iso4217:EURiso4217:EURxbrli:shares529900M13GM4VSTE6W802024-01-012024-12-31529900M13GM4VSTE6W802023-01-012023-12-31529900M13GM4VSTE6W802024-12-31529900M13GM4VSTE6W802023-12-31529900M13GM4VSTE6W802022-12-31529900M13GM4VSTE6W802023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember529900M13GM4VSTE6W802023-12-31yit:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember529900M13GM4VSTE6W802023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember529900M13GM4VSTE6W802023-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember529900M13GM4VSTE6W802023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember529900M13GM4VSTE6W802023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember529900M13GM4VSTE6W802023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember529900M13GM4VSTE6W802023-12-31yit:HybridBondMember529900M13GM4VSTE6W802024-01-012024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember529900M13GM4VSTE6W802024-01-012024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember529900M13GM4VSTE6W802024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember529900M13GM4VSTE6W802024-01-012024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember529900M13GM4VSTE6W802024-01-012024-12-31yit:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember529900M13GM4VSTE6W802024-01-012024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember529900M13GM4VSTE6W802024-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember529900M13GM4VSTE6W802024-12-31yit:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember529900M13GM4VSTE6W802024-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember529900M13GM4VSTE6W802024-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember529900M13GM4VSTE6W802024-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember529900M13GM4VSTE6W802024-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember529900M13GM4VSTE6W802024-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember529900M13GM4VSTE6W802024-12-31yit:HybridBondMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31yit:ReserveForInvestedUnrestrictedEquityMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31yit:HybridBondMember529900M13GM4VSTE6W802023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember529900M13GM4VSTE6W802023-01-012023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember529900M13GM4VSTE6W802023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfGainsAndLossesOnFinancialAssetsMeasuredAtFairValueThroughOtherComprehensiveIncomeMember529900M13GM4VSTE6W802023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember529900M13GM4VSTE6W802023-01-012023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember

Hallituksen

toimintakertomus ja

tilinpäätös ESEF

2024

Sisällys

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	3	KONSERNITILINPÄÄTÖS	128
Strategia	4	Konsernin tuloslaskelma	129
Toimintaympäristö	6	Konsernin laaja tuloslaskelma	129
Taloudellinen kehitys	7	Konsernitase	130
Liiketoiminnat	10	Konsernin rahavirtalaskelma	131
Tutkimus- ja kehitystoiminta	11	Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	132
Hallinnointi	12	Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	134
Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyt tiedot	13
Riskit ja riskienhallinta	14	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	199
Osakkeet ja omistajat	23	Emoyhtiön tuloslaskelma	200
Markkinaympäristö	25	Emoyhtiön tase	201
Ohjeistus ja näkymät vuodelle 2025	25	Emoyhtiön rahavirtalaskelma	203
Hallituksen voitonjakoehdotus	27	Emoyhtiön liitetiedot	204
Tunnusluvut ja laskentakaavat	28
Täsmäytyslaskelmat tietyistä avainluvuista	32	Hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus	214
Kestävyysraportti	33	Tilintarkastuskertomus	215
		ESEF-tilinpäätöksen varmennusraportti	220
		Kestävyysraportin varmennuskertomus	221

Hallituksen toimintakertomus

Aleksanterinkatu 13 peruskorjaus, Helsinki

	Strategia ja visio	4
	Toimintaympäristö	6
	Taloudellinen kehitys	7
	Liiketoiminnat	10
	Tutkimus- ja kehitystoiminta	11
	Hallinnointi	12
	Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyt tiedot	13
	Riskit ja riskienhallinta	14
	Osakkeet ja omistajat	23
	Markkinaympäristö	25
	Ohjeistus ja näkymät vuodelle 2025	26
	Hallituksen voitonjakoehdotus	27
	Tunnusluvut ja laskentakaavat	28
	Täsmäytyslaskelmat tietyistä avainluvuista	32
	Kestävyysraportti	33
	Kestävyysraportin liitetiedot	122

4YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Strategia ja visio

YIT:N VISIO

YIT:n visiona on olla osaavin kumppani kestävien kotien, tilojen ja kaupunkien

kehittämisessä – hyvää elämää varten. Visio tarjoaa yhtiölle selkeän tavoitteen, joka

luotaa nykyistä arkea pidemmälle tulevaisuuteen. Visio on tärkeä työkalu, jonka avulla

yhtiö voi varmistaa, että sen toteuttamat toimet ohjaavat oikeaan suuntaan.  

YIT:n menestys rakentuu monipuolisesti osaavien ammattilaisten varaan. YIT haluaa

löytää ja työllistää parhaat tekijät, jotta yhtiö voi tarjota asiakkailleen laaja-alaista, niin

teknistä, teknologista, sosiaalista, taloudellista ja yhteiskunnallista ymmärrystä ja

kyvykkyyttä edustavaa erityisosaamista. Jatkuvasti digitalisoituvassa maailmassa YIT

haluaa varmistaa, että yhtiöllä on parhaat osaajat. 

Vastuullisuus ohjaa YIT:n toimintaa; yhtiö ei ainoastaan noudata standardeja, vaan pyrkii

olemaan kehityksessä askelen edellä. Yhtiö tekee läheistä yhteistyötä asiakkaidensa

kanssa ja pyrkii ymmärtämään heidän tarpeitaan, tavoitteenaan olla osaavin kumppani.

Hyvä elämä on merkityksellistä myös YIT:n henkilöstön näkökulmasta. YIT haluaa tarjota

turvallisen työympäristön sekä mahdollisuuksia oppia, kehittyä ja kasvaa yhdessä yhtiön

kanssa. 

YIT:N STRATEGIA 2025–2029

YIT julkaisi uuden strategian vuosille 2025–2029 marraskuussa 2024. Edellisen strategian

panostukset toiminnan fokusoimiseksi ja vuonna 2024 loppuun saatetun

muutosohjelman mukanaan tuomat hyödyt luovat pohjan uudelle strategiakaudelle.

Uuden strategian myötä YIT vahvistaa kestokykyään seuraavien viiden vuoden aikana ja

luo arvoa kaikille sidosryhmilleen.

 Strategian painopistealueet strategiakaudelle 2025–2029 ovat:

• alan johtavan tuottavuuden ja taloudellisen suorituskyvyn saavuttaminen,

• kohdennetun kasvun ja kestokyvyn luominen, sekä

• asiakas- ja työntekijäkokemuksen parantaminen entisestään.

Alan johtava tuottavuus ja taloudellinen suorituskyky saavutetaan keskittymällä vahvaan

projekti- ja kustannushallintaan, lyhentämällä hankkeiden läpimenoaikaa, kehittämällä

dynaamisia hinnoittelumalleja kuluttajille ja kehittämällä YIT:tä enemmän kohti tieto-,

teknologia- ja prosessijohtoisempaa organisaatiota. Lisäksi merkittäviä hyötyjä odotetaan

saavutettavan jo toteutetuista tai käynnistetyistä tehostamistoimista, jotka ovat osa

vuonna 2024 loppuun saatettua muutosohjelmaa.

YIT:n tavoitteena on luoda kohdennettua kasvua ja kestokykyä nykyisellä

liiketoimintaportfoliollaan pyrkimällä liikevaihdon jakautumiseen tasaisemmin

maantieteellisesti ja keskittymällä liiketoimintoihin, jotka todennäköisimmin tuottavat

kannattavaa ja pääomatehokasta kasvua. 

Asiakas- ja työntekijäkokemuksen parantamiseksi entisestään YIT pyrkii erottautumaan

vahvasti luomalla projekteissaan alan johtavaa arvoa asiakkailleen. Lisäksi YIT keskittyy

vahvistamaan yrityskulttuuriaan ja strategisia kyvykkyyksiään ja houkuttelemaan parhaita

osaajia tavoitteenaan kehittää YIT:tä enemmän kohti tieto-, teknologia- ja

prosessijohtoisempaa organisaatiota. Yhtiö aikoo myös parantaa työturvallisuutta ja

sitoutuu tinkimättömästi jatkuvaan parantamiseen tällä painopistealueella.

Kaikkia YIT:n liiketoimintoja ja valittuja painopistealueita tukevat vahvasti keskeiset

maailmanlaajuiset megatrendit, kuten kaupungistuminen ja väestörakenteen muutokset,

ilmastonmuutos ja energiasiirtymä, digitalisaatio sekä globaalin turvallisuuden lisääntyvä

korostuminen. 

5YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

TALOUDELLISET TAVOITTEET

YIT arvioi strategiansa onnistumista seuraavilla konsernin taloudellisilla tavoitteilla, jotka

on määrä saavuttaa vuoden 2029 loppuun mennessä.

• Oikaistu liikevoittoprosentti vähintään 7 prosenttia 

• Sitoutuneen pääoman tuotto vähintään 15 prosenttia

• Liikevaihdon kasvu vähintään 5 prosenttia, yhdistetty vuotuinen kasvuvauhti

(CAGR) pohjavuotena 2024.

Lisäksi YIT on määrittänyt taloudellisen viitekehyksen ja muut kuin taloudelliset tavoitteet

strategiakaudelle.

Taloudellinen viitekehys:

• Osingonmaksu vähintään 50 prosenttia nettotuloksesta, edellyttäen tiettyjen

ehtojen täyttymistä nykyisissä rahoitussopimuksissa

• Nettovelka suhteessa omaan pääomaan (velkaantumisaste) 30–70 prosenttia

kaikissa markkinatilanteissa.

Muut kuin taloudelliset tavoitteet:

• Korkean, yli 50 asiakastyytyväisyysindeksin (NPS) tason säilyttäminen kaikissa

toiminnoissa

• Työntekijöiden suositteluindeksi (eNPS) vähintään 50

• Yhdistetty tapaturmataajuus (cLTIF) alle 5 kaikissa operaatioissa

• SBTi:n hyväksymät päästövähennystavoitteet saavutettu vuoteen 2030

mennessä (Scope 1 ja 2 CO2-päästöt -90 prosenttia ja Scope 3 -30 prosenttia). 

Uuden strategian myötä

YIT vahvistaa kestokykyään

seuraavien viiden vuoden

aikana ja luo arvoa kaikille

sidosryhmilleen.

”

Strategiakaudelle asetetut taloudelliset tavoitteet sisältävät oletuksen Suomen

asuntomarkkinan elpymisestä kauden aikana historialliselle keskimääräiselle tasolle. YIT:n

näkemys vuosien 2010–2020 keskimääräisistä omaperusteisten kerrostaloasuntojen

aloituksista Suomessa on noin 16 000 asuntoa vuodessa.

UUSI SEGMENTTIRAKENNE

YIT muutti uuden strategian myötä vuoden 2025 alusta alkaen segmenttirakennettaan

varmistaakseen tavoitellun kohdennetun kasvun ja kestokyvyn luomisen ja tukeakseen

näiden saavuttamista. Vuoden 2025 alusta alkaen YIT:llä on neljä liiketoimintasegmenttiä.

Uudet segmentit sekä niiden vuoden 2029 loppuun mennessä saavutettaviksi asetetut

taloudelliset tavoitteet ovat: 

Asuminen Suomi, joka keskittyy asuinrakennusten rakentamiseen sekä niihin liittyviin

kehityshankkeisiin kuluttajille ja sijoittajille Suomen kasvukeskuksissa. Strategiakaudella

segmentti jatkaa operatiivisen tehokkuuden tavoittelua ja rakentaa valmiutta

markkinaosuuden kasvattamiseen, kun Suomen asuntomarkkinan elpyminen alkaa.

• Tavoitteena on kasvattaa markkinaosuutta, saavuttaa vähintään 10 prosentin

oikaistu liikevoittoprosentti, sekä saavuttaa vähintään 20 prosentin sitoutuneen

pääoman tuotto. 

Asuminen CEE, joka keskittyy asuinrakennusten rakentamiseen sekä niihin liittyviin

kehityshankkeisiin kuluttajille ja sijoittajille itäisen Euroopan kasvualueilla (Puola, Slovakia,

Tšekki, Viro, Liettua, Latvia) tavoitellen merkittävää kasvua strategiakauden aikana.

• Tavoitteena on saavuttaa vähintään 15 prosentin vuosittainen kasvu, vähintään

15 prosentin oikaistu liikevoittoprosentti sekä vähintään 25 prosentin sitoutuneen

pääoman tuotto. 

Rakennus, joka keskittyy toimitilojen urakoimiseen sekä valikoituun kehittämiseen julkiselle

sektorille ja yksityisille sijoittajille Suomessa sekä itäisen Keski-Euroopan

maissa. Strategiakaudella segmentti keskittyy erityisesti kasvaviin teollisuuden

investointeihin, talotekniikan kyvykkyyksien vahvistamiseen ja kasvuun CEE-maissa.

• Tavoitteena on saavuttaa vähintään 2 prosentin vuosittainen kasvu, vähintään

6 prosentin oikaistu liikevoittoprosentti sekä toimia jatkuvasti negatiivisella

sitoutuneella pääomalla. 

Infra, joka keskittyy infrastruktuurin rakentamiseen julkiselle sektorille sekä yksityisille

teollisuuden asiakkaille Suomessa.  Strategiakaudella Infra-liiketoimintasegmentin kasvua

tulevat vauhdittamaan pääasiassa energia- ja teollisuushankkeet, raideinfrastruktuuri ja

puolustussektori.

• Tavoitteena on saavuttaa vähintään 5 prosentin vuosittainen kasvu, vähintään 6

prosentin oikaistu liikevoittoprosentti sekä toimia jatkuvasti negatiivisella

sitoutuneella pääomalla. 

SITOUTUMINEN VASTUULLISUUTEEN

Yksi strategian keskeisistä rakennuspalikoista on edelleen vastuullisuus. YIT:n vision

mukaan vastuullisuus on keskeinen osa hyvää elämää ja selkeä kilpailuetu yhtiölle.

Ympäristökriteerien osalta yhtiö sitoutuu Science Based Targets (SBTi) -aloitteeseen

ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen

mukaisesti. YIT sitoutui marraskuussa 2021 ensimmäisenä suomalaisena

rakennusyhtiönä tieteeseen perustuviin päästövähennystavoitteisiin (SBTi). Science

Based Targets (SBTi) hyväksyi YIT:n asettamat päästövähennystavoitteet kesäkuussa

2023.  Sitoumuksella YIT vahvistaa ilmastotyötään ja pyrkii vähentämään niin omia kuin

myös asiakkaidensa päästöjä. 

Sosiaalisten kriteerien osalta YIT jatkaa työtään yhteiskunnan kehittämiseksi ja paremman

elinympäristön rakentamiseksi. Tavoitteena on puolittaa tapaturmien määrä

strategiakaudella ja panostaa työhyvinvoinnin ja henkilökohtaisen kasvun vahvistamiseen.

Hallintokriteerien osalta yhtiö jatkaa tiukkaa harmaata taloutta koskevaa

lähestymistapaansa. YIT ei hyväksy korruptiota eikä työvoiman hyväksikäyttöä tai

syrjintää.

YIT edistää vastuullisuustavoitteitaan myös koko toimitusketjussaan. Se edellyttää

toimittajiltaan samoja ympäristöä, yhteiskuntaa ja hallintoa koskevia standardeja kuin se

on asettanut omalle toiminnalleen.

6YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Toimintaympäristö

Suomi

Ruotsi

Geopoliittiset jännitteet ja turvallisuusuhat sävyttivät yleistä

toimintaympäristöä edelleen vuonna 2024. Inflaatio lähestyi

kuitenkin vuoden aikana keskuspankkien tavoitetasoja ja

ohjauskorot laskivat merkittävästi huippulukemistaan, mikä toi

helpotusta kotitalouksien ja yritysten taloudelliseen tilanteeseen.

Laskeneen korkotason ja kuluttajien kasvaneen ostovoiman

odotetaan vaikuttavan positiivisesti tulevaan kysyntään.

ASUNTOMARKKINA

Asuntomarkkina jatkui Suomessa haastavana koko vuoden

2024. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla korkealla pysytellyt

korkotaso vaikutti voimakkaasti sekä kuluttaja- että

sijoittajakysyntään ja yleinen kuluttajaluottamus pysyi heikolla

tasolla. Rakentamiskustannukset pysyivät alhaisesta

markkinavolyymistä huolimatta kokonaisuudessaan tasaisena.

Sekä projektirahoituksen että asiakkaiden rahoituksen

saatavuus heikkeni. Loppuvuonna korkotaso laski

huomattavasti piristäen ensisijaisesti käytettyjen asuntojen

kauppaa.

Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maissa kustannusten nousu ja

inflaatiovauhti hidastuivat vuoden aikana. Kysyntä parani

Baltiassa ja pysyi hyvänä itäisessä Keski-Euroopassa,

huolimatta siitä, että inflaatio- ja korkoympäristö oli samanlainen

kuin Suomessa.

RAKENNUSMARKKINA

Suomen rakennusmarkkinaa kannatteli vuonna 2024 julkisen

sektorin kysyntä. Yksityisellä sektorilla hankkeiden määrä

supistui. Korjausrakentamisen markkinassa korkea korkotaso

jarrutti taloyhtiökorjausten käynnistyspäätöksiä. Puolustussektori

investoi aiempaa enemmän ja datakeskushankkeiden määrä oli

nousussa.

Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maissa kysyntä pysyi

kohtuullisena. Erityisesti Baltiassa teollisuuden tuotantolaitosten

investoinnit jatkuivat hyvällä tasolla. 

Sijoittajaliiketoiminnassa kysyntä oli heikkoa kaikissa

toimintamaissa johtuen rahoituksen korkeasta hinnasta ja

heikosta saatavuudesta.

INFRAMARKKINA

Infrarakentamisen julkisen sektorin kysyntä pysyi vuonna 2024

kohtalaisella tasolla Suomessa, ja julkisen sektorin investoinnit

pysyivät vakaana. Yleinen rakentamisen hiljentyminen

Suomessa näkyi inframarkkinassa erityisesti maa- ja

pohjarakentamisen markkinassa.

 

Yksityisen sektorin investoinnit uusiutuvaan energiaan ja

Viro

Latvia

Liettua

Puola

Slovakia

Tšekki

Suomi

Ruotsi

teollisuuteen ovat tukeneet infrarakentamisen markkinaa, mikä

näkyi energia- ja teollisuusrakentamisen kysynnän kasvamisena

erityisesti jälkimmäisellä vuosipuoliskolla. Myös

puolustussektorin investoinnit ovat kasvattaneet

infrarakentamisen kysyntää. Kilpailutilanne markkinassa säilyi

ennallaan.

7YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Taloudellinen kehitys

LIIKEVAIHTO

YIT:n liikevaihto laski 1 820 miljoonaan euroon (2 163).

Liikevaihto laski kaikissa segmenteissä. Asumisen liikevaihto

laski Suomessa ja nousi Baltiassa ja itäisen Keski-Euroopan

maissa. Toimitiloissa vertailukautta tuki Maistraatinportin

toimistokiinteistön myynti. Infran liikevaihto nousi Suomessa

mutta laski kokonaisuutena alasajettavien toimintojen

liikevaihdon laskusta johtuen.

TULOS

YIT:n oikaistu liikevoitto laski 32 miljoonaan euroon (41) ja

oikaistu liikevoittoprosentti 1,7 %:iin (1,9). Asumisen oikaistu

liikevoitto laski, johtuen pääosin oikaistun liikevoiton laskusta

Asuminen Suomessa. Toimitilojen ja Infran oikaistu liikevoitto

kasvoi.

YIT:n liikevoitto oli -55 miljoonaa euroa (51). Oikaisuerät olivat

86 miljoonaa euroa (-10),  ja ne koostuivat pääosin

muutosohjelman kustannuksista, alasajettavien toimintojen

liikevoitosta sekä kalustopalveluiden liiketoiminnan YIT Kalusto

Oy:n myyntivoitosta.  Nettorahoituskustannukset olivat 64

miljoonaa euroa (56). Katsauskauden tulos oli -112 miljoonaa

euroa (3). Katsauskauden tulokseen vaikutti vuonna 2024

negatiivisesti 45 miljoonan euron (17) kustannukset

liiketoimintojen alasajosta Ruotsissa ja Norjassa ja 54 miljoonan

euron (19) muutosohjelman kustannukset ennen veroja.

Osakekohtainen tulos oli -0,51 euroa (-0,01)

LIIKEVAIHTO (milj. €)

OIKAISTU LIIKEVOITTO (milj. €)

KATSAUSKAUDEN TULOS SISÄLTÄEN

LOPETETUT TOIMINNOT (milj. €)

Tiistilän päiväkoti ja koulu, Espoo

8YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

RAHAVIRTA JA TALOUDELLINEN

ASEMA

Vuoden 2024 liiketoiminnan rahavirta investointien jälkeen nousi

110 miljoonaan euroon (-137). Rahavirtaa tuki positiivinen

operatiivinen rahavirta Asuminen-segmentissä, parantunut

nettokäyttöpääoman tehokkuus sekä kalustopalveluiden

liiketoiminnan YIT Kalusto Oy:n myynti. Vertailukauteen vaikutti

negatiivisesti Asuminen-segmentin Suomen asuinrakentamiseen

sitoutunut pääoma. Tontti-investointien rahavirta oli -60

miljoonaa euroa (-65),

Katsauskauden lopussa korolliset velat olivat 893 miljoonaa

euroa (998) ja korollinen nettovelka 680 miljoonaa euroa (795).

Korollinen nettovelka sisälsi 276 miljoonaa euroa IFRS 16

vuokrasopimusvelkoja (256) sekä 178 miljoonaa euroa

myymättömiin asuntoihin liittyviä taloyhtiölainoja (260).

Velkaantumisaste oli 88 % (94) ja omavaraisuusaste 34 % (33).

Oma pääoma laski 770 miljoonaan euroon (845). Nettovelka/

oikaistu käyttökate -suhde oli 13,4 (11,7) ja korkokate 0,8.

Rahavarat nousivat 137 miljoonaan euroon (128), ja YIT:n

käyttämättömät tililimiittisopimukset olivat 13 miljoonaa euroa

(20). Näiden lisäksi YIT:llä oli sitova 249 miljoonan euron (300)

valmiusluottolimiitti, josta 189 miljoonaa euroa (220) oli

käyttämättä neljännen vuosineljänneksen lopussa.

Asuntokohteisiin liittyvät nostamattomat ja sitovat

taloyhtiölainalimiitit laskivat 27 miljoonaan euroon (49) Suomessa

rakenteilla olevien kuluttaja-asuntojen alhaisemman määrän

seurauksena.

Sitoutunut pääoma laski 1 401 miljoonaan euroon (1 618)

tilikauden loppuun mennessä. Sitoutuneen pääoman laskua tuki

onnistuneet pääomanvapauttamistoimet.

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIEN JÄLKEEN

(milj. €)

KOROLLINEN NETTOVELKA JA VELKAANTUMISASTE

KOROLLISTEN VELKOJEN JAKAUMA

9YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

TONTTI-INVESTOINNIT

Tontti-investoinnit olivat 18 miljoonaa euroa (56) ja vuokratontti-

investoinnit ilman myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyjä olivat 9

miljoonaa euroa (3). Tonttivaranto oli katsauskauden lopussa

kokonaisuudessaan 793 miljoonaa euroa (813).

TILAUSKANTA

Tilauskanta oli katsauskauden lopussa  2 941 milj. euroa (3 157).

Tilauskannasta oli tilikauden lopussa myyty 79 % (74 %).

Tilauskantaan lisättiin vuoden aikana lukuisia hankkeita, joista

merkittävimpiä olivat:

• sopimus Meilahden apteekin, keskuskeittiön ja

pysäköinnin uudisrakennuksen rakentamisesta

• sopimus seitsemästä maanteiden hoitourakasta

vuosille 2024–2029 eri puolella Suomea

• urakkasopimus Prysmian Group Finland Oy:n kanssa

hallirakennusten rakentamisesta ja laajentamisesta

yhtiön Kirkkonummen merikaapelien

tuotantolaitosalueelle

• sopimus sisäliikuntahallin rakentamisesta

Lappeenrannan kaupungille

• sopimus Helsingin keskustassa sijaitsevan,

valtioneuvoston käytössä olevan K2-korttelin

peruskorjauksesta ja muutostöistä

• Hitachi Energyn kanssa tehty

projektinjohtourakkasopimus uuden tuotanto- ja

teknologiakeskuksen rakentamisesta Vikbyn

teollisuusalueelle Mustasaareen

• allianssisopimus Pirkkala-Linnainmaan raitiotien

ensimmäisen vaiheen toteutuksesta

• kumppanuussopimus Helsingin kaupunkikehityksen

ja raitioteiden Ohjelma-allianssin kehitysvaiheesta, ja

• sopimus uuden laajan datakeskuksen rakentamisesta

XTX Marketsille Kajaaniin.

TONTTI-INVESTOINNIT (milj. €)

TILAUSKANTA (milj. €)

Kruunusillat-allianssi, Helsinki

10YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Liiketoiminnat

YIT:n liiketoimintasegmentit vuonna 2024 olivat Asuminen,

Toimitilat ja Infra. Uuden strategian mukaisesti YIT muutti

segmenttirakennettaan vuoden 2025 alusta alkaen

varmistaakseen ja tukeakseen tavoitellun kohdennetun kasvun

ja kestokyvyn luomista. Vuoden 2025 alusta alkaen YIT:llä on

neljä liiketoimintasegmenttiä, jotka ovat Asuminen Suomi,

Asuminen CEE, Rakennus (ent. Toimitilat) ja Infra. 

ASUMINEN

Liikevaihto laski 731 miljoonaan euroon (912). Liikevaihto

Suomessa oli 427 miljoonaa euroa (628). Vertailuajanjakson

liikevaihtoa tuki Suomessa sijaitsevien 190 asunnon myynti YIT:n

yhteisyrityksen vuokra-asuntoportfolioon sekä 11 tontin myynti-

ja takaisinvuokrausjärjestelyt vuoden 2023 toisella

neljänneksellä. Liikevaihto Baltian ja itäisen Keski-Euroopan

maissa kasvoi 304 miljoonaan euroon (285).

Oikaistu liikevoitto laski 17 miljoonaan euroon (32). Oikaistu

liikevoitto Suomessa oli -20 miljoonaa euroa (-10). Oikaistu

liikevoitto Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maissa oli 37

miljoonaa euroa (42).

Kuluttajamyynti kasvoi vuonna 2024 sekä Suomessa että

Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maissa. Kuluttajamyynti

Suomessa kasvoi 589 asuntoon (419) ja Baltian ja itäisen Keski-

Euroopan maissa 986 asuntoon (767). Uudet asuntoaloitukset

kuluttajille kasvoivat vuonna 2024 943 kappaleseen (863).

Aloituksista 160 (91) tehtiin Suomessa ja 783 (772) Baltian ja

itäisen Keski-Euroopan maissa.

TOIMITILAT

Liikevaihto laski 734 miljoonaan euroon (843). Vertailukautta tuki

Maistraatinportin toimistokiinteistön myynti. Oikaistu liikevoitto

nousi 3 miljoonaan euroon (0). Oikaistuun liikevoittoon vaikutti

Tripla Mall Ky:n tuottovaatimuksen noususta johtunut käyvän

arvon lasku vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Tuottovaatimuksen nousun vaikutus segmentin oikaistuun

liikevoittoon oli -12 miljoonaa euroa.

Segmentin oman pääoman ehtoisten sijoitusten käyvän arvon

muutokset olivat -8 miljoonaa euroa (-1). Segmentin oman

pääoman ehtoisten sijoitusten käyvän arvon muutos ilman

voitonjakoa oli -4 miljoonaa euroa (-1).

INFRA

Liikevaihto laski 393 miljoonaan euroon (437). Suomessa

liikevaihto kasvoi 369 miljoonaan euroon (357).

Vertailuajanjakson liikevaihto sisältää vuoden 2024

ensimmäisellä vuosineljänneksellä myydyn YIT Kalusto Oy:n

liikevaihdon. Alasajettavien liiketoimintojen liikevaihto laski 25

miljoonaan euroon (81). Oikaistu liikevoitto nousi 17 miljoonaan

euroon (14) Suomen projektien hyvän kannattavuuden

tukemana.

Liikevoiton oikaisuerät sisälsivät 45 miljoonan euron (17)

kustannukset liiketoimintojen alasajosta Ruotsissa ja Norjassa

vuonna 2024. Alasajettavien liiketoimintojen

loppuunsaattaminen Ruotsissa ja Norjassa edistyi suunnitelmien

mukaisesti vuonna 2024. Ruotsissa useat projektit saatiin

päätökseen, mukaan lukien kaikki projektit Pohjois-Ruotsissa.

Keski-Ruotsin keskeneräisten projektien loppuunsaattamista

jatketaan vuonna 2025. Kaikki jäljellä olleet projektit Norjassa

saatiin päätökseen vuonna 2024.

OIKAISTU LIIKEVOITTO SEGMENTEITTÄIN (milj. €)

LIIKEVAIHTOJAKAUMA SEGMENTEITTÄIN

HENKILÖSTÖJAKAUMA SEGMENTEITTÄIN

11YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Tutkimus- ja kehitystoiminta

YIT:n tutkimus- ja kehitystoimintaa toteutettiin vuonna 2024

strategisten painopisteiden ohjaamana. Konsernin tutkimus- ja

kehitystoimintakulut olivat 15 miljoonaa euroa (11), mikä vastaa

0,8 % liikevaihdosta (0,5). Kulut sisältävät sisäisen resursoinnin

ja konsultoinnin sekä teknologiainvestoinnit.

KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI

YIT:n kehitystoimintaa ohjattiin strategisten painopisteiden

(asiakas, tuottavuus ja vastuullisuus) mukaisesti. Jatkokehitimme

liiketoimintasegmenttien ja tukifunktioiden yhteistyöhön

perustuvaa kehittämisen toimintamallia, jotta se olisi entistä

läpinäkyvämpi ja tukisi paremmin liiketoiminnan tavoitteita,

huomioiden strategiset painopisteet. Jatkokehitystä ohjasi

keskeisesti yhtiön muutosohjelma. Toimintamallimme kattaa

kehitystoiminnan suunnittelun, budjetoinnin, resursoinnin,

hankkeiden ohjaamisen, muutosjohtamisen sekä hyötyjen

arvioinnin. Koulutimme henkilöstöämme laajasti systemaattiseen

muutosjohtamiseen, jossa hyödynnämme ADKAR-viitekehystä.

ASIAKAS

Osana ydinliiketoimintoihin keskittymistä, sekä liiketoimintaa

tukevien kehityshankkeiden edistämistä, panostimme myynnin

ja asiakaskokemuksen parantamiseen. Asiakaskokemustyö

tähtää kilpailukykymme parantamiseen ja siihen liittyen

kehitimme asiakaspalveluamme, tuotettamme ja

asiakasrajapinnan digitaalisia ratkaisuja. Myyntitoimintamme

kehittämiseksi uudistimme B2C asiakas- ja

tuotehallintajärjestelmän ja käynnistimme vastaavan

uudistushankkeen myös B2B asiakastyölle. Vastataksemme

markkinamuutoksiin ja varmistaaksemme myyntitoiminnan

onnistumisen olemme panostaneet yhä enemmän myynnin ja

markkinoinnin konsepteihin sekä B2C- että B2B-

liiketoiminnoissamme.

TUOTTAVUUS

Projekti- ja riskienhallinnan kyvykkyyksien parantamiseksi oli

käynnissä useita kehitysprojekteja sisältäen mm. ennustamisen,

raportoinnin ja seurannan edistämistä. Teollisen rakentamisen

menetelmiä esivalmisteiden, hankinnan, tahtiaikataulutuksen ja

työmaalogistiikan osalta jatkokehitettiin käynnissä olleista

hankkeista saatujen kokemusten avulla. Teollinen rakentaminen

on jatkossa YIT:n vakioitu toimintamalli kaikissa hankkeissa.

Kehitimme työmaiden seurantaa datan ja analytiikan avulla sekä

otimme käyttöön AI-työkaluja tehostamaan työskentelyä, niin

toimistotöissä kuin kentällä.

VASTUULLISUUS

Jatkoimme ilmastotavoitteidemme ja hiilitiekartan ohjaamana

kohti vähäpäästöisempää tulevaisuutta. Sitouduimme

marraskuussa 2021 ensimmäisenä suomalaisena

rakennusyhtiönä tieteeseen perustuviin

päästövähennystavoitteisiin (SBTi), jotka lopullisesti hyväksyttiin

vuoden 2023 aikana. Tavoitteet ovat siten linjassa Pariisin

ilmastosopimuksen kanssa ja auttavat rajoittamaan ilmaston

lämpenemisen 1,5 asteeseen. Vastuullisuusraportoinnin,

päästölaskennan ja hankesuunnittelun kyvykkyyksiä parannettiin

esimerkiksi kehittämällä EU-taksonomiaraportointia ja -

järjestelmää, valmistautumalla CSRD-raportoinnin (Corporate

Sustainability Reporting Directive) edellytyksiin  sekä

päivittämällä hankkeiden suunnitteluohjeistusta

vastuullisuuskriteereillä. Panostimme sekä sisäiseen että

ulkoiseen vastuullisuusviestintään.

MUU TUTKIMUS- JA

KEHITYSTOIMINTA

YIT:n ydintietojen (Master data) ja niihin pohjautuvien prosessien

sekä datalla johtamisen kyvykkyyksien kehittämistä jatkettiin.

Taloushallinnan uudistettua järjestelmäkokonaisuutta

jatkokehitettiin ja prosesseja yhtenäistettiin. YIT panosti myös

vahvasti tekoälyn hyödyntämiseen päivittäisessä työssä

kouluttamalla ja tuomalla työkaluja laajasti henkilöstön käyttöön.

TUTKIMUS- JA KEHITYSKULUT (milj. €)

Tammisairaala, Helsinki

12YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Hallinnointi

YIT:n toiminnan lähtökohtana on vastuullisuus, eettisyys ja

hyvän hallintotavan noudattaminen. Yksityiskohtaiset tiedot

yhtiön hallintojärjestelmästä ja palkitsemisesta ovat luettavissa

erillisistä hallinto- ja ohjausjärjestelmäselvityksestä sekä

palkitsemisraportista.

VARSINAISEN

YHTIÖKOKOUKSEN

PÄÄTÖKSET

YIT Oyj:n 14.3.2024 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti

tilinpäätöksen vuodelta 2023 ja myönsi vastuuvapauden

hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti

osingonmaksusta, hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista,

sekä hallituksen valtuuttamisesta yhtiön omien osakkeiden

hankintaan ja osakeanteihin.

OSINGONJAKO

Yhtiökokous hyväksyi hallituksen ehdotuksen olla jakamatta

osinkoa.

TOIMIELINTEN

PALKITSEMISRAPORTTI JA

PALKITSEMISPOLITIIKKA

YIT Oyj:n toimielinten palkitsemisraportti tilikaudelta 2023 ja

palkitsemispolitiikka vuosille 2024–2027 esitettiin

yhtiökokoukselle. Yhtiökokous hyväksyi esitetyn toimielinten

palkitsemisraportin ja kannatti esitettyä palkitsemispolitiikkaa.

Molemmat päätökset olivat neuvoa-antavia.

HALLITUKSEN KOKOONPANO JA

PALKKIOT

Yhtiön hallitukseen päätettiin valita puheenjohtaja,

varapuheenjohtaja ja neljä varsinaista jäsentä toimikaudeksi,

joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallitukseen valittiin puheenjohtajaksi Jyri Luomakoski,

varapuheenjohtajaksi Casimir Lindholm sekä jäseniksi uudelleen

Sami Laine ja Kerttu Tuomas sekä uusiksi jäseniksi Leena

Vainiomäki ja Anders Dahlblom.

Päätettiin, että hallituksen jäsenille maksetaan seuraavan

varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä päättyvältä toimikaudelta

seuraavat kiinteät vuosipalkkiot:

• hallituksen puheenjohtajalle 105 000 euroa

• hallituksen varapuheenjohtajalle ja pysyvien valiokuntien

puheenjohtajille 73 500 euroa, paitsi jos sama henkilö on

hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, sekä

• jäsenille 52 500 euroa.

Lisäksi päätettiin, että yhtiökokouksen päätökseen perustuen

40 % kiinteästä vuosipalkkiosta maksetaan julkisessa

kaupankäynnissä Helsingin pörssissä (Nasdaq Helsinki Oy)

muodostuvaan hintaan hallituksen jäsenten lukuun hankittavina

YIT Oyj:n osakkeina. Osakkeet hankittiin kahden viikon kuluessa

siitä, kun osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2024 oli julkistettu,

tai ensimmäisenä sellaisena ajankohtana, kun se soveltuvan

lainsäädännön mukaan oli mahdollista. Yhtiö vastasi osakkeiden

hankinnasta aiheutuvista kustannuksista.

Hallituksen sekä sen pysyvien ja tilapäisesti asetettujen

valiokuntien jäsenille maksettiin kokouspalkkiona 800 euroa

kultakin kokoukselta Suomessa asuvalle jäsenelle ja muualla

Euroopassa asuvalle jäsenelle 2 000 euroa, myös sähköisten

etäyhteyksien välityksellä tai puhelimitse pidettäviltä hallituksen

tai sen valiokunnan kokouksilta.

Hallituksen puheenjohtajalle sekä pysyvien ja tilapäisesti

asetettujen valiokuntien puheenjohtajille maksettiin

kokouspalkkiona 1600 euroa kokoukselta. Koti- ja

ulkomaanmatkoilta maksettiin päivärahaa konsernin

matkustusohjeen ja verottajan ohjeistuksen mukaisesti.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenille, mukaan lukien

asiantuntijajäsen, maksettiin kokouspalkkiona 800 euroa

toimikunnan kokoukselta ja nimitystoimikunnan puheenjohtajalle

1 600 euroa toimikunnan kokoukselta.

TILINTARKASTAJAN VALINTA JA

PALKKIOT

Yhtiön tilintarkastajan valinnasta tilikaudelle 2024 ja tälle

maksettavasta palkkiosta oli päätetty jo edellisessä

varsinaisessa yhtiökokouksessa, joka pidettiin 16.3.2023.

Tuolloin tilintarkastajaksi tilikaudelle 2024 valittiin

tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, joka ilmoitti

päävastuulliseksi tilintarkastajaksi KHT Mikko Rytilahden.

Tilintarkastajan palkkio päätettiin maksaa yhtiön hyväksymän

laskun mukaan.

OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön

omien osakkeiden hankinnasta hallituksen ehdotuksen

mukaisesti. Hallitukselle myönnetty valtuutus käsitti enintään

21 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisen yhtiön

vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutus

kumosi varsinaisessa yhtiökokouksessa 16.3.2023 annetun

valtuutuksen hankkia omia osakkeita. Valtuutus on voimassa

30.6.2025 saakka.

OSAKEANNIT

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään

osakeanneista hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutus

voidaan käyttää joko kokonaan tai osittain antamalla yhtiön

osakkeita yhdessä tai useammassa erässä siten, että

osakeanneissa annettavien osakkeiden enimmäismäärä on

21 000 000. Hallituksella on valtuudet päättää kaikista

osakkeiden antamisen ehdoista. Valtuutus kumosi varsinaisessa

yhtiökokouksessa 16.3.2023 annetun valtuutuksen päättää

osakeanneista. Valtuutus on voimassa 30.6.2025 saakka.

HALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN

YIT Oyj:n hallituksen järjestäytymiskokous pidettiin 14.3.2024.

Kokouksessa päätettiin hallituksen henkilöstövaliokunnan,

tarkastusvaliokunnan sekä investointi- ja hankevaliokunnan

kokoonpanosta.

Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessa keskuudestaan

henkilöstövaliokunnan puheenjohtajaksi Kerttu Tuomaksen sekä

jäseniksi Jyri Luomakosken ja Leena Vainiomäen.

Henkilöstövaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta konsernin

avainhenkilöiden nimittämiseen ja palkitsemiseen liittyvissä

asioissa. Henkilöstövaliokunta muun muassa valmistelee

ehdotukset konsernin yrityskulttuurin ja henkilöstöpolitiikan

kehittämisestä, palkkaus- ja kannustinjärjestelmistä sekä

tulospalkkiosäännöistä ja johdon tulospalkkioista. Lisäksi

valiokunta käsittelee myös kykyjen tunnistamista,

avainhenkilöstön kehittämistä ja johdon seuraajasuunnittelua

sekä laatii palkitsemispolitiikan ja toimielinten

palkitsemisraportin.

Hallitus valitsi keskuudestaan tarkastusvaliokunnan

puheenjohtajaksi Jyri Luomakosken ja jäseniksi Sami Laineen,

Leena Vainiomäen ja Anders Dahlblomin. 

13YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta konsernin laskenta- ja

raportointiprosessien valvonnassa. Sen tehtävänä on muun

muassa valvoa yhtiön taloudellista raportointiprosessia, sisäisen

valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien

tehokkuutta sekä arvioida tilintarkastusta. Valiokunta valmistelee

osaltaan konsernin rahoituspolitiikan, rahoitussuunnitelman sekä

rahoitusjärjestelyt. Valiokunta käsittelee lisäksi tilinpäätöksen

sekä osa- ja puolivuosikatsaukset, arvioi lakien ja määräysten

noudattamista sekä seuraa tilintarkastusta ja konsernin

taloudellista tilannetta.

Hallitus valitsi keskuudestaan investointi- ja hankevaliokunnan

puheenjohtajaksi Casimir Lindholmin sekä jäseniksi Sami

Laineen ja Anders Dahlblomin.

Investointi- ja hankevaliokunta käsittelee ja valmistelee

hallituksen päätettäväksi tulevia merkittäviä urakkatarjouksia,

kiinteistökehityshankkeita, tontti- ja aluehankeinvestointeja ja -

divestointeja, yritysostoja ja -myyntejä sekä oman pääoman

ehtoisia hankesijoituksia ja seuraa näistä muodostuvien

portfolioiden kehittymistä, taloudellista raportointia ja

riskienhallintaa. Lisäksi valiokunta käsittelee hallituksen

vahvistettavaksi esitettävän investointipolitiikan.

OSAKEPOHJAINEN

KANNUSTINJÄRJESTELMÄ

YIT:llä on käynnissä YIT Oyj:n hallituksen 16.3.2020 päättämä

osakepohjainen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä. Pitkän

aikavälin kannustinjärjestelmän tavoitteena on sitouttaa

avainhenkilöitä, edistää yhtiön strategian toteutumista ja

kasvattaa osakkeenomistajien tuottoa. Kannustinohjelma

muodostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista. Mahdollinen

palkkio määräytyy YIT Oyj:n hallituksen vuosittain kullekin

ansaintajaksolle päättämien mittareiden ja niille asetettujen

tavoitetasojen perusteella.

Kannustinohjelman kolmas ansaintajakso on päätetty

kolmivuotiskaudeksi 2022–2024. Järjestelmän keskeinen mittari

on sijoittajan osakkeesta saamaa kokonaistuottoa mittaava TSR

(Total Shareholder Return). Science Based Target initiative         

-ohjelman kategorioiden 1 ja 2 mukainen päästövähennys on

järjestelmän toinen mittari. Hallitus on päättänyt myös

järjestelmän piiriin valituista noin 150 avainhenkilöstä YIT:n eri

toimintamaista. Ohjelman osanottajat voivat ansaita yhteensä

enintään 2 326 000 brutto-osaketta. Ohjelmaan kuuluu

31.12.2024 yhteensä 99 avainhenkilöä ja he voivat ansaita

yhteensä enintään 1 211 531 brutto-osaketta.

Kannustinohjelman neljäs ansaintajakso on päätetty

kolmivuotiskaudeksi 2023–2025. Järjestelmän keskeinen mittari

on sijoittajan osakkeesta saamaa kokonaistuottoa mittaava TSR

(Total Shareholder Return). Science Based Target initiative -

ohjelman kategorioiden 1 ja 2 mukainen päästövähennys on

järjestelmän toinen mittari. Hallitus on päättänyt myös

järjestelmän piiriin valituista noin 150 avainhenkilöstä YIT:n eri

toimintamaista. Ohjelman osanottajat voivat ansaita yhteensä

enintään 2 184 000 brutto-osaketta. Ohjelmaan kuului

31.12.2024 yhteensä 108 avainhenkilöä ja he voivat ansaita

yhteensä enintään 1 780 031 brutto-osaketta.

Kannustinohjelman viides ansaintajakso on päätetty

kolmivuotiskaudeksi 2024–2026. Järjestelmän keskeinen mittari

on sijoittajan osakkeesta saamaa kokonaistuottoa mittaava TSR

(Total Shareholder Return). Science Based Target initiative -

ohjelman kategorioiden 1, 2 ja 3 mukainen päästövähennys on

järjestelmän toinen mittari. Hallitus on päättänyt myös

järjestelmän piiriin valituista noin 135 avainhenkilöstä YIT:n eri

toimintamaista. Ohjelman osanottajat voivat ansaita yhteensä

enintään 1 999 000 brutto-osaketta. Ohjelmaan kuuluu

31.12.2024 yhteensä 108 avainhenkilöä ja he voivat ansaita

yhteensä enintään 1 981 032 brutto-osaketta.

Lisäksi hallitus suosittelee, että johtoryhmän jäsenet pyrkivät

omistamaan pitkän aikavälin kannustinohjelman myötä YIT:n

osakkeita arvolla, joka vastaa vähintään puolta vuosipalkasta ja

toimitusjohtaja vuosipalkkansa verran ollessaan johtoryhmän

jäseninä. Ansaitut osakkeet luovutetaan työ- tai toimisuhteessa

olevalle avainhenkilölle kolmivuotisen ansaintajakson viimeisen

vuoden tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Hallituksella on

kaikissa tilanteissa palkkioiden kohtuullistamismahdollisuus.

YIT:n palkitsemispolitiikan tavoitteena on vahvistaa YIT:n

kilpailukykyä, pitkäaikaista taloudellista tuloksellisuutta ja

kestävää omistaja-arvon kehitystä tukemalla YIT:n strategian

toteuttamista edistävien osaajien rekrytointia, sitouttamista ja

motivointia.

MUUTOKSET YHTIÖN JOHDOSSA

Antti Inkilä, Asuminen-segmentin johtaja, jätti yhtiön 31.12.2024.

Toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa nimitettiin Asuminen Suomi

-segmentin väliaikaiseksi johtajaksi ja talousjohtaja Tuomas

Mäkipeska Asuminen CEE -segmentin väliaikaiseksi johtajaksi

sekä YIT Oyj:n toimitusjohtajan sijaiseksi 1.1.2025 alkaen.

TILINPÄÄTÖKSEN

LIITETIEDOSTOISSA ESITETYT

TIEDOT

Lähipiiritapahtumat on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa 33.

14YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Riskit ja riskienhallinta

YIT:n riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa YIT:n toiminnan tavoitteiden

saavuttaminen ja turvata toiminnan jatkuvuus.

YIT:n riskienhallintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.

Riskienhallintapolitiikassa on kuvattu YIT:n riskienhallinnan pääperiaatteet, ohjausmalli ja

riskienhallinnan keskeiset prosessit. Hallitus ohjaa ja valvoo riskienhallinnan suunnittelua

ja toteutusta sekä hyväksyy yhtiön riskinottokyvyn ja riskinottohalun. Konsernin

toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu riskienhallinnasta. Toimitusjohtaja vastaa

riskienhallinnan organisoinnista, seurannasta ja jalkauttamisesta sekä

riskienhallintastrategian kehittämisestä. Liike- ja tukitoiminnot vastaavat

riskienhallintakäytännöistä omalla vastuualueellaan.

Riskienhallinta sisällytetään osaksi kaikkia olennaisia yhtiön toiminta-, raportointi- ja

johtamisprosesseja. Riskienhallinnan suunnittelu, riskiposition arviointi ja

toimintaympäristön riskianalyysit ovat osa vuosittaista strategia- ja

vuosisuunnitteluprosessia. Lisäksi riskeissä ja riskipositiossa tapahtuvia olennaisia

muutoksia seurataan ja raportoidaan kuukausittain ja vuosineljänneksittäin konsernin

hallinto- ja raportointikäytäntöjen mukaisesti.

YIT on luokitellut toimintansa kannalta merkittävät riskit strategisiin, operatiivisiin sekä

projekti-, talous- ja tapahtumariskeihin.

YIT:n liiketoiminta on projektiluonteista, minkä vuoksi projektiportfolioihin ja yksittäisiin

projekteihin liittyvä epävarmuus on riskienhallinnan kannalta avainasemassa.

Projektiportfolioriskien hallintaa toteutetaan muun muassa vuosisuunnittelun,

hankevalintojen ja liiketoimintakatselmusten yhteydessä. Yksittäisten hankkeiden

riskienhallinnassa sovelletaan porttimallia, jossa jokaisen portin käsittely sisältää

riskitarkastelun. Lisäksi toteutus- ja ylläpitovaiheen riskejä hallitaan yhtenäisten

projektiriskien hallinnan periaatteiden ja työkalujen avulla.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

järjestelmien pääpiirteet ovat luettavissa hallinto- ja ohjausjärjestelmäselvityksestä.

15YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

LIIKETOIMINNAN MERKITTÄVIMMÄT LÄHIAJAN RISKIT

Strategiset riskit

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Markkinariskit	• YIT:n toimintamaiden yleinen talouskehitys, rahoitusmarkkinoiden toimivuus ja poliittinen ympäristö vaikuttavat yhtiön liiketoimintaan. • EU:n, sitä lähellä olevien maiden, USA:n ja Venäjän sisä- ja ulkopoliittiset jännitteet tai muut kansainväliset jännitteet vaikuttavat rakentamisen kysyntään ja hankaloittavat yhtiön liiketoimintaa. • Venäjän jatkamat sotatoimet Ukrainassa ja eskalaation lisääntynyt uhka vaikuttavat heikentävästi toimintaympäristöömme, asiakkaiden investointihalukkuuteen ja siten vaikuttaa negatiivisesti yhtiön liiketoimintaan. • Lähi-idän levottomuudet ja uhka niiden eskalaatiosta lisäävät epävarmuutta sekä kysynnässä että rahoitusmarkkinassa. • Myytävien tai omistettavien kohteiden hintojen lasku sekä korkotason odotettua hitaampi lasku ja sijoittajien tuottovaatimusten kääntymättömyys laskuun muodostavat toteutuessaan riskin yhtiön kannattavuudelle sekä omaisuuserien arvostukselle. • Toimitusketjujen häiriintyminen esimerkiksi yleisestä taloustilanteesta johtuvista konkursseista tai muista suorituskyvyttömyyksistä vaikeuttavat aliurakoiden suoritukseen, materiaalien saatavuuteen ja lisäävät riskiä hankkeiden valmistumisten viivästymisten muodossa. • Asiakkaiden mieltymysten muuttuminen ja muutokset kilpailijoiden tarjonnassa vähentävät yhtiön tuotteiden ja palveluiden kysyntää. • Uudet kilpailijat ja uudenlaiset liiketoimintamallit ja tuotteet voivat muodostaa riskejä yhtiön tuotteiden ja palveluiden kysynnälle. • Kustannus- ja korkotason nousu, kasvanut vuokra-asuntotarjonta tai vuokralaiskysynnän heikkeneminen toimitila- tai asuntomarkkinoilla ja vaihtoehtoisten sijoituskohteiden parempi tuotto voivat vähentää sijoittajakysyntää. • Suuresta valmiiden myymättömien tuotteiden varastosta johtuen liian korkeaksi kasvanut sitoutunut pääoma vaikeuttaa yhtiön ja kohteiden rahoitustilannetta vaarantaen uusien hankkeiden aloituksia ja kasvattaen rahoituskustannuksia.	• Markkinakehityksen ja toimintaympäristön jatkuva seuranta ja analysointi. • Kumppaneiden kanssa toteutetut rahoitus- ja hankemalliratkaisut. • Tuottovaadetasojen, tarjouskannan ja myyntitilanteen jatkuva seuranta. Markkinatilanteen muuttuessa reagoidaan siten, että tuotantoon, valmistuneisiin kohteisiin ja pääomaan liittyviä riskirajoja ei ylitetä. • YIT:n laajan liiketoimintaportfolion sekä markkinaulottuvuuden hyödyntäminen siirtämällä liiketoiminnan painopistettä pienempi riskisiin liiketoimintamahdollisuuksiin. • Sopimusrakenteet, käytännöt ja monipuolinen toimittajaverkosto, joilla pystytään suojautumaan hinta- ja saatavuusmuutosten negatiivisilta vaikutuksilta. • Kilpailukykyisten ja asiakkaiden kysyntää vastaavien tuotteiden ja palveluiden varmistaminen. • Rakennettaville kohteille kartoitetaan vaihtoehtoisia sijoittajia ja käyttäjiä jo suunnitteluvaiheessa. Kohteet suunnitellaan mahdollisimman muuntojoustaviksi, jotta tilaratkaisut voivat palvella eri asiakas- ja käyttäjäryhmiä. • Riittävät mutta järkevät toimenpiteet valmiiden myymättömien määrän rajoittamiseksi.
Ilmastonmuutos	• Ilmastomuutos voi aiheuttaa yhtiön liiketoiminalle fyysisiä, lainsäädännöllisiä, teknisiä, taloudellisia, markkina- ja maineriskejä. • Äärimmäiset sääolosuhteet, esimerkiksi huomattavasti kasvanut vuotuinen sademäärä tai pitkään jatkuvat hellejaksot, voivat aiheuttaa kustannusten nousua, muutoksia suunnitteluprosesseissa tai viivästyksiä tuotannossa. • Hiilidioksidipäästöihin tai päästöjen vähentämiseen liittyvät kustannukset voivat luoda painetta toimitusketjuun tai uusien ratkaisujen kehitystyöhön, kun rakennusteollisuus siirtyy vaihtoehtoisiin rakennusmateriaaleihin ja etsii tehokkaampia päästövähennyskeinoja. • Asiakkaiden, sijoittajien ja muiden sidosryhmien lisääntyvät vastuullisuuteen liittyvät vaatimukset voivat heijastua yhtiön asiakaskysyntään, rahoitusehtoihin sekä kiinnostavuuteen sijoituskohteena tai kehityskumppanina. • Päästötavoitteista jääminen voi vaikuttaa rahoituksen saatavuuteen tai hintaan. • Ilmastomuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen voivat tuoda nopeita ja merkittäviä lainsäädännöllisiä rajoitteita ja vaatimuksia.	• Ilmastoskenaarioihin perustuva ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien säännöllinen arviointi. • Hankekohtaiset ilmastoriskikartoitukset ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. • Toimintaa ja toiminnan kehittämistä ohjaavien kunnianhimoisten tavoitteiden asettaminen. • Vastuullisuuskriteerien sisällyttäminen investointi- ja tarjousprosesseihin. • Henkilöstön osaamisen kehittäminen. • Aktiivinen yhteistyö ja vuoropuhelu arvoketjun toimijoiden kanssa vaihtoehtoisten rakennusmateriaalien ja ratkaisujen kehittämiseksi. • Proaktiivinen hanke- ja tuotekehitys, uusien ratkaisujen pilotointi sekä aktiivinen yhteistyö koko arvoketjussa. • Aktiivinen ja ennakoiva lainsäädännön seuranta ja vaikutusten arviointi sekä vuorovaikutus sidosryhmien kanssa. • Aktiivinen ja ennakoiva lainsäädännön seuranta ja vaikutusten arviointi.
Vastuullisuus- lainsäädäntöön liittyvät riskit	• Vastuullisuutta koskevan lainsäädännön muutokset tai muutokset lainsäädännön tulkinnassa voivat johtaa sijoittaja- ja kuluttajakysynnän pienentymiseen, rahoituksen saatavuuteen tai sen hintaan tai muilla tavoin heikentää yhtiön toimintaedellytyksiä. • Vastuullisuutta koskevan lainsäädännön vaatimat toimenpiteet saattavat myös aiheuttaa lisäkuluja.	• Lainsäädännön vaatimusten yksityiskohtainen kartoittaminen ja vaikutuksien arviointi. • Tarkka ja läpinäkyvä vastuullisuusraportointi.

16YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Lainsäädännön ja vaatimusten muuttuminen	• Muutokset lainsäädännössä ja viranomaisprosesseissa voivat hidastaa hankkeiden etenemistä, vaikuttaa negatiivisesti nettovelkaan, lisätä oman pääoman tai velkarahoituksen tarvetta tai estää lisärahoituksen toteutumisen. • Yksittäisissä hankkeissa muun muassa kaavoitus, rakennusluvat, viranomaishyväksynnät- ja tulkinnat voivat aiheuttaa riskejä ja esimerkiksi siirtää tilauskantaa, liikevaihtoa, tulosta ja kassavirtaa vuosineljännekseltä tai vuodelta toiselle.	• Lainsäädännön ja regulaation muutosten jatkuva seuranta. Aktiivinen osallistuminen kaavoitukseen ja suunnitteluun riskien hallitsemiseksi. Hankkeisiin ja hankeportfolioon vaikuttavien riskien kokonaisvaltainen tunnistaminen ja arviointi ennen tarjous- tai aloituspäätöksiä. • Aktiivinen vuoropuhelu sidosryhmien ja viranomaisten kanssa läpi projektin elinkaaren. Ennakoiva projektin riskienhallinta siten, että viime hetken päätöksillä tai muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta hankkeiden käynnistymiseen tai valmistumiseen ja sitä kautta taloudellisiin tunnuslukuihin.
Maariskit	Suomi • Merkittävä osa YIT:n liiketoiminnasta tapahtuu Suomessa, mikä korostaa Suomen talouskehityksen merkitystä yhtiön liiketoiminnalle. • Suomen talouskasvun hidastuminen, inflaatio, korkeat korot, muuttoliike ja julkisen sektorin velkaantuminen voivat heikentää kuluttajien ostovoimaa ja yleistä luottamusta, millä voi olla negatiivinen vaikutus asuntojen ja toimitilojen kysyntään. Julkisen sektorin velkaantumisen kasvu voi vaikeuttaa infrastruktuuri-investointien rahoitusta etenkin kuntasektorilla. • Taantuma, negatiivinen kehitys ostovoimassa. • Kasvanut tarjonta ja väestönkasvun hidastuminen tai voimakas paikallinen muuttotappio voivat paikallisesti heikentää asuntokysyntää. • Suomessa hankerahoituksen ja taloyhtiölainojen häiriöt tai merkittävät muutokset voivat vaikuttaa yhtiön kykyyn rahoittaa rakentamisaikaisia kustannuksia, ja niillä voi olla välillisiä vaikutuksia asiakaskysyntään. Itäinen Keski-Eurooppa • Viranomaistoimintaan, lupaprosesseihin ja niiden sujuvuuteen liittyy epävarmuustekijöitä, jotka voivat aiheuttaa merkittäviä viivästyksiä hankekehitykseen. • Viranomaisprosessit ja ennakoimattomat viiveet rakennushankkeiden vastaanottotarkastuksissa voivat vaikuttaa omaperusteisten kohteiden kvartaaleittain aikataulutettuun tuloutukseen. • Poliittisten riskien kasvu voi vaikuttaa kysyntään tai muuten hankaloittaa liiketoimintaa. • Kasvanut riski muun muassa EU:n ulkopuolelta tulevaan työvoimaan ja muuttoliikkeeseen liittyen. • Ukrainan sodan mahdollinen päättyminen ja Ukrainan jälleenrakennus voi aiheuttaa tuotantokapeikkoja sekä hintainflaatiota että ongelmia työvoiman ja materiaalin saatavuudessa.	Suomi • Suomen talouskehityksen sekä julkisten investointien jatkuva seuranta. • Hankerahoituksen ja taloyhtiölainojen saatavuuteen liittyvää riskienhallintaa tehdään hallinnoimalla käyttöpääomia ja rahoitusreservejä tehokkaalla allokoinnilla ja pääoman käytöllä, läpimenoaikoja lyhentämällä ja varmistamalla riittävä rahoituskapasiteetti. • Hankerahoitusmallien ja -yhteistyön kehittäminen kumppaneiden kanssa. Itäinen Keski-Eurooppa • Talouskehityksen sekä julkisten investointien jatkuva seuranta. • Tiivis vuorovaikutus viranomaisten kanssa luovutusten ja lupakäsittelyjen varmistamiseksi. • Asuntotuotanto on poliittisten riskien kannalta melko vähäriskistä liiketoimintaa. • Myyntiriskin hallitseminen dynaamisilla myyntihintojen muutoksilla ja myynnin seurannalla. • Työehtoihin ja ihmisoikeusasioihin yhtiön tuotannossa ja hankinnassa on lisätty seurantaa. • Alihankintojen ja keskeisten materiaalien sitominen tarjouslaskennassa ja kultaisen aikaikkunan aikana sekä pitkien kiinteähintaisten sopimusten välttäminen tai indeksoinnin käyttö. • Läpimenoaikojen lyhentämisellä on mahdollisuus osittain vähentää viranomaisprosessien viiveiden aiheuttamaa viivästystä hankkeen tuloutukselle.
Hyvä hallintotapa	• Toimialan erityispiirteet, yhtiön toimintojen maantieteellinen hajautuneisuus, sopimusten suuri määrä sekä hankkeiden määräaikainen luonne voivat aiheuttaa esimerkiksi korruptioon, lahjontaan, harmaaseen talouteen tai työvoiman hyväksikäyttöön liittyviä riskejä. • Toimittajien sitoutumisen puuttuminen YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteisiin voi aiheuttaa riskejä ihmisoikeuksien toteutumiseen tai maineriskejä yhtiölle.	• YIT sitoutuu hyvään hallintotapaan noudattamalla lakeja ja säädöksiä. • YIT kouluttaa henkilöstöään toimimaan vastuullisesti. • YIT on päivittänyt vastuullisuusstrategiansa. YIT jatkaa nollatoleranssia harmaassa taloudessa, korruptiossa, työvoiman hyväksikäytössä ja syrjinnässä. YIT ryhtyy lisäksi määrätietoisiin toimiin vastuullisuuteen liittyvien asioiden edistämiseksi koko toimitusketjussaan. Jatkossa YIT vaatii toimittajiltaan samoja sitoumuksia ympäristö- ja sosiaalisen vastuullisuuden sekä hyvän hallintotavan -kriteereissä kuin se on itselleen asettanut.
Maineriskit	• Julkisuudessa käsiteltävät aiheet joko rakennusalaan tai yhtiön toimintaan liittyen voivat aiheellisesti tai aiheetta heikentää luottamusta yhtiötä kohtaan ja aiheuttaa mainehaittaa. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi harmaa talous, epäeettinen toiminta sekä rakentamisen laatuongelmat.	• Yhtiön hallintomallin, ennaltaehkäisevän riskienhallinnan ja valvontakäytäntöjen jatkuva kehittäminen esimerkiksi vastuullisuusasioihin liittyen. • Nopea, luotettava ja avoin viestintä sidosryhmien kanssa. • Koulutukset ja ohjeistukset henkilöstölle ja kumppaneille, valvontajärjestelmän käyttö. • Kriisiviestinnän käytäntöjen kehittäminen ja avainhenkilöiden viestintävalmiuksien varmistaminen.

17YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Investoinnit & divestoinnit, yritysjärjestelyt	• Yhtiön tekemät investoinnit, divestoinnit tai yritysjärjestelyt voivat osoittautua strategian toteutuksen vastaisiksi, tai ne eivät täytä asetettuja tavoitteita.	• Investointien ja divestointien valmistelu ja päätöksenteko noudattavat YIT:ssä porttimallia ja sen edellyttämiä porttikohtaisia hyväksyntäkäytäntöjä ja -kriteerejä. Yksittäisen investoinnin ja divestoinnin tulee olla investointipolitiikan mukainen ja täyttää porttimallin mukaiset kriteerit, mukaan lukien riskienarviointi ennen hyväksyntää. • Olennaisen liiketoiminnan hankinta- tai myyntiprosessin käynnistäminen ja lopullisen transaktion päätöksenteko edellyttää aina konsernin toimitusjohtajan, konsernin investointien johtoryhmän, hallituksen Investointi- ja hankevaliokunnan sekä YIT Oyj:n hallituksen hyväksynnän. • Yrityskauppojen (juridisen yksikön (osakekauppa) tai liiketoiminnan (liiketoimintakauppa) hankinta tai myynti), jossa kaupan tarkoituksena on hankkia tai luovuttaa liiketoiminta, käsittely ja päätöksenteko noudattaa YIT:n yrityskauppojen porttimallia ja sen edellyttämiä porttikohtaisia hyväksyntäkäytäntöjä ja -kriteerejä. • Yhteisyritysten (osakkuusyhtiöt ja yhteisyritys -rakenteet) käsittely ja päätöksenteko noudattaa YIT:ssä ko. yhtiöiden porttimallia ja sen edellyttämiä porttikohtaisia hyväksyntäkäytäntöjä ja -kriteerejä. • Yhteisyritykseen investoiminen tai yrityksen perustaminen tai osuuden myynti ja rakenteesta poistuminen edellyttää aina konsernin toimitusjohtajan ja konsernin investointien johtoryhmän hyväksynnän. Edellä mainituilla päätöksenteko- ja kontrollitoimilla on tarkoitus varmistaa YIT:n strategian ja investointipolitiikan kriteerien mukaisten tavoitteiden täyttyminen.
Strategiset kehityshankkeet ja strategian toteutus	• Yhtiö ei välttämättä pysty toteuttamaan tai muokkaamaan strategiaansa toimintaympäristössään, tai valittu strategia voi osoittautua virheelliseksi, millä voi olla kielteisiä vaikutuksia YIT:n taloudelliseen suoriutumiseen.	• YIT on julkaissut uuden strategia vuosille 2025–2029, sekä päivittänyt taloudelliset tavoitteensa. • Taloudelliset tavoitteet saavutetaan keskittymällä kolmeen strategiseen painopistealueeseen, joita ovat: 1) alan johtavan tuottavuuden ja taloudellisen suorituskyvyn saavuttaminen; 2) kohdennetun kasvun ja kestokyvyn luominen sekä; 3) asiakas- ja työntekijäkokemuksen parantaminen entisestään • Jokaisen painopistealueen alle määritetään yksityiskohtaisemmat toimenpiteet ja tavoitteet • Yhtiö varmistaa strategian toteutumisen seuraamalla säännöllisesti yksityiskohtaisempien toimenpiteiden edistymistä ja tavoitteiden saavuttamista, sekä päivittämällä näitä aktiivisesti, mikäli strategian toteutumisen varmistaminen näin vaatii.

18YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Operatiiviset riskit

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Resurssit ja henkilöstö	• Epäonnistuminen osaavan henkilöstön sitouttamisessa haastavassa markkinatilanteessa.	• Johdolle ja avainhenkilöille on järjestetty muutosjohtamisen valmennuksia innostavin pelillisin keinoin ja inhimillisen muutosjohtamisen mallit on otettu käyttöön osana yrityksen kehitysprojekteja. • Esihenkilöt on valmennettu käymään laadukkaita kehityskeskusteluja (Focus on People) ja antamaan hyvää kasvua ja kehittymistä tukevaa palautetta (FeedForward). Loimme YIT Leadership TALK Keynote -sarjan, joka on avoin kaikille johtamisen kehittämisestä kiinnostuneille. Olemme vahvistaneet palautteen antamisen kulttuuria ottamalla käyttöön digitaalisen Kehu Kaveria -työkalun. • Valmennetaan lomautettuja erityisasiantuntijoita kouluttajiksi, ja tarjonneet lomautetuille valmennuksia yleisiin kyvykkyyksiin.. • Esihenkilöitä on kannustettu pitämään yhteyttä lomautettuihin.
Työturvallisuuteen, epäasialliseen kohteluun ja ihmisoikeuksiin liittyvät riskit	• Työturvallisuuteen liittyvät riskit, tyypillisesti erilaiset tapaturmat ja vaaratilanteet, jotka johtavat pääsääntöisesti henkilö- tai materiaalivahinkoihin. Suurin osa työtapaturmista liittyy liikkumiseen, kuten kompastumisiin, kaatumisiin ja liukastumisiin sekä käsikäyttöisiin työkaluilla työskentelyyn työmailla. Vastaavasti vaaratilanteita aiheutuu muun muassa nostotöiden tai päällekkäin työskentelyn yhteydessä tapahtuvissa materiaalien putoamisissa. • Ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyvät riskit koko toimitusketjussa, kuten työperäinen hyväksikäyttö, työolosuhteet, häirintä, rasismi, syrjintä ja muu epäeettinen toiminta. Työurakoiden ketjutus vaikeuttaa tyypillisesti läpinäkyvyyttä rakennusalalla. Riskien toteutuminen vaikuttaa yhtiön maineeseen vastuullisena toimijana.	• Työturvallisuuden ennakoivat toimenpiteet, kuten turvallisuussuunnittelu, johdon työmaakäynnit, turvallisuushavainnot, työmaiden viikkokokous- ja turvavarttikäytännöt sekä perehdyttäminen ja kouluttaminen. Tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkinta ja sisäinen viestintä. • Työ- ja ihmisoikeuksiin liittyvät toimittajavaatimukset ja auditoinnit. • Päivitetään ja selkiytetään menettelytapaohjeemme häirinnän ja epäasiallisen käytöksen ennaltaehkäisyyn ja hallintaan. • Lisätään seksuaalista häirintää koskevan kysymyksen YIT Voice -henkilöstötutkimukseen aiemman kiusaamista ja epäasiallista kohtelua koskevan kysymyksen lisäksi. • Valmennetaan esihenkilöitä ennaltaehkäisemään ja puuttumaan häirintään ja epäasialliseen kohteluun sekä antaneet työkaluja yhteisten pelisääntöjen luomiseen tiimeissä.

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Hankintariskit	• Rakennusalan korkeaan aliurakointiasteeseen ja osaamisalueiden erikoistumiseen voi liittyä riskejä urakkaketjujen hallintaan. Yleistynyt kevytyrittäjyys on lisännyt harmaantalouden riskejä työmailla. • Ulkomaiseen työvoimaan voi liittyä riskejä, kuten työ- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Työvoiman liikkuvuus EU:n sisällä on kasvanut ja EU:n ulkopuolisen työvoiman määrä on merkittävä. • Saatavuus- ja toimitushäiriöriskit voivat viivästyttää hankkeiden toteutusta ja aiheuttaa lisäkustannuksia. • Hankinnan vastuullisuuskysymykset ja kansainvälistyminen voivat kasvattaa riskejä ja aiheuttaa merkittävää mainehaittaa, kuten työ- ja ihmisoikeuksien toteutuminen sekä urakkaketjujen hallinnan haasteet. • Rakennusmateriaalien toimitusajat, saatavuus ja hinnat voivat vaihdella globaalien toimitusketjuhaasteiden vaikutuksesta. • Haastava markkinatilanne voi aiheuttaa aliurakoitsijoiden konkursseja, jotka aiheuttavat merkittäviä aikataulu- ja kustannushaasteita työmailla. • Pakotteiden kiertäminen ja materiaalien alkuperä ei - toivotuista maista.	• Hankintatoimen tehokkuusriskiä hallitaan osana projektinhallintaa, minkä lisäksi vakioitujen ratkaisujen käyttöä kasvatetaan. Toimitusketjujen riskien pienentäminen hallitun lean-rakentamisen avulla. • Ennakoiva riskienhallinta projektien suunnitteluvaiheessa ja kumppaneiden valinnassa. Vuosisopimusten hyödyntäminen ja hankintojen ennakointi. YIT pystyy estämään niiden alihankkijoiden pääsyn työmaille, jotka eivät täytä toimittajalle asetettuja kriteereitä. • YIT pyrkii yhteistyökumppaneiden kanssa pitkäaikaisiin ja molempia osapuolia hyödyttäviin suhteisiin. Hankinnan vastuullisuusasioiden jatkuva kehittäminen, esimerkkinä omien velvoitteiden noudattamisen varmistaminen koko hankintaketjussa. Sitouttaminen toimittajien eettiseen ohjeistukseen (Toimittajaperiaatteet yhteistyökumppaneille). Projektien ja niiden hankintaketjujen ja kumppaneiden jatkuva valvonta tietojärjestelmien ja auditointien kautta. • Kategoriahankintaan siirtyminen ja uuden hankintajärjestelmän kehittäminen, jossa hallitaan toimittajatietoja, tulee jatkossa varmistamaan paremman toimittajariskienhallinnan ja muun muassa vain sallittujen, YIT:n ja kategorian määrittämien kriteerien täyttävien toimittajien käytön.  • Ulkomaalaisten työntekijöiden työolojen seurannan kehittäminen. Työ- ja ihmisoikeuksiin liittyvät toimittajavaatimukset. Vaatimus Suomen myöntämään oleskelulupaan ja siihen liittyvään työnteko-oikeuteen EU- ja ETA-maiden ja Sveitsin ulkopuolisilta, lähetetyiltä työntekijöiltä. YIT käyttää työmaiden kulunhallintaa EU:n ulkopuolisten työntekijöiden tunnistamisessa. Säännölliset anonyymit ulkomaisten työntekijöiden kyselytutkimukset, aiheina työ- ja asumisolot sekä työperäinen hyväksikäyttö.

19YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Tonttien ja kiinteistöjen hankintariskit	• Kaavoitus ja yleinen markkinakehitys voivat heijastua tonttien ja rakennusoikeuksien saatavuuteen, riskeihin ja taloudelliseen toteutettavuuteen. • Ulkopuoliset epävarmuustekijät, kuten lainsäädännön ja regulaation, rakentamiseen liittyvien vaatimusten ja viranomaisten tulkintojen muutokset ja päätöksentekijöiden vaihtuminen voivat aiheuttaa talousvaikutteisia riskejä. Kaavoitukseen ja rakennuslupiin liittyvät valitukset voivat aiheuttaa viiveitä ja lisäkustannuksia. • YIT:n oman maanhankinnan tehokkuus ja rakennusoikeuksien riittävyys voivat aiheuttaa riskejä. Lähtötietojen puutteet tai hankelaskelmien virheellisyys voivat johtaa tonttien virheelliseen hinnoitteluun. • Hankkeiden aloituksen viivästyminen saattaa sitoa suunniteltua enemmän pääomaa ja aiheuttaa korkeampia rahoituskustannuksia.	• Tonttivarannon riittävyyden jatkuva seuranta liiketoiminnan jatkuvuuden ja toiminnan taloudellisuuden varmistamiseksi. Tonttihankintojen ja - sitoumusten jatkuva seuranta pääomatehokkuuden varmistamiseksi ja rahoitusriskien hallitsemiseksi. • Tonttihankinnat tai tonttien myynnit edellyttävät konsernin toimitusjohtajan ja konsernin investointien johtoryhmän hyväksynnän, transaktion koosta riippuen myös hallituksen investointi- ja hankevaliokunnan ja hallituksen hyväksynnän. • Yksittäisten tonttihankintojen osalta epävarmuuden hallinta muun muassa aluekehitykseen ja kaavoitukseen osallistuen. Tontti DD-, riskien siirto- ja tontinhankinnan strukturointikäytännöt riskien rajaamiseksi ja hallitsemiseksi.
Hanke- ja kiinteistöriskit	• Kohteen monimuotoisuus, suunnittelunohjaus, tarjous- ja suunnitteludokumentaation laatu, urakkamuodon sopivuus- ja kohteen elinkaaririskit.	• Hankkeen rajaus sopiviin toteutuskokonaisuuksiin ja soveltuvan toteutusmuodon valinta etenkin omaperusteisissa hankkeissa. Ennakoiva riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja projektin riskienhallintasuunnitelman laatiminen ennen suunnittelun käynnistämistä. Riskien jako hankkeen eri osapuolten kesken. • Suunnittelun ohjaus ja suunnitelmamuutosten hallinta. Hankkeen suunnittelu mahdollisuuksien mukaan muuntojoustavaksi. Hankkeen taloudellisuuden varmistaminen suunnittelun ohjauksessa. • Toteutuksen suunnittelu ennen toteutuksen aloittamista ns. kultaisen aikaikkunan hyödyntäminen tuotannon suunnittelussa, kun suunnitelmat ovat valmistuneet. • Tehokas hankinta ja hankinnan aktiivinen osallistuminen suunnittelun ohjaukseen.

Projektiriskit

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Toiminta- ympäristön muutokset ja hybridi vaikuttaminen	• Poliittiset, kansantaloudelliset, sosiaaliset, tekniikan kehittymiseen tai juridiseen toimintaympäristöön liittyvät muutokset. • Geopoliittisten riskien eskaloituminen, jotka heijastuvat yleiseen epävarmuuteen ja kysyntään. Energian saatavuuteen ja hintaan liittyvät riskit heijastuvat suoraan ja välillisesti rakennusmateriaalien kautta negatiivisesti yhtiön liiketoimintaan. Geopoliittiset riskit saattavat vaikuttaa keskuspankkien toimintaan ja markkinakorkotasoon, joka puolestaan vaikuttaa omaisuuserien arvostuksiin taseessa. • Hybridivaikuttaminen voi vaikuttaa yhtiön käyttämiin tietojärjestelmien käytettävyyteen tai datayhteyksiin. • Kriittisen infrastruktuurin projekteihin vaikuttaminen tai tiedustelu voi vaikuttaa negatiivisesti yhtiön liiketoimintaan.	• Jatkuva seuranta koskien markkinan ja alueen hintojen kehittymistä, alueen imagoa ja kaavoitustilannetta. • Riskien kokonaisvaltainen tunnistaminen, riskien arviointi ja toimenpidesuunnittelu osana tontinhankintaa, suunnittelua, tarjouksen tekemistä tai rakentamisen aloittamista koskevaa päätöksentekoa. Riskien oikea hinnoittelu etenkin pitkäaikaishankkeissa. • Seurataan markkinoiden reaktioita ja tehdään kohdistettuja sopeuttavia toimenpiteitä. • Lisätään yhtiön henkilöstön valppautta ja tietoisuutta hybridivaikuttamisesta. Aktiivinen osallistuminen sidosryhmäyhteistyöhön. • Yhtiön resilienssin kasvattaminen ja liiketoiminnan jatkuvuuden suunnittelu eri tapahtumaskenaarioissa.
Hankeportfolio- riskit	• Tehokkuus- ja taloudellisuusriskit, mikäli yhtiö ei menesty kohteiden valinnassa, tarjouskilpailuissa, sopimusneuvotteluissa tai projektinhallinnassa. • Kohteen vaatimukset eivät vastaa YIT:n omia kompetensseja, resursseja tai kannattavuustavoitteita. • Yksittäisten suurten hankkeiden riskit voivat vaarantaa yhtiön taloudellisen suoriutumisen.	• Hankeportfolion hallinta siten, että asetetut tavoitteet ovat saavutettavissa suunniteltujen riskirajojen puitteissa. Keskittyminen strategia- ja vuosisuunnittelussa asetettujen tavoitteiden mukaisten hankkeiden toteuttamiseen. • Avainresurssien ja -kompetenssien varmistaminen ja suunnittelu ennen lopullista sitoutumista hankkeeseen tarjous- ja/tai hankekehitysvaiheessa. • YIT:n investointipolitiikassa määritetyt päätöksentekovaltuudet, yhdessä riskiluokituksen kanssa, ohjaavat hankkeen päätöksenteon tason ja kannattavuustavoitteen. • Suurten hankkeiden esivalintaan panostaminen porttikatselmuskäytännöin ennen hankekehitysvaihetta. Suurten hankkeiden riskin- ja projektinhallintaan liittyy normaalihankkeita useammin toistuvat seuranta- ja katselmuskäytännöt toteutusvaiheessa, taloudellisen raportoinnin katselmusten lisäksi.

20YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Ympäristöriskit	• Ympäristön osalta operatiiviset riskit voivat olla paikallisesti merkittäviä esimerkiksi polttoainevuodon sattuessa tai saastuneeseen maaperään liittyen. • Suurimmat äkilliset ympäristöriskit liittyvät haitallisten aineiden käsittelyyn. • Rakentamisprojektit voivat sijaintinsa tai rakentamisessa käytetyn menetelmän takia muodostaa riskin luonnon monimuotoisuuden heikentymiselle. • Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen riski. Raaka-ainetta ei ole käytettävissä tai saatavissa riittäviä määriä tai raaka-aineen tuotanto tai jalostus voi aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle.	• Työmaiden toimintaohjeet riskien tunnistamiseksi, välttämiseksi ja hallitsemiseksi. • Suurimpien projektien suunnitteluvaiheessa tehtävä ympäristöriskikartoitus. • Toimenpiteet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi suunnitellaan projektikohtaisesti suunnitteluvaiheessa. Luontojalanjäljen laskenta ja luontovaikutusten huomioon ottaminen hankinnassa. • Vähennetään tai vältetään kemikaalien käyttöä ja puhdistetaan tai neutralisoidaan jätevedet.
Resurssien käytön tehokkuus	• Tehoton tai tuhlaileva materiaalien, energian ja veden käyttö. • Pidättäytyminen primääriraaka-aineisiin perustuvissa materiaaleissa uusioraaka-aineiden saatavuuden tai tarvittavan uusioraaka-aineiden hyödyntämiseen liittyvän tietotaidon puutteen vuoksi.  • Materiaalikustannusten nousu hankintojen kohdistuessa kalliimpia uusioraaka-aineita sisältäviin materiaaleihin. • Uusioraaka-aineita sisältävien materiaalien saatavuus saattaa heikentyä näiden materiaalien kysynnän kasvaessa.	• Materiaalitehokas suunnittelu ja työmaaohjeistus. • Toimittajayhteistyön kehittäminen, vastuullisuuskriteereiden korostaminen toimittajavalinnoissa sekä toimittajien evaluoinnit. • Ympäristö- ja vastuullisuuskriteereiden korostaminen sekä ympäristöystävällisten ratkaisujen kysynnän rakentaminen.

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Asiakas- ja loppukäyttäjäriskit	• Omaperusteisten hankkeiden toteutukseen sisältyy myyntiriskin elementti muuttuvassa suhdanteessa. • Urakkakohteissa ja sijoittajamyynnissä etenkin kiinteähintainen toteutusmuoto aiheuttaa materiaalikustannuksiin liittyvän inflaation jatkuessa kannattavuusriskin. • Urakkapohjaisissa hankkeissa tilaajaorganisaation vaatimukset, suunnitelmien laatu ja yhteistyön toimivuusriskit. Hankkeiden aikaiset lisä- ja muutostyöt suhteutettuna alkuperäiseen urakkakokonaisuuteen ovat riski etenkin tavoite- ja kattohintapohjaisissa urakkasopimuksissa. • Hankkeiden toteutukseen, loppuun saattamiseen sekä takuu- ja ylläpitojaksoon voi liittyä riskejä, jotka voivat heikentää hankkeiden kannattavuutta.	• Omaperusteisissa hankkeissa riittävän myynti- tai vuokrausasteen hallinta markkinaperusteisella hinnoittelulla sekä rakenteilla olevan ja valmiin varannon säännöllinen seuranta ja myynninedistämis- toimenpiteiden toteuttaminen tarvittaessa. • Varaudutaan kustannusnousuihin riittävillä varauksilla ja pyritään mahdollisuuksien mukaan sitomaan keskeisten materiaalien kustannukset indekseihin, etenkin yli 12 kuukautta kestävissä hankkeissa. Keskeisten hankintakategorioiden sitominen jo hankekehitysvaiheessa. • Pyritään hakemaan aktiivisesti yhteistyössä tilaajan ja suunnittelijoiden kanssa yhteistoiminnallisia toteutusmalleja, toteutusvaiheeseen liittyvien riskien sekä lisä- ja muutostöiden hallinnan parantamiseksi. • Asiakaskommunikaatio ja asiakasymmärryksen hallinta. Urakkamuodon ja sopimusrakenteen hallinta. Lainopillisen osaamisen hyödyntäminen sopimusten valmistelussa. Yleisten sopimusehtojen noudattaminen.
Hankkeen toteutus- ja vastuuaikariskit	• Projektinhallinnan haasteet yksittäisissä hankkeissa voivat vaarantaa taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen, mikä korostuu erityisesti suurissa projekteissa. • Hankkeen toteutusvaiheeseen liittyy useita riskialueita, kuten kohteen rakennettavuusriskit, ennakoimattomat laajuus-, tuotto- tai kustannusmuutokset, kumppaniriskit, työmaan ja urakoitsijoiden suoriutuminen, aikatauluriskit, ympäristö- ja työturvallisuusriskit, laatupoikkeamat, reklamaatiot, vastuukorjaukset ja palvelutasopoikkeamat. Mainittujen riskien vaikutukset hankkeiden taloudelliseen suoriutumiseen ja taloudelliseen raportointiin.	• Projektipoikkeamia ja niiden vaikutusta hankkeen suorituskykyyn seurataan osana YIT:n kuukausiraportointia ja -katselmuksia. Merkittävät poikkeamat nostetaan esille kuukausi- tai porttikatselmuksissa ja niille suunnitellaan korjaavat toimenpiteet ja seuranta. • Riskienhallintasuunnitelman laatiminen jo hankkeen kehitysvaiheessa ja suunnitelman jatkuva ylläpito, ja taloudellisten vaikutusten arviointi osana projektin johtamista ja raportointia. Riskien porttikatselmukset ja poikkeamien eskalointi. Riskien käsittely kuukausittain talousraportoinnissa. • Projektihenkilöstön jatkuva riskienhallinnan osaamisen ylläpito ja kehittäminen säännöllisillä koulutuksilla. • Suurten projektien osalta toteutusvaiheen katselmuskäytäntöjä pidetään tiheämmällä taajuudella, ja projektien katselmuksiin osallistuu projektijohdon lisäksi konsernin ja segmentin johto.

21YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Talousriskit

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Raportointiriskit	• Muutokset laskentastandardeissa ja niiden tulkinnoissa voivat johtaa YIT:n laatimisperiaatteiden muuttumiseen ja siten vaikuttaa YIT:n taloudellisiin tunnuslukuihin. • Merkittävän osan YIT:n taloudellisesta raportoinnista muodostaa asiakasprojektien toteumat ja ennusteet. Muun muassa hankkeen toteutus- ja vastuuaikariskeillä voi olla ennakoimattomia vaikutuksia ja siten vaikuttaa YIT:n taloudelliseen suoriutumiseen.	• Taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä hallitaan muun muassa konsernin laskentaperiaatteiden, rahoitus- ja veropolitiikan, investointiohjeen, yrityskauppaohjeistuksen, kontrolliympäristön sekä sisäisen valvonnan avulla. • Yhtiö seuraa aktiivisesti laskentastandardien kehitystä ja arvioi niiden vaikutusta. • Yhtiö ylläpitää ja noudattaa johdonmukaisesti määrittelemiään laskentaperiaatteita. • Liiketoimintaennusteiden jatkuva seuraaminen, henkilöstön koulutus sekä raportointi- ja toiminnanohjausjärjestelmän kehitys.
Rahoitusriskit	• Rahoitusriskeistä merkittävimpiä ovat rahoituksen saatavuuteen (uuslainanhankinta ja jälleenrahoitus), likviditeettiin, korkoihin sekä valuuttakurssikehitykseen liittyvät riskit. • Yhtiöllä on säännönmukaisesti rahoitustarpeita sekä laaja rahoitusinstrumenttien portfolio. Rahoituksen saatavuus voi heiketä tai hinta nousta riippuen kulloinkin vallitsevasta rahoitusmarkkinatilanteesta, sekä yhtiön kannattavuuden ja/tai taloudellisen tilanteen kehityksestä. Osa yhtiön rahoitussopimuksista ja -limiiteistä edellyttää tiettyjen tunnuslukukovenanttien täyttymistä. • Pankkien ja rahoittajien halu rajoittaa omaa rakennusalaan kohdistuvaa riskipositiota voi johtaa rahoituksen saatavuuden tai muiden luottolimiittien pienentämiseen ja vaikeuttaa uusien hankkeiden aloittamista tai niihin osallistumista. • Konsernin merkittävimmät valuuttakurssiriskit liittyvät muissa kuin euroissa tehtyihin sijoituksiin euroalueen ulkopuolella sijaitseviin konserniyhtiöihin, esimerkiksi Puolan zloty -määräisiin sijoituksiin Puolassa. • Nouseva korkotaso euroissa ja muissa toimintavaluutoissa kasvattavat rahoituskustannuksia.	• Huolehditaan, että käytettävissä ovat riittävät rahoituslimiitit ja riittävä määrä eri rahoituslähteitä sekä hallinnoidaan rahoitussopimuksia aktiivisesti. • Rahoituksen riittävyys pyritään turvaamaan siten, että konsernin käytettävissä oleva likviditeetti vastaa kaikkina aikoina yhtiön kokonaislikviditeettitarvetta. • Konsernin valuuttakurssiriskiä hallitaan muun muassa valuuttajohdannaisilla, joilla suojataan vieraan pääoman ehtoisia sijoituksia konserniyhtiöissä. Oman pääoman ehtoisista sijoituksista aiheutuvaa translaatioriskiä pyritään hallinnoimaan optimoimalla konserniyhtiöiden pääomarakennetta. • Korkoriskiä hallinnoidaan pyrkimällä asettamaan konsernin velkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika lähelle liiketoiminnan korkoherkkyyttä. Velkojen keskimääräistä korkosidonnaisuusaikaa ja kiinteäkorkoisten ja vaihtuvakorkoisten velkojen suhdetta seurataan. Lisäksi tehdään konsernin korkoriskin herkkyysanalyysejä. Korkojohdannaisia käytetään korkoriskiltä suojautumiseen. • Tarkempia tietoja rahoitusriskeistä ja niiden hallinnasta julkaistaan konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30.

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Pääomatehokkuus	• Pääoman liiallinen kasvu, jos YIT ei onnistu sitoutuneen pääoman hallinnassa. Tämä puolestaan johtaa kasvaneisiin rahoituskustannuksiin ja riskiin rahoitussopimusten tunnuslukukovenanttien täyttämättä jättämiseen. Yhtiön strateginen liikkumavara pienenee. • YIT:n toimenpiteet pääomankäytön tehostamiseksi voivat aiheuttaa alaskirjauksia tai kustannuksia, joilla voi olla negatiivisia tai positiivisia taloudellisia vaikutuksia.	• Yhtiö arvioi jatkuvasti sitoutuneen pääoman käyttöä ja allokointia liiketoiminnoille ja tekee tarvittavia toimenpiteitä pääoman käytön tehostamiseksi.

22YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Tapahtumariskit

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Tietojärjestelmät, tietoturva ja tietosuoja	• Kyberturvallisuuspoikkeamien riski voi vaarantaa liiketoiminnan jatkuvuutta. • Toimitusketjujen pitkäkestoiset häiriöt voivat hidastaa palveluntuotantoa. • Tekoälyn nopea kehitys voi sisältää vaatimuksenmukaisuuteen ja tiedon luottamuksellisuuteen liittyviä riskejä. • Liiketoiminnan prosesseja tukevien järjestelmien korjausvelka ja kehittämistarpeet hidastavat liiketoiminnan kasvua.	• Kontrollien kehittäminen jatkuvana prosessina, havainnointi- ja ratkaisukyvyn varmistaminen. Kriittisten palvelujen jatkuvuuden turvaaminen. • Palveluihin liittyvien kriittisten toimijoiden tunnistaminen ja palvelutuotannon poikkeusjärjestelyjen varmistaminen. • Kehityksen kontrollointi yhteisen mallin kautta, teknisten uhkien rajoittaminen. • Liiketoimintaa tukevien tietojärjestelmien kehittäminen yhteisen kehityssuunnitelman kautta.
Pandemiat	• Tautiepidemioilla tai pandemioilla voi olla välillisiä tai välittömiä vaikutuksia yhtiön toimintaan ja riskeihin, esimerkiksi henkilöstön saatavuuteen, mahdollisiin sairastumisiin, hallinnollisiin päätöksiin sekä materiaalien saatavuuteen ja rahoituksen saatavuuteen tai hintaan. Nämä voivat johtaa rakennustyömaiden tilapäisiin sulkemisiin tai hitaampaan edistymiseen ja valmistumisten viivästymiseen sekä seurannaisriskeinä talous- tai talousraportoinnin riskeihin. • Tautiepidemioilla tai pandemioilla voi olla vaikutuksia omistettavien ja myytävien kohteiden käyttöasteisiin ja sitä kautta niiden arvoihin. • Pandemian pitkäaikainen jatkuminen voi vaikuttaa kuluttajien ja sijoittajien hankintapäätöksiin ja ajoituksiin.	• Aktiivinen hiljaisten signaalien seuraaminen, jotta varautuminen käynnistetään tarvittaessa riittävän ajoissa. • Työmaiden ja hankintojen jatkuvuuden varmistaminen analyysien, varahenkilöjärjestelyiden, töiden ja taukojen jaksottamisen, hygieniasta huolehtimisen ja aktiivisen tiedottamisen kautta. • Aktiivinen vuoropuhelu eri sidosryhmien ja viranomaisten kanssa.
Sanktioiden tai pakotteiden rikkominen	• Rakennusalan projektien verkostomainen luonne ja pitkät alihankintaketjut saattavat johtaa sovellettavan lainsäädännön pakotteiden tai sanktioiden rikkomiseen, joka johtaa negatiivisiin vaikutuksiin yhtiön liiketoiminnassa ja rahoituksessa.	• Pakote- ja sanktiolistojen valvonta ja sopimuskumppaneiden testaus riskiperusteisesti ja valituissa projekteissa koskien kaikkia. sopimuskumppaneita ja alihankkijoita sopimusketjussa. • Yhteistyökumppaneiden sitouttaminen eettisiin periaatteisiin. • Tarjoamme hankintaorganisaatiolle ja muille avainhenkilöille koulutusta ja ohjeistusta pakotteista ja sanktioista.

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Rikokset, väärinkäytökset ja muut vakavat poikkeamat	• Yhtiön liiketoiminta on paikallista ja projektiluonteista. Tyypilliset rikokset ja väärinkäytökset liittyvät joko työmaalla tapahtuviin toimintoihin tai ostoon. Rakennusalan verokostomainen ja ketjuttunut toimintaperiaate sekä suhteellisen alhainen kynnys alalle tuloon voivat aiheuttaa eturistiriitatilanteita ja riskiä harmaalle taloudelle. Erityisesti ulkomaalaisilla työntekijöillä alihankintaketjuissa saattaa olla riski altistua työperäiselle hyväksikäytölle. • Ilmastonmuutos, talouden epävarmuus, geopoliittiset eskalaatiot ja poliittinen aktiviteetti voivat kasvattaa tapahtumariskien todennäköisyyttä.	• Rakennusala on viime vuosien aikana kehittänyt harmaan talouden riskienhallintaa, esimerkkeinä käännetty arvonlisävero, tilaajavastuuraportointi, Valttikortti ja kuukausittain tapahtuva yritys- ja työntekijätason raportointi verottajalle. • YIT:n riskienhallinta perustuu konsernin arvoihin, johtamisen periaatteisiin, eettisiin toimintaperiaatteisiin ja toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisiin. • Päätöksentekovaltuudet on määritelty konsernitasolla ja lisäksi segmenteissä erikseen. Konsernin investointien johtoryhmien lisäksi segmenteillä on omat investointien johtoryhmät, jotka toimivat omien päätöksentekovaltuuksien puitteissa. • Vakavien poikkeamien havaitseminen ja käsittely eskalointimenettelyn avulla. • Vakuutettavien riskien osalta konserni linjaa ja hankkii konsernivakuutukset sekä ohjaa ja tukee liiketoimintayksiköitä vakuuttamiseen liittyvissä asioissa. • Riskien ennakoiva hallinta, tyypillisenä esimerkkinä sopimuskumppaneiden ja hankittavien kiinteistöjen riskitarkastelu ennen sitoumusten tekemistä sekä työmaiden yritysturvallisuusriskien hallinta kulun- ja kameravalvonnan avulla. • Vakavien poikkeamien selvitys sovitun prosessin mukaisesti, vahinkojen minimointi ja jatkuva kehittäminen saatujen kokemusten pohjalta. • Code of Conduct ja sen säännöllinen koulutus henkilöstölle. Konsernin WhistleBlowing ilmoituskanavan • Valppauden korostaminen poikkeavuuksiin liiketoiminnoissa ja yhtiön toimipisteissä.

23YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Osakkeet ja omistajat

YIT Oyj:n osake on noteerattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin

osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja samansuuruiseen osinkoon.

OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEIDEN MÄÄRÄ

YIT Oyj:n osakepääoma pysyi katsauskauden aikana muuttumattomana. YIT Oyj:n

suunnatussa osakeannissa merkityt 20 960 000 uutta osaketta rekisteröitiin

kaupparekisteriin 12.3.2024. Yhtiön osakkeiden kokonaismäärä uusien osakkeiden

rekisteröinnin jälkeen on 232 059 853 osaketta.

YIT:n osakepääoma oli vuoden 2024 lopussa 149 716 748,22 euroa (149 716 748,22), ja

ulkona olevien osakkeiden lukumäärä katsauskauden lopussa 31.12.2024 oli

230 574 104 kappaletta (209 547 734).

OMAT OSAKKEET JA HALLITUKSEN VALTUUDET

YIT:llä oli 31.12.2024 hallussaan 1 485 749 kappaletta (1 552 119) yhtiön omia

osakkeita.

YIT Oyj:n varsinainen yhtiökokous valtuutti 14.3.2024 hallituksen päättämään yhtiön

omien osakkeiden hankinnasta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Hallitukselle

myönnetty valtuutus käsittää enintään 21 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisen

yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutus on voimassa 30.6.2025

saakka.

Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään osakeanneista hallituksen

ehdotuksen mukaisesti. Valtuutus voidaan käyttää kokonaan tai osittain antamalla yhtiön

osakkeita yhdessä tai useammassa erässä siten, että osakeanneissa annettavien

osakkeiden enimmäismäärä on 21 000 000. Hallituksella on valtuudet päättää kaikista

osakkeiden antamisen ehdoista. Valtuutus on voimassa 30.6.2025 saakka.

YIT Oyj:n hallitus päätti 29.4.2024 suunnatusta maksuttomasta osakeannista YIT-

konsernin vuosien 2020–2024 osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakson 2021–2023

palkkion maksamista varten. Osakeannissa 6.5.2024 luovutettiin yhteensä 66 370 YIT

Oyj:n osaketta vastikkeetta osakepalkkiojärjestelmään kuuluville avainhenkilöille

osakepalkkiojärjestelmän 2020–2024 ehtojen mukaisesti.

OSAKKEEN ARVON KEHITYS JA KAUPANKÄYNTI

YIT:n osakekurssi nousi katsauskauden aikana noin 25 %. YIT:n osakkeen avauskurssi

oli vuoden 2024 ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä 1,99 euroa. Osakkeen päätöskurssi

vuoden viimeisenä kauppapäivänä oli 2,49 euroa. Osakkeen ylin päätöskurssi

katsauskauden aikana oli 2,82 euroa, alin 1,58 euroa ja keskimääräinen päätöskurssi

2,22 euroa.

Yhtiön markkina-arvo oli katsauskauden lopussa 31.12.2024 noin 574 miljoonaa euroa

(417). Markkina-arvo on laskettu ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

Osakkeita vaihdettiin päämarkkinapaikka Nasdaq Helsingissä katsauskauden aikana noin

70 miljoonaa kappaletta (83). Vaihdon arvo oli noin 149 miljoonaa euroa (186), lähde:

Nasdaq Helsinki.

OSINKO

YIT Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti 14.3.2024 hyväksyä hallituksen ehdotuksen olla

jakamatta osinkoa.

OSAKKEEN PERUSTIEDOT

Listaus: Nasdaq Helsinki Oy

Kaupankäyntitunnus: YIT

ISIN-koodi: FI009800643

Lue lisää YIT:stä sijoituskohteena.

OSAKKEIDEN VIIKOITTAINEN VAIHTO NASDAQ HELSINGISSÄ 2024

OSAKEKURSSIN KEHITYS 2024

24YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

OMISTUSRAKENNE JA OMISTAJAT

Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli vuoden 2024 lopussa 43 826 (45 308).

Hallintarekisteröityjen ja muiden kuin suomalaisten sijoittajien omistuksessa oli 29,99 %

osakkeista (28,26 %).

Tiedot osakkeenomistajista perustuvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön

osakasluetteloon 31.12.2024. Kukin hallintarekisteröity osakkeenomistaja on merkitty

osakerekisteriin yhtenä osakkeenomistajana. Yhden hallintarekisteröidyn

osakkeenomistajan kautta voidaan hallita usean sijoittajan omistuksia.

Katsauskauden aikana YIT Oyj vastaanotti seuraavat arvopaperimarkkinalain mukaiset

osakkeenomistajien liputusilmoitukset:

• Virala Oy Ab:n yhteenlaskettu omistusosuus yhtiön osakkeista ja äänistä laski alle

kahdenkymmenen (20) prosentin 30.8.2024. Ilmoituksen mukaan Virala Oy Ab:n ja

sen määräysvaltaketjun omistamien YIT:n osakkeiden tai niihin liittyvien

rahoitusvälineiden kokonaismäärä oli 19,65 % yhtiön osakkeista ja äänistä

30.8.2024.

OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN OMISTUSMÄÄRÄN MUKAAN 31.12.2024

Osakkeita (kpl)	Osakkeen- omistajat (kpl)	%	Osakkeet (kpl)	%
1 - 100	12 717	29,02	626 326	0,27
101 - 500	15 077	34,40	4 211 058	1,82
501 - 1 000	6 312	14,40	5 022 143	2,16
1 001 - 5 000	7 566	17,26	17 330 417	7,47
5 001 - 10 000	1 213	2,77	8 817 898	3,80
10 001 - 50 000	787	1,80	15 307 960	6,60
50 001 - 100 000	77	0,18	5 458 204	2,35
100 001 - 500 000	50	0,11	10 478 291	4,52
500 001 -	27	0,06	164 807 556	71,02
Yhteensä	43 826	100,00	232 059 853	100,00

OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN SEKTOREITTAIN 31.12.2024

SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2024

	Omistaja	Osakkeita (kpl)	Osuus osakkeista ja äänistä (%)
1	Tercero Invest AB	43 000 000	18,53
2	PNT Group Oy	15 897 799	6,85
3	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Varma	13 195 975	5,69
4	Conficap Oy	10 776 302	4,64
5	Pentti Heikki Oskari Kuolinpesä	8 091 215	3,49
6	Herlin Antti	8 015 750	3,45
7	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	5 994 252	2,58
8	Forsten Noora Eva Johanna	5 085 529	2,19
9	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	3 403 000	1,47
10	Pentti Lauri Olli Samuel	3 352 845	1,45
11	Valtion Eläkerahasto	2 937 674	1,27
12	Fideles Oy	2 827 134	1,22
13	Pentti-Kortman Eva Katarina	2 715 410	1,17
14	Pentti Timo Kaarle Kristian	2 303 575	0,99
15	Pentti-Von Walzel Anna Eva Kristina	2 184 259	0,94
	50 suurinta omistajaa yhteensä	146 922 280	63,31
	Hallintarekisteröidyt yhteensä	26 185 192	11,28
	Muut omistajat	58 952 381	25,40
	Yhteensä	232 059 853	100,00

             

25YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Markkinaympäristö

ASUNTOMARKKINA

Kuluttajakysyntä Suomessa pysyi alhaisella tasolla huolimatta siitä, että asumisen

kustannukset ovat historiallisen alhaiset suhteessa kuluttajien käytettävissä oleviin

tuloihin. Uusien asuntojen markkinan myyntivolyymien odotetaan nousevan hieman

vuoden 2025 aikana. Laskeneen korkotason ja kuluttajien kasvaneen ostovoiman

odotetaan vaikuttavan positiivisesti tulevaan kysyntään, mutta kokonaisuudessaan

markkinan elpymisen odotetaan olevan hidasta. Sijoittajamarkkinassa aktiviteettitasot

ovat alhaisia ja markkinan elpymisen ajoitus on edelleen epävarma.

Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maissa inflaatio on hidastunut ja korot ovat jatkaneet

laskuaan. Yleinen markkinaympäristö Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maissa on

normaali ja markkina jatkaa paranemistaan.

RAKENNUSMARKKINA

Suomessa kysyntä pysyi kohtuullisella tasolla, mutta yleinen matala markkinaluottamus

hidastaa asiakkaiden päätöksentekoa erityisesti yksityissektorilla. Datakeskusten ja

teollisuuden hankkeiden markkina-aktiviteetin odotetaan lisääntyvän tulevina vuosina

vihreän siirtymän tukemana. Yksityinen korjausrakennusmarkkina on näyttänyt

ensimmäisiä merkkejä paranemisesta energiatehokkuusvaatimusten tukemana. Kilpailu

hankkeista on kireää rakentamisen volyymien yleisen laskun seurauksena.

Sijoittajamarkkinassa rahoituksen heikko saatavuus, korkeammat rahoituskustannukset ja

kohonneet tuottovaatimukset ovat vaikuttaneet heikentävästi transaktioiden ja uusien

kehityshankkeiden määriin.

Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maissa yleinen kysyntä ja markkina-aktiviteetti pysyivät

vakaina, erityisesti yksityisen sektorin uusien teollisten toimitilojen kysynnän sekä

puolustussektorin investointien tukemana tietyissä maissa. Uudet hankealoitukset

kohtaavat haasteita rahoituksen heikon saatavuuden, korkeampien rahoituskustannusten

ja kohonneiden tuottovaatimusten vuoksi.

INFRAMARKKINA

Suomessa julkisen sektorin kysynnän odotetaan pysyvän suhteellisen vakaana useiden

hankkeiden ollessa suunnitteluvaiheessa, mukaan lukien puolustussektorin hankkeet.

Yksityisen sektorin kysyntää tukevat teollisuuden hankkeet sekä siirtymä kohti uusiutuvaa

energiaa. Asuntorakentamisen volyymin lasku heijastuu maa- ja pohjarakennustöiden

kysyntään. Pitkän aikavälin näkymät koko inframarkkinalle ovat kuitenkin positiiviset.

Infrahankkeiden kehityksen aikajänne on suhteellisen pitkä, ja markkinaympäristön

muutokset voivat johtaa joidenkin tulevien hankkeiden viivästymisiin.

	Alue	Asuntomarkkina	Rakennusmarkkina	Inframarkkina
	Suomi
	Baltian maat
	Itäinen Keski-Eurooppa

Q4 markkinaympäristö: Hyvä      Normaali      Heikko        Lyhyen aikavälin markkinatilanne:  Paranee    Vakaa      Heikkenee

26YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Ohjeistus ja näkymät vuodelle 2025

OHJEISTUS VUODELLE 2025

YIT odottaa konsernin jatkuvien liiketoimintojen oikaistun liikevoiton olevan 20–60

miljoonaa euroa vuonna 2025.

NÄKYMÄT VUODELLE 2025

Asuntomarkkinoiden kehityksen Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maissa odotetaan

jatkuvan suotuisana tukien Asuminen CEE -segmentin tuloksentekokykyä.

Asuntohankkeiden valmistumisen ajoitus saattaa poiketa alkuperäisistä arvioista johtaen

liikevaihdon ja tuloksen siirtymiseen vuosineljännekseltä tai vuodelta toiselle.

Suomessa uusien asuntojen markkinan myyntivolyymien odotetaan nousevan hieman

vuonna 2025. Uusien asuntovalmistumisten alhainen määrä vuonna 2025 tulee

rajoittamaan Asuminen Suomi -segmentin tuloksentekokykyä.

Rakennus-segmentin operatiivisen suorituskyvyn odotetaan paranevan. Toimenpiteet

pääoman vapauttamiseksi saattavat vaikuttaa segmentin tulokseen.

Infra-segmentin operatiivisen suorituskyvyn odotetaan pysyvän vakaana.

Makrotaloudellisen ympäristön muutokset, erityisesti korkotason muutokset, voivat

vaikuttaa asuntomarkkinoiden kysyntään ja sijoitusten käypään arvoon. Yleiseen

epävarmuuteen ja kysyntään heijastuvien geopoliittisten riskien eskaloitumisella voi olla

negatiivinen vaikutus yhtiön taloudelliseen asemaan.

27YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Hallituksen voitonjakoehdotus

YIT Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2024 olivat 758 miljoonaa

euroa, josta tilikauden tulos 2024 oli -44 miljoonaa euroa.

YIT:n hallitus ehdottaa, että vuodelta 2024 vahvistettavan

taseen perusteella ei jaeta osinkoa.

Aleksanterinkatu 13 peruskorjaus, Helsinki

28YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Tunnusluvut ja laskentakaavat

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

		2024	2023	2022	2021	2020
Osakekohtainen tulos	EUR	-0,51	-0,01	-1,82	0,00	0,13
Osakekohtainen tulos, laimennettu	EUR	-0,51	-0,01	-1,82	0,00	0,13
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot	EUR	-0,51	-0,01	0,28	0,01	-0,04
Osinko/osake	EUR	0,00*	0,00	0,18	0,16	0,14
Oma pääoma/osake	EUR	3,34	4,03	4,21	4,86	4,40
Osinko/tulos	%	—	—	-9,9	5000,0	107,7
Efektiivinen osinkotuotto	%	—	—	7,32	3,71	2,84
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)	%	-4,9	-199,0	-1,4	1 346,9	37,9
Osakkeen kurssikehitys
Keskikurssi	EUR	2,22	2,24	3,41	4,81	5,10
Alin kurssi	EUR	1,58	1,65	2,38	4,21	3,58
Ylin kurssi	EUR	2,82	2,93	4,79	5,68	7,12
Kurssi 31.12.	EUR	2,49	1,99	2,46	4,31	4,93
Osakekannan markkina-arvo 31.12.	Milj. euroa	574	417	515	901	1 031
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo	1 000 kpl	226 474	209 536	209 379	209 107	208 966
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo, laimennettu	1 000 kpl	242 547	209 593	209 406	209 546	209 536
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.	1 000 kpl	230 574	209 548	209 511	209 119	209 084

*Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

29YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

		2024	2023	2022	2021	2020
Liikevaihto	Milj. euroa	1 820	2 163	2 403	2 652	3 069
Suomen ulkopuolinen toiminta	Milj. euroa	511	555	572	559	824
Liikevoitto	Milj. euroa	-55	51	102	56	35
prosenttia liikevaihdosta	%	-3	2	4	2	1
Tilikauden tulos	Milj. euroa	-112	3	-375	4	27
prosenttia liikevaihdosta	%	-6	—	-16	—	1
Omavaraisuusaste1,2	%	34	33	35	40	33
Korollinen nettovelka1, 2	Milj. euroa	680	795	615	303	628
Nettovelka/oikaistu käyttökate, rullaava 12 kk1, 2		13,4	11,7	4,5	2,1	5,0
Korkokate3		0,8	1,3	7,1	3,5	3,0
Velkaantumisaste1, 2	%	88	94	70	30	68
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE), rullaava 12 kk3	%	2	3	8	7	5
Tilauskanta 31.12.3	Milj. euroa	2 941	3 157	3 702	3 847	3 528
Suomen ulkopuolinen toiminta3	Milj. euroa	607	722	732	779	988
Käyttöomaisuusinvestoinnit2	Milj. euroa	13	24	19	32	31
prosenttia liikevaihdosta2	%	1	1	1	1	1
Liiketoiminnan rahavirta investointien jälkeen4	Milj. euroa	110	-137	-285	288	336
Oman pääoman tuotto2	%	-14	0	-40	1	3
Henkilöstö 31.12.3, 5		3 537	4 302	4 999	5 297	7 045

YIT on oikaissut taloudellisia tietoja vuodelta 2021 Venäjän liiketoiminnan myynnin seurauksena. Tasetta ja rahavirtalaskelmaa ei ole oikaistu vertailukausille.

1 Vertailukelpoisuuteen vaikuttaa vuoden 2022 tunnuslukujen osalta IFRS 16- vuokrasopimusten soveltamisalaan liittyvien sopimusten oikaisu.

2 Vertailukelpoisuuteen vaikuttaa Venäjän liiketoimintojen myynti. Vertailukausien tunnuslukuja ennen vuotta 2022 ei ole oikaistu.

3 Vertailukelpoisuuteen vaikuttaa Venäjän liiketoimintojen myynti. Vertailukausien tunnuslukuja ennen vuotta 2021 ei ole oikaistu.

4 Vertailukelpoisuuteen vaikuttaa vuoden 2022 tunnusluvun osalta investointien ja rahoituksen rahavirtojen välillä tehty oikaisu liittyen muutokseen korollisten saamisten esittämistavassa.

5 Työsuhteessa läsnä olevien henkilöiden lukumäärä.

30YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

TALOUDELLISTEN TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Avainluku	Määritelmä	Miksi YIT esittää avainluvun
Liikevoitto	Kauden tulos ennen veroja ja rahoituskuluja ja -tuottoja, joka vastaa konsernin tuloslaskelmassa esitettyä välisummaa.	Liikevoitto osoittaa liiketoiminnasta kertyneen tuloksen ilman rahoitukseen ja verotukseen liittyviä eriä.
Oikaistu liikevoitto	Liikevoitto ilman oikaisueriä.	Oikaistu liikevoitto esitetään liikevoiton lisäksi tarkoituksena tuoda esiin taustalla oleva tavanomaisen liiketoiminnan tulos ja parantaa eri kausien keskinäistä vertailukelpoisuutta. Johto katsoo, että tämä vaihtoehtoinen tunnusluku antaa merkityksellistä lisätietoa, sillä sen ulkopuolelle jätetään tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia eriä, mikä parantaa eri kausien keskinäistä vertailukelpoisuutta.
Oikaisuerät	Oikaisuerät ovat olennaisia tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia eriä, kuten vaihto-omaisuuden arvonalentumiset, liikearvon arvonalentumiset, käyvän arvon muutokset määräysvallattomien omistajien osuuden lunastusvelvoitteessa, sulautumiseen liittyvät integraatio- ja transaktiokulut, oikeudenkäynteihin liittyvät menot, korvaukset ja hyvitykset, ydinliiketoimintoihin kuulumattomiin toimintoihin liittyvät arvonalentumiset, alasajettavien liiketoimintojen liiketulos, liiketoimintojen tai niiden osien luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot, uudelleenjärjestely-, tehostamis- ja sopeuttamistoimiiin liittyvät erät sekä konsernin johtoryhmän sopimuksista aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset, hankintahinnan kohdistamisesta johtuvien käypää arvoa koskevien oikaisujen vaikutukset, kuten hankitun vaihto-omaisuuden käypää arvoa koskevat oikaisut ja poistot hankittujen aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja koskevista oikaisuista, jotka liittyvät IFRS 3:n mukaiseen liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitokäsittelyyn, jota nimitetään hankintahinnan kohdistamiseksi (PPA). YIT on 1.1.2022 täsmentänyt oikaisuerien määritelmää siten, että niissä huomioidaan uudelleenjärjestely-, tehostamis- ja sopeuttamistoimiin liittyvien erien lisäksi konsernin johtoryhmän sopimuksista aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset.

Avainluku	Määritelmä	Miksi YIT esittää avainluvun
Sitoutunut pääoma	Sitoutunut pääoma sisältää aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä, sijoitukset, vaihto-omaisuuden, myyntisaamiset ja muut korottomat liiketoimintaan liittyvät saamiset yhteensä, josta on vähennetty varaukset, saadut ennakkomaksut asiakassopimuksiin perustuviin velkoihin liittyen, muut asiakassopimuksiin perustuvat velat ja muut korottomat velat lukuun ottamatta veroihin, voitonjakoon ja rahoitukseen liittyviä eriä. Sitoutunut pääoma lasketaan segmenttien yhteenlasketusta sitoutuneesta pääomasta.	Sitoutunut pääoma kuvaa segmentin operatiiviseen liiketoimintaan sitoutunutta pääomaa.
Korolliset velat	Pitkä- ja lyhytaikaiset rahoitusvelat, jotka sisältävät vuokrasopimusvelat.	Korolliset velat on mittari, joka osoittaa YIT:n velkarahoituksen kokonaismäärää.
Oikaistu korollinen velka	Pitkä- ja lyhytaikaiset rahoitusvelat, joista on vähennetty asunto-osakeyhtiölainat Suomessa ja muut omaperusteiseen rakentamiseen liittyvät projektilainat. (YIT on lisännyt tunnusluvun Q4/2024)	Oikaistu korollinen velka kuvaa YIT:n velkarahoituksen kokonaismäärää ilman vuokrasopimusvelkoja, asunto- osakeyhtiölainoja Suomessa ja muita omaperusteiseen rakentamiseen liittyviä projektilainoja. Tunnusluku antaa hyödyllistä tietoa YIT:n korollisesta velasta.
(Korollinen) nettovelka	Korolliset velat, joista on vähennetty rahavarat ja korolliset saamiset.	Korollinen nettovelka on mittari, joka osoittaa YIT:n velkarahoituksen nettomäärää.
Oikaistu (korollinen) nettovelka	Oikaistu korollinen velka, josta on vähennetty rahavarat ja korolliset saamiset. (YIT on lisännyt tunnusluvun Q4/2024)	Oikaistu korollinen nettovelka kuvaa YIT:n velkarahoituksen nettomäärää ilman vuokrasopimusvelkoja, asunto- osakeyhtiölainoja Suomessa ja muita omaperusteiseen rakentamiseen liittyviä projektilainoja. Tunnusluku antaa hyödyllistä tietoa YIT:n korollisesta nettovelasta.
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma yhteensä / varat yhteensä, joista on vähennetty saadut ennakot asiakassopimuksiin perustuviin velkoihin liittyen sekä muut asiakassopimuksiin perustuvat velat.	Omavaraisuusaste on keskeinen mittari oman pääoman suhteellisesta käyttämisestä varojen rahoittamiseen.
Velkaantumisaste, %	Korolliset velat, joista on vähennetty rahavarat ja korolliset saamiset / oma pääoma yhteensä.	Velkaantumisaste on yksi YIT:n keskeisistä pitkän aikavälin taloudellisista tavoitteista. Tunnusluku auttaa ymmärtämään, kuinka paljon velkaa YIT käyttää varojensa rahoitukseen suhteessa oman pääomansa arvoon.
Velkaantumisaste, %, oikaistu	Oikaistut korolliset velat, joista on vähennetty rahavarat ja korolliset saamiset / oma pääoma yhteensä. (YIT on lisännyt tunnusluvun Q4/2024)	Tunnusluku antaa hyödyllistä tietoa velkaantumisasteesta ilman vuokrasopimusvelkoja, asunto- osakeyhtiölainoja Suomessa ja muita omaperusteiseen rakentamiseen liittyviä projektilainoja.

31YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Avainluku	Määritelmä	Miksi YIT esittää avainluvun
Oman pääoman tuotto, %	Katsauskauden tulos, rullaava 12 kk / oma pääoma yhteensä keskimäärin.	Tunnusluku kuvaa YIT:n suhteellista kannattavuutta.
Sitoutuneen pääoman tuotto, segmentit yhteensä (ROCE), %, rullaava	Rullaava 12 kk oikaistu liikevoitto / segmenttien sitoutunut pääoma keskimäärin kauden aikana. (YIT on 1.1.2020 muuttanut tunnuslukua siten, että tunnusluvussa huomioidaan taseen vuokrasopimukset.)	Sitoutuneen pääoman tuottoprosentti on yksi YIT:n keskeisistä pitkän aikavälin taloudellisista tavoitteista. Tunnusluku kuvaa segmenttien suhteellista kannattavuutta eli sitoutuneelle pääomalle saatua tuottoa.
Liiketoiminnan rahavirta investointien jälkeen	Liiketoiminnan rahavirta, johon on lisätty investointien rahavirta.
Käyttöomaisuus- investoinnit	Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. (YIT on 1.7.2020 muuttanut tunnuslukua siten, että tunnusluvussa huomioidaan vuokrasopimuksiin liittyvät investoinnit.)
Oma pääoma/osake	Oma pääoma / osakkeiden ulkona olevalla lukumäärällä kauden lopussa.
Nettovelka/ oikaistu käyttökate, rullaava 12 kk	Nettovelka / 12 kuukauden rullaava oikaistu liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia. (YIT on 1.1.2020 muuttanut tunnuslukua siten, että tunnusluvussa huomioidaan taseen vuokrasopimukset. Tunnusluvussa on jätetty huomioimatta käyttökate lopetettujen toimintojen osalta.)	Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen kertoo sijoittajille yhtiön velanhoitokyvystä.
Tilauskanta	Osittain täytetyille tai kokonaan täyttämättä oleville suoritevelvoitteille kohdistettu transaktiohinta sekä myymättömien omaperusteisten hankkeiden arvioitu transaktiohinta.	Tilauskanta esittää kaikkien projektien arvioitua tulevaa transaktiohintaa.
Korkokate	Oikaistu liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia / (Nettorahoituskulut - valuuttakurssierot, netto), rullaava 12 kuukautta.	Korkokate kertoo sijoittajille yhtiön velanhoitokyvystä.
Osakekannan markkina-arvo	Osakkeiden lukumäärä vähennettynä omilla osakkeilla kerrottuna tilinpäätöspäivän pörssikurssilla osakelajeittain.
Osakkeen keskikurssi	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto kauden aikana jaettuna vaihdettujen osakkeiden lukumäärä kauden aikana.
Osakekohtainen tulos	Katsauskauden tulos jaettuna laimentamattomien ulkona olevien osakkeiden painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana.

Avainluku	Määritelmä	Miksi YIT esittää avainluvun
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot	Jatkuvien toimintojen katsauskauden tulos jaettuna laimentamattomien ulkona olevien osakkeiden painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana.
Osakekohtainen tulos, laimennettu	Katsauskauden tulos jaettuna ulkona olevien osakkeiden painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana, huomioiden laimennusvaikutukset.
Osinko/tulos (%)	Osakekohtainen osinko jaettuna osakekohtaisella tuloksella.
Efektiivinen osinkotuotto (%)	Osakekohtainen osinko jaettuna osakkeen päätöskurssilla 31.12.
Hinta/voitto-suhde (P/ E-luku)	Osakkeen päätöskurssi 31.12. jaettuna osakekohtaisella tuloksella.

32YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

TÄSMÄYTYSLASKELMAT TIETYISTÄ AVAINLUVUISTA

OIKAISTUN LIIKEVOITON TÄSMÄYTYS

Milj. euroa	2024	2023
Liikevoitto (IFRS)	-55	51
Oikaisuerät
Liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot ja -tappiot	-16	-47
Uudelleenjärjestely-, tehostamis- ja sopeuttamistoimiin liittyvät erät sekä konsernin johtoryhmän sopimuksista aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset	56	20
Liikevoitto alas ajettavista liiketoiminnoista	45	17
Hankintahinnan kohdistamiseen liittyvät PPA-poistot ja arvonalentumiset1	1	1
Oikaisuerät yhteensä	86	-10
Oikaistu liikevoitto	32	41

1PPA viittaa sulautumiseen liittyviin käyvän arvon oikaisuihin.

OIKAISTUN KÄYTTÖKATTEEN TÄSMÄYTYS, RULLAAVA 12 KK

Milj. euroa	2024	2023
Oikaistu liikevoitto	32	41
Poistot ja arvonalentumiset	21	29
Hankintahinnan kohdistamiseen liittyvät PPA-poistot ja arvonalentumiset	-1	-1
Uudelleenjärjestely-, tehostamis- ja sopeuttamistoimiin liittyvät erät sekä konsernin johtoryhmän sopimuksista aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset	—	-1
Oikaistu käyttökate	51	68

TILAUSKANNAN TÄSMÄYTYS

Milj. euroa	2024	2023
Osittain täytetyt tai kokonaan täyttämättä olevat suoritevelvoitteet	2 318	2 345
Myymättömät omaperusteiset hankkeet	623	812
Tilauskanta	2 941	3 157

KOROLLISEN OIKAISTUN VELAN TÄSMÄYTYS

Milj. euroa	2024	2023
Korollinen velka	893	998
Myymättömiin asuntoihin liittyvät taloyhtiölainat	-178	-260
Vuokrasopimusvelat	-276	-256
Oikaistu korollinen velka	439	482

33YIT 2024 Vuosikatsaus

Kestävyysraportti

	ESRS sisältöindeksi	34
	Yleiset tiedot	37
	Laadintaperiaatteet	37
	Hallinto	38
	Strategia	43
	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet	50
	Ympäristötiedot	65
	E1 - Ilmastonmuutos	65
	EU-taksonomia	72
	E3 - Vesivarat ja merten luonnonvarat	83
	E4 - Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	86
	Yhteisökohtaiset tiedot: Ympäristövahingot	90
	E5 - Resurssien käyttö ja kiertotalous	92
	Yhteiskunnalliset tiedot	96
	S1 - Oma työvoima	96
	S2 - Arvoketjun työntekijät	107
	S4 - Kuluttajat ja loppukäyttäjät	115
	Hallintotapatiedot	119
	G1- Liiketoiminnan harjoittaminen	119
	Kestävyysraportin liitetiedot	122
	Liite 1. Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista   monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä	122
	Liite 2. Due diligence	127

Helsingin Nihdin Portti, Helsinkii

34YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

ESRS SISÄLTÖINDEKSI

Seuraavien sivujen sisältöindeksissä on lueteltu kaikki tiedonantovaatimukset, joita YIT on noudattanut laatiessaan kestävyysraporttia kaksinkertaisen olennaisuuden arvioinnin perusteella.

Taulukon avulla voi siirtyä tietoihin, jotka liittyvät tiettyyn tiedonantovaatimukseen kestävyysraportissa.

Yleiset tiedot		Osio	Sivunumero
ESRS 2
Tiedonantovaatimus
BP-1	Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet	Yleiset tiedot	37
BP-2	Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot	Yleiset tiedot	37
GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	Yleiset tiedot	38
GOV-2	Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat	Yleiset tiedot	38
GOV-3	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	Yleiset tiedot	42
GOV-4	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista	Liitetiedot	127
GOV-5	Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta	Yleiset tiedot	37
SBM-1	Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju	Yleiset tiedot	43
SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	Yleiset tiedot	45
SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	Yleiset tiedot	47
IRO-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	Yleiset tiedot	62
IRO-2	Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset		34
Ympäristötiedot
ESRS E1	Ilmastonmuutos
Tiedonantovaatimus
ESRS 2, GOV-3	Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin	Yleiset tiedot	42
ESRS 2, SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	Yleiset tiedot	48
ESRS 2, IRO-1	Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	Yleiset tiedot	62
E1-2	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet	Ympäristötiedot	66
E1-3	Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit	Ympäristötiedot	67
E1-4	Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet	Ympäristötiedot	66
E1-5	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	Ympäristötiedot	70
E1-6	Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	Ympäristötiedot	69
Ympäristötiedot
ESRS E3	Vesivarat ja merten luonnonvarat
Tiedonantovaatimus
ESRS 2, IRO-1	Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	Yleiset tiedot, Ympäristötiedot	63, 83
E3-1	Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimintaperiaatteet	Ympäristötiedot	84
E3-2	Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja resurssit	Ympäristötiedot	84
E3-3	Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet	Ympäristötiedot	84
E3-4	Vedenkulutus	Ympäristötiedot	84

35YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Ympäristötiedot		Osio	Sivunumero
ESRS E4	Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
Tiedonantovaatimus
E4-1	Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa	Ympäristötiedot	87
ESRS 2, SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	Yleiset tiedot	48
ESRS 2, IRO-1	Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	Yleiset tiedot, Ympäristötiedot	63, 86
E4-2	Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet	Ympäristötiedot	87
E4-3	Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit	Ympäristötiedot	87
E4-4	Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet	Ympäristötiedot	87
E4-5	Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit	Ympäristötiedot	88
Yhteisökohtainen tieto	Ympäristövahingot	Ympäristötiedot	90
Ympäristötiedot
ESRS E5	Resurssien käyttö ja kiertotalous
Tiedonantovaatimus
ESRS 2, IRO-1	Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	Yleiset tiedot, Ympäristötiedot	63, 92
E5-1	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet	Ympäristötiedot	93
E5-2	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit	Ympäristötiedot	94
E5-3	Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet	Ympäristötiedot	93
E5-4	Resurssien sisäänvirtaukset	Ympäristötiedot	94
E5-5	Resurssien ulosvirtaukset	Ympäristötiedot	94
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS  S1	Oma työvoima
Tiedonantovaatimus
ESRS 2, SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	Yleiset tiedot	45
ESRS 2, SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	Yleiset tiedot	48
S1-1	Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet	Yhteiskunnalliset tiedot	97
S1-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa	Yhteiskunnalliset tiedot	100
S1-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	Yhteiskunnalliset tiedot	101
S1-4	Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus	Yhteiskunnalliset tiedot	101
S1-5	Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan	Yhteiskunnalliset tiedot	97
S1-6	Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet	Yhteiskunnalliset tiedot	104
S1-8	Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu	Yhteiskunnalliset tiedot	105
S1-9	Monimuotoisuuden mittarit	Yhteiskunnalliset tiedot	105
S1-14	Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit	Yhteiskunnalliset tiedot	105
S1-16	Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)	Yhteiskunnalliset tiedot	105
S1-17	Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset	Yhteiskunnalliset tiedot	103

36YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Yhteiskunnalliset tiedot		Osio	Sivunumero
ESRS  S2	Arvoketjun työntekijät
Tiedonantovaatimus
ESRS 2, SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	Yleiset tiedot	45
ESRS 2, SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	Yleiset tiedot	49
S2-1	Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	Yhteiskunnalliset tiedot	108
S2-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa	Yhteiskunnalliset tiedot	110
S2-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	Yhteiskunnalliset tiedot	117
S2-4	Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	Yhteiskunnalliset tiedot	112
S2-5	Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	Yhteiskunnalliset tiedot	108
Yhteiskunnalliset tiedot
ESRS  S4	Kuluttajat ja loppukäyttäjät
Tiedonantovaatimus
ESRS 2, SBM-2	Sidosryhmien edut ja näkemykset	Yleiset tiedot	46
ESRS 2, SBM-3	Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa	Yleiset tiedot	50
S4-1	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet	Yhteiskunnalliset tiedot	116
S4-2	Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa	Yhteiskunnalliset tiedot	117
S4-3	Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi	Yhteiskunnalliset tiedot	117
S4-4	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus	Yhteiskunnalliset tiedot	117
S4-5	Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet	Yhteiskunnalliset tiedot	116
Hallintotapatiedot
ESRS  G1	Liiketoiminnan harjoittaminen
Tiedonantovaatimus
ESRS 2, GOV-1	Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli	Yleiset tiedot, Hallintotapatiedot	38, 120
ESRS 2, IRO-1	Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista	Yleiset tiedot, Hallintotapatiedot	64, 119
G1-1	Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri	Hallintotapatiedot	120
G1-3	Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen	Hallintotapatiedot	120
G1-4	Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset	Hallintotapatiedot	121

37YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Yleiset tiedot

LAADINTAPERIAATTEET

PERUSTIEDOT

YIT:n kestävyysraportti on laadittu EU:n kestävyysraportointidirektiivin (Corporate

Sustainability Reporting Directive, CSRD) perusteella noudattaen ESRS (European

Sustainability Reporting Standards) standardeja. Raportoidut kestävyysaiheet ja

kestävyyden tunnusluvut perustuvat YIT:n kaksoisolennaisuusanalyysiin.

Kaksoisolennaisuusanalyysin laadinnasta ja tuloksista on kerrottu tarkemmin osioissa

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus

strategian ja liiketoimintamallin kanssa ja Olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallinta. Tiedot on esitetty konsernin tasolla samalla laajuudella kuin

tilinpäätöksessä. Raportointijakso on kalenterivuosi 2024. Kestävyysraportti kattaa yhtiön

olennaiset kestävyysseikat oman toiminnan osalta kokonaisuudessaan sekä koskien

arvoketjun tietoja siltä osin, kuin ne ovat olennaisuusarvion perusteella todettu

olennaisiksi. Yhtiö ei ole jättänyt pois tietoja, jotka liittyvät henkiseen omaisuuteen,

taitotietoon, innovoinnin tuloksiin, käynnissä olevaan kehitykseen tai neuvoteltavana

oleviin asioihin.

Tiedonantovaatimusluettelo on esitetty edellä. Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista

monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä (ESRS 2 Lisäys B) esitetään

kestävyysraportin liitetiedoissa.

Kestävyystiedot ja niihin liittyvät väitteet on ulkoisesti varmentanut (rajoitettu varmennus)

riippumaton kolmas osapuoli Ernst &Young Oy. Varmennus toteutettiin kansainvälisten

varmennusstandardien ISAE 3000 (Revised) mukaisesti.

TIETOJEN SISÄLLYTTÄMINEN VIITTAUKSINA

Seuraavista tiedoista on tehty viittaukset konsernitilinpäätökseen:

• Konsernin liikevaihtoon perustuva energiaintensiteetti

• Konsernin liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti

• Työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä

RISKIENHALLINTA KESTÄVYYSRAPORTOINNIN

OSALTA

Kestävyysraportoinnissa noudatetaan YIT:n konsernitasoisia lakisääteisen raportoinnin,

riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan periaatteita ja prosesseja. Kestävyysraportoinnin

sisäinen valvonta perustuu riskien tunnistamiseen, analysointiin ja valvonnan

kohdistamiseen olennaisimpiin tunnistettuihin riskeihin. Kestävyysraportointiin sovelletaan

YIT:n yleisen riskienhallinnan johtamisjärjestelmän toimintatapaa, viitekehystä ja

valvontavastuita. YIT:n kestävyysraportoinnissa korostuvat YIT:n arvot, johdon

sitoutuminen vastuullisuuteen, eettisyyttä ja kestävyyttä korostava yrityskulttuuri,

vastuullisuutta tukevat politiikat, kestävyysraportoinnin manuaali, ammattitaitoinen

henkilöstö sekä toiminnan läpinäkyvyys.

Kestävyysraportointi on keskitetty yhtiön konsernin vastuullisuustiimille.

Kestävyysraportointia suorittavat erityisesti kestävyysraportointiin ja alan standardeihin

perehtyneet henkilöt.

YIT:llä on käytössä riskienhallintamalli, joka sisältää riskien tunnistamisen, arvioinnin ja

priorisoinnin, riskienhallintatoimien määrittelyn sekä vastuunjaon ja toimenpiteiden

toteuttamisen. Lisäksi malliin kuuluu toteutettujen toimenpiteiden vaikutusten arviointi ja

seuraaminen. Riskien priorisointimenetelmä perustuu riskien todennäköisyyteen ja

vaikutukseen.

Kestävyysraportoinnin tärkeimmät tunnistetut riskit ovat raportoitavien tietojen kattavuus

ja saatavuus, tietojen eheys ja laatu sekä kestävyysstandardien tulkinta. Näiden riskien

lieventämiseksi YIT on ottanut käyttöönsä useita valvontatoimia kuten tietojen

esivarmennus ja varmennus, raportointiin liittyvien prosessien kuvaukset, henkilöstön

koulutus, tietojen tallentaminen vastuullisuustietojärjestelmään ja selkeästi määritellyt

kestävyysraportoinnin roolit ja vastuut.

Kestävyysraportoinnin prosesseissa määritetyt omistajat vastaavat siitä, että he pystyvät

varmistamaan tarvittavan raportoitavan tiedon läpinäkyvyyden. YIT:n

liiketoimintasegmentit ja konsernin toiminnot ovat vastuussa tiedon täydellisyydestä,

saatavuudesta, eheydestä ja laadusta ja tietojen toimittamisesta vastuullisuustiimille

johtamisjärjestelmässä määriteltyjen vastuiden mukaisesti.

Riskien tunnistamisen, arvioinnin ja priorisoinnin tulokset integroidaan

kestävyysraportoinnin prosesseihin, mikä varmistaa, että kaikki merkittävät riskit ja niiden

hallintatoimet tulevat asianmukaisesti huomioiduiksi. Kestävyysraportoinnin etenemistä

raportoidaan tarkastusvaliokunnalle neljännesvuosittain.

38YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

HALLINTO

HALLINTO-, JOHTO- JA VALVONTAELINTEN ROOLI

SEKÄ NIILLE TOIMITETTAVAT TIEDOT JA NIIDEN

KÄSITTELEMÄT KESTÄVYYSSEIKAT

HALLITUS JA HALLITUKSEN VALIOKUNNAT

Hallitus

Hallitus ohjaa ja valvoo yhtiön johtamista ja toimintaa. Sen tehtävänä on edistää

osakkeenomistajien ja konsernin etua huolehtimalla koko konsernin hallinnon ja toiminnan

asianmukaisesta järjestämisestä.

Hallituksen kokoonpano

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä 3–8 varsinaista jäsentä,

jotka yhtiökokous valitsee vuodeksi kerrallaan. Yhtiöjärjestyksessä ei ole hallituksen

jäsenille erityistä asettamisjärjestystä. Jäsenten enemmistön on oltava riippumattomia

yhtiöstä. Lisäksi edellytetään, että vähintään kahden jäsenistä tulee olla riippumattomia

yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista. Yhtiön toimitusjohtajaa ei voida valita hallituksen

puheenjohtajaksi. Hallituksen jäsenien tulee edustaa molempia sukupuolia hallituksen

monimuotoisuusperiaatteiden mukaisesti. Hallituksessa ei ole työsuhteisten

työntekijöiden eikä muiden henkilöstöryhmien edustusta.

Hallituksen puheenjohtajana toimi Jyri Luomakoski ja jäseninä Casimir Lindholm, Anders

Dahlblom, Sami Laine, Kerttu Tuomas ja Leena Vainiomäki.

Hallituksen kokoonpanosta 33,3 % oli naisia ja 66,6 % miehiä hallituksen

monimuotoisuusperiaatteiden mukaisesti.

Hallituksen kokoonpanosta liikkeenjohtoon osallistuvien määrä oli 0 ja muiden jäsenten

lukumäärä 6.

Hallituksen jäsenistä 100 % oli riippumattomia yhtiöstä ja 83,3 % riippumattomia

merkittävistä osakkeenomistajista listayhtiöiden hallinnointikoodin arviointikriteerien

mukaisesti.

Hallituksen monimuotoisuus

YIT Oyj:n hallituksen vahvistamilla monimuotoisuusperiaatteilla tarkoitetaan hallituksen

jäsenten erilaisia taustoja kuten ikää, sukupuolta, kansainvälistä kokemusta, eri alojen

koulutusta, asiantuntemusta ja osaamista. Hallituksen monimuotoisuudella halutaan

varmistaa laaja-alainen, monipuolinen, asiakkaita ja muita sidosryhmiä ymmärtävä, luova

sekä tulevaisuuteen suuntaava hallitus. Riittävän monimuotoinen hallitus tukee yhtiön

liiketoimintaa ja sen kehittämistä, edistää avointa keskustelua ja itsenäistä

päätöksentekoa sekä pystyy paremmin tukemaan ja haastamaan toimivaa johtoa.

Hallituksen jäsenten erilaiset taustat, kokemukset ja näkemykset tukevat YIT Oyj:n

strategisten tavoitteiden saavuttamista. Hallituksen jäseniltä edellytetään tehtävän

vaatimaa pätevyyttä, joka vastaa yhtiön liiketoiminnan tarpeita, kehitysvaihetta sekä

hallituksen ja sen valiokuntien osaamisvaatimuksia. Hallituksen jäseneksi valittavalla tulee

olla mahdollisuus käyttää riittävästi aikaa tehtävänsä hoitamiseen. Monimuotoisuuden

pitkän aikavälin tavoite on, että hallituksen jäsenten haku- ja arviointiprosessiin saadaan

mukaan molempien sukupuolten edustajia mahdollistaen tasapainoista

sukupuolijakaumaa hallituksessa.

Hallituksen keskeisimmät tehtävät ja vastuut

Hallitus muun muassa

• huolehtii siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti

järjestetty

• käsittelee ja hyväksyy yhtiön tilinpäätöksen ja hallituksen toimintakertomuksen

sekä osa- ja puolivuosikatsaukset

• ohjaa ja valvoo yhtiön toimivaa johtoa

• nimittää ja erottaa toimitusjohtajan ja tämän sijaisen, päättää heidän

palkastaan ja muista toimisuhteen ehdoista

• kutsuu koolle yhtiökokouksen ja tekee esitykset kokouksessa käsiteltävistä

asioista

• määrittää osinkopolitiikan ja tekee ehdotuksen yhtiökokoukselle vuosittain

maksettavasta osingon määrästä

• hyväksyy yhtiön strategian, strategiset tavoitteet ja riskienhallinnan periaatteet

• hyväksyy budjetit ja toimintasuunnitelmat ja valvoo niiden toteuttamista

• hyväksyy merkittävät yrityskaupat ja muut investoinnit

• vahvistaa konsernin toiminnallisen rakenteen

• varmistaa johtamisjärjestelmän toiminnan

• vahvistaa konsernin arvot ja johtamisen periaatteet

• seuraa ja arvioi yhtiön taloudellista raportointijärjestelmää, sisäisen valvonnan ja

tarkastuksen sekä riskienhallinnan tehokkuutta

• seuraa yhtiön tilintarkastusta sekä seuraa ja arvioi tilintarkastajan

riippumattomuutta ja tämän harjoittamaa muiden kuin tilintarkastuspalvelujen

tarjoamista

• valmistelee ehdotuksen tilintarkastajan ja kestävyysvarmentajan valitsemiseksi.

Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti yhtiön hallituksella ja sen valiokunnilla tulee olla

yhtiön kannalta paras mahdollinen osaaminen. Tämä osaaminen kattaa yhtiön lyhyen ja

pitkän aikavälin tarpeet, strategisten tavoitteiden tukemisen sekä sääntelyn vaatimusten

täyttämisen.

Kullakin hallituksen jäsenellä on pitkäaikainen kokemus eri toimialojen liiketoiminnasta,

jossa he ovat perehtyneet yhtiön järjestämän koulutuksen lisäksi kestävyysseikkoihin

liittyviin asioihin. Näin ollen hallituksella on kattava kestävyysseikkoihin liittyvä

asiantuntemus ja osaaminen. Lisäksi hallituksella oli tarvittaessa käytettävissä yhtiön

ulkopuolisia neuvonantajia.

Hallituksen valiokunnat

Hallituksella oli kolme pysyvää valiokuntaa: henkilöstövaliokunta, tarkastusvaliokunta ja

investointi- ja hankevaliokunta. Hallitus valitsee valiokuntien jäsenet ja puheenjohtajat

keskuudestaan yhtiökokouksen jälkeisessä järjestäytymiskokouksessaan. Valiokunnilla on

kirjalliset työjärjestykset, jotka hallitus vahvistaa. Valiokunnat raportoivat hallitukselle

käsittelemistään asioista ja niiden vaatimista toimenpiteistä säännöllisesti aina

valiokunnan kokousta seuraavassa hallituksen kokouksessa.

Henkilöstövaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta konsernin avainhenkilöiden

nimittämiseen ja palkitsemiseen liittyvissä asioissa. Sen tehtäviin kuuluu muun muassa

ehdotusten valmistelu yrityskulttuurin ja henkilöstöpolitiikan kehittämiseksi, palkkaus- ja

kannustinjärjestelmien sekä tulospalkkiosääntöjen ja johdon tulospalkkioiden osalta.

Valiokunta vastaa myös kykyjen tunnistamisesta, avainhenkilöstön kehittämisestä ja

johdon seuraajasuunnittelusta sekä laatii palkitsemispolitiikan ja toimielinten

palkitsemisraportin. Valiokunta kokoontuu tarvittaessa puheenjohtajan kutsusta, ja siihen

kuuluu 3-5 jäsentä, joilla on kokemusta konsernin liiketoiminnasta, toimialoista sekä

henkilöstö- ja palkitsemisasioista. Henkilöstövaliokunnan jäsenistä enemmistön tulee olla

yhtiöstä riippumattomia. Toimitusjohtaja tai yhtiön muuhun johtoon kuuluva henkilö ei voi

olla henkilöstövaliokunnan jäsen. Valiokunnan sihteerinä toimii konsernin

henkilöstöjohtaja.

Henkilöstövaliokunnan puheenjohtajana toimi Kerttu Tuomas ja jäseniä Jyri Luomakoski

ja Leena Vainiomäki.

Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta konsernin laskenta- ja raportointiprosessien

valvonnassa. Sen tehtävänä on muun muassa valvoa yhtiön taloudellista

raportointiprosessia, sisäisen valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja

riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta sekä arvioida tilintarkastusta. Valiokunta

valmistelee osaltaan konsernin rahoituspolitiikan, rahoitussuunnitelman sekä

rahoitusjärjestelyt. Valiokunta käsittelee lisäksi tilinpäätöksen sekä osa- ja

puolivuosikatsaukset, arvioi lakien ja määräysten noudattamista sekä seuraa

39YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

tilintarkastusta ja konsernin taloudellista tilannetta. Valiokunta kokoontuu vähintään neljä

kertaa vuodessa ja tarvittaessa useamminkin. Valiokuntaan kuuluu 3–5 jäsentä, joiden

enemmistön tulee olla riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenistä tulee olla

riippumaton merkittävistä osakkeenomistajista. Jäseniksi valitaan henkilöitä, joilla on

konsernin liiketoiminnan ja toimialojen hyvä tuntemus sekä valiokunnan tehtäväalueen

edellyttämä pätevyys. Tarkastusvaliokunnan sihteerinä toimii konsernin lakiasiainjohtaja.

Tarkastusvaliokunnan puheenjohtajana toimi Jyri Luomakoski ja jäseninä Sami Laine,

Anders Dahlblom ja Leena Vainiomäki.

Vuonna 2024 liiketoimintajohto on raportoinut tehtäviinsä kuuluvista kestävyysasioista

säännöllisesti yhtiön tarkastusvaliokunnalle, joka on puolestaan raportoinut edelleen

hallitukselle. Muuttuvan sääntelyn myötä seuranta-, raportointi- ja valvontamenettelyitä on

arvioitu kauden aikana vastaamaan tulevan sääntelyn vaatimia menettelyitä

kestävyysasioiden käsittelylle, raportoinnille, seurannalle ja valvonnalle.

Yhtiön hallitus, tarkastusvaliokunta ja johtoryhmä voivat kulloinkin käytettävissään olevan

tiedon perusteella päättää yhdessä tai erikseen kehitetäänkö kestävyysseikkojen

valvontaa, asianmukaista osaamista ja asiantuntemusta. Kehittämispäätökset voivat

kohdistua joko vahvistamalla sisäisiä resursseja tai hankkimalla asiantuntijaselvityksiä ja

ulkoisia koulutuksia.

Yhtiö on ennen raportointikautta ja sen aikana edennyt hyväksytyn CSRD-tiekartan

mukaisesti ja aloittanut työt kestävyysraportoinnin käyttöönottamiseksi. Yhtiö on

raportointikautta edeltävänä vuonna tehnyt kaksoisolennaisuusanalyysin edellisiin

olennaisuusanalyyseihin nojaten sekä aloittanut kuiluanalyysin (EN: gap analysis) nykyisen

vastuullisuusraportin sisällön sekä ESRS-standardien vaatimusten välisen eron

selvittämiseksi. Lisäksi yhtiö on selvittänyt ennen raportointikauden alkua tarkat

tietolähteet sekä raportointijärjestelmät ja kehittänyt vuosiraportointiprosessia sekä

alkuvuodesta 2024 määritellyt kontrollit osana prosessia.

Tarkastusvaliokunta on käsitellyt käyttöönottotyön etenemistä neljännesvuosittaisissa

kokouksissaan ja tarvittaessa ylimääräisissä työkokouksissa. Yhtiön hallitus ja

toimitusjohtaja vastaavat osaltaan kestävyysraportoinnista kuten muusta taloudellisesta

raportoinnista.

Osana CSRD-työtä yhtiön johto on arvioinut ja raportoinut kauden aikana säännöllisesti

tarkastusvaliokunnalle CSRD:n käyttöönottoon liittyviä riskejä. Tarkastusvaliokunta on

puolestaan valvonut ja tarvittaessa edellyttänyt yhtiön johtoa ryhtymään toimenpiteisiin

sisäisen resurssoinnin riittävyyden turvaamiseksi ja sen varmistamiseksi, että yhtiöllä on

lisäksi tarvittaessa käytössään asiantuntevat ulkopuoliset neuvonantajat.

CSRD-käyttöönoton myötä tarkastusvaliokunnan roolia on täsmennetty ja samalla

arvioitu menettelyt, joilla varmistetaan tarkastusvaliokunnan riippumattomuus yhtiön

toimivasta johdosta. Tarkastusvaliokunnan tehtävänä on ollut valvoa, että varmentava

taho on luotettava ja riippumaton, ja että sillä on aikaisempaa kokemusta

vastuullisuusvarmennuksesta. Tarkastusvaliokunta on lisäksi tunnistanut greenwashing-

riskin kestävyysraportoinnissa, ja näkee varmennuksen yhtenä tapana vähentää tätä

riskiä yleisellä tasolla. Lisäksi greenwashing-riski on ollut yhtenä keskeisenä teemana

CSRD-raportoinnin käyttöönottotyössä ja -valmisteluissa.

Yhtiön varsinainen yhtiökokous 2024 päätti tarkastusvaliokunnan ja hallituksen

ehdotuksesta, että tilintarkastusyhteisöksi tilikaudelle 2024 valittu Ernst & Young Oy toimi

osakeyhtiölain muuttamisesta annetun lain (1252/2023) siirtymäsäännöksen mukaisesti

myös yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajana tilikaudella 2024.

Investointi- ja hankevaliokunta käsittelee ja valmistelee hallituksen päätettäväksi

tulevia merkittäviä urakkatarjouksia, kiinteistökehityshankkeita, tontti- ja

aluehankeinvestointeja ja -divestointeja, yritysostoja ja -myyntejä sekä oman pääoman

ehtoisia hankesijoituksia sekä seuraa näistä muodostuvien portfolioiden kehittymistä,

taloudellista raportointia sekä riskienhallintaa. Lisäksi valiokunta käsittelee hallituksen

vahvistettavaksi esitettävän investointipolitiikan. Valiokunta kokoontuu vähintään kaksi

kertaa vuodessa sekä puheenjohtajan kutsusta valiokunnan käsiteltävien asioiden niin

vaatiessa useamminkin. Valiokuntaan kuuluu 3–5 jäsentä, joiden enemmistön on oltava

riippumattomia yhtiöstä ja vähintään yhden jäsenen on oltava riippumaton merkittävistä

osakkeenomistajista. Jäseniksi valitaan henkilöitä, joilla on konsernin liiketoiminnan ja sen

toimialojen hyvä tuntemus sekä valiokunnan tehtäväalueen edellyttämä pätevyys.

Investointi- ja hankevaliokunnan sihteerinä toimii konsernin lakiasiainjohtaja.

Investointi- ja hankevaliokunnan puheenjohtajana toimi Casimir Lindholmin ja jäseninä

Sami Laine ja Anders Dahlblom.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta

Osakkeenomistajien nimitystoimikunta on yhtiön osakkeenomistajien tai

osakkeenomistajien edustajien toimielin, jonka tehtävänä on vuosittain valmistella

hallituksen jäsenten valintaa ja palkitsemista koskevat ehdotukset varsinaiselle

yhtiökokoukselle ja tarvittaessa ylimääräiselle yhtiökokoukselle. Toimikunnan

päätehtävänä on varmistaa, että hallituksella ja sen jäsenillä on yhtiön tarpeita vastaava

riittävä asiantuntemus, osaaminen ja kokemus sekä valmistella tätä varten

yhtiökokoukselle perustellut hallituksen jäsenten valintaan ja palkitsemiseen liittyvät

ehdotukset. Toimikunnan tehtäviin kuuluu hallituksen monimuotoisuusperiaatteiden

mukaisesti valmistella ja esitellä yhtiökokoukselle ehdotus hallituksen jäsenten

palkitsemisesta niin hallitustyössä kuin hallituksen valiokunnissakin; valmistella ja esitellä

yhtiökokoukselle ehdotus hallituksen jäsenten lukumääräksi sekä tehdä ehdotus

hallituksen jäseniksi; ja etsiä hallituksen jäsenten seuraajaehdokkaita.

Nimitystoimikunta arvioi ehdotuksia tehdessään, että hallituksen yksittäisten

jäsenehdokkaiden pätevyyden lisäksi ehdotettavalla hallituksella kokonaisuutena on

yhtiön kannalta paras mahdollinen osaaminen yhtiön lyhyen ja pitkän aikavälin tavoitteet

huomioiden, ja että hallituksen kokoonpano täyttää muun sääntelyn ohella myös

hallinnointikoodin pörssiyhtiölle asettamat vaatimukset.

Hallituksen vahvistamat keskeiset konsernipolitiikat

Yhtiön hallitus käsittelee ja vahvistaa osana yhtiön toiminnan asianmukaista järjestämistä,

ohjaamista ja valvontatehtäväänsä  vuosittain muun muassa keskeiset  konsernitasoiset

politiikat kuten vastuullisuus-, riskienhallinta-, investointi- ja rahoituspolitiikan.

YIT:n vastuullisuuspolitiikan tavoitteena on varmistaa vastuullisuus kaikessa yhtiön

toiminnassa. Vastuullisuuspolitiikka keskittyy ympäristövastuuseen, sosiaaliseen

vastuuseen sekä hyvän hallinnointitavan edistämiseen. Tarkemmin

vastuullisuuspolitiikasta voi lukea tästä osiosta kohdasta Vastuullisuuspolitiikka.

YIT:n riskienhallintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka. YIT:n

riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa YIT:n toiminnan tavoitteiden saavuttaminen ja

turvata toiminnan jatkuvuus. Riskienhallintapolitiikassa on kuvattu YIT:n riskienhallinnan

pääperiaatteet, ohjausmalli ja riskienhallinnan keskeiset prosessit. Hallitus ohjaa ja valvoo

riskienhallinnan suunnittelua ja toteutusta sekä hyväksyy yhtiön riskinottokyvyn ja

riskinottohalun. Konsernin toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu riskienhallinnasta.

Toimitusjohtaja vastaa riskienhallinnan organisoinnista, seurannasta ja jalkauttamisesta

sekä riskienhallintastrategian kehittämisestä. Liike- ja tukitoiminnot vastaavat

riskienhallintakäytännöistä omalta osaltaan.

Riskienhallinta sisällytetään osaksi kaikkia olennaisia yhtiön toiminta-, raportointi- ja

johtamisprosesseja. Riskienhallinnan suunnittelu, riskiposition arviointi ja

toimintaympäristön riskianalyysi ovat osa vuosittaista strategia- ja

vuosisuunnitteluprosessia. Lisäksi riskeissä ja riskipositiossa tapahtuvia olennaisia

muutoksia seurataan ja raportoidaan kuukausittain ja vuosineljänneksittäin konsernin

hallinto- ja raportointikäytäntöjen mukaisesti.

40YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

YIT on luokitellut toimintansa kannalta merkittävät riskit strategisiin, operatiivisiin sekä

projekti-, talous- ja tapahtumariskeihin. 

YIT:n liiketoiminta on projektiluonteista, minkä vuoksi projektiportfolioihin ja yksittäisiin

projekteihin liittyvä epävarmuus on riskienhallinnan kannalta avainasemassa.

Projektiportfolioriskien hallintaa toteutetaan muun muassa vuosisuunnittelun,

hankevalintojen ja liiketoimintakatselmusten yhteydessä. Yksittäisten hankkeiden

riskienhallinnassa sovelletaan porttimallia, jossa jokaisen portin käsittely sisältää

riskitarkastelun. Lisäksi toteutus- ja ylläpitovaiheen riskejä hallitaan yhtenäisten

projektiriskien hallinnan periaatteiden ja työkalujen avulla.

YIT arvioi säännöllisesti vaikutuksiaan ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, kuten myös niihin liittyvien tavoitteiden asettaminen

ja edistyminen tavoitteiden saavuttamisessa käsitellään voimassa olevan

riskienhallintapolitiikan ja -prosessin mukaan. Lisäksi yhtiö voi käyttää kestävyysasioiden

valvontatoimiin ja menettelyjen tarkastukseen yhtiön sisäistä tarkastusta ja ulkopuolisia

asiantuntija auditointeja.

Investointipolitiikan tarkoituksena on varmistaa, että YIT:ssä tehtävät sijoitukset ja

pääoman allokaatio ovat linjassa YIT-konsernin strategisten tavoitteiden ja

vuosisuunnittelun kanssa. Investointipolitiikka määrittelee periaatteet, vastuut, tavoitteet ja

rajat konsernin sijoitustoiminnalle, sijoitusten hallinnalle sekä päätöksentekoprosessille.

Rahoituspolitiikka määrittelee YIT-konsernin hallintoperiaatteet, vastuut, tavoitteet ja rajat

sekä tarvittavan valvontaympäristön konsernin rahoitustoiminnalle ja siihen liittyvälle

riskienhallintaprosessille.

KONSERNIN TOIMITUSJOHTAJA JA JOHTORYHMÄ

Toimitusjohtaja hoitaa yhtiön juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja

määräysten mukaisesti. Hallitus nimittää ja erottaa toimitusjohtajan sekä valvoo hänen

toimintaansa. Se myös päättää toimitusjohtajan palkasta ja palkkioista sekä muista

toimisuhteen ehdoista. Toimitusjohtaja huolehtii yhtiön kirjanpidon lainmukaisuudesta ja

varainhoidon luotettavasta järjestämisestä. YIT:ssä toimitusjohtaja toimii konsernin

johtoryhmän puheenjohtajana.

YIT Oyj:n toimitusjohtajana toimi Heikki Vuorenmaa ja hänen sijaisenaan 31.12.2024

saakka Antti Inkilä.

Vuoden 2024 aikana yhtiö aloitti uuden toimintamallin, jossa määriteltiin tarkemmat roolit

säännölliselle kestävyysraportoinnille ja -valvonnalle toimitusjohtajan,

tarkastusvaliokunnan ja hallituksen osalta. Sen lähtökohtana oli, että toimitusjohtaja

valvoo työn etenemistä säännöllisesti konsernin johtoryhmän kokouksissa ja lisäksi

tarvittaessa muissa yhtiön sisäisissä foorumeissa.

YIT-konsernin johtoryhmä on ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien

kohdistamisesta toimialoille. Johtoryhmä vastaa myös segmenttien tuloksen arvioinnista.

Toimitusjohtaja ja muut hallituksen nimittämät jäsenet muodostavat konsernin

johtoryhmän. Toimitusjohtaja nimittää johtoryhmän sihteerin. Säännöllisesti, noin kerran

kuukaudessa kokoontuva johtoryhmä avustaa toimitusjohtajaa toiminnan suunnittelussa

ja operatiivisessa johtamisessa sekä valmistelee hallituksessa käsiteltäviä asioita.

Johtoryhmän keskeisimpiin tehtäviin kuuluu mm. valmistella konsernin strategista

suunnittelua ja vuosisuunnittelua ja valvoa suunnitelmien toteutumista ja taloudellista

raportointia. Konsernin sisäisen yhteistoiminnan kehittäminen ja yhteisten

kehityshankkeiden edistäminen kuuluvat johtoryhmän keskeisiin tehtäviin. Johtoryhmän

tekemistä päätöksistä vastaa toimitusjohtaja. Johtoryhmän jäsenten tehtävänä on

toteuttaa päätökset omilla vastuualueillaan.

Kullakin johtoryhmän jäsenellä on pitkäaikainen liiketoimintakokemus, jossa he ovat

liiketoiminnoittain perehtyneet kestävyysseikkoihin liittyviin asioihin erityisesti

operatiivisesta näkökulmasta. Lisäksi johtoryhmällä kuten hallituksella on mahdollisuus

tarvittaessa käyttää yhtiön ulkopuolisia neuvonantajia kestävyysseikkoihin liittyvän

asiantuntemuksensa varmistamiseksi.

Vastuullisuuden tavoitteet ja toiminta ovat osa yhtiön strategiaa, josta vastaa yhtiön

johtoryhmä. Suunnitelmien toteutumista sekä tavoitteiden saavuttamista seurataan ja

arvioidaan säännöllisesti johtamisen eri foorumeissa. Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet käsitellään voimassa olevan riskienhallintapolitiikan ja -prosessin mukaan. 

Myös SBTi-tavoitteet ovat osa strategiaa, jota hallitus ja johtoryhmä ovat käsitelleet ja

käsittelevät kokouksissaan säännöllisesti. Lisäksi osana muuta johdon raportointia yhtiön

liiketoimintasegmentit käsittelevät kestävyys- ja SBTi-tavoitteita. Esimerkiksi

työturvallisuutta ja -terveyttä käsitellään sekä hallituksen että johtoryhmän kokouksissa

tarvittavassa laajuudessa pääsääntöisesti kerran kuukaudessa.

Johtoryhmän kokoonpano

Johtoryhmän puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa, jäseninä Peter

Forssell, Toimitilat-segmentin johtaja; Antti Inkilä, Asuminen-segmentin johtaja; Juha

Kostiainen, johtaja, kaupunkikehitys ja vastuullisuus; Aleksi Laine, Infra-segmentin johtaja;

Tuomas Mäkipeska, talousjohtaja ja Jennie Haasmaa, henkilöstöjohtaja.

Antti Inkilä, Asuminen-segmentin johtaja, jätti yhtiön 31.12.2024. Toimitusjohtaja Heikki

Vuorenmaa nimitettiin Asuminen Suomi-segmentin väliaikaiseksi johtajaksi ja talousjohtaja

Tuomas Mäkipeska Asuminen CEE -segmentin väliaikaiseksi johtajaksi sekä YIT Oyj:n

toimitusjohtajan sijaiseksi 1.1.2025 alkaen.

Kukin johtoryhmän jäsen valmistelee konsernin strategista suunnittelua ja

vuosisuunnittelua ja valvoo suunnitelmien toteutumista ja taloudellista raportointia, kukin

oman liiketoiminta-alueensa tai funktionsa osalta. Myös konsernin sisäisen

yhteistoiminnan kehittäminen ja yhteisten kehityshankkeiden edistäminen kuuluvat kunkin

johtoryhmän jäsenen keskeisiin tehtäviin. Kunkin johtoryhmän jäsenen tehtävänä on

toteuttaa johtoryhmässä toimitusjohtajan vastuulla tehdyt päätökset omilla

vastuualueillaan.

Toimitusjohtajalla ja kullakin johtoryhmän jäsenellä on pitkäaikainen kokemus

liiketoiminnasta, jossa ovat perehtyneet kestävyysseikkoihin liittyviin asioihin. Näin ollen

toimitusjohtajalla ja johtoryhmän jäsenillä on yhdessä ja yksin kattava kestävyysseikkoihin

liittyvä asiantuntemus ja osaaminen. Lisäksi toimitusjohtajalla ja johtoryhmän jäsenillä oli

tarvittaessa käytettävissä yhtiön ulkopuolisia neuvonantajia.

Johtoryhmän kokoonpanosta liikkeenjohtoon osallistuvien määrä oli 7.

Johtoryhmän kokoonpanossa ei ollut työsuhteisten työntekijöiden eikä muiden

työntekijöiden edustusta.

Johtoryhmän kokoonpanosta 14,3 % oli naisia ja 85,7 % oli miehiä.

Johtoryhmän vahvistamat keskeiset konsernitasoiset

toimintaperiaatteet

YIT:n toiminnan kannalta keskeiset vastuullisuuden teemat määritetään yhdessä YIT:n

työntekijöiden ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Hyvän hallintotavan noudattaminen,

henkilöstön työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittäminen, työturvallisuuskäytäntöjen

parantaminen sekä kestävän ja viihtyisän kaupunkikehityksen luominen,

ympäristövaikutusten pienentäminen ja vastuullinen sidosryhmäyhteistyö ovat perusta

kestävälle kehitykselle ja toiminnalle.

Johtoryhmä vahvistaa säännöllisesti vuosittain muun muassa seuraavat konsernitasoiset 

toimintaperiaatteet: henkilöstö-, laatu-, projektinhallinta-, työterveys- ja turvallisuus- ja

yritysturvallisuuden periaatteita sekä vakuutus-, IPR-, ja edustamiseen ja liikematkoihin

liittyvät toimintaperiaatteet. Näiden lisäksi myös yhteistyökumppaneille on määritelty omat

toimintaperiaatteensa.

41YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Johtoryhmän hyväksymät YIT:n ympäristöperiaatteet ovat perustuneet yhtiön kestävän

kehityksen politiikkaan ja tulleet korvatuksi hallituksen hyväksymällä, edellä kuvatulla

vastuullisuuspolitiikalla 1.11.2024.

Henkilöstöperiaatteet ohjaavat mm. henkilöstön kehittämistä, palkitsemista ja johtamista

ja henkilöstön työterveydestä ja hyvinvoinnista, työturvallisuudesta ja työsuhdeasioista

huolehtimista.

Laatuperiaatteiden tavoite on ohjata toimintaa takaamalla laadun, työturvallisuuden,

ympäristöasioiden ja yhteiskunnallisten velvoitteiden hoitamisen sekä toiminnan jatkuvan

parantamisen tuotteen/palvelun elinkaaren näkökulmasta. Tavoitteet korkeasta laadusta

ja eettisesti kestävästä toiminnasta koskevat myös yhteistyökumppaneita ja alihankkijoita.

Projektinhallinnan periaatteiden mukaisesti yhtiö jakaa käytäntöjä ja kehittää toimintaa

jatkuvasti sekä hyödyntää vertais- ja ydinryhmätoimintaa laajasti yli segmentti-,

divisioona-, yksikkö- ja projektirajojen. YIT analysoi sekä projektien onnistumisia että

haasteita ja vie opit systemaattisesti prosesseihinsa. Projektinhallinnan periaatteiden

sisältö arvioidaan ja tarvittaessa päivitetään vuosittain ja ne hyväksytään konsernin

johtoryhmässä. Liiketoiminta-alueiden ja funktioiden johtamisjärjestelmävastuulliset

henkilöt sekä ydinryhmät vastaavat periaatteisiin tehtyjen linjausten siirtämisestä

johtamisjärjestelmään.

Projektinhallinnan periaatteisiin liittyvät seuraavat politiikat ja periaatteet:

vastuullisuuspolitiikka, riskienhallintapolitiikka ml. yritysturvariskit, laatuperiaatteet,

työturvallisuusperiaatteet, henkilöstöperiaatteet.

Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille on YIT:n eettinen ohjeistus

materiaalitoimittajilleen ja aliurakoitsijoilleen. Periaatteiden mukaisesti YIT sitoutuu

vastuulliseen liiketoimintaan kaikessa toiminnassaan ja edellyttää sitä myös

yhteistyökumppaneiltaan. Toimintaperiaatteisiin kuuluvat mm. lakien noudattamien,

eettiset toimintatavat (korruption ja lahjonnan kielto, eturistiriidat, reilu kilpailu, rahanpesu

ja pakotteiden noudattaminen sekä tiedon luottamuksellisuutta ja henkilötietosuojaa

koskevat säännökset).

YIT on sitoutunut kunnioittamaan YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta sekä

ILO:n kahdeksan keskeisen yleissopimuksen vahvistettuja perusoikeuksia. Myös

yhteistyökumppanien tulee sitoutua samojen oikeuksien kunnioittamiseen.

Yhteistyökumppanien tulee noudattaa seuraavia periaatteita: järjestäytymisvapaus,

syrjinnän kielto, työaikaa, palkkausta ja työsopimusta koskevat vaatimukset, lapsi- ja

pakkotyövoima, työterveys ja -turvallisuus.

YIT pyrkii jatkuvasti pienentämään toiminnan ympäristövaikutuksia, kuten

hiilidioksidipäästöjä, ja se edellyttää samaa yhteistyökumppaneiltaan.

Yhteistyökumppanien tulee noudattaa ympäristönsuojeluun liittyviä lakeja, ohjeita ja

ohjeistuksia sekä huolehtia asianmukaisista luvista ja lupaehtojen toteutumisesta.

Yhteistyökumppanien tulee myös käyttää materiaaleja, raaka-aineita, energiaa ja

luonnonvaroja tehokkaasti. Lisäksi yhteistyökumppanien tulee jatkuvasti pyrkiä

minimoimaan ja seuraamaan toimintansa ympäristövaikutuksia, kuten toiminnastaan

syntyvää jätettä, sekä huolehtia päästöjen, kuten melun, pölyn, tärinän ja hajuhaittojen

torjumisesta. Yhteistyökumppanien on korjattava ja korvattava toiminnastaan ympäristölle

aiheutuneet vahingot.

Yhteistyökumppaneilla ja niiden työntekijöillä on velvollisuus ilmoittaa YIT:n edustajalle

havaitsemansa toimintaperiaatteiden rikkomukset. YIT:llä on käytössään anonyymi

ilmoituskanava, YIT Ethics Channel, johon kuka tahansa voi ilmoittaa havaitut tai epäillyt

rikkomukset turvallisesti ja tarpeen vaatiessa anonyymisti. YIT on sitoutunut tutkimaan

kaikki ilmoitukset ja ryhtyy toimenpiteisiin, mikäli ilmoitus todetaan aiheelliseksi.

Lue lisää osiosta S2 - Arvoketjun työntekijät, Toimintaperiaatteet.

Työterveys- ja työturvallisuusperiaatteiden mukaisesti työterveys ja työturvallisuus ovat

olennainen osa YIT:n arvoja ja päivittäistä toimintaa. YIT:n työntekijät näyttävät

sitoutumisensa, ottavat vastuuta ja ovat proaktiivisia tehtävästä ja roolista riippumatta.

Yhtiö haluaa tarjota turvallisen ja terveellisen työ- ja elinympäristön henkilöstölleen,

yhteistyökumppaneilleen, asiakkailleen sekä muille sidosryhmillensä. YIT pyrkii entistä

paremmin huomioimaan työturvallisuus- ja terveysnäkökulmat kumppanivalinnoissaan ja 

uskoo, että poikkeamat ovat estettävissä ja niistä voidaan oppia. Se panostaa

toiminnassaan erityisesti ennakoiviin toimenpiteisiin. YIT:n tavoitteena on, että jokainen

välittää omasta ja muiden terveydestä, hyvinvoinnista ja turvallisuudesta.

Työterveyden ja työturvallisuuden tavoitteet ja toiminta ovat osa YIT:n strategiaa ja

vuosisuunnitelmaa, joista vastaa ylin johto. Yhtiön hallitus sekä konsernin, toimialojen ja

divisioonien johto seuraavat suunnitelmien toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista

säännöllisesti johtamisen eri foorumeissa. Myös johdon säännölliset työmaakäynnit ovat

osa systemaattista seurantaa ja keino jalkauttaa vahvaa turvallisuusasennetta.

Lue lisää osiosta S2 - Arvoketjun työntekijät, Toimintaperiaatteet.

Yritysturvallisuuden periaatteiden mukaisesti YIT on sitoutunut hyvään hallintotapaan ja

vastuullisiin liiketoimintaperiaatteisiin. Yhtiö varmistaa hyvät liiketoimintakäytännöt koko

toimitusketjussa ja myötävaikuttaa koko toimialan kestävään ja eettiseen kehittymiseen.

YIT pyrkii varmistamaan kestävän ja kannattavan kasvun pitkällä aikavälillä. Tämä

edellyttää jatkuvaa kehitystä, läpinäkyvyyttä ja huippuosaamista päivittäisessä työssä.

Yritysturvallisuus on osa YIT:n riskienhallintajärjestelmää. Yritysturvallisuusriskien hallintaa

toteutetaan osana YIT:n normaalia liiketoimintaa ja riskienhallintaa.

Yritysturvallisuustoiminto tukee YIT:n johtoa ja sen organisaatiota yritysturvan

kehittämisessä, resursoinnissa ja viestinnässä, minkä lisäksi se tuottaa palveluita

yritysturvan erikoisosaamista vaativilla osa-alueilla.

Yritysturvallisuuden tavoite on tunnistaa ja hallita turvallisuusriskit mahdollisimman

varhaisessa vaiheessa. Yritysturvallisuusriskien hallinta tulee olla riskiperusteista,

ennakoivaa, objektiivista ja tosiasioihin perustuvaa.

Yritysturvallisuusriskit raportoidaan YIT:n yleisten riskienhallintakäytäntöjen mukaisesti.

YIT Code of Conduct ja vastuullisuuspolitiikka ovat YIT:n johtoryhmän ja hallituksen

hyväksymiä, koko konsernia koskevia ja vastuullisuustyötä olennaisesti määrittäviä

poliitikkoja ja toimintaperiaatteita.

YIT CODE OF CONDUCT

YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteet ohjaavat YIT:n kaikkia toimintoja.

Toimintaperiaatteiden keskeinen sisältö perustuu YIT:n arvoihin ja johtamisen

periaatteisiin, jotka luovat vahvan perustan yhteisen yrityskulttuurin rakentamiselle ja

yhtenäisten toimintatapojen omaksumiselle. YIT:n tavoitteena on kunnioittaa kaikkia

sidosryhmiä, tehdä hyvää yhteistyötä ja tuottaa arvoa eri sidosryhmille kuten asiakkaille,

omistajille ja henkilöstölle.

Toimintaperiaatteet ohjaavat YIT:n suhteita asiakkaisiin, työntekijöihin, omistajiin,

toimittajiin, alihankkijoihin, kilpailijoihin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Jokainen työntekijä

on omalta osaltaan vastuussa näiden toimintaperiaatteiden noudattamisesta.

Esihenkilöiden on huolehdittava, että heidän alaisensa noudattavat YIT:n

toimintaperiaatteita aina ja kaikkialla YIT:ssä. YIT:n työntekijän on ilmoitettava lähimmälle

esihenkilölleen, jos hän epäilee, että yhtiön toimintaperiaatteita on rikottu. Asiasta voi

ilmoittaa myös ilmoituskanava YIT Ethics Channelin kautta. Kaikki ilmoituskanavan kautta

tulleet ilmoitukset tutkitaan. Tutkinnan ohjauksesta vastaa YIT:n eettinen toimikunta.

Lisätietoja eettisestä toimikunnasta voi lukea osiosta G1 - Liiketoiminnan

harjoittaminen, Toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri.

42YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

YIT:n toimintaperiaatteilla pyritään vähentämään sekä oman että toimittajien toiminnan

ympäristövaikutuksia kuten kasvihuonepäästöjä muun muassa vähentämällä energian

kulutusta ja tuotetun jätteen määrää. Lisäksi toimintaperiaatteille pyritään vähentämään

YIT:n toiminnan negatiivisia vaikutuksia työoloihin sekä edistämään ja ohjaamaan

positiivisia vaikutuksia yhdenvertaisuustyöhön. Lue lisää osiosta Olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Toimintaperiaatteet kattavat kaikki YIT:n toiminnot koko konsernissa. Periaatteet

koskevat YIT:n suhteita asiakkaisiin, työntekijöihin, omistajiin, toimittajiin, alihankkijoihin,

kilpailijoihin, yhteiskuntaan ja ympäristöön. Toimintaperiaatteet on käännetty

toimintamaiden pääkielille ja niitä sovelletaan kaikissa YIT:n toimintamaissa. YIT:n johto ja

konsernin johtoryhmä ovat vastuussa toimintaperiaatteiden toteuttamisesta.

Toimintaperiaatteita päivitetään tarvittaessa.

YIT sitoutuu noudattamaan useita kolmansien osapuolten standardeja ja aloitteita

toimintaperiaatteidensa toteuttamisen yhteydessä, kuten ISO 9001 -laatustandardi,

kansainväliset ihmisoikeudet, paikallinen työlainsäädäntö ja muut paikalliset määräykset.

Lisäksi YIT noudattaa Arvopaperimarkkinayhdistyksen pörssiyhtiöille laatimia

hallinnointikoodin suosituksia.

Toimintaperiaatteita laadittaessa on otettu huomioon keskeisten sidosryhmien edut. YIT

pyrkii jatkuvasti kehittämään uusia ratkaisuja tuottaakseen enemmän arvoa asiakkailleen

ja kerää säännöllisesti palautetta asiakkailtaan. Työntekijöiden osalta YIT noudattaa

kansainvälisiä ihmisoikeuksia ja tarjoaa turvallisen työympäristön sekä mahdollisuuksia

koulutukseen ja kehittymiseen.

YIT on asettanut toimintaperiaatteensa niiden sidosryhmien saataville, joihin mahdollisesti

kohdistuu vaikutuksia tai joiden on autettava niiden toteuttamisessa. Toimintaperiaatteet

on käännetty toimintamaiden pääkielille ja niitä jaetaan työntekijöille koulutuksen ja

viestinnän kautta. YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteet ovat julkinen dokumentti ja

on saatavilla yhtiön internetsivuilla.

VASTUULLISUUSPOLITIIKKA

YIT:n vastuullisuuspolitiikan tavoitteena on varmistaa vastuullisuus kaikessa yhtiön

toiminnassa. Vastuullisuuspolitiikka keskittyy ympäristövastuuseen, sosiaaliseen

vastuuseen sekä hyvän hallinnointitavan edistämiseen.

Vastuullisuuspolitiikka määrittelee periaatteet ja suuntaviivat, joiden pohjalta

vastuullisuustavoitteet asetetaan. Samalla se toimii ohjenuorana yhtiön päivittäisessä

toiminnassa, varmistamalla että kaikki toimet ja päätökset ovat linjassa

vastuullisuuspolitiikassa asetettujen vastuullisuustavoitteiden kanssa. YIT:n

vastuullisuustavoitteet auttavat yhtiötä vähentämään aiheuttamiaan negatiivisia

vaikutuksia ja lisäämään positiivisia vaikutuksiaan ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään

hallinnointitapaan. Vastuullisuuspolitiikassa on sitouduttu hallitsemaan olennaisimpia

vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. YIT:n olennaisimmat vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet on kuvattu osiossa Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Vastuullisuuden tavoitteet ja toiminta ovat osa YIT:n strategiaa, josta vastaa yhtiön

johtoryhmä. Suunnitelmien toteutumista sekä tavoitteiden saavuttamista seurataan ja

arvioidaan säännöllisesti johtamisen eri foorumeissa.

Vastuullisuuspolitiikka on voimassa koko YIT-konsernin kaikissa toiminnoissa ja kaikissa

maissa. Se on julkinen ja saatavilla yhtiön internetsivuilla. Vastuullisuuspolitiikka

tarkistetaan säännöllisesti. YIT:n hallitus, johtoryhmä ja toimitusjohtaja ovat hyväksyneet

vastuullisuuspolitiikan ja vastaavat sen toteutumisesta.

KESTÄVYYTEEN LIITTYVÄN SUORITUSKYVYN

SISÄLLYTTÄMINEN KANNUSTINJÄRJESTELMIIN

YIT:n yhtiökokous on hyväksynyt 14.3.2024 YIT:n palkitsemispolitiikan vuosille

2024-2027. Palkitsemispolitiikassa määritetään palkitsemisen päätöksentekojärjestys.

Hallituksen palkitsemisesta päättää yhtiökokous. Vuonna 2024 hallituksen jäsenet eivät

kuuluneet YIT:n kannustin- tai palkitsemisjärjestelmien piiriin.

Palkitsemisen päätöksentekojärjestyksen mukaisesti YIT:n hallitus päättää konsernin

toimitusjohtajaa ja johtoryhmää koskevista kannustin- ja palkitsemisjärjestelmistä

hallituksen henkilöstövaliokunnan valmisteleman ehdotuksen pohjalta.

Toimitusjohtajan ja muiden konsernin johtoryhmän jäsenten palkitseminen koostuu

peruspalkan, etujen ja lisäeläkkeen ohella lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmästä ja

pitkän aikavälin osakepohjaisesta kannustinjärjestelmästä. Lisäksi hallitus on päättänyt

yhtiön strategiseen muutosohjelmaan liittyvästä määräaikaisesta kannustinohjelmasta

vuodelle 2024.

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän ansaintakausi on kalenterivuosi. Hallitus määrittää

ohjelman tulosmittarit ja tavoitteet ansaintakauden alkaessa ja tulokset vahvistetaan

ansaintakauden päätyttyä.

Palkkion maksun edellytyksenä on asetettujen tavoitteiden saavuttamisen ohella

palkkionmaksuhetkellä voimassa oleva työsuhde, ja se, että YIT konsernina saavuttaa

hallituksen sille asettamien taloudellisten tai muiden mittareiden osalta kynnysarvon.

Lisäksi henkilön tulee toimia YIT:n arvojen, sääntöjen ja toimintaperiaatteiden mukaisesti,

suorittaa YIT:n toimintaohjeita koskeva verkkokoulutus ja toimia YIT:n suorituksen

johtamisen prosessia koskevien ohjeiden mukaisesti.

Toimitusjohtajan ansaintamahdollisuus lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmässä oli

vuonna 2024 tavoitetasolla 45 % ja maksimitasolla 90 % kokonaispalkasta (palkka

sisältäen edut). Muilla johtoryhmän jäsenillä ansaintamahdollisuus oli tavoitetasolla 25 %,

maksimitasolla 50 % kokonaispalkasta (palkka sisältäen edut). Konsernin johtoryhmän

lisäksi lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän piirissä ovat kaikki YIT:n toimihenkilöt

harjoittelijoita lukuun ottamatta.

Lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmään sisältyy yksi kestävyysmittari, yhdistetty

tapaturmataajuus, jonka painoarvo on sekä toimitusjohtajalla, että muilla johtoryhmän

jäsenillä 10 %. Tavoitteen määrityksessä ja tuloksen mittaamisessa huomioidaan sekä

YIT:n omat, että YIT:n alihankkijoiden työntekijät. Tämän kannustinjärjestelmään liittyvän

työturvallisuuden kestävyysmittarin ohella, YIT käyttää konsernitasolla

suoritusmittareinaan myös seuraavia työturvallisuuden mittareita.

• Johdon työmaakäyntien määrä

• Työturvallisuushavaintojen määrä

• Läheltä piti -tapahtumien määrä

• Sairauspoissaoloprosentti.

Työturvallisuusmittari on myös osa YIT:n toimihenkilöiden lyhyen aikavälin

tulospalkitsemista. Tyypillisin käytettävä mittari on työturvallisuushavaintojen määrä.

Vuodesta 2022 alkaen YIT on ohjeistanut käynnistyviä projekteja myös ympäristövastuun

huomioimiseen tulospalkitsemisessa. Tyypillisimmät käytettävät mittarit ovat kierrätysaste

ja sekajätteen määrän vähentäminen.

Vuonna 2024 YIT-konserni ei saavuttanut lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmän

maksuehtona toimivaa positiivista nettotulosta ja näin ollen lyhyen aikavälin

kannustinjärjestelmän perusteella ei makseta palkkioita toimitusjohtajalle tai konsernin

johtoryhmän muille jäsenille.

YIT:llä on käytössään pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä strategisen muutoksen ja

pitkän aikavälin taloudellisen tuloksellisuuden tukemiseksi sekä avainhenkilöiden

sitouttamiseksi. YIT:n hallitus päätti vuonna 2020 osakepohjaisesta pitkän aikavälin

kannustinohjelmasta. Ohjelman ansaintakaudet ovat kolmivuotiset ja joka vuosi alkaa uusi

ansaintakausi. Palkkiot maksetaan ansaintakauden päätyttyä, eikä niihin liity erillistä

sitouttamisjaksoa. Ohjelman kolmas, kolmen kalenterivuoden pituinen ansaintajakso

jatkuu 1.1.2022–31.12.2024, neljäs 1.1.2023–31.12.2025 ja viides 1.1.2024–

31.12.2026.

43YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Ansaintajaksolta 2021–2023 ansaitut palkkiot maksettiin vuonna 2024. Ansaintajaksolta

2022–2024 ansaitut palkkiot maksetaan vuonna 2025, ansaintajaksolta 2023–2025

mahdollisesti ansaittavat palkkiot vuonna 2026 ja ansaintajaksolta 2024–2026

mahdollisesti ansaittavat palkkiot vuonna 2027.

Palkkion maksun edellytyksenä on asetettujen tavoitteiden saavuttamisen ohella

palkkionmaksuhetkellä voimassa oleva työsuhde. Lisäksi henkilön tulee toimia YIT:n

arvojen, sääntöjen ja toimintaperiaatteiden mukaisesti.

Toimitusjohtajan ansaintamahdollisuus ansaintakaudella 2024–2026 on enimmillään

280 000 osaketta, muilla johtoryhmän jäsenillä 84 000 osaketta. Kaikkiaan

toimitusjohtajan on mahdollista ansaita käynnissä olevilta ansaintakausilta 2022–2024,

2023–2025 ja 2024–2026 yhteensä 700 000 osaketta. Muu johtoryhmä voi ansaita

samoilta ansaintakausilta yhteensä 1 607 750 osaketta.

Pitkän aikavälin kannustinohjelmien mittarit ja toteumat

Ohjelma ja ansaintajakso	Mittari	Paino- arvo (%)	Tulos (%)	Ohjelman kokonais- toteuma (%)
YIT LTIP 2024-2026	Absoluuttinen TSR	90		Tulokset voidaan arvioida ja julkaista ansainta- kauden päätyttyä
	Science Based Targets Initiative, Scope 1, 2 ja 3	10
YIT LTIP 2023-2025	Absoluuttinen TSR	90
	Science Based Targets Initiative, Scope 1, 2 ja 3	10
YIT LTIP 2022-2024	Absoluuttinen TSR	90	0	10
	Science Based Targets Initiative, Scope 1, 2 ja 3	10	100

Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmään sisältyy käynnissä olevilla ansaintakausilla yksi

kestävyysmittari 10 % painoarvolla. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän

ansaintakaudelta 2022–2024 maksetaan palkkiona 10 % maksimipalkkiosta

ympäristövastuumittariin perustuen. Koko johtoryhmälle palkkio on suuruudeltaan

yhteensä 32 658 YIT:n osaketta ennen veroja ja muita maksuja.

KESTÄVYYTEEN LIITTYVÄ DUE DILIGENCE -

PROSESSI

Katsaus kestävyysraportissa annetuista due diligence -prosessia koskevista tiedoista

löytyy kestävyysraportin liitetiedoista.

STRATEGIA

STRATEGIA, LIIKETOIMINTAMALLI JA ARVOKETJU

STRATEGIA

YIT on raportointivuoden aikana julkaissut uuden strategian, joka kattaa vuodet

2025-2029. YIT:n strategiset painopistealueet strategiakaudelle 2025–2029 ovat alan

johtavan tuottavuuden ja taloudellisen suorituskyvyn saavuttaminen, kohdennetun kasvun

ja kestokyvyn luominen sekä asiakas- ja työntekijäkokemuksen parantaminen

entisestään. Strategiassa vastuullisuus ja laatu ovat keskeisiä kaikessa YIT:n

tekemisessä. YIT:n strategiassa asetetut muut kuin taloudelliset tavoitteet koskevat koko

konsernia.

Ympäristökriteerien osalta YIT jatkaa sitoutumistaan Science Based Targets -aloitteeseen

(SBTi) ilmaston lämpenemisen rajoittamiseksi 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen

mukaisesti. YIT sitoutui marraskuussa 2021 ensimmäisenä suomalaisena

rakennusyhtiönä tieteeseen perustuviin päästövähennystavoitteisiin. SBTi hyväksyi YIT:n

asettamat päästövähennystavoitteet kesäkuussa 2023. Tavoitteiden mukaisesti YIT

sitoutuu vähentämään absoluuttisia Scope 1 ja 2 -päästöjä 90 % ja absoluuttisia Scope 3

-päästöjä 30 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2019 lähtötasoon.

Sitoumuksella YIT vahvistaa ilmastotyötään ja pyrkii vähentämään niin omia kuin myös

asiakkaidensa päästöjä.

Sosiaalisten kriteerien osalta työ yhteiskunnan kehittämiseksi ja paremman

elinympäristön rakentamiseksi jatkuu. Työturvallisuuteen sekä työntekijöiden hyvinvointiin

panostetaan entistä enemmän ja tavoitteita kiristetään. Tavoitteina on yhdistetyn

työtapaturmataajuuden laskeminen alle 5:een kaikissa operaatioissa eli

työtapaturmataajuuden puolittaminen strategiakauden aikana sekä työntekijöiden

suositteluindeksin (eNPS) nostaminen vähintään tasolle 50.

Hallintokriteerien osalta YIT jatkaa tiukkaa harmaata taloutta koskevaa lähestymistapaa.

YIT ei hyväksy korruptiota eikä työvoiman hyväksikäyttöä ja syrjintää. Yhtiö edistää ESG-

tavoitteitaan myös koko toimitusketjussaan. YIT vaatii toimittajiltaan samoja ympäristöä,

yhteiskuntaa ja hallintoa koskevia standardeja kuin on itselleen asettanut.

Yllä mainittujen strategisten kestävyyteen liittyvien tavoitteiden lisäksi YIT on asettanut

yksityiskohtaisempia tavoitteita, joista kerrotaan tarkemmin niihin liittyvissä standardeissa.

Ilmastotavoitteisiin liittyen merkittävimmät tuotteet ovat yhtiön rakentamat rakennukset.

YIT:n ilmastopäästöistä yli 90 % koostuu sen Scope 3 päästöistä, ja näistä noin 60 %

muodostuu rakennusten elinkaaren energiakulutuksesta. Näin ollen rakennusten

energiatehokkuus sekä uusiutuvan energian käyttö on merkittävin tekijä

ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Oman toiminnan ilmastopäästöjen (Scope 1 ja 2)

kohdalla merkittävimmät vaikutukset muodostuvat Infra-liiketoiminnan

polttoaineenkulutuksesta. Työtapaturmiin liittyen YIT:n kaikki työmaat ja työmaiden johto

ovat tärkeässä roolissa, sillä turvallisen työympäristön rakentaminen perustuu jatkuvaan

parantamiseen ja työturvallisuuskulttuurin luomiseen. YIT Code of Conduct -

toimintaperiaatteet muodostavat perustan korruption, lahjonnan ja harmaan talouden

vastaiselle toiminnalle. Toimintaperiaatteiden seuraamista edellytetään jokaiselta YIT:n

työntekijältä. Tämän tukena toimii riskienhallinta- ja yritysturvallisuusorganisaatio sekä

hankintatoimi, joka valvoo aliurakoitsijoiden ja hankintaketjun ihmisoikeuksien

noudattamista yhdessä konsernin vastuullisuusyksikön kanssa.

Rakennusalalla yleisesti, ja myös YIT:llä, tärkeimmät edessä olevat haasteet liittyvät

ilmastonmuutoksen hillintään, resurssien käyttöön, luonnon monimuotoisuuden

huomioimiseen, työturvallisuuteen ja työolosuhteisiin, sekä harmaan talouden torjuntaan.

Näihin vastaaminen edellyttää energiatehokkuuden parantamista, uusiutuvan energian

käyttöä sekä vähähiilisten materiaalien hyödyntämistä aiempaa enemmän. Kiertotalouden

periaatteiden omaksuminen, materiaalien käytön minimointi ja elinkaaren pidentäminen

edesauttavat resurssiviisautta ja luontokadon torjumista. Työturvallisuuden ja

työolosuhteiden parantaminen sekä harmaan talouden torjuminen ovat avaintekijöitä

sosiaalisen vastuullisuuden edistämisessä.

LIIKETOIMINTAMALLI

YIT on sekä merkittävä hankekehittäjä että rakennusyhtiö joka pyrkii luomaan parempia

elinympäristöjä – kestävästi. YIT suunnittelee, rakentaa ja kehittää asumisen, toimitilojen

ja infrastruktuurin ratkaisuja yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Se luo koteja ja

elinympäristöjä kasvavissa kaupungeissa sekä kehittää ja rakentaa kaupallisia ja julkisia

tiloja sekä yhteiskuntakiinteistöjä. Lisäksi YIT rakentaa, uudistaa ja ylläpitää kouluja,

päiväkoteja sekä monitoimitaloja. Yhtiö rakentaa rautateitä, siltoja, tunneleita ja

rakenteellisia ratkaisuja vaativiin ympäristöihin, jotta ihmisten, talouden ja yhteiskunnan

kestävä eläminen sujuu entistä helpommin. YIT toimii aktiivisena kehittäjänä ja

rakentajana luodakseen parempia elinympäristöjä pyrkien samalla tarjoamaan

asiakkailleen vähäpäästöisiä ratkaisuja sujuvaan arkeen ja kestävään elämiseen. YIT:n

44YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

kolme raportoitavaa segmenttiä 31.1.2024 saakka olivat Asuminen, Toimitilat ja Infra. YIT

työllistää 4 121 (31.12.2024) ammattilaista kahdeksassa maassa: Suomessa 2 964

henkilöä, Ruotsissa 74, Virossa 57, Latviassa 36, Liettuassa 611, Tšekissä 81,

Slovakiassa 222 ja Puolassa 76 henkilöä. Liikevaihto tulee rakentamisen sektorilta ja oli

vuonna 2024 1,8 miljardia euroa.

Segmenttien liiketoimintamallin kuvaukset

Vuoden 2025 alusta YIT muutti segmenttirakennettaan. Asuminen-segmentti jaettiin

kahteen erilliseen liiketoimintasegmenttiin toiminnan fokusoimiseksi, läpinäkyvyyden

lisäämiseksi ja strategian toimeenpanon vauhdittamiseksi. Segmenttien uudet nimet ovat

Asuminen Suomi ja Asuminen CEE. Toimitilat-segmentti nimettiin uudelleen Rakennus-

segmentiksi kuvaamaan paremmin segmentin toimintoja.

YIT:llä on 1.1.2025 alkaen neljä liiketoimintasegmenttiä: Asuminen Suomi, Asuminen

CEE, Rakennus ja Infra.

Asuminen-segmentin liiketoiminta koostui asuntojen ja kokonaisten asuinalueiden sekä

vapaa-ajan asuntojen hankekehittämisestä ja rakentamisesta. Näiden

asiakaslähtöisyyden ja tuottavuuden parantamiseksi yhtiö kehitti erilaisia asumisen

konsepteja. Asuntorakentamisen projektit ovat pääasiassa omaperusteisia ja

kokonaisvastuurakentamisurakoita, jotka ovat pääsääntöisesti uudisrakentamista, mutta

segmentti toteutti myös kilpailu-urakoita. Asiakkaista normaalissa markkinatilanteessa

noin 2/3 osaa on yksityisiä kuluttajia ja loput 1/3 ovat sijoittajia. Asuminen-segmentti toimi

kaupunkien ja kuntien kumppanina, luoden erinomaisia elinympäristöjä ja asuntoja sekä

kuluttajille kodeiksi että sijoitukseen tai institutionaalisille sijoittajille luomaan kassavirtaa,

vuokra-asumisen ollessa yhä suositumpi asumisen ratkaisu. Yksityiset kuluttajat ostavat

asunnon omaperusteisesta asuntorakentamisesta joko omaksi kodikseen tai

sijoituskäyttöön, kun taas sijoittajat ostavat useita asuntoja, kokonaisen

asuinrakennuksen tai asuntohankeportfolion. Segmentin maantieteelliset markkina-alueet

olivat Suomessa, Tšekeissä, Slovakiassa, Puolassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.

Toimitilat-segmentti toteutti toimitilojen hankekehitystä, rakentamista sekä

elinkaarenaikaisia palveluita sekä asuinrakentamisen korjaushankkeita Toimitilahankkeet

olivat mm. toimisto-, kauppa-, urheilu-, hotelli-, liike-, logistiikka- ja teollisuusrakennusten

sekä julkisten rakennusten, kuten sairaaloiden, terveys- ja hyvinvointikeskusten,

päiväkoti-, koulu- ja monitoimitalojen uudisrakentamis- ja korjaushankkeita. Asiakkaita

olivat sijoittajat, omistajakäyttäjät sekä yksityiset ja julkiset tilaajat. Suurimpana

hanketyyppinä ja asiakasryhmänä olivat julkisen sektorin rakennukset ja asiakkaat.

Toimitilat-segmentti oli luotettava uudis- ja korjaushankkeidenrakentaja, joka tarjoaa

asiakkailleen laadukkaita toimitilahankkeita aina hankekehityksestä, rakentamiseen ja

elinkaaren aikaisiin palveluihin uusinta teknologiaa hyödyntäen. Pääosa projekteista oli

yhteistoiminnallisia projektinjohtourakoita, KVR (kokonaisvastuurakentaminen)-urakoita,

alliansseja, elinkaari- tai PPP (Public Private Partnership) -hankkeita, jotka voivat olla sekä

uudis- että korjausrakentamishankkeita. Segmentti vastasi elinkaarikohteiden

käytettävyydestä, energiatehokkuudesta ja kiinteistöjohtamisesta sopimuksen mukaan.

Lisäksi Toimitilat-segmentti suunnitteli ja toteutti hybridihankkeita. Korjausrakentamisen

palvelut vaihtelivat pienistä pintakorjauksista rakennusten kokonaisvaltaisiin uudistamisiin

sekä taloyhtiöiden linjasaneerauksiin. Toimitilat-segmentillä oli myös omaperusteisia

toimitilahankkeita, eli yhtiön itse kehittämiä hankkeita. Segmentin liiketoiminnoista suurin

osa oli Suomessa, mutta segmentti toimi myös Virossa, Liettuassa ja Slovakiassa.

Slovakiassa segmentti toimi kiinteistökehittäjänä, Virossa ja Liettuassa myös urakoitsijana

sekä toimitila- että infrarakentamisen hankkeissa. Liettuassa segmentti toimi myös

päällystysliiketoiminnassa.

Infra-segmentti kehitti ja rakensi asiakkailleen väyliä, kaupunki- ja teollisuuskohteita ja

muuta infrastruktuuria vihreän siirtymän edistäminen tavoitteenaan. Segmentin palveluihin

kuuluivat raitioteiden, radan ja väylien rakentaminen ja kunnossapito, siltojen

rakentaminen ja korjaaminen, sekä teollisuus- ja kaupunkirakentaminen. Lisäksi

palveluihin kuuluivat monipuoliset infrarakentamisen erikoistyöt kuten maa- ja

pohjarakentaminen, vesi- ja rantarakentaminen, maanalainen rakentaminen, kuten

louhinta ja rakennustekniset työt. Infrapalveluiden asiakkaana oli usein julkinen sektori,

mutta infraa rakennettiin myös monenlaisille yrityksille, esimerkiksi valmistavalle ja

energiateollisuudelle. YIT tarjosi infrarakentamisen osaamista useissa projekteissa jo

hankkeen suunnittelu- ja kehitysvaiheissa, jolloin ratkaisujen vastuullisuusasioihinkin voi

parhaiten vaikuttaa. Infrarakentamisen kohteet olivat usein osa laajempaa

kaupunkikehitystä (esimerkiksi laajat raitiotie- ja siltahankkeet), jolloin sidosryhmien

tarpeiden huomioiminen on keskeinen osa hankkeen suunnittelua ja toteutusta. Suurin

hyöty kuitenkin realisoituu, kun hankkeet toteutuvat laadukkaasti ja tavoitteiden

mukaisesti aikataulussa. Pääosa projekteista oli alliansseja, projektinjohtourakoita, KVR-

urakoita ja maanteiden hoitourakoita. Segmentti toimi Suomessa ja Ruotsissa.

ARVOKETJU

YIT:n arvoketju koostuu tonttien hankinnasta, kaavoituksesta ja hankekehityksestä,

suunnittelusta, resurssien hankinnasta rakentamista varten, rakentamisesta, sekä näiden

käytöstä, ylläpidosta, kunnostuksesta ja elinkaaren lopusta. YIT on tässä arvoketjussa

keskeinen toimija, joka yhdistää eri arvoketjun vaiheet ja sidosryhmät. Se toimii linkkinä

raaka-aineiden hankinnan, suunnittelun, rakentamisen ja kiinteistöjohtamisen sekä

ylläpidon välillä.

Maanhankinta

Kiinteistöjen uudisrakentamisessa rakennusoikeuden haltuunotto on arvoketjun

ensimmäinen vaihe, jota edeltää huolellinen esiselvitys pohjautuen asiakastarvelähtöiseen

(mm. väestöennusteet) maanhankintastrategiaan sekä rakennusoikeuden taloudellinen

tarkastelu riskiarviointeineen.

Kaavoitus ja hankekehitys

Kaavoitus ja hankekehitys ovat kriittisiä vaiheita, joissa tontista tehdään

rakennuskelpoinen alue. Yhteistyö kaupunkien ja kuntien viranomaisten, suunnittelijoiden

sekä mahdollisten sijoittajien kanssa varmistaa, että kaavoitussuunnitelmat ovat

kestävällä pohjalla ja täyttävät kaikkien osapuolten tarpeet ja odotukset.

Suunnittelu

Suunnitteluvaihe sisältää arkkitehtuurin, rakennesuunnittelun ja talotekniikan suunnittelun.

YIT tekee tiivistä yhteistyötä suunnittelukumppaneidensa kanssa varmistaakseen, että

suunnitelmat ovat teknisesti korkealaatuisia ja vastaavat asiakkaiden ja sidosryhmien

toiveita. Yhteistyö on avainasemassa kestävien, toimivien ja innovatiivisten ratkaisujen

aikaansaamiseksi.

Rakentaminen

Siirtyminen suunnittelusta valmiiseen rakentamiseen vaatii raaka-aineiden hankintaa,

jalostusta, valmistusta rakennusmateriaaleiksi ja niiden kokoamista. Kaikkia näitä vaiheita

yhdistää logistiikkaverkosto, joka siirtää materiaaleja maaperästä tai metsistä ympäri

maailmaa niiden lopullisiin kohteisiin rakennuksissa tai muussa infrastruktuurissa.

Rakentaminen on YIT:n arvoketjun näkyvin vaihe, jossa suunnitelmat muutetaan

konkreettisiksi rakennuksiksi. YIT:n oma henkilöstö, materiaalitoimittajat ja muut

kumppanit varmistavat yhdessä, että rakentaminen etenee aikataulussa ja budjetissa.

Itäisen Keski-Euroopan maissa pääurakat ostetaan ulkopuolisilta toimijoilta.

Takuu ja vastuukorjaaminen

Rakennusten valmistumisen jälkeen vastuu siirtyy takuun ja vastuukorjaamisen

vaiheeseen. Tavoitteena on huolehtia siitä, että rakennukset pysyvät hyvässä kunnossa ja

mahdolliset korjaustarpeet hoidetaan nopeasti ja tehokkaasti.

Kiinteistöjohtaminen

Kiinteistöjohtamisen palveluiden osalta yhtiö tilaa ja johtaa ylläpito- ja huoltopalveluja

varmistaakseen kohteiden elinkaarenaikaisen toimivuuden esim. elinkaarikouluissa.

Asiakkaiden tyytyväisyys ja pitkäaikainen kumppanuus ovat keskeisiä prioriteetteja.

45YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Korjausrakentaminen

Korjausrakentaminen on YIT:n erillinen liiketoiminta-alue, jossa keskitytään olemassa

olevien rakennusten kunnostamiseen ja modernisointiin. Tämä vaihe vaatii tarkkaa

suunnittelua ja tehokasta yhteistyötä suunnittelukumppanien, materiaalitoimittajien ja

asiakkaiden kanssa.

Hankintaprosessit

YIT hankkii suurimman osan materiaaleistaan paikallisilta toimijoilta, mikä edistää

paikallista taloutta ja vähentää kuljetuksesta aiheutuvia päästöjä. Suomessa noin 8 %

hankintavolyymista tulee ulkomailta. YIT pyrkii hankinnan toimintamallilla pitkäaikaisiin

kumppanuuksiin, pyrkien saavuttamaan säästöjä hyödyntämällä sekä YIT:n että

kumppaneiden osaamista. Kumppanuudet ja pitkäaikaiset sopimukset ovat yksi keskeisiä

keinoja turvata materiaalien oikea-aikainen saatavuus, vaadittu laatu sekä vastuullisuus.

YIT toteuttaa toimittajien auditointeja ja taustaselvityksiä varmistaakseen vastuullisuuden

ja eettisten periaatteiden noudattamisen.

Keskeisimmät tuotantopanokset arvoketjussa ovat maa- ja pohjarakentaminen,

runkorakentaminen ja talotekniikka. Betoni, teräs, LVIS-järjestelmät sekä

maanrakennusurakointi materiaaleineen muodostavat merkittävän osan (50 %)

hankintavolyymistä Suomessa. Nämä tuoteryhmät hankitaan pääosin ulkopuolisilta

toimijoilta. YIT valitsee kumppanit ja hyväksytyt toimijat toimittajakriteerien mukaisesti.

YIT:n 100 suurinta toimittajaa kattavat 45–85 % YIT:n hankintavolyymista toimintamaasta

riippuen. YIT edellyttää kaikkien yhteistyökumppaniensa noudattavan YIT:n

ympäristönsuojelua, ihmisoikeuksia sekä korruptiota, lahjontaa ja harmaata taloutta

koskevia periaatteita. Nämä periaatteet on kirjattu YIT:n toimintaperiaatteet

yhteistyökumppaneille -dokumentissa, joka koskee koko toimitusketjua. Lisäksi

hankintakategoriat määrittävät omat vastuullisuusvaatimuksensa YIT:n ESG-tavoitteiden

mukaisesti. Hankinnan kehitystyötä tehdään yhteistyössä kumppaneiden kanssa,

oppilaitosyhteistyön, segmenttien liiketoimintaorganisaatioiden ja markkinaseurannan

avulla.

SIDOSRYHMIEN EDUT JA NÄKEMYKSET

YIT pyrkii käymään monipuolista vuoropuhelua sidosryhmiensä edustajien kanssa.

Sidosryhmien näkemykset huomioidaan esimerkiksi olennaisten vastuullisuusteemojen

määrittelyssä sekä osana strategiatyötä. Lisäksi vuoropuhelua käydään erilaisissa

tilaisuuksissa, tapahtumissa ja viestintäkanavissa, esimerkiksi osallistumalla

kyselytutkimuksiin ja toteuttamalla niitä itse.

YIT on uudistanut strategiansa raportointivuoden aikana. Visio- ja strategiatyön

perusteella strategian yhdeksi keskeisistä elementeistä on nostettu asiakas- ja

työntekijäkokemuksen nostaminen uudelle tasolle. Vastuullisuus on keskeinen elementti

YIT:n strategiassa, mikä näkyy yhtiön sitoutumisessa Science Based Targets -

aloitteeseen. Keskeiset sidosryhmät kuten asiakkaat, työntekijät, sijoittajat ja yhteisöt ovat

olleet mukana olennaisuuden arviointiprosessissa, jossa on tunnistettu tärkeimmät

kestävyyteen liittyvät teemat. Asiakkaat odottavat YIT:ltä ympäristöystävällisiä ja kestäviä

ratkaisuja, jotka vähentävät hiilijalanjälkeä ja edistävät kiertotaloutta. Työntekijät

arvostavat turvallista ja terveellistä työympäristöä sekä mahdollisuuksia ammatilliseen

kehittymiseen ja hyvinvointiin. Sijoittajat etsivät pitkäjänteistä arvoa ja vastuullista

liiketoimintaa, joka huomioi ympäristö-, sosiaaliset- ja hallintokriteerit (ESG). Yhteisöt

toivovat YIT:n edistävän paikallista hyvinvointia ja kestävää kaupunkikehitystä.

YIT:n olennaisuuden arviointiprosessi on auttanut tunnistamaan ja analysoimaan näitä

sidosryhmien näkemyksiä, mikä on mahdollistanut strategisten tavoitteiden asettamisen

ja toimenpiteiden suunnittelun vastuullisuuden edistämiseksi. YIT:llä on käytössä eettinen

ilmoituskanava YIT Ethics Channel, jonka kautta voi ilmoittaa anonyymisti havaitsemistaan

epäkohdista tai rikkomuksista. Ilmoituskanava on avoin kaikille sidosryhmille. Mikäli

tutkinnan kohteena olevan rikkomuksen merkittävyyden perusteella on tarpeellista,

eettinen toimikunta raportoi tapauksen YIT:n toimitusjohtajalle ja hallitukselle

säännönmukaisessa kokouksessa tai tilanteen vaatiessa välittömästi. Omaan työvoimaan

liittyviä vaikutuksia käsitellään henkilöstövaliokunnassa ja työturvallisuutta ja -terveyttä

käsitellään sekä hallituksen että johtoryhmän kokouksissa tarvittavassa laajuudessa

pääsääntöisesti kerran kuukaudessa. Kestävyyteen liittyviä sidosryhmien näkemyksiä

käsitellään myös tapauskohtaisesti osana hankkeiden päätösprosessia. (45b,c,d)

OMA TYÖVOIMA

Oma työvoima on keskeinen vaikutusten kohteena oleva sidosryhmä, jonka edut,

näkemykset ja oikeudet huomioidaan kokonaisvaltaisesti YIT:n strategiassa. Yksi YIT:n

strategian painopisteistä on työntekijäkokemuksen parantaminen. Tavoite on puolittaa

tapaturmien määrä suhteessa työtunteihin strategiakaudella ja panostaa työhyvinvoinnin

ja henkilökohtaisen kasvun vahvistamiseen. YIT kerää tietoa oman työvoiman

näkemyksistä ja intresseistä yhteistoiminnan ja vuosittaisen henkilöstökyselyn avulla. Lue

lisää osiosta S1 – Oma työvoima, Yhteydenpito vaikutuksista oman työvoiman ja

työvoiman edustajien kanssa.

ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÄT

YIT toimii keskeisenä toimijana, joka yhdistää eri arvoketjun toimijat ja sidosryhmät. YIT:n

liiketoimintaan liittyy paljon arvoketjun työntekijöitä kuten aliurakoitsijoita ja

materiaalitoimittajien työntekijöitä. Arvoketjun työntekijät ovat keskeinen vaikutusten

kohteena oleva sidosryhmä, siksi myös YIT:n strategiassa otetaan huomioon arvoketjun

työntekijöiden oikeudet. YIT sitoutuu kunnioittamaan ihmisoikeuksia kaikissa

toiminnoissaan ja edellyttää samaa myös yhteistyökumppaneiltaan. YIT ei hyväksy

korruptiota, työvoiman hyväksikäyttöä tai syrjintää. Lisäksi YIT edistää

vastuullisuustavoitteitaan koko toimitusketjussaan, vaatimalla toimittajiltaan samoja

ympäristöä, yhteiskuntaa ja hallintoa koskevia standardeja kuin itseltään. YIT:n strategian

tavoitteena on puolittaa tapaturmien määrä suhteessa työtunteihin. Tavoite koskee myös

arvoketjun työntekijöitä. YIT ei systemaattisesti kerää tietoa arvoketjun työntekijöiden

intresseistä ja näkemyksistä, mutta satunnaisesti toteutetaan kyselytutkimuksia

ulkomaiselle työvoimalle. Lue lisää osiosta S2 – Arvoketjun työntekijät, Toimenpiteet.

46YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

KULUTTAJAT JA LOPPUKÄYTTÄJÄT

YIT:n ajattelumalli ja liiketoimintaprosessi lähtevät asiakkaan ymmärtämisestä ja

asiakasarvon luominen ohjaa päätöksentekoa. YIT kehittää liiketoimintaa yhdessä

asiakkaidensa kanssa.

YIT strateginen prioriteetti on nostaa asiakaskokemus uudelle tasolle seuraavin keinoin:

• Liiketoiminnan kehittäminen yhdessä asiakkaiden kanssa.

• Luottamuksen ja asiakaslähtöisyyden vahvistaminen täyttämällä

johdonmukaisesti brändilupaus.

• Asiakasuskollisuuden rakentaminen ylittämällä asiakkaiden odotukset.

• Asiakasarvon luominen alan johtavilla vastuullisuusteoilla ja -ratkaisuilla.

• Vahvan yrityskulttuurin kehittäminen määriteltyjen kulttuurin kulmakivien

varaan.

Lisäksi YIT:n tavoitteena on säilyttää korkea, yli 50 asiakastyytyväisyysindeksin (NPS)

taso kaikissa toiminnoissa. Lue lisää osiosta S4 - Kuluttajat ja loppukäyttäjät.

Sidosryhmävuorovaikutus
Sidosryhmä	Vuorovaikutuksen tarkoitus	Vuorovaikutuksen kuvaus
Asiakkaat ja loppukäyttäjät	YIT:n liiketoiminnan tärkein tavoite on vastata asiakkaidensa tarpeisiin kannattavasti ja tuottaa heille arvoa. YIT haluaa olla luotettava yhteistyökumppani ja ensimmäinen vaihtoehto asiakkailleen. YIT haluaa ymmärtää asiakkaitaan ja loppukäyttäjiään, olivatpa he yrityksiä, julkisia toimijoita tai kaupunkilaisia, jotka asuvat YIT:n rakentamissa kodeissa, liikkuvat kaupungeissa ja tekevät työtä YIT:n toimitiloissa.	• Henkilökohtaiset tapaamiset ja yhteydenotot • Uutiskirjeet ja verkkosivut • Markkinointiviestintä • Asiakastyytyväisyyskyselyt ja -palaute • Tarjouspyynnöt ja sopimukset • Messut ja muut tapahtumat
Työntekijät	Työntekijät ovat keskeinen tekijä YIT:n menestyksen kannalta, ja kohtelemme heitä sen mukaisesti. YIT pyrkii olemaan alansa halutuin työnantaja.	• Jokapäiväinen työskentely ja kommunikointi • Tulos- ja kehityskeskustelut • Vuosittainen henkilöstötutkimus • Sisäiset koulutusohjelmat ja perehdytystilaisuudet • Henkilöstölehti, intranet ja sisäiset uutiskirjeet
Omistajat ja sijoittajat	YIT pyrkii hyvään taloudelliseen tulokseen laillisin ja rehellisin keinoin ja antaa osakkeenomistajille oikea-aikaiset, tarpeelliset ja totuudenmukaiset tiedot toiminnastaan.	• Omistaja-, sijoittaja- ja analyytikkotapaamiset • Tulosjulkistustilaisuudet • Yhtiökokous • Pörssi- ja lehdistötiedottaminen • Sijoittajasivut • Raportointi
Toimittajat, alihankkijat ja muut liiketoimintakumppanit	YIT pyrkii pitkäaikaisiin ja molempia osapuolia tyydyttäviin suhteisiin liiketoimintakumppaneidensa kanssa. YIT haluaa varmistaa hyvän liiketoimintatavan koko toimitusketjussa ja tukee koko teollisuudenalan kehittämistä yhä vastuullisempaan ja eettisempään suuntaan. YIT ei salli minkäänlaista lahjontaa tai muita laittomia maksuja suhteissaan toimittajien, alihankkijoiden ja muiden liiketoimintakumppanien kanssa.	• Tapaamiset ja suorat kontaktit • Toimittaja-auditoinnit
Kilpailijat	YIT kannattaa avointa ja reilua kilpailua kaikilla markkinoilla ja noudattaa sovellettavaa kilpailulainsäädäntöä kaikessa toiminnassaan. YIT välttää tilanteita, joihin liittyy kilpailumääräysten rikkomisen vaara.
Yhteiskunta	Hyvät suhteet ympäröivään yhteiskuntaan ovat YIT:n liiketoiminnalle  ensiarvoisen tärkeitä kaikissa toimintamaissa. YIT noudattaa jokaisessa toimintamaassa paikallisia lakeja ja määräyksiä.	• Ulkoinen viestintä • Raportointi • Suorat kontaktit • Seminaarit ja tapahtumat • Ulkoinen viestintä • Sosiaalinen media • Keskustelutilaisuudet

47YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA

MAHDOLLISUUDET SEKÄ NIIDEN VUOROVAIKUTUS

STRATEGIAN JA LIIKETOIMINTAMALLIN KANSSA

YIT on tunnistanut olennaisia kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia

kaksinkertaisen olennaisuuden perusteella ensimmäistä kertaa vuonna 2024. YIT:llä on

ollut vahva vastuullisuusfokus strategiassaan jo vuodesta 2022, ja vastuullisuus säilyy

keskeisenä tekijänä myös YIT:n vuonna 2024 julkaisemassa uudessa strategiassa

vuosille 2025-2029. Raamit vastuullisuuden johtamiselle raportointivuonna loivat YIT:n

kahdeksan olennaista vastuullisuusteemaa, joille asetettiin tavoitteet ja suunniteltiin

toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi strategiakaudelle 2022–2025. Nämä teemat

ovat:

• Mahdollistamme asiakkaillemme kestävän elämäntavan

• Oman toiminnan ympäristövaikutusten pienentäminen

• Työturvallisuus

• Hyvän hallintotavan noudattaminen sekä korruption ja harmaan talouden

torjunta

• Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen

• Henkilöstön osaamisen kehittäminen

• Ihmisoikeuksien toteutuminen

• Vastuullinen aliurakointi ja hankinta.

YIT:n toimintaa ohjaa strateginen suunnittelu ja vuosisuunnittelu. Strategisen suunnittelun

ja ohjauksen tarkoituksena on asettaa yhtiön ja sen liiketoiminnan pitkän aikavälin suunta

tulevaisuuden yhteiseen näkemykseen perustuen, määritellä tarvittavat toimet

strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi sekä seurata ja valvoa strategisten

suunnitelmien toteutusta. Vuosisuunnitteluprosessin tarkoitus on varmistaa, että jokaiselle

organisaatiotasolle luodaan strategioiden pohjalta konkreettiset toimintasuunnitelmat,

budjetit, tiekartat, tavoitteet ja suorituskykymittarit tulevalle kalenterivuodelle. Tämän

prosessin mukaisesti moni olennaiseksi tunnistettu kestävyysseikka on vaikuttanut yhtiön

strategiaan, liiketoimintamalliin, päätöksentekoon ja arvoketjuun. Esimerkkinä

vaikutuksesta strategiaan on päätös sitoutua SBTi-tavoitteisiin vuonna 2021, jonka

seurauksena strategiseksi fokukseksi asetettiin päästövähennystavoitteiden

saavuttaminen. Tavoitteen saavuttamiseksi YIT teki vuoden 2023 alussa päätöksen,

jonka mukaan Suomessa kaikki vuoden 2023 alun jälkeen suunniteltavat uudet

suunniteltavat kerrostalot rakennetaan A-energialuokkaan. Lisäksi YIT on kehittänyt

biodiversiteettiperiaatteet konsernille, jotka sittemmin on viety osaksi

vastuullisuuspolitiikkaa.

YIT:n olennaiset vaikutukset liittyvät sen liiketoimintamalliin. YIT:n liiketoiminta vaikuttaa

merkittävästi ja pitkäkestoisesti ympäröivään yhteiskuntaan. Yhtiön suurin vaikutus

yhteiskuntaan ilmenee sen tuottamissa lopputuotteissa kuten asunnoissa, toimitiloissa,

kiinteistöissä ja infrastruktuurissa sekä laajemmissa kaupunkiympäristöjen

kehittämishankkeissa. Rakennettu ympäristö säilyy vuosikymmeniä, joten kestävällä

suunnittelulla ja toteutuksella on keskeinen rooli YIT:n toiminnan vaikutuksissa erityisesti

ilmastonmuutoksen kontekstissa. Kestävän liikkumisen kehittäminen, kuten raitioteiden

rakentaminen, on myös YIT:n aikaansaama positiivinen ympäristövaikutus, joka edistää

kestävää kehitystä. Toisaalta YIT:n toiminnasta negatiivisia ympäristövaikutuksia aiheutuu

raaka-aineiden, materiaalien ja maa-alueiden käytöstä, energiankulutuksesta ja siihen

liittyvistä kasvihuonekaasupäästöistä sekä tilapäisistä rakentamisen aikaisista

vaikutuksista ja purkamisesta. Lisäksi yhtiön toiminnan sivutuotteena syntyy jätettä.

YIT:n toiminnalla on myös suora ja epäsuora vaikutus työllisyyteen. Sen työmailla

työskentelee päivittäin normaalissa markkinatilanteessa tuhansia henkilöitä, mukaan

lukien aliurakoitsijoiden työntekijät. Rakennusala ja YIT työllistävät myös merkittävän

määrän ulkomaisia työntekijöitä. Pitkissä hankintaketjuissa voi ilmetä negatiivisia

vaikutuksia ihmisiin sekä materiaalien hankinnan että aliurakoinnin osalta. Kaikki

kestävyysraportissa käsiteltävät vaikutukset paitsi Ympäristövahingot kuuluvat ESRS

standardien piiriin.

TALOUDELLISET VAIKUTUKSET

Liiketoimintaan liittyvät riskit voivat vaikuttaa vaihto-omaisuuserien arvostukseen,

asiakassopimusten kannattavuuteen tai muihin kirjanpitoarvoihin.

Omaperusteiseen rakentamiseen tarkoitettu vaihto-omaisuuden tonttivaranto ja siihen

liittyvä, omaperusteisten asunto- ja kiinteistöhankkeiden kehitysaika vaihtelee

huomattavasti esimerkiksi alueen kehittymiseen, kaavoitukseen ja rakennuslupiin liittyvistä

syistä. Mikäli tontin kehittäminen vaatii pidemmän ajan, kehitettävälle hankkeelle voi tulla

kestävyyteen liittyviä vaikutuksia muun muassa lainsäädännön muutoksista tai

viranomaisten, asiakkaiden ja markkinoiden asettamien vaatimusten kautta. Muutokset

voivat vaikuttaa tontin käytettävyyteen tai hankekokoon tai asettaa muita erityisiä

vaatimuksia rakennettavalle kohteelle.

Käynnissä olevat omaperusteiset projektit, valmiit myytäväksi rakennetut kiinteistöt ja

urakointisopimukset perustuvat voimassa olevaan rakennuslupaan ja rakentamishetkellä

vallinneeseen lainsäädäntöön, jolloin niihin kohdistuu pienempi kestävyysasioihin liittyvä

riski. Näin ollen kestävyyteen liittyvien seikkojen ei odoteta lyhyellä aikavälillä vaikuttavan

olennaisesti YIT:n taloudelliseen suoriutumiseen.

Tilikauden aikana ei havaittu olennaisia taloudellisia vaikutuksia konsernin

tuloslaskelmaan, taseeseen tai rahavirtoihin, jotka olisivat johtuneet merkittävistä

kestävyysriskeistä. YIT ei ole tunnistanut merkittäviä kestävyyteen liittyviä riskejä, joiden

perusteella voisi aiheutua olennaisia oikaisuja kirjanpitoarvoihin seuraavan tilikauden

aikana.

YIT on tunnistanut mahdollisuuksiksi energiatehokkuuden, ilmastoon sopeutumisen sekä

koulutuksen ja taitojen kehittämisen. Näihin keskittymällä YIT pystyy paremmin

vastaamaan asiakkaidensa tarpeisiin ja uskoo voivansa saavuttaa kilpailuetua pitkällä ja

keskipitkällä aikavälillä, mutta niiden ei odoteta vaikuttavan merkittävästi YIT:n

tilinpäätökseen lyhyellä aikavälillä.

STRATEGIAN JA LIIKETOIMINTAMALLIN RESILIENSSI

YIT:n strategia korostaa vastuullisuuden merkitystä osana yhtiön toimintaa ja pitkän

aikavälin visiota. Yhtiön visio on olla osaavin kumppani kestävien kotien, tilojen ja

kaupunkien kehittämisessä – hyvää elämää varten. Sisällyttämällä vastuullisuuden

strategiaansa YIT varmistaa, että sen liiketoimintakäytännöt ovat linjassa ympäristöön,

yhteiskuntaan ja hallintoon liittyvien näkökohtien kanssa, mikä parantaa sen kykyä

sopeutua muuttuviin markkinaolosuhteisiin ja sääntelyvaatimuksiin.

Resilienssianalyysi toteutettiin työpajatyöskentelynä marraskuussa 2024 ja se kattoi YIT-

konsernin liiketoiminnan kaikissa YIT:n toimintamaissa. Resilienssianalyysissä keskityttiin

ilmastoskenaarioiden avulla tunnistettuihin kaikkein merkittävimpiin ilmastoriskeihin ja

mahdollisuuksiin, sekä arvioitiin luontokatoon liittyviä riskejä. Lisäksi työpajassa käsiteltiin

yhtiön kykyä käsitellä olennaisimpia tunnistettuja sosiaalisen vastuullisuuden riskejä ja

mahdollisuuksia.

Analyysissä YIT:n kykyä sopeutua siirtymätapahtumiin ja fyysisiin riskeihin tarkasteltiin

kahdesta näkökulmasta. Ensinnäkin arvioitiin miten YIT:n strategia ja liiketoimintamalli

mahdollistavat riskeihin ja mahdollisuuksiin vastaamisen ja toiseksi tunnistettiin

minkälaiset ovat YIT:n valmiudet toteuttaa niihin liittyviä toimenpiteitä. Lisäksi käytiin läpi

missä määrin riskialttiit omaisuuserät ja liiketoiminta on otettu huomioon strategian

määrittelyssä, investointipäätöksissä, päästöjen vähentämistoimenpiteiden määrittelyssä

sekä tunnistettiin vaikutuksia rahoituksen saantiin kohtuullisin pääomakustannuksin.

Resilienssianalyysissä tarkasteltiin pitkää aikaväliä vuoteen 2030 asti, mikä on sama

aikaväli kuin ilmastoriskien ja mahdollisuuksien arvioinnissa. Tämä aikaväli valittiin sekä

ilmastoriskiarviointiin että resilienssianalyysiin, koska YIT:n päästövähennystavoitteiden

tavoitevuosi on 2030 ja YIT:n strategia ulottuu vuoteen 2029.

48YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Resilienssianalyysi lisäsi ymmärrystä ilmastonmuutokseen ja luontokatoon liittyvien riskien

ja mahdollisuuksien vaikuttavuudesta ja ajoittumisesta. Lisäksi analyysissä tunnistettiin

osa-alueita, joita YIT:n tulee jatkossa arvioida systemaattisemmin ja joihin tarvitaan

tulevaisuudessa osaamista ja resursseja. Analyysin johtopäätöksenä todettiin, että mm.

kumppanuuksiensa kautta YIT:llä on hyvät valmiudet ottaa käyttöön vähähiilisiä tuotteita

ja materiaaleja niiden kehittyessä sekä hyödyntää uusiutuvaan energiaan liittyviä

teknologioita. Lisäksi resilienssianalyysissä tunnistettiin, että luontokatoon liittyy

merkittäviä YIT:n liiketoimintaan vaikuttavia riskejä, joiden vaikutus kuitenkin pääosin

kohdistuu strategiakauden jälkeiseen aikaan. YIT:n tuleekin jatkossa kehittää

kyvykkyyttään tunnistaa, arvioida ja valmistautua ekosysteemipalveluiden heikkenemiseen

ja luontokadon taloudellisiin vaikutuksiin liittyviin riskeihin. Analyysin johtopäätöksenä

tunnistettiin myös kiertotalouteen liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämiseen ja

toimitusketjujen läpinäkyvyyden lisäämiseksi liittyviä resursointitarpeita strategiakaudella.

YIT on tunnistanut kestävyyteen liittyvän resilienssin haasteena toimitusketjun

monimutkaisuuden ja pituuden. Vaikka kategoriahankinnan toimintamalli mahdollistaa

prosessin näiden hallintaa varten, laajan toimitusketjun hallinta on edelleen merkittävä

haaste. Yhtiön strategia tukee kestävyystoimenpiteitä, mutta resursseja, ymmärrystä ja

prosesseja on lisättävä varsinkin sosiaalisen vastuullisuuden haasteiden hallitsemiseksi

toimitusketjussa. YIT on tunnistanut tarpeen vahvistaa resurssejaan ja asiantuntemustaan

kestävyyden eri alueilla. Tämä sisältää muun muassa koulutusohjelmien parantamisen ja

vahvojen prosessien kehittämisen kestävyyteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien

hallitsemiseksi koko toimitusketjussa.

Ilmastonmuutos

YIT on arvioinut ilmastoon liittyviä fyysisiä ja siirtymäriskejä koko konsernin näkökulmasta

ja teettänyt lisäksi tarkemman analyysin fyysisistä riskeistä Suomen ja Baltian

liiketoimintojen osalta. Näissä analyyseissä on tunnistettu lämpötilaan, vesimääriin,

tuuleen ja maamassoihin liittyviä muutoksia, jotka tulee mahdollisesti jatkossa huomioida

liiketoiminnassa.

Osana siirtymäriskien arviointia yhdeksi strategiseksi riskiksi tunnistettiin

vastuullisuusvaatimusten ja -tavoitteiden saavuttamatta jääminen. Strategisten riskien

toteutumisen todennäköisyyttä arvioidaan ja siihen liittyviä toimenpiteitä seurataan osana

strategista riskienhallintaa. Infraliiketoimintaan kuuluvan kaluston investointisuunnittelun

yhteydessä on arvioitu myös kalustoon liittyvää transaktioriskiä. 

Tontteja ja rakennuksia koskevissa investointipäätöksissä arvioidaan kohteen

suunnittelun johtamisen tavoitteet sisältäen suunnitelman tehokkuudelle asetetut KPI-

tavoitteet, jotka ohjaavat myös energiatehokkuuden tavoitteita. Investointipäätöksissä

huomioidaan ja arvioidaan myös kohteen ympäristö- ja ilmastoriskit ja -mahdollisuudet,

ympäristövaatimukset sekä ympäristösertifikaatit osana hankekokonaisuuden arviointia.

Päästövähennystoimenpiteitä suunniteltaessa on otettu huomioon yhtiön suorat ja

epäsuorat päästöt. Suunnittelussa on tunnistettu myös ei-strategisia omaisuuseriä tai

liiketoimintoja, joka voivat vaarantaa päästövähennystavoitteiden toteutumisen.

YIT on laatinut vihreän rahoituksen viitekehityksen tukemaan investointeja, jotka edistävät

siirtymistä kohti hiilineutraalia kiertotalousyhteiskuntaa. Vihreän rahoituksen viitekehyksen

avulla YIT voi laskea liikkeelle vihreitä joukkovelkakirjalainoja ja muita vihreitä

rahoitusinstrumentteja viitekehyksen vaatimukset täyttävien hankkeiden rahoittamiseksi.

Ilmastokestävään talouteen siirtymisen myötä rahoituslaitokset ja sijoittajat ovat yhä

kiinnostuneempia vähähiilisistä ja ympäristöystävällisistä hankkeista. Ne myös arvioivat

yhä tarkemmin ilmastoriskejä ja niitten vaikutuksia sijoituksiin. EU:n ja muiden alueiden

kestävän rahoituksen sääntelykehikot, kuten EU:n taksonomia, voivat ohjata

rahoitusvirtoja kohti ilmastotehokkaampia investointeja. YIT näkee, että sillä on

edellytyksiä vastata tähän kysyntään, ja näkee tämän mahdollisuutena lisätä sijoittajien

kiinnostusta hankkeisiinsa.

Resilienssianalyysissä hyödynnettiin seuraavia kriittisiä oletuksia, jotka ovat kuvattu

tiivistetysti ja yksinkertaistaen alla:

• Vihreä siirtymä ja kaupungistuminen tukevat vakaata kasvua energiainfrassa,

teollisessa rakentamisessa ja liikenneinfrassa.

• Energiankulutus kasvaa vuoteen 2030 mennessä, mutta kasvuvauhti hidastuu

energiatehokkuuden ja puhtaampien energialähteiden ansiosta.

• Suomen sähköntuotanto ja -kulutus kasvavat merkittävästi. Kivihiilen, öljyn ja

maakaasun kysyntä saavuttaa huippunsa ennen vuotta 2030, ja uusiutuvien

energialähteiden osuus maailman sähköntuotannosta nousee lähes puoleen,

aurinkosähkön ollessa suurin uusiutuva energialähde.

• Aurinko- ja tuulivoiman kapasiteetti kasvaa merkittävästi, vihreän vedyn

tuotantoteknologiat kehittyvät ja yleistyvät, ja vuonna 2030 suurin osa raskaista

ajoneuvoista käyttää edelleen dieseliä.

• CCS-teknologioiden käyttö yleistyy teollisuudessa.

Analyysistä ei ole jätetty pois olennaisia fyysisiä tai siirtymäriskejä.

Vuonna 2024 toteutetussa ilmastoskenaarioihin perustuvassa riskien arvioinnissa oli

mukana yhteensä 33 riskiä ja 18 mahdollisuutta ja se kattoi YIT:n omat toiminnat ja

arvoketjun alku- ja loppupään. Tässä työssä hyödynnettiin hallitusten välisen

ilmastopaneelin (IPCC) laatimia ilmastoskenaarioita sekä fyysisten riskien että

siirtymäriskien arvioinnissa. Jokaisen riskin ja mahdollisuuden todennäköisyyttä ja

taloudellista vaikuttavuutta arvioitiin kahdessa eri skenaarioissa. Riskiarvion perusteella

YIT:n suurimmat ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet on kuvattu

seuraavassa taulukossa:

Siirtymäriskit	Fyysiset krooniset riskit	Fyysiset akuutit riskit	Mahdollisuudet
Päästöjen hintojen nousu	Lämpötilan muutokset (ilma, makea vesi, merivesi)	Lämpöaalto	Vähäpäästöisten energialähteiden hyödyntäminen
Raaka- ainekustannusten kasvu	Lämpötilan vaihtelut CEE-maissa	Voimakas sade (vesisade, raekuurot, lumi- tai jäätävä sade)	Kiertotalousratkaisut
Olemassa olevien tuotteiden korvaaminen	Lämpökuormitus		Uudet teknologiat
Pakollisten sertifiointien ja raja- arvojen lisääntyminen	Sademäärien vaihtelu		Energiatehokkaammat rakennukset

MUIHIN KESTÄVYYSSEIKKOIHIN LIITTYVÄT OLENNAISET

VAIKUTUKSET, RISKIT JA MAHDOLLISUUDET SEKÄ NIIDEN

VUOROVAIKUTUS STRATEGIAN JA LIIKETOIMINTAMALLIN

KANSSA

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

YIT on arvioinut rakennushankkeidensa ja tonttiensa todellisia ja mahdollisia vaikutuksia

biologiseen monimuotoisuuteen niiden sijaintien luontoarvojen perusteella. Luettelo niistä

tonteista, missä YIT on tunnistanut todellisia tai mahdollisia vaikutuksia, löytyy osiosta E4

- Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit. Aikaisemmin rakentamattomalle

maalle rakennettaessa tapahtuu väistämättä maaympäristön tilan heikkenemistä.

Rakentamisella voi paikallisesti olla vaikutuksia uhanalaisiin lajeihin. Mikäli tällaisia

vaikutuksia todetaan, ne pyritään minimoimaan. Luonnonarvoihin kohdistuvia vaikutuksia

arvioidaan esimerkiksi kaavoituksen yhteydessä sekä osana ympäristövaikutusten

arviointimenettelyä (YVA). Luontoselvitykseen pohjautuvan luontovaikutusten arvioinnin

tavoitteena on löytää suunnitteluratkaisu, jolla haitalliset luontovaikutukset joko vältetään

kokonaan tai ne jäävät mahdollisimman vähäisiksi. Viranomaisten vaatimien selvitysten

lisäksi YIT tekee tapauskohtaisesti tarkempia luontokartoituksia.

Oma työvoima

YIT:n omaan työvoimaan kuuluvat työsuhteiset työntekijät sekä vuokratyövoima. YIT:llä

on omaa henkilöstöä Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Tšekissä,

Slovakiassa ja Puolassa. Henkilöstö jakautuu pääsääntöisesti kolmeen tyyppiin: kiinteät

49YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

toimihenkilöt, muuttuvat toimihenkilöt eli työmailla työskentelevät toimihenkilöt ja työmailla

työskentelevät työntekijät. Pääsääntöisesti henkilöstö YIT:ssä työskentelee toistaiseksi

voimassa olevassa ja kokoaikaisessa työsuhteessa. Määräaikaisia työsopimuksia

käytetään lähinnä harjoittelijoiden kanssa. Työajaltaan osa-aikaisia työsopimuksia

tehdään esimerkiksi perhevapaisiin tai työkyvyn alenemiseen liittyvissä tilanteissa.

YIT:n strategia painottaa työntekijöiden hyvinvointia sekä työntekijöiden oikeuksia ja

turvallisuutta, mikä on keskeistä yhtiön menestykselle. Tämä näkyy työoloja ja

työterveyttä edistävissä toimenpiteissä, jotka parantavat henkilöstön hyvinvointia ja

työkykyä. Rakennusalan työn luonteeseen liittyvät mahdolliset negatiiviset vaikutukset

huomioidaan kattavilla työterveys- ja turvallisuustoimenpiteillä, jotka pyrkivät ehkäisemään

kielteisiä vaikutuksia.

YIT pyrkii käytännöillään parantamaan työnvoiman saatavuutta ja osaamista sekä

vahvistamaan henkilöstönsä sitoutuneisuutta sekä työhyvinvointia erilaisin toimenpitein.

YIT pyrkii varmistamaan yhdenvertaisen kohtelun henkilöstöasioissa, rekrytoinneissa ja

palkitsemisessa.

Työsuhteiden ehdot ja edut ovat läpinäkyviä ja säännösten mukaisia. YIT toimii

Suomessa rakennusalan työnantajia edustavassa Rakennusteollisuus RT ry:ssä. YIT

näkee työehtosopimusneuvottelut taloudellisena mahdollisuutena. Hyvät ja

kilpailukykyiset työehdot lisäävät rakennusalan houkuttelevuutta, mikä voi auttaa

houkuttelemaan alalle osaavaa ja tuottavaa työvoimaa ja parantaa oman työvoiman

sitoutuneisuutta. YIT:n menestyksen kannalta työvoiman saatavuus ja osaaminen ovat

tärkeässä roolissa. Toisaalta neuvotteluihin voi liittyä myös riskejä, kuten

kustannusvaikutuksia henkilöstökulujen noustessa. Työehtosopimusneuvotteluihin liittyy

myös riski työnseisauksista ja lakoista neuvotteluvaiheessa.

Työehtosopimusneuvotteluihin liittyvät riskit koskevat erityisesti työehtosopimuksen

piirissä olevaa henkilöstöä. YIT:n omasta työvoimasta ylemmät toimihenkilöt eivät kuulut

työehtosopimuksen piiriin. Riski koskee kuitenkin epäsuorasti koko YIT:n omaa

henkilöstöä, sillä vaikka ylempiin toimihenkilöihin ei suoraan sovelleta työehtosopimusta,

on YIT päättänyt soveltaa työehtosopimusta soveltuvilta osin myös tähän ryhmään.

Oppimis- ja urakehitysmahdollisuudet ovat tärkeitä työtyytyväisyyden ja sitoutumisen

kannalta. YIT tarjoaa koulutusta ja urakehitysohjelmia, jotka auttavat työntekijöitä

kehittymään ja etenemään urallaan. Osaamisen kehittämisellä voidaan parantaa

työvoiman saatavuutta ja lisätä osaamista, mikä lisää tuottavuutta.

YIT ei hyväksy häirintää tai epäasiallista kohtelua ja on sitoutunut luomaan turvallisen ja

kunnioittavan työympäristön.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet koskevat pääasiassa kaikkia

henkilöstöryhmiä. YIT on muodostanut käsityksen tiettyjen työntekijäryhmien

kohtaamasta riskistä vuonna 2022 toteutetun ihmisoikeusarvion sekä systemaattisesti

kerätyn henkilöstötiedon ja asiantuntijatiedon pohjalta. Kielteiset työturvallisuus ja -

terveysvaikutukset kohdistuvat YIT:n henkilöstössä ainoastaan työmailla työskenteleviin

henkilöihin. Myönteiset vaikutukset kohdistuvat pääsääntöisesti koko henkilöstöön. 

Olennaisista kielteisistä vaikutuksista työturvallisuus on systeeminen vaikutus. Tämän

vuoksi YIT:llä tehdään erityisiä toimia työturvallisuuden parantamiseksi. Muut negatiiviset

vaikutukset ovat luonteeltaan kertaluonteisia.

Koulutus ja taitojen kehittäminen on tunnistettu taloudelliseksi mahdollisuudeksi.

Työehtosopimusneuvottelut on tunnistettu sekä taloudelliseksi riskiksi että

mahdollisuudeksi. Molemmat teemat luovat lisäksi positiivisia vaikutuksia. Näin ollen sekä

riskit että mahdollisuudet linkittyvät tiiviisti omaan henkilöstöön kohdistuviin vaikutuksiin.

Olennaiset riskit ja mahdollisuudet liittyvät koko yhtiön omaan työvoimaan.

Mahdollisuuksia pyritään edistämään samoin toimenpitein kuin positiivisia vaikutuksia.

Nämä toimenpiteet on kuvattu osiossa S1 - Oma työvoima, Toimenpiteet.

Arvoketjun työntekijät

YIT:n toiminnan vaikutukset kohdistuvat arvoketjun työntekijöihin, jotka työskentelevät

YIT:n yhteistyökumppaneille joko materiaalitoimitusketjussa tai YIT:n työmailla. YIT

raportoi vuonna 2024 arvoketjun työntekijöiden osalta vain Tier1 -toimittajien

työntekijöistä sekä muutaman merkittävän yhteistyökumppanin osalta myös alaspäin

arvoketjussa toimittajille lähetetyn kyselyn vastausten perusteella. Raportointia tullaan

tulevina vuosina laajentamaan myös arvoketjun alkupään työntekijöihin. Lisäksi arvoketjun

työntekijöihin kuuluvat työyhteenliittymien työntekijät, erillis- ja yhteisyrityksissä

työskentelevät työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat eli toiminimiyrittäjät. Arvoketjun

loppupään työntekijät ovat käytännössä loppukäyttäjiä, joten tästä ryhmästä raportoidaan

osiossa S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät.

Rakennusalalla arvoketjun työntekijöihin kohdistuu tiettyjä alalle tyypillisiä, yleisiä

negatiivisia vaikutuksia, jotka liittyvät erityisesti työperäiseen hyväksikäyttöön ja

työturvallisuuteen. Alan negatiiviset vaikutukset johtuvat muun muassa siitä, että

rakennusurakoita tyypillisesti ketjutetaan eli aliurakoitsijoiden osuus on merkittävä,

alalletulokynnys on matala ja materiaalitoimitusketjun läpinäkyvyys on vasta kehittymässä.

Haavoittuvassa asemassa on erityisesti ulkomainen työvoima, jonka osuus alalla on

merkittävä.

Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien vaikutusten minimoimiseksi on YIT:llä panostettu

harmaan talouden ja työperäisen hyväksikäytön torjuntaan esimerkiksi valvonnan ja

sopimuskäytäntöjen kautta. Jokaisen YIT:läisen on suoritettava säännöllisesti Code of

Conduct -koulutus ja sitouduttava YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteisiin ja

hankintasopimuksissa yhteistyökumppaneita velvoitetaan sitoutumaan vastaaviin

toimintaperiaatteisiin. YIT pyrkii urakoiden suunnittelussa, toteutuksessa ja

hankintakäytännöissä toimimaan niin, että arvoketjun työntekijöille voidaan maksaa

riittävää palkkaa ja muut työehdot täyttyvät. Lisäksi työturvallisuus on olennainen osa

YIT:n toimintaa ja strategiaa. YIT on sitoutunut konsernitason vastuullisuuspolitiikassaan

kunnioittamaan ihmisoikeuksia ja toimimaan eettisesti. Merkittävänä toimijana YIT:llä on

oman liiketoimintansa kautta mahdollisuus vaikuttaa alan käytäntöjen kehittämiseen ja

luoda työtä.

YIT:n positiivinen vaikutus arvoketjun työntekijöiden hyvinvointiin ilmenee työllisyysturvan,

työolojen sekä terveyden ja turvallisuuden parantumisena. YIT on merkittävä työllistäjä,

joka tarjoaa työtä tuhansille työntekijöille arvoketjussaan. YIT:n Toimintaperiaatteet

yhteistyökumppaneille edellyttävät, että yhteistyökumppanit sitoutuvat varmistamaan

työntekijöidensä tietoisuuden työsuhteen sisällöstä ja ehdoista sekä noudattamaan

paikallisia lakeja. Lisäksi YIT voi luoda standardeja arvoketjuunsa, jotka ohjaavat

toimittajien toimintaa ja tuottavat myönteisiä vaikutuksia. YIT:n vaatimukset ja

valvontamekanismit, kuten työperäisen hyväksikäytön torjumisen prosessit ja

sopimuskäytänteet, voivat parantaa arvoketjun työntekijöiden oloja. Lisätietoja

Toimintaperiaatteista yhteistyökumppaneille löytyy osiosta S2 - Arvoketjun työntekijät,

Toimintaperiaatteet ja lisätietoja työperäisen hyväksikäytön torjumisen prosesseista ja

sopimuskäytänteistä löytyy osiosta S2 - Arvoketjun työntekijät, Toimenpiteet.

Työterveyttä ja -turvallisuutta edistävät toimenpiteet, kuten YIT:n työterveys- ja

työturvallisuusperiaatteet, turvallisuussuunnittelu, johdon työmaakäynnit,

turvallisuushavainnot, työmaiden viikkokokoukset ja turvavartit sekä perehdytys ja

koulutus, vaikuttavat myönteisesti työntekijöiden hyvinvointiin, työkykyyn ja terveyteen.

Lisätietoja työterveyttä ja -turvallisuutta edistävistä toimenpiteistä löytyy osiosta

S2 - Arvoketjun työntekijät, Toimenpiteet.

YIT on toteuttanut ihmisoikeusriskien ja -vaikutusten arvion vuonna 2022. Arviossa

tunnistettiin, että materiaalitoimitusketjuun voi liittyä riskejä tiettyjen materiaalien osalta.

Laajamittaisempi maariskien tarkastelu esimerkiksi lapsi- ja pakkotyövoiman käytön

osalta ja toimitusketjun läpinäkyvyyden parantamiseen tähtäävä työ on suunniteltu

käynnistettävän 2025. Samassa yhteydessä YIT saa lisää tietoa materiaalitoimitusketjun

ihmisoikeusriskeistä ja siitä, ovatko mahdolliset kielteiset vaikutukset laajamittaisia tai

systeemisiä.

50YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

YIT:n olennaiset tunnistetut vaikutukset liittyvät sekä materiaalitoimitusketjun että

työmailla työskentelevien arvoketjun työntekijöihin. YIT on muodostanut käsityksen

tiettyihin työntekijäryhmiin kohdistuvista vaikutuksista vuonna 2022 toteutetun

ihmisoikeusarvion sekä hankintaorganisaation keräämän tiedon pohjalta.

Kuluttajat ja loppukäyttäjät

YIT:n asiakas- ja käyttäjäkunta on hyvin laaja. Asuntokaupassa tavallisin asiakas ja ostaja

on yksityishenkilö, joka on samalla asunnon käyttäjä. Asuntoja myydään myös sijoittajille,

jotka yleensä vuokraavat asunnot. Tällöin asunnon käyttäjä on vuokralainen ja omistaja

sijoittaja. Toimitila- ja infrarakentaminen on lähes aina yritysten välistä kauppaa, jolloin

asiakas ja ostaja on kaupallinen yritys, yhteisö tai julkinen taho. Käyttäjiä ovat esimerkiksi

toimistotaloissa yritysten työntekijät, kauppakeskuksissa asiakkaat ja infrarakentamisessa

tien käyttäjät.

Tähän tiedonantovaatimukseen on sisällytetty sellaiset kuluttajat ja loppukäyttäjät, jotka

ostavat tai käyttävät YIT:n valmistamia tuotteita. Sen sijaan tiedonantovaatimukseen ei

kuulu arvoketjun alkupään osapuolet, kuten aliurakoitsijat ja tavarantoimittajat tai muut

rakentamiseen osallistuvat tahot, kuten suunnittelijat ja konsultit. YIT:n kuluttajat ja

loppukäyttäjät edustavat terveydeltään, ymmärrykseltään, yksityisyyssuojaltaan, iältään ja

taloudelliselta asemaltaan kaikenlaisia ihmisiä, yrityksiä ja yhteisöjä.

YIT:n tuotteiden käyttäjäkunta on hyvin laaja, eikä YIT ole muodostanut erityistä käsitystä

siitä, mitä tiettyjä ominaisuuksia erityyppisillä käyttäjäryhmillä on. Tämä sen takia, että

rakennusala, mukaan lukien erilaisten käyttäjäryhmien huomioiminen (mm. terveys ja

turvallisuus, materiaalit, lapset, liikuntaesteiset), on erittäin säänneltyä viranomaisten

toimesta. YIT luottaa siihen, että viranomaisohjeet ja määräykset on laadittu siten, että eri

kuluttajaryhmien tarpeet on huomioitu.

Koska rakentamisen ja YIT:n valmistamien tuotteiden laatu ja turvallisuus vaikuttavat

tasaisesti kaikkiin ihmisryhmiin, YIT ei ole määrittänyt, mitkä olennaiset riskit ja

mahdollisuudet vaikuttavat tiettyihin kuluttajaryhmiin. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

kohdistuvat vaikutukset ovat yhteisiä kaikille rakennusalan yrityksille. Kestävät, turvalliset

ja toimivat rakennusmateriaalit ja suunnitteluratkaisut mahdollistavat positiiviset

asiakaskokemukset kaikilla rakentamisen osa-aloilla. Mahdollisuudet tunnistetaan

aktiivisella vuorovaikutuksella kaikkiin asiakkaisiin ja sidosryhmiin sekä soveltamalla

tekniikan uusimpia saavutuksia.

Asiakkailla on keskeinen rooli YIT:n strategiassa ja liiketoimintamallissa. YIT:n ajattelumalli

ja liiketoimintaprosessi lähtevät asiakkaan ymmärtämisestä ja asiakasarvon luominen

ohjaa päätöksentekoa. YIT kehittää liiketoimintaa yhdessä asiakkaiden kanssa, minkä

lisäksi YIT:n strateginen prioriteetti on nostaa asiakaskokemus uudelle tasolle.

YIT tekee toimenpiteitä, jotka tuovat positiivisia vaikutuksia kaikille YIT:n kuluttajille ja

loppukäyttäjille. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat asiakashoitosuunnitelma Suomessa sekä

ohjeellinen suunnitelma muissa toimintamaissa. Myös ennen kohteen luovutusta ja

muuttoa YIT antaa asiakkaille ohjeistukset esimerkiksi jätteiden lajittelusta ja

energiansäästöstä. Lisäksi asiakkaat voivat tarkastaa kohteen ja esittää korjauspyyntöjä.

Yhtiö hoitaa korjausvelvoitteensa ja tarvittaessa tarjoaa väliaikaiset tilat.

Kuluttajakaupassa YIT järjestää asukasiltoja ja -tapahtumia, jotta tulevilla asukkailla on

mahdollisuus tutustua toisiinsa ja nostaa esille haluamiaan asioita. Yritysten välisessä

kaupassa asiakastyö koostuu asiakaskohtaamisista ja toimenpiteistä ostopolun varrella.

YIT käsittelee asiakaspalautteet projektitason lisäksi myös eri tasoilla ja johdon

katselmuksen yhteydessä ja niiden perusteella valitsee kehitettävät kohteet. Se tarjoaa

asiakkaille mahdollisuuden vierailla työmaalla ja korjaa palautteen perusteella vastuulleen

kuuluvat virheet. YIT tutkii ja korjaa reklamaatiot yhteistyössä alihankkijoiden ja

tavarantoimittajien kanssa.

Suomessa YIT mittaa asiakaskokemusta EPSI Rating -tutkimuksella, jonka perusteella

tehdään kehitystoimia. Yritysten välisessä myynnissä YIT toimii ISO-sertifioitujen

johtamisjärjestelmien mukaisesti ilmoittaen poikkeamat ja reagoiden niihin. YIT:n

asiakashallintajärjestelmien uudistuksen tavoitteena on saada laajempi kuva asiakkuuden

eri osa-alueista ja parantaa tietosuojaprosesseja. Suomessa YIT:ssä on käynnissä Hyvän

Kodin Elementit -projekti, joka tähtää parempiin asuntoihin ja asiakaskokemukseen.

Lue lisää näistä toimenpiteistä osiosta S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät,

Toimenpiteet.

OLENNAISET VAIKUTUKSET, RISKIT JA

MAHDOLLISUUDET

Seuraavissa taulukoissa luetellaan YIT:n vastuullisuuteen liittyvät

kaksoisolennaisuusanalyysiprosessin tuloksena saadut tunnistetut ja arvioidut olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

51YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet			oma toiminta  arvoketju  ympäristö  ihmiset
Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Kuvaus		Hallinta	Kohdentuminen
Ilmastonmuutoksen hillitseminen - Hiilidioksidipäästöt
Negatiivinen vaikutus	Rakentamisella on erittäin suuri hiilijalanjälki. Rakentaminen vastaa noin 40 %:sta globaalista energiankulutuksesta ja rakennukset ja rakentaminen aiheuttavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. YIT:n omassa toiminnassa ja arvoketjussa aiheutuvat kasvihuonekaasut vaikuttavat negatiivisesti sekä ihmisiin, että ympäristöön, sillä ne aiheuttavat ilmaston lämpenemistä, joka heikentää niin ihmisten kuin luonnon elinolosuhteita.		YIT arvioi säännöllisesti vaikutuksiaan ja vaikutusmahdollisuuksiaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, laskee aiheuttamansa kasvihuonekaasupäästöt ja seuraa päästövähennystavoitteiden toteutumista. YIT:llä on tieteeseen perustuvat SBTi:n hyväksymät päästövähennystavoitteet ja hiilitiekartta, joka sisältää toimenpiteitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Toteuttamalla hiilitiekartan toimenpiteitä, YIT hillitsee negatiivisia vaikutuksia ilmastoon.
Siirtymäriskit	Mikäli YIT ei saavuta päästövähennystavoitteitaan, saattaa se vaikuttaa negatiivisesti YIT:n maineeseen, mahdollisuuksiin voittaa kilpailussa ja vastata asiakkaiden vaatimuksiin sekä rahoituksen hintaan ja saatavuuteen. Vähähiilisten rakennusmateriaalien hintoihin ja saatavuuteen voi liittyä negatiivisia taloudellisia vaikutuksia. Siirtymäriski kohdistuu niin YIT:n omaan toimintaan kuin arvoketjuun.		Etenemistä kohti päästövähennystavoitteita sekä hiilitietiekartassa suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamista seurataan säännöllisesti. Vaikuttavuudeltaan strategisiksi riskeiksi nousseet ilmastonmuutokseen liittyvät riskit arvioidaan osana strategisten riskien arviointia.
Mahdollisuus	Ilmastonmuutoksen hillitseminen voi luoda YIT:lle uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ilmastonmuutoksen hillitseminen lisää esimerkiksi vihreään siirtymään liittyviä toimitila- ja infrastruktuurihankkeita.		Yhtiötasolla erilaisia ilmastonmuutokseen liittyviä mahdollisuuksia on arvioitu osana ilmastoskenaarioihin perustuvaa riskien ja mahdollisuuksien arviointia. Lisäksi liiketoimintamahdollisuudet arvioidaan osana strategia- ja vuosisuunnittelua. YIT on myös uudessa strategiassaan huomioinut ilmastonmuutokseen liittyvät mahdollisuudet.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Fyysiset riskit	Fyysiset riskit kuten ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpötilan nousu, äärimmäiset sääolosuhteet, kuten sateet ja tulvat, vaikuttavat elinolosuhteisiin ja rakennustöihin. Kosteus ja säänvaihtelut kuormittavat rakenteita. Hellejaksot, tuulet ja rankkasateet voivat vaikuttaa negatiivisesti kaupunkiympäristöjen ja rakennuksien viihtyvyyteen. Ilmastonmuutos myös lisää työturvallisuuteen ja liikkumiseen liittyviä uhkia. Nämä ilmastonmuutoksen fyysiset riskit kohdistuvat niin YIT:n omaan toimintaan kuin arvoketjun alku- ja loppupäähän.		Ilmastonmuutoksen sopeutumisen huomioivalla rakennuksien ja infrastruktuurin suunnittelulla voidaan ehkäistä ilmastonmuutoksesta johtuvia uhkia rakennetussa ympäristössä. Valituille hankkeille toteutetaan hankekohtaiset ilmastoriskikartoitukset. Yhtiötasolla erilaisia ilmastonmuutokseen liittyviä kroonisia ja akuutteja fyysisiä uhkia on arvioitu yksitellen osana ilmastoskenaarioihin perustuvaa riskianalyysiä.
Mahdollisuus	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen voi luoda YIT:lle uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi korjaus- ja infrarakentamisessa.		Yhtiötasolla erilaisia ilmastonmuutokseen liittyviä mahdollisuuksia on arvioitu osana ilmastoskenaarioihin perustuvaa riskien ja mahdollisuuksien arviointia. Lisäksi liiketoimintamahdollisuudet arvioidaan osana strategia- ja vuosisuunnittelua. YIT on myös uudessa strategiassaan huomioinut ilmastonmuutokseen liittyvät mahdollisuudet.
Energia
Positiivinen vaikutus	YIT:n toiminnan ilmastonmuutokseen liittyvät positiiviset vaikutukset kohdistuvat ihmisiin ja ympäristöön etenkin arvoketjun loppupäässä, sillä YIT:n rakentamilla rakennuksilla ja infrastruktuurilla voidaan vähentää YIT:n asiakkaiden ja heidän asiakkaidensa aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Scope 3 päästöjen kategorian 11. Myytyjen tuotteiden käytön osuus kaikista päästöistä oli 63 % vuonna 2024.		YIT:n hiilitiekartan mukaisesti YIT pyrkii kehittämään rakentamistaan kohteista entistä energiatehokkaampia. Suunnittelemalla ja rakentamalla energiatehokkaampia ja vähäpäästöisempiä rakennuksia ja infrastruktuuria, voidaan vaikuttaa asiakkaiden energian käyttöön. Samoin uudet innovaatiot kuten älykkäämmät talotekniikkajärjestelmät lisäävät uusien rakennuksien energiatehokkuutta.
Mahdollisuus	Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen ja uudet energiatehokkuutta parantavat teknologiat luovat YIT:lle mahdollisuuksia uusiin hankkeisiin.		Hiilitiekarttansa mukaisesti YIT panostaa vähäpäästöisiin energiaratkaisuihin ja Smart Building -kehitykseen.

52YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet			oma toiminta  ympäristö
Vaikutus, riski tai mahdollisuus		Kuvaus	Hallinta	Kohdentuminen
Vesi
Negatiivinen vaikutus	Vedenotto	Suuri vedenotto rasittaa ympäristöä varsinkin vesistressistä kärsivillä alueilla.	Käytetään vähän vettä kuluttavia vesikalusteita ja työmenetelmiä.

53YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet			oma toiminta  arvoketju  ympäristö
Vaikutus, riski tai mahdollisuus		Kuvaus	Hallinta	Kohdentaminen
Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutustekijät
Negatiivinen vaikutus	Maankäytön muutokset	Rakentamisen aikaiset maankäytön muutokset aiheuttavat haittaa elinympäristöille. YIT:n kaikki liiketoimintayksiköt aiheuttavat maankäytön muutoksia rakentamisen aikana. Suurimmat vaikutukset tulevat Infra-segmentin toiminnoista, sillä Asuminen ja Toimitilat toimivat suurimmilta osin jo rakennetussa ympäristössä. Valtaosa YIT:n oman toiminnan maankäytön muutoksista tapahtuvat Suomessa.	YIT:n vastuullisuuspolitiikan mukaisesti yhtiö välttää rakentamista korkean luontoarvon alueille. YIT pyrkii säilyttämään olemassa olevia luontoarvoja ja tukemaan paikallista biodiversiteettiä. Kaavoitusvaiheessa tehdään luontoselvitykset sekä ennallistetaan projektikohtaisesti rakennettua ympäristöä.
Negatiivinen vaikutus	Ilmastonmuutos	Rakentamisella on suuri hiilijalanjälki ja ilmastonmuutos on yksi luontokadon suorista vaikutustekijöistä. Luontojalanjälkilaskennan perusteella suurin vaikutus luonnon monimuotoisuuteen YIT:n toiminnan kautta tulee arvoketjustamme aiheutuvista hiilipäästöistä.	YIT:llä on tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet ja hiilitiekartta, joka sisältää toimenpiteitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Toteuttamalla hiilitiekartan toimenpiteitä, YIT uskoo saavuttavansa päästövähennystavoitteet.
Vaikutukset lajien tilaan
Negatiivinen vaikutus	Lajien populaation koko, elinympäristön pirstoutuminen	Maankäytön muutokset, rakentamisen aikainen melu, pöly ja mahdolliset päästöt maaperään tai ilmaan voivat vaikuttaa populaatioiden kokoon. Rakennushankkeet voivat jakaa elinympäristöt pienempiin, eristyneisiin osiin. Tämä pirstoutuminen vaikeuttaa lajien liikkumista ja lisääntymistä, mikä voi heikentää geneettistä monimuotoisuutta ja populaatioiden elinvoimaisuutta. YIT:n merkittävimpien materiaalien, betonin ja teräksen, tuotanto vaatii laajoja louhos- ja kaivosalueita, jotka voivat pirstaloida elinympäristöjä ja heikentää paikallisia populaatioita.	Suunnittelu ja suunnittelun ohjaus. Esim. biodiversiteettipihakonsepti, luontoselvitykset ja biodiversiteettitoimenpiteiden seuranta on integroitu hankkeiden johtamisjärjestelmään. Materiaalimäärän optimointi, kierrätettyjen materiaalien käyttö sekä hankintakategorioiden ESG- suunnitelmat.

54YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Yhteisökohtaiset tiedot

Ympäristövahinkoihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet			oma toiminta  ympäristö
Vaikutus, riski tai mahdollisuus		Kuvaus	Hallinta	Kohdentuminen
Ympäristövahingot
Negatiivinen vaikutus	Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen	Mainevaikutus. Päästöt ilmaan voivat aiheuttaa luonnolle, työntekijöille ja ulkopuolisille ihmisille terveydellistä vahinkoa. Päästöt vesistöön voivat aiheuttaa vesistölle vakavan vaurion tai pahimmillaan tuhota vesistön. Päästöt maaperään voivat aiheuttaa eliöiden, maaperän ja pahimmillaan pohjaveden likaantumisen. Edellisten seurauksena luonnolle ja ihmisille syntyy vahinkoa. Tapahtuma ja sen seuraukset kerrotaan tiedotusvälineissä, minkä seurauksena YIT saa negatiivista julkisuutta.  Kustannusvaikutus. Päästöistä aiheutuu puhdistuskustannuksia ja/tai ihmisille terveyshaittoja, joista YIT joutuu korvausvastuuseen. Lisäksi kyseessä voi olla ympäristörikos, josta tulee sakkorangaistuksia.	Maineenhallinta: YIT:n johtamisjärjestelmä sisältää vaarallisten aineiden käyttöön ja säilytykseen ohjeita, joita tulee noudattaa. Mahdolliset tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan ja viestitään sekä mietitään ennaltaehkäiseviä toimia. Vähennetään vaarallisten aineiden käyttöä. Työmailla tehdään yleensä ympäristö- ja pölynhallintasuunnitelma, joissa näitä asioita on huomioitu. Kustannusten hallinta: YIT:n johtamisjärjestelmä sisältää ohjeita vaarallisten aineiden käyttöön ja säilytykseen, joita tulee noudattaa. Mahdolliset tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan ja viestitään sekä mietitään ennaltaehkäiseviä toimia. Vähennetään vaarallisten aineiden käyttöä. Työmailla tehdään usein ympäristö- ja pölynhallintasuunnitelma, joissa näitä asioita on huomioitu. Pidetään työkoneet hyvässä kunnossa ja tarkastetaan ne riittävän usein.

55YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet			oma toiminta  arvoketju  ympäristö
Vaikutus, riski tai mahdollisuus		Kuvaus	Hallinta	Kohdentaminen
Resurssien sisäänvirtaukset
Riski	Resurssien sisäänvirtaukset (materiaalihukka)	Osasta rakennushankkeissa hankittavasta materiaalista muodostuu ylimääräistä käyttämätöntä materiaalia, joka ei päädy lopputuotteeseen ja pahimmassa tapauksessa joudutaan kuljettamaan työmaalta pois jätteenä. Materiaalihukka lisää rakentamisen kustannuksia sekä heikentää luonnonvarojen riittävyyttä ja ympäristön kestävyyttä.	Jatkuva panostus rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa toteutettujen tietomallien ja materiaalihankintojen yhdistämiseen hankintasuunnitelmissa sekä materiaalitilauksissa ja - toimituksissa oikeiden materiaalimäärien hallitsemiseksi.
Riski	Resurssien sisäänvirtaukset (primaariraaka- aineisiin perustuvat materiaalit)	Pidättäytyminen primaariraaka-aineisiin perustuvissa materiaaleissa uusioraaka-aineiden saatavuuden tai tarvittavan uusioraaka-aineiden hyödyntämiseen liittyvän tietotaidon puutteen vuoksi.  Materiaalikustannusten nousu hankintojen kohdistuessa kalliimpia uusioraaka-aineita sisältäviin materiaaleihin. Uusioraaka-aineita sisältävien materiaalien saatavuus saattaa heikentyä näiden materiaalien kysynnän kasvaessa.	Toimittajayhteistyön kehittäminen, vastuullisuuskriteereiden korostaminen toimittajavalinnoissa sekä toimittajien evaluoinnit. Ympäristö- ja vastuullisuuskriteereiden korostaminen ja markkinointi sekä kiertotalouteen perustuvien ratkaisujen kysynnän rakentaminen.  Pidemmän aikavälin puitesopimusten laatiminen uusioraaka-aineita sisältävistä materiaaleista.
Resurssien ulosvirtaukset
Riski	Resurssien ulosvirtaukset (kustannusten nousu)	Rakennusten ja infrastruktuurien sekä niiden komponenttien suunnittelukustannusten nousu sisällytettäessä muuntokelpoisuus-, joustavuus- ja purettavuusvaatimukset osaksi suunnitteluprosessia. Rakennustyömaalla tapahtuva jätteen lajittelu ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla vaillinaisen ohjeistuksen, riittämättömien keräilyvälineiden tai muun puutteen vuoksi. Väärin lajiteltu jäte päätyy kierrätyksen sijaan sekajätteeksi jätehierarkian alimmille kerroksille ja lisää samalla työmaan jätehuoltokustannuksia.	Valmiiden suunnittelu- ja materiaalikirjastojen määrittely, jalkautus ja jatkuva parantaminen. Työmaan jätehuoltosuunnitelmassa huomioidaan asetetut tavoitteet ja koko työmaan elinkaari sekä toteutetaan jätehuoltosuunnitelma yhteistyönä työmaalle jätehuoltopalveluita tuottavan toimittajan kanssa. Työmaan lajitteluasteen sekä sekajätteen määrän jatkuva seuranta.
Negatiivinen vaikutus	Resurssien ulosvirtaukset (kierrätyksen tehottomuus)	Rakennustyömaalla lajiteltu jäte ei päädy kierrätykseen parhaalla mahdollisella tavalla jätteen käsittelykeskuksissa. Lajiteltua jätettä ei käsitellä parhaalla mahdollisella tavalla luonnonvarojen riittävyyden ja ympäristön kestävyyden kannalta. Yksittäiselle jätejakeelle ei löydy kustannustehokasta kierrätysmahdollisuutta, jolloin jäte päätyy kierrätyksen sijaan energiakäyttöön.	Jätehuoltopalveluita tuottavan toimittajan valinta. Työmaan lajittelu- ja kierrätysasteen seuranta.

56YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet			oma toiminta  ihmiset
Vaikutus, riski tai mahdollisuus		Kuvaus	Hallinta	Kohdentuminen
Kaikki tässä taulukossa raportoidut vaikutukset koskevat ihmisiä, eivät ympäristöä. Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet johtuvat yhtälailla kaikesta YIT:n liiketoiminnasta.
Työolot
Positiivinen vaikutus	Työolot	Työoloja edistävät toimenpiteet vaikuttavat myönteisesti henkilöstön työtyytyväisyyteen ja työhyvinvointiin.	YIT:llä on käytössään YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteet ja niihin liittyvä koulutus, etätyöperiaatteet mahdollistavat etätyön työn luonteesta riippuen ja lisäksi käytössä on liukuva työaika konttoritehtävissä (Suomi)
Negatiivinen vaikutus	Työolot	Työoloja heikentävät toimenpiteet vaikuttaisivat kielteisesti henkilöstön työtyytyväisyyteen ja työhyvinvointiin.
Negatiivinen vaikutus	Terveys ja turvallisuus	Työterveyttä ja -turvallisuutta heikentävät toimenpiteet vaikuttaisivat kielteisesti henkilöstön työhyvinvointiin, työkykyyn ja terveyteen.	YIT:llä on käytössään työterveys- ja -turvallisuusperiaatteet sekä lukuisia toimenpiteitä työturvallisuuden lisäämiseksi, kuten turvallisuussuunnittelu, johdon työmaakäynnit, turvallisuushavainnot, työmaiden viikkokokous- ja turvavarttikäytännöt sekä perehdyttäminen ja kouluttaminen. Mahdolliset tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan ja viestitään.
Positiivinen vaikutus	Terveys	Työterveyttä ylläpitävät ja edistävät toimenpiteet vaikuttavat myönteisesti työntekijöiden työhyvinvointiin, työkykyyn ja terveyteen.	YIT:llä on käytössään työterveys- ja turvallisuusperiaatteet ja se järjestää työterveyshuollon kunkin toimintamaan lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti. Suomessa työterveyttä ohjaa lisäksi työterveyden toimintasuunnitelma. YIT:llä on käytössään varhaisen tuen malli työkyvyn ylläpitämiseksi, päihdeohjelma sekä mielen hyvinvointiin keskittyviä toimintamalleja maakohtaisin toimenpitein.
Positiivinen vaikutus	Turvallisuus	Työturvallisuutta ylläpitävät ja edistävät toimenpiteet vaikuttavat myönteisesti työntekijöiden työhyvinvointiin, työkykyyn ja terveyteen.	YIT:llä on lukuisia toimenpiteitä työturvallisuuden lisäämiseksi, kuten turvallisuussuunnittelu, johdon työmaakäynnit, turvallisuushavainnot, työmaiden viikkokokous- ja turvavarttikäytännöt sekä perehdyttäminen ja kouluttaminen. Mahdolliset tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan ja viestitään.
Positiivinen vaikutus	Työllisyysturva ja työehtosopimus- neuvottelut	Työsuhteiden ehdot ja edut ovat läpinäkyviä ja säännösten mukaisia. Jokaisella YIT:n työntekijällä on mahdollisuus kuulua tai olla kuulumatta liittoon.	YIT noudattaa paikallista lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Lisäksi YIT:llä on paikallinen sopimus yhteistoiminnasta ja henkilöstön edustuksesta (Suomi). Jokaisen työntekijän kanssa tehdään kirjallinen työsopimus. YIT:llä on käytössä yhteinen henkilöstöjärjestelmä, johon lisätään kaikki työntekijät.
Mahdollisuus	Työehtosopimus- neuvottelut	Hyvät ja kilpailukykyiset työehdot lisäävät rakennusalan houkuttelevuutta, mikä voi auttaa houkuttelemaan alalle osaavaa ja tuottavaa työvoimaa ja parantaa oman työvoiman sitoutuneisuutta.	YIT on jäsen Suomessa rakennusalan työnantajia edustavassa Rakennusteollisuus RT ry:ssä, joka vastaa työehtosopimusneuvotteluista.
Riski	Työehtosopimus- neuvottelut	Työehtosopimusneuvotteluihin liittyy YIT:n kannalta taloudellisia riskejä lakkojen tai työnseisausten ja nousevien henkilöstökulujen muodossa.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille
Positiivinen vaikutus	Sukupuolten tasa-arvo, sama palkka samanarvoisesta työstä ja monimuotoisuus	Yhdenvertainen kohtelu henkilöstössä, rekrytoinneissa ja palkitsemisessa parantaa työhyvinvointia ja sitoutumista. YIT koetaan osallistavaksi ja yhteisölliseksi työpaikaksi.	YIT on sitoutunut noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeuksia. YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteet, henkilöstöperiaatteet sekä rekrytoinnin ja resursoinnin periaatteet ohjaavat YIT:n yhdenvertaisuustyötä. Lisäksi YIT:llä on yhteistoiminnassa laadittu yhdenvertaisuus-, tasa-arvo ja monimuotoisuussuunnitelma (Suomi).  Jokaisella YIT:läisellä on mahdollisuus ilmoittaa anonyymisti havaitsemistaan epäkohdista YIT Ethics Channelin kautta. Lisäksi vuosittain toteutetaan Voice-henkilöstökysely.
Positiivinen vaikutus	Koulutus ja taitojen kehittäminen	Työntekijöiden oppimismahdollisuudet ja mahdollisuudet urakehitykseen- ja kiertoon voivat parantua.	Henkilöstölle pidetään tavoite- ja kehityskeskustelut, joissa keskustellaan osaamisen kehittämisestä.
Mahdollisuus	Koulutus ja taitojen kehittäminen	YIT:n menestyksen kannalta työvoiman saatavuus ja osaaminen ovat tärkeässä roolissa. Osaamisen kehittämisellä voidaan parantaa työvoiman saatavuutta ja lisätä osaamista, mikä lisää tuottavuutta.	Osaamisen kehittämiseen on osoitettu henkilöresursseja ja taloudellisia resursseja ja osaamista seurataan ja kehitetään systemaattisesti.
Negatiivinen vaikutus	Väkivalta ja häirintä	YIT ei hyväksy häirintää tai epäasiallista kohtelua. Häirintäkokemus syntyy silloin, kun kielteisen käyttäytymisen kohteeksi joutunut kokee olevansa puolustuskyvytön tai ei voi itse hallita tilannetta.	YIT on sitoutunut kunnioittamaan kansainvälisiä ihmisoikeuksia. YIT:llä on käytössä menettelytapaohje häirinnän ja epäasiallisen käytöksen ennaltaehkäisyyn ja hallintaan sekä toimintaohje häirintätilanteisiin.

57YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet			arvoketju    ihmiset
Vaikutus, riski tai mahdollisuus		Kuvaus	Hallinta	Kohdentuminen
Kaikki tässä taulukossa raportoidut vaikutukset koskevat ihmisiä, eivät ympäristöä. S2-osiossa raportoidaan ainoastaan arvoketjun alkupäästä ja loppupään vaikutukset ovat S4-osiossa. Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet johtuvat yhtälailla kaikesta YIT:n liiketoiminnasta, johon liittyy materiaalihankintaa tai rakentamista.
Työolot
Positiivinen vaikutus	Työllisyysturva	YIT on merkittävä työllistäjä, joka tarjoaa arvoketjussaan työtä ja toimeentuloa tuhansille työntekijöille.	YIT:n toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille edellyttävät, että yhteistyökumppanit sitoutuvat varmistamaan työntekijöidensä tietoisuuden työsuhteen sisällöstä ja ehdoista. Lisäksi edellytetään kaikkien paikallisten lakien noudattamista, mikä asettaa minimivaatimukset työsuhteiden kestolle ja määrittää esim. irtisanomisperusteet. Toimintaperiaatteiden toteutumista seurataan muun muassa auditointien ja tilaajavastuukatselmointien avulla. Lisäksi väärinkäytösten epäilyt ja tehdyt ilmoitukset tutkitaan.
Negatiivinen vaikutus	Työllisyysturva	Rakennusprojektien luonteesta johtuen työsuhteet voivat olla määräaikaisia tai epävarmoja.	Työperäisen hyväksikäytön torjumisen prosesseilla, kuten työmaiden kulunhallinta, auditoinnit ja kyselyt, pyritään tunnistamaan, ehkäisemään ja poistamaan väärinkäytöksiä. Mikäli väärinkäytöksiä ilmenee, väärinkäytöksiin puututaan ja vahingot korjataan.
Negatiivinen vaikutus	Työaika	Jos arvoketjun työntekijät joutuvat tekemään liian pitkiä työpäiviä, se voi johtaa terveysongelmiin, hyvinvoinnin heikkenemiseen sekä työn ja vapaa-ajan tasapainon heikkenemiseen.
Negatiivinen vaikutus	Riittävä palkka	Arvoketjussa on merkittävä riski työperäiseen hyväksikäyttöön. Jos arvoketjun työntekijöille ei makseta riittävää palkkaa, lisää se eriarvoisuutta. Arvoketjun työntekijöiden palkkaus ja työehdot voivat olla heikompia kuin YIT:n omien työntekijöiden, mikä voi johtaa tyytymättömyyteen ja taloudellisiin vaikeuksiin.	Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille edellyttävät, että yhteistyökumppanin tulee maksaa työntekijöilleen vähintään lain tai soveltuvan työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa sekä varmistaa pakolliset etuudet, kuten sosiaaliturva. YIT vaatii yhteistyökumppaneita kuitenkin myös maksamaan työntekijöilleen työstä elämiseen riittävää palkkaa.
Positiivinen vaikutus	Työolot	Merkittävänä toimijana YIT voi luoda arvoketjuunsa standardeja, jotka ohjaavat toimittajien toimintaa. YIT:n vaatimuksilla ja valvontamekanismeilla kuten työperäisen hyväksikäytön torjumisen prosesseilla voi olla myönteinen vaikutus arvoketjun työntekijöiden työoloihin.	Sopimuskäytänteillä, kuten Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille, voidaan parantaa yhteistyökumppaneiden työoloja ja torjua työperäistä hyväksikäyttöä. YIT:ssä on käytössä työterveys- ja -turvallisuusperiaatteet sekä lukuisia toimenpiteitä työturvallisuuden lisäämiseksi, kuten turvallisuussuunnittelu, johdon työmaakäynnit, turvallisuushavainnot, työmaiden viikkokokous- ja turvavarttikäytännöt sekä perehdyttäminen ja kouluttaminen. Mahdolliset tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan ja viestitään.
Negatiivinen vaikutus	Terveys ja turvallisuus	Rakennustyömailla työskentelemiseen liittyy työturvallisuusriskejä, joille arvoketjun työntekijät altistuvat ja jotka voivat johtaa henkilövahinkoihin. Kattavillakaan työturvallisuustoimenpiteillä ei voida täysin poistaa kaikkia riskejä. Vastaavia riskejä kohdistuu myös materiaalitoimitusketjuun.
Positiivinen vaikutus	Terveys ja turvallisuus	Työterveyttä ja -turvallisuutta ylläpitävät ja edistävät toimenpiteet vaikuttavat myönteisesti työntekijöiden työhyvinvointiin, työkykyyn ja terveyteen.
Muut työhön liittyvät oikeudet
Negatiivinen vaikutus	Lapsityövoima	Materiaalitoimitusketjua ei tunneta perusteellisesti, joten on mahdollista, että YIT:n arvoketju kattaa myös sellaisia toimintamaita, joissa on riski lapsityövoiman käyttöön.	YIT on vuonna 2024 ottanut käyttöön ihmisoikeushuolellisuusvelvoiteprosessin, jonka osana on aloitettu työ ihmisoikeusriskien systemaattisemmaksi arvioimiseksi. Työehtoihin ja ihmisoikeusasioihin YIT:n tuotannossa ja hankinnassa on lisätty seurantaa. Kaikilla EU- ja ETA- alueiden sekä Sveitsin ulkopuolisilta alueilta tulevalla työvoimalla tulee olla voimassa oleva oleskelulupa ja siihen liittyvä työnteko-oikeus. YIT käyttää työmaiden kulunhallintaa EU:n ulkopuolisten työntekijöiden tunnistamisessa. Lisäksi tehdään säännöllisiä anonyymejä ulkomaisten työntekijöiden kyselytutkimuksia, aiheina työ- ja asumisolot sekä työperäinen hyväksikäyttö. YIT:llä on käytössä työperäisen hyväksikäytön torjuntamalli, johon kuuluu mm. työ- ja ihmisoikeuksiin liittyviä toimittajavaatimuksia ja säännöllisiä auditointeja. Lisäksi tehdään erillisselvityksiä urakoiden ketjutukseen liittyen. Työ- ja ihmisoikeusrikkomusepäilyjen ilmoittamiseen tarjotaan useita kanavia, kuten YIT:n Ethics Channel -ilmoituskanava, johon tulleet kaikki ilmoitukset tutkitaan.
Negatiivinen vaikutus	Pakkotyövoima	Rakennusalan pitkät ja läpinäkymättömät toimitusketjut sekä urakoiden ketjutus, matala alalletulokynnys, EU:n ulkopuolisen työvoiman merkittävä osuus alalla, kustannuskilpailu sekä hankinnan kansainvälistyminen altistavat haavoittuvassa asemassa olevat työntekijät työperäiselle hyväksikäytölle ja ihmisoikeusrikkomuksille myös YIT:n arvoketjussa.

58YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet			oma toiminta  ihmiset
Vaikutus, riski tai mahdollisuus		Kuvaus	Hallinta	Kohdentuminen
Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien turvallisuus
Positiivinen vaikutus	Terveys ja turvallisuus	Jos YIT:n tuotteet ovat turvallisia ja terveellisiä, lisää se tuotteiden haluttavuutta, mikä lisää myyntiä.	Hyvät terveys- ja turvallisuusominaisuudet varmistetaan hyvällä suunnittelulla, rakentamisella ja välttämällä tuotteissa vaarallisia aineita.

59YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet			oma toiminta  arvoketju  ihmiset
Vaikutus, riski tai mahdollisuus		Kuvaus	Hallinta	Kohdentuminen
Yrityskulttuuri
Riski	Yhteisistä toimintaperiaatteista poikkeaminen	YIT:n liiketoiminnan menestyksen edellytyksenä on, että yhtiö toimii arvojensa mukaisesti ja kunnioittaa kaikkia sidosryhmiä, tekee hyvää yhteistyötä ja tuottaa arvoa eri sidosryhmille. Yhteisistä toimintaperiaatteista poikkeaminen voi haitata yrityksen mainetta sekä aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia sekä työntekijöille että asiakkaille.	YIT:llä on käytössään YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteet ja niihin liittyvä koulutus. Arvot, johtamisen periaatteet, johtamisjärjestelmä GRIP sekä koulutukset auttavat kaikkia YIT:n työntekijöitä toimimaan yhtiön arvojen mukaisesti.
Hyvä hallintotapa ja harmaan talouden ehkäisy
Positiivinen vaikutus	Korruption ja lahjonnan ehkäisy	Luotettavan kumppanin kanssa on mielekästä tehdä töitä. YIT haluaa lisätä sidosryhmien luottamusta siihen, että yhtiö toimii luotettavasti ja systemaattisesti harmaan talouden ehkäisemiseksi sekä omassa toiminnassaan että alihankkijoiden kanssa toimiessa. Siten edistetään yhtiön omaa mainetta ja edesautetaan myös alihankintaketjussa toimivien yritysten työtä harmaan talouden ehkäisyssä.	YIT:llä on käytössään YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteet ja niihin liittyvä koulutus. YIT vaatii kaikilta yhteistyökumppaneilta sitoutumista toimintaperiaatteisiin yhteistyökumppaneille. YIT:llä on käytössä myös eettinen ilmoituskanava YIT Ethics Channel, jonka kautta kaikki YIT:n sidosryhmät voivat ilmoittaa anonyymisti havaitsemistaan epäkohdista tai rikkomuksista. Yhtiö suorittaa auditointeja hankintaketjuun kuuluvista yrityksistä ja tekee taustaselvityksiä. YIT:llä on käytössä työperäisen hyväksikäytön torjuntamalli.
Positiivinen vaikutus	Harmaan talouden ehkäisy

60YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA

MAHDOLLISUUKSIEN HALLINTA

KAKSOISOLENNAISUUSANALYYSI

PROSESSI OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA

MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMISEKSI JA ARVIOIMISEKSI

Kaksoisolennaisuuden arviointiprosessi YIT:llä sisälsi useita vaiheita, joilla kattavasti

tunnistettiin ja arvioitiin yhtiön toimintaan ja arvoketjuun liittyviä ympäristöön,

yhteiskuntaan ja hallintoon liittyviä kestävyysvaikutuksia, -riskejä ja -mahdollisuuksia.

Tämä iteratiivinen lähestymistapa varmisti, että kaikki olennaiset kestävyysseikat

tunnistettiin ja raportoitiin ESRS-standardien mukaisesti. Kaksoisolennaisuuden arviointi

suoritettiin kesäkuun 2023 ja heinäkuun 2024 välisenä aikana, ja sitä tuki ulkopuolinen

asiantuntija.

Kestävyyteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet tunnistetaan ja arvioidaan YIT:n hallituksen

hyväksymän riskienhallintapolitiikan mukaisesti, joka koskee kaikkia YIT:n toimintamaita.

Prosessi määrittelee menettelytavat riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja

hallitsemiseksi ja käsittelee kestävyyteen liittyviä riskejä samalla tavalla kuin muitakin

riskejä. Projektiriskien hallinta noudattaa ISO 31000-standardin mukaisia

riskienhallintaperiaatteita ja toteutetaan viidessä prosessivaiheessa: riskien tunnistaminen,

bruttoarviointi, hallintatoimenpiteiden suunnittelu, nettoarviointi sekä seuranta ja valvonta.

Projektitason riskienhallintatoimenpiteet suunnitellaan aina projektikohtaisesti, ja niissä

tapahtuvia muutoksia seurataan kuukausittain. Riskienhallintapolitiikka ohjaa myös

operatiivisten ja strategisten ympäristöriskien tunnistamista ja arviointia osana

strategiaprosessia ja vuotuista suunnittelua. Kestävyyteen liittyvien riskien tunnistamista ja

hallintaa kehitetään yhteistyössä YIT-konsernin riskienhallintatiimin ja vastuullisuustiimin

kanssa. YIT:n toiminnassa tosiasiallisilla ja mahdollisilla vaikutuksilla on suoria yhteyksiä

riskeihin, ja yhtiö on tunnistanut kestävyyteen liittyvät riskit olennaisista vaikutuksista.

Kaksoisolennaisuusprosessin aikana YIT hyödynsi aiempia olennaisuusarviointeja ja

konsernin riskienhallintaprosessia. Aiemmat olennaisuusarvioinnit suoritettiin vuosina

2018 ja 2022, ja niissä arvioitiin sekä merkitys sidosryhmille (ulkoiset vaikutukset),

merkitys YIT:lle (vaikutukset liiketoimintaamme) että rakennussektorin erityispiirteet.

Näiden aiempien olennaisuusarviointien tulokset formalisoitiin kahdeksaksi olennaiseksi

vastuullisuusteemaksi. Näitä käytettiin perustana olennaisuuden analysoinnissa

kaksoisolennaisuuden näkökulmasta.

TAUSTATIETOJEN KERÄÄMINEN

Prosessi alkoi tietojen keräämisellä, hyödyntäen YIT:n olemassa olevaa dokumentaatiota

ja arviointeja, sidosryhmähaastatteluja ja kirjallisuuskatsausta. Tämä tutkimus kattoi

erilaisia raportointikehyksiä, toimialaraportteja ja megatrendejä. Haastatteluissa oli

mukana sekä sisäisiä että ulkoisia sidosryhmiä potentiaalisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamiseksi.

Ulkoiseen analyysiin sisältyi:

• Raportointistandardien ja parhaiden käytäntöjen tarkastelu

• Keskeisten toimialavertailujen tarkastelu

• Media-analyysi

• Sääntelyanalyysi

• Analyytikoilta, sijoittajilta ja muista lähteistä saatu palaute.

Sisäisessä analyysissä hyödynnettiin YIT:n aiempia arviointeja kuten

ihmisoikeusvaikutusten arviointia ja aiempia olennaisuusarviointeja sekä vuosien varrella

tehtyjen sidosryhmäkyselyjen tuloksia.

Tietojen keräämisprosessin tuloksena YIT tunnisti 111 potentiaalisesti olennaista

vastuullisuusseikkaa, joista keskusteltiin ja joita pisteytettiin sarjassa työpajoja.

SIDOSRYHMIEN OSALLISTUMINEN

YIT kartoitti sidosryhmiensä näkemyksiä vuonna 2023 suoritetuilla haastatteluilla ja

vuosien varrella tehdyillä olennaisuusarvioinneilla varmistaakseen heidän

huolenaiheidensa ja odotustensa kattavan ymmärtämisen.

Haastatteluja tehtiin sidosryhmien kuten työntekijöiden, asiakkaiden, sijoittajien, yhteisön

edustajien ja toimialajärjestöjen kanssa. Nämä haastattelut auttoivat tunnistamaan eri

näkökulmista merkittävimmät kestävyysseikat.

TYÖPAJAT JA PISTEYTYS

Useita työpajoja järjestettiin, jotta tietojen keräämisprosessin aikana tunnistetut

kestävyysteemat voitaisiin tiivistää olennaisimpiin kestävyysseikkoihin. Alkuvaiheen kolme

työpajaa fasilitoi ulkopuolinen vastuullisuusasiantuntija, ja niihin osallistui YIT:n

vastuullisuustiimi ja asiaankuuluvat sisäiset asiantuntijat konsernista. Työpajoissa arvioitiin

vaikutuksia YIT:n koko arvoketjuun ja katettiin kaikki toimintamaat. Arvoketjua koskevat

arvioinnit perustuivat pääasiassa sisäiseen tietämykseen ja keskittyivät lähinnä

ensimmäisen tason toimittajiin sekä keskeisten asiakasryhmien ja pääliikesuhteiden

kiinnostukseen. Näihin työpajoihin sisältyivät:

Pitkän listan työpaja

Tämän työpajan tarkoituksena oli varmistaa kestävyysseikkojen pitkän listan kattavuus ja

tunnistaa mahdolliset epäolennaiset seikat, jotka voitaisiin hylätä.

Olennaisten vaikutusten työpaja

Tässä työpajassa mahdollisesti olennaiset kestävyysseikat pisteytettiin vakavuuden ja

todennäköisyyden perusteella. Pisteytystä käytettiin tunnistamaan YIT:lle olennaisimmat

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Taloudellisen olennaisuuden työpaja

Tämä työpaja keskittyi pisteyttämään mahdollisesti taloudellisesti olennaiset vaikutukset

vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella YIT:n taloudellisesti olennaisten riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamiseksi.

Konsolidointityöpajat ja lopullinen viimeistely

Työpajojen alkuperäiset pisteet ja tulokset koottiin ja käsiteltiin ydintiimin kanssa. Pisteitä

mukautettiin, jotta saatiin kokonaisvaltainen näkemys tuloksista. Prosessin aikana

huomioitiin myös olennaisten kestävyysseikkojen väliset riippuvuudet ja suhteet, kun YIT

sai lisää tietoa raportointiprosessin aikana.

Joukko loppuvaiheen työpajoja järjestettiin pisteytysprosessin tulosten tarkistamiseksi,

olennaisten seikkojen kokonaisvaltaiseksi arvioimiseksi ja olennaisten seikkojen lopullisen

listan viimeistelemiseksi sen jälkeen, kun EFRAG (European Financial Reporting Advisory

Group) julkaisi toteutusohjeet toukokuussa 2024. Konsernin kaupunkikehityksestä ja

vastuullisuudesta vastaava johtoryhmän jäsen osallistui työpajoihin ja on vahvistanut

tulokset. Lisäksi olennaisten kestävyysseikkojen käsittelyä on laajasti jatkettu yhtiön sisällä

yhdessä asiantuntijoiden ja operatiivisten aiheiden omistajien kanssa.

Kaksoisolennaisuuden arviointiprosessin aikana YIT arvioi sekä ESRS:n määrittelemiä

kestävyyteen liittyviä seikkoja että muista lähteistä peräisin olevia kestävyyteen liittyviä

aiheita. YIT on arvioinut ympäristövahingot yhteisökohtaiseksi olennaiseksi

kestävyysseikaksi.

61YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

PISTEYTYSMENETELMÄ

Olennaisten kestävyysaiheiden määrittämisessä YIT käytti pisteytysmenetelmää, joka

perustuu sen riskimatriisiin, jossa käytetään viisiportaista asteikkoa alla kuvatun

mukaisesti:

• Vaikutuksen mittakaava ja laaja-alaisuus: lievä, vähäinen, kohtalainen,

merkittävä, erittäin suuri

• Korjattavuus: täysin palautuva, korjattavissa, osittain korjattavissa, vaikeasti

korjattavissa, korjaamaton

• Todennäköisyys: erittäin epätodennäköinen, epätodennäköinen, mahdollinen,

todennäköinen, erittäin todennäköinen

• Toimenpiteet riskin vähentämiseksi tai mahdollisuuksien lisäämiseksi: lievä,

vähäinen, kohtalainen, huomattava, merkittävä.

Pisteytyksessä huomioitiin sekä tosiasialliset että mahdolliset vaikutukset, ja

olennaisuuden määrittämiseksi asetettiin kynnykset. Pisteytyksellä pyritään erottamaan

tosiasiallisten ja mahdollisten vaikutusten olennaisuus sekä taloudellisesti olennaiset riskit

ja mahdollisuudet. Pisteytysmenetelmä on kuvattu alla:

Tosiasiallisten vaikutusten olennaisuus = (Vaikutuksen mittakaava 33 % + Vaikutuksen

laaja-alaisuus 33 % + Korjattavuus 33 %) + (Todennäköisyys (5) 100 %).

Mahdollisten vaikutusten olennaisuus = (Vaikutuksen mittakaava 33 % + Vaikutuksen

laaja-alaisuus 33 % + Korjattavuus 33 %) + (Todennäköisyys 50 % + Toimenpiteet

mahdollisen kielteisen vaikutuksen vähentämiseksi tai positiivisen vaikutuksen

lisäämiseksi 50 %).

Taloudellinen olennaisuus = (Mahdollisen taloudellisen vaikutuksen koko 100 %) +

(Todennäköisyys 50 % + Toimenpiteet riskin vähentämiseksi tai positiivisen vaikutuksen

lisäämiseksi 50 %).

Tosiasiallisten vaikutusten osalta kaikki kestävyysseikat, jotka saivat yli 8 pistettä,

määriteltiin olennaisiksi. Mahdollisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien osalta kaikki

seikat, jotka saivat yli 7 pistettä, määriteltiin olennaisiksi. Olennaisten vaikutusten

tunnistamisessa YIT on omaksunut lähestymistavan, jossa vakavuus on etusijalla

todennäköisyyteen nähden. Siksi seikkoja, jotka voivat sisältää mahdollisia tai tosiasiallisia

ihmisoikeuksiin liittyviä negatiivisia vaikutuksia, on pidetty olennaisina. YIT ei ole päättänyt,

milloin kaksoisolennaisuusanalyysiä tullaan päivittämään.

Kaksoisolennaisuusanalyysin tulos

E1 Ilmastonmuutos

3 Ilmastonmuutoksen hillintä (kasvihuonekaasupäästöt)

6 Energia

17 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat

10 Vedenotto

E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

11 Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutustekijät

12 Vaikutukset lajien tilaan

Yhteisökohtaiset tiedot

7 Ympäristövahingot

E5 Kiertotalous

15 Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö

16 Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset (jäte)

S1 Oma työvoima

18 Koulutus ja taitojen kehittäminen

19 Työllisyysturva

20 Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä

21 Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi

22 Monimuotoisuus

23 Työaika ja riittävä palkka

24 Yhteistoimintaneuvottelut

25 Terveys ja turvallisuus

S2 Arvoketjun työntekijät

19 Työllisyysturva

25 Terveys ja turvallisuus

26 Lapsi- ja pakkotyö

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

31 Tuotteiden laatu ja turvallisuus

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

32 Yrityskulttuuri

35 Hyvä hallintotapa, harmaan talouden ehkäisy

62YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

KUVAUS OLENNAISTEN VAIKUTUSTEN, RISKIEN JA

MAHDOLLISUUKSIEN TUNNISTAMIS- JA

ARVIOINTIPROSESSEISTA

ILMASTONMUUTOS

YIT:n toiminta aiheuttaa ilmastonmuutokseen liittyviä negatiivisia ja positiivisia vaikutuksia

sekä riskejä ja mahdollisuuksia. Ilmastoon liittyvät riskit voivat olla joko siirtymäriskejä tai

fyysisiä riskejä. Kaksoisolennaisuuden arviointiprosessissa tunnistetut vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet sekä niiden hallintakeinot on esitetty ilmastonmuutokseen liittyvät

olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukossa. Nämä vaikutukset

johtuvat YIT:n liiketoimintamallista, joka on hyvin materiaali-intensiivinen ja vaatii raskaan

kaluston käyttöä. Vaikutukset ovat pitkäaikaisia, sillä kasvihuonekaasut säilyvät

ilmakehässä pitkään. Rakennuksien laskennallinen käyttöikä on vähintään 50 vuotta,

infrastruktuurin vähintään 100 vuotta, ja tyypillisesti ne säilyvät osana rakennettua

ympäristöä paljon kauemmin. Olennaiset vaikutukset syntyvät niin YIT:n omassa

toiminnassa rakentamisen aikana kuin YIT:n liikesuhteiden kautta YIT:n hankkimien

tuotteiden, materiaalien ja palveluiden valmistuksessa sekä myytyjen rakennusten ja

infrastruktuurin käytön aikana aiheutuvina kasvihuonekaasupäästöinä.

YIT on tunnistanut ilmastonmuutokseen liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia sekä arvioinut niiden vaikutuksia liiketoimintamalliin, arvoketjuun,

strategiaan ja päätöksentekoon. YIT on toteuttanut ilmastonmuutokseen ja siihen

sopeutumiseen liittyviä riskien ja mahdollisuuksien arviointeja sekä raportointivuonna, että

sitä edeltävinä vuosina. Ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia, fyysisiä ja siirtymäriskejä

sekä mahdollisuuksia huomioidaan päätöksenteossa esimerkiksi kumppaneita ja

rakennusmateriaaleja valittaessa sekä päätettäessä suunnitteluratkaisuista. Lisäksi YIT on

uudessa strategiassaan huomioinut ilmastonmuutokseen liittyvät mahdollisuudet.

Tiettyjen merkittävimpien riskien ja mahdollisuuksien osalta on arvioitu myös

yhteensopivuutta YIT:n liiketoimintamallin ja strategian kanssa.

YIT tunnistaa ja arvioi vaikutuksiaan ilmastonmuutokseen laskemalla ja raportoimalla sen

toiminnassa syntyvät suorat ja epäsuorat kasvihuonekaasupäästöt sekä

päästövähennystoimenpiteillä jo aikaansaadut ja suunnitellut päästövähennykset. Scope

1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt on raportoitu taulukossa

Kasvihuonekaasupäästöt.

FYYSISET RISKIT OMISSA TOIMINNOISSA JA ARVOKETJUN ALKU- JA

LOPPUPÄÄSSÄ

Fyysisiä riskejä arvioitaessa on analysoitu sekä kroonisia että akuutteja ilmastoon liittyviä

uhkia, jotka liittyvät lämpötilaan, tuuleen, veteen ja maamassoihin sekä maaperään.

Vuonna 2022 tehdyssä Suomen talonrakentamiseen ja infrarakentamiseen keskittyvässä

fyysisten riskien arvioinnissa analysoitiin miten YIT:n liiketoiminta saattaa altistua

ilmastoon liittyville vaaroille. Vuonna 2024 vastaavia ilmastoon liittyvien fyysisten uhkien

arviointeja on tehty YIT:n muiden toimintamaiden liiketoiminnoille. Arvioinnit on toteutettu

maakohtaisesti ja niissä on arvioitu rakennuksiin, rakenteisiin sekä maaperään kohdistuvia

vaaroja. Yksittäisiin omaisuuseriin kohdistuvia vaaroja on arvioitu myös tapauskohtaisesti

tarkkaan maantieteelliseen sijaintiin perustuen. Fyysisten riskien arvioinnissa tunnistettiin

myös ne lämpötilaan, tuuleen, veteen ja maamassoihin sekä maaperään liittyvät riskit,

jotka tulee ottaa huomioon rakennuksien ja infrastruktuurin suunnittelussa.

Esimerkkejä ilmastonmuutoksen aiheuttamista fyysisistä kroonisista riskeistä ovat

lämpötilan ja sadeolojen ja -tyyppien vaihtelut, jotka vaikuttavat rakennusmateriaalien

kestävyyteen ja lisäävät rakennusten ylläpitokustannuksia. Sijainnista riippuen

lämpökuormitus ja kaupunkien lämpösaarekeilmiö muodostavat kohtalaisen riskin

talonrakentamisessa. Myös maamassojen ja maaperän muutokset, kuten vettyneen

rinnemaan valuminen ja eroosio, voivat vaikuttaa rakennusprojektien toteutukseen ja

kestävyyteen. Merkittäväksi akuutiksi fyysiseksi riskiksi on tunnistettu kasvavista

sademääristä ja voimakkaista sateista johtuvat tulvat ja hulevesien hallintaan liittyvät

haasteet. YIT:n toiminnassa myös lämpöaallot aiheuttavat merkittävän akuutin fyysisen

riskin. Lämpöaallot nostavat hetkittäistä jäähdytystarvetta ja ilmanlaadun parantamisen

tarvetta. Pitkät helleaallot voivat vaikuttaa myös infrarakenteisiin.

Vuonna 2024 toteutetussa ilmastoskenaarioihin perustuvassa riskien arvioinnissa oli

mukana yhteensä 19 fyysistä riskiä ja se kattoi YIT:n omat toiminnat ja arvoketjun alku- ja

loppupään. Työssä hyödynnettiin hallitusten välisen ilmastopaneelin (IPCC) laatimia

ilmastoskenaarioita. Riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisen jälkeen jokainen niistä

arvioitiin kahden erilaisen ilmastoskenaarion näkökulmasta. Ilmastoskenaariot ovat RCP

2.6 skenaario, jossa maapallon lämpötila nousee alle 2 °C vuoteen 2100 mennessä, ja

suurten päästöjen ilmastoskenaario RCP 8.5, jossa päästöt kasvavat edelleen vuoteen

2100 mennessä. Nämä skenaariot valittiin, koska ne eroavat merkittävästi toisistaan, ja

jotta tunnistettaisiin selkeämmin mahdolliset muutokset toimintaympäristössä. Jokaisen

riskin ja mahdollisuuden todennäköisyyttä ja taloudellista vaikuttavuutta arvioitiin

molemmissa skenaarioissa. Ilmastonmuutokseen liittyviä fyysisiä riskejä arvioitaessa lyhyt

aikaväli käsittää yhden vuoden, keskipitkä aikaväli 1–5 vuotta ja pitkä aikaväli yli viisi

vuotta. Vuonna 2024 riskejä arvioitiin pitkällä aikavälillä vuoteen 2030 asti. Tämä aikaväli

valittiin, koska YIT:n päästövähennystavoitteet on asetettu vuodelle 2030 ja YIT:n uusi

strategiakausi kestää vuoteen 2029. Aikaväli on siten myös yhteneväinen strategisen

suunnittelun ja pääoman kohdentamissuunnittelun kanssa. Omaisuuserien odotettu

elinkaari voi kestää tätä pidempään. Vuoden 2024 olennaisten vaikutuksien, riskien ja

mahdollisuuksien arviointi tehtiin kattavammin kuin aikaisempina vuosina, joten sen

pohjalta ei voida vielä arvioida muutoksia edelliseen raportointikauteen.

SIIRTYMÄRISKIT JA -MAHDOLLISUUDET OMISSA TOIMINNOISSA JA

ARVOKETJUN ALKU- JA LOPPUPÄÄSSÄ

Siirtymäriskien arvioinnissa käytetään samoja aikavälejä ja skenaarioita kuin fyysisten

riskien arvioinnissa. YIT on tunnistanut siirtymätapahtumat pitkällä aikavälillä vuoteen

2030 asti perustuen kahteen erilaiseen ilmastoskenaarioon. Alle 2 asteen lämpenemisen

skenaariossa vuonna 2030 siirtymä on hallittu, kun taas 4 asteen suurten päästöjen

skenaariossa siirtymä on epäjärjestäytynyttä. YIT on tunnistanut yhteensä 14 erilaista

siirtymätapahtumaa. Tunnistamisessa YIT hyödynsi TCFD -viitekehystä (Task Force on

Climate-related Financial Disclosures), jossa ilmastoon liittyvät siirtymätapahtumat jaetaan

neljään luokkaan. Nämä luokat ovat politiikka ja lainsäädäntö, teknologia, markkinat ja

maine.

Vuoden 2024 ilmastoskenaarioihin pohjautuvassa ilmastoriskiarvioinnissa YIT:n

merkittävimmiksi siirtymäriskeiksi arvioitiin hiilen hinnoittelun lisääntyminen, raaka-

ainekustannusten kasvu, tuotteiden korvautuminen sekä pakolliset sertifioinnit ja

vaatimukset tuotteille. Siirtymätapahtumilla on vaikutusta YIT:n liiketoimintaan sekä

arvoketjun alku- ja loppupäähän. Ilmastoon liittyvät siirtymätapahtumat voivat esimerkiksi

aiheuttaa YIT:lle lisäkustannuksia tuote- ja materiaalikustannusten kasvun ja lisääntyneen

tuotteisiin liittyvän sääntelyn kautta. Vähäpäästöisempiin tuotteisiin YIT on tunnistanut

liittyvän sekä siirtymäriskejä, että mahdollisuuksia. Siirtymätapahtumat voivat vaikuttaa

myös YIT:n omaisuuseriin. Esimerkiksi sertifiointien ja päästöjen hinnoittelun

lisääntyminen voivat nostaa YIT:n omistamiin kiinteistöihin liittyviä kustannuksia.

Tarkkoihin kiinteistöjen sijainteihin perustuvaa erillisarviointia siirtymätapahtumien

vaikutuksista ei ole tehty. Myös vähähiilisyyteen liittyvien teknologioiden lisääntyminen voi

lisätä hankinnan kustannuksia. Muutokset asiakkaiden odotuksissa sekä vähähiilisyyteen

liittyvät teknologiat voivat sekä lisätä että vähentää YIT:n liikevaihtoa. Puutteelliset toimet

ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi voivat puolestaan vaikuttaa YIT:n maineeseen ja siten

lisätä kustannuksia sekä vähentää YIT:n liikevaihtoa ja asiakaskuntaa. Suunnittelun ja

rakentamisen prosesseihin kustannuksia lisääviä siirtymätapahtumia voivat olla pakolliset

sertifioinnit, hiilen hinnoittelu ja siihen liittyvän sääntelyn lisääntyminen, vähähiiliset

teknologiat, muutokset asiakkaiden tai kumppaneiden odotuksissa sekä riittämättömien

ilmastotoimien aiheuttama mainehaitta.

63YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa

1. Tilinpäätöksessä esitetyt kriittiset ilmastoon liittyvät oletukset kuten sadannan

lisääntyminen, tulvat ja pidentyneet hellejaksot ovat yhteneväisiä skenaarioanalyysin

kanssa. Fyysiset riskit voivat aiheuttaa hankkeiden viivästymistä ja kasvattaa

kustannuksia. Samoin kuin skenaarioihin perustuvassa ilmastoriskien arvioinnissa myös

tilinpäätöksessä arvioidaan, että siirtyminen vähähiilisyyteen voi aiheuttaa teknisiä,

taloudellisia, markkina- ja maineriskejä YIT:lle. YIT:n vaihto-omaisuuteen kirjattuja

omaisuuseriä ovat pääosin asumisen liiketoimintaan liittyvä tonttivaranto, rakenteilla olevat

kohteet sekä valmiit huoneistot ja kiinteistöt. Siirtymätapahtumien vaikutuksia yksittäisiin

vaihto-omaisuuseriin ei ole arvioitu.

PILAANTUMINEN

YIT on tunnistanut ja arvioinut, että ympäristövahingoissa eli työmailla tapahtuvissa

vahingoissa on yleensä kyse pienistä paikallisista pilaantumisista, jotka saadaan helposti

puhdistettua ja joilla harvoin on laajempaa vaikutusta ympäristöön. Yhtiö ei ole seulonut

toimipaikkojensa sijainteja ja liiketoimintaansa tunnistaakseen tosiasialliset ja mahdolliset

pilaantumiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. YIT tekee lähes kaikilla

työmailla työmaakohtaisia riskianalyyseja pilaantumisen osalta, minkä tuloksena

päätetään työmaakohtaisista turvatoimista. Se toteuttaa kaikki viranomaismääräykset,

minkä lisäksi minkäänlaisia oman toiminnan päästöjä ympäristöön ei hyväksytä. Yhtiö ei

ole järjestänyt erityisiä kuulemisia vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa.

VESIVARAT JA MERTEN LUONNONVARAT

YIT on tunnistanut ja arvioinut, että sen omalla toiminnalla on negatiivisia vaikutuksia

myös vesistressisillä alueilla vedenoton takia. Kuitenkin rakennusalalla, jolla myös YIT

toimii, oman toiminnan vedenkäyttö on muihin toimialoihin verrattuna suhteellisen

vähäistä. Tästä syystä YIT ei ole arvioinut omistuksiaan ja toimintaansa tunnistaakseen

vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.

Yhtiö ei ole myöskään järjestänyt erityisiä kuulemisia vaikutusten kohteena olevien

yhteisöjen kanssa.

BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS JA EKOSYSTEEMIT

Prosessi, jolla YIT tunnistaa vaikutuksensa luonnon monimuotoisuuteen, nojaa sekä

viranomaisvaatimuksiin että yhtiön omiin selvitysprosesseihin. Oman toiminnan kautta

näkyvimmät vaikutukset tulevat maankäytön muutoksesta rakentaessa aiemmin

rakentamattomille alueille. Varsinaista rakentamista edeltää suunnittelu- ja lupaprosessit.

Luonnonarvoihin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan esimerkiksi kaavoituksen yhteydessä

sekä osana ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Luontoselvitykseen

pohjautuvan luontovaikutusten arvioinnin tavoitteena on löytää suunnitteluratkaisu, jolla

haitalliset luontovaikutukset joko vältetään kokonaan tai ne jäävät mahdollisimman

vähäisiksi. Viranomaisten vaatimien selvitysten lisäksi YIT:n johtamisjärjestelmän

mukaisesti jokaisen Suomessa sijaitsevan asumisen segmentin uudisrakentamisen

projektin on varmistettava, että hankkeella on käytettävissä tai teetetty riittävän tarkka

luontoselvitys, jotta hankealueen luontoarvot on selvitetty. YIT on myös selvittänyt

kaikkien tonttiensa sijaintitietojen perusteella, sijaitseeko tontti alle 500 m päässä

luontoherkiltä alueilta tai suojelualueilta, asian huomioimiseksi mahdollisimman

varhaisessa vaiheessa.

Kartoituksen perusteella YIT:llä on toimipaikkoja, jotka sijaitsevat luonnon

monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä. Näillä tonteilla

toiminta johtaa luontotyyppien tai -lajien elinympäristöjen heikentymiseen. Toiminta

vaikuttaa kielteisesti näihin alueisiin ensisijaisesti vaikuttamalla alueiden

kytkeytyneisyyteen ja eliöiden liikkumiseen herkkien alueiden ja muiden alueiden välillä.

Myös melun, valon ja heijastavien pintojen vaikutus on lisääntynyt näillä alueilla. Vain hyvin

harvalla tontilla tapahtuvalla rakentamisella on suora negatiivinen vaikutus eliöihin ja

ekosysteemeihin, sillä hyvin harva tontti sijaitsee ei-rakennetulla alueella. Näillä tonteilla

toiminta voi häiritä sellaisia lajeja, joita varten on osoitettu suojelualue. Lieventäviä

toimenpiteitä tehdään varsinaista rakentamista edeltävän suunnittelu- ja lupaprosessin

yhteydessä tapauskohtaisesti.

YIT on selvittänyt riippuvuuksia ja vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen vaiheittain.

Vuonna 2023 YIT selvitti omia riippuvuuksiaan ja vaikutuksiaan luonnon

monimuotoisuuteen käyttämällä ENCORE-työkalua (Exploring Natural Capital

Opportunities, Risks, and Exposure), johon lisättiin Biodiversity Risk Filter ja SBTN

(Science Based Targets for Nature) Sectoral Materiality Tool. Raportti osoitti, että YIT:llä

on riippuvuuksia 12 ekosysteemipalvelusta, joista ilmaston sääntelyn ja tulvien ja

myrskyjen suojelun kohdalla riippuvuus ylsi merkittävälle tasolle. Raportti osoitti myös,

että YIT:n vaikutukset ovat suurimmat maa- ja vesiekosysteemeihin.

Vuoden 2024 syksyllä YIT selvitti ja laski luontojalanjälkensä käyttäen LC-impact

metodologiaa perustuen omiin suoriin vaikutuksiin sekä Suomen hankinnan kautta

aiheutuneisiin luontovaikutuksiin. Luontojalanjälkilaskennan tavoitteena oli saada

mitattavaa ja vertailtavaa tietoa siitä, mistä oman toiminnan ja hankinnan osista aiheutuu

suurimmat luontovaikutukset. Riippuvuuksien ja vaikutusten kartoittamisen sekä

luontojalanjälkilaskennan tuloksia on otettu huomioon luonnon monimuotoisuuden

resilienssianalyysissä. Resilienssianalyysissä on arvioitu näitten perusteella tärkeimpiä

sekä fyysisiä riskejä, siirtymäriskejä että järjestelmäriskejä. YIT:n suorat vaikutukset

biologiseen monimuotoisuuteen, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti paikallisiin yhteisöihin,

perustuvat rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin luontoon työmaa-alueella.

Yksittäisiin rakennushankkeisiin liittyen YIT kuulee paikallisyhteisöjä osana YVA- ja

kaavoitusprosessia sekä tarvittaessa epämuodollisissa tilaisuuksissa. Koko konsernia

koskevassa olennaisuuden tunnistamisen prosessissa YIT ei erikseen ole kuullut näitä

yhteisöjä.

RESURSSIEN KÄYTTÖ JA KIERTOTALOUS

YIT on tunnistanut ja arvioinut resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä vaikutuksia,

riskejä ja mahdollisuuksia. Prosessissa havaittiin riskejä ja negatiivisia vaikutuksia, kuten

materiaalihukka, materiaalin saatavuus ja kustannukset sekä kierrätyksen tehottomuus.

YIT tekee systemaattista työtä näiden asioiden johtamisessa ja hallitsemisessa. YIT arvioi

jatkuvasti rakennusmateriaalien soveltuvuutta, kustannustehokkuutta ja kestävyyttä,

pyrkien pitämään materiaalit ja tuotteet kierrossa mahdollisimman pitkään.

Materiaalit ovat kriittinen tekijä YIT:n toiminnassa. Materiaalien hallinnalla on suoria

vaikutuksia muun muassa rakennushankkeiden kustannustehokkuuteen, aikatauluihin,

laatuun sekä materiaalihukan ja jätteen määriin. Kiertotaloutta tukevien

kierrätysmateriaalien sekä ilmastoystävällisempien vähähiilisten materiaalien hintataso

sekä saatavuus saattavat poiketa huomattavasti perinteisimmistä materiaaleista.

Kiertotalouden periaatteita on entistä vahvemmin nostettu jo vuosia ydintoimintoihin

kuuluneen jätejohtamisen rinnalle. Kiertotalouden periaatteiden mukaan rakentamisen

suunnitteluvaiheessa rakennesuunnitelmien sisältöjä rikastetaan ominaisuuksilla, jotka

parantavat rakennettavan kohteen muuntojoustavuutta ja laajennettavuutta sekä

mahdollistavat pienempien osakokonaisuuksien korjattavuuden tai purkamisen.

Jätejohtamista ohjaa pyrkimys toimia jätehierarkian ylimmillä tasoilla aktiivisena

osapuolena jätehuollon arvoketjussa.

YIT:n rakennushankkeissa kiertotalous on ollut ohjaavana teemana myös hankkeen

osapuolien välillä käydyissä suunnittelukokouksissa ja valmisteluissa. Osapuolet ovat

halunneet sisällyttää rakennushankkeita osaksi isompia kiertotalouden kehitysohjelmia tai

pilotointeja. Esimerkkeinä näistä ovat Jätkäsaaren kiertotalouskortteli sekä

Aleksanterinkatu 13, joissa kiertotalouden periaatteet ovat toimineet keskeisinä ajureina jo

projektien suunnitteluvaiheessa.

64YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMINEN

YIT tunnistaa ja arvioi vastuullisuuteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet hallituksen

hyväksymän riskienhallintapolitiikan mukaisesti, joka kattaa kaikki toimintamaat. Prosessi

noudattaa ISO 31000 -standardia ja sisältää viisi vaihetta: riskien tunnistaminen,

bruttoarviointi, hallintatoimenpiteiden suunnittelu, nettoarviointi sekä seuranta ja valvonta.

Projektikohtaiset riskienhallintatoimenpiteet suunnitellaan ja niitä seurataan kuukausittain.

Riskienhallintapolitiikka ohjaa myös ympäristöriskien tunnistamista ja arviointia osana

strategiaprosessia ja vuotuista suunnittelua.

YIT:n toiminnassa tosiasiallisilla ja mahdollisilla vaikutuksilla on suoria yhteyksiä riskeihin,

ja yhtiö on tunnistanut kestävyyteen liittyvät riskit olennaisista vaikutuksista. YIT arvioi

vaikutuksia ja riskejä eri sijainneissa huomioiden paikalliset ympäristöolosuhteet,

lainsäädännön ja yhteisöjen tarpeet. Yhtiö tarkastelee eri toimintojen, kuten rakentamisen,

kiinteistökehityksen ja infrarakentamisen, erityispiirteitä sekä analysoi rakennus- ja

kiinteistöalan trendejä, markkinatilannetta ja kilpailutilannetta. Lisäksi YIT arvioi liiketoimien

rakenteita, kuten hankkeiden laajuutta ja kumppanuuksia, tunnistaakseen niihin liittyvät

riskit ja mahdollisuudet. Lue lisää kohdasta Prosessi olennaisten vaikutusten, riskien

ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja arvioimiseksi.

65YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Ympäristötiedot

E1–ILMASTONMUUTOS

Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet			oma toiminta  arvoketju  ympäristö  ihmiset
Vaikutus, riski tai mahdollisuus	Kuvaus		Hallinta	Kohdentuminen
Ilmastonmuutoksen hillitseminen - Hiilidioksidipäästöt
Negatiivinen vaikutus	Rakentamisella on erittäin suuri hiilijalanjälki. Rakentaminen vastaa noin 40 %:sta globaalista energiankulutuksesta ja rakennukset ja rakentaminen aiheuttavat noin kolmanneksen Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. YIT:n omassa toiminnassa ja arvoketjussa aiheutuvat kasvihuonekaasut vaikuttavat negatiivisesti sekä ihmisiin, että ympäristöön, sillä ne aiheuttavat ilmaston lämpenemistä, joka heikentää niin ihmisten kuin luonnon elinolosuhteita.		YIT arvioi säännöllisesti vaikutuksiaan ja vaikutusmahdollisuuksiaan ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, laskee aiheuttamansa kasvihuonekaasupäästöt ja seuraa päästövähennystavoitteiden toteutumista. YIT:llä on tieteeseen perustuvat SBTi:n hyväksymät päästövähennystavoitteet ja hiilitiekartta, joka sisältää toimenpiteitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Toteuttamalla hiilitiekartan toimenpiteitä, YIT hillitsee negatiivisia vaikutuksia ilmastoon.
Siirtymäriskit	Mikäli YIT ei saavuta päästövähennystavoitteitaan, saattaa se vaikuttaa negatiivisesti YIT:n maineeseen, mahdollisuuksiin voittaa kilpailussa ja vastata asiakkaiden vaatimuksiin sekä rahoituksen hintaan ja saatavuuteen. Vähähiilisten rakennusmateriaalien hintoihin ja saatavuuteen voi liittyä negatiivisia taloudellisia vaikutuksia. Siirtymäriski kohdistuu niin YIT:n omaan toimintaan kuin arvoketjuun.		Etenemistä kohti päästövähennystavoitteita sekä hiilitietiekartassa suunniteltujen toimenpiteiden toteuttamista seurataan säännöllisesti. Vaikuttavuudeltaan strategisiksi riskeiksi nousseet ilmastonmuutokseen liittyvät riskit arvioidaan osana strategisten riskien arviointia.
Mahdollisuus	Ilmastonmuutoksen hillitseminen voi luoda YIT:lle uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ilmastonmuutoksen hillitseminen lisää esimerkiksi vihreään siirtymään liittyviä toimitila- ja infrastruktuurihankkeita.		Yhtiötasolla erilaisia ilmastonmuutokseen liittyviä mahdollisuuksia on arvioitu osana ilmastoskenaarioihin perustuvaa riskien ja mahdollisuuksien arviointia. Lisäksi liiketoimintamahdollisuudet arvioidaan osana strategia- ja vuosisuunnittelua. YIT on myös uudessa strategiassaan huomioinut ilmastonmuutokseen liittyvät mahdollisuudet.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen
Fyysiset riskit	Fyysiset riskit kuten ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpötilan nousu, äärimmäiset sääolosuhteet, kuten sateet ja tulvat, vaikuttavat elinolosuhteisiin ja rakennustöihin. Kosteus ja säänvaihtelut kuormittavat rakenteita. Hellejaksot, tuulet ja rankkasateet voivat vaikuttaa negatiivisesti kaupunkiympäristöjen ja rakennuksien viihtyvyyteen. Ilmastonmuutos myös lisää työturvallisuuteen ja liikkumiseen liittyviä uhkia. Nämä ilmastonmuutoksen fyysiset riskit kohdistuvat niin YIT:n omaan toimintaan kuin arvoketjun alku- ja loppupäähän.		Ilmastonmuutoksen sopeutumisen huomioivalla rakennuksien ja infrastruktuurin suunnittelulla voidaan ehkäistä ilmastonmuutoksesta johtuvia uhkia rakennetussa ympäristössä. Valituille hankkeille toteutetaan hankekohtaiset ilmastoriskikartoitukset. Yhtiötasolla erilaisia ilmastonmuutokseen liittyviä kroonisia ja akuutteja fyysisiä uhkia on arvioitu yksitellen osana ilmastoskenaarioihin perustuvaa riskianalyysiä.
Mahdollisuus	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen voi luoda YIT:lle uusia liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi korjaus- ja infrarakentamisessa.		Yhtiötasolla erilaisia ilmastonmuutokseen liittyviä mahdollisuuksia on arvioitu osana ilmastoskenaarioihin perustuvaa riskien ja mahdollisuuksien arviointia. Lisäksi liiketoimintamahdollisuudet arvioidaan osana strategia- ja vuosisuunnittelua. YIT on myös uudessa strategiassaan huomioinut ilmastonmuutokseen liittyvät mahdollisuudet.
Energia
Positiivinen vaikutus	YIT:n toiminnan ilmastonmuutokseen liittyvät positiiviset vaikutukset kohdistuvat ihmisiin ja ympäristöön etenkin arvoketjun loppupäässä, sillä YIT:n rakentamilla rakennuksilla ja infrastruktuurilla voidaan vähentää YIT:n asiakkaiden ja heidän asiakkaidensa aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Scope 3 päästöjen kategorian 11. Myytyjen tuotteiden käytön osuus kaikista päästöistä oli 63 % vuonna 2024.		YIT:n hiilitiekartan mukaisesti YIT pyrkii kehittämään rakentamistaan kohteista entistä energiatehokkaampia. Suunnittelemalla ja rakentamalla energiatehokkaampia ja vähäpäästöisempiä rakennuksia ja infrastruktuuria, voidaan vaikuttaa asiakkaiden energian käyttöön. Samoin uudet innovaatiot kuten älykkäämmät talotekniikkajärjestelmät lisäävät uusien rakennuksien energiatehokkuutta.
Mahdollisuus	Olemassa olevan rakennuskannan energiatehokkuuden parantaminen ja uudet energiatehokkuutta parantavat teknologiat luovat YIT:lle mahdollisuuksia uusiin hankkeisiin.		Hiilitiekarttansa mukaisesti YIT panostaa vähäpäästöisiin energiaratkaisuihin ja Smart Building -kehitykseen.

66YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

TAVOITTEET

YIT sitoutui marraskuussa 2021 tieteeseen perustuviin päästövähennystavoitteisiin, jotka

Science Based Targets -aloite (SBTi) hyväksyi kesäkuussa 2023. YIT:n tavoitteena on

vähentää absoluuttisia Scope 1 ja Scope 2 -päästöjä 90 % ja Scope 3 -päästöjä 30 %

vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2019 lähtötasoon. Tavoiteraja sisältää

biogeeniset päästöt ja poistumat bioenergian raaka-aineista. SBTi on määrittänyt kriteerit,

joiden mukaan tavoitteet vahvistetaan tieteeseen perustuviksi. YIT:n

päästövähennystavoitteet on arvioitu SBTi:n monialaisen päästöjen kehityspolun version

5.0 kriteerien perusteella olevan yhteensopivia sen kanssa, että ilmaston lämpeneminen

rajoitetaan 1,5 celsiusasteeseen.

Päästövähennystavoitteita asettaessaan YIT teki inventaarion kaikille Scope 3

kategorioille tunnistaakseen olennaisimmat päästölähteet, joihin

päästövähennystavoitteet ja hiilestä irtautumisen keinot tulee kohdentaa.

Päästövähennystavoitteet kattavat seuraavat kasvihuonekaasut: hiilidioksidi (CO2),

metaani (CH4), dityppioksidi (N20), fluorihiilivety (HFC), perfluorihiilivety (PFC),

rikkiheksafluoridi (SF6) ja typpitrifluoridi (NF3). SBTi:n hyväksymien tieteeseen perustuvien

päästövähennystavoitteiden määrittelemisessä käytetään apuna ilmastoskenaarioita.

YIT:n päästövähennystavoitteet ovat absoluuttisia vähennystavoitteita, mikä tarkoittaa,

että rakentamisen määrällä on merkittävä vaikutus tavoitearvoon. Päästövähennykset

tulee saavuttaa rakentamisen määrän vaihteluista riippumatta. Omien toimintojen

päästövähennystavoitteessa Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt lasketaan

markkinaperusteisella menetelmällä eikä siinä ole eritelty Scope 1 ja 2 luokkien osuuksia.

Päästövähennystavoitteet ovat bruttotavoitteita. YIT ei ole käyttänyt kasvihuonekaasujen

poistoja, päästöhyvityksiä eikä vältettyjä päästöjä kasvihuonekaasupäästöjen

vähennystavoitteiden saavuttamisen laskennassa.

YIT on noudattanut perusvuoden valinnassa Green House Gas -protokollan ja SBTi:n

ohjeistuksia ja suosituksia. GHG Protocol Corporate -standardin mukaan yritysten tulisi

valita perusvuodeksi aikaisin ajankohta, jolta on saatavilla luotettavaa dataa

päästölaskennan tarpeisiin. Lisäksi YIT on noudattanut SBTi:n suositusta, jonka mukaan

perusvuosi olisi hyvä olla sama kaikissa lyhyen aikavälin tavoitteissa. YIT:n analyysin

perusteella vuosi 2019 on aikaisin vuosi, josta alkaen YIT pystyi tekemään luotettavan

Scope 3 -inventaarion. Lisäksi vuosi 2019 on YIT:n näkemyksen mukaan edustava

vertailuvuosi, koska se ei edusta Suomen rakentamisen määrällä mitattuna

suhdannehuippua.

YIT ei ole vielä laatinut hyväksyttyä ilmastonmuutoksen hillintää koskevaa

siirtymäsuunnitelmaa. YIT on kuitenkin luonut edellytyksiä siirtymäsuunnitelman

tekemiselle asettamalla Pariisin sopimuksen kanssa yhteensopivat, tieteeseen perustuvat

päästövähennystavoitteet ja laatimalla hiilitiekartan, joka listaa ja ohjaa

päästövähennystoimenpiteiden toteuttamista. Kokonaisuudessaan YIT aikoo toteuttaa

siirtymäsuunnitelman viimeistään vuonna 2026. YIT on määritellyt hiilitiekartallaan hiilestä

irtautumisen keinot samassa yhteydessä päästövähennystavoitteiden asettamisen

kanssa. Päästövähennystavoitteiden asettamisen ja YIT:n hiilitiekartan suunnittelun

yhteydessä on tunnistettu, että uusien vähäpäästöisten ja päästöttömien teknologioiden

kehittyminen on edellytys niin oman toiminnan kuin arvoketjun

päästövähennystavoitteiden toteutumiselle.

Scope 1:ssä keskeisiä hiilestä irtautumisen keinoja ovat fossiilisten polttoaineiden

korvaaminen uusiutuvalla energialla ja päästöttömän kaluston käytöllä sekä Scope 2:ssa

hiilineutraalin sähkön, lämmityksen ja jäähdytyksen hankkiminen. Scope 3 -päästöjen

vähentämisessä keskeisimmät toimenpiteet kohdistuvat ostettuihin materiaaleihin ja

palveluihin sekä rakennuksien käytön aikaisten päästöjen vähentämiseen. YIT pyrkii

rakentamaan asiakkailleen kestävämpiä ja energiatehokkaampia rakennuksia sekä

kasvattamaan ympäristösertifioitujen rakennusten määrää. Arvoketjun

päästövähennystoimenpiteissä keskeistä on YIT:n tekemä yhteistyö arkkitehtien,

suunnittelijoiden ja toimittajien kanssa ja vastuullisuuskriteerien painoarvon lisääminen

kumppanivalinnoissa. Toimitusketjun kumppaneita haastetaan osallistumaan

konkreettisten päästövähennysten saavuttamiseen. Tarkemmin hiilestä irtautumisen

keinoja on eritelty YIT:n hiilitiekartassa.

Ilmastoon liittyvät näkökohdat on huomioitu hallinto-, johto- ja valvontaelinten

jäsenten ansioissa ja niiden tuloksellisuutta arvioidaan suhteessa ilmoitettuihin

päästövähennystavoitteisiin. Kuluvalle kaudelle kirjatuista ansioista 10 % liittyy

päästövähennystavoitteiden toteutumiseen. Tarkemmin palkitsemis- ja

kannustinjärjestelmistä kerrotaan kestävyysraportin kohdassa Kestävyyteen liittyvän

suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin.

TOIMINTAPERIAATTEET

YIT:n vastuullisuuspolitiikka määrittelee toimintaperiaatteet YIT:n ilmastotyölle. Siinä

käsiteltäviä ilmastonmuutokseen liittyviä aiheita ovat ilmastonmuutoksen hillintä,

ilmastonmuutokseen sopeutuminen, energiatehokkuus, uusiutuvan energian

käyttöönotto sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen liittyvien

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointi. Vastuullisuuspolitiikassaan YIT on

linjannut, että toimenpiteitä tehdään sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi että siihen

sopeutumiseksi. Keskeisin ilmastonmuutoksen hillitsemiseen liittyvä toimintaperiaate

YIT:n negatiivisten vaikutuksien ehkäisemiseksi on hiilidioksidipäästöjen vähentäminen,

niin omassa toiminnassa kuin arvoketjussa, tieteeseen perustuvien

päästövähennystavoitteiden mukaisesti.

Arvoketjun päästöt kattavat sekä suorat, että epäsuorat päästöt, jotka syntyvät

arvoketjun alkupäässä kuten hankinnoissa ja kuljetuksissa sekä loppupäässä valmiiden

tuotteiden energiankulutuksessa. YIT:n toiminnassa energiaan liittyy positiivisia

vaikutuksia ja mahdollisuuksia etenkin arvoketjun loppupäässä. Vastuullisuuspolitiikan

energiatehokkuuden parantamiseen liittyvä toimintaperiaate koskee sekä omaa toimintaa

että valmiita tuotteita. Myös hiilitiekartta on osa YIT:n vastuullisuuspolitiikassa määriteltyjä

toimintaperiaatteita. Siinä suunniteltuja energiaan liittyviä toimenpiteitä ovat fossiilisten

energialähteiden käytön korvaaminen uusiutuvilla energialähteillä ja energiatehokkuuden

parantaminen. Vastuullisuuspolitiikan mukaisesti YIT:n toimintaperiaatteena on, että

ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia arvioidaan säännöllisesti. Lue lisää kohdasta Vastuullisuuspolitiikka.

YIT Code of Conduct –dokumentti kuvaa YIT:n työntekijöiden tapaa toimia yhteisten

arvojen ja sääntöjen mukaisesti ja siinä määriteltyjen toimintaperiaatteiden noudattamista

odotetaan kaikilta YIT:läisiltä kaikissa tilanteissa. Toimintaperiaatteiden mukaan YIT pyrkii

hillitsemään toiminnastaan ja tuotteistaan aiheutuvia kasvihuonepäästöjä muun muassa

vähentämällä energian kulutusta ja tuotetun jätteen määrää. Lisäksi YIT Code of

Conductin toimintaperiaatteisiin kuuluu se, että ympäristöön liittyvistä asioista sekä

toimenpiteistä viestitään rehellisesti ja huolehditaan, että viestittävät asiat saavat oikean

painoarvon. Toimintaperiaatteisiin kuuluu myös sen varmistaminen, että esitetyt

ympäristöön liittyvät tunnusluvut lasketaan huolellisesti, jotta ne antavat oikean kuvan

YIT:n toiminnasta. Lue lisää kohdasta YIT Code of Conduct.

YIT:n toimintaperiaatteissa yhteistyökumppaneille kuvataan vaatimukset perustuen YIT:n

arvoihin ja toimintaperiaatteisiin. Yhteistyökumppaneilta edellytetään pyrkimystä jatkuvasti

pienentää hiilidioksidipäästöjä. YIT on sitoutunut suosimaan hankinnoissa

energiatehokkaita vaihtoehtoja ja odottaa myös yhteistyökumppaneiltaan, että energiaa

käytetään tehokkaasti. Lue lisää  Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille ja S2 -

Arvoketjun työntekijät, Toimintaperiaatteet.

67YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

TOIMENPITEET

Perusvuoteen 2019 verrattuna YIT on vähentänyt Scope 1 ja Scope 2 -päästöjään 63 %.

Vähennykset on saavutettu lisäämällä vihreän sähkön, vähäpäästöisemmän

kaukolämmön ja biopolttoaineiden määrää sekä korvaamalla fossiilista polttoainetta

käyttäviä työsuhdeautoja sähköautoilla. Merkittävin Scope 1 ja Scope 2 -päästöjen

vähenemiseen johtanut tekijä vuonna 2024 on rakentamisen määrän väheneminen.

Scope 3:n osalta keskeinen päästövähennystoimenpide on ollut maalämpöä

hyödyntävien rakennusten ja A-energialuokan rakennusten rakentaminen. Vuoden 2024

loppuun mennessä Scope 3 -päästöt ovat vähentyneet 33 % perusvuoteen 2019

verrattuna.

Hiilestä irtautumisen keinot on listattu YIT:n hiilitiekartassa, joka ohjaa YIT:n työtä

ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Hiilitiekartassa on neljä toimenpidekokonaisuutta,

jotka ovat 1. Kestävät elinympäristöt ja tuotteet, 2. Hiilineutraali oma toiminta, 3.

Suunnittelun ohjaus ja toimitusketjuyhteistyö sekä 4. Vastuulliset toimintatavat. Kullekin

toimelle on määritelty ajanjakso, jonka kuluessa toimi on suunniteltu toteutettavan.

Kestävät elinympäristöt ja tuotteet -osio keskittyy arvoketjun loppupäähän ja YIT:n

valmistamiin tuotteisiin liittyviin mahdollisuuksiin. Hiilineutraali oma toiminta -osiossa

listataan päästövähennyskeinoja, jotka vaikuttavat etenkin YIT:n työmailla.

Suunnittelunohjaus ja toimitusketjuyhteistyö keskittyy arvoketjun alkupään toimiin, joilla

pyritään sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseen, ilmastonmuutokseen liittyvien riskien

hallitsemiseen, että siihen liittyvien mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Vastuulliset

toimintatavat otsikon alle kootuilla toimilla pyritään vahvistamaan YIT:n tulevaisuuden

kyvykkyyksiä ehkäistä ilmastonmuutokseen liittyviä vaikutuksia ja hallita siihen liittyviä

riskejä ja mahdollisuuksia.

Osittain jo toteutettuja hiilitiekartan toimia ovat biopolttoaineiden osuuden kasvattaminen,

siirtyminen päästöttömään kalustoon ja vähähiiliset energiaratkaisut. Tulevaisuuteen

suunniteltuja, strategiakauden loppupuolen, keskeisiä toimenpiteitä ovat esimerkiksi

kiertotalousratkaisut, materiaalien käytön optimointi sekä vähähiiliset materiaalit myös

pienemmissä hankintakategorioissa. YIT:n päästöjen raportoinnissa ei ole eroteltavissa

raportointivuonna toteutettujen ja tulevaisuuteen suunniteltujen toimien odotettuja

tuloksia. Arvoketjun päästövähennykset vaativat myös uusien teknologioiden kehittymistä

ja käyttöönottoa toimitusketjussa. YIT ei raportoi ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen

sopeutumiseen osoitettuja varoja, sillä päätökset suunnitteluratkaisuilla saavutettavista

päästövähennyksistä tehdään pääsääntöisesti projektikohtaisesti eikä näiden toimien

seurauksena saavutettavia päästövähennyksiä pystytä raportoinnissa erittelemään.

Raportointivuonna YIT on keskittynyt luomaan edellytyksiä arvoketjun

päästövähennyksille. Yhtenä hiilitiekartan toimenpiteenä on toimittajahallinnan ja

kumppanuuksien kehitys. Vuonna 2024 YIT on käynyt aktiivista vuoropuhelua toimittajien

kanssa, erityisesti betoni- ja teräskategorioissa kartoittaakseen mahdollisuuksiaan

vähähiilisemmistä materiaalivaihtoehdoista. Raportointivuonna YIT myös solmi

suunnittelukumppanuuksia luodakseen parempia edellytyksiä hiilijalanjäljen

pienentämiseksi. Vähentääkseen Scope 1 -päästöjä tulevina vuosina YIT teki myös

päätöksen biopolttoaineiden osuuden kasvattamisesta infrarakentamisen hankkeissa

sekä laati biodiversiteettiperiaatteet ja ohjeistuksen Asumisen liiketoimintaan.

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi YIT on toteuttanut ilmastoriskiarviointeja valituille

projekteille ja päätti jatkossa sisällyttää ilmastoriskiarvioinnit kaikkiin uusiin

asuinrakennushankkeisiin. Rakennushankkeissa ilmastonmuutokseen sopeutuminen

huomioidaan esimerkiksi hulevesijärjestelmien ja jäähdytyksen suunnittelussa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia arvioitiin myös

raportointivuonna toteutetussa ilmastoskenaarioihin perustuvassa ilmastoriskien ja

mahdollisuuksien arvioinnissa.

YIT:n kyky toteuttaa ilmastonmuutosta hillitseviä ja energiankulutusta vähentäviä toimia ei

ole riippuvainen rahoituksen saatavuudesta ja kohdentamisesta.

Päästövähennyskeinoihin ei liity merkittäviä investointeja tutkimukseen ja kehitykseen

YIT:n omassa toiminnassa. Toteutetut ja suunnitellut toimintomenot, jotka tarvitaan

toimiin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, ovat erottamaton osa projektien taloudellista

suunnittelua ja hallintaa, eikä niistä ole tehty erikseen kirjauksia tilinpäätöksen eriin tai

liitetietoihin. YIT:lle ei ole aiheutunut olennaisia pääomamenoja ilmastonmuutoksen

hillitsemisen toimenpiteistä. Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2021/2178

vaaditut keskeiset tulosindikaattorit on esitetty tässä kestävyysraportissa EU-

taksonomia taulukoissa. YIT:llä ei ole komission delegoidun asetuksen (EU)

2021/2178 CapEx-suunnitelmaa, koska pääomamenot eivät ole YIT:lle olennaisia.

              YIT:N HIILIJALANJÄLKI VUONNA 2024

68YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

YIT – TIEKARTTA KOHTI HIILINEUTRAALIA RAKENTAMISTA 2022–2030

69YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT

	Takautuva				Välitavoitteet ja tavoitevuodet
	Perusvuosi 2019	2023	2024	Muutos vuodesta 2023, %	2025	2030	(2050)	Vuotuinen  %-tavoite / perusvuosi
Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen Scope 1 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	28 000	19 400	18 300	-6 %		2 800		-8 %
Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)	0 %	0 %	0 %
Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	27 800¹	10 100	6 900	-32 %
Kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset Scope 2 -bruttopäästöt (tCO2-ekv.)	37 400	7 800	5 800	-26 %		3 700		-8 %
Merkittävät Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt
Kasvihuonekaasujen epäsuorat (Scope 3 -) kokonaisbruttopäästöt (tCO2-ekv.)	1 310 100	779 200²	883 700	13 %		916 000		-3 %
1 Ostetut tavarat ja palvelut	350 000	214 700	285 700	33 %		245 000		-3 %
[Valinnainen alakategoria: Pilvipalvelut ja datakeskuspalvelut
2 Tuotantohyödykkeet
3 Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1- tai Scope 2 -päästöihin)
4 Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu	25 200	19 200	19 900	4 %		17 700		-3 %
5 Toiminnassa muodostuva jäte	9 100	3 600	5 200	44 %		6 400		-3 %
6 Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen	1 600	250	1 000	300 %
7 Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne
8 Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät
9 Kuljetukset tuotantoketjun loppupäässä
10 Myytyjen tuotteiden jalostus
11 Myytyjen tuotteiden käyttö	924 100	541 500	571 900	6 %		646 900		-3 %
12 Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa
13 Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät
14 Franchising
15 Investoinnit
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) (tCO2-ekv.)	1 366 000	808 700	908 900	12 %
Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) (tCO2-ekv.)	1 375 500	806 500	907 800	13 %		922 500		-3 %

1 Vuoden 2019 sijaintiperusteiset Scope 2 -päästölukua on tarkennettu.

2 Vuoden 2023 Scope 3 päästöt on laskettu uudelleen datan laadun parannuttua.

70YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

BIOGEENISET PÄÄSTÖT

tCO2e	Perusvuosi 2019	2023	2024	Muutos vuodesta 2023, %
Biogeeniset päästöt
Scope 1	700	1 500	6 000	300 %
Scope 2		2 500	3 200	28 %
Scope 3	27 800	16 300	14 300	-12 %
Yhteensä	28 500	20 300	23 400	15 %

KASVIHUONEKAASUINTENSITEETTI

	2023	2024	Muutos vuodesta 2023, %
Kasvihuonekaasuintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
Kasvihuonekaasujen (sijaintiperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./milj. euroa)	373,90	499,40	34 %
Kasvihuonekaasujen (markkinaperusteiset) kokonaispäästöt suhteessa liikevaihtoon (tCO2-ekv./milj. euroa)	372,85	498,78	34 %

Konsernin liikevaihto oli 1 820 miljoonaa euroa vuonna 2024 (2 163).

ENERGIAINTENSITEETTI

	2023	2024	Muutos vuodesta 2023, %
Energiaintensiteetti suhteessa liikevaihtoon
Kokonaisenergiankulutus toiminnasta suhteessa liikevaihtoon (MWh/milj. euroa)	85	85	0 %

Konsernin liikevaihto oli  1 820 miljoonaa euroa vuonna 2024 (2 163).

ENERGIANKULUTUS JA ENERGIALÄHTEIDEN YHDISTELMÄ

	2023	2024
Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä
1) Hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
2) Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	62 400	54 500
3) Maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	16 400	18 100
4) Muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)
5) Ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	38 400	33 600
6) Fossiilisen energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 1–5 summana)	117 100	106 200
Fossiilisten energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	63 %	69 %
7) Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus (MWh)
Ydinvoimaan perustuvien lähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	0 %	0 %
8) Uusiutuvista lähteistä, mukaan lukien biomassa (sekä biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte, biokaasu, uusiutuva vety jne.), peräisin olevan polttoaineen kulutus (MWh)	7 100	6 200
9) Ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus (MWh)	60 300	42 500
10) Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus (MWh)
11) Uusiutuvan energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 8–10 summana)	67 400	48 700
Uusiutuvien energialähteiden osuus energian kokonaiskulutuksesta (%)	37 %	31 %
Energian kokonaiskulutus (MWh) (laskettuna rivien 6 ja 11 summana)	184 500	154 800

71YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

MITTAREIDEN LAATIMISPERIAATTEET

YIT noudattaa kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa Greenhouse Gas

Protocol -ohjeistusta ja sen operatiivisen kontrollin lähestymistapaa. YIT:llä ei ole

tehty päästöhyvityksillä rahoitettuja kasvihuonekaasujen poisto- tai

hillintähankkeita eikä se sovella sisäisiä hiilen hinnoittelujärjestelmiä. Sekä

markkinaperusteiset että sijaintiperusteiset Scope 2 -päästöt raportoidaan.

Biogeeniset päästöt raportoidaan erikseen. Scope 3:n osalta YIT on tehnyt

kasvihuonekaasuinventaarion kaikille Scope 3 -luokille ja raportoi ne luokat, jotka

ovat merkittäviä YIT:n toiminnassa. Scope 1 ja 2 laskennan määrätiedot kerätään

toimittajilta ja ostolaskuilta. Raportointikaudelta puuttuvat toteumatiedot

arvioidaan energia- ja päästölaskentaa varten raportointikauden päätyttyä.

Päästökertoimet perustuvat julkisesti saatavilla oleviin lähteisiin, kuten AIB:n

jäännösjakauma kertoimiin 2023, IEA (2022), DEFRA (2023) ja CO2 data.fi. YIT

pyrkii käyttämään päästölaskennassaan ajantasaisimpia ja viimeisimpien

päivityksien mukaisia päästökertoimia sekä tuotekohtaisia päästökertoimia, mikäli

niitä on toimittajilta saatavilta. Rakennusten elinkaaripäästöjen laskennassa

käytetään mahdollisuuksien mukaan tuotekohtaisia päästökertoimia.

YIT:n päästölaskenta sisältää konsernin suorat ja epäsuorat

kasvihuonekaasupäästöt, emoyritys ja sen tytäryhtiöt mukaan lukien. Myös

epäsuorat Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt osakkuusyrityksiltä ja

yhteisyrityksiltä, joiden operatiivista toimintaa YIT pystyy hallitsemaan, on

huomioitu. Scope 1, 2 ja 3 kasvihuonekaasupäästöt osakkuusyrityksiltä,

yhteisyrityksiltä ja yhteisjärjestelyiltä, joissa YIT:llä ei ole operatiivista

määräysvaltaa, on huomioitu YIT:n päästöinventaariossa, ja ne sisältyvät

olennaisilta osin YIT:n päästölaskentaan.

Scope 3 -päästöistä 1 % on laskettu käyttäen ensisijaisia tietoja suoraan

toimittajilta. Scope 3 laskennassa käytetään pääasiassa sekundaarisia alan

keskimääräisiä päästöarvoja, joita sovelletaan YIT:n rakennustyypeille ja

rakentamismenetelmille. Lisäksi YIT on hyödyntänyt laskennassa

rakennushankkeiden elinkaariarviointien tuloksia. Päästöt arvioidaan niiden

infrastruktuurihankkeiden osalta, joista ei ole saatavilla päästötietoja.

Toimintotiedot, kuten rakennuksen lämmitetyt neliöt ja kunkin rakennuksen

energiankulutusluvut, kerätään kyseisen rakennuksen energiatodistuksista.

YIT:n vuosittain raportoitavaan päästölaskentaan kuuluu Scope 3 luokat: 1.

Ostetut tavarat ja palvelut, 4. Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu, 5.

Toiminnassa muodostuva jäte, 6. Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen ja 11.

Myytyjen tuotteiden käyttö. YIT:n kasvihuonekaasujen raportoinnissa ei ole

mukana Scope 3 -kasvihuonekaasupäästöluokkia: 2. Tuotantohyödykkeet, 3.

Polttoaineeseen ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly Scope 1- tai

Scope 2-päästöihin), 7. Työsuhteisten työntekijöiden työmatkaliikenne, 8.

Tuotantoketjun alkupään vuokratut omaisuuserät, 9. Kuljetukset tuotantoketjun

loppupäässä, 10. Myytyjen tuotteiden jalostus, 12. Myytyjen tuotteiden käsittely

käyttöiän lopussa, 13. Tuotantoketjun loppupään vuokratut omaisuuserät, 14.

Franchising ja 15. Investoinnit. Scope 3 -luokat 2, 3, 7, 8, 9 ja 12 on jätetty pois

jokavuotisesta kasvihuonekaasupäästöraportoinnista, koska

kasvihuonekaasuinventaarion mukaan näiden kategorioiden osuus Scope 3-

kokonaispäästöistä on hyvin pieni. Scope 3 -luokat 10 ja 14 jätettiin pois, koska

niitä ei esiinny YIT:n toiminnassa.

72YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

EU-TAKSONOMIA

EU:n tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2050. Tätä tavoitetta tukee kestävän

toiminnan luokittelujärjestelmä eli EU-taksonomia, joka muuntaa EU:n ilmasto- ja

ympäristötavoitteet liiketoiminnan kestävyyttä määritteleviksi kriteereiksi. Nykyisessä

kestävän toiminnan luokittelujärjestelmässä ovat mukana ne ilmastonmuutoksen kannalta

olennaiset sektorit, joista muodostuu yli 80 % Euroopan CO2-päästöistä, ja joilla on

suurin potentiaali mahdollistaa EU:n vihreä siirtymä kohti hiilineutraaliutta. Vuonna 2024

YIT:n liiketoiminnasta 78 % (liikevaihto tulosindikaattoritaulukko, A.

luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat) oli EU-taksonomian luokittelujärjestelmän piirissä.

Vuonna 2023 vastaava osuus oli 82 %.

EU on vuoden 2023 aikana asettanut kestävää liiketoimintaa arvioivat tekniset kriteerit

ilmastonmuutosta koskevien tavoitteiden lisäksi (ilmastonmuutoksen hillitseminen ja

ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävä edistäminen) neljälle ympäristökriteerille

(Taxo4). Ympäristötavoitteet ovat vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja

suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja

vähentäminen sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja

ennallistaminen. Myös “Ei merkittävää haittaa -kriteerit” (DNSH: Do No Significant Harm)

on julkaistu jokaiselle kuudelle ympäristötavoitteelle. 

Vuonna 2021 YIT raportoi taksonomian delegoidun asetuksen EU 2021/2139 sekä

taksonomia-asetuksen EU 2020/852 vaatimusten edellyttämällä tavalla

taksonomiakelpoisen liikevaihdon, toimintamenot ja pääomamenot. Tilikaudesta 2022

alkaen raportointia laajennettiin toimintakohtaiseksi sekä kattamaan taksonomian

mukaisuus. Vuonna 2022 YIT analysoi suurimpiin liiketoimintoihin keskittyen missä määrin

YIT:n liiketoiminta täyttää taksonomian mukaisuuden tekniset kriteerit ilmastonmuutoksen

hillitsemisen ja sopeutumisen merkittävän edistämisen osalta niin, ettei tästä

liiketoiminnasta myöskään aiheudu merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille. Lisäksi

YIT varmisti taksonomiassa kuvattujen sosiaalisten suojatoimien vähimmäistason

täyttymistä koskien ihmisoikeuksia, korruptiota, verotusta ja reilua kilpailua. Tilikaudesta

2023 alkaen raportointia laajennettiin koskemaan taksonomiakelpoisuutta myös neljässä

ympäristökriteerissä, ympäristöä koskevan delegoidun asetuksen mukaisesti. Tämän

lisäksi on huomioitu ilmastoa koskevan delegoidun asetuksen muutokset. 

YIT aloitti EU-taksonomiaan valmistautumisen vuonna 2021 analysoimalla teknisten

kriteerien täyttymistä pilottiprojekteissa tavoitteenaan tuottaa tietoa siitä, kuinka EU-

taksonomian kriteerit toteutuvat YIT:n projekteissa. YIT kehitti vuoden 2022 aikana

taksonomia-analyysin metodeja, keskeisiä tulkintoja ja taksonomian analysointi- ja

raportointityökalua. Vuoden 2023 aikana YIT jatkoi tätä työtä ottaen huomioon uudet

ympäristökriteerit. Analysointiprosessiin ja raportointityökaluun lisättiin ympäristökriteerien

tuomat raportointivaatimukset. Lisäksi ilmastonmuutostavoitteiden tekniset kriteerit on

viety osaksi liiketoimintasegmenttien ohjausjärjestelmää loppuvuodesta 2023. Vuonna

2024 YIT on jatkanut analysointia samalla periaatteella kuin vuonna 2023.

TAKSONOMIAKELPOISUUDEN JA -MUKAISUUDEN

ARVIOIMINEN

YIT on arvioinut taksonomian teknisiä vaatimuksia projektikohtaisesti saadakseen oikean

kuvan teknisten kriteerien täyttymisestä. YIT:n taloudelliset toiminnat määritettiin vain

konsernin ulkoista liikevaihtoa tuottaville asiakassopimuksille eli projekteille, jolloin

vältettiin kaksinkertainen laskenta. Taksonomiakelpoisuuden osalta lähestymistapa

analysoimiseen oli sama kuin vuoden 2023 raportoinnissa ja analyysi keskittyi suurimpiin

liiketoimintoihin, johon kuuluivat Suomen ja Ruotsin osalta kaikki liiketoiminnot ja

Asumisen segmentin liiketoiminta koko konsernissa.

Tarkasteltaessa luokitusjärjestelmän mukaista (A.1) toimintaa, tilikaudella 2024 alkaneet

uudet projektit valittiin yksittäisen projektin liikevaihdon olennaisuuden perusteella

Suomen ja Ruotsin liiketoimintojen osalta. Projektit analysoitiin ja teknisiä tietoja verrattiin

merkittävän edistämisen kriteeristöihin. Analyysin jälkeen varmistettiin, ettei merkittävän

edistämisen kriteerit täyttävä projekti aiheuta merkittävää haittaa viidelle muulle

ympäristötavoitteelle ja että vähimmäistason suojatoimet täyttyvät yritystasolla. Vuonna

2023 taksonomiamukaisina raportoitujen projektien status myös päivitettiin.

Perustuen OECD:n toimintaohjeisiin monikansallisille yrityksille ja YK:n yrityksiä ja

ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin, YIT on käynyt  läpi

ihmisoikeushuolellisuusvelvoiteprosessin (Human Rights due Diligence) eri vaiheisiin

liittyviä ohjeistuksia ja menettelyjä ja tulkinnut, että vähimmäistason suojatoimet täyttyvät.

YIT:n näkemyksen mukaan EU:n Platform on Sustainable Financen lokakuussa 2022

julkaisemaan Final Report on Minimum Safeguards -raporttiin liittyy kuitenkin

tulkinnanvaraisuutta siltä osin, millä perusteella ihmisoikeushuolellisuusvelvoiteprosessin

voidaan katsoa olevan riittävä.

YIT pyrkii  edelleen tehostamaan ihmisoikeustyötään vähentääkseen mahdollisia kielteisiä

vaikutuksia. YIT:n johtoryhmä on vuonna 2024 hyväksynyt

ihmisoikeushuolellisuusvelvoiteprosessin, joka osaltaan systematisoi YIT:n tekemää

ihmisoikeustyötä sekä työmailla että materiaalitoimitusketjussa.

YIT on sitoutunut kunnioittamaan ILO:n toimintaperiaatteita sekä YK:n yleismaailmallista

ihmisoikeuksien julistusta ja edellyttää samaa myös kumppaneiltaan Toimintaperiaatteet

yhteistyökumppaneille -dokumentissa, joka on kaikkien hankintasopimusten

vakiomuotoinen liite. YIT:n koko konsernissa on lisäksi voimassa vastuullisuuspolitiikka ja

YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteet, joissa linjataan YIT:n sitoutumisesta

ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. YIT on toteuttanut vuonna 2022

ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin tunnistaakseen olennaisimmat riskit. Osana

toimitusketjun vastuullisuuden hallintaa hankintahenkilöstö suorittaa

yhteistyökumppaneille auditointeja, joissa kartoitetaan myös ihmisoikeustyön tilaa.

Havaittuihin epäkohtiin puututaan ja YIT on esimerkiksi päätynyt asettamaan tiukkoja

sääntöjä työmaille työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi ja on viestinyt työperäisen

hyväksikäytön teemojen tunnistamisesta. YIT:llä on käytössä Eettinen ilmoituskanava,

joka on kaikkien YIT:n omien työntekijöiden ja yhteistyökumppaneiden työntekijöiden

käytössä. Kaikki kanavan kautta tulleet ilmoitukset tutkitaan YIT:n prosessin mukaisesti.

YIT raportoi ihmisoikeustyöstään osana kestävyysraporttia. Huolellisuusvelvoiteprosessiin

kuuluvia toimia ja periaatteita kuvataan tässä raportissa tarkemmin osioissa S1, S2 sekä

liitetiedossa due diligence -taulukossa.

Taksonomia-analyysin aikana YIT teki muutamia keskeisiä tulkintoja teknisten kriteerien

osalta. Siltä osin kun teknisten kriteerien tulkinnasta on ollut epävarmuutta eikä kriteerien

mukaisuudesta ole voitu varmistua, YIT on raportoinut projektin A.2 -kategoriassa

taksonomiakelpoisena. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen (DNSH 2 -kriteeri) osalta YIT

on tunnistanut Suomen liiketoiminnan osalta olennaiset ilmastoriskit, jotka voivat olla

yksittäisen projektin osalta merkittäviä. Tämän jälkeen riskejä tarkasteltiin

projektikohtaisesti. Analyysiä hyödynnettiin myös Ruotsin projektikohtaisissa

ilmastoriskitarkasteluissa. Siirtyminen kiertotalouteen (DNSH 4 -kriteeri) osalta YIT

tulkitsee “valmistellaan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja muuhun materiaalin

talteenottoon” -vaatimuksen täyttämiseksi sen osuuden YIT:n jätteistä, joka on lajiteltu

YIT:n toiminnassa ja jonka osalta uudelleenkäyttö, kierrätys ja muu materiaalin talteenotto

voidaan varmistaa. Infrarakentamisen projekteissa, joissa on lohkoja useiden toimijoiden

vastuulla, raportoidaan vain YIT:n liiketoimintavastuulla oleva osuus lohkosta niiden

kriteerien osalta, joita voidaan soveltaa toimijakohtaisesti.

73YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

TULOSINDIKAATTORIT JA NIIDEN

LASKENTAPERIAATTEET

YIT:n taksonomian mukainen (luokitusjärjestelmän mukainen A.1) liikevaihto vuodelta

2024 oli 121 miljoonaa euroa (120), joka vastaa 7 % (6 %)  liikevaihdosta. Liikevaihdosta

0 miljoonaa euroa (4) tuli taksonomialuokasta CCM 4.3. (Sähköntuotanto tuulivoimalla), 

90 miljoonaa euroa (114) taksonomialuokasta CCM 6.14. (Rautatieliikenteen

infrastruktuuri), 1 miljoonaa euroa (0) taksonomialuokasta CCM 7.1. (Uusien rakennusten

rakentaminen), 30 miljoonaa euroa (0) taksonomialuokasta CCM 7.2. (Olemassa olevien

rakennusten korjaus) ja 0 miljoonaa euroa (1) luokasta CCM 6.16. (Vähähiilisen

vesiliikenteen mahdollistava infrastruktuuri). Taksonomian mukainen liikevaihto on

raportoitu projektikohtaisesti, mikä tarkoittaa, että kaikki kyseisen taksonomialuokan

vaatimukset ovat täyttyneet projektin osalta. YIT:n infrarakentamisen palvelut kattavat

muun muassa raitioteiden ja vesihuollon rakentamisen sekä tuulivoimapuistojen

urakoinnin. Taksonomialuokassa CCM 4.3. raportoitu liikevaihto liittyy YIT:n kehittämän ja

myymän tuulivoimapuiston urakointiin. Osa asuntorakentamisen projekteista

taksonomialuokassa CCM 7.1. (Uusien rakennusten rakentaminen) täyttää merkittävän

edistämisen kriteerit. Näiden osalta jotkin tekniset DNSH-vaatimukset eivät kuitenkaan

täyttyneet tai vaatimusten täyttymisestä ei voitu tulkintaepäselvyyksien vuoksi varmistua,

jolloin niitä ei ole raportoitu taksonomian mukaisessa liikevaihdossa.

YIT:n taksonomiakelpoinen (luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat A.2) liikevaihto vuodelta

2024 oli 1 306 miljoonaa euroa (1 653), joka vastaa 72 % koko liikevaihdosta (76 %).

Suurin osa siitä tuli 7.1. Uusien rakennusten rakentamiseen ja 7.2. Olemassa olevien

rakennusten korjaus -toiminnoista.

Ympäristötavoitteiden vaikutus YIT:n taksonomiakelpoiseen liikevaihtoon ei vuonna 2024

ollut merkittävä. Infra-segmentin osalta pieni määrä liikevaihdosta luokiteltiin

taksonomiakelpoiseksi ympäristötavoitteiden mukaan. Näistä merkittävimmät olivat

siirtyminen kiertotalouteen -tavoitteen luokka CE 3.5. (betonin käyttö maa- ja

vesirakentamisessa), CE 3.4. (teiden ja moottoriteiden kunnossapito) ja vesivarojen ja

merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu -tavoitteen luokat WTR 2.2.

(yhdyskuntajätevesien käsittely).

YIT:n ei-taksonomiakelpoinen osuus liikevaihdosta oli 393 miljoonaa euroa (390), joka

vastaa 22 % (18 %) liikevaihdosta. Ei-taksonomiakelpoisia toimintoja (B) ovat muun

muassa miltei kaikki Infra-segmentin tieliikenteeseen liittyvät toiminnot, sillä

taksonomiakelpoisuus edellyttäisi YIT:n rakentavan tieinfrastruktuuria, jossa kaikki

infrastruktuuria käyttävät ajoneuvot ovat hiilidioksidipäästöttömiä. Teiden

kunnossapitotoiminnassa taas taksonomiakelpoisuus edellyttäisi päällysteen hoitoon

keskittyvää, ennalta määriteltävää ja säännöllistä toimintaa. Infra-segmentin

kunnossapitotoiminta taas on suurimmalta osin sääriippuvaista ja kohdistuu muihin teiden

rakenteisiin ja ympäristöihin kuin päällysteisiin.

Elinkaarihankkeiden toimitilakohteiden ylläpitotoiminnot raportoidaan kokonaan ei-

taksonomiakelpoisina. Kaikki taksonomiakelpoisuuden analyysin ulkopuolelle jätetyt

liiketoiminnat ja projektit on raportoitu ei-luokitusjärjestelmäkelpoisina toimintoina (B).

Liikevaihto on keskeinen tulosindikaattori arvioitaessa YIT:n liiketoiminnan kestävyyttä EU-

taksonomian näkökulmasta. EU-taksonomian liikevaihtoindikaattorin määritelmä vastaa

YIT:n konsernituloslaskelman liikevaihdossa esitettyjä eriä, joiden laatimisperiaatteita

kuvataan tarkemmin konsernitilinpäätöksen liitetiedossa Asiakassopimukset. YIT:llä on

sekä ajan kuluessa että ajan hetkellä tuloutuvia projekteja. Ajan hetkellä tuloutuvat

projektit ovat pääasiassa omaperusteisia hankkeita, joissa tuloutumishetkellä

rakentaminen on päättynyt ja taksonomian tekninen analyysi on siten lopullinen. Ajan

kuluessa tuloutuvien projektien kaikkien teknisten kriteerien toteuma ei ole vielä lopullinen

vaan perustuu tilinpäätöshetkellä saatavilla olevaan tietoon. Arvio voi muuttua projektin

aikana. Mikäli arvio muuttuu, päivitetään taksonomiastatus projektin osalta. Takautuvaa

oikaisua aiemmin raportoituihin tietoihin ei tällöin tehdä.

EU-taksonomian pääomamenojen määritelmän mukaisesti YIT on sisällyttänyt

kokonaispääomamenoihin lisäykset aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin sekä lisäykset

käyttöoikeusomaisuuseriin, sisältäen mahdolliset liiketoimintojen yhdistämisistä

aiheutuneet lisäykset kyseisiin eriin. YIT:n kokonaispääomamenot taksonomian

pääomamenoindikaattorin määritelmän mukaan olivat 13 miljoonaa euroa vuonna 2024

(24), josta yli 75% on peräisin vuokratuista ja omistetuista koneista ja laitteista.

Kokonaispääomamenoista 3 miljoonaa euroa liittyi suoraan taksonomiatoimintaan CCM

7.7. (Rakennusten hankinta ja omistaminen), joka on raportoitu vain

taksonomiakelpoisena kategoriassa A.2. Jäljelle jäävä osuus pääomamenoista on

allokoitu liikevaihtoperusteisella menetelmällä taksonomiakelpoiseen ja -mukaiseen

osuuteen eri toiminnoille. Allokaatio on tehty käyttäen suoraan liikevaihtoindikaattorin

toimintakohtaisia osuuksia, koska pääomamenoja ei saada projektikohtaisesti.

Taksonomian määritelmän mukaiset pääomamenot eivät ole YIT:lle olennaisia

euromääräisesti eikä YIT:n liiketoiminnan luonne huomioiden. Täsmäytyslaskelma

viittauksineen konsernitilinpäätöksen liitetietoihin on esitetty Pääomamenot-taulukon

jälkeen.

EU-taksonomian toimintamenojen määritelmän mukaisesti YIT:n kokonaistoimintamenot

koostuvat kuluksi kirjatuista tutkimus- ja kehitysmenoista, rakennusten

perusparantamiseen, aineellisten käyttöomaisuushyödykkeiden päivittäiseen huoltoon

liittyvistä suorista kustannuksista sekä lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiin

vuokrasopimuksiin liittyvistä kustannuksista. YIT:n kokonaistoimintamenot taksonomian

toimintamenoindikaattorin määritelmän mukaan olivat 56 miljoonaa euroa vuonna 2024

(57). Merkittävä osa kokonaistoimintamenoista on peräisin lyhytaikaisiin ja vähäarvoisiin

vuokrasopimuksiin liittyvistä kustannuksista. Allokaatio taksonomiakelpoiseen ja -

mukaiseen osuuteen on tehty käyttäen suoraan liikevaihtoindikaattorin toimintakohtaisia

osuuksia, koska toimintamenoja ei saada projektikohtaisesti. Taksonomian määritelmän

mukaiset toimintamenot eivät ole YIT:lle olennaisia euromääräisesti, eivätkä YIT:n

liiketoiminnan luonne huomioiden. Erien summat eivät ole johdettavissa suoraan

konsernitilinpäätöksen liitetiedoista, koska taksonomian määritelmä toimintamenoista ei

vastaa kaikilta osin tiettyä tilinpäätöksen erää.

74YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Liikevaihto

Tilikausi 2024

2024

Merkittävän edistämisen kriteerit

"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

TALOUDELLISET TOIMINNAT (1)

Koodi (2)

Liikevaihto (3)

Osuus liikevaihdosta, 2024 (4)

Ilmastonmuutoksen hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)

Vesi (7)

Ympäristön pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)

Vesi (13)

Ympäristön pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason suojatoimet (17)

Luokitus- järjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmä -kelpoisten (A.2) osuus liikevaihdosta 2023 (18)

Luokka  mahdol- listava toiminta (19)

Luokka  siirtymä- toiminta (20)

Milj. €

%

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

S

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Sähköntuotanto tuulivoimalla

CCM 4.3.

0

0 %

K

K

K

K

K

K

0 %

Rautatieliikenteen infrastruktuuri

CCM 6.14.

90

5 %

K

K

K

K

K

K

K

5 %

M

Vähähiilisen vesiliikenteen mahdollistava infrastruktuuri

CCM 6.16.

0

0 %

K

K

K

K

K

K

K

0 %

M

Uusien rakennusten rakentaminen

CCM 7.1.

1

0%

K

K

K

K

K

K

K

Olemassa olevien rakennusten korjaus

CCM 7.2.

30

2%

K

K

K

K

K

K

S

Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)

121

7 %

K

6 %

Josta mahdollistavat toiminnat

91

5 %

5 %

Josta siirtymätoiminnat

30

2 %

75YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Tilikausi 2024

2024

Merkittävän edistämisen kriteerit

"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

TALOUDELLISET TOIMINNAT (1)

Koodi (2)

Liikevaihto (3)

Osuus liikevaihdosta, 2024 (4)

Ilmastonmuutoksen hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)

Vesi (7)

Ympäristön pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)

Vesi (13)

Ympäristön pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason suojatoimet (17)

Luokitus- järjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmä -kelpoisten (A.2) osuus liikevaihdosta 2023 (18)

Luokka  mahdol- listava toiminta (19)

Luokka  siirtymä- toiminta (20)

Milj. €

%

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

S

A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Yhdyskuntajätevesien käsittely

WTR 2.2.

7

0 %

KEL

K

0 %

Uusien rakennusten rakentaminen

CE 3.1 / CCM 7.1.

1 084

60 %

KEL

KEL

K

62 %

Olemassa olevien rakennusten korjaus

CE 3.2. / CCM 7.2.

93

5 %

KEL

KEL

K

8 %

Teiden ja moottoriteiden kunnossapito

CE 3.4.

14

1 %

KEL

K

0 %

Betonin käyttö maa- ja vesirakentamisessa

CE 3.5.

8

0 %

KEL

K

1 %

Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus

CCM 3.6.

39

2 %

KEL

K

1 %

Sähköntuotanto tuulivoimalla

CCM 4.3.

0

0 %

KEL

K

0 %

Sähkön siirto ja jakelu

CCM 4.9.

0

0 %

KEL

K

0 %

Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö

CCM 5.1.

3

0 %

KEL

K

0 %

Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja toiminta

CCM 5.3.

34

2 %

KEL

K

3 %

Henkilökohtaisen liikkuvuuden infrastruktuuri, polkupyörälogistiikka

CCM 6.13.

6

0 %

KEL

K

0 %

Rautatieliikenteen infrastruktuuri

CCM 6.14.

17

1 %

KEL

K

0 %

Vähähiilisen tieliikenteen ja julkisen liikenteen mahdollistava infrastruktuuri

CCM 6.15

2

0 %

KEL

K

0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)

1 306

72 %

K

76 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (A.1 + A.2)

1 427

78 %

K

82 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (B)

393

22 %

Yhteensä (A + B)

1 820

100 %

Yhteensä (A + B) -rivillä ilmoitettu kokonaisliikevaihto vastaa YIT:n konsernitilinpäätöksen tuloslaskelmassa esitettyä liikevaihtoa

76YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Osuus liikevaihdosta / Kokonaisliikevaihto

	Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan	Luokitusjärjestelmäkelpoista tavoitteen mukaan
CCM	7 %	77 %
CCA	— %	— %
WTR	— %	0 %
CE	— %	1 %
PPC	— %	— %
BIO

77YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Pääomamenot (CapEx)

Tilikausi 2024

2024

Merkittävän edistämisen kriteerit

"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

TALOUDELLISET TOIMINNAT (1)

Koodi (2)

Pääomamenot (3)

Osuus pääomamenoista, 2024 (4)

Ilmastonmuutoksen hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)

Vesi (7)

Ympäristön pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)

Vesi (13)

Ympäristön pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason suojatoimet (17)

Luokitus- järjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmä- kelpoisten (A.2.) osuus pääomamenoista 2023 (18)

Luokka  mahdol- listava toiminta (19)

Luokka  siirtymä- toiminta (20)

Milj. €

%

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

S

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Sähköntuotanto tuulivoimalla

CCM 4.3.

0

0 %

K

K

K

K

K

K

0 %

Rautatieliikenteen infrastruktuuri

CCM 6.14.

0

4 %

K

K

K

K

K

K

K

3 %

M

Vähähiilisen vesiliikenteen mahdollistava infrastruktuuri

CCM 6.16.

0

0 %

K

K

K

K

K

K

K

0 %

M

Uusien rakennusten rakentaminen

CCM 7.1.

0

0 %

K

K

K

K

K

K

K

Olemassa olevien rakennusten korjaus

CCM 7.2.

0

1 %

K

K

K

K

K

K

S

Ympäristön kannalta kestävien  (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)

1

5 %

K

3 %

Josta mahdollistavat toiminnat

0

4 %

3 %

Josta siirtymätoiminnat

0

1 %

78YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Tilikausi 2024

2024

Merkittävän edistämisen kriteerit

"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

TALOUDELLISET TOIMINNAT (1)

Koodi (2)

Pääomamenot (3)

Osuus pääomamenoista, 2024 (4)

Ilmastonmuutoksen hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)

Vesi (7)

Ympäristön pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)

Vesi (13)

Ympäristön pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason suojatoimet (17)

Luokitus- järjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmä- kelpoisten (A.2.) osuus pääomamenoista 2023 (18)

Luokka  mahdol- listava toiminta (19)

Luokka  siirtymä- toiminta (20)

Milj. €

%

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

S

A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Yhdyskuntajätevesien käsittely

WTR 2.2.

0

0 %

KEL

K

0 %

Uusien rakennusten rakentaminen

CE 3.1. /CCM 7.1.

6

44 %

KEL

KEL

K

37 %

Olemassa olevien rakennusten korjaus

CE 3.2 / CCM 7.2.

0

4 %

KEL

KEL

K

5 %

Teiden ja moottoriteiden kunnossapito

CE 3.4.

0

1 %

KEL

K

0 %

Betonin käyttö maa- ja vesirakentamisessa

CE 3.5.

0

0 %

KEL

K

0 %

Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus

CCM 3.6.

0

2 %

KEL

K

1 %

Sähköntuotanto tuulivoimalla

CCM 4.3.

0

0 %

KEL

K

0 %

Sähkön siirto ja jakelu

CCM 4.9.

0

0 %

KEL

K

0 %

Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö

CCM 5.1.

0

0 %

KEL

K

0 %

Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja toiminta

CCM 5.3.

0

1 %

KEL

K

2 %

Henkilökohtaisen liikkuvuuden infrastruktuuri, polkupyörälogistiikka

CCM 6.13.

0

0 %

KEL

K

0 %

Rautatieliikenteen infrastruktuuri

CCM 6.14.

0

1 %

KEL

K

0 %

Vähähiilisen tieliikenteen ja julkisen liikenteen mahdollistava infrastruktuuri

CCM 6.15

0

0 %

KEL

K

0 %

Rakennusten hankinta ja omistaminen

CCM 7.7.

3

27 %

KEL

K

41 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)

10

79 %

K

87 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1 + A.2)

11

84 %

K

90 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (B)

2

16 %

Yhteensä (A + B)

13

100 %

79YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Osuus pääomamenoista / kokonaispääomamenot

	Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan	Luokitusjärjestelmäkelpoista tavoitteen mukaan
CCM	5 %	79 %
CCA	— %	— %
WTR	— %	0 %
CE	— %	1 %
PPC	— %	— %
BIO

Pääomamenojen täsmäytys konsernitilinpäätökseen

Erä	Milj. euroa	Viite
Lisäykset aineellisiin hyödykkeisiin	2	Liitetieto 14. Aineelliset hyödykkeet
Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin	—	Liitetieto 15. Muut aineettomat hyödykkeet ja liikearvo
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin	11	Liitetieto 16. Vuokrasopimukset
Pääomamenot yhteensä	13

80YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Toimintamenot (OpEx)

Tilikausi 2024

2024

Merkittävän edistämisen kriteerit

"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

TALOUDELLISET TOIMINNAT (1)

Koodi (2)

Toimintamenot (3)

Osuus toimintamenoista, 2024 (4)

Ilmastonmuutoksen hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)

Vesi (7)

Ympäristön pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)

Vesi (13)

Ympäristön pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason suojatoimet (17)

Luokitus- järjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmä -kelpoisten (A.2.) osuus toimintamenoista 2023 (18)

Luokka  mahdol- listava toiminta (19)

Luokka  siirtymä- toiminta (20)

Milj. €

%

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K; E; E/S

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

S

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Sähköntuotanto tuulivoimalla

CCM 4.3.

0

0 %

K

K

K

K

K

K

0 %

Rautatieliikenteen infrastruktuuri

CCM 6.14.

3

5 %

K

K

K

K

K

K

K

5 %

M

Vähähiilisen vesiliikenteen mahdollistava infrastruktuuri

CCM 6.16.

0

0 %

K

K

K

K

K

K

K

0 %

M

Uusien rakennusten rakentaminen

CCM 7.1.

0

0 %

K

K

K

K

K

K

K

Olemassa olevien rakennusten korjaus

CCM 7.2.

1

2 %

K

K

K

K

K

K

S

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)

4

7 %

K

6 %

Josta mahdollistavat toiminnat

3

5 %

6 %

Josta siirtymätoiminnat

1

2 %

81YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Tilikausi 2024

2024

Merkittävän edistämisen kriteerit

"Ei merkittävää haittaa" -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

TALOUDELLISET TOIMINNAT (1)

Koodi (2)

Toimintamenot (3)

Osuus toimintamenoista, 2024 (4)

Ilmastonmuutoksen hillintä (5)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (6)

Vesi (7)

Ympäristön pilaantuminen (8)

Kiertotalous (9)

Biologinen monimuotoisuus (10)

Ilmastonmuutoksen hillintä (11)

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen (12)

Vesi (13)

Ympäristön pilaantuminen (14)

Kiertotalous (15)

Biologinen monimuotoisuus (16)

Vähimmäistason suojatoimet (17)

Luokitus- järjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmä- kelpoisten (A.2.) osuus toimintamenoista 2023 (18)

Luokka  mahdol- listava toiminta (19)

Luokka  siirtymä- toiminta (20)

Milj. €

%

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

KEL; E/KEL

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

S

A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Yhdyskuntajätevesien käsittely

WTR 2.2.

0

0 %

KEL

K

0 %

Uusien rakennusten rakentaminen

CE 3.1. / CCM 7.1.

33

60 %

KEL

KEL

K

62 %

Olemassa olevien rakennusten korjaus

CE 3.2. / CCM 7.2.

3

5 %

KEL

KEL

K

8 %

Teiden ja moottoriteiden kunnossapito

CE 3.4.

0

1 %

KEL

K

0 %

Betonin käyttö maa- ja vesirakentamisessa

CE 3.5.

0

0 %

KEL

K

1 %

Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus

CCM 3.6.

1

2 %

KEL

K

1 %

Sähköntuotanto tuulivoimalla

CCM 4.3.

0

0 %

KEL

K

0 %

Sähkön siirto ja jakelu

CCM 4.9.

0

0 %

KEL

K

0 %

Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö

CCM 5.1.

0

0 %

KEL

K

0 %

Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja toiminta

CCM 5.3.

1

2 %

KEL

K

3 %

Henkilökohtaisen liikkuvuuden infrastruktuuri, polkupyörälogistiikka

CCM 6.13.

0

0 %

KEL

K

0 %

Rautatieliikenteen infrastruktuuri

CCM 6.14.

1

1 %

KEL

K

0 %

Vähähiilisen tieliikenteen ja julkisen liikenteen mahdollistava infrastruktuuri

CCM 6.15.

0

0 %

KEL

K

0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)

40

72 %

K

76 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1 + A.2)

44

78 %

K

82 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (B)

12

21 %

Yhteensä (A + B)

56

100 %

82YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Osuus toimintamenoista / toimintamenot yhteensä

	Luokitusjärjestelmän mukaista tavoitteen mukaan	Luokitusjärjestelmäkelpoista tavoitteen mukaan
CCM	7 %	76 %
CCA	— %	— %
WTR	— %	0 %
CE	— %	1 %
PPC	— %	— %
BIO

Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Ydinenergiaan liittyvät toiminnot
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI
Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.	EI

83YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

E3–VESIVARAT JA MERTEN LUONNONVARAT

Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet			oma toiminta  ympäristö
Vaikutus, riski tai mahdollisuus		Kuvaus	Hallinta	Kohdentuminen
Vesi
Negatiivinen vaikutus	Vedenotto	Suuri vedenotto rasittaa ympäristöä varsinkin vesistressistä kärsivillä alueilla.	Käytetään vähän vettä kuluttavia vesikalusteita ja työmenetelmiä.

Rakennusalalla, jolla myös YIT toimii, oman toiminnan vedenkäyttö on muihin toimialoihin

verrattuna suhteellisen vähäistä. Tästä syystä YIT ei ole arvioinut omistuksiaan ja

toimintaansa tunnistaakseen vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyviä vaikutuksia,

riskejä ja mahdollisuuksia. YIT ei ole myöskään järjestänyt erityisiä kuulemisia vaikutusten

kohteena olevien yhteisöjen kanssa.

84YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

TAVOITTEET

Vesi ei ole YIT:n omassa toiminnassa tuotantohyödyke, vaan rakennustoiminnassa vettä

käytetään lähinnä puhtaanapitoon, betonitöiden jälkitöihin, pölynsidontaan ja

kalliorakentamisessa porareikien huuhteluun, minkä takia YIT:llä ei ole tavoitteita

vedenkäytön suhteen. Omassa toiminnassamme pyrimme säästämään vettä käyttämällä

vähän vettä kuluttavia vesikalusteita ja -laitteita sekä välttämällä tarpeetonta

vedenkulutusta.

YIT laskee ainoastaan vedenoton kokonaismäärän ja se on laskettu ensimmäisen kerran

vuonna 2024. Tämän vuoksi vedenoton vuosittaista kehitystä voidaan arvioida vasta

tulevina vuosina.

TOIMINTAPERIAATTEET

YIT:n toimintatapaan kuuluu, että omassa toiminnassa käytettävä vesi otetaan

kunnallisesta vesijohtoverkosta aina kun mahdollista ja jätevedet lasketaan kunnalliseen

viemäriverkostoon, jolloin vedenottoon ja likaveden käsittelyyn ei käytännössä liity riskejä.

Omassa toiminnassa ei juurikaan käytetä merten luonnonvaroja, eikä tehdä

vedenkäsittelyä. Infratyömailla vettä saatetaan käyttää esimerkiksi tietyömailla

pölynsidontaan, jolloin vesi monesti otetaan lähialueen vesistöstä (järvi, meri, joki). YIT ei

myöskään varastoi eikä uusiokäytä vettä. Rakennusten käytönaikaista vedenkulutusta

voidaan vähentää hyvällä suunnittelulla. Rakennusaikaisen veden kulutuksen

vähentäminen perustuu pääosin vedenkäyttöä vähentävien kalusteiden käyttöön.

Toimintatavat on pitkälti samat myös vesiriskisillä alueilla ja niitä sovelletaan vain omassa

toiminnassa kaikkialla YIT:ssä ja kaikissa maissa. Edellisten lisäksi YIT ei ole ottanut

käyttöön erityisiä merien ja valtamerten kestävyyteen liittyviä toimintatapoja tai käytäntöjä.

YIT:n hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä ovat ylin taso, joka on vastuussa

toimintaperiaatteen toteuttamisesta.

YIT:n vastuullisuuspolitiikan mukaisesti pyrimme vähentämään omassa toiminnassamme

vedenkulutusta varsinkin vesiriskisillä alueilla. Lisäksi varmistamme, että tuottamamme

jätevesi on käsitelty asiaan kuuluvalla tavalla. Tämä vapaaehtoisesti asetettu periaate on

YIT:n ainoa veteen liittyvä periaate.

TOIMENPITEET

Koska vesi ei ole YIT:n omassa toiminnassa tuotantohyödyke ja vesi otetaan

pääsääntöisesti kunnallisesta vesijohtoverkosta, ei YIT:llä ole erillisiä toimenpiteitä liittyen

vedenottoon vesiriskillisillä alueilla eikä muualla. Vedenkäyttöä vähennetään säästeliäällä

vedenkäytöllä ja käyttämällä vähän vettä kuluttavia päätelaitteita, kuten esimerkiksi

vesihanat, suihkut ja WC-laitteet.

VEDENKULUTUS

YIT:llä lasketaan vedenottoa, joka laskettiin ensimmäisen kerran vuonna 2024. YIT ei

omassa toiminnassaan kuluta vettä standardin tarkoittamalla tavalla, koska otettu vesi

palautuu vedenottopaikan läheisyydessä takaisin luontoon. YIT ei myöskään käytä

(poisjohda) kierrätettyä vettä, ei varastoi, eikä käytä (poisjohda) vettä uudelleen. Tämän

takia YIT:n vedenkäyttö (veden poisjohtaminen) on sama kuin vedenotto, jolloin

vedenkulutus ja vesi-intensiteetti ovat nolla.

YIT:n vedenkulutus vuonna 2024

m3	Vesistressialue	Ei- vesistressialue	Yhteensä
Vedenotto	11 113	83 623	94 737
Kierrätetty vesi	0	0	0
Varastoitu vesi	0	0	0
Uudelleenkäytetty vesi	0	0	0
Veden poisjohtaminen, m3	11 113	83 623	94 737
Veden kulutus	0	0	0
Vesi-intensiteetti (m3/milj. eur)			0
	Mittaus	Estimaatio
Suhdeluku (%)	63	37

85YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

MITTAREIDEN LAATIMISPERIAATTEET

Vedenottomäärät on saatu seuraavasti:

• Suomessa olevien työmaiden vesijohtoverkosta otettu vesimäärä on

kerätty vesimittarilukemista.

• Suomessa luonnonvesien käyttö on arvioitu. Luonnonvesistä on otettu

mukaan vain sellainen vesi, joka on selvästi tuotu työmaalle työmaa-alueen

ulkopuolelta tai kuljetettu kauas ottopaikalta. Ellei tarkka vesimäärä ole

tiedossa, perustuu arvio suuruusluokka-arvioon. Esimerkiksi laskemalla

kuinka monta säiliöautollista vettä on otettu ja sitten kertomalla ottomäärä

säiliöauton tilavuudella.

• Suomessa sijaitsevien YIT:n toimipisteiden tiedot on kerätty ensi sijassa

vesimittarilukemista. Ellei tämä ole mahdollista, on tiedot arvioitu siten, että

toimipisteen keskimääräinen henkilövahvuus on kerrottu YIT:n pääkonttorin

keskimääräisellä vedenotolla henkilöä kohden. Oletuksena on, että

Suomessa toimiston keskimääräinen vedenotto on kaikkialla sama.

• Suomessa sijaitsevan elementtitehtaan tiedot on arvioitu. Vuosiarvion on

tehnyt elementtitehtaalle veden toimittanut Hämeen Seudun Vesi Oy

vesilaitos. Koko vuoden vedenottoarvio perustuu osin vesilaitoksen

mittaamaan toteutuneeseen kulutukseen ja osin vesilaitoksen arvioimaan

vedenottoon.

• YIT Talon Tekniikka Oy:n tiedot on arvioitu. Ensin on laskettu

mahdollisimman tarkkaan yhden tavanomaisen rakennuskohteen

kokonaisvedenotto, joka on jaettu kohteen rakennusajalla. Näin on saatu

tavanomaisen kohteen keskimääräinen vedenotto per kuukausi (m3/kk).

Seuraavaksi on listattu kaikki vuoden 2024 aikana käynnissä olleet YIT

Talon Tekniikan rakennuskohteet ja laskettu montako kuukautta työmaat

ovat yhteensä olleet käynnissä vuoden 2024 aikana. Lopuksi työmaiden

yhteisaika (kk) on kerrottu tavanomaisen kohteen keskimääräisellä

vedenotolla (m3/kk) ja näin laskien saatu arvio kaikkien työmaiden

vedenotosta. Koska YIT Talon Tekniikan toteuttaa vain yhdenlaista

rakentamista eli linjasaneerauksia, oletetaan että keskimääräinen

vedenotto on kaikilla työmailla sama.

• Muiden toimintamaiden kuin Suomen vedenotto on arvioitu liikevaihdon

perusteella. Ensin on laskettu Suomen kokonaisvedenotto ja suhteutettu

luku Suomen liikevaihtoon, jolloin saadaan Suomen vedenotto per

Suomen liikevaihto (m3/milj. eur). Tämän suhdeluvun avulla on laskettu

ulkomaiden vedenotto kertomalla Suomen suhdeluvulla kyseisen maan

liikevaihto. Oletuksena on, että rakentaminen on pitkälti samanlaista

kaikkialla Euroopassa.

• Vesiriskiset alueet on tulkittu Aquadect Water Risk Atlaksen mukaan siten,

että laskennassa vesiriskisellä alueella tarkoitetaan karttaan merkittyjä

High- ja Extremely high -alueita. YIT:n toimimaissa vesiriskisiä alueita on

Liettuassa, Puolassa ja vähäisessä määrin Ruotsissa.

Kaikki veteen liittyvät luvut on ilmoitettu kuutiometreinä ja määrät ovat

taulukossa. Ulkopuolinen taho ei ole varmentanut tietoja.

86YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

E4–BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS JA EKOSYSTEEMIT

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet			oma toiminta  arvoketju  ympäristö
Vaikutus, riski tai mahdollisuus		Kuvaus	Hallinta	Kohdentaminen
Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat vaikutustekijät
Negatiivinen vaikutus	Maankäytön muutokset	Rakentamisen aikaiset maankäytön muutokset aiheuttavat haittaa elinympäristöille. YIT:n kaikki liiketoimintayksiköt aiheuttavat maankäytön muutoksia rakentamisen aikana. Suurimmat vaikutukset tulevat Infra-segmentin toiminnoista, sillä Asuminen ja Toimitilat toimivat suurimmilta osin jo rakennetussa ympäristössä. Valtaosa YIT:n oman toiminnan maankäytön muutoksista tapahtuvat Suomessa.	YIT:n vastuullisuuspolitiikan mukaisesti yhtiö välttää rakentamista korkean luontoarvon alueille. YIT pyrkii säilyttämään olemassa olevia luontoarvoja ja tukemaan paikallista biodiversiteettiä. Kaavoitusvaiheessa tehdään luontoselvitykset sekä ennallistetaan projektikohtaisesti rakennettua ympäristöä.
Negatiivinen vaikutus	Ilmastonmuutos	Rakentamisella on suuri hiilijalanjälki ja ilmastonmuutos on yksi luontokadon suorista vaikutustekijöistä. Luontojalanjälkilaskennan perusteella suurin vaikutus luonnon monimuotoisuuteen YIT:n toiminnan kautta tulee arvoketjustamme aiheutuvista hiilipäästöistä.	YIT:llä on tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet ja hiilitiekartta, joka sisältää toimenpiteitä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Toteuttamalla hiilitiekartan toimenpiteitä, YIT uskoo saavuttavansa päästövähennystavoitteet.
Vaikutukset lajien tilaan
Negatiivinen vaikutus	Lajien populaation koko, elinympäristön pirstoutuminen	Maankäytön muutokset, rakentamisen aikainen melu, pöly ja mahdolliset päästöt maaperään tai ilmaan voivat vaikuttaa populaatioiden kokoon. Rakennushankkeet voivat jakaa elinympäristöt pienempiin, eristyneisiin osiin. Tämä pirstoutuminen vaikeuttaa lajien liikkumista ja lisääntymistä, mikä voi heikentää geneettistä monimuotoisuutta ja populaatioiden elinvoimaisuutta. YIT:n merkittävimpien materiaalien, betonin ja teräksen, tuotanto vaatii laajoja louhos- ja kaivosalueita, jotka voivat pirstaloida elinympäristöjä ja heikentää paikallisia populaatioita.	Suunnittelu ja suunnittelun ohjaus. Esim. biodiversiteettipihakonsepti, luontoselvitykset ja biodiversiteettitoimenpiteiden seuranta on integroitu hankkeiden johtamisjärjestelmään. Materiaalimäärän optimointi, kierrätettyjen materiaalien käyttö sekä hankintakategorioiden ESG- suunnitelmat.

Prosessi, millä YIT tunnistaa vaikutuksensa luonnon monimuotoisuuteen, nojaa sekä

viranomaisvaatimuksiin että yhtiön omiin selvitysprosesseihin. Oman toiminnan kautta

näkyvimmät vaikutukset tulevat maankäytön muutoksesta rakentaessa aiemmin

rakentamattomille alueille. Varsinaista rakentamista edeltää suunnittelu- ja lupaprosessit.

Luonnonarvoihin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan esimerkiksi kaavoituksen yhteydessä

sekä osana ympäristövaikutusten arviointimenettelyä (YVA). Luontoselvitykseen

pohjautuvan luontovaikutusten arvioinnin tavoitteena on löytää suunnitteluratkaisu, jolla

haitalliset luontovaikutukset joko vältetään kokonaan tai ne jäävät mahdollisimman

vähäisiksi. Viranomaisten vaatimien selvitysten lisäksi YIT:n johtamisjärjestelmän

mukaisesti jokaisen Suomessa sijaitsevan Asumisen segmentin uudisrakentamisen

projektin on varmistettava, että hankkeella on käytettävissä tai teetetty riittävän tarkka

luontoselvitys, jotta hankealueen luontoarvot on selvitetty. YIT on myös selvittänyt

kaikkien sen tonttien sijaintitietojen perusteella, sijaitseeko tontti alle 500 m päässä

luontoherkiltä alueilta tai suojelualueilta, jotta näiden kohdalla olisi mahdollista ottaa tämä

tieto huomioon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Kartoituksen perusteella YIT:llä on toimipaikkoja, jotka sijaitsevat luonnon

monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä. Näillä tonteilla

toiminta johtaa luontotyyppien tai lajien elinympäristöjen heikentymiseen. Toiminta

vaikuttaa kielteisesti näihin alueisiin ensisijaisesti vaikuttamalla alueiden

kytkeytyneisyyteen ja eliöiden liikkumiseen herkkien alueiden ja muiden alueiden välillä.

Myös melun, valon ja heijastavien pintojen vaikutus on lisääntynyt näillä alueilla. Vain hyvin

harvalla tontilla tapahtuvalla rakentamisella on suora negatiivinen vaikutus eliöihin ja

ekosysteemeihin, sillä hyvin harva tontti sijaitsee ei-rakennetulla alueella. Näillä tonteilla

toiminta voi häiritä sellaisia lajeja, joita varten on osoitettu suojelualue. Lieventäviä

toimenpiteitä tehdään varsinaista rakentamista edeltävän suunnittelu- ja lupaprosessin

yhteydessä tapauskohtaisesti.

YIT on selvittänyt riippuvuuksia ja vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen vaiheittain.

Vuonna 2023 selvitimme omia riippuvuuksia ja vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen

käyttämällä ENCORE-työkalua, johon lisättiin Biodiversity Risk Filter ja SBTN Sectoral

Materiality Tool. Raportti osoitti, että YIT:llä on riippuvuuksia 12 ekosysteemipalvelusta,

joista kahden kohdalla riippuvuus ylsi merkittävälle tasolle: ilmaston sääntely ja tulvilta ja

myrskyiltä suojelu. Raportti osoitti myös, että YIT:n vaikutukset ovat suurimmat maa- ja

vesiekosysteemeihin.

Vuoden 2024 syksyllä YIT selvitti ja laski luontojalanjälkensä käyttäen LC-impact

metodologiaa perustuen omiin suoriin vaikutuksiin sekä Suomen hankinnan kautta

aiheutuneisiin luontovaikutuksiin. Luontojalanjälkilaskennan tavoitteena oli saada

mitattavaa ja vertailtavaa tietoa siitä, mistä oman toiminnan ja hankinnan osista aiheutuu

suurimmat luontovaikutukset. Riippuvuuksien ja vaikutusten kartoittamisen sekä

luontojalanjälkilaskennan tuloksia on otettu huomioon luonnon monimuotoisuuden

resilienssianalyysissä. Resilienssianalyysissä on arvioitu näiden perusteella tärkeimpiä

sekä fyysisiä riskejä, siirtymäriskejä että järjestelmäriskejä. YIT:n suorat vaikutukset

biologiseen monimuotoisuuteen, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti paikallisiin yhteisöihin,

perustuvat rakentamisen aikaisiin vaikutuksiin luontoon työmaa-alueella.

Yksittäisiin rakennushankkeisiin liittyen YIT kuulee paikallisyhteisöjä osana YVA- ja

kaavoitusprosessia sekä tarvittaessa epämuodollisissa tilaisuuksissa. Koko konsernia

koskevassa olennaisuuden tunnistamisen prosessissa YIT ei erikseen ole kuullut näitä

yhteisöjä.

87YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

BIOLOGISEN MONIMUOTOISUUDEN JA

EKOSYSTEEMIEN HUOMIOIMINEN STRATEGIASSA

JA LIIKETOIMINTAMALLISSA

YIT:n strategia korostaa kestävän kehityksen merkitystä osana yhtiön toimintaa ja pitkän

aikavälin visiota. Yhtiön visiona on olla osaavin kumppani kestävien kotien, tilojen ja

kaupunkien kehittämisessä – hyvää elämää varten. Visio tukee myös luonnon

monimuotoisuuden huomioimista liiketoiminnassa. YIT toteutti loppuvuodesta 2024

resilienssianalyysin, missä arvioitiin yhtiön strategian ja liiketoimintamallin resilienssiä

suhteessa luonnon monimuotoisuuteen liittyviin riskeihin. Resilienssianalyysi toteutettiin

sisäisenä yhteistyönä konsernitoimintojen ja liiketoimintasegmenttien toimesta, ilman

ulkopuolisten sidosryhmien osallistamista. Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvät

fyysiset riskit ovat YIT:n näkökulmasta yhteneväisiä ilmastonmuutoksen fyysisten riskien

kanssa, joista tärkeimmät tunnistetut ovat tulvat sekä lämpöaallot ja lämpökuormitus

kaupunkialueilla. YIT:n strateginen sitoutuminen Science Based Targets -aloitteeseen

ohjaa liiketoimintaa ottamaan nämä riskit huomioon.

YIT on tunnistanut siirtymäriskeiksi muun muassa luontopohjaisten ratkaisujen

muuttumisen pakollisiksi, tiukentuneet luontovaatimukset suunnittelussa, pakollisen

biologisen kompensaation ja paikallisyhteisöjen vaatimusten kautta hidastuvat

lupaprosessit. YIT ei näe näihin vastaamisen vaativan suuria muutoksia

liiketoimintamallissaan, ja näkee strategiansa jo tukevan näihin varautumista, vaikkakin

tunnistaa, että näiden riskien nopea realisoituminen voisi aiheuttaa haasteita.

Biologiseen monimuotoisuuteen liittyvien systeemiriskien kohdalla YIT näkee

olennaisimpana mahdolliset toimitusketjujen häiriöt esimerkiksi hiekan, soran, kalkkikiven

ja puun kohdalla. Näiden riskien todennäköisyys on todettu matalaksi lyhyellä ja

keskipitkällä aikavälillä. Lisätietoja resilienssianalyysistä löytyy kohdasta Olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja

liiketoimintamallin kanssa.

TAVOITTEET

YIT on ottanut käyttöön biodiversiteettiperiaatteensa vuoden 2023 lopussa ja sisällyttänyt

biodiversiteettikysymykset vastuullisuuspolitiikkaansa vuoden 2024 alussa. Tämän vuoksi

YIT ei ole vielä asettanut mitattavissa olevia aikasidonnaisia ja tulossuuntautuneita

tavoitteita biodiversiteettiin liittyen. Yhtiö keskittyy politiikassa mainittujen käytäntöjen

sisällyttämiseen toimintaansa ja asettaa biodiversiteettiin liittyviä tavoitteita, kun käytännöt

on otettu käyttöön koko konsernissa.

YIT seuraa biodiversiteettiin liittyvien toimintaperiaatteidensa päämäärien saavuttamista

muun muassa johtamisjärjestelmänsä pakollisten projektikohtaisten kestävyystietojen

keräämislomakkeen, niin kutsutun ESG-kortin, kautta. Jokaisen Asumisen ja Toimitilojen

projektin on ennen rakentamisen alkamista täytettävä tämä lomake. Lomakkeen avulla

selvitetään mitä biodiversiteettiä tukevia toimenpiteitä suunnitellaan ja toteutetaan.

Asumisen segmentissä lomakkeella myös varmistetaan, että uudisrakentamisen

kaavoitusprosessin yhteydessä on tehty tai tullaan tekemään selvitys alueen biologisesta

monimuotoisuudesta. Toimitilat-segmentissä ESG-kortti ohjaa arvioimaan onko selvitys

tehty, ja ohjaa taksonomianmukaisuutta tavoittelevia projekteja tekemään selvityksen

alueen biologisesta monimuotoisuudesta. Segmenttien vastuullisuusasiantuntijat

seuraavat tämän perusteella biodiversiteettiä tukevien toimenpiteiden suunnittelua ja

toteutumista.

TOIMINTAPERIAATTEET

YIT:n biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvää toimintaa ohjaa

konsernin hallituksen hyväksymä YIT Code of Conduct ja vastuullisuuspolitiikka.

Vastuullisuuspolitiikan soveltamisesta ja yleisistä periaatteista on kerrottu tarkemmin

kohdassa Vastuullisuuspolitiikka.

YIT Code of Conductin mukaisesti YIT pyrkii vähentämään omasta ja alihankkijoiden

toiminnasta ympäristölle aiheutuvia vaikutuksia. Vastuullisuuspolitiikan mukaisesti YIT

pyrkii minimoimaan haitalliset vaikutukset toimimalla lieventämishierarkian mukaisesti

välttämällä haitallisia vaikutuksia sekä edistämällä ennallistavia toimenpiteitä. Politiikka

koskee kaikkia toimipaikkoja riippumatta niiden sijainnista. Vastuullisuuspolitiikassa

huomioidaan arvoketjun biodiversiteettivaikutukset ja edistetään biodiversiteettiä

tuotantoketjussa. Lisäksi vastuullisuuspolitiikassa vältetään rakentamista korkean

luontoarvon alueille ja säilytetään paikallista biodiversiteettiä. Vastuullisuuspolitiikan

mukaisesti YIT kiinnittää huomiota materiaalitehokkuuteen ja kiertotalouteen, jätteiden ja

haitallisien yhdisteiden vähentämiseen sekä vieraslajien leviämisen ehkäisyyn. Lisäksi YIT

toimii hiilitiekartan ja ilmastotavoitteiden mukaisesti hillitäkseen ilmastonmuutoksen

vaikutuksia. Vaikka vastuullisuuspolitiikka ohjaa ottamaan huomioon biodiversiteetin sekä

vähentämään negatiivisia vaikutuksia, se ei erityisesti ohjaa metsäkatoon puuttumista,

tuotteiden jäljitettävyyttä eikä biodiversiteettiin liittyvien vaikutusten sosiaalisten

seurausten huomioon ottamista.

TOIMENPITEET

Raportointivuoden aikana YIT on tehnyt sekä ohjaavia ja tietoa lisääviä toimenpiteitä

luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi että konkreettisia toimenpiteitä eri työmailla.

Ohjaavat ja tietoa lisäävät toimenpiteet olivat biodiversiteettiperiaatteiden sisällyttäminen

vastuullisuuspolitiikkaan, luontojalanjäljen laskenta sekä Asuminen-segmentin

pihakonseptin uudistaminen ottamaan luonnon monimuotoisuus entistä paremmin

huomioon. Luonnon monimuotoisuutta koskevien periaatteiden lisäämisellä

vastuullisuuspolitiikkaan, YIT pyrkii yhtenäistämään toimintatapoja kaikilla työmailla näihin

kysymyksiin liittyen, ja tarkemmin ohjeistamaan työmaita ja YIT:n kaikkia työntekijöitä

ottamaan luonnon monimuotoisuus huomioon työssään. Vastuullisuuspolitiikassa esitetyt

toimenpiteet koskevat sekä YIT:n omaa toimintaa että toimintaamme arvoketjussa.

Luontojalanjäljen laskenta kuvaa ihmisten toiminnasta aiheutuvia vaikutuksia luonnon

monimuotoisuudelle. YIT:n tapauksessa mitattu luontojalanjälki kattoi yhtiön Suomessa

tapahtuneen oman toiminnan sekä hankintojen biodiversiteettivaikutuksen.

Biodiversiteettivaikutuksen laskeminen sisälsi EXIOBASE-tietokannan ja LC-impact-

menetelmän käytön. Luontojalanjälki esitetään yksikössä PDF, joka tarkoittaa

potentiaalisesti hävinneiden lajien osuutta. Laskennan tulosten perusteella YIT pystyy

vertailemaan toimintojensa eri osien luontovaikutuksia, sekä tunnistamaan ne

hankintakategoriat, joilla on suurimmat vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja täten

fokusoimaan toimenpiteitään niille osa-alueille, joilla on suurimmat vaikutukset.

Laskennan tuloksia tullaan hyödyntämään esimerkiksi hankinnan ESG-strategioissa.

Uudistetussa pihakonseptissa annetaan tarkempia ohjeita, joissa korostetaan muun

muassa luonnon monimuotoisuuden tukemista. Lisäksi on luotu kasvillisuuskatalogi ja

pihakatalogi, jotka sisältävät suosituksia kotimaisista, myrkyttömistä ja

pölyttäjäystävällisistä kasveista sekä erilaisia piharatkaisuja ja esimerkkipihoja. Konseptin

tavoitteena on tukea luonnon monimuotoisuutta YIT:n asuintalojen pihoilla. Konsepti on

pilotoitu Suomessa koskien RS-hankkeita. Vuoden 2024 aikana myös laadittiin

tarkemmat tavoitteet konseptin laajemmalle käyttöönotolle vuonna 2025.

Työmailla tehdyt toimenpiteet luonnon monimuotoisuuden tukemiseksi kattavat suuren

määrän erilaisia toimenpiteitä, joiden kautta on vähennetty maankäytön muutoksesta

aiheutuvia negatiivisia vaikutuksia sekä lisätty luonnon monimuotoisuutta projektien

alueella vuonna 2024. Toimenpiteitä ovat olleet esimerkiksi luontoarvoiltaan merkittävien

alueiden suojaus tai säästäminen, haitallisten aineiden käytön välttäminen, luonnon

monimuotoisuuden lisäämistä esimerkiksi rakentamalla viherkattoja, niittyjä,

hyönteishotelleja tai linnunpönttöjä, rakennusmateriaalien uusiokäyttöä, vieraslajien

poistoa sekä muita toimenpiteitä. Luonnon monimuotoisuutta tukevia toimenpiteitä on

toteutettu kaikissa YIT:n toimintamaissa.

YIT ei ole käyttänyt luonnon monimuotoisuutta koskevia hyvityksiä.

88YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

BIOLOGISESSA MONIMUOTOISUUDESSA JA

EKOSYSTEEMEISSÄ TAPAHTUVIIN MUUTOKSIIN

LIITTYVÄT VAIKUTUSMITTARIT

Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuvien muutosten mittareina

YIT käyttää operatiivisessa kontrollissaan olevien tonttien ja niiden yhteydessä

tapahtuvien projektien sijainti- ja pinta-alatietoja. Yhdistämällä nämä tiedot

paikkatietodataan alueella tai sen lähistöllä sijaitsevista suojelualueista ja korkean

luontoarvon alueista YIT laskee biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai

niiden läheisyydessä sijaitsevien tonttien lukumäärän ja pinta-alan. Uudisrakentamista

aikaisemmin rakentamattomalle alueelle ei voi tehdä aiheuttamatta olennaista

maankäytön muutosta. Tämän vuoksi YIT laskee kaikkien greenfield-alueella sijaitsevien

ja operatiivisessa kontrollissaan olevien tonttien yhteydessä vuonna 2024 aloitettujen

projektien pinta-alan mitatakseen maankäytön muutostaan.

Alle 500 metrin etäisyydellä suojelualueilta tai korkean luontoarvon alueilta sijaitsevat tontit
Toiminto	Vaikutus	Luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkä alue	Sijainti
Rakentaminen	Maankäytön muutos	Suojelualue	Espoo, Suomi
Rakentaminen	Maankäytön muutos	Suojelualue	Helsinki, Suomi
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Natura 2000 -alue	Hämeenlinna, Suomi
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Suojelualue	Jyväskylä, Suomi
Rakentaminen	Maankäytön muutos	Avainmonimuotoisuusalue	Kempele, Suomi
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Natura 2000 -alue	Lohja, Suomi
Rakentaminen	Maankäytön muutos	Natura 200 -alue, Suojelualue	Nurmijärvi, Suomi
Rakentaminen	Maankäytön muutos	Avainmonimuotoisuusalue	Oulu, Suomi
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Natura 2000 -alue	Oulu, Suomi
Rakentaminen	Maankäytön muutos	Avainmonimuotoisuusalue	Oulunsalo, Suomi
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Natura 2000 -alue	Raasepori, Suomi
Rakentaminen	Maankäytön muutos	Suojelualue	Raisio, Suomi
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Natura 2000 -alue	Siuntio, Suomi
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Suojelualue	Tampere, Suomi
Rakentaminen	Maankäytön muutos	Suojelualue	Turku, Suomi
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Suojelualue	Tuusula, Suomi
Rakentaminen	Maankäytön muutos	Suojelualue	Vantaa, Suomi
Rakentaminen	Maankäytön muutos	Natura 2000 -alue	Bratislava, Slovakia
Rakentaminen	Maankäytön muutos	UNESCO maailmanperintökohteen puskurialue, Suojelualue	Kaunas, Liettua
Rakentaminen	Maankäytön muutos	UNESCO maailmanperintökohteen puskurialue, Suojelualue	Riika, Latvia
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Muu luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkä alue	Riika, Latvia
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Muu luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkä alue	Riika, Latvia
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Muu luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkä alue	Riika, Latvia
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Muu luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkä alue	Riika, Latvia
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Muu luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkä alue	Riika, Latvia
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Muu luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkä alue	Riika, Latvia
Rakentaminen	Maankäytön muutos	Muu luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkä alue	Krakova, Puola
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Muu luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkä alue	Gdansk, Puola
Rakentaminen	Lajien tai ekosysteemien häirintä	Muu luonnon monimuotoisuuden kannalta herkkä alue	Gdansk, Puola
Alle 500 metrin etäisyydellä suojelualueilta tai korkean luontoarvon alueilta sijaitsevien tonttien kokonaispinta-ala on 55 ha. Maankäyttö ja maankäytön muutos: vuonna 2024 rakenteilla olevien rakentamattomien tonttien kokonaispinta-ala on 8 ha.

89YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

MITTAREIDEN LAATIMISPERIAATTEET

Vaikutusmittarit perustuvat paikkatietodataan sekä YIT:n perustietojärjestelmässä

olevaan tietoon sen operatiivisessa kontrollissa olevista tonteista.

Perustietojärjestelmän osoite- ja tonttitunnistetieto sekä tonttien pinta-alatiedot

toimivat lähtötietoina. Nämä tiedot on yhdistetty paikkatietoon.

Suomen tonttien kohdalla paikkatietoanalyysi on tehty avoimen lähdekoodin

paikkatieto-ohjelmistolla käyttäen YIT:n tonttien sijaintitietoja sekä avoimesti

saatavilla olleita tietoja luontoarvokohteista. Natura 2000 -alueet,

luonnonsuojelualueet ja Unescon maailmanperintökohdealueet on haettu SYKE:n

avoimen rajapinnan kautta. Avainmonimuotoisuusalueet eli Key Biodiversity Area

(KBA) -alueet on selvitetty UN Biodiversity Labin avoimen datan perusteella.

Tämän perusteella on listattu kaikki tontit, jotka sijaitsevat alle 500 m etäisyydellä

jostain yllä mainitusta luonnon monimuotoisuuden kannalta herkältä alueelta,

sekä arvioitu näiden luontovaikutuksia sen perusteella onko alue jo ennestään

rakennettua vai ei ja onko tontin ja luonnon monimuotoisuuden kannalta herkän

alueen välillä jo rakennettuja alueita.

Muiden toimintamaiden kohdalla analyysi on tehty samoin perustein, käymällä

kaikki tontit läpi, mutta ilman paikkatietojärjestelmän esikarsintaa etäisyyksistä,

käyttäen maa- ja aluekohtaisia karttatietopalveluita suojelualueista ja muista

luontoarvoista sekä projektien lupa-asiakirjoja.

Maankäytön muutosta mitattaessa on Suomessa käytetty OSM Landuse

Landcover karttatietopalvelua, jossa Landcover-aineistosta poimittiin muut kuin

"urban fabric", "industrial, commercial and transport units" sekä "mine, dump

and construction sites". Analyysi tuotti osuman, mikäli alueelle osuvan pikselin

luokka oli: arable land; forests; artificial, non-agricultural vegetated areas;

pastures; permanent crops; water bodies; open spaces with little or no

vegetation; shrubs and/or herbaceous vegetation associations; wetlands; coastal

wetlands. Maankäytön muutosta edustaa kaikki sellaisten tonttien yhteenlaskettu

pinta-ala, joka tuotti analyysissä osuman. Tämä lähestymistapa yliarvioi

maankäytön muutoksen määrän, sillä siltä osin kuin vain osa tontin pinta-alasta

osuu ei-rakennetuksi luokitellulle alueelle, menetelmä laskee mukaan koko tontin

pinta-alan. Tämä menettelytapa on kuitenkin todettu olevan

varovaisuusperiaatteen mukainen, ja vielä yksityiskohtaisempi analyysi olisi

huomattavan työläs.

Muiden toimintamaiden kohdalla maankäytön muutoksen analyysi perustuu

edellä mainittujen karttatietopalveluiden tietoon ja tonttikohtaiseen analyysiin

vuoden aikana tapahtuneesta maankäytön muutoksesta.

90YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Yhteisökohtaiset tiedot       

YMPÄRISTÖVAHINGOT

Ympäristövahinkoihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet			oma toiminta  ympäristö
Vaikutus, riski tai mahdollisuus		Kuvaus	Hallinta	Kohdentuminen
Ympäristövahingot
Negatiivinen vaikutus	Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen	Mainevaikutus. Päästöt ilmaan voivat aiheuttaa luonnolle, työntekijöille ja ulkopuolisille ihmisille terveydellistä vahinkoa. Päästöt vesistöön voivat aiheuttaa vesistölle vakavan vaurion tai pahimmillaan tuhota vesistön. Päästöt maaperään voivat aiheuttaa eliöiden, maaperän ja pahimmillaan pohjaveden likaantumisen. Edellisten seurauksena luonnolle ja ihmisille syntyy vahinkoa. Tapahtuma ja sen seuraukset kerrotaan tiedotusvälineissä, minkä seurauksena YIT saa negatiivista julkisuutta.  Kustannusvaikutus. Päästöistä aiheutuu puhdistuskustannuksia ja/tai ihmisille terveyshaittoja, joista YIT joutuu korvausvastuuseen. Lisäksi kyseessä voi olla ympäristörikos, josta tulee sakkorangaistuksia.	Maineenhallinta: YIT:n johtamisjärjestelmä sisältää vaarallisten aineiden käyttöön ja säilytykseen ohjeita, joita tulee noudattaa. Mahdolliset tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan ja viestitään sekä mietitään ennaltaehkäiseviä toimia. Vähennetään vaarallisten aineiden käyttöä. Työmailla tehdään yleensä ympäristö- ja pölynhallintasuunnitelma, joissa näitä asioita on huomioitu. Kustannusten hallinta: YIT:n johtamisjärjestelmä sisältää ohjeita vaarallisten aineiden käyttöön ja säilytykseen, joita tulee noudattaa. Mahdolliset tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan ja viestitään sekä mietitään ennaltaehkäiseviä toimia. Vähennetään vaarallisten aineiden käyttöä. Työmailla tehdään usein ympäristö- ja pölynhallintasuunnitelma, joissa näitä asioita on huomioitu. Pidetään työkoneet hyvässä kunnossa ja tarkastetaan ne riittävän usein.

91YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

TOIMINTAPERIAATTEET JA TAVOITE

Vastuullisuuspolitiikan mukaan YIT:n tavoitteena on CO2  päästöjä lukuun ottamatta

saavuttaa nollapäästöt veden, maaperän ja ilman osalta. Tämä tarkoittaa sitä, että

tavoitteena on, ettei rakennustoiminnan seurauksena synny yhtään päästöjä vesistöön,

maaperään tai ilmakehään. Tämä on absoluuttinen tavoite ja sen yksikkönä on kappaleet.

Kokemusperäisesti on havaittu, että rakennustoiminnassa työmailla tapahtuvat

satunnaiset öljy- ja polttoainepäästöt lähinnä rakennuskoneiden rikkoutumisesta johtuen

ovat yleisiä. Näissä on yleensä kyse pienistä paikallisista päästöistä, jotka saadaan

helposti puhdistettua ja joilla on harvoin laajempaa ympäristövaikutusta. Tämän

kokemuksen perusteella on päätetty, että YIT:llä ympäristövahinkojen seuranta ja

mittarointi on paras tapa seurata päästöjä. Lisäksi Suomessa ELY-keskukset vaativat

kaikkien ympäristövahinkojen raportointia. Tavoite ei perustu tieteelliseen näyttöön.

YIT:n toimintaperiaatteena on vesistöihin, maaperään ja ilmaan liittyvien

ympäristöhavaintojen ja -vahinkojen avulla tunnistaa omasta toiminnasta aiheutuvaan

saastumiseen liittyvät riskit, sekä hoitaa suojaus ja ennaltaehkäisytoimet mahdollisimman

hyvin. Lisäksi melkein kaikilla työmailla tehdään työmaakohtainen riskiarvio, jonka

perusteella tehdään tarvittavat työmaakohtaiset suojaustoimet. Näiden toimien avulla YIT

lieventää, ehkäisee ja rajoittaa omasta toiminnasta aiheutuvaan saastumiseen liittyviä

kielteisiä vaikutuksia. Toimintaperiaatetta ja tavoitetta sovelletaan kaikissa YIT:n omissa

toiminnoissa ja kaikissa maissa. YIT:n tavoite ja mittari palvelevat hyvin

toimintaperiaatteiden päämääriä. YIT:n hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä

ovat vastuussa politiikan ja toimintaperiaatteiden toteutumisesta. Lisätietoja voi lukea

kohdasta Vastuullisuuspolitiikka.

Edellisten takia YIT seuraa oman toiminnan ympäristövahinkojen lukumäärää, jolla taas

seurataan päästöjä ilmakehään, vesistöön tai maaperään. Mitattavissa oleva tavoite ei ole

tulossuuntautunut eikä aikasidonnainen. Tämä mittari ja tavoite on ollut YIT:llä käytössä jo

melkein kymmenen vuotta ja on käytössä jatkossakin.

TOIMENPITEET

Ennen työmaa-aloitusta lähes jokaisella työmaalla tehdään riskiarvio, jonka perusteella

päätetään tarvittavat työmaakohtaiset suojaustoimet. Lisäksi YIT:n käytössä on paljon

viranomaisten, alan järjestöjen, tavarantoimittajien yms. laatimia ohjeita ja malleja, joita

noudatamme. Jos ympäristövahinko tapahtuu, korjataan syntyneet vahingot. Edellä

luetellut toimet ovat voimassa jatkuvasti ja näitä sovelletaan kaikissa YIT:n toiminnoissa ja

kaikissa maissa.

YIT:llä on konsernin laajuinen ohjeistus työmaiden toimenpiteisiin ympäristövahingon

tapahtuessa. Lisäksi on työmailla päätettyjä työmaakohtaisia suojaustoimia.

Ympäristövahingon sattuessa YIT noudattaa yleisiä viranomaisten antamia

toimintaohjeita. Varotoimenpiteenä työmailla yleensä varataan nestemäisten vuotojen

varalta riittävästi imeytysainetta (imeytysturve, imeytysmatto) sekä tehdään koneiden

vastaanotto- ja käyttöönottotarkastuksia, joilla vahinkoja estetään ja seurauksia

pienennetään. Suojaus- ja puhdistustoimien kustannukset sisältyvät normaaleihin

projektikuluihin, eikä erillisiä rahavaroja ole varattu.

YIT:ssä tapahtuneiden ympäristövahinkojen lukumäärä vuonna 2024

kpl	Maaperä	Vesi	Ilma	Yhteensä
Ympäristövahingot	44	15	2	61

MITTAREIDEN LAATIMISPERIAATTEET

Vahinkojen määrät ja niihin liittyvät tiedot on saatu kysymällä YIT:n eri tahoilta

tapahtuneista ympäristövahingoista. Vuoden 2024 aikana tapahtuneista

ympäristövahingoista on kerätty tapahtuma-ajan ja paikan lisäksi tiedot itse

tapahtumasta, mitä päästöjä on syntynyt ja kohdentuvatko päästöt ilmakehään,

vesistöön vai maaperään. Päästöjen määrää kiloina tai tonneina ei tähän

mennessä ole laskettu, koska kokemuksen perusteella määrien tiedetään olevan

pieniä. Tästä huolimatta, vuodesta 2025 lähtien, alamme seurata myös päästöjen

määriä.

Ympäristövahinkojen kokonaismäärä on saatu laskemalla tapaukset yhteen, eikä

estimaatteja ole käytetty. Ulkopuolinen taho ei ole varmentanut lukuja.

Emme ole asettaneet mittarille välitavoitteita, perusarvoa tai perustamisvuotta.

Koska YIT:llä on aiemmin seurattu ympäristövahinkoja vain yksikkötasolla, ei

toistaiseksi ole käytössä koko konsernin kattavaa luotettavaa vuositason

aikasarjaa. Tämän takia konsernitason edistymistä ei voida luotettavasti arvioida.

Mittari on pysynyt muuttumattomana usean vuoden ajan, mutta konsernitason

nollatavoite on ensimmäisen kerran käytössä vuonna 2024. Mittari ja tavoite ovat

toistaiseksi voimassa ja ne on asetettu YIT:n omana toimintana ilman

sidosryhmien osallistumista. Jatkossa tulokset käydään läpi liiketoimintaryhmän

tai yksikön johdon kanssa, minkä jälkeen johto päättää mahdollisista

toimenpiteistä.

92YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

E5–RESURSSIEN KÄYTTÖ JA KIERTOTALOUS

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet			oma toiminta  arvoketju  ympäristö
Vaikutus, riski tai mahdollisuus		Kuvaus	Hallinta	Kohdentaminen
Resurssien sisäänvirtaukset
Riski	Resurssien sisäänvirtaukset (materiaalihukka)	Osasta rakennushankkeissa hankittavasta materiaalista muodostuu ylimääräistä käyttämätöntä materiaalia, joka ei päädy lopputuotteeseen ja pahimmassa tapauksessa joudutaan kuljettamaan työmaalta pois jätteenä. Materiaalihukka lisää rakentamisen kustannuksia sekä heikentää luonnonvarojen riittävyyttä ja ympäristön kestävyyttä.	Jatkuva panostus rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa toteutettujen tietomallien ja materiaalihankintojen yhdistämiseen hankintasuunnitelmissa sekä materiaalitilauksissa ja - toimituksissa oikeiden materiaalimäärien hallitsemiseksi.
Riski	Resurssien sisäänvirtaukset (primaariraaka- aineisiin perustuvat materiaalit)	Pidättäytyminen primaariraaka-aineisiin perustuvissa materiaaleissa uusioraaka-aineiden saatavuuden tai tarvittavan uusioraaka-aineiden hyödyntämiseen liittyvän tietotaidon puutteen vuoksi.  Materiaalikustannusten nousu hankintojen kohdistuessa kalliimpia uusioraaka-aineita sisältäviin materiaaleihin. Uusioraaka-aineita sisältävien materiaalien saatavuus saattaa heikentyä näiden materiaalien kysynnän kasvaessa.	Toimittajayhteistyön kehittäminen, vastuullisuuskriteereiden korostaminen toimittajavalinnoissa sekä toimittajien evaluoinnit. Ympäristö- ja vastuullisuuskriteereiden korostaminen ja markkinointi sekä kiertotalouteen perustuvien ratkaisujen kysynnän rakentaminen.  Pidemmän aikavälin puitesopimusten laatiminen uusioraaka-aineita sisältävistä materiaaleista.
Resurssien ulosvirtaukset
Riski	Resurssien ulosvirtaukset (kustannusten nousu)	Rakennusten ja infrastruktuurien sekä niiden komponenttien suunnittelukustannusten nousu sisällytettäessä muuntokelpoisuus-, joustavuus- ja purettavuusvaatimukset osaksi suunnitteluprosessia. Rakennustyömaalla tapahtuva jätteen lajittelu ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla vaillinaisen ohjeistuksen, riittämättömien keräilyvälineiden tai muun puutteen vuoksi. Väärin lajiteltu jäte päätyy kierrätyksen sijaan sekajätteeksi jätehierarkian alimmille kerroksille ja lisää samalla työmaan jätehuoltokustannuksia.	Valmiiden suunnittelu- ja materiaalikirjastojen määrittely, jalkautus ja jatkuva parantaminen. Työmaan jätehuoltosuunnitelmassa huomioidaan asetetut tavoitteet ja koko työmaan elinkaari sekä toteutetaan jätehuoltosuunnitelma yhteistyönä työmaalle jätehuoltopalveluita tuottavan toimittajan kanssa. Työmaan lajitteluasteen sekä sekajätteen määrän jatkuva seuranta.
Negatiivinen vaikutus	Resurssien ulosvirtaukset (kierrätyksen tehottomuus)	Rakennustyömaalla lajiteltu jäte ei päädy kierrätykseen parhaalla mahdollisella tavalla jätteen käsittelykeskuksissa. Lajiteltua jätettä ei käsitellä parhaalla mahdollisella tavalla luonnonvarojen riittävyyden ja ympäristön kestävyyden kannalta. Yksittäiselle jätejakeelle ei löydy kustannustehokasta kierrätysmahdollisuutta, jolloin jäte päätyy kierrätyksen sijaan energiakäyttöön.	Jätehuoltopalveluita tuottavan toimittajan valinta. Työmaan lajittelu- ja kierrätysasteen seuranta.

Materiaalit ovat kriittinen tekijä YIT:n toiminnassa. Materiaalien hallinnalla on suoria

vaikutuksia muun muassa rakennushankkeiden kustannustehokkuuteen, aikatauluihin,

laatuun sekä materiaalihukan ja jätteen määriin. Kiertotaloutta tukevien

kierrätysmateriaalien sekä ilmastoystävällisempien vähähiilisten materiaalien hintataso

sekä saatavuus saattavat poiketa huomattavasti perinteisimmistä materiaaleista.

Kiertotalouden periaatteita on entistä vahvemmin nostettu jo vuosia ydintoimintoihin

kuuluneen jätejohtamisen rinnalle. Kiertotalouden periaatteiden mukaan rakentamisen

suunnitteluvaiheessa rakennesuunnitelmien sisältöjä rikastetaan ominaisuuksilla, jotka

parantavat rakennettavan kohteen muuntojoustavuutta ja laajennettavuutta sekä

mahdollistavat pienempien osakokonaisuuksien korjattavuuden tai purkamisen.

Jätejohtamista ohjaa pyrkimys toimia jätehierarkian ylimmillä tasoilla aktiivisena

osapuolena jätehuollon arvoketjussa.

YIT:n rakennushankkeissa kiertotalous on ollut ohjaavana teemana myös hankkeen

osapuolien välillä käydyissä suunnittelukokouksissa ja valmisteluissa. Osapuolet ovat

halunneet sisällyttää rakennushankkeita osaksi isompia kiertotalouden kehitysohjelmia tai

pilotointeja. Esimerkkeinä näistä ovat Jätkäsaaren kiertotalouskortteli sekä

Aleksanterinkatu 13, joissa kiertotalouden periaatteet ovat toimineet keskeisinä ajureina jo

projektien suunnitteluvaiheessa.

93YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

TAVOITTEET

YIT:n vastuullisuuspolitiikassa on sitouduttu kiertotalouden toimintaperiaatteisiin, joita

vastaavat toimenpiteet ja tavoitteet on määritelty YIT:n liiketoimintasegmenteissä. Lisäksi

YIT on vuoden 2024 aikana jatkanut konsernitasoisen hankinnan kategoriamallin

kehittämistä, jonka myötä tullaan tulevaisuudessa määrittelemään hankintakategorioittain

materiaalihankintoihin liittyviä tavoitteita.

Resurssien käytön ja kiertotalouden osalta YIT on liiketoimintasegmenttiensä kautta

asettanut tavoitteita jätejohtamiseen ja jätteiden hallintaan.

YIT:n kiertotalouden tavoitteet

	Tavoitteet
Liiketoiminta- segmentti	Synty- paikka- lajittelu paino- yksikössä	Rakennus- jätteen kierrätys paino- yksikössä	Sekajätteen määrä paino- yksikössä	Suunnitelma jätteen synnyn ehkäisemiseksi tai ylijäämämateriaalin hyödyntämiseksi tai hiilidioksidipäästöjen pienentämiseksi
YIT Asuminen - Suomi			< 15 %
YIT Asuminen - CEE-maat	> 70 %
YIT Toimitilat			< 15 %
YIT Infra	> 90 %	> 70 %		Tavoiteasetanta hanketyypistä riippuen

Infra-segmentin rakennushankkeiden tulee, jätteiden lajittelu- ja kierrätystavoitteiden

lisäksi, määritellä vaihtoehtoiset jätteisiin tai hiilidioksidipäästöihin liittyvät tavoitteet.

Jätteiden synnyn ehkäisemiseksi rakennushankkeiden on laadittava suunnitelmat ja

toimenpiteet oikea-aikaiselle materiaalien hankinnoille ja käytölle sekä syntyvän

materiaalihukan minimoimiselle. Ylijäämämateriaaleihin liittyen suunnitelmissa määritellään

toimenpiteet käyttökelpoisten materiaalien uudelleenkäyttöön, jolla vältetään materiaalien

päätyminen jätteeksi.

Rakennushankkeissa syntynyt jäte lajitellaan syntypaikkalajittelussa jätejakeittain

jatkokäsittelyä varten. Lajitellun jätteen jatkokäsittelyä valvotaan yhdessä

jätehuoltokumppanien kanssa. Syntypaikkalajittelun ulkopuolelle jäävää sekajätettä

valvotaan yksittäisenä jätejakeena. Kiinnittämällä erityishuomio sekajätteen määrään

voidaan syntypaikkalajittelun sekä tätä kautta myös kierrätyksen tehokkuutta parantaa

entisestään.

Tavoitteet on asetettu vuodelle 2024. Syntypaikkalajittelu- ja kierrätystavoitteet perustuvat

vuonna 2020 toteutuneeseen 70 %:in lajitteluasteeseen, jonka perusteella tavoitteita on

tarkennettu vuosittain. Sekajätteen määrän minimoimiseksi asetetut tavoitteet perustuvat

vuoden 2023 toteumaan (24 %) sekä sekajätteettömien työmaiden kautta saatuihin

oppeihin. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti organisaation eri tasoilla

alkaen yksittäisistä rakennushankkeista ja päätyen konserni- ja

liiketoimintasegmenttitasolle.

YIT on kehittänyt viimeisten vuosien aikana konsernitasoista hankinnan kategoriamallia.

Hankinnan kategoriamallissa tullaan tulevaisuudessa määrittelemään

materiaalikategorioittain tavoitteita materiaalien ympäristöystävällisyydelle sekä

kierrätettyjen materiaalien määrän lisäämiseksi lyhyellä ja pidemmällä aikavälillä. 

Liiketoimintasegmenteissä asetetut tavoitteet kohdistuvat jätehierarkian kaikille tasoille.

Jätteiden syntyä pyritään vähentämään materiaalihankintojen ja -käytön

ennakkosuunnittelussa. Ylijäämämateriaalien hyödyntämissuunnittelussa keskeisenä

tavoitteena on käyttökelpoisten materiaalien uudelleenkäyttö. Rakennushankkeissa

tapahtuvan syntypaikkalajittelun ensisijainen tavoite on jätteiden kierrätys. Lajittelun

toissijainen tavoite on jätteen muussa hyödyntämisessä. Sekajätteiden määrälle

asetettujen tavoitteiden kautta pyritään pienentämään loppukäsittelyyn päätyvien

jätteiden määrää.

Asetettujen jätteiden lajittelu- ja kierrätystavoitteiden sekä sekajätteen

maksimimäärätavoitteiden taustalla on EU:n jätedirektiivi, joka velvoittaa jäsenvaltioita ja

sen toimijoita edistämään kiertotaloutta ja vähentämään loppukäsittelyyn päätyvän jätteen

määrää. Jätedirektiivin mukaan rakentamis- ja purkujätteestä on kierrätettävä vähintään

70 % määrä painoyksikössä.

TOIMINTAPERIAATTEET

YIT:n vastuullisuuspolitiikka kattaa toiminnan kannalta keskeiset kestävän kehityksen

teemat. Vastuullisuuspolitiikassa YIT sitoutuu optimoimaan resurssien käyttöä

kiertotalouden keinoin siten, että luonnonvarat ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu.

Lisäksi YIT sitoutuu vähentämään tuottamansa jätteen määrää. Lue lisää kohdasta

Vastuullisuuspolitiikka.

YIT:n yhteiset arvot ja säännöt määrittelevät ja ohjeistavat toiminnan ympäristövaikutusten

huomiointia ja vähentämistä. Arvojen ja sääntöjen mukaan rakennustyössä kiinnitetään

erityistä huomiota materiaalitehokkuuteen sekä materiaalien valintaan. Lue lisää kohdasta

YIT Code of Conduct.

YIT:n yhteistyökumppaneilleen asettamissa toimintaperiaatteissa määritellään

arvoketjussa toimiville kumppaneille vaatimuksia materiaalien, energian sekä

luonnonvarojen tehokkaalle käyttämiselle. Jätteiden osalta kumppaneilta edellytetään

toimenpiteitä syntyvien jätteiden määrän minimoimiseksi. Lue lisää Toimintaperiaatteet

yhteistyökumppaneille.

Resurssien ja materiaalien tehokkaalla käyttämisellä pienennetään materiaalihukkaa sekä

syntyvän jätteen määrää. Nämä puolestaan pienentävät rakentamisen kustannuksia sekä

parantavat luonnonvarojen riittävyyttä ja ympäristön kestävyyttä. Rakentamisen

kustannuksia nostavat kiertotalouden periaatteiden entistä laaja-alaisempi sisällyttäminen

osaksi suunnitteluprosessia sekä mahdolliset jätehuollon puutteet työmaalla.

Rakentamisen kustannuksia sekä jätteen määrän intensiteettiä seurataan osana

johtamisen prosesseja. Vähähiilisempiin rakennusmateriaaleihin siirtymisen kautta

primaariraaka-aineisiin perustuvien materiaalien käytön uskotaan vähenevän

tulevaisuudessa yhdessä tietotaidon ja uusioraaka-aineiden saatavuuden parantuessa.

Siirtymistä vähähiilisempiin rakennusmateriaaleihin seurataan YIT:n hiilitiekartan

sisältämien toimenpiteiden kautta.

Sekä vastuullisuuspolitiikassaan että yhteisissä arvoissa ja säännöissä YIT sitoutuu

optimoimaan resurssien käyttöä, huomioimaan luonnonvaroja ja luonnon

monimuotoisuutta sekä kehittämään jatkuvasti entistä ympäristöystävällisempiä

ratkaisuja. Käytännössä resurssien käyttö, luonnonvarat ja luonnon monimuotoisuus

huomioiden, edellyttävät siirtymää primaariraaka-aineita sisältävistä materiaaleista

kierrätysraaka-aineita sisältäviin materiaaleihin. Esimerkiksi teräsrakenteiden

hankintakategorian ESG-tavoitteissa on asetettu aikajänteet siirtymälle kohti suurempaa

kierrätetyn materiaalin osuutta. Uusiutuvien luonnonvarojen, käytännössä

sahapuutavaran, osalta hankinnat keskittyvät muutamalle päätoimittajalle. Päätoimittajien

kautta hankittava sertifioitu materiaali täyttää biologisen monimuotoisuuden säilyttämiselle

ja luonnonvarojen uusiutumiskyvylle sekä sosiaaliselle vastuullisuudelle asetetut

vaatimukset.

94YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

TOIMENPITEET

Rakentamisen kiertotaloutta koskevat toimenpiteet on pääasiassa määritelty YIT:n

liiketoimintasegmenteissä, lähellä rakentamisen ydinprosesseja. Konsernitasolla tehdään

kaikkia liiketoimintasegmenttejä koskevia määrittelyjä sekä lainsäädännön kautta esille

nousseiden velvoitteiden täytäntöönpanoa. Esimerkkejä konsernitason toimenpiteistä

ovat kiertotalouskonseptin määrittely, kategorisen hankintamallin määrittely sekä

jätedirektiivin ja -lain täytäntöönpano.

Keskeiset päätökset rakentamisen kiertotaloutta koskevista toimenpiteistä tehdään

rakentamishankkeen suunnitteluvaiheessa. Esimerkiksi Asuminen-segmentissä on

vuoden 2024 aikana otettu käyttöön vaatimus kiertotaloussuunnitelman laatimisesta

Suomessa rakennettaville kohteille. Kiertotaloussuunnitelmien kautta rakennusten

kiertotaloutta tukevat ominaisuudet huomioidaan jo suunnitteluvaiheessa.

Kiertotaloussuunnitelmassa käsitellään materiaalien määrää ja hukkaa vähentävät

suunnitteluratkaisut, rakennuksen elinkaaren aikainen muuntokelpoisuus ja -joustavuus

sekä purettavuus rakennuksen elinkaaren päättyessä.

Rakentamisen aikainen jätejohtaminen on jo vuosia ollut keskeisessä osassa YIT:n

työmaatoimintoja. Jätteiden käsittelyn tehokkuutta seurataan kuukausittain eri

organisaatiotasoilla työmaista segmentti- ja konsernitasolle. Syntypaikkalajittelun

tehokkuutta seurataan kierrätettäväksi kelpaamattoman rakennusjätteen määrällä sekä

kierrätettävien jätelajien lajitteluasteiden avulla. Työmaalla lajitellun jätteen

jätehuoltokumppanin suorittaman jatkokäsittelyn tehokkuutta mitataan kierrätysasteella.

Syntyneiden jätteiden kokonaismääriä seurataan mittarilla, jossa rakennushankkeessa

syntyneet jätemäärät suhteutetaan rakennuksen tilavuuteen.

Jätejohtaminen edellyttää aktiivista toimintaa yhdessä YIT:n jätehuoltokumppaneiden

kanssa. YIT on muodostanut ohjausryhmäkäytännöt keskeisten jätehuoltokumppaneiden

kanssa jätehuollon hallinnoimiseen ja jatkuvaan kehittämiseen.

YIT on kuluneena vuonna kehittänyt kategorista hankintamallia. Hankintamalli sisältää

ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen sekä hyvään hallintotapaan liittyviä käytäntöjä.

RESURSSIEN SISÄÄNVIRTAUKSET

YIT tarjoaa tuotteita yksityishenkilöiden ja yritysten tarpeisiin sekä ratkaisuja kaupunkien ja

yhteiskunnan kehitykseen. Rakennushankkeissa käytettävät materiaalit ja materiaalien

määrät vaihtelevat riippuen rakennuskohteesta. Yleisimpiä rakennusteollisuudessa

käytettyjä materiaaleja ovat betoni, teräs, puu, lasi- ja ikkunamateriaalit, erilaiset eristeet,

muovit sekä kivi ja keraamiset materiaalit. Tunnetusti kriittisiä raaka-aineita, kuten kuparia,

volframia ja molybdeenia, on teräksessä sekä talotekniikkaan liittyvissä materiaaleissa.

YIT on viimeisten vuosien aikana kehittänyt kategorista hankintamallia. YIT:n käyttämien

materiaalien kokonaispainoa on arvioitu kolmen tonnimäärältään merkittävimmän

hankintakategorian kautta. Nämä hankintakategoriat, betonielementit,

paikallavalurakenteet ja teräsrakenteet, edustavat tonnimäärältään noin 80 % osuutta

YIT:n käyttämistä materiaaleista. Näiden hankintakategorioiden 80 % osuus

kokonaistonnimäärästä vuonna 2024 on 309 109 tonnia, josta kaikkien YIT:n käyttämien

materiaalien kokonaistonnimääräksi saadaan 386 387 tonnia.

YIT:n käyttämät biologiset materiaalit koostuvat pääasiassa sahapuutavarasta.

Sahapuutavaran osuus materiaalien kokonaistonnimäärästä on 1 %. Sahapuutavara on

ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi tuotettua, PEFC-sertifioitua

materiaalia.

Painoarvoltaan kolmessa merkittävimmässä hankintakategoriassa kierrätettyjä

teräsraaka-aineita on paikallavalurakenteiden ja teräsrakenteiden hankintakategorioissa.

Kierrätetyn teräksen paino on 6 741 tonnia muodostaen 2 %:n osuuden materiaalien

kokonaistonnimäärästä.

YIT:n käyttämien materiaalien kokonaispainoa on arvioitu kolmen, tonnimäärältään

merkittävimmän, hankintakategorian kautta. Kyseiset hankintakategoriat sisältävät myös

painoyksikössä tarkasteltuna merkittävimmät kierrätettyjä raaka-aineita sisältävät

materiaalit. Kolmen hankintakategorian tonnimäärien avulla on määritelty

kokonaistonnimäärä sekä kierrätettyjen materiaalien osuudet. Biologisten materiaalien

määrät ja osuudet on laskettu sahapuutavarahankintojen perusteella. Materiaalien

painomäärien arvioinnissa on kokonaisuuden kannalta epävarmuutta johtuen

rakennushankkeiden erilaisuudesta. Tonnimäärältään kolmesta merkittävämmästä

hankintakategoriasta kahden kategorian painot ovat tarkkoja. Betonielementtien

hankintakategoria sisältää estimointia avaintoimittajien ulkopuolelle jäävien pienempien

toimittajien osalta.

RESURSSIEN ULOSVIRTAUKSET

Kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet, toimenpiteet ja tavoitteet toteutuvat

yksittäisissä rakennushankkeissa. Esimerkkinä tästä on Jätkäsaaren kiertotalouskortteli,

jossa kiertotalouden periaatteet on huomioitu rakennuksen koko elinkaaren osalta aina 

suunnittelusta rakentamiseen ja käytön aikaan. Rakennukselle on suunniteltu pitkä

elinkaari. Muuntojoustavuudella on varmistettu rakennuksen mahdollisuus palvella

käyttäjien tarpeita myös tulevaisuudessa. Rakennuksen julkisivumateriaalina käytetään

kierrätyslasia ja saniteettiposliinia sisältävää kiertotaloustiiltä.

Tuotteiden valmistuksessa käytettävien materiaalien pitkäikäisyys, kestävyys ja

korjattavuus ovat välttämättömiä ominaisuuksia tuotteiden ja ratkaisuiden pitkien

elinkaarien saavuttamiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslaki ohjaa rakennustyyppien

mukaan luonnonvarojen kestävää käyttöä, rakennusten pitkäaikaista kestävyyttä ja

huollettavuutta sekä käytettävien materiaalien kierrätettävyyttä. Maankäyttö- ja

rakennuslain rinnalla rakennusteollisuudessa noudatetaan hyvää rakennustapaa, joka

nivoo yhteen rakentamisen periaatteita menetelmiin, materiaaleihin, lakeihin,

ympäristöystävällisyyteen sekä kestävyyteen ja turvallisuuteen liittyen. Erilaiset

tietopalvelut, kuten RT-kortisto, toimivat hyvän rakennustavan tukena.

Rakennus-, purku- ja saneeraushankkeiden merkittävimmät jätevirrat käsittävät tiili- ja

betonimateriaaleja, maa- ja kiviaineksia, puuta, metallia sekä rakennussekajätettä.

Vaarallisen jätteen kokonaismäärä on 320 tonnia. Rakennus-, purku- ja

saneeraushankkeista ei synny radioaktiivista jätettä.

YIT:n työmaiden ja kiinteiden toimipaikkojen jätehuolto perustuu jätehuoltokumppaneiden

kanssa tehtyihin jätehuoltosopimuksiin. YIT on konsernitasolla solminut jätehuollon

puitesopimukset kolmen pääasiallisen toimittajan kanssa. Näiden kumppaneiden kanssa

työmaat sopivat työmaiden jätehuollon suunnittelusta ja toteutuksesta. Kolmen

pääasiallisen toimittajan lisäksi työmaa voi solmia jätehuoltosopimuksen muun

jätehuoltokumppanin kanssa, mikäli erillinen työvaihe, käsiteltävän jätteen tyyppi,

logistiikan optimointi tai muu peruste tätä edellyttävät. Suomen ulkopuolella toimivat

työmaat ja kiinteät toimipaikat käyttävät paikallisia jätehuoltokumppaneita.

95YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

YIT:n jätteet sekä jätteiden jatkokäsittely 2024

Jätteiden kokonaismäärä		Määrä (tn)
Kokonaisjätemäärä		316 825
Loppukäsittelystä muualle ohjatut jätteet		Määrä (tn)
Vaarallinen jäte
Uudelleenkäytetty		0
Kierrätetty		59
Muut hyödyntämistoimet		193
	Yhteensä	251
Vaaraton jäte		Määrä (tn)
Uudelleenkäytetty		5 083
Kierrätetty		193 345
Muut hyödyntämistoimet		71 360
	Yhteensä	269 788
Loppukäsittelyyn ohjatut jätteet		Määrä (tn)
Vaarallinen jäte
Poltto (ilman energian talteenottoa)		1
Kaatopaikalle sijoitus		2
Muu loppukäsittely		63
	Yhteensä	66
Vaaraton jäte		Määrä (tn)
Poltto (ilman energian talteenottoa)		0
Kaatopaikalle sijoitus		132
Muu loppukäsittely		46 589
	Yhteensä	46 721
Kierrättämätön jäte		Määrä (tn)
Kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä		118 338
Kierrättämättömän jätteen prosenttiosuus		37 %

MITTAREIDEN LAATIMISPERIAATTEET

Ilmoitetut jätetiedot perustuvat YIT:n jäteraportointiin sisältäen kaikkien YIT:n

toimintamaiden jätetiedot. Jätteiden jatkokäsittelyn osalta ilmoitetut tiedot

perustuvat YIT:n neljän merkittävimmän jätehuoltokumppanin ilmoittamiin

tietoihin. Kyseiset neljä jätehuoltokumppania käsittelevät tonnimääräisesti 80 %

Suomen jätteistä (vuosi 2023). Kahden suuria jätemääriä Suomessa ja Ruotsissa

tuottaneiden työmaiden osalta on lisäksi tehty erilliset selvitykset jätteiden

jatkokäsittelystä. Näiden selvitysten perusteella on arvioitu jatkokäsittelyn

kokonaismääriä koko yhtiön tasolla.

96YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Yhteiskunnalliset tiedot

S1–OMA TYÖVOIMA

Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet			oma toiminta  ihmiset
Vaikutus, riski tai mahdollisuus		Kuvaus	Hallinta	Kohdentuminen
Kaikki tässä taulukossa raportoidut vaikutukset koskevat ihmisiä, eivät ympäristöä. Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet johtuvat yhtälailla kaikesta YIT:n liiketoiminnasta.
Työolot
Positiivinen vaikutus	Työolot	Työoloja edistävät toimenpiteet vaikuttavat myönteisesti henkilöstön työtyytyväisyyteen ja työhyvinvointiin.	YIT:llä on käytössään YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteet ja niihin liittyvä koulutus, etätyöperiaatteet mahdollistavat etätyön työn luonteesta riippuen ja lisäksi käytössä on liukuva työaika konttoritehtävissä (Suomi)
Negatiivinen vaikutus	Työolot	Työoloja heikentävät toimenpiteet vaikuttaisivat kielteisesti henkilöstön työtyytyväisyyteen ja työhyvinvointiin.
Negatiivinen vaikutus	Terveys ja turvallisuus	Työterveyttä ja -turvallisuutta heikentävät toimenpiteet vaikuttaisivat kielteisesti henkilöstön työhyvinvointiin, työkykyyn ja terveyteen.	YIT:llä on käytössään työterveys- ja -turvallisuusperiaatteet sekä lukuisia toimenpiteitä työturvallisuuden lisäämiseksi, kuten turvallisuussuunnittelu, johdon työmaakäynnit, turvallisuushavainnot, työmaiden viikkokokous- ja turvavarttikäytännöt sekä perehdyttäminen ja kouluttaminen. Mahdolliset tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan ja viestitään.
Positiivinen vaikutus	Terveys	Työterveyttä ylläpitävät ja edistävät toimenpiteet vaikuttavat myönteisesti työntekijöiden työhyvinvointiin, työkykyyn ja terveyteen.	YIT:llä on käytössään työterveys- ja turvallisuusperiaatteet ja se järjestää työterveyshuollon kunkin toimintamaan lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti. Suomessa työterveyttä ohjaa lisäksi työterveyden toimintasuunnitelma. YIT:llä on käytössään varhaisen tuen malli työkyvyn ylläpitämiseksi, päihdeohjelma sekä mielen hyvinvointiin keskittyviä toimintamalleja maakohtaisin toimenpitein.
Positiivinen vaikutus	Turvallisuus	Työturvallisuutta ylläpitävät ja edistävät toimenpiteet vaikuttavat myönteisesti työntekijöiden työhyvinvointiin, työkykyyn ja terveyteen.	YIT:llä on lukuisia toimenpiteitä työturvallisuuden lisäämiseksi, kuten turvallisuussuunnittelu, johdon työmaakäynnit, turvallisuushavainnot, työmaiden viikkokokous- ja turvavarttikäytännöt sekä perehdyttäminen ja kouluttaminen. Mahdolliset tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan ja viestitään.
Positiivinen vaikutus	Työllisyysturva ja työehtosopimus- neuvottelut	Työsuhteiden ehdot ja edut ovat läpinäkyviä ja säännösten mukaisia. Jokaisella YIT:n työntekijällä on mahdollisuus kuulua tai olla kuulumatta liittoon.	YIT noudattaa paikallista lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. Lisäksi YIT:llä on paikallinen sopimus yhteistoiminnasta ja henkilöstön edustuksesta (Suomi). Jokaisen työntekijän kanssa tehdään kirjallinen työsopimus. YIT:llä on käytössä yhteinen henkilöstöjärjestelmä, johon lisätään kaikki työntekijät.
Mahdollisuus	Työehtosopimus- neuvottelut	Hyvät ja kilpailukykyiset työehdot lisäävät rakennusalan houkuttelevuutta, mikä voi auttaa houkuttelemaan alalle osaavaa ja tuottavaa työvoimaa ja parantaa oman työvoiman sitoutuneisuutta.	YIT on jäsen Suomessa rakennusalan työnantajia edustavassa Rakennusteollisuus RT ry:ssä, joka vastaa työehtosopimusneuvotteluista.
Riski	Työehtosopimus- neuvottelut	Työehtosopimusneuvotteluihin liittyy YIT:n kannalta taloudellisia riskejä lakkojen tai työnseisausten ja nousevien henkilöstökulujen muodossa.
Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille
Positiivinen vaikutus	Sukupuolten tasa-arvo, sama palkka samanarvoisesta työstä ja monimuotoisuus	Yhdenvertainen kohtelu henkilöstössä, rekrytoinneissa ja palkitsemisessa parantaa työhyvinvointia ja sitoutumista. YIT koetaan osallistavaksi ja yhteisölliseksi työpaikaksi.	YIT on sitoutunut noudattamaan kansainvälisiä ihmisoikeuksia. YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteet, henkilöstöperiaatteet sekä rekrytoinnin ja resursoinnin periaatteet ohjaavat YIT:n yhdenvertaisuustyötä. Lisäksi YIT:llä on yhteistoiminnassa laadittu yhdenvertaisuus-, tasa-arvo ja monimuotoisuussuunnitelma (Suomi).  Jokaisella YIT:läisellä on mahdollisuus ilmoittaa anonyymisti havaitsemistaan epäkohdista YIT Ethics Channelin kautta. Lisäksi vuosittain toteutetaan Voice-henkilöstökysely.
Positiivinen vaikutus	Koulutus ja taitojen kehittäminen	Työntekijöiden oppimismahdollisuudet ja mahdollisuudet urakehitykseen- ja kiertoon voivat parantua.	Henkilöstölle pidetään tavoite- ja kehityskeskustelut, joissa keskustellaan osaamisen kehittämisestä.
Mahdollisuus	Koulutus ja taitojen kehittäminen	YIT:n menestyksen kannalta työvoiman saatavuus ja osaaminen ovat tärkeässä roolissa. Osaamisen kehittämisellä voidaan parantaa työvoiman saatavuutta ja lisätä osaamista, mikä lisää tuottavuutta.	Osaamisen kehittämiseen on osoitettu henkilöresursseja ja taloudellisia resursseja ja osaamista seurataan ja kehitetään systemaattisesti.
Negatiivinen vaikutus	Väkivalta ja häirintä	YIT ei hyväksy häirintää tai epäasiallista kohtelua. Häirintäkokemus syntyy silloin, kun kielteisen käyttäytymisen kohteeksi joutunut kokee olevansa puolustuskyvytön tai ei voi itse hallita tilannetta.	YIT on sitoutunut kunnioittamaan kansainvälisiä ihmisoikeuksia. YIT:llä on käytössä menettelytapaohje häirinnän ja epäasiallisen käytöksen ennaltaehkäisyyn ja hallintaan sekä toimintaohje häirintätilanteisiin.

97YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

OMA TYÖVOIMA

YIT:n omaan työvoimaan kuuluvat työsuhteiset työntekijät sekä vuokratyövoima. YIT:llä on

omaa henkilöstöä Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Tšekissä,

Slovakiassa ja Puolassa. Henkilöstö jakautuu pääsääntöisesti kolmeen tyyppiin: kiinteät

toimihenkilöt, muuttuvat toimihenkilöt eli työmailla työskentelevät toimihenkilöt ja työmailla

työskentelevät työntekijät. Pääsääntöisesti henkilöstö YIT:ssä työskentelee toistaiseksi

voimassa olevassa ja kokoaikaisessa työsuhteessa. Määräaikaisia työsopimuksia

käytetään lähinnä harjoittelijoiden kanssa. Työajaltaan osa-aikaisia työsopimuksia tehdään

esimerkiksi perhevapaisiin tai työkyvyn alenemiseen liittyvissä tilanteissa.

TAVOITTEET

TERVEYS JA TURVALLISUUS

Turvallisuus on YIT:n perusarvo, ja yhtiö haluaa kaikkien pääsevän turvallisesti ja terveenä

kotiin jokaisen työpäivän päätteeksi. Tavoitteena on luoda turvallinen työympäristö kaikille.

YIT on asettanut työturvallisuudelle tulos- ja aikasuuntautuneita tavoitteita, joita mitataan

ennakoivilla ja reagoivilla mittareilla. Nämä tavoitteet ovat absoluuttisia eli kiinteitä ja

tarkkoina lukuina ilmoitettuja, ja ne ovat voimassa koko konsernissa ja koskevat sekä

omaa työvoimaa että yhteistyökumppaneita.

Mittareita laatiessa ei ole tehty merkittäviä taustaoletuksia. Oman työvoiman mittareiden

laatimisen perusteet avataan tarkemmin tässä osiossa kohdassa Mittareiden

laatimisperiaatteet. Tavoitteissa pyritään jatkuvaan parantamiseen ja tavoitetta

tarkistetaan vuosittain suhteessa edelliseen vuoteen. Perusvuotena ilmoitetaan se vuosi,

jolloin YIT on ensimmäisen kerran asettanut tavoitteen, joka vastaa mittaustavaltaan

nykyisiä tavoitteita.

Työturvallisuuden tavoitteet 2024:

• Johdon keskustelevat työmaakäynnit: 12 kpl/johtaja/vuosi eli kumulatiivinen

tavoite yhteensä 682 käyntiä

◦ Toteuma 2024: 550 työmaakäyntiä

• Turvallisuushavainnot: 8 kpl/hlö/vuosi

◦ Toteuma 2024: 10,4 per henkilö (76 511 kappaletta)

• Yhdistetyt vaaratilanteet: 600 per vuosi

◦ Toteuma 2024: 297

• Poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä tehtyihin työtunteihin

suhteutettuna (cLTIF): <10,5

◦ Toteuma 2024: 9,6

Johdon keskustelevat työmaakäynnit tarkoittavat ylimmän johdon säännöllisiä vierailuja

työmailla, keskittyen turvallisuuteen ja keskusteluun työntekijöiden kanssa. Tämä on

konkreettinen keino jalkauttaa YIT:n sitoutumista turvallisuuteen ja vahvaan

turvallisuusasenteeseen käytännön tasolle. Tavoite on asetettu ensimmäistä kertaa

vuonna 2016, jolloin tavoitteeksi asetettiin yksi käynti kuukaudessa per johtaja. Tavoite

asetettiin edellisvuoden tason perusteella, jolloin määrä oli keskimäärin 6,4 käyntiä per

johtaja per vuosi (käyntien kokonaismäärä jaettuna johtajien määrällä, sisältäen Venäjän

toiminnot).

Turvallisuushavaintojen määrä on keskeinen ennakoiva mittari, joka auttaa tunnistamaan

ja korjaamaan epäkohdat ennen tapaturmia. Mittaustavaltaan vastaava tavoite on asetettu

ensimmäistä kertaa vuonna 2021, jolloin tavoite on ollut 4 turvallisuushavaintoa vuodessa

per henkilö (kaikki toimintamaat, oma työvoima ja aliurakoitsijat). Tavoite on asetettu

vuoden 2020 tason pohjalta, joka oli 2,8 havaintoa vuodessa per henkilö. Tällöin mitattiin

kuitenkin ainoastaan oman työvoiman havaintoja Suomen toiminnoissa.

Yhdistetyt vaaratilanteet tarkoittavat YIT:n ja sen yhteistyökumppaneiden henkilöstölle

aiheuttamia vaaratilanteita (läheltä piti -tilanne) tai henkilöstön toiminnasta aiheutuneita

vaaratilanteita. YIT kannustaa avoimeen tiedonkulkuun ja asettaa vuosittaiset tavoitteet

vaaratilanteiden raportoinnille. Nykyisen mittaustavan mukainen tavoite on asetettu

ensimmäistä kertaa vuonna 2020, jolloin tavoitteeksi on asetettu 400 raportoitua

vaaratilannetta. Vuoden 2019 lopussa luku oli 302 raportoitua vaaratilannetta.

cLTIF-tavoite mittaa vähintään yhden päivän poissaoloon johtaneiden tapaturmien

lukumäärän miljoonaa työtuntia kohden ja auttaa arvioimaan turvallisuuden toteutumista

käytännössä. YIT:n käyttämä cLTIF sisältää oman työvoiman ja työmaalla työskentelevät

kumppanien työntekijät. Mittaustavaltaan nykyistä vastaava cLTIF-tavoite on asetettu

ensimmäistä kertaa vuonna 2020, jolloin tavoitteeksi asetettiin <9. Tavoite asetettiin

silloisen konsernirakenteen mukaisesti, eli tavoite sisälsi myös Venäjän toiminnot. Vuoden

2019 lopussa luku oli 11,5.

Nämä tavoitteet tukevat YIT:n työterveys- ja turvallisuusperiaatteita, jotka korostavat

turvallisuuden olevan olennainen osa YIT:n arvoja ja päivittäistä toimintaa. Systemaattinen

seuranta ja jatkuva parantaminen varmistavat, että turvallisuus on aina etusijalla kaikessa

toiminnassa.

Työturvallisuustavoitteiden vakiintuneesta luonteesta johtuen tavoitteet asetetaan ilman

henkilöstön tai muiden sidosryhmien merkittävää osallistamista. Työturvallisuuspäällikkö

valmistelee esityksen tavoitetasosta, jonka konsernin johtoryhmä hyväksyy. Tavoitteiden

edistymistä seurataan kvartaaleittain henkilöstölle osavuosikatsauksen yhteydessä

järjestettävissä infotilaisuuksissa. Työntekijöitä osallistetaan tavoitteiden seurantaan ja

havaintojen läpikäyntiin turvallisuusvarttien ja turvallisuushavaintojen läpikäynnin

yhteydessä. Tätä kuvataan tarkemmin tämän osion kohdassa Yhteydenpito

vaikutuksista oman työvoiman ja työvoiman edustajien kanssa. Muista

sidosryhmistä tavoitteiden seurantaan ja läpikäyntiin osallistuvat aliurakoitsijat

työmaapalavereiden yhteydessä.

Rakennusalan suhdannetilanne on vuonna 2024 vaikuttanut projektimääriin, mikä

heijastuu työturvallisuustavoitteiden toteumissa. Työturvallisuustavoitteiden toteutumiseen

vaikuttavat paitsi projektimäärät, myös aliurakointina suoritettavan työn osuus.

Suhdannetilanteen muuttuessa on odotettavissa, että myös työturvallisuuden tavoitteissa

ja toteumissa tapahtuu muutosta. YIT tarkastelee tavoitteita ja tuloksia vuosittain ja pyrkii

jatkuvaan parantamiseen. 

YIT ei ole kuluneella strategiakaudella asettanut mitattavia, aikaan sidottuja ja

tulossuuntautuneita tavoitteita muiden olennaisten teemojen kuin työturvallisuuden osalta.

YIT on kuitenkin sitoutunut edistämään henkilöstönsä hyvinvointia ja ehkäisemään

kielteisiä vaikutuksia kokonaisvaltaisesti mm. erilaisten toimintaperiaatteiden kautta, joita

käsitellään täsmällisemmin tässä osiossa kohdassa Toimintaperiaatteet. YIT toimii EU-

alueella maissa, joissa myös lainsäädäntö asettaa selkeät edellytykset kielteisten

vaikutusten ehkäisemiselle ja myönteisten vaikutusten vahvistamiselle.

TOIMINTAPERIAATTEET

YIT:llä on selkeät periaatteet, jotka ohjaavat toimintaa henkilöstöä koskevissa

kysymyksissä, kuten rekrytoinnissa, osaamisen kehittämisessä, terveyden ja

turvallisuuden johtamisessa sekä ihmisten johtamisessa.

Kaikki toimintaperiaatteet kattavat koko oman henkilöstön, jollei erikseen muuta mainita.

Toimintaperiaatteet soveltuvat vuokratyöntekijöihin vain soveltuvin osin.

Vuokratyöntekijöitä koskevat toimintaperiaatteet liittyen työturvallisuuteen,

ihmisoikeuspoliittisiin sitoumuksiin sekä häirinnän kieltoon ja syrjimättömyyteen.

Vuokratyöntekijöihin ei sovelleta YIT:n palkitsemista, työterveyttä sekä osaamisen

kehittämistä koskevia toimintaperiaatteita.

Toimintaperiaatteista viestitään henkilöstölle esihenkilöiden kautta esimerkiksi

perehdytyksessä. Lisäksi tiedot toimintaperiaatteista ovat kaikkien saatavilla YIT:n

intranetissä. Henkilöstön edustajilla on ollut mahdollisuus kertoa näkemyksensä

toimintaperiaatteista yhteistoiminnan prosessin mukaisesti.

YIT:n keskeisiä omaan työvoimaan läpileikkaavasti sovellettavia toimintaperiaatteita ovat

YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteet, johtamisen periaatteet ja henkilöstöperiaatteet.

98YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Lisäksi olennaisiin aiheisiin on luotu myös omia toimintaperiaatteita, jotka esitellään

tarkemmin kunkin osa-aiheen alla.

YIT CODE OF CONDUCT -TOIMINTAPERIAATTEET

YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteet ohjaavat työskentelyä YIT:ssä koko

konsernissa. Niiden tavoitteena on määrittää, mitä arvojen, johtamisen periaatteiden ja

sääntöjen noudattaminen tarkoittaa eri sidosryhmien kanssa toimiessa. Jokaisen

YIT:läisen odotetaan noudattavan näitä periaatteita kaikissa tilanteissa. Ohjeistus koskee

kaikkea YIT:n liiketoimintaa ja määrittää yhteisen toimintamallin kaikille työntekijöille.

Kaikille YIT:läisille järjestetään verkkokoulutus, jossa käydään läpi esimerkkitilanteita sekä

sitä, mitä toimintaperiaatteiden mukainen toiminta käytännössä on. Koulutuksen

suorittaminen on pakollista tehtävästä, asemasta, paikasta tai maasta riippumatta.

Jokainen työntekijä on vastuussa periaatteiden noudattamisesta, ja esihenkilöiden on

varmistettava, että heidän alaisensa toimivat ohjeiden mukaisesti. YIT:n johto ja konsernin

johtoryhmä ovat ohjeistaneet kaikki liiketoimintayksiköt ottamaan periaatteet käyttöön ja

valvomaan niiden noudattamista.

YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteilla pyritään vähentämään YIT:n toiminnan

negatiivisia vaikutuksia työoloihin sekä edistämään ja ohjaamaan positiivisia vaikutuksia

yhdenvertaisuustyöhön. Lue lisää kohdasta YIT Code of Conduct

JOHTAMISEN PERIAATTEET

YIT:n johtamisen periaatteet kuvaavat tapaa toimia ja ajatella, joita YIT:läisten halutaan

toteuttavan työssään, tehdessään päätöksiä tai pohtiessaan omaa toimintatapaansa.

Tavoitteena on yhdenmukaiset toimintatavat koko konsernissa. Näiden periaatteiden

toteutumista seurataan henkilöstökyselyjen ja yhteistoiminnan avulla. Periaatteiden

toteuttamisesta vastaa konsernin johtoryhmä.

YIT:n johtamisen periaatteilla pyritään lisäämään YIT:n positiivisia vaikutuksia

yhdenvertaisuustyöhön.

HENKILÖSTÖPERIAATTEET

YIT:n henkilöstöperiaatteet ohjaavat toimintaa henkilöstöä koskevissa kysymyksissä ja

muodostavat perustan henkilöstön oikeudenmukaiselle ja tasapuoliselle kohtelulle kaikissa

YIT:n toimintamaissa. Tavoitteena on tukea liiketoimintatavoitteita ja auttaa liiketoimintaa

noudattamaan työsuhdekäytäntöjä ja lainsäädäntöä. Periaatteet kattavat koko konsernin,

ja niiden toteutumista seurataan henkilöstökyselyjen ja yhteistoiminnan avulla.

Periaatteiden toteuttamisesta vastaa henkilöstöjohtaja. YIT:n henkilöstöperiaatteilla

pyritään lisäämään YIT:n positiivisia vaikutuksia yhdenvertaisuustyöhön.

TYÖOLOT

YIT on sitoutunut noudattamaan toimintamaissaan paikallista työlainsäädäntöä ja muita

paikallisia määräyksiä. Suomessa YIT noudattaa Rakennusalan työehtosopimusta, Infra-

alan työehtosopimusta sekä Rakennusalan toimihenkilöiden työehtosopimusta. Nämä

dokumentit käsittelevät laaja-alaisesti työntekijöiden oikeuksia ja työoloja pyrkien

takaamaan kaikille työntekijöille turvalliset ja reilut työolosuhteet.

Jokaisen työntekijän kanssa tehdään kirjallinen työsopimus. YIT maksaa kaikille

työntekijöille riittävää palkkaa. Riittävänä palkkana pidetään CEE-maissa lain määrittämää

minimipalkkaa ja Suomessa sekä Ruotsissa työehtosopimusten mukaista minimipalkkaa

niin työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden kohdalla kuin

työehtosopimuksen piiriin kuulumattomienkin kohdalla.

Työoloista vastaa viime kädessä henkilöstöjohtaja.

Yhdistymisvapaus ja työehtosopimusneuvottelut

YIT:n työntekijöillä on järjestäytymisvapaus, oikeus perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä

niihin edunsuojan varmistamiseksi. Kaikilla YIT:n työntekijöillä on oikeus kuulua tai olla

kuulumatta ammattiliittoon. YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteissa on kielletty syrjintä

ammattiyhdistystoiminnan perusteella. Suomessa työntekijöiden edustajille on annettava

vapautus työstä edustajatehtävän hoitamiseen sekä irtisanomissuoja on määritelty

työehtosopimuksissa ja laissa.

Henkilöstön ja työnantajan välisellä yhteistyöllä on pitkät ja vankat perinteet.

Yhteistoimintaa on esihenkilön ja alaisen välinen toimiva yhteistyö, mutta tätä

täydentämään on perustettu erilaisia yhteistoimintaryhmiä, joissa käsitellään muun

muassa resurssiasioita ja sovitaan paikallisen sopimisen piiriin kuuluvista asioista.

Paikallinen sopimus yhteistoiminnasta ja henkilöstön edustuksesta YIT:ssä -sopimus

määrittelee yhteistoiminnan ja henkilöstön edustuksen pääperiaatteet, yhteistoiminnan

foorumit ja kokoustiheyden. Tavoitteena on edistää avointa yhteistyötä ja yhteistoimintaa,

lisätä yhteisiä vaikutusmahdollisuuksia, hoitaa työterveys-, työturvallisuus- ja

työsuhdeasiat joustavasti ja laadukkaasti, varmistaa tasapuolisuus sekä edistää

hyvinvointia ja kilpailukykyä. Sopimus kattaa Suomen toiminnot, ja sen toteutumista

seurataan yhteistoiminnan avulla. Toiminnan toteutumisesta vastaa henkilöstöjohtaja.

Paikallinen sopimus yhteistoiminnasta ja henkilöstön edustuksesta YIT:ssä -sopimus lisää

YIT:n aiheuttamia positiivisia vaikutuksia työllisyysturvaan ja työehtosopimusneuvotteluihin

lisäämällä työsuhteiden läpinäkyvyyttä, kun niistä on sovittu yhteisesti. Tämän lisäksi YIT

noudattaa paikallista lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia ja jokaiselle työntekijälle tehdään

kirjallinen työsopimus.

Terveys ja turvallisuus

Terveys ja turvallisuus ovat olennainen osa YIT:n arvoja ja päivittäistä toimintaa. 

Työterveyden ja työturvallisuuden tavoitteet ja toiminta ovat osa YIT:n strategiaa ja

vuosisuunnitelmaa, joista vastaa ylin johto. Terveyttä ja turvallisuutta edistävillä

toimenpiteillä on tarkoitus parantaa ja ylläpitää työntekijöiden työkykyä ja henkistä sekä

fyysistä terveyttä ja ehkäistä työperäisiä sairauksia, terveysriskejä ja -haittoja sekä

ennaltaehkäistä työtapaturmia.

YIT:n työturvallisuutta ja työterveyttä ohjaavat YIT:n arvot, YIT Code of Conduct -

toimintaperiaatteet sekä työterveys- ja työturvallisuusperiaatteet, joissa YIT on sitoutunut

edistämään terveellistä ja turvallista työ- ja elinympäristöä. Periaatteiden tavoite on tarjota

turvallinen ja terveellinen työ- ja elinympäristö henkilöstölle, yhteistyökumppaneille,

asiakkaille sekä muille sidosryhmille. Periaatteet ovat voimassa koko konsernissa ja

käytössä kaikissa YIT:n toimintamaissa. YIT:n työterveys- ja työturvallisuusperiaatteiden

toimeenpanosta vastaa ylin johto.

Yhtiön hallitus sekä konsernin, toimialojen ja divisioonien ja yksiköiden johto seuraavat

työturvallisuuteen liittyvien suunnitelmien toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista

säännöllisesti johtamisen eri foorumeissa. Myös johdon säännölliset työmaakäynnit ovat

osa systemaattista seurantaa ja keino jalkauttaa vahvaa turvallisuusasennetta. Lisäksi

periaatteiden toteutumista seurataan henkilöstökyselyjen ja työsuojeluyhteistoiminnan

kautta.

YIT:n työterveys- ja -turvallisuusperiaatteilla sekä lukuisilla toimenpiteillä, kuten

turvallisuussuunnittelu, johdon työmaakäynnit, turvallisuushavainnot, työmaiden

viikkokokous- ja turvavarttikäytännöt sekä perehdyttäminen ja kouluttaminen pyritään

hallitsemaan rakennustyömailla työskentelemiseen liittyviä työturvallisuusriskejä, joille omat

työntekijät voivat altistua ja jotka voivat johtaa henkilövahinkoihin. On kuitenkin

huomioitava, että kattavillakaan työturvallisuustoimenpiteillä ei voida täysin poistaa kaikkia

negatiivisia vaikutuksia. Mahdolliset tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan ja viestitään.

YIT:n työturvallisuutta ohjaa johtamisjärjestelmä, joka integroi turvallisuuskäytännöt ja -

ohjeet osaksi päivittäistä toimintaa. Järjestelmää hyödynnetään sen varmistamisessa, että

kaikki työmaalla työskentelevät ovat tietoisia turvallisuusvaatimuksista ja noudattavat niitä.

Johtamisjärjestelmä koostuu yritysturvallisuuden periaatteista, työterveys- ja

työturvallisuusperiaatteista, -standardeista, -prosesseista ja -työohjeista. Työturvallisuus-

ja työterveysvastuut ja -velvoitteet eri rooleissa on määritelty johtamisjärjestelmässä.

99YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Lisäksi YIT:n työmaille on määritelty yleiset työturvallisuusvaatimukset, joiden

tarkoituksena on taata edellytykset tapaturmattomalle ja häiriöttömälle työskentelylle sekä

selventää työturvallisuutta ja -terveyttä koskevia ohjeita ja määräyksiä. Ne sisältävät tietoa

työmaan työsuojeluhenkilöstöstä, työskentelystä työmaalla ja henkilökohtaisista

suojaimista sekä vaadittavista luvista ja pätevyyksistä ja koneiden sekä laitteiden käytöstä.

Työterveyttä ja turvallisuutta seurataan ennakoivilla ja reagoivilla mittareilla. Ennakoiviin

mittareihin kuuluvat turvallisuushavainnot ja johdon työmaakäynnit. Reagoiviin mittareihin

puolestaan cLTIF (Combined Lost Time Injury Frequency), eli yhdistetty, omien ja

aliurakoitsijoiden henkilöstön poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä tehtyihin

työtunteihin suhteutettuna sekä vaaratilanteet.

Jokaisen YIT:n Suomen työmaalla työskentelevän tulee ennen työmaalle tuloa suorittaa

verkossa YIT:n ennakkoperehdytys. Lisäksi jokainen työmaalla työskentelevä myös

perehdytetään työmaan haitta- ja vaaratekijöihin (työmaaperehdytys) ennen itsenäisen

työskentelyn aloittamista.

Terveyden ja hyvinvoinnin painopistealueet ovat psykologisen turvallisuuden lisääminen,

työkykyjohtaminen sekä kehon ja mielen hyvinvoinnin edistäminen. YIT järjestää

työterveyshuollon kunkin toimintamaan lainsäädännön ja käytäntöjen mukaisesti.

Suomessa työterveyttä ohjaa lisäksi työterveyden toimintasuunnitelma, joka sisältää

työterveystoiminnan tavoitteet, toimenpiteet ja prosessit kuluvalle kaudelle. Työterveyden

toiminta perustuu työpaikkaselvitykseen ja altistelähtöiseen työterveysseurantaan sekä

tavoitteelliseen ja vaikuttavaan työterveysyhteistyöhön ja asiakastyytyväisyyteen.

Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Tsekki ovat sertifioituja ISO 450001- työterveyden ja

työturvallisuuden johtamisjärjestelmästandardin mukaisesti.

Yhtiön hallitus sekä konsernin, segmenttien ja divisioonien johto seuraavat työterveyden ja

työturvallisuuden suunnitelmien toteutumista ja tavoitteiden saavuttamista säännöllisesti

johtamisen eri foorumeissa.

Nuoret työntekijät YIT:ssä

Nuoret työntekijät ovat keskeisin erityisen haavoittuvassa asemassa oleva työntekijäryhmä

YIT:n omassa työvoimassa. Nuoria työntekijöitä koskevat tiukemmat

työsuojelusäännökset kuin yli18-vuotiaita. Työsuojelusäännöksillä on tarkoituksena

suojella nuorta työntekijää liialliselta, yksilön kehitystä haittaavalta työperäiseltä rasitukselta

ja tapaturman vaaroilta. YIT:ssä kaikissa tapauksissa pääpaino on siinä, että nuori

työntekijä saa riittävän opastuksen ja perehdytyksen työhön ja hänen työtään ohjataan ja

valvotaan ammattitaidolla niin, että hän välttyy aiheuttamasta vaaraa itselleen tai muille.

Työt eivät saa vaatia suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin nuoren ikään ja voimiin

nähden on kohtuullista. Tätä varten jokaisesta työtehtävästä, jossa käytetään nuoria

työntekijöitä, tulee laatia erillinen työn turvallisuussuunnitelma. Turvallisuussuunnitelman

laadinnassa on kiinnitettävä erityisen suurta huomiota työn vaarojen läpikäyntiin muistaen,

ettei nuori itse tunnista niitä vielä riittävän hyvin. Pääurakoitsijan on varmistettava, että em.

asiat ovat kunnossa muidenkin urakoitsijoiden nuorien työntekijöiden kohdalla.

Nuoria työntekijöitä koskevaa säännöstöä tarkasteltaessa, on huomioitava kolme eri

näkökulmaa: työtehtävä ja nuoren työntekijän ikä sekä se, että onko nuori opiskelemassa

alaa, jossa työtä tekee. Kaikki rakennustyömaalla tai rakennustyöhön verrattavat työt

luokitellaan lain tarkoittamaksi vaaralliseksi työksi, joka on aina kielletty alle 16-vuotiailta

YIT:n työpaikoilla. Suomessa YIT:n rakennustyömailla ei saa työskennellä lainkaan alle 18-

vuotiaita henkilöitä.

Merkitykselliset ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

YIT on sitoutunut kunnioittamaan YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta sekä

ILO:n kahdeksan keskeisen yleissopimuksen vahvistettuja perusoikeuksia. Ihmisoikeuksiin

liittyvät toimintaperiaatteet on kuvattu YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteissa sekä

toimintaperiaatteissa yhteistyökumppaneille. YIT:n henkilöstöperiaatteet ohjaavat toimintaa

henkilöstöä koskevissa kysymyksissä, tukevat YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteita

ja muodostavat perustan YIT:n työntekijöiden oikeudenmukaiselle ja tasapuoliselle

kohtelulle kaikissa toimintamaissa. YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteissa on kielletty

lapsityövoiman ja pakkotyövoiman käyttö.

YIT on sitoutunut tukemaan YK:n kestävän kehityksen tavoitteita. YIT:n laatimat

dokumentit ovat linjassa edellä mainittujen kansainvälisten sopimusten kanssa ja

dokumenteissa viitataan nimenomaisesti yleismaailmalliseen ihmisoikeuksien julistukseen

sekä ILO:n periaatteisiiin. Erillistä viiittausta YK:n ohjaaviin periaatteisiin ei ole, mutta

periaatteet sisältyvät YIT:n omiin toimintatapoihin.

YHDENVERTAINEN KOHTELU JA YHTÄLÄISET

MAHDOLLISUUDET KAIKILLE

YIT Code of Conduct - toimintaperiaatteet kattavat kiellon syrjiä iän, alkuperän,

kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan,

ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen

suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. YIT on sitoutunut

kohtelemaan työntekijöitään yhdenvertaisesti.

YIT:n yhdenvertaisuus-, tasa-arvo- ja monimuotoisuussuunnitelma tukee näitä

periaatteita. Suunnitelma sisältää tavoitteet, toimenpiteet ja esimerkkejä, jotka liittyvät

yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja monimuotoisuuden edistämiseen yhtiön toiminnassa.

Tavoitteena on edistää näitä arvoja koko organisaatiossa. Suunnitelma kattaa Suomen

toiminnot, ja sen toteutumista seurataan henkilöstökyselyjen ja yhteistoiminnan avulla.

Suunnitelman toteuttamisesta vastaa henkilöstöjohtaja.

YIT:n yhdenvertaisuus-, tasa-arvo- ja monimuotoisuussuunnitelmalla pyritään lisäämään

YIT:n positiivisia vaikutuksia yhdenvertaisuustyöhön.

Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä

YIT:n tavoitteena on varmistaa, että sukupuolten tasa-arvo toteutuu yhtiön toiminnassa, ja

taata yhtäläiset mahdollisuudet muun muassa osaamisen kehittämiseen, urakehitykseen

ja palkitsemiseen. YIT palkkaa uusia työntekijöitä pelkästään heidän osaamisensa ja

potentiaalinsa perusteella ja työntekijöillä on oikeus samaan palkkaan samasta työstä,

kuten YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteet määrittävät.

YIT:n palkitsemispolitiikka määrittelee pääperiaatteet palkitsemiselle, sitouttamiselle ja

toimielinten palkitsemiselle sekä päätöksentekojärjestyksen palkitsemispolitiikan

hyväksymistä, arviointia ja käyttöönottoa varten. Politiikan tavoitteena on vahvistaa YIT:n

kilpailukykyä, pitkäaikaista taloudellista tuloksellisuutta ja kestävää omistaja-arvon

kehitystä tukemalla strategian toteuttamista edistävien osaajien rekrytointia, sitouttamista

ja motivointia. Palkitsemispolitiikka kattaa koko konsernin. Johto raportoi

palkitsemispolitiikan toimeenpanosta säännöllisesti hallituksen henkilöstövaliokunnalle, ja

kalenterivuoden aikana toteutuneesta palkitsemispolitiikasta raportoidaan

vuosikertomuksen yhteydessä julkaistavassa Palkitsemisraportissa. Politiikan

toteuttamisesta vastaa henkilöstöjohtaja.

Koulutus ja taitojen kehittäminen

YIT tarjoaa työntekijöilleen mahdollisuuden heidän nykyisten ja tulevien työtehtäviensä

vaatimusten mukaiseen koulutukseen. YIT sitoutuu edistämään työntekijöidensä

hyvinvointia ja kehittymistä pitkällä aikavälillä sekä ylläpitämään ja lisäämään heidän

arvoaan työmarkkinoilla.

YIT:n suorituksen ja osaamisen johtamisen Focus on People -mallilla tuetaan yksilöiden ja

tiimien tavoitteellista ja suunnitelmallista työtä, kehittymistä sekä sitoutumista. Focus on

People -malliin sisältyy kaksi lyhyen aikavälin tulospalkkio-ohjelmaa, projektipalkitseminen

ja vuosipalkitseminen. Projekteilla työskentelevät toimihenkilöt kuuluvat pääsääntöisesti

projektipalkitsemisen piiriin ja muissa tehtävissä toimivat vuosipalkitsemisen piiriin.

Henkilö- ja tiimikohtaiset tavoitteet asetetaan ja niissä edistymistä seurataan tavoite- ja

kehityskeskusteluissa. Kehityskeskustelu on tärkeässä roolissa ammattitaidon ylläpidon,

100YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

osaamisen kehittämisen, sekä työhyvinvoinnin näkökulmasta. Kaikkien vuosipalkitsemisen

piiriin kuuluvien kohdalla tavoite- ja kehityskeskusteluissa arvioidaan myös henkilön

osaamista suhteessa tehtäväkohtaisiin vaatimuksiin ja laaditaan henkilökohtainen

kehittymissuunnitelma. Samoin toimitaan myös osalla projekteista, ja myöhemmin sama

käytäntö tullaan laajentamaan kaikille projekteille.

YIT tarjoaa kesätyö- ja harjoittelupaikkoja sekä vastaavia määräaikaisia työpaikkoja. YIT

osallistuu myös toimialoihinsa liittyvien koulutusohjelmien kehittämiseen.

Harjoittelijayhteistyö on tärkeä tapa rekrytoida ja sitouttaa uusia henkilöitä yhtiöön.

Toimintaperiaatteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän

torjumiseksi

Jokaista työntekijää kohdellaan kunnioittavasti, eikä minkäänlaista häirintää, kiusaamista

tai epäasiallista kohtelua sallita YIT:n työmailla tai työpaikoilla. YIT:llä on

johtamisjärjestelmässä kuvattu toimintaohje, jonka tavoitteena on auttaa tunnistamaan ja

lopettamaan häirintä, kiusaaminen ja muu epäasiallinen kohtelu. Ohjeella varmistetaan,

että jokainen esihenkilö, työntekijä ja YIT:n työpaikoilla työskentelevä tuntee oikeutensa ja

velvollisuutensa sekä tietää, miten toimia kohdatessaan, havainnoidessaan tai tulleensa

tietoiseksi häirinnästä tai muusta epäasiallista käytöksestä.

Monimuotoisuus

YIT haluaa tarjota tasavertaiset mahdollisuudet työntekijöilleen. YIT:n tavoitteena on, että

yhtiön palveluksessa työskentelee pätevimmät ja sopivimmat henkilöt riippumatta iästä,

sukupuolesta, alkuperästä tai kansallisuudesta. YIT:llä arvostetaan erilaisuutta ja koetaan,

että erilaiset taustat luovat kilpailuetua.

YIT:n rekrytoinnin ja resurssoinnin periaatteet määrittelevät toimintatavat sisäisen ja

ulkoisen rekrytointiprosessin eri vaiheissa. Tavoitteena on varmistaa sopivan sisäisen tai

ulkoisen kandidaatin löytyminen avoimeen tehtävään sekä tukea YIT:n henkilöstön

urakehitystä. Rekrytoinnin ja resursoinnin periaatteilla varmistetaan, että rekrytoinnin

perustana ovat henkilön osaaminen, kokemus ja pätevyys tehtävään. Ajantasaiset

avoimet tehtävät ja henkilöstölle tarjolla olevat koulutukset sekä valmennukset ovat

nähtävillä intranetissä. Periaatteet kattavat koko konsernin, ja niiden toteuttamisesta

vastaa henkilöstöjohtaja.

YIT:n rekrytoinnin ja resursoinnin periaatteilla pyritään lisäämään YIT:n positiivisia

vaikutuksia yhdenvertaisuusyöhön.

YHTEYDENPITO VAIKUTUKSISTA OMAN

TYÖVOIMAN JA TYÖVOIMAN EDUSTAJIEN KANSSA

Yhteydenpitoa henkilöstön kanssa tapahtuu ensisijaisesti työvoiman edustajien kanssa,

mutta myös suoraan oman työvoiman kanssa.

YHTEISTOIMINTA

Yhteistoimintaa toteutetaan kunkin toimintamaan lainsäädännön ja työehtosopimusten

mukaisesti.

Suomessa on kattava luottamushenkilöiden sekä työsuojeluvaltuutettujen verkosto.

Yhteistoiminnasta on sovittu paikallisella sopimuksella, jonka piirissä on YIT:n Suomen

henkilöstö. Paikallisella sopimuksella on sovittu henkilöstön edustusjärjestelmästä,

yhteistoiminnan foorumeista, neuvottelujärjestelmästä sekä yhteydenpidon tiheydestä.

Tärkeä osa yhteistoimintaa on myös esihenkilön ja alaisen välinen toimiva yhteistyö.

Yhteistoiminnan tavoitteena on avoimen yhteistyön edistäminen, työturvallisuus-,

työhyvinvointi- sekä työsuhdeasioiden laadukas ja joustava hoitaminen, yhtenäisyyden ja

tasapuolisuuden varmistaminen, yhteisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen sekä

hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn edistäminen.

Suomen pääluottamushenkilöillä, päätyösuojeluvaltuutetuilla, konsernin johdolla ja

henkilöstöpalveluiden edustajilla on neljä kertaa vuodessa yhteistoimintakokous, jossa

käsitellään ajankohtaisia henkilöstöasioita, edustajien esille tuomia asioita sekä konsernin

taloudellista tilannetta. Lisäksi vuosittain järjestetään yhteistoimintafoorumi, johon

osallistuvat myös alueelliset luottamushenkilöt ja työsuojeluvaltuutetut.

Henkilöstöryhmäkohtaisia kokouksia pidetään säännöllisesti työnantajan ja henkilöstön

edustajien kesken. Suomessa hallintoedustus on toteutettu divisioonan johtoryhmässä tai

vastaavassa foorumissa

TYÖSUOJELUYHTEISTOIMINTA JA TURVAVARTIT

YIT:llä on Suomessa työsuojelutoimikunta, joka koostuu työnantajan edustajina toimivista

työturvallisuuden ja työhyvinvoinnin asiantuntijoista ja johdon edustajista sekä kaikkien

henkilöstöryhmien edustajista (työsuojeluvaltuutetut). Työsuojeluyhteistoiminnan

tavoitteena on turvallisen, terveellisen ja viihtyisän työympäristön edistäminen.

Yhteistyöelin toimii henkilöstön vaikutuskanavana toimialueensa työsuojeluasioissa ja

tekee toimenpide-ehdotuksia asioiden eteenpäin viemiseksi.

Yhteydenpidon tiheydestä on sovittu yhteistoimintaa koskevassa paikallisessa

sopimuksessa. Kokouksia järjestetään säännöllisesti 2-4 kertaa vuodessa.

Työmailla järjestettävät turvavartit ovat osa lakisääteistä työsuojelun yhteistoimintaa.

Turvavartissa keskustellaan työmaan sen hetkisistä turvallisuuteen ja terveyteen

vaikuttavista tekijöistä sekä tiedotetaan työmaahenkilöstöä mahdollisista lähitulevaisuuden

terveyteen tai turvallisuuteen vaikuttavista tapahtumista, muutoksista tai toimenpiteistä

erityisesti työmaaympäristössä. Tilaisuuksien järjestämisestä vastaa työmaan vastaava

työnjohtaja. YIT:n turvallisuuspäälliköt järjestävät noin kerran kuukaudessa kaikkia YIT:n

Suomen työmaita koskevia, yhteisiä turvavartteja työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden

aiheista. Turvavarttien toteutumisesta vastaa työsuojelupäällikkö.

YIT:ssä tehdään johdon työmaakäyntejä, joka on konseptoitu, mutta joustava tapa

edistää työturvallisuutta, hyvinvointia, laatua ja arjen tekemistä työmaalla tai konttorilla.

Keskustelevien työmaakäyntien tavoitteena on henkilöstön, kuten myös

yhteistyökumppanien työntekijöiden osallistaminen ja sitouttaminen hyvään

työturvallisuuskulttuuriin. Tavoitteina on viestiä ja edistää positiivista asennetta

työturvallisuutta kohtaan, lisätä vuorovaikutteisuutta ja luottamusta, oppia arjen riskeistä,

tunnistaa ja poistaa esteitä työturvallisuuden kehittämiseksi sekä jakaa parhaita käytäntöjä

eri projektien välillä. Johdon työmaakäyntejä YIT:ssä tekevät konsernin johtoryhmä,

segmenttien johtoryhmät, maajohtajat ja yksikönjohtajat.

HENKILÖSTÖKYSELY

YIT:ssä toteutetaan vuosittain työtyytyväisyyttä mittaava henkilöstökysely.

Henkilöstökyselyn kautta saadaan palautetta YIT:lle tärkeistä teemoista, kuten

sitoutumisesta, yhteishengestä ja tyytyväisyydestä esihenkilötyöhön. Kyselyn tavoitteena

on kannustaa vuoropuheluun yhteisten toimintatapojen kehittämiseksi.

Henkilöstökyselyn toteutuksesta vastaa henkilöstöpalvelut. Tulosten läpikäynti tapahtuu

eri organisaatiotasoilla sekä luottamushenkilöiden ja työsuojeluvaltuutettujen kanssa.

Johdon ja esihenkilöiden vastuulla on huolehtia tulosten käsittelystä ja huomioimisesta

päätöksenteossa henkilöstöpalveluiden tuella. Esihenkilöt saavat koulutuksen

henkilöstötutkimuksen tulosten käsittelyyn. Henkilöstöpalvelut tukevat esihenkilöitä ja

tiimejä tulosten käsittelyssä ja kehitystoimenpiteiden suunnittelussa.

101YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN KORJAAMINEN JA

KANAVAT HUOLENAIHEIDEN ESIIN TUOMISEKSI

Mahdolliset työoloihin, terveyteen ja turvallisuuteen tai muihin ihmisoikeuksiin liittyvät

rikkomukset tutkitaan huolellisesti ja käsitellään YIT:n omien prosessien mukaisesti.

Jokaisella on velvollisuus puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin ja tarpeen vaatiessa tuoda ne

myös esihenkilön tietoon. Omaan työsuhteeseen tai lähityöympäristöön liittyvistä

epäkohdista ja epäilyistä voi keskustella esihenkilön, henkilöstöhallinnon tai henkilöstön

edustajan kanssa.

YIT:llä on käytössä myös eettinen ilmoituskanava YIT Ethics Channel, jonka kautta YIT:n

henkilöstö voi ilmoittaa anonyymisti havaitsemistaan epäkohdista tai rikkomuksista.

Ilmoituskanava on avoin kaikille sidosryhmille. Kanavaan voi tehdä ilmoituksen

anonyymisti 11 eri kielellä web-pohjaisilla laitteilla ja puhelimitse. Kanavaa ylläpitää

ulkopuolinen palveluntuottaja, joka varmistaa sen, että nimettömät ilmoitukset pysyvät

luottamuksellisina ja luottamuksellinen tieto ei joudu vääriin käsiin. Kaikki raportit on

salattu ja salauksen voivat purkaa vain YIT:n eettisen toimikunnan nimetyt henkilöt.

Ilmoituskanavasta tiedotetaan erilaisissa kanavissa kuten yhtiön sisäisessä intranetissä ja

kaikille työntekijöille pakollisessa ennakkoperehdytyksessä. Lisäksi yhtiön internetsivuilta

löytyy linkki ilmoituskanavan sivuille.

Kaikki yhtiön tietoon tulleet rikkomukset ja niiden epäilyt tutkitaan. Tutkinnan ohjauksesta

vastaa YIT:n eettinen toimikunta. Toimikunnan tehtäviin kuuluu valvoa, että tutkimusten

seuraamukset ovat yhdenmukaisia vakavuudeltaan samanlaisissa tapauksissa ja että

korjaavat toimenpiteet ovat riittävät yhtiön YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteissa

sekä rikkomusten ilmoittamista ja niiden tutkintaa ohjaavissa periaatteissa kuvatulla

tavalla. Laittomasta toiminnasta ilmoitetaan viranomaisille. Asianosainen tai hänen

esihenkilönsä eivät koskaan itse osallistu rikkomusten tai niiden epäilyjen tutkintaan. Mikäli

tutkinnan kohteena olevan rikkomuksen merkittävyyden perusteella on tarpeellista,

eettinen toimikunta raportoi tapauksen YIT:n toimitusjohtajalle ja hallitukselle

säännönmukaisessa kokouksessa tai tilanteen vaatiessa välittömästi.

Tutkinnan jälkeen tehdään tarvittavat sisäiset toimenpiteet tai/ja ilmoitetaan viranomaisille.

Ilmoituksen tehneelle henkilölle ilmoitetaan tapauksen ratkaisusta. Ilmoituksen tehnyt

henkilö voi olla yhteydessä anonyymisti eettisen toimikuntaan koko tutkintaprosessin ajan

ja antaa tarvittaessa lisätietoja. Eettinen toimikunta seuraa esiin tuotuja ja käsiteltyjä

kysymyksiä tapauksen luonteen mukaan.

Tutkinnan yhteydessä arvioidaan myös tarve tarjota tukea henkilölle hänen asemansa

palauttamiseksi tai toteuttaa korjaavia toimenpiteitä.

Ilmoitukset on jaoteltu luokkiin viestintä, kilpailijat, eturistiriidat, asiakkaat,

yksityisyydensuoja, ympäristö, henkilökunta, hankintaketju, omistajat ja yhteiskunta. Myös

konserniin kohdistuvat rikokset ja niiden yritykset huomioidaan ilmoitusmäärissä.

EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin (EU 2019/1937) edellyttämät muutokset on huomioitu

YIT:n toimintamaissa eettisen ilmoituskanavan osalta, tietoon tulleiden ilmoitusten

tutkinnassa ja ilmoittajien suojelussa sitä mukaa, kun paikallinen lainsäädäntö EU-maissa

on tullut voimaan. Yhtiö on sitoutunut tutkimaan oikeudenmukaisesti kaikki vilpittömässä

mielessä tehdyt ilmoitukset sekä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet tutkinnan ja sen

lopputuloksen perusteella. Yhtiö on myös sitoutunut suojelemaan vilpittömässä mielessä

ilmoituksen tehneiden henkilöiden oikeuksia ja yksityisyyttä. Nämä sitoumukset on

vahvistettu YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteissa. Käytössä on toimintaperiaatteet

ilmoituksen luottamukselliseen käsittelyyn, ja ne ovat saatavilla ilmoituskanavan

nettisivuilla.

Yhtiö ei tällä hetkellä systemaattisesti arvioi työntekijöiden tietoisuutta ja luottamusta

ilmoituskanavaan muuten kuin kanavan käytön perusteella, mutta tämä on kuitenkin

tunnistettu yhdeksi kehityskohteeksi. YIT ei myöskään arvioi systemaattisesti tehtyjen

korjaavien toimenpiteiden tehokkuutta, mutta käytännössä yhtiö pyrkii jokaisen tapauksen

kohdalla varmistamaan, että havaittu epäkohta tulee korjatuksi ja ei pääse toistumaan.

TURVALLISUUSHAVAINNOT

Kaikila YIT:n projekteilla työskentelevillä tai niillä vierailevilla on mahdollisuus tuoda esiin

työturvallisuudessa havaitsemiaan puutteita ja epäkohtia, mutta myös positiivisia

havaintoja kirjaamalla turvallisuushavaintoja mobiilijärjestelmään. Turvallisuushavaintojen

tarkoituksena on rohkaista ihmisiä havainnoimaan toimintaympäristöään, parantaa

työympäristön turvallisuutta ja ehkäistä tapaturmia. Kaikki raportoidut epäkohdat ja

puutteet korjataan. Turvallisuushavainnot käsitellään työmaan henkilöstön kesken

viikkopalavereissa ja turvavarteissa. Turvallisuushavainnot kirjataan järjestelmään ja niitä

seurataan jatkuvasti ja käsitellään linjaorganisaatiossa sekä työsuojeluyhteistoiminnassa.

Merkittävimmät turvallisuushavainnot pyritään jakamaan yli organisaatiorajojen.

TOIMENPITEET

YIT:ssä on otettu käyttöön lukuisia toimenpiteitä vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

hallitsemiseksi. YIT arvioi tarvittavia toimia ja seuraa toimien tehokkuutta vuosittain

toteutettavan YIT Voice -henkilöstökyselyn tulosten avulla. Lisäksi YIT seuraa YIT Ethics

Channelin ja luottamushenkilöiden kautta yhtiön tietoon tulevia epäkohtia ja pyrkii

hallitsemaan olennaisia riskejä ja mahdollisuuksia.

YIT on osoittanut olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

henkilöstöresursseja. Omaan henkilöstöön liittyvistä olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja

mahdollisuuksista vastaa YIT:n People and Culture -tiimi sekä konsernin henkilöstöjohtaja.

Lisäksi työtä vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi tehdään käytännön

tasolla kussakin YIT:n tiimissä ja projektissa esihenkilöiden johdolla. YIT tarjoaa

esihenkilöille säännöllistä koulutusta. Suurin osa listatuista toimenpiteistä on luonteeltaan

jatkuvia. Jollei näin ole, ilmoitetaan se erikseen.  Toimenpiteiden kulut sisältyvät YIT:n

kiinteiden kulujen vuosibudjettiin, eivätkä ne ole merkittäviä toiminta- tai pääomamenoja.

TYÖOLOT

Kaikkien YIT:n työntekijöiden työtä ja työsuhdetta koskevat tiedot on lisätty kaikkien

toimintamaiden yhteiseen henkilöstöjärjestelmään, mikä osaltaan pienentää riskiä lain tai

työehtosopimusten vastaisista työsuhteen ehdoista.

Yhtiössä on työn luonteesta riippuen käytössä hybridityömalli, joka mahdollistaa lähityön

ja etätyön joustavan yhdistämisen. Suomen konttoritoimihenkilöillä on käytössä liukuva

työaika, joka mahdollistaa oman työn ja työajan joustavan suunnittelun liukumia

hyödyntämällä.

Näillä toimenpiteillä YIT pyrkii varmistamaan työsuhteisiin liittyvien positiivisten vaikutusten,

kuten työtyytyväisyyden ja työhyvinvoinnin, syntymisen omalle työvoimalle ja ehkäisemään

negatiivisia vaikutuksia. Lisätietoja varten katso omaan työvoimaan liittyvät olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukko.

Yhdistymisvapaus ja työehtosopimukset

YIT on sitoutunut noudattamaan paikallista lainsäädäntöä ja työehtosopimuksia. YIT on

toimialojensa työnantajajärjestöjen jäsen Suomessa ja pyrkii tätä kautta vaikuttamaan

alaan. Kaikki Suomen työntekijät ja toimihenkilöt ovat työehtosopimusten soveltamisalan

piirissä. Ylempiin toimihenkilöihin ja johtoon sovelletaan työlainsäädännön lisäksi yhtiössä

kulloinkin voimassa olevia käytäntöjä, jotka vastaavat työehtosopimusta.

Näillä toimenpiteillä YIT pyrkii varmistamaan yhdistymisvapauteen ja

työehtosopimusneuvotteluihin liittyvien positiivisten vaikutusten syntymisen omalle

102YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

työvoimalle, edistämään mahdollisuuksia ja hallitsemaan työehtosopimusneuvotteluihin

liittyviä riskejä. Lisätietoja varten katso omaan työvoimaan liittyvät olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukko.

Terveys ja turvallisuus

YIT panostaa työympäristön turvallisuuteen ja tapaturmien ennaltaehkäisyyn sekä

avoimen turvallisuuskulttuurin edistämiseen. YIT:n kaikilla työmailla noudatetaan

turvallisuutta ja terveyttä koskevia ohjeita ja määräyksiä.

YIT:n pitkän tähtäimen tavoitteena on tapaturmaton työyhteisö. Työympäristön

turvallisuutta edistetään järjestelmällisesti ennakoivilla toimilla, kuten

turvallisuuskoulutuksilla, ennakkosuunnittelulla, johdon työmaakäynneillä,

turvallisuushavainnoinnilla sekä viime hetken riskiarvioinnilla. YIT pyrkii jatkuvasti

edistämään ennakoivia toimenpiteitä turvallisuudenhallinnan kehittämiseksi.

Turvallisuushavainnot kirjataan järjestelmään ja käsitellään linjaorganisaatiossa sekä

työsuojeluyhteistoiminnassa. Turvallisuussuunnittelu toteutetaan kaikissa työkohteissa

yhteisten riskienhallinnan käytäntöjen mukaisesti. Lisäksi työnjohdon ja työntekijöiden on

laadittava työvaiheen turvallisuussuunnitelma (TTS) jokaiseen työmaalla alkavaan uuteen

työvaiheeseen tai työlajiin. Muita turvallisuusosaamista lisääviä koulutuksia toteutetaan

yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

Yhtiössä on määritelty toimintamallit työturvallisuuslaiminlyönteihin puuttumiseksi. Lisäksi

YIT:llä on laadittu Miltä hyvä näyttää -toimintamalli, jossa kolmen kuvan kuvasarjojen

avulla viestitään turvallisista toimintatavoista helposti omaksuttavalla tavalla. Yhtiön

johdolla on velvollisuus toteuttaa työmaakäyntejä, joiden tavoitteena on vuorovaikutuksen

varmistaminen, henkilöstön osallistaminen ja sitouttaminen hyvään

työturvallisuuskulttuuriin ja tinkimättömään työturvallisuusasenteeseen.

Osana työkykyjohtamisen prosessia YIT:llä on käytössä varhaisen tuen toimintamalli.

Varhaisen tuen malli sisältää ohjeet toimintatavoista tilanteissa, joissa herää huoli

työntekijän työkyvystä ja työssä selviytymisestä. Mallin tavoitteena on varmistaa, että

työhyvinvointia alentaviin tekijöihin puututaan työpaikalla mahdollisimman ajoissa.

Esihenkilöt saavat tukea ja koulutusta työhyvinvoinnin johtamiseen ja varhaisen tuen

toteuttamiseen osana arkijohtamista.

Työkykyjohtamisen prosessissa on määritelty toimenpiteet, joilla tuetaan henkilön työssä

suoriutumista, kun työkyky omaan työhön on ohimenevästi tai pysyvästi alentunut. Jos

työjärjestelyt eivät ole riittävä työkyvyn tuki, aloitetaan kuntoutusprosessi yhteistyössä

eläkevakuutusyhtiön kanssa.

YIT:llä kiinnitetään erityistä huomiota mielenhyvinvoinnin edistämiseen. Esihenkilöitä

valmennetaan kohtaaman mielenterveyden haasteita lähiesihenkilötyössä.

Työkykyjohtamisen prosessiin on tunnistettu toimintamalleja, joilla voidaan helpottaa

mielenterveyden haasteista toipumista. Suomen henkilöstölle on tarjolla matalan

kynnyksen mielenhuoltopalveluita. Työnteon tauottamisen tukena on sovellus, joka

edesauttaa työn tauottamista muistuttamalla taukoliikunnasta.

Terveystarkastukset ovat keskeinen osa työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa.

Rakennusalan työntekijät kohtaavat työssään moninaisia altisteita, jotka voivat vaikuttaa

terveyteen. Tyypillisimpiä altisteita ovat muun muassa melu, tärinä ja erilaiset kemikaalit.

YIT:llä tehdään altistelähtöisiin ja terveydellisiin vaatimuksiin perustuvia tarkastuksia

erityistä sairastumisen vaaraa tai erityisiä terveydellisiä vaatimuksia sisältävissä töissä.

Lisäksi tehdään terveyttä ja työkykyä edistäviä vapaaehtoisia terveystarkastuksia.

Terveystarkastusten järjestämisessä voi olla maakohtaisia eroavaisuuksia.

Suomessa on käytössä varhaisen tuen malliin perustuva päihdeohjelma, jolla halutaan

varmistaa, että työntekijät saavat tarvittavaa tukea ja hoitoa.

Työterveyteen ja työturvallisuuteen liittyvät toimenpiteet ovat osa laajempaa Puuttuminen

on välittämistä -toimintamallia, joka ohjaa puuttumaan mahdollisiin poikkeamiin

ennakoinnin kautta, jotta tilanteet on helpompi ratkaista.

Näillä toimenpiteillä YIT pyrkii varmistamaan lisääntyneeseen työturvallisuuteen ja

työterveyteen liittyvien positiivisten vaikutusten syntymisen omalle työvoimalle ja

ehkäisemään ja lieventämään negatiivisia vaikutuksia. Lisätietoja varten katso omaan

työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukko

YHDENVERTAINEN KOHTELU JA YHTÄLÄISET

MAHDOLLISUUDET KAIKILLE

Sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä

YIT:llä on Suomessa sovellettava yhdenvertaisuus-, tasa-arvo- ja

monimuotoisuussuunnitelma, jossa on määritelty toimenpiteet yhdenvertaisuuden ja

sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi. Tavoitteena on laatia vastaava suunnitelma

koskien kaikkia toimintamaita maakohtaisten ohjeistusten lisäksi. Lue lisää YIT:n

yhdenvertaisuustyöstä tämän osion kohdasta Toimintaperiaatteet.

YIT:llä on käytössä tehtävien vaativuusluokitusjärjestelmä, joka ohjaa palkitsemista ja sen

tasoa eri tehtävissä. Lisäksi YIT noudattaa työehtosopimusten palkitsemista koskevia

ohjeistuksia. Lue lisää palkitsemisesta tämän osion kohdasta Toimintaperiaatteet.

Näillä toimenpiteillä YIT pyrkii varmistamaan sukupuolten yhdenvertaisuuteen liittyvien

positiivisten vaikutusten syntymisen omalle työvoimalle. Lisätietoja varten katso omaan

työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukko.

Koulutus ja taitojen kehittäminen

Koulutuksen ja taitojen kehittämisen kokonaisuutta seurataan YIT:ssä muun muassa

koulutuspäivien määrällä, koulutuspalautteilla ja henkilöstökyselyllä. Henkilöstölle pidetään

tavoite- ja kehityskeskustelut, joissa keskustellaan osaamisen kehittämisestä.

Vuonna 2024 YIT kehitti toimintamalleja ja prosesseja, jotka tukevat yhtiön kehittymistä

oppivana organisaationa. Toimenpiteillä ennakoidaan ja valmistaudutaan rakentamisen

volyymin ennakoituun kasvuun ja siihen, millaisia tarpeita se tuo mukanaan osaamisen ja

oppimisen näkökulmasta YIT:lle. YIT on määrittänyt kulttuurin kulmakiviä, kartoittanut

strategiset kyvykkyydet, toteuttanut kartoituksen koulutusten ja valmennusten nykytilasta,

sekä aloittanut konseptoimaan YIT Academy -mallia, jonka mukaisesti yhtiö tulee

tulevaisuudessa kouluttamaan henkilöstöä YIT:lle keskeisiin strategisiin kyvykkyyksiin

liittyen.

Vuoden aikana YIT kehitti johtamisen ja esihenkilöstövalmennusten konseptia ja aloitti

muun muassa Leadership TALK -koulutuskonseptin ja muutosjohtamisen valmennuksen.

Lomautettuja toimihenkilöitä koulutettiin työmaiden projektinhallintaan sekä konseptoitiin

Train The Trainer –kouluttajakonsepti. Lisäksi tarjottiin esihenkilövalmennusta.

Lisäksi vuonna 2024 uudistettiin ja digitalisoitiin YIT:n tavoite- ja kehityskeskustelu.

Uudistuksessa kehitettiin aktiivisempaa palautteenantoa ja tavoitteena oli lisätä

keskustelua osaamisen kehittämisestä esihenkilöiden ja työntekijöiden välillä.

Näillä toimenpiteillä YIT pyrkii varmistamaan koulutukseen ja taitojen kehittämiseen

liittyvien positiivisten vaikutusten syntymisen omalle työvoimalle. Lisätietoja varten katso

omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -

taulukko. Koulutusta ja taitojen kehittämistä seurataan vuosittain.

Toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi

Jokaisella on velvollisuus puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin ja tarpeen vaatiessa tuoda ne

myös esihenkilön tietoon. Kaikki yhtiön tietoon tulevat häirintätapaukset selvitetään ja

käsitellään johtamisjärjestelmässä kuvatun toimintaohjeen mukaisesti. Ohjeella

varmistetaan, että jokainen esihenkilö, työntekijä ja YIT:n työpaikoilla työskentelevä tuntee

oikeutensa ja velvollisuutensa sekä tietää, miten toimia kohdatessaan, havainnoidessaan

tai tulleensa tietoiseksi häirinnästä tai muusta epäasiallista käytöksestä. Vuonna 2024

toimintaohjetta selkeytettiin ja laajennettiin koskemaan kaikkia YIT:n toimintamaita.

103YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Vuonna 2024 henkilöstökyselyyn lisättiin kohta koskien koettua seksuaalista häirintää

viimeisen vuoden aikana. Esihenkilöt koulutettiin tiimikeskusteluihin ja häirinnän

käsittelyyn, mikäli tiimissä oli viimeisen vuoden aikana ilmennyt seksuaalista häirintää.

Näillä toimenpiteillä YIT pyrkii torjumaan mahdollisten negatiivisten vaikutusten syntymisen

omalle työvoimalle. Lisätietoja varten katso omaan työvoimaan liittyvät olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukko.

Monimuotoisuus

YIT:llä on Suomessa sovellettava yhdenvertaisuus-, tasa-arvo- ja

monimuotoisuussuunnitelma, jossa on määritelty toimenpiteet yhdenvertaisuuden ja

sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi.

Monimuotoisuus ei kuulunut yhtiön henkilöstöä koskeviin strategisiin painopisteisiin

toimintavuonna, mutta joitain toimia monimuotoisuuden edistämiseksi tehtiin.

Monimuotoisuus huomioitiin YIT:n kulttuurin kulmakivissä osana inhimillinen -

kokonaisuutta. Lisäksi henkilöstökyselyyn lisättiin kysymyksiä koskien monimuotoisuutta.

Näillä toimenpiteillä YIT pyrkii varmistamaan monimuotoisuuteen liittyvien positiivisten

vaikutusten syntymisen omalle työvoimalle. Lisätietoja varten katso omaan työvoimaan

liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukko.

IHMISOIKEUSTAPAUKSET RAPORTOINTIKAUDELLA

YIT raportoi niistä vakavista ihmisoikeustapauksista, jotka ovat standardin mukaisesti joko

ylittäneet uutiskynnyksen tai johtaneet rikosoikeudelliseen kanteeseen. Vuonna 2024 ei

tällaisia omaan henkilöstöön kohdistuvia ihmisoikeustapauksia ollut. Lapsi- tai

pakkotyövoiman käyttöä ei ole havaittu yhtiön omassa toiminnassa. YIT:n eettisen

toimikunnan tietoon on tullut vuoden 2024 aikana kaksi syrjintä- tai häirintätapausta, jotka

on tutkittu ja käsitelty.

Eettisen ilmoituskanavan kautta tehtiin 19 ilmoitusta vuoden 2024 aikana. YIT:n eettinen

toimikunta tutkii kaikki ilmoitukset, joita tehdään eettisen ilmoituskanavan kautta tai jotka

tulevat yhtiön tietoon muuta kautta (esim. luottamushenkilöiltä). Vuonna 2024 nämä

tapaukset eivät ole liittyneet vakaviin ihmisoikeustapauksiin. YIT:lle ei raportointivuonna ole

aiheutunut taloudellista korvausvelvollisuutta liittyen ihmisoikeusrikkomuksiin.

OMAAN TYÖVOIMAAN LIITTYVÄ RISKIEN HALLINTA

Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaa ohjaa YIT:n hallituksen hyväksymä

voimassa oleva riskienhallintapolitiikka, jossa on kuvattu YIT:n riskienhallinnan

pääperiaatteet, ohjausmalli ja riskienhallinnan keskeiset prosessit. Omaan työvoimaan

liittyvät riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen, arviointi ja toimenpidesuunnittelu

tehdään konsernin vastuullisuuspolitiikan ja riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti osana

henkilöstöhallinnon yleisiä prosesseja ja toimintatapoja sekä projektitasoisesti että

konsernitasoisesti. Operatiivisten ja strategisten riskien hallintaprosessissa työntekijöihin

liittyvät riskit ja mahdollisuudet käsitellään riskikohtaisesti soveltuvalla tasolla YIT:n

voimassa olevan riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Lisäksi riskeissä ja riskipositiossa

tapahtuvia olennaisia muutoksia seurataan ja raportoidaan kuukausittain ja

vuosineljänneksittäin konsernin hallinto- ja raportointikäytäntöjen mukaisesti.

104YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Työntekijöiden lukumäärä sukupuolen mukaan

Sukupuoli	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) 31.12.2024
Miehet	3 241
Naiset	880
Muut	—
Ei ilmoitettu	—
Työsuhteiset työntekijät, yhteensä	4 121

Tilikauden aikana konsernin liiketoiminnoissa oli keskimäärin 3 842 läsnä olevaa työsuhteista työntekijää (4 717). Luku sisältää Norjan

liiketoimintojen työntekijät.

Työntekijöiden lukumäärä maittain

Maa	Työsuhteisten työntekijöiden määrä (henkilömäärä) 31.12.2024
Suomi*	2 964
Liettua*	611
Slovakia	222
Tšekki	81
Puola	76
Ruotsi	74
Viro	57
Latvia	36

*Suomi ja Liettua ovat ainoat maat, jotka kuuluvat ESRS-raportointivaatimusten piiriin. Kaikki muut maat raportoidaan tässä vapaaehtoisesti.

Työntekijöiden lukumäärä työsopimustyypin ja sukupuolen mukaan

31.12.2024	Naiset	Miehet	Muut*	Ei ilmoitettu	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä henkilömääränä	880	3 241			4 121
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä henkilömääränä	800	3 113			3 913
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä henkilömääränä	80	128			208
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä henkilömääränä	26	84			110
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä henkilömääränä	807	3 115			3 922
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä henkilömääränä	47	42			89

* Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli.

Työntekijöiden lukumäärä työsopimustyypin ja maan mukaan

31.12.2024	Suomi	Liettua	Yhteensä
Työsuhteisten työntekijöiden määrä henkilömääränä	2 964	611	3 575
Vakinaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä henkilömääränä	2 837	598	3 435
Määräaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä henkilömääränä	127	13	140
Vaihtelevalla työajalla työskentelevien työsuhteisten työntekijöiden määrä henkilömääränä	110	0	110
Kokoaikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä henkilömääränä	2 816	600	3 416
Osa-aikaisten työsuhteisten työntekijöiden määrä henkilömääränä	38	11	49

Taulukossa on ilmoitettu vain maat, joissa on vähintään 50 työsuhteista työntekijää, joiden osuus on vähintään 10 % työsuhteisten

työntekijöiden kokonaismäärästä.

105YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Yhtiön palveluksesta raportointikauden aikana lähteneiden työntekijöiden lukumäärä

	2024
Työntekijöiden vaihtuvuus, %	17,81
Yhtiöstä lähteneet työntekijät, kokonaismäärä	734

Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

Kattavuusaste	Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus	Työmarkkina-osapuolten vuoropuhelu
	Työsuhteiset työntekijät  - ETA-alue	Edustus työpaikalla (vain ETA-alue)
0-19%	Liettua	Liettua
20–39 %
40–59 %
60–79 %
80–100 %	Suomi	Suomi

Taulukossa on ilmoitettu vain maat, joissa on vähintään 50 työsuhteista työntekijää, ja joiden osuus on vähintään 10 % työsuhteisten

työntekijöiden kokonaismäärästä.

Työehtosopimusten piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden osuus kaikista työsuhteisista työntekijöistä on 62 %.

YIT:llä on käytössään 7 työehtosopimusta.

Ylin johto sukupuolen mukaan

2024	Lukumäärä	Prosenttiosuus
Ylin johto, naiset	3	23,1
Ylin johto, miehet	10	76,9
Ylin johto, muut	—	—
Ylin johto, ei ilmoitettu	—	—

YIT:n määritelmän mukaan yhtiön ylimpään johtoon kuuluvat hallitus, johtoryhmä ja toimitusjohtaja.

Työntekijöiden lukumäärä ikäryhmän mukaan

31.12.2024	Lukumäärä	Prosenttiosuus (%)
Työntekijät, alle 30-vuotiaat	498	12,1
Työntekijät, 30-50-vuotiaat	2 258	54,8
Työntekijät, yli 50-vuotiaat	1 365	33,1

Terveys ja turvallisuus

2024	Oma työvoima
Johtamisjärjestelmän, joka kattaa myös terveys- ja turvallisuusjohtamisen, piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus, %	100
ISO45001 -standardin mukaisen terveys- ja turvallisuusjohtamisjärjestelmän piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus, %	91
Kuolemaan johtaneet työtapaturmat, lkm	0
Ammattitaudeista johtuvat kuolemantapaukset, lkm	—
Työtapaturmat (MTI), lkm*	85
Tapaturmataajuus (MTI)*	13,5
Ammattitaudit, lkm	3

* Ei sisällä kodin ja työpaikan välisellä matkalla tapahtuneita tapaturmia eikä työliikekipeytymiä.

Naisten ja miesten kokonaispalkkojen suhde ja kokonaisansiot

	2024
Naisten ja miesten kokonaispalkkojen suhde, %	5
Korkeimmin palkatun henkilön vuotuisen kokonaisansion suhde vuotuisten kokonaisansioiden mediaaniin (pois lukien korkeimmin palkattu henkilö)	16,3

106YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

MITTAREIDEN LAATIMISPERIAATTEET

Omaan työvoimaan liittyvät luvut sisältävät koko YIT-konsernin työsuhteiset

työntekijät kaikissa toimintamaissa ellei toisin mainita. Laskelmiin on käytetty

henkilömäärää, joka on ilmoitettu lukumääränä raportointikauden lopussa

(31.12.2024). Lukumäärä sisältää myös ei-aktiiviset työntekijät kuten

perhevapailla olevat. Henkilöstömäärä on raportoitu myös raportointikauden

keskiarvona, joka antaa todenmukaisemman kuvan YIT:n henkilömäärästä, koska

YIT työllistää myös kausityöntekijöitä

Työntekijöiden vaihtuvuusprosenttia laskiessa osoittajana käytetään YIT:ltä

lähteneiden työntekijöiden lukumäärää. Laskemisessa huomioidaan niiden

vakituisessa työsuhteessa olevien työntekijöiden lukumäärä, joiden työsuhde on

päättynyt raportointikauden aikana, eli he ovat esimerkiksi lähteneet

vapaaehtoisesti, irtisanomisen tai eläkkeelle siirtymisen vuoksi tai kuolleet

työsuhteessa ollessaan. Nimittäjänä on käytetty työsuhteisten työntekijöiden

lukumäärää raportointikauden lopussa.

Työehtosopimuksen piiriin kuuluvien työntekijöiden osuus lasketaan kaikista

aktiivisista työsuhteista raportointikauden lopussa. Työehtosopimukseen

kuuluminen määräytyy toimintamaiden kansallisten käytäntöjen perusteella. YIT ei

toimi ETA-alueen ulkopuolella. 

Ylimpään johtoon YIT:ssä määritellään kuuluvaksi hallitus, johtoryhmä ja

toimitusjohtaja.

Työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauman luvut on raportoitu raportointikauden

lopun (31.12.2024) henkilömäärän perusteella. 

Riittävänä palkkana YIT:ssä pidetään CEE-maissa (Viro, Latvia, Liettua, Puola,

Tšekki ja Slovakia) lain määrittämää minimipalkkaa ja Suomessa sekä Ruotsissa

työehtosopimusten mukaista minimipalkkaa niin työehtosopimuksen piiriin

kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden kohdalla kuin työehtosopimuksen piiriin

kuulumattomienkin kohdalla.

Terveyden ja turvallisuuden luvut sisältävät vain työsuhteiset työntekijät, koska

tietoa muista kuin työsuhteisista työntekijöistä ei ole ollut saatavilla.

Ammattitaudeista johtuvien kuolemantapausten lukumäärää ei ole ollut saatavilla

tiukan tietosuojalainsäädännön, tilastointikäytäntöjen erojen ja diagnosoinnin

monimutkaisuuden vuoksi. YIT ei seuraa tapaturmien määriä, jotka johtavat

pelkästään rajoitettuun työskentelyyn tai siirtoon toisiin tehtäviin. YIT raportoi

tapaturmien (Medical Treatment Injuries) määrän työtunteihin suhteutettuna ja se

on laskettu miljoonaa työtuntia kohti.

YIT:n terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät tavoitteet ja mittarit (johdon

keskustelevat työmaakäynnit, turvallisuushavainnot, yhdistetyt vaaratilanteet ja

poissaoloon johtaneiden tapaturmien määrä) koskevat myös

yhteistyökumppaneita.

Palkitsemisen raportoinnissa huomioidaan 31.12.2024 työsuhteessa olevat

henkilöt. Raportoinnissa ei ole eritelty ylempiä toimihenkilöitä, toimihenkilöitä ja

tuntipalkkaisia työntekijöitä. Palkitsemisen yhdenvertaisuutta tarkasteltaessa

henkilöryhmät on muodostettu tehtävän vaativuusluokan ja toimintamaan

perusteella. Näistä maa- ja vaativuusluokkakohtaisista kokonaispalkitsemisen

eroista muodostetaan henkilömäärällä painotettu koko konsernin keskiarvo

naisten ja miesten välillä. Mikäli maa- ja vaativuusluokkakohtaiseen ryhmään

kuuluu vain naisia tai miehiä, ei tätä ryhmää huomioida koko konsernin keskiarvoa

muodostettaessa. Näistä yhtiökohtaisista kokonaispalkitsemisen eroista

muodostetaan henkilömäärällä painotettu koko konsernin keskiarvo naisten ja

miesten välillä. Kokonaispalkitsemisen osalta on huomioitu kaikki palkitsemisen

erät, jolloin esimerkiksi maksetuista ylityökorvauksista johtuen yksittäisten

henkilöiden välille muodostuu eroja. Henkilöstölle tarjotuille henkilökuntaeduille ei

ole määritetty rahallista arvoa, eikä niitä ole huomioitu kokonaispalkitsemisessa. 

Toimitusjohtajan palkitsemisessa on huomioitu peruspalkka, edut, suoritukseen

perustuvat tulospalkkiot sekä lisäeläke. Kokonaispalkitsemisen mediaania

määritettäessä huomioidaan vain ne henkilöt, joiden työsuhde on ollut voimassa

1.1.2024-31.12.2024. Lisäksi osa-aikaisesti työskennelleet ja henkilöt, joiden

vapaa tai poissaolo on jatkunut koko kalenterivuoden ajan, on jätetty tarkastelun

ulkopuolelle. 

YIT on määritellyt vakavan ihmisoikeustapauksen tapaukseksi, joka ylittää

uutiskynnyksen tai johtaa rikosoikeudelliseen kanteeseen. 

107YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

S2–ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÄT

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet			arvoketju    ihmiset
Vaikutus, riski tai mahdollisuus		Kuvaus	Hallinta	Kohdentuminen
Kaikki tässä taulukossa raportoidut vaikutukset koskevat ihmisiä, eivät ympäristöä. S2-osiossa raportoidaan ainoastaan arvoketjun alkupäästä ja loppupään vaikutukset ovat S4-osiossa. Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet johtuvat yhtälailla kaikesta YIT:n liiketoiminnasta, johon liittyy materiaalihankintaa tai rakentamista.
Työolot
Positiivinen vaikutus	Työllisyysturva	YIT on merkittävä työllistäjä, joka tarjoaa arvoketjussaan työtä ja toimeentuloa tuhansille työntekijöille.	YIT:n toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille edellyttävät, että yhteistyökumppanit sitoutuvat varmistamaan työntekijöidensä tietoisuuden työsuhteen sisällöstä ja ehdoista. Lisäksi edellytetään kaikkien paikallisten lakien noudattamista, mikä asettaa minimivaatimukset työsuhteiden kestolle ja määrittää esim. irtisanomisperusteet. Toimintaperiaatteiden toteutumista seurataan muun muassa auditointien ja tilaajavastuukatselmointien avulla. Lisäksi väärinkäytösten epäilyt ja tehdyt ilmoitukset tutkitaan.
Negatiivinen vaikutus	Työllisyysturva	Rakennusprojektien luonteesta johtuen työsuhteet voivat olla määräaikaisia tai epävarmoja.	Työperäisen hyväksikäytön torjumisen prosesseilla, kuten työmaiden kulunhallinta, auditoinnit ja kyselyt, pyritään tunnistamaan, ehkäisemään ja poistamaan väärinkäytöksiä. Mikäli väärinkäytöksiä ilmenee, väärinkäytöksiin puututaan ja vahingot korjataan.
Negatiivinen vaikutus	Työaika	Jos arvoketjun työntekijät joutuvat tekemään liian pitkiä työpäiviä, se voi johtaa terveysongelmiin, hyvinvoinnin heikkenemiseen sekä työn ja vapaa-ajan tasapainon heikkenemiseen.
Negatiivinen vaikutus	Riittävä palkka	Arvoketjussa on merkittävä riski työperäiseen hyväksikäyttöön. Jos arvoketjun työntekijöille ei makseta riittävää palkkaa, lisää se eriarvoisuutta. Arvoketjun työntekijöiden palkkaus ja työehdot voivat olla heikompia kuin YIT:n omien työntekijöiden, mikä voi johtaa tyytymättömyyteen ja taloudellisiin vaikeuksiin.	Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille edellyttävät, että yhteistyökumppanin tulee maksaa työntekijöilleen vähintään lain tai soveltuvan työehtosopimuksen mukaista vähimmäispalkkaa sekä varmistaa pakolliset etuudet, kuten sosiaaliturva. YIT vaatii yhteistyökumppaneita kuitenkin myös maksamaan työntekijöilleen työstä elämiseen riittävää palkkaa.
Positiivinen vaikutus	Työolot	Merkittävänä toimijana YIT voi luoda arvoketjuunsa standardeja, jotka ohjaavat toimittajien toimintaa. YIT:n vaatimuksilla ja valvontamekanismeilla kuten työperäisen hyväksikäytön torjumisen prosesseilla voi olla myönteinen vaikutus arvoketjun työntekijöiden työoloihin.	Sopimuskäytänteillä, kuten Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille, voidaan parantaa yhteistyökumppaneiden työoloja ja torjua työperäistä hyväksikäyttöä. YIT:ssä on käytössä työterveys- ja -turvallisuusperiaatteet sekä lukuisia toimenpiteitä työturvallisuuden lisäämiseksi, kuten turvallisuussuunnittelu, johdon työmaakäynnit, turvallisuushavainnot, työmaiden viikkokokous- ja turvavarttikäytännöt sekä perehdyttäminen ja kouluttaminen. Mahdolliset tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan ja viestitään.
Negatiivinen vaikutus	Terveys ja turvallisuus	Rakennustyömailla työskentelemiseen liittyy työturvallisuusriskejä, joille arvoketjun työntekijät altistuvat ja jotka voivat johtaa henkilövahinkoihin. Kattavillakaan työturvallisuustoimenpiteillä ei voida täysin poistaa kaikkia riskejä. Vastaavia riskejä kohdistuu myös materiaalitoimitusketjuun.
Positiivinen vaikutus	Terveys ja turvallisuus	Työterveyttä ja -turvallisuutta ylläpitävät ja edistävät toimenpiteet vaikuttavat myönteisesti työntekijöiden työhyvinvointiin, työkykyyn ja terveyteen.
Muut työhön liittyvät oikeudet
Negatiivinen vaikutus	Lapsityövoima	Materiaalitoimitusketjua ei tunneta perusteellisesti, joten on mahdollista, että YIT:n arvoketju kattaa myös sellaisia toimintamaita, joissa on riski lapsityövoiman käyttöön.	YIT on vuonna 2024 ottanut käyttöön ihmisoikeushuolellisuusvelvoiteprosessin, jonka osana on aloitettu työ ihmisoikeusriskien systemaattisemmaksi arvioimiseksi. Työehtoihin ja ihmisoikeusasioihin YIT:n tuotannossa ja hankinnassa on lisätty seurantaa. Kaikilla EU- ja ETA- alueiden sekä Sveitsin ulkopuolisilta alueilta tulevalla työvoimalla tulee olla voimassa oleva oleskelulupa ja siihen liittyvä työnteko-oikeus. YIT käyttää työmaiden kulunhallintaa EU:n ulkopuolisten työntekijöiden tunnistamisessa. Lisäksi tehdään säännöllisiä anonyymejä ulkomaisten työntekijöiden kyselytutkimuksia, aiheina työ- ja asumisolot sekä työperäinen hyväksikäyttö. YIT:llä on käytössä työperäisen hyväksikäytön torjuntamalli, johon kuuluu mm. työ- ja ihmisoikeuksiin liittyviä toimittajavaatimuksia ja säännöllisiä auditointeja. Lisäksi tehdään erillisselvityksiä urakoiden ketjutukseen liittyen. Työ- ja ihmisoikeusrikkomusepäilyjen ilmoittamiseen tarjotaan useita kanavia, kuten YIT:n Ethics Channel -ilmoituskanava, johon tulleet kaikki ilmoitukset tutkitaan.
Negatiivinen vaikutus	Pakkotyövoima	Rakennusalan pitkät ja läpinäkymättömät toimitusketjut sekä urakoiden ketjutus, matala alalletulokynnys, EU:n ulkopuolisen työvoiman merkittävä osuus alalla, kustannuskilpailu sekä hankinnan kansainvälistyminen altistavat haavoittuvassa asemassa olevat työntekijät työperäiselle hyväksikäytölle ja ihmisoikeusrikkomuksille myös YIT:n arvoketjussa.

108YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÄT

YIT:n toiminnan vaikutukset kohdistuvat arvoketjun työntekijöihin, jotka työskentelevät

YIT:n yhteistyökumppaneille joko materiaalitoimitusketjussa tai YIT:n työmailla. YIT

raportoi vuonna 2024 arvoketjun työntekijöiden osalta vain tier 1 -toimittajien

työntekijöistä sekä muutaman merkittävän yhteistyökumppanin osalta myös alaspäin

arvoketjussa toimittajille lähetetyn kyselyn vastausten perusteella. Raportointia tullaan

tulevina vuosina laajentamaan myös arvoketjun alkupään työntekijöihin. Lisäksi arvoketjun

työntekijöihin kuuluvat työyhteenliittymien työntekijät, erillis- ja yhteisyrityksissä

työskentelevät työntekijät ja itsenäiset ammatinharjoittajat eli toiminimiyrittäjät. Arvoketjun

loppupään työntekijät ovat käytännössä loppukäyttäjiä, joten tästä ryhmästä raportoidaan

osiossa S4 – Kuluttajat ja loppukäyttäjät.

TAVOITTEET

YIT:n strategiakausi päättyi vuoden 2024 marraskuussa. Kuluneella strategiakaudella ei

ole ollut mitattavia aikasidonnaisia ja tulossuuntautuneita tavoitteita, mutta arvoketjun

työntekijöiden oikeuksiin liittyvää edistymistä on seurattu esimerkiksi auditointien määrän

ja kyselytutkimuksen avulla.

Vuoden 2024 syksyllä on laadittu tavoitteet seuraavalle strategiakaudelle 2025–2029,

joihin sisältyy myös ihmisoikeuksiin ja vastuulliseen hankintaan liittyviä tavoitteita. Lisäksi

vuosina 2024-2025 kehitetään YIT:n hankintastrategiaa, jossa otetaan huomioon ESG-

näkökulma kaikissa kategorioissa. Samalla on otettu käyttöön

ihmisoikeushuolellisuusvelvoiteprosessi, jonka puitteissa tullaan vuosien 2025 ja 2026

aikana asettamaan lisää mitattavia, systemaattisesti seurattavia tavoitteita YIT:n

toimitusketjun vastuullisuuden seurantaan.

Materiaalitoimitusketjun osalta tavoitteita tullaan tarkentamaan vuoden 2025 aikana.

Yleisenä tavoitteena on toimitusketjun läpinäkyvyyden parantaminen sekä arvoketjun

työntekijöiden oikeuksien toteutumisen varmistaminen.

YIT:n työturvallisuuden tavoitteet ulottuvat myös yhteistyökumppaneiden työntekijöihin

oman työvoiman lisäksi. Tahtotila on luoda turvallinen työympäristö kaikille, ja tätä

seurataan tarkasti useilla mittareilla. Työturvallisuuden tavoitteista ja mittareista voi lukea

tarkemmin osiosta S1 - Oma työvoima, Tavoitteet. Lisäksi vastuullisuuspolitiikka linjaa,

että YIT pyrkii parantamaan työturvallisuutta jatkuvasti. Yhtiö haluaa tarjota turvallisen ja

terveellisen työ- ja elinympäristön henkilöstölleen, yhteistyökumppaneilleen, asiakkailleen

sekä muille sidosryhmilleen.

Konsernitason vastuullisuuspolitiikassa on linjattu myös YIT:n sitoutumisesta YK:n

ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen ja ILO:n kahdeksan keskeisen

yleissopimuksen vahvistettujen perusoikeuksien noudattamiseen ja edistämiseen. YIT

edellyttää samaa sitoutumista myös kaikilta yhteistyökumppaneiltaan. Lue lisää kohdasta

Vastuullisuuspolitiikka.

YIT on sitoutunut torjumaan työperäistä hyväksikäyttöä ja edistämään vastuullista

toimintaa kaikilla liiketoiminta-alueillaan. YIT pyrkii kehittämään käytäntöjään liittyen

arvoketjun työntekijöiden oikeuksiin, arvoketjun läpinäkyvyyteen ja vastuulliseen

hankintaan.

YIT pyrkii varmistamaan, että kaikki yhteistyökumppanit toimivat ihmisoikeuksia

kunnioittavalla tavalla, toimivat eettisesti ja noudattavat paikallisia lakeja ja määräyksiä.

YIT keskittyy erityisesti työperäisen hyväksikäytön torjuntaan rakennustyömailla.

Ulkomainen työvoima on erityisen haavoittuvassa asemassa työperäisen hyväksikäytön

kannalta. Siksi YIT on kieltänyt EU- ja ETA-alueiden sekä Sveitsin ulkopuolisten maiden

kansalaisten työskentelyn työmaillaan ilman erityistä lupaa. Lisäksi kevytyrittäjyys ilman y-

tunnusta on kielletty koko YIT:n urakkaketjussa.

Työperäisen hyväksikäytön ehkäisemiseksi YIT:n keskeinen pyrkimys on lisätä arvoketjun

työntekijöiden keskuudessa tietoisuutta heidän oikeuksistaan sekä siitä, miten tunnistaa

työperäinen hyväksikäyttö ja mitä tehdä, jos epäilee kohdanneensa työperäistä

hyväksikäyttöä. Tietoisuutta lisätään esimerkiksi ohjeistusten, infojulisteiden ja koulutusten

avulla.

YIT pyrkii varmistamaan ihmisoikeuksien toteutumisen arvoketjussa suorittamalla

ihmisoikeusvaikutusten arviointeja ja kehittämällä toimintaansa ja hankintaansa näiden

arviointien pohjalta. Lisäksi sidosryhmiltä ja eettisen ilmoituskanavan kautta tulleet

huomiot ja ilmoitukset tutkitaan ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin.

YIT:ssä on toistaiseksi asetettu arvoketjun työntekijöihin liittyviä tavoitteita vain YIT:n

vastuullisuustiimin ja hankinnan toimesta. Nämä ovat olleet yleisluontoisia ja

periaatetasoisia, eikä niiden edistymistä ole systemaattisesti seurattu, mutta tarve

mitattavien tavoitteiden asettamiseen on tunnistettu. Vuonna 2024 hyväksytyn

huolellisuusvelvoiteprosessin myötä tarkoituksena on asettaa mitattavia ja seurattavia

tavoitteita ja prosesseja ihmisoikeustyölle koko arvoketjussa. Tavoitteiden asettamiseen

osallistetaan myös luottamusvaltuutettuja ja edistymistä tullaan seuraamaan yhdessä.

Vuodesta 2025 alkaen YIT asettaa arvoketjun työntekijöihin liittyviä mitattavia tavoitteita

strategiassa sekä osana huolellisuusvelvoiteprosessia ja osana tavanomaista

tavoitteenasettamisprosessia. Tavoitteiden asettaminen lähtee tahtotilasta. YIT on

vastuullisuuspolitiikassaan sitoutunut kunnioittamaan ja edistämään YK:n

yleismaailmallista ihmisoikeuksien julistusta sekä ILO:n perusoikeuksia. Lisäksi riski- ja

vaikutustenarviosta saatavat tiedot ja sidosryhmien, kuten työntekijöiden edustajien,

näkemykset ja kokemukset voivat vaikuttaa asetettaviin tavoitteisiin ja niiden sisältöön.

Tavoite voi syntyä yhtiön johdon, ESG-tiimin, hankintatiimin tai henkilöstöpalvelutiimin

aloitteesta. Konsernin johtoryhmä hyväksyy strategiatasoiset tavoitteet. Tiimi- ja

funktiokohtaiset tavoitteet voidaan asettaa myös yksikön tasolla yksikön johtajan

päätöksestä. Seurantaprosessi tavoitteiden valossa tulee muotoutumaan tavoitteiden

asettamisen yhteydessä.

TOIMINTAPERIAATTEET

YIT:n arvoketjun työntekijöihin liittyvää vastuullisuutta ohjaavat konsernin johtoryhmän

hyväksymät Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille sekä YIT:n työterveys- ja

työturvallisuusperiaatteet ja konsernin hallituksen hyväksymä vastuullisuuspolitiikka.

TOIMINTAPERIAATTEET YHTEISTYÖKUMPPANEILLE

YIT hallitsee arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia vaikutuksia sopimuksien,

toimittajayhteistyön ja auditointien avulla. Keskeisessä roolissa on YIT:n

Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille -dokumentti (Supplier Code of Conduct), joka

koskee kaikkia aliurakoitsijoita ja toimittajia. Periaatteet kuvaavat YIT:n vaatimuksia

yhteistyön edellytyksille, jotka pohjautuvat lakeihin, säädöksiin sekä YIT Code of Conduct

-toimintaperiaatteisiin. YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteista voi lukea kohdasta

YIT Code of Conduct.

YIT:n yhteistyökumppaneita voivat olla alihankkijat, toimittajat tai palveluntarjoajat, ja

heidän tulee noudattaa mainittuja periaatteita. Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille

on voimassa koko konsernissa ja se on käytössä kaikissa YIT:n toimintamaissa.

Toimintaperiaatteiden toteutumista seurataan muun muassa auditointien ja

tilaajavastuukatselmointien avulla. Lisäksi väärinkäytösten epäilyt ja tehdyt ilmoitukset

tutkitaan. Vastuu toimintaperiaatteiden toimeenpanosta on YIT:n konsernin

johtoryhmällä.

Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille -dokumentin tavoitteena on varmistaa hyvä

liiketoimintatapa koko YIT:n arvoketjussa. Toimintaperiaatteet edistävät vastuullista

liiketoimintaa, tukevat Code of Conduct toimintaperiaatteita, kunnioittavat työvoiman

oikeuksia ja ihmisoikeuksia, suojelevat ympäristöä ja varmistavat hankintakäytäntöjen

noudattamisen. YIT vaatii yhteistyökumppaneiltaan muun muassa soveltuvien paikallisten

ja kansainvälisten lakien ja säädösten sekä ihmisoikeuspoliittisten standardien

noudattamista, työntekijöiden oikeuksien toteutumisen varmistamista,

109YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

syrjinnänvastaisuutta, erityishuomion kiinnittämistä työturvallisuuteen ja ympäristöasioiden

huomiointia toiminnassaan.

YIT:n toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille -dokumentin avulla pyritään lieventämään

rakennusprojektien luonteesta johtuvia työllisyysturvan epävarmuuksia.

Yhteistyökumppaneiden on sitouduttava varmistamaan työntekijöidensä tietoisuus

työsuhteen sisällöstä ja ehdoista sekä noudattamaan kaikkia paikallisia lakeja, mikä

asettaa minimivaatimukset työsuhteiden kestolle ja määrittää esimerkiksi

irtisanomisperusteet. Lisäksi heidän on järjestettävä työntekijöilleen turvallinen ja

terveellinen työympäristö onnettomuuksien, vammojen ja sairauksien ehkäisemiseksi

sekä varmistettava, että työntekijät ovat tietoisia ja saaneet riittävän koulutuksen

toimintaperiaatteiden vaatimuksista.

MUUT TYÖHÖN LIITTYVÄT OIKEUDET

YIT:n toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille -dokumentti ohjaa yhteistyökumppaneita

vähentämään arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia.

Toimintaperiaatteet ovat linjassa arvoketjun työntekijöiden kannalta merkityksellisten

kansainvälisesti tunnustettujen asiakirjojen kanssa. Dokumentti edellyttää

yhteistyökumppaneilta seuraavien työntekijöiden työoikeuksia koskevien vaatimusten

noudattamista:

• Kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia tulee kunnioittaa YK:n

ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja Kansainvälisen työjärjestön

ILO:n työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien mukaisesti.

• Yhteistyökumppanin työntekijöillä tulee olla järjestäytymisvapaus, oikeus

perustaa ammattiyhdistyksiä ja liittyä niihin edunsuojan varmistamiseksi, sekä

oikeus työehtosopimusneuvotteluihin.

• Kaikilla työntekijöillä tulee olla yhtäläiset oikeudet ja mahdollisuudet.

Yhteistyökumppanilla on oltava nollatoleranssi suoralle ja epäsuoralle, sekä

verbaaliselle ja fyysiselle syrjinnälle. Ahdistelu, kiusaaminen, häirintä ja uhkailu

työpaikalla tulee olla kiellettyä.

• Yhteistyökumppanin tulee noudattaa työaikaa, palkkausta ja työsopimusta

koskevia vaatimuksia. Työntekijöiden tulee olla tietoisia työsuhteen sisällöstä ja

ehdoista sekä saada työsopimus kielellä, jota he ymmärtävät.

Yhteistyökumppanin työntekijöillä on oltava kirjalliset työsopimukset.

• Yhteistyökumppanin tulee maksaa työntekijöilleen vähintään lain tai soveltuvan

työehtosopimuksen mukaista palkkaa ja varmistaa pakolliset etuudet, kuten

sosiaaliturva. Työajoissa tulee noudattaa lakien, soveltuvien työehtosopimusten

tai ILO:n yleissopimusten mukaisia vaatimuksia.

• Työnantajan tulee taata työntekijöille riittävät lepoajat ja tauot, sekä vuosi-,

sairaus- ja vanhempainvapaalomat sovellettavien lakien mukaisesti.

Yhteistyökumppanin tulee pitää selkeää kirjaa kaikista työntekijöiden työajoista

ja palkkauksesta.

• Yhteistyökumppanin tulee noudattaa soveltuvia työlupakäytäntöjä ja

työntekijöiden pätevyysvaatimuksia.

• Pakkotyövoiman käyttö missä tahansa muodossa on kielletty koko

arvoketjussa. Työntekijöillä tulee olla oikeus irtisanoutua kohtuullisella

irtisanomisajalla. Henkilöllisyystodistuksia tai työlupa-asiakirjoja ei saa ottaa

haltuun työntekijöiltä.

• Lapsityövoiman käyttö on kielletty koko arvoketjussa. Yhteistyökumppani ei

saa työllistää alle 15-vuotiaita lapsia, ja 15–17-vuotiaita ei saa altistaa työlle,

joka voi vahingoittaa heidän terveyttään tai turvallisuuttaan

• YIT edellyttää yhteistyökumppanilta aina turvallisia ja terveellisiä työoloja

omissa toiminnoissaan, sekä määriteltyjä toimintatapoja tapaturmien

ennaltaehkäisyyn. Jokaisen työntekijän tulee saada riittävä koulutus työn

turvalliseen suorittamiseen, sekä tietoa yleisistä turvallisuusohjeista.

Työntekijöillä tulee aina työskennellessään olla asianmukaiset suojavarusteet.

Lue lisää tästä osiosta kohdasta Terveys- ja turvallisuusperiaatteet.

Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille -dokumentti kieltää yksiselitteisesti

lapsityövoiman käytön koko arvoketjussa. Dokumentissa ei nimenomaisesti mainita

ihmiskauppaa tai ihmissalakuljetusta, mutta edellä mainitut vaatimukset kuten pakkotyön

kielto, vaatimukset työntekijöiden oikeuksista ja asiallisista työoloista, -ehdoista ja -ajoista

sekä sitoutuminen ILO:n sopimuksiin käytännössä kieltävät pakkotyön käytön koko

arvoketjussa. Kun taas konsernin johtoryhmän hyväksymä vastuullisuuspolitiikka kieltää

sekä lapsityövoiman että pakkotyön ja ihmiskaupan. Vastuullisuuspolitiikasta voi lukea

lisää kohdasta Vastuullisuuspolitiikka.

Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille -dokumentti ei sisällä tietoa suoraan

epävarmoista työsuhteista, mutta se sisältää vaatimuksia siitä, että työntekijöiden tulee

olla tietoisia työsuhteensa sisällöstä ja ehdoista. Lisäksi edellytetään kaikkien paikallisten

lakien noudattamista, joka asettaa minimivaatimukset työsuhteiden kestolle ja määrittää

esimerkiksi irtisanomisperusteet.

TOIMENPITEET IHMISOIKEUSVAIKUTUSTEN KORJAAMISEKSI

YIT on sitoutunut kunnioittamaan YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta sekä

ILO:n kahdeksan keskeisen yleissopimuksen vahvistettuja perusoikeuksia, ja myös YIT:n

yhteistyökumppanien tulee sitoutua samojen oikeuksien kunnioittamiseen.

Ihmisoikeuksien toteutumista seurataan kyselyiden, auditointien ja ilmiantojen kautta.

Havaitut väärinkäytösepäilyt tutkitaan ja korjataan.

YIT on tunnistanut vuonna 2022 tehdyssä arvioinnissa, että sen liiketoiminnasta voi

aiheutua kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia. Siksi yhtiö on ottanut käyttöön useita

toimenpiteitä näiden vaikutusten ehkäisemiseksi, korjaamiseksi ja vähentämiseksi.

YIT:llä on useita toimenpiteitä tunnistettujen, kielteisten ihmisoikeusvaikutusten

torjumiseksi ja lieventämiseksi. Näihin toimenpiteisiin kuuluvat sopimuskäytännöt, jotka

varmistavat ihmisoikeuksien kunnioittamisen koko arvoketjussa. Näistä olennaisin

sopimus on toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille, joka on vakiomuotoinen liite

hankintasopimuksissa.

Vuonna 2024 YIT:ssä on hyväksytty ihmisoikeushuolellisuusvelvoite, joka tullaan

toteuttamaan täysimääräisesti tulevien vuosien aikana. Huolellisuusvelvoite tulee

asettamaan selkeät prosessit ja tavoitteet ihmisoikeustyölle koko arvoketjussa, esim.

lisävelvoitteita hankintasopimuksiin ja ihmisoikeuskriteereitä hankintapäätösten vertailuun,

tehostettuja riskiarvioita ja toimenpidesuunnitelmia sekä koulutuksia. Ihmisoikeustyötä

seurataan systemaattisesti ja siitä raportoidaan vuosittain kestävyysraportin yhteydessä.

Lisäksi YIT:llä on prosesseja työperäisen hyväksikäytön estämiseksi kuten

väärinkäytösten selvitysprosessi, ulkomaisen työvoiman rajoitus ja työlupatarkastukset,

kulunhallintatietojen seuranta, ulkomaisen työvoiman kyselyt, kevytyrittäjyyden kielto,

sidosryhmäyhteistyö sekä tietoisuuden lisääminen työperäisestä hyväksikäytöstä

esimerkiksi infoposterin avulla. Toimittajien taustatarkastukset, auditoinnit ja

toimittajatapaamiset ovat myös osa toimenpiteitä. YIT tekee myös tiivistä yhteistyötä

luottamushenkilöiden kanssa estääkseen työperäistä hyväksikäyttöä. Lisäksi YIT:n

työturvallisuustoimenpiteet varmistavat, että kaikki työntekijät työskentelevät turvallisissa

olosuhteissa. Näistä toimenpiteistä voi lukea lisää tästä osiosta kohdasta Toimenpiteet.

TERVEYS- JA TURVALLISUUSPERIAATTEET

YIT edellyttää yhteistyökumppaneilta YIT:n työterveys- ja työturvallisuusperiaatteiden

noudattamista. Periaatteiden tavoite on tarjota turvallinen ja terveellinen työ- ja

elinympäristö henkilöstölle, yhteistyökumppaneille, asiakkaille sekä muille sidosryhmille.

YIT:n työterveys- ja työturvallisuusperiaatteiden tarkoitus on varmistaa, että turvallisuus ja

terveys ovat olennainen osa yhtiön arvoja ja päivittäistä toimintaa. Periaatteet ovat

voimassa koko konsernissa ja ne ovat käytössä kaikissa YIT:n toimintamaissa.

110YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Työterveyden ja työturvallisuuden tavoitteet ja toiminta ovat osa YIT:n strategiaa ja

vuosisuunnitelmaa, joista vastaa ylin johto. Yhtiön hallitus sekä konsernin, toimialojen ja

divisioonien johto seuraavat työturvallisuuteen liittyvien suunnitelmien toteutumista ja

tavoitteiden saavuttamista säännöllisesti johtamisen eri foorumeissa. Myös johdon

säännölliset työmaakäynnit ovat osa systemaattista seurantaa ja keino jalkauttaa vahvaa

turvallisuusasennetta.

YIT:n työterveys- ja -turvallisuusperiaatteilla sekä lukuisilla toimenpiteillä, kuten

turvallisuussuunnittelu, johdon työmaakäynnit, turvallisuushavainnot, työmaiden

viikkokokous- ja turvavarttikäytännöt sekä perehdyttäminen ja kouluttaminen, pyritään

hallitsemaan rakennustyömailla työskentelemiseen liittyviä työturvallisuusriskejä, joille

arvoketjun työntekijät altistuvat ja jotka voivat johtaa henkilövahinkoihin. Kattavillakaan

työturvallisuustoimenpiteillä ei voida täysin poistaa kaikkia riskejä. Mahdolliset tapaturmat

ja vaaratilanteet tutkitaan ja viestitään. Lisää YIT:n työterveys- ja

työturvallisuusperiaatteista voit lukea tarkemmin osiosta S1 - Oma työvoima,

Toimintaperiaatteet, Työolot..

YIT:n työturvallisuutta ohjaa johtamisjärjestelmä, joka integroi turvallisuuskäytännöt ja -

ohjeet osaksi päivittäistä toimintaa. Järjestelmää hyödynnetään sen varmistamisessa, että

kaikki työmaalla työskentelevät ovat tietoisia turvallisuusvaatimuksista ja noudattavat niitä

tarkasti. Lue lisää johtamisjärjestelmästä osiosta S1 - Oma työvoima,

Toimintaperiaatteet.

Kaikkien työntekijöiden tulee lisäksi noudattaa Suomessa Yleisiä

työturvallisuusvaatimuksia YIT:n työmailla. Näiden vaatimusten tavoitteena on varmistaa

tapaturmaton ja häiriötön työskentely sekä selventää YIT:n työmailla noudatettavia

työturvallisuus- ja terveysohjeita. Ohjeesta selviää työmaan työsuojeluhenkilöstö sekä

työskentelystä työmaalla ja henkilökohtaisista suojaimista sekä vaadittavista luvista ja

pätevyyksistä ja koneiden sekä laitteiden käytöstä. Työympäristön vaaratekijöitä ja riskejä

käsittelevä Yleinen ennakkoperehdytys -verkkokoulutus on pakollinen YIT:n Suomen

rakennustyömailla työskenteleville. Yleisen ennakkoperehdytyksen lisäksi kaikkien

työmailla työskentelevien on suoritettava jo lainkin puitteissa työmaakohtainen perehdytys

Suomessa. Muissa YIT:n toimintamaissa on vastaavan kaltaiset

työturvallisuusvaatimukset, joissa on huomioitu paikallinen lainsäädäntö sekä

maakohtaiset toimintamallit.

VASTUULLISUUSPOLITIIKKA

YIT:n Vastuullisuuspolitiikassa arvoketjun työntekijät ovat keskeisessä roolissa. YIT on

sitoutunut kunnioittamaan kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia YK:n

ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja kansainvälisen työjärjestön ILO:n

työelämän perusperiaatteiden ja -oikeuksien mukaisesti. Tämä sitoumus koskee myös

yhteistyökumppaneita ja heidän työntekijöitään. Vastuullisuuspolitiikka kieltää

lapsityövoiman, pakkotyön käytön ja ihmiskaupan YIT:n omassa toiminnassa ja koko

arvoketjussa. Näillä vastuullisuuspolitiikan kielloilla pyritään estämään YIT:n toiminnan

aiheuttamat negatiiviset vaikutukset arvoketjun työntekijöiden ihmisoikeuksiin. 

Tarkemmin vastuullisuuspolitiikasta voi lukea kohdasta Vastuullisuuspolitiikka.

YHTEYDENPITO VAIKUTUKSISTA ARVOKETJUN

TYÖNTEKIJÖIDEN KANSSA

Vuorovaikutuksen tarve suoraan arvoketjun työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa

korostuu silloin, kun työntekijä työskentelee YIT:n omiin toimintoihin rinnastettavissa

toiminnoissa kuten rakennustyömailla. Muutoin arvoketjun työntekijöiden näkemykset

välittyvät välillisesti tavanomaisten toimittajahallinnan aktiviteettien, kuten

yhteistyötapaamisten, auditointien ja yhteistyökyselyiden kautta.

Yhteydenpito toimittajien kanssa tapahtuu monin eri tavoin, kuten puhelimitse,

sähköisesti ja tapaamisten kautta. Kumppanitoimittajien kanssa yhteydenpito on

säännöllistä, jopa viikoittaista. Yhteydenpidosta vastaa hankintaorganisaatiossa

yhteistyösopimuksesta vastaava henkilö.

Toimittaja-auditointeja tehdään suurimmille toimittajille vuosittain, muuten auditoinnit

tehdään riskiperusteisesti. Hankinnan johto määrittelee auditointitarpeet ja auditoinnit

toteuttavat ensisijaisesti hankintahenkilöt ja tarvittaessa niihin osallistuu myös

työmaahenkilöstö. Auditointien toteutumisesta vastaa hankinnan johto. Auditoinneista on

kerrottu lisää tässä osiossa kohdassa Toimittajien taustatarkistukset, auditoinnit ja

toimittajatapaamiset. 

YIT on toteuttanut vuonna 2022 Suomessa valikoiduilla työmailla anonyymin kyselyn

ulkomaiselle työvoimalle heidän omalla kielellään. Kyselyn tavoitteena oli selvittää, kuinka

ulkomaista työvoimaa kohdellaan. Tulosten perusteella YIT on parantanut tietämystään

ulkomaisen työvoiman työehdoista, työhyvinvoinnista ja oikeuksien tuntemuksesta. YIT:llä

on valmisteilla uusi kysely toteutettavaksi vuonna 2025. Jokaisella työmaalla on otettu

käyttöön infoposteri työperäisen hyväksikäytön tunnistamisesta ja ehkäisemisestä. Lisäksi

YIT seuraa tarkemmin ulkomaisen työvoiman työaikoja ja tekee tiivistä yhteistyötä

luottamushenkilöiden kanssa estääkseen työperäistä hyväksikäyttöä. Lue tarkemmin

tästä osiosta kohdasta Käytännöt arvoketjun työntekijöiden oikeuksien

varmistamiseksi.

TERVEYS JA TURVALLISUUS

YIT:n Suomen työmailla pidetään turvavartteja vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja ne

ovat osa lakisääteistä työmaan (työpaikan) työsuojelun yhteistoimintaa ja koskevat siten

myös yhteistyökumppanien henkilöstöä. Turvavartissa keskustellaan työmaan sen

hetkisistä turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä sekä tiedotetaan

työmaahenkilöstöä mahdollisista lähitulevaisuuden terveyteen tai turvallisuuteen

vaikuttavista tapahtumista, muutoksista tai toimenpiteistä erityisesti työmaaympäristössä.

Tilaisuuksien järjestämisestä vastaa työmaan vastaava työnjohtaja. YIT:n

turvallisuuspäälliköt järjestävät noin kerran kuukaudessa kaikkia YIT:n Suomen työmaita

koskevia, yhteisiä turvavartteja työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden aiheista. Turvavarttien

toteutumisesta vastaa työsuojelupäällikkö.

YIT:ssä tehdään johdon työmaakäyntejä, mikä on konseptoitu, mutta joustava tapa

edistää työturvallisuutta, hyvinvointia, laatua ja arjen tekemistä työmaalla tai konttorilla.

Keskustelevien työmaakäyntien tavoitteena on henkilöstön, kuten myös

yhteistyökumppanien työntekijöiden osallistaminen ja sitouttaminen hyvään

työturvallisuuskulttuuriin. Tavoitteina on viestiä ja edistää asennetta työturvallisuutta

kohtaan, lisätä vuorovaikutteisuutta ja luottamusta, oppia arjen riskeistä, tunnistaa ja

poistaa esteitä työturvallisuuden kehittämiseksi sekä jakaa parhaita käytäntöjä eri

projektien välillä. Johdon työmaakäyntejä YIT:ssä tekevät konsernin johtoryhmä,

segmenttien johtoryhmät, maajohtajat ja yksikönjohtajat.

Suomessa työmailla aliurakoitsijoiden kanssa pidetään aloituspalaveri, jossa

varmistetaan, että kaikki osapuolet ovat tietoisia projektin vaatimuksista ja odotuksista

ennen työn aloittamista. Näissä palavereissa käsitellään työvaiheeseen liittyvien

turvallisuussuunnitelmien lisäksi muun muassa laatuvaatimukset, toimintaan kohdistuvat

odotukset sekä urakan pääsisältö. Aloituspalaverin toteuttamisesta vastaa työmaan

työnjohto.

PROSESSIT KIELTEISTEN VAIKUTUSTEN

KORJAAMISEKSI JA KANAVAT ARVOKETJUN

TYÖNTEKIJÖILLE HUOLENAIHEIDEN ESIIN

TUOMISEKSI

EETTINEN ILMOITUSKANAVA (YIT ETHICS CHANNEL)

Jokaisella YIT:n työmaalla työskentelevällä on velvollisuus puuttua havaitsemiinsa

epäkohtiin ja tarpeen vaatiessa tuoda ne myös esihenkilönsä tietoon. YIT:n arvoketjun

työntekijöillä on velvollisuus ilmoittaa YIT:n edustajalle havaitsemansa

toimintaperiaatteiden rikkomukset. 

111YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

YIT:llä on käytössä eettinen ilmoituskanava YIT Ethics Channel, jonka kautta voi ilmoittaa

anonyymisti havaitsemistaan epäkohdista tai rikkomuksista. Ilmoituskanava on avoin

kaikille sidosryhmille, mukaan lukien arvoketjun työntekijät, joita rohkaistaan ilmoittamaan

havaitsemistaan lainsäädännön rikkomuksista sekä eettisistä epäkohdista. Kanavaan voi

tehdä ilmoituksen anonyymisti 11 eri kielellä web-pohjaisilla laitteilla ja puhelimitse.

Kanavaa ylläpitää ulkopuolinen palveluntuottaja, joka varmistaa sen, että nimettömät

ilmoitukset pysyvät luottamuksellisina ja luottamuksellinen tieto ei joudu vääriin käsiin.

Kaikki raportit on salattu ja salauksen voivat purkaa vain YIT:n eettisen toimikuntaan

nimetyt henkilöt.

YIT:n Toimintaperiaatteissa yhteistyökumppaneille on ohjeistettu, että

yhteistyökumppanien henkilöstö voi ilmoittaa periaatteiden vastaisesta toiminnasta

ilmoituskanavaan. Toimintaperiaatteissa yhteistyökumppani sitoutuu esiin tulleen

tapauksen selvitysprosessiin. Toimintaperiaatteet ovat liitteenä kaikissa

aliurakkasopimuksissa ja siihen viitataan linkillä tilaus- ja hankintapohjissa. Lisäksi tieto

ilmoituskanavasta löytyy YIT:n internetsivuilta ja kaikille työntekijöille pakollisesta

ennakkoperehdytyksestä.

Kaikki yhtiön tietoon tulleet rikkomukset ja niiden epäilyt tutkitaan. Tutkinnan ohjauksesta

vastaa YIT:n eettinen toimikunta. Toimikunnan tehtäviin kuuluu valvoa, että tutkimusten

seuraamukset ovat yhdenmukaisia vakavuudeltaan samanlaisissa tapauksissa ja että

korjaavat toimenpiteet ovat riittävät yhtiön Code of Conduct -toimintaperiaatteissa sekä

rikkomusten ilmoittamista ja niiden tutkintaa ohjaavissa periaatteissa kuvatulla tavalla.

Laittomasta toiminnasta ilmoitetaan viranomaisille. Asianosainen tai hänen esihenkilönsä

eivät koskaan itse osallistu rikkomusten tai niiden epäilyjen tutkintaan. Mikäli tutkinnan

kohteena olevan rikkomuksen merkittävyyden perusteella on tarpeellista, eettinen

toimikunta raportoi tapauksen YIT:n toimitusjohtajalle ja hallitukselle säännönmukaisessa

kokouksessa tai tilanteen vaatiessa välittömästi.

Tutkinnan jälkeen tehdään tarvittavat sisäiset toimenpiteet tai/ja ilmoitetaan viranomaisille.

Ilmoituksen tehneelle henkilölle ilmoitetaan tapauksen ratkaisusta. Ilmoituksen tehnyt

henkilö voi olla yhteydessä anonyymisti eettisen toimikuntaan koko tutkintaprosessin ajan

ja antaa tarvittaessa lisätietoja. Eettinen toimikunta seuraa esiin tuotuja ja käsiteltyjä

kysymyksiä tapauksen luonteen mukaan. YIT varmistaa ilmoituskanavan tehokkuuden

tarjoamalla helposti saatavilla olevan kanavan web-pohjaisilla laitteilla ja puhelimitse. YIT

seuraa ja analysoi ilmoituksia säännöllisesti, mikä auttaa tunnistamaan ongelmat ja

parantamaan kanavan tehokkuutta.

Ilmoitukset on jaoteltu luokkiin viestintä, kilpailijat, eturistiriidat, asiakkaat,

yksityisyydensuoja, ympäristö, henkilökunta, hankintaketju, omistajat ja yhteiskunta. Myös

konserniin kohdistuvat rikokset ja niiden yritykset huomioidaan ilmoitusmäärissä. Yhtiö on

sitoutunut tutkimaan oikeudenmukaisesti kaikki vilpittömässä mielessä tehdyt ilmoitukset

sekä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet tutkinnan ja sen lopputuloksen perusteella.

Yhtiö on myös sitoutunut suojelemaan vilpittömässä mielessä ilmoituksen tehneiden

henkilöiden oikeuksia ja yksityisyyttä. Eettisen ilmoituskanavan lisäksi arvoketjun

työntekijöillä on velvollisuus ilmoittaa YIT:n edustajalle havaitsemansa

toimintaperiaatteiden rikkomukset. Väärinkäytösten paljastajien suojelusta voi lukea lisää

osiosta G1 - Liiketoiminnan harjoittaminen, Toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri.

Yhtiö ei tällä hetkellä systemaattisesti arvioi työntekijöiden tietoisuutta ja luottamusta

ilmoituskanavaan muuten kuin kanavan käytön perusteella, mutta tämä on kuitenkin

tunnistettu yhdeksi kehityskohteeksi.

KÄYTÄNNÖT ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÖIDEN OIKEUKSIEN

VARMISTAMISEKSI

Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia pyritään ehkäisemään ja

lieventämään muun muassa yhteistyökumppanien taustojen tarkastuksilla ja

auditoinneilla. Näistä voi lukea lisää tästä osiosta kohdasta Toimittajien

taustatarkistukset, auditoinnit ja toimittajatapaamiset. Lisäksi käytössä on

väärinkäytösten selvitysprosessi, työlupatarkastukset ja EU- ja ETA-alueiden sekä

Sveitsin ulkopuolisista maista tulleiden työntekijöiden rajoitus.

Väärinkäytösten selvitysprosessilla tarkoitetaan toimitusketjun hallinta -tiimin tekemiä

selvityksiä tiimin saatua tietoonsa jonkin väärinkäytöksen. Toimenpiteinä ovat kattavat

tietopyynnöt epäselvyyksien selvittämiseksi (palkkalaskelmat, työaikakirjanpito, pankin

maksutositteet, työsopimukset) ja näiden tietojen vertaaminen kulunvalvontatietoihin ja

laskutukseen.

YIT toteuttaa työlupien tarkistusprosessin varmistaakseen, että EU:n, ETA-alueen ja

Sveitsin ulkopuolelta Suomeen tulevilla työntekijöillä on Suomen viranomaisten myöntämä

työnteko- ja oleskeluoikeus. Hankinnan yritysvastuutiimi voi myöntää

poikkeustapauksessa luvan kolmannen maan kansalaisen lyhytaikaiseen työskentelyyn

lähetettynä työntekijänä. Lisäksi työntekijän tulee suorittaa YIT:n ennakkoperehdytys ja

työmaakohtainen perehdytys. Näistä tallennetaan tieto ja tarvittavat dokumentit YIT:n

omaan sähköiseen tietoturvalliseen arkistoon. Työntekijä saatetaan kuitenkin joutua

poistamaan työmaalta oleskelu- ja työnteko-oikeuden epäselvyyksien vuoksi. Näissä

tilanteissa YIT ohjaa sekä henkilöä itseään että hänen työnantajaansa työnteko-oikeuden

sisältävän oleskeluluvan hakemiseen. YIT:n toimitusketjun hallinta -tiimi seuraa työlupien

voimassaoloa pistokoemaisesti riskin mukaan. Näitä keinoja on kuvattu lisää tämän osion

kohdassa Toimenpiteet.

YIT:n työmailla Suomessa on toteutettu valikoiduilla työmailla anonyymi ulkomaisen

työvoiman kysely heidän omalla kielellään. Kyselyn tavoitteena on ollut selvittää, kuinka

ulkomaista työvoimaa kohdellaan. Kyselyn avulla YIT on parantanut tietämystään

ulkomaisen työvoiman työehdoista, työhyvinvoinnista ja siitä ovatko työmailla

työskentelevät henkilöt työnantajasta riippumatta tietoisia heille kuuluvista oikeuksista. YIT

onkin ottanut käyttöön jokaisella Suomen työmaalla infoposterin työperäisen

hyväksikäytön tunnistamisesta ja ehkäisemisestä. YIT suorittaa tarkempaa seurantaa

ulkomaisen työvoiman työaikojen osalta. Lisäksi YIT tekee tiivistä yhteistyötä

luottamushenkilöiden kanssa estääkseen työperäistä hyväksikäyttöä, kuten tekemällä

työmaavierailuja.

Mahdolliset työoloihin, terveyteen ja turvallisuuteen tai muihin ihmisoikeuksiin liittyvät

rikkomukset käsitellään YIT:n omien prosessien mukaisesti. Lähtökohtana on, että

yhteistyökumppanit saavat mahdollisuuden korjata toimintaansa. Mikäli

yhteistyökumppani ei ole halukas tai kyvykäs korjaamaan toimintaansa, se poistetaan

YIT:n toiminnoista.

TERVEYS JA TURVALLISUUS

Turvallisuutta kehitetään ja seurataan työmailla työskentelevien yhteistyökumppanien

kanssa jatkuvasti. Yhteistyökumppanien työntekijöiltä edellytetään kehityskohteiden esiin

tuomista raportoimalla turvallisuushavaintoja havaintojärjestelmään. Tehdyt havainnot

käsitellään osana päivittäisjohtamista. Yhteistyökumppaneilta edellytetään tavoitteellista ja

ennakoivaa turvallisuustyötä tehtäväsuunnittelun lisäksi muun muassa

turvallisuushavaintojen muodossa. 

YIT on Suomessa viime vuosien aikana aktiivisesti kehittänyt yhteistyössä valikoitujen

kumppanien kanssa turvallisuuskäytäntöjä, kartoittanut riskejä ja vaaratilanteita

tarkemmalla tasolla sekä analysoinut miten eri osapuolet voivat parantaa toimintaansa,

jotta työmaiden turvallisuus lisääntyisi entisestään. 

YIT:ssä kirjataan myös vaaratilanteet (läheltä piti -tilanteet) järjestelmään, tutkitaan ja

käsitellään työmaalla ja linjaorganisaatiossa sekä tehdään tarvittavat korjaamis- ja

kehittämistoimenpiteet. Ilmoittaja voi halutessaan jättää ilmoituksen myös anonyymisti

esimerkiksi eettisen ilmoituskanavan kautta. Ilmoituskanavasta voi lukea tarkemmin tästä

osiosta kohdasta Eettinen ilmoituskanava ja osiosta S1 - Oma työvoima, Kielteisten

vaikutusten korjaaminen ja kanavat huolenaiheiden esiin tuomiseksi.

Tapaturmat ja vaaratilanteet tutkitaan perusteellisesti yhteistyössä yhteistyökumppanin

kanssa. Tutkinnalla lisätään ymmärrystä siihen vaikuttaneista tekijöistä ja pyritään

estämään vastaavien tapahtumien toistuminen. Tutkinnan pohjalta muutetaan tai

112YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

kehitetään tarvittavilta osin toimintatapoja tai johtamisprosessia. Tutkinnan valmistuttua

se käydään läpi linjajohdon kanssa. Tapahtuma ja sen opit jaetaan työmaille.

Jos yhteistyökumppanin työturvallisuudessa huomataan kehitettävää, toimitaan kuten

muidenkin työoloihin liittyvien epäkohtien osalta eli ensisijaisesti annetaan mahdollisuus

korjata toimintaa. Jos palvelutoimittaja ei ole halukas tai kyvykäs korjaamaan

toimintaansa, yhteistyötä toimittajan kanssa rajoitetaan tai se päätetään.

TOIMENPITEET

Kaikki arvoketjun työntekijöihin liittyvät YIT:n toimenpiteet ovat jatkuvia ja kattavat koko

konsernin, ellei toimenpiteen kuvauksessa muuta mainita. YIT pyrkii tapaturmattomaan

työpaikkaan, mikä on odotettu tulos työterveyden ja työturvallisuuden toimenpiteistä.

Työperäisen hyväksikäytön torjumisen prosessien tavoitteena estää työperäinen

hyväksikäyttö, ja tämä on näiden toimenpiteiden odotettu tulos. Toimenpiteiden kulut

sisältyvät YIT:n kiinteiden kulujen vuosibudjettiin, eivätkä ne ole merkittäviä toiminta- tai

pääomamenoja. Toimenpiteiden vaikuttavuutta seurataan työturvallisuuden osalta

työturvallisuuden mittareilla. Niistä voi lukea lisää osiosta S1 - Oma työvoima,

Tavoitteet.

YIT pyrkii jatkuvasti tunnistamaan ja arvioimaan arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia

negatiivisia vaikutuksia esimerkiksi auditointien ja riskiarvioiden kautta. Kun yhtiön tietoon

tulee kielteisiä vaikutuksia tai riski niistä, päätetään soveltuvasta toimintatavasta

tapauskohtaisesti sopivassa funktiossa tai liiketoimintajohdossa. Esimerkiksi, kun YIT

tunnisti luottamushenkilö- ja sidosryhmäyhteistyön avulla, että aliurakointiketjuissa esiintyy

työperäistä hyväksikäyttöä kevytyrittäjäjärjestelyjen kautta, hankintajohto päätti kieltää

kevytyrittäjyyden ilman y-tunnusta koko YIT:n urakkaketjussa. Tämä linjaus vietiin kaikkiin

hankintasopimuksiin ja valvontaa alettiin suorittaa osana auditointeja ja

toimittajayhteistyötä. Jos YIT:n tietoon tulee arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia

negatiivisia vaikutuksia tai ihmisoikeusloukkauksia, pyritään tilanne aina korjaamaan ja

sen toistuminen estämään. YIT ei arvioi systemaattisesti tehtyjen korjaavien

toimenpiteiden tehokkuutta, mutta käytännössä yhtiö pyrkii varmistamaan, että jokainen

havaittu epäkohta korjataan ja ei pääse toistumaan.

Toimenpiteistä sopimuskäytännöt, työperäisen hyväksikäytön torjumisen prosessit,

auditoinnit ja taustatarkistukset sekä toimittajatapaamiset, sidosryhmäyhteistyö, yhteistyö

luottamushenkilöiden kanssa, ihmisoikeusriskien ja -vaikutusten arviointi,

työturvallisuustoimenpiteet, kuten vaaratilanteiden raportoiminen ja selvittäminen sekä

työtapaturmien ja vaaratilanteiden tutkiminen ja ennakoivat työturvallisuustoimenpiteet

kuten perehdytys, työturvallisuussuunnitelmat ja koulutus sekä työturvallisuushavainnot,

turvavartit ja  johdon työmaakäynnit lieventävät YIT:n aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia.

YIT toteuttaa useita toimia, joilla se välttää aiheuttamasta tai edistämästä omilla

käytännöillään olennaisia kielteisiä vaikutuksia arvoketjun työntekijöille. Näitä ovat

sopimuskäytännöt, työperäisen hyväksikäytön torjumisen prosesseista ulkomaisen

työvoiman rajoitus ja kevytyrittäjyyden kielto, kulunhallintatietojen seuranta sekä

työlupatarkastukset. Lisäksi tähän kategoriaan kuuluvat myös auditoinnit,

taustatarkistukset ja toimittajatapaamiset sekä sidosryhmäyhteistyö ja yhteistyö

luottamushenkilöiden kanssa, ihmisoikeusriskien ja -vaikutusten arviointi,

työturvallisuustoimenpiteet ja ennakoivat työturvallisuustoimenpiteet.

Korjaavia toimenpiteitä ovat YIT:n eettinen kanava ja väärinkäytösten selvittämisprosessi,

ulkomaisen työvoiman kysely, tietoisuuden lisääminen työperäisestä hyväksikäytöstä ja

yhteistyö luottamushenkilöiden kanssa.

SOPIMUSKÄYTÄNNÖT

Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille on hankintasopimusten vakiomuotoinen liite,

jonka yhteistyökumppanit hyväksyvät alkaessaan yhteistyöhön YIT:n kanssa. Tämä liite

edellyttää yhteistyökumppaneita sitoutumaan ihmisoikeuksien kunnioittamiseen ja ohjaa

yhteistyökumppaneita vastuulliseen ja eettiseen toimintaan. Toimintaperiaatteet

yhteistyökumppaneille -dokumentti viestii toimittajille YIT:n vaatimustasosta ja pyrkii

ohjeistamaan ja jakamaan tietoa oikeanlaisesta toiminnasta. Tavoite on varmistaa

arvoketjun työntekijöiden eettinen kohtelu ja hyvät työolot. Toimintaperiaatteista voi lukea

lisää tästä osiosta kohdasta Toimintaperiaatteet..

Sopimuksiin on lisäksi mahdollista asettaa sanktioita toimintaperiaatteiden rikkomisesta.

Vuoden 2024 aikana YIT on valmistellut hankintakategorioiden ESG-strategioita, joita

aletaan toteuttaa vuoden 2025 aikana. Huolellisuusvelvoiteprosessin käyttöönoton myötä

YIT tulee vaiheittain lisäämään vaatimuksia myös siihen, että toimittajat asettavat

vastaavia tavoitteita omille toimittajilleen, jolloin vaikutusvalta ulottuu pidemmälle ketjussa.

Näillä toimenpiteillä YIT pyrkii torjumaan työperäistä hyväksikäyttöä ja parantamaan

arvoketjun työntekijöiden työoloja. Katso lisätietoja arvoketjun työntekijöihin liittyvät

olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukko.

TYÖPERÄISEN HYVÄKSIKÄYTÖN TORJUMISEN PROSESSIT

Väärinkäytösten selvitysprosessi

Väärinkäytösten selvitysprosessi tarkoittaa toimitusketjun hallintatiimin suorittamia

tutkimuksia, kun he saavat tiedon mahdollisesta väärinkäytöksestä. Toimenpiteisiin

kuuluu laajojen tietopyyntöjen tekeminen epäselvyyksien selvittämiseksi kuten

palkkalaskelmien, työaikakirjanpidon, pankin maksutositteiden ja työsopimusten

tarkastelu, sekä näiden tietojen vertaaminen kulunvalvontatietoihin ja laskutukseen.

Ulkomaisen työvoiman rajoitus, työlupatarkastukset ja

kevytyrittäjyyden kielto

YIT vaatii EU- ja ETA-alueiden ja Sveitsin ulkopuolisten maiden työntekijöiltä Suomen

viranomaisten myöntämää työnteko- ja oleskeluoikeutta työperäisen hyväksikäytön ja

harmaan talouden ilmiöiden ehkäisemiseksi tultaessa työskentelemään Suomeen.

Poikkeustapauksissa hankinnan yritysvastuutiimi voi perustelluista syistä myöntää luvan

kolmannen maan kansalaisen lyhytaikaiseen työskentelyyn lähetettynä työntekijänä.

Suomessa suoritetaan työlupatarkastuksia, joissa tarkistetaan muun muassa

työntekijöiden työsopimukset, työluvat ja muut tarvittavat asiakirjat. Ne ovat tärkeä osa

YIT:n toimintaa ja varmistavat, että työntekijöillä on asianmukaiset luvat ja oikeudet

työskennellä Suomessa. Työlupatarkastuksilla pyritään ehkäisemään työperäistä

hyväksikäyttöä ja varmistamaan, että työnantajat noudattavat työehtoja ja -säädöksiä.

Lisäksi YIT tekee selvityksiä, joilla varmistetaan, että työntekijöille maksetaan

asianmukaista palkkaa ja että työolot ovat turvalliset ja terveelliset.

YIT:n työmailla Suomessa ei saa työskennellä kevytyrittäjiä, vaan ammatinharjoittajilta

vaaditaan y-tunnus. Tämä käytäntö varmistaa, että kaikki työntekijät täyttävät

lakisääteiset vaatimukset, kuten tilaajavastuulain vaatimukset.

Ulkomaisen työvoiman ja kevytyrittäjyyden rajoituksilla tavoitellaan tilannetta, jossa YIT:n

työmailla ei esiinny työperäistä hyväksikäyttöä. Ulkomainen työvoima on erityisen

haavoittuvassa asemassa ja ilmi on käynyt tapauksia, joissa työmailla on työskennelty

ilman asianmukaista työlupaa tai kevytyrittäjän roolissa ilman y-tunnusta. Rajoittamalla

EU- ja ETA-maiden sekä Sveitsin ulkopuolisen työvoiman käyttöä ja kieltämällä

kevytyrittäjyys ilman y-tunnusta pyritään varmistamaan, että työntekijöiden olot ovat

työehtojen mukaiset.

Kulunhallintatietojen seuranta

YIT:n kulunhallinta perustuu Valttikortin käyttöön, joka edellyttää jokaiselta työntekijältä

henkilökohtaista kulkuleimausta (sisään/ulos). Kulunhallintajärjestelmä auttaa myös

torjumaan työperäistä hyväksikäyttöä varmistamalla, että kaikki työntekijät ovat

asianmukaisesti rekisteröityjä ja heidän työehtonsa täyttävät lain ja YIT:n vaatimukset. YIT

suorittaa tarkempaa seurantaa ulkomaisen työvoiman työaikojen osalta.

113YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Ulkomaisen työvoiman kyselyt

YIT:n työmailla Suomessa on toteutettu valikoiduilla työmailla anonyymi ulkomaisen

työvoiman kysely heidän omalla kielellään, jonka tavoitteena on ollut selvittää, kuinka

ulkomaista työvoimaa todellisuudessa kohdellaan. Kyselyn avulla YIT on parantanut

tietämystään ulkomaisen työvoiman työehdoista, työhyvinvoinnista ja siitä ovatko

työmailla työskentelevät henkilöt työnantajasta riippumatta tietoisia heille kuuluvista

oikeuksista.

Tietoisuuden lisääminen työperäisestä hyväksikäytöstä

YIT jakaa aktiivisesti tietoa työperäisen hyväksikäytön torjunnasta esimerkiksi

perehdytysten ja julistekampanjan avulla. YIT onkin ottanut käyttöön jokaisella Suomen

työmaalla infoposterin työperäisen hyväksikäytön tunnistamisesta ja ehkäisemisestä. YIT

suorittaa tarkempaa seurantaa ulkomaisen työvoiman työaikojen osalta. Tulevaisuudessa

suunnitteilla on kasvattaa myös materiaalitoimittajien osaamista sosiaalisen vastuun

kysymyksistä.

Työperäisen hyväksikäytön torjumisen prosesseilla pyritään parantamaan arvoketjun

työntekijöiden työoloja ja ehkäisemään pakko- ja lapsityövoimankäyttöä. Katso lisää

arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

-taulukko.

TOIMITTAJIEN TAUSTATARKASTUKSET, AUDITOINNIT JA

TOIMITTAJATAPAAMISET

Yhteistyökumppanien taustat tarkastetaan aina. Osana tätä prosessia tarkistetaan

tiedossa olevat ihmisoikeusrikkomukset ja mahdollinen niihin liittyvä kielteinen julkisuus.

Yhteistyökumppanien vastuullisuus varmistetaan ennakoivasti tarkistamalla yritysten

taustat tarjousvaiheessa.

YIT varmistaa toimittajien ja aliurakoitsijoiden kelpoisuuden sopimuskumppanikseen

auditoinnilla. Auditointeja tehdään koko konsernissa. Auditoinnissa tarkastellaan

tuotannon tai työmaatoiminnan ja laadunvarmistuksen lisäksi työturvallisuutta, sosiaalisen

vastuun ja ympäristövastuun toimintatapoja. Auditoinnissa havainnoidaan

työskentelyolosuhteita ja haastatellaan tarvittaessa työntekijöitä. Toimittaja-arvioinneilla ja

-auditoinneilla pyritään varmistamaan, että yhteistyökumppanilla on riittävät keinot omien

työntekijöidensä työoloja ja muita työhön liittyviä oikeuksia koskevien vaikutusten

tunnistamiseen ja minimointiin. Auditoinneissa voidaan saada tietoa tarvittavista

lisätoimenpiteistä.

Toimittaja-auditointeja tehdään suurimmille toimittajille vuosittain, muuten

riskiperusteisesti. YIT:n hankinnan muuttuessa kategoriseksi, tehdään alan toimijoihin

liittyvät riskiarviot jatkossa kategoria- ja toimittajakohtaisesti. Kategoriakohtaisessa

riskiarviossa huomioidaan myös riskit esimerkiksi YIT Code of Conduct -

toimintaperiaatteiden toteutumisen, lainsäädännön ja ihmisoikeuksien rikkomuksien

osalta. Näiden riskiarvioiden pohjalta tehdään päätökset auditoitavista toimittajista,

Hankinnan johto määrittelee auditointitarpeet ja auditoinnit toteuttavat ensisijaisesti

hankintahenkilöt ja tarvittaessa niihin osallistuu työmaahenkilöstö. Auditointien kautta

seurataan toimintaperiaatteiden toteutumista ja tunnistetaan mahdollisia epäkohtia. Jos

epäkohtia havaitaan, nämä pyydetään korjaamaan. Auditointien toteutumisesta vastaa

hankinnan johto.

Auditoinneilla ja taustatarkastuksilla pyritään varmistumaan yhteistyökumppanin

sosiaalisen vastuun tilasta ja tunnistamaan mahdollisia epäkohtia, jotta ne voidaan korjata

ja parantaa työntekijöiden oikeuksien toteutumista. YIT pyrkii arvioimaan kaikki

toimittajansa. Auditoinneissa seurataan mm. asetettujen kieltojen ja ohjeiden

noudattamista.

YIT:n toimittajatapaamiset ovat tilaisuuksia, joissa yhdessä toimittajan kanssa voidaan

kehittää yhteistyötä, jakaa parhaita käytäntöjä, käydä läpi ajankohtaisia asioita sekä

esittää muutosehdotuksia ja varmistaa että toimittajan toiminta noudattaa

ihmisoikeusperiaatteita. YIT seuraa ja ohjaa yhteistyökumppaneidensa toimintaa

auditointien ja toimittajatapaamisten kautta. 

Näillä toimenpiteillä YIT pyrkii varmistamaan lainsäädännön noudattamisen, torjumaan

työperäistä hyväksikäyttöä ja varmistamaan hankintaketjun läpinäkyvyyden parantamisen.

SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖ

YIT seuraa toimialalla käytävää yleistä keskustelua ja tutkimuksia. Lisäksi YIT tapaa ja

konsultoi asiantuntijatahoja, kuten HEUNIa, tarvittaessa. YIT toimii myös verkostoissa

(esim. FIBS, Rakennusteollisuus RT), joissa on mahdollisuus jakaa tietoa myös

ihmisoikeustilanteesta ja esiin nousseista haasteista. Tämän toimenpiteen on tarkoitus

tuottaa myönteisiä vaikutuksia arvoketjun työntekijöille.

YIT pyrkii sidosryhmäyhteistyöllä varmistamaan, että yhteistyökumppanit noudattavat

kaikkia sovellettavia lakeja ja säädöksiä kuten työlainsäädäntöä käymällä monipuolista

vuoropuhelua sidosryhmien edustajien kanssa.

YHTEISTYÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN KANSSA

YIT tekee tiivistä yhteistyötä luottamushenkilöiden kanssa estääkseen työperäistä

hyväksikäyttöä. Luottamushenkilöt käyvät työmaavierailuilla, joissa he voivat keskustella

suoraan arvoketjun työntekijöiden kanssa heidän työoloistaan ja hyvinvoinnistaan sekä

kuulla heidän huolenaiheitaan ja parannusehdotuksiaan. Myös työmailla työskentelevät

arvoketjun työntekijät voivat tarvittaessa olla yhteydessä luottamushenkilöihin, jotka

selvittävät asiaa ja edistävät sitä yhdessä hankintatiimin kanssa, jotta negatiiviset

vaikutukset saadaan korjattua.

YIT pyrkii yhteistyössä luottamushenkilöiden kanssa varmistamaan, että

yhteistyökumppanit noudattavat ihmisoikeuksia koskevia vaatimuksia esimerkiksi

sopimuskäytäntöjen ja työperäisen hyväksikäytön torjumisen prosessien avulla.

EETTINEN ILMOITUSKANAVA (YIT Ethics Channel)

YIT:llä on käytössä eettinen ilmoituskanava YIT Ethics Channel, jonka kautta voi ilmoittaa

anonyymisti havaitsemistaan epäkohdista tai rikkomuksista. Ilmoituskanava on avoin

kaikille sidosryhmille, mukaan lukien arvoketjun työntekijät, joita rohkaistaan ilmoittamaan

havaitsemistaan lainsäädännön rikkomuksista sekä eettisistä epäkohdista. Eettinen

toimikunta tutkii kaikki eettisen ilmoituskanavan kautta esiin tulleet huolenaiheet.

Toimintatapoja voidaan tarvittaessa muuttaa ilmoituksista saatavan tiedon perusteella.

YIT pyrkii eettisen ilmoituskanavan avulla tunnistamaan omassa toiminnassaan esiintyvät

epäkohdat tai rikkomukset, kuten työ- ja ihmisoikeusrikkomusepäilyt. Lisää eettisestä

ilmoituskanavasta voi lukea tämän osion kohdasta Prosessit kielteisten vaikutusten

korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin

tuomiseksi.

YIT:n toimintaperiaatteissa yhteistyökumppaneille on ohjeistettu, että

yhteistyökumppanien henkilöstö voi ilmoittaa periaatteiden vastaisesta toiminnasta

ilmoituskanavaan. Toimintaperiaatteissa yhteistyökumppani sitoutuu esiin tulleen

tapauksen selvitysprosessiin.

IHMISOIKEUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Kattavalla ihmisoikeusvaikutusten arvioinnilla YIT on tunnistanut toimintansa

keskeisimmät vaikutukset arvoketjussa. Jatkossa ihmisoikeusvaikutusten arviointia tullaan

tekemään säännöllisemmin ja ulottamaan myös materiaalitoimitusketjuun.

TYÖTERVEYS- JA TYÖTURVALLISUUSTOIMENPITEET

Terveys- ja turvallisuustoimenpiteillä tavoitellaan tapaturmatonta työpaikkaa, jossa

työntekijät voivat hyvin. Työmailla työturvallisuustoimenpiteet ja -käytännöt edistävät yhtä

lailla oman työvoiman ja arvoketjun työntekijöiden työturvallisuutta. Näillä toimenpiteillä

pyritään lieventämään rakennustyömailla työskentelemiseen liittyviä työturvallisuusriskejä,

joille myös arvoketjun työntekijät altistuvat ja jotka voivat johtaa henkilövahinkoihin. Lue

lisää arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet -taulukko.

114YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Ennakoivat toimenpiteet

Työympäristön turvallisuutta edistetään järjestelmällisesti ennakoivilla toimilla kuten

perehdytyksillä, turvallisuussuunnittelulla, turvavarteilla, turvallisuushavainnoinnilla, johdon

työmaakäynneillä. YIT pyrkii jatkuvasti edistämään ennakoivia toimenpiteitä

turvallisuudenhallinnan kehittämiseksi.

Perehdytys, työturvallisuussuunnitelmat ja koulutus

Ennen kuin yhteistyökumppanit voivat työskennellä Suomen YIT:n työmailla, heidän on

suoritettava ennakkoperehdytys ja työmaakohtainen perehdytys sekä varmistettava, että

heillä on voimassa tarvittavat työluvat. YIT:n työterveys- ja turvallisuusvaatimukset ja -

käytännöt koskevat myös yhteistyökumppaneita. Tämä edellyttää muun muassa sitä, että

yhteistyökumppaneiden työnjohto ja työntekijät laativat yhdessä työvaiheen

turvallisuussuunnitelman (TTS) jokaiselle uudelle työvaiheelle tai työlajille. Lisäksi

yhteistyökumppaneilta edellytetään työvaihekohtaisen pölynhallintasuunnitelman

laatimista ja Yleisten työturvallisuusvaatimusten noudattamista YIT:n työmailla. YIT

järjestää muun muassa työmaatoimihenkilöille suunnattua työturvallisuusjohtamisen

valmennusta. Turvallisuussuunnittelu toteutetaan kaikissa työkohteissa yhteisten

riskienhallinnan käytäntöjen mukaisesti.

Turvavartit

YIT:n Suomen työmailla pidetään turvavartteja vähintään kaksi kertaa kuukaudessa ja ne

ovat osa lakisääteistä työmaan (työpaikan) työsuojelun yhteistoimintaa ja koskevat siten

myös yhteistyökumppanien henkilöstöä. Turvavartissa keskustellaan työmaan sen

hetkisistä turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä sekä tiedotetaan

työmaahenkilöstöä mahdollisista lähitulevaisuuden terveyteen tai turvallisuuteen

vaikuttavista tapahtumista, muutoksista tai toimenpiteistä erityisesti työmaaympäristössä.

YIT:n turvallisuuspäälliköt järjestävät noin kerran kuukaudessa kaikkia YIT:n työmaita

koskevia, yhteisiä turvavartteja työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden aiheista.

Työturvallisuushavainnot

YIT:n projekteilla kaikilla työntekijöillä ja vierailijoilla on mahdollisuus raportoida

työturvallisuudessa havaitsemiaan puutteita ja epäkohtia sekä positiivisia havaintoja

mobiilijärjestelmän kautta. Turvallisuushavaintojen tarkoituksena on rohkaista ihmisiä

havainnoimaan toimintaympäristöään, parantaa työympäristön turvallisuutta ja ehkäistä

tapaturmia. Kaikki raportoidut epäkohdat ja puutteet korjataan. Turvallisuushavainnot

käsitellään työmaan henkilöstön kesken viikkopalavereissa ja turvavarteissa.

Turvallisuushavainnot kirjataan järjestelmään ja niitä seurataan jatkuvasti ja käsitellään

linjaorganisaatiossa sekä työsuojeluyhteistoiminnassa. Merkittävimmät

turvallisuushavainnot pyritään jakamaan yli organisaatiorajojen.

Johdon työmaakäynnit

YIT:ssä johdon työmaakäynnit ovat joustava tapa edistää työturvallisuutta, hyvinvointia ja

laatua työmailla ja toimistoissa. Näiden käyntien tavoitteena on sitouttaa henkilöstö ja

yhteistyökumppanit hyvään työturvallisuuskulttuuriin, lisätä vuorovaikutusta ja

luottamusta, oppia arjen riskeistä, poistaa esteitä työturvallisuuden kehittämiseksi sekä

jakaa parhaita käytäntöjä. Käynteihin velvoitettuja ovat konsernin ja segmenttien

johtoryhmät, maajohtajat ja yksiköiden johtajat. Näiden käyntien toteutumista seurataan

säännöllisesti. Käyntejä tekevät myös johtoon kuuluvat henkilöt oma-aloitteisesti.

VAARATILANTEIDEN (LÄHELTÄ PITI -TILANTEIDEN) KIRJAAMINEN,

TUTKIMINEN, KORJAAMINEN JA SEURANTA

Jokaista sattunutta työtapaturmaa kohti työpaikalla tapahtuu moninkertainen määrä

erilaisia häiriöitä ja vaaratilanteita. Niiden tutkiminen ja oppien jakaminen äärimmäisen

tärkeää tapaturmien ehkäisyssä. YIT:llä vaaratilanteet kirjataan, tutkitaan ja käsitellään

työmaalla ja linjaorganisaatiossa, sekä tehdään myös tarvittavat korjaamis- tai

kehittämistoimenpiteet.

TYÖTAPATURMIEN KIRJAAMINEN, TUTKIMINEN, KORJAAMINEN JA

SEURANTA

YIT:n toiminnoissa tapahtuvat työtapaturmat rekisteröidään samaan järjestelmään kuin

omienkin työntekijöiden työtapaturmat. Tapaturmia seurataan jatkuvasti ja havaittuihin

turvallisuuspoikkeamiin puututaan aktiivisesti. Lisää työtapaturmien mittaamisesta voi

lukea osiosta S1 - Oma työvoima, Tavoitteet.

YIT on Suomessa viime vuosien aikana aktiivisesti kehittänyt valikoitujen kumppanien

kanssa turvallisuuskäytäntöjä yhteistyössä, kartoittanut riskejä ja vaaratilanteita

tarkemmalla tasolla sekä analysoinut miten eri osapuolet voivat parantaa toimintaansa,

jotta työmaiden turvallisuus lisääntyisi entisestään. Näiden toimien tarkoitus on tuottaa

myönteisiä vaikutuksia arvoketjun työntekijöille.

MUUT TYÖHÖN LIITTYVÄT OIKEUDET

Vuoden 2024 aikana YIT on rakentanut huolellisuusvelvoiteprosessia torjuakseen ja

havaitakseen toimitusketjussa tapahtuvia ihmisoikeusloukkauksia. Prosessi otetaan

käyttöön vuoden 2025 aikana. YIT:ssä on vuonna 2022 tehty ihmisoikeusvaikutusten

arviointi ja sen pohjalta tehty korjaavia toimenpiteitä.

YIT raportoi kaikkien väärinkäytösselvitysten määrän sekä YIT eettisen ilmoituskanavan

kautta saadut ihmisoikeuksiin liittyvät ilmoitukset.

Vuoden 2024 aikana arvoketjun työntekijöihin liittyvien väärinkäytösselvityksien määrä oli

20. Nämä liittyivät alipalkkaukseen, ylitöihin, kevytyrittäjyyteen tai epäselvyyksiin

työehdoissa. Yksikään selvityksistä ei johtanut rikosoikeudelliseen kanteeseen. Viisi

selvitetyistä tapauksista johti joko yhteistyösopimuksen purkamiseen tai

yhteistyökumppanin käyttökieltoon.

Muut tapaukset selvitettiin yhteistyössä ja korjaavat toimenpiteet suoritettiin

onnistuneesti.

RESURSSIT

YIT on osoittanut arvoketjun työntekijöiden oikeuksiin hallintaan henkilöresursseja.

Resurssit ovat vastuullisuus- ja toimitusketjun hallinta -tiimeissä yhteensä 3 henkilöä.

Lisäksi myös yhtiön muiden henkilöiden työaikaa käytetään arvoketjun työntekijöiden

oikeuksien vahvistamiseen.

ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÖIHIN LIITTYVÄ RISKIENHALLINTA

Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaa ohjaa YIT:n hallituksen hyväksymä

voimassa oleva riskienhallintapolitiikka, jossa on kuvattu YIT:n riskienhallinnan

pääperiaatteet, ohjausmalli ja riskienhallinnan keskeiset prosessit. Arvoketjun

työntekijöihin liittyvät riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen, arviointi ja

toimenpidesuunnittelu tehdään konsernin vastuullisuuspolitiikan ja

riskienhallintaperiaatteiden mukaisesti osana henkilöstöhallinnon ja hankinnan yleisiä

prosesseja ja toimintatapoja sekä projektitasoisesti että konsernitasoisesti. Operatiivisten

ja strategisten riskien hallintaprosessissa arvoketjun työntekijöihin liittyvät riskit ja

mahdollisuudet käsitellään riskikohtaisesti soveltuvalla tasolla YIT:n voimassa olevan

riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Lisäksi riskeissä ja riskipositiossa tapahtuvia olennaisia

muutoksia seurataan ja raportoidaan kuukausittain ja vuosineljänneksittäin konsernin

hallinto- ja raportointikäytäntöjen mukaisesti.

115YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

S4–KULUTTAJAT JA LOPPUKÄYTTÄJÄT

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet			oma toiminta  ihmiset
Vaikutus, riski tai mahdollisuus		Kuvaus	Hallinta	Kohdentuminen
Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien turvallisuus
Positiivinen vaikutus	Terveys ja turvallisuus	Jos YIT:n tuotteet ovat turvallisia ja terveellisiä, lisää se tuotteiden haluttavuutta, mikä lisää myyntiä.	Hyvät terveys- ja turvallisuusominaisuudet varmistetaan hyvällä suunnittelulla, rakentamisella ja välttämällä tuotteissa vaarallisia aineita.

116YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

KULUTTAJAT JA LOPPUKÄYTTÄJÄT

YIT:n asiakas- ja käyttäjäkunta on hyvin laaja. Asuntokaupassa tavallisin asiakas ja ostaja

on yksityishenkilö, joka on samalla asunnon käyttäjä. Asuntoja myydään myös sijoittajille,

jotka yleensä vuokraavat asunnot. Tällöin asunnon käyttäjä on vuokralainen ja omistaja

sijoittaja. Toimitila- ja infrarakentaminen on lähes aina yritysten välistä kauppaa, jolloin

asiakas ja ostaja on kaupallinen yritys, yhteisö tai julkinen taho. Käyttäjiä ovat esimerkiksi

toimistotaloissa yritysten työntekijät, kauppakeskuksissa asiakkaat ja infrarakentamisessa

tien käyttäjät.

Tähän tiedonantovaatimukseen on sisällytetty vain sellaiset kuluttajat ja loppukäyttäjät,

jotka ostavat tai käyttävät YIT:n valmistamia tuotteita. Sen sijaan tiedonantovaatimukseen

ei kuulu arvoketjun alkupään osapuolet, kuten aliurakoitsijat ja tavarantoimittajat tai muut

rakentamiseen osallistuvat tahot, kuten suunnittelijat ja konsultit.

TAVOITTEET

YIT:llä ei ole ESRS:n mukaisia tavoitteita. Sen sijaan YIT seuraa kaikissa maissa ja

toiminnoissa asiakastyytyväisyyttä monella eri tapaa, joista tärkein on asiakkaiden

nettosuositteluindeksi eli Net Promoter Score (NPS). Muita asiakastyytyväisyyden

seurantatapoja ovat erilaisista palavereista, sähköisistä yhteydenottokanavista,

henkilökohtaisista asiakaspalautekeskusteluista ja asiakastyytyväisyyskyselyistä saatu

palaute.

Asumisen liiketoiminnassa YIT Plus -järjestelmä toimii jatkuvana ja ensisijaisena

palautekanavana asiakkaille. Business to business -liiketoiminnoissa käytetään

rakentamisen aikana Pulssi-asiakastyytyväisyyskyselyä (NPS). Yhteydenotot asiakkaisiin

tehdään joko YIT:n omana työnä tai ulkopuolisen toimijan kautta.

Rakentamisen laatuun ja turvallisuuteen liittyvien viranomaisvaatimusten, ohjeiden ja

hyvien käytänteiden noudattamista seurataan erilaisilla työmaatarkastuksilla,

itseluovutuksilla ja viranomaistarkastuksilla. Tarkastukset suorittaa joko YIT:n oma

henkilöstö, aliurakoitsija, tavarantoimittaja, viranomainen tai tilaajan edustaja joko yksin tai

ryhmänä. Suurimmasta osasta tarkastuksia tehdään muistiot tai niistä saatu seurantatieto

tallennetaan sähköiseen järjestelmään.

Nettosuositteluindeksi (NPS) ja laadintaperiaate

Mitä korkeampi NPS-tulos on, sitä tyytyväisempiä asiakkaat ovat YIT:n tuotteisiin myös

turvallisuus- ja terveellisyysnäkökohdat huomioiden. Palautekyselyt lähetetään kaikille

asiakkaille, ja konsernin tavoite NPS-luvulle vuonna 2024 oli vähintään 52. Tämä tavoite

on jatkuva, eikä sillä ole tiettyä perusarvoa, perustamisvuotta tai välitavoitetta. NPS:n

laskemiseen tarvittava data kerätään asiakaspalautteista luovutusvaiheessa. Isoissa

projekteissa myös asiakkaiden kvartaaleittain antama palaute vaikuttaa NPS:ään.

NPS-menetelmässä asiakkailta kysytään yksi kysymys: "Kuinka todennäköisesti

suosittelisit tätä yritystä ystävälle tai työtoverille?". Tämä kysymys ennustaa asiakkaiden

halukkuutta ostaa uudelleen ja suositella yritystä muille. Asiakkaat vastaavat asteikolla 0–

10. Vastaukset luokitellaan seuraavasti: arvostelijat (0–6), passiiviset (7–8) ja suosittelijat

(9–10). NPS-tulos lasketaan vähentämällä suosittelijoiden osuudesta (% kaikista

vastaajista) arvostelijoiden osuus (% kaikista vastaajista).

Projektiliiketoiminnassa konsernin yhteinen mittauspiste on kohteen luovutushetki.

Kyselyn suorittaa joko ulkopuolinen toimija tai YIT itse. Tarkassa kyselyhetkessä on pieniä

paikallisista käytännöistä johtuvia eroja. Laskennassa ei ole käytetty estimaatteja, eikä

laskentaa ole varmennettu tai validoitu ulkopuolisen tahon toimesta.

YIT-konsernin painotettu NPS tulos vuosilta 2021-2024 on esitetty taulukossa. Indeksin

tavoitearvo on 52 ja perusjakso on vuosi.

Nettosuositteluindeksi (NPS)

	2021	2022	2023	2024
YIT Konserni, painotettu NPS	47,9	49,3	52,0	56,8

TOIMINTAPERIAATTEET

YIT:n toimintaa koko konsernissa ohjaavat YIT:n arvot, YIT:n johtamisen periaatteet, YIT

Code of Conduct, YIT:n vastuullisuuspolitiikka sekä GDPR. Konsernitason

vastuullisuuspolitiikassa on linjattu YIT:n sitoutumisesta YK:n ihmisoikeuksien

yleismaailmalliseen julistukseen ja ILO:n kahdeksan keskeisen yleissopimuksen

vahvistettujen perusoikeuksien noudattamiseen ja edistämiseen. YIT:n

vastuullisuuspolitiikassa on myös sitouduttu hallitsemaan olennaisimpia vaikutuksia,

riskejä ja mahdollisuuksia.

YIT on tunnistanut terveyden ja turvallisuuden loppukäyttäjien kannalta keskeisiksi

ihmisoikeuskysymyksiksi ja positiiviseksi vaikutukseksi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä,

että YIT:n rakennukset ja infrakohteet täytyy rakentaa tavalla, joka turvaa loppukäyttäjien

oikeuden terveelliseen ja turvalliseen ympäristöön. Rakennusten on oltava kestäviä ja

terveellisiä asukkaille. Tämä sisältää esimerkiksi ilmanvaihdon, esteettömyyden ja

paloturvallisuuden. YIT:n toimintamaiden laki asettaa osaltaan terveys-, turvallisuus- ja

laatuvaatimukset uusille rakennuksille. YIT:n rakennusten suunnittelussa huomioidaan

myös esteettömyys, jotta liikuntarajoitteiset henkilöt voivat käyttää rakennuksia ja asua

niissä ilman kohtuutonta haittaa. 

Rakentamisen laatuun ja turvallisuuteen liittyvien viranomaisvaatimusten, ohjeiden ja

hyvien käytänteiden noudattamista seurataan erilaisilla työmaatarkastuksilla,

itseluovutuksilla ja viranomaistarkastuksilla. Tarkastukset suorittaa joko YIT:n oma

henkilöstö, aliurakoitsija, tavarantoimittaja, viranomainen tai tilaajan edustaja yksin tai

ryhmänä. Suurimmasta osaa tarkastuksista tehdään muistiot tai niistä saatu seurantatieto

tallennetaan sähköiseen järjestelmään.

Rakennusten tulee täyttää kaikki tarvittavat paloturvallisuusmääräykset ja muut

turvallisuuteen liittyvät normit, kuten rakenteiden kestävyys ja turvallinen sähköjärjestelmä.

Rakennusmateriaalien ja rakenteiden tulee olla turvallisia ja terveellisiä loppukäyttäjille.

Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei rakennusmateriaaleissa käytetä vaarallisia aineita,

jotka voisivat aiheuttaa terveyshaittoja (esim. asbesti tai myrkylliset kemikaalit).

Infrastruktuurin ja julkisten rakennusten osalta varmistetaan, että ne täyttävät kansalliset

ja kansainväliset turvallisuusstandardit, jolla varmistetaan käyttäjien turvallisuus.

Tuoteturvallisuus toteutuu hankkeiden hyvän suunnittelun ja toteutuksen sekä

vaatimusten, ohjeiden ja hyvien käytänteiden noudattamisen avulla. Toimintatavat

kattavat kaikki kuluttaja- ja loppukäyttäjäryhmät.

Tuoteturvallisuustyössä onnistumista arvioidaan ensisijassa asiakkailta, viranomaisilta ja

sidosryhmiltä saadun palautteen perusteella. Palaute sisältää myös tuotteiden laadun ja

tuoteturvallisuuden. Palautetta kerätään YIT:llä projekteissa rakennusaikana sekä

segmenttitasolla kampanjaluonteisesti. Rakennusaikana kaikilla työmailla tehdään

asiakastyytyväisyys-, henkilöstö- ja sidosryhmäkyselyjä. Yksikkötasoisia kyselyjä tehdään

epäsäännöllisin väliajoin.

Tarttumalla palautteessa esiin nousseisiin asioihin YIT toteuttaa toimenpiteitä

ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi ja niiden parantamiseksi. Tuloksia käydään läpi

myös liiketoimintaryhmän ja/tai yksikön johdon kanssa. Läpikäynnin jälkeen palautteiden

perusteella johto päättää mahdollisista toimenpiteistä. Tarvittaessa tulokset käydään läpi

myös palautteen antajan kanssa. Toimintaperiaatetta sovelletaan kaikissa YIT:n

toiminnoissa ja kaikissa maissa. YIT:n hallitus, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmä

ovat ylin taso, joka on vastuussa toimintaperiaatteen toteuttamisesta.

YIT toimii kaikkien rakennusalaa koskevien relevanttien säädösten ja ohjeiden mukaan,

jotka asettavat tarkat raamit rakennusalan terveys- ja turvallisuustyölle. YIT:llä ei ole

117YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

raportointivuonna tiedossa kuluttajiin tai loppukäyttäjiin liittyviä tapauksia, joissa ei olisi

noudatettu yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevia periaatteita.

YHTEYDENPITO KULUTTAJIEN JA

LOPPUKÄYTTÄJIEN KANSSA

YIT:n pääasiallinen tapa pitää yhteyttä erilaisiin viranomaisiin, asiakkaisiin, käyttäjiin ja

sidosryhmiin ovat erilaiset palaverit, sähköiset yhteydenottokanavat ja henkilökohtaiset

keskustelut. Lisäksi palautetta saadaan asiakastyytyväisyyskyselyiden ja -kanavien

kautta. Yleensä yhteydenotot ja asiakastyö hoidetaan YIT:n omana työnä. Kiiretilanteissa

saatetaan turvautua myös yhteistyökumppanien apuun.

Asumisen liiketoiminnassa YIT:n ensisijainen palautekanava yksittäiselle palautteelle on

YIT Plus -järjestelmä. Business to business -liiketoiminnassa palautetta kerätään

säännöllisissä kokouksissa asiakkaiden kanssa. Suoraa palautetta otetaan vastaan myös

puhelimella, sähköpostilla tai muulla viestimellä.

YIT kerää palautetta eri toiminnoissaan asiakaspolun ja rakentamisen eri vaiheissa. Näitä

vaiheita ovat projektien myyntivaihe, projektin luovutus, palvelujakson aika ja

takuukorjausvaihe. Business to business -liiketoiminnoissa tehdään lisäksi

luovutusvaiheen kysely hankkeen lopuksi.

Infran ja toimitilojen osalta YIT:n asiakkaat ovat pääosin organisaatioita. Sen vuoksi

prosessia suoraan yhteydenpitoon kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa ei ole määritetty.

Tilaajat huolehtivat yhteydenpidosta omien prosessiensa mukaisesti ja ovat tarvittaessa

yhteydessä YIT:hen.

Osana asiakastyötä Business to business -liiketoiminnoissa käytetään säännöllisesti

myyntivaiheen ja luovutusvaiheen asiakastyytyväisyyskyselyiden lisäksi Pulssi-kyselyä.

Pulssi-kysely on kehitetty parantamaan asiakastyytyväisyyttä projekteilla rakentamisen

aikana. Kysely tehdään web-lomakkeella kahdesta neljään kertaa vuodessa, ja sen

tavoitteena on kartoittaa ja parantaa asiakastyytyväisyyttä rakentamisen aikana.

Palautteet kerätään joko YIT:n omana työnä tai ulkopuolisen toimijan avulla. Ensisijainen

vastuu palautteen kysymisestä on projektihenkilöstöllä. Projektikohtaiset kyselyt

rakennusaikana ja hankkeen lopussa tehdään pääsääntöisesti puhelinhaastatteluna, joko

YIT:n omana työnä tai yhteistyökumppanin avulla.

Asiakaspalaute raportoidaan YIT:n portaalissa ja eri projektien saama palaute on laajasti

nähtävissä koko YIT:ssä. Yksittäiset palautteet tai niistä tehdyt yhteenvedot käsitellään

yksiköiden, divisioonien ja segmenttien johtoryhmissä. Projekteilla on velvollisuus selvittää

merkittävät poikkeukset tuloksissa ja kehittää liiketoimintaa niiden pohjalta.

Heikosta palautteesta tiedotetaan tärkeimpien asiakkaiden tai muiden tahojen osalta

asiasta vastaavalle henkilölle, joka käsittelee palautteen kyseisen osapuolen kanssa.

YIT Oyj:n hallituksella, toimitusjohtajalla ja konsernin johtoryhmällä on ylin operatiivinen

vastuu sen varmistamisesta, että yhteydenpito tapahtuu ja että tulokset otetaan

huomioon yhtiön toimintatavoissa. YIT arvioi kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

harjoittamansa yhteydenpidon vaikuttavuutta asiakaspalautteiden avulla. YIT:llä ei ole

erityisiä toimia, joilla saadaan käsitys sellaisten kuluttajien näkemyksistä, jotka voivat olla

alttiita vaikutuksille.

PROSESSIT JA KANAVAT KULUTTAJILLE JA

LOPPUKÄYTTÄJILLE

Saatujen palautteiden ja asiakastyytyväisyyskyselyjen tulosten valmistuttua kohteen

projektihenkilöstö kutsutaan yhteiseen palautteen läpikäyntipalaveriin. Palaverissa

analysoidaan tulokset, kirjataan havainnot, päätetään korjaavista toimenpiteistä ja

sovitaan mahdollisista yhteydenotoista asiakkaisiin, jotka ovat toivoneet sitä. Toisinaan

tuloksia käydään läpi laajemmin projektiin osallistuneiden asiakkaiden kanssa.

YIT:llä on käytössä seuraavat kanavat, joiden avulla kuluttajat ja loppukäyttäjät voivat

tuoda esiin huolenaiheitaan:

• Jatkuvana palautekanavana kuluttajakaupassa on YIT Plus -järjestelmä, jonka

YIT on itse perustanut ja ylläpitää. Asiakas saa käyttöönsä YIT Plus -sähköisen

palvelukanavan ja hänet ohjataan ensisijaisesti käyttämään sitä. YIT Plussassa

asiakas saa yhteystiedot, joiden avulla hän voi ottaa yhteyttä YIT:n paikalliseen

organisaatioon.

• Business to business -kaupassa palaute kerätään myynti- ja luovutusvaiheen

asiakastyytyväisyyskyselyillä sekä Pulssi-kyselyllä, jotka on kuvattu aiemmin.

• Palautetta voi antaa myös puhelimitse, kirjepostilla, sähköpostilla ja muilla

sähköisillä viestimillä, jotka ovat ulkoisen osapuolen perustamia ja ylläpitämiä.

Suomessa on lisäksi käytettävissä yleinen palautelomake YIT:n internetsivuilla.

Baltiassa ja CEE-maissa internetsivuilla annetaan yleiset yhteystiedot, joiden

kautta kuluttajat voivat ottaa yhteyttä YIT:n paikalliseen organisaatioon.

• Eettiset ilmiannot tehdään YIT Ethics Channelin eli WhistleB Whistleblowing

Centre -ilmiantokanavan kautta ja se löytyy useimmilta YIT:n internetsivuilta.

Ohjelma on ulkoisen osapuolen perustama ja ylläpitämä.

Kuluttaja- ja yrityskaupassa asiakkaille kerrotaan projektin luonteesta riippuen jo oston

yhteydessä, että heihin ollaan yhteydessä palautteen keräämistä varten pääosin neljässä

vaiheessa: myynti-, rakennus- (vain B2B), luovutus- ja takuuaikana.

Jokaisella organisaatiotasolla seurataan asiakaspalautteita säännöllisesti, ja tarvittavat

korjaustoimenpiteet käynnistetään niiden perusteella. Lisäksi projektihenkilöstöä on

ohjeistettu kannustamaan asiakasta vastaamaan kyselyihin esimerkiksi sopimalla

purkutilaisuuksia kyselyn toteuttamisen jälkeen. Joskus tulokset käydään läpi myös

sidosryhmien kanssa.

Asiakkaat saavat tiedon palauteprosessista, ja heille tarjotaan mahdollisuus YIT:n puolelta

yhteydenottoon palautteen perusteella. Muissa asioissa asiakas voi olla yhteydessä

muiden palautekanavien kautta.

Asiakaspalautteen toimintaperiaatteet on määritetty YIT:n johtamisjärjestelmässä sekä

jokaisen projektin asiakashoitosuunnitelmassa. YIT arvioi ainoastaan vastausprosenttien

perusteella, kuinka hyvin kuluttajat ja loppukäyttäjät ovat tietoisia näistä prosesseista. YIT

on sitoutunut suojelemaan ilmoituksen tehneiden henkilöiden oikeuksia ja yksityisyyttä.

Väärinkäytösten paljastajien suojelusta voi lukea lisää osiosta G1 - Liiketoiminnan

harjoittaminen, Toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri.

TOIMENPITEET

Suomessa asiakashoidon toimenpiteenä on laatia asiakashoitosuunnitelma, jossa on

mietitty, kirjattu ja suunniteltu se, miten asiakassuhde kaikkinensa projektilla hoidetaan.

Muissa maissa tämä suunnitelma on ohjeellinen. Lisäksi YIT:llä on käytössä

asiakaspalvelutoiminto Slovakiassa, Puolassa ja Tsekissä. Projektitasolla

toimenpidesuunnitelmat tehdään saadun palautteen perusteella. Yksikkö-, divisioona- ja

segmenttitasolla palautteita seurataan osana business review -raportointikäytäntöjä, ja

toimenpiteet sovitaan havaintojen perusteella.

Ennen kohteen luovutusta ja kohteeseen muuttoa YIT antaa ostajalle ja käyttäjälle

ohjeistukset ja käyttöopastukset muun muassa jätteiden lajittelusta sekä energian- ja

vedensäästöstä. Lisäksi asiakkaalla on mahdollisuus tarkastaa luovutettava kohde ja

esittää opastus- ja korjauspyynnöt ennen muuttoa sekä muuton jälkeen kahden vuoden

ajan luovutuksesta. Tarkka toimintamalli on maakohtainen lainsäädännön ja

vakiintuneiden toimintamallien mukaisesti.

118YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Jos YIT:n myymässä tuotteessa on korjattavaa, hoitaa YIT korjausvelvoitteensa ja

tarvittaessa tarjoaa asiakkaalle ja käyttäjälle mahdollisuuden väliaikaisiin tiloihin.

Kuluttajakaupassa YIT järjestää asukasillan tai asukastapahtumia, jotta tulevilla asukkailla

on mahdollisuus tutustua toisiinsa ja nostaa esille haluamiaan asioita. Yritysten välisessä

kaupassa asiakastyö muodostuu asiakaskohtaamisista sekä asiakkaaseen kohdistuvista

toimenpiteistä asiakkaan ostopolun varrella.

Asiakaspalautteet käsitellään projektitason lisäksi myös yksikkö-, divisioona- ja

segmenttitasoilla kootusti johdon katselmuksen yhteydessä. Näiden perusteella valitaan

kehitettävät kohteet ja niiden toteutumista seurataan. Asiakaspalautteiden perusteella

voidaan laittaa liikkeelle yksittäisiä kehitystoimenpiteitä tai laajempia kehityshankkeita,

esimerkkinä asumisen Suomen liiketoiminnan "Hyvän kodin elementit" -projekti. Näillä

toimenpiteillä vaikutetaan positiivisesti asiakaslaatuun.

Asiakkaalle tarjotaan mahdollisuus vierailla työmaalla sekä rakennusvaiheessa että ennen

luovutusta, Asiakkaan palautteen perusteella sovitaan ja korjataan mahdolliset virheet ja

puutteet. Lisäksi osassa konsernia on käytössä itselle luovutus -toimintamalli, jossa

kohteen tarkastavat YIT:n omat henkilöt ennen asiakkaalle luovutusta. Myös erilaiset

viranomais-, tavarantoimittaja-, aliurakoitsija- ja konsulttitarkastukset varmistavat hyvän

laadun.

Ennen lopullisen kaupan tekemistä kaikki kuluttaja- ja yritysasiakkaina olevat henkilöt ja

yritykset tarkistetaan sen varalta, ettei taho ole liiketoimintakiellossa kansallisella tai

kansainvälisellä pakotelistalla tai epäiltynä rahapesusta, rikoksesta tms. Jos näin on, YIT

kieltäytyy kaikesta kanssakäynnistä kyseisen tahon kanssa.

Asiakkailta saadut reklamaatiot ja palautteet tutkitaan, minkä lisäksi palautteiden

käsittelyssä tehdään yhteistyötä alihankkijoiden ja tavarantoimittajien kanssa. Kaikki

aiheelliset reklamaatiot korjataan, jotta asiakkaalle ei aiheudu vahinkoa. YIT:llä ei ole

ilmoittaa määrällistä ja laadullista tietoa aiemmilla kausilla ilmoitettujen toimien tai

toimintasuunnitelmien edistymisestä.

Lisäksi Suomessa rakennusalan etujärjestö Rakennusteollisuus RT ry on organisoinut

yhteistä asiakaskokemuksen mittausta EPSI Rating -tutkimuksen avulla. Se toimii koko

alan asiakaspalautekanavana kuluttajakaupassa ja sen perusteella tehdään yksittäisiä

kehitystoimia tai laajempia kehityshankkeita asiakaskokemuksen ja laadun

parantamiseksi.

Yritysten välisessä myynnissä YIT noudattaa ISO 14001-, ISO 9001- ja ISO 45001-

sertifioitua johtamisjärjestelmää. Mikäli johtamisjärjestelmässä tai sen mukaisessa

toiminnassa havaitaan poikkeama, siitä ilmoitetaan. Tämän jälkeen poikkeamaan

reagoidaan, arvioidaan tarvittavat toimenpiteet, toteutetaan ne ja päivitetään tarvittaessa

johtamisjärjestelmän osa-alueet sekä tiedot.

Vastuukorjaus- ja takuuprosessit ovat keskeisiä toimenpiteitä. Asiakas ja käyttäjä voi

reklamoida virheestä käyttöönoton jälkeen, ja virhe tutkitaan ja korjataan. Lopuksi asiakas

tai asiakkaan nimeämä taho tarkastaa korjauksen. jokaisella projektilla on oma tuloskortti,

jossa asiakastyytyväisyys on yhtenä kohtana, mikä motivoi tulosten aikaansaamiseen.

Vuoden 2024 aikana YIT Asuminen -liiketoiminnassa Suomessa on käynnissä Hyvän

Kodin Elementit -projekti. Tavoitteena on parempia asuntoja kuluttajille ja parempaa

asiakaskokemusta, mikä parantaa positiivista asiakaskokemusta. Projekti on suunniteltu

valmistuvaksi vuoden 2025 aikana ja käyttöönoton jälkeen sen vaikutuksia seurataan

asiakaspalautteiden avulla. YIT kehittää myös jatkuvasti asiakaspalauteprosessia

palvelemaan paremmin toiminnan kehitystä.

Lisäksi YIT uusii parhaillaan asiakashallintajärjestelmiään. Uudistuksen yhtenä tavoitteena

on saada laajempi kuva asiakkuuden eri osa-alueista, esimerkiksi liittämällä

asiakaspalautteet asiakkaan tietoihin. Uudistuksen yksi keskeisistä tavoitteista on antaa

laajempi näkymä asiakkaan kanssa asiointiin. Samalla on tarkennettu GDPR:n

edellyttämiä tietosuojaprosesseja, jotta asiakastietoa hallinnoidaan tietoturvaperiaatteiden

mukaisesti.

YIT:lle ei ole ilmoitettu kuluttajiin tai loppukäyttäjiin liittyviä vakavia ihmisoikeusongelmia tai

ihmisoikeuksien loukkauksiin liittyviä tapauksia.

Kaikki YIT:n organisaatioon kuuluvat työntekijät ja toimihenkilöt tekevät asiakastyötä joko

suoraan nimettyinä tai välillisesti oman työtehtävänsä kautta. Joissain

liiketoimintayksiköissä on lisäksi asiakaspalautevastaava, joka varmistaa

asiakaspalautteiden oikean keräämisen, käsittelyn, läpikäynnin ja kehityskohteiden

laadinnan. Toiminta- ja pääomamenot eivät ole merkittäviä ja ne sisältyvät YIT:n kiinteiden

kulujen vuosibudjettiin.

119YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Hallintotapatiedot

G1–LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMINEN

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet			oma toiminta  arvoketju  ihmiset
Vaikutus, riski tai mahdollisuus		Kuvaus	Hallinta	Kohdentuminen
Yrityskulttuuri
Riski	Yhteisistä toimintaperiaatteista poikkeaminen	YIT:n liiketoiminnan menestyksen edellytyksenä on, että yhtiö toimii arvojensa mukaisesti ja kunnioittaa kaikkia sidosryhmiä, tekee hyvää yhteistyötä ja tuottaa arvoa eri sidosryhmille. Yhteisistä toimintaperiaatteista poikkeaminen voi haitata yrityksen mainetta sekä aiheuttaa negatiivisia vaikutuksia sekä työntekijöille että asiakkaille.	YIT:llä on käytössään YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteet ja niihin liittyvä koulutus. Arvot, johtamisen periaatteet, johtamisjärjestelmä GRIP sekä koulutukset auttavat kaikkia YIT:n työntekijöitä toimimaan yhtiön arvojen mukaisesti.
Hyvä hallintotapa ja harmaan talouden ehkäisy
Positiivinen vaikutus	Korruption ja lahjonnan ehkäisy	Luotettavan kumppanin kanssa on mielekästä tehdä töitä. YIT haluaa lisätä sidosryhmien luottamusta siihen, että yhtiö toimii luotettavasti ja systemaattisesti harmaan talouden ehkäisemiseksi sekä omassa toiminnassaan että alihankkijoiden kanssa toimiessa. Siten edistetään yhtiön omaa mainetta ja edesautetaan myös alihankintaketjussa toimivien yritysten työtä harmaan talouden ehkäisyssä.	YIT:llä on käytössään YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteet ja niihin liittyvä koulutus. YIT vaatii kaikilta yhteistyökumppaneilta sitoutumista toimintaperiaatteisiin yhteistyökumppaneille. YIT:llä on käytössä myös eettinen ilmoituskanava YIT Ethics Channel, jonka kautta kaikki YIT:n sidosryhmät voivat ilmoittaa anonyymisti havaitsemistaan epäkohdista tai rikkomuksista. Yhtiö suorittaa auditointeja hankintaketjuun kuuluvista yrityksistä ja tekee taustaselvityksiä. YIT:llä on käytössä työperäisen hyväksikäytön torjuntamalli.
Positiivinen vaikutus	Harmaan talouden ehkäisy

120YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

HALLINTO- JOHTO- JA VALVONTAELINTEN ROOLI

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli on ohjata ja valvoa yhtiön johtamista ja toimintaa. 

Edellä mainittujen elinten rooliin kuuluu myös seurata ja varmistaa että YIT Code of

Conduct -toimintaperiaatteita noudatetaan ja lisäksi että toimintaperiaatteet pysyvät ajan

tasalla. Yhtiön hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenillä tulee olla yhtiön kannalta paras

mahdollinen osaaminen. Lisätietoa hallinto-, johto- ja valvontaelinten roolista löytyy

kohdasta Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli sekä niille toimitettavat tiedot ja

niiden käsittelemät kestävyysseikat.

TOIMINTAPERIAATTEET JA YRITYSKULTTUURI

Jokaisella YIT:n henkilöstöön kuuluvalla on velvollisuus puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin

ja tarpeen vaatiessa tuoda ne myös esihenkilön tietoon. Omaan työsuhteeseen tai

lähityöympäristöön liittyvistä epäkohdista ja epäilyistä voi keskustella esihenkilön,

henkilöstöhallinnon tai henkilöstön edustajan kanssa.

YIT:llä on käytössä myös eettinen ilmoituskanava YIT Ethics Channel, jonka kautta YIT:n

henkilöstö voi ilmoittaa anonyymisti havaitsemistaan epäkohdista tai rikkomuksista.

Ilmoituskanava on avoin kaikille sidosryhmille. Kanavaan voi tehdä ilmoituksen

anonyymisti 11 eri kielellä. Kanavaa ylläpitää ulkopuolinen palveluntuottaja, joka varmistaa

sen, että nimettömät ilmoitukset pysyvät luottamuksellisina ja luottamuksellinen tieto ei

joudu vääriin käsiin. Kaikki raportit on salattu ja salauksen voivat purkaa vain YIT:n

eettisen toimikuntaan nimetyt henkilöt.

Kaikki yhtiön tietoon tulleet rikkomukset ja niiden epäilyt tutkitaan. Tutkinnan ohjauksesta

vastaa YIT:n eettinen toimikunta. Toimikunnan tehtäviin kuuluu valvoa, että tutkimusten

seuraamukset ovat yhdenmukaisia vakavuudeltaan samanlaisissa tapauksissa ja että

korjaavat toimenpiteet ovat riittävät yhtiön Code of Conduct -toimintaperiaatteissa sekä

rikkomusten ilmoittamista ja niiden tutkintaa ohjaavissa periaatteissa kuvatulla tavalla.

Laittomasta toiminnasta ilmoitetaan viranomaisille. Asianosainen tai hänen esihenkilönsä

eivät koskaan itse osallistu rikkomusten tai niiden epäilyjen tutkintaan. Mikäli tutkinnan

kohteena olevan rikkomuksen merkittävyyden perusteella on tarpeellista, Eettinen

toimikunta raportoi tapauksen YIT:n toimitusjohtajalle ja hallitukselle säännönmukaisessa

kokouksessa tai tilanteen niin vaatiessa välittömästi.

Tutkinnan jälkeen tehdään tarvittavat sisäiset toimenpiteet tai/ja ilmoitetaan viranomaisille.

Ilmoituksen tehneelle henkilölle ilmoitetaan tapauksen ratkaisusta. Ilmoituksen tehnyt

henkilö voi olla yhteydessä anonyymisti eettisen toimikuntaan koko tutkintaprosessin ajan

ja antaa tarvittaessa lisätietoja. Eettinen toimikunta seuraa esiin tuotuja ja käsiteltyjä

kysymyksiä tapauksen luonteen mukaan.

Ilmoitukset on jaoteltu luokkiin viestintä, kilpailijat, eturistiriidat, asiakkaat,

yksityisyydensuoja, ympäristö, henkilökunta, hankintaketju, omistajat, yhteiskunta. Myös

konserniin kohdistuvat rikokset ja niiden yritykset huomioidaan ilmoitusmäärissä. EU:n

ilmoittajansuojeludirektiivin (EU 2019/1937) edellyttämät muutokset on huomioitu YIT:n

toimintamaissa eettisen ilmoituskanavan osalta, tietoon tulleiden ilmoitusten tutkinnassa

ja ilmoittajien suojelussa sitä mukaa, kun paikallinen lainsäädäntö EU-maissa on tullut

voimaan. Yhtiö on sitoutunut tutkimaan oikeudenmukaisesti kaikki vilpittömässä mielessä

tehdyt ilmoitukset sekä toteuttamaan tarvittavat toimenpiteet tutkinnan ja sen

lopputuloksen perusteella. Yhtiö on myös sitoutunut suojelemaan vilpittömässä mielessä

ilmoituksen tehneiden henkilöiden oikeuksia ja yksityisyyttä. Nämä sitoumukset on

vahvistettu YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteissa. Käytössä on toimintaperiaatteet

ilmoituksen luottamukselliseen käsittelyyn, ja ne ovat saatavilla ilmoituskanavan

nettisivuilla.

YIT vaalii, luo, kehittää, edistää ja evaluoi Code of Conduct -toimintaperiaatteita sekä

yrityskulttuuriaan noudattamalla johdon hyväksymiä YIT Code of Conduct -

toimintaperiaatteita. YIT:n toimintaperiaatteet perustuvat yhtiön arvoihin ja johtamisen

periaatteisiin, jotka ohjaavat toimintaa kohti yhteisten toimintatapojen omaksumista ja

vahvan yrityskulttuurin rakentamista. Toimintaperiaatteiden keskeinen sisältö korostaa

kaikkien sidosryhmien kunnioittamista ja yhteistyötä arvoa luoden. Toimintaperiaatteiden

keskeiset tavoitteet yrityskulttuuriin, hyvään hallintotapaan ja harmaan talouden ehkäisyyn

liittyen on varmistaa, että YIT noudattaa paikallisia lakeja ja määräyksiä, vastustaa

korruptiota, lahjontaa ja harmaata taloutta, välttää eturistiriitoja ja on poliittisesti

puolueeton. Lisäksi YIT kohtelee toimittajia, alihankkijoita, työntekijöitä ja muita

liiketoimintakumppaneita tasapuolisesti, syrjimättä, rehellisesti ja sovellettavien lakien ja

määräysten mukaisesti. Toimintaperiaatteet toimivat ohjenuorana yhtiön päivittäisessä

toiminnassa varmistamalla, että tehdyt päätökset ja toimet ovat linjassa toimintatapojen

kanssa. Lue lisää kohdasta YIT Code of Conduct.

KORRUPTION JA LAHJONNAN EHKÄISEMINEN JA

HAVAITSEMINEN

Yhtiön kaiken toiminnan ja työskentelytapojen lähtökohtana ovat YIT:n arvot sekä

johtamisen periaatteet ja kulttuurin kulmakivet. Ne luovat vahvan perustan yhteisen

yrityskulttuurin rakentamiselle ja yhtenäisten toimintatapojen omaksumiselle. ”YIT Code of

Conduct – tapa toimia yhteisten arvojen ja sääntöjen mukaisesti” -ohjeistus konkretisoi

sitä, mitä yhtiön arvojen noudattaminen tarkoittaa toimittaessa eri sidosryhmien kanssa.

YIT Code of Conduct -dokumentista löytyy yhtiön toimintaa ohjaavat periaatteet

suhteessa asiakkaisiin, työntekijöihin, omistajiin, liiketoimintakumppaneihin, kilpailijoihin,

yhteiskuntaan ja ympäristöön. Dokumentista löytyy myös toimintaperiaatteiden

noudattamiseen ja rikkomuksista ilmoittamiseen liittyvää tietoa. Jokaiselta YIT:läiseltä

odotetaan toimintaperiaatteiden mukaista toimintaa kaikissa tilanteissa.

Nykyajan toimintaympäristössä ei enää riitä, että toimitaan ainoastaan lakien mukaan.

Siksi YIT on yhteisesti määritellyt arvot ja johtamisen periaatteet, jotka luovat perustan

kaikelle päivittäiselle työlle. YIT on myös määritellyt Code of Conduct -toimintaperiaatteet,

jotka auttavat tekemään oikeita valintoja jokapäiväisessä työssä. Yhtiönä YIT on luvannut

noudattaa toimintaperiaatteitaan, ja lupauksen lunastamiseen tarvitaan kaikkia.

YIT Code III on kaikille YIT:läisille yhteinen ja sisällöltään yhdenmukainen verkkokoulutus,

jonka avulla käydään läpi konkreettisia tilanteita ja saadaan tukea arvopohjaiseen

päätöksentekoon. Arkisia tilanteita pohditaan arvojen ja YIT Code of Conduct -

toimintaperiaatteiden valossa: Miten toimitaan? Miten pitäisi toimia? Mihin valinnat

perustuvat? Pitäisikö tehdä toisin? YIT Code III -koulutus suoritetaan verkossa työaikana.

Koulutuksen läpikäynti kestää noin 20 minuuttia ja se sisältää tilanneharjoituksia sekä

lopputestin. Koulutuksen harjoituksiin ja testikysymyksiin voi vastata useamman kerran ja

koulutuksen sisältöön voi palata myöhemminkin.

Jokaisen YIT:läisen tulee läpäistä verkkokoulutus - tehtävästä, asemasta tai paikasta

riippumatta. YIT arvioi, että sen toiminnoista projektitoiminnot saattaisivat olla altteimpia

korruptiolle tai lahjonnalle.  Code of Conduct -koulutus kattaa 100 % kaikista YIT:n

toiminnoista, sisältäen myös mahdolliset riskitoiminnot. Code of Conduct -koulutuksen

suorittaminen on pakollista tehtävästä, asemasta, paikasta tai maasta riippumatta.

Jokainen työntekijä on vastuussa periaatteiden noudattamisesta, ja esihenkilöiden on

varmistettava, että heidän alaisensa toimivat ohjeiden mukaisesti. YIT:n johto ja konsernin

johtoryhmä ovat ohjeistaneet kaikki liiketoimintayksiköt ottamaan periaatteet käyttöön ja

valvomaan niiden noudattamista. Code of Conduct -koulutusta on tarjolla ja annetaan

tarvittaessa myös hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenille. Johto seuraa

koulutussuorituksia, ja esihenkilöille sekä henkilöstöhallintoon menee tieto koulutuksen

121YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

läpäisseistä henkilöistä. Yksittäisiä vastauksia tai testituloksia ei seurata. Uudet YIT:läiset

suorittavat YIT Code III:n perehdytyksen yhteydessä. Menettelyt mahdollisten korruptio-

tai lahjontaväitteiden tai -tapausten ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja käsittelemiseksi on

kuvattu keskeisiltä osin yhtiön YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteissa. YIT Code of

Conduct -toimintaperiaatteiden avulla ehkäistään, havaitaan ja käsitellään mahdollisia

korruptio- tai lahjontaväitteitä tai -tapauksia sekä ehkäistään em. asioista aiheutuvia

mahdollisia negatiivisia vaikutuksia yhtiölle tai sidosryhmille.

KORRUPTIO- TAI LAHJONTATAPAUKSET

Vahvistettuja korruptio- tai lahjontatapauksia ei raportointikaudella ole ilmennyt. Näin ollen

toimia korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien menettelyjen ja normien rikkomiseen

puuttumiseksi ei ole ollut tarpeen suorittaa, eikä keskeisistä toimista tai niiden odotetuista

tuloksista ole ollut tarpeen tehdä luetteloa. Edellä mainitusta syystä tietoja keskeisten

toimien soveltamisalasta, maantieteellisestä alueesta, toimien suorittamisen

aikahorisonteista tai keskeisistä korjaavista toimenpiteistä ei ole tarpeen listata.

122YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Kestävyysraportin liitetiedot

Liite 1. LUETTELO EU:N LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ JOHDETUISTA MONIALAISTEN JA AIHEKOHTAISTEN STANDARDIEN TIETOPISTEISTÄ

Tiedonantovaatimus	Tietopiste	Kuvaus	Viittaus tiedonanto- velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo- asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennainen / Epäolennainen	Kestävyysraportin sivunumero
ESRS 2 GOV-1	21 kohdan d alakohta	Hallituksen sukupuolijakauma	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 13		Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Olennainen	38
ESRS 2 GOV-1	21 kohdan e alakohta	Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Olennainen	38
ESRS 2 GOV-4	30 kohta	Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence - prosessista	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 10				Olennainen	127
ESRS 2 SBM-1	40 kohdan d alakohdan i alakohta	Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/245328 taulukko 1: Ympäristöön liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot ja taulukko 2: Yhteiskuntaan liittyvää riskiä koskevat laadulliset tiedot	Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1	40 kohdan d alakohdan ii alakohta	Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 9		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1	40 kohdan d alakohdan iii alakohta	Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 14		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Epäolennainen
ESRS 2 SBM-1	40 kohdan d alakohdan iv alakohta	Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään toimintaan			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta, delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Epäolennainen
ESRS E1-1	14 kohta	Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi vuoteen 2050 mennessä				Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta	Epäolennainen
ESRS E1-1	16 kohdan g alakohta	Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle suljetut yritykset		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohta ja 12 artiklan 2 kohta		Epäolennainen

123YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Tiedonantovaatimus	Tietopiste	Kuvaus	Viittaus tiedonanto- velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo- asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennainen / Epäolennainen	Kestävyysraportin sivunumero
ESRS E1-4	34 kohta	Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 4	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 6 artikla		Olennainen	66
ESRS E1-5	38 kohta	Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat)	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 5 ja taulukon 2 indikaattori 5				Olennainen	70
ESRS E1-5	37 kohta	Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 5				Olennainen	70
ESRS E1-5	40–43 kohta	Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 6				Olennainen	70
ESRS E1-6	44 kohta	Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 - bruttopäästöt ja kokonaispäästöt	Liitteen I taulukon 1 indikaattorit 1 ja 2	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 1: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Vastuiden luottoluokka toimialan, päästöjen ja jäljellä olevan maturiteetin mukaan	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 5 artiklan 1 kohta, 6 artikla ja 8 artiklan 1 kohta		Olennainen	69
ESRS E1-6	53–55 kohta	Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 3	Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomake 3: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Mukauttamismittarit	Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 8 artiklan 1 kohta		Olennainen	70
ESRS E1-7	56 kohta	Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset				Asetuksen (EU) 2021/1119 2 artiklan 1 kohta	Epäolennainen
ESRS E1-9	66 kohta	Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille			Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II		Siirtymäsäännös, ei julkaistu 2024
ESRS E1-9	66 kohdan a alakohta	Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 46 ja 47 kohta; Lomake 5: Kaupankäynti varaston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski			Siirtymäsäännös, ei julkaistu 2024
ESRS E1-9	66 kohdan c alakohta	Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski					Siirtymäsäännös, ei julkaistu 2024
ESRS E1-9	67 kohdan c alakohta	Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain		Asetuksen (EU) N:o 575/2013 449 a artikla; komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, 34 kohta; Lomake 2: Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus			Siirtymäsäännös, ei julkaistu 2024
ESRS E1-9	69 kohta	Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa			Delegoitu asetus (EU) 2020/1818, liite II		Siirtymäsäännös, ei julkaistu 2024
ESRS E2-4	28 kohta	Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E- PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteen II luettelossa	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 8, taulukon 2 indikaattorit 1, 2 ja 3				Epäolennainen

124YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Tiedonantovaatimus	Tietopiste	Kuvaus	Viittaus tiedonanto- velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo- asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennainen / Epäolennainen	Kestävyysraportin sivunumero
ESRS E3-1	9 kohta	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 7				Olennainen	84
ESRS E3-1	13 kohta	Kohdennetut toimintaperiaatteet	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 8				Epäolennainen
ESRS E3-1	14 kohta	Merien ja valtamerten kestävyys	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 12				Olennainen	84
ESRS E3-4	28 kohdan c alakohta	Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 6.2				Olennainen	84
ESRS E3-4	29 kohta	Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti laskettuna	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 6.1				Olennainen	84
ESRS 2 – IRO-1 – E4	16 kohdan a alakohdan i alakohta		Liitteen I taulukon 1 indikaattori 7				Olennainen	48
ESRS 2 – IRO-1 – E4	16 kohdan b alakohta		Liitteen I taulukon 2 indikaattori 10				Olennainen	48
ESRS 2 – IRO-1 – E4	16 kohdan c alakohta		Liitteen I taulukon 2 indikaattori 14				Olennainen	48
ESRS E4-2	24 kohdan b alakohta	Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 11				Epäolennainen
ESRS E4-2	24 kohdan c alakohta	Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 12				Epäolennainen
ESRS E4-2	24 kohdan d alakohta	Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 15				Olennainen	87
ESRS E5-5	37 kohdan d alakohta	Kierrättämätön jäte	Liitteen I taulukon 2 indikaattori 13				Olennainen	95
ESRS E5-5	39 kohta	Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 9				Olennainen	94
ESRS 2 – SBM-3 – S1	14 kohdan f alakohta	Pakkotyötapausten riski	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 13				Epäolennainen
ESRS 2 – SBM-3 – S1	14 kohdan g alakohta	Lapsityövoimatapausten riski	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 12				Epäolennainen
ESRS S1-1	20 kohta	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Olennainen	99
ESRS S1-1	21 kohta	Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Epäolennainen
ESRS S1-1	22 kohta	Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 11				Epäolennainen
ESRS S1-1	23 kohta	Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai hallintajärjestelmä	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 1				Olennainen	98
ESRS S1-3	32 kohdan c alakohta	Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 5				Olennainen	101

125YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Tiedonantovaatimus	Tietopiste	Kuvaus	Viittaus tiedonanto- velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo- asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennainen / Epäolennainen	Kestävyysraportin sivunumero
ESRS S1-14	88 kohdan b ja c alakohta	Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 2		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Olennainen	105
ESRS S1-14	88 kohdan e alakohta	Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 3				Siirtymäsäännös, ei julkaista 2024
ESRS S1-16	97 kohdan a alakohta	Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 12		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Olennainen	105
ESRS S1-16	97 kohdan b alakohta	Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 8				Olennainen	105
ESRS S1-17	103 kohdan a alakohta	Syrjintätapaukset	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 7				Olennainen	103
ESRS S1-17	104 kohdan a alakohta	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10 ja taulukon 3 indikaattori 14		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Olennainen	103
ESRS 2 – SBM-3 – S2	11 kohdan b alakohta	Huomattava lapsityövoiman tai pakkotyön käytön riski arvoketjussa	Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 12 ja 13				Olennainen	49
ESRS S2-1	17 kohta	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Olennainen	109
ESRS S2-1	18 kohta	Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet	Liitteen I taulukon 3 indikaattorit 11 ja 4				Olennainen	108
ESRS S2-1	19 kohta	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Epäolennainen
ESRS S2-1	19 kohta	Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt			Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Epäolennainen
ESRS S2-4	36 kohta	Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 14				Olennainen	114
ESRS S3-1	16 kohta	Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Epäolennainen

126YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Tiedonantovaatimus	Tietopiste	Kuvaus	Viittaus tiedonanto- velvoiteasetukseen	Viittaus pilariin 3	Viittaus vertailuarvo- asetukseen	Viittaus EU:n ilmastolakiin	Olennainen / Epäolennainen	Kestävyysraportin sivunumero
ESRS S3-1	17 kohta	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Epäolennainen
ESRS S3-4	36 kohta	Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 14				Epäolennainen
ESRS S4-1	16 kohta	Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 9 ja taulukon 1 indikaattori 11				Olennainen	116
ESRS S4-1	17 kohta	Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen	Liitteen I taulukon 1 indikaattori 10		Delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 liite II; delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 12 artiklan 1 kohta		Olennainen	118
ESRS S4-4	35 kohta	Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 14				Olennainen	118
ESRS G1-1	10 kohdan b alakohta	Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 15				Olennainen	120
ESRS G1-1	10 kohdan d alakohta	Väärinkäytösten paljastajien suojelu	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 6				Epäolennainen
ESRS G1-4	24 kohdan a alakohta	Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisesta määrätyt sakot	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 17		Delegoitu asetus (EU) 2020/1816, liite II		Olennainen	121
ESRS G1-4	24 kohdan b alakohta	Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit	Liitteen I taulukon 3 indikaattori 16				Olennainen	120

127YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Liite 2. DUE DILIGENCE

Due Diligence -prosessin pääkohdat	Kohdat kestävyysraportissa
Due diligence -periaatteiden sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin	ESRS 2, GOV-1 JA GOV-2 Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli sekä niille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat ESRS 2, GOV-3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin ESRS 2, SBM-1 Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa
Vuorovaikutus asianomaisten sidosryhmien kanssa	ESRS 2, SBM-2 Sidosryhmien edut ja näkemykset ESRS 2, MDR-P Vastuullisuuspolitiikka ESRS 2, MDR-P YIT Code of Conduct ESRS 2, IRO-1 Kaksoisolennaisuusanalyysi ESRS 2 Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille S1 Yhteydenpito vaikutuksista oman työvoiman ja työvoiman edustajien kanssa S1 Kielteisten vaikutusten korjaaminen ja kanavat huolenaiheiden esiintuomiseksi S2 Yhteydenpito vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa S2 Toimenpiteet S4 Yhteydenpito kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa; Prosessit ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille
Haitallisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi	ESRS 2, SBM-3 Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa ESRS 2, IRO-1 Olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta E1 Tavoitteet Ympäristövahingot Toimintaperiaatteet ja tavoite; Toimenpiteet E4 Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet -taulukko E4 Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit S1 Yhteydenpito vaikutuksista oman työvoiman ja työvoiman edustajien kanssa S2 Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiintuomiseksi S2 Toimenpiteet G1 Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen
Toimet vaikutusten torjumiseksi ja lieventämiseksi	E1 Toimintaperiaatteet; Toimenpiteet E3 Toimintaperiaatteet; Toimenpiteet E4 Toimintaperiaatteet; Toimenpiteet E5 Toimintaperiaatteet; Toimenpiteet; Resurssien sisäänvirtaukset; Resurssien ulosvirtaukset Ympäristövahingot Toimintaperiaatteet ja tavoite; Toimenpiteet S1 Toimintaperiaatteet; Toimenpiteet S2 Toimintaperiaatteet; Toimenpiteet G1 Toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri
Toimien tehokkuuden seuranta ja niistä viestiminen	E1 Tavoitteet E3 Vedenkulutus E4 Tavoitteet E5 Tavoitteet Ympäristövahingot Toimintaperiaatteet ja tavoite S1 Tavoitteet G1 Toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

Konsernitilinpäätös

Tammelan Stadion, Arkkitehtuurin Finlandia -palkinto, Tampere

Kuva: Roope Jakonen

	Konsernin tuloslaskelma	129	15 Muut aineettomat hyödykkeet ja liikearvo	161
	Konsernin laaja tuloslaskelma	129	16 Vuokrasopimukset	163
	Konsernitase	130	17 Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä	167
	Konsernin rahavirtalaskelma	131	18 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset	172
	Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	132	19 Laskennalliset verosaamiset ja -velat	172
	Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	134	20 Vaihto-omaisuus	175
	1 Yleiset laatimisperiaatteet	134	21 Myyntisaamiset ja muut saamiset	176
	2 Aikaisempien kausien oikaisut	136	22 Rahavarat	176
	3 Segmenttitiedot	137	23 Oma pääoma	177
	4 Asiakassopimukset	141	24 Eläkevelvoitteet	177
	5 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot	148	25 Varaukset	180
	6 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot	148	26 Korolliset rahoitusvelat	181
	7 Liiketoiminnan muut tuotot	150	27 Ostovelat ja muut velat	182
	8 Liiketoiminnan muut kulut	150	28 Johdannaisinstrumentit	184
	9 Työsuhde-etuudet ja henkilöstömäärä	151	29 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin	185
	10 Johdon palkat ja palkkiot	154	30 Rahoitusriskien hallinta	190
	11 Rahoitustuotot ja -kulut	156	31 Ehdolliset velat ja varat sekä vastuusitoumukset	196
	12 Tuloverot	156	32 Tytäryritykset	197
	13 Osakekohtainen tulos	158	33 Lähipiiritapahtumat	198
	14 Aineelliset hyödykkeet	158	34 Myöhemmin voimaan tulevat IFRS-tilinpäätösstandardit, tulkinnat ja standardeihin tehdyt muutokset	198

129YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

KONSERNIN TULOSLASKELMA

Milj. euroa	Liite	2024	2023
Liikevaihto	3, 4	1 820	2 163
Liiketoiminnan muut tuotot	7	27	57
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos		-200	-47
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö		-271	-353
Ulkopuoliset palvelut		-909	-1 234
Henkilöstökulut	9	-264	-310
Liiketoiminnan muut kulut	8	-217	-207
Rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset	29	-10	-1
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	17	1	13
Poistot ja arvonalentumiset	14,15,16	-33	-29
Liikevoitto		-55	51
Rahoitustuotot		7	5
Kurssierot (netto)		-2	-5
Rahoituskulut		-68	-56
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	11	-64	-56
Tulos ennen veroja		-118	-5
Tuloverot	12	6	8
Katsauskauden tulos		-112	3
Katsauskauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		-112	3
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu tulos/osake, euroa
Laimentamaton	13	-0,51	-0,01
Laimennettu	13	-0,51	-0,01

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

Milj. euroa	Liite	2024	2023
Katsauskauden tulos		-112	3
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset verojen jälkeen		-3	-3
Muuntoerojen muutos		—	4
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä		-3	2
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos verojen jälkeen		1	—
Käyvän arvon muutos muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavista rahoitusvaroista verojen jälkeen		—
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi yhteensä		1	—
Katsauskauden muut laajan tuloksen erät yhteensä		-2	2
Katsauskauden laaja tulos		-114	5
Katsauskauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		-114	5

130YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

KONSERNITASE

Milj. euroa	Liite	2024	2023
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	14	19	22
Aineelliset hyödykkeet, vuokratut	16	41	60
Liikearvo	15	248	248
Muut aineettomat hyödykkeet	15	2	3
Osuudet osakkuus - ja yhteisyrityksissä	17	59	77
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset	18	213	214
Korolliset saamiset	21	63	62
Myyntisaamiset ja muut saamiset	21	34	73
Laskennalliset verosaamiset	19	62	49
Pitkäaikaiset varat yhteensä		741	807
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	20	1 185	1 417
Vaihto-omaisuus, vuokrattu	16. 20	218	192
Myyntisaamiset ja muut saamiset	21	181	255
Korolliset saamiset	21	12	12
Tuloverosaamiset		2	2
Rahavarat	22	137	128
Lyhytaikaiset varat yhteensä		1 735	2 006
Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät	6		18
Varat yhteensä		2 475	2 832

Milj. euroa	Liite	2024	2023
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	23
Osakepääoma		150	150
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		586	553
Omat osakkeet		-7	-8
Muuntoerot		5	5
Arvonmuutosrahasto		-2	1
Kertyneet voittovarat		-60	44
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		671	746
Hybridilaina	23	99	99
Oma pääoma yhteensä		770	845
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	19	1	4
Eläkevelvoitteet	24	2	3
Varaukset	25	78	87
Korolliset velat	26	403	328
Vuokrasopimusvelat	2, 16, 26	258	240
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot	4	5	5
Ostovelat ja muut velat	27	28	29
Pitkäaikaiset velat yhteensä		776	695
Lyhytaikaiset velat
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot	4	199	248
Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat	4	5	10
Ostovelat ja muut velat	27	432	535
Tuloverovelat		4	5
Varaukset	25	58	54
Korolliset velat	26	214	414
Vuokrasopimusvelat	2, 16, 26	18	16
Lyhytaikaiset velat, yhteensä		929	1 282
Myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin liittyvät velat	6		11
Velat yhteensä		1 705	1 987
Oma pääoma ja velat yhteensä		2 475	2 832

131YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Milj. euroa	Liite	2024	2023
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos		-112	3
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset	14,15,16	33	29
Muut oikaisut		3	—
Rahoitustuotot ja -kulut	11	64	56
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot		-17	-50
Verot		-6	-8
Oikaisut yhteensä		77	28
Käyttöpääoman muutokset
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos		95	17
Vaihto-omaisuuden muutos		235	21
Lyhytaikaisten velkojen muutos		-147	-121
Käyttöpääoman muutos yhteensä		183	-83
Maksetut korot		-69	-57
Muut rahoituserät		-15	-13
Saadut korot		7	4
Saadut osingot		—	—
Maksetut verot		-10	-21
Liiketoiminnan nettorahavirta		60	-139
Investointien rahavirrat
Tytäryhtiöiden myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla		44	10
Osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten hankinta		-3	-6
Osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten myynti		5	2
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin		-7	-4
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin		—	—
Aineellisten hyödykkeiden luovutustulot		2	2
Aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		—	—
Investoinnit muihin sijoituksiin		—	—
Luovutustulot muista sijoituksista		—	11
Saadut osingot (osakkuusyhtiöistä ja yhteisyrityksistä)		9	4
Korollisten saamisten lisäys	21	-22	-27
Korollisten saamisten vähennys	21	22	11
Investointien nettorahavirta		50	2
Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen		110	-137

Milj. euroa	Liite	2024	2023
Rahoituksen rahavirrat
Osakeanti		32
Pitkäaikaisten lainojen nostot	26	257	360
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	26	-268	-310
Lyhytaikaisten lainojen nostot	26	67	326
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	26	-172	-260
Vuokrasopimusvelkojen maksut	26	-18	-22
Maksetut osingot	23	—	-38
Rahoituksen nettorahavirta		-102	57
Rahavarojen muutos		8	-81
Rahavarat tilikauden alussa		128	206
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		1	2
Rahavarat tilikauden lopussa	22	137	128

132YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Milj. euroa	Liite	Osakepääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muuntoerot	Arvonmuutos- ja suojausrahasto	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön omistajille kuuluva omapääoma	Hybridilaina	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2024		150	553	5	1	-8	44	746	99	845
Katsauskauden tulos							-112	-112		-112
Rahavirran suojaukset verojen jälkeen					-3			-3		-3
Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos verojen jälkeen							1	1		1
Muuntoerojen muutos				—				—		—
Käyvän arvon muutos muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavista rahoitusvaroista verojen jälkeen					—			—		—
Kauden muut laajan tuloksen erät yhteensä				0	-3		1	-2		-2
Kauden laaja tulos yhteensä				0	-3		-111	-114		-114
Osakeanti	23		33					33		33
Osakepalkitseminen	9						1	1		1
Omien osakkeiden luovutus	23					—		—		—
Vaihtovelkakirjalaina, oman pääoman komponentti							6	6		6
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä			33			0	6	39		39
Oma pääoma 31.12.2024		150	586	5	-2	-7	-60	671	99	770

133YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Milj. euroa	Liite	Osakepääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muuntoerot	Arvonmuutos- ja suojausrahasto	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön omistajille kuuluva omapääoma	Hybridilaina	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023		150	553	1	4	-8	84	783	99	883
Katsauskauden tulos							3	3		3
Rahavirran suojaukset verojen jälkeen					-3			-3		-3
Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos verojen jälkeen							—	—		—
Muuntoerojen muutos				4				4		4
Tuloslaskelmaan siirretyt muuntoerot				—				—		—
Kauden muut laajan tuloksen erät yhteensä				4	-3		0	2		2
Kauden laaja tulos yhteensä				4	-3		3	5		5
Osingonjako	23						-38	-38		-38
Osakepalkitseminen	9						1	1		1
Omien osakkeiden luovutus	23					—		—		—
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä						0	-37	-37		-37
Hybridilainan korot ja kulut verojen jälkeen							-6	-6		-6
Oma pääoma 31.12.2023		150	553	5	1	-8	44	746	99	845

134YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. YLEISET LAATIMISPERIAATTEET

Tässä osiossa kuvataan konsernitilinpäätöstä kokonaisuutena koskevat

laatimisperiaatteet. Tilinpäätöksen luettavuutta ja ymmärrettävyyttä parantaakseen YIT

esittää laatimisperiaatteet sitä lähinnä koskevan liitetiedon yhteydessä.

Laatimisperiaatteisiin liittyvä johdon harkinta sekä keskeiset kirjanpidolliset arviot ja

oletukset kuvataan osana sitä koskevaa liitetietoa.

KONSERNIN PERUSTIEDOT

YIT on suurin suomalainen rakennusalan palveluja tarjoava yhtiö. YIT kehittää ja rakentaa

asuntoja ja asumisen palveluja, toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi YIT on vaativan

infrarakentamisen erikoisosaaja. Jatkuvien toimintojen markkina-alueita ovat Suomi, Viro,

Liettua, Latvia, Tšekki, Slovakia ja Puola. YIT kertoi tammikuussa 2024 Ruotsin

liiketoiminnan alasajosta. Käynnissä olevat projektit arvioidaan saatavan päätökseen

vuoteen 2027 mennessä.

Vuoden 2023 toisesta neljänneksestä alkaen YIT:llä on kolme raportoitavaa segmenttiä:

Asuminen, Toimitilat ja Infra.

Konsernin emoyhtiö on YIT Oyj. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki (Suomi) ja sen

rekisteröity osoite on Panuntie 11, 00620 Helsinki, Suomi. Emoyhtiö YIT Oyj:n osakkeet

on listattu Nasdaq OMX Helsinki Oy Helsingin pörssissä.

YIT Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 7. maaliskuuta 2025 tämän

konsernitilinpäätöksen julkaistavaksi. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa

yhtiön verkkosivuilta viikosta 11/2025 alkaen.

LAATIMISPERUSTA

Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen

kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti.

Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla

annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa n:o 1606/2002 säädetyn menettelyn

mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä tilinpäätösstandardeja ja niistä annettuja

tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-

tilinpäätösstandardeja täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten

mukaiset. Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. Konsernitilinpäätös

esitetään euroissa, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Tilinpäätöksessä tiedot esitetään miljoonina euroina, mutta tietoja esitetään tarvittaessa

tarkemmin, jos oikean kuvan antaminen sitä edellyttää. Tilinpäätös on laadittu

alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta jäljempänä esitettyjä eriä,

jotka on sovellettavien standardien mukaisesti arvostettu käypään arvoon.

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEIDEN

SOVELTAMISEEN LIITTYVÄ JOHDON HARKINTA

SEKÄ KESKEISET KIRJANPIDOLLISET ARVIOT JA

OLETUKSET

Tilinpäätöstä laadittaessa johto on joutunut tekemään tulevaisuuteen kohdistuvia

kirjanpidollisia arvioita ja oletuksia sekä harkintaan perustuvia päätöksiä tilinpäätöksen

laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Nämä arviot ja päätökset voivat vaikuttaa

raportointikaudella kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä

esitettyihin ehdollisiin eriin. Arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen,

käsitykseen markkinatilanteesta ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden

katsotaan olevan järkeviä tilinpäätöksen laatimishetkellä. On mahdollista, että toteumat

poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista ja oletuksista niihin liittyvän

epävarmuuden vuoksi siitä huolimatta, että ne perustuvat parhaaseen tietämykseen sekä

ajantasaiseen tietoon. Tilinpäätöksen osa-alueet, joihin sisältyy tavanomaista

suuremmassa määrin harkintaa, tai joihin liittyvät olettamukset ja arviot ovat

konsernitilinpäätöksen kannalta merkittäviä, ovat alla kuvatut. Johdon käyttämää

harkintaa, arvioita ja olettamuksia on kuvattu tarkemmin osana siihen kuuluvaa liitetietoa.

Osa-alue
Konsolidointi	Vallan arviointi konsolidointipäätöksiä tehtäessä
Asiakassopimukset	Myyntituottojen arvostaminen ja kirjaaminen, omaperusteinen asuinrakentaminen Suomessa
Liikearvo	Arvonalennustestauksissa käytetyt arviot ja olettamukset
Liiketoimintojen myynnit	Ehdollisen vastikkeen arvioiminen
Laskennalliset verosaamiset ja -velat	Laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyys
Vuokrasopimukset	Vuokrasopimusten arvostaminen ja kirjaaminen
Vaihto-omaisuus	Vaihto-omaisuuden arvostaminen
Eläkevelvoitteet	Eläke-etuuksien laskennassa käytetyt olettamukset
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset	Oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvostaminen
Varaukset	Varausten todennäköisyys ja määrä

135YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

KONSOLIDOINTIPERIAATTEET

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö YIT Oyj:n sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa konsernilla

on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä, kun sillä on äänimäärästä joko

suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 % tai sillä on muutoin määräysvalta.

Määräysvallalla tarkoitetaan sitä, että YIT olemalla osallisena sijoituskohteessa altistuu

muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu muuttuvaan tuottoon ja YIT pystyy vaikuttamaan

tähän tuottoon käyttämällä valtaansa. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen

kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan.

Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa. Hankintaan välittömästi liittyvät menot

kirjataan kuluksi toteutuessaan.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä

sisäinen osingonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöksen yhdistelyssä. Tilikauden voiton

jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään

tuloslaskelmassa.

Osakkuus- ja yhteisyritykset

Osakkuusyhtiöt ovat yhtiöitä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, muttei

määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta on oikeus osallistua

sijoituskohteen talouden ja toiminnan periaatteita koskevaan päätöksentekoon, mutta se

ei ole kyseisiä periaatteita koskevaa määräysvaltaa eikä yhteistä määräysvaltaa.

Tyypillisesti huomattavan vaikutusvallan katsotaan syntyvän silloin kun konsernilla on   

20 % tai enemmän yrityksen äänivallasta, mutta ei määräysvaltaa. Myös YIT:n

liiketoiminnallinen suhde (esimerkiksi rakentaminen) sijoituskohteen kanssa voi tuottaa

huomattavaa vaikutusvaltaa. Mikäli YIT:llä on olennaisen liiketoiminnallisen suhteen kautta

huomattava vaikutusvalta sijoituskohteessa, huomattava vaikutusvalta päättyy, kun YIT:n

liiketoiminnallinen suhde (esimerkiksi rakentaminen) sijoituskohteen kanssa päättyy.

Yhteisyrityksiksi luokitellaan yritykset, joissa konsernilla on yhteinen määräysvalta toisen

osapuolen tai useamman osapuolen kanssa, ja merkityksellisiä toimintoja koskevat

päätökset vaativat kaikkien hyväksynnän. Luokittelua tehdessään yhtiön johto arvioi

järjestelyn tosiasiallisen päätösluonteen sekä sopimukseen perustuvat oikeudet ja

velvollisuudet.

Osakkuus- ja yhteisyritykset yhdistellään konsernitilinpäätöksessä

pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Pääomaosuusmenetelmässä konsernin

tuloslaskelmaan sisällytetään konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuus- ja

yhteisyritysten tuloksesta. Vastaavasti taseessa esitetään osakkeiden arvona osuus

osakkuus- ja yhteisyritysten omista pääomista mukaan lukien niiden hankinnasta

aiheutuneet liikearvot. Mikäli konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyrityksen tappioista

ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä sen

ylittäviä tappio-osuuksia huomioida, ellei konsernilla ole velvoitteita osakkuus- ja

yhteisyritykseen liittyen.

Konsernin ja sen osakkuus- ja yhteisyrityksen välisistä liiketapahtumista aiheutuvat

sisäiset voitot eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaavasti ja ne realisoituvat

tuloslaskelmaan, kun palvelu tai tuote siirtyy pois konsernin vaikutusvallasta, sijoituskohde

myydään tai se luokitellaan oman pääoman ehtoiseksi sijoitukseksi esimerkiksi

huomattavan vaikutusvallan päätyttyä.

Konsernin ja sen osakkuus- ja yhteisyritysten välisistä transaktioista aiheutuvia

realisoitumattomia tappioita ei eliminoida. Osakkuus- ja yhteisyritysten noudattamat

tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin

noudattamia periaatteita.

Yhteiset toiminnot

YIT:n tyypillisiä yhteisiä toimintoja ovat työyhteenliittymät ja konsortiot. Työyhteenliittymä

ei ole riippumaton juridinen entiteetti, vaan sen osapuolena olevalla yhtiöllä on

sopimuksen mukainen suora vastuu sen toiminnasta ja velvoitteista. Konsortio ei ole

juridinen entiteetti. Sopimusoikeudellisesti konsortion osapuolet ovat yhteisvastuullisesti

vastuussa asiakkaaseen nähden. Myös keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt, joista YIT

omistaa alle 100 %, käsitellään yhteisinä toimintoina. YIT sisällyttää

konsernitilinpäätökseen osuutensa yhteisten toimintojen tuotoista, kuluista, varoista ja

veloista sekä rahavirroista.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

VALLAN ARVIOINTI KONSOLIDOINTIPÄÄTÖKSIÄ TEHTÄESSÄ

YIT toteuttaa omaperusteisten hankkeiden lisäksi hankkeita myös yhdessä muiden

osapuolien kanssa työyhteenliittymän, yhtiön tai muun yhteisen järjestelyn kautta.

Määritelläkseen kirjanpidollisen käsittelytavan (tytäryhtiö, yhteisyritys, yhteinen toiminto,

osakkuusyritys vai oman pääoman ehtoinen sijoitus), YIT:n johto käyttää harkintaa

arvioidessaan keskeisiä vallan elementtejä (muun muassa yhtiön

päätöksentekomekanismeja, juridista rakennetta sekä järjestelyjen rahoitusta) ja niiden

vaikutusta konsolidointiin.

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET

Taustoitus

Rakentamisella ja rakennetun ympäristön käytöllä on merkittäviä ilmastovaikutuksia.

Rakennuksen elinkaaripäästöt muodostuvat rakennuksessa käytettävistä materiaaleista,

itse rakentamisesta, rakennuksen käyttövaiheesta sekä sen korjaamisesta, purkamisesta

tai muuntamisesta. Käyttövaiheen energiankulutus vastaa YIT:n arvioon perustuen noin

53 % koko asuinrakennuksen elinkaaren päästöistä ja rakennusmateriaalien osuus on

noin 37 %.

Sitoumukset

YIT sitoutui marraskuussa 2021 Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi) rajoittaa

ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti.

Kesäkuussa 2023 SBTi validoi YIT:n päästövähennystavoitteet. YIT:n tavoitteena on

vähentää oman toiminnan (Scope 1 ja 2) päästöjä 90 % vuoteen 2030 mennessä ja

arvoketjun päästöjä (Scope 3) 30 % vertailuvuoteen 2019 nähden. YIT on julkaissut

hiilitiekartan, jonka tavoitteena on ohjata toimintaa ja yksilöidä tärkeimmät toimenpiteet,

millä tavoitteet saavutetaan. Päästösitoumuksen osalta ei ole kirjattu varauksia, koska

kirjaamisen kriteerit eivät täyty.

Riskit

YIT on tunnistanut ilmastonmuutoksen yhdeksi strategiseksi riskiksi. Ilmastonmuutos voi

aiheuttaa sekä fyysisiä että siirtymäriskejä YIT:lle. Fyysiset riskit kuten sadannan

lisääntyminen, tulvat ja pidentyneet hellejaksot voivat aiheuttaa hankkeiden viivästymistä

ja kasvattaa kustannuksia. Siirtyminen vähähiilisyyteen puolestaan voi aiheuttaa teknisiä,

taloudellisia, markkina ja maineriskejä YIT:lle. On mahdollista, että lainsäädännön ja

asiakkaiden vaatimukset rakentamisessa muuttuvat nopeasti.

Riskejä ja niiden hallintaa on kuvattu tarkemmin hallituksen toimintakertomuksessa

kohdassa Riskit ja riskienhallinta.

Riskien vaikutus tilinpäätökseen

Yllä kuvatuilla riskeillä voi toteutuessaan olla taloudellisia vaikutuksia. YIT on tunnistanut

seuraavia tilinpäätöksen osa-alueita, joihin riskeillä voisi olla vaikutusta: vaihto-omaisuus,

liikearvo ja projektilaskenta. Näiden lisäksi YIT:llä on oman pääoman ehtoinen sijoitus

Tripla Mall Ky:öön, joka on yksittäinen merkittävä kiinteistösijoitus YIT:n taseessa. YIT:n

näkemyksen mukaan sijoitukseen ei liity fyysisiä tai siirtymäriskejä, koska Mall of Tripla on

vuonna 2019 valmistunut LEED Platinum sertifioitu kohde, jolla on B energialuokka.

136YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

YIT:n vaihto-omaisuus koostuu pääosin asumiseen liittyvästä tonttivarannosta, rakenteilla

olevista kohteista sekä valmiista huoneistoista ja kiinteistöistä. Vaihto-omaisuuden

mahdollista arvonalentumista arvioidaan säännöllisesti vertaamalla hankintamenoa

nettorealisointiarvoon. YIT arvioi rakentamiseen käytettävien tonttien nettorealisointiarvoa

ensisijaisesti osana rakentamisprojektia. Rakentamisprojektien nettorealisointiarvoon voi

vaikuttaa tekijöitä, kuten esimerkiksi päästörajoitusvaatimukset rakennusluvan saamiseksi

tai tulvat. Mainituilla riskeillä voi olla vaikutusta yksittäisten rakentamisprojektien

kannattavuuteen. Tilinpäätöshetkellä ei tehty arvonalentumiskirjauksia

ilmastonmuutokseen liittyvien riskien takia.

Liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetyissä rahavirtaennusteissa keskeiset

olettamukset liittyvät erityisesti yllä kuvattuihin asuntorakentamisen yksittäisten projektien

kannattavuuteen vaikuttaviin seikkoihin sekä YIT:n omiin päästövähennyksiin liittyviin

toimenpiteisiin. Asuinrakentamisen omaperusteisten hankkeiden suunnittelussa

huomioidaan hankekohtaisesti hiilitiekartan toimenpiteitä, kuten vähähiiliset

rakennusmateriaalit sekä energiatehokkaat ratkaisut.

YIT:n liiketoiminta on projektiluonteista ja projektien kustannusennusteita päivitetään

säännöllisesti reflektoiden riskejä. Monet ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä ovat

projektitason riskejä, jotka ovat riippuvaisia muun muassa alueen maantieteellisistä

ominaispiirteistä ja ympäröivästä ympäristöstä. 

ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISET

LIIKETAPAHTUMAT

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä

käyttäen tapahtumapäivän kurssia, tai jos erät on arvostettu uudelleen, arvostuspäivän

kurssia. Kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät liiketapahtumiin liittyvistä maksuista ja

ulkomaan rahan määräisten varojen ja velkojen muuttamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin,

merkitään tuloslaskelmaan. Tavanomaisesta liiketoiminnasta aiheutuvat valuuttakurssierot

kirjataan niitä vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle, ja rahoitustransaktioista johtuvat

valuuttakurssierot esitetään tuloslaskelmassa omana eränään rahoitustuotoissa ja -

kuluissa. Ei-monetaariset erät arvostetaan pääasiassa tapahtumapäivän kurssiin.

Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminen

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi käyttäen

raportointijakson kuukausittaisten keskikurssien keskiarvokurssia. Taseet muunnetaan

euroiksi tilikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen

eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan oman

pääoman muuntoeroihin.

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä

valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta

(toimintavaluutta).

Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten ja niiden kaltaisiksi luokiteltujen erien

muuntamisesta ja tällaisten nettosijoitusten suojaamiseksi määritetyistä instrumenteista

syntyvät kurssierot kirjataan oman pääoman muuntoeroihin. Kun liiketoiminnasta

luovutaan, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -

tappiota.

Vuositilinpäätöksen laadinnassa käytetyt olennaisimmat

valuuttakurssit

		Keskikurssit		Tasekurssit
		1–12/24	1–12/23	12/24	12/23
1 EUR =	CZK	25,1171	24,0030	25,1850	24,7240
	PLN	4,3055	4,5406	4,2750	4,3395
	SEK	11,4279	11,4739	11,4590	11,0960
	NOK	11,6222	11,4260	11,7950	11,2405

UUSIEN STANDARDIEN, STANDARDIEN

MUUTOSTEN TAI TULKINTOJEN SOVELTAMINEN

1.1.2024 ALKAEN

1.1.2024 voimaan tulleilla muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta

konsernitilinpäätökseen.

2. AIKAISEMPIEN KAUSIEN OIKAISUT

Tilikaudella 2024 YIT:llä ei ollut aikaisempiin kausiin kohdistuneita oikaisuja.

137YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

3. SEGMENTTITIEDOT

LAATIMISPERIAATE

YIT:llä on kolme raportoitavaa segmenttiä: Asuminen, Toimitilat ja Infra. YIT esittää

segmenttitiedot tavalla, joka on yhteneväinen konsernin johtoryhmälle raportoidun

sisäisen raportoinnin kanssa. Konsernin johtoryhmä on YIT:n ylin operatiivinen

päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdentamisesta liiketoiminta-alueille ja niiden

tuloksen arvioimisesta. 1.1.2025 alkaen YIT:llä on uuden strategian mukaisesti neljä

raportoitavaa segmenttiä: Asuminen Suomi, Asuminen CEE, Rakennus (ent. Toimitilat) ja

Infra.

Konserni- ja segmenttiraportointi laaditaan IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti.

Konsernin johtoryhmälle raportoidaan säännöllisesti toimialakohtainen liikevaihto, poistot

ja arvonalentumiset sekä liikevoitto ja oikaistu liikevoitto. Lisäksi raportoidaan

toimialakohtainen sitoutunut pääoma, johon sisältyvät aineelliset ja aineettomat

hyödykkeet, osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä, sijoitukset, vaihto-omaisuus,

myyntisaamiset ja muut korottomat liiketoimintaan liittyvät saamiset, varaukset, saadut

ennakkomaksut asiakassopimuksiin perustuviin velkoihin liittyen, muut

asiakassopimuksiin perustuvat velat ja muut korottomat velat lukuun ottamatta veroihin,

voitonjakoon ja rahoitukseen liittyviä eriä.

SEGMENTTIEN KUVAUKSET

Asuminen-segmentin liiketoiminta koostuu asuntojen ja kokonaisten asuinalueiden

sekä vapaa-ajan asuntojen hankekehittämisestä ja rakentamisesta. Näiden

asiakaslähtöisyyden ja tuottavuuden parantamiseksi yhtiö kehittää erilaisia asumisen

konsepteja. Asuntorakentamisen projektit ovat pääasiassa omaperusteisia ja

kokonaisvastuurakentamisurakoita, jotka ovat pääsääntöisesti uudisrakentamista, mutta

segmentti toteuttaa myös kilpailu-urakoita. Asiakkaat ovat joko yksityisiä kuluttajia tai

sijoittajia. Yksityiset kuluttajat ostavat asunnon omaperusteisesta asuntorakentamisesta

joko omaksi kodikseen tai sijoituskäyttöön, kun taas sijoittajat ostavat useita asuntoja,

kokonaisen asuinrakennuksen tai asuntohankeportfolion. Segmentin maantieteelliset

markkina-alueet ovat Suomessa, Tšekissä, Slovakiassa, Puolassa, Virossa, Latviassa ja

Liettuassa.

Toimitilat-segmentti toteuttaa toimitilojen uudisrakentamis- ja korjausurakoita sekä

vastaa elinkaarikohteidensa käytettävyydestä, energiatehokkuudesta ja ylläpidosta

palvelujaksojen aikana sopimuksien mukaisesti. Hankkeet ovat mm. teollisuus-,

logistiikka-, kauppa-, urheilu-, hotelli-, liike- ja toimistohankkeita sekä julkisia kiinteistöjä,

kuten sairaaloita, terveys- ja hyvinvointikeskuksia, päiväkoteja, kouluja ja monitoimitaloja. 

Asiakkaita ovat sijoittajat, omistajakäyttäjät ja julkiset tilaajat. Korjausrakentamisen

palvelut vaihtelevat rakennusten kokonaisvaltaisista uudistamisista taloyhtiöiden

linjasaneerauksiin ja energiaremontteihin. Pääosa projekteista on yhteistoiminnallisia

projektinjohtourakoita, kokonaisvastuurakentamisen (KVR) -urakoita, alliansseja, elinkaari-

tai Public Private Partnership (PPP) -hankkeita. Lisäksi segmentti suunnittelee ja toteuttaa

hybridihankkeita. Toimitilat-segmentillä on myös omaperusteisia toimitilahankkeita, eli

yhtiön itse kehittämiä hankkeita, joita ei välttämättä ole myyty rakentamisen alkaessa,

niissä segmentti toimii myös vuokranantajana. Segmentin liiketoiminnoista suurin osa on

Suomessa. Slovakiassa segmentti toimii kiinteistökehittäjänä, Virossa ja Liettuassa myös

urakoitsijana sekä toimitila- että infrarakentamisen hankkeissa. Liettuassa segmentti toimii

myös päällystysliiketoiminnassa.

Infra-segmentti kehittää ja rakentaa asiakkailleen väyliä, teollisuuskohteita ja muuta

infrastruktuuria vihreän siirtymän edistäminen tavoitteenaan. Segmentin palveluihin kuuluu

raitioteiden, radan ja väylien rakentamista ja kunnossapitoa, energia- ja

teollisuusrakentamista, siltojen rakentamista ja korjaamista, perustusten rakentamista ja

muita maatöitä, vesi- ja rantarakentamista, maanalaista rakentamista, kuten louhintaa ja

rakennusteknisiä töitä, vesihuollon rakentamista ja urheilutilojen ja pysäköintiratkaisujen

toteuttamista. Pääosa projekteista on alliansseja, projektinjohtourakoita, KVR-urakoita ja

maanteiden hoitourakoita.

Infrapalveluita tarjotaan sekä julkisen sektorin asiakkaille että monenlaisille yrityksille,

kuten teollisuudelle. Infrapalveluiden asiakkaana on sekä julkinen sektori että erilaiset

yritykset esimerkiksi teollisuudessa. Segmentti toimii Suomessa ja Ruotsissa.

Muut erät sisältävät konsernin sisäiset palvelut, vuokratuotot ulkoisilta asiakkailta,

konsernitason kohdistamattomat kustannukset sekä konsernin tytäryhtiöiden ja sen

osakkuus- ja yhteisyrityksen välisistä liiketapahtumista aiheutuvat sisäisten katteiden

eliminoinnit. Jos osakkuus- tai yhteisyrityksen omistus raportoidaan toisella kuin

kohdetta tai kohteita rakentavalla segmentillä, eliminoidaan YIT:n omistusosuutta

vastaava liikevaihto ja kustannukset Muut erät -segmentille. Vuoden 2018 sulautumiseen

liittyviä käyvän arvon kohdistuksia ja liikearvoa ei ole kohdistettu segmenttien

sitoutuneeseen pääomaan, vaan ne raportoidaan segmenttien tasolla kohdassa Muut

erät.

MUUTOKSET

Organisaatiorakenteen muutos

YIT yksinkertaisti organisaatiorakennettaan osana vuonna 2023 alkanutta

muutosohjelmaa. Uusi organisaatio astui voimaan 1.4.2023 ja se koostuu kolmesta

liiketoimintasegmentistä: Asuminen, Toimitilat ja Infra. Entisen Kiinteistökehitys-segmentin

toiminnot jaettiin muihin segmentteihin ja konsernitoimintoihin osana

organisaatiorakenteen muutosta.

VAIHTOEHTOISET TUNNUSLUVUT

SEGMENTTIRAPORTOINNISSA

YIT käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja sisäisessä liiketoiminnan ja kannattavuuden

kehitystä koskevassa raportoinnissa ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle eli

konsernin johtoryhmälle. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja tulee tarkastella yhdessä IFRS-

tilinpäätökseen perustuvien tunnuslukujen kanssa. Lisätietoja vaihtoehtoisten

tunnuslukujen laskentakaavoista sekä täsmäytyslaskelmat IFRS tilinpäätösstandardien

mukaisesti laadittuun konsernituloslaskelmaan ja -taseeseen löytyvät hallituksen

toimintakertomuksesta kohdasta Tunnusluvut ja laskentakaavat sekä

Täsmäytyslaskelmat tietyistä avainluvuista.

138YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

LIIKETOIMINTASEGMENTTIEN TALOUDELLISET TIEDOT

2024
Milj. euroa	Asuminen	Toimitilat	Infra	Muut erät	Konserni
Liikevaihto	731	734	393	-38	1 820
Liikevaihto ulkoisilta asiakkailta	703	732	385	—	1 820
Konsernin sisäinen liikevaihto	28	2	8	-38
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö	-109	-96	-73	8	-271
Ulkopuoliset palvelut	-256	-430	-222	—	-909
Poistot ja arvonalentumiset	-4	-3	-6	-20	-33
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	3	-2	—	—	1
Liikevoitto	17	3	-13	-61	-55
Liikevoitto-%	2,3	0,4	-3,2		-3,0
Oikaisuerät	—	0	30	56	86
Liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot ja -tappiot			-16		-16
Uudelleenjärjestely- ja sopeuttamistoimista aiheutuvat menot sekä konsernin johtoryhmän sopimuksista aiheutuvat kertaluonteiset menot			1	55	56
Liikevoitto alasajettavista liiketoiminnoista		—	45	—	45
Hankintahinnan kohdistamiseen liittyvät PPA-poistot ja arvonalentumiset*				1	1
Oikaistu liikevoitto	17	3	17	-5	32
Oikaistu liikevoitto- %	2,3	0,4	4,3		1,7

*PPA viittaa sulautumiseen liittyviin käyvän arvon oikaisuihin.

139YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

2023
Milj. euroa	Asuminen	Toimitilat	Infra	Muut erät	Konserni
Liikevaihto	912	843	437	-30	2 163
Liikevaihto ulkoisilta asiakkailta	912	844	409	-3	2 163
Konsernin sisäinen liikevaihto	—	-1	28	-28
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö	-161	-119	-96	24	-353
Ulkopuoliset palvelut	-483	-535	-215	-1	-1 234
Poistot ja arvonalentumiset	-4	-6	-10	-10	-29
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	14	-1	—	—	13
Liikevoitto	32	-2	45	-24	51
Liikevoitto-%	3,5	-0,2	10,3		2,4
Oikaisuerät	—	1	-31	20	-10
Liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot ja -tappiot			-47		-47
Uudelleenjärjestely- ja sopeuttamistoimista aiheutuvat menot sekä konsernin johtoryhmän sopimuksista aiheutuvat kertaluonteiset menot		2		18	20
Liikevoitto alasajettavista liiketoiminnoista		—	17	—	17
Hankintahinnan kohdistamiseen liittyvät PPA-poistot ja arvonalentumiset*				1	1
Oikaistu liikevoitto	32	0	14	-5	41
Oikaistu liikevoitto- %	3,5	0,0	3,3		1,9

*PPA viittaa sulautumiseen liittyviin käyvän arvon oikaisuihin.

140YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Sitoutunut pääoma segmenteittäin

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Asuminen	994	1 054
Toimitilat	245	247
Infra	-65	36
Muut erät	227	266
Segmentit yhteensä	1 401	1 603
Täsmäytys*		15
Sitoutunut pääoma yhteensä	1 401	1 618

*Täsmäytysrivi liittyy myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin ja näihin liittyviin velkoihin, jotka eivät ole osa konsernitaseella esitettyjä

sitoutuneen pääoman eriä.

MAANTIETEELLISET TIEDOT

Liikevaihto maantieteellisesti jaoteltuna esitetään liitetiedossa Asiakassopimukset. Pitkäaikaiset varat esitetään alla olevassa taulukossa

varojen sijainnin mukaan.

Pitkäaikaiset varat ilman pitkäaikaisia saamisia ja oman pääoman ehtoisia

sijoituksia

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Suomi	339	390
CEE
Baltian maat	6	3
Tšekki, Slovakia ja Puola	24	31
Skandinavia
Ruotsi	1	1
Konserni yhteensä	369	426

141YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

4. ASIAKASSOPIMUKSET

LAATIMISPERIAATE

Myyntituottojen esittäminen ja arvostaminen

YIT esittää liikevaihdossa asiakassopimuksista saadut myyntituotot, joista on vähennetty

välilliset verot ja alennukset. Asiakkaalta saatavaksi odotettu transaktiohinta, joka sisältää

muuttuvat osuudet kuten mahdolliset sakot ja työsuoritteisiin perustuvat lisäpalkkiot,

arvioidaan sopimuksen alkaessa. Muuttuvan transaktiohinnan määrä tai osa siitä

huomioidaan myyntituottojen tuloutuksessa kuitenkin vain siihen asti kuin on

todennäköistä, ettei kirjattujen myyntituottojen määrään jouduta tekemään merkittävää

peruutusta, kun muuttuvaan transaktiohintaan liittyvä epävarmuustekijä myöhemmin

poistuu. Arvioitu transaktiohinta päivitetään jokaisen raportointikauden lopussa. Kulut,

jotka syntyvät ennen sopimuksen saamista ja jotka eivät ole aktivointikelpoisia muiden

standardien mukaan, kirjataan kuluksi. YIT aktivoi sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat

menot, jotka täyttävät aktivointikriteerit, ja jaksottaa ne kuluksi täyttämisasteen mukaisesti.

Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot ovat YIT:llä tyypillisesti tontteihin liittyviä

menoja rakentamishankkeissa, joissa tontti ja rakentamispalvelu muodostavat yhden

suoritevelvoitteen. Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot esitetään taseen Vaihto-

omaisuus-erässä. Joissakin asiakassopimuksissa asiakkaan suorittaman maksun ja yhtiön

työsuoritteen luovuttamisen välissä on ajallisesti merkittävä ero. YIT soveltaa käytännön

apukeinoa eikä oikaise luvattua vastikemäärää rahoituskomponentin vaikutuksilla, kun

työsuoritteen luovutuksen ja maksun välissä odotetaan olevan enintään vuoden pituinen

aika. Merkittävä rahoituskomponentti kirjataan, jos 12 kuukauden rahoituspositio ylittyy ja

vuoden keskimääräinen rahoituskorko on sopimuksen kannalta merkittävä.

Suoritevelvoitteet

Transaktiohinta kohdennetaan suoritevelvoitteille erillismyyntihintoihin perustuen, jos

sopimukseen liittyy enemmän kuin yksi suoritevelvoite. Pääsääntöisesti rakentamisessa

on kyse yhden integroidun kokonaisuuden toimittamisesta, jolloin sopimuksessa on yksi

suoritevelvoite. Erityispiirteitä suoritevelvoitteiden osalta on kuvattu jäljempänä.

Lainsäädännöstä tai yleisistä ehdoista tulevat takuut eivät vaikuta liikevaihdon

tulouttamiseen, koska ne ovat varauksina käsiteltäviä varmennustyyppisiä takuita. Mikäli

YIT on sitoutunut lakia tai yleisiä ehtoja pidempiin takuuaikoihin, tavanomaisen takuun

ylittävä osuus erotetaan tuloutuksessa omaksi suoritevelvoitteeksi ja siihen liittyvä osuus

transaktiohinnasta tuloutetaan vasta palvelun toteutuessa. Tyypilliset sopimusmuutokset

ovat lisä- ja muutostöitä, jotka useimmiten eivät lisää erotettavissa olevia palveluita ja/tai

tuotteita, ja ne käsitellään näin ollen osana alkuperäistä sopimusta. Mikäli lisä- ja/tai

muutostyö täyttäisi erillisen suoritevelvoitteen kriteerit, käsitellään se erikseen vain mikäli

se on YIT:n määrittämän olennaisuusrajan perusteella olennainen.

Tuloutusajankohta ja täyttämisasteen määrittäminen

Myyntituottojen tuloutus tapahtuu kunkin suoritevelvoitteen osalta erikseen sen mukaan,

kuinka määräysvalta tavaran tai palvelun osalta asiakkaalle siirtyy. YIT:llä on sekä ajan

kuluessa että yhtenä ajankohtana tuloutettavia myyntituottoja, joita kuvataan tarkemmin

jäljempänä. Ajan kuluessa tuloutettavien myyntituottojen määrittäminen perustuu

panokseen perustuvaan täyttämisasteeseen. Joissakin olosuhteissa esimerkiksi

sopimuksen varhaisissa vaiheissa YIT ei mahdollisesti pysty kohtuudella määrittämään

suoritevelvoitteen lopputulemaa, mutta se odottaa saavansa suoritevelvoitteen

täyttämiseksi syntyneet menot katetuiksi. Näissä olosuhteissa YIT kirjaa myyntituottoja

vain syntyneiden menojen määrään asti, kunnes se pystyy kohtuudella määrittämään

suoritevelvoitteen lopputuleman. Mikäli on todennäköistä, että asiakassopimuksen

valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaiskustannukset ylittävät asiakassopimuksesta

saatavan transaktiohinnan, odotettavissa oleva ennakoitu tappio kirjataan varauksena

kuluksi.

Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja -velat

Jos sopimuksen laskutus on raportointihetkellä pienempi kuin täyttämisasteen perusteella

kirjatut myyntituotot, esitetään erotus asiakassopimukseen perustuvana omaisuuseränä

taseen Myyntisaamiset ja muut saamiset -erässä. Jos sopimuksen laskutus on

raportointihetkellä suurempi kuin sopimuksen täyttämisasteen perusteella kirjatut

myyntituotot, esitetään erotus asiakassopimukseen perustuvana velkana taseen

lyhytaikaisissa veloissa Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot -erässä.

Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat -erässä esitetään Suomen tulouttamattomiin

myytyihin omaperusteisiin hankkeisiin liittyvät taloyhtiölainaosuudet ja

tonttivuokrasopimusvelat.

Tulouttamisen erityispiirteet

Omaperusteinen asuinrakentaminen Suomessa

Omaperusteiset asuinrakennushankkeet ovat YIT:n itse kehittämiä hankkeita, joita ei ole

myyty rakentamisen alkaessa ja joista myydään yksittäisiä asuinhuoneistoja rakentamisen

aikana kokonaisen rakennuksen sijaan. YIT urakoi perustamalleen asunto-osakeyhtiölle

asuinrakennuksen. YIT myy rakentamansa asuinrakennuksen huoneistot myymällä

kuluttajalle huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. Omaperusteisessa

asuinrakentamisessa sovelletaan RS-turvajärjestelmää, jolla suojataan

rakentamisvaiheessa ostajan oikeudet. Omaperusteiseen asunto-osakeyhtiöön liittyvät

rakentamisvaiheen päätökset on määritelty etukäteen RS-asiakirjoissa. Asunto-

osakeyhtiö ei harjoita liiketoimintaa, ja päätökset tehdään edellä mainittujen asiakirjojen

mukaisesti. YIT kirjaa asunto-osakkeiden myyntituotot IFRS 15 -standardin mukaan. IFRS

15:n mukaan käsittely kuvastaa parhaiten liiketoimen taloudellista substanssia.

Kun asiakas ja YIT allekirjoittavat kauppakirjan, syntyy YIT:lle IFRS 15:n mukainen sitova

myyntisopimus. Vaikka asiakkaalla on lakisääteinen oikeus perua kauppa, YIT katsoo

sopimuksen perumisesta aiheutuvan vahingonkorvauksen olevan asiakkaalle merkittävä

ja sopimuksen täyttävän näin ollen IFRS 15:n kriteerit sitovuudesta. YIT soveltaa

myyntisopimukseen IFRS 15:n viisivaiheista mallia.

Transaktiohinta ja tuloutusajankohta

Omaperusteisessa asuntorakentamisessa yksittäiset asuinhuoneistot ovat erillisiä

suoritevelvoitteita. YIT saa ennakkomaksuja rakentamisen aikana myydyistä asunnoista,

joista osa tapahtuu yli 12 kuukautta ennen asuinrakennuskohteen luovuttamista. YIT ei

kirjaa näille maksuille rahan aika-arvoa, koska johdon näkemys on, että yksittäisen

sopimuksen kannalta rahoituskomponentti ei ole merkittävä. Omaperusteisten

asuntorakentamisprojektien transaktiohinta sisältää muuttuvia elementtejä kuten

myöhästymissakkoja. Lisäksi yksittäisen myydyn asuinhuoneiston transaktiohinta sisältää

myytyyn asuntoon kohdistuvan taloyhtiölainaosuuden, jonka takaisinmaksusta vastaa

huoneiston ostaja. Suomalaisissa omaperusteisissa asuinrakennushankkeissa on

tyypillistä, että osa rakentamisen kustannuksista katetaan yhtiölainoilla, jonka asunto-

osakeyhtiö nostaa nimissään. YIT:n asuinhuoneistojen myynnistä saamat

kokonaiskauppahinnat eli transaktiohinnat sisältävät sekä asiakkaiden maksamat

142YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

kauppahinnat että huoneistoihin kohdistuvat lainaosuudet. Keskeneräisten

omaperusteisten asuinrakennushankkeiden osalta taloyhtiölainat esitetään konsernin

taseessa joko korollisena velkana (myymättömät huoneistot) tai muuna

asiakassopimukseen perustuvana velkana (myydyt huoneistot). Hankkeen valmistuttua

asiakassopimuksiin perustuvat velat kirjataan tuotoksi liikevaihtoon. Liikevaihto

omaperusteisesta asuntorakentamisesta tuloutetaan yhtenä ajankohtana kohteen

valmistuessa, kun asuinhuoneiston määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Suomessa

asuntokauppalain mukaisen peruutusoikeuden takia ajan kuluessa tuloutuksen kriteerit

eivät täyty.

Omaperusteinen asuinrakentaminen Itäisen Keski-Euroopan ja Baltian maissa

Tuloutusajankohta

Liikevaihto omaperusteisesta asuntorakentamisesta tuloutetaan yhtenä ajankohtana

viranomaisluvan saannin jälkeen, kun YIT katsoo tosiasiallisesti täyttäneensä

suoritevelvoitteensa.

Omaperusteinen toimitilarakentaminen

Suoritevelvoitteiden määrittäminen

Sovittu työn laajuus määrittää suoritevelvoitteen. Jos sopimus sisältää useamman kuin

yhden rakennuksen rakentamisen, jokainen rakennus on erillinen suoritevelvoite.

Sopimukset, joissa YIT myy sekä tontin että rakentamispalvelun, käsitellään yhtenä

suoritevelvoitteena, koska rakentamispalvelun lopputuotos eli rakennus on merkittävästi

integroitunut tontin kanssa, rakennusta ei myöhemmin voi erottaa tontista eikä tonttia

voida käyttää muihin tarkoituksiin enää rakennuksen valmistuttua. Vuokrausvelvoitteen

sisältävät hankkeet eli ns. vuokravastuuvelvoite muodostaa yhden suoritevelvoitteen

rakentamispalvelun kanssa. Näissä hankkeissa YIT:n lupaus asiakkaalle on toimittaa

sovitulla tavalla rakennettu tai perusparannettu ja vuokrattu kohde eli johdon näkemyksen

mukaan kokonaislupaus asiakkaalle on sovittu määrä rahavirtaa kohteen vuokratuottoina

erillisen rakennuspalvelun ja vuokrauspalvelun sijaan.

Transaktiohinnan määrittäminen

Sopimusten transaktiohinnat sisältävät muuttuvia elementtejä kuten mahdollisia

viivästyssakkoja, suoritukseen liittyviä palkkioita, laatusakkoja sekä liikekohteiden

mahdolliset vuokravastuuvelvoitteet. Vuokrattujen neliöiden ja neliöhintojen perusteella

määräytyvä kauppahinnan osuus käsitellään muuttuvana vastikkeena osana

transaktiohintaa. Vuokravastuuvelvoitteiden määrää ja todennäköisyyttä arvioidaan

hankkeen edetessä.

Tuloutusajankohta ja täyttämisasteen määrittäminen

Omaperusteisissa toimitilahankkeissa ajan kuluessa tulouttamisen kriteerien täyttyminen

arvioidaan sopimusehtojen perusteella sopimuskohtaisesti. Omaperusteiset

toimitilahankkeet, joissa ajan kuluessa tulouttamisen kriteerit eivät täyty, tuloutetaan

yhtenä ajankohtana määräysvallan siirtyessä asiakkaalle eli kohteen valmistuttua

asiakkaalle luovuttamisen hetkellä.

YIT käyttää panokseen perustuvaa menetelmää täyttämisasteen mittaamisessa.

Täyttämisaste määritellään rakentamispalvelun tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta

työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista.

Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot

Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot ovat tontteihin liittyviä menoja

rakentamishankkeissa, joissa tontti ja rakentamispalvelu muodostavat yhden

suoritevelvoitteen.

Urakkarakentaminen

Suoritevelvoitteet ja transaktiohinnan määrittäminen

Suoritevelvoitteiden määrä riippuu sopimuksesta, ja se analysoidaan aina

sopimuskohtaisesti. Useimmissa tapauksissa kyse on kuitenkin integroidun

kokonaisuuden toimittamisesta, joka muodostaa yhden suoritevelvoitteen.

Transaktiohinnat sisältävät muuttuvia elementtejä, kuten mahdollisia viivästyssakkoja

sekä bonuksia. Erityisesti allianssihankkeissa bonukset saattavat olla merkittäviä.

Tuloutusajankohta ja täyttämisasteen määrittäminen

Ajan kuluessa tulouttamisen kriteerit täyttyvät pääosassa urakoinnin asiakassopimuksia,

koska työ tehdään useimmiten asiakkaan maa-alueelle. Toisin sanoen asiakkaalla on

määräysvalta omaisuuserään, johon työ suoritetaan. YIT käyttää panokseen perustuvaa

menetelmää täyttämisasteen mittaamisessa. Täyttämisaste määritellään

rakentamispalvelun tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen

osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista.

Tuulivoimahankkeet

Suoritevelvoitteet

Tuulivoimaprojektien asiakassopimukset, joissa YIT myy asiakkaalle projektioikeudet sekä

urakoinnin, sisältävät kaksi erillistä suoritevelvoitetta.

Tuloutusajankohta

Tuulivoimaprojektien projektioikeuksien myynnin YIT tulouttaa, kun asiakas saa laillisen

omistusoikeuden oikeuksiin ja näin ollen määräysvallan. Urakointi tuloutetaan ajan

kuluessa.

Elinkaari- ja PPP-hankkeet

Kaikissa elinkaari- ja PPP-hankkeissa on maksuperusteena kohteen käytettävyys tai

laatu, jolloin taseeseen kirjattavaa aineetonta oikeutta ei synny.

Kaikki ne hankkeet, joissa YIT on suorana sopimusosapuolena asiakkaaseen nähden,

ovat asiakkaan rahoittamia. Näissä hankkeissa rakentamis- tai

perusparantamispalveluista ja ylläpitovaiheista saamansa myyntituotot YIT tulouttaa ajan

kuluessa erillisinä suoritevelvoitteina. YIT saa maksut rakentamisaikana rakentamisen

edistymiseen perustuen. Palvelujaksolla YIT saa maksut kuukausittain, mikä vastaa

tuotettuja palveluita. Elinkaari- ja PPP-hankkeissa on käytettävyysvähennyksiä, jotka

käsitellään muuttuvina vastikkeina. Rakentamisvaiheen vastike on sidottu

rakennuskustannusindeksiin ja palvelujaksot ylläpidon indeksiin. Indeksit tarkistetaan

vuosittain. YIT:llä ei ole kohteisiin liittyvää merkittävää oheiskäyttöoikeutta.

Hankkeet, joissa sopimusosapuolena asiakkaaseen nähden on YIT:n ja toisen osapuolen

perustama yhteisyritys, on toteutettu mallilla, jossa rahoituksesta vastaa yhteisyritys. YIT

toimii urakoitsijana ja palveluntuottajana yhteisyritykselle ja kirjaa myyntituotot

aikaisemmin kuvatulla tavalla.

YIT on myös osapuolena konsortioissa, jotka ovat asiakkaaseen nähden

sopimusosapuolena. YIT vastaa näissä hankkeissa kohteen rakentamisesta. YIT saa

maksut rakentamisaikana rakentamisen edistymiseen perustuen ja tulouttaa ajan

kuluessa rakentamispalvelut.

143YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

MYYNTITUOTTOJEN ARVOSTAMINEN JA KIRJAAMINEN

Suurin osa YIT:n liiketoiminnasta on projektiluontoista, ja projektit saattavat jakaantua

usealle eri vuodelle. Projektien tuloutus ajan kuluessa perustuu ennustettuihin tuottoihin ja

kustannuksiin sekä projektin luotettavaan täyttämisasteen määrittämiseen. Nämä

sisältävät merkittävissä määrin johdon arvioita, joita kuvataan tarkemmin jäljempänä.

Johdon merkittävään harkintaan perustuvat ratkaisut myyntituottojen arvostamisessa ja

kirjaamisessa liittyvät suoritevelvoitteiden määrään, arvioihin sopimuksen

transaktiohinnasta eli toteutuvista myyntituotoista, täyttämisasteen määrittämiseen,

tuloutuksen ajoittumiseen omaperusteisissa asuinrakennushankkeissa sekä Suomen

omaperusteisiin asuinrakennushankkeisiin.

Suoritevelvoitteiden määrä

Suoritevelvoitteita tunnistaessaan YIT:n johto arvioi muun muassa eri tehtävien ja

palveluiden välistä yhteyttä ja sitä, voiko asiakas hyötyä niistä erikseen. Merkittävä johdon

harkinta suoritevelvoitteiden tunnistamisessa liittyy rakentamispalvelun ohessa

toimitettaviin suoritteisiin. Johdon harkintaan perustuva ratkaisu on käsitellä

rakentamispalvelu ja asiakassopimukseen sisältyvä tontin luovutus yhtenä

suoritevelvoitteena, koska rakentamispalvelun lopputuotos eli rakennus on merkittävästi

integroitunut tontin kanssa, rakennusta ei myöhemmin voi erottaa tontista eikä tonttia

voida käyttää muihin tarkoituksiin enää rakennuksen valmistuttua. Tuulivoimaprojektien

asiakassopimukset, joissa YIT myy asiakkaalle projektioikeudet sekä urakoinnin sisältävät

kaksi erillistä suoritevelvoitetta. YIT:n johdon harkinnan mukaan joihinkin

toimitilahankkeisiin liittyvä vuokrausvelvoite eli niin sanottu vuokravastuuvelvoite

muodostaa yhden suoritevelvoitteen rakentamispalvelun kanssa. Näissä hankkeissa YIT:n

lupaus asiakkaalle on toimittaa sovitulla tavalla rakennettu tai perusparannettu ja

vuokrattu kohde, eli johdon näkemyksen mukaan kokonaislupaus asiakkaalle on sovittu

määrä rahavirtaa kohteen vuokratuottoina erillisen rakennuspalvelun ja vuokrauspalvelun

sijaan.

Transaktiohinnan määrittäminen

Myyntituottojen määrittämiseksi johto joutuu arvioimaan asiakkaalta saatavaksi

odotettuun transaktiohintaan vaikuttavia tekijöitä, jotka sisältävät muuttuvat osuudet

kuten sakot ja työsuoritteisiin perustuvat lisäpalkkiot. YIT sisällyttää transaktiohintaan

muuttuvat vastikkeet kuten sakot ja työsuoritteisiin perustuvat lisäpalkkiot, joiden osalta

on erittäin todennäköistä, että kirjattuihin myyntituottoihin ei jouduta myöhemmin

tekemään merkittävää peruutusta, kun muuttuvaan vastikkeeseen liittyvä epävarmuus

ratkeaa. YIT arvioi alkuperäisen transaktiohinnan sopimuskohtaisesti. YIT solmii vain

sopimuksia, jotka sen arvion mukaan todennäköisesti toteutetaan sovitun mukaisesti.

Tämän takia alkuperäisessä transaktiohinnassa ei tyypillisesti arvioida sakkoja

toteutuviksi. Muuttuvat vastikkeet arvioidaan uudelleen jokaisella raportointihetkellä

sopimuskohtaisesti.

Merkittävät bonukset liittyvät pääsääntöisesti infra-allianssihankkeisiin, joissa kaikki

allianssin osapuolet vaikuttavat bonusten toteutumiseen. Koska bonusten toteutuminen

ei ole yksinomaan YIT:n suorituksen onnistumisesta johtuvaa, YIT rajoittaa muuttuvan

vastikkeen tuloutusta eikä sisällytä vain oman suorituksensa perusteella bonuksia

transaktiohintaan. Bonusten toteutumisen todennäköisyyttä arvioitaessa huomioidaan

allianssin kaikkien osapuolien suoriutuminen yhtenä kokonaisuutena.

Merkittäviä muuttuvia vastikkeita liittyy joihinkin asiakassopimuksiin

vuokravastuuvelvoitteina. Tällöin YIT:n saama vastike muuttuu kohteen vuokrauksen

onnistumisen perusteella eli toteutuneiden vuokrausasteiden ja -hintojen perusteella. YIT

rajoittaa näissä sopimuksissa muuttuvan vastikkeen tuloutusta eikä tulouta sellaista

muuttuvan vastikkeen osuutta, jonka toteutuminen ei ole erittäin todennäköistä. Johto

tekee arvion erittäin todennäköiseksi arvioidun muuttuvan vastikkeen määrästä

kohdekohtaisesti historiatiedon ja kohdekohtaisen aineiston perusteella.

Joissakin tapauksissa YIT:llä ja asiakkaalla saattaa ilmetä erimielisyyksiä YIT:n asiakkaalle

esittämien erilaisten vaatimusten suhteen. Erimielisyydet saattavat esimerkiksi johtua lisä-

ja muutostöistä, puutteista suunnitelmissa sekä hankkeen aikatauluun vaikuttavista

häiriöistä. Näissä tapauksissa YIT arvioi juridisen asemansa ja soveltaa IFRS 15

sopimusmuutokset -ohjeistusta.

Täyttämisasteen määrittäminen

Rakennushankkeissa YIT käyttää täyttämisasteen määrittämiseen panokseen perustuvaa

menetelmää. Johdon harkinnan mukaan kertyneiden kustannusten eli raaka-aineiden,

työpanoksen ja muiden hanketta kohti valmistumista edistävien toimenpiteiden

kerryttämien kustannusten suhteuttaminen ennustettuihin kokonaiskustannuksiin kuvaa

todenmukaisimmin rakennushankkeen etenemistä kohti valmistumista. Vastaavasti

toteutumatta olevat kustannukset suhteessa ennustettuihin kokonaiskustannuksiin

kuvaavat  täyttämättä olevan suoritteen määrää eli YIT:n velvoitetta täyttää osittain

luovuttamattoman suoritevelvoitteen osuutta.

Panoksiin perustuvissa täyttämisasteen määrittämismenetelmissä luotettavan arvion

tekemiseksi sopimuksen toteuttamiseksi arvioidut kustannukset määritellään ja

yksilöidään mahdollisimman tarkasti. Asiakassopimusten kokonaistuloksen laskenta

sisältää arvioita myös sopimuksen loppuunsaattamiseksi tarvittavien

kokonaiskustannusten kehittymisestä. Kokonaiskustannusennuste saattaa sisältää myös

arvioita kiistanalaisiin aliurakoitsijoiden kustannuksiin liittyen. Näiden vaikutusta

kustannusennusteeseen arvioidessaan YIT:n johto arvioi niiden tilanteen sen hetkiseen

parhaaseen tietoon perustuen. Yhtiön johdon tekemästä huolellisesta arviosta huolimatta

lopputulema voi erota arviosta. Sopimusten tulouttamiseen liittyviä arvioita päivitetään

säännöllisesti ja luotettavasti.

Mikäli arviot ajan kuluessa tuloutettavan asiakassopimuksen lopputulemasta muuttuvat,

tuloutettua myyntiä ja voittoa muutetaan sillä raportointikaudella, jolla muutos on ensi

kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Kun on todennäköistä, että asiakassopimuksen valmiiksi

saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät asiakassopimuksesta saatavat

kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Tuloutuksen ajoittuminen omaperusteisissa asuinrakennushankkeissa

YIT:n johto tekee maakohtaista harkintaa suoritevelvoitteiden täyttymisen ajoittumisesta.

Harkintaa tehdessään johto tarkastelee muun muassa paikallista lainsäädäntöä ja

asiakassopimusten ehtoja arvioidessaan määräysvallan siirtymisen kriteereitä. Arvioinnin

keskeisiä seikkoja ovat, että YIT on täyttänyt sopimuksen mukaisen suoritevelvoitteensa,

viranomainen on hyväksynyt kohteen käyttöönotettavaksi ja YIT:llä on oikeus maksuun

asiakkaalta.

Suomen omaperusteiset asuinrakennushankkeet

Suomessa asuntojen myynti on yhtiökuorena toimivan asunto-osakeyhtiön osakkeiden

myyntiä. Omaperusteisessa asuinrakentamisessa sovelletaan RS-turvajärjestelmää, jolla

suojataan rakentamisvaiheessa ostajan oikeudet. Omaperusteiseen asunto-osakeyhtiöön

liittyvät rakentamisvaiheen päätökset on määritelty etukäteen RS-asiakirjoissa. Asunto-

osakeyhtiö ei harjoita liiketoimintaa ja päätökset tapahtuvat edellä mainittujen asiakirjojen

mukaisesti. Transaktion todellisen luonteen perusteella myynti käsitellään IFRS 15:n

mukaisena myyntituottona.

144YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

LIIKEVAIHDON JAOTTELU

Konsernin liikevaihto koostuu myyntituotoista asiakassopimuksista. YIT:n tarjoamia palveluita ja tuotteita kuvataan Segmenttitiedot-liitetiedossa. Muun tyyppisiä tuottoja kuvataan liitetiedossa Liiketoiminnan muut tuotot.

2024
Milj. euroa	Asuminen	Toimitilat	Infra	Muut erät	Konserni
Markkina-alue
Suomi	399	550	361	—	1 309
CEE	304	182	—	—	486
Baltian maat	82	173	—	—	256
Tšekki, Slovakia, Puola	222	9	—	—	231
Skandinavia	—	—	25	—	25
Ruotsi	—	—	31	—	31
Norja	—	—	-7	—	-7
Segmenttien välinen myynti	28	2	8	-38	—
Yhteensä	731	734	393	-38	1 820

2024
Milj. euroa	Asuminen	Toimitilat	Infra	Muut erät	Konserni
Liikevaihdon tuloutusajankohta
Ajan kuluessa	192	711	385	—	1 287
Yhtenä ajankohtana	511	21	—	—	533
Segmenttien välinen myynti	28	2	8	-38	—
Yhteensä	731	734	393	-38	1 820

145YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

2023
Milj. euroa	Asuminen	Toimitilat	Infra	Muut erät	Konserni
Markkina-alue
Suomi*	628	669	328	-3	1 622
CEE	285	176	—	—	460
Baltian maat	75	171	—	—	246
Tšekki, Slovakia, Puola*	210	4	—	—	214
Skandinavia	—	—	81	—	81
Ruotsi	—	—	82	—	82
Norja	—	—	-1	—	-1
Segmenttien välinen myynti	—	-1	28	-28	—
Yhteensä	912	843	437	-30	2 163

*Vuoden 2023 luvut Asuminen-segmentin osalta on oikaistu.

2023
Milj. euroa	Asuminen	Toimitilat	Infra	Muut erät	Konserni
Liikevaihdon tuloutusajankohta
Ajan kuluessa	300	788	406	-3	1 490
Yhtenä ajankohtana	613	56	3	—	672
Segmenttien välinen myynti	—	-1	28	-28	—
Yhteensä	912	843	437	-30	2 163

146YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

ASIAKASSOPIMUKSIIN PERUSTUVAT OMAISUUSERÄT JA VELAT

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät	50	76
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot
Pitkäaikaiset asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot	5	5
Lyhytaikaiset asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot	199	248
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot yhteensä	204	252
Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat
Myytyjen huoneistojen taloyhtiölainaosuudet	4	7
Myytyjen huoneistojen vuokratonttien vuokrasopimusvelat	1	3
Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat yhteensä	5	10

Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot sisältävät ajan kuluessa tuloutettavien hankkeiden työnetenemän ylittävät

asiakassuoritukset sekä tulouttamattomiin myytyihin omaperusteisiin hankkeisiin liittyvät asiakassuoritukset. Lyhytaikaiset saadut ennakot

tuloutuvat seuraavan vuoden aikana.

Asiakassopimuksiin liittyvät takuuvaraukset sekä 10-vuotisvastuuvaraukset esitetään liitetiedossa 25 Varaukset.

SUORITEVELVOITTEET

Osittain täytetyille tai kokonaan täyttämättä oleville suoritevelvoitteille kohdistettu transaktiohinta liittyy myytyihin hankkeisiin.

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Tulouttamaton transaktiohinta	2 318	2 345
Seuraavana vuonna tuloutettava	1 170	1 266
Myöhemmin tuloutettava	1 149	1 080

YHTEISET TOIMINNOT

YIT:n tyypillisiä yhteisiä toimintoja ovat työyhteenliittymät ja konsortiot. Konsortiot on lueteltu elinkaari- ja PPP-hankkeet taulukossa.

Työyhteenliittymä ei ole erillinen oikeushenkilö, ja se perustetaan vain yhden projektin toteuttamista varten, minkä jälkeen se puretaan.

Työyhteenliittymä tekee yhteisen tarjouksen ja sopimuksen, josta työyhteenliittymän osapuolet vastaavat yhteisvastuullisesti asiakkaaseen ja

kolmansiin nähden.

Alla olevassa taulukossa luetellaan merkittävimpiä työyhteenliittymiä.

Hanke	Segmentti	Sopimuspäivämäärä	Sopimuksen kokonaisarvo työyhteenliittymälle, milj. eur
Kruunusillat	Infra	09/2021	126
Espoon kaupunkirata AU2	Infra	02/2024	36

147YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

ELINKAARI- JA PPP-HANKKEET

Elinkaari- ja PPP-hankkeissa (Public Private Partnership) palveluntuottaja suunnittelee ja rakentaa tai perusparantaa palvelujen

tuottamisessa käytettävän kohteen, kuten koulun tai tiestön, ja ylläpitää sitä sopimuskauden ajan. Ylläpidon sopimuskausi on tyypillisesti

pitkä, 20–25 vuotta. Elinkaari- ja PPP-hankkeita käytetään suurissa julkisissa rakentamis- ja korjausrakentamisprojekteissa, asiakkaana on

tyypillisesti julkinen sektori. YIT:llä on hankkeita, joissa se itse vastaa asiakkaaseen nähden kaikista sopimusvelvoitteista, sekä hankkeita,

jotka on toteutettu yhteisyrityksen tai konsortion kautta yhdessä toisen osapuolen kanssa.

Hanke	Sopimuspäivämäärä	Rakennusvaihe	Palvelujakso	Kokonaisarvo, milj. eur*
Oulu, Kastellin monitoimitalo	06/2006	päättynyt	päättyy 2039	86
Kuopio, kouluja ja päiväkoti	12/2009	päättynyt	päättyy 2036	94
Jyväskylä, Huhtasuon koulukeskus	03/2012	päättynyt	-**	26
Espoo, Lintuvaaran koulu ja päiväkoti	01/2014	päättynyt	-**	15
Pudasjärvi, koulukampus	03/2014	päättynyt	päättyy 2041	41
Espoo, Päivänkehrän koulu	03/2015	päättynyt	-**	14
Kokkola, Torkinmäen koulu	04/2015	päättynyt	-**	9
Hollola, Heinsuo ja Kalliolan koulu	06/2015	päättynyt	päättyy 2037	49
E18 Hamina- Vaalimaa (PPP-hanke)	06/2015	päättynyt	päättyy 2034	378
Pudasjärvi, palvelutalo	11/2015	päättynyt	päättyy 2036	12
Porvoo, kouluja ja päiväkoteja	12/2015	päättynyt	päättyy 2038	61
Kuopio, Jynkän ja Karttulan koulut	06/2016	päättynyt	päättyy 2038	37
Hämeenlinna, Nummikeskus	06/2016	päättynyt	-**	19
Parkano, koulukampus	03/2017	päättynyt	päättyy 2039	25
Sodankylä hyvinvointikeskus	06/2017	päättynyt	päättyy 2039	31
Kirstin koulu ja päiväkoti	10/2017	päättynyt	-**	22
Kuopio, Hiltulanlahden koulu	12/2017	päättynyt	päättyy 2039	26
Kuopio, Kuntolaakso	12/2017	päättynyt	-**	18
Imatra, koulukampus	05/2018	päättynyt	päättyy 2040	55
Juva, koulukampus	01/2019	päättynyt	päättyy 2040	33
Helsinki, Vuosaaren lukio	08/2019	päättynyt	-**	20
Pudasjärvi, Hyvän olon keskus	10/2019	päättynyt	päättyy 2041	36
Lappeenranta, Lauritsalan koulu	11/2019	päättynyt	päättyy 2041	32
Viherlaakson koulu ja lukio	12/2016	päättynyt	-**	27
Espoo, Tuomarilan koulu	10/2019	päättynyt	-**	16

Hanke	Sopimuspäivämäärä	Rakennusvaihe	Palvelujakso	Kokonaisarvo, milj. eur*
Sodankylä monitoimitalo	08/2020	päättynyt	päättyy 2042	35
Rajalan koulun laajennus	12/2020	päättynyt	päättyy 2036	4
Hiltulanlahden koulun laajennus	12/2017	päättynyt	päättyy 2039	2
Espoo, Laajalahden koulu	10/2019	päättynyt	-**	16
Etelä-Nummelan koulu ja päiväkotikeskus	04/2021	päättynyt	päättyy 2043	37
Valkealan monitoimitalo	06/2021	päättynyt	päättyy 2043	38
Espoo, kouluja (PPP-hanke)	06/2020	päättynyt	päättyy 2042	300
Vääksyn yhteiskoulu	02/2022	päättynyt	päättyy 2044	28
Gesterbyn koulukeskus	10/2022	päättyy 2026	päättyy 2045	64
Kuopio, Jynkän koulun laajennus	05/2023	päättynyt	päättyy 2037	4
Siilinjärvi, Siilinlahden koulu	07/2023	päättyy 2025	päättyy 2045	24
Siilinjärvi, Ahmon koulu	07/2023	päättyy 2027	päättyy 2047	45
Melkinlaiturin peruskoulu ja päiväkoti	08/2024	päättyy 2027	päättyy 2047	44

*Perustuu arvioon sopimuksen kokonaisarvosta sopimuksentekohetkellä. Konsortioiden osalta ilmoitettu YIT:n osuus. PPP-hankkeiden osalta on

ilmoitettu koko hankkeen arvo.

**Elinkaarihanke toteutettu konsortiona (yhteinen toiminto), jossa YIT vastaa rakentamisesta ja konsortion toinen osapuoli vastaa ylläpidosta.

148YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

5. HANKITUT JA MYYDYT LIIKETOIMINNOT

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

Liiketoimintoja myydessä kauppahintaan voi liittyä sekä kiinteitä että muuttuvia osuuksia. Muuttuva kauppahinta voi olla sidottu esimerkiksi

myydyn liiketoiminnan tuottoon YIT:n määräysvallan päättymisen  jälkeen. Muuttuvan kauppahinnan luonteen vuoksi on näin ollen

mahdollista, että määräysvallan päättymisen hetkellä kirjattu arvioitu muuttuva kauppahinta vielä myöhemmillä kausilla muuttuu. Muuttuvan

kauppahinnan arvioinnissa käytetään ensisijaisesti markkinoilta sekä ostajalta saatavissa olevaa tietoa myytyyn liiketoimintaan liittyen.

MYYDYT LIIKETOIMINNOT

YIT ilmoitti 9.1.2024 sopineensa yhtiön sisäisiä kalustopalveluita tuottavan tytäryhtiön, YIT Kalusto Oy:n, koko osakekannan myynnistä

kalustovuokrausliiketoimintaa harjoittavalle Renta Oy:lle. Osana järjestelyä YIT ja Renta solmivat pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen

kalustopalveluiden toimittamisesta YIT:lle Suomessa. Osakekaupan lisäksi YIT myi Rentalle YIT Kalusto Oy:n käytössä olevan, Urjalassa

sijaitsevan kiinteistönsä. Ennen osakekaupan toteuttamista YIT:n infraliiketoimintaan liittyvä erikoiskalusto ja sen parissa työskentelevä

henkilöstö siirtyivät konsernin sisäisellä liiketoimintakaupalla YIT Infra Oy:lle. Myynti saatiin päätökseen 29.2.2024. YIT luokitteli Kalusto Oy:n

myytävänä olevaksi omaisuuseräksi tilinpäätöksessä 2023, koska myynti oli erittäin todennäköinen tilinpäätöshetkellä. YIT Kalusto Oy kuului

Infra-segmenttiin.

YIT kirjasi kaupasta myyntivoiton 19 miljoonaa euroa vuoden 2024 ensimmäiselle vuosineljännekselle. Myynnin velaton kauppahinta oli

yhteensä 37 miljoonaa euroa, ja myynnin rahavirta 34 miljoonaa euroa. YIT lunasti vuokratut käyttöoikeusomaisuuserät YIT Kalusto Oy:lle,

joka oli kaupan toteuttamisen ehtona. Tästä johtuen järjestelyn nettorahavirtavaikutus oli 28 miljoonaa euroa.

YIT myi uusiutuvan energian liiketoimintansa, YIT Energy Oy:n, Eolus Vind AB:lle joulukuussa 2023. Kauppahinta sisältää kiinteän ja

muuttuvan osuuden. YIT kirjasi kaupasta diskontatun kokonaiskauppahinnan 48 miljoonaa euroa sekä myyntivoiton 47 miljoonaa euroa

vuodelle 2023. Diskonttauksen vaikutus kauppahintaan on 4 miljoonaa euroa. Myyntivoitto on esitetty osana liiketoiminnan muita tuottoja.

YIT Energy Oy kuului Infra-segmenttiin.

HANKITUT LIIKETOIMINNOT

Tilikaudella 2024 ja 2023 ei ollut liiketoimintahankintoja.

6. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT JA LOPETETUT TOIMINNOT

LAATIMISPERIAATE

Pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät luokitellaan myytävinä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee

kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään

pääasiassa niiden myynnistä sen sijaan, että se kertyisi niiden jatkuvasta käytöstä, ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon, josta

on vähennetty myynnistä aiheutuvat menot sen mukaan, kumpi näistä on pienempi.

Lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat esitetään erikseen omilla riveillään taseessa myytävinä oleviksi luokiteltuina

omaisuuserinä aina myyntiin asti. Lopetettujen toimintojen tulos raportoidaan erillään jatkuvien toimintojen tuotoista ja kuluista

konsernituloslaskelmassa. Konsernin sisäiset tuotot ja kulut jatkuvien ja lopetettujen toimintojen välillä on eliminoitu lukuun ottamatta

tuottoja ja kuluja, joiden katsotaan jatkuvan lopetettujen toimintojen myymisen jälkeen.

MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT

YIT tiedotti tammikuussa 2024 sopineensa yhtiön sisäisiä kalustopalveluita tuottavan tytäryhtiön, YIT Kalusto Oy:n, koko osakekannan

myynnistä kalustovuokrausliiketoimintaa harjoittavalle Renta Oy:lle. YIT luokitteli Kalusto Oy:n myytävänä olevaksi omaisuuseräksi

tilinpäätöksessä 2023, koska myynti oli erittäin todennäköinen tilinpäätöshetkellä. Myynti saatiin päätökseen 29.2.2024. Tilikauden 2024

lopussa konsernilla ei ollut myytävänä olevia omaisuuseriä.

149YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät ja omaisuuseriin liittyvät velat

Milj. euroa	2023
Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät
Aineelliset hyödykkeet	12
Aineelliset hyödykkeet, vuokratut	5
Myyntisaamiset ja muut saamiset	—
Laskennalliset verosaamiset	1
Vaihto-omaisuus	1
Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät, yhteensä	18
Myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin liittyvät velat
Laskennalliset verovelat	3
Eläkevelvoitteet	—
Vuokrasopimusvelat	5
Ostovelat ja muut velat	3
Tuloverovelat	—
Myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin liittyvät velat, yhteensä	11

150YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

7. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

LAATIMISPERIAATE

Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetään tyypillisesti varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomia tuottoja, kuten vuokratuotot sekä

aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutuksista syntyvät voitot. Vuokratuotot liittyvät pääasiallisesti edelleen vuokrattuihin

käyttöoikeusomaisuuseriin. Vuokrasopimuksiin liittyvää laatimisperiaatetta on kuvattu tarkemmin liitetiedossa Vuokrasopimukset.

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Milj. euroa	2024	2023
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	2	2
Sijoitusten myyntivoitot*	16	48
Vuokratuotot	3	3
Muut tuotot	6	5
Yhteensä	27	57

*Vuoden 2024 luku sisältää yhtiön sisäisiä kalustopalveluita tuottavan tytäryhtiön, YIT Kalusto Oy:n, myyntivoiton 19 miljoonaa euroa. Vuoden 2023

luku sisältää YIT:n uusiutuvan energian liiketoiminnan, YIT Energy Oy:n, myyntivoiton 47 miljoonaa euroa. Myynnin vaikutuksia on kuvattu tarkemmin

liitetiedossa Hankitut ja myydyt liiketoiminnot.

8. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

LAATIMISPERIAATE

Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään muun muassa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot, lyhytaikaisten ja arvoltaan

vähäisten vuokrasopimusten kulut, IT-kulut sekä muita liiketoiminnan kuluja. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi toteutuessaan.

Kehittämismenot aktivoidaan, mikäli IAS 38 -standardin aktivointiedellytykset täyttyvät. Toistaiseksi konsernin kehittämismenot eivät ole

täyttäneet aktivoinnin perusteita.

LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

Milj. euroa	2024	2023
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot	-1	—
Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten kulut	-43	-49
Vapaaehtoiset henkilösivukulut	-7	-9
Matkakulut	-12	-14
IT-kulut	-26	-29
Kiinteistöjen hoitokulut	-2	-2
Asiakassopimuksiin kohdistuvat muut kulut	-57	-59
Muut kulut	-68	-45
Yhteensä	-217	-207

Konsernin kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot olivat 15 miljoonaa euroa (11).

Tilintarkastajille maksetut palkkiot*

Milj. euroa	2024	2023
Lakisääteinen tilintarkastus	-1,3	-1,0
Tilintarkastuslain 1.1,2 §:ssä tarkoitetut toimeksiannot	-0,1	—
Kestävyysraportoinnin varmentaminen	-0,1	—
Muut em. lainkohdan tarkoittamat toimeksiannot	—	—
Veroneuvonta	—	—
Muut palvelut	-0,2	-0,3
Yhteensä	-1,6	-1,3

*Tilintarkastajille maksetut palkkiot vuonna 2024 Ernst & Young sekä vuonna 2023 PricewaterhouseCoopers -ketjuun kuuluville yhtiöille.

151YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

9. TYÖSUHDE-ETUUDET JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄ

LAATIMISPERIAATE

OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Palkkion suoritustavasta riippuen osakepalkkiojärjestelmät kirjataan joko omana pääomana tai rahana maksettavina osakeperusteisina

liiketoimina. Mikäli osakeperusteisesti maksettavaan liiketoimeen sisältyy lähdeverovelvoitteiden nettomääräistä suorittamista koskeva

ominaisuus, luokitellaan liiketoimi kokonaan omana pääomana maksettavaksi. YIT:n osakepalkkiojärjestelmät ovat kokonaan omana

pääomana maksettavia ohjelmia.

Omana pääomana maksettavan etuuden käypä arvo perustuu YIT Oyj:n osakkeen markkinahintaan myöntämispäivänä, josta on

vähennetty odotettavissa olevien osinkojen nykyarvo. Lisäksi etuuden myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä huomioidaan

markkinaperusteisten ehtojen (Total Shareholder Return, TSR) vaikutus. Myöntämispäivän käyvän arvon määrittämisessä käytetään

todennäköisyyksillä painotettuihin arvoihin perustuvaa mallia, jotta otetaan huomioon todennäköisyys sille, että markkinaperusteinen ehto

jää täyttymättä. Kulu kirjataan riippumatta siitä, onko markkinaperusteinen ehto täyttynyt. Ei-markkinaperusteisia ehtoja ja työn suorittamista

koskevaa ehtoa ei oteta huomioon myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä, vaan ne otetaan huomioon niiden osakkeiden määrissä,

joihin oletetaan syntyvän oikeus ansaintajakson lopussa. Omana pääomana maksettavan etuuden käypä arvo jaksotetaan kuluksi

henkilöstökuluihin ja omaan pääomaan oikeuden syntymisajanjaksolle.

IRTISANOMISEN YHTEYDESSÄ SUORITETTAVAT ETUUDET

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavalla velvoitteella tarkoitetaan sellaista kulua, josta yhtiö ei saa vastaavaa työsuoritusta. Irtisanomisen

yhteydessä suoritettavat etuudet kirjataan kuluksi, kun konserni on sitoutunut peruuttamattomasti lopettamaan työntekijöiden työsuhteen

yksityiskohtaisen, asianmukaisen suunnitelman mukaisesti. Lisäksi kuluksi kirjataan etuudet, joita konserni on tarjonnut irtisanomisten

yhteydessä mahdollisesti vapaaehtoisten irtisanoutumisten edistämiseksi. Irtisanottujen henkilöiden etuuksiin liittyvät erilaisten säännöstöjen

perusteella todennäköisesti syntyvät muut velat on arvioitu tilinpäätöshetkellä ja kirjattu kuluksi ja velaksi.

HENKILÖSTÖKULUT JA -MÄÄRÄ

Milj. euroa	2024	2023
Palkat	-219	-252
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	-30	-39
Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt	—	—
Osakeperusteinen palkitseminen	-2	-1
Muut henkilösivukulut	-13	-18
Yhteensä	-264	-310

Henkilöstön lukumäärä oli tilikauden aikana keskimäärin 3 842 (4 717).

OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

YIT:llä on käytössä pitkän aikavälin kannustinjärjestelmänä osakepohjainen kannustinohjelma strategisen muutoksen ja pitkän aikavälin

tuloksellisuuden tukemiseksi. Lisäksi se täydentää käytössä olevia muita palkitsemisen välineitä. Järjestelmän tavoitteena on kannustaa

avainhenkilöitä tavoitehakuisuuteen, palkita erinomaisista suorituksista sekä sitouttaa pitkäaikaiseen työskentelyyn YIT:n palveluksessa.

YIT:n hallituksen jäsenet eivät kuulu tämän osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piiriin.

Osakeohjelmat 2022–2024, 2023–2025 ja 2024–2026

YIT Oyj:n hallitus päätti 16.3.2020 käynnistää uuden avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän. Kannustinohjelma muodostuu

kolmen vuoden ansaintajaksoista. Mahdollinen palkkio määräytyy YIT Oyj:n hallituksen vuosittain kullekin ansaintajaksolle päättämien

mittareiden ja niille asetettujen tavoitetasojen perusteella. Kolmas ansaintajakso on päätetty vuosille 2022–2024, ja sen keskeisinä

mittareina ovat absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR, Total Shareholder Return) ja vastuullisuus (päästövähennys). Neljäs

ansaintajakso on päätetty vuosille 2023–2025, ja sen mittareina ovat absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR, Total

Shareholder Return) ja vastuullisuus (päästövähennys). Viides ansaintajakso on päätetty vuosille 2024–2026, ja sen mittareina ovat

absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR, Total Shareholder Return) ja vastuullisuus (päästövähennys).

Päästövähennystavoite on määritetty ansaintajaksoille 2022–2024 ja 2023–2025 Science Based Targets initiativen Scope 1 ja Scope 2

ehtojen mukaisesti, ja ansaintajaksolle 2024-2026 Science Based Targets initiativen Scope 1, 2 ja 3 ehtojen mukaisesti.. Hallitus päättää

kullekin uudelle ansaintajaksolle myös palkitsemisohjelman piiriin kuuluvat noin 135 avainhenkilöä YIT:n eri toimintamaista.

Kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen osakkeet luovutetaan työ- tai toimisuhteessa olevalle avainhenkilölle kolmannen ansaintavuoden

tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Vuosittain voidaan jakaa ansaintajaksosta riippuen yhteensä enintään 1 999 000 - 2 326 000 brutto-

osaketta. Lisäksi hallitus suosittelee, että johtoryhmän jäsenet pyrkivät omistamaan pitkän aikavälin kannustinohjelman myötä YIT:n

osakkeita arvolla, joka vastaa vähintään puolta vuosipalkasta ja toimitusjohtaja vuosipalkkansa verran ollessaan johtoryhmän jäseninä.

Hallituksella on kaikissa tilanteissa mahdollisuus palkkioiden tarkentamiseen.

152YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Osakepalkkio-ohjelmien tiedot

	Ansaintajakso 2024-2026	Ansaintajakso 2023-2025	Ansaintajakso 2022-2024	Ansaintajakso 2021-2023
Myöntämispäivä	8.5.2024	2.5.2023	19.4.2022	22.2.2021
Annettavat maksimiosakkeet	1 999 000	2 184 000	2 326 000	2 100 000
Ansaintajakson alkamispäivä	1.1.2024	1.1.2023	1.1.2022	1.1.2021
Ansaintajakson päättymispäivä	31.12.2026	31.12.2025	31.12.2024	31.12.2023
Sitouttamisjakson päättymispäivä	31.5.2027	31.5.2026	31.5.2025	06.05.2024
Oikeuden syntymisehdot	Absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR), vastuullisuus (päästövähennys) ja työsuhteen voimassaolo	Absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR), vastuullisuus (päästövähennys) ja työsuhteen voimassaolo	Absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR), vastuullisuus (päästövähennys) ja työsuhteen voimassaolo	ROCE %, absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR), vastuullisuus (CO2 päästövähennysindeksi) ja työsuhteen voimassaolo
Toteutustapa	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake
Osakemäärän kuvaus	Brutto-osake*	Brutto-osake*	Brutto-osake*	Brutto-osake
Järjestelyn piiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärä raportointikauden lopussa	108	108	99	0

* Ilmoitettujen brutto-osakkeiden määrä merkityillä ansaintajaksoilla edustaa osakemäärää ennen osakkeen kokonaistuottoon perustuvaa lisäansaintamahdollisuutta. Lopullinen ansainta voidaan kertoa 1,5 kertoimella, mikäli määritetty TSR-taso saavutetaan.

Muutokset osakemäärissä

	Ansaintajakso 2024-2026	Ansaintajakso 2023-2025	Ansaintajakso 2022-2024	Ansaintajakso 2021-2023
1.1.2024 ulkona olevat osakkeet, kpl		1 945 666	1 411 916	1 143 556
Kaudella myönnetyt	2 017 032	4 365	1 032	0
Kaudella menetetyt	27 000	139 000	172 417	34 000
Kaudella toteutetut	0	0	0	110 956
Kaudella rauenneet	0	0	0	998 600
31.12.2024 ulkona olevat osakkeet, kpl	1 990 032	1 811 031	1 240 531	0

153YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Käyvän arvon laskentaa koskevat tiedot

Myönnettyjen osakkeiden käypä arvo määritetään myöntämishetkellä ja jaksotetaan osakkeiden vapautumiseen asti. Markkinaperusteisen kriteerin laskennassa on käytetty Monte Carlo -simulaatiota. Käypä arvo yhteensä perustuu yhtiön 31.12.2024 tehtyyn arviointiin IFRS 2 -kulujen

määrästä. Tilikaudella myönnettyjen osakepalkkioiden käyvän arvon keskeiset parametrit on esitetty alla olevassa taulukossa.

	2024	2023	2022
Myöntämispäivä	8.5.2024	2.5.2023	19.4.2022
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa	2,01	2,22	3,63
Osakekurssi tilikauden lopussa, euroa	2,49	2,49	2,49
Odotetut osingot, euroa	0,2 %**	0,30	0,56
Arvostusmalli	Monte Carlo	Monte Carlo	Monte Carlo
Riskitön korko	3,0	2,6	0,5
Odotettu keskimääräinen volatiliteetti, %*	34,0	31,0	22
Maturiteetti, vuosia	3,0	2,9	3,1
Käypä arvo, milj. euroa 31.12.2024	1	1	2

*Osakkeen odotettu keskimääräinen volatiliteetti on määritetty laskemalla osakkeen historiallinen volatiliteetti jäljellä olevaa voimassaoloaikaa vastaavalle ajanjaksolle käyttäen päivähavaintoja.

**Vuotuinen osinkotuotto

Osakepalkkio-ohjelmien vaikutus tilikauden tulokseen ja taseeseen

Milj. euroa	2024	2023
Tilikaudella kirjattu kokonaiskulu osakeperusteisiin liiketoimiin liittyen	-1	-1
Tilikaudella kirjattu kulu osakkeina käsiteltäviin liiketoimiin liittyen	-1	-1
Velka osakepalkkio-ohjelmiin liittyen	—	—

YIT arvioi tulevaisuudessa veroviranomaisille osakepalkkio-ohjelmiin liittyvien maksettavien maksujen olevan 1,2 miljoonaa euroa. Todellisten

maksujen määrä voi poiketa arvioidusta.

154YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

10. JOHDON PALKAT JA PALKKIOT

Johdon avainhenkilöihin kuuluvat yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet. YIT:n palkitsemisjärjestelmien

tavoitteena on palkita hyvistä suorituksista, lisätä henkilöstön motivaatiota sekä sitouttaa yhtiön johto ja muu henkilöstö pitkäjänteisesti

yhtiön tavoitteisiin.

PALKITSEMISEN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS

YIT Oyj:n yhtiökokous päättää yhtiön hallituksen palkkioista. Hallitus puolestaan päättää toimitusjohtajan ja muiden konsernin

avainhenkilöiden, kuten johtoryhmän jäsenten palkasta ja palkkioista ja muista toimisuhteen ehdoista. Lisäksi hallitus päättää vuosittain

toimitusjohtajan ja johtoryhmän lyhyen ja pitkän aikavälin palkitsemisen mittarit ja niiden tavoitearvot, joilla pyritään tukemaan strategisten

tavoitteiden saavuttamista. Hallitus päättää toimitusjohtajan esityksen pohjalta myös mittareiden mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta

sekä palkkioiden määrän.

Henkilöstövaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta konsernin avainhenkilöiden nimittämiseen ja palkitsemiseen liittyvissä asioissa.

Henkilöstövaliokunta muun muassa valmistelee ehdotukset konsernin yrityskulttuurin ja henkilöstöpolitiikan kehittämisestä, palkkaus- ja

kannustinjärjestelmistä sekä tulospalkkiosäännöistä ja johdon tulospalkkioista. Lisäksi valiokunnan valmisteltavaksi kuuluvat kykyjen

tunnistaminen, avainhenkilöstön kehittäminen sekä johdon seuraajasuunnittelu. Valiokunta laatii palkitsemispolitiikan ja toimielinten

palkitsemisraportin. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset

yhtiökokoukselle.

HALLITUKSEN PALKITSEMINEN

Vuoden 2024 varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen jäsenille kiinteän vuosipalkkion toimikaudelta, joka päättyy seuraavan varsinaisen

yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajan palkkio on 105 000 euroa vuodessa (105 000 euroa), hallituksen

varapuheenjohtajan ja pysyvien valiokuntien puheenjohtajan palkkio on 73 500 euroa vuodessa (hallituksen varapuheenjohtaja 73 500

euroa ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 73 500 euroa) ja hallituksen jäsenen palkkio on 52 500 euroa vuodessa (52 500 euroa).

Kiinteän vuosipalkkion saamisen ja maksamisen edellytyksenä on, että hallituksen jäsen sitoutuu hankkimaan suoraan yhtiökokouksen

päätökseen perustuen 40 %:lla kiinteästä vuosipalkkiostaan YIT Oyj:n osakkeita säännellyllä markkinalla (Nasdaq Helsinki Oy) julkisessa

kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan ja että osakkeet hankitaan suoraan hallituksen jäsenten lukuun. Osakkeet on hankittu kahden

viikon kuluessa vuoden 2024 ensimmäisen vuosineljänneksen osavuosikatsauksen julkistamisesta.

Lisäksi Suomessa asuvalle hallituksen jäsenelle on maksettu 800 euron kokouspalkkio jokaista hallituksen kokousta kohden ja Euroopassa,

Suomen ulkopuolella, asuvalle hallituksen jäsenelle 2 000 euroa. Samat kokouspalkkiot on maksettu myös hallituksen perustamien

valiokuntien kokousten yhteydessä valiokuntien jäsenille. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti samat palkkiot on maksettu myös

sähköisten etäyhteyksien välityksellä tai puhelimitse pidetyiltä hallituksen ja sen valiokuntien kokouksilta. Hallituksen puheenjohtajalle sekä

pysyvien ja tilapäisesti asetettujen valiokuntien puheenjohtajille on maksettu kokouspalkkiona 1 600 euroa kokoukselta.

Matkakulut kotimaassa ja ulkomailla sekä päivärahat on suoritettu YIT:n matkustusohjesäännön ja verottajan ohjeiden mukaisesti.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenille mukaan lukien asiantuntijajäsen on maksettu kokouspalkkiona 800 euroa toimikunnan

kokoukselta ja nimitystoimikunnan puheenjohtajalle 1 600 euroa toimikunnan kokoukselta.

Hallituksen kokonaispalkitsemisesta on päätetty yhtiökokouksessa 14.3.2024.

JOHTOON KUULUVIEN AVAINHENKILÖIDEN PALKITSEMINEN

Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta, luontoiseduista, muista eduista, lyhyen aikavälin

kannustinjärjestelmästä, määräaikaisesta kannustinohjelmasta liittyen konsernin muutosohjelmaan sekä pitkän aikavälin

osakepalkkiojärjestelmästä ja maksuperusteisesta lisäeläkkeestä.

Alla olevassa taulukossa esitetään toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmään kuuluvien henkilöiden palkitsemiseen liittyvät kulut.

Palkkioista, palkoista ja muista työsuhde-etuuksista konserni kirjasi vuonna 2024 sosiaaliturvakulua 0,4 miljoonaa euroa (0,5 miljoonaa

euroa). Sosiaaliturvakulut eivät sisälly alla olevassa taulukossa esitettyihin kuluihin. Taulukossa esitetyt summat ovat suoriteperusteisia, ja

siihen sisältyvät tulos- ja osakepalkkiot perustuvat vuoden lopussa tehtyyn arvioon niiden toteumasta.

155YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Milj. euroa	2024	2023
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	2,8	2,9
Toimitusjohtaja	0,7	0,7
Muu johtoryhmä	2,1	2,2
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	0,4	0,4
Toimitusjohtaja	0,1	0,1
Muu johtoryhmä	0,3	0,3
Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet	0,8	0,5
Muu johtoryhmä	0,8	0,5
Osakeperusteiset maksut	0,3	0,2
Toimitusjohtaja	0,1	0,0
Muu johtoryhmä	0,2	0,2
Konsernin johtoryhmän palkitseminen yhteensä	4,2	4,1

LYHYTAIKAISET TYÖSUHDE-ETUUDET

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät kiinteän rahapalkan, joka määräytyy tehtävän vaativuuden sekä tehtävää hoitavan henkilön

kokemuksen ja suoriutumisen mukaan. Lisäksi erään sisältyy autoetu, matkapuhelinetu, ravintoetu sekä vapaa-ajan tapaturmavakuutus ja

henkivakuutus. Maksettavien tulospalkkioiden suuruus määräytyy henkilökohtaisen suorituksen ohella koko konsernin taloudellisen tuloksen

ja henkilön oman organisaation kannattavuus-, kasvu- ja kehittämistavoitteiden toteutumisen perusteella. Suorituksen johtamiseen kuuluvat

oleellisena osana tavoite- ja kehityskeskustelut. Niissä työntekijä ja esihenkilö sopivat tulosmittarit, niiden painoarvot ja tavoitetasot sekä

käyvät läpi edelliselle kaudelle sovittujen tulosmittareiden toteumat. Tulosmittareiden toteutumista seurataan säännöllisesti konsernin

johtoryhmässä. Toimitusjohtajan maksimitulospalkkio vuodelta 2024 oli 90 prosenttia ja johtoryhmän muiden jäsenten 50 prosenttia

vuotuisesta kokonaispalkasta (rahapalkka ja luontoisedut).

STRATEGISEEN MUUTOSOHJELMAAN LIITTYVÄ KANNUSTINOHJELMA

YIT:n hallitus päätti 9.2.2023 ja 19.12.2023 avainhenkilöille suunnatusta määräaikaisesta kannustinohjelmasta, joka on voimassa vuosina

2023 ja 2024. Kannustinohjelman tarkoitus on vauhdittaa strategisen muutosohjelman tavoitteiden toteutumista. Strategisen

muutosohjelman avulla YIT tehostaa toimintaansa ja parantaa kilpailukykyään. Ohjelman piiriin kuuluvat toimitusjohtaja, konsernin

johtoryhmän jäsenet sekä muut muutosohjelman avainhenkilöt. Toimitusjohtajan maksimipalkkio vuodelta 2024 on 50 % ja muiden

johtoryhmän jäsenten 30 % vuotuisesta kokonaispalkasta (rahapalkka ja luontoisedut.

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET ETUUDET

Johtoryhmän jäsenten lisäeläkejärjestelyt pohjautuvat maksuperusteiseen käytäntöön sekä vapaakirjan ansaitsemiseen. Maksun suuruus on

20 prosenttia kiinteästä vuosipalkasta. Henkilöillä on oikeus siirtyä eläkkeelle 63 vuotta täytettyään.

MUUT PITKÄAIKAISET ETUUDET

Muita pitkäaikaisia etuuksia ei ole.

IRTISANOMISEN YHTEYDESSÄ SUORITETTAVAT ETUUDET

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta. Mikäli yhtiö irtisanoo sopimuksen, toimitusjohtajalle maksetaan lisäksi 6 kuukauden

palkkaa vastaava erillinen korvaus. Johtoryhmän muilla jäsenillä irtisanomisaika on 6–12 kuukautta. Lisäksi osan kanssa on ennalta sovittu

maksettavaksi kuuden kuukauden palkkaa vastaava erillinen korvaus, mikäli yhtiö irtisanoo sopimuksen.

156YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

11. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

LAATIMISPERIAATE

Korkotuotot ja -kulut on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Milj. euroa	2024	2023
Rahoitustuotot
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	6	4
Muut rahoitustuotot*	1	1
Rahoitustuotot yhteensä	7	5
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusveloista	-48	-41
Korkokulut vuokrasopimusveloista	-15	-14
Korkotuotot ja -kulut korkojohdannaisista	4	6
Muut korko- ja rahoituskulut*	-13	-16
Ehdot täyttävien omaisuuserien korkokulujen aktivointi**	4	9
Rahoituskulut yhteensä	-68	-56
Valuuttakurssierot, netto	-2	-5
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-64	-56
Tuloslaskelmaan kirjatut valuuttakurssierot
Valuuttakurssierot liiketoiminnan tuotoissa ja kuluissa	—	—
Valuuttakurssierot rahoitustuotoissa ja -kuluissa	-2	-5
Valuuttakurssierot yhteensä	-2	-5

*Muut korko- ja rahoituskulut sisältää korkojohdannaisten käyvän arvon muutosta -2 (-5) miljoonaa euroa.

** Korkokulujen aktivoinnissa käytetty korko on ollut välillä 4,2–6,6% (3,9–5,8%).

12. TULOVEROT

LAATIMISPERIAATE

Tuloslaskelman tuloveroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden verotettavan tuloksen perusteella lasketut suoriteperusteiset verot,

aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisen verovelan ja -saamisen muutos. Suoraan omaan pääomaan tai muun laajan

tuloksen eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti omaan pääomaan tai muuhun laajaan tulokseen. Tilikauden verotettavaan tuloon

perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan tilinpäätöspäivään mennessä vahvistettujen verokantojen perusteella. YIT on

soveltanut IAS 12:88A mukaista väliaikaista poikkeusta laskennallisten verojen käsittelyyn, jota sovellettaessa yhtiö ei kirjaa

minimiverosääntelyyn liittyvistä väliaikaisista eroista laskennallisia veroja, eikä esitä niistä tietoja tilinpäätöksellä.

TULOVEROT TULOSLASKELMASSA

Milj. euroa	2024	2023
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	-11	-12
Edellisten tilikausien verot	1	1
Laskennalliset verot	16	19
Tuloverot yhteensä	6	8

LASKENNALLISET VEROT MUISSA LAAJAN TULOKSEN ERISSÄ

Milj. euroa	2024	2023
Rahavirran suojaukset	1	1
Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos	—	—
Käyvän arvon muutos muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavista rahoitusvaroista	—
Laskennalliset verot muissa laajan tuloksen erissä yhteensä	1	1

LASKENNALLISET VEROT OMASSA PÄÄOMASSA

Milj. euroa	2024	2023
Vaihtovelkakirjalaina	-1
Osakeanti	—
Hybridilainan korot ja kulut		1
Laskennalliset verot omassa pääomassa yhteensä	-1	1

157YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

VEROTÄSMÄYTYS

Milj. euroa	2024	2023
Tulos ennen veroja	-118	-5
Verot laskettuna Suomen verokannalla 20 %	24	1
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	—	2
Verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat kulut	—	8
Osakkuus- ja yhteisyritysten tulos	—	3
Tilikauden tappioista kirjaamattomat verot	-16	-5
Edellisinä vuosina muodostettujen laskennallisten verojen oikaisut	-2	—
Edellisten tilikausien verot	—	1
Verokantojen muutosten vaikutus	—	—
Verot tuloslaskelmassa	6	8

Tilikauden tappioista kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset 16 miljoonaa euroa liittyvät Suomen, Ruotsin ja Norjan yhtiöihin.

PILLAR 2 -MINIMIVEROTUS

OECD julkaisi joulukuussa 2021 maailmanlaajuiset veropohjan rapautumisen estämistä koskevat GloBE -mallisäännöt (Global Anti-Base

Erosion Rules). Mallisääntöjen tarkoituksena on varmistaa, että isot monikansalliset yritykset, joiden liikevaihto ylittää 750 miljoonaa euroa,

maksavat 15 %:n mukaista vähimmäisveroa toimintavaltioissa saamistaan voitoistaan nk. Pillar 2 -sääntelyn nojalla. EU-tasolla

vähimmäisverosäännöstöstä annettiin joulukuussa 2022 Pillar 2 -direktiivi (EU 2022/2523), joka piti implementoida EU-jäsenvaltioiden

kansallisiin lakeihin 31.12.2023 mennessä. Sääntelyn piirissä olevat valtiot voivat myös ottaa käyttöön omat kansalliset

täydennysverosääntönsä ("QDMTT", Qualified Domestic Minimum Tax). Pillar 2 -lainsäädäntö tuli voimaan Suomessa 1. tammikuuta 2024

ja YIT-konsernin emoyhtiö on velvollinen soveltamaan lainsäädäntöä tilikaudesta 2024 alkaen.

OECD on ottanut käyttöön tilapäiset olettamasäännökset (Transitional Safe Harbour Frameworks) helpottaakseen yritysten Pillar 2 -

veroraportointia ja hallinnollista työtaakkaa. Siirtymäkausi kattaa tilikaudet 2024-2026.

YIT:n vuosittainen liikevaihto ylittää 750 miljoonaa euroa, joten YIT on velvollinen soveltamaan Pillar 2-säännöksiä. Tämän seurauksena YIT

on ryhtynyt toimenpiteisiin arvioidakseen Pillar 2 -sääntelyn mahdollisia vähimmäisverovaikutuksia YIT-konsernille. YIT ei ole kirjannut

vähimmäisveroja konsernin tuloslaskelman verokuluihin tilikaudella 2024, koska konsernille ei odoteta muodostuvan olennaisia

vähimmäisverovastuita tilikaudelta 2024. YIT jatkaa Pillar 2 -sääntelyn vaikutusten arviointia taloudellisen toimintansa osalta. YIT seuraa

sääntelyn kehitystä, sillä OECD:n odotetaan julkaisevan lisäohjeita esimerkiksi pysyvistä olettamasäännöksistä (Permanent Safe Harbour

Frameworks) ja kansallisista vähimmäisverojärjestelmistä.

158YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

13. OSAKEKOHTAINEN TULOS

LAATIMISPERIAATE

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona

olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Osakekohtaista tulosta laskettaessa tuloksesta oikaistaan veroilla vähennettynä

hybridilainan korot riippumatta niiden maksupäivästä. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden

lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta

johtuva laimentava vaikutus. Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos on laskettu oikaisemalla ulkona olevien osakkeiden

osakeantioikaistua painotettua keskimääräistä lukumäärää olettaen, että vaihdettavissa olevat instrumentit vaihdetaan. Laskelman tulosta

oikaistaan instrumenttiin liittyvällä, kaudella kirjatulla korkokululla, josta on vähennetty verovaikutus. Potentiaaliset kantaosakkeet ovat

kuitenkin laimentavia ainoastaan silloin, kun oikaisuista aiheutuu osakekohtaisen tuloksen heikkeneminen.

OSAKEKOHTAINEN TULOS

	Laimentamaton		Laimennettu
	2024	2023	2024	2023
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa	-112	3	-112	3
Hybridilainan kaudelle kohdistuvat korot veroilla vähennettynä, milj. euroa	-5	-5	-5	-5
Osakekohtaisen tuloksen laskennassa käytetty tilikauden tulos,  milj. euroa	-117	-2	-115	-2
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo tilikaudella, milj. kpl	226	210	226	210
Osakepalkkiojärjestelmän ehdollisten osakkeiden laimennusvaikutus, milj. kpl			—	—
Vaihtovelkakirjalainan vaihdettavien osakkeiden laimennusvaikutus, milj. kpl			16	—
Ulkona olevien osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistu painotettu keskiarvo tilikaudella, milj. kpl			243	210
Osakekohtainen tulos, euroa/osake	-0,51	-0,01	-0,51	-0,01

.

14. AINEELLISET HYÖDYKKEET

LAATIMISPERIAATE

ARVOSTAMINEN JA KIRJAAMINEN

Aineelliset hyödykkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty poistot ja arvonalentumiset. Aineellisista

hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa, siitä alkaen kun ne ovat valmiita käytettäväksi. Maa-alueista

ei tehdä poistoja. Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä. Ne oikaistaan

tarvittaessa kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja

luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin. Normaalit

kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä. Merkittävät parannus- tai lisäinvestoinnit kirjataan osaksi

omaisuuserän hankintamenoa ja poistetaan päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana, mikäli on todennäköistä, että

investointiin liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu YIT:n hyväksi. YIT kirjaa aineellisten hyödykkeiden hankintojen korkomenot kuluksi,

ellei kyseessä ole vieraan pääoman aktivoinnin ehdot täyttävä omaisuuserä, jolloin ne aktivoidaan osaksi hankintamenoa.

Arvioitu taloudellinen vaikutusaika

Maa-alueet, ei poistoja

Rakennukset ja rakennelmat10–40 vuotta

Koneet ja kalusto  3–15 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet10–40 vuotta

ARVONALENTUMINEN

YIT arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä arvonalentumisesta

ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien

yksiköiden tasolla. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo, josta on vähennetty luovutuksesta aiheutuvat menot tai

sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa diskonttauskoroilla, jotka

kuvastavat rahan aika-arvoa ja omaisuuserään liittyviä erityisriskejä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Kirjattu arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos

ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on kasvanut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei

kuitenkaan peruta enempää kuin mikä johtaisi kirjanpitoarvoon, joka hyödykkeellä olisi ilman arvonalentumistappioita.

159YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

2024
Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	6	13	52	15	0	85
Valuuttakurssiero	—	—	—	—	—	—
Lisäykset	—	—	2	—	—	2
Vähennykset	—	-2	-23	—	—	-26
Siirrot muiden omaisuuserien välillä	—	—	—	—	—	—
Hankintameno 31.12.	6	11	30	15	0	61
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-4	-8	-39	-12	0	-63
Valuuttakurssiero	—	—	—	—	—	—
Poistot	—	-1	-3	-1	—	-4
Arvonalentumiset		—	—	—	—	—
Siirtojen ja vähennysten kertyneet poistot	—	2	23	—	—	26
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-4	-7	-19	-12	0	-42
Kirjanpitoarvo 1.1.	2	5	13	2	0	22
Kirjanpitoarvo 31.12.	2	4	11	2	0	19

160YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

2023
Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	6	14	199	15	1	234
Valuuttakurssiero	—	—	—	—	—	—
Lisäykset	—	—	5	—	—	5
Vähennykset	—	-1	-1	—	-1	-2
Siirrot muiden omaisuuserien välillä	—	-1	-1	—	—	-2
Siirrot myytäväksi luokiteltuihin omaisuuseriin	—	—	-150	—	—	-150
Hankintameno 31.12.	6	13	52	15	0	85
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-4	-9	-173	-11	0	-197
Valuuttakurssiero	—	—	—	—	—	—
Poistot	—	-1	-6	-1	—	-8
Arvonalentumiset		—	—	—	—	—
Siirtojen ja vähennysten kertyneet poistot	—	1	2	—	—	3
Siirrot myytäväksi luokiteltuihin omaisuuseriin	—	—	138	—	—	138
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-4	-8	-39	-12	0	-63
Kirjanpitoarvo 1.1.	2	5	26	3	1	37
Kirjanpitoarvo 31.12.	2	5	13	2	0	22

161YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

15. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET JA LIIKEARVO

LAATIMISPERIAATE

MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon, kun hankintameno

on määritettävissä luotettavasti ja on odotettavissa, että aineettomasta hyödykkeestä

kertyy taloudellista hyötyä konsernille. Aineettomat hyödykkeet, joilla on tunnettu tai

arvioitu rajallinen taloudellinen vaikutusaika, poistetaan vaikutusaikanaan tasapoistoina

kuluksi tuloslaskelmaan. Poistot aloitetaan, kun hyödyke on valmis käytettäväksi.

Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata

poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Yrityshankintojen

yhteydessä hankitut muut aineettomat hyödykkeet kirjataan taseeseen, mikäli ne

täyttävät aineettoman hyödykkeen määritelmän: niihin liittyy vastainen tuotto-odotus, ne

ovat eriteltävissä tai perustuvat sopimuksiin tai laillisiin oikeuksiin. Yrityshankintojen

yhteydessä kirjatut muut aineettomat hyödykkeet koostuvat muun muassa

tuotemerkeistä, asiakassopimuksista ja asiakassuhteiden arvosta. Hankitut

tietojärjestelmälisenssit aktivoidaan hankintamenoon. Tietojärjestelmien käyttöön

ottamisesta aiheutuvia menoja arvioidaan olennaisuus huomioiden ja ne aktivoidaan,

mikäli aktivointikriteerit täyttyvät. Hankintameno poistetaan tasapoistoina lisenssien

arvioituna taloudellisena pitoaikana.

Arvioitu taloudellinen vaikutusaika

Asiakassuhteet ja sopimuskannat 3–5 vuotta

Tuotemerkit 15 vuotta

IT-ohjelmistot ja muut 2–5 vuotta

Patentoimaton teknologiaosaaminen 3–5 vuotta

LIIKEARVO

Liikearvo on määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja

aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuna ylittävät hankitun yrityksen yksilöitävissä

olevan nettovarallisuuden käyvän arvon hankinta-ajankohtana. Liikearvo testataan

vuosittain arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu

rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon,

josta on vähennetty arvonalentumiset. Arvonalennukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi.

Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta myöhemmällä tilikaudella.

Luovutettuun yhtiöön tai liiketoimintaan kohdistuvan liikearvon kirjanpitoarvo kohdistetaan

osaksi myyntivoittoa tai -tappiota.

ARVONALENTUMINEN

YIT arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo

on alentunut. Jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan kyseisestä

omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä

arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko

arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton

taloudellinen vaikutusaika, sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.

Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo, josta on vähennetty

luovutuksesta aiheutuvat menot tai sitä korkeampi käyttöarvo.

Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa

diskonttauskoroilla, jotka kuvastavat rahan aika-arvoa ja omaisuuserään liittyviä

erityisriskejä. Diskonttaustekijänä käytetään oman ja vieraan pääoman painotettua

keskimääräistä kustannusta (WACC, Weighted Average Cost of Capital), jossa

huomioidaan riskitön korkotaso, epälikvidisyyspreemio, markkinoiden tuotto-odotus,

toimialakohtainen beta-arvo, maariski ja vieraan pääoman korkotaso korkomarginaali

huomioiden. Näitä tekijöitä painotetaan diskonttauskoron määrittelyssä toimialan

liikevaihdon mukaan. Mikäli kerrytettäviä vastaisia rahavirtoja ei kyetä laskemaan

yksittäisen omaisuuserän osalta, määritetään kerrytettävissä oleva rahamäärä sille

rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon kyseinen omaisuuserä kuuluu.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä

kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi

tuloslaskelmaan, ja se kohdistetaan ensin rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettuun

liikearvoon ja tämän jälkeen muihin omaisuuseriin tasasuhteisesti.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

LIIKEARVON ARVONALENTUMISTESTAUKSISSA KÄYTETYT ARVIOT JA

OLETTAMUKSET

Liikearvot testataan vuosittain mahdollisten arvonalentumisten varalta sekä aina, jos

viitteitä arvonalentumisesta ilmenee. Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta

kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin. Nämä laskelmat

edellyttävät merkittävissä määrin arvioiden ja olettamusten käyttämistä. Ennustettujen

rahavirtojen perustana ovat YIT:n johdon vahvistamat tietyn aikajakson kattavat

tulossuunnitelmat sekä muut perusteltavissa olevat arviot toimialan ja rahavirtaa tuottavan

yksikön tulevaisuudennäkymistä. Keskeiset olettamat käyttöarvolaskelmissa ovat

diskonttauskorkokanta sekä käyttökateprosentti.

162YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Milj. euroa	2024	2023
Hankintameno 1.1.	39	43
Valuuttakurssiero	—	—
Lisäykset	—	—
Vähennykset	—	-5
Hankintameno 31.12.	39	39
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-35	-39
Valuuttakurssiero	—	—
Poistot	-1	-1
Siirtojen ja vähennysten kertyneet poistot	—	5
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-36	-35
Kirjanpitoarvo 1.1.	3	4
Kirjanpitoarvo 31.12.	2	3

LIIKEARVO

Milj. euroa	2024	2023
Kirjanpitoarvo 1.1.	248	249
Vähennykset		-1
Kirjanpitoarvo 31.12.	248	248

YIT on määritellyt rahavirtaa tuottavat yksiköt raportoitavien segmenttien tasolle.

Liikearvojen kohdistuminen segmenteille

Kiinteistökehitys-segmentin liiketoiminnat siirrettiin Toimitilat- ja Infra-segmenteille 1.4.2023 tehdyn liiketoimintarakenteen muutoksen

seurauksena. Uuden liiketoimintarakenteen myötä Toimitilat-segmenttiin kohdistuu yhteensä 7 milj. euroa liikearvoa, joka oli aiemmin

kohdistettu Kiinteistökehitys-segmentille. Infra-segmenttiin siirtyneelle liiketoiminnalle ei kohdistunut liikearvoa. Kiinteistökehitys-segmentille

laadittiin arvonalentumistestaus ennen liikearvon uudelleenallokointia.

Milj. euroa	31.12.2024	Diskonttauskorko, % (WACC ennen veroja)	31.12.2023	Diskonttauskorko, % (WACC ennen veroja)
Asuminen	105	10,7	105	10,3
Toimitilat	87	10,5	87	11,6
Infra	56	9,8	56	9,5
Liikearvot yhteensä	248		248

Liikearvojen arvonalentumistestaus

Vuosittaisessa arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin.

Laskelmissa käytetyt viiden vuoden rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin strategia- ja vuositavoitteisiin. YIT käyttää

testauksessa todennäköisyyksillä painotettuja rahavirtaennusteita, jotka perustuvat kahteen eri ennusteskenaarioon, perus- ja matalaan

skenaarioon. Perusskenaario perustuu nykyiseen ennusteeseen, kun taas matalassa skenaariossa otetaan erityisesti huomioon kysyntään

liittyvät epävarmuustekijät. Asuminen-segmentin ennuste perustuu Suomen liiketoimintojen osalta kysynnän ja liiketoimintavolyymin

vaiheittaiseen elpymiseen ennustejakson aikana, ja se pohjautuu rakentamisen toimialajärjestön markkinanäkemykseen tulevaisuuden

kehityksestä sekä historialliseen markkinainformaatioon.

Ennustekausien jälkeiset rahavirrat ekstrapoloidaan käyttäen kasvuolettamaprosenttia. Kaikille rahavirtaa tuottaville yksiköille on käytetty 2,0

prosentin (2,0 %) kasvuolettamaa, joka vastaa Euroopan keskuspankin keskipitkän aikavälin inflaatiotavoitetta. Liikearvotestaukset eivät

aiheuttaneet arvonalentumiskirjauksia vuosina 2024 ja 2023.

YIT laatii vuosittain herkkyysanalyysin niiden testattujen yksiköiden osalta, joissa jokseenkin mahdollinen muutos rahavirtaennusteen

keskeisissä oletuksissa voisi vaikuttaa omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Vuoden 2024 arvonalentumistestauksen perusteella jokseenkin

mahdollinen muutos diskonttauskorossa tai käyttökatteessa voisi johtaa arvonalentumiseen Asuminen-segmentissä. Asuminen-segmenttiin

kohdistuisi arvonalentuminen, mikäli diskonttauskorko kasvaisi yli 0,8 prosenttiyksikköä (1,3) tai käyttökate pienenisi kaikilla ennustekausilla

yli 10 prosenttia. Asuminen-segmentin kerrytettävissä oleva rahamäärä ylittää sen kirjanpitoarvon 144 miljoonalla eurolla (233). Ennusteiden

muissa keskeisissä olettamissa ei arvioida olevan jokseenkin mahdollista herkkyyttä, joka voisi vaikuttaa omaisuuserien kirjanpitoarvoon. 

163YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

16. VUOKRASOPIMUKSET

LAATIMISPERIAATE

YIT VUOKRALLE OTTAJANA

Konsernin merkittävimmät vuokrasopimukset sisältävät Suomen omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyvät tonttivuokrasopimukset,

rakennuksiin ja rakennelmiin liittyvät vuokrasopimukset sekä koneiden ja kaluston vuokrasopimukset. Jos sopimus tai sen osa on luokiteltu

vuokrasopimukseksi, vuokrasopimusvelka ja käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan sopimuksen alkamispäivänä. Alkamispäiväksi katsotaan

päivä, jolloin kohdeomaisuuserä on vuokralle ottajan käytettävissä. Konserni kirjaa lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin, joiden vuokra-aika on

12 kuukautta tai vähemmän, ja vuokrasopimuksiin, joissa kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen, liittyvät maksut vaikutusaikanaan

tasaerinä kuluksi tuloslaskelmaan.

Vuokrasopimusvelan arvostaminen ja esittäminen

Vuokrasopimusvelka arvostetaan diskonttaamalla odotettavissa olevat vuokramaksut nykyarvoon. Vuokramaksuiksi luetaan kiinteät

vuokramaksut mukaan lukien tosiasiallisesti kiinteät maksut, odotettavissa olevat maksut, jotka liittyvät jäännösarvotakuisiin, ja mahdollinen

osto-option toteutushinta, jos päätös käyttää osto-optiota on kohtuullisen varma. Jos konserni käyttää kohtuullisen varmasti

päättämisoptiota, mahdollinen päättämismaksu lisätään vuokrasopimusvelkaan. Vuokra-aika on päättämisoptioiden kattaman

vuokrasopimuksen ei-purettavissa oleva jakso, jos päättäminen ei ole kohtuullisen varmaa. Mahdolliset jatko-optiot lisätään vuokra-aikaan,

jos on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää näitä optioita. Vuokramaksut diskontataan käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä korkoa,

jos korko on helposti määritettävissä. Jos vuokrasopimuksen sisäistä korkoa ei voida helposti määrittää, konserni käyttää lisäluoton korkoa

diskonttauskorkona.

Vuokrasopimusvelka arvostetaan myöhemmin efektiivisen koron menetelmää käyttäen, ja konserni arvioi kirjanpitoarvon uudelleen

vastaamaan mahdollisia uudelleenarviointeja tai vuokrasopimusten muutoksia. Vuokrasopimusvelka arvioidaan uudelleen, jos

vuokrasopimuksen alkuperäisten ehtojen mukainen rahavirta muuttuu, esimerkiksi jos vuokra-aika muuttuu tai jos vuokramaksut muuttuvat

indeksin tai vaihtuvan koron perusteella. Monet konsernin merkittävistä vuokrasopimuksista sisältävät vuokramaksuja, jotka on sidottu

indeksiin. Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin vuokrasopimuksen alkamispäivän indeksiä käyttäen. Tulevat indeksimuutokset

huomioidaan arvostuksessa, kun muutos näkyy rahavirrassa. Jatko ja päättämisoptiot arvioidaan uudelleen vain, jos konsernin hallinnassa

olevissa olosuhteissa tapahtuu merkittävä muutos tai tapahtuma, joka vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen, että option käyttäminen on

kohtuullisen varmaa. Uudelleenarvioinnissa käytetty diskonttauskorko vaihtelee uudelleenarvioinnin luonteen mukaan. Esimerkiksi

indeksimuutoksen vuoksi tehty uudelleenarviointi tehdään alkuperäisen diskonttauskoron perusteella ja vuokra-aikamuutoksista johtuvat

uudelleenarvioinnit tehdään oikaistua diskonttauskorkoa käyttäen. Vuokrasopimusvelka esitetään taseessa omalla rivillään jaoteltuna

lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen osuuteen.

Käyttöoikeusomaisuuserän arvostaminen ja esittäminen

Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, ja ne perustuvat vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen määrään.

Käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenoon sisällytetään myös alkuvaiheen välittömät menot, ennallistamiskulut tai sopimuksen

alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat, joista on vähennetty mahdolliset vuokrasopimukseen liittyvät kannustimet.

Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan, pois lukien tonttivuokrasopimukset, vuokra-ajan tai vaikutusaikansa kuluessa, sen mukaan kumpi on

lyhyempi ajanjakso, ellei tapahdu omistusoikeuden siirtoa tai ole osto-optiota, jonka käyttäminen on kohtuullisen varmaa vuokra-ajan

lopussa. Tässä tapauksessa käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan kohdeomaisuuserän vaikutusajan kuluessa. Muiden

käyttöoikeusomaisuuserien kuin vaihto-omaisuus vuokratonttien arvonalentumista arvioitaessa sovelletaan samoja laatimisperiaatteita kuin

muiden aineettomien hyödykkeiden arvostuksessa. Mikäli käyttöomaisuusoikeuserästä käytöstä luovutaan vuokra-aikana kokonaan tai

osittain, konserni kirjaa siltä osin arvonalentumisen.

Vuokrasopimusvelan uudelleenarvostus käsitellään käyttöoikeusomaisuuserän vastaavina oikaisuina. Aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät

käyttöoikeusomaisuuserät esitetään taseessa omalla rivillään Aineelliset hyödykkeet, vuokratut. Tonttivuokrasopimuksiin liittyvät

käyttöoikeusomaisuuserät esitetään taseessa omalla Vaihto-omaisuus, vuokrattu -rivillään.

Omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyvien tonttivuokrasopimusten käsittely

Konsernilla on olennaisia määriä omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyviä tonttivuokrasopimuksia vain Suomessa.

Tonttivuokrasopimukset esitetään taseessa ja tuloslaskelmassa samaan tapaan kuin konsernin omistamat vaihto-omaisuustontit.

Suomessa konsernin omaperusteisissa rakennushankkeissa rakennetaan tyypillisesti asuinrakennuksia joko omistetulle tai vuokratontille.

Vuokratonttien vuokrasopimukset ovat tyypillisesti pitkäaikaisia, useimmiten 20–50 vuotta. Omaperusteisiin asuinrakennushankkeisiin

liittyvät vuokratontit ja konsernin omistamat vaihto-omaisuustontit muodostavat osan tuloutusperiaatteiden mukaista suoritevelvoitetta

myydä asuntoja asiakkaille. Omaperusteisiin asuinrakennushankkeisiin liittyvät vuokratontit arvostetaan alun perin IFRS 16 -standardin

arvostamisvaatimuksien mukaan.

Kun konserni tekee Suomessa omaperusteiseen asuinrakennushankkeeseen liittyvän tontin vuokrasopimuksen eikä rakennushanke ole

vielä alkanut, tontin vuokrasopimuksen käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan vaihto-omaisuuteen ja vuokrasopimusvelka taseeseen.

Omaperusteiseen asuinrakennushankkeeseen liittyvän tontin vuokrasopimus kirjataan vaihto-omaisuudesta kuluksi vaihto-omaisuuden

muutoksena, kun myyntituotot on kirjattu konsernin tuloutusperiaatteiden mukaisesti. Keskeneräisten Suomen omaperusteisten

asuinrakennushankkeiden vuokratonttien vuokrasopimusvelka esitetään konsernin taseessa joko vuokrasopimusvelkana tai Muut

asiakassopimuksiin perustuvat velat -erässä hankkeen myyntiasteen mukaan. Keskeneräisten omaperusteisten asuinrakennushankkeiden

osalta myymättömien huoneistojen osuus velasta esitetään taseessa vuokrasopimusvelkana. Keskeneräisten asuinrakennushankkeiden

myytyihin huoneistoihin kohdistuva velka on asiakkaan vastattavaksi siirtyvä velka, joka esitetään liiketoimen perusluonteen mukaisesti

taseen Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat -erässä. Hankkeen tuloutushetkellä myytyihin huoneistoihin kohdistuva

vuokrasopimusvelka kirjataan tuotoksi tuloslaskelmaan. Valmiisiin myymättömiin huoneistoihin kohdistuva vuokrasopimusvelka esitetään

taseessa vuokrasopimusveloissa.

164YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Myynti- ja takaisinvuokraus

Myynti- ja takaisinvuokraustilanteissa YIT arvioi ensin, täyttyvätkö IFRS 15:n mukaiset vaatimukset, joiden mukaan luovutus olisi käsiteltävä

myyntinä. Jos omaisuuserän luovutus on myynti, kirjataan käyttöoikeusomaisuuserän arvoksi se osuus alkuperäisen omaisuuserän

kirjanpitoarvosta, joka vastaa YIT:lle jäänyttä käyttöoikeuden arvoa. Myyntivoittona tai -tappiona esitetään ainoastaan se osuus

omaisuuserän myyntituloksesta, joka vastaa ostajalle siirrettyjä oikeuksia. Jos omaisuuserän myynnistä suoritettava vastike tai

vuokrasopimuksen vuokrat eivät vastaa käypiä arvoja, erotus huomioidaan omaisuuserän myyntituottojen oikaisuna. Markkinaehtoja

huonommat ehdot käsitellään ennakkoon maksettuina vuokrina ja markkinaehtoja paremmat ehdot rahoitusvelkana. Jos IFRS 15:n

mukaiset myynnin kriteerit eivät täyty, luovutetun omaisuuserän raportointia taseessa jatketaan ja luovutushinta esitetään rahoitusvelkana.

YIT VUOKRALLE ANTAJANA

Konserni on vuokrannut edelleen itse kolmansilta osapuolilta vuokraamiaan toimitiloja, ja ne käsitellään muina vuokrasopimuksina

rahoitusleasingsopimusten sijaan. Luokittelu tehdään alkuperäisen vuokrasopimuksen käyttöoikeusomaisuuserän perusteella. Vuokratuotot

kirjataan tuloslaskelmaan tuotoksi vuokra-ajan kuluessa. Konsernin toiminta vuokralle antajana on vähäistä.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

VUOKRASOPIMUSTEN ARVOSTAMINEN JA KIRJAAMINEN

Vuokra-ajan arvioinnilla ja lisäluoton korolla on merkittävä vaikutus vuokrasopimusvelkojen ja käyttöoikeusomaisuuserien arvostukseen.

Arvioidessaan vuokra-aikaa YIT sisällyttää jatko-optioiden ja päättämisoptioiden kattamat ajanjaksot sen mukaan, onko kyseisten optioiden

käyttäminen kohtuullisen varmaa vai ei. Johto arvioi esimerkiksi optioajanjaksojen sopimusehtoja tai vuokrasopimuksen päättämiseen ja

uuden sopimuksen solmimiseen liittyviä kuluja. Kaiken kaikkiaan johto huomioi aina, kuinka tärkeä tietty omaisuuserä on sen toiminnoille.

Omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyvät tonttivuokrasopimukset ovat konsernin omistuksessa tyypillisesti vain lyhyen ajan. Kun

huomioidaan, miten YIT käyttää omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyviä tonttivuokrasopimuksia, voidaan olettaa, ettei konserni

käytä mahdollisia päättämis-, osto- tai jatko-optioita. Toimitilasopimusten osalta johto arvioi tehtyjen perusparannusten merkitystä ja

mahdollisia muuttokuluja. 

Jos vuokra-aikaa ei ole määritelty tietyn pituiseksi, johto arvioi ajanjaksoa, jona sopimus on täytäntöönpanokelpoinen, jotta se voi

määrittää, mikä on varhaisin ajankohta, jolloin molemmat osapuolet (vuokralle ottaja ja vuokralle antaja) voivat päättää sopimuksen ja

sen sopimusvelvoitteet vain vähäisin sanktioin. Merkittävinä sanktioina YIT huomioi suoraan vuokralle antajalle maksettujen sanktioiden

lisäksi myös molemmille osapuolille muodostuvat epäsuorat ja taloudelliset seuraamukset. YIT huomioi nämä tosiseikat ja olosuhteet,

mukaan lukien vuokratun omaisuuserän luonne suhteessa vastaavaan liiketoimintasuunnitelmaan, arvioidessaan ajankohtaa, jolloin

vuokrasopimuksen päättämisen katsotaan olevan kohtuullisen varmaa. Vuokra-aikaa arvioidaan vastaavalla tavalla. YIT:n toistaiseksi

voimassa olevat vuokrasopimukset liittyvät tyypillisesti rakennuksiin, koneisiin ja kalustoon.

Mikäli YIT luopuu käyttöomaisuusoikeuserän käytöstä vuokra-aikana kokonaan tai osittain, YIT kirjaa siltä osin arvonalentumisen.

Arvonalentumisen määrää arvioitaessa YIT arvioi omaisuuserän määrällistä sekä ajallista hyödyntämistä vuokrasopimusaikana,

vuokrasopimuksen mahdolliset optiot vuokra-ajan lyhentämiseksi sekä mahdollisuudet omaisuuserän edelleen vuokraukseen.

Lisäluoton korkoa määrittäessään YIT ottaa huomioon vuokratun omaisuuserän luonteen, konsernin riskitekijät ja maantieteellisen

sijainnin, valuutan ja sopimuksen keston.

165YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

YIT VUOKRALLE OTTAJANA

Kuvaus vuokrasopimuksista

YIT:n vuokratut aineelliset hyödykkeet sisältävät muun muassa kiinteistöjä, työsuhdeautoja sekä muuta liiketoiminnassa käytettävää

kalustoa. Vuokrattujen aineellisten hyödykkeiden painotettu keskimääräinen vuokra-aika on noin kolme vuotta, josta kiinteistöt ovat

tyypillisesti keskiarvoa pidempiä ja muut vuokratut aineelliset hyödykkeet tyypillisesti keskiarvoa lyhyempiä. Osaan aineellisten hyödykkeiden

vuokrasopimuksista liittyy indeksikorotusehtoja, jotka on tyypillisesti sidottu elinkustannusindeksiin tai kuluttajahintaindeksiin.

Vuokrattu vaihto-omaisuus sisältää YIT:n vuokraamia vaihto-omaisuustontteja, joita käytetään omaperusteisessa rakentamisessa.

Vuokratut vaihto-omaisuustontit ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, painotetulla keskiarvolla noin 40 vuoden pituisia vuokrasopimuksia, joista

YIT tulee luopumaan pääosin myymällä huoneistoja omaperusteisen asuntorakentamisen hankkeista. Tonttivuokrasopimuksiin liittyy

tyypillisesti indeksikorotusehtoja, jotka on sidottu Suomen elinkustannusindeksiin. Tonttivuokrasopimusten vuokranmaksut huomioidaan

täysimääräisinä velan määrää arvioitaessa. Lyhytkestoiset ja arvoltaan vähäiset sopimukset ovat tyypillisesti työmaalla käytettävää kalustoa

ja ICT-laitteistoa.

KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERÄT

Aineelliset hyödykkeet, vuokratut

2024
Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	1	46	14	60
Valuuttakurssierot	—	—	—	—
Lisäykset, sisältäen indeksimuutosten vaikutukset	—	3	7	11
Vähennykset	—	—	-2	-2
Poistot ja arvonalentumiset	—	-21	-6	-27
Kirjanpitoarvo 31.12.	1	28	13	41

2023
Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	1	51	16	68
Valuuttakurssierot	—	—	—	—
Lisäykset, sisältäen indeksimuutosten vaikutukset	—	10	9	19
Vähennykset	—	-4	-1	-5
Liiketoimintojen myynnit	—	—	—	—
Poistot ja arvonalentumiset	—	-11	-6	-18
Siirrot myytävissä oleviin omaisuuseriin	—	-1	-4	-5
Kirjanpitoarvo 31.12.	1	46	14	60

166YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Vaihto-omaisuus, vuokrattu

	2024	2023
Milj. euroa	Tontit	Tontit
Kirjanpitoarvo 1.1.	192	205
Valuuttakurssiero	—	—
Lisäykset, sisältäen indeksimuutosten vaikutukset	59	38
Vähennykset	-33	-49
Liiketoimintojen myynnit		—
Arvonalentuminen	-1	-1
Kirjanpitoarvo 31.12.	218	192

VUOKRASOPIMUSVELAT

Maturiteettianalyysi sopimusperusteisista diskonttaamattomista rahavirroista

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Alle vuoden	32	29
1-3 vuotta	56	54
3-5 vuotta	45	45
5-10 vuotta	83	76
Yli 10 vuotta	403	336
Diskonttaamattomat vuokrasopimusvelat yhteensä	619	540

TULOSLASKELMAAN KIRJATUT ERÄT

Milj. euroa	2024	2023
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos	-20	-49
Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten kulut	-43	-49
Poistot ja arvonalentumiset	-28	-19
Vuokrasopimusvelkojen korot	-15	-14
Myynti- ja takaisinvuokraussopimusten tulosvaikutus	—	—

Vuokrasopimusten rahavirtavaikutus oli -77 miljoonaa euroa (-85).

YIT VUOKRALLE ANTAJANA

YIT on pääasiassa vuokrannut edelleen itse vuokraamiaan toimitiloja. Toimitilasopimusten indeksi-, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat

toisistaan. Toimitilojen vuokrasopimukset kestävät enimmillään kahdeksan vuotta. Useimmiten sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa

sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Vähimmäisvuokrien määrä on laskettu ensimmäiseen mahdolliseen

irtisanomisajankohtaan asti.

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Yhden vuoden kuluessa	2	1
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	2	2
Yli viiden vuoden kuluttua	—	1
Yhteensä	4	4

Vuokratuotot käyttöoikeusomaisuuserien edelleenvuokraamisesta olivat 3 miljoonaa euroa (3).

167YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

17. OSUUDET OSAKKUUSYHTIÖISSÄ JA YHTEISYRITYKSISSÄ

LAATIMISPERIAATE

Osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin liittyviä konsolidointiperiaatteita on kuvattu kohdassa Konsolidointiperiaatteet.

OSUUDET OSAKKUUSYHTIÖISSÄ

Milj. euroa	Segmentti	Toimiala	Kotipaikka	Omistus 2024, %	Kirjanpitoarvo 2024	Omistus 2023, %	Kirjanpitoarvo 2023
Osakkuusyhtiöt
Ålandsbanken Lunastustontti I Ky	Asuminen	Kiinteistösijoittaminen	Suomi	20,00	11	20,00	12
Fidus Villa Ky*	Asuminen	Kiinteistösijoittaminen	Suomi			20,00	9
ÅB Kodit I Ky	Asuminen	Kiinteistösijoittaminen	Suomi	40,00	—	40,00	—
Nuuka Solutions Oy	Muut erät	Palvelut	Suomi	15,00	3	16,67	2
Osakkuusyhtiöt yhteensä					14		23

Taulukossa ei ole lueteltu osakkuusyhtiöiden omistamia asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä eikä asunto- ja kiinteistörakentamisen projektiyhtiöitä.

*Fidus Villa Ky on uudelleenluokiteltu vuonna 2024 oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin huomattavan vaikutusvallan päätyttyä.

168YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

OSUUDET YHTEISYRITYKSISSÄ

Milj. euroa	Segmentti	Toimiala	Kotipaikka	Omistus 2024, %	Kirjanpitoarvo 2024	Omistus 2023, %	Kirjanpitoarvo 2023
Yhteisyritykset
FinCap Asunnot Oy	Asuminen	Kiinteistösijoittaminen	Suomi	49,00	21	49,00	23
Nuppu Housing s.r.o.	Asuminen	Hankekehitys	Slovakia	50,00	2	50,00	4
Zwirn area s.r.o.	Asuminen	Hankekehitys	Slovakia	50,00	5	50,00	10
Mlynárka area s.r.o.	Asuminen	Hankekehitys	Slovakia	50,00	2	50,00	2
YR Holding s.r.o.	Asuminen	Hankekehitys	Tšekki	50,00	4	50,00	3
YR Holding Alfa	Asuminen	Hankekehitys	Tšekki	50,00	—
YR Holding LT UAB	Asuminen	Hankekehitys	Liettua	50,00	1
YR Holding Latvia SIA	Asuminen	Hankekehitys	Latvia	50,00	—
Regenero Oy	Toimitilat	Hankekehitys	Suomi	50,00	—	50,00	1
Campus Marian Kehitys Oy	Toimitilat	Hankekehitys	Suomi	50,00	—	50,00	1
Kumppanuuskoulut Oy	Toimitilat	PPP-projektiyhtiö	Suomi	20,00	—	20,00	—
Keilaniemen Kiinteistökehitys Strike Ky	Toimitilat	Hankekehitys	Suomi	33,33	7	33,33	8
Keilaniemen Kiinteistökehitys GP Oy	Toimitilat	Hankekehitys	Suomi	33,33	—	33,33	—
YIT Zwirn Office s.r.o.	Toimitilat	Hankekehitys	Slovakia	50,00	1	50,00	1
Tieyhtiö Vaalimaa Oy*	Infra	PPP-projektiyhtiö	Suomi			20,00	—
Yhteisyritykset yhteensä					45		54

Taulukossa ei ole lueteltu yhteisyritysten omistamia asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä eikä asunto- ja kiinteistörakentamisen projektiyhtiöitä.

*Tieyhtiö Vaalimaa Oy myytiin 14.5.2024.

169YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

MUUTOKSET KIRJANPITOARVOISSA

Milj. euroa	Osakkuusyhtiöt	Yhteisyritykset	Yhteensä 2024	Osakkuusyhtiöt	Yhteisyritykset	Yhteensä 2023
Kirjanpitoarvo 1.1.	23	54	77	34	39	72
Valuuttakurssiero		—	—		—	—
Osuus tuloksesta	-1	2	1	-2	15	13
Lisäykset	1	2	3	3	5	8
Vähennykset	-2	-4	-6	-1	-2	-3
Siirrot oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin*	-7		-7	-10		-10
Tilikauden aikana saadut osingot		-9	-9	—	-3	-4
Kirjanpitoarvo 31.12.	14	45	59	23	54	77

*Sisältää vuonna 2024 Fidus Villa Ky:n sekä vuonna 2023 SIA “LiveOn”in uudelleenluokittelun oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin huomattavan vaikutusvallan päätyttyä.

YHTEENVETO OSAKKUUSYHTIÖIDEN JA YHTEISYRITYSTEN TALOUDELLISISTA TIEDOISTA

Milj. euroa	Osakkuusyhtiöt	Yhteisyritykset	Yhteensä 2024	Osakkuusyhtiöt	Yhteisyritykset	Yhteensä 2023
Lyhennetty tase
Sijoituskiinteistöt	—	186	186	138	193	332
Muut pitkäaikaiset varat	108	266	374	113	399	512
Lyhytaikaiset varat	2	291	293	9	355	364
Pitkäaikaiset velat	52	529	581	151	712	863
Lyhytaikaiset velat	2	118	120	5	123	128
Nettovarat	56	97	153	104	113	217
Tuloslaskelma
Liikevaihto	6	173	179	8	181	189
Kauden tulos	2	2	4	-13	30	17
josta sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutos		-3	-3	-13	10	-4
YIT:n saamat osingot		9	9	—	3	4

SITOUMUKSET

YIT:llä on oman pääoman ehtoisia sekä velkasijoitussitoumuksia koskien nykyisiä ja tulevia osakkuusyhtiöitä ja yhteisyrityksiä yhteensä 107 (82) milj. euroa.

170YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

SIJOITUSKIINTEISTÖT OSAKKUUSYHTIÖISSÄ JA YHTEISYRITYKSISSÄ

LAATIMISPERIAATE

SIJOITUSKIINTEISTÖT

Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä tai maa-alueita, joita YIT pitää hallussaan hankkiakseen

vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua tai näitä molempia ja jotka eivät ole YIT:n

käyttöön tai toiminnoille varattuja eivätkä ole tarkoitettu myytäväksi tavanomaisen

liiketoiminnan aikana. YIT:n konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä

yhdisteltävillä kiinteistösijoitustoimintaa harjoittavilla osakkuusyhtiöillä ja yhteisyrityksillä on

IAS 40 Sijoituskiinteistöt -standardin mukaisia sijoituskiinteistöjä, jotka koostuvat

rakenteilla olevista ja valmiista vuokra-asunnoista. YIT:n emoyhtiö tai tytäryritykset eivät

omista sijoituskiinteistöiksi luokiteltavia omaisuuseriä. YIT:n konsernitilinpäätöksessä

sijoituskiinteistöt sisältyvät osana osakkuus- tai yhteisyrityksen sijoituksen kirjanpitoarvoa.

Kirjaamis- ja arvostamisperiaatteet

Hankintahetkellä sijoituskiinteistöt kirjataan (osakkuus- tai yhteisyrityksessä)

alkuperäiseen hankintamenoon, johon on sisällytetty transaktiomenot. Myöhemmin ne

arvostetaan käypään arvoon IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen -standardin

mukaisesti. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käyvän arvon muutoksista, kirjataan

tulosvaikutteisesti kaudelle, jona ne syntyvät. Käyvän arvon määrittämisen tavoitteena on

arvioida hinta, johon tavanmukainen liiketoimi omaisuuserän myymiseksi

toteutuisi markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä tarkasteluhetken

markkinaolosuhteiden vallitessa. YIT luokittelee kaikki sijoituskiinteistöt käyvän arvon

hierarkiatasolle 3. Hierarkiatason 3 erien käyvän arvon määrittämisessä on käytetty

omaisuuserää koskevia syöttötietoja, jotka eivät perustu havainnoitavissa olevaan

markkinatietoon.

Valmiiden vuokra-asuntojen käypä arvo määritellään tuottoihin perustuvalla tai

markkinaperusteisella arvostusmenetelmällä. Markkinoihin perustuvaa lähestymistapaa

sovellettaessa käytetään hintoja ja muuta merkityksellistä tietoa, joka syntyy täysin

samanlaisia tai vertailukelpoisia (ts. vastaavanlaisia) varoja tai varojen ryhmää koskevissa

markkinatransaktioissa. Tuottoihin perustuvan lähestymistavan mukaan vastaiset

rahamäärät (esim. rahavirrat tai tuotot ja kulut) muutetaan yhdeksi nykyhetken (ts.

diskontatuksi) rahamääräksi. Tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa käytettäessä käypä

arvo kuvastaa markkinoilla tarkasteluhetkellä vallitsevia odotuksia, jotka koskevat näitä

vastaisia rahavirtoja. Rakenteilla olevat kohteet arvostetaan käypään arvoon, kun käyvän

arvon arvio pystytään tekemään luotettavasti, muutoin rakenteilla olevat kohteet

arvostetaan hankintamenoon. Osakkuus- ja yhteisyritys käyttää ulkopuolista

riippumatonta arvioitsijaa käyvän arvon määrittämiseen.

Sijoituskiinteistö kirjataan pois taseesta, kun se myydään tai poistetaan käytöstä

pysyvästi eikä sen luovuttamisesta ole odotettavissa vastaista taloudellista hyötyä. Voitot

tai tappiot sijoituskiinteistön käytöstä poistamisesta tai luovutuksesta määritetään

nettomääräisen luovutustulon ja omaisuuserän kirjanpitoarvon välisenä erotuksena ja

kirjataan tulosvaikutteisesti. Sijoituskiinteistön taseesta pois kirjaamisesta johtuvaan

voittoon tai tappioon sisällytettävä vastikemäärä määritetään IFRS 15:n transaktiohinnan

määrittämistä koskevien säännösten mukaisesti. Myytävänä olevat sijoituskiinteistöt

arvostetaan edelleen käypään arvoon. Kiinteistö siirretään toisista varojen ryhmistä

sijoituskiinteistöihin tai sijoituskiinteistöistä toisiin varojen ryhmiin, kun kyseessä on

käyttötarkoituksen muutos.

171YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Seuraavissa taulukoissa esitetyt summat ovat täysimääräisesti yhteisyrityksen ja osakkuusyhtiön taloudellisesta raportoinnista.

Sijoituskiinteistöjen käypä arvo

Milj. euroa	2024	2023
1.1.	332	208
Hankinnat		157
Myynnit	-4	-2
Vähennykset*	-138	-28
Voitot tai tappiot käypään arvoon arvostamisesta	-3	-4
31.12.	186	332

*Tilikaudella 2024 vähennykset liittyivät pääosin Fidus Villa Ky:n uudelleenluokitteluun oman pääoman ehtoiseksi sijoitukseksi.

Sijoituskiinteistöt arvostusmenetelmittäin

		31.12.2024			31.12.2023
Milj. euroa	Rakenteilla olevat sijoituskiinteistöt	Valmiit sijoituskiinteistöt	Yhteensä	Rakenteilla olevat sijoituskiinteistöt	Valmiit sijoituskiinteistöt	Yhteensä
Tuottoarvon perusteella arvostetut			—		84	84
Markkinaperusteisen arvon perusteella arvostetut		186	186		193	193
Hankintamenoon arvostetut			—	54		54
Yhteensä	—	186	186	54	277	332

172YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

18. OMAN PÄÄOMAN EHTOISET SIJOITUKSET

LAATIMISPERIAATE

Laatimisperiaatetta sekä johdon harkintaa ja arvioita on kuvattu tarkemmin liitetiedossa Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu

arvostusryhmittäin.

OMAN PÄÄOMAN EHTOISET SIJOITUKSET

Milj. euroa	2024	2023
Kirjanpitoarvo 1.1.	214	218
Lisäykset	7	10
Vähennykset	—	-11
Tuloslaskelmaan kirjatut käyvän arvon muutokset	-9	-2
Kirjanpitoarvo 31.12.	213	214

Merkittävin yksittäinen oman pääoman ehtoinen sijoitus on Tripla Mall Ky, jonka arvo oli 184 milj. euroa (192). Lisätietoa käyvän arvon

arvostukseen liittyen annetaan liitetiedossa Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin. Tilikauden 2024 lisäykset sisältävät

Fidus Villa Ky:n uudelleenluokittelun osakkuusyhtiöstä oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin huomattavan vaikutusvallan päätyttyä. Tilikauden

2023 lisäykset sisältävät SIA “LiveOn” -osakkuusyhtiön uudelleenluokittelun oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin huomattavan vaikutusvallan

päätyttyä, ja tilikauden 2023 vähennykset SIA “LiveOn”in myynnin 4.10.2023.

19. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

LAATIMISPERIAATE

Laskennallinen vero lasketaan kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välisistä väliaikaisista eroista käyttäen joko tilinpäätöshetkellä

voimassa olevaa verokantaa tai myöhemmin voimaantulevaa mutta tiedossa olevaa vahvistettua verokantaa. Laskennallista verovelkaa ei

kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon kirjattava omaisuuserä tai velka, joka ei ole syntynyt liiketoimintojen yhdistämisestä eikä sen

kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Laskennallinen verosaaminen

kirjataan vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero

voidaan hyödyntää.

Verotuksessa vähennyskelpoiset tappiot on otettu huomioon laskennallisena verosaamisena siinä määrin kuin YIT pystyy niitä

todennäköisesti hyödyntämään lähitulevaisuudessa. Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan laskennallinen verovelka vain

silloin kun veronmaksun voidaan katsoa realisoituvan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata

kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verot liittyvät saman veronsaajan perimiin

tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida nettomääräisesti.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

LASKENNALLISTEN VEROSAAMISTEN HYÖDYNNETTÄVYYS

Verotuksellisista tappioista kirjatut laskennalliset verosaamiset sisältävät epävarmuutta niiden hyödynnettävyydestä. Laskennalliset

verosaamiset verotuksellisista tappioista kirjataan siihen määrään, jonka johto arvioi pitkän aikavälin ennusteidensa perusteella olevan

hyödynnettävissä tulevaisuudessa. Johdon arvio ei ota huomioon ennustejakson jälkeisiä vuosia, vaikka verotappioiden käytettävyysaika on

10 vuotta. Lisäksi huomioidaan verotappioiden vanhentumisaika. Johto huomioi myös tappioiden uusiutumisen todennäköisyyttä

arvioitaessa, mistä syystä tappiot ovat syntyneet. Laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyyttä arvioidaan säännöllisesti.

173YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

LASKENNALLISTEN VEROSAAMISTEN JA -VELKOJEN MUUTOS

2024
Milj. euroa	1.1.	Valuuttakurssiero	Liiketoimintojen myynnit	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan/omaan pääomaan	31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Varaukset	29	—		-1		28
Vahvistetut tappiot	15	—		18		33
Eläke-etuudet	1		—	—		0
Ajan kuluessa tuloutus	1			-1		0
Vaihto-omaisuus	16			-1		15
Vuokrasopimukset	52	—	—	3		55
Muut erät	5	—		-2	—	4
Laskennallisten verojen netotus	-69			-5		-74
Yhteensä	50	0	0	11	0	62
Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot	2		-2	—		0
Ajan kuluessa tuloutus	3	—		-3		0
Vaihto-omaisuus	2	—		—		2
Vuokrasopimukset	50	—	—	1		51
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset	15			-2		13
Muut erät	4	—	—	4	1	8
Laskennallisten verojen netotus	-69			-5		-74
Yhteensä	7	0	-2	-5	1	1
Laskennalliset verot, netto						60

Laskennallista verosaamista on jätetty kirjaamatta kertyneistä ja osittain verotuksessa vahvistamattomista tappioista 35 miljoonaa euroa (21). Kirjaamattomia laskennallisia verosaamisia tappioista oli Suomen konserniyhtiöistä yhteensä 6 miljoonaa euroa sekä Norjan ja Ruotsin

konserniyhtiöistä yhteensä 29 miljoonaa euroa. Suomessa vahvistettuja verotappioita voidaan vähentää elinkeinotoiminnan verotettavasta tuloksesta seuraavien 10 vuoden aikana. Norjassa ja Ruotsissa vahvistettujen verotappioiden käyttöaikaa ei ole verotuksessa rajoitettu.

Viron ja Latvian verojärjestelmien mukaan yrityksen tuloa verotetaan vasta, kun varoja nostetaan yrityksestä. Näiden osalta YIT pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan, eikä laskennallista veroa ole kyseisistä maista toistaiseksi kirjattu.

174YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

2023
Milj. euroa	1.1.	Valuuttakurssiero	Liiketoimintojen myynnit	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan/omaan pääomaan	31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Varaukset	28	—		1		29
Vahvistetut tappiot	1	—		14		15
Eläke-etuudet	1			—	—	1
Ajan kuluessa tuloutus	0			1		1
Vaihto-omaisuus	13			3		16
Vuokrasopimukset*	56	—		-3		52
Muut erät	4	—		—	1	5
Laskennallisten verojen netotus*	-74			5		-69
Yhteensä	30	0		19	1	50
Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät						-1
Laskennalliset verosaamiset yhteensä						49
Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot	3			—		2
Ajan kuluessa tuloutus	3	—		—		3
Vaihto-omaisuus	1	—		1		2
Vuokrasopimukset*	54			-4		50
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset	16			-2		15
Muut erät	5	—		-1	-1	4
Laskennallisten verojen netotus*	-74			5		-69
Yhteensä	9	0		0	-1	7
Myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin liittyvät velat						-3
Laskennalliset verovelat yhteensä						4
Laskennalliset verot, netto						45

*Vertailukauden lukuja on oikaistu. Lisäksi myytäväksi luokiteltujen omaisuuserien esittämistapaa on muutettu.

175YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

20. VAIHTO-OMAISUUS

LAATIMISPERIAATE

Aineiden ja tarvikkeiden arvo määritellään FIFO-menetelmää (first-in, first-out) käyttäen.

Tonttivaranto -erässä esitetään aloittamattomien rakennusprojektien tonttien alkuperäiset ostomenot sekä tonttien arvoa nostavat

kustannukset kuten maanparantamiseen, vesi- ja sähköliittymiin ja rakennuslupiin liittyvät kustannukset. YIT hankkii tontteja rakentaakseen

ne myytäviksi asunnoiksi tai kiinteistöiksi. Hankinta voi tapahtua hankkimalla tontti suoraan tai ostamalla sitä hallinnoiva yhtiö. Kun

rakennusprojekti saa aloitusluvan, siirretään siihen mahdollisesti kohdistuva tontti hankintamenoineen vaihto-omaisuuden Keskeneräiset

työt -erään. YIT myy lisäksi tontteja ja niitä hallinnoivia yhtiöitä rakentamattomina.

Keskeneräiset työt -erä sisältää mahdollisen tontin hankintamenon lisäksi myös rakennusprojektien rakentamiskustannukset siltä osin

kuin niitä ei ole kirjattu kuluksi. Rakentamiskustannukset sisältävät raaka-ainekustannukset, omaisuuserää parantavat suunnittelumenot,

välittömistä työsuorituksista johtuvat menot, muut välittömät menot sekä osuuden tuotannon muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista. Yli 12

kuukautta rakentamisajaltaan kestävien ajan hetkellä tuloutettavien omaperusteisten rakennusprojektien keskeneräisen työn arvoon

kohdistetaan lisäksi rahoituksen kustannuksia.

Valmistuneiden rakennusprojektien myymättä jääneet huoneistot ja kiinteistöt esitetään erässä Valmiit huoneistot ja kiinteistöt.

Ennakkomaksut -erä sisältää pääasiallisesti tonttien hankintaan liittyviä ennakoita.

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa

liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat

menot. Arvioitaessa valmiiden huoneistojen ja kiinteistöjen nettorealisointiarvoa huomioidaan lisäksi markkinoilta saatavissa oleva tieto.

Tonttien nettorealisointiarvoa tarkasteltaessa otetaan huomioon niiden käyttötarkoitus. Rakentamiseen käytettävät tontit arvioidaan osana

rakentamisprojekteja. Tonttien kirjanpitoarvoa pienennetään, kun rakennettavia huoneistoja tai kiinteistöjä arvioidaan myytävän

hankintamenoa alhaisempaan hintaan. Muiden kuin rakentamistarkoitukseen käytettävien tonttien nettorealisointiarvo perustuu niiden

markkinahintaan.

YIT toteuttaa rakentamisprojekteja myös vuokratuille tonteille, jotka esitetään osana vaihto-omaisuutta, mutta jotka arvostetaan IFRS 16-

standardin mukaan. Vuokratontteihin liittyvää laskentaperiaatetta on kuvattu tarkemmin kohdassa Vuokrasopimukset.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTAMINEN

Vaihto-omaisuuden mahdollista arvonalentumista arvioidaan säännöllisesti vertaamalla hankintamenoa nettorealisointiarvoon.

Nettorealisointiarvo on johdon tekemä arvio, joka perustuu luotettavimpaan saatavilla olevaan tietoon. Arvioiden tekeminen edellyttää

johdolta arviota realisointiarvosta markkinoilla. Arvonalentumista ei kirjata, mikäli valmiit tuotteet, joihin arvioitavat vaihto-

omaisuushyödykkeet tulevat sisältymään, arvioidaan myytävän arvioitavan hyödykkeen hankintamenoa vastaavaan tai sen ylittävään

hintaan.

VAIHTO-OMAISUUS

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Aineet ja tarvikkeet	5	7
Keskeneräiset työt	196	370
Tonttivaranto	610	664
Valmiit huoneistot ja kiinteistöt*	360	360
Ennakkomaksut	15	16
Muu vaihto-omaisuus	—	—
Vaihto-omaisuus	1 185	1 417
Tonttivaranto	183	150
Tontit, keskeneräiset työt	1	12
Tontit, valmiit huoneistot ja kiinteistöt	34	30
Vaihto-omaisuus, vuokrattu	218	192

*Valmiiden huoneistojen ja kiinteistöjen osuus Suomessa 294 miljoonaa euroa (288).

Vuokratun vaihto-omaisuuden erittely löytyy liitetiedosta Vuokrasopimukset.

Vuonna 2024 YIT teki Asuminen-segmenttiin kohdistuvia vaihto-omaisuuden alaskirjauksia 11 miljoonaa euroa (0) ja Toimitilat-segmenttiin

yhteensä 4 miljoonaa euroa (3).

176YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

21. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Pitkäaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	12	36
Korolliset saamiset	63	62
Muut saamiset*	21	29
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset yhteensä	96	127
Lainasaamiset	—	6
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset	1	2
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	97	135
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	93	134
Korolliset saamiset	12	12
Muut saamiset*	31	35
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset yhteensä	136	181
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät	50	76
Siirtosaamiset	6	8
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset	—	1
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	193	267
Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset saamiset yhteensä	290	402

*Vuoden 2024 pitkäaikaiset muut saamiset sisältää 21 milj. euroa (28) ja lyhytaikaiset muut saamiset 5 milj. euroa (10) kauppahintasaatavaa YIT:n

uusiutuvan energian liiketoiminnan, YIT Energy Oy:n myyntiin liittyen. Myynnin vaikutuksista on kerrottu tarkemmin liitetiedossa Hankitut ja myydyt

liiketoiminnot.

Tiedot odotetuista luottotappioista löytyvät liitetiedosta Rahoitusriskien hallinta.

22. RAHAVARAT

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Käteinen raha ja pankkitalletukset	137	128

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vakavaraisiin yhteistyöpankkeihin tehdyistä pankkitalletuksista, joiden maturiteetti on enintään

kolme kuukautta.

177YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

23. OMA PÄÄOMA

LAATIMISPERIAATE.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan

merkitä osakepääomaan.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet valuuttakurssierot.

Arvonmuutosrahasto

Arvonmuutosrahasto sisältää muun laajan tuloksen kautta käypään arvoon arvostettavien oman pääoman ehtoisten sijoitusten ja rahavirran

suojauksessa käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset.

Omat osakkeet

Mikäli konsernin emoyhtiö tai sen tytäryhtiöt hankkivat emoyhtiön omia osakkeita, vähennetään emoyhtiön omistajille kuuluvaa omaa

pääomaa määrällä, joka muodostuu maksetusta vastikkeesta lisättynä transaktiomenoilla. Jos ostetut omat osakkeet myydään edelleen tai

lasketaan uudelleen liikkeelle, saatu vastike merkitään omaan pääomaan. Yhtiön omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien ostosta,

myynnistä,liikkeeseenlaskusta tai mitätöinnistä ei kirjata voittoa tai tappiota tuloslaskelmaan.

Hybridilaina

Hybridilaina kirjataan omaan pääomaan omistajille kuuluvan oman pääoman jälkeen. Hybridilainan velkakirjoilla ei ole osakkeenomistajille

kuuluvia oikeuksia eikä se laimenna yhtiön osakkeenomistajien omistusta. YIT:llä ei ole lainan pääomaan liittyvää takaisinmaksuvelvoitetta.

YIT voi myös viivästyttää korkojen maksua, jos se ei maksa osinkoa tai muuta hyvitystä osakepääomalle. Hybridilaina merkitään alun perin

kirjanpitoon käypään arvoon transaktiokustannuksilla vähennettynä. Myöhemmin laina arvostetaan hankintamenoon. Hybridilainan korot

kirjataan suoraan kertyneistä voittovaroista verovaikutuksella oikaistuna kun ne maksetaan tai hybridilainan kertyneet korot kirjataan

suoraan kertyneistä voittovaroista verovaikutuksella oikaistuna ja korkovelkana, kun velvoite korkojen maksuun on syntynyt.

Vaihtovelkakirjalaina

Vaihtovelkakirjalainat luokitellaan yhdistelmäinstrumenteiksi, joiden sisältämät komponentit määritetään järjestelyn sisällön

perusteella vieraaksi ja omaksi pääomaksi. Vieraan pääoman osuus kirjataan alun perin vastaavanlaisen vaihto-oikeudettoman

velan käypään arvoon. Oman pääoman osuus kirjataan alun perin koko instrumentin ja vieraan pääoman osuuden käypien

arvojen erotuksena. Transaktiomenot kohdistetaan vieraan ja oman pääoman osuuksille niiden alkuperäisten kirjanpitoarvojen

suhteessa. Vaihto-oikeuden arvo sisältyy käypään arvoon. Tämän jälkeen vieraan pääoman osuus arvostetaan jaksotettuun

hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Oman pääoman osuus luokitellaan uudelleen oman pääoman erien välillä, kun

velkakirjoja vaihdetaan osakkeisiin, tai niiden voimassaolo lakkaa.

OSAKEPÄÄOMA JA OMAT OSAKKEET

	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä, kpl	Omat osakkeet,  kpl	Osakepääoma, milj. euroa	Omat osakkeet, milj. euroa
1.1.2023	209 511 146	1 588 707	150	-8
Omien osakkeiden luovutus	36 588	-36 588		—
31.12.2023	209 547 734	1 552 119	150	-8
1.1.2024	209 547 734	1 552 119	150	-8
Osakeanti	20 960 000
Omien osakkeiden luovutus	66 370	-66 370		—
31.12.2024	230 574 104	1 485 749	150	-7

Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti, eikä osakkeilla ole nimellisarvoa. YIT:n hallussa olevien omien

osakkeiden maksettu hankintahinta on yhteensä 7 miljoonaa euroa, ja se esitetään erillisenä oman pääoman eränä. Osakkeista maksettu

määrä pienentää emoyhtiön jakokelpoisia varoja. Osakkeet ovat yhtiön hallussa omina osakkeina, ja ne on oikeus laskea uudelleen

liikkeeseen tulevaisuudessa.

OSINGOT

Maksetut ja ehdotetut osingot	2024	2023
Maksettu osinko tilikauden aikana
Edelliseltä vuodelta/osake, euroa	0,00	0,18
Edelliseltä vuodelta yhteensä, milj. euroa	0	38
Hallituksen esitys varsinaisen yhtiökokouksen hyväksyttäväksi
Tilikaudelta/osake, euroa	0,00	0,00
Tilikaudelta yhteensä, milj. euroa	0	0

178YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

24. ELÄKEVELVOITTEET

LAATIMISPERIAATE

Konsernin eläkejärjestelyt ovat pääsääntöisesti maksupohjaisia järjestelyitä. Maksupohjaisten eläkejärjestelyiden suoritukset kirjataan

tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee, eikä konsernilla ole tämän jälkeen enää kyseiseen vuoteen kohdistuvia muita

velvoitteita tai maksuja.

Konsernilla on Suomessa myös etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Riippumattomat aktuaarit laskevat konsernin etuuspohjaisten

eläkejärjestelyjen velvoitteet kustakin järjestelystä erikseen. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten

liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Käytetyn viitekoron

maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi

velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjainen

eläkekulu koostuu työsuoritukseen perustuvasta menosta sekä nettokorosta, jotka kirjataan henkilöstökuluihin. Vakuutusmatemaattiset

voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta taseessa olevan eläkevelvoitteen muutokseksi.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

ELÄKE-ETUUKSIEN LASKENNASSA KÄYTETYT OLETTAMUKSET

Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu useista eri vakuutusmatemaattisista tekijöistä sekä käytetystä diskonttauskorosta. Oletusten ja

diskonttauskoron muutokset vaikuttavat eläkevelvoitteiden kirjanpitoarvoon. Diskonttauskorkona on käytetty yritysten liikkeeseen laskemien

korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa sille valuutalle, jossa etuudet toteutuvat.

Käytetty viitekoron maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Muut oletukset perustuvat

vakuutusmatemaattisiin tilastoihin ja vallitseviin markkinaolosuhteisiin.

ELÄKEVELVOITTEET

Milj. euroa	2024	2023
Etuuspohjaiset eläkevelat (netto) taseessa	2	3
Etuuspohjaisista eläkevelvoitteista aiheutuneet kulut tuloslaskelmassa	—	—

Vuosina 2024 ja 2023 konsernilla oli Suomessa lisäeläkevakuutuksista aiheutuvia etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Eläke-etuuden suuruus

määräytyy muun muassa palkan ja työssäolovuosien perusteella. Eläke-etuudet on hoidettu vakuutusyhtiöissä, ja niitä hallinnoidaan

paikalliseen lainsäädäntöön perustuen.

ETUUSPOHJAISTEN ELÄKEVELVOITTEIDEN MÄÄRITTELY

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	13	14
Varojen käypä arvo	-11	-11
Eläkevastuu, netto	2	3

Velvoitteen nykyarvon muutokset

Milj. euroa	2024	2023
Velvoite 1.1.	14	14
Korkomenot	—	—
Tytäryhtiön myynti	—
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot	—	—
Maksetut etuudet	-1	-1
Velvoite 31.12.	13	14

Järjestelyn varojen käypien arvojen muutokset

Milj. euroa	2024	2023
Varat 1.1.	11	11
Varojen odotettu tuotto	—	—
Tytäryhtiön myynti	—
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot	1	—
Työnantajan suorittamat maksut	—	—
Maksetut etuudet	-1	-1
Varat 31.12.	11	11

179YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset

	2024	2023
Diskonttauskorko	3,2 %	3,7 %
Tuleva palkankorotusolettama	2,2 %	2,7 %
Tuleva eläkkeiden korotusolettama	2,2 %	2,7 %

Tulevat maksut

Seuraavassa taulukossa esitetään tulevat maksut, jotka ovat olleet eläkevelvoitelaskelmien perustana.

Milj. euroa	2024	2023
Erääntyminen alle vuoden kuluessa	1	1
1-5 vuodessa	4	5
5-10 vuodessa	4	5
10-15 vuodessa	3	3
15-20 vuodessa	2	2
20-25 vuodessa	1	1
25-30 vuodessa	1	1
yli 30 vuoden kuluttua	1	1
Yhteensä	17	19

Herkkyysanalyysi

Seuraavassa taulukossa esitetään diskonttauskoron muutoksen vaikutusta velvoitteeseen.

Milj. euroa	2024	2023
Koron nousu 0,5 % -yksikköä	-1	-1
Koron lasku 0,5 % -yksikköä	1	1

180YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

25. VARAUKSET

LAATIMISPERIAATE

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen

tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen

suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi

vaadittavien menojen nykyarvoon. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus

joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun

korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi

vaadittavat väistämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Väistämättömiin menoihin luetaan sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat kustannukset tai

sitä alemmat sopimuksen purkamisesta aiheutuvat kustannukset.

Suomen asunto- ja liikekohteiden rakentamiseen liittyvä 10-vuotisvastuuvaraus

määritetään kokonaisuutena kaikista 10-vuotisvastuita sisältävistä hankkeista. Tällöin

yksittäiseen hankkeeseen liittyvä vastaisen taloudellisen menetyksen todennäköisyys voi

olla pieni, vaikka kokonaisuuden katsotaan aiheuttavan taloudellisten voimavarojen

siirtymistä pois yhtiöstä.

Takuuvaraus käsittää rakennusprojektin valmistumisen jälkeiset takuuvelvoitteen alaiset

korjauskulut. Takuuvaraukset lasketaan takuukulujen aikaisempina tilikausina toteutuneen

tason perusteella. Mikäli konserni saa sopimuksen perusteella aliurakoitsijalta tai

materiaalin toimittajalta hyvityksen kuluista, joihin on varauduttu, kirjataan tulevasta

korvauksesta saaminen silloin, kun saamisen katsotaan olevan varma. Takuuvarausten

käyttöaika on pääsääntöisesti 1–2 vuotta.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen

uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut

asiasta.

YIT kirjaa oikeudenkäynneistä sekä potentiaalisista oikeudenkäynteihin johtavista

kiistoista varauksen, mikäli yhtiön johto arvioi taloudellisten voimavarojen siirtymisen pois

yhtiöstä olevan todennäköistä ja velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

VARAUSTEN TODENNÄKÖISYYS JA MÄÄRÄ

Varausten kirjaamiseen liittyy arvioita todennäköisyydestä ja määrästä. Arvio toteutuvien

kustannusten todennäköisyydestä ja määrästä perustuu aiempiin samankaltaisiin

tapahtumiin ja kokemusperäiseen tietoon.

10-vuotisvastuuvaraus, joka liittyy pääosin Suomen asuinrakentamiseen, määritetään

diskontattuna arvona, joka perustuu yksittäisen asunnon keskimääräisiin vuotuisiin

toteutuneisiin korjauskustannuksiin. Yksittäisen asunnon keskimääräiset vuotuiset

korjauskustannukset kerrotaan vastuuajanjaksolle kohdistuvien asuntojen lukumäärällä

huomioiden jäljellä oleva vastuuaika.

Milj. euroa	Takuuvaraukset	10-vuotis- vastuuvaraukset*	Tappiolliset sopimukset	Oikeudenkäynti- varaukset	Muut varaukset	Yhteensä 2024	Yhteensä 2023
1.1.	37	83	17	1	3	141	139
Valuuttakurssiero	—	—	—	—	—	-1	0
Varausten lisäykset	19	2	16	—	2	39	39
Käytetyt varaukset	-11	—	-9	—	-3	-23	-37
Käyttämättömien varausten peruutukset	-8	-10	-1	—	—	-19	-2
Liiketoimintojen myynnit	—	—	—	—	—	0	0
31.12.	36	75	23	1	2	137	141
Pitkäaikaiset	12	59	6	1	—	78	87
Lyhytaikaiset	24	16	17	—	1	58	54
Yhteensä	36	75	23	1	2	137	141

*Varauksen pieneneminen johtui pääosin vastuuajanjaksolla olevien asuntojen määrän vähenemisestä.

Diskonttauksen vaikutus varausten kokonaismäärään oli 6 miljoonaa euroa (8).

181YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

26. KOROLLISET RAHOITUSVELAT

PITKÄAIKAISET RAHOITUSVELAT

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Joukkovelkakirjalainat	226	100
Lainat rahoituslaitoksilta	143	189
Muut korolliset velat	34	39
Yhteensä	403	328

LYHYTAIKAISET RAHOITUSVELAT

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Joukkovelkakirjalainat	—	100
Lainat rahoituslaitoksilta	15	30
Yritystodistukset	14	22
Taloyhtiölainat	178	260
Muut korolliset velat	7	3
Yhteensä	214	414

Lainat rahoituslaitoksilta 31.12.2024, yhteensä 158 miljoonaa euroa (219), olivat pankeilta otettuja lainoja, joiden ehtoihin sisältyy erilaisia

tunnuslukukovenantteja liittyen velkaantumisasteeseen ja likviditeettiin. Lainat rahoituslaitoksilta ovat vakuudellista. Lisätietoja annetuista

vakuuksista liitteessä Ehdolliset velat ja varat sekä vastuusitoumukset. Rahoitusveloissa esitetyt taloyhtiölainat liittyvät omaperusteisten

kohteiden myymättömien asuntojen lainaosuuksiin ja ne koostuvat laina-ajaltaan pitkistä lainoista. Joukkovelkakirjalainojen tiedot on esitetty

tarkemmin seuraavassa taulukossa.

Joukkovelkakirjalainojen tiedot

31.12.2024
		Nimellisarvo, milj. euroa	Eräpäivä	Kuponkikorko %	Kovenantit*
FI4000571278	senioriehtoinen, vakuudellinen	100	18.06.2027	3kk Euribor + 7,5	Omavaraisuusaste
FI4000496302	senioriehtoinen, vakuudellinen	100	15.01.2026	3,250	Omavaraisuusaste
FI4000570262	vaihtovelkakirja, vakuudeton	36	19.03.2029	8,000
Yhteensä		236

Senioriehtoiset joukkovelkakirjalainat ovat lunastettavissa ennen niiden erääntymispäivää. Lainojen vakuuksista on lisätietoja liitteessä

Ehdolliset velat ja varat sekä vastuusitoumukset.

Vaihtovelkakirjan velkakirjanhaltijoilla on oikeus vaihtaa velkakirjat yhtiön osakkeiksi velkakirjan ehtojen mukaisesti. Vaihtohinta on 2,25

euroa osakkeelta sen ollen alisteinen tietyille mahdollisille oikaisuille. Mikäli kaikki velkakirjat vaihdetaan yhtiön osakkeisiin alkuperäisellä

merkintähinnalla, yhtiön annissa liikkeeseen laskemat osakkeet edustaisivat noin 6,5 prosenttia kaikista yhtiön osakkeista velkakirjojen

konversion jälkeen. Velkakirjat laskettiin liikkeeseen 100 prosentilla nimellisarvosta, ja jollei niitä ole aikaisemmin vaihdettu, lunastettu tai

ostettu ja mitätöity, ne lunastetaan 100 prosentilla nimellisarvosta eräpäivänä.

31.12.2023
		Nimellisarvo, milj. euroa	Eräpäivä	Kuponkikorko %	Kovenantit*
FI4000496294	senioriehtoinen, vakuudellinen	100	31.03.2024	3kk Euribor + 3,100	Omavaraisuusaste
FI4000496302	senioriehtoinen, vakuudellinen	100	15.01.2026	3,250	Omavaraisuusaste
Yhteensä		200

*Omavaraisuusastekovenantin lisäksi senioriehtoisten joukkovelkakirjalainojen ehdoissa on tapahtumaperusteinen korkokatekovenantti.

Yhtiöllä on lisäksi oman pääoman ehtoinen hybridilaina, josta on kerrottu tarkemmin liitetiedossa Rahoitusriskien hallinta.

Vuokrasopimusvelat

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	258	240
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat	18	16
Vuokrasopimusvelat yhteensä	276	256

182YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Korollisten rahoitusvelkojen täsmäytys

2024
Milj. euroa	Lyhytaikaiset	Pitkäaikaiset	Vuokrasopimus- velat	Yhteensä
Korolliset rahoitusvelat 1.1.	414	328	256	998
Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät alussa	-110	110
Rahavirrat	21	-11	-2	8
Myytyjen huoneistojen velkaosuudet*	-127		-4	-131
Vuokrasopimusvelkojen muutos			26	26
Muut muutokset joihin ei liity maksua**		-8		-8
Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät lopussa	15	-15
Korolliset rahoitusvelat 31.12.	214	403	276	893

2023
Milj. euroa	Lyhytaikaiset	Pitkäaikaiset	Vuokrasopimus- velat	Yhteensä
Korolliset rahoitusvelat 1.1.	336	288	254	878
Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät alussa	-100	100
Rahavirrat	252	50	-4	299
Myytyjen huoneistojen velkaosuudet*	-184		-18	-202
Vuokrasopimusvelkojen muutos			24	24
Muut muutokset joihin ei liity maksua**		—		0
Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät lopussa	110	-110
Korolliset rahoitusvelat 31.12.	414	328	256	998

*Myytyjen huoneistojen velkaosuudet siirtyvät keskeneräisten asuinrakennuskohteiden osalta taseen Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat -

erään. Kohteen valmistuessa myytyjen huoneistojen taloyhtiölainaosuus ja vuokrasopimusvelkaosuus siirretään edelleen liikevaihtoon. Nämä siirrot

on esitetty rahoituksen rahavirrassa lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksuna ja vuokrasopimusvelkojen maksuna.

**Muut muutokset, joihin ei liity maksua sisältää myös valuuttakurssierot ja lopetetuille toiminnoille siirtyneet rahoitusvelat.

27. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

LAATIMISPERIAATE

YIT on ottanut käyttöön tiettyjä toimittajarahoitusjärjestelyjä, joita tarjotaan joillekin YIT:n toimittajille eri toimintamaissa. Osallistuminen

järjestelyyn on toimittajien oman harkinnan varassa. Toimittajat, jotka osallistuvat toimittajarahoitusjärjestelyyn, saavat laskuista maksun

ennen eräpäivää ulkoiselta rahoittajalta ja maksavat rahoittajalle tästä korvauksen. Laskun tulee olla YIT:n hyväksymä ennen kuin rahoittaja

voi maksaa sen toimittajalle. YIT maksaa laskun rahoittajalle alkuperäisen laskun eräpäivän mukaisesti. YIT on antanut emoyhtiötakauksia

operatiivisten konserniyhtiöidensä puolesta joillekin näistä järjestelyistä.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

Niiden ostovelkojen ehdot, jotka kuuluvat toimittajarahoitusjärjestelyihin, eivät merkittävästi eroa YIT:n muiden ostovelkojen ehdoista. Kaikki

toimittajarahoitusjärjestelyihin kuuluvat ostovelat sisältyvät osto- ja muihin velkoihin konsernin taseessa.

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Pitkäaikaiset velat
Ostovelat	15	21
Muut velat	9	7
Ostovelat ja muut velat yhteensä	24	28
Johdannaissopimuksiin perustuvat velat	4	1
Pitkäaikaiset velat yhteensä	28	29
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat*	183	219
Muut velat	50	64
Ostovelat ja muut velat yhteensä	233	283
Muut siirtovelat	96	114
Projektien kulujaksotukset	102	133
Johdannaissopimuksiin perustuvat velat	1	3
Lyhytaikaiset velat yhteensä	432	535
Ostovelat ja muut velat yhteensä	459	564

*Ostovelat sisältää 17 miljoonaa euroa laskuja, jotka liittyvät toimittajarahoitusjärjestelyyn, ja joista toimittaja on jo saanut suorituksen rahoittajalta.

Maksuehdot toimittajarahoitusjärjestelyjen piiriin kuuluville avoimille ostoveloille vaihtelivat 60:stä 180:een päivään, kun muiden vertailukelpoisten

ostovelkojen maksuehtojen vaihteluväli oli pääosin 10:stä 365:een päivään.

183YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Muut siirtovelat

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Henkilöstökulujen jaksotukset	54	62
Korkovelat	5	12
Muut	37	40
Yhteensä	96	114

184YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

28. JOHDANNAISSOPIMUKSET

LAATIMISPERIAATE

Johdannaiset kirjataan alun perin hankintahetkellä käypään arvoon taseeseen, minkä

jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä.

YIT on soveltanut IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa joidenkin vaihtuvakorkoisten

lainojen viitekoron muutoksilta suojautumiseen (rahavirran suojaus), mutta konserni arvioi

suojauslaskentatarpeet aina tapauskohtaisesti. Konserni dokumentoi suojaussuhteen

alussa kunkin suojausinstrumentin ja suojatun omaisuuserän välisen suhteen sekä

riskinhallintatavoitteen ja siihen sovelletun strategian. Suojattavan kohteen ja

suojauslaskennassa olevan johdannaissopimuksen taloudellista suhdetta tarkastellaan

vähintään jokaisena raportointipäivänä. Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien

johdannaisten tehokkaan osuuden käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan

tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman arvonmuutosrahastossa verovaikutus

huomioiden. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulokseen niillä

tilikausilla, joilla suojauskohde vaikuttaa tulokseen.

Käyvän arvon muutokset johdannaisista, jotka eivät ole suojauslaskennassa, kirjataan

johdannaisen käyttötarkoituksen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja

kuluihin tai rahoituseriin.

	31.12.2024				31.12.2023
Milj. euroa	Nimellisarvo	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo	Käypä arvo, netto	Nimellisarvo	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo	Käypä arvo, netto
Valuuttajohdannaiset	153	—	-1	-1	188	—	-3	-3
Korkojohdannaiset (suojauslaskennassa)	100	—	-3	-3	100	1	—	1
Korkojohdannaiset (ei suojauslaskennassa)	200	1	-1	0	200	2	-1	1
Yhteensä	453	1	-5	-4	488	4	-4	-1

Kaikki johdannaissopimukset on solmittu konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti suojaustarkoituksessa, mutta IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa on sovellettu vain osaan korkojohdannaissopimuksista. Johdannaiset on tehty vähentämään liiketoiminnan riskejä, korkoriskejä sekä

suojaamaan valuuttamääräisiä tase-eriä.

Yllä esitettyihin johdannaissopimuksiin liittyy joissain tilanteissa toimeenpantavissa oleva nettoutus- tai muu vastaava järjestely, jonka mukaan kyseiset johdannaisvarat ja -velat voidaan selvittää nettomääräisenä. Nettoutusjärjestelyt ovat toimeenpantavissa tavallisiin

johdannaisyleissopimuksiin sisältyvien tyypillisten velvoitteiden laiminlyönti- ja muiden erityisten eräännyttämisperusteiden mukaan. Erät, joihin tietyissä tilanteissa voitaisiin soveltaa nettoutusta, on esitetty taseessa bruttona, ja netottaminen olisi pienentänyt yllä esitettyjä bruttolukuja yhteensä

1 miljoonaa euroa (2).

YIT:llä ei ollut katsauskauden (eikä vertailukauden) lopussa johdannaissopimuksiin liittyviä maksettuja tai saatuja päivittäisiä suorituksia eli ns. variation margin / margin call -maksuja.

185YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

29. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN LUOKITTELU ARVOSTUSRYHMITTÄIN

LAATIMISPERIAATE

RAHOITUSVARAT

Rahoitusvarat kirjataan kirjanpitoon kaupantekopäivän käypään arvoon. YIT luokittelee

rahoitusvarat alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä seuraaviin arvostusryhmiin:

jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon

tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat ja muiden laajan tuloksen erien kautta

käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat. Luokittelu riippuu rahoitusvarojen

hallinnoinnissa käytettävästä liiketoimintamallista sekä rahavirtoja koskevista

sopimusehdoista. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeus sopimusperusteisiin

rahavirtoihin on lakannut tai kun rahoitusvaraan liittyvät olennaiset riskit ja edut ovat

siirtyneet konsernin ulkopuolelle. 

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat

YIT:n käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluvat kaikki

kaupankäyntitarkoituksessa hankitut tai pidettävät sijoitukset ja johdannaissopimukset.

Tällaisia johdannaissopimuksia ovat konsernin valuutta- ja korkojohdannaiset.

Johdannaiset kirjataan käypään arvoon perustuen markkinoilla noteerattuihin hintoihin ja

yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin. Käyvän arvon muutokset kirjataan johdannaisen

käyttötarkoituksen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai

rahoituseriin.

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat oman pääoman

ehtoiset rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja. Näiden

rahoitusvarojen osalta yhtiö on peruuttamattomasti valinnut alkuperäisen kirjaamisen

yhteydessä, että oman pääoman ehtoisen sijoituksen, jota ei pidetä

kaupankäyntitarkoituksessa, myöhemmät käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan

tuloksen eriin. YIT:llä tähän kuuluvat tietyt sijoitukset kiinteistö- ja asunto-osakkeisiin sekä

muihin osakkeisiin. Kun tämä valinta on tehty, laajan tuloksen muissa erissä esitettyjä

määriä ei siirretä myöhemmin tulokseen. Näille sijoituksille saatavat osingot kirjataan

tulosvaikutteisesti. Valinta tehdään sijoituskohtaisen arvioinnin perusteella.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin

kuulumattomia eriä, joita pidetään sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja

joiden rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja koron maksua. Tähän ryhmään sisältyvät

rahavarat, konsernin taseen myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset.

Ryhmän rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon, johon on lisätty

transaktiokulut, ja ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron

menetelmällä. Voitto tai tappio jaksotettuun hankintamenoon arvostettavasta

rahoitusvarasta kirjataan tulosvaikutteisesti, kun omaisuuserä kirjataan pois taseesta tai

sen arvo alentuu. Rahavarat koostuvat käteisvaroista, pankkitilien saldoista ja likvideistä

rahamarkkinasijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään kolme kuukautta.

RAHOITUSVELAT

Rahoitusvelat kirjataan kirjanpitoon kaupantekopäivän käypään arvoon, josta on

vähennetty transaktiokustannukset. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat

johdannaisinstrumentteja lukuun ottamatta arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä

jaksotettuun hankintamenoon.

Konsernissa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin kuuluvat

johdannaissopimukset. Tällaisia johdannaissopimuksia ovat konsernin valuutta- ja

korkojohdannaiset. Johdannaiset kirjataan käypään arvoon, joka perustuu markkinoilla

noteerattuihin hintoihin ja yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin. Käyvän arvon

muutokset kirjataan johdannaisen käyttötarkoituksen mukaisesti joko liiketoiminnan

muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituseriin.

Rahoituslimiittien järjestelypalkkiot kirjataan ennakkomaksuksi maksuvalmiuspalvelusta ja

jaksotetaan kuluksi limiitin voimassaoloajalle. Konsernilla on sekä pitkä- että lyhytaikaisia

rahoitusvelkoja, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat kirjataan pois

taseesta, kun niihin liittyvät velvoitteet ovat täyttyneet, kumottu tai niiden voimassaolo on

lakannut.

KÄYPIEN ARVOJEN MÄÄRITTÄMINEN

Konserni luokittelee käypään arvoon kirjattavat rahoitusinstrumentit käyttäen käypien

arvojen kolmitasoista hierarkiaa. Taseessa käypään arvoon kirjatut rahoitusinstrumentit

on luokiteltu käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaan

seuraavasti:

Taso 1

Käyvän arvon hierarkian tasolle 1 määritetään kaikki sellaiset rahoitusinstrumentit, joihin

on toimivilta markkinoilta saatavissa hintanoteeraukset. Kyseiset markkinahinnat ovat

helposti ja säännöllisesti saatavissa pörssistä, välittävältä instituutiolta,

markkinahinnoittelun palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta. Näitä hintoja

sovelletaan oikaisemattomina arvon määrittämiseen. YIT:llä ei ole tasolle 1 luokiteltavia

rahoitusinstrumentteja.

Taso 2

Tason 2 rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritellään arvostusmenetelmien avulla.

Näissä menetelmissä käytetään syöttötietona muita kuin tason 1

markkinahintanoteerattuja hintoja, jotka ovat helposti ja säännöllisesti saatavissa

pörssistä tai vastaavasta rahoitusinstrumentteja välittävältä instituutiolta,

markkinahinnoittelun palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta.

YIT arvostaa OTC-johdannaiset tason 2 välittävältä instituutiolta, markkinahinnoittelun

palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta käypään arvoon perustuen markkinoilla

noteerattuihin hintoihin ja yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin.

Taso 3

Tason 3 rahoitusinstrumenttien käypä arvo ei perustu todennettavissa oleviin

markkinanoteerauksiin tai markkinahintoihin. YIT on käsitellyt tasolla 3 käypään arvoon

kirjatut sijoitukset.

186YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

OMAN PÄÄOMAN EHTOISTEN SIJOITUSTEN ARVOSTAMINEN

YIT:n merkittävin oman pääoman ehtoinen sijoitus on Tripla Mall Ky, jonka käyvän arvon arvostus pohjautuu merkittävissä määrin kiinteistön

arvostukseen. Keskeisimpiä käyvän arvon muuttujia kiinteistön osalta ovat tuottovaatimus, vajaakäyttöaste sekä toiminnan nettotuoton

kasvuvauhti, joiden määrittämisessä YIT:n johto joutuu käyttämään harkintaa ja arvioita. YIT:n johto seuraa jatkuvasti oman pääoman

ehtoisten sijoitusten käyvän arvon arvostukseen liittyviä indikaattoreita ja niiden kehitystä.

31.12.2024
Milj. euroa	Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat ja -velat	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat ja -velat	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Käyvän arvon tason luokittelu	Liite
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset		211	2	213	213	Taso 3	18
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset*	47			47	43	Taso 3	21
Lainasaamiset ja korolliset saamiset		50		50	50	Taso 3	21
Johdannaissopimukset		1		1	1	Taso 2	28
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset*	131			131	131		21
Muut saamiset		5		5	5	Taso 3	21
Johdannaissopimukset		—		—	—	Taso 2	28
Rahavarat	137			137	137		22
Rahoitusvarat arvostusryhmittäin yhteensä	315	267	2	583	579
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat, joukkovelkakirjat	226			226	231	Taso 1	26
Korolliset velat, muut	177			177	170	Taso 3	26
Ostovelat ja muut velat*	24			24	21	Taso 3	27
Johdannaissopimukset		1	3	4	4	Taso 2	28
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	214			214	214		26
Ostovelat ja muut velat*	233			233	233		27
Johdannaissopimukset		1		1	1	Taso 2	28
Rahoitusvelat arvostusryhmittäin yhteensä	874	2	3	879	873

* Eivät sisällä jaksotuksia, lakisääteisiä velvoitteita eivätkä ennakkomaksuja, koska näitä ei luokitella IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisiksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi.

187YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

31.12.2023
Milj. euroa	Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat ja -velat	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat ja -velat	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Käyvän arvon tason luokittelu	Liite
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset		212	2	214	214	Taso 3	18
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset*	111			111	101	Taso 3	21
Lainasaamiset ja korolliset saamiset		21		21	21	Taso 3	21
Johdannaissopimukset		2		2	2	Taso 2	28
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset*	181			181	181		21
Johdannaissopimukset		—	1	1	1	Taso 2	28
Rahavarat	128			128	128		22
Rahoitusvarat arvostusryhmittäin yhteensä	420	236	3	659	648
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat, joukkovelkakirjat	100			100	85	Taso 1	26
Korolliset velat, muut	228			228	207	Taso 3	26
Ostovelat ja muut velat*	28			28	26	Taso 3	27
Johdannaissopimukset		1		1	1	Taso 2	28
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	414			414	414		26
Ostovelat ja muut velat*	283			283	283		27
Johdannaissopimukset		3		3	3	Taso 2	28
Rahoitusvelat arvostusryhmittäin yhteensä	1 054	4		1 058	1 019

* Eivät sisällä jaksotuksia, lakisääteisiä velvoitteita eivätkä ennakkomaksuja, koska näitä ei luokitella IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisiksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi.

Liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinahintoihin. Kaikkien muiden pitkäaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Velkojen diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla YIT saisi vastaavaa ulkoista lainaa tilinpäätöshetkellä, ja se muodostuu riskittömästä markkinakorosta, johon on lisätty yrityskohtainen riskipreemio 4,08-6,96 % (4,94-8,01 %). Muiden lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot vastaavat niiden tasearvoa.

188YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

KÄYVÄT ARVOT (TASO 3), JOIDEN MÄÄRITTÄMISEEN KÄYTETÄÄN MERKITTÄVIÄ MUITA KUIN HAVAINNOITAVISSA OLEVIA SYÖTTÖTIETOJA

	Arvostusmenetelmä	Muut kuin havainnoitavissa olevat merkittävät syöttötiedot	Perusarvo 2024	Perusarvo 2023	Käyvän arvon herkkyys muuttujalle YIT:lle	Lisätietoa muuttujasta
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat oman pääoman ehtoiset sijoitukset, Tripla Mall Ky	10 vuoden diskontattujen rahavirtojen malli	Toiminnan nettotuoton (NOI) vuosittainen kasvuvauhti (CAGR)	4,31 %	3,72 %	1 prosenttiyksikön kasvu (lasku) muuttujan arvossa johtaa 23 miljoonan euron kasvuun (19 miljoonan euron laskuun) omaisuuserän arvossa.	Muuttujan arvon muutos on toteutettu käyttämällä kerrointa, joka kasvattaa / laskee vuosittaisen nettotuoton (NOI) kasvuvauhtia symmetrisesti, kuvaten näin tilannetta, jossa liiketilan ja pysäköinnin NOI:n kasvu noudattaa joko korkeampaa / alempaa kasvu- uraa.
		Tuottovaatimus	6,00 %	5,75 %	5 prosentin kasvu (lasku) käytettyjen tuottovaateiden arvossa johtaa 12 miljoonan euron laskuun (16 miljoonan euron kasvuun) omaisuuserän arvossa.
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat oman pääoman ehtoiset sijoitukset, OP Vuokrakoti Ky	Vertailukelpoisten transaktioiden menetelmä sekä diskontattujen rahavirtojen menetelmä	Neliöhinnan muutos	4 797 € / m²	4 935 € / m²	5 prosentin kasvu (lasku) keskineliöhinnassa johtaa 2 miljoonan euron kasvuun (laskuun) omaisuuserän arvossa.	Keskineliöhinnan määrittämisessä on otettu huomioon sekä vertailukelpoiset transaktiot että diskontattujen rahavirtojen menetelmä.
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat oman pääoman ehtoiset sijoitukset, Fidus Villa Ky	Vertailukelpoisten transaktioiden menetelmä sekä diskontattujen rahavirtojen menetelmä	Neliöhinnan muutos	4 031 € / m²		5 prosentin kasvu (lasku) keskineliöhinnassa johtaa 1 miljoonan euron kasvuun (laskuun) omaisuuserän arvossa.	Keskineliöhinnan määrittämisessä on otettu huomioon sekä vertailukelpoiset transaktiot että diskontattujen rahavirtojen menetelmä.
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat muut saamiset	Todennäköisyyspainotettujen rahavirtojen malli	Hankkeen keskimääräinen todennäköisyys toteutua	30 %	27 %	5 prosenttiyksikön kasvu (lasku) hankkeiden toteutumistoden- näköisyyksissä johtaa 1 miljoonan euron kasvuun (laskuun) omaisuuserän arvossa.
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat myyntisaamiset	Asuntojen markkina-arvoon perustuva malli	Neliöhinnan muutos	5 491 € / m2	5 621 € / m2	5 prosentin kasvu (lasku) arvonmäärityksen antamissa markkina- arvoissa johtaa 2,0 miljoonan euron kasvuun (laskuun) omaisuuserän arvossa.	Markkina-arvo perustuu ulkopuolisen arvioitsijan kaksi kertaa vuodessa tekemään arvioon.

189YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Kuvaus käytetyistä arvostusmenetelmistä

Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Tripla Mall Ky

YIT:n oman pääoman ehtoisen sijoituksen käypä arvo Tripla Mall Ky:öön on laskettu vähentämällä kiinteistön käyvästä arvosta yhtiön

nettovelat ja kertomalla summa YIT:n omistusosuudella. Kiinteistön käypä arvo perustuu 10 vuoden diskontattujen rahavirtojen sekä

loppuarvon (terminal value) nykyarvon summaan. Ulkopuolinen riippumaton arvioitsija (CBRE) on auditoinut YIT:n käyttämän arvostusmallin

mukaan lukien käytetyt oletukset ja todennut sen täyttävän IFRS:n ja IVSC:n (International Valuation Standards Council) vaatimukset.

Kauppakeskukselle ja pysäköinnille luotiin erilliset laskelmat. Sopimuspohjaisten tulojen osilta diskontattujen rahavirtojen mallissa käytetään

yleisesti sopimusten vuokratasoa sopimuksen päättymiseen asti, jonka jälkeen vuokratasot palautuvat oletetulle markkinavuokrien tasolle.

Valuaatio on toteutettu nettovuokraperusteisesti, ja se käyttää pitkän aikavälin vajaakäyttöastetta vuokrattaville tiloille. Sekä

kauppakeskuksen että pysäköintilaitoksen osalta muut tulot, kuten mainostulot on lisätty nettovuokratuloihin. Vastaavasti menot, kuten

tyhjien tilojen ylläpitokustannukset sekä hallintokulut on vähennetty saatavista nettovuokratuloista. Käytetyt diskonttauskorot pohjautuvat

perusteltuihin markkinoiden tuottovaatimuksiin, joihin on lisätty ennustettu vuosittainen inflaatio kymmenen vuoden arvostusperiodille.

Tuottovaatimuksia määrittäessä on hyödynnetty markkinadataa sekä ulkopuolisen riippumattoman arvioitsijan (CBRE) markkinatuntemusta.

Liiketoimintajohto tekee Tripla Mall Ky:n arvonmäärityksen YIT:n neljännesvuosittaisen raportointirytmin mukaisesti. Ulkopuolinen

riippumaton arvioitsija (CBRE) validoi arvonmäärityksen IVS-standardien (International Valuation Standards) ja IFRS tilinpäätösstandardien

mukaisesti. Konsernin toimitusjohtaja hyväksyy arvonmäärityksen perustuen aktiiviseen keskusteluun arvonmäärityksen laativan

liiketoimintajohdon kanssa.

YIT:n omistaman Tripla Mall Ky:n osuuden arvoon vaikuttaa lisäksi erillinen sopimus varojen jaosta Tripla Mall Ky:n osakkaiden kesken.

Vakioiduilla markkinaparametreilla (inflaatio ja irtautumishetken tuottovaatimus) lasketun sijoitetun oman pääoman kertoimen ylittäessä

(alittaessa) sopimuksessa määrätyn tason saa YIT alkuperäistä omistusosuuttaan suuremman (pienemmän) osuuden sijoituksen käyvästä

arvosta, joko investoinnin myynnin tai varojenjakosopimuksen umpeutumisen yhteydessä vuonna 2026. Oman pääoman kertoimen

osuessa ennalta määrätylle tavoitevälille ei YIT:n osuus muutu alkuperäisestä. Oman pääoman kerroin lasketaan suhteuttamalla käyvän

arvon mallissa ennustettu sijoituksen oman pääoman arvo Tripla Mall Ky:öön tehtyihin toteutuneisiin oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin.

Tilinpäätöshetkellä varojenjakosopimuksen mallinnuksen tuloksella ei ole vaikutusta YIT:n omistusosuuden arvoon nykyiseen tasearvoon

verrattuna. Sopimuksessa tarkastellun oman pääoman kertoimen kasvaessa 5 prosenttia varojenjakosopimuksen mallinnuksen tuloksella ei

ole vaikutusta omaisuuserän arvoon verrattuna nykyiseen tasearvoon. Oman pääoman kertoimen pienentyessä 5 prosenttia

varojenjakosopimuksen mallinnuksen tulos johtaisi 6 miljoonan euron laskuun omaisuuserän arvossa verrattuna nykyiseen tasearvoon.

Varojenjakosopimuksesta aiheutuvat käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan riville Rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset.

OP Vuokrakoti Ky ja Fidus Villa Ky

YIT:n oman pääoman ehtoisen sijoituksen käypä arvo OP Vuokrakoti Ky:öön ja Fidus Villa Ky:öön on laskettu vähentämällä yhtiön

omistamien kiinteistöjen käyvästä arvosta yhtiön nettovelat ja kertomalla summa YIT:n omistusosuudella. Kiinteistöjen käyvät arvot

perustuvat ulkopuolisen riippumattoman arvonmäärittäjän arvonmääritysraportteihin (IVS:n mukainen AKA-arvio). Arvonmääritys on tehty

jokaisesta kiinteistöstä erikseen. Arvonmäärityksessä on käytetty sekä vertailukelpoisten transaktioiden menetelmää että diskontattujen

rahavirtojen menetelmää ja näitä kahta menetelmää on painotettu lopullisessa arvonmäärityksessä arvioitsijan harkinnan mukaan.

Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat lainasaamiset, myyntisaamiset ja muut saamiset

YIT:n lainasaamisten ja muiden saamisten käypä arvo on laskettu diskonttaamalla odotetut kassavirrat ottaen huomioon näihin

kassavirtoihin liittyvä riski tietyn diskonttokoron avulla. Diskonttokorko perustuu keskimääräiseen maturiteettiin, markkinakorkoon kyseiselle

maturiteetille ja riskipreemioon lainalle tai muulle saamiselle, jos riskiä ei ole otettu muuten huomioon. Myyntisaamiset on arvostettu

perustuen ulkopuolisen arvioijan tekemään arvioon asuntojen markkina-arvosta.

Tason 3 täsmäytys

Milj. euroa	2024	2023
Käypä arvo 1.1.	270	223
Lisäykset*	3	59
Luokittelumuutokset	7
Tuloslaskelmaan kirjatut käyvän arvon muutokset oman pääoman ehtoisista sijoituksista (Rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset)	-5	-2
Tuloslaskelmaan kirjatut käyvän arvon muutokset lainasaamisista, korollisista saamisista ja muista saamisista**	-2	1
Muihin laajan tuloksen eriin kirjatut käyvän arvon muutokset oman pääoman ehtoisista sijoituksista	—	—
Tilitykset / realisoituneet käyvän arvon muutokset	-3
Vähennykset	-8	-11
Käypä arvo 31.12.	262	270

*Lisäysten määrää Q4/2023 on oikaistu.

**0 miljoonaa euroa (0) kirjattu rahoitusvarojen käyvän arvon muutoksiin ja 1 miljoonaa euroa (1) rahoitustuottoihin.

190YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

30. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

YIT altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Merkittävimmät rahoitusriskit ovat rahoituksen hankinta-, likviditeetti- ja luottoriski

sekä markkinariskit, kuten valuutta- ja korkoriski. YIT:n rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on pienentää sitä epävarmuutta, jota

rahoitusmarkkinoilla tapahtuvat muutokset mahdollisesti aiheuttavat YIT:n tulokseen, kassavirtoihin ja arvoon.

Rahoitusriskien hallinta perustuu hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan periaatteisiin. Rahoituspolitiikka määrittää rahoitusriskien

hallinnan ja rahoitustoimien toimintaperiaatteet ja vastuunjaot. Politiikkaa arvioidaan ja tarvittaessa päivitetään vähintään vuosittain.

Rahoituspolitiikan käytännön toteutuksesta vastaa konsernin rahoitusosasto, joka pääasiallisesti vastaa rahoitusriskien hallinnasta ja johon

konsernin rahoitustoimet on pääasiassa keskitetty. Konsernin rahoituspolitiikassa määritellään tehtäväalueittain vastuunjako

rahoitusosaston ja liiketoimintayksiköiden välillä. Liiketoimintayksikön vastuulla on toimittaa rahoitusosastolle ajantasaista ja täsmällistä

tietoa liiketoimintansa rahoitukseen ja rahoitusriskeihin liittyvistä asioista. Konsernin rahoitusyksikkö toimii konsernin sisäisenä pankkina

sekä hallinnoi, ohjeistaa ja tukee liiketoimintaa rahoitusasioissa siten, että konsernin rahoitustarpeet tulevat tyydytettyä ja rahoitusriskejä

hallinnoidaan rahoituspolitiikan mukaisesti tehokkaalla tavalla.

MAKSUVALMIUSRISKI

YIT:n pyrkimyksenä on turvata rahoituksen saatavuus, optimoida likvidien varojen käyttö liiketoimintojen rahoittamisessa sekä minimoida

korko- ja muut rahoituskustannukset. Konsernirahoitus vastaa konsernin kokonaislikviditeetin hallinnasta sekä huolehtii, että käytettävissä

on riittävät rahoituslimiitit ja riittävä määrä eri rahoituslähteitä. Lisäksi se varmistaa, että konsernin velkojen ja luottolimiittien erääntymisprofiili

jakautuu riittävän tasaisesti eri vuosille rahoituspolitiikan mukaisesti.

Rahoituksen saatavuus riippuu kulloinkin vallitsevasta rahoitusmarkkinoiden ja rakennussektorin tilanteesta sekä yhtiön kannattavuuden ja/

tai taloudellisen tilanteen kehityksestä. YIT:n kannattavuuden ja taloudellisten tunnuslukujen negatiivinen kehitys saattaisi johtaa rahoituksen

saatavuuden heikkenemiseen ja/tai rahoituskustannusten kasvuun. Myös pankkien ja rahoittajien halu rajoittaa omaa rakennusalaan

kohdistuvaa riskipositiotaan voi heikentää rahoituksen saatavuutta tai pienentää sitomattomien rahoituslimiittien määrää ja vaikeuttaa uusien

hankkeiden aloittamista tai niihin osallistumista.

Rahoituspolitiikan mukaisesti konsernin likviditeetin tulee kaikkina aikoina vastata konsernin kokonaislikviditeettitarvetta. Rahoitustarpeen

arvioiminen perustuu rahavirtaennusteisiin. Rahoitusosasto hoitaa keskitetysti konsernin kassanhallinnan ja varainhankinnan.

Rahoitusosastolle keskitetyllä kassanhallinnalla optimoidaan likvidien varojen käyttö konsernin eri yksiköiden välillä.

YIT:n likviditeetti muodostuu likvideistä varoista, yritystodistusohjelmasta, luotollisista tileistä ja sitovista rahoituslimiiteistä. YIT:n likvidien

varojen määrä vuoden 2024 lopussa oli 137 miljoonaa euroa (128). YIT:n yritystodistusohjelman koko on 400 miljoonaa euroa (400), josta oli

käyttämättä tilinpäätöshetkellä 386 miljoonaa euroa (378). Tilinpäätöshetkellä YIT:llä oli nostettavissa yhteensä 189 miljoonan euron sitova

valmiusluottolimiitti (220) sekä 13 miljoonaa euroa tililimiittisopimuksia (20). Sitova valmiusluottolimiittisopimus on voimassa tammikuuhun

2026 asti. Lisäksi asuntokohteisiin liittyviä nostamattomia ja sitovia taloyhtiö- ja projektilainalimiittejä oli vuoden lopussa 27 miljoonaa euroa

(49). Yhtiön rahoitussopimuksiin sisältyy erilaisia tunnuslukukovenantteja liittyen omavaraisuuteen, velkaantumisasteeseen, likviditeettiin ja

korkokatteeseen. Kovenanttien täyttymiselle on olennaista, että YIT:n tunnusluvut pysyvät riittävällä tasolla.

Asunto-osakeyhtiö rahoittaa asuntokohteen rakentamisen rahoitusmallilla, jossa taloyhtiölainaa nostetaan kohteen valmistusasteen mukaan

ja sillä rahoitetaan kohteen rakentamista. Rahoitusveloissa korollisena velkana esitetyt taloyhtiölainat liittyvät omaperusteisten kohteiden

myymättömien huoneistojen lainaosuuksiin, ja niiden määrä tilikauden lopussa oli 178 miljoonaa euroa (260). Myymättömien asuntojen

osalta taloyhtiölainat maksetaan rahoitusvastikkeena pitkän laina-ajan kuluessa.

Seuraava taulukko kuvaa rahoitusvelkojen ja niihin liittyvien korkojen ja muiden kustannusten sopimuksiin perustuvaa erääntymistä. Luvut

ovat diskonttaamattomia. Vaihtuvakorkoisten velkojen ja korkojohdannaisten tulevat korkovirrat perustuvat niiden 31.12.2024 (31.12.2023)

voimassa olleeseen korkoon. Valuuttamääräisten velkojen rahavirrat on käännetty euroiksi tilinpäätöskursseihin. Valuuttajohdannaisten

valuuttamääräiset rahavirrat on käännetty euroiksi termiinikurssien mukaisesti.

191YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Rahoitusvelkojen ja johdannaisten sopimuksiin perustuvat rahavirrat

31.12.2024
Milj. euroa	2025	2026	2027	2028	2029	2030-	Yhteensä
Korolliset velat	243*	293	105	—	—	—	641
Vuokrasopimusvelat	32	29	27	24	21	486	619
Ostovelat ja muut rahoitusvelat	233	17	2	2	2	1	257
Korkojohdannaiset	-1	—	—	—	—	—	-2
Valuuttajohdannaiset
suoritettavat rahavirrat	-152	—	—	—	—	—	-152
saatavat rahavirrat	153	—	—	—	—	—	153
Muiden puolesta annetut takaukset	—	—	—	—	—	—	—
Yhteensä	508	339	134	25	23	487	1 516

31.12.2023
Milj. euroa	2024	2025	2026	2027	2028	2029-	Yhteensä
Korolliset velat	445*	190	145				780
Vuokrasopimusvelat	29	29	26	24	21	412	540
Ostovelat ja muut rahoitusvelat	284	21	6	1	2	1	314
Korkojohdannaiset	-6	-3	-2	-1	—		-12
Valuuttajohdannaiset
suoritettavat rahavirrat	-185						-185
saatavat rahavirrat	188						188
Muiden puolesta annetut takaukset	—		—				—
Yhteensä	754	237	175	23	23	412	1 625

*Sisältää taloyhtiöiden myymättömiin huoneistoihin kohdistuvat yhtiölainat 178 miljoonaa euroa (260).

192YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

KORKORISKI

YIT:n korkoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida korkojen vaihtelun aiheuttamat muutokset YIT:n tulokseen, kassavirtoihin ja arvoon.

Konsernin rahoitusosasto hallinnoi ja valvoo korkoriskipositiota. YIT:n korkoriski muodostuu pääasiassa liiketoiminnan rahoittamiseen

liittyvistä kiinteä- ja vaihtuvakorkoisista velkasopimuksista, korollisista rahoitusvaroista sekä korkojohdannaisista. Korkotason muutokset

vaikuttavat tuloslaskelma- ja tase-eriin sekä kassavirtaan.

YIT:n korkoriskiä hallinnoidaan pyrkimällä asettamaan konsernin velkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika lähelle liiketoiminnan

korkoherkkyyttä. YIT:n liiketoiminnan korkoherkkyyden on arvioitu olevan noin 2 vuotta. Konsernin rahoitusosasto seuraa velkojen

keskimääräistä korkosidonnaisuusaikaa ja kiinteäkorkoisten ja vaihtuvakorkoisten velkojen suhdetta. Lisäksi tehdään konsernin korkoriskin

herkkyysanalyysejä.

YIT voi ottaa pitkäaikaista velkaa sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisena. Vaihtuva- ja kiinteäkorkoisten velkojen suhdetta voidaan muuttaa

korkojohdannaisilla. YIT on käyttänyt koronvaihtosopimuksia korkoriskinsä hallinnassa. Osaan johdannaisista on sovellettu rahavirran

suojauslaskentaa, joka on ollut tehokasta. Korollisista rahoitusveloista, vuokrasopimusveloista ja korkojohdannaisista muodostuvasta

korkosalkusta kiinteään korkoon on tilinpäätöshetkellä sidottu 83 prosenttia (70).

Alla esitetty korkoriskin herkkyysanalyysi havainnollistaa markkinakorkojen yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutusta

nettorahoituskuluihin ennen veroja ja muun laajan tuloksen eriin verovaikutuksella oikaistuna. Herkkyysanalyysiin sisältyy taseen vuoden

lopun korolliseen nettovelkaan sisältyvät vaihtuvakorkoiset erät, sekä korkojohdannaiset.

	31.12.2024		31.12.2023
Milj. euroa	1 %-yksikön nousu koroissa	1 %-yksikön lasku koroissa	1 %-yksikön nousu koroissa	1 %-yksikön lasku koroissa
Nettorahoituskulut	1	-1	1	-1
Muun laajan tuloksen erät	2	-2	0	0

Herkkyysanalyysin perustana ovat vallitsevat markkinakorot raportointikauden lopussa, kuten esimerkiksi kolmen kuukauden Euribor, joka

oli 2,714% kauden lopussa (3,909%). Markkinakorot laskivat vuoden aikana ja mainittu kolmen kuukauden Euribor oli raportointikaudella

keskimäärin 3,570%. Tämän kaltaisessa voimakkaasti muuttuvassa korkoympäristössä vaikutus nettorahoituskuluihin tulee viiveellä, näin

ollen herkkyysanalyysin tulosta ei voi suoraan verrata raportointikauden toteutuneisiin nettorahoituskuluihin.

Korkotason muutoksilla on vaikutusta parametreihin, joilla YIT:n tase-erien käypään arvoon arvostamista tehdään sekä saattaa olla

vaikutusta YIT:n tuotteiden ja palveluiden kysyntään. 

LUOTTO- JA VASTAPUOLIRISKI

YIT:n luottoriski liittyy vastapuoliin, joilta on avoimia saatavia tai joiden kanssa on solmittu pitkäaikaisia sopimuksia. YIT altistuu luottoriskille

pääasiassa konsernin myyntisaatavien, korollisten saamisten, rahavarojen ja johdannaisiin liittyvien saamisten kautta. Luottoriskin

enimmäismäärä on edellä mainittujen erien yhteenlaskettu kirjanpitoarvo.

YIT:llä toteutuneiden luottotappioiden määrä on ollut historiallisesti pieni. Merkittävimmät erääntyneet saatavat liittyvät tapauksiin, joissa

YIT:llä ja asiakkaalla on ilmennyt erimielisyyksiä YIT:n asiakkaalle esittämien erilaisten vaatimusten suhteen. Erimielisyydet saattavat

esimerkiksi johtua lisä- ja muutostöistä, puutteista suunnitelmissa sekä hankkeen aikatauluun vaikuttavista häiriöistä. Näissä tapauksissa

YIT arvioi juridisen asemansa ja soveltaa IFRS 15 sopimusmuutokset -ohjeistusta. Asiakassopimuksen tuloutukseen tehtyä muutosta ei

näin ollen käsitellä luottotappiona eikä se vaikuta odotettuun luottotappioasteeseen.

Liiketoiminnan eriin, kuten myyntisaamisiin sekä liiketoiminnan yhteydessä hankittuihin korollisiin saamisiin liittyvästä luottoriskistä vastaavat

liiketoimintayksiköt. Asiakaskunta ja sopimusten luonne konsernin eri toimialoilla on erilainen, ja asiakaskohtaista luottoriskiä hallinnoivat

toimialojen talousosastot yhdessä liiketoimintayksiköidensä kanssa. Liiketoiminnan luottoriskin hallinnan välineinä ovat esimerkiksi

projektikohteiden omistusoikeuden säilyminen konsernilla, kunnes maksusuoritus on saatu, ennakkomaksujen vastaanotto ja projektien

etupainotteiset maksuohjelmat, maksuntakaukset, kohdekohtaiset kiinnitykset ja luottoriskin vakuuttaminen sekä asiakkaiden ja

vastapuolien taustatietojen perusteellinen selvitys. Uusien asiakkaiden ja vastapuolien taustat selvitetään perusteellisesti muun muassa

hankkimalla luottotiedot. Lisäksi saamisten myyntiä rahoituslaitoksille käytetään liiketoiminnan luottoriskin hallinnassa. Muun muassa niiden

toimitila- ja muiden sijoittajakauppojen, joissa maksu tapahtuu vasta kohteen luovutuksen yhteydessä, myyntisaamiset ja niihin liittyvä

vastapuolen maksukyvyttömyysriski tyypillisesti siirretään rahoittajille saamisten myyntisopimuksen ehdoissa. Siirrot täyttävät IFRS 9:n

mukaiset taseesta poiskirjaamisen ehdot. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska asiakaskunta on laaja ja

maantieteellisesti konsernin toimintamaihin jakautunut. Liiketoimintayksiköt eivät odota taseen käypään arvoon arvostettavien

lainasaamisten, liiketoiminnan yhteydessä hankittujen korollisten saamisten, myynti- tai muiden saamisten vastapuolista aiheutuvan

normaalista poikkeavaa luottoriskiä.

Konsernin rahoitusosasto vastaa YIT:n rahavarojen, johdannaissopimusten ja muiden rahoitustransaktioiden vastapuoli- ja luottoriskin

hallinnasta. Rahoituspolitiikka määrittää hyväksytyt vastapuolet ja niiden kriteerit. Rahavaroista, johdannaisista tai muista

rahoitustransaktioista ei ole tilikaudella syntynyt luottotappioita. Raportointikauden lopussa näiden erien vastapuoliriskiä pidettiin pienenä.

193YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Odotettavissa olevat luottotappiot

LAATIMISPERIAATE

RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMINEN

Rahoitusvarojen arvonalentumismalli perustuu IFRS 9:n mukaisiin odotettavissa oleviin

luottotappioihin. Odotettavissa olevat luottotappiot vaikuttavat sellaisten rahoitusvarojen

arvostukseen, jotka on luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon. YIT arvioi jokaisena

tilinpäätöspäivänä, onko jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän luottoriski lisääntynyt

merkittävästi. Mikäli luottoriskin havaitaan lisääntyneen merkittävästi, arvioidaan

rahoitusvarasta kerrytettävissä oleva rahamäärä, joka on erän käypä arvo, ja kirjataan

arvonalentumistappio siltä osin kuin kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan

rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan rahoitusvaran

luonteen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin kuluihin tai rahoituskuluihin. Velallisen

merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai

maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöä rahoitusvaran maksun

mahdollisesta laiminlyönnistä.

Myyntisaamiset ja asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät

Myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien arvostamiseen YIT

soveltaa IFRS 9:n mukaista yksinkertaistettua mallia, jonka mukaan luottotappiovarausta

kirjataan myyntisaamisen tai asiakassopimuksiin perustuvan omaisuuserän koko

voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella. Myyntisaamiset ja

asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät on tarkasteltu maakohtaisesti. YIT on

määrittänyt odotetut luottotappioprosentit eri maturiteetin myyntisaamisille ikäjakauman

mukaisesti.

Odotettavissa olevan luottotappion määrä perustuu johdon parhaaseen arvioon

ennakoitavista luottotappioista. Luottotappiomalli huomioi asiakkaiden aikaisemman

maksukäyttäytymisen sekä käytettävissä olevat tulevaisuuden ennusteet.

Korolliset saamiset

Korollisten saamisten arvonalentuminen lasketaan sen luottotappion perusteella, jonka

odotetaan aiheutuvan 12 kuukauden aikana, ellei alkuperäisen kirjaamisen jälkeen ole

tapahtunut merkittävää luottoriskin lisääntymistä, jolloin varaus lasketaan siinä

tapauksessa varan koko voimassaoloajan aikana odotettavissa olevan luottotappion

perusteella.

		2024			2023
Milj. euroa	Kirjanpitoarvo	Odotettu luottotappio	Odotettu luottotappioaste, %	Kirjanpitoarvo	Odotettu luottotappio	Odotettu luottotappioaste, %
Myyntisaamiset
Erääntymättömät	82	—	0,5	109	1	0,6
1-60 päivää	15	—	0,5	14	—	0,6
61-90 päivää	2	—	0,5	1	—	0,6
91-180 päivää	1	—	0,5	3	—	0,6
yli 181 päivää	7	—	2,2	45	1	2,0
Myyntisaamiset	106	1		172	2
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät	50	—	0,3	76	—	0,3
Korolliset saamiset	75			74

194YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

VALUUTTAKURSSIRISKI

Valuuttakurssiriskien hallinnan tavoitteena on vähentää epävarmuutta, jota valuuttakurssimuutokset aiheuttavat kassavirtojen,

liiketoiminnallisten saamisten ja velkojen sekä muiden tase-erien tuleviin arvoihin. Valuuttakurssiriski koostuu pääasiassa translaatioriskistä ja

transaktioriskistä.

Translaatioriski käsittää ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmien ja taseiden muunnosta konsernin kotivaluuttaan aiheutuvat

valuuttakurssiriskit. Kirjanpitoon kirjattavaa valuuttakurssieroa translaatioriskistä aiheuttavat ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyt oman pääoman

sijoitukset ja kertyneet voittovarat, joiden vaikutukset näkyvät oman pääoman muuntoeroissa. Translaatioriskiä pyritään hallinnoimaan

optimoimalla konserniyhtiöiden pääomarakennetta. Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjä nettosijoituksia ei ole suojattu valuuttakurssien

muutoksilta. Valuuttakurssien muutokset pienensivät (suurensivat) nettosijoitusten arvoa ja muuntoerojen muutos pienensi (kasvatti) YIT:n

omaa pääomaa 0 miljoonaa euroa (4) verrattuna edellisen vuoden loppuun. Puolan zlotyn muuntoerojen muutos oli -1 miljoonaa euroa (7)

konsernin muuntoerojen kokonaismuutoksen ollessa 0 miljoonaa euroa (4). Euron kurssin kymmenen prosentin heikentyminen tai

vahvistuminen suhteessa suurimman translaatioriskiposition muodostavaan Puolan zlotyyn olisi tilinpäätöshetkellä vaikuttanut konsernin

muuntoeroihin 10 miljoonaa euroa (8).

Transaktioriski muodostuu liike- ja rahoitustoiminnan valuuttamääräisistä transaktioista, kun ne tehdään muussa kuin yhtiön toiminnallisessa

valuutassa. Liiketoimintayksiköiden kaupallisista sopimuksista aiheutuu YIT:lle valuuttakurssiriskiä, joskin sopimukset tehdään pääasiassa

yksiköiden omassa toimintavaluutassa. Liiketoiminnan valuuttakurssiriskejä pyritään suojaamaan ensisijaisesti operatiivisin keinoin ja jäljelle

jäävä osa transaktioriskistä suojataan käyttämällä muun muassa valuuttajohdannaisia. Liiketoimintayksiköt vastaavat valuuttakurssiriskinsä

tunnistamisesta, raportoinnista, ennustamisesta sekä transaktioriskiposition suojaamisesta sisäisillä transaktioilla konsernin rahoitusosaston

kanssa. Rahoitusosasto on vastuussa konsernin nettopositioiden suojaamisesta ulkoisina transaktioina rahoituspolitiikan mukaisesti.

Vuonna 2024 kaupallisiin sopimuksiin ei liittynyt merkittäviä avoimia valuuttakurssiriskejä.

Emoyhtiön keskitetyssä rahoitustoiminnossa nostetut luotot ovat pääosin euromääräisiä, mutta konsernin sisäiset lainat annetaan

lähtökohtaisesti kunkin tytäryhtiön toimintavaluutassa. Emoyhtiö suojautuu näin syntyvältä valuuttakurssiriskiltä muun muassa

valuuttajohdannaisilla. Herkkyysanalyysin mukaan euron heikentymisellä tai vahvistumisella ei olisi ollut olennaista vaikutusta YIT:n

tulokseen. Herkkyysanalyysissä on otettu huomioon sisäiset ja ulkoiset lainat ja saamiset sekä näihin liittyvät kurssiriskin suojaamiseksi

tehdyt valuuttajohdannaiset, jotka netottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia.

YIT ei ole raportointikaudella soveltanut suojauslaskentaa valuuttariskien suojaukseen, joten johdannaisten arvonmuutokset kirjataan

tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden mukaisesti konsernin tuloslaskelmaan.

HYÖDYKEHINTARISKI

Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa hyödykkeiden hintariskin tunnistamisesta. Hyödykkeiden hintariskiltä voidaan suojautua muun muassa

myyntisopimusten hintaklausuulein, kiintein ostohinnoin ja johdannaisin.

PÄÄOMAN JA PÄÄOMARAKENTEEN HALLINTA

Pääomalla tarkoitetaan YIT-konsernin taseen osoittamaa omaa pääomaa ja korollista vierasta pääomaa. YIT:n pääoman hallinnalla pyritään

varmistamaan kustannustehokkaasti konsernin liiketoiminta-alueiden toimintaedellytykset kilpailukykyisellä tasolla kaikissa

suhdannetilanteissa, riittävä riskinkantokyky muun muassa rakennusurakoinnissa sekä hyvä velanhoito- ja osingonmaksukyky ja omistaja-

arvon kasvattaminen.

Investointivaltaisimmissa liiketoiminnoissa, kuten asuntojen perustajaurakoinnissa ja kiinteistökehityshankkeissa, keskeistä on sopeuttaa

pääomapanostukset markkinatilanteen mukaisiksi vähentämällä tai lisäämällä tontti-investointeja ja hankealoituksia. Lisäksi pyritään

tehokkaaseen nettokäyttöpääoman kiertoon kaikilla liiketoiminta-alueilla. Pääoman määrää ja rakennetta hallitaan myös säätelemällä

osingonjaon määrää, omien osakkeiden hankinnoilla, laskemalla liikkeeseen uusia osakkeita tai myymällä omaisuuseriä velkojen

vähentämiseksi. Mikäli yhtiö ei onnistu sitoutuneen pääoman hallinnassa, saattaa se johtaa rahoituskustannuksien kasvuun sekä

muodostaa riskin rahoitussopimusten tunnuslukukovenanttien täyttämättä jättämiseen.

YIT:n korollisen vieraan pääoman määrään vaikuttavat muun muassa liiketoiminnan laajuus ja rahavirta, yritysostot, investoinnit

tuotantokalustoon, -rakennuksiin ja rakennusmaahan tai näiden myynnit sekä mahdolliset oman pääoman ehtoiset järjestelyt. YIT:n omaan

pääomaan vaikuttavat lisäksi arvonmuutokset käypään arvoon arvostetuista sijoituksista, joiden arvo saattaa muuttua eri tekijöiden

seurauksena.

YIT seuraa jatkuvasti erityisesti velan määrää, korollisen nettovelan suhdetta käyttökatteeseen, velkaantumisastetta sekä

omavaraisuusastetta. Yhtiö seuraa pääoman kehitystä myös sijoitetun pääoman tuottoasteella. YIT on määrittänyt konsernin taloudelliset

tavoitteet, jotka on määrä saavuttaa vuoden 2029 loppuun mennessä: oikaistu liikevoittoprosentti vähintään 7 prosenttia, sitoutuneen

pääoman tuotto vähintään 15 prosenttia, ja liikevaihdon kasvu vähintään 5 prosenttia (yhdistetty vuotuinen kasvuvauhti (CAGR)

pohjavuotena 2024). YIT on lisäksi määrittänyt taloudellisen viitekehyksen strategiakaudelle 2025-2029, jonka mukaan osinkoa maksetaan

vähintään 50 prosenttia nettotuloksesta edellyttäen tiettyjen ehtojen täyttymistä nykyisissä rahoitussopimuksissa, ja nettovelan tulisi olla

30-70 prosenttia suhteessa oman pääomaan kaikissa markkinaolosuhteissa.

YIT saattaa ajoittain pyrkiä ostamaan jäljellä olevaa velkaansa takaisin käteisostoilla ja/tai oman pääoman ehtoisia arvopapereita

vaihtamalla, avoimilla markkinoilla tehdyillä ostoilla, yksityisesti neuvotelluilla transaktioilla tai muulla tavalla. Summat saattavat olla

merkittäviä. YIT saattaa päättää säilyttää, kuolettaa tai myydä takaisinostetun velan. Mahdollinen myöhempi takaisinostetun velan

myyminen voidaan tehdä käteistä tai muuta korvausta tai oman pääoman ehtoisia arvopapereita vastaan, ja kyseinen myynti voidaan

toteuttaa avoimilla markkinoilla tehtävinä tarjouksina, yksityisesti neuvoteltuina transaktioina tai muulla tavalla. Mahdolliset jäljellä olevan

velan takaisinostot tai vaihdot tai mahdolliset myöhemmät takaisinostetun velan myynnit tai vaihdot riippuvat vallitsevista

markkinaolosuhteista, likviditeettitarpeesta, sopimusrajoitteista ja muista tekijöistä.

YIT on järjestellyt velkasalkkuaan ja rahoituslähteitään raportointikauden aikana seuraavasti:

Helmikuussa 2024 YIT ilmoitti, että yhtiön 300 miljoonan euron valmiusluottolimiitti liitettiin osaksi 21.11.2023 tiedotettua vakuusjärjestelyä

ja siten valmiusluottolimiitti ja aikaisemmin toteutettu 140 miljoonan euron rahoitussopimus asetettiin keskenään samaan vakuudelliseen

asemaan rahoitusmarkkinakäytännön mukaisesti.

195YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Maaliskuussa 2024 YIT tiedotti lisäksi merkittävästä rahoitusjärjestelystä, joka sisälsi omaa pääomaa ja parannuksia lainaehtoihin. Järjestely

koostui 33,5 miljoonan euron markkinahintaisesta suunnatusta annista, 36 miljoonan euron suuruisesta maaliskuussa 2029 erääntyvästä

vaihtovelkakirjalainasta, jonka vuotuinen kuponkikorko on 8% ja vaihtohinta 2,25 euroa osakkeelta, sekä 300 miljoonan euron

valmiusluottolimiittisopimuksen ja 140 miljoonan euron lainasopimuksen voimassaoloaikojen pidentämisestä ja muista keskeisten

lainaehtojen muutoksista mukaan lukien lainanlyhennysten lykkääminen.

Kesäkuussa 2024 YIT laski liikkeeseen uuden 100 miljoonan euron vakuudellisen vihreän joukkovelkakirjalainan sekä toteutti kirjallisen

menettelyn hankkiakseen suostumuksia 2026 erääntyvän senioriehtoisen 100 miljoonan euron vakuudettoman vihreän

joukkovelkakirjalainan ehtomuutoksista, joita uusi joukkovelkakirjalaina saattoi edellyttää liittyen, muun muassa, joukkovelkakirjalainojen

haltijoiden liittymiseen yhteiseen vakuuspooliin, joka on vakuutena myös YIT:n tuolloin 300 miljoonan euron valmiusluottolimiitille ja 140

miljoonan euron lainalle. Tarvittava enemmistö kirjalliseen menettelyyn osallistuneista joukkovelkakirjan haltijoista äänesti ehdotuksen

puolesta ja täten ehdotus ehtomuutoksista hyväksyttiin.

YIT:n omaan pääomaan sisältyvän hybridilainan vuotuinen kiinteä kuponkikorko on 5,75 % 31.3.2026 saakka (tarkistuspäivä).

Tarkistuspäivästä alkaen korko on vaihtuva hybridilainan ehtojen mukaisesti. Yhtiö voi lykätä koronmaksua tietyin edellytyksin. Hybridilainalla

ei ole erääntymispäivää, mutta YIT voi lunastaa hybridilainan tarkistuspäivänä ja sen jälkeen kunakin koronmaksupäivänä.

YIT:n rahoitussopimuksiin sisältyy neljännesvuosittain tai kuukausittain tarkasteltavia tunnuslukukovenantteja, joita ovat omavaraisuusaste,

velkaantumisaste ja likviditeetti.. YIT on täyttänyt tunnuslukukovenanttinsa. Mikäli YIT:n kannattavuus ja tunnusluvut kehittyisivät

epäsuotuisasti, saattaisi se aiheuttaa riskin, että kovenantit eivät täyttyisi, ja johtaa kovenanttirajoitusten voimaan astumiseen. Tämä voi

johtaa lainojen ennenaikaiseen erääntymiseen. Lisäksi YIT:n joukkovelkakirjalainoissa on myös tapahtumaperusteinen korkokatekovenantti,

joka saattaisi rajoittaa YIT:n kykyä nostaa tietyntyyppistä rahoitusta, mikäli kovenanttiehto ei testaushetkellä täyttyisi. Lisäksi YIT:n

rahoitussopimuksiin sisältyy tiettyjä taloudellisiin mittareihin perustuvia rajoituksia voitonjaolle.

Tunnusluvut	31.12.2024	31.12.2023
Korolliset velat, milj. euroa	893	998
Korolliset saamiset, milj. euroa	75	74
Rahavarat, milj. euroa	137	128
Korollinen nettovelka, milj. euroa	680	795
Oma pääoma, milj. euroa	770	845
Omavaraisuusaste, %	34	33
Velkaantumisaste, %	88	94

196YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

31. EHDOLLISET VELAT JA VARAT SEKÄ VASTUUSITOUMUKSET

LAATIMISPERIAATE

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin

määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva

velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollisesta

velasta ei kirjata varausta vaan se esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Ehdolliset varat johtuvat suunnittelemattomista tai muista odottamattomista tapahtumista, joiden perusteella tulee mahdolliseksi, että yhtiön

hyväksi koituu taloudellista hyötyä. Ehdollista varaa ei merkitä tilinpäätökseen vaan se esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa.

EHDOLLISET VELAT JA VARAT SEKÄ VASTUUSITOUMUKSET

Milj. euroa	31.12.2024	31.12.2023
Annetut takaukset
Annetut takaukset muiden puolesta	—	—
Annetut takaukset työyhteenliittymien puolesta	3	2
Annetut takaukset osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten puolesta	—	—
Annetut takaukset emon ja muiden konserniyhtiöiden puolesta	727	883
Annetut vakuudet
Vakuudellisen rahoitusvelan nimellismäärä	359	140
Edellä mainittuihin rahoitusvelkoihin liittyvät vakuudet
Vaihto-omaisuuden tontit ja kiinteistöt	161	150
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset	184	192
Korolliset saamiset	4
Tytäryhtiöosakkeet*	1481
Tytäryhtiölainasaamiset*	223
Muut vastuusitoumukset
Investointisitoumukset	107	82
Ostositoumukset	291	317

*Tytäryhtiöosakkeiden kirjanpitoarvot omistavan erillisyhtiön taseessa ja tytäryhtiölainasaamiset lainanantajan taseessa.

Annetut takaukset ovat rakennusyhtiölle tyypillisiä, liiketoimintaan liittyviä takauksia sisältäen esimerkiksi rakennusaikaisia ja takuuaikaisia

takauksia.

Annetut vakuudet ovat YIT:n rahoitusvelkojen vakuudeksi annettuja pääosin osake-, yhtiöosuus- tai kiinteistöpanttauksia. Panttausehdot

ovat markkinakäytännön mukaisia tavanomaisia panttausehtoja.

YIT:llä on 30.6.2013 rekisteröidyn osittaisjakautumisen seurauksena toissijainen vastuu Caverion Oyj:lle siirtyneistä takauksista, joiden

yhteenlaskettu määrä oli 31.12.2024 enintään 1 miljoona euroa (5).

Ostositoumukset ovat pääasiassa tonttien hankintaan liittyviä esisopimuksia, joiden toteutuminen tyypillisesti riippuu kaavoituksen

toteutumisesta. Tonttien ostositoumusten arvo on arvio, joka on riippuvainen kaavoituksesta, rakennusoikeuden määrästä sekä

kustannusindeksien muutoksista. Lisäksi liitetiedoissa esitetty määrä perustuu tontin arvioituun hankinta-arvoon huolimatta sopimuksen

mahdollisesta purkulausekkeesta.

YIT:llä oli raportointikauden lopussa hybridilainaan liittyviä kertyneitä korkoja 4 miljoonaa euroa (0), joita ei oltu kirjattu taseeseen

197YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

32. TYTÄRYHTIÖT

Nimi	Kotipaikka	Emoyrityksen  omistusosuus, %	Konsernin omistusosuus %
YIT Housing Oy	Suomi	100	100
YIT Road Oy	Suomi	100	100
YIT Infra Oy	Suomi	100	100
YIT Business Premises Oy	Suomi	100	100
YIT Ventures Oy	Suomi	100	100
UAB Lemcon Vilnius	Liettua	100	100
Finn-Stroi Oy	Suomi		100
Lemcon HR Oy	Suomi		100
YIT International Oy	Suomi		100
YIT Talon Tekniikka Oy	Suomi		100
YIT Eesti AS	Viro		100
YIT Infra Latvija SIA	Latvia		100
YIT Latvija SIA	Latvia		100
UAB "YIT Lietuva"	Liettua		100
YIT Infra Norge AS	Norja		100
YIT Development SP. Z O.O.	Puola		100
YIT Sverige AB	Ruotsi		100
YIT Slovakia a.s.	Slovakia		100
YIT Stavo s.r.o	Tšekki		100

Taulukko ei sisällä asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä eikä asunto- ja kiinteistörakentamisen projektiyhtiöitä.

198YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

33. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin kuuluvat osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset sekä johdon avainhenkilöt lähipiireineen. Johdon avainhenkilöihin luetaan yhtiön

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä konsernin johtoryhmä.

Milj. euroa	2024	2023
Tavaroiden ja palveluiden myynti
Johdon avainhenkilöille	0,36	0,01
Osakkuus- ja yhteisyrityksille	105	269
Yhteensä	105	269
Tavaroiden ja palveluiden ostot
Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	—	1
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	28	19
Korolliset saamiset
Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	37	35
Ostovelat ja muut velat
Osakkuus- ja yhteisyrityksille	—	—
Korolliset velat
Osakkuus- ja yhteisyrityksille	7	3

YIT:n muut kuin taulukossa esitetyt lähipiiriliiketoimet johtoon kuuluvien avainhenkilöiden ja hallituksen jäsenten kanssa koostuivat

normaaleista palkoista ja palkkiosta. YIT:n kaikki transaktiot lähipiirin kanssa tapahtuvat markkinaehtoisesti.

34. MYÖHEMMIN VOIMAAN TULEVAT IFRS-

TILINPÄÄTÖSSTANDARDIT, TULKINNAT JA IFRS-

TILINPÄÄTÖSSTANDARDEIHIN TEHDYT MUUTOKSET

Tätä tilinpäätöstä laadittaessa ei ole sovellettu IFRS-tilinpäätösstandardeja, IFRS-tilinpäätösstandardien muutoksia tai tulkintoja, jotka

tulevat voimaan vasta 1.1.2024 alkaneen tilikauden jälkeen. IASB on julkaissut seuraavat uudet tai uudistetut standardit ja tulkinnat, joita

konserni ei ole vielä soveltanut tai joita EU:n komissio ei ole vahvistanut tilinpäätöksen hyväksymispäivään mennessä. Konserni ottaa ne

käyttöön ensimmäisen kerran vuoden 2027 tilinpäätöksessään tai myöhemmin.

IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

IFRS 18 sisältää vaatimukset kaikille IFRS:ää soveltaville yhteisöille tietojen esittämisestä ja julkistamisesta tilinpäätöksissä, ja se korvaa

nykyisen standardin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen. IFRS 18 julkaistiin huhtikuussa 2024 IASB:n toimesta ja se koskee tilikausia, jotka

alkavat 1. tammikuuta 2027 tai sen jälkeen. Uutta standardia edellytetään sovellettavan takautuvasti. YIT tarkastelee parhaillaan uuden

standardin vaikutuksia tilinpäätöksensä esittämiseen ja julkistamiseen.

Millään muulla julkaistulla, muttei vielä voimassa olevalla IFRS-tilinpäätösstandardilla, IFRIC-tulkinnalla tai IFRS-tilinpäätösstandardeihin

tehtävällä vuosittaisella parannuksella tai muutoksella ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

Emoyhtiön tilinpäätös

Tiistilän koulu ja päiväkoti, Espoo

	Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS	200
	Emoyhtiön tase, FAS	201
	Emoyhtiön rahavirtalaskelma, FAS	203
	Emoyhtiön liitetiedot	204
	1 Emoyhtiön laatimisperiaatteet	204
	2 Liikevaihdon jaottelu	205
	3 Liiketoiminnan muut tuotot	205
	4 Henkilöstöä ja toimielimien jäseniä koskevat tiedot	205
	5 Poistot ja arvonalennukset	205
	6 Liiketoiminnan muut kulut	206
	7 Rahoitustuotot ja -kulut	206
	8 Pysyvien vastaavien muutokset	207
	9 Sijoitukset	209
	10 Saamiset	209
	11 Oma pääoma	209
	12 Pakolliset varaukset	210
	13 Laskennalliset verovelat ja -saamiset	211
	14 Pitkäaikainen vieras pääoma	211
	15 Lyhytaikainen vieras pääoma	212
	16 Vastuusitoumukset	213

200YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, FAS

Tuhatta euroa	Liite	2024	2023
Liikevaihto	2	54 838	61 854
Liiketoiminnan muut tuotot	3	2 463	1 332
Henkilöstökulut	4	-22 532	-25 492
Poistot ja arvonalentumiset	5	-442	-754
Liiketoiminnan muut kulut	6	-92 484	-58 094
Liikevoitto / -tappio		-58 156	-21 155
Rahoitustuotot ja -kulut	7	14 487	32 222
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-43 669	11 067
Tuloverot		—	-13
Tilikauden voitto/tappio		-43 669	11 054

201YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

EMOYHTIÖN TASE, FAS

Tuhatta euroa	Liite	2024	2023
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	8
Aineettomat oikeudet		10	22
Muut pitkävaikutteiset menot		976	1 259
Aineettomat hyödykkeet yhteensä		986	1 281
Aineelliset hyödykkeet	8
Maa- ja vesialueet		873	984
Rakennukset ja rakennelmat		158	385
Koneet ja kalusto		54	87
Muut aineelliset hyödykkeet		57	57
Aineelliset hyödykkeet yhteensä		1 142	1 513
Sijoitukset	9
Osuudet saman konsernin yrityksissä		1 430 320	1 207 490
Muut osakkeet ja osuudet		479	505
Sijoitukset yhteensä		1 430 799	1 207 995
Pysyvät vastaavat yhteensä		1 432 926	1 210 790

Tuhatta euroa	Liite	2024	2023
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	10
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		327 215	284 844
Muut saamiset*		20 878	28 169
Siirtosaamiset		1 137	2 892
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä		349 230	315 905
Lyhytaikaiset saamiset	10
Myyntisaamiset		55	142
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		4 728	26 535
Muut saamiset*		6 972	12 527
Siirtosaamiset		9 318	6 594
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä		21 075	45 798
Rahat ja pankkisaamiset		98 401	99 678
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		468 705	461 381
Vastaavaa		1 901 631	1 672 171

*Pitkäaikaiset muut saamiset sisältävät YIT Energy Oy:n osakemyynnin kauppahintasaamista 20 878  (28 169) tuhatta euroa ja lyhytaikaiset 5 000 (9

709) tuhatta euroa.

202YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Tuhatta euroa	Liite	2024	2023
Vastattavaa
Oma pääoma	11
Osakepääoma		149 717	149 717
Arvonmuutosrahasto		-2 578	1 114
Muut rahastot
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto		596 491	563 092
Edellisten tilikausien voitto		205 397	194 127
Tilikauden voitto/tappio		-43 669	11 054
Oma pääoma yhteensä		905 358	919 103
Pakolliset varaukset	12	18 338	0
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	14
Joukkovelkakirjalainat		300 000	200 000
Vaihtovelkakirjalaina		36 000	—
Lainat rahoituslaitoksilta		143 550	190 000
Siirtovelat		3 772	1 151
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		483 321	391 151
Lyhytaikainen vieras pääoma	15
Joukkovelkakirjalainat		—	100 000
Lainat rahoituslaitoksilta		15 000	30 000
Yritystodistukset		13 845	21 889
Ostovelat		18 966	12 171
Velat saman konsernin yrityksille		430 902	176 607
Muut lyhytaikaiset velat		506	1 632
Siirtovelat		15 393	19 618
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		494 613	361 917
Vieras pääoma yhteensä		977 935	753 068
Vastattavaa		1 901 631	1 672 171

203YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA, FAS

Tuhatta euroa	2024	2023
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja	-43 669	11 067
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot	442	754
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	-2	22
Pakollisten varausten muutos	18 338	—
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot	-1 928	-294
Rahoitustuotot ja -kulut	-14 487	-32 222
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-41 307	-20 673
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten muutos	4 442	-9 773
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos	4 978	-771
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-31 887	-31 217
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-57 095	-54 003
Saadut osingot	—	21 000
Saadut korot ja rahoitustuotot	43 984	42 353
Maksetut verot	-333	-5 218
Liiketoiminnan rahavirta	-45 331	-27 086

Tuhatta euroa	2024	2023
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-46	-11
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit	2 200	354
Lainasaamisten lisäykset	-174 305	-285 544
Lainasaamisten vähennykset	131 706	148 629
Tytäryhtiöiden pääomitukset	-228 000	—
Pääomanpalautukset tytäryhtiöistä	—	16 500
Sijoitusten myynnit	43 432	9 774
Investointien rahavirta	-225 014	-110 298
Rahoituksen rahavirta
Konsernitilin muutokset	269 145	-6 234
Lyhytaikaisten lainojen nostot	15 824	117 261
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	-24 067	-119 472
Pitkäaikaisten lainojen nostot	307 000	360 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-332 450	-310 000
Maksetut osingot ja muu varojen jako	—	-37 713
Saadut konserniavustukset	—	54 510
Omien osakkeiden hankinta/myynti	33 616	61
Rahoituksen rahavirta	269 067	58 413
Rahavarojen muutos	-1 277	-78 971
Rahavarat tilikauden alussa	99 678	178 649
Rahavarat tilikauden lopussa	98 401	99 678

204YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

EMOYHTIÖN LIITETIEDOT

1. EMOYHTIÖN LAATIMISPERIAATTEET

YIT Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön periaatteiden

mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin.

Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on

arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisten lainojen, talletusten ja

muiden tase-erien arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -

kuluihin.

JOHDANNAISINSTRUMENTIT JA RAHOITUSRISKIEN

HALLINTA

YIT Oyj:n rahoitusriskien hallinta on keskitetty rahoitusosastolle. Konsernin rahoitusriskien

hallintaperiaatteet on esitetty tarkemmin YIT-konsernin tilinpäätöksen liitetietojen

kohdassa Rahoitusriskien hallinta.

Johdannaissopimukset on solmittu vähentämään liiketoiminnan riskejä, korkoriskejä sekä

suojaamaan valuuttamääräisiä tase-eriä.

Valuuttajohdannaisilla suojaudutaan ennakoitujen valuuttamääräisten rahavirtojen

muutokselta sekä valuuttamääräisten saamisten ja velkojen arvonmuutoksilta. Yhtiö on

käyttänyt valuuttatermiinisopimuksia, jotka arvostetaan tilinpäätöspäivänä käyttäen

tilinpäätöspäivän valuuttatermiinikursseja.

Korkojohdannaisilla suojaudutaan korkotason vaihtelun aiheuttamilta muutoksilta yhtiön

tulokseen, taseeseen ja rahavirtaan. Yhtiö on käyttänyt koronvaihtosopimuksia, joiden

käyvät arvot lasketaan diskonttaamalla sopimusten tulevat kassavirrat nykyarvoon.

Kaikki johdannaiset on solmittu suojaustarkoituksessa, mutta vain osaan sovelletaan

suojauslaskentaa. Suojauslaskennassa olevien johdannaisten käyvän arvon muutokset

on kirjattu oman pääoman arvonmuutosrahastoon ja suojauslaskennan ulkopuolella

olevien johdannaisten käyvän arvon muutokset on kirjattu käyttötarkoituksen mukaisesti

joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituseriin. Koronvaihtosopimuksiin

liittyvät korot on kirjattu tuloslaskelman korkotuottoihin ja -kuluihin ja kertyneet korot on

kirjattu taseessa siirtosaamisiin ja -velkoihin.

PYSYVÄT VASTAAVAT JA POISTOT

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon

vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on

laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvioidun taloudellisen

pitoajan perusteella.

Poistoajat ovat seuraavat:

Aineettomat hyödykkeet

IT-ohjelmistot,  3-5 vuotta

Muut pitkäaikaiset menot, 5-10 vuotta

Aineelliset hyödykkeet

Rakennukset ja rakennelmat, 10-40 vuotta

Koneet ja kalusto, 4-10 vuotta

Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet on

arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon.

PAKOLLISET VARAUKSET

Pakolliset varaukset ovat vastaisia menoja, joiden suorittamiseen emoyhtiö on sitoutunut

ja joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, tai vastaisia menetyksiä, joiden

toteutumista on pidettävä ilmeisenä.

RAHAVARAT

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavista pankkitalletuksista ja

muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on enintään kolme

kuukautta.

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT

Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna.

ELÄKKEET

Emoyhtiön lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä.

Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

LEASING

Leasingmaksut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Leasingsopimusten jäljellä olevat

vuokrat on esitetty liitetietojen vastuissa. Leasingsopimusten ehdot eivät poikkea

tavanomaisista ehdoista.

VEROT

Aikaisempien tilikausien verot sisältyvät tuloslaskelman tuloveroriviin. Laskennallisia veroja

ei ole kirjattu.

LAATIMISPERIAATTEEN MUUTOS

YIT Oyj on muuttanut osakepohjaisten kannustinjärjestelmien kirjaustapaa. Aiemmin

osakepohjaiset kannustinjärjestelmät jaksotettiin kuluksi ansaintajakson aikana ja

osakkeiden luovutus kirjattiin omaan pääomaan järjestelmien maksuhetkellä. Tilikaudesta

2024 lähtien kannustinjärjestelmien osakkeina maksettavat palkkiot kirjataan omassa

pääomassa omien osakkeiden ja voittovarojen vähennyksenä osakkeiden

luovutushetkellä. Osakepalkkioiden verovelvoitteet kirjataan tuloslaskelmaan

henkilöstökuluihin maksuhetkellä. Muutoksella ei ole olennaista vaikutusta tilikauden

tulokseen tai taloudelliseen asemaan.

205YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

2. LIIKEVAIHDON JAOTTELU

Tuhatta euroa	2024	2023
Markkina-alue
Suomi	44 217	49 361
CEE
Baltian maat	4 459	4 882
Tšekki, Slovakia, Puola	4 494	5 481
Skandinavia
Ruotsi	1 667	2 130
Yhteensä	54 838	61 854

Liikevaihto koostuu konsernipalveluveloituksista 47 291 tuhatta euroa (53 966), palveluveloituksista 234 tuhatta euroa (50)  ja

vuokratuotoista 6 683 tuhatta euroa (7 888). Palveluveloitukset ja vuokratuotot sisältyvät kokonaisuudessaan Suomesta tulevaan

liikevaihtoon.

3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Tuhatta euroa	2024	2023
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	1 928	294
Muut	534	1 038
Yhteensä	2 463	1 332

4. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELIMIEN JÄSENIÄ KOSKEVAT TIEDOT

Tuhatta euroa	2024	2023
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	18 181	19 535
Eläkekulut	3 914	4 965
Muut henkilösivukulut	437	992
Yhteensä	22 532	25 492
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja	688	734
Hallituksen jäsenet	549	651
Yhteensä	1 237	1 385

	2024	2023
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella	208	241

5. POISTOT JA ARVONALENNUKSET

Tuhatta euroa	2024	2023
Poistot aineettomista oikeuksista	332	420
Poistot rakennuksista ja rakennelmista	72	117
Poistot koneista ja kalustosta	38	217
Poistot muista aineellisista hyödykkeistä	—	—
Yhteensä	442	754

206YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

Tuhatta euroa	2024	2023
Vuokrat	9 330	10 181
Toimitilakulut	4 060	4 741
IT-kulut	24 717	27 316
Konsultointi- ja muut asiantuntijapalvelut	20 147	8 185
Muut hallintopalvelut	6 799	4 957
Pakollisten varausten muutos	18 338	—
Muut	9 092	2 715
Yhteensä	92 484	58 094

TILINTARKASTAJILLE MAKSETUT PALKKIOT

Tuhatta euroa	2024	2023
Tilintarkastus	312	410
Tilintarkastuslain 1.1,2 §:ssä tarkoitetut toimeksiannot	76	—
Muut palvelut	75	234
Yhteensä	463	643

7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Tuhatta euroa	2024	2023
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	—	21 000
Muilta	—	—
Korkotuotot pitkäaikaisista saamisista
Saman konsernin yrityksiltä	28 562	19 002
Rahoitustuotot pysyvien vastaavien sijoituksista
Saman konsernin yrityksissä**	26 261	28 745
Muista pysyvien vastaavien sijoituksista	—	—
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä*	6 549	6 048
Korkotuotot korkojohdannaisista muilta	4 345	5 737
Muilta*	1 970	1 231
Yhteensä	67 687	81 762

207YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Tuhatta euroa	2024	2023
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille*	-2 009	-3 009
Arvonalentumiset pysyvien vastaavien sijoituksista	-6	-1 475
Korkokulut muille	-39 564	-30 537
Muut rahoituskulut muille*	-9 387	-9 642
Yhteensä	-50 966	-44 663
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot
Saman konsernin yrityksiltä	-192	26
Muilta	-2 042	-4 903
Yhteensä	-2 234	-4 878
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	14 487	32 222
Muut rahoitustuotot ja kulut sisältävät mm.  seuraavat erät
Valuuttajohdannaisten käyvän arvon arvostus*	1 843	-2 302
Korkojohdannaisten käyvän arvon arvostus	-1 596	-4 520

*Vertailutietoa on oikaistu

**Vuoden 2024 luku sisältää yhtiön sisäisiä kalustopalveluita tuottavan tytäryhtiön, YIT Kalusto Oy:n, myyntivoiton 28,6 miljoonaa euroa. Vuoden

2023 luku sisältää YIT:n uusiutuvan energian liiketoiminnan, YIT Energy Oy:n, myyntivoiton 28,7 miljoonaa euroa

8. PYSYVIEN VASTAAVIEN MUUTOKSET

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Tuhatta euroa	2024	2023
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	11 281	16 032
Vähennykset	—	-4 751
Hankintameno 31.12	11 281	11 281
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	11 259	15 983
Tilikauden poisto	12	27
Vähennysten kertyneet poistot	—	-4 751
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	11 271	11 259
Kirjanpitoarvo 31.12.	10	22

Tuhatta euroa	2024	2023
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.	3 535	3 591
Lisäykset	36	—
Vähennykset	—	-56
Hankintameno 31.12.	3 571	3 535
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	2 275	1 939
Tilikauden poisto	319	392
Vähennysten kertyneet poistot	—	-56
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	2 595	2 275
Kirjanpitoarvo 31.12.	976	1 259
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	986	1 281

208YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

AINEELLISET HYÖDYKKEET

Tuhatta euroa	2024	2023
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.	984	1 038
Vähennykset	-112	-54
Kirjanpitoarvo 31.12.	873	984
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	4 891	5 358
Vähennykset	-2 243	-466
Hankintameno 31.12.	2 649	4 891
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	4 506	4 850
Tilikauden poisto	72	117
Vähennysten kertyneet poistot	-2 088	-460
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	2 491	4 506
Kirjanpitoarvo 31.12.	158	385
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	1 953	2 559
Lisäykset	10	11
Vähennykset	-54	-617
Hankintameno 31.12.	1 910	1 953

Tuhatta euroa	2024	2023
Kertyneet poistot ja arvonalennukset  1.1.	1 867	2 266
Tilikauden poisto	38	217
Vähennysten kertyneet poistot	-48	-617
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	1 856	1 867
Kirjanpitoarvo 31.12.	54	87
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	60	60
Hankintameno 31.12.	60	60
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	3	3
Tilikauden poisto	—	—
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	3	3
Kirjanpitoarvo 31.12.	57	57
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	1 142	1 513

209YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

9. SIJOITUKSET

Tuhatta euroa	2024	2023
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1.	1 207 490	1 244 372
Lisäykset	228 000	—
Vähennykset	-5 170	-36 882
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 430 320	1 207 490
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1.	505	505
Vähennykset	-27	—
Kirjanpitoarvo 31.12.	479	505
Sijoitukset yhteensä	1 430 799	1 207 995

10. SAAMISET

PITKÄAIKAISET SAAMISET

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset	327 215	284 844
Yhteensä	327 215	284 844
Siirtosaamisten erittely, ulkoiset
Johdannaissaamiset	532	2 288
Jaksotetut järjestelypalkkiot rahoitussopimuksista	605	605
Yhteensä	1 137	2 892

LYHYTAIKAISET SAAMISET

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	392	7 247
Lainasaamiset	3 390	18 250
Siirtosaamiset	946	1 039
Yhteensä	4 728	26 535
Siirtosaamisten erittely, konsernin sisäiset
Johdannaissaamiset	1	227
Muut erät	945	812
Yhteensä	946	1 039
Siirtosaamisten erittely, ulkoiset
Etukäteen maksetut kulut	2 306	2 175
Johdannaissaamiset	291	1 400
Jaksotetut järjestelypalkkiot rahoitussopimuksista	5 844	2 496
Muut erät	877	523
Yhteensä	9 318	6 594

210YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

11. OMA PÄÄOMA

Tuhatta euroa	2024	2023
Osakepääoma
Osakepääoma 1.1.	149 717	149 717
Osakepääoma 31.12.	149 717	149 717
Arvonmuutosrahasto
Arvonmuutosrahasto 1.1	1 114	4 443
Vähennykset	-3 692	-3 329
Arvonmuutosrahasto 31.12	-2 578	1 114
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	563 092	563 214
Osakeanti	33 536	—
Omien osakkeiden myynti/takaisinlunastus	-137	-122
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12.	596 491	563 092
Voittovarat
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	205 180	231 637
Osingon ja varojen jako	—	-37 715
Osakepalkitseminen	-150	—
Omien osakkeiden luovutus	367	205
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	205 397	194 127
Tilikauden voitto/tappio	-43 669	11 054
Voittovarat yhteensä	161 728	205 180
Oma pääoma yhteensä	905 358	919 103

JAKOKELPOISET VARAT 31.12.

Tuhatta euroa	2024	2023
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	596 491	563 092
Voitto edellisiltä tilikausilta	205 397	194 127
Tilikauden voitto/tappio	-43 669	11 054
Omasta pääomasta jakokelpoisia varoja	758 220	768 272

YIT OYJ:N OMAT OSAKKEET

	31.12.2024	31.12.2023
Määrä, kpl	1 485 749	1 552 119
Osuus osakemäärästä	0,64 %	0,74 %
Osuus äänistä	0,64 %	0,74 %

12. PAKOLLISET VARAUKSET

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Varaus tappiollisista sopimuksista	18 338	—
Yhteensä	18 338	—

211YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

13. LASKENNALLISET VEROVELAT JA -SAAMISET

LASKENNALLISET VEROSAAMISET*

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Hyllypoisto	181	199
Pakollinen varaus	3 668	—
Tappiollinen tulos	17 596	7 352
Suojauslaskenta	516	—
Yhteensä	21 960	7 553

LASKENNALLISET VEROVELAT

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Suojauslaskenta	—	223
Yhteensä	—	223

*Vertailutietoja on oikaistu.

Laskennallisia veroja ei ole kirjattu emoyhtiön tilinpäätöksessä.

14. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Joukkovelkakirjalainat*,**	300 000	200 000
Vaihtovelkakirjalaina	36 000	—
Lainat rahoituslaitoksilta*	143 550	190 000
Siirtovelat	3 772	1 151
Yhteensä	483 321	391 151

SIIRTOVELKOJEN ERITTELY, ULKOISET
Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Johdannaisvelat	3 772	1 151
Yhteensä	3 772	1 151

*Lyhytaikaisiksi rahoitusveloiksi luokiteltuja, alun perin pitkäaikaisia joukkovelkakirjalainoja ja lainoja rahoituslaitoksilta oli raportointikauden lopussa

yhteensä 15 000 tuhatta euroa (110 000). Lisätietoja rahoitusveloista YIT:n konsernitilinpäätöksessä.

**Sisältää hybridilainan 100 000 tuhatta euroa (100 000).

212YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

15. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

VELAT SAMAN KONSERNIN YRITYKSILLE

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Ostovelat	252	46
Muut velat	430 642	176 557
Siirtovelat	9	4
Yhteensä	430 902	176 607

SIIRTOVELKOJEN ERITTELY, KONSERNIN SISÄISET

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Johdannaisvelat	9	4
Yhteensä	9	4

SIIRTOVELKOJEN ERITTELY, ULKOISET

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Henkilöstökulujaksotukset	5 357	6 188
Korkojaksotus	8 675	9 886
Johdannaisvelat	1 219	3 334
Muut erät	142	211
Yhteensä	15 393	19 618

213YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

16. VASTUUSITOUMUKSET

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Vuokravastuut
Alkaneella tilikaudella maksettavat	6 321	6 363
Myöhempinä vuosina maksettavat	21 463	27 612
Yhteensä	27 784	33 975
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Alkaneella tilikaudella maksettavat	1 346	1 370
Myöhempinä vuosina maksettavat	1 204	1 402
Yhteensä	2 550	2 772
Muut vastuut
Muut vastuusitoumukset	1 620	2 122
Yhteensä	1 620	2 122
Takaukset
Omasta puolesta	10 551	10 533
Saman konsernin yritysten puolesta	716 074	872 952
Työyhteenliittymien puolesta	3 243	2 095
Muiden puolesta	294	394
Yhteensä	730 163	885 974

Konsernin muut yhtiöt ovat antaneet vakuuksia yhteensä 462 miljoonan euron edestä liittyen YIT Oyj:n yhteensä 359 miljoonan euron

lainoihin. Vakuudet koostuvat tonteista, kiinteistöistä sekä oman pääoman ehtoisista sijoituksista, tytäryhtiöosakkeista ja korollisista

saamista.

JOHDANNAISSOPIMUKSET

Tuhatta euroa	31.12.2024	31.12.2023
Ulkoiset valuuttajohdannaiset (taso 2)
Käypä arvo, positiivinen	156	286
Käypä arvo, negatiivinen	-1 130	-3 334
Kohde-etuuksien nimellisarvo	153 473	187 778
Sisäiset valuuttajohdannaiset (taso 2)
Käypä arvo, positiivinen	1	227
Käypä arvo, negatiivinen	-9	-4
Kohde-etuuksien nimellisarvo	2 438	6 051
Ulkoiset korkojohdannaiset (taso 2)
Käypä arvo, positiivinen	986	3 402
Käypä arvo, negatiivinen	-4 023	-1 151
Kohde-etuuksien nimellisarvo	300 000	300 000

Johdannaisinstrumentit arvostetaan käypään arvoon ja luokitellaan käyttäen käypien arvojen kolmitasoista hierarkiaa. Tason 1 instrumentit

ovat markkinoilla aktiivisen kaupankäynnin kohteena, joten niiden käyvät arvot ovat saatavilla tehokkailta markkinoilta. Tason 2

instrumenttien käyvät arvot perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin ja yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin. Tason 3 käyvät arvot eivät

perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon.

214YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus

Tämä konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti (konserni) ja YIT Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön periaatteiden mukaisesti. Tilinpäätös antaa oikean ja

riittävän kuvan sekä YIT Oyj:n että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yhtiöiden kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta. Toimintakertomus antaa todenmukaisen kuvan YIT Oyj:n ja sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten

kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta, ja siinä on kuvaus merkittävimmistä riskeistä, epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on laadittu noudattaen kirjanpitolain 7 luvussa tarkoitettuja raportointistandardeja sekä

taksonomia-asetuksen 8 artiklaa.

Helsingissä 7. päivänä maaliskuuta 2025

Jyri Luomakoski Puheenjohtaja		Casimir Lindholm Varapuheenjohtaja		Anders Dahlblom
Sami Laine		Kerttu Tuomas		Leena Vainiomäki
		Heikki Vuorenmaa Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on sähköisen allekirjoituksen osoittamana päivänä annettu kertomus.

Ernst & Young Oy

Tilintarkastusyhteisö

Mikko Rytilahti, KHT

215YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Tilintarkastuskertomus

YIT Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

LAUSUNTO

Olemme tilintarkastaneet YIT Oyj:n (y-tunnus 0112650-2)

tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2024. Tilinpäätös sisältää

konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman,

laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja

liitetiedot, mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen

laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen,

tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan

konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan

tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön

hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-

tilinpäätösstandardien mukaisesti,

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön

toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta

Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista

koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset

vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun

lisäraportin kanssa.

LAUSUNNON PERUSTELUT

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan

hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan

mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä

niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten

mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja

olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin

tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme

mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja

koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-

asetuksen 537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja

kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin

tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen

liitetiedossa 8.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tilintarkastusevidenssiä.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA

KESKEISET SEIKAT

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka

ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä

tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa.

Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen

kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä

laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä

seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet

tilinpäätöksen tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme

tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin

seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme

suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat

arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen

olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme

tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla

mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä

koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä,

että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä,

onko viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta

suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan

olennaisen virheellisyyden riski.

216YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa	Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Liikevaihdon tulouttaminen ajan kuluessa Viittaamme liitetietoon 4. ”Asiakassopimukset”. Tilinpäätöksen laadintaperiaatteidensa mukaisesti YIT tulouttaa merkittävän osan liikevaihdostaan valmistusasteen perusteella. Liikevaihdon tulouttaminen valmistusasteen mukaisesti sekä hankkeen lopputuloksen arvioiminen edellyttää johdolta merkittävää harkintaa loppuun saattamiseen vaadittavien kokonaiskustannusten ja kertyvien kokonaistuottojen osalta. Tilinpäätöksen kannalta merkittävää harkintaa edellytetään erityisesti silloin kun hanke toteutetaan ja sen liikevaihto tuloutetaan kahden tai useamman tilikauden aikana. Merkittävää harkintaa sisältävät osa-alueet ovat alttiimpia keskeisten oletusten vääristelylle. Edellä mainitun syyn takia liikevaihdon tuloutus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. Tämä seikka oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.	Olennaisen virheellisyyden riskin huomioimiseksi suorittamiimme tarkastustoimenpiteisiin kuuluivat mm. seuraavat: • Arvioimme konsernin projekteja koskeviin myyntisopimuksiin soveltamia laskentaperiaatteita. • Perehdyimme hankeaineistoon, kuten sopimuksiin, lainopillisiin kannanottoihin ja muuhun kirjalliseen aineistoon. • Suoritimme hankkeille analyyttisiä toimenpiteitä ja arvioimme hankkeiden taloudellisia tunnuslukuja, edistymistä sekä kokonaistilannetta • läpikäymällä arvioitujen kokonaistuottojen, kokonaiskustannusten sekä varausten muutoksia, ja • keskustelemalla organisaation eri tasoilla olevien henkilöiden kanssa, mukaan lukien projekti-, liiketoimintasegmentti- sekä konsernijohto. • Analysoimme arvioihin sisältyviä keskeisiä osa- alueita, kuten arviota jäljellä olevista ennakoiduista menoista sekä projektin valmistumiseen vaadittavaa aikaa. • Arvioimme konsernin tilinpäätöksessä esittämien liikevaihdon tulouttamista koskevien liitetietojen asianmukaisuutta.	Liikearvon arvostus Viittaamme liitetietoon 15. ”Muut aineettomat hyödykkeet ja liikearvo”. Liikearvon arvostaminen on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka, koska • vuosittain suoritettavaan arvonalentumistestaukseen liittyy arvionvaraisuutta, • se perustuu pitkälle tulevaisuuteen ulottuviin markkinoita ja taloutta koskeviin oletuksiin, ja koska • liikearvon määrä on olennainen tilinpäätöksen kannalta. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 liikearvon määrä oli 248 miljoonaa euroa, joka on 10 % konsernin kokonaisvaroista ja 32 % konsernin omasta pääomasta. Liikearvon arvostus perustuu johdon arvioihin konsernin rahavirtaa tuottavien yksiköiden käyttöarvosta. Käyttöarvon määritykseen vaikuttavia tulevaisuuteen kohdistuvia oletuksia ovat mm. liikevaihdon kasvu, käyttökate sekä rahavirtojen diskonttauksessa käytetty diskonttokorko. Rahavirtaa tuottavien yksiköiden arvioidut käyttöarvot voivat vaihdella merkittävästi niihin sisältyvien oletusten muuttuessa ja muutokset edellä mainituissa yksittäisissä oletuksissa voivat johtaa liikearvon arvon alentumiseen	Liikearvon arvostukseen liittyvissä tarkastustoimenpiteissä hyödynsimme EY:n arvonmääritysasiantuntijoita, jotka avustivat meitä johdon arvonalentumistestauksessa käyttämien menetelmien, arvostuslaskelmien sekä laskelmiin sisältyvien oletusten asianmukaisuuden arvioinnissa. Osana johdon käyttämien menetelmien tarkastusta vertasimme arvonalentumistestauksessa noudatettuja periaatteita IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen –standardin vaatimuksiin sekä tarkastimme arvonalentumislaskelmien täsmällisyyttä. Johdon arvonalentumistestauksessa tekemiä oletuksia vertasimme • hyväksyttyihin budjetteihin ja pitkän aikavälin ennusteisiin, ulkoisista tietolähteistä saataviin tietoihin sekä • itse laskemiimme toimialan keskiarvoihin esimerkiksi rahavirtojen diskonttaamisessa käytetyn pääoman keskimääräisen kustannuksen osalta. Tämän lisäksi vertasimme johdon arvonalentumistestauksen lopputulemaa YIT:n markkina-arvoon. Arvioimme myös tilinpäätöksessä liikearvon ja arvonalentumistestauksen osalta esitettyjen liitetietojen riittävyyttä sekä asianmukaisuutta.

217YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa	Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset – Tripla Mall Ky Viittaamme liitetietoon 18. ”Oman pääoman ehtoiset sijoitukset” ja 29. ”Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin”. Oman pääoman ehtoiset sijoitukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Merkittävin yksittäinen oman pääoman ehtoinen sijoitus on Tripla Mall Ky. Oman pääoman ehtoinen sijoitus Tripla Mall Ky:öön on tilintarkastuksemme kannalta keskeinen seikka johtuen • sijoituksen määrästä konsernin taseessa ja • sijoituksen arvostamiseen liittyvästä johdon harkintaan perustuvasta arvionvaraisuudesta. Tilinpäätöshetkellä 31.12.2024 Tripla Mall Ky:n oman pääoman ehtoisen sijoituksen käypä arvo oli 182 miljoonaa euroa, joka on 7 % konsernin kokonaisvaroista. Sijoituksen käypä arvo on laskettu vähentämällä kiinteistön käyvästä arvosta yhtiön nettovelat ja kertomalla summa YIT:n omistusosuudella. Kiinteistön käypä arvo perustuu 10 vuoden diskontattujen rahavirtojen sekä loppuarvon (terminal value) nykyarvon summaan. Käyvän arvon määrittäminen edellyttää arvioiden tekemistä tulevista kassavirroista sekä käytettävistä diskonttauskoroista. Sijoituksen käypä arvo voi vaihdella merkittävästi mm. yllä olevien arvioiden muuttuessa.	Keskityimme tarkastustoimenpiteissämme johdon harkintaa edellyttävien arvioiden asianmukaisuuden arviointiin seuraavin toimenpitein: • Arvioimme yhtiön käyttämän arvostusmallin asianmukaisuuden ja matemaattisen oikeellisuuden. • Arvioimme arvostusmallissa käytettyjen syöttötietojen oikeellisuutta ja arvioimme arvostusmallissa käytettyjen oletusten ja arvioiden kohtuullisuutta. • Keskustelimme yhtiön johdon kanssa kiinteistön arvostuksessa käytetystä arvostusmallista ja siinä käytetyistä oletuksista. • Luimme yhtiön johdon käyttämän ulkopuolisen arvioitsijan laatiman kiinteistön arvostusta koskevan raportin. • Keskustelimme ulkopuolisen arvioitsijan kanssa kiinteistön arvostusta koskevasta raportista.	Vaihto-omaisuuteen sisältyvät valmiit asuinhuoneistot Suomessa Viittaamme konsernitilinpäätöksen liitetietoon 20. ”Vaihto- omaisuus”. YIT:n vaihto-omaisuus koostuu pääosin tonttivarannosta, keskeneräisistä töistä sekä valmiista huoneistoista ja kiinteistöistä. Valmiiden asuinhuoneistojen arvostus Suomessa on tilintarkastuksemme kannalta keskeinen seikka niiden merkittävän tasearvon sekä niiden arvostukseen liittyvän johdon harkinnan takia. Valmistuneiden myymättömien asuinhuoneistojen määrä Suomessa laski tilikaudella 2024 760 asuntoon. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on johdon tekemä arvio, joka perustuu saatavilla olevaan tietoon asuinhuoneistojen toteutuneista myyntihinnoista. Arvioiden tekeminen edellyttää johdon harkintaa.	Keskityimme tarkastustoimenpiteissämme johdon harkintaa edellyttävien arvioiden asianmukaisuuden arvioimiseen seuraavin toimenpitein: • Keskustelimme johdon kanssa valmiiden asuinhuoneistojen arvostamisessa käytetyistä merkittävimmistä oletuksista. • Testasimme valmiiden asuinhuoneistojen hankintamenon oikeellisuutta. • Testasimme valmiiden asuinhuoneistojen arvioitujen nettorealisointiarvojen taustalla olevaa dokumentaatiota ja arvioiden asianmukaisuutta. • Analysoimme johdon laatimia kate-ennusteiden ja myyntihintojen arvioita vertaamalla niitä toteutuneisiin valmiiden asuinhuoneistojen myyntihintoihin ja katteisiin. • Testasimme johdon laatimien laskelmien matemaattista oikeellisuutta.

218YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT

HALLITUKSEN JA

TOIMITUSJOHTAJAN

VELVOLLISUUDET

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta

siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan

EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-

tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa

oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien

tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja

täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja

vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne

katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei

ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista

virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia

arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja

soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät

toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu

toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan

toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai

konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta

realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

TILINTARKASTAJAN

VELVOLLISUUDET TILINPÄÄTÖKSEN

TILINTARKASTUKSESSA

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko

tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa

tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme.

Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole

tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän

tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa

tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua

väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan

olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella

odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät

tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu,

että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen

skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai

virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen

virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme

näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja

hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski

siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen

virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski

siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää

havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä

yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista

esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä

taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta

relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme

suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset

tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä

tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon

emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan

tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen

laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon

tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien

tietojen kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja

toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös

perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja

teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin

perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista

tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista

epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä

emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos

johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta

esiintyy, meidän täytyy kiinnittää

tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota

epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin

tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole

riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme

perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään

mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset

tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen,

ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan

toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä

esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa,

rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen

perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se

antaa oikean ja riittävän kuvan.

• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin

tilintarkastuksen hankkiaksemme konsernitilinpäätöstä

koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi

tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai

liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta

informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta

varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta,

valvonnasta ja läpikäynnistä. Vastaamme

tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa

tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä

merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien

mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet,

jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme

noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä

vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista

suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella

vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa

niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista

seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden

tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta

keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat

tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää

kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa

tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä

tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien

epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan

suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

MUUT

RAPORTOINTIVELVOITTEET

TILINTARKASTUSTOIMEKSIANTOA

KOSKEVAT TIEDOT

Olemme toimineet yhtiökokouksen 16.3.2023 valitsemana

tilintarkastajana tilikaudesta 1.1.-31.12.2024 alkaen.

MUU INFORMAATIO

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu

informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen

sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä

koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet

toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän

tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja odotamme

saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän

jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio

tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme

arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa

tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme

tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan

olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta

velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus

219YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun

ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista

säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja

kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja

tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että

toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia

säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia

koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja

kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää

käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon

kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että

kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys,

meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian

suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 7.3.2025

Ernst & Young Oy

tilintarkastusyhteisö

Mikko Rytilahti

KHT

220YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Riippumattoman tilintarkastajan raportti YIT Oyj:n

ESEF-tilinpäätöksestä

YIT Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan

toimeksiannon, jonka kohteena on YIT Oyj:n (y-tunnus:

0112650-2) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti

laadittu tilinpäätös 529900M13GM4VSTE6W80-2024-12-31-

fi.zip tilikaudelta 1.1.-31.12.2024.

HALLITUKSEN JA

TOIMITUSJOHTAJAN VASTUU

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen

ja tilinpäätöksen (ESEF-tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne

täyttävät komission teknisen sääntelystandardin vaatimukset.

Tähän vastuuseen kuuluu,

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission

teknisen sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti

• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän

konsernitilinpäätöksen päälaskelmat, liitetiedot ja yhtiön

tunnistetiedot iXBRL-merkein komission

sääntelystandardin artiklan 4 mukaisesti sekä

• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun

tilinpäätöksen keskinäinen yhdenmukaisuus

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä

valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia

ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen sääntelystandardin

vaatimusten mukaisesti.

TILINTARKASTAJAN

RIIPPUMATTOMUUS JA

LAADUNHALLINTA

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa

noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat

suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut

näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä

laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan

tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja

pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien

eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä

sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten

noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

TILINTARKASTAJAN

VELVOLLISUUDET

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti

varmentaa komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti

laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko ESEF-

tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta

osin komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan

vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä

laajuudessa varmennus on suoritettu. Olemme suorittaneet

kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon kansainvälisen

varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi

siitä,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät

konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta osin

merkitty iXBRL-merkein komission teknisen

sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät

konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot

olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission

teknisen sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten

mukaisesti, ja

• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös

keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus

riippuvat tilintarkastajan harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin

arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä johtuvaa

olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin

vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tarkastusevidenssiä.

LAUSUNTO

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona

esitämme, että YIT Oyj:n ESEF-tilinpäätökseen

529900M13GM4VSTE6W80-2024-12-31-fi.zip sisältyvät

konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön

tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on olennaisilta osin

merkitty komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten

mukaisesti.

Lausuntomme YIT Oyj:n konsernitilinpäätöksen

tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on annettu

7.3.2025 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä

raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta

lausuntoa tai muuta varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 7.3.2025

Ernst & Young Oy

Tilintarkastusyhteisö

Mikko Rytilahti

KHT

221YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Kestävyysraportin varmennuskertomus

YIT Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan

toimeksiannon, jonka kohteena on YIT Oyj:n (0112650-2)

toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen

konsernikestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

LAUSUNTO

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin

perusteella tietoomme ei ole tullut seikkaa, joka antaisi meille

syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta

olennaisilta osiltaan noudatettu

1. kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja

kestävyysraportointistandardeja (ESRS);

2. kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja

asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)

2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-

taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla YIT Oyj on

yksilöinyt tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista

raportoimista varten (kaksinkertainen olennaisuusanalyysi), sekä

tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä

tarkoitetulla tavalla.

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2

kohdan mukaista konsernikestävyysraportin merkitsemistä

digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska

kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa

kyseistä säännöstä ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin

lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

LAUSUNNON PERUSTELUT

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen

rajoitetun varmuuden antavana toimeksiantona noudattaen

Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja

kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000

(uudistettu) ”Muut varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa

koskevaan taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus

tai yleisluontoinen tarkastus”.

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan

tarkemmin kohdassa Konsernikestävyystarkastajan

velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

evidenssiä.

MUU SEIKKA

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että YIT Oyj:n kirjanpitolain

7 luvun mukainen konsernikestävyysraportti on laadittu ja

varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Lausuntomme ei kata konsernikestävyysraportissa esitettyjä

vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan

osalta.

KONSERNIKESTÄVYYS-

TARKASTAJAN RIIPPUMATTOMUUS

JA LAADUNHALLINTA

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä

niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten

mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja

olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä

laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka mukaan

kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön

ja pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan

lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien sekä

sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten

noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

HALLITUKSEN JA

TOIMITUSJOHTAJAN

VELVOLLISUUDET

YIT Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja

esittämisestä kirjanpitolain 7 luvussa säädetyn

mukaisesti, mukaan lukien

kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi,

jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien

mukaista raportointia varten ja tietojen merkitseminen

kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla tavalla, sekä

• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu

kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja

asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)

2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia;

• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat

tarpeelliseksi voidakseen laatia

konsernikestävyysraportin, jossa ei ole

väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista

virheellisyyttä.

LUONTAISET RAJOITUKSET

KESTÄVYYSRAPORTOINNIN

LAATIMISESSA

Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä

olennaisuusarviointia relevanttien raportoitavien seikkojen

tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja

valintoja. Konsernikestävyysraportoinnille on myös

luonteenomaista, että tämäntyyppisten tietojen raportointiin

liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja

arviointiepävarmuutta.

Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista

epävarmuutta, koska päästökertoimien ja eri kaasujen päästöjen

yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä

käytettävä tieteellinen tieto on epätäydellistä.

Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja

yhtiön on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia

koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista

toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa

olla erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu

odotetulla tavalla.

KONSERNIKESTÄVYYS-

TARKASTAJAN VELVOLLISUUDET

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto

saadaksemme rajoitetun varmuuden siitä, onko

konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun

varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää

lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai

virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin

tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin,

joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.

222YIT 2024 Vuosikatsaus

	YIT 2024	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000

(uudistettu) noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista

harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko

toimeksiannon ajan.

Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai

virheestä johtuvat konsernikestävyysraportin olennaisen

virheellisyyden riskit, ja muodostamme käsityksen

toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä

valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan

olosuhteisiin nähden asianmukaiset

varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä

tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon

emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan

tehokkuudesta.

• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia

varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva

olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi

kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen

virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi

liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista

esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä

taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

KUVAUS SUORITETUISTA

TOIMENPITEISTÄ

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat

toimenpiteet poikkeavat luonteeltaan ja rajoitukseltaan

kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä,

ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden

luonne, ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan

sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta

olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun

varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden

taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin

suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Olemme haastatelleet konsernikestävyysraportin

sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista

vastaavia avainhenkilöitä.

• Hankimme haastatteluilla ymmärryksen konsernin

kontrolliympäristöstä

konsernikestävyysraportointiprosessiin liittyen.

• Arvioimme yrityksen kaksinkertaisen

olennaisuusarvioinnin prosessin toteuttamista

suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä,

että kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat

ESRS-standardien mukaisia.

• Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti

olennaisia kestävyysteemoja koskevat ESRS-

standardien vaatimukset olennaisilta osin:

◦ Olemme testanneet konsernikestävyysraportissa

esitetyn informaation oikeellisuutta vertaamalla

informaatiota otosperusteisesti tätä tukevaan

yrityksen dokumentaatioon.

◦ Olemme otosperusteisesti suorittaneet analyyttisiä

tarkastustoimenpiteitä ja niihin liittyviä kyselyitä,

uudelleenlaskentaa ja aineistotarkastusta, sekä

testanneet tietojen yhdistelyä arvioidaksemme

konsernikestävyysraportin oikeellisuutta.

• Hankimme ymmärryksen prosessista, joilla yritys on

määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian

mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä

annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Helsingissä 7.3.2025

Ernst & Young Oy

kestävyystarkastusyhteisö

Mikko Rytilahti

KRT

Rakennamme ja kehitämme kestäviä

elinympäristöjä: toimivia ja viihtyisiä koteja

asumiseen, julkisia ja kaupallisia rakennuksia

tulevaisuuden tarpeisiin, infrastruktuuria

vihreän siirtymän edistämiseksi sekä

teollisuus-, tuotanto- ja energialaitoksia

asiakkaidemme prosessien tueksi. YIT:n

visiona on olla osaavin kumppani kestävien

kotien, tilojen ja kaupunkien kehittämisessä

– hyvää elämää varten. Tiimiimme kuuluu

noin 4 100 ammattilaista ja vuonna 2024

liikevaihtomme oli 1,8 miljardia euroa. YIT:n

osake on listattuna Nasdaq Helsingissä.

Lue lisää: www.yitgroup.cm/fi

YIT Oyj

PL 36

00621 Helsinki

Puh. 020 433 111

etunimi.sukunimi@yit.fi

	linkedin.com/ company/yit		x.com/ YITGroup		youtube.com/ YITCorporation		facebook.com/ yitsuomi		instagram.com/ yitsuomi