
2024, jatkuva Toimenpiteen vaikuttavuutta
seurataan välillisesti liikunta- ja
kulttuuriedun käyttötilastojen
kautta. Seurannan tarkoituksena
on pyrkiä varmistumaan siitä, että
kaikki käyttävät etua edes jossain
määrin.
Laajennetun työterveyshuollon
tarjoaminen henkilöstölle
työterveyshuollon toiminta-
suunnitelman mukaisesti
Laajennettu työterveyshuolto
nopeuttaa sairastuneen pääsyä
tutkimuksiin ja hoidon aloittamista.
Oma toiminta, koko Componenta-
konserni
2024, jatkuva Toimenpiteen vaikuttavuutta
seurataan muun muassa
sairauspoissaolojen määrän ja
pituuden avulla.
Yllä kuvattujen toimenpiteiden lisäksi Componenta
on vuoden 2024 aikana toteuttanut korjaavia
toimenpiteitä työtapaturmien ja työterveys- ja
-turvallisuusilmoitusten yhteydessä. Vaadittavat
toimet tunnistetaan osana tutkintaa, minkä
jälkeen niille asetetaan tarvittavat resurssit ja
toteutusaikataulu, jonka puitteissa toimi tulee
toteuttaa.
Työterveys ja -turvallisuus ovat Componentalle
ensisijaisen tärkeitä asioita. Tuotantotyöhön
liittyy suhteellisesti kohonnut työtapaturmariski
verrattuna esimerkiksi toimistotyöhön.
Componenta pyrkii minimoimaan työtapaturmien
riskiä ja mahdollisesti toteutuvaan
riskiin liittyviä vaikutuksia muun muassa
kattavalla perehdytyksellä työtehtäviin ja
-olosuhteisiin, säännöllisellä riskienarvioinnilla
ja jatkuvilla työturvallisuuteen liittyvien
toimenpidesuunnitelmien mukaisilla toimenpiteillä.
Componentalla esihenkilöt tarkkailevat jatkuvasti
työympäristöä, työyhteisön tilaa ja työtapojen
turvallisuutta sekä henkilöstön (ml. vuokratyövoima
ja itsenäiset ammatinharjoittajat) turvallisuutta
ja terveyttä, jotta kaikki voisivat tehdä työnsä
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
64

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
turvallisesti. Työn vaarojen selvittäminen ja
riskien arviointi suoritetaan säännöllisesti, jotta
tunnistetaan työstä, työajoista, työtilasta, muusta
työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat
haitta- ja vaaratekijät. Päätavoitteena on, että vaara-
ja haittatekijät poistetaan kokonaan tai, jos tämä
ei ole mahdollista, vaaraa tai haittaa aiheuttavat
menetelmät korvataan vähemmän vaarallisilla tai
vähemmän haitallisilla menetelmillä. Henkilöstö (ml.
vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat)
koulutetaan ja perehdytetään työhön, työpaikan
työolosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työssä
käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön
sekä turvallisiin työtapoihin erityisesti ennen uuden
työn tai tehtävän aloittamista tai työtehtävien
muuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden ja
työ- tai tuotantomenetelmien käyttöön ottamista.
Lisäksi henkilöstöä (ml. vuokratyövoima ja itsenäiset
ammatinharjoittajat) kannustetaan tekemään
ennaltaehkäiseviä havaintoja, jotta mahdollinen
epäsuotuisa olosuhde tai vaarallinen työtapa
tunnistettaisiin ennalta, ennen kuin se aiheuttaa
tapaturmia.
Componentalla on konsernitasolla työterveys-
ja -turvallisuusasioista vastaavaksi henkilöksi
nimetty QHS-päällikkö. Valimoille on lisäksi
osoitettu työsuojeluvastaavat QHS-päällikön
tueksi. Yksikönpäälliköt ja esihenkilöt vastaavat
työterveyden ja -turvallisuuden toteutumisesta
jokapäiväisessä toiminnassa. Componentalla
on HR-toiminto, josta vastaa konsernitasolla
HR-päällikkö, ja joka edistää henkilöstön
hyvinvoinnin ja osaamisen kehittämistä.
Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten
kielteisten vaikutusten hallintaan,
myönteisten vaikutusten edistämiseen
sekä olennaisten riskien ja
mahdollisuuksien hallintaan
Componentalla ei vuoden 2024 lopussa ollut pitkän
aikavälin tavoitteita olennaisiksi tunnistettujen
henkilöstöön liittyvien vaikutusten hallintaan
tai edistämiseen liittyen. Componentalla
seurataan työterveyteen- ja turvallisuuteen
liittyvien toimenpiteiden vaikuttavuutta muun
muassa ennakoivien turvallisuushavaintojen ja
työtapaturmien määrän sekä tapaturmataajuuden
avulla (määrälliset indikaattorit) ja työkyvyn
ja hyvinvoinnin ylläpitämiseen liittyvien
toimenpiteiden vaikuttavuutta muun muassa
henkilöstökyselyiden tulosten (laadullinen ja
määrällinen indikaattori), sairauspoissaolojen
(määrällinen indikaattori) ja työterveyshuoltoon
tehtyjen yhteydenottojen ja käyntien määrän
(laadullinen ja määrällinen indikaattori) avulla.
Tavoitetasoksi asetetaan vuosittain tyypillisesti
edellisvuotta parempi taso.
Yrityksen työsuhteisten
työntekijöiden ominaisuudet
Componentan työvoima koostuu pääasiassa
työsuhteisista työntekijöistä ja Componentalla
käytössä olevat työsuhdemuodot ovat vakituinen,
määräaikainen, kokoaikainen ja osa-aikainen.
Ensisijaisesti käytetään vakituisia, kokoaikaisia
työsuhteita. Määräaikaisia työsuhteita käytetään
tarpeen vaatiessa, kun on selkeät perusteet
määräaikaisuudelle (esim. perhevapaa tai
opiskelijoiden lopputyöt). Poikkeustapauksissa
(esim. perhevapaat ja eläke) käytetään tarvittaessa
osa-aikaisia työsuhteita. Vuoden 2024 aikana
Componenta-konsernista lähti 43 työsuhteista
työntekijää ja keskimääräinen vaihtuvuus vuoden
2024 osalta oli 7 %. Componentalla oli vuonna 2024
omaa henkilöstöä ainoastaan Suomessa.
2024 Naiset Miehet Yhteensä
Henkilöstön määrä
1
90 591 681
Vakinaisten
työsuhteisten
työntekijöiden määrä 89 577 666
Määräaikaisten
työsuhteisten
työntekijöiden määrä 1 14 15
Vaihtelevalla työajalla
työskentelevien
työsuhteisten
työntekijöiden määrä 4 13 17
1
Vain työsuhteiset työntekijät. Henkilöstön määrä vuonna 2024 on
esitetty myös konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 4.
Tiedot laskentamenetelmistä
Kaikki tämän osion lukumäärät vastaavat henkilömääriä
raportointi kauden viimeisenä päivänä. Työsuhteisten työn-
tekijöiden määrä kasvoi liiketoimintakaupan myötä 62 henkilöllä
1.10.2024. Muuten työsuhteisten työntekijöiden lukumäärässä
ei ollut merkittävää vaihtelua raportointikauden aikana. Työn-
tekijöiden vaihtuvuudessa on huomioitu raportointikauden
aikana irtisanoutuneet, irtisanotut ja eläkkeelle jääneet suhteessa
vuoden lopun (31.12.2024) henkilömäärään. Laskettaessa
vaihtuvuutta nimittäjässä ei ole huomioitu Fortaco Groupilta
hankittujen toimintojen mukana siirtyneitä työntekijöitä
vaihtuvuutta kuvaavan lukuarvon vääristymisen välttämiseksi. Yllä
esitetyt tiedot on kerätty HR-toiminnon digitaalisista järjestelmistä
eikä tiedonkeruumenetelmiin katsota liittyvän merkittäviä
rajoituksia eikä merkittäviä oletuksia tehty tietojen keräämisessä.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
65

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Työvoimaan kuuluvien muiden kuin
työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet
Componenta käyttää oman henkilöstön lisäksi
tarpeen mukaan myös vuokratyövoimaa.
Vuokratyövoiman käyttö on perusteltua
tilanteissa, joissa lisätyövoimaa tarvitaan
lyhytaikaisesti tai kiireellisesti sekä tilanteissa,
joissa työn jatkumisen ennustettavuus on
heikkoa asiakastarpeiden kausi- yms. vaihtelujen
vuoksi. Oman henkilöstön ja vuokratyövoiman
lisäksi työvoimaan kuuluu myös itsenäisiä
ammatinharjoittajia. Vuokratyöntekijät
työskentelevät pääasiassa tuotantotehtävissä.
31.12.2024 Componentalla työskenteli kymmenen
(henkilömäärä) vuokratyöntekijää/itsenäistä
ammatinharjoittajaa. Vuokratyöntekijöiden määrä
vaihtelee vuoden aikana työkuormasta riippuen.
Tiedot laskentamenetelmistä
Vuokratyöntekijöiden/itsenäisten ammatinharjoittajien
määrään sisältyvät työllistämistoimintaa harjoittavien
kolmansien yritysten toimittamat henkilöt (vuokratyöntekijät)
ja itsenäiset ammatinharjoittajat. Tiedot vuokratyöntekijöiden
ja itsenäisten ammatin harjoittajien määrästä on kerätty
suoraan yksiköistä eikä tiedonkeruumenetelmiin katsota
liittyvän merkittäviä rajoituksia eikä merkittäviä oletuksia
tehty tietojen keräämisessä.
Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus
ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Componentaa sitovat työehtosopimukset
ovat Teknologiateollisuuden työntekijöitä,
toimihenkilöitä ja ylempiä toimihenkilöitä koskevat
työehtosopimukset. Lisäksi Componentan
henkilöstöllä on työtehtävistään riippumatta
oikeus ja mahdollisuus valita luottamushenkilö
edustamaan itseään työnantajan kanssa käytävässä
vuoropuhelussa ja muissa työsuhteeseen
liittyvissä asioissa. Edelliset työehtosopimukset
päättyivät vuoden 2024 lopulla ennen kuin
uudet työehtosopimukset saatiin voimaan.
Sopimuksettomassa tilassa työehtosopimuksen
työsuhde-ehdot pysyvät jälkivaikutuksella
voimassa. Vanhan työehtosopimuksen määräyksiä
noudatetaan, kunnes uusi työehtosopimus on
saatu sovituksi. Vuonna 2024 Componentalla oli
henkilöstöä ainoastaan Suomessa. Componentalla
ei ole sopimuksia henkilöstön kanssa sellaisesta
edustuksesta, josta huolehtii eurooppalainen
yritysneuvosto, eurooppayhtiön (SE) yritysneuvosto
tai eurooppaosuuskunnan (SCE) yritysneuvosto.
Tiedot laskentamenetelmistä
Suomessa kaikkien tietyllä alalla toimivien yritysten tulee
noudattaa kyseistä alaa koskevaa yleissitovaa työehtosopimusta.
Componentan toimintaan liittyvät Teknologiateollisuuden
työehtosopimukset, jotka kattavat kaikki Componentan
palveluksessa toimivat työntekijäryhmät. Koko Componentan
henkilöstö työskentelee toimipisteissä, joissa työsuhteisilla
työntekijöillä on edustus. Laskentaan ei katsota liittyvän
merkittäviä rajoituksia eikä merkittäviä oletuksia tehty tietojen
keräämisessä.
2024 Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Kattavuusaste
Työsuhteiset työntekijät
– ETA-alue
Työsuhteiset työntekijät
– muu kuin ETA-alue Edustus työpaikalla (vain ETA-alue)
0–9 %
20–39 %
40–59 %
60–79 %
80–100 % Suomi Suomi
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
66

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit
Componentalla on kolmannen osapuolen
sertifioima työterveys- ja turvallisuusjärjestelmä (ISO
45001), joka kattaa kaiken Componenta Castings
Oy:n ja Componenta Manufacturing Oy:n toiminnan
ja niiden koko henkilöstön, vuokratyövoima mukaan
lukien. Componenta Oyj:n toiminta ja henkilöstö
eivät ole työterveys- ja turvallisuusjärjestelmän
piirissä. Componentan työvoimasta (31.12.2024
henkilömäärän mukaan laskettuna) 97 % kuuluu
sertifioidun työterveys- ja turvallisuusjärjestelmän
piiriin. Seuraavassa taulukossa on esitetty
työterveyden ja -turvallisuuden avainluvut
raportointikaudelta.
Mittari 2024
Työtapaturmien lukumäärä
1
32
Työtapaturmataajuus (LTIF)
1
34
Ammattitautitapausten ja muiden todettujen
työperäisten terveysongelmien lukumäärä
2
0
Menetettyjen työpäivien lukumäärä
2
226
Työperäisten kuolemantapausten lukumäärä
3
0
1
Koko henkilöstö ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat.
Sisältää sellaiset työtapaturmat, joista seuraa vähintään yhden päivän
poissaolo tapaturmapäivän lisäksi. Luvut eivät sisällä ulkopuolisille
työsuoritteiden tekijöille mahdollisesti Componentan toimipisteissä
tapahtuneita työtapaturmia, tällaisten työtapaturmien lukumäärää
seurataan erikseen.
2
Vain Componentan oma henkilöstö. Menetettyjen työpäivien
lukumäärään sisältyvät päivät ensimmäisestä täydestä
poissaolopäivästä viimeiseen poissaolopäivään (ml. viikonloput ja
arkipyhät).
3
Koko henkilöstö ml. vuokratyövoima ja itsenäiset ammatinharjoittajat
sekä aliurakoitsijat.
Tiedot laskentamenetelmistä
Suomen lainsäädännön mukaan työtapaturmaksi katsotaan
myös kotoa työpaikalle ja työpaikalta kotiin tehtävien matkojen
aikana tapahtuvat tapaturmat ja onnettomuudet. Tällaiset
tapaukset, mikäli niitä on esiintynyt, on sisällytetty menetettyjen
työpäivien lukumäärään, mutta ei työtapaturmien lukumäärään
tai tapaturmataajuuteen. Työtapaturmataajuus on laskettu
kaavalla poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä * 1 000 000
/ tehdyt työtunnit. Yllä esitettyjen ja laskennassa käytettyjen
lukujen pohjana käytetyt tiedot on kerätty pääosin QEHS-
toiminnon digitaalisista järjestelmistä. Pieni osa tehdyistä
työtunneista on arvioitu. Ammattitautitapausten ja muiden
todettujen työperäisten terveysongelmien lukumäärä perustuu
henkilöstön Componentalle tekemiin ilmoituksiin, minkä
seurauksena raportoidun lukumäärän ei voida taata sisältävän
kaikkia kategorian tapauksia. Muuten tämän kappaleen
tiedonkeruumenetelmiin ei katsota liittyvän merkittäviä
rajoituksia tai oletuksia.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
67

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta pyrkii jatkuvasti parantamaan
ja arvioimaan yrityskulttuuriaan tarjotakseen
henkilöstölleen mielekkäät ja turvalliset työolot
ja kehittääkseen työhyvinvointia omissa
toiminnoissaan. Componentan liiketoiminta on
työvoimaintensiivistä ja henkilöstö on avain-
asemassa Componentan arvonluonnissa,
tuotannon sujuvuudessa ja laadukkaiden tuotteiden
tuotannossa. Hyvä yrityskulttuuri vaikuttaa
positiivisesti Componentan työnantajakuvaan ja
helpottaa osaltaan työvoiman saatavuutta. Lisäksi
hyvällä yrityskulttuurilla on positiivisia vaikutuksia
liiketoiminnan tehokkuuteen ja sen myötä välillisesti
vaikutusta etuihin, joita Componenta voi tarjota
henkilöstölleen. Henkilöstö on nostettu yhdeksi
Componentan strategiakauden 2024–2026
painopistealueista. Panostamalla henkilöstöön
pyritään vaikuttamaan yrityskulttuuriin liittyvien
positiivisten vaikutusten toteutumiseen.
Päätöksenteossa huomioidaan mahdollisuuksien
mukaan asian vaikutukset yrityskulttuuriin.
Yrityskulttuurin kehittämisellä ei ole suoraa
vaikutusta Componentan liiketoimintamalliin tai
arvoketjuun.
Liiketoiminnan harjoittamista koskevat
toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
Componentan vision mukaisena tavoitteena on
olla asiakkailleen ensisijainen laajan tarjoaman
palveleva kokonaistoimittaja. Yhtiön määrittelemät
arvot luovat perustan sen yrityskulttuurille sekä
ohjaavat kaikkea sen toimintaa ja päätöksentekoa.
Yhtiön arvot ovat avoimuus, rehellisyys sekä
arvostus. Avoimuus tarkoittaa, että yhtiö ja sen
henkilöstö ovat avoimia uusille asioille, kehitykselle,
sekä muutoksille, ja sitä kautta toimintatapojensa
jatkuvalle parantamiselle. Rehellisyys tarkoittaa,
että yhtiö ja sen henkilöstö ovat rehellisiä itseään
ja toisia kohtaan, ja että lupaukset pidetään.
Arvostus puolestaan tarkoittaa sitä, että
yhteistyö työtovereiden, esihenkilöiden, alaisten,
asiakkaiden ja muiden yhteistyökumppaneiden
kanssa perustuu luottamukselle ja keskinäiselle
kunnioitukselle. Componentalla on olennaisten
vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien
tunnistamiseksi, arvioimiseksi, hallitsemiseksi ja/
tai korjaamiseksi Code of Conduct -ohje, Code of
Conduct -ohje toimittajille ja ali hankkijoille sekä
riskienhallintapolitiikka. Liike toiminnan eettistä
harjoittamista koskeva koulutus (”Code of Conduct
-koulutus”) pidetään vuosittain koko henkilöstölle ja
koulutuksessa käydään läpi kaikki Code of Conduct
-ohjeen osa-alueet.
Code of Conduct -ohje sisältää muun muassa
yhtiön toimintaperiaatteet korruptioon ja
lahjontaan liittyen. Korruption ja lahjonnan
vastaisessa toiminnassa merkittävä rooli on
erityisesti hankinta- ja myyntiorganisaatioilla
sekä yksiköiden ja yhtiön johdolla, joiden myös
katsotaan olevan altteimmassa asemassa
kohdata lahjontaa ja korruptiota. Componentan
näkemyksen mukaan näihinkään toimintoihin
ei kuitenkaan liity merkittävää korruptioon ja
lahjontaan liittyvää riskiä yhtiön liiketoimintojen
keskittyessä pääasiassa Suomeen.
Hallintotapatiedot
Liiketoiminnan harjoittaminen
Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien
ja mahdollisuuksien tunnistamis-
ja arviointiprosesseista
Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä
tunnistettiin Componentalle olennaiseksi
hallintotapaan liittyväksi mahdolliseksi positiiviseksi
vaikutukseksi yrityskulttuuri. Lisäksi tunnistettiin
hallintotapaan liittyvät olennaiset yhteisökohtaiset
kyberturvallisuuteen ja lisääntyvään ympäristö-
lainsäädäntöön liittyvät taloudelliset riskit.
Hallintotapaan liittyvien vaikutusten, riskien ja
mahdollisuuksien arviointi perustui pääasiassa
Componentan liiketoimintamalliin, omien
toimintojen ja lähiarvoketjun maantieteelliseen
sijaintiin ja lähiarvoketjun merkittävimpiin
toimijoihin.
Componenta on laajan tarjoaman sopimus-
valmistaja, jolla ei ole omia tuotteita, vaan
Componentan valmistamat tuotteet valmistetaan
asiakkaiden vaatimusten mukaisesti.
Componentan liiketoimintamalli on kuvattu

sekä strategia ja arvoketju vuosikatsauksen sivulla
21. Componentan kaikki tuotantoyksiköt sijaitsevat
Suomessa. Valtaosa Componentan suorista
toimittajista on eurooppalaisia ja asiakkaista
suurin osa on globaalisti tai Euroopassa toimivia
yhtiöitä.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
68

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componentan henkilöstölle pidettävä vuosittainen
Code of Conduct -koulutus sisältää ohjeet
whistleblowing-ilmoitusten tekemiseksi. Ilmoitus
on aina mahdollista tehdä anonyymisti ja kaikkia
ilmoituksen tehneitä henkilöitä suojellaan yhtiön
Whistleblowing-ohjeiden mukaisesti. Ilmoitetusta
asiasta riippumaton Componentan laki- ja/tai
henkilöstöasioista vastaava taho tutkii kaikki
whistleblowing-kanavaan tehdyt ilmoitukset
viipymättä ja puolueettomasti. Jokainen ilmoituksia
käsittelevä henkilö koulutetaan tehtäväänsä
tarvittavalla tavalla. Componentalla ei ole
laadittu Whistleblowing-ohjeiden ohelle erillisiä
menettelytapoja liiketoiminnan harjoittamiseen
liittyvien korruptio-, lahjonta- ja muiden häiriö-
tapausten tutkintaan, vaan kaikki tällaiset tapaukset
tutkitaan Whistleblowing-ohjeiden mukaisesti.
Toimintaperiaatteet
Componentan Code of Conduct -ohjeiden tavoitteena
on kuvata yhtiön toimintatavat ja yleisesti hyväksytyt
käytännöt sekä yhtiön sitoutuminen lakien ja
määräysten noudattamiseen. Toimintaohjeet
koskevat koko Componenta-konsernin henkilökuntaa
riippumatta heidän asemastaan tai tehtävistään,
ja ohjeiden sisältämien periaatteiden edistäminen
on jokaisen yhtiössä työskentelevän velvollisuus.
Toimintaohjeita sovelletaan koko konsernissa ja
ne liittyvät kaikkiin yhtiön olennaisiin vaikutuksiin,
riskeihin ja mahdollisuuksiin. Code of Conduct
-ohjeet ovat avoimesti saatavilla yhtiön ulkoisella
verkkosivustolla. Code of Conduct -ohjeet kattavat
seuraavat aiheet: lakien, muiden säädösten ja
ohjeiden noudattaminen; työelämä ja ihmisoikeudet;
korruptio, lahjonta, eturistiriidat ja poliittinen
toiminta; ympäristö; kilpailijoiden välinen
tiedonvaihto; luottamuksellisen tiedon käsittely,
sisäpiiritieto ja viestintä; yrityksen omaisuus; yhtiön
toimittajat ja alihankkijat sekä väärinkäytöksistä
ilmoittaminen. Code of Conduct -ohjeissaan
Componenta sitoutuu tukemaan ja kunnioittamaan
YK:n yleismaailmallisten ihmisoikeuksien julistusta,
YK:n ohjaavia periaatteita, OECD:n toimintaohjeita
monikansallisille yrityksille, keskeisiä ILO:n
sopimuksia, YK:n lapsen oikeuksien julistusta ja
YK:n korruption vastaista sopimusta. Componentan
hallitus on hyväksynyt Code of Conduct -ohjeet,
ja johtoryhmä vastaa ylimpänä tahona ohjeiden
käytännön toteuttamisesta ja muutostarpeiden
seurannasta.
Code of Conduct -ohjeiden lisäksi Componenta
on laatinut Code of Conduct -ohjeet toimittajille ja
alihankkijoille ja edellyttää kaikkien toimittajien ja
alihankkijoiden toimivan niiden mukaisesti. Ohjeiden
keskeisimpiin asioihin kuuluvat lainsäädännön
noudattaminen, työntekijöiden oikeudet ja
ihmisoikeudet, ympäristövastuu ja vastuulliset
liiketoimintakäytännöt sekä rikkomuksista
ilmoittaminen. Componenta edellyttää ohjeissa,
että toimittajat ja alihankkijat tukevat ja puolustavat
kansainvälisesti hyväksyttyjä sääntöjä, joita
ovat esimerkiksi Yhdistyneiden kansakuntien
ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus,
liiketoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n
suuntaviivat, OECD:n toimintaohjeet monikansallisille
yrityksille, YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, ILO:n
perusyleissopimukset sekä korruption vastainen
Componenta tekee vuosittain henkilöstökyselyn
tärkeänä osana yrityskulttuurinsa arviointia.
Henkilöstökyselyn tulosten perusteella toimipaikat
valitsevat omat kehityskohteensa henkilöstön
työssäjaksamisen ja viihtymisen parantamiseksi
sekä yrityskulttuurin kehittämiseksi ja edistämiseksi.
Myös vuoropuhelu konsernin johdon sekä
henkilöstön valitsemien luottamushenkilöiden välillä
on tärkeä kanava yrityskulttuurin kehittämisessä
ja edistämisessä. Vuoropuhelua käydään lisäksi
toimipaikoissa johdon ja henkilöstön välillä.
Componentalla on kolmannen osapuolen ylläpitämä
whistleblowing-kanava, jonka kautta yhtiölle
voidaan ilmoittaa yhtiön toimintaan liittyvistä
riskeistä, jotka voivat kohdistua henkilöihin, yhtiöön,
yhteiskuntaan tai ympäristöön. Kanava on saatavilla
yhtiön ulkoisilla verkkosivuilla. Näin olleen myös
yhtiön muiden sidosryhmien kuin henkilöstön on
mahdollista ilmoittaa anonyymisti mahdollisista
yhtiön toimintaan liittyvistä epäkohdista ja
väärinkäytöksistä. Yhtiö on laatinut toimintaohjeet
sille tehtyjen ilmoitusten käsittelemiseksi, ns.
Whistleblowing-ohjeet. Ohjeissa kuvataan milloin ja
miten ilmoitus tulee tehdä sekä miten ilmoituksen
selvittäminen tapahtuu. Whistleblowing-ohjeiden
mukaisesti aidosta epäilystä ilmoittava henkilö ei ole
vaarassa menettää työtään eikä kärsi ilmoituksesta
minkäänlaisia seuraamuksia tai henkilökohtaisia
haittoja. Whistleblowing-ohje perustuu EU:n
yleiseen tietosuoja-asetukseen (EU 679/2016),
EU:n whistleblower-direktiiviin (EU 2019/1937)
ja väärinkäytösten ilmoittamista koskevaan
kansalliseen lainsäädäntöön.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
69

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kyberturvallisuus
Componentalla tietoturva kattaa organisaation
kaikki osa-alueet ja on erottamaton osa
jokapäiväistä liiketoimintaa, yritysturvallisuutta ja
riskienhallintaa. Tietoturva auttaa varmistamaan
liiketoiminnan jatkuvuuden, toimitusvarmuuden,
yhdenmukaisuuden, laadun, kilpailukyvyn ja
imagon. Kaksoisolennaisuusanalyysin yhteydessä
kyberturvallisuus on tunnistettu Componentalle
olennaiseksi taloudelliseksi riskiksi. Teollisuuden
ohjausjärjestelmiin kohdistuva kyberhyökkäys voi
johtaa taloudellisiin menetyksiin liiketoiminnalle
hyökkäyksestä aiheutuvan haitan myötä.
Tuotannon toiminnanohjausjärjestelmiin
kohdistuessaan hyökkäys voi johtaa tuotannon
keskeytymiseen ja sitä kautta asiakastoimitusten
myöhästymisiin ja mainehaittaan. Lisäksi
tuotantokatkokset voivat aiheuttaa taloudellista
haittaa laskutuksen keskeytyessä. Myös talouden
järjestelmiin kohdistuvat hyökkäykset voivat
aiheuttaa merkittävää haittaa liiketoiminnalle.
Vastaavasti Componentan raaka-ainetoimittajiin
kohdistuvat vakavat kyberhyökkäykset voivat
pahimmillaan johtaa tuotannon hetkelliseen
keskeytymiseen Componentalla. Componenta
huolehtii toiminnassaan kattavan tietoturvan
toteutumisesta erityisesti koulutuksilla ja
teknisillä ratkaisuilla. Lisäksi Componenta on
nostanut strategiakauden 2024–2026 yhdeksi
painopistealueeksi vastuullisuuden, jonka
täytäntöönpanoon kuuluu tietoturva-asioihin
panostaminen. Componenta ei katso tarpeelliseksi
tehdä muutoksia liiketoimintamalliinsa tietoturvaan
liittyvien riskien takia. Toimittajien valintaan
liittyvässä päätöksenteossa huomioidaan
osaltaan toimittajan tietoturvavalmiudet.
Kyberturvallisuuteen ei liittynyt raportointikauden
aikana olennaisesti Componentan taloudelliseen
asemaan, taloudelliseen tulokseen tai kassavirtoihin
vaikuttavia yksittäisiä tai erityisiä olennaisia
tapahtumia. Raportointikauden aikana ei
myöskään tunnistettu merkittävää riskiä siitä, että
asiaan liittyvissä tilinpäätöksissä ilmoitettuihin
omaisuuserien ja velkojen kirjanpitoarvoihin tulisi
seuraavan tilikauden aikana tehtäväksi olennainen
oikaisu.
Toimintaperiaatteet
Componenta on kehittänyt tietoturvapolitiikan
ja siihen olennaisesti liittyviä politiikkaa tukevia
toimintaperiaatteita vastaamaan muun
muassa kyberturvallisuuteen liittyviin riskeihin.
Tietoturvapolitiikan tavoitteena on vahvistaa
tietoturvan toteutumisen periaatteet luomalla
tietoturvan kehittämisen tavoitteet ja suuntaviivat,
sekä määrittelemällä tietoturvan varmistamisessa
ja ylläpidossa vaadittavat vähimmäismenettelyt
ja työohjeet. Lisäksi tietoturvapolitiikalla luodaan
osaltaan puitteet vastuulliselle toiminnalle,
joka tuottaa lisäarvoa yritykselle ja vahvistaa
sidosryhmien (asiakkaiden, osakkeenomistajien,
henkilöstön, sijoittajien, toimittajien jne.)
luottamusta. Tietoturvapolitiikassa esitetään yleisiä
tavoitteita ja ohjeita tietoturvan parantamiseksi ja
ylläpitämiseksi ja siinä kuvataan tietoturvariskien
hallinta, tietoturvaorganisaatio ja sen yleiset vastuut
sekä tietoturvakoulutus. Tietoturvapolitiikkaa
sovelletaan koko Componenta-konsernissa ja se
YK:n yleissopimus. Code of Conduct -ohjeet
toimittajille ja alihankkijoille ovat avoimesti
saatavilla yhtiön ulkoisilla verkkosivuilla
kaikille sidosryhmille. Lähtökohtaisesti ohjeet
toimitetaan toimittajille ja alihankkijoille
sopimuksenteon yhteydessä. Componentan
toimitusjohtaja on hyväksynyt Code of
Conduct -ohjeet toimittajille ja alihankkijoille
ja johtoryhmä vastaa ylimpänä tahona
ohjeiden käytännön toteuttamisesta sekä
muutostarpeiden seurannasta.
Yhtiö on laatinut koko konsernissa noudatettavan
riskienhallintapolitiikan, jonka tarkoituksena
on yhtiötä koskevien olennaisten riskien ja
epävarmuustekijöiden tunnistaminen yhtiön
kaikissa toiminnoissa. Riskienhallintapolitiikan
laadinnassa on käytetty perustana COSO:n
(Committee of Sponsoring Organizations of the
Treadway Commission) julkaisemaa Enterprise
Risk Management (ERM) - Integrated Framework
-viitekehystä (2004). Riskienhallintapolitiikassa
määritellään yhtiön riskienhallintaorganisaatio,
riskienhallinnan tavoitteet ja kehys, ERM-prosessi,
yhtiön riskimalli sekä riskienarviointiprosessi.
Konsernin riskienhallintapolitiikan mukaan
riskit luokitellaan neljään pääkategoriaan:
operatiiviset riskit, taloudelliset riskit,
strategiset riskit ja onnettomuusriskit. Hallitus
on hyväksynyt riskienhallintapolitiikan, ja
johtoryhmä vastaa ylimpänä tahona politiikan
käytännön toteuttamisesta ja muutostarpeiden
seurannasta.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
70

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta on laatinut erillisen tietosuoja-
politiikan määrittelemään tietosuojaa koskevat
linjaukset, vastuut ja tietosuojan organisoinnin
konsernissa. Lisäksi tietosuojapolitiikka
toimii perustana tarkemmille ohjeille ja
toimintatavoille tietosuoja-asioihin liittyen.
Tietosuojapolitiikassa kuvataan Componentalla
käytössä olevat tietosuojaperiaatteet ja
henkilötietojen hallinta, tietosuojan toteutumisen
varmistaminen henkilötietojen käsittelyssä,
vaatimukset vaikutustenarvioinnin (DPIA)
suorittamiselle, menettely tietosuojan
vaarantuessa sekä tietosuojaan liittyvät vastuut
ja tietosuojaorganisaatio. Tietosuojapolitiikkaa
sovelletaan kaikissa Componenta-konserniin
kuuluvissa yrityksissä ja se koskee koko konsernin
henkilöstöä sekä kaikkia Componenta-konsernin
käsittelemiä henkilötietoja. Politiikka on saatavilla
sähköisesti koko Componentan henkilöstölle ja
toimitetaan tarvittaessa muille sidosryhmille.
Componentan laki- ja kestävyysasioista vastaava
johtaja vastaa konsernitasolla tietosuojan
toimintaperiaatteiden ja tietosuojapolitiikan
toteutumisesta ja seuraa tietosuojalainsäädännön
noudattamista.
Toimet
Componentan tietoturvallisuuden hallintamalli
perustuu soveltuvin osin NIST CSF -viitekehykseen,
joka koostuu viidestä, toisiaan tukevasta
vaiheesta. Osana viitekehyksen täytäntöönpanoa
Componenta määrittää ja toteuttaa toimenpiteitä,
joilla konsernin kyberturvallisuutta voidaan
kehittää. Seuraavassa taulukossa on esitetty
raportointikauden ja lähivuosien olennaisimmat
toimenpiteet kyberturvallisuuden kehittämiseksi
Componentalla. Lisäksi kyberturvallisuuden
jatkuvaan kehittämiseen kuuluvat muun muassa
henkilöstölle säännöllisesti pidettävät koulutukset.
koskee koko henkilöstöä. Tietoturvapolitiikka on
saatavilla sähköisesti Componentan henkilöstölle
ja toimitetaan tarvittaessa muille sidosryhmille.
Tietoturvapolitiikkaan tutustuminen on osa uusien
työntekijöiden perehdytystä.
Tietoturvapolitiikkaa täydentämään on laadittu
ohjeistus henkilöstön ja oleellisten sidosryhmien
tietoturvallisuuden tukemiseksi (Käyttäjien
tietoturvallisuuden käytänteet). Ohjeistuksen
tavoitteena on antaa tietoturvapolitiikassa
esitettyä tarkempia ohjeita ja määrittää käytännön
menettelyjä Componentan henkilöstölle.
Ohjeistus kattaa henkilöstön yleisen vastuun,
tietoturvaluokitukset ja käyttöoikeudet, tietojen
käsittelyn ja tietoturvallisuuden, tietokoneiden
oikean käytön, työsuhteen päättyessä
noudatettavat menettelyt sekä hätätilanteet ja
virheet tietoturvan näkökulmasta. Käyttäjien
tietoturvallisuuden käytänteitä sovelletaan kaikissa
Componenta-konserniin kuuluvissa yrityksissä ja ne
koskevat koko konsernin henkilöstöä. Ohjeistus on
saatavilla sähköisesti Componentan henkilöstölle ja
siihen tutustuminen on osa uusien työntekijöiden
perehdytystä. Componentan talousjohtaja
vastaa konsernitasolla tietoturva-asioista ja
on vastuussa tietoturvapolitiikan ja käyttäjien
tietoturvallisuuden käytänteiden toteutumisesta.
Tietoturvasta erityisesti vastuussa olevat henkilöt,
kuten tietoturvapäälliköt, seuraavat säännöllisesti
tietoturvapolitiikan ja Käyttäjien tietoturvallisuuden
käytänteiden toteutumista ja tietoturvaan liittyviä
olosuhteita ja käytäntöjä sekä niiden kehittymistä.
Toimenpide Odotetut tulokset Soveltamisala
Toteutuksen
aikataulu
Systemaattinen operatiivisen
verkon turvallisuuden
kehittäminen ja testaus sisältäen
koko henkilöstön kattavan
kalasteluhyökkäyssimulaation
(toteutettu vuonna 2024)
Varmemman suojan
saavuttaminen ulkopuolisia
tietoturvauhkia vastaan
Oma toiminta koko
konsernin laajuisesti
2024–2029
Tietoturvariskien hallinnan
kehittäminen NIS2-direktiivin
vaatimusten mukaiseksi
Tietoturvariskien hallinnan
kehittämisellä saavutetaan
paitsi lainsäädännön mukainen
riskienhallinta myös entistä
korkeampi riskienhallinnan
taso
Oma toiminta koko
konsernin laajuisesti,
arvoketju
2024–2025
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
71

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Tavoitteet ja mittarit
Componentalla ei vuoden 2024 lopussa ollut pitkän
aikavälin tavoitteita kyberturvallisuuteen liittyen.
Kyberturvallisuuteen liittyvien riskien hallitsemiseksi
tehtävien toimenpiteiden ja toimintaperiaatteiden
vaikuttavuuden seuraaminen tapahtuu muun
muassa mahdollisten tietoturvaan liittyvien häiriö-
tapahtumien analysoinnin (laadullinen indikaattori),
MFA-käyttäjien osuuden seurannan (määrällinen
indikaattori), jatkuvan kalasteluhyökkäyssimulaation
tulosten seurannan (määrällinen ja laadullinen
indikaattori) ja henkilöstön tietoturvakoulutukseen
osallistuneiden määrän (määrällinen indikaattori)
seurannan kautta. Tietoturva-asioita myös
käsitellään säännöllisesti Componentan johto-
ryhmässä ja hallituksessa. Indikaattoreille ei ole
määritelty pysyviä tavoitetasoja, vaan pyritään
niin kutsuttuun riittävään tasoon, joka määräytyy
toimintaympäristön kulloisenkin tilanteen mukaan.
Lisääntyvä ympäristölainsäädäntö
Tiukentuva EU- ja kansallinen ympäristölain-
säädäntö asettaa uusia ja entistä tiukempia
vaatimuksia Componentalla erityisesti valimo-
liiketoiminnalle. Epäonnistuminen vaatimuksiin
vastaamisessa voi johtaa Componentaan
kohdistuviin sanktioihin, muihin taloudellisiin
menetyksiin ja/tai mainehaittaan. Esimerkiksi
mahdolliset, lainsäädännöstä seuraavat tiukat
ilmapäästöjen raja-arvot ja niiden täyttämiseksi
vaadittavat suuret investoinnit prosessilaitteisiin
voivat johtaa lisääntyviin kustannuksiin ja
mahdollisesti heikentyvään kannattavuuteen.
Valimoliiketoiminnan kannattavuuden heikentymisen
vaikutukset voisivat olla merkittävät Componentan
liiketoiminnalle ja valimoiden henkilöstölle,
asiakkaille sekä koko Suomen valimotoiminnalle.
Componenta on strategiatyössään tunnistanut
vastuullisuusvaatimusten lisääntymisen yhdeksi
toimintaansa vaikuttavista muutosvoimista,
minkä kautta vastuullisuus ja sen osana lisääntyvä
ympäristölainsäädäntö on nostettu yhdeksi
painopistealueeksi strategiakaudelle 2024–2026.
Componenta on hankkinut asiantuntijaresursseja
voidakseen reagoida entistä aikaisemmassa
vaiheessa uuteen lainsäädäntöön ja osallistuu
proaktiivisesti eri viranomaistahojen ja
toimialajärjestöjen kanssa lainsäädännön
ja soveltamisohjeiden kehittämiseen osana
strategiansa täytäntöönpanoa. Lisääntyvällä
ympäristölainsäädännöllä ei ole suoraa vaikutusta
Componentan liiketoimintamalliin tai arvoketjuun.
Lisääntyvään ympäristölainsäädäntöön ei liittynyt
raportointikauden aikana olennaisesti Componentan
taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen
tai kassavirtoihin vaikuttavia yksittäisiä tai erityisiä
olennaisia tapahtumia. Raportointikauden aikana
ei myöskään tunnistettu merkittävää riskiä siitä,
että asiaan liittyvissä tilinpäätöksissä ilmoitettuihin
omaisuuserien ja velkojen kirjanpitoarvoihin tulisi
seuraavan tilikauden aikana tehtäväksi olennainen
oikaisu.
Toimintaperiaatteet
Componenta on määritellyt konsernitasolla
vastuut lainsäädännön seurannasta suhteessa
omaan toimintaan. Uuden ja kehitteillä
olevan ympäristölainsäädännön seurannasta
ovat vastuussa konsernin ympäristö- ja
kestävyysasioista vastaavat asiantuntijat sekä
laki- ja kestävyysasioista vastaava johtaja. Laki- ja
kestävyysasioista vastaava johtaja vastaa siitä, että
lainsäädännön muutosten seuranta järjestetään
Componenta-konsernissa oikeassa laajuudessa.
Lainsäädännön seurannan tavoitteena on
varmistaa riittävän aikainen ja oikeasuhtainen
reagointi lainsäädännön muutoksiin ja
uuteen lainsäädäntöön. Toimintaperiaatteen
toteutumisen seurantaan ei ole määritelty erityistä
seurantaprosessia.
Toimet
Componentan normaaliin toimintaan kuuluu
ympäristölainsäädännön seuraaminen, jotta
lainsäädännön muutoksiin voidaan reagoida
riittävän aikaisin ja oikeasuhtaisesti. Lisäksi
Componenta osallistui raportointikaudella
valimoiden ja takomoiden uuden BREF-asiakirjan
kehittämiseen. Valimoteollisuuden edustajien
osallistumisella BAT-päätelmien kehittämiseen
voidaan saavuttaa ympäristövaikutukset
minimoiva, realistinen lainsäädäntö, jonka
vaatimuksiin on mahdollista vastata. Lisäksi
odotettavissa olevat muutokset esimerkiksi
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
72

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
ilmapäästöjen raja-arvoihin saadaan aikaisessa
vaiheessa Componentan tietoon, jolloin muutokset
voidaan huomioida liiketoiminnan suunnittelussa
pitkällä aikavälillä.
Tavoitteet ja mittarit
Componenta ei ole asettanut tavoitteita
tai määrittänyt mittareita lisääntyvään
ympäristölainsäädäntöön liittyvän riskin seurantaan,
sillä toistaiseksi Componentalla ei ole tunnistettu
riskin seurantaan soveltuvia ja toiminnan kannalta
hyödyllisiä mittareita. Johtoryhmätasolla seurataan
säännöllisesti muuttuvan ympäristölainsäädännön
tilannetta ja Componentan valmiutta vastata
uusiin ja odotettuihin lainsäädännön vaatimuksiin.
Pääsääntöisesti laki- ja kestävyysasioista
vastaava johtaja tai operatiivinen johtaja
esittelee muuttuvaan ympäristölainsäädäntöön
liittyvät asiat johtoryhmälle. Lisääntyvään
ympäristölainsäädäntöön liittyvien
toimintaperiaatteiden ja toimenpiteiden
vaikuttavuuden seurantaan ei ole määritelty
tavoitetasoa tai määrällisiä tai laadullisia
indikaattoreita.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
73

Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
31.12. 2024 2023 2022 2021 2020
Taseen loppusumma, Te 63 412 57 290 58 848 55 479 64 005
Korolliset nettovelat, Te 5 472 9 097 4 818 6 714 -2 584
Sijoitettu pääoma, Te 40 006 39 924 37 544 35 402 38 038
Sijoitetun pääoman tuotto, % 6,6 9,8 4,3 3,2 0,7
Oman pääoman tuotto, % 0,8 6,2 0,2 -1,7 -5,8
Omavaraisuusaste, % 41,3 45,0 41,1 42,3 37,34
Nettovelkaantumisaste, % 21,2 35,6 20,0 28,6 -10,83
Bruttoinvestoinnit, Te 6 732 4 066 3 617 1 183 3 415
Henkilöstön lukumäärä tilikauden lopussa 681 584 592 570 564
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella 614 589 588 562 580
Osakekohtaiset tunnusluvut 2024 2023
Osakekohtainen tulos, e 0,02 0,16
Laimennettu osakekohtainen tulos, e 0,02 0,16
Osakekohtainen rahavirta, e 0,85 0,12
Oma pääoma / osake, e 2,66 2,63
Hinta/voitto-suhde 131,40 14,75
Osakkeen kurssi tilikauden lopussa, e 2,76 2,35
Osakkeen keskikurssi, e 2,75 2,67
Alin kurssi, e 2,12 2,20
Ylin kurssi, e 3,55 3,25
Osakekannan markkina-arvo tilikauden lopussa, Te 26 807 22 825
Pörssivaihto, 1000 kpl 2 123 1 973
Pörssivaihto, % kokonaismäärästä 21,9 20,3
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella, 1000 kpl 9 713 9 713
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopulla, 1000 kpl 9 713 9 713
Tunnusluvut
Taloudellisessa raportoinnissa käytettävät
vaihtoehtoiset tunnusluvut
Componenta julkaisee tiettyjä yleisesti käytössä olevia, IFRS-tilinpäätöksestä
johdettavissa olevia tunnuslukuja. Componenta on julkaissut oikaistun
käyttökatteen uutena vaihtoehtoisena tunnuslukuna vuonna 2024.
Oikaistu käyttökate kuvastaa aitoa operatiivista ja kertaeristä puhdistettua
kannattavuutta tulosohjauksen perustana sekä parantaa raportointikausien
vertailtavuutta. Oikaistuun käyttökatteeseen ei sisällytetä yritys- tai
rakennejärjestelyjen seurauksena muodostuneita tuottoja tai kuluja.
Täsmäytyslaskelma oikaistusta käyttökatteesta on esitetty alla.
Te 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Käyttökate 7 854 5 278
Yritys- ja rakennejärjestelyihin liittyvät tuotot ja kulut -2 924 0
Oikaistu käyttökate 4 930 5 278
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
74

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Efektiivinen osinkotuotto, % =
Osinko/osake x 100
Tilikauden viimeinen pörssikurssi
Hinta/voitto-suhde
(P/E-luku)
=
Tilikauden viimeinen pörssikurssi
Tulos/osake
Korolliset nettovelat, e = Korolliset velat + pääomalainat - rahat ja pankkisaamiset
Käyttökate, e =
Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset +/- osuus
osakkuusyhtiöiden tuloksesta
Nettovelkaantumisaste
(net gearing), %
=
Korolliset nettovelat x 100
Oma pääoma ilman pääomalainoja + määräysvallatto-
mien omistajien osuus
Oikaistu käyttökate, e =
Liiketulos + poistot ja arvonalentumiset +/- osuus osak-
kuusyhtiöiden tuloksesta
+/- vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät
Oman pääoman tuotto-%
(ROE)
=
Tulos rahoituserien jälkeen – verot x 100
Oma pääoma ilman pääomalainoja + määräysvallatto-
mien omistajien osuus (alku- ja lopputaseen keskiarvo)
Oma pääoma/osake, e =
Oma pääoma ilman pääomalainoja
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Omavaraisuusaste, % =
Oma pääoma ilman pääomalainoja +
määräysvallattomien omistajien osuus x 100
Taseen loppusumma - saadut ennakot
Osakekannan
markkina-arvo, e
=
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa x tilikauden
viimeinen pörssikurssi
Osakkeen keskikurssi, e =
Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto
Tilikaudella vaihdettujen osakkeiden lukumäärä
Osinko/osake, e =
Tilikaudelta jaettu osinko
Osakkeiden lukumäärä tilikauden lopussa
Osinko/tulos, % =
Tilikaudelta jaettu osinko x 100
Tulos (kuten tulos/osake-tunnusluvussa)
Rahavirta/osake, e (CEPS) =
Liiketoiminnan nettorahavirta
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella
Sijoitetun pääoman tuotto-%
(ROI)
=
Tulos rahoituserien jälkeen + korko- ja muut
rahoituskulut x 100
Oma pääoma + korolliset velat (alku- ja lopputaseen
keskiarvo)
Tulos/osake, e (EPS) =
Tulos rahoituserien jälkeen – verot +/-
määräysvallattomien omistajien osuus
Osakkeiden keskimääräinen lukumäärä tilikaudella
Tulos/osake, e, laimennusvai-
kutuksella
=
Kuten yllä, mutta osakemäärään on lisätty mahdollis-
ten optioiden oikeuttama osakemäärä, pääomavaiku-
tus markkinakoron mukaan verovaikutus vähentäen.
Optio-oikeuksien laimennusvaikutusta laskettaessa on
otettu osakkeiden ja optioiden täyden vaihdon lukumää-
rää vähentävänä tekijänä huomioon se määrä osakkeita,
jotka yhtiö olisi saanut, jos se olisi käyttänyt optioiden
vaihdon toteutuessa saamansa varat omien osakkeiden
hankintaan käypään arvoon (= tilikauden kaupanteko-
kurssien keskiarvoon). Mahdollisesta vaihtovelkakirja-
lainasta kirjattu korko verovaikutuksella vähennettynä
on lisätty tilikauden tulokseen. Vaihtovelkakirjalainalla
merkittävissä olevat osakkeet on lisätty jakajan osake-
määrään.
Tunnuslukujen laskentakaavat
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
75

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Konsernin tuloslaskelma
Te Liite 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
LIIKEVAIHTO
1
97 145 101 809
Liiketoiminnan muut tuotot
2
3 486* 751
Liiketoiminnan kulut
3,4,5
-92 777 -97 283
Poistot ja arvonalentumiset
6
-5 292 -1 516**
LIIKETULOS 2 562* 3 762**
Rahoitustuotot
7
84 43
Rahoituskulut
7
-2 442 -2 237
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -2 358 -2 193
TULOS RAHOITUSERIEN JÄLKEEN 204 1 568
Tuloverot
8
0 -21
TILIKAUDEN TULOS 204 1 547
Tilikauden tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 204 1 547
Emoyhtiön omistajille tilikauden tuloksesta
laskettu osakekohtainen tulos
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e
9
0,02 0,16
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, e
9
0,02 0,16
* Vuoden 2024 liiketulokseen sisältyy 2,9 Me:n suuruinen ei-operatiivisesta toiminnasta syntyvä kertaluonteinen tuotto Kalajoen tehtaan ja
Sepänkylän koneistus- ja palvelukeskuksen liiketoimintojen kaupasta.
** Vuoden 2023 liiketulokseen sisältyy 4,2 Me:n määräinen kertaluonteinen tuotto valimoliiketoiminnan tuotannon koneisiin ja laitteisiin
liittyvästä arvonalennustappion peruuttamisesta. Lisätietoa arvonalennustappion peruutuksesta löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta
”Aineelliset hyödykkeet”.
Konsernitilinpäätös
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
76

Konserni-
tilinpäätös
+TILINPÄÄTÖKSEN TAULUKOT
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Konsernin laaja tuloslaskelma
Te 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Tilikauden tulos 204 1 547
Tilikauden laaja tulos 204 1 547
Tilikauden laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön omistajille 204 1 547
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
77

Konserni-
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Konsernin tase
Te Liite 31.12.2024 31.12.2023
VARAT
PITKÄAIKAISET VARAT
Aineettomat hyödykkeet
10
1 574 1 995
Liikearvo
11
3 225 3 225
Aineelliset hyödykkeet
12
32 973 30 974
Saamiset
23
360 413
Pitkäaikaiset varat yhteensä 38 132 36 607
LYHYTAIKAISET VARAT
Vaihto-omaisuus
13
13 994 12 628
Myyntisaamiset ja muut saamiset
14,15
2 584 2 778
Rahavarat
23
8 703 5 277
Lyhytaikaiset varat yhteensä 25 281 20 683
VARAT YHTEENSÄ 63 412 57 290
Te Liite 31.12.2024 31.12.2023
OMA PÄÄOMA JA VELAT
OMA PÄÄOMA
Osakepääoma 1 000 1 000
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 17 010 17 010
Muut rahastot 2 507 2 507
Kertyneet voittovarat 5 110 3 485
Tilikauden voitto 204 1 547
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
18
25 831 25 550
Oma pääoma yhteensä 25 831 25 550
VELAT
Pitkäaikaiset velat
Korolliset velat
23
10 697 11 294
Korottomat velat
24, 25
946 625
Varaukset
22
14 14
Pitkäaikaiset velat yhteensä 11 657 11 933
Lyhytaikaiset velat
Muut korolliset velat
23
3 478 3 080
Muut korottomat velat
24, 25
22 088 16 392
Varaukset
22
358 334
Lyhytaikaiset velat yhteensä 25 924 19 806
Velat yhteensä 37 581 31 740
OMA PÄÄOMA JA VELAT YHTEENSÄ 63 412 57 290
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
78

Konserni-
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Konsernin rahavirtalaskelma
Te
1.1.–31.12.
2024
1.1.–31.12.
2023
Liiketoiminnan rahavirta
Tilikauden tulos rahoituserien jälkeen 204 1 568
Poistot ja arvonalentumiset* 5 292 1 516
Rahoituksen tuotot ja kulut 2 358 2 193
Muut tuotot ja kulut sekä muut oikaisut** -2 573 -791
Käyttöpääoman muutokset
Vaihto-omaisuus 894 631
Lyhytaikaiset korottomat saamiset 292 1 167
Lyhytaikaiset korottomat velat 4 007 -3 086
Maksetut korot ja muut rahoituskulut -2 242 -2 072
Liiketoiminnan nettorahavirta 8 232 1 126
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -3 187 -2 794
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynti 18 45
Investointien nettorahavirta -3 168 -2 749
Te
1.1.–31.12.
2024
1.1.–31.12.
2023
Rahoituksen rahavirta
Vaihtovelkakirjalainan liikkeeseenlasku -97 0
Vuokrasopimusvelkojen maksut -2 090 -1 748
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -1 450 -1 952
Pitkäaikaisten lainojen nostot 2 000 2 000
Rahoituksen nettorahavirta -1 637 -1 700
Rahavarojen lisäys (+)/vähennys (-) 3 426 -3 323
Rahavarat tilikauden alussa 5 277 8 600
Rahavarat tilikauden lopussa 8 703 5 277
* Vuoden 2023 poistoihin ja arvonalentumisiin sisältyy 4,2 Me:n määräinen kertaluonteinen tuotto va-
limoliiketoiminnan tuotannon koneisiin ja laitteisiin liittyvästä arvonalennustappion peruuttamisesta.
Lisätietoa arvonalennustappion peruutuksesta löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedosta ”Aineelliset
hyödykkeet”.
** Vuoden 2024 muut tuotot ja kulut sekä muut oikaisut muodostuvat pääosin Kalajoen tehtaan ja
Sepänkylän koneistus- ja palvelukeskuksen liiketoimintojen kaupasta muodostuneesta 2,9 Me:n
suuruisesta tuotosta.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
79

Konserni-
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Te
Osake-
pääoma
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahastot
Muut
rahastot
Kertyneet
voittovarat Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024 1 000 17 010 2 507 5 033 25 550
Tilikauden tulos 204 204
Tilikauden laaja tulos 0 0 0 204 204
Liiketoimet omistajien kanssa:
Optio- ja osakepalkitseminen 77 77
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 0 0 0 77 77
Oma pääoma 31.12.2024 1 000 17 010 2 507 5 314 25 831
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Te
Osake-
pääoma
Sijoitetun vapaan
oman pääoman
rahastot
Muut
rahastot
Kertyneet
voittovarat Yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023 1 000 17 010 2 507 3 383 23 900
Tilikauden tulos 1 547 1 547
Tilikauden laaja tulos 0 0 0 1 547 1 547
Liiketoimet omistajien kanssa:
Optio- ja osakepalkitseminen 103 103
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä 0 0 0 103 103
Oma pääoma 31.12.2023 1 000 17 010 2 507 5 033 25 550
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
80

Konserni-
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Konsernin perustiedot
Componenta on kansainvälisesti toimiva
teknologiakonserni, joka on Suomen johtava
konepajateollisuuden sopimusvalmistaja.
Componentalla ja sen edeltäjillä on yli
200-vuotinen kokemus metallinkäsittelystä,
menetelmäsuunnittelusta ja eri valmistus-
tekniikoista sekä niiden kehittämisestä.
Componentan teknologiaportfolio on laaja ja
konserni valmistaa sekä valettuja ja koneistettuja
metallikomponentteja että takeita, putkituotteita
ja levyleikkeitä. Konsernin asiakaskunta koostuu
pääasiassa globaalisti toimivista koneenrakennus-,
maa- ja metsätalouskone-, energia-, puolustus-
väline- ja muun teollisuuden valmistajista.
Konsernin operatiiviset toiminnot sijaitsevat
Suomessa.
Konsernin emoyhtiö on Componenta Oyj
(y-tunnus 1635451-6), jonka osakkeet
noteerataan NASDAQ Helsingissä (Nasdaq
Helsinki Oy). Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki.
Rekisteröity käyntiosoite on Teknobulevardi 3-5,
01530 Vantaa.
Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa
internet-osoitteesta www.componenta.com tai
konsernin emoyhtiön pääkonttorista osoitteesta
Teknobulevardi 3-5, 01530 Vantaa.
Kaikkien konserniyhtiöiden tilikausi on
kalenterivuosi ja se päättyy 31.12.
Componenta Oyj:n hallitus on hyväksynyt
kokouksessaan 27.3.2025 tämän tilinpäätöksen
vahvistettavaksi yhtiökokoukselle.
Konsernitilinpäätöksen
laatimisperusta
Componenta Oyj on suomalainen julkinen
osakeyhtiö, jonka kotipaikka on Helsinki.
Componenta Oyj ja sen tytäryhtiöt muodostavat
Componenta-konsernin (”Componenta” tai
”konserni”). Componentan konsernitilinpäätös on
laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien
(IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja sitä
laadittaessa on noudatettu 31.12.2024 voimassa
olevia IAS- ja IFRS-standardeja sekä SIC- ja IFRIC-
tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla
tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen
nojalla annetuissa säännöksissä Euroopan
parlamentin ja neuvoston (EU:n) asetuksessa (EY)
N:o 1606/2002 säädetyn menettelyn mukaisesti
EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja
niistä annettuja tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot ovat myös suomalaisen kirjanpito- ja
yhteisölainsäädännön mukaiset.
Componenta Oyj:n hankitut tytäryhtiöt on
yhdistelty konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä
lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan
ja vastaavasti luovutettujen tytäryhtiöiden
yhdistely päättyy, kun määräysvalta päättyy.
Konserniyhtiöiden keskinäinen osakkeenomistus
eliminoidaan hankintamenetelmällä. Luovutettu
vastike, mukaan lukien ehdollinen kauppahinta
sekä hankitun yhtiön yksilöitävissä olevat
varat ja velat on arvostettu käypään arvoon
hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot
on kirjattu kuluksi. Kaikki konsernin sisäiset
liiketapahtumat sekä saatavat ja velat,
realisoitumattomat katteet ja sisäinen voitonjako
eliminoidaan konsernitilinpäätöksessä.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
81

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Hankitut ja lopetetut toiminnot
Componenta tiedotti 22.7.2024 allekirjoittaneensa
sopimuksen Kalajoen tehtaan ja Sepänkylän
koneistus- ja palvelukeskuksen liiketoimintojen,
sisältäen niiden vaihto- ja käyttöomaisuuserät
kiinteistöineen, ostamisesta Fortaco Groupilta
noin 2,8 Me:llä. Ostettavan liiketoiminnan
liikevaihto vuonna 2023 oli noin 9,6 Me. Kauppa
Kalajoen ja Sepänkylän liiketoiminnoista
toteutui 1.10.2024. Ostetut liiketoiminnot
tulivat osaksi Componentaa kaupan
toteutumispäivästä lähtien liiketoimintojen
määräysvallan siirryttyä Componentalle.
Kaupassa siirtyneiden yksilöitävissä olevien
nettovarojen käypä arvo on ollut hankintahetkellä
noin 5,3 Me. Kaupan hankintameno on
ollut noin 2,4 Me ja se on muodostunut
ostetuista liiketoiminnoista suoritettavasta
käteisvastikkeesta vähennettynä kaupassa
siirtyneillä loma- ja palvelusvuosilisäveloilla.
Siirtyneiden nettovarojen käypä arvo on
ylittänyt hankintamenon noin 2,9 Me:llä. IFRS
3 -säännöstön mukaisesti kaupasta syntynyt
negatiivinen liikearvo tuloutetaan, minkä johdosta
Componenta kirjasi kertaluonteisen positiivisen
tuoton tuloslaskelmassaan liiketoiminnan muihin
tuottoihin. Componenta Manufacturing Oy
ostaa Kalajoen ja Sepänkylän liiketoimintojen
käytössä olevat kiinteistöt Fortaco Oy:ltä
viimeistään vuoden kuluttua eli 1.10.2025.
Siihen asti Componenta maksaa vuokraa
Fortacolle Kalajoen ja Sepänkylän kiinteistöistä.
Maksettu vuokra vähennetään kiinteistöjen
kauppahinnasta 1 Me:stä. Componenta rahoittaa
kaupat tulorahoituksellaan ja käytössään olevilla
rahoituslimiiteillä.
Kalajoen ja Sepänkylän tehtailla tehdään vaativien
teräksisten osavalmisteiden ja komponenttien
hitsausta, koneistusta sekä pintakäsittelyä ja
asennusta. Hankitut toiminnot työllistävät yhteensä
noin 60 työntekijää. Kauppa vahvisti Componentan
palvelutarjoamaa ja -kykyä kone- ja laitevalmistajille.
Kalajoen ja Sepänkylän kattava osaaminen
laajensi yhtiön tuotantoportfoliota ja täydensi
kokonaistarjoamaa myös raskaamman tuotannon
sopimusvalmistajana. Componenta pystyy kaupan
myötä hyödyntämään myös sisäisiä toimitusketjuja
kattavammin muun muassa levyleiketoimitusten
sekä raskaan koneistuksen osalta. Componentalla
ja Kalajoen ja Sepänkylän koneistus- ja palvelu-
keskuksen liiketoiminnoilla on jo ennestään yhteisiä
asiakkaita.
Vuonna 2023 Componentalla ei ollut hankittuja
toimintoja. Componentalla ei ollut vuosina 2024 ja
2023 lopetettuja toimintoja.
Segmentti-informaatio
Componenta tarjoaa asiakkailleen
koko toimitusketjun kattavat palvelut;
menetelmäsuunnittelun, valamisen, koneistuksen,
levyleikekomponentit, putkituotteet, takeet,
pintakäsittelyt ja logistiset palvelut, joiden
avulla luodaan asiakkaille lisäarvoa tuovia
kokonaisratkaisuja. Componentan pääasialliset
myytävät tuotteet ovat valettuja ja koneistettuja
metallikomponentteja sekä hitsattuja
rakenteita, takeita, putkituotteita ja levyleikkeitä.
Alihankintaverkosto laajentaa yhtiön tarjoamaa
entisestään. Componentan valmistamia
korkealaatuisia metallikomponentteja käytetään
muun muassa koneenrakennuksessa, maatalous-
ja metsäkoneissa sekä energiateollisuudessa.
Componentan asiakkaat ovat globaaleja kone-
ja laitevalmistajia, joiden kanssa on pitkäaikaiset
asiakassuhteet. Konsernin näkökulmasta
merkityksettömiä myyntituottoja saadaan
toimisto- ja teollisuuskiinteistöjen vuokrauksesta.
Componentan ylin päätöksentekijä on yhtiön
toimitusjohtaja. Konsernin johtoryhmä ja muu
johto avustaa ja tukee toimitusjohtajaa hänen
tehtävässään.
Componenta on tunnistanut useita toiminta-
segmenttejä ja analysoinut toimintasegmenttien
taloudellisia ominaispiirteitä, pitkän aikavälin
myyntikatteita ja myynnin kasvutrendejä.
Toimintasegmentit muodostuvat konsernin
omistamista kahdesta valimosta, neljästä
koneistus- ja neljästä materiaalipalveluyksiköstä.
Analyysin perusteella edellä mainitut seikat ovat
samankaltaisia ja yhteneviä, minkä seurauksena
Componentalla on vain yksi raportoitava
segmentti. Tämän vuoksi Componentan
liiketoiminta esitetään yhtenä kokonaisuutena.
Toimintasegmenttien taloudellisia ominaispiirteitä
vertaillessaan yhtiö on analysoinut tuotteiden
ja palvelujen luonnetta, tuotantoprosessien
luonnetta, tuotteiden ja palveluiden
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
82

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
asiakas tyyppejä ja -ryhmiä, jakelukanavia ja
sääntely-ympäristöä. Componenta raportoi lisäksi
liikevaihtonsa jakautumisesta maantieteellisten
alueiden välillä ja liikevaihdon asiakkaista,
joiden osuus konsernin liikevaihdosta on yli 10
prosenttia.
Johdon harkintaa edellyttävät
laatimisperiaatteet
Laadittaessa konsernitilinpäätöstä kansainvälisen
tilinpäätöskäytännön mukaisesti yrityksen
johto tekee tulevaisuutta koskevia arvioita ja
olettamuksia. Seuraavassa mainitaan ne arviot ja
oletukset, joihin liittyy merkittävä riski varojen ja
velkojen kirjanpitoarvojen olennaisista muutoksista
seuraavan tilikauden aikana.
Componentan tilinpäätös tilikaudelta 2024 on
laadittu perustuen toiminnan jatkuvuuteen.
Toiminnan jatkuvuutta arvioidessaan Componenta
on analysoinut likviditeettiriskiä ja rahoituksen
riittävyyttä. Componentan johto on rahoituksen
riittävyyttä arvioidessaan huomioinut muun muassa
seuraavassa kappaleessa kuvattuja seikkoja.
Componentan myyntivolyymit ovat kohtuullisella
tasolla Venäjän hyökkäyssodan ja kiristyneen
geopoliittisen tilanteen aiheuttamista riskeistä
huolimatta. Lyhyen aikavälin tilapäisiin
heikentyneisiin tilauskantoihin on onnistuttu
vastaamaan oikea-aikaisilla ja riittävillä
sopeutustoimilla. Sähkön saatavuudessa
ei ole esiintynyt häiriöitä tai rajoitteita, ja
sähköenergian hinnan vaihtelut siirtyvät indeksien
perusteella keskimäärin kolmessa kuukaudessa
asiakashintoihin. Tilikauden lopussa konsernin
rahat ja pankkisaamiset olivat yhteensä 8,7 Me (5,3
Me). Konsernin likviditeetti oli hyvällä tasolla.
Lisäksi Componentalla oli tilikauden lopussa
myös käyttämättömiä ja sitovia luottositoumuksia
4,0 Me (4,0 Me). Componenta sopi ja nosti uuden
2,0 miljoonan euron määräisen käyttöpääomalainan
huhtikuussa 2024. Lisäksi Componentalla on
yhdysvaltalaisen sijoittajan MPL:n kanssa sovittu
enintään 3,0 MUSD:n vaihtovelkakirjajärjestely, joka
on käytettävissä aikavälillä 1.7.2025–31.12.2027.
Componentan nettovelat olivat 5,5 Me (9,1
Me). Yhtiön käsityksen mukaan konsernilla on
tarvittaessa saatavissa vieraan pääoman
ehtoista rahoitusta myös markkinoilta. Johto on
analysoinut yhtiöiden seuraavan 12 kuukauden
rahavirtaennusteita.
Johto on tehnyt lisäksi muita arvioita ja oletuksia
määrittäessään tilinpäätöksen omaisuuserien
kuten liikearvon, aineellisten ja aineettomien
hyödykkeiden ja vaihto-omaisuuden arvostusta,
liiketoimintojen hankintojen yhteydessä
hankittujen varojen ja velkojen arvostusta,
laskennallisten verosaamisten realisoitavuutta
ja vastuusitoumuksia. Johto on myös arvioinut
inflaation ja markkinakorkojen tason vaikutusta
tilinpäätöksen laadintaan sekä edellä mainittujen
omaisuuserien arvostuksiin. Lisäksi johto on
arvioinut myyntisaamisten kuranttiutta. Johto
on arvioinut tilannetta sekä oman toimialan
että yleisen taloudellisen tilanteen kannalta.
Suoritettu arviointi ei vaikuttanut olennaisesti
luottotappiovaraukseen tilinpäätöksessä.
Componenta päivittää luottotappiovaraustaan
säännöllisesti. Componenta arvioi Venäjän
hyökkäyssodan ja kiristyneen geopoliittisen
tilanteen vaikutuksia taloudelliseen raportointiin
jatkuvasti. Componenta seuraa tiiviisti markkinoiden
kehitystä ja asiakkaidensa tilannetta ja sopeuttaa
omaa toimintaansa sen mukaisesti. Johto on
arvioinut mahdollisia viitteitä omaisuuserien
arvonalentumisesta ja arvonalennuksien
palautuksista. Näihin arvioihin ja oletuksiin liittyy
riskiä ja epävarmuutta, ja näin ollen on mahdollista,
että olosuhteiden muuttuessa ennusteet
muuttuvat, mikä voi vaikuttaa omaisuuserien
kerrytettävissä olevaan rahamäärään. Lisätietoja
vuotuisesta arvoalentumistestauksesta löytyy
konsernitilinpäätöksen liitetiedosta "Liikearvo".
Lisäksi johdon arvionvaraisuutta on sisältynyt
Componenta Manufacturing Oy:n erään
laitehankinnan ja siihen liittyvän velan tasearvon
määrittämisessä. Laitteen ja rahoitusvelan
arvostukseen tilinpäätöksessä on vaikuttanut arvio
laitteen käyttötunneista seuraavan 10 vuoden ajalta
ja efektiivisen koron menetelmä.
Kiinteistöjen ja maa-alueiden arvostus
Componenta soveltaa maa-alueiden, rakennuksien
ja rakennelmien osalta IAS 16 -standardin sallimaa
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
83

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
hankintamenomallia, jossa kiinteistöt ja maa-
alueet on kirjattu taseeseen alkuperäiseen
hankintamenoon vähennettynä suunnitelman
mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla.
Käyttöomaisuuden arvonalentuminen
ja arvonalennusten peruuttaminen
Konsernin noudattamien tilinpäätöksen
laatimisperiaatteiden mukaan aineellisten ja
aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvoja
tarkastellaan mahdollisen arvonalentumisen
varalta aina silloin, kun olosuhteet antavat
viitteitä mahdollisesta arvon alentumisesta.
Componenta on testannut aineellisten ja
aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden arvon
alentumista vertaamalla näiden hyödykkeiden
kirjanpitoarvoa niiden kerrytettävissä olevaan
rahamäärään. Aineellisten ja aineettomien
hyödykkeiden kerrytettävissä olevaa rahamäärää
arvioitaessa johdon on tehtävä arvioita ja oletuksia,
jotka koskevat aineellisten ja aineettomien
hyödykkeiden ryhmien tulevia myynnin kassavirtoja,
tuotantokustannuksia, diskonttokorkoja sekä
omaisuuserien nykyisen kunnon säilyttämiseksi
tulevaisuudessa tarvittavia investointeja. Näihin
arvioihin ja oletuksiin liittyy riskiä ja epävarmuutta,
ja näin ollen on mahdollista, että olosuhteiden
muuttuessa nämä ennusteet muuttuvat, mikä voi
vaikuttaa omaisuuserien kerrytettävissä olevaan
rahamäärään.
Componenta arvioi jokaisena raportointikauden
päättymispäivänä, onko viitteitä siitä,
että omaisuuserästä – muusta kuin
liikearvosta – aikaisemmilla kausilla kirjattua
arvonalennustappiota ei mahdollisesti enää
ole tai että se saattaa olla pienentynyt. Jos
viitteitä esiintyy, Componenta arvioi kyseisen
omaisuuserän kerrytettävissä olevan rahamäärän.
Arvioidessaan viitteitä arvonalennustappion
pienentymisestä Componenta arvioi ulkoisia
ja sisäisiä informaatiolähteitä. Mikäli arvioissa,
joita on käytetty määrittäessä omaisuuserän
kerrytettävissä olevaa rahamäärää arvon-
alennustappiota kirjatessa, on tapahtunut
muutos, kirjataan arvonalennustappion peruutus
tulosvaikutteisesti. Arvonalennustappion
peruuttamisen vuoksi lisääntynyt kirjanpitoarvo
ei kuitenkaan koskaan ylitä sitä kirjanpitoarvoa,
joka omaisuuserällä olisi ilman aikoinaan tehtyä
arvonalennustappiokirjausta. Mahdollisia
liikearvoon kohdistuneita arvonalennustappioita ei
koskaan peruuteta.
Vaihto-omaisuuden arvostaminen
Vaihto-omaisuuden nettorealisointiarvo
arvioidaan jokaisena raportointipäivänä.
Nettorealisointiarvolla tarkoitetaan tavanomaisessa
liiketoiminnassa toteutuvaa arvioitua myyntihintaa,
josta vähennetään muuttuvat myyntikulut.
Nettorealisointiarvon määrittäminen sisältää
johdon arvioita vaihto-omaisuuden myyntihinnasta.
Liikearvon kerrytettävissä
olevat rahamäärät
Liikearvon kerrytettävissä oleva rahamäärä
määritetään käyttöarvolaskelmilla kaikille
rahavirtaa tuottaville yksiköille vuosittain tai
useammin, mikäli arvonalentumisesta on viitteitä.
Käyttöarvolaskelmissa johto arvioi tulevaa
markkinakehitystä, kuten kasvua ja kannattavuutta
sekä muita olennaisia tekijöitä. Arvioiden perustana
olevia vaikutuksiltaan merkittävimpiä tekijöitä
ovat myynnin kasvu, liiketulos, omaisuuserien
taloudellinen vaikutusaika, tulevat investointitarpeet
sekä diskonttokorko. Näiden oletusten muutokset
voivat olennaisesti vaikuttaa arvioituihin
tulevaisuudessa kertyviin rahavirtoihin.
Laskennallisten verosaamisten
hyödynnettävyys
Harkintaa vaaditaan arvioitaessa laskennallisten
verosaamisten ja tiettyjen laskennallisten
verovelkojen kirjaamista taseeseen. Laskennalliset
verosaamiset kirjataan ainoastaan, jos pidetään
todennäköisenä, että ne ovat hyödynnettävissä,
mikä riippuu siitä, syntyykö tulevaisuudessa
riittävästi verotettavaa tuloa. Oletukset tulevista
verotettavista tuloista perustuvat johdon arvioihin
tulevaisuuden rahavirroista. Nämä tulevaisuuden
rahavirtoja koskevat arviot ovat puolestaan
riippuvaisia johdon arvioista, jotka koskevat
muun muassa tulevaa myynnin, liiketoiminnan
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
84

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
kustannusten sekä rahoituksen kustannusten
määrää. Yhtiön kyky kerryttää verotettavaa tuloa
riippuu myös yleisistä talouteen, rahoitukseen,
kilpailukykyyn ja sääntelyyn liittyvistä tekijöistä, jotka
eivät ole sen omassa määräysvallassa. Arvioihin ja
oletuksiin liittyy riskejä ja epävarmuutta, ja siten on
mahdollista, että odotukset muuttuvat olosuhteiden
muuttuessa. Tämä saattaa vaikuttaa laskennallisten
verosaamisten ja -velkojen määrään taseessa ja
väliaikaisten erojen määriin.
Ulkomaanrahan määräiset erät
Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista
asemaa mitataan siinä valuutassa, joka on kunkin
yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta.
Konsernitilinpäätös on esitetty euroina, joka on
Componenta Oyj:n toiminta- ja esittämisvaluutta.
Ulkomaan valuutan määräiset liiketapahtumat
on kirjattu toimintavaluutan määräisinä käyttäen
tapahtumapäivän valuuttakurssia. Saamiset ja velat
on muunnettu euroiksi tilinpäätöspäivän kurssin
mukaan.
Liiketoimintaan liittyvistä saamisista ja veloista
syntyvät kurssierot sekä niihin liittyvät suojauserät
sisältyvät liiketulokseen. Rahoitusvaroihin
ja -velkoihin liittyvät kurssierot sekä niihin
liittyvien suojausinstrumenttien tulos esitetään
tuloslaskelman rahoituserissä.
Sovelletut uudet standardit
Componenta on soveltanut tilikauden aikana
voimaantulleita Componentalle relevantteja
standardimuutoksia ja tulkintoja. Vuonna 2024
voimaantulleilla IFRS-tilinpäätösstandardeilla ja
niiden muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta
konsernitilinpäätökseen.
Tulevat uudet standardit, muutokset
ja tulkinnat, jotka eivät olleet
vielä voimassa vuonna 2024
IASB (International Accounting Standards
Board) julkaisee vuosittain uusia standardeja,
muutoksia ja tulkintoja sekä parannuksia jo
julkaistuihin standardeihin. Näiden julkaisujen
merkityksellisyyttä arvioidaan Componentan
liiketoiminnan ja taloudellisen aseman kannalta.
IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilin-
päätöksessä esitettävät tiedot korvaa standardin
IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen 1. tammikuuta
2027 ja sen jälkeen alkavilla tilikausilla.
Standardilla tulee olemaan vaikutus Componentan
konsernitilinpäätöksen päälaskelmien ja liitetietojen
esittämiseen.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
85

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Tuloslaskelman liitetiedot
Luvut ovat tuhansissa euroissa, ellei toisin mainita.
Konsernin liikevaihto toimialoittain1.1.–31.12. 1.1.–31.12. %20242023Koneenrakennus 39 45Maatalouskoneet 20 30Puolustusvälineteollisuus 15 4Energiateollisuus 14 9Metsäkoneet 7 7Muut teollisuudenalat 5 5Yhteensä 100 100
Konsernin liikevaihto asiakkaittain
Componentalla on kaksi merkittävää asiakasta, joiden osuus konsernin liikevaihdosta ylittää
10 %. Asiakkaiden osuudet konsernin liikevaihdosta ovat 19,8 % (29,1 %) ja 14,4 %.
1 Liikevaihto
Componenta Oyj on kansainvälinen teknologiakonserni, joka on Suomen johtava kone-
pajateollisuuden sopimusvalmistaja. Componentalla ja sen edeltäjillä on yli 200-vuotinen
kokemus metallinkäsittelystä, menetelmäsuunnittelusta, tuotekehitysyhteistyöstä ja eri
valmistustekniikoista sekä niiden kehittämisestä. Konsernin operatiiviset toiminnot sijait-
sevat Suomessa. Componentan teknologiaportfolio on laaja ja konserni valmistaa sekä
valettuja ja koneistettuja metallikomponentteja että takeita, putkituotteita ja levyleikkeitä.
Componentan liiketoimintamalli rakentuu pitkäaikaisille asiakassuhteille. Konsernin asiak-
kaat ovat globaaleja kone- ja laitevalmistajia. Componentan tuotanto on keskittynyt palvele-
maan asiakkaita joustavasti erityisesti lyhyissä ja keskisuurissa tuotantosarjoissa. Tuotanto-
yksiköiden laaja tarjonta kattaa kokoluokat sadoista grammoista tuhansiin kiloihin, volyymit
yksittäiskappaleista kymmenien tuhansien sarjoihin sekä monet eri materiaalivaihtoehdot.
Konsernin liikevaihto markkina-alueittain1.1.–31.12. 1.1.–31.12. Te20242023Suomi 81 090 82 813Ruotsi 10 517 11 286Saksa 1 496 2 374Muu Eurooppa 3 649 5 010Muut maat 417 312Sisäiset erät/eliminoinnit -24 13Yhteensä 97 145 101 809
Maakohtaisen myynnin maa määräytyy sen pohjalta, minne tavara tai palvelu on toimitettu.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
86

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Tuloslaskelman liitetiedot
+TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Laadintaperiaatteet
Tuloutusperiaate
Konsernin liikevaihtovirrat muodostuvat tuotemyynnistä ja palvelumyynnistä.
Pääasialliset myytävät tuotteet ovat koneistamattomia, koneistettuja ja maalattuja
rautavalukomponentteja. Lisäksi konserni tuottaa koneistuspalveluita asiakkaiden
omille tuotteille. Merkityksettömiä myyntituottoja saadaan toimisto- ja teollisuustilojen
vuokrauksesta.
Asiakkaille myytävät tuotteet ja palvelut tuloutetaan tuotteiden luovutushetkellä, eli
silloin kun määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Määräysvalta siirtyy asiakkaalle, kun tavarat
on toimitettu asiakkaan haluamaan paikkaan toimitusehtojen mukaisesti tai palvelu
suoritettu. Määräysvallan siirtymisen jälkeen asiakas voi itse ohjata tavaroiden käyttöä
ja saada olennaisen osan tavaran jäljellä olevasta hyödystä. Käytännössä asiakkaat
käyttävät Componentan tuotteita omien tuotteidensa valmistamiseen, jolloin he
kasvattavat omien tuotteidensa arvoa. Pieni osa koneistuspalveluista tuloutetaan ajan
kuluessa ja täyttämisasteen määrittäminen perustuu toteutuneiden ja ennustettujen
kokonaiskustannusten suhteeseen. Componenta tulouttaa vuokratuotot tasaerinä
kuukausittain luovuttamalla vuokratilat asiakkaan käyttöön.
Myyntituottoja kirjataan siihen määrään, eli siihen transaktiohintaan, josta on sovittu,
mahdolliset alennukset huomioiden. Asiakkaat hyväksyvät transaktiohinnat tarjouksien
ja indeksien muutoksien mukaisesti maksamalla niitä vastaavat laskut. Yhtiö hyödyntää
käytännön apukeinoa kun tavaroiden ja palveluiden luovuttamisen ja maksamisen
ero on enintään vuoden pituinen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että yhtiö ei oikaise
transaktiohintaa merkittävien rahoituskomponenttien vaikutuksilla. Konsernilla ei ole
sellaisia pitkäaikaisia sopimuksia, joissa aika, joka kuluu siitä, kun yhteisö luovuttaa
luvatun tavaran asiakkaalle siihen, kun asiakas maksaa kyseisestä tavarasta, on yli yhden
vuoden pituinen. Tästä johtuen konsernissa ei muodostu suoritevelvoitteille merkittäviä
transaktiohintojen muutoksia. Konserniyhtiöt tarjoavat hyvitystä virheellisistä tuotteista
normaaleiden takuiden puitteissa, korvaamalla virheelliset tuotteet uusilla. Componentan
kirjaama reklamaatiovaraus edellisestä perustuu historiallisiin sekä asiakaskohtaisiin
selvityksiin.
Componenta esittää liikevaihdossa asiakassopimuksista saadut myyntituotot välillisillä
veroilla vähennettynä. Componenta kirjaa myyntituoton, kun tai sitä mukaa kuin se
on täyttänyt suoritevelvoitteen, luovuttamalla sovitut tavarat tai palvelut asiakkailleen.
Componentalla suoritevelvoitteet täytetään yhtenä ajankohtana tai ajan kuluessa.
Tilikauden ja vertailukauden kaikki suoritevelvoitteet täytettiin yhtenä ajankohtana.
Suuri osa Componentan asiakkaista ovat suuria vakavaraisia globaaleja yhtiöitä.
Odotettavissa olevien luottotappioiden määrä näiltä asiakkailta on vähäinen.
Luottotappiovaraus perustuu historiallisiin sekä asiakaskohtaisiin selvityksiin.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
87

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
2 Liiketoiminnan muut tuotot1.1.–31.12. 1.1.–31.12. Te20242023Vuokratuotot 342 347Pysyvien vastaavien myyntivoitot 18 44Muut tuotot* 3 125 361Yhteensä 3 486 751* Muut tuotot sisältävät vuodelle 2024 kirjatun 2,9 Me:n suuruisen ei-operatiivisesta toiminnasta syntyneen kertaluonteisen tuoton Kalajoen tehtaan ja Sepänkylän koneistus- ja palvelukeskuksen liike-toimintojen kaupasta.
Laadintaperiaatteet
Liiketoiminnan muihin tuottoihin kirjataan varsinaiseen liikevaihtoon kuulumattomat tuotot.
3 Liiketoiminnan kulut
1.1.–31.12. 1.1.–31.12. Te20242023Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos -497 -994Valmistus omaan käyttöön 50 260Aineet, tarvikkeet ja tavarat -36 751 -40 306Ulkopuoliset palvelut -6 740 -7 485Henkilöstökulut -31 494 -31 189Vuokrat -334 -339Jäte-, kiinteistö- ja kunnossapitokulut -3 926 -3 726Energia -4 443 -4 826Myynti ja markkinointi -34 -42IT-ohjelmat -2 207 -2 077Tuotantotyökalut -2 118 -2 643Rahdit -316 -218Liiketoiminnan muut kulut -3 967 -3 700Liiketoiminnan kulut yhteensä -92 777 -97 283Tilintarkastuspalkkiot -184 -195Muut palkkiot* -10 -30Tilintarkastajille maksetut palkkiot yhteensä -194 -225
* PricewaterhouseCoopers Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut Componenta konserniin
kuuluville yhtiöille tilikaudella 2024 olivat yhteensä 10,0 Te (29,9 Te).
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
88

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
4 Henkilöstökulut
1.1.–31.12. 1.1.–31.12. Te20242023HenkilöstökulutPalkat ja palkkiot -25 765 -25 599Eläkekulut -4 543 -4 083Muut henkilöstökulut -1 186 -1 507-31 494 -31 189
Henkilöstömäärä tilikauden aikana keskimäärin ilman vuokratyövoimaa1.1.–31.12. 1.1.–31.12. Te20242023Konserni yhteensä 614 589
Henkilöstömäärä tilikauden lopussa ilman vuokratyövoimaa1.1.–31.12. 1.1.–31.12. Te20242023Konserni yhteensä 681 584
Henkilöstökulut sisältävät osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään liittyviä kuluja -0,1 Me
(-0,1 Me).
5 Tutkimus- ja kehitysmenot
Te 2024 2023Tuloslaskelmaan sisältyy kuluksi kirjattuja tutkimus- ja kehitys-menoja – –
Tutkimus- ja kehittämismenoja ei ollut vuosina 2024 ja 2023, koska Componenta harjoittaa
sopimusvalmistusliiketoimintaa.
Laadintaperiaatteet
Tutkimusmenot kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Tuotekehitysmenot kirjataan niin,
että uusien tuotteiden kehittämismenot aktivoidaan ja kirjataan kuluksi poistoina niiden
taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Suunnitelman mukaan kyseessä olevat menot
poistetaan 5 vuodessa. Muilta osin konsernin vähäiset tutkimus- ja kehittämismenot on
kirjattu tilikauden kuluksi.
6 Poistot ja arvonalentumiset
1.1.–31.12. 1.1.–31.12. Te20242023PoistotAineettomat hyödykkeetIT-ohjelmat -356 -300Muut aineettomat hyödykkeet -150 -288-506 -587Aineelliset hyödykkeetRakennukset ja rakennelmat -1 995 -1 911Koneet ja kalusto* -2 785 -3 247Muut aineelliset hyödykkeet -6 -6-4 786 -5 164Arvonmuutokset aineellisista hyödykkeistä** 0 4 235Poistot ja arvonmuutokset yhteensä -5 292 -1 516* Tuotannolliset koneet ja kalusto -ryhmässä sovelletaan kapasiteetin käyttöasteeseen perustuvaa
poistomenetelmää. Konsernin suunnitelman mukaiset normaaliin toiminta-asteeseen perustuvat
tuotannollisten koneiden ja kaluston poistot olivat -2,2 Me (-2,4 Me) ja kapasiteetin käyttöasteen
mukainen oikaisu -0,6 Me (-0,6 Me).
** 30.9.2023 on tehty valimoliiketoiminnan tuotannon koneisiin ja laitteisiin IAS 36 -standardin
mukainen arvonalennustappion peruutus 4 235 Te. Arvonalennustappion peruutus on perustunut
ulkoisten ja sisäisten informaatiolähteiden pohjalta tehtyyn arvioon tulevaisuuden pitkän
aikavälin tuotto-odotuksista. Lisätietoa käyttöomaisuuden arvonalentumisista ja arvonalennusten
peruuttamisesta löytyy konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteista.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
89

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Laadintaperiaatteet
Suunnitelman mukaiset poistot, pois lukien tuotantokoneet ja -kalusto, on laskettu
taloudellisen vaikutusajan perusteella alkuperäisestä hankintamenosta tasapoistoina.
Tuotantokoneiden ja -kaluston kohdalla käytetään suoriteyksiköihin perustuvaa
poistomenetelmää, jossa poistojen määrä perustuu tuotantokoneilla ja -kalustolla
aikaansaatuun tuotokseen. Suoriteyksiköihin perustuva menetelmä kuvaa tarkemmin,
erityisesti kun kapasiteetin käyttöasteet muuttuvat nopeasti, tuotantokoneiden ja
-kaluston tosiasiallista taloudellista kulumista kuin tasapoistomenetelmä. Arvioidut
hyödykeryhmäkohtaiset taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
aineettomat oikeudet 3–10 vuotta
muut aineettomat hyödykkeet 3–20 vuotta
rakennukset ja rakennelmat 25– 40 vuotta
it-laitteet ja kehitysmenot 3–5 vuotta
muut koneet ja kalusto 5–25 vuotta
muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta.
7 Rahoitustuotot ja -kulut1.1.–31.12. 1.1.–31.12. Te20242023Muut korkotuotot 26 14Muut rahoitustuotot 58 29Jaksotettuun hankintamenoon kirjattavien rahoitusvelkojen efektiiviset korkokulut -494 -385Korkokulut vuokrasopimuksista -531 -519Muut palkkiokulut jaksotettuun hankintamenoon arvostettavis-ta rahoitusveloista -177 -217Myytyjen laskusaatavien korko- ja palkkiokulut -1 240 -1 116Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -2 358 -2 193
8 Tuloverot1.1.–31.12. 1.1.–31.12. Te20242023TuloverotLaskennalliset verot (ks. liite 16) 0 -21Tuloverot yhteensä 0 -21
Tuloslaskelman verokulun ja konsernin kotimaan verokannalla 20,0 % laskettujen
verojen välinen täsmäytyslaskelma1.1.–31.12. 1.1.–31.12. Te20242023Tulos ennen veroja 204 1 568Verot laskettuna kotimaan verokannalla -41 -314Verovapaat tuotot 87 859Vähennyskelvottomat kulut -319 -238Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset -14 -287verotuksellisista tappioistaMuut erät288 -41Verot yhteensä 0 -21
Laadintaperiaatteet
Tuloveroihin sisältyvät konserniyhtiöiden tilikauden tuloksia vastaavat verot kunkin yhtiön
kotipaikan verolainsäädännön perusteella. Taseeseen sisältyvät laskennalliset verovelat
kokonaisuudessaan ja laskennalliset verosaamiset arvioidun todennäköisen hyödyn
suuruisena. Laskennallinen verovelka tai verosaaminen lasketaan kaikista kirjanpidon ja
verotuksen välisistä väliaikaisista eroista tilinpäätöshetkellä voimassaolevaa verokantaa
käyttäen. Tulevat verokannan muutokset huomioidaan siinä vaiheessa, kun ne ovat
käytännössä varmistuneet.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
90

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
9 Osakekohtainen tulos1.1.–31.12. 1.1.–31.12. Konserni20242023Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden voitto, 1 000 e 204 1 547Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, 1 000 kpl 9 713 9 713Laimentamaton osakekohtainen tulos, e 0,02 0,16Osakeoptioiden ja osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutus, 1 000 kpl 133 -Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo tilikauden aikana, 1 000 kpl9 846 9 713Laimennettu osakekohtainen tulos, e 0,02 0,16
Laadintaperiaatteet
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille
kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän
painotetulla keskiarvolla. Laimennetun osakekohtaisen tuloksen laskemisessa on otettu
huomioon osakeoptioiden ja osakepalkkiojärjestelmän laimentava vaikutus.
Taseen liitetiedot
10 Aineettomat hyödykkeetTe 2024 2023Aineettomat oikeudetHankintameno 1.1. 1 859 1 859Hankintameno 31.12. 1 859 1 859Kertyneet poistot 1.1. -1 591 -1 591Kertyneet poistot 31.12. -1 591 -1 591Tasearvo 31.12. 268 268Te 2024 2023IT-ohjelmatHankintameno 1.1. 5 909 5 755Lisäykset 16 123Siirrot erien välillä 59 31Hankintameno 31.12. 5 984 5 909Kertyneet poistot 1.1. -5 416 -5 265Tilikauden poistot -159 -151Kertyneet poistot 31.12. -5 575 -5 416Tasearvo 31.12. 409 493Te 2024 2023Muut aineettomat hyödykkeetHankintameno 1.1. 13 913 13 475Lisäykset 1 120Siirrot erien välillä 3 317Hankintameno 31.12. 13 916 13 913Kertyneet poistot 1.1. -12 685 -12 249Tilikauden poistot -347 -436Kertyneet poistot 31.12. -13 032 -12 685Tasearvo 31.12. 884 1 227
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
91

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Te 2024 2023Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnatHankintameno 1.1. 6 0Lisäykset 52 6Siirrot erien välillä -45 0Hankintameno 31.12. 13 6Tasearvo 31.12. 13 6Aineettomat hyödykkeet yhteensä 1 574 1 995
Tilikauden investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin olivat yhteensä 0,1 Me (0,2 Me).
Laadintaperiaatteet
Aineettomat hyödykkeet, joilla on rajallinen taloudellinen vaikutusaika, kirjataan suunni-
telman mukaisina tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan niiden taloudellisen vaikutusajan
kuluessa.
Aineettomia hyödykkeitä, joilla on rajoittamaton vaikutusaika, ei ole konsernissa.
11 Liikearvo
Te 31.12.2024 31.12.2023Hankintameno 1.1. 3 225 3 225Tasearvo 31.12. 3 225 3 225
Liikearvon kohdistaminen
Liikearvo kohdistetaan rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU). Arvonalentumistestausta
varten liikearvo on kohdistettu niille rahavirtaa tuottavien yksiköiden ryhmille, joiden
odotetaan hyötyvän niistä liiketoimintojen yhdistämisistä, joista liikearvot ovat syntyneet.
Liikearvoa on kohdistettu yhdelle CGU:lle, joka vastaa 100 % koko liikearvosta.
Arvonalentumistestaus
Componentan arvonalentumistestauksessa käytetyt merkittävimmät olettamat
ovat myynnin kasvu, liiketulos, investointitarpeet sekä diskonttokorko. Kasvu- ja
kannattavuusolettamat perustuvat lähivuosien liikevaihdon kasvuun ja kulurakenteen
hallintaan. Johto perustaa lähivuosien liikevaihdon kasvun hallituksen hyväksymään
strategiaan ja budjettiin sekä käytettävissä oleviin ulkoisiin lähteisiin, eli jo olemassa olevien
asiakkaiden kanssa sovittuihin kauppoihin. Laskelmissa on käytetty rahavirtaennusteita
viideltä vuodelta. Tämän jälkeen ennustetut rahavirrat extrapoloidaan käyttäen 0,0 %n
kasvuvauhtia.
Diskonttokoron määrittämisessä käytetyt parametrit, riskitön korko, riskikerroin (beta) sekä
riskipreemio, perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin.
Yhtiön herkkyysanalyysin mukaan diskonttokoron noustessa 3,0 % testauksessa
käytetystä arvosta aiheuttaa tilanteen, jossa testattavan yksikön kirjanpitoarvo ei ylittäisi
kerrytettävissä olevaa rahamäärää.
Arvonalentumistestaus suoritettiin 30.9.2024 käyttöarvomenetelmällä.
Keskeiset oletukset5 vuoden Jäännös- 2024keskiarvoarvoKäytetty diskonttokorko 11,0 % 11,0 %Pitkän aikavälin liikevaihdon kasvuennuste - 0,0 %Liiketulos 7,5 % 7,2 %Investointitarpeet, Te 3 240 3 500Myynnin kasvuolettama 10,0 % 0,0 %
5 vuoden Jäännös- 2023keskiarvoarvoKäytetty diskonttokorko 14,3 % 14,3 %Pitkän aikavälin liikevaihdon kasvuennuste - 0,0 %Liiketulos 7,3 % 8,2 %Investointitarpeet, Te 2 620 3 500Myynnin kasvuolettama 4,7 % 0,0 %
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
92

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Edellä mainituista keskeisistä oletuksista käytetyt arvot on määritetty seuraavasti:
Oletus Lähestymistapa arvoja määritettäessäKäytetty diskonttokorko Kuvastavat erityisiä riskejä, jotka liittyvät siihen markki-ennen veroja naan jossa toimitaan.Pitkän aikavälin liikevaihdon Tämä on painotettu keskimääräinen kasvuvauhti, jota kasvuennusteon käytetty ekstrapoloitaessa rahavirtoja budjettien kattaman ajanjakson jälkeiselle ajalle. Kasvuvauhdissa on noudatettu varovaisuuden periaatetta. Liiketulos Perustuu aiemmin toteutuneisiin tuloksiin ja johdon odotuksiin tulevaisuudesta sekä konsernin kulurakenteeseen.Investointitarpeet Arvio perustuu johdon kokemukseen aiemmasta toteumasta sekä suunniteltuihin ylläpitoon tarvittaviin menoihin. Näistä menoista ei ole käyttöarvolaskelmissa oletettu aiheutuvan lisätuottoja tai kustannussäästöjä.Myynnin kasvuolettama Viiden vuoden ennustejakson keskimääräinen vuotui-nen kasvuvauhti, joka perustuu toimialan senhetkisiin kehityssuuntiin ja asiakkaiden kanssa käytyihin keskuste-luihin sekä sopimuksiin. Myös pitkän aikavälin inflaatio-ennusteet on huomioitu.
Laadintaperiaatteet
Hankinnat käsitellään hankintamenetelmän mukaan. Liikearvo vastaa sitä osaa
hankintamenosta, joka ylittää hankitun yrityksen yksilöitävissä olevien varojen ja velkojen
nettomääräisen käyvän arvon hankinta-ajankohtana. Liikearvoa syntyy pääasiassa
yrityskaupoissa ja se kuvastaa hankitun markkinaosuuden, liiketoimintaosaamisen ja
syntyneiden synergiahyötyjen arvoa. Liikearvoista ei kirjata poistoja, vaan ne testataan
vuosittain mahdollisen arvonalentumisen varalta.
Liikearvon kirjanpitoarvoa arvioidaan konsernissa vuosittain tai useammin mikäli esiintyy
viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta. Liikearvo kohdistetaan sille rahavirtaa
tuottavalle yksikölle (CGU), joka on konsernissa tunnistettu. CGU:n kerrytettävissä oleva
rahamäärä lasketaan käyttöarvolaskelmien perusteella, jossa rahavirtaperusteinen
käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen rahavirtojen diskontattu nykyarvo.
Laskelmissa käytettävä diskonttokorko perustuu pääoman keskimääräiseen kustannukseen
(WACC). WACC kuvastaa markkinoiden käsitystä rahan aika-arvosta sekä Componentan
liiketoimintaan liittyvistä riskeistä. Laskelmien mahdolliset arvonalentumiset kirjataan
tuloslaskelmaan, eikä niitä palauteta. Testauksessa käytetyt ennusteet perustuvat johdon
arvioihin. Näihin arvioihin ja oletuksiin liittyy riskiä ja epävarmuutta, ja näin ollen on
mahdollista, että olosuhteiden muuttuessa johdon arviot ja ennusteet muuttuvat, mikä voi
vaikuttaa omaisuuserien kerrytettävissä olevaan rahamäärään.
12 Aineelliset hyödykkeet
Te 2024 2023Maa- ja vesialueetHankintameno 1.1. 805 805Lisäykset 434 -Tasearvo 31.12. 1 239 805Te 2024 2023Rakennukset ja rakennelmatHankintameno 1.1. 25 986 25 960Lisäykset 2 527 12Vähennykset ja siirrot erien välillä 56 14Hankintameno 31.12. 28 569 25 986Kertyneet poistot 1.1. -21 578 -21 146Tilikauden poistot ja alaskirjaukset -436 -432Kertyneet poistot 31.12. -22 014 -21 578Tasearvo 31.12. 6 555 4 408Te 2024 2023Rakennukset ja rakennelmat, käyttöoikeusomaisuushyödykkeetHankintameno 1.1. 15 035 13 346Lisäykset 59 202Vähennykset ja siirrot erien välillä 220 1 488Hankintameno 31.12. 15 315 15 035Kertyneet poistot 1.1. -7 132 -5 670Tilikauden poistot ja alaskirjaukset -1 543 -1 462Kertyneet poistot 31.12. -8 675 -7 132Tasearvo 31.12. 6 639 7 904
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
93

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Te 2024 2023Koneet ja kalustoHankintameno 1.1. 90 384 88 432Lisäykset 1 207 812Vähennykset ja siirrot erien välillä 620 1 140Hankintameno 31.12. 92 211 90 384Kertyneet poistot 1.1. -75 766 -77 352Tilikauden poistot ja alaskirjaukset* -1 983 1 585Kertyneet poistot 31.12. -77 749 -75 766Tasearvo 31.12. 14 462 14 618Te 2024 2023Koneet ja kalusto, käyttöoikeusomaisuushyödykkeetHankintameno 1.1. 8 528 7 473Lisäykset 1 106 1 070Vähennykset ja siirrot erien välillä 1 -15Hankintameno 31.12. 9 635 8 528Kertyneet poistot 1.1. -6 368 -5 664Tilikauden poistot ja alaskirjaukset -679 -704Kertyneet poistot 31.12. -7 047 -6 368Tasearvo 31.12. 2 588 2 160Te 2024 2023Muut aineelliset hyödykkeetHankintameno 1.1. 587 569Lisäykset 7 17Vähennykset ja siirrot erien välillä -21 -Hankintameno 31.12. 573 587Kertyneet poistot 1.1. -96 -90Tilikauden poistot ja alaskirjaukset -6 -6Kertyneet poistot 31.12. -102 -96Tasearvo 31.12. 471 490
Te 2024 2023Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnatHankintameno 1.1. 590 331Lisäykset 1 324 1 703Vähennykset ja siirrot erien välillä -895 -1 444Tasearvo 31.12. 1 019 590AINEELLISET HYÖDYKKEET YHTEENSÄ 32 973 30 974
* Vuonna 2023 valimoliiketoiminnan tuotannon koneisiin ja laitteisiin on tehty IAS 36 -standardin
mukainen arvonalennustappion peruutus 4 235 Te. Arvonalennustappion peruutus on perustunut
ulkoisten ja sisäisten informaatiolähteiden pohjalta tehtyyn arvioon tulevaisuuden pitkän aikavälin
tuotto-odotuksista.
Koneet ja kalusto -ryhmässä siirrot erien välillä kohtaan sisältyy Componenta Manufacturing
Oy:n erään laitehankinnan rahoitusjärjestelyyn liittyvä netotusvaikutus -345 Te (-408 Te).
Vastaavasti konsernitaseen pitkäaikaisiin velkoihin sisältyy -345 Te (-408 Te) netotus-
vaikutus. Laitteen hankintamenoa on oikaistu laitteen hankintaan liittyvän velan maksujen
diskonttovaikutuksella. Diskonttokorkona on käytetty 6,3 % ja laina-aika on 11 vuotta.
Tilikauden investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin olivat yhteensä 6,7 Me (3,8 Me). Tilikauden
investoinnit sisältävät tilikaudella hankitut liiketoiminnot Kalajoesta ja Sepänkylästä.
Tilikauden ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat sisältävät yhden olennaisen
ympäristöliitännäisen investoinnin. Kyseinen investointi valmistuu suunnitelmien mukaan
vuonna 2025 ja sillä on erään tuotantolaitoksen hiukkaspäästöihin vähentävä vaikutus.
Käyttöoikeusomaisuushyödykkeiden muutokset
Te 2024 2023Hankintameno 1.1. 10 063 9 484Lisäykset 1 165 1 272Vähennykset ja siirrot erien välillä 221 1 473Poistot -2 222 -2 166Kirjanpitoarvo 31.12. 9 228 10 063
Componentan olennaisimmat käyttöoikeusomaisuuserät koostuvat tuotantolaitteista,
tuotanto- ja toimistotiloista. Osaan vuokrasopimuksista liittyy uusimis- tai jatkamisoptio,
joka huomioidaan vuokra-ajassa, mikäli on kohtuullisen varmaa, että kyseinen optio
käytetään. Tuotanto- ja toimistotilojen vuokrasopimukset ovat pääosin toistaiseksi
voimassa olevia vuokrasopimuksia. Konsernissa on arvioitu, että toistaiseksi voimassaolevat
vuokrasopimukset tulevat olemaan voimassa keskimäärin 7 vuotta. Arvio perustuu
kokemukseen vastaavista vuokrasopimuksista ja -kohteista sekä yhtiön strategiaan.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
94

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konserni vuokralleantajana
Konserni on antanut muutaman toimitilan vuokralle ulkopuolisille tahoille, joiden vuotuinen
tuotto on konsernin näkökulmasta epäolennainen. Konserni käsittelee nämä vuokrasopi-
mukset operatiivisina vuokrasopimuksina. Vuokraajalle ei siirry vuokrakohteeseen liittyviä
olennaisia hyötyjä ja riskejä.
Vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat erääntyvät seuraavastiTe 31.12.2024 31.12.2023Yhden vuoden kuluessa 335 307Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluessa 1 340 1 223Yhteensä 1 675 1 530
Laadintaperiaatteet
Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet on kirjattu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon
vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Hankintamenoon
luetaan hyödykkeen hankinnasta välittömästi aiheutuneet menot. Hankitun yhtiön
vastaanotettavat aineelliset hyödykkeet arvostetaan hankintahetkellä käypään arvoon.
Componenta on siirtynyt vuonna 2023 käyttämään maa-alueiden, rakennuksien ja
rakennelmien osalta IAS 16 -standardin sallimaa hankintamenomallia, jossa kiinteistöt
ja maa-alueet on kirjattu taseeseen alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä
suunnitelman mukaisilla poistoilla ja arvonalentumisilla. Aiemmin käytössä olleesta
uudelleenarvostusmallista on siirrytty hankintamenomalliin tilikauden päätteeksi,
koska hankintamenomallin on arvioitu antavan luotettavampaa ja merkityksellisempää
informaatiota liiketoimien, muiden tapahtumien tai olosuhteiden vaikutuksista yhteisön
taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen ja rahavirtoihin. Uudelleenarvostusmalli
on ollut Componentassa käytössä 31.12.2012 alkaen ja laadintaperiaatteen mukaan
maa-alueet, rakennukset ja rakennelmat on kirjattu käypiin arvoihin, jotka perustuivat
riippumattomien arvioijien tekemiin arvioihin ja joista rakennusten osalta vähennettiin
uudelleenarvostuksen jälkeiset poistot. Vuonna 2012 yhtiön strategian mukaan kiinteistöjä
kehitettiin omana liiketoimintana, minkä vuoksi uudelleenarvostusmalli oli soveltuvampi
laadintaperiaate. Yhtiö on kuitenkin sittemmin luopunut kiinteistöjen omistamisesta
liiketoiminta-alueena ja on myynyt suuren osan omistamistaan kiinteistöistä. Yhtiö
omistaa käytännössä vain omassa käytössä olevia tuotantolaitoksia. Näin ollen siirtyminen
hankintamenomalliin on tavanomaisempi tapa arvostaa taseen käyttöomaisuushyödykkeitä
teollista valmistustoimintaa harjoittavassa konsernissa. Yhtiön omistamista kiinteistöistä on
joulukuussa 2023 tehty myös ulkopuolinen riippumaton arviointi, jonka mukaan kiinteistöjen
kerrytettävissä olevat rahamäärät ylittävät kirjanpitoarvot eikä alaskirjaustarpeita
tilinpäätöshetkellä ole. Laadintaperiaatteen muutos on tehty IAS 8:n mukaisesti takautuvasti
ja sillä on ollut vaikutusta vertailukauden avaavaan taseeseen sekä tulokseen. Componenta
ei laadi IAS 1:n mukaista kolmatta tasetta, koska laadintaperiaatteen muutoksella on
epäolennainen vaikutus taseen sisältämään informaatioon.
Kunnossapito- ja korjausmenot kirjataan yleensä tilikauden kuluksi. Suuret
perusparannusmenot aktivoidaan ja poistetaan vaikutusaikanaan, mikäli on todennäköistä,
että konsernille koituu taloudellista hyötyä kyseisistä menoista. Tuotantokoneiston
varaosat, varakalusto ja huoltotarvikkeet esitetään aineellisina hyödykkeinä silloin, kun ne
ovat aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden määritelmän mukaisia. Muussa tapauksessa
tällaiset hyödykkeet luokitellaan vaihto-omaisuudeksi. Asennuksen jälkeinen poistoaika on
pääsääntöisesti 3 vuotta.
Suunnitelman mukaiset poistot, pois lukien tuotantokoneet ja -kalusto, on laskettu
taloudellisen vaikutusajan perusteella alkuperäisestä hankintamenosta tasapoistoina.
Tuotantokoneiden ja -kaluston kohdalla käytetään suoriteyksiköihin perustuvaa
poistomenetelmää, jossa poistojen määrä perustuu tuotantokoneilla ja -kalustolla
aikaansaatuun tuotokseen. Suoriteyksiköihin perustuva menetelmä kuvaa tarkemmin,
erityisesti kun kapasiteetin käyttöasteet muuttuvat nopeasti, tuotantokoneiden ja
-kaluston tosiasiallista taloudellista kulumista kuin tasapoistomenetelmä. Arvioidut
hyödykeryhmäkohtaiset taloudelliset vaikutusajat ovat seuraavat:
rakennukset ja rakennelmat 25–40 vuotta
IT-laitteet 3–5 vuotta
muut koneet ja kalusto 5–25 vuotta
muut aineelliset hyödykkeet 3–10 vuotta.
Arvonalentumiset ja arvonalennusten peruuttaminen
Jokaisena tilinpäätöspäivänä arvioidaan, onko viitteitä jonkin omaisuuserän
arvonalentumisesta. Jos viitteitä arvonalentumisesta on, arvioidaan kyseisestä
omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalennuksena kirjataan määrä, jolla
omaisuuden tasearvo ylittää vastaavan omaisuuden kerrytettävissä olevan rahamäärän.
Kerrytettävissä olevaksi rahamääräksi otetaan omaisuuserän nettomyyntihinta tai sitä
korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvo perustuu pääsääntöisesti tulevaisuuden diskontattuihin
nettokassavirtoihin, jotka vastaavan omaisuuden avulla on saatavissa. Omaisuuserien
arvonalennustestit tehdään perustuen joko tuleviin kassavirtoihin tai omaisuuserien
myyntihintoihin.
Myös osana Venäjän hyökkäyssodan ja kiristyneen geopoliittisen tilanteen vaikutusten
arviota, johto on arvioinut mahdollisia viitteitä omaisuuserien arvonalentumisesta sekä
omaisuuserien tulevia kerrytettävissä olevia rahamääriä ja todennut, ettei viitteitä ole
ja ettei omaisuuserien arvonalentamiseen ole tarvetta. Näihin arvioihin ja oletuksiin
liittyy riskiä ja epävarmuutta, ja näin ollen on mahdollista, että olosuhteiden muuttuessa
nämä ennusteet muuttuvat, mikä voi vaikuttaa omaisuuserien kerrytettävissä olevaan
rahamäärään.
Konsernin noudattamien tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden mukaan aineellisten ja
aineettomien hyödykkeiden kirjanpitoarvoja tarkastellaan mahdollisen arvonalentumisen
varalta aina silloin, kun olosuhteet antavat viitteitä mahdollisesta arvon alentumisesta.
Componenta on testannut aineellisten ja aineettomien käyttöomaisuushyödykkeiden
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
95

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
arvon alentumista vertaamalla näiden hyödykkeiden kirjanpitoarvoa niiden kerrytettävissä
olevaan rahamäärään. Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden kerrytettävissä olevaa
rahamäärää arvioitaessa johdon on tehtävä arvioita ja oletuksia, jotka koskevat aineellisten
ja aineettomien hyödykkeiden ryhmien tulevia myynnin kassavirtoja, tuotantokustannuksia,
diskonttokorkoja sekä omaisuuserien nykyisen kunnon säilyttämiseksi tulevaisuudessa
tarvittavia investointeja. Näihin arvioihin ja oletuksiin liittyy riskiä ja epävarmuutta, ja näin
ollen on mahdollista, että olosuhteiden muuttuessa nämä ennusteet muuttuvat, mikä voi
vaikuttaa omaisuuserien kerrytettävissä olevaan rahamäärään.
Componenta arvioi jokaisena raportointikauden päättymispäivänä, onko mitään viitteitä
siitä, että omaisuuserästä – muusta kuin liikearvosta – aikaisemmilla kausilla kirjattua
arvonalennustappiota ei mahdollisesti enää ole tai että se saattaa olla pienentynyt. Jos
mitään viitteitä esiintyy, Componenta arvioi kyseisen omaisuuserän kerrytettävissä olevan
rahamäärän. Arvioidessaan viitteitä arvonalennustappion pienentymisestä Componenta
arvioi ulkoisia ja sisäisiä informaatiolähteitä. Mikäli arvioissa, joita on käytetty määrittäessä
omaisuuserän kerrytettävissä olevaa rahamäärää arvonalennustappiota kirjatessa,
on tapahtunut muutos, kirjataan arvonalennustappion peruutus tulosvaikutteisesti.
Arvonalennustappion peruuttamisen vuoksi lisääntynyt kirjanpitoarvo ei kuitenkaan
koskaan ylitä sitä kirjanpitoarvoa, joka omaisuuserällä olisi ilman aikoinaan tehtyä
arvonalennustappiokirjausta. Mahdollisia liikearvoon kohdistuneita arvonalennustappioita
ei koskaan peruuteta.
Käyttöoikeusomaisuuserät
Componenta soveltaa IFRS 16-standardia, jonka mukaan taseeseen kirjataan omaisuuserä
(käyttöoikeusomaisuuserä) ja vuokrien maksamista koskeva rahoitusvelka (kts liite 23).
Componenta arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus vai
sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus tai osa vuokrasopimusta,
mikäli sopimus antaa oikeuden käyttää sopimuksen kohteena olevaa omaisuuserää tiettynä
ajanjaksona vastiketta vastaan. Vuokrasopimuksen käyttöoikeusomaisuuserä aktivoidaan
kun vuokrasopimus alkaa. Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, joka
sisältää vuokrasopimusvelan alkuperäisen määrän oikaistuna aloituspäivänä tai aikaisemmin
maksetuilla vuokramaksuilla. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan tasapoistomenetelmällä
sopimuksen alkamispäivästä joko käyttöoikeusomaisuuserän taloudellisen vaikutusajan
päättymiseen tai vuokrakauden loppuun mennessä, sen mukaan kumpi näistä on
lyhyempi. Lisäksi käyttöoikeusomaisuuserää oikaistaan tietyillä vuokrasopimusvelan
uudelleenarvostuksilla. Käyttöoikeusomaisuuserät testataan arvonalentumisen varalta IAS 36
-standardin mukaisesti.
Componenta on päättänyt hyödyntää standardin sallimia apukeinoja eikä sovella standardia
vuokrasopimuksiin, joissa kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen, vaan kirjaa vuokrat
kuluiksi vuokra-ajalle. Arvoltaan vähäisiä kohdeomaisuuseriä ovat pääasiassa IT- ja
toimistolaitteet. Lisäksi yhtiö käsittelee alle 12 kuukauden pituisia vuokrasopimuksia
lyhytaikaisina vuokrasopimuksina sekä käyttää yhtä diskonttokorkoa ominaispiirteiltään
samankaltaisista vuokrasopimuksista koostuvaan salkkuun.
13 Vaihto-omaisuus
Te 31.12.2024 31.12.2023Aineet ja tarvikkeet 4 454 4 913Keskeneräiset tuotteet 3 984 2 330Valmiit tuotteet/tavarat 2 468 2 649Muu vaihto-omaisuus 3 023 2 736Ennakkomaksut 66 0Vaihto-omaisuus yhteensä 13 994 12 628
Muu vaihto-omaisuus koostuu pääosin malleista, kiinnittimistä, työkaluista ja varaosista.
Laadintaperiaatteet
Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintahintaan tai sitä alempaan nettorealisointiarvoon.
Hankintameno määritetään liukuvan keskihinnan menetelmällä. Valmiiden ja
keskeneräisten tuotteiden hankintameno muodostuu raaka-aineista, välittömistä
työsuorituksista johtuvista menoista, muista välittömistä menoista sekä osuudesta
valmistuksen muuttuvista yleismenoista ja valmistuksen kiinteistä yleismenoista.
Vaihto-omaisuuteen luetaan myös ne varaosat, jotka eivät täytä aineellisten
käyttöomaisuushyödykkeiden määritelmää. Johto on tehnyt arvioita ja oletuksia
määrittäessään vaihto-omaisuuden arvostusta.
Vaihto-omaisuuden nettorealisointiarvo arvioidaan jokaisena raportointipäivänä. Nettorea-
lisointiarvolla tarkoitetaan tavanomaisessa liiketoiminnassa toteutuvaa arvioitua myyntihin-
taa, josta vähennetään muuttuvat myyntikulut. Nettorealisointiarvon määrittäminen sisältää
johdon arvioita vaihto-omaisuuden myyntihinnasta.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
96

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
14 Myyntisaamiset
Te 31.12.2024 31.12.2023Myyntisaamiset 1 707 1 847Yhteensä 1 707 1 847
Sopimuksiin perustuvien omaisuuserien muutokset on eritelty liitteessä 1.
Myyntisaamisten valuuttajakauma% 31.12.2024 31.12.2023EUR 100 100Yhteensä 100 100
Myyntisaamisten ikäjakauma
31.12.2024 31.12.2023Myynti- Tappiota koskeva Myynti- Tappiota koskeva TesaamisetvähennyseräsaamisetvähennyseräErääntymättömät 1 136 1 390Erääntyneetalle 1 kk 476 2921–3 kk 87 483–6 kk 7 24yli 6 kk 130 130 160 67Yhteensä 1 836 130 1 913 67
Asiakasluottoriskit
Componentan luottoriski liittyy asiakasaataviin, jotka ovat myyntisaamisia toimitetuista
tuotteista. Konserniyhtiöt vastaavat ensisijaisesti omista asiakassaataviin liittyvistä
riskeistä. Konsernin rahoitus ohjeistaa ja valvoo luottoriskien hallintaa, ja arvioi
asiakkaiden luottokelpoisuutta ja kykyä suoriutua maksuvelvoitteistaan sekä seuraa
asiakkaiden luottotiedoissa tapahtuvia muutoksia. Konsernin luottoriskipositiota
pienentää asiakaslaskusaatavien myynti rahoitusyhtiölle ilman takautumisoikeutta.
Myytyjen myyntisaatavien määrä tilinpäätöshetkellä oli 13,0 Me (8,4 Me). Lisääntynyt
myytyjen myyntisaamisten määrä johtuu lisäätyneestä factoroidun myynnin osuudesta
konsernin nykyisille asiakkaille, sekä lisääntyneen myyntivolyymin myötä lokakuussa 2024
toteutuneen Fortaco Oy:n Kalajoen yksiköiden kaupan jälkeen. Asiakassaatavien perintää
toteutetaan konsernin perintäpolitiikan mukaisesti. Componenta soveltaa IFRS 9-standardin
odotettujen luottotappioiden mallia arvioidessaan epävarmoja saatavia. Myyntisaamisten
luottotappiovaraus on arvioitu saamisten laadun ja ikääntymisen perusteella suhteuttamalla
asiakassaatavat asiakkaan edellisten 12 kuukauden maksukäyttäytymisen perusteella
tilinpäätöshetkellä avoinna olevaan saatavaan. IFRS 9 -standardin vaikutus Componentassa
näkyy odotettavissa olevien luottotappioiden mallin soveltamisesta muodostuvassa
arvioitujen epävarmojen saamisten arvonmuutoksessa.
Monet asiakkaista ovat pitkäaikaisia, vakavaraisia yhtiöitä, mutta yksittäistapauksissa ja
uusien, ennalta tuntemattomien asiakkuuksien kohdalla käytetään luottotietoyhtiöiden
maksukäyttäytymiseen ja vakavaraisuuteen liittyviä raportteja luottopäätösten tukena.
Luottotappiot ja luottotappiovaraus tilikaudella olivat yhteensä -0,1 Me (-0,1 Me). Componenta
Castings Oy kirjasi 0,1 Me (0,1 Me) luottotappioihin yli vuoden vanhoja epävarmoja
saatavia, joihin liittyy asiakasreklamaatioita. Konsernin luottotappioriski oli 2,1 Me (2,1 Me).
Luottotappioriski kattaa kaikki lyhytaikaiset saamiset lukuun ottamatta vero- ja korkosaamisia.
Laadintaperiaatteet
Myyntisaamiset ovat saamisia, jotka johtuvat asiakkaille tavanomaisessa liiketoiminnassa
myydyistä tuotteista tai tuotetuista palveluista. Muut saamiset ovat sopimuksiin perustuvia
omaisuuseriä, siirtosaamisia sekä rahoitusvaroja, joihin liittyvät maksut ovat kiinteitä tai
määritettävissä olevia ja joita ei noteerata toimivilla markkinoilla. Myyntisaamiset ja muut
saamiset luokitellaan lyhytaikaisiksi varoiksi, jos niistä odotetaan saatavan maksu yhden
vuoden kuluessa. Muussa tapauksessa ne esitetään pitkäaikaisina varoina. Odotettavissa
olevat luottotappiot arvioidaan ja kirjataan myyntisaamisten ikäanalyysin mukaisesti
luokitteluun perustuen. Lisäksi huomioidaan historiatietoa sekä tuntemusta asiakkaiden
maksukäyttäytymisestä. Muutokset epävarmojen saatavien luottotappioissa kirjataan
tuloslaskelmaan kuluksi.
Componenta ei pääsääntöisesti laskuta myyntejä ennakkoon. Tilauskanta käsittää asiakkaille
vahvistetut kahden seuraavan kuukauden tilaukset.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
97

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
15 Muut lyhytaikaiset saamiset ja siirtosaamiset
Te 31.12.2024 31.12.2023Lainasaamiset 3 3Siirtosaamiset 634 738Muut saamiset 247 198Yhteensä 885 939
Siirtosaamiset sisältävät pääasiassa jo maksettuja jaksotettuja suoriteperusteella
seuraavalle tilikaudelle kuuluvia kuluja.
SiirtosaamisetTe 31.12.2024 31.12.2023Energiavero 30 18Henkilöstö 155 154Vakuutus 60 34Muut siirtosaamiset 389 533Yhteensä 634 738
16 Laskennalliset verosaamiset ja -velat
Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2024 aikanaTe 1.1.2024 Kirjattu tuloslaskelmaan Kirjattu omaan pääomaan 31.12.2024Laskennalliset verosaamisetMuut erät* 2 328 -1 794 534Yhteensä 2 328 -1 794 534Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa -2 328 1 794 -534Yhteensä 0 0 0
* Muut erät muodostuvat pääosin verotuksen ja kirjanpidon välisistä väliaikaisista eroista.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
98

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Te 1.1.2024 Kirjattu tuloslaskelmaan Kirjattu omaan pääomaan 31.12.2024Laskennalliset verovelatAineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä 228 -84 144Nopeutetut poistot 55 55Rakennusten ja maa-alueiden arvonkorotukset 109 109Vuokrasopimukset -154 -24 -178Muut erät* 2 090 -1 686 404Yhteensä 2 328 -1 794 534Netotus laskennallisten verosaamisten kanssa -2 328 1 794 -534Yhteensä 0 0 0Laskennallisten verojen muutokset vuoden 2023 aikanaTe 1.1.2023 Kirjattu tuloslaskelmaan Kirjattu omaan pääomaan 31.12.2023Laskennalliset verosaamisetMuut erät* 1 614 714 2 328Yhteensä 1 614 714 2 328Netotus laskennallisten verovelkojen kanssa -1 593 -735 -2 328Yhteensä 21 -21 0Vuonna 2022 laskennallisia verosaatavia kirjattiin 0,0 Me.Te 1.1.2023 Kirjattu tuloslaskelmaan Kirjattu omaan pääomaan 31.12.2023Laskennalliset verovelatAineellisten hyödykkeiden arvostaminen käypään arvoon liiketoimintojen yhdistämisessä 252 -24 228Nopeutetut poistot 55 55Rakennusten ja maa-alueiden arvonkorotukset 109 109Vuokrasopimukset -88 -66 -154Muut erät* 1 265 825 2 090Yhteensä 1 593 735 2 328Netotus laskennallisten verosaamisten kanssa -1 593 -735 -2 328Yhteensä 0 -21 0
Laskennalliset verosaamiset, jotka muodostuvat pääasiassa käyttämättömistä verotuksellisista tappioista, olivat netotusten jälkeen 0,0 Me (0,0 Me). Laskennallisten verovelkojen arvo ennen
netotusta oli 0,5 Me (2,4 Me).
* Muut erät muodostuvat pääosin verotuksen ja kirjanpidon välisistä väliaikaisista eroista.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
99

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset vahvistetuista tappioistaVahvistetut tappiot Laskennallinen vero Vanhenemisvuosi17 028 336,39 3 405 667,28 202411 926 368,86 2 385 273,77 202527 422 025,92 5 484 405,18 202627 020,14 5 404,03 20277 685 016,95 1 537 003,39 2028709 152,02 141 830,40 2029204 016,49 40 803,30 20306 551,00 1 310,20 2032Yhteensä 65 008 487,77 13 001 697,55
Laadintaperiaatteet
Laskennallinen verosaaminen verotuksessa vahvistetuista tappioista tai tilikauden tappioista
on kirjattu siihen määrään asti, kun on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy
verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Mikäli konserniyhtiö
on lähimenneisyydessä tehnyt tappiota, kirjataan verotuksellisista tappioista laskennallinen
verosaaminen vain siihen määrään asti kuin yhtiöllä on riittävästi veronalaisia väliaikaisia
eroja tai muuta vakuuttavaa näyttöä verotuksellisen tappion hyödyntämiskyvystä.
Laskennalliset verosaamiset kirjataan ainoastaan, jos pidetään todennäköisenä, että ne
ovat hyödynnettävissä, mikä riippuu siitä, syntyykö tulevaisuudessa riittävästi verotettavaa
tuloa. Oletukset tulevista verotettavista tuloista perustuvat johdon arvioihin tulevaisuuden
rahavirroista. Nämä tulevaisuuden rahavirtoja koskevat arviot ovat puolestaan riippuvaisia
johdon arvioista, jotka koskevat muun muassa tulevaa myynnin, liiketoiminnan kustannusten
sekä rahoituksen kustannusten määrää. Yhtiön kyky kerryttää verotettavaa tuloa riippuu
myös yleisistä talouteen, rahoitukseen, kilpailukykyyn ja sääntelyyn liittyvistä tekijöistä, jotka
eivät ole sen omassa määräysvallassa. Arvioihin ja oletuksiin liittyy riskejä ja epävarmuutta,
ja siten on mahdollista, että odotukset muuttuvat olosuhteiden muuttuessa. Tämä saattaa
vaikuttaa laskennallisten verosaamisten ja -velkojen määrään taseessa ja väliaikaisten erojen
määriin.
Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan laskennallinen verovelka vain silloin,
jos veronmaksun voidaan katsoa realisoituvan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.
Laskennalliset verot on laskettu voimassa olevien verokantojen mukaan. Laskennallinen
verovelka ja -saaminen ovat netotettu taseessa siltä osin, kun niillä on sama veronsaaja ja
kun ne pystytään kohdistamaan keskenään.
17 Sijoituskiinteistöt
Te 2024 2023Tasearvo 1.1. 0 17Arvonalentumiset 0 -17Tasearvo 31.12. 0 0
Laadintaperiaatteet
Konserniin kuuluvilla kiinteistöyhtiöillä on hallussa maa-alueita ja rakennuksia, joille
ei konsernissa ole omaa käyttöä. Näin ollen kiinteistöt on luokiteltu IAS 40-standardin
mukaisesti sijoituskiinteistöiksi. Konserni soveltaa sijoituskiinteistöjen arvostukseen käyvän
arvon mallia. Käypä arvo kuvastaa raportointikauden päättymispäivän markkinaolosuhteita,
eikä siitä ole vähennetty transaktiomenoja.
Sijoituskiinteistöistä ei kirjata poistoja ja sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutoksesta
johtuva voitto tai tappio kirjataan tulosvaikutteisesti sillä kaudella, jonka aikana se syntyy ja
esitetään tuloslaskelmassa poistot ja arvonalentumiset -rivillä.
Vuonna 2023 johto on käyttänyt harkintaa ja päättänyt alaskirjata sijoituskiinteistöt niiden
vähäisen tilinpäätösinformaation vuoksi.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
100

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
18 Omaa pääomaa koskevat liitetiedotSijoitetun vapaanoman pääomanMuutOsakkeita,Osakepääoma,rahasto,rahastot,1 000 kplTeTeTe1.1.2024 9 713 1 000 17 010 2 50731.12.2024 9 713 1 000 17 010 2 507Sijoitetun vapaanoman pääomanMuutOsakkeita,Osakepääoma,rahasto,rahastot,1 000 kplTeTeTe1.1.2023 9 713 1 000 17 010 2 50731.12.2023 9 713 1 000 17 010 2 507
Muut rahastot sisältävät vaihdettavasta pääomalainasta erotetun oman pääoman komponentin 2,5 Me (2,5 Me) ja IFRS 2-standardin mukaiset osakepalkkiokirjaukset 0,0 Me (0,0 Me).
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
101

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
20 Osakeperusteiset maksut
Osakepohjaiset kannustinjärjestelmät
Componentalla on käytössä yksi pitkän aikavälin osakepohjainen kannustinjärjestelmä:
optio-ohjelma.
Optio-oikeuksilla kannustetaan avainhenkilöitä pitkäjänteiseen työntekoon yhtiössä omistaja-
arvon kasvattamiseksi. Optio-oikeuksien tavoitteena on sitouttaa avainhenkilöt yhtiöön.
Optio-oikeudet perustuvat avainhenkilöiden voimassa oleviin työ- tai toimi suhteisiin ja mikäli
avainhenkilön työsuhde päättyy ennen osakkeiden merkintäaikaa henkilö menettää optio-
oikeutensa välittömästi. Optio-ohjelman kohderyhmään kuuluu enintään 20 avainhenkilöä
mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet.
Tilikaudella 2024 yhteensä 133 326 optio-oikeutta 2023B allokoitiin henkilöstölle. Allokointi
perustui Componenta Oyj:n hallituksen vuonna 2023 tehtyyn päätökseen avainhenkilöille
suunnatusta optio-ohjelmasta 2023 yhtiön varsinaisen yhtiökokouksen 13.4.2023 antaman
valtuutuksen nojalla.
Componentalla oli tilikauden 2024 lopussa edellä mainitun optio-ohjelman 2023B:n lisäksi
kaksi aikaisemmin hyväksyttyä optio-ohjelmaa: 2023A ja 2018C. Lisäksi tilikaudella 2024 päättyi
optio-ohjelma 2018B.
Tilikaudella ei ole käytetty optio-oikeuksia voimassa olevista optio-ohjelmista osakkeiden
merkintään.
Tilikaudella voimassaolleet optio-ohjelmat2018B 2018C 2023A 2023BAlkuperäinen merkintähinta, e 0,13* 3,03** 3,00*** 2,35****Nykyinen merkintähinta, e 3,85 3,03** 3,00*** 2,35****Voimassaoloaika (vuotta) 4,8 4,4 4,9 4,9Odotettu volatiliteetti, % 59,9 43,1 48,9 46,9Riskitön korko, % 0,00 0,00 2,77 2,89Myöntämishetkellä määritelty option käypä arvo, e 0,05 2,79 1,38 1,05Järjestelmän piirissä olevia henkilöitä 7 16 15 14Optio-ohjelmien perusteella henkilöstölle myönnetyt optio-oikeudet, kpl 27 898 65 362 133 348 133 326Yhtiön hallussa olevat optio-oikeudet, kpl 8 400 11 100 0 0Osakkeiden määrä, jonka yksi optio- oikeus oikeuttaa merkitsemään, kpl 2 2 1 11.12.2022–1.12.2023–1.6.2026–1.6.2027–Osakkeiden merkintäaika30.11.202430.11.202531.5.202831.5.2029
Mahdolliset osingonjaot huomioidaan laskennassa.
* Osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 14.10–8.11.2019
** Osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 12.10–6.11.2020
*** Osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 21.4.–22.5.2023
**** Osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi Nasdaq Helsinki Oy:ssä 22.4.–21.5.2024
2018B optio-ohjelman alkuperäinen merkintähinta yllä olevassa taulukossa on hintatieto
ennen Componentan vuonna 2020 toteuttamaa osakkeiden yhdistämistä.
Optio-oikeudet 2018B ovat erääntyneet 30.11.2024.
Osakeperusteiset maksut
Osakeperusteisten maksujen kuluvaikutus
Te 1.1-31.12.2024 1.1-31.12.2023Osakkeina maksettavat 77 103Yhteensä 77 103
19 Pääoman hallinta
Componenta-konsernin pääoman hallinnan tavoitteena on turvata konsernin
toimintaedellytykset kaikissa olosuhteissa. Konsernin toimiala on luonteeltaan suhteellisen
pääomavaltainen, joka näin ollen edellyttää aktiviisia toimenpiteitä pääomarakenteen
optimoimiseksi.
Hallitus ja johto seuraavat säännöllisesti konsernin pääomarakennetta. Omavaraisuusaste
laski edellisestä vuodesta ollen 41,3 % (45,0 %). Omavaraisuuden heikentyminen
johtui edellisvuotta korkeammista korottomista veloista. Nettovelkaantumisaste
laski edellisvuodesta ollen 21,2 % (35,6 %). Nettovelkaantumisasteen paranemiseen
vaikutti pääosin edellisvuotta vahvempi likviditeetti vuoden lopussa. Toisaalta
nettovelkaantumisastetta heikensi tilikaudella nostettu 2 miljoonan euron määräinen
käyttöpääomalaina.
Tärkeimmät pääomarakennetta kuvaavat tunnusluvut% 31.12.2024 31.12.2023Omavaraisuusaste 41,3 45,0Nettovelkaantumisaste 21,2 35,6
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
102

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Laadintaperiaatteet
Optio-ohjelmista syntyvät optio-oikeudet arvostetaan käypään arvoon niiden myöntämis-
hetkellä ja kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi jaksotettuna ansaintajaksolle. Käypä arvo
määritetään käyttäen Black-Scholes -arvonmääritysmallia. Konserni päivittää oletuksen
lopullisesta optioiden määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä ja kirjaa arvioiden muutokset
tuloslaskelmaan. Optio-oikeuksia käytettäessä ja annettaessa kirjanpidollisen vasta-arvon
ylittävä osuus merkintähinnasta kirjataan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
21 Eläkevelvoitteet ja muut työsuhde-etuudet
Eläkevelvoitteet
Konsernin eläkejärjestelmät ovat pääosin maksupohjaisia.
Muut työsuhde-etuudet
Konsernilla on yksi etuuspohjainen järjestely, palvelusvuosilisäpalkkiot. Tämä etuuspohjainen
järjestely on käytössä kaikissa konserniyhtiössä. Vuoden 2024 lopussa etuuspohjaisia
velvoitteita oli kirjattu taseeseen 118,5 tuhatta euroa (118,5 tuhatta euroa). Järjestelyllä ei
ole kirjattuja varoja. Järjestelyyn ei liittynyt vuonna 2024 ja 2023 vakuutusmatemaattisia
voittoja eikä tappioita. Velvoitteiden laskemisessa on käytetty seuraavia keskeisiä oletuksia;
diskonttokorko 3,2 % ja palkkatason nousu 2,7 %. Järjestelyn kestoksi on arvioitu 5,6 vuotta.
Herkkyysanalyysi
Etuuspohjainen velvoiteOletusten Oletusten Oletusten Oletusten muutosten vaikutusmuutosnousulaskuDiskonttokorko 0,5 % -2,8 % 2,9 %Palkkatason nousu 0,5 % 2,9 % -2,8 %
22 Varaukset
Lyhytaikaiset Uudelleen- järjestely- Ympäristö- Muut Tevarauksetvarauksetvaraukset* Yhteensä1.1.2024 0 0 334 334Varausten lisäykset - - 24 24Käytetyt varaukset - - - -31.12.2024 0 0 358 358Uudelleen- järjestely- Ympäristö- Muut Tevarauksetvarauksetvaraukset* Yhteensä1.1.2023 0 0 363 363Varausten lisäykset - - - -Käytetyt varaukset - - -29 -2931.12.2023 0 0 334 3341.1.–31.12. 1.1.–31.12. Te20242023Varausten muutos on tuloslaskelmassa liiketoiminnan kuluissa, kulujen lisäyksenä (-) / vähennyksenä (+) -24 29
Componentan johdon tiedossa ei ole merkittäviä avoimia riita-asioita tai oikeudenkäyntejä,
joiden vuoksi kirjattaisiin varaus. Yhtiön tiedossa ei ole myöskään ympäristö- tai kestävyys-
asioihin liittyviä tapahtumia, joiden vuoksi kirjattaisiin varaus.
* Muut varaukset muodostuvat pääosin toimitilojen ennallistamiskuluvarauksesta.
Laadintaperiaatteet
Varaus kirjataan taseeseen, kun konsernilla on aikaisempaan tapahtumaan perustuva
oikeudellinen tai tosiasiallinen sitoumus, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköinen
ja velvoitteen määrä on luotettavasti arvioitavissa. Jos osasta velvoitetta on mahdollista
saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi,
mutta vasta siinä vaiheessa, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.
Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleen-
järjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
103

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
23 Rahoitusriskit ja -instrumentit
Componenta-konsernin liiketoimintaan liittyvien rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on
suojata konsernin tulosta ja tasetta. Pitkällä aikavälillä konserni on aina altis taloudellisille
riskeille. Rahoitusriskien määrää pyritään rajoittamaan hyväksyttävälle tasolle käyttämällä
tavanomaisia markkinoilla saatavilla olevia rahoitusinstrumentteja. Rahoitusriskien hallinta
on keskitetty konsernin rahoitusosastolle.
Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittainJaksotettuun Käypään arvoon Käypään arvoon hankinta - muiden laajan tulosvaikuttei-menoon tuloksen erien sesti kirjattavat arvostetut kautta arvostetut Vuokra- rahoitusvarat rahoitusvarat rahoitusvarat sopimus-31.12.2024, Teja -velatja -velatja -velatvelat YhteensäPitkäaikaiset varatMuut saamiset 90 90Lyhytaikaiset varatRahavarat 8 703 8 703Myyntisaamiset 1 707 1 707Rahoitusvarat yhteensä 10 500 10 500Pitkäaikainen vieras pääomaLainat rahoituslaitoksilta 2 874 2 874Vuokrasopimusvelat 7 821 7 821Muut lainat 2 2Ostovelat ja saadut ennakot 119 119Lyhytaikainen vieras pääomaLainat rahoituslaitoksilta 1 189 1 189Vuokrasopimusvelat 2 285 2 285Muut lainat 3 3Ostovelat ja saadut ennakot 10 613 10 613Rahoitusvelat yhteensä 14 801 10 106 24 907
Jaksotettuun Käypään arvoon Käypään arvoon hankinta - muiden laajan tulosvaikuttei-menoon tuloksen erien sesti kirjattavat arvostetut kautta arvostetut Vuokra- rahoitusvarat rahoitusvarat rahoitusvarat sopimus-31.12.2023, Teja -velatja -velatja -velatvelat YhteensäPitkäaikaiset varatMuut saamiset 90 90Lyhytaikaiset varatRahavarat 5 277 5 277Myyntisaamiset 1 847 1 847Rahoitusvarat yhteensä 7 214 7 214Pitkäaikainen vieras pääomaLainat rahoituslaitoksilta 2 372 2 372Vuokrasopimusvelat 8 922 8 922Muut lainat 0 0Ostovelat ja saadut ennakot 175 175Lyhytaikainen vieras pääomaLainat rahoituslaitoksilta 1 141 1 141Vuokrasopimusvelat 1 939 1 939Muut lainat 0 0Ostovelat ja saadut ennakot 8 044 8 044Rahoitusvelat yhteensä 11 732 10 861 22 593
Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot vastaavat olennaisin osin niiden kirjanpitoarvoa.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
104

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Rahoitus- ja maksuvalmiusriskit
Yhtiön liiketoiminnan rahoitus perustuu liiketoiminnan tulorahoitukseen, myyntisaamisten
factoring-rahoitukseen, sitoviin ja nostettuihin rahoituslaitoslainoihin sekä syyskuuhun
2025 saakka voimassa oleviin luottolimiitteihin. Luottolimiittisopimukset tulee uudistaa
voimassaolon päätyttyä. Factoring-rahoitusjärjestelyt ovat toistaiseksi voimassaolevia.
Luottolimiittisopimuksiin ja factoring-rahoitusjärjestelyjen sopimuksiin sisältyy ehtoja,
joiden perusteella ne voidaan irtisanoa myös sopimuskaudella. Yhtiön näkemyksen mukaan
nämä ehdot ovat tavanomaisia eikä niiden rikkominen ole todennäköistä. Factoring-
järjestelyiden tai luottolimiittien irtisanominen tai luottolimiitin uusimatta jättäminen
voisivat aiheuttaa epävarmuustekijöitä ja riskejä Componentan likviditeettiin, mutta
epävarmuustekijät sekä riskit ovat mitigoitavissa. Konsernin hyvällä tasolla vuoden 2024
lopussa oleva likviditeetti on olennainen tekijä maksuvalmiusriskien hallinnassa. Yhtiö on
analysoinut tilinpäätöshetken jälkeisen 12 kuukauden ajanjakson rahavirtaennusteita.
Olennaisimmat olettamat ennusteissa liittyvät tulorahoituksen lisäksi LähiTapiolan ja
Elon kanssa sovittuun käyttöpääomarahoitukseen, factoring-rahoituksen jatkuvuuteen ja
luottolimiittien sekä alla kuvattavan vaihtovelkakirjajärjestelyn käytön tasoon. Yhtiön arvion
mukaan konsernin likviditeetti on riittävä seuraavan 12 kuukauden ajanjaksolla.
Tilinpäätöshetkellä konsernin rahat ja pankkisaamiset olivat 8,7 Me (5,3 Me). Lisäksi
konsernilla oli tilinpäätöshetkellä käyttämättömiä, sitovia luottositoumuksia 4,0 Me (4,0 Me).
Componenta Oyj on 20.5.2024 allekirjoittanut sopimuksen yhdysvaltalaisen New
Yorkista käsin toimivan MPL:n kanssa enintään 3 miljoonan dollarin määräisestä
vaihtovelkakirjajärjestelystä, joka on voimassa 1.7.2025–31.12.2027.
Componenta Oyj sopi 9.4.2024 yhteensä 2 miljoonan euron määräisestä
käyttöpääomalainasta LähiTapiolan ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon kanssa.
Laina nostettiin vuoden 2024 toisella kvartaalilla. Laina-aika on viisi vuotta.
Componentan luottolimiitit ja käyttöpääomalainat sisältävät seuraavat taloudelliset
kovenanttiehdot: korollinen nettovelka / rullaava 12 kuukauden käyttökate ovat enintään
3,0 ja omavaraisuusaste on vähintään 25 %. Alhaisen rullaavan 12 kuukauden käyttökatteen
vuoksi ensin mainittu kovenanttiehto rikkoutui 30.6.2024 ja yhtiö sai waiverit rahoittajilta
kesäkuun 2024 aikana 30.6. tilanteeseen. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 Componentan
taloudellinen tilanne täytti kaikki lainasopimuksissa asetetut kovenanttiehdot.
Componentalla oli tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 kovenanttiehtojen alaisia lainoja yhteensä
4 063 tuhatta euroa.
Rahoitusvelkojen takaisinmaksujen ja korkojen kassavirtajakauma 2024
Te 2025 2026 2027 2028 2029 2030 + YhteensäLainat rahoituslaitoksilta -1 189 -1 174 -1 200 -400 -100 - -4 064Vuokrasopimusvelat* -2 304 -2 047 -1 660 -1 478 -1 456 -1 162 -10 106Ostovelat -10 613 -119 - - - - -10 732Korkokulut lainoista -729 -533 -346 -204 -109 -40 -1 962Muut velat** -3 -2 - - - - -5Yhteensä -14 839 -3 875 -3 207 -2 082 -1 665 -1 202 -26 869
Rahoitusvelkojen takaisinmaksujen ja korkojen kassavirtajakauma 2023Te 2024 2025 2026 2027 2028 2029 + YhteensäLainat rahoituslaitoksilta -1 141 -772 -800 -800 - - -3 513Vuokrasopimusvelat* -1 932 -1 974 -1 775 -1 446 -1 341 -2 393 -10 861Ostovelat -8 044 -175 - - - - -8 219Korkokulut lainoista -808 -618 -449 -287 -172 -144 -2 478Muut velat - - - - - - 0Yhteensä -11 925 -3 539 -3 024 -2 534 -1 513 -2 536 -25 071* Vuokrasopimusten osalta käytetään vuokrasopimusvelan lyhennyksiä ja korkokuluja riittävänä
arviona maksettavista vuokrista. Pieniä eroja todelliseen kassavirtaan aiheuttavat ainoastaan
korkotason muutokset. Maksettavat korot on laskettu voimassaolevilla nimelliskoroilla. Näin ollen
vaihtuvakorkoisten sopimusten todelliset koronmaksut tulevat todennäköisesti hieman poikkeamaan
taulukossa esitetyistä luvuista.
** Muut velat vuonna 2024 ovat olleet osamaksuvelkoja.
Lukuja ei ole diskontattu vastaamaan niiden nykyarvoa. Luvut ovat voimassa vain
tilinpäätöshetkellä ja voivat vaihtuvakorkoisten sopimusten korkojen määrän osalta poiketa
toteutuvista kassavirroista. Rahoitusvelkojen takaisinmaksutaulukolla ei ole tarkoitus kuvata
konsernin odotettua kokonaisrahavirtaa.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
105

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Korolliset rahoitusvelatTe 31.12.2024 31.12.2023Pitkäaikaiset korolliset rahoitusvelatLainat rahoituslaitoksilta 2 874 2 372Vuokrasopimusvelat 7 821 8 922Muut velat* 2 0Yhteensä 10 697 11 294Lyhytaikaiset korolliset rahoitusvelatLainat rahoituslaitoksilta 1 189 1 141Vuokrasopimusvelat 2 285 1 939Muut velat* 3 0Yhteensä 3 478 3 080Korolliset rahoitusvelat yhteensä 14 175 14 374* Muut velat vuonna 2024 ovat olleet osamaksuvelkoja.Korollisten rahoitusvelkojen valuuttajakauma% 2024 2023Pitkäaikaiset EUR 100,0 100,0Yhteensä 100,0 100,0Lyhytaikaiset EUR 100,0 100,0Yhteensä 100,0 100,0
Lainoihin liittyvät rahavirrat toteutuvat sopimuksen nimellisvaluutassa.
Korollisten rahoitusvelkojen nimellis- ja efektiivisten korkojen vaihteluvälit
2024202420232023Nimellis- EfektiivistenNimellis- Efektiivistenkorkojenkorkojenkorkojenkorkojen%vaihteluvälivaihteluvälivaihteluvälivaihteluväliLainat rahoituslaitoksilta 7,1-8,6 7,3-9,0 8,9-9,9 9,4-10,4Vuokrasopimusvelat 2,5–11,6 2,5–11,6 2,5–11,6 2,5–11,6Muut velat* 8,0–8,0 8,0–8,0 0,0–0,0 0,0–0,0* Muut velat vuonna 2024 ovat olleet osamaksuvelkoja.
Valuuttariski
Konsernin valuuttariski jaetaan valuuttamääräisistä tuloista ja menoista johtuvaan
transaktioriskiin ja valuuttamääräisistä oman pääoman ehtoisista sijoituksista ja tuloksesta
johtuvaan translaatioriskiin. Transaktiopositioon lasketaan taseessa olevat valuuttamääräiset
myyntisaamiset ja ostovelat sekä suurella todennäköisyydellä tulevaisuudessa toteutuvat
valuuttamääräiset kassavirrat. Tulevaisuuden aikaväli on normaalisti 1-6 kuukautta, mutta
sitä voidaan pidentää tarvittaessa 12 kuukauteen. Nämä muodostavat transaktioposition
osuuden, jonka muutokset vaikuttavat liikevoittoon. Erillisenä tästä positiosta tarkastellaan
niitä transaktioposition eriä, joiden valuuttakurssimuutoksista aiheutuvat tulosvaikutukset
kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin kuten valuuttamääräiset rahat ja pankkisaamiset
sekä konsernin sisäiset ja ulkoiset valuuttalainat ja lainasaamiset.
Translaatiopositio määritellään konsernin niiden ulkomaisten tytär- ja osakkuusyritysten
omien pääomien ja kertyneiden voittojen perusteella, joiden toimintavaluuttana on muu kuin
euro. Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ole translaatioriskiä, koska kaikkien konserniyhtiöiden
toimintavaluutta on euro.
Suojautumisessa valuuttakurssien muutoksilta käytetään valuuttalainoja ja -talletuksia
sekä muita luonnollisia suojaussuhteita. Lisäksi voidaan käyttää tavanomaisia
johdannaisinstrumentteja kuten valuuttatermiinejä ja -optioita, joiden hinnoittelu
markkinoilla on luotettavaa. Valuuttajohdannaisten maturiteetti on alle vuoden.
Tilinpäätöshetkellä konsernilla ei ole avointa valuuttapositiota.
Korkoriski
Konsernin rahavirran korkoriski kohdistuu lähinnä konsernin lainasalkkuun ja
leasingsopimuksiin. Korkoriskiä syntyy, kun markkinakorkojen ja korkomarginaalien
muutokset vaikuttavat rahoituskuluihin ja tuottoihin. Korkoriskejä hallitaan
tasapainottamalla kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen ja sijoitusten välistä
suhdetta ja juoksuaikaa. Lisäksi voidaan käyttää johdannaisinstrumentteja, kuten
koronvaihtosopimuksia.
Tuloslaskelma - Rahoituskulut31.12.2024 tilikaudelle 2025 31.12.2023 tilikaudelle 2024HerkkyysHerkkyysTekorkokäyrä +100bp korkokäyrä +100bpKorolliset velat -25,2 -18,8
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
106

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Korkokulun herkkyysanalyysissä arvioidaan tilinpäätöspäivän korkokäyrän paralleelia
nousua 1,0 %-yksiköllä. Positiivinen luku tarkoittaa ennustetun korkokulun pienenemistä ja
negatiivinen korkokulun kasvua.
Laskelmassa oletusarvona on, että erääntyvät lainat uudelleenrahoitetaan vastaavalla
instrumentilla. Lisäksi oletuksena on, ettei lainoja lyhennetä eli laskelmat huomioivat
ainoastaan koronuudistumisriskin, joka kohdistuu tilinpäätöshetkellä avoimena oleviin
korollisiin lainoihin ja niiden nimelliskorkoihin. Leasingsopimukset eivät ole mukana
laskelmassa. Korkoriski taseen varat puolella ei ole merkittävä, joten sitä ei ole otettu mukaan
korkoriskin herkkyystarkasteluun.
Hyödykeriski
Konsernin hyödykeriski muodostuu sähkön ja raaka-aineiden hintariskistä. Merkittävä
osa sähkön hinnasta on kiinnitetty aina 12 kuukaudeksi eteenpäin, ja näin on pyritty
pienentämään hintariskiä. Konsernin liiketoiminnan kannalta olennaista on tiettyjen
raaka-aineiden, kuten kierrätysmetallin ja harkkoraudan, rakennusteräksen ja alumiinin
saatavuus kilpailukykyisin hinnoin. Raaka-aineisiin liittyvää kustannusriskiä hallinnoidaan
pääsääntöisesti hintasopimuksilla, joiden perusteella tuotteiden hintoja korjataan raaka-
aineiden hintojen muutoksia vastaavasti. Konsernilla on myös raaka-aineiden saatavuusriski,
mikä on kuitenkin pienentynyt, sillä merkittävien raaka-aineiden toimittajia on pystytty
kilpailuttamaan ja etukäteismaksuista on siirrytty normaaleihin maksuehtoihin toimittajien
antamien limiittien puitteissa.
Laadintaperiaatteet
Konsernin rahoitusvarat luokitellaan hankinnan yhteydessä luonteensa mukaisesti seuraaviin
ryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon, käypään arvoon tulosvaikutteisesti tai käypään
arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat. Componenta
arvioi jaksotettuun hankintamenoon arvostettavien rahoitusvarojen odotettavissa olevat
luottotappiot soveltamalla odotettujen luottotappioiden mallia. Rahoitusvelat on luokiteltu
seuraaviin ryhmiin: käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattavat rahoitusvelat tai käypään
arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvelat, vuokrasopimusvelat
ja jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat velat.
Componenta on myös arvioinut Venäjän hyökkäyssodan sekä kiristyneen geopoliittisen
tilanteen vaikutuksia merkittävimpien rahoitusriskien osalta. Componentan näkökulmasta
suurin vaikutus on ollut rahoituksen hankintariskiin ja likviditeettiriskiin.
Lainat kirjataan hankintahetkellä käypään arvoon ja arvostetaan jaksotettuun
hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää. Hankintamenoa laskettaessa
huomioidaan olennaiset transaktiokulut.
Rahavarat sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä sekä lyhytaikaiset pankkitalletukset.
Konsernilla ei ole johdannaisinstrumentteja, joihin sovellettaisiin suojauslaskentaa.
24 Muut korottomat velat ja siirtovelat
Pitkäaikaiset korottomat velatTe 31.12.2024 31.12.2023Muut velat 946 625Yhteensä 946 625
Pitkäaikaiset muut velat sisältävät pääosin Componenta Manufacturing Oy:n eräiden laite-
hankintojen rahoitusjärjestelyihin liittyvät velat.
Muut lyhytaikaiset korottomat velatTe 31.12.2024 31.12.2023Ostovelat 10 503 7 926Siirtovelat 7 315 6 229Arvonlisäverot 1 497 580Muut velat 2 773 1 657Yhteensä 22 088 16 392
Lyhytaikaiset muut velat muodostuvat pääosin Kalajoen ja Sepänkylän liiketoimintojen
käytössä olevien kiinteistöjen kauppahintavelasta sekä henkilöstön palkkoihin liittyvistä
ennakonpidätysveloista.
SiirtovelatTe 31.12.2024 31.12.2023Henkilöstökulut 6 440 5 787Muut siirtovelat 875 443Yhteensä 7 315 6 229
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
107

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
25 Velkojen täsmäytys rahoituksen rahavirtaan
Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Tevelatvelat Yhteensä Vapaan oman pääoman rahasto (SVOP)1.1.2024 11 294 3 080 14 374 17 010Nostot* 2 000 4 000 6 000Lyhennykset korollisiin velkoihin -1 450 -4 000 -5 450Rahoitusleasingvelkojen maksut -2 090 -2 090Muutos veloissa, joihin ei liity kassavirtaa: -1 147 2 489 1 34131.12.2024 10 697 3 478 14 175 17 010
* Componenta sopi huhtikuussa 2024 uudesta kahden (2) miljoonan euron määräisestä käyttöpääomalainasta LähiTapiolan ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon kanssa. Laina nostettiin täysimääräisesti
huhtikuussa 2024, ja tilikauden päättyessä lainasta oli jäljellä 1,7 Me. Laina-aika on viisi vuotta. Muut lainaehdot ovat tavanomaiset. Componenta solmi edellisen käyttöpääomalainan LähiTapiolan ja Keskinäinen
Työeläkevakuutusyhtiö Elon kanssa joulukuussa vuonna 2022. Tästä lainasta oli tilikauden päättyessä jäljellä 2,4 Me. Yhteensä Componenta lyhensi käyttöpääomalainoja Elolle ja LähiTapiolalle vuonna 2024 1,1 Me
(0,8 Me). Componentalla on vuonna 2023 solmitut factoring- ja luottolimiittisopimuset Avida Finans Ab, filial i Finland:in kanssa. Sopimukset korvaavat aiemmin Norra Finans Oy:n kanssa olleet vastaavat sopimukset,
jotka yhtiö irtisanoi syksyllä 2023. Avida Finans Ab, filial i Finland kanssa olevan luottolimiittisopimuksen 4,0 miljoonan euron limiitti oli kokonaan käytettävissä tilikauden 2024 lopussa. Luottolimiittisopimuksista
tehtiin nostoja vuoden 2024 aikana 4,0 Me ja maksettiin pois saman verran tilikauden 2024 aikana.
Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Tevelatvelat Yhteensä Vapaan oman pääoman rahasto (SVOP)1.1.2023 9 849 3 569 13 418 17 010Nostot* 2 000 2 000Lyhennykset korollisiin velkoihin -1 952 -1 952Rahoitusleasingvelkojen maksut -1 748 -1 748Muutos veloissa, joihin ei liity kassavirtaa: 1 397 1 259 2 65631.12.2023 11 294 3 080 14 374 17 010
* Componenta sopi joulukuussa 2022 yhteensä neljän (4) miljoonan euron määräisestä käyttöpääomalainasta LähiTapiolan ja Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elon kanssa. Lainasta nostettiin 2,0 Me joulukuussa
2022, ja 2,0 Me maaliskuussa 2023. Laina-aika on viisi vuotta. Muut lainaehdot ovat tavanomaiset. Lainan ensimmäinen lyhennys oli maaliskuussa 2023, ja yhteensä vuonna 2023 lainaa lyhennettiin 0,8 Me.
Componenta solmi syksyllä uudet factoring- ja luottolimiittisopimuset Avida Finans Ab, filial i Finland:in kanssa. Sopimukset korvaavat aiemmin Norra Finans Oy:n kanssa olleet vastaavat sopimukset, jotka yhtiö
irtisanoi syksyllä 2023. Uuden luottolimiittisopimuksen 4,0 miljoonan euron limiitti oli kokonaan käytettävissä tilikauden 2023 lopussa. Luottolimiittisopimuksista ei tehty nostoja tilikauden 2023 aikana.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
108

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
26 Vuokrasopimusvelat
Te 2024 2023Arvo 1.1. 10 861 9 962Lisäykset vuokrasopimusvelkoihin 1 352 2 819Vähennykset vuokrasopimusvelkoihin -17 -173Vuokrasopimusvelkojen takaisinmaksut -2 090 -1 746Arvo 31.12. 10 106 10 861
Vuokrasopimusvelkojen jaottelu pitkäaikaisiin ja lyhytaikaisiin velkoihin on esitetty liitteessä
23. Vuokralleottajan lisälainan koron painotettu keskiarvo, jota sovellettiin vuokrasopimus-
velkoihin oli 2,5 %.
Konsernin tuloslaskelmaan kirjatut vuokrasopimuksista johtuvat erät
1.1.–31.12. 1.1.–31.12. Te20242023Poistot käyttöoikeusomaisuuseristä -2 238 -2 170Korkokulut vuokrasopimusveloista -531 -519Kulut arvoltaan vähäisistä vuokratuista omaisuuseristä sekä lyhytaikaisista vuokrasopimuksista -334 -339Vuokratuotot ulkopuolisilta 342 347Yhteensä -2 761 -2 681
Laadintaperiaatteet
Componenta arvioi sopimuksen syntymisajankohtana, onko sopimus vuokrasopimus vai
sisältyykö siihen vuokrasopimus. Sopimus on vuokrasopimus tai osa vuokrasopimusta,
mikäli sopimus antaa oikeuden käyttää sopimuksen kohteena olevaa omaisuuserää tiettynä
ajanjaksona vastiketta vastaan. Vuokrasopimusvelat kirjataan kun vuokrasopimus alkaa.
Velat arvostetaan sopimuksen alkamispäivänä maksamattomien vuokrien nykyarvoon
diskontattuna konsernin lisäluoton korolla. Vuokra-aika on se ajanjakso, jonka aikana
sopimusta ei voi purkaa, mukaan lukien jatkamisoptioon liittyvät ajanjaksot, jos on
kohtuullisen varmaa, että optio tullaan hyödyntämään ja päättämisoptioon liittyvät
ajanjaksot, jos on kohtuullisen varmaa ettei optiota tulla hyödyntämään. Toistaiseksi
voimassa olevien sopimusten osalta johto arvioi syntymisajankohtana tulevaa vuokra-aikaa
ja käyttöoikeusomaisuuserät ja velat kirjataan taseeseen tämän arvion pohjalta.
Maksettavat vuokrat jaetaan rahoitusmenoon ja velan vähennykseen. Vuokrasopimusvelat
määritetään uudelleen mikäli tulevat vuokranmaksuerät muuttuvat indeksi- tai
korkomuutoksen takia tai kun konsernin arvio mahdollisen jatko-option käytöstä muuttuu.
Mikäli vuokrasopimusvelka määritetään uudelleen, oikaistaan käyttöoikeusomaisuuserän
kirjanpitoarvoa vastaavasti.
Componenta on päättänyt hyödyntää standardin sallimia apukeinoja eikä sovella standardia
vuokrasopimuksiin, joissa kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen, vaan kirjaa vuokrat
kuluiksi vuokra-ajalle. Arvoltaan vähäisiä kohdeomaisuuseriä ovat pääasiassa IT- ja
toimistolaitteet. Lisäksi yhtiö käsittelee alle 12 kuukauden pituisia vuokrasopimuksia
lyhytaikaisina vuokrasopimuksina sekä käyttää yhtä diskonttokorkoa ominaispiirteiltään
samankaltaisiin vuokrasopimuksiin koostuvaan salkkuun.
27 Vastuusitoumukset
Te 31.12.2024 31.12.2023YrityskiinnityksetOmista velvoitteista 11 500 17 600Muut vuokrasopimukset 347 460Muut vastuut 68 68Yhteensä 11 915 18 128
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä, pantteja tai muita vakuuksia
Te 31.12.2024 31.12.2023Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiäRahalaitoslainat 4 064 3 513Yhteensä 4 064 3 513
Componenta Oyj on tilikauden 2024 aikana osana sovintosopimusta luopunut selvitystilassa
olevan Majakka Voima Oy:n osakkeista. Osakkeiden myynnistä ei ole realisoitunut voittoa
tilikauden tulokseen. Componentan arvion mukaan asiasta ei aiheudu taloudellisia vastuita
Componentalle, minkä johdosta Componentan tilikauden lukuihin ei sisälly varauksia tai
ehdollisia velkoja tähän asiaan liittyen.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
109

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
28 Lähipiiritapahtumat
Konserniyhtiöt (määräysvalta) 31.12.2024Konsernin Emoyhtiön Yritys Kotipaikkaomistusosuus, %omistusosuus, %Componenta Castings Oy Karkkila 100 100Componenta Manufacturing Oy Jyväskylä 100 100Karkkilan Valimokiinteistö Oy Karkkila 100 -Oy Högfors-Ruukki Ab Karkkila 100 100Pietarsaaren Vanha Valimo Oy Pietarsaari 100 -
Hallituksen, toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkkiot ja muut etuudet
Pitkän aikavälin Lyhyen kannustin- aikavälin järjestelmät Palkat ja palkkiot kannustin- (Osakeperusteiset 1.1.–31.12.2024, eluontoisetuineenjärjestelmämaksut) YhteensäHallitus 176 000 - - 176 000Toimitusjohtaja Sami Sivuranta 277 083 - - 277 083Muut konsernin johtoryhmän jäsenet 553 706 - - 553 706Yhteensä 1 006 789 - - 1 006 789
Pitkän aikavälin Lyhyen kannustin- aikavälin järjestelmät Palkat ja palkkiot kannustin- (Osakeperusteiset 1.1.–31.12.2023, eluontoisetuineenjärjestelmämaksut) YhteensäHallitus 125 000 - - 125 000Toimitusjohtaja Sami Sivuranta 281 175 - - 281 175Muut konsernin johtoryhmän jäsenet 581 940 - - 581 940Yhteensä 988 115 - - 988 115
Hallituksen ja johdon palkkojen, palkkioiden ja etuuksien erittelyPalkat ja palkkiot, 1 000 e1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023Toimitusjohtaja Sami Sivuranta 277 281Hallituksen jäsenet:Harri Suutari 50 50Petteri Walldén 30 25Anne Koutonen 30 25Tomas Hedenborg 30 25Lars Wrebo* 36 -Hallitus yhteensä 176 125
* Sisältää 6 000 euroa kokouskohtaisia palkkioita. Muualla kuin Suomessa asuvalle ja Suomeen
kokoukseen matkustavalle hallituksen jäsenelle maksetaan kokouskohtainen palkkio 1 000 euroa.
Toimitusjohtajan eläkeikä on 68 vuotta.
Lähipiiritapahtumat
Componentalla ei ollut vuonna 2024 ja 2023 tavanomaisista kaupallisista ehdoista
poikkeavia lähipiiritapahtumia. Componentalla ei ollut vuonna 2024 ja 2023 lähipiiriin
kuuluville henkilöille myönnettyjä lainoja.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
110

Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Emoyhtiön tilinpäätös
Emoyhtiön tuloslaskelma, tase ja rahoituslaskelma 1.1.–31.12. (suomalaisen tilinpäätöskäytännön mukaisesti)
Emoyhtiön tuloslaskelma
Te Liite 1.1.–31-12.2024 1.1.–31.12.2023
LIIKEVAIHTO
1
4 018,3 3 708,7
Liiketoiminnan muut tuotot
2
1,0 5,1
Liiketoiminnan kulut
3, 5, 6
-3 928,0 -3 762,5
Poistot ja arvonalentumiset
4
-55,9 -66,1
LIIKETULOS 35,4 -114,9
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
7
1 008,6 776,8
TULOS RAHOITUSERIEN JÄLKEEN 1 044,0 661,9
Tilinpäätössiirrot
8
300,0 -
TULOS TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN JÄLKEEN 1 344,0 661,9
TILIKAUDEN TULOS 1 344,0 661,9
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
111

Emoyhtiön
tilinpäätös
+EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, TASE JA RAHOITUSLASKELMA
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Emoyhtiön tase
Te Liite 31.12.2024 31.12.2023
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
9
105,6 102,8
Aineelliset hyödykkeet
10
28,2 35,1
Sijoitukset
11
24 744,1 24 140,2
Pysyvät vastaavat yhteensä 24 877,8 24 278,1
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Pitkäaikaiset saamiset
12
10 482,5 9 798,9
Lyhytaikaiset saamiset
12
5 524,3 4 643,3
Rahat ja pankkisaamiset 2 033,5 2 106,7
Vaihtuvat vastaavat yhteensä 18 040,3 16 548,9
VASTAAVAA YHTEENSÄ 42 918,1 40 827,0
Te Liite 31.12.2024 31.12.2023
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
13
Osakepääoma 1 000,0 1 000,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 18 153,9 18 153,9
Kertyneet voittovarat 17 080,0 16 418,0
Tilikauden tulos 1 344,0 661,9
Oma pääoma yhteensä 35 577,8 36 233,8
VIERAS PÄÄOMA
14, 15
Pitkäaikainen vieras pääoma 2 900,0 2 456,3
Lyhytaikainen vieras pääoma 2 440,3 2 136,9
Vieras pääoma yhteensä 5 340,3 4 593,2
VASTATTAVAA YHTEENSÄ 42 918,1 40 827,0
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
112

Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Te 1.1.–31-12.2024 1.1.–31.12.2023
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA
Voitto/tappio rahoituserien jälkeen 1 344 662
Suunnitelman mukaiset poistot 56 66
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua -5 -18
Rahoitustuotot ja -kulut -1 009 -777
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 387 -67
Käyttöpääoman muutos
Korottomien liikesaamisten lisäys (–)/vähennys (+) -248 -757
Korottomien velkojen lisäys (+)/vähennys (–) -97 266
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 42 -558
Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan
rahoituskuluista -390 -293
Saadut korot liiketoiminnasta 1 194 812
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA (A) 846 -39
Te 1.1.–31-12.2024 1.1.–31.12.2023
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin
hyödykkeisiin -52 -27
Lainasaamisten takaisinmaksut 3 330 4 772
Annetut lainat -5 000 -8 500
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA (B) -1 722 -3 755
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Vaihtovelkakirjalainan liikkeeseenlasku -97 -
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut -1 100 -800
Pitkäaikaisten lainojen nostot 2 000 2 000
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA (C) 803 1 200
RAHAVAROJEN MUUTOS (A + B + C) lisäys (+)/ vähennys (–) -73 -2 594
Rahavarat tilikauden alussa 2 107 4 701
Rahavarat tilikauden lopussa 2 034 2 107
Muutos tilikauden aikana -73 -2 594
Emoyhtiön rahavirtalaskelma
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
113

Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Componenta Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomessa
voimassa olevien kirjanpitolainsäädäntöjen ja
säännösten mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu ajalta
1.1.-31.12.2024.
Johdon harkintaa edellyttävät
laatimisperiaatteet
Tilinpäätös tilikaudelta 2024 on laadittu perustuen
toiminnan jatkuvuuteen. Componentan Oyj:n johto
on toiminnan jatkuvuuden periaatetta arvioidessaan
huomioinut seuraavana kuvattuja seikkoja.
Componenta Oyj:n tytäryhtiöiden myyntivolyymit
ovat kohtuullisella tasolla Venäjän hyökkäyssodan
ja kiristyneen geopoliittisen tilanteen aiheuttamista
riskeistä huolimatta. Lyhyen aikavälin tilapäisiin
heikentyneisiin tilauskantoihin on onnistuttu
vastaamaan oikea-aikaisilla ja riittävillä
sopeutustoimilla. Sähkön saatavuudessa ei ole
esiintynyt häiriöitä tai rajoitteita ja sähköenergian
hinnan vaihtelut siirtyvät indeksien perusteella
keskimäärin kolmessa kuukaudessa asiakashintoihin.
Tämä on Componenta Oyj:n toiminnan jatkuvuudelle
olennaista, sillä Componenta Oyj:n pääasialliset
tulolähteet ovat tytäryhtiöiltä veloitettavat
tuotemerkki- ja hallintopalveluveloitukset.
Tilikauden lopussa yhtiön likviditeetti oli hyvällä
tasolla. Componenta Oyj:llä oli tilikauden lopussa
myös käyttämättömiä ja sitovia luottositoumuksia
4,0 Me. Componenta sopi ja nosti uuden 2,0
miljoonan euron määräisen käyttöpääomalainan
huhtikuussa 2024. Lisäksi Componentalla on
yhdysvaltalaisen sijoittajan MPL:n kanssa sovittu
enintään 3,0 MUSD:n vaihtovelkakirjajärjestely, joka
on käytettävissä aikavälillä 1.7.2025–31.12.2027.
Yhtiön käsityksen mukaan Componenta Oyj:lle on
tarvittaessa saatavissa vieraan pääoman ehtoista
rahoitusta myös markkinoilta. Johto on analysoinut
tilinpäätöshetken jälkeisen 12 kuukauden ajanjakson
rahavirtaennustetta.
Componenta Oyj arvioi Venäjän hyökkäyssodan
ja kiristyneen geopoliittisen tilanteen vaikutuksia
taloudelliseen raportointiin jatkuvasti. Kyseisillä
seikoilla ei ole ollut merkittävää vaikutusta
Componenta Oyj:hin tilikaudella 2024. Componenta
Oyj seuraa tiiviisti markkinoiden kehitystä ja
tytäryhtiöidensä asiakkaiden tilannetta ja sopeuttaa
omaa toimintaansa sen mukaisesti.
Ulkomaanrahan määräiset erät
Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on
kirjattu tapahtumapäivän kurssiin. Ulkomaanrahan
määräiset saatavat ja velat on muunnettu euroiksi
tilinpäätöspäivän Euroopan keskuspankin
keskikurssin mukaan. Muunnoista syntyneet
kurssierot on kirjattu tuloslaskelmaan luonteensa
mukaisesti joko myynnin tai ostojen oikaisueriin tai
rahoituseriin.
Tuloutusperiaate
Componenta Oyj:n pääasialliset tulolähteet
ovat tytäryhtiöiltä veloitettavat tuotemerkki-
ja hallintopalveluveloitukset. Palvelun myynti
tuloutetaan, kun palvelu on suoritettu tai työ on
tehty.
Componenta Oyj
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
114

Emoyhtiön
tilinpäätös
Emoyhtiön tilinpäätöksen laadintaperiaatteet
Emoyhtiön liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Eläkkeet
Henkilöstön lakisääteinen eläketurva on
hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä
eikä kattamattomia eläkevastuita ole.
Eläkevakuutusmaksut on jaksotettu vastaamaan
tilinpäätöksen suoriteperusteisia palkkoja.
Vuokrasopimukset
Vuokrasopimusten maksut on käsitelty vuokra -
kuluina. Tulevaisuudessa erääntyvät maksu-
velvoitteet on esitetty taseen liitetiedoissa vastuissa.
Tuloverot
Veroihin sisältyvät suoriteperusteisesti lasketut
verot tilikaudelta sekä aikaisemmilta tilikausilta
maksuun tulleet tai palautetut verot, jotka
poikkeavat lasketuista veroista. Tappioista ei ole
kirjattu laskennallista verosaamista.
Pysyvät vastaavat
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on
merkitty taseeseen välittömään hankintamenoon
vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu
todennäköisen käyttöiän perusteella alkuperäisestä
hankintamenosta tasapoistoina seuraavasti:
Aineettomat oikeudet 3–10 vuotta
Muut pitkävaikutteiset menot 3–10 vuotta
ATK-laitteet 3–10 vuotta
Muut koneet ja kalusto 10–25 vuotta
Muut aineelliset hyödykkeet 5–10 vuotta
Yhtiön pysyvien vastaavien sijoitukset on arvostettu
hankintamenoon tai, mikäli niiden käypä arvo
on pysyvästi alentunut, tähän alempaan arvoon.
Yhtiön pysyvien vastaavien sijoitukset sisältävät
tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja
sijoitukset. Lisätietoja arvonalentumisentestauksen
periaatteista on esitetty konsernitilinpäätöksen
liitetiedoissa.
Tytäryhtiösijoitusten ja tytäryhtiö-
saamisten arvostusperiaatteet
Yhtiön Suomen tytäryhtiö Componenta Castings
Oy haettiin yrityssaneeraukseen paikallisen
yrityssaneerausmenettelyn mukaisesti vuonna
2016. Componenta Castings Oy:n tulontuottokykyyn
ja kykyyn suoriutua veloistaan liittyi merkittävää
epävarmuutta ja sijoitukseen ja saamisiin yhtiöiltä
on tuolloin varovaisuuden periaatteen mukaisesti
kohdistettu KPL 5:13 § mukainen arvonalennus.
Componenta Castings Oy:n yrityssaneeraus on
päättynyt tilikaudella 2021. Vaikka saneeraus-
ohjelma on päättynyt, ei varovaisuuden peri-
aatteen mukaan osakkeiden arvoon ole tehty
arvonalentumisen palautusta. Tytäryhtiösaamiset
on annettu tavanomaisin markkinaehdoin ja
arvostettu hankintamenoon.
Rahavarat
Rahat ja pankkisaamiset sisältävät käteisvarat ja
rahat pankkitileillä.
Optio-oikeudet
Componenta Oyj:n hallitus päätti 13.4.2023
käynnistää Componenta Oyj:n ja sen tytäryhtiöiden
avainhenkilöille suunnatun optio-ohjelman yhtiön
varsinaisen yhtiökokouksen 13.4.2023 antaman
valtuutuksen nojalla.
Osakkeen merkintähinta optio-oikeuksilla 2023B on
yhtiön osakkeen vaihdolla painotettu keskikurssi
Nasdaq Helsinki Oy:ssä 22.4.–21.5.2024, eli
2,35 euroa osakkeelta. Optio-oikeuksilla 2023B
merkittävän osakkeen merkintähintaa alennetaan
osakekohtaisella osakepääoman palautuksen
määrällä ja yhtiön jakaman osingon ja vapaan
oman pääoman rahastosta jaettavien pääoman
palautusten osakekohtaisella määrällä. Optio-
oikeuksilla 2023B voi merkitä yhteensä enintään
133 326 yhtiön uutta tai sen hallussa olevaa
osaketta. Optio-oikeuksilla 2023B merkittävien
osakkeiden merkintäaika on 1.6.2027–31.5.2029.
Yhden optio-oikeuden 2023B teoreettinen
markkina-arvo on noin 1,0532 euroa per optio-
oikeus. Yhteensä optio-oikeuksien teoreettinen
markkina-arvo on noin 140 418 euroa. Optio-
oikeuksien teoreettinen markkina-arvo on
määritetty optio-oikeuksien hinnoittelussa
käytettävällä Black-Scholes-mallilla seuraavin
oletuksin: osakkeen kurssi 2,36 euroa, osakkeen
merkintähinta 2,35 euroa, riskitön korko 2,89 %,
optio-oikeuksien voimassaoloaika noin 5 vuotta ja
volatiliteetti 46,92 %.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
115

Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Lisäksi Componentalla oli tilikauden lopussa kaksi
aikaisemmin hyväksyttyä optio-ohjelmaa:
2023A ja 2018C. Optio-oikeuksia 2023A oli yhteensä
133 348 kappaletta, joista yhtiön hallussa ei ollut
yhtään kappaletta. Ohjelman 2023A:n osakkeen
merkintähinta on 3,00 euroa ja kukin optio-oikeus
oikeuttaa merkitsemään yhden Componentan
osakkeen. Ohjelman 2023A:n osakkeiden
merkintäaika on 1.6.2026–31.5.2028. Optio-
oikeuksia 2018C oli yhteensä 76 462 kappaletta,
joista yhtiön hallussa oli 11 100 kappaletta.
Ohjelman 2018C:n osakkeen merkintähinta on 3,03
euroa ja kukin optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään
kaksi Componentan osaketta. Ohjelman 2018C:n
osakkeiden merkintäaika on 1.12.2023–30.11.2025.
Tilikaudella marraskuussa 2024 päättyi myös yksi
optio-ohjelma 2018B. Tilikaudella ei ole käytetty
optio-oikeuksia voimassa olevista optio-ohjelmista
osakkeiden merkintään. Kaikkien optio-ohjelmien
kohderyhmään kuuluu noin 15 avainhenkilöä
mukaan lukien konsernin johtoryhmän jäsenet.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
116

Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
1 Liikevaihto markkina-alueittain
Te 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Suomi 4 018,3 3 708,7
Yhteensä 4 018,3 3 708,7
2 Liiketoiminnan muut tuotot
Te 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Liiketoiminnan muut tuotot 1,0 5,1
Yhteensä 1,0 5,1
3 Henkilöstökulut
Te 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Palkat ja palkkiot -2 181,9 -2 006,4
Eläke- ja eläkevakuutusmaksukulut -335,8 -310,7
Muut henkilöstökulut -35,5 -42,5
Yhteensä -2 553,2 -2 359,6
Johdon palkat ja palkkiot -812,6 -863,1
Johdon luontoisedut -18,1 -14,7
Henkilöstön lukumäärä keskimäärin 19 16
Toimitusjohtajan ja hallituksen palkat, palkkiot sekä etuudet on esitetty konsernitilinpäätöksen
liitetiedossa 28.
4 Poistot ja arvonalentumiset
Te 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Aineettomat hyödykkeet
Muut pitkävaikutteiset menot -49,0 -59,8
Aineelliset hyödykkeet
Koneet ja kalusto -6,9 -6,4
Yhteensä -55,9 -66,1
5 Liiketoiminnan muut kulut
Te 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Vuokrat -192,0 -137,6
Liiketoiminnan muut kulut -1 182,8 -1 265,4
Yhteensä -1 374,8 -1 403,0
6 Tilintarkastajan palkkiot
Te 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Tilintarkastuspalkkiot -84,2 -84,0
Muut palkkiot -10,0 -12,9
Yhteensä -94,2 -96,9
7 Rahoitustuotot ja -kulut
Te 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä 1 354,8 1 046,3
Muilta 82,3 40,8
Yhteensä 1 437,1 1 087,1
Muut korko- ja rahoituskulut
Muille -428,5 -310,3
Yhteensä -428,5 -310,3
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä 1 008,6 776,8
Eriin rahoitustuotot- ja kulut sisältyy kurssivoittoja/-tappioita (netto)
Muille -3,3 -4,9
Yhteensä -3,3 -4,9
8 Tilinpäätössiirrot
Te 1.1.–31.12.2024 1.1.–31.12.2023
Konserniavustus 300,0 -
Yhteensä 300,0 -
Tuloslaskelman liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
117

Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
9 Aineettomat hyödykkeet
Te 31.12.2024 31.12.2023
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1. 5 327,4 5 313,6
Lisäykset 45,1 13,8
Hankintameno 31.12. 5 372,5 5 327,4
Kertyneet sumu-poistot 1.1. -5 230,9 -5 171,1
Tilikauden poisto -49,0 -59,8
Kertyneet poistot 31.12. -5 279,9 -5 230,9
Kirjanpitoarvo 31.12. 92,6 96,5
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankkeet
Hankintameno 1.1. 6,3 -
Lisäykset 6,7 6,3
Hankintameno 31.12. 13,0 6,3
Aineettomat hyödykkeet yhteensä 105,6 102,8
Taseen liitetiedot
Pysyvät vastaavat
10 Aineelliset hyödykkeet
Te 31.12.2024 31.12.2023
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1. 1 030,8 1 023,8
Lisäykset - 7,0
Hankintameno 31.12. 1 030,8 1 030,8
Kertyneet sumu-poistot 1.1. -1 011,7 -1 005,4
Tilikauden poisto -6,9 -6,4
Kertyneet poistot 31.12. -1 018,6 -1 011,7
Kirjanpitoarvo 31.12. 12,2 19,1
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1. 86,0 86,0
Hankintameno 31.12. 86,0 86,0
Kertyneet sumu-poistot 1.1. -70,0 -70,0
Kertyneet poistot 31.12. -70,0 -70,0
Kirjanpitoarvo 31.12. 16,0 16,0
Aineelliset hyödykkeet yhteensä 28,2 35,1
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
118

Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
11 Sijoitukset
Te 31.12.2024 31.12.2023
Konserniyritysosakkeet
Hankintameno 1.1. 345 879,6 345 879,6
Lisäykset 1 519,2 -
Hankintameno 31.12. 347 398,8 345 879,6
Kertyneet arvonalennukset 1.1. -324 895,3 -324 895,3
Kertyneet arvonalennukset 31.12. -324 895,3 -324 895,3
Kirjanpitoarvo 31.12. 22 503,5 20 984,3
Pääomalainasijoitukset saman konsernin yrityksiin
Hankintameno 1.1. 3 155,9 2 905,9
Lisäykset 250,0 250,0
Vähennykset -1 165,3 -
Hankintameno 31.12. 2 240,6 3 155,9
Sijoitukset yhteensä 24 744,1 24 140,2
Componenta Oyj:n tytäryhtiöt, niiden kotipaikka ja omistusosuus ovat lueteltuina konsernitilin-
päätöksen liitetiedossa 28.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
119

Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
VAIHTUVAT VASTAAVAT
12 Saamiset
Te 31.12.2024 31.12.2023
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä 10 482,5 9 798,9
Yhteensä 10 482,5 9 798,9
Te 31.12.2024 31.12.2023
Lyhytaikaiset saamiset
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset 887,4 898,6
Lainasaamiset 3 473,4 2 486,7
Muut lyhytaikaiset saamiset 300,0 -
Siirtosaamiset 556,8 692,1
Yhteensä 5 217,6 4 077,3
Saamiset muilta
Myyntisaamiset 1,0 -
Lainasaamiset 3,1 3,1
Muut lyhytaikaiset saamiset 23,9 24,0
Siirtosaamiset 278,7 538,9
Yhteensä 306,7 566,0
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä 5 524,3 4 643,3
Siirtosaamisten olennaiset erät
Korot 510,9 698,2
Vakuutukset 4,9 7,1
Muut 319,7 525,7
Yhteensä 835,5 1 231,0
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
120

Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
13 Oma pääoma
31.12.2024, Te Osakepääoma SVOP-rahasto Voittovarat Tilikauden tulos Yhteensä
Oma pääoma 1.1 1 000,0 18 153,9 16 418,0 661,9 36 233,8
Edellisen tilikauden voiton siirto 661,9 -661,9 0,0
Tilikauden tulos 1 344,0 1 344,0
Oma pääoma 31.12 1 000,0 18 153,9 17 080,0 1 344,0 37 577,8
Laskelma jakokelpoisesta omasta pääomasta
Te 31.12.2024 31.12.2023
Voitto edellisiltä tilikausilta 17 080,0 16 418,0
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 18 153,9 18 153,9
Tilikauden tulos 1 344,0 661,9
Yhteensä 36 577,8 35 233,8
31.12.2023 Te Osakepääoma SVOP-rahasto Voittovarat Tilikauden tulos Yhteensä
Oma pääoma 1.1 1 000,0 18 153,9 15 730,8 687,2 35 571,9
Edellisen tilikauden voiton siirto 687,2 -687,2 0,0
Tilikauden tulos 661,9 661,9
Oma pääoma 31.12 1 000,0 18 153,9 16 418,0 661,9 36 233,8
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
121

Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
14 Vieras pääoma
Te 31.12.2024 31.12.2023
Korollinen vieras pääoma 4 100,0 3 200,0
Koroton vieras pääoma 1 240,3 1 393,2
Yhteensä 5 340,3 4 593,2
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat rahoituslaitoksilta 2 900,0 2 400,0
Muut pitkäaikaiset korottomat velat - 56,3
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä 2 900,0 2 456,3
Pitkäaikaiset lainat erääntyvät
maksettavaksi seuraavasti
Yli vuoden, mutta enintään viiden vuoden
kuluttua 2 900,0 2 456,3
Yhteensä 2 900,0 2 456,3
Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat saman konsernin yrityksille
Ostovelat 5,4 5,2
Velat saman konsernin yrityksille yhteensä 5,4 5,2
Te 31.12.2024 31.12.2023
Velat muille
Lainat rahoituslaitoksilta 1 200,0 800,0
Ostovelat 383,1 658,5
Muut velat 293,9 199,4
Siirtovelat 557,8 473,7
Velat muille yhteensä 2 434,9 2 131,7
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma yhteensä 1 240,3 1 336,9
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä 2 440,3 2 136,9
Siirtovelkojen olennaiset erät
Vuosilomapalkka sos.kuluineen 450,0 370,9
Jaksotetut Tyel-maksut 24,2 41,1
Muut 83,7 61,8
Yhteensä 557,8 473,7
Vieras pääoma yhteensä 5 340,3 4 593,2
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
122

Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Taseeseen kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset ja -velat
Yhtiön sellaisten tappioiden määrä, joista ei ole kirjattu laskennallista verosaamista
on 49 688 103,09 euroa (68 883 857,09 euroa). Laskennallista verosaamista näistä
tappioista on 9 937 620,62 euroa (13 776 771,42 euroa).
Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista
Vanhenemisvuosi Vahvistetut tappiot, e Laskennallinen vero, e
2024 14 593 630,26 2 918 726,05
2025 10 361 172,56 2 072 234,52
2026 17 434 427,55 3 486 885,51
2027 0,00 0,00
2028 7 036 325,99 1 407 265,20
2029 262 546,71 52 509,34
2030 0,00 0,00
2031 0,00 0,00
2032 0,00 0,00
2033 0,00 0,00
Yhteensä 49 688 103,09 9 937 620,62
15 Annetut vakuudet, vastuusitoumukset ja muut vastuut
Te 31.12.2024 31.12.2023
Annetut pantit
Yrityskiinnitykset 6 800,0 5 200,0
Konserniyritysten puolesta 4 700,0 4 700,0
Yhteensä 11 500,0 9 900,0
Muut vastuut
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Seuraavana vuonna 15,1 18,7
Yli vuoden kuluttua 9,2 16,0
Muut vastuut yhteensä 24,3 34,6
Velat, joiden vakuudeksi on annettu kiinnityksiä,
pantteja tai muita vakuuksia
Te 31.12.2024 31.12.2023
Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä
Rahalaitoslainat 4 063,7 3 163,1
Yhteensä 4 063,7 3 163,1
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
123

Emoyhtiön
tilinpäätös
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Helsingissä, 27. päivänä maaliskuuta 2025
Harri Suutari Anne Koutonen Petteri Walldén
Hallituksen puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Hallituksen jäsen
Tomas Hedenborg Lars Wrebo Sami Sivuranta
Hallituksen jäsen Hallituksen jäsen Toimitusjohtaja
Tilinpäätösmerkintä
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Helsingissä, 27. päivänä maaliskuuta 2025
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Ylva Eriksson
KHT
Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten
kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.
Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden liiketoiminnan
kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.
Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysselvitys on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
124

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Tilintarkastuskertomus
Componenta Oyj:n yhtiökokoukselle
Tilinpäätöksen tilintarkastus
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että
●
konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta
asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa
käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-
tilinpäätösstandardit) mukaisesti
●
tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta
ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen
laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset
vaatimukset.
Lausuntomme on ristiriidaton hallitukselle annetun lisäraportin kanssa.
Tilintarkastuksen kohde
Olemme tilintarkastaneet Componenta Oyj:n (y-tunnus 1635451-6)
tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää:
●
konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman, laskelman oman
pääoman muutoksista, raha-virtalaskelman ja liitetiedot, jotka sisältävät
olennaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskevan informaation ja
muuta selittävää informaatiota
●
emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän
tilintarkastustavan mukaisesti. Hy-vän tilintarkastustavan mukaisia
velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan
velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Riippumattomuus
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden
Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden
vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.
Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan
olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja koskevien säännösten
mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan
1-kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin
tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 3.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
125

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Tarkastuksen yleinen lähestymistapa
Yhteenveto
• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus: 915 tuhatta euroa.
•
Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen kohteena ovat olleet emoyh-
tiö Componenta Oyj sekä tytäryhtiöt Componenta Castings Oy ja
Componenta Manufacturing Oy.
•
Liikearvon arvostus
• Tytäryhtiöosakkeiden ja saman konsernin yrityksiltä olevien saamis-
ten arvostus emoyhtiön tilinpäätöksessä
Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet olennaisuuden
ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on olennainen virheellisyys.
Erityisesti olemme arvioineet alueita, joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia
arvioita. Tällaisia ovat esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy
oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.
Olennaisuus
Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut
soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on hankkia
kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena olennaista
virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä.
Niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin
kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät
tilinpäätöksen perusteella.
Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme olennaisuuteen
liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten alla olevassa taulukossa
kuvatun konsernitilinpäätökselle määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-
arvot yhdessä kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään
tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten tilintarkastustoimenpiteiden
luonteen, ajoituksen ja laajuuden sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta
tilinpäätökseen kokonaisuutena.
Konsernitilinpäätökselle
määritetty olennaisuus
915 tuhatta euroa (edellinen vuosi 950 tuhatta euroa)
Olennaisuuden
määrittämisessä käytetty
vertailukohde
Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus on noin 1%
tilikauden 2024 liikevaihdosta
Perustelut vertailukoh-
teen valinnalle
Valitsimme olennaisuuden määrittämisen vertailukohteeksi
liikevaihdon, koska se antaa vakaan vuosittaisen perustan
olennaisuuden määrittämiselle. Käsityksemme mukaan
se tarjoaa tarkoituksenmukaisen vertailukohdan, jota
tilinpäätöksen lukijat yleisesti käyttävät arvioidessaan
konsernin suoriutumista.
Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen laajuuden määrittäminen
Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme ottaneet huomioon
Componenta-konsernin rakenteen, toimialan sekä taloudelliseen raportointiin
liittyvät prosessit ja kontrollit.
Componenta-konsernin kaikki liiketoiminta on Suomessa. Tarkastuksen
kohteena ovat olleet konserniyhtiöt, joita pidettiin joko merkityksensä
tai erityisluonteensa vuoksi merkittävinä, kattaen valtaosan konsernin
liikevaihdosta, varoista ja veloista. Jäljelle jäävien yhtiöiden osalta suoritimme
muita tarkastustoimenpiteitä varmistaaksemme, ettei niihin liity merkittäviä
riskejä olennaiselle virheelle konsernitilinpäätöksessä.
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat
Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen
harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena
olevan tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon
tilinpäätökseen kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme
sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista
erillistä lausuntoa.
Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä, että johto
sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta
johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä
johtuvan olennaisen virheellisyyden riski.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
126

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen
kannalta keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty
tilintarkastuksessa
Liikearvon arvostus
Konsernitilinpäätöksen
laadintaperiaatteet sekä liitetieto 11
Konsernin taseeseen sisältyy yritys-
hankinnoista syntynyttä liikearvoa

Liikearvo testataan mahdollisen
arvonalentumisen varalta vuosittain ja
aina, kun on viitteitä arvonalentumisesta.
Testaus suoritetaan vertaamalla rahavirtaa
tuottavan yksikön kerrytettävissä olevaa
rahamäärää sen kirjanpitoarvoon.
Kerrytettävissä oleva rahamäärä määritetään
käyttöarvolaskelmilla.
Käyttöarvolaskelmat sisältävät merkittäviä
johdon arvioita ja olettamia liittyen erityisesti
myynnin kasvuun, kannattavuustasoon,
investointitarpeisiin sekä diskonttokorkoihin.
Näiden oletusten muutokset voivat
olennaisesti vaikuttaa arvioituihin
tulevaisuudessa kertyviin rahavirtoihin.
Liikearvon arvostukseen liittyy merkittävää
johdon harkintaa. Tämän johdosta liikearvon
arvostus on konsernitilinpäätöksen
tarkastuksen kannalta keskeinen seikka.
Tarkastustoimenpiteemme sisälsivät mm.
seuraavia toimenpiteitä:
– hankimme ymmärryksen liikearvon
arvonalentumistestauksessa käytetyistä
menetelmistä ja oletuksista.
– tarkastimme tehtyjen laskelmien
matemaattisen oikeellisuuden.
– arvioimme ennustetun liikevaihdon ja
kannattavuustasojen kohtuullisuutta
ja johdonmukaisuutta hyväksyttyihin
budjetteihin ja ennusteisiin nähden.
– arvioimme käyttöarvolaskelmissa
käytetyn diskonttokoron kohtuullisuutta
sekä vertasimme siinä käytettyjä
yksittäisiä tekijöitä havainnoitavissa
oleviin markkinatietoihin.
– arvioimme ennuste-epävarmuuden tasoa
vertaamalla toteutunutta liikevaihtoa
ja kannattavuutta edellisenä vuonna
arvonalentumismallissa käytettyihin
ennusteisiin.
– arvioimme johdon käyttämässä
herkkyysanalyysissä käytettyjen
oletusten asianmukaisuutta.
– arvioimme konsernitilinpäätöksessä
esitettyjen tietojen asianmukaisuutta.
Emoyhtiön tilinpäätöksen tilin-
tarkastuksen kannalta keskeinen seikka
Miten seikkaa on käsitelty
tilintarkastuksessa
Tytäryhtiöosakkeiden ja saman konsernin
yrityksiltä olevien saamisten arvostus
Emoyhtiön tilinpäätöksen laadinta-
periaatteet sekä liitetieto 11 ja 12
Componenta Oyj:n taseessa olevat
omaisuuserät koostuvat suurelta osin
tytäryhtiöosakkeista sekä lainasaamisista
tytäryhtiöiltä. Tytäryhtiöosakkeiden
ja lainasaamisten arvostukseen liittyy
johdon harkintaa. Arvioita tehdessään
johto on harkinnut mm. tytäryhtiöiden
tulontuottokykyä ja toiminnan jatkuvuuden
edellytyksiä.
Edellä mainittujen seikkojen vaikutusten
huomioiminen Componenta Oyj:n
tilinpäätöksessä edellyttää merkittävää
johdon harkintaa ja arvioita tulevaisuuden
kehityksestä ja tästä syystä asiaa on käsitelty
emoyhtiön tilinpäätöksen tilintarkastuksen
kannalta keskeisenä seikkana.
Tarkastustoimenpiteemme sisälsivät mm.
seuraavia toimenpiteitä:
– kävimme läpi yhtiön laatimat kassavir-
ta-arviot, joihin tytäryhtiöosakkeiden ja
lainasaamisten arvostukset perustuvat.
– arvioimme tulevaisuuden tulontuottoky-
kyyn liittyvien johdon olettamien kohtuul-
lisuutta esimerkiksi tarkistamalla, että
ne ovat johdonmukaisia hyväksyttyjen
budjettien ja ennusteiden kanssa.
– kävimme läpi yhtiön arviot liittyen
tytäryhtiöiden omistamien kiinteistöjen
arvostuksiin.
Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014
10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
127

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja
toimitusjohtajan velvollisuudet
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että kon-
sernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen
kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti
ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa
olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyt-
tää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellai-
sesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia
tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä.
Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan
emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa
esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpää-
tös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toi-
minnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan pur-
kaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä
niin.
Tilintarkastajan velvollisuudet
tilinpäätöksen tilintarkastuksessa
Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä
kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme.
Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä,
että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan
mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden
yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin,
joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.
Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme
ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko
tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:
●
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat
tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja
suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja
hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä
johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski
siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta,
sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen
tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka
sisäisen valvonnan sivuuttamista.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
128

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
●
Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä
valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden
asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa,
että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen
valvonnan tehokkuudesta.
●
Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden
asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä
esitettävien tietojen kohtuullisuutta.
●
Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan
ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan
jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella
johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin
liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä
emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme
on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää
tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin
tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat
tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme
perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun
tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin
johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.
●
Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan
lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako
tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa
oikean ja riittävän kuvan.
●
Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen
hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon
laatimisen perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen
soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä
tai liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta.
Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten suoritettavan
tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme
tilintarkastuslausunnosta yksin.
Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen
suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä
tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan
merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.
Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme
noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja
kommunikoimme niiden kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden
voi kohtuudella ajatella vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa
tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.
Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat
merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin
ollen ovat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat
tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen
seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme,
ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä
aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voisi kohtuudella odottaa olevan
suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
129

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Muut raportointivelvoitteet
Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot
Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana
28.2.2011 alkaen yhtäjaksoisesti 14 vuotta. KHT Ylva Eriksson on toiminut
PricewaterhouseCoopers Oy:n nimeämänä päävastuullisena tilintarkastajana
yhtiökokouksesta 8.4.2022 alkaen.
Muu informaatio
Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu
informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikatsaukseen sisältyvän
informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa
tilintarkastuskertomustamme.
Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.
Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen
yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti
ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme
tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.
Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko
toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä
lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään
kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.
Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen
tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu
noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä
kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja
kestävyysraportointistandardeissa.
Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että muussa
informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä
seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.
Helsingissä 27.3.2025
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Ylva Eriksson
KHT
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
130

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Tilintarkastajan ESEF-varmennusraportti
Componenta Oyj:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva kohtuullisen varmuuden
antava riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportti
Componenta Oyj:n johdolle
Olemme Componenta Oyj:n (y-tunnus 1635451-6) (jäljempänä myös
”yhtiö”) johdon pyynnöstä suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon, jonka kohteena on ollut yhtiön IFRS-konsernitilinpäätös
tilikaudelta 1.1.– 31.12.2024 European Single Electronic Format -muodossa
(”ESEF-tilinpäätös”) versio 5493000SDCOXVGZDWK18-2024-12-31-fi.zip.
Johdon vastuu ESEF-tilinpäätöksestä
Componenta Oyj:n johto vastaa ESEF-tilinpäätöksen laatimisesta siten,
että se täyttää 17.12.2018 annetun komission delegoidun asetuksen (EU)
2019/815 vaatimukset (”ESEF-vaatimukset”). Tähän vastuuseen kuuluu,
että suunnitellaan, otetaan käyttöön ja ylläpidetään sisäistä valvontaa, joka
on relevanttia sellaisen ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta, jossa ei
ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista ESEF-vaatimusten
noudattamatta jättämistä.
Meidän riippumattomuutemme ja laadunhallintamme
Olemme noudattaneet IESBAn (International Ethics Standards Board for
Accountants) Kansainvälisten eet-tisten sääntöjen tilintarkastusammattilaisille
(sisältäen Kansainväliset riippumattomuusstandardit) (IESBAn eettiset säännöt)
mukaisia riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia. Sääntöjen
pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys, objektiivisuus, ammatillinen
pätevyys ja huolellisuus, salassapitovelvollisuus ja ammatillinen käyttäytyminen.
Yhtiömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka
mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä
toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,
ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin
perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet ja
menettelytavat.
Meidän velvollisuutemme
Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme toimenpiteiden ja
hankkimamme evidenssin perusteella lausunto ESEF-tilinpäätöksestä.
Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiantomme
kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu)
Muut varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan taloudelliseen
informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus
mukaisesti. Kyseinen standardi edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme
toimeksiannon hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko ESEF-
tilinpäätöksessä olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämistä.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
131

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
ISAE 3000 (uudistettu) mukaiseen kohtuullisen varmuuden antavaan
toimeksiantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä, onko
ESEF-tilinpäätös ESEF-vaatimusten mukainen. Valittavat toimenpiteet
perustuvat tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvan olennaisen ESEF-vaatimusten noudattamatta jättämisen
riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessamme olemme tarkastelleet
sisäistä valvontaa, joka on yhtiössä relevanttia ESEF-tilinpäätöksen laatimisen
kannalta.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Lausunto
Lausuntonamme esitämme, että Componenta Oyj:n ESEF-tilinpäätös
31.12.2024 päättyneeltä tilikaudelta noudattaa olennaisilta osin ESEF-
vaatimuksissa asetettuja vähimmäisvaatimuksia.
Tämä kohtuullisen varmuuden antava varmennusraporttimme on laadittu
toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme työstämme, tästä raportista
ja esittämästämme lausunnosta vain Componenta Oyj:lle, emme kolmansille
osapuolille.
Helsingissä 27.3.2025
PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastusyhteisö
Ylva Eriksson
KHT
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
132

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
133

Kestävyysselvityksen varmennuskertomus
Componenta Oyj:n yhtiökokoukselle
Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden
antavan toimeksiannon, jonka kohteena
on Componenta Oyj:n (1635451-6)
toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain
7 luvun mukainen konsernikestävyysselvitys
tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.
Lausunto
Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme
evidenssin perusteella tietoomme ei ole tullut
seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että
konsernikestävyysselvityksessä ei ole kaikilta
olennaisilta osiltaan noudatettu
1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja
kestävyysraportointistandardeja (ESRS);
2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä
ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta
annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä
vaatimuksia (EU-taksonomia).
Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin,
jolla Componenta Oyj on yksilöinyt tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista
raportoimista varten (kaksinkertainen
olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen
kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla.
Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7
luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista
konsernikestävyysselvityksen merkitsemistä
digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska
kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista
noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen
tai muun Euroopan unionin lainsäädännön
puuttumisen vuoksi.
Lausunnon perustelut
Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin
varmentamisen rajoitetun varmuuden antavana
toimeksiantona noudattaen Suomessa
noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja
kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia
ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut varmennus-
toimeksi annot kuin mennyttä aikaa koskevaan
taloudelliseen informaatioon kohdistuva
tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”.
Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme
kuvataan tarkemmin kohdassa Kestävyys-
raportointitarkastajan velvollisuudet.
Käsityksemme mukaan olemme hankkineet
lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän
tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.
Muu seikka
Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että
Componenta Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun
mukainen konsernikestävyysselvitys on laadittu
ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta
1.1.–31.12.2024.
Lausuntomme ei kata konsernikestävyys-
selvityksessä esitettyjä vertailutietoja.
Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan
osalta.
Konsernikestävyystarkastajan
riippumattomuus ja laadunhallinta
Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserni-
yrityksistä niiden Suomessa noudatettavien
eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat
suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme
täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset
eettiset velvollisuutemme.
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
134

Kestävyysraportointitarkastaja soveltaa
kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM
1, jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on
suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä
toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan
lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten
standardien sekä sovellettavien säädöksiin
ja määräyksiin perustuvien vaatimusten
noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai
menettelytavat.
Hallituksen ja toimitusjohtajan
velvollisuudet
Componenta Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja
vastaavat:
●
konsernikestävyysselvityksestä sekä sen
laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain
7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan
lukien kestävyysraportointistandardeissa
määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot
kestävyysraportointistandardien mukaista
raportointia varten;
●
siitä, että konsernikestävyysselvityksessä on
noudatettu kestävää sijoittamista helpottavasta
kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088
muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin
ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa
8 säädettyjä vaatimuksia;
●
sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne
katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia
konsernikestävyysselvityksen, jossa ei ole
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa
olennaista virheellisyyttä.
Luontaiset rajoitukset
kestävyysselvityksen laatimisessa
Konsernikestävyysselvityksen laatiminen edellyttää
yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien
raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän
sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja valintoja.
Kestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista,
että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy
estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja
arviointiepävarmuutta.
Lisäksi, raportoidessaan tulevaisuuteen
suuntautuvia tietoja, yhtiön on esitettävä
mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat
oletukset ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista
toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen
lopputulos saattaa olla erilainen, koska ennustetut
tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.
Konsernikestävyystarkastajan
velvollisuudet
Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksi-
anto saadaksemme rajoitetun varmuuden
siitä, onko konsernikestävyysselvityksessä
väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista
virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden
antava varmennuskertomus, joka sisältää
lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua
väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan
olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi
kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita
käyttäjät tekevät konsernikestävyysselvityksen
perusteella.
Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin
ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että
käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme
ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon
ajan. Lisäksi:
●
Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai
virheestä johtuvat konsernikestävyysselvityksen
olennaisen virheellisyyden riskit, ja
muodostamme käsityksen toimeksiannon
kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta
pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin
nähden asianmukaiset varmennustoimenpiteet,
mutta emme siinä tarkoituksessa, että
pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai
konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
135

●
Suunnittelemme ja suoritamme näihin
riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä
hankkiaksemme lausuntomme perustaksi
tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa
evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä
johtuva olennainen virheellisyys jää
havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä,
että virheestä johtuva olennainen virheellisyys
jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi
liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen
tahallista esittämättä jättämistä tai virheellisten
tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan
sivuuttamista.
Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä
Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa
suoritettavat toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan
ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan
toimeksiannon toimenpiteistä, ja ovat niitä
suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden
luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen
harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä
tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden
riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden
antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden
taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka
saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden
antava toimeksianto.
Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:
●
Haastattelimme yhtiön johtoa sekä
konsernikestävyysselvityksen sisältämien
tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia
henkilöitä.
●
Hankimme haastatteluilla käsityksen yhtiön
kestävyysraportointiprosessista, sisäisistä
kontrolleista sekä tietojärjestelmistä
kestävyysraportointiprosessiin liittyen.
●
Perehdyimme yhtiön laatimaan
taustadokumentaatioon ja asiakirjoihin
soveltuvin osin, ja arvioimme, tukevatko ne
konsernikestävyysselvitykseen sisältyvää
informaatiota.
– Testasimme konsernikestävyysselvityksessä
esitetyn informaation oikeellisuutta
vertaamalla informaatiota otosperusteisesti
tätä tukevaan yhtiön dokumentaatioon.
– Suoritimme otosperusteisesti analyyttisiä
tarkastustoimenpiteitä ja niihin liittyviä
kyselyitä, uudelleenlaskentaa ja
aineistotarkastusta, sekä testasimme
tietojen yhdistelyä arvioidaksemme
konsernikestävyysselvityksen oikeellisuutta.
●
Suoritimme toimipaikkavierailun valitulla
toimipaikalla.
●
Kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin
prosessin osalta arvioimme yhtiön suorittaman
prosessin toteuttamista suhteessa ESRS-
standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että
kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot
ovat ESRS-standardien mukaisia.
●
Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysselvitys
olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS-
standardien vaatimukset olennaisilta osin.
●
EU-taksonomiatietojen osalta hankimme
käsityksen prosessista, jolla yhtiö on määritellyt
taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset
taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä
annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.
Helsingissä 27.3.2025
BDO Oy,
Kestävyystarkastusyhteisö
Laura Castrén
KRT
Kestävyysselvitys
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Tietoja sijoittajille
Componentan verkkosivut toimivat osoitteessa
www.componenta.com. Verkkosivuillamme on
taloudellisia katsauksia, tietoa johtoryhmän
ja hallituksen jäsenistä, sijoittajasuhde- ja
vastuullisuusmateriaalia, pörssi- ja lehdistö-
tiedotteita, tietoa tuotteista ja palveluista, Code
of Conduct -toimintaohjeet, selvitys hallinto- ja
ohjausjärjestelmästä sekä mm. palkitsemisraportti.
Tavoitteemme on antaa kattavaa tietoa
Componentasta, sen toimintaympäristöstä ja
taloudellisesta asemasta sijoituspäätösten tekemistä
varten.
Ennen tilinpäätöstiedotteen ja osavuosikatsausten
julkaisemista noudatamme 30 päivän hiljaista
jaksoa, jolloin emme järjestä sijoittajatapaamisia tai
kommentoi tuloskehitystä.
Varsinainen yhtiökokous
Componenta Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään
keskiviikkona 23.4.2025. Yhtiökokouskutsu on
julkaistu erillisenä pörssitiedotteena.
Osallistumisoikeus
Oikeus osallistua yhtiökokoukseen on
osakkeenomistajalla, joka yhtiökokouksen
täsmäytyspäivänä 9.4.2025 on merkittynä Euroclear
Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.
Ilmoittautuminen
Osakasluetteloon merkityn osakkeenomistajan, joka
haluaa osallistua yhtiökokoukseen, tulee ilmoittautua
viimeistään 14.4.2025 klo 16 yhtiön internetsivuilla
osoitteessa https://www.componenta.com/sijoittajat/
hallinnointi/yhtiokokous-2025/ tai sähköpostitse
ir.componenta@componenta.com.
Osinko
Hallitus ehdottaa, että osinkoa ei jaeta tilikaudelta
1.1.–31.12.2024.
Taloudelliset tiedotteet 2025
Componenta julkaisee taloudelliset raporttinsa
vuoden 2025 aikana seuraavasti:
●
Tammi–maaliskuun 2025 liiketoimintakatsaus,
perjantaina 9.5.2025
●
Tammi–kesäkuun 2025 puolivuosikatsaus,
keskiviikkona 23.7.2025
●
Tammi–syyskuun 2025 liiketoimintakatsaus,
torstaina 30.10.2025.
Componentan julkaisut ja tiedotteet ovat heti
julkaisuajankohdan jälkeen luettavissa
Componentan verkkosivuilta.
Componentan vuosikatsaus 2024 on
nähtävillä Componentan verkkosivuilla
osoitteessa www.componenta.com. Aiemmin
julkaistut vuosikertomukset, vastuuraportit
ja osavuosikatsaukset löytyvät myös yhtiön
verkkosivuilta. Paperille tulostetun julkaisun

ir.componenta@componenta.com.
Rekisteröitymällä Componentan verkkosivuilla voit
tilata omaan sähköpostiisi ja saada kaikki yhtiön
tiedotteet heti niiden julkistamisen jälkeen.
Kaikki Componentan taloudelliset julkaisut ovat
suomeksi ja englanniksi.
Sijoittajasuhteet ja -yhteydet
Sami Sivuranta
toimitusjohtaja
p. 010 403 00
Marko Karppinen
talousjohtaja
p. 010 403 00
Componenta palvelee sijoittajia ja osakkeen-
omistajia myös sähköpostitse osoitteessa
ir.componenta@componenta.com.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
136

Kestävyysselvitys
TIETOJA SIJOITTAJILLE
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Componenta-konsernin emoyhtiö on Componenta
Oyj (”Componenta” tai ”yhtiö”), Suomessa
rekisteröity julkinen osakeyhtiö, jonka osake
on listattu Helsingin pörssissä. Emoyhtiö ja sen
tytäryhtiöt muodostavat Componenta-konsernin.
Selvitys Componentan hallinto- ja ohjaus-
järjestelmästä vuodelta 2024 on laadittu
Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkaiseman
hallinnointikoodin 2025 mukaisesti. Selvitys hallinto-
ja ohjausjärjestelmästä julkaistaan samanaikaisesti
osana vuosikatsausta, mutta erillään Componenta
Oyj:n hallituksen toimintakertomuksesta, yhtiön
verkkosivuilla www.componenta.com. Componenta
noudattaa hallinnointikoodin 2025 suosituksia
ilman poikkeuksia. Hallinnointikoodi on saatavilla
osoitteessa www.cgfinland.fi.
Componentan hallitus on käsitellyt tämän
selvityksen. Selvitystä ei päivitetä tilikauden
kuluessa, mutta siinä käsitellyt tiedot löytyvät
ajantasaisina yhtiön verkkosivuilla:
www.componenta.com/sijoittajat/hallinnointi/.
Componentan hallintoelimet
Componentassa ylintä päätösvaltaa käyttävät
osakkeenomistajat yhtiökokouksessa. Yhtiötä
johtavat hallitus ja toimitusjohtaja. Konsernitasolla
operatiivisesta toiminnasta vastaa toimitusjohtaja.
Tässä tehtävässä toimitusjohtajaa avustaa
konsernin johtoryhmä.
Hallintoelimet
Yhtiökokous
Osakkeenomistajat käyttävät päätösvaltaansa
yhtiökokouksessa, jossa osakkeenomistajalla
on puhe-, kysely- ja äänioikeus. Varsinainen
yhtiökokous on pidettävä kuuden kuukauden
kuluessa tilikauden päättymisestä.
Yhtiökokous
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta Tilintarkastus
Hallitus
Toimitusjohtaja
Johtoryhmä
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
137

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Yhtiökokous päättää osakeyhtiölain ja
yhtiöjärjestyksen mukaan sille kuuluvista
asioista, joita ovat muun muassa tilinpäätöksen
vahvistaminen, voitonjaosta päättäminen sekä
hallituksen jäsenten ja tilintarkastajan sekä
kestävyysraportoinnin varmentajan valinta.
Jokaisella Componentan osakkeenomistajalla
on oikeus osallistua yhtiökokoukseen. Jokaisella
osakkeella on yksi ääni yhtiökokouksessa.
Ylimääräinen yhtiökokous on pidettävä, mikäli
osakkeenomistajat, joilla on vähintään 10 %
osakkeista, vaativat sitä kirjallisesti tietyn asian
käsittelyä varten.
Pääsääntöisesti yhtiökokous käsittelee yhtiön
hallituksen yhtiökokoukselle esittämiä asioita.
Osakkeenomistajalla on oikeus osakeyhtiölain
mukaisesti saada yhtiökokoukselle kuuluva asia
varsinaisen yhtiökokouksen käsiteltäväksi, jos
hän vaatii sitä yhtiön hallitukselta niin hyvissä
ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
Osakkeenomistajan tulee toimittaa mahdollinen
pyyntö saada asia yhtiökokouksen esityslistalle
perusteluineen tai päätösehdotuksineen kirjallisesti
osoitteeseen Componenta Oyj, Teknobulevardi
3–5, 01530 Vantaa. Yhtiö ilmoittaa varsinaista
yhtiökokousta edeltävän tilikauden loppuun
mennessä verkkosivuillaan päivämäärän, johon
mennessä osakkeenomistajan tulee toimittaa
pyyntönsä.
Hallitus
Kokoonpano
Varsinainen yhtiökokous valitsee vuosittain
hallituksen, johon yhtiöjärjestyksen mukaan
kuuluu 3–7 jäsentä. Hallituksen toimikausi
kestää seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen
päättymiseen. Hallitus valitsee keskuudestaan
puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee
hallituksen jäsenten valintaa koskevat ehdotukset
varsinaiselle yhtiökokoukselle. Hallituksen jäseniä
ehdotettaessa ja valittaessa otetaan huomioon
tulevan hallituksen monimuotoisuus, kuten yhtiön
tarpeita vastaava riittävä osaaminen ja kokemus
sekä molempien sukupuolten edustus.
Hallituksen jäsenten enemmistön on oltava
yhtiöstä riippumattomia. Lisäksi vähintään kahden
mainittuun enemmistöön kuuluvista jäsenistä
on oltava riippumattomia yhtiön merkittävistä
osakkeenomistajista. Riippumattomuus arvioidaan
hallinnointikoodin suosituksen 10 mukaisesti.
Hallituksen palkkioista päättää varsinainen
yhtiökokous.
Hallituksen toiminta
Hallitus laatii itselleen kirjallisen työjärjestyksen.
Hallituksen keskeisimmät tehtävät ovat:
●
valvoa Componentan johtamista ja
toimintaa sekä tehdä merkittävät
strategiaan, investointeihin, organisaatioon,
yritysjärjestelyihin ja rahoitukseen liittyvät
päätökset;
●
nimittää toimitusjohtaja, hyväksyä
toimitusjohtajan toimisuhteen ehdot ja päättää
toimitusjohtajan erottamisesta;
●
hyväksyy konsernin johtoryhmän jäsenten ja
muiden suoraan toimitusjohtajalle raportoivien
ylimmän johdon jäsenten nimitykset
toimitusjohtajan ehdotuksesta;
●
varmistaa, että yhtiön kirjanpito, varainhoidon
valvonta ja riskienhallinta on asianmukaisesti
järjestetty;
●
hyväksyä keskeiset toimintaperiaatteet, muut
yhtiön keskeiset politiikat (esim. sisäpiiriohje
ja tiedonantopolitiikka), arvot ja budjetti sekä
katselmoida vuosittaiset toimintasuunnitelmat;
●
tehdä ehdotukset yhtiökokoukselle ja kutsua
yhtiökokous koolle;
●
seurata ja valvoa tilinpäätösraportoinnin
prosessia ja varmistaa, että raportointiprosessi
tuottaa oikeaa tietoa, sekä hyväksyä tärkeät
laskentaperiaatteet;
●
seurata ja valvoa kestävyysraportoinnin
prosessia;
●
tarkastaa ja valvoa vuosikatsausten ja
tilinpäätösten sekä puolivuosikatsausten ja
liiketoimintakatsausten laatua ja oikeellisuutta;
●
seurata yhtiön taloudellista tilaa ja rahoituksen
riittävyyttä;
●
tarkastaa ulkoisen tilintarkastuksen suunnitelma
sekä kestävyysraportoinnin varmennuksen
suunnitelma, hyväksyä ulkoisen tilintarkastuksen
sekä kestävyysraportoinnin varmennuksen
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
138

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
budjetit sekä uudet toimeksiannot, jotka ylittävät
erikseen asetetut rajat;
●
tavata tarvittaessa ulkoinen tilintarkastaja
ja kestävyysraportoinnin varmentaja ja
katselmoida kaikki ulkoisen tilintarkastajan ja
kestävyysraportoinnin varmentajan antamat
olennaiset raportit;
●
päättää mahdollisten palkitsemisjärjestelmien
periaatteista sekä saattaa palkitsemispolitiikka
ja palkitsemisraportti yhtiökokouksen
käsiteltäväksi;
●
seurata ja arvioida lähipiiritoimia; sekä
●
seurata toiminnan vaatimuksenmukaisuutta.
Hallitus huolehtii tarkastusvaliokunnan tehtävistä.
Osana näitä tehtäviä hallitus
●
seuraa ja arvioi taloudellista sekä
kestävyysraportointia koskevaa
raportointijärjestelmää;
●
seuraa ja arvioi yhtiön sisäisen valvonnan ja
tarkastuksen sekä riskienhallintajärjestelmien
tehokkuutta;
●
seuraa ja arvioi yhtiön lähipiirin kesken tehtäviä
sopimuksia ja muita oikeustoimia, täyttävätkö
ne vaatimukset tavanomaiseen toimintaan
kuulumisesta ja markkinaehdoista;
●
seuraa ja arvioi tilintarkastajan sekä
kestävyysraportin varmentajan
riippumattomuutta ja erityisesti
tämän harjoittamaa muiden kuin
tilintarkastuspalvelujen ja kestävyysraportoinnin
varmentamista koskevien palveluiden
tarjoamista;
●
seuraa yhtiön tilintarkastusta sekä tarvittaessa
kestävyysraportoinnin varmentamista;
●
valmistelee yhtiön tilintarkastajan sekä
kestävyysraportointitarkastajan valinnan; sekä
●
käsittelee yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästä
annettavan selvityksen ja palkitsemisraportin.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen
estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta.
Hallitus on päätösvaltainen, kun paikalla on yli
puolet jäsenistä. Componentan lakiasiainjohtaja
osallistuu hallituksen kokouksiin sihteerinä.
Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan
puheenjohtajan johdolla vuosittain sisäisenä
itsearviointina.
Osakkeenomistajien
nimitystoimikunta
Componentalla on osakkeenomistajien
nimitystoimikunta, jonka tehtävänä on vuosittain
valmistella ja esitellä seuraavalle varsinaiselle
yhtiökokoukselle tehtävät ehdotukset
hallituksen jäseniksi ja hallituksen jäsenten
palkkioiksi. Nimitystoimikunta kutsutaan
vuosittain kokoon pyytämällä yhtiön kolmea
suurinta osakkeenomistajaa per 31. elokuuta
nimeämään yksi jäsen nimitystoimikuntaan.
Lisäksi yhtiön hallituksen puheenjohtaja toimii
nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä.
Nimitystoimikunnan jäsenet valitsevat
keskuudestaan puheenjohtajan.
Nimitystoimikunnan ensimmäisen
kokouksen kutsuu koolle yhtiön hallituksen
puheenjohtaja ja sen jälkeen kokoukset kutsuu
koolle nimitystoimikunnan puheenjohtaja.
Nimitystoimikunta antaa ehdotuksensa
yhtiökokoukselle viimeistään varsinaista
yhtiökokousta edeltävän tammikuun loppuun
mennessä. Nimitystoimikunta huolehtii siitä, että
ehdotus esitellään yhtiökokouksessa.
Nimitystoimikunnalla on kirjallinen työjärjestys,
jonka mukaisesti sen tehtävät ovat:
●
valmistella ja esitellä yhtiökokoukselle tehtävä
ehdotus hallituksen jäsenten lukumääräksi,
●
valmistella ja esitellä yhtiökokoukselle tehtävä
ehdotus hallituksen jäseniksi,
●
valmistella ja esitellä yhtiökokoukselle tehtävä
ehdotus hallituksen jäsenten palkitsemisesta,
sekä
●
etsiä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita.
Hallituksen monimuotoisuus
Ehdotusta tehdessään nimitystoimikunta
ottaa huomioon yhtiön hallituksen
monimuotoisuuspolitiikan.
Monimuotoisuuspolitiikan mukaan hallitukseen
ehdotetuilla henkilöillä tulee olla monipuolista
osaamista kansainvälisesti toimivien
yritysten liiketoiminnasta ja kehittämisestä.
Monimuotoisuuspolitiikan mukaan hallituksen
työskentelyn kannalta olisi hyödyllistä, jos jollakin
hallituksen jäsenellä olisi kokemusta yhtiön
toimialasta tai merkittävästä asiakasryhmästä.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
139

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Hallituksen jäseniä valittaessa tavoitteena on,
että hallituksen jäsenet edustavat kumpaakin
sukupuolta ja heidän osaamisensa ja kokemuksensa
liiketoiminnan eri osa-alueilta (mukaan lukien
tuotanto, myynti, rahoitus ja taloushallinto)
täydentävät toisiaan ja kattavat teollisuus- ja
pörssiyrityksen keskeiset toiminnot. Tavoitteena
on lisäksi varmistaa jatkuvuus siten, että ainakin
osalla hallitukseen valittavista henkilöistä on
pitempiaikaista kokemusta yhtiön liiketoiminnasta.
Yhtiön hallituksen kokoonpano vastaa
nykyisellään riittävissä määrin yhtiön hallituksen
monimuotoisuuspolitiikkaa. Hallituksessa
olevilla henkilöillä on monipuolista osaamista
kansainvälisesti toimivien yritysten liiketoiminnasta
ja kehittämisestä, kokemusta yhtiön toimialasta
sekä toisiaan täydentävää kokemusta liiketoiminnan
eri osa-alueista. Hallituksen jäsenistä miehiä on
neljä ja naisia yksi.
Toimitusjohtaja
Hallitus nimittää toimitusjohtajan ja päättää
toimitusjohtajan palkasta ja muusta palkitsemisesta.
Hallitus huolehtii, että toimitusjohtajalle
toimisuhteen perusteella suoritettavat taloudelliset
etuudet ovat yhtiön voimassa olevan toimielinten
palkitsemispolitiikan mukaisia.
Toimitusjohtaja vastaa Componentan liiketoiminnan
johtamisesta ja kehittämisestä Suomen
osakeyhtiölain ja hallituksen antamien ohjeiden
mukaisesti.
Toimitusjohtaja valmistelee ja esittelee hallituksen
kokouksessa käsiteltävät asiat ja toimeenpanee
hallituksen päätökset. Hän raportoi hallitukselle
muun muassa yhtiön taloudellisesta tilasta,
liiketoimintaympäristöstä ja muista merkittävistä
asioista. Toimitusjohtaja valmistelee myös
konsernin strategian hallituksen päätettäväksi ja
toimeenpanee hallituksen hyväksymän strategian.
Toimitusjohtaja on Componentan johtoryhmän
puheenjohtaja.
Johtoryhmä
Componentan johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa
Componentan johtamisessa ja kehittämisessä.
Konsernin hallitus päättää johtoryhmän jäsenten
nimittämisestä ja heidän työsuhteidensa ehdoista
toimitusjohtajan esityksen perusteella konsernissa
käytössä olevan ”yksi yli yhden”
-hyväksymisperiaatteen mukaisesti.
Componentan johtoryhmän jäseniä ovat
tärkeimpien konsernitason toimintojen
vastuunalaiset johtajat. Johtoryhmä kokoontuu
säännöllisesti vähintään kerran kuukaudessa.
Sen keskeisiä tehtäviä ovat konsernin
liiketoimintatavoitteiden toteuttaminen ja
liiketoiminnan kehittäminen.
Riskienhallinta, valvonta-
ympäristö, sisäinen valvonta
ja sisäinen tarkastus
Riskienhallinta on osa yhtiön valvontajärjestelmää
ja sillä pyritään varmistamaan yhtiön
liiketoimintaan vaikuttavien riskien tunnistaminen,
arviointi ja seuranta. Sen avulla pyritään
ennakoimaan liiketoimintaan vaikuttavat uhat ja
mahdollisuudet ja varmistamaan liiketoiminnan
jatkuvuus.
Componentan taloudelliseen raportointiin liittyvän
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoitteena
on varmistaa, että raportointi on luotettavaa
ja että soveltuvia lakeja sekä säännöksiä on
noudatettu.
Hallitus valvoo konsernin taloudellista raportointi-
prosessia sekä seuraa sisäisen valvonnan, sisäisen
tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien
tehokkuutta.
Componenta laatii taloudellisen raportointinsa
kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS),
arvopaperimarkkinalain, kirjanpitolain ja
kirjanpitolautakunnan ohjeiden ja lausuntojen
mukaisesti noudattaen samalla Finanssivalvonnan
määräyksiä ja ohjeita sekä Nasdaq Helsinki Oy:n
pörssin sääntöjä.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
140

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Riskienhallinta
Hallitus vahvistaa periaatteet ja vastuut
riskienhallinnalle sekä seuraa riskien hallinta-
järjestelmien tehokkuutta. Toimitusjohtaja valvoo
riskienhallintaohjelman toteutumista siten, että
se keskittyy paikallisen ja operatiivisen toiminnan
kannalta olennaisiin asioihin. Johtoryhmä osallistuu
riskien tunnistamiseen, arviointiin, vastuuttamiseen
ja kontrollointiin.
Talousjohtaja vastaa Componentan riskienhallinnan
kehittämisestä.
Liiketoimintajohdon tehtävänä on tunnistaa ja
hallita vastuualueensa riskejä osana operatiivista
toimintaansa.
Jokainen työntekijä vastaa omaan työhönsä liittyvien
ja muutoin hallitsemiensa riskien tunnistamisesta,
arvioinnista ja raportoinnista omalle esihenkilölleen.
Componenta-konsernin liiketoimintaan liittyviä
rahoitusriskejä hallitaan Componentan hallituksen
vahvistaman rahoituspolitiikan mukaisesti.
Konsernirahoitus hallinnoi rahoitusriskejä sekä
turvaa osaltaan oman ja vieraan pääoman ehtoisen
rahoituksen saatavuuden kilpailukykyisin ehdoin.
Samalla konsernirahoitus vastaa myös rahavarojen
hallinnoinnista ja mahdollisesta suojauksesta.
Konsernin johtoryhmä käy vuosittain läpi
riskienhallintaprosessin (ERM) ja seuraa
säännöllisesti toiminnan merkittävimpiä riskejä.
Riskienhallintaprosessissa riskit tunnistetaan
ja arvioidaan sekä päätetään niihin liittyvistä
korjaavista toimenpiteistä.
Valvontaympäristö
Componentan sisäisen valvonnan tarkoituksena on
varmistaa, että konserni toimii strategiaa toteuttaen
tehokkaasti ja tuloksellisesti, että riskienhallinta
on asianmukaisesti ja riittävästi järjestetty ja
että taloudellinen ja toiminnan raportointi sekä
kestävyysraportointi on luotettavaa. Valvonnan
perustana ovat Componentan arvot sekä yhtiön
toimintaperiaatteet, politiikat ja menettelyohjeet.
Sisäinen valvonta on osa johtamista, hallinnointia ja
päivittäistä toimintaa.
Taloudellinen raportointi ja sen oikeellisuuden
valvonta perustuvat vuosittain tehtäviin ja
vahvistettaviin budjetteihin, kuukausittain
tehtäviin ennusteisiin sekä tulosraportointiin, jolla
toteumaa verrataan budjettiin ja ennusteisiin.
Taloudellisesta raportointiprosessista ja siihen
liittyvistä yhtenäisistä ja säännöllisesti päivitettävistä
ohjeista vastaavat konsernin talousorganisaatio ja
yksiköiden hallinto yhteistyössä.
Avoin ja riittävä viestintä varmistaa tehokkaan ja
toimivan valvontaympäristön. Tietoa raportoinnin
työkaluista sekä talousraportoinnin ohjeet ja
periaatteet on käyty läpi kaikkien talousraportointiin
osallistuvien kanssa kunkin vastuiden mukaisesti.
Talousraportoinnin ohjeet sekä periaatteet ovat
saatavilla konsernin talousorganisaatiosta sekä
konsernin intranetistä siltä osin kuin ohjeet
koskettavat konsernin muitakin funktioita.
Uusista raportointivaatimuksista sekä muusta
vastaavasta informoidaan talousorganisaation
sisällä säännöllisesti kunkin vastuiden mukaisesti.
Konsernin talousjohtaja raportoi sisäiseen
valvontaan liittyvistä asioista säännöllisesti
hallitukselle.
Kestävyysraportoinnin sisäiset kontrollit koostuvat
muun muassa tarkistuksista, joissa kerätyn tiedon
oikeellisuus arvioidaan aina vähintään kahdessa
eri vaiheessa raportointiprosessia, ja neljän silmän
periaatteesta, jota käytetään laskennallisen tiedon.
Mahdolliset raportointiprosessiin olennaisesti
vaikuttavat sisäisen valvonnan havainnot
raportoidaan johtoryhmälle ja hallitukselle
vähintään kerran vuodessa.
Sisäinen valvonta
Componentan toiminnan tuloksellisuutta ja
tehokkuutta sekä taloudellisten tavoitteiden
toteutumista seurataan koko konsernin kattavalla
taloudellisella raportoinnilla säännöllisesti.
Taloudelliseen raportointiin liittyvän sisäisen
valvonnan toimenpiteiden tehokkuutta
valvovat hallitus, toimitusjohtaja, johtoryhmä ja
liiketoimintojen operatiiviset johtoryhmät.
Konsernilaajuiset yhtenäiset toimintatavat
kattavat myös raportoinnin, johon liittyvät
ohjeet kommunikoidaan säännöllisesti
raportointiprosessiin osallistuvien kanssa kunkin
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
141

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
vastuiden mukaisesti. Konsernin controller seuraa
konserninlaajuisten raportointiprosessien ohjeiden
mukaisten toimenpiteiden toteutumista yhdessä
talousjohtajan kanssa.
Controllerit vastaavat operatiivisten yksiköiden
talousraportoinnista yhdessä yksikön johdon
kanssa. Kunkin liiketoimintayksikön ja
liiketoiminta-alueen johtoryhmä analysoi oman
talousraporttinsa, mukaan lukien volyymit, tuotot,
kustannukset, kannattavuuden ja käyttöpääoman,
kuukausittain ennen konsernin johtoryhmän
raportointikokousta.
Konsernin tuloksen lopullisesta arvioinnista vastaa
hallitus.
Sisäinen tarkastus
Componenta-konsernin sisäistä tarkastusta
toteutetaan hallituksen hyväksymien
toimintaperiaatteiden mukaisesti. Periaatteet
perustuvat konsernin sisäiseen raportointiin
ja hallituksen hyväksymään vuosittaiseen
toimintasuunnitelmaan.
Componenta-konsernin taloushallinto
suorittaa konsernin eri funktioiden
sisäisen kontrolliympäristön vahvistamista
vuosisuunnitelman puitteissa. Componenta
hyödyntää tarvittaessa ulkopuolisia asiantuntijoita
sisäisessä tarkastuksessa, mutta tällä hetkellä
sisäisen kontrolliympäristön kehittäminen koetaan
tehokkaampana tapana vahvistaa sisäistä valvontaa.
Hallinnointikoodi 2020:n ja hallinnointikoodi
2025:n suosituksen 26 mukaisesti yhtiön ei aina
ole tarkoituksenmukaista järjestää sisäisen
tarkastuksen tehtäviä omaksi toiminnokseen
organisaatiossaan. Componenta on päätynyt
lähestymistapaan arvioituaan liiketoiminnan
laajuutta ja niiden kotimaahan keskittynyttä
sijaintia.
Taloudellisten tavoitteiden toteutumista
seurataan koko konsernin kattavalla taloudellisella
raportoinnilla säännöllisesti. Raportteihin sisältyvät
toteumatiedot, budjetit ja ajantasaiset ennusteet
kuluvalle vuodelle ja rullaavasti seuraavalle 12
kuukaudelle.
Sisäpiirihallinto
Componenta noudattaa markkinoiden
väärinkäyttöasetusta ((EU) No 596/2014, ”MAR”)
ja sen nojalla annettuja 2-tason säännöksiä,
arvopaperimarkkinalain ja rikoslain säännöksiä,
ESMA:n (European Securities and Markets
Authority) ja Finanssivalvonnan sääntöjä ja ohjeita
sekä Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohjetta siinä
muodossa, kuin ne kulloinkin ovat voimassa.
Näitä täydentää yhtiön oma sisäpiiriohje, jolla on
tarkoitus luoda selkeät toimintaohjeet ja säännöt
sisäpiiriasioiden hallinnosta, sisäpiiritiedon
julkistamisesta, sisäpiiriluetteloiden ylläpidosta
ja johtohenkilöiden sekä näiden lähipiirien
liiketoimista. Sisäpiiriohje on jaettu kaikille
sisäpiiriläisille.
Soveltuvan lainsäädännön mukaisesti Componentan
johtohenkilöt (hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin
johtoryhmä) ja heidän lähipiirinsä ilmoittavat
omaan lukuunsa tehdyt Componentan osakkeisiin
tai vieraan pääoman ehtoisiin välineisiin tai niihin
liittyviin johdannaisiin tai muihin rahoitusvälineisiin
liittyvät kaupat ja muut liiketoimet Componentalle
ja Finanssivalvonnalle viimeistään kolmen työpäivän
kuluessa liiketoimen tekemisestä. Liiketoimien
ilmoitusvelvollisuuden alkamisen alaraja on 20 000
euroa kalenterivuoden aikana. Componenta
tiedottaa yllä mainituista kaupoista ja liiketoimista
soveltuvan lainsäädännön mukaisesti.
Componenta noudattaa kaupankäyntikieltoa
(ns. suljettu ikkuna), joka alkaa 30 päivää ennen
taloudellisen raportin tai tilinpäätöstiedotteen
julkaisemista ja päättyy taloudellisen raportin
tai tilinpäätöstiedotteen julkaisemiseen. Tällöin
yhtiön ilmoitusvelvolliset johtohenkilöt (hallitus,
toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä) eivät
saa käydä kauppaa tai toteuttaa omaan lukuunsa
tai kolmannen osapuolen lukuun, suoraan tai
välillisesti, liiketoimia, jotka liittyvät Componentan
osakkeisiin tai vieraan pääoman ehtoisiin välineisiin
tai niihin liittyviin johdannaisiin tai muihin
rahoitusvälineisiin. Tämä kaupankäyntikielto
koskee myös Componentan erikseen määrittelemiä
taloudellisten raporttien valmisteluun osallistuvia
henkilöitä.
Yhtiö pitää hankekohtaista sisäpiiriluetteloa
sellaisista hankkeista ja tapahtumista,
joilla toteutuessaan todennäköisesti olisi
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
142

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
huomattava vaikutus Componentan osakkeiden,
rahoitusvälineiden tai niihin liittyvien johdannaisten
arvoon, ja joiden julkistamista on MAR:n mukaisesti
lykätty. Jokainen henkilö, joka saa hankkeeseen
liittyvää sisäpiiritietoa, merkitään hankekohtaiseen
sisäpiiriluetteloon. Mikäli sisäpiiritietoa ilmaistaan
Componentan ulkopuolisille (esimerkiksi
taloudelliset tai muut neuvonantajat), on tiedon
luovuttajan varmistettava, että tiedon vastaanottaja
sitoutuu pitämään tiedon luottamuksellisena ja
noudattaa voimassa olevaa sisäpiirisääntelyä.
Componentan puolesta ja lukuun toimivia
ulkopuolisia tahoja koskee erillinen velvoite laatia ja
ylläpitää sisäpiiriluetteloa henkilöistä, joilla on pääsy
sisäpiiritietoon.
Hankekohtaiseen sisäpiiriluetteloon merkitty
henkilö ei saa ilmaista hänellä olevaa sisäpiirintietoa
laittomasti ulkopuoliselle tai muulle Componentan
työntekijälle, käydä kauppaa tai tehdä liiketoimia
Componentan rahoitusvälineillä, tai neuvoa muita
tällaisissa liiketoimissa. Myös Componentan
rahoitusvälineitä koskevien toimeksiantojen
muuttaminen ja peruminen on kiellettyä silloin,
kun henkilöllä on sisäpiiritietoa. Sisäpiiriohje
on luettavissa kokonaisuudessaan yhtiön
intranetsivuilla. Yhtiön sisäpiirivastaavana toimii
lakiasiainjohtaja.
Tilintarkastus
Varsinainen yhtiökokous valitsee tilintarkastajan
hallituksen ehdotuksen pohjalta ja päättää
tilintarkastajalle maksettavista palkkioista.
Tilintarkastajan toimikausi päättyy valintaa
seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Yhtiössä on yksi tilintarkastaja, jonka tulee
olla Patentti- ja rekisterihallituksen hyväksymä
tilintarkastusyhteisö. Voimassa olevien
tilintarkastussäännösten mukaisten tehtävien lisäksi
tilintarkastaja raportoi säännöllisesti Componentan
hallitukselle.
Tilintarkastajan peräkkäisten toimikausien
yhteenlaskettu kesto voi päävastuullisen
tilintarkastajan osalta olla enintään kymmenen
vuotta. Lisäksi Componenta noudattaa
tilintarkastuslain sekä EU:n tilintarkastusasetuksen
säännöksiä tilintarkastusyhteisön toimikausien
enimmäiskestosta.
Yhtiön tilintarkastaja antaa vuositilinpäätöksen
yhteydessä osakkeenomistajille lain edellyttämän
tilintarkastuskertomuksen ja raportoi säännöllisesti
havainnoistaan hallitukselle.
Lähipiiritoimia koskevat
periaatteet
Componenta noudattaa lähipiiritoimien
seurannassa ja raportoinnissa soveltuvaa
lainsäädäntöä, kansainvälisten
tilinpäätösstandardien vaatimuksia sekä
listayhtiöiden hallinnointikoodia. Lähipiiritoimien
seurannasta ja arvioinnista vastaa Componentan
hallitus, joka on myös hyväksynyt lähipiiritoimien
seurantaa ja arviointia koskevat periaatteet.
Yhtiö ylläpitää luetteloa sen lähipiiriin kuuluvista
henkilöistä ja yhteisöistä lähipiiritoimien
tunnistamiseksi. Kukin lähipiiriin kuuluva henkilö
tai yhteisö on velvoitettu ilmoittamaan tai muulla
tavoin saattamaan mahdolliset eturistiriidat oma-
aloitteisesti yhtiön tietoon.
Componentan hallitus tai tarvittaessa yhtiökokous
päättää esteellisyyssäännökset huomioiden
lähipiiritoimista, jotka eivät kuulu yhtiön
tavanomaiseen toimintaan tai joka tehdään
tavanomaisista kaupallisista ehdoista poiketen.
Componenta voi tehdä lähipiirin kanssa liiketoimia,
jotka liittyvät yhtiön vakioehtoisiin sopimuksiin
tai asiakkaille ja henkilöstölle yleisesti tarjottaviin
normaalin hinnoittelun puitteissa tehtyihin
sopimuksiin tai alittavat hyväksyttyjen periaatteiden
mukaisen euromääräisen rajan. Componentan
hallitus seuraa ja arvioi, miten yhtiön ja sen
lähipiirin kesken tehtävät sopimukset ja muut
oikeustoimet täyttävät vaatimukset tavanomaiseen
toimintaan kuulumisesta ja markkinaehdoista.
Tiedot lähipiiriyhtiöiden kanssa tehdyistä
liiketoimista haetaan Componentan kirjanpidosta
puolivuosittain säännöllisen taloudellisen
raportoinnin yhteydessä. Lähipiiriin kuuluvien
henkilöiden palkkioita ja työsuhde-etuuksia
seurataan erikseen tilinpäätösraportointia varten.
Componenta raportoi lähipiiritoimista säännöllisesti
vuosittain tilinpäätöksessään. Lisäksi Componenta
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
143

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
julkistaa lähipiiritoimet arvopaperimarkkinalain,
pörssin sääntöjen ja markkinoiden
väärinkäyttöasetuksen mukaan.
Tiedottaminen
Tiedot Componentasta ja sen hallinnoinnista
julkistetaan yhtiön verkkosivuilla. Kaikki
Componentan julkistamat tiedotteet ja raportit ovat
saatavissa yhtiön verkkosivuilla heti niiden julkaisun
jälkeen.
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä (Corporate
Governance Statement) sekä palkitsemisraportti,
ovat luettavissa osoitteessa www.componenta.com.
Muut asiat
Väärinkäytöksistä ilmoittaminen
(Whistleblowing)
Componentalla on käytössään menettelyohjeet
yhtiön työntekijöiden ja muiden sidosryhmien
tekemien sisäpiirikaupan, markkinoiden
manipuloinnin sekä niiden yrityksen tai
epäilyn, kirjanpitoon, sisäiseen valvontaan,
tilintarkastukseen tai yhtiön muuhun toimintaan
liittyvän laittoman tai epärehellisen menettelyn
ilmoitusten (”whistleblowing-ilmoitus”)
käsittelyyn.
Yhtiön hallitus on nimittänyt yhtiön
lakiasiainjohtajan vastaanottamaan ja käsittelemään
mahdolliset whistleblowing-ilmoitukset.
Jokainen Componentan työntekijä on velvollinen
ilmoittamaan havaitsemistaan lain, yhtiön
toimintaohjeiden tai muiden Componentan
antamien ohjeiden vastaisesta toiminnasta tai
noudattamatta jättämisestä. Componentan
työntekijät voivat ilmoittaa yhtiön toimintaohjeiden
tai muiden Componentan antamien ohjeiden
vastaisesta toiminnasta esihenkilölleen. Kaikilla
Componentan esihenkilöillä on velvollisuus neuvoa,
miten väärinkäytösten suhteen tulee toimia. Asiassa
voi myös olla yhteydessä yhtiön lakiasiainjohtajaan.
Componentan toimintaohjeiden sekä säännösten
ja määräysten epäillyistä rikkomuksista voi
ilmoittaa myös anonyymin whistleblowing-kanavan
kautta, johon linkki https://report.whistleb.com/
fi/componenta löytyy Componentan ulkoisilta
verkkosivuilta, tai postitse Componenta Oyj,
Lakiasiat, Teknobulevardi 3–5, 01530 Vantaa.
Componentan työntekijöiden lisäksi nämä
kanavat ovat kaikkien yhtiön ulkopuolisten
käytössä. Riippumatta siitä, mitä kautta ilmoitus
on tullut, kaikki vilpittömät väitteet mahdollisista
Componentan toimintaohjeiden tai muiden yhtiön
antamien ohjeiden vastaisesta toiminnasta tai
noudattamatta jättämisestä tutkitaan tasapuolisesti
ja perusteellisesti asianmukaista sisäistä ja/tai
ulkoista asiantuntemusta käyttäen.
Componenta huolehtii siitä, ettei yhdellekään
työntekijälle, joka ilmoittaa lain, yhtiön
toimintaohjeiden tai muiden Componentan
antamien ohjeiden rikkomisesta, aiheudu mitään
vahingollisia seuraamuksia ilmoituksen tekemisestä.
Hallinnointi vuonna 2024
Yhtiökokous
Vuonna 2024 varsinainen yhtiökokous kokoontui
10.4.2024. Kokouksessa oli edustettuna
31,40 % yhtiön osakkeista ja äänistä. Varsinaisen
yhtiökokouksen pöytäkirja on nähtävillä yhtiön
verkkosivuilla. Componenta Oyj:n varsinainen
yhtiökokous pidettiin Technopolis Aviapoliksen
luentosalissa Akropolis 2, osoitteessa
Teknobulevardi 3–5, 01530 Vantaa.
Hallitus
Yhtiön hallitukseen kuuluivat 1.1.2024 –
10.4.2024 seuraavat neljä jäsentä: Harri
Suutari (puheenjohtaja), Anne Koutonen
(varapuheenjohtaja), Tomas Hedenborg ja Petteri
Walldén.
Varsinainen yhtiökokous 10.4.2024 valitsi
hallitukseen seuraavat viisi jäsentä: Tomas
Hedenborg, Anne Koutonen, Harri Suutari Petteri
Walldén ja Lars Wrebo. Varsinaisen yhtiökokouksen
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
144

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
jälkeen pitämässään järjestäytymiskokouksessa
hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi
Harri Suutarin ja varapuheenjohtajaksi Anne
Koutosen.
Vuoden 2024 lopussa hallituksen jäsenistä oli naisia
20 % ja 80 % miehiä.
Componentan hallitus on arvioinut jäsentensä
riippumattomuutta kerran vuoden 2024 aikana.
Yhtiön kaikki hallituksen jäsenet Harri Suutari,
Tomas Hedenborg, Anne Koutonen, Petteri Walldén
ja Lars Wrebo ovat riippumattomia yhtiöstä ja sen
merkittävistä osakkeenomistajista.
Hallitus ei perustanut keskuudestaan valiokuntia
tilikaudella 2024.
Hallituksen kokoonpano 31.12.2024
Syntymä-
vuosi
Koulutus Päätoimi Hallituksen
jäsen vuodesta
Osakeomistus
31.12.2024
Harri Suutari
puheenjohtaja
1959 Insinööri hallitusammattilainen 2019
(2012–2015)
Välillinen omistus
182 889 kpl
Anne Koutonen
varapuheenjohtaja
1962 KTM hallitusammattilainen 2017 –
Tomas Hedenborg 1959 DI hallitusammattilainen 2021 Välillinen omistus
5 100 kpl
Petteri Walldén 1948 DI hallitusammattilainen 2017 –
Lars Wrebo 1962 Msc,
Mechanical
Engineering
hallitusammattilainen 2024 4 000 kpl
Lisätietoja hallituksen jäsenistä on sivuilla 147–148.
Hallituksen kokoukset
Vuoden 2024 aikana hallitus kokoontui 14
kertaa. Hallituksen jäsenten osallistumisprosentti
kokouksiin oli 100.
Hallituksen jäsen Läsnäolo
kokouksissa
Läsnäolo,
%
Harri Suutari
puheenjohtaja
14/14 100 %
Anne Koutonen
varapuheenjohtaja
14/14 100 %
Tomas Hedenborg 14/14 100 %
Petteri Walldén 14/14 100 %
Lars Wrebo 8/8 100 %
Hallitus arvioi toimintaansa puheenjohtajan johdolla syys-
kuussa 2024.
Osakkeenomistajien
nimitystoimikunta 2024
Osakkeenomistajien nimitystoimikuntaan kuuluivat
1.1.–31.12.2024 Kyösti Kakkonen, toimitusjohtaja,
kauppaneuvos, edustaen osakkeenomistajaa
Joensuun Kauppa ja Kone Oy; Harri Suutari,
Componenta Oyj:n hallituksen puheenjohtaja,
edustaen osakkeenomistajaa Etra Capital Oy sekä
toimien nimitystoimikunnan asiantuntijajäsenenä;
ja Erkka Kohonen, vanhempi salkunhoitaja,
edustaen osakkeenomistajaa Keskinäinen
työeläkevakuutusyhtiö Varma. Harri Suutari toimi
nimitystoimikunnan puheenjohtajana.
Nimitystoimikunta kokoontui vuoden 2024 aikana
neljä (4) kertaa ja sen jäsenten osallistumisprosentti
kokouksiin oli 100.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
145

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Toimitusjohtaja ja johtoryhmä
Componentan johtoryhmän jäsenet 31.12.2024
Tehtävä
Syntymä-
vuosi Koulutus
Johtoryhmän
jäsen vuodesta
Osakeomistus
31.12.2024
Optiot*
31.12.2024
Sami Sivuranta toimitusjohtaja 1975 DI 2019 3 897 2018C:
7 540 kpl
2023A:
16 668 kpl
2023B:
16 668 kpl
Marko Karppinen talousjohtaja 1971 KTM 2016 5 562 2018C:
7 540 kpl
2023A:
16 668 kpl
2023B:
16 668 kpl
Pasi Mäkinen operatiivinen
johtaja
1969 insinööri 2015 5 620 2018C:
7 540 kpl
2023A:
16 668 kpl
2023B:
16 668 kpl
Hanna Seppänen lakiasiainjohtaja 1974 OTM 2021 – 2018C:
7 542 kpl
2023A:
16 668 kpl
2023B:
16 668 kpl
* Kukin optio-oikeus 2018C oikeuttaa merkitsemään kaksi yhtiön uutta tai yhtiön hallussa olevaa osaketta.
Kukin optio-oikeus 2023A ja 2023B oikeuttaa merkitsemään yhden yhtiön uuden tai hallussa olevan osakkeen.
Lähipiiriliiketoimet
Vuonna 2024 yhtiöllä ei ollut tavanomaisesta
liiketoiminnasta poikkeavia tai tavanomaisista
kaupallisista ehdoista poikkeavia lähipiiriliiketoimia.
Tilintarkastaja ja tilintarkastajalle
maksetut palkkiot
Vuonna 2024 Componentan varsinaisena
tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö
Pricewaterhouse-Coopers Oy. Päävastuullisena
tilintarkastajana oli KHT Ylva Eriksson.
Yhtiökokouksen 10.4.2024 päätöksen mukaisesti
tilintarkastajalle maksettiin palkkio laskun
mukaan. Vuonna 2024 suoriteperusteiset palkkiot
Componenta-konserniin kuuluvien yhtiöiden
tilintarkastajille olivat noin 194 000 (225 000) euroa,
jotka jakautuivat seuraavasti:
Tilintarkastajille
maksetut palkkiot, euroa 2024 2023
Tilintarkastuksesta 184 000 195 000
Muut kuin tilintarkastuspalvelut 10 000 30 000
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
146

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Harri Suutari
s. 1959, insinööri
– hallituksen puheenjohtaja 2012–2015 ja vuodesta 2019–
– hallituksen jäsen 2012–2015 ja
vuodesta 2019–
– riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Keskeinen työkokemus
Componenta Oyj, toimitusjohtaja, 2015–2019
Hallitusammattilainen, 2012–2015
PKC Group Oyj, toimitusjohtaja, 2002–2005 ja 2008–2012
Ponsse Oyj, toimitusjohtaja, 1994–2000
Kajaani Automatiikka Oy, toimitusjohtaja, 1984–1996
Keskeiset luottamustoimet
Talgraf Oy, hallituksen puheenjohtaja
Konesilta Oy, hallituksen puheenjohtaja
Proventia Group Oy, hallituksen puheenjohtaja
PunaMusta Media Oyj, hallituksen puheenjohtaja
Treenimaailma SixQ Oy, hallituksen puheenjohtaja
Oy M-Filter Ab, hallituksen jäsen
Prometec Tools Oy, hallituksen jäsen
Componentan osakkeita
Yhteensä 182 889 kpl (välillinen omistus)
Anne Koutonen
s. 1962, KTM
– hallituksen jäsen vuodesta 2017–, varapuheenjohtaja vuodesta
2019–
– riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Keskeinen työkokemus
Nokian Renkaat Oyj, talous- ja IR-johtaja,
2006–2018
Nokian Renkaat Oyj, treasurer, 2005–2006
Nokian Renkaat Oyj, manager, treasury,
1997–2005

Suomen Säästöpankki – SSP Oy, rahoituspankki, manager,
domestic money market, 1992–1994
SSP Tampereen Alue, dealer, 1989–1992
Keskeiset luottamustoimet
Tammer Brands Oy, hallituksen puheenjohtaja
HKScan Oyj, hallituksen jäsen
Image Wear Oy, hallituksen jäsen
Kemppi Oy, hallituksen jäsen
Kojamo Oyj, hallituksen jäsen
Merus Power Oyj, hallituksen jäsen
Modulight Oyj, hallituksen jäsen
Componentan osakkeita
–
Tomas Hedenborg
s. 1959, DI
– hallituksen jäsen vuodesta 2021–
– riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Keskeinen työkokemus
Fabel Advisory Oy Ab, toimitusjohtaja 2019–
Orgalim, puheenjohtaja, 2015–2019
Fastems Oy Ab, toimitusjohtaja, 2013–2019
DIMECC Ltd, hallituksen puheenjohtaja,
2013–2017
SLP Oy, hallituksen puheenjohtaja, 2012–2016
Finn-Power Oy, toimitusjohtaja, 2005–2011
HBPO GmbH, toimitusjohtaja, 2001–2005
Bertrand Faure Sitztechnik GmbH, Customer Unit Director,
1998–2001
Bertrand Faure Sitztechnik GmbH, Vice President R&D,
Automotive Seating, 1994–1998
Valeo GmbH, R&D Manager, 1990–1994
Keskeiset luottamustoimet
Temet Group Oy, hallituksen puheenjohtaja
Kemppi Oy, hallituksen jäsen
Meconet Oy, hallituksen jäsen
Ursviken Group Oy, hallituksen jäsen
T-Drill Oy, hallituksen jäsen
Componentan osakkeita
Yhteensä 5 100 kpl (välillinen omistus)
Hallitus 31.12.2024
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
147

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Petteri Walldén
s. 1948, DI
– hallituksen jäsen vuodesta 2017–, puheenjohtaja 2017–2019
– riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Keskeinen työkokemus
Alteams Oy, toimitusjohtaja, 2007–2010
Onninen Oy, toimitusjohtaja, 2001–2005
Ensto Oy, toimitusjohtaja, 1996–2001
Nokia Kaapeli Oy, toimitusjohtaja, 1990–1996
Sako Oy, toimitusjohtaja, 1987–1990
Keskeiset luottamustoimet
Jaakko Pohjola Oy, hallituksen puheenjohtaja
Alteams Oy, hallituksen jäsen
Veritautien tutkimussäätio, hallituksen jäsen
Componentan osakkeita
–
Lars Wrebo
s. 1962, Msc, Mechanical Engineering
– hallituksen jäsen vuodesta 2024–
– riippumaton yhtiöstä ja merkittävistä osakkeenomistajista
Keskeinen työkokemus
Volvo Cars Executive Board Member, SVP Osto ja valmistus,
2012–2016
MAN Truck & Bus, Tuotanto- ja logistiikkajohtaja, 2006–2012
Scania CV AB, SVP Alusta ja ohjaamot, 2001–2006
Scania Production Angers, toimitusjohtaja, 1996–2001
Saab-Scania AB, Scania CV AB, Trainee-ohjelma; useita
johtotehtäviä
valmistuksessa ja logistiikassa, 1986–1996
Keskeiset luottamustoimet
Thor Ahlgren AB, hallituksen jäsen
SMPP Holding AB, hallituksen jäsen
AQ Group, hallituksen jäsen
Componentan osakkeita
Yhteensä 4 000 kpl
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
148

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Sami Sivuranta
s. 1975, DI
– toimitusjohtaja vuodesta 2020–
– johtoryhmän jäsen vuodesta 2019–,
puheenjohtaja vuodesta 2020–
Keskeinen työkokemus
Componenta Oyj, kehitysjohtaja, 2019–2020
HKScan Oyj, operatiivinen johtaja, 2018–2019
Consolis Parma Oy, liiketoiminnan
kehitysjohtaja, 2016–2017
Componenta Oyj, kehitysjohtaja, 2016
Componenta BV, tehtaanjohtaja Heerlenin
valimo, 2015–2016
Componenta Oyj, tuotantosiirroista vastaava
johtaja, 2012–2014
Componenta Oyj, myyntijohtaja
Koneenrakennus Pohjoismaat, 2010–2012
Componenta Oyj, tuotantosiirroista vastaava
päällikkö, 2009–2010
Componenta Karkkila Oy, tuotantopäällikkö,
2006–2009
Componenta Karkkila Oy, laatu- ja
ympäristöpäällikkö, 2004–2006
Keskeiset luottamustoimet
LICO Oy, hallituksen jäsen
Componentan osakkeita
3 897 kpl
Optioita*
2018C: 7 540 kpl
2023A: 16 668 kpl
2023B: 16 668 kpl
Johtoryhmä 31.12.2024
Marko Karppinen
s. 1971, KTM
– talousjohtaja vuodesta 2016–
– johtoryhmän jäsen vuodesta 2016–
Keskeinen työkokemus
Componenta Oyj, kehitysjohtaja, 2016
Componenta Turkki, johtaja, liiketoiminnan
kehitys, 2016
PKC Group Oyj, johtaja, sisäinen tarkastus,
2013–2016
PKC Group Oyj, talousjohtaja (väliaikainen)
Etelä-Amerikan alue, 2013–2014
PKC Group USA, johtaja, liiketoiminnan kehitys,
2011–2013
Proventia Group Oy, talousjohtaja, 2007–2011
PKC Group Oyj, talousjohtaja, 2003–2007
Ponsse Oyj, talousjohtaja ja muita
taloushallinnon tehtäviä, 1994–2001
Componentan osakkeita
5 562 kpl
Optioita*
2018C: 7 540 kpl
2023A: 16 668 kpl
2023B: 16 668 kpl
Pasi Mäkinen
s. 1969, insinööri
– operatiivinen johtaja vuodesta 2020–
– johtoryhmän jäsen vuodesta 2015–
Keskeinen työkokemus
Componenta Oyj, liiketoimintajohtaja,
Materiaalipalvelut, 2019–2020
Componenta Oyj, operatiivinen johtaja, 2017–
2019
Componenta Oyj, Turkin rautaliiketoiminnan
johtaja, 2016–2017
Componenta, Orhangazin valimon (Turkki)
johtaja, 2015–2016
Valmet Technologies Oy, valimotoimintojen
johtaja, 2013–2015
Metso Foundries Jyväskylä Oy, toimitusjohtaja,
2008–2013
Valmet Oyj/Metso Paper Oy/Metso Foundries
Jyväskylä Oy, tuotantopäällikkö, 1999–2008
Keskeiset luottamustoimet
Sacotec Components Oy, hallituksen jäsen
Componentan osakkeita
5 620 kpl
Optioita*
2018C: 7 540 kpl
2023A: 16 668 kpl
2023B: 16 668 kpl
Hanna Seppänen
s. 1974
OTM, LL.M. (Tukholman yliopisto)
– lakiasiainjohtaja vuodesta 2021–
– johtoryhmän jäsen vuodesta 2021–
Keskeinen työkokemus
Siili Solutions Oyj, lakiasiainjohtaja, 2018–2021
Terveystalo, johtava lakimies, 2013–2018
Tallink Silja Oy, lakimies, 2010–2013
Asianajotoimisto Bird & Bird Oy, lakimies,
2008–2010
Orion Oyj, lakimies, 2002–2008
Turun yliopisto, lakimies, 2001–2002
Keskeiset luottamustoimet
Emmy Clothing Company Oy, hallituksen jäsen
Componentan osakkeita
–
Optioita*
2018C: 7 542 kpl
2023A: 16 668 kpl
2023B: 16 668 kpl
* Kukin optio-oikeus 2018C oikeuttaa merkitsemään kaksi yhtiön uutta tai yhtiön hallussa olevaa osaketta.
Kukin optio-oikeus 2023A ja 2023B oikeuttaa merkitsemään yhden yhtiön uuden tai hallussa olevan osakkeen.
Componenta Oyj // Vuosikatsaus 2024
149

Sisällys
Toimitusjohtajan
katsaus
Hallituksen
toimintakertomus
Konserni-
tilinpäätös
Emoyhtiön
tilinpäätös
Konsernitilinpäätöksen
liitetiedot
Kestävyysselvitys
Componenta Oyj
Teknobulevardi 3–5
01530 Vantaa
5493000SDCOXVGZDWK182024-01-012024-12-315493000SDCOXVGZDWK182023-01-012023-12-315493000SDCOXVGZDWK182024-12-315493000SDCOXVGZDWK182023-12-315493000SDCOXVGZDWK182022-12-315493000SDCOXVGZDWK182023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493000SDCOXVGZDWK182024-01-012024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493000SDCOXVGZDWK182024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493000SDCOXVGZDWK182023-12-31COM:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember5493000SDCOXVGZDWK182024-01-012024-12-31COM:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember5493000SDCOXVGZDWK182024-12-31COM:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember5493000SDCOXVGZDWK182023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember5493000SDCOXVGZDWK182024-01-012024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember5493000SDCOXVGZDWK182024-12-31ifrs-full:OtherReservesMember5493000SDCOXVGZDWK182023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember5493000SDCOXVGZDWK182024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember5493000SDCOXVGZDWK182024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember5493000SDCOXVGZDWK182022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493000SDCOXVGZDWK182023-01-012023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember5493000SDCOXVGZDWK182022-12-31COM:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember5493000SDCOXVGZDWK182023-01-012023-12-31COM:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember5493000SDCOXVGZDWK182022-12-31ifrs-full:OtherReservesMember5493000SDCOXVGZDWK182023-01-012023-12-31ifrs-full:OtherReservesMember5493000SDCOXVGZDWK182022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember5493000SDCOXVGZDWK182023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMemberiso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares