Toimintakertomus

ja tilinpäätös 2021

Tämä raportti täyttää Arvopaperimarkkinalain 7:5§:n

mukaisen julkistamisvelvollisuuden.

Yhteenveto Kuntarahoitus-

konsernin vuodesta 2021

• Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli

213 miljoonaa euroa (197 miljoonaa euroa) ja se kasvoi tilikauden aikana 8,0 % (6,2 %).

• Uudet pankkien vakavaraisuussääntelyä koskevat muutokset (CRR II ja CRD V)

tulivat voimaan kesäkuun 2021 lopussa. Konsernin vähimmäisomavaraisuusaste

(leverage ratio) oli joulukuun lopussa 12,8 % (3,9 %). Kuntarahoitus on CRR II

-asetuksen mukainen julkinen kehitysluottolaitos (public development credit

institution), ja näin ollen voi vähentää vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa

vastuistaan kunta- ja valtioriskillä olevat luottosaatavansa. Tämä muutos selittää

vähimmäisomavaraisuusasteen nousun.

• Konsernin CET1-vakavaraisuus oli joulukuun 2021 lopussa 95,0 % (104,3 %) eli

edelleen erittäin vahva. Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus olivat 118,4 % (132,7 %).

Vakavaraisuutta laski CRRII-sääntelyn tuomat muutokset erityisesti johdannaisten

• Koronapandemia alkoi maaliskuussa 2020, ja se on nyt kestänyt vaihtelevalla

intensiteetillä lähes kaksi vuotta. Kokonaisuudessaan arvioituna pandemian vaikutukset

Kuntarahoitus-konsernin taloudelliseen asemaan ovat olleet vähäiset. Odotettua

paremman Suomen talouskehityksen sekä valtion vuonna 2020 myöntämien väliaikaisten

koronatukienvuoksikuntasektorin luottokysyntä jäi tilikaudella odotettua pienemmäksi.

• Pitkäaikainen asiakasrahoitus, joka sisältää sekä laina- että leasingrahoituksen,

oli joulukuun lopussa 29 214 miljoonaa euroa (28 022 miljoonaa euroa), ja se kasvoi

• Joulukuun lopussa pitkäaikaisessa asiakasrahoituksessa ympäristövaikutuksiltaan

edistävää yhteiskunnallista rahoitusta 1 161 miljoonaa euroa (589 miljoonaa euroa).

Asiakkaat ovat ottaneet vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen erittäin hyvin vastaan

ja rahoituksen yhteismäärä kasvoi 46,9 % (88,0 %) edellisvuoteen verrattuna.

• Pitkäaikainen uusi varainhankinta oli vuoden aikana 9 395 miljoonaa euroa

(10 966 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli joulukuun

lopussa40 712 miljoonaa euroa (38 139 miljoonaa euroa), josta pitkäaikaisen

varainhankinnan osuus oli 36 893 miljoonaa euroa (34 243 miljoonaa euroa).

• Konsernin likviditeettitilanne on säilynyt erittäin hyvänä. Kokonaislikviditeetti oli joulukuun

lopussa 12 222 miljoonaa euroa (10 089 miljoonaa euroa). Maksuvalmiusvaatimus

(Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli vuoden lopussa 334,9 % (264,4 %). Pysyvän

varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio, NSFR) oli 123,6 % (116,4 %).

• Kuntarahoituksen hallitus ehdottaa kevään 2022 varsinaiselle yhtiökokoukselle,

että osinkoa maksetaan 1,03 euroa osakkeelta, yhteensä 40235711,94 euroa.

Vuonna 2021 osinkoa maksettiin 20313174,96 euroa.

johdosta selvästi pienempi kuin vuotta aiemmin. Konsernin vakavaraisuuden

väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa

lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta

lyhyellä aikavälillä. Näkymistä on kerrottu tarkemmin luvussa Näkymät vuodelle 2022.

Tuloksen ja tilikauden muutosta kuvaavien lukujen vertailulukuna on käytetty

vuoden 2020 vastaavan jakson lukua. Taseen ja muiden poikkileikkaustyyppisten

erien vertailulukuna on käytetty vuoden 2020 lopun tilannetta, ellei toisin mainita.

31.12.2021 31.12.2020

Taseen loppusumma (milj. euroa) 46 360 44 042

Ydinpääoma (CET1) (milj. euroa) 1 408 1 277

Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa) 1 756 1 624

Omat varat yhteensä (milj. euroa) 1 756 1 624

CET1-vakavaraisuus, %** 95,0 104,3

Tier 1 -vakavaraisuus, %** 118,4 132,7

Kokonaisvakavaraisuus, %** 118,4 132,7

Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), %** 12,8 3,9

Oman pääoman tuotto (ROE), %* 10,7 9,4

Kulu-tuotto-suhde* 0,2 0,2

Konsernin avainluvut

* Vaihtoehtoinen tunnusluku.

** Tilikauden 2021 luvut on laskettu CRR II -sääntelyn mukaisesti. Vertailukausia ei ole oikaistu vastaamaan päivitettyä vakavaraisuussääntelyä.

Kaikkien tunnuslukujen laskentakaavat on esitetty sivuilla 38–45. Tässä toimintakertomuksessa esitetyt luvut ovat Kuntarahoitus-konsernin lukuja, ellei toisin ole mainittu.

Hallituksen toimintakertomus

38 Liite 1. Tunnusluvut

46 Liite 2. Konsernin vakavaraisuusasema

55 Liite 3. Emoyhtiön vakavaraisuusasema

Toimintaympäristö vuonna 2021

Maailmantalouden toipuminen koronataantumasta jatkui ri-

vakkana vuoden 2021 alkupuoliskolla. Länsimaissa verrattain

kuitenkin laittoi globaalit toimitusketjut lujille, mikä näkyi

kiihdyttivät inflaatiota ja heikensivät kuluttajien osto voimaa.

Vuoden loppua kohden tuotannon pullonkaulat sekä

koronaviruksen aiempaa ärhäkämmin leviävät muunnokset

hidastivat maailmantalouden kasvua. Kasvun hidastuminen

oli erityisen voimakasta Kiinassa, missä ylikuumentuneen

kehitystä ja ajoi isoja rakennusyhtiöitä vaikeuksiin. Maailman-

talouden arvioidaan kuitenkin yltäneen lähes 6 %:n kasvuun

vuonna 2021.

Talouspolitiikka säilyi vuonna 2021 hyvin elvyttävänä.

Yhdysvalloissa finanssipolitiikalla tuettiin erityisesti yksityistä

kulutusta, mutta loppuvuodesta presidentti Bidenin mittavat

julkiset investointihankkeet myös hyväksyttiin kongressissa.

Euroopassa kansallisten toimien lisäksi käynnistettiin

myös EU:n elvytysrahaston kautta rahoitettavia investointi-

ohjelmia. Rahapolitiikka pidettiin edelleen hyvin kevyenä,

Vuoden alkupuoliskolla osakemarkkinat nousivat reippaasti,

ja yrityslainojen riskilisät kapenivat talouden vahvan

inflaation kiihtyminen voimistivat suhdanne-epävarmuutta.

Suomen 10-vuotinen lainakorko päätyi 0,07 %:iin, kun se

vuoden alussa oli –0,40 %. Euriborkorot pysyivät verrattain

vakaina. Kolmen kuukauden euribor oli vuoden 2021 lopussa

-0,57 prosenttia. Euron arvo heikkeni vuonna 2021 suhteessa

Yhdysvaltain dollariin yli 7 %. Heikkenemiseen vaikutti erityi-

sesti näkymä siitä, että Fed tulee kiristämään rahapolitiikkaa

selvästi Euroopan keskuspankkia ripeämmässä tahdissa.

Koronapandemia alkoi maaliskuussa 2020, ja se on nyt

kestänyt vaihtelevalla intensiteetillä lähes kaksi vuotta.

Kokonaisuudessaan arvioituna pandemian vaikutukset

Kuntarahoitus-konsernin taloudelliseen tilanteeseen ovat

olleet vähäiset. Pandemian vaikutus toimintatapoihin on

lista ja pieneni selvästi vuoden takaisesta koronapandemian

parantui hetkellisesti, ja ennakoitua parempi taloustilanne

on tukenut kuntia ja vähentänyt rahoituksen kysyntää.

Koronapandemian vaikutukset sosiaalisen asuntorahoi-

tuksen kysyntään ovat olleet koko kriisin aikana vähäiset.

Kokonaisuudessaan vuoden 2021 luottokysyntä oli hieman

normaalitasoa pienempää.

Varainhankintamarkkinoilla tilanne on vakiintunut vuonna

2021 edellisen vuoden koronapandemian aiheuttamista

häiriöistä. Kuntarahoitus-konsernin rahoituksen saatavuus

on ollut hyvä.

osaltaan Kuntarahoitus-konsernin tuottamien yhteiskunnan

kannalta keskeisten palveluiden ja liiketoimintaprosessien

jatkuvuus kriisin aikana. Konserni aloitti lokakuussa

paluun lähityöskentelyyn uudella hybridimallilla, mutta otti

marraskuun lopussa käyttöön etätyösuosituksen uuden

niiden käytön tukea. Konserni on lisäksi järjestänyt asiakkaille

Yksittäisillä Kuntarahoitus-konsernin asiakkailla talou-

denhoito on vaikeutunut koronakriisin vuoksi. Konserni on

tarjonnut asiakkailleen mahdollisuuden joustoihin lainojen

lyhennyksissä, mikäli koronapandemia on vaikuttanut väliai-

kaisesti asiakkaan luotonmaksukykyyn. Asiakkaiden tarve

lyhennysvapaisiin on kuitenkin ollut maltillinen, ja vuoden

2021 aikana on myönnetty vain yksittäisiä lyhennysvapaita.

Kuntarahoitus-konsernin kokonaisluottoriski on edelleen

pysynyt alhaisena, ja IFRS 9 -standardin mukaisesti las-

kettujen odotettavissa olevien luottotappioiden (Expected

Credit Losses, ECL) määrä on edelleen vähäinen. Konsernin

täydentävä valtion täytetakaus. Johdon arvion mukaan kaikki

asiakassaatavat tullaan saamaan kokonaisuudessaan takai-

sin, eikä lopullista luottotappiota näin ollen synny. Lisätietoa

myönnetyistä lyhennysvapaista ja odotettavissa olevista

luottotappioista on kerrottu yksityiskohtaisemmin konserniti-

pankkisektorin kyky luotottaa asiakkaita poikkeuksellisissa

sernin pääoma-asemaa kuvaavat tunnusluvut ovat vahvoja.

Aiemmin sovelletuista helpotuksista ja niiden vaikutuksesta

kerrotaan luvussa Vakavaraisuus.

Uudet koronavirusvariantit aiheuttavat edelleen epä-

varmuutta pandemian hiipumisesta ja sen vaikutuksista

Kuntarahoitus-konserniin ja talouteen yleisemminkin.

Rokotuskattavuuden kasvu kuitenkin hillitsee merkittävästi

epävarmuuden kasvua.

Sote-uudistuksen vaikutukset

Kuntarahoitus-konserniin

Eduskunta hyväksyi pitkän valmisteluprosessin

jälkeen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen

rahoitukseen, mutta hyvinvointialueilla on kuitenkin

Rahoitukseen liittyen hyväksytty lainsäädäntö mahdollistaa

sen, että Kuntarahoitus voi jatkaa niiden luottojen ja

muiden sitoumusten rahoittajana/vastapuolena, jotka

siirtyvät hyvinvointialueille. Hyvinvointialueiden tulevien

rahoitustarpeiden osalta eduskunnan käsiteltävänä on

vielä lakimuutos, joka mahdollistaisi Kuntarahoituksen

toimimisen myös näiden luottojen myöntäjänä.

Tavoitteena on saada myös tämä lainsäädäntö voimaan

hyvinvointialueiden toiminnan aloitukseen mennessä.

Koko sote-uudistuksen ja sen eri osapuolien etu on,

että olemassa olevaan sote-luottokantaan ja tuleviin

rahoitusmahdollisuuksiin ei kohdistu olennaisia muutoksia,

Hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyen Finanssivalvonta

antoi loppuvuonna 2021 toteutetun lausuntokierroksen

rahoituksen järjestämistä, koska päätöksen vuoksi

toimesta samoin pääperiaattein kuin rahoitus kunnille.

Uudistus näkyy konsernin toiminnassa vuonna 2022

käytännön valmistautumisena uusiin hyvinvointialueisiin

rahoituksen vastapuolena. Uudistuksen laajempia

taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida tässä vaiheessa,

kun ei ole vielä käytännön tietoa hyvinvointialueiden

toiminnasta. Kuntarahoituksen luotonannon volyymeihin

vaikuttaa hyvinvointialueiden tulevien investointien taso,

toisaalta hyvinvointialueiden käyttötalousmenot katetaan

valtion rahoituksella. Kuntarahoituksen rahoitustoiminnassa

soteen liittyvällä luotonannolla ei ole sellaista osuutta,

Asiakkaiden kiinnostus vastuullisia rahoitustuotteita

kohtaan jatkoi kasvuaan. Kuntarahoitus myöntää

vihreää rahoitusta investointihankkeisiin, joissa syntyy

selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

Pitkäaikaisessa asiakasrahoituksessa ympäristöinvestointien

rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli vuoden

lopussa 2 328 miljoonaa euroa (1 786 miljoonaa euroa).

Yhteiskunnallisen rahoituksen piiriin kuuluvat hankkeet

joulukuun lopussa 1 161 miljoonaa euroa (589 miljoonaa

ulkopuolisista riippumattomista asiantuntijoista koostuvat

arviointiryhmät.

Rahoituksen neuvonantoon keskittyvän tytäryhtiö Inspiran

liikevaihto supistui tilikauden aikana. Vuonna 2021 Inspira

keskittyi kehittämään palvelutarjontaansa ja lanseerasi

kehityshankkeita rahoituksen kokonaisvaltaiseen

suunnitteluun sekä uusia palveluita kunnille sote-uudistuksen

talousvaikutusten analysointiin.

Kuntarahoitus-konserni tarjoaa asiakkailleen monipuolisia

rahoituksen ja talouden ennakoinnin, mallintamisen

ja hallinnan työkaluja, joiden käyttö kasvoi tasaisesti

myös vuonna 2021. Koronapandemian myötä yleistynyt

etätyöskentely on lisännyt asiakkaiden tarpeita digitaalisten

työkalujen hyödyntämiseen. Konserni jatkoi digitaalisten

palveluiden kehittämistä ja rahoituksen prosessin

digitalisoimista entistäkin käyttäjäystävällisemmän

käyttökoulutusten suosio on jatkanut kasvuaan, ja ne ovat

Vuonna 2021 konserni päätti muuttaa myös ei-kiinteä-

korkoisten pitkäaikaisten asiakasluottojensa ehtoja

asiakkaiden hyväksi niin, että jatkossa asiakkaat hyötyvät

negatiivisista viitekoroista aiempaa enemmän. Muutos tuli

voimaan lokakuussa, ja se otettiin vastaan asiakaskunnassa

erittäin positiivisesti. Muutoksen vaikutus konsernin

vuoden 2021 tulokseen ja asiakkaiden saamaan hyötyyn

oli vähäinen. Päätöksen vaikutus asiakkaiden vuonna

2022 saamaan hyötyyn arvioidaan kuitenkin merkittävästi

suuremmaksi. Kesäkuun lopussa voimaan astunut CRR II

-sääntely ja siihen liittyvä Kuntarahoituksen asema julkisena

kehitysluottolaitoksena madaltaa merkittävästi konsernin

Varainhankinta ja likviditeetin hallinta

Kuntarahoitus-konsernin varainhankinnan strategiana on

varainhankinnan lähteiden hajautus, jolla konserni pyrkii var-

tus-konsernin tunnettuutta eri markkinoilla.

oli hyvä ja vakaa vuonna 2021. Keskuspankkien rahoitusope-

raatiot ja arvopaperiosto-ohjelmat pitivät markkinalikviditee-

matalina. Maailmantalous elpyi pandemiasta huomattavan

nopeasti. Vuoden loppupuolella markkinoiden epävarmuus

kuitenkin nosti päätään, kun inflaatio palasi vahvemmin

otsikoihin sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa.

Vuonna 2021 konsernin varainhankintaa toteutettiin onnis-

tuneesti ja suunnitelmien mukaisesti. Vakaa markkinatilanne

olivat odotettua pienempiä.

lyissä, joiden sijoittajakysyntä oli erittäin vahvaa. Vuoden

2021 aikana liikkeeseen laskettiin 1,5 miljardin ja 1 miljardin

Yhdysvaltain dollarimääräiset viitelainat sekä 1 miljardin ja

500 miljoonan euromääräiset viitelainat. Näiden lisäksi kon-

serni jatkoi vastuullisten tuotteiden liikkeeseenlaskuja, kun se

kasvatti vuonna 2020 liikkeeseen laskettua yhteiskunnallista

joukkovelkakirjalainaa (social bond) 500 miljoonalla eurolla.

Marraskuussa laskettiin lisäksi liikkeeseen 300 miljoonan

Englannin puntamääräinen vihreä joukkovelkakirjalaina.

Kuntarahoitus osallistui lisäksi toistamiseen Euroopan

keskuspankin kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusope-

raatioiden kolmanteen sarjaan (TLTRO III) 750 miljoonalla

Vuonna 2021 myös konsernin toiminta Japanin Uri-

dashi-markkinoilla jatkui vahvana: Kuntarahoitus laski

Kuntarahoitus-konsernin varainhankinta tehdään kansainvä-

euroa). Pitkäaikaisia varainhankintajärjestelyitä tehtiin

yhteensä 208 (218) kaiken kaikkiaan 13 eri valuutassa (11).

Konserni suojaa varainhankintaan liittyvät markkinariskit

johdannaissopimuksilla.

Varainhankinnan kokonaismäärä oli vuoden 2021 lopussa

40 712 miljoonaa euroa (38139 miljoonaa euroa), josta

lyhytaikaisia Kuntarahoituksen velkasitoumuksia (ECP)

oli 3 819 miljoonaa euroa (3896 miljoonaa euroa). Koko

varainhankinnan määrästä euromääräistä oli 49 % (50 %) ja

valuuttamääräistä 51 % (50 %).

Valtaosa varainhankinnasta tehdään vakioituina liikkeeseen-

laskuina velkaohjelmien alla. Kuntarahoituksella on käytös-

sään seuraavat velkaohjelmat:

keskuksen sitoumuksista asukaslukujensa mukaisessa

järjestelyille, minkä perusteella Kuntarahoituksen liikkeeseen

laskemat velkasitoumukset lasketaan luottolaitosten

vakavaraisuuslaskennassa ja vakuutusyhtiöiden solvenssi-

laskennassa nollariskiluokkaan sekä likviditeettilaskennassa

tason 1 likvideihin varoihin EU-alueella.

Konsernin likviditeettitilanne on säilynyt erinomaisena.

Kuntarahoitus-konsernin sijoitustoiminta on ensisijai-

sesti etukäteisvarainhankinnalla hankittujen varojen

hallinnoimista. Varat sijoitetaan likvideihin, hyvän luotto-

luokituksen rahoitusinstrumentteihin, joilla turvataan

liiketoiminnan jatkuminen kaikissa tilanteissa. Konsernin

likviditeetti politiikan mukaisesti likviditeetin määrän tulisi

riittää keskeytyksettömän liiketoiminnan jatkumiseen

likviditeetti oli 12 222 miljoonaa euroa (10089 miljoonaa

(4 453 miljoonaa euroa) sijoitettuna likvideihin, vähäriskisiin

arvopaperisijoituksiin. Arvopaperisijoitusten keskimääräinen

luottoluokitus oli AA+ (AA+) ja keskimääräinen maturiteetti

oli 2,6 vuotta (2,8). Tämän lisäksi rahamarkkinatalletuksia

luottolaitoksiin oli 34 miljoonaa euroa (35 miljoonaa euroa).

Konserni seuraa ja kehittää jatkuvasti varainhankintansa

ja sijoitustensa vastuullisuutta. Matalan luottoriskin ja

korkean likviditeetin lisäksi Kuntarahoitus-konserni seuraa

likviditeettisijoitustensa vastuullisuutta ympäristö- ja

yhteiskunnallisia vaikutuksia ja hyvää hallintoa kuvaavan

ESG-arvon (Environmental, Social and Governance)

avulla

asteikolla 0–100 eli selvästi yli vertailuindeksin 55,9 (53,3).

arvopaperisijoituksista. Vastuullisten sijoitusten osuus on

suhteessa Kuntarahoitus-konsernin omaan vihreään ja

yhteiskunnalliseen varainhankintaan oli 15,6 % (13,8 %).

Kuntarahoitus-konserni julkaisi syyskuussa 2021 vastuullisen

sijoittamisen viitekehyksen (Sustainable Investment

Framework), joka kuvaa konsernin sijoitustoiminnan

vastuullisuuden periaatteet, prosessit ja vastuut. Viitekehys

on luettavissa englanniksi Kuntarahoituksen verkkosivuilla.

Kuntarahoituksen

luottoluokitukset

Konsernin omat varat ja vakavaraisuus

Kuntarahoitus-konsernin kokonaisvakavaraisuus oli vuoden

vastapuoliriskilaskentaan (SA-CCR) sekä vastuun

CRR II -sääntelyn mukaisiksi.

Kuntarahoitus-konsernin CET1-vakavaraisuus,

95,0 %, on yli seitsemänkertainen verrattuna

kokonaisvakavaraisuusvaatimukseen pääomapuskurit

huomioiden.

Vakavaraisuus

Konsernin omat varat ja vakavaraisuus

Kuntarahoitus-konsernin ydinpääoma (CET1) oli vuoden 2021

lopussa 1 408 miljoonaa euroa (1 277 miljoonaa euroa) ja en-

sisijainen pääoma oli 1 756 miljoonaa euroa (1 624 miljoonaa

euroa). Toissijaista omaa pääomaa ei ollut, ja omat varat olivat

yhteensä 1 756 miljoonaa euroa (1 624 miljoonaa euroa).

tämän vakavaraisuusasetuksen mukaisen luvan perusteella.

arvostamista koskevaan arvonoikaisuun (Additional Valuation

Adjustment, AVA). Vuoden 2020 lopussa konserni sovelsi

EU:n komission myöntämää väliaikaista helpotusta AVA-las-

kennassa liittyen tiettyjen arvonoikaisujen laskennassa

sovellettavaan aggregointitekijään. Helpotus poistui vuoden

2021 alusta, ja näin ollen konserni on huomioinut täysimääräi-

senä vähennyksenä ydinpääomassa varovaista arvostamista

koskevan arvonoikaisun. Väliaikaisen helpotuksen vaikutus

Kuntarahoitus-konsernin omiin varoihin oli joulukuun 2020

lopussa 8 miljoonaa euroa.

Lakisääteiset oikaisut ensisijaisesta lisäpääomasta - -

Ensisijainen lisäpääoma (AT1) 347 454 347 454

Ensisijainen pääoma (T1) 1 755 723 1 624 265

Toissijainen pääoma ennen lakisääteisiä oikaisuja - -

Lakisääteiset oikaisut toissijaisesta pääomasta - -

Toissijainen pääoma (T2) - -

Omat varat yhteensä 1 755 723 1 624 265

457

Konsernin riskipainotetut saamiset kasvoivat 21,2 % vuoden

2020 lopusta ollen 1 482 miljoonaa euroa vuoden 2021

lopussa (1 224 miljoonaa euroa). Kokonaisuudessaan

luotto- ja vastapuoliriskin riskipainotetut saamiset laskivat

49 miljoonaa euroa. Johdannaisten vastapuoliriskin osalta

luokittelumuutos saamiset yrityksiltä -vastuuryhmässä,

yhteisöiltä. Brexitin jälkeen näitä vastapuolia ei enää

raportoida saamisissa laitoksilta CRR:n 107(3) artiklan

perusteella.

yhteensä 1 482 milj. euroa

Markkinariskin pääomavaadetta ei ollut vuoden 2021 ja 2020 lopussa.

Markkinariskille ei ollut pääomavaadetta vuoden 2021

lopussa eikä vertailuvuonna, sillä valuuttapositio oli alle

2 % omista varoista, joten markkinariskille ei ole laskettu

omien varojen vaatimusta EU:n vakavaraisuusasetuksen

351 artiklan mukaisesti. Vastuun arvonoikaisuriski

nousi 494 miljoonaan euroon (231 miljoonaa euroa).

Kasvuun vaikutti erityisesti laskennan pohjalla käytettävä

johdannaisten EAD-arvo (Exposure at Default), jonka laskenta

pankkiviranomaisen EBAn suosituksen liittyen operatiivisen

havainnoista mukaan lukien raportointiajankohta ja sitä

sovelletaan kyseisestä laskentahetkestä eteenpäin vuoden

verran.

Vakavaraisuuden tarkemmat tunnusluvut sekä

Kuntarahoitus-konsernin että emoyhtiön osalta on kuvattu

osana tämän toimintakertomuksen liitteitä. Vakavaraisuuden

hallinnan periaatteet on kuvattu konsernin tilinpäätöksen

liitteessä 2 Riskienhallinnan periaatteet ja konsernin

riskiasema. Kuntarahoitus-konserni julkistaa samanaikaisesti

tästä toimintakertomuksesta ja tilinpäätöksestä erillisen

riskienhallintaa ja vakavaraisuutta koskevia tietoja sisältävän

Muutokset konsernin CET1-vakavaraisuudessa, %

CET1-

Luottoriski Markkinariski CVA Var Operatiivinen

Konsernin vähimmäispääomavaatimukset ja

pääomapuskurit

Vähimmäispääomavaatimus vakavaraisuudelle on 8 % ja

CET1-vakavaraisuudelle 4,5 %. Luottolaitoslain mukainen

kiinteä lisäpääomavaatimus on 2,5 % sekä muu rahoitus-

järjestelmän kannalta merkittävän luottolaitoksen (O-SII)

lisäpääomavaatimus on Kuntarahoitus-konsernille 0,5 %.

Kesäkuun 2021 lopussa Finanssivalvonta antoi vuosittaisen

perustuva lisäpääomavaatimus Kuntarahoitus-konsernille

Suomen suurimpia luottolaitoksia koskevia pääomavaati-

muksia. Näiden päivitysten tavoitteena oli yleisesti lieventää

koronapandemian kielteisiä vaikutuksia finanssimarkkinoiden

vakauteen sekä luottolaitosten kykyyn rahoittaa taloutta. Fi-

nanssivalvonta poisti Kuntarahoitus-konsernia koskevan jär-

jestelmäriskipuskuriin perustuvan lisäpääomavaatimuksen,

pääomavaatimusta 1,0 prosenttiyksikköä. Finanssivalvonta

ei ole asettanut Kuntarahoitus-konsernille toistaiseksi

järjestelmäriskipuskuriin perustuvaa lisäpääomavaatimusta.

Järjestelmäriskipuskuri ja O-SII-lisäpääomavaatimus ovat

rinnakkaisia puskureita, joista sovelletaan suurempaa.

Konsernin vähimmäispääomavaatimukset ja pääomapuskurit, %

lisäpääoma-

vaatimus

järjestelmä-

riskipuskuri

(max)

minimi

ja Tier 2

-pääoma-

vaatimus

Finanssivalvonta tekee päätöksen muuttuvasta lisäpääoma-

vaatimuksesta neljännesvuosittain ja päätti olla asettamatta

joulukuussa 2021 muuttuvaa lisäpääomavaatimusta. Vastui-

den maantieteellisen jakauman perusteella määrittyvä luotto-

laitoskohtainen lisäpääomavaatimus on Kuntarahoitus-kon-

sernille 0,15 % (0,21 %), ja näin ollen CET1-vakavaraisuuden

alaraja on 7,65 % (7,71 %) ja kokonaisvakavaraisuuden alaraja

11,15 % (11,21 %).

naispääomavaatimusta (TSCR) kuvaava suhde oli joulukuun

lisäpääomavaatimukset. Vuoden 2021 valvojan arvioinnin

osalta Kuntarahoitus-konserni sai lopullisen SREP-päätöksen

helmikuun 2022 alussa. P2R-lisäpääomavaatimus on maalis-

kuun 2022 alusta 2,00 %, jolloin kokonaispääomavaatimuksen

minimitaso on 13,15 % ja SREP:n mukaista kokonaispääoma-

vaatimusta (TSCR) kuvaava suhde on 10,00 %.

Vähimmäisomavaraisuusaste, maksuvalmiusvaatimus ja

pysyvän varainhankinnan vaatimus

Konsernin vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli

joulukuun lopussa 12,8 % (3,9 %). Kuntarahoitus on CRR II

-asetuksen mukainen julkinen kehitysluottolaitos (public

valtioriskillä olevien luottosaatavien määrä oli joulukuun

lopussa 31 568 miljoonaa euroa. Tämä muutos sääntelyssä

selittää vähimmäisomavaraisuusasteen nousun. Vaikutus

sääntelyn voimaan astuessa kesäkuun 2021 lopussa oli 8,8

%-yksikköä tunnuslukuun. Vähimmäistaso vähimmäisomava-

raisuusasteelle on 3 %. Vertailukauden lukuja ei ole oikaistu

CRR II -sääntelyn mukaisiksi.

Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli

Ratio, NSFR) tuli voimaan kesäkuussa 2021 osana CRR II

vähimmäistaso on 100 %.

Tulevat muutokset pankkisääntelyssä

Euroopan komissio julkisti lokakuun lopussa esityksensä

lopullisten Basel III -pankkisääntelystandardien toimeenpa-

nemisesta EU:ssa (ns. CRR III). Uudistus vaikuttaa pankkien

vakavaraisuuslaskentaan, erityisesti luotto-, markkina- ja

operatiivisen riskin laskentaan, vastuun arvonoikaisuriskiin,

vähimmäisomavaraisuusasteen laskentaan sekä tuo uuden

riskipainolattian (output floor). Kuntarahoitus-konsernin liike-

toimintamalli perustuu tällä hetkellä vain nollariskiluokituksen

saavaan luotonantoon eikä tähän ole tulossa muutoksia

tarkentumaan tulevina vuosina, kun konserni valmistautuu

CRR III -sääntelyn voimaantuloon.

Kuntarahoitus-konserni valmistautuu myös Euroopan

komission delegoidun asetuksen (2016/2251) implemen-

tointiin, joka koskee kahdenvälisten johdannaissopimusten

vakuuksilla. Konserni siirtyy tähän vaiheessa 6, joka astuu

voimaan syyskuussa 2022.

Requirement for own funds and Eligible Liabilities, MREL), joka

on suuruudeltaan 10,25 % kokonaisriskin määrästä ja 3,00 %

vähimmäisomavaraisuusasteen laskennassa käytetystä

vastuiden kokonaismäärästä. MREL-vaateessa on otettu

huomioon SRB:n päätös siitä, että Kuntarahoitusta koskee

yksinkertaistettu kriisinratkaisustrategia.

MREL-vaade tulee voimaan 1.1.2024. Kuntarahoituksen

tulee kuitenkin täyttää 1.1.2022 alkaen täysimääräisesti

lopullisen MREL-vaateen taso. Kuntarahoituksen omien

varojen ja alentamiskelpoisten velkojen yhteismäärä

ylittää selvästi Kuntarahoitukselle asetettavan vähimmäis-

Osakepääoma ja omistajat

Tilikauden 2021 lopussa Kuntarahoituksen maksettu ja kaupparekisteriin merkitty

osakepääoma oli 43008044,20 euroa ja osakkeiden lukumäärä on 39063 798.

 SUURINTA OSAKKEENOMISTAJAA .. kpl %-osuus

7. Oulun kaupunki 903 125 2,3 %

8. Turun kaupunki 763 829 2,0 %

10. Lahden kaupunki 537 926 1,4 %

Taulukossa esitetyt osakemäärät eivät sisällä näiden osakkeenomistajien konserniyhtiöiden

mahdollisesti omistamia osakkeita.

Kuntarahoituksen tiedon mukaan suurimpien osakkeenomistajien omistuksissa ei ole

tapahtunut olennaisia muutoksia vuoden aikana.

Tilinpäätöksen jälkeiset tapahtumat

Hyvinvointialueiden rahoitukseen liittyen Finanssivalvonta antoi loppuvuonna 2021 toteutetun

lausuntokierroksen perusteella tammikuussa 2022 päätöksen siitä, että hyvinvointialueet ovat

alusta 2,00 %, jolloin kokonaispääomavaatimuksen minimitaso on 13,15 % ja SREP:n

mukaista kokonaispääomavaatimusta (TSCR) kuvaava suhde 10,00 %. Joulukuun 2021

lopussa kokonaispääomavaatimuksen minimitaso oli 13,40 % ja SREP:n mukainen

kokonaispääomavaatimusta kuvaava suhde oli 10,25 %.

Kuntarahoitus-konsernin tämän hetken näkemyksen mukaan

maailmantalouden kasvu hidastuu, mutta suhdannenä-

kymän perustrendi säilyy yhä suhteellisen myönteisenä.

Työllisyydessä on yhä kasvuvaraa, kotitalouksien säästöt

tukevat kulutuspotentiaalia ja yksityisten investointien

nuspainetta ja osaltaan verottavat talouden aktiviteettia.

Yhdysvaltain ja Euroopan rahapolitiikan perussuuntaus on

sama, mutta etenemisrytmissä tulee olemaan huomattavia

eroja. Yhdysvalloissa talouden ylikuumenemisen riski on

todellinen, ja keskuspankki Fed joutunee nostamaan oh-

jauskorkoa useamman kerran jo vuonna 2022. Euroalueella

kohonnutta inflaatiota selittävät yhä voittopuolisesti syyt,

joiden voi odottaa jäävän väliaikaisiksi. EKP:n uusi, symmetri-

nen 2 %:n inflaatiotavoite myös antaa keskuspankille aiempaa

enemmän mahdollisuuksia olla reagoimatta väliaikaiseen

kustannusinflaatioon. Epätavanomaisia elvytystoimia EKP on

kuitenkin ennakoinut supistavansa jo vuoden 2022 aikana.

Korkopolitiikan maltillinen normalisointi voisi näillä näkymin

Suomessa työvoiman saatavuusongelmat ja välttämättö-

myyshyödykkeiden kallistuminen hidastavat talouskasvua

vuonna 2022. BKT-kehitys säilyy kuitenkin yhä jonkin

verran pitkän aikavälin kasvupotentiaalia vahvempana.

Työttömyysasteen odotetaan alenevan alle 7 %:n.

tarkentuvat vasta kevään 2022 aikana. Uudistuksen läpivien-

Kuntarahoituksessa sote-uudistus näkyy konsernin toimin-

nassa vuonna 2022 käytännön valmistautumisena uusiin

hyvinvointialueisiin rahoituksen vastapuolena. Uudistuksen

laajempia taloudellisia vaikutuksia on vaikea arvioida tässä

vaiheessa, kun ei ole vielä käytännön tietoa hyvinvointialuei-

den toiminnasta. Kuntarahoituksen luotonannon volyymeihin

vaikuttaa hyvinvointialueiden tulevien investointien taso,

toisaalta hyvinvointialueiden käyttötalousmenot katetaan

valtion rahoituksella. Kuntarahoituksen rahoitustoiminnassa

soteen liittyvällä luotonannolla ei ole sellaista osuutta,

että siihen liittyvillä muutoksilla olisi olennaista vaikutusta

Kuntarahoitus päätti kesäkuussa 2021, julkisen kehitys-

luottolaitosstatuksen vahvistumisen jälkeen, muuttaa

ei-kiinteäkorkoisten pitkäaikaisten asiakasluottojensa

ehtoja siten, että asiakkaat hyötyvät jatkossa negatiivisista

viitekoroista aiempaa enemmän, mikä pienentää selvästi

panostukset tietojärjestelmiin ja toimintavarmuuteen sekä

Edellä kuvatut seikat huomioon ottaen Kuntarahoitus-kon-

serni arvioi liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon

muutoksia olevan konsernin pitkän aikavälin kannattavuusta-

voitteiden ja sen mahdollistaman edullisemman asiakashin-

noittelun johdosta selvästi pienempi kuin vuotta aiemmin.

Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusas-

teen arvioidaan säilyvän erittäin vahvana. IFRS-tilinpäätös-

säännöstön arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä,

mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia,

joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa

siten liikevoiton ennustettavuutta lyhyellä aikavälillä.

Kuntarahoitus Oyj:n voitonjakokelpoiset varat ovat 267949619,07 euroa, josta tilikauden

voitto on 136808680,96 euroa.

Kuntarahoituksen tilikauden tulos oli erittäin hyvä. Hallitus pitää perusteltuna esityksen

Kuntarahoitus ylittää merkittävästi kaikki yhtiölle asetetut vakavaraisuusvaatimukset.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia

muutoksia, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen arvion mukaan vaaranna pääomavaateiden

täyttämistä tai yhtiön maksuvalmiutta.

Osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on merkittynä yhtiön osakasluetteloon 31.3.2022.

Hallitus ehdottaa, että osinko maksetaan 5.4.2022.

Hallituksen esitys tilikauden 2021

voittoa koskeviksi toimenpiteiksi

Liikevaihto (milj. euroa) 535 532 718 714 204

Korkokate (milj. euroa)* 280 254 240 236 229

%-osuus liikevaihdosta 52,4 47,7 33,5 33,1 112,0

Liikevoitto (milj. euroa)* 240 194 131 190 198

%-osuus liikevaihdosta 44,8 36,5 18,3 26,6 97,2

Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset (milj. euroa)* 27 -3 -54 0 11

Koko pääoman tuotto (ROA) ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia %* 0,4 0,4 0,4 0,4 0,4

Konsernin kehitys

31.12.2021 31.12.2020 31.12.2019 31.12.2018 31.12.2017

Pitkäaikainen asiakasrahoitus (milj. euroa)* 29 214 28 022 24 798 22 968 21 651

Uusi luotonanto (milj. euroa)* 3 275 4 764 3 175 2 953 2 439

Varainhankinnan kokonaismäärä (milj. euroa)* 40 712 38 139 33 929 30 856 30 153

Pitkäaikainen uusi varainhankinta (milj. euroa)* 9 395 10 966 7 385 7 436 9 510

Oma pääoma (milj. euroa) 1 862 1 705 1 594 1 486 1 339

Taseen loppusumma (milj. euroa) 46 360 44 042 38 934 35 677 34 738

Kokonaislikviditeetti (millj. euroa)* 12 222 10 089 9 882 8 722 9 325

Maksuvalmiusvaatimus (LCR), % 334,9 264,4 430,2 176,7 173,0

Tier 1 -vakavaraisuus, %** 118,4 132,7 107,9 88,0 72,5

Kokonaisvakavaraisuus, %** 118,4 132,7 107,9 88,0 72,5

Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), %** 12,8 3,9 4,0 4,1 3,8

Henkilöstö 164 165 167 151 134

* Vaihtoehtoinen tunnusluku.

** Tilikauden 2021 luvut on laskettu CRR II -sääntelyn mukaisesti. Vertailukausia ei ole oikaistu vastaamaan päivitettyä vakavaraisuussääntelyä.

Kuntarahoitus-konserni määrittelee vaihtoehtoiset tunnusluvut (Alternative Performance

Measures, APM) tunnusluvuiksi, joita ei ole määritelty IFRS-standardeissa tai

arviointiin. Ne ovat myös tärkeä osa konsernin johdon asettamien operatiivisten tavoitteiden

Vaihtoehtoiset tunnusluvut esitetään konsernin taloudellisessa raportoinnissa Euroopan

arvopaperimarkkinaviranomaisen (European Securities and Markets Authority, ESMA)

vaihtoehtoisista tunnusluvuista antamien ohjeiden mukaisesti.

Kuntarahoitus-konserni ei ole koronapandemian vaikutusten takia tehnyt muutoksia olemassa

oleviin vaihtoehtoisiin tunnuslukuihin tai ottanut käyttöön uusia vaihtoehtoisia tunnuslukuja.

Tunnusluvut alku

VAIHTOEHTOINEN

TUNNUSLUKU MÄÄRITELMÄ / PERUSTELU LASKENTAKAAVA JA TÄSMÄYTYS 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020

Miljoonaa euroa

Korkokate Korkotuotot rahoitusvaroista ja korkokulut rahoitusveloista

Korkotuotot ja vastaavat tuotot (sis. leasing) 504 533

muutokset

tulosvaikutteisesti, mikä lisää konsernin tulosvolatiliteettia

merkittävästi. Eri raportointikausien ja yritysten liiketoiminnan

tuloksellisuuden vertailtavuuden parantamiseksi on usein tarpeen

raportoida konsernin tulosta ja siihen liittyviä tunnuslukuja ilman

realisoitumattomia käypien arvojen muutoksia.

Suojauslaskennan nettotulos 5 4

Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset 27 -3

Liikevoitto Liikevoitto kuvaa konsernin liiketoiminnan tulosta ennen veroja.

Liikevoitto 240 194

Liikevoitto ilman

Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kuvaa

Liikevoitto 240 194

käytettyä (palkkiokuluilla oikaistua) erää, joka kuvaa konsernin

kaikkia tuottoja ml. korkokate.

Palkkiotuotot 2 3

Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot 24 -8

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot - 0

Suojauslaskennan nettotulos 5 4

Liiketoiminnan muut tuotot 0 0

Tuotot 311 253

VAIHTOEHTOINEN

TUNNUSLUKU MÄÄRITELMÄ / PERUSTELU LASKENTAKAAVA JA TÄSMÄYTYS 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020

Tuotot ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia 285 257

Muut tuotot Muut tuotot pitävät sisällään kaikki konsernin muutot tuotot,

pl. korkokate ja realisoitumattomat käyvän arvon muutokset.

Palkkiotuotot 2 3

Arvopaperikaupan ja valuuttatoiminnan nettotuotot, realisoituneet 2 -1

Käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattujen rahoitusvarojen nettotuotot - 0

Liiketoiminnan muut tuotot 0 0

Muut tuotot 4 2

Kulut Kulut kuvastavat mm. kulu-tuottosuhde -tunnusluvussa jaettavana

(pl. palkkiokulut) käytettyä erää, joka kuvaa konsernin kaikkia

liiketoiminnan kuluja.

Palkkiokulut 5 5

VAIHTOEHTOINEN

TUNNUSLUKU MÄÄRITELMÄ / PERUSTELU LASKENTAKAAVA JA TÄSMÄYTYS 1.1.–31.12.2021 1.1.–31.12.2020