Konsernitase | |||||
Konsernin rahavirtalaskelma | |||||
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | |||||
Tilikauden jälkeiset tapahtumat | |||||
Hallituksen voitonjakoehdotus | |||||
LIIKEVOITTOMARGINAALI: | ||
> 6 % | ||
VELKAANTUMISASTE: | ||
< 50 % | ||
OSINKO: | ||
Vakaa kasvu |
TEEMA | TAVOITE | TOIMENPITEET JA EDISTYMINEN VUONNA 2022 | STATUS |
1. Mahdollistamme asiakkaillemme kestävän elämäntavan | Rakennamme asiakkaillemme todistetusti kestäviä ympäristösertifioituja ja EU- taksonomian mukaisia kohteita Asuintalojen maalämpökohteiden kasvattaminen | Vähintään LEED Gold -sertifikaatin saaneita rakennuksia valmistui 1 kpl RTS-ympäristöluokituksen neljä tähteä saaneita rakennuksia valmistui 4 kpl EU-taksonomian mukaista liikevaihtoa 177 M€ Vuonna 2022 aloitettuja maalämpökohteita 11 kpl | |
2. Oman toiminnan ympäristövaikutusten pienentäminen | Ilmastotavoitteiden päivittäminen Oman toiminnan päästöt (Scope 1 ja 2) nettonolla vuonna 2030 Jätteiden lajitteluaste % > 80 | Uudet ilmastotavoitteet ja hiilitiekartta julkaistu Scope 1- ja Scope 2 -päästöt -9% verrattuna vuoteen 2021 Päästöintensiteetti 13,8 tCO2e/liikevaihto MEUR (13,5) Omaperusteisten hankkeiden neliöpäästöt 8 kgCO2e/m2/a (9) Lajitteluaste Suomessa 75 % 2022 (77 %) Sekajätteetön työmaa -pilotit 12 kpl | |
3. Työturvallisuus | Johdon keskustelevat työmaakäynnit 12 kpl/johtaja/vuosi Onnistunut COVID-19-exit Tapaturmaton työpaikka, Yhdistetty tapaturmataajuus cLTIF < 10,5 | Johdon keskustelevat työmaakäynnit > 100 % Työmaat pysyneet käynnissä, hybridityöhön siirtyminen sujuvaa Yhdistetty tapaturmataajuus cLTIF 13,3 | |
4. Hyvän hallintotavan noudattaminen sekä korruption ja harmaan talouden torjunta | Code III -koulutuksen on suorittanut jokainen YIT:läinen YIT Ethics Channellin saavutettavuuden kehittäminen | Code III -koulutuksen on suorittanut 80 % henkilöstöstä Kestävän kehityksen politiikka päivitetty Selvitykset koskien väärinkäytösepäilyjä: 37 kpl, joista 3 johti toimenpiteisiin Ilmoituskanavan saavutettavuuden yhtenäistäminen kaikissa YIT:n toimintamaissa |
TEEMA | TAVOITE | TOIMENPITEET JA EDISTYMINEN VUONNA 2022 | STATUS |
5. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen | Luonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan projektikohtaisten toimenpiteiden lisäksi yritystason suunnitelmin ja toimenpitein | Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen nostettiin yhdeksi YIT:n olennaiseksi vastuullisuusteemaksi | |
6. Henkilöstön osaamisen kehittäminen | Esihenkilöosaaminen varmistettu: vähintään 200 esihenkilöä valmennettu Perehdytystilaisuudet: uusien työntekijöiden osallistumisprosentti 75 % Nuoret ja osaaminen: 600 harjoittelijaa Työilmapiiri: harjoittelijapalaute (suositteluindeksi) > 80 % | 184 esihenkilöä valmennettu Uusien työntekijöiden osallistumisprosentti perehdytystilaisuuksiin 58 % 822 harjoittelijaa Harjoittelijapalaute (suositteluindeksi) 99 % | |
7. Ihmisoikeuksien toteutuminen | Ihmisoikeusvaikutusten säännöllinen arviointi ja toiminnan kehittäminen arviointien perusteella Tietoisuuden lisääminen, miten tunnistaa työperäinen hyväksikäyttö ja mitä tehdä, jos epäilee kohdanneensa työperäistä hyväksikäyttöä | Ihmisoikeusvaikutuksien arviointi ja due diligence -menettelyiden kehittäminen arvioinnin pohjalta Tietoa jaettu työperäisen hyväksikäytön tunnusmerkeistä, YIT Ethics Channelista ja muista auttavista tahoista julisteena Suomen työmailla Kyselytutkimus ulkomaisille työntekijöille toteutettu | |
8. Vastuullinen aliurakointi ja hankinta | Vähähiilisiin rakennusmateriaaleihin siirtyminen. Scope 3 -päästöt -30 % vuonna 2030 verrattuna vuoteen 2019. Toimitusketjun läpinäkyvyyden kehittäminen EU- ja ETA-alueiden ja Sveitsin ulkopuolisten maiden kansalaisten työlupatarkistuksissa > 99 % tarkastetuista on työlupa | Päätös siirtyä vähähiilisiin betoniontelolaattoihin asuntotuotannossa pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla Vuonna 2022 auditointeja toteutettu 50 kpl Sisäisiä yritysvastuukatselmuksia tehty 102 projektilla kohdistuen 6 852 urakointisopimukseen EU- ja ETA-alueiden ja Sveitsin ulkopuolisten kansalaisten työnteko-oikeuden tarkistuksia 749 kpl, joissa poikkeamia 21 kpl |
Kasvihuonepäästöt (tCO2e) | 2020 | 2021 | 2022 |
Scope 1 | 26 437 | 23 801 | 19 683 |
Scope 2 (hankintaperusteinen) | 15 241 | 7 728 | 8 851 |
Scope 2 (sijaintiperusteinen) | 22 863 | 15 902 | 16 410 |
Yhteensä (Scope 1 ja 2) | 41 678 | 31 530 | 28 535 |
Scope 3 (jätteet) | 6 301 | 4 158 | 4 122 |
Scope 3 (liikelennot) | 446 | 200 | 498 |
Scope 3 yhteensä | 6 747 | 4 358 | 4 620 |
Yhteensä (Scope 1, 2 ja 3) | 48 425 | 35 888 | 33 155 |
Biogeeniset päästöt (Scope 1) | 449 | 693 | 1 352 |
Biogeeniset päästöt (Scope 3) | 232 | 33 | 478 |
Vuosien 2021 ja 2022 päästöt on laskettu uudelleen Venäjän liiketoiminnan myynnin seurauksena. |
Nimi | Sertifikaatti |
Vahdontien Yrityskeskus Koy | BREEAM – Very good |
Sockenplan etapp 1-projekti | CEEQUAL |
Arbetstunnel Högdalen | CEEQUAL |
Savilahti kampus | Joutsenmerkki |
K3 North | LEED – Silver |
VT4 | LEED – Silver |
Järvenpään Bulevardikorttelin toimistorakennus | LEED – Gold |
Pohjois-Tapiolan koulu | RTS-ympäristöluokitus – **** |
Perkkaan koulu ja nuorisotila | RTS-ympäristöluokitus – **** |
Nauriskasken koulu | RTS-ympäristöluokitus – **** |
Nöykkiönniityn päiväkoti | RTS-ympäristöluokitus – **** |
Merkittävän edistämisen kriteerit | Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) | |||||||||||||||||||
TALOUDELLISET TOIMINNAT | Koodit | Absoluuttinen liikevaihto | Osuus liikevaihdosta | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesivarat ja merten luonnonvarat | Kiertotalous | Ympäristön pilaantuminen | Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesivarat ja merten luonnonvarat | Kiertotalous | Ympäristön pilaantuminen | Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit | Vähimmäistason suojatoimet | Luokitus- järjestelmän mukainen osuus liike- vaihdosta 2022 | Luokitus- järjestelmän mukainen osuus liike- vaihdosta 2021 | Luokka (mahdollis- tava toiminta) | Luokka (siirtymä- toiminta) |
Milj. EUR | % | % | % | % | % | % | % | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | % | % | M | S | ||
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | ||||||||||||||||||||
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat | ||||||||||||||||||||
Sähköntuotanto tuulivoimalla | 4.3. | 16 | 1 % | 100 % | — | K | K | K | K | K | 1 % | |||||||||
Rautatieliikenteen infrastruktuuri | 6.14. | 161 | 7 % | 100 % | — | K | K | K | K | K | K | 7 % | M | |||||||
Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1) | 177 | 7 % | 100 % | — | K | 7 % |
Merkittävän edistämisen kriteerit | Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) | |||||||||||||||||||
TALOUDELLISET TOIMINNAT | Koodit | Absoluuttinen liikevaihto | Osuus liikevaihdosta | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesivarat ja merten luonnonvarat | Kiertotalous | Ympäristön pilaantuminen | Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesivarat ja merten luonnonvarat | Kiertotalous | Ympäristön pilaantuminen | Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit | Vähimmäistason suojatoimet | Luokitus- järjestelmän mukainen osuus liike- vaihdosta 2022 | Luokitus- järjestelmän mukainen osuus liike- vaihdosta 2021 | Luokka (mahdollis- tava toiminta) | Luokka (siirtymä- toiminta) |
Milj. EUR | % | % | % | % | % | % | % | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | % | % | M | S | ||
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat | ||||||||||||||||||||
Sähköntuotanto tuulivoimalla | 4.3. | 1 | 0 % | K | ||||||||||||||||
Sähköntuotanto vesivoimalla | 4.5. | 3 | 0 % | K | ||||||||||||||||
Sähkön siirto ja jakelu | 4.9. | 3 | 0 % | K | ||||||||||||||||
Lämpöenergian varastointi | 4.11. | 1 | 0 % | K | ||||||||||||||||
Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä | 4.25. | 0 | 0 % | K | ||||||||||||||||
Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö | 5.1. | 0 | 0 % | K | ||||||||||||||||
Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja toiminta | 5.3. | 85 | 4 % | K | ||||||||||||||||
Henkilökohtaisen liikkuvuuden infrastruktuuri, polkupyörälogistiikka | 6.13. | 3 | 0 % | K | ||||||||||||||||
Rautatieliikenteen infrastruktuuri | 6.14. | 13 | 1 % | K | ||||||||||||||||
Vähähiilisen vesiliikenteen mahdollistava infrastruktuuri | 6.16. | 0 | 0 % | K | ||||||||||||||||
Uusien rakennusten rakentaminen | 7.1. | 1 581 | 66 % | K | ||||||||||||||||
Olemassa olevien rakennusten korjaus | 7.2. | 146 | 6 % | K | ||||||||||||||||
Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2) | 1 837 | 76 % | K | |||||||||||||||||
Yhteensä (A.1 + A.2) | 2 014 | 84 % | K | |||||||||||||||||
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | ||||||||||||||||||||
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (B) | 388 | 16 % | ||||||||||||||||||
Yhteensä (A + B) | 2 403 | 100 % |
Merkittävän edistämisen kriteerit | Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) | |||||||||||||||||||
TALOUDELLISET TOIMINNAT | Koodit | Pääomamenot yhteensä | Osuus pääomamenoista | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesivarat ja merten luonnonvarat | Kiertotalous | Ympäristön pilaantuminen | Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesivarat ja merten luonnonvarat | Kiertotalous | Ympäristön pilaantuminen | Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit | Vähimmäistason suojatoimet | Luokitus- järjestelmän mukainen osuus pääoma- menoista 2022 | Luokitus- järjestelmän mukainen osuus pääoma- menoista 2021 | Luokka (mahdollis- tava toiminta) | Luokka (siirtymä- toiminta) |
Milj. EUR | % | % | % | % | % | % | % | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | % | % | M | S | ||
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | ||||||||||||||||||||
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat | ||||||||||||||||||||
Sähköntuotanto tuulivoimalla | 4.3. | 0 | 1 % | 100 % | — | K | K | K | K | K | 1 % | |||||||||
Rautatieliikenteen infrastruktuuri | 6.14. | 1 | 5 % | 100 % | — | K | K | K | K | K | K | 5 % | M | |||||||
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1) | 1 | 6 % | 100 % | — | K | 6 % |
Merkittävän edistämisen kriteerit | Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) | |||||||||||||||||||
TALOUDELLISET TOIMINNAT | Koodit | Pääomamenot yhteensä | Osuus pääomamenoista | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesivarat ja merten luonnonvarat | Kiertotalous | Ympäristön pilaantuminen | Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesivarat ja merten luonnonvarat | Kiertotalous | Ympäristön pilaantuminen | Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit | Vähimmäistason suojatoimet | Luokitus- järjestelmän mukainen osuus pääoma- menoista 2022 | Luokitus- järjestelmän mukainen osuus pääoma- menoista 2021 | Luokka (mahdollis- tava toiminta) | Luokka (siirtymä- toiminta) |
Milj. EUR | % | % | % | % | % | % | % | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | % | % | M | S | ||
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat | ||||||||||||||||||||
Sähköntuotanto tuulivoimalla | 4.3. | 0 | 0 % | K | ||||||||||||||||
Sähköntuotanto vesivoimalla | 4.5. | 0 | 0 % | K | ||||||||||||||||
Sähkön siirto ja jakelu | 4.9. | 0 | 0 % | K | ||||||||||||||||
Lämpöenergian varastointi | 4.11. | 0 | 0 % | K | ||||||||||||||||
Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä | 4.25. | 0 | 0 % | K | ||||||||||||||||
Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö | 5.1. | 0 | 0 % | K | ||||||||||||||||
Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja toiminta | 5.3. | 1 | 3 % | K | ||||||||||||||||
Henkilökohtaisen liikkuvuuden infrastruktuuri, polkupyörälogistiikka | 6.13. | 0 | 0 % | K | ||||||||||||||||
Rautatieliikenteen infrastruktuuri | 6.14. | 0 | 0 % | K | ||||||||||||||||
Vähähiilisen vesiliikenteen mahdollistava infrastruktuuri | 6.16. | 0 | 0 % | K | ||||||||||||||||
Uusien rakennusten rakentaminen | 7.1. | 9 | 50 % | K | ||||||||||||||||
Olemassa olevien rakennusten korjaus | 7.2. | 1 | 5 % | K | ||||||||||||||||
Rakennusten hankinta ja omistaminen | 7.7. | 5 | 24 % | K | ||||||||||||||||
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2) | 16 | 82 % | K | |||||||||||||||||
Yhteensä (A.1 + A.2) | 17 | 88 % | K | |||||||||||||||||
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | ||||||||||||||||||||
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (B) | 2 | 12 % | ||||||||||||||||||
Yhteensä (A + B) | 19 | 100 % |
Erä | Milj. euroa | Viite |
Lisäykset aineellisiin hyödykkeisiin | 5 | Liitetieto 14. Aineelliset hyödykkeet |
Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin | 0 | Liitetieto 15. Muut aineettomat hyödykkeet ja liikearvo |
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin | 14 | Liitetieto 16. Vuokrasopimukset |
Pääomamenot yhteensä | 19 |
Merkittävän edistämisen kriteerit | Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) | |||||||||||||||||||
TALOUDELLISET TOIMINNAT | Koodit | Toimintamenot yhteensä | Osuus toimintamenoista | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesivarat ja merten luonnonvarat | Kiertotalous | Ympäristön pilaantuminen | Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesivarat ja merten luonnonvarat | Kiertotalous | Ympäristön pilaantuminen | Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit | Vähimmäistason suojatoimet | Luokitus- järjestelmän mukainen osuus toiminta- menoista 2022 | Luokitus- järjestelmän mukainen osuus toiminta- menoista 2021 | Luokka (mahdollis- tava toiminta) | Luokka (siirtymä- toiminta) |
Milj. EUR | % | % | % | % | % | % | % | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | % | % | M | S | ||
A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | ||||||||||||||||||||
A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat | ||||||||||||||||||||
Sähköntuotanto tuulivoimalla | 4.3. | 0 | 0 % | 100 % | — | K | K | K | K | K | 0 % | |||||||||
Rautatieliikenteen infrastruktuuri | 6.14. | 4 | 6 % | 100 % | — | K | K | K | K | K | K | 6 % | M | |||||||
Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1) | 5 | 8 % | 100 % | — | K | 8 % |
Merkittävän edistämisen kriteerit | Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) | |||||||||||||||||||
TALOUDELLISET TOIMINNAT | Koodit | Toimintamenot yhteensä | Osuus toimintamenoista | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesivarat ja merten luonnonvarat | Kiertotalous | Ympäristön pilaantuminen | Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit | Ilmastonmuutoksen hillintä | Ilmastonmuutokseen sopeutuminen | Vesivarat ja merten luonnonvarat | Kiertotalous | Ympäristön pilaantuminen | Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit | Vähimmäistason suojatoimet | Luokitus- järjestelmän mukainen osuus toiminta- menoista 2022 | Luokitus- järjestelmän mukainen osuus toiminta- menoista 2021 | Luokka (mahdollis- tava toiminta) | Luokka (siirtymä- toiminta) |
Milj. EUR | % | % | % | % | % | % | % | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | K/E | % | % | M | S | ||
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat | ||||||||||||||||||||
Sähköntuotanto tuulivoimalla | 4.3. | 0 | 0 % | K | ||||||||||||||||
Sähköntuotanto vesivoimalla | 4.5. | 0 | 0 % | K | ||||||||||||||||
Sähkön siirto ja jakelu | 4.9. | 0 | 0 % | K | ||||||||||||||||
Lämpöenergian varastointi | 4.11. | 0 | 0 % | K | ||||||||||||||||
Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä | 4.25. | 0 | 0 % | K | ||||||||||||||||
Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö | 5.1. | 0 | 0 % | K | ||||||||||||||||
Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja toiminta | 5.3. | 2 | 3 % | K | ||||||||||||||||
Henkilökohtaisen liikkuvuuden infrastruktuuri, polkupyörälogistiikka | 6.13. | 0 | 0 % | K | ||||||||||||||||
Rautatieliikenteen infrastruktuuri | 6.14. | 0 | 0 % | K | ||||||||||||||||
Vähähiilisen vesiliikenteen mahdollistava infrastruktuuri | 6.16. | 0 | 0 % | K | ||||||||||||||||
Uusien rakennusten rakentaminen | 7.1. | 42 | 66 % | K | ||||||||||||||||
Olemassa olevien rakennusten korjaus | 7.2. | 4 | 6 % | K | ||||||||||||||||
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2) | 49 | 77 % | K | |||||||||||||||||
Yhteensä (A.1 + A.2) | 54 | 84 % | K | |||||||||||||||||
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT | ||||||||||||||||||||
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (B) | 10 | 16 % | ||||||||||||||||||
Yhteensä (A + B) | 64 | 100 % |
Arvostus | ||
•Välitämme asiakkaistamme ja henkilöstöstämme •Haemme kestäviä ratkaisuja ympäristön hyväksi | ||
Yhteistyö | ||
•Olemme avoimia ja jaamme tietoa •Osallistamme ja teemme yhteistyötä menestyäksemme | ||
Luovuus | ||
•Luotamme ja luomme positiivista henkeä •Annamme vapauden luoda uutta ja haastaa | ||
Intohimo | ||
•Tähtäämme korkealle laadussa, asiantuntemuksessa ja tuloksissa •Toimimme eettisesti ja pidämme lupauksemme |
Aktiivinen työturvallisuushavainnointi ja havainnoista keskustelu lisäävät avoimuutta ja madaltavat tapaturmien ilmoituskynnystä. |
Terveys- ja turvallisuusviikkoa vietettiin toukokuussa jo viidettä kertaa kaikissa toimintamaissa. |
YIT Code of Conduct osio | 2022 | 2021 | 2020 |
Asiakkaat | 2 | 1 | 1 |
Työntekijät | 7 | 3 | 10 |
Omistajat | 0 | 0 | 0 |
Toimittajat, alihankkijat ja muut liiketoimintakumppanit | 18 | 16 | 43 |
Kilpailijat | 0 | 1 | 0 |
Yhteiskunta | 0 | 0 | 0 |
Ympäristö | 0 | 0 | 1 |
Eturistiriidat | 1 | 0 | 1 |
Viestintä | 1 | 0 | 1 |
Tietosuoja | 5 | 3 | 1 |
Muu | 3 | 3 | 2 |
Yhteensä | 37 | 27 | 60 |
Avainluku | Määritelmä | Miksi YIT esittää avainluvun |
Energiankulutus | Suora ja epäsuora energiankulutus kaikissa YIT:n operatiivisessa hallinnassa olevissa toimistoissa, työmailla ja kuljetuksissa. | Energiankulutus kuvaa YIT:n toiminnassa kulutetun energian kokonaismäärää gigawattitunteina. Energiatehokkuus on yksi keino vähentää hiilidioksidipäästöjä. |
Päästöt – Scope 1 | Toiminnassa suoraan kulutettavan energian päästöt hiilidioksidiekvivalentteina. Mukana kaikki YIT:n operatiivisessa hallinnassa olevat toimistot, työmaat ja kuljetukset. | Kuvaa YIT:n toiminnasta suoraan aiheutuvia energiankulutuksen päästöjä. |
Päästöt – Scope 2 | Sähkön ja lämmön käytöstä aiheutuvat päästöt hiilidioksidiekvivalentteina. Mukana kaikki YIT:n operatiivisessa hallinnassa olevat toimistot, työmaat ja kuljetukset. YIT raportoi sekä sijainti- että hankintaperusteisesti lasketun tunnusluvun, mutta käyttää kokonaispäästöjensä laskemisessa hankintaperusteista laskentatapaa. | Kuvaa YIT:n toiminnasta epäsuoraan aiheutuvia energiankulutuksen päästöjä. |
Päästöt – Scope 3 | Jätteistä ja henkilöstön liikelennoista syntyneet päästöt hiilidioksidiekvivalentteina. Mukana kaikki YIT:n operatiivisessa hallinnassa olevat toimistot ja työmaat sekä koko henkilöstö. | Kuvaa YIT:n toiminnasta epäsuoraan aiheutuvia jätteiden ja liikelentojen päästöjä. |
Päästöintensiteetti – Oma toiminta | Kokonaispäästöt (Scope 1, 2 ja 3) jaettuna liikevaihdolla (tCO2 e/MEUR). | Oman toiminnan päästöintensiteetti kuvaa YIT:n toiminnasta aiheutuneita päästöjä suhteessa liiketoiminnan volyymiin. |
Päästöintensiteetti – Omaperusteiset hankkeet | Omaperusteisten hankkeiden materiaalien tuotevaiheen ja vaihtojen päästöt jaettuna rakennuksen pinta-alaneliöillä ja laskentajaksolla (kgCO2 e/m2/vuosi). Suomessa rakennusneliöinä käytetään lämmitettyä nettoalaa ja muissa maissa bruttosisäpinta-alaa. Laskentajakso määräytyy käytettävän laskentamenetelmän mukaisesti. | Omaperusteisten hankkeiden päästöintensiteetti kuvaa YIT:n suunnittelemista ja rakentamista hankkeista aiheutuneita päästöjä suhteessa rakennusmäärään ja hankkeiden käyttöikään. |
Jätemäärä | Syntyneiden jätteiden määrä kaikissa YIT:n operatiivisessa hallinnassa olevissa toimistoissa ja työmailla. Jätemäärä ei sisällä maa-aineksia. | Jätemäärä kuvaa YIT:n toiminnasta syntyvää materiaalihukkaa. Jätemäärän vähentäminen kuvastaa operatiivisen toiminnan tehokkuutta. |
Avainluku | Määritelmä | Miksi YIT esittää avainluvun |
Lajitteluaste | Lajiteltujen jätteiden määrä jaettuna jätteiden kokonaismäärällä | Jätteiden lajitteluaste kuvaa YIT:n kyvykkyyttä lajitella jätteet. Jätehuoltokumppani pystyy mahdollisuuksien mukaisesti kierrättämään lajitellut jätteet. |
Yhdistetty tapaturmataajuus | Oman henkilöstön sekä aliurakoitsijoiden poissaoloon johtaneet työtapaturmat miljoonaa työtuntia kohden. Tapaturmataajuuden laskennan perusteena on vähintään yhden päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneet työtapaturmat. | Kuvaa YIT:n omalle henkilöstölle ja aliurakoitsijoille sattuneita työtapaturmia. Oleellista terveellisen ja turvallisen työympäristön kannalta. |
Kuolemaan johtaneet tapaturmat | YIT:n työntekijöiden ja kumppaneiden työtapaturmien aiheuttamat kuolemat YIT:n työmailla tai toiminnoissa. | Kertoo kuolemaan johtaneiden työtapaturmien määrän. |
Henkilöstötutkimus | Henkilöstötutkimuksessa on kolme indeksiä: sitoutumisindeksi, yhteishenki-indeksi ja esihenkilötyöindeksi. Indeksien tulos näytetään myönteisten arvojen (4 ja 5, asteikolla 1-5) prosenttiosuutena kaikista vastauksista. | Henkilöstön työtyytyväisyyden mittari, jota käytetään kehittämisen työkaluna. |
Henkilöstön vaihtuvuus | YIT:n palveluksesta poistuneiden työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä. Laskettu koko vuoden keskiarvona. | Kuvaa henkilöstön sitoutumista YIT:hen työnantajana. |
Code of Conduct -koulutukset | Osuus henkilöstöstä, joka suorittanut päivitetyn Code III -koulutuksen. | Code of Conduct -koulutusten suoritusaste kuvaa YIT:n yhteisten toimintaperiaatteiden jalkautumista. |
Työlupatarkastukset | Näytepohjaisten työnteko-oikeuksien tarkastusten määrä, sekä havaitut poikkeamat YIT:n työlupakriteereistä ja niiden suhde kaikkiin tarkastuksiin. | Paikallinen työnteko-/oleskelulupa vähentää työperäisen hyväksikäytön riskiä. |
RISKI | RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS | RISKIN HALLINTA |
Markkinariskit | •YIT:n toimintamaiden yleinen talouskehitys, rahoitusmarkkinoiden toimivuus ja poliittinen ympäristö vaikuttavat yhtiön liiketoimintaan. •EU:n, sitä lähellä olevien maiden, USA:n ja Venäjän sisä- ja ulkopoliittiset jännitteet tai muut kansainväliset jännitteet voivat vaikuttaa rakentamisen kysyntään, hankaloittaa liiketoimintaa tai näkyä esimerkiksi sanktioina, jotka voivat vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan. •Venäjän käynnistämät sotatoimet Ukrainassa vaikuttavat merkittävästi heikentävästi toimintaympäristöömme ja yhtiön liiketoimintaan. •Taantuma, negatiivinen kehitys ostovoimassa, kuluttajien tai yritysten luottamuksessa, kuluttajien tai yritysten rahoituksen saatavuudessa tai yleisessä korkotasossa voivat heikentää YIT:n tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Samalla ne vaikuttavat parametreihin, joilla tase-erien käypään arvoon arvostamista tehdään. Kysyntää heikentää kasvava inflaatio, energian hinta ja sen heikentyvä saatavuus. •Myytävien tai omistettavien kohteiden hintojen lasku sekä korkotason ja sijoittajien tuottovaatimusten nousu muodostavat toteutuessaan riskin yhtiön kannattavuudelle. Hinnoittelun osalta riski kasvaa, jos panoshintojen nousua ei pystytä siirtämään myyntihintoihin tai suojaamaan etenkään kiinteähintaisessa urakkatuotannossa. •Toimitusketjujen häiriintyminen vaikeuttaa materiaalien saatavuutta ja lisää riskiä rakennuskustannusten nousun ja hankkeiden valmistumisten viivästymisten muodossa. •Asiakkaiden mieltymysten muuttuminen ja muutokset kilpailijoiden tarjonnassa vähentävät yhtiön tuotteiden ja palveluiden kysyntää. •Uudet kilpailijat ja uudenlaiset liiketoimintamallit ja tuotteet voivat muodostaa riskejä yhtiön tuotteiden ja palveluiden kysynnälle. •Hinta- ja korkotason nousu, kasvanut vuokra-asuntotarjonta tai vuokralaiskysynnän heikkeneminen toimitila- tai asuntomarkkinoilla ja vaihtoehtoisten sijoituskohteiden parempi tuotto voivat vähentää sijoittajakysyntää. •Kasvanut tarjonta ja väestönkasvun hidastuminen tai voimakas paikallinen muuttotappio voivat paikallisesti heikentää asuntokysyntää. | •Markkinakehityksen ja toimintaympäristön jatkuva seuranta ja analysointi. •Kumppaneiden kanssa toteutetut rahoitus- ja hankemalliratkaisut. •Tuottovaadetasojen, tarjouskannan ja myyntitilanteen jatkuva seuranta. Markkinatilanteen muuttuessa reagoidaan siten, että tuotantoon, valmistuneisiin kohteisiin ja pääomaan liittyviä riskirajoja ei ylitetä. •Sopimusrakenteet, käytännöt ja monipuolinen toimittajaverkosto, joilla pystytään suojautumaan hinta- ja saatavuusmuutosten negatiivisilta vaikutuksilta. •Kilpailukykyisten ja asiakkaiden kysyntää vastaavien tuotteiden ja palveluiden varmistaminen. •Rakennettaville kohteille kartoitetaan vaihtoehtoisia sijoittajia ja käyttäjiä jo suunnitteluvaiheessa. Kohteet suunnitellaan mahdollisimman muuntojoustaviksi, jotta tilaratkaisut voivat palvella eri asiakas- ja käyttäjäryhmiä. |
Ilmastonmuutos | •Ilmastomuutos voi aiheuttaa YIT:n liiketoiminalle fyysisiä, lainsäädännöllisiä, teknisiä, taloudellisia, markkina- ja maineriskejä. •Sään ääri-ilmiöt, esimerkiksi huomattavasti kasvanut vuotuinen sademäärä tai pitkään jatkuvat hellejaksot voivat aiheuttaa kustannusten nousua, muutoksia suunnitteluprosesseissa tai viivästyksiä tuotannossa. •Hiilidioksidipäästöihin tai päästöjen vähentämiseen liittyvät kustannukset voivat luoda painetta toimitusketjuun tai uusien ratkaisujen kehitystyöhön, kun rakennusteollisuus siirtyy vaihtoehtoisiin rakennusmateriaaleihin ja etsii tehokkaampia päästövähennyskeinoja. •Asiakkaiden, sijoittajien ja muiden sidosryhmien lisääntyvät vastuullisuuteen liittyvät vaatimukset voivat heijastua YIT:n asiakaskysyntään, rahoitusehtoihin sekä kiinnostavuuteen sijoituskohteena tai kehityskumppanina. •Päästötavoitteista jääminen voi vaikuttaa rahoituksen saatavuuteen tai hintaan. | •Ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien säännöllinen arviointi •Ennakoiva toiminta ja kunnianhimoisten tavoitteiden asettaminen toiminnan kehittämiseksi kestävään ja ilmastoystävälliseen suuntaan. •Vastuullisuuskriteerien sisällyttäminen YIT:n investointi- ja tarjousprosesseihin. •Henkilöstön koulutus vastuullisasioissa. •Aktiivinen yhteistyö ja vuoropuhelu arvoketjun sidosryhmien kanssa vaihtoehtoisten rakennusmateriaalien ja ratkaisujen kehittämiseksi. •YIT:n proaktiivinen hanke- ja tuotekehitys, uusien ratkaisujen pilotointi sekä aktiivinen yhteistyö koko arvoketjussa. |
Vastuullisuus- lainsäädäntöön liittyvät riskit | •Vastuullisuutta koskevan säädännön muutokset tai muutokset säädännön tulkinnassa voivat johtaa sijoittaja- ja kuluttajakysynnän pienentymiseen, rahoituksen saatavuuteen tai sen hintaan tai muilla tavoin heikentää yhtiön toimintaedellytyksiä. | •Lainsäädännön vaatimusten yksityiskohtainen kartoittaminen ja vaikutuksien arviointi |
RISKI | RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS | RISKIN HALLINTA |
Lainsäädännön ja vaatimusten muuttuminen | •Muutokset lainsäädännössä ja viranomaisprosesseissa voivat hidastaa hankkeiden etenemistä, vaikuttaa negatiivisesti nettovelkaan, lisätä oman pääoman tai velkarahoituksen tarvetta tai estää lisärahoituksen toteutumisen. •Yksittäisissä hankkeissa muun muassa kaavoitus, rakennusluvat, viranomaishyväksynnät- ja tulkinnat voivat aiheuttaa riskejä ja esimerkiksi siirtää tilauskantaa, liikevaihtoa, tulosta ja kassavirtaa vuosineljännekseltä tai vuodelta toiselle. | •Lainsäädännön ja regulaation muutosten jatkuva seuranta. Aktiivinen osallistuminen kaavoitukseen ja suunnitteluun riskien hallitsemiseksi. Hankkeisiin ja hankeportfolioon vaikuttavien riskien kokonaisvaltainen tunnistaminen ja arviointi ennen tarjous- tai aloituspäätöksiä. •Aktiivinen vuoropuhelu sidosryhmien ja viranomaisten kanssa läpi projektin elinkaaren. Ennakoiva projektin riskienhallinta siten, että viime hetken päätöksillä tai muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta hankkeiden käynnistymiseen tai valmistumiseen ja sitä kautta taloudellisiin tunnuslukuihin. |
Maariskit | Suomi •Merkittävä osa YIT:n liiketoiminnasta tapahtuu Suomessa, mikä korostaa Suomen talouskehityksen merkitystä YIT:n liiketoiminnalle. •Suomen talouskasvun hidastuminen, inflaatio, nousevat korot, muuttoliike ja julkisen sektorin velkaantuminen voivat heikentää kuluttajien ostovoimaa ja yleistä luottamusta, millä olisi negatiivinen vaikutus asuntojen ja toimitilojen kysyntään. Julkisen sektorin velkaantumisen kasvu voi vaikeuttaa infrastruktuuri-investointien rahoitusta etenkin kuntasektorilla. •Suomessa hankerahoituksen ja taloyhtiölainojen häiriöt tai merkittävät muutokset voivat vaikuttaa YIT:n kykyyn rahoittaa rakentamisaikaisia kustannuksia, ja niillä voi olla välillisiä vaikutuksia asiakaskysyntään. Itäinen Keski-Eurooppa •Talouskasvun hidastuminen, inflaatio ja nousevat korot voivat heikentää kuluttajien ostovoimaa ja yleistä luottamusta, millä olisi negatiivinen vaikutus asuntojen ja toimitilojen kysyntään. •Viranomaistoimintaan, lupaprosesseihin ja niiden sujuvuuteen liittyy epävarmuustekijöitä, mikä voi aiheuttaa merkittäviä viivästyksiä hankekehitykseen. •Poliittisten riskien kasvu voi vaikuttaa kysyntään tai muuten hankaloittaa liiketoimintaa. •Kasvanut riski muun muassa EU:n ulkopuolelta tulevaan työvoimaan ja muuttoliikkeeseen liittyen. | Suomi •Suomen talouskehityksen sekä julkisten investointien jatkuva seuranta. •Hankerahoituksen ja taloyhtiölainojen saatavuuteen liittyvää riskienhallintaa tehdään hallinnoimalla käyttöpääomia ja rahoitusreservejä tehokkaalla allokoinnilla ja pääoman käytöllä, läpimenoaikoja lyhentämällä ja varmistamalla riittävä rahoituskapasiteetti. Hankerahoitusmallien ja -yhteistyön kehittäminen kumppaneiden kanssa. Itäinen Keski-Eurooppa •Talouskehityksen sekä julkisten investointien jatkuva seuranta. •Tiivis vuorovaikutus viranomaisten kanssa luovutusten ja lupakäsittelyjen varmistamiseksi. •Asuntotuotanto on poliittisten riskien kannalta melko vähäriskistä liiketoimintaa. Myyntihintojen muutoksilla ja myynnin jatkuvalla seurannalla hintariskejä pystytään hallitsemaan urakkatuotantoa paremmin. •Työehtoihin ja ihmisoikeusasioihin YIT:n tuotannossa ja hankinnassa on lisätty seurantaa. |
Hyvä hallintotapa | •Toimialan erityispiirteet, yhtiön toimintojen maantieteellinen hajautuneisuus, sopimusten suuri määrä sekä hankkeiden määräaikainen luonne voivat aiheuttaa esimerkiksi korruptioon, lahjontaan, harmaaseen talouteen tai työvoiman hyväksikäyttöön liittyviä riskejä. •Toimittajien sitoutumisen puuttuminen YIT Code of conduct -toimintaperiaatteisiin aiheuttaa riskejä ihmisoikeuksien toteutumiseen tai maineriskejä yhtiölle. | •YIT sitoutuu hyvään hallintotapaan noudattamalla lakeja ja säädöksiä. •YIT kouluttaa henkilöstöään toimimaan vastuullisesti. •YIT on päivittänyt vastuullisuusstrategiansa. YIT jatkaa nollatoleranssia harmaassa taloudessa, korruptiossa, työvoiman hyväksikäytössä ja syrjinnässä. YIT ryhtyy lisäksi määrätietoisiin toimiin vastuullisuuteen liittyvien asioiden edistämiseksi koko toimitusketjussaan. Jatkossa YIT vaatii toimittajiltaan samoja sitoumuksia ympäristö- ja sosiaalisen vastuullisuuden sekä hyvän hallintotavan -kriteereissä kuin se on itselleen asettanut. |
Maineriskit | •Julkisuudessa käsiteltävät aiheet joko rakennusalaan tai YIT:n toimintaan liittyen voivat aiheellisesti tai aiheetta heikentää luottamusta yhtiötä kohtaan ja aiheuttaa mainehaittaa. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi harmaa talous, epäeettinen toiminta sekä rakentamisen laatuongelmat. | •Yhtiön hallintomallin, ennaltaehkäisevän riskienhallinnan ja valvontakäytäntöjen jatkuva kehittäminen esimerkiksi vastuullisuusasioihin liittyen. •Nopea, luotettava ja avoin viestintä sidosryhmien kanssa. •Koulutukset ja ohjeistukset henkilöstölle ja kumppaneille, valvontajärjestelmä. •Kriisiviestinnän käytäntöjen kehittäminen ja avainhenkilöiden viestintävalmiuksien varmistaminen. |
RISKI | RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS | RISKIN HALLINTA |
Investoinnit & divestoinnit, yritysjärjestelyt | •Yhtiön tekemät investoinnit, divestoinnit tai yritysjärjestelyt voivat osoittautua strategian toteutuksen vastaisiksi, tai ne eivät täytä asetettuja tavoitteita. | •Investointien ja divestointien valmistelu ja päätöksenteko noudattavat YIT:ssä porttimallia ja sen edellyttämiä porttikohtaisia hyväksyntäkäytäntöjä ja -kriteerejä. Yksittäisen investoinnin ja divestoinnin tulee olla investointipolitiikan mukainen ja täyttää porttimallin mukaiset kriteerit, mukaan lukien riskienarviointi ennen hyväksyntää. •Olennaisen liiketoiminnan hankinta- tai myyntiprosessin käynnistäminen ja lopullisen transaktion päätöksenteko edellyttää aina konsernin toimitusjohtajan, konsernin investointien johtoryhmän, hallituksen Investointi- ja hankevaliokunnan sekä Oyj:n hallituksen hyväksynnän. •Yrityskauppojen (juridisen yksikön (osakekauppa) tai liiketoiminnan (asset deal) hankinta tai myynti), jossa kaupan tarkoituksena on hankkia tai luovuttaa liiketoiminta, käsittely ja päätöksenteko noudattaa YIT:n yrityskauppojen porttimallia ja sen edellyttämiä porttikohtaisia hyväksyntäkäytäntöjä ja -kriteerejä. •Yhteisyritysten (osakkuusyhtiöt ja Joint Venture -rakenteet) käsittely ja päätöksenteko noudattaa YIT:ssä ko. yhtiöiden porttimallia ja sen edellyttämiä porttikohtaisia hyväksyntäkäytäntöjä ja -kriteerejä. •Yhteisyritykseen investoiminen tai yrityksen perustaminen tai osuuden myynti ja rakenteesta poistuminen edellyttää aina konsernin toimitusjohtajan ja konsernin investointien johtoryhmän hyväksynnän. Edellä mainituilla päätöksenteko- ja kontrollitoimilla on tarkoitus varmistaa YIT:n strategian ja investointipolitiikan kriteerien mukaisten tavoitteiden täyttyminen. |
Strategiset kehityshankkeet ja strategian toteutus | •Yhtiö ei välttämättä pysty toteuttamaan tai muokkaamaan strategiaansa toimintaympäristössään, tai valittu strategia voi osoittautua virheelliseksi, millä voi olla kielteisiä vaikutuksia YIT:n taloudelliseen suoriutumiseen. | •Liiketoimintaympäristön muutosten vuoksi YIT on uudelleenarvioinut ja todennut edelleen valideiksi kolme strategista painopistettä: fokus, tuottavuus ja vastuullisuus. YIT on lisäksi päivittänyt taloudelliset tavoitteensa. •Strategian toteutuksen säännöllinen seuranta on vastuutettu ja sille on laadittu oma säännöllinen toimintamalli, jossa etenemää tarkastellaan ja korjaavia toimenpiteitä tehdään tarvittaessa. Strategian joustavuus ja vaihtoehtoisten etenemispolkujen jatkuva kartoitus. |
RISKI | RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS | RISKIN HALLINTA |
Resurssit ja henkilöstö | •Työvoiman saatavuus: henkilöresurssien saatavuus voi estää suunnitelmien mukaisen tuotantovolyymin toteuttamisen. Rakennusmarkkinan suhdannevaihtelut voivat vaikuttaa työvoiman saatavuuteen. •Henkilöstön pysyvyys ja osaaminen: kilpailijoiden henkilöresurssitarpeet muodostavat riskin menettää keskeisiä avainhenkilöitä ja osaamista. | •Olemme identifioineet kolme henkilöstön fokusaluetta tukemaan strategiaa ja varmistamaan työvoiman saatavuuden, pysyvyyden ja osaamisen: 1.Olemme houkutteleva työnantaja, sitoutamme ja kehitämme työntekijöitämme. 2.Voimaantuneet ja tehokkaat tiimit 3.YIT:n tapa toimia – tehokkaasti ja turvallisesti •Varmistamme tavoitteellisen rekrytoinnin ja resursoinnin sekä rakennamme vetovoimaista työnantajakuvaa. •Toimimme aktiivisesti henkilöstön sitouttamiseksi ja johtamisen kehittämiseksi erityisesti liiketoiminnan muutostilanteissa; luomme psykologista turvallisuutta. •Varmistamme kilpailukykyisen ja oikeudenmukaisen kokonaispalkitsemisen. •Kehitämme henkilöstön osaamista, tarjoamme erilaisia urapolkuja ja teemme aktiivista seuraajasuunnittelua muutostilanteiden varalle. •Tuemme ja seuraamme henkilöstön työkykyä ja -tyytyväisyyttä varmistamalla turvallisen ja terveellisen työhyvinvoinnin edellytykset sekä kehittämällä erinomaista työkyky- ja turvallisuusjohtamista. |
Työturvallisuuteen ja ihmisoikeuksiin liittyvät riskit | •Työturvallisuuteen liittyvät riskit, tyypillisesti erilaiset tapaturmat ja vaaratilanteet, jotka johtavat pääsääntöisesti henkilö- tai materiaalivahinkoihin. Suurin osa työtapaturmista liittyy liikkumiseen, kuten kompastumisiin, kaatumisiin ja liukastumisiin työmailla. Vastaavasti vaaratilanteita aiheutuu muun muassa nostotöiden tai päällekkäin työskentelyn yhteydessä tapahtuvissa materiaalien putoamisissa. •Ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyvät riskit koko toimitusketjussa, kuten työperäinen hyväksikäyttö, työolosuhteet, häirintä, rasismi, syrjintä ja muu epäeettinen toiminta. Työurakoiden ketjutus vaikeuttaa tyypillisesti läpinäkyvyyttä rakennusalalla. | •Työturvallisuuden ennakoivat toimenpiteet, kuten turvallisuussuunnittelu, johdon työmaakäynnit, turvallisuushavainnot, työmaiden viikkokokous- ja turvavarttikäytännöt sekä perehdyttäminen ja kouluttaminen. Tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkinta ja sisäinen viestintä. •Työ- ja ihmisoikeuksiin liittyvät toimittajavaatimukset ja auditoinnit. Erillisselvitys urakoiden ketjutukseen liittyen. Säännölliset ihmisoikeusvaikutusten arvioinnit. Työ- ja ihmisoikeusrikkomusepäilyihin tarjotaan useita kanavia ja kaikki ilmoitukset tutkitaan. |
RISKI | RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS | RISKIN HALLINTA |
Hankintariskit | •Rakennusalan korkeaan aliurakointiasteeseen ja osaamisalueiden erikoistumiseen voi liittyä riskejä urakkaketjujen hallintaan. •Ulkomaiseen työvoimaan voi liittyä riskejä, kuten työ- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Työvoiman liikkuvuus EU:n sisällä on kasvanut ja EU:n ulkopuolisen työvoiman määrä on merkittävä. •Saatavuus- ja toimitushäiriöriskit voivat viivästyttää hankkeiden toteutusta ja aiheuttaa lisäkustannuksia. •Hankinnan vastuullisuuskysymykset ja kansainvälistyminen voivat aiheuttaa riskejä ja merkittävää mainehaittaa, kuten työ- ja ihmisoikeuksien toteutuminen sekä urakkaketjujen hallinnan haasteet. •Ihmisoikeuksien toteutuminen sekä urakkaketjujen hallinnan haasteet. •Rakennusmateriaalien toimitusajat, saatavuus ja hinnat voivat vaihdella globaalien toimitusketjuhaasteiden vaikutuksesta. | •Hankintatoimen tehokkuusriskiä hallitaan osana projektinhallintaa, minkä lisäksi vakioitujen ratkaisujen käyttöä kasvatetaan. Toimitusketjujen riskien pienentäminen hallitun lean-rakentamisen avulla. •Ennakoiva riskienhallinta projektien suunnitteluvaiheessa ja kumppaneiden valinnassa. Vuosisopimusten hyödyntäminen ja hankintojen ennakointi. •YIT pyrkii yhteistyökumppaneiden kanssa pitkäaikaisiin ja molempia osapuolia hyödyttäviin suhteisiin. Hankinnan vastuullisuusasioiden jatkuva kehittäminen, esimerkkinä omien velvoitteiden noudattamisen varmistaminen koko hankintaketjussa. Sitouttaminen toimittajien eettiseen ohjeistukseen (Toimittajaperiaatteet yhteistyökumppaneille). Projektien ja niiden hankintaketjujen ja kumppaneiden jatkuva valvonta tietojärjestelmien ja auditointien kautta. •Tilaukseen liittyvän sopimusnumeron vaatiminen YIT:n työmaille kohdistettavissa laskuissa. •Ihmisoikeusrikkomusten ilmitulon mahdollistaminen YIT:n toimintaperiaatteiden (YIT:n eettiset toimintaperiaatteet) ja YIT:n Whistleblower- ilmoituskanavan avulla. •Ulkomaalaisten työntekijöiden työolojen seurannan kehittäminen. Työ- ja ihmisoikeuksiin liittyvät toimittajavaatimukset. Vaatimus Suomen myöntämään oleskelulupaan ja siihen liittyvään työnteko-oikeuteen EU- ja ETA-maiden ja Sveitsin ulkopuolisilta, lähetetyiltä työntekijöiltä. Säännölliset anonyymit ulkomaisten työntekijöiden kyselytutkimukset, aiheina työ- ja asumisolot sekä työperäinen hyväksikäyttö. |
RISKI | RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS | RISKIN HALLINTA |
Tonttien ja kiinteistöjen hankintariskit | • Kaavoitus ja yleinen markkinakehitys voivat heijastua tonttien ja rakennusoikeuksien saatavuuteen, riskeihin ja taloudelliseen toteutettavuuteen. • Ulkopuoliset epävarmuustekijät, kuten lainsäädännön ja regulaation, rakentamiseen liittyvien vaatimusten ja viranomaisten tulkintojen muutokset ja päätöksentekijöiden vaihtuminen voivat aiheuttaa talousvaikutteisia riskejä. Kaavoitukseen ja rakennuslupiin liittyvät valitukset voivat aiheuttaa viiveitä ja lisäkustannuksia. • YIT:n oman maanhankinnan tehokkuus ja rakennusoikeuksien riittävyys voivat aiheuttaa riskejä. Lähtötietojen puutteet tai hankelaskelmien virheellisyys voivat johtaa tonttien virheelliseen hinnoitteluun. | •Tonttivarannon riittävyyden jatkuva seuranta liiketoiminnan jatkuvuuden ja toiminnan taloudellisuuden varmistamiseksi. Tonttihankintojen ja -sitoumusten jatkuva seuranta pääomatehokkuuden varmistamiseksi ja rahoitusriskien hallitsemiseksi. •Tonttihankintojen valmistelu ja päätöksenteko noudattavat YIT:ssä ko. yhtiöiden porttimallia, sen edellyttämiä porttikohtaisia hyväksyntäkäytäntöjä ja - kriteerejä. Tonttihankintoihin liittyvät epävarmuustekijät tunnistetaan ja arvioidaan osana porttikatselmusmenettelyjä. •Tonttihankinnat tai tonttien myynnit edellyttävät konsernin toimitusjohtajan ja konsernin investointien johtoryhmän hyväksynnän, transaktion koosta riippuen myös hallituksen investointi- ja hankevaliokunnan ja hallituksen hyväksynnän. •Yksittäisten tonttihankintojen osalta epävarmuuden hallinta mm. aluekehitykseen ja kaavoitukseen osallistuen. Tontti DD-, riskien siirto- ja tontinhankinnan strukturointikäytännöt riskien rajaamiseksi tai hallitsemiseksi. •Tonttihankintoja toteuttavien toimintojen riittävä ja osaava resursointi. |
Ympäristöriskit | •Ympäristön osalta operatiiviset riskit voivat olla paikallisesti merkittäviä esimerkiksi polttoainevuodon sattuessa tai saastuneeseen maaperään liittyen. •Suurimmat äkilliset ympäristöriskit liittyvät haitallisten aineiden käsittelyyn. •Rakentamisprojektit voivat sijaintinsa tai rakentamisessa käytetyn menetelmän takia muodostaa riskin luonnon monimuotoisuuden heikentymiselle. | •Työmaiden toimintaohjeet riskien tunnistamiseksi, välttämiseksi ja hallitsemiseksi. •Suurimpien projektien suunnitteluvaiheessa tehtävä ympäristöriskikartoitus. •Toimenpiteet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi suunnitellaan projektikohtaisesti suunnitteluvaiheessa. |
RISKI | RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS | RISKIN HALLINTA |
Toiminta- ympäristön muutokset | •Poliittiset, kansantaloudelliset, sosiaaliset, tekniikan kehittymiseen tai juridiseen toimintaympäristöön liittyvät muutokset. •Geopoliittisten riskien eskaloituminen, jotka heijastuvat yleiseen epävarmuuteen ja kysyntään. Energian saatavuuteen ja hintaan liittyvät riskit heijastuvat suoraan ja välillisesti rakennusmateriaalien kautta negatiivisesti yhtiön liiketoimintaan. Geopoliittiset riskit saattavat vaikuttaa keskuspankkien toimintaan ja markkinakorkotasoon, joka puolestaan vaikuttaa omaisuuserien arvostuksiin taseessa. | •Jatkuva seuranta koskien markkinan ja alueen hintojen kehittymistä, alueen imagoa ja kaavoitustilannetta. •Riskien kokonaisvaltainen tunnistaminen, riskien arviointi ja toimenpidesuunnittelu osana tontinhankintaa, suunnittelua, tarjouksen tekemistä tai rakentamisen aloittamista koskevaa päätöksentekoa. Riskien oikea hinnoittelu etenkin pitkäaikaishankkeissa. •Seurataan markkinoiden reaktioita ja tehdään kohdistettuja sopeuttavia toimenpiteitä. |
Hankeportfolio- riskit | • Tehokkuus- ja taloudellisuusriskit, mikäli yhtiö ei menesty kohteiden valinnassa, tarjouskilpailuissa, sopimusneuvotteluissa tai projektinhallinnassa. • Kohteen vaatimukset eivät vastaa omia kompetensseja, resursseja tai kannattavuustavoitteita. • Yksittäisten suurten hankkeiden riskit voivat vaarantaa yhtiön taloudellisen suoriutumisen. | •Hankeportfolion hallinta siten, että asetetut tavoitteet ovat saavutettavissa suunniteltujen riskirajojen puitteissa. •Avainresurssien ja -kompetenssien varmistaminen ja suunnittelu ennen lopullista sitoutumista hankkeeseen tarjous- ja/tai hankekehitysvaiheessa. •YIT:n investointipolitiikassa määritetyt päätöksentekovaltuudet yhdessä riskiluokituksen kanssa ohjaavat hankkeen päätöksenteon tason ja kannattavuustavoitteen. •Suurten hankkeiden esivalintaan panostaminen porttikatselmuskäytännöin ennen hankekehitysvaihetta. Suurten hankkeiden riskin- ja projektinhallintaan liittyy normaalihankkeita useammin toistuvat seuranta- ja katselmuskäytännöt toteutusvaiheessa taloudellisen raportoinnin katselmusten lisäksi. |
RISKI | RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS | RISKIN HALLINTA |
Hanke- ja kiinteistöriskit | •Kohteen monimuotoisuus, suunnittelun ohjaus, tarjous- ja suunnitteludokumentaation laatu, urakkamuodon sopivuus- ja kohteen elinkaaririskit. | •Hankkeen rajaus sopiviin toteutuskokonaisuuksiin ja soveltuvan toteutusmuodon valinta etenkin omaperusteisissa hankkeissa. Hankkeen riskiluokan määrittely jo hankekehitysvaiheen alussa. Ennakoiva riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja projektin riskienhallintasuunnitelman laatiminen ennen suunnittelun käynnistämistä. Riskien jako hankkeen eri osapuolten kesken. •Suunnittelun ohjaus ja suunnitelmamuutosten hallinta. Hankkeen suunnittelu mahdollisuuksien mukaan muuntojoustavaksi. Hankkeen taloudellisuuden varmistaminen suunnittelun ohjauksessa. • Toteutuksen suunnittelu ennen toteutuksen aloittamista ns. kultaisen aikaikkunan hyödyntäminen tuotannon suunnittelussa, kun suunnitelmat ovat valmistuneet. • Tehokas hankinta ja hankinnan aktiivinen osallistuminen suunnittelun ohjaukseen. • Porttikatselmuksilla arvioidaan yksittäisen hankkeen riskit ja niiden mitigointi osana portin päätöksentekokriteerien täyttymistä. |
RISKI | RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS | RISKIN HALLINTA |
Asiakas- ja loppukäyttäjäriskit | •Omaperusteisten hankkeiden toteutukseen sisältyy myyntiriskin elementti muuttuvassa suhdanteessa. •Urakkakohteissa ja sijoittajamyynnissä etenkin kiinteähintainen toteutusmuoto aiheuttaa materiaalikustannuksiin liittyvän inflaation jatkuessa kannattavuusriskin. •Urakkapohjaisissa hankkeissa tilaajaorganisaation vaatimukset, suunnitelmien laatu ja yhteistyön toimivuusriskit. Hankkeiden aikaiset lisä- ja muutostyöt suhteutettuna alkuperäiseen urakkakokonaisuuteen ovat riski etenkin tavoite- ja kattohintapohjaisissa urakkasopimuksissa. •Hankkeiden toteutukseen, loppuun saattamiseen sekä takuu- ja ylläpitojaksoon voi liittyä riskejä, jotka voivat heikentää hankkeiden kannattavuutta. | •Omaperusteisissa hankkeissa riittävän myynti- tai vuokrausasteen hallinta markkinaperusteisella hinnoittelulla. •Varaudutaan kustannusnousuihin riittävillä nousuvarauksilla ja pyritään mahdollisuuksien mukaan sitomaan keskeisten materiaalien kustannukset indekseihin. •Pyritään hakemaan aktiivisesti yhteistyössä tilaajan ja suunnittelijoiden kanssa yhteistoiminnallisia toteutusmalleja toteutusvaiheeseen liittyvien riskien sekä lisä- ja muutostöiden hallinnan parantamiseksi. •Aktiivinen vaikuttaminen rakennusalan yleisten sopimusehtojen kehittämiseen. Yleisten sopimusehtojen noudattaminen. •Asiakaskommunikaatio ja asiakasymmärryksen hallinta. Urakkamuodon ja sopimusrakenteen hallinta. Lainopillisen osaamisen hyödyntäminen sopimusten valmistelussa. •Lisä- ja muutostöiden hallinnan kehittäminen osana projektinhallinnan kyvykkyyksien kehittämisen hanketta. |
Hankkeen toteutus- ja vastuuaikariskit | •Projektinhallinnan haasteet yksittäisissä hankkeissa voivat vaarantaa taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen, mikä korostuu erityisesti suurissa projekteissa. •Hankkeen toteutusvaiheeseen liittyy useita riskialueita, kuten kohteen rakennettavuusriskit, ennakoimattomat laajuus-, tuotto- tai kustannusmuutokset, kumppaniriskit, työmaan ja urakoitsijoiden suoriutuminen, aikatauluriskit, ympäristö- ja työturvallisuusriskit, laatupoikkeamat, reklamaatiot, vastuukorjaukset ja palvelutasopoikkeamat. Mainittujen riskien vaikutukset hankkeiden taloudelliseen suoriutumiseen ja taloudelliseen raportointiin. | •Projektipoikkeamia ja niiden vaikutusta hankkeen suorituskykyyn seurataan osana YIT:n kuukausiraportointia ja -katselmuksia. Merkittävät poikkeamat nostetaan esille kuukausi- tai porttikatselmuksissa ja niille suunnitellaan korjaavat toimenpiteet ja seuranta. •Jatkuva riskienhallintasuunnitelman ylläpito ja taloudellisten vaikutusten arviointi osana projektin johtamista ja raportointia. Riskien porttikatselmukset ja korkean riskiluokituksen hankkeissa lisäksi määräajoin tapahtuvat riskikatselmukset. Poikkeamien eskalointi eteenpäin. Talousraportoinnin riskien katselmointi ja käsittely kuukausittain. •Suurten projektien osalta toteutusvaiheen katselmuskäytäntöjä pidetään normaalihankkeita tiheämmällä taajuudella, ja projektien katselmuksiin osallistuu projektijohdon lisäksi konsernin ja segmentin johto. |
RISKI | RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS | RISKIN HALLINTA |
Raportointiriskit | •Muutokset laskentastandardeissa ja niiden tulkinnoissa voivat johtaa YIT:n laatimisperiaatteiden muuttumiseen ja siten vaikuttaa YIT:n taloudellisiin tunnuslukuihin. •Merkittävän osan YIT:n taloudellisesta raportoinnista muodostaa asiakasprojektien toteumat ja ennusteet. Muun muassa hankkeen toteutus- ja vastuuaikariskeillä voi olla ennakoimattomia vaikutuksia ja siten vaikuttaa YIT:n taloudelliseen suoriutumiseen. | •Taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä hallitaan muun muassa konsernin laskentaperiaatteiden, rahoitus- ja veropolitiikan, investointiohjeen, yrityskauppaohjeistuksen, kontrolliympäristön sekä sisäisen valvonnan avulla. •Yhtiö seuraa aktiivisesti laskentastandardien kehitystä ja arvioi niiden vaikutusta. •Yhtiö ylläpitää ja noudattaa johdonmukaisesti määrittelemiään laskentaperiaatteita. •Liiketoimintaennusteiden jatkuva seuraaminen, henkilöstön koulutus sekä raportointi- ja toiminnanohjausjärjestelmän kehitys. |
Rahoitusriskit | •Rahoitusriskeistä merkittävimpiä ovat rahoituksen saatavuuteen (uuslainanhankinta ja jälleenrahoitus), likviditeettiin, korkoihin sekä valuuttakurssikehitykseen liittyvät riskit. •Yhtiöllä on säännönmukaisesti rahoitustarpeita sekä laaja rahoitusinstrumenttien portfolio. Rahoituksen saatavuus voi heiketä tai hinta nousta riippuen kulloinkin vallitsevasta rahoitusmarkkinatilanteesta sekä yhtiön kannattavuuden ja/tai taloudellisen tilanteen kehityksestä. Osa yhtiön rahoitussopimuksista ja -limiiteistä edellyttää tiettyjen tunnuslukukovenanttien täyttymistä. •Konsernin merkittävimmät valuuttakurssiriskit liittyvät muissa kuin euroissa tehtyihin sijoituksiin euroalueen ulkopuolella sijaitseviin konserniyhtiöihin, esimerkiksi Puolan zloty -määräisiin sijoituksiin Puolassa. •Nouseva korkotaso euroissa ja muissa toimintavaluutoissa (mm. PLN, CZK, SEK ja NOK) kasvattavat rahoituskustannuksia. | •Huolehditaan, että käytettävissä ovat riittävät rahoituslimiitit ja riittävä määrä eri rahoituslähteitä sekä hallinnoidaan rahoitussopimuksia aktiivisesti. •Rahoituksen riittävyys pyritään turvaamaan siten, että konsernin käytettävissä oleva likviditeetti vastaa kaikkina aikoina yhtiön kokonaislikviditeettitarvetta. •Konsernin valuuttakurssiriskiä hallitaan muun muassa valuuttajohdannaisilla, joilla suojataan vieraan pääoman ehtoisia sijoituksia konserniyhtiöissä. Oman pääoman ehtoisista sijoituksista aiheutuvaa translaatioriskiä pyritään hallinnoimaan optimoimalla konserniyhtiöiden pääomarakennetta. •Korkoriskiä hallinnoidaan pyrkimällä asettamaan konsernin velkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika lähelle liiketoiminnan korkoherkkyyttä. Velkojen keskimääräistä korkosidonnaisuusaikaa ja kiinteäkorkoisten ja vaihtuvakorkoisten velkojen suhdetta seurataan. Lisäksi tehdään konsernin korkoriskin herkkyysanalyysejä. Korkojohdannaisia käytetään korkoriskiltä suojautumiseen. •Tarkempia tietoja rahoitusriskeistä ja niiden hallinnasta julkaistaan konsernitilinpäätöksen |
RISKI | RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS | RISKIN HALLINTA |
Pääomatehokkuus | •Jos YIT ei onnistu sitoutuneen pääoman hallinnassa, tämä voi johtaa sitoutuneen pääoman määrän liialliseen kasvuun. •YIT:n toimenpiteet pääomankäytön tehostamiseksi voivat aiheuttaa alaskirjauksia tai kustannuksia, joilla voi olla negatiivisia tai positiivisia taloudellisia vaikutuksia. | •Yhtiö arvioi jatkuvasti sitoutuneen pääoman käyttöä ja allokointia liiketoiminnoille ja tekee tarvittavia toimenpiteitä pääoman käytön tehostamiseksi. |
RISKI | RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS | RISKIN HALLINTA |
Tietojärjestelmät, tietoturva ja tietosuoja | •Liiketoiminnan jatkuvuutta vaarantavien kyberturvallisuuspoikkeamien riski kasvaa yleisen tilanteen kiristyessä. •Tietojärjestelmien uudistamistarve erityisesti myyntiprosessien tukijärjestelmien osalta sisältää merkittävän määrän riippuvuuksia eri prosesseihin ja järjestelmiin. •Riippuvuus toimittajista ja toimittajien tuottamien palvelujen maantieteellinen sijainti voi aiheuttaa jatkuvuuteen liittyviä riskejä palvelutuotannossa. | •Kontrollien kattavuuden jatkuva tarkastelu ja parantaminen vastaamaan uhkatilannetta. Liiketoiminnan prosesseihin liittyvien kriittisten tietojärjestelmien tunnistaminen ja toipumissuunnittelu. •Riippuvuuksien huomiointi kriittisissä tukijärjestelmien uusimiseen liittyvissä hankkeissa. •Toimittajien resurssien ja osaamisen varmistaminen sekä palvelutuotannon kokonaisarviointi. |
Pandemiat, Covid-19 | •Tautiepidemioilla tai pandemioilla voi olla välillisiä tai välittömiä vaikutuksia yhtiön toimintaan ja riskeihin, esimerkiksi henkilöstön saatavuuteen, mahdollisiin sairastumisiin, hallinnollisiin päätöksiin sekä materiaalien saatavuuteen ja rahoituksen saatavuuteen tai hintaan. Nämä voivat johtaa rakennustyömaiden tilapäisiin sulkemisiin tai hitaampaan edistymiseen ja valmistumisten viivästymiseen sekä seurannaisriskeinä talous- tai talousraportoinnin riskeihin. •Tautiepidemioilla tai pandemioilla voi olla vaikutuksia omistettavien ja myytävien kohteiden käyttöasteisiin ja sitä kautta niiden arvoihin. •Pandemian pitkäaikainen jatkuminen voi vaikuttaa kuluttajien ja sijoittajien hankintapäätöksiin ja -ajoituksiin. | •Työmaiden ja hankintojen jatkuvuuden varmistaminen analyysien, varahenkilöjärjestelyiden, töiden ja taukojen jaksottamisen, hygieniasta huolehtimisen ja aktiivisen tiedottamisen kautta. •Aktiivinen vuoropuhelu eri sidosryhmien ja viranomaisten kanssa. |
RISKI | RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS | RISKIN HALLINTA |
Rikokset, väärinkäytökset ja muut vakavat poikkeamat | •YIT:n liiketoiminta on paikallista ja projektiluonteista. Tyypilliset rikokset ja väärinkäytökset liittyvät joko työmaalla tapahtuviin toimintoihin tai ostoon. Rakennusalan verokostomainen ja ketjuttunut toimintaperiaate sekä suhteellisen alhainen alalletulokynnys voivat aiheuttaa eturistiriitatilanteita. •Ilmastonmuutos, talouden epävarmuus ja poliittinen aktiviteetti voivat kasvattaa tapahtumariskien todennäköisyyttä. | •Rakennusala on viime vuosien aikana kehittänyt harmaan talouden riskienhallintaa, esimerkkeinä käännetty arvonlisävero, tilaajavastuuraportointi, Valttikortti ja kuukausittain tapahtuva yritys- ja työntekijätason raportointi verottajalle. •YIT:n riskienhallinta perustuu konsernin arvoihin, johtamisen periaatteisiin, eettisiin toimintaperiaatteisiin ja toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisiin. •Päätöksentekovaltuudet on määritelty konsernitasolla ja lisäksi kaikissa segmenteissä erikseen. Konsernin investointien johtoryhmien lisäksi perustettiin segmenttien investointien johtoryhmät, joille siirrettiin osa päätöksenteosta. •Vakavien poikkeamien havaitseminen ja käsittely eskalointimenettelyn avulla. •Vakuutettavien riskien osalta konserni linjaa ja hankkii konsernivakuutukset sekä ohjaa ja tukee liiketoimintayksiköitä vakuuttamiseen liittyvissä asioissa. •Riskien ennakoiva hallinta, tyypillisenä esimerkkinä sopimuskumppaneiden ja hankittavien kiinteistöjen riskitarkastelu ennen sitoumusten tekemistä sekä työmaiden yritysturvallisuusriskien hallinta kulun- ja kameravalvonnan avulla. •Vakavien poikkeamien selvitys sovitun prosessin mukaisesti, vahinkojen minimointi ja jatkuva kehittäminen saatujen kokemusten pohjalta. |
Alue | Asuntomarkkina | Kiinteistömarkkina | Inframarkkina | ||
Suomi | |||||
Baltian maat | |||||
Itäinen Keski-Eurooppa | |||||
Ruotsi | |||||
Omistaja | Osakkeita (kpl) | Osuus osakkeista ja äänistä (%) | |
1 | Tercero Invest AB | 37 425 000 | 17,73 |
2 | PNT Group Oy | 15 296 799 | 7,25 |
3 | Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma | 11 945 975 | 5,66 |
4 | Conficap Oy | 8 886 302 | 4,21 |
5 | Pentti Heikki Oskari Dbo | 8 146 215 | 3,86 |
6 | Pentti Noora Eva Johanna | 5 085 529 | 2,41 |
7 | Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen | 4 930 000 | 2,34 |
8 | Herlin Antti | 3 445 180 | 1,63 |
9 | Pentti Lauri Olli Samuel | 3 398 845 | 1,61 |
10 | Fideles Oy | 3 188 800 | 1,51 |
11 | Pentti-Kortman Eva Katarina | 2 715 410 | 1,29 |
12 | Valtion Eläkerahasto | 2 626 674 | 1,24 |
13 | Pentti Timo Kaarle Kristian | 2 303 575 | 1,09 |
14 | Pentti-von Walzel Anna Eva Kristina | 2 184 259 | 1,03 |
15 | Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo | 1 950 000 | 0,92 |
200 suurinta omistajaa yhteensä | 147 842 932 | 70,04 | |
Hallintarekisteröidyt yhteensä | 20 819 107 | 9,86 | |
Muut osakkeet | 42 437 814 | 20,10 | |
Yhteensä | 211 099 853 | 100,00 |
Osakkeita (kpl) | Osakkeen- omistajat (kpl) | % | Osakkeet (kpl) | % |
1 - 100 | 12 462 | 28,00 | 639 516 | 0,30 |
101 - 500 | 15 682 | 35,23 | 4 374 169 | 2,07 |
501 - 1 000 | 6 635 | 14,91 | 5 311 388 | 2,52 |
1 001 - 5 000 | 7 614 | 17,11 | 17 464 505 | 8,27 |
5 001 - 10 000 | 1 200 | 2,7 | 8 843 482 | 4,19 |
10 001 - 50 000 | 775 | 1,74 | 15 291 468 | 7,24 |
50 001 - 100 000 | 65 | 0,15 | 4 573 219 | 2,17 |
100 001 - 500 000 | 51 | 0,12 | 10 570 819 | 5,01 |
500 001 - | 29 | 0,07 | 144 031 287 | 68,23 |
Yhteensä | 44 513 | 100,00 | 211 099 853 | 100,00 |
Osakkeet (kpl) | Osuus osake- kannasta (%) | |
Hallitus | 184 606 | 0,09 |
Toimitusjohtaja | 20 000 | 0,01 |
Toimitusjohtajan sijainen | 42 389 | 0,02 |
Yhteensä | 246 995 | 0,12 |
2022 | 2021 | 2020 | 2019 | 2018 | ||
Osakekohtainen tulos | EUR | -1,82 | 0,00 | 0,13 | 0,07 | 0,19 |
Osakekohtainen tulos, laimennettu | EUR | -1,82 | 0,00 | 0,13 | 0,07 | 0,19 |
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot | EUR | 0,28 | 0,01 | -0,04 | 0,02 | 0,23 |
Osinko/osake | EUR | 0,18* | 0,16 | 0,14 | 0,40 | 0,27 |
Oma pääoma/osake | EUR | 4,21 | 4,86 | 4,40 | 5,08 | 5,00 |
Osinko/tulos | % | -9,9 | 5 000,0 | 107,7 | 571,9 | 144,7 |
Efektiivinen osinkotuotto | % | 7,32 | 3,71 | 2,84 | 6,71 | 5,28 |
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku) | % | -1,4 | 1 346,9 | 37,9 | 85,2 | 26,9 |
Osakkeen kurssikehitys | ||||||
Keskikurssi | EUR | 3,41 | 4,81 | 5,10 | 5,36 | 5,70 |
Alin kurssi | EUR | 2,38 | 4,21 | 3,58 | 4,77 | 4,56 |
Ylin kurssi | EUR | 4,79 | 5,68 | 7,12 | 6,20 | 7,25 |
Kurssi 31.12. | EUR | 2,46 | 4,31 | 4,93 | 5,96 | 5,11 |
Osakekannan markkina-arvo 31.12. | Milj. e | 515 | 901 | 1 031 | 1 244 | 1 073 |
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo | 1 000 kpl | 209 379 | 209 107 | 208 966 | 210 492 | 203 002 |
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo, laimennettu | 1 000 kpl | 209 406 | 209 546 | 209 536 | 211 450 | 203 778 |
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12. | 1 000 kpl | 209 511 | 209 119 | 209 084 | 208 768 | 210 048 |
2022 | 2021 | 2020 | 2019 | 2018 | ||
Liikevaihto | Milj. e | 2 403 | 2652 | 3069 | 3392 | 3138 |
Suomen ulkopuolinen toiminta | Milj. e | 572 | 559 | 824 | 844 | 879 |
Liikevoitto | Milj. e | 102 | 56 | 35 | 80 | 100 |
prosenttia liikevaihdosta | % | 4 | 2 | 1 | 2 | 3 |
Tilikauden tulos | Milj. e | -375 | 4 | 27 | 15 | 39 |
prosenttia liikevaihdosta | % | -16 | 0 | 1 | 0 | 1 |
Omavaraisuusaste* | % | 36 | 40 | 33 | 34 | 38 |
Korollinen nettovelka*,*** | Milj. e | 569 | 303 | 628 | 862 | 563 |
Nettovelka/oikaistu käyttökate, rullaava 12 kk* | 4,2 | 2,1 | 5,0 | 3,9 | n/a | |
Korkokate** | 7,1 | 3,5 | 3,0 | 5,8 | n/a | |
Velkaantumisaste* | % | 64 | 30 | 68 | 81 | 54 |
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE), rullaava 12 kk**,*** | % | 8 | 7 | 5 | 10 | n/a |
Tilauskanta 31.12.** | Milj. e | 3 702 | 3 847 | 3 528 | 4 131 | 4 286 |
Suomen ulkopuolinen toiminta** | Milj. e | 732 | 779 | 988 | 1 175 | 1 000 |
Bruttoinvestoinnit* | Milj. e | 19 | 32 | 31 | 32 | n/a |
prosenttia liikevaihdosta* | % | 1 | 1 | 1 | 1 | n/a |
Liiketoiminnan rahavirta investointien jälkeen | Milj. e | -281 | 288 | 336 | 51 | 149 |
Oman pääoman tuotto* | % | -40 | 1 | 3 | 1 | 4 |
Henkilöstö 31.12.** | 4 999 | 5 297 | 7 045 | 7 417 | 7 556 |
Avainluku | Määritelmä | Miksi YIT esittää avainluvun |
Liikevoitto | Kauden tulos ennen veroja ja rahoituskuluja ja -tuottoja, joka vastaa konsernin tuloslaskelmassa esitettyä välisummaa. | Liikevoitto osoittaa liiketoiminnasta kertyneen tuloksen ilman rahoitukseen ja verotukseen liittyviä eriä. |
Oikaistu liikevoitto | Liikevoitto ilman oikaisueriä. | Oikaistu liikevoitto esitetään liikevoiton lisäksi tarkoituksena tuoda esiin taustalla oleva tavanomaisen liiketoiminnan tulos ja parantaa eri kausien keskinäistä vertailukelpoisuutta. Johto katsoo, että tämä vaihtoehtoinen tunnusluku antaa merkityksellistä lisätietoa, sillä sen ulkopuolelle jätetään tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia eriä, mikä parantaa eri kausien keskinäistä vertailukelpoisuutta. |
Oikaisuerät | Oikaisuerät ovat olennaisia tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia eriä, kuten vaihto-omaisuuden arvonalentumiset, liikearvon arvonalentumiset, käyvän arvon muutokset määräysvallattomien omistajien osuuden lunastusvelvoitteessa, sulautumiseen liittyvät integraatio- ja transaktiokulut, oikeudenkäynteihin liittyvät menot, korvaukset ja hyvitykset, ydinliiketoimintoihin kuulumattomiin toimintoihin liittyvät arvonalentumiset, alasajettavien liiketoimintojen liiketulos, liiketoimintojen tai niiden osien luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot, uudelleenjärjestely- ja sopeuttamistoimista aiheutuvat menot sekä konsernin johtoryhmän sopimuksista aiheutuvat kertaluonteiset menot, hankintahinnan kohdistamisesta johtuvien käypää arvoa koskevien oikaisujen vaikutukset, kuten hankitun vaihto-omaisuuden käypää arvoa koskevat oikaisut ja poistot hankittujen aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja koskevista oikaisuista, jotka liittyvät IFRS 3:n mukaiseen liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitokäsittelyyn, jota nimitetään hankintahinnan kohdistamiseksi (PPA). YIT on 1.1.2022 täsmentänyt oikaisuerien määritelmää siten, että niissä huomioidaan uudelleenjärjestely- ja sopeuttamistoimista aiheutuvien menojen lisäksi konsernin johtoryhmän sopimuksista aiheutuvat kertaluonteiset menot. |
Avainluku | Määritelmä | Miksi YIT esittää avainluvun |
Sitoutunut pääoma | Sitoutunut pääoma sisältää aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä, sijoitukset, vaihto-omaisuuden, myyntisaamiset ja muut korottomat liiketoimintaan liittyvät saamiset yhteensä, josta on vähennetty varaukset, saadut ennakkomaksut asiakassopimuksiin perustuviin velkoihin liittyen, muut asiakassopimuksiin perustuvat velat ja muut korottomat velat lukuun ottamatta veroihin, voitonjakoon ja rahoitukseen liittyviä eriä. Sitoutunut pääoma lasketaan segmenttien yhteenlasketusta sitoutuneesta pääomasta. | Sitoutunut pääoma kuvaa segmentin operatiiviseen liiketoimintaan sitoutunutta pääomaa. |
Korolliset velat | Pitkä- ja lyhytaikaiset rahoitusvelat, jotka sisältävät vuokrasopimusvelat. | Korolliset velat on mittari, joka osoittaa YIT:n velkarahoituksen kokonaismäärää. |
(Korollinen) nettovelka | Korolliset velat, joista on vähennetty rahavarat ja korolliset saamiset. | Korollinen nettovelka on mittari, joka osoittaa YIT:n velkarahoituksen nettomäärää. |
Omavaraisuusaste, % | Oma pääoma yhteensä / varat yhteensä, joista on vähennetty saadut ennakot asiakassopimuksiin perustuviin velkoihin liittyen sekä muut asiakassopimuksiin perustuvat velat. | Omavaraisuusaste on keskeinen mittari oman pääoman suhteellisesta käyttämisestä varojen rahoittamiseen. |
Velkaantumisaste, % | Korolliset velat, joista on vähennetty rahavarat ja korolliset saamiset / oma pääoma yhteensä. | Velkaantumisaste on yksi YIT:n keskeisistä pitkän aikavälin taloudellisista tavoitteista. Tunnusluku auttaa ymmärtämään, kuinka paljon velkaa YIT käyttää varojensa rahoitukseen suhteessa oman pääomansa arvoon. |
Oman pääoman tuotto, % | Katsauskauden tulos, rullaava 12 kk / oma pääoma yhteensä keskimäärin. | Tunnusluku kuvaa YIT:n suhteellista kannattavuutta. |
Sitoutuneen pääoman tuotto, segmentit yhteensä (ROCE), %, rullaava | Rullaava 12 kk oikaistu liikevoitto / segmenttien sitoutunut pääoma keskimäärin kauden aikana. (YIT on 1.1.2020 muuttanut tunnuslukua siten, että tunnusluvussa huomioidaan taseen vuokrasopimukset.) | Sitoutuneen pääoman tuottoprosentti on yksi YIT:n keskeisistä pitkän aikavälin taloudellisista tavoitteista. Tunnusluku kuvaa segmenttien suhteellista kannattavuutta eli sitoutuneelle pääomalle saatua tuottoa. |
Liiketoiminnan rahavirta investointien jälkeen | Liiketoiminnan rahavirta, johon on lisätty investointien rahavirta. | |
Bruttoinvestoinnit | Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. (YIT on 1.7.2020 muuttanut tunnuslukua siten, että tunnusluvussa huomioidaan vuokrasopimuksiin liittyvät investoinnit.) |
Avainluku | Määritelmä | Miksi YIT esittää avainluvun |
Oma pääoma/osake | Oma pääoma / osakkeiden ulkona olevalla lukumäärällä kauden lopussa. | |
Nettovelka/ oikaistu käyttökate, rullaava 12 kk | Nettovelka / 12 kuukauden rullaava oikaistu liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia. (YIT on 1.1.2020 muuttanut tunnuslukua siten, että tunnusluvussa huomioidaan taseen vuokrasopimukset. Tunnusluvussa on jätetty huomioimatta käyttökate lopetettujen toimintojen osalta.) | Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen kertoo sijoittajille yhtiön velanhoitokyvystä. |
Tilauskanta | Osittain täytetyille tai kokonaan täyttämättä oleville suoritevelvoitteille kohdistettu transaktiohinta sekä myymättömien omaperusteisten hankkeiden arvioitu transaktiohinta. | Tilauskanta esittää kaikkien projektien arvioitua tulevaa transaktiohintaa. |
Korkokate | Oikaistu liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia / (Nettorahoituskulut - valuuttakurssierot, netto), rullaava 12 kuukautta. | Korkokate kertoo sijoittajille yhtiön velanhoitokyvystä. |
Osakekannan markkina-arvo | Osakkeiden lukumäärä vähennettynä omilla osakkeilla kerrottuna tilinpäätöspäivän pörssikurssilla osakelajeittain. | |
Osakkeen keskikurssi | Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto kauden aikana jaettuna vaihdettujen osakkeiden lukumäärä kauden aikana. | |
Osakekohtainen tulos | Katsauskauden tulos jaettuna laimentamattomien ulkona olevien osakkeiden painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana. | |
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot | Jatkuvien toimintojen katsauskauden tulos jaettuna laimentamattomien ulkona olevien osakkeiden painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana. | |
Osakekohtainen tulos, laimennettu | Katsauskauden tulos jaettuna ulkona olevien osakkeiden painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana, huomioiden laimennusvaikutukset. | |
Osinko/tulos (%) | Osakekohtainen osinko jaettuna osakekohtaisella tuloksella. | |
Efektiivinen osinkotuotto (%) | Osakekohtainen osinko jaettuna osakkeen päätöskurssilla 31.12. | |
Hinta/voitto-suhde (P/ E-luku) | Osakkeen päätöskurssi 31.12. jaettuna osakekohtaisella tuloksella. |
Milj. euroa | 2022 | 2021 |
Liikevoitto (IFRS) | 102 | 56 |
Oikaisuerät | ||
Käyvän arvon muutokset määräysvallattomien omistajien osuuden lunastusvelvoitteessa | 2 | 1 |
Uudelleenjärjestely- ja sopeuttamistoimista aiheutuvat menot sekä konsernin johtoryhmän sopimuksista aiheutuvat kertaluonteiset menot | 1 | 3 |
Oikeudenkäynnit | -2 | — |
Liikevoitto alas ajettavista liiketoiminnoista | 1 | 22 |
Vaihto-omaisuuden käypää arvoa koskeva PPA-oikaisu1 | — | 1 |
Hankintahinnan kohdistamiseen liittyvät PPA-poistot ja arvonalentumiset1 | 6 | 2 |
Oikaisuerät yhteensä | 8 | 29 |
Oikaistu liikevoitto | 110 | 85 |
Milj. euroa | 2022 | 2021 |
Oikaistu liikevoitto | 110 | 114 |
Poistot ja arvonalentumiset | 33 | 34 |
Hankintahinnan kohdistamiseen liittyvät PPA-poistot ja arvonalentumiset | -6 | -2 |
Oikaistu käyttökate | 137 | 146 |
Milj. euroa | 2022 | 2021 |
Osittain täytetyt tai kokonaan täyttämättä olevat suoritevelvoitteet | 2 671 | 3 193 |
Myymättömät omaperusteiset hankkeet | 1 031 | 654 |
Tilauskanta | 3 702 | 3 847 |
Konsernitase | ||||
Konsernin rahavirtalaskelma | ||||
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista | ||||
22 Rahavarat | ||||
23 Oma pääoma | ||||
25 Varaukset | ||||
12 Tuloverot | ||||
Milj.euroa | Liite | 2022 | 2021 |
Liikevaihto | 3, 4, 6 | ||
Liiketoiminnan muut tuotot | 7 | ||
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos | - | ||
Valmistus omaan käyttöön | |||
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | 2 | - | - |
Ulkopuoliset palvelut | 2 | - | - |
Henkilöstökulut | 9 | - | - |
Liiketoiminnan muut kulut | 8 | - | - |
Rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset | 29 | ||
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta | 17 | ||
Poistot ja arvonalentumiset | 14,15,16 | - | - |
Liikevoitto | |||
Rahoitustuotot | |||
Kurssierot (netto) | - | - | |
Rahoituskulut | - | - | |
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | 11 | - | - |
Tulos ennen veroja | |||
Tuloverot | 12 | - | - |
Katsauskauden tulos, jatkuvat toiminnot | |||
Katsauskauden tulos, lopetetut toiminnot | 6 | - | - |
Katsauskauden tulos | - | ||
Katsauskauden tuloksen jakautuminen | |||
Emoyhtiön omistajille | - | ||
Määräysvallattomille omistajille | |||
Yhteensä | - | ||
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu tulos/osake, euroa | |||
Laimentamaton | 13 | - | |
Laimennettu | 13 | - | |
Laimentamaton, jatkuvat toiminnot | 13 | ||
Laimentamaton, lopetetut toiminnot | 13 | - | - |
Laimennettu, jatkuvat toiminnot | 13 | ||
Laimennettu, lopetetut toiminnot | 13 | - | - |
Milj. euroa | Liite | 2022 | 2021 |
Katsauskauden tulos | - | ||
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi | |||
Rahavirran suojaukset verojen jälkeen | |||
Muuntoerojen muutos, jatkuvat toiminnot | 23 | ||
Muuntoerojen muutos, lopetetut toiminnot | 23 | ||
Tuloslaskelmaan siirretyt muuntoerot, jatkuvat toiminnot | 23 | ||
Tuloslaskelmaan siirretyt muuntoerot, lopetetut toiminnot | 23 | ||
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä | |||
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi | |||
Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos verojen jälkeen | - | ||
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi yhteensä | - | ||
Katsauskauden muun laajan tuloksen erät yhteensä | |||
Katsauskauden laaja tulos, jatkuvat toiminnot | |||
Katsauskauden laaja tulos, lopetetut toiminnot | - | ||
Katsauskauden laaja tulos | - | ||
Katsauskauden laajan tuloksen jakautuminen | |||
Emoyhtiön omistajille | - | ||
Määräysvallattomille omistajille | |||
Yhteensä | - |
Milj. Euroa | Liite | 2022 | 2021 |
VARAT | |||
Pitkäaikaiset varat | |||
Aineelliset hyödykkeet | 14 | ||
Aineelliset hyödykkeet, vuokratut | 16 | ||
Liikearvo | 15 | ||
Muut aineettomat hyödykkeet | 15 | ||
Osuudet osakkuus - ja yhteisyrityksissä | 17 | ||
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset | 18 | ||
Korolliset saamiset | 21 | ||
Myyntisaamiset ja muut saamiset | 21 | ||
Laskennalliset verosaamiset | 19 | ||
Pitkäaikaiset varat yhteensä | |||
Lyhytaikaiset varat | |||
Vaihto-omaisuus | 20 | ||
Vaihto-omaisuus, vuokrattu | 16 | ||
Myyntisaamiset ja muut saamiset | 21 | ||
Korolliset saamiset | 21 | ||
Tuloverosaamiset | |||
Rahavarat | 22 | ||
Lyhytaikaiset varat yhteensä | |||
Varat yhteensä |
Milj. Euroa | Liite | 2022 | 2021 |
OMA PÄÄOMA JA VELAT | |||
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma | 23 | ||
Osakepääoma | |||
Vararahasto | |||
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | |||
Omat osakkeet | - | - | |
Muuntoerot | - | ||
Arvonmuutosrahasto | |||
Kertyneet voittovarat | |||
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä | |||
Määräysvallattomien omistajien osuus | |||
Hybridilaina | 23 | ||
Oma pääoma yhteensä | |||
Pitkäaikaiset velat | |||
Laskennalliset verovelat | 19 | ||
Eläkevelvoitteet | 24 | ||
Varaukset | 2, 25 | ||
Korolliset velat | 26 | ||
Vuokrasopimusvelat | 16, 26 | ||
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot | 4 | ||
Ostovelat ja muut velat | 27 | ||
Pitkäaikaiset velat yhteensä | |||
Lyhytaikaiset velat | |||
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot | 4 | ||
Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat | 4 | ||
Ostovelat ja muut velat | 2, 27 | ||
Tuloverovelat | |||
Varaukset | 2, 25 | ||
Korolliset velat | 26 | ||
Vuokrasopimusvelat | 16, 26 | ||
Lyhytaikaiset velat, yhteensä | |||
Velat yhteensä | |||
Oma pääoma ja velat yhteensä |
Milj. euroa | Liite | 2022 | 2021 |
Liiketoiminnan rahavirrat | |||
Tilikauden tulos | - | ||
Oikaisut | |||
Poistot ja arvonalentumiset | 14,15,16 | ||
Muut oikaisut | |||
Rahoitustuotot ja -kulut | 11 | ||
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot | |||
Verot | |||
Oikaisut yhteensä | |||
Käyttöpääoman muutokset | |||
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos | - | ||
Vaihto-omaisuuden muutos | - | ||
Lyhytaikaisten velkojen muutos | - | ||
Käyttöpääoman muutos yhteensä | - | ||
Maksetut korot | - | - | |
Muut rahoituserät | - | - | |
Saadut korot | |||
Saadut osingot | |||
Maksetut verot | - | - | |
Liiketoiminnan nettorahavirta | - | ||
Investointien rahavirrat | |||
Tytäryhtiöiden hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla | - | - | |
Tytäryhtiöiden myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla | - | ||
Osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten hankinta | - | - | |
Osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten myynti | |||
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin | - | - | |
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin | - | ||
Aineellisten hyödykkeiden luovutustulot | |||
Aineettomien hyödykkeiden luovutustulot | |||
Investoinnit muihin sijoituksiin | |||
Luovutustulot muista sijoituksista | |||
Saadut osingot (osakkuusyhtiöistä ja yhteisyrityksistä) | |||
Investointien nettorahavirta | - | ||
Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen | - |
Milj. euroa | Liite | 2022 | 2021 |
Rahoituksen rahavirrat | |||
Pitkäaikaisten lainojen nostot | 26 | ||
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | 26 | - | |
Lyhytaikaisten lainojen nostot | 26 | ||
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut | 26 | - | - |
Vuokrasopimusvelkojen maksut | 26 | - | - |
Korollisten saamisten muutos | 21 | - | |
Hybridilainan nosto | |||
Maksetut osingot | 23 | - | - |
Rahoituksen nettorahavirta | - | ||
Rahavarojen muutos | - | - | |
Rahavarat tilikauden alussa | |||
Valuuttakurssien muutosten vaikutus | - | ||
Rahavarat tilikauden lopussa | 22 |
Milj. euroa | Liite | Osakepääoma | Vararahasto | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | Muuntoerot | Arvonmuutosra hasto | Omat osakkeet | Kertyneet voittovarat | Emoyhtiön omistajille kuuluva omapääoma | Määräys- vallattomien omistajien osuus | Hybridilaina | Oma pääoma yhteensä |
Oma pääoma 1.1.2021 | - | - | ||||||||||
Katsauskauden tulos | ||||||||||||
Rahavirran suojaukset verojen jälkeen | ||||||||||||
Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos verojen jälkeen | - | - | - | |||||||||
Muuntoerojen muutos | 23 | |||||||||||
Tuloslaskelmaan siirretyt muuntoerot | 23 | |||||||||||
Kauden laaja tulos yhteensä | ||||||||||||
Osingonjako | 23 | - | - | - | ||||||||
Osakepalkitseminen | 9 | |||||||||||
Omien osakkeiden luovutus | 23 | |||||||||||
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | - | - | - | |||||||||
Hybridilaina | ||||||||||||
Oma pääoma 31.12.2021 | - | - |
Milj. euroa | Liite | Osakepääoma | Vararahasto | Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | Muuntoerot | Arvonmuutos- rahasto | Omat osakkeet | Kertyneet voittovarat | Emoyhtiön omistajille kuuluva omapääoma | Määräys- vallattomien omistajien osuus | Hybridilaina | Oma pääoma yhteensä |
Oma pääoma 1.1.2022 | - | - | ||||||||||
Katsauskauden tulos | - | - | - | |||||||||
Rahavirran suojaukset verojen jälkeen | ||||||||||||
Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos verojen jälkeen | ||||||||||||
Muuntoerojen muutos | 23 | |||||||||||
Tuloslaskelmaan siirretyt muuntoerot | 23 | |||||||||||
Kauden laaja tulos yhteensä | - | - | - | |||||||||
Osingonjako | 23 | - | - | - | ||||||||
Osakepalkitseminen | 9 | |||||||||||
Omien osakkeiden luovutus | 23 | |||||||||||
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä | - | - | - | |||||||||
Hybridilainan korot ja kulut verojen jälkeen | - | - | - | |||||||||
Muut muutokset | - | - | - | - | ||||||||
Oma pääoma 31.12.2022 | - |
LAATIMISPERIAATE |
Tilinpäätöksen luettavuutta ja ymmärrettävyyttä parantaakseen YIT esittää laatimisperiaatteet sitä lähinnä koskevan liitetiedon yhteydessä. |
Laatimisperiaatteisiin liittyvä johdon harkinta sekä keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset kuvataan osana sitä koskevaa liitetietoa. |
Osa-alue | |
Konsolidointi | Vallan arviointi konsolidointipäätöksiä tehtäessä |
Asiakassopimukset | Myyntituottojen arvostaminen ja kirjaaminen, omaperusteinen asuinrakentaminen Suomessa |
Liikearvo | Arvonalennustestauksissa käytetyt arviot ja olettamukset |
Laskennalliset verosaamiset ja -velat | Laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyys |
Vuokrasopimukset | Vuokrasopimusten arvostaminen ja kirjaaminen |
Vaihto-omaisuus | Vaihto-omaisuuden arvostaminen |
Eläkevelvoitteet | Eläke-etuuksien laskennassa käytetyt olettamukset |
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset | Oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvostaminen |
Varaukset | Varausten todennäköisyys ja määrä |
VALLAN ARVIOINTI KONSOLIDOINTIPÄÄTÖKSIÄ TEHTÄESSÄ YIT toteuttaa omaperusteisten hankkeiden lisäksi hankkeita myös yhdessä muiden osapuolien kanssa työyhteenliittymän, yhtiön tai muun yhteisen järjestelyn kautta. Määritelläkseen kirjanpidollisen käsittelytavan (tytäryhtiö, yhteisyritys, yhteinen toiminto, osakkuusyritys vai oman pääoman ehtoinen sijoitus), YIT:n johto käyttää harkintaa arvioidessaan keskeisiä vallan elementtejä (muun muassa yhtiön päätöksentekomekanismeja, juridista rakennetta sekä järjestelyjen rahoitusta) ja niiden vaikutusta konsolidointiin. |
Keskikurssit | Tasekurssit | ||||
1-12/22 | 1-12/21 | 12/22 | 12/21 | ||
1 EUR = | CZK | 24,5616 | 25,6465 | 24,1160 | 24,8580 |
PLN | 4,6856 | 4,5647 | 4,6808 | 4,5969 | |
RUB | 73,6959 | 87,2208 | 77,9167 | 85,3004 | |
SEK | 10,6278 | 10,1452 | 11,1218 | 10,2503 | |
NOK | 10,1019 | 10,1635 | 10,5138 | 9,9888 |
Milj. euroa | 2021 | Oikaisu | Oikaistu 2021 |
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | -460 | -76 | -536 |
Ulkopuoliset palvelut | -1 425 | 76 | -1 350 |
LAATIMISPERIAATE |
YIT:llä on neljä raportoitavaa segmenttiä: Asuminen, Toimitilat, Infra ja Kiinteistökehitys. YIT esittää segmenttitiedot tavalla, joka on yhteneväinen konsernin johtoryhmälle raportoidun sisäisen raportoinnin kanssa. Konsernin johtoryhmä on YIT:n ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdentamisesta liiketoiminta-alueille ja niiden tuloksen arvioimisesta. Konserni- ja segmenttiraportointi laaditaan IFRS-periaatteen mukaisesti. Konsernin johtoryhmälle raportoidaan säännöllisesti toimialakohtainen liikevaihto, poistot ja arvonalentumiset sekä liikevoitto ja oikaistu liikevoitto. Lisäksi raportoidaan toimialakohtainen sitoutunut pääoma, johon sisältyvät aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä, sijoitukset, vaihto-omaisuus, myyntisaamiset ja muut korottomat liiketoimintaan liittyvät saamiset, varaukset, saadut ennakkomaksut asiakassopimuksiin perustuviin velkoihin liittyen, muut asiakassopimuksiin perustuvat velat ja muut korottomat velat lukuun ottamatta veroihin, voitonjakoon ja rahoitukseen liittyviä eriä. |
2022 | ||||||
Milj. euroa | Asuminen | Toimitilat | Infra | Kiinteistökehitys | Muut erät | Konserni |
Liikevaihto | 1 075 | 807 | 539 | 69 | -86 | 2 403 |
Liikevaihto ulkoisilta asiakkailta | 1 074 | 749 | 502 | 68 | 9 | 2 403 |
Konsernin sisäinen liikevaihto | — | 58 | 36 | — | -95 | |
Poistot ja arvonalentumiset | -4 | -2 | -11 | -1 | -15 | -33 |
Liikevoitto | 90 | 18 | 7 | 0 | -13 | 102 |
Liikevoitto-% | 8,4 | 2,2 | 1,2 | 0,4 | 4,2 | |
Oikaisuerät / tilintarkastamattomia | — | 2 | — | — | 6 | 8 |
Käyvän arvon muutokset määräysvallattomien omistajien osuuden lunastusvelvoitteessa | 2 | 2 | ||||
Uudelleenjärjestely- ja sopeuttamistoimista aiheutuvat menot sekä konsernin johtoryhmän sopimuksista aiheutuvat kertaluonteiset menot | 1 | 1 | ||||
Oikeudenkäynnit | -2 | -2 | ||||
Liikevoitto alasajettavista liiketoiminnoista | — | — | 1 | 1 | ||
Vaihto-omaisuuden käypää arvoa koskeva PPA-oikaisu* | — | — | ||||
Hankintahinnan kohdistamiseen liittyvät PPA-poistot ja arvonalentumiset* | 6 | 6 | ||||
Oikaistu liikevoitto (tilintarkastamaton) | 90 | 20 | 6 | 0 | -7 | 110 |
Oikaistu liikevoitto- % (tilintarkastamaton) | 8,4 | 2,4 | 1,2 | 0,4 | 4,6 |
2021 | ||||||
Milj. euroa | Asuminen | Toimitilat | Infra | Kiinteistökehitys | Muut erät | Konserni |
Liikevaihto | 1 281 | 787 | 544 | 91 | -51 | 2 652 |
Liikevaihto ulkoisilta asiakkailta | 1 281 | 787 | 529 | 90 | -35 | 2 652 |
Konsernin sisäinen liikevaihto | — | — | 15 | — | -16 | |
Poistot ja arvonalentumiset | -3 | -3 | -12 | -1 | -13 | -32 |
Liikevoitto | 109 | 8 | -59 | 17 | -20 | 56 |
Liikevoitto-% | 8,5 | 1,1 | -10,8 | 19,1 | 2,1 | |
Oikaisuerät / tilintarkastamattomia | — | 3 | 20 | — | 6 | 29 |
Käyvän arvon muutokset määräysvallattomien omistajien osuuden lunastusvelvoitteessa | 1 | 1 | ||||
Restrukturoinnit ja divestoinnit | — | — | 1 | — | 1 | 3 |
Oikeudenkäynnit | — | — | ||||
Liikevoitto alasajettavista liiketoiminnoista | 2 | 19 | 1 | 22 | ||
Vaihto-omaisuuden käypää arvoa koskeva PPA-oikaisu* | 1 | 1 | ||||
Hankintahinnan kohdistamiseen liittyvät PPA-poistot ja arvonalentumiset* | 2 | 2 | ||||
Oikaistu liikevoitto (tilintarkastamaton) | 109 | 11 | -39 | 18 | -14 | 85 |
Oikaistu liikevoitto- % (tilintarkastamaton) | 8,5 | 1,4 | -7,2 | 19,4 | 3,2 |
Milj. euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
Asuminen | 805 | 581 |
Toimitilat | -77 | -92 |
Infra | 15 | -19 |
Kiinteistökehitys | 442 | 387 |
Muut erät | 258 | 286 |
Segmentit yhteensä | 1 443 | 1 142 |
Täsmäytys* | 172 | |
Sitoutunut pääoma yhteensä | 1 443 | 1 314 |
Milj. euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
Suomi | 390 | 435 |
CEE | ||
Baltian maat | 6 | 4 |
Tsekki, Slovakia ja Puola | 20 | 20 |
Skandinavia | ||
Ruotsi | 14 | 15 |
Norja | — | 1 |
Venäjä | 5 | |
Konserni yhteensä | 430 | 480 |
LAATIMISPERIAATE | ||||
Myyntituottojen esittäminen ja arvostaminen YIT esittää liikevaihdossa asiakassopimuksista saadut myyntituotot, joista on vähennetty välilliset verot ja alennukset. Asiakkaalta saatavaksi odotettu transaktiohinta, joka sisältää muuttuvat osuudet kuten mahdolliset sakot ja työsuoritteisiin perustuvat lisäpalkkiot, arvioidaan sopimuksen alkaessa. Muuttuvan transaktiohinnan määrä tai osa siitä huomioidaan myyntituottojen tuloutuksessa kuitenkin vain siihen asti kuin on todennäköistä, ettei kirjattujen myyntituottojen määrään jouduta tekemään merkittävää peruutusta, kun muuttuvaan transaktiohintaan liittyvä epävarmuustekijä myöhemmin poistuu. Arvioitu transaktiohinta päivitetään jokaisen raportointikauden lopussa. Kulut, jotka syntyvät ennen sopimuksen saamista ja jotka eivät ole aktivointikelpoisia muiden standardien mukaan, kirjataan kuluksi. YIT aktivoi sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot, jotka täyttävät aktivointikriteerit, ja jaksottaa ne kuluksi täyttämisasteen mukaisesti. Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot ovat YIT:llä tyypillisesti tontteihin liittyviä menoja rakentamishankkeissa, joissa tontti ja rakentamispalvelu muodostavat yhden suoritevelvoitteen. Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot esitetään taseen Vaihto-omaisuus-erässä. Joissakin asiakassopimuksissa asiakkaan suorittaman maksun ja yhtiön työsuoritteen luovuttamisen välissä on ajallisesti merkittävä ero. YIT soveltaa käytännön apukeinoa eikä oikaise luvattua vastikemäärää rahoituskomponentin vaikutuksilla, kun työsuoritteen luovutuksen ja maksun välissä odotetaan olevan enintään vuoden pituinen aika. Merkittävä rahoituskomponentti kirjataan, jos 12 kuukauden rahoituspositio ylittyy ja vuoden keskimääräinen rahoituskorko on sopimuksen kannalta merkittävä. Suoritevelvoitteet Transaktiohinta kohdennetaan suoritevelvoitteille erillismyyntihintoihin perustuen, jos sopimukseen liittyy enemmän kuin yksi suoritevelvoite. Pääsääntöisesti rakentamisessa on kyse yhden integroidun kokonaisuuden toimittamisesta, jolloin sopimuksessa on yksi suoritevelvoite. Erityispiirteitä suoritevelvoitteiden osalta on kuvattu jäljempänä. Lainsäädännöstä tai yleisistä ehdoista tulevat takuut eivät vaikuta liikevaihdon tulouttamiseen, koska ne ovat varauksina käsiteltäviä varmennustyyppisiä takuita. Mikäli YIT on sitoutunut lakia tai yleisiä ehtoja pidempiin takuuaikoihin, tavanomaisen takuun ylittävä osuus erotetaan tuloutuksessa omaksi suoritevelvoitteeksi ja siihen liittyvä osuus transaktiohinnasta tuloutetaan vasta palvelun toteutuessa. Tyypilliset sopimusmuutokset ovat lisä- ja muutostöitä, jotka useimmiten eivät lisää erotettavissa olevia palveluita ja/tai | tuotteita, ja ne käsitellään näin ollen osana alkuperäistä sopimusta. Mikäli lisä- ja/tai muutostyö täyttäisi erillisen suoritevelvoitteen kriteerit, käsitellään se erikseen vain mikäli se on YIT:n määrittämän olennaisuusrajan perusteella olennainen. Tuloutusajankohta ja täyttämisasteen määrittäminen Myyntituottojen tuloutus tapahtuu kunkin suoritevelvoitteen osalta erikseen sen mukaan, kuinka määräysvalta tavaran tai palvelun osalta asiakkaalle siirtyy. YIT:llä on sekä ajan kuluessa että yhtenä ajankohtana tuloutettavia myyntituottoja, joita kuvataan tarkemmin jäljempänä. Ajan kuluessa tuloutettavien myyntituottojen määrittäminen perustuu vuonna 2022 panokseen perustuvaan täyttämisasteeseen. Vertailukaudella 2021 YIT:llä oli käytössä sekä panokseen että tuotokseen perustuvat menetelmät täyttämisasteen määrittelemisessä. Joissakin olosuhteissa esimerkiksi sopimuksen varhaisissa vaiheissa YIT ei mahdollisesti pysty kohtuudella määrittämään suoritevelvoitteen lopputulemaa, mutta se odottaa saavansa suoritevelvoitteen täyttämiseksi syntyneet menot katetuiksi. Näissä olosuhteissa YIT kirjaa myyntituottoja vain syntyneiden menojen määrään asti, kunnes se pystyy kohtuudella määrittämään suoritevelvoitteen lopputuleman. Mikäli on todennäköistä, että asiakassopimuksen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaiskustannukset ylittävät asiakassopimuksesta saatavan transaktiohinnan, odotettavissa oleva ennakoitu tappio kirjataan varauksena kuluksi. Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja - velat Jos sopimuksen laskutus on raportointihetkellä pienempi kuin täyttämisasteen perusteella kirjatut myyntituotot, esitetään erotus asiakassopimukseen perustuvana omaisuuseränä taseen Myyntisaamiset ja muut saamiset -erässä. Jos sopimuksen laskutus on raportointihetkellä suurempi kuin sopimuksen täyttämisasteen perusteella kirjatut myyntituotot, esitetään erotus asiakassopimukseen perustuvana velkana taseen lyhytaikaisissa veloissa Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot -erässä. Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat -erässä esitetään Suomen tulouttamattomiin myytyihin omaperusteisiin hankkeisiin liittyvät taloyhtiölainaosuudet ja tonttivuokrasopimusvelat. | Tulouttamisen erityispiirteet Omaperustainen asuinrakentaminen Suomessa Omaperusteiset asuinrakennushankkeet ovat YIT:n itse kehittämiä hankkeita, joita ei ole myyty rakentamisen alkaessa ja joista myydään yksittäisiä asuinhuoneistoja rakentamisen aikana kokonaisen rakennuksen sijaan. YIT urakoi perustamalleen asunto- osakeyhtiölle asuinrakennuksen. YIT myy rakentamansa asuinrakennuksen huoneistot myymällä kuluttajalle huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. Omaperusteisessa asuinrakentamisessa sovelletaan RS-turvajärjestelmää, jolla suojataan rakentamisvaiheessa ostajan oikeudet. Omaperusteiseen asunto-osakeyhtiöön liittyvät rakentamisvaiheen päätökset on määritelty etukäteen RS-asiakirjoissa. Asunto- osakeyhtiö ei harjoita liiketoimintaa, ja päätökset tehdään edellä mainittujen asiakirjojen mukaisesti. YIT kirjaa asunto-osakkeiden myyntituotot IFRS 15 -standardin mukaan. IFRS 15:n mukaan käsittely kuvastaa parhaiten liiketoimen taloudellista substanssia. Kun asiakas ja YIT allekirjoittavat kauppakirjan, syntyy YIT:lle IFRS 15:n mukainen sitova myyntisopimus. Vaikka asiakkaalla on lakisääteinen oikeus perua kauppa, YIT katsoo sopimuksen perumisesta aiheutuvan vahingonkorvauksen olevan asiakkaalle merkittävä ja sopimuksen täyttävän näin ollen IFRS 15:n kriteerit sitovuudesta. YIT soveltaa myyntisopimukseen IFRS 15:n viisivaiheista mallia. Transaktiohinta ja tuloutusajankohta Omaperusteisessa asuntorakentamisessa yksittäiset asuinhuoneistot ovat erillisiä suoritevelvoitteita. YIT saa ennakkomaksuja rakentamisen aikana myydyistä asunnoista, joista osa tapahtuu yli 12 kuukautta ennen asuinrakennuskohteen luovuttamista. Yhtiö ei kirjaa näille maksuille rahan aika-arvoa, koska johdon näkemys on, että yksittäisen sopimuksen kannalta rahoituskomponentti ei ole merkittävä. Omaperusteisten asuntorakentamisprojektien transaktiohinta sisältää muuttuvia elementtejä kuten myöhästymissakkoja. Lisäksi yksittäisen myydyn asuinhuoneiston transaktiohinta sisältää myytyyn asuntoon kohdistuvan taloyhtiölainaosuuden, jonka takaisinmaksusta vastaa huoneiston ostaja. Suomalaisissa omaperusteisissa asuinrakennushankkeissa on tyypillistä, että osa rakentamisen kustannuksista katetaan yhtiölainoilla, jonka asunto- osakeyhtiö nostaa nimissään. YIT:n asuinhuoneistojen myynnistä saamat kokonaiskauppahinnat eli transaktiohinnat sisältävät sekä asiakkaiden maksamat |
kauppahinnat että huoneistoihin kohdistuvat lainaosuudet. Keskeneräisten omaperusteisten asuinrakennushankkeiden osalta taloyhtiölainat esitetään konsernin taseessa joko korollisena velkana (myymättömät huoneistot) tai muuna asiakassopimukseen perustuvana velkana (myydyt huoneistot). Hankkeen valmistuttua asiakassopimuksiin perustuvat velat kirjataan tuotoksi liikevaihtoon. Liikevaihto omaperusteisesta asuntorakentamisesta tuloutetaan yhtenä ajankohtana kohteen valmistuessa, kun asuinhuoneiston määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Suomessa asuntokauppalain mukaisen peruutusoikeuden takia ajan kuluessa tuloutuksen kriteerit eivät täyty. Omaperusteinen asuinrakentaminen CEE-maissa Tuloutusajankohta Liikevaihto omaperusteisesta asuntorakentamisesta tuloutetaan yhtenä ajankohtana viranomaisluvan saannin jälkeen, jolloin YIT katsoo tosiasiallisesti täyttäneensä suoritevelvoitteensa. Omaperusteinen toimitilarakentaminen Suoritevelvoitteiden määrittäminen Sovittu työn laajuus määrittää suoritevelvoitteen. Jos sopimus sisältää useamman kuin yhden rakennuksen rakentamisen, jokainen rakennus on erillinen suoritevelvoite. Sopimukset, joissa YIT myy sekä tontin että rakentamispalvelun, käsitellään yhtenä suoritevelvoitteena, koska rakentamispalvelun lopputuotos eli rakennus on merkittävästi integroitunut tontin kanssa, rakennusta ei myöhemmin voi erottaa tontista eikä tonttia voida käyttää muihin tarkoituksiin enää rakennuksen valmistuttua. Vuokrausvelvoitteen sisältävät hankkeet eli ns. vuokravastuuvelvoite muodostaa yhden suoritevelvoitteen rakentamispalvelun kanssa. Näissä hankkeissa YIT:n lupaus asiakkaalle on toimittaa sovitulla tavalla rakennettu tai perusparannettu ja vuokrattu kohde eli johdon näkemyksen mukaan kokonaislupaus asiakkaalle on sovittu määrä rahavirtaa kohteen vuokratuottoina erillisen rakennuspalvelun ja vuokrauspalvelun sijaan. Transaktiohinnan määrittäminen Sopimusten transaktiohinnat sisältävät muuttuvia elementtejä kuten mahdollisia viivästyssakkoja, suoritukseen liittyviä palkkioita, laatusakkoja sekä liikekohteiden mahdolliset vuokravastuuvelvoitteet. Vuokrattujen neliöiden ja neliöhintojen perusteella määräytyvä kauppahinnan osuus käsitellään muuttuvana vastikkeena osana transaktiohintaa. Vuokravastuuvelvoitteiden määrää ja todennäköisyyttä arvioidaan hankkeen edetessä. | Tuloutusajankohta ja täyttämisasteen määrittäminen Omaperusteisissa toimitilahankkeissa ajan kuluessa tulouttamisen kriteerien täyttyminen arvioidaan sopimusehtojen perusteella sopimuskohtaisesti. Omaperusteiset toimitilahankkeet, joissa ajan kuluessa tulouttamisen kriteerit eivät täyty, tuloutetaan yhtenä ajankohtana määräysvallan siirtyessä asiakkaalle eli kohteen valmistuttua asiakkaalle luovuttamisen hetkellä. YIT käyttää panokseen perustuvaa menetelmää täyttämisasteen mittaamisessa. Täyttämisaste määritellään rakentamispalvelun tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista tai fyysisenä valmistumisen asteena, joka määritellään rakentamisen valmistuneiden vaiheiden kustannusten suhteena arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot ovat tontteihin liittyviä menoja rakentamishankkeissa, joissa tontti ja rakentamispalvelu muodostavat yhden suoritevelvoitteen. Urakkarakentaminen Suoritevelvoitteet ja transaktiohinnan määrittäminen Suoritevelvoitteiden määrä riippuu sopimuksesta, ja se analysoidaan aina sopimuskohtaisesti. Useimmissa tapauksissa kyse on kuitenkin integroidun kokonaisuuden toimittamisesta, joka muodostaa yhden suoritevelvoitteen. Transaktiohinnat sisältävät muuttuvia elementtejä, kuten mahdollisia viivästyssakkoja sekä bonuksia. Erityisesti allianssihankkeissa bonukset saattavat olla merkittäviä. Tuloutusajankohta ja täyttämisasteen määrittäminen Ajan kuluessa tulouttamisen kriteerit täyttyvät pääosassa urakoinnin asiakassopimuksia, koska työ tehdään useimmiten asiakkaan maa-alueelle. Toisin sanoen asiakkaalla on määräysvalta omaisuuserään, johon työ suoritetaan. YIT käyttää panokseen perustuvaa menetelmää täyttämisasteen mittaamisessa. Täyttämisaste määritellään rakentamispalvelun tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista tai fyysisenä valmistumisen asteena, joka määritellään rakentamisen valmistuneiden vaiheiden kustannusten suhteena arvioituihin kokonaiskustannuksiin. | Tuulivoimahankkeet Suoritevelvoitteet Tuulivoimaprojektien asiakassopimukset, joissa YIT myy asiakkaalle projektioikeudet sekä urakoinnin, sisältävät YIT:n nykyisen liiketoimintamallin mukaisesti kaksi erillistä suoritevelvoitetta. Tuloutusajankohta Tuulivoimaprojektien projektioikeuksien myynnin YIT tulouttaa, kun asiakas saa laillisen omistusoikeuden oikeuksiin ja näin ollen määräysvallan. Urakointi tuloutetaan ajan kuluessa. Elinkaari- ja PPP-hankkeet Kaikissa elinkaari- ja PPP-hankkeissa on maksuperusteena kohteen käytettävyys tai laatu, jolloin taseeseen kirjattavaa aineetonta oikeutta ei synny. Kaikki ne hankkeet, joissa YIT on suorana sopimusosapuolena asiakkaaseen nähden, ovat asiakkaan rahoittamia. Näissä hankkeissa rakentamis- tai perusparantamispalveluista ja ylläpitovaiheista saamansa myyntituotot YIT tulouttaa ajan kuluessa erillisinä suoritevelvoitteina. YIT saa maksut rakentamisaikana rakentamisen edistymiseen perustuen. Palvelujaksolla YIT saa maksut kuukausittain, mikä vastaa tuotettuja palveluita. Elinkaari- ja PPP-hankkeissa on käytettävyysvähennyksiä, jotka käsitellään muuttuvina vastikkeina. Rakentamisvaiheen vastike on sidottu rakennuskustannusindeksiin ja palvelujaksot ylläpidon indeksiin. Indeksit tarkistetaan vuosittain. YIT:llä ei ole kohteisiin liittyvää merkittävää oheiskäyttöoikeutta. Hankkeet, joissa sopimusosapuolena tilaajaan nähden on YIT:n ja toisen osapuolen perustama yhteisyritys, on toteutettu mallilla, jossa rahoituksesta vastaa yhteisyritys. YIT toimii urakoitsijana ja palveluntuottajana yhteisyritykselle ja kirjaa myyntituotot aikaisemmin kuvatulla tavalla. YIT on myös osapuolena konsortioissa, jotka ovat asiakkaaseen nähden sopimusosapuolena. YIT vastaa näissä hankkeissa kohteen rakentamisesta. YIT saa maksut rakentamisaikana rakentamisen edistymiseen perustuen ja tulouttaa ajan kuluessa rakentamispalvelut. |
Tuloutusperiaatteet vuoden 2022 lopetettujen toimintojen osalta Tuloutusajankohta ja täyttämisasteen määrittäminen YIT:n arvion mukaan vallitseva lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö tekevät myyntisopimuksesta peruuttamattoman asiakkaalle Venäjällä ja näin ollen YIT:llä on oikeus saada korvaus tehdystä työstä koko rakentamisen ajan. Näin ollen YIT tulouttaa ajan kuluessa myyntituotot Venäjän omaperusteisten kohteiden osalta. YIT käyttää panokseen perustuvaa menetelmää täyttämisasteen mittaamisessa. Täyttämisaste määritellään rakentamispalvelun tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot ovat tontteihin liittyviä menoja rakentamishankkeissa, joissa tontti ja rakentamispalvelu muodostavat yhden suoritevelvoitteen. |
JOHDON HARKINTA JA ARVIOT | ||||
MYYNTITUOTTOJEN ARVOSTAMINEN JA KIRJAAMINEN Suurin osa YIT:n liiketoiminnasta on projektiluontoista, ja projektit saattavat jakaantua usealle eri vuodelle. Projektien tuloutus ajan kuluessa perustuu ennustettuihin tuottoihin ja kustannuksiin sekä projektin luotettavaan täyttämisasteen määrittämiseen. Nämä sisältävät merkittävissä määrin johdon arvioita, joita kuvataan tarkemmin jäljempänä. Johdon merkittävään harkintaan perustuvat ratkaisut myyntituottojen arvostamisessa ja kirjaamisessa liittyvät suoritevelvoitteiden määrään, arvioihin sopimuksen transaktiohinnasta eli toteutuvista myyntituotoista, täyttämisasteen määrittämiseen, tuloutuksen ajoittumiseen omaperusteisissa asuinrakennushankkeissa sekä Suomen omaperusteisiin asuinrakennushankkeisiin. Suoritevelvoitteiden määrä Suoritevelvoitteita tunnistaessaan YIT:n johto arvioi muun muassa eri tehtävien ja palveluiden välistä yhteyttä ja sitä, voiko asiakas hyötyä niistä erikseen. Merkittävä johdon harkinta suoritevelvoitteiden tunnistamisessa liittyy rakentamispalvelun ohessa toimitettaviin suoritteisiin. Johdon harkintaan perustuva ratkaisu on käsitellä rakentamispalvelu ja asiakassopimukseen sisältyvä tontin luovutus yhtenä suoritevelvoitteena, koska rakentamispalvelun lopputuotos eli rakennus on merkittävästi integroitunut tontin kanssa, rakennusta ei myöhemmin voi erottaa tontista eikä tonttia voida käyttää muihin tarkoituksiin enää rakennuksen valmistuttua. Tuulivoimaprojektien asiakassopimukset, joissa YIT myy asiakkaalle projektioikeudet sekä urakoinnin sisältävät YIT:n nykyisen liiketoimintamallin mukaisesti kaksi erillistä suoritevelvoitetta. YIT:n johdon harkinnan mukaan joihinkin toimitilahankkeisiin liittyvä vuokrausvelvoite eli niin sanottu vuokravastuuvelvoite muodostaa yhden suoritevelvoitteen rakentamispalvelun kanssa. Näissä hankkeissa YIT:n lupaus asiakkaalle on toimittaa sovitulla tavalla rakennettu tai perusparannettu ja vuokrattu kohde, eli johdon näkemyksen mukaan kokonaislupaus asiakkaalle on sovittu määrä rahavirtaa kohteen vuokratuottoina erillisen rakennuspalvelun ja vuokrauspalvelun sijaan. Transaktiohinnan määrittäminen Myyntituottojen määrittämiseksi johto joutuu arvioimaan asiakkaalta saatavaksi odotettuun transaktiohintaan vaikuttavia tekijöitä, jotka sisältävät muuttuvat osuudet kuten sakot ja työsuoritteisiin perustuvat lisäpalkkiot. YIT sisällyttää transaktiohintaan muuttuvat vastikkeet kuten sakot ja työsuoritteisiin perustuvat lisäpalkkiot, joiden osalta on erittäin todennäköistä, että kirjattuihin myyntituottoihin ei jouduta myöhemmin | tekemään merkittävää peruutusta, kun muuttuvaan vastikkeeseen liittyvä epävarmuus ratkeaa. YIT arvioi alkuperäisen transaktiohinnan sopimuskohtaisesti. YIT solmii vain sopimuksia, jotka sen arvion mukaan todennäköisesti toteutetaan sovitun mukaisesti. Tämän takia alkuperäisessä transaktiohinnassa ei tyypillisesti arvioida sakkoja toteutuviksi. Muuttuvat vastikkeet arvioidaan uudelleen jokaisella raportointihetkellä sopimuskohtaisesti. Merkittävät bonukset liittyvät pääsääntöisesti infra-allianssihankkeisiin, joissa kaikki allianssin osapuolet vaikuttavat bonusten toteutumiseen. Koska bonusten toteutuminen ei ole yksinomaan YIT:n suorituksen onnistumisesta johtuvaa, YIT rajoittaa muuttuvan vastikkeen tuloutusta eikä sisällytä vain oman suorituksensa perusteella bonuksia transaktiohintaan. Bonusten toteutumisen todennäköisyyttä arvioitaessa huomioidaan allianssin kaikkien osapuolien suoriutuminen yhtenä kokonaisuutena. Merkittäviä muuttuvia vastikkeita liittyy joihinkin asiakassopimuksiin vuokravastuuvelvoitteina. Tällöin YIT:n saama vastike muuttuu kohteen vuokrauksen onnistumisen perusteella eli toteutuneiden vuokrausasteiden ja -hintojen perusteella. YIT rajoittaa näissä sopimuksissa muuttuvan vastikkeen tuloutusta eikä tulouta sellaista muuttuvan vastikkeen osuutta, jonka toteutuminen ei ole erittäin todennäköistä. Johto tekee arvion erittäin todennäköiseksi arvioidun muuttuvan vastikkeen määrästä kohdekohtaisesti historiatiedon ja kohdekohtaisen aineiston perusteella. Joissakin tapauksissa YIT:llä ja asiakkaalla saattaa ilmetä erimielisyyksiä YIT:n asiakkaalle esittämien erilaisten vaatimusten suhteen. Erimielisyydet saattavat esimerkiksi johtua lisä- ja muutostöistä, puutteista suunnitelmissa sekä hankkeen aikatauluun vaikuttavista häiriöistä. Näissä tapauksissa YIT arvioi juridisen asemansa ja soveltaa IFRS 15 sopimusmuutokset -ohjeistusta. Täyttämisasteen määrittäminen Rakennushankkeissa YIT käyttää täyttämisasteen määrittämiseen panokseen perustuvaa menetelmää. Johdon harkinnan mukaan kertyneiden kustannusten eli raaka- aineiden, työpanoksen ja muiden hanketta kohti valmistumista edistävien toimenpiteiden kerryttämien kustannusten suhteuttaminen ennustettuihin kokonaiskustannuksiin kuvaa todenmukaisimmin rakennushankkeen etenemistä kohti valmistumista. Vastaavasti toteutumatta olevat kustannukset suhteessa ennustettuihin kokonaiskustannuksiin kuvaavat täyttämättä olevan suoritteen määrää eli YIT:n velvoitetta täyttää osittain luovuttamattoman suoritevelvoitteen osuutta. | Panoksiin perustuvissa täyttämisasteen määrittämismenetelmissä luotettavan arvion tekemiseksi sopimuksen toteuttamiseksi arvioidut kustannukset määritellään ja yksilöidään mahdollisimman tarkasti. Asiakassopimusten kokonaistuloksen laskenta sisältää arvioita myös sopimuksen loppuunsaattamiseksi tarvittavien kokonaiskustannusten kehittymisestä. Kokonaiskustannusennuste saattaa sisältää myös arvioita kiistanalaisiin aliurakoitsijoiden kustannuksiin liittyen. Näiden vaikutusta kustannusennusteeseen arvioidessaan YIT:n johto arvioi niiden tilanteen sen hetkiseen parhaaseen tietoon perustuen. Yhtiön tekemästä huolellisesta arviosta huolimatta lopputulema voi erota arviosta. Sopimusten tulouttamiseen liittyviä arvioita päivitetään säännöllisesti ja luotettavasti Mikäli arviot ajan kuluessa tuloutettavan asiakassopimuksen lopputulemasta muuttuvat, tuloutettua myyntiä ja voittoa muutetaan sillä raportointikaudella, jolla muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Kun on todennäköistä, että asiakassopimuksen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät asiakassopimuksesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Tuloutuksen ajoittuminen omaperusteisissa asuinrakennushankkeissa YIT:n johto tekee maakohtaista harkintaa suoritevelvoitteiden täyttymisen ajoittumisesta. Harkintaa tehdessään johto tarkastelee muun muassa paikallista lainsäädäntöä ja asiakassopimusten ehtoja arvioidessaan määräysvallan siirtymisen kriteereitä. Arvioinnin keskeisiä seikkoja ovat, että YIT on täyttänyt sopimuksen mukaisen suoritevelvoitteensa, viranomainen on hyväksynyt kohteen käyttöönotettavaksi ja YIT:llä on oikeus maksuun asiakkaalta. Suomen omaperusteiset asuinrakennushankkeet Suomessa asuntojen myynti on yhtiökuorena toimivan asunto-osakeyhtiön osakkeiden myyntiä. Omaperusteisessa asuinrakentamisessa sovelletaan RS-turvajärjestelmää, jolla suojataan rakentamisvaiheessa ostajan oikeudet. Omaperusteiseen asunto- osakeyhtiöön liittyvät rakentamisvaiheen päätökset on määritelty etukäteen RS- asiakirjoissa. Asunto-osakeyhtiö ei harjoita liiketoimintaa ja päätökset tapahtuvat edellä mainittujen asiakirjojen mukaisesti. Transaktion todellisen luonteen perusteella myynti käsitellään IFRS 15:n mukaisena myyntituottona. |
2022 | ||||||
Milj. euroa | Asuminen | Toimitilat | Infra | Kiinteistökehitys | Muut erät | Konserni |
Markkina-alue | ||||||
Suomi | 783 | 594 | 375 | 68 | 9 | 1 831 |
CEE | 291 | 154 | 2 | — | — | 447 |
Baltian maat | 109 | 130 | 2 | — | — | 241 |
Tsekki, Slovakia, Puola | 182 | 24 | — | — | — | 206 |
Skandinavia | — | — | 125 | — | — | 125 |
Ruotsi | — | — | 110 | — | — | 110 |
Norja | — | — | 15 | — | — | 15 |
Segmenttien välinen myynti | — | 58 | 36 | — | -95 | — |
Yhteensä | 1 075 | 807 | 539 | 69 | -86 | 2 403 |
2022 | ||||||
Milj. euroa | Asuminen | Toimitilat | Infra | Kiinteistökehitys | Muut erät | Konserni |
Liikevaihdon tuloutusaika | ||||||
Ajan kuluessa | 379 | 722 | 502 | 63 | 8 | 1 674 |
Yhtenä ajankohtana | 696 | 26 | — | 6 | 1 | 729 |
Segmenttien välinen myynti | — | 58 | 36 | — | -95 | — |
Yhteensä | 1 075 | 807 | 539 | 69 | -86 | 2 403 |
2021 | ||||||
Milj. euroa | Asuminen | Toimitilat | Infra | Kiinteistökehitys | Muut erät | Konserni |
Markkina-alue | ||||||
Suomi | 1 010 | 630 | 399 | 90 | -35 | 2 094 |
CEE | 271 | 157 | 3 | — | — | 432 |
Baltian maat | 100 | 152 | 3 | — | — | 256 |
Tsekki, Slovakia, Puola | 171 | 5 | — | — | — | 176 |
Skandinavia | — | — | 127 | — | — | 127 |
Ruotsi | — | — | 119 | — | — | 119 |
Norja | — | — | 8 | — | — | 8 |
Segmenttien välinen myynti | — | — | 15 | — | -16 | — |
Yhteensä | 1 281 | 787 | 544 | 91 | -51 | 2 652 |
2021 | ||||||
Milj. euroa | Asuminen | Toimitilat | Infra | Kiinteistökehitys | Muut erät | Konserni |
Liikevaihdon tuloutusaika | ||||||
Ajan kuluessa | 441 | 725 | 527 | 45 | 12 | 1 750 |
Yhtenä ajankohtana | 841 | 62 | 1 | 45 | -47 | 902 |
Segmenttien välinen myynti | — | — | 15 | — | -16 | — |
Yhteensä | 1 281 | 787 | 544 | 91 | -51 | 2 652 |
Milj. euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät | 122 | 165 |
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot | ||
Pitkäaikaiset asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot | 1 | 11 |
Lyhytaikaiset asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot | 276 | 293 |
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot yhteensä | 276 | 304 |
Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat | ||
Myytyjen huoneistojen taloyhtiölainaosuudet | 58 | 95 |
Myytyjen huoneistojen vuokratonttien vuokrasopimusvelat | 25 | 25 |
Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat yhteensä | 82 | 121 |
Milj. euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
Tulouttamaton transaktiohinta | 2 671 | 3 193 |
Seuraavana vuonna tuloutettava | 1 470 | 1 906 |
Myöhemmin tuloutettava | 1 201 | 1 286 |
Hanke | Sopimuspäivämäärä | Rakennusvaihe | Palvelujakso | Kokonaisarvo, milj. eur* |
Oulu, Kastellin monitoimitalo | 06/2006 | päättynyt | päättyy 2039 | 86 |
Kuopio, kouluja ja päiväkoti | 12/2009 | päättynyt | päättyy 2036 | 94 |
Jyväskylä, Huhtasuon koulukeskus | 03/2012 | päättynyt | -** | 26 |
Espoo, Lintuvaaran koulu ja päiväkoti | 01/2014 | päättynyt | -** | 15 |
Pudasjärvi, koulukampus | 03/2014 | päättynyt | päättyy 2041 | 41 |
Espoo, Päivänkehrän koulu | 03/2015 | päättynyt | -** | 14 |
Kokkola, Torkinmäen koulu | 04/2015 | päättynyt | -** | 9 |
Hollola, Heinsuo ja Kalliolan koulu | 06/2015 | päättynyt | päättyy 2037 | 49 |
E18 Hamina- Vaalimaa (PPP-hanke) | 06/2015 | päättynyt | päättyy 2034 | 378 |
Pudasjärvi, palvelutalo | 11/2015 | päättynyt | päättyy 2036 | 12 |
Porvoo, kouluja ja päiväkoteja | 12/2015 | päättynyt | päättyy 2038 | 61 |
Kuopio, Jynkän ja Karttulan koulut | 06/2016 | päättynyt | päättyy 2038 | 37 |
Hämeenlinna, Nummikeskus | 06/2016 | päättynyt | -** | 19 |
Parkano, koulukampus | 03/2017 | päättynyt | päättyy 2039 | 25 |
Sodankylä hyvinvointikeskus | 06/2017 | päättynyt | päättyy 2039 | 31 |
Kirstin koulu ja päiväkoti | 10/2017 | päättynyt | -** | 22 |
Kuopio, Hiltulanlahden koulu | 12/2017 | päättynyt | päättyy 2039 | 26 |
Kuopio, Kuntolaakso | 12/2017 | päättynyt | -** | 18 |
Imatra, koulukampus | 05/2018 | päättynyt | päättyy 2040 | 55 |
Juva, koulukampus | 01/2019 | päättynyt | päättyy 2040 | 33 |
Helsinki, Vuosaaren lukio | 08/2019 | päättynyt | -** | 20 |
Pudasjärvi, Hyvän olon keskus | 10/2019 | päättynyt | päättyy 2041 | 36 |
Lappeenranta, Lauritsalan koulu | 11/2019 | päättynyt | päättyy 2041 | 32 |
Viherlaakson koulu ja lukio | 12/2016 | päättynyt | -** | 27 |
Espoo, Tuomarilan koulu | 10/2019 | päättynyt | -** | 16 |
Sodankylä monitoimitalo | 08/2020 | päättynyt | päättyy 2042 | 35 |
Rajalan koulun laajennus | 12/2020 | päättynyt | päättyy 2036 | 4 |
Hiltulanlahden koulun laajennus | 12/2017 | päättyy 2023 | päättyy 2039 | 2 |
Espoo, Laajalahden koulu | 10/2019 | päättyy 2023 | -** | 16 |
Etelä-Nummelan koulu ja päiväkotikeskus | 04/2021 | päättyy 2023 | päättyy 2043 | 37 |
Valkealan monitoimitalo | 06/2021 | päättyy 2023 | päättyy 2043 | 38 |
Espoo, kouluja (PPP-hanke) | 06/2020 | päättyy 2024 | päättyy 2042 | 300 |
Vääksyn yhteiskoulu | 02/2022 | päättyy 2024 | päättyy 2044 | 28 |
Gesterbyn koulukeskus | 10/2022 | päättyy 2026 | päättyy 2045 | 64 |
Hanke | Segmentti | Sopimuspäivämäärä | Sopimuksen kokonaisarvo työyhteenliittymälle, milj. eur |
Kruunusillat | Infra | 09/2021 | 126 |
LAATIMISPERIAATE |
Liiketoimien yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike sisältää luovutetut varat, syntyneet velat aiemmille omistajille sekä konsernin liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset osuudet, kaikki käypiin arvoihinsa. Liiketoimien yhdistämisestä välittömästi aiheutuneet kulut kirjataan tulosvaikutteisesti, eikä niitä sisällytetä luovutettuun vastikkeeseen. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistymisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien nettovarojen taseeseen merkityistä määristä. Mikäli liiketoimintojen yhdistäminen tapahtuu vaiheittain, hankkijaosapuolella hankinnan kohteessa aiemmin ollut oman pääoman ehtoinen osuus arvostetaan hankinta-ajankohtana käypään arvoon ja tästä syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Mahdollisesti luovutettava ehdollinen vastike kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Myöhemmät muutokset omaisuuseräksi tai velaksi katsottavan ehdollisen vastikkeen käyvässä arvosta kirjataan tulosvaikutteisesti. Jos ehdollinen vastike on luokiteltu omaksi pääomaksi, sen kirjanpitoarvo ei muutu, ja kun vastike myöhemmin suoritetaan, tätä koskevat kirjaukset tehdään omaan pääomaan. Määräysvallattomien omistajien omistusosuutta koskevista lunastusvelvoitteista kirjataan käypään arvoon arvostettava rahoitusvelka. |
LAATIMISPERIAATE |
Pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät luokitellaan myytävinä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä sen sijaan, että se kertyisi niiden jatkuvasta käytöstä, ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon, josta on vähennetty myynnistä aiheutuvat menot sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat esitetään erikseen omilla riveillään taseessa myytävinä oleviksi luokiteltuina omaisuuserinä aina myyntiin asti. Lopetettujen toimintojen tulos raportoidaan erillään jatkuvien toimintojen tuotoista ja kuluista konsernituloslaskelmassa. Konsernin sisäiset tuotot ja kulut jatkuvien ja lopetettujen toimintojen välillä on eliminoitu lukuun ottamatta |
Milj. euroa | 2022 | 2021 |
Liikevaihto | 60 | 204 |
Liiketoiminnan muut tuotot | 1 | — |
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos | 6 | -24 |
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö | -150 | -23 |
Ulkopuoliset palvelut | -43 | -111 |
Henkilöstökulut | -7 | -19 |
Liiketoiminnan muut kulut | -17 | -18 |
Poistot ja arvonalentumiset | — | -1 |
Liikevoitto | -152 | 7 |
Rahoitustuotot | 1 | 2 |
Kurssierot (netto) | -18 | 3 |
Rahoituskulut | -2 | -1 |
Rahoitustuotot ja -kulut, yhteensä | -20 | 3 |
Tulos ennen veroja | -171 | 10 |
Tuloverot | -7 | -12 |
Tulos verojen jälkeen | -179 | -2 |
Myyntitappio lopetetuista toiminnoista | -6 | |
Tuloslaskelmaan siirretyt muuntoerot | -253 | |
Tulos lopetetuista toiminnoista | -438 | -2 |
Milj. euroa | 2022 | 2021 |
Liiketoiminnan nettorahavirta | -24 | 41 |
Investointien nettorahavirta* | -14 | — |
Rahoituksen nettorahavirta | 23 | 9 |
Tilikauden nettorahavirta | -18 | 43 |
Milj. euroa | 30.5.2022 |
Varat | |
Aineelliset hyödykkeet | 2 |
Aineelliset hyödykkeet, vuokratut | 3 |
Muut aineettomat hyödykkeet | 1 |
Laskennalliset verosaamiset | — |
Vaihto-omaisuus | 15 |
Vaihto-omaisuus, vuokrattu | 1 |
Myyntisaamiset ja muut saamiset | 102 |
Tuloverosaamiset | 5 |
Rahat ja pankkisaamiset | 44 |
Varat yhteensä | 173 |
Velat | |
Laskennalliset verovelat | 3 |
Korolliset velat | 55 |
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot | 15 |
Varaukset | 8 |
Vuokrasopimusvelat | 4 |
Ostovelat ja muut velat | 57 |
Tuloverovelat | — |
Velat yhteensä | 142 |
Myydyt nettovarat | 31 |
Milj. euroa | 2022 | 2021 |
Rahana saatu vastike | 30 | — |
Myydyt nettovarat | -31 | — |
Muut kauppaan liittyvät erät | -5 | -3 |
Myyntitappio lopetetuista toiminnoista | -6 | -3 |
LAATIMISPERIAATE |
Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetään tyypillisesti varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomia tuottoja, kuten vuokratuotot sekä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutuksista syntyvät voitot. Vuokratuotot liittyvät pääasiallisesti edelleen vuokrattuihin käyttöoikeusomaisuuseriin. Vuokrasopimuksiin liittyvää laatimisperiaatetta on kuvattu tarkemmin liitetiedossa Vuokrasopimukset. |
Milj. euroa | 2022 | 2021 |
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot | 2 | 2 |
Sijoitusten myyntivoitot | 6 | — |
Vuokratuotot | 4 | 5 |
Muut tuotot | 5 | 6 |
Yhteensä | 17 | 14 |
LAATIMISPERIAATE |
Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään muun muassa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot, lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten kulut, IT-kulut sekä muita liiketoiminnan kuluja. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi toteutuessaan. Kehittämismenot aktivoidaan, mikäli IAS 38 -standardin aktivointiedellytykset täyttyvät. Toistaiseksi konsernin kehittämismenot eivät ole täyttäneet aktivoinnin perusteita. |
Milj. euroa | 2022 | 2021 |
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot | — | -1 |
Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten kulut | -54 | -51 |
Vapaaehtoiset henkilösivukulut | -10 | -10 |
Matkakulut | -14 | -14 |
IT-kulut | -28 | -31 |
Kiinteistöjen hoitokulut | -2 | -6 |
Asiakassopimuksiin kohdistuvat muut kulut | -48 | -86 |
Muut kulut | -49 | -53 |
Yhteensä | -206 | -251 |
Milj. euroa | 2022 | 2021 |
PricewaterhouseCoopers | ||
Lakisääteinen tilintarkastus | -1,1 | -1,1 |
Veroneuvonta | — | — |
Muut palvelut | 0,0 | -0,2 |
Yhteensä | -1,1 | -1,3 |
LAATIMISPERIAATE |
OSAKEPERUSTEISET MAKSUT Palkkion suoritustavasta riippuen osakepalkkiojärjestelmät kirjataan joko omana pääomana tai rahana maksettavina osakeperusteisina liiketoimina. Mikäli osakeperusteisesti maksettavaan liiketoimeen sisältyy lähdeverovelvoitteiden nettomääräistä suorittamista koskeva ominaisuus, luokitellaan liiketoimi kokonaan omana pääomana maksettavaksi. YIT:llä on osakkeiden ja rahan yhdistelmänä maksettavia osakepalkkio-ohjelmia sekä kokonaan omana pääomana maksettavia ohjelmia. Omana pääomana maksettavan etuuden käypä arvo perustuu YIT Oyj:n osakkeen markkinahintaan myöntämispäivänä, josta on vähennetty odotettavissa olevien osinkojen nykyarvo. Lisäksi etuuden myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä huomioidaan markkinaperusteisten ehtojen (Total Shareholder Return, TSR) vaikutus. Myöntämispäivän käyvän arvon määrittämisessä käytetään todennäköisyyksillä painotettuihin arvoihin perustuvaa mallia, jotta otetaan huomioon todennäköisyys sille, että markkinaperusteinen ehto jää täyttymättä. Kulu kirjataan riippumatta siitä, onko markkinaperusteinen ehto täyttynyt. Ei-markkinaperusteisia ehtoja ja työn suorittamista koskevaa ehtoa ei oteta huomioon myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä, vaan ne otetaan huomioon niiden osakkeiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus ansaintajakson lopussa. Omana pääomana maksettavan etuuden käypä arvo jaksotetaan kuluksi henkilöstökuluihin ja omaan pääomaan oikeuden syntymisajanjaksolle. Rahana maksettava palkkio perustuu YIT Oyj:n osakkeen markkinahintaan tilinpäätöshetkellä, ja sitä jaksotetaan kuluksi henkilöstökuluihin ja lyhytaikaisiin velkoihin rahaosuuden maksupäivään saakka. Taseen velka arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. IRTISANOMISEN YHTEYDESSÄ SUORITETTAVAT ETUUDET Irtisanomisen yhteydessä suoritettavalla velvoitteella tarkoitetaan sellaista kulua, josta yhtiö ei saa vastaavaa työsuoritusta. Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet kirjataan kuluksi, kun konserni on sitoutunut peruuttamattomasti lopettamaan työntekijöiden työsuhteen yksityiskohtaisen, asianmukaisen suunnitelman mukaisesti. Lisäksi kuluksi kirjataan etuudet, joita konserni on tarjonnut irtisanomisten yhteydessä mahdollisesti vapaaehtoisten irtisanoutumisten edistämiseksi. Irtisanottujen henkilöiden etuuksiin liittyvät erilaisten säännöstöjen perusteella todennäköisesti syntyvät muut velat on arvioitu tilinpäätöshetkellä ja kirjattu kuluksi ja velaksi. |
Milj. euroa | 2022 | 2021 |
Palkat | -288 | -286 |
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt | -43 | -42 |
Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt | — | — |
Osakeperusteinen palkitseminen | -2 | -2 |
Muut henkilösivukulut | -19 | -20 |
Yhteensä | -352 | -351 |
Ohjelma 2020-2024 | Ohjelma 2017-2022 | |||
Ansaintajakso 2022-2024 | Ansaintajakso 2021-2023 | Ansaintajakso 2020-2022 | Ansaintajakso 2019 | |
Myöntämispäivä | 19.4.2022 | 22.2.2021 | 31.3.2020 | 25.3.2019 |
Annettavat maksimiosakkeet | 2 326 000 | 2 100 000 | 2 100 000 | 1 150 000 |
Ansaintajakson alkamispäivä | 1.1.2022 | 1.1.2021 | 1.1.2020 | 1.1.2019 |
Ansaintajakson päättymispäivä | 31.12.2024 | 31.12.2023 | 31.12.2022 | 31.12.2019 |
Sitouttamisjakson päättymispäivä | 31.5.2025 | 31.5.2024 | 31.5.2023 | 31.05.2022 |
Oikeuden syntymisehdot | Absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR), vastuullisuus (päästövähennys) ja työsuhteen voimassaolo | ROCE %, absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR), vastuullisuus (CO2 päästövähennysindeksi) ja työsuhteen voimassaolo | ROCE%, nettosuositteluindeksi (NPS), absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR) ja työsuhteen voimassaolo | ROCE%, nettosuositteluindeksi (NPS) ja työsuhteen voimassaolo |
Toteutustapa | Käteinen ja osake | Käteinen ja osake | Käteinen ja osake | Käteinen ja osake |
Osakemäärän kuvaus | Brutto-osake | Brutto-osake | Brutto-osake | Netto-osake |
Järjestelyn piiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärä raportointikauden lopussa | 133 | 178 | 162 | 0 |
Ansaintajakso 2022-2024 | Ansaintajakso 2021-2023 | Ansaintajakso 2020-2022 | Ansaintajakso 2019 | |
1.1.2022 ulkona olevat osakkeet, kpl | 0 | 2 000 388 | 1 498 000 | 485 036 |
Kaudella myönnetyt | 2 192 999 | 0 | 0 | 0 |
Kaudella menetetyt | 426 000 | 704 722 | 500 000 | 18 810 |
Kaudella toteutetut | 0 | 0 | 0 | 466 226 |
Kaudella rauenneet | 0 | 0 | 0 | 0 |
31.12.2022 ulkona olevat osakkeet, kpl | 1 766 999 | 1 295 666 | 998 000 | 0 |
2022 | 2021 | 2020 | |
Myöntämispäivä | 19.4.2022 | 22.2.2021 | 31.3.2020 |
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa | 3,63 | 4,96 | 4,04 |
Osakekurssi tilikauden lopussa, euroa | 2,46 | 2,46 | 2,46 |
Odotetut osingot, euroa | 0,56 | 0,98 | 1,16 |
Arvostusmalli | Monte Carlo | Monte Carlo | Monte Carlo |
Riskitön korko | 0,5 | -0,7 | -0,5 |
Odotettu keskimääräinen volatiliteetti, % | 22 | 33 | 31 |
Maturiteetti, vuosia | 3,1 | 2,8 | 2,8 |
Käypä arvo, milj. euroa 31.12.2022 | 2 | 1 | 0 |
Milj. euroa | 2022 | 2021 |
Tilikaudella kirjattu kokonaiskulu osakeperusteisiin liiketoimiin liittyen | -1 | -1 |
Tilikaudella kirjattu kulu osakkeina käsiteltäviin liiketoimiin liittyen | -1 | -1 |
Velka osakepalkkio-ohjelmiin liittyen | — | 2 |
Milj. euroa | 2022 | 2021 |
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet | 5,0 | 3,9 |
Väliaikainen toimitusjohtaja * | — | 0,2 |
Aiempi toimitusjohtaja ** | 1,1 | 0,6 |
Toimitusjohtaja *** | — | — |
Muu johtoryhmä | 3,8 | 3,1 |
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet | 0,6 | 0,6 |
Väliaikainen toimitusjohtaja * | — | — |
Aiempi toimitusjohtaja ** | 0,1 | 0,1 |
Toimitusjohtaja *** | — | — |
Muu johtoryhmä | 0,5 | 0,5 |
Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet | 1,2 | 0,9 |
Aiempi toimitusjohtaja ** | 1,2 | — |
Muu johtoryhmä | — | 0,9 |
Osakeperusteiset maksut | 0,2 | 0,5 |
Väliaikainen toimitusjohtaja * | — | — |
Aiempi toimitusjohtaja ** | — | — |
Muu johtoryhmä | 0,2 | 0,5 |
Konsernin johtoryhmän palkitseminen yhteensä | 7,1 | 5,8 |
LAATIMISPERIAATE |
Milj. euroa | 2022 | 2021 |
Rahoitustuotot | ||
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista | 3 | 2 |
Muut rahoitustuotot* | 6 | — |
Rahoitustuotot yhteensä | 9 | 2 |
Rahoituskulut | ||
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusveloista | -17 | -16 |
Korkokulut vuokrasopimusveloista | -11 | -12 |
Korkokulut korkojohdannaisista | — | -1 |
Muut korko- ja rahoituskulut | -7 | -14 |
Ehdot täyttävien omaisuuserien korkokulujen aktivointi | 7 | 7 |
Rahoituskulut yhteensä | -28 | -35 |
Valuuttakurssierot, netto | -9 | -1 |
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -28 | -34 |
Tuloslaskelmaan kirjatut valuuttakurssierot | ||
Valuuttakurssierot liiketoiminnan tuotoissa ja kuluissa | 1 | — |
Valuuttakurssierot rahoitustuotoissa ja -kuluissa | -9 | -1 |
Valuuttakurssierot yhteensä | -8 | -1 |
LAATIMISPERIAATE |
Tuloslaskelman tuloveroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden verotettavan tuloksen perusteella lasketut suoriteperusteiset verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisen verovelan ja -saamisen muutos. Suoraan omaan pääomaan tai muun laajan tuloksen eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti omaan pääomaan tai muuhun laajaan tulokseen. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan tilinpäätöspäivään mennessä vahvistettujen verokantojen perusteella. |
Milj. euroa | 2022 | 2021 |
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero | -22 | -7 |
Edellisten tilikausien verot | — | — |
Laskennalliset verot | 11 | -9 |
Tuloverot yhteensä | -11 | -16 |
Milj. euroa | 2022 | 2021 |
Tulos ennen veroja | 74 | 22 |
Verot laskettuna Suomen verokannalla 20 % | -15 | -4 |
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat | 2 | 1 |
Verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat kulut | 1 | -2 |
Osakkuus- ja yhteisyritysten tulos | 2 | 2 |
Tilikauden tappioista kirjaamattomat verot | -3 | -10 |
Edellisinä vuosina muodostettujen laskennallisten verojen oikaisut | 1 | -3 |
Edellisten tilikausien verot | — | — |
Verot tuloslaskelmassa | -11 | -16 |
LAATIMISPERIAATE |
Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Osakekohtaista tulosta laskettaessa tuloksesta oikaistaan veroilla vähennettynä hybridilainan korot riippumatta niiden maksupäivästä. |
Laimentamaton | Laimennettu | |||
2022 | 2021 | 2022 | 2021 | |
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa | -375 | 4 | -375 | 4 |
Hybridilainan kaudelle kohdistuvat korot veroilla vähennettynä, milj. euroa | -5 | -3 | -5 | -3 |
Osakekohtaisen tuloksen laskennassa käytetty tilikauden tulos, milj. euroa | -380 | 0 | -380 | 0 |
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo tilikaudella, milj. kpl | 209 | 209 | 209 | 209 |
Osakepalkkiojärjestelmän ehdollisten osakkeiden laimennusvaikutus, milj. kpl | 0 | 0 | ||
Ulkona olevien osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistu painotettu keskiarvo tilikaudella, milj. kpl | 209 | 210 | ||
Osakekohtainen tulos, euroa/osake | -1,82 | 0,00 | -1,82 | 0,00 |
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, euroa/osake | 0,28 | 0,01 | 0,28 | 0,01 |
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, euroa/osake | -2,09 | -0,01 | -2,09 | -0,01 |
LAATIMISPERIAATE |
ARVOSTAMINEN JA KIRJAAMINEN Aineelliset hyödykkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty poistot ja arvonalentumiset. Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa, siitä alkaen kun ne ovat valmiita käytettäväksi. Maa- alueista ei tehdä poistoja. Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä. Ne oikaistaan tarvittaessa kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin. Normaalit kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä. Merkittävät parannus- tai lisäinvestoinnit kirjataan osaksi omaisuuserän hankintamenoa ja poistetaan päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana, mikäli on todennäköistä, että investointiin liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu YIT:n hyväksi. YIT kirjaa aineellisten hyödykkeiden hankintojen korkomenot kuluksi, ellei kyseessä ole vieraan pääoman aktivoinnin ehdot täyttävä omaisuuserä, jolloin ne aktivoidaan osaksi hankintamenoa. Arvioitu taloudellinen vaikutusaika Maa-alueet, ei poistoja Rakennukset ja rakennelmat 10–40 vuotta Koneet ja kalusto 3–15 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 10–40 vuotta ARVONALENTUMINEN YIT arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo, josta on vähennetty luovutuksesta aiheutuvat menot tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa diskonttauskoroilla, jotka kuvastavat rahan aika-arvoa ja omaisuuserään liittyviä erityisriskejä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Kirjattu arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on kasvanut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä johtaisi kirjanpitoarvoon, joka hyödykkeellä olisi ilman arvonalentumistappioita. |
2022 | ||||||
Milj. euroa | Maa- ja vesialueet | Rakennukset ja rakennelmat | Koneet ja kalusto | Muut aineelliset hyödykkeet | Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | Yhteensä |
Hankintameno 1.1. | 12 | 21 | 198 | 16 | 0 | 247 |
Valuuttakurssiero | — | — | 1 | — | — | 1 |
Lisäykset | — | — | 4 | — | 1 | 5 |
Vähennykset | -5 | -4 | -1 | — | — | -11 |
Liiketoimintojen myynnit | — | -4 | -4 | — | — | -8 |
Siirrot muiden omaisuuserien välillä | -1 | — | 1 | — | — | — |
Hankintameno 31.12. | 6 | 14 | 199 | 15 | 1 | 234 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -1 | -13 | -168 | -12 | 0 | -193 |
Valuuttakurssiero | — | — | — | — | — | -1 |
Poistot, jatkuvat toiminnot | — | -1 | -7 | -1 | — | -9 |
Poistot, lopetetut toiminnot | — | — | — | — | — | — |
Arvonalentumiset, jatkuvat toiminnot | -4 | — | — | — | — | -4 |
Siirtojen ja vähennysten kertyneet poistot | 1 | 6 | 3 | 1 | — | 10 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -4 | -9 | -173 | -11 | 0 | -197 |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 11 | 8 | 30 | 4 | 0 | 53 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 2 | 5 | 26 | 3 | 1 | 37 |
2021 | ||||||
Milj. euroa | Maa- ja vesialueet | Rakennukset ja rakennelmat | Koneet ja kalusto | Muut aineelliset hyödykkeet | Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat | Yhteensä |
Hankintameno 1.1. | 12 | 21 | 200 | 18 | 0 | 251 |
Valuuttakurssiero | — | — | — | — | — | 1 |
Lisäykset | — | 2 | 6 | — | — | 8 |
Vähennykset | — | -1 | -3 | -1 | — | -6 |
Liiketoimintojen myynnit | -1 | -1 | -4 | -1 | — | -8 |
Siirrot muiden omaisuuserien välillä | — | — | — | — | — | — |
Hankintameno 31.12. | 12 | 21 | 198 | 16 | 0 | 247 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -1 | -12 | -159 | -12 | 0 | -183 |
Valuuttakurssiero | — | — | — | — | — | — |
Poistot, jatkuvat toiminnot | — | -1 | -8 | -1 | — | -11 |
Poistot, lopetetut toiminnot | — | — | — | — | — | — |
Arvonalentumiset, jatkuvat toiminnot | — | — | — | — | — | — |
Siirtojen ja vähennysten kertyneet poistot | — | — | — | 1 | — | 1 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -1 | -13 | -168 | -12 | 0 | -193 |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 12 | 9 | 41 | 6 | 0 | 68 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 11 | 8 | 30 | 4 | 0 | 53 |
LAATIMISPERIAATE | |
MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon, kun hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on odotettavissa, että aineettomasta hyödykkeestä kertyy taloudellista hyötyä konsernille. Aineettomat hyödykkeet, joilla on tunnettu tai arvioitu rajallinen taloudellinen vaikutusaika, poistetaan vaikutusaikanaan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan. Poistot aloitetaan, kun hyödyke on valmis käytettäväksi. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Yrityshankintojen yhteydessä hankitut muut aineettomat hyödykkeet kirjataan taseeseen, mikäli ne täyttävät aineettoman hyödykkeen määritelmän: niihin liittyy vastainen tuotto-odotus, ne ovat eriteltävissä tai perustuvat sopimuksiin tai laillisiin oikeuksiin. Yrityshankintojen yhteydessä kirjatut muut aineettomat hyödykkeet koostuvat muun muassa tuotemerkeistä, asiakassopimuksista ja asiakassuhteiden arvosta. Hankitut tietojärjestelmälisenssit aktivoidaan hankintamenoon. Tietojärjestelmien käyttöön ottamisesta aiheutuvia menoja arvioidaan olennaisuus huomioiden ja ne aktivoidaan, mikäli aktivointikriteerit täyttyvät. Hankintameno poistetaan tasapoistoina lisenssien arvioituna taloudellisena pitoaikana. Arvioitu taloudellinen vaikutusaika Asiakassuhteet ja sopimuskannat 3-5 vuotta Tuotemerkit 15 vuotta IT-ohjelmistot ja muut 2-5 vuotta Patentoimaton teknologiaosaaminen 3-5 vuotta LIIKEARVO Liikearvo on määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuna ylittävät hankitun yrityksen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvän arvon hankinta-ajankohtana. Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty arvonalentumiset. Arvonalennukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta myöhemmällä tilikaudella. Luovutettuun yhtiöön tai liiketoimintaan kohdistuvan liikearvon kirjanpitoarvo kohdistetaan osaksi myyntivoittoa tai -tappiota. | ARVONALENTUMINEN YIT arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo, josta on vähennetty luovutuksesta aiheutuvat menot tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa diskonttauskoroilla, jotka kuvastavat rahan aika-arvoa ja omaisuuserään liittyviä erityisriskejä. Diskonttaustekijänä käytetään oman ja vieraan pääoman painotettua keskimääräistä kustannusta (WACC, Weighted Average Cost of Capital), jossa huomioidaan riskitön korkotaso, epälikvidisyyspreemio, markkinoiden tuotto-odotus, toimialakohtainen beta-arvo, maariski ja vieraan pääoman korkotaso korkomarginaali huomioiden. Näitä tekijöitä painotetaan diskonttauskoron määrittelyssä toimialan liikevaihdon mukaan. Mikäli kerrytettäviä vastaisia rahavirtoja ei kyetä laskemaan yksittäisen omaisuuserän osalta, määritetään kerrytettävissä oleva rahamäärä sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon kyseinen omaisuuserä kuuluu. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan, ja se kohdistetaan ensin rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettuun liikearvoon ja tämän jälkeen muihin omaisuuseriin tasasuhteisesti. |
JOHDON HARKINTA JA ARVIOT |
LIIKEARVON ARVONALENTUMISTESTAUKSISSA KÄYTETYT ARVIOT JA OLETTAMUKSET Liikearvot testataan vuosittain mahdollisten arvonalentumisten varalta sekä aina, jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee. Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin. Nämä laskelmat edellyttävät merkittävissä määrin arvioiden ja olettamusten käyttämistä. Ennustettujen rahavirtojen perustana ovat YIT:n johdon vahvistamat tietyn aikajakson kattavat tulossuunnitelmat sekä muut perusteltavissa olevat arviot toimialan ja rahavirtaa tuottavan yksikön tulevaisuudennäkymistä. Keskeiset olettamat käyttöarvolaskelmissa ovat diskonttauskorkokanta sekä pitkänaikavälin kasvuolettama. |
Milj. euroa | 2022 | 2021 |
Hankintameno 1.1. | 34 | 42 |
Valuuttakurssiero | — | — |
Lisäykset | — | — |
Vähennykset | -1 | -8 |
Liiketoimintojen myynnit | -1 | — |
Hankintameno 31.12. | 33 | 34 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1. | -27 | -32 |
Valuuttakurssiero | — | — |
Poistot, jatkuvat toiminnot | -2 | -3 |
Poistot, lopetetut toiminnot | — | — |
Siirtojen ja vähennysten kertyneet poistot | 1 | 8 |
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12. | -28 | -27 |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 7 | 10 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 4 | 7 |
Milj. euroa | 2022 | 2021 |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 249 | 249 |
Valuuttakurssiero | — | — |
Lisäykset | — | 1 |
Vähennykset | — | -1 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 249 | 249 |
Milj. euroa | 31.12.2022 | Diskonttauskorko, % (WACC ennen veroja) | 31.12.2021 | Diskonttauskorko, % (WACC ennen veroja) |
Asuminen | 105 | 9,8 | 105 | 7,7 |
Toimitilat | 81 | 8,8 | 81 | 7,5 |
Infra | 56 | 8,3 | 56 | 7,4 |
Kiinteistökehitys | 7 | 8,7 | 7 | 6,2 |
Liikearvot yhteensä | 249 | 249 |
LAATIMISPERIAATE | ||
YIT VUOKRALLE OTTAJANA Konsernin merkittävimmät vuokrasopimukset sisältävät Suomen omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyvät tonttivuokrasopimukset, rakennuksiin ja rakennelmiin liittyvät vuokrasopimukset sekä koneiden ja kaluston vuokrasopimukset. Jos sopimus tai sen osa on luokiteltu vuokrasopimukseksi, vuokrasopimusvelka ja käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan sopimuksen alkamispäivänä. Alkamispäiväksi katsotaan päivä, jolloin kohdeomaisuuserä on vuokralle ottajan käytettävissä. Konserni kirjaa lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän, ja vuokrasopimuksiin, joissa kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen, liittyvät maksut vaikutusaikanaan tasaerinä kuluksi tuloslaskelmaan. Vuokrasopimusvelan arvostaminen ja esittäminen Vuokrasopimusvelka arvostetaan diskonttaamalla odotettavissa olevat vuokramaksut nykyarvoon. Vuokramaksuiksi luetaan kiinteät vuokramaksut mukaan lukien tosiasiallisesti kiinteät maksut, odotettavissa olevat maksut, jotka liittyvät jäännösarvotakuisiin, ja mahdollinen osto-option toteutushinta, jos päätös käyttää osto-optiota on kohtuullisen varma. Jos konserni käyttää kohtuullisen varmasti päättämisoptiota, mahdollinen päättämismaksu lisätään vuokrasopimusvelkaan. Vuokra-aika on päättämisoptioiden kattaman vuokrasopimuksen ei-purettavissa oleva jakso, jos päättäminen ei ole kohtuullisen varmaa. Mahdolliset jatko-optiot lisätään vuokra- aikaan, jos on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää näitä optioita. Vuokramaksut diskontataan käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä korkoa, jos korko on helposti määritettävissä. Jos vuokrasopimuksen sisäistä korkoa ei voida helposti määrittää, konserni käyttää lisäluoton korkoa diskonttauskorkona. Vuokrasopimusvelka arvostetaan myöhemmin efektiivisen koron menetelmää käyttäen, ja konserni arvioi kirjanpitoarvon uudelleen vastaamaan mahdollisia uudelleenarviointeja tai vuokrasopimusten muutoksia. Vuokrasopimusvelka arvioidaan uudelleen, jos vuokrasopimuksen alkuperäisten ehtojen mukainen rahavirta muuttuu, esimerkiksi jos vuokra-aika muuttuu tai jos vuokramaksut muuttuvat indeksin tai vaihtuvan koron perusteella. Monet konsernin merkittävistä vuokrasopimuksista sisältävät vuokramaksuja, jotka on sidottu indeksiin. Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin vuokrasopimuksen alkamispäivän indeksiä käyttäen. Tulevat indeksimuutokset huomioidaan arvostuksessa, kun muutos näkyy rahavirrassa. Jatko ja päättämisoptiot arvioidaan uudelleen vain, jos konsernin hallinnassa olevissa olosuhteissa tapahtuu merkittävä muutos tai tapahtuma, joka vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen, että option käyttäminen on kohtuullisen varmaa. Uudelleenarvioinnissa käytetty diskonttauskorko vaihtelee uudelleenarvioinnin luonteen mukaan. Esimerkiksi indeksimuutoksen vuoksi tehty uudelleenarviointi tehdään alkuperäisen diskonttauskoron perusteella ja vuokra- aikamuutoksista johtuvat uudelleenarvioinnit tehdään oikaistua diskonttauskorkoa käyttäen. Vuokrasopimusvelka esitetään taseessa omalla rivillään jaoteltuna lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen osuuteen. | Käyttöoikeusomaisuuserän arvostaminen ja esittäminen Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, ja ne perustuvat vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen määrään. Käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenoon sisällytetään myös alkuvaiheen välittömät menot, ennallistamiskulut tai sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat, joista on vähennetty mahdolliset vuokrasopimukseen liittyvät kannustimet. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan, pois lukien tonttivuokrasopimukset, vuokra-ajan tai vaikutusaikansa kuluessa, sen mukaan kumpi on lyhyempi ajanjakso, ellei tapahdu omistusoikeuden siirtoa tai ole osto-optiota, jonka käyttäminen on kohtuullisen varmaa vuokra-ajan lopussa. Tässä tapauksessa käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan kohdeomaisuuserän vaikutusajan kuluessa. Vuokrasopimusvelan uudelleenarvostus käsitellään käyttöoikeusomaisuuserän vastaavina oikaisuina. Aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät käyttöoikeusomaisuuserät esitetään taseessa omalla rivillään Aineelliset hyödykkeet, vuokratut. Tonttivuokrasopimuksiin liittyvät käyttöoikeusomaisuuserät esitetään taseessa omalla Vaihto-omaisuus, vuokrattu -rivillään. Omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyvien tonttivuokrasopimusten käsittely Konsernilla on olennaisia määriä omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyviä tonttivuokrasopimuksia vain Suomessa. Tonttivuokrasopimukset esitetään taseessa ja tuloslaskelmassa samaan tapaan kuin konsernin omistamat vaihto-omaisuustontit. Suomessa konsernin omaperusteisissa rakennushankkeissa rakennetaan tyypillisesti asuinrakennuksia joko omistetulle tai vuokratontille. Vuokratonttien vuokrasopimukset ovat tyypillisesti pitkäaikaisia, useimmiten 20–50 vuotta. Omaperusteisiin asuinrakennushankkeisiin liittyvät vuokratontit ja konsernin omistamat vaihto-omaisuustontit muodostavat osan tuloutusperiaatteiden mukaista suoritevelvoitetta myydä asuntoja asiakkaille. Omaperusteisiin asuinrakennushankkeisiin liittyvät vuokratontit arvostetaan alun perin IFRS 16 -standardin arvostamisvaatimuksien mukaan. Kun konserni tekee Suomessa omaperusteiseen asuinrakennushankkeeseen liittyvän tontin vuokrasopimuksen eikä rakennushanke ole vielä alkanut, tontin vuokrasopimuksen käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan vaihto-omaisuuteen ja vuokrasopimusvelka taseeseen. Omaperusteiseen asuinrakennushankkeeseen liittyvän tontin vuokrasopimus kirjataan vaihto-omaisuudesta kuluksi vaihto-omaisuuden muutoksena, kun myyntituotot on kirjattu konsernin tuloutusperiaatteiden mukaisesti. Keskeneräisten Suomen omaperusteisten asuinrakennushankkeiden vuokratonttien vuokrasopimusvelka esitetään konsernin taseessa joko vuokrasopimusvelkana tai Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat -erässä hankkeen myyntiasteen mukaan. Keskeneräisten omaperusteisten asuinrakennushankkeiden osalta myymättömien huoneistojen osuus velasta esitetään taseessa vuokrasopimusvelkana. Keskeneräisten asuinrakennushankkeiden myytyihin huoneistoihin kohdistuva velka on asiakkaan vastattavaksi siirtyvä velka, joka esitetään liiketoimen perusluonteen mukaisesti taseen Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat -erässä. Hankkeen tuloutushetkellä myytyihin huoneistoihin kohdistuva vuokrasopimusvelka kirjataan tuotoksi tuloslaskelmaan. Valmiisiin myymättömiin huoneistoihin kohdistuva vuokrasopimusvelka esitetään taseessa vuokrasopimusveloissa |
Myynti- ja takaisinvuokraus Myynti- ja takaisinvuokraustilanteissa YIT arvioi ensin, täyttyvätkö IFRS 15:n mukaiset vaatimukset, joiden mukaan luovutus olisi käsiteltävä myyntinä. Jos omaisuuserän luovutus on myynti, kirjataan käyttöoikeusomaisuuserän arvoksi se osuus alkuperäisen omaisuuserän kirjanpitoarvosta, joka vastaa YIT:lle jäänyttä käyttöoikeuden arvoa. Myyntivoittona tai -tappiona esitetään ainoastaan se osuus omaisuuserän myyntituloksesta, joka vastaa ostajalle siirrettyjä oikeuksia. Jos omaisuuserän myynnistä suoritettava vastike tai vuokrasopimuksen vuokrat eivät vastaa käypiä arvoja, erotus huomioidaan omaisuuserän myyntituottojen oikaisuna. Markkinaehtoja huonommat ehdot käsitellään ennakkoon maksettuina vuokrina ja markkinaehtoja paremmat ehdot rahoitusvelkana. Jos IFRS 15:n mukaiset myynnin kriteerit eivät täyty, luovutetun omaisuuserän raportointia taseessa jatketaan ja luovutushinta esitetään rahoitusvelkana. YIT VUOKRALLE ANTAJANA Konserni on vuokrannut edelleen itse kolmansilta osapuolilta vuokraamiaan toimitiloja, ja ne käsitellään muina vuokrasopimuksina rahoitusleasingsopimusten sijaan. Luokittelu tehdään alkuperäisen vuokrasopimuksen käyttöoikeusomaisuuserän perusteella. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tuotoksi vuokra-ajan kuluessa. Konsernin toiminta vuokralle antajana on vähäistä. |
JOHDON HARKINTA JA ARVIOT |
VUOKRASOPIMUSTEN ARVOSTAMINEN JA KIRJAAMINEN Vuokra-ajan arvioinnilla ja lisäluoton korolla on merkittävä vaikutus vuokrasopimusvelkojen ja käyttöoikeusomaisuuserien arvostukseen. Arvioidessaan vuokra-aikaa YIT sisällyttää jatko-optioiden ja päättämisoptioiden kattamat ajanjaksot sen mukaan, onko kyseisten optioiden käyttäminen kohtuullisen varmaa vai ei. Johto arvioi esimerkiksi optioajanjaksojen sopimusehtoja tai vuokrasopimuksen päättämiseen ja uuden sopimuksen solmimiseen liittyviä kuluja. Kaiken kaikkiaan johto huomioi aina, kuinka tärkeä tietty omaisuuserä on sen toiminnoille. Omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyvät tonttivuokrasopimukset ovat konsernin omistuksessa tyypillisesti vain lyhyen ajan. Kun huomioidaan, miten YIT käyttää omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyviä tonttivuokrasopimuksia, voidaan olettaa, ettei konserni käytä mahdollisia päättämis-, osto- tai jatko-optioita. Toimitilasopimusten osalta johto arvioi tehtyjen perusparannusten merkitystä ja mahdollisia muuttokuluja. Jos vuokra-aikaa ei ole määritelty tietyn pituiseksi, johto arvioi ajanjaksoa, jona sopimus on täytäntöönpanokelpoinen, jotta se voi määrittää, mikä on varhaisin ajankohta, jolloin molemmat osapuolet (vuokralle ottaja ja vuokralle antaja) voivat päättää sopimuksen ja sen sopimusvelvoitteet vain vähäisin sanktioin. Merkittävinä sanktioina YIT huomioi suoraan vuokralle antajalle maksettujen sanktioiden lisäksi myös molemmille osapuolille muodostuvat epäsuorat ja taloudelliset seuraamukset. YIT huomioi nämä tosiseikat ja olosuhteet, mukaan lukien vuokratun omaisuuserän luonne suhteessa vastaavaan liiketoimintasuunnitelmaan, arvioidessaan ajankohtaa, jolloin vuokrasopimuksen päättämisen katsotaan olevan kohtuullisen varmaa. Vuokra-aikaa arvioidaan vastaavalla tavalla. YIT:n toistaiseksi voimassa olevat vuokrasopimukset liittyvät tyypillisesti rakennuksiin, koneisiin ja kalustoon. Lisäluoton korkoa määrittäessään YIT ottaa huomioon vuokratun omaisuuserän luonteen, konsernin riskitekijät ja maantieteellisen sijainnin, valuutan ja sopimuksen keston. |
2022 | ||||
Milj. euroa | Maa- ja vesialueet | Rakennukset ja rakennelmat | Koneet ja kalusto | Yhteensä |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 1 | 63 | 15 | 79 |
Valuuttakurssierot | — | — | — | — |
Lisäykset, sisältäen indeksimuutosten vaikutukset | — | 5 | 9 | 14 |
Vähennykset | — | -2 | -1 | -4 |
Liiketoimintojen hankinnat | — | — | — | — |
Liiketoimintojen myynnit | — | -3 | — | -3 |
Poistot ja arvonalentumiset, jatkuvat toiminnot | — | -11 | -7 | -18 |
Poistot ja arvonalentumiset, lopetetut toiminnot | — | — | — | — |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 | 51 | 16 | 68 |
2021 | ||||
Milj. euroa | Maa- ja vesialueet | Rakennukset ja rakennelmat | Koneet ja kalusto | Yhteensä |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 1 | 64 | 18 | 84 |
Valuuttakurssierot | — | — | — | 1 |
Lisäykset, sisältäen indeksimuutosten vaikutukset | — | 14 | 8 | 22 |
Vähennykset | — | -5 | -2 | -7 |
Liiketoimintojen hankinnat | — | 1 | — | 1 |
Liiketoimintojen myynnit | — | — | -2 | -2 |
Poistot ja arvonalentumiset, jatkuvat toiminnot | — | -11 | -8 | -19 |
Poistot ja arvonalentumiset, lopetetut toiminnot | — | -1 | — | -1 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 | 63 | 15 | 79 |
2022 | 2021 | |
Milj. euroa | Tontit | Tontit |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 174 | 190 |
Valuuttakurssiero | — | — |
Lisäykset, sisältäen indeksimuutosten vaikutukset | 25 | 46 |
Vähennykset | -39 | -62 |
Liiketoimintojen myynnit | -1 | — |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 158 | 174 |
Milj. euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
Alle vuoden | 27 | 29 |
1-3 vuotta | 56 | 49 |
3-5 vuotta | 35 | 41 |
5-10 vuotta | 57 | 73 |
Yli 10 vuotta | 214 | 271 |
Diskonttaamattomat vuokrasopimusvelat yhteensä | 389 | 462 |
Milj. euroa | 2022 | 2021 |
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos | -30 | -56 |
Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten kulut | -54 | -51 |
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset | -18 | -20 |
Vuokrasopimusvelkojen korot | -11 | -12 |
Myynti- ja takaisinvuokraussopimusten tulosvaikutus | — | 1 |
Milj. euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
Yhden vuoden kuluessa | 2 | 2 |
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua | 2 | 2 |
Yli viiden vuoden kuluttua | 1 | — |
Yhteensä | 5 | 4 |
LAATIMISPERIAATE |
Milj. euroa | Segmentti | Toimiala | Kotipaikka | Omistus 2022, % | Kirjanpitoarvo 2022 | Omistus 2021, % | Kirjanpitoarvo 2021 |
Osakkuusyhtiöt | |||||||
Ålandsbanken Lunastustontti I Ky | Kiinteistökehitys | Kiinteistösijoittaminen | Suomi | 20,00 | 13 | 20,00 | 12 |
SIA "LiveOn" | Kiinteistökehitys | Kiinteistösijoittaminen | Latvia | 30,00 | 10 | 30,00 | 6 |
Fidus Villa Ky | Kiinteistökehitys | Kiinteistösijoittaminen | Suomi | 20,00 | 11 | ||
ÅB Kodit I Ky | Kiinteistökehitys | Kiinteistösijoittaminen | Suomi | 40,00 | — | 40,00 | 8 |
YCE Housing I Ky | Kiinteistökehitys | Hankekehitys | Suomi | 40,00 | — | 40,00 | — |
IISY Oy | Kiinteistökehitys | Palvelut | Suomi | 20,20 | 1 | ||
OP Vuokrakoti Ky* | Kiinteistökehitys | Kiinteistösijoittaminen | Suomi | 40,00 | 20 | ||
Osakkuusyhtiöt yhteensä | 34 | 48 |
Milj. euroa | Segmentti | Toimiala | Kotipaikka | Omistus 2022, % | Kirjanpitoarvo 2022 | Omistus 2021, % | Kirjanpitoarvo 2021 |
Yhteisyritykset | |||||||
FinCap Asunnot Oy | Kiinteistökehitys | Kiinteistösijoittaminen | Suomi | 49,00 | 16 | 49,00 | 16 |
Regenero Oy | Kiinteistökehitys | Hankekehitys | Suomi | 50,00 | 1 | 50,00 | 16 |
Nuppu Housing s.r.o. | Asuminen | Hankekehitys | Slovakia | 50,00 | 6 | 50,00 | 5 |
Zwirn area s.r.o. | Asuminen | Hankekehitys | Slovakia | 50,00 | 1 | 50,00 | 1 |
Tieyhtiö Vaalimaa Oy | Kiinteistökehitys | PPP-projektiyhtiö | Suomi | 20,00 | — | 20,00 | — |
Campus Marian Kehitys Oy | Kiinteistökehitys | Hankekehitys | Suomi | 50,00 | 1 | 50,00 | 1 |
Kumppanuuskoulut Oy | Kiinteistökehitys | PPP-projektiyhtiö | Suomi | 20,00 | — | 20,00 | — |
Nuuka Solutions Oy | Kiinteistökehitys | Palvelut | Suomi | 16,67 | 2 | 20,20 | 2 |
Keilaniemen Kiinteistökehitys Strike Ky | Kiinteistökehitys | Hankekehitys | Suomi | 33,33 | 10 | ||
Keilaniemen Kiinteistökehitys GP Oy | Kiinteistökehitys | Hankekehitys | Suomi | 33,33 | — | ||
YIT ZWIRN OFFICE s.r.o. | Toimitilat | Hankekehitys | Slovakia | 50,00 | 1 | ||
YR Holding s.r.o. | Asuminen | Hankekehitys | Tšekki | 50,00 | 1 | ||
Projekti GH Oy | Kiinteistökehitys | Hankekehitys | Suomi | 33,33 | 1 | ||
Pradiareň 1900 s.r.o. | Toimitilat | Hankekehitys | Slovakia | 50,00 | 2 | ||
Yhteisyritykset yhteensä | 39 | 44 |
Milj. euroa | Osakkuusyhtiöt | Yhteisyritykset | Yhteensä 2022 | Osakkuusyhtiöt | Yhteisyritykset | Yhteensä 2021 |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 48 | 44 | 92 | 35 | 44 | 80 |
Osuus tuloksesta | 5 | 9 | 13 | 2 | 9 | 11 |
Lisäykset | 13 | 14 | 26 | 25 | 11 | 36 |
Vähennykset | -5 | -15 | -21 | -12 | -15 | -28 |
Siirrot oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin* | -23 | — | -23 | — | — | — |
Tilikauden aikana saadut osingot | -4 | -12 | -16 | -2 | -5 | -7 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 33 | 39 | 72 | 48 | 44 | 92 |
Milj. euroa | Osakkuusyhtiöt | Yhteisyritykset | Yhteensä 2022 | Osakkuusyhtiöt | Yhteisyritykset | Yhteensä 2021 |
Lyhennetty tase | ||||||
Sijoituskiinteistöt | 99 | 109 | 208 | 76 | 111 | 187 |
Muut pitkäaikaiset varat | 129 | 264 | 394 | 110 | 332 | 442 |
Lyhytaikaiset varat | 20 | 221 | 241 | 35 | 157 | 193 |
Pitkäaikaiset velat | 87 | 424 | 511 | 88 | 456 | 544 |
Lyhytaikaiset velat | 10 | 95 | 105 | 4 | 110 | 114 |
Nettovarat | 152 | 76 | 227 | 129 | 35 | 164 |
Tuloslaskelma | ||||||
Liikevaihto | 16 | 87 | 103 | 46 | 95 | 140 |
Kauden tulos | 13 | 16 | 29 | 5 | 15 | 20 |
josta sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutos | 2 | — | 2 | — | 1 | 1 |
YIT:n saamat osingot | 4 | 12 | 16 | 2 | 5 | 7 |
LAATIMISPERIAATE | ||||
SIJOITUSKIINTEISTÖT Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä tai maa-alueita, joita YIT pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua tai näitä molempia ja jotka eivät ole YIT:n käyttöön tai toiminnoille varattuja eivätkä ole tarkoitettu myytäväksi tavanomaisen liiketoiminnan aikana. YIT:n konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävillä kiinteistösijoitustoimintaa harjoittavilla osakkuusyhtiöillä ja yhteisyrityksillä on IAS 40 Sijoituskiinteistöt -standardin mukaisia sijoituskiinteistöjä, jotka koostuvat rakenteilla olevista ja valmiista vuokra-asunnoista. YIT:n emoyhtiö tai tytäryritykset eivät omista sijoituskiinteistöiksi luokiteltavia omaisuuseriä. YIT:n konsernitilinpäätöksessä sijoituskiinteistöt sisältyvät osana osakkuus- tai yhteisyrityksen sijoituksen kirjanpitoarvoa. Kirjaamis- ja arvostamisperiaatteet Hankintahetkellä sijoituskiinteistöt kirjataan (osakkuus- tai yhteisyrityksessä) alkuperäiseen hankintamenoon, johon on sisällytetty transaktiomenot. Myöhemmin ne arvostetaan käypään arvoon IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen -standardin mukaisesti. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käyvän arvon muutoksista, kirjataan tulosvaikutteisesti kaudelle, jona ne syntyvät. Käyvän arvon määrittämisen tavoitteena on arvioida hinta, johon tavanmukainen liiketoimi omaisuuserän myymiseksi | toteutuisi markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä tarkasteluhetken markkinaolosuhteiden vallitessa. YIT luokittelee kaikki sijoituskiinteistöt käyvän arvon hierarkiatasolle 3. Hierarkiatason 3 erien käyvän arvon määrittämisessä on käytetty omaisuuserää koskevia syöttötietoja, jotka eivät perustu havainnoitavissa olevaan markkinatietoon. Valmiiden vuokra-asuntojen käypä arvo määritellään tuottoihin perustuvalla tai markkinaperusteisella arvostusmenetelmällä. Markkinoihin perustuvaa lähestymistapaa sovellettaessa käytetään hintoja ja muuta merkityksellistä tietoa, joka syntyy täysin samanlaisia tai vertailukelpoisia (ts. vastaavanlaisia) varoja tai varojen ryhmää koskevissa markkinatransaktioissa. Tuottoihin perustuvan lähestymistavan mukaan vastaiset rahamäärät (esim. rahavirrat tai tuotot ja kulut) muutetaan yhdeksi nykyhetken (ts. diskontatuksi) rahamääräksi. Tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa käytettäessä käypä arvo kuvastaa markkinoilla tarkasteluhetkellä vallitsevia odotuksia, jotka koskevat näitä vastaisia rahavirtoja. Rakenteilla olevat kohteet arvostetaan käypään arvoon, kun käyvän arvon arvio pystytään tekemään luotettavasti, muutoin rakenteilla olevat kohteet arvostetaan hankintamenoon. Osakkuus- ja yhteisyritys käyttää ulkopuolista | riippumatonta arvioitsijaa käyvän arvon määrittämiseen. Sijoituskiinteistö kirjataan pois taseesta, kun se myydään tai poistetaan käytöstä pysyvästi eikä sen luovuttamisesta ole odotettavissa vastaista taloudellista hyötyä. Voitot tai tappiot sijoituskiinteistön käytöstä poistamisesta tai luovutuksesta määritetään nettomääräisen luovutustulon ja omaisuuserän kirjanpitoarvon välisenä erotuksena ja kirjataan tulosvaikutteisesti. Sijoituskiinteistön taseesta pois kirjaamisesta johtuvaan voittoon tai tappioon sisällytettävä vastikemäärä määritetään IFRS 15:n transaktiohinnan määrittämistä koskevien säännösten mukaisesti. Myytävänä olevat sijoituskiinteistöt arvostetaan edelleen käypään arvoon. Kiinteistö siirretään toisista varojen ryhmistä sijoituskiinteistöihin tai sijoituskiinteistöistä toisiin varojen ryhmiin, kun kyseessä on käyttötarkoituksen muutos. |
Milj. euroa | 2022 | 2021 |
1.1. | 187 | 155 |
Hankinnat | 97 | 76 |
Myynnit | -2 | -45 |
Vähennykset | -76 | — |
Voitot tai tappiot käypään arvoon arvostamisesta | 2 | 1 |
31.12. | 208 | 187 |
31.12.2022 | 31.12.2021 | |||||
Milj. euroa | Rakenteilla olevat sijoituskiinteistöt | Valmiit sijoituskiinteistöt | Yhteensä | Rakenteilla olevat sijoituskiinteistöt | Valmiit sijoituskiinteistöt | Yhteensä |
Tuottoarvon perusteella arvostetut | — | 28 | 28 | — | — | — |
Markkinaperusteisen arvon perusteella arvostetut | — | 109 | 109 | — | 117 | 117 |
Hankintamenoon arvostetut | 71 | — | 71 | 70 | — | 70 |
Yhteensä | 71 | 137 | 208 | 70 | 117 | 187 |
LAATIMISPERIAATE |
Laatimisperiaatetta sekä johdon harkintaa ja arvioita on kuvattu tarkemmin liitetiedossa Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin. |
Milj. euroa | 2022 | 2021 |
Kirjanpitoarvo 1.1. | 186 | 180 |
Lisäykset | 23 | — |
Vähennykset | — | — |
Tuloslaskelmaan kirjatut käyvän arvon muutokset | 10 | 6 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 218 | 186 |
LAATIMISPERIAATE |
Laskennallinen vero lasketaan kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välisistä väliaikaisista eroista käyttäen joko tilinpäätöshetkellä voimassa olevaa verokantaa tai myöhemmin voimaantulevaa mutta tiedossa olevaa vahvistettua verokantaa. Laskennallista verovelkaa ei kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon kirjattava omaisuuserä tai velka, joka ei ole syntynyt liiketoimintojen yhdistämisestä eikä sen kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Verotuksessa vähennyskelpoiset tappiot on otettu huomioon laskennallisena verosaamisena siinä määrin kuin YIT pystyy niitä todennäköisesti hyödyntämään lähitulevaisuudessa. Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan laskennallinen verovelka vain silloin kun veronmaksun voidaan katsoa realisoituvan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verot liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida nettomääräisesti. |
JOHDON HARKINTA JA ARVIOT |
LASKENNALLISTEN VEROSAAMISTEN HYÖDYNNETTÄVYYS Verotuksellisista tappioista kirjatut laskennalliset verosaamiset sisältävät epävarmuutta niiden hyödynnettävyydestä. Laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista kirjataan siihen määrään, jonka johto arvioi tulosennusteidensa perusteella olevan hyödynnettävissä tulevaisuudessa huomioiden verotappioiden vanhentumisaika. Lisäksi johto huomioi tappioiden uusiutumisen todennäköisyyttä arvioitaessa, mistä syystä tappiot ovat syntyneet. Laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyyttä arvioidaan säännöllisesti. |
2022 | ||||||
Milj. euroa | 1.1. | Valuuttakurssiero | Liiketoimintojen myynnit | Kirjattu tuloslaskelmaan | Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan/omaan pääomaan | 31.12. |
Laskennalliset verosaamiset | ||||||
Varaukset | 27 | — | — | 2 | — | 28 |
Vahvistetut tappiot | 4 | — | -2 | -1 | — | 1 |
Eläke-etuudet | 1 | — | — | — | — | 1 |
Ajan kuluessa tuloutus | 2 | — | -3 | 1 | — | 0 |
Vaihto-omaisuus | 0 | — | — | 13 | — | 13 |
Muut erät | 14 | — | -1 | -7 | — | 5 |
Laskennallisten verojen netotus | -16 | — | — | -3 | — | -19 |
Yhteensä | 31 | 1 | -6 | 4 | 0 | 30 |
Laskennalliset verovelat | ||||||
Kertyneet poistoerot | 3 | — | — | -1 | — | 3 |
Ajan kuluessa tuloutus | 2 | — | -1 | 2 | — | 3 |
Vaihto-omaisuus | 6 | — | -1 | -4 | — | 1 |
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset | 14 | — | — | 2 | — | 16 |
Muut erät | 10 | — | -2 | -3 | -1 | 4 |
Laskennallisten verojen netotus | -16 | — | — | -3 | — | -19 |
Yhteensä | 19 | 0 | -3 | -7 | -1 | 9 |
Laskennalliset verot, netto | 21 |
2021 | |||||
Milj. euroa | 1.1. | Valuuttakurssiero | Kirjattu tuloslaskelmaan | Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan/omaan pääomaan | 31.12. |
Laskennalliset verosaamiset | |||||
Varaukset | 20 | — | 7 | — | 27 |
Vahvistetut tappiot | 18 | — | -15 | — | 4 |
Eläke-etuudet | 0 | — | — | — | 1 |
Ajan kuluessa tuloutus | 1 | — | 1 | — | 2 |
Vaihto-omaisuus | 1 | — | -1 | — | 0 |
Muut erät | 9 | — | 4 | — | 14 |
Laskennallisten verojen netotus | -16 | — | -1 | — | -16 |
Yhteensä | 35 | 1 | -5 | 0 | 31 |
Laskennalliset verovelat | |||||
Kertyneet poistoerot | 3 | — | — | — | 3 |
Ajan kuluessa tuloutus | 0 | — | 2 | — | 2 |
Vaihto-omaisuus | 0 | — | 5 | — | 6 |
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset | 13 | — | 1 | — | 14 |
Muut erät | 10 | — | — | — | 10 |
Laskennallisten verojen netotus | -16 | — | -1 | — | -16 |
Yhteensä | 10 | 1 | 9 | 0 | 19 |
Laskennalliset verot, netto | 12 |
LAATIMISPERIAATE |
Aineiden ja tarvikkeiden arvo määritellään FIFO-menetelmää (first-in, first-out) käyttäen. Tonttivaranto -erässä esitetään aloittamattomien rakennusprojektien tonttien alkuperäiset ostomenot sekä tonttien arvoa nostavat kustannukset kuten maanparantamiseen, vesi- ja sähköliittymiin ja rakennuslupiin liittyvät kustannukset. YIT hankkii tontteja rakentaakseen ne myytäviksi asunnoiksi tai kiinteistöiksi. Hankinta voi tapahtua hankkimalla tontti suoraan tai ostamalla sitä hallinnoiva yhtiö. Kun rakennusprojekti saa aloitusluvan, siirretään siihen mahdollisesti kohdistuva tontti hankintamenoineen vaihto-omaisuuden Keskeneräiset työt -erään. YIT myy lisäksi tontteja ja niitä hallinnoivia yhtiöitä rakentamattomina. Keskeneräiset työt -erä sisältää mahdollisen tontin hankintamenon lisäksi myös rakennusprojektien rakentamiskustannukset siltä osin kuin niitä ei ole kirjattu kuluksi. Rakentamiskustannukset sisältävät raaka-ainekustannukset, omaisuuserää parantavat suunnittelumenot, välittömistä työsuorituksista johtuvat menot, muut välittömät menot sekä osuuden tuotannon muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista. Yli 12 kuukautta rakentamisajaltaan kestävien ajan hetkellä tuloutettavien omaperusteisten rakennusprojektien keskeneräisen työn arvoon kohdistetaan lisäksi rahoituksen kustannuksia. Valmistuneiden rakennusprojektien myymättä jääneet huoneistot ja kiinteistöt esitetään erässä Valmiit huoneistot ja kiinteistöt. Ennakkomaksut-erä sisältää pääasiallisesti tonttien hankintaan liittyviä ennakoita. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot. Arvioitaessa valmiiden huoneistojen ja kiinteistöjen nettorealisointiarvoa huomioidaan lisäksi markkinoilta saatavissa oleva tieto. Tonttien nettorealisointiarvoa tarkasteltaessa otetaan huomioon niiden käyttötarkoitus. Rakentamiseen käytettävät tontit arvioidaan osana rakentamisprojekteja. Tonttien kirjanpitoarvoa pienennetään, kun rakennettavia huoneistoja tai kiinteistöjä arvioidaan myytävän hankintamenoa alhaisempaan hintaan. Muiden kuin rakentamistarkoitukseen käytettävien tonttien nettorealisointiarvo perustuu niiden markkinahintaan. YIT toteuttaa rakentamisprojekteja myös vuokratuille tonteille, jotka esitetään osana vaihto-omaisuutta, mutta jotka arvostetaan IFRS 16-standardin mukaan. Vuokratontteihin liittyvää laskentaperiaatetta on kuvattu tarkemmin kohdassa Vuokrasopimukset. |
JOHDON HARKINTA JA ARVIOT |
VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTAMINEN Vaihto-omaisuuden mahdollista arvonalentumista arvioidaan säännöllisesti vertaamalla hankintamenoa nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on johdon tekemä arvio, joka perustuu luotettavimpaan saatavilla olevaan tietoon. Arvioiden tekeminen edellyttää johdolta arviota realisointiarvosta markkinoilla. Arvonalentumista ei kirjata, mikäli valmiit tuotteet, joihin arvioitavat vaihto- omaisuushyödykkeet tulevat sisältymään, arvioidaan myytävän arvioitavan hyödykkeen hankintamenoa vastaavaan tai sen ylittävään |
Milj. euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
Aineet ja tarvikkeet | 6 | 7 |
Keskeneräiset työt | 560 | 501 |
Tonttivaranto | 630 | 643 |
Valmiit huoneistot ja kiinteistöt | 208 | 92 |
Ennakkomaksut | 22 | 41 |
Muu vaihto-omaisuus | — | — |
Vaihto-omaisuus | 1 426 | 1 285 |
Tonttivaranto | 86 | 105 |
Tontit, keskeneräiset työt | 45 | 62 |
Tontit, valmiit huoneistot ja kiinteistöt | 27 | 7 |
Vaihto-omaisuus, vuokrattu | 158 | 174 |
Milj. euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
Pitkäaikaiset saamiset | ||
Myyntisaamiset | 25 | 28 |
Korolliset saamiset | 56 | 46 |
Muut saamiset | 2 | 1 |
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset yhteensä | 84 | 75 |
Lainasaamiset | 5 | 7 |
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset | 10 | 1 |
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 100 | 82 |
Lyhytaikaiset saamiset | ||
Myyntisaamiset | 121 | 143 |
Korolliset saamiset | — | 13 |
Muut saamiset | 22 | 32 |
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset yhteensä | 144 | 189 |
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät | 122 | 165 |
Siirtosaamiset | 6 | 9 |
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset | 1 | 1 |
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 274 | 363 |
Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 373 | 445 |
Milj. euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
Käteinen raha ja pankkitalletukset | 206 | 389 |
LAATIMISPERIAATE |
Vararahasto Vararahastoon sisältyy yhtiöjärjestyksen tai yhtiökokouksen päätöksellä sidottuun omaan pääomaan siirretty oma pääoma. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Muuntoerot Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet valuuttakurssierot. Arvonmuutosrahasto Arvonmuutosrahasto sisältää muun laajan tuloksen kautta käypään arvoon arvostettavien oman pääoman ehtoisten sijoitusten ja rahavirran suojauksessa käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset. Omat osakkeet Mikäli konsernin emoyhtiö tai sen tytäryhtiöt hankkivat emoyhtiön omia osakkeita, vähennetään emoyhtiön omistajille kuuluvaa omaa pääomaa määrällä, joka muodostuu maksetusta vastikkeesta lisättynä transaktiomenoilla. Jos ostetut omat osakkeet myydään edelleen tai lasketaan uudelleen liikkeelle, saatu vastike merkitään omaan pääomaan. Yhtiön omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien ostosta, myynnistä,liikkeeseenlaskusta tai mitätöinnistä ei kirjata voittoa tai tappiota tuloslaskelmaan. Hybridilaina Hybridilaina kirjataan omaan pääomaan omistajille kuuluvan oman pääoman jälkeen. Hybridilainan velkakirjoilla ei ole osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia eikä se laimenna yhtiön osakkeenomistajien omistusta. YIT:llä ei ole lainan pääomaan liittyvää takaisinmaksuvelvoitetta. YIT voi myös viivästyttää korkojen maksua, jos se ei maksa osinkoa tai muuta hyvitystä osakepääomalle. Hybridilaina merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon transaktiokustannuksilla vähennettynä. Myöhemmin laina arvostetaan hankintamenoon. Hybridilainan korot kirjataan suoraan kertyneistä voittovaroista verovaikutuksella oikaistuna kun ne maksetaan tai hybridilainan kertyneet korot kirjataan suoraan kertyneistä voittovaroista verovaikutuksella oikaistuna ja korkovelkana, kun velvoite korkojen maksuun on syntynyt. |
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä, kpl | Omat osakkeet, kpl | Osakepääoma, milj. euroa | Omat osakkeet, milj. euroa | |
1.1.2021 | 209 083 556 | 2 016 297 | 150 | -10 |
Omien osakkeiden luovutus | 35 350 | -35 350 | — | |
31.12.2021 | 209 118 906 | 1 980 947 | 150 | -10 |
1.1.2022 | 209 118 906 | 1 980 947 | 150 | -10 |
Omien osakkeiden luovutus | 392 240 | -392 240 | 2 | |
31.12.2022 | 209 511 146 | 1 588 707 | 150 | -8 |
Maksetut ja ehdotetut osingot | 2022 | 2021 |
Maksettu osinko tilikauden aikana | ||
Edelliseltä vuodelta/osake, euroa | 0,14 | |
Edelliseltä vuodelta yhteensä, milj. euroa | 33 | 29 |
Hallituksen esitys varsinaisen yhtiökokouksen hyväksyttäväksi | ||
Tilikaudelta/osake, euroa | 0,18 | 0,16 |
Tilikaudelta yhteensä, milj. euroa | 38 | 33 |
LAATIMISPERIAATE |
Konsernin eläkejärjestelyt ovat pääsääntöisesti maksupohjaisia järjestelyitä. Maksupohjaisten eläkejärjestelyiden suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee, eikä konsernilla ole tämän jälkeen enää kyseiseen vuoteen kohdistuvia muita velvoitteita tai maksuja. Konsernilla on Suomessa myös etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Riippumattomat aktuaarit laskevat konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet kustakin järjestelystä erikseen. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Käytetyn viitekoron maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjainen eläkekulu koostuu työsuoritukseen perustuvasta menosta sekä nettokorosta, jotka kirjataan henkilöstökuluihin. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta taseessa olevan eläkevelvoitteen muutokseksi. |
JOHDON HARKINTA JA ARVIOT |
ELÄKE-ETUUKSIEN LASKENNASSA KÄYTETYT OLETTAMUKSET Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu useista eri vakuutusmatemaattisista tekijöistä sekä käytetystä diskonttauskorosta. Oletusten ja diskonttauskoron muutokset vaikuttavat eläkevelvoitteiden kirjanpitoarvoon. Diskonttauskorkona on käytetty yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa sille valuutalle, jossa etuudet toteutuvat. Käytetty viitekoron maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Muut oletukset perustuvat vakuutusmatemaattisiin tilastoihin ja vallitseviin markkinaolosuhteisiin. |
Milj. euroa | 2022 | 2021 |
Etuuspohjaiset eläkevelat (netto) taseessa | 3 | 3 |
Etuuspohjaisista eläkevelvoitteista aiheutuneet kulut tuloslaskelmassa | — | — |
Milj. euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo | 14 | 17 |
Varojen käypä arvo | -11 | -14 |
Eläkevastuu, netto | 3 | 3 |
Milj. euroa | 2022 | 2021 |
Velvoite 1.1. | 17 | 20 |
Työsuorituksesta johtuvat menot | — | — |
Korkomenot | — | — |
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot | -1 | 2 |
Velvoitteen täyttäminen | — | -3 |
Maksetut etuudet | -1 | -1 |
Velvoite 31.12. | 14 | 17 |
Milj. euroa | 2022 | 2021 |
Varat 1.1. | 14 | 18 |
Varojen odotettu tuotto | — | — |
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot | -1 | 1 |
Velvoitteen täyttäminen | — | -3 |
Työnantajan suorittamat maksut | — | — |
Maksetut etuudet | -1 | -1 |
Varat 31.12. | 11 | 14 |
2022 | 2021 | |
Diskonttauskorko | 3,1 % | 0,2 % |
Tuleva palkankorotusolettama | 2,8 % | 1,9 % |
Tuleva eläkkeiden korotusolettama | 2,8 % | 2,0 % |
Milj. euroa | 2022 | 2021 |
Erääntyminen alle vuoden kuluessa | 1 | 1 |
1-5 vuodessa | 5 | 4 |
5-10 vuodessa | 5 | 4 |
10-15 vuodessa | 3 | 3 |
15-20 vuodessa | 2 | 2 |
20-25 vuodessa | 1 | 1 |
25-30 vuodessa | 1 | 1 |
yli 30 vuoden kuluttua | 1 | — |
Yhteensä | 20 | 17 |
Milj. euroa | 2022 | 2021 |
Koron nousu 0,5 % -yksikköä | -1 | -1 |
Koron lasku 0,5 % -yksikköä | 1 | 1 |
LAATIMISPERIAATE | JOHDON HARKINTA JA ARVIOT | |||
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat väistämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Väistämättömiin menoihin luetaan sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat kustannukset tai sitä alemmat sopimuksen purkamisesta aiheutuvat kustannukset. Suomen asunto- ja liikekohteiden rakentamiseen liittyvä 10-vuotisvastuuvaraus määritetään kokonaisuutena kaikista 10-vuotisvastuita sisältävistä hankkeista. Tällöin yksittäiseen hankkeeseen liittyvä vastaisen taloudellisen menetyksen todennäköisyys voi olla pieni, vaikka kokonaisuuden katsotaan aiheuttavan taloudellisten voimavarojen siirtymistä pois yhtiöstä. | Takuuvaraus käsittää rakennusprojektin valmistumisen jälkeiset takuuvelvoitteen alaiset korjauskulut. Takuuvaraukset lasketaan takuukulujen aikaisempina tilikausina toteutuneen tason perusteella. Mikäli konserni saa sopimuksen perusteella aliurakoitsijalta tai materiaalin toimittajalta hyvityksen kuluista, joihin on varauduttu, kirjataan tulevasta korvauksesta saaminen silloin, kun saamisen katsotaan olevan varma. Takuuvarausten käyttöaika on pääsääntöisesti 1–2 vuotta. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. YIT kirjaa oikeudenkäynneistä sekä potentiaalisista oikeudenkäynteihin johtavista kiistoista varauksen, mikäli yhtiön johto arvioi taloudellisten voimavarojen siirtymisen pois yhtiöstä olevan todennäköistä ja velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti. | VARAUSTEN TODENNÄKÖISYYS JA MÄÄRÄ Varausten kirjaamiseen liittyy arvioita todennäköisyydestä ja määrästä. Arvio toteutuvien kustannusten todennäköisyydestä ja määrästä perustuu aiempiin samankaltaisiin tapahtumiin ja kokemusperäiseen tietoon. |
Milj. euroa | Takuuvaraukset* | 10-vuotis- vastuuvaraukset | Tappiolliset sopimukset | Oikeudenkäynti- varaukset | Muut varaukset | Yhteensä 2022 | Yhteensä 2021 |
1.1. | 15 | 77 | 10 | 20 | 10 | 132 | 115 |
Valuuttakurssiero | — | — | -1 | — | — | 0 | 1 |
Varausten lisäykset | 46 | 10 | 6 | — | 1 | 63 | 38 |
Käytetyt varaukset | -11 | -10 | -6 | -17 | -5 | -49 | -21 |
Käyttämättömien varausten peruutukset | — | — | — | — | — | 0 | -1 |
Liiketoimintojen myynnit | -4 | — | — | — | -3 | -7 | — |
31.12. | 47 | 77 | 10 | 3 | 3 | 139 | 132 |
Pitkäaikaiset | 22 | 64 | — | 2 | 1 | 88 | 86 |
Lyhytaikaiset | 25 | 14 | 10 | — | 2 | 51 | 46 |
Yhteensä | 47 | 77 | 10 | 3 | 3 | 139 | 132 |
Milj. euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
Joukkovelkakirjalainat | 199 | 199 |
Lainat rahoituslaitoksilta | 50 | 150 |
Muut korolliset velat | 39 | 50 |
Yhteensä | 288 | 398 |
Milj. euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
Lainat rahoituslaitoksilta | 100 | — |
Taloyhtiölainat | 230 | 106 |
Muut korolliset velat | 7 | 13 |
Yhteensä | 336 | 118 |
31.12.2022 ja 31.12.2021 | ||||
Nimellisarvo, milj. euroa | Eräpäivä | Kuponkikorko % | Kovenantit* | |
FI4000496294 | 100 | 31.03.2024 | 3kk Euribor + 3,100 | Omavaraisuusaste |
FI4000496302 | 100 | 15.01.2026 | 3,250 | Omavaraisuusaste |
Yhteensä | 200 |
Milj. euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat | 168 | 161 |
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat | 40 | 74 |
Vuokrasopimusvelat yhteensä | 207 | 234 |
2022 | ||||
Milj. euroa | Lyhytaikaiset | Pitkäaikaiset | Vuokrasopimus- velat | Yhteensä |
Korolliset rahoitusvelat 1.1. | 118 | 398 | 234 | 751 |
Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät alussa | -13 | 13 | ||
Rahavirrat | 403 | 18 | -2 | 419 |
Myytyjen huoneistojen velkaosuudet* | -267 | -18 | -285 | |
Vuokrasopimusvelkojen muutos | -6 | -6 | ||
Muut muutokset joihin ei liity maksua** | -6 | -42 | -47 | |
Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät lopussa | 100 | -100 | ||
Korolliset rahoitusvelat 31.12. | 336 | 288 | 207 | 831 |
2021 | ||||
Milj. euroa | Lyhytaikaiset | Pitkäaikaiset | Vuokrasopimus- velat | Yhteensä |
Korolliset rahoitusvelat 1.1. | 592 | 286 | 235 | 1 114 |
Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät alussa | -207 | 207 | ||
Rahavirrat | 110 | -90 | -2 | 18 |
Myytyjen huoneistojen velkaosuudet* | -381 | -29 | -410 | |
Vuokrasopimusvelkojen muutos | 30 | 30 | ||
Muut muutokset joihin ei liity maksua** | -8 | 8 | -1 | |
Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät lopussa | 13 | -13 | ||
Korolliset rahoitusvelat 31.12. | 118 | 398 | 234 | 751 |
Milj. euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
Pitkäaikaiset velat | ||
Ostovelat | 19 | 19 |
Muut velat | 10 | 9 |
Ostovelat ja muut velat yhteensä | 29 | 27 |
Johdannaissopimuksiin perustuvat velat | — | — |
Pitkäaikaiset velat yhteensä | 29 | 27 |
Lyhytaikaiset velat | ||
Ostovelat | 215 | 197 |
Muut velat | 84 | 79 |
Ostovelat ja muut velat yhteensä | 299 | 276 |
Muut siirtovelat | 131 | 128 |
Projektien kulujaksotukset | 144 | 208 |
Johdannaissopimuksiin perustuvat velat | 2 | 3 |
Lyhytaikaiset velat yhteensä | 576 | 615 |
Ostovelat ja muut velat yhteensä | 605 | 642 |
Milj. euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
Henkilöstökulujen jaksotukset | 80 | 75 |
Korkovelat | 10 | 4 |
Muut | 41 | 48 |
Yhteensä | 131 | 128 |
LAATIMISPERIAATE | ||||
Johdannaiset kirjataan alun perin hankintahetkellä käypään arvoon taseeseen, minkä jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä. YIT on soveltanut IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa joidenkin vaihtuvakorkoisten lainojen viitekoron muutoksilta suojautumiseen (rahavirran suojaus), mutta konserni arvioi suojauslaskentatarpeet aina tapauskohtaisesti. Konserni dokumentoi suojaussuhteen alussa kunkin suojausinstrumentin ja suojatun omaisuuserän välisen suhteen sekä riskinhallintatavoitteen ja siihen sovelletun strategian. Suojattavan kohteen ja | suojauslaskennassa olevan johdannaissopimuksen taloudellista suhdetta tarkastellaan vähintään jokaisena raportointipäivänä. Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisten tehokkaan osuuden käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman arvonmuutosrahastossa verovaikutus huomioiden. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulokseen niillä tilikausilla, joilla suojauskohde vaikuttaa tulokseen. | Käyvän arvon muutokset johdannaisista, jotka eivät ole suojauslaskennassa, kirjataan johdannaisen käyttötarkoituksen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituseriin. |
31.12.2022 | 31.12.2021 | |||||||
Milj. euroa | Nimellisarvo | Positiivinen käypä arvo | Negatiivinen käypä arvo | Käypä arvo, netto | Nimellisarvo | Positiivinen käypä arvo | Negatiivinen käypä arvo | Käypä arvo, netto |
Valuuttajohdannaiset | 176 | 1 | -2 | — | 216 | 1 | -2 | -2 |
Korkojohdannaiset (suojauslaskennassa) | 100 | 4 | — | 4 | 100 | 1 | — | 1 |
Korkojohdannaiset (ei suojauslaskennassa) | 160 | 6 | — | 6 | 30 | — | — | — |
Yhteensä | 436 | 11 | -2 | 10 | 346 | 1 | -3 | -1 |
LAATIMISPERIAATE | ||||
RAHOITUSVARAT Rahoitusvarat kirjataan kirjanpitoon kaupantekopäivän käypään arvoon. YIT luokittelee rahoitusvarat alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä seuraaviin arvostusryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat ja muiden laajan tuloksen erien kautta käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat. Luokittelu riippuu rahoitusvarojen hallinnoinnissa käytettävästä liiketoimintamallista sekä rahavirtoja koskevista sopimusehdoista. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeus sopimusperusteisiin rahavirtoihin on lakannut tai kun rahoitusvaraan liittyvät olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet konsernin ulkopuolelle. Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat YIT:n käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluvat kaikki kaupankäyntitarkoituksessa hankitut tai pidettävät sijoitukset ja johdannaissopimukset. Tällaisia johdannaissopimuksia ovat konsernin valuutta- ja korkojohdannaiset. Johdannaiset kirjataan käypään arvoon perustuen markkinoilla noteerattuihin hintoihin ja yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin. Käyvän arvon muutokset kirjataan johdannaisen käyttötarkoituksen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituseriin. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat oman pääoman ehtoiset rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja. Näiden rahoitusvarojen osalta yhtiö on peruuttamattomasti valinnut alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä, että oman pääoman ehtoisen sijoituksen, jota ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa, myöhemmät käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. YIT:llä tähän kuuluvat tietyt sijoitukset kiinteistö- ja asunto- osakkeisiin sekä muihin osakkeisiin. Kun tämä valinta on tehty, laajan tuloksen muissa erissä esitettyjä määriä ei siirretä myöhemmin tulokseen. Näille sijoituksille saatavat osingot kirjataan tulosvaikutteisesti. Valinta tehdään sijoituskohtaisen arvioinnin perusteella. | Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia eriä, joita pidetään sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja joiden rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja koron maksua. Tähän ryhmään sisältyvät rahavarat, konsernin taseen myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset. Ryhmän rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon, johon on lisätty transaktiokulut, ja ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Voitto tai tappio jaksotettuun hankintamenoon arvostettavasta rahoitusvarasta kirjataan tulosvaikutteisesti, kun omaisuuserä kirjataan pois taseesta tai sen arvo alentuu. Rahavarat koostuvat käteisvaroista, pankkitilien saldoista ja likvideistä rahamarkkinasijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään kolme kuukautta. RAHOITUSVELAT Rahoitusvelat kirjataan kirjanpitoon kaupantekopäivän käypään arvoon, josta on vähennetty transaktiokustannukset. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat johdannaisinstrumentteja lukuun ottamatta arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Konsernissa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin kuuluvat johdannaissopimukset. Tällaisia johdannaissopimuksia ovat konsernin valuutta- ja korkojohdannaiset. Johdannaiset kirjataan käypään arvoon, joka perustuu markkinoilla noteerattuihin hintoihin ja yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin. Käyvän arvon muutokset kirjataan johdannaisen käyttötarkoituksen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituseriin. Rahoituslimiittien järjestelypalkkiot kirjataan ennakkomaksuksi maksuvalmiuspalvelusta ja jaksotetaan kuluksi limiitin voimassaoloajalle. Konsernilla on sekä pitkä- että lyhytaikaisia rahoitusvelkoja, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niihin liittyvät velvoitteet ovat täyttyneet, kumottu tai niiden voimassaolo on lakannut. | KÄYPIEN ARVOJEN MÄÄRITTÄMINEN Konserni luokittelee käypään arvoon kirjattavat rahoitusinstrumentit käyttäen käypien arvojen kolmitasoista hierarkiaa. Taseessa käypään arvoon kirjatut rahoitusinstrumentit on luokiteltu käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaan seuraavasti: Taso 1 Käyvän arvon hierarkian tasolle 1 määritetään kaikki sellaiset rahoitusinstrumentit, joihin on toimivilta markkinoilta saatavissa hintanoteeraukset. Kyseiset markkinahinnat ovat helposti ja säännöllisesti saatavissa pörssistä, välittävältä instituutiolta, markkinahinnoittelun palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta. Näitä hintoja sovelletaan oikaisemattomina arvon määrittämiseen. YIT:llä ei ole tasolle 1 luokiteltavia rahoitusinstrumentteja. Taso 2 Tason 2 rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritellään arvostusmenetelmien avulla. Näissä menetelmissä käytetään syöttötietona muita kuin tason 1 markkinahintanoteerattuja hintoja, jotka ovat helposti ja säännöllisesti saatavissa pörssistä tai vastaavasta rahoitusinstrumentteja välittävältä instituutiolta, markkinahinnoittelun palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta. YIT arvostaa OTC-johdannaiset tason 2 välittävältä instituutiolta, markkinahinnoittelun palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta käypään arvoon perustuen markkinoilla noteerattuihin hintoihin ja yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin. Taso 3 Tason 3 rahoitusinstrumenttien käypä arvo ei perustu todennettavissa oleviin markkinanoteerauksiin tai markkinahintoihin. YIT on käsitellyt tasolla 3 käypään arvoon kirjatut sijoitukset. |
JOHDON HARKINTA JA ARVIOT |
OMAN PÄÄOMAN EHTOISTEN SIJOITUSTEN ARVOSTAMINEN YIT:n merkittävin oman pääoman ehtoinen sijoitus on Tripla Mall Ky, jonka käyvän arvon arvostus pohjautuu merkittävissä määrin kiinteistön arvostukseen. Keskeisimpiä käyvän arvon muuttujia kiinteistön osalta ovat tuottovaatimus, vajaakäyttöaste sekä toiminnan nettotuoton kasvuvauhti, joiden määrittämisessä YIT:n johto joutuu käyttämään harkintaa ja arvioita. YIT:n johto seuraa jatkuvasti oman pääoman ehtoisten sijoitusten käyvän arvon arvostukseen liittyviä indikaattoreita ja niiden kehitystä. |
31.12.2022 | |||||||
Milj. euroa | Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat ja -velat | Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat ja -velat | Kirjanpitoarvo | Käypä arvo | Käyvän arvon tason luokittelu | Liite |
Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset | 216 | 2 | 218 | 218 | Taso 3 | 18 | |
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset* | 83 | 83 | 72 | 21 | |||
Lainasaamiset | 5 | 5 | 5 | Taso 3 | 21 | ||
Johdannaissopimukset | 6 | 4 | 10 | 10 | Taso 2 | 28 | |
Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset* | 143 | 143 | 143 | 21 | |||
Johdannaissopimukset | 1 | 1 | 1 | Taso 2 | 28 | ||
Rahavarat | 206 | 206 | 206 | 22 | |||
Rahoitusvarat arvostusryhmittäin yhteensä | 433 | 228 | 6 | 668 | 656 | ||
Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
Korolliset velat | 288 | 288 | 263 | 26 | |||
Ostovelat ja muut velat* | 29 | 29 | 24 | 27 | |||
Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
Korolliset velat | 336 | 336 | 336 | 26 | |||
Ostovelat ja muut velat* | 299 | 299 | 299 | 27 | |||
Johdannaissopimukset | 2 | 2 | 2 | Taso 2 | 28 | ||
Rahoitusvelat arvostusryhmittäin yhteensä | 953 | 2 | 954 | 924 |
31.12.2021 | |||||||
Milj. euroa | Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat | Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat ja -velat | Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat ja -velat | Kirjanpitoarvo | Käypä arvo | Käyvän arvon tason luokittelu | Liite |
Pitkäaikaiset rahoitusvarat | |||||||
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset | 184 | 2 | 186 | 186 | Taso 3 | 18 | |
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset* | 74 | 74 | 68 | 21 | |||
Lainasaamiset | 7 | 7 | 7 | Taso 3 | 21 | ||
Johdannaissopimukset | 1 | 1 | 1 | Taso 2 | 28 | ||
Lyhytaikaiset rahoitusvarat | |||||||
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset* | 189 | 189 | 189 | 21 | |||
Johdannaissopimukset | 1 | 1 | 1 | Taso 2 | 28 | ||
Rahavarat | 389 | 389 | 389 | 22 | |||
Rahoitusvarat arvostusryhmittäin yhteensä | 652 | 192 | 2 | 846 | 839 | ||
Pitkäaikaiset rahoitusvelat | |||||||
Korolliset velat | 398 | 398 | 395 | 26 | |||
Ostovelat ja muut velat* | 27 | 27 | 25 | 27 | |||
Lyhytaikaiset rahoitusvelat | |||||||
Korolliset velat | 118 | 118 | 118 | 26 | |||
Ostovelat ja muut velat* | 276 | 276 | 276 | 27 | |||
Johdannaissopimukset | 3 | 3 | 3 | Taso 2 | 28 | ||
Rahoitusvelat arvostusryhmittäin yhteensä | 820 | 3 | 823 | 818 |
Liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinahintoihin. Kaikkien muiden pitkäaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Velkojen diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla YIT saisi vastaavaa ulkoista lainaa tilinpäätöshetkellä, ja se muodostuu riskittömästä markkinakorosta, johon on lisätty yrityskohtainen riskipreemio 2,00-5,02 % (2,40-3,48 %). Muiden lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot vastaavat niiden tasearvoa. |
Arvostusmenetelmä | Muut kuin havainnoitavissa olevat merkittävät syöttötiedot | Perusarvo 2022 | Perusarvo 2021 | Käyvän arvon herkkyys muuttujalle YIT:lle | Lisätietoa muuttujasta | |
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat oman pääoman ehtoiset sijoitukset, Tripla Mall Ky | 10 vuoden diskontattujen rahavirtojen malli | Toiminnan nettotuoton (NOI) vuosittainen kasvuvauhti (CAGR) | 4,80 % | 4,44 % | 1 prosenttiyksikön kasvu (lasku) muuttujan arvossa johtaa 23 miljoonan euron kasvuun (19 miljoonan euron laskuun) omaisuuserän arvossa. | Muuttujan arvon muutos on toteutettu käyttämällä kerrointa, joka kasvattaa / laskee vuosittaisen nettotuoton (NOI) kasvuvauhtia symmetrisesti, kuvaten näin tilannetta, jossa liiketilan ja pysäköinnin NOI:n kasvu noudattaa joko korkeampaa / alempaa kasvu- uraa. |
Tuottovaatimus | 5,50 % - 5,75 % | 5,25 % - 5,75% | 5 prosentin kasvu (lasku) käytettyjen tuottovaateiden arvossa johtaa 12 miljoonan euron laskuun (16 miljoonan euron kasvuun) omaisuuserän arvossa. | Kauppakeskuskokonaisuuden eri osioille käytetty eri tuottovaatimuksia | ||
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat oman pääoman ehtoiset sijoitukset, OP Vuokrakoti Ky | Vertailukelpoisten transaktioiden menetelmä sekä diskontattujen rahavirtojen menetelmä | Neliöhinnan muutos | 5 268 € / m² | N/A | 5 prosentin kasvu (lasku) keskineliöhinnassa johtaa 3 miljoonan euron kasvuun (3 miljoonan euron laskuun) omaisuuserän arvossa. | Keskineliöhinnan määrittämisessä on otettu huomioon sekä vertailukelpoiset transaktiot että diskontattujen rahavirtojen menetelmä. |
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat lainasaamiset | Diskontattujen rahavirtojen malli | Diskonttokorko | 5,76 % | 2,66 % | 1 prosenttiyksikön kasvu (lasku) muuttujan arvossa johtaa 0 miljoonan euron laskuun (tai 0 miljoonan euron kasvuun) omaisuuserän arvossa. | Muuttuja kuvastaa sijoittajan tuottovaatimusta |
2022 | 2021 | |
Käypä arvo 1.1. | 193 | 187 |
Lisäykset | 23 | — |
Tuloslaskelmaan kirjatut käyvän arvon muutokset oman pääoman ehtoisista sijoituksista | 10 | 6 |
Tuloslaskelmaan kirjatut käyvän arvon muutokset lainasaamisista | -1 | -1 |
Vähennykset | — | — |
Käypä arvo 31.12. | 223 | 193 |
31.12.2022 | |||||||
Milj. euroa | 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027 | 2028- | Yhteensä |
Korolliset velat | 358* | 161 | 5 | 145 | 669 | ||
Vuokrasopimusvelat | 27 | 36 | 20 | 18 | 17 | 272 | 390 |
Ostovelat ja muut rahoitusvelat | 304 | 12 | 5 | 4 | 1 | 2 | 328 |
Korkojohdannaiset | -2 | -1 | — | — | — | -3 | |
Valuuttajohdannaiset | |||||||
suoritettavat rahavirrat | -174 | -174 | |||||
saatavat rahavirrat | 175 | 175 | |||||
Muiden puolesta annetut takaukset | — | — | — | — | — | ||
Yhteensä | 688 | 208 | 31 | 168 | 18 | 273 | 1 385 |
31.12.2021 | |||||||
Milj. euroa | 2022 | 2023 | 2024 | 2025 | 2026 | 2027- | Yhteensä |
Korolliset velat | 130* | 172 | 105 | 3 | 145 | 557 | |
Vuokrasopimusvelat | 29 | 26 | 22 | 21 | 19 | 344 | 462 |
Ostovelat ja muut rahoitusvelat | 276 | 16 | 2 | 4 | 4 | — | 303 |
Korkojohdannaiset | — | — | — | — | |||
Valuuttajohdannaiset | |||||||
suoritettavat rahavirrat | -213 | -213 | |||||
saatavat rahavirrat | 215 | 215 | |||||
Muiden puolesta annetut takaukset | — | — | — | — | — | 1 | |
Yhteensä | 438 | 215 | 130 | 29 | 168 | 344 | 1 325 |
31.12.2022 | 31.12.2021 | |||
Milj. euroa | 1 %-yksikön nousu koroissa | 1 %-yksikön lasku koroissa | 1 %-yksikön nousu koroissa | 1 %-yksikön lasku koroissa |
Nettorahoituskulut | 3 | -3 | -1 | 1 |
Muun laajan tuloksen erät | 1 | -1 | 1 | -1 |
LAATIMISPERIAATE | ||||
RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMINEN Rahoitusvarojen arvonalentumismalli perustuu IFRS 9:n mukaisiin odotettavissa oleviin luottotappioihin. Odotettavissa olevat luottotappiot vaikuttavat sellaisten rahoitusvarojen arvostukseen, jotka on luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon. YIT arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän luottoriski lisääntynyt merkittävästi. Mikäli luottoriskin havaitaan lisääntyneen merkittävästi, arvioidaan rahoitusvarasta kerrytettävissä oleva rahamäärä, joka on erän käypä arvo, ja kirjataan arvonalentumistappio siltä osin kuin kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan rahoitusvaran luonteen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin kuluihin tai rahoituskuluihin. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöä rahoitusvaran maksun mahdollisesta laiminlyönnistä. | Myyntisaamiset ja asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät Myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien arvostamiseen YIT soveltaa IFRS 9:n mukaista yksinkertaistettua mallia, jonka mukaan luottotappiovarausta kirjataan myyntisaamisen tai asiakassopimuksiin perustuvan omaisuuserän koko voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella. Myyntisaamiset ja asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät on tarkasteltu maakohtaisesti. YIT on määrittänyt odotetut luottotappioprosentit eri maturiteetin myyntisaamisille ikäjakauman mukaisesti. Odotettavissa olevan luottotappion määrä perustuu johdon parhaaseen arvioon ennakoitavista luottotappioista. Luottotappiomalli huomioi asiakkaiden aikaisemman maksukäyttäytymisen sekä käytettävissä olevat tulevaisuuden ennusteet. | Korolliset saamiset Korollisten saamisten arvonalentuminen lasketaan sen luottotappion perusteella, jonka odotetaan aiheutuvan 12 kuukauden aikana, ellei alkuperäisen kirjaamisen jälkeen ole tapahtunut merkittävää luottoriskin lisääntymistä, jolloin varaus lasketaan siinä tapauksessa varan koko voimassaoloajan aikana odotettavissa olevan luottotappion perusteella. |
2022 | 2021 | |||||
Milj. euroa | Kirjanpitoarvo | Odotettu luottotappio | Odotettu luottotappioaste, % | Kirjanpitoarvo | Odotettu luottotappio | Odotettu luottotappioaste, % |
Myyntisaamiset | ||||||
Erääntymättömät | 84 | — | 0,6 | 127 | 1 | 0,6 |
1-60 päivää | 10 | — | 0,6 | 13 | — | 0,6 |
61-90 päivää | 3 | — | 0,6 | 1 | — | 0,6 |
91-180 päivää | 1 | — | 0,6 | 3 | — | 0,6 |
yli 181 päivää | 33 | — | 4,1 | 26 | 1 | 4,1 |
Myyntisaamiset | 131 | 1 | 171 | 2 | ||
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät | 122 | — | 0,3 | 165 | 1 | 0,3 |
Korolliset saamiset | 57 | 6 | 59 |
Tunnusluvut | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
Korolliset velat, milj. euroa | 831 | 751 |
Korolliset saamiset, milj. euroa | 57 | 59 |
Rahavarat, milj. euroa | 206 | 389 |
Korollinen nettovelka, milj. euroa | 569 | 303 |
Oma pääoma, milj. euroa | 883 | 1 017 |
Omavaraisuusaste, % | 36 | 40 |
Velkaantumisaste, % | 64 | 30 |
LAATIMISPERIAATE |
Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollisesta velasta ei kirjata varausta vaan se esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Ehdolliset varat johtuvat suunnittelemattomista tai muista odottamattomista tapahtumista, joiden perusteella tulee mahdolliseksi, että yhtiön hyväksi koituu taloudellista hyötyä. Ehdollista varaa ei merkitä tilinpäätökseen vaan se esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. |
Milj. euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
Annetut takaukset | ||
Annetut takaukset muiden puolesta | 1 | 1 |
Annetut takaukset työyhteenliittymien puolesta | 2 | 10 |
Annetut takaukset osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten puolesta | 4 | 5 |
Annetut takaukset emon ja muiden konserniyhtiöiden puolesta | 968 | 989 |
Muut vastuusitoumukset | ||
Sijoitussitoumukset | 73 | 85 |
Ostositoumukset | 178 | 171 |
Nimi | Kotipaikka | Emoyrityksen omistusosuus, % | Konsernin omistusosuus % |
UAB Lemcon Vilnius | Liettua | 100 | 100 |
YIT Kalusto Oy | Suomi | 100 | 100 |
YIT Suomi Oy | Suomi | 100 | 100 |
YIT Ventures Oy | Suomi | 100 | 100 |
Finn-Stroi Oy | Suomi | 100 | |
Lemcon HR Oy | Suomi | 100 | |
YIT International Oy | Suomi | 100 | |
YIT Mars Oy | Suomi | 100 | |
YIT Saturnus Oy | Suomi | 100 | |
YIT Sirius Oy | Suomi | 100 | |
YIT Talon Tekniikka Oy | Suomi | 100 | |
Tortum Oy Ab | Suomi | 100 | |
YIT Eesti AS | Viro | 100 | |
AS Koidu Kinnisvara | Viro | 100 | |
YIT Infra Latvija SIA | Latvia | 100 | |
YIT Latvija SIA | Latvia | 100 | |
UAB "YIT Lietuva" | Liettua | 100 | |
YIT Infra Norge AS | Norja | 100 | |
YIT Development SP. Z O.O. | Puola | 100 | |
YIT Plus sp. Z O.O. | Puola | 100 | |
Lemminkäinen Polska Sp.ZOO | Puola | 100 | |
YIT Sverige AB | Ruotsi | 100 | |
YIT Slovakia a.s. | Slovakia | 100 | |
YIT Stavo s.r.o | Tšekki | 100 |
Milj. euroa | 2022 | 2021 |
Tavaroiden ja palveluiden myynti | ||
Johdon avainhenkilöille | — | 0,2 |
Osakkuus- ja yhteisyrityksille* | 160 | 157 |
Yhteensä | 160 | 158 |
Tavaroiden ja palveluiden ostot | ||
Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä | — | — |
Myyntisaamiset ja muut saamiset | ||
Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä | 6 | 6 |
Korolliset saamiset | ||
Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä | 18 | 22 |
Ostovelat ja muut velat | ||
Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä | — | — |
Korolliset velat | ||
Osakkuus- ja yhteisyrityksille | 7 | — |
Tuhatta euroa | Liite | 2022 | 2021 |
Liikevaihto | 2 | 76 294 | 70 603 |
Liiketoiminnan muut tuotot | 3 | 3 055 | 1 395 |
Henkilöstökulut | 4 | -34 828 | -33 091 |
Poistot ja arvonalentumiset | 5 | -2 016 | -2 852 |
Liiketoiminnan muut kulut | 6 | -59 391 | -71 492 |
Liikevoitto / -tappio | -16 887 | -35 436 | |
Rahoitustuotot ja -kulut | 7 | -12 620 | -13 129 |
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja | -29 507 | -48 565 | |
Tilinpäätössiirrot | 8 | 54 510 | 53 850 |
Tuloverot | -5 382 | — | |
Tilikauden voitto/tappio | 19 621 | 5 285 |
Tuhatta euroa | Liite | 2022 | 2021 |
Vastaavaa | |||
Pysyvät vastaavat | |||
Aineettomat hyödykkeet | 9 | ||
Aineettomat oikeudet | 49 | 586 | |
Muut pitkävaikutteiset menot | 1 652 | 2 069 | |
Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 1 701 | 2 655 | |
Aineelliset hyödykkeet | 9 | ||
Maa- ja vesialueet | 1 038 | 6 267 | |
Rakennukset ja rakennelmat | 508 | 2 076 | |
Koneet ja kalusto | 293 | 778 | |
Muut aineelliset hyödykkeet | 57 | 115 | |
Aineelliset hyödykkeet yhteensä | 1 896 | 9 237 | |
Sijoitukset | 10 | ||
Osuudet saman konsernin yrityksissä | 1 244 372 | 1 244 372 | |
Muut osakkeet ja osuudet | 505 | 541 | |
Sijoitukset yhteensä | 1 244 878 | 1 244 914 | |
Pysyvät vastaavat yhteensä | 1 248 475 | 1 256 805 |
Tuhatta euroa | Liite | 2022 | 2021 |
Vaihtuvat vastaavat | |||
Pitkäaikaiset saamiset | 11 | ||
Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 144 555 | 217 586 | |
Siirtosaamiset | 10 704 | 1 141 | |
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä | 155 260 | 218 728 | |
Lyhytaikaiset saamiset | 11 | ||
Myyntisaamiset | 210 | 198 | |
Saamiset saman konsernin yrityksiltä | 69 162 | 67 247 | |
Muut saamiset | 2 153 | 2 136 | |
Siirtosaamiset | 3 792 | 3 746 | |
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä | 75 317 | 73 327 | |
Rahat ja pankkisaamiset | 178 649 | 342 047 | |
Vaihtuvat vastaavat yhteensä | 409 225 | 634 102 | |
Vastaavaa | 1 657 700 | 1 890 907 |
Tuhatta euroa | Liite | 2022 | 2021 |
Vastattavaa | |||
Oma pääoma | 12 | ||
Osakepääoma | 149 717 | 149 717 | |
Arvonmuutosrahasto | 4 443 | 537 | |
Muut rahastot | |||
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto | 563 214 | 563 893 | |
Edellisten tilikausien voitto | 212 016 | 238 025 | |
Tilikauden voitto/tappio | 19 621 | 5 285 | |
Oma pääoma yhteensä | 949 011 | 957 457 | |
Vieras pääoma | |||
Pitkäaikainen vieras pääoma | 13 | ||
Joukkovelkakirjalainat | 300 000 | 300 000 | |
Lainat rahoituslaitoksilta | 50 000 | 150 000 | |
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä | 350 000 | 450 000 | |
Lyhytaikainen vieras pääoma | 14 | ||
Lainat rahoituslaitoksilta | 100 000 | — | |
Ostovelat | 6 624 | 8 393 | |
Velat saman konsernin yrityksille | 222 199 | 451 342 | |
Muut lyhytaikaiset velat | 3 106 | 5 707 | |
Siirtovelat | 26 760 | 18 009 | |
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä | 358 689 | 483 451 | |
Vieras pääoma yhteensä | 708 689 | 933 451 | |
Vastattavaa | 1 657 700 | 1 890 907 |
Tuhatta euroa | 2022 | 2021 |
Liiketoiminnan rahavirta | ||
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja | -29 507 | -48 565 |
Oikaisut: | ||
Suunnitelman mukaiset poistot | 2 016 | 2 852 |
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua | 543 | -701 |
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot | -240 | 56 |
Rahoitustuotot ja -kulut | 12 620 | 13 129 |
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta | -14 567 | -33 229 |
Käyttöpääoman muutos | ||
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten muutos | 2 832 | -4 179 |
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos | -1 184 | 1 674 |
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja | -12 919 | -35 734 |
Maksetut korot ja muut rahoituskulut | -60 758 | -47 110 |
Saadut osingot | — | — |
Saadut korot ja rahoitustuotot | 45 428 | 47 401 |
Maksetut verot | -301 | -156 |
Liiketoiminnan rahavirta | -28 549 | -35 598 |
Tuhatta euroa | 2022 | 2021 |
Investointien rahavirta | ||
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin | -6 | -187 |
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit | 6 524 | 225 |
Sijoitusten myynnit | 56 | — |
Investointien rahavirta | 6 574 | 38 |
Rahoituksen rahavirta | ||
Lainasaamisten muutos | 69 469 | 45 409 |
Lyhytaikaisten lainojen muutos | -232 226 | -48 865 |
Pitkäaikaisten lainojen nostot | — | 300 000 |
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut | — | -300 000 |
Maksetut osingot ja muu varojen jako | -33 490 | -29 274 |
Saadut konserniavustukset | 53 850 | 53 100 |
Omien osakkeiden hankinta/myynti | 974 | 126 |
Rahoituksen rahavirta | -141 423 | 20 497 |
Rahavarojen muutos | -163 398 | -15 063 |
Rahavarat tilikauden alussa | 342 047 | 357 111 |
Rahavarat tilikauden lopussa | 178 649 | 342 047 |
Tuhatta euroa | 2022 | 2021 |
Markkina-alue | ||
Suomi | 64 025 | 57 310 |
CEE | ||
Baltian maat | 4 545 | 4 029 |
Tsekki, Slovakia, Puola | 4 196 | 3 181 |
Skandinavia | ||
Ruotsi | 2 406 | 1 916 |
Norja | 202 | 719 |
Venäjä | 920 | 3 448 |
Yhteensä | 76 294 | 70 603 |
Tuhatta euroa | 2022 | 2021 |
Käyttöomaisuuden myyntivoitot | 240 | 64 |
Muut | 2 815 | 1 330 |
Yhteensä | 3 055 | 1 395 |
Tuhatta euroa | 2022 | 2021 |
Henkilöstökulut | ||
Palkat ja palkkiot | 29 629 | 27 395 |
Eläkekulut | 4 373 | 4 699 |
Muut henkilösivukulut | 827 | 997 |
Yhteensä | 34 828 | 33 091 |
Johdon palkat ja palkkiot | ||
Toimitusjohtaja | 48 | — |
Aiempi toimitusjohtaja | 2 531 | 547 |
Väliaikainen toimitusjohtaja | — | 120 |
Hallituksen jäsenet | 812 | 778 |
Yhteensä | 3 391 | 1 445 |
2022 | 2021 | |
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella | 303 | 352 |
Tuhatta euroa | 2022 | 2021 |
Poistot aineettomista oikeuksista | 954 | 1 552 |
Poistot rakennuksista ja rakennelmista | 678 | 853 |
Poistot koneista ja kalustosta | 363 | 423 |
Poistot muista aineellisista hyödykkeistä | 22 | 23 |
Yhteensä | 2 016 | 2 852 |
Tuhatta euroa | 2022 | 2021 |
Vuokrat | 10 034 | 10 352 |
Toimitilakulut | 5 473 | 5 268 |
IT-kulut | 26 346 | 28 886 |
Konsultointi- ja muut asiantuntijapalvelut | 4 473 | 9 781 |
Muut hallintopalvelut | 3 126 | 3 420 |
Muut | 9 938 | 13 786 |
Yhteensä | 59 391 | 71 492 |
Tuhatta euroa | 2022 | 2021 |
Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy | ||
Tilintarkastus | 430 | 379 |
Veroneuvonta | — | 11 |
Muut palvelut | 29 | 194 |
Yhteensä | 460 | 583 |
Tuhatta euroa | 2022 | 2021 |
Osinkotuotot | ||
Muilta | — | — |
Korkotuotot pitkäaikaisista saamisista | ||
Saman konsernin yrityksiltä | 13 932 | 7 283 |
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä | ||
Osakkeiden myyntivoitot | 23 | — |
Muut korko- ja rahoitustuotot | ||
Saman konsernin yrityksiltä | 4 363 | 6 693 |
Muilta | 34 437 | 36 922 |
Yhteensä | 52 755 | 50 898 |
Korkokulut ja muut rahoituskulut | ||
Saman konsernin yrityksille | -2 403 | -3 909 |
Korkokulut korkojohdannaisista muille | -255 | -504 |
Korkokulut muille | -16 595 | -16 686 |
Muut kulut muille | -46 122 | -42 928 |
Yhteensä | -65 375 | -64 027 |
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä | -12 620 | -13 129 |
Muut rahoitustuotot ja kulut sisältävät mm. seuraavat erät | ||
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot | -14 782 | 2 087 |
Valuuttajohdannaisten käyvän arvon jaksotus | -522 | -1 652 |
Korkojohdannaisten käyvän arvon arvostus | 5 931 | 507 |
Tuhatta euroa | 2022 | 2021 |
Tilinpäätössiirrot | ||
Saadut konserniavustukset | 54 510 | 53 850 |
Yhteensä | 54 510 | 53 850 |
Tuhatta euroa | 2022 | 2021 |
Aineettomat oikeudet | ||
Hankintameno 1.1. | 16 032 | 32 301 |
Lisäykset | — | 18 |
Siirto erien välillä | — | -69 |
Vähennykset | — | -16 218 |
Hankintameno 31.12 | 16 032 | 16 032 |
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. | 15 446 | 30 473 |
Tilikauden poisto | 537 | 1 131 |
Vähennysten kertyneet poistot | — | -16 158 |
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12. | 15 983 | 15 446 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 49 | 586 |
Tuhatta euroa | 2022 | 2021 |
Muut pitkävaikutteiset menot | ||
Hankintameno 1.1. | 3 591 | 3 872 |
Lisäykset | — | 60 |
Vähennykset | — | -342 |
Hankintameno 31.12. | 3 591 | 3 591 |
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. | 1 522 | 1 442 |
Tilikauden poisto | 417 | 421 |
Vähennysten kertyneet poistot | — | -342 |
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12. | 1 939 | 1 522 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 652 | 2 069 |
Aineettomat hyödykkeet yhteensä | 1 701 | 2 655 |
Tuhatta euroa | 2022 | 2021 |
Maa- ja vesialueet | ||
Hankintameno 1.1. | 6 267 | 6 367 |
Siirto erien välillä | — | 69 |
Vähennykset | -5 229 | -168 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 038 | 6 267 |
Rakennukset ja rakennelmat | ||
Hankintameno 1.1. | 18 784 | 19 010 |
Vähennykset | -13 427 | -226 |
Hankintameno 31.12. | 5 358 | 18 784 |
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. | 16 709 | 16 081 |
Tilikauden poisto | 678 | 853 |
Vähennysten kertyneet poistot | -12 537 | -226 |
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12. | 4 850 | 16 709 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 508 | 2 076 |
Koneet ja kalusto | ||
Hankintameno 1.1. | 3 067 | 3 526 |
Lisäykset | 6 | 110 |
Vähennykset | -514 | -569 |
Hankintameno 31.12. | 2 559 | 3 067 |
Tuhatta euroa | 2022 | 2021 |
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. | 2 288 | 2 434 |
Tilikauden poisto | 363 | 423 |
Vähennysten kertyneet poistot | -385 | -568 |
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12. | 2 266 | 2 288 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 293 | 778 |
Muut aineelliset hyödykkeet | ||
Hankintameno 1.1. | 176 | 176 |
Vähennykset | -116 | — |
Hankintameno 31.12. | 60 | 176 |
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1. | 60 | 37 |
Tilikauden poisto | 22 | 23 |
Vähennysten kertyneet poistot | -79 | — |
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12. | 3 | 60 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 57 | 115 |
Aineelliset hyödykkeet yhteensä | 1 896 | 9 237 |
Tuhatta euroa | 2022 | 2021 |
Osuudet saman konsernin yrityksissä | ||
Hankintameno 1.1. | 1 244 372 | 1 244 372 |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 1 244 372 | 1 244 372 |
Muut osakkeet ja osuudet | ||
Hankintameno 1.1. | 541 | 541 |
Vähennykset | -36 | — |
Kirjanpitoarvo 31.12. | 505 | 541 |
Sijoitukset yhteensä | 1 244 878 | 1 244 914 |
Tuhatta euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
Lainasaamiset | 144 555 | 217 586 |
Yhteensä | 144 555 | 217 586 |
Siirtosaamisten erittely, ulkoiset | ||
Johdannaissaamiset | 10 100 | 537 |
Jaksotetut järjestelypalkkiot rahoitussopimuksista | 605 | 605 |
Yhteensä | 10 704 | 1 141 |
Tuhatta euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
Saamiset saman konsernin yrityksiltä | ||
Myyntisaamiset | 851 | 3 252 |
Lainasaamiset | 12 906 | 9 223 |
Muut saamiset | 54 510 | 53 850 |
Siirtosaamiset | 895 | 923 |
Yhteensä | 69 162 | 67 247 |
Siirtosaamisten erittely, konsernin sisäiset | ||
Johdannaissaamiset | — | 20 |
Muut erät | 895 | 903 |
Yhteensä | 895 | 923 |
Siirtosaamisten erittely, ulkoiset | ||
Johdannaissaamiset | 1 201 | 1 028 |
Jaksotetut järjestelypalkkiot rahoitussopimuksista | 2 020 | 2 288 |
Muut erät | 571 | 430 |
Yhteensä | 3 792 | 3 746 |
Tuhatta euroa | 2022 | 2021 |
Osakepääoma | ||
Osakepääoma 1.1. | 149 717 | 149 717 |
Osakepääoma 31.12. | 149 717 | 149 717 |
Arvonmuutosrahasto | ||
Arvonmuutosrahasto 1.1 | 537 | — |
Lisäykset | 3 906 | 537 |
Arvonmuutosrahasto 31.12 | 4 443 | 537 |
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto | ||
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1. | 563 893 | 563 895 |
Omien osakkeiden myynti/takaisinlunastus | -679 | -2 |
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12. | 563 214 | 563 893 |
Voittovarat | ||
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1. | 243 310 | 267 101 |
Osingon ja varojen jako | -33 490 | -29 274 |
Omien osakkeiden luovutus | 2 197 | 198 |
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12. | 212 016 | 238 025 |
Tilikauden voitto/tappio | 19 621 | 5 285 |
Voittovarat yhteensä | 231 637 | 243 310 |
Oma pääoma yhteensä | 949 011 | 957 457 |
Tuhatta euroa | 2022 | 2021 |
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto | 563 214 | 563 893 |
Voitto edellisiltä tilikausilta | 212 016 | 238 025 |
Tilikauden voitto/tappio | 19 621 | 5 285 |
Omasta pääomasta jakokelpoisia varoja | 794 851 | 807 203 |
31.12.2022 | 31.12.2021 | |
Määrä, kpl | 1 588 707 | 1 980 947 |
Osuus osakemäärästä | 0,75 % | 0,94 % |
Osuus äänistä | 0,75 % | 0,94 % |
Tuhatta euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
Hyllypoisto | 184 | 730 |
Eläkevelka | 489 | 439 |
Tappiollinen tulos | — | 1 |
Yhteensä | 674 | 1 170 |
Tuhatta euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
Maa-alueiden arvonkorotukset | 8 | 615 |
Yhteensä | 8 | 615 |
Tuhatta euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
Joukkovelkakirjalainat* | 300 000 | 300 000 |
Lainat rahoituslaitoksilta** | 50 000 | 150 000 |
Yhteensä | 350 000 | 450 000 |
Tuhatta euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
Ostovelat | 550 | 282 |
Muut velat | 221 547 | 450 991 |
Siirtovelat | 103 | 70 |
Yhteensä | 222 199 | 451 342 |
Tuhatta euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
Johdannaisvelat | 103 | 70 |
Yhteensä | 103 | 70 |
Tuhatta euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
Henkilöstökulujaksotukset | 12 131 | 9 654 |
Korkojaksotus | 9 020 | 7 285 |
Muut erät | 227 | 1 070 |
Yhteensä | 26 760 | 18 009 |
Tuhatta euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
Vuokravastuut | ||
Alkaneella tilikaudella maksettavat | 6 835 | 6 879 |
Myöhempinä vuosina maksettavat | 29 810 | 38 384 |
Yhteensä | 36 644 | 45 264 |
Leasingsopimuksista maksettavat määrät | ||
Alkaneella tilikaudella maksettavat | 1 818 | 4 553 |
Myöhempinä vuosina maksettavat | 2 046 | 1 626 |
Yhteensä | 3 864 | 6 179 |
Muut vastuut | ||
Muut vastuusitoumukset | 2 447 | 2 193 |
Yhteensä | 2 447 | 2 193 |
Takaukset | ||
Omasta puolesta | 10 935 | 10 637 |
Saman konsernin yritysten puolesta | 957 342 | 977 896 |
Konsernin osakkuus ja yhteisyritysten puolesta | 3 950 | 4 575 |
Työyhteenliittymien puolesta | 2 095 | 9 720 |
Muiden puolesta | 673 | 585 |
Yhteensä | 974 995 | 1 003 414 |
Tuhatta euroa | 31.12.2022 | 31.12.2021 |
Ulkoiset valuuttajohdannaiset (taso 2) | ||
Käypä arvo, positiivinen | 1 201 | 1 028 |
Käypä arvo, negatiivinen | -1 620 | -2 630 |
Kohde-etuuksien nimellisarvo | 175 522 | 215 613 |
Sisäiset valuuttajohdannaiset (taso 2) | ||
Käypä arvo, positiivinen | — | 17 |
Käypä arvo, negatiivinen | -103 | -67 |
Kohde-etuuksien nimellisarvo | 7 905 | 7 119 |
Ulkoiset korkojohdannaiset (taso 2) | ||
Käypä arvo, positiivinen | 10 100 | 537 |
Käypä arvo, negatiivinen | — | -275 |
Kohde-etuuksien nimellisarvo | 260 000 | 130 000 |
OSINKOEHDOTUS: | ||
0,18 € OSAKKEELTA |
Harri-Pekka Kaukonen Puheenjohtaja | Eero Heliövaara Varapuheenjohtaja | Frank Hyldmar | Sami Laine | |||
Olli-Petteri Lehtinen | Casimir Lindholm | Jyri Luomakoski | ||||
Keith Silverang | Barbara Topolska | Kerttu Tuomas | ||||
Heikki Vuorenmaa Toimitusjohtaja |
Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka | Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa | Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka | Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa |
Tuloutus ajan kuluessa Viittaus konsernitilinpäätöksen liitetietoon 4. ”Asiakassopimukset”. Suurin osa YIT:n liiketoiminnasta on projektiluonteista, ja projektit saattavat jakautua usealle eri vuodelle. Projektien tuloutus ajan kuluessa perustuu ennustettuihin tuottoihin ja kustannuksiin sekä projektin luotettavaan täyttämisasteen määrittämiseen. Täyttämisaste määritellään rakentamispalvelun tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista tai fyysisenä valmistumisen asteena, joka määritellään rakentamisen valmistuneiden vaiheiden kustannusten suhteena arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Tuloutus ajan kuluessa edellyttää merkittävissä määrin johdon harkintaan perustuvia arvioita projektin täyttämisasteesta sekä lopputulemasta. Johdon tekemästä huolellisesta arviosta huolimatta lopputulema voi erota arviosta. Mikäli arviot projektin lopputulemasta muuttuvat, tuloutettua myyntiä ja voittoa muutetaan sillä raportointikaudella, jolla muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Johdon harkintaan perustuvasta arvionvaraisuudesta johtuen pitkäaikaishankkeiden tuloutus ajan kuluessa on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka. | Tarkastustoimenpiteisiimme kuului yhtiön kontrollien ymmärtäminen ja testaus sekä aineistotarkastus. Yhtiön kontrollien testaus kohdistui yhtiön käyttämiin tietojärjestelmiin. Aineistotarkastuksen kohteena oli 1) arvioida käytettyjen laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta, 2) arvioiden tarkkuus ja luotettavuus, 3) tuloutuksen oikeellisuus ja täydellisyys, seuraavasti: •suoritimme analyyttisiä tarkastuksen toimenpiteitä projektitasolla liikevaihdon ja projektikatteen osalta •luimme valikoitujen uusien urakoiden sopimukset ja arvioimme käytettyjen laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta •testasimme valikoitujen projektien liikevaihtoa ja kustannusarvioita niiden perustana olevaan dokumentaatioon ja keskustelemalla niistä projektin johdon kanssa •testasimme valittujen projektien suoritevelvoitteen täyttämisastetta laskemalla täyttämisasteen uudelleen arviointihetken todellisia kuluja käyttäen. Fyysistä valmistumisen astetta sovellettaessa varmistimme sen oikeellisuuden vertaamalla käytettyä valmistumisen astetta asianmukaiseen taustadokumentaatioon •vertasimme edellisen tilikauden päätöshetkellä arvioituja katteita kuluvan kauden aikana valmistuneiden projektien toteutuneisiin tuloksiin varmistuaksemme projektiennusteiden tarkkuudesta ja luotettavuudesta •testasimme tuloutetun liikevaihdon ja katteen oikeellisuutta valituissa projekteissa uudelleenlaskemalla ne. | Oman pääoman ehtoiset sijoitukset - Tripla Mall Ky Viittaus konsernitilinpäätöksen liitetietoihin 18. ”Oman pääoman ehtoiset sijoitukset” ja 29. ”Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin”. Oman pääoman ehtoiset sijoitukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Merkittävin yksittäinen oman pääoman ehtoinen sijoitus on Tripla Mall Ky. Sijoituksen käypä arvo on laskettu vähentämällä kiinteistön käyvästä arvosta yhtiön nettovelat ja kertomalla summa YIT:n omistusosuudella. Kiinteistön käypä arvo perustuu 10 vuoden diskontattujen rahavirtojen sekä loppuarvon (terminal value) nykyarvon summaan. Käyvän arvon määrittäminen edellyttää arvioiden tekemistä tulevista kassavirroista sekä käytettävistä diskonttauskoroista. Oman pääoman ehtoinen sijoitus Tripla Mall Ky:öön on tilintarkastuksemme kannalta keskeinen seikka johtuen sijoituksen määrästä konsernin taseessa ja sijoituksen arvostamiseen liittyvästä johdon harkintaan perustuvasta arvionvaraisuudesta. | Keskityimme tarkastustoimenpiteissämme johdon harkintaa edellyttävien arvioiden asianmukaisuuden varmentamiseen seuraavin toimenpitein: •Tarkastimme yhtiön käyttämän arvostusmallin asianmukaisuuden ja matemaattisen oikeellisuuden. •Tarkastimme arvostusmallissa käytettyjen syöttötietojen oikeellisuutta ja arvioimme arvostusmallissa käytettyjen oletusten ja arvioiden kohtuullisuutta. •Keskustelimme yhtiön johdon kanssa kiinteistön arvostuksessa käytetystä arvostusmallista ja siinä käytetyistä oletuksista. •Luimme yhtiön johdon käyttämän ulkopuolisen arvioitsijan laatiman kiinteistön arvostusta koskevan raportin ja keskustelimme arvioitsijan kanssa kiinteistön arvostuksessa käytetystä arvostusmallista sekä siinä käytetyistä oletuksista. |
Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka | Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa |
Liikearvo Viittaus konsernitilinpäätöksen liitetietoon 15. ”Muut aineettomat hyödykkeet ja Liikearvo”. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Liikearvo testataan vuosittain mahdollisten arvonalentumisten varalta sekä aina, jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin. Käyttöarvoa määriteltäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa diskonttauskoroilla, jotka kuvastavat rahan aika-arvoa ja omaisuuserään liittyviä erityisriskejä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Käyttöarvolaskelmien laatiminen, erityisesti rahavirtaennusteet, diskonttokorot sekä pitkän aikavälin kasvuolettamat edellyttävät merkittävää johdon harkintaa. Liikearvon arvostaminen on tilintarkastuksemme kannalta keskeinen seikka sen merkittävän tasearvon sekä liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetyn merkittävän johdon harkinnan takia. | Hankimme ymmärryksen yhtiön suorittamasta liikearvon arvonalentumistestauksesta, seuraavasti: •Testasimme käyttöarvolaskennassa käytettyjä periaatteita vertaamalla niitä IAS 36 Omaisuuserien arvonalentuminen standardin vaatimuksiin. •Testasimme johdon laatimien laskelmien matemaattisen oikeellisuuden. •Olemme arvioineet johdon kassavirtaennusteita ja niiden laatimisessa käytettyä prosessia mm. vertaamalla niitä viimeisimpiin hallituksen hyväksymiin budjetteihin ja strategioihin. •Olemme arvioineet ja haastaneet kassavirtaennusteissa käytettyjä oletuksia erityisesti liikevaihtoon sekä kannattavuuteen liittyen. •Olemme varmistaneet, että diskonttauskorot ja pitkän aikavälin kasvuennusteet ovat johdonmukaisia markkinoilta saatavan informaation kanssa. •Arvoimme tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen asianmukaisuutta. Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme. Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä. |