529900M13GM4VSTE6W802023-01-012023-12-31iso4217:EUR529900M13GM4VSTE6W802022-01-012022-12-31iso4217:EURxbrli:shares529900M13GM4VSTE6W802023-12-31529900M13GM4VSTE6W802022-12-31529900M13GM4VSTE6W802021-12-31529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31yit:YitUnrestrictedEquityReserveMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31yit:HybridBondMember529900M13GM4VSTE6W802023-01-012023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember529900M13GM4VSTE6W802023-01-012023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember529900M13GM4VSTE6W802023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember529900M13GM4VSTE6W802023-01-012023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember529900M13GM4VSTE6W802023-01-012023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember529900M13GM4VSTE6W802023-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember529900M13GM4VSTE6W802023-12-31yit:YitUnrestrictedEquityReserveMember529900M13GM4VSTE6W802023-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember529900M13GM4VSTE6W802023-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember529900M13GM4VSTE6W802023-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember529900M13GM4VSTE6W802023-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember529900M13GM4VSTE6W802023-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember529900M13GM4VSTE6W802023-12-31yit:HybridBondMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31ifrs-full:OtherReservesMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31yit:YitUnrestrictedEquityReserveMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31yit:HybridBondMember529900M13GM4VSTE6W802022-01-012022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember529900M13GM4VSTE6W802022-01-012022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember529900M13GM4VSTE6W802022-01-012022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember529900M13GM4VSTE6W802022-01-012022-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember529900M13GM4VSTE6W802022-01-012022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember529900M13GM4VSTE6W802022-01-012022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember529900M13GM4VSTE6W802022-01-012022-12-31ifrs-full:OtherReservesMember529900M13GM4VSTE6W802022-01-012022-12-31yit:YitUnrestrictedEquityReserveMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:OtherReservesMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember

Hallituksen

toimintakertomus

ja tilinpäätös ESEF

2023

Sisällys

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	3	KONSERNITILINPÄÄTÖS	57
Strategia	4	Konsernin tuloslaskelma	58
Toimintaympäristö	5	Konsernin laaja tuloslaskelma	58
Taloudellinen kehitys	6	Konsernitase	59
Liiketoiminnat	9	Konsernin rahavirtalaskelma	60
Tutkimus- ja kehitystoiminta	10	Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	61
Vastuullisuus	11	Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	63
Hallinnointi	35
Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyt tiedot	36	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	133
Riskit ja riskienhallinta	37	Emoyhtiön tuloslaskelma	134
Osakkeet ja omistajat	46	Emoyhtiön tase	135
Tilikauden jälkeiset tapahtumat	48	Emoyhtiön rahavirtalaskelma	137
Markkinaympäristö	49	Emoyhtiön liitetiedot	138
Ohjeistus ja näkymät vuodelle 2024	49
Hallituksen voitonjakoehdotus	51	Hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus	148
Tunnusluvut ja laskentakaavat	52	Tilintarkastuskertomus	149
Täsmäytyslaskelmat tietyistä avainluvuista	56	Tilintarkastajan ESEF-varmennusraportti	155

Hallituksen toimintakertomus

	Strategia	4
	Toimintaympäristö	5
	Taloudellinen kehitys	6
	Liiketoiminnat	9
	Tutkimus- ja kehitystoiminta	10
	Vastuullisuus	11
	Hallinnointi	35
	Tilinpäätöksen liitetiedoissa esitetyt tiedot	36
	Riskit ja riskienhallinta	37
	Osakkeet ja omistajat	46
	Tilikauden jälkeiset tapahtumat	48
	Markkinaympäristö	49
	Ohjeistus ja näkymät vuodelle 2024	50
	Hallituksen voitonjakoehdotus	51
	Tunnusluvut ja laskentakaavat	52

Korkeavuorenkatu 32-34 -kiinteistöjen peruskorjaus ja konversio, Helsinki

Strategia

FOKUS STRATEGIAN

TOTEUTTAMISESSA

YIT:n strategia vuosille 2022–2025 – Kestävää menestystä –

kestäviä elinympäristöjä – julkaistiin marraskuussa 2021.

Vuoden 2023 aikana YIT yksinkertaisti organisaatiorakennettaan

kolmeen ketterään ja asiakaslähtöiseen liiketoimintasegmenttiin:

Asuminen, Toimitilat ja Infra. Entisen Kiinteistökehitys-segmentin

toiminnot jaettiin muihin jatkaviin segmentteihin ja

konsernitoimintoihin.

• Asuminen-segmentti rakentaa toimivia koteja, kestävää

asumista kasvaviin kaupunkeihin ja kehittää kokonaisia

asuinalueita Suomessa, Virossa, Latviassa, Liettuassa,

Puolassa, Tšekissä ja Slovakiassa.

• Toimitilat-segmentti vastaa toimitilahankkeiden

rakentamisesta keskittyen uudis-, korjaus- ja

elinkaarihankkeisiin. Hankkeisiin sisältyy toimistoja,

kaupallisia rakennuksia, hotelleja, liiketiloja, logistiikka- ja

teollisuusrakennuksia sekä julkisia rakennuksia, kuten

sairaalat, terveys- ja hyvinvointikeskukset, päiväkodit,

koulut ja monitoimirakennukset.

• Infra-segmentti rakentaa rautateitä, siltoja, tunneleita,

rakenteita ja tiloja vaativassa ympäristössä, sekä ylläpitää

teitä ja katuja mahdollistaakseen entistä sujuvamman ja

kestävämmän elämän ihmisille, yrityksille ja yhteiskunnalle.

Vuonna 2023 YIT jatkoi strategiansa toteuttamista ja tarkensi

Asuminen-, Toimitilat- ja Infra-segmenttien toimintasuunnitelmia,

joiden avulla edistetään YIT:n yhteisten tavoitteiden

saavuttamista. Yhtiö vahvisti strategista keskittymistään

asiakkaisiin ja jatkoi määrätietoista työtä tuottavuuden ja

vastuullisuuden edistämiseksi.

MUUTOSOHJELMA KILPAILUKYVYN

PARANTAMISEKSI

YIT käynnisti helmikuussa 2023 muutosohjelman, jonka

tavoitteena on nopeuttaa strategian toteuttamista, parantaa

yhtiön suoritus- ja kilpailukykyä, tehostaa toimintaa ja saavuttaa

kustannussäästöjä sekä lisätä ketteryyttä ja asiakaskeskeisyyttä.

Muutosohjelma on edennyt odotettua nopeammin, ja YIT on

käynnistänyt kaikki suunnitellut toimenpiteet saavuttaakseen

tavoitellut 40 miljoonan euron vuosittaiset, inflaatiokorjatut

kustannussäästöt vuoden 2024 loppuun mennessä. Vuoden

2023 loppuun mennessä tehdyt toimenpiteet johtavat 25

miljoonan euron vuosittaisiin kustannussäästöihin vuoden 2024

loppuun mennessä. Säästöjä on saavutettu muun muassa

organisaatiojärjestelyillä sekä vähentämällä tietohallintoon ja

toimitiloihin liittyviä kustannuksia.

Kustannussäästöjen lisäksi YIT odottaa saavuttavansa

merkittävän määrän projektikohtaisia hyötyjä parantuneen

tehokkuuden myötä. Kilpailukykyä parannetaan tehostamalla

hankintaa, projektinhallintaa ja tuottavuutta. YIT on muuttanut

hankinnan toimintamalliaan projektilähtöisistä hankinnoista

valikoivaan ja kumppanuuteen perustuvaan yhteistyöhön,

saavuttaen säästöjä hyödyntämällä sekä YIT:n että

kumppaneiden osaamista. Projektinhallintariskien

vähentämiseksi on panostettu projektinhallintakoulutukseen ja

uusien hankkeiden vahvempaan tukemiseen jo alkuvaiheessa.

Tuottavuuden kehittämistoimenpiteissä on keskitytty

lyhentämään rakennusaikaa ja parantamaan

työmaakoordinaatiota.

Ohjelman kustannusten arvioidaan olevan 50–70 miljoonaa

euroa. Vuoden 2023 lopussa ohjelman kustannuksista oli

toteutunut 19 miljoonaa euroa, jotka kirjataan oikaisueriin.

Kesäkuussa 2023 YIT arvioi, että osana muutosohjelmaa sillä on

potentiaalia vapauttaa noin 400 miljoonaa euroa pääomia

vuoden 2024 loppuun mennessä. Mainittu potentiaali ei sisällä

vaihto-omaisuutta, kuten omaperusteisia hankkeita,

myymättömiä asuntoja tai tontteja. Toimenpiteet potentiaalin

saavuttamiseksi ovat käynnissä. Vuoden 2023 loppuun

mennessä tehtyjen toimenpiteiden myötä YIT on vapauttanut

noin 100 miljoonaa kyseessä olevasta potentiaalista, mukaan

lukien uusiutuvan energian hankekehitysportfolion ja SIA LiveOn

-yhteissijoitusyhtiön osuuden myynnit sekä muut

muutosohjelman pääomantehokkuutta tehostavat toimenpiteet.

YIT jatkaa muiden omaisuuserien arviointia, mukaan lukien YIT:n

omistusosuus Tripla Mall Ky:ssä, markkinatilanteen huomioiden.

Toimenpiteet nettokäyttöpääoman tehostamiseksi etenevät

suunnitelmien mukaisesti.

KESTÄVÄN KEHITYKSEN JOHDOSSA

Vastuullisuus on YIT:n strategian ytimessä, ja

ilmastonmuutoksen hillintä on olennainen osa vastuullisuutta.

Vuonna 2023 YIT sai ensimmäisenä suomalaisena

rakennusyhtiönä Science Based Targets -aloitteen hyväksynnän

päästövähennystavoitteilleen. Tieteeseen perustuvilla

tavoitteillaan YIT ottaa alan johtoaseman ja kannustaa myös

kumppaneitaan investoimaan kestäviin ratkaisuihin.

Kestävä kehitys on olennainen osa yrityksen pitkän aikavälin

kilpailukykyä. YIT:n asiakkaat odottavat kestäviä ratkaisuja,

joiden tarjoamisessa yhtiö haluaa olla etulinjassa.

Yhtiö on jatkanut systemaattista työtä työturvallisuuden

optimoimiseksi, turvallisuusviestinnän läpinäkyvyyden ja

avoimuuden lisäämiseksi sekä päivittäisen turvallisuusjohtamisen

vahvistamiseksi yrityksen sisällä ja kumppaneiden kanssa.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

4YIT 2023 Vuosikatsaus

Toimintaympäristö

Maailmanlaajuinen makrotaloudellinen ja geopoliittinen

toimintaympäristö oli vuonna 2023 haastava. YIT:n toiminta-

ympäristöön vaikuttivat merkittävästi korkea inflaatio ja yleinen

hintojen nousu sekä sitä seurannut poikkeuksellisen voimakas

markkinakorkojen nousu. Korkea hintataso ja markkinakorot

laskivat merkittävästi sekä kuluttajaluottamusta että kuluttajien

käytettävissä olevia tuloja. Vaikutukset näkyivät erityisesti

asuntomarkkinassa, jossa kysyntä ja markkina-aktiviteetti

pysyivät heikkona erityisesti Suomessa. Vuoden lopussa sekä

inflaatio että korkotaso kuitenkin osoittivat näkyviä laskun

merkkejä.

Edeltävien vuosien maailmanlaajuisista logistiikkaongelmista ja

merkittävästi kasvaneesta kysynnästä johtunut

rakennusmateriaalien hintojen nousu taittui vuoden aikana.

Kustannustaso jäi kuitenkin nousua edeltänyttä aikaa

korkeammalle tasolle.

ASUNTOMARKKINA

Asuntomarkkina jatkui Suomessa haastavana koko vuoden

2023. Nopeasti noussut korkotaso vuoden 2022 lopulla vaikutti

voimakkaasti sekä kuluttaja- että sijoittajakysyntään ja yleinen

kuluttajaluottamus laski. Käytettävissä olevien tulojen suhde

asuntojen hintaan laski ennätysalhaiselle tasolle. Edellisen

vuoden voimakas rakennuskustannusten nousu taittui vuoden

aikana. Sekä projektirahoituksen että asiakkaiden rahoituksen

saatavuus heikkeni. Loppuvuonna ennusteet korkotason

madaltumisesta sekä varainsiirtoveromuutokset vilkastuttivat

kuitenkin kysyntää.

Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maissa kustannusten nousu ja

inflaatiovauhti hidastuivat vuoden aikana. Kysyntä jatkui

kohtuullisena, ja loppuvuoden aikana korkotasojen lasku paransi

kysyntää erityisesti Puolassa.

KIINTEISTÖMARKKINA

Suomen toimitilarakentamisen markkina pysyi vuonna 2023

vakaalla tasolla läpi vuoden. Korjausrakentamisen hankkeiden

aloitukset olivat odotuksia pienemmät johtuen osin nousseista

kustannuksista. Julkisen sektorin puolella kysyntä pysyi vakaana

läpi vuoden.

Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maissa kysyntä pysyi

kohtuullisena. Baltiassa teollisuuden tuotantolaitosten ja

logistiikan investoinnit jatkuivat hyvällä tasolla. 

Sijoittajaliiketoiminnassa kysyntä oli heikkoa johtuen nousseen

korkotason aiheuttamasta korkeasta tuottovaateesta ja

rahoituskustannuksista erityisesti toimistosektorilla kaikissa

toimintamaissa. Rakennuskustannusten nousu taittui vuoden

aikana, mutta hinnat jäivät nousua edeltänyttä aikaa

korkeammalle tasolle.

INFRAMARKKINA

Infrarakentamisen julkisen sektorin kysyntä pysyi vuonna 2023

kohtalaisella tasolla Suomessa, ja julkisen sektorin investoinnit

pysyivät vakaana. Suomessa inframarkkina kokonaisuutena

kuitenkin laski erityisesti maa- ja pohjarakentamisen laskiessa

yleisen rakentamisen hiljentymisen seurauksena.

 

Yksityisen sektorin investoinnit uusiutuvaan energiaan sekä

tähän liitännäiseen teollisuuteen pysyivät vakaana Suomessa ja

olivat korkealla tasolla Ruotsissa. Aiempien vuosien

poikkeuksellisen nopea kustannustason nousu taittui, mutta

kustannustaso ei merkittävästi laskenut. Kilpailutilanne

markkinassa säilyi ennallaan.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

5YIT 2023 Vuosikatsaus

Suomi

Ruotsi

Viro

Latvia

Liettua

Puola

Slovakia

Tšekki

Taloudellinen kehitys

LIIKEVAIHTO

YIT:n liikevaihto laski 2 163 miljoonaan euroon (2 403).

Asumisessa liikevaihto laski erityisesti Suomen matalan

kuluttaja-asuntomyynnin vuoksi. Liikevaihtoa Asumisessa tuki

Suomessa sijaitsevien asuntojen myynti YIT:n yhteisyrityksen

vuokra-asuntoportfolioon vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

Toimitiloissa liikevaihto pysyi edellisvuoden tasolla. Liikevaihtoa

tuki Maistraatinportin toimistokiinteistön myynti kolmannen

vuosineljänneksen aikana. Vertailukautta Toimitiloissa tuki

kahden omaperusteisen hankkeen myynti. Infrassa liikevaihto

laski. Infran vertailukautta tuki tietyt suuret hankkeet, jotka ovat

sittemmin valmistuneet.

TULOS

YIT:n oikaistu liikevoitto laski 41 miljoonaan euroon (110) ja

oikaistu liikevoittoprosentti  1,9 %:iin (4,6). Asumisessa

kannattavuuteen vaikutti heikentävästi alhainen kuluttajamyynti

Suomessa ja heikompi myyntijakauma. Toimitiloissa

kannattavuuteen vaikutti heikentävästi rakennusmateriaalien

hintojen nousu ennen hintainflaatiopiikkiä aloitetuissa hankkeissa

sekä käyvän arvon muutokset neljännellä vuosineljänneksellä.

Vertailukautta Toimitiloissa tuki kahden omaperusteisen

hankkeen myynti. Infrassa kannattavuus nousi.

YIT:n liikevoitto oli 51 miljoonaa euroa (102). Oikaisuerät olivat

-10 miljoonaa euroa (8), ja ne koostuivat pääosin uusiutuvan

energian hankekehitysportfolion myyntivoitosta, Ruotsin

infraliiketoiminnan alas ajamiseen liittyvästä negatiivisesta

kirjauksesta ja muutosohjelman kustannuksista. Nettorahoitus-

kustannukset olivat 56 miljoonaa euroa (28). Katsauskauden

tulos oli 3 miljoonaa euroa (-375, sisältäen lopetetut toiminnot) ja

osakekohtainen tulos -0,01 euroa (0,28, jatkuvat toiminnot).

Vertailukauden tulokseen vaikutti heikentävästi Venäjän

liiketoimintojen myynti.

LIIKEVAIHTO (milj. €)

OIKAISTU LIIKEVOITTO (milj. €)

KATSAUSKAUDEN TULOS SISÄLTÄEN

LOPETETUT TOIMINNOT (milj. €)

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

6YIT 2023 Vuosikatsaus

Hiekkaharjun vesitorni, Vantaa

RAHAVIRTA JA TALOUDELLINEN

ASEMA

Vuoden 2022 liiketoiminnan rahavirta investointien jälkeen oli

-137 miljoonaa euroa (-285). Lasku johtui pääosin Asumisen

ensimmäisen vuosineljänneksen negatiivisesta rahavirrasta.

Koko vuoden rahavirtaa rasitti alhainen kuluttajamyynti

Suomessa, ennen vuotta 2023 tehtyjen tontti-

investointisitoumusten maksut sekä rakenteilla olevat asunnot.

Rahavirta parani toisesta vuosineljänneksestä lähtien

muutosohjelman onnistuneiden pääomanvapautustoimien,

Maistraatinportin toimistokiinteistön myynnin sekä tonttimyyntien

tukemana. Tontti-investointien rahavirta oli -65 miljoonaa euroa

(-138), johon vaikutti ennen vuotta 2023 tehtyjen tontti-

investointisitoumusten maksut.

Katsauskauden lopussa korolliset velat olivat 998 miljoonaa

euroa (878) ja korollinen nettovelka 795 miljoonaa euroa (615).

Korollisen nettovelan kasvu johtui pääosin Asumisen liike-

toimintaan ensimmäisellä vuosineljänneksellä sitoutuneen

pääoman kasvusta. Korollinen nettovelka sisälsi 256 miljoonaa

euroa IFRS 16 vuokrasopimusvelkoja (254) sekä 260 miljoonaa

euroa myymättömiin asuntoihin liittyviä taloyhtiölainoja (230).

Velkaantumisaste oli 94 % (70) ja omavaraisuusaste 33 % (35).

Oma pääoma laski 845 miljoonaan euroon (883). Nettovelka/

oikaistu käyttökate -suhde oli 11,7 (4,5) ja korkokate 1,3.

Rahavarat  laskivat 128 miljoonaan euroon (206), ja YIT:n

käyttämättömät tililimiittisopimukset olivat 20 miljoonaa euroa

(32). Näiden lisäksi YIT:llä oli sitova 300 miljoonan euron

valmiusluottolimiitti, josta 220 miljoonaa euroa (300) oli

käyttämättä neljännen vuosineljänneksen lopussa.

Asuntokohteisiin liittyvät nostamattomat ja sitovat

taloyhtiölainalimiitit laskivat 49 miljoonaan euroon (222)

alhaisempien kuluttaja-asuntojen aloitusmäärien seurauksena.

YIT tiedotti 21.11.2023 allekirjoittaneensa 140 miljoonan euron

suuruisen vakuudellisen lainasopimuksen. Lainalla korvattiin

aiemmat, loppuvuonna 2023 ja keväällä 2024 erääntymässä

olleet, yhteensä 150 miljoonan euron suuruiset lainat. Uusi

lainasopimus sisältää 30 miljoonan euron takaisinmaksut

vuoden 2024 aikana ja loput lainasta erääntyy kevään 2025

aikana.

Sitoutunut pääoma kasvoi 1 618 miljoonaan euroon (1 489)

tilikauden loppuun mennessä. Sitoutuneen pääoman kasvu

johtui pääosin sitoutuneen pääoman kasvusta Asumisessa

Suomessa, alhaisen kuluttajamyynnin ja valmiiden

myymättömien asuntojen määrän kasvun 1 267 asuntoon (794)

seurauksena.

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIEN JÄLKEEN

(milj. €)

KOROLLINEN NETTOVELKA JA VELKAANTUMISASTE

KOROLLISTEN VELKOJEN JAKAUMA

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

7YIT 2023 Vuosikatsaus

KÄYTTÖOMAISUUS- JA TONTTI-

INVESTOINNIT

Käyttöomaisuusinvestoinnit olivat 24 miljoonaa euroa (19), eli

1,1 %  liikevaihdosta (0,8), joista 19 miljoonaa euroa (14)

kohdistui vuokrattuihin hyödykkeisiin. Tontti-investoinnit olivat 56

miljoonaa euroa (163), johon vaikutti ennen vuotta 2023 tehtyjen

tontti-investointisitoumusten maksut.  Vuokratontti-investoinnit,

ilman myynti- ja takaisinvuokrausjärjestelyjä, olivat 3 miljoonaa

euroa (3).

TILAUSKANTA

Tilauskanta oli 3 157 milj. euroa (3 702). Tilauskanta laski

Asumisessa ja Toimitiloissa ja pysyi vakaana Infrassa.

Tilauskannasta oli tilikauden lopussa myyty 74 % (72 %).

Tilauskantaan lisättiin vuoden aikana lukuisia hankkeita, joista

merkittävimpiä olivat Kampin terveys- ja hyvinvointikeskuksen

rakennustyöt Helsingissä, Technopolis tutkimusrakennuksen

rakentaminen Otaniemeen, Pirkkala–Linnainmaa -raitiotien

allianssin kehitysvaihe, kahden koulun rakentaminen ja ylläpito

elinkaarimallilla Siilinjärvelle, Prysmian Groupin kaapelitornin

rakentamishanke Kirkkonummella, Jätkäsaaren

Kiertotalouskorttelin rakentaminen Yrjö ja Hanna -säätiölle, SBA

Urbanin toimisto-, myymälä- ja varastokiinteistöjen hankkeet

Liettuassa, Tampereen virastotalon peruskorjaus- ja

laajennusurakan toteutusvaihe, Hotel Kämpin peruskorjaus

Helsingissä, Kupittaan kärjen kumppanuushankkeen allianssin

kehitysvaihe ja Asunto Oy Helsingin Nihdin Torni -

asuinkerrostalohanke.

TONTTI-INVESTOINNIT (milj. €)

TILAUSKANTA (milj. €)

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

8YIT 2023 Vuosikatsaus

Kuitinmäen koulu, elinkaarihanke, Kumppanuuskoulut, Espoo

Liiketoiminnat

Osana muutosohjelmaa YIT yksinkertaisti

organisaatiorakennettaan 1.4.2023 alkaen. Uusi organisaatio

koostuu kolmesta ketterästä ja asiakaskeskeisestä

liiketoimintasegmentistä: Asuminen, Toimitilat ja Infra. Entisen

Kiinteistökehitys-segmentin toiminnot on jaettu muihin

segmentteihin ja konsernitoimintoihin.

ASUMINEN

Liikevaihto laski 912 miljoonaan euroon (1 084) erityisesti

Suomen matalan kuluttaja-asuntomyynnin vuoksi. Liikevaihtoa

tuki Suomessa sijaitsevien asuntojen myynti YIT:n

yhteisyrityksen vuokra-asuntoportfolioon vuoden ensimmäisellä

puoliskolla. Oikaistu liikevoitto laski 32 miljoonaan euroon (98).

Oikaistuun liikevoittoon vaikutti heikentävästi alhainen

kuluttajamyynti Suomessa sekä heikompi myyntijakauma.

TOIMITILAT

Liikevaihto kasvoi 843 miljoonaan euroon (817). Liikevaihtoa tuki

Maistraatinportin toimistokiinteistön myynti kolmannen

vuosineljänneksen aikana. Vertailukauden liikevaihtoa tuki

kahden omaperusteisen hankkeen myynti. Oikaistu liikevoitto

laski 0 miljoonaan euroon (16). Kannattavuuteen vaikutti

heikentävästi sijoitusten käyvän arvon alentumiset neljännen

vuosineljänneksen aikana sekä rakennusmateriaalien hinnat

ennen hintainflaatiopiikkiä aloitetuissa hankkeissa. Vertailukautta

tuki kahden omaperusteisen hankkeen myynti.

INFRA

Liikevaihto oli 437 miljoonaa euroa (539) sisältäen 81 miljoonaa

euroa (125) alasajettavista liiketoiminnoista. Liikevaihto

Suomessa laski 357 miljoonaan euroon (412). Vertailukautta tuki

tietyt suuret hankkeet, jotka ovat sittemmin valmistuneet.

Oikaistu liikevoitto nousi 14 miljoonaan euroon (4). Oikaistu

liikevoitto Suomessa nousi 18 miljoonaan euroon (16).

OIKAISTU LIIKEVOITTO SEGMENTEITTÄIN (milj. €)

* Vuoden 2021 lukuja ei ole oikaistu vastaamaan vuoden 2023

organisaatiorakennemuutosta.

LIIKEVAIHTOJAKAUMA SEGMENTEITTÄIN

HENKILÖSTÖJAKAUMA SEGMENTEITTÄIN

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

9YIT 2023 Vuosikatsaus

Tutkimus- ja kehitystoiminta

YIT:n tutkimus- ja kehitystoimintaa toteutettiin vuonna 2023

strategisten painopisteiden ohjaamana. Konsernin tutkimus- ja

kehitystoimintakulut olivat 11 miljoonaa euroa (15), mikä vastaa

0,5 % liikevaihdosta (0,6). Kulut sisältävät sisäisen resursoinnin

ja konsultoinnin sekä teknologiainvestoinnit.

KEHITTÄMISEN TOIMINTAMALLI

Jatkokehitimme mallia, jossa YIT:n kehitystoimintaa ohjataan

strategisten painopisteiden (asiakas, tuottavuus ja vastuullisuus)

mukaan. Päivitimme liiketoimintasegmenttien ja tukifunktioiden

yhteistyöhön perustuvaa kehittämisen toimintamallia entistä

läpinäkyvämmäksi ja liiketoiminnan tavoitteita tukevammaksi.

Toimintamallimme kattaa kehitystoiminnan budjetoinnin,

resurssoinnin, hankkeiden ohjaamisen, muutosjohtamisen sekä

hyötyjen arvioinnin. Hyödynnämme sekä ketterää kehitystä että

perinteisempää vesiputousmallia.

ASIAKAS

Osana ydinliiketoimintoihin keskittymistä, sekä niitä tukevien

kehityshankkeiden edistämistä, panostimme myynnin ja

asiakaskokemuksen parantamiseen. Asiakasrajapinnan

palvelukokemusten ja digitaalisten ratkaisujen kehittäminen on

jatkuvaa kilpailukykymme parantamiseen liittyvää toimintaa.

Jatkoimme B2C asiakas- ja tuotehallintajärjestelmän

uudistamista sekä YIT:n brändin ja verkkosivujen kehittämistä.

Markkinamuutosten vuoksi myynnin ja markkinoinnin konsepteja

kehitettiin jatkuvasti.

TUOTTAVUUS

Projekti- ja riskienhallinnan kyvykkyyksien parantamiseksi oli

käynnissä useita kehitysprojekteja sisältäen mm. ennustamisen,

raportoinnin ja seurannan edistämistä. Teollisen rakentamisen

menetelmiä esivalmisteiden, hankinnan, tahtiaikataulutuksen ja

työmaalogistiikan osalta jatkokehitettiin käynnissä olleista

hankkeista saatujen kokemusten avulla.

Rakentamiskustannusten alentamisen ja läpimenoaikojen

lyhentämisen eteen tehtiin laajaa kehitystyötä eri segmenteissä.

Osallistumme myös 21 rakennusalan yrityksen muodostamaan

Aalto-yliopiston Building 2030 -konsortioon, jonka hankkeet

tutkivat työmaata tukevan suunnittelun, hajautetun

työnsuunnittelun ja tahtituotannon mahdollisuuksia

rakentamisessa.

VASTUULLISUUS

Jatkoimme ilmastotavoitteidemme ja hiilitiekartan ohjaamana

kohti vähäpäästöisempää tulevaisuutta. Sitouduimme

marraskuussa 2021 ensimmäisenä suomalaisena

rakennusyhtiönä tieteeseen perustuviin

päästövähennystavoitteisiin (SBTi), jotka lopullisesti hyväksyttiin

vuoden 2023 aikana. Tavoitteet ovat siten linjassa Pariisin

ilmastosopimuksen kanssa ja auttavat rajoittamaan ilmaston

lämpenemisen 1,5 asteeseen. Vastuullisuusraportoinnin,

päästölaskennan ja hankesuunnittelun kyvykkyyksiä edistettiin

esimerkiksi EU-taksonomiaraportointia ja -järjestelmää

kehittämällä, CSRD-raportoinnin (Corporate Sustainability

Reporting Directive) edellytyksiin valmistautumisella sekä

päivittämällä hankkeiden suunnitteluohjeistusta

vastuullisuuskriteereillä. Panostimme sekä sisäiseen että

ulkoiseen vastuullisuusviestintään.

MUU TUTKIMUS- JA

KEHITYSTOIMINTA

YIT:n ydintietojen (Master data) ja niihin pohjautuvien prosessien

sekä datalla johtamisen kyvykkyyksien kehittämistä jatkettiin.

Taloushallinnan uudistetun järjestelmäkokonaisuuden

jatkokehittämistä ja prosessien yhtenäistämistä tuettiin myös.

TUTKIMUS- JA KEHITYSKULUT (milj. €)

Tapiolan Tuultenristi, Smart Building liike- ja toimistotalo, Espoo.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

10YIT 2023 Vuosikatsaus

Vastuullisuus

Vastuullisuus on yksi YIT:n strategian kolmesta

painopistealueesta ja keskeinen osa YIT:n liiketoimintaa. Tässä

osiossa kuvataan YIT:n sidosryhmien kannalta olennaiset

vastuullisuusaiheet ja julkistettavat tiedot sekä muiden kuin

taloudellisten tietojen raportointia koskevan direktiivin mukaiset

olennaiset vastuullisuusaiheet ja keskeiset suorituskyvyn mittarit.

Raportointijakso on 1.1.2023–31.12.2023. Raportti julkaistaan

kerran vuodessa.

LIIKETOIMINTAMALLI

YIT on sekä merkittävä hankekehittäjä että rakennusyhtiö ja sen

missio on luoda parempia elinympäristöjä – kestävästi. YIT

suunnittelee, rakentaa ja kehittää asumisen, toimitilojen ja

infrastruktuurin ratkaisuja yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Se

luo toimivia, kestäviä ja turvallisia koteja ja elinympäristöjä

kasvavissa kaupungeissa sekä kehittää ja rakentaa kaupallisia ja

julkisia tiloja sekä yhteiskuntakiinteistöjä. Lisäksi YIT rakentaa,

uudistaa ja ylläpitää kouluja, päiväkoteja sekä monitoimitaloja.

Yhtiö rakentaa rautateitä, siltoja, tunneleita ja rakenteellisia

ratkaisuja vaativiin ympäristöihin, jotta ihmisten, talouden ja

yhteiskunnan kestävä eläminen sujuu entistä helpommin. YIT

toimii aktiivisena kehittäjänä ja rakentajana luodakseen parempia

elinympäristöjä pyrkien samalla tarjoamaan asiakkailleen

päästöttömiä ratkaisuja sujuvaan arkeen ja kestävään

elämiseen.

YIT:n kolme raportoitavaa segmenttiä ovat 1.4.2023 lähtien

Asuminen, Toimitilat ja Infra. Entisen Kiinteistökehitys

-segmentin toiminnot jaettiin muihin segmentteihin ja

konsernitoimintoihin osana organisaatiorakenteen muutosta. YIT

toimii kahdeksassa maassa: Suomessa, Ruotsissa, Virossa,

Latviassa, Liettuassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa.

YIT:n raportoitavista segmenteistä on kerrottu tarkemmin

konsernitilinpäätöksen liitetiedossa Segmenttitiedot.

LIIKETOIMINNAN VAIKUTUS

IHMISIIN, YMPÄRISTÖÖN JA

YHTEISKUNTAAN

Yhtiössä arvioidaan systemaattisesti liiketoiminnan vaikutuksia

ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Vuoden 2023 aikana

aloitettiin tarkempi liiketoiminnan vaikutusten arviointi osana

tulevaa kestävyysraportointidirektiivin mukaista raportointia.

Ympäristövaikutusten tunnistamista jatkettiin EU-taksonomian

analyysien laajentuessa kattamaan kaikki kuusi

ympäristötavoitetta. Lisäksi tehtiin päätös, että kaikki YIT:n

Suomessa rakentamat asuintalot, joiden suunnittelu on aloitettu

vuoden 2023 tammikuun jälkeen, kuuluvat A-energialuokkaan.

Vuonna 2024 liiketoiminnan vaikutusten arviointia jatketaan mm.

luonnon monimuotoisuuden osalta.

YIT:n keskeisiä sidosryhmiä ovat asiakkaat, henkilöstö,

omistajat, sijoittajat, yhteistyökumppanit, kaupungit, kunnat,

julkishallinto, kansalaisyhteiskunta ja järjestöt. YIT pyrkii

käymään monipuolista vuoropuhelua sidosryhmien edustajien

kanssa. Sidosryhmien näkemykset huomioidaan esimerkiksi

olennaisten vastuullisuusteemojen määrittelyssä. Lisäksi

vuoropuhelua käydään erilaisissa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja

viestintäkanavissa, esimerkiksi osallistumalla kyselytutkimuksiin

ja toteuttamalla niitä itse. Vuonna 2023 järjestettiin jo kuudetta

kertaa Kestävät kaupunkiympäristöt -barometri, jossa

selvitetään millaisessa kaupunkiympäristössä asukkaat viihtyvät

ja miten kaupunkeja pitäisi kehittää. Toimintavuonna YIT

mahdollisti 100 hyvää tekoa -ohjelmassa 18 hyvää tekoa voittoa

tavoittelemattomille yhteisöille. Tarkempaa tietoa sidosryhmien

odotuksista ja viestintäkanavista löytyy YIT:n internetsivuilla

kohdassa Sidosryhmäyhteistyö.

YIT:n liiketoiminta vaikuttaa merkittävästi ja pitkäkestoisesti

ympäröivään yhteiskuntaan. Yhtiön suurin vaikutus

yhteiskuntaan ilmenee sen tuottamissa lopputuotteissa kuten

asunnoissa, toimitiloissa, kiinteistöissä ja infrastruktuurissa sekä

laajemmissa kaupunkiympäristöjen kehittämishankkeissa.

Rakennettu ympäristö säilyy vuosikymmeniä, joten kestävällä

suunnittelulla ja toteutuksella on keskeinen rooli YIT:n toiminnan

vaikutuksissa erityisesti ilmastonmuutoksen kontekstissa.

YIT:n toiminnan positiivisia vaikutuksia ympäristöön ovat

esimerkiksi kestävät ja pitkäikäiset elinympäristöt, joita

rakennetaan asiakkaille sekä alueelliset

uudelleenkehityshankkeet ja uusien vastuullisuutta tukevien

tuotteiden ja palveluiden kehittäminen ja hyödyntäminen.

Positiivisia vaikutuksia lisää YIT:n tekemä

ympäristörakentaminen, jonka avulla voidaan säilyttää

ympäristöarvoja ja ennallistaa sekä kunnostaa elinympäristöjä.

Kestävän liikkumisen kehittäminen, kuten raitioteiden

rakentaminen, on myös YIT:n aikaansaama positiivinen

ympäristövaikutus, joka edistää kestävää kehitystä.

Toisaalta YIT:n toiminnasta negatiivisia ympäristövaikutuksia

aiheutuu raaka-aineiden, materiaalien ja maa-alueiden käytöstä,

energiankulutuksesta ja siihen liittyvistä

kasvihuonekaasupäästöistä sekä tilapäisistä rakentamisen

aikaisista vaikutuksista ja purkamisesta. Lisäksi yhtiön toiminnan

sivutuotteena syntyy jätettä.

Yhtiö on huomattava veronmaksaja ja luo arvoa omistajilleen

osinkojen ja markkina-arvon kasvun kautta. Lisäksi sen

toiminnalla on suora ja epäsuora vaikutus työllisyyteen. YIT:n

työmailla Suomessa työskentelee päivittäin keskimäärin yli 3 000

henkilöä, mukaan lukien aliurakoitsijoiden työntekijät.

Rakennusala ja YIT työllistävät myös merkittävän määrän

ulkomaisia työntekijöitä. Pitkissä hankintaketjuissa voi ilmetä

negatiivisia vaikutuksia ihmisiin sekä materiaalien hankinnan että

aliurakoinnin osalta.

VASTUULLISUUDEN JOHTAMINEN

YIT:n hallitus vastaa strategisten tavoitteiden hyväksymisestä,

jotka liittyvät vastuullisuuteen. Lisäksi se valvoo riskienhallintaa ja

tekee päätökset vastuullisuuteen liittyvässä palkitsemisessa.

Toimitusjohtaja, konsernin johtoryhmä, liiketoimintayksiköiden

johtajat ja vastuullisuusjohtaja ovat operatiivisella tasolla

vastuussa vastuullisuuden johtamisesta.

Vastuullisuuden johtamisen perustana ovat YIT:n kahdeksan

olennaista vastuullisuusteemaa, joille on asetettu tavoitteet ja

suunniteltu toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi

strategiakaudella 2022–2025. YIT:n johtoryhmä on vahvistanut

olennaiset vastuullisuusteemat. Muut raportoinnin aiheet on

hyväksynyt aiheesta vastaava johtaja. Muiden kuin taloudellisten

tietojen raportoinnin on hyväksynyt vastuullisuusjohtaja. YIT

raportoi muista kuin taloudellisista tiedoista osana hallituksen

toimintakertomusta, jonka yhtiön hallitus allekirjoittaa.

YIT on sitoutunut vuonna 2021 ensimmäisenä suomalaisena

rakennusyhtiönä tieteeseen perustuviin

päästövähennystavoitteisiin (SBTi). Science Based Targets -

aloite (SBTi) hyväksyi YIT:n asettamat päästövähennystavoitteet

kesäkuussa 2023. Ilmasto- ja työturvallisuustavoitteiden

edistymisestä raportoidaan säännöllisesti YIT:n hallitukselle.

Vastuullisuustavoitteet ovat osa henkilöstön palkitsemista, josta

kerrotaan lisää luvussa Palkitseminen.

YIT vaikuttaa erilaisissa verkostoissa ja järjestöissä vieden

rakennusalaa kestävämpään suuntaan. YIT on jäsenenä mm.

Rakennusteollisuus RT:ssä ja sen alajärjestöissä, kuten

Rakentamisen Laatu RALA ry:ssä RT:n jäsenyyden kautta,

Green Building Council Finland (FIGBC) järjestössä ja FIBS ry:n

yritysvastuuverkostossa sekä Climate Leadership Coalition

(CLC) ilmastobusinessverkostossa.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

11YIT 2023 Vuosikatsaus

Vastuullisuus on integroitu osaksi YIT:n johtamisjärjestelmää.

YIT:llä on sertifikaatit ISO 14001 -ympäristöjärjestelmälle, ISO

45001 -työterveys- ja -turvallisuusjärjestelmälle sekä ISO 9001 -

laatujärjestelmälle Suomessa, Ruotsissa, Virossa, Liettuassa ja

Tšekissä. Latviassa ja Liettuassa on sertifioitu ISO 50001

-energianhallintajärjestelmä.

YIT on laatinut vihreän rahoituksen viitekehyksen (Green Finance

Framework) tueksi investoinneilleen, jotka mahdollistavat

siirtymisen vähähiiliseen kiertotalouteen ja auttavat

saavuttamaan muita yhtiön kestävän kehityksen tavoitteita.

Viitekehyksen mukainen vihreä rahoitus muodostaa yhden

välineen tukea YIT:n ilmasto- ja vastuullisuustavoitteiden

saavuttamista.

Ympäristöön, ilmastonmuutokseen, henkilöstöön, vastuulliseen

hankintaan, ihmisoikeuksiin sekä korruption ja harmaan

talouden torjuntaan liittyvät riskit tunnistetaan, hallitaan ja

johdetaan osana YIT:n strategia- ja vuosisuunnitteluprosessia

sekä segmenttien ja projektien riskienhallintaa. Yhtiön hallitus ja

sen tarkastusvaliokunta valvovat riskienhallintaa mukaan lukien

vastuullisuusriskit. Lisätietoa riskeistä ja riskienhallinnasta löytyy

luvusta Riskit ja riskienhallinta.

YIT:llä on erilaisia olennaisia politiikkoja ja toimintaperiaatteita,

jotka ohjaavat vastuullisuustyön tekemistä. YIT Code of Conduct

on YIT:n toimintaperiaatteet, jotka ohjaavat kaikkea tekemistä.

YIT Code of Conduct kuvaa sitä, mitä YIT:n arvojen

noudattaminen tarkoittaa toimiessa eri sidosryhmien, kuten

asiakkaiden, työntekijöiden, omistajien, liiketoimintakumppanien,

kilpailijoiden, yhteiskunnan ja ympäristön kanssa. YIT Code of

Conductia on noudatettava aina ja kaikkialla YIT:ssä. Kaikilla

YIT:ssä on velvollisuus ilmoittaa, jos he epäilevät sääntöjen

rikkomista, ja rikkomuksesta aiheutuu asianmukaiset

seuraamukset.

YIT Code of Conductia tukevat yhtiön hallituksen hyväksymä

Kestävän kehityksen politiikka sekä konsernin johtoryhmän

hyväksymät Ympäristöperiaatteet, Biodiversiteettiperiaatteet,

Toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille, Henkilöstöperiaatteet

sekä Työterveys- ja työturvallisuusperiaatteet. Kestävän

kehityksen politiikka ohjaa yhtiön toimintaa ympäristöön, ihmisiin,

eettisyyteen ja hyvään hallintotapaan liittyvissä asioissa.

YIT on sitoutunut tukemaan YK:n kestävän kehityksen

tavoitteiden (SDG) toteutumista. YK:n kestävän kehityksen

olennaisimmat tavoitteet on sisällytetty osaksi YIT:n

vastuullisuustavoitteita ja niitä hyödynnetään

vastuullisuusvaikutusten arviointityössä. YIT on tunnistanut

yhdeksän tavoitetta kaikkein olennaisimmiksi toimintansa ja

sidosryhmiensä kannalta; 5. Sukupuolten välinen tasa-arvo,

6. Puhdas vesi ja sanitaatio, 7. Edullista ja puhdasta energiaa,

8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, 11. Kestävät kaupungit ja

yhteisöt, 12. Vastuullista kuluttamista, 13. Ilmastotekoja,

15. Maanpäällinen elämä ja 16. Rauha, oikeudenmukaisuus ja

hyvä hallinto.

OLENNAISET

VASTUULLISUUSTEEMAT

YIT:n vastuullisuustyön perustana toimivat olennaiset

vastuullisuusteemat. Olennaisten vastuullisuusteemojen

valinnassa otettiin huomioon niiden merkitys sidosryhmille ja

YIT:lle sekä myös rakennusalan erityispiirteet. Lisäksi teemojen

valinnassa tunnistettiin niiden yhteys YK:n kestävän kehityksen

tavoitteiden edistämiseen. Olennaiset vastuullisuusteemat

kattavat niin ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun kuin hyvän

hallintotavan aiheita, joista jokaiselle on asetettu tavoitteet ja

laadittu toimenpidesuunnitelmat. Edellisen kerran

vastuullisuusteemat päivitettiin vuonna 2022.

Yhtiön johtoryhmä on hyväksynyt YIT:n olennaiset

vastuullisuusteemat. Teemat ohjaavat YIT:n vastuullisuustyötä

strategiakaudella 2022–2025. YIT:n olennaiset

vastuullisuusteemojen tavoitteet, toimenpiteet ja edistyminen

sekä niiden yhteys YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin on

esitetty seuraavan sivun taulukossa.

KESTÄVYYSRAPORTOINTI-

DIREKTIIVIN MUKAISEEN

RAPORTOINTIIN

VALMISTAUTUMINEN

Kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability

Reporting Directive, CSRD) vaatimusten mukaisesti YIT:n

suoraraportointivelvoite alkaa yhtiön osalta 1.1.2024 ja koskee

raporttia, joka julkaistaan vuonna 2025 osana Hallituksen

toimintakertomusta.

Nordic Bemowo, Varsova, Puola

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

12YIT 2023 Vuosikatsaus

YIT:n toiminnan kannalta merkittävimmät YK:n kestävän kehityksen tavoitteet (SDG):

YIT:n toiminnan olennaisimmat vastuullisuusteemat:

1. Mahdollistamme asiakkaillemme kestävän elämätavan

2. Oman toiminnan ympäristövaikutusten pienentäminen

3. Työturvallisuus

4. Hyvän hallinnointitavan noudattaminen sekä

    korruption ja harmaan talouden torjunta

5. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen

6. Henkilöstön osaamisen kehittäminen

7. Ihmisoikeuksien toteutuminen

8. Vastuullinen aliurakointi ja hankinta

VASTUULLISUUSTAVOITTEET, TOIMENPITEET JA EDISTYMINEN VUONNA 2023

TEEMA	TAVOITE	TOIMENPITEET JA EDISTYMINEN VUONNA 2023	STATUS	Linkki YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin
1. Mahdollistamme asiakkaillemme kestävän elämäntavan	Rakennamme asiakkaillemme todistetusti kestäviä ympäristösertifioituja kohteita	Vähintään LEED Gold -sertifikaatin saaneita rakennuksia 3 kpl (1) Vähintään BREEAM Excellent -sertifikaatin saaneita hankkeita 1 kpl RTS-ympäristöluokituksen neljä tähteä saaneita rakennuksia 1 kpl (4)		UN SDG 6 UN SDG 7 UN SDG 11 UN SDG 13
	Asuintalojen maalämpökohteiden kasvattaminen	Vuonna 2023 aloitettuja omaperusteisia maalämpökohteita 9 kpl (11)
2. Oman toiminnan ympäristövaikutusten pienentäminen	Oman toiminnan päästöjen (Scope 1 ja 2) vähentäminen 90 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2019 lähtötasoon*	Scope 1  ja Scope 2 -päästöt -18 % (-9) verrattuna vuoteen 2022 Päästöintensiteetti 14.3 tCO2e/liikevaihto M€ (15,8)		UN SDG 12 UN SDG 13 UN SDG 15
	Jätteiden lajitteluaste % > 80	Lajitteluaste Suomessa 89 % (75) 2023
3. Työturvallisuus	Johdon keskustelevat työmaakäynnit 12 kpl / johtaja / vuosi	Johdon keskustelevien työmaakäyntien toteuma 98 % (100)		UN SDG 8
	Tapaturmaton työpaikka, Yhdistetty tapaturmataajuus cLTIF < 10,5	Yhdistetty tapaturmataajuus cLTIF 12,1 (13,3)
	Turvallisuushavainnot 7 kpl / hlö / vuosi	Turvallisuushavaintotaajuus 7,3 (5,7) kpl / hlö / vuosi (yht. 72 739 kpl)
4. Hyvän hallintotavan noudattaminen sekä korruption ja harmaan talouden torjunta	YIT Code of Conduct Code III -koulutuksen on suorittanut jokainen YIT:läinen	YIT Code of Conduct Code III -koulutuksen on suorittanut 71 % (80) henkilöstöstä		UN SDG 5 UN SDG 16
	Ilmoituskanava YIT Ethics Channel täyttää paikallisen lainsäädännön kaikissa YIT:n toimintamaissa	Kehitetty ilmoituskanavan rakennetta ja prosesseja täyttämään paikallisen lainsäädännön vaatimukset kaikissa YIT:n toimintamaissa Selvitykset koskien väärinkäytösepäilyjä: 28 kpl (37), joista 5 (3) johti toimenpiteisiin

*Tavoiteraja sisältää biogeeniset päästöt ja poistumat bioenergian raaka-aineista.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

13YIT 2023 Vuosikatsaus

Tavoitteessa

Tavoite edistyy

Työn alla

TEEMA	TAVOITE	TOIMENPITEET JA EDISTYMINEN VUONNA 2023	STATUS	Linkki YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin
5. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen	Luonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan projektikohtaisten toimenpiteiden lisäksi konsernitason suunnitelmin ja toimenpitein	Laadittu konsernitasoiset biodiversiteettiperiaatteet		UN SDG 12 UN SDG 15
6. Henkilöstön osaamisen kehittäminen	Projektihallintaosaaminen varmistettu: vähintään 300 henkilöä koulutettu	335 henkilöä koulutettu		UN SDG 5 UN SDG 8
	Perehdytystilaisuudet: uusien työntekijöiden osallistumisprosentti 75 %	Uusien työntekijöiden osallistumisprosentti perehdytystilaisuuksiin 68 % (58)
	Nuoret ja osaaminen: 610 harjoittelijaa konsernitasolla Työilmapiiri: harjoittelijapalaute (suositteluindeksi) > 80 %	667 harjoittelijaa (822) Harjoittelijapalaute (suositteluindeksi) 99 % (99)
7. Ihmisoikeuksien toteutuminen	Ihmisoikeusvaikutusten säännöllinen arviointi ja toiminnan kehittäminen arviointien perusteella	Due dilligence -menettelyiden kehittäminen vuoden 2022 ihmisoikeusvaikutuksien arvioinnin pohjalta		UN SDG 5 UN SDG 8
	Tietoisuuden lisääminen, miten tunnistaa työperäinen hyväksikäyttö ja mitä tehdä, jos epäilee kohdanneensa työperäistä hyväksikäyttöä	Tietoa jaettu työperäisen hyväksikäytön tunnusmerkeistä, YIT Ethics Channelista ja muista auttavista tahoista sisäisissä koulutuksissa
8. Vastuullinen aliurakointi ja hankinta	Vähähiilisiin rakennusmateriaaleihin siirtyminen. Arvoketjun päästöjen (Scope 3) vähentäminen 30 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2019 lähtötasoon	Scope 3 -päästöt -31 % verrattuna vuoteen 2022 Laadittu vähähiilisiin rakennusmateriaaleihin siirtymisen tiekartat valmisbetonin ja betonielementtien osalta		UN SDG 8 UN SDG 16
	Toimitusketjun läpinäkyvyyden kehittäminen	Auditointeja toteutettu 54 kpl (50) Yritysvastuukatselmuskäytännöissä on siirrytty ennaltaehkäisevään malliin. Tilaajavastuulain edellyttämät tarkastukset tehdään jo sopimuksen valmisteluvaiheessa
	Estetään EU- ja ETA-alueiden sekä Sveitsin ulkopuolisten maiden kansalaisten luvaton työnteko YIT:n työmailla	Kaikilta ulkomaalaisilta työntekijöiltä tarkastetaan työnteko-oikeus. Hankinnan yritysvastuutiimi valvoo työnteko-oikeuden toteutumista riskiarvioon perustuen EU- ja ETA-alueiden ja Sveitsin ulkopuolisten kansalaisten työnteko-oikeuden tarkistuksia 323 kpl, joissa poikkeamia 4 kpl (749 kpl, joissa poikkeamia 21 kpl)

Lisää vastuullisuuden tunnuslukuja on raportoitu erillisessä GRI-indeksissä ja tunnuslukujen laskentamenetelmiä on kuvattu kappaleessa Muiden kuin taloudellisten tunnuslukujen laskentakaavat.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

14YIT 2023 Vuosikatsaus

YMPÄRISTÖ

YIT:n keskeisimmät ympäristövastuun osa-alueet ovat

ilmastonmuutoksen hillitseminen, materiaalitehokkuuden ja

jätteiden lajittelun jatkuva parantaminen, kiertotalouden

edistäminen, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen sekä

kestävämmän elämäntavan mahdollistaminen asiakkaille.

YIT:n toiminnalla on monenlaisia vaikutuksia ympäristöön

erityisesti sen kautta, miten se muokkaa ympäristöä ja käyttää

luonnonvaroja. Vaikutuksia syntyy myös yhtiön omien tuotteiden

pitkän elinkaaren kautta. Tavoitteena on vähentää negatiivisia

vaikutuksia sekä oman toiminnan että valmiiden tuotteiden ja

toimitusketjun osalta. Positiivisia vaikutuksia ympäristölle

tuotetaan esimerkiksi vähentämällä rakennusten elinkaaren

aikaisia päästöjä ja rakentamalla ympäristösertifikaattien

mukaisia rakennuksia ja infraa.

YIT:n merkittävimmät ympäristövaikutukset muodostuvat

energiankulutuksesta ja jätteistä. Vaikutuksia pyritään

vähentämään parantamalla toiminnan tehokkuutta. Myös

rakentamisessa käytettävillä materiaaleilla on huomattava

vaikutus hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Rakentamisessa

on tavoitteena käyttää energiatehokkaampia ratkaisuja ja

vähähiilisempiä materiaaleja, kuten vähähiilistä betonia. Lisäksi

pyritään aktiivisesti vähentämään negatiivisia

ympäristövaikutuksia parantamalla jätteiden lajittelua ja

hyödyntämällä materiaalia uudelleenkäyttämällä tai

uusiokäyttämällä sitä, mikä tukee kiertotalouden periaatteita ja

mahdollistaa resurssien tehokkaan kierrätyksen ja käytön.

YIT:n Code of Conduct, Toimintaperiaatteet

yhteistyökumppaneille, Kestävän kehityksen politiikka ja YIT

ympäristöperiaatteet sisältävät YIT:n ympäristöön liittyvät

linjaukset. Päästövähennystavoitteiden edistäminen on

sisällytetty YIT:n johdon pitkän aikavälin palkitsemisohjelmaan.

Ympäristövastuun mittarit ovat olleet osa pitkän aikavälin

osakepalkitsemista vuodesta 2021 lähtien, ja vuodesta 2023

alkaen ne ovat osa myös kaikkien uusien projektien

projektipalkitsemisen tulosmittareita.

Vuoden 2023 aikana jatkettiin hankkeiden ohjauksen

kehittämistä EU-taksonomian osalta, jotta tulevaisuudessa

voitaisiin paremmin noudattaa kestävän toiminnan luokitteluun

liittyviä kriteerejä. Tarkempi kuvaus taksonomiaraportoinnista

annetaan tämän toimintakertomuksen EU-taksonomia

-luvussa.

YIT:n toiminnassa on panostettu jo pitkään jätemäärän

vähentämiseen ja jätteiden lajittelemiseen jakeittain jo työmaalla.

Vuoden aikana jatkettiin toimenpiteitä näiden tehostamiseksi.

YIT:n kokonaisjätemäärä vuonna 2023 oli 213 292 tonnia, josta

113 565 tonnia oli rakennus- ja purkujätettä. Rakennus- ja

purkujätteiden määrä on laskettu vähentämällä

kokonaisjätemäärästä energian ja polttoaineen valmistuksessa

käytettävät jätteet sekä maa- ja kiviainekset. Vuonna 2022 YIT

ilmoitti jätemääräkseen 60 000 tonnia, joka oli rakentamisesta ja

purkamisesta syntyneiden jätteiden osuus. Rakentamisesta ja

purkamisesta syntyneiden jätteiden määrää tänä vuonna nosti

merkittävä määrä purkujätettä sekä asfalttijätteen sisällyttäminen

rakennus- ja purkujätteisiin. Nämä tekijät nostivat myös

lajitteluastetta. Lajitteluaste oli tänä vuonna Suomessa 89 %

(75 ) ja konsernissa 85 %. Jätteiden huolellinen lajittelu

mahdollistaa materiaalien kierrätystä ja siten edistää

kiertotaloutta.

LAJITTELUASTE (SUOMI)

*sisältää merkittävän määrän purkujätettä

Kiertotalous luo rakennustoimialalle paljon mahdollisuuksia hillitä

ilmastonmuutosta ja ehkäistä luonnon monimuotoisuuden

köyhtymistä. YIT:ssä edistetään kiertotaloutta hankkeilla

esimerkiksi uudelleenkäyttämällä ja kierrättämällä

rakennusmateriaaleja. Vuonna 2023 YIT sopi Yrjö ja Hanna -

säätiön kanssa Jätkäsaaren Kiertotalouskorttelin toteuttamisesta

Helsinkiin. Kiertotalouskorttelihankkeen tavoitteena on pyrkiä

löytämään kohtuuhintaisia ja toistettavia ratkaisuja rakennusalan

kehittämiseksi kohti kiertotalouden mukaista talouden mallia. 

Lisäksi on innostettu yhteistyökumppaneita mukaan

kehittämään kiertotaloutta edistäviä ratkaisuja ja tuotteita. YIT on

testannut yhteistyökumppanin kanssa mm. sitä, voidaanko

julkisivutiileen tai sandwich-elementtiin lisätä teollisuuden

ylijäämälasia, jota ei saada takaisin kiertoon lasin

valmistuksessa.

JÄTEMÄÄRÄ JÄTEJAKEITTAIN 2023

Jätejae	Osuus kokonaisjätemäärästä, %
Betoni	28,95
Pilaantunut maa	24,40
Kivi- ja maa-aines sekä liete	22,35
Asfaltti	9,26
Sekajäte	7,28
Puu	4,67
Metalli	1,52
Vaarallinen jäte	0,12
Muut	1,45

Puu sisältää kierrätettävän puun ja sekalaisen puun. Muut

sisältävät energiajätteen, kipsin, kartongin, paperin, muovin,

biojätteen, lasijätteen, SER-jätteen ja muut pienemmät erät.

Korjausrakentamisessa voidaan hyödyntää laajasti

kiertotalousratkaisuja. Vuoden 2023 aikana jatkettiin Helsingissä

Aleksanterinkatu 13 peruskorjausta, jossa purettavalle

materiaalille on etsitty aktiivisesti uusiokäyttökohteita.

Esimerkiksi osa vanhan tavaratalon alakattoverkosta

kunnostetaan ja käytetään muualla rakennuksessa uudelleen.

Lisäksi puretuilla tiilillä rakennetaan seiniä ja osa vanhasta

kuparikatosta käytetään kiinteistössä uudelleen. Myös tilaajan

muihin kohteisiin on otettu talteen muun muassa valaisimia,

kuparipeltiä ja vanhojen liukuportaiden komponentteja

varaosiksi. Hankkeessa hyödynnetään myös hukkaeriä ja

muualta purettuja materiaaleja, kuten parkettia. YIT seuraa

kiertotalouden kehitystä ja on aktiivisesti mukana edistämässä

sitä.

Ympäristöhavaintoja YIT:ssä tehdään mobiilityökalun ja

raportointialustan avulla. Ympäristöhavainto tehdään esimerkiksi

tilanteesta, jossa olisi voinut sattua vahinko, mutta se vältettiin

eikä vahinkoa ehtinyt tapahtua. Ympäristöhavainto edellyttää

aina toimenpiteitä. Ympäristöhavainnot voivat olla myös

positiivisia, kuten kehitysehdotuksia tai toteutettuja parannuksia.

Lisäksi havainnoidaan ympäristövahinkoja. Vuoden 2023 aikana

tehtiin yli 1500 (yli 700) ympäristöhavaintoa, joista 32 % (37) oli

positiivisia havaintoja. Havaintojen lukumäärä on kasvanut,

koska YIT:ssä kannustetaan henkilöstöä havaintojen tekoon,

sillä niiden avulla voidaan ennakoida riskit, välttää vahingot sekä

oppia havainnoista ja parantaa omaa toimintaa.

Raportointivuonna esiintyi lieviä ympäristövahinkoja. Niitä

raportoitiin 79 kpl, joista 15 kpl oli pieniä öljyvuotoja.

Ympäristövahinkojen osalta korjaavat toimenpiteet toteutettiin

työmailla viipymättä toimintasuunnitelmien mukaisesti.

Luonnonvarojen ja maankäytön muutokset rakentamisen

seurauksena aiheuttavat merkittäviä vaikutuksia luonnon

monimuotoisuuteen. YIT pyrkii edistämään luonnon

monimuotoisuuden ja lajien suojelua kaikissa hankkeissaan niin

suunnittelun kuin rakentamisvaiheen aikana. YIT:n johtoryhmä

hyväksyi vuoden lopussa konsernitasoiset

biodiversiteettiperiaatteet, jotka jalkautetaan liiketoimintaan

vuoden 2024 aikana.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

15YIT 2023 Vuosikatsaus

ILMASTONMUUTOS

Vuoden 2023 aikana YIT jatkoi työtä ilmastonmuutoksen

hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi joulukuussa 2022

julkaistun hiilitiekartan mukaisesti. Hiilitiekartta vuosille 2022–

2030 sisältää toimenpiteitä neljällä eri osa-alueella, jotka ovat 1.

Kestävät elinympäristöt ja tuotteet, 2. Hiilineutraali oma toiminta,

3. Suunnittelun ohjaus ja toimitusketjuyhteistyö ja 4. Vastuulliset

toimintatavat. Kesäkuussa YIT sai päästövähennystavoitteilleen

Science Based Targets -aloitteen hyväksynnän.

Päästöraportoinnissa kehitettiin erityisesti arvoketjun scope 3

päästöjen ja biogeenisten päästöjen raportointia Green House

Gas -protokollan ja Science Based Targets -aloitteen

vaatimukset täyttäviksi.

ILMASTOTAVOITTEET

YIT:n ilmastotavoitteisiin kuuluu sekä Science Based Targets -

aloitteen hyväksymät päästövähennystavoitteet että YIT:n oma

tavoite olla oman toiminnan osalta hiilineutraali vuonna 2030.

Päästövähennystavoitteille saatu Science Based Targets -

aloitteen hyväksyntä on vahvistus siitä, että

päästövähennystavoitteet ovat linjassa Pariisin

ilmastosopimuksen kanssa ja auttavat rajoittamaan ilmaston

lämpeneminen 1,5 asteeseen.

SBTi:n YIT:lle validoimat päästövähennystavoitteet ovat:

• YIT sitoutuu vähentämään absoluuttisia scope 1 ja 2 -

päästöjä 90 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden

2019 lähtötasoon*

• YIT sitoutuu myös vähentämään absoluuttisia scope 3 -

päästöjä 30 % vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden

2019 lähtötasoon

*Tavoiteraja sisältää biogeeniset päästöt ja poistumat

bioenergian raaka-aineista.

OMAN TOIMINNAN SCOPE 1 JA 2 PÄÄSTÖT

YIT:n tavoitteena on scope 1 ja 2 päästöjen vähentäminen

vähintään 90 % vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2023 YIT:n

oman toiminnan päästöt vähenivät 18 % edellisvuoteen

verrattuna. Scope 1 päästöjen vähenemiseen vaikutti erityisesti

kokonaispolttoainemäärän väheneminen. Biopolttoaineiden

osuus kasvoi hieman ja oli 8 % (6) koko polttoainemäärästä.

Vuonna 2023 suurin osa YIT:n työmaista Suomessa, Ruotsissa,

Liettuassa ja Virossa käytti vihreää sähköä. Uusiutuvan energian

osuus kasvoi ja oli 37 % (32) koko energiankulutuksesta.

Uusiutuvan sähkön osuus koko konsernin ostosähköstä oli

92 % (89).

Työmailla pyritään energian säästämiseen ja korvaamiseen

uusiutuvilla energiamuodoilla. Vuoden 2023 aikana selvitettiin

mahdollisuuksia työmaatoimintojen energian säästämiseksi ja

valmisteltiin pilottia, jossa työmaatoimintojen sähkö tuotetaan

aurinkoenergialla. YIT on aloittanut pienkoneiden

sähköistämisen ja korvaamisen akkukäyttöisillä, sitä mukaan

kun kalustoa vanhenee. Työsuhdeautojen osalta päätettiin siirtyä

kokonaan sähköautojen käyttöön. Vuonna 2023 hankittiin myös

ensimmäiset sähkökäyttöiset pakettiautot. Erityiskaluston osalta

painopiste on fossiilisten polttoaineiden korvaaminen

biopolttoaineilla, sillä sähköistä erityiskalustoa on vähän

saatavilla.

ARVOKETJUN PÄÄSTÖT (SCOPE 3)

YIT:n tavoitteena on vähentää absoluuttisia scope 3 päästöjä 30

% vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2019. Suurin

arvoketjun päästöjen aiheuttaja on kategoria 11. Myytyjen

tuotteiden käytön aikaiset päästöt. Tämän kategorian osuus on

72 % kaikista scope 3 päästöistä. Vuonna 2023 YIT:n päästöt

alittivat päästövähennystavoitteen ennen kaikkea rakentamisen

määrän vähenemisestä johtuen. Lisäksi päästöjä on vähennetty

rakentamalla energiatehokkaampia ja uusiutuvaa energiaa

hyödyntäviä rakennuksia. Rakentamisen määrän vaihdellessa

myös absoluuttiset päästöt vaihtelevat vuosittain. Valmiiden

kohteiden päästöihin YIT pyrkii erityisesti vaikuttamaan

rakentamalla A-energialuokan rakennuksia, minkä lisäksi

maalämpökohteiden määrää pyritään edelleen kasvattamaan.

Scope 3 päästöjen toiseksi suurin aiheuttaja on materiaalien ja

palveluiden ostot sekä tuotantohyödykkeet. Asuinrakennuksen

materiaalipäästöistä yli 50 % syntyy betonista. Seuraavaksi

suurimmat materiaalien päästölähteet ovat talotekniikka ja

teräsrakenteet. Vuoden 2023 aikana YIT kävi aktiivista

keskustelua betonielementti- ja valmisbetonitoimittajien kanssa

mahdollisista vähäpäästöisistä tuotteista ja niiden

päästövaikutuksien todentamisesta. Vähäpäästöisempää

valmisbetonia testattiin piloteissa ja mahdollisuuksia

vähäpäästöiseen teräkseen siirtymiseksi selvitettiin. YIT on myös

mukana WWF Suomen Green Steel -kampanjassa, jonka

tavoitteena on nostaa esille terästeollisuuden roolia

ilmastonmuutoksen hillinnässä. Niin valmiiden tuotteiden kuin

materiaalien päästöihin YIT pystyy vaikuttamaan parhaiten

omaperusteisten hankkeiden suunnitteluvaiheessa.

LASKENTAPERIAATTEET

YIT noudattaa päästöraportoinnissa Green House Gas -

protokollaa ja sen operatiivisen kontrollin lähestymistapaa.

Scope 2 päästöistä raportoidaan sekä hankintaperusteiset että

sijaintiperusteiset luvut. Biogeeniset päästöt raportoidaan

erikseen. Scope 3 päästöt on kartoitettu kaikissa niissä Scope 3

kategorioissa, jotka esiintyvät YIT:n liiketoiminnassa.

Aktiviteettidataa kerätään toimittajilta ja ostolaskuista, minkä

lisäksi arvioidaan puuttuvan aktiviteettidatan osuus.

Päästökertoimien lähteinä on käytetty julkisesti saatavilla olevia

lähteitä kuten AIB:n Residual Mixes 2022, IEA (2021), DEFRA

(2022) ja CO2 data.fi. Rakennuksien elinkaarenaikaisten

päästöjen laskennassa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan

myös tuotekohtaisia päästökertoimia.

ILMASTONMUUTOKSEEN LIITTYVÄT RISKIT

YIT arvioi ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia

niin strategisella kuin projektitasolla. Projektiriskejä arvioidaan

mm. osana EU-taksonomianmukaisuuden arviointia. Tarkemmin

ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä on kerrottu tämän

Vuosikatsauksen kohdassa Riskit ja riskienhallinta sekä

konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa Yleiset

laatimisperiaatteet.

YIT:N HIILIJALANJÄLKI VUONNA 2023

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

16YIT 2023 Vuosikatsaus

ENERGIANKULUTUS

MWh	2023	2022	2021	2019
Polttoaineet	85 800	101 900	100 000	116 700
Fossiiliset	78 700	96 200	97 800	116 000
Uusiutuvat	7 100	5 700	2 200	700
Uusiutuvien osuus, %	8 %	6 %	2 %	1 %
Sähkö, lämpö, höyry ja viilennys	98 700	114 800	115 300	156 400
Fossiiliset	38 400	50 300	57 800	156 400
Uusiutuvat	60 300	64 500	57 500	0
Uusiutuvien osuus, %	61 %	56 %	50 %	0 %
Energian kulutus yhteensä	184 500	216 700	215 300	273 100
Fossiiliset	117 100	146 500	155 600	272 400
Uusiutuvat	67 400	70 200	59 700	700
Uusiutuvien osuus, %	37 %	32 %	28 %	0 %
Energiaintensiteetti (GWh / liikevaihto M€)1	0,09	0,09	0,08	0,09

1 Vuoden 2019 energiaintensiteetti ei ole vertailukelpoinen, koska se sisältää Venäjän liiketoiminnan.

SUORAT JA EPÄSUORAT PÄÄSTÖT

tCO2e	2023	20224	2021	2019	Muutos perus- vuodesta, %	Muutos edellis- vuodesta, %
Scope 1	19 400	24 400	23 800	28 000	-31	-20
Scope 2 Hankintaperusteinen	7 800	8 900	7 600	37 400	-79	-12
Scope 2 Sijaintiperusteinen	10 100	16 400	15 900	27 900	-64	-38
Yhteensä (scope 1 ja 2 hankintaperusteinen)	27 200	33 300	31 400	65 400	-58	-18
Scope 3 (Kategoriat 1, 2, 4, 5 ja 11)1	837 600	1 219 500	—	1 308 400	-36	-31
Biogeeniset päästöt2	20 300	21 300	21 000	28 500	-29	-5
Päästöintensiteetti (tCO₂e / liikevaihto M€)3	14,3	15,8	13,5	255	—	—

1 Sisältää kategoriat, jotka ovat mukana scope 3 päästövähennystavoitteessa.

2 Biogeenisten päästöjen laskennan kattavuutta on laajennettu ja päästöt on laskettu uudelleen vuosille 2022, 2021 ja 2019.

3 Päästöintensiteettiin on laskettu scope 1, scope 2 hankintaperusteinen ja scope 3 kategoriat 5. Toiminnassa syntyvä jäte ja 6. Liikematkustus.

4  Scope 1 ja 2 päästöt on laskettu uudelleen datan laadun parannuttua.

5 Vuoden 2019 päästöintensiteetti ei ole vertailukelpoinen, koska se sisältää Venäjän liiketoiminnan.

SCOPE 3

tCO2e	Kategorian osuus, %1	2023	2022	2019	Muutos perus- vuodesta, %	Muutos edellis- vuodesta, %
1. Ostetut tuotteet ja palvelut sekä 2. Tuotantohyödykkeet	22,1	192 400	325 200	350 000	-45	-41
3. Polttoaineisiin ja energiaan liittyvät toiminnat (jotka eivät sisälly scope 1 tai 2 -päästöihin)	1,1	—	—	—	—	—
4. Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu	1,4	12 100	21 500	25 200	-52	-44
5. Toiminnassa syntyvä jäte	0,4	3 600	4 200	9 100	-60	-14
6. Liikematkustus2	0,0	250	500	1 600	-84	-50
7. Työmatkat	0,8	—	—	—	—	—
8. Itselle vuokrattu omaisuus	0,1	—	—	—	—	—
9. Valmiiden tuotteiden kuljetukset ja jakelu	—	—	—	—	—	—
10. Myytyjen tuotteiden jalostus	—	—	—	—	—	—
11. Myytyjen tuotteiden käyttö	72,4	629 500	868 600	924 100	-32	-28
12. Myytyjen tuotteiden käsittely käyttöiän lopussa	1,5	—	—	—	—	—
13. Ulosvuokrattu omaisuus	—	—	—	—	—	—
14. Franchising	—	—	—	—	—	—
15. Investoinnit	0,1	—	—	—	—	—

YIT:n scope 3 päästövähennystavoitteisiin kuuluvat kategoria 1. Ostetut tuotteet ja palvelut, 2. Tuotantohyödykkeet, 4. Tuotantoketjun alkupään

kuljetukset ja jakelu, 5. Toiminnassa syntyvä jäte ja 11. Myytyjen tuotteiden käyttö.

1 Merkittävimmät kategoriat on laskettu ja hyvin pienet kategoriat arvioitu.

2 Liikematkustus sisältää vain lennot.

BIOGEENISET PÄÄSTÖT

tCO2e	2023	2022	2021	2019	Muutos perus- vuodesta, %	Muutos edellis- vuodesta, %
Scope 1	1 500	1 400	700	700	114	4
Scope 2	2 500	—	—	—	—	—
Scope 3	16 300	19 900	20 300	27 800	-41	-18
Yhteensä	20 300	21 300	21 000	28 500	-29	-5

Biogeenisten päästöjen raportoinnin kattavuutta on laajennettu ja päästöt on laskettu uudelleen vuosille 2022, 2021 ja 2019.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

17YIT 2023 Vuosikatsaus

VASTUULLISUUS TUOTTEISSA JA

PALVELUISSA

Vastuullisuus on YIT:n strategian ytimessä, jolloin vastuullisen

toiminnan periaatteet ja tavoitteet on sisällytetty keskeisiksi

osiksi liiketoimintastrategiaa. YIT on tehnyt päätöksen, että

kaikki YIT:n Suomessa rakentamat asuintalot, joiden suunnittelu

on aloitettu tammikuun 2023 jälkeen, kuuluvat

energialuokitukseltaan vähän energiaa kuluttavaan A-

energialuokkaan. Suurissa kaupunkikehityshankkeissa

tavoitteena on muun muassa korkeimman tason

ympäristösertifikaatti, A-energialuokka ja EU-taksonomian

mukainen rakentaminen. YIT pitää näitä kunnianhimoisia

vastuullisuusvaatimuksiaan sekä tärkeinä tulevaisuudelle että

mahdollisuutena osoittaa osaamistaan vastuullisuustyössä.

Suurissa kaupunkikehityshankkeissa YIT saattaa viedä

hankkeen läpi ideoinnista ylläpitoon, mikä antaa tilaisuuden

vaikuttaa koko hankkeen vastuullisuuteen.

YIT:n tavoite on kehittää tuotteitaan ja palveluitaan

vähäpäästöisemmiksi. Vuonna 2023 valmistui YIT:n

peruskorjaama toimistorakennus Maistraatinportti Helsinkiin.

Kestävään ja energiatehokkaaseen rakennukseen sekä sen

jättämään hiilijalanjäljen suuruuteen vaikutetaan jo rakennuksen

suunnitteluvaiheen ratkaisuilla sekä rakentamisen aikana

tehtävillä materiaalivalinnoilla. Maistraatinportissa on käytetty

rakennusmateriaalina vähähiilistä betonia, jonka päästöt ovat 15

prosenttia tavanomaisesti käytettyä betonia alhaisemmat.

Älykkäiden ja energiatehokkaiden kiinteistöjen kehittäminen

edistää rakennusten ympäristöä säästävää käyttöä. Kiinteistön

elinkaaren aikana syntyviä päästöjä voidaan pienentää

hallitsemalla kiinteistön energian- ja vedenkulutusta. Espooseen

vuonna 2023 valmistuneessa liike- ja toimistotalo Tapiolan

Tuultenristissä käytettiin YIT Smart Building -ratkaisua, jossa

tekoälyä hyödyntävällä toiminnalla voidaan optimoida kiinteistön

energiankäyttöä, huoltoa ja ylläpitoa, mikä parantaa

rakennuksen energiatehokkuutta.

Toimistorakennus Maistraatinportti on myös osoitus siitä, että

vastuullisuus ei aina ole vain ympäristövastuullisuutta vaan se voi

käsittää myös sosiaalisen ja kulttuurisen ulottuvuuden.

Maistraatinportin peruskorjauksessa säilytettiin postmodernismia

tyylisuuntaa edustava arkkitehtuurisesti arvokas kohde tuleville

sukupolville. Peruskorjauksen myötä kulttuuriset kerrostumat

rakennuksessa kasvavat ja talon tarina jatkuu.

Infrarakentamisessa vastuullisuus ilmenee esimerkiksi

raitiotieprojekteissa, joissa pyritään mm. lisäämään luonnon

monimuotoisuutta nurmiratojen avulla. Tämä toteutetaan

antamalla radan reuna-alueiden nurmikoiden kasvaa

pidemmäksi ja luonnonmukaisemmaksi, mikä edistää pölyttäjien

menestymistä kaupunkiympäristöissä. Lisäksi alueilla voidaan

hyödyntää lahopuita pölyttäjien elinalueina.

YIT käyttää erilaisia ympäristösertifikaatteja suunnittelun ja

rakentamisen tukena. Sertifioinnilla voidaan puolueettomasti

todentaa rakentamisen vastuullisuutta. Vuoden 2023 aikana

aloitettiin seitsemän hanketta, joille haetaan vähintään LEED

Gold -tason sertifiointia. LEED Gold -sertifikaatin saavuttivat

Tapiolan Tuultenristi ja Perhelän toimistotalo. Korkeavuorenkatu

32–34 liike- ja  toimistotalo ansaitsi LEED Platinum -tason

sertifikaatin. Siilinjärvelle rakennettu Toivalan kampus saavutti

pohjoismaisen Joutsenmerkin, mikä osoittaa että sen saanut

rakennus on ympäristöystävällinen koko rakennuksen elinkaaren

ajan. BREEAM-sertifikaatti myönnettiin kahdelle

toimitilakohteelle, ja Slovakian Pradiareň toimistokiinteistölle on

haettu korkeimman tason BREEAM-sertifiointia. BREEAM

Infrastructure -sertifikaattia tullaan hakemaan Kruunusillat-

allianssille.

Raide-Jokerin allianssi voitti RIL-palkinnon vuonna 2023.

Hankkeessa vastuullisuusnäkökulmia huomioitiin jo

rakentamisen aikana tukemalla luonnon monimuotoisuutta

esimerkiksi kunnostamalla taimenpuroja ja istuttamalla varikolle

uhanalaista kasvillisuutta sekä hyödyntäen monipuolisesti

kiertotalouden periaatteita muun muassa käyttämällä

kierrätettyä reunakiveystä kilometrien matkalla.

Vuoden 2023 aikana ympäristösertifikaatin

saaneet kohteet

Nimi	Sertifikaatti
NREP Logicentersin logistiikkatiliat	BREEAM  –  Excellent
Tunturi Oy:n logistiikka- ja varastotilat	BREEAM  –  Very Good
Sockenplan etapp 1-projekti	CEEQUAL
Toivalan kampus	Joutsenmerkki
Tapiolan Tuultenristi	LEED  –  Gold
Perhelän toimisto	LEED  –  Gold
Korkeavuorenkatu 32-34	LEED  –  Platinum
Lauritsalan koulu	RTS-ympäristöluokitus – ****

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

18YIT 2023 Vuosikatsaus

Maistraatinportin peruskorjaus, Helsinki

Maistraatinportin peruskorjaus, Helsinki

EU-TAKSONOMIA

EU:n tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2050. Tätä

tavoitetta tukee kestävän toiminnan luokittelujärjestelmä eli EU-

taksonomia, joka muuntaa EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteet

liiketoiminnan kestävyyttä määritteleviksi kriteereiksi. Nykyisessä

kestävän toiminnan luokittelujärjestelmässä ovat mukana ne

ilmastonmuutoksen kannalta olennaiset sektorit, joista

muodostuu yli 80 % Euroopan CO2-päästöistä, ja joilla on

suurin potentiaali mahdollistaa EU:n vihreä siirtymä kohti

hiilineutraaliutta. Vuonna 2023 YIT:n liiketoiminnasta 82 %

(liikevaihto tulosindikaattoritaulukko, A.

luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat) oli EU-taksonomian

luokittelujärjestelmän piirissä. Vuonna 2022 vastaava osuus oli

84 %.

EU on vuoden 2023 aikana asettanut kestävää liiketoimintaa

arvioivat tekniset kriteerit ilmastonmuutosta koskevien

tavoitteiden lisäksi (ilmastonmuutoksen hillitseminen ja

ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävä edistäminen)

neljälle ympäristökriteerille (Taxo4). Ympäristötavoitteet ovat

vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu,

siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön pilaantumisen

ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen

monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

Myös “Ei merkittävä haittaa -kriteerit” (DNSH: Do No Significant

Harm) on julkaistu jokaiselle kuudelle ympäristötavoitteelle. 

Vuonna 2021 YIT raportoi taksonomian delegoidun asetuksen

EU 2021/2139 sekä taksonomia-asetuksen EU 2020/852

vaatimusten edellyttämällä tavalla taksonomiakelpoisen 

liikevaihdon, toimintamenot ja pääomamenot. Tilikaudesta 2022

alkaen raportointia laajennettiin toimintakohtaiseksi sekä

kattamaan taksonomian mukaisuus. Vuonna 2022 YIT analysoi

suurimpiin liiketoimintoihin keskittyen missä määrin YIT:n

liiketoiminta täyttää taksonomian mukaisuuden tekniset kriteerit

ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja sopeutumisen merkittävän

edistämisen osalta niin, ettei tästä liiketoiminnasta myöskään

aiheudu merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille. Lisäksi

YIT varmisti taksonomiassa kuvattujen sosiaalisten  suojatoimien

vähimmäistason täyttymistä koskien ihmisoikeuksia, korruptiota,

verotusta ja reilua kilpailua. Tilikaudesta 2023 alkaen raportointia

laajennettiin koskemaan taksonomiakelpoisuutta myös neljässä

ympäristökriteerissä ympäristöä koskevan delegoidun

asetuksen mukaisesti. Tämän lisäksi on huomioitu ilmastoa

koskevan delegoidun asetuksen muutokset. 

YIT aloitti EU-taksonomiaan valmistautumisen vuonna 2021

analysoimalla teknisten kriteerien täyttymistä pilottiprojekteissa

tavoitteenaan tuottaa tietoa siitä, kuinka EU-taksonomian

kriteerit toteutuvat YIT:n projekteissa. YIT kehitti vuoden 2022

aikana taksonomia-analyysin metodeja, keskeisiä tulkintoja ja

taksonomian analysointi- ja raportointityökalua. Vuoden 2023

aikana YIT jatkoi tätä työtä ottaen huomioon uudet

ympäristökriteerit. Analysointiprosessiin ja raportointityökaluun

on vuoden aikana lisätty ympäristökriteerien tuomat

raportointivaatimukset. Lisäksi ilmastonmuutostavoitteiden

tekniset kriteerit on viety osaksi liiketoimintasegmenttien

ohjausjärjestelmää loppuvuodesta 2023.

TAKSONOMIAKELPOISUUDEN JA

-MUKAISUUDEN ARVIOIMINEN

YIT on arvioinut taksonomian teknisiä vaatimuksia

projektikohtaisesti saadakseen oikean kuvan teknisten kriteerien

täyttymisestä. YIT:n taloudelliset toiminnat määritettiin vain

konsernin ulkoista liikevaihtoa tuottaville asiakassopimuksille eli

projekteille, jolloin vältettiin kaksinkertainen laskenta.

Taksonomiakelpoisuuden osalta lähestymistapa analysoimiseen

oli sama kuin vuoden 2022 raportoinnissa ja analyysi keskittyi

suurimpiin liiketoimintoihin, johon kuuluivat Suomen ja Ruotsin

osalta kaikki liiketoiminnot ja Asumisen segmentin liiketoiminta

koko konsernissa.

Tarkasteltaessa luokitusjärjestelmän mukaista (A.1) toimintaa,

tilikaudella 2023 alkaneet uudet projektit valittiin yksittäisen

projektin liikevaihdon olennaisuuden perusteella Suomen ja

Ruotsin liiketoimintojen osalta. Projektit analysoitiin ja teknisiä

tietoja verrattiin merkittävän edistämisen kriteeristöihin. Analyysin

jälkeen varmistettiin, ettei merkittävän edistämisen kriteerit

täyttävä projekti aiheuta merkittävää haittaa viidelle muulle

ympäristötavoitteelle ja että vähimmäistason suojatoimet

täyttyvät yritystasolla. Vuonna 2022 taksonomiamukaisina

raportoitujen projektien status myös päivitettiin.

Perustuen OECD:n toimintaohjeisiin monikansallisille yrityksille ja

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin,

käytiin läpi ihmisoikeushuolellisuusvelvoiteprosessin (Human

Rights due Diligence) eri vaiheisiin liittyviä ohjeistuksia ja

menettelyjä sekä toteutettiin ihmisoikeusvaikutusten arviointi.

Tarkemmin vähimmäistason suojatoimiin kuuluvia politiikkoja,

periaatteita ja toimenpiteitä kuvataan tämän vuosikatsauksen

Ihmisoikeudet, Vastuullinen hankinta, Korruption ja harmaan

talouden torjunta, Reilu kilpailu ja Vastuulliset verokäytännöt -

kappaleissa. YIT on tulkinnut, että vähimmäistason suojatoimet

täyttyvät. YIT:n näkemyksen mukaan EU:n Platform on

Sustainable Financen lokakuussa 2022 julkaisemaan Final

Report on Minimum Safeguards -raporttiin liittyy kuitenkin

tulkinnanvaraisuutta siltä osin, millä perusteella

ihmisoikeushuolellisuusvelvoiteprosessin voidaan katsoa olevan

riittävä.

Taksonomia-analyysin aikana YIT teki muutamia keskeisiä

tulkintoja teknisten kriteerien osalta. Siltä osin kun teknisten

kriteerien tulkinnasta on ollut epävarmuutta eikä kriteerien

mukaisuudesta ole voitu varmistua, YIT on raportoinut projektin

A.2 -kategoriassa taksonomiakelpoisena. Ilmastonmuutokseen

sopeutumisen (DNSH 2 -kriteeri) osalta YIT on tunnistanut

Suomen liiketoiminnan osalta olennaiset ilmastoriskit, jotka

voivat olla yksittäisen projektin osalta merkittäviä. Tämän jälkeen

riskejä tarkasteltiin projektikohtaisesti. Analyysiä hyödynnettiin

myös Ruotsin projektikohtaisissa ilmastoriskitarkasteluissa.

Siirtyminen kiertotalouteen (DNSH 4 -kriteeri) osalta YIT tulkitsee

“valmistellaan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja muuhun

materiaalin talteenottoon” -vaatimuksen täyttämiseksi sen

osuuden YIT:n jätteistä, joka on lajiteltu YIT:n toiminnassa ja

jonka osalta uudelleenkäyttö, kierrätys ja muu materiaalin

talteenotto voidaan varmistaa. Infrarakentamisen projekteissa,

joissa on lohkoja useiden toimijoiden vastuulla, raportoidaan

vain YIT:n liiketoimintavastuulla oleva osuus lohkosta niiden

kriteerien osalta, joita voidaan soveltaa toimijakohtaisesti.

TULOSINDIKAATTORIT JA NIIDEN

LASKENTAPERIAATTEET

YIT:n taksonomian mukainen (luokitusjärjestelmän mukainen

A.1) liikevaihto vuodelta 2023 oli 120 miljoonaa euroa (177), joka

vastaa 6 % (7 %)  liikevaihdosta. Liikevaihdosta 4 miljoonaa

euroa (16) tuli taksonomialuokasta CCM 4.3. (Sähköntuotanto

tuulivoimalla) ja 114 miljoonaa euroa (161) taksonomialuokasta

CCM 6.14. (Rautatieliikenteen infrastruktuuri). Taksonomian

mukainen liikevaihto on raportoitu projektikohtaisesti, mikä

tarkoittaa, että kaikki kyseisen taksonomialuokan vaatimukset

ovat täyttyneet projektin osalta.  YIT:n infrarakentamisen palvelut

kattavat muun muassa raitioteiden ja vesihuollon rakentamisen

sekä tuulivoimapuistojen urakoinnin. Taksonomialuokassa CCM

4.3. raportoitu liikevaihto liittyy YIT:n kehittämän ja myymän

tuulivoimapuiston urakointiin. Taksonomialuokan 5.3.

(Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen,

laajentaminen ja toiminta) projekteista merkittävä osa täyttää

ilmastonmuutokseen sopeutumisen merkittävän edistämisen

vaatimukset sekä muut tekniset kriteerit, mutta EU-komission

joulukuussa 2022 julkaiseman ohjeistuksen mukaan YIT ei voi

raportoida niistä taksonomian mukaista liikevaihtoa. YIT:n

näkemyksen mukaan EU-taksonomiassa ei tältä osin ole

huomioitu rakennusalan roolia ilmastonmuutokseen

sopeutumisen mahdollistajana. Osa asuntorakentamisen

projekteista taksonomialuokassa CCM 7.1. (Uusien rakennusten

rakentaminen) täyttää merkittävän edistämisen kriteerit. Näiden

osalta jotkin tekniset DNSH- vaatimukset eivät kuitenkaan

täyttyneet tai vaatimusten täyttymisestä ei voitu

tulkintaepäselvyyksien vuoksi varmistua, jolloin niitä ei ole

raportoitu taksonomian mukaisessa liikevaihdossa.

YIT:n taksonomiakelpoinen (luokitusjärjestelmäkelpoiset

toiminnat A.2) liikevaihto vuodelta 2023 oli 1 653 miljoonaa

euroa (1 837), joka vastaa 76 % koko liikevaihdosta (76 %).

Suurin osa siitä tuli 7.1. Uusien rakennusten rakentamiseen ja

7.2. Olemassa olevien rakennusten korjaus -toiminnoista.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

19YIT 2023 Vuosikatsaus

Ympäristötavoitteiden vaikutus YIT:n taksonomiakelpoiseen

liikevaihtoon ei vuonna 2023 ollut merkittävä. Infra-segmentin

osalta pieni määrä liikevaihdosta luokiteltiin

taksonomiakelpoiseksi ympäristötavoitteiden mukaan. Näistä

merkittävimmät olivat siirtyminen kiertotalouteen -tavoitteen

luokka CE 3.5 (betonin käyttö maa- ja vesirakentamisessa) ja

vesivarojen ja merten luonnonvarojen kestävä käyttö ja suojelu -

tavoitteen luokat WTR 2.2 (yhdyskuntajätevesien käsittely) ja

WTR 2.3 (kaupunkien kestävät viemäröintijärjestelmät).

YIT:n ei-taksonomiakelpoinen osuus liikevaihdosta oli 390

miljoonaa euroa (388), joka vastaa 18 % (16 %) liikevaihdosta. 

Ei-taksonomiakelpoisia toimintoja (B) ovat muun muassa miltei

kaikki Infra-segmentin tieliikenteeseen liittyvät toiminnot, sillä

taksonomiakelpoisuus edellyttäisi YIT:n rakentavan

tieinfrastruktuuria, jossa kaikki infrastruktuuria käyttävät

ajoneuvot ovat hiilidioksidipäästöttömiä. Teiden

kunnossapitotoiminnassa taas taksonomiakelpoisuus edellyttäisi

päällysteen hoitoon keskittyvää, ennalta määriteltävää ja

säännöllistä toimintaa. Infra-segmentin kunnossapitotoiminta

taas on suurimmalta osin sääriippuvaista ja kohdistuu muihin

teiden rakenteisiin ja ympäristöihin kuin päällysteisiin.

Elinkaarihankkeiden toimitilakohteiden ylläpitotoiminnot

raportoidaan kokonaan ei-taksonomiakelpoisina. Kaikki

taksonomiakelpoisuuden analyysin ulkopuolelle jätetyt

liiketoiminnat ja projektit on raportoitu ei-

luokitusjärjestelmäkelpoisina toimintoina (B).

Liikevaihto on keskeinen tulosindikaattori arvioitaessa YIT:n

liiketoiminnan kestävyyttä EU-taksonomian näkökulmasta. EU-

taksonomian liikevaihtoindikaattorin määritelmä vastaa YIT:n

konsernituloslaskelman liikevaihdossa esitettyjä eriä, joiden

laatimisperiaatteita kuvataan tarkemmin konsernitilinpäätöksen

liitetiedossa Asiakassopimukset. YIT:llä on sekä ajan kuluessa

että ajan hetkellä tuloutuvia projekteja. Ajan hetkellä tuloutuvat

projektit ovat pääasiassa omaperusteisia hankkeita, joissa

tuloutumishetkellä rakentaminen on päättynyt ja taksonomian

tekninen analyysi on siten lopullinen. Ajan kuluessa tuloutuvien

projektien kaikkien teknisten kriteerien toteuma ei ole vielä

lopullinen vaan perustuu tilinpäätöshetkellä saatavilla olevaan

tietoon. Arvio voi muuttua projektin aikana. Mikäli arvio muuttuu,

päivitetään taksonomiastatus projektin osalta. Takautuvaa

oikaisua aiemmin raportoituihin tietoihin ei tällöin tehdä.

EU-taksonomian pääomamenojen määritelmän mukaisesti YIT

on sisällyttänyt kokonaispääomamenoihin lisäykset aineettomiin

ja aineellisiin hyödykkeisiin sekä lisäykset

käyttöoikeusomaisuuseriin, sisältäen mahdolliset liiketoimintojen

yhdistämisistä aiheutuneet lisäykset kyseisiin eriin. YIT:n

kokonaispääomamenot taksonomian pääomamenoindikaattorin

määritelmän mukaan olivat 24 miljoonaa euroa vuonna 2023

(19), josta yli puolet on peräisin vuokratuista ja omistetuista

koneista ja laitteista. Kokonaispääomamenoista 10 miljoonaa

euroa liittyi suoraan taksonomiatoimintaan CCM 7.7

Rakennusten hankinta ja omistaminen, joka on raportoitu vain

taksonomiakelpoisena kategoriassa A.2. Jäljelle jäävä osuus

pääomamenoista on allokoitu liikevaihtoperusteisella

menetelmällä taksonomiakelpoiseen ja -mukaiseen osuuteen eri

toiminnoille. Allokaatio on tehty käyttäen suoraan

liikevaihtoindikaattorin toimintakohtaisia osuuksia, koska

pääomamenoja ei saada projektikohtaisesti. Taksonomian

määritelmän mukaiset pääomamenot eivät ole YIT:lle olennaisia

euromääräisesti eikä YIT:n liiketoiminnan luonne huomioiden.

Täsmäytyslaskelma viittauksineen konsernitilinpäätöksen

liitetietoihin on esitetty Pääomamenot-taulukon jälkeen.

EU-taksonomian toimintamenojen määritelmän mukaisesti YIT:n

kokonaistoimintamenot koostuvat kuluksi kirjatuista tutkimus- ja

kehitysmenoista, rakennusten perusparantamiseen, aineellisten

käyttöomaisuushyödykkeiden päivittäiseen huoltoon liittyvistä

suorista kustannuksista sekä lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiin

vuokrasopimuksiin liittyvistä kustannuksista. YIT:n

kokonaistoimintamenot taksonomian toimintamenoindikaattorin

määritelmän mukaan olivat 57 miljoonaa euroa vuonna 2023

(64). Merkittävä osa kokonaistoimintamenoista on peräisin

lyhytaikaisiin ja vähäarvoisiin vuokrasopimuksiin liittyvistä

kustannuksista. Allokaatio taksonomiakelpoiseen ja -mukaiseen

osuuteen on tehty käyttäen suoraan liikevaihtoindikaattorin

toimintakohtaisia osuuksia, koska toimintamenoja ei saada

projektikohtaisesti. Taksonomian määritelmän mukaiset

toimintamenot eivät ole YIT:lle olennaisia euromääräisesti

eivätkä YIT:n liiketoiminnan luonne huomioiden. Erien summat

eivät ole johdettavissa suoraan konsernitilinpäätöksen

liitetiedoista, koska taksonomian määritelmä toimintamenoista ei

vastaa kaikilta osin tiettyä tilinpäätöksen erää.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

20YIT 2023 Vuosikatsaus

Liikevaihto

Tilikausi 2023

2023

Merkittävän edistämisen kriteerit

Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

TALOUDELLISET TOIMINNAT

Koodit

Absoluuttinen liikevaihto

Osuus liikevaihdosta

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitus- järjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmä -kelpoisten (A.2.) osuus liikevaihdosta 2022

Luokka  (mahdol- listava toiminta)

Luokka  (siirtymä- toiminta)

Milj. €

%

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

S

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Sähköntuotanto tuulivoimalla

CCM 4.3.

4

0 %

K

K

K

K

K

K

K

1 %

Rautatieliikenteen infrastruktuuri

CCM 6.14.

114

5 %

K

K

K

K

K

K

K

7 %

M

Vähähiilisen vesiliikenteen mahdollistava infrastruktuuri

CCM 6.16.

1

0 %

K

K

K

K

K

K

K

M

Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)

120

6 %

K

7 %

Josta mahdollistavat toiminnat

115

5 %

7 %

Josta siirtymätoiminnat

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

21YIT 2023 Vuosikatsaus

Tilikausi 2023

2023

Merkittävän edistämisen kriteerit

Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

TALOUDELLISET TOIMINNAT

Koodit

Absoluuttinen liikevaihto

Osuus liikevaihdosta

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitus- järjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmä -kelpoisten (A.2.) osuus liikevaihdosta 2022

Luokka  (mahdol- listava toiminta)

Luokka  (siirtymä- toiminta)

Milj. €

%

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

S

A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Yhdyskuntajätevesien käsittely

WTR 2.2.

3

0 %

KEL

K

Kaupunkien kestävät viemäröintijärjestelmät

WTR 2.3.

3

0 %

KEL

K

Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen

PPC 2.4.

1

0 %

KEL

K

Uusien rakennusten rakentaminen

CE 3.1 / CCM 7.1.

1 348

62 %

KEL

KEL

K

66 %

Olemassa olevien rakennusten korjaus

CE 3.2. / CCM 7.2.

181

8 %

KEL

KEL

K

6 %

Teiden ja moottoriteiden kunnossapito

CE 3.4.

4

0 %

KEL

K

Betonin käyttö maa- ja vesirakentamisessa

CE 3.5.

16

1 %

KEL

K

Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus

CCM 3.6.

19

1 %

KEL

K

Sähköntuotanto tuulivoimalla

CCM 4.3.

KEL

K

0 %

Sähköntuotanto vesivoimalla

CCM 4.5.

0

0 %

KEL

K

0 %

Sähkön siirto ja jakelu

CCM 4.9.

2

0 %

KEL

K

0 %

Lämpöenergian varastointi

CCM 4.11.

1

0 %

KEL

K

0 %

Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä

CCM 4.25.

1

0 %

KEL

K

0 %

Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö

CCM 5.1.

4

0 %

KEL

K

0 %

Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja toiminta

CCM 5.3.

58

3 %

KEL

K

4 %

Henkilökohtaisen liikkuvuuden infrastruktuuri, polkupyörälogistiikka

CCM 6.13.

7

0 %

KEL

K

0 %

Rautatieliikenteen infrastruktuuri

CCM 6.14.

6

0 %

KEL

K

1 %

Tieliikenteen ja julkisen liikenteen mahdollistava infrastruktuuri

CCM 6.15

0

0 %

KEL

K

Vähähiilisen vesiliikenteen mahdollistava infrastruktuuri

CCM 6.16.

KEL

K

0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)

1 653

76 %

K

76 %

Yhteensä (A.1 + A.2)

1 773

82 %

K

84 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (B)

390

18 %

Yhteensä (A + B)

2 163

100 %

Yhteensä (A + B) -rivillä ilmoitettu kokonaisliikevaihto vastaa YIT:n konsernitilinpäätöksen tuloslaskelmassa esitettyä liikevaihtoa

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

22YIT 2023 Vuosikatsaus

Pääomamenot (CapEx)

Tilikausi 2023

2023

Merkittävän edistämisen kriteerit

Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

TALOUDELLISET TOIMINNAT

Koodit

Pääomamenot yhteensä

Osuus pääomamenoista

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitus- järjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmä- kelpoisten (A.2.) osuus pääomamenoista 2022

Luokka  (mahdol- listava toiminta)

Luokka  (siirtymä- toiminta)

Milj. €

%

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

S

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Sähköntuotanto tuulivoimalla

CCM 4.3.

0

0 %

K

K

K

K

K

K

K

1 %

Rautatieliikenteen infrastruktuuri

CCM 6.14.

1

3 %

K

K

K

K

K

K

K

5 %

M

Vähähiilisen vesiliikenteen mahdollistava infrastruktuuri

CCM 6.16.

0

0 %

K

K

K

K

K

K

K

M

Ympäristön kannalta kestävien  (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)

1

3 %

K

6 %

Josta mahdollistavat toiminnat

1

3 %

5 %

Josta siirtymätoiminnat

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

23YIT 2023 Vuosikatsaus

Tilikausi 2023

2023

Merkittävän edistämisen kriteerit

Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

TALOUDELLISET TOIMINNAT

Koodit

Pääomamenot yhteensä

Osuus pääomamenoista

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitus- järjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmä- kelpoisten (A.2.) osuus pääomamenoista 2022

Luokka  (mahdol- listava toiminta)

Luokka  (siirtymä- toiminta)

Milj. €

%

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

S

A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Yhdyskuntajätevesien käsittely

WTR 2.2.

0

0 %

KEL

K

Kaupunkien kestävät viemäröintijärjestelmät

WTR 2.3.

0

0 %

KEL

K

Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen

PPC 2.4.

0

0 %

KEL

K

Uusien rakennusten rakentaminen

CE 3.1. /CCM 7.1.

9

37 %

KEL

KEL

K

50 %

Olemassa olevien rakennusten korjaus

CE 3.2 / CCM 7.2.

1

5 %

KEL

KEL

K

5 %

Teiden ja moottoriteiden kunnossapito

CE 3.4.

0

0 %

KEL

K

Betonin käyttö maa- ja vesirakentamisessa

CE 3.5.

0

0 %

KEL

K

Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus

CCM 3.6.

0

1 %

KEL

K

Sähköntuotanto tuulivoimalla

CCM 4.3.

KEL

K

0 %

Sähköntuotanto vesivoimalla

CCM 4.5.

0

0 %

KEL

K

0 %

Sähkön siirto ja jakelu

CCM 4.9.

0

0 %

KEL

K

0 %

Lämpöenergian varastointi

CCM 4.11.

0

0 %

KEL

K

0 %

Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä

CCM 4.25.

0

0 %

KEL

K

0 %

Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö

CCM 5.1.

0

0 %

KEL

K

0 %

Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja toiminta

CCM 5.3.

0

2 %

KEL

K

3 %

Henkilökohtaisen liikkuvuuden infrastruktuuri, polkupyörälogistiikka

CCM 6.13.

0

0 %

KEL

K

0 %

Rautatieliikenteen infrastruktuuri

CCM 6.14.

0

0 %

KEL

K

0 %

Tieliikenteen ja julkisen liikenteen mahdollistava infrastruktuuri

CCM 6.15

0

0 %

KEL

K

Vähähiilisen vesiliikenteen mahdollistava infrastruktuuri

CCM 6.16.

KEL

K

0 %

Rakennusten hankinta ja omistaminen

CCM 7.7.

10

41 %

KEL

K

24 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)

21

87 %

K

82 %

Yhteensä (A.1 + A.2)

22

90 %

K

88 %

B.  EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (B)

2

10 %

Yhteensä (A + B)

24

100 %

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

24YIT 2023 Vuosikatsaus

Pääomamenojen täsmäytys konsernitilinpäätökseen

Erä	Milj. euroa	Viite
Lisäykset aineellisiin hyödykkeisiin	5	Liitetieto 14. Aineelliset hyödykkeet
Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin	0	Liitetieto 15. Muut aineettomat hyödykkeet ja liikearvo
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin	19	Liitetieto 16. Vuokrasopimukset
Pääomamenot yhteensä	24

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

25YIT 2023 Vuosikatsaus

Toimintamenot (OpEx)

Tilikausi 2023

2023

Merkittävän edistämisen kriteerit

Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

TALOUDELLISET TOIMINNAT

Koodit

Toimintamenot yhteensä

Osuus toimintamenoista

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitus- järjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmä -kelpoisten (A.2.) osuus toimintamenoista 2022

Luokka  (mahdol- listava toiminta)

Luokka  (siirtymä- toiminta)

Milj. €

%

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

S

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Sähköntuotanto tuulivoimalla

CCM 4.3.

0

0 %

K

K

K

K

K

K

K

1 %

Rautatieliikenteen infrastruktuuri

CCM 6.14.

3

5 %

K

K

K

K

K

K

K

7 %

M

Vähähiilisen vesiliikenteen mahdollistava infrastruktuuri

CCM 6.16.

0

0 %

K

K

K

K

K

K

K

M

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)

3

5 %

K

7 %

Josta mahdollistavat toiminnat

3

5 %

7 %

Josta siirtymätoiminnat

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

26YIT 2023 Vuosikatsaus

Tilikausi 2023

2023

Merkittävän edistämisen kriteerit

Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

TALOUDELLISET TOIMINNAT

Koodit

Toimintamenot yhteensä

Osuus toimintamenoista

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitus- järjestelmän mukaisten (A.1) tai luokitusjärjestelmä- kelpoisten (A.2.) osuus toimintamenoista 2022

Luokka  (mahdol- listava toiminta)

Luokka  (siirtymä- toiminta)

Milj. €

%

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

M

S

A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Yhdyskuntajätevesien käsittely

WTR 2.2.

0

0 %

KEL

K

Kaupunkien kestävät viemäröintijärjestelmät

WTR 2.3.

0

0 %

KEL

K

Pilaantuneiden paikkojen ja alueiden kunnostaminen

PPC 2.4.

0

0 %

KEL

K

Uusien rakennusten rakentaminen

CE 3.1. / CCM 7.1.

35

2 %

KEL

KEL

K

66 %

Olemassa olevien rakennusten korjaus

CE 3.2. / CCM 7.2.

5

0 %

KEL

KEL

K

6 %

Teiden ja moottoriteiden kunnossapito

CE 3.4.

0

0 %

KEL

K

Betonin käyttö maa- ja vesirakentamisessa

CE 3.5.

0

0 %

KEL

K

Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus

CCM 3.6.

0

0 %

KEL

K

Sähköntuotanto tuulivoimalla

CCM 4.3.

KEL

K

0 %

Sähköntuotanto vesivoimalla

CCM 4.5.

0

0 %

KEL

K

0 %

Sähkön siirto ja jakelu

CCM 4.9.

0

0 %

KEL

K

0 %

Lämpöenergian varastointi

CCM 4.11.

0

0 %

KEL

K

0 %

Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä

CCM 4.25.

0

0 %

KEL

K

0 %

Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö

CCM 5.1.

0

0 %

KEL

K

0 %

Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja toiminta

CCM 5.3.

2

3 %

KEL

K

4 %

Henkilökohtaisen liikkuvuuden infrastruktuuri, polkupyörälogistiikka

CCM 6.13.

0

0 %

KEL

K

0 %

Rautatieliikenteen infrastruktuuri

CCM 6.14.

0

0 %

KEL

K

1 %

Tieliikenteen ja julkisen liikenteen mahdollistava infrastruktuuri

CCM 6.15.

0

0 %

KEL

K

Vähähiilisen vesiliikenteen mahdollistava infrastruktuuri

CCM 6.16.

KEL

K

0 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)

43

75 %

K

76 %

Yhteensä (A.1 + A.2)

46

81 %

K

84 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (B)

10

18 %

Yhteensä (A + B)

57

100 %

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

27YIT 2023 Vuosikatsaus

SOSIAALINEN VASTUU JA

HENKILÖSTÖ

YIT:n toiminnan keskiössä ovat sitoutuneet ja osaavat ihmiset.

Yhtiön arvot ovat Arvostus, Yhteistyö, Luovuus ja Intohimo, ja ne

näkyvät henkilöstöstä välittämisenä ja voittavien tiimien

mahdollistamisena. YIT pyrkii olemaan houkutteleva työnantaja

ja huolehtimaan henkilöstöstään kaikissa tilanteissa. Yhtiöllä on

selkeät periaatteet, jotka ohjaavat toimintaa henkilöstöä

koskevissa kysymyksissä, kuten rekrytoinnissa, osaamisen

kehittämisessä, terveyden ja turvallisuuden johtamisessa sekä

ihmisten johtamisessa.

YIT:n johtoryhmä määrittelee konsernin turvallisuus- ja

henkilöstötavoitteet ja seuraa niiden toteutumista.

Liiketoiminnoilla on vastuu kehityssuunnitelmien toteuttamisesta

henkilöstötavoitteiden mukaisesti. Henkilöstöorganisaatio tukee

liiketoimintoja ja koordinoi kehityshankkeita ja

liiketoimintaprosesseja.

YIT:n tavoitteena on, että yhtiöllä työskentelee pätevimmät ja

sopivimmat henkilöt riippumatta iästä, sukupuolesta, rodusta tai

kansallisuudesta. Yhtiö haluaa myös tarjota tasavertaiset

mahdollisuudet työntekijöilleen. Toimintavuoden aikana

perustettiin työryhmä, jonka tarkoituksena on edistää

monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja inklusiivisuutta yhtiössä. YIT ei

salli minkäänlaista häirintää tai epäasiallista kohtelua. Kaikki

esille tulleet tapaukset käsitellään ja korjaavat toimenpiteet

toteutetaan johtamisjärjestelmässä kuvatun

menettelytapaohjeen mukaisesti.

Yhtiö kiinnittää myös erityistä huomiota siihen, että

työntekijöiden arvot ovat linjassa YIT:n arvojen kanssa. Yhtiö

edistää avointa yhteistyötä ja luottamuksellisia suhteita

henkilöstön kesken sekä johdon ja henkilöstön välillä. Yhtiö pitää

henkilöstönsä mielipiteitä ja näkemyksiä tärkeinä ja kannustaa

jatkuvaan vuoropuheluun.

Tammi–joulukuussa 2023 konsernin jatkuvien toimintojen

palveluksessa oli keskimäärin 4 717 henkilöä (5 207), joista

3 389 (3 816) työskenteli Suomessa. Henkilöstömäärän

raportoinnissa käytetään työsuhteessa läsnä olevien henkilöiden

lukumääriä, ja se käsittää myös määräaikaisessa työsuhteessa

olevat ja harjoittelijat. Kokonaisvaihtuvuus oli 13,4 % (13,8).

Omasta syystä irtisanoutui 5,8 % (9,2). Henkilöstökulut vuonna

2023 olivat yhteensä 310 miljoonaa euroa (352). Vuonna 2023

YIT:n työntekijöistä Suomessa 158 miestä ja 58 naista oli

perhevapaalla. Vuoden aikana perhevapaalta palanneiden

henkilöiden määrä Suomessa oli 187, joista 151 oli miehiä ja 36

naisia. Vuonna 2023 työehtosopimuksen piiriin kuului Suomessa

84,5 % (83,5) ja koko henkilöstöstä 64 % (63,6).

Vuoden aikana YIT yksinkertaisti organisaatiorakennettaan

kolmeen ketterään ja asiakaskeskeiseen

liiketoimintasegmenttiin: Asuminen, Toimitilat ja Infra. Tällä

muutoksella yhtiö vähensi byrokratiaa ja yksinkertaisti

toimintamalliaan muun muassa vähentämällä päällekkäisyyksiä,

madaltamalla organisaatiota, vahvistamalla yhteisiä prosesseja

ja siirtämällä päätöksentekoa lähemmäs asiakasta. Samalla

joustavuutta, johtamisvastuuta ja selkeyttä lisättiin.

Osana YIT:n helmikuussa julkistamaa muutosohjelmaa, YIT

uudisti yhtiörakennettaan yhtiöittämällä nykyisen YIT Suomi Oy:n

liiketoimintoja. Uudet yhtiöt aloittivat toimintansa 1.1.2024.

Vuoden lopussa käynnistettiin myös vision, mission ja arvojen

kirkastamisen prosessi koko henkilöstöä osallistaen.

Vuonna 2022 määritetyt henkilöstön painopistealueet olivat yhä

tärkeässä asemassa tänä vuonna. Painopistealueet ovat

henkilöstön sitouttaminen ja kehittäminen sekä osaajien

houkutteleminen, tehokkaat ja vastuutetut tiimit sekä YIT:n tapa

toimia tehokkaasti ja turvallisesti.

Yhtiö on jatkanut työtään näiden painopistealueiden mukaisesti.

Tekniikan ammattilaiset valitsivat YIT:n rakennusalan

ihannetyönantajaksi Universum Ammattilaiset -tutkimuksessa

neljättä vuotta peräkkäin. YIT haluaa vastata tähän arvostukseen

kehittämällä ja sitouttamalla henkilöstöään entistä paremmin

sekä vastaamalla nykyisten ja tulevien YIT:läisten odotuksiin.

Avoimuuden ja luottamuksen lisäämiseksi Voice -

henkilöstökysely uudistettiin ja uudistettu

kehityskeskustelukonsepti Focus on People otettiin käyttöön.

Avoimeen sisäiseen viestintään panostettiin lisäämällä

tiedotustilaisuuksia henkilöstölle. YIT on myös jatkanut

järjestelmällistä työtään turvallisuusviestinnän läpinäkyvyyden ja

avoimuuden lisäämiseksi sekä turvallisuusjohtamisen

vahvistamiseksi yhtiön sisällä ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

YIT kasvattaa myös nuoria rakennusalalle YIT Polku -

harjoitteluohjelman avulla. YIT tarjosi vuoden aikana 667 (822)

nuorelle kesätyö- ja harjoittelupaikan, joista 566 (680) oli

Suomessa. Kesän harjoittelijapalautteeseen vastanneista 99 %

(99) oli valmis suosittelemaan YIT:tä työnantajana tutuille ja 95 %

(95) vastanneista koki työskentely-ympäristönsä turvalliseksi.

Universum Opiskelijatutkimuksessa YIT oli rakennusalan

opiskelijoiden ihannetyönantaja jo viidennen kerran peräkkäin.

YIT:N ARVOT

HENKILÖSTÖ ALUEITTAIN

HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS (LIUKUVA 12 KK, %)

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

28YIT 2023 Vuosikatsaus

Arvostus

Välitämme asiakkaistamme ja henkilöstöstämme

Haemme kestäviä ratkaisuja ympäristön hyväksi

Yhteistyö

Olemme avoimia ja jaamme tietoa

Osallistamme ja teemme yhteistyötä menestyäksemme

Luovuus

Luotamme ja luomme positiivista henkeä

Annamme vapauden luoda uutta ja haastaa

Intohimo

Tähtäämme korkealle laadussa, asiantuntemuksessa

ja tuloksissa

Toimimme eettisesti ja pidämme lupauksemme

HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA

Henkilöstön ikäjakauma, pois lukien harjoittelijat

HENKILÖSTÖN SUKUPUOLIJAKAUMA

Henkilöstön sukupuolijakauma, pois lukien harjoittelijat.

JOHDON IKÄJAKAUMA

Johdon ikäjakauma, viisi ylintä tehtäväluokkaa (toimitusjohtaja,

johtoryhmä, divisioonien johtajat, vaativat yksikönjohtajan

tehtävät liiketoiminnassa ja funktioissa).

JOHDON SUKUPUOLIJAKAUMA

Johdon sukupuolijakauma, viisi ylintä tehtäväluokkaa

(toimitusjohtaja, johtoryhmä, divisioonien johtajat, vaativat

yksikönjohtajan tehtävät liiketoiminnassa ja funktioissa).

PALKITSEMINEN

Vuoden aikana YIT toteutti palkitsemispolitiikkaansa, jonka

tavoitteena on vahvistaa yrityskulttuuria ja omistaja-arvoa,

motivoida ja sitouttaa henkilöstöä, tukea tarvittavien kykyjen

rekrytoinnissa sekä edistää strategian toteutumista. Palkan ja

etujen lisäksi YIT:llä on käytössä projektipalkitseminen, lyhyen

aikavälin vuosipalkitseminen sekä pitkän aikavälin

kannustinohjelma. Taloudellisen palkitsemisen kokonaisuutta

täydennetään erillispalkkioilla. Osana kokonaispalkitsemisesta ja

sitouttamista YIT panostaa yksilölliseen osaamisen

kehittämiseen, tehtävänkiertoon, mentorointiin ja

uramahdollisuuksiin.

YIT:n palkitseminen tukee strategian toteuttamista. Tapaturmia

ehkäisevät ja turvallisempia toimintatapoja edistävät

työturvallisuusmittarit ovat vakiintuneet pysyväksi osaksi

projektipalkitsemisen ja vuosipalkitsemisen tulosmittareita.

Science Based Targets -ohjelman mukainen oman toiminnan

päästöjen vähentäminen on ollut osa pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmän mittareita vuodesta 2022 ja mittareihin

lisätään vuoden 2024 alusta koko toimitusketjun päästöjen

vähentäminen. Ympäristövastuumittarit ovat myös osa

projektipalkitsemisen ja vuosipalkitsemisen tulosmittareita.

Tarkempia tietoja palkitsemisesta löytyy YIT:n

palkitsemisraportista.

TYÖTURVALLISUUS

Yhtiö uskoo vahvasti, että terveellinen ja turvallinen

toimintaympäristö voidaan saavuttaa vain kaikkien osapuolten

yhteistyöllä. Ennakoiva ja välittävä työturvallisuuskulttuuri

edellyttää avointa vuorovaikutusta ja yhdessä tekemistä.

Esimerkiksi kannustamalla eri osapuolia mukaan oman työnsä

ennakkosuunnitteluun ja toteutuksen valmisteluun

mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, voidaan löytää parhaat

toimintamallit ja sitouttaa henkilöitä yhdessä sovittuun,

terveelliseen ja turvalliseen toimintatapaan.

Vuoden 2023 aikana jatkettiin ennakoivien

turvallisuustoimenpiteiden esilläpitoa ja niihin kannustamista.

Useampien vuosien ajan toteutetusta Kunnioita elämää -

konseptista esille noussut Välitä - älä ohita -ajatusmalli tuki

omalla viestillään ennakoinnin tärkeää roolia erityisesti

turvallisuushavainnoinnin edistämisessä. Turvallisuushavainnointi

vakiintui jokapäiväiseksi toimintatavaksi koko konsernissa.

Havaintojen määrä jatkoi kasvuaan ja vuoden aikana havaintoja

tehtiin yli 72 000 kappaletta (+21 %). Erityisen positiivista

kehityksestä teki työntekijöiden tekemien havaintojen määrän

kasvu, joka näkyi selvästi etenkin Pohjois-Suomen alueella.

Lisäksi havainnointiaktiivisuus lisääntyi merkittävästi myös

Baltian ja itäisen Keski-Euroopan toimintamaissa.

Systemaattiseen päivittäisjohtamisen kehittämiseen,

toimintaympäristön parantamiseen sekä hyvien käytäntöjen

jakamisen edistämiseen tähtäävä Miltä hyvä näyttää -

toimintamalli sai erinomaisen vastaanoton koko organisaatiossa.

Tällä työmaiden turvallisuustasoa edistävällä toimintamallilla

päästiin jo merkittäviä harppauksia eteenpäin yhteisen

tavoitetilan ymmärtämisessä sekä merkittävimpien

kehityskohteiden parantamisessa. Esimerkiksi liikkumiseen

liittyvien tapaturmien määrä kääntyi laskuun, kun painopistettä

kohdennettiin kulkuteihin. Myös Turvallisuuden tasonnosto -

hankkeen parhaita käytäntöjä laajennettiin edelleen uusiin

yksiköihin.

Poissaoloon johtaneiden tapaturmien taajuus (LTIF), joka

sisältää oman ja kumppaneiden henkilöstön, parani hieman.

Tapaturmataajuus oli vuoden lopussa 12,1 (13,3). Lisäksi

poissaoloon johtaneiden tapaturmien vakavuusaste

(poissaolopäivien määrä per tapaturma) laski. Kumppaneiden

osalta laskua oli peräti noin kolmannes. Näin ollen voidaan

todeta, että aiempaa lievemmät poikkeamat uskalletaan tuoda

esiin sen sijaan, että niitä pyrittäisiin piilottelemaan. Tämä

voidaan nähdä merkkinä onnistuneesta kumppaniyhteistyöstä,

jossa on yhdessä rakennettu luottamusta ja avoimempaa

turvallisuuskulttuuria. Kehitys on ollut vastaavaa myös

Pohjoismaiden ulkopuolisissa toimintamaissamme. Työtä

avoimen turvallisuuskulttuurin kehittämiseksi tullaan jatkamaan

myös tulevana vuonna.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

29YIT 2023 Vuosikatsaus

Perinteeksi muodostuneeseen Terveys ja turvallisuusviikkoon

aktivoiduttiin toukokuussa kaikissa yhtiön toimintamaissa jo

kuudetta kertaa. Viikon aikana keskityttiin esimerkiksi

turvallisuushavainnointiin ja kulkuteiden turvallisuuteen Miltä

hyvä näyttää -hengessä. Johdon toimesta vuoden aikana

näytettiin esimerkkiä työturvallisuuden edistämisessä ja

vahvistamisessa muun muassa lähes 600 Johdon

keskustelevalla työmaakäynnillä sekä jatkamalla ja kehittämällä

liiketoimintajohdon Safety Review -palavereita, joilla parannetaan

turvallisuusjohtamisen tilannekuvaa ja ymmärrystä.

Nostotöihin, niiden suunnitteluun sekä henkilönostinten

turvallisen käytön varmistamiseen käynnistettiin

pääkaupunkiseudulla kaksiosainen sekä työmaan työntekijöille

että toimihenkilöille suunnattu koulutuskokonaisuus. Pitääkseen

yllä ja kehittääkseen yhtiön turvallisuusosaamistaan YIT koulutti

henkilöstöään turvallisuuteen liittyvissä koulutuksissa yhteensä

lähes 1400 henkilötyöpäivän edestä. Tämän lisäksi kaikki YIT:n

työmaalla työskentelevät perehdytettiin ennakko- ja

työmaaperehdytyksissä.

Tulevana vuonna yhtiö jatkaa valmentavan

työturvallisuusjohtamisen, järjestelmällisen kehittämisen ja

yhteistyökumppaneiden johtamisen. Erityisesti yhtiö tulee

panostamaan työvaiheiden ennakkosuunnittelun parantamiseen

yhdessä työtä suorittavien henkilöiden kanssa.

TYÖHYVINVOINTI JA OSAAMISEN

KEHITTÄMINEN

Alkuvuodesta 2023 palattiin usean koronapandemiavuoden

jälkeen normaaleihin käytänteisiin hengitystieinfektioiden osalta.

Yleisen ohjeistuksen muututtua lyhyet sairaspoissaolojaksot

laskivat merkittävästi ja palasivat pandemiaa edeltävälle

maltilliselle tasolle.

Edeltävät poikkeukselliset vuodet ovat monella tapaa

haastaneet YIT:lläkin mm. yhteisöllisyyden ja psykologisen

turvallisuuden kokemusta tiimeissä. Pandemiavuosien jälkeen

hybridityöskentely on YIT:llä yleistynyt työn luonteen sen

salliessa. Vuoden aikana toteutettiinkin esihenkilöille

valmennuksia, joiden tavoitteena oli lisätä valmiuksia rakentaa

psykologista turvallisuutta työyhteisöihin myös hybridityössä.

Lisäksi jatkettiin esihenkilöiden työkykyjohtamisosaamisen

kehittämistä.

Kuluvana vuonna keskityttiin myös työn psykososiaalisten

kuormitustekijöiden tunnistamiseen ja riskinarviointiin. Prosessin

tavoitteena on tunnistaa kuormitustekijät, jotka voivat aiheuttaa

vaaraa terveydelle ja työkyvylle, sekä löytää toimenpiteet, joilla

terveydelle haitallisten riskitekijöiden kuormitusta vähennetään.

Työmaiden ergonomian kehittäminen on jatkuvaa tekemistä.

Kuluvana vuonna Ergokävelyt implementointiin

pääkaupunkiseudulla osaksi Työturvallisuuden tasonnosto-

hanketta. Tavoitteena on lisätä ergonomia osaamista työmaalla

liittämällä teema osaksi arjen johtamiskäytänteitä.

YIT:ssä henkilöstö voi kehittyä ammatillisesti monipuolisilla

uravaihtoehdoilla ja oppimismahdollisuuksilla. Osaamisen

kehittämisessä panostettiin työturvallisuuden johtamiseen,

tahtituotannon jalkauttamiseen, ketterään kehittämiseen,

hankinnan yritysvastuuseen ja projektien hallintaan.

Vuosittaisissa kehityskeskusteluissa keskustellaan osaamisen

kehittämisen tarpeista, asetetaan vuositavoitteita ja kartoitetaan

uramahdollisuuksia.

Vuonna 2023 yhtiössä panostettiin erityisesti työssä oppimiseen

ja uusien osaamisen kehittämisen ratkaisujen suunnitteluun.

Vuoden aikana järjestettiin myös erilaisia koulutuksia, jotka

täydentävät oppimista ja tarjoavat mahdollisuuden syventää tai

laajentaa osaamista strategisesti ja operatiivisesti tärkeille

alueille. Yhteensä 335 henkilöä osallistui

projektinhallintakoulutuksiin. Vuonna 2023 YIT Code of Conduct

-toimintaperiaatteisiin keskittyvän vuonna 2022 päivitetyn YIT

Code III -koulutuksen on suorittanut 71 % henkilöstöstä.

Toimintavuonna YIT koulutti henkilöstöään yli 1700 (yli 3900)

henkilötyöpäivää. Keskimääräiset koulutustunnit työntekijää

kohden olivat siten 3,1 (6).

Henkilöstön sitoutuminen, työn sujuvuus ja esihenkilötyön

laadukkuus ovat YIT:lle tärkeitä teemoja. Näitä teemoja

edistääkseen uudistettiin YIT Voice -henkilöstökysely.

Uudistuksen myötä kattavampi kysely toteutetaan kerran

vuodessa. Toimintavuonna se toteutettiin marraskuussa. Koko

YIT:n henkilöstöllä oli mahdollisuus vastata kyselyyn. Kysely

toteutettiin samanmuotoisena kaikissa YIT:n toimintamaissa.

Kyselyssä mitattiin sitoutuneisuutta 12 indeksin avulla. Tämän

lisäksi mitattiin myös eNPS, joka mittaa työntekijöiden

tyytyväisyyttä. Toimintavuonna eNPS tulokseksi saatiin 20, mikä

on hyvä tulos. Kyselyn tuloksia analysoitiin tiimi-, yksikkö-,

segmentti- ja organisaatiotasolla ja analyysien perusteella tehtiin

kehittämistoimenpiteitä, joiden tuloksia tullaan seuraamaan

vuoden 2024 aikana liiketoimintayksiköittäin.

TAPATURMATAAJUUS

(YHDISTETTY LTIF, LIUKUVA 12 KK)

Vertailukelpoiset tapaturmataajuudet sisältävät jatkuvien

liiketoimintojen lisäksi Norjan liiketoiminnot.

HENKILÖSTÖKYSELY YIT VOICEN TULOKSET

Sitoutuneisuusindeksi	3,9
eNPS	20
Vastausprosentti	75 %

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

30YIT 2023 Vuosikatsaus

IHMISOIKEUDET

YIT tunnistaa, että sen toiminnalla voi olla myönteisiä ja kielteisiä

vaikutuksia ihmisiin joko suoraan oman toiminnan tai välillisesti

arvoketjun kautta. Rakennusalan ominaispiirteet, kuten

aliurakoinnin suuri osuus ja pitkät hankintaketjut, kasvattavat

työ- ja ihmisoikeuksiin liittyviä riskejä. Tämän vuoksi YIT

kiinnittää erityistä huomiota ihmisoikeuksien toteutumiseen ja

ihmisoikeusrikkomuksien ehkäisemiseen hankintaketjuissa. YIT

on sitoutunut kunnioittamaan YK:n ihmisoikeuksien

yleismaailmallista julistusta sekä ILO:n kahdeksan keskeisen

yleissopimuksen vahvistettuja perusoikeuksia, ja myös YIT:n

yhteistyökumppanien tulee sitoutua samojen oikeuksien

kunnioittamiseen. YIT Code of Conductissa ja

Toimintaperiaatteissa yhteistyökumppaneille on kuvattu

ihmisoikeuksiin liittyviä toimintaperiaatteita.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja epäilyjen ilmoittaminen niiden

rikkomisesta ovat koko YIT:n henkilöstön velvollisuus. Lisäksi

myös muilla kuin YIT:n työntekijöillä on mahdollisuus

anonyymisti ilmoittaa epäilyistä YIT Ethics Channel -

ilmoituskanavan kautta. Ilmoituskanava on itsenäinen palvelu,

jonka ylläpidosta vastaa ulkopuolinen palveluntarjoaja WhistleB.

Tämä takaa ilmoitusten anonymiteetin ja tietojen

luottamuksellisen käsittelyn. Palvelu on saatavilla kaikilla YIT:n

toimintakielillä ja käytettävissä web-pohjaisilla laitteilla sekä

puhelimella. YIT:n hankintatoimella on vastuu valvoa

aliurakoitsijoiden ja hankintaketjun ihmisoikeuksien

noudattamista.

YIT pyrkii tunnistamaan ihmisoikeuksiin liittyvät riskit ja

kehittämään due diligence -menettelyjä ihmisoikeuksien osalta.

Ihmisoikeuksiin kohdistuvien mahdollisten vaikutusten

vakavuutta ja todennäköisyyttä arvioidessaan yhtiö on

havainnut, että merkittävimmät ihmisoikeuskysymykset, joihin se

voi vaikuttaa, liittyvät työterveyteen ja -turvallisuuteen,

työperäiseen hyväksikäyttöön sekä ympäristön pilaantumiseen.

Ihmisoikeusvaikutuksia arvioidaan YIT:ssä vähintään joka toinen

vuosi ja tarvittaessa arviointeja tehdään useammin, jos

toimintaympäristössä tai liiketoiminnassa tapahtuvat muutokset

niin vaativat.

Vuonna 2023 YIT järjesti sisäistä koulutusta ja viestintää koskien

työperäisen hyväksikäytön ehkäisemistä. YIT:n Suomen työmailla

on käytössä Ehkäistään työperäinen hyväksikäyttö -juliste, jonka

tarkoitus on auttaa tunnistamaan työperäisen hyväksikäytön

tunnusmerkkejä ja ohjata auttavien tahojen puoleen. Juliste löytyy

myös YIT:n verkkosivuilta kymmenellä eri kielellä.

Toimintavuoden aikana YIT:ssä on tunnistettu ihmisoikeustyön

olevan niin tärkeää, että työhön on tarkoitus panostaa enemmän

resursseja. YIT jatkaa työtään systemaattisen lähestymistavan ja

yhdenmukaisten toimintatapojen luomiseksi ihmisoikeuksien

toteutumisen arvioimiseksi kaikissa toimintamaissaan.

VASTUULLINEN HANKINTA

YIT edellyttää kaikkien yhteistyökumppaniensa noudattavan YIT:n

ympäristönsuojelua, ihmisoikeuksia sekä korruptiota, lahjontaa ja

harmaata taloutta koskevia periaatteita. Nämä periaatteet on

esitetty YIT:n toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille -

dokumentissa. Jokaisen YIT:n työmaalla työskentelevän tulee

ennen työmaalle tuloa suorittaa YIT:n ennakkoperehdytys. Tämä

koskee kaikkia YIT:n Suomen työmailla työskenteleviä henkilöitä,

niin omaa henkilöstöä, aliurakoitsijoita kuin itsenäisiä

työnsuorittajia. Ennakkoperehdytyksessä kerrotaan muun

muassa YIT:n kestävän kehityksen politiikasta ja YIT Ethics

Channel -ilmoituskanavasta.

Toimittajien ja aliurakoitsijoiden kelpoisuutta YIT:n

sopimuskumppaneiksi varmistetaan toimittaja-auditoinneilla.

Vuonna 2023 YIT auditoi Suomessa 54 (50) eri alan yritystä tai

toimijaa. Toimittaja-auditoinneissa arvioidaan esimerkiksi

toimittajien sosiaalisen vastuun, ympäristövastuun ja hyvän

hallintotavan toimintatapoja. YIT:n hankinnan muuttuessa

kategoriseksi, tehdään alan toimijoihin liittyvät riskiarviot jatkossa

kategoria- ja toimittajakohtaisesti. Kategoriakohtaisessa

riskiarviossa huomioidaan myös riskit YIT:n toimintaperiaatteiden

esimerkiksi YIT Code of Conductin, lainsäädännön ja

ihmisoikeuksien rikkomuksien osalta. Näiden riskiarvioiden

pohjalta tehdään päätökset auditoitavista toimittajista,

normaalien vakiokumppaneiden säännöllisten auditointien

lisäksi.

Vuoden 2023 alkupuolella käynnistettiin YIT:n hankinnan

valmisbetoni- ja betonielementtikategorioiden CO2-tiekarttojen

laatiminen. Kyseisten kategorioiden vaikutus

hiilidioksidipäästöihin on esimerkiksi asuntorakentamisessa noin

60 % hankkeen CO2 päästöistä. YIT on ollut yhteydessä

betonituotteiden toimittajien lisäksi yli 20 rakennusalan

päämateriaalitoimittajan kanssa. Tavoitteena on yhteistyössä

toimittajien kanssa vaikuttaa ja mahdollistaa

vähäpäästöisempien tuotteiden laajempi kirjo ja laaja-alaisempi

toimittajakenttä. Hiilineutraalit ratkaisut ohjaavat YIT:n

kumppanikehitystyötä ja kumppanivalintaa jatkossa entistä

enemmän.

YIT:n yritysturva ja riskienhallintatiimi, vastuullisuustiimi ja

hankinnan johto vastaavat yhdessä vastuulliseen hankintaan

liittyvästä koordinoinnista, kehittämisestä ja valvonnasta. YIT:n

alueelliset hankintaorganisaatiot sekä työmaat vastaavat

aliurakoitsijoiden ja toimittajien tilaajavastuulain edellyttämien

velvollisuuksien tarkistamisesta ja valvonnasta.

Hankintaorganisaatiot ja työmaat saavat hankinnan

yritysvastuutiimiltä tarvittaessa tukea, neuvoja ja koulutusta

koskien vastuullisia aliurakoitsijakäytäntöjä.

Yritysvastuutiimi tekee lisäksi työmaille

tilaajavastuukatselmuksia, joissa tarkastettiin vuoden 2023

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

31YIT 2023 Vuosikatsaus

aikana 15 (102) eri projektin 1 611 (6 852) aliurakkasopimusta

Suomessa. Tilaajavastuukatselmointeja ei ole kuitenkaan tehty

maaliskuun 2023 jälkeen, koska järjestelmien kehittymisen

myötä tilaajavastuukatselmuksissa on siirrytty enemmän

ennakoivaan suuntaan ja tarkastuksia tehdään jo sopimusta

valmistellessa. Sopimuksia pystytään myös valvomaan aiempaa

paremmin järjestelmien kautta. Tarkastuksissa ei ole havaittu

toimintoja tai toimittajia, joiden osalta olisi tunnistettu pakko- tai

rangaistustyövoiman käytön riskiä.

Vuoden 2022 aikana tehtyä analyysiä aliurakoinnin ketjutuksista

ja niihin liittyvistä riskitekijöistä on käytetty hyväksi vuonna 2023

ketjutusriskien pienentämiseen tähtäävien toimenpiteiden

suunnitteluun ja toteuttamiseen. Vuosina 2022–2023 toteutettiin

Suomessa hanke, jossa integroitiin työmaiden

perehdytysjärjestelmä toimittajahallintatietoon. Näin voidaan

jatkossa tarvittaessa estää nimettyjen yrityksien edustajien

pääsy YIT:n työmaille, mikäli yritystä epäillään epäeettisestä

toiminnasta. Toiminnallisuus on otettu operatiiviseen käyttöön

2023 alkuvuoden aikana.

YIT vaatii EU- ja ETA-alueiden ja Sveitsin ulkopuolisten maiden

työntekijöiltä Suomen viranomaisten myöntämää työnteko- ja

oleskeluoikeutta työperäisen hyväksikäytön ja harmaan talouden

ilmiöiden ehkäisemiseksi. Poikkeustapauksissa hankinnan

yritysvastuutiimi voi perustelluista syistä myöntää luvan lähetetyn

työntekijän lyhytaikaiseen työskentelyyn työmailla. Työ- ja

oleskelulupien tarkistuksia jatkettiin ja prosessia kehitettiin

edelleen vuonna 2023. Hankinnan yritysvastuutiimin toimesta

varmistettiin päivittäin, että Suomessa työmailla ei ole EU- ja

ETA-alueiden ja Sveitsin ulkopuolisten maiden kansalaisia ilman

YIT:n myöntämää erikoislupaa. Lisäksi näytepohjaisesti

tarkastettiin noin 10 % paikallisesti palkattujen kolmannen maan

kansalaisten oleskelu- ja työluvista.

Vuonna 2023 siirryttiin vuoden 2022 havaintojen perusteella

satunnaisotantaan ja riskiarvioperustaiseen valintaan työlupien

tarkastuksessa Suomessa. Vuoden 2023 aikana ensimmäisellä

kvartaalilla tarkastettiin kaikkien EU- ja ETA-alueiden ja Sveitsin

ulkopuolisten maiden kansalaisten työnteko-oikeus.

Tarkastuksia tehtiin vuonna 2023 yhteensä 323 (749) kpl, joista

98,8 % (97,2) oikeudet olivat kunnossa. Työmailta poistettiin 4

(21) henkilö oleskelu- ja työnteko-oikeuden epäselvyyksien

vuoksi. Tilanteissa, joissa henkilö joudutaan poistamaan

työmaalta, YIT ohjaa sekä henkilöä itseään että hänen

työnantajaansa työnteko-oikeuden sisältävän oleskeluluvan

hakemiseen. Oleskelu- ja työlupien käsittelyn helpottamiseksi

työmailla sekä kontrollin parantamiseksi YIT:llä on otettu

käyttöön sähköinen tietoturvallinen arkisto ulkomaalaisilta

työntekijöiltä vaadittaville dokumenteille.

KORRUPTION JA HARMAAN

TALOUDEN TORJUNTA

YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteet muodostavat

perustan korruption, lahjonnan ja harmaan talouden vastaiselle

toiminnalle. Yhtiö ei hyväksy mitään muotoa korruptiosta,

kiskonnasta, kiristyksestä tai lahjonnasta, ja se on sitoutunut

aktiivisesti torjumaan näitä ilmiöitä. YIT:n

vastuullisuusvaatimukset ulottuvat  koko hankintaketjuun.

Yhteistyötä viranomaisten kanssa tehdään harmaan talouden

kitkemiseksi. YIT-konsernin johtoryhmä on vastuussa

korruption, lahjonnan ja harmaan talouden vastaisista toimista.

Liiketoiminnoilla on vastuu YIT:n Code of Conductin ja hyvän

hallintotavan noudattamisesta päivittäisessä toiminnassaan.

Sisäisen tarkastuksen tehtävä on tukea johtoa

riskienhallinnassa, sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan

kehittämisessä ja valvonnassa.

YIT:llä toimii riskienhallinta- ja yritysturvallisuusorganisaatio,

jonka vastuulla on kehittää konsernin

yritysturvallisuuskäytäntöjä. Yhtiön johtamisjärjestelmän

keskeinen osa on riskienhallinta, jossa kuvataan riskien

tunnistamista, arviointia ja tarvittavia vaikutuskeinoja.

Johtamisjärjestelmässä tehdyt päivitykset viedään osaksi

liiketoimintaa.

YIT Ethics Channel -ilmoituskanavan ja luottamushenkilöiden

kautta saadut ilmoitukset ovat yleisimmät tavat saada tietoa

väärinkäytösepäilyistä. Vuonna 2023 ilmoituskanavan kautta

ilmoitettiin 10 (12) epäilyä. Vuoden 2023 aikana

väärinkäytösselvityksien määrä laski edellisvuodesta ja oli 28

(37). Selvityksistä 5 (3) johti rikosoikeudelliseen kanteeseen tai

ostokieltoon.

SELVITYKSET KOSKIEN VÄÄRINKÄYTÖSEPÄILYJÄ (KPL)

Selvitykset koskien väärinkäytösepäilyjä (KPL)

YIT Code of Conduct -osio	2023	2022	2021
Asiakkaat	1	2	1
Työntekijät	5	7	3
Omistajat	0	0	0
Toimittajat, alihankkijat ja muut liiketoimintakumppanit	13	18	16
Kilpailijat	0	0	1
Yhteiskunta	2	0	0
Ympäristö	0	0	0
Eturistiriidat	0	1	0
Viestintä	0	1	0
Tietosuoja	0	5	3
Muu	7	3	3
Yhteensä	28	37	27

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

32YIT 2023 Vuosikatsaus

REILU KILPAILU

YIT pyrkii omalla toiminnallaan varmistamaan, että markkinoilla

oleva kilpailu on avointa ja reilua. YIT toimii määrätietoisesti

varmistaakseen, että kaikki sen työntekijät tietävät

kilpailulainsäädännön tärkeyden ja noudattavat sitä YIT:n

kaikissa toiminnoissa. YIT järjestää henkilöstölleen

säännönmukaista kilpailuoikeudellista koulutusta erillisinä

koulutuksina sekä osana muuta sopimushallintakoulutusta.

Näiden lisäksi konsernin lakipalvelut ylläpitää YIT:n henkilöstölle

suunnattua ajantasaista kilpailuoikeudellista ohjeistusta ja

järjestää tapauskohtaisia kilpailuoikeudellisia tietoiskuja. YIT

Code of Conduct -periaatteet ohjaavat YIT:n toimintaa

suhteessa kilpailijoihin. Kilpailulainsäädäntöön liittyviä asioita

käsitellään YIT Code III -verkkokoulutuksessa. Myös konsernin

johtamisjärjestelmässä ohjataan kilpailulakien ja -säädösten

tuntemiseen ja noudattamiseen.

TIETOSUOJA JA

YRITYSTURVALLISUUS

YIT on sitoutunut noudattamaan tietosuojalainsäädännön

vaatimuksia. Jokainen YIT:läinen vastaa omissa tehtävissään

tietosuojan noudattamisesta. YIT:llä on käytössä

yritysturvallisuuden toimintaperiaatteet sekä tietosuojapolitiikka,

joka kuvaa kaikkien henkilötietojen käsittelyperiaatteet YIT:llä.

YIT:n tietosuojaorganisaatio tukee ja kouluttaa henkilöstöä

tietosuojalainsäädännön mukaiseen toimintaan. Tietoturvallisuus

on osa YIT:n yritysturvallisuuden toimintaperiaatteita, ja YIT:n

erilliset tietoturvaperiaatteet osaltaan varmistavat henkilötietojen

tietoturvallisen käsittelyn YIT:llä.

VASTUULLISET VEROKÄYTÄNNÖT

YIT:llä verotukseen liittyvät päätökset ovat tärkeä osa kestävää

ja vastuullista liiketoimintaa. YIT on sitoutunut toimimaan

vastuullisesti veroasioissa ja täyttämään verosäännösten

noudattamista koskevat vaatimukset ja raportointivelvoitteet

lakien ja säännösten mukaisesti. YIT:n veropolitiikka sisältää

keskeiset veroihin liittyvät periaatteet ja ohjeet siitä, miten

veropolitiikkaa sovelletaan yhtiössä sekä YIT:n lähestymistavan

mm. viranomaisyhteistyöhön.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

33YIT 2023 Vuosikatsaus

Muiden kuin taloudellisten tunnuslukujen laskentakaavat

Avainluku	Määritelmä	Miksi YIT esittää avainluvun
Energiankulutus	Suora ja epäsuora energiankulutus kaikissa YIT:n operatiivisessa hallinnassa olevissa toimistoissa, työmailla ja kuljetuksissa.	Energiankulutus kuvaa YIT:n toiminnassa kulutetun energian kokonaismäärää gigawattitunteina. Energiatehokkuus on yksi keino vähentää hiilidioksidipäästöjä.
Päästöt – Scope 1	Toiminnassa suoraan kulutettavan energian päästöt hiilidioksidiekvivalentteina. Mukana kaikki YIT:n operatiivisessa hallinnassa olevat toimistot, työmaat ja kuljetukset.	Kuvaa YIT:n toiminnasta suoraan aiheutuvia energiankulutuksen päästöjä.
Päästöt – Scope 2	Sähkön ja lämmön käytöstä aiheutuvat päästöt hiilidioksidiekvivalentteina. Mukana kaikki YIT:n operatiivisessa hallinnassa olevat toimistot, työmaat ja kuljetukset. YIT raportoi sekä sijainti- että hankintaperusteisesti lasketun tunnusluvun, mutta käyttää kokonaispäästöjensä laskemisessa hankintaperusteista laskentatapaa.	Kuvaa YIT:n toiminnasta epäsuoraan aiheutuvia energiankulutuksen päästöjä.
Päästöt – Scope 3	Scope 3 kategoriat 1. Ostetut tuotteet ja palvelut, 2. Tuotantohyödykkeet, 4. Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu, 5. Toiminnassa syntyvä jäte, 6. Liikematkustus ja 11. Myytyjen tuotteiden käyttö.	Kuvaa YIT:n toiminnasta syntyviä arvoketjun päästöjä.
Päästöintensiteetti – Oma toiminta	Kokonaispäästöt (Scope 1, 2 ja 3. kategoriat 5. Jätteet ja 6. Liikematkustus) jaettuna liikevaihdolla (tCO2 e/milj. €).	Oman toiminnan päästöintensiteetti kuvaa YIT:n toiminnasta aiheutuneita päästöjä suhteessa liiketoiminnan volyymiin.
Lajitteluaste	Lajiteltujen jätteiden määrä jaettuna jätteiden kokonaismäärällä.	Jätteiden lajitteluaste kuvaa YIT:n kyvykkyyttä lajitella jätteet. Jätehuoltokumppani pystyy mahdollisuuksien mukaan kierrättämään lajitellut jätteet.

Avainluku	Määritelmä	Miksi YIT esittää avainluvun
Yhdistetty tapaturmataajuus	Oman henkilöstön sekä aliurakoitsijoiden poissaoloon johtaneet työtapaturmat miljoonaa työtuntia kohden. Tapaturmataajuuden laskennan perusteena on vähintään yhden päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneet työtapaturmat.	Kuvaa YIT:n omalle henkilöstölle ja aliurakoitsijoille sattuneita työtapaturmia. Oleellista terveellisen ja turvallisen työympäristön kannalta.
Turvallisuushavainto- taajuus	YIT:n ja yhteistyökumppaneidemme henkilöstön sekä muiden osapuolten tekemien negatiivisten ja positiivisten turvallisuushavaintojen kokonaislukumäärä suhteutettuna YIT:n henkilöstön ja projekteissamme / hankkeillamme työskennelleiden yhteistyökumppaneidemme henkilöstön laskennalliseen henkilömäärään vuositasolla. Henkilömäärä on saatu jakamalla työtuntien määrä laskennallisella vuosityöajalla.	Kuvaa kuinka monta turvallisuushavaintoa yksittäinen henkilö keskimäärin vuositasolla tekee. Turvallisuushavaintojen teko on osa ennakoivia toimenpiteitä, joilla voidaan vaikuttaa turvallisuusympäristöön ennaltaehkäisevästi havaitsemalla epäkohtia ja tunnistamalla hyviä käytäntöjä.
Henkilöstötutkimus	Henkilöstötutkimuksessa on 12 sitoutumistekijää, jotka muodostavat sitoutuneisuusindeksiä (vastausasteikko 1-5). Toinen kyselyn keskeisiä tuloksia on eNPS (työntekijöiden nettosuositteluindeksi). eNPS koostuu kysymyksestä. joka mittaa todennäköisyyttä sille, että työntekijä suosittelee organisaatiotaan työpaikaksi muille.	Henkilöstön työtyytyväisyyden ja sitoutuneisuuden mittari, jota käytetään kehittämisen työkaluna.
Henkilöstön vaihtuvuus	YIT:n palveluksesta poistuneiden työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä. Laskettu koko vuoden keskiarvona.	Kuvaa henkilöstön sitoutumista YIT:hen työnantajana.
Code of Conduct          -koulutukset	Osuus henkilöstöstä, joka on suorittanut päivitetyn Code III -koulutuksen.	Code of Conduct -koulutusten suoritusaste kuvaa YIT:n yhteisten toimintaperiaatteiden jalkautumista.
Työlupatarkastukset	Näytepohjaisten työnteko-oikeuksien tarkastusten määrä, sekä havaitut poikkeamat YIT:n työlupakriteereistä ja niiden suhde kaikkiin tarkastuksiin.	Paikallinen työnteko-/oleskelulupa vähentää työperäisen hyväksikäytön riskiä.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

34YIT 2023 Vuosikatsaus

Hallinnointi

YIT:n toiminnan lähtökohtana on vastuullisuus, eettisyys ja

hyvän hallintotavan noudattaminen. Yksityiskohtaiset tiedot

yhtiön hallintojärjestelmästä ja palkitsemisesta ovat luettavissa

erillisistä hallinto- ja ohjausjärjestelmäselvityksestä sekä

palkitsemisraportista.

VARSINAISEN

YHTIÖKOKOUKSEN

PÄÄTÖKSET

YIT Oyj:n 16.3.2023 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti

tilinpäätöksen vuodelta 2022 ja myönsi vastuuvapauden

hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti

osingonmaksusta, hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista,

tilintarkastajan valinnasta ja palkkioista tilikausille 2023 ja 2024,

yhtiöjärjestyksen muuttamisesta sekä hallituksen

valtuuttamisesta yhtiön omien osakkeiden hankintaan ja

osakeanteihin.

OSINGONJAKO

Osinkoa päätettiin jakaa hallituksen ehdotuksen mukaisesti 0,18

euroa osakkeelta kahdessa yhtä suuressa erässä eli yhteensä

noin 38 miljoonaa euroa. Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille

ei makseta osinkoa. Osingon ensimmäinen erä 0,09 euroa

osakkeelta maksettiin osakkeenomistajille, jotka oli ensimmäisen

erän osingonmaksun täsmäytyspäivänä 21.3.2023 merkitty

Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon.

Ensimmäisen erän osinkojen maksupäiväksi päätettiin 5.4.2023.

Osingon toinen erä 0,09 euroa osakkeelta maksettiin

lokakuussa 2023 osakkeenomistajille, jotka oli toisen erän

osingonmaksun täsmäytyspäivänä merkitty Euroclear Finland

Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus päätti

saamansa valtuutuksen mukaisesti 27.9.2023 pidetyssä

kokouksessaan toisen erän osingonmaksun täsmäytyspäiväksi

3.10.2023 ja osingon maksupäiväksi 11.10.2023.

TOIMIELINTEN

PALKITSEMISRAPORTTI

YIT Oyj:n toimielinten palkitsemisraportti esitettiin

yhtiökokoukselle. Yhtiökokous hyväksyi esitetyn toimielinten

palkitsemisraportin. Päätös oli neuvoa-antava.

HALLITUKSEN KOKOONPANO JA

PALKKIOT

Yhtiön hallitukseen päätettiin valita puheenjohtaja,

varapuheenjohtaja ja viisi varsinaista jäsentä toimikaudeksi, joka

päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallitukseen valittiin uudelleen puheenjohtajaksi Harri-Pekka

Kaukonen, varapuheenjohtajaksi Jyri Luomakoski sekä jäseniksi

uudelleen Sami Laine, Casimir Lindholm, Keith Silverang,

Barbara Topolska ja Kerttu Tuomas.

Päätettiin, että hallituksen jäsenille maksetaan seuraavan

varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä päättyvältä toimikaudelta

seuraavat kiinteät vuosipalkkiot:

• hallituksen puheenjohtajalle 105 000 euroa

• hallituksen varapuheenjohtajalle ja pysyvien valiokuntien

puheenjohtajille 73 500 euroa, paitsi jos sama henkilö on

hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä

• jäsenille 52 500 euroa.

Lisäksi päätettiin, että yhtiökokouksen päätökseen perustuen

40 % kiinteästä vuosipalkkiosta maksetaan julkisessa

kaupankäynnissä Helsingin pörssissä (Nasdaq Helsinki Oy)

muodostuvaan hintaan hallituksen jäsenten lukuun hankittavina

YIT Oyj:n osakkeina. Osakkeet hankittiin kahden viikon kuluessa

siitä, kun osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2023 oli julkistettu.

Yhtiö vastasi osakkeiden hankinnasta aiheutuvista

kustannuksista.

Hallituksen sekä sen pysyvien ja tilapäisesti asetettujen

valiokuntien jäsenille maksettiin kokouspalkkiona 800 euroa

kultakin kokoukselta Suomessa asuvalle jäsenelle ja muualla

Euroopassa asuvalle jäsenelle 2 000 euroa, myös sähköisten

etäyhteyksien välityksellä tai puhelimitse pidettävältä hallituksen

tai sen valiokunnan kokouksilta.

Hallituksen puheenjohtajalle sekä pysyvien ja tilapäisesti

asetettujen valiokuntien puheenjohtajille maksettiin

kokouspalkkiona 1600 euroa kokoukselta. Koti- ja

ulkomaanmatkoilta maksettiin päivärahaa konsernin

matkustusohjeen ja verottajan ohjeistuksen mukaisesti.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenille, mukaan lukien

asiantuntijajäsen, maksettiin kokouspalkkiona 800 euroa

toimikunnan kokoukselta ja nimitystoimikunnan puheenjohtajalle

1 600 euroa toimikunnan kokoukselta.

TILINTARKASTAJIEN VALINTA JA

PALKKIOT

Tilintarkastajaksi tilikaudelle 2023 valittiin tilintarkastusyhteisö

PricewaterhouseCoopers Oy, päävastuullisena tilintarkastajana

KHT Samuli Perälä. Tilintarkastajan palkkio maksettiin yhtiön

hyväksymän laskun mukaan.

Tilintarkastajaksi tilikaudelle 2024 valittiin tilintarkastusyhteisö

Ernst & Young Oy, päävastuullisena tilintarkastajana KHT Mikko

Rytilahti. Tilintarkastajan toimikausi alkaa vuoden 2024

varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä ja päättyy vuoden 2025

varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön

omien osakkeiden hankinnasta hallituksen ehdotuksen

mukaisesti. Hallitukselle myönnetty valtuutus käsitti enintään

21 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisen yhtiön

vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutus

kumosi varsinaisessa yhtiökokouksessa 17.3.2022 annetun

valtuutuksen hankkia omia osakkeita. Valtuutus on voimassa

30.6.2024 saakka.

OSAKEANNIT

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään

osakeanneista hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutus

voidaan käyttää joko kokonaan tai osittain antamalla yhtiön

osakkeita yhdessä tai useammassa erässä siten, että

osakeanneissa annettavien osakkeiden enimmäismäärä on

21 000 000. Hallituksella on valtuudet päättää kaikista

osakkeiden antamisen ehdoista. Valtuutus kumosi varsinaisessa

yhtiökokouksessa 17.3.2022 annetun valtuutuksen päättää

osakeanneista. Valtuutus on voimassa 30.6.2024 saakka.

YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTOKSET

Yhtiökokous päätti muuttaa tilintarkastajan toimikautta ja

varsinaisessa yhtiökokouksessa päätettäviä asioita koskevia

yhtiöjärjestyksen kohtia (7 § ja 9 §). Kyseiset yhtiöjärjestyksen

muutokset liittyivät tilintarkastajan valintaa koskeviin

päätösehdotuksiin.

HALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN

YIT Oyj:n hallituksen järjestäytymiskokous pidettiin 16.3.2023.

Kokouksessa päätettiin hallituksen henkilöstövaliokunnan,

tarkastusvaliokunnan sekä investointi- ja hankevaliokunnan

kokoonpanosta.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

35YIT 2023 Vuosikatsaus

Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessa keskuudestaan

henkilöstövaliokunnan puheenjohtajaksi Kerttu Tuomaksen ja

jäseniksi Harri-Pekka Kaukosen, Jyri Luomakosken ja Keith

Silverangin.

Henkilöstövaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta konsernin

avainhenkilöiden nimittämiseen ja palkitsemiseen liittyvissä

asioissa. Henkilöstövaliokunta muun muassa valmistelee

ehdotukset konsernin yrityskulttuurin ja henkilöstöpolitiikan

kehittämisestä, palkkaus- ja kannustinjärjestelmistä sekä

tulospalkkiosäännöistä ja johdon tulospalkkioista. Lisäksi

valiokunnan valmisteltaviksi kuuluvat kykyjen tunnistaminen,

avainhenkilöstön kehittäminen sekä johdon seuraajasuunnittelu.

Hallitus valitsi keskuudestaan tarkastusvaliokunnan

puheenjohtajaksi Jyri Luomakosken ja jäseniksi Sami Laineen ja

Kerttu Tuomaksen. 

Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta konsernin laskenta- ja

raportointiprosessien valvonnassa. Sen tehtävänä on muun

muassa valvoa yhtiön taloudellista raportointiprosessia, sisäisen

valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien

tehokkuutta sekä arvioida tilintarkastusta. Valiokunta valmistelee

osaltaan konsernin rahoituspolitiikan, rahoitussuunnitelman sekä

rahoitusjärjestelyt. Valiokunta mm. käsittelee tilinpäätöksen ja

osa- ja puolivuosikatsaukset ja seuraa tilintarkastusta. Se arvioi

myös lakien ja määräysten noudattamista ja seuraa konsernin

taloudellista tilannetta.

Hallitus valitsi keskuudestaan investointi- ja hankevaliokunnan

puheenjohtajaksi Casimir Lindholmin ja jäseniksi Harri-Pekka

Kaukosen, Sami Laineen ja Barbara Topolskan.

Investointi- ja hankevaliokunta käsittelee ja valmistelee muun

muassa hallituksen päätettäväksi tulevia merkittäviä

urakkatarjouksia, kiinteistökehityshankkeita, tontti- ja

aluehankeinvestointeja ja divestointeja, yritysostoja ja -myyntejä

sekä oman pääoman ehtoisia hankesijoituksia ja seuraa näistä

muodostuvien portfolioiden kehittymistä, taloudellista

raportointia ja riskienhallintaa.

OSAKEPOHJAINEN

KANNUSTINJÄRJESTELMÄ

YIT:llä on käynnissä YIT Oyj:n hallituksen 16.3.2020 päättämä

avainhenkilöiden osakepohjainen pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmä. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän

tavoitteena on sitouttaa avainhenkilöitä, edistää yhtiön strategian

toteutumista ja kasvattaa osakkeenomistajien tuottoa.

Kannustinohjelma muodostuu kolmen vuoden ansaintajaksoista.

Mahdollinen palkkio määräytyy YIT Oyj:n hallituksen vuosittain

kullekin ansaintajaksolle päättämien mittareiden ja niille

asetettujen tavoitetasojen perusteella.

Kannustinohjelman toinen ansaintajakso on päätetty

kolmivuotiskaudeksi 2021–2023. Järjestelmän kaksi

painoarvoltaan suurinta mittaria ovat sijoitetun pääoman tuotto

(ROCE), ja sijoittajan osakkeesta saamaa kokonaistuottoa

mittaava TSR (Total Shareholder Return). Päästövähennys-

indeksi on järjestelmän kolmas mittari. Hallitus on päättänyt

myös järjestelmän piiriin valituista noin 260 avainhenkilöstä YIT:n

eri toimintamaista. Ohjelman osanottajat voivat ansaita yhteensä

enintään 2 100 000 brutto-osaketta. Ohjelmaan kuuluu

31.12.2023 yhteensä 153 avainhenkilöä ja he voivat ansaita

yhteensä enintään 1 133 556 brutto-osaketta.

Kannustinohjelman kolmas ansaintajakso on päätetty

kolmivuotiskaudeksi 2022–2024. Järjestelmän keskeinen mittari

on sijoittajan osakkeesta saamaa kokonaistuottoa mittaava TSR

(Total Shareholder Return). Science Based Target initiative         

-ohjelman kategorioiden 1 ja 2 mukainen päästövähennys on

järjestelmän toinen mittari. Hallitus on päättänyt myös

järjestelmän piiriin valituista noin 150 avainhenkilöstä YIT:n eri

toimintamaista. Ohjelman osanottajat voivat ansaita yhteensä

enintään 2 326 000 brutto-osaketta. Ohjelmaan kuuluu

31.12.2023 yhteensä 113 avainhenkilöä ja he voivat ansaita

yhteensä enintään 1 367 916 brutto-osaketta.

Kannustinohjelman neljäs ansaintajakso on päätetty

kolmivuotiskaudeksi 2023–2025. Järjestelmän keskeinen mittari

on sijoittajan osakkeesta saamaa kokonaistuottoa mittaava TSR

(Total Shareholder Return). Science Based Target initiative -

ohjelman kategorioiden 1 ja 2 mukainen päästövähennys on

järjestelmän toinen mittari. Hallitus on päättänyt myös

järjestelmän piiriin valituista noin 150 avainhenkilöstä YIT:n eri

toimintamaista. Ohjelman osanottajat voivat ansaita yhteensä

enintään 2 184 000 brutto-osaketta. Ohjelmaan kuuluu

31.12.2023 yhteensä 119 avainhenkilöä ja he voivat ansaita

yhteensä enintään 1 933 666 brutto-osaketta.

Lisäksi hallitus suosittelee, että johtoryhmän jäsenet pyrkivät

omistamaan pitkän aikavälin kannustinohjelman myötä YIT:n

osakkeita arvolla, joka vastaa vähintään puolta vuosipalkasta ja

toimitusjohtaja vuosipalkkansa verran ollessaan johtoryhmän

jäseninä. Ansaitut osakkeet luovutetaan työ- tai toimisuhteessa

olevalle avainhenkilölle ansaintajakson viimeisen vuoden

tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Hallituksella on kaikissa

tilanteissa palkkioiden kohtuullistamismahdollisuus.

YIT:n palkitsemispolitiikan tavoitteena on vahvistaa

yrityskulttuuria ja omistaja-arvoa, motivoida ja sitouttaa

henkilöstöä, tukea tarvittavien kykyjen rekrytoinnissa sekä

edistää strategian toteumista.

MUUTOKSET YHTIÖN JOHDOSSA

Pasi Tolppanen, Infra-segmentin johtaja, jätti yhtiön 29.3.2023. 

YIT:n Liikenneinfran johtaja Aleksi Laine nimitettiin Infra-

segmentin väliaikaiseksi johtajaksi 29.3.2023 alkaen ja  Infra-

segmentin johtajaksi 1.10.2023 alkaen. 

Katja Ahlstedt, henkilöstöjohtaja, jätti yhtiön 16.5.2023.

Työsuhteista ja henkilöstöpalveluista vastaava johtaja Tanja

Kauhajärvi nimitettiin väliaikaiseksi henkilöstöjohtajaksi

16.5.2023 alkaen. YIT nimitti Jennie Stenbomin

henkilöstöjohtajaksi ja hän aloitti tehtävässään 2.10.2023.

Tom Ekman, Toimitilat-segmentin johtaja, jätti yhtiön

18.10.2023. YIT:n Toimitilat-segmentin Baltian ja Keskisen Itä-

Euroopan liiketoiminnasta vastaava johtaja Peter Forssell

nimitettiin Toimitilat-segmentin väliaikaiseksi johtajaksi

18.10.2023 alkaen ja Toimitilat-segmentin johtajaksi 1.1.2024

alkaen.

Tilinpäätöksen

liitetiedoissa

esitetyt tiedot

Lähipiiritapahtumat on esitetty tilinpäätöksen liitetiedossa 33.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

36YIT 2023 Vuosikatsaus

Riskit ja riskienhallinta

YIT:n riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa YIT:n toiminnan tavoitteiden

saavuttaminen ja turvata toiminnan jatkuvuus.

YIT:n riskienhallintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.

Riskienhallintapolitiikassa on kuvattu YIT:n riskienhallinnan pääperiaatteet, ohjausmalli ja

riskienhallinnan keskeiset prosessit. Hallitus ohjaa ja valvoo riskienhallinnan suunnittelua

ja toteutusta sekä hyväksyy yhtiön riskinottokyvyn ja riskinottohalun. Konsernin

toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu riskienhallinnasta. Toimitusjohtaja vastaa

riskienhallinnan organisoinnista, seurannasta ja jalkauttamisesta sekä

riskienhallintastrategian kehittämisestä. Liike- ja tukitoiminnot vastaavat

riskienhallintakäytännöistä omalla vastuualueellaan.

Riskienhallinta sisällytetään osaksi kaikkia olennaisia yhtiön toiminta-, raportointi- ja

johtamisprosesseja. Riskienhallinnan suunnittelu, riskiposition arviointi ja

toimintaympäristön riskianalyysit ovat osa vuosittaista strategia- ja

vuosisuunnitteluprosessia. Lisäksi riskeissä ja riskipositiossa tapahtuvia olennaisia

muutoksia seurataan ja raportoidaan kuukausittain ja vuosineljänneksittäin konsernin

hallinto- ja raportointikäytäntöjen mukaisesti.

YIT on luokitellut toimintansa kannalta merkittävät riskit strategisiin, operatiivisiin sekä

projekti-, talous- ja tapahtumariskeihin.

YIT:n liiketoiminta on projektiluonteista, minkä vuoksi projektiportfolioihin ja yksittäisiin

projekteihin liittyvä epävarmuus on riskienhallinnan kannalta avainasemassa.

Projektiportfolioriskien hallintaa toteutetaan muun muassa vuosisuunnittelun,

hankevalintojen ja liiketoimintakatselmusten yhteydessä. Yksittäisten hankkeiden

riskienhallinnassa sovelletaan porttimallia, jossa jokaisen portin käsittely sisältää

riskitarkastelun. Lisäksi toteutus- ja ylläpitovaiheen riskejä hallitaan yhtenäisten

projektiriskien hallinnan periaatteiden ja työkalujen avulla.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

järjestelmien pääpiirteet ovat luettavissa hallinto- ja ohjausjärjestelmäselvityksestä.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

37YIT 2023 Vuosikatsaus

LIIKETOIMINNAN MERKITTÄVIMMÄT LÄHIAJAN RISKIT

Strategiset riskit

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Markkinariskit	• YIT:n toimintamaiden yleinen talouskehitys, rahoitusmarkkinoiden toimivuus ja poliittinen ympäristö vaikuttavat yhtiön liiketoimintaan. • EU:n, sitä lähellä olevien maiden, USA:n ja Venäjän sisä- ja ulkopoliittiset jännitteet tai muut kansainväliset jännitteet vaikuttavat rakentamisen kysyntään ja hankaloittavat yhtiön liiketoimintaa. • Venäjän jatkamat sotatoimet Ukrainassa vaikuttavat heikentävästi toimintaympäristöön ja yhtiön liiketoimintaan. • Lähi-idän levottomuudet ja uhka niiden eskalaatiosta lisäävät epävarmuutta sekä kysynnässä että rahoitusmarkkinassa. • Taantuma, negatiivinen kehitys ostovoimassa, kuluttajien tai yritysten luottamuksessa, kuluttajien tai yritysten rahoituksen saatavuudessa tai yleisessä korkotasossa voivat heikentää YIT:n tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Samalla ne vaikuttavat parametreihin, joilla tase-erien käypään arvoon arvostamista tehdään. • Kysyntää heikentää kasvava inflaatio, korkotason nousu, lomautukset, työttömyyden uhka ja yleinen epävarmuus tulevasta. • Myytävien tai omistettavien kohteiden hintojen lasku sekä korkotason ja sijoittajien tuottovaatimusten nousu muodostavat toteutuessaan riskin yhtiön kannattavuudelle. • Toimitusketjujen häiriintyminen esim. yleisestä taloustilanteesta johtuvista konkursseista tai muista suorituskyvyttömyyksistä vaikuttavat aliurakoitsijoiden suoritukseen, materiaalien saatavuuteen ja lisäävät riskiä hankkeiden valmistumisten viivästymisten muodossa. • Asiakkaiden mieltymysten muuttuminen ja muutokset kilpailijoiden tarjonnassa vähentävät yhtiön tuotteiden ja palveluiden kysyntää. • Uudet kilpailijat ja uudenlaiset liiketoimintamallit ja tuotteet voivat muodostaa riskejä yhtiön tuotteiden ja palveluiden kysynnälle. • Kustannus- ja korkotason nousu, kasvanut vuokra-asuntotarjonta tai vuokralaiskysynnän heikkeneminen toimitila- tai asuntomarkkinoilla ja vaihtoehtoisten sijoituskohteiden parempi tuotto voivat vähentää sijoittajakysyntää. • Valmiiden myymättömien tuotteiden myötä liian korkeaksi kasvanut sitoutunut pääoma vaikeuttaa yhtiön ja kohteiden rahoitustilannetta vaarantaen uusien hankkeiden aloituksia ja kasvattaen rahoituskustannuksia. • Kasvanut tarjonta ja väestönkasvun hidastuminen tai voimakas paikallinen muuttotappio voivat paikallisesti heikentää asuntokysyntää.	• Markkinakehityksen ja toimintaympäristön jatkuva seuranta ja analysointi. • Kumppaneiden kanssa toteutetut rahoitus- ja hankemalliratkaisut. • Tuottovaadetasojen, tarjouskannan ja myyntitilanteen jatkuva seuranta. Markkinatilanteen muuttuessa reagoidaan siten, että tuotantoon, valmistuneisiin kohteisiin ja pääomaan liittyviä riskirajoja ei ylitetä. • Sopimusrakenteet, käytännöt ja monipuolinen toimittajaverkosto, joilla pystytään hallitsemaan hinta- ja saatavuusmuutosten negatiivisia vaikutuksia. • Kilpailukykyisten ja asiakkaiden kysyntää vastaavien tuotteiden ja palveluiden varmistaminen. • Rakennettaville kohteille kartoitetaan vaihtoehtoisia sijoittajia ja käyttäjiä jo suunnitteluvaiheessa. Kohteet suunnitellaan mahdollisimman muuntojoustaviksi, jotta tilaratkaisut voivat palvella eri asiakas- ja käyttäjäryhmiä. • Riittävät mutta järkevät toimenpiteet valmiiden myymättömien määrän rajoittamiseksi.
Ilmastonmuutos	• Ilmastomuutos voi aiheuttaa YIT:n liiketoiminalle fyysisiä, lainsäädännöllisiä, teknisiä, taloudellisia, markkina- ja maineriskejä. • Sään ääri-ilmiöt, esimerkiksi huomattavasti kasvanut vuotuinen sademäärä tai pitkään jatkuvat hellejaksot voivat aiheuttaa kustannusten nousua, muutoksia suunnitteluprosesseissa tai viivästyksiä tuotannossa. • Hiilidioksidipäästöihin tai päästöjen vähentämiseen liittyvät kustannukset voivat luoda painetta toimitusketjuun tai uusien ratkaisujen kehitystyöhön, kun rakennusteollisuus siirtyy vaihtoehtoisiin rakennusmateriaaleihin ja etsii tehokkaampia päästövähennyskeinoja. • Asiakkaiden, sijoittajien ja muiden sidosryhmien lisääntyvät vastuullisuuteen liittyvät vaatimukset voivat heijastua YIT:n asiakaskysyntään, rahoitusehtoihin sekä kiinnostavuuteen sijoituskohteena tai kehityskumppanina. • Päästötavoitteista jääminen voi vaikuttaa rahoituksen saatavuuteen tai hintaan. • Ilmastomuutoksen torjunta voi tuoda nopeita ja merkittäviä lainsäädännöllisiä rajoitteita ja vaatimuksia.	• Ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien säännöllinen arviointi. • Ennakoiva toiminta ja kunnianhimoisten tavoitteiden asettaminen toiminnan kehittämiseksi kestävään ja ilmastoystävälliseen suuntaan. • Vastuullisuuskriteerien sisällyttäminen YIT:n investointi- ja tarjousprosesseihin. • Aktiivinen yhteistyö ja vuoropuhelu arvoketjun sidosryhmien kanssa vaihtoehtoisten rakennusmateriaalien ja ratkaisujen kehittämiseksi. • YIT:n proaktiivinen hanke- ja tuotekehitys, uusien ratkaisujen pilotointi sekä aktiivinen yhteistyö koko arvoketjussa.
Vastuullisuus- lainsäädäntöön liittyvät riskit	• Vastuullisuutta koskevan lainsäädännön muutokset tai muutokset lainsäädännön tulkinnassa voivat johtaa sijoittaja- ja kuluttajakysynnän pienentymiseen, rahoituksen saatavuuteen tai sen hintaan tai muilla tavoin heikentää yhtiön toimintaedellytyksiä.	• Lainsäädännön vaatimusten yksityiskohtainen kartoittaminen ja vaikutuksien arviointi.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

38YIT 2023 Vuosikatsaus

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Lainsäädännön ja vaatimusten muuttuminen	• Muutokset lainsäädännössä ja viranomaisprosesseissa voivat hidastaa hankkeiden etenemistä, vaikuttaa negatiivisesti nettovelkaan, lisätä oman pääoman tai velkarahoituksen tarvetta tai estää lisärahoituksen toteutumisen. • Yksittäisissä hankkeissa muun muassa kaavoitus, rakennusluvat, viranomaishyväksynnät- ja tulkinnat voivat aiheuttaa riskejä ja esimerkiksi siirtää tilauskantaa, liikevaihtoa, tulosta ja kassavirtaa vuosineljännekseltä tai vuodelta toiselle.	• Lainsäädännön ja regulaation muutosten jatkuva seuranta. Aktiivinen osallistuminen kaavoitukseen ja suunnitteluun riskien hallitsemiseksi. Hankkeisiin ja hankeportfolioon vaikuttavien riskien kokonaisvaltainen tunnistaminen ja arviointi ennen tarjous- tai aloituspäätöksiä. • Aktiivinen vuoropuhelu sidosryhmien ja viranomaisten kanssa läpi projektin elinkaaren. Ennakoiva projektin riskienhallinta siten, että viime hetken päätöksillä tai muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta hankkeiden käynnistymiseen tai valmistumiseen ja sitä kautta taloudellisiin tunnuslukuihin.
Maariskit	Suomi • Merkittävä osa YIT:n liiketoiminnasta tapahtuu Suomessa, mikä korostaa Suomen talouskehityksen merkitystä YIT:n liiketoiminnalle. • Suomen talouskasvun hidastuminen, inflaatio, nousevat korot, muuttoliike ja julkisen sektorin velkaantuminen voivat heikentää kuluttajien ostovoimaa ja yleistä luottamusta, millä olisi negatiivinen vaikutus asuntojen ja toimitilojen kysyntään. Julkisen sektorin velkaantumisen kasvu voi vaikeuttaa infrastruktuuri-investointien rahoitusta etenkin kuntasektorilla. • Suomessa hankerahoituksen ja taloyhtiölainojen häiriöt tai merkittävät muutokset voivat vaikuttaa YIT:n kykyyn rahoittaa rakentamisaikaisia kustannuksia, ja niillä voi olla välillisiä vaikutuksia asiakaskysyntään. Itäinen Keski-Eurooppa • Talouskasvun hidastuminen, inflaatio ja nousevat korot voivat heikentää kuluttajien ostovoimaa ja yleistä luottamusta, millä olisi negatiivinen vaikutus asuntojen ja toimitilojen kysyntään. • Viranomaistoimintaan, lupaprosesseihin ja niiden sujuvuuteen liittyy epävarmuustekijöitä, mikä voi aiheuttaa merkittäviä viivästyksiä hankekehitykseen. • Poliittisten riskien kasvu voi vaikuttaa kysyntään tai muuten hankaloittaa liiketoimintaa. • Kasvanut riski muun muassa EU:n ulkopuolelta tulevaan työvoimaan ja muuttoliikkeeseen liittyen.	Suomi • Suomen talouskehityksen sekä julkisten investointien jatkuva seuranta. • Hankerahoituksen ja taloyhtiölainojen saatavuuteen liittyvää riskienhallintaa tehdään hallinnoimalla käyttöpääomia ja rahoitusreservejä tehokkaalla allokoinnilla ja pääoman käytöllä, läpimenoaikoja lyhentämällä ja varmistamalla riittävä rahoituskapasiteetti. • Hankerahoitusmallien ja -yhteistyön kehittäminen kumppaneiden kanssa. Itäinen Keski-Eurooppa • Talouskehityksen sekä julkisten investointien jatkuva seuranta. • Tiivis vuorovaikutus viranomaisten kanssa luovutusten ja lupakäsittelyjen varmistamiseksi. • Asuntotuotanto on poliittisten riskien kannalta melko vähäriskistä liiketoimintaa. Myyntihintojen muutoksilla ja myynnin jatkuvalla seurannalla hintariskejä pystytään hallitsemaan urakkatuotantoa paremmin. • Työehtoihin ja ihmisoikeusasioihin YIT:n tuotannossa ja hankinnassa on lisätty seurantaa.
Hyvä hallintotapa	• Toimialan erityispiirteet, yhtiön toimintojen maantieteellinen hajautuneisuus, sopimusten suuri määrä sekä hankkeiden määräaikainen luonne voivat aiheuttaa esimerkiksi korruptioon, lahjontaan, harmaaseen talouteen tai työvoiman hyväksikäyttöön liittyviä riskejä. • Toimittajien sitoutumisen puuttuminen YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteisiin aiheuttaa riskejä ihmisoikeuksien toteutumiseen tai maineriskejä yhtiölle.	• YIT sitoutuu hyvään hallintotapaan noudattamalla lakeja ja säädöksiä. • YIT kouluttaa henkilöstöään toimimaan vastuullisesti. • YIT on päivittänyt vastuullisuusstrategiansa. YIT jatkaa nollatoleranssia harmaassa taloudessa, korruptiossa, työvoiman hyväksikäytössä ja syrjinnässä. YIT ryhtyy lisäksi määrätietoisiin toimiin vastuullisuuteen liittyvien asioiden edistämiseksi koko toimitusketjussaan. Jatkossa YIT vaatii toimittajiltaan samoja sitoumuksia ympäristö- ja sosiaalisen vastuullisuuden sekä hyvän hallintotavan kriteereissä kuin se on itselleen asettanut.
Maineriskit	• Julkisuudessa käsiteltävät aiheet joko rakennusalaan tai YIT:n toimintaan liittyen voivat aiheellisesti tai aiheetta heikentää luottamusta yhtiötä kohtaan ja aiheuttaa mainehaittaa. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi harmaa talous, epäeettinen toiminta sekä rakentamisen laatuongelmat.	• Yhtiön hallintomallin, ennaltaehkäisevän riskienhallinnan ja valvontakäytäntöjen jatkuva kehittäminen esimerkiksi vastuullisuusasioihin liittyen. • Nopea, luotettava ja avoin viestintä sidosryhmien kanssa. • Koulutukset ja ohjeistukset henkilöstölle ja kumppaneille, valvontajärjestelmän käyttö. • Kriisiviestinnän käytäntöjen kehittäminen ja avainhenkilöiden viestintävalmiuksien varmistaminen.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

39YIT 2023 Vuosikatsaus

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Investoinnit & divestoinnit, yritysjärjestelyt	• Yhtiön tekemät investoinnit, divestoinnit tai yritysjärjestelyt voivat osoittautua strategian toteutuksen vastaisiksi, tai ne eivät täytä asetettuja tavoitteita.	• Investointien ja divestointien valmistelu ja päätöksenteko noudattavat YIT:ssä porttimallia ja sen edellyttämiä porttikohtaisia hyväksyntäkäytäntöjä ja -kriteerejä. Yksittäisen investoinnin ja divestoinnin tulee olla investointipolitiikan mukainen ja täyttää porttimallin mukaiset kriteerit, mukaan lukien riskienarviointi ennen hyväksyntää. • Olennaisen liiketoiminnan hankinta- tai myyntiprosessin käynnistäminen ja lopullisen transaktion päätöksenteko edellyttää aina konsernin toimitusjohtajan, konsernin investointien johtoryhmän, hallituksen investointi- ja hankevaliokunnan sekä YIT Oyj:n hallituksen hyväksynnän. • Yrityskauppojen (juridisen yksikön osakekauppa) tai liiketoiminnan hankinta tai myynti, jossa kaupan tarkoituksena on hankkia tai luovuttaa liiketoiminta. Käsittely ja päätöksenteko noudattaa YIT:n yrityskauppojen porttimallia ja sen edellyttämiä porttikohtaisia hyväksyntäkäytäntöjä ja -kriteerejä. • Yhteisyritysten (osakkuusyhtiöt ja Joint Venture -rakenteet) käsittely ja päätöksenteko noudattaa YIT:ssä ko. yhtiöiden porttimallia ja sen edellyttämiä porttikohtaisia hyväksyntäkäytäntöjä ja -kriteerejä. • Yhteisyritykseen investoiminen tai yrityksen perustaminen tai osuuden myynti ja rakenteesta poistuminen edellyttää aina konsernin toimitusjohtajan ja konsernin investointien johtoryhmän hyväksynnän. Edellä mainituilla päätöksenteko- ja kontrollitoimilla on tarkoitus varmistaa YIT:n strategian ja investointipolitiikan kriteerien mukaisten tavoitteiden täyttyminen.
Strategiset kehityshankkeet ja strategian toteutus	• Yhtiö ei välttämättä pysty toteuttamaan tai muokkaamaan strategiaansa toimintaympäristössään, tai valittu strategia voi osoittautua virheelliseksi, millä voi olla kielteisiä vaikutuksia YIT:n taloudelliseen suoriutumiseen.	• Liiketoimintaympäristön muutosten vuoksi YIT on uudelleen arvioinut ja todennut edelleen valideiksi kolme strategista painopistettä: fokus, tuottavuus ja vastuullisuus. YIT on lisäksi päivittänyt taloudelliset tavoitteensa. • Strategian toteutuksen säännöllinen seuranta on vastuutettu ja sille on laadittu oma säännöllinen toimintamalli, jossa etenemää tarkastellaan ja korjaavia toimenpiteitä tehdään tarvittaessa. Strategian joustavuus ja vaihtoehtoisten etenemispolkujen jatkuva kartoitus.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

40YIT 2023 Vuosikatsaus

Operatiiviset riskit

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Resurssit ja henkilöstö	• Epäonnistuminen osaavan henkilöstön sitouttamisessa haastavassa markkinatilanteessa.	• YIT:lla on kolme henkilöstön fokusaluetta strategian tukemiselle sekä osaavan työvoiman saatavuuden ja pysyvyyden varmistamiselle: 1. YIT on houkutteleva työnantaja, sitoutamme ja kehitämme työntekijöittemme ammattitaitoa. 2. Voimaantuneet ja tehokkaat tiimit 3. YIT:n tapa toimia – tehokkaasti ja turvallisesti
Työturvallisuuteen ja ihmisoikeuksiin liittyvät riskit	• Työturvallisuuteen liittyvät riskit, tyypillisesti erilaiset tapaturmat ja vaaratilanteet, jotka johtavat pääsääntöisesti henkilö- tai materiaalivahinkoihin. Suurin osa työtapaturmista liittyy liikkumiseen, kuten kompastumisiin, kaatumisiin ja liukastumisiin työmailla. Vastaavasti vaaratilanteita aiheutuu muun muassa nostotöiden tai päällekkäin työskentelyn yhteydessä tapahtuvissa materiaalien putoamisissa. • Ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyvät riskit koko toimitusketjussa, kuten työperäinen hyväksikäyttö, työolosuhteet, häirintä, rasismi, syrjintä ja muu epäeettinen toiminta. Työurakoiden ketjutus vaikeuttaa tyypillisesti läpinäkyvyyttä rakennusalalla. Riskien toteutuminen vaikuttaa yhtiön maineeseen vastuullisena toimijana.	• Työturvallisuuden ennakoivat toimenpiteet, kuten turvallisuussuunnittelu, johdon työmaakäynnit, turvallisuushavainnot, työmaiden viikkokokous- ja turvavarttikäytännöt sekä perehdyttäminen ja kouluttaminen. Tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkinta ja sisäinen viestintä. • Työ- ja ihmisoikeuksiin liittyvät toimittajavaatimukset ja auditoinnit. Erillisselvitys urakoiden ketjutukseen liittyen. Säännölliset ihmisoikeusvaikutusten arvioinnit. Työ- ja ihmisoikeusrikkomusepäilyihin tarjotaan useita kanavia ja kaikki ilmoitukset tutkitaan.

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Hankintariskit	• Rakennusalan korkeaan aliurakointiasteeseen ja osaamisalueiden erikoistumiseen voi liittyä riskejä urakkaketjujen hallintaan. Yleistynyt kevytyrittäjyys on lisännyt harmaantalouden riskejä työmailla. • Ulkomaiseen työvoimaan voi liittyä riskejä, kuten työ- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Työvoiman liikkuvuus EU:n sisällä on kasvanut ja EU:n ulkopuolisen työvoiman määrä on merkittävä. • Saatavuus- ja toimitushäiriöriskit voivat viivästyttää hankkeiden toteutusta ja aiheuttaa lisäkustannuksia. • Hankinnan vastuullisuuskysymykset ja kansainvälistyminen voivat aiheuttaa riskejä ja merkittävää mainehaittaa, kuten työ- ja ihmisoikeuksien toteutuminen sekä urakkaketjujen hallinnan haasteet. • Rakennusmateriaalien toimitusajat, saatavuus ja hinnat voivat vaihdella globaalien toimitusketjuhaasteiden vaikutuksesta.	• Hankintatoimen tehokkuusriskiä hallitaan osana projektinhallintaa, minkä lisäksi vakioitujen ratkaisujen käyttöä kasvatetaan. Toimitusketjujen riskien pienentäminen hallitun lean-rakentamisen avulla. • Ennakoiva riskienhallinta projektien suunnitteluvaiheessa ja kumppaneiden valinnassa. Vuosisopimusten hyödyntäminen ja hankintojen ennakointi. YIT on ottanut käyttöön kyvykkyyden estää niiden alihankkijoiden pääsy työmaille, jotka eivät täytä toimittajalle asetettuja kriteereitä. • YIT pyrkii yhteistyökumppaneiden kanssa pitkäaikaisiin ja molempia osapuolia hyödyttäviin suhteisiin. Hankinnan vastuullisuusasioiden jatkuva kehittäminen, esimerkkinä omien velvoitteiden noudattamisen varmistaminen koko hankintaketjussa. Sitouttaminen toimittajien eettiseen ohjeistukseen (Code of Conduct). Projektien ja niiden hankintaketjujen ja kumppaneiden jatkuva valvonta tietojärjestelmien ja auditointien kautta. • Ihmisoikeusrikkomusten ilmitulon mahdollistaminen YIT:n toimintaperiaatteiden (YIT Code of Conduct) ja YIT:n Whistleblower- ilmoituskanavan avulla. • Ulkomaalaisten työntekijöiden työolojen seurannan kehittäminen. Työ- ja ihmisoikeuksiin liittyvät toimittajavaatimukset. Vaatimus Suomen myöntämään oleskelulupaan ja siihen liittyvään työnteko-oikeuteen EU- ja ETA-maiden ja Sveitsin ulkopuolisilta, lähetetyiltä työntekijöiltä. YIT käyttää työmaiden kulunhallintaa EU:n ulkopuolisten työntekijöiden tunnistamisessa. Säännölliset anonyymit ulkomaisten työntekijöiden kyselytutkimukset, aiheina työ- ja asumisolot sekä työperäinen hyväksikäyttö.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

41YIT 2023 Vuosikatsaus

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Tonttien ja kiinteistöjen hankintariskit	• Kaavoitus ja yleinen markkinakehitys voivat heijastua tonttien ja rakennusoikeuksien saatavuuteen, riskeihin ja taloudelliseen toteutettavuuteen. • Ulkopuoliset epävarmuustekijät, kuten lainsäädännön ja regulaation, rakentamiseen liittyvien vaatimusten ja viranomaisten tulkintojen muutokset ja päätöksentekijöiden vaihtuminen voivat aiheuttaa talousvaikutteisia riskejä. Kaavoitukseen ja rakennuslupiin liittyvät valitukset voivat aiheuttaa viiveitä ja lisäkustannuksia. • YIT:n oman maanhankinnan tehokkuus ja rakennusoikeuksien riittävyys voivat aiheuttaa riskejä. Lähtötietojen puutteet tai hankelaskelmien virheellisyys voivat johtaa tonttien virheelliseen hinnoitteluun. • Hankkeiden aloituksen viivästyminen saattaa sitoa suunniteltua enemmän pääomaa ja aiheuttaa korkeampia rahoituskustannuksia.	• Tonttivarannon riittävyyden jatkuva seuranta liiketoiminnan jatkuvuuden ja toiminnan taloudellisuuden varmistamiseksi. Tonttihankintojen ja -sitoumusten jatkuva seuranta pääomatehokkuuden varmistamiseksi ja rahoitusriskien hallitsemiseksi. • Tonttihankintojen valmistelu ja päätöksenteko noudattavat YIT:ssä ko. yhtiöiden porttimallia, sen edellyttämiä porttikohtaisia hyväksyntäkäytäntöjä ja - kriteerejä. Tonttihankintoihin liittyvät epävarmuustekijät tunnistetaan ja arvioidaan osana porttikatselmusmenettelyjä. • Tonttihankinnat tai tonttien myynnit edellyttävät konsernin toimitusjohtajan ja konsernin investointien johtoryhmän hyväksynnän, transaktion koosta riippuen myös hallituksen investointi- ja hankevaliokunnan ja hallituksen hyväksynnän. • Yksittäisten tonttihankintojen osalta epävarmuuden hallinta mm. aluekehitykseen ja kaavoitukseen osallistuen. Tontti DD-, riskien siirto- ja tontinhankinnan strukturointikäytännöt riskien rajaamiseksi tai hallitsemiseksi.
Ympäristöriskit	• Ympäristön osalta operatiiviset riskit voivat olla paikallisesti merkittäviä esimerkiksi polttoainevuodon sattuessa tai saastuneeseen maaperään liittyen. • Suurimmat äkilliset ympäristöriskit liittyvät haitallisten aineiden käsittelyyn. • Rakentamisprojektit voivat sijaintinsa tai rakentamisessa käytetyn menetelmän takia muodostaa riskin luonnon monimuotoisuuden heikentymiselle. • Luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen riski. Raaka-ainetta ei ole käytettävissä tai saatavissa riittäviä määriä. • Veden käyttö ja riski jätevesipäästölle vaikuttavat makean veden ja meren ekosysteemeihin.	• Työmaiden toimintaohjeet riskien tunnistamiseksi, välttämiseksi ja hallitsemiseksi. • Suurimpien projektien suunnitteluvaiheessa tehtävä ympäristöriskikartoitus. • Toimenpiteet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi suunnitellaan projektikohtaisesti suunnitteluvaiheessa. • Vähennetään tai vältetään kemikaalien käyttöä ja puhdistetaan tai neutralisoidaan jätevedet.

Projektiriskit

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Toiminta- ympäristön muutokset	• Poliittiset, kansantaloudelliset, sosiaaliset, tekniikan kehittymiseen tai juridiseen toimintaympäristöön liittyvät muutokset. • Geopoliittisten riskien eskaloituminen, jotka heijastuvat yleiseen epävarmuuteen ja kysyntään. Energian saatavuuteen ja hintaan liittyvät riskit heijastuvat suoraan ja välillisesti rakennusmateriaalien kautta negatiivisesti yhtiön liiketoimintaan. Geopoliittiset riskit saattavat vaikuttaa keskuspankkien toimintaan ja markkinakorkotasoon, joka puolestaan vaikuttaa omaisuuserien arvostuksiin taseessa. • Hybridivaikuttaminen voi vaikuttaa yhtiön käyttämiin tietojärjestelmien käytettävyyteen tai datayhteyksiin. • Kriittisen infrastruktuurin projekteihin vaikuttaminen tai tiedustelu.	• Jatkuva seuranta koskien markkinan ja alueen hintojen kehittymistä, alueen imagoa ja kaavoitustilannetta. • Riskien kokonaisvaltainen tunnistaminen, riskien arviointi ja toimenpidesuunnittelu osana tontinhankintaa, suunnittelua, tarjouksen tekemistä tai rakentamisen aloittamista koskevaa päätöksentekoa. Riskien oikea hinnoittelu etenkin pitkäaikaishankkeissa. • Seurataan markkinoiden reaktioita ja tehdään kohdistettuja sopeuttavia toimenpiteitä. • Lisätään yhtiön henkilöstön valppautta ja tietoisuutta hybridivaikuttamisesta. • Yhtiön valmiuden kasvattaminen yllättäviin tilanteisiin.
Hankeportfolio- riskit	• Tehokkuus- ja taloudellisuusriskit, mikäli yhtiö ei menesty kohteiden valinnassa, tarjouskilpailuissa, sopimusneuvotteluissa tai projektinhallinnassa. • Kohteen vaatimukset eivät vastaa omia kompetensseja, resursseja tai kannattavuustavoitteita. • Yksittäisten suurten hankkeiden riskit voivat vaarantaa yhtiön taloudellisen suoriutumisen.	• Hankeportfolion hallinta siten, että asetetut tavoitteet ovat saavutettavissa suunniteltujen riskirajojen puitteissa. • Avainresurssien ja -kompetenssien varmistaminen ja suunnittelu ennen lopullista sitoutumista hankkeeseen tarjous- ja/tai hankekehitysvaiheessa. • YIT:n investointipolitiikassa määritetyt päätöksentekovaltuudet yhdessä riskiluokituksen kanssa ohjaavat hankkeen päätöksenteon tason ja kannattavuustavoitteen. • Suurten hankkeiden esivalintaan panostaminen porttikatselmuskäytännöin ennen hankekehitysvaihetta. Suurten hankkeiden riskin- ja projektinhallintaan liittyy normaalihankkeita useammin toistuvat seuranta- ja katselmuskäytännöt toteutusvaiheessa taloudellisen raportoinnin katselmusten lisäksi.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

42YIT 2023 Vuosikatsaus

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Hanke- ja kiinteistöriskit	• Kohteen monimuotoisuus, suunnittelun ohjaus, tarjous- ja suunnitteludokumentaation laatu, urakkamuodon sopivuus- ja kohteen elinkaaririskit.	• Hankkeen rajaus sopiviin toteutuskokonaisuuksiin ja soveltuvan toteutusmuodon valinta etenkin omaperusteisissa hankkeissa. Ennakoiva riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja projektin riskienhallintasuunnitelman laatiminen ennen suunnittelun käynnistämistä. Riskien jako hankkeen eri osapuolten kesken. • Suunnittelun ohjaus ja suunnitelmamuutosten hallinta. Hankkeen suunnittelu mahdollisuuksien mukaan muuntojoustavaksi. Hankkeen taloudellisuuden varmistaminen suunnittelun ohjauksessa. • Toteutuksen suunnittelu ennen toteutuksen aloittamista ns. kultaisen aikaikkunan hyödyntäminen tuotannon suunnittelussa, kun suunnitelmat ovat valmistuneet. • Tehokas hankinta ja hankinnan aktiivinen osallistuminen suunnittelun ohjaukseen. • Porttikatselmuksilla arvioidaan yksittäisen hankkeen riskit ja niiden hallinta osana portin päätöksentekokriteerien täyttymistä.

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Asiakas- ja loppukäyttäjäriskit	• Omaperusteisten hankkeiden toteutukseen sisältyy myyntiriskin elementti muuttuvassa suhdanteessa. • Urakkakohteissa ja sijoittajamyynnissä etenkin kiinteähintainen toteutusmuoto aiheuttaa materiaalikustannuksiin liittyvän inflaation jatkuessa kannattavuusriskin. • Urakkapohjaisissa hankkeissa tilaajaorganisaation vaatimukset, suunnitelmien laatu ja yhteistyön toimivuusriskit. Hankkeiden aikaiset lisä- ja muutostyöt suhteutettuna alkuperäiseen urakkakokonaisuuteen ovat riski etenkin tavoite- ja kattohintapohjaisissa urakkasopimuksissa. • Hankkeiden toteutukseen, loppuun saattamiseen sekä takuu- ja ylläpitojaksoon voi liittyä riskejä, jotka voivat heikentää hankkeiden kannattavuutta.	• Omaperusteisissa hankkeissa riittävän myynti- tai vuokrausasteen hallinta markkinaperusteisella hinnoittelulla. • Varaudutaan kustannusnousuihin riittävillä nousuvarauksilla ja pyritään mahdollisuuksien mukaan sitomaan keskeisten materiaalien kustannukset indekseihin. • Pyritään hakemaan aktiivisesti yhteistyössä tilaajan ja suunnittelijoiden kanssa yhteistoiminnallisia toteutusmalleja toteutusvaiheeseen liittyvien riskien sekä lisä- ja muutostöiden hallinnan parantamiseksi. • Aktiivinen vaikuttaminen rakennusalan yleisten sopimusehtojen kehittämiseen. Yleisten sopimusehtojen noudattaminen. • Asiakaskommunikaatio ja asiakasymmärryksen hallinta. Urakkamuodon ja sopimusrakenteen hallinta. Lainopillisen osaamisen hyödyntäminen sopimusten valmistelussa. • Lisä- ja muutostöiden hallinnan kehittäminen osana projektinhallinnan kyvykkyyksiä.
Hankkeen toteutus- ja vastuuaikariskit	• Projektinhallinnan haasteet yksittäisissä hankkeissa voivat vaarantaa taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen, mikä korostuu erityisesti suurissa projekteissa. • Hankkeen toteutusvaiheeseen liittyy useita riskialueita, kuten kohteen rakennettavuusriskit, ennakoimattomat laajuus-, tuotto- tai kustannusmuutokset, kumppaniriskit, työmaan ja urakoitsijoiden suoriutuminen, aikatauluriskit, ympäristö- ja työturvallisuusriskit, laatupoikkeamat, reklamaatiot, vastuukorjaukset ja palvelutasopoikkeamat. Mainittujen riskien vaikutukset hankkeiden taloudelliseen suoriutumiseen ja taloudelliseen raportointiin.	• Projektipoikkeamia ja niiden vaikutusta hankkeen suorituskykyyn seurataan osana YIT:n kuukausiraportointia ja -katselmuksia. Merkittävät poikkeamat nostetaan esille kuukausi- tai porttikatselmuksissa ja niille suunnitellaan korjaavat toimenpiteet ja seuranta. • Jatkuva riskienhallintasuunnitelman ylläpito ja taloudellisten vaikutusten arviointi osana projektin johtamista ja raportointia. Riskien porttikatselmukset ja korkean riskiluokituksen hankkeissa lisäksi määräajoin tapahtuvat riskikatselmukset. Poikkeamien eskalointi. Riskien käsittely kuukausittain talousraportoinnissa. • Suurten projektien osalta toteutusvaiheen katselmuskäytäntöjä pidetään tiheämmällä taajuudella, ja projektien katselmuksiin osallistuu projektijohdon lisäksi konsernin ja segmentin johto.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

43YIT 2023 Vuosikatsaus

Talousriskit

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Raportointiriskit	• Muutokset laskentastandardeissa ja niiden tulkinnoissa voivat johtaa YIT:n laatimisperiaatteiden muuttumiseen ja siten vaikuttaa YIT:n taloudellisiin tunnuslukuihin. • Merkittävän osan YIT:n taloudellisesta raportoinnista muodostaa asiakasprojektien toteumat ja ennusteet. Muun muassa hankkeen toteutus- ja vastuuaikariskeillä voi olla ennakoimattomia vaikutuksia ja siten vaikuttaa YIT:n taloudelliseen suoriutumiseen.	• Taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä hallitaan muun muassa konsernin laskentaperiaatteiden, rahoitus- ja veropolitiikan, investointiohjeen, yrityskauppaohjeistuksen, kontrolliympäristön sekä sisäisen valvonnan avulla. • Yhtiö seuraa aktiivisesti laskentastandardien kehitystä ja arvioi niiden vaikutusta. • Yhtiö ylläpitää ja noudattaa johdonmukaisesti määrittelemiään laskentaperiaatteita. • Liiketoimintaennusteiden jatkuva seuraaminen, henkilöstön koulutus sekä raportointi- ja toiminnanohjausjärjestelmän kehitys.
Rahoitusriskit	• Rahoitusriskeistä merkittävimpiä ovat rahoituksen saatavuuteen (uuslainanhankinta ja jälleenrahoitus), likviditeettiin, korkoihin sekä valuuttakurssikehitykseen liittyvät riskit. • Yhtiöllä on säännönmukaisesti rahoitustarpeita sekä laaja rahoitusinstrumenttien portfolio. Rahoituksen saatavuus voi heiketä tai hinta nousta riippuen kulloinkin vallitsevasta rahoitusmarkkinatilanteesta, sekä yhtiön kannattavuuden ja/tai taloudellisen tilanteen kehityksestä. Osa yhtiön rahoitussopimuksista ja -limiiteistä edellyttää tiettyjen tunnuslukukovenanttien täyttymistä. • Pankkien ja rahoittajien halu rajoittaa omaa rakennusalaan kohdistuvaa riskipositiota, joka voi johtaa rahoituksen saatavuuden tai muiden luottolimiittien pienentämiseen ja vaikeuttaa uusien hankkeiden aloittamista tai niihin osallistumista. • Konsernin merkittävimmät valuuttakurssiriskit liittyvät muissa kuin euroissa tehtyihin sijoituksiin euroalueen ulkopuolella sijaitseviin konserniyhtiöihin, esimerkiksi Puolan zloty -määräisiin sijoituksiin Puolassa. • Nouseva korkotaso euroissa ja muissa toimintavaluutoissa kasvattavat rahoituskustannuksia.	• Huolehditaan, että käytettävissä ovat riittävät rahoituslimiitit ja riittävä määrä eri rahoituslähteitä sekä hallinnoidaan rahoitussopimuksia aktiivisesti. • Rahoituksen riittävyys pyritään turvaamaan siten, että konsernin käytettävissä oleva likviditeetti vastaa kaikkina aikoina yhtiön kokonaislikviditeettitarvetta. • Konsernin valuuttakurssiriskiä hallitaan muun muassa valuuttajohdannaisilla, joilla suojataan vieraan pääoman ehtoisia sijoituksia konserniyhtiöissä. Oman pääoman ehtoisista sijoituksista aiheutuvaa translaatioriskiä pyritään hallinnoimaan optimoimalla konserniyhtiöiden pääomarakennetta. • Korkoriskiä hallinnoidaan pyrkimällä asettamaan konsernin velkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika lähelle liiketoiminnan korkoherkkyyttä. Velkojen keskimääräistä korkosidonnaisuusaikaa ja kiinteäkorkoisten ja vaihtuvakorkoisten velkojen suhdetta seurataan. Lisäksi tehdään konsernin korkoriskin herkkyysanalyysejä. Korkojohdannaisia käytetään korkoriskiltä suojautumiseen. • Tarkempia tietoja rahoitusriskeistä ja niiden hallinnasta julkaistaan konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30.

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Pääomatehokkuus	• Pääoman liiallinen kasvu, jos YIT ei onnistu sitoutuneen pääoman hallinnassa. Tämä puolestaan johtaa kasvaneisiin rahoituskustannuksiin ja riskiin rahoitussopimusten tunnuslukukovenanttien täyttämättä jättämiseen. Yhtiön strateginen liikkumavara pienenee. • YIT:n toimenpiteet pääomankäytön tehostamiseksi voivat aiheuttaa alaskirjauksia tai kustannuksia, joilla voi olla negatiivisia tai positiivisia taloudellisia vaikutuksia.	• Yhtiö arvioi jatkuvasti sitoutuneen pääoman käyttöä ja allokointia liiketoiminnoille ja tekee tarvittavia toimenpiteitä pääoman käytön tehostamiseksi.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

44YIT 2023 Vuosikatsaus

Tapahtumariskit

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Tietojärjestelmät, tietoturva ja tietosuoja	• Kyberturvallisuuspoikkeamien riski voi vaarantaa liiketoiminnan jatkuvuutta. • Globaalien toimitusketjujen mahdolliset pitkäkestoiset häiriöt heijastuvat kaikkeen palvelutuotantoon. • Liiketoiminnan prosesseja tukevien järjestelmien korjausvelka ja kehittämistarpeet hidastavat liiketoiminnan kasvua.	• Kontrollien kehittäminen jatkuvana prosessina, havainnointi- ja ratkaisukyvyn varmistaminen. Kriittisten palvelujen jatkuvuuden ja toipumisen varmistaminen muuttuneessa palvelutuotantomallissa. • Palveluihin liittyvien toimitusketjujen, resurssoinnin ja poikkeusjärjestelyjen varmistaminen muuttuneessa palvelutuotantomallissa. • Liiketoimintaa tukevien tietojärjestelmien kehittäminen yhteisen kehityssuunnitelman kautta.
Pandemiat, Covid-19	• Tautiepidemioilla tai pandemioilla voi olla välillisiä tai välittömiä vaikutuksia yhtiön toimintaan ja riskeihin, esimerkiksi henkilöstön saatavuuteen, mahdollisiin sairastumisiin, hallinnollisiin päätöksiin sekä materiaalien saatavuuteen ja rahoituksen saatavuuteen tai hintaan. Nämä voivat johtaa rakennustyömaiden tilapäisiin sulkemisiin tai hitaampaan edistymiseen ja valmistumisten viivästymiseen sekä seurannaisriskeinä talous- tai talousraportoinnin riskeihin. • Tautiepidemioilla tai pandemioilla voi olla vaikutuksia omistettavien ja myytävien kohteiden käyttöasteisiin ja sitä kautta niiden arvoihin. • Pandemian pitkäaikainen jatkuminen voi vaikuttaa kuluttajien ja sijoittajien hankintapäätöksiin ja - ajoituksiin.	• Työmaiden ja hankintojen jatkuvuuden varmistaminen analyysien, varahenkilöjärjestelyiden, töiden ja taukojen jaksottamisen, hygieniasta huolehtimisen ja aktiivisen tiedottamisen kautta. • Aktiivinen vuoropuhelu eri sidosryhmien ja viranomaisten kanssa.

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Rikokset, väärinkäytökset ja muut vakavat poikkeamat	• YIT:n liiketoiminta on paikallista ja projektiluonteista. Tyypilliset rikokset ja väärinkäytökset liittyvät joko työmaalla tapahtuviin toimintoihin tai hankintaan. Rakennusalan verkostomainen ja ketjuttunut toimintaperiaate sekä suhteellisen alhainen alalletulokynnys voivat aiheuttaa eturistiriitatilanteita ja riskiä harmaalle taloudelle. • Ilmastonmuutos, talouden epävarmuus, geopoliittiset eskalaatiot ja poliittinen aktiviteetti voivat kasvattaa tapahtumariskien todennäköisyyttä.	• Rakennusala on viime vuosien aikana kehittänyt harmaan talouden riskienhallintaa, esimerkkeinä käännetty arvonlisävero, tilaajavastuuraportointi, Valttikortti ja kuukausittain tapahtuva yritys- ja työntekijätason raportointi verottajalle. • YIT:n riskienhallinta perustuu konsernin arvoihin, johtamisen periaatteisiin, eettisiin toimintaperiaatteisiin ja toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisiin. • Päätöksentekovaltuudet on määritelty konsernitasolla ja lisäksi kaikissa segmenteissä erikseen. Konsernin investointien johtoryhmien lisäksi perustettiin segmenttien investointien johtoryhmät, joille siirrettiin osa päätöksenteosta. • Vakavien poikkeamien havaitseminen ja käsittely eskalointimenettelyn avulla. • Vakuutettavien riskien osalta konserni linjaa ja hankkii konsernivakuutukset sekä ohjaa ja tukee liiketoimintayksiköitä vakuuttamiseen liittyvissä asioissa. • Riskien ennakoiva hallinta, tyypillisenä esimerkkinä sopimuskumppaneiden ja hankittavien kiinteistöjen riskitarkastelu ennen sitoumusten tekemistä sekä työmaiden yritysturvallisuusriskien hallinta kulun- ja kameravalvonnan avulla. • Vakavien poikkeamien selvitys sovitun prosessin mukaisesti, vahinkojen minimointi ja jatkuva kehittäminen saatujen kokemusten pohjalta. • Valppauden nostaminen poikkeavuuksiin liiketoiminnoissa ja yhtiön toimipisteissä.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

45YIT 2023 Vuosikatsaus

Osakkeet ja omistajat

YIT Oyj:n osake on noteerattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin

osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja samansuuruiseen osinkoon.

OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEIDEN MÄÄRÄ

YIT Oyj:n osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä pysyivät katsauskauden aikana

muuttumattomina.

YIT:n osakepääoma oli vuoden 2023 lopussa 149 716 748,22 euroa (149 716 748,22), ja

ulkona olevien osakkeiden lukumäärä katsauskauden lopussa 31.12.2023 oli

209 547 734 kappaletta (209 511 146).

OMAT OSAKKEET JA HALLITUKSEN VALTUUDET

YIT:llä oli 31.12.2023 hallussaan 1 552 119 kappaletta (1 588 707) yhtiön omia

osakkeita.

YIT Oyj:n varsinainen yhtiökokous valtuutti 16.3.2023 hallituksen päättämään yhtiön

omien osakkeiden hankinnasta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Hallitukselle

myönnetty valtuutus käsittää enintään 21 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisen

yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutus on voimassa 30.6.2024

saakka.

YIT Oyj:n hallitus päätti 2.5.2023 suunnatusta maksuttomasta osakeannista YIT-

konsernin vuosien 2020–2024 osakepalkkiojärjestelmän ansaintajakson 2020–2022

palkkion maksamista varten. Osakeannissa luovutettiin 4.5.2023 yhteensä 36 588 YIT

Oyj:n osaketta vastikkeetta osakepalkkiojärjestelmään kuuluville avainhenkilöille

osakepalkkiojärjestelmän 2020–2024 ehtojen mukaisesti.

OSAKKEEN ARVON KEHITYS JA KAUPANKÄYNTI

YIT:n osakekurssi laski katsauskauden aikana noin 21 %. YIT:n osakkeen avauskurssi oli

vuoden 2023 ensimmäisenä kaupankäyntipäivänä 2,50 euroa. Osakkeen päätöskurssi

vuoden viimeisenä kauppapäivänä oli 1,99 euroa. Osakkeen ylin kurssi katsauskauden

aikana oli 2,93 euroa, alin 1,65 euroa ja keskimääräinen päätöskurssi 2,24 euroa.

Yhtiön markkina-arvo oli katsauskauden lopussa 31.12.2023 noin 417 miljoonaa euroa

(515). Markkina-arvo on laskettu ilman yhtiön hallussa olevia omia osakkeita.

Osakkeita vaihdettiin päämarkkinapaikka Nasdaq Helsingissä katsauskauden aikana noin

83 miljoonaa kappaletta (91). Vaihdon arvo oli noin 186 miljoonaa euroa (315), lähde:

Nasdaq Helsinki.

OSINKO

YIT Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti 16.3.2023 jakaa osinkoa hallituksen ehdotuksen

mukaisesti 0,18 euroa osakkeelta kahdessa yhtä suuressa erässä eli yhteensä noin 38

miljoonaa euroa. Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa. Osingon

ensimmäinen erä 0,09 euroa osakkeelta maksettiin 5.4.2023. Osingon toinen erä 0,09

euroa osakkeelta maksettiin 11.10.2023.

OSAKKEEN PERUSTIEDOT

Listaus: Nasdaq Helsinki Oy

Kaupankäyntitunnus: YIT

ISIN-koodi: FI009800643

Lue lisää YIT:stä sijoituskohteena.

OSAKKEIDEN VIIKOITTAINEN VAIHTO 2023

OSAKEKURSSIN KEHITYS 2023

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

46YIT 2023 Vuosikatsaus

OMISTUSRAKENNE JA OMISTAJAT

Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli vuoden 2023 lopussa 45 308 (44 513).

Hallintarekisteröityjen ja muiden kuin suomalaisten sijoittajien omistuksessa oli 28,26 %

osakkeista (27,80 %).

Tiedot osakkeenomistajista perustuvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön

osakasluetteloon 31.12.2023. Kukin hallintarekisteröity osakkeenomistaja on merkitty

osakerekisteriin yhtenä osakkeenomistajana. Yhden hallintarekisteröidyn osakkeen-

omistajan kautta voidaan hallita usean sijoittajan omistuksia.

Katsauskauden aikana YIT Oyj vastaanotti seuraavat arvopaperimarkkinalain mukaiset

osakkeenomistajien liputusilmoitukset:

• Virala Oy Ab:n yhteenlaskettu omistusosuus yhtiön osakkeista ja äänistä nousi yli

kahdenkymmenen (20) prosentin 21.11.2023. Ilmoituksen mukaan Virala Oy Ab:n

ja sen määräysvaltaketjun omistamien YIT:n osakkeiden tai niihin liittyvien

rahoitusvälineiden kokonaismäärä oli 20,31 % yhtiön osakkeista ja äänistä

21.11.2023.

OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN OMISTUSMÄÄRÄN MUKAAN 31.12.2023

Osakkeita (kpl)	Osakkeen- omistajat (kpl)	%	Osakkeet (kpl)	%
1 - 100	13 008	28,71	654 900	0,31
101 - 500	15 685	34,62	4 380 561	2,08
501 - 1 000	6 651	14,68	5 288 052	2,51
1 001 - 5 000	7 747	17,10	17 762 417	8,41
5 001 - 10 000	1 234	2,72	8 999 046	4,26
10 001 - 50 000	832	1,84	16 304 437	7,72
50 001 - 100 000	73	0,16	5 148 185	2,44
100 001 - 500 000	51	0,11	10 234 386	4,85
500 001 -	27	0,06	142 327 869	67,42
Yhteensä	45 308	100,00	211 099 853	100,00

OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN SEKTOREITTAIN 31.12.2023

SUURIMMAT OSAKKEENOMISTAJAT 31.12.2023

	Omistaja	Osakkeita (kpl)	Osuus osakkeista ja äänistä (%)
1	Tercero Invest AB	39 902 000	18,90
2	PNT Group Oy	15 742 799	7,46
3	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	11 945 975	5,66
4	Conficap Oy	8 886 302	4,21
5	Pentti Heikki Oskari Dbo	8 146 215	3,86
6	Pentti Noora Eva Johanna	5 085 529	2,41
7	Herlin Antti	3 595 180	1,70
8	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	3 504 252	1,66
9	Pentti Lauri Olli Samuel	3 398 845	1,61
10	Fideles Oy	2 988 126	1,42
11	Pentti-Kortman Eva Katarina	2 715 410	1,29
12	Valtion Eläkerahasto	2 626 674	1,24
13	Pentti Timo Kaarle Kristian	2 303 575	1,09
14	Pentti-von Walzel Anna Eva Kristina	2 184 259	1,03
15	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	1 773 000	0,84
	200 suurinta omistajaa yhteensä	146 637 619	69,46
	Hallintarekisteröidyt yhteensä	19 367 561	9,18
	Muut osakkeet	45 094 673	21,36
	Yhteensä	211 099 853	100,00

             

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

47YIT 2023 Vuosikatsaus

Tilikauden jälkeiset

tapahtumat

YIT tiedotti 8.1.2024, että se on saanut päätökseen 20.6.2023 tiedotetun Ruotsin

infraliiketoiminnan strategisen arvioinnin. YIT ilmoitti, että arvioinnin tuloksena se on

päättänyt lopettaa infraliiketoimintansa Ruotsissa. Päätöksen yhteydessä YIT ilmoitti

tekevänsä tilikauden 2023 neljännelle vuosineljännekselle 16 miljoonan euron suuruisen

negatiivisen tuloskirjauksen, joka liittyy toiminnan alasajopäätökseen ja sen vaikutuksiin

käynnissä olevien hankkeiden kate-ennusteisiin.  Alasajettava liiketoiminta esitetään

tilikauden 2023 neljännen vuosineljänneksen alusta alkaen liiketuloksen oikaisuerissä.

Lue lisää.

YIT tiedotti 9.1.2024, että on sopinut yhtiön sisäisiä kalustopalveluita tuottavan

tytäryhtiön, YIT Kalusto Oy:n, koko osakekannan myynnistä kalustovuokrausliiketoimintaa

harjoittavalle Renta Oy:lle. Osana järjestelyä YIT ja Renta ilmoittivat solmivansa

pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen kalustopalveluiden toimittamisesta YIT:lle Suomessa.

Osakekaupan lisäksi YIT ilmoitti myyvänsä Rentalle YIT Kalusto Oy:n käytössä olevan,

Urjalassa sijaitsevan kiinteistönsä. Ennen osakekaupan toteuttamista YIT:n

infraliiketoimintaan liittyvä erikoiskalusto ja sen parissa työskentelevä henkilöstö siirtyvät

konsernin sisäisellä liiketoimintakaupalla YIT Infra Oy:lle. Lue lisää.

YIT tiedotti 12.2.2024 sekä täydensi 14.2.2024 tiedotteella, että YIT:n 300 miljoonan

euron sitova valmiusluottolimiittisopimus on 12.2.2024 liittynyt osaksi 21.11.2023

tiedotetun rahoitussopimuksen yhteydessä tehtyä vakuusjärjestelyä.

Valmiusluottolimiittisopimus oli tätä ennen vakuudeton. Vakuusjärjestely on toteutettu

huomioiden muista rahoitussopimuksista johtuvat rajoitukset. Toimeenpantu

vakuusjärjestely, jossa 21.11.2023 tiedotettu 140 miljoonan euron rahoitussopimus sekä

yhtiön 300 miljoonan euron valmiusluottolimiittisopimus on asetettu keskenään samaan

vakuudelliseen asemaan rahoitusmarkkinakäytännön mukaisesti, ei vaikuta yhtiön

likviditeettiin tai rahoitusasemaan. Sitova 300 miljoonan euron valmiusluottolimiitti säilyy

täysimääräisesti yhtiön käytettävissä. Kuten yhtiö julkaisi 9.2.2024

tilinpäätöstiedotteessaan, valmiusluottolimiitistä oli käyttämättä 220 miljoonaa euroa

vuoden 2023 neljännen vuosineljänneksen lopussa. Lue lisää.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

48YIT 2023 Vuosikatsaus

Sockenplan, Tukholma, Ruotsi

Markkinaympäristö

ASUNTOMARKKINA

Suomessa kuluttajakysyntä säilyi alhaisella tasolla heikon yleisen kuluttajaluottamuksen

seurauksena. Markkinakorot alkoivat laskea vuoden 2023 neljännen vuosineljänneksen

aikana, mikä voisi lisätä kysyntää, jos lasku jatkuu. Sijoittajamarkkinassa korkeammilla

koroilla on ollut myös merkittävästi heikentävä vaikutus aktiviteettitasoon. Korkotasossa

on näkynyt merkkejä tasaantumisesta, mutta epävarmuus markkinoilla on edelleen

suurta. Asuntomarkkinan odotetaan pysyvän heikkona vuoden ensimmäisellä puoliskolla.

Rahoitus taloyhtiölainoilla on ollut haastavaa pankkien lisääntyneen varovaisuuden vuoksi.

Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maissa inflaatio on hidastunut ja korkotason nousu

saavuttanut huippunsa kaikissa toimintamaissa. Kysyntä parantui edelleen Puolassa,

Tšekissä ja Latviassa vuosineljänneksen aikana. Markkinoiden asteittaisen elpymisen

odotetaan jatkuvan, ja yleiset markkinanäkymät ovat edelleen vakaat.

KIINTEISTÖMARKKINA

Suomessa kysyntä pysyi kohtuullisella tasolla, mutta matala markkinaluottamus hidastaa

asiakkaiden päätöksentekoa erityisesti yksityissektorilla. Teollisuuden  hankkeiden

markkina-aktiviteetin odotetaan lisääntyvän tulevina vuosina vihreän siirtymän tukemana.

Rakennusmateriaalien hintainflaatio on tasaantunut. Kilpailu hankkeista on kiristynyt

rakentamisen volyymien yleisen laskun seurauksena. Sijoittajamarkkinassa rahoituksen

heikko saatavuus, korkeammat rahoituskustannukset ja kohonneet tuottovaatimukset

ovat vaikuttaneet heikentävästi transaktioiden ja uusien kehityshankkeiden määriin.

Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maissa yleinen kysyntä ja markkina-aktiviteetti

pysyivät vakaina, erityisesti yksityisen sektorin uusien teollisten toimitilojen kysynnän

tukemana tietyissä maissa. Rakennusmateriaalien hintainflaatio on tasaantunut, mutta

uudet hankealoitukset kohtaavat haasteita rahoituksen heikon saatavuuden,

korkeampien rahoituskustannusten ja kohonneiden tuottovaatimusten vuoksi.

INFRAMARKKINA

Suomessa julkisen sektorin kysynnän odotetaan pysyvän vakaana useiden hankkeita

ollessa suunnittelu- ja kilpailutusvaiheessa. Yksityistä sektoria tukevat teollisuuden

hankkeet sekä siirtymä kohti uusiutuvaa energiaa. Rakentamisen volyymin lasku heijastuu

maa- ja pohjarakennustöiden kysyntään, mutta kokonaisuudessaan markkinan pitkän

aikavälin näkymät pysyvät vakaina. Infrahankkeiden kehitys on suhteellisen

pitkäkestoista, ja varovaisuuden lisääntyminen voi johtaa joidenkin tulevien hankkeiden

viivästymisiin.

	Alue	Asuntomarkkina	Kiinteistömarkkina	Inframarkkina
	Suomi
	Baltian maat
	Itäinen Keski-Eurooppa

Q4 Markkinatilanne: Hyvä      Normaali      Heikko        Lyhyen aikavälin markkinatilanne:  Paranee    Vakaa      Heikkenee

i

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

49YIT 2023 Vuosikatsaus

Ohjeistus ja näkymät vuodelle 2024

YIT odottaa konsernin jatkuvien liiketoimintojen oikaistun liikevoiton olevan

20–60 miljoonaa euroa vuonna 2024. Liiketoiminnan rahavirran investointien jälkeen

odotetaan olevan positiivinen.

Asuntomarkkinoiden elpymisen itäisessä Keski-Euroopassa odotetaan jatkuvan.

Suomessa asuntomarkkinan odotetaan pysyvän heikkona ensimmäisellä vuosipuoliskolla.

Toimitiloissa ja Infrassa operatiivisen suorituskyvyn odotetaan paranevan.

YIT:n suorituskykyä tukevat 10.2.2023 käynnistetyn muutosohjelman tuomat

tehokkuushyödyt.

Makrotaloudellisen ympäristön muutokset, erityisesti korkotason muutokset, voivat

vaikuttaa asuntomarkkinoiden kysyntään ja sijoitusten käypään arvoon.

Asuntovalmistumisten viivästymiset voivat johtaa liikevaihdon ja liikevoiton siirtymiseen

vuosineljännekseltä tai vuodelta toiselle. Toimenpiteet pääoman vapauttamiseksi

saattavat vaikuttaa yhtiön tulokseen.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

50YIT 2023 Vuosikatsaus

Hallituksen voitonjakoehdotus

YIT Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2023 olivat 768 miljoonaa

euroa, josta tilikauden tulos 2023 oli 11 miljoonaa euroa.

YIT tiedotti 21.11.2023, että hallitus ei tule ehdottamaan

yhtiökokoukselle voitonjakoa tilikaudelta 2023. Tämän

mukaisesti YIT:n hallitus ehdottaa, että vuodelta 2023

vahvistettavan taseen perusteella ei jaeta osinkoa. Ehdotus

perustuu YIT:n hallituksen arvioon toimialan suhdanteesta,

vallitsevasta markkinatilanteesta ja yhtiön arvioidusta

rahavirrasta. Arvio huomioi myös YIT:n rahoitussopimusten

ehdot.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

51YIT 2023 Vuosikatsaus

Teollisuuskatu 13 toimistotilojen saneeraus, Helsinki

Tunnusluvut ja laskentakaavat

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

		2023	2022	2021	2020	2019
Osakekohtainen tulos	EUR	-0,01	-1,82	0,00	0,13	0,07
Osakekohtainen tulos, laimennettu	EUR	-0,01	-1,82	0,00	0,13	0,07
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot	EUR	-0,01	0,28	0,01	-0,04	0,02
Osinko/osake	EUR	0,00*	0,18	0,16	0,14	0,40
Oma pääoma/osake	EUR	4,03	4,21	4,86	4,40	5,08
Osinko/tulos	%	—	-9,9	5000,0	107,7	571,9
Efektiivinen osinkotuotto	%	—	7,32	3,71	2,84	6,71
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)	%	-199,0	-1,4	1 346,9	37,9	85,2
Osakkeen kurssikehitys
Keskikurssi	EUR	2,24	3,41	4,81	5,10	5,36
Alin kurssi	EUR	1,65	2,38	4,21	3,58	4,77
Ylin kurssi	EUR	2,93	4,79	5,68	7,12	6,20
Kurssi 31.12.	EUR	1,99	2,46	4,31	4,93	5,96
Osakekannan markkina-arvo 31.12.	Milj. euroa	417	515	901	1 031	1 244
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo	1 000 kpl	209 536	209 379	209 107	208 966	210 492
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo, laimennettu	1 000 kpl	209 593	209 406	209 546	209 536	211 450
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.	1 000 kpl	209 548	209 511	209 119	209 084	208 768

*Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

52YIT 2023 Vuosikatsaus

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

		2023	2022	2021	2020	2019
Liikevaihto	Milj. euroa	2 163	2 403	2 652	3 069	3 392
Suomen ulkopuolinen toiminta	Milj. euroa	555	572	559	824	844
Liikevoitto	Milj. euroa	51	102	56	35	80
prosenttia liikevaihdosta	%	2	4	2	1	2
Tilikauden tulos	Milj. euroa	3	-375	4	27	15
prosenttia liikevaihdosta	%	—	-16	0	1	0
Omavaraisuusaste1,2	%	33	35	40	33	34
Korollinen nettovelka1, 2	Milj. euroa	795	615	303	628	862
Nettovelka/oikaistu käyttökate, rullaava 12 kk1, 2		11,7	4,5	2,1	5,0	3,9
Korkokate3		1,3	7,1	3,5	3,0	5,8
Velkaantumisaste1, 2	%	94	70	30	68	81
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE), rullaava 12 kk3	%	3	8	7	5	10
Tilauskanta 31.12.3	Milj. euroa	3 157	3 702	3 847	3 528	4 131
Suomen ulkopuolinen toiminta3	Milj. euroa	722	732	779	988	1 175
Käyttöomaisuusinvestoinnit2	Milj. euroa	24	19	32	31	32
prosenttia liikevaihdosta2	%	1	1	1	1	1
Liiketoiminnan rahavirta investointien jälkeen4	Milj. euroa	-137	-285	288	336	51
Oman pääoman tuotto2	%	0	-40	1	3	1
Henkilöstö 31.12.3		4 302	4 999	5 297	7 045	7 417

YIT on oikaissut taloudellisia tietoja vuodelta 2021 Venäjän liiketoiminnan myynnin seurauksena. Tasetta ja rahavirtalaskelmaa ei ole oikaistu vertailukausille.

1 Vertailukelpoisuuteen vaikuttaa vuoden 2022 tunnuslukujen osalta IFRS 16- vuokrasopimusten soveltamisalaan liittyvien sopimusten oikaisu.

2 Vertailukelpoisuuteen vaikuttaa Venäjän liiketoimintojen myynti. Vertailukausien tunnuslukuja ennen vuotta 2022 ei ole oikaistu.

3 Vertailukelpoisuuteen vaikuttaa Venäjän liiketoimintojen myynti. Vertailukausien tunnuslukuja ennen vuotta 2021 ei ole oikaistu.

4 Vertailukelpoisuuteen vaikuttaa vuoden 2022 tunnusluvun osalta investointien ja rahoituksen rahavirtojen välillä tehty oikaisu liittyen muutokseen korollisten saamisten esittämistavassa.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

53YIT 2023 Vuosikatsaus

TALOUDELLISTEN TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Avainluku	Määritelmä	Miksi YIT esittää avainluvun
Liikevoitto	Kauden tulos ennen veroja ja rahoituskuluja ja -tuottoja, joka vastaa konsernin tuloslaskelmassa esitettyä välisummaa.	Liikevoitto osoittaa liiketoiminnasta kertyneen tuloksen ilman rahoitukseen ja verotukseen liittyviä eriä.
Oikaistu liikevoitto	Liikevoitto ilman oikaisueriä.	Oikaistu liikevoitto esitetään liikevoiton lisäksi tarkoituksena tuoda esiin taustalla oleva tavanomaisen liiketoiminnan tulos ja parantaa eri kausien keskinäistä vertailukelpoisuutta. Johto katsoo, että tämä vaihtoehtoinen tunnusluku antaa merkityksellistä lisätietoa, sillä sen ulkopuolelle jätetään tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia eriä, mikä parantaa eri kausien keskinäistä vertailukelpoisuutta.
Oikaisuerät	Oikaisuerät ovat olennaisia tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia eriä, kuten vaihto-omaisuuden arvonalentumiset, liikearvon arvonalentumiset, käyvän arvon muutokset määräysvallattomien omistajien osuuden lunastusvelvoitteessa, sulautumiseen liittyvät integraatio- ja transaktiokulut, oikeudenkäynteihin liittyvät menot, korvaukset ja hyvitykset, ydinliiketoimintoihin kuulumattomiin toimintoihin liittyvät arvonalentumiset, alasajettavien liiketoimintojen liiketulos, liiketoimintojen tai niiden osien luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot, uudelleenjärjestely-, tehostamis- ja sopeuttamistoimiiin liittyvät erät sekä konsernin johtoryhmän sopimuksista aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset, hankintahinnan kohdistamisesta johtuvien käypää arvoa koskevien oikaisujen vaikutukset, kuten hankitun vaihto-omaisuuden käypää arvoa koskevat oikaisut ja poistot hankittujen aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja koskevista oikaisuista, jotka liittyvät IFRS 3:n mukaiseen liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitokäsittelyyn, jota nimitetään hankintahinnan kohdistamiseksi (PPA). YIT on 1.1.2022 täsmentänyt oikaisuerien määritelmää siten, että niissä huomioidaan uudelleenjärjestely-, tehostamis- ja sopeuttamistoimiin liittyvien erien lisäksi konsernin johtoryhmän sopimuksista aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset.

Avainluku	Määritelmä	Miksi YIT esittää avainluvun
Sitoutunut pääoma	Sitoutunut pääoma sisältää aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä, sijoitukset, vaihto-omaisuuden, myyntisaamiset ja muut korottomat liiketoimintaan liittyvät saamiset yhteensä, josta on vähennetty varaukset, saadut ennakkomaksut asiakassopimuksiin perustuviin velkoihin liittyen, muut asiakassopimuksiin perustuvat velat ja muut korottomat velat lukuun ottamatta veroihin, voitonjakoon ja rahoitukseen liittyviä eriä. Sitoutunut pääoma lasketaan segmenttien yhteenlasketusta sitoutuneesta pääomasta.	Sitoutunut pääoma kuvaa segmentin operatiiviseen liiketoimintaan sitoutunutta pääomaa.
Korolliset velat	Pitkä- ja lyhytaikaiset rahoitusvelat, jotka sisältävät vuokrasopimusvelat.	Korolliset velat on mittari, joka osoittaa YIT:n velkarahoituksen kokonaismäärää.
(Korollinen) nettovelka	Korolliset velat, joista on vähennetty rahavarat ja korolliset saamiset.	Korollinen nettovelka on mittari, joka osoittaa YIT:n velkarahoituksen nettomäärää.
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma yhteensä / varat yhteensä, joista on vähennetty saadut ennakot asiakassopimuksiin perustuviin velkoihin liittyen sekä muut asiakassopimuksiin perustuvat velat.	Omavaraisuusaste on keskeinen mittari oman pääoman suhteellisesta käyttämisestä varojen rahoittamiseen.
Velkaantumisaste, %	Korolliset velat, joista on vähennetty rahavarat ja korolliset saamiset / oma pääoma yhteensä.	Velkaantumisaste on yksi YIT:n keskeisistä pitkän aikavälin taloudellisista tavoitteista. Tunnusluku auttaa ymmärtämään, kuinka paljon velkaa YIT käyttää varojensa rahoitukseen suhteessa oman pääomansa arvoon.
Oman pääoman tuotto, %	Katsauskauden tulos, rullaava 12 kk / oma pääoma yhteensä keskimäärin.	Tunnusluku kuvaa YIT:n suhteellista kannattavuutta.
Sitoutuneen pääoman tuotto, segmentit yhteensä (ROCE), %, rullaava	Rullaava 12 kk oikaistu liikevoitto / segmenttien sitoutunut pääoma keskimäärin kauden aikana. (YIT on 1.1.2020 muuttanut tunnuslukua siten, että tunnusluvussa huomioidaan taseen vuokrasopimukset.)	Sitoutuneen pääoman tuottoprosentti on yksi YIT:n keskeisistä pitkän aikavälin taloudellisista tavoitteista. Tunnusluku kuvaa segmenttien suhteellista kannattavuutta eli sitoutuneelle pääomalle saatua tuottoa.
Liiketoiminnan rahavirta investointien jälkeen	Liiketoiminnan rahavirta, johon on lisätty investointien rahavirta.
Käyttöomaisuus- investoinnit	Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. (YIT on 1.7.2020 muuttanut tunnuslukua siten, että tunnusluvussa huomioidaan vuokrasopimuksiin liittyvät investoinnit.)

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

54YIT 2023 Vuosikatsaus

Avainluku	Määritelmä	Miksi YIT esittää avainluvun
Oma pääoma/osake	Oma pääoma / osakkeiden ulkona olevalla lukumäärällä kauden lopussa.
Nettovelka/ oikaistu käyttökate, rullaava 12 kk	Nettovelka / 12 kuukauden rullaava oikaistu liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia. (YIT on 1.1.2020 muuttanut tunnuslukua siten, että tunnusluvussa huomioidaan taseen vuokrasopimukset. Tunnusluvussa on jätetty huomioimatta käyttökate lopetettujen toimintojen osalta.)	Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen kertoo sijoittajille yhtiön velanhoitokyvystä.
Tilauskanta	Osittain täytetyille tai kokonaan täyttämättä oleville suoritevelvoitteille kohdistettu transaktiohinta sekä myymättömien omaperusteisten hankkeiden arvioitu transaktiohinta.	Tilauskanta esittää kaikkien projektien arvioitua tulevaa transaktiohintaa.
Korkokate	Oikaistu liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia / (Nettorahoituskulut - valuuttakurssierot, netto), rullaava 12 kuukautta.	Korkokate kertoo sijoittajille yhtiön velanhoitokyvystä.
Osakekannan markkina-arvo	Osakkeiden lukumäärä vähennettynä omilla osakkeilla kerrottuna tilinpäätöspäivän pörssikurssilla osakelajeittain.
Osakkeen keskikurssi	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto kauden aikana jaettuna vaihdettujen osakkeiden lukumäärä kauden aikana.
Osakekohtainen tulos	Katsauskauden tulos jaettuna laimentamattomien ulkona olevien osakkeiden painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana.
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot	Jatkuvien toimintojen katsauskauden tulos jaettuna laimentamattomien ulkona olevien osakkeiden painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana.
Osakekohtainen tulos, laimennettu	Katsauskauden tulos jaettuna ulkona olevien osakkeiden painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana, huomioiden laimennusvaikutukset.
Osinko/tulos (%)	Osakekohtainen osinko jaettuna osakekohtaisella tuloksella.
Efektiivinen osinkotuotto (%)	Osakekohtainen osinko jaettuna osakkeen päätöskurssilla 31.12.
Hinta/voitto-suhde (P/ E-luku)	Osakkeen päätöskurssi 31.12. jaettuna osakekohtaisella tuloksella.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

55YIT 2023 Vuosikatsaus

TÄSMÄYTYSLASKELMAT TIETYISTÄ AVAINLUVUISTA

OIKAISTUN LIIKEVOITON TÄSMÄYTYS

Milj. euroa	2023	2022
Liikevoitto (IFRS)	51	102
Oikaisuerät
Liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot ja -tappiot	-47	—
Käyvän arvon muutokset määräysvallattomien omistajien osuuden lunastusvelvoitteessa	—	2
Uudelleenjärjestely-, tehostamis- ja sopeuttamistoimiin liittyvät erät sekä konsernin johtoryhmän sopimuksista aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset	20	1
Oikeudenkäynnit	—	-2
Liikevoitto alas ajettavista liiketoiminnoista	17	1
Vaihto-omaisuuden käypää arvoa koskeva PPA-oikaisu1	—	—
Hankintahinnan kohdistamiseen liittyvät PPA-poistot ja arvonalentumiset1	1	6
Oikaisuerät yhteensä	-10	8
Oikaistu liikevoitto	41	110

1PPA viittaa sulautumiseen liittyviin käyvän arvon oikaisuihin.

OIKAISTUN KÄYTTÖKATTEEN TÄSMÄYTYS, RULLAAVA 12 KK

Milj. euroa	2023	2022
Oikaistu liikevoitto	41	110
Poistot ja arvonalentumiset	29	33
Hankintahinnan kohdistamiseen liittyvät PPA-poistot ja arvonalentumiset	-1	-6
Uudelleenjärjestely-, tehostamis- ja sopeuttamistoimiin liittyvät erät sekä konsernin johtoryhmän sopimuksista aiheutuvat kertaluonteiset kustannukset	-1	—
Oikaistu käyttökate	68	137

TILAUSKANNAN TÄSMÄYTYS

Milj. euroa	2023	2022
Osittain täytetyt tai kokonaan täyttämättä olevat suoritevelvoitteet	2 345	2 671
Myymättömät omaperusteiset hankkeet	812	1 031
Tilauskanta	3 157	3 702

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

56YIT 2023 Vuosikatsaus

Konsernitilinpäätös

	Konsernin tuloslaskelma	58	15 Muut aineettomat hyödykkeet ja liikearvo	94
	Konsernin laaja tuloslaskelma	58	16 Vuokrasopimukset	96
	Konsernitase	59	17 Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä	100
	Konsernin rahavirtalaskelma	60	18 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset	105
	Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	61	19 Laskennalliset verosaamiset ja -velat	105
	Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	63	20 Vaihto-omaisuus	108
	1 Yleiset laatimisperiaatteet	63	21 Myyntisaamiset ja muut saamiset	109
	2 Aikaisempien kausien oikaisut	66	22 Rahavarat	109
	3 Segmenttitiedot	67	23 Oma pääoma	110
	4 Asiakassopimukset	71	24 Eläkevelvoitteet	110
	5 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot	79	25 Varaukset	113
	6 Myytävänä olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot	79	26 Korolliset rahoitusvelat	114
	7 Liiketoiminnan muut tuotot	83	27 Ostovelat ja muut velat	115
	8 Liiketoiminnan muut kulut	83	28 Johdannaisinstrumentit	116
	9 Työsuhde-etuudet ja henkilöstömäärä	84	29 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin	117
	10 Johdon palkat ja palkkiot	87	30 Rahoitusriskien hallinta	123
	11 Rahoitustuotot ja -kulut	89	31 Ehdolliset velat ja varat sekä vastuusitoumukset	129
	12 Tuloverot	89	32 Tytäryritykset	130
	13 Osakekohtainen tulos	91	33 Lähipiiritapahtumat	131
	14 Aineelliset hyödykkeet	91	34 Myöhemmin voimaan tulevat IFRS-tilinpäätösstandardit, tulkinnat ja standardeihin tehdyt muutokset	131
			35 Tilikauden jälkeiset tapahtumat	132

Tapiolan Tuultenristi, Smart Building liike- ja toimistotalo, Espoo

KONSERNIN TULOSLASKELMA

Milj. euroa	Liite	2023	2022
Liikevaihto	3, 4	2 163	2 403
Liiketoiminnan muut tuotot	7	57	17
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos		-47	174
Valmistus omaan käyttöön		—	—
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö		-353	-505
Ulkopuoliset palvelut		-1 234	-1 415
Henkilöstökulut	9	-310	-352
Liiketoiminnan muut kulut	8	-207	-206
Rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset	29	-1	9
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	17	13	11
Poistot ja arvonalentumiset	14,15,16	-29	-33
Liikevoitto		51	102
Rahoitustuotot		5	9
Kurssierot (netto)		-5	-9
Rahoituskulut		-56	-28
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	11	-56	-28
Tulos ennen veroja		-5	74
Tuloverot	12	8	-11
Katsauskauden tulos, jatkuvat toiminnot		3	63
Katsauskauden tulos, lopetetut toiminnot	6	—	-438
Katsauskauden tulos		3	-375
Katsauskauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		3	-375
Määräysvallattomille omistajille			—
Yhteensä		3	-375
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu tulos/osake, euroa
Laimentamaton	13	-0,01	-1,82
Laimennettu	13	-0,01	-1,82
Laimentamaton,  jatkuvat toiminnot	13	-0,01	0,28
Laimentamaton, lopetetut toiminnot	13	—	-2,09
Laimennettu,  jatkuvat toiminnot	13	-0,01	0,28
Laimennettu, lopetetut toiminnot	13	—	-2,09

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

Milj. euroa	Liite	2023	2022
Katsauskauden tulos		3	-375
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset verojen jälkeen		-3	3
Muuntoerojen muutos, jatkuvat toiminnot		4	2
Muuntoerojen muutos, lopetetut toiminnot			27
Tuloslaskelmaan siirretyt muuntoerot, lopetetut toiminnot	6	—	253
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä		2	285
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos verojen jälkeen		—	—
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi yhteensä		—	—
Katsauskauden muun laajan tuloksen erät yhteensä		2	285
Katsauskauden laaja tulos, jatkuvat toiminnot		5	67
Katsauskauden laaja tulos, lopetetut toiminnot			-157
Katsauskauden laaja tulos		5	-91
Katsauskauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		5	-91
Määräysvallattomille omistajille			—
Yhteensä		5	-91

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

58YIT 2023 Vuosikatsaus

KONSERNITASE

Milj. euroa	Liite	2023	2022
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	14	22	37
Aineelliset hyödykkeet, vuokratut	16	60	68
Liikearvo	15	248	249
Muut aineettomat hyödykkeet	15	3	4
Osuudet osakkuus - ja yhteisyrityksissä	17	77	72
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset	18	214	218
Korolliset saamiset	21	62	56
Myyntisaamiset ja muut saamiset	21	73	43
Laskennalliset verosaamiset	19	49	30
Pitkäaikaiset varat yhteensä		807	778
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	20	1 417	1 426
Vaihto-omaisuus, vuokrattu	16. 20	192	205
Myyntisaamiset ja muut saamiset	21	255	273
Korolliset saamiset	21	12	—
Tuloverosaamiset		2	3
Rahavarat	22	128	206
Lyhytaikaiset varat yhteensä		2 006	2 114
Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät	6	18
Varat yhteensä		2 832	2 892

Milj. euroa	Liite	2023	2022
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	23
Osakepääoma		150	150
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		553	553
Omat osakkeet		-8	-8
Muuntoerot		5	1
Arvonmuutosrahasto		1	4
Kertyneet voittovarat		44	84
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		746	783
Hybridilaina	23	99	99
Oma pääoma yhteensä		845	883
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	19	4	9
Eläkevelvoitteet	24	3	3
Varaukset	25	87	88
Korolliset velat	26	328	288
Vuokrasopimusvelat	2, 16, 26	240	235
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot	4	5	1
Ostovelat ja muut velat	27	29	29
Pitkäaikaiset velat yhteensä		695	653
Lyhytaikaiset velat
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot	4	248	276
Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat	4	10	82
Ostovelat ja muut velat	27	535	576
Tuloverovelat		5	16
Varaukset	25	54	51
Korolliset velat	26	414	336
Vuokrasopimusvelat	2, 16, 26	16	19
Lyhytaikaiset velat, yhteensä		1 282	1 356
Myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin liittyvät velat	6	11
Velat yhteensä		1 987	2 009
Oma pääoma ja velat yhteensä		2 832	2 892

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

59YIT 2023 Vuosikatsaus

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Milj. euroa	Liite	2023	2022
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos		3	-375
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset	14,15,16	29	34
Muut oikaisut		—	175
Rahoitustuotot ja -kulut	11	56	47
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot		-50	228
Verot		-8	19
Oikaisut yhteensä		28	503
Käyttöpääoman muutokset
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos		17	-19
Vaihto-omaisuuden muutos		21	-257
Lyhytaikaisten velkojen muutos		-121	-50
Käyttöpääoman muutos yhteensä		-83	-326
Maksetut korot		-57	-36
Muut rahoituserät		-13	-32
Saadut korot		4	3
Saadut osingot		—	—
Maksetut verot		-21	-16
Liiketoiminnan nettorahavirta		-139	-279
Investointien rahavirrat
Tytäryhtiöiden hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla		—	-4
Tytäryhtiöiden myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla		10	-14
Osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten hankinta		-6	-26
Osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten myynti		2	29
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin		-4	-5
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin		—	—
Aineellisten hyödykkeiden luovutustulot		2	3
Aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		—	—
Investoinnit muihin sijoituksiin		—	—
Luovutustulot muista sijoituksista		11	—
Saadut osingot (osakkuusyhtiöistä ja yhteisyrityksistä)		4	16
Korollisten saamisten muutos	21	-16	-3
Investointien nettorahavirta		2	-6
Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen		-137	-285

Milj. euroa	Liite	2023	2022
Rahoituksen rahavirrat
Pitkäaikaisten lainojen nostot	26	360	18
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	26	-310	—
Lyhytaikaisten lainojen nostot	26	326	409
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	26	-260	-273
Vuokrasopimusvelkojen maksut	26	-22	-21
Maksetut osingot	23	-38	-34
Rahoituksen nettorahavirta		57	100
Rahavarojen muutos		-81	-185
Rahavarat tilikauden alussa		206	389
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		2	2
Rahavarat tilikauden lopussa	22	128	206

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

60YIT 2023 Vuosikatsaus

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Milj. euroa	Liite	Osakepääoma	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muuntoerot	Arvonmuutos- rahasto	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön omistajille kuuluva omapääoma	Hybridilaina	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2023		150	553	1	4	-8	84	783	99	883
Katsauskauden tulos							3	3		3
Rahavirran suojaukset verojen jälkeen					-3			-3		-3
Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos verojen jälkeen							—	—		—
Muuntoerojen muutos				4				4		4
Tuloslaskelmaan siirretyt muuntoerot				—				—		—
Kauden laaja tulos yhteensä				4	-3		3	5		5
Osingonjako	23						-38	-38		-38
Osakepalkitseminen	9						1	1		1
Omien osakkeiden luovutus	23					—		—		—
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä						0	-37	-37		-37
Hybridilainan korot ja kulut verojen jälkeen							-6	-6		-6
Oma pääoma 31.12.2023		150	553	5	1	-8	44	746	99	845

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

61YIT 2023 Vuosikatsaus

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Milj. euroa	Liite	Osakepääoma	Vararahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muuntoerot	Arvonmuutosra hasto	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön omistajille kuuluva omapääoma	Määräys- vallattomien omistajien osuus	Hybridilaina	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022		150	1	553	-281	0	-10	501	915	3	99	1 017
Katsauskauden tulos								-375	-375	—		-375
Rahavirran suojaukset verojen jälkeen						3			3			3
Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos verojen jälkeen								—	—			—
Muuntoerojen muutos	23				29				29	—		29
Tuloslaskelmaan siirretyt muuntoerot	23				253				253			253
Kauden laaja tulos yhteensä					282	3		-376	-91	0		-91
Osingonjako	23							-33	-33			-33
Osakepalkitseminen	9							—	—			—
Omien osakkeiden luovutus	23						2		2			2
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä							2	-33	-31			-31
Hybridilainan korot ja kulut verojen jälkeen								-8	-8			-8
Muut muutokset			-1	—					-2	-3		-4
Oma pääoma 31.12.2022		150	—	553	1	4	-8	84	783	—	99	883

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

62YIT 2023 Vuosikatsaus

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. YLEISET LAATIMISPERIAATTEET

Tässä osiossa kuvataan konsernitilinpäätöstä kokonaisuutena koskevat

laatimisperiaatteet. Tilinpäätöksen luettavuutta ja ymmärrettävyyttä parantaakseen YIT

esittää laatimisperiaatteet sitä lähinnä koskevan liitetiedon yhteydessä.

Laatimisperiaatteisiin liittyvä johdon harkinta sekä keskeiset kirjanpidolliset arviot ja

oletukset kuvataan osana sitä koskevaa liitetietoa.

KONSERNIN PERUSTIEDOT

YIT on suurin suomalainen rakennusalan palveluja tarjoava yhtiö. YIT kehittää ja rakentaa

asuntoja ja asumisen palveluja, toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi YIT on vaativan

infrarakentamisen erikoisosaaja. Jatkuvien toimintojen markkina-alueita ovat Suomi, Viro,

Liettua, Latvia, Tšekki, Slovakia ja Puola. YIT kertoi tammikuussa 2024 Ruotsin

liiketoiminnan alasajosta. Käynnissä olevat projektit arvioidaan saatavan päätökseen

vuoteen 2027 mennessä.

Vuoden 2023 toisesta neljänneksestä alkaen YIT:llä on kolme raportoitavaa segmenttiä:

Asuminen, Toimitilat ja Infra. Vuonna 2022 myydyt Venäjän liiketoiminnot on raportoitu

lopetettuina liiketoimintoina.

Konsernin emoyhtiö on YIT Oyj. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki (Suomi) ja sen

rekisteröity osoite on Panuntie 11, 00620 Helsinki, Suomi. Emoyhtiö YIT Oyj:n osakkeet

on listattu Nasdaq OMX Helsinki Oy Helsingin pörssissä.

YIT Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 15. helmikuuta 2024 tämän

konsernitilinpäätöksen julkaistavaksi. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa

yhtiön verkkosivuilta viikosta 8/2024 alkaen.

LAATIMISPERUSTA

Konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan unionissa käyttöön hyväksyttyjen

kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti.

Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja sen nojalla

annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa n:o 1606/2002 säädetyn menettelyn

mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä tilinpäätösstandardeja ja niistä annettuja

tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-

tilinpäätösstandardeja täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten

mukaiset. Liitetiedot muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. Konsernitilinpäätös

esitetään euroissa, joka on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta.

Tilinpäätöksessä tiedot esitetään miljoonina euroina, mutta tietoja esitetään tarvittaessa

tarkemmin, jos oikean kuvan antaminen sitä edellyttää. Tilinpäätös on laadittu

alkuperäisiin hankintamenoihin perustuen lukuun ottamatta jäljempänä esitettyjä eriä,

jotka on sovellettavien standardien mukaisesti arvostettu käypään arvoon.

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEIDEN

SOVELTAMISEEN LIITTYVÄ JOHDON HARKINTA

SEKÄ KESKEISET KIRJANPIDOLLISET ARVIOT JA

OLETUKSET

Tilinpäätöstä laadittaessa johto on joutunut tekemään tulevaisuuteen kohdistuvia

kirjanpidollisia arvioita ja oletuksia sekä harkintaan perustuvia päätöksiä tilinpäätöksen

laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Nämä arviot ja päätökset voivat vaikuttaa

raportointikaudella kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä

esitettyihin ehdollisiin eriin. Arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen,

käsitykseen markkinatilanteesta ja muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden

katsotaan olevan järkeviä tilinpäätöksen laatimishetkellä. On mahdollista, että toteumat

poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvioista ja oletuksista niihin liittyvän

epävarmuuden vuoksi siitä huolimatta, että ne perustuvat parhaaseen tietämykseen sekä

ajantasaiseen tietoon. Tilinpäätöksen osa-alueet, joihin sisältyy tavanomaista

suuremmassa määrin harkintaa, tai joihin liittyvät olettamukset ja arviot ovat

konsernitilinpäätöksen kannalta merkittäviä, ovat alla kuvatut. Johdon käyttämää

harkintaa, arvioita ja olettamuksia on kuvattu tarkemmin osana siihen kuuluvaa liitetietoa.

Osa-alue
Konsolidointi	Vallan arviointi konsolidointipäätöksiä tehtäessä
Asiakassopimukset	Myyntituottojen arvostaminen ja kirjaaminen, omaperusteinen asuinrakentaminen Suomessa
Liikearvo	Arvonalennustestauksissa käytetyt arviot ja olettamukset
Liiketoimintojen myynnit	Ehdollisen vastikkeen arvioiminen
Laskennalliset verosaamiset ja -velat	Laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyys
Vuokrasopimukset	Vuokrasopimusten arvostaminen ja kirjaaminen
Vaihto-omaisuus	Vaihto-omaisuuden arvostaminen
Eläkevelvoitteet	Eläke-etuuksien laskennassa käytetyt olettamukset
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset	Oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvostaminen
Varaukset	Varausten todennäköisyys ja määrä

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

63YIT 2023 Vuosikatsaus

KONSOLIDOINTIPERIAATTEET

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö YIT Oyj:n sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa konsernilla

on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä, kun sillä on äänimäärästä joko

suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 % tai sillä on muutoin määräysvalta.

Määräysvallalla tarkoitetaan sitä, että YIT olemalla osallisena sijoituskohteessa altistuu

muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu muuttuvaan tuottoon ja YIT pystyy vaikuttamaan

tähän tuottoon käyttämällä valtaansa. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen

kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan.

Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa. Hankintaan välittömästi liittyvät menot

kirjataan kuluksi toteutuessaan.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä

sisäinen osingonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöksen yhdistelyssä. Tilikauden voiton

jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään

tuloslaskelmassa.

Osakkuus- ja yhteisyritykset

Osakkuusyhtiöt ovat yhtiöitä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, muttei

määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta on oikeus osallistua

sijoituskohteen talouden ja toiminnan periaatteita koskevaan päätöksentekoon, mutta se

ei ole kyseisiä periaatteita koskevaa määräysvaltaa eikä yhteistä määräysvaltaa.

Tyypillisesti huomattavan vaikutusvallan katsotaan syntyvän silloin kun konsernilla on   

20 % tai enemmän yrityksen äänivallasta, mutta ei määräysvaltaa. Myös YIT:n

liiketoiminnallinen suhde (esimerkiksi rakentaminen) sijoituskohteen kanssa voi tuottaa

huomattavaa vaikutusvaltaa. Mikäli YIT:llä on olennaisen liiketoiminnallisen suhteen kautta

huomattava vaikutusvalta sijoituskohteessa, huomattava vaikutusvalta päättyy, kun YIT:n

liiketoiminnallinen suhde (esimerkiksi rakentaminen) sijoituskohteen kanssa päättyy.

Yhteisyrityksiksi luokitellaan yritykset, joissa konsernilla on yhteinen määräysvalta toisen

osapuolen tai useamman osapuolen kanssa, ja merkityksellisiä toimintoja koskevat

päätökset vaativat kaikkien hyväksynnän. Luokittelua tehdessään yhtiön johto arvioi

järjestelyn tosiasiallisen päätösluonteen sekä sopimukseen perustuvat oikeudet ja

velvollisuudet.

Osakkuus- ja yhteisyritykset yhdistellään konsernitilinpäätöksessä

pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Pääomaosuusmenetelmässä konsernin

tuloslaskelmaan sisällytetään konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuus- ja

yhteisyritysten tuloksesta. Vastaavasti taseessa esitetään osakkeiden arvona osuus

osakkuus- ja yhteisyritysten omista pääomista mukaan lukien niiden hankinnasta

aiheutuneet liikearvot. Mikäli konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyrityksen tappioista

ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä sen

ylittäviä tappio-osuuksia huomioida, ellei konsernilla ole velvoitteita osakkuus- ja

yhteisyritykseen liittyen.

Konsernin ja sen osakkuus- ja yhteisyrityksen välisistä liiketapahtumista aiheutuvat

sisäiset voitot eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaavasti ja ne realisoituvat

tuloslaskelmaan, kun palvelu tai tuote siirtyy pois konsernin vaikutusvallasta, sijoituskohde

myydään tai se luokitellaan oman pääoman ehtoiseksi sijoitukseksi esimerkiksi

huomattavan vaikutusvallan päätyttyä.

Konsernin ja sen osakkuus- ja yhteisyritysten välisistä transaktioista aiheutuvia

realisoitumattomia tappioita ei eliminoida. Osakkuus- ja yhteisyritysten noudattamat

tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin

noudattamia periaatteita.

Yhteiset toiminnot

YIT:n tyypillisiä yhteisiä toimintoja ovat työyhteenliittymät ja konsortiot. Työyhteenliittymä

ei ole riippumaton juridinen entiteetti, vaan sen osapuolena olevalla yhtiöllä on

sopimuksen mukainen suora vastuu sen toiminnasta ja velvoitteista. Konsortio ei ole

juridinen entiteetti. Sopimusoikeudellisesti konsortion osapuolet ovat yhteisvastuullisesti

vastuussa asiakkaaseen nähden. Myös keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt, joista YIT

omistaa alle 100 %, käsitellään yhteisinä toimintoina. YIT sisällyttää

konsernitilinpäätökseen osuutensa yhteisten toimintojen tuotoista, kuluista, varoista ja

veloista sekä rahavirroista.

Määräysvallattomat omistajat

Taseessa määräysvallattomien omistajien osuus sisältyy konsernin oman pääoman

yhteismäärään. Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia käsitellään

kuten konsernin omistajien kanssa toteutuneita.

Kun määräysvallattomilta omistajilta hankitaan osakkeita, hankintahinnan ja tytäryhtiön

nettovarallisuuden erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden

myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan. Kun määräysvalta

lakkaa, mahdollinen jäljelle jäävä omistusosuus arvostetaan määräysvallan

menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.

Lisäksi mahdollisia aiemmin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään

realisoituneina ja ne siirretään tulosvaikutteisiksi. Jos omistusosuus vähenee niin, että

määräysvalta kuitenkin edelleen säilyy, vain tämä suhteellinen osuus aiemmin laajan

tuloksen eriin kirjatuista määristä siirretään määräysvallattomille omistajille kuuluvaan

omaan pääomaan.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

VALLAN ARVIOINTI KONSOLIDOINTIPÄÄTÖKSIÄ TEHTÄESSÄ

YIT toteuttaa omaperusteisten hankkeiden lisäksi hankkeita myös yhdessä muiden

osapuolien kanssa työyhteenliittymän, yhtiön tai muun yhteisen järjestelyn kautta.

Määritelläkseen kirjanpidollisen käsittelytavan (tytäryhtiö, yhteisyritys, yhteinen toiminto,

osakkuusyritys vai oman pääoman ehtoinen sijoitus), YIT:n johto käyttää harkintaa

arvioidessaan keskeisiä vallan elementtejä (muun muassa yhtiön

päätöksentekomekanismeja, juridista rakennetta sekä järjestelyjen rahoitusta) ja niiden

vaikutusta konsolidointiin.

ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUKSET

Taustoitus

Rakentamisella ja rakennetun ympäristön käytöllä on merkittäviä ilmastovaikutuksia.

Rakennuksen elinkaaripäästöt muodostuvat rakennuksessa käytettävistä materiaaleista,

itse rakentamisesta, rakennuksen käyttövaiheesta sekä sen korjaamisesta, purkamisesta

tai muuntamisesta. Käyttövaiheen energiankulutus vastaa YIT:n arvioon perustuen noin

53 % koko asuinrakennuksen elinkaaren päästöistä ja rakennusmateriaalien osuus 37 %.

Sitoumukset

YIT sitoutui marraskuussa 2021 Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi) rajoittaa

ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen Pariisin ilmastosopimuksen mukaisesti.

Kesäkuussa 2023 SBTi validoi YIT:n päästövähennystavoitteet. YIT:n tavoitteena on

vähentää oman toiminnan (Scope 1 ja 2) päästöjä 90 % vuoteen 2030 mennessä ja

arvoketjun päästöjä (Scope 3) 30 % vertailuvuoteen 2019 nähden. YIT on julkaissut

hiilitiekartan, jonka tavoitteena on ohjata toimintaa ja yksilöidä tärkeimmät toimenpiteet,

millä tavoitteet saavutetaan. Päästösitoumuksen osalta ei ole kirjattu varauksia, koska

kirjaamisen kriteerit eivät täyty.

Riskit

YIT on tunnistanut ilmastonmuutoksen yhdeksi strategiseksi riskiksi. Ilmastonmuutos voi

aiheuttaa sekä fyysisiä että siirtymäriskejä YIT:lle. Fyysiset riskit kuten sadannan

lisääntyminen, tulvat ja pidentyneet hellejaksot voivat aiheuttaa hankkeiden viivästymistä

ja kasvattaa kustannuksia. Siirtyminen vähähiilisyyteen puolestaan voi aiheuttaa teknisiä,

taloudellisia, markkina ja maineriskejä YIT:lle. On mahdollista, että lainsäädännön ja

asiakkaiden vaatimukset rakentamisessa muuttuvat nopeasti.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

64YIT 2023 Vuosikatsaus

Riskejä ja niiden hallintaa on kuvattu tarkemmin hallituksen toimintakertomuksessa

kohdassa Riskit ja riskienhallinta.

Riskien vaikutus tilinpäätökseen

Yllä kuvatuilla riskeillä voi toteutuessaan olla taloudellisia vaikutuksia. YIT on tunnistanut

seuraavia tilinpäätöksen osa-alueita, joihin riskeillä voisi olla vaikutusta: vaihto-omaisuus,

liikearvo ja projektilaskenta. Näiden lisäksi YIT:llä on oman pääoman ehtoinen sijoitus

Tripla Mall Ky:öön, joka on yksittäinen merkittävä kiinteistösijoitus YIT:n taseessa. YIT:n

näkemyksen mukaan sijoitukseen ei liity fyysisiä tai siirtymäriskejä, koska Mall of Tripla on

vuonna 2019 valmistunut LEED Platinum sertifioitu kohde, jolla on B energialuokka.

YIT:n vaihto-omaisuus koostuu pääosin asumiseen liittyvästä tonttivarannosta, rakenteilla

olevista kohteista sekä valmiista huoneistoista ja kiinteistöistä. Vaihto-omaisuuden

mahdollista arvonalentumista arvioidaan säännöllisesti vertaamalla hankintamenoa

nettorealisointiarvoon. YIT arvioi rakentamiseen käytettävien tonttien nettorealisointiarvoa

ensisijaisesti osana rakentamisprojektia. Rakentamisprojektien nettorealisointiarvoon voi

vaikuttaa tekijöitä, kuten esimerkiksi päästörajoitusvaatimukset rakennusluvan saamiseksi

tai tulvat. Mainituilla riskeillä voi olla vaikutusta yksittäisten rakentamisprojektien

kannattavuuteen. Tilinpäätöshetkellä ei tehty arvonalentumiskirjauksia

ilmastonmuutokseen liittyvien riskien takia.

Liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetyissä rahavirtaennusteissa keskeiset

olettamukset liittyvät erityisesti yllä kuvattuihin asuntorakentamisen yksittäisten projektien

kannattavuuteen vaikuttaviin seikkoihin sekä YIT:n omiin päästövähennyksiin liittyviin

toimenpiteisiin. Asuinrakentamisen omaperusteisten hankkeiden suunnittelussa

huomioidaan hankekohtaisesti hiilitiekartan toimenpiteitä, kuten vähähiiliset

rakennusmateriaalit sekä energiatehokkaat ratkaisut.

YIT:n liiketoiminta on projektiluonteista ja projektien kustannusennusteita päivitetään

säännöllisesti reflektoiden riskejä. Monet ilmastonmuutokseen liittyvistä riskeistä ovat

projektitason riskejä, jotka ovat riippuvaisia muun muassa alueen maantieteellisistä

ominaispiirteistä ja ympäröivästä ympäristöstä. 

ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISET

LIIKETAPAHTUMAT

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä

käyttäen tapahtumapäivän kurssia, tai jos erät on arvostettu uudelleen, arvostuspäivän

kurssia. Kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät liiketapahtumiin liittyvistä maksuista ja

ulkomaan rahan määräisten varojen ja velkojen muuttamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin,

merkitään tuloslaskelmaan. Tavanomaisesta liiketoiminnasta aiheutuvat valuuttakurssierot

kirjataan niitä vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle, ja rahoitustransaktioista johtuvat

valuuttakurssierot esitetään tuloslaskelmassa omana eränään rahoitustuotoissa ja -

kuluissa. Ei-monetaariset erät arvostetaan pääasiassa tapahtumapäivän kurssiin.

Käypään arvoon arvostettavien ei-monetaaristen erien kurssimuutos arvostetaan osana

käyvän arvon muutosta.

Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminen

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi käyttäen

raportointijakson kuukausittaisten keskikurssien keskiarvokurssia. Taseet muunnetaan

euroiksi tilikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen

eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan oman

pääoman muuntoeroihin.

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä

valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta

(toimintavaluutta).

Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten ja niiden kaltaisiksi luokiteltujen erien

muuntamisesta ja tällaisten nettosijoitusten suojaamiseksi määritetyistä instrumenteista

syntyvät kurssierot kirjataan oman pääoman muuntoeroihin. Kun liiketoiminnasta

luovutaan, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -

tappiota.

Vuositilinpäätöksen laadinnassa käytetyt olennaisimmat

valuuttakurssit

		Keskikurssit		Tasekurssit
		1–12/23	1–12/22	12/23	12/22
1 EUR =	CZK	24,0030	24,5616	24,7240	24,1160
	PLN	4,5406	4,6856	4,3395	4,6808
	SEK	11,4739	10,6278	11,0960	11,1218
	NOK	11,4260	10,1019	11,2405	10,5138

UUSIEN STANDARDIEN, STANDARDIEN

MUUTOSTEN TAI TULKINTOJEN SOVELTAMINEN

1.1.2023 ALKAEN

1.1.2023 voimaan tulleilla muutoksilla ei ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

VENÄJÄN HYÖKKÄYS UKRAINAAN

Johdon harkinta ja arviot -osioissa on kuvattu ne keskeiset tilinpäätöksen osa-alueet,

joihin sisältyy tavanomaista suuremmassa määrin harkintaa tai joihin liittyvät olettamukset

ja arviot ovat YIT:n tilinpäätöksen kannalta merkittäviä. Tätä harkintaa tehtäessä johto

arvioi jatkuvasti, miten Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa olettamuksiin ja arvioihin.

Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan ei tällä hetkellä odoteta olevan sellaisia suoria

vaikutuksia YIT:n taloudelliseen suoriutumiseen, jotka vaatisivat olennaisia oikaisuja

taseen kirjanpitoarvoihin. Siitä huolimatta YIT:n johto seuraa jatkuvasti

markkinaindikaattoreita ja arvioituja tulevaisuuden rahavirtoja, jotka vaikuttavat sijoitusten

käyvän arvon arvostukseen sekä muiden omaisuuserien kirjanpitoarvoihin.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

65YIT 2023 Vuosikatsaus

2. AIKAISEMPIEN KAUSIEN OIKAISUT

OIKAISU RAPORTOITUIHIN

TONTTIVUOKRASOPIMUKSIIN

YIT on täydentänyt IFRS 16 vuokrasopimusten soveltamisalaan kuuluvia sopimuksia.

Täydennystä vastaava oikaisu on tehty vuoden 2022 vertailulukujen osalta vaihto-

omaisuudessa raportoitujen tonttivuokrasopimusten tasearvoon sekä niihin liittyvien

vuokrasopimusvelkojen tasearvoon. Kaikki oikaisut liittyvät Asuminen-segmenttiin.

Oikaisut kuvataan alla olevassa taulukossa.

Milj. euroa	2022	Oikaisu	Oikaistu 2022
Vaihto-omaisuus, vuokrattu	158	47	205
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä	783	—	783
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	189	47	235
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat	19	—	19

TALOUDELLISTEN TIETOJEN OIKAISEMINEN

VUODELTA 2022 ORGANISAATIORAKENTEEN

MUUTOKSEN SEURAUKSENA

YIT julkaisi 20.6.2023 oikaistuja taloudellisia tietoja vuodelta 2022 organisaatiorakenteen

muutoksen seurauksena. Uusi segmenttirakenne astui voimaan 1.4.2023 ja se koostuu

kolmesta liiketoimintasegmentistä: Asuminen, Toimitilat ja Infra. Entisen Kiinteistökehitys-

segmentin toiminnot on jaettu muihin segmentteihin ja konsernitoimintoihin.

VUOKRASOPIMUSVELAN ESITTÄMISTAPAAN

LIITTYVÄ OIKAISU TASEELLA

YIT oikaisi pitkä- ja lyhytaikaisen vuokrasopimusvelan esittämistapaa taseella. Alla

olevassa taulukossa kuvataan oikaistut saldot vuodelle 2022.

Milj. euroa	2022	Oikaisu	Oikaistu 2022
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	168	21	189
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat	40	-21	19

RAHAVIRTALASKELMAN ESITTÄMISTAPAAN

LIITTYVÄ OIKAISU

YIT oikaisi rahavirtalaskelman esittämistapaa liittyen investointien ja rahoituksen

rahavirtoihin. Korollisten saamisten muutokset, joka aikaisemmin esitettiin osana

rahoituksen rahavirtaa, esitetään investointien rahavirrassa. Alla olevassa taulukossa

kuvataan oikaistut saldot vuodelle 2022.

Milj. euroa	2022	Oikaisu	Oikaistu 2022
Investointien nettorahavirta	-2	-3	-6
Rahoituksen nettorahavirta	96	3	100

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

66YIT 2023 Vuosikatsaus

3. SEGMENTTITIEDOT

LAATIMISPERIAATE

YIT:llä on kolme raportoitavaa segmenttiä: Asuminen, Toimitilat ja Infra. YIT esittää

segmenttitiedot tavalla, joka on yhteneväinen konsernin johtoryhmälle raportoidun

sisäisen raportoinnin kanssa. Konsernin johtoryhmä on YIT:n ylin operatiivinen

päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdentamisesta liiketoiminta-alueille ja niiden

tuloksen arvioimisesta.

Konserni- ja segmenttiraportointi laaditaan IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti.

Konsernin johtoryhmälle raportoidaan säännöllisesti toimialakohtainen liikevaihto, poistot

ja arvonalentumiset sekä liikevoitto ja oikaistu liikevoitto. Lisäksi raportoidaan

toimialakohtainen sitoutunut pääoma, johon sisältyvät aineelliset ja aineettomat

hyödykkeet, osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä, sijoitukset, vaihto-omaisuus,

myyntisaamiset ja muut korottomat liiketoimintaan liittyvät saamiset, varaukset, saadut

ennakkomaksut asiakassopimuksiin perustuviin velkoihin liittyen, muut

asiakassopimuksiin perustuvat velat ja muut korottomat velat lukuun ottamatta veroihin,

voitonjakoon ja rahoitukseen liittyviä eriä.

SEGMENTTIEN KUVAUKSET

Asuminen-segmentin liiketoiminta koostuu asuntojen ja kokonaisten asuinalueiden

sekä vapaa-ajan asuntojen hankekehittämisestä ja rakentamisesta. Lisäksi YIT tarjoaa ja

kehittää erilaisia asumisen konsepteja. Näiden asiakaslähtöisyyden ja tuottavuuden

parantamiseksi yhtiö kehittää erilaisia asumisen konsepteja. Asuntorakentamisen projektit

ovat pääasiassa omaperusteisia ja kokonaisvastuurakentamisurakoita, jotka ovat

pääsääntöisesti uudisrakentamista, mutta segmentti toteuttaa myös kilpailu-urakoita.

Asiakkaat ovat joko yksityisiä kuluttajia tai sijoittajia. Yksityiset kuluttajat ostavat asunnon

omaperusteisesta asuntorakentamisesta joko omaksi kodikseen tai sijoituskäyttöön, kun

taas sijoittajat ostavat useita asuntoja, kokonaisen asuinrakennuksen tai

asuntohankeportfolion. Segmentin maantieteelliset markkina-alueet ovat Suomessa,

Tšekissä, Slovakiassa, Puolassa, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.

Toimitilat-segmentti toteuttaa toimitilarakentamisen sekä asuinrakentamisen urakoita.

Toimitilahankkeet ovat mm. toimisto-, kauppa-, urheilu-, hotelli-, liike-, logistiikka- ja

teollisuusrakennusten sekä julkisten rakennusten, kuten sairaaloiden, terveys- ja

hyvinvointikeskusten, päiväkoti-, koulu- ja monitoimitalojen uudisrakentamis- ja

korjaushankkeita. Asiakkaita ovat sijoittajat, omistajakäyttäjät ja julkiset tilaajat. Pääosa

projekteista on yhteistoiminnallisia projektinjohtourakoita, KVR

(kokonaisvastuurakentaminen)-urakoita, alliansseja, elinkaari- tai PPP (Public Private

Partnership) -hankkeita, jotka voivat olla sekä uudis- että korjausrakentamishankkeita.

Segmentti vastaa elinkaarikohteiden käytettävyydestä, energiatehokkuudesta ja

ylläpidosta sopimuksen mukaan. Lisäksi Toimitilat-segmentti suunnittelee ja toteuttaa

hybridihankkeita. Korjausrakentamisen palvelut vaihtelevat pienistä pintakorjauksista

rakennusten kokonaisvaltaisiin uudistamisiin sekä taloyhtiöiden linjasaneerauksiin.

Toimitilat-segmentillä on myös omaperusteisia toimitilahankkeita, eli yhtiön itse kehittämiä

hankkeita, joita ei välttämättä ole myyty rakentamisen alkaessa, missä segmentti toimii

myös vuokraajana. Segmentin liiketoiminnoista suurin osa on Suomessa, mutta

segmentti toimii myös Virossa, Liettuassa ja Slovakiassa. Slovakiassa segmentti toimii

kiinteistökehittäjänä, Virossa ja Liettuassa myös urakoitsijana sekä toimitila- että

infrarakentamisen hankkeissa. Liettuassa segmentti toimii myös

päällystysliiketoiminnassa.

Infra-segmentti kehittää ja rakentaa asiakkailleen väyliä, teollisuuskohteita ja muuta

infrastruktuuria vihreän siirtymän edistäminen tavoitteenaan. Segmentin palveluihin kuuluu

raitioteiden, radan ja väylien rakentamista ja kunnossapitoa, siltojen rakentamista ja

korjaamista, perustusten rakentamista ja muita maatöitä, vesi- ja rantarakentamista,

maanalaista rakentamista, kuten louhintaa ja rakennusteknisiä töitä, vesihuollon

rakentamista ja urheilutilojen ja pysäköintiratkaisujen toteuttamista. Pääosa projekteista

on alliansseja, projektinjohtourakoita, KVR-urakoita ja maanteiden hoitourakoita.

Infrapalveluiden asiakkaana on usein julkinen sektori, mutta infraa rakennetaan myös

monenlaisille yrityksille, esimerkiksi teollisuudelle. Segmentti toimii Suomessa ja

Ruotsissa.

Muut erät sisältävät konsernin sisäiset palvelut, vuokratuotot ulkoisilta asiakkailta,

konsernitason kohdistamattomat kustannukset sekä konsernin tytäryhtiöiden ja sen

osakkuus- ja yhteisyrityksen välisistä liiketapahtumista aiheutuvat sisäisten katteiden

eliminoinnit. Jos osakkuus- tai yhteisyrityksen omistus raportoidaan toisella kuin

kohdetta tai kohteita rakentavalla segmentillä, eliminoidaan YIT:n omistusosuutta

vastaava liikevaihto ja kustannukset Muut erät -segmentille. Vuoden 2018 sulautumiseen

liittyviä käyvän arvon kohdistuksia ja liikearvoa ei ole kohdistettu segmenttien

sitoutuneeseen pääomaan, vaan ne raportoidaan segmenttien tasolla kohdassa Muut

erät.

MUUTOKSET

Organisaatiorakenteen muutos

YIT on osana vuonna 2023 alkanutta muutosohjelmaa yksinkertaistanut

organisaatiorakennettaan. Uusi organisaatio astui voimaan 1.4.2023 ja se koostuu

kolmesta liiketoimintasegmentistä: Asuminen, Toimitilat ja Infra. Osana

organisaatiorakenteen muutosta, vertailukauden taloudellisia tietoja vuodelta 2022 on

oikaistu.

Organisaatiorakenteen muutoksen merkittävimmät vaikutukset:

Entisen Kiinteistökehitys-segmentin toiminnot on jaettu muihin segmentteihin ja

konsernitoimintoihin osana organisaatiorakenteen muutosta

• Tuulivoiman hankekehitys, joka aiemmin raportoitiin osana Kiinteistökehitys-

segmenttiä, raportoidaan osana Infra-segmenttiä. YIT myi tuulivoima- ja

aurinkoenergian hankekehitysportfolion Eolus Vind AB:lle joulukuussa 2023.

• Omaperusteiset toimitilahankkeet, jotka aiemmin raportoitiin osana

Kiinteistökehitys-segmenttiä, raportoidaan nyt osana Toimitilat-segmenttiä.

• Osakkuus- ja yhteisyrityssijoitukset sekä oman pääoman ehtoiset sijoitukset,

jotka aiemmin raportoitiin osana Kiinteistökehitys-segmenttiä, on jaettu

Asuminen-, Toimitilat- sekä Infra-segmentteihin. YIT:n sijoitus Tripla Mall

Ky:öön raportoidaan nyt osana Toimitilat-segmenttiä.

VAIHTOEHTOISET TUNNUSLUVUT

SEGMENTTIRAPORTOINNISSA

YIT käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja sisäisessä liiketoiminnan ja kannattavuuden

kehitystä koskevassa raportoinnissa ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle eli

konsernin johtoryhmälle. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja tulee tarkastella yhdessä IFRS-

tilinpäätökseen perustuvien tunnuslukujen kanssa. Lisätietoja vaihtoehtoisten

tunnuslukujen laskentakaavoista sekä täsmäytyslaskelmat IFRS tilinpäätösstandardien

mukaisesti laadittuun konsernituloslaskelmaan ja -taseeseen löytyvät hallituksen

toimintakertomuksesta kohdasta Tunnusluvut ja laskentakaavat sekä

Täsmäytyslaskelmat tietyistä avainluvuista.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

67YIT 2023 Vuosikatsaus

LIIKETOIMINTASEGMENTTIEN TALOUDELLISET TIEDOT

2023
Milj. euroa	Asuminen	Toimitilat	Infra	Muut erät	Konserni
Liikevaihto	912	843	437	-30	2 163
Liikevaihto ulkoisilta asiakkailta	912	844	409	-3	2 163
Konsernin sisäinen liikevaihto	—	-1	28	-28
Poistot ja arvonalentumiset	-4	-6	-10	-10	-29
Liikevoitto	32	-2	45	-24	51
Liikevoitto-%	3,5	-0,2	10,3		2,4
Oikaisuerät / tilintarkastamattomia	—	1	-31	20	-10
Liiketoimintojen myynneistä syntyneet myyntivoitot ja -tappiot			-47		-47
Uudelleenjärjestely- ja sopeuttamistoimista aiheutuvat menot sekä konsernin johtoryhmän sopimuksista aiheutuvat kertaluonteiset menot		2		18	20
Liikevoitto alasajettavista liiketoiminnoista		—	17	—	17
Hankintahinnan kohdistamiseen liittyvät PPA-poistot ja arvonalentumiset*				1	1
Oikaistu liikevoitto (tilintarkastamaton)	32	0	14	-5	41
Oikaistu liikevoitto- % (tilintarkastamaton)	3,5	0,0	3,3		1,9

*PPA viittaa sulautumiseen liittyviin käyvän arvon oikaisuihin.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

68YIT 2023 Vuosikatsaus

2022
Milj. euroa	Asuminen	Toimitilat	Infra	Muut erät	Konserni
Liikevaihto	1 084	817	539	-37	2 403
Liikevaihto ulkoisilta asiakkailta	1 084	817	502	—	2 403
Konsernin sisäinen liikevaihto	—	—	36	-37
Poistot ja arvonalentumiset	-4	-3	-11	-16	-33
Liikevoitto	98	14	4	-14	102
Liikevoitto-%	9,0	1,7	0,7		4,2
Oikaisuerät / tilintarkastamattomia	—	2	—	6	8
Käyvän arvon muutokset määräysvallattomien omistajien osuuden lunastusvelvoitteessa		2			2
Uudelleenjärjestely- ja sopeuttamistoimista aiheutuvat menot sekä konsernin johtoryhmän sopimuksista aiheutuvat kertaluonteiset menot				1	1
Oikeudenkäynnit				-2	-2
Liikevoitto alasajettavista liiketoiminnoista		—	—	1	1
Vaihto-omaisuuden käypää arvoa koskeva PPA-oikaisu*				—	—
Hankintahinnan kohdistamiseen liittyvät PPA-poistot ja arvonalentumiset*				6	6
Oikaistu liikevoitto (tilintarkastamaton)	98	16	4	-8	110
Oikaistu liikevoitto- % (tilintarkastamaton)	9,0	2,0	0,7		4,6

*PPA viittaa sulautumiseen liittyviin käyvän arvon oikaisuihin.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

69YIT 2023 Vuosikatsaus

Sitoutunut pääoma segmenteittäin (tilintarkastamaton)

Milj. euroa	31.12.2023	31.12.2022
Asuminen	1 054	931
Toimitilat	247	270
Infra	36	37
Muut erät	266	252
Segmentit yhteensä	1 603	1 489
Täsmäytys*	15
Sitoutunut pääoma yhteensä	1 618	1 489

*Täsmäytysrivi liittyy myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin ja näihin liittyviin velkoihin, jotka eivät ole osa konsernitaseella esitettyjä

sitoutuneen pääoman eriä.

MAANTIETEELLISET TIEDOT

Liikevaihto maantieteellisesti jaoteltuna esitetään liitetiedossa Asiakassopimukset. Pitkäaikaiset varat esitetään alla olevassa taulukossa

varojen sijainnin mukaan.

Pitkäaikaiset varat ilman pitkäaikaisia saamisia ja oman pääoman ehtoisia

sijoituksia

Milj. euroa	31.12.2023	31.12.2022
Suomi	390	403
CEE
Baltian maat	3	6
Tšekki, Slovakia ja Puola	31	20
Skandinavia
Ruotsi*	1	1
Norja		—
Konserni yhteensä	426	430

*Vertailukauden lukua on oikaistu.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

70YIT 2023 Vuosikatsaus

4. ASIAKASSOPIMUKSET

LAATIMISPERIAATE

Myyntituottojen esittäminen ja arvostaminen

YIT esittää liikevaihdossa asiakassopimuksista saadut myyntituotot, joista on vähennetty

välilliset verot ja alennukset. Asiakkaalta saatavaksi odotettu transaktiohinta, joka sisältää

muuttuvat osuudet kuten mahdolliset sakot ja työsuoritteisiin perustuvat lisäpalkkiot,

arvioidaan sopimuksen alkaessa. Muuttuvan transaktiohinnan määrä tai osa siitä

huomioidaan myyntituottojen tuloutuksessa kuitenkin vain siihen asti kuin on

todennäköistä, ettei kirjattujen myyntituottojen määrään jouduta tekemään merkittävää

peruutusta, kun muuttuvaan transaktiohintaan liittyvä epävarmuustekijä myöhemmin

poistuu. Arvioitu transaktiohinta päivitetään jokaisen raportointikauden lopussa. Kulut,

jotka syntyvät ennen sopimuksen saamista ja jotka eivät ole aktivointikelpoisia muiden

standardien mukaan, kirjataan kuluksi. YIT aktivoi sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat

menot, jotka täyttävät aktivointikriteerit, ja jaksottaa ne kuluksi täyttämisasteen mukaisesti.

Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot ovat YIT:llä tyypillisesti tontteihin liittyviä

menoja rakentamishankkeissa, joissa tontti ja rakentamispalvelu muodostavat yhden

suoritevelvoitteen. Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot esitetään taseen Vaihto-

omaisuus-erässä. Joissakin asiakassopimuksissa asiakkaan suorittaman maksun ja yhtiön

työsuoritteen luovuttamisen välissä on ajallisesti merkittävä ero. YIT soveltaa käytännön

apukeinoa eikä oikaise luvattua vastikemäärää rahoituskomponentin vaikutuksilla, kun

työsuoritteen luovutuksen ja maksun välissä odotetaan olevan enintään vuoden pituinen

aika. Merkittävä rahoituskomponentti kirjataan, jos 12 kuukauden rahoituspositio ylittyy ja

vuoden keskimääräinen rahoituskorko on sopimuksen kannalta merkittävä.

Suoritevelvoitteet

Transaktiohinta kohdennetaan suoritevelvoitteille erillismyyntihintoihin perustuen, jos

sopimukseen liittyy enemmän kuin yksi suoritevelvoite. Pääsääntöisesti rakentamisessa

on kyse yhden integroidun kokonaisuuden toimittamisesta, jolloin sopimuksessa on yksi

suoritevelvoite. Erityispiirteitä suoritevelvoitteiden osalta on kuvattu jäljempänä.

Lainsäädännöstä tai yleisistä ehdoista tulevat takuut eivät vaikuta liikevaihdon

tulouttamiseen, koska ne ovat varauksina käsiteltäviä varmennustyyppisiä takuita. Mikäli

YIT on sitoutunut lakia tai yleisiä ehtoja pidempiin takuuaikoihin, tavanomaisen takuun

ylittävä osuus erotetaan tuloutuksessa omaksi suoritevelvoitteeksi ja siihen liittyvä osuus

transaktiohinnasta tuloutetaan vasta palvelun toteutuessa. Tyypilliset sopimusmuutokset

ovat lisä- ja muutostöitä, jotka useimmiten eivät lisää erotettavissa olevia palveluita ja/tai

tuotteita, ja ne käsitellään näin ollen osana alkuperäistä sopimusta. Mikäli lisä- ja/tai

muutostyö täyttäisi erillisen suoritevelvoitteen kriteerit, käsitellään se erikseen vain mikäli

se on YIT:n määrittämän olennaisuusrajan perusteella olennainen.

Tuloutusajankohta ja täyttämisasteen määrittäminen

Myyntituottojen tuloutus tapahtuu kunkin suoritevelvoitteen osalta erikseen sen mukaan,

kuinka määräysvalta tavaran tai palvelun osalta asiakkaalle siirtyy. YIT:llä on sekä ajan

kuluessa että yhtenä ajankohtana tuloutettavia myyntituottoja, joita kuvataan tarkemmin

jäljempänä. Ajan kuluessa tuloutettavien myyntituottojen määrittäminen perustuu

panokseen perustuvaan täyttämisasteeseen. Joissakin olosuhteissa esimerkiksi

sopimuksen varhaisissa vaiheissa YIT ei mahdollisesti pysty kohtuudella määrittämään

suoritevelvoitteen lopputulemaa, mutta se odottaa saavansa suoritevelvoitteen

täyttämiseksi syntyneet menot katetuiksi. Näissä olosuhteissa YIT kirjaa myyntituottoja

vain syntyneiden menojen määrään asti, kunnes se pystyy kohtuudella määrittämään

suoritevelvoitteen lopputuleman. Mikäli on todennäköistä, että asiakassopimuksen

valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaiskustannukset ylittävät asiakassopimuksesta

saatavan transaktiohinnan, odotettavissa oleva ennakoitu tappio kirjataan varauksena

kuluksi.

Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja -velat

Jos sopimuksen laskutus on raportointihetkellä pienempi kuin täyttämisasteen perusteella

kirjatut myyntituotot, esitetään erotus asiakassopimukseen perustuvana omaisuuseränä

taseen Myyntisaamiset ja muut saamiset -erässä. Jos sopimuksen laskutus on

raportointihetkellä suurempi kuin sopimuksen täyttämisasteen perusteella kirjatut

myyntituotot, esitetään erotus asiakassopimukseen perustuvana velkana taseen

lyhytaikaisissa veloissa Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot -erässä.

Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat -erässä esitetään Suomen tulouttamattomiin

myytyihin omaperusteisiin hankkeisiin liittyvät taloyhtiölainaosuudet ja

tonttivuokrasopimusvelat.

Tulouttamisen erityispiirteet

Omaperusteinen asuinrakentaminen Suomessa

Omaperusteiset asuinrakennushankkeet ovat YIT:n itse kehittämiä hankkeita, joita ei ole

myyty rakentamisen alkaessa ja joista myydään yksittäisiä asuinhuoneistoja rakentamisen

aikana kokonaisen rakennuksen sijaan. YIT urakoi perustamalleen asunto-osakeyhtiölle

asuinrakennuksen. YIT myy rakentamansa asuinrakennuksen huoneistot myymällä

kuluttajalle huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. Omaperusteisessa

asuinrakentamisessa sovelletaan RS-turvajärjestelmää, jolla suojataan

rakentamisvaiheessa ostajan oikeudet. Omaperusteiseen asunto-osakeyhtiöön liittyvät

rakentamisvaiheen päätökset on määritelty etukäteen RS-asiakirjoissa. Asunto-

osakeyhtiö ei harjoita liiketoimintaa, ja päätökset tehdään edellä mainittujen asiakirjojen

mukaisesti. YIT kirjaa asunto-osakkeiden myyntituotot IFRS 15 -standardin mukaan. IFRS

15:n mukaan käsittely kuvastaa parhaiten liiketoimen taloudellista substanssia.

Kun asiakas ja YIT allekirjoittavat kauppakirjan, syntyy YIT:lle IFRS 15:n mukainen sitova

myyntisopimus. Vaikka asiakkaalla on lakisääteinen oikeus perua kauppa, YIT katsoo

sopimuksen perumisesta aiheutuvan vahingonkorvauksen olevan asiakkaalle merkittävä

ja sopimuksen täyttävän näin ollen IFRS 15:n kriteerit sitovuudesta. YIT soveltaa

myyntisopimukseen IFRS 15:n viisivaiheista mallia.

Transaktiohinta ja tuloutusajankohta

Omaperusteisessa asuntorakentamisessa yksittäiset asuinhuoneistot ovat erillisiä

suoritevelvoitteita. YIT saa ennakkomaksuja rakentamisen aikana myydyistä asunnoista,

joista osa tapahtuu yli 12 kuukautta ennen asuinrakennuskohteen luovuttamista. YIT ei

kirjaa näille maksuille rahan aika-arvoa, koska johdon näkemys on, että yksittäisen

sopimuksen kannalta rahoituskomponentti ei ole merkittävä. Omaperusteisten

asuntorakentamisprojektien transaktiohinta sisältää muuttuvia elementtejä kuten

myöhästymissakkoja. Lisäksi yksittäisen myydyn asuinhuoneiston transaktiohinta sisältää

myytyyn asuntoon kohdistuvan taloyhtiölainaosuuden, jonka takaisinmaksusta vastaa

huoneiston ostaja. Suomalaisissa omaperusteisissa asuinrakennushankkeissa on

tyypillistä, että osa rakentamisen kustannuksista katetaan yhtiölainoilla, jonka asunto-

osakeyhtiö nostaa nimissään. YIT:n asuinhuoneistojen myynnistä saamat

kokonaiskauppahinnat eli transaktiohinnat sisältävät sekä asiakkaiden maksamat

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

71YIT 2023 Vuosikatsaus

kauppahinnat että huoneistoihin kohdistuvat lainaosuudet. Keskeneräisten

omaperusteisten asuinrakennushankkeiden osalta taloyhtiölainat esitetään konsernin

taseessa joko korollisena velkana (myymättömät huoneistot) tai muuna

asiakassopimukseen perustuvana velkana (myydyt huoneistot). Hankkeen valmistuttua

asiakassopimuksiin perustuvat velat kirjataan tuotoksi liikevaihtoon. Liikevaihto

omaperusteisesta asuntorakentamisesta tuloutetaan yhtenä ajankohtana kohteen

valmistuessa, kun asuinhuoneiston määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Suomessa

asuntokauppalain mukaisen peruutusoikeuden takia ajan kuluessa tuloutuksen kriteerit

eivät täyty.

Omaperusteinen asuinrakentaminen CEE-maissa

Tuloutusajankohta

Liikevaihto omaperusteisesta asuntorakentamisesta tuloutetaan yhtenä ajankohtana

viranomaisluvan saannin jälkeen, jolloin YIT katsoo tosiasiallisesti täyttäneensä

suoritevelvoitteensa.

Omaperusteinen toimitilarakentaminen

Suoritevelvoitteiden määrittäminen

Sovittu työn laajuus määrittää suoritevelvoitteen. Jos sopimus sisältää useamman kuin

yhden rakennuksen rakentamisen, jokainen rakennus on erillinen suoritevelvoite.

Sopimukset, joissa YIT myy sekä tontin että rakentamispalvelun, käsitellään yhtenä

suoritevelvoitteena, koska rakentamispalvelun lopputuotos eli rakennus on merkittävästi

integroitunut tontin kanssa, rakennusta ei myöhemmin voi erottaa tontista eikä tonttia

voida käyttää muihin tarkoituksiin enää rakennuksen valmistuttua. Vuokrausvelvoitteen

sisältävät hankkeet eli ns. vuokravastuuvelvoite muodostaa yhden suoritevelvoitteen

rakentamispalvelun kanssa. Näissä hankkeissa YIT:n lupaus asiakkaalle on toimittaa

sovitulla tavalla rakennettu tai perusparannettu ja vuokrattu kohde eli johdon näkemyksen

mukaan kokonaislupaus asiakkaalle on sovittu määrä rahavirtaa kohteen vuokratuottoina

erillisen rakennuspalvelun ja vuokrauspalvelun sijaan.

Transaktiohinnan määrittäminen

Sopimusten transaktiohinnat sisältävät muuttuvia elementtejä kuten mahdollisia

viivästyssakkoja, suoritukseen liittyviä palkkioita, laatusakkoja sekä liikekohteiden

mahdolliset vuokravastuuvelvoitteet. Vuokrattujen neliöiden ja neliöhintojen perusteella

määräytyvä kauppahinnan osuus käsitellään muuttuvana vastikkeena osana

transaktiohintaa. Vuokravastuuvelvoitteiden määrää ja todennäköisyyttä arvioidaan

hankkeen edetessä.

Tuloutusajankohta ja täyttämisasteen määrittäminen

Omaperusteisissa toimitilahankkeissa ajan kuluessa tulouttamisen kriteerien täyttyminen

arvioidaan sopimusehtojen perusteella sopimuskohtaisesti. Omaperusteiset

toimitilahankkeet, joissa ajan kuluessa tulouttamisen kriteerit eivät täyty, tuloutetaan

yhtenä ajankohtana määräysvallan siirtyessä asiakkaalle eli kohteen valmistuttua

asiakkaalle luovuttamisen hetkellä.

YIT käyttää panokseen perustuvaa menetelmää täyttämisasteen mittaamisessa.

Täyttämisaste määritellään rakentamispalvelun tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta

työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista tai fyysisenä

valmistumisen asteena, joka määritellään rakentamisen valmistuneiden vaiheiden

kustannusten suhteena arvioituihin kokonaiskustannuksiin.

Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot

Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot ovat tontteihin liittyviä menoja

rakentamishankkeissa, joissa tontti ja rakentamispalvelu muodostavat yhden

suoritevelvoitteen.

Urakkarakentaminen

Suoritevelvoitteet ja transaktiohinnan määrittäminen

Suoritevelvoitteiden määrä riippuu sopimuksesta, ja se analysoidaan aina

sopimuskohtaisesti. Useimmissa tapauksissa kyse on kuitenkin integroidun

kokonaisuuden toimittamisesta, joka muodostaa yhden suoritevelvoitteen.

Transaktiohinnat sisältävät muuttuvia elementtejä, kuten mahdollisia viivästyssakkoja

sekä bonuksia. Erityisesti allianssihankkeissa bonukset saattavat olla merkittäviä.

Tuloutusajankohta ja täyttämisasteen määrittäminen

Ajan kuluessa tulouttamisen kriteerit täyttyvät pääosassa urakoinnin asiakassopimuksia,

koska työ tehdään useimmiten asiakkaan maa-alueelle. Toisin sanoen asiakkaalla on

määräysvalta omaisuuserään, johon työ suoritetaan. YIT käyttää panokseen perustuvaa

menetelmää täyttämisasteen mittaamisessa. Täyttämisaste määritellään

rakentamispalvelun tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen

osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista tai fyysisenä valmistumisen asteena,

joka määritellään rakentamisen valmistuneiden vaiheiden kustannusten suhteena

arvioituihin kokonaiskustannuksiin.

Tuulivoimahankkeet

Suoritevelvoitteet

Tuulivoimaprojektien asiakassopimukset, joissa YIT myy asiakkaalle projektioikeudet sekä

urakoinnin, sisältävät kaksi erillistä suoritevelvoitetta.

Tuloutusajankohta

Tuulivoimaprojektien projektioikeuksien myynnin YIT tulouttaa, kun asiakas saa laillisen

omistusoikeuden oikeuksiin ja näin ollen määräysvallan. Urakointi tuloutetaan ajan

kuluessa.

Elinkaari- ja PPP-hankkeet

Kaikissa elinkaari- ja PPP-hankkeissa on maksuperusteena kohteen käytettävyys tai

laatu, jolloin taseeseen kirjattavaa aineetonta oikeutta ei synny.

Kaikki ne hankkeet, joissa YIT on suorana sopimusosapuolena asiakkaaseen nähden,

ovat asiakkaan rahoittamia. Näissä hankkeissa rakentamis- tai

perusparantamispalveluista ja ylläpitovaiheista saamansa myyntituotot YIT tulouttaa ajan

kuluessa erillisinä suoritevelvoitteina. YIT saa maksut rakentamisaikana rakentamisen

edistymiseen perustuen. Palvelujaksolla YIT saa maksut kuukausittain, mikä vastaa

tuotettuja palveluita. Elinkaari- ja PPP-hankkeissa on käytettävyysvähennyksiä, jotka

käsitellään muuttuvina vastikkeina. Rakentamisvaiheen vastike on sidottu

rakennuskustannusindeksiin ja palvelujaksot ylläpidon indeksiin. Indeksit tarkistetaan

vuosittain. YIT:llä ei ole kohteisiin liittyvää merkittävää oheiskäyttöoikeutta.

Hankkeet, joissa sopimusosapuolena asiakkaaseen nähden on YIT:n ja toisen osapuolen

perustama yhteisyritys, on toteutettu mallilla, jossa rahoituksesta vastaa yhteisyritys. YIT

toimii urakoitsijana ja palveluntuottajana yhteisyritykselle ja kirjaa myyntituotot

aikaisemmin kuvatulla tavalla.

YIT on myös osapuolena konsortioissa, jotka ovat asiakkaaseen nähden

sopimusosapuolena. YIT vastaa näissä hankkeissa kohteen rakentamisesta. YIT saa

maksut rakentamisaikana rakentamisen edistymiseen perustuen ja tulouttaa ajan

kuluessa rakentamispalvelut.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

72YIT 2023 Vuosikatsaus

Tuloutusperiaatteet vuoden 2022 lopetettujen toimintojen osalta

Tuloutusajankohta ja täyttämisasteen määrittäminen

YIT:n arvion mukaan vallitseva lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö tekevät

myyntisopimuksesta peruuttamattoman asiakkaalle Venäjällä ja näin ollen YIT:llä on

oikeus saada korvaus tehdystä työstä koko rakentamisen ajan. Näin ollen YIT tulouttaa

ajan kuluessa myyntituotot Venäjän omaperusteisten kohteiden osalta. YIT käyttää

panokseen perustuvaa menetelmää täyttämisasteen mittaamisessa. Täyttämisaste

määritellään rakentamispalvelun tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä

johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista.

Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot

Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot ovat tontteihin liittyviä menoja

rakentamishankkeissa, joissa tontti ja rakentamispalvelu muodostavat yhden

suoritevelvoitteen.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

73YIT 2023 Vuosikatsaus

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

MYYNTITUOTTOJEN ARVOSTAMINEN JA KIRJAAMINEN

Suurin osa YIT:n liiketoiminnasta on projektiluontoista, ja projektit saattavat jakaantua

usealle eri vuodelle. Projektien tuloutus ajan kuluessa perustuu ennustettuihin tuottoihin ja

kustannuksiin sekä projektin luotettavaan täyttämisasteen määrittämiseen. Nämä

sisältävät merkittävissä määrin johdon arvioita, joita kuvataan tarkemmin jäljempänä.

Johdon merkittävään harkintaan perustuvat ratkaisut myyntituottojen arvostamisessa ja

kirjaamisessa liittyvät suoritevelvoitteiden määrään, arvioihin sopimuksen

transaktiohinnasta eli toteutuvista myyntituotoista, täyttämisasteen määrittämiseen,

tuloutuksen ajoittumiseen omaperusteisissa asuinrakennushankkeissa sekä Suomen

omaperusteisiin asuinrakennushankkeisiin.

Suoritevelvoitteiden määrä

Suoritevelvoitteita tunnistaessaan YIT:n johto arvioi muun muassa eri tehtävien ja

palveluiden välistä yhteyttä ja sitä, voiko asiakas hyötyä niistä erikseen. Merkittävä johdon

harkinta suoritevelvoitteiden tunnistamisessa liittyy rakentamispalvelun ohessa

toimitettaviin suoritteisiin. Johdon harkintaan perustuva ratkaisu on käsitellä

rakentamispalvelu ja asiakassopimukseen sisältyvä tontin luovutus yhtenä

suoritevelvoitteena, koska rakentamispalvelun lopputuotos eli rakennus on merkittävästi

integroitunut tontin kanssa, rakennusta ei myöhemmin voi erottaa tontista eikä tonttia

voida käyttää muihin tarkoituksiin enää rakennuksen valmistuttua. Tuulivoimaprojektien

asiakassopimukset, joissa YIT myy asiakkaalle projektioikeudet sekä urakoinnin sisältävät

kaksi erillistä suoritevelvoitetta. YIT:n johdon harkinnan mukaan joihinkin

toimitilahankkeisiin liittyvä vuokrausvelvoite eli niin sanottu vuokravastuuvelvoite

muodostaa yhden suoritevelvoitteen rakentamispalvelun kanssa. Näissä hankkeissa YIT:n

lupaus asiakkaalle on toimittaa sovitulla tavalla rakennettu tai perusparannettu ja

vuokrattu kohde, eli johdon näkemyksen mukaan kokonaislupaus asiakkaalle on sovittu

määrä rahavirtaa kohteen vuokratuottoina erillisen rakennuspalvelun ja vuokrauspalvelun

sijaan.

Transaktiohinnan määrittäminen

Myyntituottojen määrittämiseksi johto joutuu arvioimaan asiakkaalta saatavaksi

odotettuun transaktiohintaan vaikuttavia tekijöitä, jotka sisältävät muuttuvat osuudet

kuten sakot ja työsuoritteisiin perustuvat lisäpalkkiot. YIT sisällyttää transaktiohintaan

muuttuvat vastikkeet kuten sakot ja työsuoritteisiin perustuvat lisäpalkkiot, joiden osalta

on erittäin todennäköistä, että kirjattuihin myyntituottoihin ei jouduta myöhemmin

tekemään merkittävää peruutusta, kun muuttuvaan vastikkeeseen liittyvä epävarmuus

ratkeaa. YIT arvioi alkuperäisen transaktiohinnan sopimuskohtaisesti. YIT solmii vain

sopimuksia, jotka sen arvion mukaan todennäköisesti toteutetaan sovitun mukaisesti.

Tämän takia alkuperäisessä transaktiohinnassa ei tyypillisesti arvioida sakkoja

toteutuviksi. Muuttuvat vastikkeet arvioidaan uudelleen jokaisella raportointihetkellä

sopimuskohtaisesti.

Merkittävät bonukset liittyvät pääsääntöisesti infra-allianssihankkeisiin, joissa kaikki

allianssin osapuolet vaikuttavat bonusten toteutumiseen. Koska bonusten toteutuminen

ei ole yksinomaan YIT:n suorituksen onnistumisesta johtuvaa, YIT rajoittaa muuttuvan

vastikkeen tuloutusta eikä sisällytä vain oman suorituksensa perusteella bonuksia

transaktiohintaan. Bonusten toteutumisen todennäköisyyttä arvioitaessa huomioidaan

allianssin kaikkien osapuolien suoriutuminen yhtenä kokonaisuutena.

Merkittäviä muuttuvia vastikkeita liittyy joihinkin asiakassopimuksiin

vuokravastuuvelvoitteina. Tällöin YIT:n saama vastike muuttuu kohteen vuokrauksen

onnistumisen perusteella eli toteutuneiden vuokrausasteiden ja -hintojen perusteella. YIT

rajoittaa näissä sopimuksissa muuttuvan vastikkeen tuloutusta eikä tulouta sellaista

muuttuvan vastikkeen osuutta, jonka toteutuminen ei ole erittäin todennäköistä. Johto

tekee arvion erittäin todennäköiseksi arvioidun muuttuvan vastikkeen määrästä

kohdekohtaisesti historiatiedon ja kohdekohtaisen aineiston perusteella.

Joissakin tapauksissa YIT:llä ja asiakkaalla saattaa ilmetä erimielisyyksiä YIT:n asiakkaalle

esittämien erilaisten vaatimusten suhteen. Erimielisyydet saattavat esimerkiksi johtua lisä-

ja muutostöistä, puutteista suunnitelmissa sekä hankkeen aikatauluun vaikuttavista

häiriöistä. Näissä tapauksissa YIT arvioi juridisen asemansa ja soveltaa IFRS 15

sopimusmuutokset -ohjeistusta.

Täyttämisasteen määrittäminen

Rakennushankkeissa YIT käyttää täyttämisasteen määrittämiseen panokseen perustuvaa

menetelmää. Johdon harkinnan mukaan kertyneiden kustannusten eli raaka-aineiden,

työpanoksen ja muiden hanketta kohti valmistumista edistävien toimenpiteiden

kerryttämien kustannusten suhteuttaminen ennustettuihin kokonaiskustannuksiin kuvaa

todenmukaisimmin rakennushankkeen etenemistä kohti valmistumista. Vastaavasti

toteutumatta olevat kustannukset suhteessa ennustettuihin kokonaiskustannuksiin

kuvaavat  täyttämättä olevan suoritteen määrää eli YIT:n velvoitetta täyttää osittain

luovuttamattoman suoritevelvoitteen osuutta.

Panoksiin perustuvissa täyttämisasteen määrittämismenetelmissä luotettavan arvion

tekemiseksi sopimuksen toteuttamiseksi arvioidut kustannukset määritellään ja

yksilöidään mahdollisimman tarkasti. Asiakassopimusten kokonaistuloksen laskenta

sisältää arvioita myös sopimuksen loppuunsaattamiseksi tarvittavien

kokonaiskustannusten kehittymisestä. Kokonaiskustannusennuste saattaa sisältää myös

arvioita kiistanalaisiin aliurakoitsijoiden kustannuksiin liittyen. Näiden vaikutusta

kustannusennusteeseen arvioidessaan YIT:n johto arvioi niiden tilanteen sen hetkiseen

parhaaseen tietoon perustuen. Yhtiön johdon tekemästä huolellisesta arviosta huolimatta

lopputulema voi erota arviosta. Sopimusten tulouttamiseen liittyviä arvioita päivitetään

säännöllisesti ja luotettavasti.

Mikäli arviot ajan kuluessa tuloutettavan asiakassopimuksen lopputulemasta muuttuvat,

tuloutettua myyntiä ja voittoa muutetaan sillä raportointikaudella, jolla muutos on ensi

kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Kun on todennäköistä, että asiakassopimuksen valmiiksi

saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät asiakassopimuksesta saatavat

kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Tuloutuksen ajoittuminen omaperusteisissa asuinrakennushankkeissa

YIT:n johto tekee maakohtaista harkintaa suoritevelvoitteiden täyttymisen ajoittumisesta.

Harkintaa tehdessään johto tarkastelee muun muassa paikallista lainsäädäntöä ja

asiakassopimusten ehtoja arvioidessaan määräysvallan siirtymisen kriteereitä. Arvioinnin

keskeisiä seikkoja ovat, että YIT on täyttänyt sopimuksen mukaisen suoritevelvoitteensa,

viranomainen on hyväksynyt kohteen käyttöönotettavaksi ja YIT:llä on oikeus maksuun

asiakkaalta.

Suomen omaperusteiset asuinrakennushankkeet

Suomessa asuntojen myynti on yhtiökuorena toimivan asunto-osakeyhtiön osakkeiden

myyntiä. Omaperusteisessa asuinrakentamisessa sovelletaan RS-turvajärjestelmää, jolla

suojataan rakentamisvaiheessa ostajan oikeudet. Omaperusteiseen asunto-osakeyhtiöön

liittyvät rakentamisvaiheen päätökset on määritelty etukäteen RS-asiakirjoissa. Asunto-

osakeyhtiö ei harjoita liiketoimintaa ja päätökset tapahtuvat edellä mainittujen asiakirjojen

mukaisesti. Transaktion todellisen luonteen perusteella myynti käsitellään IFRS 15:n

mukaisena myyntituottona.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

74YIT 2023 Vuosikatsaus

LIIKEVAIHDON JAOTTELU

Konsernin liikevaihto koostuu myyntituotoista asiakassopimuksista. YIT:n tarjoamia palveluita ja tuotteita kuvataan Segmenttitiedot-liitetiedossa. Muun tyyppisiä tuottoja kuvataan liitetiedossa Liiketoiminnan muut tuotot.

2023
Milj. euroa	Asuminen	Toimitilat	Infra	Muut erät	Konserni
Markkina-alue
Suomi	614	669	328	-3	1 608
CEE	299	176	—	—	474
Baltian maat	75	171	—	—	246
Tšekki, Slovakia, Puola	224	4	—	—	228
Skandinavia	—	—	81	—	81
Ruotsi	—	—	82	—	82
Norja	—	—	-1	—	-1
Segmenttien välinen myynti	—	-1	28	-28	—
Yhteensä	912	843	437	-30	2 163

2023
Milj. euroa	Asuminen	Toimitilat	Infra	Muut erät	Konserni
Liikevaihdon tuloutusajankohta
Ajan kuluessa	300	788	406	-3	1 490
Yhtenä ajankohtana	613	56	3	—	672
Segmenttien välinen myynti	—	-1	28	-28	—
Yhteensä	912	843	437	-30	2 163

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

75YIT 2023 Vuosikatsaus

2022
Milj. euroa	Asuminen	Toimitilat	Infra	Muut erät	Konserni
Markkina-alue
Suomi	793	662	375	—	1 831
CEE	291	154	2	—	447
Baltian maat	109	130	2	—	241
Tšekki, Slovakia, Puola	182	24	—	—	206
Skandinavia	—	—	125	—	125
Ruotsi	—	—	110	—	110
Norja	—	—	15	—	15
Segmenttien välinen myynti	—	—	36	-37	—
Yhteensä	1 084	817	539	-37	2 403

2022
Milj. euroa	Asuminen	Toimitilat	Infra	Muut erät	Konserni
Liikevaihdon tuloutusajankohta
Ajan kuluessa	388	785	502	-1	1 674
Yhtenä ajankohtana	696	31	—	1	729
Segmenttien välinen myynti	—	—	36	-37	—
Yhteensä	1 084	817	539	-37	2 403

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

76YIT 2023 Vuosikatsaus

ASIAKASSOPIMUKSIIN PERUSTUVAT OMAISUUSERÄT JA VELAT

Milj. euroa	31.12.2023	31.12.2022
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät	76	122
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot
Pitkäaikaiset asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot	5	1
Lyhytaikaiset asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot	248	276
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot yhteensä	252	276
Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat
Myytyjen huoneistojen taloyhtiölainaosuudet	7	58
Myytyjen huoneistojen vuokratonttien vuokrasopimusvelat	3	25
Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat yhteensä	10	82

Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot sisältävät ajan kuluessa tuloutettavien hankkeiden työnetenemän ylittävät

asiakassuoritukset sekä tulouttamattomiin myytyihin omaperusteisiin hankkeisiin liittyvät asiakassuoritukset. Lyhytaikaiset saadut ennakot

tuloutuvat seuraavan vuoden aikana.

Asiakassopimuksiin liittyvät takuuvaraukset sekä 10-vuotisvastuuvaraukset esitetään liitetiedossa 25 Varaukset.

SUORITEVELVOITTEET

Osittain täytetyille tai kokonaan täyttämättä oleville suoritevelvoitteille kohdistettu transaktiohinta liittyy myytyihin hankkeisiin.

Milj. euroa	31.12.2023	31.12.2022
Tulouttamaton transaktiohinta	2 345	2 671
Seuraavana vuonna tuloutettava	1 266	1 470
Myöhemmin tuloutettava	1 080	1 201

YHTEISET TOIMINNOT

YIT:n tyypillisiä yhteisiä toimintoja ovat työyhteenliittymät ja konsortiot. Konsortiot on lueteltu elinkaari- ja PPP-hankkeet taulukossa.

Työyhteenliittymä ei ole erillinen oikeushenkilö, ja se perustetaan vain yhden projektin toteuttamista varten, minkä jälkeen se puretaan.

Työyhteenliittymä tekee yhteisen tarjouksen ja sopimuksen, josta työyhteenliittymän osapuolet vastaavat yhteisvastuullisesti asiakkaaseen ja

kolmansiin nähden.

Alla olevassa taulukossa luetellaan merkittävimpiä työyhteenliittymiä.

Hanke	Segmentti	Sopimuspäivämäärä	Sopimuksen kokonaisarvo työyhteenliittymälle, milj. eur
Kruunusillat	Infra	09/2021	126

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

77YIT 2023 Vuosikatsaus

ELINKAARI- JA PPP-HANKKEET

Elinkaari- ja PPP-hankkeissa (Public Private Partnership) palveluntuottaja suunnittelee ja rakentaa tai perusparantaa palvelujen

tuottamisessa käytettävän kohteen, kuten koulun tai tiestön, ja ylläpitää sitä sopimuskauden ajan. Ylläpidon sopimuskausi on tyypillisesti

pitkä, 20–25 vuotta. Elinkaari- ja PPP-hankkeita käytetään suurissa julkisissa rakentamis- ja korjausrakentamisprojekteissa, asiakkaana on

tyypillisesti julkinen sektori. YIT:llä on hankkeita, joissa se itse vastaa asiakkaaseen nähden kaikista sopimusvelvoitteista, sekä hankkeita,

jotka on toteutettu yhteisyrityksen tai konsortion kautta yhdessä toisen osapuolen kanssa.

Hanke	Sopimuspäivämäärä	Rakennusvaihe	Palvelujakso	Kokonaisarvo, milj. eur*
Oulu, Kastellin monitoimitalo	06/2006	päättynyt	päättyy 2039	86
Kuopio, kouluja ja päiväkoti	12/2009	päättynyt	päättyy 2036	94
Jyväskylä, Huhtasuon koulukeskus	03/2012	päättynyt	-**	26
Espoo, Lintuvaaran koulu ja päiväkoti	01/2014	päättynyt	-**	15
Pudasjärvi, koulukampus	03/2014	päättynyt	päättyy 2041	41
Espoo, Päivänkehrän koulu	03/2015	päättynyt	-**	14
Kokkola, Torkinmäen koulu	04/2015	päättynyt	-**	9
Hollola, Heinsuo ja Kalliolan koulu	06/2015	päättynyt	päättyy 2037	49
E18 Hamina- Vaalimaa (PPP-hanke)	06/2015	päättynyt	päättyy 2034	378
Pudasjärvi, palvelutalo	11/2015	päättynyt	päättyy 2036	12
Porvoo, kouluja ja päiväkoteja	12/2015	päättynyt	päättyy 2038	61
Kuopio, Jynkän ja Karttulan koulut	06/2016	päättynyt	päättyy 2038	37
Hämeenlinna, Nummikeskus	06/2016	päättynyt	-**	19
Parkano, koulukampus	03/2017	päättynyt	päättyy 2039	25
Sodankylä hyvinvointikeskus	06/2017	päättynyt	päättyy 2039	31
Kirstin koulu ja päiväkoti	10/2017	päättynyt	-**	22
Kuopio, Hiltulanlahden koulu	12/2017	päättynyt	päättyy 2039	26
Kuopio, Kuntolaakso	12/2017	päättynyt	-**	18
Imatra, koulukampus	05/2018	päättynyt	päättyy 2040	55
Juva, koulukampus	01/2019	päättynyt	päättyy 2040	33
Helsinki, Vuosaaren lukio	08/2019	päättynyt	-**	20
Pudasjärvi, Hyvän olon keskus	10/2019	päättynyt	päättyy 2041	36
Lappeenranta, Lauritsalan koulu	11/2019	päättynyt	päättyy 2041	32
Viherlaakson koulu ja lukio	12/2016	päättynyt	-**	27
Espoo, Tuomarilan koulu	10/2019	päättynyt	-**	16

Hanke	Sopimuspäivämäärä	Rakennusvaihe	Palvelujakso	Kokonaisarvo, milj. eur*
Sodankylä monitoimitalo	08/2020	päättynyt	päättyy 2042	35
Rajalan koulun laajennus	12/2020	päättynyt	päättyy 2036	4
Hiltulanlahden koulun laajennus	12/2017	päättynyt	päättyy 2039	2
Espoo, Laajalahden koulu	10/2019	päättynyt	-**	16
Etelä-Nummelan koulu ja päiväkotikeskus	04/2021	päättynyt	päättyy 2043	37
Valkealan monitoimitalo	06/2021	päättynyt	päättyy 2043	38
Espoo, kouluja (PPP-hanke)	06/2020	päättyy 2024	päättyy 2042	300
Vääksyn yhteiskoulu	02/2022	päättyy 2024	päättyy 2044	28
Gesterbyn koulukeskus	10/2022	päättyy 2026	päättyy 2045	64
Kuopio, Jynkän koulun laajennus	05/2023	päättyy 2024	päättyy 2037	4
Siilinjärvi, Siilinlahden koulu	07/2023	päättyy 2025	päättyy 2045	24
Siilinjärvi, Ahmon koulu	07/2023	päättyy 2027	päättyy 2047	45

*Perustuu arvioon sopimuksen kokonaisarvosta sopimuksentekohetkellä. Konsortioiden osalta ilmoitettu YIT:n osuus. PPP-hankkeiden osalta on

ilmoitettu koko hankkeen arvo.

**Elinkaarihanke toteutettu konsortiona (yhteinen toiminto), jossa YIT vastaa rakentamisesta ja konsortion toinen osapuoli vastaa ylläpidosta.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

78YIT 2023 Vuosikatsaus

5. HANKITUT JA MYYDYT LIIKETOIMINNOT

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

Liiketoimintoja myydessä kauppahintaan voi liittyä sekä kiinteitä että muuttuvia osuuksia. Muuttuva kauppahinta voi olla sidottu esimerkiksi

myydyn liiketoiminnan tuottoon YIT:n määräysvallan päättymisen  jälkeen. Muuttuvan kauppahinnan luonteen vuoksi on näin ollen

mahdollista, että määräysvallan päättymisen hetkellä kirjattu arvioitu muuttuva kauppahinta vielä myöhemmillä kausilla muuttuu. Muuttuvan

kauppahinnan arvioinnissa käytetään ensisijaisesti markkinoilta sekä ostajalta saatavissa olevaa tietoa myytyyn liiketoimintaan liittyen.

MYYDYT LIIKETOIMINNOT

YIT myi uusiutuvan energian liiketoimintansa, YIT Energy Oy:n, Eolus Vind AB:lle joulukuussa 2023. Kauppahinta sisältää kiinteän ja

muuttuvan osuuden. Kiinteä kauppahinta, 25 miljoonaa euroa, maksetaan kolmessa erässä. Ensimmäinen erä, 10 miljoonaa euroa,

maksettiin kaupan toteuttamishetkellä ja 15 miljoonaa euroa maksetaan kahdessa erässä vuosina 2024 ja 2025. Muuttuva kauppahinta

määräytyy hankemyynteihin tai projektien valmistumisiin perustuen ja on 0–75 miljoonaa euroa. Muuttuva kauppahinta määräytyy vuoteen

2032 mennessä, ja YIT arvioi, että muuttuva kauppahinta on hankekehitysportfolion todennäköisyyksillä painotettuna 23 miljoonaa euroa.

Tärkeimmät muuttujaan liittyvät arviot ovat hankkeen koko, todennäköisyys ja arvio nettokatteesta megawattia kohti. Arvio muuttuvasta

kauppahinnasta päivitetään neljännesvuosittain. YIT kirjasi kaupasta diskontatun kokonaiskauppahinnan 48 miljoonaa euroa sekä

myyntivoiton 47 miljoonaa euroa vuodelle 2023. Diskonttauksen vaikutus kauppahintaan on 4 miljoonaa euroa. Myyntivoitto on esitetty

osana liiketoiminnan muita tuottoja. YIT Energy Oy kuului Infra-segmenttiin.

Tilikaudella 2022 YIT myi Venäjän liiketoiminnot Etalon Group PLC:lle. Myynnin vaikutuksia on kuvattu tarkemmin liitetiedossa Myytävänä

olevat omaisuuserät ja lopetetut toiminnot.

HANKITUT LIIKETOIMINNOT

Tilikaudella 2023 ja 2022 ei ollut liiketoimintahankintoja.

6. MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT JA LOPETETUT TOIMINNOT

LAATIMISPERIAATE

Pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät luokitellaan myytävinä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee

kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään

pääasiassa niiden myynnistä sen sijaan, että se kertyisi niiden jatkuvasta käytöstä, ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon, josta

on vähennetty myynnistä aiheutuvat menot sen mukaan, kumpi näistä on pienempi.

Lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat esitetään erikseen omilla riveillään taseessa myytävinä oleviksi luokiteltuina

omaisuuserinä aina myyntiin asti. Lopetettujen toimintojen tulos raportoidaan erillään jatkuvien toimintojen tuotoista ja kuluista

konsernituloslaskelmassa. Konsernin sisäiset tuotot ja kulut jatkuvien ja lopetettujen toimintojen välillä on eliminoitu lukuun ottamatta

tuottoja ja kuluja, joiden katsotaan jatkuvan lopetettujen toimintojen myymisen jälkeen.

MYYTÄVÄNÄ OLEVAT OMAISUUSERÄT

YIT tiedotti tammikuussa 2024 sopineensa yhtiön sisäisiä kalustopalveluita tuottavan tytäryhtiön, YIT Kalusto Oy:n, koko osakekannan

myynnistä kalustovuokrausliiketoimintaa harjoittavalle Renta Oy:lle. Osana järjestelyä YIT ja Renta solmivat pitkäaikaisen

yhteistyösopimuksen kalustopalveluiden toimittamisesta YIT:lle Suomessa. YIT luokitteli Kalusto Oy:n myytävänä olevaksi omaisuuseräksi

tilinpäätöksessä 2023, koska myynti oli erittäin todennäköinen tilinpäätöshetkellä. YIT Kalusto Oy kuuluu Infra-segmenttiin.

Osakekaupan lisäksi YIT myy Rentalle YIT Kalusto Oy:n käytössä olevan, Urjalassa sijaitsevan kiinteistönsä. Ennen osakekaupan

toteuttamista YIT:n infraliiketoimintaan liittyvä erikoiskalusto ja sen parissa työskentelevä henkilöstö siirtyvät konsernin sisäisellä

liiketoimintakaupalla YIT Infra Oy:lle. Osakekauppa on ehdollinen Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksynnälle, ja sen arvioidaan toteutuvan

30.6.2024 mennessä.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

79YIT 2023 Vuosikatsaus

Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät ja omaisuuseriin liittyvät velat

Milj. euroa	2023
Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät
Aineelliset hyödykkeet	12
Aineelliset hyödykkeet, vuokratut	5
Myyntisaamiset ja muut saamiset	—
Laskennalliset verosaamiset	1
Vaihto-omaisuus	1
Myytävänä oleviksi luokitellut omaisuuserät, yhteensä	18
Myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin liittyvät velat
Laskennalliset verovelat	3
Eläkevelvoitteet	—
Vuokrasopimusvelat	5
Ostovelat ja muut velat	3
Tuloverovelat	—
Myytävänä oleviksi luokiteltuihin omaisuuseriin liittyvät velat, yhteensä	11

LOPETETUT TOIMINNOT

YIT ilmoitti 30.5.2022 saaneensa päätökseen Venäjän liiketoimintojensa myynnin Etalon Group PLC:lle. YIT luokitteli kaupan

kohteena olevat toiminnot vuoden 2022 ensimmäisen vuosineljänneksen raportoinnissa myytävänä oleviksi omaisuuseriksi ja raportoi ne

lopetettuina toimintoina.

LOPETETTUJEN TOIMINTOJEN TULOS

Milj. euroa	2022
Liikevaihto	60
Liiketoiminnan muut tuotot	1
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos	6
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö	-150
Ulkopuoliset palvelut	-43
Henkilöstökulut	-7
Liiketoiminnan muut kulut	-17
Poistot ja arvonalentumiset	—
Liikevoitto	-152
Rahoitustuotot	1
Kurssierot (netto)	-18
Rahoituskulut	-2
Rahoitustuotot ja -kulut, yhteensä	-20
Tulos ennen veroja	-171
Tuloverot	-7
Tulos verojen jälkeen	-179
Myyntitappio lopetetuista toiminnoista	-6
Tuloslaskelmaan siirretyt muuntoerot	-253
Tulos lopetetuista toiminnoista	-438

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

80YIT 2023 Vuosikatsaus

LOPETETTUJEN TOIMINTOJEN RAHAVIRRAT

Milj. euroa	2022
Liiketoiminnan nettorahavirta	-24
Investointien nettorahavirta*	-14
Rahoituksen nettorahavirta	23
Tilikauden nettorahavirta	-18

* Sisältää 30 miljoonaa euroa rahana saatua vastiketta Venäjän liiketoimintojen myynnistä sekä -44 miljoonaa euroa myytyjen Venäjän yhtiöiden

rahoja ja pankkisaamisia.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

81YIT 2023 Vuosikatsaus

MYYNNIN VAIKUTUS TALOUDELLISEEN ASEMAAN

Milj. euroa	30 May 2022
Varat
Aineelliset hyödykkeet	2
Aineelliset hyödykkeet, vuokratut	3
Muut aineettomat hyödykkeet	1
Laskennalliset verosaamiset	—
Vaihto-omaisuus	15
Vaihto-omaisuus, vuokrattu	1
Myyntisaamiset ja muut saamiset	102
Tuloverosaamiset	5
Rahat ja pankkisaamiset	44
Varat yhteensä	173
Velat
Laskennalliset verovelat	3
Korolliset velat	55
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot	15
Varaukset	8
Vuokrasopimusvelat	4
Ostovelat ja muut velat	57
Tuloverovelat	—
Velat yhteensä	142
Myydyt nettovarat	31

Milj. euroa	2022
Rahana saatu vastike	30
Myydyt nettovarat	-31
Muut kauppaan liittyvät erät	-5
Myyntitappio lopetetuista toiminnoista	-6

Kokonaiskauppahinta oli 71 miljoonaa euroa ja velaton kauppahinta 30 miljoonaa euroa.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

82YIT 2023 Vuosikatsaus

7. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

LAATIMISPERIAATE

Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetään tyypillisesti varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomia tuottoja, kuten vuokratuotot sekä

aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutuksista syntyvät voitot. Vuokratuotot liittyvät pääasiallisesti edelleen vuokrattuihin

käyttöoikeusomaisuuseriin. Vuokrasopimuksiin liittyvää laatimisperiaatetta on kuvattu tarkemmin liitetiedossa Vuokrasopimukset.

LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Milj. euroa	2023	2022
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	2	2
Sijoitusten myyntivoitot*	48	6
Vuokratuotot	3	4
Muut tuotot	5	5
Yhteensä	57	17

*Luku sisältää YIT:n  uusiutuvan energian liiketoiminnan, YIT Energy Oy:n, myyntivoiton 47 miljoonaa euroa. Myynnin vaikutuksia on kuvattu

tarkemmin liitetiedossa Hankitut ja myydyt liiketoiminnot.

8. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

LAATIMISPERIAATE

Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään muun muassa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot, lyhytaikaisten ja arvoltaan

vähäisten vuokrasopimusten kulut, IT-kulut sekä muita liiketoiminnan kuluja. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi toteutuessaan.

Kehittämismenot aktivoidaan, mikäli IAS 38 -standardin aktivointiedellytykset täyttyvät. Toistaiseksi konsernin kehittämismenot eivät ole

täyttäneet aktivoinnin perusteita.

LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

Milj. euroa	2023	2022
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot	—	—
Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten kulut	-49	-54
Vapaaehtoiset henkilösivukulut	-9	-10
Matkakulut	-14	-14
IT-kulut	-29	-28
Kiinteistöjen hoitokulut	-2	-2
Asiakassopimuksiin kohdistuvat muut kulut	-59	-48
Muut kulut	-45	-49
Yhteensä	-207	-206

Konsernin kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot olivat 11 miljoonaa euroa (15).

Tilintarkastajille maksetut palkkiot

Milj. euroa	2023	2022
PricewaterhouseCoopers
Lakisääteinen tilintarkastus	-1,0	-1,1
Veroneuvonta	—	—
Muut palvelut	-0,3	—
Yhteensä	-1,3	-1,1

PricewaterhouseCoopers Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut YIT-konsernin yhtiöille tilikaudella 2023 olivat yhteensä 0,3

miljoonaa euroa (0,1). Palvelut koostuivat tilintarkastajan lausunnoista 0,04 miljoonaa euroa (0,00) ja muista palveluista 0,22 miljoonaa euroa

(0,05).

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

83YIT 2023 Vuosikatsaus

9. TYÖSUHDE-ETUUDET JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄ

LAATIMISPERIAATE

OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

Palkkion suoritustavasta riippuen osakepalkkiojärjestelmät kirjataan joko omana pääomana tai rahana maksettavina osakeperusteisina

liiketoimina. Mikäli osakeperusteisesti maksettavaan liiketoimeen sisältyy lähdeverovelvoitteiden nettomääräistä suorittamista koskeva

ominaisuus, luokitellaan liiketoimi kokonaan omana pääomana maksettavaksi. YIT:llä on osakkeiden ja rahan yhdistelmänä maksettavia

osakepalkkio-ohjelmia sekä kokonaan omana pääomana maksettavia ohjelmia.

Omana pääomana maksettavan etuuden käypä arvo perustuu YIT Oyj:n osakkeen markkinahintaan myöntämispäivänä, josta on

vähennetty odotettavissa olevien osinkojen nykyarvo. Lisäksi etuuden myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä huomioidaan

markkinaperusteisten ehtojen (Total Shareholder Return, TSR) vaikutus. Myöntämispäivän käyvän arvon määrittämisessä käytetään

todennäköisyyksillä painotettuihin arvoihin perustuvaa mallia, jotta otetaan huomioon todennäköisyys sille, että markkinaperusteinen ehto

jää täyttymättä. Kulu kirjataan riippumatta siitä, onko markkinaperusteinen ehto täyttynyt. Ei-markkinaperusteisia ehtoja ja työn suorittamista

koskevaa ehtoa ei oteta huomioon myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä, vaan ne otetaan huomioon niiden osakkeiden määrissä,

joihin oletetaan syntyvän oikeus ansaintajakson lopussa. Omana pääomana maksettavan etuuden käypä arvo jaksotetaan kuluksi

henkilöstökuluihin ja omaan pääomaan oikeuden syntymisajanjaksolle.

Rahana maksettava palkkio perustuu YIT Oyj:n osakkeen markkinahintaan tilinpäätöshetkellä, ja sitä jaksotetaan kuluksi henkilöstökuluihin

ja lyhytaikaisiin velkoihin rahaosuuden maksupäivään saakka. Taseen velka arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä.

IRTISANOMISEN YHTEYDESSÄ SUORITETTAVAT ETUUDET

Irtisanomisen yhteydessä suoritettavalla velvoitteella tarkoitetaan sellaista kulua, josta yhtiö ei saa vastaavaa työsuoritusta. Irtisanomisen

yhteydessä suoritettavat etuudet kirjataan kuluksi, kun konserni on sitoutunut peruuttamattomasti lopettamaan työntekijöiden työsuhteen

yksityiskohtaisen, asianmukaisen suunnitelman mukaisesti. Lisäksi kuluksi kirjataan etuudet, joita konserni on tarjonnut irtisanomisten

yhteydessä mahdollisesti vapaaehtoisten irtisanoutumisten edistämiseksi. Irtisanottujen henkilöiden etuuksiin liittyvät erilaisten säännöstöjen

perusteella todennäköisesti syntyvät muut velat on arvioitu tilinpäätöshetkellä ja kirjattu kuluksi ja velaksi.

HENKILÖSTÖKULUT JA -MÄÄRÄ

Milj. euroa	2023	2022
Palkat	-252	-288
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	-39	-43
Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt	—	—
Osakeperusteinen palkitseminen	-1	-2
Muut henkilösivukulut	-18	-19
Yhteensä	-310	-352

Henkilöstön lukumäärä jatkuvissa liiketoiminnoissa oli tilikauden aikana keskimäärin 4 717 (5 207).

OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

YIT:llä on käytössä pitkän aikavälin kannustinjärjestelmänä osakepohjainen kannustinohjelma strategisen muutoksen ja pitkän aikavälin

tuloksellisuuden tukemiseksi. Lisäksi se täydentää käytössä olevia muita palkitsemisen välineitä. Järjestelmän tavoitteena on kannustaa

avainhenkilöitä tavoitehakuisuuteen, palkita erinomaisista suorituksista sekä sitouttaa pitkäaikaiseen työskentelyyn YIT:n palveluksessa.

YIT:n hallituksen jäsenet eivät kuulu tämän osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piiriin.

Osakeohjelmat 2021–2023, 2022–2024 ja 2023–2025

YIT Oyj:n hallitus päätti 16.3.2020 käynnistää uuden avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinjärjestelmän. Kannustinohjelma muodostuu

kolmen vuoden ansaintajaksoista. Mahdollinen palkkio määräytyy YIT Oyj:n hallituksen vuosittain kullekin ansaintajaksolle päättämien

mittareiden ja niille asetettujen tavoitetasojen perusteella. Toinen ansaintajakso on päätetty vuosille 2021–2023, ja sen keskeisinä mittareina

ovat sidotun pääoman tuotto (ROCE), absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR, Total Shareholder Return) ja vastuullisuus

(CO2 päästövähennysindeksi). Kolmas ansaintajakso on päätetty vuosille 2022–2024, ja sen keskeisinä mittareina ovat absoluuttinen

osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR, Total Shareholder Return) ja vastuullisuus (päästövähennys). Neljäs ansaintajakso on päätetty

vuosille 2023–2025, ja sen keskeisinä mittareina ovat absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR, Total Shareholder Return) ja

vastuullisuus (päästövähennys). Päästövähennystavoite on määritetty ansaintajaksoille 2022–2024 ja 2023–2025 Science Based Targets

initiativen Scope 1 ja Scope 2 ehtojen mukaisesti. Hallitus päättää kullekin uudelle ansaintajaksolle myös palkitsemisohjelman piiriin

kuuluvat noin 150 avainhenkilöä YIT:n eri toimintamaista.

Kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen osakkeet luovutetaan työ- tai toimisuhteessa olevalle avainhenkilölle kolmannen ansaintavuoden

tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Vuosittain voidaan jakaa ansaintajaksosta riippuen yhteensä enintään 2 100 000 - 2 326 000 brutto-

osaketta. Lisäksi hallitus suosittelee, että johtoryhmän jäsenet pyrkivät omistamaan pitkän aikavälin kannustinohjelman myötä YIT:n

osakkeita arvolla, joka vastaa vähintään puolta vuosipalkasta ja toimitusjohtaja vuosipalkkansa verran ollessaan johtoryhmän jäseninä.

Hallituksella on kaikissa tilanteissa mahdollisuus palkkioiden tarkentamiseen.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

84YIT 2023 Vuosikatsaus

Osakepalkkio-ohjelmien tiedot

	Ansaintajakso 2023-2025	Ansaintajakso 2022-2024	Ansaintajakso 2021-2023	Ansaintajakso 2020-2022
Myöntämispäivä	2.5.2023	19.4.2022	22.2.2021	31.3.2020
Annettavat maksimiosakkeet	2 184 000	2 326 000	2 100 000	2 100 000
Ansaintajakson alkamispäivä	1.1.2023	1.1.2022	1.1.2021	1.1.2020
Ansaintajakson päättymispäivä	31.12.2025	31.12.2024	31.12.2023	31.12.2022
Sitouttamisjakson päättymispäivä	31.5.2026	31.5.2025	31.5.2024	31.05.2023
Oikeuden syntymisehdot	Absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR), vastuullisuus (päästövähennys) ja työsuhteen voimassaolo	Absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR), vastuullisuus (päästövähennys) ja työsuhteen voimassaolo	ROCE %, absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR), vastuullisuus (CO2 päästövähennysindeksi) ja työsuhteen voimassaolo	ROCE%, nettosuositteluindeksi (NPS), absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR) ja työsuhteen voimassaolo
Toteutustapa	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake
Osakemäärän kuvaus	Brutto-osake*	Brutto-osake*	Brutto-osake	Brutto-osake
Järjestelyn piiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärä raportointikauden lopussa	119	113	153	0

* Ilmoitettujen brutto-osakkeiden määrä merkityillä ansaintajaksoilla edustaa osakemäärää ennen osakkeen kokonaistuottoon perustuvaa lisäansaintamahdollisuutta. Lopullinen ansainta voidaan kertoa 1,5 kertoimella, mikäli määritetty TSR-taso saavutetaan.

Muutokset osakemäärissä

	Ansaintajakso 2023-2025	Ansaintajakso 2022-2024	Ansaintajakso 2021-2023	Ansaintajakso 2020-2022
1.1.2023 ulkona olevat osakkeet, kpl		1 766 999	1 295 666	998 000
Kaudella myönnetyt	2 062 666	24 583	3 667
Kaudella menetetyt	117 000	379 666	155 777	36 278
Kaudella toteutetut	0	0	0	60 272
Kaudella rauenneet	0	0	0	901 450
31.12.2023 ulkona olevat osakkeet, kpl	1 945 666	1 411 916	1 143 556	0

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

85YIT 2023 Vuosikatsaus

Käyvän arvon laskentaa koskevat tiedot

Myönnettyjen osakkeiden käypä arvo määritetään myöntämishetkellä ja jaksotetaan osakkeiden vapautumiseen asti. Markkinaperusteisen kriteerin laskennassa on käytetty Monte Carlo -simulaatiota. Käypä arvo yhteensä perustuu yhtiön 31.12.2023 tehtyyn arviointiin IFRS 2 -kulujen

määrästä. Tilikaudella myönnettyjen osakepalkkioiden käyvän arvon keskeiset parametrit on esitetty alla olevassa taulukossa.

	2023	2022	2021
Myöntämispäivä	2.5.2023	19.4.2022	22.2.2021
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa	2,22	3,63	4,96
Osakekurssi tilikauden lopussa, euroa	1,99	1,99	1,99
Odotetut osingot, euroa	0,3	0,56	0,98
Arvostusmalli	Monte Carlo	Monte Carlo	Monte Carlo
Riskitön korko	2,6	0,5	-0,7
Odotettu keskimääräinen volatiliteetti, %*	31	22	33
Maturiteetti, vuosia	2,9	3,1	2,8
Käypä arvo, milj. euroa 31.12.2023	1	2	1

*Osakkeen odotettu keskimääräinen volatiliteetti on määritetty laskemalla osakkeen historiallinen volatiliteetti jäljellä olevaa voimassaoloaikaa vastaavalle ajanjaksolle käyttäen päivähavaintoja.

Osakepalkkio-ohjelmien vaikutus tilikauden tulokseen ja taseeseen

Milj. euroa	2023	2022
Tilikaudella kirjattu kokonaiskulu osakeperusteisiin liiketoimiin liittyen	-1	-1
Tilikaudella kirjattu kulu osakkeina käsiteltäviin liiketoimiin liittyen	-1	-1
Velka osakepalkkio-ohjelmiin liittyen	—	—

YIT arvioi tulevaisuudessa veroviranomaisille osakepalkkio-ohjelmiin liittyvien maksettavien maksujen olevan 0 miljoonaa euroa. Todellisten

maksujen määrä voi poiketa arvioidusta.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

86YIT 2023 Vuosikatsaus

10. JOHDON PALKAT JA PALKKIOT

Johdon avainhenkilöihin kuuluvat yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet. YIT:n palkitsemisjärjestelmien

tavoitteena on palkita hyvistä suorituksista, lisätä henkilöstön motivaatiota sekä sitouttaa yhtiön johto ja muu henkilöstö pitkäjänteisesti

yhtiön tavoitteisiin.

PALKITSEMISEN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS

YIT Oyj:n yhtiökokous päättää yhtiön hallituksen palkkioista. Hallitus puolestaan päättää toimitusjohtajan ja muiden konsernin

avainhenkilöiden, kuten johtoryhmän jäsenten palkasta ja palkkioista ja muista toimisuhteen ehdoista. Lisäksi hallitus päättää vuosittain

toimitusjohtajan ja johtoryhmän lyhyen ja pitkän aikavälin palkitsemisen mittarit ja niiden tavoitearvot, joilla pyritään tukemaan strategisten

tavoitteiden saavuttamista. Hallitus päättää toimitusjohtajan esityksen pohjalta myös mittareiden mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta

sekä palkkioiden määrän.

Henkilöstövaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta YIT -konsernin avainhenkilöiden nimittämiseen ja palkitsemiseen liittyvissä asioissa.

Henkilöstövaliokunta muun muassa valmistelee ehdotukset konsernin yrityskulttuurin ja henkilöstöpolitiikan kehittämisestä, palkkaus- ja

kannustinjärjestelmistä sekä tulospalkkiosäännöistä ja johdon tulospalkkioista. Lisäksi valiokunnan valmisteltavaksi kuuluvat kykyjen

tunnistaminen, avainhenkilöstön kehittäminen sekä johdon seuraajasuunnittelu. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee

hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset yhtiökokoukselle.

HALLITUKSEN PALKITSEMINEN

Vuoden 2023 varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen jäsenille kiinteän vuosipalkkion toimikaudelta, joka päättyy seuraavan varsinaisen

yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajan palkkio on 105 000 euroa vuodessa (105 000 euroa), hallituksen

varapuheenjohtajan ja pysyvien valiokuntien puheenjohtajan palkkio on 73 500 euroa vuodessa (hallituksen varapuheenjohtaja 73 500

euroa ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 73 500 euroa) ja hallituksen jäsenen palkkio on 52 500 euroa vuodessa (52 500 euroa).

Kiinteän vuosipalkkion saamisen ja maksamisen edellytyksenä on, että hallituksen jäsen sitoutuu hankkimaan suoraan yhtiökokouksen

päätökseen perustuen 40 %:lla kiinteästä vuosipalkkiostaan YIT Oyj:n osakkeita säännellyllä markkinalla (Nasdaq Helsinki Oy) julkisessa

kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan ja että osakkeet hankitaan suoraan hallituksen jäsenten lukuun. Osakkeet on hankittu kahden

viikon kuluessa siitä, kun osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2023 on julkistettu.

Lisäksi Suomessa asuvalle hallituksen jäsenelle on maksettu 800 euron kokouspalkkio jokaista hallituksen kokousta kohden ja Euroopassa,

Suomen ulkopuolella, asuvalle hallituksen jäsenelle 2 000 euroa. Samat kokouspalkkiot on maksettu myös hallituksen perustamien

valiokuntien kokousten yhteydessä valiokuntien jäsenille. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti, 16.3.2023 alkaen samat palkkiot on

maksettu myös sähköisten etäyhteyksien välityksellä tai puhelimitse pidetyiltä hallituksen ja sen valiokuntien kokouksilta. Aiemmin,

15.3.2023 saakka, puhelimitse tai muiden sähköisten etäyhteyksien välityksellä pidettyjen hallituksen ja valiokuntien kokousten

kokouspalkkiona on maksettu sekä Suomessa että muualla Euroopassa asuvalle jäsenelle 800 euroa kokoukselta. Valiokuntien

puheenjohtajille kokouspalkkio on ollut 1 600 euroa.

Matkakulut kotimaassa ja ulkomailla sekä päivärahat on suoritettu YIT:n matkustusohjesäännön ja verottajan ohjeiden mukaisesti.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenille mukaan lukien asiantuntijajäsen on maksettu kokouspalkkiona 800 euroa toimikunnan

kokoukselta ja nimitystoimikunnan puheenjohtajalle 1 600 euroa toimikunnan kokoukselta.

Hallituksen kokonaispalkitsemisesta on päätetty yhtiökokouksessa 16.3.2023.

Hallitus on omalla päätöksellään luopunut 10 %:n suuruisesta osuudesta kiinteästä vuosipalkkiostaan osana yhtiön kustannussäästö- ja

tehostamistoimia.

JOHTOON KUULUVIEN AVAINHENKILÖIDEN PALKITSEMINEN

Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkitseminen koostuu kiinteästä peruspalkasta, luontoiseduista, muista eduista, lyhyen aikavälin

kannustinjärjestelmästä, määräaikaisesta kannustinohjelmasta liittyen konsernin muutosohjelmaan sekä pitkän aikavälin

osakepalkkiojärjestelmästä ja maksuperusteisesta lisäeläkkeestä.

Alla olevassa taulukossa esitetään toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmään kuuluvien henkilöiden palkitsemiseen liittyvät kulut.

Palkkioista, palkoista ja muista työsuhde-etuuksista konserni kirjasi vuonna 2023 sosiaaliturvakulua 0,5 miljoonaa euroa (0,8 miljoonaa

euroa). Sosiaaliturvakulut eivät sisälly alla olevassa taulukossa esitettyihin kuluihin. Taulukossa esitetyt summat ovat suoriteperusteisia, ja

siihen sisältyvät tulos- ja osakepalkkiot perustuvat vuoden lopussa tehtyyn arvioon niiden toteumasta.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

87YIT 2023 Vuosikatsaus

Milj. euroa	2023	2022
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	2,9	5,0
Toimitusjohtaja*	0,7	0,0
Aiempi toimitusjohtaja**	0,0	1,1
Muu johtoryhmä	2,2	3,8
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	0,4	0,7
Toimitusjohtaja*	0,1	—
Aiempi toimitusjohtaja**	0,0	0,2
Muu johtoryhmä	0,3	0,5
Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet	0,5	1,2
Aiempi toimitusjohtaja**	0,0	1,2
Muu johtoryhmä	0,5	—
Osakeperusteiset maksut	0,2	0,2
Toimitusjohtaja*	0,0	—
Aiempi toimitusjohtaja**	0,0	—
Muu johtoryhmä	0,2	0,2
Konsernin johtoryhmän palkitseminen yhteensä	4,1	7,1

*Toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa 1.12.2022 alkaen 

**Aiempi toimitusjohtaja Markku Moilanen 1.4.2021 - 30.11.2022

LYHYTAIKAISET TYÖSUHDE-ETUUDET

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät kiinteän rahapalkan, joka määräytyy tehtävän vaativuuden sekä tehtävää hoitavan henkilön

kokemuksen ja suoriutumisen mukaan. Lisäksi erään sisältyy autoetu, matkapuhelinetu, ravintoetu sekä vapaa-ajan tapaturmavakuutus ja

henkivakuutus. Maksettavien tulospalkkioiden suuruus määräytyy henkilökohtaisen suorituksen ohella koko konsernin taloudellisen tuloksen

ja henkilön oman organisaation kannattavuus-, kasvu- ja kehittämistavoitteiden toteutumisen perusteella. Suorituksen johtamiseen kuuluvat

oleellisena osana tulos- ja kehityskeskustelut. Niissä työntekijä ja esihenkilö sopivat  tulostavoitteet ja niiden painoarvot sekä käyvät läpi

sovittujen tulostavoitteiden toteumat. Tulostavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti konsernin johtoryhmässä. Toimitusjohtajan

maksimitulospalkkio vuodelta 2023 oli 90 prosenttia ja johtoryhmän muiden jäsenten 50 prosenttia vuotuisesta kokonaispalkasta

(rahapalkka ja luontoisedut).

STRATEGISEEN MUUTOSOHJELMAAN LIITTYVÄ KANNUSTINOHJELMA

YIT:n hallitus päätti 9.2.2023 määräaikaisesta, strategiseen muutosohjelmaan liittyvästä kannustinohjelmasta, joka on voimassa vuosina

2023 ja 2024. Ohjelman piiriin kuuluvat toimitusjohtaja, konsernin johtoryhmän jäsenet sekä muut muutosohjelman avainhenkilöt.

Toimitusjohtajan maksimipalkkio vuodelta 2023 on 50 % ja muiden johtoryhmän jäsenten 20 % vuotuisesta kokonaispalkasta (rahapalkka ja

luontoisedut).

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET ETUUDET

Johtoryhmän jäsenten lisäeläkejärjestelyt pohjautuvat maksuperusteiseen käytäntöön sekä vapaakirjan ansaitsemiseen. Maksun suuruus on

20 prosenttia kiinteästä vuosipalkasta. Henkilöillä on oikeus siirtyä eläkkeelle 63 vuotta täytettyään.

MUUT PITKÄAIKAISET ETUUDET

Muita pitkäaikaisia etuuksia ei ole.

IRTISANOMISEN YHTEYDESSÄ SUORITETTAVAT ETUUDET

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta. Mikäli yhtiö irtisanoo sopimuksen, toimitusjohtajalle maksetaan lisäksi 12 kuukauden

palkkaa vastaava erillinen korvaus. Johtoryhmän muilla jäsenillä irtisanomisaika on 6–12 kuukautta. Lisäksi osan kanssa on ennalta sovittu

maksettavaksi kuuden kuukauden palkkaa vastaava erillinen korvaus, mikäli yhtiö irtisanoo sopimuksen.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

88YIT 2023 Vuosikatsaus

11. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

LAATIMISPERIAATE

Korkotuotot ja -kulut on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Milj. euroa	2023	2022
Rahoitustuotot
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	4	3
Muut rahoitustuotot*	1	6
Rahoitustuotot yhteensä	5	9
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusveloista	-41	-17
Korkokulut vuokrasopimusveloista	-14	-11
Korkokulut korkojohdannaisista	6	—
Muut korko- ja rahoituskulut*	-16	-7
Ehdot täyttävien omaisuuserien korkokulujen aktivointi	9	7
Rahoituskulut yhteensä	-56	-28
Valuuttakurssierot, netto	-5	-9
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-56	-28
Tuloslaskelmaan kirjatut valuuttakurssierot
Valuuttakurssierot liiketoiminnan tuotoissa ja kuluissa	—	1
Valuuttakurssierot rahoitustuotoissa ja -kuluissa	-5	-9
Valuuttakurssierot yhteensä	-5	-8

*Muut korko- ja rahoituskulut sisältää korkojohdannaisten käyvän arvon muutosta -5 miljoonaa euroa. Vertailukaudella käyvän arvon muutos, 6

miljoonaa euroa, sisältyi erään Muut rahoitustuotot.

12. TULOVEROT

LAATIMISPERIAATE

Tuloslaskelman tuloveroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden verotettavan tuloksen perusteella lasketut suoriteperusteiset verot,

aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisen verovelan ja -saamisen muutos. Suoraan omaan pääomaan tai muun laajan

tuloksen eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti omaan pääomaan tai muuhun laajaan tulokseen. Tilikauden verotettavaan tuloon

perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan tilinpäätöspäivään mennessä vahvistettujen verokantojen perusteella.

TULOVEROT TULOSLASKELMASSA

Milj. euroa	2023	2022
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	-12	-22
Edellisten tilikausien verot	1	—
Laskennalliset verot	19	11
Tuloverot yhteensä	8	-11

VEROTÄSMÄYTYS

Milj. euroa	2023	2022
Tulos ennen veroja	-5	74
Verot laskettuna Suomen verokannalla 20 %	1	-15
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	2	2
Verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat kulut	8	1
Osakkuus- ja yhteisyritysten tulos	3	2
Tilikauden tappioista kirjaamattomat verot	-5	-3
Edellisinä vuosina muodostettujen laskennallisten verojen oikaisut	—	1
Edellisten tilikausien verot	1	—
Verokantojen muutosten vaikutus	—	—
Verot tuloslaskelmassa	8	-11

Tilikauden tappioista kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset -5 miljoonaa euroa liittyvät Ruotsin ja Norjan yhtiöihin. Tappioiden

hyödynnettävyys näissä yhtiöissä sisältää huomattavaa epävarmuutta, eikä laskennallisia verosaamisia tilikauden 2023 tappioista ole näin

ollen kirjattu.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

89YIT 2023 Vuosikatsaus

PILARI 2 -GLOBAALI MINIMIVEROTUS

OECD julkaisi 14.12.2021 maailmanlaajuiset veropohjan rapautumisen estämistä koskevat Pilari 2 -mallisäännöt. OECD:n

mallisääntöjen tarkoituksena on varmistaa, että isot monikansalliset yritykset, joiden liikevaihto ylittää 750 miljoonaa euroa, maksavat 15

%:n mukaista vähimmäisveroa toimintavaltioissa saamistaan voitoistaan. OECD:n mallisäännöt sisältävät myös siirtymävaiheen tilapäiset

olettamasäännökset (Transitional Safe Harbour Frameworks), joiden tarkoituksena on helpottaa mallisääntöihin liittyvää hallinnollista työtä ja

veroraportointia. Siirtymävaihe kattaa vuodet 2024–2026. EU-tasolla miniverosäännöstöstä annettiin 14.12.2022 Pilari 2 -direktiivi, joka piti

implementoida EU-jäsenvaltioiden kansallisiin lakeihin 31.12.2023 mennessä. Direktiivi mahdollistaa jäsenvaltioille myös oman kansallisen

täydennysverosäännöksen käyttöön ottamisen.

YIT:n vuosittainen liikevaihto ylittää 750 miljoonaa euroa, joten YIT on velvollinen soveltamaan Pilari 2-mallisääntöjä. YIT on suorittanut Pilari

2-minimiverotuksen vaikutusarvioinnin siirtymävaiheen säännösten nojalla. Vaikutusarvioinnin perusteella YIT ei odota, että YIT-konsernille

aiheutuisi merkittäviä verokustannuksia maksettavaksi Pillar 2 -täydennysverojen osalta, koska YIT ei harjoita toimintaa matalien

veroasteiden maissa.

OECD:n oletetaan julkaisevan täydentäviä säännöksiä mm. pysyviin olettamasäännösten (Permanent Safe Harbour Frameworks) ja

kotimaisten täydennysverojen (Qualified Domestic Minimum Tax) osalta. YIT seuraa Pilari 2 -säännösmuutoksia ja tarkastelee niiden

vaikutuksia toimintaansa.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

90YIT 2023 Vuosikatsaus

13. OSAKEKOHTAINEN TULOS

LAATIMISPERIAATE

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona

olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden

lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta

johtuva laimentava vaikutus. Osakekohtaista tulosta laskettaessa tuloksesta oikaistaan veroilla vähennettynä hybridilainan korot riippumatta

niiden maksupäivästä.

OSAKEKOHTAINEN TULOS

	Laimentamaton		Laimennettu
	2023	2022	2023	2022
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa	3	-375	3	-375
Hybridilainan kaudelle kohdistuvat korot veroilla vähennettynä, milj. euroa	-5	-5	-5	-5
Osakekohtaisen tuloksen laskennassa käytetty tilikauden tulos,  milj. euroa	-2	-380	-2	-380
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo tilikaudella, milj. kpl	210	209	210	209
Osakepalkkiojärjestelmän ehdollisten osakkeiden laimennusvaikutus, milj. kpl			0	0
Ulkona olevien osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistu painotettu keskiarvo tilikaudella, milj. kpl			210	209
Osakekohtainen tulos, euroa/osake	-0,01	-1,82	-0,01	-1,82
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, euroa/osake	-0,01	0,28	-0,01	0,28
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, euroa/osake	—	-2,09	—	-2,09

Jatkuvien toimintojen osakekohtaisen tuloksen laskennassa käytetystä tuloksesta on vähennetty hybridilainan kaudelle kohdistuvat korot

veroilla vähennettynä. Lopetettujen toimintojen osakekohtaisen tuloksen laskennassa käytetystä tuloksesta ei ole vähennetty hybridilainan

korkoja.

14. AINEELLISET HYÖDYKKEET

LAATIMISPERIAATE

ARVOSTAMINEN JA KIRJAAMINEN

Aineelliset hyödykkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty poistot ja arvonalentumiset. Aineellisista

hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa, siitä alkaen kun ne ovat valmiita käytettäväksi. Maa-alueista

ei tehdä poistoja. Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä. Ne oikaistaan

tarvittaessa kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja

luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin. Normaalit

kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä. Merkittävät parannus- tai lisäinvestoinnit kirjataan osaksi

omaisuuserän hankintamenoa ja poistetaan päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana, mikäli on todennäköistä, että

investointiin liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu YIT:n hyväksi. YIT kirjaa aineellisten hyödykkeiden hankintojen korkomenot kuluksi,

ellei kyseessä ole vieraan pääoman aktivoinnin ehdot täyttävä omaisuuserä, jolloin ne aktivoidaan osaksi hankintamenoa.

Arvioitu taloudellinen vaikutusaika

Maa-alueet, ei poistoja

Rakennukset ja rakennelmat10–40 vuotta

Koneet ja kalusto  3–15 vuotta

Muut aineelliset hyödykkeet10–40 vuotta

ARVONALENTUMINEN

YIT arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä arvonalentumisesta

ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien

yksiköiden tasolla. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo, josta on vähennetty luovutuksesta aiheutuvat menot tai

sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa diskonttauskoroilla, jotka

kuvastavat rahan aika-arvoa ja omaisuuserään liittyviä erityisriskejä.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Kirjattu arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos

ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on kasvanut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei

kuitenkaan peruta enempää kuin mikä johtaisi kirjanpitoarvoon, joka hyödykkeellä olisi ilman arvonalentumistappioita.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

91YIT 2023 Vuosikatsaus

2023
Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	6	14	199	15	1	234
Valuuttakurssiero	—	—	—	—	—	—
Lisäykset	—	—	5	—	—	5
Vähennykset	—	-1	-1	—	-1	-2
Siirrot muiden omaisuuserien välillä	—	-1	-1	—	—	-2
Siirrot myytäväksi luokiteltuihin omaisuuseriin	—	—	-150	—	—	-150
Hankintameno 31.12.	6	13	52	15	0	85
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-4	-9	-173	-11	0	-197
Valuuttakurssiero	—	—	—	—	—	—
Poistot	—	-1	-6	-1	—	-8
Arvonalentumiset		—	—	—	—	—
Siirtojen ja vähennysten kertyneet poistot	—	1	2	—	—	3
Siirrot myytäväksi luokiteltuihin omaisuuseriin	—	—	138	—	—	138
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-4	-8	-39	-12	0	-63
Kirjanpitoarvo 1.1.	2	5	26	3	1	37
Kirjanpitoarvo 31.12.	2	5	13	2	0	22

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

92YIT 2023 Vuosikatsaus

2022
Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	12	21	198	16	0	247
Valuuttakurssiero	—	—	1	—	—	1
Lisäykset	—	—	4	—	1	5
Vähennykset	-5	-4	-1	—	—	-11
Liiketoimintojen myynnit	—	-4	-4	—	—	-8
Siirrot muiden omaisuuserien välillä	-1	—	1	—	—	—
Hankintameno 31.12.	6	14	199	15	1	234
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-1	-13	-168	-12	0	-193
Valuuttakurssiero	—	—	—	—	—	-1
Poistot, jatkuvat toiminnot	—	-1	-7	-1	—	-9
Poistot, lopetetut toiminnot	—	—	—	—	—	—
Arvonalentumiset, jatkuvat toiminnot	-4	—	—	—	—	-4
Siirtojen ja vähennysten kertyneet poistot	1	6	3	1	—	10
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-4	-9	-173	-11	0	-197
Kirjanpitoarvo 1.1.	11	8	30	4	0	53
Kirjanpitoarvo 31.12.	2	5	26	3	1	37

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

93YIT 2023 Vuosikatsaus

15. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET JA LIIKEARVO

LAATIMISPERIAATE

MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon, kun hankintameno

on määritettävissä luotettavasti ja on odotettavissa, että aineettomasta hyödykkeestä

kertyy taloudellista hyötyä konsernille. Aineettomat hyödykkeet, joilla on tunnettu tai

arvioitu rajallinen taloudellinen vaikutusaika, poistetaan vaikutusaikanaan tasapoistoina

kuluksi tuloslaskelmaan. Poistot aloitetaan, kun hyödyke on valmis käytettäväksi.

Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata

poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Yrityshankintojen

yhteydessä hankitut muut aineettomat hyödykkeet kirjataan taseeseen, mikäli ne

täyttävät aineettoman hyödykkeen määritelmän: niihin liittyy vastainen tuotto-odotus, ne

ovat eriteltävissä tai perustuvat sopimuksiin tai laillisiin oikeuksiin. Yrityshankintojen

yhteydessä kirjatut muut aineettomat hyödykkeet koostuvat muun muassa

tuotemerkeistä, asiakassopimuksista ja asiakassuhteiden arvosta. Hankitut

tietojärjestelmälisenssit aktivoidaan hankintamenoon. Tietojärjestelmien käyttöön

ottamisesta aiheutuvia menoja arvioidaan olennaisuus huomioiden ja ne aktivoidaan,

mikäli aktivointikriteerit täyttyvät. Hankintameno poistetaan tasapoistoina lisenssien

arvioituna taloudellisena pitoaikana.

Arvioitu taloudellinen vaikutusaika

Asiakassuhteet ja sopimuskannat 3–5 vuotta

Tuotemerkit 15 vuotta

IT-ohjelmistot ja muut 2–5 vuotta

Patentoimaton teknologiaosaaminen 3–5 vuotta

LIIKEARVO

Liikearvo on määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja

aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuna ylittävät hankitun yrityksen yksilöitävissä

olevan nettovarallisuuden käyvän arvon hankinta-ajankohtana. Liikearvo testataan

vuosittain arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu

rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon,

josta on vähennetty arvonalentumiset. Arvonalennukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi.

Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta myöhemmällä tilikaudella.

Luovutettuun yhtiöön tai liiketoimintaan kohdistuvan liikearvon kirjanpitoarvo kohdistetaan

osaksi myyntivoittoa tai -tappiota.

ARVONALENTUMINEN

YIT arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo

on alentunut. Jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan kyseisestä

omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä

arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko

arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton

taloudellinen vaikutusaika, sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet.

Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo, josta on vähennetty

luovutuksesta aiheutuvat menot tai sitä korkeampi käyttöarvo.

Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa

diskonttauskoroilla, jotka kuvastavat rahan aika-arvoa ja omaisuuserään liittyviä

erityisriskejä. Diskonttaustekijänä käytetään oman ja vieraan pääoman painotettua

keskimääräistä kustannusta (WACC, Weighted Average Cost of Capital), jossa

huomioidaan riskitön korkotaso, epälikvidisyyspreemio, markkinoiden tuotto-odotus,

toimialakohtainen beta-arvo, maariski ja vieraan pääoman korkotaso korkomarginaali

huomioiden. Näitä tekijöitä painotetaan diskonttauskoron määrittelyssä toimialan

liikevaihdon mukaan. Mikäli kerrytettäviä vastaisia rahavirtoja ei kyetä laskemaan

yksittäisen omaisuuserän osalta, määritetään kerrytettävissä oleva rahamäärä sille

rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon kyseinen omaisuuserä kuuluu.

Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä

kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi

tuloslaskelmaan, ja se kohdistetaan ensin rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettuun

liikearvoon ja tämän jälkeen muihin omaisuuseriin tasasuhteisesti.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

LIIKEARVON ARVONALENTUMISTESTAUKSISSA KÄYTETYT ARVIOT JA

OLETTAMUKSET

Liikearvot testataan vuosittain mahdollisten arvonalentumisten varalta sekä aina, jos

viitteitä arvonalentumisesta ilmenee. Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta

kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin. Nämä laskelmat

edellyttävät merkittävissä määrin arvioiden ja olettamusten käyttämistä. Ennustettujen

rahavirtojen perustana ovat YIT:n johdon vahvistamat tietyn aikajakson kattavat

tulossuunnitelmat sekä muut perusteltavissa olevat arviot toimialan ja rahavirtaa tuottavan

yksikön tulevaisuudennäkymistä. Keskeiset olettamat käyttöarvolaskelmissa ovat

diskonttauskorkokanta sekä käyttökateprosentti.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

94YIT 2023 Vuosikatsaus

MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Milj. euroa	2023	2022
Hankintameno 1.1.*	43	45
Valuuttakurssiero	—	—
Lisäykset	—	—
Vähennykset	-5	-1
Liiketoimintojen myynnit		-1
Hankintameno 31.12.	39	43
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.*	-39	-38
Valuuttakurssiero	—	—
Poistot, jatkuvat toiminnot	-1	-2
Poistot, lopetetut toiminnot		—
Siirtojen ja vähennysten kertyneet poistot	5	1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-35	-39
Kirjanpitoarvo 1.1.	4	7
Kirjanpitoarvo 31.12.	3	4

*Vuoden 2022 alkusaldoja on oikaistu. Oikaisulla ei ollut vaikutusta kirjanpitoarvoon.

LIIKEARVO

Milj. euroa	2023	2022
Kirjanpitoarvo 1.1.	249	249
Valuuttakurssiero		—
Lisäykset		—
Vähennykset	-1	—
Kirjanpitoarvo 31.12.	248	249

YIT on määritellyt rahavirtaa tuottavat yksiköt raportoitavien segmenttien tasolle.

Liikearvojen kohdistuminen segmenteille

Kiinteistökehitys-segmentin liiketoiminnat siirrettiin Toimitilat- ja Infra-segmenteille 1.4.2023 tehdyn liiketoimintarakenteen muutoksen

seurauksena. Uuden liiketoimintarakenteen myötä Toimitilat-segmenttiin kohdistuu yhteensä 7 milj. euroa liikearvoa, joka oli aiemmin

kohdistettu Kiinteistökehitys-segmentille. Infra-segmenttiin siirtyneelle liiketoiminnalle ei kohdistunut liikearvoa. Kiinteistökehitys-segmentille

laadittiin arvonalentumistestaus ennen liikearvon uudelleenallokointia.

Milj. euroa	31.12.2023	Diskonttauskorko, % (WACC ennen veroja)
Asuminen	105	10,3
Toimitilat	87	11,6
Infra	56	9,5
Liikearvot yhteensä	248

Milj. euroa	31.12.2022	Diskonttauskorko, % (WACC ennen veroja)
Asuminen	105	9,8
Toimitilat	81	8,8
Infra	56	8,3
Kiinteistökehitys	7	8,7
Liikearvot yhteensä	249

Liikearvojen arvonalentumistestaus

Vuosittaisessa arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin.

Laskelmissa käytetyt viiden vuoden rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin strategia- ja vuositavoitteisiin. YIT käyttää

testauksessa todennäköisyyksillä painotettuja rahavirtaennusteita, jotka perustuvat kahteen eri ennusteskenaarioon, perus- ja matalaan

skenaarioon. Perusskenaario perustuu nykyiseen ennusteeseen, kun taas matalassa skenaariossa otetaan erityisesti huomioon kysyntään

liittyvät epävarmuustekijät. Asuminen-segmentillä liiketoimintaennuste perustuu kysynnän vaiheittaiseen elpymiseen ennustejakson aikana.

Ennustekausien jälkeiset rahavirrat ekstrapoloidaan käyttäen kasvuolettamaprosenttia. Kaikille rahavirtaa tuottaville yksiköille on käytetty 2,0

prosentin (1,5 %) kasvuolettamaa, joka vastaa Euroopan keskuspankin keskipitkän aikavälin inflaatiotavoitetta. Liikearvotestaukset eivät

aiheuttaneet arvonalentumiskirjauksia vuosina 2023 ja 2022.

YIT laatii vuosittain herkkyysanalyysin niiden testattujen yksiköiden osalta, joissa jokseenkin mahdollinen muutos rahavirtaennusteen

keskeisissä oletuksissa voisi vaikuttaa omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Vuoden 2023 arvonalentumistestauksen perusteella jokseenkin

mahdollinen muutos diskonttauskorossa voisi johtaa arvonalentumiseen Asuminen-segmentissä. Asuminen-segmenttiin kohdistuisi

arvonalentuminen, mikäli diskonttauskorko kasvaisi yli 1,3 prosenttiyksikköä (2,3). Asuminen-segmentin kerrytettävissä oleva rahamäärä

ylittää sen kirjanpitoarvon 233 miljoonalla eurolla (390). Ennusteiden muissa keskeisissä olettamissa ei arvioida olevan jokseenkin

mahdollista herkkyyttä, joka voisi vaikuttaa omaisuuserien kirjanpitoarvoon. 

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

95YIT 2023 Vuosikatsaus

16. VUOKRASOPIMUKSET

LAATIMISPERIAATE

YIT VUOKRALLE OTTAJANA

Konsernin merkittävimmät vuokrasopimukset sisältävät Suomen omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyvät tonttivuokrasopimukset,

rakennuksiin ja rakennelmiin liittyvät vuokrasopimukset sekä koneiden ja kaluston vuokrasopimukset. Jos sopimus tai sen osa on luokiteltu

vuokrasopimukseksi, vuokrasopimusvelka ja käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan sopimuksen alkamispäivänä. Alkamispäiväksi katsotaan

päivä, jolloin kohdeomaisuuserä on vuokralle ottajan käytettävissä. Konserni kirjaa lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin, joiden vuokra-aika on

12 kuukautta tai vähemmän, ja vuokrasopimuksiin, joissa kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen, liittyvät maksut vaikutusaikanaan

tasaerinä kuluksi tuloslaskelmaan.

Vuokrasopimusvelan arvostaminen ja esittäminen

Vuokrasopimusvelka arvostetaan diskonttaamalla odotettavissa olevat vuokramaksut nykyarvoon. Vuokramaksuiksi luetaan kiinteät

vuokramaksut mukaan lukien tosiasiallisesti kiinteät maksut, odotettavissa olevat maksut, jotka liittyvät jäännösarvotakuisiin, ja mahdollinen

osto-option toteutushinta, jos päätös käyttää osto-optiota on kohtuullisen varma. Jos konserni käyttää kohtuullisen varmasti

päättämisoptiota, mahdollinen päättämismaksu lisätään vuokrasopimusvelkaan. Vuokra-aika on päättämisoptioiden kattaman

vuokrasopimuksen ei-purettavissa oleva jakso, jos päättäminen ei ole kohtuullisen varmaa. Mahdolliset jatko-optiot lisätään vuokra-aikaan,

jos on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää näitä optioita. Vuokramaksut diskontataan käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä korkoa,

jos korko on helposti määritettävissä. Jos vuokrasopimuksen sisäistä korkoa ei voida helposti määrittää, konserni käyttää lisäluoton korkoa

diskonttauskorkona.

Vuokrasopimusvelka arvostetaan myöhemmin efektiivisen koron menetelmää käyttäen, ja konserni arvioi kirjanpitoarvon uudelleen

vastaamaan mahdollisia uudelleenarviointeja tai vuokrasopimusten muutoksia. Vuokrasopimusvelka arvioidaan uudelleen, jos

vuokrasopimuksen alkuperäisten ehtojen mukainen rahavirta muuttuu, esimerkiksi jos vuokra-aika muuttuu tai jos vuokramaksut muuttuvat

indeksin tai vaihtuvan koron perusteella. Monet konsernin merkittävistä vuokrasopimuksista sisältävät vuokramaksuja, jotka on sidottu

indeksiin. Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin vuokrasopimuksen alkamispäivän indeksiä käyttäen. Tulevat indeksimuutokset

huomioidaan arvostuksessa, kun muutos näkyy rahavirrassa. Jatko ja päättämisoptiot arvioidaan uudelleen vain, jos konsernin hallinnassa

olevissa olosuhteissa tapahtuu merkittävä muutos tai tapahtuma, joka vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen, että option käyttäminen on

kohtuullisen varmaa. Uudelleenarvioinnissa käytetty diskonttauskorko vaihtelee uudelleenarvioinnin luonteen mukaan. Esimerkiksi

indeksimuutoksen vuoksi tehty uudelleenarviointi tehdään alkuperäisen diskonttauskoron perusteella ja vuokra-aikamuutoksista johtuvat

uudelleenarvioinnit tehdään oikaistua diskonttauskorkoa käyttäen. Vuokrasopimusvelka esitetään taseessa omalla rivillään jaoteltuna

lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen osuuteen.

Käyttöoikeusomaisuuserän arvostaminen ja esittäminen

Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, ja ne perustuvat vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen määrään.

Käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenoon sisällytetään myös alkuvaiheen välittömät menot, ennallistamiskulut tai sopimuksen

alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat, joista on vähennetty mahdolliset vuokrasopimukseen liittyvät kannustimet.

Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan, pois lukien tonttivuokrasopimukset, vuokra-ajan tai vaikutusaikansa kuluessa, sen mukaan kumpi on

lyhyempi ajanjakso, ellei tapahdu omistusoikeuden siirtoa tai ole osto-optiota, jonka käyttäminen on kohtuullisen varmaa vuokra-ajan

lopussa. Tässä tapauksessa käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan kohdeomaisuuserän vaikutusajan kuluessa. Vuokrasopimusvelan

uudelleenarvostus käsitellään käyttöoikeusomaisuuserän vastaavina oikaisuina. Aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät käyttöoikeusomaisuuserät

esitetään taseessa omalla rivillään Aineelliset hyödykkeet, vuokratut. Tonttivuokrasopimuksiin liittyvät käyttöoikeusomaisuuserät esitetään

taseessa omalla Vaihto-omaisuus, vuokrattu -rivillään.

Omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyvien tonttivuokrasopimusten käsittely

Konsernilla on olennaisia määriä omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyviä tonttivuokrasopimuksia vain Suomessa.

Tonttivuokrasopimukset esitetään taseessa ja tuloslaskelmassa samaan tapaan kuin konsernin omistamat vaihto-omaisuustontit.

Suomessa konsernin omaperusteisissa rakennushankkeissa rakennetaan tyypillisesti asuinrakennuksia joko omistetulle tai vuokratontille.

Vuokratonttien vuokrasopimukset ovat tyypillisesti pitkäaikaisia, useimmiten 20–50 vuotta. Omaperusteisiin asuinrakennushankkeisiin

liittyvät vuokratontit ja konsernin omistamat vaihto-omaisuustontit muodostavat osan tuloutusperiaatteiden mukaista suoritevelvoitetta

myydä asuntoja asiakkaille. Omaperusteisiin asuinrakennushankkeisiin liittyvät vuokratontit arvostetaan alun perin IFRS 16 -standardin

arvostamisvaatimuksien mukaan.

Kun konserni tekee Suomessa omaperusteiseen asuinrakennushankkeeseen liittyvän tontin vuokrasopimuksen eikä rakennushanke ole

vielä alkanut, tontin vuokrasopimuksen käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan vaihto-omaisuuteen ja vuokrasopimusvelka taseeseen.

Omaperusteiseen asuinrakennushankkeeseen liittyvän tontin vuokrasopimus kirjataan vaihto-omaisuudesta kuluksi vaihto-omaisuuden

muutoksena, kun myyntituotot on kirjattu konsernin tuloutusperiaatteiden mukaisesti. Keskeneräisten Suomen omaperusteisten

asuinrakennushankkeiden vuokratonttien vuokrasopimusvelka esitetään konsernin taseessa joko vuokrasopimusvelkana tai Muut

asiakassopimuksiin perustuvat velat -erässä hankkeen myyntiasteen mukaan. Keskeneräisten omaperusteisten asuinrakennushankkeiden

osalta myymättömien huoneistojen osuus velasta esitetään taseessa vuokrasopimusvelkana. Keskeneräisten asuinrakennushankkeiden

myytyihin huoneistoihin kohdistuva velka on asiakkaan vastattavaksi siirtyvä velka, joka esitetään liiketoimen perusluonteen mukaisesti

taseen Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat -erässä. Hankkeen tuloutushetkellä myytyihin huoneistoihin kohdistuva

vuokrasopimusvelka kirjataan tuotoksi tuloslaskelmaan. Valmiisiin myymättömiin huoneistoihin kohdistuva vuokrasopimusvelka esitetään

taseessa vuokrasopimusveloissa.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

96YIT 2023 Vuosikatsaus

Myynti- ja takaisinvuokraus

Myynti- ja takaisinvuokraustilanteissa YIT arvioi ensin, täyttyvätkö IFRS 15:n mukaiset vaatimukset, joiden mukaan luovutus olisi käsiteltävä

myyntinä. Jos omaisuuserän luovutus on myynti, kirjataan käyttöoikeusomaisuuserän arvoksi se osuus alkuperäisen omaisuuserän

kirjanpitoarvosta, joka vastaa YIT:lle jäänyttä käyttöoikeuden arvoa. Myyntivoittona tai -tappiona esitetään ainoastaan se osuus

omaisuuserän myyntituloksesta, joka vastaa ostajalle siirrettyjä oikeuksia. Jos omaisuuserän myynnistä suoritettava vastike tai

vuokrasopimuksen vuokrat eivät vastaa käypiä arvoja, erotus huomioidaan omaisuuserän myyntituottojen oikaisuna. Markkinaehtoja

huonommat ehdot käsitellään ennakkoon maksettuina vuokrina ja markkinaehtoja paremmat ehdot rahoitusvelkana. Jos IFRS 15:n

mukaiset myynnin kriteerit eivät täyty, luovutetun omaisuuserän raportointia taseessa jatketaan ja luovutushinta esitetään rahoitusvelkana.

YIT VUOKRALLE ANTAJANA

Konserni on vuokrannut edelleen itse kolmansilta osapuolilta vuokraamiaan toimitiloja, ja ne käsitellään muina vuokrasopimuksina

rahoitusleasingsopimusten sijaan. Luokittelu tehdään alkuperäisen vuokrasopimuksen käyttöoikeusomaisuuserän perusteella. Vuokratuotot

kirjataan tuloslaskelmaan tuotoksi vuokra-ajan kuluessa. Konsernin toiminta vuokralle antajana on vähäistä.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

VUOKRASOPIMUSTEN ARVOSTAMINEN JA KIRJAAMINEN

Vuokra-ajan arvioinnilla ja lisäluoton korolla on merkittävä vaikutus vuokrasopimusvelkojen ja käyttöoikeusomaisuuserien arvostukseen.

Arvioidessaan vuokra-aikaa YIT sisällyttää jatko-optioiden ja päättämisoptioiden kattamat ajanjaksot sen mukaan, onko kyseisten optioiden

käyttäminen kohtuullisen varmaa vai ei. Johto arvioi esimerkiksi optioajanjaksojen sopimusehtoja tai vuokrasopimuksen päättämiseen ja

uuden sopimuksen solmimiseen liittyviä kuluja. Kaiken kaikkiaan johto huomioi aina, kuinka tärkeä tietty omaisuuserä on sen toiminnoille.

Omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyvät tonttivuokrasopimukset ovat konsernin omistuksessa tyypillisesti vain lyhyen ajan. Kun

huomioidaan, miten YIT käyttää omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyviä tonttivuokrasopimuksia, voidaan olettaa, ettei konserni

käytä mahdollisia päättämis-, osto- tai jatko-optioita. Toimitilasopimusten osalta johto arvioi tehtyjen perusparannusten merkitystä ja

mahdollisia muuttokuluja. 

Jos vuokra-aikaa ei ole määritelty tietyn pituiseksi, johto arvioi ajanjaksoa, jona sopimus on täytäntöönpanokelpoinen, jotta se voi

määrittää, mikä on varhaisin ajankohta, jolloin molemmat osapuolet (vuokralle ottaja ja vuokralle antaja) voivat päättää sopimuksen ja

sen sopimusvelvoitteet vain vähäisin sanktioin. Merkittävinä sanktioina YIT huomioi suoraan vuokralle antajalle maksettujen sanktioiden

lisäksi myös molemmille osapuolille muodostuvat epäsuorat ja taloudelliset seuraamukset. YIT huomioi nämä tosiseikat ja olosuhteet,

mukaan lukien vuokratun omaisuuserän luonne suhteessa vastaavaan liiketoimintasuunnitelmaan, arvioidessaan ajankohtaa, jolloin

vuokrasopimuksen päättämisen katsotaan olevan kohtuullisen varmaa. Vuokra-aikaa arvioidaan vastaavalla tavalla. YIT:n toistaiseksi

voimassa olevat vuokrasopimukset liittyvät tyypillisesti rakennuksiin, koneisiin ja kalustoon.

Lisäluoton korkoa määrittäessään YIT ottaa huomioon vuokratun omaisuuserän luonteen, konsernin riskitekijät ja maantieteellisen

sijainnin, valuutan ja sopimuksen keston.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

97YIT 2023 Vuosikatsaus

YIT VUOKRALLE OTTAJANA

Kuvaus vuokrasopimuksista

YIT:n vuokratut aineelliset hyödykkeet sisältävät muun muassa kiinteistöjä, työsuhdeautoja sekä muuta liiketoiminnassa käytettävää

kalustoa. Vuokrattujen aineellisten hyödykkeiden painotettu keskimääräinen vuokra-aika on noin kolme vuotta, josta kiinteistöt ovat

tyypillisesti keskiarvoa pidempiä ja muut vuokratut aineelliset hyödykkeet tyypillisesti keskiarvoa lyhyempiä. Osaan aineellisten hyödykkeiden

vuokrasopimuksista liittyy indeksikorotusehtoja, jotka on tyypillisesti sidottu elinkustannusindeksiin tai kuluttajahintaindeksiin.

Vuokrattu vaihto-omaisuus sisältää YIT:n vuokraamia vaihto-omaisuustontteja, joita käytetään omaperusteisessa rakentamisessa.

Vuokratut vaihto-omaisuustontit ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, painotetulla keskiarvolla noin 40 vuoden pituisia vuokrasopimuksia, joista

YIT tulee luopumaan pääosin myymällä huoneistoja omaperusteisen asuntorakentamisen hankkeista. Tonttivuokrasopimuksiin liittyy

tyypillisesti indeksikorotusehtoja, jotka on sidottu Suomen elinkustannusindeksiin. Tonttivuokrasopimusten vuokranmaksut huomioidaan

täysimääräisinä velan määrää arvioitaessa. Lyhytkestoiset ja arvoltaan vähäiset sopimukset ovat tyypillisesti työmaalla käytettävää kalustoa

ja ICT-laitteistoa.

KÄYTTÖOIKEUSOMAISUUSERÄT

Aineelliset hyödykkeet, vuokratut

2023
Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	1	51	16	68
Valuuttakurssierot	—	—	—	—
Lisäykset, sisältäen indeksimuutosten vaikutukset	—	10	9	19
Vähennykset	—	-4	-1	-5
Liiketoimintojen myynnit	—	—	—	—
Poistot ja arvonalentumiset	—	-11	-6	-18
Siirrot myytävissä oleviin omaisuuseriin	—	-1	-4	-5
Kirjanpitoarvo 31.12.	1	46	14	60

2022
Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	1	63	15	79
Valuuttakurssierot	—	—	—	—
Lisäykset, sisältäen indeksimuutosten vaikutukset	—	5	9	14
Vähennykset	—	-2	-1	-4
Liiketoimintojen hankinnat	—	—	—	—
Liiketoimintojen myynnit	—	-3	—	-3
Poistot ja arvonalentumiset, jatkuvat toiminnot	—	-11	-7	-18
Poistot ja arvonalentumiset, lopetetut toiminnot	—	—	—	—
Kirjanpitoarvo 31.12.	1	51	16	68

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

98YIT 2023 Vuosikatsaus

Vaihto-omaisuus, vuokrattu

	2023	2022
Milj. euroa	Tontit	Tontit
Kirjanpitoarvo 1.1.	205	174
Valuuttakurssiero	—	—
Lisäykset, sisältäen indeksimuutosten vaikutukset	38	25
Vähennykset	-49	-39
Liiketoimintojen myynnit	—	-1
Arvonalentuminen	-1
Muut lisäykset*		47
Kirjanpitoarvo 31.12.	192	205

*Lisätietoa liitteessä Aikaisempien kausien oikaisut.

VUOKRASOPIMUSVELAT

Maturiteettianalyysi sopimusperusteisista diskonttaamattomista rahavirroista

Milj. euroa	31.12.2023	31.12.2022
Alle vuoden	29	30
1-3 vuotta	54	64
3-5 vuotta	45	42
5-10 vuotta	76	74
Yli 10 vuotta	336	325
Diskonttaamattomat vuokrasopimusvelat yhteensä	540	535

Vuoden 2022 maturiteettianalyysissä on mukana liitteessä Aikaisempien kausien oikaisut kerrottu vuokrasopimusvelkojen muutos.

TULOSLASKELMAAN KIRJATUT ERÄT

Milj. euroa	2023	2022
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos	-49	-30
Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten kulut	-49	-54
Poistot ja arvonalentumiset	-19	-18
Vuokrasopimusvelkojen korot	-14	-11
Myynti- ja takaisinvuokraussopimusten tulosvaikutus	—	—

Vuokrasopimusten rahavirtavaikutus oli -85 miljoonaa euroa (-86).

YIT VUOKRALLE ANTAJANA

YIT on pääasiassa vuokrannut edelleen itse vuokraamiaan toimitiloja. Toimitilasopimusten indeksi-, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat

toisistaan. Toimitilojen vuokrasopimukset kestävät enimmillään kahdeksan vuotta. Useimmiten sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa

sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Vähimmäisvuokrien määrä on laskettu ensimmäiseen mahdolliseen

irtisanomisajankohtaan asti.

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat

Milj. euroa	31.12.2023	31.12.2022
Yhden vuoden kuluessa	1	2
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	2	2
Yli viiden vuoden kuluttua	1	1
Yhteensä	4	5

Vuokratuotot käyttöoikeusomaisuuserien edelleenvuokraamisesta olivat 3 miljoonaa euroa (4).

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

99YIT 2023 Vuosikatsaus

17. OSUUDET OSAKKUUSYHTIÖISSÄ JA YHTEISYRITYKSISSÄ

LAATIMISPERIAATE

Osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin liittyviä konsolidointiperiaatteita on kuvattu kohdassa Konsolidointiperiaatteet.

OSUUDET OSAKKUUSYHTIÖISSÄ

Milj. euroa	Segmentti	Toimiala	Kotipaikka	Omistus 2023, %	Kirjanpitoarvo 2023	Omistus 2022, %	Kirjanpitoarvo 2022
Osakkuusyhtiöt
Ålandsbanken Lunastustontti I Ky	Asuminen	Kiinteistösijoittaminen	Suomi	20,00	12	20,00	13
Fidus Villa Ky	Asuminen	Kiinteistösijoittaminen	Suomi	20,00	9	20,00	11
ÅB Kodit I Ky	Asuminen	Kiinteistösijoittaminen	Suomi	40,00	—	40,00	—
SIA "LiveOn"*	Asuminen	Kiinteistösijoittaminen	Latvia			30,00	10
YCE Housing I Ky**	Asuminen	Hankekehitys	Suomi			40,00	—
Nuuka Solutions Oy***	Muut erät	Palvelut	Suomi	16,67	2
Osakkuusyhtiöt yhteensä					23		34

Taulukossa ei ole lueteltu osakkuusyhtiöiden omistamia asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä eikä asunto- ja kiinteistörakentamisen projektiyhtiöitä.

*SIA “LiveOn” on uudelleenluokiteltu vuonna 2023 oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin huomattavan vaikutusvallan päätyttyä. SIA “LiveOn” myytiin 4.10.2023.

**YCE Housing I Ky on purkautunut vuonna 2023.

***Nuuka Solutions Oy on uudelleenluokiteltu vuonna 2023 yhteisyrityksistä osakkuusyhtiöksi.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

100YIT 2023 Vuosikatsaus

OSUUDET YHTEISYRITYKSISSÄ

Milj. euroa	Segmentti	Toimiala	Kotipaikka	Omistus 2023, %	Kirjanpitoarvo 2023	Omistus 2022, %	Kirjanpitoarvo 2022
Yhteisyritykset
FinCap Asunnot Oy	Asuminen	Kiinteistösijoittaminen	Suomi	49,00	23	49,00	16
Nuppu Housing s.r.o.	Asuminen	Hankekehitys	Slovakia	50,00	4	50,00	6
Zwirn area s.r.o.	Asuminen	Hankekehitys	Slovakia	50,00	10	50,00	1
Mlynárka area s.r.o.	Asuminen	Hankekehitys	Slovakia	50,00	2
YR Holding s.r.o.	Asuminen	Hankekehitys	Tšekki	50,00	3	50,00	1
Regenero Oy	Toimitilat	Hankekehitys	Suomi	50,00	1	50,00	1
Campus Marian Kehitys Oy	Toimitilat	Hankekehitys	Suomi	50,00	1	50,00	1
Kumppanuuskoulut Oy	Toimitilat	PPP-projektiyhtiö	Suomi	20,00	—	20,00	—
Keilaniemen Kiinteistökehitys Strike Ky	Toimitilat	Hankekehitys	Suomi	33,33	8	33,33	10
Keilaniemen Kiinteistökehitys GP Oy	Toimitilat	Hankekehitys	Suomi	33,33	—	33,33	—
YIT Zwirn Office s.r.o.	Toimitilat	Hankekehitys	Slovakia	50,00	1	50,00	1
Tieyhtiö Vaalimaa Oy	Infra	PPP-projektiyhtiö	Suomi	20,00	—	20,00	—
Nuuka Solutions Oy*	Muut erät	Palvelut	Suomi			16,67	2
Yhteisyritykset yhteensä					54		39

Taulukossa ei ole lueteltu yhteisyritysten omistamia asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä eikä asunto- ja kiinteistörakentamisen projektiyhtiöitä.

*Nuuka Solutions Oy on uudelleenluokiteltu vuonna 2023 yhteisyrityksistä osakkuusyhtiöksi.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

101YIT 2023 Vuosikatsaus

MUUTOKSET KIRJANPITOARVOISSA

Milj. euroa	Osakkuusyhtiöt	Yhteisyritykset	Yhteensä 2023	Osakkuusyhtiöt	Yhteisyritykset	Yhteensä 2022
Kirjanpitoarvo 1.1.	34	39	72	48	44	92
Valuuttakurssiero		—	—	—	—	—
Osuus tuloksesta	-2	15	13	5	9	13
Lisäykset	3	5	8	13	14	26
Vähennykset	-1	-2	-3	-5	-15	-21
Siirrot oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin*	-10		-10	-23	—	-23
Tilikauden aikana saadut osingot	—	-3	-4	-4	-12	-16
Kirjanpitoarvo 31.12.	23	54	77	34	39	72

*Siirrot oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin sisältää vuonna 2023 SIA “LiveOn”in sekä vuonna 2022 OP Vuokrakoti Ky:n uudelleenluokittelun oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin huomattavan vaikutusvallan päätyttyä.

YHTEENVETO OSAKKUUSYHTIÖIDEN JA YHTEISYRITYSTEN TALOUDELLISISTA TIEDOISTA

Milj. euroa	Osakkuusyhtiöt	Yhteisyritykset	Yhteensä 2023	Osakkuusyhtiöt	Yhteisyritykset	Yhteensä 2022
Lyhennetty tase
Sijoituskiinteistöt	138	193	332	99	109	208
Muut pitkäaikaiset varat	113	399	512	129	264	394
Lyhytaikaiset varat	9	355	364	20	221	241
Pitkäaikaiset velat	151	712	863	87	424	511
Lyhytaikaiset velat	5	123	128	10	95	105
Nettovarat	104	113	217	152	76	227
Tuloslaskelma
Liikevaihto	8	181	189	16	87	103
Kauden tulos	-13	30	17	13	16	29
josta sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutos	-13	10	-4	2	—	2
YIT:n saamat osingot	—	3	4	4	12	16

SITOUMUKSET

YIT:llä on oman pääoman ehtoisia sekä velkasijoitussitoumuksia koskien nykyisiä ja tulevia osakkuusyhtiöitä ja yhteisyrityksiä yhteensä 82 (73) milj. euroa.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

102YIT 2023 Vuosikatsaus

SIJOITUSKIINTEISTÖT OSAKKUUSYHTIÖISSÄ JA YHTEISYRITYKSISSÄ

LAATIMISPERIAATE

SIJOITUSKIINTEISTÖT

Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä tai maa-alueita, joita YIT pitää hallussaan hankkiakseen

vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua tai näitä molempia ja jotka eivät ole YIT:n

käyttöön tai toiminnoille varattuja eivätkä ole tarkoitettu myytäväksi tavanomaisen

liiketoiminnan aikana. YIT:n konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä

yhdisteltävillä kiinteistösijoitustoimintaa harjoittavilla osakkuusyhtiöillä ja yhteisyrityksillä on

IAS 40 Sijoituskiinteistöt -standardin mukaisia sijoituskiinteistöjä, jotka koostuvat

rakenteilla olevista ja valmiista vuokra-asunnoista. YIT:n emoyhtiö tai tytäryritykset eivät

omista sijoituskiinteistöiksi luokiteltavia omaisuuseriä. YIT:n konsernitilinpäätöksessä

sijoituskiinteistöt sisältyvät osana osakkuus- tai yhteisyrityksen sijoituksen kirjanpitoarvoa.

Kirjaamis- ja arvostamisperiaatteet

Hankintahetkellä sijoituskiinteistöt kirjataan (osakkuus- tai yhteisyrityksessä)

alkuperäiseen hankintamenoon, johon on sisällytetty transaktiomenot. Myöhemmin ne

arvostetaan käypään arvoon IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen -standardin

mukaisesti. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käyvän arvon muutoksista, kirjataan

tulosvaikutteisesti kaudelle, jona ne syntyvät. Käyvän arvon määrittämisen tavoitteena on

arvioida hinta, johon tavanmukainen liiketoimi omaisuuserän myymiseksi

toteutuisi markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä tarkasteluhetken

markkinaolosuhteiden vallitessa. YIT luokittelee kaikki sijoituskiinteistöt käyvän arvon

hierarkiatasolle 3. Hierarkiatason 3 erien käyvän arvon määrittämisessä on käytetty

omaisuuserää koskevia syöttötietoja, jotka eivät perustu havainnoitavissa olevaan

markkinatietoon.

Valmiiden vuokra-asuntojen käypä arvo määritellään tuottoihin perustuvalla tai

markkinaperusteisella arvostusmenetelmällä. Markkinoihin perustuvaa lähestymistapaa

sovellettaessa käytetään hintoja ja muuta merkityksellistä tietoa, joka syntyy täysin

samanlaisia tai vertailukelpoisia (ts. vastaavanlaisia) varoja tai varojen ryhmää koskevissa

markkinatransaktioissa. Tuottoihin perustuvan lähestymistavan mukaan vastaiset

rahamäärät (esim. rahavirrat tai tuotot ja kulut) muutetaan yhdeksi nykyhetken (ts.

diskontatuksi) rahamääräksi. Tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa käytettäessä käypä

arvo kuvastaa markkinoilla tarkasteluhetkellä vallitsevia odotuksia, jotka koskevat näitä

vastaisia rahavirtoja. Rakenteilla olevat kohteet arvostetaan käypään arvoon, kun käyvän

arvon arvio pystytään tekemään luotettavasti, muutoin rakenteilla olevat kohteet

arvostetaan hankintamenoon. Osakkuus- ja yhteisyritys käyttää ulkopuolista

riippumatonta arvioitsijaa käyvän arvon määrittämiseen.

Sijoituskiinteistö kirjataan pois taseesta, kun se myydään tai poistetaan käytöstä

pysyvästi eikä sen luovuttamisesta ole odotettavissa vastaista taloudellista hyötyä. Voitot

tai tappiot sijoituskiinteistön käytöstä poistamisesta tai luovutuksesta määritetään

nettomääräisen luovutustulon ja omaisuuserän kirjanpitoarvon välisenä erotuksena ja

kirjataan tulosvaikutteisesti. Sijoituskiinteistön taseesta pois kirjaamisesta johtuvaan

voittoon tai tappioon sisällytettävä vastikemäärä määritetään IFRS 15:n transaktiohinnan

määrittämistä koskevien säännösten mukaisesti. Myytävänä olevat sijoituskiinteistöt

arvostetaan edelleen käypään arvoon. Kiinteistö siirretään toisista varojen ryhmistä

sijoituskiinteistöihin tai sijoituskiinteistöistä toisiin varojen ryhmiin, kun kyseessä on

käyttötarkoituksen muutos.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

103YIT 2023 Vuosikatsaus

Seuraavissa taulukoissa esitetyt summat ovat täysimääräisesti yhteisyrityksen ja osakkuusyhtiön taloudellisesta raportoinnista.

Sijoituskiinteistöjen käypä arvo

Milj. euroa	2023	2022
1.1.	208	187
Hankinnat	157	97
Myynnit	-2	-2
Vähennykset	-28	-76
Voitot tai tappiot käypään arvoon arvostamisesta	-4	2
31.12.	332	208

Sijoituskiinteistöt arvostusmenetelmittäin

		31.12.2023			31.12.2022
Milj. euroa	Rakenteilla olevat sijoituskiinteistöt	Valmiit sijoituskiinteistöt	Yhteensä	Rakenteilla olevat sijoituskiinteistöt	Valmiit sijoituskiinteistöt	Yhteensä
Tuottoarvon perusteella arvostetut		84	84	—	28	28
Markkinaperusteisen arvon perusteella arvostetut		193	193	—	109	109
Hankintamenoon arvostetut	54		54	71	—	71
Yhteensä	54	277	332	71	137	208

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

104YIT 2023 Vuosikatsaus

18. OMAN PÄÄOMAN EHTOISET SIJOITUKSET

LAATIMISPERIAATE

Laatimisperiaatetta sekä johdon harkintaa ja arvioita on kuvattu tarkemmin liitetiedossa Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu

arvostusryhmittäin.

OMAN PÄÄOMAN EHTOISET SIJOITUKSET

Milj. euroa	2023	2022
Kirjanpitoarvo 1.1.	218	186
Lisäykset	10	23
Vähennykset	-11	—
Tuloslaskelmaan kirjatut käyvän arvon muutokset	-2	10
Kirjanpitoarvo 31.12.	214	218

Merkittävin yksittäinen oman pääoman ehtoinen sijoitus on Tripla Mall Ky, jonka arvo oli 192 milj. euroa (193). Lisätietoa käyvän arvon

arvostukseen liittyen annetaan liitetiedossa Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin. Tilikauden 2023 lisäykset sisältävät

SIA “LiveOn” -osakkuusyhtiön uudelleenluokittelun oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin huomattavan vaikutusvallan päätyttyä, ja tilikauden

2023 vähennykset SIA “LiveOn”in myynnin 4.10.2023. Tilikauden 2022 lisäykset sisältävät OP Vuokrakoti Ky:n uudelleenluokittelun

osakkuusyhtiöstä oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin huomattavan vaikutusvallan päätyttyä.

19. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

LAATIMISPERIAATE

Laskennallinen vero lasketaan kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välisistä väliaikaisista eroista käyttäen joko tilinpäätöshetkellä

voimassa olevaa verokantaa tai myöhemmin voimaantulevaa mutta tiedossa olevaa vahvistettua verokantaa. Laskennallista verovelkaa ei

kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon kirjattava omaisuuserä tai velka, joka ei ole syntynyt liiketoimintojen yhdistämisestä eikä sen

kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Laskennallinen verosaaminen

kirjataan vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero

voidaan hyödyntää.

Verotuksessa vähennyskelpoiset tappiot on otettu huomioon laskennallisena verosaamisena siinä määrin kuin YIT pystyy niitä

todennäköisesti hyödyntämään lähitulevaisuudessa. Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan laskennallinen verovelka vain

silloin kun veronmaksun voidaan katsoa realisoituvan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata

kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verot liittyvät saman veronsaajan perimiin

tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida nettomääräisesti.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

LASKENNALLISTEN VEROSAAMISTEN HYÖDYNNETTÄVYYS

Verotuksellisista tappioista kirjatut laskennalliset verosaamiset sisältävät epävarmuutta niiden hyödynnettävyydestä. Laskennalliset

verosaamiset verotuksellisista tappioista kirjataan siihen määrään, jonka johto arvioi tulosennusteidensa perusteella olevan

hyödynnettävissä tulevaisuudessa huomioiden verotappioiden vanhentumisaika. Lisäksi johto huomioi tappioiden uusiutumisen

todennäköisyyttä arvioitaessa, mistä syystä tappiot ovat syntyneet. Laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyyttä arvioidaan

säännöllisesti.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

105YIT 2023 Vuosikatsaus

LASKENNALLISTEN VEROSAAMISTEN JA -VELKOJEN MUUTOS

2023
Milj. euroa	1.1.	Valuuttakurssiero	Siirrot myytäviksi luokiteltuihin omaisuuseriin	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan/omaan pääomaan	31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Varaukset	28	—		1		29
Vahvistetut tappiot	1	—		14		15
Eläke-etuudet	1		—	—	—	1
Ajan kuluessa tuloutus	0			1		1
Vaihto-omaisuus	13			3		16
Vuokrasopimukset*	56	—	-1	-4		51
Muut erät*	4	—		—	1	5
Laskennallisten verojen netotus*	-74			6		-68
Yhteensä	30	0	-1	19	1	49
Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot	3		-2	—		0
Ajan kuluessa tuloutus	3	—		—		3
Vaihto-omaisuus	1	—		1		2
Vuokrasopimukset*	54		-1	-4		49
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset	16			-2		15
Muut erät*	5	—	—	-1	-1	4
Laskennallisten verojen netotus*	-74			6		-68
Yhteensä	9	0	-3	0	-1	4
Laskennalliset verot, netto						45

Laskennallista verosaamista on jätetty kirjaamatta kertyneistä ja osittain verotuksessa vahvistamattomista tappioista 21 miljoonaa euroa (16). Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset tappioista vuonna 2023 ovat Norjan ja Ruotsin yhtiöistä. Viron ja Latvian verojärjestelmien mukaan

yrityksen tuloa verotetaan vasta, kun varoja nostetaan yrityksestä. Näiden osalta YIT pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan, eikä laskennallista veroa ole kyseisistä maista toistaiseksi kirjattu.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

106YIT 2023 Vuosikatsaus

2022
Milj. euroa	1.1.	Valuuttakurssiero	Liiketoimintojen myynnit	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan/omaan pääomaan	31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Varaukset	27	—	—	2		28
Vahvistetut tappiot	4	—	-2	-1		1
Eläke-etuudet	1			—	—	1
Ajan kuluessa tuloutus	2	—	-3	1		0
Vaihto-omaisuus	0	—	—	13		13
Vuokrasopimukset*	52	—	-1	5		56
Muut erät*	11	—	-1	-7		4
Laskennallisten verojen netotus*	-66			-8		-74
Yhteensä	31	1	-6	4	0	30
Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot	3			-1		3
Ajan kuluessa tuloutus	2	—	-1	2		3
Vaihto-omaisuus	6	—	-1	-4		1
Vuokrasopimukset*	50		-1	5		54
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset	14			2		16
Muut erät*	10	—	-1	-3	-1	5
Laskennallisten verojen netotus*	-66			-8		-74
Yhteensä	19	0	-3	-7	-1	9
Laskennalliset verot, netto						21

*YIT soveltaa IAS 12 -standardin muutosta “Tuloverot koskien yhdestä liiketoimesta aiheutuviin varoihin ja velkoihin liittyvää laskennallista veroa” 1.1.2023 alkaen. Muutoksesta johtuen vuokrasopimuksiin liittyvät laskennalliset verosaamiset ja laskennalliset verovelat esitetään bruttoperiaatteen mukaisesti.

Aikaisemmin nämä erät esitettiin nettoperusteisesti osana Muut erät -riviä.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

107YIT 2023 Vuosikatsaus

20. VAIHTO-OMAISUUS

LAATIMISPERIAATE

Aineiden ja tarvikkeiden arvo määritellään FIFO-menetelmää (first-in, first-out) käyttäen.

Tonttivaranto -erässä esitetään aloittamattomien rakennusprojektien tonttien alkuperäiset ostomenot sekä tonttien arvoa nostavat

kustannukset kuten maanparantamiseen, vesi- ja sähköliittymiin ja rakennuslupiin liittyvät kustannukset. YIT hankkii tontteja rakentaakseen

ne myytäviksi asunnoiksi tai kiinteistöiksi. Hankinta voi tapahtua hankkimalla tontti suoraan tai ostamalla sitä hallinnoiva yhtiö. Kun

rakennusprojekti saa aloitusluvan, siirretään siihen mahdollisesti kohdistuva tontti hankintamenoineen vaihto-omaisuuden Keskeneräiset

työt -erään. YIT myy lisäksi tontteja ja niitä hallinnoivia yhtiöitä rakentamattomina.

Keskeneräiset työt -erä sisältää mahdollisen tontin hankintamenon lisäksi myös rakennusprojektien rakentamiskustannukset siltä osin

kuin niitä ei ole kirjattu kuluksi. Rakentamiskustannukset sisältävät raaka-ainekustannukset, omaisuuserää parantavat suunnittelumenot,

välittömistä työsuorituksista johtuvat menot, muut välittömät menot sekä osuuden tuotannon muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista. Yli 12

kuukautta rakentamisajaltaan kestävien ajan hetkellä tuloutettavien omaperusteisten rakennusprojektien keskeneräisen työn arvoon

kohdistetaan lisäksi rahoituksen kustannuksia.

Valmistuneiden rakennusprojektien myymättä jääneet huoneistot ja kiinteistöt esitetään erässä Valmiit huoneistot ja kiinteistöt.

Ennakkomaksut -erä sisältää pääasiallisesti tonttien hankintaan liittyviä ennakoita.

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa

liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat

menot. Arvioitaessa valmiiden huoneistojen ja kiinteistöjen nettorealisointiarvoa huomioidaan lisäksi markkinoilta saatavissa oleva tieto.

Tonttien nettorealisointiarvoa tarkasteltaessa otetaan huomioon niiden käyttötarkoitus. Rakentamiseen käytettävät tontit arvioidaan osana

rakentamisprojekteja. Tonttien kirjanpitoarvoa pienennetään, kun rakennettavia huoneistoja tai kiinteistöjä arvioidaan myytävän

hankintamenoa alhaisempaan hintaan. Muiden kuin rakentamistarkoitukseen käytettävien tonttien nettorealisointiarvo perustuu niiden

markkinahintaan.

YIT toteuttaa rakentamisprojekteja myös vuokratuille tonteille, jotka esitetään osana vaihto-omaisuutta, mutta jotka arvostetaan IFRS 16-

standardin mukaan. Vuokratontteihin liittyvää laskentaperiaatetta on kuvattu tarkemmin kohdassa Vuokrasopimukset.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTAMINEN

Vaihto-omaisuuden mahdollista arvonalentumista arvioidaan säännöllisesti vertaamalla hankintamenoa nettorealisointiarvoon.

Nettorealisointiarvo on johdon tekemä arvio, joka perustuu luotettavimpaan saatavilla olevaan tietoon. Arvioiden tekeminen edellyttää

johdolta arviota realisointiarvosta markkinoilla. Arvonalentumista ei kirjata, mikäli valmiit tuotteet, joihin arvioitavat vaihto-

omaisuushyödykkeet tulevat sisältymään, arvioidaan myytävän arvioitavan hyödykkeen hankintamenoa vastaavaan tai sen ylittävään

hintaan.

VAIHTO-OMAISUUS

Milj. euroa	31.12.2023	31.12.2022
Aineet ja tarvikkeet	7	6
Keskeneräiset työt	370	560
Tonttivaranto	664	630
Valmiit huoneistot ja kiinteistöt	360	208
Ennakkomaksut	16	22
Muu vaihto-omaisuus	—	—
Vaihto-omaisuus	1 417	1 426
Tonttivaranto	150	133
Tontit, keskeneräiset työt	12	45
Tontit, valmiit huoneistot ja kiinteistöt	30	27
Vaihto-omaisuus, vuokrattu	192	205

Vuokratun vaihto-omaisuuden erittely löytyy liitetiedosta Vuokrasopimukset.

Vuonna 2023 YIT teki Toimitilat-segmenttiin kohdistuvia vaihto-omaisuuden alaskirjauksia yhteensä 3 miljoonaa euroa (1).

Vuonna 2022 lopetettuihin toimintoihin kohdistui vaihto-omaisuuden alaskirjauksia yhteensä 137 miljoonaa euroa.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

108YIT 2023 Vuosikatsaus

21. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

Milj. euroa	31.12.2023	31.12.2022
Pitkäaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	36	25
Korolliset saamiset	62	56
Muut saamiset*	29	2
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset yhteensä	127	84
Lainasaamiset	6	5
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset	2	10
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	135	100
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	134	121
Korolliset saamiset	12	—
Muut saamiset*	35	22
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset yhteensä	181	144
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät	76	122
Siirtosaamiset	8	6
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset	1	1
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	267	274
Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset saamiset yhteensä	402	373

*Pitkäaikaiset muut saamiset sisältää 28 milj. euroa ja lyhytaikaiset muut saamiset 10 milj. euroa kauppahintasaatavaa YIT:n uusiutuvan energian

liiketoiminnan, YIT Energy Oy:n myyntiin liittyen. Myynnin vaikutuksista on kerrottu tarkemmin liitetiedossa Hankitut ja myydyt liiketoiminnot.

Tiedot odotetuista luottotappioista löytyvät liitetiedosta Rahoitusriskien hallinta.

22. RAHAVARAT

Milj. euroa	31.12.2023	31.12.2022
Käteinen raha ja pankkitalletukset	128	206

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vakavaraisiin yhteistyöpankkeihin tehdyistä pankkitalletuksista, joiden maturiteetti on enintään

kolme kuukautta.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

109YIT 2023 Vuosikatsaus

23. OMA PÄÄOMA

LAATIMISPERIAATE

Vararahasto

Vararahastoon sisältyy yhtiöjärjestyksen tai yhtiökokouksen päätöksellä sidottuun omaan pääomaan siirretty oma pääoma.

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan

merkitä osakepääomaan.

Muuntoerot

Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet valuuttakurssierot.

Arvonmuutosrahasto

Arvonmuutosrahasto sisältää muun laajan tuloksen kautta käypään arvoon arvostettavien oman pääoman ehtoisten sijoitusten ja rahavirran

suojauksessa käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset.

Omat osakkeet

Mikäli konsernin emoyhtiö tai sen tytäryhtiöt hankkivat emoyhtiön omia osakkeita, vähennetään emoyhtiön omistajille kuuluvaa omaa

pääomaa määrällä, joka muodostuu maksetusta vastikkeesta lisättynä transaktiomenoilla. Jos ostetut omat osakkeet myydään edelleen tai

lasketaan uudelleen liikkeelle, saatu vastike merkitään omaan pääomaan. Yhtiön omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien ostosta,

myynnistä,liikkeeseenlaskusta tai mitätöinnistä ei kirjata voittoa tai tappiota tuloslaskelmaan.

Hybridilaina

Hybridilaina kirjataan omaan pääomaan omistajille kuuluvan oman pääoman jälkeen. Hybridilainan velkakirjoilla ei ole osakkeenomistajille

kuuluvia oikeuksia eikä se laimenna yhtiön osakkeenomistajien omistusta. YIT:llä ei ole lainan pääomaan liittyvää takaisinmaksuvelvoitetta.

YIT voi myös viivästyttää korkojen maksua, jos se ei maksa osinkoa tai muuta hyvitystä osakepääomalle. Hybridilaina merkitään alun perin

kirjanpitoon käypään arvoon transaktiokustannuksilla vähennettynä. Myöhemmin laina arvostetaan hankintamenoon. Hybridilainan korot

kirjataan suoraan kertyneistä voittovaroista verovaikutuksella oikaistuna kun ne maksetaan tai hybridilainan kertyneet korot kirjataan

suoraan kertyneistä voittovaroista verovaikutuksella oikaistuna ja korkovelkana, kun velvoite korkojen maksuun on syntynyt.

OSAKEPÄÄOMA JA OMAT OSAKKEET

	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä, kpl	Omat osakkeet,  kpl	Osakepääoma, milj. euroa	Omat osakkeet, milj. euroa
1.1.2022	209 118 906	1 980 947	150	-10
Omien osakkeiden luovutus	392 240	-392 240		2
31.12.2022	209 511 146	1 588 707	150	-8
1.1.2023	209 511 146	1 588 707	150	-8
Omien osakkeiden luovutus	36 588	-36 588		—
31.12.2023	209 547 734	1 552 119	150	-8

Kaikki liikkeeseen lasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti, eikä osakkeilla ole nimellisarvoa. YIT:n hallussa olevien omien

osakkeiden maksettu hankintahinta on yhteensä 8 miljoonaa euroa, ja se esitetään erillisenä oman pääoman eränä. Osakkeista maksettu

määrä pienentää emoyhtiön jakokelpoisia varoja. Osakkeet ovat yhtiön hallussa omina osakkeina, ja ne on oikeus laskea uudelleen

liikkeeseen tulevaisuudessa.

OSINGOT

Maksetut ja ehdotetut osingot	2023	2022
Maksettu osinko tilikauden aikana
Edelliseltä vuodelta/osake, euroa	0,18	0,16
Edelliseltä vuodelta yhteensä, milj. euroa	38	33
Hallituksen esitys varsinaisen yhtiökokouksen hyväksyttäväksi
Tilikaudelta/osake, euroa	0,00	0,18
Tilikaudelta yhteensä, milj. euroa	0	38

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

110YIT 2023 Vuosikatsaus

24. ELÄKEVELVOITTEET

LAATIMISPERIAATE

Konsernin eläkejärjestelyt ovat pääsääntöisesti maksupohjaisia järjestelyitä. Maksupohjaisten eläkejärjestelyiden suoritukset kirjataan

tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee, eikä konsernilla ole tämän jälkeen enää kyseiseen vuoteen kohdistuvia muita

velvoitteita tai maksuja.

Konsernilla on Suomessa myös etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Riippumattomat aktuaarit laskevat konsernin etuuspohjaisten

eläkejärjestelyjen velvoitteet kustakin järjestelystä erikseen. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten

liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Käytetyn viitekoron

maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi

velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjainen

eläkekulu koostuu työsuoritukseen perustuvasta menosta sekä nettokorosta, jotka kirjataan henkilöstökuluihin. Vakuutusmatemaattiset

voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta taseessa olevan eläkevelvoitteen muutokseksi.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

ELÄKE-ETUUKSIEN LASKENNASSA KÄYTETYT OLETTAMUKSET

Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu useista eri vakuutusmatemaattisista tekijöistä sekä käytetystä diskonttauskorosta. Oletusten ja

diskonttauskoron muutokset vaikuttavat eläkevelvoitteiden kirjanpitoarvoon. Diskonttauskorkona on käytetty yritysten liikkeeseen laskemien

korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa sille valuutalle, jossa etuudet toteutuvat.

Käytetty viitekoron maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Muut oletukset perustuvat

vakuutusmatemaattisiin tilastoihin ja vallitseviin markkinaolosuhteisiin.

ELÄKEVELVOITTEET

Milj. euroa	2023	2022
Etuuspohjaiset eläkevelat (netto) taseessa	3	3
Etuuspohjaisista eläkevelvoitteista aiheutuneet kulut tuloslaskelmassa	—	—

Vuosina 2023 ja 2022 konsernilla oli Suomessa lisäeläkevakuutuksista aiheutuvia etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Eläke-etuuden suuruus

määräytyy muun muassa palkan ja työssäolovuosien perusteella. Eläke-etuudet on hoidettu vakuutusyhtiöissä, ja niitä hallinnoidaan

paikalliseen lainsäädäntöön perustuen.

ETUUSPOHJAISTEN ELÄKEVELVOITTEIDEN MÄÄRITTELY

Milj. euroa	31.12.2023	31.12.2022
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	14	14
Varojen käypä arvo	-11	-11
Eläkevastuu, netto	3	3

Velvoitteen nykyarvon muutokset

Milj. euroa	2023	2022
Velvoite 1.1.	14	17
Työsuorituksesta johtuvat menot	—	—
Korkomenot	—	—
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot	—	-1
Velvoitteen täyttäminen	—	—
Maksetut etuudet	-1	-1
Velvoite 31.12.	14	14

Järjestelyn varojen käypien arvojen muutokset

Milj. euroa	2023	2022
Varat 1.1.	11	14
Varojen odotettu tuotto	—	—
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot	—	-1
Velvoitteen täyttäminen	—	—
Työnantajan suorittamat maksut	—	—
Maksetut etuudet	-1	-1
Varat 31.12.	11	11

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

111YIT 2023 Vuosikatsaus

Käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset

	2023	2022
Diskonttauskorko	3,7 %	3,1 %
Tuleva palkankorotusolettama	2,7 %	2,8 %
Tuleva eläkkeiden korotusolettama	2,7 %	2,8 %

Tulevat maksut

Seuraavassa taulukossa esitetään tulevat maksut, jotka ovat olleet eläkevelvoitelaskelmien perustana.

Milj. euroa	2023	2022
Erääntyminen alle vuoden kuluessa	1	1
1-5 vuodessa	5	5
5-10 vuodessa	5	5
10-15 vuodessa	3	3
15-20 vuodessa	2	2
20-25 vuodessa	1	1
25-30 vuodessa	1	1
yli 30 vuoden kuluttua	1	1
Yhteensä	19	20

Herkkyysanalyysi

Seuraavassa taulukossa esitetään diskonttauskoron muutoksen vaikutusta velvoitteeseen.

Milj. euroa	2023	2022
Koron nousu 0,5 % -yksikköä	-1	-1
Koron lasku 0,5 % -yksikköä	1	1

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

112YIT 2023 Vuosikatsaus

25. VARAUKSET

LAATIMISPERIAATE

Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen

tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen

suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi

vaadittavien menojen nykyarvoon. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus

joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun

korvauksen saaminen on käytännössä varmaa.

Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi

vaadittavat väistämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt.

Väistämättömiin menoihin luetaan sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat kustannukset tai

sitä alemmat sopimuksen purkamisesta aiheutuvat kustannukset.

Suomen asunto- ja liikekohteiden rakentamiseen liittyvä 10-vuotisvastuuvaraus

määritetään kokonaisuutena kaikista 10-vuotisvastuita sisältävistä hankkeista. Tällöin

yksittäiseen hankkeeseen liittyvä vastaisen taloudellisen menetyksen todennäköisyys voi

olla pieni, vaikka kokonaisuuden katsotaan aiheuttavan taloudellisten voimavarojen

siirtymistä pois yhtiöstä.

Takuuvaraus käsittää rakennusprojektin valmistumisen jälkeiset takuuvelvoitteen alaiset

korjauskulut. Takuuvaraukset lasketaan takuukulujen aikaisempina tilikausina toteutuneen

tason perusteella. Mikäli konserni saa sopimuksen perusteella aliurakoitsijalta tai

materiaalin toimittajalta hyvityksen kuluista, joihin on varauduttu, kirjataan tulevasta

korvauksesta saaminen silloin, kun saamisen katsotaan olevan varma. Takuuvarausten

käyttöaika on pääsääntöisesti 1–2 vuotta.

Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen

uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut

asiasta.

YIT kirjaa oikeudenkäynneistä sekä potentiaalisista oikeudenkäynteihin johtavista

kiistoista varauksen, mikäli yhtiön johto arvioi taloudellisten voimavarojen siirtymisen pois

yhtiöstä olevan todennäköistä ja velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

VARAUSTEN TODENNÄKÖISYYS JA MÄÄRÄ

Varausten kirjaamiseen liittyy arvioita todennäköisyydestä ja määrästä. Arvio toteutuvien

kustannusten todennäköisyydestä ja määrästä perustuu aiempiin samankaltaisiin

tapahtumiin ja kokemusperäiseen tietoon.

Milj. euroa	Takuuvaraukset	10-vuotis- vastuuvaraukset	Tappiolliset sopimukset	Oikeudenkäynti- varaukset	Muut varaukset	Yhteensä 2023	Yhteensä 2022
1.1.	47	77	10	3	3	139	132
Valuuttakurssiero	—	—	—	—	—	0	0
Varausten lisäykset	13	8	17	—	1	39	63
Käytetyt varaukset	-22	-2	-11	-1	—	-37	-49
Käyttämättömien varausten peruutukset	-1	—	—	—	-1	-2	0
Liiketoimintojen myynnit	—	—	—	—	—	0	-7
31.12.	37	83	17	1	3	141	139
Pitkäaikaiset	17	68	—	1	—	87	88
Lyhytaikaiset	20	14	17	—	3	54	51
Yhteensä	37	83	17	1	3	141	139

Diskonttauksen vaikutus varausten kokonaismäärään oli 8 miljoonaa euroa (9)

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

113YIT 2023 Vuosikatsaus

26. KOROLLISET RAHOITUSVELAT

PITKÄAIKAISET RAHOITUSVELAT

Milj. euroa	31.12.2023	31.12.2022
Joukkovelkakirjalainat	100	199
Lainat rahoituslaitoksilta	189	50
Muut korolliset velat	39	39
Yhteensä	328	288

LYHYTAIKAISET RAHOITUSVELAT

Milj. euroa	31.12.2023	31.12.2022
Joukkovelkakirjalainat	100	—
Lainat rahoituslaitoksilta	30	100
Yritystodistukset	22	—
Taloyhtiölainat	260	230
Muut korolliset velat	3	7
Yhteensä	414	336

Lainat rahoituslaitoksilta 31.12.2023, yhteensä 219 miljoonaa euroa, olivat pankeilta otettuja lainoja, joiden ehtoihin sisältyy erilaisia

tunnuslukukovenantteja liittyen velkaantumisasteeseen, likviditeettiin ja korkokatteeseen. 140 miljoonaa euroa lainoista rahoituslaitoksilta on

vakuudellista. Annettujen vakuuksien arvo 31.12.2023 oli 342 miljoonaa euroa. Lisätietoja annetuista vakuuksista liitteessä Ehdolliset velat

ja varat sekä vastuusitoumukset. Rahoitusveloissa esitetyt taloyhtiölainat liittyvät omaperusteisten kohteiden myymättömien asuntojen

lainaosuuksiin ja ne koostuvat laina-ajaltaan pitkistä lainoista. Joukkovelkakirjalainojen tiedot on esitetty tarkemmin seuraavassa taulukossa.

Joukkovelkakirjalainojen tiedot

31.12.2023 ja 31.12.2022
	Nimellisarvo, milj. euroa	Eräpäivä	Kuponkikorko %	Kovenantit*
FI4000496294	100	31.03.2024	3kk Euribor + 3,100	Omavaraisuusaste
FI4000496302	100	15.01.2026	3,250	Omavaraisuusaste
Yhteensä	200

*Omavaraisuusastekovenantin lisäksi joukkovelkakirjalainojen ehdoissa on tapahtumaperusteinen korkokatekovenantti.

Joukkovelkakirjalainat ovat vakuudettomia ja lunastettavissa ennen niiden erääntymispäivää. Yhtiöllä on lisäksi oman pääoman ehtoinen

hybridilaina, josta on kerrottu tarkemmin liitetiedossa Rahoitusriskien hallinta.

Vuokrasopimusvelat

Milj. euroa	31.12.2023	31.12.2022
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	240	235
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat	16	19
Vuokrasopimusvelat yhteensä	256	254

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

114YIT 2023 Vuosikatsaus

Korollisten rahoitusvelkojen täsmäytys

2023
Milj. euroa	Lyhytaikaiset	Pitkäaikaiset	Vuokrasopimus- velat	Yhteensä
Korolliset rahoitusvelat 1.1.	336	288	254	878
Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät alussa	-100	100
Rahavirrat	252	50	-4	299
Myytyjen huoneistojen velkaosuudet*	-184		-18	-202
Vuokrasopimusvelkojen muutos			24	24
Muut muutokset joihin ei liity maksua**		—		0
Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät lopussa	110	-110
Korolliset rahoitusvelat 31.12.	414	328	256	998

2022
Milj. euroa	Lyhytaikaiset	Pitkäaikaiset	Vuokrasopimus- velat	Yhteensä
Korolliset rahoitusvelat 1.1.	118	398	234	751
Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät alussa	-13	13
Rahavirrat	403	18	-2	419
Myytyjen huoneistojen velkaosuudet*	-267		-18	-285
Vuokrasopimusvelkojen muutos			40	40
Muut muutokset joihin ei liity maksua**	-6	-42		-47
Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät lopussa	100	-100
Korolliset rahoitusvelat 31.12.	336	288	254	878

*Myytyjen huoneistojen velkaosuudet siirtyvät keskeneräisten asuinrakennuskohteiden osalta taseen Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat -

erään. Kohteen valmistuessa myytyjen huoneistojen taloyhtiölainaosuus ja vuokrasopimusvelkaosuus siirretään edelleen liikevaihtoon. Nämä siirrot

on esitetty rahoituksen rahavirrassa lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksuna ja vuokrasopimusvelkojen maksuna.

**Muut muutokset, joihin ei liity maksua sisältää myös valuuttakurssierot ja lopetetuille toiminnoille siirtyneet rahoitusvelat.

27. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

Milj. euroa	31.12.2023	31.12.2022
Pitkäaikaiset velat
Ostovelat	21	19
Muut velat	7	10
Ostovelat ja muut velat yhteensä	28	29
Johdannaissopimuksiin perustuvat velat	1	—
Pitkäaikaiset velat yhteensä	29	29
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat	219	215
Muut velat	64	84
Ostovelat ja muut velat yhteensä	283	299
Muut siirtovelat	114	131
Projektien kulujaksotukset	133	144
Johdannaissopimuksiin perustuvat velat	3	2
Lyhytaikaiset velat yhteensä	535	576
Ostovelat ja muut velat yhteensä	564	605

Muut siirtovelat

Milj. euroa	31.12.2023	31.12.2022
Henkilöstökulujen jaksotukset	62	80
Korkovelat	12	10
Muut	40	41
Yhteensä	114	131

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

115YIT 2023 Vuosikatsaus

28. JOHDANNAISSOPIMUKSET

LAATIMISPERIAATE

Johdannaiset kirjataan alun perin hankintahetkellä käypään arvoon taseeseen, minkä

jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä.

YIT on soveltanut IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa joidenkin vaihtuvakorkoisten

lainojen viitekoron muutoksilta suojautumiseen (rahavirran suojaus), mutta konserni arvioi

suojauslaskentatarpeet aina tapauskohtaisesti. Konserni dokumentoi suojaussuhteen

alussa kunkin suojausinstrumentin ja suojatun omaisuuserän välisen suhteen sekä

riskinhallintatavoitteen ja siihen sovelletun strategian. Suojattavan kohteen ja

suojauslaskennassa olevan johdannaissopimuksen taloudellista suhdetta tarkastellaan

vähintään jokaisena raportointipäivänä. Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien

johdannaisten tehokkaan osuuden käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan

tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman arvonmuutosrahastossa verovaikutus

huomioiden. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulokseen niillä

tilikausilla, joilla suojauskohde vaikuttaa tulokseen.

Käyvän arvon muutokset johdannaisista, jotka eivät ole suojauslaskennassa, kirjataan

johdannaisen käyttötarkoituksen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja

kuluihin tai rahoituseriin.

	31.12.2023				31.12.2022
Milj. euroa	Nimellisarvo	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo	Käypä arvo, netto	Nimellisarvo	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo	Käypä arvo, netto
Valuuttajohdannaiset	188	—	-3	-3	176	1	-2	0
Korkojohdannaiset (suojauslaskennassa)	100	1	—	1	100	4	—	4
Korkojohdannaiset (ei suojauslaskennassa)	200	2	-1	1	160	6	—	6
Yhteensä	488	4	-4	-1	436	11	-2	10

Kaikki johdannaissopimukset on solmittu konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti suojaustarkoituksessa, mutta IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa on sovellettu vain osaan korkojohdannaissopimuksista. Johdannaiset on tehty vähentämään liiketoiminnan riskejä, korkoriskejä sekä

suojaamaan valuuttamääräisiä tase-eriä.

Yllä esitettyihin johdannaissopimuksiin liittyy joissain tilanteissa toimeenpantavissa oleva nettoutus- tai muu vastaava järjestely, jonka mukaan kyseiset johdannaisvarat ja -velat voidaan selvittää nettomääräisenä. Nettoutusjärjestelyt ovat toimeenpantavissa tavallisiin

johdannaisyleissopimuksiin sisältyvien tyypillisten velvoitteiden laiminlyönti- ja muiden erityisten eräännyttämisperusteiden mukaan. Erät, joihin tietyissä tilanteissa voitaisiin soveltaa nettoutusta, on esitetty taseessa bruttona, ja netottaminen olisi pienentänyt yllä esitettyjä bruttolukuja

yhteensä 2 miljoonaa euroa (2).

YIT:llä ei ollut katsauskauden (eikä vertailukauden) lopussa johdannaissopimuksiin liittyviä maksettuja tai saatuja päivittäisiä suorituksia eli ns. variation margin / margin call -maksuja.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

116YIT 2023 Vuosikatsaus

29. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN LUOKITTELU ARVOSTUSRYHMITTÄIN

LAATIMISPERIAATE

RAHOITUSVARAT

Rahoitusvarat kirjataan kirjanpitoon kaupantekopäivän käypään arvoon. YIT luokittelee

rahoitusvarat alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä seuraaviin arvostusryhmiin:

jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon

tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat ja muiden laajan tuloksen erien kautta

käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat. Luokittelu riippuu rahoitusvarojen

hallinnoinnissa käytettävästä liiketoimintamallista sekä rahavirtoja koskevista

sopimusehdoista. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeus sopimusperusteisiin

rahavirtoihin on lakannut tai kun rahoitusvaraan liittyvät olennaiset riskit ja edut ovat

siirtyneet konsernin ulkopuolelle. 

Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat

YIT:n käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluvat kaikki

kaupankäyntitarkoituksessa hankitut tai pidettävät sijoitukset ja johdannaissopimukset.

Tällaisia johdannaissopimuksia ovat konsernin valuutta- ja korkojohdannaiset.

Johdannaiset kirjataan käypään arvoon perustuen markkinoilla noteerattuihin hintoihin ja

yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin. Käyvän arvon muutokset kirjataan johdannaisen

käyttötarkoituksen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai

rahoituseriin.

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat oman pääoman

ehtoiset rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja. Näiden

rahoitusvarojen osalta yhtiö on peruuttamattomasti valinnut alkuperäisen kirjaamisen

yhteydessä, että oman pääoman ehtoisen sijoituksen, jota ei pidetä

kaupankäyntitarkoituksessa, myöhemmät käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan

tuloksen eriin. YIT:llä tähän kuuluvat tietyt sijoitukset kiinteistö- ja asunto-osakkeisiin sekä

muihin osakkeisiin. Kun tämä valinta on tehty, laajan tuloksen muissa erissä esitettyjä

määriä ei siirretä myöhemmin tulokseen. Näille sijoituksille saatavat osingot kirjataan

tulosvaikutteisesti. Valinta tehdään sijoituskohtaisen arvioinnin perusteella.

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat

Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin

kuulumattomia eriä, joita pidetään sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja

joiden rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja koron maksua. Tähän ryhmään sisältyvät

rahavarat, konsernin taseen myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset.

Ryhmän rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon, johon on lisätty

transaktiokulut, ja ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron

menetelmällä. Voitto tai tappio jaksotettuun hankintamenoon arvostettavasta

rahoitusvarasta kirjataan tulosvaikutteisesti, kun omaisuuserä kirjataan pois taseesta tai

sen arvo alentuu. Rahavarat koostuvat käteisvaroista, pankkitilien saldoista ja likvideistä

rahamarkkinasijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään kolme kuukautta.

RAHOITUSVELAT

Rahoitusvelat kirjataan kirjanpitoon kaupantekopäivän käypään arvoon, josta on

vähennetty transaktiokustannukset. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat

johdannaisinstrumentteja lukuun ottamatta arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä

jaksotettuun hankintamenoon.

Konsernissa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin kuuluvat

johdannaissopimukset. Tällaisia johdannaissopimuksia ovat konsernin valuutta- ja

korkojohdannaiset. Johdannaiset kirjataan käypään arvoon, joka perustuu markkinoilla

noteerattuihin hintoihin ja yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin. Käyvän arvon

muutokset kirjataan johdannaisen käyttötarkoituksen mukaisesti joko liiketoiminnan

muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituseriin.

Rahoituslimiittien järjestelypalkkiot kirjataan ennakkomaksuksi maksuvalmiuspalvelusta ja

jaksotetaan kuluksi limiitin voimassaoloajalle. Konsernilla on sekä pitkä- että lyhytaikaisia

rahoitusvelkoja, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat kirjataan pois

taseesta, kun niihin liittyvät velvoitteet ovat täyttyneet, kumottu tai niiden voimassaolo on

lakannut.

KÄYPIEN ARVOJEN MÄÄRITTÄMINEN

Konserni luokittelee käypään arvoon kirjattavat rahoitusinstrumentit käyttäen käypien

arvojen kolmitasoista hierarkiaa. Taseessa käypään arvoon kirjatut rahoitusinstrumentit

on luokiteltu käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaan

seuraavasti:

Taso 1

Käyvän arvon hierarkian tasolle 1 määritetään kaikki sellaiset rahoitusinstrumentit, joihin

on toimivilta markkinoilta saatavissa hintanoteeraukset. Kyseiset markkinahinnat ovat

helposti ja säännöllisesti saatavissa pörssistä, välittävältä instituutiolta,

markkinahinnoittelun palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta. Näitä hintoja

sovelletaan oikaisemattomina arvon määrittämiseen. YIT:llä ei ole tasolle 1 luokiteltavia

rahoitusinstrumentteja.

Taso 2

Tason 2 rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritellään arvostusmenetelmien avulla.

Näissä menetelmissä käytetään syöttötietona muita kuin tason 1

markkinahintanoteerattuja hintoja, jotka ovat helposti ja säännöllisesti saatavissa

pörssistä tai vastaavasta rahoitusinstrumentteja välittävältä instituutiolta,

markkinahinnoittelun palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta.

YIT arvostaa OTC-johdannaiset tason 2 välittävältä instituutiolta, markkinahinnoittelun

palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta käypään arvoon perustuen markkinoilla

noteerattuihin hintoihin ja yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin.

Taso 3

Tason 3 rahoitusinstrumenttien käypä arvo ei perustu todennettavissa oleviin

markkinanoteerauksiin tai markkinahintoihin. YIT on käsitellyt tasolla 3 käypään arvoon

kirjatut sijoitukset.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

117YIT 2023 Vuosikatsaus

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

OMAN PÄÄOMAN EHTOISTEN SIJOITUSTEN ARVOSTAMINEN

YIT:n merkittävin oman pääoman ehtoinen sijoitus on Tripla Mall Ky, jonka käyvän arvon arvostus pohjautuu merkittävissä määrin kiinteistön

arvostukseen. Keskeisimpiä käyvän arvon muuttujia kiinteistön osalta ovat tuottovaatimus, vajaakäyttöaste sekä toiminnan nettotuoton

kasvuvauhti, joiden määrittämisessä YIT:n johto joutuu käyttämään harkintaa ja arvioita. YIT:n johto seuraa jatkuvasti oman pääoman

ehtoisten sijoitusten käyvän arvon arvostukseen liittyviä indikaattoreita ja niiden kehitystä.

31.12.2023
Milj. euroa	Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat ja -velat	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat ja -velat	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Käyvän arvon tason luokittelu	Liite
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset		212	2	214	214	Taso 3	18
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset*	111			111	101		21
Lainasaamiset ja korolliset saamiset		21		21	21	Taso 3	21
Johdannaissopimukset		2		2	2	Taso 2	28
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset*	181			181	181		21
Johdannaissopimukset		—	1	1	1	Taso 2	28
Rahavarat	128			128	128		22
Rahoitusvarat arvostusryhmittäin yhteensä	420	236	3	659	648
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	328			328	292		26
Ostovelat ja muut velat*	28			28	26		27
Johdannaissopimukset		1		1	1	Taso 2	28
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	414			414	414		26
Ostovelat ja muut velat*	283			283	283		27
Johdannaissopimukset		3		3	3	Taso 2	28
Rahoitusvelat arvostusryhmittäin yhteensä	1 054	4		1 058	1 019

* Eivät sisällä jaksotuksia, lakisääteisiä velvoitteita eivätkä ennakkomaksuja, koska näitä ei luokitella IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisiksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

118YIT 2023 Vuosikatsaus

31.12.2022
Milj. euroa	Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat ja -velat	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat ja -velat	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Käyvän arvon tason luokittelu	Liite
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset		216	2	218	218	Taso 3	18
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset*	83			83	72		21
Lainasaamiset		5		5	5	Taso 3	21
Johdannaissopimukset		6	4	10	10	Taso 2	28
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset*	143			143	143		21
Johdannaissopimukset		1		1	1	Taso 2	28
Rahavarat	206			206	206		22
Rahoitusvarat arvostusryhmittäin yhteensä	433	228	6	668	656
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	288			288	263		26
Ostovelat ja muut velat*	29			29	24		27
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	336			336	336		26
Ostovelat ja muut velat*	299			299	299		27
Johdannaissopimukset		2		2	2	Taso 2	28
Rahoitusvelat arvostusryhmittäin yhteensä	953	2		954	924

* Eivät sisällä jaksotuksia, lakisääteisiä velvoitteita eivätkä ennakkomaksuja, koska näitä ei luokitella IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisiksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi.

Liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinahintoihin. Kaikkien muiden pitkäaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Velkojen diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla YIT saisi vastaavaa ulkoista lainaa tilinpäätöshetkellä, ja se muodostuu riskittömästä markkinakorosta, johon on lisätty yrityskohtainen riskipreemio 4,94-8,01 % (2,00-5,02 %). Muiden lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot vastaavat niiden tasearvoa.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

119YIT 2023 Vuosikatsaus

KÄYVÄT ARVOT (TASO 3), JOIDEN MÄÄRITTÄMISEEN KÄYTETÄÄN MERKITTÄVIÄ MUITA KUIN HAVAINNOITAVISSA OLEVIA SYÖTTÖTIETOJA

	Arvostusmenetelmä	Muut kuin havainnoitavissa olevat merkittävät syöttötiedot	Perusarvo 2023	Perusarvo 2022	Käyvän arvon herkkyys muuttujalle YIT:lle	Lisätietoa muuttujasta
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat oman pääoman ehtoiset sijoitukset, Tripla Mall Ky	10 vuoden diskontattujen rahavirtojen malli	Toiminnan nettotuoton (NOI) vuosittainen kasvuvauhti (CAGR)	3,72 %	4,80 %	1 prosenttiyksikön kasvu (lasku) muuttujan arvossa johtaa 23 miljoonan euron kasvuun (19 miljoonan euron laskuun) omaisuuserän arvossa.	Muuttujan arvon muutos on toteutettu käyttämällä kerrointa, joka kasvattaa / laskee vuosittaisen nettotuoton (NOI) kasvuvauhtia symmetrisesti, kuvaten näin tilannetta, jossa liiketilan ja pysäköinnin NOI:n kasvu noudattaa joko korkeampaa / alempaa kasvu- uraa.
		Tuottovaatimus	5,75 %	5,50 % - 5,75 %	5 prosentin kasvu (lasku) käytettyjen tuottovaateiden arvossa johtaa 12 miljoonan euron laskuun (16 miljoonan euron kasvuun) omaisuuserän arvossa.
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat oman pääoman ehtoiset sijoitukset, OP Vuokrakoti Ky	Vertailukelpoisten transaktioiden menetelmä sekä diskontattujen rahavirtojen menetelmä	Neliöhinnan muutos	4 935 € / m²	5 268 € / m²	5 prosentin kasvu (lasku) keskineliöhinnassa johtaa 2 miljoonan euron kasvuun (2 miljoonan euron laskuun) omaisuuserän arvossa.	Keskineliöhinnan määrittämisessä on otettu huomioon sekä vertailukelpoiset transaktiot että diskontattujen rahavirtojen menetelmä.
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat lainasaamiset ja korolliset saamiset	Diskontattujen rahavirtojen malli	Diskonttokorko	5,16% - 10,94%	5,76 %	1 prosenttiyksikön kasvu (lasku) muuttujan arvossa johtaa 1 miljoonan euron laskuun (tai 1 miljoonan euron kasvuun) omaisuuserän arvossa.	Muuttuja kuvastaa sijoittajan tuottovaatimusta

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

120YIT 2023 Vuosikatsaus

Kuvaus käytetyistä arvostusmenetelmistä

Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Tripla Mall Ky

YIT:n oman pääoman ehtoisen sijoituksen käypä arvo Tripla Mall Ky:öön on laskettu vähentämällä kiinteistön käyvästä arvosta yhtiön

nettovelat ja kertomalla summa YIT:n omistusosuudella. Kiinteistön käypä arvo perustuu 10 vuoden diskontattujen rahavirtojen sekä

loppuarvon (terminal value) nykyarvon summaan. Ulkopuolinen riippumaton arvioitsija (CBRE) on auditoinut YIT:n käyttämän arvostusmallin

mukaan lukien käytetyt oletukset ja todennut sen täyttävän IFRS:n ja IVSC:n (International Valuation Standards Council) vaatimukset.

Kauppakeskukselle ja pysäköinnille luotiin erilliset laskelmat. Sopimuspohjaisten tulojen osilta diskontattujen rahavirtojen mallissa käytetään

yleisesti sopimusten vuokratasoa sopimuksen päättymiseen asti, jonka jälkeen vuokratasot palautuvat oletetulle markkinavuokrien tasolle.

Valuaatio on toteutettu nettovuokraperusteisesti, ja se käyttää pitkän aikavälin vajaakäyttöastetta vuokrattaville tiloille. Sekä

kauppakeskuksen että pysäköintilaitoksen osalta muut tulot, kuten mainostulot on lisätty nettovuokratuloihin. Vastaavasti menot, kuten

tyhjien tilojen ylläpitokustannukset sekä hallintokulut on vähennetty saatavista nettovuokratuloista. Käytetyt diskonttauskorot pohjautuvat

perusteltuihin markkinoiden tuottovaatimuksiin, joihin on lisätty ennustettu vuosittainen inflaatio kymmenen vuoden arvostusperiodille.

Tuottovaatimuksia määrittäessä on hyödynnetty markkinadataa sekä ulkopuolisen riippumattoman arvioitsijan (CBRE) markkinatuntemusta.

YIT:n omistaman Tripla Mall Ky:n osuuden arvoon vaikuttaa lisäksi erillinen sopimus varojen jaosta Tripla Mall Ky:n osakkaiden kesken.

Vakioiduilla markkinaparametreilla (inflaatio ja irtautumishetken tuottovaatimus) lasketun sijoitetun oman pääoman kertoimen ylittäessä

(alittaessa) sopimuksessa määrätyn tason saa YIT alkuperäistä omistusosuuttaan suuremman (pienemmän) osuuden sijoituksen käyvästä

arvosta, vuonna 2024 joko investoinnin myynnin tai varojenjakosopimuksen umpeutumisen yhteydessä. Oman pääoman kertoimen

osuessa ennalta määrätylle tavoitevälille ei YIT:n osuus muutu alkuperäisestä. Oman pääoman kerroin lasketaan suhteuttamalla käyvän

arvon mallissa ennustettu sijoituksen oman pääoman arvo Tripla Mall Ky:öön tehtyihin toteutuneisiin oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin.

Tilinpäätöshetkellä varojenjakosopimuksen mallinnuksen tuloksella ei ole vaikutusta YIT:n omistusosuuden arvoon nykyiseen tasearvoon

verrattuna. Sopimuksessa tarkastellun oman pääoman kertoimen kasvaessa 5 prosenttia varojenjakosopimus olisi edelleen tavoitevälillä.

Oman pääoman kertoimen pienentyessä 5 prosenttia varojenjakosopimuksen mallinnuksen tulos johtaisi 12 miljoonan euron laskuun

omaisuuserän arvossa verrattuna nykyiseen tasearvoon. Varojenjakosopimuksesta aiheutuvat käyvän arvon muutokset kirjataan

tuloslaskelmaan riville Rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset.

OP Vuokrakoti Ky

YIT:n oman pääoman ehtoisen sijoituksen käypä arvo OP Vuokrakoti Ky:öön on laskettu vähentämällä yhtiön omistamien kiinteistöjen

käyvästä arvosta yhtiön nettovelat ja kertomalla summa YIT:n omistusosuudella. Kiinteistöjen käyvät arvot perustuvat ulkopuolisen

riippumattoman arvonmäärittäjän arvonmääritysraportteihin (IVS:n mukainen AKA-arvio). Arvonmääritys on tehty jokaisesta kiinteistöstä

erikseen. Arvonmäärityksessä on käytetty sekä vertailukelpoisten transaktioiden menetelmää että diskontattujen rahavirtojen menetelmää ja

näitä kahta menetelmää on painotettu lopullisessa arvonmäärityksessä arvioitsijan harkinnan mukaan.

Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat lainasaamiset

YIT:n lainasaamisten käypä arvo on laskettu diskonttaamalla odotetut rahavirrat määritetyllä diskonttokorolla. Diskonttokorko perustuu

lainan keskimaturiteettiin, markkinakorkoon kyseenomaiselle maturiteetille ja määritettyyn lainan riskipreemioon.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

121YIT 2023 Vuosikatsaus

Tason 3 täsmäytys

Milj. euroa	2023	2022
Käypä arvo 1.1.	223	193
Lisäykset	24	23
Tuloslaskelmaan kirjatut käyvän arvon muutokset oman pääoman ehtoisista sijoituksista	-2	10
Tuloslaskelmaan kirjatut käyvän arvon muutokset lainasaamisista ja korollisista saamisista	1	-1
Vähennykset	-11	—
Käypä arvo 31.12.	235	223

Valuaatioprosessi

Tripla Mall Ky

Liiketoimintajohto tekee Tripla Mall Ky:n arvonmäärityksen YIT:n neljännesvuosittaisen raportointirytmin mukaisesti. Ulkopuolinen

riippumaton arvioitsija (CBRE) validoi arvonmäärityksen IVS-standardien (International Valuation Standards) ja IFRS tilinpäätösstandardien

mukaisesti. Konsernin toimitusjohtaja hyväksyy arvonmäärityksen perustuen aktiiviseen keskusteluun arvonmäärityksen laativan

liiketoimintajohdon kanssa.

OP Vuokrakoti Ky

OP Vuokrakoti Ky tilaa ulkopuoliselta riippumattomalta arvioitsijalta IVS-standardien mukaisen arvonmäärityksen neljännesvuosittain.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

122YIT 2023 Vuosikatsaus

30. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

YIT altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Merkittävimmät rahoitusriskit ovat rahoituksen hankinta-, likviditeetti- ja luottoriski

sekä markkinariskit, kuten valuutta- ja korkoriski. YIT:n rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on pienentää sitä epävarmuutta, jota

rahoitusmarkkinoilla tapahtuvat muutokset mahdollisesti aiheuttavat YIT:n tulokseen, kassavirtoihin ja arvoon.

Rahoitusriskien hallinta perustuu hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan periaatteisiin. Rahoituspolitiikka määrittää rahoitusriskien

hallinnan ja rahoitustoimien toimintaperiaatteet ja vastuunjaot. Politiikkaa arvioidaan ja tarvittaessa päivitetään vähintään vuosittain.

Rahoituspolitiikan käytännön toteutuksesta vastaa konsernin rahoitusosasto, joka pääasiallisesti vastaa rahoitusriskien hallinnasta ja johon

konsernin rahoitustoimet on pääasiassa keskitetty. Konsernin rahoituspolitiikassa määritellään tehtäväalueittain vastuunjako

rahoitusosaston ja liiketoimintayksiköiden välillä. Liiketoimintayksikön vastuulla on toimittaa rahoitusosastolle ajantasaista ja täsmällistä

tietoa liiketoimintansa rahoitukseen ja rahoitusriskeihin liittyvistä asioista. Konsernin rahoitusyksikkö toimii konsernin sisäisenä pankkina

sekä hallinnoi, ohjeistaa ja tukee liiketoimintaa rahoitusasioissa siten, että konsernin rahoitustarpeet tulevat tyydytettyä ja rahoitusriskejä

hallinnoidaan rahoituspolitiikan mukaisesti tehokkaalla tavalla.

MAKSUVALMIUSRISKI

YIT:n pyrkimyksenä on turvata rahoituksen saatavuus, optimoida likvidien varojen käyttö liiketoimintojen rahoittamisessa sekä minimoida

korko- ja muut rahoituskustannukset. Konsernirahoitus vastaa konsernin kokonaislikviditeetin hallinnasta sekä huolehtii, että käytettävissä

on riittävät rahoituslimiitit ja riittävä määrä eri rahoituslähteitä. Lisäksi se varmistaa, että konsernin velkojen ja luottolimiittien erääntymisprofiili

jakautuu riittävän tasaisesti eri vuosille rahoituspolitiikan mukaisesti.

Rahoituksen saatavuus riippuu kulloinkin vallitsevasta rahoitusmarkkinoiden ja rakennussektorin tilanteesta sekä yhtiön kannattavuuden ja/

tai taloudellisen tilanteen kehityksestä. YIT:n kannattavuuden ja taloudellisten tunnuslukujen negatiivinen kehitys saattaisi johtaa rahoituksen

saatavuuden heikkenemiseen ja/tai rahoituskustannusten kasvuun. Myös pankkien ja rahoittajien halu rajoittaa omaa rakennusalaan

kohdistuvaa riskipositiotaan voi heikentää rahoituksen saatavuutta tai pienentää sitomattomien rahoituslimiittien määrää ja vaikeuttaa uusien

hankkeiden aloittamista tai niihin osallistumista.

Rahoituspolitiikan mukaisesti konsernin likviditeetin tulee kaikkina aikoina vastata konsernin kokonaislikviditeettitarvetta. Rahoitustarpeen

arvioiminen perustuu rahavirtaennusteisiin. Rahoitusosasto hoitaa keskitetysti konsernin kassanhallinnan ja varainhankinnan.

Rahoitusosastolle keskitetyllä kassanhallinnalla optimoidaan likvidien varojen käyttö konsernin eri yksiköiden välillä.

YIT:n likviditeetti muodostuu likvideistä varoista, yritystodistusohjelmasta, luotollisista tileistä ja sitovista rahoituslimiiteistä. YIT:n likvidien

varojen määrä vuoden 2023 lopussa oli 128 miljoonaa euroa (206). YIT:n yritystodistusohjelman koko on 400 miljoonaa euroa (400), josta oli

käyttämättä tilinpäätöshetkellä 378 miljoonaa euroa (400). Tilinpäätöshetkellä YIT:llä oli nostettavissa yhteensä 220 miljoonan euron sitova

valmiusluottolimiitti (300) sekä 20 miljoonaa euroa tililimiittisopimuksia (32). Sitova valmiusluottolimiittisopimus on voimassa kesäkuuhun 2025

asti. Lisäksi asuntokohteisiin liittyviä nostamattomia ja sitovia taloyhtiö- ja projektilainalimiittejä oli vuoden lopussa 49 miljoonaa euroa (222).

Yhtiön rahoitussopimuksiin sisältyy erilaisia tunnuslukukovenantteja liittyen omavaraisuuteen, velkaantumisasteeseen, likviditeettiin ja

korkokatteeseen. Kovenanttien täyttymiselle on olennaista, että YIT:n tunnusluvut pysyvät riittävällä tasolla.

Asunto-osakeyhtiö rahoittaa asuntokohteen rakentamisen rahoitusmallilla, jossa taloyhtiölainaa nostetaan kohteen valmistusasteen mukaan

ja sillä rahoitetaan kohteen rakentamista. Rahoitusveloissa korollisena velkana esitetyt taloyhtiölainat liittyvät omaperusteisten kohteiden

myymättömien huoneistojen lainaosuuksiin, ja niiden määrä tilikauden lopussa oli 260 miljoonaa euroa (230). Myymättömien asuntojen

osalta taloyhtiölainat maksetaan rahoitusvastikkeena pitkän laina-ajan kuluessa.

Seuraava taulukko kuvaa rahoitusvelkojen ja niihin liittyvien korkojen ja muiden kustannusten sopimuksiin perustuvaa erääntymistä. Luvut

ovat diskonttaamattomia. Vaihtuvakorkoisten velkojen ja korkojohdannaisten tulevat korkovirrat perustuvat niiden 31.12.2023 (31.12.2022)

voimassa olleeseen korkoon. Valuuttamääräisten velkojen rahavirrat on käännetty euroiksi tilinpäätöskursseihin. Valuuttajohdannaisten

valuuttamääräiset rahavirrat on käännetty euroiksi termiinikurssien mukaisesti.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

123YIT 2023 Vuosikatsaus

Rahoitusvelkojen ja johdannaisten sopimuksiin perustuvat rahavirrat

31.12.2023
Milj. euroa	2024	2025	2026	2027	2028	2029-	Yhteensä
Korolliset velat	445*	190	145				780
Vuokrasopimusvelat	29	29	26	24	21	412	540
Ostovelat ja muut rahoitusvelat	284	21	6	1	2	1	314
Korkojohdannaiset	-6	-3	-2	-1	—		-12
Valuuttajohdannaiset
suoritettavat rahavirrat	-185						-185
saatavat rahavirrat	188						188
Muiden puolesta annetut takaukset	—		—				—
Yhteensä	754	237	175	23	23	412	1 625

31.12.2022
Milj. euroa	2023	2024	2025	2026	2027	2028-	Yhteensä
Korolliset velat	358*	161	5	145			669
Vuokrasopimusvelat	30	40	24	22	20	399	535
Ostovelat ja muut rahoitusvelat	304	12	5	4	1	2	328
Korkojohdannaiset	-2	-1	—	—	—		-3
Valuuttajohdannaiset
suoritettavat rahavirrat	-174						-174
saatavat rahavirrat	175						175
Muiden puolesta annetut takaukset	—	—	—	—			—
Yhteensä	691	212	34	171	21	401	1 530

Vuoden 2022 taulukossa on mukana liitteessä Aikaisempien kausien oikaisut kerrottu vuokrasopimusvelkojen muutos.

*Sisältää taloyhtiöiden myymättömiin huoneistoihin kohdistuvat yhtiölainat 260 miljoonaa euroa (230).

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

124YIT 2023 Vuosikatsaus

KORKORISKI

YIT:n korkoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida korkojen vaihtelun aiheuttamat muutokset YIT:n tulokseen, kassavirtoihin ja arvoon.

Konsernin rahoitusosasto hallinnoi ja valvoo korkoriskipositiota. YIT:n korkoriski muodostuu pääasiassa liiketoiminnan rahoittamiseen

liittyvistä kiinteä- ja vaihtuvakorkoisista velkasopimuksista, korollisista rahoitusvaroista sekä korkojohdannaisista. Korkotason muutokset

vaikuttavat tuloslaskelma- ja tase-eriin sekä kassavirtaan.

YIT:n korkoriskiä hallinnoidaan pyrkimällä asettamaan konsernin velkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika lähelle liiketoiminnan

korkoherkkyyttä. YIT:n liiketoiminnan korkoherkkyyden on arvioitu olevan noin 2 vuotta. Konsernin rahoitusosasto seuraa velkojen

keskimääräistä korkosidonnaisuusaikaa ja kiinteäkorkoisten ja vaihtuvakorkoisten velkojen suhdetta. Lisäksi tehdään konsernin korkoriskin

herkkyysanalyysejä.

YIT voi ottaa pitkäaikaista velkaa sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisena. Vaihtuva- ja kiinteäkorkoisten velkojen suhdetta voidaan muuttaa

korkojohdannaisilla. YIT on käyttänyt koronvaihtosopimuksia korkoriskinsä hallinnassa. Osaan johdannaisista on sovellettu rahavirran

suojauslaskentaa, joka on ollut tehokasta. Korollisista rahoitusveloista, vuokrasopimusveloista ja korkojohdannaisista muodostuvasta

korkosalkusta kiinteään korkoon on tilinpäätöshetkellä sidottu 70 prosenttia (75).

Alla esitetty korkoriskin herkkyysanalyysi havainnollistaa markkinakorkojen yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutusta

nettorahoituskuluihin ennen veroja ja muun laajan tuloksen eriin verovaikutuksella oikaistuna. Herkkyysanalyysiin sisältyy taseen vuoden

lopun korolliseen nettovelkaan sisältyvät vaihtuvakorkoiset erät, sekä korkojohdannaiset.

	31.12.2023		31.12.2022
Milj. euroa	1 %-yksikön nousu koroissa	1 %-yksikön lasku koroissa	1 %-yksikön nousu koroissa	1 %-yksikön lasku koroissa
Nettorahoituskulut	1	-1	3	-3
Muun laajan tuloksen erät	0	0	1	-1

Herkkyysanalyysin perustana ovat vallitsevat markkinakorot raportointikauden lopussa, kuten esimerkiksi kolmen kuukauden Euribor, joka

oli 3,909 % kauden lopussa (2,132 %). Markkinakorot nousivat vuoden aikana ja mainittu kolmen kuukauden Euribor oli raportointikaudella

keskimäärin 3,437 %. Tämän kaltaisessa voimakkaasti muuttuvassa korkoympäristössä vaikutus nettorahoituskuluihin tulee viiveellä, näin

ollen herkkyysanalyysin tulosta ei voi suoraan verrata raportointikauden toteutuneisiin nettorahoituskuluihin.

Korkotason muutoksilla on vaikutusta parametreihin, joilla YIT:n tase-erien käypään arvoon arvostamista tehdään sekä saattaa olla

vaikutusta YIT:n tuotteiden ja palveluiden kysyntään. 

LUOTTO- JA VASTAPUOLIRISKI

YIT:n luottoriski liittyy vastapuoliin, joilta on avoimia saatavia tai joiden kanssa on solmittu pitkäaikaisia sopimuksia. YIT altistuu luottoriskille

pääasiassa konsernin myyntisaatavien, korollisten saamisten, rahavarojen ja johdannaisiin liittyvien saamisten kautta. Luottoriskin

enimmäismäärä on edellä mainittujen erien yhteenlaskettu kirjanpitoarvo.

YIT:llä toteutuneiden luottotappioiden määrä on ollut historiallisesti pieni. Merkittävimmät erääntyneet saatavat liittyvät tapauksiin, joissa

YIT:llä ja asiakkaalla on ilmennyt erimielisyyksiä YIT:n asiakkaalle esittämien erilaisten vaatimusten suhteen. Erimielisyydet saattavat

esimerkiksi johtua lisä- ja muutostöistä, puutteista suunnitelmissa sekä hankkeen aikatauluun vaikuttavista häiriöistä. Näissä tapauksissa

YIT arvioi juridisen asemansa ja soveltaa IFRS 15 sopimusmuutokset -ohjeistusta. Asiakassopimuksen tuloutukseen tehtyä muutosta ei

näin ollen käsitellä luottotappiona eikä se vaikuta odotettuun luottotappioasteeseen.

Liiketoiminnan eriin, kuten myyntisaamisiin sekä liiketoiminnan yhteydessä hankittuihin korollisiin saamisiin liittyvästä luottoriskistä vastaavat

liiketoimintayksiköt. Asiakaskunta ja sopimusten luonne konsernin eri toimialoilla on erilainen, ja asiakaskohtaista luottoriskiä hallinnoivat

toimialojen talousosastot yhdessä liiketoimintayksiköidensä kanssa. Liiketoiminnan luottoriskin hallinnan välineinä ovat esimerkiksi

projektikohteiden omistusoikeuden säilyminen konsernilla, kunnes maksusuoritus on saatu, ennakkomaksujen vastaanotto ja projektien

etupainotteiset maksuohjelmat, maksuntakaukset, kohdekohtaiset kiinnitykset ja luottoriskin vakuuttaminen sekä asiakkaiden ja

vastapuolien taustatietojen perusteellinen selvitys. Uusien asiakkaiden ja vastapuolien taustat selvitetään perusteellisesti muun muassa

hankkimalla luottotiedot. Lisäksi saamisten myyntiä rahoituslaitoksille käytetään liiketoiminnan luottoriskin hallinnassa. Muun muassa niiden

toimitila- ja muiden sijoittajakauppojen, joissa maksu tapahtuu vasta kohteen luovutuksen yhteydessä, myyntisaamiset ja niihin liittyvä

vastapuolen maksukyvyttömyysriski tyypillisesti siirretään rahoittajille saamisten myyntisopimuksen ehdoissa. Siirrot täyttävät IFRS 9:n

mukaiset taseesta poiskirjaamisen ehdot. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska asiakaskunta on laaja ja

maantieteellisesti konsernin toimintamaihin jakautunut. Liiketoimintayksiköt eivät odota taseen käypään arvoon arvostettavien

lainasaamisten, liiketoiminnan yhteydessä hankittujen korollisten saamisten, myynti- tai muiden saamisten vastapuolista aiheutuvan

normaalista poikkeavaa luottoriskiä.

Konsernin rahoitusosasto vastaa YIT:n rahavarojen, johdannaissopimusten ja muiden rahoitustransaktioiden vastapuoli- ja luottoriskin

hallinnasta. Rahoituspolitiikka määrittää hyväksytyt vastapuolet ja niiden kriteerit. Rahavaroista, johdannaisista tai muista

rahoitustransaktioista ei ole tilikaudella syntynyt luottotappioita. Raportointikauden lopussa näiden erien vastapuoliriskiä pidettiin pienenä.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

125YIT 2023 Vuosikatsaus

Odotettavissa olevat luottotappiot

LAATIMISPERIAATE

RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMINEN

Rahoitusvarojen arvonalentumismalli perustuu IFRS 9:n mukaisiin odotettavissa oleviin

luottotappioihin. Odotettavissa olevat luottotappiot vaikuttavat sellaisten rahoitusvarojen

arvostukseen, jotka on luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon. YIT arvioi jokaisena

tilinpäätöspäivänä, onko jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän luottoriski lisääntynyt

merkittävästi. Mikäli luottoriskin havaitaan lisääntyneen merkittävästi, arvioidaan

rahoitusvarasta kerrytettävissä oleva rahamäärä, joka on erän käypä arvo, ja kirjataan

arvonalentumistappio siltä osin kuin kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan

rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan rahoitusvaran

luonteen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin kuluihin tai rahoituskuluihin. Velallisen

merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai

maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöä rahoitusvaran maksun

mahdollisesta laiminlyönnistä.

Myyntisaamiset ja asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät

Myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien arvostamiseen YIT

soveltaa IFRS 9:n mukaista yksinkertaistettua mallia, jonka mukaan luottotappiovarausta

kirjataan myyntisaamisen tai asiakassopimuksiin perustuvan omaisuuserän koko

voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella. Myyntisaamiset ja

asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät on tarkasteltu maakohtaisesti. YIT on

määrittänyt odotetut luottotappioprosentit eri maturiteetin myyntisaamisille ikäjakauman

mukaisesti.

Odotettavissa olevan luottotappion määrä perustuu johdon parhaaseen arvioon

ennakoitavista luottotappioista. Luottotappiomalli huomioi asiakkaiden aikaisemman

maksukäyttäytymisen sekä käytettävissä olevat tulevaisuuden ennusteet.

Korolliset saamiset

Korollisten saamisten arvonalentuminen lasketaan sen luottotappion perusteella, jonka

odotetaan aiheutuvan 12 kuukauden aikana, ellei alkuperäisen kirjaamisen jälkeen ole

tapahtunut merkittävää luottoriskin lisääntymistä, jolloin varaus lasketaan siinä

tapauksessa varan koko voimassaoloajan aikana odotettavissa olevan luottotappion

perusteella.

		2023			2022
Milj. euroa	Kirjanpitoarvo	Odotettu luottotappio	Odotettu luottotappioaste, %	Kirjanpitoarvo	Odotettu luottotappio	Odotettu luottotappioaste, %
Myyntisaamiset
Erääntymättömät	109	1	0,6	84	—	0,6
1-60 päivää	14	—	0,6	10	—	0,6
61-90 päivää	1	—	0,6	3	—	0,6
91-180 päivää	3	—	0,6	1	—	0,6
yli 181 päivää	45	1	2,0	33	—	4,1
Myyntisaamiset	172	2		131	1
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät	76	—	0,3	122	—	0,3
Korolliset saamiset	74			57	6

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

126YIT 2023 Vuosikatsaus

VALUUTTAKURSSIRISKI

Valuuttakurssiriskien hallinnan tavoitteena on vähentää epävarmuutta, jota valuuttakurssimuutokset aiheuttavat kassavirtojen,

liiketoiminnallisten saamisten ja velkojen sekä muiden tase-erien tuleviin arvoihin. Valuuttakurssiriski koostuu pääasiassa translaatioriskistä ja

transaktioriskistä.

Translaatioriski käsittää ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmien ja taseiden muunnosta konsernin kotivaluuttaan aiheutuvat

valuuttakurssiriskit. Kirjanpitoon kirjattavaa valuuttakurssieroa translaatioriskistä aiheuttavat ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyt oman pääoman

sijoitukset ja kertyneet voittovarat, joiden vaikutukset näkyvät oman pääoman muuntoeroissa. Translaatioriskiä pyritään hallinnoimaan

optimoimalla konserniyhtiöiden pääomarakennetta. Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjä nettosijoituksia ei ole suojattu valuuttakurssien

muutoksilta. Valuuttakurssien muutokset suurensivat nettosijoitusten arvoa ja muuntoerojen muutos kasvatti YIT:n omaa pääomaa 4

miljoonaa euroa (29) verrattuna edellisen vuoden loppuun. Puolan zlotyn muuntoerojen muutos oli 7 miljoonaa euroa konsernin

muuntoerojen kokonaismuutoksen ollessa 4 miljoonaa euroa. Euron kurssin kymmenen prosentin heikentyminen tai vahvistuminen

suhteessa suurimman translaatioriskiposition muodostavaan Puolan zlotyyn olisi tilinpäätöshetkellä vaikuttanut konsernin muuntoeroihin 8

miljoonaa euroa (8).

Transaktioriski muodostuu liike- ja rahoitustoiminnan valuuttamääräisistä transaktioista, kun ne tehdään muussa kuin yhtiön toiminnallisessa

valuutassa. Liiketoimintayksiköiden kaupallisista sopimuksista aiheutuu YIT:lle valuuttakurssiriskiä, joskin sopimukset tehdään pääasiassa

yksiköiden omassa toimintavaluutassa. Liiketoiminnan valuuttakurssiriskejä pyritään suojaamaan ensisijaisesti operatiivisin keinoin ja jäljelle

jäävä osa transaktioriskistä suojataan käyttämällä muun muassa valuuttajohdannaisia. Liiketoimintayksiköt vastaavat valuuttakurssiriskinsä

tunnistamisesta, raportoinnista, ennustamisesta sekä transaktioriskiposition suojaamisesta sisäisillä transaktioilla konsernin rahoitusosaston

kanssa. Rahoitusosasto on vastuussa konsernin nettopositioiden suojaamisesta ulkoisina transaktioina rahoituspolitiikan mukaisesti.

Vuonna 2023 kaupallisiin sopimuksiin ei liittynyt merkittäviä avoimia valuuttakurssiriskejä.

Emoyhtiön keskitetyssä rahoitustoiminnossa nostetut luotot ovat pääosin euromääräisiä, mutta konsernin sisäiset lainat annetaan

lähtökohtaisesti kunkin tytäryhtiön toimintavaluutassa. Emoyhtiö suojautuu näin syntyvältä valuuttakurssiriskiltä muun muassa

valuuttajohdannaisilla. Herkkyysanalyysin mukaan euron heikentymisellä tai vahvistumisella ei olisi ollut olennaista vaikutusta YIT:n

tulokseen. Herkkyysanalyysissä on otettu huomioon sisäiset ja ulkoiset lainat ja saamiset sekä näihin liittyvät kurssiriskin suojaamiseksi

tehdyt valuuttajohdannaiset, jotka netottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia.

YIT ei ole raportointikaudella soveltanut suojauslaskentaa valuuttariskien suojaukseen, joten johdannaisten arvonmuutokset kirjataan

tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden mukaisesti konsernin tuloslaskelmaan.

HYÖDYKEHINTARISKI

Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa hyödykkeiden hintariskin tunnistamisesta. Hyödykkeiden hintariskiltä voidaan suojautua muun muassa

myyntisopimusten hintaklausuulein, kiintein ostohinnoin ja johdannaisin.

PÄÄOMAN JA PÄÄOMARAKENTEEN HALLINTA

Pääomalla tarkoitetaan YIT-konsernin taseen osoittamaa omaa pääomaa ja korollista vierasta pääomaa. YIT:n pääoman hallinnalla pyritään

varmistamaan kustannustehokkaasti konsernin liiketoiminta-alueiden toimintaedellytykset kilpailukykyisellä tasolla kaikissa

suhdannetilanteissa, riittävä riskinkantokyky muun muassa rakennusurakoinnissa sekä hyvä velanhoito- ja osingonmaksukyky ja omistaja-

arvon kasvattaminen.

Investointivaltaisimmissa liiketoiminnoissa, kuten asuntojen perustajaurakoinnissa ja kiinteistökehityshankkeissa, keskeistä on sopeuttaa

pääomapanostukset markkinatilanteen mukaisiksi vähentämällä tai lisäämällä tontti-investointeja ja hankealoituksia. Lisäksi pyritään

tehokkaaseen nettokäyttöpääoman kiertoon kaikilla liiketoiminta-alueilla. Pääoman määrää ja rakennetta hallitaan myös säätelemällä

osingonjaon määrää, omien osakkeiden hankinnoilla, laskemalla liikkeeseen uusia osakkeita tai myymällä omaisuuseriä velkojen

vähentämiseksi. Mikäli yhtiö ei onnistu sitoutuneen pääoman hallinnassa, saattaa se johtaa rahoituskustannuksien kasvuun sekä

muodostaa riskin rahoitussopimusten tunnuslukukovenanttien täyttämättä jättämiseen.

YIT:n korollisen vieraan pääoman määrään vaikuttavat muun muassa liiketoiminnan laajuus ja rahavirta, yritysostot, investoinnit

tuotantokalustoon, -rakennuksiin ja rakennusmaahan tai näiden myynnit sekä mahdolliset oman pääoman ehtoiset järjestelyt. YIT:n omaan

pääomaan vaikuttavat lisäksi arvonmuutokset käypään arvoon arvostetuista sijoituksista, joiden arvo saattaa muuttua eri tekijöiden

seurauksena.

YIT seuraa jatkuvasti erityisesti velan määrää, korollisen nettovelan suhdetta käyttökatteeseen, velkaantumisastetta sekä

omavaraisuusastetta. Yhtiö seuraa pääoman kehitystä myös sijoitetun pääoman tuottoasteella. YIT on määrittänyt konsernin taloudelliset

tavoitteet, jotka on määrä saavuttaa vuoden 2025 loppuun mennessä: liikevoittoprosentti: 6 %, velkaantumisaste (Gearing): alle 50 % ja

osinko: vakaa kasvu.

YIT saattaa ajoittain pyrkiä ostamaan jäljellä olevaa velkaansa takaisin käteisostoilla ja/tai oman pääoman ehtoisia arvopapereita

vaihtamalla, avoimilla markkinoilla tehdyillä ostoilla, yksityisesti neuvotelluilla transaktioilla tai muulla tavalla. Summat saattavat olla

merkittäviä. YIT saattaa päättää säilyttää, kuolettaa tai myydä takaisinostetun velan. Mahdollinen myöhempi takaisinostetun velan

myyminen voidaan tehdä käteistä tai muuta korvausta tai oman pääoman ehtoisia arvopapereita vastaan, ja kyseinen myynti voidaan

toteuttaa avoimilla markkinoilla tehtävinä tarjouksina, yksityisesti neuvoteltuina transaktioina tai muulla tavalla. Mahdolliset jäljellä olevan

velan takaisinostot tai vaihdot tai mahdolliset myöhemmät takaisinostetun velan myynnit tai vaihdot riippuvat vallitsevista

markkinaolosuhteista, likviditeettitarpeesta, sopimusrajoitteista ja muista tekijöistä.

YIT on järjestellyt velkasalkkuaan ja rahoituslähteitään raportointikauden aikana seuraavasti:

Vuoden viimeisen neljänneksen aikana YIT allekirjoitti 140 miljoonan euron suuruisen vakuudellisen lainasopimuksen. Laina on

kokonaisuudessaan nostettu ja sillä korvattiin aiemmat,150 miljoonan euron suuruiset lainat, jotka olisivat erääntyneet loppuvuonna 2023 ja

keväällä 2024. Uusi lainasopimus sisältää maksuvalmiuteen ja velkaantumisasteeseen liittyvät taloudelliset tunnuslukukovenantit, joita

tarkastellaan tunnuslukukovenantista riippuen joko kuukausittain tai neljännesvuosittain. Lisäksi lainasopimus sisältää nettovelkojen ja

käyttökatteen väliseen suhteeseen perustuvia varojen jakoa koskevia rajoituksia. Lainaa lyhennetään 30 miljoonalla eurolla vuonna 2024 ja

loput lainasta erääntyy kevään 2025 aikana.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

127YIT 2023 Vuosikatsaus

YIT:n omaan pääomaan sisältyvän hybridilainan vuotuinen kiinteä kuponkikorko on 5,75 % 31.3.2026 saakka (tarkistuspäivä).

Tarkistuspäivästä alkaen korko on vaihtuva hybridilainan ehtojen mukaisesti. Yhtiö voi lykätä koronmaksua tietyin edellytyksin. Hybridilainalla

ei ole erääntymispäivää, mutta YIT voi lunastaa hybridilainan tarkistuspäivänä ja sen jälkeen kunakin koronmaksupäivänä.

YIT:n rahoitussopimuksiin sisältyy neljännesvuosittain tai kuukausittain tarkasteltavia tunnuslukukovenantteja, joita ovat omavaraisuusaste,

velkaantumisaste, likviditeetti ja korkokate. YIT on täyttänyt tunnuslukukovenanttinsa. Mikäli YIT:n kannattavuus ja tunnusluvut kehittyisivät

epäsuotuisasti, saattaisi se aiheuttaa riskin, että kovenantit eivät täyttyisi, ja johtaa kovenanttirajoitusten voimaan astumiseen. Tämä voi

johtaa lainojen ennenaikaiseen erääntymiseen. Lisäksi YIT:n joukkovelkakirjalainoissa on myös tapahtumaperusteinen korkokatekovenantti,

joka saattaisi rajoittaa YIT:n kykyä nostaa tietyntyyppistä rahoitusta, mikäli kovenanttiehto ei testaushetkellä täyttyisi.

Tunnusluvut	31.12.2023	31.12.2022
Korolliset velat, milj. euroa	998	878
Korolliset saamiset, milj. euroa	74	57
Rahavarat, milj. euroa	128	206
Korollinen nettovelka, milj. euroa	795	615
Oma pääoma, milj. euroa	845	883
Omavaraisuusaste, %	33	35
Velkaantumisaste, %	94	70

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

128YIT 2023 Vuosikatsaus

31. EHDOLLISET VELAT JA VARAT SEKÄ VASTUUSITOUMUKSET

LAATIMISPERIAATE

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin

määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva

velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollisesta

velasta ei kirjata varausta vaan se esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Ehdolliset varat johtuvat suunnittelemattomista tai muista odottamattomista tapahtumista, joiden perusteella tulee mahdolliseksi, että yhtiön

hyväksi koituu taloudellista hyötyä. Ehdollista varaa ei merkitä tilinpäätökseen vaan se esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa.

EHDOLLISET VELAT JA VARAT SEKÄ VASTUUSITOUMUKSET

Milj. euroa	31.12.2023	31.12.2022
Annetut takaukset
Annetut takaukset muiden puolesta	—	1
Annetut takaukset työyhteenliittymien puolesta	2	2
Annetut takaukset osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten puolesta	—	4
Annetut takaukset emon ja muiden konserniyhtiöiden puolesta	883	968
Annetut vakuudet
Vakuudellisen rahoitusvelan määrä	140
Edellä mainittuihin rahoitusvelkoihin liittyvät vakuudet
Vaihto-omaisuuden tontit ja kiinteistöt	150
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset	192
Muut vastuusitoumukset
Sijoitussitoumukset	82	73
Ostositoumukset*	317	310

*Vuoden 2022 ostositoumusten määrää on oikaistu yhteensä 131 miljoonaa euroa.

Annetut takaukset ovat rakennusyhtiölle tyypillisiä, liiketoimintaan liittyviä takauksia sisältäen esimerkiksi rakennusaikaisia ja takuuaikaisia

takauksia.

YIT:llä on 30.6.2013 rekisteröidyn osittaisjakautumisen seurauksena toissijainen vastuu Caverion Oyj:lle siirtyneistä takauksista, joiden

yhteenlaskettu määrä oli 31.12.2023 enintään 5 miljoonaa euroa (5).

Ostositoumukset ovat pääasiassa tonttien hankintaan liittyviä esisopimuksia, joiden toteutuminen tyypillisesti riippuu kaavoituksen

toteutumisesta. Tonttien ostositoumusten arvo on arvio, joka on riippuvainen kaavoituksesta, rakennusoikeuden määrästä sekä

kustannusindeksien muutoksista. Lisäksi liitetiedoissa esitetty määrä perustuu tontin arvioituun hankinta-arvoon huolimatta sopimuksen

mahdollisesta purkulausekkeesta.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

129YIT 2023 Vuosikatsaus

32. TYTÄRYHTIÖT

Nimi	Kotipaikka	Emoyrityksen  omistusosuus, %	Konsernin omistusosuus %
YIT Suomi Oy	Suomi	100	100
YIT Kalusto Oy	Suomi	100	100
YIT Ventures Oy	Suomi	100	100
UAB Lemcon Vilnius	Liettua	100	100
Finn-Stroi Oy	Suomi		100
Lemcon HR Oy	Suomi		100
YIT International Oy	Suomi		100
YIT Talon Tekniikka Oy	Suomi		100
YIT Eesti AS	Viro		100
YIT Infra Latvija SIA	Latvia		100
YIT Latvija SIA	Latvia		100
UAB "YIT Lietuva"	Liettua		100
YIT Infra Norge AS	Norja		100
YIT Development SP. Z O.O.	Puola		100
YIT Sverige AB	Ruotsi		100
YIT Slovakia a.s.	Slovakia		100
YIT Stavo s.r.o	Tšekki		100

Taulukko ei sisällä asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä eikä asunto- ja kiinteistörakentamisen projektiyhtiöitä.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

130YIT 2023 Vuosikatsaus

33. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin kuuluvat osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset sekä johdon avainhenkilöt lähipiireineen. Johdon avainhenkilöihin luetaan yhtiön

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä konsernin johtoryhmä.

Milj. euroa	2023	2022
Tavaroiden ja palveluiden myynti
Johdon avainhenkilöille	0,01	—
Osakkuus- ja yhteisyrityksille	269	160
Yhteensä	269	160
Tavaroiden ja palveluiden ostot
Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	1	—
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	19	6
Korolliset saamiset
Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	35	18
Ostovelat ja muut velat
Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	—	—
Korolliset velat
Osakkuus- ja yhteisyrityksille	3	7

YIT:n muut kuin taulukossa esitetyt lähipiiriliiketoimet johtoon kuuluvien avainhenkilöiden ja hallituksen jäsenten kanssa koostuivat

normaaleista palkoista ja palkkiosta. YIT:n kaikki transaktiot lähipiirin kanssa tapahtuvat markkinaehtoisesti.

34. MYÖHEMMIN VOIMAAN TULEVAT IFRS-

TILINPÄÄTÖSSTANDARDIT, TULKINNAT JA IFRS-

TILINPÄÄTÖSSTANDARDEIHIN TEHDYT MUUTOKSET

Tätä tilinpäätöstä laadittaessa ei ole sovellettu IFRS-tilinpäätösstandardeja, IFRS-tilinpäätösstandardien muutoksia ja tulkintoja, jotka tulevat

voimaan vasta 1.1.2023 alkaneen tilikauden jälkeen. Millään julkaistulla, muttei vielä voimassa olevalla IFRS-tilinpäätösstandardilla, IFRIC-

tulkinnalla tai IFRS-tilinpäätösstandardeihin tehtävällä vuosittaisella parannuksella tai muutoksella ei odoteta olevan olennaista vaikutusta

konsernitilinpäätökseen. IAS 1, IFRS 7 ja IAS 7-standardeihin 1.1.2024 voimaan tulevat muutokset lisäävät liitetiedoissa annettavien tietojen

määrää muun muassa toimittajarahoitusjärjestelyihin sekä kovenantillisiin lainoihin liittyen.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

131YIT 2023 Vuosikatsaus

35. TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

YIT tiedotti 8.1.2024, että on saanut päätökseen 20.6.2023 tiedotetun Ruotsin infraliiketoiminnan strategisen arvioinnin. YIT ilmoitti, että

arvioinnin tuloksena se on päättänyt lopettaa infraliiketoimintansa Ruotsissa. Päätöksen yhteydessä YIT ilmoitti tekevänsä tilikauden 2023

neljännelle vuosineljännekselle 16 miljoonan euron suuruisen negatiivisen tuloskirjauksen, joka liittyy toiminnan alasajopäätökseen ja sen

vaikutuksiin käynnissä olevien hankkeiden kate-ennusteisiin. Alasajettava liiketoiminta esitetään tilikauden 2023 neljännen vuosineljänneksen

alusta alkaen liiketuloksen oikaisuerissä.

YIT tiedotti 9.1.2024 sopineensa yhtiön sisäisiä kalustopalveluita tuottavan tytäryhtiön, YIT Kalusto Oy:n, koko osakekannan myynnistä

kalustovuokrausliiketoimintaa harjoittavalle Renta Oy:lle. Osana järjestelyä YIT ja Renta solmivat pitkäaikaisen yhteistyösopimuksen

kalustopalveluiden toimittamisesta YIT:lle Suomessa. YIT luokitteli Kalusto Oy:n myytävänä olevaksi omaisuuseräksi tilinpäätöksessä 2023,

koska myynti oli erittäin todennäköinen tilinpäätöshetkellä. YIT Kalusto Oy kuuluu Infra-segmenttiin. Osakekaupan lisäksi YIT myy Rentalle

YIT Kalusto Oy:n käytössä olevan, Urjalassa sijaitsevan kiinteistönsä. Ennen osakekaupan toteuttamista YIT:n infraliiketoimintaan liittyvä

erikoiskalusto ja sen parissa työskentelevä henkilöstö siirtyvät konsernin sisäisellä liiketoimintakaupalla YIT Infra Oy:lle. Velaton kauppahinta

on yhteensä 37 miljoonaa euroa. Kauppahinta maksetaan kaupan toteutumishetkellä ja kaupan arvioitu nettokassavirtavaikutus on noin 30

miljoonaa euroa. Myyntivoitto kaupasta arvioidaan alustavasti olevan noin 10 miljoonaa euroa. Kaupan taloudelliset vaikutukset täsmentyvät

kaupan toteutumishetkellä. Osakekauppa on ehdollinen Kilpailu- ja kuluttajaviraston hyväksynnälle, ja sen arvioidaan toteutuvan 30.6.2024

mennessä.  Osakekaupan myötä 67 YIT Kalusto Oy:n työntekijää siirtyy Rentan palvelukseen. Renta Groupilla on toimintaa kahdeksassa

maassa Pohjois-Euroopassa, 175 vuokraamoa ja yli 2 000 työntekijää.

YIT tiedotti 12.2.2024 sekä täydensi 14.2.2024 tiedotteella, että YIT:n 300 miljoonan euron sitova valmiusluottolimiittisopimus on 12.2.2024

liittynyt osaksi 21.11.2023 tiedotetun rahoitussopimuksen yhteydessä tehtyä vakuusjärjestelyä. Valmiusluottolimiittisopimus oli tätä ennen

vakuudeton. Vakuusjärjestely on toteutettu huomioiden muista rahoitussopimuksista johtuvat rajoitukset. Toimeenpantu vakuusjärjestely,

jossa 21.11.2023 tiedotettu 140 miljoonan euron rahoitussopimus sekä yhtiön 300 miljoonan euron valmiusluottolimiittisopimus on asetettu

keskenään samaan vakuudelliseen asemaan rahoitusmarkkinakäytännön mukaisesti, ei vaikuta yhtiön likviditeettiin tai rahoitusasemaan.

Sitova 300 miljoonan euron valmiusluottolimiitti säilyy täysimääräisesti yhtiön käytettävissä. Kuten yhtiö julkaisi 9.2.2024

tilinpäätöstiedotteessaan, valmiusluottolimiitistä oli käyttämättä 220 miljoonaa euroa vuoden 2023 neljännen vuosineljänneksen lopussa.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

132YIT 2023 Vuosikatsaus

Emoyhtiön tilinpäätös

	Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS	134
	Emoyhtiön tase, FAS	135
	Emoyhtiön rahavirtalaskelma, FAS	137
	Emoyhtiön liitetiedot	138
	1 Emoyhtiön laatimisperiaatteet	138
	2 Liikevaihdon jaottelu	139
	3 Liiketoiminnan muut tuotot	139
	4 Henkilöstöä ja toimielimien jäseniä koskevat tiedot	139
	5 Poistot ja arvonalennukset	139
	6 Liiketoiminnan muut kulut	140
	7 Rahoitustuotot ja -kulut	140
	8 Tilinpäätössiirrot	141
	9 Pysyvien vastaavien muutokset	141
	10 Sijoitukset	143
	11 Saamiset	143
	12 Oma pääoma	144
	13 Laskennalliset verovelat ja -saamiset	145
	14 Pitkäaikainen vieras pääoma	145
	15 Lyhytaikainen vieras pääoma	146
	16 Vastuusitoumukset	147

Kruunuvuorensilta, TYL Kruunusillat, Helsinki

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, FAS

Tuhatta euroa	Liite	2023	2022
Liikevaihto	2	61 854	76 294
Liiketoiminnan muut tuotot	3	1 332	3 055
Henkilöstökulut	4	-25 492	-34 828
Poistot ja arvonalentumiset	5	-754	-2 016
Liiketoiminnan muut kulut	6	-58 094	-59 391
Liikevoitto / -tappio		-21 155	-16 887
Rahoitustuotot ja -kulut	7	32 222	-12 620
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		11 067	-29 507
Tilinpäätössiirrot	8	—	54 510
Tuloverot		-13	-5 382
Tilikauden voitto/tappio		11 054	19 621

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

134YIT 2023 Vuosikatsaus

EMOYHTIÖN TASE, FAS

Tuhatta euroa	Liite	2023	2022
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	9
Aineettomat oikeudet		22	49
Muut pitkävaikutteiset menot		1 259	1 652
Aineettomat hyödykkeet yhteensä		1 281	1 701
Aineelliset hyödykkeet	9
Maa- ja vesialueet		984	1 038
Rakennukset ja rakennelmat		385	508
Koneet ja kalusto		87	293
Muut aineelliset hyödykkeet		57	57
Aineelliset hyödykkeet yhteensä		1 513	1 896
Sijoitukset	10
Osuudet saman konsernin yrityksissä		1 207 490	1 244 372
Muut osakkeet ja osuudet		505	505
Sijoitukset yhteensä		1 207 995	1 244 878
Pysyvät vastaavat yhteensä		1 210 790	1 248 475

Tuhatta euroa	Liite	2023	2022
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	11
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		284 844	144 555
Muut saamiset*		28 169	—
Siirtosaamiset		2 892	10 704
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä		315 905	155 260
Lyhytaikaiset saamiset	11
Myyntisaamiset		142	210
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		26 535	69 162
Muut saamiset*  **		12 527	384
Siirtosaamiset**		6 594	5 562
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä		45 798	75 317
Rahat ja pankkisaamiset		99 678	178 649
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		461 381	409 225
Vastaavaa		1 672 171	1 657 700

*Pitkäaikaiset muut saamiset sisältävät YIT Energy Oy:n osakemyynnin kauppahintasaamista 28 169 tuhatta euroa ja lyhytaikaiset 9 709 tuhatta

euroa.

**Vertailutietoa on oikaistu.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

135YIT 2023 Vuosikatsaus

Tuhatta euroa	Liite	2023	2022
Vastattavaa
Oma pääoma	12
Osakepääoma		149 717	149 717
Arvonmuutosrahasto		1 114	4 443
Muut rahastot
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto		563 092	563 214
Edellisten tilikausien voitto		194 127	212 016
Tilikauden voitto/tappio		11 054	19 621
Oma pääoma yhteensä		919 103	949 011
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	14
Joukkovelkakirjalainat		200 000	300 000
Lainat rahoituslaitoksilta		190 000	50 000
Siirtovelat		1 151	—
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		391 151	350 000
Lyhytaikainen vieras pääoma	15
Joukkovelkakirjalainat		100 000	—
Lainat rahoituslaitoksilta		30 000	100 000
Yritystodistukset		21 889	—
Ostovelat		12 171	6 624
Velat saman konsernin yrityksille		176 607	222 199
Muut lyhytaikaiset velat*		1 632	1 486
Siirtovelat*		19 618	28 380
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		361 917	358 689
Vieras pääoma yhteensä		753 068	708 689
Vastattavaa		1 672 171	1 657 700

*Vertailutietoa on oikaistu.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

136YIT 2023 Vuosikatsaus

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA, FAS

Tuhatta euroa	2023	2022
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja	11 067	-29 507
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot	754	2 016
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	22	543
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot	-294	-240
Rahoitustuotot ja -kulut	-32 222	12 620
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-20 673	-14 567
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten muutos	-9 773	2 832
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos	-771	-1 184
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-31 217	-12 919
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-54 003	-60 758
Saadut osingot	21 000	—
Saadut korot ja rahoitustuotot	42 353	45 428
Maksetut verot	-5 218	-301
Liiketoiminnan rahavirta	-27 086	-28 549

Tuhatta euroa	2023	2022
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-11	-6
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit	354	6 524
Lainasaamisten lisäykset*	-285 544	-194 622
Lainasaamisten vähennykset*	148 629	267 774
Pääomanpalautukset tytäryhtiöistä	16 500	—
Sijoitusten myynnit	9 774	56
Investointien rahavirta	-110 298	79 727
Rahoituksen rahavirta
Konsernitilin muutokset*	-6 234	-244 633
Lyhytaikaisten lainojen nostot**	117 261	48 132
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut**	-119 472	-39 408
Pitkäaikaisten lainojen nostot	360 000	—
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	-310 000	—
Maksetut osingot ja muu varojen jako	-37 713	-33 490
Saadut konserniavustukset	54 510	53 850
Omien osakkeiden hankinta/myynti	61	974
Rahoituksen rahavirta	58 413	-214 576
Rahavarojen muutos	-78 971	-163 398
Rahavarat tilikauden alussa	178 649	342 047
Rahavarat tilikauden lopussa	99 678	178 649

*Rahavirtalaskelman esittämistapaa on muutettu. Korollisten saamisten muutokset, joka aikaisemmin esitettiin nettoperusteisesti osana

rahoituksen rahavirtaa, esitetään bruttoperiaatteen mukaisesti investointien rahavirrassa.

**Aiemmin nettoperusteisesti esitetyt lyhytaikaisten lainojen muutokset esitetään bruttoperusteisesti.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

137YIT 2023 Vuosikatsaus

EMOYHTIÖN LIITETIEDOT

1. EMOYHTIÖN LAATIMISPERIAATTEET

YIT Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön periaatteiden

mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.–31.12.2023.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin.

Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on

arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisten lainojen, talletusten ja

muiden tase-erien arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -

kuluihin.

JOHDANNAISINSTRUMENTIT JA RAHOITUSRISKIEN

HALLINTA

YIT Oyj:n rahoitusriskien hallinta on keskitetty rahoitusosastolle. Konsernin rahoitusriskien

hallintaperiaatteet on esitetty tarkemmin YIT-konsernin tilinpäätöksen liitetietojen

kohdassa Rahoitusriskien hallinta.

Johdannaissopimukset on solmittu vähentämään liiketoiminnan riskejä, korkoriskejä sekä

suojaamaan valuuttamääräisiä tase-eriä.

Valuuttajohdannaisilla suojaudutaan ennakoitujen valuuttamääräisten rahavirtojen

muutokselta sekä valuuttamääräisten saamisten ja velkojen arvonmuutoksilta. Yhtiö on

käyttänyt valuuttatermiinisopimuksia, jotka arvostetaan tilinpäätöspäivänä käyttäen

tilinpäätöspäivän valuuttatermiinikursseja.

Korkojohdannaisilla suojaudutaan korkotason vaihtelun aiheuttamilta muutoksilta yhtiön

tulokseen, taseeseen ja rahavirtaan. Yhtiö on käyttänyt koronvaihtosopimuksia, joiden

käyvät arvot lasketaan diskonttaamalla sopimusten tulevat kassavirrat nykyarvoon.

Kaikki johdannaiset on solmittu suojaustarkoituksessa, mutta vain osaan sovelletaan

suojauslaskentaa. Suojauslaskennassa olevien johdannaisten käyvän arvon muutokset

on kirjattu oman pääoman arvonmuutosrahastoon ja suojauslaskennan ulkopuolella

olevien johdannaisten käyvän arvon muutokset on kirjattu käyttötarkoituksen mukaisesti

joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituseriin. Koronvaihtosopimuksiin

liittyvät korot on kirjattu tuloslaskelman korkotuottoihin ja -kuluihin ja kertyneet korot on

kirjattu taseessa siirtosaamisiin ja -velkoihin.

PYSYVÄT VASTAAVAT JA POISTOT

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon

vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on

laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvioidun taloudellisen

pitoajan perusteella.

Poistoajat ovat seuraavat:

Aineettomat hyödykkeet

IT-ohjelmistot,  3-5 vuotta

Muut pitkäaikaiset menot, 5-10 vuotta

Aineelliset hyödykkeet

Rakennukset ja rakennelmat, 10-40 vuotta

Koneet ja kalusto, 4-10 vuotta

Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet on

arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon.

PAKOLLISET VARAUKSET

Pakolliset varaukset ovat vastaisia menoja, joiden suorittamiseen emoyhtiö on sitoutunut

ja joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, tai vastaisia menetyksiä, joiden

toteutumista on pidettävä ilmeisenä.

RAHAVARAT

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavista pankkitalletuksista ja

muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on enintään kolme

kuukautta.

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT

Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna.

ELÄKKEET

Emoyhtiön lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä.

Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

LEASING

Leasingmaksut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Leasingsopimusten jäljellä olevat

vuokrat on esitetty liitetietojen vastuissa. Leasingsopimusten ehdot eivät poikkea

tavanomaisista ehdoista.

VEROT

Aikaisempien tilikausien verot sisältyvät tuloslaskelman tuloveroriviin. Laskennallisia veroja

ei ole kirjattu.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

138YIT 2023 Vuosikatsaus

2. LIIKEVAIHDON JAOTTELU

Tuhatta euroa	2023	2022
Markkina-alue
Suomi	49 361	64 025
CEE
Baltian maat	4 882	4 545
Tšekki, Slovakia, Puola	5 481	4 196
Skandinavia
Ruotsi	2 130	2 406
Norja	—	202
Venäjä	—	920
Yhteensä	61 854	76 294

Liikevaihto koostuu konsernipalveluveloituksista 53 966 tuhatta euroa (66 089) ja vuokratuotoista 7 888 tuhatta euroa (10 204).

Vuokratuotot sisältyvät kokonaisuudessaan Suomesta tulevaan liikevaihtoon.

3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Tuhatta euroa	2023	2022
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	294	240
Muut	1 038	2 815
Yhteensä	1 332	3 055

4. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELIMIEN JÄSENIÄ KOSKEVAT TIEDOT

Tuhatta euroa	2023	2022
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	19 535	29 629
Eläkekulut	4 965	4 373
Muut henkilösivukulut	992	827
Yhteensä	25 492	34 828
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja	734	48
Aiempi toimitusjohtaja	—	2 531
Hallituksen jäsenet	651	812
Yhteensä	1 385	3 391

	2023	2022
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella	241	303

Yhtiö kirjaa osakeperusteiset palkitsemiset palkkakuluihin. Osakeperusteisista järjestelyistä ei ole taseen ulkopuolisia vastuita.

5. POISTOT JA ARVONALENNUKSET

Tuhatta euroa	2023	2022
Poistot aineettomista oikeuksista	420	954
Poistot rakennuksista ja rakennelmista	117	678
Poistot koneista ja kalustosta	217	363
Poistot muista aineellisista hyödykkeistä	—	22
Yhteensä	754	2 016

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

139YIT 2023 Vuosikatsaus

6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

Tuhatta euroa	2023	2022
Vuokrat	10 181	10 034
Toimitilakulut	4 741	5 473
IT-kulut	27 316	26 346
Konsultointi- ja muut asiantuntijapalvelut	8 185	4 473
Muut hallintopalvelut	4 957	3 126
Muut	2 715	9 938
Yhteensä	58 094	59 391

TILINTARKASTAJILLE MAKSETUT PALKKIOT

Tuhatta euroa	2023	2022
Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastus	410	430
Muut palvelut	234	29
Yhteensä	643	460

7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Tuhatta euroa	2023	2022
Osinkotuotot
Saman konsernin yrityksiltä	21 000	—
Muilta	—	—
Korkotuotot pitkäaikaisista saamisista
Saman konsernin yrityksiltä	19 002	13 932
Tuotot pysyvien vastaavien sijoituksista
Saman konsernin yrityksissä*	28 745	—
Muista pysyvien vastaavien sijoituksista	—	23
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	6 451	4 363
Korkotuotot korkojohdannaisista muilta	5 737	—
Muilta	21 159	34 437
Yhteensä	102 093	52 755
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-3 712	-2 403
Arvonalentumiset tytäryhtiöosakkeet	-1 475	—
Korkokulut korkojohdannaisista muille	—	-255
Korkokulut muille	-30 537	-16 595
Muut kulut muille	-34 147	-46 122
Yhteensä	-69 871	-65 375
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	32 222	-12 620
Muut rahoitustuotot ja kulut sisältävät mm.  seuraavat erät
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot	-4 878	-14 782
Valuuttajohdannaisten käyvän arvon jaksotus	-2 824	-522
Korkojohdannaisten käyvän arvon arvostus	-4 520	5 931

*Luku sisältää YIT:n uusiutuvan energian liiketoiminnan, YIT Energy Oy:n, myyntivoiton 28,7 miljoonaa euroa. YIT Oyj kirjasi kaupasta

kokonaiskauppahinnan 48 miljoonaa euroa, joka sisältää kiinteän kauppahinnan 25 miljoonan euroa ja muuttuvan 23 miljoonan euron osuuden.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

140YIT 2023 Vuosikatsaus

8. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

Tuhatta euroa	2023	2022
Tilinpäätössiirrot
Saadut konserniavustukset	—	54 510
Yhteensä	0	54 510

9. PYSYVIEN VASTAAVIEN MUUTOKSET

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Tuhatta euroa	2023	2022
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	16 032	16 032
Vähennykset	-4 751	—
Hankintameno 31.12	11 281	16 032
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	15 983	15 446
Tilikauden poisto	27	537
Vähennysten kertyneet poistot	-4 751	—
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	11 259	15 983
Kirjanpitoarvo 31.12.	22	49

Tuhatta euroa	2023	2022
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.	3 591	3 591
Vähennykset	-56	—
Hankintameno 31.12.	3 535	3 591
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	1 939	1 522
Tilikauden poisto	392	417
Vähennysten kertyneet poistot	-56	—
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	2 275	1 939
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 259	1 652
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	1 281	1 701

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

141YIT 2023 Vuosikatsaus

AINEELLISET HYÖDYKKEET

Tuhatta euroa	2023	2022
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.	1 038	6 267
Vähennykset	-54	-5 229
Kirjanpitoarvo 31.12.	984	1 038
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	5 358	18 784
Vähennykset	-466	-13 427
Hankintameno 31.12.	4 891	5 358
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	4 850	16 709
Tilikauden poisto	117	678
Vähennysten kertyneet poistot	-460	-12 537
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	4 506	4 850
Kirjanpitoarvo 31.12.	385	508
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	2 559	3 067
Lisäykset	11	6
Vähennykset	-617	-514
Hankintameno 31.12.	1 953	2 559

Tuhatta euroa	2023	2022
Kertyneet poistot ja arvonalennukset  1.1.	2 266	2 288
Tilikauden poisto	217	363
Vähennysten kertyneet poistot	-617	-385
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	1 867	2 266
Kirjanpitoarvo 31.12.	87	293
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	60	176
Vähennykset	—	-116
Hankintameno 31.12.	60	60
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	3	60
Tilikauden poisto	—	22
Vähennysten kertyneet poistot	—	-79
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	3	3
Kirjanpitoarvo 31.12.	57	57
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	1 513	1 896

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

142YIT 2023 Vuosikatsaus

10. SIJOITUKSET

Tuhatta euroa	2023	2022
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1.	1 244 372	1 244 372
Vähennykset	-36 882
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 207 490	1 244 372
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1.	505	541
Vähennykset	0	-36
Kirjanpitoarvo 31.12.	505	505
Sijoitukset yhteensä	1 207 995	1 244 878

11. SAAMISET

PITKÄAIKAISET SAAMISET

Tuhatta euroa	31.12.2023	31.12.2022
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset	284 844	144 555
Yhteensä	284 844	144 555
Siirtosaamisten erittely, ulkoiset
Johdannaissaamiset	2 288	10 100
Jaksotetut järjestelypalkkiot rahoitussopimuksista	605	605
Yhteensä	2 892	10 704

LYHYTAIKAISET SAAMISET

Tuhatta euroa	31.12.2023	31.12.2022
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	7 247	851
Lainasaamiset	18 250	12 906
Muut saamiset	—	54 510
Siirtosaamiset	1 039	895
Yhteensä	26 535	69 162
Siirtosaamisten erittely, konsernin sisäiset
Johdannaissaamiset	227	—
Muut erät	812	895
Yhteensä	1 039	895
Siirtosaamisten erittely, ulkoiset
Etukäteen maksetut kulut*	2 175	1 769
Johdannaissaamiset	1 400	1 201
Jaksotetut järjestelypalkkiot rahoitussopimuksista	2 496	2 020
Muut erät	523	571
Yhteensä	6 594	5 562

* Vertailutieto oikaistu, aikaisemmin erä on ilmoitettu muissa saamisissa.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

143YIT 2023 Vuosikatsaus

12. OMA PÄÄOMA

Tuhatta euroa	2023	2022
Osakepääoma
Osakepääoma 1.1.	149 717	149 717
Osakepääoma 31.12.	149 717	149 717
Arvonmuutosrahasto
Arvonmuutosrahasto 1.1	4 443	537
Lisäykset	—	3 906
Vähennykset	-3 329	—
Arvonmuutosrahasto 31.12	1 114	4 443
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	563 214	563 893
Omien osakkeiden myynti/takaisinlunastus	-122	-679
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12.	563 092	563 214
Voittovarat
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	231 637	243 310
Osingon ja varojen jako	-37 715	-33 490
Omien osakkeiden luovutus	205	2 197
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	194 127	212 016
Tilikauden voitto/tappio	11 054	19 621
Voittovarat yhteensä	205 180	231 637
Oma pääoma yhteensä	919 103	949 011

JAKOKELPOISET VARAT 31.12.

Tuhatta euroa	2023	2022
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	563 092	563 214
Voitto edellisiltä tilikausilta	194 127	212 016
Tilikauden voitto/tappio	11 054	19 621
Omasta pääomasta jakokelpoisia varoja	768 272	794 851

YIT OYJ:N OMAT OSAKKEET

	31.12.2023	31.12.2022
Määrä, kpl	1 552 119	1 588 707
Osuus osakemäärästä	0,74 %	0,75 %
Osuus äänistä	0,74 %	0,75 %

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

144YIT 2023 Vuosikatsaus

13. LASKENNALLISET VEROVELAT JA -SAAMISET

LASKENNALLISET VEROSAAMISET

Tuhatta euroa	31.12.2023	31.12.2022
Hyllypoisto	199	184
Eläkevelka	424	489
Tappiollinen tulos	7 352	—
Yhteensä	7 975	674

LASKENNALLISET VEROVELAT

Tuhatta euroa	31.12.2023	31.12.2022
Maa-alueiden arvonkorotukset	—	8
Yhteensä	—	8

Laskennallisia veroja ei ole kirjattu emoyhtiön tilinpäätöksessä.

14. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

Tuhatta euroa	31.12.2023	31.12.2022
Joukkovelkakirjalainat*	200 000	300 000
Lainat rahoituslaitoksilta*	190 000	50 000
Siirtovelat	1 151	—
Yhteensä	391 151	350 000

SIIRTOVELKOJEN ERITTELY, ULKOISET
Tuhatta euroa	31.12.2023	31.12.2022
Johdannaisvelat	1 151	—
Yhteensä	1 151	—

*Lyhytaikaisiksi rahoitusveloiksi luokiteltuja, alun perin pitkäaikaisia joukkovelkakirjalainoja ja lainoja rahoituslaitoksilta oli raportointikauden lopussa

yhteensä 110 000 tuhatta euroa (100 000). Lisätietoja rahoitusveloista YIT:n konsernitilinpäätöksessä.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

145YIT 2023 Vuosikatsaus

15. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

VELAT SAMAN KONSERNIN YRITYKSILLE

Tuhatta euroa	31.12.2023	31.12.2022
Ostovelat	46	550
Muut velat	176 557	221 547
Siirtovelat	4	103
Yhteensä	176 607	222 199

SIIRTOVELKOJEN ERITTELY, KONSERNIN SISÄISET

Tuhatta euroa	31.12.2023	31.12.2022
Johdannaisvelat	4	103
Yhteensä	4	103

SIIRTOVELKOJEN ERITTELY, ULKOISET

Tuhatta euroa	31.12.2023	31.12.2022
Henkilöstökulujaksotukset	6 188	12 131
Korkojaksotus	9 886	9 020
Verojaksotus	—	5 382
Johdannaisvelat*	3 334	1 620
Muut erät	211	227
Yhteensä	19 618	28 380

*Vertailutieto on oikaistu, aikaisemmin erä on ilmoitettu muissa veloissa.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

146YIT 2023 Vuosikatsaus

16. VASTUUSITOUMUKSET

Tuhatta euroa	31.12.2023	31.12.2022
Vuokravastuut
Alkaneella tilikaudella maksettavat	6 363	6 835
Myöhempinä vuosina maksettavat	27 612	29 810
Yhteensä	33 975	36 644
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Alkaneella tilikaudella maksettavat	1 370	1 818
Myöhempinä vuosina maksettavat	1 402	2 046
Yhteensä	2 772	3 864
Muut vastuut
Muut vastuusitoumukset	2 122	2 447
Yhteensä	2 122	2 447
Takaukset
Omasta puolesta	10 533	10 935
Saman konsernin yritysten puolesta	872 952	957 342
Konsernin osakkuus ja yhteisyritysten puolesta	—	3 950
Työyhteenliittymien puolesta	2 095	2 095
Muiden puolesta	394	673
Yhteensä	885 974	974 995

Konsernin muut yhtiöt ovat antaneet vakuuksia yhteensä 342 miljoonan euron edestä liittyen YIT Oyj:n 140 miljoonan euron lainoihin

rahoituslaitoksilta. Vakuudet koostuvat tonteista, kiinteistöistä sekä oman pääoman ehtoisista sijoituksista.

JOHDANNAISSOPIMUKSET

Tuhatta euroa	31.12.2023	31.12.2022
Ulkoiset valuuttajohdannaiset (taso 2)
Käypä arvo, positiivinen	286	1 201
Käypä arvo, negatiivinen	-3 334	-1 620
Kohde-etuuksien nimellisarvo	187 778	175 522
Sisäiset valuuttajohdannaiset (taso 2)
Käypä arvo, positiivinen	227	—
Käypä arvo, negatiivinen	-4	-103
Kohde-etuuksien nimellisarvo	6 051	7 905
Ulkoiset korkojohdannaiset (taso 2)
Käypä arvo, positiivinen	3 402	10 100
Käypä arvo, negatiivinen	-1 151	—
Kohde-etuuksien nimellisarvo	300 000	260 000

Johdannaisinstrumentit arvostetaan käypään arvoon ja luokitellaan käyttäen käypien arvojen kolmitasoista hierarkiaa. Tason 1 instrumentit

ovat markkinoilla aktiivisen kaupankäynnin kohteena, joten niiden käyvät arvot ovat saatavilla tehokkailta markkinoilta. Tason 2

instrumenttien käyvät arvot perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin ja yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin. Tason 3 käyvät arvot eivät

perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

147YIT 2023 Vuosikatsaus

Hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus

Helsingissä 15. päivänä helmikuuta 2024

Harri-Pekka Kaukonen Puheenjohtaja		Jyri Luomakoski Varapuheenjohtaja		Sami Laine
	Casimir Lindholm		Keith Silverang
	Barbara Topolska		Kerttu Tuomas
		Heikki Vuorenmaa Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä

PricewaterhouseCoopers Oy

Tilintarkastusyhteisö

Samuli Perälä, KHT

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

148YIT 2023 Vuosikatsaus

Tilintarkastuskertomus

YIT Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

LAUSUNTO

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin

taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja

rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten

tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit)

mukaisesti

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön

toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa

voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien

säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun

lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet YIT Oyj:n (y-tunnus 0112650-2)

tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2023. Tilinpäätös sisältää:

• konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan

tuloslaskelman, laskelman oman pääoman

muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, jotka

sisältävät olennaisen tilinpäätöksen 

laatimisperiaatteita koskevan informaation ja muuta

selittävää informaatiota

• emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman

ja liitetiedot.

LAUSUNNON PERUSTELUT

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan

hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan

mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä

niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten

mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja

olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin

tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme

mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja

koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-

asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja

kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin

tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen

liitetiedossa 8.

TARKASTUKSEN YLEINEN

LÄHESTYMISTAPA

Yhteenveto

Olennaisuus

• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus oli 19

miljoonaa euroa (2022: 20 miljoonaa euroa).

Tilintarkastuksen laajuus

• Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen kohteena ovat olleet

merkittävimmät konserniyhtiöt, ja tarkastus on kattanut

valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista.

Keskeiset seikat

• Tuloutus ajan kuluessa

• Oman pääoman ehtoiset sijoitukset

• Liikearvo

• Vaihto-omaisuuteen sisältyvät keskeneräiset työt sekä

valmiit asuinhuoneistot

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

149YIT 2023 Vuosikatsaus

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet

olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on

olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita,

joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat

esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy

oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut

soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on

hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä

kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi

aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan

olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin

kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita

käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme

olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten

alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle

määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä

kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään

tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten

tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden

sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen

kokonaisuutena.

• Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus

19 miljoonaa euroa (2022: 20 miljoonaa euroa)

• Olennaisuuden määrittämisessä käytetty

vertailukohde

Konsernin olennaisuus on määritelty perustuen konsernin

liikevaihtoon ja tilikauden tulokseen ennen veroja.

• Perustelut vertailukohteen valinnalle

Käsityksemme mukaan liikevaihto ja tilikauden tulos ennen

veroja ovat sopivat vertailukohteet kuvaamaan YIT-

konsernin liiketoiminnan laajuutta ja tuloksellisuutta.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen

laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme olemme

ottaneet huomioon YIT- konsernin rakenteen, toimialan sekä

taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.

Määrittelimme konserniyhtiöissä vaadittavan työn luonteen,

jonka suoritti joko konsernitiimi tai paikallisen PwC-ketjun

tilintarkastajat antamiemme ohjeiden mukaisesti. Mikäli työn

suorittivat paikalliset tarkastajat, toimitimme heille

yksityiskohtaiset tarkastusohjeet, jotka sisälsivät

riskianalyysimme, olennaisuuden ja keskitettyjä järjestelmiä

koskevan tilintarkastuksen lähestymistavan. Tarkastus

suoritettiin niissä konserniyhtiöissä, jotka arvioitiin merkittäviksi

joko niiden taloudellisen merkittävyyden tai erityisen luonteen

vuoksi ja tarkastus kattoi valtaosan konsernin tuotoista, varoista

ja veloista.

Suorittamalla yllä mainitut toimenpiteet konserniyhtiöissä sekä

yhdistämällä siihen konsernitilinpäätöksen tarkastuksen

yhteydessä suorittamamme lisätoimenpiteet olemme hankkineet

riittävän ja asianmukaisen tarkastusevidenssin

konsernitilinpäätöksestä kokonaisuutena muodostaaksemme

perustan lausunnollemme konsernitilinpäätöksestä.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA

KESKEISET SEIKAT

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka

ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä

tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa.

Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen

kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä

laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä

seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä,

että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko

viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta,

josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen

virheellisyyden riski.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

150YIT 2023 Vuosikatsaus

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa	Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Tuloutus ajan kuluessa Viittaus konsernitilinpäätöksen liitetietoon 4. ”Asiakassopimukset”. Suurin osa YIT:n liiketoiminnasta on projektiluonteista, ja projektit saattavat jakautua usealle eri vuodelle. Projektien tuloutus ajan kuluessa perustuu ennustettuihin tuottoihin ja kustannuksiin sekä projektin luotettavaan täyttämisasteen määrittämiseen. Täyttämisaste määritellään rakentamispalvelun tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista tai fyysisenä valmistumisen asteena, joka määritellään rakentamisen valmistuneiden vaiheiden kustannusten suhteena arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Tuloutus ajan kuluessa edellyttää merkittävissä määrin johdon harkintaan perustuvia arvioita projektin täyttämisasteesta sekä lopputulemasta. Johdon tekemästä huolellisesta arviosta huolimatta lopputulema voi erota arviosta. Mikäli arviot projektin lopputulemasta muuttuvat, tuloutettua myyntiä ja voittoa muutetaan sillä raportointikaudella, jolla muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Johdon harkintaan perustuvasta arvionvaraisuudesta johtuen pitkäaikaishankkeiden tuloutus ajan kuluessa on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.	Tarkastustoimenpiteisiimme kuului yhtiön kontrollien ymmärtäminen ja testaus sekä aineistotarkastus. Yhtiön kontrollien testaus kohdistui yhtiön käyttämiin tietojärjestelmiin. Aineistotarkastuksen kohteena oli 1) arvioida käytettyjen laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta, 2) arvioiden tarkkuus ja luotettavuus, 3) tuloutuksen oikeellisuus ja täydellisyys, seuraavasti: • suoritimme analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä projektitasolla liikevaihdon ja projektikatteen osalta • luimme valikoitujen uusien urakoiden sopimukset ja arvioimme käytettyjen laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta • testasimme valikoitujen projektien liikevaihtoa ja kustannusarvioita niiden perustana olevaan dokumentaatioon ja keskustelemalla niistä projektin johdon kanssa • testasimme valittujen projektien suoritevelvoitteen täyttämisastetta laskemalla täyttämisasteen uudelleen arviointihetken todellisia kuluja käyttäen. Fyysistä valmistumisen astetta sovellettaessa varmistimme sen oikeellisuuden vertaamalla käytettyä valmistumisen astetta asianmukaiseen taustadokumentaatioon • vertasimme edellisen tilikauden päätöshetkellä arvioituja katteita kuluvan kauden aikana valmistuneiden projektien toteutuneisiin katteisiin varmistuaksemme projektiennusteiden tarkkuudesta ja luotettavuudesta • testasimme tuloutetun liikevaihdon ja katteen oikeellisuutta valituissa projekteissa uudelleenlaskemalla ne.	Oman pääoman ehtoiset sijoitukset - Tripla Mall Ky Viittaus konsernitilinpäätöksen liitetietoihin 18. ”Oman pääoman ehtoiset sijoitukset” ja 29. ”Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin”. Oman pääoman ehtoiset sijoitukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Merkittävin yksittäinen oman pääoman ehtoinen sijoitus on Tripla Mall Ky. Sijoituksen käypä arvo on laskettu vähentämällä kiinteistön käyvästä arvosta yhtiön nettovelat ja kertomalla summa YIT:n omistusosuudella. Kiinteistön käypä arvo perustuu 10 vuoden diskontattujen rahavirtojen sekä loppuarvon (terminal value) nykyarvon summaan. Käyvän arvon määrittäminen edellyttää arvioiden tekemistä tulevista kassavirroista sekä käytettävistä diskonttauskoroista. Oman pääoman ehtoinen sijoitus Tripla Mall Ky:öön on tilintarkastuksemme kannalta keskeinen seikka johtuen sijoituksen määrästä konsernin taseessa ja sijoituksen arvostamiseen liittyvästä johdon harkintaan perustuvasta arvionvaraisuudesta.	Keskityimme tarkastustoimenpiteissämme johdon harkintaa edellyttävien arvioiden asianmukaisuuden varmentamiseen seuraavin toimenpitein: • Tarkastimme yhtiön käyttämän arvostusmallin asianmukaisuuden ja matemaattisen oikeellisuuden. • Tarkastimme arvostusmallissa käytettyjen syöttötietojen oikeellisuutta ja arvioimme arvostusmallissa käytettyjen oletusten ja arvioiden kohtuullisuutta. • Keskustelimme yhtiön johdon kanssa kiinteistön arvostuksessa käytetystä arvostusmallista ja siinä käytetyistä oletuksista. • Luimme yhtiön johdon käyttämän ulkopuolisen arvioitsijan laatiman kiinteistön arvostusta koskevan raportin.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

151YIT 2023 Vuosikatsaus

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa	Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Liikearvo Viittaus konsernitilinpäätöksen liitetietoon 15. ”Muut aineettomat hyödykkeet ja Liikearvo”. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Liikearvo testataan vuosittain mahdollisten arvonalentumisten varalta sekä aina, jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin. Käyttöarvoa määriteltäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa diskonttauskoroilla, jotka kuvastavat rahan aika-arvoa ja omaisuuserään liittyviä erityisriskejä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Käyttöarvolaskelmien laatiminen, erityisesti rahavirtaennusteet, diskonttokorot sekä pitkän aikavälin kasvuolettamat edellyttävät merkittävää johdon harkintaa. Liikearvon arvostaminen on tilintarkastuksemme kannalta keskeinen seikka sen merkittävän tasearvon sekä liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetyn merkittävän johdon harkinnan takia.	Hankimme ymmärryksen yhtiön suorittamasta liikearvon arvonalentumistestauksesta, seuraavasti: • Testasimme käyttöarvolaskennassa käytettyjä periaatteita vertaamalla niitä IAS 36 Omaisuuserien arvonalentuminen standardin vaatimuksiin. • Testasimme johdon laatimien laskelmien matemaattisen oikeellisuuden. • Olemme arvioineet johdon kassavirtaennusteita ja niiden laatimisessa käytettyä prosessia. • Olemme arvioineet ja haastaneet kassavirtaennusteissa käytettyjä oletuksia erityisesti liikevaihtoon sekä kannattavuuteen liittyen. • Olemme varmistaneet, että diskonttauskorot ja pitkän aikavälin kasvuennusteet ovat johdonmukaisia markkinoilta saatavan informaation kanssa. • Arvoimme tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen asianmukaisuutta.	Vaihto-omaisuuteen sisältyvät keskeneräiset työt sekä valmiit asuinhuoneistot Viittaus konsernitilinpäätöksen liitetietoon 20. ”Vaihto-omaisuus”. YIT:n vaihto-omaisuus koostuu pääosin tonttivarannosta, keskeneräisistä töistä sekä valmiista huoneistoista ja kiinteistöistä. Valmistuneiden myymättömien asuinhuoneistojen määrä kasvoi tilikaudella 1 267 asuntoon (794). Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on johdon tekemä arvio, joka perustuu luotettavimpaan saatavilla olevaan tietoon. Arvioiden tekeminen edellyttää johdon harkintaa. Keskeneräiset työt sekä valmiiden asuinhuoneistojen arvostus on tilintarkastuksemme kannalta keskeinen seikka niiden merkittävän tasearvon sekä niiden arvostukseen liittyvän johdon harkinnan takia.	Keskityimme tarkastustoimenpiteissämme johdon harkintaa edellyttävien arvioiden asianmukaisuuden varmentamiseen seuraavin toimenpitein: Keskustelimme johdon kanssa keskeneräisten töiden ja valmiiden asuinhuoneistojen arvostamisessa käytetyistä merkittävimmistä oletuksista. • Keskustelimme johdon kanssa keskeneräisten töiden ja valmiiden asuinhuoneistojen arvostamisessa käytetyistä merkittävimmistä oletuksista. • Testasimme keskeneräisten töiden ja valmiiden asuinhuoneistojen hankintamenon oikeellisuutta. • Testasimme keskeneräisten ja valmiiden asuinhuoneistojen arvioitujen nettorealisointiarvojen taustalla olevaa dokumentaatiota ja arvioiden asianmukaisuutta. • Analysoimme johdon laatimia kate-ennusteiden ja myyntihintojen arvioita vertaamalla niitä toteutuneisiin valmiiden asuinhuoneistojen myyntihintoihin ja katteisiin. • Testasimme johdon laatimien laskelmien matemaattista oikeellisuutta. Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme. Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

152YIT 2023 Vuosikatsaus

TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT

HALLITUKSEN JA

TOIMITUSJOHTAJAN

VELVOLLISUUDET

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta

siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan

EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten

tilinpäätösstandardien (IFRS-tilinpäätösstandardit) mukaisesti ja

siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa

voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten

mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja

toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä

valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia

tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia

arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja

soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät

toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu

toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan

toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai

konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta

realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

TILINTARKASTAJAN

VELVOLLISUUDET TILINPÄÄTÖKSEN

TILINTARKASTUKSESSA

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko

tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa

tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen

varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että

olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan

mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä

voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan

olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella

odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät

tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu,

että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen

skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit,

suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia

tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä

johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on

suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen

virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi

liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista

esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä

taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta

relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme

suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset

tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa,

että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai

konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden

asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten

arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja

toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös

perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme

hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella

johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai

olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi

antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin

kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että

olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää

tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota

epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin

tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä,

mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat

tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä

hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai

olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai

konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät

tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja

sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia

liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja

riittävän kuvan.

• hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai

liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta

pystyäksemme antamaan lausunnon

konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin

tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja

suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa

tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä

merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien

mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet,

jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme

noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä

vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista

suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella

vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa

niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista

seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden

tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta

keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat

tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää

kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa

tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä

tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien

epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan

suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

MUUT

RAPORTOINTIVELVOITTEET

TILINTARKASTUSTOIMEKSIANTOA

KOSKEVAT TIEDOT

YIT Oyj:stä tuli yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö

4.9.1995. Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana

tilintarkastajana koko sen ajan, kun YIT Oyj on ollut yleisen edun

kannalta merkittävä yhteisö.

MUU INFORMAATIO

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu

informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen

sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä

koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet

toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän

tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme

saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän

jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea muu informaatio tilinpäätöksen

tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko

muu informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai

tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen

kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti

virheellistä. Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on

lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen

sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että

• toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat

yhdenmukaisia

• toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen

laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

153YIT 2023 Vuosikatsaus

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää

käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon

kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että

kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys,

meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian

suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 16.2.2024

PricewaterhouseCoopers Oy

Tilintarkastusyhteisö

Samuli Perälä

KHT

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

154YIT 2023 Vuosikatsaus

YIT Oyj:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva kohtuullisen varmuuden

antava riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportti

YIT Oyj:n johdolle

Olemme YIT Oyj:n (y-tunnus 0112650-2) (jäljempänä myös

”yhtiö”) johdon pyynnöstä suorittaneet kohtuullisen varmuuden

antavan toimeksiannon, jonka kohteena on ollut yhtiön IFRS-

konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1.–31.12.2023 European Single

Electronic Format -muodossa (”ESEF-tilinpäätös”), versio

529900M13GM4VSTE6W80-2023-12-31-fi.zip.

JOHDON VASTUU ESEF-

TILINPÄÄTÖKSESTÄ

YIT Oyj:n johto vastaa ESEF-tilinpäätöksen laatimisesta siten,

että se täyttää 17.12.2018 annetun komission delegoidun

asetuksen (EU) 2019/815 vaatimukset (”ESEF-vaatimukset”).

Tähän vastuuseen kuuluu, että suunnitellaan, otetaan käyttöön

ja ylläpidetään sisäistä valvontaa, joka on relevanttia sellaisen

ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta, jossa ei ole

väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista ESEF-

vaatimusten noudattamatta jättämistä.

MEIDÄN RIIPPUMATTOMUUTEMME 

JA LAADUNVALVONTAMME

Olemme noudattaneet IESBAn (International Ethics Standards

Board for Accountants) Kansainvälisten eettisten sääntöjen

tilintarkastusammattilaisille (sisältäen Kansainväliset

riippumattomuusstandardit) (IESBAn eettiset säännöt) mukaisia

riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia.

Sääntöjen pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys,

objektiivisuus, ammatillinen pätevyys ja huolellisuus,

salassapitovelvollisuus ja ammatillinen käyttäytyminen.

Yhtiömme soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia

ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava,

otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa

laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,

ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja

määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat

toimintaperiaatteet ja menettelytavat.

MEIDÄN VELVOLLISUUTEMME

Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme

toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella lausunto

ESEF-tilinpäätöksestä. Olemme suorittaneet kohtuullisen

varmuuden antavan toimeksiantomme kansainvälisen

varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu) Muut

varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan

taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai

yleisluonteinen tarkastus mukaisesti. Kyseinen standardi

edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme toimeksiannon

hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko ESEF-

tilinpäätöksessä olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta

jättämistä.

ISAE 3000 (uudistettu) mukaiseen kohtuullisen varmuuden

antavaan toimeksiantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin

hankkimiseksi siitä, onko ESEF-tilinpäätös ESEF-vaatimusten

mukainen. Valittavat toimenpiteet perustuvat tilintarkastajan

harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvan olennaisen ESEF-vaatimusten noudattamatta

jättämisen riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessamme

olemme tarkastelleet sisäistä valvontaa, joka on yhtiössä

relevanttia ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

evidenssiä.

LAUSUNTO

Lausuntonamme esitämme, että YIT Oyj:n ESEF-tilinpäätös

31.12.2023 päättyneeltä tilikaudelta noudattaa olennaisilta osin

ESEF-vaatimuksissa asetettuja vähimmäisvaatimuksia.

Tämä kohtuullisen varmuuden antava varmennusraporttimme

on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme

työstämme, tästä raportista ja esittämästämme lausunnosta

vain YIT Oyj:lle, emme kolmansille osapuolille.

Helsingissä 16.2.2024

PricewaterhouseCoopers Oy

Tilintarkastusyhteisö

Samuli Perälä

KHT

	YIT 2023	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	TIETOA OSAKKEENOMISTAJILLE	⏎

155YIT 2023 Vuosikatsaus

YIT on johtava rakennusyhtiö ja hankekehittäjä.

Yli 110 vuoden kokemukseemme pohjaten

kehitämme ja rakennamme kestäviä

elinympäristöjä: toimivia koteja asumiseen,

julkisia ja kaupallisia rakennuksia tulevaisuuden

tarpeisiin ja infrastruktuuria vihreän siirtymän

edistämiseksi. Yhtiön palveluksessa on noin

4 300 ammattilaista ja vuonna 2023

liikevaihtomme oli 2,2 miljardia euroa. YIT Oyj:n

osakkeet on listattu Nasdaq Helsingissä.

Lue lisää: www.yitgroup.com/fi

YIT Oyj

PL 36

00621 Helsinki

Puh. 020 433 111

etunimi.sukunimi@yit.fi

	linkedin.com/ company/yit		x.com/ YITGroup		youtube.com/ YITCorporation		facebook.com/ yitsuomi		instagram.com/ yitsuomi