529900M13GM4VSTE6W802022-01-012022-12-31iso4217:EUR529900M13GM4VSTE6W802021-01-012021-12-31iso4217:EURxbrli:shares529900M13GM4VSTE6W802022-12-31529900M13GM4VSTE6W802021-12-31529900M13GM4VSTE6W802020-12-31529900M13GM4VSTE6W802020-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember529900M13GM4VSTE6W802020-12-31ifrs-full:OtherReservesMember529900M13GM4VSTE6W802020-12-31yit:YitUnrestrictedEquityReserveMember529900M13GM4VSTE6W802020-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember529900M13GM4VSTE6W802020-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember529900M13GM4VSTE6W802020-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember529900M13GM4VSTE6W802020-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember529900M13GM4VSTE6W802020-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember529900M13GM4VSTE6W802021-01-012021-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember529900M13GM4VSTE6W802021-01-012021-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember529900M13GM4VSTE6W802021-01-012021-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember529900M13GM4VSTE6W802021-01-012021-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember529900M13GM4VSTE6W802021-01-012021-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember529900M13GM4VSTE6W802021-01-012021-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember529900M13GM4VSTE6W802021-01-012021-12-31yit:HybridBondMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31ifrs-full:OtherReservesMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31yit:YitUnrestrictedEquityReserveMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember529900M13GM4VSTE6W802021-12-31yit:HybridBondMember529900M13GM4VSTE6W802022-01-012022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember529900M13GM4VSTE6W802022-01-012022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember529900M13GM4VSTE6W802022-01-012022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember529900M13GM4VSTE6W802022-01-012022-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember529900M13GM4VSTE6W802022-01-012022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember529900M13GM4VSTE6W802022-01-012022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember529900M13GM4VSTE6W802022-01-012022-12-31ifrs-full:OtherReservesMember529900M13GM4VSTE6W802022-01-012022-12-31yit:YitUnrestrictedEquityReserveMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:IssuedCapitalMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:OtherReservesMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31yit:YitUnrestrictedEquityReserveMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:ReserveOfExchangeDifferencesOnTranslationMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:ReserveOfCashFlowHedgesMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:TreasurySharesMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:RetainedEarningsMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:EquityAttributableToOwnersOfParentMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31ifrs-full:NoncontrollingInterestsMember529900M13GM4VSTE6W802022-12-31yit:HybridBondMember

Sisällys

HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	3	KONSERNITILINPÄÄTÖS	57
Hallituksen puheenjohtajan kirje	4	Konsernin tuloslaskelma	58
Strategia	6	Konsernin laaja tuloslaskelma	58
Toimintaympäristö	7	Konsernitase	59
Taloudellinen kehitys	8	Konsernin rahavirtalaskelma	60
Liiketoiminnat	11	Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	61
Tutkimus- ja kehitystoiminta	12	Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	63
Vastuullisuus	13
Hallinnointi	36	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	128
Riskit ja riskienhallinta	38	Emoyhtiön tuloslaskelma	129
Tilikauden jälkeiset tapahtumat	47	Emoyhtiön tase	130
Näkymät ja tulosohjeistus	48	Emoyhtiön rahavirtalaskelma	132
Osakkeet ja omistajat	50	Emoyhtiön liitetiedot	133
Tunnusluvut ja laskentakaavat	52
Täsmäytyslaskelmat tietyistä avainluvuista	56	Hallituksen voitonjakoehdotus	142
		Hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus	143
		Tilintarkastuskertomus	144
		Tilintarkastajan ESEF-varmennusraportti	150

Hallituksen toimintakertomus

	Hallituksen puheenjohtajan kirje	4
	Strategia	6
	Toimintaympäristö	7
	Taloudellinen kehitys	8
	Liiketoiminnat	11
	Tutkimus- ja kehitystoiminta	12
	Vastuullisuus	13
	Hallinnointi	36
	Riskit ja riskienhallinta	38
	Tilikauden jälkeiset tapahtumat	47
	Näkymät ja ohjeistus	48
	Osakkeet	50
	Tunnusluvut ja laskentakaavat	52

Mikonkatu 7:n kiinteistön peruskorjaus, Helsinki

Hallituksen puheenjohtajan tervehdys: Vauhditimme strategian

toteuttamista ja paransimme kannattavuutta

Vuoden 2022 aikana YIT otti

merkittäviä askeleita strategian

toteuttamisessa. Vahvistimme

tuottavuuttamme ja paransimme

projektien hallintaa. Panostimme

strategian mukaisesti

vastuullisuuteen. Toimintaympäristö

muuttui voimakkaasti, ja ryhdyimme

toimenpiteisiin nopeuttaaksemme

strategian toteutusta ja liiketoiminnan

kannattavuuden parantamista.

YIT:n strategian toteuttaminen eteni vakaasti vuoden 2022

aikana. Terävöitimme liiketoimintojemme fokusta kaikissa

segmenteissä. Vetäydyimme kaikesta toiminnasta Venäjällä

saatuamme liiketoimintojemme myynnin päätökseen

toukokuussa 2022.

Venäjän liiketoiminnan strateginen arviointi käynnistettiin jo

edellisenä vuonna ja sitä kiihdytettiin merkittävästi, kun Venäjä

hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022. Liiketoiminnan myynti

saatiin vaikeassa tilanteessa toteutettua onnistuneesti, minkä

johdosta YIT pystyi keskittymään täysin ydinliiketoimintoihinsa ja

strategian toteutukseen. Myynti oli asiakkaiden, henkilöstön ja

yhtiön kannalta oikea ratkaisu vaikeassa tilanteessa.

Vahvistimme tuottavuuttamme ja paransimme asetettujen

tavoitteiden mukaisesti projektinhallintaa. Keskityimme

toiminnassamme niihin hankkeisiin, joissa voimme tuottaa

osaamisellamme eniten lisäarvoa asiakkaillemme.

Tehostamistoimenpiteiden tukemana pystyimme haastavasta

markkinatilanteesta huolimatta parantamaan oikaistua

liikevoittoamme vuoden 2022 jokaisella kvartaalilla

edellisvuoteen verrattuna.  

MÄÄRÄTIETOINEN TYÖ KESTÄVÄN

KEHITYKSEN EDISTÄMISEKSI

JATKUI

Vastuullisuus on YIT:n strategian ytimessä ja siten säännöllisesti

hallituksen agendalla. YIT teki vuoden aikana määrätietoisesti

töitä vastuullisuuden edistämiseksi.

Jo vuonna 2021 sitouduimme ensimmäisenä suomalaisena

rakennusyhtiönä Science Based Targets -aloitteeseen (SBTi)

rajoittamaan ilmaston lämpenemisen 1,5 asteeseen Pariisin

ilmastosopimuksen mukaisesti. Joulukuussa 2022 julkaisimme

päivitetyt ilmastotavoitteet ja kunnianhimoisen tiekartan niiden

saavuttamiseksi. Hiilitiekartta sisältää neljä

toimenpidekokonaisuutta, jotka kattavat rakentamisen koko

elinkaaren myynnistä ja suunnittelunohjauksesta hankintaan ja

työmaatoimintoihin saakka.

Oman toiminnan osalta YIT on onnistunut vähentämään

päästöjä jo yli 55 % vuoteen 2019 verrattuna esimerkiksi

siirtymällä alkuperäsertifioituun uusiutuvaan sähköenergiaan.

Hiilineutraalius edellyttää siirtymistä päästöttömiin

energialähteisiin myös kaluston ja omien kiinteistöjen

lämmityksen ja viilennyksen osalta. Toimitusketjun toimijoita

haastetaan mukaan konkreettisten päästövähennysten

saavuttamiseksi. Tiekartta kattaa myös henkilöstön

ympäristöosaamisen kehittämisen ja päivityksiä päätöksenteko-

ja palkitsemiskriteereihin.

Otimme merkittävän askeleen kohti vähähiilistä rakentamista ja

siirryimme käyttämään Suomen asuntotuotannossa

päämarkkinoillamme Consolis Parman kanssa yhdessä

kehittämiämme vähähiilisiä ontelolaattoja. Lisäksi onnistuimme

vähentämään polttoaineiden kulutustamme ja korvaamaan

fossiilisia polttoaineita biopolttoaineilla.

Siirtymä kohti vihreää taloutta edellyttää kestävää rakentamista,

uusiutuvaa energiaa ja vastuullista arkea meiltä kaikilta. YIT on

mukana monella saralla vihreän siirtymän mahdollistamisessa

tuulivoiman kehittämisestä, energiatehokkaiden kotien ja

vastuullisten liikennemuotojen rakentamiseen.

Lisäämme maalämmön käyttöä asumisen kohteissa,

hyödynnämme aurinkoenergiaa ja vahvistamme

kyvykkyyksiämme tuulivoiman hankekehityksen parissa. YIT:llä

oli vuoden 2022 lopussa merkittävä tuulivoiman

hankekehitysportfolio, joka sisälsi esiselvitysvaiheessa olevia

hankemahdollisuuksia noin 2 900 MW ja luvitusvaiheessa olevia

hankkeita yhteensä noin 550 MW. 

Kaupunkikehittäjänä luomme eläviä ja kestäviä sekä

vetovoimaisia kaupunkiympäristöjä. YIT hallitsee laajat ja

monimutkaiset hankkeet. Rakentaminen ja korjaaminen ovat

usein osa laajempaa kokonaisuutta, johon voi kuulua hankkeen

ideointia ja suunnittelua, asemakaavoitukseen osallistumista ja

tilojen vuokrausta.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

4YIT 2022 Vuosikatsaus

Keskityimme toiminnassamme

niihin hankkeisiin, joissa

voimme tuottaa osaamisellamme

eniten lisäarvoa

asiakkaillemme.

Olemme läsnä isoissa kaupungeissa Suomessa, Ruotsissa ja

itäisessä Keski-Euroopassa, joissa kehitämme erinomaisilla

paikoilla eläviä kaupunkiympäristöjä laajojen ja vaativien

hankkeiden myötä. Monialaisen osaamisemme ansiosta meillä

on kyvykkyys viedä läpi kompleksisiakin hankkeita.

Uskon, että voimme edistää kestävää kaupunkielämää

yhdistämällä vahvaa kaupunkikehittämis- ja

rakentamisosaamistamme edelläkävijyyteen vihreän siirtymän

toteuttamisessa. Asemamme tarjoaa meille merkittäviä

liiketoimintamahdollisuuksia niin kotimaassa kuin

kansainvälisestikin.

TOIMENPITEITÄ MUUTOKSEN

KIIHDYTTÄMISEKSI HAASTAVASSA

TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ

Vuoden edetessä markkinatilanne alkoi heiketä, mikä vaikutti

erityisesti YIT:lle keskeisen asuntomarkkinan kysyntään. Tässä

muuttuneessa tilanteessa ryhdyimme toimenpiteisiin

nopeuttaaksemme strategian toteuttamista sekä

kannattavuuden tehostamista.   

YIT:n hallitus nimitti Heikki Vuorenmaan yhtiön toimitusjohtajaksi

marraskuussa, ja hän aloitti tehtävässään vuoden 2022 lopussa.

Kiitän lämpimästi Markku Moilasta hänen johtajakaudestaan.

Markun johdolla loimme vahvan perustan, paransimme

operatiivista tuottavuutta ja kehitimme liiketoimintamalliamme

kohti entistä itsenäisempiä liiketoimintasegmenttejä.

Heikki tuntee YIT:n aikaisemmasta tehtävästään Päällystys-

segmentin johtajana ja johtoryhmän jäsenenä. Hänen johdollaan

tavoitteenamme on nopeuttaa strategian toteuttamista ja

parantaa yhtiön suorituskykyä. Heikin aikaisempi kokemus

muutosten johtamisesta ja tuottavuuden parantamisesta vievät

YIT:tä eteenpäin muutosmatkallamme.

Muuttuvassa ympäristössä on tärkeätä varmistaa, että kaikki

segmentit ovat kilpailukykyisiä ja että YIT:llä on edellytykset

halutessaan osallistua aktiivisesti toimialan murroksen johdosta

mahdollisesti avautuviin rakennejärjestelyihin.

HALLITUSTYÖ VUONNA 2022

Vuoden 2022 yhtiökokous pidettiin poikkeusjärjestelyin

maaliskuussa. Kokouksessa oli edustettuna 227

osakkeenomistajaa, jotka edustivat 120 445 085 osaketta ja

ääntä. Vuoden 2022 aikana hallitus kokoontui yhteensä 16

kertaa, tarkastusvaliokunta ja henkilöstövaliokunta molemmat

kuusi kertaa sekä investointi- ja hankevaliokunta yhdeksän

kertaa.

Hallitustyöskentelyssä keskeisiä teemoja olivat geopoliittisen

tilanteen vaikutusten hallinta, strategian toteuttamisen

kiihdyttäminen sekä uuden toimitusjohtajan

valinta. Uudistimme myös hallituksen kokoonpanoa ja

vahvistimme hallituksen osaamista uusilla kyvykkyyksillä.

YIT:n hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2022

maksetaan osinkoa 0,18 euroa / osake. Strategisiin

tavoitteisiimme kuuluu vuosittain kasvava osakekohtainen

osinko ja ehdotus on linjassa tämän tavoitteen kanssa. 

Koko hallituksen puolesta kiitän osakkeenomistajiamme ja

asiakkaitamme luottamuksesta sekä YIT:n koko henkilöstöä

hyvästä työstä vuoden aikana. Olen luottavainen siihen, että

haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta YIT:n tiimillä on

kyky nopeuttaa strategian toimeenpanoa entisestään ja rohkeus

löytää uusia mahdollisuuksia menestyä kestävällä tavalla.

Harri-Pekka Kaukonen

Hallituksen puheenjohtaja

Merenkulkijanranta, Helsinki

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

5YIT 2022 Vuosikatsaus

Strategia

STRATEGIAN TOTEUTTAMISTA

MUUTTUVASSA

TOIMINTAYMPÄRISTÖSSÄ

YIT:n marraskuussa 2021 esittelemän strategian toteutus eteni

suunnitellusti, kuitenkin poikkeuksellisen paljon muuttuvassa

liiketoimintaympäristössä. Strategia pohjautuu YIT:n missioon

luoda parempia elinympäristöjä, ja päämääränä on olla kaikkien

sidosryhmien luotettavin kumppani ennakoitavaa, toimialan

kärkitulosta tekemällä. YIT on laadukas kiinteistökehitys- ja

rakennusyhtiö, jolla on vahva brändi, toimialan paras

asiakastyytyväisyys, kyvykkäät ihmiset sekä vahva läsnäolo

yhtiön avainmarkkinoilla.

Strategiansa johdonmukaisen toteuttamisen varmistamiseksi YIT

kehitti seurantamenetelmän, jolla tuetaan kolmen strategisen

painopistealueen – fokus, tuottavuus ja vastuullisuus –

toteuttamista. Tavoitteiden toteutuminen varmistetaan

kuukausittaista seurantaa hyödyntäen. YIT on nyt

liiketoimintansa osalta entistä fokusoidumpi sekä hankkeiden

osalta valikoivampi keskittyen hankkeisiin, joissa sen osaaminen

antaa parhaiten lisäarvoa asiakkaille. YIT:n monipuolinen

liiketoimintamalli tarjoaa suojaa markkinoiden turbulenssia

vastaan.

Vuonna 2021 aloitettua yhtiön uudistamista jatkettiin vuonna

2022. YIT tehosti toimintamalliaan entistä asiakaslähtöisemmän

organisaation rakentamiseksi ja kustannuskilpailukyvyn

parantamiseksi.

Tehostamista YIT tavoittelee sekä esivalmisteasteen

kasvattamisen että toimintaketjun hallinnan kautta panostamalla

muun muassa teollisen rakentamisen peruspilareihin eli Lean-

ajattelua toteuttavaan tahtituotantoon. Myös riskienhallinnan

sekä projektijohtamisen kehittämiseen panostetaan. Näillä

toimenpiteillä tavoitellaan merkittävää tuottavuuden parannusta

strategiakauden aikana, ja tehokkuushyötyjä onkin jo saavutettu.

LIIKETOIMINTASEGMENTIT

KESKITTYVÄT KESKEISIIN

OSAAMISALUEISIINSA

YIT sai vuonna 2022 päätökseen Venäjän liiketoimintojensa

myynnin, jonka toteutumisen myötä YIT vetäytyi kaikesta

toiminnasta Venäjällä. Myynti mahdollistaa keskittymisen yhtiön

strategiaan ja sen ytimessä oleviin liiketoimintoihin. Asumisen

liiketoiminnassa YIT toteuttaa toimivia ja kestäviä koteja sekä

elinympäristöjä. Asuntoaloituksissa on jatkettu varovaisuutta ja

harkitsevaisuutta, esimerkiksi edellyttämällä korkeampia

varausasteita ennen asuntoaloituksia. Toimitilat- sekä Infra-

segmentit etenivät transformaatioissaan keskittyen käynnissä

olevien ja tarkkaan valikoitujen uusien hankkeiden hallittuun

toteuttamiseen haastavassa rakennusmateriaalien

kustannusinflaatiotilanteessa. Toimitilat-segmentti jatkoi

kaupallisten ja julkisten tilojen rakentamista ja uudistamista

mahdollistaakseen niiden käyttäjien palvelemisen koko

rakennusten elinkaaren ajan. Elinkaarihankkeet, kuten

Gesterbyn koulukeskus ja Vääksyn yhteiskoulu, tuovat YIT:lle

tasaista pitkäaikaista tuottoa, mikä tuo suojaa

markkinavaihteluita vastaan.

Infra-segmentti rakentaa liikenneyhteyksiä, verkostoja ja laitoksia

sujuvoittamaan elämistä kestävästi. Yhtenä esimerkkinä tästä on

Helsingin Salmisaareen rakennettavan meriveden

lämmöntalteenottohankkeen tunnelijärjestelmän toteuttamisen

allianssi, jossa YIT on toinen Helenin allianssikumppaneista.

Kiinteistökehityksessä YIT huolehtii omistuksistaan sekä

kaupallisten ja hybridihankkeiden kokonaisvaltaisesta

kehittämisestä, josta erinomaisena esimerkkinä toimii vahva

tuulivoiman esiselvitys- ja luvitusvaiheen hankeportfolio.

KOHTI HIILINEUTRAALIA

RAKENTAMISTA

YIT:llä vastuullisuus on strategian ytimessä ja keskeinen osa

kaikkea liiketoimintaa. Yksi olennainen osa vastuullisuutta on

ilmastonmuutoksen hillitseminen. Vuonna 2022 YIT päivitti

ilmastotavoitteensa ja loi hiilitiekartan päästöjen vähentämiseksi.

Päivitetyt tavoitteet ovat linjassa Pariisin ilmastosopimuksen

kanssa. Sopimuksella pyritään rajoittamaan maapallon

lämpeneminen alle 1,5 celsiusasteeseen vuosisadan loppuun

mennessä.

Omassa toiminnassaan (Scope 1 ja 2) yhtiön tavoitteena on olla

hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Arvoketjun päästöjä

(Scope 3) YIT sitoutuu leikkaamaan vähintään 30 % vuoteen

2030 mennessä. Vertailuvuosi on koronapandemiaa edeltävä

vuosi 2019.

YIT edistää lisäksi ESG-tavoitteitaan koko toimitusketjun läpi ja

vaatii toimittajiltaan samoja ympäristöä, yhteiskuntaa ja hyvää

hallintoa koskevia standardeja. YIT tavoittelee parempaa

näkyvyyttä toimitusketjuunsa ja kehittää sekä

toimittajayhteistyötä että toimittaja-auditointeja. Yhtiö uskoo,

että tämä auttaa asettamaan uusia standardeja koko alalle.

TALOUDELLISET TAVOITTEET

YIT mittaa strategiansa onnistumista konsernin taloudellisilla

tavoitteilla, jotka on määrä saavuttaa vuoden 2025 loppuun

mennessä:

	LIIKEVOITTOMARGINAALI:
	> 6 %
	VELKAANTUMISASTE:
	< 50 %
	OSINKO:
	Vakaa kasvu

Konsernin liikevoittoprosenttitavoite perustuu sen eri

segmenttien liikevoittoprosenttitavoitteisiin. Yhtiö suhtautuu

markkinoiden kasvuoletuksiin maltillisesti ja odottaa

kannattavuutensa vahvistuvan ensisijaisesti terävöitetyn

fokuksen ja tuottavuuden parantamisen seurauksena. Lisäksi

yhtiö odottaa saavansa kilpailuetua ESG-sitoumuksistaan.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

6YIT 2022 Vuosikatsaus

Toimintaympäristö

Toimintavuoden aikana YIT:n toimintaympäristöä värittivät

korkea inflaatio rakennusmateriaalikustannuksissa sekä

kotitalouksien ja sijoittajien kasvanut varovaisuus.

Edeltävän vuoden maailmanlaajuisten logistiikkaongelmien ja

merkittävästi kasvaneen kysynnän seurauksena

rakennusmateriaalien hinnat olivat korkealla tasolla jo vuoden

2022 alussa. Inflaatio rakennusmateriaalikustannuksissa jatkoi

kiihtymistään Venäjän hyökättyä Ukrainaan ja sitä seuranneen

geopoliittisen myllerryksen seurauksena. Myös joidenkin

rakennusmateriaalien toimitusketjut kärsivät, mutta YIT onnistui

pitämään työmaansa auki ja materiaalien saatavuuden hyvällä

tasolla hyödyntämällä vaihtoehtoisia materiaaleja ja uusia

toimitusketjuja.

Vuoden edetessä korkea yleinen inflaatio, korkojen nopea nousu

ja energiakriisi kasvattivat kotitalouksien ja sijoittajien

varovaisuutta. Vaikutukset näkyivät erityisesti

asuntomarkkinoilla, joilla kysyntä ja markkina-aktiviteetti laskivat

äkillisesti aiemmalta korkealta tasolta.

ASUNTOMARKKINA

Ensimmäisen vuosineljänneksen ajan asuntojen kysyntä oli

vahvalla tasolla. Kysyntä lähti kuitenkin voimakkaaseen laskuun

vuoden edetessä ja epävarmuuden kasvaessa markkinalla.

Vuoden toisen puoliskon aikana korkea inflaatio, nousevat korot

ja energiakriisi heikensivät kysyntää merkittävästi YIT:n kaikilla

toiminta-alueilla.

Suomessa yleinen kuluttajaluottamus laski historiallisen alhaiselle

tasolle, mikä vaikutti asuntojen kysyntään. Myös sijoittajapuolen

kysyntä heikkeni epävarman makrotaloudellisen näkymän ja

nousseiden korkojen myötä. Rahoitus taloyhtiölainoilla oli

haastavaa läpi vuoden pankkien varovaisuuden myötä.

Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maissa niin kuluttajien kuin

sijoittajienkin varovaisuus nousi vastaavasti korkean inflaation ja

nousseiden korkojen myötä. Viivästykset viranomaisten

lupaprosesseissa jonkin verran hälvenivät edellisvuoteen

verrattuna.

KIINTEISTÖMARKKINA

Suomessa julkisen sektorin puolella kysyntä pysyi vakaalla

tasolla läpi vuoden. Kysyntää tukivat useat suunnittelu- ja

tarjousvaiheessa olevat hankkeet. Kasvanut epävarmuus ja

nousseet rakentamiskustannukset hidastivat jonkin verran

asiakkaiden päätöksentekoa, mutta vain yksittäisiä hankkeita

viivästettiin. Sijoittajapuolella kysyntä heikkeni vuoden loppua

kohti nousevan korkotason aiheuttaessa nostopaineita

tuottovaateille. Nouseva korkotaso nosti myös hankkeiden

rahoituskustannuksia.

Baltian ja itäisen Keski-Euroopan maissa kysyntä pysyi

kohtuullisella tasolla. Vuoden alkupuoliskolla joidenkin

hankkeiden suunnittelua ja kehittämistä lykättiin tilapäisesti

rakennusmateriaalien saatavuushaasteiden myötä. Vuoden

edetessä rakennusmateriaalien ja työvoiman saatavuus parani,

ja markkina-aktiviteettia tuki yksityisen sektorin kasvava kysyntä

uusille toimitiloille.

INFRAMARKKINA

Suomessa infrahankkeiden julkisen sektorin kysyntä pysyi

kohtuullisella tasolla ja useita hankkeita oli suunnittelussa ja

kilpailutuksessa. Yksityistä sektoria tukevat teollisuuden

hankkeet sekä siirtymä kohti uusiutuvaa energiaa. Kasvanut

epävarmuus johti joissain yksittäisissä tapauksissa projektien

viivästämiseen, mutta isossa kuvassa markkina oli vakaa.

Ruotsissa kysyntä oli erittäin vahvaa läpi koko vuoden useiden

julkisen sektorin infraprojektien ja yksityisten

teollisuusinvestointien myötä. Kilpailu projekteista säilyi

kiihkeänä.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

7YIT 2022 Vuosikatsaus

Taloudellinen kehitys

LIIKEVAIHTO

YIT:n liikevaihto laski 2 403 miljoonaan euroon (2 652). Lasku on

pääosin seurausta matalammasta asuntojen valmistumis-

määrästä ja matalammasta myynnistä Asumisessa. Liikevaihto

pysyi vakaana Toimitiloissa ja Infrassa, mutta laski

Kiinteistökehityksessä, jossa vertailukautta tuki Lestijärven

tuulipuiston myynti.

TULOS

YIT:n oikaistu liikevoitto kasvoi 110 miljoonaan euroon (85) ja

oikaistu liikevoittoprosentti  4,6 %:iin (3,2). Korkeampi

kannattavuus on osoitus vakaantuneesta operatiivisesta

suorituskyvystä Toimitiloissa ja Infrassa sekä nykyisen

toimintamallin ja paremman projektinhallinnan tuomista

tuottavuusparannuksista. Kohonneet rakentamismateriaali-

kustannukset vaikuttivat heikentävästi katteisiin. Asumisessa

kannattavuuteen vaikutti heikentävästi myös matalampi

asuntojen valmistumismäärä sekä alhaisempi myynti.

Kiinteistökehityksessä kannattavuuteen vaikutti heikentävästi

hankekehitysprojektiin kohdistunut arvonalentuminen.

YIT:n liikevoitto oli 102 miljoonaa euroa (56). Oikaisuerät olivat

8 miljoonaa euroa (29). Oikaisuerät olivat pääosin sulautumiseen

liittyviä käyvän arvon oikaisuja. Katsauskauden tulos oli -375

miljoonaa euroa (4) ja osakekohtainen tulos -1,82 euroa (0,00).

Tulokseen vaikutti lopetettujen toimintojen tulos -438 miljoonaa

euroa, joka on seurausta YIT:n Venäjän liiketoimintojen

myynnistä. Katsauskauden tulos jatkuville toiminnoille oli

63 miljoonaa euroa (6) ja osakekohtainen tulos jatkuville

toiminnoille 0,28 (0,01)

LIIKEVAIHTO (MEUR)

OIKAISTU LIIKEVOITTO (MEUR)

KATSAUSKAUDEN TULOS SISÄLTÄEN

LOPETETUT TOIMINNOT (MEUR)

Nuppu, Bratislava, Slovakia

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

8YIT 2022 Vuosikatsaus

RAHAVIRTA JA TALOUDELLINEN

ASEMA

Vuoden 2022 liiketoiminnan rahavirta investointien jälkeen oli

-281 miljoonaa euroa (288). Rahavirtaa rasitti sitoutuneen

pääoman kasvu Asumisen matalamman myynnin seurauksena.

Tontti-investointien rahavirta oli -138 miljoonaa euroa (-124) ja

rahavirta investoinneista osakkuus- ja yhteisyrityksiin oli -26

miljoonaa euroa (-29). Nettorahoituskustannukset olivat 28

miljoonaa euroa (34). Korkojohdannaisten käyvän arvon

muutoksilla oli positiivinen vaikutus nettorahoituskustannuksiin.

Kauden lopussa korolliset velat olivat 831 miljoonaa euroa (751)

ja korollinen nettovelka 569 miljoonaa euroa (303). Korollinen

nettovelka sisälsi 207 miljoonaa euroa IFRS 16 vuokrasopimus-

velkoja (234) sekä 230 miljoonaa euroa myymättömiin

asuntoihin liittyviä taloyhtiölainoja (106 ).

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA INVESTOINTIEN JÄLKEEN

(MEUR)

Velkaantumisaste oli 64 % (30) ja omavaraisuusaste 36 % (40).

Oma pääoma laski 883 miljoonaan euroon (1 017) lopetettujen

toimintojen negatiivisen tuloksen seurauksena. Nettovelka /

oikaistu käyttökate -suhde oli 4,2 (2,1*) ja korkokate 7,1 (3,5).

Katsauskauden aikana YIT sopi 50 miljoonan euron

luottosopimuksensa voimassaoloajan pidentämisestä vuodella.

Sopimuksen uusi eräpäivä on maaliskuussa 2024. YIT sopi

lainanantajiensa kanssa myös 300 miljoonan euron sitovan

valmiusluottolimiittisopimuksensa voimassaoloajan

pidentämisestä vuodella käyttämällä vuoden jatko-option.

Sopimuksen uusi eräpäivä on kesäkuussa 2025.

Rahavarat laskivat 206 miljoonaan euroon (389), ja YIT:n

käyttämättömät tililimiittisopimukset olivat 32 miljoonaa euroa

(32). Näiden lisäksi sitova 300 miljoonan euron (300) suuruinen

valmiusluottolimiitti oli kokonaan käyttämättä, ja asuntokohteisiin

KOROLLISTEN VELKOJEN JAKAUMA

liittyviä nostamattomia ja sitovia taloyhtiö- ja projektilainalimiittejä

oli 222 miljoonaa euroa (336).

Sitoutunut pääoma katsauskauden lopussa kasvoi 1 443

miljoonaan euroon (1 142, jatkuvat toiminnot). Sitoutuneen

pääoman kasvu johtui pääosin Asumisen matalammasta

myynnistä.

* Vertailukelpoisuuteen vaikuttaa Venäjän liiketoimintojen myynti.

31.12.2021 vertailukauden tunnuslukua ei ole oikaistu.

KOROLLINEN NETTOVELKA JA VELKAANTUMISASTE

Vaasan keskussairaalan H-rakennus, Vaasa

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

9YIT 2022 Vuosikatsaus

INVESTOINNIT JA MYYNNIT

Bruttoinvestoinnit olivat 19 miljoonaa euroa (32), eli 0,8 % 

liikevaihdosta (1,2), joista 14 miljoonaa euroa (22) kohdistui

vuokrattuihin hyödykkeisiin. Tontti-investoinnit olivat

163 miljoonaa euroa (110) ja vuokratontti-investoinnit olivat

3 miljoonaa euroa (16). Tonttivaranto oli vuoden lopussa

kokonaisuudessaan 716 miljoonaa euroa (748).

TILAUSKANTA

Tilauskanta laski 3 702 milj. euroon (3 847). Tilauskanta laski

Infrassa ja pysyi vakaana muissa segmenteissä. Katsauskauden

lopussa 72 % tilauskannasta oli myyty (83 %).

Tilauskantaan lisättiin vuoden aikana lukuisia hankkeita, joista

merkittävimpiä olivat Vääksyn yhteiskoulun rakennusurakka,

Tuultenristin toimistotalon rakennusurakka, Maistraatinportin

toimistokiinteistön peruskorjaus, Tampereen raitiotien osan II B

toteutus, Nokian uusien toimitilojen toteuttaminen Ouluun,

Keilaniemenrantaan sijoittuvan kalliopysäköintilaitoksen

rakentaminen, yli 300 vuokra-asunnon rakentaminen OP-

Vuokratuotto-rahastolle, Seinäjoen aseman alueen ensimmäisen

vaiheen rakentaminen, Aleksanterinkatu 13:ssa sijaitsevan

kiinteistön korjaus Helsingissä, A++ -energialuokan

polkupyörätehtaan yksityiskohtainen suunnittelu ja rakentaminen

Pon.Bike-yhtiölle sekä asuinkerrostalon rakentaminen Auratum

Asunnoille.

TONTTI-INVESTOINNIT (MEUR)

TILAUSKANTA (MEUR)

Vuosaaren lukio, Helsinki

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

10YIT 2022 Vuosikatsaus

Liiketoiminnat

YIT:llä oli neljä raportoitavaa liiketoimintasegmenttiä vuonna

2022: Asuminen, Toimitilat, Infra ja Kiinteistökehitys.

ASUMINEN

Liikevaihto laski 1 075 miljoonaan euroon (1 281) matalamman

asuntojen valmistumismäärän sekä alhaisemman myynnin

vuoksi. Laskenut asuntojen valmistumismäärä johtui pääosin

asuntoaloitusten matalasta määrästä koronaviruspandemian

aikana. Oikaistu liikevoitto laski 90 miljoonaan euroon (109).

Oikaistuun liikevoittoon vaikuttivat matalampi myynti ja

kohonneet rakennusmateriaalikustannukset. Vertailukautta

heikensi strategiaan kuulumattomien tonttien 8 miljoonan

alaskirjaus.

TOIMITILAT

Liikevaihto pysyi vakaana 807 miljoonassa eurossa (787).

Oikaistu liikevoitto nousi 20 miljoonaan euroon (11) kahden

toisella vuosineljänneksellä myydyn omaperusteisen hankkeen

tukemana. Liiketoiminnan transformaatio eteni suunnitelmien

mukaisesti, vaikka kohonneet rakennusmateriaalikustannukset

vaikuttivatkin heikentävästi katteisiin.

INFRA

Liikevaihto pysyi vakaana 539 miljoonassa eurossa (544).

Oikaistu liikevoitto nousi 6 miljoonaan euroon (-39).

Liiketoiminnan transformaatio eteni onnistuneesti, mutta tietyt

aikaisemmat heikkokatteiset hankkeet ja kohonneet

materiaalikustannukset vaikuttivat heikentävästi

kannattavuuteen. Vertailukautta heikensivät 37 miljoonan euron

kateheikennykset Infran strategian ja projektien perusteellisen

analysoinnin ja tiettyjen aikaisempien hankkeiden

uudelleenarvioinnin myötä.

KIINTEISTÖKEHITYS

Liikevaihto laski 69 miljoonaan euroon (91). Oikaistu liikevoitto

laski 0 miljoonaan euroon (18) kehityshankkeeseen

kohdistuneen arvonalentumisen rasittamana. Vertailukauden 

vastaavan ajanjakson oikaistua liikevoittoa tuki 48 miljoonan

euron positiivinen vaikutus Lestijärven tuulipuiston myynnistä,

mutta rasitti 25 miljoonan euron alaskirjaukset.

LOPETETUT TOIMINNOT

YIT ilmoitti 30.5.2022 saaneensa päätökseen Venäjän

liiketoimintojensa myynnin Etalon Group PLC:lle. Kauppahinta oli

71 miljoonaa euroa, ja velaton kauppahinta 30 miljoonaa euroa.

Nettovaikutus rahavirtaan oli -14 miljoonaa euroa. YIT luokitteli

kaupan kohteena olevat toiminnot ensimmäisen

vuosineljänneksen raportoinnissa myytävänä oleviksi

omaisuuseriksi ja raportoi ne lopetettuina toimintoina. Vuoden

2022 lopetettujen toimintojen tulos oli -438 miljoonaa euroa (-2).

Tulokseen vaikuttivat arvonalentuminen Venäjän liiketoimintojen

luokittelusta myytävänä oleviksi omaisuuseriksi ensimmäisen

vuosineljänneksen aikana sekä kumulatiivisen RUB/EUR-

muuntoeron kirjaaminen kuluna toisen vuosineljänneksen

aikana.

LIIKEVAIHTOJAKAUMA SEGMENTEITTÄIN

HENKILÖSTÖJAKAUMA SEGMENTEITTÄIN

OIKAISTU LIIKEVOITTO SEGMENTEITTÄIN (MEUR)

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

11YIT 2022 Vuosikatsaus

Tutkimus- ja kehitystoiminta

YIT:n tutkimus- ja kehitystoimintaa toteutettiin vuonna 2022

yhtiön strategisten painopisteiden ohjaamana. Konsernin

tutkimus- ja kehitystoimintainvestoinnit olivat 15 miljoonaa euroa

(24), mikä vastaa 0,6  % liikevaihdosta (0,8). Investoinnit

sisältävät sisäisen resursoinnin ja konsultoinnin sekä

teknologiainvestoinnit.

KEHITYSTOIMINTAA STRATEGISTEN

PAINOPISTEIDEN OHJAAMANA

Aiempien erillisten kehitysohjelmien sijaan vuonna 2022 YIT:n

kehitystoimintaa ohjattiin strategisten painopisteiden (fokus,

tuottavuus ja vastuullisuus) mukaan. Osana vuoden 2022 alussa

käyttöönotettua konsernin toimintamallia myös kehittämisen

ohjaamiseen luotiin uusi toimintamalli, jonka tavoitteena on

siirtää kehittäminen lähemmäs liiketoimintaa.

FOKUS

Kehitystoiminnassa keskityttiin valittujen kehityshankkeiden

edistämiseen sekä myynnin ja asiakaskokemuksen

parantamiseen. Asiakasrajapinnan digitaalisten ratkaisujen

kehitystä edistettiin muun muassa asuntojen asiakasmuutosten

visualisoinnin ja tilaamisen mahdollistavalla digitaalisella YIT

Plus Studio -palvelulla. Konsernin brändipäivityksen

yhteydessä toteutettiin myös Asumisen asiakaskeskeinen ja

kestävää kehitystä tukeva brändipäivitys, jonka lanseerauksessa

hyödynnettiin vahvasti myös sähköisiä kanavia. Uuden

asiakashallintajärjestelmän kehitys käynnistettiin vuoden lopulla.

TUOTTAVUUS

Projektinhallinnan kyvykkyyksien ja seurannan parantamiseen

panostettiin sekä osaamisen kasvattamisella että analytiikan

tukemana. Parempaan tuottavuuteen ja tehokkaampiin

läpimenoaikoihin tähtäävää teollista rakentamista edistettiin

kaikissa segmenteissä. Lean-metodologiaa tukevaa

tahtiaikataulua sekä sen mahdollistamaa tarkempaa työn

suunnittelua ja logistiikkaa otettiin käyttöön useissa hankkeissa.

YIT:n Smart Building -konseptia kehitettiin edelleen ja

mukaan otettiin muun muassa uusia tekoälyyn pohjautuvia ja

energiatehokkuutta parantavia ominaisuuksia. Parkanon

elinkaarimallilla toteutetussa koulussa pilotoitiin oppilaille

suunnattu opettavainen aulanäyttö, josta oppilaat voivat seurata

kiinteistön energiankulutusta ja omien toimiensa vaikutuksia

siihen.

VASTUULLISUUS

YIT julkaisi vuoden aikana päivitetyt vastuullisuusteemat,

ilmastotavoitteet ja hiilitiekartan. Hiilitiekartan osalta otettiin

merkittävä askel, kun YIT siirtyi käyttämään Suomen

asuntotuotannossaan Consolis Parman kanssa kehitettyjä ja

aiemmin pilotoituja vähähiilisiä ontelolaattoja. Lisäksi

maalämpökohteiden osuutta lisättiin aloitetuissa

asuntokohteissa. Vastuullisuusraportoinnin, päästölaskennan ja

hankesuunnittelun kyvykkyyksiä edistettiin esimerkiksi EU-

taksonomiaraportointiprosessia ja -järjestelmää kehittämällä

sekä päivittämällä suunnitteluohjeistusta vastuullisuuskriteereillä.

Energia- ja jätetietojen raportointia kehitettiin edelleen. Yhtiön

työmailla työskentelevien aliurakoitsijoiden työntekijöiden työ- ja

oleskelulupien tarkastusprosessia kehitettiin edelleen.

MUU TUTKIMUS- JA

KEHITYSTOIMINTA

Taloushallinnon kehityshankkeessa yhtiö jatkoi talouden ja

ennustamisen toimintatapojen ja järjestelmien yhtenäistämistä.

Talouden järjestelmien toinen pilottikokonaisuus saatiin

tuotantoon Suomen osalta. Lisäksi yhtiön ydintietojen hallinnan

kehittäminen jatkui.

TUTKIMUS- JA KEHITYSINVESTOINNIT (MEUR)

                                            Keravanjoen monitoimitalo, Kerava

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

12YIT 2022 Vuosikatsaus

Vastuullisuus

Vastuullisuus on yksi YIT:n strategian kolmesta

painopistealueesta. Tässä osiossa kerrotaan YIT:n sidosryhmien

kannalta olennaisista vastuullisuusasioista sekä esitetään YIT:n

muut kuin taloudelliset tiedot.

LIIKETOIMINTAMALLI

YIT:n missio on luoda parempia elinympäristöjä. Se rakentaa

toimivia ja kestäviä koteja ja elinympäristöjä kasvavissa

kaupungeissa. Lisäksi YIT kehittää, rakentaa ja uudistaa kouluja,

sairaaloita, kaupallisia ja julkisia tiloja sekä infrastruktuuria.

Parempien elinympäristöjen kehittäjänä ja rakentajana YIT:llä on

tärkeä rooli rakennetun ympäristön päästöttömien ratkaisujen

kehittämisessä  kestävän ja sujuvan elämän mahdollistamisessa

asiakkaille.

YIT:n neljä raportoitavaa segmenttiä ovat Asuminen, Toimitilat,

Infra ja Kiinteistökehitys. YIT toimii yhdeksässä maassa:

Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa,

Tšekin tasavallassa, Slovakiassa ja Puolassa. YIT ilmoitti

lokakuussa 2020 ajavansa alas liiketoimintonsa Norjassa.

YIT:n raportoitavista segmenteistä on kerrottu tarkemmin

konsernitilinpäätöksen liitetiedossa Segmenttitiedot.

LIIKETOIMINNAN VAIKUTUS

IHMISIIN, YMPÄRISTÖÖN JA

YHTEISKUNTAAN

YIT:n keskeisiä sidosryhmiä ovat asiakkaat, henkilöstö,

omistajat, sijoittajat, yhteistyökumppanit, kaupungit, kunnat ja

julkishallinto sekä kansalaisyhteiskunta ja järjestöt. YIT pyrkii

mahdollistamaan monipuolisen vuoropuhelun sidosryhmien

edustajien kanssa tilaisuuksissa, tapahtumissa ja erilaisissa

viestintäkanavissa sekä osallistumalla kyselytutkimuksiin ja

tekemällä niitä itse. Esimerkiksi vuonna 2022 toteutettiin

Rakkaudella rakennetut kaupungit -tapahtuma ja jo viidettä

kertaa Kestävät kaupunkiympäristöt -barometri. Vuoden 2022

aikana YIT mahdollisti 26 hyvää tekoa voittoa

tavoittelemattomille yhteisöille 100 hyvää tekoa -ohjelmassa.

Sidosryhmien odotuksista ja viestintäkanavista kerrotaan

tarkemmin YIT:n internetsivuilla kohdassa

Sidosryhmäyhteistyö.

Yhtiössä arvioidaan systemaattisesti liiketoiminnan vaikutuksia

ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan. Vuoden 2022 aikana

ympäristövaikutuksia tarkasteltiin erityisesti EU-taksonomian

analyysien yhteydessä sekä toteuttamalla

ihmisoikeusvaikutusten arviointi. Vuonna 2023 työtä jatketaan

arvioimalla vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen.

YIT:n liiketoiminnalla on merkittäviä ja pitkäkestoisia vaikutuksia

ympäröivään yhteiskuntaan. YIT:n suurin vaikutus yhteiskuntaan

muodostuu toiminnan tulosten eli asuntojen, toimitilojen,

kiinteistöjen ja infrastruktuurin kautta sekä laajempien

kaupunkiympäristöjen kehittämishankkeista. Rakennettu

ympäristö jää elämään jopa sadoiksi vuosiksi, joten kestävällä

suunnittelulla ja toteutuksella on oleellinen merkitys YIT:n

toiminnan vaikutuksiin esimerkiksi ilmastonmuutokseen liittyen.

Yhtiön toiminnan positiivisia ympäristövaikutuksia ovat

esimerkiksi asiakkaille rakennetut kestävät ja pitkäaikaiset

elinympäristöt, alueelliset konversiohankkeet sekä uusien

kestävää kehitystä edistävien tuotteiden ja palveluiden

kehittäminen ja hyödyntäminen. Negatiivisia vaikutuksia

ympäristöön ovat raaka-aineiden, materiaalien ja maa-alueiden

käyttö, energiankulutus sekä niiden synnyttämät

kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi yhtiön toiminnan sivutuotteena

syntyy jätteitä.

Yhtiö on merkittävä veronmaksaja ja luo arvoa omistajilleen

osinkojen ja markkina-arvon kasvun kautta, minkä lisäksi

liiketoiminnalla on sekä suora että välillinen työllistämisvaikutus.

Suomessa YIT:n työmailla työskentelee päivittäin parhaimmillaan

lähes 6 000 ihmistä, aliurakoitsijoiden työntekijät mukaan lukien.

Rakennusala ja YIT työllistävät myös paljon ulkomaisia

työntekijöitä. Pitkissä hankintaketjuissa negatiiviset vaikutukset

ihmisiin ovat kuitenkin mahdollisia niin materiaalihankintojen kuin

aliurakoinnin kautta.

VASTUULLISUUDEN JOHTAMINEN

YIT:n hallitus hyväksyy vastuullisuuteen liittyvät strategiset

tavoitteet, valvoo riskienhallintaa sekä päättää vastuullisuuteen

liittyvästä palkitsemisesta. Operatiivisella tasolla vastuullisuutta

johtaa toimitusjohtaja, konsernin johtoryhmä,

liiketoimintayksiköiden johtajat sekä vastuullisuusjohtaja.

Raamit vastuullisuuden johtamiselle luo YIT:n kahdeksan

olennaista vastuullisuusteemaa, joille asetetaan tavoitteet ja

suunnitellaan toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi

strategiakaudelle 2022–2025. Lisäksi YIT on asettanut

ilmastotavoitteet lyhyelle ja pitkälle aikavälille, joille haetaan

Science Based Targets -aloitteen (SBTi) mukaista validointia.

Ilmastotavoitteissa ja työturvallisuuteen liittyvissä tavoitteissa

eteneminen raportoidaan säännöllisesti yhtiön hallitukselle.

Vastuullisuustavoitteita on mukana myös henkilöstön

palkitsemisessa, josta kerrotaan tarkemmin luvussa

Palkitseminen.

Vastuullisuus on osa YIT:n johtamisjärjestelmää. ISO 14001

-ympäristöjärjestelmä, ISO 45001 -työterveys- ja

-turvallisuusjärjestelmä ja ISO 9001 -laatujärjestelmä on

sertifioitu Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Liettuassa ja

Tšekissä. Latviassa on sertifioitu ISO 50001

-energianhallintajärjestelmä.

YIT:n laatima vihreän rahoituksen viitekehitys (Green Finance

Framework) pyrkii tukemaan investointeja, jotka edistävät

siirtymistä kohti vähähiilistä kiertotaloutta ja muita yhtiön

kestävän kehityksen tavoitteita.

Ympäristöön, ilmastonmuutokseen, henkilöstöön, vastuulliseen

hankintaan, ihmisoikeuksiin sekä korruption ja harmaan

talouden torjuntaan liittyvien riskien tunnistaminen, hallinta ja

johtaminen tapahtuvat osana strategia- ja

vuosisuunnitteluprosessia sekä segmenttien ja projektien

riskienhallintaa. Yhtiön hallitus ja sen tarkastusvaliokunta

valvovat riskienhallintaa vastuullisuusriskit mukaan lukien.

Riskeistä ja riskienhallinnasta kerrotaan tarkemmin luvussa

Riskit ja riskienhallinta.

YIT Code of Conduct on YIT:n vastuullisen toiminnan keskeisin

ohjausperiaate, jota täydentää yhtiön hallituksen hyväksymä

Kestävän kehityksen politiikka sekä konsernin johtoryhmän

hyväksymät Ympäristöperiaatteet, Toimintaperiaatteet

yhteistyökumppaneille, Henkilöstöperiaatteet sekä Työterveys ja

työturvallisuusperiaatteet.

YIT Code of Conduct sisältää yhtiön toimintaa ohjaavat

periaatteet suhteessa asiakkaisiin, työntekijöihin, omistajiin,

liiketoimintakumppaneihin, kilpailijoihin, yhteiskuntaan ja

ympäristöön ja sitä on noudatettava aina ja kaikkialla YIT:ssä.

Kaikilla YIT:ssä on ilmoitusvelvollisuus epäillessään rikkomusta,

ja periaatteiden rikkomisesta aiheutuu asianmukainen seuraus.

Kestävän kehityksen politiikka linjaa yhtiön toimintaa suhteessa

ympäristöön ja ihmisiin sekä eettisyyteen ja hyvään

hallintotapaan.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

13YIT 2022 Vuosikatsaus

YIT on sitoutunut tukemaan YK:n kestävän kehityksen

tavoitteiden (SDG) toteutumista. YIT:n toiminnan kannalta

merkittävimmät tavoitteet ovat:

5. Sukupuolten tasa-arvo

6. Puhdas vesi ja sanitaatio

7. Edullista ja puhdasta energiaa

8. Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua

11. Kestävät kaupungit ja yhteisöt

12. Vastuullista kuluttamista

13. Ilmastotekoja

15. Maanpäällinen elämä

16. Rauha, oikeudenmukaisuus ja hyvä hallinto

YK:n kestävän kehityksen tavoitteita hyödynnetään YIT:n

vastuullisuusvaikutuksien arviointityössä ja olennaisten

vastuullisuusteemojen määrittelyssä.

         

         

       

OLENNAISET

VASTUULLISUUSTEEMAT

YIT:n olennaiset vastuullisuusteemat määritellään sidosryhmiä

kuunnellen. Vuonna 2022 tehtiin olennaisten

vastuullisuusteemojen päivitys vuonna 2021 toteutetun

sidosryhmäkyselyn tuloksien pohjalta. Olennaisten teemojen

valinnassa huomioidaan teeman merkittävyys sidosryhmille ja

YIT:lle sekä rakennustoimialan ominaispiirteet. Rakennusalalla

tunnusomaista on muun muassa työvoimaintensiivisyys,

maankäyttö ja pitkät hankintaketjut, mikä huomioitiin

vastuullisuusvaikutusten merkittävyyttä arvioitaessa. Olennaiset

teemat kattavat niin ympäristövastuun, sosiaalisen vastuun kuin

hyvän hallintotavan aiheita, joista jokaiselle asetetaan tavoitteet

ja tehdään toimenpidesuunnitelmat. Vastuullisuusteemojen

valinnassa tunnistettiin myös niiden yhteys YK:n kestävän

kehityksen tavoitteiden edistämiseen.

Edellisen kerran vastuullisuusteemat päivitettiin vuonna 2018.

Aikaisempaan nähden vuoden 2022 päivityksessä kokonaan

uusina erillisinä teemoina mukaan nostettiin ihmisoikeuksien

toteutuminen sekä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen.

YIT:n toiminnan olennaisimmat vastuullisuusteemat:

1. Mahdollistamme asiakkaillemme kestävän

elämätavan

2. Oman toiminnan ympäristövaikutusten

pienentäminen

3. Työturvallisuus

4. Hyvän hallinnointitavan noudattaminen sekä

korruption ja harmaan talouden torjunta

5. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen

6. Henkilöstön osaamisen kehittäminen

7. Ihmisoikeuksien toteutuminen

8. Vastuullinen aliurakointi ja hankinta

Yhtiön johtoryhmä hyväksyi kahdeksan vastuullisuusteemaa,

jotka ohjaavat YIT:n vastuullisuustyötä strategiakaudella 2022–

2025. YIT:n olennaisiin vastuullisuusteemoihin liittyvät tavoitteet,

toimenpiteet ja edistyminen sekä yhteys YK:n kestävän

kehityksen tavoitteisiin on kuvattu seuraavan sivun taulukossa.

Tampereen ratikka, Tampere

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

14YIT 2022 Vuosikatsaus

VASTUULLISUUSTAVOITTEET, TOIMENPITEET JA EDISTYMINEN VUONNA 2022

TEEMA	TAVOITE	TOIMENPITEET JA EDISTYMINEN VUONNA 2022	STATUS
1. Mahdollistamme asiakkaillemme kestävän elämäntavan	Rakennamme asiakkaillemme todistetusti kestäviä ympäristösertifioituja ja EU- taksonomian mukaisia kohteita Asuintalojen maalämpökohteiden kasvattaminen	Vähintään LEED Gold -sertifikaatin saaneita rakennuksia valmistui 1 kpl RTS-ympäristöluokituksen neljä tähteä saaneita rakennuksia valmistui 4 kpl EU-taksonomian mukaista liikevaihtoa 177 M€ Vuonna 2022 aloitettuja maalämpökohteita    11 kpl
2. Oman toiminnan ympäristövaikutusten pienentäminen	Ilmastotavoitteiden päivittäminen Oman toiminnan päästöt (Scope 1 ja 2) nettonolla vuonna 2030 Jätteiden lajitteluaste % > 80	Uudet ilmastotavoitteet ja hiilitiekartta julkaistu Scope 1- ja Scope 2 -päästöt -9% verrattuna vuoteen 2021 Päästöintensiteetti 13,8 tCO2e/liikevaihto MEUR (13,5) Omaperusteisten hankkeiden neliöpäästöt      8 kgCO2e/m2/a (9) Lajitteluaste Suomessa 75 % 2022 (77 %)                      Sekajätteetön työmaa -pilotit 12 kpl
3. Työturvallisuus	Johdon keskustelevat työmaakäynnit 12 kpl/johtaja/vuosi Onnistunut COVID-19-exit Tapaturmaton työpaikka, Yhdistetty tapaturmataajuus cLTIF < 10,5	Johdon keskustelevat työmaakäynnit > 100 % Työmaat pysyneet käynnissä, hybridityöhön siirtyminen sujuvaa Yhdistetty tapaturmataajuus cLTIF 13,3
4. Hyvän hallintotavan noudattaminen sekä korruption ja harmaan talouden torjunta	Code III -koulutuksen on suorittanut jokainen YIT:läinen YIT Ethics Channellin saavutettavuuden kehittäminen	Code III -koulutuksen on suorittanut 80 % henkilöstöstä Kestävän kehityksen politiikka päivitetty Selvitykset koskien väärinkäytösepäilyjä: 37 kpl, joista 3 johti toimenpiteisiin Ilmoituskanavan saavutettavuuden yhtenäistäminen kaikissa YIT:n toimintamaissa

TEEMA	TAVOITE	TOIMENPITEET JA EDISTYMINEN VUONNA 2022	STATUS
5. Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen	Luonnon monimuotoisuuden säilymistä turvataan projektikohtaisten toimenpiteiden lisäksi yritystason suunnitelmin ja toimenpitein	Luonnon monimuotoisuuden turvaaminen nostettiin yhdeksi YIT:n olennaiseksi vastuullisuusteemaksi
6. Henkilöstön osaamisen kehittäminen	Esihenkilöosaaminen varmistettu: vähintään 200 esihenkilöä valmennettu Perehdytystilaisuudet: uusien työntekijöiden osallistumisprosentti 75 % Nuoret ja osaaminen: 600 harjoittelijaa Työilmapiiri: harjoittelijapalaute (suositteluindeksi) > 80 %	184 esihenkilöä valmennettu Uusien työntekijöiden osallistumisprosentti perehdytystilaisuuksiin 58 % 822 harjoittelijaa Harjoittelijapalaute (suositteluindeksi) 99 %
7. Ihmisoikeuksien toteutuminen	Ihmisoikeusvaikutusten säännöllinen arviointi ja toiminnan kehittäminen arviointien perusteella Tietoisuuden lisääminen, miten tunnistaa työperäinen hyväksikäyttö ja mitä tehdä, jos epäilee kohdanneensa työperäistä hyväksikäyttöä	Ihmisoikeusvaikutuksien arviointi ja due diligence -menettelyiden kehittäminen arvioinnin pohjalta Tietoa jaettu työperäisen hyväksikäytön tunnusmerkeistä, YIT Ethics Channelista ja muista auttavista tahoista julisteena Suomen työmailla Kyselytutkimus ulkomaisille työntekijöille toteutettu
8. Vastuullinen aliurakointi ja hankinta	Vähähiilisiin rakennusmateriaaleihin siirtyminen. Scope 3 -päästöt -30 % vuonna 2030 verrattuna vuoteen 2019.   Toimitusketjun läpinäkyvyyden kehittäminen EU- ja ETA-alueiden ja Sveitsin ulkopuolisten maiden kansalaisten työlupatarkistuksissa > 99 % tarkastetuista on työlupa	Päätös siirtyä vähähiilisiin betoniontelolaattoihin asuntotuotannossa pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla Vuonna 2022 auditointeja toteutettu 50 kpl Sisäisiä yritysvastuukatselmuksia tehty 102 projektilla kohdistuen 6 852 urakointisopimukseen EU- ja ETA-alueiden ja Sveitsin ulkopuolisten kansalaisten työnteko-oikeuden tarkistuksia 749 kpl, joissa poikkeamia 21 kpl

Lisää vastuullisuuden tunnuslukuja on raportoitu erillisessä GRI-indeksissä ja tunnuslukujen laskentamenetelmiä on kuvattu kappaleessa

muiden kuin taloudellisten tietojen laskentakaavat.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

15YIT 2022 Vuosikatsaus

YMPÄRISTÖ

YIT:n toiminnassa keskeisiä johdettavia ympäristövastuun osa-

alueita ovat ilmastonmuutoksen hillintä, materiaalitehokkuuden

ja jätteiden lajittelun jatkuva parantaminen, luonnon

monimuotoisuuden turvaaminen sekä kestävämmän

elämäntavan mahdollistaminen asiakkaille.

Yhtiön toiminnalla on näkyviä vaikutuksia ympäristöön sen

muokkaamisen, luonnonvarojen käyttämisen ja tuotteiden pitkän

elinkaaren kautta. Negatiivisia vaikutuksia pyritään vähentämään

niin omassa toiminnassa kuin valmiiden tuotteiden ja

toimitusketjun osalta. Positiivisia vaikutuksia saadaan aikaan

esimerkiksi rakennusten elinkaaren aikaisia päästöjä

vähentämällä ja rakentamalla ympäristösertifikaattien mukaisia

rakennuksia ja infraa. Suurimmat oman toiminnan vaikutukset

syntyvät energiankulutuksesta ja jätteistä. Hiilidioksidipäästöjen

vähentämisessä myös rakentamisessa käytettävillä materiaaleilla

on merkittävä vaikutus. Negatiivisia vaikutuksia ympäristöön

pyritään vähentämään toiminnan tehokkuutta parantamalla sekä

ottamalla käyttöön vähähiilisempiä materiaaleja ja

energiatehokkaampia ratkaisuja. Kiertotalouden toteutumista

pyritään mahdollistamaan parantamalla jätteiden lajittelua sekä

hyödyntämällä ja uusiokäyttämällä materiaaleja.

YIT:n ympäristöön liittyvät periaatteet on määritelty YIT:n Code

of Conductissa, Toimintaperiaatteissa yhteistyökumppaneille,

Kestävän kehityksen politiikassa ja YIT ympäristöperiaatteissa.

YIT:n johdon pitkän aikavälin palkitsemisessa on mukana

päästövähennystavoitteiden edistäminen. Ympäristövastuun

mittarit ovat olleet vuodesta 2021 pitkän aikavälin

osakepalkitsemisen tulosmittareina ja vuodesta 2023 alkaen ne

ovat myös osana kaikkien uusien projektien

projektipalkitsemisen tulosmittareita.

YIT on myös laatinut vihreän rahoituksen viitekehyksen (Green

Finance Framework) tukemaan investointeja, jotka edistävät

siirtymistä kohti vähähiilistä kiertotaloutta ja muita yhtiön

kestävän kehityksen tavoitteita. Viitekehyksen alainen vihreä

rahoitus on yksi keino tukea YIT:n ilmasto- ja kestävän

kehityksen tavoitteiden saavuttamista.

Toimintavuoden aikana selvitettiin, mikä osa YIT:n

liiketoiminnasta on EU-taksonomian mukaista ja miten

hankkeiden ohjausta voidaan kehittää siten, että kestävän

toiminnan luokittelujärjestelmän kriteerit voidaan täyttää

paremmin tulevaisuudessa. Tarkempi selvitys

taksonomiaraportoinnista annetaan tämän toimintakertomuksen

EU-taksonomia-luvussa.

Vuoden aikana jatkettiin toimenpiteitä jätteiden lajittelun ja

kierrättämisen tehostamiseksi. Vuoden 2022 YIT:n jätemäärä oli

60 000 tonnia (67 000 tonnia). Näin ollen myös jätteistä

aiheutuneet päästöt laskivat hieman edellisvuodesta.

Tehostamistoimenpiteistä huolimatta lajitteluasteessa jäätiin

Suomessa 75 %:iin (77 %). Jätteiden huolellinen lajittelu

mahdollistaa materiaalien kierrätystä ja siten edistää

kiertotaloutta. Vuoden 2022 aikana YIT pilotoi sekajätteetöntä

työmaata 12 projektilla. Piloteissa kerättiin tietoa siitä, miten

lajittelun ennakkosuunnittelulla, perehdytyksellä ja ohjeistamisella

voidaan varmistaa hyvälaatuinen kierrätysmateriaali. Esimerkiksi

Asemanmäen pysäköintilaitoksen pilotissa huolellisella

suunnittelulla ja lajittelulla syntyi vain 1 % sekajätettä.

LAJITTELUASTE (SUOMI)

Vuonna 2021 käyttöön otetun ympäristöhavainnoinnin

mobiilityökalun ja raportointialustan käyttöä jatkettiin. Vuoden

2022 aikana tehtiin yli 700 ympäristöhavaintoa.

Ympäristöhavaintojen systemaattisempaa hyödyntämistä tullaan

kehittämään edelleen vuoden 2023 aikana.

Rakentamisella on merkittäviä vaikutuksia luonnon

monimuotoisuuteen rakennusmateriaaleissa käytettävien

luonnonvarojen ja maankäytön kautta. YIT pyrkii ottamaan

luonnon monimuotoisuuden ja lajiston säilymisen huomioon

sekä hankkeiden suunnittelussa että rakentamisvaiheessa

työmailla. Vuonna 2022 luonnon monimuotoisuuden

turvaaminen tunnistettiin yhdeksi olennaiseksi

vastuullisuusteemaksi, johon suunnitellaan yhtiötasoiset

tavoitteet ja toimenpiteet vuoden 2023 aikana.

Raportointivuonna esiintyi muutamia lieviä ympäristöpoikkeamia,

kuten vähäisiä öljyvuotoja, joiden osalta korjaavat toimenpiteet

toteutettiin työmailla viipymättä toimintasuunnitelmien

mukaisesti.

Lajittelua Asunto Oy Helsingin Birgerin työmaalla.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

16YIT 2022 Vuosikatsaus

ILMASTONMUUTOS

Vuonna 2022 YIT jatkoi työtä ilmastonmuutoksen hillitsemisen

edistämiseksi. Rakennuksen elinkaaren vaiheista suurimmat

päästöt liittyvät rakennusmateriaaleihin sekä rakennusten

käytönaikaiseen energiankulutukseen. Rakentamisen aikaiset

päästöt kattavat noin 6 prosenttia koko rakennuksen elinkaaren

aikaisista päästöistä. Suhteellisesti rakentamisen aikaiset

päästöt ovat suurempia infrarakentamisessa.

Vuonna 2019 YIT asetti yhdeksi ilmastotavoitteeksi puolittaa

oman toimintansa kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030

mennessä vuoden 2019 tasosta. Tämä tavoite on jo saavutettu.

Tavoitteen saavuttamiseen vaikutti esimerkiksi siirtyminen

uusiutuvaan sähköenergiaan Suomessa. Omaperusteisten

hankkeiden osalta tavoitteet täyttyivät osittain. Omaperusteisten

hankkeiden hiilidioksidipäästöt on laskettu vuodesta 2020

alkaen, mutta päästöjen puolittamisen ja hiilineutraalin

lämmityksen osalta tehdyt päätökset ja toimenpiteet eivät vielä

näy merkittävissä määrin tuloksissa.

YIT julkaisi uudet aiempaa kunnianhimoisemmat

ilmastotavoitteet ja hiilitiekartan joulukuussa 2022 ja hakee

ilmastotavoitteille Science Based Targets -aloitteen validointia

vuoden 2023 aikana.

YIT:n uudet ilmastotavoitteet ovat:

•Oman toiminnan Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen osalta

tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä

•Arvoketjun Scope 3 -päästöjen vähentäminen 30 %

vuodesta 2019 vuoteen 2030 mennessä

Ilmastotavoitteiden toteutumista tukee hiilitiekartta vuosille

2022–2030. Hiilitiekartta sisältää toimenpiteitä neljällä eri osa-

alueella, jotka ovat 1. Kestävät elinympäristöt ja tuotteet, 2.

hiilineutraali oma toiminta, 3. Suunnittelun ohjaus ja

toimitusketjuyhteistyö ja 4. Vastuulliset toimintatavat. Keskeinen

kehitysalue arvoketjun päästövähennysten johtamiseksi

systemaattisemmin on Scope 3 -päästölaskenta, jota edistettiin

myös vuonna 2022.

Vuonna 2022 YIT onnistui vähentämään oman toiminnan

päästöjä 9 % edellisvuoteen verrattuna. YIT:n energiankulutus

laski edellisvuodesta, mutta energiaintensiteetti pysyi vuoden

2021 tasolla ja päästöintensiteetti nousi hieman ollen 13,8

tCO2e / liikevaihto MEUR (13,5). Vuonna 2022 suurin osa YIT:n

työmaista Suomessa, Ruotsissa, Liettuassa, Latviassa ja

Virossa käytti vihreää sähköä. Uusiutuvan sähkön osuus koko

konsernin sähkönkulutuksesta oli 89 % (92). Omaperusteisten

asumisen hankkeiden materiaaleista aiheutuvat elinkaaripäästöt

laskivat hieman ollen 8 kgCO2 e/m2/a (9).

Asuinrakennuksen materiaalipäästöistä yli 50 % syntyy

betonista, minkä jälkeen seuraavaksi suurimmat materiaalien

päästölähteet ovat talotekniikka ja teräsrakenteet. YIT eteni

rakennuksissa käytettävän betonin

päästövähennystoimenpiteissä siirtymällä käyttämään

vähähiilisiä ontelolaattoja kerrostalokohteissa

pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla. Sopimus koskee ensi

vaiheessa yhtiön pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan yksiköiden

kerrostalotuotantoa, ja sen on määrä laajentua valtakunnalliseksi

asteittain. Ontelolaatat ovat suurin yksittäinen päästölähde

rakennustuotteiden osalta. YIT etsii keinoja siirtyä

vähähiilisempiin vaihtoehtoihin myös muissa

rakennusmateriaaleissa. Vuoden aikana pilotoitiin myös

paikallavalukohteessa ensimmäistä kertaa vähähiilisempää

betonia.

Eri elinkaarenvaiheisiin liittyviä päästöjä vähentäviä toimenpiteitä

tehtiin segmenttikohtaisesti. Asuminen segmentissä varmistettiin

11 maalämpökohdetta. Maalämpökohteissa lämmityksestä,

jäähdytyksestä ja lämpimästä vedestä aiheutuvat

kasvihuonekaasupäästöt koko elinkaaren ajalta ovat 49 %

pienemmät verrattuna tavanomaiseen kaukolämpökohteeseen.

Myös rakentamisen aikaisia päästöjä voidaan pienentää

ottamalla maalämpö käyttöön jo rakentamisen aikana.

Infrasegmentissä kuljetuksista aiheutuvia päästöjä vähennettiin

esimerkiksi projekteilla, joilla hyödynnettiin menetelmää, jolla

tunnelilouhinnan prosessivedet voidaan kierrättää.

ENERGIANKULUTUS JA ENERGIAINTENSITEETTI

Kasvihuonepäästöt (tCO2e)	2020	2021	2022
Scope 1	26 437	23 801	19 683
Scope 2 (hankintaperusteinen)	15 241	7 728	8 851
Scope 2 (sijaintiperusteinen)	22 863	15 902	16 410
Yhteensä (Scope 1 ja 2)	41 678	31 530	28 535
Scope 3 (jätteet)	6 301	4 158	4 122
Scope 3 (liikelennot)	446	200	498
Scope 3 yhteensä	6 747	4 358	4 620
Yhteensä (Scope 1, 2 ja 3)	48 425	35 888	33 155
Biogeeniset päästöt (Scope 1)	449	693	1 352
Biogeeniset päästöt (Scope 3)	232	33	478
Vuosien 2021 ja 2022 päästöt on laskettu uudelleen Venäjän liiketoiminnan myynnin seurauksena.

KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT JA PÄÄSTÖINTENSITEETTI

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

17YIT 2022 Vuosikatsaus

YIT – TIEKARTTA KOHTI HIILINEUTRAALIA RAKENTAMISTA 2022–2030

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

18YIT 2022 Vuosikatsaus

VASTUULLISUUS TUOTTEISSA JA

PALVELUISSA

YIT pyrkii kehittämään tuotteitaan ja palveluitaan

vähäpäästöisemmiksi. Vuonna 2022 valmistui Sastamalaan

YIT:n rakentamana Suomen ensimmäinen päästötön Prisma.

Rakentamisessa ympäristön kannalta merkittävimmät valinnat

tehdään suunnitteluvaiheessa. Vuoden 2022 aikana muun

muassa Asuminen- ja Kiinteistökehitys-segmenteissä kehitettiin

työkaluja ja keinoja, joilla voidaan ohjata

ympäristöystävällisempien valintojen tekemiseen jo

suunnitteluvaiheessa. Rakennusten ympäristöystävällisempää

käyttöä mahdollistetaan myös kehittämällä älykkäämpiä ja

energiatehokkaampia kiinteistöjä. Kiinteistön energian- ja

vedenkulutuksen hallinta on oleellinen osa kiinteistön

elinkaarenaikaisten päästöjen minimointia. Lisäksi YIT pyrkii

mahdollistamaan hyvät sisäilmaolosuhteet kaikissa

rakentamissaan kiinteistöissä. Vuonna 2022 Toimitilat-

segmentissä testattiin hyvin tuloksin tekoälyä hyödyntävää YIT

Smart Building -ratkaisua ilmanvaihdon sähkönkulutuksen

pienentämisessä Workery+ Vallilassa.

YIT on vähemmistösijoittaja Nuuka Solutios -yhtiössä, jonka

tavoitteena on edistää kiinteistöalan kehitystä kohti kestävämpiä

ratkaisuja. Vuonna 2022 YIT etsi Hackathonin avulla

ympäristöystävällisiä, biopohjaisia ja biohajoavia materiaaleja,

jotka sitoisivat tehokkaasti partikkeleja sorateiden

pintakäsittelyssä. Hackathonin toteuttivat Jyväskylän

ammattikorkeakoulun yrityskiihdyttämö BioPaavo yhdessä

Kasvu Openin kanssa, ja voittajaksi valittiin Montinutra Oy

ekologisella metsäteollisuuden sivuvirtojen hyödyntämisen

ratkaisulla.

YIT hyödyntää erilaisia ympäristösertifikaatteja suunnittelun ja

rakentamisen tukena. Vuoden 2022 aikana aloitettiin kuusi

toimitilahanketta, joille haetaan vähintään LEED Gold -tason

sertifiointia. Juvan Martti Talvela -kampus saavutti

ensimmäisenä kohteena Suomessa RTS-sertifioinnin neljän

tähden luokitustason. Myös Helsingin Keskustan terveys- ja

hyvinvointikeskuksen ja Gesterbyn uuden koulukeskuksen

hankkeissa tavoitellaan RTS-ympäristöluokituksessa neljää

tähteä. Blominmäen jätevedenpuhdistamo voitti RIL-Palkinnon

2022. Hankkeessa ympäristönäkökulmia huomioitiin esimerkiksi

käyttämällä louhintavaiheessa vesien kierrätysjärjestelmää,

vähentämällä kuljetuksia valmistamalla betonia työmaalla,

kierrättämällä maa- ja kiviaineksia sekä käyttämällä

hukkabetonia neitseellisen kiviaineksien sijaan. CEEQUAL-

projekti Arbetstunnel Högdalen saatiin päätökseen erinomaisella

CEEQUAL-tasolla. Vuoden 2022 aikana aloitettiin myös

valmistautuminen Breeam In-use -sertifiointeihin.

Vuoden 2022 aikana valmistuneet

sertifioidut kohteet

Nimi	Sertifikaatti
Vahdontien Yrityskeskus Koy	BREEAM – Very good
Sockenplan etapp 1-projekti	CEEQUAL
Arbetstunnel Högdalen	CEEQUAL
Savilahti kampus	Joutsenmerkki
K3 North	LEED – Silver
VT4	LEED – Silver
Järvenpään Bulevardikorttelin toimistorakennus	LEED – Gold
Pohjois-Tapiolan koulu	RTS-ympäristöluokitus – ****
Perkkaan koulu ja nuorisotila	RTS-ympäristöluokitus – ****
Nauriskasken koulu	RTS-ympäristöluokitus – ****
Nöykkiönniityn päiväkoti	RTS-ympäristöluokitus – ****

Blominmäen jätevedenpuhdistamo, Espoo

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

19YIT 2022 Vuosikatsaus

EU-TAKSONOMIA

EU:n tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2050. Tätä

tavoitetta tukee kestävän toiminnan luokittelujärjestelmä eli EU-

taksonomia, joka muuntaa EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteet

liiketoiminnan kestävyyttä määritteleviksi kriteereiksi. Nykyisessä

kestävän toiminnan luokittelujärjestelmässä ovat mukana ne

ilmastonmuutoksen kannalta olennaiset sektorit, joista

muodostuu yli 80 % Euroopan CO2-päästöistä ja joilla on suurin

potentiaali mahdollistaa EU:n vihreä siirtymä kohti

hiilineutraaliutta. Vuonna 2022 YIT:n liiketoiminnasta 84 %

(liikevaihto tulosindikaattoritaulukko, A.

luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat) oli EU-taksonomian

luokittelujärjestelmän piirissä. Vuonna 2021 vastaava osuus oli

85 %.

EU on asettanut kestävää liiketoimintaa arvioivat tekniset

kriteerit ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ilmastonmuutokseen

sopeutumisen merkittävälle edistämiselle sekä ei merkittävää

haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm) kaikille

kuudelle ympäristötavoitteelle. Neljä muuta ympäristötavoitetta

ovat meri- ja vesivarojen ja merten tarjoamien luonnonvarojen

kestävä käyttö ja suojelu, siirtyminen kiertotalouteen, ympäristön

pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen sekä biologisen

monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelu ja ennallistaminen.

Tekniset arviointikriteerit muille ympäristötavoitteille ovat

valmisteilla.

Vuonna 2021 YIT raportoi taksonomian delegoidun asetuksen

EU 2021/2139 sekä taksonomia-asetuksen EU 2020/852

vaatimusten edellyttämällä tavalla taksonomiakelpoisen 

liikevaihdon, toimintamenot ja pääomamenot. Tilikaudesta 2022

alkaen raportointia laajennettiin toimintakohtaiseksi sekä

kattamaan taksonomian mukaisuus. Vuonna 2022 YIT analysoi

suurimpiin liiketoimintoihin keskittyen missä määrin YIT:n

liiketoiminta täyttää taksonomian mukaisuuden tekniset kriteerit

ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja sopeutumisen merkittävän

edistämisen osalta niin, ettei tästä liiketoiminnasta myöskään

aiheudu merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille. Lisäksi

YIT varmisti taksonomiassa kuvattujen sosiaalisten

vähimmäistason suojatoimien täyttymistä yritystasolla koskien

ihmisoikeuksia, korruptiota, verotusta ja reilua kilpailua.

YIT aloitti EU-taksonomiaan valmistautumisen vuonna 2021

analysoimalla teknisten kriteerien täyttymistä pilottiprojekteissa

tavoitteenaan tuottaa tietoa siitä, kuinka EU-taksonomian

kriteerit toteutuvat YIT:n projekteissa. Vuonna 2022 YIT jatkoi

taksonomiatyötä perustamalla erillisen kehitysprojektin ja

työryhmät vähimmäistason suojatoimille, teknisille kriteereille,

taloudelliselle analyysille ja raportoinnille sekä

prosessikehitykselle. YIT kehitti vuoden 2022 aikana

taksonomia-analyysin metodologiaa, keskeisiä tulkintoja ja

taksonomian analysointi- ja raportointityökalua. Seuraavaksi

tekniset kehittämisalueet viedään osaksi

liiketoimintasegmenttien johtamisjärjestelmää,

projektisuunnittelua ja rakentamisen prosesseja.

TAKSONOMIAKELPOISUUDEN JA

-MUKAISUUDEN ARVIOIMINEN

YIT on arvioinut taksonomian teknisiä vaatimuksia

projektikohtaisesti saadakseen oikean kuvan teknisten kriteerien

täyttymisestä. YIT:n taloudelliset toiminnat määritettiin vain

konsernin ulkoista liikevaihtoa tuottaville asiakassopimuksille eli

projekteille, jolloin vältettiin kaksinkertainen laskenta.

Taksonomiakelpoisuuden osalta lähestymistapa analysoimiseen

oli sama kuin vuoden 2021 raportoinnissa ja analyysi keskittyi

suurimpiin liiketoimintoihin, joihin kuuluivat Asumisen segmentti

ja kaikki liiketoiminnot Suomessa ja Ruotsissa.

Tarkasteltaessa luokitusjärjestelmän mukaista (A.1) toimintaa,

projektit valittiin yksittäisen projektin liikevaihdon olennaisuuden

perusteella Suomen ja Ruotsin liiketoimintojen osalta. Projektit

analysoitiin ja teknisiä tietoja verrattiin merkittävän edistämisen

kriteeristöihin. Analyysin jälkeen varmistettiin, ettei merkittävän

edistämisen kriteerit täyttävä projekti aiheuta merkittävää haittaa

viidelle muulle ympäristötavoitteelle ja että vähimmäistason

suojatoimet täyttyvät yritystasolla.

Perustuen OECD:n toimintaohjeisiin monikansallisille yrityksille ja

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin

käytiin läpi ihmisoikeushuolellisuusvelvoiteprosessin (Human

rights due diligence) eri vaiheisiin liittyviä ohjeistuksia ja

menettelyjä sekä toteutettiin ihmisoikeusvaikutusten arviointi.

Tarkemmin vähimmäistason suojatoimiin kuuluvia politiikkoja,

periaatteita ja toimenpiteitä kuvataan tämän vuosikatsauksen

Ihmisoikeudet, Vastuullinen hankinta, Korruption ja harmaan

talouden torjunta, Reilu kilpailu ja Vastuulliset verokäytännöt -

kappaleissa. YIT on tulkinnut, että vähimmäistason suojatoimet

täyttyvät. YIT:n näkemyksen mukaan EU:n Platform on

Sustainable Financen lokakuussa 2022 julkaisemaan Final

Report on Minimum Safeguards -raporttiin liittyy kuitenkin

tulkinnanvaraisuutta siltä osin, millä perusteella

ihmisoikeushuolellisuusvelvoiteprosessin voidaan katsoa olevan

riittävä. YIT jatkaa due diligence -menettelyjen kehittämistä

edelleen vuonna 2023.

Taksonomia-analyysin aikana YIT teki muutamia keskeisiä

tulkintoja teknisten kriteerien osalta. Siltä osin kun teknisten

kriteerien tulkinnasta on ollut epävarmuutta eikä kriteerien

mukaisuudesta ole voitu varmistua, YIT on raportoinut projektin

A.2 -kategoriassa taksonomiakelpoisena. Ilmastonmuutokseen

sopeutumisen (DNSH 2 -kriteeri) osalta YIT on tunnistanut

Suomen liiketoiminnan osalta olennaiset ilmastoriskit, jotka

voivat olla yksittäisen projektin osalta merkittäviä. Tämän jälkeen

riskejä tarkasteltiin projektikohtaisesti. Analyysiä hyödynnettiin

myös Ruotsin projektikohtaisissa ilmastoriskitarkasteluissa.

Siirtyminen kiertotalouteen (DNSH 4 -kriteeri) osalta YIT tulkitsee

“valmistellaan uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja muuhun

materiaalin talteenottoon” -vaatimuksen täyttämiseksi sen

osuuden YIT:n jätteistä, joka on lajiteltu YIT:n toiminnassa ja

jonka osalta uudelleenkäyttö, kierrätys ja muu materiaalin

talteenotto voidaan varmistaa. Infrarakentamisen projekteissa,

joissa on lohkoja useiden toimijoiden vastuulla, raportoidaan

vain YIT:n liiketoimintavastuulla oleva osuus lohkosta niiden

kriteerien osalta, joita voidaan soveltaa toimijakohtaisesti.

TULOSINDIKAATTORIT JA NIIDEN

LASKENTAPERIAATTEET

YIT:n taksonomian mukainen (luokitusjärjestelmän mukainen

A.1) liikevaihto oli 177 miljoonaa euroa, joka vastaa 7 % vuoden

2022 liikevaihdosta. Liikevaihdosta 16 miljoonaa euroa tuli

taksonomialuokasta 4.3. (Sähköntuotanto tuulivoimalla) ja 161

miljoonaa euroa taksonomialuokasta 6.14. (Rautatieliikenteen

infrastruktuuri). Taksonomian mukainen liikevaihto on raportoitu

projektikohtaisesti, mikä tarkoittaa, että kaikki kyseisen

taksonomialuokan vaatimukset ovat täyttyneet projektin osalta. 

YIT:n infrarakentamisen palvelut kattavat raitioteiden ja

vesihuollon rakentamisen sekä tuulivoimapuistojen kehityksen ja

urakoinnin. Taksonomialuokassa 4.3. raportoitu liikevaihto liittyy

YIT:n kehittämän ja myymän tuulivoimapuiston urakointiin.

Taksonomialuokan 5.3. (Jäteveden keräys- ja

käsittelyjärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja toiminta)

projekteista merkittävä osa täyttää ilmastonmuutokseen

sopeutumisen merkittävän edistämisen vaatimukset sekä muut

tekniset kriteerit, mutta EU-komission joulukuussa 2022

julkaiseman ohjeistuksen mukaan YIT ei voi raportoida niistä

taksonomian mukaista liikevaihtoa. YIT:n näkemyksen mukaan

EU-taksonomiassa ei tältä osin ole huomioitu rakennusalan

roolia ilmastonmuutokseen sopeutumisen mahdollistajana. Osa

asuntorakentamisen projekteista taksonomialuokassa 7.1.

(Uusien rakennusten rakentaminen) täyttää merkittävän

edistämisen kriteerit. Näiden osalta jotkin tekniset DNSH-

vaatimukset eivät kuitenkaan täyttyneet tai vaatimusten

täyttymisestä ei voitu tulkintaepäselvyyksien vuoksi varmistua,

jolloin niitä ei ole raportoitu taksonomian mukaisessa

liikevaihdossa.

YIT:n taksonomiakelpoinen (luokitusjärjestelmäkelpoiset

toiminnat A.2) liikevaihto vuodelta 2022 oli 1 837 miljoonaa

euroa, joka vastaa 76 % koko liikevaihdosta. Suurin osa siitä tuli 

7.1. Uusien rakennusten rakentamiseen ja 7.2. Olemassa

olevien rakennusten korjaus -toiminnoista.

YIT:n ei-taksonomiakelpoinen osuus liikevaihdosta oli 388

miljoonaa euroa (386 miljoonaa euroa), joka vastaa 16 % (15 %)

liikevaihdosta.  Ei-taksonomiakelpoisia toimintoja (B) ovat muun

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

20YIT 2022 Vuosikatsaus

muassa kaikki Infra-segmentin tieliikenteeseen liittyvät toiminnot,

sillä taksonomiakelpoisuus edellyttäisi YIT:n rakentavan

tieinfrastruktuuria, jossa kaikki infrastruktuuria käyttävät

ajoneuvot ovat hiilidioksidipäästöttömiä. Elinkaarihankkeiden

toimitilakohteiden ylläpitotoiminnot raportoidaan kokonaan ei-

taksonomiakelpoisina. Kaikki taksonomiakelpoisuuden analyysin

ulkopuolelle jätetyt liiketoiminnat ja projektit on raportoitu ei-

luokitusjärjestelmäkelpoisina toimintoina (B).

Liikevaihto on keskeinen tulosindikaattori arvioitaessa YIT:n

liiketoiminnan kestävyyttä EU-taksonomian näkökulmasta. EU-

taksonomian liikevaihtoindikaattorin määritelmä vastaa YIT:n

konsernituloslaskelman liikevaihdossa esitettyjä eriä, joiden

laatimisperiaatteita kuvataan tarkemmin konsernitilinpäätöksen

liitetiedossa Asiakassopimukset. YIT:llä on sekä ajan kuluessa

että ajan hetkellä tuloutuvia projekteja. Ajan hetkellä tuloutuvat

projektit ovat pääasiassa omaperusteisia hankkeita, joissa

tuloutumishetkellä rakentaminen on päättynyt ja taksonomian

tekninen analyysi on siten lopullinen. Ajan kuluessa tuloutuvien

projektien kaikkien teknisten kriteerien toteuma ei ole vielä

lopullinen vaan perustuu tilinpäätöshetkellä saatavilla olevaan

tietoon. Arvio voi muuttua projektin aikana. Mikäli arvio muuttuu,

päivitetään taksonomiastatus projektin osalta. Takautuvaa

oikaisua aiemmin raportoituihin tietoihin ei tällöin tehdä.

EU-taksonomian pääomamenojen määritelmän mukaisesti YIT

on sisällyttänyt kokonaispääomamenoihin lisäykset aineettomiin

ja aineellisiin hyödykkeisiin sekä lisäykset

käyttöoikeusomaisuuseriin, sisältäen mahdolliset liiketoimintojen

yhdistämisistä aiheutuneet lisäykset kyseisiin eriin. YIT:n

kokonaispääomamenot taksonomian pääomamenoindikaattorin

määritelmän mukaan olivat 19 miljoonaa euroa vuonna 2022 (32

miljoonaa euroa), josta suurin osa on peräisin vuokratuista ja

omistetuista koneista ja laitteista. Kokonaispääomamenoista 5

miljoonaa euroa liittyi suoraan taksonomiatoimintaan 7.7

Rakennusten hankinta ja omistaminen, joka on raportoitu vain

taksonomiakelpoisena kategoriassa A.2. Jäljelle jäävä osuus

pääomamenoista on allokoitu liikevaihtoperusteisella

menetelmällä taksonomiakelpoiseen ja -mukaiseen osuuteen eri

toiminnoille. Allokaatio on tehty käyttäen suoraan

liikevaihtoindikaattorin toimintakohtaisia osuuksia, koska

pääomamenoja ei saada projektikohtaisesti. Taksonomian

määritelmän mukaiset pääomamenot eivät ole YIT:lle olennaisia

euromääräisesti eikä YIT:n liiketoiminnan luonne huomioiden.

Täsmäytyslaskelma viittauksineen konsernitilinpäätöksen

liitetietoihin on esitetty Pääomamenot-taulukon jälkeen.

EU-taksonomian toimintamenojen määritelmän mukaisesti YIT:n

kokonaistoimintamenot koostuvat kuluksi kirjatuista tutkimus- ja

kehitysmenoista, rakennusten perusparantamiseen, aineellisten

käyttöomaisuushyödykkeiden päivittäiseen huoltoon liittyvistä

suorista kustannuksista sekä lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiin

vuokrasopimuksiin liittyvistä kustannuksista. YIT:n

kokonaistoimintamenot taksonomian toimintamenoindikaattorin

määritelmän mukaan olivat 64 miljoonaa euroa vuonna 2022 (56

miljoonaa euroa). Merkittävä osa kokonaistoimintamenoista on

peräisin lyhytaikaisiin ja vähäarvoisiin vuokrasopimuksiin

liittyvistä kustannuksista. Allokaatio taksonomiakelpoiseen ja -

mukaiseen osuuteen on tehty käyttäen suoraan

liikevaihtoindikaattorin toimintakohtaisia osuuksia, koska

toimintamenoja ei saada projektikohtaisesti. Taksonomian

määritelmän mukaiset toimintamenot eivät ole YIT:lle olennaisia

euromääräisesti eikä YIT:n liiketoiminnan luonne huomioiden.

Erien summat eivät ole johdettavissa suoraan

konsernitilinpäätöksen liitetiedoista, koska taksonomian

määritelmä toimintamenoista ei vastaa kaikilta osin tiettyä

tilinpäätöksen erää.

YIT julkaisi 25.4.2022 oikaistut taloudelliset tiedot vuodelta 2021

segmenttiraportointiin vaikuttaneen toimintamallin muutoksen ja

Venäjän liiketoimintojen myynnin seurauksena. Tämän

seurauksena myös  EU-taksonomian liikevaihto- ja

toimintamenoindikaattorit on oikaistu vertailukaudelta 2021.

Vertailukauden tasetta ei oikaistu, joten Venäjän myynnillä ei

ollut vaikutusta pääomamenot-indikaattoriin.

Stein2, Bratislava, Slovakia

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

21YIT 2022 Vuosikatsaus

Liikevaihto

Merkittävän edistämisen kriteerit

Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

TALOUDELLISET TOIMINNAT

Koodit

Absoluuttinen liikevaihto

Osuus liikevaihdosta

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitus- järjestelmän mukainen osuus liike- vaihdosta 2022

Luokitus- järjestelmän mukainen osuus liike- vaihdosta 2021

Luokka  (mahdollis- tava toiminta)

Luokka  (siirtymä- toiminta)

Milj. EUR

%

%

%

%

%

%

%

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

%

M

S

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Sähköntuotanto tuulivoimalla

4.3.

16

1 %

100 %

—

K

K

K

K

K

1 %

Rautatieliikenteen infrastruktuuri

6.14.

161

7 %

100 %

—

K

K

K

K

K

K

7 %

M

Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)

177

7 %

100 %

—

K

7 %

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

22YIT 2022 Vuosikatsaus

				Merkittävän edistämisen kriteerit						Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
TALOUDELLISET TOIMINNAT	Koodit	Absoluuttinen liikevaihto	Osuus liikevaihdosta	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Kiertotalous	Ympäristön pilaantuminen	Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Kiertotalous	Ympäristön pilaantuminen	Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	Vähimmäistason suojatoimet	Luokitus- järjestelmän mukainen osuus liike- vaihdosta 2022	Luokitus- järjestelmän mukainen osuus liike- vaihdosta 2021	Luokka  (mahdollis- tava toiminta)	Luokka  (siirtymä- toiminta)
		Milj. EUR	%	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	%	M	S
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Sähköntuotanto tuulivoimalla	4.3.	1	0 %													K
Sähköntuotanto vesivoimalla	4.5.	3	0 %													K
Sähkön siirto ja jakelu	4.9.	3	0 %													K
Lämpöenergian varastointi	4.11.	1	0 %													K
Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä	4.25.	0	0 %													K
Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö	5.1.	0	0 %													K
Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja toiminta	5.3.	85	4 %													K
Henkilökohtaisen liikkuvuuden infrastruktuuri, polkupyörälogistiikka	6.13.	3	0 %													K
Rautatieliikenteen infrastruktuuri	6.14.	13	1 %													K
Vähähiilisen vesiliikenteen mahdollistava infrastruktuuri	6.16.	0	0 %													K
Uusien rakennusten rakentaminen	7.1.	1 581	66 %													K
Olemassa olevien rakennusten korjaus	7.2.	146	6 %													K
Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)		1 837	76 %													K
Yhteensä (A.1 + A.2)		2 014	84 %													K
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto (B)		388	16 %
Yhteensä (A + B)		2 403	100 %

Yhteensä (A + B) -rivillä ilmoitettu kokonaisliikevaihto vastaa YIT:n konsernitilinpäätöksen tuloslaskelmassa esitettyä liikevaihtoa.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

23YIT 2022 Vuosikatsaus

Pääomamenot (CapEx)

Merkittävän edistämisen kriteerit

Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

TALOUDELLISET TOIMINNAT

Koodit

Pääomamenot yhteensä

Osuus pääomamenoista

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitus- järjestelmän mukainen osuus pääoma- menoista 2022

Luokitus- järjestelmän mukainen osuus pääoma- menoista 2021

Luokka  (mahdollis- tava toiminta)

Luokka  (siirtymä- toiminta)

Milj. EUR

%

%

%

%

%

%

%

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

%

M

S

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Sähköntuotanto tuulivoimalla

4.3.

0

1 %

100 %

—

K

K

K

K

K

1 %

Rautatieliikenteen infrastruktuuri

6.14.

1

5 %

100 %

—

K

K

K

K

K

K

5 %

M

Ympäristön kannalta kestävien  (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)

1

6 %

100 %

—

K

6 %

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

24YIT 2022 Vuosikatsaus

				Merkittävän edistämisen kriteerit						Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
TALOUDELLISET TOIMINNAT	Koodit	Pääomamenot yhteensä	Osuus pääomamenoista	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Kiertotalous	Ympäristön pilaantuminen	Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Kiertotalous	Ympäristön pilaantuminen	Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	Vähimmäistason suojatoimet	Luokitus- järjestelmän mukainen osuus pääoma- menoista 2022	Luokitus- järjestelmän mukainen osuus pääoma- menoista 2021	Luokka  (mahdollis- tava toiminta)	Luokka  (siirtymä- toiminta)
		Milj. EUR	%	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	%	M	S
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Sähköntuotanto tuulivoimalla	4.3.	0	0 %													K
Sähköntuotanto vesivoimalla	4.5.	0	0 %													K
Sähkön siirto ja jakelu	4.9.	0	0 %													K
Lämpöenergian varastointi	4.11.	0	0 %													K
Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä	4.25.	0	0 %													K
Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö	5.1.	0	0 %													K
Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja toiminta	5.3.	1	3 %													K
Henkilökohtaisen liikkuvuuden infrastruktuuri, polkupyörälogistiikka	6.13.	0	0 %													K
Rautatieliikenteen infrastruktuuri	6.14.	0	0 %													K
Vähähiilisen vesiliikenteen mahdollistava infrastruktuuri	6.16.	0	0 %													K
Uusien rakennusten rakentaminen	7.1.	9	50 %													K
Olemassa olevien rakennusten korjaus	7.2.	1	5 %													K
Rakennusten hankinta ja omistaminen	7.7.	5	24 %													K
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)		16	82 %													K
Yhteensä (A.1 + A.2)		17	88 %													K
B.  EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (B)		2	12 %
Yhteensä (A + B)		19	100 %

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

25YIT 2022 Vuosikatsaus

Pääomamenojen täsmäytys konsernitilinpäätökseen

Erä	Milj. euroa	Viite
Lisäykset aineellisiin hyödykkeisiin	5	Liitetieto 14. Aineelliset hyödykkeet
Lisäykset aineettomiin hyödykkeisiin	0	Liitetieto 15. Muut aineettomat hyödykkeet ja liikearvo
Lisäykset käyttöoikeusomaisuuseriin	14	Liitetieto 16. Vuokrasopimukset
Pääomamenot yhteensä	19

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

26YIT 2022 Vuosikatsaus

Toimintamenot (OpEx)

Merkittävän edistämisen kriteerit

Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)

TALOUDELLISET TOIMINNAT

Koodit

Toimintamenot yhteensä

Osuus toimintamenoista

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitus- järjestelmän mukainen osuus toiminta- menoista 2022

Luokitus- järjestelmän mukainen osuus toiminta- menoista 2021

Luokka  (mahdollis- tava toiminta)

Luokka  (siirtymä- toiminta)

Milj. EUR

%

%

%

%

%

%

%

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

K/E

%

%

M

S

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Sähköntuotanto tuulivoimalla

4.3.

0

0 %

100 %

—

K

K

K

K

K

0 %

Rautatieliikenteen infrastruktuuri

6.14.

4

6 %

100 %

—

K

K

K

K

K

K

6 %

M

Ympäristön kannalta kestävien  (luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)

5

8 %

100 %

—

K

8 %

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

27YIT 2022 Vuosikatsaus

				Merkittävän edistämisen kriteerit						Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH: Does Not Significantly Harm)
TALOUDELLISET TOIMINNAT	Koodit	Toimintamenot yhteensä	Osuus toimintamenoista	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Kiertotalous	Ympäristön pilaantuminen	Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	Ilmastonmuutoksen hillintä	Ilmastonmuutokseen sopeutuminen	Vesivarat ja merten luonnonvarat	Kiertotalous	Ympäristön pilaantuminen	Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit	Vähimmäistason suojatoimet	Luokitus- järjestelmän mukainen osuus toiminta- menoista 2022	Luokitus- järjestelmän mukainen osuus toiminta- menoista 2021	Luokka  (mahdollis- tava toiminta)	Luokka  (siirtymä- toiminta)
		Milj. EUR	%	%	%	%	%	%	%	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	K/E	%	%	M	S
A.2. Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat
Sähköntuotanto tuulivoimalla	4.3.	0	0 %													K
Sähköntuotanto vesivoimalla	4.5.	0	0 %													K
Sähkön siirto ja jakelu	4.9.	0	0 %													K
Lämpöenergian varastointi	4.11.	0	0 %													K
Lämmön tai jäähdytyksen tuotanto hukkalämmöllä	4.25.	0	0 %													K
Vedenotto-, vedenpuhdistus- ja vedenjakelujärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja käyttö	5.1.	0	0 %													K
Jäteveden keräys- ja käsittelyjärjestelmien rakentaminen, laajentaminen ja toiminta	5.3.	2	3 %													K
Henkilökohtaisen liikkuvuuden infrastruktuuri, polkupyörälogistiikka	6.13.	0	0 %													K
Rautatieliikenteen infrastruktuuri	6.14.	0	0 %													K
Vähähiilisen vesiliikenteen mahdollistava infrastruktuuri	6.16.	0	0 %													K
Uusien rakennusten rakentaminen	7.1.	42	66 %													K
Olemassa olevien rakennusten korjaus	7.2.	4	6 %													K
Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)		49	77 %													K
Yhteensä (A.1 + A.2)		54	84 %													K
B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT
Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (B)		10	16 %
Yhteensä (A + B)		64	100 %

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

28YIT 2022 Vuosikatsaus

SOSIAALINEN VASTUU JA

HENKILÖSTÖ

YIT:n toiminnan keskiössä ovat sitoutuneet ja osaavat ihmiset.

Yhtiön arvot Arvostus, Yhteistyö, Luovuus ja Intohimo näkyvät

henkilöstöstä välittämisenä. Henkilöstön terveys, turvallisuus,

hyvinvointi ja osaamisen kehittäminen ovat YIT:lle sosiaalisen

vastuullisuuden ja henkilöstöjohtamisen ydintä. Tavoitteena on

voittavien tiimien mahdollistaminen henkilöstöön luottamisen ja

positiivisen hengen luomisen avulla.

YIT:N ARVOT

	Arvostus
	•Välitämme asiakkaistamme ja henkilöstöstämme •Haemme kestäviä ratkaisuja ympäristön hyväksi
	Yhteistyö
	•Olemme avoimia ja jaamme tietoa •Osallistamme ja teemme yhteistyötä menestyäksemme
	Luovuus
	•Luotamme ja luomme positiivista henkeä •Annamme vapauden luoda uutta ja haastaa
	Intohimo
	•Tähtäämme korkealle laadussa, asiantuntemuksessa ja tuloksissa •Toimimme eettisesti ja pidämme lupauksemme

YIT pyrkii olemaan houkutteleva työnantaja ja huolehtimaan

henkilöstöstään kaikissa tilanteissa. Tavoitteena on, että YIT:llä

työskentelee pätevimmät ja sopivimmat henkilöt riippumatta

iästä, sukupuolesta, rodusta tai kansallisuudesta.

YIT Code of Conduct kuvaa YIT:n tapaa toimia yhteisten arvojen

ja sääntöjen mukaisesti. Myös henkilöstöperiaatteet, jotka

ohjaavat toimintaa henkilöstöä koskevissa kysymyksissä,

pohjautuvat YIT:n arvoihin. Terveyden ja turvallisuuden

johtamista koskevat toimintatavat on kuvattu työterveys- ja

turvallisuusperiaatteissa. 

YIT:n johtoryhmä määrittelee ja seuraa konsernin työturvallisuus-

ja henkilöstötavoitteita muun muassa henkilöstötyytyväisyyteen,

työntekijöiden vaihtuvuuteen ja työturvallisuuteen liittyen sekä

valvoo niiden toteutumista. Liiketoiminnoilla on vastuu

kehityssuunnitelmien toteuttamisesta henkilöstötavoitteiden

mukaisesti. Henkilöstöorganisaatio tukee liiketoimintoja ja

koordinoi kehityshankkeita ja liiketoimintaprosesseja.

Tammi–joulukuussa 2022 konsernin jatkuvien toimintojen

palveluksessa oli keskimäärin 5 207 henkilöä (5 581), joista

3 816 (4 015) työskenteli Suomessa. Henkilöstömäärän

raportoinnissa käytetään työsuhteessa läsnä olevien henkilöiden

lukumääriä, ja se käsittää myös määräaikaisessa työsuhteessa

olevat ja harjoittelijat. Kokonaisvaihtuvuus oli 13,8 % (16,0 %).

Omasta syystä irtisanoutui 9,2 % (8,8 %).

Henkilöstökulut vuonna 2022 olivat yhteensä 352 miljoonaa

euroa (351). 

Vuosi aloitettiin uuden toimintamallin mukaisella organisaatiolla.

Alkuvuoden aikana koronapandemia rajoitti vielä matkustamista

ja työskentelyä konttoreilla. Vuoden aikana siirryttiin

toimihenkilöiden osalta pysyvään hybridityön malliin, joka tarjoaa

joustavan etä- ja lähityön mahdollisuuden. Työmaiden toiminta

jatkui ilman merkittäviä häiriöitä lähityöskentelynä.

Vuoden aikana määritettiin uuden strategian mukaiset

henkilöstön painopistealueet. Tulevien vuosien yhtenä

painopistealueena on henkilöstön sitouttaminen ja kehittäminen

sekä osaajien houkutteleminen. Tekniikan ammattilaiset valitsivat

YIT:n rakennusalan ihannetyönantajaksi Universumin

Ammattilaiset-tutkimuksessa kolmatta vuotta peräkkäin. Saatu

arvostus haastaa YIT:n asettamaan tavoitteet yhä korkeammalle

henkilöstön osaamisen kehittämisen ja sitouttamisen osalta sekä

vastaamaan nykyisten ja tulevien YIT:läisten odotuksiin.

Henkilöstön toisena painopistealueena on avoimuuden ja

luottamuksen lisääminen entisestään. Tavoitteena on tehokkaat

ja vastuutetut tiimit. Yhteisesti määritettävien tavoitteiden myötä

tiimit voivat toimia itsenäisemmin kohti liiketoiminnan tavoitteita.

Hyvän johtamisen ja tiimien vuorovaikutuksen kehittäminen

rakentavat luottamusta kaikessa tekemisessä ja edesauttavat

tavoitteisiin pääsemistä.

Kolmas painopistealue, YIT:n tapa toimia on tehokas ja

turvallinen, kirkastaa pitkään keskeisenä osana olleen

turvallisuuden merkitystä sujuvassa ja laadukkaassa

tekemisessä. Tavoitteena on arjen sujuvoittaminen

selkeyttämällä prosesseja. Toiminnan ohjaamiseksi

hyödynnetään entistä enemmän käytettävissä olevaa tietoa ja

mittareita. Työturvallisuuden johtamisessa panostamme

erityisesti turvallisuuskäyttäytymisen johtamiseen muun muassa

johdon keskustelevilla työmaakäynneillä sekä rohkaisemalla

henkilöstöä puuttumiseen ja esimerkkinä toimimiseen. 

Oman henkilöstönsä ammatillisen kasvun ja innostavan

työyhteisön lisäksi YIT kasvattaa nuoria rakennusalalle YIT Polku

-harjoitteluohjelman avulla. YIT tarjosi vuoden aikana 822 (797)

nuorelle kesätyö- ja harjoittelupaikan, joista 680 oli Suomessa.

Kesän harjoittelijapalautteeseemme vastanneista 99 % oli valmis

suosittelemaan YIT:tä työnantajana tutuille ja 95 % vastanneista

koki työskentely-ympäristönsä turvalliseksi. Universumin

Opiskelijatutkimuksessa YIT oli rakennusalan opiskelijoiden

ihannetyönantaja jo neljännen kerran peräkkäin.

HENKILÖSTÖ ALUEITTAIN

HENKILÖSTÖN VAIHTUVUUS (LIUKUVA 12 KK, %)

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

29YIT 2022 Vuosikatsaus

HENKILÖSTÖN IKÄJAKAUMA

Henkilöstön ikäjakauma, poislukien harjoittelijat

HENKILÖSTÖN SUKUPUOLIJAKAUMA

Henkilöstön sukupuolijakauma, poislukien harjoittelijat.

JOHDON IKÄJAKAUMA

Johdon sukupuolijakauma, neljä ylintä tehtäväluokkaa.

JOHDON SUKUPUOLIJAKAUMA

Johdon sukupuolijakauma, neljä ylintä tehtäväluokkaa.

PALKITSEMINEN

Vuoden aikana YIT toteutti palkitsemispolitiikkaansa, jonka

tavoitteena on vahvistaa yrityskulttuuria ja omistaja-arvoa,

motivoida ja sitouttaa henkilöstöä, tukea tarvittavien kykyjen

rekrytoinnissa sekä edistää strategian toteutumista. Palkan ja

etujen lisäksi YIT:llä on käytössä projektipalkitseminen, lyhyen

aikavälin vuosipalkitseminen sekä pitkän aikavälin

kannustinohjelma. Palkitsemisen kokonaisuutta täydennetään

erillispalkkioilla.

YIT:n palkitseminen tukee strategian toteuttamista. Tapaturmia

ehkäisevät ja turvallisempia toimintatapoja edistävät

työturvallisuusmittarit ovat vakiintuneet pysyväksi osaksi

projektipalkitsemisen ja vuosipalkitsemisen tulosmittareita.

Oman toiminnan päästöjen vähentämisen tavoite otettiin

toimintavuoden alkaessa osaksi pitkän aikavälin

kannustinohjelman tulosmittareita korvaten aiemman

ympäristövastuumittarin. Vuodesta 2023 alkaen

ympäristövastuumittarit ovat myös osana projektipalkitsemisen

ja vuosipalkitsemisen tulosmittareita.

Tarkempia tietoja palkitsemisesta löytyy YIT:n

palkitsemisraportista.

TYÖTURVALLISUUS

Jokaisella työntekijällä on oikeus terveelliseen ja turvalliseen

työympäristöön. YIT:llä panostetaan voimakkaasti turvallisen

toimintaympäristön varmistamiseen.

Ennakoivan ja välittävän työturvallisuuskulttuurin rakentamista

jatkettiin vuonna 2019 lanseeratun Kunnioita elämää -konseptin

kautta. Vuoden 2022 aikana kannustettiin ennakoiviin

turvallisuustoimenpiteisiin, turvallisuushavaintojen ja

vaaratilanteiden raportointiin ja oppien jakamiseen.

Turvallisuushavainnointi laajennettiin arkipäivän toimintatavaksi

kaikissa toimintamaissa. Ennakointiin ja riskien

ennaltaehkäisemiseen tähtäävä turvallisuustyö näkyi erityisesti

raportoitujen turvallisuushavaintojen määrän yli 100 % kasvulla,

ollen lähes 60 000 kpl. Turvallisuuskulttuurin vahvistamiseksi

kannustettiin myös raportoimaan positiivisia

turvallisuushavaintoja, joilla pyrittiin jakamaan hyviä käytäntöjä ja

luomaan kannustavaa turvallisuuskulttuuria. Myös

vaaratilanteiden tunnistaminen parani ja raportoitujen

vaaratilanteiden määrä kasvoi edelleen toivotusti edellisvuodesta

20 % ollen yli 600 kappaletta.

	Aktiivinen työturvallisuushavainnointi ja havainnoista keskustelu lisäävät avoimuutta ja madaltavat tapaturmien ilmoituskynnystä.

YIT:n poissaoloon johtaneiden työtapaturmien taajuus (LTIF)

nousi, ollen 13,3 (11,0). Taajuus sisältää oman henkilöstön ja

kumppanit. Erityisesti kumppaneille sattuneita tapaturmia

raportoitiin enemmän. Vuoden aikana tapahtui kaksi urakoitsijan

kuolemaan johtanutta tapaturmaa, joista toinen Suomessa ja

toinen Tšekissä. Tapahtuneisiin on reagoitu vahvistamalla

olemassa olevia hyviä turvallisuuskäytäntöjä, turvallisuuden

viestintää ja jakamalla oppeja organisaation sisällä sekä

yhteistyökumppaneiden kanssa. Vuoden aikana YIT Sverige

AB:lle määrättiin yhteisösakko vuonna 2021 sattuneesta

työtapaturmasta.

Hyviä kokemuksia kerännyt Työturvallisuuden tasonnosto

-hanke laajeni uusiin yksiköihin. Hanke etenee työmaittain, ja

sillä pyritään työmaiden päivittäisen johtamisen, arjen

toimintatapojen ja käytäntöjen parantamiseen.

Työturvallisuuskulttuuria on onnistuttu parantamaan

merkittävästi hankkeen piirissä olevissa yksiköissä. 

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

30YIT 2022 Vuosikatsaus

	Terveys- ja turvallisuusviikkoa vietettiin toukokuussa jo viidettä kertaa kaikissa toimintamaissa.

Johdon sitoutuminen työturvallisuuteen näkyi muun muassa

aktiivisena työturvallisuuden ja hyvinvoinnin esiintuomisena

henkilöstöinfoissa ja työmaakäynneillä. Turvallisuuteen

keskittyviä Johdon keskustelevia työmaakäyntejä tehtiin vuoden

aikana lähes 1 000. Uutena käytäntönä aloitettiin

liiketoimintajohdon säännölliset turvallisuuteen keskittyvät Safety

Review -palaverit, joiden tarkoituksena on tiedonkulun,

tilannekuvan ja ymmärryksen lisääminen. 

YIT panostaa työturvallisuuskoulutuksiin ja tarjoaa niin sisäisiä

kuin koulutuskumppaneiden koulutuksia osaamisen

vahvistamiseen ja päivittämiseen. Toimihenkilöille suunnattu

turvallisuusjohtamisen valmennus keräsi 200 osallistujaa.

Kaikkiaan turvallisuuden koulutuksiin käytettiin yli 1 500

henkilötyöpäivää. Kaikki työmaille tulevat perehdytettiin.

Seuraavina vuosina keskitytään YIT:n turvallisuustason

jatkuvaan parantamiseen kehittämällä systemaattisesti

päivittäistä työturvallisuusjohtamista ja rakentamalla

kumppaniyhteistyötä. Systemaattista päivittäistä johtamista

kehitetään muun muassa Miltä hyvä näyttää -projektin myötä.

Tarkoitus on viedä työmaiden turvallisuuden tasoa eteenpäin

kohti yhteisesti määritettyä tavoitetilaa aihealue kerrallaan.

TYÖHYVINVOINTI JA OSAAMISEN

KEHITTÄMINEN

Toimintavuoden 2022 alku oli koronapandemian leimaamaa.

YIT:llä keskityttiin edelleen ylläpitämään sekä löytämään uusia

toimintatapoja, joilla varmistetaan turvalliset

työskentelyolosuhteet sekä liiketoiminnan jatkuvuus.

Epidemiasta huolimatta YIT:n työmaat pysyivät käynnissä.

Vuoden aikana tartuntatautitilanne näkyi lyhyiden

sairauspoissaolojen kasvuna.

YIT:llä on tehty pitkäjänteistä työtä tuki- ja liikuntaelinvaivojen

ennaltaehkäisemiseksi. Kuluneen vuoden aikana Suomen

työmailla käynnistettiin työfysioterapeutin toteuttamat

Ergokävelyt. Kävelyiden tavoitteena on löytää ja havainnoida

kehoa säästäviä työasentoja ja toimintatapoja sekä viestiä

havainnoista.

Vuonna 2022 vallitseva maailmantilanne ja pitkittyneet kriisit

haastoivat myös mielen hyvinvointia. Vuoden aikana toteutettiin

niin jatkuvia prosesseja jaksamisen ja hyvinvoinnin tueksi kuin

akuutteja toimenpiteitä muutoksiin ja tuen tarpeeseen

reagoimiseksi. Henkilöstölle tarjottiin Matalan kynnyksen

sparreja, valmennuksia mielenterveyden haasteiden

kohtaamiseen, mielen hyvinvointia tukevia teemavideoita ja

lyhytpsykoterapiaa.

Työkykyjohtamisen prosessin tueksi Suomen esihenkilöille

otettiin käyttöön Esihenkilökompassi. Esihenkilökompassi on

työkalu, joka helpottaa esihenkilöä työkykyriskin varhaisessa

tunnistamisessa ja mahdollistaa esihenkilöiden osallistumisen

aktiivisesti vuorovaikutteiseen työkykyprosessin hoitoon. Lisäksi

esihenkilöille pilotoitiin työkykyjohtamisen valmennuksia, joissa

keskityttiin esihenkilön valmiuksiin ja mahdollisuuksiin tukea

omaa tiimiä tilanteessa, kun mieli järkkyy.

Tulevina vuosina painopisteenä on työhyvinvoinnin kehittäminen

avoimuuteen ja arjen sujuvaan vuorovaikutukseen keskittymällä.

Asioiden riittävän aikainen esille tuominen ja yhdessä ratkominen

lisäävät työn sujuvuutta ja vähentävät kuormitustekijöitä.

Esihenkilöiden osaamista työkykyjohtamisen teeman osalta

halutaan lisätä. Fyysinen rakennustyö ja muuttuva maailma

tulevat jatkossakin haastamaan fyysistä työkykyä sekä

psyykkistä terveyttä. Jatkossa YIT pyrkii nostamaan ja

kehittämään työn terveyttä edistäviä ja tukevia elementtejä.

TAPATURMATAAJUUS

(YHDISTETTY LTIF, LIUKUVA 12 KK)

Vertailukelpoiset tapaturmataajuudet sisältävät jatkuvien

liiketoimintojen lisäksi Norjan liiketoiminnot.

HENKILÖSTÖKYSELY MINIVOICEN TULOKSET

YIT haluaa olla houkutteleva työnantaja ja tarjota tasavertaiset

mahdollisuudet työntekijöilleen. YIT:ssä tuetaan henkilöstön

osaamisen kehittymistä erilaisin urapoluin ja

kehittymismahdollisuuksin.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

31YIT 2022 Vuosikatsaus

YIT:n valmennuksilla ja koulutuksilla tuetaan niin organisaation

kuin yksilöidenkin kehittymistä pitkäjänteisesti, liiketoiminnalle

strategisesti ja operatiivisesti keskeisillä alueilla. Vuonna 2022

osaamisen kehittämisen painopistealueita olivat kestävän

kehityksen teemat: terveys ja turvallisuus sekä vastuullisuus.

Code of Conduct -toimintaperiaatteisin keskittyvän päivitetyn

verkkokoulutuksen YIT Code III suoritti 80 % henkilöstöstä.

Lisäksi osaamisen kehittämisessä panostettiin

projektijohtamisen tehokkuuteen, tuottavuuteen ja yhteisiin

toimintatapoihin sekä esihenkilöiden osaamisen,

asiakasymmärryksen ja yhteisöllisyyden tukemiseen. 

Esihenkilö- ja asiantuntijavalmennuksien sisältöä uudistettiin

tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamiseksi. Valmennukset

ovat pidempikestoisia ohjelmia, joissa hyödynnetään

valmennuspäiviä, erilaisia tehtäviä sekä itsearviointityökaluja.

Valmennuksiin nimetään osallistujat eri puolilta organisaatiota.

Toteutettujen esihenkilövalmennusten osallistujamäärä oli 184

henkilöä. Lisäksi toteutettiin eri tehtävissä työskenteleville

suunnattuja asiantuntija- ja esihenkilökoulutuksia, esimerkiksi

esihenkilöiden perehdytyskoulutuksia ja asiantuntijoiden

prosessiosaamiseen, järjestelmiin ja ammattitaidon

kehittämiseen liittyviä koulutuksia. YIT:n sisäisessä

mentorointiohjelmassa oli mukana 26 henkilöä.

Toimintavuonna YIT koulutti henkilöstöään yli 3 900

henkilötyöpäivää. Valmennuksia järjestettiin pääasiallisesti sekä

verkkoympäristössä että läsnäolototeutuksina

koronaviruspandemian jatkuessa alkuvuonna 2022.

Vuosittaisissa kehityskeskusteluissa keskustellaan osaamisen

kehittämisen tarpeista, asetetaan vuositavoitteita ja kartoitetaan

uramahdollisuuksia.

Henkilöstön sitoutuminen, yhteishenki, työn sujuvuus ja

esihenkilötyön laadukkuus ovat YIT:lle tärkeitä teemoja, joita

toimintavuonna seurattiin kvartaaleittain toteutetulla, vuoden

alusta käyttöön otetulla pulssikysely MiniVoicella. Vuoden aikana

neljä kertaa toteutetulla kyselyllä saatiin kerättyä säännöllisesti

palautetta kehittämisen tueksi. MiniVoice otettiin käyttöön ensin

Suomessa ja YIT Groupin muissa toimintamaissa toisella

toteutuskerralla. YIT Liettua liittyi viimeisimpänä YIT Groupin

toimintamaana kyselyyn kolmannessa kyselyssä. Kaikille

seurattaville indekseille on asetettu tavoitteeksi 80 % (asteikolla

0–100 %).

Kunkin kyselyn tulosten perusteella tehtiin

kehittämistoimenpiteitä, joiden tuloksia seurattiin

liiketoimintayksiköittäin. Vuoden aikana tunnistettuja

kehityskohteita olivat muun muassa merkitykselliset

kohtaamiset, onnistumisten esille nostaminen ja tiedottaminen.

Esimerkiksi johdon vierailuja työmaille ja hankkeille lisättiin sekä

aktiivista vuoropuhelua vahvistettiin. Kehittämiskohteisiin

panostamista ja uusien toimenpiteiden tunnistamista jatketaan

tulevana toimintavuonna.

IHMISOIKEUDET

YIT tunnistaa, että sen toiminnalla voi olla niin suoria kuin

epäsuoria sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia ihmisiin. YIT

on sitoutunut kunnioittamaan YK:n ihmisoikeuksien

yleismaailmallista julistusta sekä ILO:n kahdeksan keskeisen 

yleissopimuksen vahvistettuja perusoikeuksia, ja myös YIT:n 

yhteistyökumppanien tulee sitoutua samojen oikeuksien

kunnioittamiseen. Ihmisoikeuksiin liittyviä toimintaperiaatteita on

kuvattu YIT Code of Conductissa ja Toimintaperiaatteissa

yhteistyökumppaneille.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja niiden rikkomista koskevista

epäilystä ilmoittaminen kuuluu koko YIT:n henkilöstölle, ja myös

muilla kuin YIT:n työntekijöillä on mahdollisuus ilmoittaa

epäilyistä anonyymisti YIT Ethics Channel -ilmoituskanavan

kautta. YIT Ethics Channel on itsenäinen palvelu, jota pitää yllä

ulkopuolinen palveluntuottaja WhistleB, mikä varmistaa

raportoinnin anonymiteetin ja tietojen luottamuksellisen

käsittelyn. Palvelu on käytettävissä web-pohjaisilla laitteilla ja

puhelimella kaikilla YIT:n toimintakielillä. YIT:n

hankintatoiminnalla on vastuu aliurakoitsijoiden ja hankintaketjun

ihmisoikeusasioiden valvonnasta.

YIT tekee työtä tunnistaakseen ihmisoikeuskysymyksiin liittyvät

riskit ja kehittääkseen ihmisoikeuksia koskevia due diligence -

menettelyjä. Vuoden 2022 aikana toteutettiin osana EU-

taksonomian Social Safeguards -vaatimuksia (sosiaalisten

vähimmäistason suojatoimien täyttyminen)

ihmisoikeusvaikutusten arviointi, jossa tarkasteltiin erityisesti

yhtiön hankintaketjuun liittyviä ihmisoikeuskysymyksiä. Arviointi

toteutettiin tarkastelemalla yhtiön politiikkojen, periaatteiden ja

ohjeistuksien sisältöä sekä haastattelemalla sisäisiä sidosryhmiä.

Myös ihmisoikeusriskien vakavuutta ja todennäköisyyttä

arvioitiin, minkä jälkeen tunnistettiin YIT:n mahdollisuuksia

vähentää ihmisoikeusriskejä sekä suunniteltiin

kehitystoimenpiteet vuodelle 2023. Tarkasteltaessa mahdollisten

ihmisoikeusvaikutusten vakavuutta ja todennäköisyyttä

vakavimmat ihmisoikeuskysymykset, joihin yhtiö voi vaikuttaa

ovat työterveys- ja turvallisuus, työperäinen hyväksikäyttö sekä

ympäristön pilaantuminen. YIT:llä ihmisoikeusvaikutuksia

arvioidaan vähintään joka toinen vuosi ja tarvittaessa useammin,

mikäli toimintaympäristössä tai liiketoiminnassa tapahtuvat

muutokset niin edellyttävät. Vuonna 2022 käytiin läpi myös

prosesseja ja toimenpiteitä mahdollisten kielteisen

ihmisoikeusvaikutuksien tunnistamiseen, arvioimiseen,

ehkäisemiseen, vähentämiseen, korjaamiseen, seurantaan ja

viestintään sekä tunnistettiin yhtiön ohjeistuksiin ja prosesseihin

liittyviä kehitystarpeita. Vuonna 2023 jatketaan näiden due

diligence -menettelyiden kehittämistä ja käyttöönottoa mm.

toimittaja-auditointeihin ja seurantamittareihin liittyen.

YIT toteutti myös vuoden 2022 aikana kolmatta kertaa kyselyn

ulkomaiselle työvoimalle. Kyselyn tarkoituksena on parantaa

tietämystä ulkomaisen työvoiman työehdoista, työhyvinvoinnista

ja siitä, ovatko työmailla työskentelevät henkilöt, työnantajasta

riippumatta tietoisia heille kuuluvista oikeuksista. Lisäksi YIT:n

Suomen työmailla otettiin käyttöön Ehkäistään työperäinen

hyväksikäyttö -juliste, jonka tarkoitus on auttaa tunnistamaan

työperäisen hyväksikäytön tunnusmerkkejä ja ohjata auttavien

tahojen puoleen. Juliste löytyy myös YIT:n verkkosivuilta

kymmenellä eri kielellä.

VASTUULLINEN HANKINTA

YIT:n toimintaperiaatteet yhteistyökumppaneille -dokumentissa

on kuvattu toimintaperiaatteet liittyen ympäristönsuojeluun ja

ihmisoikeuksiin sekä korruption, lahjonnan ja harmaan talouden

torjuntaan. Näiden toimintaperiaatteiden noudattamista

edellytetään YIT:n kaikilta yhteistyökumppaneilta. Työmaiden

ennakkoperehdytys, joka koskee kaikkia työmaalla

työskenteleviä henkilöitä, niin omaa henkilöstöä, aliurakoitsijoita

kuin itsenäisiä työnsuorittajia sisältää tietoa YIT:n kestävän

kehityksen periaatteista ja YIT Ethics Channel -

ilmoituskanavasta.

Vastuullista hankintaa koordinoidaan ja kehitetään yhdessä

hankinnan johdon, vastuullisuustiimin ja yritysturvallisuuden

edustajien toimesta. Hankinnan yritysvastuutiimi auttaa

hankintaorganisaatiota ja työmaita Suomessa muun muassa

vastuullisissa aliurakoitsijakäytännöissä kouluttamalla ja

neuvomalla sekä tekemällä sisäisiä tilaajavastuukatselmuksia.

Hankinnan yritysvastuukoulutuksia järjestettiin vuoden aikana

seitsemän (10), ja niihin osallistui 184 (233) henkilöä kaikista

liiketoiminnoista.

Vuoden 2022 aikana tilaajavastuukatselmuksissa tarkastettiin

102 eri projektia Suomessa kattaen muun muassa 6852:n

aliurakointisopimuksen tarkastuksen. Lisäksi analysoitiin

näytepohjaisesti aliurakoinnin ketjutuksen nykytilaa ja lisättiin

siten ymmärrystä ketjutukseen liittyvistä riskitekijöistä.

Tilaajavastuukatselmuksien tulosten ja ketjutukseen liittyvän

erillisanalyysin tietoja tullaan käyttämään vuoden 2023 aikana

ketjutusriskien pienentämiseen tähtäävien toimenpiteiden

suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Toimintavuonna toteutettiin hanke, jossa integroitiin työmaiden

perehdytysjärjestelmä toimittajahallintatietoon. Näin voidaan

jatkossa tarvittaessa estää nimettyjen yrityksien edustajien

pääsy YIT:n työmaille, jos yritystä epäillään epäeettisestä

toiminnasta. Toiminnallisuus on tarkoitus ottaa operatiiviseen

käyttöön 2023 alkuvuoden aikana.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

32YIT 2022 Vuosikatsaus

TILAAJAVASTUULAIN TARKASTUKSET (KPL)

Hankinnan kategoriahallintamallin konseptia vietiin vuoden 2022

aikana eteenpäin lanseeraamalla kolme uutta kategoriaa

toimintasuunnitelmineen. Malli mahdollistaa kategoriakohtaisen

analysoinnin siitä, mitä toimia vaaditaan, jotta YIT yltää

esimerkiksi hiilidioksidivähennystavoitteisiinsa. Samalla

tunnistetaan kategorioihin liittyvät mahdolliset riskit ja

mahdollisuudet sekä hallitaan niitä. Lisäksi mallin avulla voidaan

helpottaa kestävän kehityksen edistämiseen sitoutuneiden

toimittajien valintaa. Tarkoituksena on laajentaa

toimittajahallintaa kategoriamallin suuntaan tulevinakin vuosina.

Vuonna 2022 julkaistu YIT:n tiekartta kohti hiilineutraalia

rakentamista 2022–2030 ohjaa myös hankinnan vastuullisuuden

kehittämistä materiaalihankintaan, kumppaniyhteistyöhön ja

kumppanivalintaan liittyen.

YIT vaatii EU- ja ETA-alueiden ja Sveitsin ulkopuolisten maiden

työntekijöiltä Suomen viranomaisten myöntämää työnteko- ja

oleskeluoikeutta työperäisen hyväksikäytön ja harmaan talouden

ilmiöiden ehkäisemiseksi. Jatkoimme työ- ja oleskelulupien

tarkistuksia ja kehitimme prosessia edelleen vuonna 2022.

Poikkeustapauksissa hankinnan yritysvastuutiimi voi

perustelluista syistä myöntää luvan lähetetyn työntekijän

lyhytaikaiseen työskentelyyn työmailla. Hankinnan

yritysvastuutiimin toimesta varmistettiin päivittäin, että työmailla

ei ole EU- ja ETA-alueiden ja Sveitsin ulkopuolisten maiden

kansalaisia ilman YIT:n myöntämää erikoislupaa. Lisäksi

näytepohjaisesti tarkastettiin noin 10 % paikallisesti palkattujen

kolmannen maan kansalaisten oleskelu- ja työluvista. Vuoden

aikana tarkastuksia tehtiin yhteensä 749 kpl, joista 97,2 %

oikeudet olivat kunnossa. 21 työntekijää poistettiin työmailta

oleskelu- ja työnteko-oikeuden epäselvyyksien vuoksi.

Tilanteissa, joissa henkilö joudutaan poistamaan työmaalta, YIT

ohjaa sekä henkilöä itseään että hänen työnantajaansa

työnteko-oikeuden sisältävän oleskeluluvan hakemiseen.

Oleskelu- ja työlupien käsittelyn helpottamiseksi työmailla sekä

kontrollin parantamiseksi YIT aloitti loppuvuonna hankkeen,

jossa kehitetään sähköinen tietoturvallinen arkisto ulkomaalaisilta

työntekijöiltä vaadittaville dokumenteille.

Toimittaja-auditoinnit, joiden tarkoitus on varmistaa toimittajien

ja aliurakoitsijoiden kelpoisuus YIT:n sopimuskumppaneiksi,

saatiin käyntiin COVID-19-rajoitusten hellittäessä kesällä 2022.

Auditoinneissa tarkistetaan toimittajien sosiaalisen vastuun,

ympäristövastuun ja hyvän hallintotavan käytäntöjä.

Loppuvuoden aikana 50 toimittajaa auditointiin uusien

auditointikriteerien avulla ja asetettiin auditointitavoitteet vuodelle

2023. Osana ihmisoikeusvaikutusten arviointia tunnistettiin myös

auditointeihin liittyviä kehitystarpeita. YIT:n tavoite on auditoida

uudet toimittajat ja ne kategoriat, joissa on suurin riski

lainsäädännön, ihmisoikeuksien tai YIT:n toimintaperiaatteiden

rikkomuksille ja väärinkäytöksille. Lisäksi toimittajia auditoidaan

uudelleen useista eri syistä ja merkittävimpiä kumppaneita

säännöllisin välein.

KORRUPTION JA HARMAAN

TALOUDEN TORJUNTA

YIT Code of Conduct -toimintaperiaatteet luovat perustan

korruption, lahjonnan ja harmaan talouden torjunnalle.

Minkäänlaista korruptiota, kiskontaa, kiristystä tai lahjontaa ei

sallita, ja YIT:llä on sitouduttu toimimaan niiden kitkemiseksi.

YIT:n vastuullisuusvaatimukset koskevat koko hankintaketjua.

Viranomaisten kanssa tehdään yhteistyötä harmaan talouden

torjumiseksi. YIT-konsernin johtoryhmällä on strateginen vastuu

korruption, lahjonnan ja harmaan talouden torjunnassa.

Liiketoiminnoilla on vastuu YIT:n Code of Conductin ja hyvän

hallintotavan noudattamisesta operatiivisessa toiminnassaan.

Sisäisen tarkastuksen toiminto tukee johtoa riskienhallinnan,

sisäisen valvonnan ja hyvän hallintotavan kehittämisessä ja

valvonnassa.

YIT:llä on riskienhallinta- ja yritysturvallisuusorganisaatio, joka

vastaa konsernin yritysturvallisuuskäytäntöjen kehittämisestä. 

Riskienhallinta on keskeinen osa yhtiön johtamisjärjestelmää,

jossa on kuvattu riskien tunnistaminen, arviointi ja tarvittavia

vaikutuskeinoja. Päivitykset johtamisjärjestelmässä jalkautetaan

liiketoimintaan.

Tyypillisimmin ilmoituksia epäilyistä väärinkäytöksistä

vastaanotetaan luottamushenkilöiden ja YIT Ethics Channel

-ilmoituskanavan kautta. Vuoden 2022 aikana ilmoituskanavan

kautta ilmoitettiin 12 epäilyä. Vuonna 2022 selvityksien määrä

koskien väärinkäytösepäilyjä jatkuvien toimintojen osalta kasvoi

edellisvuodesta ollen 37 (27). Selvityksistä 3 johti

rikosoikeudelliseen kanteeseen, sopimuksen päättymiseen,

työsopimuksen päättymiseen tai ostokieltoon. Lisäksi tammi-

maalikuussa 2022 vastaanotettiin neljä ilmoitusta koskien

Venäjän liiketoimintoja, joista yksi johti toimenpiteisiin.

SELVITYKSET KOSKIEN VÄÄRINKÄYTÖSEPÄILYJÄ (KPL)

Selvitykset koskien väärinkäytösepäilyjä (KPL)

YIT Code of Conduct osio	2022	2021	2020
Asiakkaat	2	1	1
Työntekijät	7	3	10
Omistajat	0	0	0
Toimittajat, alihankkijat ja muut liiketoimintakumppanit	18	16	43
Kilpailijat	0	1	0
Yhteiskunta	0	0	0
Ympäristö	0	0	1
Eturistiriidat	1	0	1
Viestintä	1	0	1
Tietosuoja	5	3	1
Muu	3	3	2
Yhteensä	37	27	60

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

33YIT 2022 Vuosikatsaus

TIETOSUOJA JA

YRITYSTURVALLISUUS

YIT on sitoutunut noudattamaan tietosuojavaatimuksia.

Jokainen YIT:läinen vastaa omissa tehtävissään tietosuojan

noudattamisesta. YIT:llä on käytössä yritysturvallisuusperiaatteet

sekä tietosuojapolitiikka, joka kuvaa kaikkien henkilötietojen

käsittelyperiaatteet YIT:llä. YIT:n tietosuojaorganisaatio tukee ja

kouluttaa henkilöstöä tietosuoja-asetuksen mukaiseen

toimintaan.

REILU KILPAILU

YIT:llä kannatetaan avointa ja reilua kilpailua markkinoilla. YIT

toimii määrätietoisesti varmistaakseen, että kaikki työntekijät

ovat tietoisia kilpailulakien ja -säädösten tärkeydestä, ja että niitä

noudatetaan kaikessa YIT:n toiminnassa. YIT järjestää

henkilöstölleen säännönmukaisia kilpailuoikeudellisia

koulutuksia, joiden lisäksi konsernin lakipalvelut ylläpitää YIT:n

henkilöstölle suunnattua ajantasaista kilpailuoikeudellista

ohjeistusta ja järjestää tapauskohtaisia kilpailuoikeudellisia

tietoiskuja. YIT Code of Conduct sisältää toimintaamme

ohjaavat periaatteet suhteessa kilpailijoihin. Kilpailulakien ja

-säädösten noudattamiseen liittyvä aiheet ovat myös osa YIT

Code -verkkokoulutusta ja niiden tuntemiseen ja

noudattamiseen ohjataan konsernin johtamisjärjestelmässä.

VASTUULLISET VEROKÄYTÄNNÖT

YIT:llä verotukseen liittyvät päätökset ovat tärkeä osa

vastuullista liiketoimintaa. YIT on sitoutunut toimimaan

vastuullisesti veroasioissa ja täyttämään verosäännösten

noudattamista koskevat vaatimukset ja raportointivelvoitteet

lakien ja säännösten mukaisesti. YIT:n veropolitiikka linjaa YIT:llä

tehtäviä verotukseen liittyviä valintoja. Veropolitiikassa on

kuvattu keskeisten veroihin liittyvien periaatteiden lisäksi YIT:n

lähestymistapa mm. verotukseen liittyviin transaktioihin ja

viranomaisyhteistyöhön.

Nuppu, Bratislava, Slovakia

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

34YIT 2022 Vuosikatsaus

Muiden kuin taloudellisten tunnuslukujen laskentakaavat

Avainluku	Määritelmä	Miksi YIT esittää avainluvun
Energiankulutus	Suora ja epäsuora energiankulutus kaikissa YIT:n operatiivisessa hallinnassa olevissa toimistoissa, työmailla ja kuljetuksissa.	Energiankulutus kuvaa YIT:n toiminnassa kulutetun energian kokonaismäärää gigawattitunteina. Energiatehokkuus on yksi keino vähentää hiilidioksidipäästöjä.
Päästöt – Scope 1	Toiminnassa suoraan kulutettavan energian päästöt hiilidioksidiekvivalentteina. Mukana kaikki YIT:n operatiivisessa hallinnassa olevat toimistot, työmaat ja kuljetukset.	Kuvaa YIT:n toiminnasta suoraan aiheutuvia energiankulutuksen päästöjä.
Päästöt – Scope 2	Sähkön ja lämmön käytöstä aiheutuvat päästöt hiilidioksidiekvivalentteina. Mukana kaikki YIT:n operatiivisessa hallinnassa olevat toimistot, työmaat ja kuljetukset. YIT raportoi sekä sijainti- että hankintaperusteisesti lasketun tunnusluvun, mutta käyttää kokonaispäästöjensä laskemisessa hankintaperusteista laskentatapaa.	Kuvaa YIT:n toiminnasta epäsuoraan aiheutuvia energiankulutuksen päästöjä.
Päästöt – Scope 3	Jätteistä ja henkilöstön liikelennoista syntyneet päästöt hiilidioksidiekvivalentteina. Mukana kaikki YIT:n operatiivisessa hallinnassa olevat toimistot ja työmaat sekä koko henkilöstö.	Kuvaa YIT:n toiminnasta epäsuoraan aiheutuvia jätteiden ja liikelentojen päästöjä.
Päästöintensiteetti – Oma toiminta	Kokonaispäästöt (Scope 1, 2 ja 3) jaettuna liikevaihdolla (tCO2 e/MEUR).	Oman toiminnan päästöintensiteetti kuvaa YIT:n toiminnasta aiheutuneita päästöjä suhteessa liiketoiminnan volyymiin.
Päästöintensiteetti – Omaperusteiset hankkeet	Omaperusteisten hankkeiden materiaalien tuotevaiheen ja vaihtojen päästöt jaettuna rakennuksen pinta-alaneliöillä ja laskentajaksolla (kgCO2 e/m2/vuosi). Suomessa rakennusneliöinä käytetään lämmitettyä nettoalaa ja muissa maissa bruttosisäpinta-alaa. Laskentajakso määräytyy käytettävän laskentamenetelmän mukaisesti.	Omaperusteisten hankkeiden päästöintensiteetti kuvaa YIT:n suunnittelemista ja rakentamista hankkeista aiheutuneita päästöjä suhteessa rakennusmäärään ja hankkeiden käyttöikään.
Jätemäärä	Syntyneiden jätteiden määrä kaikissa YIT:n operatiivisessa hallinnassa olevissa toimistoissa ja työmailla. Jätemäärä ei sisällä maa-aineksia.	Jätemäärä kuvaa YIT:n toiminnasta syntyvää materiaalihukkaa. Jätemäärän vähentäminen kuvastaa operatiivisen toiminnan tehokkuutta.

Avainluku	Määritelmä	Miksi YIT esittää avainluvun
Lajitteluaste	Lajiteltujen jätteiden määrä jaettuna jätteiden kokonaismäärällä	Jätteiden lajitteluaste kuvaa YIT:n kyvykkyyttä lajitella jätteet. Jätehuoltokumppani pystyy mahdollisuuksien mukaisesti kierrättämään lajitellut jätteet.
Yhdistetty tapaturmataajuus	Oman henkilöstön sekä aliurakoitsijoiden poissaoloon johtaneet työtapaturmat miljoonaa työtuntia kohden. Tapaturmataajuuden laskennan perusteena on vähintään yhden päivän työkyvyttömyyden aiheuttaneet työtapaturmat.	Kuvaa YIT:n omalle henkilöstölle ja aliurakoitsijoille sattuneita työtapaturmia. Oleellista terveellisen ja turvallisen työympäristön kannalta.
Kuolemaan johtaneet tapaturmat	YIT:n työntekijöiden ja kumppaneiden työtapaturmien aiheuttamat kuolemat YIT:n työmailla tai toiminnoissa.	Kertoo kuolemaan johtaneiden työtapaturmien määrän.
Henkilöstötutkimus	Henkilöstötutkimuksessa on kolme indeksiä: sitoutumisindeksi, yhteishenki-indeksi ja esihenkilötyöindeksi. Indeksien tulos näytetään myönteisten arvojen (4 ja 5, asteikolla 1-5) prosenttiosuutena kaikista vastauksista.	Henkilöstön työtyytyväisyyden mittari, jota käytetään kehittämisen työkaluna.
Henkilöstön vaihtuvuus	YIT:n palveluksesta poistuneiden työntekijöiden osuus kaikista työntekijöistä. Laskettu koko vuoden keskiarvona.	Kuvaa henkilöstön sitoutumista YIT:hen työnantajana.
Code of Conduct          -koulutukset	Osuus henkilöstöstä, joka suorittanut päivitetyn Code III                -koulutuksen.	Code of Conduct -koulutusten suoritusaste kuvaa YIT:n yhteisten toimintaperiaatteiden jalkautumista.
Työlupatarkastukset	Näytepohjaisten työnteko-oikeuksien tarkastusten määrä, sekä havaitut poikkeamat YIT:n työlupakriteereistä ja niiden suhde kaikkiin tarkastuksiin.	Paikallinen työnteko-/oleskelulupa vähentää työperäisen hyväksikäytön riskiä.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

35YIT 2022 Vuosikatsaus

Hallinnointi

YIT:n toiminnan lähtökohtana on vastuullisuus, eettisyys ja

hyvän hallintotavan noudattaminen. Yksityiskohtaiset tiedot

yhtiön hallintojärjestelmästä ja palkitsemisesta ovat luettavissa

erillisistä hallinto- ja ohjausjärjestelmäselvityksestä sekä

palkitsemisraportista.

VARSINAISEN

YHTIÖKOKOUKSEN

PÄÄTÖKSET

YIT Oyj:n 17.3.2022 pidetty varsinainen yhtiökokous vahvisti

tilinpäätöksen vuodelta 2021 ja myönsi vastuuvapauden

hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Yhtiökokous päätti

osingonmaksusta, hallituksen kokoonpanosta ja palkkioista,

tilintarkastajan valinnasta ja palkkioista, hallituksen

valtuuttamisesta yhtiön omien osakkeiden hankintaan ja

osakeanteihin.

OSINGONMAKSU

Osinkoa päätettiin maksaa hallituksen ehdotuksen mukaisesti

0,16 euroa osakkeelta kahdessa yhtä suuressa erässä eli

yhteensä noin 33 miljoonaa euroa. Yhtiön hallussa oleville omille

osakkeille ei makseta osinkoa. Osingon ensimmäinen erä 0,08

euroa osakkeelta maksettiin osakkeenomistajille, jotka oli

ensimmäisen erän osingonmaksun täsmäytyspäivänä 22.3.2022

merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön

osakasluetteloon. Ensimmäisen erän osinkojen maksupäiväksi

päätettiin 7.4.2022. Osingon toinen erä 0,08 euroa osakkeelta

maksettiin lokakuussa 2022 osakkeenomistajille, jotka oli toisen

erän osingonmaksun täsmäytyspäivänä merkitty Euroclear

Finland Oy:n pitämään yhtiön osakasluetteloon. Hallitus päätti

14.9.2022 pidetyssä kokouksessaan toisen erän

osingonmaksun täsmäytyspäiväksi 4.10.2022 ja osingon

maksupäiväksi 12.10.2022.

TOIMIELINTEN

PALKITSEMISRAPORTTI

YIT Oyj:n toimielinten palkitsemisraportti esitettiin

yhtiökokoukselle. Yhtiökokous hyväksyi esitetyn toimielinten

palkitsemisraportin. Päätös oli neuvoa-antava.

HALLITUKSEN KOKOONPANO JA

PALKKIOT

Yhtiön hallitukseen päätettiin valita puheenjohtaja,

varapuheenjohtaja ja kuusi varsinaista jäsentä toimikaudeksi,

joka päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Hallitukseen valittiin uudelleen puheenjohtajaksi Harri-Pekka

Kaukonen, uudelleen varapuheenjohtajaksi Eero Heliövaara

sekä jäseniksi uudelleen Frank Hyldmar, Olli-Petteri Lehtinen ja

Barbara Topolska. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Casimir

Lindholm, Jyri Luomakoski ja Kerttu Tuomas.

Päätettiin, että hallituksen jäsenille maksetaan seuraavan

varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä päättyvältä toimikaudelta

seuraavat kiinteät vuosipalkkiot:

•hallituksen puheenjohtajalle 105 000 euroa

•hallituksen varapuheenjohtajalle ja pysyvien valiokuntien

puheenjohtajille 73 500 euroa, paitsi jos sama henkilö on

hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä

•jäsenille 52 500 euroa.

Lisäksi päätettiin, että yhtiökokouksen päätökseen perustuen

40 % kiinteästä vuosipalkkiosta maksetaan julkisessa

kaupankäynnissä Helsingin pörssissä (Nasdaq Helsinki Oy)

muodostuvaan hintaan hallituksen jäsenten lukuun hankittavina

YIT Oyj:n osakkeina. Osakkeet hankittiin kahden viikon kuluessa

siitä, kun osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2022 oli julkistettu.

Yhtiö vastasi osakkeiden hankinnasta aiheutuvista

kustannuksista.

Hallituksen sekä sen pysyvien ja tilapäisesti asetettujen

valiokuntien jäsenille maksettiin kiinteän vuosipalkkion lisäksi

kokouspalkkiona 800 euroa kultakin kokoukselta Suomessa

asuville jäsenille ja muualla Euroopassa asuville jäsenelle 2 000

euroa. Puhelimitse tai muiden sähköisten etäyhteyksien

välityksellä pidettävältä hallituksen ja valiokunnan kokoukselta

kokouspalkkiota maksettiin sekä Suomessa että muualla

Euroopassa asuvalle jäsenelle 800 euroa kokoukselta.

Hallituksen pysyvien tai tilapäisesti asetettujen valiokuntien

puheenjohtajille maksettiin kokouspalkkiota 1600 euroa

kokoukselta. Koti- ja ulkomaanmatkoilta maksettiin päivärahaa

konsernin matkustusohjeen ja verottajan ohjeistuksen

mukaisesti.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenille mukaan lukien

asiantuntijajäsen maksettiin kokouspalkkiona 800 euroa

toimikunnan kokoukselta ja nimitystoimikunnan puheenjohtajalle

1 600 euroa toimikunnan kokoukselta.

TILINTARKASTAJAN VALINTA JA

PALKKIOT

Tilintarkastajaksi valittiin tilintarkastusyhteisö

PricewaterhouseCoopers Oy päävastuullisena tilintarkastajana

Samuli Perälä, KHT. Tilintarkastajan palkkio maksettiin yhtiön

hyväksymän laskun mukaan.

OMIEN OSAKKEIDEN HANKINTA

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään yhtiön

omien osakkeiden hankinnasta hallituksen ehdotuksen

mukaisesti. Hallitukselle myönnetty valtuutus käsitti enintään

21 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisen yhtiön

vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutus

kumosi varsinaisessa yhtiökokouksessa 18.3.2021 annetun

valtuutuksen hankkia omia osakkeita. Valtuutus on voimassa

30.6.2023 saakka.

OSAKEANNIT

Varsinainen yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään

osakeanneista hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Valtuutusta

hallitus voi käyttää joko kokonaan tai osittain antamalla yhtiön

osakkeita yhdessä tai useammassa erässä siten, että

osakeanneissa annettavien osakkeiden enimmäismäärä on

21 000 000. Hallituksella on valtuudet päättää kaikista

osakkeiden antamisen ehdoista. Valtuutus kumosi varsinaisessa

yhtiökokouksessa 18.3.2021 annetun valtuutuksen päättää

osakeanneista. Valtuutus on voimassa 30.6.2023 saakka.

YLIMÄÄRÄISEN

YHTIÖKOKOUKSEN

PÄÄTÖKSET

YIT Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous pidettiin 6.10.2022.

Yhtiökokous päätti yhtiöjärjestyksen muutoksesta sekä

hallituksen kokoonpanosta.

YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTOKSET

Yhtiökokous päätti muuttaa YIT Oyj:n yhtiöjärjestyksen 4 §:ää

hallituksen ehdotuksen mukaisesti siten, että hallituksen

enimmäislukumäärä nostetaan yhdellä siten, että hallituksen

kuuluu yhtiökokouksen valitseman puheenjohtajan ja

varapuheenjohtajan lisäksi vähintään kolme (3) ja enintään

kahdeksan (8) jäsentä.

Lisäksi yhtiökokous päätti muuttaa yhtiöjärjestyksen 8 §:ää

hallituksen ehdotuksen mukaisesti siten, että kohtaan lisättiin

hallitukselle mahdollisuus päättää järjestää yhtiökokous yhtiön

kotipaikan lisäksi Espoossa tai Vantaalla, tai kokonaan ilman

kokouspaikkaa siten, että osakkeenomistajat käyttävät

täysimääräisesti päätösvaltaansa ajantasaisesti

tietoliikenneyhteyden ja teknisen apuvälineen avulla kokouksen

aikana.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

36YIT 2022 Vuosikatsaus

HALLITUKSEN KOKOONPANO JA

PALKKIOT

Ylimääräisessä yhtiökokouksessa 6.10.2022 yhtiön hallitukseen

päätettiin valita kaksi (2) uutta jäsentä siten, että hallitukseen

kuuluu puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi kahdeksan

(8) varsinaista jäsentä. Hallitukseen valittiin toimikaudeksi, joka

päättyy seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä,

uusiksi jäseniksi Sami Laine ja Keith Silverang. 

Yhtiön hallituksessa jatkoivat puheenjohtaja Harri-Pekka

Kaukonen, varapuheenjohtaja Eero Heliövaara sekä jäsenet

Frank Hyldmar, Olli-Petteri Lehtinen, Barbara Topolska, Casimir

Lindholm, Jyri Luomakoski ja Kerttu Tuomas.

Uusille hallituksen jäsenille päätettiin maksaa palkkiot

varsinaisen yhtiökokouksen 17.3.2022 päätöksen mukaisesti

suhteutettuna heidän toimikautensa pituuteen. Siltä osin kuin

palkkiota maksettiin YIT Oyj:n osakkeina, hankittiin osakkeet

kahden viikon kuluessa siitä, kun osavuosikatsaus ajalta 1.1.–

30.9.2022 on julkistettu.

HALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN

YIT Oyj:n hallituksen järjestäytymiskokoukset pidettiin 17.3.2022

ja 7.10.2022. Kokouksissa päätettiin hallituksen valiokuntien

kokoonpanosta.

Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä

järjestäytymiskokouksessaan 17.3.2022  hallitus valitsi

keskuudestaan henkilöstövaliokunnan puheenjohtajaksi Kerttu

Tuomaksen ja jäseniksi Eero Heliövaaran sekä Harri-Pekka

Kaukosen. Ylimääräisen yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä

järjestäytymiskokouksessaan hallitus päätti täydentää

henkilöstövaliokuntaa ja valitsi Keith Silverangin valiokunnan

neljänneksi jäseneksi.

Henkilöstövaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta konsernin

avainhenkilöiden nimittämiseen ja palkitsemiseen liittyvissä

asioissa. Henkilöstövaliokunta muun muassa valmistelee

ehdotukset konsernin yrityskulttuurin ja henkilöstöpolitiikan

kehittämisestä, palkkaus- ja kannustinjärjestelmistä sekä

tulospalkkiosäännöistä ja johdon tulospalkkioista. Lisäksi

valiokunnan valmisteltaviksi kuuluvat kykyjen tunnistaminen,

avainhenkilöstön kehittäminen sekä johdon seuraajasuunnittelu.

Varsinaisen yhtiökokouksen jälkeen pidetyssä

järjestäytymiskokouksessaan 17.3.2022 hallitus valitsi

keskuudestaan tarkastusvaliokunnan puheenjohtajaksi Olli-

Petteri Lehtisen ja jäseniksi Frank Hyldmarin sekä Jyri

Luomakosken. Ylimääräisen yhtiökokouksen 6.10.2022 jälkeen

pidetyssä järjestäytymiskokouksessaan 7.10.2022 hallitus päätti

täydentää tarkastusvaliokuntaa ja valitsi Sami Laineen

valiokunnan neljänneksi jäseneksi. 

Tarkastusvaliokunta avustaa hallitusta konsernin laskenta- ja

raportointiprosessien valvonnassa. Sen tehtävänä on muun

muassa valvoa yhtiön taloudellista raportointiprosessia, sisäisen

valvonnan, sisäisen tarkastuksen ja riskienhallintajärjestelmien

tehokkuutta sekä arvioida tilintarkastusta. Valiokunta valmistelee

osaltaan konsernin rahoituspolitiikan, rahoitussuunnitelman sekä

rahoitusjärjestelyt. Valiokunta mm. käsittelee tilinpäätöksen ja

osa- ja puolivuosikatsaukset ja seuraa tilintarkastusta. Se arvioi

myös lakien ja määräysten noudattamista ja seuraa konsernin

taloudellista tilannetta.

Hallitus valitsi järjestäytymiskokouksessaan 17.3.2022

keskuudestaan investointi- ja hankevaliokunnan

puheenjohtajaksi Eero Heliövaaran ja jäseniksi Casimir

Lindholmin, Harri-Pekka Kaukosen ja Barbara Topolskan.

Investointi- ja hankevaliokunta käsittelee ja valmistelee muun

muassa hallituksen päätettäväksi tulevia merkittäviä tarjouksia,

hankkeita ja investointeja sekä seuraa portfolioiden kehittymistä,

raportointia ja riskienhallintaa.

OSAKEPOHJAINEN

KANNUSTINJÄRJESTELMÄ

YIT:llä on käynnissä YIT Oyj:n hallituksen 16.3.2020 päättämä

avainhenkilöiden osakepohjainen kannustinjärjestelmä.

Kannustinjärjestelmä muodostuu kolmen vuoden

ansaintajaksoista. Mahdollinen palkkio määräytyy YIT Oyj:n

hallituksen vuosittain kullekin ansaintajaksolle päättämien

mittareiden ja niille asetettujen tavoitetasojen perusteella.

Osakeohjelman ensimmäinen ansaintajakso on päätetty

kolmivuotiskaudeksi 2020-2022. Järjestelmän keskeisenä

mittarina on sijoitetun pääoman tuotto, ROCE. Tämän rinnalle

on asetettu sijoittajan osakkeesta saamaa kokonaistuottoa

mittaava TSR (Total Shareholder Return) sekä konsernin

asiakaspalautetta kuvaava nettosuositteluindeksi (NPS). Hallitus

on päättänyt myös järjestelmän piiriin valituista noin 260 avain-

henkilöstä YIT:n eri toimintamaista. Ohjelman osanottajat voivat

ansaita yhteensä enintään 2 100 000 brutto-osaketta.

Ohjelmaan kuuluu 31.12.2022 yhteensä 162 avainhenkilöä ja he

voivat ansaita yhteensä enintään 994 000 brutto-osaketta.

Osakeohjelman toinen ansaintajakso on päätetty

kolmivuotiskaudeksi 2021–2023. Järjestelmän kaksi

painoarvoltaan suurinta mittaria ovat sijoitetun pääoman tuotto,

ROCE ja sijoittajan osakkeesta saamaa kokonaistuottoa

mittaava TSR (Total Shareholder Return). Päästövähennys-

indeksi on järjestelmän kolmas mittari. Hallitus on päättänyt

myös järjestelmän piiriin valituista noin 260 avainhenkilöstä YIT:n

eri toimintamaista. Ohjelman osanottajat voivat ansaita yhteensä

enintään 2 100 000 brutto-osaketta. Ohjelmaan kuuluu

31.12.2022 yhteensä 178 avainhenkilöä ja he voivat ansaita

yhteensä enintään 1 291 666 brutto-osaketta.

Osakeohjelman kolmas ansaintajakso on päätetty

kolmivuotiskaudeksi 2022–2024. Järjestelmän keskeinen mittari

on sijoittajan osakkeesta saamaa kokonaistuottoa mittaava TSR

(Total Shareholder Return). Science Based Target initiative -

ohjelman kategorioiden 1 ja 2 mukainen päästövähennys on

järjestelmän toinen mittari. Hallitus on päättänyt myös

järjestelmän piiriin valituista noin 150 avainhenkilöstä YIT:n eri

toimintamaista. Ohjelman osanottajat voivat ansaita yhteensä

enintään 2 326 000 brutto-osaketta. Ohjelmaan kuuluu

31.12.2022 yhteensä 133 avainhenkilöä ja he voivat ansaita

yhteensä enintään 1 766 304 brutto-osaketta.

Lisäksi hallitus suosittelee, että johtoryhmän jäsenet pyrkivät

omistamaan pitkän aikavälin kannustinohjelman myötä YIT:n

osakkeita arvolla, joka vastaa vähintään puolta vuosipalkasta ja

toimitusjohtaja vuosipalkkansa verran ollessaan johtoryhmän

jäseninä. Ansaitut osakkeet luovutetaan työ- tai toimisuhteessa

olevalle avainhenkilölle ansaintajakson viimeisen vuoden

tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Hallituksella on kaikissa

tilanteissa palkkioiden kohtuullistamismahdollisuus.

YIT:n palkitsemispolitiikan tavoitteena on vahvistaa

yrityskulttuuria ja omistaja-arvoa, motivoida ja sitouttaa

henkilöstöä, tukea tarvittavien kykyjen rekrytoinnissa sekä

edistää strategian toteumista.

MUUTOKSET YHTIÖN JOHDOSSA

Katja Ahlstedt aloitti henkilöstöjohtajana ja johtoryhmän

jäsenenä 1.4.2022.

Teemu Helppolainen, Asuminen Venäjä -segmentin johtaja, jätti

yhtiön 30.5.2022 Venäjän liiketoiminnan myynnin myötä.

Heikki Vuorenmaa aloitti yhtiön toimitusjohtajana 28.11.2022.

Samassa yhteydessä aiempi toimitusjohtaja Markku Moilanen

jätti tehtävänsä ja jatkoi neuvonantajana vuoden loppuun.

Ilkka Tomperi, Kiinteistökehitys -segmentin johtaja jätti yhtiön

31.12.2022. YIT tiedotti 29.12.2022, että Heikki Vuorenmaa

toimii toistaiseksi oman toimensa ohella Kiinteistökehitys-

segmentin väliaikaisena johtajana 1.1.2023 alkaen.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

37YIT 2022 Vuosikatsaus

Riskit ja riskienhallinta

YIT:n riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa YIT:n toiminnan tavoitteiden

saavuttaminen ja turvata toiminnan jatkuvuus.

YIT:n riskienhallintaa ohjaa yhtiön hallituksen hyväksymä riskienhallintapolitiikka.

Riskienhallintapolitiikassa on kuvattu YIT:n riskienhallinnan pääperiaatteet, ohjausmalli ja

riskienhallinnan keskeiset prosessit. Hallitus ohjaa ja valvoo riskienhallinnan suunnittelua

ja toteutusta sekä hyväksyy yhtiön riskinottokyvyn ja riskinottohalun. Konsernin

toimitusjohtajalla on kokonaisvastuu riskienhallinnasta. Toimitusjohtaja vastaa

riskienhallinnan organisoinnista, seurannasta ja jalkauttamisesta sekä

riskienhallintastrategian kehittämisestä. Liike- ja tukitoiminnot vastaavat

riskienhallintakäytännöistä omalta osaltaan.

Riskienhallinta sisällytetään osaksi kaikkia olennaisia yhtiön toiminta-, raportointi- ja

johtamisprosesseja. Riskienhallinnan suunnittelu, riskiposition arviointi ja

toimintaympäristön riskianalyysi ovat osa vuosittaista strategia- ja

vuosisuunnitteluprosessia. Lisäksi riskeissä ja riskipositiossa tapahtuvia olennaisia

muutoksia seurataan ja raportoidaan kuukausittain ja vuosineljänneksittäin konsernin

hallinto- ja raportointikäytäntöjen mukaisesti.

YIT on luokitellut toimintansa kannalta merkittävät riskit strategisiin, operatiivisiin sekä

projekti-, talous- ja tapahtumariskeihin.

YIT:n liiketoiminta on projektiluonteista, minkä vuoksi projektiportfolioihin ja yksittäisiin

projekteihin liittyvä epävarmuus on riskienhallinnan kannalta avainasemassa.

Projektiportfolioriskien hallintaa toteutetaan muun muassa vuosisuunnittelun,

hankevalintojen ja liiketoimintakatselmusten yhteydessä. Yksittäisten hankkeiden

riskienhallinnassa sovelletaan porttimallia, jossa jokaisen portin käsittely sisältää

riskitarkastelun. Lisäksi toteutus- ja ylläpitovaiheen riskejä hallitaan yhtenäisten

projektiriskien hallinnan periaatteiden ja työkalujen avulla.

Taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

järjestelmien pääpiirteet ovat luettavissa hallinto- ja ohjausjärjestelmäselvityksestä.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

38YIT 2022 Vuosikatsaus

LIIKETOIMINNAN MERKITTÄVIMMÄT LÄHIAJAN

RISKIT

Strategiset riskit

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Markkinariskit	•YIT:n toimintamaiden yleinen talouskehitys, rahoitusmarkkinoiden toimivuus ja poliittinen ympäristö vaikuttavat yhtiön liiketoimintaan. •EU:n, sitä lähellä olevien maiden, USA:n ja Venäjän sisä- ja ulkopoliittiset jännitteet tai muut kansainväliset jännitteet voivat vaikuttaa rakentamisen kysyntään, hankaloittaa liiketoimintaa tai näkyä esimerkiksi sanktioina, jotka voivat vaikuttaa yhtiön liiketoimintaan. •Venäjän käynnistämät sotatoimet Ukrainassa vaikuttavat merkittävästi heikentävästi toimintaympäristöömme ja yhtiön liiketoimintaan. •Taantuma, negatiivinen kehitys ostovoimassa, kuluttajien tai yritysten luottamuksessa, kuluttajien tai yritysten rahoituksen saatavuudessa tai yleisessä korkotasossa voivat heikentää YIT:n tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Samalla ne vaikuttavat parametreihin, joilla tase-erien käypään arvoon arvostamista tehdään. Kysyntää heikentää kasvava inflaatio, energian hinta ja sen heikentyvä saatavuus. •Myytävien tai omistettavien kohteiden hintojen lasku sekä korkotason ja sijoittajien tuottovaatimusten nousu muodostavat toteutuessaan riskin yhtiön kannattavuudelle. Hinnoittelun osalta riski kasvaa, jos panoshintojen nousua ei pystytä siirtämään myyntihintoihin tai suojaamaan etenkään kiinteähintaisessa urakkatuotannossa. •Toimitusketjujen häiriintyminen vaikeuttaa materiaalien saatavuutta ja lisää riskiä rakennuskustannusten nousun ja hankkeiden valmistumisten viivästymisten muodossa. •Asiakkaiden mieltymysten muuttuminen ja muutokset kilpailijoiden tarjonnassa vähentävät yhtiön tuotteiden ja palveluiden kysyntää. •Uudet kilpailijat ja uudenlaiset liiketoimintamallit ja tuotteet voivat muodostaa riskejä yhtiön tuotteiden ja palveluiden kysynnälle. •Hinta- ja korkotason nousu, kasvanut vuokra-asuntotarjonta tai vuokralaiskysynnän heikkeneminen toimitila- tai asuntomarkkinoilla ja vaihtoehtoisten sijoituskohteiden parempi tuotto voivat vähentää sijoittajakysyntää. •Kasvanut tarjonta ja väestönkasvun hidastuminen tai voimakas paikallinen muuttotappio voivat paikallisesti heikentää asuntokysyntää.	•Markkinakehityksen ja toimintaympäristön jatkuva seuranta ja analysointi. •Kumppaneiden kanssa toteutetut rahoitus- ja hankemalliratkaisut. •Tuottovaadetasojen, tarjouskannan ja myyntitilanteen jatkuva seuranta. Markkinatilanteen muuttuessa reagoidaan siten, että tuotantoon, valmistuneisiin kohteisiin ja pääomaan liittyviä riskirajoja ei ylitetä. •Sopimusrakenteet, käytännöt ja monipuolinen toimittajaverkosto, joilla pystytään suojautumaan hinta- ja saatavuusmuutosten negatiivisilta vaikutuksilta. •Kilpailukykyisten ja asiakkaiden kysyntää vastaavien tuotteiden ja palveluiden varmistaminen. •Rakennettaville kohteille kartoitetaan vaihtoehtoisia sijoittajia ja käyttäjiä jo suunnitteluvaiheessa. Kohteet suunnitellaan mahdollisimman muuntojoustaviksi, jotta tilaratkaisut voivat palvella eri asiakas- ja käyttäjäryhmiä.
Ilmastonmuutos	•Ilmastomuutos voi aiheuttaa YIT:n liiketoiminalle fyysisiä, lainsäädännöllisiä, teknisiä, taloudellisia, markkina- ja maineriskejä. •Sään ääri-ilmiöt, esimerkiksi huomattavasti kasvanut vuotuinen sademäärä tai pitkään jatkuvat hellejaksot voivat aiheuttaa kustannusten nousua, muutoksia suunnitteluprosesseissa tai viivästyksiä tuotannossa. •Hiilidioksidipäästöihin tai päästöjen vähentämiseen liittyvät kustannukset voivat luoda painetta toimitusketjuun tai uusien ratkaisujen kehitystyöhön, kun rakennusteollisuus siirtyy vaihtoehtoisiin rakennusmateriaaleihin ja etsii tehokkaampia päästövähennyskeinoja. •Asiakkaiden, sijoittajien ja muiden sidosryhmien lisääntyvät vastuullisuuteen liittyvät vaatimukset voivat heijastua YIT:n asiakaskysyntään, rahoitusehtoihin sekä kiinnostavuuteen sijoituskohteena tai kehityskumppanina. •Päästötavoitteista jääminen voi vaikuttaa rahoituksen saatavuuteen tai hintaan.	•Ilmastoriskien ja -mahdollisuuksien säännöllinen arviointi •Ennakoiva toiminta ja kunnianhimoisten tavoitteiden asettaminen toiminnan kehittämiseksi kestävään ja ilmastoystävälliseen suuntaan. •Vastuullisuuskriteerien sisällyttäminen YIT:n investointi- ja tarjousprosesseihin. •Henkilöstön koulutus vastuullisasioissa. •Aktiivinen yhteistyö ja vuoropuhelu arvoketjun sidosryhmien kanssa vaihtoehtoisten rakennusmateriaalien ja ratkaisujen kehittämiseksi. •YIT:n proaktiivinen hanke- ja tuotekehitys, uusien ratkaisujen pilotointi sekä aktiivinen yhteistyö koko arvoketjussa.
Vastuullisuus- lainsäädäntöön liittyvät riskit	•Vastuullisuutta koskevan säädännön muutokset tai muutokset säädännön tulkinnassa voivat johtaa sijoittaja- ja kuluttajakysynnän pienentymiseen, rahoituksen saatavuuteen tai sen hintaan tai muilla tavoin heikentää yhtiön toimintaedellytyksiä.	•Lainsäädännön vaatimusten yksityiskohtainen kartoittaminen ja vaikutuksien arviointi

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

39YIT 2022 Vuosikatsaus

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Lainsäädännön ja vaatimusten muuttuminen	•Muutokset lainsäädännössä ja viranomaisprosesseissa voivat hidastaa hankkeiden etenemistä, vaikuttaa negatiivisesti nettovelkaan, lisätä oman pääoman tai velkarahoituksen tarvetta tai estää lisärahoituksen toteutumisen. •Yksittäisissä hankkeissa muun muassa kaavoitus, rakennusluvat, viranomaishyväksynnät- ja tulkinnat voivat aiheuttaa riskejä ja esimerkiksi siirtää tilauskantaa, liikevaihtoa, tulosta ja kassavirtaa vuosineljännekseltä tai vuodelta toiselle.	•Lainsäädännön ja regulaation muutosten jatkuva seuranta. Aktiivinen osallistuminen kaavoitukseen ja suunnitteluun riskien hallitsemiseksi. Hankkeisiin ja hankeportfolioon vaikuttavien riskien kokonaisvaltainen tunnistaminen ja arviointi ennen tarjous- tai aloituspäätöksiä. •Aktiivinen vuoropuhelu sidosryhmien ja viranomaisten kanssa läpi projektin elinkaaren. Ennakoiva projektin riskienhallinta siten, että viime hetken päätöksillä tai muutoksilla ei ole merkittävää vaikutusta hankkeiden käynnistymiseen tai valmistumiseen ja sitä kautta taloudellisiin tunnuslukuihin.
Maariskit	Suomi •Merkittävä osa YIT:n liiketoiminnasta tapahtuu Suomessa, mikä korostaa Suomen talouskehityksen merkitystä YIT:n liiketoiminnalle. •Suomen talouskasvun hidastuminen, inflaatio, nousevat korot, muuttoliike ja julkisen sektorin velkaantuminen voivat heikentää kuluttajien ostovoimaa ja yleistä luottamusta, millä olisi negatiivinen vaikutus asuntojen ja toimitilojen kysyntään. Julkisen sektorin velkaantumisen kasvu voi vaikeuttaa infrastruktuuri-investointien rahoitusta etenkin kuntasektorilla. •Suomessa hankerahoituksen ja taloyhtiölainojen häiriöt tai merkittävät muutokset voivat vaikuttaa YIT:n kykyyn rahoittaa rakentamisaikaisia kustannuksia, ja niillä voi olla välillisiä vaikutuksia asiakaskysyntään. Itäinen Keski-Eurooppa •Talouskasvun hidastuminen, inflaatio ja nousevat korot voivat heikentää kuluttajien ostovoimaa ja yleistä luottamusta, millä olisi negatiivinen vaikutus asuntojen ja toimitilojen kysyntään. •Viranomaistoimintaan, lupaprosesseihin ja niiden sujuvuuteen liittyy epävarmuustekijöitä, mikä voi aiheuttaa merkittäviä viivästyksiä hankekehitykseen. •Poliittisten riskien kasvu voi vaikuttaa kysyntään tai muuten hankaloittaa liiketoimintaa. •Kasvanut riski muun muassa EU:n ulkopuolelta tulevaan työvoimaan ja muuttoliikkeeseen liittyen.	Suomi •Suomen talouskehityksen sekä julkisten investointien jatkuva seuranta. •Hankerahoituksen ja taloyhtiölainojen saatavuuteen liittyvää riskienhallintaa tehdään hallinnoimalla käyttöpääomia ja rahoitusreservejä tehokkaalla allokoinnilla ja pääoman käytöllä, läpimenoaikoja lyhentämällä ja varmistamalla riittävä rahoituskapasiteetti. Hankerahoitusmallien ja -yhteistyön kehittäminen kumppaneiden kanssa. Itäinen Keski-Eurooppa •Talouskehityksen sekä julkisten investointien jatkuva seuranta. •Tiivis vuorovaikutus viranomaisten kanssa luovutusten ja lupakäsittelyjen varmistamiseksi. •Asuntotuotanto on poliittisten riskien kannalta melko vähäriskistä liiketoimintaa. Myyntihintojen muutoksilla ja myynnin jatkuvalla seurannalla hintariskejä pystytään hallitsemaan urakkatuotantoa paremmin. •Työehtoihin ja ihmisoikeusasioihin YIT:n tuotannossa ja hankinnassa on lisätty seurantaa.
Hyvä hallintotapa	•Toimialan erityispiirteet, yhtiön toimintojen maantieteellinen hajautuneisuus, sopimusten suuri määrä sekä hankkeiden määräaikainen luonne voivat aiheuttaa esimerkiksi korruptioon, lahjontaan, harmaaseen talouteen tai työvoiman hyväksikäyttöön liittyviä riskejä. •Toimittajien sitoutumisen puuttuminen YIT Code of conduct -toimintaperiaatteisiin aiheuttaa riskejä ihmisoikeuksien toteutumiseen tai maineriskejä yhtiölle.	•YIT sitoutuu hyvään hallintotapaan noudattamalla lakeja ja säädöksiä. •YIT kouluttaa henkilöstöään toimimaan vastuullisesti. •YIT on päivittänyt vastuullisuusstrategiansa. YIT jatkaa nollatoleranssia harmaassa taloudessa, korruptiossa, työvoiman hyväksikäytössä ja syrjinnässä. YIT ryhtyy lisäksi määrätietoisiin toimiin vastuullisuuteen liittyvien asioiden edistämiseksi koko toimitusketjussaan. Jatkossa YIT vaatii  toimittajiltaan samoja sitoumuksia ympäristö- ja sosiaalisen vastuullisuuden sekä hyvän hallintotavan -kriteereissä kuin se on itselleen asettanut.
Maineriskit	•Julkisuudessa käsiteltävät aiheet joko rakennusalaan tai YIT:n toimintaan liittyen voivat aiheellisesti tai aiheetta heikentää luottamusta yhtiötä kohtaan ja aiheuttaa mainehaittaa. Tällaisia asioita voivat olla esimerkiksi harmaa talous, epäeettinen toiminta sekä rakentamisen laatuongelmat.	•Yhtiön hallintomallin, ennaltaehkäisevän riskienhallinnan ja valvontakäytäntöjen jatkuva kehittäminen esimerkiksi vastuullisuusasioihin liittyen. •Nopea, luotettava ja avoin viestintä sidosryhmien kanssa. •Koulutukset ja ohjeistukset henkilöstölle ja kumppaneille, valvontajärjestelmä. •Kriisiviestinnän käytäntöjen kehittäminen ja avainhenkilöiden viestintävalmiuksien varmistaminen.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

40YIT 2022 Vuosikatsaus

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Investoinnit & divestoinnit, yritysjärjestelyt	•Yhtiön tekemät investoinnit, divestoinnit tai yritysjärjestelyt voivat osoittautua strategian toteutuksen vastaisiksi, tai ne eivät täytä asetettuja tavoitteita.	•Investointien ja divestointien valmistelu ja päätöksenteko noudattavat YIT:ssä porttimallia ja sen edellyttämiä porttikohtaisia hyväksyntäkäytäntöjä ja -kriteerejä. Yksittäisen investoinnin ja divestoinnin tulee olla investointipolitiikan mukainen ja täyttää porttimallin mukaiset kriteerit, mukaan lukien riskienarviointi ennen hyväksyntää. •Olennaisen liiketoiminnan hankinta- tai myyntiprosessin käynnistäminen ja lopullisen transaktion päätöksenteko edellyttää aina konsernin toimitusjohtajan, konsernin investointien johtoryhmän, hallituksen Investointi- ja hankevaliokunnan sekä Oyj:n hallituksen hyväksynnän. •Yrityskauppojen (juridisen yksikön (osakekauppa) tai liiketoiminnan (asset deal) hankinta tai myynti), jossa kaupan tarkoituksena on hankkia tai luovuttaa liiketoiminta, käsittely ja päätöksenteko noudattaa YIT:n yrityskauppojen porttimallia ja sen edellyttämiä porttikohtaisia hyväksyntäkäytäntöjä ja -kriteerejä. •Yhteisyritysten (osakkuusyhtiöt ja Joint Venture -rakenteet) käsittely ja päätöksenteko noudattaa YIT:ssä ko. yhtiöiden porttimallia ja sen edellyttämiä porttikohtaisia hyväksyntäkäytäntöjä ja -kriteerejä. •Yhteisyritykseen investoiminen tai yrityksen perustaminen tai osuuden myynti ja rakenteesta poistuminen edellyttää aina konsernin toimitusjohtajan ja konsernin investointien johtoryhmän hyväksynnän. Edellä mainituilla päätöksenteko- ja kontrollitoimilla on tarkoitus varmistaa YIT:n strategian ja investointipolitiikan kriteerien mukaisten tavoitteiden täyttyminen.
Strategiset kehityshankkeet ja strategian toteutus	•Yhtiö ei välttämättä pysty toteuttamaan tai muokkaamaan strategiaansa toimintaympäristössään, tai valittu strategia voi osoittautua virheelliseksi, millä voi olla kielteisiä vaikutuksia YIT:n taloudelliseen suoriutumiseen.	•Liiketoimintaympäristön muutosten vuoksi YIT on uudelleenarvioinut ja todennut edelleen valideiksi kolme strategista painopistettä: fokus, tuottavuus ja vastuullisuus. YIT on lisäksi päivittänyt taloudelliset tavoitteensa. •Strategian toteutuksen säännöllinen seuranta on vastuutettu ja sille on laadittu oma säännöllinen toimintamalli, jossa etenemää tarkastellaan ja korjaavia toimenpiteitä tehdään tarvittaessa. Strategian joustavuus ja vaihtoehtoisten etenemispolkujen jatkuva kartoitus.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

41YIT 2022 Vuosikatsaus

Operatiiviset riskit

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Resurssit ja henkilöstö	•Työvoiman saatavuus: henkilöresurssien saatavuus voi estää suunnitelmien mukaisen tuotantovolyymin toteuttamisen. Rakennusmarkkinan suhdannevaihtelut voivat vaikuttaa työvoiman saatavuuteen. •Henkilöstön pysyvyys ja osaaminen: kilpailijoiden henkilöresurssitarpeet muodostavat riskin menettää keskeisiä avainhenkilöitä ja osaamista.	•Olemme identifioineet kolme henkilöstön fokusaluetta tukemaan strategiaa ja varmistamaan työvoiman saatavuuden, pysyvyyden ja osaamisen: 1.Olemme houkutteleva työnantaja, sitoutamme ja kehitämme työntekijöitämme. 2.Voimaantuneet ja tehokkaat tiimit 3.YIT:n tapa toimia – tehokkaasti ja turvallisesti •Varmistamme tavoitteellisen rekrytoinnin ja resursoinnin sekä rakennamme vetovoimaista työnantajakuvaa. •Toimimme aktiivisesti henkilöstön sitouttamiseksi ja johtamisen kehittämiseksi erityisesti liiketoiminnan muutostilanteissa; luomme psykologista turvallisuutta. •Varmistamme kilpailukykyisen ja oikeudenmukaisen kokonaispalkitsemisen. •Kehitämme henkilöstön osaamista, tarjoamme erilaisia urapolkuja ja teemme aktiivista seuraajasuunnittelua muutostilanteiden varalle. •Tuemme ja seuraamme henkilöstön työkykyä ja        -tyytyväisyyttä varmistamalla turvallisen ja terveellisen työhyvinvoinnin edellytykset sekä kehittämällä erinomaista työkyky- ja turvallisuusjohtamista.
Työturvallisuuteen ja ihmisoikeuksiin liittyvät riskit	•Työturvallisuuteen liittyvät riskit, tyypillisesti erilaiset tapaturmat ja vaaratilanteet, jotka johtavat pääsääntöisesti henkilö- tai materiaalivahinkoihin. Suurin osa työtapaturmista liittyy liikkumiseen, kuten kompastumisiin, kaatumisiin ja liukastumisiin työmailla. Vastaavasti vaaratilanteita aiheutuu muun muassa nostotöiden tai päällekkäin työskentelyn yhteydessä tapahtuvissa materiaalien putoamisissa. •Ihmisoikeuksien kunnioittamiseen liittyvät riskit koko toimitusketjussa, kuten työperäinen hyväksikäyttö, työolosuhteet, häirintä, rasismi, syrjintä ja muu epäeettinen toiminta. Työurakoiden ketjutus vaikeuttaa tyypillisesti läpinäkyvyyttä rakennusalalla.	•Työturvallisuuden ennakoivat toimenpiteet, kuten turvallisuussuunnittelu, johdon työmaakäynnit, turvallisuushavainnot, työmaiden viikkokokous- ja turvavarttikäytännöt sekä perehdyttäminen ja kouluttaminen. Tapaturmien ja vaaratilanteiden tutkinta ja sisäinen viestintä. •Työ- ja ihmisoikeuksiin liittyvät toimittajavaatimukset ja auditoinnit. Erillisselvitys urakoiden ketjutukseen liittyen. Säännölliset ihmisoikeusvaikutusten arvioinnit. Työ- ja ihmisoikeusrikkomusepäilyihin tarjotaan useita kanavia ja kaikki ilmoitukset tutkitaan.

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Hankintariskit	•Rakennusalan korkeaan aliurakointiasteeseen ja osaamisalueiden erikoistumiseen voi liittyä riskejä urakkaketjujen hallintaan. •Ulkomaiseen työvoimaan voi liittyä riskejä, kuten työ- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Työvoiman liikkuvuus EU:n sisällä on kasvanut ja EU:n ulkopuolisen työvoiman määrä on merkittävä. •Saatavuus- ja toimitushäiriöriskit voivat viivästyttää hankkeiden toteutusta ja aiheuttaa lisäkustannuksia. •Hankinnan vastuullisuuskysymykset ja kansainvälistyminen voivat aiheuttaa riskejä ja merkittävää mainehaittaa, kuten työ- ja ihmisoikeuksien toteutuminen sekä urakkaketjujen hallinnan haasteet. •Ihmisoikeuksien toteutuminen sekä urakkaketjujen hallinnan haasteet. •Rakennusmateriaalien toimitusajat, saatavuus ja hinnat voivat vaihdella globaalien toimitusketjuhaasteiden vaikutuksesta.	•Hankintatoimen tehokkuusriskiä hallitaan osana projektinhallintaa, minkä lisäksi vakioitujen ratkaisujen käyttöä kasvatetaan. Toimitusketjujen riskien pienentäminen hallitun lean-rakentamisen avulla. •Ennakoiva riskienhallinta projektien suunnitteluvaiheessa ja kumppaneiden valinnassa. Vuosisopimusten hyödyntäminen ja hankintojen ennakointi. •YIT pyrkii yhteistyökumppaneiden kanssa pitkäaikaisiin ja molempia osapuolia hyödyttäviin suhteisiin. Hankinnan vastuullisuusasioiden jatkuva kehittäminen, esimerkkinä omien velvoitteiden noudattamisen varmistaminen koko hankintaketjussa. Sitouttaminen toimittajien eettiseen ohjeistukseen (Toimittajaperiaatteet yhteistyökumppaneille). Projektien ja niiden hankintaketjujen ja kumppaneiden jatkuva valvonta tietojärjestelmien ja auditointien kautta. •Tilaukseen liittyvän sopimusnumeron vaatiminen YIT:n työmaille kohdistettavissa laskuissa. •Ihmisoikeusrikkomusten ilmitulon mahdollistaminen YIT:n toimintaperiaatteiden (YIT:n eettiset toimintaperiaatteet) ja YIT:n Whistleblower- ilmoituskanavan avulla. •Ulkomaalaisten työntekijöiden työolojen seurannan kehittäminen. Työ- ja ihmisoikeuksiin liittyvät toimittajavaatimukset. Vaatimus Suomen myöntämään oleskelulupaan ja siihen liittyvään työnteko-oikeuteen EU- ja ETA-maiden ja Sveitsin ulkopuolisilta, lähetetyiltä työntekijöiltä. Säännölliset anonyymit ulkomaisten työntekijöiden kyselytutkimukset, aiheina työ- ja asumisolot sekä työperäinen hyväksikäyttö.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

42YIT 2022 Vuosikatsaus

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Tonttien ja kiinteistöjen hankintariskit	• Kaavoitus ja yleinen markkinakehitys voivat heijastua tonttien ja rakennusoikeuksien saatavuuteen, riskeihin ja taloudelliseen toteutettavuuteen. • Ulkopuoliset epävarmuustekijät, kuten lainsäädännön ja regulaation, rakentamiseen liittyvien vaatimusten ja viranomaisten tulkintojen muutokset ja päätöksentekijöiden vaihtuminen voivat aiheuttaa talousvaikutteisia riskejä. Kaavoitukseen ja rakennuslupiin liittyvät valitukset voivat aiheuttaa viiveitä ja lisäkustannuksia. • YIT:n oman maanhankinnan tehokkuus ja rakennusoikeuksien riittävyys voivat aiheuttaa riskejä. Lähtötietojen puutteet tai hankelaskelmien virheellisyys voivat johtaa tonttien virheelliseen hinnoitteluun.	•Tonttivarannon riittävyyden jatkuva seuranta liiketoiminnan jatkuvuuden ja toiminnan taloudellisuuden varmistamiseksi. Tonttihankintojen ja -sitoumusten jatkuva seuranta pääomatehokkuuden varmistamiseksi ja rahoitusriskien hallitsemiseksi. •Tonttihankintojen valmistelu ja päätöksenteko noudattavat YIT:ssä ko. yhtiöiden porttimallia, sen edellyttämiä porttikohtaisia hyväksyntäkäytäntöjä ja - kriteerejä. Tonttihankintoihin liittyvät epävarmuustekijät tunnistetaan ja arvioidaan osana porttikatselmusmenettelyjä. •Tonttihankinnat tai tonttien myynnit edellyttävät konsernin toimitusjohtajan ja konsernin investointien johtoryhmän hyväksynnän, transaktion koosta riippuen myös hallituksen investointi- ja hankevaliokunnan ja hallituksen hyväksynnän. •Yksittäisten tonttihankintojen osalta epävarmuuden hallinta mm. aluekehitykseen ja kaavoitukseen osallistuen. Tontti DD-, riskien siirto- ja tontinhankinnan strukturointikäytännöt riskien rajaamiseksi tai hallitsemiseksi. •Tonttihankintoja toteuttavien toimintojen riittävä ja osaava resursointi.
Ympäristöriskit	•Ympäristön osalta operatiiviset riskit voivat olla paikallisesti merkittäviä esimerkiksi polttoainevuodon sattuessa tai saastuneeseen maaperään liittyen. •Suurimmat äkilliset ympäristöriskit liittyvät haitallisten aineiden käsittelyyn. •Rakentamisprojektit voivat sijaintinsa tai rakentamisessa käytetyn menetelmän takia muodostaa riskin luonnon monimuotoisuuden heikentymiselle.	•Työmaiden toimintaohjeet riskien tunnistamiseksi, välttämiseksi ja hallitsemiseksi. •Suurimpien projektien suunnitteluvaiheessa tehtävä ympäristöriskikartoitus. •Toimenpiteet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi suunnitellaan projektikohtaisesti suunnitteluvaiheessa.

Projektiriskit

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Toiminta- ympäristön muutokset	•Poliittiset, kansantaloudelliset, sosiaaliset, tekniikan kehittymiseen tai juridiseen toimintaympäristöön liittyvät muutokset. •Geopoliittisten riskien eskaloituminen, jotka heijastuvat yleiseen epävarmuuteen ja kysyntään. Energian saatavuuteen ja hintaan liittyvät riskit heijastuvat suoraan ja välillisesti rakennusmateriaalien kautta negatiivisesti yhtiön liiketoimintaan. Geopoliittiset riskit saattavat vaikuttaa keskuspankkien toimintaan ja markkinakorkotasoon, joka puolestaan vaikuttaa omaisuuserien arvostuksiin taseessa.	•Jatkuva seuranta koskien markkinan ja alueen hintojen kehittymistä, alueen imagoa ja kaavoitustilannetta. •Riskien kokonaisvaltainen tunnistaminen, riskien arviointi ja toimenpidesuunnittelu osana tontinhankintaa, suunnittelua, tarjouksen tekemistä tai rakentamisen aloittamista koskevaa päätöksentekoa. Riskien oikea hinnoittelu etenkin pitkäaikaishankkeissa. •Seurataan markkinoiden reaktioita ja tehdään kohdistettuja sopeuttavia toimenpiteitä.
Hankeportfolio- riskit	• Tehokkuus- ja taloudellisuusriskit, mikäli yhtiö ei menesty kohteiden valinnassa, tarjouskilpailuissa, sopimusneuvotteluissa tai projektinhallinnassa. • Kohteen vaatimukset eivät vastaa omia kompetensseja, resursseja tai kannattavuustavoitteita. • Yksittäisten suurten hankkeiden riskit voivat vaarantaa yhtiön taloudellisen suoriutumisen.	•Hankeportfolion hallinta siten, että asetetut tavoitteet ovat saavutettavissa suunniteltujen riskirajojen puitteissa. •Avainresurssien ja -kompetenssien varmistaminen ja suunnittelu ennen lopullista sitoutumista hankkeeseen tarjous- ja/tai hankekehitysvaiheessa. •YIT:n investointipolitiikassa määritetyt päätöksentekovaltuudet yhdessä riskiluokituksen kanssa ohjaavat hankkeen päätöksenteon tason ja kannattavuustavoitteen. •Suurten hankkeiden esivalintaan panostaminen porttikatselmuskäytännöin ennen hankekehitysvaihetta. Suurten hankkeiden riskin- ja projektinhallintaan liittyy normaalihankkeita useammin toistuvat seuranta- ja katselmuskäytännöt toteutusvaiheessa taloudellisen raportoinnin katselmusten lisäksi.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

43YIT 2022 Vuosikatsaus

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Hanke- ja kiinteistöriskit	•Kohteen monimuotoisuus, suunnittelun ohjaus, tarjous- ja suunnitteludokumentaation laatu, urakkamuodon sopivuus- ja kohteen elinkaaririskit.	•Hankkeen rajaus sopiviin toteutuskokonaisuuksiin ja soveltuvan toteutusmuodon valinta etenkin omaperusteisissa hankkeissa. Hankkeen riskiluokan määrittely jo hankekehitysvaiheen alussa. Ennakoiva riskien ja mahdollisuuksien tunnistaminen ja projektin riskienhallintasuunnitelman laatiminen ennen suunnittelun käynnistämistä. Riskien jako hankkeen eri osapuolten kesken. •Suunnittelun ohjaus ja suunnitelmamuutosten hallinta. Hankkeen suunnittelu mahdollisuuksien mukaan muuntojoustavaksi. Hankkeen taloudellisuuden varmistaminen suunnittelun ohjauksessa. • Toteutuksen suunnittelu ennen toteutuksen aloittamista ns. kultaisen aikaikkunan hyödyntäminen tuotannon suunnittelussa, kun suunnitelmat ovat valmistuneet. • Tehokas hankinta ja hankinnan aktiivinen osallistuminen suunnittelun ohjaukseen. • Porttikatselmuksilla arvioidaan yksittäisen hankkeen riskit ja niiden mitigointi osana portin päätöksentekokriteerien täyttymistä.

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Asiakas- ja loppukäyttäjäriskit	•Omaperusteisten hankkeiden toteutukseen sisältyy myyntiriskin elementti muuttuvassa suhdanteessa. •Urakkakohteissa ja sijoittajamyynnissä etenkin kiinteähintainen toteutusmuoto aiheuttaa materiaalikustannuksiin liittyvän inflaation jatkuessa  kannattavuusriskin. •Urakkapohjaisissa hankkeissa tilaajaorganisaation vaatimukset, suunnitelmien laatu ja yhteistyön toimivuusriskit. Hankkeiden aikaiset lisä- ja muutostyöt suhteutettuna alkuperäiseen urakkakokonaisuuteen ovat riski etenkin tavoite- ja kattohintapohjaisissa urakkasopimuksissa. •Hankkeiden toteutukseen, loppuun saattamiseen sekä takuu- ja ylläpitojaksoon voi liittyä riskejä, jotka voivat heikentää hankkeiden kannattavuutta.	•Omaperusteisissa hankkeissa riittävän myynti- tai vuokrausasteen hallinta markkinaperusteisella hinnoittelulla. •Varaudutaan kustannusnousuihin riittävillä nousuvarauksilla ja pyritään mahdollisuuksien mukaan sitomaan keskeisten materiaalien kustannukset indekseihin. •Pyritään hakemaan aktiivisesti yhteistyössä tilaajan ja suunnittelijoiden kanssa yhteistoiminnallisia toteutusmalleja toteutusvaiheeseen liittyvien riskien sekä lisä- ja muutostöiden hallinnan parantamiseksi. •Aktiivinen vaikuttaminen rakennusalan yleisten sopimusehtojen kehittämiseen. Yleisten sopimusehtojen noudattaminen. •Asiakaskommunikaatio ja asiakasymmärryksen hallinta. Urakkamuodon ja sopimusrakenteen hallinta. Lainopillisen osaamisen hyödyntäminen sopimusten valmistelussa. •Lisä- ja muutostöiden hallinnan kehittäminen osana projektinhallinnan kyvykkyyksien kehittämisen hanketta.
Hankkeen toteutus- ja vastuuaikariskit	•Projektinhallinnan haasteet yksittäisissä hankkeissa voivat vaarantaa taloudellisten tavoitteiden saavuttamisen, mikä korostuu erityisesti suurissa projekteissa. •Hankkeen toteutusvaiheeseen liittyy useita riskialueita, kuten kohteen rakennettavuusriskit, ennakoimattomat laajuus-, tuotto- tai kustannusmuutokset, kumppaniriskit, työmaan ja urakoitsijoiden suoriutuminen, aikatauluriskit, ympäristö- ja työturvallisuusriskit, laatupoikkeamat, reklamaatiot, vastuukorjaukset ja palvelutasopoikkeamat. Mainittujen riskien vaikutukset hankkeiden taloudelliseen suoriutumiseen ja taloudelliseen raportointiin.	•Projektipoikkeamia ja niiden vaikutusta hankkeen suorituskykyyn seurataan osana YIT:n kuukausiraportointia ja -katselmuksia. Merkittävät poikkeamat nostetaan esille kuukausi- tai porttikatselmuksissa ja niille suunnitellaan korjaavat toimenpiteet ja seuranta. •Jatkuva riskienhallintasuunnitelman ylläpito ja taloudellisten vaikutusten arviointi osana projektin johtamista ja raportointia. Riskien porttikatselmukset ja korkean riskiluokituksen hankkeissa lisäksi määräajoin tapahtuvat riskikatselmukset. Poikkeamien eskalointi eteenpäin. Talousraportoinnin riskien katselmointi ja käsittely kuukausittain. •Suurten projektien osalta toteutusvaiheen katselmuskäytäntöjä pidetään normaalihankkeita tiheämmällä taajuudella, ja projektien katselmuksiin osallistuu projektijohdon lisäksi konsernin ja segmentin johto.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

44YIT 2022 Vuosikatsaus

Talousriskit

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Raportointiriskit	•Muutokset laskentastandardeissa ja niiden tulkinnoissa voivat johtaa YIT:n laatimisperiaatteiden muuttumiseen ja siten vaikuttaa YIT:n taloudellisiin tunnuslukuihin. •Merkittävän osan YIT:n taloudellisesta raportoinnista muodostaa asiakasprojektien toteumat ja ennusteet. Muun muassa hankkeen toteutus- ja vastuuaikariskeillä voi olla ennakoimattomia vaikutuksia ja siten vaikuttaa YIT:n taloudelliseen suoriutumiseen.	•Taloudelliseen raportointiin liittyviä riskejä hallitaan muun muassa konsernin laskentaperiaatteiden, rahoitus- ja veropolitiikan, investointiohjeen, yrityskauppaohjeistuksen, kontrolliympäristön sekä sisäisen valvonnan avulla. •Yhtiö seuraa aktiivisesti laskentastandardien kehitystä ja arvioi niiden vaikutusta. •Yhtiö ylläpitää ja noudattaa johdonmukaisesti määrittelemiään laskentaperiaatteita. •Liiketoimintaennusteiden jatkuva seuraaminen, henkilöstön koulutus sekä raportointi- ja toiminnanohjausjärjestelmän kehitys.
Rahoitusriskit	•Rahoitusriskeistä merkittävimpiä ovat rahoituksen saatavuuteen (uuslainanhankinta ja jälleenrahoitus), likviditeettiin, korkoihin sekä valuuttakurssikehitykseen liittyvät riskit. •Yhtiöllä on säännönmukaisesti rahoitustarpeita sekä laaja rahoitusinstrumenttien portfolio. Rahoituksen saatavuus voi heiketä tai hinta nousta riippuen kulloinkin vallitsevasta rahoitusmarkkinatilanteesta sekä yhtiön kannattavuuden ja/tai taloudellisen tilanteen kehityksestä. Osa yhtiön rahoitussopimuksista ja -limiiteistä edellyttää tiettyjen tunnuslukukovenanttien täyttymistä. •Konsernin merkittävimmät valuuttakurssiriskit liittyvät muissa kuin euroissa tehtyihin sijoituksiin euroalueen ulkopuolella sijaitseviin konserniyhtiöihin, esimerkiksi Puolan zloty -määräisiin sijoituksiin Puolassa. •Nouseva korkotaso euroissa ja muissa toimintavaluutoissa (mm. PLN, CZK, SEK ja NOK) kasvattavat rahoituskustannuksia.	•Huolehditaan, että käytettävissä ovat riittävät rahoituslimiitit ja riittävä määrä eri rahoituslähteitä sekä hallinnoidaan rahoitussopimuksia aktiivisesti. •Rahoituksen riittävyys pyritään turvaamaan siten, että konsernin käytettävissä oleva likviditeetti vastaa kaikkina aikoina yhtiön kokonaislikviditeettitarvetta. •Konsernin valuuttakurssiriskiä hallitaan muun muassa valuuttajohdannaisilla, joilla suojataan vieraan pääoman ehtoisia sijoituksia konserniyhtiöissä. Oman pääoman ehtoisista sijoituksista aiheutuvaa translaatioriskiä pyritään hallinnoimaan optimoimalla konserniyhtiöiden pääomarakennetta. •Korkoriskiä hallinnoidaan pyrkimällä asettamaan konsernin velkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika lähelle liiketoiminnan korkoherkkyyttä. Velkojen keskimääräistä korkosidonnaisuusaikaa ja kiinteäkorkoisten ja vaihtuvakorkoisten velkojen suhdetta seurataan. Lisäksi tehdään konsernin korkoriskin herkkyysanalyysejä. Korkojohdannaisia käytetään korkoriskiltä suojautumiseen. •Tarkempia tietoja rahoitusriskeistä ja niiden hallinnasta julkaistaan konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 30.

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Pääomatehokkuus	•Jos YIT ei onnistu sitoutuneen pääoman hallinnassa, tämä voi johtaa sitoutuneen pääoman määrän liialliseen kasvuun. •YIT:n toimenpiteet pääomankäytön tehostamiseksi voivat aiheuttaa alaskirjauksia tai kustannuksia, joilla voi olla negatiivisia tai positiivisia taloudellisia vaikutuksia.	•Yhtiö arvioi jatkuvasti sitoutuneen pääoman käyttöä ja allokointia liiketoiminnoille ja tekee tarvittavia toimenpiteitä pääoman käytön tehostamiseksi.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

45YIT 2022 Vuosikatsaus

Tapahtumariskit

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Tietojärjestelmät, tietoturva ja tietosuoja	•Liiketoiminnan jatkuvuutta vaarantavien kyberturvallisuuspoikkeamien riski kasvaa yleisen tilanteen kiristyessä. •Tietojärjestelmien uudistamistarve erityisesti myyntiprosessien tukijärjestelmien osalta sisältää merkittävän määrän riippuvuuksia eri prosesseihin ja järjestelmiin. •Riippuvuus toimittajista ja toimittajien tuottamien palvelujen maantieteellinen sijainti voi aiheuttaa jatkuvuuteen liittyviä riskejä palvelutuotannossa.	•Kontrollien kattavuuden jatkuva tarkastelu ja parantaminen vastaamaan uhkatilannetta. Liiketoiminnan prosesseihin liittyvien kriittisten tietojärjestelmien tunnistaminen ja toipumissuunnittelu. •Riippuvuuksien huomiointi kriittisissä tukijärjestelmien uusimiseen liittyvissä hankkeissa. •Toimittajien resurssien ja osaamisen varmistaminen sekä palvelutuotannon kokonaisarviointi.
Pandemiat, Covid-19	•Tautiepidemioilla tai pandemioilla voi olla välillisiä tai välittömiä vaikutuksia yhtiön toimintaan ja riskeihin, esimerkiksi henkilöstön saatavuuteen, mahdollisiin sairastumisiin, hallinnollisiin päätöksiin sekä materiaalien saatavuuteen ja rahoituksen saatavuuteen tai hintaan. Nämä voivat johtaa rakennustyömaiden tilapäisiin sulkemisiin tai hitaampaan edistymiseen ja valmistumisten viivästymiseen sekä seurannaisriskeinä talous- tai talousraportoinnin riskeihin. •Tautiepidemioilla tai pandemioilla voi olla vaikutuksia omistettavien ja myytävien kohteiden käyttöasteisiin ja sitä kautta niiden arvoihin. •Pandemian pitkäaikainen jatkuminen voi vaikuttaa kuluttajien ja sijoittajien hankintapäätöksiin ja              -ajoituksiin.	•Työmaiden ja hankintojen jatkuvuuden varmistaminen analyysien, varahenkilöjärjestelyiden, töiden ja taukojen jaksottamisen, hygieniasta huolehtimisen ja aktiivisen tiedottamisen kautta. •Aktiivinen vuoropuhelu eri sidosryhmien ja viranomaisten kanssa.

RISKI	RISKIN KUVAUS JA VAIKUTUS	RISKIN HALLINTA
Rikokset, väärinkäytökset ja muut vakavat poikkeamat	•YIT:n liiketoiminta on paikallista ja projektiluonteista. Tyypilliset rikokset ja väärinkäytökset liittyvät joko työmaalla tapahtuviin toimintoihin tai ostoon. Rakennusalan verokostomainen ja ketjuttunut toimintaperiaate sekä suhteellisen alhainen alalletulokynnys voivat aiheuttaa eturistiriitatilanteita. •Ilmastonmuutos, talouden epävarmuus ja poliittinen aktiviteetti voivat kasvattaa tapahtumariskien todennäköisyyttä.	•Rakennusala on viime vuosien aikana kehittänyt harmaan talouden riskienhallintaa, esimerkkeinä käännetty arvonlisävero, tilaajavastuuraportointi, Valttikortti ja kuukausittain tapahtuva yritys- ja työntekijätason raportointi verottajalle. •YIT:n riskienhallinta perustuu konsernin arvoihin, johtamisen periaatteisiin, eettisiin toimintaperiaatteisiin ja toimittajien eettisiin toimintaperiaatteisiin. •Päätöksentekovaltuudet on määritelty konsernitasolla ja lisäksi kaikissa segmenteissä erikseen. Konsernin investointien johtoryhmien lisäksi perustettiin segmenttien investointien johtoryhmät, joille siirrettiin osa päätöksenteosta. •Vakavien poikkeamien havaitseminen ja käsittely eskalointimenettelyn avulla. •Vakuutettavien riskien osalta konserni linjaa ja hankkii konsernivakuutukset sekä ohjaa ja tukee liiketoimintayksiköitä vakuuttamiseen liittyvissä asioissa. •Riskien ennakoiva hallinta, tyypillisenä esimerkkinä sopimuskumppaneiden ja hankittavien kiinteistöjen riskitarkastelu ennen sitoumusten tekemistä sekä työmaiden yritysturvallisuusriskien hallinta kulun- ja kameravalvonnan avulla. •Vakavien poikkeamien selvitys sovitun prosessin mukaisesti, vahinkojen minimointi ja jatkuva kehittäminen saatujen kokemusten pohjalta.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

46YIT 2022 Vuosikatsaus

TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

YIT julkaisi 10.2.2023 pörssitiedotteen, jossa ilmoitettiin muutosohjelman

käynnistämisestä yrityksen suoritus- ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Tavoitteena on

yksinkertaistaa organisaatiorakennetta ja toimintamallia, sekä lisätä ketteryyttä ja

asiakaskeskeisyyttä. 

Ohjelman avulla YIT tehostaa toimintaansa. Tavoitteena on saavuttaa vähintään 40

miljoonan euron vuosittaiset, inflaatiokorjatut kustannussäästöt vuoden 2024 loppuun

mennessä. Yli puolet suunnitelluista vuosittaisista kustannussäästöistä on tarkoitus

saavuttaa jo vuoden 2023 aikana. Ohjelman mukaiset hyödyt tulevat

pääomamarkkinapäivillä marraskuussa 2021 esiteltyjen säästöjen lisäksi. Tuolloin

tavoitteena oli saavuttaa 15–20 miljoonan euron vuosittaiset kustannussäästöt vuoteen

2023 mennessä. Vuoden 2022 loppuun mennessä saavutettiin yli 20 miljoonan euron

vuosittaiset kustannussäästöt.

Ohjelman kustannusten arvioidaan olevan 50–70 miljoonaa euroa ja ne kirjataan

oikaisueriin, eikä niitä esitetä oikaistussa liikevoitossa. YIT kertoo ohjelman etenemisestä

tulosraportoinnin yhteydessä.

YIT käynnistää muutosneuvottelut Suomessa osana ohjelmaa. Neuvottelut koskevat

toimihenkilöitä, ylempiä toimihenkilöitä ja johtajia Suomen toiminnoissa. Näiden

muutosneuvottelujen seurauksena mahdollisesti toteutettavat vähennykset eivät kohdistu

työmailla tuotantotehtävissä työskenteleviin toimihenkilöihin eikä työntekijöihin.

Muutosohjelman myötä arvioidaan syntyvän myös uusia rooleja ja tehtäviä. Suunnitellut

muutokset voisivat toteutuessaan johtaa enintään arviolta 150 työpaikan vähentymiseen

Suomessa.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

47YIT 2022 Vuosikatsaus

Näkymät ja ohjeistus

MARKKINAYMPÄRISTÖ

ASUNTOMARKKINA

Suomessa kysynnän näkymät pysyvät vaimeina lyhyellä aikavälillä. Kysyntään vaikuttaa

noussut varovaisuus, joka on seurausta korkeasta kokonaisinflaatiosta, nopeista

koronnostoista sekä energiakriisistä. Rahoituksen taloyhtiölainoilla odotetaan jatkuvan

haastavana pankkien varovaisuuden myötä. Joidenkin rakennusmateriaalien hinnat ovat

osoittaneet merkkejä vakaantumisesta.

Baltiassa ja itäisen Keski-Euroopan maissa kysynnän näkymät pysyvät vaimeina lyhyellä

aikavälillä. Kysyntään vaikuttaa noussut varovaisuus, joka on seurausta korkeasta

kokonaisinflaatiosta, nopeista koronnostoista sekä energiakriisistä. Joidenkin

rakennusmateriaalien hinnat ovat osoittaneet merkkejä vakaantumisesta.

KIINTEISTÖMARKKINA

Suomessa kysynnän odotetaan pysyvän vakaalla tasolla. Kasvavat kustannuspaineet

ovat hidastaneet asiakkaiden päätöksentekoa, mutta vain muutamia hankkeita on

viivästetty. Sijoittajakysyntä on heikentynyt nousevan korkotason aiheuttaessa

nostopaineita tuottovaateille. Nouseva korkotaso on myös nostanut hankkeiden

rahoituskustannuksia. Inflaatio rakennusmateriaalikustannuksissa on joidenkin

materiaalien osalta osoittanut merkkejä vakaantumisesta.

Baltiassa ja itäisen Keski-Euroopan maissa kysynnän ja markkina-aktiviteetin odotetaan

pysyvän kohtuullisella tasolla. Epävarmoista makrotalouden näkymistä johtuvien

vastatuulten odotetaan kuitenkin jatkuvan lyhyellä aikavälillä. Työvoiman saatavuus on

parantunut, ja joidenkin rakennusmateriaalien hinnat ovat osoittaneet merkkejä

vakaantumisesta.

INFRAMARKKINA

Suomessa julkisen sektorin kysynnän odotetaan pysyvän kohtuullisella tasolla.

Markkinalla on useita hankkeita suunnittelussa ja kilpailutuksessa. Yksityistä sektoria

tukevat teollisuuden hankkeet sekä uusiutuvan energian kasvava kysyntä. Lyhyen

aikavälin kysyntänäkymät ovat kohtuulliset. Varovaisuuden lisääntyminen markkinalla voi

johtaa joidenkin tulevien hankkeiden viivästämiseen.

Ruotsissa markkinan odotetaan pysyvän aktiivisena niin julkisen kuin yksityisen sektorin

hyvän kysynnän tukemana. Julkista sektoria tukevat useat käynnissä olevat

infrahankkeet, ja yksityisen sektorin kysyntää vauhdittaa teollisuuden investoinnit.

Kilpailun projekteista odotetaan säilyvän kiihkeänä.

	Alue	Asuntomarkkina	Kiinteistömarkkina	Inframarkkina
	Suomi
	Baltian maat
	Itäinen Keski-Eurooppa
	Ruotsi

Q4 Markkinatilanne: Hyvä      Normaali      Heikko        Lyhyen aikavälin markkinatilanne:  Paranee    Vakaa      Heikkenee

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

48YIT 2022 Vuosikatsaus

NÄKYMÄT JA OHJEISTUS

YIT odottaa konsernin jatkuvien liiketoimintojen oikaistun liikevoiton olevan matalampi

kuin vuonna 2022 (2022: 110 miljoonaa euroa).

Asumisessa kysynnän näkymät pysyvät vaimeina lyhyellä aikavälillä. Toimitiloissa ja

Infrassa operatiivisen suorituskyvyn odotetaan paranevan, mutta aikaisemmat

heikkokatteiset hankkeet vaikuttavat vielä Infran suorituskykyyn.

YIT:n suorituskykyä tukevat 10.2.2023 käynnistetyn muutosohjelman tuomat

tehokkuushyödyt.

Asuntomarkkinoiden kehitys voi vaikuttaa näkymiin. Nousevat korot voivat vaikuttaa

heikentävästi sijoitusten käypään arvoon.

Helsingin keskustakirjasto Oodi, Helsinki

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

49YIT 2022 Vuosikatsaus

Osakkeet ja omistajat

YIT Oyj:n osake on noteerattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä. Yhtiöllä on yksi osakesarja. Kukin

osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa ja samansuuruiseen osinkoon.

OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEIDEN MÄÄRÄ

YIT Oyj:n osakepääoma ja osakkeiden lukumäärä pysyivät katsauskauden aikana

muuttumattomina.

YIT:n osakepääoma oli vuoden 2022 lopussa 149 716 748,22 euroa (149 716 748,22), ja

ulkona olevien osakkeiden lukumäärä katsauskauden lopussa 31.12.2022 oli

209 511 146 kappaletta (209 118 906).

OMAT OSAKKEET JA HALLITUKSEN VALTUUDET

YIT:llä oli 31.12.2022 hallussaan 1 588 707 kappaletta (1 980 947) yhtiön omia

osakkeita.

YIT Oyj:n varsinainen yhtiökokous valtuutti 17.3.2022 hallituksen päättämään yhtiön

omien osakkeiden hankinnasta hallituksen ehdotuksen mukaisesti. Hallitukselle

myönnetty valtuutus käsittää enintään 21 000 000 yhtiön oman osakkeen hankkimisen

yhtiön vapaaseen omaan pääomaan kuuluvilla varoilla. Valtuutus on voimassa 30.6.2023

saakka.

YIT Oyj:n hallitus päätti 28.4.2022 suunnatusta maksuttomasta osakeannista YIT-

konsernin osakepalkkiojärjestelmän 2017–2022 ansaintajakson 2019 palkkion

maksamista varten. Osakeannissa luovutettiin 4.5.2022 yhteensä 392 240 YIT Oyj:n

osaketta vastikkeetta osakepalkkiojärjestelmään kuuluville avainhenkilöille

osakepalkkiojärjestelmän ehtojen mukaisesti.

OMISTUSRAKENNE JA OMISTAJAT

Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli vuoden 2022 lopussa 44 513 (45 839).

Hallintarekisteröityjen ja muiden kuin suomalaisten sijoittajien omistuksessa oli 27,80 %

osakkeista (23,51 %).

Tiedot osakkeenomistajista perustuvat Euroclear Finland Oy:n ylläpitämään yhtiön

osakasluetteloon 31.12.2021. Kukin hallintarekisteröity osakkeenomistaja on merkitty

osakerekisteriin yhtenä osakkeenomistajana. Yhden hallintarekisteröidyn osakkeen-

omistajan kautta voidaan hallita usean sijoittajan omistuksia.

Katsauskauden aikana YIT Oyj vastaanotti seuraavat arvopaperimarkkinalain mukaiset

osakkeenomistajien liputusilmoitukset:

•Virala Oy Ab:n ja sen määräysvaltaketjun omistamien YIT:n osakkeiden tai niihin

liittyvien rahoitusvälineiden kokonaismäärä ylitti 15 prosentin liputusrajan 8.4.2022

ja nousi 15,09 %:iin.

•Virala Oy Ab:n ja sen määräysvaltaketjun omistamien YIT:n osakkeiden tai niihin

liittyvien rahoitusvälineiden kokonaismäärä nousi 15,40 %:iin 14.4.2022.

•Virala Oy Ab:n ja sen määräysvaltaketjun omistamien YIT:n osakkeiden tai niihin

liittyvien rahoitusvälineiden kokonaismäärä nousi 16,58 %:iin 12.5.2022.

Suurimmat osakkeenomistajat

	Omistaja	Osakkeita (kpl)	Osuus osakkeista ja äänistä (%)
1	Tercero Invest AB	37 425 000	17,73
2	PNT Group Oy	15 296 799	7,25
3	Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma	11 945 975	5,66
4	Conficap Oy	8 886 302	4,21
5	Pentti Heikki Oskari Dbo	8 146 215	3,86
6	Pentti Noora Eva Johanna	5 085 529	2,41
7	Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen	4 930 000	2,34
8	Herlin Antti	3 445 180	1,63
9	Pentti Lauri Olli Samuel	3 398 845	1,61
10	Fideles Oy	3 188 800	1,51
11	Pentti-Kortman Eva Katarina	2 715 410	1,29
12	Valtion Eläkerahasto	2 626 674	1,24
13	Pentti Timo Kaarle Kristian	2 303 575	1,09
14	Pentti-von Walzel Anna Eva Kristina	2 184 259	1,03
15	Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo	1 950 000	0,92
	200 suurinta omistajaa yhteensä	147 842 932	70,04
	Hallintarekisteröidyt yhteensä	20 819 107	9,86
	Muut osakkeet	42 437 814	20,10
	Yhteensä	211 099 853	100,00

Lähde: Euroland

Stavro-tuulivoimapuisto, Örnsköldsvik, Ruotsi

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

50YIT 2022 Vuosikatsaus

OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN OMISTUSMÄÄRÄN MUKAAN

Osakkeita (kpl)	Osakkeen- omistajat (kpl)	%	Osakkeet (kpl)	%
1 - 100	12 462	28,00	639 516	0,30
101 - 500	15 682	35,23	4 374 169	2,07
501 - 1 000	6 635	14,91	5 311 388	2,52
1 001 - 5 000	7 614	17,11	17 464 505	8,27
5 001 - 10 000	1 200	2,7	8 843 482	4,19
10 001 - 50 000	775	1,74	15 291 468	7,24
50 001 - 100 000	65	0,15	4 573 219	2,17
100 001 - 500 000	51	0,12	10 570 819	5,01
500 001 -	29	0,07	144 031 287	68,23
Yhteensä	44 513	100,00	211 099 853	100,00

OMISTUKSEN JAKAUTUMINEN SEKTOREITTAIN

HALLITUKSEN JA JOHDON OSAKEOMISTUS

	Osakkeet (kpl)	Osuus osake- kannasta (%)
Hallitus	184 606	0,09
Toimitusjohtaja	20 000	0,01
Toimitusjohtajan sijainen	42 389	0,02
Yhteensä	246 995	0,12

Hallituksen ja johdon henkilökohtaiset osakeomistukset löytyvät hallinto- ja 

ohjausjärjestelmäselvityksestä. Lisäksi YIT:n arvopapereita koskevat johdon

liiketoimet katsauskauden ajalta on julkaistu pörssitiedotteina, ja ne ovat luettavissa YIT:n

verkkosivuilla.

OSINKO

YIT Oyj:n varsinainen yhtiökokous päätti 17.3.2022 maksaa osinkoa hallituksen

ehdotuksen mukaisesti 0,16 euroa osakkeelta kahdessa erässä eli yhteensä noin

33 miljoonaa euroa. Yhtiön hallussa oleville omille osakkeille ei makseta osinkoa. Osingon

ensimmäinen erä 0,08 euroa osakkeelta maksettiin 7.4.2022. Osingon toinen erä 0,08

euroa osakkeelta maksettiin 12.10.2022.

YIT pyrkii olemaan houkutteleva osingonmaksaja ja sen strategisiin tavoitteisiin

sisältyy vuosittain kasvava osakekohtainen osinko.

OSAKEKOHTAINEN OSINKO (EUR)

Konepaja, Helsinki

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

51YIT 2022 Vuosikatsaus

Tunnusluvut ja laskentakaavat

OSAKEKOHTAISET TUNNUSLUVUT

		2022	2021	2020	2019	2018
Osakekohtainen tulos	EUR	-1,82	0,00	0,13	0,07	0,19
Osakekohtainen tulos, laimennettu	EUR	-1,82	0,00	0,13	0,07	0,19
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot	EUR	0,28	0,01	-0,04	0,02	0,23
Osinko/osake	EUR	0,18*	0,16	0,14	0,40	0,27
Oma pääoma/osake	EUR	4,21	4,86	4,40	5,08	5,00
Osinko/tulos	%	-9,9	5 000,0	107,7	571,9	144,7
Efektiivinen osinkotuotto	%	7,32	3,71	2,84	6,71	5,28
Hinta/voitto-suhde (P/E-luku)	%	-1,4	1 346,9	37,9	85,2	26,9
Osakkeen kurssikehitys
Keskikurssi	EUR	3,41	4,81	5,10	5,36	5,70
Alin kurssi	EUR	2,38	4,21	3,58	4,77	4,56
Ylin kurssi	EUR	4,79	5,68	7,12	6,20	7,25
Kurssi 31.12.	EUR	2,46	4,31	4,93	5,96	5,11
Osakekannan markkina-arvo 31.12.	Milj. e	515	901	1 031	1 244	1 073
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo	1 000 kpl	209 379	209 107	208 966	210 492	203 002
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo, laimennettu	1 000 kpl	209 406	209 546	209 536	211 450	203 778
Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä 31.12.	1 000 kpl	209 511	209 119	209 084	208 768	210 048

*Hallituksen ehdotus yhtiökokoukselle

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

52YIT 2022 Vuosikatsaus

TALOUDELLISTA KEHITYSTÄ KUVAAVAT TUNNUSLUVUT

		2022	2021	2020	2019	2018
Liikevaihto	Milj. e	2 403	2652	3069	3392	3138
Suomen ulkopuolinen toiminta	Milj. e	572	559	824	844	879
Liikevoitto	Milj. e	102	56	35	80	100
prosenttia liikevaihdosta	%	4	2	1	2	3
Tilikauden tulos	Milj. e	-375	4	27	15	39
prosenttia liikevaihdosta	%	-16	0	1	0	1
Omavaraisuusaste*	%	36	40	33	34	38
Korollinen nettovelka*,***	Milj. e	569	303	628	862	563
Nettovelka/oikaistu käyttökate, rullaava 12 kk*		4,2	2,1	5,0	3,9	n/a
Korkokate**		7,1	3,5	3,0	5,8	n/a
Velkaantumisaste*	%	64	30	68	81	54
Sitoutuneen pääoman tuotto (ROCE), rullaava 12 kk**,***	%	8	7	5	10	n/a
Tilauskanta 31.12.**	Milj. e	3 702	3 847	3 528	4 131	4 286
Suomen ulkopuolinen toiminta**	Milj. e	732	779	988	1 175	1 000
Bruttoinvestoinnit*	Milj. e	19	32	31	32	n/a
prosenttia liikevaihdosta*	%	1	1	1	1	n/a
Liiketoiminnan rahavirta investointien jälkeen	Milj. e	-281	288	336	51	149
Oman pääoman tuotto*	%	-40	1	3	1	4
Henkilöstö 31.12.**		4 999	5 297	7 045	7 417	7 556

YIT on oikaissut taloudellisia tietoja vuodelta 2021 Venäjän liiketoiminnan myynnin seurauksena. Tasetta ja rahavirtalaskelmaa ei ole oikaistu vertailukausille.

* Vertailukelpoisuuteen vaikuttaa Venäjän liiketoimintojen myynti. Vertailukausien tunnuslukuja ennen vuotta 2022 ei ole oikaistu.

** Vertailukelpoisuuteen vaikuttaa Venäjän liiketoimintojen myynti. Vertailukausien tunnuslukuja ennen vuotta 2021 ei ole oikaistu.

*** Tunnuslukua on muutettu 1.1.2020 siten. että tunnusluvussa on huomioitu IFRS 16 vaikutus. Vertailuvuoden 2019 tunnusluku on muutettu vertailukelpoiseksi.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

53YIT 2022 Vuosikatsaus

TALOUDELLISTEN TUNNUSLUKUJEN LASKENTAKAAVAT

Avainluku	Määritelmä	Miksi YIT esittää avainluvun
Liikevoitto	Kauden tulos ennen veroja ja rahoituskuluja ja -tuottoja, joka vastaa konsernin tuloslaskelmassa esitettyä välisummaa.	Liikevoitto osoittaa liiketoiminnasta kertyneen tuloksen ilman rahoitukseen ja verotukseen liittyviä eriä.
Oikaistu liikevoitto	Liikevoitto ilman oikaisueriä.	Oikaistu liikevoitto esitetään liikevoiton lisäksi tarkoituksena tuoda esiin taustalla oleva tavanomaisen liiketoiminnan tulos ja parantaa eri kausien keskinäistä vertailukelpoisuutta. Johto katsoo, että tämä vaihtoehtoinen tunnusluku antaa merkityksellistä lisätietoa, sillä sen ulkopuolelle jätetään tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia eriä, mikä parantaa eri kausien keskinäistä vertailukelpoisuutta.
Oikaisuerät	Oikaisuerät ovat olennaisia tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia eriä, kuten vaihto-omaisuuden arvonalentumiset, liikearvon arvonalentumiset, käyvän arvon muutokset määräysvallattomien omistajien osuuden lunastusvelvoitteessa, sulautumiseen liittyvät integraatio- ja transaktiokulut, oikeudenkäynteihin liittyvät menot, korvaukset ja hyvitykset, ydinliiketoimintoihin kuulumattomiin toimintoihin liittyvät arvonalentumiset, alasajettavien liiketoimintojen liiketulos, liiketoimintojen tai niiden osien luovutuksesta syntyvät voitot ja tappiot, uudelleenjärjestely- ja sopeuttamistoimista aiheutuvat menot sekä konsernin johtoryhmän sopimuksista aiheutuvat kertaluonteiset menot, hankintahinnan kohdistamisesta johtuvien käypää arvoa koskevien oikaisujen vaikutukset, kuten hankitun vaihto-omaisuuden käypää arvoa koskevat oikaisut ja poistot hankittujen aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden käypiä arvoja koskevista oikaisuista, jotka liittyvät IFRS 3:n mukaiseen liiketoimintojen yhdistämisen kirjanpitokäsittelyyn, jota nimitetään hankintahinnan kohdistamiseksi (PPA). YIT on 1.1.2022 täsmentänyt oikaisuerien määritelmää siten, että niissä huomioidaan uudelleenjärjestely- ja sopeuttamistoimista aiheutuvien menojen lisäksi konsernin johtoryhmän sopimuksista aiheutuvat kertaluonteiset menot.

Avainluku	Määritelmä	Miksi YIT esittää avainluvun
Sitoutunut pääoma	Sitoutunut pääoma sisältää aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä, sijoitukset, vaihto-omaisuuden, myyntisaamiset ja muut korottomat liiketoimintaan liittyvät saamiset yhteensä, josta on vähennetty varaukset, saadut ennakkomaksut asiakassopimuksiin perustuviin velkoihin liittyen, muut asiakassopimuksiin perustuvat velat ja muut korottomat velat lukuun ottamatta veroihin, voitonjakoon ja rahoitukseen liittyviä eriä. Sitoutunut pääoma lasketaan segmenttien yhteenlasketusta sitoutuneesta pääomasta.	Sitoutunut pääoma kuvaa segmentin operatiiviseen liiketoimintaan sitoutunutta pääomaa.
Korolliset velat	Pitkä- ja lyhytaikaiset rahoitusvelat, jotka sisältävät vuokrasopimusvelat.	Korolliset velat on mittari, joka osoittaa YIT:n velkarahoituksen kokonaismäärää.
(Korollinen) nettovelka	Korolliset velat, joista on vähennetty rahavarat ja korolliset saamiset.	Korollinen nettovelka on mittari, joka osoittaa YIT:n velkarahoituksen nettomäärää.
Omavaraisuusaste, %	Oma pääoma yhteensä / varat yhteensä, joista on vähennetty saadut ennakot asiakassopimuksiin perustuviin velkoihin liittyen sekä muut asiakassopimuksiin perustuvat velat.	Omavaraisuusaste on keskeinen mittari oman pääoman suhteellisesta käyttämisestä varojen rahoittamiseen.
Velkaantumisaste, %	Korolliset velat, joista on vähennetty rahavarat ja korolliset saamiset / oma pääoma yhteensä.	Velkaantumisaste on yksi YIT:n keskeisistä pitkän aikavälin taloudellisista tavoitteista. Tunnusluku auttaa ymmärtämään, kuinka paljon velkaa YIT käyttää varojensa rahoitukseen suhteessa oman pääomansa arvoon.
Oman pääoman tuotto, %	Katsauskauden tulos, rullaava 12 kk / oma pääoma yhteensä keskimäärin.	Tunnusluku kuvaa YIT:n suhteellista kannattavuutta.
Sitoutuneen pääoman tuotto, segmentit yhteensä (ROCE), %, rullaava	Rullaava 12 kk oikaistu liikevoitto / segmenttien sitoutunut pääoma keskimäärin kauden aikana. (YIT on 1.1.2020 muuttanut tunnuslukua siten, että tunnusluvussa huomioidaan taseen vuokrasopimukset.)	Sitoutuneen pääoman tuottoprosentti on yksi YIT:n keskeisistä pitkän aikavälin taloudellisista tavoitteista. Tunnusluku kuvaa segmenttien suhteellista kannattavuutta eli sitoutuneelle pääomalle saatua tuottoa.
Liiketoiminnan rahavirta investointien jälkeen	Liiketoiminnan rahavirta, johon on lisätty investointien rahavirta.
Bruttoinvestoinnit	Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. (YIT on 1.7.2020 muuttanut tunnuslukua siten, että tunnusluvussa huomioidaan vuokrasopimuksiin liittyvät investoinnit.)

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

54YIT 2022 Vuosikatsaus

Avainluku	Määritelmä	Miksi YIT esittää avainluvun
Oma pääoma/osake	Oma pääoma / osakkeiden ulkona olevalla lukumäärällä kauden lopussa.
Nettovelka/ oikaistu käyttökate, rullaava 12 kk	Nettovelka / 12 kuukauden rullaava oikaistu liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia. (YIT on 1.1.2020 muuttanut tunnuslukua siten, että tunnusluvussa huomioidaan taseen vuokrasopimukset. Tunnusluvussa on jätetty huomioimatta käyttökate lopetettujen toimintojen osalta.)	Nettovelan suhde oikaistuun käyttökatteeseen kertoo sijoittajille yhtiön velanhoitokyvystä.
Tilauskanta	Osittain täytetyille tai kokonaan täyttämättä oleville suoritevelvoitteille kohdistettu transaktiohinta sekä myymättömien omaperusteisten hankkeiden arvioitu transaktiohinta.	Tilauskanta esittää kaikkien projektien arvioitua tulevaa transaktiohintaa.
Korkokate	Oikaistu liikevoitto ennen poistoja ja arvonalentumisia / (Nettorahoituskulut - valuuttakurssierot, netto), rullaava 12 kuukautta.	Korkokate kertoo sijoittajille yhtiön velanhoitokyvystä.
Osakekannan markkina-arvo	Osakkeiden lukumäärä vähennettynä omilla osakkeilla kerrottuna tilinpäätöspäivän pörssikurssilla osakelajeittain.
Osakkeen keskikurssi	Osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto kauden aikana jaettuna vaihdettujen osakkeiden lukumäärä kauden aikana.
Osakekohtainen tulos	Katsauskauden tulos jaettuna laimentamattomien ulkona olevien osakkeiden painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana.
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot	Jatkuvien toimintojen katsauskauden tulos jaettuna laimentamattomien ulkona olevien osakkeiden painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana.
Osakekohtainen tulos, laimennettu	Katsauskauden tulos jaettuna ulkona olevien osakkeiden painotetulla keskiarvolla tilikauden aikana, huomioiden laimennusvaikutukset.
Osinko/tulos (%)	Osakekohtainen osinko jaettuna osakekohtaisella tuloksella.
Efektiivinen osinkotuotto (%)	Osakekohtainen osinko jaettuna osakkeen päätöskurssilla 31.12.
Hinta/voitto-suhde (P/ E-luku)	Osakkeen päätöskurssi 31.12. jaettuna osakekohtaisella tuloksella.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

55YIT 2022 Vuosikatsaus

TÄSMÄYTYSLASKELMAT TIETYISTÄ AVAINLUVUISTA

OIKAISTUN LIIKEVOITON TÄSMÄYTYS

Milj. euroa	2022	2021
Liikevoitto (IFRS)	102	56
Oikaisuerät
Käyvän arvon muutokset määräysvallattomien omistajien osuuden lunastusvelvoitteessa	2	1
Uudelleenjärjestely- ja sopeuttamistoimista aiheutuvat menot sekä konsernin johtoryhmän sopimuksista aiheutuvat kertaluonteiset menot	1	3
Oikeudenkäynnit	-2	—
Liikevoitto alas ajettavista liiketoiminnoista	1	22
Vaihto-omaisuuden käypää arvoa koskeva PPA-oikaisu1	—	1
Hankintahinnan kohdistamiseen liittyvät PPA-poistot ja arvonalentumiset1	6	2
Oikaisuerät yhteensä	8	29
Oikaistu liikevoitto	110	85

1PPA viittaa sulautumiseen liittyviin käyvän arvon oikaisuihin.

OIKAISTUN KÄYTTÖKATTEEN TÄSMÄYTYS, RULLAAVA 12 KK

Milj. euroa	2022	2021
Oikaistu liikevoitto	110	114
Poistot ja arvonalentumiset	33	34
Hankintahinnan kohdistamiseen liittyvät PPA-poistot ja arvonalentumiset	-6	-2
Oikaistu käyttökate	137	146

TILAUSKANNAN TÄSMÄYTYS

Milj. euroa	2022	2021
Osittain täytetyt tai kokonaan täyttämättä olevat suoritevelvoitteet	2 671	3 193
Myymättömät omaperusteiset hankkeet	1 031	654
Tilauskanta	3 702	3 847

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

56YIT 2022 Vuosikatsaus

Konsernitilinpäätös

	Konsernin tuloslaskelma	58	15 Muut aineettomat hyödykkeet ja liikearvo	91
	Konsernin laaja tuloslaskelma	58	16 Vuokrasopimukset	93
	Konsernitase	59	17 Osuudet osakkuusyhtiöissä ja yhteisyrityksissä	97
	Konsernin rahavirtalaskelma	60	18 Oman pääoman ehtoiset sijoitukset	102
	Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista	61	19 Laskennalliset verosaamiset ja -velat	102
	Konsernitilinpäätöksen liitetiedot	63	20 Vaihto-omaisuus	105
	1 Yleiset laatimisperiaatteet	63	21 Myyntisaamiset ja muut saamiset	106
	2 Aikaisempien kausien oikaisut	65	22 Rahavarat	106
	3 Segmenttitiedot	66	23 Oma pääoma	106
	4 Asiakassopimukset	70	24 Eläkevelvoitteet	107
	5 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot	77	25 Varaukset	109
	6 Lopetetut toiminnot	78	26 Korolliset rahoitusvelat	110
	7 Liiketoiminnan muut tuotot	81	27 Ostovelat ja muut velat	111
	8 Liiketoiminnan muut kulut	81	28 Johdannaisinstrumentit	112
	9 Työsuhde-etuudet ja henkilöstömäärä	82	29 Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin	113
	10 Johdon palkat ja palkkiot	85	30 Rahoitusriskien hallinta	119
	11 Rahoitustuotot ja -kulut	87	31 Ehdolliset velat ja varat sekä vastuusitoumukset	125
	12 Tuloverot	87	32 Tytäryritykset	126
	13 Osakekohtainen tulos	88	33 Lähipiiritapahtumat	127
	14 Aineelliset hyödykkeet	88	34 Myöhemmin voimaan tulevat IFRS-standardit, tulkinnat ja standardeihin tehdyt muutokset	127
			35 Tilikauden jälkeiset tapahtumat	127

Maistraatinportti, Helsinki

KONSERNIN TULOSLASKELMA

Milj.euroa	Liite	2022	2021
Liikevaihto	3, 4, 6	2 403	2 652
Liiketoiminnan muut tuotot	7	17	14
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos		174	-108
Valmistus omaan käyttöön		—	—
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö	2	-505	-536
Ulkopuoliset palvelut	2	-1 415	-1 350
Henkilöstökulut	9	-352	-351
Liiketoiminnan muut kulut	8	-206	-251
Rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset	29	9	6
Osuus osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta	17	11	11
Poistot ja arvonalentumiset	14,15,16	-33	-32
Liikevoitto		102	56
Rahoitustuotot		9	2
Kurssierot (netto)		-9	-1
Rahoituskulut		-28	-35
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	11	-28	-34
Tulos ennen veroja		74	22
Tuloverot	12	-11	-16
Katsauskauden tulos, jatkuvat toiminnot		63	6
Katsauskauden tulos, lopetetut toiminnot	6	-438	-2
Katsauskauden tulos		-375	4
Katsauskauden tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		-375	4
Määräysvallattomille omistajille		—	1
Yhteensä		-375	4
Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu tulos/osake, euroa
Laimentamaton	13	-1,82	0,00
Laimennettu	13	-1,82	0,00
Laimentamaton,  jatkuvat toiminnot	13	0,28	0,01
Laimentamaton, lopetetut toiminnot	13	-2,09	-0,01
Laimennettu,  jatkuvat toiminnot	13	0,28	0,01
Laimennettu, lopetetut toiminnot	13	-2,09	-0,01

KONSERNIN LAAJA TULOSLASKELMA

Milj. euroa	Liite	2022	2021
Katsauskauden tulos		-375	4
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi
Rahavirran suojaukset verojen jälkeen		3	—
Muuntoerojen muutos, jatkuvat toiminnot	23	2	2
Muuntoerojen muutos, lopetetut toiminnot	23	27	20
Tuloslaskelmaan siirretyt muuntoerot,  jatkuvat toiminnot	23		—
Tuloslaskelmaan siirretyt muuntoerot, lopetetut toiminnot	23	253	—
Erät, jotka saatetaan myöhemmin siirtää tulosvaikutteisiksi yhteensä		285	23
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi
Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos verojen jälkeen		—	-1
Erät, joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi yhteensä		—	-1
Katsauskauden muun laajan tuloksen erät yhteensä		285	22
Katsauskauden laaja tulos, jatkuvat toiminnot		67	8
Katsauskauden laaja tulos, lopetetut toiminnot		-157	18
Katsauskauden laaja tulos		-91	26
Katsauskauden laajan tuloksen jakautuminen
Emoyhtiön omistajille		-91	25
Määräysvallattomille omistajille		—	1
Yhteensä		-91	26

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

58YIT 2022 Vuosikatsaus

KONSERNITASE

Milj. Euroa	Liite	2022	2021
VARAT
Pitkäaikaiset varat
Aineelliset hyödykkeet	14	37	53
Aineelliset hyödykkeet, vuokratut	16	68	79
Liikearvo	15	249	249
Muut aineettomat hyödykkeet	15	4	7
Osuudet osakkuus - ja yhteisyrityksissä	17	72	92
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset	18	218	186
Korolliset saamiset	21	56	46
Myyntisaamiset ja muut saamiset	21	43	36
Laskennalliset verosaamiset	19	30	31
Pitkäaikaiset varat yhteensä		778	779
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	20	1 426	1 285
Vaihto-omaisuus, vuokrattu	16	158	174
Myyntisaamiset ja muut saamiset	21	273	350
Korolliset saamiset	21	—	13
Tuloverosaamiset		3	5
Rahavarat	22	206	389
Lyhytaikaiset varat yhteensä		2 068	2 215
Varat yhteensä		2 845	2 994

Milj. Euroa	Liite	2022	2021
OMA PÄÄOMA JA VELAT
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma	23
Osakepääoma		150	150
Vararahasto		—	1
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto		553	553
Omat osakkeet		-8	-10
Muuntoerot		1	-281
Arvonmuutosrahasto		4	—
Kertyneet voittovarat		84	501
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma yhteensä		783	915
Määräysvallattomien omistajien osuus			3
Hybridilaina	23	99	99
Oma pääoma yhteensä		883	1 017
Pitkäaikaiset velat
Laskennalliset verovelat	19	9	19
Eläkevelvoitteet	24	3	3
Varaukset	2, 25	88	86
Korolliset velat	26	288	398
Vuokrasopimusvelat	16, 26	168	161
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot	4	1	11
Ostovelat ja muut velat	27	29	27
Pitkäaikaiset velat yhteensä		585	705
Lyhytaikaiset velat
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot	4	276	293
Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat	4	82	121
Ostovelat ja muut velat	2, 27	576	615
Tuloverovelat		16	5
Varaukset	2, 25	51	46
Korolliset velat	26	336	118
Vuokrasopimusvelat	16, 26	40	74
Lyhytaikaiset velat, yhteensä		1 377	1 272
Velat yhteensä		1 962	1 977
Oma pääoma ja velat yhteensä		2 845	2 994

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

59YIT 2022 Vuosikatsaus

KONSERNIN RAHAVIRTALASKELMA

Milj. euroa	Liite	2022	2021
Liiketoiminnan rahavirrat
Tilikauden tulos		-375	4
Oikaisut
Poistot ja arvonalentumiset	14,15,16	34	34
Muut oikaisut		175	23
Rahoitustuotot ja -kulut	11	47	30
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot		228	2
Verot		19	28
Oikaisut yhteensä		503	117
Käyttöpääoman muutokset
Myyntisaamisten ja muiden saamisten muutos		-19	69
Vaihto-omaisuuden muutos		-257	104
Lyhytaikaisten velkojen muutos		-50	24
Käyttöpääoman muutos yhteensä		-326	197
Maksetut korot		-36	-32
Muut rahoituserät		-32	-1
Saadut korot		3	4
Saadut osingot		—	—
Maksetut verot		-16	-14
Liiketoiminnan nettorahavirta		-279	275
Investointien rahavirrat
Tytäryhtiöiden hankinta vähennettynä hankintahetken rahavaroilla		-4	-1
Tytäryhtiöiden myynti vähennettynä myyntihetken rahavaroilla		-14	8
Osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten hankinta		-26	-29
Osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten myynti		29	22
Investoinnit aineellisiin hyödykkeisiin		-5	-8
Investoinnit aineettomiin hyödykkeisiin		—	-1
Aineellisten hyödykkeiden luovutustulot		3	15
Aineettomien hyödykkeiden luovutustulot		—	—
Investoinnit muihin sijoituksiin		—	—
Luovutustulot muista sijoituksista		—	—
Saadut osingot (osakkuusyhtiöistä ja yhteisyrityksistä)		16	7
Investointien nettorahavirta		-2	14
Liiketoiminnan nettorahavirta investointien jälkeen		-281	288

Milj. euroa	Liite	2022	2021
Rahoituksen rahavirrat
Pitkäaikaisten lainojen nostot	26	18	239
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	26	—	-329
Lyhytaikaisten lainojen nostot	26	409	326
Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut	26	-273	-597
Vuokrasopimusvelkojen maksut	26	-21	-31
Korollisten saamisten muutos	21	-3	5
Hybridilainan nosto			100
Maksetut osingot	23	-34	-30
Rahoituksen nettorahavirta		96	-316
Rahavarojen muutos		-185	-29
Rahavarat tilikauden alussa		389	419
Valuuttakurssien muutosten vaikutus		2	-1
Rahavarat tilikauden lopussa	22	206	389

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

60YIT 2022 Vuosikatsaus

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Milj. euroa	Liite	Osakepääoma	Vararahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muuntoerot	Arvonmuutosra hasto	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön omistajille kuuluva omapääoma	Määräys- vallattomien omistajien osuus	Hybridilaina	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2021		150	1	553	-303		-10	527	918	2		920
Katsauskauden tulos								4	4	1		4
Rahavirran suojaukset verojen jälkeen						—			—			—
Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos verojen jälkeen								-1	-1			-1
Muuntoerojen muutos	23				22				22	—		22
Tuloslaskelmaan siirretyt muuntoerot	23				—				—			—
Kauden laaja tulos yhteensä					22	0		3	25	1		26
Osingonjako	23							-29	-29	—		-29
Osakepalkitseminen	9							1	1			1
Omien osakkeiden luovutus	23						—		—			—
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä							0	-28	-28	0		-28
Hybridilaina											99	99
Oma pääoma 31.12.2021		150	1	553	-281	0	-10	501	915	3	99	1 017

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

61YIT 2022 Vuosikatsaus

LASKELMA KONSERNIN OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA

Milj. euroa	Liite	Osakepääoma	Vararahasto	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto	Muuntoerot	Arvonmuutos- rahasto	Omat osakkeet	Kertyneet voittovarat	Emoyhtiön omistajille kuuluva omapääoma	Määräys- vallattomien omistajien osuus	Hybridilaina	Oma pääoma yhteensä
Oma pääoma 1.1.2022		150	1	553	-281	0	-10	501	915	3	99	1 017
Katsauskauden tulos								-375	-375	—		-375
Rahavirran suojaukset verojen jälkeen						3			3			3
Etuuspohjaisten eläkkeiden arvonmuutos verojen jälkeen								—	—			—
Muuntoerojen muutos	23				29				29	—		29
Tuloslaskelmaan siirretyt muuntoerot	23				253				253			253
Kauden laaja tulos yhteensä					282	3		-376	-91	0		-91
Osingonjako	23							-33	-33			-33
Osakepalkitseminen	9							—	—			—
Omien osakkeiden luovutus	23						2		2			2
Liiketoimet omistajien kanssa yhteensä							2	-33	-31			-31
Hybridilainan korot ja kulut verojen jälkeen								-8	-8			-8
Muut muutokset			-1	—					-2	-3		-4
Oma pääoma 31.12.2022		150	—	553	1	4	-8	84	783	—	99	883

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

62YIT 2022 Vuosikatsaus

KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT

1. YLEISET LAATIMISPERIAATTEET

Tässä osiossa kuvataan konsernitilinpäätöstä kokonaisuutena koskevat

laatimisperiaatteet.

LAATIMISPERIAATE

Tilinpäätöksen luettavuutta ja ymmärrettävyyttä parantaakseen YIT esittää laatimisperiaatteet sitä lähinnä koskevan liitetiedon yhteydessä.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

Laatimisperiaatteisiin liittyvä johdon harkinta sekä keskeiset kirjanpidolliset arviot ja oletukset kuvataan osana sitä koskevaa liitetietoa.

KONSERNIN PERUSTIEDOT

YIT on suurin suomalainen rakennusalan palveluja tarjoava yhtiö. YIT kehittää ja rakentaa

asuntoja ja asumisen palveluja, toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi YIT on vaativan

infrarakentamisen erikoisosaaja. Jatkuvien toimintojen markkina-alueita ovat Suomi,

Ruotsi, Norja, Viro, Liettua, Latvia, Tšekki, Slovakia ja Puola. Vuoden 2022

ensimmäisestä neljänneksestä alkaen YIT:llä on neljä raportoitavaa segmenttiä:

Asuminen, Toimitilat, Infra ja Kiinteistökehitys. Myydyt Venäjän liiketoiminnot on raportoitu

lopetettuina liiketoimintoina. Jollei toisin ole mainittu, kaikki luvut tässä tilinpäätöksessä

koskevat jatkuvia toimintoja, ja sulkeissa esitetyt luvut viittaavat oikaistuihin lukuihin

edellisen vuoden vastaavalta ajanjaksolta  Tasetta ja rahavirtalaskelmaa ei ole oikaistu

vertailukausille.

Konsernin emoyhtiö on YIT Oyj. Emoyhtiön kotipaikka on Helsinki (Suomi) ja sen

rekisteröity osoite on Panuntie 11, 00620 Helsinki, Suomi. Emoyhtiö YIT Oyj:n osakkeet

on listattu Nasdaq OMX Helsinki Oy Helsingin pörssissä.

YIT Oyj:n hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 9. helmikuuta 2023 tämän

konsernitilinpäätöksen julkaistavaksi. Jäljennös konsernitilinpäätöksestä on saatavissa

yhtiön verkkosivuilta viikosta 8/2023 alkaen.

LAATIMISPERUSTA

Konsernitilinpäätös on laadittu kansainvälisten tilinpäätösstandardien (International

Financial Reporting Standards) mukaisesti, ja sitä laadittaessa on noudatettu EU:n

komission 31.12.2022 mennessä hyväksymiä IAS/IFRS standardeja ja SIC- ja IFRIC-

tulkintoja. Kansainvälisillä tilinpäätösstandardeilla tarkoitetaan Suomen kirjanpitolaissa ja

sen nojalla annetuissa säännöksissä EU:n asetuksessa n:o 1606/2002 säädetyn

menettelyn mukaisesti EU:ssa sovellettaviksi hyväksyttyjä standardeja ja niistä annettuja

tulkintoja. Konsernitilinpäätöksen liitetiedot ovat myös suomalaisten, IFRS-säännöksiä

täydentävien kirjanpito- ja yhteisölainsäädännön vaatimusten mukaiset. Liitetiedot

muodostavat olennaisen osan tilinpäätöstä. Konsernitilinpäätös esitetään euroissa, joka

on konsernin emoyhtiön toiminta- ja esittämisvaluutta. Tilinpäätöksessä tiedot esitetään

miljoonina euroina, mutta tietoja esitetään tarvittaessa tarkemmin, jos oikean kuvan

antaminen sitä edellyttää. Tilinpäätös on laadittu alkuperäisiin hankintamenoihin

perustuen lukuun ottamatta jäljempänä esitettyjä eriä, jotka on sovellettavien standardien

mukaisesti arvostettu käypään arvoon.

TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEIDEN

SOVELTAMISEEN LIITTYVÄ JOHDON HARKINTA

SEKÄ KESKEISET KIRJANPIDOLLISET ARVIOT JA

OLETUKSET

Tilinpäätöstä laadittaessa johto on joutunut tekemään tulevaisuuteen kohdistuvia

kirjanpidollisia arvioita ja oletuksia sekä harkintaan perustuvia päätöksiä tilinpäätöksen

laatimisperiaatteiden soveltamisessa. Nämä arviot ja päätökset voivat vaikuttaa

raportointikaudella kirjattavien varojen, velkojen, tuottojen ja kulujen määriin sekä

esitettyihin ehdollisiin eriin. Arviot ja oletukset perustuvat historialliseen kokemukseen ja

muihin perusteltavissa oleviin oletuksiin, joiden katsotaan olevan järkeviä tilinpäätöksen

laatimishetkellä. On mahdollista, että toteumat poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä

arvioista ja oletuksista niihin liittyvän epävarmuuden vuoksi siitä huolimatta, että ne

perustuvat parhaaseen tietämykseen sekä ajantasaiseen tietoon.

Tilinpäätöksen osa-alueet, joihin sisältyy tavanomaista suuremmassa määrin harkintaa,

tai joihin liittyvät olettamukset ja arviot ovat konsernitilinpäätöksen kannalta merkittäviä,

ovat alla kuvatut. Johdon käyttämää harkintaa, arvioita ja olettamuksia on kuvattu

tarkemmin osana siihen kuuluvaa liitetietoa.

Osa-alue
Konsolidointi	Vallan arviointi konsolidointipäätöksiä tehtäessä
Asiakassopimukset	Myyntituottojen arvostaminen ja kirjaaminen, omaperusteinen asuinrakentaminen Suomessa
Liikearvo	Arvonalennustestauksissa käytetyt arviot ja olettamukset
Laskennalliset verosaamiset ja -velat	Laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyys
Vuokrasopimukset	Vuokrasopimusten arvostaminen ja kirjaaminen
Vaihto-omaisuus	Vaihto-omaisuuden arvostaminen
Eläkevelvoitteet	Eläke-etuuksien laskennassa käytetyt olettamukset
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset	Oman pääoman ehtoisten sijoitusten arvostaminen
Varaukset	Varausten todennäköisyys ja määrä

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

63YIT 2022 Vuosikatsaus

KONSOLIDOINTIPERIAATTEET

Tytäryritykset

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiö YIT Oyj:n sekä kaikki tytäryhtiöt, joissa konsernilla

on määräysvalta. Konsernilla on määräysvalta yrityksessä, kun sillä on äänimäärästä joko

suoraan tai välillisesti enemmän kuin 50 % tai sillä on muutoin määräysvalta.

Määräysvallalla tarkoitetaan sitä, että YIT olemalla osallisena sijoituskohteessa altistuu

muuttuvalle tuotolle tai on oikeutettu muuttuvaan tuottoon ja YIT pystyy vaikuttamaan

tähän tuottoon käyttämällä valtaansa. Tytäryritykset yhdistellään konsernitilinpäätökseen

kokonaisuudessaan siitä päivästä lukien, jona konserni saa niihin määräysvallan.

Yhdistely lopetetaan, kun määräysvalta lakkaa. Hankintaan välittömästi liittyvät menot

kirjataan kuluksi toteutuessaan.

Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset katteet, sisäiset saamiset ja velat sekä

sisäinen osingonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöksen yhdistelyssä. Tilikauden voiton

jakautuminen emoyhtiön omistajille ja määräysvallattomille omistajille esitetään

tuloslaskelmassa.

Osakkuus- ja yhteisyritykset

Osakkuusyhtiöt ovat yhtiöitä, joissa konsernilla on huomattava vaikutusvalta, muttei

määräysvaltaa tai yhteistä määräysvaltaa. Huomattava vaikutusvalta on oikeus osallistua

sijoituskohteen talouden ja toiminnan periaatteita koskevaan päätöksentekoon, mutta se

ei ole kyseisiä periaatteita koskevaa määräysvaltaa eikä yhteistä määräysvaltaa.

Tyypillisesti huomattavan vaikutusvallan katsotaan syntyvän silloin kun konsernilla on   

20 % tai enemmän yrityksen äänivallasta, mutta ei määräysvaltaa. Myös YIT:n

liiketoiminnallinen suhde (esimerkiksi rakentaminen) sijoituskohteen kanssa voi tuottaa

huomattavaa vaikutusvaltaa. Mikäli YIT:llä on olennaisen liiketoiminnallisen suhteen kautta

huomattava vaikutusvalta sijoituskohteessa, huomattava vaikutusvalta päättyy, kun YIT:n

liiketoiminnallinen suhde (esimerkiksi rakentaminen) sijoituskohteen kanssa päättyy.

Yhteisyrityksiksi luokitellaan yritykset, joissa konsernilla on yhteinen määräysvalta toisen

osapuolen tai useamman osapuolen kanssa, ja merkityksellisiä toimintoja koskevat

päätökset vaativat kaikkien hyväksynnän. Luokittelua tehdessään yhtiön johto arvioi

järjestelyn tosiasiallisen päätösluonteen sekä sopimukseen perustuvat oikeudet ja

velvollisuudet.

Osakkuus- ja yhteisyritykset yhdistellään konsernitilinpäätöksessä

pääomaosuusmenetelmää käyttäen. Pääomaosuusmenetelmässä konsernin

tuloslaskelmaan sisällytetään konsernin omistusosuutta vastaava osuus osakkuus- ja

yhteisyritysten tuloksesta. Vastaavasti taseessa esitetään osakkeiden arvona osuus

osakkuus- ja yhteisyritysten omista pääomista mukaan lukien niiden hankinnasta

aiheutuneet liikearvot. Mikäli konsernin osuus osakkuus- ja yhteisyrityksen tappioista

ylittää sijoituksen kirjanpitoarvon, sijoitus merkitään taseeseen nolla-arvoon eikä sen

ylittäviä tappio-osuuksia huomioida, ellei konsernilla ole velvoitteita osakkuus- ja

yhteisyritykseen liittyen.

Konsernin ja sen osakkuus- ja yhteisyrityksen välisistä liiketapahtumista aiheutuvat

sisäiset voitot eliminoidaan konsernin omistusosuutta vastaavasti ja ne realisoituvat

tuloslaskelmaan, kun palvelu tai tuote siirtyy pois konsernin vaikutusvallasta, sijoituskohde

myydään tai se luokitellaan oman pääoman ehtoiseksi sijoitukseksi esimerkiksi

huomattavan vaikutusvallan päätyttyä.

Konsernin ja sen osakkuus- ja yhteisyritysten välisistä transaktioista aiheutuvia

realisoitumattomia tappioita ei eliminoida. Osakkuus- ja yhteisyritysten noudattamat

tilinpäätöksen laatimisperiaatteet on tarvittaessa muutettu vastaamaan konsernin

noudattamia periaatteita.

Yhteiset toiminnot

YIT:n tyypillisiä yhteisiä toimintoja ovat työyhteenliittymät ja konsortiot. Työyhteenliittymä

ei ole riippumaton juridinen entiteetti, vaan sen osapuolena olevalla yhtiöllä on

sopimuksen mukainen suora vastuu sen toiminnasta ja velvoitteista. Konsortio ei ole

juridinen entiteetti. Sopimusoikeudellisesti konsortion osapuolet ovat yhteisvastuullisesti

vastuussa asiakkaaseen nähden. Myös keskinäiset kiinteistöosakeyhtiöt, joista YIT

omistaa alle 100 %, käsitellään yhteisinä toimintoina. YIT sisällyttää

konsernitilinpäätökseen osuutensa yhteisten toimintojen tuotoista, kuluista, varoista ja

veloista sekä rahavirroista.

Määräysvallattomat omistajat

Taseessa määräysvallattomien omistajien osuus sisältyy konsernin oman pääoman

yhteismäärään. Määräysvallattomien omistajien kanssa toteutuneita liiketoimia käsitellään

kuten konsernin omistajien kanssa toteutuneita.

Kun määräysvallattomilta omistajilta hankitaan osakkeita, hankintahinnan ja tytäryhtiön

nettovarallisuuden erotus kirjataan omaan pääomaan. Myös voitot tai tappiot osakkeiden

myynnistä määräysvallattomille omistajille kirjataan omaan pääomaan. Kun määräysvalta

lakkaa, mahdollinen jäljelle jäävä omistusosuus arvostetaan määräysvallan

menettämispäivän käypään arvoon ja kirjanpitoarvon muutos kirjataan tulosvaikutteisesti.

Lisäksi mahdollisia aiemmin laajan tuloksen eriin kirjattuja määriä käsitellään

realisoituneina ja ne siirretään tulosvaikutteisiksi. Jos omistusosuus vähenee niin, että

määräysvalta kuitenkin edelleen säilyy, vain tämä suhteellinen osuus aiemmin laajan

tuloksen eriin kirjatuista määristä siirretään määräysvallattomille omistajille kuuluvaan

omaan pääomaan.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

VALLAN ARVIOINTI KONSOLIDOINTIPÄÄTÖKSIÄ TEHTÄESSÄ YIT toteuttaa omaperusteisten hankkeiden lisäksi hankkeita myös yhdessä muiden osapuolien kanssa työyhteenliittymän, yhtiön tai muun yhteisen järjestelyn kautta. Määritelläkseen kirjanpidollisen käsittelytavan (tytäryhtiö, yhteisyritys, yhteinen toiminto, osakkuusyritys vai oman pääoman ehtoinen sijoitus), YIT:n johto käyttää harkintaa arvioidessaan keskeisiä vallan elementtejä (muun muassa yhtiön päätöksentekomekanismeja, juridista rakennetta sekä järjestelyjen rahoitusta) ja niiden vaikutusta konsolidointiin.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

64YIT 2022 Vuosikatsaus

ULKOMAAN RAHAN MÄÄRÄISET

LIIKETAPAHTUMAT

Ulkomaan rahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu toimintavaluutan määräisinä

käyttäen tapahtumapäivän kurssia, tai jos erät on arvostettu uudelleen, arvostuspäivän

kurssia. Kurssivoitot ja -tappiot, jotka syntyvät liiketapahtumiin liittyvistä maksuista ja

ulkomaan rahan määräisten varojen ja velkojen muuttamisesta tilinpäätöspäivän kurssiin,

merkitään tuloslaskelmaan. Tavanomaisesta liiketoiminnasta aiheutuvat valuuttakurssierot

kirjataan niitä vastaaviin eriin liikevoiton yläpuolelle, ja rahoitustransaktioista johtuvat

valuuttakurssierot esitetään tuloslaskelmassa omana eränään rahoitustuotoissa ja -

kuluissa. Ei-monetaariset erät arvostetaan pääasiassa tapahtumapäivän kurssiin.

Käypään arvoon arvostettavien ei-monetaaristen erien kurssimuutos arvostetaan osana

käyvän arvon muutosta.

Ulkomaisten konserniyritysten tilinpäätösten muuntaminen

Ulkomaisten konserniyritysten tuloslaskelmat on muunnettu euroiksi käyttäen

raportointijakson kuukausittaisten keskikurssien keskiarvokurssia. Taseet muunnetaan

euroiksi tilikauden päättymispäivän kursseja käyttäen. Tilikauden tuloksen muuntaminen

eri kursseilla tuloslaskelmassa ja taseessa aiheuttaa muuntoeron, joka kirjataan oman

pääoman muuntoeroihin.

Konsernin yksiköiden tulosta ja taloudellista asemaa koskevat luvut määritetään siinä

valuutassa, joka on kunkin yksikön pääasiallisen toimintaympäristön valuutta

(toimintavaluutta).

Ulkomaisiin yksiköihin tehtyjen nettosijoitusten ja niiden kaltaisiksi luokiteltujen erien

muuntamisesta ja tällaisten nettosijoitusten suojaamiseksi määritetyistä instrumenteista

syntyvät kurssierot kirjataan oman pääoman muuntoeroihin. Kun liiketoiminnasta

luovutaan, kertyneet muuntoerot kirjataan tuloslaskelmaan osana myyntivoittoa tai -

tappiota.

Vuositilinpäätöksen laadinnassa käytetyt olennaisimmat

valuuttakurssit

		Keskikurssit		Tasekurssit
		1-12/22	1-12/21	12/22	12/21
1 EUR =	CZK	24,5616	25,6465	24,1160	24,8580
	PLN	4,6856	4,5647	4,6808	4,5969
	RUB	73,6959	87,2208	77,9167	85,3004
	SEK	10,6278	10,1452	11,1218	10,2503
	NOK	10,1019	10,1635	10,5138	9,9888

UUSIEN STANDARDIEN, STANDARDIEN

MUUTOSTEN TAI TULKINTOJEN SOVELTAMINEN

1.1.2022 ALKAEN

1.1.2022 voimaan tulleilla muutoksilla ei ollut vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

KORONAVIRUSPANDEMIA (COVID-19) JA VENÄJÄN

HYÖKKÄYS UKRAINAAN

Johdon harkinta ja arviot -osioissa on kuvattu ne keskeiset tilinpäätöksen osa-alueet,

joihin sisältyy tavanomaista suuremmassa määrin harkintaa tai joihin liittyvät olettamukset

ja arviot ovat YIT:n tilinpäätöksen kannalta merkittäviä. Tätä harkintaa tehtäessä johto

arvioi jatkuvasti, miten koronaviruspandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa

olettamuksiin ja arvioihin.

Koronaviruspandemialla ja Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan ei tällä hetkellä odoteta

olevan sellaisia suoria vaikutuksia YIT:n taloudelliseen suoriutumiseen, jotka vaatisivat

olennaisia oikaisuja taseen kirjanpitoarvoihin. Siitä huolimatta YIT:n johto seuraa jatkuvasti

markkinaindikaattoreita ja arvioituja tulevaisuuden rahavirtoja, jotka vaikuttavat sijoitusten

käyvän arvon arvostukseen sekä muiden omaisuuserien kirjanpitoarvoihin.

2. AIKAISEMPIEN KAUSIEN OIKAISUT

TALOUDELLISTEN TIETOJEN OIKAISEMINEN

VUODELTA 2021 TOIMINTAMALLIN MUUTOKSEN JA

VENÄJÄN LIIKETOIMINNAN MYYNNIN

SEURAUKSENA

YIT julkaisi 25.4.2022 oikaistut taloudelliset tiedot vuodelta 2021 segmenttiraportointiin

vaikuttaneen toimintamallin muutoksen ja Venäjän liiketoimintojen myynnin seurauksena.

YIT luokitteli kaupan kohteena olevat toiminnot myytävänä oleviksi omaisuuseriksi ja

raportoi ne lopetettuina toimintoina vuoden 2022 ensimmäisen vuosineljänneksen

raportoinnissa. YIT ilmoitti 30.5.2022 saaneensa päätökseen Venäjän liiketoimintojensa

myynnin Etalon Group PLC:lle.

TIETTYJEN MATERIAALIKUSTANNUSTEN

ESITTÄMISTAPAAN LIITTYVÄ OIKAISU

TULOSLASKELMALLA

YIT muutti tuloslaskelman esittämistapaa ja luokittelee tiettyjä materiaalikustannuksia

vuoden 2022 toisesta neljänneksestä alkaen tuloslaskelman Aineiden ja tarvikkeiden

käyttö -ryhmässä Ulkopuoliset palvelut -ryhmän sijaan. Luokittelumuutos koskee vuoden

2022 ensimmäistä ja vuoden 2021 kaikkia vuosineljänneksiä. Oikaisulla ei ole vaikutusta

konsernin liikevoittoon, taseeseen tai rahavirtalaskelmaan.

Milj. euroa	2021	Oikaisu	Oikaistu 2021
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö	-460	-76	-536
Ulkopuoliset palvelut	-1 425	76	-1 350

TAKUUVARAUSTEN ESITTÄMISTAVAN MUUTOS

YIT oikaisi vuoden 2022 viimeisellä vuosineljänneksellä taseen Ostovelat ja muut velat

(lyhytaikaiset) ja Varaukset (pitkä- ja lyhytaikaiset) -eriä. Oikaisu liittyy takuuvarausten

esittämistavan muutokseen järjestelmäkehityksen myötä. Aikaisemmin osaa

takuuvarauksista ei ole ollut mahdollista erottaa muista lyhytaikaisista veloista.

Takautuvaa oikaisua ei ole tehty, koska tarvittavaa tietoa ei ole saatavilla. Oikaisulla ei ole

vaikutusta konsernin tuloslaskelmaan.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

65YIT 2022 Vuosikatsaus

3. SEGMENTTITIEDOT

LAATIMISPERIAATE

YIT:llä on neljä raportoitavaa segmenttiä: Asuminen, Toimitilat, Infra ja Kiinteistökehitys. YIT esittää segmenttitiedot tavalla, joka on yhteneväinen konsernin johtoryhmälle raportoidun sisäisen raportoinnin kanssa. Konsernin johtoryhmä on YIT:n ylin operatiivinen päätöksentekijä, joka vastaa resurssien kohdentamisesta liiketoiminta-alueille ja niiden tuloksen arvioimisesta. Konserni- ja segmenttiraportointi laaditaan IFRS-periaatteen mukaisesti. Konsernin johtoryhmälle raportoidaan säännöllisesti toimialakohtainen liikevaihto, poistot ja arvonalentumiset sekä liikevoitto ja oikaistu liikevoitto. Lisäksi raportoidaan toimialakohtainen sitoutunut pääoma, johon sisältyvät aineelliset ja aineettomat hyödykkeet, osuudet osakkuus- ja yhteisyrityksissä, sijoitukset, vaihto-omaisuus, myyntisaamiset ja muut korottomat liiketoimintaan liittyvät saamiset, varaukset, saadut ennakkomaksut asiakassopimuksiin perustuviin velkoihin liittyen, muut asiakassopimuksiin perustuvat velat ja muut korottomat velat lukuun ottamatta veroihin, voitonjakoon ja rahoitukseen liittyviä eriä.

SEGMENTTIEN KUVAUKSET

Asuminen-segmentin liiketoiminta koostuu asuntojen ja kokonaisten asuinalueiden

sekä vapaa-ajan asuntojen kehittämisestä ja rakentamisesta. Lisäksi YIT tarjoaa ja

kehittää erilaisia asumisen palveluja ja konsepteja. Asuntorakentamisen projektit ovat

pääasiassa omaperusteisia ja kokonaisvastuurakentamisurakoita, jotka ovat

pääsääntöisesti uudisrakentamista. Asiakkaat ovat joko yksityisiä kuluttajia tai sijoittajia.

Yksityiset kuluttajat ostavat asunnon omaperusteisesta asuntorakentamisesta joko

omaksi kodikseen tai sijoituskäyttöön, kun taas sijoittajat ostavat useita asuntoja,

kokonaisen asuinrakennuksen tai asuntohankeportfolion. Segmentin maantieteelliset

markkina-alueet ovat Suomessa, Tšekissä, Slovakiassa, Puolassa, Virossa, Latviassa ja

Liettuassa.

Toimitilat-segmentti toteuttaa toimitilarakentamisen sekä asuinrakentamisen urakoita.

Toimitilahankkeet ovat mm. toimisto-, kauppa-, urheilu-, hotelli-, liike-, logistiikka- ja

teollisuusrakennusten sekä julkisten rakennusten, kuten sairaaloiden, terveys- ja

hyvinvointikeskusten, päiväkoti-, koulu- ja monitoimitalojen uudisrakentamis- ja

korjaushankkeita. Asiakkaita ovat sijoittajat, omistajakäyttäjät ja julkiset tilaajat. Pääosa

projekteista on yhteistoiminnallisia projektinjohtourakoita, KVR

(kokonaisvastuurakentaminen) -urakoita, alliansseja, elinkaari- tai PPP (Public Private

Partnership) -hankkeita, jotka voivat olla sekä uudis- että korjausrakentamishankkeita.

Lisäksi Toimitilat-segmentti suunnittelee ja toteuttaa hybridihankkeita.

Korjausrakentamisen palvelut vaihtelevat pienistä pintakorjauksista rakennusten

kokonaisvaltaisiin uudistamisiin sekä taloyhtiöiden linjasaneerauksiin. Toimitilat-

segmentillä on myös omaperusteisia toimitilahankkeita, eli yhtiön itse kehittämiä

hankkeita, joita ei välttämättä ole myyty rakentamisen alkaessa. Segmentin

liiketoiminnoista suurin osa on Suomessa, mutta segmentti toimii myös Virossa,

Liettuassa ja Slovakiassa. Slovakiassa segmentti toimii kiinteistökehittäjänä, Virossa ja

Liettuassa myös urakoitsijana sekä toimitila- että infrarakentamisen hankkeissa.

Liettuassa segmentti toimii myös päällystysliiketoiminnassa.

Infra-segmentin palvelut ovat muun muassa raitioteiden, radan ja väylien rakentamista

ja kunnossapitoa, viherrakentamista, siltojen rakentamista ja korjaamista, perustusten

rakentamista ja muita maatöitä, vesi- ja rantarakentamista, maanalaista rakentamista,

kuten louhintaa ja rakennusteknisiä töitä, vesihuollon rakentamista sekä urheilutilojen ja

pysäköintiratkaisujen toteuttamista. Pääosa projekteista on alliansseja,

projektinjohtourakoita, KVR-urakoita ja maanteiden hoitourakoita. Infrapalveluiden

asiakkaana on usein julkinen sektori, mutta infraa rakennetaan myös monenlaisille

yrityksille, esimerkiksi teollisuudelle. Segmentti toimii Suomessa ja Ruotsissa.

Kiinteistökehitys-segmentti kehittää toimitila- ja hybridihankkeita sekä

tuulivoimapuistoja. Segmentti tarjoaa kiinteistösijoitusmahdollisuuksia sekä asiakkaiden

tarpeisiin vastaavia toimitiloja. Segmentti vastaa myös elinkaarihankkeiden käytön

aikaisesta ylläpidosta ja tarjoaa yrityksille joustavien tilatarpeiden ratkaisuksi Workery+ -

työympäristöjä. Kiinteistökehitys-segmentti toimii pääasiallisesti Suomessa.

Muut erät sisältävät konsernin sisäiset palvelut, vuokratuotot ulkoisilta asiakkailta,

konsernitason kohdistamattomat kustannukset sekä konsernin tytäryhtiöiden ja sen

osakkuus- ja yhteisyrityksen välisistä liiketapahtumista aiheutuvat sisäisten katteiden

eliminoinnit. Jos osakkuus- tai yhteisyrityksen omistus raportoidaan toisella kuin

kohdetta tai kohteita rakentavalla segmentillä, eliminoidaan YIT:n omistusosuutta

vastaava liikevaihto ja kustannukset Muut erät -segmentille.  Vuoden 2018 sulautumiseen

liittyviä käyvän arvon kohdistuksia ja liikearvoa ei ole kohdistettu segmenttien

sitoutuneeseen pääomaan, vaan ne raportoidaan segmenttien tasolla kohdassa Muut

erät.

MUUTOKSET

Toimintamallin muutos

YIT julkaisi uuden fokusoidun strategian 22.11.2021. Osana uutta strategiaa YIT tehosti

toimintamalliaan asiakaslähtöisen organisaation rakentamiseksi ja

kustannuskilpailukykynsä parantamiseksi. Tiettyjä toimintoja ja funktioita myös siirrettiin

raportoitavien segmenttien välillä, mikä puolestaan vaikutti raportoitaviin taloudellisiin

lukuihin. Toimintamallin muutos astui voimaan 1.1.2022, minkä johdosta vertailukauden

tietoja on oikaistu.

Toimintamallin muutoksen merkittävimmät vaikutukset:

•Tuulivoimahankkeiden kehitys, joka aiemmin raportoitiin osana Infra-

segmenttiä, raportoidaan osana Kiinteistökehitys-segmenttiä.

Tuulivoimahankkeisiin sisältyi muun muassa Lestijärven tuulivoimapuiston

myynti vuonna 2021.

•Trigoni-hankkeeseen liittyvien vuoden 2021 suunnittelukulujen alaskirjaus, joka

aiemmin raportoitiin osana Asuminen-segmenttiä, raportoidaan osana

Kiinteistökehitys-segmenttiä.

•Suurin osa Infran toiminnoista Baltian maissa, jotka aiemmin raportoitiin osana

Infra-segmenttiä, raportoidaan osana Toimitilat-segmenttiä.

•Konsernitason kustannusten allokointiperiaatteen tarkennuksen seurauksena

tiettyjä konsernitason kustannuksia, jotka aiemmin raportoitiin

segmenttiraportoinnin muissa erissä, allokoidaan liiketoimintasegmenteille.

VAIHTOEHTOISET TUNNUSLUVUT

SEGMENTTIRAPORTOINNISSA

YIT käyttää vaihtoehtoisia tunnuslukuja sisäisessä liiketoiminnan ja kannattavuuden

kehitystä koskevassa raportoinnissa ylimmälle operatiiviselle päätöksentekijälle eli

konsernin johtoryhmälle. Vaihtoehtoisia tunnuslukuja tulee tarkastella yhdessä IFRS-

tilinpäätökseen perustuvien tunnuslukujen kanssa. Lisätietoja vaihtoehtoisten

tunnuslukujen laskentakaavoista sekä täsmäytyslaskelmat IFRS:n mukaisesti laadittuun

konsernituloslaskelmaan ja -taseeseen löytyvät hallituksen toimintakertomuksesta

kohdasta Tunnusluvut ja laskentakaavat sekä Täsmäytyslaskelmat tietyistä avainluvuista.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

66YIT 2022 Vuosikatsaus

LIIKETOIMINTASEGMENTTIEN TALOUDELLISET TIEDOT

2022
Milj. euroa	Asuminen	Toimitilat	Infra	Kiinteistökehitys	Muut erät	Konserni
Liikevaihto	1 075	807	539	69	-86	2 403
Liikevaihto ulkoisilta asiakkailta	1 074	749	502	68	9	2 403
Konsernin sisäinen liikevaihto	—	58	36	—	-95
Poistot ja arvonalentumiset	-4	-2	-11	-1	-15	-33
Liikevoitto	90	18	7	0	-13	102
Liikevoitto-%	8,4	2,2	1,2	0,4		4,2
Oikaisuerät / tilintarkastamattomia	—	2	—	—	6	8
Käyvän arvon muutokset määräysvallattomien omistajien osuuden lunastusvelvoitteessa		2				2
Uudelleenjärjestely- ja sopeuttamistoimista aiheutuvat menot sekä konsernin johtoryhmän sopimuksista aiheutuvat kertaluonteiset menot					1	1
Oikeudenkäynnit					-2	-2
Liikevoitto alasajettavista liiketoiminnoista		—	—		1	1
Vaihto-omaisuuden käypää arvoa koskeva PPA-oikaisu*					—	—
Hankintahinnan kohdistamiseen liittyvät PPA-poistot ja arvonalentumiset*					6	6
Oikaistu liikevoitto (tilintarkastamaton)	90	20	6	0	-7	110
Oikaistu liikevoitto- % (tilintarkastamaton)	8,4	2,4	1,2	0,4		4,6

*PPA viittaa sulautumiseen liittyviin käyvän arvon oikaisuihin.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

67YIT 2022 Vuosikatsaus

2021
Milj. euroa	Asuminen	Toimitilat	Infra	Kiinteistökehitys	Muut erät	Konserni
Liikevaihto	1 281	787	544	91	-51	2 652
Liikevaihto ulkoisilta asiakkailta	1 281	787	529	90	-35	2 652
Konsernin sisäinen liikevaihto	—	—	15	—	-16
Poistot ja arvonalentumiset	-3	-3	-12	-1	-13	-32
Liikevoitto	109	8	-59	17	-20	56
Liikevoitto-%	8,5	1,1	-10,8	19,1		2,1
Oikaisuerät / tilintarkastamattomia	—	3	20	—	6	29
Käyvän arvon muutokset määräysvallattomien omistajien osuuden lunastusvelvoitteessa		1				1
Restrukturoinnit ja divestoinnit	—	—	1	—	1	3
Oikeudenkäynnit					—	—
Liikevoitto alasajettavista liiketoiminnoista		2	19		1	22
Vaihto-omaisuuden käypää arvoa koskeva PPA-oikaisu*					1	1
Hankintahinnan kohdistamiseen liittyvät PPA-poistot ja arvonalentumiset*					2	2
Oikaistu liikevoitto (tilintarkastamaton)	109	11	-39	18	-14	85
Oikaistu liikevoitto- % (tilintarkastamaton)	8,5	1,4	-7,2	19,4		3,2

*PPA viittaa sulautumiseen liittyviin käyvän arvon oikaisuihin.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

68YIT 2022 Vuosikatsaus

Sitoutunut pääoma segmenteittäin (tilintarkastamaton)

Milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021
Asuminen	805	581
Toimitilat	-77	-92
Infra	15	-19
Kiinteistökehitys	442	387
Muut erät	258	286
Segmentit yhteensä	1 443	1 142
Täsmäytys*		172
Sitoutunut pääoma yhteensä	1 443	1 314

*Täsmäytysrivi liittyy Venäjän liiketoimintoihin, jotka eivät ole osa segmenttiraportointia.

MAANTIETEELLISET TIEDOT

Liikevaihto maantieteellisesti jaoteltuna esitetään liitetiedossa Asiakassopimukset. Pitkäaikaiset varat esitetään alla olevassa taulukossa

varojen sijainnin mukaan.

Pitkäaikaiset varat ilman pitkäaikaisia saamisia ja oman pääoman ehtoisia

sijoituksia

Milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021
Suomi	390	435
CEE
Baltian maat	6	4
Tsekki, Slovakia ja Puola	20	20
Skandinavia
Ruotsi	14	15
Norja	—	1
Venäjä		5
Konserni yhteensä	430	480

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

69YIT 2022 Vuosikatsaus

4. ASIAKASSOPIMUKSET

LAATIMISPERIAATE
Myyntituottojen esittäminen ja arvostaminen YIT esittää liikevaihdossa asiakassopimuksista saadut myyntituotot, joista on vähennetty välilliset verot ja alennukset. Asiakkaalta saatavaksi odotettu transaktiohinta, joka sisältää muuttuvat osuudet kuten mahdolliset sakot ja työsuoritteisiin perustuvat lisäpalkkiot, arvioidaan sopimuksen alkaessa. Muuttuvan transaktiohinnan määrä tai osa siitä huomioidaan myyntituottojen tuloutuksessa kuitenkin vain siihen asti kuin on todennäköistä, ettei kirjattujen myyntituottojen määrään jouduta tekemään merkittävää peruutusta, kun muuttuvaan transaktiohintaan liittyvä epävarmuustekijä myöhemmin poistuu. Arvioitu transaktiohinta päivitetään jokaisen raportointikauden lopussa. Kulut, jotka syntyvät ennen sopimuksen saamista ja jotka eivät ole aktivointikelpoisia muiden standardien mukaan, kirjataan kuluksi. YIT aktivoi sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot, jotka täyttävät aktivointikriteerit, ja jaksottaa ne kuluksi täyttämisasteen mukaisesti. Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot ovat YIT:llä tyypillisesti tontteihin liittyviä menoja rakentamishankkeissa, joissa tontti ja rakentamispalvelu muodostavat yhden suoritevelvoitteen. Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot esitetään taseen Vaihto-omaisuus-erässä. Joissakin asiakassopimuksissa asiakkaan suorittaman maksun ja yhtiön työsuoritteen luovuttamisen välissä on ajallisesti merkittävä ero. YIT soveltaa käytännön apukeinoa eikä oikaise luvattua vastikemäärää rahoituskomponentin vaikutuksilla, kun työsuoritteen luovutuksen ja maksun välissä odotetaan olevan enintään vuoden pituinen aika. Merkittävä rahoituskomponentti kirjataan, jos 12 kuukauden rahoituspositio ylittyy ja vuoden keskimääräinen rahoituskorko on sopimuksen kannalta merkittävä. Suoritevelvoitteet Transaktiohinta kohdennetaan suoritevelvoitteille erillismyyntihintoihin perustuen, jos sopimukseen liittyy enemmän kuin yksi suoritevelvoite. Pääsääntöisesti rakentamisessa on kyse yhden integroidun kokonaisuuden toimittamisesta, jolloin sopimuksessa on yksi suoritevelvoite. Erityispiirteitä suoritevelvoitteiden osalta on kuvattu jäljempänä. Lainsäädännöstä tai yleisistä ehdoista tulevat takuut eivät vaikuta liikevaihdon tulouttamiseen, koska ne ovat varauksina käsiteltäviä varmennustyyppisiä takuita. Mikäli YIT on sitoutunut lakia tai yleisiä ehtoja pidempiin takuuaikoihin, tavanomaisen takuun ylittävä osuus erotetaan tuloutuksessa omaksi suoritevelvoitteeksi ja siihen liittyvä osuus transaktiohinnasta tuloutetaan vasta palvelun toteutuessa. Tyypilliset sopimusmuutokset ovat lisä- ja muutostöitä, jotka useimmiten eivät lisää erotettavissa olevia palveluita ja/tai		tuotteita, ja ne käsitellään näin ollen osana alkuperäistä sopimusta. Mikäli lisä- ja/tai muutostyö täyttäisi erillisen suoritevelvoitteen kriteerit, käsitellään se erikseen vain mikäli se on YIT:n määrittämän olennaisuusrajan perusteella olennainen. Tuloutusajankohta ja täyttämisasteen määrittäminen Myyntituottojen tuloutus tapahtuu kunkin suoritevelvoitteen osalta erikseen sen mukaan, kuinka määräysvalta tavaran tai palvelun osalta asiakkaalle siirtyy. YIT:llä on sekä ajan kuluessa että yhtenä ajankohtana tuloutettavia myyntituottoja, joita kuvataan tarkemmin jäljempänä. Ajan kuluessa tuloutettavien myyntituottojen määrittäminen perustuu vuonna 2022 panokseen perustuvaan täyttämisasteeseen. Vertailukaudella 2021 YIT:llä oli käytössä sekä panokseen että tuotokseen perustuvat menetelmät täyttämisasteen määrittelemisessä. Joissakin olosuhteissa esimerkiksi sopimuksen varhaisissa vaiheissa YIT ei mahdollisesti pysty kohtuudella määrittämään suoritevelvoitteen lopputulemaa, mutta se odottaa saavansa suoritevelvoitteen täyttämiseksi syntyneet menot katetuiksi. Näissä olosuhteissa YIT kirjaa myyntituottoja vain syntyneiden menojen määrään asti, kunnes se pystyy kohtuudella määrittämään suoritevelvoitteen lopputuleman. Mikäli on todennäköistä, että asiakassopimuksen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaiskustannukset ylittävät asiakassopimuksesta saatavan transaktiohinnan, odotettavissa oleva ennakoitu tappio kirjataan varauksena kuluksi. Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät ja - velat Jos sopimuksen laskutus on raportointihetkellä pienempi kuin täyttämisasteen perusteella kirjatut myyntituotot, esitetään erotus asiakassopimukseen perustuvana omaisuuseränä taseen Myyntisaamiset ja muut saamiset -erässä. Jos sopimuksen laskutus on raportointihetkellä suurempi kuin sopimuksen täyttämisasteen perusteella kirjatut myyntituotot, esitetään erotus asiakassopimukseen perustuvana velkana taseen lyhytaikaisissa veloissa Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot -erässä. Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat -erässä esitetään Suomen tulouttamattomiin myytyihin omaperusteisiin hankkeisiin liittyvät taloyhtiölainaosuudet ja tonttivuokrasopimusvelat.		Tulouttamisen erityispiirteet Omaperustainen asuinrakentaminen Suomessa Omaperusteiset asuinrakennushankkeet ovat YIT:n itse kehittämiä hankkeita, joita ei ole myyty rakentamisen alkaessa ja joista myydään yksittäisiä asuinhuoneistoja rakentamisen aikana kokonaisen rakennuksen sijaan. YIT urakoi perustamalleen asunto- osakeyhtiölle asuinrakennuksen. YIT myy rakentamansa asuinrakennuksen huoneistot myymällä kuluttajalle huoneiston hallintaan oikeuttavat osakkeet. Omaperusteisessa asuinrakentamisessa sovelletaan RS-turvajärjestelmää, jolla suojataan rakentamisvaiheessa ostajan oikeudet. Omaperusteiseen asunto-osakeyhtiöön liittyvät rakentamisvaiheen päätökset on määritelty etukäteen RS-asiakirjoissa. Asunto- osakeyhtiö ei harjoita liiketoimintaa, ja päätökset tehdään edellä mainittujen asiakirjojen mukaisesti. YIT kirjaa asunto-osakkeiden myyntituotot IFRS 15 -standardin mukaan. IFRS 15:n mukaan käsittely kuvastaa parhaiten liiketoimen taloudellista substanssia. Kun asiakas ja YIT allekirjoittavat kauppakirjan, syntyy YIT:lle IFRS 15:n mukainen sitova myyntisopimus. Vaikka asiakkaalla on lakisääteinen oikeus perua kauppa, YIT katsoo sopimuksen perumisesta aiheutuvan vahingonkorvauksen olevan asiakkaalle merkittävä ja sopimuksen täyttävän näin ollen IFRS 15:n kriteerit sitovuudesta. YIT soveltaa myyntisopimukseen IFRS 15:n viisivaiheista mallia. Transaktiohinta ja tuloutusajankohta Omaperusteisessa asuntorakentamisessa yksittäiset asuinhuoneistot ovat erillisiä suoritevelvoitteita. YIT saa ennakkomaksuja rakentamisen aikana myydyistä asunnoista, joista osa tapahtuu yli 12 kuukautta ennen asuinrakennuskohteen luovuttamista. Yhtiö ei kirjaa näille maksuille rahan aika-arvoa, koska johdon näkemys on, että yksittäisen sopimuksen kannalta rahoituskomponentti ei ole merkittävä. Omaperusteisten asuntorakentamisprojektien transaktiohinta sisältää muuttuvia elementtejä kuten myöhästymissakkoja. Lisäksi yksittäisen myydyn asuinhuoneiston transaktiohinta sisältää myytyyn asuntoon kohdistuvan taloyhtiölainaosuuden, jonka takaisinmaksusta vastaa huoneiston ostaja. Suomalaisissa omaperusteisissa asuinrakennushankkeissa on tyypillistä, että osa rakentamisen kustannuksista katetaan yhtiölainoilla, jonka asunto- osakeyhtiö nostaa nimissään. YIT:n asuinhuoneistojen myynnistä saamat kokonaiskauppahinnat eli transaktiohinnat sisältävät sekä asiakkaiden maksamat

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

70YIT 2022 Vuosikatsaus

kauppahinnat että huoneistoihin kohdistuvat lainaosuudet. Keskeneräisten omaperusteisten asuinrakennushankkeiden osalta taloyhtiölainat esitetään konsernin taseessa joko korollisena velkana (myymättömät huoneistot) tai muuna asiakassopimukseen perustuvana velkana (myydyt huoneistot). Hankkeen valmistuttua asiakassopimuksiin perustuvat velat kirjataan tuotoksi liikevaihtoon. Liikevaihto omaperusteisesta asuntorakentamisesta tuloutetaan yhtenä ajankohtana kohteen valmistuessa, kun asuinhuoneiston määräysvalta siirtyy asiakkaalle. Suomessa asuntokauppalain mukaisen peruutusoikeuden takia ajan kuluessa tuloutuksen kriteerit eivät täyty. Omaperusteinen asuinrakentaminen CEE-maissa Tuloutusajankohta Liikevaihto omaperusteisesta asuntorakentamisesta tuloutetaan yhtenä ajankohtana viranomaisluvan saannin jälkeen, jolloin YIT katsoo tosiasiallisesti täyttäneensä suoritevelvoitteensa. Omaperusteinen toimitilarakentaminen Suoritevelvoitteiden määrittäminen Sovittu työn laajuus määrittää suoritevelvoitteen. Jos sopimus sisältää useamman kuin yhden rakennuksen rakentamisen, jokainen rakennus on erillinen suoritevelvoite. Sopimukset, joissa YIT myy sekä tontin että rakentamispalvelun, käsitellään yhtenä suoritevelvoitteena, koska rakentamispalvelun lopputuotos eli rakennus on merkittävästi integroitunut tontin kanssa, rakennusta ei myöhemmin voi erottaa tontista eikä tonttia voida käyttää muihin tarkoituksiin enää rakennuksen valmistuttua. Vuokrausvelvoitteen sisältävät hankkeet eli ns. vuokravastuuvelvoite muodostaa yhden suoritevelvoitteen rakentamispalvelun kanssa. Näissä hankkeissa YIT:n lupaus asiakkaalle on toimittaa sovitulla tavalla rakennettu tai perusparannettu ja vuokrattu kohde eli johdon näkemyksen mukaan kokonaislupaus asiakkaalle on sovittu määrä rahavirtaa kohteen vuokratuottoina erillisen rakennuspalvelun ja vuokrauspalvelun sijaan. Transaktiohinnan määrittäminen Sopimusten transaktiohinnat sisältävät muuttuvia elementtejä kuten mahdollisia viivästyssakkoja, suoritukseen liittyviä palkkioita, laatusakkoja sekä liikekohteiden mahdolliset vuokravastuuvelvoitteet. Vuokrattujen neliöiden ja neliöhintojen perusteella määräytyvä kauppahinnan osuus käsitellään muuttuvana vastikkeena osana transaktiohintaa. Vuokravastuuvelvoitteiden määrää ja todennäköisyyttä arvioidaan hankkeen edetessä.		Tuloutusajankohta ja täyttämisasteen määrittäminen Omaperusteisissa toimitilahankkeissa ajan kuluessa tulouttamisen kriteerien täyttyminen arvioidaan sopimusehtojen perusteella sopimuskohtaisesti. Omaperusteiset toimitilahankkeet, joissa ajan kuluessa tulouttamisen kriteerit eivät täyty, tuloutetaan yhtenä ajankohtana määräysvallan siirtyessä asiakkaalle eli kohteen valmistuttua asiakkaalle luovuttamisen hetkellä. YIT käyttää panokseen perustuvaa menetelmää täyttämisasteen mittaamisessa. Täyttämisaste määritellään rakentamispalvelun tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista tai fyysisenä valmistumisen asteena, joka määritellään rakentamisen valmistuneiden vaiheiden kustannusten suhteena arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot ovat tontteihin liittyviä menoja rakentamishankkeissa, joissa tontti ja rakentamispalvelu muodostavat yhden suoritevelvoitteen. Urakkarakentaminen Suoritevelvoitteet ja transaktiohinnan määrittäminen Suoritevelvoitteiden määrä riippuu sopimuksesta, ja se analysoidaan aina sopimuskohtaisesti. Useimmissa tapauksissa kyse on kuitenkin integroidun kokonaisuuden toimittamisesta, joka muodostaa yhden suoritevelvoitteen. Transaktiohinnat sisältävät muuttuvia elementtejä, kuten mahdollisia viivästyssakkoja sekä bonuksia. Erityisesti allianssihankkeissa bonukset saattavat olla merkittäviä. Tuloutusajankohta ja täyttämisasteen määrittäminen Ajan kuluessa tulouttamisen kriteerit täyttyvät pääosassa urakoinnin asiakassopimuksia, koska työ tehdään useimmiten asiakkaan maa-alueelle. Toisin sanoen asiakkaalla on määräysvalta omaisuuserään, johon työ suoritetaan. YIT käyttää panokseen perustuvaa menetelmää täyttämisasteen mittaamisessa. Täyttämisaste määritellään rakentamispalvelun tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista tai fyysisenä valmistumisen asteena, joka määritellään rakentamisen valmistuneiden vaiheiden kustannusten suhteena arvioituihin kokonaiskustannuksiin.		Tuulivoimahankkeet Suoritevelvoitteet Tuulivoimaprojektien asiakassopimukset, joissa YIT myy asiakkaalle projektioikeudet sekä urakoinnin, sisältävät YIT:n nykyisen liiketoimintamallin mukaisesti kaksi erillistä suoritevelvoitetta. Tuloutusajankohta Tuulivoimaprojektien projektioikeuksien myynnin YIT tulouttaa, kun asiakas saa laillisen omistusoikeuden oikeuksiin ja näin ollen määräysvallan. Urakointi tuloutetaan ajan kuluessa. Elinkaari- ja PPP-hankkeet Kaikissa elinkaari- ja PPP-hankkeissa on maksuperusteena kohteen käytettävyys tai laatu, jolloin taseeseen kirjattavaa aineetonta oikeutta ei synny. Kaikki ne hankkeet, joissa YIT on suorana sopimusosapuolena asiakkaaseen nähden, ovat asiakkaan rahoittamia. Näissä hankkeissa rakentamis- tai perusparantamispalveluista ja ylläpitovaiheista saamansa myyntituotot YIT tulouttaa ajan kuluessa erillisinä suoritevelvoitteina. YIT saa maksut rakentamisaikana rakentamisen edistymiseen perustuen. Palvelujaksolla YIT saa maksut kuukausittain, mikä vastaa tuotettuja palveluita. Elinkaari- ja PPP-hankkeissa on käytettävyysvähennyksiä, jotka käsitellään muuttuvina vastikkeina. Rakentamisvaiheen vastike on sidottu rakennuskustannusindeksiin ja palvelujaksot ylläpidon indeksiin. Indeksit tarkistetaan vuosittain. YIT:llä ei ole kohteisiin liittyvää merkittävää oheiskäyttöoikeutta. Hankkeet, joissa sopimusosapuolena tilaajaan nähden on YIT:n ja toisen osapuolen perustama yhteisyritys, on toteutettu mallilla, jossa rahoituksesta vastaa yhteisyritys. YIT toimii urakoitsijana ja palveluntuottajana yhteisyritykselle ja kirjaa myyntituotot aikaisemmin kuvatulla tavalla. YIT on myös osapuolena konsortioissa, jotka ovat asiakkaaseen nähden sopimusosapuolena. YIT vastaa näissä hankkeissa kohteen rakentamisesta. YIT saa maksut rakentamisaikana rakentamisen edistymiseen perustuen ja tulouttaa ajan kuluessa rakentamispalvelut.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

71YIT 2022 Vuosikatsaus

Tuloutusperiaatteet vuoden 2022 lopetettujen toimintojen osalta Tuloutusajankohta ja täyttämisasteen määrittäminen YIT:n arvion mukaan vallitseva lainsäädäntö ja oikeuskäytäntö tekevät myyntisopimuksesta peruuttamattoman asiakkaalle Venäjällä ja näin ollen YIT:llä on oikeus saada korvaus tehdystä työstä koko rakentamisen ajan. Näin ollen YIT tulouttaa ajan kuluessa myyntituotot Venäjän omaperusteisten kohteiden osalta. YIT käyttää panokseen perustuvaa menetelmää täyttämisasteen mittaamisessa. Täyttämisaste määritellään rakentamispalvelun tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista. Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat menot ovat tontteihin liittyviä menoja rakentamishankkeissa, joissa tontti ja rakentamispalvelu muodostavat yhden suoritevelvoitteen.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

72YIT 2022 Vuosikatsaus

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT
MYYNTITUOTTOJEN ARVOSTAMINEN JA KIRJAAMINEN Suurin osa YIT:n liiketoiminnasta on projektiluontoista, ja projektit saattavat jakaantua usealle eri vuodelle. Projektien tuloutus ajan kuluessa perustuu ennustettuihin tuottoihin ja kustannuksiin sekä projektin luotettavaan täyttämisasteen määrittämiseen. Nämä sisältävät merkittävissä määrin johdon arvioita, joita kuvataan tarkemmin jäljempänä. Johdon merkittävään harkintaan perustuvat ratkaisut myyntituottojen arvostamisessa ja kirjaamisessa liittyvät suoritevelvoitteiden määrään, arvioihin sopimuksen transaktiohinnasta eli toteutuvista myyntituotoista, täyttämisasteen määrittämiseen, tuloutuksen ajoittumiseen omaperusteisissa asuinrakennushankkeissa sekä Suomen omaperusteisiin asuinrakennushankkeisiin. Suoritevelvoitteiden määrä Suoritevelvoitteita tunnistaessaan YIT:n johto arvioi muun muassa eri tehtävien ja palveluiden välistä yhteyttä ja sitä, voiko asiakas hyötyä niistä erikseen. Merkittävä johdon harkinta suoritevelvoitteiden tunnistamisessa liittyy rakentamispalvelun ohessa toimitettaviin suoritteisiin. Johdon harkintaan perustuva ratkaisu on käsitellä rakentamispalvelu ja asiakassopimukseen sisältyvä tontin luovutus yhtenä suoritevelvoitteena, koska rakentamispalvelun lopputuotos eli rakennus on merkittävästi integroitunut tontin kanssa, rakennusta ei myöhemmin voi erottaa tontista eikä tonttia voida käyttää muihin tarkoituksiin enää rakennuksen valmistuttua. Tuulivoimaprojektien asiakassopimukset, joissa YIT myy asiakkaalle projektioikeudet sekä urakoinnin sisältävät YIT:n nykyisen liiketoimintamallin mukaisesti kaksi erillistä suoritevelvoitetta. YIT:n johdon harkinnan mukaan joihinkin toimitilahankkeisiin liittyvä vuokrausvelvoite eli niin sanottu vuokravastuuvelvoite muodostaa yhden suoritevelvoitteen rakentamispalvelun kanssa. Näissä hankkeissa YIT:n lupaus asiakkaalle on toimittaa sovitulla tavalla rakennettu tai perusparannettu ja vuokrattu kohde, eli johdon näkemyksen mukaan kokonaislupaus asiakkaalle on sovittu määrä rahavirtaa kohteen vuokratuottoina erillisen rakennuspalvelun ja vuokrauspalvelun sijaan. Transaktiohinnan määrittäminen Myyntituottojen määrittämiseksi johto joutuu arvioimaan asiakkaalta saatavaksi odotettuun transaktiohintaan vaikuttavia tekijöitä, jotka sisältävät muuttuvat osuudet kuten sakot ja työsuoritteisiin perustuvat lisäpalkkiot. YIT sisällyttää transaktiohintaan muuttuvat vastikkeet kuten sakot ja työsuoritteisiin perustuvat lisäpalkkiot, joiden osalta on erittäin todennäköistä, että kirjattuihin myyntituottoihin ei jouduta myöhemmin		tekemään merkittävää peruutusta, kun muuttuvaan vastikkeeseen liittyvä epävarmuus ratkeaa. YIT arvioi alkuperäisen transaktiohinnan sopimuskohtaisesti. YIT solmii vain sopimuksia, jotka sen arvion mukaan todennäköisesti toteutetaan sovitun mukaisesti. Tämän takia alkuperäisessä transaktiohinnassa ei tyypillisesti arvioida sakkoja toteutuviksi. Muuttuvat vastikkeet arvioidaan uudelleen jokaisella raportointihetkellä sopimuskohtaisesti. Merkittävät bonukset liittyvät pääsääntöisesti infra-allianssihankkeisiin, joissa kaikki allianssin osapuolet vaikuttavat bonusten toteutumiseen. Koska bonusten toteutuminen ei ole yksinomaan YIT:n suorituksen onnistumisesta johtuvaa, YIT rajoittaa muuttuvan vastikkeen tuloutusta eikä sisällytä vain oman suorituksensa perusteella bonuksia transaktiohintaan. Bonusten toteutumisen todennäköisyyttä arvioitaessa huomioidaan allianssin kaikkien osapuolien suoriutuminen yhtenä kokonaisuutena. Merkittäviä muuttuvia vastikkeita liittyy joihinkin asiakassopimuksiin vuokravastuuvelvoitteina. Tällöin YIT:n saama vastike muuttuu kohteen vuokrauksen onnistumisen perusteella eli toteutuneiden vuokrausasteiden ja -hintojen perusteella. YIT rajoittaa näissä sopimuksissa muuttuvan vastikkeen tuloutusta eikä tulouta sellaista muuttuvan vastikkeen osuutta, jonka toteutuminen ei ole erittäin todennäköistä. Johto tekee arvion erittäin todennäköiseksi arvioidun muuttuvan vastikkeen määrästä kohdekohtaisesti historiatiedon ja kohdekohtaisen aineiston perusteella. Joissakin tapauksissa YIT:llä ja asiakkaalla saattaa ilmetä erimielisyyksiä YIT:n asiakkaalle esittämien erilaisten vaatimusten suhteen. Erimielisyydet saattavat esimerkiksi johtua lisä- ja muutostöistä, puutteista suunnitelmissa sekä hankkeen aikatauluun vaikuttavista häiriöistä. Näissä tapauksissa YIT arvioi juridisen asemansa ja soveltaa IFRS 15 sopimusmuutokset -ohjeistusta. Täyttämisasteen määrittäminen Rakennushankkeissa YIT käyttää täyttämisasteen määrittämiseen panokseen perustuvaa menetelmää. Johdon harkinnan mukaan kertyneiden kustannusten eli raaka- aineiden, työpanoksen ja muiden hanketta kohti valmistumista edistävien toimenpiteiden kerryttämien kustannusten suhteuttaminen ennustettuihin kokonaiskustannuksiin kuvaa todenmukaisimmin rakennushankkeen etenemistä kohti valmistumista. Vastaavasti toteutumatta olevat kustannukset suhteessa ennustettuihin kokonaiskustannuksiin kuvaavat  täyttämättä olevan suoritteen määrää eli YIT:n velvoitetta täyttää osittain luovuttamattoman suoritevelvoitteen osuutta.		Panoksiin perustuvissa täyttämisasteen määrittämismenetelmissä luotettavan arvion tekemiseksi sopimuksen toteuttamiseksi arvioidut kustannukset määritellään ja yksilöidään mahdollisimman tarkasti. Asiakassopimusten kokonaistuloksen laskenta sisältää arvioita myös sopimuksen loppuunsaattamiseksi tarvittavien kokonaiskustannusten kehittymisestä. Kokonaiskustannusennuste saattaa sisältää myös arvioita kiistanalaisiin aliurakoitsijoiden kustannuksiin liittyen. Näiden vaikutusta kustannusennusteeseen arvioidessaan YIT:n johto arvioi niiden tilanteen sen hetkiseen parhaaseen tietoon perustuen. Yhtiön tekemästä huolellisesta arviosta huolimatta lopputulema voi erota arviosta. Sopimusten tulouttamiseen liittyviä arvioita päivitetään säännöllisesti ja luotettavasti Mikäli arviot ajan kuluessa tuloutettavan asiakassopimuksen lopputulemasta muuttuvat, tuloutettua myyntiä ja voittoa muutetaan sillä raportointikaudella, jolla muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Kun on todennäköistä, että asiakassopimuksen valmiiksi saamiseen tarvittavat kokonaismenot ylittävät asiakassopimuksesta saatavat kokonaistulot, odotettavissa oleva tappio kirjataan kuluksi välittömästi. Tuloutuksen ajoittuminen omaperusteisissa asuinrakennushankkeissa YIT:n johto tekee maakohtaista harkintaa suoritevelvoitteiden täyttymisen ajoittumisesta. Harkintaa tehdessään johto tarkastelee muun muassa paikallista lainsäädäntöä ja asiakassopimusten ehtoja arvioidessaan määräysvallan siirtymisen kriteereitä. Arvioinnin keskeisiä seikkoja ovat, että YIT on täyttänyt sopimuksen mukaisen suoritevelvoitteensa, viranomainen on hyväksynyt kohteen käyttöönotettavaksi ja YIT:llä on oikeus maksuun asiakkaalta. Suomen omaperusteiset asuinrakennushankkeet Suomessa asuntojen myynti on yhtiökuorena toimivan asunto-osakeyhtiön osakkeiden myyntiä. Omaperusteisessa asuinrakentamisessa sovelletaan RS-turvajärjestelmää, jolla suojataan rakentamisvaiheessa ostajan oikeudet. Omaperusteiseen asunto- osakeyhtiöön liittyvät rakentamisvaiheen päätökset on määritelty etukäteen RS- asiakirjoissa. Asunto-osakeyhtiö ei harjoita liiketoimintaa ja päätökset tapahtuvat edellä mainittujen asiakirjojen mukaisesti. Transaktion todellisen luonteen perusteella myynti käsitellään IFRS 15:n mukaisena myyntituottona.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

73YIT 2022 Vuosikatsaus

LIIKEVAIHDON JAOTTELU

Konsernin liikevaihto koostuu myyntituotoista asiakassopimuksista. YIT:n tarjoamia palveluita ja tuotteita kuvataan Segmenttitiedot-liitetiedossa. Muun tyyppisiä tuottoja kuvataan liitetiedossa Liiketoiminnan muut tuotot.

2022
Milj. euroa	Asuminen	Toimitilat	Infra	Kiinteistökehitys	Muut erät	Konserni
Markkina-alue
Suomi	783	594	375	68	9	1 831
CEE	291	154	2	—	—	447
Baltian maat	109	130	2	—	—	241
Tsekki, Slovakia, Puola	182	24	—	—	—	206
Skandinavia	—	—	125	—	—	125
Ruotsi	—	—	110	—	—	110
Norja	—	—	15	—	—	15
Segmenttien välinen myynti	—	58	36	—	-95	—
Yhteensä	1 075	807	539	69	-86	2 403

2022
Milj. euroa	Asuminen	Toimitilat	Infra	Kiinteistökehitys	Muut erät	Konserni
Liikevaihdon tuloutusaika
Ajan kuluessa	379	722	502	63	8	1 674
Yhtenä ajankohtana	696	26	—	6	1	729
Segmenttien välinen myynti	—	58	36	—	-95	—
Yhteensä	1 075	807	539	69	-86	2 403

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

74YIT 2022 Vuosikatsaus

2021
Milj. euroa	Asuminen	Toimitilat	Infra	Kiinteistökehitys	Muut erät	Konserni
Markkina-alue
Suomi	1 010	630	399	90	-35	2 094
CEE	271	157	3	—	—	432
Baltian maat	100	152	3	—	—	256
Tsekki, Slovakia, Puola	171	5	—	—	—	176
Skandinavia	—	—	127	—	—	127
Ruotsi	—	—	119	—	—	119
Norja	—	—	8	—	—	8
Segmenttien välinen myynti	—	—	15	—	-16	—
Yhteensä	1 281	787	544	91	-51	2 652

2021
Milj. euroa	Asuminen	Toimitilat	Infra	Kiinteistökehitys	Muut erät	Konserni
Liikevaihdon tuloutusaika
Ajan kuluessa	441	725	527	45	12	1 750
Yhtenä ajankohtana	841	62	1	45	-47	902
Segmenttien välinen myynti	—	—	15	—	-16	—
Yhteensä	1 281	787	544	91	-51	2 652

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

75YIT 2022 Vuosikatsaus

ASIAKASSOPIMUKSIIN PERUSTUVAT OMAISUUSERÄT JA VELAT

Milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät	122	165
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot
Pitkäaikaiset asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot	1	11
Lyhytaikaiset asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot	276	293
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot yhteensä	276	304
Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat
Myytyjen huoneistojen taloyhtiölainaosuudet	58	95
Myytyjen huoneistojen vuokratonttien vuokrasopimusvelat	25	25
Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat yhteensä	82	121

Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot sisältävät ajan kuluessa tuloutettavien hankkeiden työnetenemän ylittävät

asiakassuoritukset sekä tulouttamattomiin myytyihin omaperusteisiin hankkeisiin liittyvät asiakassuoritukset.

SUORITEVELVOITTEET

Osittain täytetyille tai kokonaan täyttämättä oleville suoritevelvoitteille kohdistettu transaktiohinta liittyy myytyihin hankkeisiin.

Milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021
Tulouttamaton transaktiohinta	2 671	3 193
Seuraavana vuonna tuloutettava	1 470	1 906
Myöhemmin tuloutettava	1 201	1 286

ELINKAARI- JA PPP-HANKKEET

Elinkaari- ja PPP-hankkeissa (Public Private Partnership) palveluntuottaja suunnittelee ja rakentaa tai perusparantaa palvelujen

tuottamisessa käytettävän kohteen, kuten koulun tai tiestön, ja ylläpitää sitä sopimuskauden ajan. Ylläpidon sopimuskausi on tyypillisesti

pitkä, 20–25 vuotta. Elinkaari- ja PPP-hankkeita käytetään suurissa julkisissa rakentamis- ja korjausrakentamisprojekteissa, asiakkaana on

tyypillisesti julkinen sektori. YIT:llä on hankkeita, joissa se itse vastaa asiakkaaseen nähden kaikista sopimusvelvoitteista, sekä hankkeita,

jotka on toteutettu yhteisyrityksen tai konsortion kautta yhdessä toisen osapuolen kanssa.

Hanke	Sopimuspäivämäärä	Rakennusvaihe	Palvelujakso	Kokonaisarvo, milj. eur*
Oulu, Kastellin monitoimitalo	06/2006	päättynyt	päättyy 2039	86
Kuopio, kouluja ja päiväkoti	12/2009	päättynyt	päättyy 2036	94
Jyväskylä, Huhtasuon koulukeskus	03/2012	päättynyt	-**	26
Espoo, Lintuvaaran koulu ja päiväkoti	01/2014	päättynyt	-**	15
Pudasjärvi, koulukampus	03/2014	päättynyt	päättyy 2041	41
Espoo, Päivänkehrän koulu	03/2015	päättynyt	-**	14
Kokkola, Torkinmäen koulu	04/2015	päättynyt	-**	9
Hollola, Heinsuo ja Kalliolan koulu	06/2015	päättynyt	päättyy 2037	49
E18 Hamina- Vaalimaa (PPP-hanke)	06/2015	päättynyt	päättyy 2034	378
Pudasjärvi, palvelutalo	11/2015	päättynyt	päättyy 2036	12
Porvoo, kouluja ja päiväkoteja	12/2015	päättynyt	päättyy 2038	61
Kuopio, Jynkän ja Karttulan koulut	06/2016	päättynyt	päättyy 2038	37
Hämeenlinna, Nummikeskus	06/2016	päättynyt	-**	19
Parkano, koulukampus	03/2017	päättynyt	päättyy 2039	25
Sodankylä hyvinvointikeskus	06/2017	päättynyt	päättyy 2039	31
Kirstin koulu ja päiväkoti	10/2017	päättynyt	-**	22
Kuopio, Hiltulanlahden koulu	12/2017	päättynyt	päättyy 2039	26
Kuopio, Kuntolaakso	12/2017	päättynyt	-**	18
Imatra, koulukampus	05/2018	päättynyt	päättyy 2040	55
Juva, koulukampus	01/2019	päättynyt	päättyy 2040	33
Helsinki, Vuosaaren lukio	08/2019	päättynyt	-**	20
Pudasjärvi, Hyvän olon keskus	10/2019	päättynyt	päättyy 2041	36
Lappeenranta, Lauritsalan koulu	11/2019	päättynyt	päättyy 2041	32
Viherlaakson koulu ja lukio	12/2016	päättynyt	-**	27
Espoo, Tuomarilan koulu	10/2019	päättynyt	-**	16
Sodankylä monitoimitalo	08/2020	päättynyt	päättyy 2042	35
Rajalan koulun laajennus	12/2020	päättynyt	päättyy 2036	4
Hiltulanlahden koulun laajennus	12/2017	päättyy 2023	päättyy 2039	2
Espoo, Laajalahden koulu	10/2019	päättyy 2023	-**	16
Etelä-Nummelan koulu ja päiväkotikeskus	04/2021	päättyy 2023	päättyy 2043	37
Valkealan monitoimitalo	06/2021	päättyy 2023	päättyy 2043	38
Espoo, kouluja (PPP-hanke)	06/2020	päättyy 2024	päättyy 2042	300
Vääksyn yhteiskoulu	02/2022	päättyy 2024	päättyy 2044	28
Gesterbyn koulukeskus	10/2022	päättyy 2026	päättyy 2045	64

*Perustuu arvioon sopimuksen kokonaisarvosta sopimuksentekohetkellä. Konsortioiden osalta ilmoitettu YIT:n osuus. PPP-hankkeiden osalta on ilmoitettu

koko hankkeen arvo.

**Elinkaarihanke toteutettu konsortiona (yhteinen toiminto), jossa YIT vastaa rakentamisesta ja konsortion toinen osapuoli vastaa ylläpidosta

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

76YIT 2022 Vuosikatsaus

YHTEISET TOIMINNOT

YIT:n tyypillisiä yhteisiä toimintoja ovat työyhteenliittymät ja konsortiot. Konsortiot on lueteltu elinkaari- ja PPP-hankkeet taulukossa.

Työyhteenliittymä ei ole erillinen oikeushenkilö, ja se perustetaan vain yhden projektin toteuttamista varten, minkä jälkeen se puretaan.

Työyhteenliittymä tekee yhteisen tarjouksen ja sopimuksen, josta työyhteenliittymän osapuolet vastaavat yhteisvastuullisesti asiakkaaseen ja

kolmansiin nähden.

Alla olevassa taulukossa luetellaan merkittävimpiä työyhteenliittymiä.

Hanke	Segmentti	Sopimuspäivämäärä	Sopimuksen kokonaisarvo työyhteenliittymälle, milj. eur
Kruunusillat	Infra	09/2021	126

5. HANKITUT JA MYYDYT LIIKETOIMINNOT

LAATIMISPERIAATE

Liiketoimien yhdistämiset käsitellään hankintamenetelmällä. Tytäryrityksen hankinnasta maksettava vastike sisältää luovutetut varat, syntyneet velat aiemmille omistajille sekä konsernin liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset osuudet, kaikki käypiin arvoihinsa. Liiketoimien yhdistämisestä välittömästi aiheutuneet kulut kirjataan tulosvaikutteisesti, eikä niitä sisällytetä luovutettuun vastikkeeseen. Luovutettu vastike sisältää ehdollisesta vastikejärjestelystä johtuvan omaisuuserän tai velan käyvän arvon. Yksilöitävissä olevat liiketoimintojen yhdistymisessä hankitut varat ja vastattaviksi otetut velat ja ehdolliset velat arvostetaan hankinta-ajankohdan käypiin arvoihin. Määräysvallattomien omistajien osuus hankinnan kohteessa kirjataan hankintakohtaisesti joko käypään arvoon tai määrään, joka vastaa määräysvallattomien omistajien suhteellista osuutta hankinnan kohteen yksilöitävissä olevien nettovarojen taseeseen merkityistä määristä. Mikäli liiketoimintojen yhdistäminen tapahtuu vaiheittain, hankkijaosapuolella hankinnan kohteessa aiemmin ollut oman pääoman ehtoinen osuus arvostetaan hankinta-ajankohtana käypään arvoon ja tästä syntyvät voitot ja tappiot kirjataan tulosvaikutteisesti. Mahdollisesti luovutettava ehdollinen vastike kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon. Myöhemmät muutokset omaisuuseräksi tai velaksi katsottavan ehdollisen vastikkeen käyvässä arvosta kirjataan tulosvaikutteisesti. Jos ehdollinen vastike on luokiteltu omaksi pääomaksi, sen kirjanpitoarvo ei muutu, ja kun vastike myöhemmin suoritetaan, tätä koskevat kirjaukset tehdään omaan pääomaan. Määräysvallattomien omistajien omistusosuutta koskevista lunastusvelvoitteista kirjataan käypään arvoon arvostettava rahoitusvelka.

Tilikaudella 2022 ei ollut liiketoimintahankintoja. YIT myi Venäjän liiketoiminnot Etalon Group PLC:lle 30.5.2022. Myynnin vaikutuksia on

kuvattu tarkemmin liitetiedossa Lopetetut toiminnot. Yhtiöllä ei ollut muita olennaisia myyntejä tilikaudella 2022. Tilikaudella 2021 YIT:llä ei

ollut olennaisia liiketoimintahankintoja tai -myyntejä.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

77YIT 2022 Vuosikatsaus

6. LOPETETUT TOIMINNOT

LAATIMISPERIAATE

Pitkäaikaiset omaisuuserät tai luovutettavien erien ryhmät luokitellaan myytävinä oleviksi, kun niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä ja myynti on erittäin todennäköinen. Jos niiden kirjanpitoarvoa vastaava määrä tulee kertymään pääasiassa niiden myynnistä sen sijaan, että se kertyisi niiden jatkuvasta käytöstä, ne esitetään kirjanpitoarvoonsa tai käypään arvoon, josta on vähennetty myynnistä aiheutuvat menot sen mukaan, kumpi näistä on pienempi. Lopetettuihin toimintoihin liittyvät omaisuuserät ja velat esitetään erikseen omilla riveillään taseessa myytävinä oleviksi luokiteltuina omaisuuserinä aina myyntiin asti. Lopetettujen toimintojen tulos raportoidaan erillään jatkuvien toimintojen tuotoista ja kuluista konsernituloslaskelmassa. Konsernin sisäiset tuotot ja kulut jatkuvien ja lopetettujen toimintojen välillä on eliminoitu lukuun ottamatta tuottoja ja kuluja, joiden katsotaan jatkuvan lopetettujen toimintojen myymisen jälkeen.

YIT ilmoitti 30.5.2022 saaneensa päätökseen Venäjän liiketoimintojensa myynnin Etalon Group PLC:lle. YIT luokitteli kaupan

kohteena olevat toiminnot vuoden 2022 ensimmäisen vuosineljänneksen raportoinnissa myytävänä oleviksi omaisuuseriksi ja raportoi ne

lopetettuina toimintoina.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

78YIT 2022 Vuosikatsaus

LOPETETTUJEN TOIMINTOJEN TULOS

Milj. euroa	2022	2021
Liikevaihto	60	204
Liiketoiminnan muut tuotot	1	—
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos	6	-24
Aineiden ja tarvikkeiden käyttö	-150	-23
Ulkopuoliset palvelut	-43	-111
Henkilöstökulut	-7	-19
Liiketoiminnan muut kulut	-17	-18
Poistot ja arvonalentumiset	—	-1
Liikevoitto	-152	7
Rahoitustuotot	1	2
Kurssierot (netto)	-18	3
Rahoituskulut	-2	-1
Rahoitustuotot ja -kulut, yhteensä	-20	3
Tulos ennen veroja	-171	10
Tuloverot	-7	-12
Tulos verojen jälkeen	-179	-2
Myyntitappio lopetetuista toiminnoista	-6
Tuloslaskelmaan siirretyt muuntoerot	-253
Tulos lopetetuista toiminnoista	-438	-2

Vuoden 2021 tulos lopetetuista toiminnoista sisältää -3 miljoonan euron oikaisun liittyen YIT:n päällystys- ja kiviainesliiketoimintojen myyntiin

Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa.

LOPETETTUJEN TOIMINTOJEN RAHAVIRRAT

Milj. euroa	2022	2021
Liiketoiminnan nettorahavirta	-24	41
Investointien nettorahavirta*	-14	—
Rahoituksen nettorahavirta	23	9
Tilikauden nettorahavirta	-18	43

* Sisältää 30 miljoonaa euroa rahana saatua vastiketta Venäjän liiketoimintojen myynnistä sekä -44 miljoonaa euroa myytyjen Venäjän

yhtiöiden rahoja ja pankkisaamisia.

.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

79YIT 2022 Vuosikatsaus

MYYNNIN VAIKUTUS TALOUDELLISEEN ASEMAAN

Milj. euroa	30.5.2022
Varat
Aineelliset hyödykkeet	2
Aineelliset hyödykkeet, vuokratut	3
Muut aineettomat hyödykkeet	1
Laskennalliset verosaamiset	—
Vaihto-omaisuus	15
Vaihto-omaisuus, vuokrattu	1
Myyntisaamiset ja muut saamiset	102
Tuloverosaamiset	5
Rahat ja pankkisaamiset	44
Varat yhteensä	173
Velat
Laskennalliset verovelat	3
Korolliset velat	55
Asiakassopimuksiin perustuvat velat, saadut ennakot	15
Varaukset	8
Vuokrasopimusvelat	4
Ostovelat ja muut velat	57
Tuloverovelat	—
Velat yhteensä	142
Myydyt nettovarat	31

Milj. euroa	2022	2021
Rahana saatu vastike	30	—
Myydyt nettovarat	-31	—
Muut kauppaan liittyvät erät	-5	-3
Myyntitappio lopetetuista toiminnoista	-6	-3

Kokonaiskauppahinta oli 71 miljoonaa euroa ja velaton kauppahinta 30 miljoonaa euroa.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

80YIT 2022 Vuosikatsaus

7. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

LAATIMISPERIAATE

Liiketoiminnan muissa tuotoissa esitetään tyypillisesti varsinaiseen liiketoimintaan kuulumattomia tuottoja, kuten vuokratuotot sekä aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutuksista syntyvät voitot. Vuokratuotot liittyvät pääasiallisesti edelleen vuokrattuihin käyttöoikeusomaisuuseriin. Vuokrasopimuksiin liittyvää laatimisperiaatetta on kuvattu tarkemmin liitetiedossa Vuokrasopimukset.

Milj. euroa	2022	2021
Aineellisten hyödykkeiden myyntivoitot	2	2
Sijoitusten myyntivoitot	6	—
Vuokratuotot	4	5
Muut tuotot	5	6
Yhteensä	17	14

8. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

LAATIMISPERIAATE

Liiketoiminnan muissa kuluissa esitetään muun muassa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot, lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten kulut, IT-kulut sekä muita liiketoiminnan kuluja. Tutkimusmenot kirjataan kuluksi toteutuessaan. Kehittämismenot aktivoidaan, mikäli IAS 38 -standardin aktivointiedellytykset täyttyvät. Toistaiseksi konsernin kehittämismenot eivät ole täyttäneet aktivoinnin perusteita.

Liiketoiminnan muut kulut

Milj. euroa	2022	2021
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntitappiot	—	-1
Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten kulut	-54	-51
Vapaaehtoiset henkilösivukulut	-10	-10
Matkakulut	-14	-14
IT-kulut	-28	-31
Kiinteistöjen hoitokulut	-2	-6
Asiakassopimuksiin kohdistuvat muut kulut	-48	-86
Muut kulut	-49	-53
Yhteensä	-206	-251

Konsernin kuluksi kirjatut tutkimus- ja kehittämismenot olivat 15 miljoonaa euroa (24).

Tilintarkastajille maksetut palkkiot

Milj. euroa	2022	2021
PricewaterhouseCoopers
Lakisääteinen tilintarkastus	-1,1	-1,1
Veroneuvonta	—	—
Muut palvelut	0,0	-0,2
Yhteensä	-1,1	-1,3

PricewaterhouseCoopers Oy:n suorittamat muut kuin tilintarkastuspalvelut YIT-konsernin yhtiöille tilikaudella 2022 olivat yhteensä 0,1

miljoonaa euroa (0,2). Palvelut koostuivat veroneuvonnasta 0,03 miljoonaa euroa (0,01) ja muista palveluista 0,05 miljoonaa euroa (0,2).

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

81YIT 2022 Vuosikatsaus

9. TYÖSUHDE-ETUUDET JA HENKILÖSTÖMÄÄRÄ

LAATIMISPERIAATE

OSAKEPERUSTEISET MAKSUT Palkkion suoritustavasta riippuen osakepalkkiojärjestelmät kirjataan joko omana pääomana tai rahana maksettavina osakeperusteisina liiketoimina. Mikäli osakeperusteisesti maksettavaan liiketoimeen sisältyy lähdeverovelvoitteiden nettomääräistä suorittamista koskeva ominaisuus, luokitellaan liiketoimi kokonaan omana pääomana maksettavaksi. YIT:llä on osakkeiden ja rahan yhdistelmänä maksettavia osakepalkkio-ohjelmia sekä kokonaan omana pääomana maksettavia ohjelmia. Omana pääomana maksettavan etuuden käypä arvo perustuu YIT Oyj:n osakkeen markkinahintaan myöntämispäivänä, josta on vähennetty odotettavissa olevien osinkojen nykyarvo. Lisäksi etuuden myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä huomioidaan markkinaperusteisten ehtojen (Total Shareholder Return, TSR) vaikutus. Myöntämispäivän käyvän arvon määrittämisessä käytetään todennäköisyyksillä painotettuihin arvoihin perustuvaa mallia, jotta otetaan huomioon todennäköisyys sille, että markkinaperusteinen ehto jää täyttymättä. Kulu kirjataan riippumatta siitä, onko markkinaperusteinen ehto täyttynyt. Ei-markkinaperusteisia ehtoja ja työn suorittamista koskevaa ehtoa ei oteta huomioon myöntämispäivän käyvän arvon määrittelyssä, vaan ne otetaan huomioon niiden osakkeiden määrissä, joihin oletetaan syntyvän oikeus ansaintajakson lopussa. Omana pääomana maksettavan etuuden käypä arvo jaksotetaan kuluksi henkilöstökuluihin ja omaan pääomaan oikeuden syntymisajanjaksolle. Rahana maksettava palkkio perustuu YIT Oyj:n osakkeen markkinahintaan tilinpäätöshetkellä, ja sitä jaksotetaan kuluksi henkilöstökuluihin ja lyhytaikaisiin velkoihin rahaosuuden maksupäivään saakka. Taseen velka arvostetaan käypään arvoon jokaisena tilinpäätöspäivänä. IRTISANOMISEN YHTEYDESSÄ SUORITETTAVAT ETUUDET Irtisanomisen yhteydessä suoritettavalla velvoitteella tarkoitetaan sellaista kulua, josta yhtiö ei saa vastaavaa työsuoritusta. Irtisanomisen yhteydessä suoritettavat etuudet kirjataan kuluksi, kun konserni on sitoutunut peruuttamattomasti lopettamaan työntekijöiden työsuhteen yksityiskohtaisen, asianmukaisen suunnitelman mukaisesti. Lisäksi kuluksi kirjataan etuudet, joita konserni on tarjonnut irtisanomisten yhteydessä mahdollisesti vapaaehtoisten irtisanoutumisten edistämiseksi. Irtisanottujen henkilöiden etuuksiin liittyvät erilaisten säännöstöjen perusteella todennäköisesti syntyvät muut velat on arvioitu tilinpäätöshetkellä ja kirjattu kuluksi ja velaksi.

HENKILÖSTÖKULUT JA -MÄÄRÄ

Milj. euroa	2022	2021
Palkat	-288	-286
Eläkekulut, maksupohjaiset järjestelyt	-43	-42
Eläkekulut, etuuspohjaiset järjestelyt	—	—
Osakeperusteinen palkitseminen	-2	-2
Muut henkilösivukulut	-19	-20
Yhteensä	-352	-351

Henkilöstön lukumäärä jatkuvissa liiketoiminnoissa oli tilikauden aikana keskimäärin 5 207 (5 581).

OSAKEPERUSTEISET MAKSUT

YIT:ssä on käytössä pitkän aikavälin kannustinjärjestelmänä osakepohjainen kannustinjärjestelmä, joka tukee yhtiön kestävän menestyksen

strategiaa ja täydentää käytössä olevia muita palkitsemistapoja. Järjestelmän tavoitteena on kannustaa henkilöstöä tavoitteelliseen

toimintaan, palkita hyvistä suorituksista sekä sitouttaa pitkäaikaiseen ja pitkäjänteiseen työskentelyyn. YIT:n hallituksen jäsenet eivät kuulu

tämän osakepohjaisen kannustinjärjestelmän piiriin.

Osakeohjelmat 2020–2022, 2021–2023 ja 2022–2024

YIT Oyj:n hallitus päätti 16.3.2020 käynnistää uuden avainhenkilöiden osakepohjaisen kannustinohjelman. Kannustinohjelma muodostuu

kolmen vuoden ansaintajaksoista. Mahdollinen palkkio määräytyy YIT Oyj:n hallituksen vuosittain kullekin ansaintajaksolle päättämien

mittareiden ja niille asetettujen tavoitetasojen perusteella. Ensimmäinen ansaintajakso on päätetty vuosille 2020–2022, ja sen keskeisinä

mittareina ovat sidotun pääoman tuotto (ROCE), absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR, Total Shareholder Return) ja

konsernin nettosuositteluindeksi (NPS, Net Promoter Score). Toinen ansaintajakso on päätetty vuosille 2021–2023, ja sen keskeisinä

mittareina ovat sidotun pääoman tuotto (ROCE), absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR, Total Shareholder Return) ja

vastuullisuus (CO2 päästövähennysindeksi). Kolmas ansaintajakso on päätetty vuosille 2022–2024, ja sen keskeisinä mittareina ovat

absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR, Total Shareholder Return) ja vastuullisuus (päästövähennys).

Päästövähennystavoite on määritetty Science Based Targets initiativen Scopen 1 ja 2 ehtojen mukaisesti. Hallitus päättää kullekin uudelle

ansaintajaksolle myös palkitsemisohjelman piiriin kuuluvat noin 150 avainhenkilöä YIT:n eri toimintamaista.

Kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen osakkeet luovutetaan työ- tai toimisuhteessa olevalle avainhenkilölle kolmannen ansaintavuoden

tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Vuosittain voidaan jakaa yhteensä enintään noin 2 326 000 brutto-osaketta. Lisäksi hallitus

suosittelee, että johtoryhmän jäsenet pyrkivät omistamaan pitkän aikavälin kannustinohjelman myötä YIT:n osakkeita arvolla, joka vastaa

vähintään puolta vuosipalkasta ja toimitusjohtaja vuosipalkkansa verran ollessaan johtoryhmän jäseninä. Hallituksella on kaikissa tilanteissa

palkkioiden kohtuullistamismahdollisuus.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

82YIT 2022 Vuosikatsaus

Osakepalkkio-ohjelmien tiedot

	Ohjelma 2020-2024			Ohjelma 2017-2022
	Ansaintajakso 2022-2024	Ansaintajakso 2021-2023	Ansaintajakso 2020-2022	Ansaintajakso 2019
Myöntämispäivä	19.4.2022	22.2.2021	31.3.2020	25.3.2019
Annettavat maksimiosakkeet	2 326 000	2 100 000	2 100 000	1 150 000
Ansaintajakson alkamispäivä	1.1.2022	1.1.2021	1.1.2020	1.1.2019
Ansaintajakson päättymispäivä	31.12.2024	31.12.2023	31.12.2022	31.12.2019
Sitouttamisjakson päättymispäivä	31.5.2025	31.5.2024	31.5.2023	31.05.2022
Oikeuden syntymisehdot	Absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR), vastuullisuus (päästövähennys) ja työsuhteen voimassaolo	ROCE %, absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR), vastuullisuus (CO2 päästövähennysindeksi) ja työsuhteen voimassaolo	ROCE%, nettosuositteluindeksi (NPS), absoluuttinen osakkeenomistajien kokonaistuotto (TSR) ja työsuhteen voimassaolo	ROCE%, nettosuositteluindeksi (NPS) ja työsuhteen voimassaolo
Toteutustapa	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake	Käteinen ja osake
Osakemäärän kuvaus	Brutto-osake	Brutto-osake	Brutto-osake	Netto-osake
Järjestelyn piiriin kuuluvien henkilöiden lukumäärä raportointikauden lopussa	133	178	162	0

Brutto-osakejärjestelyssä esitettävään osakemäärään sisältyy järjestelyssä käteisenä suoritettava rahaosuus. Netto-osakejärjestelyssä osakemäärän ei sisälly rahaosuutta, vaan se suoritetaan esitetyn osakemäärän lisäksi.

Muutokset osakemäärissä

	Ansaintajakso 2022-2024	Ansaintajakso 2021-2023	Ansaintajakso 2020-2022	Ansaintajakso 2019
1.1.2022 ulkona olevat osakkeet, kpl	0	2 000 388	1 498 000	485 036
Kaudella myönnetyt	2 192 999	0	0	0
Kaudella menetetyt	426 000	704 722	500 000	18 810
Kaudella toteutetut	0	0	0	466 226
Kaudella rauenneet	0	0	0	0
31.12.2022 ulkona olevat osakkeet, kpl	1 766 999	1 295 666	998 000	0

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

83YIT 2022 Vuosikatsaus

Käyvän arvon laskentaa koskevat tiedot

	2022	2021	2020
Myöntämispäivä	19.4.2022	22.2.2021	31.3.2020
Osakekurssi myöntämishetkellä, euroa	3,63	4,96	4,04
Osakekurssi tilikauden lopussa, euroa	2,46	2,46	2,46
Odotetut osingot, euroa	0,56	0,98	1,16
Arvostusmalli	Monte Carlo	Monte Carlo	Monte Carlo
Riskitön korko	0,5	-0,7	-0,5
Odotettu keskimääräinen volatiliteetti, %	22	33	31
Maturiteetti, vuosia	3,1	2,8	2,8
Käypä arvo, milj. euroa 31.12.2022	2	1	0

Ohjelmien 2020–2022, 2021–2023 ja 2022–2024 markkinaperusteisen ehdon (TSR) käypä arvo on määritetty käyttämällä Monte Carlo -simulaatiota. Osakkeen odotettu keskimääräinen volatiliteetti on määritetty laskemalla  osakkeen historiallinen volatiliteetti hyödyntämällä kuukausittaista

dataa maturiteetin aikana.

Osakepalkkio-ohjelmien vaikutus tilikauden tulokseen ja taseeseen

Milj. euroa	2022	2021
Tilikaudella kirjattu kokonaiskulu osakeperusteisiin liiketoimiin liittyen	-1	-1
Tilikaudella kirjattu kulu osakkeina käsiteltäviin liiketoimiin liittyen	-1	-1
Velka osakepalkkio-ohjelmiin liittyen	—	2

YIT arvioi tulevaisuudessa veroviranomaisille osakepalkkio-ohjelmiin liittyvien maksettavien maksujen olevan 0 miljoonaa euroa. Todellisten

maksujen määrä voi poiketa arvioidusta.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

84YIT 2022 Vuosikatsaus

10. JOHDON PALKAT JA PALKKIOT

Johdon avainhenkilöihin kuuluvat yhtiön hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja ja konsernin johtoryhmän jäsenet. YIT:n palkitsemisjärjestelmien

tavoitteena on palkita hyvistä suorituksista, lisätä henkilöstön motivaatiota sekä sitouttaa yhtiön johto ja muu henkilöstö pitkäjänteisesti

yhtiön tavoitteisiin.

PALKITSEMISEN PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS

YIT Oyj:n yhtiökokous päättää yhtiön hallituksen palkkioista. Hallitus puolestaan päättää toimitusjohtajan ja muiden konsernin

avainhenkilöiden, kuten johtoryhmän jäsenten palkasta ja palkkioista ja muista toimisuhteen ehdoista. Lisäksi hallitus päättää vuosittain

toimitusjohtajan ja johtoryhmän lyhyen ja pitkän aikavälin palkitsemisen mittarit ja niiden tavoitearvot, joilla pyritään tukemaan strategisten

tavoitteiden saavuttamista. Hallitus päättää toimitusjohtajan esityksen pohjalta myös mittareiden mukaisten tavoitteiden saavuttamisesta

sekä palkkioiden määrän.

Henkilöstövaliokunnan tehtävänä on avustaa hallitusta YIT -konsernin avainhenkilöiden nimittämiseen ja palkitsemiseen liittyvissä asioissa.

Henkilöstövaliokunta muun muassa valmistelee ehdotukset konsernin yrityskulttuurin ja henkilöstöpolitiikan kehittämisestä, palkkaus- ja

kannustinjärjestelmistä sekä tulospalkkiosäännöistä ja johdon tulospalkkioista. Lisäksi valiokunnan valmisteltavaksi kuuluvat kykyjen

tunnistaminen, avainhenkilöstön kehittäminen sekä johdon seuraajasuunnittelu. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta valmistelee

hallituksen jäseniä ja hallituspalkkioita koskevat ehdotukset yhtiökokoukselle.

HALLITUKSEN PALKITSEMINEN

Vuoden 2022 varsinainen yhtiökokous päätti hallituksen jäsenille kiinteän vuosipalkkion toimikaudelta, joka päättyy seuraavan varsinaisen

yhtiökokouksen päättyessä. Hallituksen puheenjohtajan palkkio on 105 000 euroa vuodessa (100 000 euroa), hallituksen

varapuheenjohtajan ja pysyvien valiokuntien puheenjohtajan palkkio on 73 500 euroa vuodessa (hallituksen varapuheenjohtaja 70 000

euroa ja tarkastusvaliokunnan puheenjohtaja 70 000 euroa) ja hallituksen jäsenen palkkio on 52 500 euroa vuodessa (50 000 euroa).

Kiinteän vuosipalkkion saamisen ja maksamisen edellytyksenä on, että hallituksen jäsen sitoutuu hankkimaan suoraan yhtiökokouksen

päätökseen perustuen 40 %:lla kiinteästä vuosipalkkiostaan YIT Oyj:n osakkeita säännellyllä markkinalla (Nasdaq Helsinki Oy) julkisessa

kaupankäynnissä muodostuvaan hintaan ja että osakkeet hankitaan suoraan hallituksen jäsenten lukuun. Osakkeet on hankittu kahden

viikon kuluessa siitä, kun osavuosikatsaus ajalta 1.1.–31.3.2022 on julkistettu.

Hallituksen jäsenille maksetaan kokouspalkkiota 800 euroa kokoukselta Suomessa asuvalle jäsenelle ja muualla Euroopassa asuvalle

jäsenelle 2 000 euroa. Hallituksen pysyvien tai tilapäisesti asetettujen valiokuntien jäsenille maksetaan niin ikään kokouspalkkiota 800 euroa

valiokunnan kokoukselta Suomessa asuvalle jäsenelle ja muualla Euroopassa asuvalle jäsenelle 2 000 euroa. Koti- ja ulkomaanmatkoilta

maksetaan päivärahaa konsernin matkustusohjeen ja verottajan ohjeistuksen mukaisesti. Hallituksen jäsenille ei maksettu muita palkkioita

tai etuuksia.

Osakkeenomistajien nimitystoimikunnan jäsenille mukaan lukien asiantuntijajäsen maksetaan kokouspalkkiona 800 euroa toimikunnan

kokoukselta ja nimitystoimikunnan puheenjohtajalle 1 600 euroa toimikunnan kokoukselta. Hallituksen kokonaispalkitsemisesta on päätetty

yhtiökokouksessa 17.3.2022.

JOHTOON KUULUVIEN AVAINHENKILÖIDEN PALKITSEMINEN

Toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmän palkat koostuvat kiinteästä peruspalkasta, luontoiseduista, muista eduista, vuosittaisista lyhyen

aikavälin kannustimista (tulospalkkio) sekä pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmistä ja eläkejärjestelyistä.

Alla olevassa taulukossa esitetään toimitusjohtajan ja konsernin johtoryhmään kuuluvien henkilöiden palkitsemiseen liittyvät kulut.

Palkkioista, palkoista ja muista työsuhde-etuuksista yhtiö kirjasi vuonna 2022 sosiaaliturvakulua 0,6 miljoonaa euroa (0,6 miljoonaa euroa).

Sosiaaliturvakulut eivät sisälly alla olevassa taulukossa esitettyihin kuluihin. Taulukossa esitetyt summat ovat suoriteperusteisia, ja siihen

sisältyvät tulos- ja osakepalkkiot perustuvat vuoden lopussa tehtyyn arvioon niiden toteumasta.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

85YIT 2022 Vuosikatsaus

Milj. euroa	2022	2021
Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet	5,0	3,9
Väliaikainen toimitusjohtaja *	—	0,2
Aiempi toimitusjohtaja **	1,1	0,6
Toimitusjohtaja ***	—	—
Muu johtoryhmä	3,8	3,1
Työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	0,6	0,6
Väliaikainen toimitusjohtaja *	—	—
Aiempi toimitusjohtaja **	0,1	0,1
Toimitusjohtaja ***	—	—
Muu johtoryhmä	0,5	0,5
Työsuhteen päättämiseen liittyvät etuudet	1,2	0,9
Aiempi toimitusjohtaja **	1,2	—
Muu johtoryhmä	—	0,9
Osakeperusteiset maksut	0,2	0,5
Väliaikainen toimitusjohtaja *	—	—
Aiempi toimitusjohtaja **	—	—
Muu johtoryhmä	0,2	0,5
Konsernin johtoryhmän palkitseminen yhteensä	7,1	5,8

* Väliaikainen toimitusjohtaja Antti Inkilä 23.10.2020 - 31.3.2021

** Aiempi toimitusjohtaja Markku Moilanen 1.4.2021 - 30.11.2022

*** Toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa 1.12.2022 alkaen

LYHYTAIKAISET TYÖSUHDE-ETUUDET

Lyhytaikaiset työsuhde-etuudet sisältävät kiinteän rahapalkan, joka määräytyy tehtävän vaativuuden sekä tehtävää hoitavan henkilön

kokemuksen ja suoriutumisen mukaan. Lisäksi erään sisältyy autoetu, matkapuhelinetu, ravintoetu sekä vapaa-ajan tapaturmavakuutus ja

henkivakuutus. Tulospalkkion suuruus riippuu henkilökohtaisten tulostavoitteiden toteutumisen ohella koko konsernin ja yksikön

taloudellisesta tuloksesta ja kannattavuus-, kasvu- ja kehittämistavoitteiden toteutumisesta. Tulosjohtamisjärjestelmään kuuluvat oleellisena

osana tulos- ja kehityskeskustelut. Niissä sovitaan avaintulostavoitteet ja niiden painoarvot sekä käydään läpi sovittujen

avaintulostavoitteiden toteutuminen. Avaintulostavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti konsernin johtoryhmässä. Toimitusjohtajan

maksimitulospalkkio oli 90 prosenttia ja johtoryhmän muiden jäsenten 50 prosenttia vuotuisesta kokonaispalkasta (rahapalkka ja

luontoisedut).

TYÖSUHTEEN PÄÄTTYMISEN JÄLKEISET ETUUDET

Johtoryhmän jäsenten lisäeläkejärjestelyt pohjautuvat maksuperusteiseen käytäntöön sekä vapaakirjan ansaitsemiseen. Maksun suuruus on

20 prosenttia kiinteästä vuosipalkasta. Henkilöillä on oikeus siirtyä eläkkeelle 63 vuotta täytettyään.

MUUT PITKÄAIKAISET ETUUDET

Muita pitkäaikaisia etuuksia ei ole.

IRTISANOMISEN YHTEYDESSÄ SUORITETTAVAT ETUUDET

Toimitusjohtajan irtisanomisaika on 6 kuukautta. Mikäli yhtiö irtisanoo sopimuksen, toimitusjohtajalle maksetaan lisäksi 12 kuukauden

palkkaa vastaava erillinen korvaus. Johtoryhmän muilla jäsenillä irtisanomisaika on 6–12 kuukautta. Lisäksi osan kanssa on ennalta sovittu

maksettavaksi kuuden kuukauden palkkaa vastaava erillinen korvaus, mikäli yhtiö irtisanoo sopimuksen.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

86YIT 2022 Vuosikatsaus

11. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

LAATIMISPERIAATE

Korkotuotot ja -kulut on kirjattu efektiivisen koron menetelmällä ja osinkotuotot silloin, kun oikeus osinkoon on syntynyt.

Milj. euroa	2022	2021
Rahoitustuotot
Korkotuotot lainoista ja muista saamisista	3	2
Muut rahoitustuotot*	6	—
Rahoitustuotot yhteensä	9	2
Rahoituskulut
Korkokulut jaksotettuun hankintamenoon kirjatuista rahoitusveloista	-17	-16
Korkokulut vuokrasopimusveloista	-11	-12
Korkokulut korkojohdannaisista	—	-1
Muut korko- ja rahoituskulut	-7	-14
Ehdot täyttävien omaisuuserien korkokulujen aktivointi	7	7
Rahoituskulut yhteensä	-28	-35
Valuuttakurssierot, netto	-9	-1
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-28	-34
Tuloslaskelmaan kirjatut valuuttakurssierot
Valuuttakurssierot liiketoiminnan tuotoissa ja kuluissa	1	—
Valuuttakurssierot rahoitustuotoissa ja -kuluissa	-9	-1
Valuuttakurssierot yhteensä	-8	-1

*Muut rahoitustuotot sisältää korkojohdannaisten käyvän arvon muutosta 6 miljoonaa euroa.

12. TULOVEROT

LAATIMISPERIAATE

Tuloslaskelman tuloveroihin kirjataan konserniyhtiöiden tilikauden verotettavan tuloksen perusteella lasketut suoriteperusteiset verot, aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisen verovelan ja -saamisen muutos. Suoraan omaan pääomaan tai muun laajan tuloksen eriin liittyvä verovaikutus kirjataan vastaavasti omaan pääomaan tai muuhun laajaan tulokseen. Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero lasketaan verotettavasta tulosta kunkin maan tilinpäätöspäivään mennessä vahvistettujen verokantojen perusteella.

TULOVEROT TULOSLASKELMASSA

Milj. euroa	2022	2021
Tilikauden verotettavaan tuloon perustuva vero	-22	-7
Edellisten tilikausien verot	—	—
Laskennalliset verot	11	-9
Tuloverot yhteensä	-11	-16

VEROTÄSMÄYTYS

Milj. euroa	2022	2021
Tulos ennen veroja	74	22
Verot laskettuna Suomen verokannalla 20 %	-15	-4
Ulkomaisten tytäryritysten poikkeavat verokannat	2	1
Verovapaat tuotot ja vähennyskelvottomat kulut	1	-2
Osakkuus- ja yhteisyritysten tulos	2	2
Tilikauden tappioista kirjaamattomat verot	-3	-10
Edellisinä vuosina muodostettujen laskennallisten verojen oikaisut	1	-3
Edellisten tilikausien verot	—	—
Verot tuloslaskelmassa	-11	-16

Tilikauden tappioista kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset -3 miljoonaa euroa liittyvät Ruotsin ja Norjan yhtiöihin. Tappioiden

hyödynnettävyys näissä yhtiöissä sisältää huomattavaa epävarmuutta, eikä laskennallisia verosaamisia tilikauden 2022 tappioista ole näin

ollen kirjattu.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

87YIT 2022 Vuosikatsaus

13. OSAKEKOHTAINEN TULOS

LAATIMISPERIAATE

Laimentamaton osakekohtainen tulos lasketaan jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olevien osakkeiden lukumäärän painotetulla keskiarvolla. Laimennusvaikutuksella oikaistua osakekohtaista tulosta laskettaessa osakkeiden lukumäärän painotetussa keskiarvossa otetaan huomioon kaikkien laimentavien potentiaalisten kantaosakkeiden osakkeiksi muuttamisesta johtuva laimentava vaikutus. Osakekohtaista tulosta laskettaessa tuloksesta oikaistaan veroilla vähennettynä hybridilainan korot riippumatta niiden maksupäivästä.

	Laimentamaton		Laimennettu
	2022	2021	2022	2021
Emoyhtiön omistajille kuuluva tilikauden tulos, milj. euroa	-375	4	-375	4
Hybridilainan kaudelle kohdistuvat korot veroilla vähennettynä, milj. euroa	-5	-3	-5	-3
Osakekohtaisen tuloksen laskennassa käytetty tilikauden tulos,  milj. euroa	-380	0	-380	0
Ulkona olevien osakkeiden painotettu keskiarvo tilikaudella, milj. kpl	209	209	209	209
Osakepalkkiojärjestelmän ehdollisten osakkeiden laimennusvaikutus, milj. kpl			0	0
Ulkona olevien osakkeiden laimennusvaikutuksella oikaistu painotettu keskiarvo tilikaudella, milj. kpl			209	210
Osakekohtainen tulos, euroa/osake	-1,82	0,00	-1,82	0,00
Osakekohtainen tulos, jatkuvat toiminnot, euroa/osake	0,28	0,01	0,28	0,01
Osakekohtainen tulos, lopetetut toiminnot, euroa/osake	-2,09	-0,01	-2,09	-0,01

Jatkuvien toimintojen osakekohtaisen tuloksen laskennassa käytetystä tuloksesta on vähennetty hybridilainan kaudelle kohdistuvat korot

veroilla vähennettynä. Lopetettujen toimintojen osakekohtaisen tuloksen laskennassa käytetystä tuloksesta ei ole vähennetty hybridilainan

korkoja.

14. AINEELLISET HYÖDYKKEET

LAATIMISPERIAATE

ARVOSTAMINEN JA KIRJAAMINEN Aineelliset hyödykkeet on arvostettu alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty poistot ja arvonalentumiset. Aineellisista hyödykkeistä tehdään tasapoistot arvioidun taloudellisen vaikutusajan kuluessa, siitä alkaen kun ne ovat valmiita käytettäväksi. Maa- alueista ei tehdä poistoja. Hyödykkeiden jäännösarvo ja taloudellinen vaikutusaika tarkistetaan jokaisessa tilinpäätöksessä. Ne oikaistaan tarvittaessa kuvastamaan taloudellisen hyödyn odotuksissa tapahtuneita muutoksia. Aineellisten hyödykkeiden käytöstä poistamisesta ja luovutuksista syntyvät myyntivoitot ja -tappiot sisältyvät liiketoiminnan muihin tuottoihin tai liiketoiminnan muihin kuluihin. Normaalit kunnossapito- ja korjauskustannukset kirjataan kuluksi niiden syntymishetkellä. Merkittävät parannus- tai lisäinvestoinnit kirjataan osaksi omaisuuserän hankintamenoa ja poistetaan päähyödykkeen jäljellä olevana taloudellisena vaikutusaikana, mikäli on todennäköistä, että investointiin liittyvä vastainen taloudellinen hyöty koituu YIT:n hyväksi. YIT kirjaa aineellisten hyödykkeiden hankintojen korkomenot kuluksi, ellei kyseessä ole vieraan pääoman aktivoinnin ehdot täyttävä omaisuuserä, jolloin ne aktivoidaan osaksi hankintamenoa. Arvioitu taloudellinen vaikutusaika Maa-alueet, ei poistoja Rakennukset ja rakennelmat      10–40 vuotta Koneet ja kalusto                  3–15 vuotta Muut aineelliset hyödykkeet 10–40 vuotta ARVONALENTUMINEN YIT arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo, josta on vähennetty luovutuksesta aiheutuvat menot tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa diskonttauskoroilla, jotka kuvastavat rahan aika-arvoa ja omaisuuserään liittyviä erityisriskejä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan. Kirjattu arvonalentumistappio perutaan, jos olosuhteissa on tapahtunut muutos ja hyödykkeen kerrytettävissä oleva rahamäärä on kasvanut arvonalentumistappion kirjaamisajankohdasta. Arvonalentumistappiota ei kuitenkaan peruta enempää kuin mikä johtaisi kirjanpitoarvoon, joka hyödykkeellä olisi ilman arvonalentumistappioita.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

88YIT 2022 Vuosikatsaus

2022
Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	12	21	198	16	0	247
Valuuttakurssiero	—	—	1	—	—	1
Lisäykset	—	—	4	—	1	5
Vähennykset	-5	-4	-1	—	—	-11
Liiketoimintojen myynnit	—	-4	-4	—	—	-8
Siirrot muiden omaisuuserien välillä	-1	—	1	—	—	—
Hankintameno 31.12.	6	14	199	15	1	234
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-1	-13	-168	-12	0	-193
Valuuttakurssiero	—	—	—	—	—	-1
Poistot,  jatkuvat toiminnot	—	-1	-7	-1	—	-9
Poistot, lopetetut toiminnot	—	—	—	—	—	—
Arvonalentumiset, jatkuvat toiminnot	-4	—	—	—	—	-4
Siirtojen ja vähennysten kertyneet poistot	1	6	3	1	—	10
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-4	-9	-173	-11	0	-197
Kirjanpitoarvo 1.1.	11	8	30	4	0	53
Kirjanpitoarvo 31.12.	2	5	26	3	1	37

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

89YIT 2022 Vuosikatsaus

2021
Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Muut aineelliset hyödykkeet	Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat	Yhteensä
Hankintameno 1.1.	12	21	200	18	0	251
Valuuttakurssiero	—	—	—	—	—	1
Lisäykset	—	2	6	—	—	8
Vähennykset	—	-1	-3	-1	—	-6
Liiketoimintojen myynnit	-1	-1	-4	-1	—	-8
Siirrot muiden omaisuuserien välillä	—	—	—	—	—	—
Hankintameno 31.12.	12	21	198	16	0	247
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-1	-12	-159	-12	0	-183
Valuuttakurssiero	—	—	—	—	—	—
Poistot, jatkuvat toiminnot	—	-1	-8	-1	—	-11
Poistot, lopetetut toiminnot	—	—	—	—	—	—
Arvonalentumiset, jatkuvat toiminnot	—	—	—	—	—	—
Siirtojen ja vähennysten kertyneet poistot	—	—	—	1	—	1
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-1	-13	-168	-12	0	-193
Kirjanpitoarvo 1.1.	12	9	41	6	0	68
Kirjanpitoarvo 31.12.	11	8	30	4	0	53

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

90YIT 2022 Vuosikatsaus

15. MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET JA LIIKEARVO

LAATIMISPERIAATE
MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineeton hyödyke merkitään taseeseen alun perin hankintamenoon, kun hankintameno on määritettävissä luotettavasti ja on odotettavissa, että aineettomasta hyödykkeestä kertyy taloudellista hyötyä konsernille. Aineettomat hyödykkeet, joilla on tunnettu tai arvioitu rajallinen taloudellinen vaikutusaika, poistetaan vaikutusaikanaan tasapoistoina kuluksi tuloslaskelmaan. Poistot aloitetaan, kun hyödyke on valmis käytettäväksi. Aineettomista hyödykkeistä, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, ei kirjata poistoja, vaan ne testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Yrityshankintojen yhteydessä hankitut muut aineettomat hyödykkeet kirjataan taseeseen, mikäli ne täyttävät aineettoman hyödykkeen määritelmän: niihin liittyy vastainen tuotto-odotus, ne ovat eriteltävissä tai perustuvat sopimuksiin tai laillisiin oikeuksiin. Yrityshankintojen yhteydessä kirjatut muut aineettomat hyödykkeet koostuvat muun muassa tuotemerkeistä, asiakassopimuksista ja asiakassuhteiden arvosta. Hankitut tietojärjestelmälisenssit aktivoidaan hankintamenoon. Tietojärjestelmien käyttöön ottamisesta aiheutuvia menoja arvioidaan olennaisuus huomioiden ja ne aktivoidaan, mikäli aktivointikriteerit täyttyvät. Hankintameno poistetaan tasapoistoina lisenssien arvioituna taloudellisena pitoaikana. Arvioitu taloudellinen vaikutusaika Asiakassuhteet ja sopimuskannat 3-5 vuotta Tuotemerkit 15 vuotta IT-ohjelmistot ja muut 2-5 vuotta Patentoimaton teknologiaosaaminen 3-5 vuotta LIIKEARVO Liikearvo on määrä, jolla luovutettu vastike, määräysvallattomien omistajien osuus ja aiemmin omistettu osuus yhteenlaskettuna ylittävät hankitun yrityksen yksilöitävissä olevan nettovarallisuuden käyvän arvon hankinta-ajankohtana. Liikearvo testataan vuosittain arvonalentumisen varalta. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon, josta on vähennetty arvonalentumiset. Arvonalennukset kirjataan tuloslaskelmaan kuluksi. Liikearvosta kirjattua arvonalentumistappiota ei peruuteta myöhemmällä tilikaudella. Luovutettuun yhtiöön tai liiketoimintaan kohdistuvan liikearvon kirjanpitoarvo kohdistetaan osaksi myyntivoittoa tai -tappiota.	ARVONALENTUMINEN YIT arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on alentunut. Jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee, arvioidaan kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä arvioidaan lisäksi vuosittain seuraavista omaisuuseristä riippumatta siitä, onko arvonalentumisesta viitteitä: liikearvo, aineettomat hyödykkeet, joilla on rajoittamaton taloudellinen vaikutusaika, sekä keskeneräiset aineettomat hyödykkeet. Arvonalentumistarvetta tarkastellaan rahavirtaa tuottavien yksiköiden tasolla. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä arvo, josta on vähennetty luovutuksesta aiheutuvat menot tai sitä korkeampi käyttöarvo. Käyttöarvoa määritettäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa diskonttauskoroilla, jotka kuvastavat rahan aika-arvoa ja omaisuuserään liittyviä erityisriskejä. Diskonttaustekijänä käytetään oman ja vieraan pääoman painotettua keskimääräistä kustannusta (WACC, Weighted Average Cost of Capital), jossa huomioidaan riskitön korkotaso, epälikvidisyyspreemio, markkinoiden tuotto-odotus, toimialakohtainen beta-arvo, maariski ja vieraan pääoman korkotaso korkomarginaali huomioiden. Näitä tekijöitä painotetaan diskonttauskoron määrittelyssä toimialan liikevaihdon mukaan. Mikäli kerrytettäviä vastaisia rahavirtoja ei kyetä laskemaan yksittäisen omaisuuserän osalta, määritetään kerrytettävissä oleva rahamäärä sille rahavirtaa tuottavalle yksikölle, johon kyseinen omaisuuserä kuuluu. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Arvonalentumistappio kirjataan välittömästi tuloslaskelmaan, ja se kohdistetaan ensin rahavirtaa tuottavalle yksikölle kohdistettuun liikearvoon ja tämän jälkeen muihin omaisuuseriin tasasuhteisesti.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

LIIKEARVON ARVONALENTUMISTESTAUKSISSA KÄYTETYT ARVIOT JA OLETTAMUKSET Liikearvot testataan vuosittain mahdollisten arvonalentumisten varalta sekä aina, jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee. Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin. Nämä laskelmat edellyttävät merkittävissä määrin arvioiden ja olettamusten käyttämistä. Ennustettujen rahavirtojen perustana ovat YIT:n johdon vahvistamat tietyn aikajakson kattavat tulossuunnitelmat sekä muut perusteltavissa olevat arviot toimialan ja rahavirtaa tuottavan yksikön tulevaisuudennäkymistä. Keskeiset olettamat käyttöarvolaskelmissa ovat diskonttauskorkokanta sekä pitkänaikavälin kasvuolettama.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

91YIT 2022 Vuosikatsaus

MUUT AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Milj. euroa	2022	2021
Hankintameno 1.1.	34	42
Valuuttakurssiero	—	—
Lisäykset	—	—
Vähennykset	-1	-8
Liiketoimintojen myynnit	-1	—
Hankintameno 31.12.	33	34
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 1.1.	-27	-32
Valuuttakurssiero	—	—
Poistot, jatkuvat toiminnot	-2	-3
Poistot, lopetetut toiminnot	—	—
Siirtojen ja vähennysten kertyneet poistot	1	8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset 31.12.	-28	-27
Kirjanpitoarvo 1.1.	7	10
Kirjanpitoarvo 31.12.	4	7

LIIKEARVO

Milj. euroa	2022	2021
Kirjanpitoarvo 1.1.	249	249
Valuuttakurssiero	—	—
Lisäykset	—	1
Vähennykset	—	-1
Kirjanpitoarvo 31.12.	249	249

YIT on määritellyt rahavirtaa tuottavat yksiköt raportoitavien segmenttien tasolle.

Liikearvojen kohdistuminen segmenteille

Milj. euroa	31.12.2022	Diskonttauskorko, % (WACC ennen veroja)	31.12.2021	Diskonttauskorko, % (WACC ennen veroja)
Asuminen	105	9,8	105	7,7
Toimitilat	81	8,8	81	7,5
Infra	56	8,3	56	7,4
Kiinteistökehitys	7	8,7	7	6,2
Liikearvot yhteensä	249		249

Liikearvojen arvonalentumistestaus

Vuosittaisessa arvonalentumistestauksessa rahavirtaa tuottavan yksikön kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin.

Laskelmissa käytetyt viiden vuoden rahavirtaennusteet perustuvat johdon hyväksymiin strategia- ja vuositavoitteisiin. Ennustekausien

jälkeiset rahavirrat ekstrapoloidaan käyttäen kasvuolettamaprosenttia. Kaikille rahavirtaa tuottaville yksiköille on käytetty 1,5 prosentin (1%)

kasvuolettamaa, joka alittaa Euroopan keskuspankin keskipitkän aikavälin inflaatiotavoitteen. Liikearvotestaukset eivät aiheuttaneet

arvonalentumiskirjauksia vuosina 2022 ja 2021.

YIT laatii vuosittain herkkyysanalyysin niiden testattujen yksiköiden osalta, joissa jokseenkin mahdollinen muutos rahavirtaennusteen

keskeisissä oletuksissa voisi vaikuttaa omaisuuserän kirjanpitoarvoon. Vuoden 2022 arvonalentumistestauksen perusteella Asuminen-

segmenttiin kohdistuisi arvonalentuminen, mikäli diskonttauskorko kasvaisi yli 2,3 prosenttiyksikköä tai käyttökate pienenisi kaikilla

ennustekausilla yli 18 prosenttia.  Ennusteiden muissa keskeisissä olettamissa ei arvioida olevan jokseenkin mahdollista herkkyyttä, joka

voisi vaikuttaa omaisuuserien kirjanpitoarvoon. 

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

92YIT 2022 Vuosikatsaus

16. VUOKRASOPIMUKSET

LAATIMISPERIAATE
YIT VUOKRALLE OTTAJANA Konsernin merkittävimmät vuokrasopimukset sisältävät Suomen omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyvät tonttivuokrasopimukset, rakennuksiin ja rakennelmiin liittyvät vuokrasopimukset sekä koneiden ja kaluston vuokrasopimukset. Jos sopimus tai sen osa on luokiteltu vuokrasopimukseksi, vuokrasopimusvelka ja käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan sopimuksen alkamispäivänä. Alkamispäiväksi katsotaan päivä, jolloin kohdeomaisuuserä on vuokralle ottajan käytettävissä. Konserni kirjaa lyhytaikaisiin vuokrasopimuksiin, joiden vuokra-aika on 12 kuukautta tai vähemmän, ja vuokrasopimuksiin, joissa kohdeomaisuuserä on arvoltaan vähäinen, liittyvät maksut vaikutusaikanaan tasaerinä kuluksi tuloslaskelmaan. Vuokrasopimusvelan arvostaminen ja esittäminen Vuokrasopimusvelka arvostetaan diskonttaamalla odotettavissa olevat vuokramaksut nykyarvoon. Vuokramaksuiksi luetaan kiinteät vuokramaksut mukaan lukien tosiasiallisesti kiinteät maksut, odotettavissa olevat maksut, jotka liittyvät jäännösarvotakuisiin, ja mahdollinen osto-option toteutushinta, jos päätös käyttää osto-optiota on kohtuullisen varma. Jos konserni käyttää kohtuullisen varmasti päättämisoptiota, mahdollinen päättämismaksu lisätään vuokrasopimusvelkaan. Vuokra-aika on päättämisoptioiden kattaman vuokrasopimuksen ei-purettavissa oleva jakso, jos päättäminen ei ole kohtuullisen varmaa. Mahdolliset jatko-optiot lisätään vuokra- aikaan, jos on kohtuullisen varmaa, että konserni käyttää näitä optioita. Vuokramaksut diskontataan käyttäen vuokrasopimuksen sisäistä korkoa, jos korko on helposti määritettävissä. Jos vuokrasopimuksen sisäistä korkoa ei voida helposti määrittää, konserni käyttää lisäluoton korkoa diskonttauskorkona. Vuokrasopimusvelka arvostetaan myöhemmin efektiivisen koron menetelmää käyttäen, ja konserni arvioi kirjanpitoarvon uudelleen vastaamaan mahdollisia uudelleenarviointeja tai vuokrasopimusten muutoksia. Vuokrasopimusvelka arvioidaan uudelleen, jos vuokrasopimuksen alkuperäisten ehtojen mukainen rahavirta muuttuu, esimerkiksi jos vuokra-aika muuttuu tai jos vuokramaksut muuttuvat indeksin tai vaihtuvan koron perusteella. Monet konsernin merkittävistä vuokrasopimuksista sisältävät vuokramaksuja, jotka on sidottu indeksiin. Vuokrasopimusvelka arvostetaan alun perin vuokrasopimuksen alkamispäivän indeksiä käyttäen. Tulevat indeksimuutokset huomioidaan arvostuksessa, kun muutos näkyy rahavirrassa. Jatko ja päättämisoptiot arvioidaan uudelleen vain, jos konsernin hallinnassa olevissa olosuhteissa tapahtuu merkittävä muutos tai tapahtuma, joka vaikuttaa merkittävällä tavalla siihen, että option käyttäminen on kohtuullisen varmaa. Uudelleenarvioinnissa käytetty diskonttauskorko vaihtelee uudelleenarvioinnin luonteen mukaan. Esimerkiksi indeksimuutoksen vuoksi tehty uudelleenarviointi tehdään alkuperäisen diskonttauskoron perusteella ja vuokra- aikamuutoksista johtuvat uudelleenarvioinnit tehdään oikaistua diskonttauskorkoa käyttäen. Vuokrasopimusvelka esitetään taseessa omalla rivillään jaoteltuna lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen osuuteen.		Käyttöoikeusomaisuuserän arvostaminen ja esittäminen Käyttöoikeusomaisuuserät arvostetaan hankintamenoon, ja ne perustuvat vuokrasopimusvelan alkuperäisen arvostuksen määrään. Käyttöoikeusomaisuuserän hankintamenoon sisällytetään myös alkuvaiheen välittömät menot, ennallistamiskulut tai sopimuksen alkamisajankohtaan mennessä maksetut vuokrat, joista on vähennetty mahdolliset vuokrasopimukseen liittyvät kannustimet. Käyttöoikeusomaisuuserät poistetaan, pois lukien tonttivuokrasopimukset, vuokra-ajan tai vaikutusaikansa kuluessa, sen mukaan kumpi on lyhyempi ajanjakso, ellei tapahdu omistusoikeuden siirtoa tai ole osto-optiota, jonka käyttäminen on kohtuullisen varmaa vuokra-ajan lopussa. Tässä tapauksessa käyttöoikeusomaisuuserä poistetaan kohdeomaisuuserän vaikutusajan kuluessa. Vuokrasopimusvelan uudelleenarvostus käsitellään käyttöoikeusomaisuuserän vastaavina oikaisuina. Aineellisiin hyödykkeisiin liittyvät käyttöoikeusomaisuuserät esitetään taseessa omalla rivillään Aineelliset hyödykkeet, vuokratut. Tonttivuokrasopimuksiin liittyvät käyttöoikeusomaisuuserät esitetään taseessa omalla Vaihto-omaisuus, vuokrattu -rivillään. Omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyvien tonttivuokrasopimusten käsittely Konsernilla on olennaisia määriä omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyviä tonttivuokrasopimuksia vain Suomessa. Tonttivuokrasopimukset esitetään taseessa ja tuloslaskelmassa samaan tapaan kuin konsernin omistamat vaihto-omaisuustontit. Suomessa konsernin omaperusteisissa rakennushankkeissa rakennetaan tyypillisesti asuinrakennuksia joko omistetulle tai vuokratontille. Vuokratonttien vuokrasopimukset ovat tyypillisesti pitkäaikaisia, useimmiten 20–50 vuotta. Omaperusteisiin asuinrakennushankkeisiin liittyvät vuokratontit ja konsernin omistamat vaihto-omaisuustontit muodostavat osan tuloutusperiaatteiden mukaista suoritevelvoitetta myydä asuntoja asiakkaille. Omaperusteisiin asuinrakennushankkeisiin liittyvät vuokratontit arvostetaan alun perin IFRS 16 -standardin arvostamisvaatimuksien mukaan. Kun konserni tekee Suomessa omaperusteiseen asuinrakennushankkeeseen liittyvän tontin vuokrasopimuksen eikä rakennushanke ole vielä alkanut, tontin vuokrasopimuksen käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan vaihto-omaisuuteen ja vuokrasopimusvelka taseeseen. Omaperusteiseen asuinrakennushankkeeseen liittyvän tontin vuokrasopimus kirjataan vaihto-omaisuudesta kuluksi vaihto-omaisuuden muutoksena, kun myyntituotot on kirjattu konsernin tuloutusperiaatteiden mukaisesti. Keskeneräisten Suomen omaperusteisten asuinrakennushankkeiden vuokratonttien vuokrasopimusvelka esitetään konsernin taseessa joko vuokrasopimusvelkana tai Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat -erässä hankkeen myyntiasteen mukaan. Keskeneräisten omaperusteisten asuinrakennushankkeiden osalta myymättömien huoneistojen osuus velasta esitetään taseessa vuokrasopimusvelkana. Keskeneräisten asuinrakennushankkeiden myytyihin huoneistoihin kohdistuva velka on asiakkaan vastattavaksi siirtyvä velka, joka esitetään liiketoimen perusluonteen mukaisesti taseen Muut asiakassopimuksiin perustuvat velat -erässä. Hankkeen tuloutushetkellä myytyihin huoneistoihin kohdistuva vuokrasopimusvelka kirjataan tuotoksi tuloslaskelmaan. Valmiisiin myymättömiin huoneistoihin kohdistuva vuokrasopimusvelka esitetään taseessa vuokrasopimusveloissa

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

93YIT 2022 Vuosikatsaus

Myynti- ja takaisinvuokraus Myynti- ja takaisinvuokraustilanteissa YIT arvioi ensin, täyttyvätkö IFRS 15:n mukaiset vaatimukset, joiden mukaan luovutus olisi käsiteltävä myyntinä. Jos omaisuuserän luovutus on myynti, kirjataan käyttöoikeusomaisuuserän arvoksi se osuus alkuperäisen omaisuuserän kirjanpitoarvosta, joka vastaa YIT:lle jäänyttä käyttöoikeuden arvoa. Myyntivoittona tai -tappiona esitetään ainoastaan se osuus omaisuuserän myyntituloksesta, joka vastaa ostajalle siirrettyjä oikeuksia. Jos omaisuuserän myynnistä suoritettava vastike tai vuokrasopimuksen vuokrat eivät vastaa käypiä arvoja, erotus huomioidaan omaisuuserän myyntituottojen oikaisuna. Markkinaehtoja huonommat ehdot käsitellään ennakkoon maksettuina vuokrina ja markkinaehtoja paremmat ehdot rahoitusvelkana. Jos IFRS 15:n mukaiset myynnin kriteerit eivät täyty, luovutetun omaisuuserän raportointia taseessa jatketaan ja luovutushinta esitetään rahoitusvelkana. YIT VUOKRALLE ANTAJANA Konserni on vuokrannut edelleen itse kolmansilta osapuolilta vuokraamiaan toimitiloja, ja ne käsitellään muina vuokrasopimuksina rahoitusleasingsopimusten sijaan. Luokittelu tehdään alkuperäisen vuokrasopimuksen käyttöoikeusomaisuuserän perusteella. Vuokratuotot kirjataan tuloslaskelmaan tuotoksi vuokra-ajan kuluessa. Konsernin toiminta vuokralle antajana on vähäistä.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

VUOKRASOPIMUSTEN ARVOSTAMINEN JA KIRJAAMINEN Vuokra-ajan arvioinnilla ja lisäluoton korolla on merkittävä vaikutus vuokrasopimusvelkojen ja käyttöoikeusomaisuuserien arvostukseen. Arvioidessaan vuokra-aikaa YIT sisällyttää jatko-optioiden ja päättämisoptioiden kattamat ajanjaksot sen mukaan, onko kyseisten optioiden käyttäminen kohtuullisen varmaa vai ei. Johto arvioi esimerkiksi optioajanjaksojen sopimusehtoja tai vuokrasopimuksen päättämiseen ja uuden sopimuksen solmimiseen liittyviä kuluja. Kaiken kaikkiaan johto huomioi aina, kuinka tärkeä tietty omaisuuserä on sen toiminnoille. Omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyvät tonttivuokrasopimukset ovat konsernin omistuksessa tyypillisesti vain lyhyen ajan. Kun huomioidaan, miten YIT käyttää omaperusteiseen rakentamistoimintaan liittyviä tonttivuokrasopimuksia, voidaan olettaa, ettei konserni käytä mahdollisia päättämis-, osto- tai jatko-optioita. Toimitilasopimusten osalta johto arvioi tehtyjen perusparannusten merkitystä ja mahdollisia muuttokuluja.  Jos vuokra-aikaa ei ole määritelty tietyn pituiseksi, johto arvioi ajanjaksoa, jona sopimus on täytäntöönpanokelpoinen, jotta se voi määrittää, mikä on varhaisin ajankohta, jolloin molemmat osapuolet (vuokralle ottaja ja vuokralle antaja) voivat päättää sopimuksen ja sen sopimusvelvoitteet vain vähäisin sanktioin. Merkittävinä sanktioina YIT huomioi suoraan vuokralle antajalle maksettujen sanktioiden lisäksi myös molemmille osapuolille muodostuvat epäsuorat ja taloudelliset seuraamukset. YIT huomioi nämä tosiseikat ja olosuhteet, mukaan lukien vuokratun omaisuuserän luonne suhteessa vastaavaan liiketoimintasuunnitelmaan, arvioidessaan ajankohtaa, jolloin vuokrasopimuksen päättämisen katsotaan olevan kohtuullisen varmaa. Vuokra-aikaa arvioidaan vastaavalla tavalla. YIT:n toistaiseksi voimassa olevat vuokrasopimukset liittyvät tyypillisesti rakennuksiin, koneisiin ja kalustoon. Lisäluoton korkoa määrittäessään YIT ottaa huomioon vuokratun omaisuuserän luonteen, konsernin riskitekijät ja maantieteellisen sijainnin, valuutan ja sopimuksen keston.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

94YIT 2022 Vuosikatsaus

YIT VUOKRALLE OTTAJANA

Kuvaus vuokrasopimuksista

YIT:n vuokratut aineelliset hyödykkeet sisältävät muun muassa kiinteistöjä, työsuhdeautoja sekä muuta liiketoiminnassa käytettävää

kalustoa. Vuokrattujen aineellisten hyödykkeiden painotettu keskimääräinen vuokra-aika on noin kolme vuotta, josta kiinteistöt ovat

tyypillisesti keskiarvoa pidempiä ja muut vuokratut aineelliset hyödykkeet tyypillisesti keskiarvoa lyhyempiä. Osaan aineellisten hyödykkeiden

vuokrasopimuksista liittyy indeksikorotusehtoja, jotka on tyypillisesti sidottu elinkustannusindeksiin tai kuluttajahintaindeksiin.

Vuokrattu vaihto-omaisuus sisältää YIT:n vuokraamia vaihto-omaisuustontteja, joita käytetään omaperusteisessa rakentamisessa.

Vuokratut vaihto-omaisuustontit ovat luonteeltaan pitkäaikaisia, painotetulla keskiarvolla noin 40 vuoden pituisia vuokrasopimuksia, joista

YIT tulee luopumaan pääosin myymällä huoneistoja omaperusteisen asuntorakentamisen hankkeista. Tonttivuokrasopimuksiin liittyy

tyypillisesti indeksikorotusehtoja, jotka on sidottu Suomen elinkustannusindeksiin. Tonttivuokrasopimusten vuokranmaksut huomioidaan

täysimääräisinä velan määrää arvioitaessa. Lyhytkestoiset ja arvoltaan vähäiset sopimukset ovat tyypillisesti työmaalla käytettävää kalustoa

ja ICT-laitteistoa.

Käyttöoikeusomaisuuserät

Aineelliset hyödykkeet, vuokratut

2022
Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	1	63	15	79
Valuuttakurssierot	—	—	—	—
Lisäykset, sisältäen indeksimuutosten vaikutukset	—	5	9	14
Vähennykset	—	-2	-1	-4
Liiketoimintojen hankinnat	—	—	—	—
Liiketoimintojen myynnit	—	-3	—	-3
Poistot ja arvonalentumiset, jatkuvat toiminnot	—	-11	-7	-18
Poistot ja arvonalentumiset, lopetetut toiminnot	—	—	—	—
Kirjanpitoarvo 31.12.	1	51	16	68

2021
Milj. euroa	Maa- ja vesialueet	Rakennukset ja rakennelmat	Koneet ja kalusto	Yhteensä
Kirjanpitoarvo 1.1.	1	64	18	84
Valuuttakurssierot	—	—	—	1
Lisäykset, sisältäen indeksimuutosten vaikutukset	—	14	8	22
Vähennykset	—	-5	-2	-7
Liiketoimintojen hankinnat	—	1	—	1
Liiketoimintojen myynnit	—	—	-2	-2
Poistot ja arvonalentumiset, jatkuvat toiminnot	—	-11	-8	-19
Poistot ja arvonalentumiset, lopetetut toiminnot	—	-1	—	-1
Kirjanpitoarvo 31.12.	1	63	15	79

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

95YIT 2022 Vuosikatsaus

Vaihto-omaisuus, vuokrattu

	2022	2021
Milj. euroa	Tontit	Tontit
Kirjanpitoarvo 1.1.	174	190
Valuuttakurssiero	—	—
Lisäykset, sisältäen indeksimuutosten vaikutukset	25	46
Vähennykset	-39	-62
Liiketoimintojen myynnit	-1	—
Kirjanpitoarvo 31.12.	158	174

Vuokrasopimusvelat

Maturiteettianalyysi sopimusperusteisista diskonttaamattomista rahavirroista

Milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021
Alle vuoden	27	29
1-3 vuotta	56	49
3-5 vuotta	35	41
5-10 vuotta	57	73
Yli 10 vuotta	214	271
Diskonttaamattomat vuokrasopimusvelat yhteensä	389	462

Tuloslaskelmaan kirjatut erät

Milj. euroa	2022	2021
Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos	-30	-56
Lyhytaikaisten ja arvoltaan vähäisten vuokrasopimusten kulut	-54	-51
Käyttöoikeusomaisuuserien poistot ja arvonalentumiset	-18	-20
Vuokrasopimusvelkojen korot	-11	-12
Myynti- ja takaisinvuokraussopimusten tulosvaikutus	—	1

YIT VUOKRALLE ANTAJANA

YIT on pääasiassa vuokrannut edelleen itse vuokraamiaan toimitiloja. Toimitilasopimusten indeksi-, uudistamis- ja muut ehdot poikkeavat

toisistaan. Toimitilojen vuokrasopimukset kestävät enimmillään kahdeksan vuotta. Useimmiten sopimuksiin sisältyy mahdollisuus jatkaa

sopimusta alkuperäisen päättymispäivän jälkeen. Vähimmäisvuokrien määrä on laskettu ensimmäiseen mahdolliseen

irtisanomisajankohtaan asti.

Ei-purettavissa olevien muiden vuokrasopimusten perusteella saatavat vähimmäisvuokrat

Milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021
Yhden vuoden kuluessa	2	2
Yli vuoden ja enintään viiden vuoden kuluttua	2	2
Yli viiden vuoden kuluttua	1	—
Yhteensä	5	4

Vuokratuotot käyttöoikeusomaisuuserien edelleenvuokraamisesta olivat 4 miljoonaa euroa (5).

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

96YIT 2022 Vuosikatsaus

17. OSUUDET OSAKKUUSYHTIÖISSÄ JA YHTEISYRITYKSISSÄ

LAATIMISPERIAATE

Osakkuusyhtiöihin ja yhteisyrityksiin liittyviä konsolidointiperiaatteita on kuvattu kohdassa Konsolidointiperiaatteet.

OSUUDET OSAKKUUSYHTIÖISSÄ

Milj. euroa	Segmentti	Toimiala	Kotipaikka	Omistus 2022, %	Kirjanpitoarvo 2022	Omistus 2021, %	Kirjanpitoarvo 2021
Osakkuusyhtiöt
Ålandsbanken Lunastustontti I Ky	Kiinteistökehitys	Kiinteistösijoittaminen	Suomi	20,00	13	20,00	12
SIA  "LiveOn"	Kiinteistökehitys	Kiinteistösijoittaminen	Latvia	30,00	10	30,00	6
Fidus Villa Ky	Kiinteistökehitys	Kiinteistösijoittaminen	Suomi	20,00	11
ÅB Kodit I Ky	Kiinteistökehitys	Kiinteistösijoittaminen	Suomi	40,00	—	40,00	8
YCE Housing I Ky	Kiinteistökehitys	Hankekehitys	Suomi	40,00	—	40,00	—
IISY Oy	Kiinteistökehitys	Palvelut	Suomi			20,20	1
OP Vuokrakoti Ky*	Kiinteistökehitys	Kiinteistösijoittaminen	Suomi			40,00	20
Osakkuusyhtiöt yhteensä					34		48

Taulukossa ei ole lueteltu osakkuusyhtiöiden omistamia asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä eikä asunto- ja kiinteistörakentamisen projektiyhtiöitä.

* OP Vuokrakoti Ky on uudelleenluokiteltu vuonna 2022 oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin huomattavan vaikutusvallan päätyttyä.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

97YIT 2022 Vuosikatsaus

OSUUDET YHTEISYRITYKSISSÄ

Milj. euroa	Segmentti	Toimiala	Kotipaikka	Omistus 2022, %	Kirjanpitoarvo 2022	Omistus 2021, %	Kirjanpitoarvo 2021
Yhteisyritykset
FinCap Asunnot Oy	Kiinteistökehitys	Kiinteistösijoittaminen	Suomi	49,00	16	49,00	16
Regenero Oy	Kiinteistökehitys	Hankekehitys	Suomi	50,00	1	50,00	16
Nuppu Housing s.r.o.	Asuminen	Hankekehitys	Slovakia	50,00	6	50,00	5
Zwirn area s.r.o.	Asuminen	Hankekehitys	Slovakia	50,00	1	50,00	1
Tieyhtiö Vaalimaa Oy	Kiinteistökehitys	PPP-projektiyhtiö	Suomi	20,00	—	20,00	—
Campus Marian Kehitys Oy	Kiinteistökehitys	Hankekehitys	Suomi	50,00	1	50,00	1
Kumppanuuskoulut Oy	Kiinteistökehitys	PPP-projektiyhtiö	Suomi	20,00	—	20,00	—
Nuuka Solutions Oy	Kiinteistökehitys	Palvelut	Suomi	16,67	2	20,20	2
Keilaniemen Kiinteistökehitys Strike Ky	Kiinteistökehitys	Hankekehitys	Suomi	33,33	10
Keilaniemen Kiinteistökehitys GP Oy	Kiinteistökehitys	Hankekehitys	Suomi	33,33	—
YIT ZWIRN OFFICE s.r.o.	Toimitilat	Hankekehitys	Slovakia	50,00	1
YR Holding s.r.o.	Asuminen	Hankekehitys	Tšekki	50,00	1
Projekti GH Oy	Kiinteistökehitys	Hankekehitys	Suomi			33,33	1
Pradiareň 1900 s.r.o.	Toimitilat	Hankekehitys	Slovakia			50,00	2
Yhteisyritykset yhteensä					39		44

Taulukossa ei ole lueteltu yhteisyritysten omistamia asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä eikä asunto- ja kiinteistörakentamisen projektiyhtiöitä.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

98YIT 2022 Vuosikatsaus

MUUTOKSET KIRJANPITOARVOISSA

Milj. euroa	Osakkuusyhtiöt	Yhteisyritykset	Yhteensä 2022	Osakkuusyhtiöt	Yhteisyritykset	Yhteensä 2021
Kirjanpitoarvo 1.1.	48	44	92	35	44	80
Osuus tuloksesta	5	9	13	2	9	11
Lisäykset	13	14	26	25	11	36
Vähennykset	-5	-15	-21	-12	-15	-28
Siirrot oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin*	-23	—	-23	—	—	—
Tilikauden aikana saadut osingot	-4	-12	-16	-2	-5	-7
Kirjanpitoarvo 31.12.	33	39	72	48	44	92

*Siirrot oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin sisältää OP Vuokrakoti Ky:n uudelleenluokittelun vuonna 2022 oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin huomattavan vaikutusvallan päätyttyä.

YHTEENVETO OSAKKUUSYHTIÖIDEN JA YHTEISYRITYSTEN TALOUDELLISISTA TIEDOISTA

Milj. euroa	Osakkuusyhtiöt	Yhteisyritykset	Yhteensä 2022	Osakkuusyhtiöt	Yhteisyritykset	Yhteensä 2021
Lyhennetty tase
Sijoituskiinteistöt	99	109	208	76	111	187
Muut pitkäaikaiset varat	129	264	394	110	332	442
Lyhytaikaiset varat	20	221	241	35	157	193
Pitkäaikaiset velat	87	424	511	88	456	544
Lyhytaikaiset velat	10	95	105	4	110	114
Nettovarat	152	76	227	129	35	164
Tuloslaskelma
Liikevaihto	16	87	103	46	95	140
Kauden tulos	13	16	29	5	15	20
josta sijoituskiinteistöjen käyvän arvon muutos	2	—	2	—	1	1
YIT:n saamat osingot	4	12	16	2	5	7

SITOUMUKSET

YIT:llä on oman pääoman ehtoisia sekä velkasijoitussitoumuksia koskien nykyisiä ja tulevia osakkuusyhtiöitä ja yhteisyrityksiä yhteensä 73 (85) milj. euroa.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

99YIT 2022 Vuosikatsaus

SIJOITUSKIINTEISTÖT OSAKKUUSYHTIÖISSÄ JA YHTEISYRITYKSISSÄ

LAATIMISPERIAATE
SIJOITUSKIINTEISTÖT Sijoituskiinteistöt ovat kiinteistöjä tai maa-alueita, joita YIT pitää hallussaan hankkiakseen vuokratuottoa tai omaisuuden arvonnousua tai näitä molempia ja jotka eivät ole YIT:n käyttöön tai toiminnoille varattuja eivätkä ole tarkoitettu myytäväksi tavanomaisen liiketoiminnan aikana. YIT:n konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä yhdisteltävillä kiinteistösijoitustoimintaa harjoittavilla osakkuusyhtiöillä ja yhteisyrityksillä on IAS 40 Sijoituskiinteistöt -standardin mukaisia sijoituskiinteistöjä, jotka koostuvat rakenteilla olevista ja valmiista vuokra-asunnoista. YIT:n emoyhtiö tai tytäryritykset eivät omista sijoituskiinteistöiksi luokiteltavia omaisuuseriä. YIT:n konsernitilinpäätöksessä sijoituskiinteistöt sisältyvät osana osakkuus- tai yhteisyrityksen sijoituksen kirjanpitoarvoa. Kirjaamis- ja arvostamisperiaatteet Hankintahetkellä sijoituskiinteistöt kirjataan (osakkuus- tai yhteisyrityksessä) alkuperäiseen hankintamenoon, johon on sisällytetty transaktiomenot. Myöhemmin ne arvostetaan käypään arvoon IFRS 13 Käyvän arvon määrittäminen -standardin mukaisesti. Voitot ja tappiot, jotka syntyvät käyvän arvon muutoksista, kirjataan tulosvaikutteisesti kaudelle, jona ne syntyvät. Käyvän arvon määrittämisen tavoitteena on arvioida hinta, johon tavanmukainen liiketoimi omaisuuserän myymiseksi		toteutuisi markkinaosapuolten välillä arvostuspäivänä tarkasteluhetken markkinaolosuhteiden vallitessa. YIT luokittelee kaikki sijoituskiinteistöt käyvän arvon hierarkiatasolle 3. Hierarkiatason 3 erien käyvän arvon määrittämisessä on käytetty omaisuuserää koskevia syöttötietoja, jotka eivät perustu havainnoitavissa olevaan markkinatietoon. Valmiiden vuokra-asuntojen käypä arvo määritellään tuottoihin perustuvalla tai markkinaperusteisella arvostusmenetelmällä. Markkinoihin perustuvaa lähestymistapaa sovellettaessa käytetään hintoja ja muuta merkityksellistä tietoa, joka syntyy täysin samanlaisia tai vertailukelpoisia (ts. vastaavanlaisia) varoja tai varojen ryhmää koskevissa markkinatransaktioissa. Tuottoihin perustuvan lähestymistavan mukaan vastaiset rahamäärät (esim. rahavirrat tai tuotot ja kulut) muutetaan yhdeksi nykyhetken (ts. diskontatuksi) rahamääräksi. Tuottoihin perustuvaa lähestymistapaa käytettäessä käypä arvo kuvastaa markkinoilla tarkasteluhetkellä vallitsevia odotuksia, jotka koskevat näitä vastaisia rahavirtoja. Rakenteilla olevat kohteet arvostetaan käypään arvoon, kun käyvän arvon arvio pystytään tekemään luotettavasti, muutoin rakenteilla olevat kohteet arvostetaan hankintamenoon. Osakkuus- ja yhteisyritys käyttää ulkopuolista		riippumatonta arvioitsijaa käyvän arvon määrittämiseen. Sijoituskiinteistö kirjataan pois taseesta, kun se myydään tai poistetaan käytöstä pysyvästi eikä sen luovuttamisesta ole odotettavissa vastaista taloudellista hyötyä. Voitot tai tappiot sijoituskiinteistön käytöstä poistamisesta tai luovutuksesta määritetään nettomääräisen luovutustulon ja omaisuuserän kirjanpitoarvon välisenä erotuksena ja kirjataan tulosvaikutteisesti. Sijoituskiinteistön taseesta pois kirjaamisesta johtuvaan voittoon tai tappioon sisällytettävä vastikemäärä määritetään IFRS 15:n transaktiohinnan määrittämistä koskevien säännösten mukaisesti. Myytävänä olevat sijoituskiinteistöt arvostetaan edelleen käypään arvoon. Kiinteistö siirretään toisista varojen ryhmistä sijoituskiinteistöihin tai sijoituskiinteistöistä toisiin varojen ryhmiin, kun kyseessä on käyttötarkoituksen muutos.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

100YIT 2022 Vuosikatsaus

Seuraavissa taulukoissa esitetyt summat ovat täysimääräisesti yhteisyrityksen ja osakkuusyhtiön taloudellisesta raportoinnista.

Sijoituskiinteistöjen käypä arvo

Milj. euroa	2022	2021
1.1.	187	155
Hankinnat	97	76
Myynnit	-2	-45
Vähennykset	-76	—
Voitot tai tappiot käypään arvoon arvostamisesta	2	1
31.12.	208	187

Sijoituskiinteistöt arvostusmenetelmittäin

		31.12.2022			31.12.2021
Milj. euroa	Rakenteilla olevat sijoituskiinteistöt	Valmiit sijoituskiinteistöt	Yhteensä	Rakenteilla olevat sijoituskiinteistöt	Valmiit sijoituskiinteistöt	Yhteensä
Tuottoarvon perusteella arvostetut	—	28	28	—	—	—
Markkinaperusteisen arvon perusteella arvostetut	—	109	109	—	117	117
Hankintamenoon arvostetut	71	—	71	70	—	70
Yhteensä	71	137	208	70	117	187

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

101YIT 2022 Vuosikatsaus

18. OMAN PÄÄOMAN EHTOISET SIJOITUKSET

LAATIMISPERIAATE

Laatimisperiaatetta sekä johdon harkintaa ja arvioita on kuvattu tarkemmin liitetiedossa Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin.

Milj. euroa	2022	2021
Kirjanpitoarvo 1.1.	186	180
Lisäykset	23	—
Vähennykset	—	—
Tuloslaskelmaan kirjatut käyvän arvon muutokset	10	6
Kirjanpitoarvo 31.12.	218	186

Merkittävin yksittäinen oman pääoman ehtoinen sijoitus on Tripla Mall Ky, jonka arvo oli 193 milj. euroa (184). Lisätietoa käyvän arvon

arvostukseen liittyen annetaan liitetiedossa Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin. Tilikauden 2022 lisäykset sisältävät

OP Vuokrakoti Ky:n uudelleenluokittelun osakkuusyhtiöstä oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin huomattavan vaikutusvallan päätyttyä.

19. LASKENNALLISET VEROSAAMISET JA -VELAT

LAATIMISPERIAATE

Laskennallinen vero lasketaan kirjanpitoarvon ja verotuksellisen arvon välisistä väliaikaisista eroista käyttäen joko tilinpäätöshetkellä voimassa olevaa verokantaa tai myöhemmin voimaantulevaa mutta tiedossa olevaa vahvistettua verokantaa. Laskennallista verovelkaa ei kirjata, kun kyseessä on alun perin kirjanpitoon kirjattava omaisuuserä tai velka, joka ei ole syntynyt liiketoimintojen yhdistämisestä eikä sen kirjaaminen vaikuta kirjanpidon tulokseen eikä verotettavaan tuloon liiketoimen toteutumisajankohtana. Laskennallinen verosaaminen kirjataan vain siihen määrään asti kuin on todennäköistä, että tulevaisuudessa syntyy verotettavaa tuloa, jota vastaan väliaikainen ero voidaan hyödyntää. Verotuksessa vähennyskelpoiset tappiot on otettu huomioon laskennallisena verosaamisena siinä määrin kuin YIT pystyy niitä todennäköisesti hyödyntämään lähitulevaisuudessa. Tytäryhtiöiden jakamattomista voittovaroista kirjataan laskennallinen verovelka vain silloin kun veronmaksun voidaan katsoa realisoituvan ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään toisistaan silloin, kun konsernilla on laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata kauden verotettavaan tuloon perustuvat verosaamiset ja -velat keskenään ja kun laskennalliset verot liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin joko samalta verovelvolliselta tai eri verovelvollisilta, kun saaminen ja velka on tarkoitus realisoida nettomääräisesti.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

LASKENNALLISTEN VEROSAAMISTEN HYÖDYNNETTÄVYYS Verotuksellisista tappioista kirjatut laskennalliset verosaamiset sisältävät epävarmuutta niiden hyödynnettävyydestä. Laskennalliset verosaamiset verotuksellisista tappioista kirjataan siihen määrään, jonka johto arvioi tulosennusteidensa perusteella olevan hyödynnettävissä tulevaisuudessa huomioiden verotappioiden vanhentumisaika. Lisäksi johto huomioi tappioiden uusiutumisen todennäköisyyttä arvioitaessa, mistä syystä tappiot ovat syntyneet. Laskennallisten verosaamisten hyödynnettävyyttä arvioidaan säännöllisesti.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

102YIT 2022 Vuosikatsaus

LASKENNALLISTEN VEROSAAMISTEN JA -VELKOJEN MUUTOS

2022
Milj. euroa	1.1.	Valuuttakurssiero	Liiketoimintojen myynnit	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan/omaan pääomaan	31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Varaukset	27	—	—	2	—	28
Vahvistetut tappiot	4	—	-2	-1	—	1
Eläke-etuudet	1	—	—	—	—	1
Ajan kuluessa tuloutus	2	—	-3	1	—	0
Vaihto-omaisuus	0	—	—	13	—	13
Muut erät	14	—	-1	-7	—	5
Laskennallisten verojen netotus	-16	—	—	-3	—	-19
Yhteensä	31	1	-6	4	0	30
Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot	3	—	—	-1	—	3
Ajan kuluessa tuloutus	2	—	-1	2	—	3
Vaihto-omaisuus	6	—	-1	-4	—	1
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset	14	—	—	2	—	16
Muut erät	10	—	-2	-3	-1	4
Laskennallisten verojen netotus	-16	—	—	-3	—	-19
Yhteensä	19	0	-3	-7	-1	9
Laskennalliset verot, netto						21

Laskennallista verosaamista on jätetty kirjaamatta kertyneistä ja osittain verotuksessa vahvistamattomista tappioista 16 miljoonaa euroa (45). Kirjaamattomat laskennalliset verosaamiset tappioista vuonna 2022 ovat pääosin Norjan ja Ruotsin yhtiöistä. Viron ja Latvian verojärjestelmien

mukaan yrityksen tuloa verotetaan vasta, kun varoja nostetaan yrityksestä. Näiden osalta YIT pystyy määräämään väliaikaisen eron purkautumisajankohdan, eikä laskennallista veroa ole kyseisistä maista toistaiseksi kirjattu.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

103YIT 2022 Vuosikatsaus

2021
Milj. euroa	1.1.	Valuuttakurssiero	Kirjattu tuloslaskelmaan	Kirjattu laajaan tuloslaskelmaan/omaan pääomaan	31.12.
Laskennalliset verosaamiset
Varaukset	20	—	7	—	27
Vahvistetut tappiot	18	—	-15	—	4
Eläke-etuudet	0	—	—	—	1
Ajan kuluessa tuloutus	1	—	1	—	2
Vaihto-omaisuus	1	—	-1	—	0
Muut erät	9	—	4	—	14
Laskennallisten verojen netotus	-16	—	-1	—	-16
Yhteensä	35	1	-5	0	31
Laskennalliset verovelat
Kertyneet poistoerot	3	—	—	—	3
Ajan kuluessa tuloutus	0	—	2	—	2
Vaihto-omaisuus	0	—	5	—	6
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset	13	—	1	—	14
Muut erät	10	—	—	—	10
Laskennallisten verojen netotus	-16	—	-1	—	-16
Yhteensä	10	1	9	0	19
Laskennalliset verot, netto					12

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

104YIT 2022 Vuosikatsaus

20. VAIHTO-OMAISUUS

LAATIMISPERIAATE

Aineiden ja tarvikkeiden arvo määritellään FIFO-menetelmää (first-in, first-out) käyttäen. Tonttivaranto -erässä esitetään aloittamattomien rakennusprojektien tonttien alkuperäiset ostomenot sekä tonttien arvoa nostavat kustannukset kuten maanparantamiseen, vesi- ja sähköliittymiin ja rakennuslupiin liittyvät kustannukset. YIT hankkii tontteja rakentaakseen ne myytäviksi asunnoiksi tai kiinteistöiksi. Hankinta voi tapahtua hankkimalla tontti suoraan tai ostamalla sitä hallinnoiva yhtiö. Kun rakennusprojekti saa aloitusluvan, siirretään siihen mahdollisesti kohdistuva tontti hankintamenoineen vaihto-omaisuuden Keskeneräiset työt -erään. YIT myy lisäksi tontteja ja niitä hallinnoivia yhtiöitä rakentamattomina. Keskeneräiset työt -erä sisältää mahdollisen tontin hankintamenon lisäksi myös rakennusprojektien rakentamiskustannukset siltä osin kuin niitä ei ole kirjattu kuluksi. Rakentamiskustannukset sisältävät raaka-ainekustannukset, omaisuuserää parantavat suunnittelumenot, välittömistä työsuorituksista johtuvat menot, muut välittömät menot sekä osuuden tuotannon muuttuvista ja kiinteistä yleismenoista. Yli 12 kuukautta rakentamisajaltaan kestävien ajan hetkellä tuloutettavien omaperusteisten rakennusprojektien keskeneräisen työn arvoon kohdistetaan lisäksi rahoituksen kustannuksia. Valmistuneiden rakennusprojektien myymättä jääneet huoneistot ja kiinteistöt esitetään erässä Valmiit huoneistot ja kiinteistöt. Ennakkomaksut-erä sisältää pääasiallisesti tonttien hankintaan liittyviä ennakoita. Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai sitä alhaisempaan nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on tavanomaisessa liiketoiminnassa saatava arvioitu myyntihinta, josta on vähennetty arvioidut valmiiksi saattamiseen tarvittavat menot ja myynnistä johtuvat menot. Arvioitaessa valmiiden huoneistojen ja kiinteistöjen nettorealisointiarvoa huomioidaan lisäksi markkinoilta saatavissa oleva tieto. Tonttien nettorealisointiarvoa tarkasteltaessa otetaan huomioon niiden käyttötarkoitus. Rakentamiseen käytettävät tontit arvioidaan osana rakentamisprojekteja. Tonttien kirjanpitoarvoa pienennetään, kun rakennettavia huoneistoja tai kiinteistöjä arvioidaan myytävän hankintamenoa alhaisempaan hintaan. Muiden kuin rakentamistarkoitukseen käytettävien tonttien nettorealisointiarvo perustuu niiden markkinahintaan. YIT toteuttaa rakentamisprojekteja myös vuokratuille tonteille, jotka esitetään osana vaihto-omaisuutta, mutta jotka arvostetaan IFRS 16-standardin mukaan. Vuokratontteihin liittyvää laskentaperiaatetta on kuvattu tarkemmin kohdassa Vuokrasopimukset.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTAMINEN Vaihto-omaisuuden mahdollista arvonalentumista arvioidaan säännöllisesti vertaamalla hankintamenoa nettorealisointiarvoon. Nettorealisointiarvo on johdon tekemä arvio, joka perustuu luotettavimpaan saatavilla olevaan tietoon. Arvioiden tekeminen edellyttää johdolta arviota realisointiarvosta markkinoilla. Arvonalentumista ei kirjata, mikäli valmiit tuotteet, joihin arvioitavat vaihto- omaisuushyödykkeet tulevat sisältymään, arvioidaan myytävän arvioitavan hyödykkeen hankintamenoa vastaavaan tai sen ylittävään hintaan.

Milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021
Aineet ja tarvikkeet	6	7
Keskeneräiset työt	560	501
Tonttivaranto	630	643
Valmiit huoneistot ja kiinteistöt	208	92
Ennakkomaksut	22	41
Muu vaihto-omaisuus	—	—
Vaihto-omaisuus	1 426	1 285
Tonttivaranto	86	105
Tontit, keskeneräiset työt	45	62
Tontit, valmiit huoneistot ja kiinteistöt	27	7
Vaihto-omaisuus, vuokrattu	158	174

Vuokratun vaihto-omaisuuden erittely löytyy liitetiedosta Vuokrasopimukset.

Vuonna 2022 lopetettuihin toimintoihin kohdistui vaihto-omaisuuden alaskirjauksia yhteensä 137 miljoonaa euroa (13). Jatkuviin

liiketoimintoihin kohdistui alaskirjauksia 1 miljoonaa euroa (39). Vuonna 2021 YIT teki jatkuviin liiketoimintoihin vaihto-omaisuuden

alaskirjauksia yhteensä 39 miljoonaa euroa, joista Asuminen-segmentin alaskirjausten määrä oli 8 miljoonaa euroa, Kiinteistöt-segmentissä

23 miljoonaa euroa ja Toimitilat-segmentissä 8 miljoonaa euroa.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

105YIT 2022 Vuosikatsaus

21. MYYNTISAAMISET JA MUUT SAAMISET

Milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021
Pitkäaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	25	28
Korolliset saamiset	56	46
Muut saamiset	2	1
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset yhteensä	84	75
Lainasaamiset	5	7
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset	10	1
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä	100	82
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset	121	143
Korolliset saamiset	—	13
Muut saamiset	22	32
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset yhteensä	144	189
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät	122	165
Siirtosaamiset	6	9
Johdannaissopimuksiin perustuvat saamiset	1	1
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä	274	363
Pitkäaikaiset ja lyhytaikaiset saamiset yhteensä	373	445

Tiedot odotetuista luottotappioista löytyvät liitetiedosta Rahoitusriskien hallinta

22. RAHAVARAT

Milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021
Käteinen raha ja pankkitalletukset	206	389

Rahavarat koostuvat käteisestä rahasta ja vakavaraisiin yhteistyöpankkeihin tehdyistä pankkitalletuksista, joiden maturiteetti on enintään

kolme kuukautta.

23. OMA PÄÄOMA

LAATIMISPERIAATE

Vararahasto Vararahastoon sisältyy yhtiöjärjestyksen tai yhtiökokouksen päätöksellä sidottuun omaan pääomaan siirretty oma pääoma. Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto sisältää osakkeiden merkintähinnan siltä osin, kun sitä ei nimenomaisen päätöksen mukaan merkitä osakepääomaan. Muuntoerot Muuntoerot sisältävät ulkomaisten yksikköjen tilinpäätösten muuntamisesta syntyneet valuuttakurssierot. Arvonmuutosrahasto Arvonmuutosrahasto sisältää muun laajan tuloksen kautta käypään arvoon arvostettavien oman pääoman ehtoisten sijoitusten ja rahavirran suojauksessa käytettävien johdannaisinstrumenttien käypien arvojen muutokset. Omat osakkeet Mikäli konsernin emoyhtiö tai sen tytäryhtiöt hankkivat emoyhtiön omia osakkeita, vähennetään emoyhtiön omistajille kuuluvaa omaa pääomaa määrällä, joka muodostuu maksetusta vastikkeesta lisättynä transaktiomenoilla. Jos ostetut omat osakkeet myydään edelleen tai lasketaan uudelleen liikkeelle, saatu vastike merkitään omaan pääomaan. Yhtiön omien oman pääoman ehtoisten instrumenttien ostosta, myynnistä,liikkeeseenlaskusta tai mitätöinnistä ei kirjata voittoa tai tappiota tuloslaskelmaan. Hybridilaina Hybridilaina kirjataan omaan pääomaan omistajille kuuluvan oman pääoman jälkeen. Hybridilainan velkakirjoilla ei ole osakkeenomistajille kuuluvia oikeuksia eikä se laimenna yhtiön osakkeenomistajien omistusta. YIT:llä ei ole lainan pääomaan liittyvää takaisinmaksuvelvoitetta. YIT voi myös viivästyttää korkojen maksua, jos se ei maksa osinkoa tai muuta hyvitystä osakepääomalle. Hybridilaina merkitään alun perin kirjanpitoon käypään arvoon transaktiokustannuksilla vähennettynä. Myöhemmin laina arvostetaan hankintamenoon. Hybridilainan korot kirjataan suoraan kertyneistä voittovaroista verovaikutuksella oikaistuna kun ne maksetaan tai hybridilainan kertyneet korot kirjataan suoraan kertyneistä voittovaroista verovaikutuksella oikaistuna ja korkovelkana, kun velvoite korkojen maksuun on syntynyt.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

106YIT 2022 Vuosikatsaus

OSAKEPÄÄOMA JA OMAT OSAKKEET

	Ulkona olevien osakkeiden lukumäärä, kpl	Omat osakkeet,  kpl	Osakepääoma, milj. euroa	Omat osakkeet, milj. euroa
1.1.2021	209 083 556	2 016 297	150	-10
Omien osakkeiden luovutus	35 350	-35 350		—
31.12.2021	209 118 906	1 980 947	150	-10
1.1.2022	209 118 906	1 980 947	150	-10
Omien osakkeiden luovutus	392 240	-392 240		2
31.12.2022	209 511 146	1 588 707	150	-8

Kaikki liikkeeseenlasketut osakkeet on maksettu täysimääräisesti, eikä osakkeilla ole nimellisarvoa. YIT:n hallussa olevien omien osakkeiden

maksettu hankintahinta on yhteensä 8 miljoonaa euroa, ja se esitetään erillisenä oman pääoman eränä. Osakkeista maksettu määrä

pienentää emoyhtiön jakokelpoisia varoja. Osakkeet ovat yhtiön hallussa omina osakkeina, ja ne on oikeus laskea uudelleen liikkeeseen

tulevaisuudessa.

MUUNTOEROT

Muuntoerojen määrä vuoden 2022 lopussa oli 1 miljoonaa euroa (281). Tilikauden aikainen muuntoeron muutos oli 29 miljoonaa euroa,

josta 27 miljoonaa euroa liittyi lopetettuihin toimintoihin. Venäjän lopetettuihin liiketoimintoihin liittyvä muuntoero, 253 miljoonaa euroa,

kirjattiin tuloslaskelmaan liiketoimintamyynnin yhteydessä.

OSINGOT

Maksetut ja ehdotetut osingot	2022	2021
Maksettu osinko tilikauden aikana
Edelliseltä vuodelta/osake, euroa	0,16	0,14
Edelliseltä vuodelta yhteensä, milj. euroa	33	29
Hallituksen esitys varsinaisen yhtiökokouksen hyväksyttäväksi
Tilikaudelta/osake, euroa	0,18	0,16
Tilikaudelta yhteensä, milj. euroa	38	33

24. ELÄKEVELVOITTEET

LAATIMISPERIAATE

Konsernin eläkejärjestelyt ovat pääsääntöisesti maksupohjaisia järjestelyitä. Maksupohjaisten eläkejärjestelyiden suoritukset kirjataan tuloslaskelmaan sillä tilikaudella, jota veloitus koskee, eikä konsernilla ole tämän jälkeen enää kyseiseen vuoteen kohdistuvia muita velvoitteita tai maksuja. Konsernilla on Suomessa myös etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Riippumattomat aktuaarit laskevat konsernin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen velvoitteet kustakin järjestelystä erikseen. Eläkevelvoitteen nykyarvoa laskettaessa käytetään diskonttauskorkona yritysten liikkeelle laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa. Käytetyn viitekoron maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä merkitään taseeseen velaksi velvoitteen raportointikauden päättymispäivän nykyarvo, josta vähennetään järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo. Etuuspohjainen eläkekulu koostuu työsuoritukseen perustuvasta menosta sekä nettokorosta, jotka kirjataan henkilöstökuluihin. Vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan muiden laajan tuloksen erien kautta taseessa olevan eläkevelvoitteen muutokseksi.

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

ELÄKE-ETUUKSIEN LASKENNASSA KÄYTETYT OLETTAMUKSET Eläkevelvoitteiden nykyarvo riippuu useista eri vakuutusmatemaattisista tekijöistä sekä käytetystä diskonttauskorosta. Oletusten ja diskonttauskoron muutokset vaikuttavat eläkevelvoitteiden kirjanpitoarvoon. Diskonttauskorkona on käytetty yritysten liikkeeseen laskemien korkealaatuisten joukkovelkakirjalainojen markkinatuottoa tai valtion velkasitoumusten korkoa sille valuutalle, jossa etuudet toteutuvat. Käytetty viitekoron maturiteetti vastaa olennaisilta osin laskettavan eläkevastuun maturiteettia. Muut oletukset perustuvat vakuutusmatemaattisiin tilastoihin ja vallitseviin markkinaolosuhteisiin.

Milj. euroa	2022	2021
Etuuspohjaiset eläkevelat (netto) taseessa	3	3
Etuuspohjaisista eläkevelvoitteista aiheutuneet kulut tuloslaskelmassa	—	—

Vuosina 2022 ja 2021 konsernilla oli Suomessa lisäeläkevakuutuksista aiheutuvia etuuspohjaisia eläkejärjestelyjä. Eläke-etuuden suuruus

määräytyy muun muassa palkan ja työssäolovuosien perusteella. Eläke-etuudet on hoidettu vakuutusyhtiöissä, ja niitä hallinnoidaan

paikalliseen lainsäädäntöön perustuen.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

107YIT 2022 Vuosikatsaus

ETUUSPOHJAISTEN ELÄKEVELVOITTEIDEN MÄÄRITTELY

Milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	14	17
Varojen käypä arvo	-11	-14
Eläkevastuu, netto	3	3

Velvoitteen nykyarvon muutokset

Milj. euroa	2022	2021
Velvoite 1.1.	17	20
Työsuorituksesta johtuvat menot	—	—
Korkomenot	—	—
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot	-1	2
Velvoitteen täyttäminen	—	-3
Maksetut etuudet	-1	-1
Velvoite 31.12.	14	17

Järjestelyn varojen käypien arvojen muutokset

Milj. euroa	2022	2021
Varat 1.1.	14	18
Varojen odotettu tuotto	—	—
Vakuutusmatemaattiset voitot/tappiot	-1	1
Velvoitteen täyttäminen	—	-3
Työnantajan suorittamat maksut	—	—
Maksetut etuudet	-1	-1
Varat 31.12.	11	14

Käytetyt vakuutusmatemaattiset oletukset

	2022	2021
Diskonttauskorko	3,1 %	0,2 %
Tuleva palkankorotusolettama	2,8 %	1,9 %
Tuleva eläkkeiden korotusolettama	2,8 %	2,0 %

Tulevat maksut

Seuraavassa taulukossa esitetään tulevat maksut, jotka ovat olleet eläkevelvoitelaskelmien perustana.

Milj. euroa	2022	2021
Erääntyminen alle vuoden kuluessa	1	1
1-5 vuodessa	5	4
5-10 vuodessa	5	4
10-15 vuodessa	3	3
15-20 vuodessa	2	2
20-25 vuodessa	1	1
25-30 vuodessa	1	1
yli 30 vuoden kuluttua	1	—
Yhteensä	20	17

Herkkyysanalyysi

Seuraavassa taulukossa esitetään diskonttauskoron muutoksen vaikutusta velvoitteeseen.

Milj. euroa	2022	2021
Koron nousu 0,5 % -yksikköä	-1	-1
Koron lasku 0,5 % -yksikköä	1	1

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

108YIT 2022 Vuosikatsaus

25. VARAUKSET

LAATIMISPERIAATE				JOHDON HARKINTA JA ARVIOT
Varaus kirjataan, kun konsernilla on aikaisemman tapahtuman seurauksena oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite, maksuvelvoitteen toteutuminen on todennäköistä ja velvoitteen suuruus on arvioitavissa luotettavasti. Varaukset arvostetaan velvoitteen kattamiseksi vaadittavien menojen nykyarvoon. Jos osasta velvoitetta on mahdollista saada korvaus joltakin kolmannelta osapuolelta, korvaus kirjataan erilliseksi omaisuuseräksi, kun korvauksen saaminen on käytännössä varmaa. Tappiollisista sopimuksista kirjataan varaus, kun velvoitteiden täyttämiseksi vaadittavat väistämättömät menot ylittävät sopimuksesta saatavat hyödyt. Väistämättömiin menoihin luetaan sopimuksen täyttämisestä aiheutuvat kustannukset tai sitä alemmat sopimuksen purkamisesta aiheutuvat kustannukset. Suomen asunto- ja liikekohteiden rakentamiseen liittyvä 10-vuotisvastuuvaraus määritetään kokonaisuutena kaikista 10-vuotisvastuita sisältävistä hankkeista. Tällöin yksittäiseen hankkeeseen liittyvä vastaisen taloudellisen menetyksen todennäköisyys voi olla pieni, vaikka kokonaisuuden katsotaan aiheuttavan taloudellisten voimavarojen siirtymistä pois yhtiöstä.		Takuuvaraus käsittää rakennusprojektin valmistumisen jälkeiset takuuvelvoitteen alaiset korjauskulut. Takuuvaraukset lasketaan takuukulujen aikaisempina tilikausina toteutuneen tason perusteella. Mikäli konserni saa sopimuksen perusteella aliurakoitsijalta tai materiaalin toimittajalta hyvityksen kuluista, joihin on varauduttu, kirjataan tulevasta korvauksesta saaminen silloin, kun saamisen katsotaan olevan varma. Takuuvarausten käyttöaika on pääsääntöisesti 1–2 vuotta. Uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan, kun konserni on laatinut yksityiskohtaisen uudelleenjärjestelysuunnitelman ja aloittanut suunnitelman toimeenpanon tai tiedottanut asiasta. YIT kirjaa oikeudenkäynneistä sekä potentiaalisista oikeudenkäynteihin johtavista kiistoista varauksen, mikäli yhtiön johto arvioi taloudellisten voimavarojen siirtymisen pois yhtiöstä olevan todennäköistä ja velvoitteen määrä on arvioitavissa luotettavasti.		VARAUSTEN TODENNÄKÖISYYS JA MÄÄRÄ Varausten kirjaamiseen liittyy arvioita todennäköisyydestä ja määrästä. Arvio toteutuvien kustannusten todennäköisyydestä ja määrästä perustuu aiempiin samankaltaisiin tapahtumiin ja kokemusperäiseen tietoon.

Milj. euroa	Takuuvaraukset*	10-vuotis- vastuuvaraukset	Tappiolliset sopimukset	Oikeudenkäynti- varaukset	Muut varaukset	Yhteensä 2022	Yhteensä 2021
1.1.	15	77	10	20	10	132	115
Valuuttakurssiero	—	—	-1	—	—	0	1
Varausten lisäykset	46	10	6	—	1	63	38
Käytetyt varaukset	-11	-10	-6	-17	-5	-49	-21
Käyttämättömien varausten peruutukset	—	—	—	—	—	0	-1
Liiketoimintojen myynnit	-4	—	—	—	-3	-7	—
31.12.	47	77	10	3	3	139	132
Pitkäaikaiset	22	64	—	2	1	88	86
Lyhytaikaiset	25	14	10	—	2	51	46
Yhteensä	47	77	10	3	3	139	132

*Takuuvarausten esittämistapaa on oikaistu vuoden 2022 aikana. Lisätietoja liitetiedossa Aikaisempien kausien oikaisut.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

109YIT 2022 Vuosikatsaus

26. KOROLLISET RAHOITUSVELAT

Pitkäaikaiset rahoitusvelat

Milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021
Joukkovelkakirjalainat	199	199
Lainat rahoituslaitoksilta	50	150
Muut korolliset velat	39	50
Yhteensä	288	398

Lyhytaikaiset rahoitusvelat

Milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021
Lainat rahoituslaitoksilta	100	—
Taloyhtiölainat	230	106
Muut korolliset velat	7	13
Yhteensä	336	118

Lainat rahoituslaitoksilta 31.12.2022 olivat pankeilta otettuja kertalyhenteisiä lainoja. Rahoitusveloissa esitetyt taloyhtiölainat liittyvät

omaperusteisten kohteiden myymättömien asuntojen lainaosuuksiin ja ne koostuvat laina-ajaltaan pitkistä lainoista. Joukkovelkakirjalainojen

tiedot on esitetty tarkemmin seuraavassa taulukossa.

Joukkovelkakirjalainojen tiedot

31.12.2022 ja 31.12.2021
	Nimellisarvo, milj. euroa	Eräpäivä	Kuponkikorko %	Kovenantit*
FI4000496294	100	31.03.2024	3kk Euribor + 3,100	Omavaraisuusaste
FI4000496302	100	15.01.2026	3,250	Omavaraisuusaste
Yhteensä	200

*Omavaraisuusastekovenantin lisäksi joukkovelkakirjalainojen ehdoissa on tapahtumaperusteinen korkokatekovenantti.

Joukkovelkakirjalainat ovat vakuudettomia ja lunastettavissa ennen niiden erääntymispäivää. Yhtiöllä on lisäksi oman pääoman ehtoinen

hybridilaina, josta on kerrottu tarkemmin liitetiedossa Rahoitusriskien hallinta.

Vuokrasopimusvelat

Milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021
Pitkäaikaiset vuokrasopimusvelat	168	161
Lyhytaikaiset vuokrasopimusvelat	40	74
Vuokrasopimusvelat yhteensä	207	234

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

110YIT 2022 Vuosikatsaus

Korollisten rahoitusvelkojen täsmäytys

2022
Milj. euroa	Lyhytaikaiset	Pitkäaikaiset	Vuokrasopimus- velat	Yhteensä
Korolliset rahoitusvelat 1.1.	118	398	234	751
Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät alussa	-13	13
Rahavirrat	403	18	-2	419
Myytyjen huoneistojen velkaosuudet*	-267		-18	-285
Vuokrasopimusvelkojen muutos			-6	-6
Muut muutokset joihin ei liity maksua**	-6	-42		-47
Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät lopussa	100	-100
Korolliset rahoitusvelat 31.12.	336	288	207	831

2021
Milj. euroa	Lyhytaikaiset	Pitkäaikaiset	Vuokrasopimus- velat	Yhteensä
Korolliset rahoitusvelat 1.1.	592	286	235	1 114
Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät alussa	-207	207
Rahavirrat	110	-90	-2	18
Myytyjen huoneistojen velkaosuudet*	-381		-29	-410
Vuokrasopimusvelkojen muutos			30	30
Muut muutokset joihin ei liity maksua**	-8	8		-1
Pitkäaikaisten velkojen lyhennyserät lopussa	13	-13
Korolliset rahoitusvelat 31.12.	118	398	234	751

*Myytyjen huoneistojen velkaosuudet siirtyvät keskeneräisten asuinrakennuskohteiden osalta taseen Muut asiakassopimuksiin perustuvat

velat -erään. Kohteen valmistuessa myytyjen huoneistojen taloyhtiölainaosuus ja vuokrasopimusvelkaosuus siirretään edelleen liikevaihtoon.

Nämä siirrot on esitetty rahoituksen rahavirrassa lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksuna ja vuokrasopimusvelkojen maksuna. Vuoden 2021

osalta vuokrasopimusvelkojen tietoja on oikaistu myytyjen huoneistojen osalta.

**Muut muutokset, joihin ei liity maksua sisältää myös valuuttakurssierot ja lopetetuille toiminnoille siirtyneet rahoitusvelat. Vuoden 2021

luvut sisältävät tilikauden aikana lyhytaikaisista pitkäaikaisiksi oikaistuja velkoja.

27. OSTOVELAT JA MUUT VELAT

Milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021
Pitkäaikaiset velat
Ostovelat	19	19
Muut velat	10	9
Ostovelat ja muut velat yhteensä	29	27
Johdannaissopimuksiin perustuvat velat	—	—
Pitkäaikaiset velat yhteensä	29	27
Lyhytaikaiset velat
Ostovelat	215	197
Muut velat	84	79
Ostovelat ja muut velat yhteensä	299	276
Muut siirtovelat	131	128
Projektien kulujaksotukset	144	208
Johdannaissopimuksiin perustuvat velat	2	3
Lyhytaikaiset velat yhteensä	576	615
Ostovelat ja muut velat yhteensä	605	642

Muut siirtovelat

Milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021
Henkilöstökulujen jaksotukset	80	75
Korkovelat	10	4
Muut	41	48
Yhteensä	131	128

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

111YIT 2022 Vuosikatsaus

28. JOHDANNAISSOPIMUKSET

LAATIMISPERIAATE
Johdannaiset kirjataan alun perin hankintahetkellä käypään arvoon taseeseen, minkä jälkeen ne arvostetaan käypään arvoon jokaisena raportointipäivänä. YIT on soveltanut IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa joidenkin vaihtuvakorkoisten lainojen viitekoron muutoksilta suojautumiseen (rahavirran suojaus), mutta konserni arvioi suojauslaskentatarpeet aina tapauskohtaisesti. Konserni dokumentoi suojaussuhteen alussa kunkin suojausinstrumentin ja suojatun omaisuuserän välisen suhteen sekä riskinhallintatavoitteen ja siihen sovelletun strategian. Suojattavan kohteen ja		suojauslaskennassa olevan johdannaissopimuksen taloudellista suhdetta tarkastellaan vähintään jokaisena raportointipäivänä. Rahavirran suojauksen ehdot täyttävien johdannaisten tehokkaan osuuden käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin ja esitetään oman pääoman arvonmuutosrahastossa verovaikutus huomioiden. Omaan pääomaan kertyneet voitot ja tappiot siirretään tulokseen niillä tilikausilla, joilla suojauskohde vaikuttaa tulokseen.		Käyvän arvon muutokset johdannaisista, jotka eivät ole suojauslaskennassa, kirjataan johdannaisen käyttötarkoituksen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituseriin.

	31.12.2022				31.12.2021
Milj. euroa	Nimellisarvo	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo	Käypä arvo, netto	Nimellisarvo	Positiivinen käypä arvo	Negatiivinen käypä arvo	Käypä arvo, netto
Valuuttajohdannaiset	176	1	-2	—	216	1	-2	-2
Korkojohdannaiset (suojauslaskennassa)	100	4	—	4	100	1	—	1
Korkojohdannaiset (ei suojauslaskennassa)	160	6	—	6	30	—	—	—
Yhteensä	436	11	-2	10	346	1	-3	-1

Kaikki johdannaissopimukset on solmittu konsernin rahoituspolitiikan mukaisesti suojaustarkoituksessa, mutta IFRS 9:n mukaista suojauslaskentaa on sovellettu vain osaan korkojohdannaissopimuksista. Johdannaiset on tehty vähentämään liiketoiminnan riskejä, korkoriskejä sekä

suojaamaan valuuttamääräisiä tase-eriä.

Yllä esitettyihin johdannaissopimuksiin liittyy joissain tilanteissa toimeenpantavissa oleva nettoutus- tai muu vastaava järjestely, jonka mukaan kyseiset johdannaisvarat ja -velat voidaan selvittää nettomääräisenä. Nettoutusjärjestelyt ovat toimeenpantavissa tavallisiin

johdannaisyleissopimuksiin sisältyvien tyypillisten velvoitteiden laiminlyönti- ja muiden erityisten eräännyttämisperusteiden mukaan. Erät, joihin tietyissä tilanteissa voitaisiin soveltaa nettoutusta, on esitetty taseessa bruttona, ja netottaminen olisi pienentänyt yllä esitettyjä bruttolukuja

yhteensä 2 miljoonaa euroa (1).

YIT:llä ei ollut katsauskauden (eikä vertailukauden) lopussa johdannaissopimuksiin liittyviä maksettuja tai saatuja päivittäisiä suorituksia eli ns. variation margin / margin call -maksuja.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

112YIT 2022 Vuosikatsaus

29. RAHOITUSVAROJEN JA -VELKOJEN LUOKITTELU ARVOSTUSRYHMITTÄIN

LAATIMISPERIAATE
RAHOITUSVARAT Rahoitusvarat kirjataan kirjanpitoon kaupantekopäivän käypään arvoon. YIT luokittelee rahoitusvarat alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä seuraaviin arvostusryhmiin: jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat, käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat ja muiden laajan tuloksen erien kautta käypään arvoon arvostettavat rahoitusvarat. Luokittelu riippuu rahoitusvarojen hallinnoinnissa käytettävästä liiketoimintamallista sekä rahavirtoja koskevista sopimusehdoista. Rahoitusvarat kirjataan pois taseesta, kun oikeus sopimusperusteisiin rahavirtoihin on lakannut tai kun rahoitusvaraan liittyvät olennaiset riskit ja edut ovat siirtyneet konsernin ulkopuolelle.  Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat YIT:n käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin kuuluvat kaikki kaupankäyntitarkoituksessa hankitut tai pidettävät sijoitukset ja johdannaissopimukset. Tällaisia johdannaissopimuksia ovat konsernin valuutta- ja korkojohdannaiset. Johdannaiset kirjataan käypään arvoon perustuen markkinoilla noteerattuihin hintoihin ja yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin. Käyvän arvon muutokset kirjataan johdannaisen käyttötarkoituksen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituseriin. Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat oman pääoman ehtoiset rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia rahoitusvaroja. Näiden rahoitusvarojen osalta yhtiö on peruuttamattomasti valinnut alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä, että oman pääoman ehtoisen sijoituksen, jota ei pidetä kaupankäyntitarkoituksessa, myöhemmät käyvän arvon muutokset kirjataan muihin laajan tuloksen eriin. YIT:llä tähän kuuluvat tietyt sijoitukset kiinteistö- ja asunto- osakkeisiin sekä muihin osakkeisiin. Kun tämä valinta on tehty, laajan tuloksen muissa erissä esitettyjä määriä ei siirretä myöhemmin tulokseen. Näille sijoituksille saatavat osingot kirjataan tulosvaikutteisesti. Valinta tehdään sijoituskohtaisen arvioinnin perusteella.		Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ovat johdannaisvaroihin kuulumattomia eriä, joita pidetään sopimukseen perustuvien rahavirtojen keräämiseksi ja joiden rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja koron maksua. Tähän ryhmään sisältyvät rahavarat, konsernin taseen myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset. Ryhmän rahoitusvarat kirjataan alun perin käypään arvoon, johon on lisätty transaktiokulut, ja ne arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon efektiivisen koron menetelmällä. Voitto tai tappio jaksotettuun hankintamenoon arvostettavasta rahoitusvarasta kirjataan tulosvaikutteisesti, kun omaisuuserä kirjataan pois taseesta tai sen arvo alentuu. Rahavarat koostuvat käteisvaroista, pankkitilien saldoista ja likvideistä rahamarkkinasijoituksista, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään kolme kuukautta. RAHOITUSVELAT Rahoitusvelat kirjataan kirjanpitoon kaupantekopäivän käypään arvoon, josta on vähennetty transaktiokustannukset. Myöhemmin kaikki rahoitusvelat johdannaisinstrumentteja lukuun ottamatta arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon. Konsernissa käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvelkoihin kuuluvat johdannaissopimukset. Tällaisia johdannaissopimuksia ovat konsernin valuutta- ja korkojohdannaiset. Johdannaiset kirjataan käypään arvoon, joka perustuu markkinoilla noteerattuihin hintoihin ja yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin. Käyvän arvon muutokset kirjataan johdannaisen käyttötarkoituksen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituseriin. Rahoituslimiittien järjestelypalkkiot kirjataan ennakkomaksuksi maksuvalmiuspalvelusta ja jaksotetaan kuluksi limiitin voimassaoloajalle. Konsernilla on sekä pitkä- että lyhytaikaisia rahoitusvelkoja, ja ne voivat olla korollisia tai korottomia. Rahoitusvelat kirjataan pois taseesta, kun niihin liittyvät velvoitteet ovat täyttyneet, kumottu tai niiden voimassaolo on lakannut.		KÄYPIEN ARVOJEN MÄÄRITTÄMINEN Konserni luokittelee käypään arvoon kirjattavat rahoitusinstrumentit käyttäen käypien arvojen kolmitasoista hierarkiaa. Taseessa käypään arvoon kirjatut rahoitusinstrumentit on luokiteltu käyvän arvon määrittämiseen perustuvien hierarkiatasojen mukaan seuraavasti: Taso 1 Käyvän arvon hierarkian tasolle 1 määritetään kaikki sellaiset rahoitusinstrumentit, joihin on toimivilta markkinoilta saatavissa hintanoteeraukset. Kyseiset markkinahinnat ovat helposti ja säännöllisesti saatavissa pörssistä, välittävältä instituutiolta, markkinahinnoittelun palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta. Näitä hintoja sovelletaan oikaisemattomina arvon määrittämiseen. YIT:llä ei ole tasolle 1 luokiteltavia rahoitusinstrumentteja. Taso 2 Tason 2 rahoitusinstrumenttien käypä arvo määritellään arvostusmenetelmien avulla. Näissä menetelmissä käytetään syöttötietona muita kuin tason 1 markkinahintanoteerattuja hintoja, jotka ovat helposti ja säännöllisesti saatavissa pörssistä tai vastaavasta rahoitusinstrumentteja välittävältä instituutiolta, markkinahinnoittelun palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta. YIT arvostaa OTC-johdannaiset tason 2 välittävältä instituutiolta, markkinahinnoittelun palveluntuottajalta tai valvontaviranomaiselta käypään arvoon perustuen markkinoilla noteerattuihin hintoihin ja yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin. Taso 3 Tason 3 rahoitusinstrumenttien käypä arvo ei perustu todennettavissa oleviin markkinanoteerauksiin tai markkinahintoihin. YIT on käsitellyt tasolla 3 käypään arvoon kirjatut sijoitukset.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

113YIT 2022 Vuosikatsaus

JOHDON HARKINTA JA ARVIOT

OMAN PÄÄOMAN EHTOISTEN SIJOITUSTEN ARVOSTAMINEN YIT:n merkittävin oman pääoman ehtoinen sijoitus on Tripla Mall Ky, jonka käyvän arvon arvostus pohjautuu merkittävissä määrin kiinteistön arvostukseen. Keskeisimpiä käyvän arvon muuttujia kiinteistön osalta ovat tuottovaatimus, vajaakäyttöaste sekä toiminnan nettotuoton kasvuvauhti, joiden määrittämisessä YIT:n johto joutuu käyttämään harkintaa ja arvioita. YIT:n johto seuraa jatkuvasti oman pääoman ehtoisten sijoitusten käyvän arvon arvostukseen liittyviä indikaattoreita ja niiden kehitystä.

31.12.2022
Milj. euroa	Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat ja -velat	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat ja -velat	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Käyvän arvon tason luokittelu	Liite
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset		216	2	218	218	Taso 3	18
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset*	83			83	72		21
Lainasaamiset		5		5	5	Taso 3	21
Johdannaissopimukset		6	4	10	10	Taso 2	28
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset*	143			143	143		21
Johdannaissopimukset		1		1	1	Taso 2	28
Rahavarat	206			206	206		22
Rahoitusvarat arvostusryhmittäin yhteensä	433	228	6	668	656
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	288			288	263		26
Ostovelat ja muut velat*	29			29	24		27
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	336			336	336		26
Ostovelat ja muut velat*	299			299	299		27
Johdannaissopimukset		2		2	2	Taso 2	28
Rahoitusvelat arvostusryhmittäin yhteensä	953	2		954	924

* Eivät sisällä jaksotuksia, lakisääteisiä velvoitteita eivätkä ennakkomaksuja, koska näitä ei luokitella IFRS:n mukaisiksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

114YIT 2022 Vuosikatsaus

31.12.2021
Milj. euroa	Jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat ja -velat	Käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat ja -velat	Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostettavat rahoitusvarat ja -velat	Kirjanpitoarvo	Käypä arvo	Käyvän arvon tason luokittelu	Liite
Pitkäaikaiset rahoitusvarat
Oman pääoman ehtoiset sijoitukset		184	2	186	186	Taso 3	18
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset*	74			74	68		21
Lainasaamiset		7		7	7	Taso 3	21
Johdannaissopimukset			1	1	1	Taso 2	28
Lyhytaikaiset rahoitusvarat
Myyntisaamiset, korolliset saamiset ja muut saamiset*	189			189	189		21
Johdannaissopimukset		1		1	1	Taso 2	28
Rahavarat	389			389	389		22
Rahoitusvarat arvostusryhmittäin yhteensä	652	192	2	846	839
Pitkäaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	398			398	395		26
Ostovelat ja muut velat*	27			27	25		27
Lyhytaikaiset rahoitusvelat
Korolliset velat	118			118	118		26
Ostovelat ja muut velat*	276			276	276		27
Johdannaissopimukset		3		3	3	Taso 2	28
Rahoitusvelat arvostusryhmittäin yhteensä	820	3		823	818

* Eivät sisällä jaksotuksia, lakisääteisiä velvoitteita eivätkä ennakkomaksuja, koska näitä ei luokitella IFRS:n mukaisiksi rahoitusvaroiksi ja -veloiksi.

Liikkeeseen laskettujen joukkovelkakirjalainojen käyvät arvot perustuvat tilinpäätöspäivän markkinahintoihin. Kaikkien muiden pitkäaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot pohjautuvat diskontattuihin rahavirtoihin. Velkojen diskonttauskorkona on käytetty korkoa, jolla YIT saisi vastaavaa ulkoista lainaa tilinpäätöshetkellä, ja se muodostuu riskittömästä markkinakorosta, johon on lisätty yrityskohtainen riskipreemio 2,00-5,02 % (2,40-3,48 %). Muiden lyhytaikaisten rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot vastaavat niiden tasearvoa.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

115YIT 2022 Vuosikatsaus

KÄYVÄT ARVOT (TASO 3), JOIDEN MÄÄRITTÄMISEEN KÄYTETÄÄN MERKITTÄVIÄ MUITA KUIN HAVAINNOITAVISSA OLEVIA SYÖTTÖTIETOJA

	Arvostusmenetelmä	Muut kuin havainnoitavissa olevat merkittävät syöttötiedot	Perusarvo 2022	Perusarvo 2021	Käyvän arvon herkkyys muuttujalle YIT:lle	Lisätietoa muuttujasta
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat oman pääoman ehtoiset sijoitukset, Tripla Mall Ky	10 vuoden diskontattujen rahavirtojen malli	Toiminnan nettotuoton (NOI) vuosittainen kasvuvauhti (CAGR)	4,80 %	4,44 %	1 prosenttiyksikön kasvu (lasku) muuttujan arvossa johtaa 23 miljoonan euron kasvuun (19 miljoonan euron laskuun) omaisuuserän arvossa.	Muuttujan arvon muutos on toteutettu käyttämällä kerrointa, joka kasvattaa / laskee vuosittaisen nettotuoton (NOI) kasvuvauhtia symmetrisesti, kuvaten näin tilannetta, jossa liiketilan ja pysäköinnin NOI:n kasvu noudattaa joko korkeampaa / alempaa kasvu- uraa.
		Tuottovaatimus	5,50 % - 5,75 %	5,25 % - 5,75%	5 prosentin kasvu (lasku) käytettyjen tuottovaateiden arvossa johtaa 12 miljoonan euron laskuun (16 miljoonan euron kasvuun) omaisuuserän arvossa.	Kauppakeskuskokonaisuuden eri osioille käytetty eri tuottovaatimuksia
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat oman pääoman ehtoiset sijoitukset, OP Vuokrakoti Ky	Vertailukelpoisten transaktioiden menetelmä sekä diskontattujen rahavirtojen menetelmä	Neliöhinnan muutos	5 268 € / m²	N/A	5 prosentin kasvu (lasku) keskineliöhinnassa johtaa 3 miljoonan euron kasvuun (3 miljoonan euron laskuun) omaisuuserän arvossa.	Keskineliöhinnan määrittämisessä on otettu huomioon sekä vertailukelpoiset transaktiot että diskontattujen rahavirtojen menetelmä.
Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat lainasaamiset	Diskontattujen rahavirtojen malli	Diskonttokorko	5,76 %	2,66 %	1 prosenttiyksikön kasvu (lasku) muuttujan arvossa johtaa 0 miljoonan euron laskuun (tai 0 miljoonan euron kasvuun) omaisuuserän arvossa.	Muuttuja kuvastaa sijoittajan tuottovaatimusta

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

116YIT 2022 Vuosikatsaus

Kuvaus käytetyistä arvostusmenetelmistä

Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat oman pääoman ehtoiset sijoitukset

Tripla Mall Ky

YIT:n oman pääoman ehtoisen sijoituksen käypä arvo Tripla Mall Ky:öön on laskettu vähentämällä kiinteistön käyvästä arvosta yhtiön

nettovelat ja kertomalla summa YIT:n omistusosuudella. Kiinteistön käypä arvo perustuu 10 vuoden diskontattujen rahavirtojen sekä

loppuarvon (terminal value) nykyarvon summaan. Ulkopuolinen riippumaton arvioitsija (CBRE) on auditoinut YIT:n käyttämän arvostusmallin

mukaan lukien käytetyt oletukset ja todennut sen täyttävän IFRS:n ja IVSC:n (International Valuation Standards Council) vaatimukset.

Kauppakeskukselle ja pysäköinnille luotiin erilliset laskelmat. Sopimuspohjaisten tulojen osilta diskontattujen rahavirtojen mallissa käytetään

yleisesti sopimusten vuokratasoa sopimuksen päättymiseen asti, jonka jälkeen vuokratasot palautuvat oletetulle markkinavuokrien tasolle.

Valuaatio on toteutettu nettovuokraperusteisesti, ja se käyttää pitkän aikavälin vajaakäyttöastetta vuokrattaville tiloille. Sekä

kauppakeskuksen että pysäköintilaitoksen osalta muut tulot, kuten mainostulot on lisätty nettovuokratuloihin. Vastaavasti menot, kuten

tyhjien tilojen ylläpitokustannukset sekä hallintokulut on vähennetty saatavista nettovuokratuloista. Käytetyt diskonttauskorot pohjautuvat

perusteltuihin markkinoiden tuottovaatimuksiin, joihin on lisätty ennustettu vuosittainen inflaatio kymmenen vuoden arvostusperiodille.

Tuottovaatimuksia määrittäessä on hyödynnetty markkinadataa sekä ulkopuolisen riippumattoman arvioitsijan (CBRE) markkinatuntemusta.

YIT:n omistaman Tripla Mall Ky:n osuuden arvoon vaikuttaa lisäksi erillinen sopimus varojen jaosta Tripla Mall Ky:n osakkaiden kesken.

Vakioiduilla markkinaparametreilla (inflaatio ja irtautumishetken tuottovaatimus) lasketun sijoitetun oman pääoman kertoimen ylittäessä

(alittaessa) sopimuksessa määrätyn tason saa YIT alkuperäistä omistusosuuttaan suuremman (pienemmän) osuuden sijoituksen käyvästä

arvosta, joko investoinnin myynnissä tai varojenjakosopimuksen umpeutumisen yhteydessä vuonna 2024. Oman pääoman kertoimen

osuessa ennalta määrätylle tavoitevälille ei YIT:n osuus muutu alkuperäisestä. Oman pääoman kerroin lasketaan suhteuttamalla käyvän

arvon mallissa ennustettu sijoituksen oman pääoman arvo Tripla Mall Ky:öön tehtyihin toteutuneisiin oman pääoman ehtoisiin sijoituksiin.

Tilinpäätöshetkellä varojenjakosopimuksen mallinnuksen tulos on tavoitevälillä, eikä sillä ei ole vaikutusta YIT:n omistusosuuteen.

Sopimuksessa tarkastellun oman pääoman kertoimen kasvaessa 5 prosenttia varojenjakosopimus olisi edelleen tavoitevälillä. Oman

pääoman kertoimen pienentyessä 5 prosenttia varojenjakosopimus ei olisi tavoitevälillä ja lasku muuttujan arvossa johtaisi 9 miljoonan euron

laskuun omaisuuserän arvossa. Varojenjakosopimuksesta aiheutuvat käyvän arvon muutokset kirjataan tuloslaskelmaan riville

Rahoitusvarojen käyvän arvon muutokset.

OP Vuokrakoti Ky

YIT:n oman pääoman ehtoisen sijoituksen käypä arvo OP Vuokrakoti Ky:öön on laskettu vähentämällä yhtiön omistamien kiinteistöjen

käyvästä arvosta yhtiön nettovelat ja kertomalla summa YIT:n omistusosuudella. Kiinteistöjen käyvät arvot perustuvat ulkopuolisen

riippumattoman arvonmäärittäjän arvonmääritysraportteihin (IVS:n mukainen AKA-arvio). Arvonmääritys on tehty jokaisesta kiinteistöstä

erikseen. Arvonmäärityksessä on käytetty sekä vertailukelpoisten transaktioiden menetelmää että diskontattujen rahavirtojen menetelmää ja

näitä kahta menetelmää on painotettu lopullisessa arvonmäärityksessä arvioitsijan harkinnan mukaan.

Käypään arvoon tuloksen kautta kirjattavat lainasaamiset

YIT:n lainasaamisten käypä arvo on laskettu diskonttaamalla odotetut rahavirrat määritetyllä diskonttokorolla. Diskonttokorko perustuu

lainan keskimaturiteettiin, markkinakorkoon kyseenomaiselle maturiteetille ja määritettyyn lainan riskipreemioon.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

117YIT 2022 Vuosikatsaus

Tason 3 täsmäytys

	2022	2021
Käypä arvo 1.1.	193	187
Lisäykset	23	—
Tuloslaskelmaan kirjatut käyvän arvon muutokset oman pääoman ehtoisista sijoituksista	10	6
Tuloslaskelmaan kirjatut käyvän arvon muutokset lainasaamisista	-1	-1
Vähennykset	—	—
Käypä arvo 31.12.	223	193

Valuaatioprosessi

Tripla Mall Ky

Liiketoimintajohto tekee Tripla Mall Ky:n arvonmäärityksen YIT:n neljännesvuosittaisen raportointirytmin mukaisesti. Ulkopuolinen

riippumaton arvioitsija (CBRE) validoi arvonmäärityksen IVS-standardien (International Valuation Standards) ja IFRS- standardien mukaisesti.

Konsernin toimitusjohtaja hyväksyy arvonmäärityksen perustuen aktiiviseen keskusteluun arvonmäärityksen laativan liiketoimintajohdon

kanssa.

OP Vuokrakoti Ky

OP Vuokrakoti Ky tilaa ulkopuoliselta riippumattomalta arvioitsijalta IVS-standardien mukaisen arvonmäärityksen neljännesvuosittain.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

118YIT 2022 Vuosikatsaus

30. RAHOITUSRISKIEN HALLINTA

YIT altistuu liiketoiminnassaan useille rahoitusriskeille. Merkittävimmät rahoitusriskit ovat rahoituksen hankinta-, likviditeetti- ja luottoriski

sekä markkinariskit, kuten valuutta- ja korkoriski. YIT:n rahoitusriskien hallinnan tavoitteena on pienentää sitä epävarmuutta, jota

rahoitusmarkkinoilla tapahtuvat muutokset mahdollisesti aiheuttavat YIT:n tulokseen, kassavirtoihin ja arvoon.

Rahoitusriskien hallinta perustuu hallituksen hyväksymän rahoituspolitiikan periaatteisiin. Rahoituspolitiikka määrittää rahoitusriskien

hallinnan ja rahoitustoimien toimintaperiaatteet ja vastuunjaot. Politiikkaa arvioidaan ja tarvittaessa päivitetään vähintään vuosittain.

Rahoituspolitiikan käytännön toteutuksesta vastaa konsernin rahoitusosasto, joka pääasiallisesti vastaa rahoitusriskien hallinnasta ja johon

konsernin rahoitustoimet on pääasiassa keskitetty. Konsernin rahoituspolitiikassa määritellään tehtäväalueittain vastuunjako

rahoitusosaston ja liiketoimintayksiköiden välillä. Liiketoimintayksikön vastuulla on toimittaa rahoitusosastolle ajantasaista ja täsmällistä

tietoa liiketoimintansa rahoitukseen ja rahoitusriskeihin liittyvistä asioista. Konsernin rahoitusyksikkö toimii konsernin sisäisenä pankkina

sekä hallinnoi, ohjeistaa ja tukee liiketoimintaa rahoitusasioissa siten, että konsernin rahoitustarpeet tulevat tyydytettyä ja rahoitusriskejä

hallinnoidaan rahoituspolitiikan mukaisesti tehokkaalla tavalla.

MAKSUVALMIUSRISKI

YIT:n pyrkimyksenä on turvata rahoituksen saatavuus, optimoida likvidien varojen käyttö liiketoimintojen rahoittamisessa sekä minimoida

korko- ja muut rahoituskustannukset. Konsernirahoitus vastaa konsernin kokonaislikviditeetin hallinnasta sekä huolehtii, että käytettävissä

on riittävät rahoituslimiitit ja riittävä määrä eri rahoituslähteitä. Lisäksi se varmistaa, että konsernin velkojen ja luottolimiittien erääntymisprofiili

jakautuu riittävän tasaisesti eri vuosille rahoituspolitiikan mukaisesti. YIT:n kannattavuuden ja taloudellisten tunnuslukujen negatiivinen

kehitys saattaisi johtaa rahoituksen saatavuuden heikkenemiseen ja/tai rahoituskustannusten kasvuun.

Rahoituspolitiikan mukaisesti konsernin likviditeetin tulee kaikkina aikoina vastata konsernin kokonaislikviditeettitarvetta. Rahoitustarpeen

arvioiminen perustuu rahavirtaennusteisiin. Rahoitusosasto hoitaa keskitetysti konsernin kassanhallinnan ja varainhankinnan.

Rahoitusosastolle keskitetyllä kassanhallinnalla optimoidaan likvidien varojen käyttö konsernin eri yksiköiden välillä.

YIT:n likviditeetti muodostuu likvideistä varoista, yritystodistusohjelmasta, luotollisista tileistä ja sitovista rahoituslimiiteistä. YIT:n likvidien

varojen määrä vuoden 2022 lopussa oli 206 miljoonaa euroa (389). YIT:n yritystodistusohjelman koko on 400 miljoonaa euroa (400), josta

oli käyttämättä tilinpäätöshetkellä 400 miljoonaa euroa (400). Tilinpäätöshetkellä YIT:llä oli nostettavissa yhteensä 300 miljoonan euron

sitova valmiusluottolimiitti (300) sekä 32 miljoonaa euroa tililimiittisopimuksia (32). Sitova valmiusluottolimiittisopimus on voimassa

kesäkuuhun 2025 asti. Lisäksi asuntokohteisiin liittyviä nostamattomia ja sitovia taloyhtiö- ja projektilainalimiittejä oli vuoden lopussa 222

miljoonaa euroa (336). Osa YIT:n olemassa olevista rahoitussopimuksista ja -limiiteistä edellyttää tiettyjen tunnuslukukovenanttien

täyttymistä. Keskeiset tunnuslukukovenantit ovat omavaraisuusaste, velkaantumisaste ja korkokate. Kovenanttien täyttymiselle on

olennaista, että YIT:n tunnusluvut pysyvät riittävällä tasolla.

Asunto-osakeyhtiö rahoittaa asuntokohteen rakentamisen rahoitusmallilla, jossa taloyhtiölainaa nostetaan kohteen valmistusasteen mukaan

ja sillä rahoitetaan kohteen rakentamista. Rahoitusveloissa korollisena velkana esitetyt taloyhtiölainat liittyvät omaperusteisten kohteiden

myymättömien huoneistojen lainaosuuksiin, ja niiden määrä tilikauden lopussa oli 230 miljoonaa euroa (106). Myymättömien asuntojen

osalta taloyhtiölainat maksetaan rahoitusvastikkeena pitkän laina-ajan kuluessa.

Seuraava taulukko kuvaa rahoitusvelkojen ja niihin liittyvien korkojen ja muiden kustannusten sopimuksiin perustuvaa erääntymistä. Luvut

ovat diskonttaamattomia. Vaihtuvakorkoisten velkojen ja korkojohdannaisten tulevat korkovirrat perustuvat niiden 31.12.2022 (31.12.2021)

voimassa olleeseen korkoon. Valuuttamääräisten velkojen rahavirrat on käännetty euroiksi tilinpäätöskursseihin. Valuuttajohdannaisten

valuuttamääräiset rahavirrat on käännetty euroiksi termiinikurssien mukaisesti.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

119YIT 2022 Vuosikatsaus

Rahoitusvelkojen ja johdannaisten sopimuksiin perustuvat rahavirrat

31.12.2022
Milj. euroa	2023	2024	2025	2026	2027	2028-	Yhteensä
Korolliset velat	358*	161	5	145			669
Vuokrasopimusvelat	27	36	20	18	17	272	390
Ostovelat ja muut rahoitusvelat	304	12	5	4	1	2	328
Korkojohdannaiset	-2	-1	—	—	—		-3
Valuuttajohdannaiset
suoritettavat rahavirrat	-174						-174
saatavat rahavirrat	175						175
Muiden puolesta annetut takaukset	—	—	—	—			—
Yhteensä	688	208	31	168	18	273	1 385

31.12.2021
Milj. euroa	2022	2023	2024	2025	2026	2027-	Yhteensä
Korolliset velat	130*	172	105	3	145		557
Vuokrasopimusvelat	29	26	22	21	19	344	462
Ostovelat ja muut rahoitusvelat	276	16	2	4	4	—	303
Korkojohdannaiset	—	—	—				—
Valuuttajohdannaiset
suoritettavat rahavirrat	-213						-213
saatavat rahavirrat	215						215
Muiden puolesta annetut takaukset	—	—	—	—	—		1
Yhteensä	438	215	130	29	168	344	1 325

*Sisältää taloyhtiöiden myymättömiin huoneistoihin kohdistuvat yhtiölainat 230 miljoonaa euroa (106).

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

120YIT 2022 Vuosikatsaus

KORKORISKI

YIT:n korkoriskin hallinnan tavoitteena on minimoida korkojen vaihtelun aiheuttamat muutokset YIT:n tulokseen, kassavirtoihin ja arvoon.

Konsernin rahoitusosasto hallinnoi ja valvoo korkoriskipositiota. YIT:n korkoriski muodostuu pääasiassa liiketoiminnan rahoittamiseen

liittyvistä kiinteä- ja vaihtuvakorkoisista velkasopimuksista, korollisista rahoitusvaroista sekä korkojohdannaisista. Korkotason muutokset

vaikuttavat tuloslaskelma- ja tase-eriin sekä kassavirtaan.

YIT:n korkoriskiä hallinnoidaan pyrkimällä asettamaan konsernin velkojen keskimääräinen korkosidonnaisuusaika lähelle liiketoiminnan

korkoherkkyyttä. YIT:n liiketoiminnan korkoherkkyyden on arvioitu olevan noin 2 vuotta. Konsernin rahoitusosasto seuraa velkojen

keskimääräistä korkosidonnaisuusaikaa ja kiinteäkorkoisten ja vaihtuvakorkoisten velkojen suhdetta. Lisäksi tehdään konsernin korkoriskin

herkkyysanalyysejä.

YIT voi ottaa pitkäaikaista velkaa sekä vaihtuva- että kiinteäkorkoisena. Vaihtuva- ja kiinteäkorkoisten velkojen suhdetta voidaan muuttaa

korkojohdannaisilla. YIT on käyttänyt koronvaihtosopimuksia korkoriskinsä hallinnassa. Osaan johdannaisista on sovellettu rahavirran

suojauslaskentaa, joka on ollut tehokasta. Korollisista rahoitusveloista, vuokrasopimusveloista ja korkojohdannaisista muodostuvasta

korkosalkusta kiinteään korkoon on tilinpäätöshetkellä sidottu 74 prosenttia (67).

Alla esitetty korkoriskin herkkyysanalyysi havainnollistaa markkinakorkojen yhden prosenttiyksikön muutoksen vaikutusta

nettorahoituskuluihin ennen veroja ja muun laajan tuloksen eriin verovaikutuksella oikaistuna. Herkkyysanalyysiin sisältyy taseen vuoden

lopun korolliseen nettovelkaan sisältyvät vaihtuvakorkoiset erät, sekä korkojohdannaiset.

	31.12.2022		31.12.2021
Milj. euroa	1 %-yksikön nousu koroissa	1 %-yksikön lasku koroissa	1 %-yksikön nousu koroissa	1 %-yksikön lasku koroissa
Nettorahoituskulut	3	-3	-1	1
Muun laajan tuloksen erät	1	-1	1	-1

Herkkyysanalyysin perustana ovat vallitsevat markkinakorot raportointikauden lopussa, kuten esimerkiksi kolmen kuukauden Euribor, joka

oli 2,132 % kauden lopussa (-0,573 %). Markkinakorot nousivat voimakkaasti vuoden aikana ja mainittu kolmen kuukauden Euribor oli

raportointikaudella keskimäärin 0,362 %. Tämän kaltaisessa voimakkaasti muuttuvassa korkoympäristössä vaikutus nettorahoituskuluihin

tulee viiveellä, näin ollen herkkyysanalyysin tulosta ei voi suoraan verrata raportointikauden toteutuneisiin nettorahoituskuluihin.

Vertailukauden herkkyyden laskennassa on huomioitu myös negatiiviset viitekorot ja näihin liittyvät mahdolliset korkolattiat.

Yleisen korkotason nousu voi heikentää YIT:n tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Korkotason muutoksilla on vaikutusta myös

parametreihin, joilla YIT:n tase-erien käypään arvoon arvostamista tehdään.

LUOTTO- JA VASTAPUOLIRISKI

YIT:n luottoriski liittyy vastapuoliin, joilta on avoimia saatavia tai joiden kanssa on solmittu pitkäaikaisia sopimuksia. YIT altistuu luottoriskille

pääasiassa konsernin myyntisaatavien, korollisten saamisten, rahavarojen ja johdannaisiin liittyvien saamisten kautta. Luottoriskin

enimmäismäärä on edellä mainittujen erien yhteenlaskettu kirjanpitoarvo.

YIT:llä toteutuneiden luottotappioiden määrä on ollut historiallisesti pieni. Merkittävimmät erääntyneet saatavat liittyvät tapauksiin, joissa

YIT:llä ja asiakkaalla on ilmennyt erimielisyyksiä YIT:n asiakkaalle esittämien erilaisten vaatimusten suhteen. Erimielisyydet saattavat

esimerkiksi johtua lisä- ja muutostöistä, puutteista suunnitelmissa sekä hankkeen aikatauluun vaikuttavista häiriöistä. Näissä tapauksissa

YIT arvioi juridisen asemansa ja soveltaa IFRS 15 sopimusmuutokset -ohjeistusta. Asiakassopimuksen tuloutukseen tehtyä muutosta ei

näin ollen käsitellä luottotappiona eikä se vaikuta odotettuun luottotappioasteeseen.

Liiketoiminnan eriin, kuten myyntisaamisiin sekä liiketoiminnan yhteydessä hankittuihin korollisiin saamisiin liittyvästä luottoriskistä vastaavat

liiketoimintayksiköt. Asiakaskunta ja sopimusten luonne konsernin eri toimialoilla on erilainen, ja asiakaskohtaista luottoriskiä hallinnoivat

toimialojen talousosastot yhdessä liiketoimintayksiköidensä kanssa. Liiketoiminnan luottoriskin hallinnan välineinä ovat esimerkiksi

projektikohteiden omistusoikeuden säilyminen konsernilla, kunnes maksusuoritus on saatu, ennakkomaksujen vastaanotto ja projektien

etupainotteiset maksuohjelmat, maksuntakaukset, kohdekohtaiset kiinnitykset ja luottoriskin vakuuttaminen sekä asiakkaiden ja

vastapuolien taustatietojen perusteellinen selvitys. Uusien asiakkaiden ja vastapuolien taustat selvitetään perusteellisesti muun muassa

hankkimalla luottotiedot. Lisäksi saamisten myyntiä rahoituslaitoksille käytetään liiketoiminnan luottoriskin hallinnassa. Muun muassa niiden

toimitila- ja muiden sijoittajakauppojen, joissa maksu tapahtuu vasta kohteen luovutuksen yhteydessä, myyntisaamiset ja niihin liittyvä

vastapuolen maksukyvyttömyysriski tyypillisesti siirretään rahoittajille saamisten myyntisopimuksen ehdoissa. Siirrot täyttävät IFRS 9:n

mukaiset taseesta poiskirjaamisen ehdot. Konsernilla ei ole merkittäviä luottoriskikeskittymiä, koska asiakaskunta on laaja ja

maantieteellisesti konsernin toimintamaihin jakautunut. Liiketoimintayksiköt eivät odota taseen käypään arvoon arvostettavien

lainasaamisten, liiketoiminnan yhteydessä hankittujen korollisten saamisten, myynti- tai muiden saamisten vastapuolista aiheutuvan

normaalista poikkeavaa luottoriskiä.

Konsernin rahoitusosasto vastaa YIT:n rahavarojen, johdannaissopimusten ja muiden rahoitustransaktioiden vastapuoli- ja luottoriskin

hallinnasta. Rahoituspolitiikka määrittää hyväksytyt vastapuolet ja niiden kriteerit. Rahavaroista, johdannaisista tai muista

rahoitustransaktioista ei ole tilikaudella syntynyt luottotappioita. Raportointikauden lopussa näiden erien vastapuoliriskiä pidettiin pienenä.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

121YIT 2022 Vuosikatsaus

Odotettavissa olevat luottotappiot

LAATIMISPERIAATE
RAHOITUSVAROJEN ARVONALENTUMINEN Rahoitusvarojen arvonalentumismalli perustuu IFRS 9:n mukaisiin odotettavissa oleviin luottotappioihin. Odotettavissa olevat luottotappiot vaikuttavat sellaisten rahoitusvarojen arvostukseen, jotka on luokiteltu jaksotettuun hankintamenoon. YIT arvioi jokaisena tilinpäätöspäivänä, onko jonkin rahoitusvaroihin kuuluvan erän luottoriski lisääntynyt merkittävästi. Mikäli luottoriskin havaitaan lisääntyneen merkittävästi, arvioidaan rahoitusvarasta kerrytettävissä oleva rahamäärä, joka on erän käypä arvo, ja kirjataan arvonalentumistappio siltä osin kuin kirjanpitoarvo ylittää kerrytettävissä olevan rahamäärän. Arvonalentumistappiot kirjataan kuluksi tuloslaskelmaan rahoitusvaran luonteen mukaisesti joko liiketoiminnan muihin kuluihin tai rahoituskuluihin. Velallisen merkittävät taloudelliset vaikeudet, konkurssin todennäköisyys, maksujen laiminlyönti tai maksusuorituksen viivästyminen yli 90 päivää ovat näyttöä rahoitusvaran maksun mahdollisesta laiminlyönnistä.		Myyntisaamiset ja asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät Myyntisaamisten ja asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien arvostamiseen YIT soveltaa IFRS 9:n mukaista yksinkertaistettua mallia, jonka mukaan luottotappiovarausta kirjataan myyntisaamisen tai asiakassopimuksiin perustuvan omaisuuserän koko voimassaoloajalta odotettavissa olevien luottotappioiden perusteella. Myyntisaamiset ja asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät on tarkasteltu maakohtaisesti. YIT on määrittänyt odotetut luottotappioprosentit eri maturiteetin myyntisaamisille ikäjakauman mukaisesti. Odotettavissa olevan luottotappion määrä perustuu johdon parhaaseen arvioon ennakoitavista luottotappioista. Luottotappiomalli huomioi asiakkaiden aikaisemman maksukäyttäytymisen sekä käytettävissä olevat tulevaisuuden ennusteet.		Korolliset saamiset Korollisten saamisten arvonalentuminen lasketaan sen luottotappion perusteella, jonka odotetaan aiheutuvan 12 kuukauden aikana, ellei alkuperäisen kirjaamisen jälkeen ole tapahtunut merkittävää luottoriskin lisääntymistä, jolloin varaus lasketaan siinä tapauksessa varan koko voimassaoloajan aikana odotettavissa olevan luottotappion perusteella.

		2022			2021
Milj. euroa	Kirjanpitoarvo	Odotettu luottotappio	Odotettu luottotappioaste, %	Kirjanpitoarvo	Odotettu luottotappio	Odotettu luottotappioaste, %
Myyntisaamiset
Erääntymättömät	84	—	0,6	127	1	0,6
1-60 päivää	10	—	0,6	13	—	0,6
61-90 päivää	3	—	0,6	1	—	0,6
91-180 päivää	1	—	0,6	3	—	0,6
yli 181 päivää	33	—	4,1	26	1	4,1
Myyntisaamiset	131	1		171	2
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät	122	—	0,3	165	1	0,3
Korolliset saamiset	57	6		59

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

122YIT 2022 Vuosikatsaus

VALUUTTAKURSSIRISKI

Valuuttakurssiriskien hallinnan tavoitteena on vähentää epävarmuutta, jota valuuttakurssimuutokset aiheuttavat kassavirtojen,

liiketoiminnallisten saamisten ja velkojen sekä muiden tase-erien tuleviin arvoihin. Valuuttakurssiriski koostuu pääasiassa translaatioriskistä ja

transaktioriskistä.

Translaatioriski käsittää ulkomaisten konserniyhtiöiden tuloslaskelmien ja taseiden muunnosta konsernin kotivaluuttaan aiheutuvat

valuuttakurssiriskit. Kirjanpitoon kirjattavaa valuuttakurssieroa translaatioriskistä aiheuttavat ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehdyt oman pääoman

sijoitukset ja kertyneet voittovarat, joiden vaikutukset näkyvät oman pääoman muuntoeroissa. Translaatioriskiä pyritään hallinnoimaan

optimoimalla konserniyhtiöiden pääomarakennetta. Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjä nettosijoituksia ei ole suojattu valuuttakurssien

muutoksilta. Valuuttakurssien muutokset suurensivat nettosijoitusten arvoa ja muuntoerojen muutos kasvatti YIT:n omaa pääomaa 29

miljoonaa euroa (22) verrattuna edellisen vuoden loppuun. Vuoden 2022 muutoksesta 27 miljoonaa euroa aiheutui lopetetuista toiminnoista

ja 2 miljoonaa euroa jatkuvista toiminnoista. Venäjän lopetettuihin toimintoihin liittyvä muuntoero, yhteensä 253 miljoonaa euroa, kirjattiin

tuloslaskelmaan liiketoimintamyynnin yhteydessä. Jatkuvien toimintojen muuntoeron muutoksesta Tšekin koruna aiheutti suurimman osan,

1 miljoonaa euroa. Euron kurssin kymmenen prosentin heikentyminen tai vahvistuminen suhteessa suurimman translaatioriskiposition

muodostavaan Puolan zlotyyn olisi tilinpäätöshetkellä vaikuttanut konsernin muuntoeroihin 8 miljoonaa euroa (2021: Venäjän ruplan

vaikutus olisi ollut 19 miljoonaa euroa).

Transaktioriski muodostuu liike- ja rahoitustoiminnan valuuttamääräisistä transaktioista, kun ne tehdään muussa kuin yhtiön toiminnallisessa

valuutassa. Liiketoimintayksiköiden kaupallisista sopimuksista aiheutuu YIT:lle valuuttakurssiriskiä, joskin sopimukset tehdään pääasiassa

yksiköiden omassa toimintavaluutassa. Liiketoiminnan valuuttakurssiriskejä pyritään suojaamaan ensisijaisesti operatiivisin keinoin ja jäljelle

jäävä osa transaktioriskistä suojataan käyttämällä muun muassa valuuttajohdannaisia. Liiketoimintayksiköt vastaavat valuuttakurssiriskinsä

tunnistamisesta, raportoinnista, ennustamisesta sekä transaktioriskiposition suojaamisesta sisäisillä transaktioilla konsernin rahoitusosaston

kanssa. Rahoitusosasto on vastuussa konsernin nettopositioiden suojaamisesta ulkoisina transaktioina rahoituspolitiikan mukaisesti.

Vuonna 2022 kaupallisiin sopimuksiin ei liittynyt merkittäviä avoimia valuuttakurssiriskejä.

Emoyhtiön keskitetyssä rahoitustoiminnossa nostetut luotot ovat pääosin euromääräisiä, mutta konsernin sisäiset lainat annetaan

lähtökohtaisesti kunkin tytäryhtiön toimintavaluutassa. Emoyhtiö suojautuu näin syntyvältä valuuttakurssiriskiltä muun muassa

valuuttajohdannaisilla. Herkkyysanalyysin mukaan euron heikentymisellä tai vahvistumisella ei olisi ollut olennaista vaikutusta YIT:n

tulokseen. Herkkyysanalyysissä on otettu huomioon sisäiset ja ulkoiset lainat ja saamiset sekä näihin liittyvät kurssiriskin suojaamiseksi

tehdyt valuuttajohdannaiset, jotka netottavat valuuttakurssimuutosten vaikutuksia.

YIT ei ole raportointikaudella soveltanut suojauslaskentaa valuuttariskien suojaukseen, joten johdannaisten arvonmuutokset kirjataan

tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden mukaisesti konsernin tuloslaskelmaan.

HYÖDYKEHINTARISKI

Liiketoimintayksiköt ovat vastuussa hyödykkeiden hintariskin tunnistamisesta. Hyödykkeiden hintariskiltä voidaan suojautua muun muassa

myyntisopimusten hintaklausuulein, kiintein ostohinnoin ja johdannaisin.

PÄÄOMAN JA PÄÄOMARAKENTEEN HALLINTA

Pääomalla tarkoitetaan YIT-konsernin taseen osoittamaa omaa pääomaa ja korollista vierasta pääomaa. YIT:n pääoman hallinnalla pyritään

varmistamaan kustannustehokkaasti konsernin liiketoiminta-alueiden toimintaedellytykset kilpailukykyisellä tasolla kaikissa

suhdannetilanteissa, riittävä riskinkantokyky muun muassa rakennusurakoinnissa sekä hyvä velanhoito- ja osingonmaksukyky ja omistaja-

arvon kasvattaminen.

Investointivaltaisimmissa liiketoiminnoissa, kuten asuntojen perustajaurakoinnissa ja kiinteistökehityshankkeissa, keskeistä on sopeuttaa

pääomapanostukset markkinatilanteen mukaisiksi vähentämällä tai lisäämällä tontti-investointeja ja hankealoituksia. Lisäksi pyritään

tehokkaaseen nettokäyttöpääoman kiertoon kaikilla liiketoiminta-alueilla. Pääoman määrää ja rakennetta hallitaan myös säätelemällä

osingonjaon määrää, omien osakkeiden hankinnoilla, laskemalla liikkeeseen uusia osakkeita tai myymällä omaisuuseriä velkojen

vähentämiseksi.

YIT:n korollisen vieraan pääoman määrään vaikuttavat muun muassa liiketoiminnan laajuus ja rahavirta, yritysostot, investoinnit

tuotantokalustoon, -rakennuksiin ja rakennusmaahan tai näiden myynnit sekä mahdolliset oman pääoman ehtoiset järjestelyt. YIT:n omaan

pääomaan vaikuttavat lisäksi arvonmuutokset käypään arvoon arvostetuista sijoituksista, joiden arvo saattaa muuttua eri tekijöiden

seurauksena.

YIT seuraa jatkuvasti erityisesti velan määrää, korollisen nettovelan suhdetta käyttökatteeseen, velkaantumisastetta sekä

omavaraisuusastetta. Yhtiö seuraa pääoman kehitystä myös sijoitetun pääoman tuottoasteella. YIT on määrittänyt konsernin taloudelliset

tavoitteet, jotka on määrä saavuttaa vuoden 2025 loppuun mennessä: liikevoittoprosentti: 6 %, velkaantumisaste (Gearing): alle 50 % ja

osinko: vakaa kasvu.

YIT saattaa ajoittain pyrkiä ostamaan jäljellä olevaa velkaansa takaisin käteisostoilla ja/tai oman pääoman ehtoisia arvopapereita

vaihtamalla, avoimilla markkinoilla tehdyillä ostoilla, yksityisesti neuvotelluilla transaktioilla tai muulla tavalla. Summat saattavat olla

merkittäviä. YIT saattaa päättää säilyttää, kuolettaa tai myydä takaisinostetun velan. Mahdollinen myöhempi takaisinostetun velan

myyminen voidaan tehdä käteistä tai muuta korvausta tai oman pääoman ehtoisia arvopapereita vastaan, ja kyseinen myynti voidaan

toteuttaa avoimilla markkinoilla tehtävinä tarjouksina, yksityisesti neuvoteltuina transaktioina tai muulla tavalla. Mahdolliset jäljellä olevan

velan takaisinostot tai vaihdot tai mahdolliset myöhemmät takaisinostetun velan myynnit tai vaihdot riippuvat vallitsevista

markkinaolosuhteista, likviditeettitarpeesta, sopimusrajoitteista ja muista tekijöistä.

YIT on järjestellyt velkasalkkuaan ja rahoituslähteitään raportointikauden aikana seuraavasti:

Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä YIT sopi 50 miljoonan euron lainan voimassaoloajan pidentämisestä yhdellä vuodella. Lainan

uusi eräpäivä on maaliskuussa 2024.

Toisen neljänneksen aikana YIT sopi 300 miljoonan euron sitovan valmiusluottolimiitin voimassaoloajan pidentämisestä yhdellä vuodella

käyttämällä vuoden jatko-option.  Valmiusluoton uusi eräpäivä on kesäkuussa 2025.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

123YIT 2022 Vuosikatsaus

YIT:n omaan pääomaan sisältyvän hybridilainan vuotuinen kiinteä kuponkikorko on 5,75 % 31.3.2026 saakka (tarkistuspäivä).

Tarkistuspäivästä alkaen korko on vaihtuva hybridilainan ehtojen mukaisesti. Yhtiö voi lykätä koronmaksua tietyin edellytyksin. Hybridilainalla

ei ole erääntymispäivää, mutta YIT voi lunastaa hybridilainan tarkistuspäivänä ja sen jälkeen kunakin koronmaksupäivänä.

YIT:n rahoitussopimuksiin sisältyy neljännesvuosittain tarkasteltavia tunnuslukukovenantteja, joita ovat omavaraisuusaste, velkaantumisaste

ja korkokate. YIT:n joukkovelkakirjalainoissa on myös tapahtumaperusteinen korkokatekovenantti. YIT on täyttänyt

tunnuslukukovenanttinsa. Mikäli YIT:n kannattavuus ja tunnusluvut kehittyisivät epäsuotuisasti, saattaisi se aiheuttaa riskin, että kovenantit

eivät täyttyisi, ja johtaa kovenanttirajoitusten voimaan astumiseen. Tämä voi johtaa lainojen ennenaikaiseen erääntymiseen tai rajoittaa YIT:n

kykyä nostaa tietyntyyppistä rahoitusta.

Tunnusluvut	31.12.2022	31.12.2021
Korolliset velat, milj. euroa	831	751
Korolliset saamiset, milj. euroa	57	59
Rahavarat, milj. euroa	206	389
Korollinen nettovelka, milj. euroa	569	303
Oma pääoma, milj. euroa	883	1 017
Omavaraisuusaste, %	36	40
Velkaantumisaste, %	64	30

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

124YIT 2022 Vuosikatsaus

31. EHDOLLISET VELAT JA VARAT SEKÄ VASTUUSITOUMUKSET

LAATIMISPERIAATE

Ehdollinen velka on aikaisempien tapahtumien seurauksena syntynyt mahdollinen velvoite, jonka olemassaolo varmistuu vasta konsernin määräysvallan ulkopuolella olevan epävarman tapahtuman realisoituessa. Ehdolliseksi velaksi katsotaan myös sellainen olemassa oleva velvoite, joka ei todennäköisesti edellytä maksuvelvoitteen täyttämistä tai jonka suuruutta ei voida määrittää luotettavasti. Ehdollisesta velasta ei kirjata varausta vaan se esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa. Ehdolliset varat johtuvat suunnittelemattomista tai muista odottamattomista tapahtumista, joiden perusteella tulee mahdolliseksi, että yhtiön hyväksi koituu taloudellista hyötyä. Ehdollista varaa ei merkitä tilinpäätökseen vaan se esitetään tilinpäätöksen liitetiedoissa.

Milj. euroa	31.12.2022	31.12.2021
Annetut takaukset
Annetut takaukset muiden puolesta	1	1
Annetut takaukset työyhteenliittymien puolesta	2	10
Annetut takaukset osakkuusyhtiöiden ja yhteisyritysten puolesta	4	5
Annetut takaukset emon ja muiden konserniyhtiöiden puolesta	968	989
Muut vastuusitoumukset
Sijoitussitoumukset	73	85
Ostositoumukset	178	171

Annetut takaukset ovat rakennusyhtiölle tyypillisiä, liiketoimintaan liittyviä takauksia sisältäen esimerkiksi rakennusaikaisia ja takuuaikaisia

takauksia.

YIT:llä on 30.6.2013 rekisteröidyn osittaisjakautumisen seurauksena toissijainen vastuu Caverion Oyj:lle siirtyneistä takauksista, joiden

yhteenlaskettu määrä oli 31.12.2022 enintään 5 miljoonaa euroa (6).

Ostositoumukset ovat pääasiassa tonttien hankinnan esisopimuksia, jotka toteutuvat esisopimuksessa määritellyn ehdon täyttyessä,

esimerkiksi alueen kaavan vahvistuminen.

Vertailukauden 2021 lopussa YIT:llä oli hybridilainaan liittyviä kertyneitä korkoja 4 miljoonaa euroa, joita ei oltu kirjattu taseeseen.

OIKEUDENKÄYNNIT

Valmisbetonin laatuongelmat

Rakennustoiminnassa on käytetty raaka-aineena muun muassa valmisbetonia. Vuoden 2016 aikana joissakin, etenkin infrahankkeissa,

syntyi epäilys siitä, että Suomessa käytetty valmisbetoni ei kaikilta osin täyttäisi sille asetettuja laatuvaatimuksia. Varsinais-Suomen

sairaanhoitopiirin kuntayhtymä esitti YIT:tä kohtaan korvausvaatimuksia, jotka liittyivät epäiltyyn valmisbetonin virheelliseen laatuun ja

työsuoritukseen Turun yliopistollisen keskussairaalan T3-rakennuksen kansirakennushankkeessa. Osapuolet ovat helmi-maaliskuussa 2022

tehneet asiassa sovinnon, joka on käynyt lopulliseksi huhtikuussa 2022. Sovinnolla ei ollut olennaista vaikutusta yhtiön taloudelliseen

asemaan.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

125YIT 2022 Vuosikatsaus

32. TYTÄRYHTIÖT

Nimi	Kotipaikka	Emoyrityksen  omistusosuus, %	Konsernin omistusosuus %
UAB Lemcon Vilnius	Liettua	100	100
YIT Kalusto Oy	Suomi	100	100
YIT Suomi Oy	Suomi	100	100
YIT Ventures Oy	Suomi	100	100
Finn-Stroi Oy	Suomi		100
Lemcon HR Oy	Suomi		100
YIT International Oy	Suomi		100
YIT Mars Oy	Suomi		100
YIT Saturnus Oy	Suomi		100
YIT Sirius Oy	Suomi		100
YIT Talon Tekniikka Oy	Suomi		100
Tortum Oy Ab	Suomi		100
YIT Eesti AS	Viro		100
AS Koidu Kinnisvara	Viro		100
YIT Infra Latvija SIA	Latvia		100
YIT Latvija SIA	Latvia		100
UAB "YIT Lietuva"	Liettua		100
YIT Infra Norge AS	Norja		100
YIT Development SP. Z O.O.	Puola		100
YIT Plus sp. Z O.O.	Puola		100
Lemminkäinen Polska Sp.ZOO	Puola		100
YIT Sverige AB	Ruotsi		100
YIT Slovakia a.s.	Slovakia		100
YIT Stavo s.r.o	Tšekki		100

Taulukko ei sisällä asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä eikä asunto- ja kiinteistörakentamisen projektiyhtiöitä.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

126YIT 2022 Vuosikatsaus

33. LÄHIPIIRITAPAHTUMAT

Konsernin lähipiiriin kuuluvat osakkuusyhtiöt, yhteisyritykset sekä johdon avainhenkilöt lähipiireineen. Johdon avainhenkilöihin luetaan yhtiön

hallituksen jäsenet, toimitusjohtaja sekä konsernin johtoryhmä.

Milj. euroa	2022	2021
Tavaroiden ja palveluiden myynti
Johdon avainhenkilöille	—	0,2
Osakkuus- ja yhteisyrityksille*	160	157
Yhteensä	160	158
Tavaroiden ja palveluiden ostot
Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	—	—
Myyntisaamiset ja muut saamiset
Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	6	6
Korolliset saamiset
Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	18	22
Ostovelat ja muut velat
Osakkuus- ja yhteisyrityksiltä	—	—
Korolliset velat
Osakkuus- ja yhteisyrityksille	7	—

Tavaroiden ja palveluiden myynti johdon avainhenkilöille vuonna 2021 oli huoneistojen myyntejä. Muut YIT:n lähipiiriliiketoimet johtoon

kuuluvien avainhenkilöiden ja hallituksen jäsenten kanssa koostuivat normaaleista palkoista ja palkkiosta. YIT:n kaikki transaktiot lähipiirin

kanssa tapahtuvat markkinaehtoisesti.

*Vertailukauden luku on oikaistu

34. MYÖHEMMIN VOIMAAN TULEVAT IFRS-STANDARDIT, TULKINNAT

JA STANDARDEIHIN TEHDYT MUUTOKSET

Tätä tilinpäätöstä laadittaessa ei ole sovellettu standardeja, standardien muutoksia ja tulkintoja, jotka tulevat voimaan vasta 1.1.2022

alkaneen tilikauden jälkeen. Millään julkaistulla, muttei vielä voimassa olevalla IFRS-standardilla, IFRIC-tulkinnalla tai IFRS-standardeihin

tehtävällä vuosittaisella parannuksella tai muutoksella ei odoteta olevan olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

35. TILIKAUDEN JÄLKEISET TAPAHTUMAT

YIT julkaisi 10.2.2023 pörssitiedotteen, jossa ilmoitettiin muutosohjelman käynnistämisestä yrityksen suoritus- ja kilpailukyvyn

parantamiseksi. Tavoitteena on yksinkertaistaa organisaatiorakennetta ja toimintamallia, sekä lisätä ketteryyttä ja asiakaskeskeisyyttä. 

YIT käynnistää muutosneuvottelut Suomessa osana ohjelmaa. Neuvottelut koskevat toimihenkilöitä, ylempiä toimihenkilöitä ja johtajia

Suomen toiminnoissa. Näiden muutosneuvottelujen seurauksena mahdollisesti toteutettavat vähennykset eivät kohdistu työmailla

tuotantotehtävissä työskenteleviin toimihenkilöihin eikä työntekijöihin. Muutosohjelman myötä arvioidaan syntyvän myös uusia rooleja ja

tehtäviä.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

127YIT 2022 Vuosikatsaus

Emoyhtiön tilinpäätös

	Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS	129
	Emoyhtiön tase, FAS	130
	Emoyhtiön rahavirtalaskelma, FAS	132
	Emoyhtiön liitetiedot	133
	1 Emoyhtiön laatimisperiaatteet	133
	2 Liikevaihdon jaottelu	134
	3 Liiketoiminnan muut tuotot	134
	4 Henkilöstöä ja toimielimien jäseniä koskevat tiedot	134
	5 Poistot ja arvonalennukset	134
	6 Liiketoiminnan muut kulut	135
	7 Rahoitustuotot ja -kulut	135
	8 Tilinpäätössiirrot	136
	9 Pysyvien vastaavien muutokset	136
	10 Sijoitukset	138
	11 Saamiset	138
	12 Oma pääoma	139
	13 Laskennalliset verovelat ja -saamiset	140
	14 Pitkäaikainen vieras pääoma	140
	15 Lyhytaikainen vieras pääoma	140
	16 Vastuusitoumukset	141

Hotelli Hamburger Börs, Turku

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA, FAS

Tuhatta euroa	Liite	2022	2021
Liikevaihto	2	76 294	70 603
Liiketoiminnan muut tuotot	3	3 055	1 395
Henkilöstökulut	4	-34 828	-33 091
Poistot ja arvonalentumiset	5	-2 016	-2 852
Liiketoiminnan muut kulut	6	-59 391	-71 492
Liikevoitto / -tappio		-16 887	-35 436
Rahoitustuotot ja -kulut	7	-12 620	-13 129
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja		-29 507	-48 565
Tilinpäätössiirrot	8	54 510	53 850
Tuloverot		-5 382	—
Tilikauden voitto/tappio		19 621	5 285

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

129YIT 2022 Vuosikatsaus

EMOYHTIÖN TASE, FAS

Tuhatta euroa	Liite	2022	2021
Vastaavaa
Pysyvät vastaavat
Aineettomat hyödykkeet	9
Aineettomat oikeudet		49	586
Muut pitkävaikutteiset menot		1 652	2 069
Aineettomat hyödykkeet yhteensä		1 701	2 655
Aineelliset hyödykkeet	9
Maa- ja vesialueet		1 038	6 267
Rakennukset ja rakennelmat		508	2 076
Koneet ja kalusto		293	778
Muut aineelliset hyödykkeet		57	115
Aineelliset hyödykkeet yhteensä		1 896	9 237
Sijoitukset	10
Osuudet saman konsernin yrityksissä		1 244 372	1 244 372
Muut osakkeet ja osuudet		505	541
Sijoitukset yhteensä		1 244 878	1 244 914
Pysyvät vastaavat yhteensä		1 248 475	1 256 805

Tuhatta euroa	Liite	2022	2021
Vaihtuvat vastaavat
Pitkäaikaiset saamiset	11
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		144 555	217 586
Siirtosaamiset		10 704	1 141
Pitkäaikaiset saamiset yhteensä		155 260	218 728
Lyhytaikaiset saamiset	11
Myyntisaamiset		210	198
Saamiset saman konsernin yrityksiltä		69 162	67 247
Muut saamiset		2 153	2 136
Siirtosaamiset		3 792	3 746
Lyhytaikaiset saamiset yhteensä		75 317	73 327
Rahat ja pankkisaamiset		178 649	342 047
Vaihtuvat vastaavat yhteensä		409 225	634 102
Vastaavaa		1 657 700	1 890 907

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

130YIT 2022 Vuosikatsaus

Tuhatta euroa	Liite	2022	2021
Vastattavaa
Oma pääoma	12
Osakepääoma		149 717	149 717
Arvonmuutosrahasto		4 443	537
Muut rahastot
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto		563 214	563 893
Edellisten tilikausien voitto		212 016	238 025
Tilikauden voitto/tappio		19 621	5 285
Oma pääoma yhteensä		949 011	957 457
Vieras pääoma
Pitkäaikainen vieras pääoma	13
Joukkovelkakirjalainat		300 000	300 000
Lainat rahoituslaitoksilta		50 000	150 000
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä		350 000	450 000
Lyhytaikainen vieras pääoma	14
Lainat rahoituslaitoksilta		100 000	—
Ostovelat		6 624	8 393
Velat saman konsernin yrityksille		222 199	451 342
Muut lyhytaikaiset velat		3 106	5 707
Siirtovelat		26 760	18 009
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä		358 689	483 451
Vieras pääoma yhteensä		708 689	933 451
Vastattavaa		1 657 700	1 890 907

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

131YIT 2022 Vuosikatsaus

EMOYHTIÖN RAHAVIRTALASKELMA, FAS

Tuhatta euroa	2022	2021
Liiketoiminnan rahavirta
Voitto/tappio ennen tilinpäätössiirtoja	-29 507	-48 565
Oikaisut:
Suunnitelman mukaiset poistot	2 016	2 852
Muut tuotot ja kulut, joihin ei liity maksua	543	-701
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myyntivoitot ja -tappiot	-240	56
Rahoitustuotot ja -kulut	12 620	13 129
Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta	-14 567	-33 229
Käyttöpääoman muutos
Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten muutos	2 832	-4 179
Lyhytaikaisten korottomien velkojen muutos	-1 184	1 674
Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja	-12 919	-35 734
Maksetut korot ja muut rahoituskulut	-60 758	-47 110
Saadut osingot	—	—
Saadut korot ja rahoitustuotot	45 428	47 401
Maksetut verot	-301	-156
Liiketoiminnan rahavirta	-28 549	-35 598

Tuhatta euroa	2022	2021
Investointien rahavirta
Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin	-6	-187
Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden myynnit	6 524	225
Sijoitusten myynnit	56	—
Investointien rahavirta	6 574	38
Rahoituksen rahavirta
Lainasaamisten muutos	69 469	45 409
Lyhytaikaisten lainojen muutos	-232 226	-48 865
Pitkäaikaisten lainojen nostot	—	300 000
Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut	—	-300 000
Maksetut osingot ja muu varojen jako	-33 490	-29 274
Saadut konserniavustukset	53 850	53 100
Omien osakkeiden hankinta/myynti	974	126
Rahoituksen rahavirta	-141 423	20 497
Rahavarojen muutos	-163 398	-15 063
Rahavarat tilikauden alussa	342 047	357 111
Rahavarat tilikauden lopussa	178 649	342 047

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

132YIT 2022 Vuosikatsaus

EMOYHTIÖN LIITETIEDOT

1. EMOYHTIÖN LAATIMISPERIAATTEET

YIT Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen kirjanpitolainsäädännön periaatteiden

mukaisesti. Tilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.–31.12.2022.

ULKOMAANRAHAN MÄÄRÄISET ERÄT

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat on kirjattu tapahtumapäivän kurssiin.

Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat on

arvostettu tilinpäätöspäivän kurssiin. Ulkomaanrahan määräisten lainojen, talletusten ja

muiden tase-erien arvon muutokset on kirjattu tuloslaskelman rahoitustuottoihin ja -

kuluihin.

JOHDANNAISINSTRUMENTIT JA RAHOITUSRISKIEN

HALLINTA

YIT Oyj:n rahoitusriskien hallinta on keskitetty rahoitusosastolle. Konsernin rahoitusriskien

hallintaperiaatteet on esitetty tarkemmin YIT-konsernin tilinpäätöksen liitetietojen

kohdassa Rahoitusriskien hallinta.

Johdannaissopimukset on solmittu vähentämään liiketoiminnan riskejä, korkoriskejä sekä

suojaamaan valuuttamääräisiä tase-eriä.

Valuuttajohdannaisilla suojaudutaan ennakoitujen valuuttamääräisten rahavirtojen

muutokselta sekä valuuttamääräisten saamisten ja velkojen arvonmuutoksilta. Yhtiö on

käyttänyt valuuttatermiinisopimuksia, jotka arvostetaan tilinpäätöspäivänä käyttäen

tilinpäätöspäivän valuuttatermiinikursseja.

Korkojohdannaisilla suojaudutaan korkotason vaihtelun aiheuttamilta muutoksilta yhtiön

tulokseen, taseeseen ja rahavirtaan. Yhtiö on käyttänyt koronvaihtosopimuksia, joiden

käyvät arvot lasketaan diskonttaamalla sopimusten tulevat kassavirrat nykyarvoon.

Kaikki johdannaiset on solmittu suojaustarkoituksessa, mutta vain osaan sovelletaan

suojauslaskentaa. Suojauslaskennassa olevien johdannaisten käyvän arvon muutokset

on kirjattu oman pääoman arvonmuutosrahastoon ja suojauslaskennan ulkopuolella

olevien johdannaisten käyvän arvon muutokset on kirjattu käyttötarkoituksen mukaisesti

joko liiketoiminnan muihin tuottoihin ja kuluihin tai rahoituseriin. Koronvaihtosopimuksiin

liittyvät korot on kirjattu tuloslaskelman korkotuottoihin ja -kuluihin ja kertyneet korot on

kirjattu taseessa siirtosaamisiin ja -velkoihin.

PYSYVÄT VASTAAVAT JA POISTOT

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon

vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on

laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden arvioidun taloudellisen

pitoajan perusteella.

Poistoajat ovat seuraavat:

Aineettomat hyödykkeet

IT-ohjelmistot,  2-5 vuotta

Muut pitkäaikaiset menot, 5-10 vuotta

Aineelliset hyödykkeet

Rakennukset ja rakennelmat, 10-40 vuotta

Koneet ja kalusto, 3-10 vuotta

Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet on

arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon.

PAKOLLISET VARAUKSET

Pakolliset varaukset ovat vastaisia menoja, joiden suorittamiseen emoyhtiö on sitoutunut

ja joista ei todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, tai vastaisia menetyksiä, joiden

toteutumista on pidettävä ilmeisenä.

RAHAVARAT

Rahavarat koostuvat käteisvaroista, vaadittaessa nostettavista pankkitalletuksista ja

muista lyhytaikaisista likvideistä sijoituksista, joiden maturiteetti on enintään kolme

kuukautta.

TUTKIMUS- JA KEHITYSMENOT

Tutkimus- ja kehitysmenot on kirjattu vuosikuluiksi niiden syntymisvuonna.

ELÄKKEET

Emoyhtiön lakisääteinen eläketurva on hoidettu ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä.

Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.

LEASING

Leasingmaksut on kirjattu liiketoiminnan muihin kuluihin. Leasingsopimusten jäljellä olevat

vuokrat on esitetty liitetietojen vastuissa. Leasingsopimusten ehdot eivät poikkea

tavanomaisista ehdoista.

VEROT

Aikaisempien tilikausien verot sisältyvät tuloslaskelman tuloveroriviin. Laskennallisia veroja

ei ole kirjattu.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

133YIT 2022 Vuosikatsaus

2. LIIKEVAIHDON JAOTTELU

Tuhatta euroa	2022	2021
Markkina-alue
Suomi	64 025	57 310
CEE
Baltian maat	4 545	4 029
Tsekki, Slovakia, Puola	4 196	3 181
Skandinavia
Ruotsi	2 406	1 916
Norja	202	719
Venäjä	920	3 448
Yhteensä	76 294	70 603

Liikevaihto koostuu konsernipalveluveloituksista 66 089 tuhatta euroa (59 295) ja vuokratuotoista 10 204 tuhatta euroa (11 309).

Vuokratuotot sisältyvät kokonaisuudessaan Suomesta tulevaan liikevaihtoon.

3. LIIKETOIMINNAN MUUT TUOTOT

Tuhatta euroa	2022	2021
Käyttöomaisuuden myyntivoitot	240	64
Muut	2 815	1 330
Yhteensä	3 055	1 395

4. HENKILÖSTÖÄ JA TOIMIELIMIEN JÄSENIÄ KOSKEVAT TIEDOT

Tuhatta euroa	2022	2021
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot	29 629	27 395
Eläkekulut	4 373	4 699
Muut henkilösivukulut	827	997
Yhteensä	34 828	33 091
Johdon palkat ja palkkiot
Toimitusjohtaja	48	—
Aiempi toimitusjohtaja	2 531	547
Väliaikainen toimitusjohtaja	—	120
Hallituksen jäsenet	812	778
Yhteensä	3 391	1 445

	2022	2021
Henkilöstö keskimäärin tilikaudella	303	352

Yhtiö kirjaa osakeperusteiset palkitsemiset palkkakuluihin. Osakeperusteisista järjestelyistä ei ole taseen ulkopuolisia vastuita.

5. POISTOT JA ARVONALENNUKSET

Tuhatta euroa	2022	2021
Poistot aineettomista oikeuksista	954	1 552
Poistot rakennuksista ja rakennelmista	678	853
Poistot koneista ja kalustosta	363	423
Poistot muista aineellisista hyödykkeistä	22	23
Yhteensä	2 016	2 852

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

134YIT 2022 Vuosikatsaus

6. LIIKETOIMINNAN MUUT KULUT

Tuhatta euroa	2022	2021
Vuokrat	10 034	10 352
Toimitilakulut	5 473	5 268
IT-kulut	26 346	28 886
Konsultointi- ja muut asiantuntijapalvelut	4 473	9 781
Muut hallintopalvelut	3 126	3 420
Muut	9 938	13 786
Yhteensä	59 391	71 492

TILINTARKASTAJILLE MAKSETUT PALKKIOT

Tuhatta euroa	2022	2021
Tilintarkastusyhteisö PricewaterhouseCoopers Oy
Tilintarkastus	430	379
Veroneuvonta	—	11
Muut palvelut	29	194
Yhteensä	460	583

7. RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT

Tuhatta euroa	2022	2021
Osinkotuotot
Muilta	—	—
Korkotuotot pitkäaikaisista saamisista
Saman konsernin yrityksiltä	13 932	7 283
Tuotot osuuksista saman konsernin yrityksissä
Osakkeiden myyntivoitot	23	—
Muut korko- ja rahoitustuotot
Saman konsernin yrityksiltä	4 363	6 693
Muilta	34 437	36 922
Yhteensä	52 755	50 898
Korkokulut ja muut rahoituskulut
Saman konsernin yrityksille	-2 403	-3 909
Korkokulut korkojohdannaisista muille	-255	-504
Korkokulut muille	-16 595	-16 686
Muut kulut muille	-46 122	-42 928
Yhteensä	-65 375	-64 027
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä	-12 620	-13 129
Muut rahoitustuotot ja kulut sisältävät mm.  seuraavat erät
Valuuttakurssivoitot ja -tappiot	-14 782	2 087
Valuuttajohdannaisten käyvän arvon jaksotus	-522	-1 652
Korkojohdannaisten käyvän arvon arvostus	5 931	507

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

135YIT 2022 Vuosikatsaus

8. TILINPÄÄTÖSSIIRROT

Tuhatta euroa	2022	2021
Tilinpäätössiirrot
Saadut konserniavustukset	54 510	53 850
Yhteensä	54 510	53 850

9. PYSYVIEN VASTAAVIEN MUUTOKSET

AINEETTOMAT HYÖDYKKEET

Tuhatta euroa	2022	2021
Aineettomat oikeudet
Hankintameno 1.1.	16 032	32 301
Lisäykset	—	18
Siirto erien välillä	—	-69
Vähennykset	—	-16 218
Hankintameno 31.12	16 032	16 032
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	15 446	30 473
Tilikauden poisto	537	1 131
Vähennysten kertyneet poistot	—	-16 158
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	15 983	15 446
Kirjanpitoarvo 31.12.	49	586

Tuhatta euroa	2022	2021
Muut pitkävaikutteiset menot
Hankintameno 1.1.	3 591	3 872
Lisäykset	—	60
Vähennykset	—	-342
Hankintameno 31.12.	3 591	3 591
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	1 522	1 442
Tilikauden poisto	417	421
Vähennysten kertyneet poistot	—	-342
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	1 939	1 522
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 652	2 069
Aineettomat hyödykkeet yhteensä	1 701	2 655

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

136YIT 2022 Vuosikatsaus

AINEELLISET HYÖDYKKEET

Tuhatta euroa	2022	2021
Maa- ja vesialueet
Hankintameno 1.1.	6 267	6 367
Siirto erien välillä	—	69
Vähennykset	-5 229	-168
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 038	6 267
Rakennukset ja rakennelmat
Hankintameno 1.1.	18 784	19 010
Vähennykset	-13 427	-226
Hankintameno 31.12.	5 358	18 784
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	16 709	16 081
Tilikauden poisto	678	853
Vähennysten kertyneet poistot	-12 537	-226
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	4 850	16 709
Kirjanpitoarvo 31.12.	508	2 076
Koneet ja kalusto
Hankintameno 1.1.	3 067	3 526
Lisäykset	6	110
Vähennykset	-514	-569
Hankintameno 31.12.	2 559	3 067

Tuhatta euroa	2022	2021
Kertyneet poistot ja arvonalennukset  1.1.	2 288	2 434
Tilikauden poisto	363	423
Vähennysten kertyneet poistot	-385	-568
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	2 266	2 288
Kirjanpitoarvo 31.12.	293	778
Muut aineelliset hyödykkeet
Hankintameno 1.1.	176	176
Vähennykset	-116	—
Hankintameno 31.12.	60	176
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 1.1.	60	37
Tilikauden poisto	22	23
Vähennysten kertyneet poistot	-79	—
Kertyneet poistot ja arvonalennukset 31.12.	3	60
Kirjanpitoarvo 31.12.	57	115
Aineelliset hyödykkeet yhteensä	1 896	9 237

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

137YIT 2022 Vuosikatsaus

10. SIJOITUKSET

Tuhatta euroa	2022	2021
Osuudet saman konsernin yrityksissä
Hankintameno 1.1.	1 244 372	1 244 372
Kirjanpitoarvo 31.12.	1 244 372	1 244 372
Muut osakkeet ja osuudet
Hankintameno 1.1.	541	541
Vähennykset	-36	—
Kirjanpitoarvo 31.12.	505	541
Sijoitukset yhteensä	1 244 878	1 244 914

11. SAAMISET

PITKÄAIKAISET SAAMISET

Tuhatta euroa	31.12.2022	31.12.2021
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Lainasaamiset	144 555	217 586
Yhteensä	144 555	217 586
Siirtosaamisten erittely, ulkoiset
Johdannaissaamiset	10 100	537
Jaksotetut järjestelypalkkiot rahoitussopimuksista	605	605
Yhteensä	10 704	1 141

LYHYTAIKAISET SAAMISET

Tuhatta euroa	31.12.2022	31.12.2021
Saamiset saman konsernin yrityksiltä
Myyntisaamiset	851	3 252
Lainasaamiset	12 906	9 223
Muut saamiset	54 510	53 850
Siirtosaamiset	895	923
Yhteensä	69 162	67 247
Siirtosaamisten erittely, konsernin sisäiset
Johdannaissaamiset	—	20
Muut erät	895	903
Yhteensä	895	923
Siirtosaamisten erittely, ulkoiset
Johdannaissaamiset	1 201	1 028
Jaksotetut järjestelypalkkiot rahoitussopimuksista	2 020	2 288
Muut erät	571	430
Yhteensä	3 792	3 746

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

138YIT 2022 Vuosikatsaus

12. OMA PÄÄOMA

Tuhatta euroa	2022	2021
Osakepääoma
Osakepääoma 1.1.	149 717	149 717
Osakepääoma 31.12.	149 717	149 717
Arvonmuutosrahasto
Arvonmuutosrahasto 1.1	537	—
Lisäykset	3 906	537
Arvonmuutosrahasto 31.12	4 443	537
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto 1.1.	563 893	563 895
Omien osakkeiden myynti/takaisinlunastus	-679	-2
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto 31.12.	563 214	563 893
Voittovarat
Voitto edellisiltä tilikausilta 1.1.	243 310	267 101
Osingon ja varojen jako	-33 490	-29 274
Omien osakkeiden luovutus	2 197	198
Voitto edellisiltä tilikausilta 31.12.	212 016	238 025
Tilikauden voitto/tappio	19 621	5 285
Voittovarat yhteensä	231 637	243 310
Oma pääoma yhteensä	949 011	957 457

JAKOKELPOISET VARAT 31.12.

Tuhatta euroa	2022	2021
Sijoitetun vapaan pääoman rahasto	563 214	563 893
Voitto edellisiltä tilikausilta	212 016	238 025
Tilikauden voitto/tappio	19 621	5 285
Omasta pääomasta jakokelpoisia varoja	794 851	807 203

YIT OYJ:N OMAT OSAKKEET

	31.12.2022	31.12.2021
Määrä, kpl	1 588 707	1 980 947
Osuus osakemäärästä	0,75 %	0,94 %
Osuus äänistä	0,75 %	0,94 %

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

139YIT 2022 Vuosikatsaus

13. LASKENNALLISET VEROVELAT JA -SAAMISET

LASKENNALLISET VEROSAAMISET

Tuhatta euroa	31.12.2022	31.12.2021
Hyllypoisto	184	730
Eläkevelka	489	439
Tappiollinen tulos	—	1
Yhteensä	674	1 170

LASKENNALLISET VEROVELAT

Tuhatta euroa	31.12.2022	31.12.2021
Maa-alueiden arvonkorotukset	8	615
Yhteensä	8	615

Laskennallisia veroja ei ole kirjattu emoyhtiön tilinpäätöksessä.

14. PITKÄAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

Tuhatta euroa	31.12.2022	31.12.2021
Joukkovelkakirjalainat*	300 000	300 000
Lainat rahoituslaitoksilta**	50 000	150 000
Yhteensä	350 000	450 000

*Lisätietoja joukkovelkakirjalainoista on annettu YIT:n konsernitilinpäätöksessä.

** Alun perin pitkäaikaisten lainojen lyhennysosuuksia siirretty raportointikauden aikana lyhytaikaisiin korollisiin velkoihin 100 000 te (0 te)

15. LYHYTAIKAINEN VIERAS PÄÄOMA

VELAT SAMAN KONSERNIN YRITYKSILLE

Tuhatta euroa	31.12.2022	31.12.2021
Ostovelat	550	282
Muut velat	221 547	450 991
Siirtovelat	103	70
Yhteensä	222 199	451 342

SIIRTOVELKOJEN ERITTELY, KONSERNIN SISÄISET

Tuhatta euroa	31.12.2022	31.12.2021
Johdannaisvelat	103	70
Yhteensä	103	70

SIIRTOVELKOJEN ERITTELY, ULKOISET

Tuhatta euroa	31.12.2022	31.12.2021
Henkilöstökulujaksotukset	12 131	9 654
Korkojaksotus	9 020	7 285
Muut erät	227	1 070
Yhteensä	26 760	18 009

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

140YIT 2022 Vuosikatsaus

16. VASTUUSITOUMUKSET

Tuhatta euroa	31.12.2022	31.12.2021
Vuokravastuut
Alkaneella tilikaudella maksettavat	6 835	6 879
Myöhempinä vuosina maksettavat	29 810	38 384
Yhteensä	36 644	45 264
Leasingsopimuksista maksettavat määrät
Alkaneella tilikaudella maksettavat	1 818	4 553
Myöhempinä vuosina maksettavat	2 046	1 626
Yhteensä	3 864	6 179
Muut vastuut
Muut vastuusitoumukset	2 447	2 193
Yhteensä	2 447	2 193
Takaukset
Omasta puolesta	10 935	10 637
Saman konsernin yritysten puolesta	957 342	977 896
Konsernin osakkuus ja yhteisyritysten puolesta	3 950	4 575
Työyhteenliittymien puolesta	2 095	9 720
Muiden puolesta	673	585
Yhteensä	974 995	1 003 414

JOHDANNAISSOPIMUKSET

Tuhatta euroa	31.12.2022	31.12.2021
Ulkoiset valuuttajohdannaiset (taso 2)
Käypä arvo, positiivinen	1 201	1 028
Käypä arvo, negatiivinen	-1 620	-2 630
Kohde-etuuksien nimellisarvo	175 522	215 613
Sisäiset valuuttajohdannaiset (taso 2)
Käypä arvo, positiivinen	—	17
Käypä arvo, negatiivinen	-103	-67
Kohde-etuuksien nimellisarvo	7 905	7 119
Ulkoiset korkojohdannaiset (taso 2)
Käypä arvo, positiivinen	10 100	537
Käypä arvo, negatiivinen	—	-275
Kohde-etuuksien nimellisarvo	260 000	130 000

Johdannaisinstrumentit arvostetaan käypään arvoon ja luokitellaan käyttäen käypien arvojen kolmitasoista hierarkiaa. Tason 1 instrumentit

ovat markkinoilla aktiivisen kaupankäynnin kohteena, joten niiden käyvät arvot ovat saatavilla tehokkailta markkinoilta. Tason 2

instrumenttien käyvät arvot perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin ja yleisesti hyväksyttyihin arvostusmalleihin. Tason 3 käyvät arvot eivät

perustu todennettavissa olevaan markkinatietoon.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

141YIT 2022 Vuosikatsaus

Hallituksen voitonjakoehdotus

YIT Oyj:n jakokelpoiset varat 31.12.2022 olivat 795 miljoonaa

euroa, josta tilikauden tulos 2022 oli 20 miljoonaa euroa.

Hallitus ehdottaa, että vuodelta 2022 vahvistettavan taseen

perusteella jaetaan osinkoa 0,18 euroa osakkeelta ja että osinko

maksetaan kahdessa yhtä suuressa erässä.

Osingon ensimmäinen erä maksetaan osakkeenomistajille, jotka

ovat ensimmäisen erän osingonmaksun täsmäytyspäivänä

21.3.2023 merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön

osakasluetteloon. Hallitus ehdottaa, että tämän erän osingot

maksetaan 5.4.2023.

Osingon toinen erä maksetaan lokakuussa 2023

osakkeenomistajille, jotka ovat toisen erän osingonmaksun

täsmäytyspäivänä merkitty Euroclear Finland Oy:n pitämään

yhtiön osakasluetteloon. Hallitus päättää syyskuussa 2023

pidettäväksi sovitussa kokouksessaan toisen erän

osingonmaksun täsmäytyspäivän ja osingon maksupäivän.

Suomalaisen arvo-osuusjärjestelmän tämän kokouskutsun

päivänä voimassa olevien sääntöjen mukaisesti osingonmaksun

täsmäytyspäivä on tällöin aikaisintaan 3.10.2023 ja osingon

maksupäivä aikaisintaan 11.10.2023.

Tilinpäätöshetkellä 31.12.2022 yhtiön ulkopuolisessa

omistuksessa oli 209 511 146 osaketta, jota vastaava osingon

määrä hallituksen ehdotuksen mukaisesti on noin 38 miljoonaa

euroa.

	OSINKOEHDOTUS:
	0,18 € OSAKKEELTA

Atlantinsilta, Helsinki

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

142YIT 2022 Vuosikatsaus

Hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitus

Helsingissä 9. päivänä helmikuuta 2023

Harri-Pekka Kaukonen Puheenjohtaja		Eero Heliövaara Varapuheenjohtaja		Frank Hyldmar		Sami Laine
	Olli-Petteri Lehtinen		Casimir Lindholm		Jyri Luomakoski
	Keith Silverang		Barbara Topolska		Kerttu Tuomas
			Heikki Vuorenmaa Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä

PricewaterhouseCoopers Oy

Tilintarkastusyhteisö

Samuli Perälä, KHT

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

143YIT 2022 Vuosikatsaus

Tilintarkastuskertomus

YIT Oyj:n yhtiökokoukselle

TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUS

LAUSUNTO

Lausuntonamme esitämme, että

•konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin

taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja

rahavirroista EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten

tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti

•tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön

toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa

voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien

säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun

lisäraportin kanssa.

Tilintarkastuksen kohde

Olemme tilintarkastaneet YIT Oyj:n (y-tunnus 0112650-2)

tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2022. Tilinpäätös sisältää:

•konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan

tuloslaskelman, laskelman oman pääoman

muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan

lukien yhteenveto merkittävistä tilinpäätöksen

laatimisperiaatteista

•emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahavirtalaskelman

ja liitetiedot.

LAUSUNNON PERUSTELUT

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan

hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan

mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tilintarkastusevidenssiä.

Riippumattomuus

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä

niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten

mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja

olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin

tilintarkastuspalvelut ovat parhaan tietomme ja käsityksemme

mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja

koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-

asetuksen 537/2014 5. artiklan 1-kohdassa tarkoitettuja

kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin

tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen

liitetiedossa 8.

TARKASTUKSEN YLEINEN

LÄHESTYMISTAPA

Yhteenveto

Olennaisuus

•Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus oli 20

miljoonaa euroa (2021: 20 miljoonaa euroa).

Tilintarkastuksen laajuus

•Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen kohteena ovat olleet

merkittävimmät konserniyhtiöt, ja tarkastus on kattanut

valtaosan konsernin liikevaihdosta, varoista ja veloista.

Keskeiset seikat

•Tuloutus ajan kuluessa

•Oman pääoman ehtoiset sijoitukset

•Liikearvo

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

144YIT 2022 Vuosikatsaus

Osana tilintarkastuksen suunnittelua olemme määrittäneet

olennaisuuden ja arvioineet riskiä siitä, että tilinpäätöksessä on

olennainen virheellisyys. Erityisesti olemme arvioineet alueita,

joiden osalta johto on tehnyt subjektiivisia arvioita. Tällaisia ovat

esimerkiksi merkittävät kirjanpidolliset arviot, joihin liittyy

oletuksia ja tulevien tapahtumien arviointia.

Olennaisuus

Tarkastuksemme suunnitteluun ja suorittamiseen on vaikuttanut

soveltamamme olennaisuus. Tilintarkastuksen tavoitteena on

hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä

kokonaisuutena olennaista virheellisyyttä. Virheellisyyksiä voi

aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä. Niiden katsotaan

olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin

kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita

käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Perustuen ammatilliseen harkintaamme määritimme

olennaisuuteen liittyen tiettyjä kvantitatiivisia raja-arvoja, kuten

alla olevassa taulukossa kuvatun konsernitilinpäätökselle

määritetyn olennaisuuden. Nämä raja-arvot yhdessä

kvalitatiivisten tekijöiden kanssa auttoivat meitä määrittämään

tarkastuksen kokonaislaajuuden ja yksittäisten

tilintarkastustoimenpiteiden luonteen, ajoituksen ja laajuuden

sekä arvioimaan virheellisyyksien vaikutusta tilinpäätökseen

kokonaisuutena.

•Konsernitilinpäätökselle määritetty olennaisuus

20 miljoonaa euroa (2021: 20 miljoonaa euroa)

•Olennaisuuden määrittämisessä käytetty

vertailukohde

Konsernin olennaisuus on määritelty perustuen konsernin

liikevaihtoon ja tilikauden tulokseen ennen veroja.

•Perustelut vertailukohteen valinnalle

Käsityksemme mukaan liikevaihto ja tilikauden tulos ennen

veroja ovat sopivat vertailukohteet kuvaamaan YIT-

konsernin liiketoiminnan laajuutta ja tuloksellisuutta.

Konsernitilinpäätöksen tarkastuksen

laajuuden määrittäminen

Tilintarkastuksemme laajuutta määrittäessämme otimme

huomioon YIT- konsernin rakenteen, toimialan sekä

taloudelliseen raportointiin liittyvät prosessit ja kontrollit.

Määrittelimme konserniyhtiöissä vaadittavan työn luonteen,

jonka suoritti joko konsernitiimi tai paikallisen PwC-ketjun

tilintarkastajat antamiemme ohjeiden mukaisesti. Mikäli työn

suorittivat paikalliset tarkastajat, toimitimme heille

yksityiskohtaiset tarkastusohjeet, jotka sisälsivät

riskianalyysimme, olennaisuuden ja keskitettyjä järjestelmiä

koskevan tilintarkastuksen lähestymistavan. Tarkastus

suoritettiin niissä konserniyhtiöissä, jotka arvioitiin merkittäviksi

joko niiden taloudellisen merkittävyyden tai erityisen luonteen

vuoksi ja tarkastus kattoi valtaosan konsernin tuotoista, varoista

ja veloista.

Suorittamalla yllä mainitut toimenpiteet konserniyhtiöissä sekä

yhdistämällä siihen konsernitilinpäätöksen tarkastuksen

yhteydessä suorittamamme lisätoimenpiteet olemme hankkineet

riittävän ja asianmukaisen tarkastusevidenssin

konsernitilinpäätöksestä kokonaisuutena muodostaaksemme

perustan lausunnollemme konsernitilinpäätöksestä.

TILINTARKASTUKSEN KANNALTA

KESKEISET SEIKAT

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka

ammatillisen harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä

tarkastuksen kohteena olevan tilikauden tilintarkastuksessa.

Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen

kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä

laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä

seikoista erillistä lausuntoa.

Otamme kaikissa tilintarkastuksissamme huomioon riskin siitä,

että johto sivuuttaa kontrolleja. Tähän sisältyy arviointi siitä, onko

viitteitä sellaisesta johdon tarkoitushakuisesta suhtautumisesta,

josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen

virheellisyyden riski.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

145YIT 2022 Vuosikatsaus

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa	Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Tuloutus ajan kuluessa Viittaus konsernitilinpäätöksen liitetietoon 4. ”Asiakassopimukset”. Suurin osa YIT:n liiketoiminnasta on projektiluonteista, ja projektit saattavat jakautua usealle eri vuodelle. Projektien tuloutus ajan kuluessa perustuu ennustettuihin tuottoihin ja kustannuksiin sekä projektin luotettavaan täyttämisasteen määrittämiseen. Täyttämisaste määritellään rakentamispalvelun tarkasteluhetkeen mennessä suoritetusta työstä johtuvien menojen osuutena hankkeen arvioiduista kokonaismenoista tai fyysisenä valmistumisen asteena, joka määritellään rakentamisen valmistuneiden vaiheiden kustannusten suhteena arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Tuloutus ajan kuluessa edellyttää merkittävissä määrin johdon harkintaan perustuvia arvioita projektin täyttämisasteesta sekä lopputulemasta. Johdon tekemästä huolellisesta arviosta huolimatta lopputulema voi erota arviosta. Mikäli arviot projektin lopputulemasta muuttuvat, tuloutettua myyntiä ja voittoa muutetaan sillä raportointikaudella, jolla muutos on ensi kertaa tiedossa ja arvioitavissa. Johdon harkintaan perustuvasta arvionvaraisuudesta johtuen pitkäaikaishankkeiden tuloutus ajan kuluessa on tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka.	Tarkastustoimenpiteisiimme kuului yhtiön kontrollien ymmärtäminen ja testaus sekä aineistotarkastus. Yhtiön kontrollien testaus kohdistui yhtiön käyttämiin tietojärjestelmiin. Aineistotarkastuksen kohteena oli 1) arvioida käytettyjen laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta, 2) arvioiden tarkkuus ja luotettavuus, 3) tuloutuksen oikeellisuus ja täydellisyys, seuraavasti: •suoritimme analyyttisiä tarkastuksen toimenpiteitä projektitasolla liikevaihdon ja projektikatteen osalta •luimme valikoitujen uusien urakoiden sopimukset ja arvioimme käytettyjen laskentaperiaatteiden asianmukaisuutta •testasimme valikoitujen projektien liikevaihtoa ja kustannusarvioita niiden perustana olevaan dokumentaatioon ja keskustelemalla niistä projektin johdon kanssa •testasimme valittujen projektien suoritevelvoitteen täyttämisastetta laskemalla täyttämisasteen uudelleen arviointihetken todellisia kuluja käyttäen. Fyysistä valmistumisen astetta sovellettaessa varmistimme sen oikeellisuuden vertaamalla käytettyä valmistumisen astetta asianmukaiseen taustadokumentaatioon •vertasimme edellisen tilikauden päätöshetkellä arvioituja katteita kuluvan kauden aikana valmistuneiden projektien toteutuneisiin tuloksiin varmistuaksemme projektiennusteiden tarkkuudesta ja luotettavuudesta •testasimme tuloutetun liikevaihdon ja katteen oikeellisuutta valituissa projekteissa uudelleenlaskemalla ne.	Oman pääoman ehtoiset sijoitukset - Tripla Mall Ky Viittaus konsernitilinpäätöksen liitetietoihin 18. ”Oman pääoman ehtoiset sijoitukset” ja 29. ”Rahoitusvarojen ja -velkojen luokittelu arvostusryhmittäin”. Oman pääoman ehtoiset sijoitukset arvostetaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti. Merkittävin yksittäinen oman pääoman ehtoinen sijoitus on Tripla Mall Ky. Sijoituksen käypä arvo on laskettu vähentämällä kiinteistön käyvästä arvosta yhtiön nettovelat ja kertomalla summa YIT:n omistusosuudella. Kiinteistön käypä arvo perustuu 10 vuoden diskontattujen rahavirtojen sekä loppuarvon (terminal value) nykyarvon summaan. Käyvän arvon määrittäminen edellyttää arvioiden tekemistä tulevista kassavirroista sekä käytettävistä diskonttauskoroista. Oman pääoman ehtoinen sijoitus Tripla Mall Ky:öön on tilintarkastuksemme kannalta keskeinen seikka johtuen sijoituksen määrästä konsernin taseessa ja sijoituksen arvostamiseen liittyvästä johdon harkintaan perustuvasta arvionvaraisuudesta.	Keskityimme tarkastustoimenpiteissämme johdon harkintaa edellyttävien arvioiden asianmukaisuuden varmentamiseen seuraavin toimenpitein: •Tarkastimme yhtiön käyttämän arvostusmallin asianmukaisuuden ja matemaattisen oikeellisuuden. •Tarkastimme arvostusmallissa käytettyjen syöttötietojen oikeellisuutta ja arvioimme arvostusmallissa käytettyjen oletusten ja arvioiden kohtuullisuutta. •Keskustelimme yhtiön johdon kanssa kiinteistön arvostuksessa käytetystä arvostusmallista ja siinä käytetyistä oletuksista. •Luimme yhtiön johdon käyttämän ulkopuolisen arvioitsijan laatiman kiinteistön arvostusta koskevan raportin ja keskustelimme arvioitsijan kanssa kiinteistön arvostuksessa käytetystä arvostusmallista sekä siinä käytetyistä oletuksista.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

146YIT 2022 Vuosikatsaus

Konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka	Miten seikkaa on käsitelty tilintarkastuksessa
Liikearvo Viittaus konsernitilinpäätöksen liitetietoon 15. ”Muut aineettomat hyödykkeet ja Liikearvo”. Liikearvo arvostetaan alkuperäiseen hankintamenoon vähennettynä arvonalentumisilla. Liikearvo testataan vuosittain mahdollisten arvonalentumisten varalta sekä aina, jos viitteitä arvonalentumisesta ilmenee. Tätä tarkoitusta varten liikearvo on kohdistettu rahavirtaa tuottaville yksiköille. Rahavirtaa tuottavan yksikön liiketoiminnasta kerrytettävissä oleva rahamäärä perustuu käyttöarvolaskelmiin. Käyttöarvoa määriteltäessä arvioidut vastaiset rahavirrat diskontataan nykyarvoonsa diskonttauskoroilla, jotka kuvastavat rahan aika-arvoa ja omaisuuserään liittyviä erityisriskejä. Arvonalentumistappio kirjataan, kun omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä. Käyttöarvolaskelmien laatiminen, erityisesti rahavirtaennusteet, diskonttokorot sekä pitkän aikavälin kasvuolettamat edellyttävät merkittävää johdon harkintaa. Liikearvon arvostaminen on tilintarkastuksemme kannalta keskeinen seikka sen merkittävän tasearvon sekä liikearvon arvonalentumistestauksessa käytetyn merkittävän johdon harkinnan takia.	Hankimme ymmärryksen yhtiön suorittamasta liikearvon arvonalentumistestauksesta, seuraavasti: •Testasimme käyttöarvolaskennassa käytettyjä periaatteita vertaamalla niitä IAS 36 Omaisuuserien arvonalentuminen standardin vaatimuksiin. •Testasimme johdon laatimien laskelmien matemaattisen oikeellisuuden. •Olemme arvioineet johdon kassavirtaennusteita ja niiden laatimisessa käytettyä prosessia mm. vertaamalla niitä viimeisimpiin hallituksen hyväksymiin budjetteihin ja strategioihin. •Olemme arvioineet ja haastaneet kassavirtaennusteissa käytettyjä oletuksia erityisesti liikevaihtoon sekä kannattavuuteen liittyen. •Olemme varmistaneet, että diskonttauskorot ja pitkän aikavälin kasvuennusteet ovat johdonmukaisia markkinoilta saatavan informaation kanssa. •Arvoimme tilinpäätöksessä esitettyjen tietojen asianmukaisuutta. Emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole sellaisia tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja, joista olisi viestittävä kertomuksessamme. Konsernitilinpäätöksen tai emoyhtiön tilinpäätöksen osalta ei ole EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettuja merkittäviä olennaisen virheellisyyden riskejä.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

147YIT 2022 Vuosikatsaus

TILINPÄÄTÖSTÄ KOSKEVAT

HALLITUKSEN JA

TOIMITUSJOHTAJAN

VELVOLLISUUDET

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta

siten, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan

EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten

tilinpäätösstandardien (IFRS) mukaisesti ja siten, että tilinpäätös

antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien

tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja

täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja

vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne

katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei

ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista

virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia

arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja

soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät

toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu

toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan

toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai

konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta

realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

TILINTARKASTAJAN

VELVOLLISUUDET TILINPÄÄTÖKSEN

TILINTARKASTUKSESSA

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko

tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa

tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen

varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että

olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan

mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä

voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan

olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella

odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät

tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu,

että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen

skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

•tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit,

suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia

tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä

johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on

suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen

virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi

liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista

esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä

taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

•muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta

relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme

suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset

tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa,

että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai

konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

•arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden

asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten

arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

•teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja

toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös

perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme

hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella

johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai

olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi

antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin

kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että

olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää

tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota

epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin

tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä,

mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat

tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä

hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai

olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai

konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

•arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät

tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja

sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia

liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja

riittävän kuvan.

•hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai

liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta

pystyäksemme antamaan lausunnon

konsernitilinpäätöksestä. Vastaamme konsernin

tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja

suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa

tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä

merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien

mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet,

jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme

noudattaneet riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä

vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden kanssa kaikista

suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella

vaikuttavan riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa

niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista

seikoista olivat merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden

tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen kannalta

keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat

tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää

kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa

tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä

tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien

epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan

suuremmat kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

MUUT

RAPORTOINTIVELVOITTEET

TILINTARKASTUSTOIMEKSIANTOA

KOSKEVAT TIEDOT

YIT Oyj:stä tuli yleisen edun kannalta merkittävä yhteisö

4.9.1995. Olemme toimineet yhtiön tilintarkastajana koko sen

ajan, kun YIT Oyj on ollut yleisen edun kannalta merkittävä

yhteisö.

MUU INFORMAATIO

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu

informaatio käsittää toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen

sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä tilinpäätöstä eikä sitä

koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet

toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän

tilintarkastuskertomuksen antamispäivää ja odotamme

saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän

jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio

tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme

arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa

tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme

tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan

olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta

velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus

laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että

•toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat

yhdenmukaisia

•toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen

laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

148YIT 2022 Vuosikatsaus

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää

käyttöömme saamaamme muuhun informaatioon

kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että

kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys,

meidän on raportoitava tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian

suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 15.2.2023

PricewaterhouseCoopers Oy

Tilintarkastusyhteisö

Samuli Perälä

KHT

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

149YIT 2022 Vuosikatsaus

YIT Oyj:n ESEF-tilinpäätöstä koskeva kohtuullisen varmuuden

antava riippumattoman tilintarkastajan varmennusraportti

YIT Oyj:n johdolle

Olemme YIT Oyj:n (y-tunnus 0112650-2) (jäljempänä myös

”yhtiö”) johdon pyynnöstä suorittaneet kohtuullisen varmuuden

antavan toimeksiannon, jonka kohteena on ollut yhtiön IFRS-

konsernitilinpäätös tilikaudelta 1.1.–31.12.2022 European Single

Electronic Format -muodossa (”ESEF-tilinpäätös”), versio

529900M13GM4VSTE6W80-2022-12-31-fi.zip.

JOHDON VASTUU ESEF-

TILINPÄÄTÖKSESTÄ

YIT Oyj:n johto vastaa ESEF-tilinpäätöksen laatimisesta siten,

että se täyttää 17.12.2018 annetun komission delegoidun

asetuksen (EU) 2019/815 vaatimukset (”ESEF-vaatimukset”).

Tähän vastuuseen kuuluu, että suunnitellaan, otetaan käyttöön

ja ylläpidetään sisäistä valvontaa, joka on relevanttia sellaisen

ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta, jossa ei ole

väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista ESEF-

vaatimusten noudattamatta jättämistä.

MEIDÄN RIIPPUMATTOMUUTEMME 

JA LAADUNVALVONTAMME

Olemme noudattaneet IESBAn (International Ethics Standards

Board for Accountants) Kansainvälisten eettisten sääntöjen

tilintarkastusammattilaisille (sisältäen Kansainväliset

riippumattomuusstandardit) (IESBAn eettiset säännöt) mukaisia

riippumattomuusvaatimuksia ja muita eettisiä vaatimuksia.

Sääntöjen pohjana olevat perusperiaatteet ovat rehellisyys,

objektiivisuus, ammatillinen pätevyys ja huolellisuus,

salassapitovelvollisuus ja ammatillinen käyttäytyminen.

Yhtiömme soveltaa kansainvälistä laadunvalvontastandardia

ISQM 1, jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava,

otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa

laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,

ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja

määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista koskevat

toimintaperiaatteet ja menettelytavat.

MEIDÄN VELVOLLISUUTEMME

Meidän velvollisuutenamme on esittää suorittamiemme

toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella lausunto

ESEF-tilinpäätöksestä. Olemme suorittaneet kohtuullisen

varmuuden antavan toimeksiantomme kansainvälisen

varmennustoimeksiantostandardin (ISAE) 3000 (uudistettu) Muut

varmennustoimeksiannot kuin menneitä kausia koskevaan

taloudelliseen informaatioon kohdistuva tilintarkastus tai

yleisluonteinen tarkastus mukaisesti. Kyseinen standardi

edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme toimeksiannon

hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko ESEF-

tilinpäätöksessä olennaista ESEF-vaatimusten noudattamatta

jättämistä.

ISAE 3000 (uudistettu) mukaiseen kohtuullisen varmuuden

antavaan toimeksiantoon kuuluu toimenpiteitä evidenssin

hankkimiseksi siitä, onko ESEF-tilinpäätös ESEF-vaatimusten

mukainen. Valittavat toimenpiteet perustuvat tilintarkastajan

harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvan olennaisen ESEF-vaatimusten noudattamatta

jättämisen riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessamme

olemme tarkastelleet sisäistä valvontaa, joka on yhtiössä

relevanttia ESEF-tilinpäätöksen laatimisen kannalta.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

evidenssiä.

LAUSUNTO

Lausuntonamme esitämme, että YIT Oyj:n ESEF tilinpäätös

31.12.2022 päättyneeltä tilikaudelta noudattaa olennaisilta osin

ESEF-vaatimuksissa asetettuja vähimmäisvaatimuksia.

Tämä kohtuullisen varmuuden antava varmennusraporttimme

on laadittu toimeksiantomme ehtojen mukaisesti. Vastaamme

työstämme, tästä raportista ja esittämästämme lausunnosta

vain YIT Oyj:lle, emme kolmansille osapuolille.

Helsingissä 15.2.2023

PricewaterhouseCoopers Oy

Tilintarkastusyhteisö

Samuli Perälä

KHT

	YIT 2022	HALLITUKSEN TOIMINTAKERTOMUS	KONSERNITILINPÄÄTÖS	EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖS	HALLINNOINTISELVITYKSET	SIJOITTAJASUHDETOIMINTA	⏎

150YIT 2022 Vuosikatsaus

151YIT 2022 Vuosikatsaus