1 KONE Vuosikatsaus 2025

xxx

Vuosikatsaus 2025

2 KONE Vuosikatsaus 2025

Sisällysluettelo

KONE lyhyesti

Hallituksen toimintakertomus

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Tunnusluvut ja taloudellinen kehitys

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Konsernituloslaskelma

Laaja konsernituloslaskelma

Konsernitase

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Konsernin rahavirtalaskelma

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Laadintaperiaatteet

2. Taloudellinen kehitys

101

3. Nettokäyttöpääoma

111

4. Yritysostot ja investoinnit

118

5. Pääomarakenne

126

6. Muut liitetiedot

139

Emoyhtiön tilinpäätös

145

Hallituksen voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset

163

Tilintarkastajan lausunnot

164

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

176

Tietoa osakkeenomistajalle

187

KONE yrityksenä | KONE lyhyesti

3 KONE Vuosikatsaus 2025

KONE lyhyesti

Olemme yksi alamme johtavista yrityksistä, ja autamme ihmisiä

liikkumaan turvallisesti, sujuvasti ja saumattomasti älykkäissä ja kestävän

kehityksen mukaisissa kaupungeissa.

KONE perustettiin Suomessa vuonna

1910 – olemme toimineet jo yli

vuosisadan

Liikevaihto noin 11,2 mrd. EUR

vuonna 2025

Liikutamme yli 2 miljardia

hissien ja liukuportaiden käyttäjää

päivittäin

~154 000 tilattua uutta hissiä ja

liukuporrasta vuonna 2025

~1 800 000 laitetta KONEen

huoltokannassa

>60 000 työntekijää, jotka

edustavat 158 eri kansalaisuutta

~600 000 asiakasta

Toimintaa lähes 70 maassa ja

valtuutettuja jakelijoita ja agentteja

lähes 60 maassa

10 tuotantoyksikköä ja 7 R&D

yksikköä 7 maassa

Teemme yhteistyötä >40 000

toimittajan kanssa

KONE yrityksenä | Avainluvut

4 KONE Vuosikatsaus 2025

Avainluvut

Liikevaihto markkina-alueittain

Liikevaihto liiketoiminnoittain

25 %

(25 %)

40 %

(38 %)

15 %

(14 %)

19 %

(23 %)

Amerikka Eurooppa APMEA Kiinan alue

1-12/2025 (1-12/2024)

1–12/2025

1–12/2024

Muutos

Vertailu-

kelpoinen

muutos

Saadut tilaukset

9 087,4

8 758,9

3,8 %

6,8 %

Tilauskanta

8 804,3

9 058,6

-2,8 %

4,5 %

Liikevaihto

11 245,2

11 098,4

1,3 %

4,0 %

Liikevoitto (EBIT)

1 336,2

1 249,0

7,0 %

Liikevoittomarginaali (EBIT-marginaali)

11,9

11,3

Oikaistu liikevoitto (adjusted EBIT) ¹

1 369,3

1 303,0

5,1 %

Oikaistu liikevoittomarginaali (adjusted EBIT margin) ¹

12,2

11,7

Voitto ennen veroja

1 326,8

1 254,1

5,8 %

Tilikauden voitto

991,9

961,0

3,2 %

Laimentamaton osakekohtainen tulos

1,89

1,84

3,0 %

Rahavirta liiketoiminnasta (ennen rahoituseriä ja veroja)

1 761,3

1 589,3

Korollinen nettovelka

-699,8

-831,2

Omavaraisuusaste

39,9

39,8

Oman pääoman tuotto

34,7

33,8

Nettokäyttöpääoma (sisältäen rahoituserät ja verot)

-797,6

-827,2

Nettovelkaantumisaste

-24,8

-28,7

KONE raportoi oikaistun liikevoiton (adjusted EBIT) vaihtoehtoisena tunnuslukuna parantaakseen raportointikausien vertailtavuutta. Vuonna 2025

vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 33 miljoonaa euroa koostuen kuluista liittyen KONEen oviliiketoiminnan eriyttämiseen oman juridisen

ja operatiivisen rakenteensa alle sekä uudelleenjärjestelykuluista. Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 54 miljoonaa

euroa sisältäen 36 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin liittyviä kuluja sekä 18 miljoonaa euroa kuluksi kirjattuja kehitysmenoja johtuen

kehityshankkeiden uudelleensuuntaamisesta KONEen uuden strategian mukaisesti.

36 %

(41 %)

42 %

(41%)

21 %

(19 %)

Uudisrakentamisen ratkaisut Huolto Modernisointi

1-12/2025 (1-12/2024)

KONE yrityksenä | Avainluvut

5 KONE Vuosikatsaus 2025

Saadut tilaukset

(Me)

Liikevaihto (Me)

Oikaistu liikevoitto (Me, %)

Saadut tilaukset eivät sisällä

huoltosopimuksia

Rahavirta

(Me)

Laimentamaton

osakekohtainen tulos (e)

Osinko/B-sarjan osake (e)

Rahavirta liiketoiminnasta

ennen rahoituseriä ja veroja

Hallituksen ehdotus

8,578

8,759

9,087

2023 2024 2025

10,952

11,098

11,245

2023 2024 2025

1,248

1,303

1,369

11,4 %

11,7 %

12,2 %

2023 2024 2025

1,485

1,589

1,761

2023 2024 2025

1.79

1.84

1.89

2023 2024 2025

1.75

1.80

2023 2024 2025 ³

Oikaistu liikevoitto

Oikaistu liikevoittomarginaali

KONE yrityksenä | KONEen strategia

6 KONE Vuosikatsaus 2025

KONEen strategia ja

liiketoimintamalli

Me KONEella uskomme, että meillä on tärkeä rooli

kaupunkien tulevaisuuden muokkaamisessa. Autamme

päivittäin kahta miljardia ihmistä liikkumaan turvallisesti,

sujuvasti ja saumattomasti älykkäissä ja kestävän

kehityksen mukaisissa kaupungeissa ja rakennuksissa.

Autamme kaupunkeja jättämään positiivisen jäljen

planeetallemme – seuraavaksi vuosisadaksi ja siitä

eteenpäin. Me muokkaamme kaupunkien tulevaisuutta.

KONEen liiketoimintamalli

KONE luo arvoa asiakkaille jokaisessa rakennuksen

elinkaaren vaiheessa.

Uudisrakentamisen ratkaisuissa tarjoamme asiakkaille

innovatiivisia, älykkäitä ja ympäristöystävällisiä hissejä,

liukuportaita, automaattiovia ja integroituja

kulunvalvontaratkaisuja tarjotaksemme parhaan

käyttäjäkokemuksen rakennuksessa liikkuville ihmisille.

Huollossa varmistamme käytössä olevien laitteiden

toimivuuden ja turvallisuuden, ja modernisoinnissa

tarjoamme ratkaisuja ikääntyville laitteille

komponenttipäivityksistä täysmodernisointiratkaisuihin.

Uudisrakentamisen ratkaisujen tärkeimmät kasvun

ajurit ovat kaupungistuminen ja muutokset

väestörakenteessa. Uudisrakentamisen ratkaisujen

toimitukset ovat puolestaan huollon tärkein kasvun ajuri,

koska suurin osa uusista laitteista saadaan KONEen

huoltokantaan. KONE huoltaa kuitenkin myös muiden

laitetoimittajien hissejä.

Modernisoinnissa tärkeimmät kasvun ajurit ovat

ikääntyvä laitekanta ja kasvaneet vaatimukset ihmisten

tehokkaan liikkumisen, turvallisuuden,

energiatehokkuuden ja kestävän kehityksen suhteen.

Vahva huoltokanta on keskeinen modernisoinnin kasvun

ajuri. KONE näkee lisäksi merkittäviä mahdollisuuksia

luoda lisää arvoa asiakkaille kaikissa liiketoiminnoissaan

uusien teknologioiden ja tietoliikenneyhteyksien

mahdollistamana.

KONEen liiketoiminta sitoo vain vähän pääomaa.

Käyttöpääoma on negatiivinen ja toimimme

ennakkomaksuilla kaikissa liiketoiminnoissa ja kaikilla

alueilla. Komponenttitoimittajat toimivat oman

valmiuskapasiteettimme lisänä. Huoltoliiketoiminta on

luonteeltaan hyvin vakaata laitteiden korkeiden

turvallisuus- ja luotettavuusvaatimusten johdosta ja

asiakassuhteet ovat tyypillisesti vakaita ja pitkäkestoisia

(vuotuinen pysyvyysaste ~90 prosenttia).

Uudisrakentamisen ratkaisut seuraavat rakentamisen

suhdanteita. Modernisointi on luonteeltaan vakaampi,

mutta toisaalta näihin projekteihin liittyvään

päätöksentekoon vaikuttaa myös yleinen markkinoiden

ilmapiiri.

KONEen strategia vuosille 2025–2030:

”Rise”

KONEen tavoite on nousta toimialansa johtoon.

Strategialla tavoitellaan johtajuutta työntekijä- ja

asiakaskokemuksen, kestävän kehityksen ja innovoinnin,

sekä kasvun ja kannattavuuden osa-alueilla. KONE on

määritellyt kaudelle neljä strategista painopistealuetta

tavoitteiden saavuttamiseksi:

Digitalisaation kiihdyttäminen

Digitalisaatio muokkaa toimialaamme kiihtyvällä vauhdilla.

Turvallisuuden ja luotettavuuden ohella asiakkaamme

vaativat digitaalisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat

reaaliaikaisen tiedon, täyden läpinäkyvyyden sekä

välittömän reagoinnin ongelmatilanteissa.

Saavutukset vuonna 2025: verkkoon kytkettyjen hissien

osuus KONEen huoltokannasta kasvoi yli 40 prosenttiin, ja

vauhditimme digitaalisten työkalujen käyttöönottoa

huollon kenttätyössä, edistyen merkittävästi

huoltoliiketoiminnan uudistamisessa.

Modernisoinnin vauhdittaminen

Maailmassa on lähes 10 miljoonaa hissiä ja liukuporrasta,

jotka olisi aika modernisoida, ja määrä kasvaa nopeasti.

Samaan aikaan asiakkaamme etsivät vastuullisia,

vähemmän kuormittavia ratkaisuja ja yhä parempaa

käyttökokemusta, turvallisuutta ja esteettömyyttä.

Saavutukset vuonna 2025: saavutimme kaksinumeroista

kasvua modernisoinnissa, edistyen erityisesti prosessien

teollistamisessa ja osittaisen modernisoinnin

vauhdittamisessa.

KONE yrityksenä | KONEen strategia

7 KONE Vuosikatsaus 2025

Johtajuus asuinrakennussegmentissä

Saavuttaaksemme johtoaseman

asuinrakennussegmentissä räätälöimme tarjontaamme ja

palveluitamme, jotta vastaamme kustannustehokkaasti

tämän asiakasryhmän tarpeisiin. Panostamme myös

myynnin ja toimitusten tehokkuuteen.

Saavutukset vuonna 2025: Edistyimme strategiassamme

kehittämällä tarjontaa ja parantamalla sen

kustannuskilpailukykyä, mikä laajensi kohdemarkkinoita ja

vauhditti markkinaosuutemme kasvua.

Päästöjen vähentäminen

Vähennämme hiilidioksidipäästöjä ratkaisujemme koko

elinkaaren aikana parantamalla materiaali- ja

energiatehokkuutta. Nämä toimenpiteet mahdollistavat

asiakkaillemme sekä heidän hankkeidensa sitoutuneen

hiilen että käytönaikaisen päästöjen vähentämisen.

Saavutukset vuonna 2025: lähes kaksi kolmasosaa

toimituksistamme oli varustettu regeneratiivisella

ratkaisulla. Tämän ansiosta tuotteidemme

käytönaikaisessa energiankulutuksessa saavutettiin

merkittäviä vähennyksiä, auttaen asiakkaitamme

edistymään kohti ilmastotavoitteitaan.

Vahvistamme strategiamme ydintä

Strategisten painopistealueiden ohella vahvistamme

strategiamme ydintä, jossa ovat ihmiset.

Työntekijöillämme on ratkaiseva rooli

asiakastyytyväisyydessä. Kehitämme prosessejamme

rohkeasti, nopeasti ja yksinkertaistaen, jotta kanssamme

on helpointa tehdä yhteistyötä ja meillä on miellyttävintä

työskennellä.

Saavutukset vuonna 2025: vahvistimme

asiakaslähtöisyyttä, esihenkilöiden valmiuksia ja

liiketoiminnan suorituskykyä yhtiön eri regioonatasoilla

selkeyttämällä tavoitteita, ottamalla käyttöön viikoittaiset

seurantapalaverit, yksinkertaistamalla prosesseja

analytiikan avulla ja kehittämällä parhaiden käytäntöjen

jakamisen prosesseja.

Taloudelliset tavoitteet

KONE on asettanut seuraavat keskipitkän aikavälin

tavoitteet, jotka on määrä saavuttaa vuoden 2027

loppuun mennessä:

• Kasvu: noin 5 prosentin kokoluokassa olevaa

vuosittaista kasvua liikevaihdossa

• Kannattavuus: 13–14 prosentin oikaistu

liikevoittomarginaali

Vuonna 2025 KONEen liikevaihto kasvoi 4,0 prosenttia

vertailukelpoisilla valuuttakursseilla. Oikaistu

liikevoittomarginaali oli 12,2 prosenttia, vastaten 45

korkopisteen parannusta vuodesta 2024.

KONEen pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat:

• Kasvu: markkinoita nopeampi kasvu

• Kannattavuus: 16 prosentin liikevoittomarginaali

• Kassavirta: parantunut käyttöpääoman kierto

KONE yrityksenä | KONEen strategia

8 KONE Vuosikatsaus 2025

Hallituksen toimintakertomus | Toimintaympäristö

9 KONE Vuosikatsaus 2025

Hallituksen

toimintakertomus

KONEen toimintaympäristö

Globaalilla uudisrakentamisen ratkaisujen markkinalla oli

selkeitä alueellisia eroja kysynnässä vuoden 2025 aikana.

Pohjois-Amerikassa kauppapolitiikan vaikutukset olivat

näkyviä vuoden alussa, mutta aktiviteetti toipui kesää

kohti ja jatkui terveellä tasolla loppuvuoden ajan.

Euroopassa markkina kasvoi hieman. Heikkoa aktiviteettia

Pohjoismaissa kompensoi kasvu muilla alueilla, erityisesti

Etelä-Euroopassa. Aasian ja Tyynenmeren, Lähi-idän ja

Afrikan alueella aktiviteetti kasvoi selvästi. Tätä tukivat

kasvu Intiassa ja Lähi-idässä. Kiinassa aktiviteetti laski

huomattavasti kiinteistömarkkinoiden laskusuhdanteen

vuoksi.

Huoltomarkkina kehittyi positiivisesti kasvaen kaikilla

alueilla. Modernisointimarkkinan kasvu oli vahvaa, mitä

tuki laitteiden ikääntyminen sekä energiatehokkuuteen

kohdistuvat vaatimukset.

Kova kilpailu vaikutti hinnoitteluympäristöön

uudisrakentamisen ratkaisujen markkinalla Kiinassa, kun

taas muualla maailmassa hinnoittelu oli vakaampaa.

Huolto- ja modernisointimarkkinoilla hinnoitteluympäristö

oli suotuisampi.

Uudisrakentamisen

ratkaisujen markkina

yksiköissä

1–12/2025

Huoltomarkkina

yksiköissä

1–12/2025

Modernisointimarkkina

rahamääräisesti

1–12/2025

Kokonaismarkkina

+++

Pohjois-Amerikka

Eurooppa

Aasian ja Tyynenmeren alue, Lähi-

itä ja Afrikka

+++

Kiina

---

+++

Taulukko kuvaa toimintaympäristön kehitystä edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

--- Huomattavaa laskua (>10 %), -- Selvää laskua (5–10 %), - Hienoista laskua (<5 %), Vakaa,

+ Hienoista kasvua (<5 %), ++ Selvää kasvua (5–10 %), +++ Huomattavaa kasvua (>10 %)

Hallituksen toimintakertomus | Taloudellinen kehitys

10 KONE Vuosikatsaus 2025

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Saadut tilaukset kasvoivat 3,8 % verrattuna tammi–

joulukuuhun 2024 ja olivat 9 087,4 miljoonaa euroa.

Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna saadut

tilaukset kasvoivat 6,8 %.

Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna

uudisrakentamisen ratkaisujen tilaukset kasvoivat hieman;

volyymiliiketoiminnan tilaukset olivat vakaat ja

suurprojektien tilaukset kasvoivat huomattavasti.

Modernisoinnin tilaukset kasvoivat huomattavasti.

Volyymiliiketoiminnan tilaukset kasvoivat huomattavasti ja

suurprojektien tilaukset kasvoivat huomattavasti.

Ensimmäisellä vuosineljänneksellä saatujen tilausten

marginaali laski hieman Kiinan ajamana, kehityksen ollessa

vakaampaa muualla. Toisesta vuosineljänneksestä

eteenpäin tilausten marginaali oli vakaa vuodentakaiseen

verrattuna.

KONEen uusien laitteiden tilaukset hissien ja

liukuportaiden määrissä laskettuna olivat noin 154 000

laitetta (2024: noin 159 000).

Amerikan alueella saadut tilaukset kasvoivat

huomattavasti vertailukelpoisin valuuttakurssein tammi–

joulukuuhun 2024 verrattuna. Uudisrakentamisen

ratkaisujen tilaukset kasvoivat huomattavasti ja

modernisoinnin tilaukset kasvoivat selvästi.

Euroopan alueella saadut tilaukset kasvoivat selvästi

vertailukelpoisin valuuttakurssein tammi–joulukuuhun

2024 verrattuna. Uudisrakentamisen ratkaisujen tilaukset

kasvoivat hieman ja modernisoinnin tilaukset kasvoivat

selvästi.

Aasian ja Tyynenmeren, Lähi-idän ja Afrikan (APMEA)

alueella saadut tilaukset kasvoivat huomattavasti

vertailukelpoisin valuuttakurssein tammi–joulukuuhun

2024 verrattuna. Uudisrakentamisen ratkaisujen tilaukset

kasvoivat huomattavasti ja modernisoinnin tilaukset

kasvoivat huomattavasti.

Kiinan alueella saadut tilaukset laskivat huomattavasti

vertailukelpoisin valuuttakurssein tammi–joulukuuhun

2024 verrattuna. Uudisrakentamisen ratkaisujen tilaukset

laskivat huomattavasti rahamääräisesti ja laskivat selvästi

tilatuissa yksiköissä mitattuna. Modernisoinnin tilaukset

kasvoivat huomattavasti.

Tilauskanta laski 2,8 % vertailukauden 2024 loppuun

nähden ja pysyi vahvalla 8 804,3 miljoonan euron tasolla

raportointikauden lopussa. Vertailukelpoisin

valuuttakurssein laskettuna tilauskanta kasvoi 4,5 %.

Tilauskannan kate pysyi hyvällä tasolla. Asiakkaiden

tilausten peruutukset olivat erittäin alhaisella tasolla.

1–12/2025

1–12/2024

Muutos

Vertailukelpoinen

muutos

Saadut tilaukset

9 087,4

8 758,9

3,8 %

6,8 %

Tilauskanta

8 804,3

9 058,6

-2,8 %

4,5 %

Saadut tilaukset koostuvat pääosin uudisrakentamisen ratkaisujen laitteiden ja modernisoinnin tilauksista. KONE ei sisällytä huoltosopimuksia saatuihin

tilauksiin, mutta niihin luetaan huoltoliiketoimintaan liittyviä tilauksia, kuten korjauksia

Uudisrakentamisen

ratkaisujen tilaukset

Modernisointitilaukset

Kokonaistilaukset

Amerikka

+++

Eurooppa

Aasian ja Tyynenmeren alue, Lähi-itä ja

Afrikka

+++ +++ +++

Kiinan alue

---

+++

---

Rahamääräisesti mitattuna vertailukelpoisin valuuttakurssein

--- Huomattavaa laskua (>10 %), -- Selvää laskua (5–10 %), - Hienoista laskua (<5 %), Vakaa,

+ Hienoista kasvua (<5 %), ++ Selvää kasvua (5–10 %), +++ Huomattavaa kasvua (>10 %)

Hallituksen toimintakertomus | Taloudellinen kehitys

11 KONE Vuosikatsaus 2025

Liikevaihto

KONEen liikevaihto kasvoi 1,3 % tammi–joulukuuhun 2024

verrattuna ja oli 11 245,2 miljoonaa euroa.

Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto kasvoi 4,0 %.

Kasvu huolto- ja modernisointiliiketoiminnoissa

(vertailukelpoisin valuuttakurssein) enemmän kuin

kompensoi liikevaihdon laskua uudisrakentamisen

ratkaisujen liiketoiminnassa.

Uudisrakentamisen ratkaisujen liikevaihto laski 5,9 %

vertailukelpoisin valuuttakurssein. Vertailukelpoisin

valuuttakurssein huollon liikevaihto kasvoi 7,6 %

huoltokannan kasvun (sisältäen jonkin verran

epäorgaanista kasvua), korjausmyynnin ja parantuneen

hinnoittelun ansiosta. Lisäksi positiivinen kehitys lisäarvoa

tuottavissa palveluissa jatkui. Modernisoinnin liikevaihto

kasvoi 17,4 % vertailukelpoisin valuuttakurssein, kasvun

ollessa kaksinumeroista kaikilla alueilla.

KONEen hissien ja liukuportaiden huoltokanta kasvoi

edelleen ja oli noin 1,8 miljoonaa laitetta vuoden 2025

lopussa (selvästi yli 1,7 miljoonaa laitetta vuoden 2024

lopussa).

Huoltokannan kasvu oli seurausta ennen kaikkea

hyvänä jatkuneesta uusien toimitettujen laitteiden

siirtymisestä huoltokantaan. Yritysostot myötävaikuttivat

huoltokannan kasvuun. Vuoden 2025 aikana kilpailijoilta

voitettujen tai näille hävittyjen huoltosopimusten erotus oli

hieman negatiivinen Kiinan ulkopuolella. Kiinassa kehitys

oli heikompaa johtuen toimista, joilla pyrittiin parantamaan

huoltoliiketoiminnan suorituskykyä.

Suurimmat maat liikevaihdolla mitattuna olivat

Yhdysvallat (21 %), Kiina (18 %), Saksa (8 %) ja Ranska (6

%).

Amerikan alueella liikevaihto kasvoi 3,1 % ja oli 2 812,1

miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein

liikevaihto kasvoi 7,5 %. Uudisrakentamisen ratkaisujen

liikevaihto laski hieman, huoltoliiketoiminnan liikevaihto

kasvoi huomattavasti ja modernisoinnin liikevaihto kasvoi

huomattavasti.

Euroopan alueen liikevaihto kasvoi 6,9 % ja oli 4 524,4

miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein

liikevaihto kasvoi 6,6 %. Uudisrakentamisen ratkaisujen

liikevaihto oli vakaa, huoltoliiketoiminnan liikevaihto kasvoi

– – – Huomattavaa laskua (>10 %), – – Selvää laskua (5–10 %), – Hienoista laskua (<5 %), Vakaa,

+ Hienoista kasvua (<5 %), ++ Selvää kasvua (5–10 %), +++ Huomattavaa kasvua (>10 %)

Liikevaihto liiketoiminnoittain,

1–12/2025

1–12/2024

Muutos

Vertailukelpoinen

muutos

Uudisrakentamisen ratkaisut

4 097,7

4 506,9

-9,1%

-5,9 %

Huolto

4 753,6

4 503,6

5,6%

7,6 %

Modernisointi

2 394,0

2 088,0

14,7%

17,4 %

Yhteensä

11 245,2

11 098,4

1,3 %

4,0 %

Liikevaihto markkina-alueittain,

1–12/2025

1–12/2024

Muutos

Vertailukelpoinen

muutos

Amerikka

2 812,1

2 727,1

3,1%

7,5%

Eurooppa

4 524,4

4 233,8

6,9%

6,6%

APMEA

1 742,7

1 609,3

8,3%

15,0 %

Kiinan alue

2 166,0

2 528,2

-14,3%

-11,1 %

Yhteensä

11 245,2

11 098,4

1,3 %

4,0 %

Uudisrakentamisen

ratkaisut

Huolto

Modernisointi

Amerikka

+++

Eurooppa

vakaa

+++

Aasian ja Tyynenmeren alue, Lähi-itä ja

Afrikka

+++

Kiinan alue

---

vakaa

+++

Rahamääräisesti mitattuna vertailukelpoisin valuuttakurssein

Hallituksen toimintakertomus | Taloudellinen kehitys

12 KONE Vuosikatsaus 2025

selvästi ja modernisoinnin liikevaihto kasvoi

huomattavasti.

Aasian ja Tyynenmeren, Lähi-idän ja Afrikan (APMEA)

alueella liikevaihto kasvoi 8,3 % ja oli 1 742,7 miljoonaa

euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto kasvoi

15,0 %. Uudisrakentamisen ratkaisujen liikevaihto kasvoi

huomattavasti, huoltoliiketoiminnan liikevaihto kasvoi

huomattavasti ja modernisoinnin liikevaihto kasvoi

huomattavasti.

Kiinan alueen liikevaihto laski 14,3 % ja oli 2 166,0

miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein

liikevaihto laski 11,1 %. Uudisrakentamisen ratkaisujen

liikevaihto laski huomattavasti, huoltoliiketoiminnan

liikevaihto oli vakaa ja modernisoinnin liikevaihto kasvoi

huomattavasti.

Hallituksen toimintakertomus | Taloudellinen kehitys

13 KONE Vuosikatsaus 2025

Tulos

KONEen liikevoitto (EBIT) oli 1 336,2 miljoonaa euroa ja

11,9 % liikevaihdosta. Oikaistu liikevoitto (adjusted EBIT)

oli 1 369,3 miljoonaa euroa ja 12,2 % liikevaihdosta.

Kannattavuus parani huollon ja modernisoinnin

suhteellisen osuuden kasvun ansiosta. Tämä kompensoi

jatkunutta marginaalipainetta Kiinan uuslaitemarkkinalla ja

kasvaneita investointeja sekä tutkimus- ja

kehitystoimintaan että strategisiin kasvualueisiin.

Tammi–joulukuussa 2025 vertailukelpoisuuteen

vaikuttavat erät olivat yhteensä 33 miljoonaa euroa

koostuen kuluista liittyen KONEen oviliiketoiminnan

eriyttämiseen oman juridisen ja operatiivisen rakenteensa

alle sekä uudelleenjärjestelykuluista.

Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

olivat yhteensä 54 miljoonaa euroa sisältäen 36 miljoonaa

euroa uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin liittyviä kuluja

sekä 18 miljoonaa euroa kuluksi kirjattuja kehitysmenoja

johtuen kehityshankkeiden uudelleensuuntaamisesta

KONEen uuden strategian mukaisesti.

Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna

translaatiovaikutus vertailukauden liikevoittoon oli

-23,0 miljoonaa euroa.

KONEen voitto ennen veroja oli 1 326,8 miljoonaa

euroa. Verot olivat 334,8 (293,1) miljoonaa euroa. Tämä

vastaa 25,2 % efektiivistä veroastetta koko tilikaudelle.

Tilikauden 2025 liiketoiminnan tulokseen perustuva

efektiivinen veroaste oli 23,4 %, pois lukien

kertaluonteiset erät, jotka liittyivät juridisten yksiköiden

rakennejärjestelyihin. Katsauskauden voitto oli 991,9

miljoonaa euroa.

Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 1,89 euroa.

Rahavirta ja tase

KONEen tase oli vahva joulukuun 2025 lopussa.

Liiketoiminnan rahavirta (ennen rahoituseriä ja veroja)

tammi–joulukuussa 2025 kasvoi 1 761,3 miljoonaan

euroon.

Nettokäyttöpääoma kasvoi maltillisesti vuoden alkuun

verrattuna ja oli -797,6 miljoonaa euroa joulukuun 2025

lopussa. Valuuttakursseilla oli noin 60 miljoonan euron

negatiivinen vaikutus nettokäyttöpääomaan.

Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla nettokäyttöpääoma

parani hieman.

Korollinen nettovelka oli -699,8 miljoonaa euroa

joulukuun 2025 lopussa. Rahavarat yhdessä lyhytaikaisten

talletusten ja lainasaamisten kanssa olivat 1 708,9

(31.12.2024: 1 799,0) miljoonaa euroa raportointikauden

lopussa. Korolliset velat olivat 1 028,3 (31.12.2024: 987,1)

miljoonaa euroa sisältäen eläkevastuisiin liittyvän 158,7

(31.12.2024: 141,4) miljoonan euron velvoitteen ja

vuokrasopimusvelan 455,5 (31.12.2024: 432,6) miljoonaa

euroa. Lisäksi KONEella oli työsuhde-etuuksista kirjattuja

varoja 13,9 (31.12.2024: 15,0) miljoonaa euroa.

Nettovelkaantumisaste oli -24,8 % ja omavaraisuusaste

39,9 % joulukuun 2025 lopussa.

Osakekohtainen oma pääoma oli 5,40 euroa.

1–12/2025

1–12/2024

Liikevoitto

1 336,2

1 249,0

Liikevoittomarginaali

11,9

11,3

Oikaistu liikevoitto

1 369,3

1 303,0

Oikaistu liikevoittomarginaali

12,2

11,7

Voitto ennen veroja

1 326,8

1 254,1

Tilikauden voitto

991,9

961,0

Laimentamaton osakekohtainen tulos

1,89

1,84

1–12/2025

1–12/2024

Rahavirta liiketoiminnasta (ennen rahoituseriä ja

veroja)

1 761,3

1 589,3

Nettokäyttöpääoma (sisältäen rahoituserät ja

verot)

-797,6

-827,2

Korollinen nettovelka

-699,8

-831,2

Nettovelkaantumisaste

-24,8

-28,7

Omavaraisuusaste

39,9

39,8

Osakekohtainen oma pääoma

5,40

5,54

Hallituksen toimintakertomus | Taloudellinen kehitys

14 KONE Vuosikatsaus 2025

Investoinnit ja yritysostot

KONEen investoinnit yritysostot mukaan lukien olivat

495,8 miljoonaa euroa tammi–joulukuussa 2025. Muut

investoinnit kuin yritysostot olivat pääasiassa

investointeja tuotannon sekä tutkimus- ja

kehitystoiminnan tiloihin, tietojärjestelmälisensseihin,

yhteyslaitteisiin sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan

työkaluihin ja laitteisiin. Investoinnit vuokrasopimuksiin

koostuivat pääasiallisesti huoltoajoneuvoista ja

toimistorakennuksista.

Yritysostoihin liittyvät investoinnit olivat 117,7

miljoonaa euroa tammi–joulukuussa 2025.

Raportointikauden aikana KONE toteutti useita

huoltoliiketoimintaan liittyviä yritysostoja pääasiassa

Euroopassa.

1–12/2025

1–12/2024

Käyttöomaisuus

153,9

164,3

Leasingsopimukset

224,1

232,7

Yritysostot

117,7

125,6

Yhteensä

495,8

522,5

Hallituksen toimintakertomus | Taloudellinen kehitys

15 KONE Vuosikatsaus 2025

Tutkimus ja kehitys

KONE keskittyy tutkimus- ja kehitystoiminnassaan

älykkäisiin ja kestäviin ratkaisuihin, jotka vastaavat

tulevaisuuden tarpeisiin. KONE tukee asiakkaitaan heidän

kestävän kehityksen tavoitteidensa saavuttamisessa koko

rakennuksen elinkaaren ajan ja kehittää erilaisia

kumppanuuksia asiakaslähtöisten ratkaisujen

vahvistamiseksi. KONEen tutkimus- ja tuotekehitysmenot

olivat 233,9 miljoonaa euroa eli 2,1 % liikevaihdosta

tammi–joulukuussa 2025. T&K-kulut sisältävät uusien

tuote- ja palvelukonseptien kehittämisen sekä olemassa

olevien ratkaisujen ja palveluiden jatkokehityksen.

Vuonna 2025 KONE lanseerasi uuden sukupolven

KONE MonoSpace® 4 -hissin, jossa on vähemmän ja

kevyempiä komponentteja, mikä parantaa sen

energiatehokkuutta ja kestävyyttä. Yhtiö myös jatkoi

KONE MonoSpace 100 DX- hissin käyttöönottoa, joka on

kustannustehokas vaihtoehto matalille rakennuksille.

Joulukuun lopussa verkkoon kytkettyjen hissien osuus

KONEen huoltokannasta oli yli 40 %. Lisäksi yhtiö jatkoi

Dynamic Maintenance Planning -järjestelmän nopeaa

käyttöönottoa kenttätyön tuottavuuden parantamiseksi, ja

vuoden 2025 aikana mukaan saatiin lähes 30 maata.

KONE tukee vastuullista ja vihreää rakentamista

energiatehokkaan ja innovatiivisen tarjooman, toimivien ja

kestävien materiaalien sekä tuotteiden

ympäristövaikutuksista kertovan läpinäkyvän

dokumentaation avulla. KONEella on laaja valikoima

energiatehokkuusstandardin parhaan luokituksen omaavia

tuotteita erilaisille rakennustyypeille, markkina-alueille ja

tuotevaatimuksille. Tällä hetkellä 41 KONEen tuotteella on

paras mahdollinen hisseille, liukuportaille ja liukukäytäville

suunnatun ISO 25745 -standardin mukainen

energiatehokkuusluokitus.

Vuoden 2025 aikana KONE julkaisi yhteensä viisi

ulkoisesti varmennettuja ympäristötuoteselostetta

(EPD:tä) (2024: kuusi), mikä nosti kokonaismäärän 24:ään

(2024: 27). Lisäksi KONE julkaisi kolme terveysselostetta

(HPD:tä), jolloin kokonaismäärä nousi kahdeksaan (2024:

kuusi), ja vuoden lopussa KONEella oli neljä tuotekohtaista

ympäristöpassia (PEP) (2024: kuusi).

KONEelle on myönnetty vuoden 2025 aikana

taulukossa esitetyt muotoilupalkinnot.

1–12/2025

1–12/2024

Tutkimus- ja kehitysmenot

233,9

203,6

Osuus liikevaihdosta

2,1

1,8

Palkinto

KONE ratkaisu

Tunnustus peruste

Red Dot Award winner for Brands

and Communication Design 2025

KONE Flow

Design System,

Ecosystem of

interactions

Ainutlaatuinen, monialustainen viitekehys, joka yhdistää

brändikokemuksen fyysisissä ja

digitaalisissa rajapinnoissa yhtenäiseksi ja johdonmukaiseksi

kokonaisuudeksi, ihmisten liikkuessa urbaanissa ympäristössä

Red Dot Award winner for Brands

and Communication Design 2025

The Beat of

KONE

Koontinäyttö, joka esittää reaaliaikaista dataa KONEen verkkoon

kytketyistä laitteista dynaamisessa ja visuaalisesti

houkuttelevassa muodossa, räätälöitynä aulatiloihin,

näyttelytiloihin ja keynote-esityksiin

ICONIC Award Winner ja Red

Dot winner for Interior Design

Elements

KONE Entrance

Ohjelmoitava opastevalo hissioviin, joka käyttää animoituja

värejä tukemaan intuitiivista opastusta ja sujuvaa ihmisten

liikkumista korkeissa rakennuksissa.

Red Dot winner for Sustainable

Design

KONE Interact 30

Ohjauspaneeli, joka tuottaa merkittävästi vähemmän CO₂-

päästöjä verrattuna vastaaviin malleihin

American Architecture Award 2025,

Best Tall Building Americas CTBUH

Award of Excellence

2025 ja 2025 Green Good Design

Award-Chicago Athenaeum

KONE Lane

KONE on mukana palkitussa 1900 Lawrence -rakennuksessa

Denverissä KONE Lane -sisäänkäyntijärjestelmällään,

joka käyttää 90 % vähemmän materiaalia kuin perinteiset

ratkaisut ja vähentää merkittävästi ympäristövaikutuksia

Hallituksen toimintakertomus | Ympäristövastuu

16 KONE Vuosikatsaus 2025

Vastuullisuustunnustukset

Yksi KONEen keskeisistä strategisista tavoitteista on

johtaa toimialaa vastuullisuudessa. Tavoitteen

saavuttaakseen KONE on määritellyt päästöjen

vähentämisen asiakasarvon luomiseksi ja erottautumiseksi

yhdeksi neljästä strategisesta painopistealueestaan.

KONE on vastaanottanut useita ulkoisia tunnustuksia

sen pyrkimyksistä harjoittaa liiketoimintaa kestävällä

tavalla.

Vastuullisuustunnustukset vuonna 2025

KONEen tulos

Toimialalla sijoittuminen

Corporate Knights 2026 Global 100 Most

Sustainable Companies -listaus

54. sija

Tunnustus KONEen vahvasta globaalista

johtajuudesta kestävän kehityksen saralla

sekä yhtiön korkeatasoisista ratkaisuista ja

tuotteista

CDP Climate Change -listaus

13. peräkkäinen vuosi. KONE oli harvojen A-

luokituksen saaneiden yritysten joukossa.

Arvioinnissa oli mukana lähes 25 000 yritystä

EcoVadis 2025

Kulta

Parhaan 2 %:n joukossa kaikista arvioiduista

yrityksistä

World Business Council for Sustainable

Development (WBCSD)

Päivitetyt

jäsenyyskriteerit

KONE esiteltiin parhaana käytäntönä

WBCSD:n Reporting Matters 2025 -

raportissa CSRD- ja DMA-vaatimusten

selkeän noudattamisen ansiosta

Sustainalytics ESG Risk Rating Report

20,1

Parantunut keskitason riskiluokitus (23,9

edellisessä päivityksessä 2024)

China Green Spot Award

Palkinto

KONEen innovaatioiden ja Regenerative

Drive -teknologian edelläkävijyyden

tunnustaminen

UN Global Compact Communication on

Progress (CoP) jäsenyys

Päivitetty jäsenyys

uusilla vaatimuksilla

KONE jatkaa YK:n kestävän kehityksen

tavoitteiden (SDG) tukemista päivitetyn

CoP:n kautta

CDP Supplier Engagement Assessment 2024-

listaus

Johtavien yritysten joukossa toimitusketjun

ilmastoasioihin liittyvässä sitoutumisessa

Clean200 -arviointi (julkaisijana Corporate

Knights ja kalifornialainen osakkeenomistajien

neuvonantaja As You Sow)

80. sija

Ainoa listalle sijoittunut hissi- ja

liukuporrasalan yritys

MSCI

KONE on koneteollisuuden toimialan johtava

yritys

ISS

B-

Johtava asema toimialalla

Financial Timesin Euroopan parhaat

työnantajat 2025 -listaus

426. sija

Parhaiten sijoittunut hissi- ja liukuporrasalan

yritys

Fortune China ESG Impact -listaus

Listalla

Ainoa listalle sijoittunut hissi- ja

liukuporrasalan yritys

Financial Times:in ja

Statista:n Europe's Climate Leaders -listaus

70,6 pistettä

Parhaiten sijoittunut hissi- ja liukuporrasalan

yritys

TIME-lehden ja Statistan vuoden 2025 World’s

Most Sustainable Companies -listaus

180. sija

Parhaiten sijoittunut hissi- ja liukuporrasalan

yritys

Hallituksen toimintakertomus | Henkilöstö

17 KONE Vuosikatsaus 2025

Henkilöstö

Henkilöstön vaihtuvuus oli 12,2 % (11,5 %) vuonna 2025.

Raportointikauden henkilöstökulut olivat yhteensä

4 091 (3 907) miljoonaa euroa. KONEen työntekijöistä

maantieteellisesti 12 % (12 %) oli Amerikassa, 34 % (33

%) Euroopassa, 20 % (19 %) Aasian ja Tyynenmeren

alueella, Lähi-idässä ja Afrikassa ja 33 % (36 %) Kiinan

alueella. Työntekijöiden lukumäärä on esitetty

henkilötyövuosien määränä.

1–12/2025

1–12/2024

Työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä

64 294

64 072

Työntekijöiden lukumäärä kauden lopussa

64 978

64 663

Amerikka

8 021

7 970

Eurooppa

22 119

21 346

APMEA

13 138

12 383

Kiinan alue

21 701

22 964

Hallituksen toimintakertomus | Muutokset johtokunnassa

18 KONE Vuosikatsaus 2025

Muutokset johtokunnassa

KONE tiedotti 5. helmikuuta 2025 kahdesta nimityksestä

yhtiön johtokuntaan.

Nicolas Alchal nimitettiin Commercial & Operations -

yksikön johtajaksi 1. huhtikuuta 2025 alkaen. Hän jatkaa

KONEen johtokunnan jäsenenä ja raportoi toimitusjohtaja

Philippe Delormelle. Nicolas seuraa tehtävässään Axel

Berklingiä, joka päätti jättää tehtävänsä johtokunnan

jäsenenä. Axel jatkoi Executive Advisor -roolissa elokuun

2025 loppuun asti.

Kaori Uehigashi nimitettiin Strategy & Transformation -

yksikön vakituiseksi johtajaksi toukokuun 2025 alusta

lähtien. Hän jatkaa johtokunnan jäsenenä ja raportoi

Philippe Delormelle. Kaori on toiminut kyseisen yksikön

väliaikaisena johtajana tammikuusta 2024 lähtien.

3. kesäkuuta 2025 KONE tiedotti Michelle Wenin

nimityksestä hankintajohtajaksi ja johtokunnan jäseneksi 1.

elokuuta 2025 alkaen.

Muita tapahtumia

Euroopan komissio teki vuonna 2007 päätöksen liittyen

johtavien hissi- ja liukuporrasyhtiöiden, mukaan lukien

KONEen paikallisten tytäryritysten, väitettyihin kilpailua

rajoittaviin toimiin paikallisilla markkinoilla Saksassa,

Luxemburgissa, Belgiassa ja Hollannissa ennen vuoden

2004 alkua. KONEen aiemmin tiedottaman mukaisesti

eräät yritykset ja julkisyhteisöt ovat nostaneet kyseiseen

vuoden 2007 päätökseen liittyviä

vahingonkorvauskanteita päätöksen osalta kyseisissä

maissa. Kanteet on nostettu useita päätökseen liittyviä

yhtiöitä vastaan tietyt KONEen yhtiöt mukaan lukien.

Kaikki kanteita koskevat oikeudenkäynnit ovat erillisiä ja

ne ovat eri vaiheissa. Vastaajien yhteisvastuullisesti

korvattavaksi vaadittu summa oli yhteensä 30,5 miljoonaa

euroa joulukuun 2025 lopussa (31.12.2024: 55 miljoonaa

euroa). KONE pitää vahingonkorvauskanteita

perusteettomina. Varausta ei ole tehty.

Osana vuonna 2024 ilmoitettua strategista arviointia

oviliiketoiminnan eriyttäminen oman juridisen ja

operatiivisen rakenteen alle on vuoden 2025 aikana

suurilta osin saatu päätökseen. Strateginen arviointi on

yhä käynnissä, ja siihen liittyvät toimenpiteet ovat

paikallisten lakien ja työntekijöiden edustajien kuulemisen

alaisia. Vuonna 2025 KONEen oviliiketoiminta kattoi noin 2

prosenttia KONEen liikevaihdosta.

Hallituksen toimintakertomus | Osakkeet ja osakkeenomistajat

19 KONE Vuosikatsaus 2025

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Osakepääoma ja markkina-arvo

31.12.2025

31.12.2024

B-sarjan osakkeiden lukumäärä

453 187 148

A-sarjan osakkeiden lukumäärä

76 208 712

Osakkeita yhteensä

529 395 860

Omat osakkeet

11 537 238

11 867 752

Osakepääoma, e

66 174 483

Markkina-arvo, Me ¹

31 362

24 324

Markkina-arvo lasketaan sekä listaamattomien A-sarjan että listattujen B-sarjan osakkeiden perusteella lukuun ottamatta hankittuja omia osakkeita. A-

sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen raportointikauden päätöskurssiin.

KONEella on kaksi osakesarjaa: A ja B. Ainoastaan B-

sarjan osake on listattu Nasdaq Helsingissä.

Kaupankäynti KONEen B-sarjan osakkeilla alkoi

2.1.1967.

A-sarjan osakkeilla on kullakin yksi ääni. Kymmenen

B-sarjan osaketta oikeuttaa yhteen ääneen,

kuitenkin siten, että kullakin osakkeenomistajalla on

vähintään yksi ääni.

Joulukuun 2025 lopussa konsernilla oli hallussaan

11 537 238 B-sarjan osaketta. Omat osakkeet

edustavat 2,5 % kaikista listatuista B-sarjan

osakkeista, mikä vastaa 0,9 % kaikista äänistä.

Nasdaq Helsinki Oy:n lisäksi KONEen B-sarjan

osakkeella käydään kauppaa myös useilla

vaihtoehtoisilla markkinapaikoilla.

KONEen B-sarjan osakkeen kaupankäyntitunnus

Nasdaq Helsinki Oy:ssa on KNEBV ja ISIN-koodi on

FI0009013403.

Omat osakkeet

1–12/2025

Omien osakkeiden lukumäärä kauden alussa

11 867 752

Muutos omien osakkeiden lukumäärässä kauden aikana

-330 514

Omien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa

11 537 238

Kaupankäynti Nasdaq Helsinki Oy:ssä

1–12/2025

1–12/2024

Kaupankäynnin kohteena olevien

osakkeiden määrä Nasdaq Helsinki Oy:ssä,

miljoonaa

kpl

128,6

139,4

Keskimääräinen päivittäinen osakevaihto

kpl

514 342

555 351

Hinnan volyymilla painotettu keskiarvo

54,36

47,16

Osakkeen korkein hinta kaudella

60,82

54,78

Osakkeen matalin hinta kaudella

45,42

41,33

Osakkeen päätöskurssi kauden lopussa

60,56

47,00

Hallituksen toimintakertomus | Osakkeet ja osakkeenomistajat

20 KONE Vuosikatsaus 2025

KONEen B-sarjan osake OMX Helsinki Cap -indeksi

Osinkopolitiikka

KONEella ei ole määriteltyä osinkopolitiikkaa.

Osingonjaossa B-sarjan osakkeille on maksettava

enemmän osinkoa kuin A-sarjan osakkeille.

Eri osakesarjoille maksettavan osingon erotus on

vähintään 1 prosentti ja enintään 2,5 prosenttia

laskettuna osakkeen kirjanpidollisesta vasta-arvosta,

joka on 0,125 euroa.

KONEen B-sarjan osakkeen kurssikehitys, e

2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025

KONEen B-sarjan osakkeen osinko/osake, e

◼ Osinko ◼ Ylimääräinen osinko *

Hallituksen osinkoehdotus vuodelle 2025

0.00

0.50

1.00

1.50

2.00

2.50

2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025*

Hallituksen toimintakertomus | Osakkeet ja osakkeenomistajat

21 KONE Vuosikatsaus 2025

Osakkeenomistajat

A-sarjan osakkeet, %

B-sarjan osakkeet, %

⚫ 92,6 % Yksityiset yritykset

⚫ 7,4 % Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

⚫ 53,3 % Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt omistajat

⚫ 13,6 % Yksityiset yritykset

⚫ 12,0 % Rahoitus- ja vakuutuslaitokset

⚫ 11,7 % Kotitaloudet

⚫ 4,2 % Julkisyhteisöt

⚫ 5,1 % Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

Arvo-osuuksien määrä

Omistuksia

Osuus

omistajista, %

Osakemäärä

Osuus

osake-

kannasta, %

1–10

24 150

23,0 %

127 902

0,0 %

11–100

46 370

44,2 %

2 063 589

0,4 %

101–1 000

27 744

26,5 %

9 364 698

1,8 %

1 001–10 000

5 913

5,6 %

15 714 501

3,0 %

10 001–100 000

602

0,6 %

15 184 455

2,9 %

100 001–

0,1 %

486 898 451

92,0 %

Yhteensä

104 866

100,0 %

529 353 596

100,0 %

Yhteistilillä ja odotusluettelolla

42 264

0,0 %

Liikkeeseenlaskettu määrä

529 395 860

100,0 %

Rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä oli

katsauskauden alussa 106 659 ja lopussa 104 866.

Yksityisten osakkeenomistajien lukumäärä

katsauskauden lopussa oli 100 306, mikä vastaa noin

11,7 % listatuista B-sarjan osakkeista. Katsauskauden

lopussa yhteensä 53,3 % KONEen listatuista B-sarjan

osakkeista oli hallintarekisteröidyssä ja ulkomaisessa

omistuksessa.

Hallituksen toimintakertomus | Osakkeet ja osakkeenomistajat

22 KONE Vuosikatsaus 2025

Suuret osakkeenomistajat,

31.12.2025

Lisätietoa KONEen hallituksen ja johtokunnan

osakkeenomistuksesta 31.12.2025 sekä

omistuksissa tapahtuneista muutoksista 1.1.-

31.12.2025 löytyy raportista Selvitys hallinto- ja

ohjausjärjestelmästä.

A-sarja, kpl

B-sarja, kpl

Yhteensä

Osuus

osakkeista, %

Osuus

äänistä, %

Herlin Antti

70 561 608

53 063 850

123 625 458

23,4 %

62,4 %

Holding Manutas Oy

54 284 592

42 805 254

97 089 846

18,3 %

48,2 %

Security Trading Oy

16 277 016

8 560 303

24 837 319

4,7 %

14,1 %

Herlin Antti

1 698 293

0,3 %

0,1 %

Polttina Oy

17 271 928

3,3 %

1,4 %

Koneen säätiö

5647104

9 859 632

15 506 736

2,9 %

5,5 %

Wipunen Varainhallinta Oy

14 000 000

2,6 %

1,2 %

Torpanmaa Oy

10 000 000

1,9 %

0,8 %

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

6 905 091

1,3 %

0,6 %

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

6 605 394

1,2 %

0,5 %

Blåberg Olli Edvard

5 520 000

1,0 %

0,5 %

Riikantorppa Oy

4 900 000

0,9 %

0,4 %

Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Elo

3 200 000

0,6 %

0,3 %

10 suurinta osakkeenomistajaa yhteensä

76 208 712

131 325 895

207 534 607

39,2 %

73,5 %

Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt omistajat

241 718 312

45,7 %

19,9 %

Hankitut omat osakkeet

11 537 238

2,2 %

0,9 %

Muut osakkeenomistajat

68 605 703

13,0 %

5,6 %

Yhteensä

76 208 712

453 187 148

529 395 860

100,0 %

Kymmenen suuren osakkeenomistajan lista kattaa merkittävät osakkeenomistajat, joilla on suomalainen arvo-osuustili.

Antti Herlin omistaa Holding Manutas Oy:n osakkeista 1,1 %, joka edustaa 12,8 % yhtiön äänistä. Yhdessä Security Trading Oy:n kanssa, jossa Antti Herlin

käyttää määräysvaltaa, hänen omistuksensa Holding Manutas Oy:n osakkeista on 51,0 %, joka edustaa 62,7 % yhtiön äänistä.

Antti Herlin omistaa Security Trading Oy:n osakkeista 56,4 %, joka edustaa 57,5 % yhtiön äänistä. Yhdessä lastensa omistuksen kanssa Antti Herlin omistaa

Security Trading Oy:n osakkeista 99,9 %, joka edustaa 99,8 % yhtiön äänistä.

Ulkomainen omistus sisältää myös hallintarekisteröidyt osakkeet.

Hallituksen toimintakertomus | Osakkeet ja osakkeenomistajat

23 KONE Vuosikatsaus 2025

Osakekohtaisia tunnuslukuja

2025

2024

2023

2022

2021

Laimentamaton tulos/osake

1,89

1,84

1,79

1,50

1,96

Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake

1,89

1,84

1,79

1,49

1,96

Oma pääoma/osake

5,40

5,54

5,32

5,49

6,13

Osinko/osake, B-sarjan osake ¹

1,80

1,75

2,10

Osinko/osake, A-sarjan osake ¹

1,7975

1,7475

2,0950

Osinko/tulos, B-osake ¹

95,1

97,9

97,8

117,0

107,3

Osinko/tulos, A-osake ¹

95,0

97,8

97,6

116,8

107,0

Efektiivinen osinkotuotto, B-sarjan osake ¹

2,97

3,8

3,9

3,6

3,3

Hinta/tulos, B-sarjan osake

32,00

25,57

25,23

32,29

32,20

B-osakkeen keskikurssi

54,34

47,16

45,79

46,56

65,44

B-osakkeen kauden päätöskurssi

60,56

47,00

45,16

48,30

63,04

Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa ²

31 362

24 324

23 358

24 975

32 652

A-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl

76 209

A-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl

76 209

B-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl ²

441 650

441 319

441 028

440 881

441 754

B-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl ³

441 601

441 292

441 008

441 632

441 847

Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl ³

519 087

518 014

517 595

517 841

518 055

¹ Hallituksen osinkoehdotus.

² Hankitut omat osakkeet vähennettynä. A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen päätöskurssiin.

³ Osakeantikorjattuna, osakeoptioiden ja osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutuksella oikaistuna ja hankitut omat osakkeet vähennettynä.

Osakekohtaisia tunnuslukuja

Hallituksen toimintakertomus | Osakkeet ja osakkeenomistajat

24 KONE Vuosikatsaus 2025

Liputusilmoitukset

Tammi–joulukuun 2025 aikana KONE vastaanotti

yhdeksän Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän

mukaista ilmoitusta BlackRock, Inc.:iltä. Ilmoitukset on

pörssitiedotettu ja ne ovat saatavilla KONE Oyj:n

nettisivuilta osoitteessa www.kone.com. Viimeisimmän

ilmoituksen mukaan BlackRock, Inc.:in ja sen hallinnoimien

rahastojen omistusosuus, mukaan lukien rahoitusvälineet,

KONE Oyj:n osakkeiden kokonaismäärästä oli 5,57 % 1.

heinäkuuta 2025.

Tapahtumapäivä

Osakkeenomistaja

Raja

29. tammikuuta 2025

BlackRock, Inc.

Alle 5 %

30. tammikuuta 2025

BlackRock, Inc.

Yli 5 %

31. tammikuuta 2025

BlackRock, Inc.

Alle 5 %

24. helmikuuta 2025

BlackRock, Inc.

Yli 5 %

27. helmikuuta 2025

BlackRock, Inc.

Yli 5 %

28. helmikuuta 2025

BlackRock, Inc.

Alle 5 %

10. maaliskuuta 2025

BlackRock, Inc.

Yli 5 %

12. maaliskuuta 2025

BlackRock, Inc.

Yli 5 %

1. heinäkuuta 2025

BlackRock, Inc.

Yli 5 %

Hallituksen toimintakertomus | Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät

25 KONE Vuosikatsaus 2025

Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät

KONEella on kaksi osakeperusteista

kannustinjärjestelmää, suoriteperusteinen pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmä (LTI) sekä rajoitettu

osakepalkkiojärjestelmä (RSP).

Suoriteperusteisessa pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmässä (LTI) korostetaan kannattavaa

kasvua ja vastuullisuutta. Se koostuu vuosittain alkavista

yksittäisistä osakeohjelmista, joilla kullakin on kolmen

vuoden liukuva ansaintajakso. Osakepalkkiot vapautuvat

ja ne toimitetaan yhtenä eränä perustuen jokaisen

ansaintavuoden suoritukseen. Jos osallistujan työsuhde

KONE-konserniin päättyy ennen ansaintajakson

päättymistä, osallistuja menettää pääsääntöisesti

osakepalkkion ilman korvausta.

Hallitus päättää vuosittain alkavien yksittäisten

osakeohjelmien kohderyhmän ja tavoitteet sekä palkkiot.

Ylimmän johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmälle on

asetettu pitkän aikavälin tavoite omistukselle.

Omistustavoite johtokunnan jäsenille on, että jäsenet

omistaisivat KONEen osakkeita vähintään viiden vuoden

peruspalkkaa vastaavan määrän. Muille ylimmän johdon

edustajille omistustavoite on vähintään kahden vuoden

peruspalkkaa vastaava määrä.

Ansaintajaksolla 2025–2027 pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 600

ylimmän johdon jäsentä ja valittua avainhenkilöä, mukaan

lukien toimitusjohtaja ja johtokunta. Vuoden 2025

ansaintakriteerit perustuvat oikaistuun

liikevoittomarginaaliin, liikevaihdon kasvuun (yhteensä 80

%) ja vastuullisuusindeksiin (20 %), joka mittaa edistymistä

monimuotoisuudessa, hiilijalanjäljen pienentämisessä,

työturvallisuudessa ja kyberturvallisuudessa.

Rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä (RSP) toimii

täydentävänä palkkiostruktuurina, jota käytetään ylimmän

johdon ja muiden avaintyöntekijöiden (pois lukien

toimitusjohtaja) sitouttamiseen ja rekrytointiin.

Rajoitetussa osakepalkkiojärjestelmässä ei ole

suoritusehtoa. Jokaisen vuosittain alkavan järjestelmän

sitouttamisaika on enintään kolme vuotta, jonka jälkeen

yksittäisen ohjelman mahdolliset osakepalkkiot maksetaan

osallistujille edellyttäen, että heidän työsuhteensa tai

palvelussuhteensa KONE-konserniin on voimassa.

Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät sisältävät B-

sarjan osakkeina maksettavan ja/tai rahana maksettavan

etuuden, jos ohjelman ehdot täyttyvät. Osakkeiden

lukumäärä on määritetty bruttoperusteisesti.

Luovutettavien osakkeiden lukumäärästä on tarvittaessa

vähennetty verot ja veron luonteisten maksujen osuus

ennen osakkeiden luovuttamista osallistujille.

Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät luokitellaan

omana pääomana maksettaviksi.

Hallituksen toimintakertomus | Yhtiökokouksen päätökset

26 KONE Vuosikatsaus 2025

Yhtiökokouksen päätökset

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä

5. maaliskuuta 2025.

Kokous vahvisti tilinpäätöksen sekä

palkitsemisraportin ja myönsi hallituksen jäsenille ja

toimitusjohtajalle vastuuvapauden tilikaudelta 1.1.-

31.12.2024.

Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin

yhdeksän. Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Matti

Alahuhta, Susan Duinhoven, Marika Fredriksson, Antti

Herlin, Iiris Herlin, Jussi Herlin, Timo Ihamuotila sekä

Krishna Mikkilineni. Uudeksi hallituksen jäseneksi valittiin

Banmali Agrawala.

5.3.2025 pidetyn KONE Oyj:n varsinaisen

yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa KONE

Oyj:n hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Antti

Herlinin ja varapuheenjohtajaksi Jussi Herlinin.

Marika Fredriksson valittiin tarkastusvaliokunnan

puheenjohtajaksi ja Susan Duinhoven, Jussi Herlin ja Timo

Ihamuotila jäseniksi. Marika Fredriksson, Susan Duinhoven

ja Timo Ihamuotila ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että

merkittävistä osakkeenomistajista.

Jussi Herlin valittiin nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan

puheenjohtajaksi ja Matti Alahuhta, Susan Duinhoven ja

Antti Herlin jäseniksi. Matti Alahuhta ja Susan Duinhoven

ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että merkittävistä

osakkeenomistajista.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan

vuosipalkkioksi 220 000 euroa, varapuheenjohtajan

vuosipalkkioksi 125 000 euroa ja jäsenten vuosipalkkioksi

110 000 euroa. Vuosipalkkiosta 40 prosenttia suoritetaan

KONE Oyj:n B-sarjan osakkeina ja loput rahana. Lisäksi

yhtiökokous vahvisti, että hallituksen valiokuntien jäsenille

maksetaan erillinen vuosipalkkio: tarkastusvaliokunta:

puheenjohtaja 20 000 euroa ja jäsenet 10 000 euroa sekä

nimitys- ja palkitsemisvaliokunta: puheenjohtaja 20 000

euroa ja jäsenet 10 000 euroa. Valiokuntien vuosipalkkiot

maksetaan rahana. Palkkioita ei kuitenkaan makseta

sellaiselle hallituksen jäsenelle, jolla on työsuhde yhtiöön.

Yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuuden omien

osakkeiden hankkimiseen. Osakkeita voidaan hankkia

enintään 52 930 000 kappaletta siten, että A-sarjan

osakkeita voidaan hankkia enintään 7 620 000 ja B-sarjan

osakkeita enintään 45 310 000 kappaletta. Valtuutus on

voimassa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen

päättymiseen saakka, kuitenkin enintään 30. kesäkuuta

2026 asti.

Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään

osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden

osakeyhtiölain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin

oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisesta.

Valtuutuksen nojalla annettavien osakkeiden lukumäärä

voi olla enintään 7 620 000 A-sarjan osaketta ja

45 310 000 B-sarjan osaketta. Hallitus valtuutettiin

päättämään kaikista osakeannin ja osakkeisiin

oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista.

Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että

omien osakkeiden luovuttamista joko maksua vastaan tai

maksutta. Osakeanti ja osakkeisiin oikeuttavien erityisten

oikeuksien antaminen voivat tapahtua osakkeenomistajien

merkintäetuoikeudesta poiketen (suunnattu anti), jos

siihen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy, kuten

esimerkiksi osakkeiden käyttäminen vastikkeena

mahdollisissa yrityskaupoissa tai muissa yhtiön

liiketoimintaan kuuluvissa järjestelyissä, investointien

rahoittamiseksi, yhtiön pääomarakenteen kehittämiseksi

tai yhtiön kannustinjärjestelmien toteuttamiseen.

Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen

yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään

30. kesäkuuta 2026 asti.

Tilintarkastajaksi toimikaudelle 2025 valittiin uudelleen

tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, joka valittiin myös

yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajaksi tilikaudelle

2025.

Hallituksen toimintakertomus | Merkittävimmät riskit

27 KONE Vuosikatsaus 2025

Merkittävimmät riskit

KONE altistuu riskeille, jotka voivat johtua yhtiön

operatiivisesta toiminnasta tai liiketoimintaympäristössä

tapahtuvista muutoksista. Alla kuvatuilla riskitekijöillä voi

mahdollisesti olla haitallinen vaikutus KONEen

liiketoimintaan tai taloudelliseen tilaan ja siten yhtiön

arvoon. Myös muut riskit, joista KONE ei ole tällä hetkellä

tietoinen, tai joiden ei tällä hetkellä katsota olevan

merkittäviä, voivat kuitenkin muodostua merkittäviksi

tulevaisuudessa.

Strategiset riskit

KONEen tuotteiden ja palveluiden kysyntään ja

kilpailuympäristöön vaikuttavat yleiset suhdannevaihtelut

ja rakennusteollisuuden aktiviteettitaso. Epävarmat

talousnäkymät ja niiden vaikutus rakennusmarkkinoihin

muodostavat riskin KONEen liiketoiminnalle ja

kannattavuudelle. Tämä pätee erityisesti Kiinaan, jossa

markkina-aktiviteetti on edelleen vaimeaa. Vuonna 2025

KONEen uudisrakentamisen ratkaisujen myynti Kiinassa

jatkoi laskuaan.

Geopoliittiset riskit ja jännitteet, vientirajoitukset ja

tariffit, liiketoimintaympäristön arvaamattomuus ja

globaalien toimitusketjujen häiriöt voivat vaikuttaa

KONEen ensisijaisiin markkinoihin ja altistaa KONEen

liiketoiminnan jatkuvuuteen ja kannattavuuteen liittyville

riskeille. Markkinoiden kysyntätason lisäksi KONEen

tarjooman kilpailukyky on avaintekijä kasvulle ja

kannattavuudelle. Epäonnistuminen asiakkaiden

vaatimusten, kilpailijoiden tarjooman, ekosysteemien ja

liiketoimintamallien tai sääntelyn muutosten

ennakoimisessa tai niihin vastaamisessa voisi heikentää

KONEen tarjooman kilpailukykyä. Lisäksi hissi- ja

liukuporrasalan kilpailukentän rakenteelliset muutokset,

esimerkiksi kilpailun kiristyminen tai asiakkaiden

konsolidoituminen, voisivat vaikuttaa

markkinadynamiikkaan ja KONEen markkinaosuuteen.

Operatiiviset riskit

Hissi- ja liukuporrasalan liiketoimintamallien ja

työskentelytapojen muuttuessa KONE tarvitsee

työntekijöiltään uudenlaista osaamista ja uusia

kyvykkyyksiä, esimerkiksi digitalisaation osalta. Samaan

aikaan työvoimapula sekä kilpailu osaavasta työvoimasta,

esimerkiksi kenttätyöntekijöistä, on kasvussa. Tarvittavien

resurssien varmistaminen sekä osaamisen kehittäminen

on erittäin tärkeää. Epäonnistuminen näiden valmiuksien

kehittämisessä, turvaamisessa tai rekrytoinnissa voisi

vaikuttaa negatiivisesti KONEen kasvuun ja

kannattavuuteen.

Valtaosa KONEen toimitusketjussa käytetyistä

komponenteista alihankitaan ulkoisilta toimittajilta, joista

suuri osa sijaitsee Kiinassa. KONE käyttää myös

huomattavasti alihankittuja asennusresursseja, on

ulkoistanut joitakin liiketoiminnan tukiprosesseja ja tekee

yhteistyötä kumppaneiden kanssa mm. digitaalisissa

palveluissa ja logistiikassa. Tämä saattaa altistaa KONEen

toimitusketjuun ja logistiikkaan liittyville rajoitteille,

komponenttien ja alihankitun työvoiman saatavuuteen ja

kustannuksiin liittyville riskeille sekä avainkumppaneihin

liittyville jatkuvuusriskeille.

Vuonna 2025 tiettyihin materiaaleihin ja

komponentteihin asetetut tullit ja vientirajoitukset

vaikuttivat jossain määrin KONEen toimintaan ja

kannattavuuteen haitallisesti. Mahdolliset haasteet

materiaalien, komponenttien tai resurssien hankkimisessa

tai mahdolliset laatuongelmat niihin liittyen voisivat

aiheuttaa liiketoiminnan häiriöitä, muutoksia tilausten

aikataulutuksessa ja kustannusten nousua. Työvoiman

saatavuuteen liittyvät rajoitteet voivat myös vaikuttaa

rakennustyömaiden etenemiseen sekä huollon ja

modernisointipalveluiden suoriutumiseen.

Yhtenä toimialansa johtavista yrityksistä KONEella on

vahva brändi ja maine. Brändi- ja mainehaitoilla voisi olla

vaikutus KONEen liiketoimintaan ja taloudelliseen

kehitykseen. Mahdollinen mainehaitta voisi syntyä

esimerkiksi fyysisen onnettomuuden, kyberturvallisuus-

tai eettiset ja sääntelyyn liittyvät compliance-haasteen tai

merkittävän toimitus-, tuote- tai palvelulaatuongelman

takia.

Turvallisuuteen ja yllättäviin tapahtumiin

liittyvät riskit

Tietotekniikka on merkittävässä roolissa KONEen sekä sen

toimittajien ja asiakkaiden toiminnassa, ja KONEen

liiketoiminta on riippuvainen tiedon laadusta,

oikeellisuudesta, saatavuudesta ja luotettavuudesta.

Tämä altistaa KONEen IT-häiriöille ja

kyberturvallisuusriskeille, sillä operatiiviset

tietojärjestelmät ja -tuotteet voivat olla alttiita toiminnan

keskeytymiselle, tiedon häviämiselle tai manipuloimiselle

sekä toimintahäiriöille, mikä puolestaan voi johtaa

prosessien ja tuotteiden saatavuuden häiriöihin.

Jatkuvat geopoliittiset jännitteet ja eskalaatiot voivat

johtaa kyber-, hybridi- ja jopa perinteisiin sodankäynnin

hyökkäyksiin. Näistä voi aiheutua paikallisia ja globaaleja

häiriöitä, joilla voi olla vaikutus KONEeseen sekä sen

asiakkaisiin ja toimittajiin.

Arkaluontoisen työntekijä- tai asiakasdatan

tietovuodot voivat johtaa merkittäviin taloudellisiin

seurauksiin ja mainehaittoihin. Tällaiset tilanteet voisivat

johtua muun muassa kyberrikoksista, kyberhyökkäyksistä,

kiristysohjelmista, tietovarkauksista, petoksista,

väärinkäytöksistä tai KONEen työntekijöiden tai

toimittajien tahattomista virheistä.

Myös fyysiset vahingot, jotka aiheutuvat esimerkiksi

tulipaloista, äärimmäisistä sääilmiöistä,

luonnonkatastrofeista tai terrorismista voisivat aiheuttaa

häiriöitä KONEen tai sen toimittajien liiketoimintaan.

Työntekijöiden turvallisuus on KONEelle ensisijaisen

tärkeää. Tietyt työntekijäryhmät, erityisesti rakennus- ja

huoltotehtävissä työskentelevät, kohtaavat työnsä

luonteen vuoksi korostuneita työturvallisuushaasteita.

Hallituksen toimintakertomus | Merkittävimmät riskit

28 KONE Vuosikatsaus 2025

Rahoitusriskit

Merkittävä osa KONEen liikevaihdosta ja tuloksesta on

muissa valuutoissa kuin euroissa, mikä altistaa KONEen

valuuttakurssien muutoksista aiheutuville riskeille. KONE

on myös alttiina rahoituslaitoksiin liittyville

vastapuoliriskeille, koska KONEella on merkittäviä summia

likvidejä varoja talletettuna rahoituslaitosten kautta

sijoituksissa ja johdannaisissa. Lisäksi KONE on alttiina

riskeille, jotka liittyvät sen asiakkaiden maksukykyyn ja -

kuriin, ja jotka voivat vaikuttaa KONEen rahavirtaan tai

johtaa luottotappioihin, erityisesti Kiinassa. Merkittävillä

muutoksilla eri maiden rahoitus- tai verosääntelyssä tai

niiden tulkinnoissa voi myös olla vaikutus KONEen

taloudelliseen kehitykseen, likviditeettiin ja rahavirtaan.

Tarkempia tietoja rahoitusriskeistä löytyy tilipäätöksen

liitetiedoissa.

Hallituksen toimintakertomus | Merkittävimmät riskit

29 KONE Vuosikatsaus 2025

Riskit

Toimenpiteet riskien lieventämiseksi

Globaalin taloustilanteen heikentyminen

KONE pyrkii jatkuvasti parantamaan kilpailukykyään kaikissa liiketoiminnoissa sekä kaikilla markkina-alueilla, säilyttäen joustavan ja kestävän

liiketoimintamallinsa. KONEella on laaja maantieteellinen kattavuus, globaali valmistuskapasiteetti ja toimitusverkosto sekä tasapainoinen

liiketoimintaportfolio, josta suuri osa on huolto- ja modernisointiliiketoimintaa.

Geopoliittisten jännitteiden ja kauppahäiriöiden

kärjistyminen, jotka vaikuttavat KONEen

toimitusketjun kilpailukykyyn, johtavat

kustannusten kasvuun tai aiheuttavat mahdollisia

häiriöitä

KONE tekee jatkuvasti töitä lieventääkseen mahdollisia tuotteiden ja kriittisten komponenttien toimitusten myöhästymisiä. KONE seuraa aktiivisesti

sovellettavan ja relevantin sääntelyn, toimintaperiaatteiden ja kauppasääntöjen kehitystä, valmistautuu vaihtoehtoisiin skenaarioihin ja arvioi

KONEen toimitusketjun ja hankintakanavien kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. KONE pyrkii lieventämään tariffien vaikutuksia esimerkiksi hakemalla

mahdollisuuksien mukaan helpotuksia niihin sekä huomioimalla tariffien vaikutukset hinnoittelussa. KONE suhtautuu korostetun varovaisesti

liiketoimiin, joihin saattaa liittyä kansainvälisiä kaupparajoitteita tai muita geopoliittisia toimia.

KONEen kilpailukykyyn vaikuttavat muutokset

kilpailijakentässä, asiakkaiden vaatimuksissa tai

kilpailijoiden tarjoomissa

KONEen tavoitteena on olla toimialan johtaja investoimalla tutkimus- ja kehitystyöhön ja käyttämällä avoimen innovaation lähestymistapaa. KONE

myös seuraa tarkasti markkinan ja toimialan nousevia trendejä, ja monitoroi aktiivisesti mahdollisuuksia konsolidaatioon alalla.

Compliance-haasteet, jotka liittyvät KONEen

liiketoimintakäytäntöihin

KONEen eettinen toimintaperiaate muodostaa olennaisen osan KONEen yrityskulttuuria ja on sen eettisen liiketoiminnan perusta. Laajojen

lahjonnan ja korruption vastaisten toimenpiteiden kehittäminen, compliance-riskien arvioinnit ja paikalliset ohjelmat, compliance-koulutukset sekä

compliance-seulontakyvykkyydet laajennukset ovat esimerkkejä KONEen ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä compliance-riskeihin liittyen.

Epäonnistuminen organisaation tarvitsemien

valmiuksien ja kykyjen varmistamisessa sekä

kehittämisessä

KONE arvioi jatkuvasti valitun strategian toteutukseen vaadittavia taitoja ja kyvykkyyksiä ja kehittää ja/tai hankkii näitä kykyjä sisäisistä

kykypooleista tai ulkoisesti. KONEella on myös kattava määrä koulutusohjelmia kriittisten kyvykkyyksien säilyttämisen ja kehittämisen

varmistamiseksi.

Komponenttien ja alihankitun työvoiman

saatavuuteen liittyvät riskit

KONEen hankintaprosesseissa tunnistetaan kriittiset toimittajat sekä hankintakategoriat ja tehdään hankintojen hajauttamista, monivuotisia

sopimuksia, optioita ja muita toimenpiteitä tarjonnan saatavuuden varmistamiseksi.

Komponentti- ja harvinaisten maametallienmarkkinoita seurataan tarkasti ja riskiä toimitushäiriöistä hallitaan muun muassa kaksoishankinnalla ja

toimitusketjun kumppaneiden aktiivisella osallistamisella. KONE on myös kehittänyt monikansallisia alihankkijapoolia varmistaakseen

alihankintakapasiteetin alueellisella tasolla. Alihankkijoiden osaamista ja kyvykkyyksiä seurataan ja kehitetään jatkuvasti

Ongelmat tuotteiden laadussa tai

turvallisuudessa sekä mainehaitat

Vähentääkseen tuoteriskejä KONEella on tiukat laadunvarmistusprosessit tuotesuunnittelulle, hankinnalle, tuotannolle, asennukselle ja huollolle.

Lisäksi KONEen tavoitteena on läpinäkyvä ja luotettava kommunikointi mainehaittojen ehkäisemiseksi ja haitallisten tapausten hallitsemiseksi.

KONEella on myös tiukat hallinnointiperiaatteet.

Keskeytykset KONEen tai sen toimittajien

toimintaan

Vähentääkseen toimitusketjun mahdollisten häiriöiden todennäköisyyttä ja niiden vaikutuksia, KONE kehittää aktiivisesti liiketoiminnan jatkuvuuden

hallintamenetelmiä. KONE myös seuraa merkittävimpien alihankkijoidensa toimintaa, liiketoiminnan jatkuvuuden hallintamenetelmiä,

vakavaraisuutta ja kyberturvallisuutta. Tavoitteena on myös varmistaa kriittisten komponenttien ja palveluiden osalta vaihtoehtoisten

hankintakanavien saatavuus. KONEella on lisäksi globaali omaisuus- ja keskeytysvakuutusohjelma.

KONEen globaali toimitusketju auttaa vähentämään keskeytysriskiä. KONEella on 10 tuotantolaitosta seitsemässä maassa, lukuisia jakelukeskuksia

sekä laaja toimittajaverkosto ympäri maailmaa. Tämä auttaa lieventämään mahdollisten keskeytysten vaikutusta yksittäisissä kohteissa tai maissa.

IT-järjestelmien häiriöt ja kyberturvallisuusriskit

KONEen turvallisuusohjeet määrittelevät kontrollit, joilla suojataan toimitilat, tiedot ja tietojärjestelmät sekä näiden kehitysvaiheessa että käytössä.

KONE toimii ulkopuolisten turvallisuuspalveluntarjoajien sekä luotettavien teknologiapartnereiden kanssa hallitakseen riskejä valvontakehyksen

kautta.

KONE on ottanut käyttöön joukon riskienhallintatoimenpiteitä, kuten kestävät arkkitehtuurit, kehittynyt tietoturvaseuranta ja poikkeamien hallinta,

toimittajariskien hallinta sekä globaali kyberturvallisuustietoisuusohjelma. KONEella on ISO 27001- ja IEC 62443 -sertifikaatit, ja lisäksi KONEella on

käytössä globaali kyberturvallisuusvakuutusohjelma.

Rahoitusriskit

KONEen rahoitustoiminto vastaa keskitetysti KONEen rahoitusriskien hallinnasta. Tarkempia tietoja rahoitusriskien hallinnasta on esitetty

tilinpäätöksen 2025 liitetiedoissa.

Riskienhallinta

Hallituksen toimintakertomus | Näkymät 2026

30 KONE Vuosikatsaus 2025

Markkinanäkymät 2026

Uudisrakentamisen ratkaisujen markkinalla aktiviteetin

odotetaan vaihtelevan alueellisesti vuonna 2026.

Markkinan odotetaan kasvavan hieman Pohjois-

Amerikassa ja Euroopassa. Aasian ja Tyynenmeren, Lähi-

idän ja Afrikan alueella aktiviteetin odotetaan kasvavan

selvästi. Kiinassa markkinan odotetaan laskevan selvästi.

Modernisointimarkkinoiden odotetaan kasvavan

kaikilla alueilla. Kasvua tukevat ikääntyvä laitekanta sekä

vastuullisuuden ja rakennusten muunneltavuuden

korostuminen. Huoltoaktiviteetin odotetaan kasvavan

selvästi Aasian ja Tyynenmeren, Lähi-idän ja Afrikan

alueella ja kasvavan hieman muilla alueilla.

Liiketoimintanäkymät 2026

KONE arvioi liikevaihdon kasvavan 2-6 % vertailukelpoisin

valuuttakurssein vuonna 2026 ja oikaistun

liikevoittomarginaalin olevan välillä 12,3 ja 13,0 %.

Olettaen, että valuuttakurssit pysyisivät tammikuun

2026 tasolla, niiden negatiivinen vaikutus oikaistuun

liikevoittomarginaaliin olisi noin 10 korkopistettä.

Liikevaihdon kasvun keskeisiä ajureita ovat myönteiset

näkymät huolto- ja modernisointiliiketoiminnoissa sekä

vankka tilauskanta. Uudisrakentamisen ratkaisujen

markkinan lasku Kiinassa rasittaa kasvunäkymiä.

Keskeisiä kannattavuuden ajureita ovat huolto- ja

modernisointiliiketoimintojen liikevaihdon kasvu,

suorituskykyyn liittyvien aloitteiden suurempi

myötävaikutus sekä hyvä edistyminen tuotekustannusten

alentamisessa. Kiinan haastavan uudisrakentamisen

ratkaisujen markkinan sekä jatkuneen palkkoihin

kohdistuneen inflaatiopaineen odotetaan vaikuttavan

kannattavuuteen negatiivisesti.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Emoyhtiön jakokelpoiset varat olivat 31.12.2025

3 655 182 389,87 euroa, josta tilikauden voitto on

1 376 397 495,16 euroa.

Hallitus ehdottaa, että yhtiökokouksen käytettävissä

olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 1,7975 euroa

kutakin ulkona olevaa 76 208 712 A-sarjan osaketta

kohden ja 1,80 euroa kutakin ulkona olevaa 441 649 910

B-sarjan osaketta kohden. Tällöin osingonjaon

yhteismääräksi ehdotetaan 931 954 997,82 euroa. Jäljelle

jäävät jakokelpoiset varat 2 723 227 392,05 euroa

jätetään vapaaseen omaan pääomaan.

Osinko ehdotetaan maksettavaksi 16. maaliskuuta

2026. Kaikki osingonmaksun täsmäytyspäivänä ulkona

olevat osakkeet, lukuun ottamatta emoyhtiön hallussa

olevia omia osakkeita, ovat oikeutettuja osinkoon vuodelta

2025.

Yhtiökokous 2026

KONE Oyj:n yhtiökokous pidetään torstaina 5. maaliskuuta

2026 klo 11.00 alkaen Finlandia-talossa osoitteessa

Mannerheimintie 13 E, Helsinki.

Pohjois-Amerikka

Eurooppa

Aasian ja Tyynenmeren

alue, Lähi-itä ja Afrikka

Kiina

Uudisrakentamisen ratkaisut

yksiköissä

Huolto

yksiköissä

Modernisointi

rahamääräisesti

+++

Markkinanäkymät 2026

--- Huomattavaa laskua (>10 %), -- Selvää laskua (5–10 %), - Hienoista laskua (<5 %), Vakaa,

+ Hienoista kasvua (<5 %), ++ Selvää kasvua (5–10 %), +++ Huomattavaa kasvua (>10 %)

Hallituksen toimintakertomus | Tunnusluvut ja taloudellinen kehitys

31 KONE Vuosikatsaus 2025

Vaihtoehtoinen tunnusluku

KONE raportoi oikaistun liikevoiton (adjusted EBIT)

vaihtoehtoisena tunnuslukuna parantaakseen

raportointikausien vertailtavuutta. Oikaistuun liikevoittoon

ei sisällytetä vertailtavuuteen vaikuttavia eriä kuten

merkittäviä uudelleenjärjestelykustannuksia ja KONEen

tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumattomia tuottoja ja

kuluja.

Vuonna 2025 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

olivat yhteensä 33 miljoonaa euroa koostuen kuluista

liittyen KONEen oviliiketoiminnan eriyttämiseen oman

juridisen ja operatiivisen rakenteensa alle sekä

uudelleenjärjestelykuluista.

Vuonna 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

olivat yhteensä 54 miljoonaa euroa sisältäen 36 miljoonaa

euroa uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin liittyviä kuluja

sekä 18 miljoonaa euroa kuluksi kirjattuja kehitysmenoja

johtuen kehityshankkeiden uudelleensuuntaamisesta

KONEen uuden strategian mukaisesti.

Vuonna 2023 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

sisälsivät uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin liittyviä kuluja

ja positiivisen vaikutuksen liittyen Venäjän liiketoimintojen

myyntiin.

Vuonna 2022 vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä

olivat kustannukset Venäjän ja Ukrainan tase-erien

arvonalentumisista ja näiden maiden vastuisiin liittyvistä

varauksista sekä uudelleenjärjestelykulut.

Vuonna 2021 sekä aikaisempina vuosina

vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät liittyivät

uudelleenjärjestelyihin.

Tunnusluvut ja taloudellinen kehitys

Tuloslaskelma

2025

2024

2023

2022

2021

Liikevaihto

11 245

11 098

10 952

10 907

10 514

Liikevaihto Suomen ulkopuolella

11 024

10 889

10 736

10 698

10 342

Liikevoitto

1 336

1 249

1 200

1 031

1 295

Prosenttia liikevaihdosta

11,9

11,3

11,0

9,5

12,3

Oikaistu liikevoitto (adjusted EBIT) ¹

1 369

1 303

1 248

1 077

1 310

Prosenttia liikevaihdosta ¹

12,2

11,7

11,4

9,9

12,5

Voitto ennen veroja

1 327

1 254

1 206

1 028

1 321

Prosenttia liikevaihdosta

11,8

11,3

11,0

9,4

12,6

Tilikauden voitto

992

961

932

784

1 023

¹ Sisältö on esitetty osiossa Määritelmät ja tunnuslukujen laskentakaavat.

Vaihtoehtoinen tunnusluku

2025

2024

2023

2022

2021

Liikevoitto (EBIT)

1 336

1 249

1 200

1 031

1 295

Liikevoittomarginaali (EBIT-marginaali)

11,9

11,3

11,0

9,5

12,3

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Oikaistu liikevoitto (adjusted EBIT)

1 369

1 303

1 248

1 077

1 310

Oikaistu liikevoittomarginaali (adjusted EBIT -

marginaali)

12,2

11,7

11,4

9,9

12,5

Hallituksen toimintakertomus | Tunnusluvut ja taloudellinen kehitys

32 KONE Vuosikatsaus 2025

Tase, Me

31.12.2025

31.12.2024

31.12.2023

31.12.2022

31.12.2021

Pitkäaikaiset varat

3 371

3 321

2 967

2 781

2 798

Lyhytaikaiset varat

5 681

5 963

5 764

6 309

6 922

Oma pääoma

2 827

2 893

2 786

2 867

3 199

Pitkäaikainen vieras pääoma

776

929

658

643

717

Varaukset

176

186

197

177

152

Lyhytaikainen vieras pääoma

5 273

5 276

5 090

5 404

5 652

Taseen loppusumma

9 052

9 284

8 731

9 090

9 720

Korollinen nettovelka

-700

-831

-1 013

-1 309

-2 164

Liiketoimintaan sitoutunut pääoma

2 127

2 062

1 773

1 557

1 035

Nettokäyttöpääoma

-798

-827

-861

-904

-1 468

Muita tietoja

2025

2024

2023

2022

2021

Saadut tilaukset

9 087

8 759

8 578

9 131

8 853

Tilauskanta

8 804

9 059

8 716

9 026

8 564

Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja

veroja

1 761

1 589

1 485

755

1 829

Investoinnit ilman yritysostoja

378

397

322

209

217

Prosenttia liikevaihdosta

3,4

3,6

2,9

1,9

2,1

Tutkimus- ja kehitysmenot

234

204

185

188

189

Prosenttia liikevaihdosta

2,1

1,8

1,7

1,8

Henkilöstö keskimäärin

64 294

64 072

63 164

63 186

61 698

Henkilöstö raportointikauden lopussa

64 978

64 663

63 536

63 277

62 720

Henkilöstökulut

4 091

3 907

3 656

3 533

3 222

Tunnuslukuja, %

2025

2024

2023

2022

2021

Oman pääoman tuotto

34,7

33,8

33,0

25,9

32,0

Sijoitetun pääoman tuotto

26,9

27,2

27,8

22,4

26,8

Omavaraisuusaste

39,9

39,8

40,9

40,3

41,2

Nettovelkaantumisaste

-24,8

-28,7

-36,4

-45,7

-67,6

Hallituksen toimintakertomus | Määritelmät ja tunnuslukujen laskentakaavat

33 KONE Vuosikatsaus 2025

Laimentamaton

tulos/osake

Tilikauden voitto (emoyhtiön osakkeenomistajille

laskettu osuus)

Tilikauden keskimääräinen ulkona olevien

osakkeiden osakeantikorjattu painotettu lukumäärä

Oma pääoma/osake

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma

pääoma

Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä - omat

osakkeet

Osinko/osake

Tilikaudelta jaettava osinko

Osakkeiden osakeantikorjattu ja optioiden

merkintäoikeuksilla oikaistu painotettu lukumäärä -

omat osakkeet

Osinko/tulos (%)

100 x

Osinko/osake

Tulos/osake

Efektiivinen

osinkotuotto (%)

100 x

Osinko/osake

B-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa

Hinta/tulos

B-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa

Tulos/osake

Keskikurssi

B-osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto

Vaihdettujen B-osakkeiden keskimääräinen

lukumäärä tilikaudella

Osakekannan

markkina-arvo

Tilikauden lopun ulkona olevien osakkeiden (A + B)

lukumäärä x B-osakkeen pörssikurssi tilikauden

lopussa

¹ Ei sisällä omia osakkeita. A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen

päätöskurssiin.

Osakevaihto

Tilikauden aikana vaihdettujen B-osakkeiden

lukumäärä

Osakevaihto (%)

100 x

B-osakkeen vaihtomäärä

B-osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo

Henkilöstö

keskimäärin

Tilikauden kalenterikuukausien lopussa

palveluksessa olleen henkilökunnan

lukumäärän keskiarvo

Oman pääoman

tuotto (%)

100 x

Tilikauden voitto

Oma pääoma yhteensä (keskimäärin tilikauden

aikana)

Sijoitetun pääoman

tuotto (%)

100 x

Tilikauden voitto + rahoituskulut

Oma pääoma yhteensä + korolliset velat

(keskimäärin tilikauden aikana)

Omavaraisuusaste

(%)

100 x

Oma pääoma yhteensä

Taseen loppusumma – saadut ennakot ja

myynnin jaksotukset

Nettovelkaantumisas

te (%)

100 x

Korollinen nettovelka

Oma pääoma yhteensä

Liiketoimintaan

sitoutunut pääoma

Nettokäyttöpääoma + liikearvo + aineettomat

hyödykkeet + aineelliset hyödykkeet + osuudet

osakkuusyhtiöissä + osakkeet ja muut

pitkäaikaiset sijoitukset

Määritelmät ja tunnuslukujen laskentakaavat

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

34 KONE Vuosikatsaus 2025

Kestävyysraportti

1. Yleiset tiedot

1.2 Kestävyysraportoinnin

laatimisperusteet

1.2.1 Laatimisperusteet

Tämä kestävyysraportti on KONEen kestävyysraportoinnin

kulmakivi. Raportti on laadittu

kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability

Reporting Directive, CSRD) mukaisesti ja on jäsennelty

eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien

(European Sustainability Reporting Standards, ESRS)

mukaan. Sen tavoitteena on tarjota läpinäkyvää ja

yhdenmukaista tietoa KONEelle olennaisista

kestävyysaiheista.

Raportin laajuus vastaa KONEen konsernitilinpäätöstä,

ellei toisin ole ilmoitettu. Tämän kestävyysraportin lisäksi

KONE julkaisee erillisen täydennysosan, joka sisältää

lisätietoja kestävyystekijöistä, jotka eivät kuulu ESRS-

standardien kattamiin KONEelle olennaisiin aiheisiin, mutta

ovat tärkeitä sidosryhmille.

Raportissa esitetyt tiedot perustuvat KONEen

kaksoisolennaisuusanalyysiin, joka on tehty ESRS-

standardien mukaisesti. Analyysin pohjalta KONE on

tunnistanut liiketoiminnan ja sidosryhmien kannalta

olennaiset kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet (IROt). KONEen arvoketju kattaa alkupään

toiminnot raaka-aineiden louhinnasta komponenttien

tuotantoon, omat sekä elinkaaren alajuoksun toiminnot

liittyen tuotteiden käyttöön, loppukäsittelyyn ja

kierrätykseen. KONE raportoi nyt CSRD:n mukaisesti toista

vuotta, jonka johdosta vertailukauden kestävyystiedot

eivät välttämättä ole vielä täysin kattavia. Vertailutiedot

on esitetty johdonmukaisesti samalla raportointi- ja

laskentamenetelmällä. Tiettyjä olennaisia oikaisuja on

tehty aiemmin julkaistuihin kestävyyttä koskeviin tietoihin.

Oikaisut koskevat ilmastopäästöjä (E1), työperäisistä

tapaturmista johtuneita menetettyjä työpäiviä (S1) sekä

KONEen työntekijöiden osuutta, joka työskentelee ISO-

sertifioiduissa yksiköissä (S1). Lisätietoja oikaisujen

laajuudesta ja vaikutuksista löytyy kohdasta 2.2.8,

taulukosta 35 (alaviite 7) sekä kohdasta 3.1.2.

Yksityiskohtaisia päästötietoja löytyy kohdasta 2.2.7.

KONE on kartoittanut toimintaansa Sustainability

Accounting Standards Boardin (SASB) sähkö- ja

elektroniikkalaitteita koskevan viitekehyksen mukaisesti ja

tunnistanut merkityksellisiä toimialakohtaisia

kestävyysmittareita. Lisätietoja SASB:n tiedonannoista

sekä KONEen ilmastoon liittyvistä riskeistä ja

mahdollisuuksista TCFD:n (Task Force on Climate Related

Financial Disclosures) vaatimusten mukaisesti on

saatavilla osoitteessa kone.com.

1.2.2 Kestävyystiedot, johdon harkinta ja

epävarmuustekijät

Tässä selvityksessä esitettyjen kestävyystietojen

ensisijaisina lähteinä on käytetty KONEen sisäisiä

tietojärjestelmiä. Tiedot kerätään KONEen tytäryhtiöiltä ja

operatiivisilta yksiköiltä, ja sisäinen valvonta varmistaa

kattavuuden ja tarkkuuden. Jos tarkkoja tietoja ei ole

saatavilla, raportointi perustuu oletuksiin, arvioihin,

ennusteisiin ja johdon harkintaan, mikä sisältää

luonnollista epävarmuutta. Lisätietoja

epävarmuustekijöistä on esitetty ilmoitettujen tietojen

yhteydessä.

Kaikki taloudelliset tiedot ovat peräisin KONEen

toiminnanohjaus- ja talousraportointijärjestelmistä. Ellei

toisin mainita, ne perustuvat yhtiön konsolidoituihin ja

tilintarkastettuihin tilinpäätöksiin. KONEen käyttämät

aikajänteet noudattavat ESRS 1 -standardin määrityksiä.

1.3. Hallinto

1.3.1 Hallinnon rakenne ja roolit

KONEen kestävyyden hallintomalli varmistaa, että

ympäristöön, yhteiskuntaan ja eettiseen liiketoimintaan

liittyvät näkökohdat sisällytetään päätöksentekoon,

vastuisiin ja suorituskyvyn hallintaan organisaation kaikilla

tasoilla strategisesta ohjauksesta päivittäiseen toimintaan.

KONEen keskeisiä kestävyydestä vastuussa olevia

hallintoelimiä ovat hallitus, tarkastusvaliokunta,

toimitusjohtaja ja johtokunta sekä kestävyyteen

keskittyvät johtoryhmät (Sustainability Disclosure Board ja

Safety, Quality and Sustainability Board). Lisäksi

toimintojen väliset foorumit tukevat yhteistä suuntaa

kokoamalla yhteen liiketoiminnat ja globaalien toimintojen

edustajia jakamaan parhaita käytäntöjä, ratkaisemaan

haasteita ja koordinoimaan globaaleja prioriteetteja.

Hallituksella on kokonaisvastuu yhtiön

kestävyysstrategian valvonnasta. Se arvioi säännöllisesti

kestävyyden toteutumista, edistymistä tavoitteiden

saavuttamisessa, sääntelyn noudattamista sekä

kestävyyteen liittyvien IROjen hallintaa. Hallitus arvioi

vuosittain yhtiön toimintaa varmistaakseen, että

kestävyys on huomioitu ja sisällytetty liiketoimintaan.

Hallituksen jäsenet ovat perehtyneet toimialan keskeisiin

kestävyystekijöihin, kuten ilmastonmuutoksen hillintään

sekä terveys- ja turvallisuuskysymyksiin, ja heillä on pitkä

kokemus näiden aiheiden käsittelystä. Hallitus hyödyntää

myös asiantuntijoiden osaamista, kuten

tarkastusvaliokunnan ja kestävyysraportoinnin

johtokunnan jäsenten arvioita ja raportteja.

Hallitus koostuu yhdeksästä johtokuntaan

kuulumattomasta jäsenestä, joista 67 prosenttia on miehiä

ja 33 prosenttia naisia. Hallituksen varapuheenjohtajalla

Jussi Herlinillä on erillinen työsopimus hallituksen

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

35 KONE Vuosikatsaus 2025

päätoimisena varapuheenjohtajana. Muilla jäsenillä ei ole

erillisiä työsopimuksia. Hallituksen jäsenistä 78 prosenttia

on riippumattomia yhtiöstä ja 67 prosenttia riippumattomia

merkittävistä osakkeenomistajista.

Toimitusjohtaja vastaa kestävyysstrategian

sisällyttämisestä yhtiön päivittäiseen toimintaan.

Johtokunta toteuttaa kestävyysstrategiaa kaikissa

liiketoimintayksiköissä, ja jokainen johtokunnan jäsen

vastaa kestävyydestä omalla vastuualueellaan,

varmistaen toiminnan olevan linjassa yhtiön tavoitteiden

kanssa.

KONEen Global Compliance-komitea koostuu neljästä

johtokunnan jäsenestä, Corporate Controllerista ja Global

Compliance johtajasta. Komitea tukee johtokuntaa

varmistamalla, että KONEella on tehokas ohjelma eettisen

ja vaatimustenmukaisen liiketoiminnan harjoittamiseen. Se

raportoi säännöllisesti johtokunnalle ja

tarkastusvaliokunnalle. Tarkastusvaliokunta valvoo

compliance-liitännäisiä asioita, ja hallitus tarkastaa

toiminnan vähintään kerran vuodessa.

1.3.2 Riskienhallinta ja sisäinen valvonta

KONEen kestävyysraportointi perustuu riskienhallinnan ja

sisäisen valvonnan konsernitason periaatteisiin.

Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa kestävän

kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät riskit ja

mahdollisuudet sekä arvioida niiden vaikutusten

todennäköisyyttä ja suuruutta, sekä tunnistaa

toimenpiteet vaikutusten hallitsemiseksi. Tunnistettuja

riskejä ja mahdollisuuksia hallitaan KONEen kestävyyttä,

riskienhallintaa ja sisäistä valvontaa koskevien

hallintomallien avulla. Sisäinen valvonta kohdistuu

ensisijaisesti prosesseihin, joissa tuotetaan

kestävyystietoa. Näin varmistetaan kestävyysraportoinnin

luotettavuus.

KONE tiedostaa, että manuaalinen tiedonkeruu ja

arviointi tuovat luontaista epävarmuutta yhtiön

kestävyysraportointiin. Näiden riskien lieventämiseksi

sovelletaan standardoituja raportointimenettelyjä, joita

tukevat sisäinen valvonta, yksityiskohtaiset ohjeet,

koulutus sekä varmennusprosessit. Näin varmistetaan,

että raportoidut tiedot ovat kattavia ja tarkkoja.

KONEen globaali riskienhallintatoiminto varmistaa, että

koko organisaatiossa toteutetaan kattavat

riskienarvioinnit ja että riskien tunnistamisen, arvioinnin ja

hallinnan prosessit säilyvät eheinä ja tehokkaina.

Kaksoisolennaisuusanalyysi tehdään myös osana tätä

työtä. Arvioinnit toteutetaan yhteistyössä asiaankuuluvien

toimintojen kanssa, jotta kestävyyteen liittyvät

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet (IROt) voidaan

tunnistaa, priorisoida ja käsitellä järjestelmällisesti.

Priorisointi tapahtuu KONEen riskienhallintapolitiikan

mukaisesti.

KONEen sisäisen valvonnan toiminto tukee

kestävyysraportoinnin sisäisen valvonnan viitekehystä.

Viitekehys perustuu KONEen arvoihin, eettiseen

toimintaperiaatteeseen, rehellisyyttä korostavaan

yrityskulttuuriin sekä korkeatasoisiin eettisiin

periaatteisiin. Sitä vahvistavat omistautunut johtaminen,

kohdennetut koulutusohjelmat, myönteinen ja huolellinen

työympäristö sekä osaavien työntekijöiden rekrytointi ja

kehittäminen. Lisäksi globaalit ja paikalliset politiikat ja

periaatteet muodostavat olennaisen osan tätä

kokonaisuutta.

Sisäisen valvonnan viitekehys sisältää keskeiset

valvontatoimet, kuten tarkastukset, täsmäytykset ja

järjestelmäkontrollit. Nämä toimet on integroitu

operatiivisiin prosesseihin, työntekijöiden vastuisiin ja

järjestelmiin, jotta kestävyysraportoinnin tarkkuuteen,

kattavuuteen ja ajantasaisuuteen liittyviä riskejä hallitaan

tehokkaasti. Viitekehystä päivitetään jatkuvasti

vastaamaan liiketoiminnan ja tietojärjestelmien muutoksia.

Tunnistetut riskit, mahdollisuudet ja valvontatarpeet

käsitellään KONEen kestävyyttä, riskienhallintaa ja sisäistä

valvontaa koskevien hallintomallien mukaisesti.

Johtokunta tarkastelee riskiarvioinnin tuloksia

vähintään kaksi kertaa vuodessa ja määrittää

riskienhallinnan toimet ja painopisteet. Johtokunnan

jäsenet vastaavat tietyistä alueista ja globaaleista

toiminnoista, ja heillä on vastuu toimintojensa keskeisistä

riskeistä ja mahdollisuuksista. He vastaavat tehokkaan

riskienhallinnan varmistamisesta, resurssien

kohdentamisesta ja vastuiden delegoimisesta tarpeen

mukaan. Kestävyyteen liittyvien IROjen valvonta on viime

kädessä hallituksen vastuulla, ja toimitusjohtaja vastaa

toteutuksesta ja päivittäisestä johtamisesta. Vastuu on

edelleen delegoitu komiteoille, jotka keskittyvät

turvallisuuteen, laatuun, kestävyyteen ja

vaatimustenmukaisuuteen. Olennaisista IROista sekä

muista asiaankuuluvista arvioinneista raportoidaan

johtokunnalle ja toimitusjohtajalle puolivuosittain.

Hallitus seuraa ja arvioi KONEen

riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta

riskienhallintapolitiikan mukaisesti. Hallitus saa vuosittain

lakiasiainjohtajalta tietoa olennaisista IROista.

Tarkastusvaliokunta valvoo sisäisen valvontaympäristön

tehokkuutta ja tarkastelee vuosittain sisäisen valvonnan

havainnoista ja kehityksestä annettuja tietoja.

1.3.3 Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn

sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Kestävyyteen liittyvä suorituskyky sisältyy KONEen pitkän

aikavälin kannustinrakenteisiin. Kannustinjärjestelmä,

jonka hallitus hyväksyy vuosittain, yhdistää

kestävyyssuorituskyvyn kriteerit kannattavaan kasvuun

vahvistaakseen KONEen sitoutumista kestävyyteen.

Kestävyyden osuus kannustinohjelman

kokonaispainotuksesta on 20 prosenttia. Siitä 10

prosenttia liittyy hiilidioksidipäästöjen

vähennystavoitteisiin (Scope 1, 2 ja 3) ja 10 prosenttia

monimuotoisuuteen ja osallisuuteen, turvallisuuden

parantamiseen ja kyberturvallisuuteen.

1.3.4 Kestävyyden due diligence

KONE integroi kestävyyden due-diligence-velvoitteen

hallintotapaansa ja strategiseen viitekehykseensä

noudattamalla Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodia ja

sisällyttämällä kestävyyden kaikkeen toimintaansa. Tätä

integraatiota tukevat KONEen globaali johtamisjärjestelmä

ja konserninlaajuiset politiikat, kuten ympäristöpolitiikka,

terveys- ja turvallisuuspolitiikka, ihmisoikeuspolitiikka,

eettinen toimintaperiaate sekä eettiset toimintaperiaatteet

toimittajille ja jakelijoille. Nämä toimintaperiaatteet on

esitetty yksityiskohtaisesti olennaisten kestävyysaiheiden

yhteydessä kohdissa 2.2.3, 2.3.2, 3.1.2, 3.2.2, 3.3.2 ja

4.1.2 sekä taulukoissa 13 ja 31.

Sidosryhmävuorovaikutus on KONEen toimintatavan

kulmakivi, ja se kattaa muun muassa työntekijät,

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

36 KONE Vuosikatsaus 2025

toimittajat ja paikallisyhteisöt. Lisätietoja

sidosryhmävuorovaikutuksesta kohdassa 1.4.3.

KONEen kestävyyden due diligence-velvoite sisältyy

yhtiön prosesseihin ja politiikkoihin, ja sitä vahvistetaan

jatkuvalla IROjen arvioinnilla ja tunnistamisella. Nämä

arvioinnit kuvataan kestävyysselvityksen kohdissa, jotka

koskevat olennaisia IROja, toimintaperiaatteita,

vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa, kielteisten

vaikutusten korjaamista, toimia ja mittareita.

Sovellettavien lakien ja säännösten noudattamisen

lisäksi KONE pyrkii sisäisillä standardeilla pitämään yllä

korkeaa suorituskykyä ympäristöön ja yhteiskuntaan

liittyvissä asioissa globaaleissa toiminnoissaan ja

arvoketjussaan. Ihmisoikeuksia ja toimittajia koskevia

KONEen due diligence-velvoitteita on käsitelty kattavasti

kohdassa 3.2.3.

1.4 Liiketoiminnan kestävyys

1.4.1 Strategia

Vuonna 2024 KONE julkaisi uuden Rise-strategiansa

vuosille 2025–2030, jossa kestävyys on keskeinen

strateginen tavoite ja merkittävä kannattavaa kasvua ja

erottautumista edistävä tekijä. KONE on vahvasti

sitoutunut toimittamaan mahdollisimman kestäviä ja

turvallisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat rakennusten

elinkaarenaikaisten hiilidioksidipäästöjen vähentämisen

sekä kokonaisvaltaisen kestävyyteen liittyvän

suoriutumiskyvyn parantamisen.

KONEen edistymistä strategisten tavoitteiden

saavuttamisessa seurataan sisäisen kestävyysindeksin

avulla, joka sisältää KONEelle keskeiset

suorituskykymittarit ilmastopäästöjen vähentämisestä,

monimuotoisuudesta ja osallisuudesta, turvallisuuden

parantamisesta sekä kyberturvallisuuteen liittyvästä

suorituskyvystä.

Päästöjen vähennys, yksi KONEen neljästä

strategisesta painopisteestä, keskittyy

päästövähennysten nopeuttamiseen KONEen omassa

toiminnassa ja arvoketjussa sekä asiakkaiden tukemiseen

heidän ilmastotavoitteidensa saavuttamisessa. Selkeiden

strategisten tavoitteiden avulla KONE luo mitattavaa

ympäristövaikutusta, edistää innovaatioita ja vahvistaa

sidosryhmien osallistumista. KONE pyrkii merkittävästi

vähentämään päästöjä kehittämällä energiatehokkaita

teknologioita, ottamalla käyttöön uusia vähähiilisiä

materiaaleja, yhteiskehityshankkeiden avulla toimittajien ja

kumppaneiden kanssa sekä edistämällä kiertotaloutta

strategisten aloitteiden kautta. Myös digitalisaatio on

keskeisessä asemassa KONEen strategiassa,

mahdollistaen esimerkiksi huoltokäyntien vähentämisen ja

etäpalvelujen hyödyntämisen, sekä huoltotoimintojen

strategisen suunnittelun parantamisen. Dataprosessien

automatisoinnin nopeuttaminen koko toiminnassa ja

asiakasrajapinnoissa mahdollistaa luotettavan

kestävyyteen liittyvän datan ajantasaisen saatavuuden ja

läpinäkyvän kestävyysraportoinnin. Päästöjen

vähentämisen strategisen painopisteen edistymistä

seurataan arvoketjun päästövähennysten, kestävien

ratkaisujen liikevaihdon sekä kestävien

liiketoimintamahdollisuuksien voittoprosentin kautta.

Muita keskeisiä strategisia tavoitteita ovat:

• Materiaalien ja resurssien käytön optimointi sekä

kiertotalouden mahdollistaminen KONEen

ratkaisuissa ja toiminnoissa

• Tuotteiden elinkaaren pidentäminen huollon,

modernisoinnin, digitaalisten palveluiden avulla

• Turvallisuuden priorisointi kaikessa toiminnassa

• Esteettömien, turvallisten ja käyttäjäystävällisten

ratkaisujen tarjoaminen kaikille loppukäyttäjille

Nämä tavoitteet tukevat KONEen sitoutumista

kestävän arvon luomiseen ja asemoivat KONEen

johtavaksi toimijaksi dynaamisessa sääntely- ja

markkinaympäristössä.

1.4.2 Kestävyyden sisältävä

liiketoimintamalli ja arvoketju

KONE toimii elinkaariliiketoimintamallilla, jossa se toimittaa

hissejä, liukuportaita, rakennusten ovia sekä niihin liittyviä

älykkäitä ratkaisuja ja palveluja rakennuksiin ja

kaupunkiympäristöihin niiden koko elinkaaren ajan. KONE

luo arvoa suunnittelemalla, valmistamalla, asentamalla,

huoltamalla ja modernisoimalla laitteita varmistaakseen

pitkän käyttöiän, turvallisuuden ja tehokkaan toiminnan.

Näillä toimilla vähennetään ympäristövaikutuksia,

parannetaan ihmisten liikkumista ja tuetaan kestävää

kaupunkikehitystä. KONEella on energiatehokkaita ja

vähähiilisiä ratkaisuja, jotka ovat pitkälle digitalisoituja.

KONE 24/7 Connected Services ja muut digitaaliset

ratkaisut pidentävät tuotteiden elinkaarta ja parantavat

käyttäjäkokemusta, turvallisuutta ja toimintavarmuutta.

Lisätietoja KONEen keskeisistä tuotteista ja

merkittävimmistä markkinoista löytyy

konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Vuoden 2025 aikana ei kielletty materiaaleja, tuotteita

tai palveluja.

KONEen kestävyystavoitteet ovat integroituna koko

arvoketjuun raaka-aineiden vastuullisesta hankinnasta

tuotteiden elinkaaren loppuun asti. Vastuullisen toiminnan

varmistamiseksi KONE edellyttää, että sen toimitusketjun

kumppanit täyttävät tiukat kestävyyttä koskevat kriteerit,

mukaan lukien eettinen hankinta ja kielteisten

ympäristövaikutusten vähentäminen. Yhteistyö

asiakkaiden, kumppaneiden ja toimittajien kanssa on

keskeistä KONEen arvonluonnissa. Tärkeimpiä

asiakasryhmiä ovat rakennusyhtiöt, rakennusten

omistajat, rakennuttajat, kiinteistönhoitoyhtiöt ja asunto-

osakeyhtiöt, ja päätöksentekoon vaikuttavat merkittävästi

arkkitehdit, viranomaiset ja konsultit.

KONEella on monia strategisia tekijöitä, jotka ovat

keskeisiä arvon luomisessa asiakkaille,

osakkeenomistajille ja yhteiskunnalle:

• Osaava ja sitoutunut henkilöstö ja vahva

johtaminen

• Innovatiivinen kestävä tarjonta

• Globaalit prosessit ja järjestelmät

• Strategiset kumppanuudet ja tehokas tuotanto- ja

toimitusketju

• Vankka taloudellinen asema

• Ympäristölle ja yhteiskunnalle kestävä toiminta

• Korkeat turvallisuusstandardit, historiallisesti hyvä

turvallisuustaso ja vahva yritysmaine

• Vahva elinkaariliiketoimintamalli, jota tukee laaja

huoltokanta

KONE varmistaa nämä tekijät esimerkiksi strategisten

investointien, strategisen hankinnan, toimittajahallinnan ja

riskienhallinnan avulla. Samalla KONE edistää

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

37 KONE Vuosikatsaus 2025

innovaatiokulttuuria ja osallisuutta, jotta osaajat pysyvät

yhtiössä ja taitoja kehitetään.

KONE luo arvoa osakkeenomistajille pääomakevyen ja

kestävän liiketoimintamallinsa kautta, joka tuottaa vahvaa

ja vakaata kassavirtaa tehokkaiden toimintojen ja vahvan

taloudellisen aseman kautta. Sisäisesti KONE panostaa

työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen ylläpitämällä

korkeita standardeja ja käytäntöjä sekä edistämällä

kannustavaa ja innovatiivista yrityskulttuuria,

monimuotoisuutta, osallisuutta ja jatkuvaa oppimista. Näin

varmistetaan osaavan henkilöstön saatavuus ja

vahvistetaan työntekijöiden kykyä sopeutua muutoksiin.

KONEen työntekijöiden määrää koskevat mittarit

maantieteellisten alueiden mukaan, katso kohta 3.1.

1.4.3 Sidosryhmien intressit ja näkemykset

KONE tekee aktiivista yhteistyötä keskeisten

sidosryhmien kanssa, mukaan lukien asiakkaat,

osakkeenomistajat, työntekijät, toimittajat ja laitteiden

käyttäjät, ymmärtääkseen heidän tarpeensa ja

odotuksensa, myös ihmisoikeuksiin liittyen. KONEen

keskeiset sidosryhmät, niiden intressit ja KONEen

vuorovaikutus sidosryhmien kanssa on esitetty taulukossa

02.

Vuoropuhelun tarkoituksena on luoda kaikille

ennakoitava ja kestävä liiketoimintaympäristö.

KONEen asiantuntijat tiedottavat eteenpäin

asiaankuuluville hallinto-, johto- ja valvontaelimille

sidosryhmien näkemyksistä ja vuorovaikutuksen

tuloksista. Olennaisiin vaikutuksiin puututaan

asianmukaisesti esimerkiksi parantamalla

johtamisjärjestelmiä. Sidosryhmien intressit vaikuttavat

omalta osaltaan KONEen strategiaan.

KONE osallistaa työntekijöitä aktiivisesti yrityksen

kehittämiseen, ja vuosittainen Pulse-henkilöstökysely on

keskeinen kanava näkemysten keräämiseen ja

kehittämiseen. Työntekijät ja heidän edustajansa

osallistuvat myös esimerkiksi paikallisiin

turvallisuusfoorumeihin ja -neuvostoihin, joissa käsitellään

terveys- ja turvallisuusasioita.

KONE kerää tietoa työntekijöiltä, arvoketjun

työntekijöiltä ja laitteiden käyttäjiltä myös

johtamisjärjestelmänsä kautta. Johtamisjärjestelmän

avulla turvallisuuskäytännöt yhdenmukaistetaan koko

yhtiössä ja sen kautta asetetaan vähimmäisvaatimukset

kaikkien KONEen laitteiden ja toimintojen kanssa

tekemisissä olevien henkilöiden terveyden ja

turvallisuuden suojelemiseksi.

Arvoketjun työntekijöiden edut ja oikeudet

huomioidaan strategiassa ja liiketoimintamallissa pääosin

johtotason keskustelujen kautta.

1.5 Kestävyyteen liittyvät

vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

1.5.1 Tunnistaminen ja arviointi

KONEen kaksoisolennaisuusarviointi (Double Materiality

Assessment, DMA) noudattaa jäsenneltyä nelivaiheista

prosessia: arvoketjun kartoitus, vaikutusten arviointi,

taloudellisen olennaisuuden arviointi ja olennaisuuden

määrittäminen. Prosessin tavoitteena on tunnistaa

olennaiset kestävyyteen liittyvät teemat ja tukea

strategista päätöksentekoa.

Tulokset tarkastaa kestävyysraportoinnin johtoryhmä,

joka koostuu KONEen johtokunnan jäsenistä ja muusta

ylimmästä johdosta. Tulokset raportoidaan KONEen

hallituksen tarkastusvaliokunnalle. Sisäinen valvonta

varmistetaan systemaattisen arviointimenetelmän ja

kestävyys aihealueiden omistajien sekä asiantuntijoiden

säännöllisten tarkastusten avulla.

KONE toteutti ensimmäisen DMA-arviointinsa vuonna

2024. Alkuvaiheessa yhtiö kartoitti arvoketjunsa ja tunnisti

keskeiset liiketoiminnot ylävirrassa, omassa toiminnassa,

alavirrassa sekä läpileikkaavissa toiminnoissa. Kartoitus

tehtiin haastattelemalla keskeisiä sisäisiä sidosryhmiä.

Lisäksi tunnistettiin maantieteelliset sijainnit ja ulkoiset

sidosryhmät, joihin toiminnot vaikuttavat, kiinnittäen

erityistä huomiota korkean riskin alueisiin ja toimintoihin.

Vuonna 2025 KONE toteutti kattavan tarkastelun

aiemmasta kaksoisolennaisuusarvioinnistaan. Tämä sisälsi

päivitykset vaikutusarviointiin, taloudelliseen olennaisuus

arviointiin ja olennaisuuden määrittämiseen, huomioiden

strategiset muutokset ja sidosryhmien palautteen.

Prosessia tuki KONEen riskienhallintatyökalu, joka

mahdollisti systemaattisen ja integroidun kestävyyteen

liittyvien IROjen arvioinnin yhdessä muiden liiketoiminnan

IRO-arvioiden kanssa.

KONEen kestävyyteen liittyvät IROt tunnistettiin ja

arvioitiin monialaisen asiantuntijaryhmän toimesta.

Ulkoisia näkökulmia kerättiin sidosryhmien

olennaisuuskyselyn avulla, joka kohdistettiin asiakkaille,

toimittajille, sijoittajille, analyytikoille, jakelijoille ja

medialle.

IRO-arviointi tehtiin asteikolla 1–5. Vaikutusarvioinnissa

huomioitiin laajuus, kattavuus, todennäköisyys ja

peruuttamattomuus (negatiivisten vaikutusten osalta).

Mahdollisten ihmisoikeusvaikutusten kohdalla vakavuus

asetettiin etusijalle todennäköisyyden sijaan.

Taloudellisessa arvioinnissa tarkasteltiin suuruusluokkaa,

todennäköisyyttä ja aikajännettä. Käytetty asteikko ja

luokitus on esitetty taulukossa 01.

Vaikutusten, riippuvuuksien, riskien ja

mahdollisuuksien väliset yhteydet tarkasteltiin IROjen

tunnistamisvaiheessa, ensisijaisesti osa-aluetasolla ja

suhteessa maantieteellisiin sijainteihin. Kaikkia yhteyksiä

ja riippuvuuksia ei kuitenkaan järjestelmällisesti

ristiintarkistettu. Jokaiselle priorisoidulle IROlle on nimetty

riskinomistaja, joka delegoi vastuun asiaankuuluville

henkilöille. Nämä henkilöt toteuttavat tarvittavat

toimenpiteet ja raportoivat edistymisestä riskinomistajalle.

KONEen DMA kuvaa kattavasti yhtiön IROja eri

kestävyysaiheiden ja arvoketjun osalta. Määritetyt

Taulukko 01. Käytetty asteikko ja luokitus

Esiintymisen

todennäköisyys

Taloudellisten

vaikutusten

laajuus

Aikaväli

1. Erittäin

epätodennäköinen (>

0–1 %).

1. Nimellinen

Lyhyt (< 1

vuosi)

Keskipitkä

(1–5 vuotta)

Pitkä (> 5

vuotta)

2. Epätodennäköinen

(> 1–10 %)

2. Kohtalainen

3. Mahdollinen (> 10–

30%)

3. Suuri

4. Todennäköinen (>

30–60 %)

4. Merkittävä

5. Erittäin

todennäköinen (> 60–

100 %)

5. Kriittinen

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

38 KONE Vuosikatsaus 2025

kynnysarvot ylittäneet aiheet vahvistettiin olennaisiksi ja

priorisoitiin tukemaan KONEen strategisia

kestävyystavoitteita sekä vastaamaan sidosryhmien

odotuksia. Kaikki vaaditut tiedot on esitetty ESRS-

standardien mukaisesti. Olennaisia yhteisökohtaisia IROja

ei tunnistettu.

1.5.2 Olennaiset ESRS-aiheet

KONEen olennaiset IROt on esitetty taulukossa 03 ja

kuvassa 02, sekä tiivistetty taulukossa kunkin olennaisen

aiheen kattavan osuuden alussa. Jokainen tiivistelmä

sisältää olennaiset tiedot aikajänteestä, arvoketjusta sekä

toteutetuista hallintatoimenpiteistä IROjen

käsittelemiseksi.

KONEen olennaiset IROt eivät tällä hetkellä vaikuta

merkittävästi yhtiön taloudelliseen asemaan, tulokseen tai

kassavirtaan. Ei ole myöskään havaittu sellaisia olennaisia

riskejä tai mahdollisuuksia, jotka edellyttäisivät olennaisia

oikaisuja varojen tai velkojen kirjanpitoarvoihin

seuraavana tilikautena.

Vuonna 2025 KONEen strategia ja liiketoimintamalli

tukivat joustavasti olennaisten riskien ja vaikutusten

hallintaa sekä raportissa kuvattujen olennaisten

mahdollisuuksien hyödyntämistä. Tätä joustavuutta

tukivat tasapainoinen maantieteellinen ja liiketoimintojen

jakauma sekä vahva toimitusketju. Johtopäätös perustuu

laadulliseen arvioon ja sitä vahvistaa KONEen

taloudellisten ja strategisten tavoitteiden saavuttaminen

raportointijakson aikana.

KONEen hallitus, joka kantaa kokonaisvastuun yhtiön

kestävyysstrategiasta, valvoo myös kestävyyteen

liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaa.

Lisätietoja siitä, miten mahdollisuuksien hallinta on

integroitu KONEen strategiaan ja johtamisprosessiin,

löytyy kohdista 1.4.1 ja 1.4.2. KONEen sopeutumiskykyä

ilmastonmuutokseen on käsitellään tarkemmin kohdassa

2.2.2. Vuonna 2025 olennaiset IROt otettiin

perusteellisesti huomioon strategian toimeenpanossa

asiaankuuluvien operatiivisten tiimien toimesta, ja niiden

hallintaa valvoivat johtoryhmä ja hallitus.

Ilmastonmuutoksen arviointi (E1)

KONE on toteuttanut kattavan arvioinnin keskeisistä

kasvihuonekaasupäästöjen (GHG) lähteistä omassa

toiminnassaan, tuotevalikoimassaan ja arvoketjussaan

kattaen kaikki olennaiset toiminnot. Tulokset vahvistavat,

että suurin osa päästöistä syntyy arvoketjussa, mikä

johtuu pääasiassa KONEen tuotteiden pitkästä

käyttöiästä. Kehityksen odotetaan jatkuvan

samansuuntaisena.

Ilmastonmuutokseen liittyvien fyysisten ja

siirtymäriskien sekä mahdollisuuksien syvällisemmän

ymmärtämisen tueksi KONEen ilmastoskenaarioanalyysi

perustuu useisiin arvovaltaisiin lähteisiin, kuten

hallitustenvälinen ilmastomuutospaneelin IPCC:n

kuudennen arviointiraportin työryhmä I:seen, Swiss Re

CatNet:iin sekä integroituihin SSP-RCP-skenaarioihin

(Shared Socioeconomic Pathways perustuen

Representative Concentration Pathways:eihin).

Tämä tulevaisuuteen suuntautuva analyysi tukee

strategista suunnittelua ja riskienhallintaa arvioimalla

mahdollisia ilmastokehityksiä ja niiden vaikutuksia

KONEen liiketoimintaan. Lisätietoja skenaarioanalyysistä,

kohdassa 2.2.2.

KONE on arvioinut ilmastonmuutokseen liittyviä

fyysisiä riskejä kolmessa eri skenaariossa hyödyntäen

geospatiaalista kartoitusta omien ja keskeisten toimittajien

tuotantolaitoksista ja logistiikkakeskuksista. Riskit

arvioitiin todennäköisyyden, suuruusluokan ja keston

perusteella. Riskejä ja mahdollisuuksia analysoitiin lyhyellä

(< 1 vuosi), keskipitkällä (2–5 vuotta) ja pitkällä (>5 vuotta)

aikavälillä. Lyhyen aikavälin tarkastelu on linjassa KONEen

vuositavoitteiden ja budjetoinnin kanssa, keskipitkä

aikaväli liittyy taloudelliseen suunnitteluun ja pitkä aikaväli

strategiseen suunnittelukauteen ja sen jälkeen.

Arvioinnin mukaan äärimmäiset sääilmiöt voivat

aiheuttaa fyysisiä riskejä toiminnalle ja toimitusketjuille ja

johtaa liiketoiminnan keskeytyksiin. Vaikka lyhyen

aikavälin vaikutukset ovat vähäisiä ja epäolennaisia, riskit

kasvavat ajan myötä erityisesti korkean päästöskenaarion

tapauksessa.

Siirtymäriskit ja -mahdollisuudet tunnistettiin KONEen

asiantuntijoiden haastattelujen kautta, huomioiden

erilaiset ilmastoskenaariot, mukaan lukien Pariisin

sopimuksen mukainen 1,5 °C skenaario.

KONE tukee asiakkaitaan päästövähennyksissä

tarjoamalla kestäviä ratkaisuja, jotka pidentävät laitteiden

käyttöikää, ovat energiatehokkaita, kestäviä sekä helposti

purettavia ja kierrätettäviä. Kysyntää ohjaavat sääntely,

teknologia ja ilmastotavoitteet sekä uusiutuvan energian,

energiatehokkuuden ja materiaalien teknologinen kehitys.

KONEen maine kestävyyden edelläkävijänä riippuu sen

kyvystä tarjota asiakkaille ratkaisuja, jotka vastaavat

heidän tarpeisiinsa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Resurssien käytön ja kiertotalouden arviointi (E5)

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien IROjen

tunnistaminen on toteutettu sisäisten arviointien,

toimittaja-auditointien sekä materiaalivirtojen ja jätteen

automatisoidun seurannan avulla komponenttitasolla.

Merkittävä osa KONEen liiketoiminnasta edistää

resurssien tehokasta käyttöä ja kiertotaloutta. Vuoden

2025 DMA:n perusteella tämä aihe on noussut uudeksi

olennaiseksi mahdollisuudeksi, jota tukevat

kierrätysmateriaalien lisääntynyt käyttö, modulaarinen

tuotesuunnittelu sekä tuotteiden elinkaaren pidentäminen

KONEen modernisointiratkaisuilla. Nämä tavoitteet

tukevat sekä ympäristösuorituskykyä että liiketoiminnan

pitkän aikavälin kestävyyttä.

Vaikka KONEen tuotantoyksiköt tukevat

resurssitehokkuutta ja kiertotaloutta

energiansäästötoimenpiteiden, materiaalitehokkuuden,

jätemäärän säännöllisen seurannan sekä

kaatopaikkajätteen vähentämisen (kierrätyksen ja polton)

kautta, niitä ei ole arvioitu olennaisesti vaikuttaviksi tähän

mahdollisuuteen.

Erillisiä kuulemisia ei ole järjestetty vaikutusten

kohteena olevien yhteisöjen kanssa, mutta KONE on

pitänyt yhteyttä paikallisviranomaisiin ja muihin

asiaankuuluviin sidosryhmiin osana ympäristöriskien

arviointia.

Lisätietoja resurssien käytöstä ja kiertotaloudesta

löytyy kohdasta 2.3 sekä KONEen kestävyysraportin

täydennysosasta, joka sisältää kestävyyteen liittyviä

tietoja ESRS:n laajuuden ulkopuolelta.

Liiketoiminnan harjoittamisen arviointi (G1)

KONE tunnisti yrityskulttuuriin ja hallintotapaan liittyvät

IROt kattavan prosessikokonaisuuden avulla, johon

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

39 KONE Vuosikatsaus 2025

Kuva 01.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

40 KONE Vuosikatsaus 2025

Taulukko 02. Sidosryhmävuorovaikutus

Sidosryhmä

Etu

Vuorovaikutuskanavat

Arviointimenetelmä

Asiakkaat,

kuluttajat ja

loppukäyttäjät 

• Luotettavat ja turvalliset

ratkaisut sekä huolto ja

modernisointi

• Kilpailukykyinen hinnoittelu,

arvo

• Kokoukset, tapahtumat, seminaarit ja konferenssit

• Vuoropuhelu ratkaisutuen kautta

• Tiedon jakaminen yritysraporttien, markkinointimateriaalien, verkkosivujen ja

sosiaalisen median kanavien kautta

• Jatkuva vuoropuhelu päivittäisen vuorovaikutuksen, digitaalisten ratkaisujen,

käyttäjäpalautteen ja sosiaalisen median kanavien kautta

• Net Promoter Score

• Asiakaskyselyt

• KONE Compliance Line ja Safety Solution

• Palautteen seuranta

Oma työvoima

(työsuhteiset

työntekijät ja

muut kuin

työsuhteiset

työntekijät)

• Turvallinen työympäristö

• Hyvinvointi

• Urakehitys

• Oikeudenmukainen korvaus 

• Päivittäinen vuorovaikutus

• Säännölliset työntekijöiden kehityskeskustelut

• Sisäiset kanavat ja foorumit koko yrityksen laajuisille keskusteluille

• Koulutusmahdollisuudet ja innovaatiotyökalut

• Henkilöstökysely

• Työntekijöiden kehityskeskustelut

• Ideoiden hallintajärjestelmä, innovaatiotyökalu

• KONE Compliance Line ja Safety Solution

Sijoittajat ja

analyytikot

• Kestävä taloudellinen tulos ja

kasvu

• Läpinäkyvyys

• Talous- ja muut yritysraportit, pörssitiedotteet, yhtiön verkkosivut

• Tapahtumat, kuten yhtiökokoukset ja pääomamarkkinapäivät

• Sijoittaja- ja analyytikkotapaamiset

• Suora palaute rahoitusmarkkinoiden

edustajilta

• Palaute rahoitusyhteisöltä myös kyselyjen

kautta

Toimittajat ja

alihankkijat

(arvoketjun

työntekijät)

• Pitkäaikaiset kumppanuudet

• Oikeudenmukaiset

liiketoimintakäytännöt

• Turvallinen työympäristö

• Jatkuva kahdenkeskinen vuoropuhelu toimittajien kanssa

• Messut, ohjausryhmän kokoukset, toimittajien työpajat ja vuosittainen toimittajapäivä

valituille strategisille toimittajille

• Toimittajien arvioinnit, mukaan lukien auditointi ja vuosittainen toimittajien Supplier

Excellence -sertifiointiohjelma

• Vuosittainen toimittajakysely

• Toimittajien laadun auditointi ja suorituskyvyn

arviointi Supplier Maturity -

sertifiointiohjelmassa

• Korkean riskin toimittajien seuranta

• KONE Compliance Line ja Safety Solution

Jakelijat ja

edustajat

(arvoketjun

työntekijät)

• Markkinakattavuus

• Tehokkuus

• Logistiikan asiantuntemus

• Riskien lieventäminen 

• Päivittäinen vuorovaikutus, asiakassuhteen suunnittelu, säännölliset maavierailut ja

jakelijoiden tapaamiset

• KONE-työkalut

• Palkitsemisohjelmat ja liiketoiminnan kehittämisaloitteet

• Myyntiin liittyvän toiminnan seuranta ja suora

palaute jakelijoilta

• KONE Compliance Line ja Safety Solution

Kumppanit

• Yhteistyö

• Resurssien jakaminen

• Innovointi 

• Jatkuva kahdenkeskinen vuoropuhelu

• Kehittäjäportaali sovellusohjelmointiin ja käyttöliittymien rakentamiseen

• Osallistuminen yhteisinnovoinnin ohjelmiin

• Toimiala- ja innovaatiotapahtumat ja -kilpailut, kuten hackathonit

• Puolivuosittainen kumppanitietojen katsaus

• Vuosittainen kumppanien palautekysely

• Palaute kahdenkeskisistä

kumppanikeskusteluista

Tiedotusvälineet

• Sisältö

• Sitoutuminen

• Läpinäkyvyys 

• Lehdistötiedotteet ja -tilaisuudet, haastattelut, taustapalaverit ja vierailut

• Julkaisut sekä yrityksen verkkosivut ja sosiaalisen median kanavat

• KONEtta koskeva mediaseuranta ja uutisoinnin analysointi

• Kyselyt ja media-analyysit

Koulutus- ja

tutkimuslaitokset

• Tutkimusmahdollisuudet

• Harjoittelupaikat

• Osaamisen jakaminen

• Kumppanuudet 

• KONEen harjoitteluohjelmat ja kesäharjoittelupaikat

• KONE on yliopistojen ja yritysten globaalin CEMS-yhteisön jäsen

• Yhteistyö KONEtta koskevan tiedon jakamiseksi kouluissa, yliopistoissa ja muissa

asiaankuuluvissa oppilaitoksissa

• Opinnäytetyömahdollisuudet, rekrytointimessut, projektit, vierailuluennot ja

tutkimusohjelmat

• Houkuttelevin työpaikka -kyselyt, online-

seuranta

• Kouluyhteistyö ja sosiaalisen median näkyvyys

KONEen brändin vahvistamiseksi työnantajana

ja osaajien houkuttelemiseksi

KONEen

toimintamaat

• Ympäristövaikutus

• Paikallisen kehityksen

edistäminen 

• Yrityksen verkkosivut ja sosiaalisen median kanavat

• Kestävyyskyselyt ja mainetutkimukset

• Vapaaehtoistyö KONE Centennial Foundationin kautta

• Kestävyyskyselyt ja mainetutkimukset

• KONE Compliance Line ja Safety Solution

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

41 KONE Vuosikatsaus 2025

sisältyvät kolmannen osapuolen due diligence -

arvioinnit, toimittajien seulonnat ja auditoinnit, sisäiset

arvioinnit ja kyselyt sekä paikalliset compliance-riskien

arvioinnit. Lisäksi Compliance Line -kanavan kautta

saatujen ilmoitusten avulla voidaan tunnistaa

mahdolliset huolenaiheet.

Tietyt toiminnot ja alueet, kuten Aasia-Tyynenmeren

alue, Lähi-itä ja Afrikka sekä Kiina, on huomioitu

globaalissa lahjonnan ja korruption riskien arvioinnissa

kohonneiden riskiprofiilien vuoksi. Nämä arvioinnit

auttavat varmistamaan, että hallintoon liittyviä riskejä

hallitaan ennakoivasti ja että mahdollisuudet vahvistaa

eettisiä liiketoimintakäytäntöjä tunnistetaan ja niihin

reagoidaan.

Lisätietoja eettisten liiketoimintatapojen

varmistamisesta löytyy kohdasta 4.1.

1.5.3 Epäolennaisten ympäristöaiheiden

seuranta

KONEen DMAn perusteella tietyt kestävyyteen liittyvät

IRO:t jäävät olennaisuuden ulkopuolelle, eikä niitä siksi

käsitellä tässä kestävyysraportissa.

Raportoinnin laajuus ei kuitenkaan rajoita KONEen

kestävyyteen liittyviä tavoitteita tai vastuita. KONE

seuraa ja hallitsee jatkuvasti olennaisia IROja

varmistaakseen, että esiin nousevat kysymykset

tunnistetaan ja niihin puututaan osana yhtiön jatkuvaa

sitoutumista kestävyyteen.

KONE seuraa ja hallitsee myös epäolennaisia

ympäristövaikutuksia ISO 14001 -sertifioidun

ympäristöjohtamisjärjestelmänsä kautta, kuten on

kuvattu kohdassa 2.2.2.

KONE hallitsee omien toimintojensa riskejä, ja lisäksi

yhtiö seuraa aktiivisesti ympäristöriskejä koko toimitus-

ja arvoketjussaan. Näitä riskejä seurataan

reaaliaikaisesti automatisoitujen järjestelmien avulla,

joita on täydennetty paikkatietodatan avulla

näkyvyyden ja reagointikyvyn parantamiseksi.

Vaikka KONE ei ole järjestänyt erillisiä kuulemisia

vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa, yhtiö

kuitenkin tekee säännöllisesti yhteistyötä

paikallisviranomaisten, kansalaisjärjestöjen ja muiden

asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa osana

Taulukko 03. Käytetty asteikko ja luokitus

ESRS-aiheet

Osa-aihe

Olennainen

KONEelle

IRO

Arvoketjun

vaihe

E-Ympäristö

Ilmastonmuutos

E1 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Kyllä

■■■

E1 Ilmastonmuutoksen hillintä

Kyllä

■□■

E1 Energia

Kyllä

□□■

E2 Ympäristön

pilaantuminen

E2 Ilman pilaantuminen

E2 Veden pilaantuminen

E2 Maaperän pilaantuminen

E2 Elävien organismien ja elintarvikkeiden pilaantuminen

E2 Ongelma-aineet

E2 Erityistä huolta aiheuttavat aineet

E2 Mikromuovit

E3 Vesivarat ja

merten

luonnonvarat

E3 Vesi

E3 Merten luonnonvarat

E4 Biologinen

monimuotoisuus

ja ekosysteemit

E4 Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorat

vaikutustekijät

E4 Vaikutukset lajien tilaan

E4 Vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaan

E4 Vaikutukset ekosysteemipalveluihin ja riippuvuudet niistä

E5 Resurssien

käyttö ja

kiertotalous

E5 Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien resurssien käyttö

E5 Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien ulosvirtaukset

Kyllä

□■□

E5 Jäte

S-

Sosiaalinen

S1 Oma

työvoima

S1 Työolot

Kyllä

□■□

S1 Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille

S1 Muut työhön liittyvät oikeudet

S2 Arvoketjun

työntekijät

S2 Työolot

Kyllä

□■■

S2 Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille

S2 Muut työhön liittyvät oikeudet

S3 Vaikutusten

kohteena olevat

yhteisöt

S3 Yhteisöjen taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet

S3 Yhteisöjen kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet

S3 Alkuperäiskansojen oikeudet

S4 Kuluttajat ja

loppukäyttäjät

S4 Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat

vaikutukset

S4 Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus

Kyllä

□□■

S4 Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen inkluusio

G-Hallinto

Liiketoiminnan

harjoittaminen

G1 Yrityskulttuuri

Kyllä

□■□

G1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu

Kyllä

□■□

G1 Eläinten hyvinvointi

G1 Poliittinen vuorovaikutus ja lobbaustoiminta

G1 Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan lukien

maksukäytännöt

G1 Korruptio ja lahjonta

Kyllä

□■□

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

42 KONE Vuosikatsaus 2025

ympäristöriskien arviointia, jotta mahdolliset olennaiset

IROt voidaan tunnistaa. Lisätietoja

sidosryhmävuorovaikutuksesta löytyy taulukosta 02.

Pilaantumisen arviointi (E2)

KONEen pitkälle automatisoiduista tuotantojärjestelmistä

ja kokoonpanolinjoista ei päädy olennaisia epäpuhtauksia

veteen tai maaperään. Typpidioksidien (NOx),

rikkidioksidien (SOx) ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden

(VOC) päästöt pysyvät vähäisinä, eikä niitä ole tunnistettu

olennaisiksi KONEen omassa toiminnassa. Huolto- ja

modernisointiliiketoiminnat eivät myöskään aiheuta

olennaista pilaantumista, sillä ne keskittyvät laitteiden

käyttöiän pidentämiseen ja sitoutuneen hiilen

vähentämiseen kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.

Pilaantumista seurataan jatkuvasti paikallisten

ympäristölupien ja -säännösten mukaisesti.

KONE tunnistaa epäsuoran vaikutuksensa

pilaantumiseen arvoketjun kautta. Aihetta ei arvioitu

olennaiseksi KONEen DMAssa, mutta yhtiö seuraa

edelleen siihen liittyviä IROja varmistaakseen, että esiin

nousevat kehityskulut ja sidosryhmien intressit otetaan

asianmukaisesti huomioon.

Lisätietoja pilaantumisen ehkäisemisestä löytyy

kohdasta 2.1.4 sekä KONEen kestävyysraportin

täydennysosasta, joka sisältää kestävyyteen liittyviä

tietoja ESRS:n laajuuden ulkopuolelta.

Vesivarojen ja merten luonnonvarojen arviointi (E3)

Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyviä IROja ei ole

arvioitu olennaisiksi KONEelle. Vesiriskien arviointien

perusteella neljä KONEen kymmenestä tuotantoyksiköstä

sijaitsee alueilla, joilla on korkea vesistressi. Näiden

yksiköiden vaikutukset katsotaan kuitenkin vähäisiksi,

koska KONEen tuotantoprosessit kuluttavat rajoitetusti

vettä.

KONE tunnistaa epäsuoran vaikutuksensa vesivaroihin

ja merten luonnonvaroihin arvoketjunsa kautta. Aihetta ei

arvioitu olennaiseksi KONEen DMAssa, mutta yhtiö seuraa

edelleen siihen liittyviä IROja varmistaakseen, että esiin

nousevat kehityskulut ja sidosryhmien intressit otetaan

asianmukaisesti huomioon.

Lisätietoja löytyy kohdasta 2.1.4 sekä KONEen

kestävyysraportin täydennysosasta, joka sisältää

kestävyyteen liittyviä tietoja ESRS:n laajuuden

ulkopuolelta.

Biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien

arviointi (E4)

Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin

liittyviä IRO:ja ei ole arvioitu olennaisiksi KONEelle. Yhtiön

omalla toiminnalla on vain vähäinen suora vaikutus, sillä

KONEen tuotantoyksiköt eivät sijaitse biologisen

monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla, kuten

UNESCOn maailmanperintökohteissa tai

luonnonsuojelualueilla.

KONE tunnistaa epäsuoran vaikutuksensa

arvoketjunsa kautta ja seuraa edelleen aiheeseen liittyviä

IROja varmistaakseen, että esiin nousevat kehityskulut ja

sidosryhmien intressit otetaan asianmukaisesti huomioon.

Lisätietoja löytyy kohdasta 2.1.4 sekä KONEen

kestävyysraportin täydennysosasta, joka sisältää

kestävyyteen liittyviä tietoja ESRS:n laajuuden

ulkopuolelta.

Kuva 02. Tunnistetut olennaiset aiheet

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

43 KONE Vuosikatsaus 2025

1.6 Liitteet

Taulukko 04. Muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvat tietopisteet

Tiedonanto-

vaatimus

Tietopiste

Kuvaus

Viittaus

tiedonantovelvoite

-asetukseen

Viittaus

pilariin 3

Viittaus

vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Osio

ESRS 2 GOV-1

21 (d)

Hallituksen sukupuolijakauma

1.3.1

ESRS 2 GOV-1

21 (e)

Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus

1.3.1

ESRS 2 GOV-4

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

1.3.4

ESRS 2 SBM-1

40 (d) i

Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään

toimintaan

Ei olennainen

ESRS 2 SBM-1

40 (d) ii

Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan

Ei olennainen

ESRS 2 SBM-1

40 (d) iii

Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan

Ei olennainen

ESRS 2 SBM-1

40 (d) iv

Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään

toimintaan

Ei olennainen

ESRS E1-1

Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi

vuoteen 2050 mennessä

2.2.4 Päästövähennysten

tiekartta

ESRS E1-1

16 (g)

Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle

suljetut yritykset

2.2.8 EU:n Pariisin

sopimuksen mukaiset

vertailuarvot

ESRS E1-4

Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet

2.2.4

ESRS E1-5

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

2.2.7

ESRS E1-5

Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus

eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan

merkittävät alat)

2.2.7

ESRS E1-5

40-43

Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan

ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla

2.2.7

ESRS E1-6

Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -

bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

2.2.7

ESRS E1-6

53-55

Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti

2.2.7

ESRS E1-7

Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset

2.2.5

ESRS E1-9

Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille

riskeille

Siirtymäsäännöstä

sovellettu

ESRS E1-9

66:A, 66:C

Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen

riskin mukaan; Sellaisten merkittävien omaisuuserien

sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski

Siirtymäsäännöstä

sovellettu

ESRS E1-9

67 (c)

Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä

energiatehokkuusluokittain

Siirtymäsäännöstä

sovellettu

ESRS E1-9

Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen

salkussa

Siirtymäsäännöstä

sovellettu

ESRS E2-4

Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän

epäpuhtauden määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen

(epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva

eurooppalainen rekisteri) liitteessä II

Ei olennainen

ESRS E3-1

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Ei olennainen

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

44 KONE Vuosikatsaus 2025

Tiedonanto-

vaatimus

Tietopiste

Kuvaus

Viittaus

tiedonantovelvoite-

asetukseen

Viittaus

pilariin 3

Viittaus

vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Osio

ESRS E3-1

Kohdennetut toimintaperiaatteet

Ei olennainen

ESRS E3-1

Merien ja valtamerien kestävyys

Ei olennainen

ESRS E3-4

28 (c)

Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä

Ei olennainen

ESRS E3-4

Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan

liikevoittoa kohti laskettuna

Ei olennainen

ESRS 2 - SBM 3 -

16 (a) i

Toiminnot, jotka vaikuttavat kielteisesti biologisen

monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin

Ei olennainen

ESRS 2 - SBM 3 -

16 (b)

Olennaiset kielteiset vaikutukset, jotka liittyvät

maaympäristön tilan heikkenemiseen, aavikoitumiseen tai

maaperän sulkemiseen

Ei olennainen

ESRS 2 - SBM 3 -

16 (c)

Toiminta, joka vaikuttaa uhanalaisiin lajeihin

Ei olennainen

ESRS E4-2

24 (b)

Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai

toimintaperiaatteet

Ei olennainen

ESRS E4-2

24 (c)

Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet

Ei olennainen

ESRS E4-2

24 (d)

Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet

Ei olennainen

ESRS E5-5

37 (d)

Kierrättämätön jäte

Ei olennainen

ESRS E5-5

Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte

Ei olennainen

ESRS 2 - SBM3 -

14 (f)

Pakkotyötapausten riski

Ei olennainen

ESRS 2 - SBM3 -

14 (g)

Lapsityövoimatapausten riski

Ei olennainen

ESRS S1-1

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

3.1.2

ESRS S1-1

Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan

perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due

diligence -käytännöt

3.2.3 KONEen

ihmisoikeuksien

huolellisuusvelvoite

ESRS S1-1

Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja

toimenpiteet

3.1.3, 3.1.4, 3.2.2

ESRS S1-1

Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet

tai johtamisjärjestelmä

3.1.2

ESRS S1-3

32 (c)

Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät

3.1.3

ESRS S1-14

88 (b) ja (c)

Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien

lukumäärä ja osuus

3.1.4

ESRS S1-14

88 (e)

Työperäisten vammojen, onnettomuuksien,

kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen

päivien määrä

Siirtymäsäännöstä sovellettu

ESRS S1-16

97 (a)

Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero

Ei olennainen

ESRS S1-16

97 (b)

Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka

Ei olennainen

ESRS S1-17

103 (a)

Syrjintätapaukset

3.1.4

ESRS S1-17

104 (a)

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien

periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta

jättäminen

3.1.4

ESRS 2 - SBM3 -

11 (b)

Merkittävä lapsi- tai pakkotyövoiman käytön riski

3.2.1

ESRS S2-1

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

3.2.2

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

45 KONE Vuosikatsaus 2025

Tiedonanto-

vaatimus

Tietopiste

Kuvaus

Viittaus

tiedonantovelvoite-

asetukseen

Viittaus

pilariin 3

Viittaus

vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Osio

ESRS S2-1

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet

3.2.2

ESRS S2-1

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien

periaatteiden ja OECD:n periaatteiden noudattamatta

jättäminen

3.2.3

ESRS S2-1

Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan

perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat due

diligence -käytännöt

3.2.3

ESRS S2-4

Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät

ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset

3.2.4

ESRS S3-1

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

Ei olennainen

ESRS S3-1

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien

periaatteiden, ILO:n periaatteiden ja OECD:n

toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen

Ei olennainen

ESRS S3-4

Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset

Ei olennainen

ESRS S4-1

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet

3.3.2

ESRS S4-1

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien

periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta

jättäminen

3.3.2

ESRS S4-4

Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset

3.3.2

ESRS G1-1

10 (b)

Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien

yleissopimus

4.1.2, 4.1.3

ESRS G1-1

10 (d)

Väärinkäytösten paljastajien suojelu

Ei olennainen

ESRS G1-4

24 (a)

Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien

rikkomisesta määrätyt sakot

Ei olennainen

ESRS G1-4

24 (b)

Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit

Ei olennainen

Taulukko 05. Tiedonantovaatimusten sisällyttäminen viitteinä

Tiedonantovaatimus

Kuvaus

Viite

DP 40 a ii

Tietoa KONEen merkittävistä markkinoista ja asiakasryhmistä

Vuosikatsaus: Tilinpäätös: 2.1 Liikevaihto

DP 40 f

Tietoa merkittävistä tuotteista ja palveluista

Vuosikatsaus: Tilinpäätös: 2.1 Liikevaihto

DP 29 c i

Tietoa KONEen tutkimus- ja kehityskustannuksista

Vuosikatsaus: Tilinpäätös: 2.2 Kulut

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

46 KONE Vuosikatsaus 2025

Taulukko 06. Sisältövertailu

ESRS 2 Yleiset tiedot

Osio

BP-1

Yleinen perusta kestävyyslaskelmien laatimiselle

1.2.1

BP-2

Erityisolosuhteisiin liittyvät tiedot

1.2.1, 1.2.2, 2.2.8, taulukko 32 alaviite 1, taulukko 35 alaviite 7

GOV-1

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

1.3.1

GOV-2

Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille annetut tiedot ja niiden käsittelemät kestävyyttä koskevat asiat.

1.3.1

GOV-3

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

1.3.3

GOV-4

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

1.3.4

GOV-5

Kestävän kehityksen raportoinnin riskienhallinta ja sisäinen valvonta

1.3.2

SBM-1

Liiketoimintamalli ja arvoketju

1.4.1, 1.4.2, kuva 01

SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset

1.4.3, taulukko 02

SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin

kanssa.

1.5

IRO-1

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

1.5.1

IRO-2

Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset

1.5, 1.6

E1 Ilmastonmuutos

Osio

E1-1

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

2.2.4

E1-2

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

2.2.3, taulukko 13

E1-3

Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

2.2.4

E1-4

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

2.2.4

E1-5

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

2.2.7

E1-6

Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

2.2.7

E1-7

Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet

2.2.5

E1-8

Sisäinen hiilen hinnoittelu

2.2.6

GOV-3

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

1.3.3

IRO-1

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

1.5.1, 2.2.1, 2.2.2

SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin

kanssa

1.4.1, 2.2.1, 2.2.2

E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous

Osio

E5-1

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet

2.3.2, taulukko 13

E5-2

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit

2.3.3

E5-3

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet

2.3.4

E5-5

Resurssien ulosvirtaukset

2.3

E5-6

Resurssien käytön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset

vaikutukset

2.3.4

IRO-1

Kuvaus prosesseista, joilla tunnistetaan ja arvioidaan olennaisia resurssien käyttöön

1.5.1, 2.3.1

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

47 KONE Vuosikatsaus 2025

S1 Oma työvoima

Osio

S1-1

Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

3.1.2. taulukko 31

S1-2

Prosessit, jotka koskevat vaikutuksiin liittyvää yhteydenpitoa omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa

kanssa

3.1.3

S1-3

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

3.1.3

S1-4

Omaan työvoimaan kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin liittyvät toimenpiteet sekä toimintatavat omaan

työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi ja

kyseisten toimien vaikuttavuus

3.1.3

S1-5

Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen

sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

3.1.4

S1-6

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

3.1.1, taulukot 26-30

S1-14

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

3.1.3, taulukot 34-35, 3.1.4

S1-17

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

3.1.4, taulukot 35-36

SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset

1.4.3, taulukko 02, 3.1.3

SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin

kanssa

1.5.1, 3.1.3

S2 Arvoketjun työntekijät

Osio

S2-1

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet

3.2.2, taulukko 31

S2-2

Prosessit, jotka koskevat vaikutuksiin liittyvää yhteydenpitoa arvoketjun työntekijöiden kanssa

1.4.3, taulukko 02, 3.2.3

S2-3

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin

tuomiseksi

3.2.3

S2-4

Olennaisiin riskeihin liittyvät toimenpiteet ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten

riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien ja

lähestymistapojen tehokkuus

3.2.3

S2-5

Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen

sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

3.2.4

SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset

1.4.3, taulukko 02, 3.2.3

SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin

kanssa

1.5.1, 3.2.1

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Osio

S4-1

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet

3.3.2, taulukko 31

S4-2

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

1.4.3, taulukko 02, 3.3.3

S4-3

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin

tuomiseksi

3.3.3

S4-4

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyvät toimenpiteet ja lähestymistavat kuluttajiin ja

loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi

sekä kyseisten toimien tehokkuus

3.3.3

S4-5

Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen

sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

3.3.4

SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset

1.4.3, taulukko 02, 3.3.3

SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin

kanssa.

1.5.1, 3.3.1

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Osio

G1-1

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

taulukko 31, 4.1.2

G1-3

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

4.1.3

GOV-1

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

1.3.1

IRO-1

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

1.5.1, 4.1.1

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

48 KONE Vuosikatsaus 2025

2. Ympäristötiedot

2.1 EU taksonomian mukainen raportointi

EU-taksonomia on luokitusjärjestelmä, joka on suunniteltu

kääntämään EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteet

kriteereiksi ympäristön kannalta kestävälle taloudelliselle

toiminnalle. Se tunnistaa toiminnot, jotka edistävät

merkittävästi vähintään yhtä ympäristötavoitetta, eivät

aiheuta merkittävää haittaa muille tavoitteille ja täyttävät

sosiaaliset vähimmäisvaatimukset. Tavoitteena on ohjata

sijoittajia kohti kestäviä investointeja ja tukea siirtymää

ilmastoneutraaliin talouteen Pariisin sopimuksen

mukaisesti.

Vaikka hissi- ja liukuporrastoimiala ei tällä hetkellä

kuulu suoraan taksonomian piiriin sen suhteellisen

vähäisen päästöprofiilin vuoksi, KONE on tunnistanut

liiketoiminnastaan taksonomiakelpoisia ja -mukaisia

toimintoja. Koska taksonomiakehys kehittyy jatkuvasti ja

sisältää tulkinnanvaraisuutta, KONE arvioi säännöllisesti

toimintaansa suhteessa EU:n ympäristötavoitteisiin.

2.1.1 Taksonomiakelpoisten toimintojen

arviointi

Taksonomiakelpoinen toiminta on delegoidun

ilmastosäädöksen liitteessä I määriteltyä taloudellista

toimintaa, jonka kestävyyttä arvioidaan erityisillä teknisillä

kriteereillä. Vuonna 2025 KONE tunnisti seuraavia

taksonomiakelpoisia toimintoja, jotka edistävät

ilmastonmuutoksen hillintää ja kiertotaloutta.

Toiminta 5.2 ”Varaosien myynti” liittyy tuotteisiin ja

varaosiin, joita käytetään NACE-koodiin C28.22 ”Nosto- ja

siirtolaitteiden valmistus” luokiteltaviin tuotteisiin, ja ne

soveltuvat näin ollen KONEen liiketoimintaan. Osana

huoltoliiketoimintaansa KONE myy varaosia toimijoille,

jotka huoltavat KONEen valmistamia tuotteita. Tämä sopii

toiminnan 5.2 kuvaukseen.

KONEen DX -luokan hissit valmistetaan

sisäänrakennetulla 24/7 Connected Services -

kyvykkyydellä, ja näiden hissien huolto sopii toiminnan 4.1

“Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen”

kuvaukseen.

Hissien ja liukuportaiden lisäksi KONEen tarjoomaan

kuuluvat automaattiovet. Taloudellisen toiminnan 3.5

”Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus”

määritelmässä mainitaan NACE-koodi C25.12, joka kattaa

metalliovien ja -ikkunoiden, niiden kehyksien sekä

ikkunaluukkujen, porttien ja metallisten huoneen

väliseinien valmistamisen. KONEen liikevaihto

erityyppisten ovien ja porttien valmistamiseen liittyen sopii

tähän määritelmään. Myös ovien ja porttiratkaisujen

asennus, huolto ja korjaus on arvioitu

luokitusjärjestelmäkelpoiseksi taloudellisen toiminnan 7.3

”Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus”

määritelmän perusteella.

KONEen ajoneuvokanta koostuu noin 19 000

ajoneuvosta. Taloudellisen toiminnan 6.5 ”Moottoripyörillä,

henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva

liikenne” kuvauksen pohjalta KONE on todennut koko

ajoneuvokantansa leasingkulujen olevan

luokitusjärjestelmäkelpoisia kategorian C ”Muiden

yhtiöiden luokitusjärjestelmäkelpoisten ratkaisujen osto”

mukaisesti. Kategorioiden A tai B mukaisia pääomamenoja

ei tunnistettu.

Luokitusjärjestelmän mukaisuutta ei tässä vaiheessa

arvioitu yllä oleville toiminnoille.

2.1.2 Taksonomian mukaisten toimintojen

arviointi

Luokitusjärjestelmäkelpoista toimintaa voidaan pitää

luokitusjärjestelmän mukaisena, jos se edistää

merkittävästi vähintään yhtä kuudesta

ympäristötavoitteesta, ei aiheuta merkittävää haittaa

muille ympäristötavoitteille ja täyttää ihmisoikeuksia ja

työnormeja koskevat vähimmäistason suojatoimet.

Vuonna 2025 KONE tunnisti luokitusjärjestelmän mukaisia

toimintoja ilmastonmuutoksen hillinnän ja kiertotalouden

alla, ja raportoi mukaisuutta seuraaville toiminnoille:

3.6 Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus: Yksi

KONEen uraauurtavista ekotehokkaista ratkaisuista on

regeneratiivinen voimansiirtotekniikka. Kun hissi laskeutuu

raskaasti kuormattuna tai nousee kevyesti kuormattuna,

regeneratiivinen voimansiirto voi palauttaa energiaa

muuntamalla varastoitua mekaanista energiaa

sähköenergiaksi moottorissa, joka toimii generaattorina.

Palautettu energia syötetään takaisin rakennuksen

sähköjärjestelmään, jossa sitä voidaan hyödyntää

uudelleen muissa järjestelmissä, kuten valaistuksessa tai

LVI-järjestelmissä. Regeneratiivisella

voimansiirtotekniikalla varustettujen hissien valmistus

kuuluu EU-taksonomian taloudellisen toiminnan 3.6

”Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus” piiriin.

4.1 Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen ja -ohjelmistojen

tarjoaminen: KONE 24/7 Connected Services tarjoaa

älykästä ennakoivaa kunnossapitoa pilviyhteyden avulla.

Järjestelmä kerää jatkuvasti tietoja yhdistetyistä laitteista

reaaliaikaista analyysia ja ennakoivaa päätöksentekoa

varten. Näin mahdollisiin ongelmiin voidaan puuttua ennen

kuin ne aiheuttavat häiriöitä. Kehittynyt analytiikka arvioi

kunkin ongelman kiireellisyyden ja määrittää, tarvitaanko

välitöntä toimintaa vai voidaanko ongelma ratkaista

seuraavan suunnitellun huoltokäynnin yhteydessä. Tämä

parantaa huollon tehokkuutta ja luotettavuutta. Kaikki

hissit ja liukuportaat voidaan yhdistää 24/7 Connected

Services -palveluun asentamalla liitäntälaite. KONEen DX-

sarjan hisseissä sisäänrakennetut yhteydet ovat vakiona.

Nämä yhteyksiin liittyvät toiminnot sopivat EU-

taksonomian taloudelliseen toimintaan 4.1 Datavetoisten

IT/OT-ratkaisujen ja -ohjelmistojen tarjoaminen.

Toiminta 4.1 sisältää liikevaihdon sellaisten DX-luokan

hissien valmistuksesta, joissa ei ole regeneratiivista

voimansiirtotekniikkaa. Muut hissit ja regeneratiivisella

voimansiirtotekniikalla varustetut DX-luokan hissit

sisältyvät toimintaan 3.6.

5.1 Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus:

Hisseillä ja liukuportailla on tyypillisesti pitkä käyttöikä,

jota voidaan pidentää entisestään säännöllisellä

kunnossapidolla ja modernisoinnilla. KONEen

modernisointiratkaisut pidentävät tuotteiden elinkaarta

päivittämällä laitteiden keskeisiä ominaisuuksia, kuten

energiatehokkuutta, turvallisuutta ja ulkonäköä. Nämä

päivitykset eivät ainoastaan paranna suorituskykyä ja

käyttökokemusta, vaan edistävät myös rakennuksen

kestävää toimintaa vähentämällä tarvetta kokonaisille

laitevaihdoille. Taloudellisen toiminnan 5.1 (”Korjaus,

kunnostaminen ja uudelleenvalmistus”) kuvaus sisältää

sellaisten tuotteiden korjaamisen ja kunnostamisen, joita

asiakas on aiemmin käyttänyt niille suunniteltuun

tarkoitukseen. KONEen hissien ja liukuportaiden osittaisen

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

49 KONE Vuosikatsaus 2025

modernisoinnin liiketoiminta sopii toiminnan kuvaukseen.

Toiminta 5.1 liittyy tuotteisiin, jotka valmistetaan NACE-

koodin C28.22 (”Nosto- ja käsittelylaitteiden valmistus”)

mukaisissa taloudellisissa toiminnoissa, ja on siten

sovellettavissa KONEen liiketoimintaan.

2.1.3 Merkittävän edistämisen kriteerit

KONE on tarkastellut taloudellisten toimintojen 3.6, 4.1 ja

5.1 merkittävää edistämistä koskevia kriteerejä ja arvioinut

toimintojensa olevan vaatimustenmukaisia.

Asetuksen 2020/852 liitteessä I toiminnalle 3.6

asetettujen merkittävän edistämisen kriteerien mukaisesti

regeneratiivisella voimansiirrolla varustetut hissit

vähentävät elinkaaren aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä

merkittävästi verrattuna markkinoiden tehokkaimpiin

vaihtoehtoisiin ratkaisuihin, kuten moderniin hissin

käyttöteknologiaan, jossa ei ole mahdollisuutta syöttää

sähköä takaisin rakennuksen verkkoon. Regeneratiivisen

voimansiirron palauttaman energian määrä vaihtelee

rakennustyypin mukaan, mutta mahdollistaa noin 30-65

prosentin energiansäästön. Regeneratiivinen voimansiirto

edistää merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää

parantamalla hissien energiatehokkuutta.

Kiertotalouden osalta KONE 24/7 Connected Services

täyttää toiminnan 4.1 kriteerit. Palvelu tunnistaa

kunnossapitotarpeet ja mahdolliset ongelmat ennen niiden

ilmenemistä. Tämä parantaa turvallisuutta ja

käytettävyyttä sekä pidentää laitteiden käyttöikää tietoon

perustuvien suositusten avulla.

Toiminnan 5.1 osalta KONEen osittaiset

modernisointiratkaisut edistävät kiertotaloutta korjaamalla

ja kunnostamalla olemassa olevaa laitteistoa. Tämä

pidentää tuotteiden elinkaarta ja vähentää materiaalien

käyttöä.

2.1.4 Ei merkittävää haittaa -arviointi

Ei merkittävää haittaa -arviointi tehtiin toiminnoille, joiden

osalta KONE täyttää merkittävän edistämisen kriteerit

edellä esitetyn mukaisesti. KONEella on yhteensä

seitsemän globaalia tutkimus- ja kehitysyksikköä sekä

kymmenen tuotantoyksikköä Yhdysvalloissa, Meksikossa,

EU:ssa, Kiinassa ja Intiassa. Yhtiön 200 strategisesti

tärkeintä materiaalitoimittajaa toimii lähellä KONEen

toimitusyksiköitä. Regeneratiivisella voimansiirrolla

varustetut hissit, DX-sarjan hissit, 24/7 Connected

Services -yhteyslaitteet sekä osittaisen modernisoinnin

komponentit valmistetaan tai kootaan KONEen tehtailla.

Siksi samoja tuotantotoimintaan liittyviä ei merkittävää

haittaa -arviointeja sovelletaan kaikkiin taksonomian

mukaisiin toimintoihin.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

KONE on arvioinut fyysiset ilmastoriskit ja

haavoittuvuuden osana yhtiön vuosittaista

riskienarviointiprosessia. KONEen riskien ja

mahdollisuuksien arviointiin sisältyy

ilmastonmuutosskenaarioanalyysi, joka perustuu

hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin RCP-

skenaarioihin. Näin pyritään varmistamaan, että KONEen

strategia kestää ilmastonmuutosta erilaisissa

mahdollisissa tulevaisuuden tilanteissa. Riskinarvioinnissa

keskityttiin ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien

laadullisiin vaikutuksiin KONEen toiminnan keskeisillä

strategisilla suoritusalueilla: suorat materiaalihankinnat,

tuotantotoiminta, logistiikka sekä tuote- ja

palvelusuunnittelu.

Arvioinnin perusteella fyysisiä ilmastoriskejä ei pidetä

olennaisina. KONE on ryhtynyt lieventäviin toimiin

varmistaakseen toiminnan jatkumisen maailmanlaajuisesti.

Yhtiö pyrkii aktiivisesti parantamaan valmiuksiaan

liiketoiminnan jatkuvuuteen sekä vähentämään häiriöiden

vaikutusta ja todennäköisyyttä toimitusketjussaan.

Vesivarojen kestävä käyttö ja suojelu

KONEen maailmanlaajuisissa tuotantotoiminnoissa

käytetään vettä pääasiassa saniteettitarkoituksiin. Yhtiö

käyttää pääasiassa kunnallista vettä, ja jätevesi johdetaan

paikalliset määräykset täyttäviin kunnallisiin

jätevedenpuhdistamoihin. Kolmessa KONEen

tuotantoyksikössä käytetään vettä vähäisissä määrin

teollisissa prosesseissa, esimerkiksi suljetun kierron

maalaus- ja pinnoitusprosesseissa, sekä

jäähdytystarkoituksiin. Nämä tuotantoyksiköt seuraavat

vedenkulutusta ja jätevesipäästöjä, ottavat vaadittavat

näytteet ja raportoivat paikallisille viranomaisille

paikallisten määräysten mukaisesti. KONEen kymmenestä

tuotantoyksiköstä kahdella on omat

jätevedenpuhdistamot, joita valvotaan säännöllisesti ja

joille on saatu asianmukaiset luvat.

Vesiriskiarvioinnin perusteella neljä KONEen

tuotantoyksikköä sijaitsee suuren vesistressin alueilla.

Vaikutukset näissä toimipaikoissa katsotaan kuitenkin

vähäisiksi, koska vedenkulutus KONEen

tuotantoprosesseissa on vähäistä.

Vesistövaikutukset on arvioitu kaikissa KONEen

tuotantoyksiköissä osana ISO 14001 -sertifiointiin liittyviä

yleisiä ympäristövaikutuksia.

Pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen

KONE on arvioinut taksonomian mukaiset toimintonsa

pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen Ei

merkittävää haittaa -kriteerien mukaisesti ja vahvistaa

täyttävänsä kyseiset kriteerit. Näillä kriteereillä kielletään

useissa kemikaaliturvallisuutta koskevissa EU:n

asetuksissa lueteltujen aineiden valmistus, markkinointi tai

käyttö.

KONEen järjestelmälliset käytännöt, toimittajien

eettiset toimintaperiaatteet sekä omia toimintoja koskeva

eettinen toimintaperiaate ja ympäristöliite edellyttävät,

että valmistuksessa käytettävät tai lopputuotteisiin

sisältyvät aineet, materiaalit, komponentit ja tuotteet ovat

sovellettavan EU-lainsäädännön mukaisia. Yhtiö pyrkii

jatkuvasti minimoimaan rajoitettujen aineiden käytön ja

suosii materiaaleja, jotka ovat ympäristön, tekniikan ja

talouden kannalta kestäviä.

Jotkin KONEen tuotteiden komponentit sisältävät ”ei

merkittävää haittaa” -kriteereissä kuvattuja aineita, joista

merkittävin on lyijy. KONEen tuotesuunnittelun sekä

tutkimus- ja kehitystoiminnan kestävyysasiantuntijat ovat

arvioineet mahdollisten vaihtoehtojen

toteuttamiskelpoisuutta, eikä nykyisen markkinatarjonnan

perusteella lyijylle ole tunnistettu teknisesti ja/tai

taloudellisesti soveltuvia korvaavia aineita.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

50 KONE Vuosikatsaus 2025

Siirtyminen kiertotalouteen

KONEen merkittävin panos kiertotalouteen liittyy

modernisointiliiketoiminnan kasvumahdollisuuksiin.

KONEen modernisointiliiketoiminta tarjoaa modulaarisia,

kestäviä ja energiatehokkaita elinkaariratkaisuja, jotka

vähentävät merkittävästi primaariraaka-aineiden käyttöä

ja parantavat laitteiden energiatehokkuutta jopa 70

prosenttia. Hissien tyypillinen käyttöikä on noin 25 vuotta

ja liukuportaiden noin 15 vuotta. KONEen huolto- ja

modernisointiratkaisuilla niiden käyttöikää voidaan

pidentää merkittävästi, mikä vähentää ennenaikaisten

vaihtojen tarvetta ja tukee rakennusten kestävämpää

käyttöä. Modernisointiratkaisujen ansiosta laitteet voidaan

korjata paremmin ja niiden osia päivittää. Näin

komponentit voidaan kierrättää tai käyttää uudelleen.

Tämä vähentää merkittävästi elinkaaripäästöjä. KONE

tukee kiertotaloutta edelleen vähentämällä materiaalien,

energian ja muiden resurssien käyttöä kaikissa

ratkaisuissaan ja toiminnoissaan. Materiaalien käyttöä

optimoidaan esimerkiksi robotiikan, automaation ja

tuotesuunnittelun avulla, jätteet kierrätetään ja

pakkaukset käytetään uudelleen aina kun mahdollista.

KONE pyrkii maksimoimaan myönteiset

ympäristövaikutukset ja minimoimaan haitalliset

vaikutukset koko tuotteen elinkaaren ajan raaka-aineiden

hankinnasta loppukäsittelyyn. Jopa 90 prosenttia KONEen

ratkaisujen materiaaleista voidaan ottaa talteen, ja

tuotteet on suunniteltu purettaviksi,

uudelleenkäytettäviksi ja kierrätettäviksi.

Modernisointiratkaisut tukevat kiertotaloutta myös

mahdollistamalla rakennusten kunnostamisen ja

uudelleenkäytön.

Vaikka kierrätetyn materiaalin osuus KONEen

tuotteissa on tällä hetkellä suhteellisen pieni, yhtiö pyrkii

aktiivisessa yhteistyössä toimittajien kanssa

kasvattamaan kierrätysmetallin osuutta turvallisuudesta

tai laadusta tinkimättä.

Biologisen monimuotoisuuden suojelu ja

ennallistaminen

Kaikissa KONEen tuotantoyksiköissä

ympäristövaikutukset on arvioitu osana ISO 14001 -

sertifiointia. Lievennys- ja kompensointitoimenpiteet

toteutetaan paikallisten säännösten mukaisesti, ja ne

sisällytetään KONEen ympäristöjohtamisen ja auditoinnin

prosesseihin.

Vuonna 2025 KONE vahvisti, että yksikään sen

tuotantolaitoksista ei sijaitse biologisen

monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden

läheisyydessä. KONEella on sekä vuosittaisia että pitkän

aikavälin (2030) biologista monimuotoisuutta koskevia

tavoitteita. Ne edellyttävät, että sen tuotantolaitokset

eivät sijaitse UNESCOn maailmanperintökohteissa, Natura

2000 -alueilla tai muilla suojelluilla tai ekologisesti herkillä

alueilla tai niiden läheisyydessä.

2.1.5 Vähimmäistason sosiaaliset

suojatoimet

KONE on arvioinut EU:n kestävän rahoituksen

asiantuntijatyöryhmän (EU Platform on Sustainable

Finance) määrittämät vähimmäistason suojatoimet

ihmisoikeuksien, lahjonnan ja korruption, verotuksen ja

reilun kilpailun osalta ja todennut, että yhtiön toiminta on

niiden mukaista.

KONEen ohjesääntö, ihmisoikeuspolitiikka, lahjonnan ja

korruption vastainen politiikka, kilpailuoikeusohjesääntö

sekä muut asiaankuuluvat politiikat määrittelevät

periaatteet ja vaatimukset, joita edellytetään KONEen

työntekijöiltä, yrityksiltä, toimittajilta, jakelijoilta ja muilta

liikekumppaneilta. KONE on sitoutunut noudattamaan ja

tukemaan kansainvälisesti tunnustettuja työ- ja

ihmisoikeusnormeja toiminnassaan ja koko

arvoketjussaan. KONEen ihmisoikeuksia koskeva due

diligence -prosessi koostuu vaikutusten arvioinneista,

kolmansien osapuolten due diligence -tarkastuksista,

toimittajien seulonnoista sekä sisäisistä arvioinneista ja

kyselyistä. KONE estää lahjontaa ja korruptiota kattavalla

ohjelmalla, joka sisältää perusteellisia riskinarviointeja,

selkeitä toimintaperiaatteita, pakollista koulutusta ja

ennakoivia toimenpiteitä.

2.1.6 Ydinvoimaan ja fossiiliseen kaasuun

liittyvä toiminta

KONE ei harjoita ydinvoimaan tai fossiiliseen kaasuun

liittyvää toimintaa. Lisätietoja löytyy taulukosta 07.

2.1.7 Toimintamenot

KONE on määrittänyt toimintamenojen kokonaismääräksi

(nimittäjä) 310 miljoonaa euroa taksonomia-asetuksessa

määritellyn menetelmän mukaisesti. Luku sisältää

tutkimus- ja kehityskulut, tilojen ja rakennusten

Taulukko 07. Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja

käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä, tai

sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja turvallista

käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista,

käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös

kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai sillä

on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai

sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä tuottavien

laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten rakentamista,

kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

51 KONE Vuosikatsaus 2025

kunnossapitoon ja korjaukseen liittyvät kustannukset sekä

lyhytaikaiset vuokrakulut.

KONE ei tunnistanut liikevaihtoon liittyviä tai erillisiä

taksonomiakelpoisia tai taksonomian mukaisia

toimintamenoja.

2.1.8 Muutokset KONEen

luokitusjärjestelmäraportoinnissa vuodesta

2024

Vuonna 2025 KONEen EU-taksonomiaraportoinnin

laajuuteen ei ole tehty muutoksia. Uusia toimintoja ei ole

lisätty, eikä kelpoisia tai taksonomian mukaisia toimintoja

ole poistettu.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

52 KONE Vuosikatsaus 2025

Taulukko 08. Taksonomian mukaiseen taloudelliseen toimintaan liittyvien tuotteiden tai palvelujen osuus liikevaihdosta

2025

Merkittävän edistämisen kriteerit

Ei merkittävää haittaa -kriteerit (DNSH)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Liikevaihto

Osuus liikevaihdosta, vuosi N

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1)

tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2)

osuus liikevaihdosta, vuosi N

-1

Luokka mahdollistava toiminta

Luokka siirtymätoiminta

K; E; E/S

K/E

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset)

toiminnat

Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus

3.6

2 372

21,1 %

E/S

16,7 %

Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen

4.1

1 990

17,7 %

E/S

17,8 %

Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus

5,1

1 265

11,2 %

E/S

9,9 %

Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän

mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)

5 627

50,0 %

42,2 %

0,0 %

57,8 %

0,0 %

44,4 %

Josta mahdollistavat toiminnat

4 362

38,8 %

21,1 %

0,0 %

17,7 %

0,0 %

34,5 %

Josta siirtymätoiminnat

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta

kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus

3.5

0,1 %

KEL

E/KEL

0,1 %

Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen

4.1

0,5 %

E/KEL

KEL

E/KEL

0,5 %

Varaosien myynti

5.2

0,1 %

E/KEL

KEL

E/KEL

0,1 %

Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus

7.3

0,8 %

KEL

E/KEL

0,7 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön kannalta

kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän mukaisista)

toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)

169

1,5 %

63,2 %

0,0 %

36,8 %

0,0 %

1,4 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto

(A.1 + A.2)

5 796

51,5 %

42,8 %

0,0 %

57,2 %

0,0 %

45,8 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto

5 449

48,5 %

YHTEENSÄ

11 245

100,0 %

E/S = Ei sovelleta; KEL = Kelpoinen; E/KEL = Ei-kelpoinen

Kokonaisliikevaihto KONE-konsernin raportoimien lukujen mukaan. KONEen laadintaperiaatteet liikevaihdon ja investointien määritelmille löytyvät tilinpäätöksen osioista 2.1 ja 4.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

53 KONE Vuosikatsaus 2025

Taulukko 09. Taksonomian mukaiseen taloudelliseen toimintaan liittyvien tuotteiden tai palvelujen osuus pääomamenoista

2025

Merkittävän edistämisen kriteerit

Ei merkittävää haittaa -kriteerit

(DNSH)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Pääomamenot

Osuus pääomamenoista, vuosi N

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen monimuotoisuus

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitusjärjestelmän mukaisten (A.1)

tai luokitusjärjestelmäkelpoisten (A.2)

osuus pääomamenoista, vuosi N

-1

Luokka mahdollistava toiminta

Luokka siirtymätoiminta

K; E; E/S

K/E

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen pääomamenot (A.1)

Joista mahdollistavat toiminnat

Joista siirtymätoiminnat

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut

kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva

liikenne

6.5

153

30,8 %

KEL

E/KEL

30,6 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien

(muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen

pääomamenot (A.2)

153

30,8 %

100,0 %

0,0 %

30,6 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen pääomamenot (A.1 + A.2)

153

30,8 %

100,0 %

0,0 %

30,6 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu pääomameno

343

69,2 %

YHTEENSÄ

496

100,0 %

E/S = Ei sovelleta; KEL = Kelpoinen; E/KEL = Ei-kelpoinen

Pääomamenot ja kokonaisinvestoinnit KONE-konsernin raportoimien lukujen mukaan. KONEen laadintaperiaatteet liikevaihdon ja investointien määritelmille löytyvät tilinpäätöksen osioista 2.1, 4.3 ja 4.4.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

54 KONE Vuosikatsaus 2025

Taulukko 10. Taksonomian mukaiseen taloudelliseen toimintaan liittyvien tuotteiden tai palvelujen osuus toimintamenoista

2025

Merkittävän edistämisen kriteerit

Ei merkittävää haittaa -kriteerit

(DNSH)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Toimintamenot

Osuus toimintamenoista, vuosi N

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen monimuotoisuus

Vähimmäistason suojatoimet

Luokitusjärjestelmän mukainen osuus

toimintamenoista, vuosi N

-1

Luokka mahdollistava toiminta

Luokka siirtymätoiminta

K; E; E/S

K/E

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän mukaisten)

toimintojen toimintamenot (A.1)

Joista mahdollistavat toiminnat

Joista siirtymätoiminnat

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta kestävät (muut

kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön kannalta kestävien

(muiden kuin luokitusjärjestelmän mukaisten) toimintojen

toimintamenot (A.2)

0,0 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen toimintamenot (A.1+ A.2)

0,0 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu toimintameno

310

100,0 %

YHTEENSÄ

310

100,0 %

E/S = Ei sovelleta; KEL = Kelpoinen; E/KEL = Ei-kelpoinen

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

55 KONE Vuosikatsaus 2025

2.2 Ilmastonmuutos (E1)

2.2.1 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

Ilmastoon liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet ovat KONEelle strateginen painopiste. Ne

on tunnistettu KONEen kaksoisolennaisuusanalyysissä,

joka perustuu aiempiin ilmastoarviointeihin sekä

syvälliseen ymmärrykseen yhtiön keskeisistä

ilmastovaikutuksista. Ilmastonmuutoksen hillintä, siihen

sopeutuminen ja energia on vahvistettu KONEelle

olennaisiksi aiheiksi.

Taulukossa 11 esitetään yhteenveto näistä

vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä tiedot

aikahorisonteista, arvoketjusta ja hallintatoimista. Näiden

tunnistamista ja arviointia käsitellään tarkemmin kohdassa

1.5.

2.2.2 Skenaarioanalyysi

KONE teki ensimmäisen ilmastonmuutoksen

skenaarioanalyysinsä vuonna 2023. Sen yhteydessä

arvioitiin organisaation resilienssiä eli kykyä ylläpitää

kriittisiä toimintoja ilmastoon liittyvien riskien varalta.

Tämä analyysi on nyt sisällytetty KONEen laajempaan

riskinarviointiviitekehykseen, ja sitä tarkastellaan

vuosittain sekä päivitetään säännöllisesti.

Yksityiskohtaiset tiedot sovelletuista aikajänteistä löytyvät

kohdassa 1.5.2. Keskeiset oletukset, lähtötiedot ja

skenaarioiden taustatekijät, mukaan lukien vähähiiliseen

talouteen siirtymiseen liittyvät tekijät, on koottu

taulukkoon 12.

Skenaarioanalyysin ensimmäisessä vaiheessa KONE

keskittyi ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien

laadullisiin vaikutuksiin strategisesti keskeisissä

toiminnoissa. Analyysissä huomioitiin alku- ja jäännösriski

käytössä olevien riskienhallintatoimien jälkeen. KONE

kehittää valmiuksiaan kvantifioida olennaisten fyysisten ja

siirtymävaiheen ilmastoriskien taloudellisia vaikutuksia,

vaikka menetelmä- ja tietorajoitukset asettavat tähän

haasteita.

Skenaarioanalyysi kattoi ilmastoon liittyvät riskit ja

mahdollisuudet strategisesti keskeisissä toiminnoissa,

kuten:

• suorat materiaalihankinnat (arvoketjun alkupää)

• logistiikka (arvoketjun poikkileikaava toiminto)

• kaikki tuotantotoiminnot (omat toiminnot)

• tuote- ja palvelumuotoilu (omat toiminnot).

Vaikka arvoketjun loppupäätä ei otettu suoraan

huomioon, tuote- ja palvelumuotoilu liittyy läheisesti

loppupään vaikutuksiin. Vaikka arvoketjun loppupää ei

suoraan kuulunut soveltamisalaan, tuote- ja

palvelumuotoilu liittyvät läheisesti siihen. Analyysiin

sisältyi, miten KONE voi neuvoa ja auttaa asiakkaita

vahinkojen ehkäisemisessä, kun asiakkaiden tilat ja

KONEen laitteet altistuvat ankarille sääilmiöille, kuten

hurrikaaneille ja tulville.

KONE hyödyntää myös ISO 14001 -ympäristöarviointia

parantaakseen ympäristösuorituskykyään tunnistamalla,

arvioimalla, priorisoimalla riskejä ja mahdollisuuksia sekä

viestimällä niistä. Tämä järjestelmä asettaa kaikille

KONEen yksiköille yhteiset vaatimukset niiden toimintaan,

tuotteisiin ja palveluihin liittyvien olennaisten

ympäristöriskien arvioimiseksi ja lieventämiseksi, mukaan

lukien elinkaarivaikutukset. Riskien tunnistamista ja

hallintaa tukevat lisäksi säännölliset sisäiset ja ulkoiset

Taulukko 11. Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen aihe

(aikajänne)

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Johdon vastaus

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

omassa toiminnassa

ja arvoketjun ylä- ja

alavirrassa (pitkä

aikaväli)

↓ Fyysinen riski

Vaikeat sääilmiöt voivat keskeyttää toiminnan ja

lisätä liiketoiminnan kustannuksia KONEen

tehtaissa tai toimitusketjun alkupäässä tai

toimitusketjun loppupäässä logistiikkareitit

mukaan lukien.

• KONE kehittää liiketoiminnan jatkuvuuden

hallinnan valmiuksia ja yhdenmukaistaa

tuotteitaan häiriötilanteiden sietokyvyn

lisäämiseksi.

• KONE kehittää asiakkaille palveluita sääilmiöiden

aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyssä,

päivystyshuollossa sääilmiöiden aikana sekä

niiden jälkeisessä kuntotarkastuksessa ja

korjauksissa.

Ilmastonmuutoksen

hillintä arvoketjun

alku- ja loppupäässä

(pitkä aikaväli /

jatkuva)

↑ Positiivinen vaikutus

KONEen ratkaisut on suunniteltu elinkaarikäyttöön.

Niiden pitkä käyttöikä ja ammattimainen huolto ja

modernisointi edistävät kiertotaloutta ja

vähentävät energiankulutusta ja

kasvihuonekaasupäästöjä käyttöiän aikana.

↓ Negatiivinen vaikutus

Tuotteisiin liittyvät päästöt, eli käyttöiän aikainen

energiankulutus ja materiaalit, muodostavat

suurimman osan KONEen päästöistä

↓ Siirtymäriski

Mainehaitta, jos KONE ei saavuta luvattuja

kestävyys-/ilmastotavoitteitaan ajoissa

• KONE jatkaa vähähiilisen tarjonnan kehittämistä,

jotta se voi vastata asiakkaiden odotuksiin ja

tukea asiakkaita ilmastotavoitteiden

saavuttamisessa.

• KONE keskustelee aktiivisesti toimittajiensa

kanssa ilmastoaiheista.

Energia arvoketjun

loppupäässä

(pitkä aikaväli /

jatkuva)

↓ Negatiivinen vaikutus

KONEen ratkaisut on suunniteltu kestämään

kauan (hissit 25 vuotta ja liukuportaat 15 vuotta).

KONEen ratkaisut kuluttavat sähköä käyttöikänsä

aikana.

• KONE jatkaa energiatehokkaiden vähähiilisen

tarjoomansa kehittämistä.

Taulukossa esitetyistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista ilmastoon liittyvät riskit on jaettu edelleen fyysisiin ja siirtymäriskeihin.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

56 KONE Vuosikatsaus 2025

auditoinnit. Nämä toimet kattavat konserniyksiköt,

mukaan lukien kaikki tutkimus- ja kehitysyksiköt sekä

tuotantoyksiköt, samoin kuin 33 suurta maayhtiötä.

Ilmastoskenaariot

Ilmastonmuutokseen liittyvien fyysisten riskien sekä

siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien ymmärryksen

syventämiseksi KONEen ilmastoskenaarioarviointi on

tukeutunut useisiin arvostettuihin ja luotettaviin lähteisiin.

Näihin kuuluvat muun muassa hallitustenvälisen

ilmastonmuutospaneelin (IPCC) kuudes arviointiraportti

(työryhmä I), Swiss Re CatNet sekä integroidut SSP–RCP-

skenaariot (edustavat pitoisuuspolut (Representative

Concentration Pathways) ja niiden pohjalta laaditut

yhteiskuntakehityspolut (Shared Socioeconomic

Pathways)). Todellinen poliittinen ja yhteiskunnallinen

kehitys voi poiketa SSP-RCP-skenaarioiden oletuksista

esimerkiksi globaalin yhteistyön osalta, mikä vaikuttaa

hillintä- ja sopeutumistoimien toteutettavuuteen. Muut

rajoitteet liittyvät oletuksiin luonnonvarojen saatavuudesta

ja käytöstä, teknologisen edistyksen käytettävyydestä ja

käyttöönotosta sekä lainsäädännön vaikuttavuudesta ja

toimeenpanosta

Valittujen skenaarioiden katsotaan edustavan KONEen

riskejä ja epävarmuustekijöitä. Niissä yhdistyy

todennäköisiä ilmaston lämpenemisen kehityskulkuja ja

niihin liittyviä sosioekonomisia kehityskulkuja, jotka voivat

vaikuttaa KONEen strategiaa tukeviin globaaleihin

megatrendeihin ja joilla on välitön vaikutus KONEen

päivittäiseen toimintaympäristöön.

KONEen resilienssi eri skenaarioissa

KONE arvioi sekä nykyisiä että tulevia riskejä, jotka

liittyvät ilmastonmuutoksen akuutteihin ja kroonisiin

fyysisiin vaikutuksiin, kun päätetään uusien tuotanto- tai

jakelukeskusten sijainneista sekä olemassa olevien

toimipaikkojen laajentamisesta. KONE voi kuitenkin

vaikuttaa vain rajallisesti toimittajien tai asiakkaiden

toimipaikkojen valintaan. Globaalin toimintansa ansiosta

KONE voi hajauttaa toimitus- ja jakeluketjuaan ja vähentää

siten riippuvuutta erityisen alttiista sijainneista. Lisäksi

KONE seuraa toimitusketjun sijainteja jatkuvasti

paikkatietopohjaisilla ohjelmistoilla, joiden avulla

arvioidaan esimerkiksi toimittajien tuotantolaitoksia sekä

ilmastonmuutokseen liittyviä fyysisiä riskejä. Tämä

parantaa kykyä siirtyä tarvittaessa nopeasti ennalta

määritettyihin vaihtoehtoisiin toimitusketjuihin.

KONEen Rise-strategia korostaa CO2-päästöjen

vähentämistä Pariisin sopimuksen ja vähähiilisen 1,5 °C

skenaarion mukaisesti. Kestävyys on strategiassa

keskeinen kannattavan kasvun ja erottautumisen ajuri.

Lisätietoja strategiasta löytyy kohdasta 1.4.1.

Skenaarioarvioinnissa KONE ei tunnistanut

omaisuuseriä tai liiketoimintoja, jotka eivät olisi

yhteensopivia ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen

kanssa tai joiden yhteensovitettavuus edellyttäisi

merkittäviä ponnistuksia. KONEen tilinpäätöksessä ei

myöskään ole kriittisiä ilmastoon liittyviä oletuksia.

2.2.3 Toimintaperiaatteet

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Taulukossa 13 esitetään ilmastonmuutoksen

sopeutumiseen liittyvät keskeiset politiikat. Nämä

kuvaavat KONEen strategista lähestymistapaa ilmastoon

liittyvien riskien ja mahdollisuuksien hallintaan.

KONEen liiketoiminnan jatkuvuuden hallintastandardi

asettaa yhtiön laajuiset vähimmäisvaatimukset kriisi- ja

häiriövalmiudelle ja liiketoiminnan jatkuvuuden

varmistamiselle, tukien KONEen resilienssiä ja

sopeutumista ilmastonmuutokseen. Se ohjaa

tunnistamaan kriittiset toiminnot, vaikutukset, riskit ja

mitigointitoimenpiteet, joilla voidaan ehkäistä häiriöt tai

toipua niistä asetetuissa tavoiteajoissa.

Liiketoimintaan vaikuttavat disruptioskenaariot,

mukaan lukien fyysinen ilmastonmuutos, on dokumentoitu

liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmiin. Niissä määritetään

roolit ja vastuut, jotka liittyvät ehkäisemiseen ja

varautumiseen, hätätilanteisiin ja kriiseihin reagointiin

sekä liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseen kussakin

skenaariossa. Suunnitelmat sekä

riskienhallintatoimenpiteiden riittävyys ja vaikuttavuus

tarkastetaan vähintään vuosittain kriisien ja liiketoiminnan

jatkuvuuden hallinnan harjoitusten ja auditointien

yhteydessä.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja energia

KONEen sitoutuminen Yhdistyneiden kansakuntien (YK)

Global Compact -aloitteen kymmeneen periaatteeseen

sisältyy yhtiön strategiaan, toimintaperiaatteisiin ja

politiikkoihin. Esimerkiksi KONEen ympäristöpolitiikka

korostaa sitoumusta vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

ja minimoida ratkaisujen ympäristövaikutukset edistämällä

tuotteiden pitkäikäisyyttä, korjattavuutta, päivitettävyyttä,

digitaalita yhdistettävyyttä ja energiatehokkuutta.

KONEen johtokunta tarkastelee neljännesvuosittain ja

hallitus vuosittain yhtiön edistymistä näissä tavoitteissa.

KONEen liiketoimintaprosessit ovat ISO-standardien

mukaisia. Näistä standardeista ISO 14001

(ympäristöasioiden hallintajärjestelmä) ja ISO 50001

(energianhallintajärjestelmä) liittyvät erityisesti KONEen

kestävän toiminnan parantamiseen ilmastonmuutoksen

hillitsemisessä sekä yhtiön omassa että kumppanien

päivittäisessä toiminnassa ja kulttuurissa YK:n kestävän

kehityksen toimintaohjelman, Pariisin ilmastolupauksen ja

KONEen tieteeseen perustuvien tavoitteiden mukaisesti.

Vaikka KONEen olennaiset aiheet keskittyvät

kasvihuonekaasupäästöjen ja energian vaikutuksiin

arvoketjussa, yhtiö on sitoutunut vähentämään päästöjä ja

energiankulutusta myös omassa toiminnassaan. Globaali

ajoneuvopolitiikka varmistaa, että ajoneuvokantaa

hoidetaan ja käytetään KONEen ympäristötavoitteiden

mukaisesti. KONEen globaali toimitilapolitiikka tukee tätä

sitoumusta asettamalla tavoitteeksi, että kaikki toimitilat

globaalisti siirtyvät käyttämään 100-prosenttisesti

uusiutuvaa sähköä vuoteen 2030 mennessä. Edistymistä

seurataan kaikkien KONEen yksiköiden

neljännesvuosittaisella raportoinnilla. Lisätietoja

tiedonkeruusta ja seurannasta löytyy kohdista 2.2.7 ja

2.2.8.

KONEen päivittäistä työtä ohjaa KONEen eettinen

toimintaperiaate yhtiön muiden toimintaperiaatteiden

ohella. KONEen eettinen toimintaperiaate edellyttää lakien

ja säännösten noudattamista korkeiden

ympäristöstandardien varmistamiseksi sekä KONEen että

sen toimittajien ja asiakkaiden toiminnassa. KONEen

eettiset toimintaperiaatteet toimittajille ja jakelijoille

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

57 KONE Vuosikatsaus 2025

Taulukko 12. Skenaarioiden vertailu ja KONEen resilienssi eri skenaarioissa

SSP1

SSP2

SSP4

IPCC:n viitelämpötila-

skenaario

”Vähähiilinen” skenaario Ilmaston lämpeneminen 1,5 °C

”Keskitason” skenaario

Ilmaston lämpeneminen 2,7 °C

”Korkeahiilinen” skenaario

Ilmaston lämpeneminen 4 °C

Keskeiset lähtötiedot

Sääntelyn tiukentuminen, voimakkaat sääilmiöt

Sääntelyn kiristyminen, toimitusketjun häiriöt,

äärimmäiset sääilmiöt

Ennustetut lämpötila- ja sademuutokset, ilmastoon

liittyvien sääilmiöiden odotettavissa oleva

vakavuus

Tärkeimmät tekijät

Politiikat/säännökset, teknologian muutos

Politiikat/säännökset, teknologian muutos,

resurssien käyttö, äärimmäiset sääilmiöt

Äärimmäiset sääilmiöt, väestörakenteen

muutokset, sosiaalinen ja taloudellinen kehitys,

resurssien käyttö

Skenaarion kuvaus

(riskit (-) ja mahdollisuudet

(+))

+ Kunnianhimoiset ja globaalisti yhdenmukaiset säännökset,

jotka tähtäävät vähähiiliseen talouteen

+ Kohtalainen, mutta vähemmän materiaali- ja

energiaintensiivinen talouskasvu

+ Lisääntynyt kysyntä kestäville ja ilmastonmuutokseen

sopeutuville ratkaisuille jo lyhyellä aikavälillä luo

mahdollisuuksia KONEelle

+ Täysi siirtymä uusiutuvaan energiaan ja sähköistämiseen

sekä keskittyminen energiatehokkuuteen keskipitkällä ja

pitkällä aikavälillä

+ Korkea teknologinen kehitys uusiutuvassa energiassa,

energiatehokkuudessa, digitalisaatiossa ja älykkäässä

infrastruktuurissa

+ Kasvihuonekaasupäästöjen merkittävä väheneminen

vuoteen 2050 mennessä

+ Vähäiset liiketoiminnan keskeytykset ja aineelliset

menetykset, koska KONE on pyrkinyt parantamaan kykyään

ennakoida liiketoiminnan häiriöitä sekä varautua, reagoida ja

sopeutua niihin

- Fyysiset muutokset aiheuttavat ajoittaisia häiriöitä

KONEen tehtaille ja toimitusketjulle KONEen

tuotantolaitoksissa ja toimitusketjussa

- Nykyinen sosioekonominen kehitys jatkuu.

Talouskasvu on kohtalaista, mutta epätasaista eri

alueiden välillä

- Energian intensiteetti vähenee, mutta fossiiliset

polttoaineet säilyttävät merkittävän osuuden

energiajakaumasta

-/+ Teknologinen kehitys on tasaista, mutta ei

merkittävä

-/+ Kiristyvä sääntely edistää KONEen

energiatehokkaan tuotevalikoiman kysyntää

Pariisin sopimukseen sitoutuneilla markkinoilla

-/+ Lyhyen ja keskipitkän aikavälin

resilienssihaaste: poliittisten

innovointikannusteiden väheneminen hidastaa

edistymistä materiaalitehokkuudessa,

kierrätysinfrastruktuurissa ja uusissa

materiaaleissa. Kehitys voi nopeutua pitkällä

aikavälillä, kun sääntelyviranomaiset tunnistavat

tarpeen ryhtyä toimiin

- Raaka-aineiden saatavuuden häiriöt ja hintojen

epävakauden lisääntyminen pitkällä aikavälillä

- Globaalit toimitusketjut ja logistiikkareitit voivat

muuttua merkittävästi, mikä vaikuttaa KONEen

liiketoimintaan

- Kasvihuonekaasupäästöt kasvavat maltillisesti,

kunnes vakautuvat vuoden 2035 tienoilla ja

kääntyvät laskuun vuoden 2050 tienoilla

- Järjestäytymätön siirtyminen vähähiiliseen

talouteen, talouskasvua ainoastaan vaurailla

alueilla. Resurssien ylikulutus jatkuu keskipitkällä ja

pitkällä aikavälillä

-/+ Uusiutuva energia kattaa kasvavan

energiakysynnän vaurailla alueilla. Köyhimmät

alueet tukeutuvat fossiilisiin polttoaineisiin

-/+ Kehittyneet vähähiiliset teknologiat ovat

keskittyneet korkean tulotason alueille

- Integroitumattomat hiilimarkkinat ja hiilivuodon

lisääntyminen eri maiden hiilisäännösten erojen

seurauksena

-/+ Strategiaan kohdistuvat vakavat

resilienssiriskit: Kestävien ja ilmastonmuutokseen

sopeutuvien ratkaisujen kysyntä kasvaa

kehittyneillä markkinoilla, kun taas kehittyvillä

markkinoilla asiakkaat eivät ole valmiita

maksamaan näistä ratkaisuista

- KONEen logistiikkakustannukset voivat kasvaa

merkittävästi, kun äärimmäiset sääolot aiheuttavat

toimitusketjujen ja logistiikkareittien häiriöitä

- Keskipitkällä aikavälillä KONEen

tuotesuunnittelussa saatetaan tarvita muutoksia,

jotta laitteet kestävät äärimmäistä kuumuutta ja

kosteutta

- Kasvihuonekaasupäästöt kasvavat edelleen

mutta hieman aiempaa vähemmän

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

58 KONE Vuosikatsaus 2025

edellyttävät, että yhtiön toimittajat noudattavat kaikkia

asiaankuuluvia ympäristölakeja ja KONEen vaatimuksia,

hankkivat tarvittavat luvat ja hallinnoivat materiaaleja,

energiaa ja päästöjä tehokkaasti. Lisätietoja KONEen

eettisistä toimintaperiaatteista ja niiden toimeenpanosta

löytyy kohdista 2.2.3, 2.3.2, 3.1.2, 3.2.2, 3.3.2, 4.1.2 ja

taulukoista 13 ja 31. Kaikki toimintaperiaatteet ovat

saatavilla KONEen sisäisissä järjestelmissä, kuten

intranetissä, ja monet niistä ovat myös julkisesti saatavilla.

2.2.4 Toimenpiteet ja tavoitteet

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

KONE pyrkii vahvistamaan ilmastonmuutoksen fyysisten

vaikutusten sietokykyään lisäämällä komponenttien ja

kokoonpanojen standardointia ja vaihdettavuutta

nykyisissä ja tulevissa tuotteissaan. Tämä auttaa yhtiötä

ylläpitämään ja parantamaan resilienssiään tilanteissa,

joissa toimitusketjussa tai logistiikassa ilmenee häiriöitä ja

materiaali- tai komponenttitoimittajia, KONEen

tuotantolaitoksia, jakelukeskuksia tai kuljetusreittejä

joudutaan korvaamaan nopeasti käyttöön otettavilla

vaihtoehdoilla. Vuonna 2024 KONE toteutti tuotteiden

yhdenmukaistamisen ensimmäisen vaiheen. Tätä seurasi

vuonna 2025 valikoitujen komponenttien kohdennettu

yhdenmukaistaminen Euroopan ja Amerikkojen

toiminnoissa.

KONE järjestää simuloituja kriisinhallinnan ja

liiketoiminnan jatkuvuuden hallinnan harjoituksia

tuotantolaitoksillaan varmistaakseen liiketoiminnan

jatkuvuuden ja vähentääkseen häiriöiden vaikutuksia ja

todennäköisyyttä koko toimitusketjussaan. Nämä

harjoitukset ovat osa KONEen laajempaa

resilienssistrategiaa, johon kuuluu kymmenen

tuotantolaitosta seitsemässä maassa, useita

jakelukeskuksia sekä globaalisti hajautettu

toimittajaverkosto. Tämä toimintamalli auttaa

lieventämään paikallisten häiriöiden vaikutuksia.

KONE turvaa toimitusvarmuutta proaktiivisesti

esimerkiksi vaihtoehtoisilla hankintakanavilla,

pitkäaikaisilla toimittajasopimuksilla sekä kriittisten

komponenttien ja palvelujen osto-optioilla. Lisäksi

KONEella on globaali omaisuusvahinko- ja liiketoiminnan

keskeytysvakuutus, joka tukee palautumista merkittävien

häiriöiden sattuessa.

KONE kehittää jatkuvasti palveluita, jotka auttavat

asiakkaita sääilmiöiden aiheuttamien vahinkojen

ennaltaehkäisyssä, päivystyshuollossa sääilmiöiden

aikana sekä niiden jälkeisessä kuntotarkastuksissa ja

korjauksissa.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja energia

Suurin osa KONEen kasvihuonekaasupäästöistä on

peräisin tuotteiden elinkaaren aikaisesta

energiankulutuksesta (62 %) ja tuotannossa käytetyistä

materiaaleista (35 %) (Scope 3, kategoriat 11 ja 1). Sen

sijaan logistiikasta (Scope 3, kategoria 4) ja yhtiön omista

toiminnoista (Scope 1), kuten ajoneuvokannasta ja

toimitiloista, aiheutuvat päästöt ovat vähäisiä aiheutuvat

päästöt ovat vähäisiä, kumpikin vastaten vain 1 %:a

kokonaispäästöistä.

Tavoitteiden asettamisen periaatteet

KONE asetti vuonna 2020 tieteeseen perustuvat

tavoitteet (SBTi) Scope 1- ja Scope 2 -päästöille sekä

Scope 3 -päästöille. Johtokunta vahvisti ja hallitus

hyväksyi tavoitteet, joiden tarkoituksena on varmistaa,

että KONEen päästövähennystoimet ovat linjassa yhtiön

liiketoimintastrategian ja taloudellisen suunnittelun

kanssa. SBTi edellyttää tavoitteiden tarkistamista

vähintään viiden vuoden välein. KONE tekee parhaillaan

kattavaa arviointia nykyisistä tieteeseen perustuvista

tavoitteistaan. Tämän arvioinnin tavoitteena on varmistaa

jatkuva yhdenmukaisuus uusimpien SBTi-kriteerien ja -

standardien kanssa. Tieteeseen perustuvat tavoitteet

kattavat 100 % KONEen Scope 1 -päästöistä ja

Taulukko 13. Ilmastonmuutokseen liittyvät keskeiset toimintaperiaatteet

Hallintajärjestelmä

Käsitellyt olennaiset

aiheet

Soveltamisala

Vastuu KONEella

Päivitetty viimeksi

Liiketoiminnan

jatkuvuuden

hallintastandardi

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Kaikki KONEen

yksiköt

Toimitusketjun

johtoryhmä

2025

Liiketoiminnan

jatkuvuussuunnitelmat

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Kaikki KONEen

yksiköt

Yksikön/toiminnon johtaja

2025

Ympäristöpolitiikka

E1, E5

Ilmastonmuutoksen

hillintä,

energiatehokkuus,

kiertotalous ja

resurssien käyttö

Kaikki KONEen

yksiköt ja

globaalit

toiminnot

Toimitusjohtaja

2024

ISO 14001 on sisällytetty

KONEen

toimintajärjestelmään

Ilmastonmuutoksen

hillintä,

energiatehokkuus

Kaikki KONEen

yksiköt ja

tärkeimmät

toimittajat

Toimitusketjusta vastaava

johtaja (EVP Supply

Chain)

2025

ISO 50001 -

energiahallintajärjestelmä

Ilmastonmuutoksen

hillintä,

energiatehokkuus

Neljä

paikallisyksikköä

Paikalliset johtoryhmät ja

nimetty toiminto

sijainnista riippuvainen

Globaali toimitilapolitiikka

E1 Uusiutuva

energia

Kaikki KONEen

yksiköt

Johtokunta, talousjohtaja

2021

Globaali

ajoneuvopolitiikka

E1 Uusiutuva

energia

Kaikki KONEen

yksiköt

Johtokunta, Henkilöstö &

viestintä -yksikön johtaja

2024

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

59 KONE Vuosikatsaus 2025

markkinaperusteisista Scope 2 -päästöistä sekä lähes 99

% KONEen Scope 3 -päästöistä (kategoria 1: ostetut

tuotteet ja palvelut sekä kategoria 11: myytyjen tuotteiden

käyttö).

KONEen päästövähennyssuunnitelma ja globaali

ilmastolupaus pohjautuvat tieteeseen perustuviin

tavoitteisiin sekä vuosittaisiin uusiutuvan sähkön ja

hiilineutraalin toiminnan tavoitteisiin. Ne tukevat tarvittavia

päästövähennystoimia KONEen omassa toiminnassa,

tuotteissa ja arvoketjussa. KONEen strategia ja

liiketoimintamalli edistävät siirtymistä kestävään talouteen

ja ilmaston lämpenemisen rajoittamista 1,5 asteeseen

Pariisin sopimuksen mukaisesti.

Tieteeseen perustuvat tavoitteet on asetettu

yhteistyössä keskeisten sisäisten sidosryhmien ja

globaalien liiketoimintayksiköiden kanssa, mukaan lukien

tutkimus- ja kehitys-, innovaatio- ja hankintatoiminnot.

Lisäksi Science Based Target -aloitteen (SBTi) standardit

ja kriteerit huomioitiin laadittaessa poikkisektorista

päästövähennystiekarttaa, joka on yhteensopiva ilmaston

lämpenemisen rajoittamisen kanssa 1,5 asteeseen

huomioiden liiketoiminnan kasvun eri maantieteellisillä

alueilla ja liiketoimintalinjoilla. Vuoden 2018 vertailuvuosi

valittiin SBTin ohjeiden ja kriteerien mukaisesti

edustamaan ajanjaksoa, jolta viimeisimmät tiedot olivat

saatavilla. SBTi on arvioinut ja hyväksynyt tavoitteet, ja

edistymistä seurataan vuosittain ulkoisilla auditoinneilla.

Päästövähennyssuunnitelma ja liiketoiminnan

kasvuennusteet tarkistetaan myös vuosittain, jotta ne

pysyvät linjassa KONEen yleisten liiketoimintanäkymien

kanssa.

Vuoden 2030 SBTi-tavoitteiden saavuttamiseksi KONE

on asettanut myös vuosittaiset tavoitteet Scope 1- ja

Scope 2 -päästöille. Lisäksi KONE seuraa Scope 3 -

päästöjen osalta regeneratiivisen ratkaisuiden kasvua

toimituksissa.

Päästövähennysten tiekartta

Strategisena viitekehyksenä KONEen

päästövähennystiekartta määrittelee yhtiön

lähestymistavan kasvihuonekaasupäästöjen

vähentämiseen sen omassa toiminnassa ja arvoketjussa.

Tieteeseen perustuvien tavoitteiden mukaisesti laadittu

tiekartta ohjaa päästövähennystoimia pitkällä aikavälillä.

Tiekartassa kuvataan keskeiset periaatteet, lyhyen

aikavälin (2030) toimenpiteet sekä pitkän aikavälin (2050)

visio Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -päästöjen osalta.

Tiekartta edistää läpinäkyvyyttä ja kestävää kasvua koko

organisaatiossa ja tukee KONEen Rise-strategian

painopisteitä.

KONEen ilmastosiirtymäsuunnitelma on tarkoitus

julkaista vuoden 2026 aikana ja se tulee pohjautumaan

KONEen nykyiseen päästövähennystiekarttaan ja tulee

linjautumaan ESRS-vaatimusten ja uusimman Science

Based Targets -kehyksen kanssa.

Ilmastosiirtymäsuunnitelma tulee sisältämään strategian

kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ja määrittelemään

selkeän etenemispolun KONEen pitkän aikavälin (vuoteen

2050) ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.

Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet

vuoteen 2030 mennessä

KONE on sitoutunut vähentämään omien toimintojensa

Scope 1- ja Scope 2 -päästöjä 50 prosenttia vuoteen

2030 mennessä verrattuna vuoden 2018 perustasoon.

Tämä tavoite vastaa maapallon ilmaston lämpenemisen

rajoittamista 1,5 asteeseen. Se on tällä hetkellä

kunnianhimoisin kriteeri tieteeseen perustuvien

tavoitteiden asettamiselle. Lisäksi KONE tavoittelee

samalla ajanjaksolla 40 prosentin vähennystä tuotteiden

materiaaleihin ja käyttöiän aikaiseen energiankäyttöön

liittyviin päästöihin (Scope 3) suhteessa saatuihin

tilauksiin. KONEen päästövähennystavoitteet (Scope 1,

Scope 2 ja Scope 3), uusiutuvan energian tavoite sekä

niihin liittyvät toimenpiteet ovat linjassa yhtiön globaalien

ympäristöpolitiikkojen ja standardien kanssa. Globaali

vastuullisuustiimi arvioi ja päivittää tavoitteet

säännöllisesti, ja johtokunta vahvistaa ne osana KONEen

vuotuista budjetointiprosessia. Näin KONE varmistaa sekä

vuosittaisen edistymisen että lyhyen aikavälin (2030)

tavoitteiden saavuttamisen.

KONE on sitoutunut vähentämään sähkönkulutusta

omassa toiminnassaan ja lisäämään uusiutuvan sähkön

osuutta. Yhtiö on asettanut tavoitteeksi nostaa uusiutuvan

sähkön osuuden 100 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Vuoteen 2025 mennessä KONE saavutti 99,6 prosentin

osuuden uusiutuvassa sähkössä.

KONEen Rise-strategia painottaa erityisesti päästöjen

vähentämistä. Lisätietoja KONEen strategisesta

lähestymistavasta löytyy kohdasta 1.4.1. Strategian tueksi

KONE päivitti ilmasto- ja ympäristöohjelmansa vuoden

2025 lopussa. Lisäksi yhtiö tarjoaa kohdennettuja

kestävyyden koulutuksia eri henkilöstöryhmille. Vuodesta

2025 alkaen kaikille työntekijöille tarjotaan ”How to Talk

Carbon” -koulutus, jossa keskitytään hiilidioksidipäästöjen

vähentämiseen ja KONEen ilmastotavoitteisiin.

Johtoryhmät osallistuvat kestävyyden

johtamiskoulutuksiin, joissa käsitellään keskeisiä

kestävyysaiheita. Kestävyystyöhön osallistuville

työntekijöille järjestetään säännöllisiä tiedotustilaisuuksia,

joissa raportoidaan edistymisestä Cut Carbon -

painopistealueilla. Lisäksi KONE tukee aktiivisesti sisäisiä

ilmasto- ja ympäristöaloitteita, kuten

kestävyydenteemapäiviä. Näillä toimilla vahvistetaan

sisäistä osaamista ja vastataan kasvavaan

asiakaskysyntään vastuullisille tuotteille ja palveluille.

Vuonna 2025 KONE edisti merkittävästi

päästövähennystavoitteitaan investoimalla ratkaisujensa

energiatehokkuuteen ja parantamalla

materiaalitehokkuutta yhteistyössä toimittajien kanssa.

Nämä aloitteet jatkuvat vuonna 2026 ja sen jälkeen, tukien

KONEen sitoutumista vuoden 2030 tavoitteisiin. Kaikki

vuonna 2025 toteutetut toimenpiteet ovat linjassa yhtiön

ilmastonmuutosskenaarioanalyysin kanssa, mikä

varmistaa pitkän aikavälin linjauksen Pariisin sopimuksen

1,5 asteen tavoitteen kanssa. Lisätietoja löytyy kohdasta

2.2.2. KONE on edelleen sitoutunut todellisiin

päästövähennyksiin kaikissa toiminnoissaan, tuotteissaan

ja arvoketjussaan. Saavuttaakseen hiilineutraalin

Taulukko 14. KONEen merkittävimpien

kasvihuonekaasupäästöjen jakautuminen lähteittäin

Lähde

% päästöistä

Scope 3 Myytyjen tuotteiden käyttö

(Tuotteiden elinkaaren aikainen

energiankulutus)

62 %

Scope 3 Ostetut tuotteet ja palvelut

(Tuotteissa käytetty materiaali)

35 %

Scope 1 Suorat päästöt polttoaineen

käytöstä ja yrityksen omistamista tai

hallinnoimista lähteistä (ajoneuvokalusto ja

toimitilat)

1 %

Scope 3 Tuotantoketjun alkupään

kuljetukset ja jakelu (Logistiikka)

1 %

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

60 KONE Vuosikatsaus 2025

toiminnan vuoteen 2030 mennessä KONE suunnittelee

kuitenkin kompensoivansa jäljelle jäävät päästöt.

KONE on tunnistanut keskeiset päästövähennyskeinot,

jotka tukevat yhtiön tieteeseen perustuvien tavoitteiden

saavuttamista vuoteen 2030 mennessä Scope 1-, Scope

2- ja Scopen 3 -päästöissä. Näitä ovat esimerkiksi

ajoneuvokannan sähköistäminen, uusiutuvan energian ja

sähkön käytön lisääminen, energia- ja

materiaalitehokkuuden parantaminen sekä innovoinnin

edistäminen toimittajayhteistyön ja tuotekehityksen

kautta. Tarkempi yleiskatsaus on esitetty taulukoissa 16 ja

17.

Scope 1- ja Scope 2 -päästöt

Raportoidut ympäristötiedot sisältävät sekä netto- että

bruttoluvut Scope 1 -päästöistä. Pakollisten

bruttopäästöjen lisäksi KONE raportoi nettopäästöt, jotka

saavutettiin todennettujen uusiutuvan maakaasun

sertifikaattien kautta. Bruttopäästöt on esitetty taulukossa

22 ja nettopäästöt taulukon alaviitteessä.

KONEen Scope 1 ja 2 -päästövähennystiekartta

keskittyy kahteen keskeiseen osa-alueeseen:

Vähäpäästöinen ajoneuvokanta: KONE pyrkii

vähentämään Scope 1 -päästöjä pääasiassa siirtymällä

nolla- tai vähäpäästöiseen ajoneuvokantaan tai luopumalla

autokannasta kokonaan. KONEen ajoneuvokannan osuus

Taulukko 15. Päästövähennystiekartan keskeiset osat

Soveltamisala

Strateginen

painopiste

Keskeiset tekijät

Lyhyen aikavälin tavoitteet

(vuoteen 2030 mennessä)

Toimet (vuoteen 2030 mennessä)

Pitkän aikavälin visio (vuoteen 2050

mennessä)

Scope 1 & 2

CO2-

päästöjen

vähentäminen

omassa

toiminnassa

• Siirtyminen vähäpäästöiseen

ajoneuvokalustoon tai

ajoneuvokalustosta luopuminen

(Scope 1)

• Uusiutuvien energialähteiden

osuuden lisääminen (Scope 1)

• Uusiutuvan sähkön ja lämmön

osuuden lisääminen (Scope 2)

• Energiatehokkuuden parantaminen

(Scope 1 & 2)

• Scope 1- ja 2 -päästöjen

vähentäminen 50 %:lla

vuoden 2018 tasosta

• 100-prosenttisesti

uusiutuvaa sähköä

toimitiloissa

• Ajoneuvokaluston

sähköistämisen jatkaminen

ja energiatehokkuuden

parantaminen

• Hiilineutraalit

tuotantoyksiköt

• Siirtyminen vähäpäästöiseen

ajoneuvokalustoon tai

ajoneuvokalustosta luopuminen

• Kunnossapitoreittien ja -toimintojen

optimointi

• Ennakoivan kunnossapidon

hyödyntäminen suunnittelemattomien

käyntien välttämiseksi

• Toimitilojen päivittäminen

energiatehokkuuden parantamiseksi

• Siirtyminen uusiutuvan sähkön

toimittajiin

Toimialajohtajuus kestävyydessä ja

CO2-päästöjen vähentämisessä

• KONE arvioi aktiivisesti mahdollisen

nettonolla-sitoumuksen laajuutta ja

vaikutuksia

• Vakiinnutetaan globaali johtajuus

kestävyydessä ja CO2-päästöjen

vähentämisessä koko toiminnassa

ja arvoketjussa, sekä nopeutetaan

päästövähennyksiä arvoketjussa

kumppanuuksien ja innovoinnin

avulla

• Laajennetaan kiertotalouden

liiketoimintamalleja

ympäristövaikutusten

vähentämiseksi ja

resurssitehokkuuden

maksimoimiseksi

• KONEen ilmasto- ja

ympäristöohjelman edistäminen

sekä kestävyyden asiantuntijuuden

kehittäminen koko organisaatiossa

Scope 3

CO2-

päästöjen

vähentäminen

arvoketjussa

ja tuotteissa

• Tuotteiden energiatehokkuuden

parantaminen

• Vähähiilisten materiaalien ja

komponenttien käytön lisääminen

• Vähähiilisten ratkaisujen

edistäminen

• Toimittajayhteistyön,

tuoteinnovaatioiden ja strategisten

kumppanuuksien vahvistaminen

vähähiilisen muutoksen

mahdollistamiseksi

• 40 prosentin

päästövähennys tilattua

tuotetta kohti

• Ennakoivan kunnossapidon

laajentaminen 24/7 Connected Services

-palveluilla

• Energiatehokkaan sähköistämisen,

älykkäiden teknologiajärjestelmien ja

regeneratiivisten ratkaisuiden

lisääminen

• Materiaalitehokkuuden ja kiertotalouden

parantaminen

• Toimitusketjun kumppaneiden

sitouttaminen yhteisiin

päästövähennystoimiin

ESG-

integraatio

Hallinto,

kiertotalous ja

innovointi

• Kiertotalouden edistäminen selkeän

strategian ja useiden

pilottihankkeiden avulla

• Vähähiilisten materiaalien

innovointi ja käyttöönotto,

esimerkiksi vähähiilinen teräs ja

muut kestävät vaihtoehdot

• Datan automaation, tarkkuuden ja

näkyvyyden kiihdyttäminen omissa

toiminnoissa ja asiakasrajapinnoissa

• Johdon kannustimien sitominen

kestävyyden keskeisiin

suorituskykymittareihin (20 %)

• Tieteeseen perustuvien

päästövähennystavoitteiden

saavuttaminen

• Liikevaihdon kasvu

kestävistä ratkaisuista

• Kykyjen kehittäminen

kestävien mahdollisuuksien

hyödyntämiseksi

• Kohdennettuja kestävyyden

koulutuksia eri

henkilöstöryhmille

• Kiertotalouteen perustuvien

liiketoimintamahdollisuuksien

edistäminen

• Lisätään tarjontaa, joka täyttää

KONEen kestävyys kriteerit ja tukee

ilmastonmuutoksen hillintää Cut

Carbon -painopisteen mukaisesti

Taulukko 16. Tekijät Scope 1- ja 2 -päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

61 KONE Vuosikatsaus 2025

on noin 96 % (2024: 92 %) yhtiön Scope 1- ja Scope 2 -

kasvihuonekaasupäästöistä. KONEen ajoneuvokannan

kokonaishiilijalanjälki pieneni 2 % verrattuna vuoteen 2024

ja 5 % verrattuna vuoden 2018 päästöihin (109 000

tCO2e).

Vuonna 2024 KONE lanseerasi strategian ajoneuvojen

päästöjen vähentämiseksi yhteistyössä kumppaneiden

kanssa. Strategiassa päästöjä vähennetään esimerkiksi

tunnistamalla asentajat, jotka voisivat hyödyntää

sähköajoneuvoja, sisällyttämällä sähköajoneuvot

tytäryhtiöiden paikallisiin autokäytäntöihin, kannustamalla

työntekijöitä valitsemaan vähäpäästöisiä ajoneuvoja ja

tarjoamalla sähköajoneuvojen latauspisteitä. Vuoden 2025

kolmannen neljänneksen lopussa 16 % KONEen

maailmanlaajuisesta ajoneuvokannasta oli sähköistetty.

Siirtymän nopeuttaminen sähköajoneuvoihin on

ratkaisevan tärkeää, jotta KONE voi saavuttaa vuoden

2030 päästövähennystavoitteensa.

Vähäpäästöiset toimitilat: KONE keskittyy

vähentämään päästöjä hyödyntämällä uusiutuvaa

energiaa ja parantamalla energiatehokkuutta

tuotantolaitoksissaan. Vuoden 2025 loppuun mennessä

KONEen kymmenessä globaalissa tuotantolaitoksessa

saavutettiin 86 %:n (2024: 82 %) vähennys Scope 1- ja

Scope 2 -nettopäästöissä vuoden 2018 tasoon verrattuna.

Aurinkopaneelit olivat käytössä kuudessa

tuotantolaitoksessa kymmenestä, ja kaksi laitosta jatkoi

vihreän kaukolämmön käyttöä vuonna 2025.

Alkuvuodesta 2023 lähtien kaikki yksiköt ovat hankkineet

100-prosenttisesti uusiutuvaa sähköä. Lisäksi KONE

vahvisti vuonna 2025 sitoutumistaan vähäpäästöiseen

toimintaan siirtymällä diesel- ja nestekaasukäyttöisistä

trukeista sähkökäyttöisiin trukkeihin sekä jatkamalla

energiankulutuksen optimointia tuotantolaitosten

lämmitys-, ilmanvaihto-, ilmastointi- ja

valaistusjärjestelmissä. Investoinnit robotiikkaan ja

automaatioon ovat parantaneet tuotantoprosessien

materiaali- ja energiatehokkuutta entisestään.

Lisäksi KONE on aktiivisesti vähentänyt

markkinaperusteisia Scope 2 -päästöjä parantamalla

energiatehokkuutta ja lisäämällä uusiutuvan sähkön

käyttöä kaikissa toiminnoissaan. Kokonaisenergiankulutus

vuonna 2025 laski 4 % vuoteen 2024 verrattuna ja kasvoi

4 % vuoteen 2018 verrattuna (507 900 MWh).

Scope 3 -päästöt

KONE on tunnistanut olennaisia Scope 3 -päästöjä

seuraavissa kategorioissa: 1. Ostetut tuotteet ja palvelut,

4. Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu, 5.

Toiminnassa syntyvä jäte, 6. Liiketoimintaan liittyvä

matkustaminen ja 11. Myytyjen tuotteiden käyttö.

KONE on kartoittanut merkittävimmät päästölähteet ja

tunnistanut mahdolliset kasvihuonekaasupäästöjen

lukkiumat, jotka liittyvät myytyjen tuotteiden käyttöön

(Scope 3, luokka 11) silloin, kun asiakkaat käyttävät

uusiutumatonta sähköä. KONE ei kuitenkaan ole

tunnistanut sellaisia kasvihuonekaasupäästöjen lukkiumia,

jotka vaarantaisivat päästövähennystavoitteiden

saavuttamisen. Laskentamenetelmä on kuvattu kohdassa

2.2.8.

KONEen Scope 3 -päästövähennystiekartta keskittyy

kolmeen keskeiseen osa-alueeseen:

Energiatehokkaat ratkaisut: KONE vahvistaa jatkuvasti

sitoutumistaan kestävyyteen suunnittelemalla ja

tarjoamalla energiatehokkaita ratkaisuja

tuotevalikoimassaan. Esimerkiksi regeneratiiviset ratkaisut

palauttavat energiaa hissin käytön aikana, LED-valaistus

vähentää sähkönkulutusta ja valmiustilat minimoivat

virrankulutuksen silloin, kun laitteet eivät ole käytössä.

Ryhmäohjausjärjestelmät optimoivat liikennevirran.

Vuonna 2025 energiatehokkuutta parannettiin lisäämällä

energiatehokkaiden järjestelmien ja regeneratiivisten

ratkaisujen osuutta toimitetuissa hisseissä. KONE saavutti

tärkeän virstanpylvään vuonna 2025, kun yli 60 %

toimituksista varustettiin regeneratiivisilla ratkaisuilla.

Jatkossa KONE pyrkii lisäämään regeneratiivisilla

ratkaisuilla varustettujen hissien osuutta kunnianhimoisten

päästövähennystavoitteiden mukaisesti ja samalla

kasvattamaan taksonomian mukaista osuutta

liikevaihdosta. Lisätietoja taksonomiasta kohdassa 2.1.

Taulukko 16. Tekijät Scope 1- ja 2 -päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä

160 000

140 000

120 000

100 000

80 000

60 000

40 000

20 000

Vuoden 2018

perustaso

Ajoneuvokannan

muutos

Uusiutuva sähkö Uusiutuva energia Tavoitevuosi 2030

tCO2e

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

62 KONE Vuosikatsaus 2025

Energiamarkkinoiden hiilestä irtautuminen on keskeistä

kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä globaalisti.

Uusiutuvan energian ja vähähiilisten sähköverkkojen

lisääntyvä käyttö pienentää kulutetun energian

hiilijalanjälkeä. Tämä markkinamuutos tukee myös

päästövähennyksiä KONEen koko arvoketjussa.

Ratkaisujen materiaalitehokkuus: Materiaalitehokkuus

maksimoidaan jatkuvasti KONEen ratkaisujen

suunnittelussa. Vuonna 2025 lanseerattiin KONE

MonoSpace 4 DX, jonka materiaalitehokkuutta on

parannettu. Ratkaisussa käytetään kitkaa hyödyntäviä

erikoislujia köysiä, jotka ovat noin 70 % kevyempiä kuin

perinteiset köydet, mikä vähentää merkittävästi

materiaalinkulutusta ja pidentää köysien käyttöikää.

Tilatehokas koneisto, mukaan lukien pienempi vastapaino,

pienentää järjestelmän tilantarvetta jopa 50 %, jolloin

rakennuksen pinta-alaa voidaan käyttää tehokkaammin ja

materiaalitarve vähenee.

Teräs muodostaa suurimman osan KONEen

arvoketjuun liittyvistä Scope 3 -päästöistä ostetuissa

tuotteissa ja palveluissa. Globaalissa terästeollisuudessa

hiilidioksidipäästöjä pyritään vähentämään alueellisten

säännösten ja vähähiilisten innovatiivisten

teräksenvalmistusteknologioiden avulla, kuten vetyyn

pohjautuvalla DRI-teknologialla. Tämän

markkinakehityksen odotetaan tuovan uusia

mahdollisuuksia Scope 3 -päästöjen vähentämiseen

ostetuissa tuotteissa.

Innovaatiot ja kumppanuudet: KONEen T&K-kulut

vuonna 2025 tukivat uusien kestävien innovaatioiden

kehittämistä sekä olemassa olevien ratkaisujen ja

palvelujen parantamista. Vuoden aikana kestävyyteen

liittyvät T&K-investoinnit olivat yhteensä 45,5 miljoonaa

euroa (2024: 43,1 milj. euroa). KONEen seuraavan

sukupolven regeneratiivisten ratkaisujen kehittäminen oli

yksi keskeisistä painopisteistä. Samalla KONE jatkoi

investointeja digitaalisiin järjestelmiin ja operatiivisiin

työkaluihin, joiden tavoitteena on parantaa

resurssitehokkuutta, tuotannon kestävyyttä ja koko

arvoketjun suorituskykyä.

Vuonna 2025 KONE jatkoi tiivistä yhteistyötä

keskeisten toimittajiensa kanssa, jotka tuottavat

suurimman osan yhtiön ostettuihin tuotteisiin liittyvistä

Scope 3 -päästöistä. Edellisinä vuosina rakennetun

vakaan perustan pohjalta, KONE jatkaa aktiivista

yhteistyötä näiden toimittajien kanssa päästöjen

vähentämiseksi. Osana tätä yhteistyötä KONE käy

esimerkiksi jatkuvaa vuoropuhelua toimittajien kanssa,

järjestää toimittajille koulutuksia kestävyydestä, kehittää

päästöraportointia sekä asettaa ja seuraa tiiviisti

päästövähennystavoitteita ja toimia. Vuonna 2025 KONE

päivitti toimittajien suorituskyvyn seurantaa painottamalla

hiilidioksidipäästöjen vähentämistä, ympäristötietojen

raportointia ja vaatimustenmukaisuutta sekä

ihmisoikeuksiin liittyvää asianmukaista huolellisuutta (due

diligence). Tämä vahvistaa läpinäkyvyyttä ja

vastuullisuutta koko arvoketjussa. KONE hakee aktiivisesti

uusia kumppaneita ja toimintatapoja tunnistaakseen

vaihtoehtoisia, pienemmän hiilijalanjäljen materiaaleja

sekä kehittääkseen prosesseja, jotka tehostavat

materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrätystä.

KONE osallistuu aktiivisesti laajoihin

tutkimushankkeisiin ja konsortioihin, kuten nelivuotiseen

innovaatio-ohjelma Veturiin, jota se rahoittaa yhdessä

Business Finlandin kanssa. Tämä ohjelma, The Flow of

Urban Life, edisti laajaa ekosysteemiyhteistyötä, johon

osallistui yli 200 kumppania, kattaen yrityksiä, yliopistoja

ja tutkimuslaitoksia. Vaikka ohjelma päättyi virallisesti

vuonna 2024, sen tulokset konkretisoituivat vuonna 2025

useiden innovatiivisten ratkaisujen kautta. Ohjelman

aikana perustettiin yritysten välinen verkosto

vahvistamaan Suomen kilpailukykyä ja keskittämään

osaamista älykkääseen kaupunkikehitykseen. Ohjelma

mahdollisti myös ketteriä (agile) kokeiluja ja

pilottihankkeita pienille ja keskisuurille yrityksille.

Älykkään rakentamisen saralla KONE kehitti

digitaalisen KONE SiteFlow-ratkaisun, joka virtaviivaisti

hissien logistiikkaa rakennustyömailla. Tämän innovaation

ansiosta hissejä voidaan käyttää rakennusvaiheessa, mikä

parantaa tehokkuutta merkittävästi ja vähentää

Taulukko 17. Tekijät Scope 3 -päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä

Vuoden 2018 perustaso Energiatehokkuus Materiaalitehokkuus Innovaatiot ja

kumppanuudet

Tavoitevuosi 2030

tCO2e/OR

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

63 KONE Vuosikatsaus 2025

viivästyksiä. Piloteissa saavutettiin huomattavia aika- ja

kustannussäästöjä.

Ohjelma edisti älykkäiden rakennusten ratkaisuja,

muun muassa Digital Twin- teknologioita joita käytetään

ihmisten liikkumisen simulointiin ja optimointiin

kaupunkiympäristöissä. Huoltoliiketoiminnassa KONE otti

käyttöön hissien etähuollon ja 24/7 palveluominaisuudet

pilveen yhdistetyn laitteiston avulla. Tekoälyä ja data-

analytiikkaa käytetään vikojen ennustamiseen ja

huoltokäyntien optimointiin, mikä vähentää päästöjä ja

sujuvoittaa asentajien työtä.

Kestävyys oli keskeinen painopiste, ja kehitetyt

työkalut ennustavat energiankulutusta ja

hiilidioksidipäästöjä tuotteiden elinkaaren aikana. Ohjelma

edisti kokonaisuudessaan kestävää rakennuslogistiikkaa

ja älykkäitä huoltokäytäntöjä.

Tulos SBTi-tavoitteisiin verrattuna

KONEen edistyminen tieteeseen perustuvien tavoitteiden

saavuttamisessa (Scope 1, 2 ja 3) on esitetty

yhteenvetona taulukossa 18.

KONEen vuosittaiset ja lyhyen aikavälin (2030)

päästövähennystavoitteet ja vertailuvuoden tiedot

löytyvät taulukossa 22. Taulukoissa 19 ja 20 esitetään

KONEen energiankulutusta ja energialähteiden jakaumaa

koskevat mittarit ja taulukosta 21 KONEen omien

toimintojen energiaintensiteetti. KONEen

kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti nettotuottoa kohti

on esitetty taulukossa 23.

2.2.5 Päästöhyvitykset

KONE on sitoutunut todellisiin päästövähennyksiin

toiminnassaan, tuotevalikoimassaan ja arvoketjussaan.

Kompensointia ei käytetä tieteeseen perustuvissa

kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteissa

(science-based targets). Kompensointi on viimeinen

keino, jolla tuetaan asiakkaiden

päästövähennystavoitteiden saavuttamista. KONE

kompensoi sekä suorat että epäsuorat hiilidioksidipäästöt,

jotka liittyvät KONE Care DX -huoltosopimuksiin. Lisäksi

KONE tarjoaa asiakkaille mahdollisuuden kompensoida

valittujen KONE DX -hissien luovutukseen mennessä

Taulukko 18. KONEen edistyminen tieteeseen perustuvien päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa

20,000

40,000

60,000

80,000

100,000

120,000

140,000

160,000

180,000

2018 2023 2024 2025

tCO2e

Omien toimintojen kasvihuonekaasupäästöt (Scope 1 ja 2)*

Ajoneuvokanta Lämmityksen polttoaineet Kylmäaineet Sähkonkulutus Kaukolämmön kulutus

2018 2023 2024 2025

MtCO2

Tuotteisiin liittyvät kasvihuonepäästöt (Scope 3)**

Tuotteiden elinkaaren aikainen energiankulutus, tCO2e

Tuotteisiin ja pakkauksiin käytetyt materiaalit, tCO2e

Päästöt suhteessa tilattuihin tuotteisiin, tCO,e/tilaus

*KONEen ympäristöraportointi kattaa lähes 90 % Scope 1 ja 2 -päästöistä. Loput päästöistä ekstrapoloidaan kattamaan 100 % KONEen toiminnoista.

**Tuotteisiin liittyvät Scope 3 -laskelmat perustuvat tuotteiden uusimpiin elinkaarianalyyseihin ja KONEelta raportointivuonna tilattuihin tuotteisiin.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

64 KONE Vuosikatsaus 2025

laitteisiin sitoutuneet hiilidioksidipäästöt. Jotta KONEen

tuotantoyksiköt olisivat globaalisti hiilineutraaleja, yhtiö

kompensoi lisäksi päästövähennystoimenpiteiden jälkeen

jäljelle jäävät CO2-päästöt.

KONE kompensoi päästöjä päästöhyvityksillä

yhteistyössä ulkopuolisten kumppaneiden kanssa. Eri

maanosista on valittu hankkeita, joilla on erilaisia

ilmastohyötyjä. Esimerkkejä ovat metsien ennallistaminen

Kolumbiassa, aurinko- ja biokaasuenergia Thaimaassa,

vesivoima Kiinassa ja Laosissa, tuuli- ja vesivoima

Vietnamissa sekä puhtaasti palavien keittolaitteiden

käyttöönotto Malissa metsäkadon ehkäisemiseksi. Kaikki

hankkeet toteutetaan EU:n ulkopuolella, ja niillä on Gold

Standard® -sertifiointi. Ilmastohyötyjen lisäksi aloitteet

edistävät useita YK:n kestävän kehityksen tavoitteita

(SDG) ja tuovat sosiaalisia ja ympäristöhyötyjä

paikallisyhteisöille.

Raportointikaudella kumottiin yhteensä 32 500 tCO2e

päästöjä (2024: 28 900 tCO2e) KONEen arvoketjun

ulkopuolella. Tämä kattaa päästöjä vuosilta 2025 ja 2024.

2.2.6 Sisäinen hiilien hinnoittelu

Vuonna 2025 KONE jatkoi sisäisen hiilikustannuksen

pilottiohjelmaa, joka käynnistettiin vuonna 2021. Ohjelman

tavoitteena on vauhdittaa muutosta ja kannustaa kaikkia

yksiköitä vähentämään CO2-päästöjään. Sisäinen

hiilikustannus toimii varjohintana KONEen operatiivisessa

tuloslaskelmassa eikä siitä synny todellisia kassavirtoja

yrityksen sisällä tai ulkopuolella.

Sisäinen hiilikustannus kattaa KONEen kaikki Scope 1-

päästöt (107 300 tCO2e vuonna 2025) sekä

markkinaperusteiset Scope 2 -päästöt (1 100 tCO2e

vuonna 2025), joiden osuudet KONEen

kokonaispäästöistä ovat noin 1 % ja 0,01 %. Sovellettava

hinta on 100 euroa hiilidioksidiekvivalenttitonnilta, ja se

tarkistetaan vuosittain. Tämä luku perustuu EU:n

päästökauppajärjestelmän (ETS) päästöoikeuksien hintaan

(EUA), jota käytetään alalla yleisesti varjohintana. KONEen

hiilidioksidipäästöjen hinnoittelumalli ei vastaa EU:n

taksonomian arviointikriteerejä.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

65 KONE Vuosikatsaus 2025

2.2.7 Mittarit

Taulukko 19. Energiankulutus

MWh

2025

2024

2023

Hiilestä ja hiilituotteista peräisin oleva polttoaine

Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin oleva polttoaine (josta 99 % on ajoneuvojen

polttoaineita)

415 000

424 500

421 700

Maakaasusta peräisin oleva polttoaine

10 900

15 900

28 700

Muista fossiilisista lähteistä peräisin oleva polttoaine

Ostettu tai hankittu fossiilisista lähteistä peräisin oleva sähkö, lämpö, höyry ja

jäähdytys

8 800

11 500

14 700

Fossiilisen energian kokonaiskulutus

434 700

451 900

465 100

Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus

Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus, biomassa mukaan

lukien

900

500

700

Uusiutuva maakaasu

14 300

15 800

Ostettu tai hankittu uusiutuvista lähteistä peräisin oleva sähkö, lämpö, höyry ja

jäähdytys

67 800

69 700

65 100

Itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian

kulutus

9 200

8 600

6 200

Uusiutuvan energian kokonaiskulutus

92 200

94 600

72 000

Energian kokonaiskulutus

526 900

546 500

537 100

Suurin osa raakaöljy- ja öljytuotteista koostuu ajoneuvojen polttoaineista (410 900 MWh).

Maakaasun REC/GO (uusiutuvan energian sertifikaatit / alkuperätakuut)

Taulukko 20. Energiankulutus energialähteittäin

2025

2024

2023

Fossiilinen

83 %

87 %

Ydinvoima

0 %

Uusiutuva

17 %

13 %

Taulukko 21. Energiaintensiteetti

Energiaintensiteetti

2025

2024

2023

KONEen oman toiminnan energiaintensiteetti (MWh/Me)

Oman toiminnan energiaintensiteetti ei ole KONEen operatiivinen tavoite, mutta se on ESRS-raportointivaatimus. KONE pyrkii kuitenkin jatkuvasti parantamaan tuotteidensa energiatehokkuutta. EU-asetuksen (EY) N:o 1893/2006

mukaisesti KONEen koko liikevaihto tulee toiminnasta ilmastovaikutuksiltaan merkittävällä alalla. Tämä koskee esimerkiksi hissien, liukuportaiden ja ovien valmistusta (NACE-koodi C28.22 ”Nosto- ja käsittelylaitteiden valmistus”).

Huomattava osuus (64 %) vuoden 2025 kokonaisliikevaihdosta liittyy kuitenkin muihin kuin ilmastovaikutuksiltaan merkittäviin aloihin (esim. huolto- ja modernisointiliiketoimintaan). Energiaintensiteetti lasketaan

kokonaisenergiankulutuksen perusteella yhdisteltyjen toimintojen liikevaihtoa kohden. Lisätietoja liikevaihdosta on konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 2.1.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

66 KONE Vuosikatsaus 2025

Taulukko 22. Kasvihuonekaasupäästöt

Retrospektiivi

Virstanpylväät ja tavoitteet

3,4,5

Perusvuosi

2018

2023

2024

2025

Muutos vuosien

2024 ja 2025

välillä

2030, %

Vuotuinen %

tavoite/ perusvuosi

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt brutto (tCO2eq)

119 600

114 000

113 800

110 200

-3 %

-50 %

-8 %

Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien Scope 1-

kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus (%)

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

Sijaintiperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

brutto (tCO2e)

36 900

32 000

31 500

29 800

-5 %

Markkinaperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

brutto (tCO2e)

35 100

4 900

4 400

1 100

-75 %

-50 %

-97 %

Merkittävät Scope 3 -päästöt

Epäsuorat (Scope 3) kokonaiskasvihuonekaasupäästöt

brutto (tCO2eq)

12 530 600

11 837 500

10 181 000

1. Ostetut tavarat ja palvelut

4 285 300

4 288 100

4 026 700

3 614 600

-40 %

(tuotetilausta kohti)

4. Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu

108 600

107 400

149 300

5. Toiminnassa syntyvä jäte

2 600

2 200

1 800

-18 %

6. Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen

18 000

20 500

21 400

4 %

11. Myytyjen tuotteiden käyttö

Käyttöikä (sisältyy bruttosummaan Scope 3)

8 308 800

8 113 300

7 680 700

6 393 900

-40 %

(tuotetilausta kohti)

Vuosittainen (ei sisälly bruttosummaan Scope 3)

387 600

364 000

352 200

292 500

Kasvihuonepäästöt yhteensä

Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (sijaintiperusteiset)

(tCO2e)

12 676 600

11 982 800

10 321 000

Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä

(markkinaperusteiset) (tCO2e)

12 649 500

11 955 700

10 292 300

KONEtta ei säännellä päästökauppajärjestelmissä.

Biogeenisiä päästöjä ei ole otettu huomioon taulukossa, ja ne olivat yhteensä 2 700 tCO2e.

KONEella on yhdistetty tavoite Scope 1- ja Scope 2 -päästöille sekä intensiteettitavoite Scope 3 -kategorioille (1 ja 11).

KONEen Scope 3 -intensiteettitavoite (asetettu vuonna 2020) johtaa absoluuttisiin päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä Science Based Targets -aloitteen ohjeiden pohjalta.

KONE on vähentänyt netto Scope 1 -päästöjään 30 % vuoden 2018 vertailutasoon nähden.

Scope 1 -nettopäästöt (107 300 tCO2) sisältävät maakaasun uusiutuvan energian sertifikaatit. Bruttopäästöt ilman sertifikaatteja 110 200 tCO2. Kasvihuonekaasujen nettokokonaispäästöt (sijaintiperusteiset) olivat 10 304 800 tCO2e, ja

kasvihuonekaasujen nettokokonaispäästöt (markkinaperusteiset) olivat 10 276 100 tCO2e.

Vuoden 2025 logistiikkaan liittyvien Scope 3 -päästöjen (kategoria 4) laskentamenetelmä on tarkennettu, minkä vuoksi vuosien 2023 ja 2024 logistiikkapäästöt eivät ole vertailukelpoisia vuoden 2025 tietojen kanssa.

KONEen Scope 2 -päästöt markkinaperusteisella laskentatavalla vuosilta 2023 ja 2024 on oikaistu vuonna 2025 tarkempien päästökertoimien käyttöönoton vuoksi.

Taulukko 23. Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti

Kasvihuonekaasujen intensiteetti nettotuottoa kohti

2025

2024

2023

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) liikevaihtoa kohti (tCO2eq/Me)

916.6

1 079.7

1 168.6

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) liikevaihtoa kohti (tCO2eq/Me)

914.1

1 077.2

1 165.9

Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti lasketaan jakamalla sijaintiperusteisten tai markkinaperusteisten kasvihuonekaasupäästöjen bruttokokonaismäärä yhdisteltyjen toimintojen liikevaihdolla. Lisätietoja liikevaihdosta on

konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa kohdassa 2.1.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

67 KONE Vuosikatsaus 2025

2.2.8 Raportoinnin periaatteet

KONE käyttää energiankulutus- ja

kasvihuonekaasupäästötietojen vahvistamiseen

operatiivista hallintametodologiaa. Tiedot kerätään ensin

tytäryhtiö- tai tuotantolaitostasolla ja syötetään

ympäristötiedon hallintajärjestelmään, minkä jälkeen ne

konsolidoidaan konsernitasolla. Manuaalinen tiedonkeruu,

arvioinnit ja päästökertoimet tuovat jonkin verran

epävarmuutta ympäristötietoihin. Epävarmuuden

lieventämiseksi KONE on ottanut käyttöön standardoituja

päästöraportointikäytäntöjä, joihin sisältyvät

yksityiskohtaiset raportointiohjeet, kattava koulutus sekä

sisäiset arvioinnit ja validoinnit.

KONE noudattaa kasvihuonekaasujen laskennassa

Maailman luonnonvarainstituutin (WRI)

kasvihuonekaasuprotokollan ja Maailman kestävän

kehityksen yritysneuvoston (WBCSD) kolmea standardia,

jotka ovat GHG Corporate Accounting and Reporting

Standard, GHG Protocol Scope 2 Guidance ja Corporate

Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting

Standard.

Energiatietojen keruu kattaa 99 % KONEen Scope 1- ja

Scope 2 -päästöistä. Raportointiperiaatteet ja -laajuus

kattavat maat globaalisti, mukaan lukien kaikki KONEen

tuotantolaitokset.

Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen laskentaperiaatteet

Energiankulutus sisältää uusiutumattoman ja uusiutuvan

sähkön, nestekaasun (LPG), maakaasun, kaukolämmön ja

itse tuotetun sähkön (esim. aurinkosähkön) epäsuoran ja

suoran energiankäytön. Tiedot kerätään palveluntarjoajien

laskuista ja raporteista. Toimintatiedot kerätään

neljännesvuosittain tuotantolaitoksilta.

Scope 1 -päästöt on laskettu käyttäen Yhdistyneen

kuningaskunnan ympäristö-, elintarvike- ja

maaseutuasioiden ministeriön (DEFRA)

energiankulutustietoja ja kansallisia päästökertoimia sekä

eräitä toimittajakohtaisia päästökertoimia. Tämä koskee

Suomessa esimerkiksi biopolttoaineita. Tässä raportissa

esitetyt Scope 1 -nettopäästöt sisältävät uusiutuvan

maakaasun alkuperätakuut (REC/GO), kun taas

bruttopäästöt on laskettu ilman niitä (katso

kasvihuonekaasupäästöjen taulukko 22, alaviite 6).

Lähestymistapa vastaa kehittyviä raportointiohjeita

biometaanisertifikaattien osalta, sillä niitä ei tällä hetkellä

voida laskea mukaan Scope 1 -bruttopäästöihin. KONE

hankkii Kanadassa uusiutuvaa maakaasua biometaanin

REC-sertifikaattien kautta ja Ranskassa biometaanin

alkuperätakuilla (Biomethane Guarantees of Origin).

Scope 2 -päästöt lasketaan sekä markkina- että

sijaintiperusteisilla menetelmillä. Ostetulle uusiutuvalle

sähkölle hankitaan eurooppalaisen

energiatodistusjärjestelmän (EECS) alkuperätakuut ja

alkuperätakuun sertifikaatit. Esimerkkejä ovat uusiutuvan

energian sertifikaatit (REC), kansainväliset uusiutuvan

energian sertifikaatit (I-REC) ja globaalien uusiutuvien

energialähteiden kaupattavat instrumentit (TiGR). Vuonna

2025 KONEen ostetun uusiutuvan sähkön kulutuksesta

lähes 100 prosenttia koostui sopimusinstrumenteista –

tästä noin 23 prosenttia oli energian myyntiin ja

hankintaan käytettyjä sopimusinstrumentteja, joihin liittyi

energiantuotannon alkuperätakuita, ja noin 77 prosenttia

energian myyntiin ja hankintaan käytettyjä

sopimuinstrumentteja, joihin ei liittynyt alkuperätakuita. Yli

99 % KONEen Scope 2 -energiasta tulee uusiutuvasta

sähköstä. Vuonna 2025 markkinaperusteiset Scope 2 -

päästöt olivat 1 100 tCO2, josta puolet on peräisin

uusiutumattomasta sähköstä ja puolet kaukolämmöstä.

Markkinaperusteisessa menetelmässä käytetään

toimittajakohtaisia päästökertoimia Suomessa ja Tšekissä

sekä Association of Issuing Bodies (AIB) -organisaation

European Residual Mix -raportointiperiaatteita sekä

Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n päästökertoimia

(raportoinnin periaatteet ja laajuus) jäljittämättömälle

sähkölle. KONEen Scope 2 -päästöt markkinaperusteisella

laskentatavalla vuosilta 2023 ja 2024 on oikaistu

tarkempien päästökertoimien käyttöönoton vuoksi.

Päivitys johti raportoitujen päästöjen kasvuun vuosina

2023 ja 2024. Luvut ovat kuitenkin nyt yhdenmukaiset ja

vertailukelpoiset vuoden 2025 tietoihin.

Sijaintiperusteisessa menetelmässä käytetään AIB:n ja

IEA:n päästökertoimia.

Suorat biogeeniset hiilipäästöt lasketaan kertomalla

käytettyjen biopolttoaineiden energia (TJ) (2025: 49 TJ)

Tilastokeskuksen päästökertoimilla.

Scope 3 -päästöjen laskentaperiaatteet

KONE on raportoinut kaikki merkittävät ja olennaiset

Scope 3-kategoriat GHG-protokollan Scope 3-

inventaario-ohjeiden perusteella. KONE arvioi vuosittain

kaikkien Scope 3 -kategorioiden olennaisuuden ja

suuruuden ja päivittää inventaariota tarvittaessa.

Scope 3 kategorian 1, Ostettuihin tuotteisiin ja

palveluihin liityvät päästöt lasketaan KONEen kahdelle

päätuotetyypille, hisseille ja liukuportaille, sekä uusiin

rakennushankkeisiin ja modernisointihankkeisiin joissa

asiakkaalle toimitetaan uusia hissiyksiköitä.

Kokonaispäästöt perustuvat alueittain eniten myytyihin

tuotteisiin kerrottuna kaikkien raportointivuonna tilattujen

tuotteiden määrällä, sekä kunkin alueen edustavien

tuotteiden elinkaariarvioihin, jotka ovat linjasssa KONEen

ulkoisesti varmennettujen ympäristötuoteselosteiden

(EPD) kanssa. Scope 3 -päästöt, joihin sisältyvät tuote- ja

arvoketjupäästöt, syntyvät KONEen määräysvallan

ulkopuolisista toiminnoista. KONEen ulkopuolisten

toimialojen päästövähennysten eteneminen voi vaikuttaa

KONEen mahdollisuuteen vähentää näitä päästöjä. Tämän

ratkaisemiseksi KONE tekee tiivistä yhteistyötä keskeisten

toimittajien ja asiakkaiden kanssa vähentääkseen

materiaalipäästöjä ja tutkiakseen innovatiivisia

energiaratkaisuja maissa, joissa sen tuotteita käytetään.

Päästökertoimet perustuvat Ecoinvent V3.4 -

tietokantaan tai materiaalivalmistajien

ympäristötuoteselosteisiin.

Scope 3 kategoria 4, Tuotantoketjun alkupään

logistiikkatiedot kattaa tuotteiden kuljetuksen KONEen

tuotantolaitoksista jakelukeskuksiin. Kuljetus paikallisiin

varastoihin tai asennuskohteisiin otetaan huomioon, jos

KONEen tuotantolaitokset vastaavat kuljetuksista. Myös

varaosatoimituket raportoidaan, mutta KONEen

tuotantolaitoksiin saapuvien materiaalien logistiikkaa ei ole

otettu huomioon. Tuote- ja varaosalogistiikan päästöt

lasketaan sisäisellä logistiikan päästölaskentatyökalulla ja

DEFRAn päästökertoimilla.

Scope 3 kategoria 5 oman toiminnan jätepäästöt

lasketaan kertomalla kerätyt jätetiedot DEFRAn

päästökertoimilla kunkin jätetyypin ja käsittelymenetelmän

osalta. Laskelma ei sisällä KONEen asennuskohteiden

jätteitä, jotka käsitellään normaalisti KONEen asiakkaiden

jätehuoltoprosessien sekä sovellettavien lakien ja

vaatimusten mukaisesti.

Scope 3 kategoria 6 liikematkojen lentotiedot kerätään

KONEen suurimmalta matkatoimistolta ja muutamalta

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

68 KONE Vuosikatsaus 2025

paikalliselta matkatoimistolta. Päästölaskelmat perustuvat

DEFRAn menetelmin.

Scope 3 kategoria 11 myytyjen laitteiden operatiiviset

päästöt lasketaan elinkaaren energiankulutuksen ja IEA:n

viimeisimmän julkaisun päästökertoimien perusteella.

KONEen tuotteiden keskimääräinen vuotuinen

energiankulutus lasketaan ISO 25745 -standardien

mukaisesti huomioiden myydyimmät ratkaisut ja oletetut

käyttöprofiilit kullakin maantieteellisellä alueella.

Tuotteiden keskimääräinen vuotuinen energiankulutus

kerrotaan odotetulla käyttöiällä, joka on hisseillä 25 vuotta

ja liukuportailla 15 vuotta. Nämä käyttöiät vastaavat

tyypillisiä teollisuusstandardeja, jotka on määritelty

hissituotteiden tuoteryhmäsäännöissä (PCR) sekä

liukuportaita ja liukukäytäviä koskevissa täydentävissä

tuoteryhmäsäännöissä.

Päästökertoimet kuvaavat kunkin alueen

tilausmääräpainotettua keskimääräistä päästökerrointa.

Globaalit operatiiviset kokonaispäästöt lasketaan

kertomalla aluekohtaisten operatiivisten päästöjen

keskiarvot aluekohtaisilla tilausmäärillä ja summaamalla

tulokset. KONE kehittää jatkuvasti tiedonkeruun laatua,

läpinäkyvyyttä ja tehokkuutta yhteistyössä toimittajien ja

kumppaneiden kanssa.

Tietojen arviointimenetelmät

Koska energiankulutusta ja jätemääriä koskevia tietoja ei

ole johdonmukaisesti saatavilla reaaliaikaisesti tai heti

raportointineljänneksen päätyttyä, KONE arvioi neljännen

vuosineljänneksen luvut. Tietojen laadun ja tarkkuuden

parantamiseksi neljännen vuosineljänneksen

energiankulutus ja jätemäärä sekä Scope 1-, Scope 2- ja

Scope 3 (kategoria 6) -päästöt on laskettu vuoden 2025

ensimmäisen, toisen ja kolmannen neljänneksen

toteutuneiden tietojen keskiarvon perusteella.

Johdonmukaisuuden vuoksi Scope 3 -päästöt (kategoriat

4 ja 5) arvioidaan samalla tavalla.

Scope 3 -laskelmien (kategoriat 1 ja 11) vuosittaiset

tilausmäärät arvioidaan neljännelle neljännekselle

vastaavasti aiemmin tunnettujen tietojen perusteella.

Käytetyt arviointimenetelmät tuovat mukanaan

luontaisen epävarmuuden laskentatuloksiin, koska

todelliset neljännen neljänneksen arvot voivat poiketa

käytetyistä keskiarvoista tai arvioista.

Muutokset vuonna 2025

Vuonna 2025 KONEen Scope 3 kategoria 1 ostettuihin

tuotteisiin ja palveluihin liittyvät päästöt on laskettu

varmistamaan maantieteellinen yhdenmukaisuus

vertailuvuoden kanssa ja parantamaan

vertailukelpoisuutta. Tämän muutoksen seurauksena

Scope 3 kategorian 1 luvut vuosilta 2023 ja 2024 on

oikaistu, mikä johti 3 % laskuun vuodelle 2023 ja 2 %

laskuun vuodelle 2024.

Vuonna 2025 KONEen logistiikkaan liittyvät Scope 3 -

päästöt (kategoria 4) olivat 149 300 tCO₂e, mikä on 39 %

enemmän kuin vuonna 2024 (107 400 tCO₂e). Tämä

poikkeama johtuu pääasiassa menetelmän

tarkennuksesta, jossa rahtikuljetusten päästökertoimia

päivitettiin vastaamaan tarkempia arvoja. Tämän

seurauksena raportoidut päästöt kuvaavat tarkemmin

logistiikkatoimintojen ympäristövaikutuksia, vaikka

taustalla olevat kuljetusmäärät pysyivät suhteellisen

vakaina edellisvuoteen verrattuna.

Vuoden 2024 Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3-

(Kategoriat 5 ja 11) päästöt on oikaistu vuoden 2024

neljännen neljänneksen todellisten lukujen perusteella,

tietojen saapumisen jälkeen.

EU:n Pariisin sopimuksen mukaiset vertailuarvot

Komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 (12

artikla) kriteerien perusteella KONEtta ei ole suljettu EU:n

Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen

ulkopuolelle.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

69 KONE Vuosikatsaus 2025

2.3 Resurssien käyttö ja

kiertotalous

2.3.1 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

KONE on tunnistanut resurssien käytön ja kiertotalouden

merkittäväksi taloudelliseksi mahdollisuudeksi.

Modernisointiliiketoiminta on keskeinen kasvun ajuri, jota

tukee globaali markkina, jossa yli 10 miljoonaa yksikköä on

valmiina modernisoitavaksi. Modernisointi- ja

huoltoliiketoiminnan osuus KONEen liikevaihdosta on yli

60 %, mikä heijastaa siirtymää kohti kiertotalouteen

perustuvaa liiketoimintamallia. Osana Rise-strategiaa Cut

Carbon- ja Drive Modernization-painopisteet vauhdittavat

kestävää ja kiertotalouteen perustuvaa kasvua

innovatiivisten energiatehokkaiden ratkaisujen sekä

materiaalitehokkuuden optimoinnin avulla.

Olennainen mahdollisuus on kuvattu taulukossa 24,

joka sisältää tiedot aikahorisontista, arvoketjusta ja

hallintotoimista vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

käsittelemiseksi. Olennaisten ilmastoon liittyvien

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista ja

arviointia on kuvattu kohdassa 1.5.

KONEen ratkaisut on suunniteltu tukemaan asiakkaita

rakennusten elinkaaren pidentämisessä pitämällä hissit ja

liukuportaat turvallisesti käytössä pidempään. Samalla

laitteiden ja rakennusten hiilijalanjälki pienenee. Hissien

tyypillinen käyttöikä on noin 25 vuotta ja liukuportaiden 15

vuotta. KONEen kunnossapito- ja modernisointiratkaisujen

avulla molempien käyttöikää voidaan pidentää

entisestään, mikä vähentää merkittävästi ennenaikaisen

uusimisen tarvetta ja tukee rakennusten kestävää käyttöä.

Integroimalla digitaalisesti yhdistettäviä ratkaisuja

laitteiden modernisointiin KONE mahdollistaa älykkäät

kunnossapito-ominaisuudet ja parantaa kykyään tunnistaa

ennakoivasti tulevia modernisointitarpeita. Lisäksi KONE

voi kasvattaa modernisointiiin liittyviä

liiketoimintamahdollisuuksia laajentamalla

huoltokantaansa huoltokannan ulkopuolisiin kohteisiin.

2.3.2 Toimintaperiaatteet

KONEen ympäristöpolitiikassa yhtiön tavoite kuvataan

kestävämmän, kiertotalouteen perustuvan tulevaisuuden

kaupungin mahdollistajana. Tämä saavutetaan muun

muassa vähentämällä ratkaisujen elinkaarivaikutuksia

kiertotalouteen perustuvalla suunnittelulla. Politiikka

edistää myös jätteiden syntymisen ehkäisyä pidentämällä

tuotteiden ja laitteiden käyttöikää sekä minimoi jätteiden

määrää kiertotalouden periaatteiden mukaisesti.

Taulukossa 13 on kuvattu keskeiset resurssien käyttöön ja

kiertotalouteen liittyvät politiikat.

Politiikkasitoumusten lisäksi KONEen ratkaisut

suunnitellaan kestävyyden ja modulaarisuuden

periaatteiden pohjalta, mikä varmistaa pitkäikäisen ja

kestävän suorituskyvyn. Esimerkiksi Design for

Disassembly -ohjeet mahdollistavat tuotteiden helpon

purkamisen, mikä tukee modernisointia,

resurssitehokkuutta ja materiaalien talteenottoa koko

elinkaaren ajalta. KONEen Design for Reliability -ohjeet

varmistavat, että tuotteet testataan suorituskyvyn

varmistamiseksi erilaisissa ympäristöissä, mikä takaa

pitkän elinkaaren erilaisissa ilmasto-olosuhteissa. Yhdessä

nämä suunnitteluperiaatteet tukevat KONEen

ympäristöpolitiikassa määritettyjen

kiertotaloustavoitteiden toteuttamista.

2.3.3 Toimet

KONEen modernisointiliiketoiminta tarjoaa modulaarisia,

kestäviä ja energiatehokkaita elinkaariratkaisuja, jotka

vähentävät primääriraaka-aineiden käyttöä ja parantavat

laitteiden energiatehokkuutta jopa 70 %.

Modernisointiratkaisujen ansiosta laitteet voidaan korjata

ja niiden osat päivittää, jolloin komponentit voidaan

kierrättää tai käyttää uudelleen. Tämä lähestymistapa

vähentää merkittävästi elinkaaripäästöjä, mikä on todettu

KONEen elinkaariarvioinneissa (LCA), jotka on tehty

kansainvälisesti tunnustettujen ISO 14040- ja ISO 14044 -

standardien mukaisesti.

KONE tarjoaa asiakkaille erilaisia

modernisointipaketteja riippuen laitteiden elinkaaren

vaiheesta ja rakennuksen tarpeista. Ratkaisut soveltuvat

sekä KONEen että muiden valmistajien laitteille. KONE

Replace -ratkaisulla vanha laite korvataan uudella, mikä

pidentää rakennuksen elinkaarta uuden teknologian

avulla. KONE AddNew sisältää jälkiasennuksena uuden

ratkaisun vanhaan rakennukseen, mikä uudistaa ja

pidentää rakennusten käyttöikää ja parantaa

esteettömyyttä. KONE Upgrade tuo asiakkaille

kiertotaloushyötyjä, valikoitujen olemassaolevien

komponenttien päivityksillä ja parannuksilla. KONE

Upgrade vastaa EUn taksonomian toimintaa 5.1. Korjaus,

kunnostaminen ja uudelleenvalmistus, jonka osuus

KONEen taksonomian mukaisesta liikevaihdosta oli 11,2 %

vuonna 2025. KONE 24/7 Connected Services –

palveluiden tukema ennakoiva kunnossapito tukee kaikkia

modernisointitoimia mahdollistamalla laitteiden kuntoon

perustuvat päivitykset, jotka pidentävät laitteiden

käyttöikää ja vähentävät samalla tarpeettomia

huoltokutsuja ja käyttökatkoja.

Tukeakseen Rise-strategian tavoitteita, KONE kehittää

aktiivisesti kiertotalousstrategiaansa, tavoitteena luoda

pitkäaikaista asiakasarvoa ja vahvistaa KONEen globaaleja

kiertotalousratkaisuja erilaisten pilottihankkeiden,

projektien ja kumppanuuksien kautta.

Vuonna 2025 käynnistetty KONE Renaissance -

ohjelma on viisivuotinen tutkimus-, kehitys- ja

Taulukko 24. Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen aihe

(aikahorisontti)

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Johdon vastaus

Resurssien

käyttö ja

kiertotalous

omassa

toiminnassa

(pitkä aikaväli)

↑ Mahdollisuus

Modernisointiliiketoiminta minimoi primaariraaka-

aineiden käytön, parantaa energiatehokkuutta ja

vähentää elinkaaripäästöjä minimoimalla resurssien

ulosvirtaukset.

• KONE kehittää modernisointitarjontaa

kestävyyden, modulaarisuuden, päivitettävyyden,

digitaalisten yhteyksien ja purettavuuden

periaatteiden mukaisesti. Näin KONE rakentaa

pitkäaikaisia valmiuksia elinkaariliiketoimintamallin

mukaisesti.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

70 KONE Vuosikatsaus 2025

innovaatiohanke, jota rahoittaa osittain Business Finland.

Ohjelmassa keskitytään olemassa olevien rakennusten

uudistamiseen vähäpäästöistä asumista ja työskentelyä

varten vuoteen 2030 mennessä. Globaali ohjelma luo

digitaalisen ja kestävän ekosysteemien keskittymän, joka

tuo yhteen toimialan keskeiset sidosryhmät edistämään

innovaatioita ja uusia liiketoimintamalleja. Ohjelman

tarkoituksena on johtaa KONEen toimintaa kaupunkien

uudistamisessa digitaalisen ja kestävän modernisoinnin

avulla, jotta yhtiö voi vastata asiakkaiden tarpeisiin

globaalisti.

2.3.4 Tavoitteet

Rise-strategiassa KONE on asettanut vapaaehtoisen

tavoitteen, joka liittyy resurssien käytön ja kiertotalouden

mahdollisuuksiin KONEen modernisointiliiketoiminnassa.

KONEen keskipitkän aikavälin tavoitteena on

kaksinumeroinen kasvu globaalissa

modernisointiliiketoiminnassa. Vuonna 2025 kasvu oli

lähes 15 % vuoteen 2024 verrattuna.

Tavoite asetettiin yhdessä strategian

kehittämisprosessin keskeisten sidosryhmien kanssa. Se

tukee KONEen ympäristöpolitiikassa määritettyjä pitkän

aikavälin kiertotaloustavoitteita. Kiertotaloustavoitteet

ohjaavat KONEen sitoutumista kaupunkien kestävään

muutokseen.

Tavoitteeseen liittyvät tiedot on varmennettu

taloudellisen varmennusprosessin yhteydessä, ja

edistymisestä suhteessa tavoitteisiin raportoidaan

vuosittain. Tarkemmat taloudelliset tiedot löytyvät

vuosikatsauksesta. KONEen kiertotalousaloitteita ja -

tavoitteita kehitetään edelleen vuonna 2026.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

71 KONE Vuosikatsaus 2025

3. Sosiaaliset tiedot

3.1 Oma työvoima (S1)

3.1.1 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

Terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät työolot omassa

toiminnassa on tunnistettu KONEelle olennaiseksi

aiheeksi. Olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointimenetelmät on

kuvattu tarkemmin kohdassa 1.5. Omaan työvoimaan

liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on

kuvattu taulukossa 25. Taulukko sisältää tiedot

aikajänteestä, arvoketjusta sekä hallintatoimet

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien käsittelemiseksi.

Ottaen huomioon, että KONE harjoittaa asennus- ja

huoltotoimintaa maailmanlaajuisesti, KONE on tunnistanut

useita omaan työvoimaan mahdollisesti kohdistuvia

terveys- ja turvallisuusvaikutuksia sekä -riskejä.

Riittämättömät turvatoimenpiteet voivat lisätä tapaturmia,

vakavia loukkaantumisia ja jopa kuolemantapauksia.

Tämä raportti kattaa kaikki KONEen omaan

työvoimaan kuuluvat henkilöt, joihin KONEen toiminta voi

olennaisesti vaikuttaa. Tietyt työntekijäryhmät – etenkin

asennus- ja kunnossapitotehtävissä työskentelevät –

kohtaavat KONEella suurimmat turvallisuusriskit

työtehtäviensä luonteen vuoksi, kuten KONEen

maailmanlaajuisen verkkopohjaisen

turvallisuusraportointialustan KONE Safety Solutionin

(KSS) tiedot osoittavat. KONE on tunnistanut, että

yleisimpiä vakavia loukkaantumisia aiheuttavia tilanteita

ovat kontaktit liikkuviin kappaleisiin sekä korkealta

putoaminen. Tyypillisimpiä työperäisiä vammoja ovat

viiltohaavat, venähdykset, mustelmat ja ruhjeet. KONE

toimii maissa, joissa ihmisoikeusrikkomusten riski on

tavallista suurempi, koskien esimerkiksi lapsi- ja

pakkotyövoimaa. KONEen omassa toiminnassa on

tunnistettu kohonnut pakkotyön riski ulkoistetuissa

tukipalveluissa, kuten siivouksessa, ateriapalveluissa ja

vartioinnissa. Kaakkois-Aasiassa lapsityövoiman käytön

riski on huomattavan suuri. KONEen suurimmat riskit

liittyvät kuitenkin yhtiön toimitus- ja jakeluketjuihin etenkin

Afrikassa, Aasiassa ja Kiinassa. Vaikka ihmisoikeuksia ei

kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella pidetä KONEelle

olennaisina, KONE seuraa jatkuvasti ihmisoikeuksiin

liittyviä riskejä ja vaikutuksia. Lisätietoa

ihmisoikeustoimintaperiaatteesta ja ihmisoikeusasioiden

hallinnasta löytyy kohdista 3.1.2, 3.1.3 ja 3.1.4.

Omaan työvoimaan kohdistuvia olennaisia vaikutuksia

hallitaan tehokkaasti integroimalla KONEen keskeiset

periaatteet - turvallisuus, laatu ja vastuullisuus - osaksi

strategiaa ja päivittäistä toimintaa. Sitoumusta tukee

KONEen integroitu johtamisjärjestelmä, joka on kuvattu

kohdassa 3.1.2., sekä johtamiskäytänteiden jatkuvasta

kehittämisestä ja strategisesta ohjauksesta vastaavat

tehtävään perustetut erikoistuneet toimikunnat ja

komiteat.

KONEen oman työvoiman erityispiirteet ja

tunnusluvut

KONEen oma työvoima koostuu kolmesta pääryhmästä:

KONEen työntekijät, vuokratyöntekijät ja itsenäiset

urakoitsijat. KONEen työvoimasta suurin osa on KONEen

työntekijöitä, joihin kuuluu vakituisia työntekijöitä,

määräaikaisia työntekijöitä sekä harjoittelijoita.

Henkilöstöä on maailmanlaajuisesti 68 maassa KONEen

toimistoissa, tuotantolaitoksissa ja asiakastoimipaikoissa.

Työntekijöiden määrä ilmoitetaan henkilömääränä.

Demografiset tiedot saadaan KONEen HR-järjestelmästä

kunkin raportointikauden lopussa. Joitakin vastikään

hankittuja KONEen yksiköitä ei ole otettu huomioon, jos

yksityiskohtaisia henkilöstötietoja ei ole vielä saatavilla.

Hallituksen toimintakertomuksen muissa osioissa

henkilöstömäärät esitetään kokoaikaisiksi muutettuna

(FTE), ja niihin sisältyy viimeaikaisten yritysostojen

mukana tullut henkilöstö. Tämän seurauksena

työntekijöiden kokonaismäärään liittyvät luvut voivat

vaihdella hieman vuosikatsauksen eri osioissa. Näitä

eroavaisuuksia ei pidetä merkittävinä. Lisätietoja

työntekijöiden lukumääristä (henkilömäärä) löytyy

taulukoista 26-30.

Taulukko 25. Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen aihe

(aikajänne)

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Johdon vastaus

Terveys ja

turvallisuus

omassa

toiminnassa

(keskipitkä ja

pitkä aikaväli)

↓ Negatiivinen vaikutus

KONEen toimialalla on useita turvallisuusriskejä.

Olemme tunnistaneet globaalissa asennus- ja

huoltotoiminnassa useita mahdollisia omaan

työvoimaamme kohdistuvia terveys- ja

turvallisuusvaikutuksia, etenkin mainittujen

alojen tehtävissä. Turvallisuustoimenpiteiden

laiminlyönti voi johtaa tapaturmien

lisääntymiseen ja vakaviin henkilövahinkoihin tai

jopa kuolemantapauksiin.

• Kaikkiin omiin työntekijöihin sovelletaan

riskienhallintakehystä sekä integroitua

johtamisjärjestelmää, joka koskee muun muassa

terveyttä ja turvallisuutta.

• Työsuojelukäytäntöjä käsitellään osallistavasti, muut

kuin työsuhteiset työntekijät otetaan mukaan

turvallisuuskampanjoihin ja muihin yrityksen

turvallisuusaloitteisiin ja heidän pätevyydelleen,

menetelmilleen ja työkaluilleen asetetaan vaatimuksia.

Taulukko 26. Henkilömäärä 10 suurimmassa maassa

Maa

Työntekijöiden

lukumäärä

2025

(henkilömäärä)

Työntekijöiden

lukumäärä 2024

(henkilömäärä)

Kiina

20 441

21 783

Intia

6 149

5 731

Yhdysvallat

5 698

5 721

Ranska

3 397

3 287

Saksa

2 965

2 922

Suomi

2 809

2 643

Italia

2 184

2 097

Yhdistynyt

kuningaskunta

1 837

1 800

Australia

1 208

1 169

Meksiko

1 175

1 147

Kiina on ainoa maa, joka kuuluu ESRS-raportointivaatimuksen piiriin.

Kaikki muut maat raportoidaan vapaaehtoisesti.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

72 KONE Vuosikatsaus 2025

Taulukko 28. Työntekijöiden lukumäärä sukupuolen mukaan

Sukupuoli

Työntekijöiden

lukumäärä 2025

(henkilömäärä)

Työntekijöiden

lukumäärä 2024

(henkilömäärä)

Miehet

55 363

56 269

Naiset

7 879

7 631

Muu

Ei tiedossa

517

489

Työntekijöitä

yhteensä

64 771

64 402

Joissakin maissa henkilöt voivat laillisesti rekisteröidä olevansa

kolmatta, usein neutraalia sukupuolta, joka luokitellaan ”muuksi” edellä

olevassa taulukossa.

Työntekijät, jotka ovat siirtyneet toisesta järjestelmästä, jossa

sukupuolta ei ole kirjattu, tai äskettäin palkatut työntekijät, jotka eivät ole

vielä tallentaneet sukupuolitietojaan KONEen HR-järjestelmään.

Taulukko 30. KONEen palveluksesta raportointikauden aikana

lähteneiden työntekijöiden lukumäärä

2025

2024

KONEesta lähteneet

työntekijät

7 632

7 793

Liukuva 12 kuukauden

kokonaisvaihtuvuus

12,2 %

11,5 %

Kokonaisvaihtuvuus (12,2 %) = Vakituiset työntekijät +

ulkomaankomennukselle lähteneet (7 632) jaettuna viimeisten 12

kuukauden keskimääräisellä henkilöstömäärällä (62 665). Määräaikaisia

työntekijöitä ja harjoittelijoita (530) ei lasketa vaihtuvuuteen.

Taulukko 27. Työntekijöiden lukumäärä sopimustyypin ja alueen mukaan

Henkilömäärä

Amerikka

APMEA

Eurooppa

Kiina

Yhteensä

Työntekijät

8 036 (7 961)

13 160 (12 407)

21 874 (21 070)

21 701 (22 964)

64 771 (64 402)

Vakituiset työntekijät

8 030 (7 955)

12 856 (12 146)

20 965 (20 266)

21 363 (22 821)

63 214 (63 188)

Tilapäiset työntekijät

6 (6)

304 (261)

909 (804)

338 (143)

1 557 (1 214)

Nollatuntisopimuksella olevat

työntekijät

3 (n/a)

8 (n/a)

15 (n/a)

18 (n/a)

44 (n/a)

Kokoaikaiset työntekijät

8 034 (7 959)

13 143 (12 376)

21 087 (20 311)

21 700 (22 964)

63 964 (63 610)

Osa-aikaiset työntekijät

2 (2)

17 (31)

787 (759)

1 (0)

807 (792)

Sulkeissa olevat luvut ovat vuodelta 2024

Sisältää opiskelijat ja harjoittelijat

Vuonna 2024 vaihtelevalla työajalla työskentelevien työntekijöiden tuntimäärää ei voitu raportoida, koska tietoja ei vielä kerätty HR-järjestelmiin.

Vapaaehtoinen raportointi

Taulukko 29. Työntekijöiden lukumäärä sopimustyypin ja sukupuolen mukaan

Henkilömäärä

Naiset

Miehet

Muu

Ei tiedossa

Yhteensä

Työntekijät

7 879 (7 631)

56 363 (56 269)

12 (13)

517 (489)

64 771 (64 402)

Vakituiset työntekijät

7 642 (7 435)

55 137 (55 353)

11 (12)

424 (388)

63 214 (63 188)

Tilapäiset työntekijät

237 (196)

1226 (916)

1 (1)

93 (101)

1 557 (1 214)

Nollatuntisopimuksella olevat

työntekijät

5 (n/a)

39 (n/a)

0 (n/a)

44 (n/a)

Kokoaikaiset työntekijät

7 494 (7 263)

55 946 (55 855)

12 (13)

512 (479)

63 964 (63 610)

Osa-aikaiset työntekijät

385 (368)

417 (414)

0 (0)

5 (10)

807 (792)

Sulkeissa olevat luvut ovat vuodelta 2024

Työntekijöiden itsensä määrittelemä sukupuoli

Sisältää opiskelijat ja harjoittelijat

Vuonna 2024 vaihtelevalla työajalla työskentelevien työntekijöiden tuntimäärää ei voitu raportoida, koska tietoja ei vielä kerätty HR-järjestelmiin.

Vapaaehtoinen raportointi

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

73 KONE Vuosikatsaus 2025

3.1.2 Toimintaperiaatteet

Terveys- ja turvallisuussitoumuksia koskevat

toimintaperiaatteet

KONE tiedostaa, että työterveys- ja

työturvallisuusjohtaminen tapahtuu eri toimintojen kesken

yhteisvastuullisesti. Siksi yhtiöllä on lukuisia periaatteita,

jotka koskevat sen omaan työvoimaan kohdistuvia

terveys- ja turvallisuusvaikutuksia. Taulukossa 31 on

esitetty yhteenveto näistä periaatteista.

KONEen periaatteiden, sääntöjen ja vakiintuneiden

työtapojen noudattamista arvioidaan KONEen

halintajärjestelmän auditointiohjelmalla, joka kattaa 100 %

yhtiön liiketoimintayksiköistä. Turvallisuutta parannetaan

järjestelmällisesti laatimalla auditointiohjelman tulosten

perusteella korjaavia toimenpiteitä ja seuraamalla niiden

täytäntöönpanoa. Mahdollisia ristiriitoja terveys- ja

turvallisuusvaikutusten ehkäisemiseen tai lieventämiseen

tähtäävien toimien ja kilpailevien liiketoiminnan

vaatimusten välillä käsitellään eri toimintojen välisen

turvallisuuden johtamismallin avulla. Kohdassa 3.1.3 on

lisätietoja KONEen terveys- ja turvallisuusasioista

vastaavista hallintoelimistä, jotka huolehtivat

periaatteiden yhdenmukaistamisesta strategisten

tavoitteiden kanssa. Lisätietoa KONEen monialaisesta

kestävyyshallinnosta, joka käsittää myös

turvallisuudenhallinnan, löytyy kohdasta 1.3.1.

Ihmisoikeussitoumus

Terveys ja turvallisuus ovat KONEelle keskeisiä

ihmisoikeuksia ja perusperiaatteita, joista ei tingitä. Ne

ovat olennainen osa yhtiön laajempaa sitoutumista

ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. KONE on sitoutunut

kunnioittamaan ja tukemaan ihmisoikeuksia muun muassa

seuraavien sopimusten, periaatteiden ja ohjeiden

mukaisesti:

• ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus

• YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat

periaatteet

• Kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittämät

työntekijöiden perusoikeudet, mukaan lukien ILO:n

julistus työelämän perusperiaatteista ja

perusoikeuksista

• OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille.

KONEen julkisessa ihmisoikeustoimintaperiaattessa

kuvataan yksityiskohtaisesti yhtiön rooli, tavoitteet ja

vastuut sitoumuksen täyttämisessä. Toimintaperiaate

tarkistetaan vuosittain osana KONEen

toimintaperiaatteiden tarkistusta. ILO:n standardien

mukaisesti KONE kieltää kaikenlaisen lapsityövoiman

käytön. KONE ei palkkaa työntekijöitä, jotka ovat alle 15-

vuotiaita tai paikallista oppivelvollisuusikää nuorempia,

sen mukaan kumpi on korkeampi. Vaarallisen työn

vähimmäisikäraja on 18 vuotta.

Ihmisoikeustoimintaperiaatteessa kielletään myös

KONEen toiminnoissa ja arvoketjuissa kaikki modernin

orjuuden muodot, esimerkiksi pakkotyö. KONE huolehtii

siitä, että työntekijät saavat korvauksensa ajallaan ilman

lainvastaisia vähennyksiä tai pidätyksiä tai käytäntöjä,

jotka voisivat viitata pakkotyöhön tai hyväksikäyttöön.

Tämä koskee myös urakoitsijoita sekä määräaikaisia ja

osa-aikaisia työntekijöitä.

KONE noudattaa kaikkia työaikaan, palkkaukseen,

etuihin ja ylityöhön sovellettavia paikallisia lakeja, ILO:n

yleissopimuksia ja alan standardeja.

Jos paikallinen lainsäädäntö on ristiriidassa ILO:n tai

muiden asiaankuuluvien standardien kanssa, tapaus

viedään kestävyysraportoinnin ohjausryhmän

(Sustainability Disclosure Board) käsiteltäväksi.

Ohjausryhmä vastaa KONEen ihmisoikeushallinnosta. YK:n

Global Compact -aloitteeseen sitoutuneena osallistujana

KONE on sisällyttänyt toimintaperiaatteisiinsa ja

menettelytapoihinsa aloitteessa kuvatut periaatteet, myös

ihmisoikeuksiin liittyen.

Globaali johtamisjärjestelmä

KONEen globaali johtamisjärjestelmä yhdistää laatu-,

ympäristö- sekä terveys- ja turvallisuusjohtamisen

strategisten aloitteiden tukemiseksi sekä yhdenmukaisten

ja korkeatasoisten käytäntöjen varmistamiseksi kaikissa

toiminnoissa.

Järjestelmä kattaa kaikki globaalit toiminnot, ratkaisut

ja palvelut. Tavoitteena on tuottaa asiakasarvoa ja

varmistaa samalla turvallinen ja kestävä liiketoiminta.

Järjestelmä antaa esimerkiksi ohjeita työtapaturmien

ehkäisyyn ja työterveys- ja työturvallisuusjohtamiseen

paikallisten lakien lisäksi.

Integroitu johtamisjärjestelmä kattaa kaikki työntekijät

ja sopimustyöntekijät ja täyttää seuraavien standardien

vaatimukset: ISO 9001 (laatu), ISO 14001 (ympäristö) ja

ISO 45001 (työterveys ja -turvallisuus).

Jatkuvan parantamisen edistämiseksi monet

liiketoimintayksiköt ovat mukana KONEen

konserninlaajuisessa OneISO-sertifioinnissa, kun taas

toisilla yksiköillä on paikallisten akkreditoitujen

organisaatioiden myöntämät erilliset sertifikaatit. Joillakin

yksiköillä on lisäksi paikallisia tai kansainvälisiä

sertifikaatteja, kuten tietoturvan johtamisjärjestelmä (ISO

27001), energiatehokkuuden johtamisjärjestelmä (ISO

50001) ja/tai hissidirektiivin 2014/33/EU

vaatimustenmukaisuussetifikaatti. Nämä kaikki

vahvistavat sekä työntekijöiden, että kuluttajien ja

loppukäyttäjien terveyttä ja turvallisuutta.

KONE pyrkii aktiivisesti laajentamaan

konserninlaajuisten sertifikaattiensa kattavuutta ja

integroimaan paikalliset sertifikaatit asteittain yhtenäiseen

OneISO-viitekehykseen. Uusien KONE-yksiköiden

liittäminen konsernisertifikaattien piiriin tukee globaalien

johtamiskäytäntöjen yhdenmukaistamista ja varmistaa

kansainvälisten standardien ja KONEen toimintamallin

(KONE Way) noudattamisen.

Taulukossa 32 on esitetty ISO-sertifikaattien, joko

paikallisten tai OneISO-sertifikaattien, piiriin kuuluvien

työntekijöiden osuus suhteessa KONEen globaaliin

henkilömäärään.

Taulukko 32. Osuus KONEen työntekijöistä, jotka työskentelevät

ISO-sertifioidussa yksikössä

ISO-standardi

Osuus 2025

Osuus 2024

ISO 9001

87 %

ISO 14001

77 %

78 %

ISO 45001

67 %

58 %

Vuoden 2024 luvut on päivitetty aiemman laskentavirheen vuoksi

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

74 KONE Vuosikatsaus 2025

Taulukko 31. Keskeiset terveys- ja turvallisuusjohtamiseen, ihmisoikeuksiin ja liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät politiikat

Politiikka

Aiheet

Soveltamisala

Lyhyt kuvaus sisällöstä

Vastuu KONEella

Julkaistu/Päivitetty

Globaali

johtamisjärjestelmä

S1, S2,

Kaikki KONEen yksiköt, oma

työvoima, toimittajat ja kumppanit

Globaali johtamisjärjestelmä, joka varmistaa korkeat ja yhdenmukaiset

terveys- ja turvallisuusstandardit maailmanlaajuisesti.

Johtokunta

02/2025

Terveys- ja

turvallisuuspolitiikka

S1, S2,

Oma työvoima, kumppanit ja

KONEen laitteiden käyttäjät

KONEen sitoutuminen sovellettaviin turvallisuusvaatimuksiin. Luo puitteet

turvallisuustavoitteille ja -vastuille.

Toimitusjohtaja

12/2024

Riskienhallinnan

politiikka

Kaikki KONEen yksiköt

Kaikkien KONEen prosessien, menettelyjen ja tilojen tulee olla turvallisia ja

noudattaa vakiintuneita turvallisuusstandardeja työntekijöiden terveyden

turvaamiseksi.

Johtokunta

10/2023

Globaali

toimitilapolitiikka

S1, S2

Kaikki KONEen yksiköt, toimistot ja

varastotilat KONEen toimintaa

varten

KONEen tilojen yhdenmukainen valinta ja hallinta tähtäävät siihen, että

jokaiselle tilojen käyttäjälle tarjotaan turvallinen ja suojattu työympäristö.

Toimitusketjusta

vastaava johtaja,

tiloista vastaava

globaali

kategoriapäällikkö,

paikalliset omistajat

01/2022

Toimitilojen

turvallisuuspolitiikka

S1, S2

Kaikki uudet tai merkittävästi

uudistetut KONEen toimitilat

Määrittää fyysiset turvatoimet KONEen käytössä olevissa tiloissa, omistetuissa

tai vuokratuissa. Tiloilla on oltava dokumentoidut ja testatut hätätilamenettelyt

sekä vuosittaiset evakuointi- ja pelastusharjoitukset.

Johtokunta

10/2023

Asennuspolitiikka

S1, S2

Kaikki KONEen yhteisöt ja yksiköt;

oma työvoima, asennuksen

alihankkijat

KONEen asennustöitä koskevat Asennustöiden vaatimukset varmistavat

oikean ja turvallisen asennuksen KONEen hyväksymillä menetelmillä ja

työkaluilla tai riskinarvioinnin avulla.

Head of Delivery

Operations

Development

01/2022

Matkustuspolitiikka

Oma työvoima

Työhön liittyvää matkustamista koskevat ohjeet, mukaan lukien riskinarvioinnit

ja turvallisuusneuvonta, sekä ohjeet työntekijöiden hyvinvoinnista matkan

aikana.

Johtokunta

06/2022,

saatavilla >30

kielellä, kone.com

Ihmisoikeusperiaatteet

S1, S2

Kaikki KONEen yksiköt; oma

työvoima ja arvoketjun työntekijät

KONEen rooli, tavoitteet ja vastuut ihmisoikeussitoumuksen osalta.

Johtokunta

11/2022, saatavilla

>10 kielellä

KONEen eettinen

toimintaperiaate

S1, S2,

S4, G1

Oma työvoima ja kaikki KONE-

yhtiöt

KONEen työntekijöiltä ja yhtiöiltä odotettu vastuullinen ja eettinen toiminta.

Johtokunta

08/2025, saatavilla

7 kielellä

Eettinen

toimintaperiaate

toimittajille

Kaikki toimittajat, myös toimittajien

omat työntekijät, toimittajat ja

kolmannet osapuolet

Toimittajilta odotetaan eettisiä liiketoimintakäytäntöjä, jotka koskevat terveyttä

ja turvallisuutta, lahjonnan ja korruption torjuntaa, työvoimaa ja ihmisoikeuksia

sekä ympäristökysymyksiä.

VP Global

Compliance

01/2020

Jakelijoiden

Eettinen

toimintaperiaate

Kaikki jakelijat, myös jakelijoiden

omat työntekijät, asiakkaat ja

kolmannet osapuolet

Jakelijoilta odotetaan eettisiä liiketoimintakäytäntöjä, jotka koskevat terveyttä

ja turvallisuutta, lahjonnan ja korruption torjuntaa, työvoimaa ja ihmisoikeuksia

sekä ympäristökysymyksiä.

VP Global

Compliance

09/2021

Kolmansien

osapuolten due

diligence -selvityksiä

koskeva politiikka

S1, S2,

Koskee kaikkia KONEen yksiköitä ja

työntekijöitä ja ulottuu koko

arvoketjuun:

toimittajiin, alihankkijoihin,

jakelijoihin, edustajiin, yhteisyritys-

kumppaneihin, yritysostokohteisiin

ja muihin kolmansiin osapuoliin

KONEen nollatoleranssi lahjontaa, korruptiota ja muuta laitonta toimintaa

kohtaan määrittää, miten liikekumppanit tunnistetaan ja arvioidaan ja miten

niitä valvotaan vaatimustenmukaisuuden näkökulmasta.

Johtokunta

2025

Sääntöjä ja

standardeja koskeva

politiikka

Kaikki KONEen yksiköt

KONE odottaa, että sen liiketoimintayksiköt ja työntekijät noudattavat kaikkia

asiaankuuluvia sääntöjä, standardeja ja säännöksiä KONEen ratkaisujen ja

palvelujen tarjoamisessa.

Johtokunta

10/2023, saatavilla

>30 kielellä

kone.com

Asiakasratkaisujen

suunnittelupolitiikka

Kaikki KONEen yksiköt

Keskeiset periaatteet turvallisen ja laadukkaan suunnittelutyön toteuttamiseksi

siten, että kaikkia asiaankuuluvia lakeja, sääntöjä ja standardeja noudatetaan.

Johtokunta

02/2019

Lahjonnan ja

korruption vastainen

toimintaperiaate

Oma työvoima

KONEen nollatoleranssi lahjonnalle ja korruptiolle kattaa riskiperusteisen

ennaltaehkäisyn sekä vaatimustenmukaisuutta ja raportointia koskevat ohjeet

työntekijöille.

Johtokunta

09/2023

Yleinen valtuutusten

delegointia koskeva

toimintaperiaate

Oma työvoima

Määrittelee, milloin asiat on vietävä eteenpäin johtokunnan jäsenille,

toimitusjohtajalle tai hallitukselle.

Johtokunta

08/2025

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

75 KONE Vuosikatsaus 2025

3.1.3 Toimet

Yhteydenpito oman työvoiman kanssa

KONE on sitoutunut olemaan erinomainen työpaikka, joka

antaa työntekijöille vaikutusmahdollisuuksia ja

osallistuttaa heidät aktiivisesti työpaikkakokemuksen

kehittämiseen. Yhtiön vuosittainen globaali henkilöstön

sitoutumiskysely, Pulse, on keskeisessä roolissa

avoimuuden edistämisessä ja työntekijäkokemuksen

syvällisessä ymmärtämisessä KONEella.

Kyselyn tulokset ovat vuosittain kaikkien

liiketoimintayksiköiden esihenkilöiden ja HR-

kumppaneiden saatavilla verkkopohjaisen työkalun kautta.

Esihenkilöt laativat toimintasuunnitelmia, jakavat tulokset

tiimeilleen ja keskittyvät muuttamaan kyselyn havainnot

konkreettisiksi parannuksiksi, jotka kehittävät

työympäristöä.

Vuoden 2025 Pulse-kyselyn tulokset osoittavat, että

sitoutumisindeksi on edelleen vahva, mikä kuvastaa

vakaata ja myönteistä kehitystä. Tuloksissa korostuu

myös työntekijöiden osallisuuden tunteen ja hyvinvoinnin

jatkuva vahvistuminen. Kyselyn osallistumisaste oli 92 %,

mikä kertoo vahvasta sitoutumisesta ja luottamuksesta

prosessiin sekä vahvistaa käsitystä siitä, että

työntekijöiden ääni tulee kuulluksi ja siihen reagoidaan.

KONEen sitoutuminen osallistavan ja tukevan

työympäristön edistämiseen näkyy siinä, miten yhtiö

huomioi erityisen haavoittuvassa asemassa olevien

työntekijöiden näkökulmat. KONE on perustanut kolme

työntekijäverkostoa, Employee Resource Group (ERG),

joita johtavat itsenäisesti vapaaehtoiset työntekijät.

Jokaisen ERGn sponsorina toimii hallituksen jäsen. ERGt

saavat organisaation tukea ja erilliset budjetit, ja ne

toimivat tärkeinä kanavina haavoittuvien työntekijöiden

osallistamisessa ja avoimen vuoropuhelun edistämisessä.

KONEen esihenkilöt ylläpitävät jatkuvaa yhteydenpitoa

tiimeihinsä, muun muassa säännöllisten

palautekeskutelujen kautta. Kaikki henkilöt, joilla on pääsy

sisäiseen viestintäalustaan (sisältäen myös työntekijöitä

jotka eivät ole työsuhteessa KONEen kanssa), kutsutaan

osallistumaan yhtiön laajuisiin tapahtumiin, kuten

neljännesvuosittaiseen toimitusjohtajan kysymys- ja

vastaustilaisuuteen.

Työntekijöiden osallistumisen edistämiseksi ja

merkityksellisen palautteen varmistamiseksi terveys- ja

turvallisuusasioissa KONE järjestää paikallisia

turvallisuusfoorumeita, jotka mahdollistavat työntekijöiden

ja heidän edustajiensa osallistumisen.

Näitä foorumeita tukee paikallisten johtoryhmien

aktiivinen osallistuminen, ja niiden asialistoja, päätöksiä ja

toimenpiteitä hallitaan paikallisesti, jotta ne vastaavat

kohdepaikan erityistarpeita. KONE tekee myös tiivistä

yhteistyötä työntekijäneuvostojen kanssa, mukauttaen

niiden rakenteen kunkin toimintamaan lakisääteisiin ja

kulttuurin vaatimuksiin.

Toinen esimerkki KONEen työvoiman osallistamiseen

liittyvistä toimista on vuosittainen Euroopan

työntekijäfoorumi, joka kokoaa yhteen KONEen

työntekijäedustajat ja ylimmän johdon käsittelemään

esimerkiksi turvallisuutta, liiketoiminnan kasvua ja

strategiaa. Tämä foorumi on keskeisessä roolissa avoimen

vuoropuhelun edistämisessä neuvoston jäsenten ja

KONEen johdon välillä, tukien yhtiön tavoitetta olla

erinomainen työpaikka.

Menetelmät, joilla työntekijät voivat tuoda esiin

huoliaan

KONE tarjoaa useita foorumeita ja sisäisiä

raportointikanavia, joiden kautta työntekijät voivat tuoda

esiin työhön liittyviä huolia. Näihin kuuluu mahdollisuus

ilmoittaa asioista suoraan esihenkilölle,

henkilöstöhallinnolle, lakiosastolle, turvallisuus-, tai

compliance-toiminnoille. Lisätietoja KONEen

luottamuksellisesta raportointikanavasta, KONE

Compliance Line -palvelusta, löytyy kohdasta 4.1.3

KONEella on globaali verkkopohjainen alusta

terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien asioiden

esiintuomista varten, KONE Safety Solution (KSS), joka

mahdollistaa läheltä piti -tilanteiden ja tapausten

raportoinnin ja hallinnan. Tämä koskee KONEen omaa

henkilöstöä, alihankkijoita, kolmansia osapuolia, kuluttajia

ja loppukäyttäjiä. Kaikilla KONEen työntekijöillä, sekä

muilla omaan työvoimaan kuuluvilla muutamia poikkeuksia

lukuunottamatta, on pääsy KSS-järjestelmään. Itsenäiset

urakoitsijat ja vuokratyöntekijät, joilla ei ole KONE-

tunnusta, raportoivat KONEen esihenkilöille, jotka

syöttävät tiedot KSS:ään. Jotta KSS olisi kaikkien

saatavilla, sovellus on asennettu kaikkiin KONEen

matkapuhelimiin maailmanlaajuisesti. Poikkeuksena ovat

alueet, joilla paikalliset lait estävät suoran käytön. Näissä

tapauksissa KONE tarjoaa vaihtoehtoisia raportointitapoja

paikallisesti.

KONE edistää aktiivisesti läheltä piti -tilanteiden ja

tapausten raportointia globaalien kampanjoiden, sisäisten

julkaisujen ja turvallisuusverkostonsa kokousten kautta.

Yhtiö tarjoaa tapaturmien ja läheltä piti -tilanteiden

raportointikoulutusta, ja koulutusmateriaalit on käännetty

useimmille paikallisille kielille. KSS:n tunnettuuden ja

käytön edistämiseksi KONE seuraa raporttien määrää,

turvallisuusraportoinnin verkkokoulutusten suoritusasteita

sekä paikallisia turvallisuuspassikoulutuksia.

KONE arvioi raportointinsa tunnettuutta, luottamusta ja

kehitystarpeita useilla menetelmillä, kuten Pulse-

henkilöstökyselyllä. Lisätietoja arviointimenetelmistä

löytyy kohdasta 4.1.3.

KONEen johtamisjärjestelmän mukaisesti yhtiö

tunnistaa, että virheitä ja erehdyksiä, jotka voivat johtaa

läheltä piti -tilanteisiin tai tapaturmiin, voi tapahtua

tahattomasti. Näissä tapauksissa yksilöitä ei syytetä,

mutta tahallisia rikkomuksia ei hyväksytä. KONEen

toimittajien ja jakelijoiden toimintaperiaatteet, jotka

täydentävät KONEen eettisiä toimintaperiaatteita,

vahvistavat yrityksen kostotoimien kiellon hyvässä

uskossa ilmoitettujen huolien osalta. Lisätietoja

ohjesäännöistä löytyy kohdista 3.2.2 ja 4.1.2.

Taulukko 33. Vuorovaikutuskanavat – Oma työvoima

Työntekijöiden

vuorovaikutuskanava

Johtoelimet/vastuullinen

Pulse-henkilöstökysely

Talent & Culture -yksikkö, joka

raportoi osaamisesta ja kulttuurista

vastaavalle johtajalle (SVP Talent

and Culture)

European Employee

Forum

Johtaja, henkilöstö ja viestintä

Turvallisuusfoorumit

Paikallisten käytäntöjen mukaan

Henkilöstöneuvostot

Paikallisten käytäntöjen mukaan

Tilaisuudet, joissa

toimitusjohtaja vastaa

kysymyksiin (Q&A)

Viestinnän osaamiskeskus, joka

raportoi viestintäjohtajalle (SVP

Communications)

Työntekijäverkostot

Työntekijöiden johtamia; kullakin

verkostolla tukijana johtokunnan

jäsen

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

76 KONE Vuosikatsaus 2025

Haitallisten terveys- ja turvallisuusvaikutusten

vähentäminen

KONE on sitoutunut huolehtimaan tilanteista, joissa sen

toiminnalla voi olla kielteisiä vaikutuksia työvoimaan. Yhtiö

kehittää aktiivisesti prosessejaan, palvelujaan ja

tuotteitaan sekä edistää turvallisuustietoisuutta. KONEen

toimintaperiaatteille ja työmenetelmille sekä jokaiselle

työpaikalle tehdään riskiarvio, kattaen muun muassa

terveys- ja turvallisuusnäkökohdat.

Riskinhallintaprosesseja käsitellään kohdassa 1.3.2 ja

keskeisiä terveys- ja turvallisuusperiaatteita kohdassa

3.1.2.

KONEen globaali eri toimialoja kattava turvallisuus- ja

laatujohtajien ryhmä on keskeisessä roolissa

varmistamassa käytäntöjen, turvallisuusaloitteiden ja

strategisten tavoitteiden yhdenmukaisuutta. Ryhmä

edistää avointa vuorovaikutusta eri toimintojen ja

sidosryhmien kesken turvallisuustoimenpiteiden

tukemiseksi sekä niiden tehokkuuden arvioimiseksi ja

ylläpitämiseksi. Ryhmä arvioi kuukausittain

turvallisuustasoa, saavutettuja tuloksia ja tulevia

suunnitelmia. Tarkastelussa painotetaan riskien ja

mahdollisuuksien tunnistamista, sisäisten

resurssitarpeiden analysointia sekä lyhyen ja pitkän

aikavälin toimenpiteistä sopimista.

Terveyden ja turvallisuuden kehittämiseksi sekä

strategisten turvallisuusaloitteiden edistämiseksi Global

Safety Development Team, KONEen globaalin

turvallisuuden ja laadun kehittämistoiminnon alaisuudessa

toimiva turvallisuuden kehittämistiimi, ohjaa ja tukee

KONEen kaikkia toimintoja huomioiden sekä yhtiön oman

henkilöstön, arvoketjun työntekijät, kuluttajat että KONEen

laitteiden loppukäyttäjät.

KONE laatii vuosittain terveyttä ja turvallisuutta

koskevan kattavan toimintasuunnitelman tavoitteidensa,

turvallisuustulostensa ja saatujen kokemusten pohjalta.

Suunnitelmassa määritellään yrityksen globaalit tavoitteet,

joita alueet ja liiketoimintayksiköt voivat soveltaa omiin

erityistarpeisiinsa. KONEen vuoden 2025 ohjeet yksiköille

käsittivät seuraavat ylätason tavoitteet:

• ennakoivan turvallisuusjohtamisen edistäminen ja

käytäntöjen luominen

• merkittävä parannus alihankkijaturvallisuudessa

• dataan perustuvan turvallisuusjohtamisen

mahdollistaminen

• vaikuttava ja tehokas turvallisuusviestintä.

Turvallisuus on myös osa tuotekehitysprosessia, jossa

tuotteen koko elinkaareen liittyvät mahdolliset vaaratekijät

tunnistetaan järjestelmällisesti. Vaikka kaikkia vaaroja ei

voida täysin poistaa, ne minimoidaan hyväksyttävälle

tasolle tai niihin puututaan huoltovaatimuksilla, kuten

osien vaihtamisella ennen turvallisuusriskien syntymistä,

mikä varmistaa tuoteturvallisuuden ennen markkinoille

tuloa. Olemassaolevia tuotteita kehitetään jatkuvasti

niiden turvallisuuden ja toimivuuden parantamiseksi

kaikkien asianomaisten osapuolten näkökulmasta.

Toimenpiteiden määrittäminen perustuu yhteistyöhön

eri toimintojen välillä kohdissa 1.3.1 ja 3.1.2 kuvatun

KONEen terveyden ja turvallisuuden johtamismallin

mukaisesti. KONEen globaali turvallisuuden

kehittämistiimi, Global Safety Development Team,

koordinoi yhtiötason toimia, joilla puututaan todellisiin ja

mahdollisiin vaikutuksiin. Lisätietoa löytyy kohdasta 3.1.2.

Taulukossa 34 on yhteenveto tärkeimmistä yhtiötason

toimista, joilla pyritään vähentämään KONEen omaan

työvoimaan kohdistuvia kielteisiä terveys- ja

turvallisuusvaikutuksia. Kohdassa 3.1.4 on tietoja siitä,

miten KONE arvioi terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä

aloitteitaan asettamalla tavoitteita ja seuraamalla niiden

saavuttamista.

Kielteisten terveys- ja turvallisuusvaikutusten

korjaaminen

KONEen ponnisteluista huolimatta sen työvoimaan

kohdistuu edelleen ajoittain kielteisiä työterveys- ja -

turvallisuusvaikutuksia. Tapaturmatilanteissa KONE

tarjoaa omalle työvoimalleen terveyspalveluja nopean ja

täydellisen toipumisen tueksi. KONEen ensisijainen tavoite

on tarjota välitöntä kriisitukea ja varmistaa kaikkien

osapuolten turvallisuus, minkä jälkeen suoritetaan sisäinen

tutkinta juurisyiden selvittämiseksi ja korjaavien

toimenpiteiden toteuttamiseksi.

KONEen turvallisuustapahtumien hallintaprosessi ja

korjaavien toimenpiteiden toteutus omalle työvoimalle

sekä muille osapuolille, kuten loppukäyttäjille,

alihankkijoille tai jakelijoille, noudattaa standardoitua

työnkulkua. Poikkeamat ja toimet kirjataan KSS-

järjestelmään lukuun ottamatta joitakin loppukäyttäjiin

liittyviä tapauksia Yhdysvalloissa, jotka on kuvattu

kohdassa 3.3.3. Jokaisen tapaturman juurisyyt

tunnistetaan ja ratkaistaan korjaavilla toimenpiteillä.

Korkean tai keskisuuren riskin läheltä piti -tilanteet ja

tapahtumat tutkitaan ja analysoidaan paikallisesti

globaalien toimintojen tuella. Olemassa olevat riskit

arvioidaan, ja kohdennettuja korjaavia toimenpiteitä

toteutetaan kielteisten terveys- ja turvallisuusvaikutusten

ratkaisemiseksi. Korjaavat toimenpiteet kohdistuvat

juurisyihin ja niille laaditaan suunnitelmat, joissa

määritellään aikataulut ja vastuut.

Mahdollisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi työkalujen

uudelleensuunnittelu tai koulutuksen järjestäminen.

Korjaavien toimenpiteiden onnistumista arvioidaan

säännöllisesti osana turvallisuuden arviointia ja

säännöllisiä kokouksia, joissa turvallisuuspäälliköt

käsittelevät ongelmatilanteita ja jakavat parhaita

käytäntöjä. Vahvistaakseen sitoutumistaan oppivana

organisaationa KONE perusti raportointivuoden aikana

Incident Review Board (IRB) -yhteistyöelimen. IRB:n

kokoonpanoon kuuluvat liiketoiminta- ja

turvallisuusjohtajat yksiköistä, joissa on viime aikoina

esiintynyt tapauksia. Mikäli korjaava toimenpide

osoittautuu tehottomaksi, lisätoimenpiteiden tarve

arvioidaan uudelleen, kunnes saavutetaan hyväksyttävä

riskitaso. Saadut kokemukset jaetaan globaalisti KONEen

sisällä sekä asianomaisten yhteistyökumppaneiden

kanssa, ja niistä raportoidaan kuukausittain globaaleille

toiminnoille. Turvallisuuden johtamismalli ja

turvallisuuskokousten aikataulu on kuvattu kohdissa 3.1.2

ja 3.1.4.

KONEen sisäinen auditointiohjelma toimii myös

arviointikehyksenä, jonka tehtävä on osaltaan tunnistaa ja

arvioida ennaltaehkäisevien ja korjaavien toimenpiteiden

tehokkuutta sekä varmistaa kattava seurantaprosessi

mahdollisten poikkeamien varalta.

Hyvinvoinnin tukeminen

KONEella on maailmanlaajuinen etuus- ja

hyvinvointistrategia, jossa annetaan ohjeita paikallisten

etuuksien, hyvinvointikäytäntöjen ja palvelutarjonnan

kehittämiseen sekä globaali hyvinvoinnin viitekehys ja

ohjelma, Elevate Your Health, joka on kaikkien

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

77 KONE Vuosikatsaus 2025

työntekijöiden sekä muiden KONEen intranetiin pääsevien

henkilöiden käytettävissä.

Esihenkilöitä autetaan tukemaan työntekijöiden

hyvinvointia myös erilaisten verkkokoulutusohjelmien,

työkalujen ja pikaoppaiden avulla

KONE on perustanut oman henkilöstön vapaaehtoisista

koostuvan hyvinvointilähettiläiden verkoston valikoiduissa

maissa. Verkoston tarkoituksena on parantaa tietoisuutta

hyvinvointiasioista ja edistää hyvinvointia tukevia

toimintoja, ohjelmia ja palveluja kaikkialla organisaatiossa

sekä innostaa kollegoita huolehtimaan hyvinvoinnistaan.

KONElla on myös globaali mielenterveyteen keskittyvä

henkilöstöryhmä nimeltään Thrive, jota työntekijät

johtavat itsenäisesti. Ryhmä edistää aktiivisesti kulttuuria,

jossa jokainen voi kukoistaa, pysyä terveenä ja hakea ja

saada helposti tukea mielen hyvinvointiin KONE huolehtii

työntekijöiden hyvinvoinnista tarjoamalla kaikille

työntekijöille tietyt etuudet. Taloudellisen hyvinvoinnin

tukemiseksi ja työntekijöiden sekä heidän perheidensä

suojaamiseksi mahdollisilta taloudellisilta menetyksiltä

KONE tarjoaa kaikille työntekijöille henkivakuutuksen.

Lisäksi KONE haluaa, että kaikilla työntekijöillä on pääsy

Employee Assistance Program (EAP) -palveluun tai

vastaavaan, jotta työntekijöillä on riippumatta paikallisista

terveydenhuoltopalveluista aina matalan kynnyksen tuki

saatavilla, kohdatessaan huolia tai haastavia tilanteita.

Tällä hetkellä EAP on käytössä 47 maassa.

Työntekijöiden terveydenhuolto järjestetään

paikallisten käytäntöjen ja määräysten mukaisesti.

KONElla on globaali työterveysperiaate, joka sisältyy

yhtiön johtamisjärjestelmään ja asettaa kaikille yksiköille

yhtenäiset vähimmäisvaatimukset työterveyden osalta.

Sairausvakuutustietoja tarkastellaan vuosittain

ennaltaehkäisevien toimenpiteiden mahdollistamiseksi.

KONE tukee joustavia työskentelytapoja ja tarjoaa

työntekijöille erilaisia työjärjestelyjä. Näihin kuuluvat etä-

ja hybridityö, joustavat työajat, työn jakaminen, tiivistetyt

työviikot ja osa-aikatyö. Työ- ja yksityiselämän tasapainon

tukemiseksi monet paikalliset yksiköt tarjoavat

perheeseen liittyviä etuja, kuten lastenhoitoa,

vanhustenhoitoa ja perhevapaita.

Ihmisoikeusvaikutusten hallinta

Ihmisoikeustyöryhmä seuraa kansallisen ja kansainvälisen

politiikan kehitystä varmistaakseen sääntelyvaatimusten

Taulukko 34. KONEen globaalit terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät toimet, tulokset ja panostukset

Yhteenveto vuoden 2025

globaaleista toimista terveyden

ja turvallisuuden parantamiseksi

Odotetut globaalit tulokset

Panostus tavoitteiden

saavuttamiseksi

Alihankkijan turvallisuuden

kehitysohjelma 2024–

• Alihankkijoiden turvallisuustaso parani 13

maassa, jotka tällä hetkellä osallistuvat

ohjelmaan

• Globaali standardisoitu lähestymistapa

alihankkijoiden hallintaan

Kumppanien turvallisuustason

parannus – tavoite 1

Tapausten tutkinnan

kehitysohjelma

2024–2026

• Tapausten tutkintamenetelmien parantaminen,

jotta voidaan ymmärtää paremmin perimmäisiä

syitä ja poikkeamien ehkäisemistä; suunnattu

kaikille tutkintaan osallistuville työntekijöille.

• Tutkintaosaamisen kehitysohjelma

Työntekijöiden ja kumppanien

turvallisuustason parantaminen –

tavoite 1

Kaksi globaalia

turvallisuustietoisuuskampanjaa

– turvallisuusviikko ja vuoden

lopun turvallisuuskampanja

• Turvallisuustietoisuuden ja -osaamisen

vahvistaminen – oma työvoima ja arvoketjun

työntekijät, asiakkaat ja kumppanit

• Paikallista ja globaalia toimintaa, joka kattaa

kaikki KONEen liiketoiminnot ja alueet

Terveys- ja turvallisuustason jatkuva

parantaminen – tavoite 2

Globaalin yleisen

turvallisuuskoulutuksen

toteuttaminen paikallisilla kielillä

• Työntekijöiden riskitietoisuuden lisääminen,

turvallisuuden raportointiosaamisen

parantaminen ja sähköturvallisuuden

menetelmätietoisuuden verkkokoulutukset

Terveys- ja turvallisuustason jatkuva

parantaminen – tavoite 2

Datan ja innovoinnin

kehittäminen

• KSS-järjestelmän parannukset ja tekoälyn

käyttöönotto tehostamaan data-analyysiä

sisäisesti

• Turvallisuusraportointisovellus kaikkiin KONEen

matkapuhelimiin

Terveys- ja turvallisuusasioiden

edelläkävijyys toimialalla – tavoite 3

Globaalien terveyden ja

turvallisuuden

johtamiskäytäntöjen

uudistaminen

• Linjaus uuden strategian mukaisesti

• Tunnistettujen ESRS-vaatimusten tuomien

mahdollisuuksien hyödyntäminen; työ jatkuu

vuonna 2026

Terveys- ja turvallisuusasioiden

edelläkävijyys toimialalla – tavoite 3

KONEen globaalin asennuksen

turvallisuus- ja

menetelmäpassin päivitys

2024–

• Parannettu asentajien pätevyys KONEen

menetelmien ja turvallisuusvaatimusten

soveltamisessa; oma työvoima (S1) ja asentajan

työntekijät arvoketjussa (S2)

• Kehitystä jatkettiin vuoden 2024 pilottivaiheen

perusteella: sen jälkeen asteittainen globaali

laajentuminen

Terveys- ja turvallisuusasioiden

edelläkävijyys toimialalla – tavoite 3

Look-Across 2023 –

• Samankaltaisten poikkeamien ennaltaehkäisy

toimitusketjussa toteutetaan ennakoivasti

arvioimalla altistumista vastaaville

riskiskenaarioille kaikissa yksiköissä sen

jälkeen, kun yhdessä yksikössä on tapahtunut

läheltä piti -tilanne tai poikkeama

Terveys- ja turvallisuusasioiden

edelläkävijyys toimialalla – tavoite 3

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

78 KONE Vuosikatsaus 2025

ja YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien

periaatteiden (UNGP) noudattamisen.

Ihmisoikeustyöryhmässä on jäseniä KONEen kaikilta

alueilta. Työryhmä käsittelee terveyteen, turvallisuuteen

ja ihmisoikeuksiin liittyviä asioita.

KONE toteuttaa säännöllisesti

ihmisoikeusvaikutusten arviointeja, joissa huomioidaan

laaja joukko sidosryhmiä, muun muassa yhtiön omat

työntekijät. Vuonna 2025 KONE jatkoi vuoden 2023

ihmisoikeusarvioinnin tulosten seurantaa ja toteutti

toimenpiteitä tunnistettujen riskien lieventämiseksi.

KONE tunnistaa, arvioi ja priorisoi

ihmisoikeusvaikutuksia koko liiketoiminnassa,

ehkäistäkseen ja lieventääkseen jatkuvasti negatiivisia

vaikutuksia. Omien työntekijöiden osalta arviointeja

täydennetään säännöllisillä sisäisillä kyselyillä. Näillä

varmistetaan vaatimustenmukaisuus ja standardien

noudattaminen toiminnassa. Anonyymejä kyselyjä

käytetään syrjinnän, kiusaamisen ja häirinnän

tunnistamiseen KONEen yksiköissä. Lisätietoja KONEen

ihmisoikeuksiin liittyvästä due diligence -prosessista

löytyy kohdasta 3.2.3.

Jos compliance-tutkinnassa todetaan eettisen

toimintaperiaatteen rikkomus, asiaankuuluvat toiminnot

ja sidosryhmät sopivat korjaavista toimenpiteistä

tapauskohtaisesti paikallista lainsäädäntöä noudattaen

sekä standardoidun prosessin mukaisesti.

3.1.4 Tavoitteet

Turvallisuuden jatkuva parantaminen

KONE seuraa ja analysoi lukuisia ennakoivia ja

viiveellisiä mittareita arvioidakseen omaa työvoimaansa,

arvoketjun työntekijöihin, asiakkaisiin, kuluttajiin ja

loppukäyttäjiin kohdistuvia olennaisia työturvallisuuden

vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia sekä terveys- ja

turvallisuustoimenpiteidensä tehokkuutta.

Turvallisuustason jatkuvaan parantamiseen pyritään

asettamalla tavoitteita. Tavoitteet on esitetty taulukossa

35.

KONE on käyttänyt jo vuosia IIFR-tapaturmataajuutta

(Industrial Injury Frequency Rate) tavoitteiden

asettamiseen. TRIR-tapaturmataajuutta (Total

Recordable Incident Rate) on seurattu vuodesta 2023.

Taulukko 35. Terveyden ja turvallisuuden keskeiset globaalit suorituskykymittarit – oma työvoima

Keskeiset suorituskykymittarit – terveys ja turvallisuus

Tavoite

2025

2024

2023

KONEen integroidun terveyden ja turvallisuuden

johtamisjärjestelmän kattavuus

• Tavoite 2025: 100 %

• Tavoite 2026: 100 %

• Tavoite 2030: 100 %

100 %

Työtapaturmista johtuvien työntekijöiden

kuolemantapausten määrä

• Tavoite 2025: 0

• Tavoite 2026: 0

• Tavoite 2030: 0

Työntekijöiden kirjattavien työtapaturmien määrä

325

351

Työntekijöiden TRIR-tapaturmataajuus (Total

Recordable Incident Rate)

• Vuoden 2025 tavoite: -11 % vuoteen

2024 verrattuna

• Tavoite 2026: -7 %

• Tavoite 2030: -

2,7

3,0

2,8

Työntekijöiden IIFR-tapaturmataajuus (Industrial Injury

Frequency Rate)

(KONEen tärkein terveyden ja turvallisuuden keskeinen

suorituskykymittari)

• Vuoden 2025 tavoite: -11 % vuoteen

2024 verrattuna

• Tavoite 2026: -7 %

• Tavoite 2030: 0,6

0,8

1,3

1,1

Loukkaantumisten vuoksi menetettyjen päivien määrä,

työntekijät

3 305

4 135

Niiden henkilöiden prosenttiosuus omasta työvoimasta, jotka kuuluvat KONEen integroidun terveyden ja turvallisuuden johtamisjärjestelmän piiriin

lakisääteisten vaatimusten ja ISO 45001 -standardin (työterveys- ja työturvallisuusjohtaminen) mukaisesti. Järjestelmälle tehdään sekä sisäisiä että ulkoisia

kolmannen osapuolen tarkastuksia.

Ei sisällä työperäisistä terveysongelmista johtuvia kuolemantapauksia.

Niiden työtapaturmien (loukkaantumisten) lukumäärä, jotka johtavat johonkin seuraavista: kuolema, poissaolopäivät, rajoitettu työ tai siirto toiseen työhön,

ensiapua pidemmälle menevä lääketieteellinen hoito, tajunnan menetys tai lääkärin tai muun laillistetun terveydenhuollon ammattilaisen diagnosoima

merkittävä vamma. Ei sisällä työperäisiä sairaustapauksia. Tämä johtuu tietojen keräämisen rajoituksista. Tavoitteita on asetettu tapaturmataajuuden (IIFR ja

TRIR) perusteella, tapaturmien lukumäärän sijaan.

Kirjattavien työtapaturmien (loukkaantumisten) kokonaismäärä jaettuna työntekijöiden teoreettisten työtuntien kokonaismäärällä kerrottuna 1 000 000:lla.

Vapaaehtoinen keskeinen suorituskykymittari: vakavien ja keskivaikeiden työtapaturmien määrä jaettuna työntekijöiden teoreettisten työtuntien

kokonaismäärällä kerrottuna 1 000 000:lla.

KONE pitää merkittävää parannustaan seurauksena siitä, että reaktiivisesta turvallisuusajattelusta on siirrytty ennakoiviin toimenpiteisiin.

Menetetyt työpäivät lasketaan kokonaisina kalenteripäivinä, joina poissaolo on johtunut työhön liittyvästä loukkaantumisesta. Tähän luetaan myös

edellisvuonna aiheutuneet vammat, jotka ovat johtaneet poissaoloihin raportointivuonna. Yhdestä loukkaantumisesta otetaan huomioon enintään 180

poissaolopäivää. Lukuihin ei huomioida työhön liittyviä sairauksia tiedonkeruun rajoituksista johtuen. Vuonna 2025 työtapaturmien vuoksi menetettyjen

päivien kokonaismäärä perustuu KSS-järjestelmään kirjattuihin tapausten tilapäivityksiin torstaihin 15. tammikuuta 2026 mennessä. Työntekijöiden

työtapaturmista johtuvien menetettyjen päivien lukumäärä vuodelta 2024 on päivitetty vuoden 2024 vastuullisuusselvityksen julkaisemisen jälkeen

tapahtuneiden tapausten muutosten vuoksi, minkä seurauksena luku on kasvanut 5,8 % aiemmin raportoituun verrattuna.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

79 KONE Vuosikatsaus 2025

Koska IIFR on tärkein terveyden ja turvallisuuden

johtamisen mittari KONEella, erityistä lyhyen tai pitkän

aikavälin TRIR-tavoitetta ei ole vielä asetettu. KONEen

tavoitteena on ehkäistä kaikki työhön liittyvät

kuolemantapaukset ja vakavat loukkaantumiset.

Turvallisuudesta, laadusta ja kestävästä kehityksestä

vastaava johtoryhmä (Safety, Quality and Sustainability

Board, SQS) asettaa vuosittaiset tavoitteet vuoden alussa

edellisen vuoden edistymisen perusteella. Terveys- ja

turvallisuustavoitteiden määrittäminen on

yhteistyöprosessi, joka perustuu useisiin tekijöihin, kuten

turvallisuustasoon, ulkoisiin vaatimuksiin, tunnistettuihin

mahdollisuuksiin sekä KONEen strategiaan. KONE kerää

palautetta omalta työvoimaltaan globaalien turvallisuus- ja

laatuyhteisöjen kautta, jotka kattavat kaikki KONEen

toiminnot. Lisäksi tietoa saadaan Pulse-kyselystä,

alihankkijoiden ihmisoikeusvaikutusten arvioinnista,

Compliance Line -kanavan kautta sekä KONEen Supply

Chain -toimintojen toimitusketjuturvallisuuden

kypsyystilan arvioinnista. Nämä lähteet tarjoavat

arvokasta tietoa niin sisäiseltä että ulkoiselta työvoimalta.

KONE hyödyntää lisäksi alan foorumeiden, kuten

European Lift Associationin (ELA), sekä muiden julkisten

tietolähteiden tarjoamaa asiantuntemusta varmistaakseen,

että sen asettamat tavoitteet ovat relevantteja myös

laajemmassa toimialakontekstissa.

Terveyden ja turvallisuuden kehitystä seurataan ja

ennalta ehkäisevien sekä korjaavien toimenpiteiden

vaikuttavuus varmistetaan useiden menetelmien ja

foorumien avulla. KONE toteuttaa esimerkiksi

kuukausittain toimintojen välisiä turvallisuustason

seurantaa jokaisella alueella, kuukausittaisissa

globaaleissa turvallisuuskokouksissa sekä johtokunnassa.

Turvallisuusjohtamisen ydintiimi (Safety Core Team), joka

koostuu johtajien edustajista eri alueilta, liiketoiminnoista

ja globaaleista toiminnoista, arvioi tuloksia kuukausittain.

Edistymistä tarkastellaan myös neljännesvuosittaisissa

kokouksissa kaikkien turvallisuusasiantuntijoiden kanssa

sekä globaalin turvallisuus- ja laatuverkoston kokouksissa.

Global Safety Development Function, globaali

turvallisuuden kehittämistoiminto, seuraa jatkuvasti

turvallisuuden tasoa ja korjaavien toimien tilaa, varmistaen

että asiaankuuluvat tiedot ovat kaikkien sidosryhmien

saatavilla.

Kohdassa 3.1.3 kuvataan, miten työntekijät

osallistetaan tunnistamaan KONEen

turvallisuustapahtumista opittuja asioita ja parannuksia.

KONEen edistyminen terveys- ja

turvallisuustavoitteissa

KONEen terveys- ja työturvallisuustaso on kehittynyt

myönteisesti vuosien myötä. KONE tiedostaa kuitenkin

että se tarvitsee innovatiivisia strategioita nykyisten

suhteellisen alhaisten lukujen parantamiseksi edelleen.

Keskeiset turvallisuusmittarit on esitetty taulukossa 35.

KSS-järjestelmän nykyisen konfiguraation vuoksi nämä

luvut sisältävät tiedot vain omiin työntekijöihin liittyen.

KONE ei joutunut maksamaan olennaisia sakkoja,

seuraamuksia tai korvauksia, jotka liittyvät neljään

työperäisiin kuolemantapauksiin KONEen omien

työntekijöiden keskuudessa.

Kuten kohdassa 3.1.3 on kuvattu, KONEen

työterveyden johtaminen on toteutettu yksikkötasolla

kansallisten määräysten mukaisesti. Terveystietojen

keräämiseen liittyy usein paikallisia lainsäädännöllisiä

rajoituksia, mikä tuo haasteita merkityksellisen datan

kokoamiselle konsernitasolla. Tämän vuoksi luvut eivät

sisällä työperäisiin sairauksiin liittyviä tapauksia.

Ihmisoikeuksiin liittyvät ilmoitukset ja tapaukset,

jotka koskevat vaatimustenmukaisuutta

Vaatimustenmukaisuutta ja ihmisoikeustapauksia

koskevat ilmoitukset on esitetty taulukossa 36.

KONE noudattaa kansainvälisesti tunnustettuja

ihmisoikeusperiaatteita (YK:n yritystoimintaa ja

ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita,

Kansainvälisen työjärjestön julistusta työelämän

perusperiaatteista ja -oikeuksista sekä OECD:n ohjeita

monikansallisille yrityksille). KONE määrittelee lapsi- ja

pakkotyön sekä ihmiskaupan vakaviksi

ihmisoikeustapauksiksi, joiden osalta KONE on asettanut

tavoitteeksi nolla tapausta. Vuonna 2025 yhtään tällaista

tapausta ei ilmoitettu Compliance Line -kanavan tai

KONEen muiden compliance-raportointikanavien kautta.

Tämä on yhtiön tavoite jatkossakin.

Vuonna 2025 KONEelle ei määrätty merkittäviä

sakkoja, seuraamuksia tai vahingonkorvauksia syrjintä- ja

häirintätapauksista.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

80 KONE Vuosikatsaus 2025

Taulukko 36. Omaa työvoimaa koskevat ihmisoikeuksiin liittyvät ilmoitukset ja muut compliance-ilmoitukset

2023

2024

2025

Compliance-ilmoitusten kokonaismäärä

190

261

386

Compliance Line -kanavan kautta tehdyt ilmoitukset (%)

29 %

33 %

30 %

Häirintää/syrjintää koskevat ilmoitukset

118

Petoksia/korruptiota koskevat ilmoitukset

Eturistiriitoja koskevat ilmoitukset

Muihin luokkiin kuuluvat ilmoitukset

126

Selvitetyt tapaukset

195

239

336

Perustellut/ osittain perustellut tapaukset

155

Irtisanotut/irtisanoutuneet työntekijät

117

Ihmisoikeuksiin liittyvät ilmoitukset

Lapsityövoiman käyttöön / pakkotyövoiman käyttöön / ihmiskauppaan liittyvät

tapaukset

Oikeustoimiin/sakkoihin johtaneet tapaukset

Lukumäärä tarkoittaa vuoden aikana vastaanotettujen Compliance-ilmoitusten kokonaismäärää.

Kaikkien KONEen Compliance Line-kanavan kautta toimitettujen ilmoitusten prosenttiosuus. Compliance Line on KONEen luottamuksellinen

ilmoituskanava, joka on globaalistii työntekijöiden, toimittajien, jakelijoiden ja yleisön käytettävissä ympäri vuorokauden.

Syrjintään ja häirintään liittyvien ilmoitusten määrä vastaanotettujen ilmoitusten kokonaismäärästä.

Petoksiin ja korruptioon liittyvien ilmoitusten määrä vastaanotettujen ilmoitusten kokonaismäärästä.

Eturistiriitoihin liittyvien ilmoitusten määrä vastaanotettujen ilmoitusten kokonaismäärästä.

Muihin luokkiin kuuluvien compliance-ilmoitusten määrä kaikista vastaanotetuista ilmoituksista.

Raportointivuoden aikana loppuun käsiteltyjen tapausten määrä. Osa näistä päättyneistä tapauksista on saatettu ilmoittaa aiempina vuosina.

Tutkimusten seurauksena irtisanottujen tai irtisanoutuneiden työntekijöiden määrä. Perusteltuihin/ osittain perusteltuihin tapauksiin liittyvät

kurinpitotoimet vaihtelivat valmennuskeskusteluista työsuhteen päättämiseen.

Ihmisoikeuksiin liittyvien vaatimustenmukaisuutta koskevien ilmoitusten määrä kaikista vastaanotetuista ilmoituksista.

KONEen työvoimaan liittyvät lapsi- ja pakkotyön ja/tai ihmiskaupan tapaukset (lukumäärä), jotka on ilmoitettu yhtiön compliance-raportointikanavien

kautta.

Niiden tapausten lukumäärä, jotka koskivat lapsi- tai pakkotyövoiman käyttöä tai ihmiskauppaa ja johtivat oikeustoimiin tai sakkoihin.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

81 KONE Vuosikatsaus 2025

3.2 Arvoketjun työntekijät (S2)

3.2.1 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

Arvoketjun työntekijöiden työolot on tunnistettu KONEelle

olennaiseksi aiheeksi. Tämä koskee etenkin terveyttä ja

turvallisuutta. Lisätietoja prosessista, jota käytetään

olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien

tunnistamiseen ja arviointiin, löytyy kohdasta 1.5.

Olennaiset vaikutukset on kuvattu taulukossa 37, joka

sisältää asiaankuuluvat tiedot aikajänteestä, arvoketjusta

ja hallintatoimista, joilla vaikutuksia, riskejä ja

mahdollisuuksia hallitaan.

Arvoketjun työntekijät, joihin todennäköisesti

kohdistuu olennaisia vaikutuksia ja jotka siten kuuluvat

tämän raportin soveltamisalaan, voidaan luokitella neljään

ryhmään:

• ketjun alkupään ensisijaisten komponenttitoimittajien

työntekijät, jotka ovat mukana valmistuksessa

• ketjun loppupään alihankkijoiden työntekijät, jotka

ovat mukana purku-, asennus- tai huoltotoiminnoissa

(esim. KONE-hissejä asentavat alihankkijat)

• KONEen toimipaikoissa työskentelevät

palveluntarjoajien työntekijät (esim. konsultointi- ja

IT-palvelut paikan päällä, laitos- ja siivouspalvelut)

• KONEen jakelijoiden työntekijät, jotka asentavat

KONEen tuotteita

KONE tekee suoria sopimuksia ketjun loppupään

alihankkijoiden kanssa asennus- ja modernisointitöistä.

Lisäksi KONE tekee yhteistyötä jakelijoiden kanssa, jotka

myyvät ja asentavat KONEen tuotteita. Jakelijat toimivat

itsenäisesti KONEen valvonnan ja toimipaikkojen

ulkopuolella. Vaikka KONE edistää jakelijoidensa turvallisia

ja eettisiä toimintatapoja seurannan ja sitouttamisen

avulla, on työterveys- ja työturvallisuusvaatimuksien,

työlainsäädännön ja eettisten normien noudattaminen

jakelijoiden omalla vastuulla.

Joillakin arvoketjun työntekijäryhmillä on kohonnut riski

suorittaessaan KONEen toimintaan liittyviä tehtäviä.

Terveys- ja turvallisuustietojen mukaan suurin

tapaturmariski on alihankkijoilla, jotka osallistuvat

uudisrakentamiseen ja modernisointihankkeisiin.

Huomattava osa näistä ketjun loppupään alihankkijoista

sijaitsee Kiinassa.

Alihankkijoihin kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat

yksittäisiä poikkeamia, jotka liittyvät KONEen laitteiden

asennuksen tai purkamisen aikana ilmeneviin

työympäristön vaaroihin. Alihankkijoiden vakavimmat

tapaturmat liittyvät korkealta putoamiseen, materiaalien

tai esineiden putoamiseen sekä työkalujen käsittelyyn.

KONE asettaa terveyttä ja turvallisuutta koskeville

toimenpiteille vähimmäisvaatimukset, joiden avulla

pyritään vähentämään mahdollisia haitallisia terveys- ja

turvallisuusvaikutuksia ja tukemaan alihankkijoita ja

jakelijoita turvallisten työolosuhteiden ylläpitämisessä

sekä tarvittavien taitojen hankkimisessa. Lisätietoja

KONEen menetelmistä näiden standardien määrittämiseen

ja seurantaan sekä arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien

kielteisten vaikutusten käsittelemiseen löytyy kohdista

3.2.3 ja 3.2.4. Alueet, joilla lapsi- ja pakkotyön riski on

suurin, on kuvattu kohdassa 3.1.1. Toimittajariskien

hallinta on kuvattu kohdassa 3.2.3.

3.2.2 Toimintaperiaatteet

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät terveys- ja

turvallisuuspolitiikat

KONE edellyttää kaikilta toimittajiltaan ja alihankkijoiltaan

eettisten toimintaperiaatteiden (Code of Conduct)

allekirjoittamista. Sopimukset voidaan irtisanoa, jos

toimintaperiaatetta rikotaan. Toimintaperiaatteet

tarkistetaan vuosittain, ja ne ovat julkisesti saatavilla

osoitteessa kone.com. Arvoketjun työntekijöihin liittyvät

keskeiset toimintaperiaatteet kuvataan kohdassa 3.1.2 ja

taulukossa 31.

Arvoketjun työntekijöiden terveyden ja

turvallisuuden hallinta

KONEen turvallisuusjohtamisjärjestelmä, joka noudattaa

ISO 45001 työterveys- ja työturvallisuusstandardia,

koskee myös arvoketjun työntekijöitä. Se on integroitu

KONEen globaaliin johtamisjärjestelmään ja tukee

turvallisuuskäytäntöjen jatkuvaa parantamista. Lisätietoja

johtamisjärjestelmästä ja ISO-sertifioinneista löytyy

kohdasta 3.1.2.

Taulukko 37. Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen aihe

(aikahorisontti)

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Johdon vastaus

Terveys ja

turvallisuus

omassa

toiminnassa ja

arvoketjun

loppupäässä

(lyhyt ja pitkä

aikaväli)

↓ Negatiivinen vaikutus

KONE harjoittaa asennus- ja huoltotoimintaa

globaalisti. Arvoketjun työntekijöiden terveyteen ja

turvallisuuteen liittyy riskejä erityisesti asennuksen ja

kunnossapidon toiminnoissa. Asennuksiin liittyvät

turvallisuusriskit saattavat aiheuttaa tapaturmia,

jotka johtavat lyhytaikaisiin poissaoloihin vammojen

vuoksi, pitkäaikaisiin pysyviin vammoihin tai jopa

kuolemiin, jos asianmukaisia terveys- ja

turvallisuustoimenpiteitä laiminlyödään.

↓ Negatiivinen vaikutus

Jakelijoiden työntekijät ja ulkoistetut työntekijät eivät

välttämättä työskentele turvallisessa tai puhtaassa

ympäristössä eivätkä välttämättä noudata KONEen

laatu- ja turvallisuusvaatimuksia tai vastaavia

vaatimuksia. Vakavia loukkaantumisia tai

kuolemantapauksia voi sattua.

• Osallistavia terveys- ja turvallisuuskäytäntöjä

edistetään. Arvoketjun työntekijöitä otetaan

esimerkiksi mukaan yhtiön turvallisuusaloitteisiin,

heidän pätevyydelleen asetetaan vaatimuksia

sekä käyttöön otetaan soveltuvia menetelmiä ja

työkaluja

• Puutteita, kehitystarpeita ja parhaita käytäntöjä

tunnistetaan esimerkiksi urakoitsijoiden

turvallisuuteen keskittyvässä kehitysohjelmassa.

Näin KONEen prosesseja ja yhteistyötä arvoketjun

työntekijöiden kanssa voidaan kehittää edelleen,

mikä parantaa terveyttä ja turvallisuutta

työympäristössä

• Toimittajien ihmisoikeusarviointien tekeminen

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

82 KONE Vuosikatsaus 2025

Ihmisoikeussitoumus

KONE on sitoutunut YK:n Global Compact -aloitteeseen ja

vahvistaa jatkuvasti ymmärrystään

ihmisoikeusvaikutuksista pyrkien ennaltaehkäisemään ja

korjaamaan havaittuja vaikutuksia. Toimittajien ja

jakelijoiden eettiset toimintaperiaatteet (Supplier Code of

Conduct) asettavat KONEen liikekumppaneille odotukset

noudattaa samoja kansainvälisesti tunnustettuja

ihmisoikeusstandardeja, joita KONE itsekin sitoutuu

kunnioittamaan. Toimintaperiaatteissa on lausekkeita,

jotka ovat linjassa ILO:n keskeisten yleissopimusten

kanssa (ILO Core Conventions). Ohjesäännöissä

nimenomaisesti kielletään pakkotyön, lapsityövoiman ja

modernin orjuuden käyttö kaikissa muodoissaan, mukaan

lukien ihmiskauppa, velkaorjuus, panttivankityö, ihmisten

salakuljetus ja tahdonvastainen työ. Ne kieltävät lisäksi

yhteistyön alihankkijoiden tai toimittajien kanssa, mikäli

nämä osallistuvat lapsityövoimaan, pakottamiseen,

pakkotyöhön, orjuuteen tai ihmiskauppaan.Toimittajien

eettinen toimintaperiaate päivitettiin vuonna 2025.

Toimintaperiaatteiden noudattamisen valvomiseksi

KONE lähettää vuosittain jakelijoilleen due diligence-

kyselyn sekä toimittajilleen verkkopohjaisia

ihmisoikeusarviointeja. Molemmissa kysytään miten

toimintaperiaatteiden eettisistä periaatteista on tiedotettu

työntekijöille. Lisäksi toimintaperiaatteet edellyttävät, että

toimittajat tarjoavat turvallisen ja terveellisen

työympäristön kaikkien sovellettavien lakien ja asetusten

mukaisesti. Toimittajien on varmistettava, että työntekijät

saavat asianmukaista työturvallisuuskoulutusta, -tietoa

sekä tarvittavat suojavarusteet.

3.2.3 Toimet

Yhteydenpito arvoketjun työntekijöihin

KONEella on useita kanavia, joiden kautta arvoketjun

työntekijät voivat tehdä yhteistyötä ja tuoda esiin eettisiin

sekä terveys- ja turvallisuusaiheisiin liittyviä huolenaiheita.

Näitä ovat esimerkiksi paikalliset kokoukset ja

turvallisuusaloitteet sekä päivittäinen vuorovaikutus

KONEen edustajien kanssa niin osto-, myynti-, toiminta-

kuin paikallisyksiköissä. Tämä vuorovaikutus ohjaa

KONEen ohjelma- ja prosessisuunnittelua ja

täytäntöönpanopäätöksiä. Lisätietoja KONEen terveys- ja

turvallisuusaloitteista löytyy kohdasta 3.1.3.

KONEen johto ja esihenkilöt tekevät jatkuvaa

yhteistyötä alihankkijoiden kanssa ja jakavat

turvallisuustietoa. Alihankkijoiden työntekijöitä

kannustetaan osallistumaan terveys- ja

turvallisuuskeskusteluihin esimerkiksi “toolbox talk” -

tilaisuuksissa, säännöllisissä kokouksissa ja KONEen

tapahtumissa. Osallistumista seurataan

turvallisuusmittareilla, auditoinneilla ja jatkuvan

vuoropuhelun kautta.

KONEen jatkuvan parantamisen periaatteiden

mukaisesti jokaisella työntekijällä ja alihankkijalla on

velvollisuus ehdottaa ja tunnistaa keinoja työpaikan

turvallisuuden parantamiseksi. Alihankkijoiden on

ilmoitettava KONEelle kaikista KONEeseen liittyvistä

läheltä piti -tilanteista ja poikkeamista. Ketjun loppupään

alihankkijoiden työntekijöillä ei ole suoraa pääsyä KSS-

järjestelmään, vaan he raportoivat tapahtumat

esihenkilöilleen, jotka kirjaavat ne KSS:ään.

Ongelmatapauksista voidaan viestiä myös paikallisia

kanavia pitkin. Vastaavasti jakelijoiden

turvallisuusvastaavat kokoavat ja toimittavat raportteja,

joita tarkastellaan kuukausittain KONEen kanssa. Kaikilla

KONEen tiloissa työskentelevillä työntekijöillä on joko

suora pääsy KSS-järjestelmään, tai he raportoivat KONEen

yhteyshenkilölle. Lisätietoja KONEen

turvallisuuspoikkeamien hallintaprosessista löytyy

kohdasta 3.1.3.

Huolenaiheista ja epäkohdista voi ilmoittaa KONE

Compliance Line -kanavan kautta, joka on julkisesti

saatavilla myös arvoketjun työntekijöille. Lisätietoja

raportointimekanismeistä löytyy kohdasta 4.1.3.

KONEen toimittajien ja jakelijoiden eettisissä

ohjesäännöissä on kuvattu vastatoimien kieltämistä

koskeva politiikka. Sen mukaisesti toimittajien ja

jakelijoiden on tarjottava työntekijöilleen helppokäyttöisiä

kanavia huolenaiheiden esiin tuomiseen. Kun ilmoitus

tehdään hyvässä uskossa, ilmoittajaa on suojeltava

vastatoimilta. KONEen toimittajien

ihmisoikeusarviointikyselyssä kysytään, onko toimittajilla

tehokkaita valitusmekanismeja ja ovatko he tietoisia KONE

Compliance Line -kanavasta. Vastaavia kysymyksiä

sisältyy myös vuosittaiseen jakelijoiden due diligence-

kyselyyn raportointikanavien saavutettavuuden ja

luotettavuuden arvioimiseksi.

Yhteydenpito jakelijoiden kanssa

KONE ylläpitää yhteyttä jakelijoiden kanssa järjestämällä

säännöllisiä foorumeita työmenetelmien, operatiivisen

yhteistyön ja turvallisuuden kehittämiseksi. Vaikka KONE

ei ole suoraan vastuussa jakelijoiden

asennustyöntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta,

yhtiö seuraa ja tekee yhteistyötä jakelijoiden kanssa

edistääkseen turvallisia ja eettisiä käytäntöjä. KONE tukee

myös jakelijoidensa liiketoiminnan kasvua tarjoamalla

kaupallista, teknistä ja koulutustukea, mikä vahvistaa

kumppanuutta ja synergiaa.

Kuukausittaiset kokoukset eri tasojen jakelijoiden

kanssa mahdollistavat jatkuvan vuorovaikutuksen ja

yhteistyön. Jakelijat tiedottavat KONEen ohjeista ja

vaatimuksista työntekijöilleen ja alihankkijoilleen ja jakavat

terveyteen, turvallisuuteen ja laatuun liittyviä parhaita

käytäntöjä. Ylimmän johdon kanssa pidettävissä

vuotuisissa jakelijakokouksissa keskitytään

turvallisuuteen, laatuun, toimintaan ja liiketoiminnan

yhteensovittamiseen. Samalla myös helpotetaan

ohjelmien ja prosessien suunnitteluun ja toteuttamiseen

liittyvää yhteistä päätöksentekoa sekä edistetään

jatkuvaa parantamista. KONE arvioi kunkin jakelijan

suorituskykyä, kypsyyttä ja kasvumahdollisuuksia

säännöllisesti eri maissa kenttätoimintoarvioinneilla.

Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien kielteisten

terveys- ja turvallisuusvaikutusten käsittely

KONE ennaltaehkäisee arvoketjunsa työntekijöihin

kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia integroimalla

järjestelmällisen riskienhallinnan, ennakkosuunnittelun ja

osaamisen kehittämisen johtamisjärjestelmäänsä. KONE

pyrkii myös luomaan myönteisiä vaikutuksia kutsumalla

arvoketjun kumppaneita osallistumaan terveys- ja

turvallisuusaloitteisiinsa ja -kampanjoihinsa.

Kattavien riskinarviointien perusteella KONE tarjoaa

tuotteilleen yksityiskohtaiset asennus- ja kunnossapito-

ohjeet terveys- ja turvallisuusriskien vähentämiseksi.

Yhtiö kerää palautetta arvoketjun työntekijöiltä ja

yrityksiltä kehittääkseen edelleen tuotteitaan ja

asennusmenetelmiään.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

83 KONE Vuosikatsaus 2025

Toimittajien ja jakelijoiden toimintaohjeiden lisäksi

KONE asettaa toimintokohtaiset vähimmäisvaatimukset

alihankkijoiden koulutukselle, työkaluille ja

henkilönsuojaimille (PPE), erityisesti uudisrakennus- ja

modernisointihankkeissa. Pakolliset työterveys- ja

työturvallisuuskoulutusvaatimukset liittyvät KONEen

tuotteiden turvallisiin asennus- ja huoltotoimenpiteisiin.

Paikallisista käytännöistä ja lainsäädännöstä riippuen

KONE tarjoaa alihankkijoille verkkokoulutuksia, käytännön

opetusta sekä hanke- tai tuotekohtaista koulutusta.

Tiivis yhteistyö alihankkijoiden ja jakelijoiden kanssa

mahdollistaa tehokkaat riskienhallintatoimet.

KONEen paikalliset linjaorganisaatiot vastaavat yhtä

lailla niin omien kuin arvoketjun työntekijöiden terveydestä

ja turvallisuudesta, kun arvoketjun työntekijät

työskentelevät KONEen valvonnassa yhtiön toimipaikoilla.

Paikallisilla linjaorganisaatioilla on resurssit ja osaaminen

tukea arvoketjun työntekijöitä turvallisten työmenetelmien

noudattamisessa. Myös KONEen paikallisten yksiköiden ja

alueiden terveys- ja turvallisuusasiantuntijat tukevat tätä

tavoitetta. KONEen globaali turvallisuuden kehittämistiimi

johtaa ja osittain resursoi globaaleja terveys- ja

turvallisuusaloitteita, -ohjelmia, -työkaluja ja -kampanjoita,

jotka tukevat myös arvoketjun työntekijöitä. Tiimi ja

KONEen turvallisuuden johtamismalli on kuvattu kohdissa

1.3.1. ja 3.1.2.

KONE on toteuttanut vuodesta 2024 lähtien

kohdennettua ohjelmaa arvoketjun työntekijöihin

kohdistuvien mahdollisten kielteisten terveys- ja

turvallisuusvaikutusten vähentämiseksi. Globaalin

alihankkijaturvallisuuden kehitysohjelman (Subcontractor

Safety Development Program) tavoitteena on myös

edistää myönteisiä terveys- ja turvallisuustuloksia

luomalla puitteet tehokkaalle yhteistyölle alihankkijoiden

kanssa sekä yhdenmukaistamalla heidän

turvallisuusjohtamiskäytäntönsä. Aloitteessa asetetaan

etusijalle työntekijäryhmät ja toiminta-alueet, jotka ovat

alttiimpia KONEen toiminnan haitallisille vaikutuksille.

Riskienhallintastrategiat, kuten riskitietoisuuden

edistäminen ja työmaavalvonnan kehittäminen,

määritellään tapaturmista, läheltä piti -tilanteista ja

juurisyyanalyyseistä koottujen tietojen perusteella.

Tavoitteena on ehkäistä työtapaturmia koko arvoketjun

työntekijöiden keskuudessa.

Vuonna 2025 ohjelmassa jatkettiin alihankkijoiden

hallintakäytäntöjen järjestelmällistä arviointia valituilla

alueilla ja liiketoimintayksiköissä. Näin pyrittiin

yhteistyössä määrittämään tarvittavat toimet

turvallisuuden parantamiseksi. Aloitteiden tehokkuutta

seurataan jatkuvasti optimaalisten tulosten

varmistamiseksi. Vuonna 2026 ohjelmaa laajennetaan

kaikkiin KONEen toimintamaihin, ja päivitetyssä

toteutussuunnitelmassa ohjelman hallinta siirtyy

globaalilta tasolta paikalliseen hallintaan.

Mainittujen toimenpiteiden lisäksi KONE osallistuu

aktiivisesti alan kansainvälisiin foorumeihin (esim. Global

Elevator Safety Forum) edistääkseen hissi- ja

liukuporrasteollisuuden terveys- ja turvallisuustason

parantamista koko arvoketjussa. Lisätietoja siitä, miten

toimenpiteiden vaikutuksia seurataan ja niiden

suunnittelua ohjataan terveys- ja turvallisuusraportoinnin,

trendiseurannan ja tavoitteiden asettamisen kautta, löytyy

kohdasta 3.2.4.

Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien

toteutuneiden terveys- ja turvallisuusvaikutusten

korjaaminen

KONEen poikkeamien hallintaprosessi ja integroitu

turvallisuusjohtamisen järjestelmä koskevat myös

arvoketjun työntekijöitä. Mikäli arvoketjun työntekijälle

sattuu terveyteen tai turvallisuuteen liittyvä vaaratilanne

tai tapaturma, KONE auttaa viipymättä kumppaneitaan

järjestämään välitöntä lääketieteellistä ja kriisitukea sekä

järjestää onnettomuustutkinnan tai osallistuu tapauksen

selvittämiseen. Tavoitteena on tunnistaa juurisyyt ja

toteuttaa tarvittavat korjaavat toimenpiteet.

Tapaturmatietojen avulla tunnistetaan KONEen

tuotteiden ja prosessien kehityskohteita ja tuetaan

arvoketjun kumppaneita turvallisuuden parantamisessa.

Kohdassa 3.1.3 löytyy lisätietoa KONEen poikkeamien

hallintaprosessista ja korjaavien toimien määrittämisestä.

KONE jakaa tiedot merkityksellisistä läheltä piti -

tilanteista ja tapaturmista alihankkijoille ja jakelijoille, jotta

vastaavat tilanteet voidaan ehkäistä jatkossa. Korjaavien

toimien tehokkuus varmistetaan järjestelmällisellä tietojen

seurannalla, joka kuvataan tarkemmin kohdassa 3.2.4.

KONEen ihmisoikeuksien due diligence-velvoite

KONEen ihmisoikeuksien due diligence-velvoite perustuu

kansainvälisiin standardeihin, kuten YK:n yrityksiä ja

ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin ja OECD:n

monikansallisia yrityksiä koskeviin ohjeisiin. KONE kehittää

ja seuraa jatkuvasti ihmisoikeuksia koskevaa due diligence

-ohjelmaa tunnistaakseen ja käsitelläkseen mahdollisia

riskejä omassa toiminnassaan ja arvoketjussa varmistaen,

että ohjelma on linjassa kansainvälisten

ihmisoikeusstandardien kanssa. Ohjelman prosesseja

käsitellään säännöllisesti ihmisoikeustyöryhmässä. KONE

tunnistaa ohjelmassa ihmisoikeusriskejä

ihmisoikeusvaikutusten arviointien, sisäisten arviointien ja

kyselyjen, kolmannen osapuolen due diligence-

seulontojen sekä toimittajien due diligence-prosessin

kautta.

KONE toteuttaa säännöllisesti koko yrityksen laajuisia

ihmisoikeusvaikutusten arviointeja tunnistaakseen riskejä

organisaatiossaan ja arvoketjussaan. Viimeisimmässä,

vuonna 2023 tehdyssä globaalissa

ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa todettiin, että

KONEen keskeiset ihmisoikeuskysymykset ovat samoja

kuin vuonna 2019: työntekijöiden oikeuksien

kunnioittaminen sekä omien työntekijöiden ja arvoketjun

työntekijöiden terveys ja turvallisuus.

Arvioinnit kohdistuvat riskeihin sekä arvoketjun alku-

että loppupäässä ja koskevat myös loppukäyttäjiä,

asiakkaita ja paikallisia yhteisöjä. Mahdollisten

ihmisoikeusvaikutusten priorisointi perustuu vaikutuksen

vakavuuteen mahdollisesti vaikutuksen kohteena olevien

yksilöiden ja ryhmien osalta, liiketoimintaan liittyviin

riskeihin sekä vaikutusten todennäköisyyteen.

Ihmisoikeusarvioinneissa ja vuotuisissa riskiarvioinneissa

tehdyt havainnot otetaan huomioon asiaankuuluvissa

liiketoimintaprosesseissa, ja vastuuhenkilöt määritetään

ennaltaehkäisevien ja korjaavien toimenpiteiden

toteuttamiseksi sekä riskien hallintaa varten. Näistä

toimenpiteistä raportoidaan säännöllisesti

kestävyysraportoinnin johtoryhmälle.

KONE käyttää sisäisiä kyselyjä arvioidakseen

ihmisoikeuksien noudattamista omassa toiminnassaan

sekä anonyymejä kyselyjä syrjinnän, kiusaamisen ja/tai

häirinnän tunnistamiseksi yksiköissä. Lisäksi KONE

toteuttaa arviointeja sen tarjoamiin majoitustiloihin paikan

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

84 KONE Vuosikatsaus 2025

päällä. Arvioinneissa voidaan tunnistaa ja käsitellä

mahdollisia vaikutuksia ihmisoikeuksiin ja työntekijöiden

turvallisuuteen. Vuonna 2025 KONE arvioi Intian tehtaansa

ihmisoikeusriskien osalta.

Liikekumppaneihin liittyvien riskien hallitsemiseksi

KONE käyttää compliance-työkalua, joka seuloo ja seuraa

toimittajia, asiakkaita, jakelijoita ja muita kolmansia

osapuolia kansainvälisen kielteisen mediahuomion,

pakotteiden ja tarkkailulistojen perusteella. Työkalu tukee

riskiperusteisia tarkastuksia ja tunnistaa varoitusmerkkejä

tarkempaa tarkastelua varten. Suuren riskin kumppaneita

valvotaan tehostetusti, ja KONEen suurimman riskin

kumppaneihin liittyen on saatavilla käytännön

perehdytysohjeistus. Työntekijöitä kannustetaan

eskaloimaan huolenaiheita, jotta riskit käsitellään nopeasti

ja vastuullisesti. Ihmisoikeuksiin liittyvät kielteiset

havainnot ohjataan asiaankuuluvalle KONEen sopimuksen

omistajalle tai kategoriapäällikölle jatkotoimia varten.

KONE on sitoutunut ryhtymään asianmukaisiin

korjaaviin toimiin tilanteissa, joissa sen toiminta on

aiheuttanut tai myötävaikuttanut kielteisiin

ihmisoikeusvaikutuksiin. Kaikki ihmisoikeuskysymykset

voidaan eskaloida ihmisoikeustyöryhmälle, joka raportoi

kestävyysraportoinnin johtoryhmälle. Työntekijät,

toimittajat ja ulkoiset sidosryhmät voivat myös tuoda

huolenaiheita esiin KONE Compliance Line -kanavan

kautta. Jos compliance-tutkinnassa paljastuu

toimintaohjeiden rikkomuksia, asiaankuuluvat toiminnot ja

sidosryhmät, kuten johto, Compliance, lakiosasto ja

henkilöstöhallinto, tekevät yhteistyötä sopiakseen

korjaavista toimenpiteistä tapauskohtaisesti ja

sovellettavan paikallisen lainsäädännön mukaisesti.

Tarvittaessa nimetään yksittäisiä henkilöitä valvomaan

korjaavien toimenpiteiden toteutusta niiden

varmistamiseksi.

Toimittajien due diligence

Koska KONEen suurimmat ihmisoikeusriskit liittyvät sen

arvoketjuun, erillinen Supplier Sustainability -tiimi vastaa

KONEen toimittajien ihmisoikeuksiin liittyvän due

diligence-ohjelman jatkuvasta kehittämisestä ja

toteuttamisesta. Ohjelma on linjassa kansainvälisten

standardien kanssa, ja sen tavoitteena on ehkäistä,

lieventää ja korjata haitallisia vaikutuksia koko

toimitusketjussa.

Mahdollisesti korkean riskin toimittajat tunnistetaan

maantieteellisen sijainnin, toimitettavien tavaroiden tai

palvelujen kategorian sekä korkean riskin toimitusketjuihin

liittyvien materiaalien käytön perusteella. Toimittajien

ihmisoikeusriskien priorisointi perustuu riskien

vakavuuden ja todennäköisyyden lisäksi KONEen

vaikutusmahdollisuuksiin ja muihin asiaankuuluviin

tekijöihin, jotta huomio kohdistuu olennaisimpiin riskeihin.

Mahdollisesti korkean ihmisoikeusriskin toimittajille

tehdään verkkopohjaisia tai kolmannen osapuolen paikan

päällä toteuttamia ihmisoikeusarviointeja mahdollisten ja

todellisten vaikutusten tunnistamiseksi. Arvioinnit kattavat

kaikki keskeiset ihmisoikeusriskit, kuten terveyden ja

turvallisuuden, työolosuhteet, syrjinnän, häirinnän,

yhdistymisvapauden ja työehtosopimusneuvottelut,

lapsityön, pakkotyön ja oikeuden turvalliseen

ympäristöön. Havaintojen perusteella KONE tekee

yhteistyötä toimittajien ja asiaankuuluvien sidosryhmien

kanssa kehittääkseen korjaavia toimenpidesuunnitelmia,

joille asetetaan mitattavat tavoitteet ja aikataulut.

Toteutusta seurataan järjestelmällisellä seurannalla,

jossa nimetyt resurssit varmistavat lieventämistoimien

tehokkuuden. Jos haitallisia vaikutuksia ilmenee, KONE

pyrkii tarjoamaan tai osallistumaan korjaaviin toimiin.

KONEella on myös irtautumisprosessi toimittajille, jotka

eivät reagoi tai kieltäytyvät käsittelemästä

ihmisoikeushuolia. Prosessi sisältää sopimuksen

irtisanomisen ja ilmoituksen paikallisille viranomaisille.

Vuonna 2025 KONE vahvisti toimittajien sitouttamista

korkean riskin alueilla, erityisesti Intiassa, järjestämällä

kasvokkain toteutetun ihmisoikeustyöpajan suurimmille

materiaalitoimittajilleen. KONE vahvisti myös yhteistyötä

ulkoisten kumppaneiden kanssa, muun muassa tekemällä

yhteistyötä UNIDO:n (United Nations Industrial

Development Organization) kanssa ja toteuttamalla

räätälöityjä koulutuksia KONEen toimittajayrityksille.

3.2.4 Tavoitteet ja mittarit

Arvoketjun työntekijöitä koskevat keskeiset

compliance-mittarit

KONE edellyttää liikekumppaneidensa noudattavan

samoja standardeja kuin yhtiö terveyden ja turvallisuuden,

lahjonnan ja korruption nollatoleranssin, kansainvälisesti

tunnustettujen työ- ja ihmisoikeuksien sekä

ympäristövastuun osalta. Tätä tukeakseen KONE on

asettanut tavoitteet jakelijoiden ja toimittajien

toimintaperiaatteisiin sitoutumiseen. Lähtötasona

käytetään vuosia 2020 ja 2021. Tavoitteet määritetään

strategisen ja systemaattisen prosessin kautta. Vaikka

sidosryhmät eivät ole suoraan mukana tavoitteiden

Taulukko 38. Vaatimustenmukaisuuden globaalit mittarit – Arvoketjun työntekijät

Keskeiset suorituskykymittarit

Tavoite

2025

2024

2023

KONEen jakelijoiden eettisen

ohjesäännön kattavuus

• 100 % tavoitteena 2025

• 100 % tavoitteena 2026

• 100 % tavoitteena 2030

100 %

97 %

92 %

KONEen toimittajien eettisen ohjesäännön

kattavuus

• 87 % tavoitteena 2025

• 89 % tavoitteena 2026

• 90 % tavoitteena 2030

89 %

87 %

86 %

Vaatimustenmukaisuuden seulonnan

kattavuus menojen perusteella

95 %

78 %

KONEen jakelijat, jotka ovat allekirjoittaneet KONEen jakelijoiden eettisen ohjesäännön.

KONEen säännöllisten hankintojen ja asennusurakoiden kokonaisarvosta kohdistui toimittajiin ja asennusalihankkijoihin, jotka olivat allekirjoittaneet

KONEen toimittajien eettisen ohjesäännön tai vastaavan ohjesäännön.

KONEen vaatimustenmukaisuuden seulontaratkaisun kattavuus toimittajahankintojen kokonaisarvosta prosentteina.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

85 KONE Vuosikatsaus 2025

asettamisessa, KONE huomioi tavoitteiden mahdollisia

vaikutuksia heihin.

Kaikkien jakelijoiden on allekirjoitettava jakelijoiden

eettinen toimintaperiaate (Distributor Code of Conduct).

Vastaavasti KONEen hankintatoimintaperiaatteen

mukaisesti kaikkien toimittajien on hyväksyttävä ja

allekirjoitettava toimittajien eettinen toimintaperiaate sekä

osoitettava noudattavansa KONEen vaatimuksia.

Poikkeuksia voidaan tehdä, jos toimittajan oma

toimintaperiaate vastaa KONEen standardeja ja KONEen

lakiosasto on sen hyväksynyt. KONE vaatii kaikkia

toimittajia allekirjoittamaan toimittajien eettiset

toimintaperiaatteet, joihin sisältyy ympäristöliite,

varmistaakseen, että toimittajat noudattavat KONEen

ympäristöön, työoloihin ja ihmisoikeuksiin liittyviä

vaatimuksia. Toimittajien eettisen toimintaperiaatteen

noudattamiseen liittyvät tavoitteet tarkistetaan vuosittain

toimittajien suorituksen ja vaatimustenmukaisuuden

perusteella.

KONE seuloo toimittajia ja liikekumppaneita ja seuraa

säännöllisesti sekä prosessia että seulontaratkaisuun

kuuluvien toimittajien ja muiden liikekumppaneiden

osuutta. Vaikka työkalun käyttöasteelle ei ole asetettu

erityistä tavoitetta, KONE pyrkii jatkuvasti laajentamaan

työkalun piiriin kuuluvien toimijoiden määrää. Työkalu

hallinnoi kolmansia osapuolia viiden keskeisen vaiheen

kautta: perehdytys, riskiarviointi, due diligence-tarkastus,

riskien lieventäminen ja seuranta.

Globaalit compliance-mittarit löytyvät taulukosta 38.

KONE on myös asettanut ihmisoikeuksiin liittyviä

tavoitteita, jotka kuvataan kohdassa 3.1.4. Vuonna 2025

KONE ei saanut Compliance Line -kanavan tai muiden

raportointikanavien kautta ilmoituksia vakavista

ihmisoikeusongelmista tai -tapauksista, jotka liittyisivät

työntekijöihin yhtiön materiaalisen arvoketjun alku- tai

loppupäässä.

KONEen tietoon ei ole tullut minkään compliance -

raportointikanavan kautta materiaalisen arvoketjun alku-

tai loppupään työntekijöihin liittyviä tapauksia, joissa olisi

rikottu yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia YK:n ohjaavia

periaatteita, ILO:n työelämän perusperiaatteita ja -

oikeuksia koskevaa julistusta tai OECD:n toimintaohjeita

monikansallisille yrityksille.

KONE tiedostaa, että globaaleissa toimitusketjuissa on

ihmisoikeusriskejä, ja että raportoitujen tapausten

puuttuminen ei tarkoita riskien puuttumista. KONE on

sitoutunut ennakoivasti tunnistamaan ja käsittelemään

ihmisoikeusriskit koko arvoketjussa.

Arvoketjun työntekijöiden terveys- ja

turvallisuusmittarit ja suorituskyvyn seuranta

KONE seuraa terveys- ja turvallisuustrendejä arvoketjun

työntekijöiden osalta ja valvoo raportointikanavia

arvioidakseen toimenpiteidensä tehokkuutta. KONE pyrkii

tunnistamaan ja priorisoimaan korjaavat toimenpiteet

mahdollisten kielteisten vaikutusten lieventämiseksi

arvoketjussa. Tässä hyödynnetään KSS-järjestelmästä

saatavia arvoketjun työntekijöiden terveyteen ja

turvallisuuteen liittyviä tietoja, sisäisestä ja ulkoisesta

johtamisjärjestelmästä saatuja auditointihavaintoja,

ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin tuloksia sekä arvoketjun

yritysten tiiviin yhteistyön kautta esiin nousseita

huolenaiheita. Vaikutusten lieventämiseen tähtäävien

toimien arvioimiseksi järjestetään säännöllisiä kokouksia ja

foorumeita, ja prosesseja mukautetaan tarvittaessa

jatkuvan parantamisen varmistamiseksi.

Riskienhallintaprosessit arvioidaan ulkoisesti sertifioidun

terveyden ja turvallisuuden johtamisjärjestelmän avulla.

KONE keskittyy erityisesti seuraamaan asennus- ja

purkutöiden loppupään alihankkijoiden, alkuvaiheen

komponenttitoimittajien sekä KONEen toimipisteissä

työskentelevien palveluntarjoajien työntekijöiden terveyttä

ja turvallisuutta.

KONE kehittää aktiivisesti prosessejaan seuratakseen

kaikkien arvoketjun työntekijäryhmien turvallisuutta,

mukaan lukien jakelijoiden asennushenkilöstö.

Alihankkijoiden turvallisuustasoa seurataan päivittäin

KSS-järjestelmän kautta paikallisten lakien ja

sopimusehtojen mukaisesti. Läheltä piti -tilanteet,

loukkaantumiset ja kuolemantapaukset sisällytetään

kuukausittaiseen globaaliin raportointiin johtokunnalle ja

niitä tarkastellaan säännöllisesti sekä globaaleissa että

paikallisissa terveys- ja turvallisuuskokouksissa.

Lisätietoja KSS-järjestelmästä löytyy kohdasta 3.1.3.

KONE pyrkii vähentämään sekä loukkaantumisten

määrää että vakavuutta uudisrakennus- ja

modernisointihankeisiin liittyviin purku- ja

asennustehtäviin osallistuvien alihankkijoiden

keskuudessa vuoteen 2030 mennessä.

Koska tietojen keräämiseen ja varmentamiseen liittyy

haasteita, kuten rajoitettu pääsy työaikatietoihin ja muihin

luottamuksellisiin tietoihin, tarkkaa numeerista tavoitetta

ei ole vielä asetettu. KONE kuitenkin seuraa

loukkaantumisten määrää ja kehitystä huolellisesti

edistääkseen turvallisuutta koko arvoketjussaan.

Työterveys- ja turvallisuustavoitteiden asettamiseen

tähtäävä yhteistyöprosessi on kuvattu kohdassa 3.1.4.

Ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin,

kaksoisolennaisuusanalyysin (DMA),

alihankkijijaturvallisuuden kehitysohjelman sekä KSS-

raporttien havaintojen pohjalta KONE on tunnistanut

tarpeen tukea kumppaneitaan entistäkin vahvemmin

terveyden- ja turvallisuudenhallinnan kehittämisessä sekä

ennakoivan turvallisuuskulttuurin edistämisessä.

KONE on vakuuttunut siitä, että toimintaohjeiden

noudattamisen seurannan tehostaminen ja

alihankkijaturvallisuuden kehittämisohjelman jatkaminen

vähentävät tehokkaasti olennaisia kielteisiä terveys- ja

turvallisuusvaikutuksia ja edistävät myönteisiä vaikutuksia

arvoketjun työntekijöille.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

86 KONE Vuosikatsaus 2025

3.3 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

(S4)

3.3.1 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

Kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilökohtainen terveys ja

turvallisuus on tunnistettu KONEelle olennaiseksi aiheeksi.

Lisätietoja prosessista, jota käytetään olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen ja

arviointiin, löytyy kohdasta 1.5. Olennaiset vaikutukset ja

riskit on kuvattu taulukossa 39, joka sisältää

asiaankuuluvat tiedot aikajänteestä, arvoketjusta ja

hallintatoimista.

Turvallisuus, joka yleisesti tunnustetaan keskeiseksi

ihmisoikeudeksi, on KONEen Rise-strategian

perusperiaate ja yksi sen keskeisistä painopisteistä. Koska

miljardit ihmiset käyttävät KONEen hissejä, liukuportaita ja

automaattiovia päivittäin, loppukäyttäjien turvallisuus on

liiketoimintamme ytimessä ja sisältyy kaikkeen

tekemiseemme.

KONEen tuotteet on suunniteltu vastaamaan erilaisten

käyttäjien tarpeisiin, ja ne soveltuvat myös esimerkiksi

ikääntyville, toimintarajoitteisille, lapsille ja raskaita tai

kookkaita tavaroita kuljettaville. KONEen ratkaisuja

käytetään laajasti vilkkaissa ympäristöissä, kuten

sairaaloissa, ostoskeskuksissa ja julkisen liikenteen

solmukohdissa, joissa turvallisuus ja luotettavuus ovat

kriittisiä.

KSS-järjestelmän tapaustietojen perusteella suurin osa

kuluttajien ja loppukäyttäjien turvallisuustapauksista liittyy

laitteiden väärinkäyttöön tai epäasianmukaiseen

käyttäytymiseen niiden läheisyydessä, ja erityisesti lapset

ja nuoret aikuiset ovat riskialttiita. KONEen tuotteisiin

liittyvät tapahtumat johtuvat usein tekijöistä, jotka ovat

KONEen vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella, kuten

kiinteistön ylläpidosta, rakennuksen kunnosta ja

valvonnasta.

Kaikki kuluttajat ja loppukäyttäjät, joihin KONEen

toiminta, arvoketju, tuotteet ja palvelut todennäköisesti

vaikuttavat olennaisesti, sisältyvät KONEen raportoinnin

piiriin.

3.3.2 Toimintaperiaatteet

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät keskeiset

toimintaperiaatteet

Säännöt, standardit ja määräykset asettavat tekniset ja

operatiiviset vaatimukset KONEen ratkaisuille ja palveluille

niiden koko elinkaaren ajan suunnittelusta, valmistuksesta

ja asennuksesta huoltoon, modernisointiin ja purkuun.

Paikallisten määräysten ja säädösten noudattamisen

lisäksi KONE on luonut joukon omia terveyden- ja

turvallisuuden hallintaan liittyviä toimintaperiaatteita,

joista monet koskevat myös loppukäyttäjiä. Riskienhallinta

on KONEen liiketoimintaprosessien keskeinen osa, ja se

kattaa ratkaisujen sekä palveluiden turvallisuuden koko

niiden elinkaaren ajan. Riskienhallinnan toteutusta ohjaa

yhtiön riskienhallinnan toimintaperiaate, Risk Management

Policy. Lisätietoja toimintaperiaatteista löytyy kohdasta

3.1.2. Kuluttajien ja loppukäyttäjien kannalta keskeisimmät

periaatteet on esitetty taulukossa 31.

KONEen laatu-, terveys- ja turvallisuusperiaatteiden

lausunnoissa (Policy Statements) esitetään KONEen

kaikkia yksiköitä koskevat tahtotilat ja tavoitteet.

Lisätietoja löytyy kohdasta 3.1.2

Kuluttajien ja loppukäyttäjien ihmisoikeuksia

koskeva toimintaperiaate ja KONEen toimintatapa

KONEen ihmisoikeustoimintaperiaate määrittelee yhtiön

roolin, tavoitteet ja vastuut sen ihmisoikeussitoumusten

osalta ja tunnistaa, että turvallisuus on jaettu vastuu

koskien kaikkia sidosryhmiä, mukaan lukien loppukäyttäjiä.

KONEen ihmisoikeusvaikutusten arviointi huomioi

loppukäyttäjät ja asiakkaat terveys- ja

turvallisuusnäkökulmasta tunnistaakseen mahdolliset

riskit. Arvioinnissa ei tunnistettu erityisiä loppukäyttäjä- tai

asiakasryhmiä, joilla olisi korkea riski

ihmisoikeusvaikutuksille. Lisäksi KONEeen tietoon ei ole

tullut kuluttajiin tai loppukäyttäjiin liittyviä vakavia

ihmisoikeustapauksia raportointijakson aikana. Lisätietoja

KONEen ihmisoikeustoimintaperiaatteesta, due diligence -

prosessista, kansainvälisten standardien mukaisuudesta

ja korjaavien toimenpiteiden yksityiskohdista löytyy

kohdista 3.1.2., 3.1.3, 3.2.3. ja 4.1.

Johtamisjärjestelmät toimintaperiaatteiden

toimeenpanoon ja seurantaan

KONEen integroitu johtamisjärjestelmä tukee kuluttajien ja

loppukäyttäjien turvallisuutta sisällyttämällä turvallisuuden

kaikkiin toiminnan vaiheisiin tuotteen suunnittelusta ja

asennuksesta huoltoon ja jatkuvaan parantamiseen.

Yhdistämällä laatu-, turvallisuus-, ympäristö- ja

Taulukko 39. Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen aihe

(aikahorisontti)

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Johdon vastaus

Terveys ja

turvallisuus

arvoketjun

loppupäässä

(keskipitkä

aikaväli)

↓ Negatiivinen vaikutus

KONEen laitteiden väärinkäyttö, huolto-ohjeiden

laiminlyönti tai muut ennalta arvaamattomat

tapahtumat voivat johtaa laiterikkoihin ja

aiheuttaa loppukäyttäjille vakavia vaaratilanteita

tai kuolemia.

↓ Riski

Suunnittelu- tai huoltovirheestä johtuviin

laitteiden toimintahäiriöihin liittyvät

loukkaantumiset. Riittämätön huoltotaso, myös

alihankkijoiden osalta. Modernisoinnin

lykkääminen rakennuksen omistajan osalta.

• Turvallisuus osana tuotekehitysprosessia

• Jälkiasennus KONEen tuotteiden tunnistettujen

turvallisuusvaarojen osalta

• Ennalta ehkäiseviä huoltomenetelmiä hyödyntävä

moduulipohjainen kunnossapito

• KONEen asentajien säännöllinen koulutus

• Turvallisuuden edistämiskampanjat asiakkaille ja

loppukäyttäjille

• Modernisointiratkaisujen kehittäminen olemassa

olevien laitteiden päivittämiseksi tai korvaamiseksi

uusilla ratkaisuilla, jotka täyttävät tai ylittävät

viimeisimmän turvallisuusstandardin

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

87 KONE Vuosikatsaus 2025

compliance-hallinnan yhdeksi kokonaisuudeksi, KONE

varmistaa yhdenmukaiset riskinarvioinnit, selkeän

vastuunjaon ja standardoidut prosessit koko

liiketoiminnassa. Tämä lähestymistapa mahdollistaa

riskien tunnistamisen ja käsittelyn varhaisessa vaiheessa,

säädösten ja asiakasvaatimusten täyttämisen sekä

korjaavien ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden

toteuttamisen. Näin KONE tarjoaa kuluttajille ja

loppukäyttäjille turvallisia ja luotettavia tuotteita ja

palveluja, joita seurataan ja parannetaan jatkuvasti.

Lisätietoja KONEen globaalista johtamisjärjestelmästä

löytyy kohdasta 3.1.2.

3.3.3 Toimet

Yhteydenpito kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

KONEella kuluttajien ja loppukäyttäjien näkökulmat

otetaan huomioon päätöksenteossa järjestelmällisten

palautemekanismien, kuten kyselyiden, vahinkojen

hallinnan ja suoran asiakasvuorovaikutuksen avulla. Näistä

saadut näkemykset ohjaavat tuotesuunnittelua,

palvelukehitystä ja turvallisuuden parantamista. Globaali

turvallisuus- ja laatutoiminto valvoo näitä toimia, ja

turvallisuus- ja laatujohtaja (Senior Vice President, Safety

and Quality) vastaa viestinnästä johtokunnalle ja

organisaation strategian kehityksestä.

KONE kerää lisätietoa kuluttajien ja loppukäyttäjien

näkökulmista vuotuisella asiakasuskollisuuskyselyllä, joka

sisältää yli 13 000 haastattelua. Paikalliset tiimit

tarkastelevat tuloksia ja sisällyttävät toimenpiteet

suunnitelmiinsa.

KONE on myös käynnistänyt päivitetyn CTS-kyselyn

(Customer Transaction Survey), joka mahdollistaa

alueellisten tiimien nopeamman reagoinnin palautteeseen

ja palveluparannusten tehokkaamman toteutuksen.

Asiakkaat hyötyvät nopeammin reagoivasta

organisaatiosta, jolloin palvelun laatu on luotettavampaa

asiakkaan sijainnista riippumatta. CTS varmistaa

asiakaskokemuksen jatkuvan seurannan ja parantamisen.

Yksinkertaistamalla palautteen antamista ja

hyödyntämällä digitaalisia työkaluja KONE helpottaa

asiakaspalautteen antamista ja konkreettisten tulosten

näkemistä. Alun perin tietyillä alueilla toteutettu kysely

laajennettiin vuonna 2025 yli 45 maahan.

Kaikkia complianceen liittyviä huolenaiheita varten

KONEen Compliance Line-raportointikanava on julkisesti

saatavilla osoitteessa kone.com kaikille KONEen

sidosryhmille, mukaan lukien asiakkaat, kuluttajat ja

loppukäyttäjät. Lisätietoja löytyy kohdasta 4.1.3. KONE

korostaa Compliance Line-kanavaa

asiakassopimusmalleissaan varmistaen helposti

saavutettavan ja luottamuksellisen kanavan

huolenaiheiden tai mahdollisten väärinkäytösten

ilmoittamiseen.

KONE osallistuu aktiivisesti toimialajärjestöihin,

standardointifoorumeihin ja organisaatioihin, jotka

keskittyvät alan standardien ja parhaiden käytäntöjen

kehittämiseen.

KONE kuuluu European Lift Associationiin (ELA), joka

analysoi laitevalmistajien (OEM) ja järjestöjen

tapahtumatietoja turvallisuuden parantamiseksi.

Amerikan alueella KONE tukee Elevator and Escalator

Safety -säätiötä osallistumalla toimialajärjestöjen

toimintaan.

Turvallisuusviestintä

Turvallisuus on yhteistyötä, johon osallistuvat myös

hissien, liukuportaiden ja automaattisten ovilaitteiden

omistajat, matkustajat ja käyttäjät. KONE tekee tiivistä

yhteistyötä asiakkaidensa kanssa auttaakseen heitä

käyttämään KONEen laitteita turvallisesti, tunnistamaan

mahdolliset turvallisuusriskit ja käsittelemään tilanteita,

jotka voivat aiheuttaa vaaratilanteita.

KONEen laitteet ovat turvallisia, kun käyttöohjeita,

päivittäisiä tarkastuksia ja huoltovaatimuksia noudatetaan.

Asennuksen valmistuttua KONE toimittaa tuotteen

omistajalle asiakirjat, varoituskyltit ja ohjeet tuotteen

asianmukaiseen käyttöön. Turvallisuuden tukemiseksi

KONE tarjoaa asiakkailleen koulutusta ja

opetusmateriaaleja, joiden avulla he voivat ehkäistä tai

vähentää riskejä. Näihin sisältyy asiakkaiden työntekijöille

annettava tuoteturvallisuuskoulutus. Kiinteistöjen

omistajat ja huoltopalvelujen tuottajat ovat vastuussa

laitteiden ammattimaisesta huollosta ja kunnossapidosta.

Rakennusten omistajan tulee esimerkiksi ilmoittaa

palveluntuottajalle havaitsemistaan vaaratekijöistä, kuten

poikkeavista äänistä tai roskista laitteissa tai niiden

välittömässä läheisyydessä. KONE järjestää myös

turvallisuuskampanjoita yhteistyössä asiakkaiden kanssa

lisätäkseen tietoisuutta ja kannustaakseen laitteiden

käyttäjiä toimimaan turvallisesti. Aktiivisen viestinnän,

koulutuksen ja julkisen vuorovaikutuksen avulla KONE

auttaa varmistamaan laitteidensa turvallisen käytön.

Erityistä huomiota kiinnitetään lapsiin, jotka tunnistetaan

yhdeksi haavoittuvimmista käyttäjäryhmistä. KONEen

turvallisuusmaskotit Bob ja Max (Suomessa Perttu ja Max)

ovat vierailleet ostoskeskuksissa, päiväkodeissa,

alakouluissa ja asiakaskohteissa ympäri maailmaa

edistämässä turvallisuutta hauskalla ja innostavalla

tavalla.

Opetusmateriaaleja, kuten turvallisuusvideoita ja

ladattava opaskirja, on saatavilla sekä lapsille että

aikuisille osoitteessa kone.com.

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien

kielteisten vaikutusten vähentäminen

KONE on sitoutunut hallitsemaan tehokkaasti sen

toimintaan, tuotteisiin, palveluihin ja arvoketjuun liittyviä

kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvia olennaisia

kielteisiä vaikutuksia. Hissien, liukuportaiden ja

rakennusovien turvallisuuden, luotettavuuden ja

kestävyyden varmistamiseksi KONE on kohdentanut

resursseja organisaation eri toiminnoille ja seuraa tarkasti

tuotteisiinsa liittyviä turvallisuusasioita. KONE tunnistaa

toimenpiteitä kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien

mahdollisten kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi

tekemällä riskiarviointeja, keräämällä

sidosryhmäpalautetta ja analysoimalla tapahtumatietoja

KSS:stä ja muista lähteistä. KONE seuraa ja valvoo

toimiensa tehokkuutta olennaisten riskien ja vaikutusten

lieventämisessä seuraamalla turvallisuustasoa jatkuvasti,

mikä on kuvattu kohdassa 3.1.4 ja tarkemmin kohdassa

3.3.4. Kaikki KONEen asennus-, huolto- ja

modernisointimenetelmät on määritelty ja riskiarvioitu

huomioiden käyttäjä- ja kolmannen osapuolen riskit.

Lisäksi loppukäyttäjien turvallisuus otetaan tarkasti

huomioon tuotekehitysprosessissa. Lisätietoja prosessista

löytyy kohdasta 3.1.3.

Jatkuvalla, koko rakennuksen elinkaaren aikaisella

vuorovaikutuksella asiakkaiden kanssa KONE pystyy

tunnistamaan mahdolliset turvallisuusriskit ja todelliset

olennaiset vaikutukset ja tarjoamaan ratkaisuja, jotka jopa

ylittävät paikallisesti vaaditut turvallisuusstandardit.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

88 KONE Vuosikatsaus 2025

KONEen prosessien, palvelujen ja tuotteiden

parantamiseksi käynnistetään ennakoivasti erilaisia

tuotekehitystä ja jatkuvaa parantamista koskevia aloitteita

Lean Six Sigman tai vastaavan menetelmän mukaisesti.

Tietoa jatkuvaa parantamista varten kerätään esimerkiksi

KONEen paikallisyksiköiltä Quality Issue Management

(QIM)-prosessin avulla.

KONE tarjoaa useita digitaalisia ja tietoyhteyksin

varustettuja ratkaisuja, jotka parantavat loppukäyttäjien ja

kuluttajien turvallisuutta ja luotettavuutta.

KONE 24/7 Connected Services -palvelut parantavat

KONEen huolto- ja modernisointiliiketoimintaa

mahdollistamalla ennakoivan kunnossapidon ja dataan

perustuvat laitepäivitykset vähentäen laitteiden

seisokkiaikoja ja pidentämällä niiden elinkaarta. Kuluttajille

ja loppukäyttäjille tämä tarkoittaa turvallisempaa ja

luotettavampaa käyttökokemusta sekä lyhyempiä

käyttökatkoja, jotka voidaan usein ennaltaehkäistä jo

ennen ongelmien ilmenemistä.

KONEen Rise-strategian ja digitaalisen siirtymän

mukaisesti tietoyhteyksin varustettujen laitteiden osuus

huoltokannasta kasvoi merkittävästi ja oli vuoden 2025

lopussa yli 40 prosenttia.

KONE keskittyy strategiansa mukaisesti parantamaan

käyttäjien turvallisuutta modernisoimalla nykyisiä laitteita

uusimpien turvallisuusstandardien mukaisilla tai niitä

paremmilla ratkaisuilla, jotka takaavat laitteiden

turvallisemman ja luotettavamman toiminnan.

Osana yhtiön digitaalista transformaatiota KONE on

ottamassa vaiheittain käyttöön dynaamisen

huoltosuunnittelun toimintoja (Dynamic Maintenance

Planning, DMP) useilla sen toiminta-alueista. DMP

hyödyntää reaaliaikaista laitetietoa tehostaakseen reittien

suunnittelua, huoltokäyntien järjestämistä sekä paikan

päällä tehtävien töiden hallintaa. DMP edistää kestävää

kehitystä parantamalla laitteiden luotettavuutta,

turvallisuutta ja toiminnan tehokkuutta oikea-aikaisilla ja

kohdennetuilla toimenpiteillä.

KONE on myös pilotoinnut Isossa-Britanniassa uutta

API-pohjaista ratkaisua, joka yhdistää asiakasportaalit

KONEen järjestelmiin tarjoten reaaliaikaiset ilmoitukset

ongelmista ja huoltokäynneistä.

Antamalla isännöitsijöille ja kiinteistönomistajille

välittömän pääsyn laitteiden tilatietoihin, teknikon

muistiinpanoihin ja huollon etenemiseen heidän omilla

alustoillaan, mahdolliset ongelmat voidaan tunnistaa ja

ratkaista nopeammin. Käyttökatkokset vähenevät,

viallisten laitteiden käytön riski on vähäisempi ja

kunnossapidosta huolehditaan ajallaan.

Jotta hyödyt olisivat mahdollisimman laajalti

saavutettavissa, KONEen globaali Service and Digital

Offering -tiimi tekee yhteistyötä useiden paikallisten

yksiköiden kanssa. Yhteistyön tavoitteena on mahdollistaa

vastaavat integraatiot, laajentaa ratkaisua globaalisti ja

lisätä palvelun läpinäkyvyyttä eri markkinoilla.

Vuonna 2024 toteutetun liukuportaiden

videovalvontajärjestelmän pilottihankkeen jälkeen KONE

on kokeillut vastaavaa järjestelmää hisseissä. Tavoitteena

on automaattisesti tunnistaa tilanteet, joissa matkustajan

käyttäytyminen muodostaa turvallisuusriskin, sekä muut

ennalta määritellyt olosuhteet, jotka saattavat johtaa

mahdollisiin käyttäjätapaturmiin. Jos poikkeama

tunnistetaan, turvallisemmasta toimintatavasta voidaan

ilmoittaa audiovisuaalisilla ilmoituksilla. Järjestelmä

tallentaa jokaisen havainnon ja tarjoaa siten tietoja, joiden

avulla loppukäyttäjien turvallisuutta voidaan parantaa

kohdennetusti.

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien

kielteisten vaikutusten korjaaminen

Niissä harvinaisissa tapauksissa, joissa KONEen laitteen

käyttäjä on osallisena turvallisuuspoikkeamassa,

sovelletaan kaikissa KONE-yksiköissä KONEen globaalia

turvallisuustapahtumien hallintaprosessia

johdonmukaisesti. Poikkeuksena ovat Yhdysvalloissa

kuluttajiin tai loppukäyttäjiin kohdistuvat tapaukset, joita ei

oikeudellisista syistä dokumentoida KONEen globaaliin

tietokantaan (KSS). Nämäkin poikkeamat tutkitaan

perusteellisesti paikallisella tasolla korjaavien ja

ehkäisevien toimien tunnistamiseksi ja toteuttamiseksi

samanlaista huolellisuutta noudattaen. KONEen

vakiintuneesta turvallisuusraportoinnin työnkulusta on

kattavaa tietoa kohdassa 3.1.3.

KONEella on jälkiasennusprosessi, jolla puututaan

tunnistettuihin todellisiin tai mahdollisiin

turvallisuusriskeihin. Tietolähteitä ovat muun muassa

todelliset käyttäjätapaukset, läheltä piti -tilanteet, laatu-

tai takuukysymykset, QIM-tiketit, auditoinnit, kolmannen

osapuolen tarkastukset ja tekniset huoltokäynnit.

Tarvittaessa KONE tiedottaa ennakoivasti asiakkailleen

ja/tai asianomaisille viranomaisille sekä rakennus-, hissi-

ja liukuporrasalan toimijoille ilmitulleista vioista, jotka

saattavat edellyttää tuotteen takaisinvetämistä ja

korjausta. KONE tekee tiivistä yhteistyötä paikallisten

viranomaisten kanssa lieventääkseen mahdollisia kielteisiä

vaikutuksia laitteiden käyttäjille tai korjatakseen jo

toteutuneita vaikutuksia.

Tapahtumien hallinta- ja raportointiprosessien

tehokkuuden ja johdonmukaisuuden varmistamiseksi

KONE toteuttaa säännöllisiä sisäisiä ja ulkoisia auditointeja

johtamisjärjestelmästään. Lisätietoja KONEen

auditointikäytännöistä löytyy kohdasta 3.1.2.

3.3.4 Tavoitteet

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät terveys- ja

turvallisuustavoitteet asetetaan yhteistyöhön ja dataan

perustuvalla prosessilla. Siinä huomioidaan

turvallisuusmittarit, viranomaisvaatimukset, tunnistetut

parannusmahdollisuudet sekä KONEen strategiset

tavoitteet ja toimintaperiaatteet.

Asiakastyytyväisyyskyselyistä ja globaalien turvallisuus -

ja laatuverkostojen kautta saatu asiakaspalaute vaikuttaa

suoraan näihin tavoitteisiin. Näin varmistetaan, että

tavoitteet vastaavat kuluttajien ja loppukäyttäjien erityisiä

turvallisuustarpeita kaikissa KONEen toiminnoissa.

KONE seuraa kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä

tapahtumia tunnistaakseen yleiset syyt, arvioidakseen,

mitkä loppukäyttäjät voivat olla kohonneessa terveys- ja

turvallisuusriskissä, sekä arvioidakseen toteutettujen

toimenpiteiden tehokkuutta ja kokonaisvaltaista

suoritusta. Tapahtumatiedot kirjataan KSS-järjestelmään.

Vaikka tarkkaa kvantitatiivista loppukäyttäjien

kohdistuvien loukkaantumisten vähentämistavoitetta ei

ole asetettu tiedonkeruun haasteiden vuoksi, läheltä piti

-tilanteiden seuranta ja analysointi mahdollistavat sen,

että KONE voi tunnistaa ja puuttua ennakoivasti kuluttajia

ja loppukäyttäjiä koskettaviin vaaroihin ennen

poikkeamien syntymistä.

Laitteiden pitäminen optimaalisessa teknisessä

kunnossa on keskeinen tekijä kuluttajien ja loppukäyttäjien

turvallisuuden varmistamisessa. KONElla on käytössä

Field operational enablers-toimintamalli, joka on vuodesta

2020 lähtien asettanut paikallisyksiköille asteittain entistä

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

89 KONE Vuosikatsaus 2025

kunnianhimoisempia tavoitteita laitehuollon korkean

laadun varmistamiseksi. Näihin tavoitteisiin sisältyvät

muun muassa huoltokäyntien toteutumisaste sekä

esihenkilöauditointien tiheys.

Kuluttajien ja loppukäyttäjien turvallisuuden

vahvistamiseksi kaikilla tasoilla KONE on asettanut

globaaliksi tavoitteekseen vähintään yhden turvallisuutta

edistävän tapahtuman tai kokouksen jokaista 2 000

käytössä olevaa yksikköä kohden. Tämän tavoitteen

avulla voidaan olennaisesti parantaa

turvallisuustietoisuutta ja turvallisuusvaatimusten

mukaista toimintaa. Yksikkötason johdon kokouksissa

seurataan tarkasti edistymistä ja varmistetaan, että nämä

tavoitteet pysyvät kuluttajia ja loppukäyttäjien koskevien

KONEen laajempien turvallisuustavoitteiden ja -

periaatteiden mukaisina ja edistävät KONEen nollan

tapaturman tavoitetta. Kunkin liiketoimintayksikön

vuotuisessa budjettisuunnitelmassa asetetaan sekä

taloudelliset että ei-taloudelliset tavoitteet siten, että ne

vastaavat sidosryhmien tarpeita, huomioivat riskit ja

mahdollisuudet sekä ottavat huomioon vaikutukset

kuluttajiin ja loppukäyttäjiin. Lisätietoa KONEen terveys- ja

turvallisuustavoitteiden asettamisesta ja seurannasta

löytyy kohdasta 3.1.4. Tietoja siitä, miten kohdennetut

toimet määritetään vuosittaisten globaalien

turvallisuusbudjetin ohjeiden perusteella löytyy kohdasta

3.1.3.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

90 KONE Vuosikatsaus 2025

4. Hallintotapatiedot

4.1 Liiketoiminnan harjoittaminen

(G1)

4.1.1 Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

Yrityskulttuuri, ilmoittajiensuojelu sekä lahjonnan ja

korruption ehkäiseminen ja havaitseminen on tunnistettu

KONEelle olennaisiksi aiheiksi. Lisätietoja prosessista, jota

käytetään olennaisten IRO-vaikutusten tunnistamiseen ja

arviointiin, löytyy kohdasta 1.5. Olennaiset vaikutukset on

tiivistetty taulukossa 40, joka sisältää asiaankuuluvat

tiedot aikajänteestä, arvoketjusta ja hallintatoimista.

KONEelle liiketoiminta tarkoittaa rehellistä toimintaa,

läpinäkyviä ja eettisiä käytäntöjä sekä lakien ja

säännösten noudattamista sidosryhmien luottamuksen

vahvistamiseksi. Vahva yrityskulttuuri edistää

oikeudenmukaisuutta, vastuullisuutta ja harkittua

päätöksentekoa. Ilmoittajiensuojeleminen vahvistaa

läpinäkyvyyttä, kuluttajien luottamusta ja yhteiskunnallista

mainetta. Tehokas lahjonnan ja korruption vastainen

toiminta lisää yleistä luottamusta ja tukee kestävää

liiketoimintaa. Vaikka kielteisiä vaikutuksia ei välttämättä

voi kokonaan poistaa, ennalta ehkäisevillä toimenpiteillä

vähennetään riskejä ja vahvistetaan vastuuvelvollisuutta

kaikissa toiminnoissa.

4.1.2 Toimintaperiaatteet

KONEen eettinen toimintaperiaate on keskeinen osa

yhtiön kulttuuria ja liiketoimintakäytäntöjä. Se määrittelee

vastuullisen ja eettisen toiminnan, jota odotetaan KONEen

työntekijöiltä ja yhtiöiltä. Toimintaperiaatteessa käsitellään

esimerkiksi eturistiriitoja, korruptiota, kilpailusääntöjen

noudattamista, kolmansien osapuolien due diligence -

selvityksiä, ihmisoikeuksia, petoksia ja varkauksia sekä

toimintaohjeen rikkomuksista ilmoittamista.

Toimintaperiaatteessa korostetaan myös KONEen

periaatetta kostotoimien kieltämisestä. KONE ei hyväksy

minkäänlaisia kostotoimia ketään kohtaan, joka on tehnyt

compliance-ilmoituksen hyvässä uskossa. YK:n Global

Compact -aloitteen sitoutuneena osallistujana KONE

noudattaa sen kymmentä periaatetta ihmisoikeuksista,

työelämästä, ympäristöstä ja korruption vastaisuudesta.

Toimintaperiaate on saatavilla yli 30 kielellä osoitteessa

kone.com. KONEen yleistä eettistä toimintaperiaatetta

täydentävät toimittajien ja jakelijoiden toimintaperiaatteet.

Lisätietoja ohjeista löytyy kohdasta 3.2.2 ja taulukosta 31.

Osana jatkuvia toimia lahjonnan ja korruption

ehkäisemiseksi KONEella on erillinen lahjonnan ja

korruption vastainen toimintaperiaate (Anti-Bribery and

Corruption, ABC Policy). Lahjonnan ja korruption

vastainen toimintaperiaate perustuu KONEen eettiseen

toimintaperiaatteeseen ja tarjoaa työntekijöille ohjeita

riskialttiiden tilanteiden käsittelyyn. Periaate on saatavilla

sisäisesti ja ulkoisesti yli 30 kielellä ja se on linjassa YK:n

korruptionvastaisen yleissopimuksen kanssa, vahvistaen

KONEen sitoutumista eettisiin standardeihin.

Toimintaperiaatteessa esitetään KONEen nollatoleranssi

lahjontaa ja korruptiota kohtaan ja kuvataan kielletyt

järjestelyt (mukaan lukien suora ja epäsuora lahjonta,

voitelumaksut, ylenpalttiset lahjat ja vieraanvaraisuus

sekä sopimattomat lahjoitukset ja sponsoroinnit),

kerrotaan kolmansien osapuolten riskeistä, esitetään

KONEen riskiperusteinen lähestymistapa lahjonnan ja

korruption ehkäisemiseen sekä annetaan esimerkkejä

käytännön riskitilanteista, joihin työntekijöiden tulisi

kiinnittää huomiota. Toimintaperiaate sisältää myös

ohjeita epäiltyjen rikkomusten ilmoittamiseen.

Vuonna 2025 KONE lanseerasi globaalin kolmansien

osapuolien due diligence-toimintaperiaatteen (Third-Party

Due Diligence Policy), joka määrittää yhtiön

nollatoleranssin lahjontaa, korruptiota ja muita laittomia

Taulukko 40. Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen aihe

(aikahorisontti)

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Johdon vastaus

Yrityskulttuuri

omassa

toiminnassa

(keskipitkä

aikaväli)

↑ Positiivinen vaikutus

Myönteinen yrityskulttuuri edistää eettisiä ja

vastuullisia käytäntöjä ja tukee vastuullista

päätöksentekoa, mikä hyödyttää yhteiskuntaa.

• KONEen perusperiaatteisiin ja arvoihin perustuva

kulttuuri on yhtiön kaiken toiminnan perusta.

• Yrityskulttuuriin liittyvät keskeiset

suorituskykymittarit sisältyvät KONEen

kestävyysohjelmaan esimerkiksi arvojen, etiikan ja

sääntöjen noudattamisen osalta.

• Vuonna 2025 KONE käynnisti pakollisen vuotuisen

eettistä toimintaperiaatetta koskevan

verkkokoulutuksen kaikille työntekijöille.

Ilmoittajien

suojelu omassa

toiminnassa

(keskipitkä

aikaväli)

↑ Positiivinen vaikutus

Väärinkäytösten paljastajien suojelu antaa ihmisille

mahdollisuuden puhua, mikä edistää avoimuutta,

vastuullisuutta ja luottamusta yhteiskunnassa.

• KONE Compliance Line on työntekijöiden,

toimittajien, jakelijoiden ja yleisön käytettävissä

kaikkina aikoina.

• Eettisessä toimintaperiaatteessa painotetaan

KONEen noudattamaa periaatetta: minkäänlaisia

vastatoimia ei suvaita sellaista henkilöä kohtaan, joka

hyvässä uskossa ilmoittaa väärinkäytöksestä.

Korruptio ja

lahjonta

omassa

toiminnassa

(keskipitkä

aikaväli)

↑ Positiivinen vaikutus

Korruption ehkäisy ja havaitseminen varmistavat

reilut liiketoimintakäytännöt, vahvistavat julkista

luottamusta ja tukevat kestävää yhteiskunnallista

yhteistyötä.

• Global Compliance tekee tiivistä yhteistyötä KONEen

varmennus-, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

tiimien kanssa lahjonta- ja korruptioriskien

tunnistamiseksi ja KONEen lahjonnan ja korruption

vastaisen ohjelman tehokkuuden seuraamiseksi.

• ABC-koulutus (Anti-Bribery and Corruption)

kohdennettiin uudelleen henkilöstölle ja esihenkilöille

vuonna 2025.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

91 KONE Vuosikatsaus 2025

toimia kohtaan sekä kuvaa, miten liikekumppaneita

tunnistetaan, arvioidaan ja seurataan compliance-

näkökulmasta. Toimintaperiaate koskee kaikkia KONEen

yksiköitä ja työntekijöitä ja koko arvoketjua, aina

toimittajista, alihankkijoista ja jakelijoista yritysedustajiin,

yhteisyrityskumppaneihin, yritysostokohteisiin ja muihin

kolmansiin osapuoliin. Se perustuu riskiperusteiseen due

diligence -prosessiin, jossa korkean riskin kategorioille,

kuten yritysedustajille ja jakelijoille, sovelletaan

tehostettuja menettelyjä. Toimintaperiaate täydentää

muita due diligence-periaatteita ja on osa yhtiön

laajempaa compliance-kehystä. Taulukossa 31 on esitetty

yhteenveto toimintaperiaatteista.

4.1.3 Toimenpiteet ja tavoitteet

KONEen toimintakulttuuri

KONEen toimintakulttuuri perustuu yhtiön keskeisiin

periaatteisiin, jotka ovat turvallisuus, laatu ja kestävä

kehitys, joista ei koskaan tingitä. Toimintakulttuurin

keskeisiä arvoja ovat rohkeus, asiakas, välittäminen ja

yhteistyö. Nämä periaatteet ja arvot ohjaavat KONEen

työntekijöiden toimintaa sekä sisäisesti että ulkoisesti ja

tuovat yhtiön kulttuurin eloon joka päivä.

Kulttuuri tarkoittaa sitä, miten ihmiset kohtaavat

toisiaan, vuorovaikuttavat ja tekevät yhteistyötä. KONEen

kulttuurin juurruttaminen ihmisiin ja johtamisprosesseihin

tukee organisaation globaalia yhtenäisyyttä ja varmistaa

että kaikki työntekijät toimivat KONEen arvojen

mukaisesti.

Vuotuiset henkilöstöprosessit ovat olennaisia välineitä

KONEen kulttuurin vahvistamisessa, ja säännölliset

palautekeskustelut ovat siinä tärkeässä roolissa.

Vuosittainen Pulse-henkilöstökysely on keskeinen työkalu,

joka tukee kulttuurin kehittämistä keräämällä palautetta

kaikilta työntekijöiltä. KONEen tavoitteena on rakentaa

entistä vahvempaa palautekulttuuria.

Kaikkia esihenkilöitä rohkaistaan käymään

merkityksellisiä keskusteluja ja toteuttamaan toimia, joihin

kuuluu onnistumisten tunnistaminen ja juhlistaminen

kaikilla organisaation tasoilla. Työntekijäverkostot

(Employee Resource Groups, ERG) edistävät KONEen

arvoja ja tuovat ne käytäntöön toiminnan ja yhteistyön

kautta koko organisaatiossa. Lisäksi KONEen jäsennelty

johtamismalli toimii viitekehyksenä, joka luo

johdonmukaisuutta ja yhdenmukaisuutta kaikilla alueilla.

KONEen Rise-strategia kannustaa työntekijöitä

keskittymään kulttuurin osa-alueisiin, jotka tukevat

strategian onnistunutta toteutusta. KONEen johtajilta

odotetaan rohkeutta, nopeutta ja yksinkertaisuutta sekä

tehokasta yhteistyötä organisaation sisällä. KONEen

strateginen tavoite on olla ensisijainen valinta sekä

työntekijöille että asiakkaille, ja kulttuuri on edelleen

keskeinen osa tätä matkaa ja kokemusta.

Osallisuus on olennainen osa KONEen kulttuuria ja

arvoja. Monimuotoisten ja osallistavien tiimien, yhteisöjen

ja verkostojen kehittäminen nähdään ratkaisevana

KONEen pitkän aikavälin menestykselle. KONEen arvot

näkyvät myös vuosittaisissa suorituksen arvioinneissa,

jotka ovat epäsuorasti yhteydessä globaaliin lyhyen

aikavälin kannustinjärjestelmään.

Mekanismit, joilla tunnistetaan, ilmoitetaan ja

tutkitaan huolenaiheita

Kaikkien KONEen työntekijöiden odotetaan ymmärtävän ja

noudattavan KONEen eettistä toimintaperiaatetta (Code

of Conduct) sekä raportoivan mahdollisista rikkomuksista

saatavilla olevien kanavien kautta. Sisäisiä kanavia ovat

ilmoittaminen esihenkilölle, henkilöstöhallinnolle,

lakiosastolle tai Compliance-toiminnolle. Lisäksi KONE

Compliance Line tarjoaa luottamuksellisen, ympäri

vuorokauden toimivan ilmoituskanavan työntekijöille,

toimittajille, jakelijoille ja yleisölle (mukaan lukien kuluttajat

ja loppukäyttäjät) globaalisti. Compliance Linea

korostetaan esimerkiksi työntekijäkoulutuksissa,

tiedotusmateriaaleissa sekä toimittajien ja jakelijoiden

eettisissä toimintaperiaatteissa ja intranetissä. Lisätietoja

ja selkeät ilmoitusohjeet löytyvät osoitteesta kone.com.

KONE toteuttaa säännöllisiä kyselyjä ja arviointeja

testatakseen ilmoituskanavien tunnettuutta ja

työntekijöiden halukkuutta raportoida huolenaiheista.

Lisätietoja tapauksista ja valituksista on kohdissa 3.1.3 ja

3.1.4.

Compliance Line -kanavaa ylläpitää riippumaton

kolmas osapuoli, ja se on käytettävissä puhelimitse ja

verkossa yli 30 kielellä. Ilmoitukset voidaan tehdä

ilmoittajan omalla kielellä ja anonyymisti, jos

tietosuojalainsäädäntö sen sallii. Ilmoituksia voi jättää

useista aiheista, jotka liittyvät eettisen toimintaperiaatteen

ohjeiden rikkomuksiin ja muihin ohjeisiin liittyviin asioihin,

kuten petoksiin, varkauksiin, korruptioon, häirintään,

eturistiriitoihin, ihmisoikeuksiin, ympäristöön ja

turvallisuuteen.

KONE on toteuttanut EU:n ilmoittajansuojeludirektiivin

(EU 2019/1937) paikalliset vaatimukset kaikissa

toimintamaissaan. Paikallisten ilmoittajansuojelulakien niin

vaatiessa KONEen tytäryhtiöillä on paikalliset

ilmoituskanavat ja -prosessit, jotka mahdollistavat

paikallisen compliance-huolien raportoinnin. Paikalliselle

henkilökunnalle on järjestetty virtuaalikoulutusta

paikallisten kanavien kautta tulevien ilmoitusten

käsittelystä. Koulutuksissa on käsitelty myös

ilmoituskanavien taustavaatimuksia, prosessin toimintaa ja

ilmoituksen vastaanottamista sekä

vaatimustenmukaisuuden tutkinnan perusteita.

KONE tutkii ilmoitetut huolenaiheet itsenäisesti,

objektiivisesti sekä oikea-aikaisesti ja ammattimaisesti.

Tutkinnasta vastaa erillinen, puolueeton Compliance-tiimi,

jolla ei ole eturistiriitoja. Tarvittaessa ryhdytään korjaaviin

toimenpiteisiin, joita voivat olla kuten kurinpidolliset toimet

(mukaan lukien työsuhteen tai liiketoimintasuhteen

päättäminen), prosessien parantaminen ja lisäkoulutus.

Mikäli tutkinta vahvistaa eettisten toimintaperiaatteiden

rikkomuksen, asiaankuuluvat toiminnot ja sidosryhmät,

kuten Compliance, johto, lakiasiat ja henkilöstöhallinto,

sopivat korjaavista toimista tapauskohtaisesti ja

paikallisen lainsäädännön mukaisesti. Tarvittaessa

nimetään vastuuhenkilö varmistamaan, että toimenpiteet

toteutuvat. KONEen tapaustenhallintajärjestelmä yhdistää

verkko-, puhelin- ja muut ilmoituskanavat, mahdollistaen

turvallisen ja luottamuksellisen raporttien käsittelyn ja

seurannan. KONE seuraa raportteja jatkuvasti alueittain,

tyypeittäin, maittain ja muilla kriteereillä tunnistaakseen

trendejä ja merkityksellistä tietoa.

Keskeiset compliance-tapaukset ja tilastot

raportoidaan neljännesvuosittain Global Compliance

Committee -toimikunnalle. Yksittäisiä tapauksia

käsitellään tarvittaessa myös toimikunnan, KONEen

toimitusjohtajan ja/tai johtokunnan kanssa. Yhteenveto

keskeisistä tapauksista ja tilastoista toimitetaan vuosittain

tarkastusvaliokunnalle ja ulkoisille tilintarkastajille.

KONE viestii selkeästi eettisissä

toimintaperiaatteissaan, toimittajien ja jakelijoiden

toimintaperiaatteissa sekä muissa toimintaperiaatteissa,

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

92 KONE Vuosikatsaus 2025

koulutusmateriaaleissa ja Compliance Line Speak Up -

ohjeissa, että se kieltää kaikenlaiset kostotoimenpiteet

sellaista henkilöä kohtaan, joka raportoi eettisten

toimintaperiaatteiden rikkomuksen hyvässä uskossa.

Ilmoitus katsotaan hyvässä uskossa tehdyksi, kun

ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa, että tiedot olivat

ilmoitushetkellä paikkansapitäviä. Lisäksi KONE pitää

ilmoittajien henkilöllisyyden luottamuksellisena paikallisen

lainsäädännön sallimissa rajoissa vähentääkseen

kostotoimenpiteiden riskiä. Kaikki muut ilmoituskanavat

ovat käytettävissä maissa, joissa nimetön ilmoittaminen ei

ole sallittua. Kaikki ilmoitukset pidetään luottamuksellisina

ehdottoman tiedonsaantitarpeen perusteella, ylläpitäen

KONEen kostotoimien kieltoa. Ilmoitusjärjestelmään

pääsevät vain koulutetut henkilöt, joiden tehtävänä on

käsitellä sääntöjen noudattamista koskevia ilmoituksia.

Lahjonnan ja korruption riskitoiminnot

KONEen toiminta on jaettu kahdeksaan globaaliin

toimintoon: Commercial and Operations, Technology and

Innovation, Supply Chain, Purchasing, Strategy and

Transformation, People and Communications, Finance ja

Legal sekä neljään maantieteelliseen alueeseen: Amerikka,

Eurooppa, Kiinan alue sekä Aasian ja Tyynenmeren alue,

Lähi-itä ja Afrikka. Korruption ja lahjonnan ehkäisemiseksi

ja havaitsemiseksi KONE toteutti vuonna 2021 kattavan

globaalin lahjonnan ja korruption riskinarvioinnin.

Arvioinnissa tunnistettiin, että hankinta, myynti ja

markkinointi sisältävät kohonneen riskin lahjonnalle ja

korruptiolle. Nämä korkean riskin toiminnot kuuluvat

Purchasing, Supply Chain- sekä Commercial and

Operations -toimintoihin. Lisäksi tietyt maantieteelliset

alueet, kuten Aasian ja Tyynenmeren alue, Lähi-itä ja

Afrikka sekä Kiinan alue, muodostavat suuremman riskin

lahjonnalle ja korruptiolle. Näitä riskejä arvioidaan

sisäisesti jatkuvasti. KONE raportoi mittarit globaalilla

toimintotasolla varmistaakseen, että raportoinnin

kattavuus on yhdenmukainen kaikissa olennaisissa

rooleissa, joissa korruption ja lahjonnan riski on kohonnut.

Tämä lähestymistapa huomioi roolinimikkeiden ja

kuvausten vaihtelut, jotka eivät aina kata kaikkia

riskialttiita tehtäviä. Lisäksi, kun KONE raportoi näiden

toimintojen koulutusten suorittamisesta, mukaan

lasketaan vain aktiiviset KONEen työntekijät. Poissaolevat

työntekijät, saavat koulutuksen palattuaan.

Eettinen toimintaperiaate sekä lahjonnan ja

korruption vastainen koulutus

Compliance-kouluttaminen on olennainen osa KONEen

eettisyys- ja compliance-ohjelmaa. Keskeisiä

verkkokoulutuksia (esim. eettinen toimintaperiaate,

kilpailusääntöjen noudattaminen sekä lahjonnan ja

korruption vastaiset koulutukset) päivitetään ja määrätään

suoritettavaksi säännöllisesti, ja vähintään yksi pakollinen

koulutus toteutetaan vuosittain kaikille työntekijöille,

mukaan lukien johtokunnan jäsenet.

Vuonna 2025 eettistä toimintaperiaatetta koskeva

verkkokoulutus päivitettiin ja julkaistiin uudelleen

globaalisti kaikille työntekijöille, mukaan lukien hallituksen

jäsenille. Koulutus tarjoaa yleiskatsauksen eettisiin

toimintaperiaatteisiin ja sisältää käytännön esimerkkejä

tilanteista, joita työntekijät voivat kohdata päivittäisessä

työssään. Koulutuksessa käsitellään muun muassa

lahjontaa ja korruptiota, niihin liittyviä KONEen

toimintaperiaatteita, epäilyjen käsittely- ja

havaitsemisprosesseja sekä petoksia, eturistiriitoja,

modernia orjuutta, lahjoja ja vieraanvaraisuutta, ohjeiden

soveltamista sekä väärinkäytösten raportointia.

Koulutukseen sisältyy työntekijöiden yksiselitteinen

vahvistus sitoutumisesta toimintaperiaatteiden

noudattamiseen. Kaikkien KONEen uusien työntekijöiden

on suoritettava viimeisin eettistä toimintaperiaatetta

koskeva verkkokoulutus ja lisäksi kilpailusääntöjen

noudattamista koskeva verkkokoulutus (päivitetty vuonna

2022) on pakollinen kaikille uusille työntekijöille ja

esihenkilöille.

Eettistä toimintaperiaatetta koskevan koulutuksen

lisäksi KONE vahvisti sitoutumistaan eettiseen

liiketoimintaan kohdennetulla lahjonnan ja korruption

vastaisella koulutuksella. Vuonna 2023 käyttöön otettua

lahjonnan ja korruption vastaista toimintaperiaatetta

täydennettiin pakollisella verkkokoulutuksella, joka koski

kaikkia työntekijöitä, mukaan lukien johtoryhmä. Sama

koulutus julkaistiin uudelleen vuonna 2025 kaikille

toimistotyöntekijöille ja esihenkilöille. Koulutus kattaa

lahjonnan ja korruption määritelmät, KONEen

nollatoleranssiperiaatteen sekä ohjeet korruptoituneiden

käytäntöjen ehkäisemiseen, havaitsemiseen ja käsittelyyn.

Lisäksi koulutus opastaa miten raportoida

väärinkäytöksistä. Se sisältää selkeään vahvistuksen

työntekijöiltä sitoutumisesta toimintaperiaatteen

noudattamiseen. Vuoden 2025 loppuun mennessä 98 %

kaikista kohderyhmän työntekijöistä (24 527) oli

suorittanut koulutuksen. Korkean riskin toiminnoissa

koulutuksen suorittaneiden osuus oli 98 %. Korruption- ja

lahjonnan vastainen verkkokoulutus sisältyy

perehdytykseen ja määrätään kaikille uusille työntekijöille.

Lisätietoja liiketoimintakäytäntöjen toimintaperiaatteista ja

eettistä toimintaperiaatetta koskevasta koulutuksesta

löytyy kohdasta 4.1.2.

Ennalta ehkäisevät toimenpiteet

KONE on kehittänyt kattavia toimenpiteitä lahjonnan ja

korruption ehkäisemiseksi. KONE jatkaa maayhtiöiden

compliance-riskien arviointeja ja paikallisten ohjelmien

toimeenpanemista keskittyen vahvasti lahjonnan ja

korruption torjuntaan. Vuonna 2025 KONE laajensi

organisaatiotaan lisäämällä compliance-henkilöstöä

keskeisille alueille, mukaan lukien niille alueille, jotka on

tunnistettu korkeamman compliance-riskin alueiksi.

Lisähenkilöstö vahvistaa KONEen kykyä seurata, ehkäistä

ja käsitellä compliance-riskejä eri alueilla ja toiminnoissa,

varmistaen asiantuntemuksen saatavuuden lähellä

liiketoimintaa. Vuonna 2025 KONE aloitti myös paikalliset

riskiarvioinnit 10 uudessa maassa, joissa keskityttiin

vahvasti muun muassa lahjonnan ja korruption torjuntaan.

Vuoden 2025 aikana paikallisissa yksiköissä ja

konsernitoiminnoissa annettin esimerkiksi lahjonnan ja

korruption torjuntaa sekä lahjoja ja yritysten

vieraanvaraisuutta koskevaa erillistä kohdennettua

koulutusta. Koulutusten suoritusasteet on esitetty

taulukossa 41.

KONE hakee aktiivisesti luotettavia ja reiluja suhteita

toimittajiin, jakelijoihin ja muihin kumppaneihin

molemminpuolisen hyödyn saavuttamiseksi.

Läpinäkyvyyden ja compliance-vaatimusten

varmistamiseksi KONEella on käytössä kolmansien

osapuolien due diligence -prosessi jakelijoille sekä

keskitetty tieto globaaleista jakelijahallinnan käytännöistä.

Lisätietoja prosessista löytyy kohdasta 3.2.3. Lisäksi

KONE järjestää vuosittaisia jakelijakoulutuksia valituilla

maantieteellisillä alueilla kattaen keskeiset aiheet, kuten

pakotteet, lahjonta, korruptio ja ihmisoikeudet. Näitä

koulutuksia toteutettiin myös vuonna 2025. KONE

varmistaa, että sen aktiiviset jakelijat ovat allekirjoittaneet

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

93 KONE Vuosikatsaus 2025

jakelijoiden eettisen toiminaperiaatteen viimeisimmän

version. Kaikille jakelijoille lähetetään vuosittain

jakelijoiden due diligence -kyselylomake, joka sisältää

yksityiskohtaisia kysymyksiä liittyen lahjontaan ja

korruptioon sekä työoloihin. KONE edellyttää

toimittajiltaan samoja korkeita standardeja lahjonnan ja

korruption torjunnassa. KONEen toimittajien eettinen

toimintaperiaate sisältää laajan luvun näistä kriittisistä

aiheista, korostaen KONEen yhteistä sitoutumista

eettiseen liiketoimintaan. Lisätietoja KONEen jakelija- ja

toimittajaperiaatteista löytyy kohdasta 3.2.2 ja taulukossa

31.

KONE on sisällyttänyt lahjonnan ja korruption vastaiset

lausekkeet globaaleihin sopimusmalleihin varmistaakseen,

että asiakassuhteet ovat linjassa KONEen tiukkojen

korruptionvastaisen toimintaperiaatteen kanssa. Lisäksi

Global Ethics and Compliance -yksikkö suorittaa

järjestelmällisen compliance-seulonnan kohdeyrityksille

yritysostoissa osana KONEen riskienhallintastrategiaa.

Asiakkaiden compliance-seulontaa laajennettiin ja

automatisoitiin vuoden 2025 aikana. Seulontaprosessi

auttaa KONEtta ylläpitämään sitoutumistaan eettiseen

toimintaan ja lahjonnan vastaisiin säädöksiin.

KONE otti vuonna 2024 käyttöön uuden eturistiriitojen

ilmoitustyökalun, joka on integroitu KONEen HR-

järjestelmään. Vuoden 2025 aikana KONE jatkoi työkalun

käyttöönottoa kaikissa toiminnoissaan. Työkalun avulla

työntekijät voivat ilmoittaa mahdollisista eturistiriidoista

esihenkilölleen ja dokumentoida tarvittavat

ratkaisut.Työkalun avulla työtekijöitä voidaan vaatia myös

vahvistamaan itse, ettei heillä ole eturistiriitoja. Työkalu

toimii riskienhallintamekanismina, jolla havaitaan ja

ehkäistään tilanteita, joissa työntekijöiden

henkilökohtaiset edut voivat olla ristiriidassa yrityksen

etujen kanssa. Lisäksi kaikkia työntekijöitä kannustetaan

kertomaan, jos he epäilevät tai saavat tietoonsa ettisen

toimintaperiaatteen rikkomuksia. Tämä koskee myös

korruptioon ja lahjontaan liittyviä rikkomuksia.

Taulukko 41. Code of Conduct -koulutusten suoritusaste

2025

Kohderyhmä

Valmistuneet

(Tavoite)

2024

Kohderyhmä

Valmistuneet

(Tavoite)

2023

Kohderyhmä

Valmistuneet

(Tavoite)

Omat työntekijät

66 494

97 % (97 %)

65 673

95 % (95 %)

54 000

85 % (92 %)

Työntekijät riskialttiissa

toiminnoissa

38 394

98 %

37 464

98 %

36 622

86 %

Hallitus ja ylin johto

100 %

Kaikkia pakollisia compliance-koulutuksia valvotaan KONEen oppimisen johtamisjärjestelmällä, joka kirjaa kunkin koulutusmoduulin suoritusasteet.

Kiinassa työntekijöitä koulutetaan erillisessä China Learning Management -järjestelmässä (China LMS). Kiinan alueen compliance-tiimi valvoo ja seuraa

suoritusastetta China LMS -järjestelmän kautta ja raportoi siitä säännöllisesti globaalille compliance-toiminnolle.

Vuonna 2023 eettiistä toimintaperiaatetta koskevaa koulutusta ei osoitettu hallitukselle. Luku sisältää vain johtokunnan.

Konsernitilinpäätös | Konsernituloslaskelma

94 KONE Vuosikatsaus 2025

Konsernituloslaskelma

		1.1.–		1.1.–
Me		Liitetieto 31.12.2025		% 31.12.2024	%
Liikevaihto	2.1	11 245,2		11 098,4
Kulut ja poistot	2.2, 2.3	-9 909,1		-9 849,5
Liikevoitto		1 336,2	11,9	1 249,0	11,3
Rahoitustuotot	2.5	41,5		48,3
Rahoituskulut	2.5	-49,7		-43,1
Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta	5.4	-1,2		-
Voitto ennen veroja		1 326,8	11,8	1 254,1	11,3
Verot	2.6	-334,8		-293,1
Tilikauden voitto		991,9	8,8	961,0	8,7
Tilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		980,1		951,3
Määräysvallattomille omistajille		11,9		9,7
Yhteensä		991,9		961,0
Emoyhtiön osakkeenomistajille tilikauden voitosta
laskettu osakekohtainen tulos, e	2.7
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e		1,89		1,84
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen
tulos, e		1,89		1,84

Laaja konsernituloslaskelma

	1.1.–	1.1.–
Me	Liitetieto 31.12.2025	31.12.2024
Tilikauden voitto	991,9	961,0
Muut laajan tuloksen erät verovaikutus huomioituna:	2.8
Muuntoero	-184,3	78,4
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus	28,8	-12,8
Rahavirtojen suojaus	9,1	-3,7
Erät jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää
tulosvaikutteisiksi	-146,5	61,9
Käyvän arvon muutokset	-14,8	-1,6
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus	14,0	-8,7
Erät joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi	-0,8	-10,3
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutus
huomioituna	-147,3	51,6
Tilikauden laaja tulos	844,7	1 012,6
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille	832,8	1 002,9
Määräysvallattomille omistajille	11,9	9,7
Yhteensä	844,7	1 012,6

Konsernitilinpäätös

Konsernitilinpäätös | Konsernitase

95 KONE Vuosikatsaus 2025

Konsernitase

					Oma pääoma ja velat,
Varat, Me		Liitetieto	31.12.2025	31.12.2024	Me		Liitetieto	31.12.2025	31.12.2024
Pitkäaikaiset varat					Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Liikearvo		4.2	1 552,9	1 558,4	Osakepääoma		5.2	66,2	66,2
Muut aineettomat hyödykkeet		4.3	336,7	333,3	Ylikurssirahasto			100,3	100,3
Aineelliset hyödykkeet		4.4	942,5	898,5	Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto			245,7	245,7
Työsuhde-etuudet	I	5.6	13,9	15,0	Arvonmuutos- ja suojausrahasto			-31,1	-25,3
Laskennalliset verosaamiset	II	3.6	365,7	365,7	Muuntoero			-20,2	135,3
Osakkeet ja muut pitkäaikaiset varat	I/II	5.4	158,9	150,3	Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus			-91,2	-105,2
Pitkäaikaiset varat yhteensä			3 370,6	3 321,2	Kertyneet voittovarat			2 527,6	2 449,7
					Emoyhtiön osakkeenomistajille
Lyhytaikaiset varat					kuuluva oma pääoma yhteensä			2 797,4	2 866,8
Vaihto-omaisuus	II	3.1	843,1	856,7
Myyntisaamiset	II	3.2, 5.3	2 350,7	2 494,8	Määräysvallattomien omistajien osuudet			29,4	26,3
Siirtosaamiset	II	3.3, 5.3	675,8	693,6	Oma pääoma yhteensä			2 826,8	2 893,1
Tuloverosaamiset	II		102,9	119,0
Lyhytaikaiset talletukset ja muut lyhytaikaiset
varat	I	5.4	1 268,4	1 223,0	Pitkäaikainen vieras pääoma
Rahavarat	I	5.3	440,5	576,0	Lainat ja muut rahoitusvelat	I	5.3	514,6	700,5
Lyhytaikaiset varat yhteensä			5 681,4	5 963,1	Eläkevelvoitteet	I	5.6	158,7	141,4
					Laskennalliset verovelat	II	3.6	102,4	87,3
Varat yhteensä			9 052,0	9 284,3	Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä			775,6	929,3
					Varaukset	II	3.5	176,4	185,9
					Lyhytaikainen vieras pääoma
					Lainat ja muut rahoitusvelat	I	5.3	355,1	145,1
					Saadut ennakot	II	3.2	1 965,2	2 016,9
					Ostovelat	II	5.3	967,6	982,9
					Siirtovelat	II	3.4, 5.3	1 846,5	1 986,6
					Tuloverovelat	II		138,8	144,4
					Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä			5 273,1	5 275,9
					Oma pääoma ja velat yhteensä			9 052,0	9 284,3

I- kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

II- kirjaimilla merkityt taserivit sisältyvät nettokäyttöpääomaan.

Konsernitilinpäätös | Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

96 KONE Vuosikatsaus 2025

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

						Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
									Määräysvallat-
				Sijoitetun vapaan	Arvonmuutos-				tomien
		Osake-	Ylikurssi-	oman pääoman	ja		Työsuhde-etuuksien	Kertyneet	omistajien
Me	Liitetieto	pääoma	rahasto	rahasto	suojausrahasto	Muuntoero	uudelleenarvostus	voittovarat	osuudet	Yhteensä
1.1.2025		66,2	100,3	245,7	-25,3	135,3	-105,2	2 449,7	26,3	2 893,1
Tilikauden voitto		-	-	-	-	-	-	980,1	11,9	991,9
Muut laajan tuloksen erät:	2.8
Muuntoerot		-	-	-	-	-184,3	-	-	-	-184,3
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus		-	-	-	-	28,8	-	-	-	28,8
Rahavirtojen suojaus		-	-	-	9,1	-	-	-	-	9,1
Käyvän arvon muutokset		-	-	-	-14,8	-	-	-	-	-14,8
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus		-	-	-	-	-	14,0	-	-	14,0
Tapahtumat osakkeenomistajien ja
määräysvallattomien omistajien kanssa:	5.2
Voitonjako		-	-	-	-	-	-	-931,9	-	-931,9
Muutos määräysvallattomien omistajien osuuksissa		-	-	-	-	-	-	-1,8	-8,8	-10,6
Osakepalkitseminen		-	-	-	-	-	-	31,6	-	31,6
31.12.2025		66,2	100,3	245,7	-31,1	-20,2	-91,2	2 527,6	29,4	2 826,8
1.1.2024		66,2	100,3	245,7	-20,0	69,7	-96,5	2 386,6	33,9	2 786,0
Tilikauden voitto		-	-	-	-	-	-	951,3	9,7	961,0
Muut laajan tuloksen erät:	2.8
Muuntoerot		-	-	-	-	78,4	-	-	-	78,4
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus		-	-	-	-	-12,8	-	-	-	-12,8
Rahavirtojen suojaus		-	-	-	-3,7	-	-	-	-	-3,7
Käyvän arvon muutokset		-	-	-	-1,6	-	-	-	-	-1,6
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus		-	-	-	-	-	-8,7	-	-	-8,7
Tapahtumat osakkeenomistajien ja
määräysvallattomien omistajien kanssa:	5.2
Voitonjako		-	-	-	-	-	-	-905,5	-	-905,5
Muutos määräysvallattomien omistajien osuuksissa		-	-	-	-	-	-	-8,4	-17,3	-25,7
Osakepalkitseminen		-	-	-	-	-	-	25,6	-	25,6
31.12.2024		66,2	100,3	245,7	-25,3	135,3	-105,2	2 449,7	26,3	2 893,1

Konsernitilinpäätös | Konsernin rahavirtalaskelma

97 KONE Vuosikatsaus 2025

Konsernin rahavirtalaskelma
Me	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Myynnistä saadut maksut asiakkailta	11 294,1	11 233,1
Maksut liiketoiminnan kuluista toimittajille ja
työntekijöille	-9 532,8	-9 643,8
Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja
veroja	1 761,3	1 589,3
Saadut korot	15,1	16,2
Maksetut korot	-35,7	-25,2
Saadut osingot ja pääoman palautukset	3,2	0,0
Muut rahoituserät	-73,4	-1,1
Maksetut verot	-354,6	-329,9
Rahavirta liiketoiminnasta	1 316,0	1 249,3
Käyttöomaisuushankinnat	-153,9	-168,4
Käyttöomaisuusmyynnit	0,2	0,2
Yrityshankinnat vähennettynä hankituilla rahavaroilla	-130,2	-119,2
Rahavirta investoinneista	-284,0	-287,4
Rahavirta investointien jälkeen	1 032,0	962,0
Voitonjako	-931,9	-905,5
Talletusten ja lainasaamisten muutos, netto	-51,6	72,4
Lyhytaikaisten velkojen muutos	-150,6	-149,7
Pitkäaikaisten lainojen muutos	0,6	189,3
Muutokset määräysvallattomien omistajien
osuuksissa	-6,0	-19,5
Rahavirta rahoitustoiminnasta	-1 139,5	-813,0
Rahavarojen muutos	-107,5	149,0
Rahavarat kauden alussa	576,0	424,5
Valuuttakurssien vaikutus	-28,0	2,5
Rahavarat kauden lopussa	440,5	576,0

Valuuttakurssimuutosten vaikutus on eliminoitu konsernin rahavirtalaskelmassa muuntamalla

alkava tase tilikauden päättymispäivän kurssien mukaan.

Liikevoiton täsmäytys rahavirtaan liiketoiminnasta
ennen rahoituseriä ja veroja,
Me	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Liikevoitto	1 336,2	1 249,0
Käyttöpääoman muutos ennen rahoituseriä ja veroja	105,3	48,1
Poistot ja arvonalentumiset	319,9	292,2
Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja
veroja	1 761,3	1 589,3

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Laadintaperiaatteet

98 KONE Vuosikatsaus 2025

Laatimisperusta

KONE Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka

kotipaikka on Helsinki, Suomi. KONE Oyj ja sen tytäryhtiöt

muodostavat KONE-konsernin (”KONE” tai ”konserni”).

KONE on yksi maailman johtavista hissien ja

liukuportaiden sekä näihin liittyvien palveluiden

toimittajista ja tavoitteenamme on tehdä kaupungeista

parempia paikkoja elää. KONE toimittaa hissejä,

liukuportaita ja automaattiovia sekä tarjoaa ratkaisuja

laitteiden huoltoon ja modernisointiin rakennusten koko

elinkaaren ajalle. People Flow® -ratkaisujemme avulla

teemme ihmisten liikkumisesta korkeammissa ja

älykkäämmissä rakennuksissa turvallista, mukavaa ja

luotettavaa. Toimimme lähes 70 maassa ympäri maailmaa

ja palvelemme lähes 600 000 asiakasta. Pääkonttorimme

sijaitsee Helsingissä. Meillä on seitsemän globaalia

tutkimus- ja tuotekehitysyksikköä ja 10 tuotantolaitosta,

Laadintaperiaatteet

Konsernitilinpäätöksen

liitetiedot

Tässä osiossa

Tämä osio sisältää seuraavat tiedot KONEen

konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteista:

• Laatimisperusta

• Konsolidointiperiaatteet

• Hyperinflaatio

• Segmentti-informaatio

• Arvionvaraiset erät tilinpäätöksessä ja johdon

harkinta

• Ilmastoon liittyvien asioiden vaikutukset

tilinpäätöksessä

Laadintaperiaatteet on esitetty liitetietojen

yhteydessä osioissa 2–6.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Laadintaperiaatteet

99 KONE Vuosikatsaus 2025

jotka sijaitsevat seitsemässä eri maassa. Lisäksi meillä on

maailmanlaajuinen verkosto valtuutettuja jakelijoita.

KONE Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan

unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-

tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting

Standards) mukaisesti noudattaen 31. joulukuuta 2025

voimassa olevia standardeja ja tulkintoja.

KONE on soveltanut tilikauden aikana voimaantulleita

KONEtta koskevia standardimuutoksia ja tulkintoja.

Vuonna 2025 voimaantulleilla IFRS-standardeilla ja niiden

muutoksilla ei ollut olennaista vaikutusta

konsernitilinpäätökseen.

IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja

tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, jota sovelletaan 1.

tammikuuta 2027 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla,

korvaa standardin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen.

Monet IAS 1 standardin vaatimukset säilyvät ennallaan

uudessa standardissa. Uudet vaatimukset liittyvät

tuloslaskelman esittämiseen, esitettyjen tietojen erittelyyn

ja yhdistelyyn, sekä johdon määrittelemien tunnuslukujen

esittämiseen. Alustavan arvioinnin perusteella KONE

odottaa IFRS 18 standardin vaikuttavan etenkin tietojen

esittämiseen ja erittelyyn konsernituloslaskelmassa ja

liitetiedoissa, sisältäen myös uudet standardin vaatimat

tuloslaskelman välisummat. Tarkempi vaikutusanalyysi

tulee valmistumaan vuoden 2026 aikana.

Konsernitilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta

tilikaudelta 1.1.–31.12.2025 perustuen oletukseen

konsernin liiketoiminnan jatkumisesta. KONE Oyj:n hallitus

on 5. helmikuuta 2026 hyväksynyt konsernitilinpäätöksen

julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan

varsinaisella yhtiökokouksella on oikeus hyväksyä tai

hylätä tilinpäätös tai muuttaa tilinpäätöstä sen

julkaisemisen jälkeen.

Konsernitilinpäätös esitetään miljoonina euroina ja on

laadittu perustuen liiketapahtumien alkuperäisiin

hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa ole erikseen

toisin mainittu. Kaikkien rahoitusvarojen ja -velkojen

kirjaamisessa noudatetaan selvityspäiväkäytäntöä.

Tilinpäätöksessä esitetyt luvut on pyöristetty tarkoista

arvoista, joten yksittäisten esitettyjen lukujen

yhteenlaskettu summa voi poiketa esitetystä

summaluvusta, joka on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.

Tunnusluvut on laskettu käyttäen tarkkoja arvoja.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön lisäksi ne yhtiöt,

joissa emoyhtiöllä on tilikauden lopussa välittömästi tai

välillisesti yli puolet äänivallasta tai muutoin määräysvalta

enemmistöosakkaiden kanssa tehtyjen sopimusten kautta.

Omistuksen lisäksi otetaan huomioon myös mahdollinen

muu määräysvallan tosiasiallinen luonne (erityistä

tarkoitusta varten perustettu yksikkö).

Hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty

konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun

konserni on saanut määräysvallan ja vastaavasti myydyt

toiminnot ovat mukana määräysvallan lakkaamiseen

saakka. Hankinnan yhteydessä luovutettu vastike, mukaan

lukien ehdollinen kauppahinta sekä hankitun yrityksen

yksilöitävissä olevat varat ja velat on arvostettu käypään

arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot on

kirjattu kuluksi.

Määräysvallattomien omistajien osuus yrityshankinnan

kohteesta arvostetaan joko käypään arvoon tai

suhteelliseen omistusosuuteen hankinnan kohteen

yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta

hankintahetkellä. Tilikauden voiton tai tappion

jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille ja

määräysvallattomille omistajille esitetään

tuloslaskelmassa. Laajan tuloksen jakautuminen

emoyhtiön osakkeenomistajille ja määräysvallattomille

omistajille esitetään laajan tuloslaskelman yhteydessä.

Määräysvallattomien omistajien osuus omasta pääomasta

esitetään konsernitaseessa omana eränään osana taseen

omaa pääomaa.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä

saatavat, velat, realisoitumattomat voitot ja sisäinen

voitonjako on eliminoitu konsernitilinpäätöksessä.

Konserniyhtiöiden keskinäinen osakkeenomistus on

eliminoitu hankintamenetelmällä.

Esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa

käyttävien ulkomaisten yksiköiden tuloslaskelmat ja taseet

on muutettu esittämisvaluutan määräisiksi seuraavasti:

varat ja velat käyttäen kyseisen tilinpäätöspäivän kurssia

ja tuotto- ja kuluerät käyttäen raportointikauden

keskikursseja. Muunnoksesta syntyvät valuuttakurssierot

on kirjattu muihin laajan tuloksen eriin.

Osakkuusyhtiöt ovat yhtiöitä joissa KONEella on

huomattava vaikutusvalta, mutta ei määräysvaltaa.

Osakkuusyhtiöt kirjataan käyttäen

pääomaosuusmenetelmää, jossa osakkuusyhtiön tasearvo

vastaa konsernin osuutta osakkuusyhtiön

nettovarallisuudesta, yhdessä mahdollisen liikearvon

kanssa. Konsernin osuus osakkuusyhtiöiden tuloksesta

kirjataan tuloslaskelmaan liiketuloksen ulkopuolelle.

Hyperinflaatio

Jatkuvasti kasvaneen inflaation seurauksena,

tilintarkastusyhteisöt ja viranomaiset ovat IAS 29

kriteerien perusteella luokitelleet Turkin

hyperinflaatiotaloudeksi alkaen raportointikaudesta joka

päättyi 30.6.2022. KONE harjoittaa sekä

uudisrakentamisen ratkaisu- että huoltoliiketoimintaa

Turkissa paikallisen tytäryhtiönsä kautta. KONE on

arvioinut, että hyperinflaatiolaskennan käyttöönoton

vaikutus konsernitilinpäätökseen olisi immateriaalinen.

Näin ollen konsolidoitu tuloslaskelma tai tase ei heijasta

Turkin yhtiön liiketoiminnan uudelleenarvostusta

hyperinflaatiolaskennan mukaisesti .

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Laadintaperiaatteet

100 KONE Vuosikatsaus 2025

Segmenttiraportointi

KONEen kannattavuus esitetään yhtenä kokonaisuutena.

KONEen liikekonseptina on palvella asiakkaita tarjoamalla

heille tuotteiden koko elinkaaren kattavia ratkaisuja aina

uusien tuotteiden asennuksesta tuotteiden elinkaaren

aikaiseen huoltoon ja modernisointiin sekä lopulliseen

uusimiseen. Suurin osa toimitetuista tuotteista johtaa

pitkäaikaisiin KONE-huoltosopimuksiin. Merkittävät

operatiiviset päätökset tekee KONEen hallitus. Hallituksen

puheenjohtaja ja toimitusjohtaja valmistelevat ja

esittelevät päätökset. KONEen liiketoimintamallin,

toiminnan luonteen ja hallintorakenteen vuoksi

raportoitavaksi toimintasegmentiksi on määritelty koko

konserni.

Arvionvaraiset erät tilinpäätöksessä ja johdon

harkinta

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää

johdon arvioiden ja oletusten käyttämistä ja harkintaan

perustuvien ratkaisujen tekemistä, jotka vaikuttavat

varojen ja velkojen määriin, ehdollisten varojen ja velkojen

raportointiin sekä tuottojen ja kulujen määrään konsernin

tuloslaskelmassa. Vaikka arviot ja oletukset perustuvat

johdon tämänhetkiseen parhaaseen näkemykseen koskien

liiketapahtumia, on mahdollista, että toteutumat

poikkeavat tilinpäätöksessä käytetyistä arvoista.

KONEelle merkittävimmät johdon arviot liittyvät

myynnin tuloutukseen, erityisesti projektiliiketoiminnan

tuloutusperiaatteiden määrittämiseen, pitkäaikaisten

suurprojektien projektiennusteisiin,

arvonalentumistestauksessa käytettyihin olettamiin,

myyntisaamisten ja vaihto-omaisuuden arvostamiseen,

leasinglaskennassa sovellettavan vuokrakauden pituuden

määrittelyyn sekä varauksiin ja epävarmojen

veropositioiden määrittelyyn .

Ilmastoon liittyvien asioiden vaikutukset

tilinpäätöksessä

Ilmastonmuutokseen liittyvillä asioilla on rajallisia suoria ja

epäsuoria vaikutuksia seuraaviin KONEen tilinpäätöksen

osa-alueisiin vuonna 2025:

• KONEella on 850,0 (850,0) miljoonan euron

suuruinen käyttämätön vastuullisuuteen sidottu

luottolimiitti. Limiitin kuluihin vaikuttava

ilmastotavoite liittyy KONEen Scope 1, 2 ja 3

kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.

• KONEen pitkäaikaisiin kannustinohjelmiin sisältyy

tavoite hiilijalanjäljen pienentämisestä KONEen

Scope 1, 2 ja 3-kasvihuonekaasupäästöjen osalta,

ja sillä on vaikutus osakeperusteisten maksujen

määrään.

• KONEen investoinnit vähäpäästöiseen

ajoneuvokantaan ovat lisänneet

käyttöoikeusomaisuuserien ja

vuokrasopimusvelkojen määrää sekä niihin

liittyviä poistoja ja korkokuluja.

• Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja

mahdollisuudet vaikuttavat

kassavirtaennusteisiin, terminaalikasvuun ja

diskonttokorkoihin, joita käytetään liikearvon

arvonalentumistestauksessa.

• Yleinen siirtyminen vähähiiliseen talouteen

vaikuttaa KONEen tuloihin, kuluihin ja

kassavirtoihin. Tämä vaikutus syntyy erityisesti

energiatehokkaiden laitteiden kysynnän ja siihen

liittyvien myyntikustannusten ja T&K-menojen

kautta.

Ilmastonmuutoksen mahdollisia tulevia vaikutuksia

konsernitilinpäätökseen voivat olla esimerkiksi kestävän

tarjoaman lisääntyneestä kysynnästä johtuvat

myyntituotot ja kassavirrat, ilmastonmuutokseen ja

siirtymiseen vähähiiliseen talouteen liittyvät kulut ja

kassavirrat, investoinnit energiatehokkaisiin omaisuuseriin

ja näihin liittyvät poistot, omaisuuserien arvonalentumiset

ankarien sääolosuhteiden aiheuttamien fyysisten

vahinkojen vuoksi ja tiettyjen rahoitusinstrumenttien arvon

muutokset ilmastoriskien vuoksi. Ilmastonmuutoksen

mahdollisten tulevien taloudellisten vaikutusten luonnetta

ja laajuutta on vaikea arvioida. Minkään erikseen

yksilöitävissä olevan taloudellisen vaikutuksen ei

tilinpäätöshetkellä arvioida olevan olennainen KONEeen

kannalta. KONE jatkaa ilmastonmuutokseen liittyvien

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointia, ja nämä

asiat huomioidaan konsernitilinpäätöksessä tarpeen

mukaan.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Taloudellinen kehitys

101 KONE Vuosikatsaus 2025

Taloudellinen kehitys

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Taloudellinen kehitys

Tässä osiossa

Tämä osio pitää sisällään seuraavat liitetiedot,

jotka selventävät KONEen taloudellisen tuloksen

kehitystä:

2.1 Liikevaihto

2.2 Kulut

2.3 Poistot

2.4 Valuuttakurssiherkkyys

2.5 Rahoitustuotot ja -kulut

2.6 Tuloverot

2.7 Osakekohtainen tulos

2.8 Muut laajan tuloksen erät

Liikevaihto

11 245 Me

Liikevoitto

1 336 Me

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Taloudellinen kehitys

102 KONE Vuosikatsaus 2025

Laadintaperiaatteet

Tuloutusperiaatteet

Myyntituotot KONEen asiakassopimuksista tuloutetaan

siinä rahamäärässä, johon KONE odottaa olevansa

oikeutettu kyseisistä tuotteista tai palveluista.

Tuloutus tapahtuu, kun tai sitä mukaa kun asiakas saa

määräysvallan luvattuun tavaraan tai palveluun

(suoritevelvoite).

Suoritevelvoitteella tarkoitetaan erotettavissa olevaa

tuotetta tai palvelua, josta asiakas voi hyötyä erikseen.

KONEen uudisrakentamisen ratkaisujen ja

modernisointisopimusten erillinen suoritevelvoite on

tavallisesti yksittäisen laitteen eli hissin, liukuportaiden tai

muun People Flow -ratkaisun toimitus ja asennus. KONEen

huoltosopimuksissa erillinen suoritevelvoite on yksittäisen

laitteen huolto ja korjaustöiden suoritevelvoite on

tavallisesti korjaustilaus.

Uudisrakentamisen ratkaisujen ja modernisoinnin

sopimuksissa KONE siirtää yksittäisen laitteen

määräysvallan asiakkaalle ajan kuluessa ja siten myös

suoritevelvoite täyttyy ja tuloutus tapahtuu ajan kuluessa.

Määräysvalta siirtyy, kun KONEen laite toimitetaan

asiakkaan työmaalle, koska silloin asiakkaalla on kyky

määrätä KONEen rakentaman ratkaisun käytöstä ja saada

suurin osa sen jäljellä olevasta hyödystä. Tästä eteenpäin

projektin luovutukseen asti tuloutus tapahtuu

valmistusasteen mukaisesti. KONEen arvion mukaan tämä

kuvastaa parhaiten laitteen määräysvallan siirtymistä

asiakkaalle. Valmistusastetta mitataan syntyneiden

kustannusten osuudella suoritevelvoitteen arvioiduista

kokonaiskustannuksista.

Valmistusasteen mukainen tuloutus vaatii tulevien

myyntien ja kustannusten tarkkaa ennustamista koko

sopimuksen kestoajalle. Nämä merkittävät ennusteet

ovat perustana tuloutettavalle myynnille ja sisältävät

viimeisimmät arviot sopimuksien myynnistä,

kustannuksista ja sopimuksiin sisältyvistä riskeistä joita

on aikaisemmin samankaltaisista sopimuksista

kertyneeseen kokemukseen pohjautuen oikaistu

tyypillisillä ennustetarkennuksilla. Ennusteet saattavat

merkittävästi muuttua johtuen sopimuksen

valmistusasteesta sekä sopimusten laajuuden,

kustannusarvioiden ja asiakkaiden suunnitelmien

muutoksista tai muista tekijöistä.

Myynti huoltopalveluiden tuottamisesta ja

korjaustöistä kirjataan kun palvelu on suoritettu tai

tasaerissä sopimuskaudelle palveluja suoritettaessa.

Huoltosopimusten suoritevelvoite täyttyy ajan kuluessa

sillä asiakas vastaanottaa ja kuluttaa hyödyn

samanaikaisesti, kun KONE suorittaa palvelua.

Suurin osa KONEen myynnistä tulee kiinteähintaisista

sopimuksista ja siten myös myyntituotto määräytyy

näiden kiinteiden hintojen perusteella. KONE

asiakassopimukset eivät tavallisesti sisällä merkittävää

rahoituskomponenttia. Uudisrakentamisen ratkaisujen ja

modernisoinnin sopimuksissa maksuehdot tyypillisesti

perustuvat joko projektien välitavoiteperusteisiin,

työsuorituksiin tai työsuoritusten valmistusasteeseen.

Huoltosopimuksissa asiakas tavallisesti maksaa kiinteän

maksuaikataulun mukaisesti.

Kun asiakassopimuksissa on useita

suoritevelvoitteita, transaktiohinta kohdistetaan

suoritevelvoitteille erillismyyntihintojen perusteella. Jos

nämä eivät ole suoraan havainnoitavissa, ne arvioidaan

odotettujen kustannusten ja katteen perusteella.

2.1 Liikevaihto

KONEen liiketoimintamallista, toiminnan luonteesta ja

hallintorakenteesta johtuen KONEella on yksi raportoitava

toimintasegmentti.

KONEen asiakaskunta koostuu suuresta määrästä

asiakkaita useilla markkina-alueilla ilman että myynnissä

olisi merkittävää asiakaskeskittymää. Suurin yksittäinen

asiakas sijaitsi Yhdysvalloissa ja sen myynti edusti 0,3 %:a

KONEen vuoden 2025 kokonaismyynnistä.

Liikevaihto
liiketoiminnoittain,	1.1.–		1.1.–
Me Uudisrakentamisen	31.12.2025	%	31.12.2024	%
ratkaisut	4 097,7	36	4 506,9	41
Huolto	4 753,6	42	4 503,6	41
Modernisointi	2 394,0	21	2 088,0	19
Yhteensä	11 245,2		11 098,4

Liikevaihto markkina-
alueittain,	1.1.–		1.1.–
Me	31.12.2025	%	31.12.2024	%
Amerikka	2 812,1	25	2 727,1	25
Eurooppa	4 524,4	40	4 233,8	38
APMEA	1 742,7	15	1 609,3	14
Kiinan alue	2 166,0	19	2 528,2	23
Yhteensä	11 245,2		11 098,4

10 liikevaihdoltaan suurinta maata, %

Maa	2025	2024
Yhdysvallat	21 %	21 %
Kiina	18 %	21 %
Saksa	8 %	7 %
Ranska	6 %	6 %
Iso-Britannia	4 %	4 %
Italia	4 %	3 %
Intia	4 %	3 %
Australia	3 %	3 %
Kanada	3 %	3 %
Alankomaat	2 %	2 %

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Taloudellinen kehitys

103 KONE Vuosikatsaus 2025

2.2 Kulut

Suurin osa liiketoiminnan kustannuksista liittyy tuotannon

materiaaleihin, tarvikkeisiin sekä alihankintaan. Muut

tuotannon kulut sisältävät logistiikkakuluja, työkalujen ja

kulutustarvikkeiden kustannukset, liiketoimintaan

liittyvien ajoneuvojen kuluja, matkustuskuluja ja muita

operatiiviseen toimintaan liittyviä kuluja. Myynnin ja

hallinnon kulut sekä muut kulut -erä sisältää vuokria ja

toimitiloihin liittyviä kuluja sekä konsultoinnista,

ulkopuolisista palveluista, IT:stä ja matkustamisesta

syntyneitä kuluja ja muita hallinnon kuluja. Kulut arvoltaan

vähäisistä ja lyhytaikaisista vuokrasopimuksista olivat

11,8 (13,0) miljoonaa euroa vuonna 2025.

Myynnin ja hallinnon sekä muiden kulujen erä sisältää

33 miljoonaa euroa vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä

koostuen kuluista liittyen KONEen oviliiketoiminnan

eriyttämiseen oman juridisen ja operatiivisen rakenteensa

alle sekä uudelleenjärjestelykuluista. Vertailukaudella

vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 54

miljoonaa euroa sisältäen 36 miljoonaa euroa

uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin liittyviä kuluja sekä 18

miljoonaa euroa kuluksi kirjattuja kehitysmenoja johtuen

kehityshankkeiden uudelleensuuntaamisesta KONEen

uuden strategian mukaisesti.

Muut tuotot pitävät sisällään vuokratuottoja, saadut

avustukset, viivästyskorkoja sisältäen peruutusmaksut,

aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ja romun

myyntituottoja sekä muita sekalaisia tuottoja.

Kulut,
Me	Liitetieto	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Välittömät materiaalit, tarvikkeet ja alihankinta		3 877,9	3 947,5
Palkat, muut henkilöstösivukulut sekä eläkekulut	5.6	4 090,7	3 907,0
Muut tuotannon kulut		879,2	882,4
Myynnin ja hallinnon kulut sekä muut kulut		782,8	860,0
Poistot	2.3	319,9	292,2
Kulut ja poistot		9 950,5	9 889,1
Muut tuotot		41,4	39,6
Kulut ja poistot yhteensä		9 909,1	9 849,5

Tutkimus- ja kehityskulut,
Me ellei toisin mainita		1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Kuluihin sisältyvät tutkimus- ja kehityskulut		233,9	203,6
Osuus liikevaihdosta	%	2,1	1,8

Tilintarkastajien palkkiot,
Me	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Tilintarkastus (Ernst & Young -ketjuun kuuluville yhtiöille)	4,3	4,0
Sustainability assurance	0,3	0,3
Tilintarkastajien lausunnot	-	0,0
Veropalvelut	0,1	0,4
Muut palvelut	0,2	1,7
Yhteensä	4,9	6,3

Laadintaperiaatteet

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan tyypillisesti

kuluksi toteutumishetkellä, koska niihin liittyvät

tulevaisuuden taloudelliset hyödyt ovat

todennettavissa vasta sen jälkeen, kun uusi tuote tai

olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden

kehityshankkeet on onnistuneesti tuotu markkinoille .

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Taloudellinen kehitys

104 KONE Vuosikatsaus 2025

2.3 Poistot

Poistot,
Me	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Aineettomat hyödykkeet:
Asiakkuuksiin liittyvät aineettomat hyödykkeet	53,2	46,7
Muut	10,7	11,5
Aineelliset hyödykkeet:
Rakennukset	83,4	81,6
Koneet ja kalusto	172,6	152,4
Yhteensä	319,9	292,2

Laadintaperiaatteet

Poistot

Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan joko

todennäköisen arvioidun taloudellisen käyttöajan tai

vuokrasopimuksen ajan perusteella siten, että

soveltuvin osin poistoajaksi valitaan näistä lyhyempi.

Taloudelliset käyttöajat:

Asiakkuuksiin liittyvät aineettomat

hyödykkeet

Muut aineettomat hyödykkeet

Rakennukset

Koneet ja laitteet

Maa-alueet

10–15 vuotta

3–10 vuotta

5–40 vuotta

2–15 vuotta

Ei poisteta

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Taloudellinen kehitys

105 KONE Vuosikatsaus 2025

2.4 Valuuttakurssiherkkyys

Valuuttariskit

KONE toimii kansainvälisesti, ja sen liiketoimintaan liittyy

siksi valuuttakurssivaihteluista aiheutuvia riskejä, jotka

muodostuvat eri valuutoissa olevista tulojen ja menojen

rahavirroista (transaktioriski) sekä ulkomaisten

tytäryhtiöiden tuloslaskelma- ja tase-erien muuntamisesta

euroiksi (translaatioriski).

Transaktioriski

Merkittävä osa KONEen liiketapahtumista määritellään

tytäryhtiöiden paikallisissa toimintavaluutoissa ja ne eivät

siten aiheuta transaktioriskiä. Uudisrakentamisen

ratkaisujen ja modernisointien myynti ja asennus tapahtuu

tyypillisesti asiakkaan paikallisessa valuutassa. Näihin

toimituksiin liittyvät komponentti- ja materiaalikulut

saattavat olla eri valuutoissa kuin missä myynti tapahtuu,

mikä altistaa KONEen transaktioriskille. KONEen

periaatteena on olennaisilta osin suojata nämä

tilauskantaan sekä muihin tulevaisuudessa erittäin

todennäköisesti toteutuviin myynti- ja ostosopimuksiin

liittyvät valuuttakurssiriskit valuuttatermiineillä. KONEen

liiketoimintayksiköt vastaavat omaan liiketoimintaansa

liittyvän transaktioriskin seuraamisesta ja suojaamisesta

KONEen valuuttakurssipolitiikan mukaisesti. KONEen

merkittävimmät liiketoimintaan liittyvät transaktioriskit

ovat Kiinan yuaneissa, Yhdistyneiden arabiemiirikuntien

dirhameissa, Saudi-Arabian rialeissa, sekä Kanadan ja

Australian dollareissa. Valtaosa

valuuttatermiinisopimuksista erääntyy vuoden sisällä.

Suojauslaskentaa sovelletaan liiketoimintayksiköissä,

joilla on merkittäviä valuuttamääräisiä tuloja tai menoja.

Suojauslaskennassa valuuttatermiinien suojaustulokset

kohdistetaan tuloslaskelmaan samanaikaisesti suojattavan

kohteen valuuttakurssimuutoksen tuloutuksen kanssa.

KONEen tytäryhtiöiden rahoitusvarat ja -velat ovat

tytäryhtiön paikallisessa valuutassa aina kun mahdollista.

Jos tytäryhtiöllä on rahoitusvara tai -velka jossain muussa

kuin paikallisessa valuutassa, nämä varat ja velat

suojataan valuuttatermiineillä aina kun mahdollista ja

soveltaen KONEen rahoituspolitiikkaa.

KONEen sisäiset lainat ja talletukset tehdään

lähtökohtaisesti tytäryhtiöiden paikallisissa valuutoissa,

jolloin näistä transaktioista mahdollisesti aiheutuva

valuuttakurssiriski suojataan emoyhtiön toimesta

valuutanvaihtosopimuksilla.

Rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssiriskien

herkkyysanalyysi

Valuuttakurssiriskien herkkyysanalyysi on laskettu

tärkeimpien valuuttaparien osalta tytäryhtiöiden vieraan

valuutan määräisille rahoitusvaroille ja -veloille sekä

valuuttatermiineille tilinpäätöshetkellä. Analyysi ei sisällä

tilauskantaa eikä ennustettuja rahavirtoja.

Valuuttariskien herkkyysanalyysi arvioi 10 prosentin

valuuttakurssimuutoksen vaikutuksen tilikauden tulokseen

ja omaan pääomaan tilinpäätöshetkellä.

Liikevaihto eri valuutoissa 1–12/2025

EUR

CNY

USD

Muu

									Valuuttariski liittyen ulkomaan valuutassa oleviin tase-eriin ja johdannaisiin, Me
			Euroa vastaan						USD:a vastaan	CNY:a vastaan
	JPY HKD		SEK	GBP	Muut	Yhteensä	CAD	Muut	Yhteensä	USD	SGD	Muut	Yhteensä
31.12.2025	78	2	-65	-65	-134	-184	-95	-12	-107	-342	-66	-161	-570
31.12.2024	93	-331	-66	-80	-103	-487	-88	-4	-93	-303	-62	-128	-493

Laadintaperiaatteet

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat ja

tase-erien arvostus

Tilinpäätökseen sisältyvät erät on alun perin kirjattu

toimintavaluutoissa, jotka on määritelty kullekin

konserniyhtiölle niiden ensisijaisen taloudellisen

toimintaympäristön mukaan.

Konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro,

joka on myös konsernin emoyhtiön toimintavaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat

kirjataan alun perin tapahtumapäivän kurssiin

toimintavaluutassa. Tilikauden päättyessä avoimina

olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat

arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja.

Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja

-tappiot käsitellään liikevoittoon sisältyvinä

oikaisuerinä. Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot

kirjataan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten

konserniyhtiöiden tuloslaskelmat, joiden

toimintavaluutta ei ole euro, muunnetaan euroiksi

käyttäen tilikauden keskikurssia. Kaikki tase-erät

tilikauden tulosta lukuun ottamatta muunnetaan

euroiksi käyttämällä tilinpäätöspäivän

valuuttakursseja. Euroalueen ulkopuolella sijaitseviin

tytäryhtiöihin tehtyjen nettomääräisten sijoitusten

muuntoerot sekä tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen

muuntamisesta tilikauden keskikursseihin ja taseen

muuntamisesta tilipäätöspäivän valuuttakursseihin

johtuvat kurssierot kirjataan oman pääoman

”Muuntoero”- riville ja muutos laajan tuloksen

muuntoeroihin.

Kurssierot ulkomaisten tytäryhtiöiden varojen ja

velkojen suojauksessa käytetyistä

rahoitusinstrumenteista on kirjattu muun laajan

tuloksen muuntoeroihin. Ulkomaanrahan määräisiin

tytäryhtiöihin liittyvät kumulatiiviset muuntoerot

kirjataan oman pääoman muuntoeroista

tuloslaskelmaan ulkomaanrahamääräisistä

tytäryhtiöistä luovuttaessa.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Taloudellinen kehitys

106 KONE Vuosikatsaus 2025

10 prosentin valuuttakurssimuutoksen (euron, Kiinan

yuanin ja Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen) vaikutus

tilinpäätöshetkellä olisi ollut -2,4 (-72,1) miljoonaa euroa

tilikauden tulokseen ja 88,4 (164,1) miljoonaa euroa

omaan pääomaan. Muutos omaan pääomaan aiheutuu

pääosin rahavirran suojauslaskennassa olevista

valuuttatermiineistä. Valuuttariskien herkkyysanalyysi on

laskettu ennen veroja.

Translaatioriskit

Muutokset konsolidointikursseissa vaikuttavat KONEen

euromääräisiin tulos- ja rahavirtalaskelmiin sekä tase-

erien arvoihin. Noin 72 prosenttia KONEen liikevaihdosta

muodostuu muissa toiminnallisissa valuutoissa kuin

euroissa, joten translaatioriski on KONEelle oleellinen.

Kymmenen prosentin muutos vuoden keskimääräisissä

valuuttakursseissa euroa vastaan olisi aiheuttanut 7,2

(7,3) prosentin muutoksen KONEen euromääräisessä

myynnissä vuonna 2025. Tällä muutoksella olisi ollut

voimakkaampi vaikutus KONEen liikevoittoon ja myös

jonkin verran vaikutusta suhteelliseen liikevoittoon.

KONEen tytäryhtiöidentaseiden muuntamisesta euroiksi

aiheutui vuoden 2025 aikana -184,3 (78,4) miljoonan

euron muuntoero. Translaatioriskiä ei kuitenkaan suojata

säännönmukaisesti, sillä KONEen liiketoiminta koostuu

jatkuvista toiminnoista eri valuutta-alueilla.

Tapauskohtaisesti tytäryhtiöiden nettovaroihin liittyvää

translaatioriskiä voidaan kuitenkin suojata. KONEen

merkittävimmät translaatioriskipositiot jotka liittyvät

ulkomaisiin tytäryhtiöihin ovat Kiinan yuaneissa,

Yhdysvaltain dollareissa, Englannin punnissa, Intian

rupioissa ja Australian dollareissa.

		1.1.–31.12.2025		1.1.–31.12.2024
Päävaluuttojen vaihtokurssit		Keskikurssi	Päätöskurssi	Keskikurssi	Päätöskurssi
Kiinan yuan	EUR/CNY	8,0693	8,2262	7,7793	7,5833
Yhdysvaltain dollari	EUR/USD	1,1243	1,1750	1,0826	1,0389
Englannin punta	EUR/GBP	0,8546	0,8726	0,8469	0,8292
Intian rupia	EUR/INR	98,0741	105,5965	90,6243	88,9335
Australian dollari	EUR/AUD	1,7484	1,7581	1,6424	1,6772

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Taloudellinen kehitys

107 KONE Vuosikatsaus 2025

2.5 Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot ja -kulut,
Me	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Osinkotuotot ¹	3,2	0,0
Korkotuotot:
Korkoeron käyvän arvon muutos ²	19,0	26,2
Korkotuotot valuuttajohdannaisista	1,9	0,0
Korkotuotot lainoista ja rahoitussaamisista	15,1	15,2
Muut rahoitustuotot	0,3	1,6
Valuuttakurssivoitot ³	2,0	5,2
Rahoitustuotot	41,5	48,3
Korkokulut:
Korkoeron käyvän arvon muutos	-0,3	-2,2
Korkokulut leasingveloista	-27,5	-23,4
Korkokulut valuuttajohdannaisista	-0,2	-2,9
Korkokulut muista rahoitusveloista	-12,4	-6,8
Muut rahoituskulut ⁴	-5,8	-5,2
Valuuttakurssitappiot ³	-3,5	-2,5
Rahoituskulut	-49,7	-43,1
Yhteensä	-8,2	5,2

Koostuu pääosin Toshiba Elevator and Building Systems CO.,LTD.:ltä (TELC) saadusta osingosta. Enemmän tietoa TELC:sta on luettavissa

liitetiedosta 5.4 Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset.

Korkoeron käyvän arvon muutos tulosvaikutteisesti kirjattavista sijoituksista sisältää 17,2 (25,4) miljoonaa euroa liittyen korkorahastoihin.

Valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältävät kurssieroja lainoista ja muista saamisista 113,5 (-38,9) miljoonaa euroa ja valuuttajohdannaisten käyvän

arvon muutoksia -115,0 (41,6) miljoonaa euroa.

⁴

Sisältää luottolimiittien luotonvarausprovisioita -0,7 (-0,8) miljoonaa euroa sekä pankki- että muita kuluja -5,2 (-4,3) miljoonaa euroa .

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Taloudellinen kehitys

108 KONE Vuosikatsaus 2025

2.6 Tuloverot

Pilari II lainsäädäntö tuli voimaan Suomessa 1.1.2024.

KONE konserni on soveltanut Pilari II -sääntelyn mukaista

poikkeusta laskennallisten verosaamisten ja - velkojen

kirjaamisesta ja esittämisestä. KONE kuuluu tämän

lainsäädännön soveltamisalaan ja on arvioinut mahdollisia

Pilari II tuloverokuluja ottaen huomioon OECDn Safe

Harbour -olettamia ja rangaistushelpotuksia koskevat

Pilari II siirtymäsäännökset. Arvioinnin perusteella suurin

osa lainkäyttöalueista, joilla konserni toimii, kuuluu Safe

Harbour -olettamasäännösten piiriin. Pääasialliset valtiot,

joista mahdollinen Pilari II lisäverovelvollisuus syntyy,

sijaitsevat Lähi-idän lainkäyttöalueilla. Arviointi osoittaa,

että mahdollisen lisäveron vaikutus on 1,4 miljoonan euron

tasolla (2024: 2,2 miljoonaa).

Tuloslaskelman verot,
Me	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Tilikauden suoriteperusteiset verot	364,5	332,0
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos	-22,1	-47,1
Verot edellisiltä tilikausilta	-7,6	8,2
Yhteensä	334,8	293,1

Tuloslaskelman verojen täsmäytys voittoon ennen veroja,
Me ellei toisin mainita		1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Voitto ennen veroja		1 326,8	1 254,1
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla (20 %)		265,4	250,8
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus		27,7	17,0
Pysyvät erot		5,4	-3,7
Verot edellisiltä tilikausilta ja laskennallisten verosaamisten
uudelleenarviointi		-1,0	11,7
Jakamattomiin voittovaroihin liittyvä laskennallinen verovelka		7,0	13,6
Muut		30,3	3,7
Yhteensä		334,8	293,1
Efektiivinen veroaste ¹	%	25,2	23,4
Emoyhtiön veroaste	%	20,0	20,0

Tilikauden 2025 liiketoiminnan tulokseen perustuva efektiivinen veroaste oli 23,4% pois lukien kertaluonteiset erät (esitetty täsmäytyksen Muut-erässä),

jotka liittyivät juridisten yksiköiden rakennejärjestelyihin

Laadintaperiaatteet

Tuloverot

Konsernin verokulu sisältää konserniyhtiöiden tilikauden

tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien

verojen oikaisut sekä laskennallisten verojen

muutoksen. Laskennallinen verovelka tai -saaminen

lasketaan kaikista varojen ja velkojen kirjanpidon ja

verotuksen välisistä väliaikaisista eroista vahvistetun

verokannan mukaisesti. Väliaikaisia eroja syntyy

tavallisesti varauksista, poistoista, sisäisestä

varastokatteesta, etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä ja

vahvistetuista tappioista. Laskennallinen verosaaminen

kirjataan vahvistetuista tappioista ja muista

väliaikaisista eroista siltä osin kuin on todennäköistä,

että tulevina vuosina syntyy niitä vastaavaa

verotettavaa tulosta.

Laskennallinen verovelka tytäryhtiöiden

jakamattomista voittovaroista kirjataan

konsernitilinpäätökseen silloin, kun verovelvoite on

olemassa ja kun sen odotetaan toteutuvan

ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Yhtiön johdon säännöllisesti tekemän arvioinnin

tarkoituksena on tunnistaa ne yhtiön veropositiot, joihin

liittyvä verolainsäädäntö on tulkinnanvarainen. Arvion

perusteella tunnistetuista epävarmoista veropositioista

kirjataan oikaisu, jos arvioidaan todennäköiseksi, että

veroviranomaiset tulevat haastamaan johdon tulkinnan.

Varauksen määrä perustuu arvioituun lopulliseen

verokustannukseen.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Taloudellinen kehitys

109 KONE Vuosikatsaus 2025

2.7 Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos		1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Emoyhtiön osakkeenomistajille jakautuva tilikauden voitto	MEUR	980,1	951,3
Osakkeiden painotettu keskiarvo tilikaudella	1 000 kpl	517 810	517 501
Laimentamaton osakekohtainen tulos	e	1,89	1,84
Osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutus	1 000 kpl	1 277	514
Osakkeiden painotettu keskiarvo tilikaudella
laimennusvaikutuksella korjattuna	1 000 kpl	519 087	518 014
Laimennettu osakekohtainen tulos	e	1,89	1,84

Laadintaperiaatteet

Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu

jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva

tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olleiden

osakkeiden painotetulla keskimäärällä. Laimennetun

osakekohtaisen tuloksen laskemisessa on otettu

huomioon osakepalkkiojärjestelmän laimentava

vaikutus. KONEella on kaksi osakesarjaa, joista

molemmat on huomioitu osakekohtaisen tuloksen

laskennassa.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Taloudellinen kehitys

110 KONE Vuosikatsaus 2025

2.8 Muut laajan tuloksen erät

Erittely muista laajan tuloksen eristä,
Me
	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Muuntoerot	-184,3	78,4
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus	28,8	-12,8
Käyvän arvon muutokset	-14,8	-1,6
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus	15,7	-10,7
Tulevien rahavirtojen suojaus:
Tilikaudella syntyneet voitot/tappiot	19,1	8,0
Tuloslaskelman uudelleenluokittelut	-9,6	-11,7
Tulevien rahavirtojen suojaus, netto	9,6	-3,8
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	-2,2	2,1
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutus huomioituna	-147,3	51,6

	1.1.–31.12.2025			1.1.–31.12.2024
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot,	Ennen Veroveloitus		Verojen	Ennen Veroveloitus		Verojen
Me	veroja	(-) / hyvitys	jälkeen	veroja	(-) / hyvitys	jälkeen
Muuntoero	-184,3	-	-184,3	78,4	-	78,4
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus	28,8	-	28,8	-12,8	-	-12,8
Tulevien kassavirtojen suojaus	9,6	-0,5	9,1	-3,8	0,1	-3,7
Erät jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää
tulosvaikutteisiksi	-146,0	-0,5	-146,5	61,8	0,1	61,9
Käyvän arvon muutokset	-14,8	-	-14,8	-1,6	-	-1,6
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus	15,7	-1,7	14,0	-10,7	2,0	-8,7
Erät joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi	0,9	-1,7	-0,8	-12,3	2,0	-10,3
Muut laajan tuloksen erät yhteensä
verovaikutus huomioituna	-145,1	-2,2	-147,3	49,5	2,1	51,6

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Nettokäyttöpääoma

111 KONE Vuosikatsaus 2025

Nettokäyttöpääoma,
Me	31.12.2025	31.12.2024
Vaihto-omaisuus	843,1	856,7
Saadut ennakot ja myynnin
jaksotukset	-1 965,2	-2 016,9
Myyntisaamiset	2 350,7	2 494,8
Siirtosaamiset ja tuloverosaamiset	778,7	812,5
Siirtovelat ja tuloverovelat	-1 985,3	-2 131,0
Varaukset	-176,4	-185,9
Ostovelat	-967,6	-982,9
Muut pitkäaikaiset varat	60,9	47,0
Laskennalliset verosaamiset ja - velat, netto	263,4	278,4
Yhteensä	-797,6	-827,2

Rahavirta liiketoiminnasta (ennen rahoituseriä ja veroja)

Tässä osiossa

Tämä osio pitää sisällään seuraavat KONEen

nettokäyttöpääoman komponentteja kuvaavat

liitetiedot:

3.1 Vaihto-omaisuus

3.2 Myyntisaatavat ja asiakassopimuksiin perustuvat

omaisuuserät ja velat

3.3 Siirtosaamiset

3.4 Siirtovelat

3.5 Varaukset

3.6 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Nettokäyttöpääoma

Nettokäyttöpääoma

Nettokäyttö-

pääoma

-798 Me

Rahavirta

1 761 Me

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Nettokäyttöpääoma

112 KONE Vuosikatsaus 2025

3.1 Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus,
Me	31.12.2025	31.12.2024
Aineet, tarvikkeet ja valmiit tuotteet	371,9	364,2
Keskeneräiset työt	454,8	476,7
Maksetut ennakot	16,4	15,9
Yhteensä	843,1	856,7

Laadintaperiaatteet

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai

nettorealisointiarvoon, siten että näistä valitaan alempi.

Aineiden ja tarvikkeiden arvostuksessa on käytetty

painotettua keskihintaa tai standardihintoja.

Puolivalmisteet on arvostettu muuttuviin

valmistuskustannuksiin.

Keskeneräiset työt sisältävät tilinpäätöspäivään

mennessä kertyneet kustannukset sitoville

asiakastilauksille, kun määräysvalta ei vielä ole siirtynyt

asiakkaalle. Kertyneet kustannukset sisältävät välittömät

työ- ja materiaalikustannukset sekä suhteellisen

osuuden valmistuksen ja asennuksen välillisistä

kustannuksista. Sitovat asiakastilaukset ovat pääosin

kiinteisiin sopimushintoihin perustuvia uusien laitteiden

tilauksia, tai vanhojen laitteiden modernisointitilauksia.

Vaihto-omaisuuden arvossa huomioidaan

epäkuranttiudesta johtuva arvonalentuminen perustuen

johdon arvioon todennäköisestä nettorealisointiarvosta.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Nettokäyttöpääoma

113 KONE Vuosikatsaus 2025

3.2 Myyntisaatavat ja asiakassopimuksiin

perustuvat omaisuuserät ja velat

Muutokset asiakassopimuksiin perustuvissa

omaisuuserissä ja veloissa

Tilauskanta, joka vastaa keskeneräisiä suoritevelvoitteita

uuslaite- ja modernisointiliiketoiminnassa oli 8 804,3

(9 058,6) miljoonaa euroa 31.12.2025. Suurin osa

tilauskannasta arvioidaan tuloutettavan seuraavan 12

kuukauden sisällä raportointikauden päättymisestä.

Toimitusajat erityisesti pitkäaikaisissa suurprojekteissa

ovat kuitenkin jonkin verran pidempiä riippuen projektien

koosta ja monimutkaisuudesta.

Laskuttamattomien myyntisaamisten sekä saatujen

ennakoiden ja myynnin jaksotusten muutokset

noudattavat liiketoiminnan muutoksia, mutta niihin

vaikuttaa myös valmistusasteen mukaista

tuloutusperiaatetta sovellettaessa tavanomainen

projektien edistymisestä johtuva vaihtelu. Jaksotetut

huoltosopimusvelat vastaavat keskeneräistä osuutta

laskutetusta transaktiohinnasta huoltoliiketoiminnan

sopimuksille. Tyypillisesti nämä tuloutetaan seuraavan 12

kuukauden sisällä raportointikauden päättymisestä.

Raportointikaudella ei kirjattu merkittävissä määrin

myyntiä johtuen transaktiohintojen tai arvioiden

muutoksista liittyen suoritevelvoitteisiin, jotka olivat

osittain tai kokonaan täytetty aikaisimpina vuosina.

Asiakassopimuksiin perustuviin omaisuuseriin ei

kohdistunut merkittäviä arvonalentumisia

raportointikaudella.

Asiakasluottoriskien hallinta

Asiakasluottoriskit kohdistuvat asiakkailta avoinna oleviin

ennakkomaksusaamisiin tai toimitettuihin laitteisiin ja

suoritettuihin palveluihin liittyviin laskuttamattomiin

saamisiin tai myyntisaamisiin. Tätä luottoriskiä hallitaan

määritellyllä toimintamallilla tarjouksille, maksuehdoille,

valtuutuksille ja luotonhallinnalle sekä projektinhallinnalle.

Myyntisaamisiin liittyviä luottoriskejä vastaan

suojaudutaan käyttämällä asiakkaiden kanssa

maksuehtoja, jotka perustuvat ennakkomaksuihin,

rembursseihin ja takauksiin. KONE hallinnoi proaktiivisesti

myyntisaamisiaan asiakasriskin minimoimiseksi. KONEella

on laaja asiakaskunta, joka jakautuu usealle markkina-

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset kirjataan, kun oikeus suoritukseen on

ehdoton sen vastikemäärän suuruisena johon ei liity

ehtoja. Uusien laitteiden ja modernisointien sopimuksille

saaminen kirjataan tyypillisesti laskutettaessa, kun

tuotteet toimitetaan. Huoltosopimuksille saaminen

kirjataan noudattaen sopimusehtojen mukaista

laskutusta.

KONE soveltaa odotettavissa olevien

luottotappioiden mallia arvioidessaan epävarmojen

saatavien arvonalentumista, sillä myyntisaamiset eivät

sisällä merkittävää rahoituskomponenttia. Odotettavissa

olevien luottotappioiden määrittämistä varten

myyntisaamiset on ryhmitelty yhteisten

luottoriskiominaisuuksien ja ikäjakauman perusteella ja

ne määritetään historiallisiin luottotappiomääriin

perustuen ottaen huomioon ennakoivaa informaatiota ja

saamiskohtaisia arviointeja. Lopullinen luottotappio

kirjataan, kun selvitystilasta tai konkurssista on saatu

tieto taikka kun on muutoin ilmeistä, että asiakas ei tule

suoriutumaan maksuvelvoitteistaan. Muutokset

epävarmojen saatavien luottotappioissa ja lopullisissa

luottotappioissa esitetään tuloslaskelman kuluissa.

Laskuttamattomat myyntisaamiset

Laskuttamattomat myyntisaamiset liittyvät KONEen

uuslaite- ja modernisointisopimusten ajan kuluessa

tuloutettavien suoritevelvoitteiden myyntiin.

Laskuttamaton liikevaihto syntyy, kun tuloutettu myynti

ylittää asiakaslaskutuksen määrän ja kun vastikkeen

maksaminen on ehdollinen muista tekijöistä, kuin ajan

kulumisesta johtuen.

Laskuttamattomat myyntisaamiset arvostetaan

nettorealisointiarvoon. Laskuttamattomat saamiset

luokitellaan asiakassopimuksiin perustuvaksi

omaisuuseräksi ja esitetään konsernitaseessa

siirtosaamisissa. Arvonalentuminen arvioidaan

asiakassopimukseen perustuvien omaisuuserien osalta

perustuen koko eliniän odotettavissa oleviin

luottotappioihin ja tapauskohtaiseen analyysiin.

Huoltosopimusjaksotukset

Kun myynnin tuloutus ylittää asiakaslaskutuksen määrän,

jaksotetaan huoltosopimussaaminen, joka arvostetaan

nettorealisointiarvoon. Jaksotetut huoltosopimussaamiset

luokitellaan asiakassopimuksiin perustuvaksi

omaisuuseräksi ja se esitetään konsernitaseessa

siirtosaamisissa. Kun asiakaslaskutus ylittää myynnin

tuloutuksen määrän, tehdään huoltosopimusjaksotus, joka

luokitellaan asiakassopimuksiin perustuvaksi velaksi ja se

esitetään konsernitaseessa siirtoveloissa.

Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset

Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset liittyvät KONEen

uuslaite- ja modernisointisopimusten puitteissa saatuihin

ennakkomaksuihin ennen suoritevelvoitteen täyttymistä

tai kun asiakaslaskutus ylittää tuloutetun myynnin määrän.

Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset luokitellaan

asiakassopimuksiin perustuviksi veloiksi ja ne tuloutuvat

myyntinä KONEen täytettyä suoritevelvoitteensa.

Muut asiakassopimuksiin perustuvat varat

Muut asiakassopimuksiin perustuvat varat sisältävät

aktivoituja kuluja, jotka liittyvät pitkäaikaisiin

huoltosopimuksien sisältyvien tulevien

suoritevelvoitteiden täyttämiseen. Tällaisia varoja ovat

esimerkiksi KONEen huoltokannassa olevien laitteiden

etämonitorointilaitteiden aktivoidut kustannukset. Varat

arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja poistetaan

kolmen vuoden tai sitä lyhyemmän sopimuskauden

kuluessa.

Laadintaperiaatteet

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Nettokäyttöpääoma

114 KONE Vuosikatsaus 2025

alueelle. Myyntisaamisiin ja asiakassopimuksiin

perustuvien omaisuuserien maantieteellinen jakautuma

heijastelee hyvin myynnin jakautumista. KONEen johto on

raportointikauden aikana seurannut erityisen tiiviisti

kiinalaisiin rakennuttajiin liittyvää luottoriskiä.

Ennakkolaskusaamisten ja myyntisaamisten laatua

arvioidaan KONEen luotonhallintapolitiikan mukaan.

Tämän politiikan mukaisesti säännöt saamisten laadun

arvioinnille on määritetty erikseen uusien laitteiden ja

huollon liiketoiminnalle. Saamisten laatua arvioidaan

yleisesti ikääntymisen perusteella luottoriskin kasvaessa

sitä mukaa, kun saamiset vanhenevat sekä myös

yksittäisten asiakaskohtaisten analyysien perusteella,

jotta mahdollisesti yksittäisistä asiakaskohtaisista syistä

johtuva alempi luottokelpoisuus on tunnistettavissa.

Myyntisaamisten luottotappiovaraus kirjataan saamisten

laadun arvioinnin ja odotettavissa olevan

luottotappiomallin perusteella.

Bruttomääräiset myyntisaamiset tilikauden lopussa

31.12.2025 olivat 2 795,0 (2 953,6) miljoonaa euroa.

Epävarmojen saatavien kattamiseksi kirjatun

luottotappiovarauksen määrä tilikauden lopussa oli 444,3

(458,8) miljoonaa euroa, joista suurin osa kohdistuu

ikäjakauman vanhimpaan kategoriaan. Kiinan markkina-

alueen epävarmuus jatkui raportointikaudella, mikä

heijastui luottotappiovarauksen määrän kasvuun alueella.

Valuuttakurssiliikkeet kuitenkin kumosivat osan tästä

kasvusta.

Myyntisaatavat ja asiakassopimuksiin perustavat omaisuuserät ja
velat,
Me	Liitetieto	31.12.2025	31.12.2024
Myyntisaamiset		2 350,7	2 494,8
Huoltosopimusjaksotukset	3.3	51,3	45,5
Laskuttamattomat myyntisaamiset	3.3	360,2	346,3
Muut asiakassopimuksiin perustuvat varat	3.3	7,0	3,5
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät		2 769,1	2 890,1
Huoltosopimusjaksotukset	3.4	372,5	418,1
Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset		1 965,2	2 016,9
Asiakassopimuksiin perustuvat velat		2 337,8	2 435,0

Myyntisaamisten ikäjakauma,
Me	31.12.2025	31.12.2024
Ei-erääntyneet ja alle yhden kuukauden erääntyneet saamiset	1 648,8	1 772,1
1–3 kuukautta erääntyneet	328,1	313,6
3–6 kuukautta erääntyneet	187,9	194,3
Yli 6 kuukautta erääntyneet	185,9	214,8
Yhteensä	2 350,7	2 494,8

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Nettokäyttöpääoma

115 KONE Vuosikatsaus 2025

3.3 Siirtosaamiset

Siirtosaamiset,
Me	Liitetieto	31.12.2025	31.12.2024
Korkojaksotukset		1,7	1,9
Huoltosopimusjaksotukset	3.2	51,3	45,5
Laskuttamattomat asiakassaamiset	3.2	360,2	346,3
Johdannaisvarat	5.3	18,3	44,4
Arvonlisäverosaamiset		76,0	78,3
Ennakkomaksut ja muut siirtosaamiset		161,3	173,7
Muut asiakassopimukset	3.2	7,0	3,5
Yhteensä		675,8	693,6

3.4 Siirtovelat

Siirtovelat,
Me	Liitetieto	31.12.2025	31.12.2024
Korkojaksotukset		2,7	2,6
Huoltosopimusjaksotukset	3.2	372,5	418,1
Jälkikustannukset ¹		182,2	212,0
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset		637,3	625,8
Johdannaisvelat	5.3	18,8	44,5
Arvonlisäverovelat		80,7	75,1
Yritysostojen maksamaton kauppahinta		21,1	26,7
Muut siirtovelat		531,2	581,8
Yhteensä		1 846,5	1 986,6

Sisältää jaksotuksen laskuille, joita ei ole vielä vastaanotettu valmiista uudisrakentamis- ja modernisointisopimuksista.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Nettokäyttöpääoma

116 KONE Vuosikatsaus 2025

3.5 Varaukset

				1.1.–31.12.2025
			Toiminnan
Varausten muutos,		Korvaus-	uudelleen-	Tappiolliset	Muut
Me	Takuut	vaateet	järjestelyt	sopimukset	varaukset	Yhteensä
Varaukset kauden alussa	63,6	5,5	31,4	44,5	40,9	185,9
Valuuttakurssien vaikutus	-2,5	0,0	-1,1	-2,7	-3,1	-9,4
Lisäykset	13,8	4,8	6,9	51,1	31,8	108,4
Käytetyt varaukset	-8,9	-2,0	-24,3	-32,5	-4,9	-72,6
Varausten peruutukset	-3,7	-1,4	-5,0	-10,0	-17,3	-37,4
Hankitut liiketoiminnot	0,1	0,3	-	0,1	0,9	1,4
Varaukset kauden lopussa	62,4	7,2	7,9	50,6	48,2	176,4
joista pitkäaikaisia						34,9
joista lyhytaikaisia						141,5

				1.1.–31.12.2024
			Toiminnan
Varausten muutos,		Korvaus-	uudelleen-	Tappiolliset	Muut
Me	Takuut	vaateet	järjestelyt	sopimukset	varaukset	Yhteensä
Varaukset kauden alussa	74,0	8,2	26,4	48,3	40,0	196,9
Valuuttakurssien vaikutus	1,1	0,0	0,5	1,2	0,6	3,3
Lisäykset	16,9	2,9	26,9	50,5	20,4	117,6
Käytetyt varaukset	-14,3	-2,0	-16,4	-46,1	-8,9	-87,7
Varausten peruutukset	-14,0	-3,7	-6,2	-9,3	-12,2	-45,5
Hankitut liiketoiminnot	0,0	0,2	0,3	0,0	0,9	1,4
Varaukset kauden lopussa	63,6	5,5	31,4	44,5	40,9	185,9
joista pitkäaikaisia						42,0
joista lyhytaikaisia						143,9

Laadintaperiaatteet

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on

aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa

oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on

todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen

edellyttää taloudellista suoritusta ja velvoitteen

määrä on arvioitavissa luotettavasti. Varauksen

kirjaamiseen liittyy tavallisesti johdon arvioita

velvoitteen todennäköisyydestä ja määrästä.

Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden

korjaamisesta tai korvaamisesta aiheutuvat

kustannukset, mikäli takuuaikaa on

tilinpäätöspäivänä jäljellä. Takuuvarauksen määrä

arvioidaan perustuen aiempaan kokemukseen

tuotteiden korjaamisesta ja korvaamisesta.

Korvausvaadevaraus kirjataan, kun

korvausvaade on vastaanotettu ja on

todennäköistä, että korvaus tullaan suorittamaan ja

suorituksen määrä on arvioitavissa luotettavasti.

Toiminnan uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan

vasta silloin, kun uudelleenjärjestelyä koskeva

suunnitelma on laadittu ja siitä on tiedotettu ja on

olemassa näyttöä siitä, että suunnitelma tullaan

panemaan toimeen.

Tappiollisista sopimuksista tehdään varaus, kun

on todennäköistä, että kustannukset ylittävät

arvioidun myyntihinnan tai muun tuoton

sopimuksesta. Todennäköinen tappio kirjataan

kuluksi välittömästi.

Muut varaukset sisältävät muun muassa

varauksia sopimus- ja muista vastuista, jotka

johtuvat riita- ja työsuhdeasioista tai muista

sääntelyyn perustuvista velvoitteista.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Nettokäyttöpääoma

117 KONE Vuosikatsaus 2025

3.6 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennalliset verosaamiset,
Me	31.12.2025	31.12.2024
Käyttämättömät verotuksessa vahvistetut tappiot	0,4	2,5
Varaukset ja siirtovelat	297,5	311,6
Eläkevelvoitteet	11,2	15,8
Vaihto-omaisuus	35,8	32,5
Käyttöomaisuus	23,5	14,0
Muut väliaikaiset erot	107,3	103,3
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	-110,0	-114,0
Yhteensä	365,7	365,7

Laskennallisten verosaamisten muutokset tilikauden aikana,
Me	31.12.2025	31.12.2024
Kauden alussa	365,7	320,2
Valuuttakurssien vaikutus	-4,1	7,3
Kirjattu tuloslaskelmaan	6,2	31,7
Kirjattu laajaan tulokseen	-2,2	2,1
Yrityshankinnat, -myynnit ja muut	-	4,5
Tasearvo kauden lopussa	365,7	365,7

Laskennalliset verovelat,
Me	31.12.2025	31.12.2024
Käyttöomaisuus	30,7	12,5
Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet	90,1	87,1
Muut väliaikaiset erot	91,6	101,7
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	-110,0	-114,0
Yhteensä	102,4	87,3

Laskennallisten verovelkojen muutokset tilikauden aikana,
Me	31.12.2025	31.12.2024
Kauden alussa	87,3	86,3
Valuuttakurssien vaikutus	19,0	4,8
Kirjattu tuloslaskelmaan	-15,9	-15,4
Yrityshankinnat, -myynnit ja muut	12,0	11,6
Tasearvo kauden lopussa	102,4	87,3
Laskennalliset verosaamiset ja -velat netto	263,3	278,4

Laadintaperiaatteet

Laskennalliset verot

Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan

kaikista varojen ja velkojen kirjanpidon ja

verotuksen välisistä väliaikaisista eroista

vahvistetun verokannan mukaisesti. Väliaikaisia

eroja syntyy tavallisesti myynnin tuloutuksesta,

varauksista, poistoista, sisäisestä varastokatteesta,

etuuspohjaisista eläkejärjestelyistä,

vuokrasopimuksista ja vahvistetuista tappioista.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan

vahvistetuista tappioista ja muista väliaikaisista

eroista siltä osin kuin on todennäköistä, että

saamista voidaan tulevina vuosina hyödyntää

verotettavaa tulosta vastaan.

Laskennallinen verovelka tytäryhtiöiden

jakamattomista voittovaroista kirjataan

konsernitilinpäätökseen silloin, kun verovelvoite on

olemassa ja kun sen odotetaan toteutuvan

ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään

konsernitilinpäätöksessä toisistaan, mikäli on

olemassa laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus

kuitata tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia

verovelkoja tilikauden verotettavaan tuloon

perustuvia verosaamisia vastaan ja laskennalliset

verosaamiset ja -velat liittyvät saman veronsaajan

perimiin tuloveroihin.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Yritysostot ja investoinnit

118 KONE Vuosikatsaus 2025

Tässä osiossa

Tämä osio pitää sisällään seuraavat KONEen

hankittuja liiketoimintoja ja investointeja kuvaavat

liitetiedot:

4.1 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot

4.2 Liikearvo

4.3 Muut aineettomat hyödykkeet

4.4 Aineelliset hyödykkeet

Yritysostot ja investoinnit

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Yritysostot ja investoinnit

Yritysostot ja

investoinnit

496 Me

Yritysostot

yhteensä

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Yritysostot ja investoinnit

119 KONE Vuosikatsaus 2025

4.1 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot

Hankitut liiketoiminnot

KONE teki 33 (29) yritysostoa vuonna 2025,

yhteenlasketun hankintahinnan ollessa 117,7 (125,6)

miljoonaa euroa. Ostetut liiketoiminnot ovat erikoistuneet

hissi- ja liukuporrasliiketoimintaan. Kaikki hankitut

liiketoiminnot ovat pääosin Euroopan alueella. Tilikauden

aikana loppuunsaatetut liiketoimintojen hankinnat eivät

yksitellen tarkasteltuina tai kokonaisuutena olleet

olennaisia konsernitilinpäätöksen 2025 kannalta. Vuonna

2025 hankittujen liiketoimintojen kautta kertyneellä

liikevaihdolla ja liiketuloksella ei ollut olennaista vaikutusta

konsernin tilikauden liikevaihtoon. Alustavien

hankintamenolaskelmien perusteella hankintahinnasta

72,0 miljoonaa euroa kohdistettiin muihin aineettomiin

hyödykkeisiin sisältyville asiakkuuksiin liittyville

huoltosopimuksille. Hankitut asiakkuuksiin liittyvät

aineettomat hyödykkeet poistetaan pääsääntöisesti

kymmenessä vuodessa. Liitetieto 4.3 sisältää lisää tietoa

muista aineettomista hyödykkeistä.

Hankittujen nettovarojen alustavien arvioiden mukaiset

käyvät arvot ja hankintahinnat on esitetty oheisessa

taulukossa. Hankintahinnat maksettiin käteisellä, lukuun

ottamatta tiettyjä myöhemmin maksettavaksi tulevia

osuuksia. Useimmissa yritysostoissa hankintahinta

sisältää ehdollisen vastikkeen, jonka suuruus tyypillisesti

määräytyy hankintakohteen hankintahetken jälkeisen

taloudellisen tuloksen perusteella. Ehdollisen vastikkeen

käypä arvo on määritetty hankintahetkellä, ja muutokset

kirjataan tulosvaikutteisesti. Tyypillisesti ehdolliset

vastikkeet toteutuvat kuitenkin alkuperäisen arvion

mukaisina. KONE hankki 100 prosentin osuuden kaikista

vuonna 2025 hankituista liiketoiminnoista lukuun

ottamatta kahta hankintaa .

Laadintaperiaatteet

Hankitut liiketoiminnot

Hankitut liiketoiminnot on yhdistelty

konsernitilinpäätökseen siitä hetkestä lähtien, kun

konserni on saanut määräysvallan hankittuun

liiketoimintaan, ja vastaavasti myydyt toiminnot on

sisällytetty määräysvallan lakkaamiseen saakka.

Luovutettu vastike, mukaan lukien ehdollinen

kauppahinta sekä hankitun yrityksen yksilöitävissä

olevat varat ja velat arvostetaan käypään arvoon

hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot kirjataan

kuluksi sille kaudelle, jolloin ne ovat aiheutuneet.

Määräysvallattomien omistajien osuus

yrityshankinnan kohteesta arvostetaan joko käypään

arvoon tai suhteellisen omistusosuuden määräisenä

hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta

nettovarallisuudesta hankintahetkellä.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja

lopetetut toiminnot

KONE luokittelee pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut

toiminnot myytävinä oleviksi silloin kun hyödyt

omaisuuseristä tai liiketoiminnoista arvioidaan

kerrytettävän lähinnä myynnin kuin jatkuvien toimintojen

kautta. Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja

lopetetut toiminnot arvostetaan kirjanpitoarvoon tai

myynnistä aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään

arvoon sen mukaan kumpi näistä on alempi.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Yritysostot ja investoinnit

120 KONE Vuosikatsaus 2025

Hankittujen liiketoimintojen omaisuuserät,
Me	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Asiakkuuksiin liittyvät aineettomat hyödykkeet	72,0	67,8
Muut aineettomat hyödykkeet	0,1	0,1
Aineelliset hyödykkeet	1,5	3,4
Laskennalliset verosaamiset	0,0	1,0
Vaihto-omaisuus	1,6	5,0
Saamiset	8,8	18,3
Rahavarat	8,1	4,4
Varat yhteensä	92,0	100,0
Eläkevelvoitteet	0,3	0,7
Korolliset velat	0,1	0,5
Varaukset	1,1	1,4
Laskennalliset verovelat	12,0	11,6
Muut velat	13,5	15,1
Velat yhteensä	27,0	29,3
Nettovarat	64,7	70,2
Määräysvallattomien omistajien osuus	0,2	0,5
Maksettu hankintahinta	104,8	106,7
Ehdollinen ja myöhemmin maksettava vastike	12,9	18,8
Hankintahinta hankintahetkellä	117,7	125,6
Liikearvo	52,9	55,4

Tuloslaskelmaan kirjatut hankintahetken jälkeiset muutokset hankintahinnassa olivat yhteensä 1,7 (-0,2) miljoonaa euroa.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Yritysostot ja investoinnit

121 KONE Vuosikatsaus 2025

4.2 Liikearvo

Liikearvon kohdistaminen

Arvonalentumistestausta varten, liikearvo kohdistetaan

rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU). KONEen

liiketoimintamallia ja organisaatiorakennetta mukaillen

rahavirtaa tuottava yksikkö on tyypillisesti maakohtainen

yksikkö, jossa hankittu liiketoiminta sijaitsee.

Arvonalentumistestattu liikearvo on kohdistettu yhteensä

20 CGU:lle 31.12.2025. CGU:iden määrä pysyi samana

verrattuna viime vuoteen. 5 suurinta CGU:ta vastaa 78%

koko liikearvosta. Liikearvoltaan alle kymmenen miljoonan

euron CGU:ita oli yhteensä seitsemän kappaletta.

Liikearvon maantieteellinen kohdentaminen (tasearvot) ja

painotetut keskiarvot käytetyistä diskonttokoroista ovat

esitetty viereisessä taulukossa.

Arvonalentumistestaus

Arvonalentumistestauksessa käytetyt tulevaisuuden

rahavirta-arvioihin pohjautuvat käyttöarvolaskelmat

perustuvat konsernin johdon hyväksymiin, CGU-kohtaisiin

taloudellisiin suunnitelmiin. Käytetyt rahavirta-arviot

perustuvat seuraavien kolmen vuoden taloudellisiin

suunnitelmiin.

Merkittävimmät rahavirta-arvioihin vaikuttavat

parametrit sisältävät liiketoiminnan kasvuoletukset sekä

oletukset myyntihintojen ja kustannusten kehityksestä.

Nämä CGU-kohtaisiin rahavirta-arvioihin sisällytetyt

oletukset perustuvat johdon arvioihin kysynnän ja

markkinoiden kehityksestä, joita verrataan ulkoisiin

informaatiolähteisiin. Laskelmissa käytetyt tuottavuus- ja

tehokkuusoletukset perustuvat sisäisiin tavoitteisiin,

joiden arvioinnissa on huomioitu aiempi toteutunut

kehitys. Myöhempien vuosien rahavirrat on arvioitu

arvonalentumistestauksen yhteydessä varovasti ilman

kasvua jollei alla ole mainittu muuta.

Diskonttauskoron määrittämisessä käytetyt riskittömän

koron, riskikertoimen (beta), sekä riskipreemion

parametrit perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin.

Laadintaperiaatteet

Liikearvo

Hankinnat käsitellään hankintamenetelmän mukaan.

Liikearvo lasketaan hankintamenon ja hankittujen

yksilöitävissä olevien varojen ja velkojen käyvän arvon

erotuksena hankintahetkellä. Liikearvo kuvastaa

tyypillisesti hankitun markkinaosuuden,

liiketoimintaosaamisen sekä odotettujen synergioiden

arvoa. Liikearvoa ei poisteta vaan sen kirjanpitoarvo

testataan vuosittain arvonalentumisen varalta.

Arvonalentumistestaus

Konserni arvioi liikearvon kirjanpitoarvon vuosittain tai

useammin, jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta

on olemassa. Liikearvo kohdistetaan konsernin rahavirtaa

tuottaville yksiköille (CGU), jotka on identifioitu sen

mukaan, missä maassa ja missä liiketoimintayksikössä

liikearvoa seurataan sisäisessä johdon raportoinnissa.

CGU:n kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan

käyttöarvolaskelmien avulla. Kassavirtaperusteinen

käyttöarvo määritellään laskemalla ennustettujen

kassavirtojen diskontattu nykyarvo. Ennustetut kassavirrat

perustuvat johdon arvioihin. Laskelmien diskonttokorko

perustuu pääoman keskimääräiseen kustannukseen

(WACC), jota sovelletaan sillä valuutta-alueella, jolla

CGU:n voidaan katsoa sijaitsevan (maa tai liiketoiminta-

alue). Pääoman keskimääräinen painotettu kustannus

heijastaa markkinoiden käsitystä rahan aika-arvosta sekä

KONEen liiketoimintaan liittyvistä riskeistä.

Mahdollinen liikearvon arvonalentumistappio kirjataan

välittömästi tuloslaskelmaan. Aiemmin kirjattua liikearvon

arvonalentumistappiota ei palauteta.

Liikearvo markkina-alueittain,			Käytetyt diskontto-			Käytetyt diskontto-
Me			korot (ennen			korot (ennen
	31.12.2025	%	veroja), %	31.12.2024	%	veroja), %
Amerikka	343,1	22	11,03	383,4	25	11,23
Eurooppa	977,0	63	9,59	924,1	59	8,90
APMEA	61,0	4	11,65	64,6	4	10,77
Kiinan alue	171,8	11	9,14	186,2	12	8,60
Yhteensä	1 552,9			1 558,4

Liikearvon muutos,
Me	Liitetieto	31.12.2025	31.12.2024
Tasearvo kauden alussa		1 558,4	1 469,0
Valuuttakurssien vaikutus		-60,8	34,0
Lisäykset		3,1	-
Vähennykset		-0,7	-
Hankitut liiketoiminnot	4.1	52,9	55,4
Tasearvo kauden lopussa		1 552,9	1 558,4

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Yritysostot ja investoinnit

122 KONE Vuosikatsaus 2025

Rahavirta-arvioita on validoitu vertaamalla niitä

KONEen markkina-arvoon.

Vuosittaisen arvonalentumistestauksen perusteella

tuloslaskelmaan ei raportointikaudella kirjattu

arvonalentumistappioita.

Arvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettiin

herkkyysanalyysi, jossa CGU-kohtaisia rahavirtoja

laskettiin 10–40 prosenttia ja diskonttauskorkoja nostettiin

1–4 prosenttiyksikköä. Herkkyysanalyysin perusteella

todennäköisyys merkittävälle liikearvon

arvonalentumistappioille oli hyvin matala kaikkien

CGU:iden osalta. Immateriaalinen liikearvon alaskirjaus

tapahtuisi kahdessa CGU:ssa, mikäli kyseisten CGU:iden

rahavirta-arviot laskisivat 20% ja diskonttauskorko nousisi

kahdella prosenttiyksiköllä. Oletukset Kiinan toisen

paikallisen tavaramerkin CGU:n osalta on pidetty viime

vuoden tapaan tarkistetulla tasolla toimintaympäristön

pysyessä pääosin ennallaan. Perusskenaariossa Kiinan

toisen paikallisen tavaramerkin terminaalikasvuksi on

määritelty 2% ja diskonttauskoroksi 9,1%. Käytettävissä

olevien rahamäärien ja kohdistettujen omaisuuserien

välinen liikkumatila perusskenaariossa on laskenut tämän

CGU:n osalta, mutta immateriaalinen alaskirjaus

tunnistettaisiin vain konservatiivisimmassa

herkkyysanalyysin skenaariossa.

Muiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta

yksikkökohtaiset rahavirta-arviot olivat keskimäärin 7,4

kertaa omaisuuseriä suuremmat. Vastaava kerroin viidelle

suurimmalle CGU:lle oli 6,3; viidelle pienimmälle 23,9 ja

vastaavasti muille CGU:ille 9,2.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Yritysostot ja investoinnit

123 KONE Vuosikatsaus 2025

4.3 Muut aineettomat hyödykkeet

KONE hankkii usein hissi-, liukuporras-, ja

ovihuoltoliiketoimintoja, joiden yhteydessä se osuus

maksetusta vastikkeesta, joka ylittää hankinnan kohteen

nettovarat, allokoidaan pääsääntöisesti hankituille

asiakkuuksiin liittyville aineettomille hyödykkeille. Valtaosa

aineettomista hyödykkeistä koostuu täten hankituista

asiakassopimuksista. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy

myös kustannukset hankittujen patenttien, ja

tavaramerkkien osalta, tiettyjen ohjelmistojen

kehitysmenoja, sekä ohjelmistolisenssejä.

Muut aineettomat hyödykkeet,		Asiakkuuksiin liittyvät	1.1.–31.12.2025
Me	Liitetieto	aineettomat hyödykkeet	Muut	Yhteensä
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa		682,8	308,4	991,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden alussa		-419,0	-238,9	-657,9
Tasearvo kauden alussa		263,8	69,5	333,3
Tilikauden aikaiset muutokset
Valuuttakurssien vaikutus		-4,0	-1,1	-5,1
Lisäykset		0,3	11,3	11,7
Vähennykset		-0,1	-1,6	-1,7
Uudelleenluokittelut		-	-9,7	-9,7
Hankitut liiketoiminnot	4.1	72,0	0,1	72,0
Poistot		-53,2	-10,7	-63,9
Tasearvo kauden lopussa		278,9	57,8	336,7
Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa		751,1	301,4	1 052,4
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa		-472,2	-243,5	-715,7
Tasearvo kauden lopussa		278,9	57,8	336,7

Muut aineettomat hyödykkeet,		Asiakkuuksiin liittyvät	1.1.–31.12.2024
Me	Liitetieto	aineettomat hyödykkeet	Muut	Yhteensä
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa		612,9	279,1	892,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden alussa		-372,3	-232,5	-604,8
Tasearvo kauden alussa		240,6	46,6	287,2
Tilikauden aikaiset muutokset
Valuuttakurssien vaikutus		2,1	0,4	2,5
Lisäykset		3,0	36,8	39,8
Vähennykset		-3,0	-2,8	-5,7
Uudelleenluokittelut		-	-0,2	-0,2
Hankitut liiketoiminnot	4.1	67,8	0,1	67,9
Poistot		-46,7	-11,5	-58,2
Tasearvo kauden lopussa		263,8	69,5	333,3
Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa		682,8	308,4	991,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa		-419,0	-238,9	-657,9
Tasearvo kauden lopussa		263,8	69,5	333,3

Laadintaperiaatteet

Aineettomat hyödykkeet

Erillisenä hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan alun

perin hankinnasta aiheutuneiden kustannusten

määräisenä. Nämä hyödykkeet poistetaan tasapoistoin

taloudellisena pitoaikanaan, joka ei yleensä ylitä viittä

vuotta. Hankitut asiakkuuksiin liittyvät huoltosopimukset

kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon ja

poistetaan taloudellisena pitoaikanaan pääsääntöisesti

kymmenessä vuodessa.

Arvonalentumiset

Pitkäaikaisten aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden

omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan mahdollisen

arvonalentumisen selvittämiseksi tilinpäätöshetkellä ja

aina kun on viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo

on alentunut. Arvonalentumistesteissä arvioidaan

kyseisestä omaisuuserästä kerrytettävissä oleva

rahamäärä. Kerrytettävissä oleva rahamäärä on

omaisuuserän käypä arvo vähennettynä luovutuksesta

johtuvilla menoilla tai sitä korkeampi käyttöarvo.

Arvonalentumistappio kirjataan tuloslaskelmaan, mikäli

omaisuuserän kirjanpitoarvo on suurempi kuin siitä

kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattu arvonalennus

perutaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon

määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat olennaisesti.

Arvonalennuksen perumisen jälkeinen arvo ei saa

kuitenkaan ylittää arvoa, joka omaisuudella olisi ollut ilman

aikaisempien vuosien arvonalennusta kertyneillä poistoilla

vähennettynä.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Yritysostot ja investoinnit

124 KONE Vuosikatsaus 2025

4.4 Aineelliset hyödykkeet

						1.1.–31.12.2025
				Vuokratut		Vuokratut	Kesken-
Aineelliset hyödykkeet,	Liite-		Maa-	Raken-	raken-	Koneet ja	koneet ja	eräiset		Maksetut
Me Alkuperäinen hankintameno	tieto alueet		nukset	nukset	kalusto	kalusto	investoinnit		ennakot Yhteensä
kauden alussa		5,9	402,4	486,1	806,4	376,4	46,1	2,1	2 125,4
Kertyneet poistot kauden alussa		-	-192,3	-290,8	-587,7	-156,1	-	-	-1 226,9
Tasearvo kauden alussa		5,9	210,1	195,3	218,7	220,4	46,1	2,1	898,5
Tilikauden aikaiset muutokset
Valuuttakurssien vaikutus		0,0	-11,2	-11,1	-12,6	-11,7	-0,6	-0,2	-47,5
Lisäykset		-	14,3	71,4	97,1	152,8	29,4	1,8	366,8
Vähennykset		-0,1	-0,5	-3,6	-6,3	-17,9	-1,3	-	-29,7
Uudelleenluokittelut		-	24,7	0,0	39,4	0,0	-52,9	-1,5	9,6
Hankitut liiketoiminnot	4.1	0,0	0,1	0,5	0,5	0,3	-	-	1,5
Poistot		-	-19,1	-64,4	-77,3	-95,9	0,0	-	-256,7
Tasearvo kauden lopussa		5,8	218,4	188,2	259,5	247,9	20,7	2,1	942,5
Alkuperäinen hankintameno
kauden lopussa		5,8	423,6	470,6	866,5	418,0	20,7	2,1	2 207,3
Kertyneet poistot kauden lopussa		-	-205,2	-282,4	-607,0	-170,1	-	-	-1 264,7
Tasearvo kauden lopussa		5,8	218,4	188,2	259,5	247,9	20,7	2,1	942,5

Investoinnit tilikaudella 1.1.–31.12 2025 olivat yhteensä 378,0 (397,0) miljoonaa euroa sisältäen investoinnit tuotantolaitoksiin, asennuslaitteisiin,

tutkimus- ja kehitystyökaluihin, patentteihin ja lisensseihin sekä yhteyslaitteisiin. Leasing-investoinnit koostuivat pääasiassa huoltoajoneuvoista ja

toimistorakennuksista.

Leasing-maksujen osuus kassavirrassa oli -150,5 (-138,3) miljoonaa euroa.

Laadintaperiaatteet

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen

hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla

sekä mahdollisilla arvonalentumisilla. Suunnitelman

mukaiset tasapoistot lasketaan joko todennäköisen

arvioidun taloudellisen pitoajan tai vuokrasopimuksen

ajan perusteella siten, että poistoajaksi valitaan näistä

lyhyempi. Taloudelliset käyttöajat ovat:

Rakennukset

Koneet ja laitteet

Maa-alueet

5–40 vuotta

2–15 vuotta

Ei poisteta

Aineellisen käyttöomaisuuden korjaus- ja

kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne

ovat toteutuneet. Aineellisten hyödykkeiden

kirjanpitoarvoja arvioidaan arvonalentumisen varalta

(lisätietoja arvonalentumiset laadintaperiaatteissa) jos

viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta ilmenee.

Vuokrasopimukset

Kun KONE on vuokrasopimuksessa vuokraajana, se

tunnistaa käyttöoikeusomaisuushyödykkeen, joka

perustuu sen oikeuteen käyttää hyödykettä ja

leasingvelan, joka perustuu sen velvoitteeseen maksaa

vuokramaksuja. Käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan

tulevien vuokramaksujen nykyarvoon käyttäen

diskonttokorkona lisäluoton korkoa, jolloin

käyttöoikeusomaisuuserän arvo vastaa leasingvelan

määrää sopimuksen tekohetkellä.

Käyttöoikeusomaisuus hyödykkeet poistetaan

vuokra-ajan kuluessa tai hyödykkeen taloudellisena

pitoaikana, riippuen siitä kumpi on lyhyempi. Optiot

pidentää tai lopettaa vuokrasopimus sisällytetään

vuokra-aikaan vain silloin, kun option käyttö on

todennäköistä. Lyhytaikaisiin ja arvoltaan vähäisiä

omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvä

kustannus jaksotetaan liiketoiminnan kuluihin vuokra-

ajalle.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Yritysostot ja investoinnit

125 KONE Vuosikatsaus 2025

						1.1.–31.12.2024
				Vuokratut		Vuokratut	Kesken-
Nettokäyttöpääoma,	Liite-	Maa-	Raken-	raken-	Koneet ja	koneet ja	eräiset		Maksetut
Me Alkuperäinen hankintameno	tieto	alueet	nukset	nukset	kalusto	kalusto	investoinnit		ennakot Yhteensä
kauden alussa		5,9	350,9	435,6	750,8	280,4	50,5	3,6	1 877,8
Kertyneet poistot kauden alussa		-	-173,1	-243,3	-547,3	-134,3	-	-	-1 098,1
Tasearvo kauden alussa		5,9	177,8	192,3	203,5	146,0	50,5	3,6	779,7
Tilikauden aikaiset muutokset
Valuuttakurssien vaikutus		0,0	3,3	4,1	4,1	4,0	-0,6	0,0	14,9
Lisäykset		-	15,3	72,3	62,2	159,9	48,9	1,7	360,2
Vähennykset		0,0	-0,4	-9,8	-2,9	-6,5	-5,8	-0,4	-25,9
Uudelleenluokittelut		-	30,7	0,5	18,7	0,0	-46,9	-2,8	0,2
Hankitut liiketoiminnot	4.1	-	0,2	0,7	2,4	0,1	-	0,0	3,4
Poistot		-	-16,7	-64,9	-69,3	-83,1	-	-	-234,0
Tasearvo kauden lopussa		5,9	210,1	195,3	218,7	220,4	46,1	2,1	898,5
Alkuperäinen hankintameno
kauden lopussa		5,9	402,4	486,1	806,4	376,4	46,1	2,1	2 125,4
Kertyneet poistot kauden lopussa		0,0	-192,3	-290,8	-587,7	-156,1	-	-	-1 226,9
Tasearvo kauden lopussa		5,9	210,1	195,3	218,7	220,4	46,1	2,1	898,5

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Pääomarakenne

126 KONE Vuosikatsaus 2025

Pääomarakenne

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Pääomarakenne

Tässä osiossa

Tämä osio pitää sisällään seuraavat KONEen

pääomarakennetta kuvaavat liitetiedot:

5.1 Pääomanhallinta

5.2 Oma pääoma

5.3 Rahoitusriskit ja -instrumentit

5.4 Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

5.5 Vastuut

5.6 Työsuhde-etuudet

Korollinen

nettovelka

-700 Me

Osake-

kohtainen

oma pääoma

5,40 e

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Pääomarakenne

127 KONE Vuosikatsaus 2025

5.1 Pääomahallinta

KONEen pääomanhallinnan tavoitteena on tukea

kannattavaa kasvua varmistamalla jatkuvasti konsernin

riittävä maksukyky ja pääoma. Tavoitteena on ylläpitää

pääomarakennetta, joka edesauttaa omistaja-arvon

luomisessa.

KONEen liiketoimintaan sitoutunut pääoma koostuu

pääasiassa nettokäyttöpääomasta, käyttöomaisuudesta ja

sijoituksista, jotka rahoitetaan oman pääoman ja

nettovelan avulla oheisen taulukon mukaisesti. KONEen

liiketoimintamallin ja -prosessien ansiosta liiketoimintaan

sitoutuneen pääoman määrä on suhteellisen alhainen.

KONE pyrkii säilyttämään negatiivisen

nettokäyttöpääoman taatakseen terveen rahavirran myös

liiketoiminnan kasvaessa sekä ylläpitääkseen vahvan

liiketoimintaan sitoutuneen pääoman tuoton.

KONEen ensisijainen rahoituksen lähde on sen

operatiivisesta toiminnasta tuleva rahavirta. KONEen

rahoitustoiminto hoitaa ulkoista rahoitusta, rahavaroja ja

sijoituksia keskitetysti KONEen rahoituspolitiikan

mukaisesti. Sijoitukset tehdään ainoastaan korkean

luottokelpoisuuden omaaviin vastapuoliin ja pääasiassa

lyhytaikaisiin instrumentteihin jatkuvan maksuvalmiuden

varmistamiseksi.

KONEen pääomarakenteelle ei ole määritelty tiettyä

tavoitetta. Tavoitteena on varmistaa hyvä

luottokelpoisuus ja siten kattavat rahoitusmahdollisuudet

liiketoiminnan kasvutavoitteiden tukemiseksi. KONEen

pääomarakenne nähdään merkittävänä vahvuustekijänä,

jonka ansiosta KONE voi hyödyntää mahdollisia arvoa

luovia liiketoimintamahdollisuuksia, mikäli tällaisia ilmenee.

Tarvittaessa KONE voi myös hyödyntää

lainanottokapasiteettiaan. Tällaisissa tilanteissa velan

määrä ja nettovelkaantumisaste saattaisivat olla

korkeammalla tasolla jonkin aikaa. Vuoden 2025 lopussa

KONEen rahoitus oli taattu valmiusluottolimiiteillä,

käytettävissä olevilla lainasopimuksilla, rahavaroilla ja

sijoituksilla.

KONEen osingonmaksulle tai omien osakkeiden

takaisinostoille ei ole määriteltyjä tavoitteita. Hallituksen

osingonjakoehdotus muodostetaan yleisten

liiketoimintanäkymien ja -mahdollisuuksien sekä

kulloisenkin pääomarakenteen ja siinä ennakoitavien

muutosten perusteella. Vuosina 2021–2025 osinkojen

osuus tuloksesta on ollut 95,1 %–117,0 % B-sarjan

osakkeelle (KONEen hallituksen ehdotus 2025). Vuoden

2025 lopussa KONEella oli hallussaan 11 537 238

kappaletta omia B-sarjan osakkeitaan.

KONE varmistaa pääomaresurssiensa tehokkaan

kohdennuksen ja käytön mittaamalla sisäisesti

liiketoimintansa taloudellista tulosta, josta on vähennetty

liiketoimintaan sitoutuneen pääoman kustannus.

Sitoutuneen pääoman kustannus perustuu liiketoimintaan

sidottuun pääomaan ja pääoman painotettuun

keskihintaan (weighted average cost of capital, WACC).

Pääoman painotettua keskihintaa käytetään myös

vertailutasona arvioitaessa yritysostojen, merkittävien

investointien ja sijoitusten arvonluontipotentiaalia.

Käytetyt arvonmääritysmenetelmät ovat

takaisinmaksuaika, diskontattuun rahavirtaan perustuva

malli sekä kannattavuus- ja rahavirtakertoimet.

Pitkäaikaiset varat maittain,
Me	31.12.2025	31.12.2024
Yhdysvallat	575,0	602,1
Saksa	418,8	377,8
Kiina	411,9	457,9
Espanja	280,2	276,2
Ranska	264,2	221,9
Italia	239,9	215,5
Suomi	213,7	219,2
Muut	967,0	950,7
Yhteensä	3 370,6	3 321,2

Pääomanhallinta,
Me
	2025	2024	2023	2022	2021
Liiketoimintaan sitoutunut pääoma
Liikearvo ja osakkeet	1 645,4	1 657,3	1 566,9	1 536,4	1 549,7
Aineelliset ja muut aineettomat hyödykkeet	1 279,3	1 231,8	1 066,9	924,9	953,6
Nettokäyttöpääoma	-797,6	-827,2	-861,2	-903,9	-1 468,2
Liiketoimintaan sitoutunut pääoma yhteensä	2 127,0	2 061,9	1 772,6	1 557,5	1 035,0
Sijoitetun pääoman tuotto
Oma pääoma	2 826,8	2 893,1	2 786,0	2 866,5	3 199,2
Korollinen nettovelka	-699,8	-831,2	-1 013,4	-1 309,0	-2 164,1
Sijoitetun pääoman tuoton yhteensä	2 127,0	2 061,9	1 772,6	1 557,5	1 035,1
Nettovelkaantumisaste	-24,8 %	-28,7 %	-36,4 %	-45,7 %	-67,6 %
Omavaraisuusaste	39,9 %	39,8 %	40,9 %	40,3 %	41,2 %

Korollisen nettovelan muutos,
MEUR
	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Korollinen nettovelka kauden alussa	-831,2	-1 013,4
Korollinen nettovelka kauden lopussa	-699,8	-831,2
Korollisen nettovelan muutos	131,4	182,2

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Pääomarakenne

128 KONE Vuosikatsaus 2025

5.2 Oma pääoma

Osakkeet ja osakepääoma

Osakkeiden kokonaismäärä oli tilikauden 2025 lopussa

529 395 860. Osakepääoma oli 66,2 miljoonaa euroa ja

äänten kokonaismäärä 121 527 427. A-sarjan osakkeilla on

kullakin yksi ääni. Kymmenen B-sarjan osaketta oikeuttaa

yhteen ääneen, kuitenkin siten, että kullakin

osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. Sekä

yksittäisen A- että B-sarjan osakkeen arvo kirjanpidossa

on 0,125 euroa.

Tilikauden päättyessä yhtiön hallituksella oli

yhtiökokouksen maaliskuussa 2025 myöntämä valtuutus

osakepääoman korottamiseen ja optio-oikeuksien

liikkeelle laskuun. Valtuutus on voimassa seuraavan

varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka,

kuitenkin enintään 30.6.2026 asti.

B-sarjan osakkeilla on yhtiöjärjestyksen mukaan oikeus

vähintään yksi ja enintään kaksi ja puoli prosenttia

korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeilla laskettuna

määrälle, joka saadaan jakamalla kaupparekisteriin

merkitty osakepääoma kaupparekisteriin merkittyjen

osakkeiden lukumäärällä.

KONE Oyj:n osakepääomassa ei vuosina 2025 tai 2024

tapahtunut muutoksia. Lisätietoa osakepohjaisista

maksuista kohdassa 6.2.

Valtuutus omien osakkeiden ostamiseen

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous myönsi 5.

maaliskuuta 2025 hallitukselle valtuutuksen omien

osakkeiden hankkimiseen. Yhtiökokous myönsi

hallitukselle valtuuden omien osakkeiden hankkimiseen.

Osakkeita voidaan hankkia enintään 52 930 000

kappaletta siten, että A-sarjan osakkeita voidaan hankkia

enintään 7 620 000 kappaletta ja B-sarjan osakkeita

enintään 45 310 000 kappaletta. Valtuutus on voimassa

seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen

saakka, päättyen kuitenkin viimeistään 30. kesäkuuta

2026.

Hankittavien osakkeiden vähimmäis- ja

enimmäisvastike määräytyy sekä A- että B-sarjan

osakkeen osalta hankintapäivänä Nasdaq Helsinki Oy:ssä

B-sarjan osakkeelle määräytyvän kaupankäyntikurssin

perusteella.

Kaikki omat osakkeet tilikauden lopussa olivat B-

sarjan osakkeita.

Laadintaperiaatteet

Oma pääoma ja voitonjako

Oma pääoma koostuu osakepääomasta,

ylikurssirahastosta, arvonmuutos- ja

suojausrahastosta, muuntoeroista, sijoitetun vapaan

oman pääoman rahastosta, työsuhde-etuuksien

uudelleenarvostuksesta sekä kertyneistä

voittovaroista. Arvonmuutos- ja suojausrahasto

sisältää kassavirran suojausinstrumenttien käyvän

arvon muutokset. Muuntoeroihin kirjataan

hankintamenomenetelmän mukaiset ulkomaisten tytär-

ja osakkuusyhtiöiden nettoinvestointien muuntoerot.

Myös ulkomaisten tytäryhtiöiden nettovarojen

suojausinstrumentteina käytettyjen

rahoitusinstrumenttien valuuttakurssierot kirjataan

muuntoeroihin. Työsuhde-etuuksien

uudelleenarvostuksesta johtuvat

vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan

työsuhde-etuuksien uudelleenarvostukseen. KONE

Oyj:n ostamien omien osakkeiden hankintahinta on

vähennetty kertyneistä voittovaroista. Tilikauden voitto

kirjataan kertyneisiin voittovaroihin.

Kun KONE Oyj ostaa omia osakkeitaan, osakkeista

maksettu vastike sekä hankintaan liittyvät

kustannukset vähentävät omaa pääomaa. Kun nämä

osakkeet myydään, osakkeista saatu vastike, josta on

vähennetty suorat transaktiokustannukset, merkitään

omaan pääomaan.

Voitonjako pitää sisällään yhtiökokouksen

päättämät osingot ja lahjoitukset. KONE Oyj:n

hallituksen yhtiökokoukselle ehdottamaa voitonjakoa ei

ole vähennetty jakokelpoisesta omasta pääomasta

ennen yhtiökokouksen hyväksyntää.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Pääomarakenne

129 KONE Vuosikatsaus 2025

Omat osakkeet	Osakkeiden lukumäärä	Hankintahinta, Me
1.1.2025	11 867 752	217,5
Luovutus osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään, tammikuu	-50 484	-2,3
Luovutus osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään, helmikuu	-253 248	-11,8
Luovutus hallituksen vuosipalkkioihin, toukokuu	-7 605	-0,4
Luovutus osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään, elokuu	-19 177	-0,9
31.12.2025	11 537 238	202,1
1.1.2024	12 159 159	230,2
Luovutus osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään, tammikuu	-280 902	-12,3
Luovutus hallituksen vuosipalkkioihin, huhtikuu	-9 027	-0,4
Luovutus osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään, kesäkuu	-1 478	-0,1
31.12.2024	11 867 752	217,5

Omien osakkeiden erittely	Lukumäärä	Hankintameno, Me	Keskihinta, e
31.12.2024	11 867 752	217,5	18,32
31.1.2025	-50 484	-2,3	45,19
13.2.2025	-253 248	-11,8	46,44
2.5.2025	-7 605	-0,4	49,13
28.8.2025	-19 177	-0,9	49,13
31.12.2025	11 537 238	202,1	17,52

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Pääomarakenne

130 KONE Vuosikatsaus 2025

5.3 Rahoitusriskit ja -instrumentit

KONEen liiketoimintaan liittyy rahoitusriskejä kuten

valuutta-, korko-, maksuvalmius- ja luottoriskejä. Näitä

rahoitusriskejä hallitaan osana KONEen

kokonaisriskienhallintaa. KONEen rahoitustoiminto vastaa

keskitetysti KONEen rahoitusriskien hallinnasta

johtokunnan hyväksymän rahoituspolitiikan mukaisesti.

Liiketoimintayksiköt hallinnoivat paikallisesti omia

rahoitusriskejään noudattaen KONEen rahoituspolitiikkaa.

Rahoitukseen liittyvät luottoriskit

KONEella on merkittävä määrä rahavaroja ja sijoituksia.

Vastapuoliriskin hajauttamiseksi ja likviditeettiriskin

hallitsemiseksi KONE sijoittaa varansa erittäin likvideihin

korkorahastoihin sekä talletuksiin useaan eri pankkiin.

Rahoituksen luottoriskiä laskettaessa huomioidaan kaikki

olemassa olevat positiot kuten rahat pankkitileillä,

sijoitukset ja talletukset sekä muut kyseisen pankin

kanssa tehdyt rahoitustransaktiot, kuten

johdannaissopimukset. Yhteistyöpankkeja ja muita

sijoituskohteita valittaessa hyväksytään vain vastapuolet,

joilla on korkea luottokelpoisuus. Jokaisen limiitin koko

heijastaa vastapuolen luottokelpoisuutta. Vastapuolien

luottokelpoisuutta seurataan jatkuvasti ja tarvittavat

toimenpiteet käsitellään tapauskohtaisesti, mikäli

luottokelpoisuudessa arvioidaan tapahtuneen merkittävä

muutos. Korkorahastojen käyvät arvot perustuvat

markkinoilta saataviin tietoihin (käypien arvojen taso 2).

Rahoitus- ja maksuvalmiusriskit

KONEen rahavarat olivat 440,5 (576,0) miljoonaa euroa ja

sijoitukset 1 258,4 (1 221,9) miljoonaa euroa 31.12.2025.

KONEen rahoitustoiminto hallinnoi keskitetysti

rahavaroja ja sijoituksia. Paikallisen sääntelyn takia osa

varoista sijaitsee paikallisissa sijoituksissa ja hajautetusti

pankkitileillä useassa KONE-maassa. Merkittävä osa

varoista on kuitenkin KONEen rahoitustoiminnon

käytettävissä. Muutokset paikallisissa sääntelyissä voivat

myös

Laadintaperiaatteet

Johdannaisinstrumentit ja suojauslaskenta

Rahoituksen johdannaisinstrumentit kirjataan taseeseen

sopimushetkellä ja myöhemmin käypään arvoon.

Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan diskonttaamalla

sopimusten ennakoidut rahavirrat kyseisten valuuttojen

arvostushetken mukaisilla markkinakorkokäyrillä ja

laskemalla sopimuspäivälle ja tasepäivälle diskontattujen

arvojen euromääräinen erotus. Valuuttaoptiot arvostetaan

raportointihetkellä Garman & Kohlhagen -

arvonmääritysmenetelmällä.

Johdannaissopimuksia solmittaessa ne luokitellaan,

valuuttapolitiikan mukaisesti, liiketoimesta johtuvan

sitovan tai erittäin todennäköisen osto- tai

myyntisopimuksen suojaukseksi. Näistä osa luetaan

mukaan rahavirran suojauslaskentaan, saamisten tai

velkojen käyvän arvon muutosten suojaukseksi tai

ulkomaiseen tytäryhtiöön tehdyn nettosijoituksen

suojaukseksi.

Rahavirran suojauslaskentaa sovellettaessa KONE

saattaa käyttää valuuttatermiinejä ja -optioita

suojatakseen valuuttamääräisiä rahavirtoja, mikä takaa

suojauskohteen ja suojausinstrumentin välille taloudellisen

suhteen ja täyden tehokkuuden, sillä näiden käyvät arvot

liikkuvat vastakkaisiin suuntiin saman riskin takia.

Suojausinstrumentin käypä arvo termiinipisteineen sisältyy

suojaussuhteeseen.

Suojauslaskennan alaisten valuuttajohdannaisten

käypien arvojen muutosten tehokas osuus kirjataan laajan

tuloslaskelman kautta suojausrahastoon omaan

pääomaan. Suojausrahastoon kirjattu käyvän arvon

muutosten kertymä siirretään tuloslaskelmaan kuluihin

suojattujen ostojen ja myyntien toteutuessa. Rahavirran

suojauslaskentaa sovellettaessa suojausinstrumentin ja

suojauskohteen välillä oleva taloudellinen suhde

dokumentoidaan suojaussuhteen alkaessa, mukaan lukien

dokumentointi siitä, odotetaanko suojausinstrumentin

netottavan suojauskohteen kassavirtojen muutosta.

Riskien hallinnan tavoite ja strategia eri

suojaustransaktioille dokumentoidaan myös jokaisen

suojaussuhteen alkaessa. Suojaussuhteen tehokkuus

todennetaan ennen suojauslaskennan aloittamista sekä

vähintään neljännesvuosittain sen jälkeen.

Tehottoman osuuden voitot ja tappiot kirjataan

välittömästi tuloslaskelmaan oikaisuna kuluihin.

Valuuttamääräisten transaktioiden suojauksessa voi

syntyä tehottomuutta, mikäli ennustettu transaktio ei

toteudu alkuperäisen ennusteen mukaisena. Mikäli

rahavirran suojauslaskennan piiriin kuuluva johdannainen

erääntyy tai myydään tai suojaussuhde ei enää täytä

suojauslaskennan ehtoja, jo aikaisemmin laajaan

tuloslaskelmaan kirjattu arvonmuutosten kertymä jää

suojausrahastoon ja tuloutetaan suojatun oston tai

myynnin toteutuessa. Mikäli suojatun oston tai myynnin

toteutumista ei voida enää pitää todennäköisenä,

kirjataan arvonmuutosten kertymä oikaisuna välittömästi

tuloslaskelmaan kuluihin.

Johdannaiset, jotka on tehty suojaamistarkoituksessa

mutta joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kohdennetaan

tuloslaskelman tuottoihin tai kuluihin tai

rahoitustuottoihin tai -kuluihin luonteensa mukaisesti:

operatiivisia eriä suojaavien johdannaisten käyvän arvon

muutokset kirjataan liiketoiminnan kuluihin ja

monetaarisia eriä suojaavien johdannaisten käyvän arvon

muutokset rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Ulkomaanrahanmääräisten lainasaamisten,

talletusten, sijoitusten ja rahoitusvelkojen

valuuttakurssimuutoksia vastaan tehtyjen

valuuttajohdannaisten käypien arvojen muutos kirjataan

tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen valuuttamääräisten

nettosijoitusten konsolidoinnissa syntyvää muuntoeroa

vastaan tehtyjen valuuttasuojausten käyvän arvon

muutosten tehokas osuus kirjataan laajan tuloslaskelman

kautta muuntoeroihin omaan pääomaan ja tuloutetaan

sieltä, mikäli nettoinvestoinnista tai sen osasta

luovuttaisiin. Suojattava riski on määritelty spot-kurssin

muutoksena (pois lukien muutokset koroissa eli

termiinipisteet). Termiinipisteistä johtuva

suojausinstrumentin käyvän arvon muutos

(suojauskustannus) kirjataan välittömästi konsernin

tuloslaskelmaan.

Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseen

lyhytaikaisissa siirtosaamisissa ja -veloissa.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Pääomarakenne

131 KONE Vuosikatsaus 2025

tulevaisuudessa vaikuttaa rahavarojen ja sijoitusten

sijaintiin.

KONEella on tutkimus- ja tuotekehitystarkoitukseen

200,0 (200,0) miljoonaan euron kiinteäkorkoinen ja 200,0

(200,0) miljoonan euron vaihtuvakorkoinen laina Euroopan

investointipankilta (EIP). Kiinteäkorkoinen laina erääntyy

vuonna 2026 ja vaihtuvakorkoinen laina vuonna 2031.

Lainan käypä arvo lasketaan diskonttaamalla kassavirrat

käyttäen tilinpäätöshetken velkakorkoja (käypien arvojen

taso 2). KONEella on lisäksi 500,0 (500,0) miljoonan euron

ei-komittoitu yritystodistusohjelma ja 850,0 (850,0)

miljoonan euron voimassa oleva

yritysvastuullisuusehtoinen pankkiluottolimiittisopimus.

Luottolimiitin yritysvastuullisuusehdot liittyvät KONEen

hiilineutraaliustavoitteisiin ja sitoumuksiin

sukupuolijakauman tasapainottamiseksi.

Korkoriskit

KONEen yhteenlasketut rahat ja lyhytaikaiset sijoitukset

olivat tilinpäätöshetkellä 1 698,9 (1 797,9) miljoonaa

euroa. Samaan aikaan KONEen korollinen velka oli 1 028,3

(987,1) miljoonaa euroa, mikä käsittää korolliset

rahoitusvelat, 857,9 (834,2) miljoonaa euroa sisältäen

leasingvelat, yritysostojen optioveloista, 11,8 (9,2)

miljoonaa euroa sekä työsuhde-etuuksista, 158,7 (141,4)

miljoonaa euroa. Lisäksi KONEella oli työsuhde-etuuksista

kirjattuja varoja 13,9 (15,0) miljoonaa euroa.

KONEen sijoitukset on pääosin sijoitettu alle vuoden

pituisiin maturiteetteihin. Näin ollen korkotason

muutoksilla ei ole olennaista vaikutusta sijoitusten

markkina-arvoihin. Sen sijaan korkotason muutokset

voivat vaikuttaa tuleviin korkotuottoihin.

Korkoriskien herkkyysanalyysia laadittaessa on

korollisen nettorahoitusvelan oletettu pysyvän vuoden

2025 lopun tasolla koko seuraavan tilikauden ajan.

Herkkyysanalyysi näyttää yhden prosenttiyksikön

korkotason muutoksen vaikutuksen alle vuoden pituiseen

korkoperiodiin sidotulle nettorahoitusvelalle, -1 353,8 (-

1 853,8) miljoonaa euroa, nettokorkotuotoissa. Vuodelle

2025 yhden prosenttiyksikön muutos korkotasossa

merkitsisi -13,5 (-18,5) miljoonan euron muutosta

nettokorkotuotoissa. Korkoriskien herkkyysanalyysi on

laskettu ennen veroja.

Korkotason muutoksella ei ole olennaista vaikutusta

työsuhde-etuuksien, rahoitusvelkojen tai yritysostojen

optiovelkojen nettokorkoihin.

Johdannaissopimukset

Kaikki johdannaissopimukset on tehty KONEen

rahoituspolitiikan mukaisesti suojautumistarkoituksessa.

Valtaosa valuuttajohdannaisista ja

valuutanvaihtosopimuksista erääntyy vuoden kuluessa.

Valuuttajohdannaisten ja valuutanvaihtosopimusten

käyvät arvot lasketaan johtamalla ne aktiivisilta

markkinoilta saaduista hintatiedoista ja käyttämällä

yleisesti tunnettuja arvostusmalleja (käypien arvojen taso

2). Rahoitussopimuksia solmitaan vain vastapuolten

kanssa, joilla on korkea luottoluokitus. Näiden

vastapuolten ja KONEen luottokelpoisuus huomioidaan

arvioitaessa avoimien rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä

arvoja.

Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseessa

bruttomääräisinä ja ne voidaan netottaa ehdollisissa

tilanteissa kuten sopimusrikkomus tai konkurssi.

Johdannaisiin perustuvat saamiset vastapuolilta olisivat

netotuksen jälkeen 5,3 (9,2) miljoonaa euroa ja velvoitteet

5,8 (9,4) miljoonaa euroa.

Lainat ja muut korolliset velat

Lainat ja muut korolliset velat käsittävät lainat,

leasingvelat, yritysostojen optiovelat ja muut velat.

KONEen pitkäaikaiset leasingvelat olivat 314,4 (299,8)

miljoonaa euroa ja lyhytaikaiset leasingvelat 141,1 (132,8)

miljoonaa euroa tilinpäätöshetkellä.

Laadintaperiaatteet

Lainat

Lainat on konsernitaseessa sisällytetty muihin

rahoitusvelkoihin. Lainat kirjataan hankintahetkellä

käypään arvoon transaktiokustannuksilla vähennettynä.

Myöhemmin lainat arvostetaan efektiivisen koron

menetelmällä jaksotettuun hankintamenoon.

Leasingvelat

Leasingvelat arvostetaan tulevien vuokramaksujen

nykyarvoon, diskontattuna lisäluoton korolla.

Rahoitusvarat

KONE luokittelee rahoitusvarat kolmeen luokkaan:

jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat,

käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta

arvostettavat rahoitusvarat ja käypään arvoon

tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat.

Rahoitusvarojen luokittelu tehdään alkuperäisen

kirjaamisen yhteydessä ja perustuu varojen

rahavirtaominaisuuksiin ja hallintaan käytettäviin

liiketoimintamalleihin.

KONE arvioi jaksotettuun hankintamenoon

arvostettaviin varoihin liittyvät odotettavissa olevat

luottotappiot ennakoivasti ja sovellettava menettely

riippuu siitä, onko luottoriski lisääntynyt merkittävästi.

Rahoitusvarojen luottoriskin arvioidaan olevan matala,

jonka perusteella luottotappiovarausarviointi perustuu 12

kuukauden odotettaviin luottotappioihin.

Lainasaamiset ja talletukset

Lainasaamiset ja talletukset kirjataan hankintahetkellä

käypään arvoon ja arvostetaan jaksotettuun

hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää

lukuun ottamatta korkorahastoja, jotka luokitellaan

käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin

rahoitusvaroihin. Hankintamenoa laskettaessa

huomioidaan vain olennaiset transaktiokulut.

Sijoitukset yritystodistuksiin, lyhytaikaisiin

pankkitalletuksiin, korkorahastoihin tai muihin vastaaviin

rahamarkkinainstrumentteihin sisällytetään lainasaamisiin

ja talletuksiin.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä.

Käytetyt tililuotot on esitetty muissa lyhytaikaisissa

veloissa.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Pääomarakenne

132 KONE Vuosikatsaus 2025

Rahoitusvelvoitteiden ja		31.12.2025					31.12.2024
koronmaksujen erääntyminen,	< 1	1-5	> 5		< 1	1-5		> 5
Me Korolliset rahoitusvelat	vuotta	vuotta	vuotta	Yhteensä	vuotta	vuotta	vuotta Yhteensä
Lainat	-200,3	-0,2	-200,0	-400,4	-	-200,7	-400,7	-200,0
Leasingvelat	-141,1	-269,3	-45,2	-455,5	-132,8	-265,1	-432,6	-34,7
Lyhytaikaiset lainat ja muut velat	0,0	-	-	0,0	-2,2	-	-2,2	-
Käytetyt pankkilimiitit	-1,9	-	-	-1,9	-0,9	-	-0,9	-
Yritysostojen optiovelat	-	-10,0	-1,8	-11,8	-	-9,2	-9,2	-
Korottomat rahoitusvelat
Ostovelat	-967,6	-	-	-967,6	-982,9	-	-982,9	-
Johdannaissopimukset
Pääomasaamiset	2 567,3	160,5	-	2 727,8	3 241,7	153,5	3 395,2	-
Pääomamaksut	-2 569,9	-163,1	-	-2 733,0	-3 245,2	-152,7	-3 397,9	-
Koronmaksut	-23,8	-48,0	-11,0	-82,7	-24,3	-50,3	-91,3	-16,7
Nettomaksut	-1 337,1	-330,0	-257,9	-1 925,1	-1 146,5	-524,6	-2 064,0	-392,9

			31.12.2025	31.12.2024
Johdannaissopimusten käyvät arvot,
Me Valuuttajohdannaiset	Johdannaisvarat	Johdannaisvelat Netto käypä arvo		Netto käypä arvo
Rahavirran suojauslaskennassa	12,9	-3,8	-16,7	-13,5
Nettoinvestoinnin suojauslaskennassa	1,0	1,0	-	-13,3
Muut valuuttasuojat	4,5	2,3	-2,1	26,7
Yhteensä	18,3	-0,5	-18,8	-0,1

Johdannaissopimusten nimellisarvot,
Me	31.12.2025	31.12.2024
Valuuttajohdannaiset
Rahavirran suojauslaskennassa	1 334,7	1 313,5
Nettoinvestoinnin suojauslaskennassa	122,6	315,9
Muut valuuttasuojat	1 270,5	1 765,8
Yhteensä	2 727,8	3 395,2

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Pääomarakenne

133 KONE Vuosikatsaus 2025

					31.12.2025
				Käypään
			Käypään	Jaksotettuun arvoon muiden
			arvoon tulos-	hankinta- laajan tuloksen
Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittain,			vaikutteisesti arvostettavat	menoon arvostettavat	erien kautta	Tasearvo
Me Pitkäaikaiset varat			Liitetieto arvostettavat arvostettavat		arvostettavat	yhteensä
Osakkeet ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset ¹		5.4	-	-	86,7	86,7
Pitkäaikaiset lainasaamiset	I	5.4	-	5,4	-	5,4
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset			-	2 350,7	-	2 350,7
Johdannaisvarat			4,5	-	13,9	18,3
Lyhytaikaiset talletukset ja lainasaamiset	I	5.4	935,9	332,5	-	1 268,4
Rahavarat	I		-	440,5	-	440,5
Rahoitusvarat yhteensä			940,4	3 129,1	100,5	4 170,0
Pitkäaikainen vieras pääoma ²
Lainat	I		-	200,2	-	200,2
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat	I		-	200,3	-	200,3
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat ³	I		-	1,9	-	1,9
Yritysostojen optiovelat	I		11,8	-	-	11,8
Ostovelat			-	967,6	-	967,6
Johdannaisvelat			2,1	-	16,7	18,8
Rahoitusvelat yhteensä			13,9	1 369,9	16,7	1 400,5

¹ Pois lukien osakkuusyhtiöiden osakkeet.

² Pois lukien pitkäaikaiset leasingvelat 314,4 miljoonaa euroa

³ Pois lukien lyhytaikaiset leasingvelat 141,1 miljoonaa euroa

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät poikkea oleellisesti niiden tasearvoista.

I-kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Pääomarakenne

134 KONE Vuosikatsaus 2025

				31.12.2024
					Käypään
			Käypään Jaksotettuun		arvoon muiden
			arvoon tulos-	hankinta-	laajan tuloksen
Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittain,			vaikutteisesti arvostettavat	menoon	erien kautta	Tasearvo
Me Pitkäaikaiset varat			Liitetieto arvostettavat arvostettavat		arvostettavat	yhteensä
Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset		5.4	-	-	98,9	98,9
Pitkäaikaiset lainasaamiset	I	5.4	-	4,4	-	4,4
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset			-	2 494,8	-	2 494,8
Johdannaisvarat			31,2	-	13,3	44,4
Lyhytaikaiset talletukset ja lainasaamiset	I	5.4	909,1	313,9	-	1 223,0
Rahavarat	I		-	576,0	-	576,0
Rahoitusvarat yhteensä			940,3	3 389,1	112,2	4 441,5
Pitkäaikainen vieras pääoma ¹
Lainat	I		-	400,7	-	400,7
Lyhytaikainen vieras pääoma
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat ²	I		-	3,1	-	3,1
Yritysostojen optiovelat	I		9,2	-	-	9,2
Ostovelat			-	982,9	-	982,9
Johdannaisvelat			4,5	-	40,0	44,5
Rahoitusvelat yhteensä			13,7	1 386,7	40,0	1 440,5

¹ Pois lukien pitkäaikaiset leasingvelat 299,8 miljoonaa euroa

² Pois lukien lyhytaikaiset leasingvelat 132,8 miljoonaa euroa

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät poikkea oleellisesti niiden tasearvoista.

I-kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin .

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Pääomarakenne

135 KONE Vuosikatsaus 2025

5.4 Osakkeet ja muut pitkäaikaiset

sijoitukset

Osakkeet sisältävät 19,9 %:n omistuksen Toshiba Elevator

and Building Systems Corporationissa (TELC), joka on

sijoitus listaamattomiin osakkeisiin ilman toimivilla

markkinoilla noteerattua markkinahintaa. TELC-

osakkeiden käypä arvo määritetään diskontattujen

kassavirtojen menetelmällä, jonka keskeisiä syötteitä ovat

ennustetut tulevat osingot ja muut KONEelle tulevat

rahavirrat sekä diskonttokorko. Sijoituksen käypä arvo on

herkkä muutoksille näissä kahdessa keskeisessä arviossa.

Ei kuitenkaan ole sellaista jokseenkin mahdollista

muutosta jolla olisi merkittävä vaikutus konsernin varoihin

tai omaan pääomaan.

Osakkeet sisältävät myös omistukset

osakkuusyhtiöissä, jotka ovat yhtiöitä joissa KONEella on

huomattava vaikutusvalta mutta ei määräysvaltaa.

Osakkuusyhtiöt kirjataan pääomaosuusmenetelmää

käyttäen. Tuloslaskelmaan kirjattu osuus

osakkuusyhtiöiden tuloksesta oli -1,2 (-) miljoonaa euroa

ja omistusosuuden tase-arvo vuoden lopussa oli EUR 5,8

(-) miljoonaa euroa.

Sijoituksiin sisältyy myös muut pitkäaikaiset sijoitukset,

jotka ovat pienempiä omistuksia

pörssinoteeraamattomissa yhtiöissä.

Lainasaamisten käyvät arvot eivät oleellisesti poikkea

tasearvoista. Lyhytaikaiset talletukset erääntyvät vuoden

sisällä ja koostuvat 935,9 (909,1) miljoonaa euroa

korkomarkkinainstrumenteista ja 322,5 (312,8) miljoonaa

euroa lyhytaikaisista pankkitalletuksista.

5.5 Vastuut

Pankit ja rahoituslaitokset ovat antaneet takauksia

KONEen tytäryhtiöiden normaalin liiketoiminnan vastuiden

vakuudeksi enintään 1 735,4 (1 891,8) miljoonan euron

arvosta 31.12.2025.

Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset Sijoituskiinteistöt

Osakkeisiin sisältyvät pitkäaikaiset strategiset sijoitukset

ovat sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin, joilla ei ole

toimivilla markkinoilla noteerattua markkinahintaa. Nämä

sijoitukset arvostetaan käypään arvoon muiden laajan

tuloksen erien kautta.

Käypä arvo määritellään käyvän arvon hierarkiatason 3

mukaisesti käyttäen joko tuotto- tai markkinaperusteisia

arvostusmalleja. Kun sijoituksiin kuuluva erä kirjataan pois

taseesta, aiemmin arvonmuutos- ja suojausrahastoon

kirjattu kertynyt voitto tai tappio siirretään suoraan

kertyneisiin voittovaroihin, eikä tuloslaskelmaan.

Osakkeiden osana raportoidaan myös sijoitukset

osakkuusyhtiöihin, jotka kirjataan pääomaosuus-

menetelmää käyttäen. Muut pitkäaikaiset sijoitukset

sisältävät omistuksia pörssinoteeraamattomissa yhtiöissä.

Sijoituskiinteistöt arvostetaan hankintamenomallia

käyttäen, jolloin kirjanpitoarvo vastaa alkuperäistä

hankintamenoa vähennettynä kertyneillä poistoilla ja

arvonalentumistappioilla. KONE ei omistanut

sijoituskiinteistöjä vuoden 2025 lopussa.

Muut pitkäaikaiset saamiset

Muut pitkäaikaiset saamiset sisältävät

asuinkiinteistöasiakkailta modernisointiprojekteissa saadut

hyvitykset, jotka voidaan vähentää tuloveroista ja muista

tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä maksettaviksi

tulevista viranomaismaksuista seuraavina vuosina, ja ne

käsitellään IAS 12:n mukaisesti. Saamisia testataan

arvonalentumisen varalta alkuperäisen kirjaamisen

jälkeisinä raportointikausina. Raportointikaudella ei

tunnistettu arvonalentumistappioita. Saamisia ei

diskontata.

Talletukset ja lainasaamiset,
Me		31.12.2025	31.12.2024
Osakkeet ja muut pitkäaikaiset varat
Osakkeet		89,8	96,2
Muut rahoitusvarat		2,7	2,7
Pitkäaikaiset lainasaamiset	I	5,4	4,4
Sijoituskiinteistöt	II	-	0,4
Muut pitkäaikaiset saamiset	II	60,9	46,6
Yhteensä		158,9	150,3
Talletukset ja muut lyhytaikaiset vara
Lyhytaikaiset talletukset	I	1 258,4	1 221,9
Lyhtyaikaiset lainasaamiset	I	10,0	1,1
Yhteensä		1 268,4	1 223,0

I- kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

II- kirjaimilla merkityt taserivit sisältyvät nettokäyttöpääomaan.

Laadintaperiaatteet

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Pääomarakenne

136 KONE Vuosikatsaus 2025

5.6 Työsuhde-etuudet

KONEella on eri maissa useita erilaisia etuusjärjestelyjä,

joista osa on maksupohjaisia ja osa etuuspohjaisia. Suurin

osa järjestelyistä on maksupohjaisia.

KONEen merkittävimmät rahastoidut etuuspohjaiset

järjestelyt ovat Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. KONE

rahastoi varoja etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin

toteuttaakseen paikallisten säännösten vaatimukset.

Rahastoituja varoja hallinnoivat konsernin ulkopuoliset

rahastonhoitajat. Varat allokoidaan osakkeisiin ja

kiinteäkorkoisiin sijoitusinstrumentteihin, jotta tuottoaste

vastaisi tavoitetasoa valitulla riskirakenteella.

Eläkevastuiden arvonmääritys tapahtuu riippumattomien

aktuaarien toimesta.Vakuutusmatemaattisissa

eläkevastuulaskelmissa käytettävät diskonttokorot

määräytyvät markkinakorkokannan mukaan.

Iso-Britanniassa eläkejärjestely perustuu Iso-Britannian

eläkevalvontaviranomaisen antamaan ohjeistukseen.

Etuuspohjainen eläkejärjestely on ollut suljettu uusilta

jäseniltä maaliskuusta 2002 lähtien ja sitä hallinnoidaan

eläkesäätiön kautta (KONE Pension Trustees Ltd).

Tytäryhtiö on tarkastelemassa eläkejärjestelyään

arvioidakseen Section 37 – oikeuden päätöksen

mahdollisia vaikutuksia. Arviointi kattaa aiemmat oikaisut

ja näihin liittyvät asianmukaiset hyväksynnät.

Yhdysvalloissa osa työntekijöistä kuuluu rahastoidun

etuuspohjaisen eläkejärjestelyn piiriin, jota hallinnoi KONE

Inc:n eläkekomitea. Eläkejärjestelyn lisäksi KONE tarjoaa

työsuhteen jälkeisen sairaus- ja henkivakuutusjärjestelyn.

Kyseisiä, pääasiallisesti rahastoimattomia järjestelyjä

käsitellään IFRS:ssä etuuspohjaisina järjestelyinä.

Järjestely on jäädytetty heinäkuusta 2024 lähtien. Lisäksi

Yhdysvalloissa KONE on osallisena usean työnantajan

yhteisessä työntekijöiden etuusjärjestelyssä. Tässä

maksupohjaisessa etuusjärjestelyssä KONE maksaa

tehtyihin työtunteihin perustuvia maksuja. KONEen vastuu

on rajoitettu näihin maksuihin.

KONEen merkittävimmät rahastoimattomat

etuuspohjaiset järjestelyt ovat Saksassa, Italiassa (TFR,

Trattamento di Fine Rapporto, työsuhteen päättymiseen

liittyvät etuusjärjestelyt) ja Ruotsissa. Saksan ja Italian

järjestelyt on suljettu uusilta jäseniltä. Ruotsissa

eläketurva on järjestetty sekä maksupohjaiseen että

rahastoimattomaan etuuspohjaiseen eläkejärjestelyyn

(ITP, Industrins och handelns tilläggspension) perustuen.

KONEella on maksupohjaisia eläkejärjestelyitä ja muita

työsuhteen jälkeisiä etuusjärjestelyitä useimmissa maissa.

Maksupohjaisissa järjestelyissä maksetut etuudet

kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jonka aikana ne ovat

syntyneet. KONEen ei tarvitse kirjata velkaa, koska

KONEen vastuu rajoittuu maksuperusteisiin kuluihin.

Suomessa maksupohjainen eläkejärjestely perustuu

Työntekijän eläkelakiin (TyEL), jonka mukaan eläke-

etuudet perustuvat suoraan edunsaajan ansioihin.

Järjestelyyn kuuluvia varoja hallinoivat

eläkevakuutusyhtiöt.

Etuuspohjaiset järjestelyt altistavat KONEen useille

riskeille. Etuuspohjaisten järjestelyjen velvoitteiden

arvostamisessa käytetyt diskonttokorot määritellään

yrityslainojen tuottoja käyttäen. Yrityslainojen tuottojen

aleneminen korottaa etuuspohjaisten järjestelyjen

velvoitteen nykyarvoa. Jos etuuspohjaisten järjestelyjen

varojen tuotto on heikompi kuin yrityslainojen tuotto, voi

se johtaa järjestelyn rahoitusvajeeseen. Nämä mahdolliset

vajeet voivat velvoittaa KONEen tekemään lisäsuorituksia

etuusjärjestelyihin.

Jotkin KONEen etuuspohjaisista järjestelyistä ovat

kytketty yleiseen inflaatioon ja palkkatason kehitykseen.

Korkeampi inflaatio ja palkkataso johtaa korkeampaan

etuuspohjaisen järjestelyn nykyarvoon.

Osa etuuspohjaisista järjestelyistä velvoittaa KONEen

tarjoamaan elinaikaisia etuuksia edunsaajille.

Elinaikaodotteen nouseminen nostaa näiden järjestelyjen

velvoitteen nykyarvoa.

Laadintaperiaatteet

Työsuhde-etuudet

Konsernilla on lukuisia työsuhde-etuus järjestelyjä,

jotka noudattavat eri maiden paikallisia

säännöstöjä ja käytäntöjä. Nämä järjestelyt

luokitellaan joko maksu- tai etuuspohjaisiksi

järjestelyiksi. Eläkejärjestelyt rahoitetaan yleensä

työntekijöiden ja asianomaisten konserniyhtiöiden

suorituksina eläkevakuutusyhtiöille tai -rahastoille.

Eläkekulut ja -vastuut perustuvat paikallisten

viranomaisten tai riippumattomien

vakuutusmatemaatikkojen laskelmiin. Konsernin

suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan

suoraan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus

koskee. Etuuspohjaisissa järjestelyissä

eläkekustannukset määritetään käyttäen

ennakoituun etuusoikeusyksikköön perustuvaa

menetelmää (projected unit credit method). Tämän

menetelmän mukaisesti eläkemenot kirjataan

tuloslaskelmaan kuluksi jaksottaen kustannukset

työntekijöiden palvelusajalle auktorisoitujen

vakuutusmatemaatikkojen säännönmukaisesti

tekemien laskelmien ja järjestelyistä johtuvien

velvoitteiden sekä järjestelyihin kuuluvien varojen

arvostusten perusteella. KONE esittää

etuuspohjaisiin järjestelyihin kuuluvat tilikauden

työsuoritukseen perustuvat menot

henkilöstökuluissa ja nettokorot rahoituskuluissa.

Eläkevastuuna esitetään tulevien eläkemaksujen

nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä

järjestelyyn kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän

käyvällä arvolla. Vakuutusmatemaattisten

etuuspohjaisten eläkevastuulaskelmien

diskonttokorkokanta määräytyy

markkinakorkokannan mukaan.

Työkyvyttömyyseläkevastuu, jonka määrä riippuu

työntekijän palvelusajasta, arvostetaan sillä

perusteella, miten todennäköistä

työkyvyttömyyseläkekorvauksen suorittaminen on

sekä minkä pituiselta palvelusajalta korvausta

maksetaan.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Pääomarakenne

137 KONE Vuosikatsaus 2025

	Etuuspohjaiset		päättymisen jälkeiset		Muut työsuhteen		Järjestelyyn kuuluvien
Muutokset eläkejärjestelyissä kategorioittain,	eläkejärjestelyvelat		etuusvelat			varojen käypä arvo		Etuuspohjainen nettovelka
Me	31.12.2025	31.12.2024	31.12.2025	31.12.2024	31.12.2025	31.12.2024	31.12.2025	31.12.2024
Arvo kauden alussa ¹	568,5	535,1	8,1	7,5	435,5	418,7	141,2	123,9
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	11,2	18,0	0,2	0,2	-	-	11,4	18,2
Korkokulu	24,1	23,5	0,3	0,3	-	-	24,4	23,8
Korkotuotto	-	-	-	-	19,9	18,8	-19,9	-18,8
Muut	7,4	-3,9	-	-	-3,8	-3,2	11,2	-0,7
Tulosvaikutteisesti kirjattu kulu etuuspohjaisista	42,6	37,7	0,5	0,5	16,1	15,6	27,1	22,6
järjestelyistä
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, pois lukien	-	-	-	-	-2,9	-18,9	2,9	18,9
nettokorkokuluun sisältyvä korkotuotto
Uudelleenarvostus	-14,0	-11,7	-0,5	0,3	-	-	-14,5	-11,5
Muut laajan tuloksen eriin kuuluvien
voittojen/tappioiden uudelleenarvostukset	-14,0	-11,7	-0,5	0,3	-2,9	-18,9	-11,5	7,4
yhteensä
Työnantajan suorittamat maksut	-	-	-	-	7,6	20,6	-7,6	-20,6
Maksusuoritukset järjestelyyn osallistuvilta	2,0	2,2	0,2	0,2	2,2	2,4	-	-
Maksetut etuudet	-32,2	-27,2	-1,0	-0,8	-25,9	-21,3	-7,3	-6,7
Velvoitteiden täyttämiset	-3,8	-0,1	-	-	-3,8	-0,1	-	-
Liiketoimintojen yhdistämiset, myynnit ja muut	0,3	0,7	-	-	1,2	-	-0,9	0,7
tekijät
Muuntoerot	-24,1	17,3	-0,9	0,5	-28,9	18,5	3,9	-0,7
Muut erät	-57,8	-7,2	-1,7	-0,1	-47,6	20,1	-11,9	-27,4
Arvo kauden lopussa	539,4	553,8	6,5	8,1	401,1	435,5	144,8	126,5
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	137,0	97,9	6,5	8,1	-	-	143,5	106,1
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	402,4	455,9	-	-	-	-	402,4	455,9
Varojen käypä arvo	-	-	-	-	401,1	435,5	-401,1	-435,5
Yhteensä	539,4	553,8	6,5	8,1	401,1	435,5	144,8	126,5

¹ Sisältää uudelleenluokittelun 14.7 miljoonaa euroa muista veloista etuuspohjaisiin eläkejärjestelyvelkoihin.

Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvät velat olivat 31.12.2025 545.8 (561.9) miljoonaa euroa. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt koostuvat 526.4 (537.4) miljoonasta eurosta, jotka painotetun keskiarvon perusteella erääntyvät yli

5 vuoden kuluttua, ja 19.5 (24.6) miljoonasta eurosta, jotka painotetun keskiarvon perusteella erääntyvät 1–5 vuoden kuluttua.

Ennakoidut maksut etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin vuonna 2025 ovat 7,7 miljoonaa euroa.

Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli 16,9 (0,0) miljoonaa euroa.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Pääomarakenne

138 KONE Vuosikatsaus 2025

Eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen jakautuminen,
Me	31.12.2025	31.12.2024
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	373,1	402,6
markkinahinnalla
Muut	27,9	32,9
Yhteensä	401,1	435,5

Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut,
Me	1.1.–31.12.2025		1.1.–31.12.2024
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	348,8		341,9
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	26,6		22,1
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	0,5		0,5
Yhteensä	375,9	.	364,5

Etuuspohjaiset järjestelyt: Käytetyt
vakuutusmatemaattiset olettamukset,		31.12.2025		31.12.2024
%	Eurooppa	Yhdysvallat	Eurooppa	Yhdysvallat
Diskonttokorko	4,2 %	5,3 %	4,1 %	5,5 %
Tuleva palkankorotusolettamus	2,3 %	-	1,6 %	-
Eläkkeiden korotusolettamus	1,3 %	-	4,6 %	-

Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys
vakuutusmatemaattisten oletusten		Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen
muutoksille	%-yksikköä	31.12.2025	31.12.2024
Diskonttokorko	+0,25	-2,3 %	-1,9 %
Diskonttokorko	-0,25	2,5 %	3,0 %
Eläkkeiden korotusolettamus	+0,25	1,0 %	1,1 %
Eläkkeiden korotusolettamus	-0,25	-1,0 %	-1,0 %

Herkkyydet on laskettu muuttamalla yhtä muuttujaa kerrallaan muiden pysyessä vakiona.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Muut liitetiedot

139 KONE Vuosikatsaus 2025

Muut liitetiedot

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Muut liitetiedot

Tässä osiossa

Tämä osio pitää sisällään seuraavat palkitsemiseen ja

KONEen lähipiiriin liittyvät liitetiedot:

6.1 Johdon henkilöstöetuudet

6.2 Osakeperusteiset maksut

6.3 Lähipiiriliiketoimet

6.4 Tilikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Muut liitetiedot

140 KONE Vuosikatsaus 2025

6.1 Johdon henkilöstöetuudet

KONEen johdon palkitsemisen piiriin kuuluvat hallitus,

toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Lisätietoja on saatavilla

KONEen palkitsemisraportissa.

Hallitus

Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen perusteella

hallituksen vuosipalkkio maksetaan 40 % KONE Oyj:n B-

sarjan osakkeina ja 60 % rahana. Hallituksen valiokuntien

jäsenten vuosipalkkio maksetaan rahana. Hallituspalkkiota

ei makseta hallituksen jäsenelle, joka on yhtiön

palveluksessa erillisellä työsopimuksella.

Hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Herlinillä on

erillinen työsopimus päätoimisen varapuheenjohtajan

tehtävästä. Hänen työsuhteeseensa perustuva palkkansa

muodostuu peruspalkasta, etuuksista ja hallituksen

päättämästä konsernin tilikauden tulokseen perustuvasta

vuositulospalkkiosta. Vuonna 2024 vuositulospalkkion

enimmäismäärä oli 100 prosenttia saajan vuotuisesta

peruspalkasta. Vuositulospalkkion enimmäismäärä

korotettiin 1.1.2025 alkaen 200 prosenttiin päätoimisen

varapuheenjohtajan vuotuisesta peruspalkasta.

Hallituksen päätoimisen varapuheenjohtajan eläkeikä

ja eläke määräytyvät eläkelakien mukaisesti.

Lakisääteinen eläkemeno oli 39,2 tuhatta euroa vuonna

2025. Varhaiseläkkeestä ei ole tehty erillistä sopimusta.

KONE Oyj:n hallituksen jäsenen Matti Alahuhdan

(toimitusjohtaja 31.3.2014 saakka) eläkevastuuvelan

määrä taseessa 31.12.2025 on 4 152,2 tuhatta euroa.

KONEen hänelle maksama eläke vuonna 2025 oli 316,5

tuhatta euroa.

Hallitukselle maksetut palkat ja palkkiot, ¹ ²
1 000 e
	1.1.–31.12.2025	1.1.–31.12.2024
Herlin Antti, hallituksen puheenjohtaja	230,0	230,0
Herlin Jussi, hallituksen varapuheenjohtaja ³	229,4	241,3
Agrawala Banmali ⁴	110,0	-
Alahuhta Matti	120,0	120,0
Duinhoven Susan	130,0	130,0
Fredriksson Marika	130,0	130,0
Herlin Iiris	110,0	110,0
Ihamuotila Timo	120,0	120,0
Mikkilineni Krishna	110,0	110,0
Kant Ravi ⁵	-	110,0
Yhteensä	1 289,4	1 301,3

Osakeomistukset on esitetty Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä -osiossa.

Sisältävät myös yhtiökokouksen 5.3.2025 päättämät hallituksen vuosipalkkiot KONE Oyj:n osakkeina.

Työsuhteeseen perustuva palkitseminen.

Hallituksen jäsen 5.3.2025 alkaen.

Hallituksen jäsen 5.3.2025 asti.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Muut liitetiedot

141 KONE Vuosikatsaus 2025

Toimitusjohtaja

Philippe Delorme aloitti KONEen toimitusjohtajana

1.1.2024. Toimitusjohtaja Philippe Delormen palkka

muodostuu peruspalkasta, lyhyen aikavälin

vuositulospalkkiosta, pitkän aikavälin kannustinpalkkioista,

etuuksista sekä eläkemaksusta hallituksen

päätöksenmukaisesti. Vuoden 2024 lyhyen aikavälin

vuositulospalkkio, joka maksettiin vuonna 2025, perustui

KONEen taloudelliseen tulokseen ja strategisiin

tavoitteisiin sekä henkilökohtaiseen suoritukseen. Vuoden

2024 lyhyen aikavälin vuositulospalkkio ei voinut ylittää

150 prosenttia hänen vuosipalkastaan. Lyhyen aikavälin

vuositulospalkkion enimmäismäärä korotettiin 1.1.2025

alkaen 200 prosenttiin toimitusjohtajan vuotuisesta

peruspalkasta. Lisäksi Philippe Delorme on mukana

konsernin ylimmän johdon pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmässä 2025. Lisätietoa toimitusjohtajan

pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä on kohdassa 6.2

Osakeperusteiset maksut. Philippe Delormen eläkeikä ja

eläke määräytyvät Suomen eläkelain mukaisesti.

Lakisääteinen eläkemeno oli 332,8 tuhatta euroa vuonna

2025. Lisäksi Philippe Delormelle maksetaan 80 tuhannen

euron eläkemaksu hänen ranskalaisen eläkeohjelmansa

ylläpitämiseksi. Ennenaikaisesta eläkkeestä ei ole erillistä

sopimusta. Hänen johtajasopimuksensa sisältää

irtisanomistilanteessa oikeuden enintään 18 kuukauden

palkkaa vastaavaan korvaukseen, joka sisältää kuuden

kuukauden irtisanomisajan palkan, mikäli irtisanominen

tapahtuu ennen eläkkeelle siirtymistä.

Toimitusjohtajan ja johtokunnan palkitseminen

e, tuhatta ¹

	1.1.–31.12.2025		1.1.–31.12.2024
	Toimitusjohtaja		Toimitusjohtaja
	Philippe Delorme	Johtokunta	Philippe Delorme	Johtokunta
Peruspalkka	844,1	4 261,0	819,4	3 880,2
Etuudet	87,8	695,2	131,7	999,0
Vuositulospalkkio	1 017,0	1 983,6	-	2 502,1
Pitkän aikavälin suoriteperusteinen
kannustinjärjestelmä ³	-	9 574,0	-	3 854,7
Eläke-etuudet	80,0	21,0	80,0	18,3
Palkkiot yhteensä	2 028,9	16 534,8	1 031,2	11 254,3

Toimitusjohtajan ja johtokunnan pitkän aikavälin suoriteperusteinen kannustinjärjestelmä 31.12.2025

		Toimitusjohtaja –		Johtokunta –
	Osakkeiden	ansaittavissa olevat	Toimitusjohtaja–	ansaittavissa olevat	Johtokunta –
Ohjelma ²	Ansaintajakso luovutusvuosi	osakkeet ³	luovutetut osakkeet	osakkeet ³	luovutetut osakkeet
	tammikuu 2022
LTI 2022	2025	-	-	250 445	72 870
	– joulukuu 2024
	tammikuu 2023
LTI 2023	2026	-	-	296 081	11 200
	– joulukuu 2025
	tammikuu 2024
LTI 2024	2027	85 247	-	332 465	7 977
	– joulukuu 2026
	tammikuu 2025
LTI 2025	2028	74 368	-	328 874	-
	– joulukuu 2027

Osakeomistukset on esitetty Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä -osiossa.

LTI 2024 myönnettiin Philippe Delormelle.

Ansaittavissa oleva KONEen B-sarjan osakkeiden kokonaismäärä (brutto, ennen verojen vähentämistä).

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Muut liitetiedot

142 KONE Vuosikatsaus 2025

Johtokunta

Johtokunnan jäsenten (pl. toimitusjohtaja) palkka

muodostuu peruspalkasta, vuositulospalkkiosta, pitkän

aikavälin kannustinpalkkioista sekä etuuksista.

Vuositulospalkkio perustuu KONEen taloudelliseen

tulokseen ja strategisiin tavoitteisiin sekä

henkilökohtaiseen suoritukseen. Vuoden 2025

vuositulospalkkion suuruudesta päättää nimitys- ja

palkitsemisvaliokunta ja vuositulospalkkio voi olla enintään

100 prosenttia vuosipalkasta. Johtokunnan jäsenet ovat

mukana ylimmän johdon pitkän aikavälin

osakeperusteisessa kannustinjärjestelmässä. Lisätietoa

johtokunnan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä on

taulukossa ja kohdassa 6.2 Osakeperusteiset maksut.

Johtokunnan jäsenillä ei ole sopimusta ennenaikaisista

eläkkeistä. Irtisanomiskorvaus on enintään 15 kuukauden

palkkaa vastaava korvaus, joka sisältää kuuden

kuukauden irtisanomisajan palkan.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Muut liitetiedot

143 KONE Vuosikatsaus 2025

6.2 Osakeperusteiset maksut

KONEella on kaksi osakeperusteista

kannustinjärjestelmää, suoriteperusteinen pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmä (LTI) sekä rajoitettu

osakepalkkiojärjestelmä (RSP).

Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatut osakeperusteiset

maksut olivat 39,5 (38,0) miljoonaa euroa vuonna 2025.

Suoriteperusteinen pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmä

Suoriteperusteisessa pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmässä (LTI) korostetaan kannattavaa

kasvua ja vastuullisuutta. Se koostuu vuosittain alkavista

yksittäisistä osakeohjelmista, joilla kullakin on kolmen

vuoden liukuva ansaintajakso. Jokaisen vuoden pituisen

ansaintajaksonansaintakriteerit määritellään vuosittain.

Osakepalkkiot vapautuvat ja ne luovutetaan yhtenä eränä

kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen, perustuen kolmen

vuoden pituisen ansaintajakson kertyneisiin suorituksiin.

Jos osallistujan työsuhde KONE-konserniin päättyy ennen

ansaintajakson päättymistä, osallistuja menettää

pääsääntöisesti osakepalkkion ilman korvausta.

Hallitus päättää jokaisen vuosittain alkavan

kannustinohjelman kohderyhmän ja tavoitteet sekä

mahdolliset palkkiot. Osana ylimmän johdon pitkän

aikavälin kannustinjärjestelmää on asetettu pitkän

aikavälin tavoite omistukselle. Omistustavoite johtokunnan

jäsenille on vähintään viiden vuoden peruspalkkaa

vastaavan osakemäärä. Muille ylimmän johdon edustajille

omistustavoite on vähintään kahden vuoden peruspalkkaa

vastaava osakemäärä.

Suoriteperusteisen pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmän kohderyhmään kuuluu noin 600

ylimmän johdon jäsentä, mukaan lukien toimitusjohtaja,

johtokunta ja valitut KONE-konsernin avainhenkilöt.

Vuosien 2022, 2023, 2024 ja 2025 ansaintajaksoille

sovellettavat tuloskriteerit perustuvat liikevaihdon

kasvuun, oikaistuun liikevoittomarginaaliin (yhteensä 80%)

ja vastuullisuussuorituskykyyn. Vuonna 2025

vastuullisuussuorituskykyä arvioidaan Kestävyysindeksin

avulla. Indeksi mittaa edistymistä hiilidioksidipäästöjen

vähentämisessä, monimuotoisuudessa ja osallisuudessa,

turvallisuuden parantamisessa sekä

kyberturvallisuudessa.

Laadintaperiaatteet

Osakeperusteiset maksut

KONEeen osakeperusteiset pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmät on suunnattu konsernin ylimmälle

johdolle ja muille avainhenkilöille.

Osakepalkkiojärjestelmä sisältää B-sarjan osakkeina

maksettavan ja/tai rahana maksettavan etuuden, jos

ohjelman ennalta määrätyt ehdot täyttyvät.

Luovutettavien osakkeiden lukumäärästä vähennetään

asianmukaiset verot ja veroluonteisten maksujen osuus

ennen osakkeiden luovuttamista osallistujille.

Osakeperusteiset kannustinohjelmat luokitellaan omana

pääomana maksettaviksi. KONEen B-sarjan osakkeilla

maksettavien osakeperusteisten palkkioiden käypä arvo

on osakkeen arvo myöntämishetkellä ja se kirjataan

kuluksi oikeuden syntymisajanjakson aikana.

Kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon

niiden osakkeiden määrästä, joihin odotetaan syntyvän

oikeus. Ei-markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei

sisällytetä etuuksien käypään arvoon, vaan ne otetaan

huomioon arviossa jaettavien osakkeiden määrästä.

Konserni päivittää oletuksen lopullisesta osakkeiden

määrästä jokaisena tilinpäätöspäivänä. Arvioiden

muutokset kirjataan tuloslaskelmaan. Rahana maksettava

etuus on määritelty siten, että se kattaa järjestelystä

aiheutuvat verot ja veroluonteiset maksut. Arvioiden

muutokset kirjataan tuloslaskelmaan arvion

muutoshetkellä.

Suoriteperusteiset pitkän aikavälin osakepalkkio-ohjelmat 31.12.2025

Ohjelma		LTI 2022	LTI 2023	LTI 2024	LTI 2025
	Tammikuu 2022 -		Tammikuu 2023 -	Tammikuu 2024 -	Tammikuu 2025 -
Ansaintajakso	Joulukuu 2024		Joulukuu 2025	Joulukuu 2026	Joulukuu 2027
Osakkeiden luovutusvuosi		2025	2026	2027	2028
Ansaintakriteerit	Oikaistu liikevoittomarginaali % ja liikevaihdon kasvu: 80%
			Vastuullisuus: 20%
Osakkeiden enimmäislukumäärä ¹		788 768	1 025 056	1 216 229	1 091 947
Luovutettavissa olevien osakkeiden lukumäärä
31.12.2025 ¹		-	570 884	861 080	856 810
Myöntämispäivän osakekurssi, e		56,80	52,48	44,73	48,41
Päättyneiden ohjelmien toteuma, %	-	78,0%	-		-
Luovutetut osakkeet 31.12.2025		253 248	11 200	7 977	-

¹ Brutto ennen sovellettavien verojen vähennystä

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Muut liitetiedot

144 KONE Vuosikatsaus 2025

Rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä

Rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä (RSP) toimii

täydentävänä pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmänä,

jota käytetään ylimmän johdon ja muiden avainhenkilöiden

(pois lukien toimitusjohtaja) sitouttamiseen ja rekrytointiin.

Rajoitetussa osakepalkkiojärjestelmässä ei ole

suoritusehtoa. Kunkin vuosittain alkavan ohjelman

sitouttamisaika on enintään kolme vuotta, jonka jälkeen

mahdollisesti myönnetyt osakepalkkiot maksetaan

osallistujalle edellyttäen, että työ- tai palvelusuhde KONE-

konserniin on maksuhetkellä voimassa.

6.3 Lähipiiriliiketoimet

KONEen lähipiiriin muodostavat sen tytäryhtiöiden lisäksi

osakkuusyhtiöt, hallitus, toimitusjohtaja ja johtokunta,

mukaan lukien yhtiöt, joissa heillä on määräysvalta tai

huomattava vaikutusvalta. Corporate Controlling -toiminto

arvioi ja seuraa yhtiön ja sen lähipiirin välisiä

liiketapahtumia varmistaakseen, että mahdolliset

eturistiriidat otetaan asianmukaisesti huomioon KONEen

päätöksentekoprosessissa.

Johdon palkitsemista lukuun ottamatta KONEella ei ole

ollut merkittäviä liiketapahtumia sen hallituksen,

toimitusjohtajan tai johtoryhmän kanssa, mukaan lukien

yhtiöt, joissa heillä on määräysvalta tai huomattava

vaikutusvalta. Lisätietoja johdon palkitsemisesta on

esitetty liitetiedossa 6.1 ja tiedot hallituksen,

toimitusjohtajan ja johtokunnan osakeomistuksesta on

esitetty Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä-osiossa.

KONEen tytäryhtiöt on esitetty tilinpäätöksen tytäryhtiöt-

osiossa.

6.4 Tilikauden päättymisen jälkeiset

tapahtumat

Tilikauden päättymisen jälkeen ei ole ollut olennaisia

tapahtumia.

Rajoitetut osakepalkkio-ohjelmat 31.12.2025

Ohjelma	RSP 2022	RSP 2023	RSP 2024	RSP 2025
	Tammikuu 2022 -	Tammikuu 2023 -	Tammikuu 2024 -	Tammikuu 2025 -
Kausi	Joulukuu 2024	Joulukuu 2025	Joulukuu 2026	Joulukuu 2027
Osakkeiden enimmäislukumäärä ¹	55 650	163 429	80 000	81 250
Luovutettavissa olevien osakkeiden määrä 31.12.2025 ¹	-	80 091	67 442	55 950
	-	40,37	45,79	50,45
Myöntämispäivien osakekurssien painotettu keskiarvo, e
Luovutetut osakkeet 31.12.2025	33 426	18 286	2 266	-

¹ Brutto ennen sovellettavien verojen vähennystä

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tuloslaskelma

145 KONE Vuosikatsaus 2025

Emoyhtiön tuloslaskelma

Liitetieto

1.1.–31.12.2025

1.1.–31.12.2024

Liikevaihto

928 887 970,16

794 523 245,93

Liiketoiminnan muut tuotot

231 282 601,23

33 694 001,11

Materiaalit ja palvelut

-10 596 625,97

-5 135 986,94

Henkilöstökulut

-165 756 929,89

-152 081 083,45

Poistot ja arvonalentumiset

-16 879 917,07

-15 605 945,04

Liiketoiminnan muut kulut

-413 941 758,11

-426 162 175,92

Liikevoitto

552 995 340,35

229 232 055,69

Rahoitustuotot ja -kulut

855 812 138,84

919 570 764,94

Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja

1 408 807 479,19

1 148 802 820,63

Tilinpäätössiirrot

78 478 603,55

1 112 864,03

Tuloverot

-110 707 548,98

-31 404 547,07

Laskennalliset verot

-181 038,60

-6 728 537,55

Tilikauden voitto

1 376 397 495,16

1 111 782 600,04

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tase

146 KONE Vuosikatsaus 2025

Emoyhtiön tase

Vastaavaa,

Liitetieto

31.12.2025

31.12.2024

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet

44 748 906,84

56 602 979,68

Aineelliset hyödykkeet

56 138 872,99

42 771 760,94

Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä

3 977 300 740,19

3 897 726 022,62

Muut sijoitukset

2 001 098,85

3 979 301 839,04

3 899 727 121,47

Pysyvät vastaavat yhteensä

4 080 189 618,87

3 999 101 862,09

Vaihtuvat vastaavat

Pitkäaikaiset saamiset

Lainasaamiset

285 688 092,06

322 413 317,64

285 688 092,06

322 413 317,64

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset

186 781 557,00

93 731 442,23

Lainasaamiset

168 440 385,25

284 819 544,13

Laskennallinen verosaaminen

857 768,05

1 038 806,65

Muut saamiset

5 888 253,39

8 236 355,19

Siirtosaamiset

326 518 871,41

286 870 688,56

688 486 835,10

674 696 836,76

Rahoitusarvopaperit

1 053 300 027,73

999 417 433,67

Rahavarat

141 997 452,75

146 313 867,04

Vaihtuvat vastaavat yhteensä

2 169 472 407,64

2 142 841 455,11

Vastaavaa yhteensä

6 249 662 026,51

6 141 943 317,20

Vastattavaa,

Liitetieto

31.12.2025

31.12.2024

Oma pääoma

Osakepääoma

66 174 482,53

Ylikurssirahasto

100 328 064,58

Muut rahastot

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

220 089 095,16

Edellisten tilikausien voitto

2 073 511 220,38

1 893 221 113,77

Tilikauden voitto

1 376 397 495,16

1 111 782 600,04

Oma pääoma yhteensä

3 836 500 357,81

3 391 595 356,08

Poistoero

7 576 595,08

7 055 198,63

Tilinpäätössiirtojen kertymä

7 576 595,08

7 055 198,63

Pakolliset varaukset

1 368 358,98

1 119 317,40

Vieras pääoma

Pitkäaikainen vieras pääoma

Lainat

249 130 075,08

462 529 183,24

249 130 075,08

462 529 183,24

Lyhytaikainen vieras pääoma

Ostovelat

76 544 284,52

127 505 984,61

Lainat

1 900 910 107,52

1 996 085 646,76

Muut velat

3 885 048,18

3 343 225,47

Siirtovelat

173 747 199,34

152 709 405,01

2 155 086 639,56

2 279 644 261,85

Vieras pääoma yhteensä

2 404 216 714,64

2 742 173 445,09

Vastattavaa yhteensä

6 249 662 026,51

6 141 943 317,20

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön rahoituslaskelma

147 KONE Vuosikatsaus 2025

1.1.–31.12.2025

1.1.–31.12.2024

Myyntitulot

821 976 894,44

689 928 274,56

Liiketoiminnan muut tuotot

35 652 889,49

33 694 001,11

Ostot, palkat ja muut menot

-635 321 104,54

-547 475 408,53

Rahoitustulot ja -menot

729 814 113,26

939 048 863,65

Maksetut verot

-49 891 834,90

-41 617 561,96

Muut rahoituserät

46 461 070,32

-36 819 846,54

Liiketoiminnan rahavirta

948 692 028,07

1 036 758 322,29

Käyttöomaisuushankinnat

-18 668 722,89

-40 640 041,79

Käyttöomaisuusmyynnit

44 000,00

Sijoitukset tytäryhtiöosakkeisiin

-660 000,00

-147 858 717,92

Tytäryhtiöosakkeiden myynnit ja vähennykset

207 413 994,17

Investointien rahavirta

188 129 271,28

-188 498 759,71

Lyhytaikaisten velkojen nettomuutos

-95 149 278,19

-201 920 690,65

Pitkäaikaisten velkojen nettomuutos

-213 399 108,16

218 412 531,25

Voitonjako

-931 906 790,22

-905 465 283,47

Muut rahoitustoiminnan erät

99 317 462,93

73 844 178,52

Rahoituksen rahavirta

-1 141 137 713,64

-815 129 264,35

Rahavarojen muutos

-4 316 414,29

33 130 298,23

Rahavarat 1.1.

146 313 867,04

113 183 568,81

Rahavarat 31.12.

141 997 452,75

146 313 867,04

Rahavarojen muutos

-4 316 414,29

33 130 298,23

Tilikauden voiton täsmäytys liiketoiminnan rahavirtaan, e

1.1.–31.12.2025

1.1.–31.12.2024

Tilikauden voitto

1 376 397 495,16

1 111 782 600,04

Poistot

16 879 917,07

15 605 945,04

Muut oikaisut

-364 160 342,68

-709 817,03

Tulos ennen käyttöpääomaerien muutosta

1 029 117 069,55

1 126 678 728,05

Saamisten muutos

-51 169 817,02

-132 349 668,75

Velkojen muutos

-29 255 224,46

42 429 262,99

Liiketoiminnan rahavirta

948 692 028,07

1 036 758 322,29

Emoyhtiön rahoituslaskelma

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

148 KONE Vuosikatsaus 2025

Emoyhtiön tilinpäätöksen

liitetiedot

Laadintaperiaatteet

KONE Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen

kirjanpitolainsäädännön periaatteiden mukaisesti.

Tilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta

1.1.– 31.12.2025.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat

ja tase-erien arvostus

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan alun

perin tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä

avoimina olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja

velat arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja.

Ulkomaanrahan määräisten lainojen, talletusten ja

muiden tase-erien arvon muutokset kirjataan

rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Lainasaamiset ja sijoitukset

Lainasaamiset kirjataan nimellisarvoon ja arvostetaan

myöhemmin jaksotetun hankintamenon mukaisesti. Johto

arvioi, että lainasaamisten käyvät arvot eivät

tilinpäätöshetkellä eroa olennaisesti niiden

kirjanpitoarvoista.

Sijoitukset yritystodistuksiin, lyhytaikaisiin

pankkitalletuksiin, korkorahastoihin tai muihin vastaaviin

rahamarkkinainstrumentteihin kirjataan hankintahetkellä

käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin jaksotettuun

hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää

paitsi korkorahastot, jotka luokitellaan käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin.

Johdannaisinstrumentit

Johdannaisinstrumentteja käytetään valuutta- ja

korkoriskien suojaamiseksi. Johdannaissopimukset

kirjataan alun perin johdannaissopimuksen solmimispäivän

käypään arvoon ja sen jälkeen käypään arvoon

noudattaen kirjanpitolain 5:2a §:ää. Valuuttatermiinien

käypä arvo arvioidaan diskonttaamalla sopimusten

ennakoidut rahavirrat kyseisten valuuttojen

arvostushetken mukaisilla markkinakorkokäyrillä ja

laskemalla sopimuspäivälle ja tasepäivälle diskontattujen

arvojen euromääräinen erotus. Valuuttaoptiot arvostetaan

raportointihetkellä Garman & Kohlhagen -

arvonmääritysmenetelmällä. Johdannaisinstrumenttien

käyvät arvot on ilmoitettu liitteessä 18.

Ulkomaanrahanmääräisten lainasaamisten, talletusten,

sijoitusten ja rahoitusvelkojen valuuttakurssimuutoksia

vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten käypien arvojen

muutos kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -

kuluihin.

Tuloutusperiaate

Saadut korvaukset aineettoman omaisuuden käyttöön

liittyen tuloutetaan suoriteperusteisesti tehtyjen

sopimusten perusteella. Palvelun myynti tuloutetaan, kun

palvelu on suoritettu tai työ on tehty.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan tyypillisesti

kuluksi toteutumishetkellä, koska niihin liittyvät

tulevaisuuden taloudelliset hyödyt ovat todennettavissa

vasta sen jälkeen, kun uusi tuote tai olemassa olevien

tuotteiden ja palveluiden kehityshankkeet on

onnistuneesti tuotu markkinoille.

Eläkkeet

Emoyhtiön lakisääteinen eläketurva on hoidettu

ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Suoritukset

eläketurvaan liittyen kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota

veloitus koskee.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimuksiin liittyvät maksut jaksotetaan

tuloslaskelmaan kuluksi vuokra-ajalle. Vuokrasopimusten

jäljellä olevat vuokravastuut on esitetty liitteessä 17.

Verot

Verokulu sisältää tilikauden tulokseen perustuvat verot,

aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä

laskennallisten verojen muutoksen. Laskennallinen

verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista varojen ja

velkojen kirjanpidon ja verotuksen välisistä väliaikaisista

eroista vahvistetun verokannan mukaisesti.

Varovaisuuden periaatteen mukaisesti jaksotuseroista

johtuva laskennallinen verovelka otetaan huomioon

kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen

todennäköisesti toteutuvan verohyödyn suuruisena.

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

149 KONE Vuosikatsaus 2025

Pysyvät vastaavat

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet esitetään

alkuperäisten hankintamenojen ja kertyneiden poistojen

erotuksena. Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan

todennäköisen arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella

seuraavasti:

Rakennukset 5–40 vuotta

Koneet ja kalusto 4–15 vuotta

Muut pitkävaikutteiset menot 4–10 vuotta

Maa-alueet Ei poisteta

Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat

tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet on

arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään

arvoon.

Pakolliset varaukset

Pakolliset varaukset ovat vastaisia menoja, joiden

suorittamiseen emoyhtiö on sitoutunut ja joista ei

todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, tai vastaisia

menetyksiä, joiden toteutumista on pidettävä ilmeisenä.

Emoyhtiön pakolliset varaukset ovat takuu- ja

uudelleenjärjestelyvarauksia.

Rahoitusriskien hallinta

KONE Oyj:n liiketoimintaan liittyy rahoitusriskejä kuten

valuutta-, korko-, maksuvalmius- ja luottoriskejä. Näitä

riskejä hallinnoidaan noudattaen KONEen

rahoituspolitiikkaa. Emoyhtiön rahoitusriskit eivät

olennaisesti eroa konsernin rahoitusriskeistä, katso

konsernitilinpäätöksen luvut 2.4 ja 5.3.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä.

Käytetyt tililuotot on esitetty muissa lyhytaikaisissa

veloissa.

Osakeperusteiset maksut

KONEella on kaksi osakeperusteista

kannustinjärjestelmää, suoriteperusteinen pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmä (LTI) sekä rajoitettu

osakepalkkiojärjestelmä (RSP). Suoriteperusteiseen pitkän

aikavälin osakepalkkiojärjestelmään kuuluvat

toimitusjohtaja, johtokunta ja valitut KONE-konsernin

avainhenkilöt. Rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä toimii

täydentävänä pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmänä,

jota käytetään ylimmän johdon ja muiden avainhenkilöiden

(pois lukien toimitusjohtaja) sitouttamiseen ja rekrytointiin.

Osakepalkkiojärjestelmä sisältää B-sarjan osakkeina

maksettavan ja/tai rahana maksettavan etuuden, jos

ohjelman ennalta määrätyt ehdot täyttyvät.

Luovutettavien osakkeiden lukumäärästä vähennetään

asianmukaiset verot ja veroluonteisten maksujen osuus

ennen osakkeiden luovuttamista osallistujille.

Osakepalkkio-ohjelmien puitteissa luovutetut osakkeet on

hankittu julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeiden hankinta

kirjataan omien osakkeiden lisäykseksi, pienentämään

omaa pääomaa, ja luovutus omien osakkeiden ja

voittovarojen vähennykseksi.

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

150 KONE Vuosikatsaus 2025

Tuloslaskelman liitetiedot

1. Liikevaihto

2. Liiketoiminnan muut tuotot

1 000 e

1.1.–31.12.2025

1.1.–31.12.2024

Saadut avustukset

4 038,2

3 800,5

Energian edelleenveloitus

1 141,4

1 050,7

Palveluveloitukset

606,9

716,2

Tytäryhtiöosakkeiden myynnit

195 629,7

Muut

29 866,4

28 126,6

Yhteensä

231 282,6

33 694,0

3. Henkilöstökulut

1 000 e

1.1.–31.12.2025

1.1.–31.12.2024

Palkat ja palkkiot

138 661,3

128 583,6

Eläkekulut

23 911,5

21 333,0

Muut henkilösivukulut

3 184,1

2 164,5

Yhteensä

165 756,9

152 081,1

Myynti 928 888,0 (794 523,2) tuhatta euroa on pääosin myyntiä konserniyhtiöille, koostuen pääosin korvauksista aineettomien oikeuksien käytöstä.

Hallitukselle ja toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6. Emoyhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana

keskimäärin 1 336 (1 254) toimihenkilöä.

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

151 KONE Vuosikatsaus 2025

4. Poistot

5. Tilintarkastajien palkkiot

6. Rahoitustuotot ja -kulut

7. Tilinpäätössiirrot

1 000 e

1.1.–31.12.2025

1.1.–31.12.2024

Tilintarkastus

1 128,7

1 047,1

Kestävyysraportoinnin varmennus

302,0

280,0

Tilintarkastajien lausunnot

3,9

Veroneuvonta

20,6

25,1

Muut palvelut

243,1

1 068,9

Yhteensä

1 694,4

2 425,0

Tilintarkastajien palkkioiden erittelyä on oikaistu vertailukauden osalta lisäämällä tieto kestävyysraportoinnin varmennuksen osuudesta.

1 000 e

1.1.–31.12.2025

1.1.–31.12.2024

Osinkotuotot konserniyhtiöiltä

846 561,3

975 711,8

Muut osinkotuotot

149,1

0,4

Korkotuotot konserniyhtiöiltä

18 207,4

33 412,5

Korkotuotot muilta

25 176,3

31 374,6

Korkokulut konserniyhtiöille

-63 593,3

-96 869,0

Korkokulut muille

-6 337,9

-5 530,4

Muut rahoitustuotot ja -kulut

35 649,3

-18 529,1

Yhteensä

855 812,1

919 570,8

1 000 e

1.1.–31.12.2025

1.1.–31.12.2024

Aineettomat oikeudet

351,6

397,4

Muut pitkävaikutteiset menot

6 448,3

7 044,1

Rakennukset

1 550,4

1 510,2

Koneet ja kalusto

8 529,6

6 654,2

Yhteensä

16 879,9

15 605,9

1 000 e

1.1.–31.12.2025

1.1.–31.12.2024

Poistoeron muutos

-521,4

1 112,9

Saadut konserniavustukset

79 000,0

Yhteensä

78 478,6

1 112,9

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

152 KONE Vuosikatsaus 2025

8. Aineettomat hyödykkeet

1.1.–31.12.2025,

1 000e

Aineettomat

oikeudet

Muut pitkävaikutteiset

menot

Maksetut ennakot

Yhteensä

Alkuperäinen hankintameno kauden alussa

6 391,7

134 760,4

39 136,4

180 288,5

Kertyneet poistot ja arvonalennukset kauden alussa

-5 433,3

-118 040,1

-212,1

-123 685,5

Tasearvo kauden alussa

958,4

16 720,4

38 924,2

56 603,0

Tasearvo kauden alussa

958,4

16 720,4

38 924,2

56 603,0

Lisäykset

363,3

4 591,3

4 954,6

Vähennykset

-231,4

Uudelleenluokittelut

-3 380,1

-6 397,3

-9 777,4

Poistot

-351,6

-6 448,3

-6 799,9

Tasearvo kauden lopussa

970,1

11 483,2

32 295,6

44 748,9

Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa

6 755,0

135 971,6

32 507,7

175 234,3

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa

-5 784,9

-124 488,4

-212,1

-130 485,4

Tasearvo kauden lopussa

970,1

11 483,2

32 295,6

44 748,9

1.1.–31.12.2024,

1 000e

Aineettomat

oikeudet

Muut pitkävaikutteiset

menot

Maksetut ennakot

Yhteensä

Alkuperäinen hankintameno kauden alussa

6 017,8

129 017,6

14 579,1

149 614,4

Kertyneet poistot ja arvonalennukset kauden alussa

-5 035,9

-110 995,9

-212,1

-116 243,9

Tasearvo kauden alussa

981,9

18 021,7

14 366,9

33 370,5

Tasearvo kauden alussa

981,9

18 021,7

14 366,9

33 370,5

Lisäykset

373,9

5 742,8

24 557,3

30 674,0

Vähennykset

Uudelleenluokittelut

Poistot

-397,4

-7 044,1

-7 441,6

Tasearvo kauden lopussa

958,4

16 720,4

38 924,2

56 603,0

Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa

6 391,7

134 760,4

39 136,4

180 288,5

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa

-5 433,3

-118 040,1

-212,1

-123 685,5

Tasearvo kauden lopussa

958,4

16 720,4

38 924,2

56 603,0

Taseen liitetiedot

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

153 KONE Vuosikatsaus 2025

9. Aineelliset hyödykkeet

1.1.–31.12.2025,

1 000e

Maa-alueet

Rakennukset

Koneet ja

kalusto

Keskeneräiset

hankinnat

Yhteensä

Alkuperäinen hankintameno kauden alussa

182,3

33 515,7

71 381,3

9 566,4

114 645,7

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden alussa

-16 600,5

-54 616,1

-656,4

-71 872,9

Tasearvo kauden alussa

182,3

16 915,2

16 765,3

8 910,1

42 771,8

Tasearvo kauden alussa

182,3

16 915,2

16 765,3

8 910,1

42 771,8

Lisäykset

193,2

9 200,9

4 320,0

13 714,1

Vähennykset

-44,4

Uudelleenluokittelut

462,5

16 685,1

-7 370,1

9 777,4

Poistot

-1 550,4

-8 529,6

-10 080,0

Tasearvo kauden lopussa

182,3

16 020,4

34 077,2

5 859,9

56 138,9

Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa

182,3

34 171,4

97 222,9

6 516,3

138 092,9

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa

-18 150,9

-63 145,7

-656,4

-81 952,9

Tasearvo kauden lopussa

182,3

16 020,4

34 077,2

5 859,9

56 138,9

1.1.–31.12.2024,

1 000e

Maa-alueet

Rakennukset

Koneet ja

kalusto

Keskeneräiset

hankinnat

Yhteensä

Alkuperäinen hankintameno kauden alussa

182,3

32 664,3

64 687,4

7 731,7

105 265,7

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden alussa

-15 090,3

-48 545,3

-656,4

-64 292,0

Tasearvo kauden alussa

182,3

17 574,0

16 142,0

7 075,3

40 973,6

Tasearvo kauden alussa

182,3

17 574,0

16 142,0

7 075,3

40 973,6

Lisäykset

814,7

3 666,9

6 305,5

10 787,0

Vähennykset

-2,4

-821,0

-823,4

Uudelleenluokittelut

36,7

3 613,0

-3 649,7

Poistot

-1 510,2

-6 654,2

-8 164,4

Tasearvo kauden lopussa

182,3

16 915,2

16 765,3

8 910,1

42 771,8

Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa

182,3

33 515,7

71 381,3

9 566,4

114 645,7

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa

-16 600,5

-54 616,1

-656,4

-71 872,9

Tasearvo kauden lopussa

182,3

16 915,2

16 765,3

8 910,1

42 771,8

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

154 KONE Vuosikatsaus 2025

10. Osuudet saman konsernin yrityksissä

11. Muut sijoitukset

12. Pitkäaikaiset saamiset

1 000 e

31.12.2025

31.12.2024

Tasearvo 1.1.

3 897 726,0

3 749 867,3

Lisäykset

92 559,0

147 858,7

Vähennykset

-12 984,3

Tasearvo 31.12.

3 977 300,7

3 897 726,0

1 000 e

31.12.2025

31.12.2024

Tasearvo 1.1.

2 001,1

2 001,8

Vähennykset

-0,7

Tasearvo 31.12.

2 001,1

1 000 e

31.12.2025

31.12.2024

Lainasaamiset konserniyhtiöiltä

283 621,7

320 247,9

Lainasaamiset ulkopuolisilta

2 066,4

2 165,5

Pitkäaikaiset saamiset yhteensä

285 688,1

322 413,3

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

155 KONE Vuosikatsaus 2025

13. Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset konserniyhtiöiltä,

1 000 e

31.12.2025

31.12.2024

Myyntisaamiset

186 268,6

93 300,4

Lainasaamiset

168 440,4

284 819,5

Siirtosaamiset

268 985,1

177 687,2

Yhteensä

623 694,1

555 807,2

Saamiset ulkopuolisilta,

1 000 e

31.12.2025

31.12.2024

Myyntisaamiset

513,0

431,0

Muut saamiset

5 888,3

8 236,4

Siirtosaamiset

57 533,7

109 183,5

Yhteensä

63 935,0

117 850,9

Laskennallinen verosaaminen

857,8

1 038,8

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä

688 486,8

674 696,8

Siirtosaamiset,

1 000 e

31.12.2025

31.12.2024

Johdannaisvarat

29 541,9

63 714,8

Verojaksotukset

1 318,4

25 804,7

Laskuttamattomat saamiset

173 603,5

155 002,6

Konserniavustus

79 000,0

Muut

43 055,1

42 348,6

Yhteensä

326 518,9

286 870,7

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

156 KONE Vuosikatsaus 2025

14. Oma pääoma ja sen muutokset

1 000 e

Osake-

pääoma

Ylikurssi-

rahasto

Sijoitetun

vapaan oman

pääoman

rahasto

Kertyneet

voittovarat

Tilikauden

voitto

Yhteensä

Tasearvo 1.1.2025

66 174,5

100 328,1

220 089,1

3 005 003,7

3 391 595,4

Voitonjako

-931 906,8

Omien osakkeiden hankinta

Osakepalkitseminen

414,3

Tilikauden voitto

1 376 397,5

Tasearvo 31.12.2025

66 174,5

100 328,1

220 089,1

2 073 511,2

1 376 397,5

3 836 500,4

Vapaa oma pääoma sisältää sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston, kertyneet voittovarat omilla osakkeilla vähennettynä sekä tilikauden voiton. Tilikauden

päättyessä vapaa oma pääoma oli 3 669 997 810,70 (3 225 092 808,97) euroa. Jakokelpoiset varat, joista on vähennetty aktivoidut kehityskulut, ovat

3 655 182 389,87 (3 215 181 251,13) euroa.

1 000 e

Osake-

pääoma

Ylikurssi-

rahasto

Sijoitetun

vapaan oman

pääoman

rahasto

Kertyneet

voittovarat ¹

Tilikauden

voitto

Yhteensä

Tasearvo 1.1.2024

66 174,5

100 328,1

220 089,1

2 798 288,5

3 184 880,2

Voitonjako

-905 465,3

Omien osakkeiden hankinta

Osakepalkitseminen

397,9

Tilikauden voitto

1 111 782,6

Tasearvo 31.12.2024

66 174,5

100 328,1

220 089,1

1 893 221,1

1 111 782,6

3 391 595,4

1.1.2024 alkaen osakeperusteisten palkkioiden kirjaamisesta johtuva vaikutus on luokiteltu uudelleen sijoitetun vapaan oman pääoman rahastosta kertyneisiin

voittovaroihin esitystavan parantamiseksi.

Vuodesta 2024 eteenpäin osakkeina maksettavat hallituspalkkiot on kirjattu kertyneisiin voittovaroihin.

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

157 KONE Vuosikatsaus 2025

15. Pitkäaikainen vieras pääoma

Velat konserniyhtiöille,

1 000 e

31.12.2025

31.12.2024

Velat, jotka erääntyvät 1–5 vuoden kuluessa

49 130,1

62 529,2

Yhteensä

49 130,1

62 529,2

Velat ulkopuolisille,

1 000 e

31.12.2025

31.12.2024

Velat, jotka erääntyvät 1–5 vuoden kuluessa

200 000,0

Velat, jotka erääntyvät yli 5 vuoden kuluttua

200 000,0

Yhteensä

200 000,0

400 000,0

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä

249 130,1

462 529,2

Pitkäaikaisen vieraan pääoman ulkopuolisten velkojen erittelyä on oikaistu vertailukauden osalta. Vertailukaudella 1-5 vuoden kuluessa erääntyvissä veloissa esitetty

400 000 000,00 euroa on eritelty uudelleen tilinpäätöksellä 2025 myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua erääntyviin velkoihin 200 000 000,00 ja 1-5 vuoden

kuluessa erääntyviin velkoihin 200 000 000,00 euroa.

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

158 KONE Vuosikatsaus 2025

16. Lyhytaikainen vieras pääoma

Velat konserniyhtiöille,

1 000 e

31.12.2025

31.12.2024

Ostovelat

28 290,3

51 441,0

Lainat

1 699 821,6

1 996 085,6

Siirtovelat

51 426,5

50 347,3

Yhteensä

1 779 538,4

2 097 873,9

Velat ulkopuolisille,

1 000 e

31.12.2025

31.12.2024

Ostovelat

48 254,0

76 065,0

Lainat

201 088,5

Muut velat

3 885,0

3 343,2

Siirtovelat

122 320,7

102 362,1

Yhteensä

375 548,3

181 770,4

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä

2 155 086,6

2 279 644,3

Siirtovelat,

1 000 e

31.12.2025

31.12.2024

Palkka- ja sosiaalikustannusjaksotukset

46 562,5

37 289,1

Johdannaisvelat

26 312,7

49 673,9

Muut

100 871,9

65 746,5

Yhteensä

173 747,2

152 709,4

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

159 KONE Vuosikatsaus 2025

17. Vastuut

18. Johdannaissopimukset

1 000 e

31.12.2025

31.12.2024

Takaukset

Konserniyhtiöiden puolesta

3 892 414,4

3 946 166,8

Leasingvastuut

Seuraavana vuonna

9 087,0

8 189,8

Yli vuoden kuluttua

10 953,4

13 724,8

Muut vastuut

1 270,7

818,4

Yhteensä

3 913 725,4

3 968 899,9

Johdannaissopimusten käyvät arvot,

1 000 e

31.12.2025

31.12.2024

Valuuttatermiinit ulkopuolisten kanssa

676,7

6 112,0

Valuuttatermiinit konserniyhtiöiden kanssa

2 551,3

7 929,0

Yhteensä

3 228,0

14 041,0

Johdannaissopimusten nimellisarvot,

1 000 e

31.12.2025

31.12.2024

Valuuttatermiinit ulkopuolisten kanssa

2 522 291,5

3 124 729,9

Valuuttatermiinit konserniyhtiöiden kanssa

1 158 864,5

1 067 642,2

Yhteensä

3 681 156,0

4 192 372,1

Johdannaissopimukset tehdään suojaustarkoituksessa KONEen rahoituspolitiikan mukaisesti ja arvostetaan käypään arvoon. Johdannaiset luokitellaan käypään

arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja velkoihin. Valtaosa valuuttajohdannaisista erääntyy vuoden kuluessa. Valuuttajohdannaisten käyvät arvot

lasketaan johtamalla ne aktiivisilta markkinoilta saaduista hintatiedoista ja käyttämällä yleisesti tunnettuja arvostusmalleja.

Rahoitusriskien hallinnasta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitteissä 2.4 ja 5.3.

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Tytäryhtiöt

160 KONE Vuosikatsaus 2025

Tytäryhtiöt

Seuraava lista sisältää kaikki yhtiöt, joissa emoyhtiö KONE Oyj:llä on määräysvalta 31.12.2025. Lisätietoja on annettu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.

Omistusosuus %

Maa/alue

Yhtiö

Konserni

Emoyhtiö

Alankomaat

Hissi B.V.

100

KDB Holding B.V.

100

KDB Netherlands B.V.

100

KONE B.V.

100

KONE Deursystemen B.V.

100

Kone Finance Holding B.V.

100

KONE Holland B.V.

100

KONE Nederland Holding B.V.

100

Andorra

Kone Ascensors i Escales, S.A.

100

Australia

KDB Australia Pty Ltd

100

KONE Elevators Employee Benefits Pty Limited

100

KONE Elevators Pty Ltd

100

KONE Holdings (Australia) Limited

100

Orbitz Elevators Services Pty Ltd

100

Bahrain

KONE Bahrain W.L.L.

KONE Elevators W.L.L.

Belgia

KDB Belgium SRL

100

KONE Belgium S.A.

100

Liften Min

100

Bosnia ja

Hertsegovina

KONE d.o.o. Sarajevo

100

Bulgaria

KONE EOOD

100

Egypti

KONE LLC

100

Espanja

Ascensores Johima S.L.

Ascensores Muguerza, S.A.U.

100

Ascensores Satel, S.L.

100

KDB Door Business Spain SL

100

Kone Elevadores, S.A.

100

99,99

Neulift, S.L.

100

Serki Instalaciones Y Servicios S.l.

Técnicas Autocontrol, S.L.U.

100

Etelä-Afrikka

Addo Private Equity Fund 2 (Pty) Ltd.

100

KONE Elevators South Africa (Pty) Ltd

100

Filippiinit

Elevators Philippines Construction, Inc.

39,8

Omistusosuus %

Maa/alue

Yhtiö

Konserni

Emoyhtiö

KPI Elevators, Inc.

99,99

Hong Kong,

Kiinan

erityishallinto-

alue

KONE Elevator (HK) Limited

100

Shan On Engineering Company Limited

100

Indonesia

PT KONE Indo Elevator

100

1,04

PT KONE Indo Mitra

Intia

KONE Elevator India Private Limited

100

99,99

Irlanti

Ennis Lifts Limited

100

KONE (Ireland) Limited

100

Islanti

KONE ehf

100

Iso-Britannia

KDB Door Business UK Ltd

100

KONE (NI) Limited

100

KONE Pension Trustees Ltd.

100

KONE Plc

100

Israel

KONE LTD

100

Italia

ACMA S.r.l.

Ascensori & Ascensori S.r.l.

ATA Ascensori S.r.l.

100

Cerqueti Servizi S.r.l.

100

CGM Elevators S.r.l.

100

Cofam S.r.l.

100

CRON.UP S.r.l.

D.R. System S.r.l.

De Mattia ascensori S.r.l.

100

Elevant Servizi S.r.l.

Elevatori Bari S.r.l.

Elevators S.r.l.

Eurolift Ascensori S.r.l.

Euroservice Merano S.r.l.

Ferrara Ascensori S.r.l.

Gianfranceschi Ascensori S.r.l.

GSB Ascensori S.r.l.

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Tytäryhtiöt

161 KONE Vuosikatsaus 2025

Omistusosuus %

Maa/alue

Yhtiö

Konserni

Emoyhtiö

KDB Italy S.r.l.

100

KONE Industrial S.p.A.

100

KONE S.p.A.

100

26,86

L.A.M. Lombarda Ascensori Montacarichi S.r.l.

MA.RI.VA. Due S.r.l.

100

MARIBO-SIMA ascensori S.r.l.

Nettuno S.r.l.

Neulift S.p.A.

100

Neulift Service Molise S.r.l.

Neulift Service Triveneto S.r.l.

100

Rimma S.r.l.

Slimpa S.p.A.

100

Tecnocram S.r.l.

91,5

Tosca Ascensori S.r.l.

66,67

Unilift S.r.l.

89,97

Itävalta

KONE AG

100

Kanada

Cantech Elevators Inc.

100

KONE Inc.

100

Kazakstan

KONE Kazakhstan LLP

100

Kenia

KONE Kenya Limited

Kiina

Giant Kone Elevator Co., Ltd.

100

KONE Elevator (Shanghai) Co., Ltd.

100

KONE Elevators Co., Ltd.

100

KONE Smart Supply Chain (Shenzhen) Co., Ltd

100

Kunshan KONE Industrial Machinery Co., Ltd.

100

Kreikka

KONE S.A.

100

Kroatia

KONE d.o.o.

100

Kuwait

Al-Sabriyah Elevators and Escalators Company,

W.L.L.

Kypros

KONE Elevators Cyprus Limited

100

Latvia

SIA KONE Lifti Latvija

100

0,5

Liettua

UAB KONE

100

Luxemburg

KONE Luxembourg Sàrl

100

Macao, Kiinan

erityishallintoal

KONE Elevator (Macau) Limited

100

Makedonia

KONE Makedonija Dooel Skopje

100

Malesia

KONE Elevator (M) Sdn. Bhd.

29,88

Marokko

KONE Elevators and Escalators Sàrl AU

100

Meksiko

KONE Industrial, S.A. de C.V.

100

Omistusosuus %

Maa/alue

Yhtiö

Konserni

Emoyhtiö

KONE Mexico, S.A. De C.V.

100

0,1

Monaco

S.A.M. KONE

99,87

Montenegro

KONE d.o.o. Podgorica

100

Norja

KDB Door AS

100

KDB Norway AS

100

KONE Aksjeselskap

100

Oman

KONE Assarain LLC

Portugali

Kone Portugal - Elevadores, Lda.

100

Puola

KONE Sp.z o.o.

100

Qatar

KONE Elevators W.L.L.

Ranska

2STP S.A.S.

100

ALÉO Ascenseurs

100

Ascenseurs Portes Automatiques Arnaud S.A.S.

100

Ascenseurs Soulier S.N.C.

100

ATPE S.A.S.

100

ATS S.A.S.

100

Automatismes du Mont Blanc S.A.S.

100

Delta Ascenseurs S.A.S.

100

KDB France S.A.S.

100

KONE ATS S.A.S

100

KONE Développement S.N.C.

100

KONE Holding France S.A.S.

100

KONE S.A.

99,99

LIFTMAN S.A.S.

100

MARS Maintenance Ascenseurs Region Sud

100

MP2 Gestion Participation

100

PACA Ascenseurs Services

100

Prokodis S.A.S.

100

R.M.D. S.A.S.

100

RS Ascenseurs

100

Technique & Mecanique Des Elevateurs S.A.S.

100

Romania

KONE Ascensorul S.A.

100

99,99

Ruotsi

KDB Sweden AB

100

KONE AB

100

Saksa

Alois Kasper GmbH

100

ATB Aufzugtechnik Berlin GmbH

100

ATH Aufzüge GmbH

100

Aufzugstechnik Rhein Ruhr GmbH

100

DANY Aufzüge GmbH

100

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Tytäryhtiöt

162 KONE Vuosikatsaus 2025

Omistusosuus %

Maa/alue

Yhtiö

Konserni

Emoyhtiö

KDB Automatiktüren GmbH

100

KONE Escalator Supply Service Center Europe

GmbH

100

KONE Garant Aufzug GmbH

100

KONE GmbH

100

KONE Servicezentrale GmbH

100

Matthias Schernikau GmbH

100

Trierer Aufzugbau Baasch & Didong GmbH

100

Weymann Aufzüge GmbH & Co. KG

100

Weymann Aufzüge Verwaltungs GmbH

100

Saudi-Arabia

KONE Areeco Limited

KONE Regional Headquarters LLC

100

Serbia

KONE d.o.o. Beograd-Novi Beograd

100

Singapore

KONE Pte Ltd.

100

Slovakia

KONE Business Services, s.r.o.

100

KONE s.r.o.

100

Slovenia

KONE d.o.o.

100

Suomi

Finescal Oy

100

KDB Finland Oy

100

KONE Digital Services Oy

100

KONE Hissit Oy

100

KONE Industrial Oy

100

Sveitsi

Kone (Schweiz) AG

100

Taiwan, Kiina

Kang-En Taiwan Elevator Technology Service Co.,

Ltd

100

Omistusosuus %

Maa/alue

Yhtiö

Konserni

Emoyhtiö

KONE Elevators Taiwan Co. Ltd

100

Tanska

KDB Denmark ApS

100

KONE A/S

100

Thaimaa

KONE Public Company Limited

84,08

Thai Elevators and Escalators Company Limited

Thai Elevators Holding Company Limited

Tšekki

KONE Industrial - koncern s.r.o.

100

KONE, a.s.

100

Tunisia

KONE Elevators & Escalators Sarl

100

KONE Elevators and Escalators Assembly

100

Turkki

KONE Asansör Sanayi ve Ticaret A.Ş.

100

Uganda

KONE Uganda Limited

100

Ukraina

KONE Lifts LLC

100

Unkari

KONE Felvonó Kft.

100

Uusi-Seelanti

KONE Elevators (NZ) Limited

100

Vietnam

Kone Vietnam Limited Liability Company

100

Viro

AS KONE

100

Yhdistyneet

Arabiemiraatit

KONE (Middle East) LLC

100

Yhdysvallat

ENOK Electrical Company, LLC

100

KONE Holdings, Inc.

100

KONE Inc.

100

Marine Elevators LLC

100

Voitonjakoehdotus, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen allekirjoitukset sekä tilinpääätösmerkintä

163 KONE Vuosikatsaus 2025

Hallituksen voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset

Hallituksen voitonjakoehdotus

Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2025 ovat

3 655 182 389,87 euroa, josta tilikauden voitto on

1 376 397 495,16 euroa.

Hallitus ehdottaa, että yhtiökokouksen käytettävissä

olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 1,7975 euroa

kutakin ulkona olevaa 76 208 712 A-sarjan osaketta

kohden ja 1,80 euroa kutakin ulkona olevaa

441 649 910 B-sarjan osaketta kohti.

Tällöin osingonjaon yhteismääräksi ehdotetaan

931 954 997,82 euroa. Jäljelle jäävät jakokelpoiset

varat 2 723 227 392,05 euroa jätetään vapaaseen

omaan pääomaan.

Osinko ehdotetaan maksettavaksi 16.3.2026.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu

tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä

yrityksen että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien

yritysten kokonaisuuden varoista, vastuista,

taloudellisesta asemasta sekä voitosta tai tappiosta.

Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan

antava selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen

konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten

kokonaisuuden liiketoiminnan kehittymisestä ja

tuloksesta sekä kuvaus merkittävimmistä riskeistä ja

epävarmuustekijöistä ja muusta yrityksen tilasta.

Toimintakertomukseen sisältyvä kestävyysraportti on

laadittu noudattaen 7 luvussa tarkoitettuja

raportointistandardeja sekä taksonomia-asetuksen 8

artiklaa.

Helsingissä 5. helmikuuta 2026

Antti Herlin

Jussi Herlin

Matti Alahuhta

Susan Duinhoven

Marika Fredriksson

Iiris Herlin

Timo Ihamuotila

Banmali Agrawala

Krishna Mikkilineni

Philippe Delorme,

Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 5. helmikuuta 2026

Ernst & Young Oy

Tilintarkastusyhteisö

Heikki Ilkka

KHT

Tilintarkastuskertomus

164 KONE Vuosikatsaus 2025

Tilintarkastuskertomus

KONE Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet KONE Oyj:n (y-tunnus 1927400-1) tilinpäätöksen tilikaudelta

1.1.–31.12.2025. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan

tuloslaskelman, laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot,

mukaan lukien olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä

emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta

asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön

hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja

taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista

koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän

tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme

kuvataan tarkemmin kohdassa

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen

tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa

noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme

tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat

parhaan tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä

palveluja koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen

537/2014 5. artiklan 1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut

kuin tilintarkastuspalvelut on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.2 sekä

emoyhtiön liitetiedossa 5.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen

määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen

harkintamme mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan

tilikauden tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen

kokonaisuutena kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä

annettavaa lausuntoa, emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Tilintarkastuskertomus

165 KONE Vuosikatsaus 2025

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen

tilintarkastuksessa kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan

lukien näihin seikkoihin liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme

suunnittelemamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti

riskeihin, jotka voivat johtaa tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme

tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat

olleet perustana oheista tilinpäätöstä koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa

kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon

tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan

olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastuskertomus

166 KONE Vuosikatsaus 2025

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka

Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Uuslaite- ja modernisointimyyntien tuloutus ja niihin liittyvät varaukset

Uuslaite- ja modernisointimyyntien tuloutusta ja niihin liittyviä varauksia koskevat

laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa 1 ja 2.1.

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteidensa mukaisesti KONE tulouttaa uuslaite- ja

modernisointimyyntien osuuden liikevaihdostaan valmistusasteen perusteella (tuloutus

ajan kuluessa). Valmistusaste määritetään vertaamalla raportointipäivämäärään mennessä

toteutuneita kustannuksia projektin arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Vuonna 2025 noin

57 % konsernin 11,2 miljardin euron kokonaisliikevaihdosta on tuloutettu valmistusasteen

perusteella.

Liikevaihdon tulouttaminen valmistusasteen mukaisesti sekä hankkeen lopputuloksen

arvioiminen edellyttää johdolta merkittävää harkintaa loppuun saattamiseen vaadittavien

kokonaiskustannusten osalta. Arviomme mukaan riski liittyy erityisesti vuoden 2025

lopussa keskeneräisinä olleiden projektien valmistusasteeseen.

KONE kirjaa useita erilaisia varauksia liittyen valmistusasteen perusteella tuloutettaviin

projekteihin. Nämä varaukset edellyttävät johdolta merkittävää harkintaa.

Edellä mainitusta syystä johtuen valmistusasteen perusteella tuloutettava liikevaihto sekä

siihen liittyvät varaukset olivat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja.

Valmistusasteen perusteella tuloutettava liikevaihto oli myös EU-asetuksen 537/2014 10.

artiklan 2 c -kohdassa tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastustoimenpiteemme, joissa on huomioitu riski olennaisesta virheellisyydestä

uuslaite- ja modernisointimyyntien tuloutuksiin liittyen, sisälsivät muun muassa:

• Arvioimme konsernin valmistusasteen perusteella tuloutettavaan liikevaihtoon

sekä siihen liittyviin varauksiin soveltamia laskentaperiaatteita.

• Muodostimme käsityksen myynnin tuloutuksen sekä siihen liittyvien jaksotuksien

prosessista.

• Perehdyimme projekteihin liittyvään dokumentaatioon ja testasimme pistokokein

osatuloutus- ja varauslaskelmia sekä vertasimme ennusteita toteumaa vastaan.

• Suoritimme analyyttisia toimenpiteitä.

• Arvioimme projektien taloudellisia tunnuslukuja, edistymistä sekä

kokonaistilannetta

o läpikäymällä arvioitujen kokonaistuottojen, kokonaiskustannusten sekä

varausten muutoksia, ja

o keskustelemalla organisaation eri tasoilla olevien henkilöiden kanssa,

mukaan lukien projekti- sekä talousjohto.

• Haastattelimme johtoa merkittävien tapahtumien tai lakiasioiden

tunnistamiseksi.

• Liitetietojen arvioinnin valmiusasteen perusteella tuloutettavan liikevaihdon sekä

siihen liittyvien jaksotuksien osalta.

Tilintarkastuskertomus

167 KONE Vuosikatsaus 2025

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että

konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen

kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa

oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista

koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja

toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat

tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai

virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön

ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat,

jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan

jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi

jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta

realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä

kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä

antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on

korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina

havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa.

Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan

olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan

taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Myyntisaamisten arvostus

Myyntisaamisia koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään konsernitilinpäätöksen

liitetiedoissa 1 sekä 3.2.

Myyntisaamisten arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen tase-

erän suuruudesta sekä siitä syystä, että myyntisaamisten arvostaminen edellyttää

johdolta merkittävää harkintaa, erityisesti Kiinan kiinteistömarkkinaan kohdistuvista

epävarmuuksista johtuen. Myyntisaamisten arvostaminen edellyttää, että johto arvioi

saamisten suoritusten todennäköisyyttä ja kirjaa arvioon perustuvan

arvonalentumisvarauksen niille saamisille, joille ei todennäköisesti tulla saamaan

suoritusta.

Tilinpäätöspäivänä 31.12.2025 taseen osoittama myyntisaamisten kirjanpitoarvo oli

2 350,7 miljoonaa euroa.

Myyntisaamisten tasearvo tilinpäätöshetkellä muodostuu bruttosaamisista, joita netottaa

johdon arvioon perustuva arvonalentumisvaraus, jonka määrä tilinpäätöshetkellä oli 444,3

miljoonaa euroa.

Suoritimme muun muassa seuraavia tilintarkastustoimenpiteitä:

• Arvioimme myyntisaamisten arvostamisessa sovellettuja arvostusmenetelmiä

sekä analysoimme erääntyneiden ja erääntymättömien saamisten bruttomäärän

ja arvonalentumisvarauksen kehittymistä vuosineljänneksittäin.

• Lähetimme saamisten vastapuolille vahvistuspyyntöjä ja vertasimme saamisia

testaushetken jälkeen kertyneisiin suorituksiin.

• Analysoimme merkittävimpien saamisten osalta johdon laatimia arvioita

huomioiden asiakkaiden maksukäyttäytymisen sekä saamisten vastapuolen

kanssa käydyt viimeaikaiset neuvottelut.

• Arvioimme myös konsernitilinpäätöksessä myyntisaamisten osalta esitettyjen

liitetietojen asianmukaisuutta.

Tilintarkastuskertomus

168 KONE Vuosikatsaus 2025

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme

ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen

ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat

tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme

näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme

perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa

tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen

virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä

johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi

liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä

tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä

valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden

asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että

pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan

tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta

sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen

kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut

asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta,

ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen

siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista

epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai

konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että

olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää

tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin

tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät

ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat

tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun

tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin

johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan

lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako

tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa

oikean ja riittävän kuvan.

• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme

konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi

tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä

konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintayksikköjä koskevasta

taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin tilintarkastusta varten

suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja läpikäynnistä.

Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta

laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien

mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme

tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet

riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden

kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan

riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat

merkittävimpiä tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat

tilintarkastuksen kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat

tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös tai määräys estää kyseisen seikan

julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä

seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska siitä aiheutuvien epäedullisten

vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat kuin tällaisesta

viestinnästä koituva yleinen etu

Tilintarkastuskertomus

169 KONE Vuosikatsaus 2025

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 2.3.2021 alkaen

yhtäjaksoisesti 5 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää

toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä

tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet

toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen

antamispäivää, ja odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen

päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen

tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio

olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme

tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä.

Toimintakertomuksen osalta velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko

toimintakertomus laadittu noudattaen siihen sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta

niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja

kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat

yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia

säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista

säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme

muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että

kyseisessä muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava

tästä seikasta. Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Muut lakiin perustuvat lausunnot

Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto

kirjanpitolain 7 b luvun edellyttämän tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja

julkistamisesta.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tuloverokertomuksen rekisteröinnistä ja

julkistamisesta.

Lausuntonamme esitämme, että yhtiö ei ole ollut velvollinen rekisteröimään ja

julkistamaan kirjanpitolain 7 b luvussa tarkoitettua tuloverokertomusta päättynyttä

tilikautta välittömästi edeltäneeltä tilikaudelta.

Helsingissä 5.2.2026

Ernst & Young Oy

tilintarkastusyhteisö

Heikki Ilkka

KHT

Tilintarkastajan ESEF varmennusraportti

170 KONE Vuosikatsaus 2025

Riippumattoman tilintarkastajan raportti KONE Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

KONE Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena

on KONE Oyj:n (y-tunnus: 1927400-1) komission teknisen sääntelystandardin

mukaisesti laadittu tilinpäätös 2138001CNF45JP5XZK38-2025-12-31-fi.zip tilikaudelta

1.1.–31.12.2025.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-

tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin

vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen

sääntelystandardin artiklan 3 mukaisesti

• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat,

liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission sääntelystandardin

artiklan 4 mukaisesti sekä

• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen

yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne

katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen

sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten

mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut

näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1,

jonka mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä

toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,

ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien

vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission

teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä,

onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin

komission teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on

suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon

kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat

olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin

4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön

tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen

sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Tilintarkastajan ESEF varmennusraportti

171 KONE Vuosikatsaus 2025

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan

harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä

johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen

määrän tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että KONE Oyj:n

ESEF-tilinpäätökseen 2138001CNF45JP5XZK38-2025-12-31-fi.zip sisältyvät

konsernitilinpäätöksen päälaskelmat sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta

1.1.–31.12.2025 on olennaisilta osin merkitty komission teknisen sääntelystandardin

vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme KONE Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.–

31.12.2025 on annettu 5.2.2026 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä

raportilla emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta

varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 5.2.2026

Ernst & Young Oy

tilintarkastusyhteisö

Heikki Ilkka

KHT

Tilintarkastajan kestävyysraportin varmennuskertomus

172 KONE Vuosikatsaus 2025

Kestävyysraportin varmennuskertomus

KONE Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on

KONE Oyj:n (y-tunnus 1927400-1) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun

mukainen konsernikestävyysraportti raportointikaudelta 1.1.–31.12.2025.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei

ole tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole

kaikilta olennaisilta osiltaan noudatettu

1. kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja

kestävyysraportointistandardeja (ESRS), sekä

2. kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088

muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)

2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla KONE Oyj on yksilöinyt tiedot

kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen

olennaisuusanalyysi).

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaista

konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska

kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä vaatimusta

ESEF-asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön kestävyystietojen

merkitsemistä koskevien vaatimusten puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden

antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa

ja kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut

varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon

kohdistuva tilintarkastus tai yleisluonteinen tarkastus”.

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen

määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Muu seikka

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että KONE Oyj:n kirjanpitolain 7. luvun mukainen

konsernikestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta

Tilintarkastajan kestävyysraportin varmennuskertomus

173 KONE Vuosikatsaus 2025

1.1.–31.12.2024. Lausuntomme kattaa konsernikestävyysraportissa vertailutietoina

esitetyt 1.1.-31.12.2024 tiedot, mutta ei muita vertailutietoja. Lausuntoamme ei ole

mukautettu tämän seikan osalta.

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa

noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme

toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset

velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1,

jonka mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja

pidettävä toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten,

ammatillisten standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien

vaatimusten noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Kone Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain

7 luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien

kestävyysraportointistandardeissa määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot

kestävyysraportointistandardien mukaista raportointia varten,

• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista

helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8

säädettyjä vaatimuksia, sekä

• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen

laatia konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitteet kestävyysraportin laatimisessa

Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia

relevanttien raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi

johdon harkintaa ja valintoja. Konsernikestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista,

että tämäntyyppisten tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä

mittaus- ja arviointiepävarmuutta.

Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska

päästökertoimien ja eri

kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä

tieteellinen tieto on epätäydellistä.

Tilintarkastajan kestävyysraportin varmennuskertomus

174 KONE Vuosikatsaus 2025

Raportoidessaan tulevaisuutta koskevia tietoja ESRS-standardien mukaisesti yhtiön

johdon on esitettävä mahdollisia tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja

kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista toimista näihin tapahtumiin liittyen, sekä

laadittava tulevaisuutta koskevat tiedot näiden oletusten perusteella. Todellinen

lopputulos on todennäköisesti erilainen, koska ennustetut tapahtumat eivät usein

toteudu odotetulla tavalla.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun

varmuuden siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava

varmennuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua

väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin

tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan päätöksiin, joita käyttäjät tekevät

konsernikestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu)

noudattamiseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme

ammatillisen skeptisyyden koko toimeksiannon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat

konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme

käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta

pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset

varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme

antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan

tehokkuudesta.

• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia

varmennustoimenpiteitä hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen

määrän tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä

johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä,

että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä

väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista

esittämättä jättämistä tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen

valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat

luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon

toimenpiteistä, ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne,

ajoitus ja laajuus perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin

väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän

vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa saatava varmuuden taso on

huomattavasti alempi kuin varmuus, joka saataisiin suorittamalla kohtuullisen

varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Olemme haastatelleet konsernin johtoa sekä konsernikestävyysraportin

sisältämien tietojen keräämisestä ja raportoinnista vastaavia avainhenkilöitä.

• Hankimme haastatteluilla ymmärryksen konsernin kontrolliympäristöstä

konsernikestävyysraportointiprosessiin liittyen.

• Arvioimme yrityksen kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin

toteuttamista suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että

kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat olennaisilta osin ESRS-

standardien mukaisia.

• Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia kestävyysseikkoja

koskevat ESRS-standardien vaatimukset olennaisilta osin:

o Olemme testanneet konsernikestävyysraportissa esitetyn informaation

oikeellisuutta vertaamalla informaatiota otosperusteisesti yhtiön

Tilintarkastajan kestävyysraportin varmennuskertomus

175 KONE Vuosikatsaus 2025

laatimaan dokumentaatioon ja asiakirjoihin ja arvioineet, tukevatko ne

konsernikestävyysraporttiin sisältyvää informaatiota.

o Olemme otosperusteisesti suorittaneet analyyttisiä

tarkastustoimenpiteitä ja niihin liittyviä kyselyitä, uudelleenlaskentaa ja

aineistotarkastusta, sekä testanneet tietojen yhdistelyä

arvioidaksemme konsernikestävyysraportin oikeellisuutta.

• Suoritimme toimipaikkavierailuja valituilla toimipaikoilla.

• EU-taksonomiatietojen osalta hankimme ymmärryksen prosessista, joilla yritys

on määritellyt taksonomiakelpoiset ja taksonomian mukaiset taloudelliset

toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen tietojen säännöstenmukaisuutta.

Helsingissä 5.2.2026

Ernst & Young Oy

kestävyystarkastusyhteisö

Heikki Ilkka

KRT

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

176 KONE Vuosikatsaus 2025

Selvitys hallinto- ja

ohjausjärjestelmästä

KONEen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelle

2025 on laadittu Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n

julkistaman Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2025

vaatimusten mukaisesti. KONE noudattaa toiminnassaan

Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkistamaa Suomen

listayhtiöiden hallinnointikoodia 2025 lukuun ottamatta

suosituksia 17 (Palkitsemisvaliokunnan jäsenten

riippumattomuus yhtiöstä) ja 18 (Nimitysvaliokunnan

jäsenten riippumattomuus yhtiöstä). Suosituksista

poikkeamisen syynä on yhtiön omistusrakenne. Yhtiön

pääomistaja Antti Herlin hallitsee 62 prosenttia yhtiön

äänivallasta ja 23 prosenttia yhtiön osakkeista.

Omistamiseen liittyy yrittäjäriski, minkä johdosta

katsotaan perustelluksi, että pääomistaja toimii hallituksen

puheenjohtajana ja hallituksen nimitys- ja

palkitsemisvaliokunnan jäsenenä ja valvoo näin yhtiön

osakkeenomistajien etua.

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on

kokonaisuudessaan saatavilla Arvopaperimarkkina-

yhdistyksen nettisivuilla internetosoitteessa

www.cgfinland.fi. Tämä selvitys on saatavilla yhtiön

nettisivuilla internetosoitteessa www.kone.com ja se on

julkaistu erillisenä hallituksen toimintakertomuksesta.

Sääntelykokonaisuudet

KONE noudattaa toiminnassaan muun muassa Suomen

osakeyhtiölakia, arvopaperimarkkinalakia ja muita

julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevia lakeja ja säädöksiä

Suomessa, yhtiöjärjestystään, Helsingin pörssin sääntöjä

sekä Finanssivalvonnan antamia määräyksiä ja ohjeita.

Hallintoelimet

KONEen ylintä päätösvaltaa käyttävät hallintoelimet ovat

emoyhtiö KONE Oyj:n yhtiökokous ja hallitus, hallituksen

puheenjohtaja sekä toimitusjohtaja. Hallitus vastaa yhtiön

hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta

järjestämisestä. Toimitusjohtaja, jota tukee johtokunta,

vastaa yhtiön operatiivisesta johtamisesta.

Yhtiökokous

Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat käyttävät

päätösvaltaansa. Yhtiökokous päättää Suomen

osakeyhtiölain ja yhtiöjärjestyksen määräämistä asioista,

kuten muun muassa konsernitilinpäätöksen

vahvistamisesta, voitonjaosta, tilintarkastajan valinnasta ja

palkkiosta sekä hallituksen jäsenten valinnasta sekä

palkitsemisesta.

KONE Oyj:n yhtiökokouksen kutsuu koolle hallitus.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous on pidettävä

kolmen kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä

hallituksen päättämänä ajankohtana.

Hallitus

Tehtävät ja vastuu

Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti

yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti.

Hallituksen tehtäviin kuuluvat:

• kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisen

järjestämisen varmistaminen

• tilinpäätöksen, toimintakertomuksen,

kestävyysraportin, selvityksen hallinto- ja

ohjausjärjestelmästä sekä osavuosikatsausten

hyväksyminen

• taloudellisten ja vastuullisuus-raportointiprosessien,

sisäisen valvonnan tehokkuuden, sisäisen

tarkastuksen sekä riskienhallintajärjestelmien

seuranta ja valvonta

• yhtiökokoukselle tehtävien ehdotusten valmistelu

• toimitusjohtajan nimittäminen sekä tämän

palkitsemisen määrittäminen

• palkitsemispolitiikan ja -raportin hyväksyminen

• strategisten suuntaviivojen ja riskienhallinnan

periaatteiden hyväksyminen ja vahvistaminen

• vuotuisten budjettien ja toimintasuunnitelmien

vahvistaminen

• yhtiörakenteesta päättäminen

• merkittävistä yrityskaupoista ja investoinneista

päättäminen

• muista lainsäädännön mukaan hallitukselle kuuluvista

asioista päättäminen

Hallituksella on toimintaansa varten laadittu työjärjestys,

joka määrittelee hallituksen, sen puheenjohtajan ja

valiokuntien tehtävät. Hallitus kokoontuu säännöllisesti

seitsemän kertaa vuodessa ja lisäksi tarpeen mukaan.

Hallitus arvioi toimintaansa ja työskentelytapojaan kerran

vuodessa.

Jäsenet

Yhtiökokous valitsee KONE Oyj:n hallitukseen

yhtiöjärjestyksen mukaan 5–10 varsinaista jäsentä sekä

enintään kolme varajäsentä vuodeksi kerrallaan.

Hallituksen toimikausi päättyy seuraavan yhtiökokouksen

lopussa. Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan

ja varapuheenjohtajan. Hallituksen nimitys- ja

palkitsemisvaliokunta valmistelee ehdotukset hallituksen

jäseniksi hallituksen puheenjohtajan ohjaamana.

Hallitus on määritellyt Hallituksen

monimuotoisuuspolitiikan, joka ohjaa hallituksen jäsenten

nimittämistä. Tavoitteena on hallitusrakenne, joka on

monimuotoinen, ja toiminnassaan dynaaminen sekä

inklusiivinen. Jäsenien taustojen tulisi olla toisiaan

täydentäviä, luoden KONEtta sekä sen sidosryhmiä ja

toimintaa hyödyttäviä synergioita.

Hallituksen jäsenet nimitetään ja valitaan heidän

henkilökohtaisten ansioidensa, pätevyyksiensä tai

koulutuksiensa, kyvykkyyksiensä, osaamisten, sekä

integriteettinsä perusteella. Lisäksi huomioidaan heidän

mahdollisuutensa käyttää riittävästi aikaa hallitustyöhön ja

kykyä myötävaikuttaa hallituksen tehokkaaseen

toimintaan ja yhtiön strategiseen suuntaan.

Valmistelussa sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan

ehdotuksessa yhtiökokoukselle kiinnitetään huomiota

jäsenten monipuoliseen ja toisiaan täydentävään taustaan,

kokemukseen, osaamiseen, kansallisuuteen, ikään,

sukupuoleen ja näkemykseen sekä KONEen

liiketoiminnasta että myös muilta toimialoilta siten, että

hallituksen monimuotoisuus tukee KONEen liiketoimintaa

ja sen tulevaisuutta parhaalla mahdollisella tavalla.

Hallituksella tulisi kollektiivisesti olla kokemusta KONEelle

tärkeistä markkinoista sekä strategisista kulmakivistä.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

177 KONE Vuosikatsaus 2025

Tavoitteena on saavuttaa tasapainoinen sukupuolijakauma

hallituksessa. Hallituksen jäsenten riippumattomuus

arvioidaan Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin

riippumattomuuskriteerien mukaisesti.

Valiokunnat

Hallitus on nimittänyt kaksi sen jäsenistä koostuvaa

valiokuntaa, tarkastusvaliokunnan ja nimitys- ja

palkitsemisvaliokunnan. Hallitus on vahvistanut

valiokunnille työjärjestykset. Valiokuntien sihteerinä toimii

hallituksen sihteeri.

Tarkastusvaliokunta seuraa konsernin taloudellista

tilannetta ja valvoo tilinpäätösten ja osavuosikatsausten

raportointia sekä kestävyysraportointia. Valiokunta seuraa

ja arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyttä

ja asianmukaisuutta sekä lakien ja määräysten

noudattamista ja käsittelee sisäisen tarkastustoiminnon

suunnitelmat ja raportit. Tarkastusjohtaja raportoi

valiokunnalle tarkastusten tuloksista. Tarkastusvaliokunta

seuraa ja arvioi, miten yhtiön ja sen lähipiirin kesken

tehtävät sopimukset ja muut oikeustoimet täyttävät

vaatimukset tavanomaiseen liiketoimintaan kuulumisesta

ja markkinaehdoista. Tarkastusvaliokunta seuraa ja valvoo

tilinpäätös- ja talousraportoinnin prosessia. Lisäksi se

käsittelee yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään

antamaan selvitykseen sisältyvän kuvauksen

taloudelliseen raportointiprosessiin liittyvien sisäisen

valvonnan ja riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä.

Tarkastusvaliokunta arvioi konserniyhtiöiden

tilintarkastuksen ja sen järjestelyiden asianmukaisuutta ja

tilintarkastuspalveluja sekä käsittelee tilintarkastajien

raportit. Valiokunta seuraa ja arvioi ulkoisten

tilintarkastajien riippumattomuutta, erityisesti

tilintarkastuksen ulkopuolisten palveluiden osuutta, ja

hyväksyy periaatteet näistä palveluista maksettavien

palkkioiden hyväksymiselle. Valiokunta tekee myös

yhtiökokoukselle ehdotuksen yhtiölle valittavista

tilintarkastajista. Valiokunta valvoo myös

kestävyysraportoinnin tarkastusta ja valmistelee

ehdotuksen kestävyyraportoinnin varmentajan valinnasta.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee

yhtiökokoukselle tehtäviä esityksiä hallituksen jäsenten

valinnasta ja heidän palkitsemisestaan, päättää konsernin

ylimmän johdon nimitys- ja palkkausasioista sekä valvoo

ylimmän johdon, mukaan lukien toimitusjohtajan,

seuraajasuunnittelua. Lisäksi nimitys- ja

palkitsemisvaliokunta päättää palkitsemisjärjestelmistä

sekä valmistelee yhtiön toimielinten palkitsemispolitiikan

ja palkitsemisraportin.

Johto

Hallituksen puheenjohtaja, päätoiminen

varapuheenjohtaja ja toimitusjohtaja

KONE Oyj:n hallitus nimittää hallituksen puheenjohtajan,

mahdollisen päätoimisen varapuheenjohtajan ja

toimitusjohtajan. Hallitus päättää päätoimisen

varapuheenjohtajan ja toimitusjohtajan palvelussuhteiden

ehdoista, jotka ovat määritelty kirjallisissa

johtajasopimuksissa. Hallituksen puheenjohtaja ja

varapuheenjohtaja valmistelevat hallituksessa päätettävät

asiat toimitusjohtajan ja esikuntansa kanssa. Hallituksen

varapuheenjohtaja tukee hallituksen puheenjohtajaa

tämän tehtävien hoitamisessa, seuraa johtokunnan

kokouksia, seuraa KONEen liiketoiminnan kehitystä

säännöllisissä kokouksissa, ja toimii puheenjohtajana

nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan työvaliokunnassa.

Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja

toimitusjohtaja vastaavat hallituksen asettamien

tavoitteiden, suunnitelmien, linjausten ja päämäärien

toteutumisesta KONE-konsernissa. Lisäksi

toimitusjohtajan tehtävänä on vastata liiketoiminnan

operatiivisesta johtamisesta KONE Oyj:n hallituksen

hyväksymien strategisten suunnitelmien, budjettien,

toimintasuunnitelmien sekä ohjeiden ja määräysten

mukaisesti. Toimitusjohtaja esittelee hallitukselle

liiketoimintaa koskevia asioita ja vastaa hallituksen

päätösten toimeenpanosta.

Johtokunta

Johtokunta tukee toimitusjohtajaa yhtiön strategian

toteuttamisessa. Johtokunta seuraa liiketoiminnan

kehitystä, käynnistää toimia ja määrittelee

toimintaperiaatteet ja menettelytavat hallituksen ja

toimitusjohtajan antamien suuntaviivojen mukaisesti.

Johtokunta kokoontuu säännöllisesti kuukausittain sekä

muutoin tarpeen mukaan.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

178 KONE Vuosikatsaus 2025

Riskienhallinta, sisäinen valvonta,

lähipiiritoimet ja tilintarkastus

KONE Oyj:n hallitus on vahvistanut konsernissa

noudatettavat riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja

sisäisen tarkastuksen periaatteet.

Riskienhallinta

KONEen riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa KONEen

liiketoiminnan tavotteiden saavuttamiseen liittyvät riskit ja

epävarmuustekijät, arvioida riskien ja mahdollisuuksien

todennäköisyyttä ja suuruutta, sekä tunnistaa tarvittavat

toimenpiteet tunnistettujen riskien negatiivisten

vaikutusten pienentämiseksi.

KONEen globaali riskienhallintatoiminto kehittää,

koordinoi ja johtaa järjestelmällistä riskienhallintaa, joka on

integroitu KONEen ydinliiketoimintaprosesseihin ja

päätöksentekoon. KONEen liiketoimintayksiköt ovat

vastuussa sellaisten riskien tunnistamisesta, arvioinnista

ja hallinnasta, jotka voivat uhata niiden

liiketoimintatavotteiden saavuttamista osana strategia- ja

budjetointiprosesseja.

Keskeiset riskit raportoidaan Riskienhallintatoiminnolle,

joka kokoaa riski-informaation johtoryhmälle. Alueista ja

globaaleista toiminnoista vastaavat johtoryhmän jäsenet

omistavat organisaationsa tavoitteiden kannalta keskeiset

riskit ja mahdollisuudet. Johtoryhmä tarkastaa ja hyväksyy

riskienhallintapolitiikan sekä hyväksyy KONEen

riskinsietokyvyn. KONEen hallitus hyväksyy KONEen

riskienhallinnan periaatteet ja vastaa KONEen

riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden seurannasta ja

arvioinnista. Hallitus käy myös läpi keskeiset riskit ja

riskienhallinnan toimintasuunnitelmat sekä ryhtyy

tarvittaessa toimenpiteisiin hallitukselle raportoitujen

keskeisten riskien suhteen.

Sisäinen valvonta

KONEen sisäisen valvontaympäristön tavoitteena on

varmistaa, että konsernin toiminta on tehokasta ja

kannattavaa, riskejä ja mahdollisuuksia hallitaan

hyväksyttävälle tasolle ja että taloudellinen ja

operatiivinen raportointi on luotettavaa ja sovellettavien

säädösten, toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen mukaista.

Hallituksen tarkastusvaliokunta seuraa sisäisen

valvontaympäristön prosessin toimivuutta ja tehokuutta.

Johto on vastuussa asianmukaisen sisäisen valvonnan

järjestämisestä ja ylläpitämisestä sekä sen tehokkuuden

seuraamisesta osana operatiivista johtamista. Johdon

tukena on erillinen sisäisen valvonnan toiminto, jonka

vastuulla on sisäisen valvonnan suunnittelun ohjaaminen

ja koordinoiminen, toteutus ja seuranta koko

organisaatiossa.

KONEen sisäisen valvonnan viitekehys rakentuu ja

perustuu yhtiön arvoihin, KONEen eettiseen ohjesääntöön,

rehellisyyttä korostavaan yrityskulttuuriin sekä

korkeatasoisiin eettisiin periaatteisiin. Viitekehystä tukee

omistautunut johtaminen, koulutusohjelmat, myönteinen ja

huolellinen yrityskulttuuri ja työympäristö sekä

omistautuneiden ja osaavien työntekijöiden rekrytointi ja

urakehitys. Globaalit ja paikalliset politiikat ja periaatteet

ovat keskeinen osa sisäisen valvonnan viitekehystä.

KONEen sisäisen valvonnan prosessien tavoitteena on

hallita olennaisia operatiivisia, taloudellisia ja compliance-

riskejä osana KONEen muita prosesseja ja

työntekijärooleja. Sisäistä valvontaa tukevat globaalit ja

paikalliset toimintaperiaatteet ja politiikat, joita

ylläpidetään jatkuvasti ottamalla huomioon liiketoiminnan

ja tietojärjestelmien kehitys sekä muutokset.

KONEen liiketoimintayksiköt vastaavat

valvontaviitekehyksen toteuttamisesta sekä globaalisti ja

paikallisesti sovittujen toimintaperiaatteiden

noudattamisen valvomisesta. Konsernin taloushallinto

(Global Finance) vastaa viitekehyksestä.

Taloudelliseen raportointiin liittyvä sisäinen

valvonta

Oikea taloudellinen raportointi merkitsee vaatimusten

noudattamisen ja KONEen sisäisen valvontaympäristön

kannalta sitä, että yhtiön tilinpäätökset antavat oikean ja

riittävän kuvan konsernin toiminnan tuloksesta ja

taloudellisesta asemasta ja että ne eivät sisällä tahallisia

tai tahattomia virheitä tai puutteita sen enempää

raportoitujen lukujen kuin raportoinnin laajuudenkaan

suhteen.

Konserninlaajuista taloushallintoa ja liikkeenjohtoa

koordinoi konsernin taloushallinto, ja sen käytännön

toteutuksesta vastaa KONEen tytäryhtiöiden ja

liiketoimintayksiköiden controller-verkosto.

Ohjauksen ja valvonnan keskeinen väline on KONEen

johdon kuukausittainen suunnittelu- ja

talousraportointiprosessi, jolla varmistetaan toiminnan

tuloksellisuus ja tehokkuus. Prosessissa analysoidaan

perusteellisesti usealla organisaation eri tasolla

liiketoiminnan tulos ja poikkeamat suunnitelmiin,

edellisvuoden tulokseen ja uusimpiin ennusteisiin.

Raportointiprosessi käsittää taloudellisen tiedon ohella

tärkeimmät liiketoimintayksiköiden ja konsernitason

liiketoiminnan mittarit. Näin taataan, että mahdolliset

poikkeamat taloudellisista tai liiketoiminta-

prosessimittareiden tavoitearvoista ja

toimintaperiaatteista tunnistetaan, kommunikoidaan ja

niihin reagoidaan tehokkaalla ja yhdenmukaisella tavalla

oikea-aikaisesti. KONEen tilinpäätös pohjautuu tähän

prosessiin.

Taloudellisen valvonnan tehtävät on sisällytetty osaksi

KONEen liiketoimintaprosesseja sekä johdon jatkuvaa

liiketoiminnan valvontaa ja ohjausta. KONEen laatima

talouden ohjausmalli (Financial Control Model) on

käytössä uudisrakentamisen ratkaisujen liiketoiminnassa,

huollossa modernisoinnissa sekä rahoitus- ja

verotoiminnoissa. Ohjausmalli varmistaa taloudellisen

valvonnan tehtävien riittävän kattavuuden sekä oikea-

aikaisen suorittamisen.

Tilinpäätösstandardien tulkinta, soveltaminen ja niiden

noudattamisen valvonta on keskitetty konsernin

taloushallintoon, joka yhtiön tarkastusvaliokunnan

valvomana ylläpitää KONEen laskentastandardeja (KONE

Accounting Standards). Raportointi- ja ennustesisällöt

määritellään KONEen raportointiperiaatteissa (KONE

Accounting and Reporting Instructions). Näitä standardeja

ja periaatteita ylläpitää ja päivittää keskitetysti konsernin

taloushallinto, ja niitä sovelletaan yhtenäisesti koko

konsernissa.

Lisätietoa

KONEen merkittävimpiä tietoon tulleita riskejä ja

epävarmuustekijöitä on kuvattu

toimintakertomuksessa. Rahoitusriskien hallintaa on

lisäksi käsitelty tilinpäätöksen liitetiedoissa 2.4 ja 5.3.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

179 KONE Vuosikatsaus 2025

KONEella on konserninlaajuinen

toiminnanohjausjärjestelmä (ERP), joka on rakennettu

KONEen laskentastandardien sekä

raportointiperiaatteiden mukaisesti. KONEella on käytössä

valvottu muutoksenhallintaprosessi, joka varmistaa, ettei

toiminnanohjausjärjestelmän raportointiperiaatteita voi

muuttaa ilman konsernin taloushallinnon hyväksyntää.

KONEen raportointiprosessissa tiedonsiirrot eri

järjestelmien välillä on pääosin automatisoitu.

Tapahtumien käsittelyä automatisoidaan ja keskitetään

jatkuvasti tehtäviinsä erikoistuneisiin sisäisiin

palvelukeskuksiin.

Kirjanpito- ja raportointiprosessien tehokas sisäinen

valvonta, liiketoimintaprosesseista ja -järjestelmistä

tilinpäätöksiin, on tärkeää raportoinnin oikeellisuuden

kannalta. Raportoinnin oikeellisuuden ja ennusteiden

tarkkuuden kannalta keskeistä on tunnistaa olennainen

liiketoimintaa koskeva tieto ja varmistaa sen laatu.

Sisäinen tarkastus

Yhtiöllä on johdosta erillään oleva sisäisen tarkastuksen

toiminto. Tarkastustoiminnon tarkoitus, laajuus, valtuudet

sekä riippumattomuuden periaatteet on määritelty

KONEen tarkastusohjesäännössä, jonka

tarkastusvaliokunta on hyväksynyt. KONEen

tarkastustoiminto vastaa riskienhallinnan, hallinnon,

säädösten noudattamisen ja sisäisten

valvontajärjestelmien riittävyyden ja tehokkuuden

arvioinnista sekä antaa suosituksia näiden prosessien

parantamiseksi. Tarkastustoiminto raportoi työnsä

tulokset tarkastusvaliokunnalle, joka myös hyväksyy

riskiperusteisen tarkastussuunnitelman.

Tarkastusjohtajana toimii Kristian Snäll, joka raportoi

hallituksen varapuheenjohtajalle.

Lähipiiritoimet

KONE arvioi ja seuraa lähipiirinsä kanssa tehtäviä

liiketoimia. Yhtiö pitää luetteloa sen lähipiiriin kuuluvista

osapuolista. KONEen lähipiirin muodostavat sen

tytäryhtiöiden lisäksi hallitus, toimitusjohtaja ja johtokunta

mukaan lukien yhtiöt joissa heillä on määräysvalta tai

huomattava vaikutusvalta. KONEen hallitus on hyväksynyt

ohjeet lähipiiriliiketoimien tunnistamisesta, käsittelystä,

hyväksynnästä, seurannasta ja raportoinnista. Ohjeen

mukaisesti yhtiön taloushallinto seuraa ja valvoo

lähipiiriliiketoimia osana yhtiön normaaleja raportointi- ja

valvontakäytäntöjä ja raportoi lähipiiriliiketoimista

tarkastusvaliokunnalle vuosittain.

Yhtiön hallitus päättää lähipiiritoimista, jotka eivät ole

yhtiön tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei toteuteta

tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Yhtiön ja sen lähipiirin

välisistä olennaisista ja merkittävistä liiketoimista

raportoidaan vuosittain yhtiön konsernitilinpäätöksen

liitetiedoissa.

Tilintarkastus ja kestävyysraportoinnin varmennus

Lakisääteisen tilintarkastuksen tavoitteena on antaa

lausunto siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja

riittävän kuvan konsernin taloudellisesta asemasta sekä

sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista sekä siitä, että

tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön

toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Lisäksi

tilintarkastus käsittää yhtiön kirjanpidon ja hallinnon

tarkastuksen. Tilintarkastaja arvioi, ovatko hallituksen

toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot

yhdenmukaisia, sekä onko hallituksen toimintakertomus

laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten

mukaisesti. Kestävyysraportoinnin varmentaja varmentaa

hallituksen toimintakertomukseen sisältyvän

kestävyysraportin rajoitetun varmuuden tasolla.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on vähintään yksi ja

enintään kolme tilintarkastajaa. Tilintarkastajan tulee olla

KHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja

ja kestävyysraportoinnin varmentaja valitaan vuosittain

varsinaisessa yhtiökokouksessa toimikaudeksi, joka

päättyy valintaa seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen

päättyessä.

Sisäpiiri

KONEella on voimassa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohje,

jota on täydennetty yhtiön hallituksen hyväksymällä

sisäisellä sisäpiiriohjeella. Markkinoiden

väärinkäyttöasetuksen mukaisesti KONE Oyj:n

johtohenkilöihin kuuluvat hallituksen jäsenet, hallituksen

varajäsenet, toimitusjohtaja ja johtokunnan jäsenet.

Johtohenkilöt saavat käydä kauppaa KONEen osakkeilla ja

niihin oikeuttavilla arvopapereilla kuuden viikon ajan

osavuosikatsausten ja tilinpäätöstiedotteiden julkistamista

seuraavasta päivästä alkaen.

KONE ei ylläpidä listaa pysyvistä sisäpiiriläisistä. KONE

pitää tarvittaessa hankekohtaista sisäpiiriluetteloa, johon

merkityt henkilöt eivät saa käydä kauppaa yhtiön

arvopapereilla hankkeen voimassaoloaikana. KONE

ylläpitää listaa sisäpiiriläisistä, jotka liittyvät

osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen valmisteluihin. Näitä

henkilöitä koskee kielto käydä kauppaa KONEen osakkeilla

ja niihin oikeuttavilla arvopapereilla suljetun aikaikkunan

aikana, joka alkaa kuusi viikkoa ennen

osavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen julkistamista

ja päättyy niiden julkistamispäivän päättyessä. KONEen

sisäpiirivastaavana toimii yhtiön hallituksen sihteeri.

Hallinnointi vuonna 2025

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 5. maaliskuuta 2025

Helsingissä.

Hallitus ja valiokunnat

Yhtiökokous valitsi KONEn hallitukseen yhdeksän jäsentä:

Antti Herlin (hallituksen puheenjohtaja), Jussi Herlin

(päätoiminen varapuheenjohtaja), Banmali Agrawala, Matti

Alahuhta, Susan Duinhoven, Marika Fredriksson, Iiris

Herlin, Timo Ihamuotila, ja Krishna Mikkilineni.

Enemmistöllä hallituksen jäsenistä on kansainvälistä

ammatillista kokemusta erilaisista tehtävistä, ja he ovat tai

ovat olleet hallituksen jäseniä sekä listatuissa että

listaamattomissa yhtiöissä. Jokaisella hallituksen jäsenellä

on yliopistotutkinto, ja kolmella heistä on tohtorintutkinto.

Nämä tutkinnot ovat eri aloilta, joista yleisimpinä tekniset

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

180 KONE Vuosikatsaus 2025

alat ja kauppatieteet. Jäsenet edustavat viittä eri

kansallisuutta. Hallituksen jäsenistä kuusi (67 %) on miehiä

ja kolme (33 %) naisia. Jäsenistä 22 % on alle 50-vuotiaita,

44 % on 51-65-vuotiaita ja 33 % on yli 65-vuotiaita.

Hallituksen monimuotoisuuden katsotaan olevan hyvällä

tasolla, jolla varmistetaan laaja näkökulmien ja

kokemusten kirjo sekä hallituksen tehokas toiminta

KONEen strategisten tavoitteiden tukemiseksi.

Hallituksen jäsenistä Banmali Agrawala, Matti Alahuhta,

Susan Duinhoven, Marika Fredriksson, Iiris Herlin, Timo

Ihamuotila ja Krishna Mikkilineni ovat yhtiöstä

riippumattomia. Antti Herliniä, Iiris Herliniä ja Jussi Herliniä

lukuun ottamatta muut hallituksen jäsenet ovat

riippumattomia yhtiön merkittävistä osakkeenomistajista.

Vuonna 2025 hallitus kokoontui yhdeksän kertaa.

Jäsenten keskimääräinen osallistumisaste kokouksiin oli

95 %. Hallituksen ja valiokuntien sihteerinä toimii Niina

Vilske.

Tarkastusvaliokunta

Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat Marika

Fredriksson (puheenjohtaja, riippumaton jäsen), Susan

Duinhoven (riippumaton jäsen), Jussi Herlin, ja Timo

Ihamuotila (riippumaton jäsen).

Vuonna 2025 tarkastusvaliokunta kokoontui neljä

kertaa. Jäsenten keskimääräinen osallistumisaste

kokouksiin oli 94 %.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat Jussi

Herlin (puheenjohtaja), Matti Alahuhta (riippumaton jäsen),

Susan Duinhoven (riippumaton jäsen) ja Antti Herlin.

Vuonna 2025 nimitys- ja palkitsemisvaliokunta

kokoontui kolme kertaa. Jäsenten keskimääräinen

osallistumisaste kokouksiin oli 100 %.

Toimitusjohtaja

Philippe Delorme on toiminut KONE Oyj:n

toimitusjohtajana 1. tammikuuta 2024 alkaen.

Philippe Delormen osakeomistus selviää seuraavan

sivun taulukosta.

KONEen hallituksen osakeomistus 31.12.2025 sekä omistuksissa tapahtuneet muutokset tilikaudella 1.1.-31.12.2025

Rooli

Syntymä-

vuosi

Suku-

puoli

Kansalaisuus

Koulutus

A-sarjan

osakkeet

Muutos

B-sarjan

osakkeet

Muutos

Antti Herlin

Puheen-

johtaja

1956

Mies

Suomi

Kauppatieteiden tohtori h.c.,

taiteen tohtori h.c., tekniikan

tohtori h.c.

70 561 608

53 063 850

+1 690

Jussi Herlin

Vara-

puheen-

johtaja

1984

Mies

Suomi

Kauppatieteiden maisteri

105 467

Banmali

Agrawala

Jäsen

1963

Mies

Intia

Konetekniikan kandidaatti

845

+845

Matti

Alahuhta

Jäsen

1952

Mies

Suomi

Tekniikan tohtori, tekniikan

tohtori h.c.

758 602

+845

Susan

Duinhoven

Jäsen

1965

Nainen

Alankomaat

Ph.D. (fysikaalinen kemia),

B.Sc. (fysikaalinen kemia)

5 489

+845

Marika

Fredriksson

Jäsen

1963

Nainen

Ruotsi

Kauppatieteiden maisteri

2 727

+845

Iiris Herlin

Jäsen

1989

Nainen

Suomi

Valtiotieteiden maisteri,

agrologi (AMK)

139 649

+845

Timo

Ihamuotila

Jäsen

1966

Mies

Suomi

Kauppatieteiden lisensiaatti

13 848

+845

Krishna

Mikkilineni

Jäsen

1959

Mies

Yhdysvallat

Ph.D. (sähkö- ja

tietotekniikka), tekniikan

kandidaatti (elektroniikka ja

viestintätekniikka)

3 685

+845

Hallituksen ja valiokuntien kokousten lukumäärä ja jäsenten osallistuminen vuonna 2025:

Hallitus

Tarkastusvaliokunta

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta

Antti Herlin

9/9

3/3

Jussi Herlin

9/9

4/4

3/3

Banmali Agrawala*

6/7

Matti Alahuhta

9/9

3/3

Susan Duinhoven

9/9

4/4

3/3

Marika Fredriksson

8/9

4/4

Iiris Herlin

8/9

Timo Ihamuotila

8/9

3/4

Krishna Mikkilineni

9/9

Ravi Kant*

2/2

* Ravi Kant toimi hallituksen jäsenenä 5.3.2025 asti. Banmali Agrawala on toiminut hallituksen jäsenenä 5.3.2025 alkaen.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

181 KONE Vuosikatsaus 2025

Johtokunta

Vuoden 2025 lopulla KONEen johtokunnan muodostivat

toimitusjohtajan lisäksi 12 johtokunnan jäsentä. KONE

Oyj:n toimitusjohtajana toimii Philippe Delorme.

Johtokunnan muut jäsenet ovat Nicolas Alchal

(Commercial & Operations -yksikön johtaja), Joe Bao

(Kiinan alueen johtaja), Kaija Bridger (henkilöstö &

viestintä -yksikön johtaja), Johannes Frände

(lakiasiainjohtaja), Samer Halabi (Aasian ja Tyynenmeren,

Afrikan ja Lähi-Idän alueen johtaja), Ilkka Hara

(talousjohtaja), Mikko Korte (toimitusketjusta vastaava

johtaja), Karla Lindahl (Euroopan johtaja), Tomio Pihkala

(teknologiajohtaja), Ken Schmid (Amerikan johtaja), Kaori

Uehigashi (Strategia & Transformaatio -yksikön johtaja), ja

Michelle Wen (hankintajohtaja).

Johtokunnan osakeomistukset selviävät viereisestä

taulukosta.

Tilintarkastus

KONEen tilintarkastajana ja kestävyysraportoinnin

varmentajana toimi tilintarkastusyhteisö Ernst & Young

Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana ja

kestävyysraportoinnin varmentajana toimii Heikki Ilkka.

Ernst & Young Oy:lle vuodelta 2025 suoritetut

tilintarkastuspalkkiot olivat 1,1 miljoonaa euroa,

kestävyysraportoinnin varmennuksen palkkiot olivat 0,3

miljoonaa euroa ja veropalveluista sekä muista palveluista

suoritetut palkkiot olivat 0,3 miljoonaa euroa.

Sisäpiiri

KONEen hallituksen jäsenten ja johdon jäsenten sekä

heidän määräysvallassaan olevien yhtiöiden osakeomistus

oli 31.12.2025 125 071 514 osaketta, mikä vastaa 23,6 %

kaikista osakkeista ja 62,5 % äänistä. Antti Herlinin

omistus on 123 625 458 osaketta ja 75 867 992 ääntä.

KONEen hallituksen jäsenten ja johdon jäsenten

omistukset KONEessa 31.12.2025 ja niissä tilikaudella

tapahtuneet muutokset selviävät viereisestä taulukosta.

KONEen johtokunnan osakeomistus 31.12.2025 sekä omistuksissa tapahtuneet muutokset tilikaudella 1.1.-31.12.2025

Rooli

Syntymä-

vuosi

Suku-

puoli

Kansalaisuus

Koulutus

B-sarjan

osakkeet

Muutos

Philippe

Delorme

Toimitusjohtaja

1971

Mies

Ranska

M.Sc. (Manufacturing), MBA

(Kansainvälinen liiketoiminta)

Nicolas

Alchal

Commerical &

Operations -yksikön

johtaja

1981

Mies

Kreikka

Insinööri (sähkötekniikka),

MBA

7 948

+2 175

Joe Bao

Kiinan alueen johtaja

1982

Mies

Yhdysvallat

Kauppatieteiden kandidaatti

22 285

+22 285

Kaija

Bridger

Henkilöstö &

viestintä -yksikön

johtaja

1972

Nainen

Suomi

Psykologian maisteri

2 600

+2 505

Johannes

Frände

Lakiasiainjohtaja

1979

Mies

Suomi

OTM, DI (tietotekniikka)

10 467

+4 973

Samer

Halabi

Aasian ja

Tyynenmeren,

Afrikan ja Lähi-Idän

alueen johtaja

1970

Mies

Dominica

Insinööri (konetekniikka)

50 085

+9 945

Ilkka Hara

Talousjohtaja

1975

Mies

Suomi

Kauppatieteiden maisteri

68 746

+7 435

Mikko

Korte

Toimitusketjusta

vastaava johtaja

1968

Mies

Suomi

Diplomi-insinööri

74 238

+7 460

Karla

Lindahl

Euroopan johtaja

1981

Nainen

Suomi

Oikeustieteen maisteri,

Master of Arts (kilpailuoikeus)

16 417

+4 973

Tomio

Pihkala

Teknologiajohtaja

1975

Mies

Suomi

Diplomi-insinööri

(konetekniikka)

127 140

+7 460

Ken

Schmid

Amerikan alueen

johtaja

1963

Mies

Yhdysvallat

Kandidaatti (historia), MBA

35 818

+6 254

Kaori

Uehigashi

Strategia &

Transformaatio -

yksikön johtaja

1979

Nainen

Suomi

Diplomi-insinööri

(tuotantotalous)

Michelle

Wen

Hankintajohtaja

1965

Nainen

Ranska

B.A. (englannin kirjallisuus ja

kansainvälinen kauppa), MBA

(eurooppalainen ja

kansainvälinen liiketoiminta)

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

182 KONE Vuosikatsaus 2025

Lähipiiriliiketoimet

Johdon palkitsemista lukuun ottamatta KONEella ei ole

ollut merkittäviä tapahtumia sen hallituksen,

toimitusjohtajan tai johtoryhmän kanssa mukaan lukien

yhtiöt, joissa heillä on määräysvaltaa tai huomattava

vaikutusvalta.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

183 KONE Vuosikatsaus 2025

Antti Herlin

Hallituksen puheenjohtaja

s. 1956, kauppatieteiden tohtori h.c., taiteen tohtori h.c.,

tekniikan tohtori h.c.

Hallituksen jäsen vuodesta 1991.

Toiminut KONE Oyj:n hallituksen puheenjohtajana

vuodesta 2003. Työskenteli aiemmin mm. KONEen

hallituksen päätoimisena puheenjohtajana 2006–2021,

KONEen toimitusjohtajana 1996–2006 ja hallituksen

varapuheenjohtajana 1996–2003.

Keskeisiin luottamustoimiin kuuluu hallituksen

puheenjohtajuudet Security Trading Oy:ssä, Holding

Manutas Oy:ssä sekä Tiina ja Antti Herlinin säätiössä.

Jussi Herlin

Hallituksen varapuheenjohtaja

s. 1984, kauppatieteiden maisteri.

Hallituksen jäsen vuodesta 2012.

Työskennellyt KONE Oyj:n hallituksen päätoimisena

varapuheenjohtajana vuodesta 2021 ja hallituksen

varapuheenjohtajana vuodesta 2014. Työskenteli aiemmin

mm. KONEen strategiakehitystoiminnossa Senior Business

Analystina ja Strategy Development Managerina 2016–

2020, konsulttina Accenturella 2012–2014 ja KONE Oyj:n

hallituksen varajäsenenä 2007–2012.

Keskeisiin luottamustoimiin kuuluu hallituksen jäsenyydet

Security Trading Oy:ssä, Holding Manutas Oy:ssä,

Teknologiateollisuus ry:ssä ja KONE Oyj:n 100-

vuotissäätiössä.

Banmali Agrawala

s. 1963, konetekniikan kandidaatti

Hallituksen jäsen vuodesta 2025.

Työskennellyt Senior Advisorina Tata Sons Private

Limited:ssä heinäkuusta 2023 alkaen. Työskenteli

aiemmin Tata Sons:n Infrastructure, Aerospace & Defence

johtajana 2017–2023, General Electric South Asia

toimitusjohtajana 2013–2017, Tata Power Ltd:n strategia-

ja liiketoiminnan kehitysjohtajana 2008–2013 ja useissa

tehtävissä Wärtsilässä 1987–2008 Intiassa ja Suomessa,

mukaan lukien toimitusjohtana Wärtsilä India Ltd:ssä

2003–2008.

Keskeisiin luottamustoimiin kuuluu hallituksen

puheenjohtajuudet Tata Advanced Systems Limited:ssä,

Tata Medical & Diagnostics Limited:ssä ja Pratham

Education Foundation:ssa sekä hallituksen jäsenyydet

Tata Electronics Ltd:ssä ja National Investment and

Infrastructure Fund Limited:ssä.

Matti Alahuhta

s. 1952, tekniikan tohtori, tekniikan tohtori h.c.

Hallituksen jäsen vuodesta 2003.

Työskennellyt aiemmin KONEen toimitusjohtajana 2005–

2014, Nokia Oyj:n varatoimitusjohtajana 2004, Nokia

Mobile Phonesin toimitusjohtajana 1998–2003, Nokia

Telecommunicationsin toimitusjohtajana 1993–1998 ja sen

Public Networks liiketoiminnan johtajana 1992 ja

Dedicated Networks liiketoiminnan johtajana 1986–1991.

Keskeisiin luottamustoimiin kuuluu hallituksen

puheenjohtajuus DevCo Partners Oy:ssä sekä hallituksen

jäsenyys Volvo Groupissa (julkisesti listattu yhtiö).

Susan Duinhoven

s. 1965, Ph.D. (fysikaalinen kemia), B.Sc. (fysikaalinen

kemia)

Hallituksen jäsen vuodesta 2020.

Työskennellyt aiemmin Sanoma Oyj:n (julkisesti listattu

yhtiö) toimitusjohtajana vuodesta 2015 alkaen 1.

tammikuuta 2024 asti. Työskenteli aiemmin mm.

Koninklijke Wegener N.V.:n toimitusjohtajana 2013–2015,

Thomas Cook Group Plc:n Länsi-Euroopan toimintojen /

Hollannin toimitusjohtajana 2010–2013, Valitut Palat

Benelux & New Acquisitions Euroopan toimitusjohtajana

2008–2010 ja De Gule Sider A/S:n toimitusjohtajana 2005–

2007. Aloitti uransa Unileverin palveluksessa 1988.

Keskeisiin luottamustoimiin kuuluu hallituksen jäsenyys

Kemira Oyj:ssä (julkisesti listattu yhtiö).

Marika Fredriksson

s. 1963, kauppatieteiden maisteri

Hallituksen jäsen vuodesta 2023.

Työskennellyt aiemmin talousjohtajana ja konsernin

varatoimitusjohtajana Vestas Wind Systems A/S:ssa 2013–

2022, talousjohtajana Gambro AB:ssa 2009–2012,

talousjohtajana Autoliv Inc.:ssä 2008–2009 ja toiminut

useissa tehtävissä, mukaan lukien talousjohtajana ja

varapääjohtajana talous- ja strategiatoiminnoissa Volvo

Construction Equipment Corporationissa 1996–2008.

Keskeisiin luottamustoimiin kuuluu hallituksen jäsenyydet

A.P. Møller - Maersk A/S:ssa (julkisesti listattu yhtiö), AB

Industrivärdenissä (julkisesti listattu yhtiö), Sandvik

AB:ssa (julkisesti listattu yhtiö), Ecolean AB:ssa ja

hallituksen puheenjohtajuus emagine Consultingissa.

Iiris Herlin

s. 1989, valtiotieteiden maisteri, agrologi (AMK)

Hallituksen jäsen vuodesta 2015.

Toimi aiemmin hallituksen varajäsenenä 2013–2014.

Keskeisiin luottamustoimiin kuuluu hallituksen jäsenyydet

Security Trading Oy:ssa sekä Tiina ja Antti Herlinin

säätiössä.

Timo Ihamuotila

s. 1966, kauppatieteiden lisensiaatti

Hallituksen jäsen vuodesta 2024.

Työskennellyt talousjohtajana ABB Ltd:ssä 2017 lähtien.

Työskenteli aiemmin Nokia Oyj:n talousjohtajana 2009–

2016, myyntijohtajana 2008–2009 sekä useissa muissa

tehtävissä Nokia Oyj:ssä, mukaan lukien

varatoimitusjohtaja, myynti ja Portfolio Management,

Mobile Phones 2007, Mobile Phonesin CDMA-

liiketoimintayksikön johtajana 2004–2007, rahoituspuolen

johtotehtävissä 1999–2004 sekä riskienhallinnan johtajana

Hallitus

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

184 KONE Vuosikatsaus 2025

1993–1996. Aikaisemmin hän työskenteli Citibank Plc:ssä

johdannaisten myynnin johtajana Pohjoismaissa 1996–

1999 sekä Kansallis-Osake-Pankissa 1990–1993

rahoituksen varainhallinnon analyytikkona.

Keskeisiin luottamustoimiin kuuluu hallituksen

varapuheenjohtajuus Nokia Oyj:ssä (julkisesti listattu

yhtiö) ja hallituksen jäsenyys Oras Invest Oy:ssa.

Krishna Mikkilineni

s. 1959, Ph.D. (sähkö- ja tietotekniikka), tekniikan

kandidaatti (elektroniikka ja viestintätekniikka).

Hallituksen jäsen vuodesta 2022.

Työskenteli aiemmin useissa eri tehtävissä Honeywell

International Inc.:ssä Yhdysvalloissa ja Intiassa 1985–2019

(viimeisimmät positiot olivat teknologiajohtaja,

tietohallintojohtaja ja integroitujen toimitusketjujen ja

asiakaspalvelun johtaja Honeywell Corporationissa

globaalisti). Tätä aiemmin hän työskenteli Honeywell

Technology Solutionsin johtajana.

Keskeisiin luottamustoimiin kuuluu neuvonantajuus

(Senior Advisor) useissa startup-yrityksissä, General

Partner -positio Venture Capital -rahastossa, hallituksen

jäsenyydet CompoSecure Inc.:ssa (julkisesti listattu yhtiö),

Resolute Holdings:ssa (julkisesti listattu yhtiö) ja Private

Equity -yrityksessä. Hän myös johtaa aktiivisesti yksityistä

hyväntekeväisyyssäätiötä, joka keskittyy koulutukseen ja

vanhustenhoitoon.

Ravi Kant toimi hallituksen jäsenenä 5. maaliskuuta 2025

asti. Banmali Agrawala valittiin hallituksen jäseneksi 5.

maaliskuuta 2025.

Lisätietoa

Tämä selvitys on saatavilla yhtiön internet-sivuilta

osoitteessa www.kone.com ja selvitys on annettu

toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

185 KONE Vuosikatsaus 2025

Johtokunta

Philippe Delorme

Toimitusjohtaja

s. 1971, M.Sc. (Manufacturing), MBA (Kansainvälinen

liiketoiminta)

KONEen toimitusjohtaja ja KONEen palveluksessa

vuodesta 2024.

Ennen uraansa KONEella hän työskenteli Schneider

Electricillä useissa rooleissa, viimeisimpänä Euroopan

liiketoimintojen johtajana. Tätä ennen hän työskenteli

useissa strategian, teknologian ja operatiivisen toiminnan

avainrooleissa, sekä myynnin tehtävissä Euroopassa,

Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Hän oli Schneider

Electricin johtoryhmän jäsen vuosina 2009–2023.

Nicolas Alchal

Commercial & Operations

s. 1981, insinööri (sähkötekniikka), MBA

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2024 ja KONEen

palveluksessa vuodesta 2011.

Työskennellyt aiemmin KONEella Euroopan väliaikaisena

johtajana 2024-2025, Lähi-idän, Turkin ja Afrikan alueen

maajohtajana 2022–2024, Etelä-Euroopan, Lähi-idän ja

Afrikan uuslaiteliiketoiminnan sekä Delivery Operations -

yksikön johtajana 2019–2021 ja Arabiemiirikuntien,

Qatarin, Omanin ja Bahrainin maajohtajana 2011–2018.

Ennen uraansa KONEella hän työskenteli ThyssenKrupp

Elevatorilla useissa johtotehtävissä Arabiemiirikunnissa

2007–2011.

Joe Bao

Kiinan alue

s. 1982, kauppatieteiden kandidaatti

KONEen johtokunnan jäsen ja KONEen palveluksessa

vuodesta 2022.

Työskennellyt aiemmin Microsoft Kiinan toimitusjohtajana

2021–2022 sekä eri johtotehtävissä myynnin,

markkinoinnin ja strategian aloilla sekä Microsoft

konsernin pääkonttorilla että Kiinan alueella 2004–2021.

Keskeisiin luottamustoimiin kuuluu hallituksen jäsenyys

FinnCham Shanghaissa.

Kaija Bridger

Henkilöstö & viestintä

s. 1972, psykologian maisteri

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2024 ja KONEen

palveluksessa vuodesta 2015.

Työskennellyt aiemmin KONEella henkilöstöjohtajana

Aasian ja Tyynenmeren alueella, Lähi-idässä ja Afrikassa

2022–2024 sekä Talent Management and Culture -

johtajana 2015–2022.

Ennen uraansa KONEella hän työskenteli henkilöstöjohdon

konsultointitehtävissä Psycon Oy:ssä ja Cubiks Finland

Oy:ssä 2000–2015.

Johannes Frände

Lakiasiainjohtaja

s. 1979, OTM, DI (tietotekniikka)

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2021 ja KONEen

palveluksessa vuodesta 2012.

Työskennellyt aiemmin KONEen hallituksen sihteerinä

2022–2024, KONEen palveluliiketoiminnan sekä

teknologia- ja innovaatioyksikön lakiasiainjohtajana 2017–

2021 ja vanhempana lakimiehenä 2012–2016.

Ennen uraansa KONEella hän työskenteli Roschier

asianajotoimistolla 2005–2007 ja 2009–2012 ja Debevoise

& Plimpton LLP asianajotoimistolla 2008–2009.

Keskeisiin luottamustoimiin kuuluu jäsenyys Ilmarisen

hallintoneuvostossa.

Samer Halabi

Aasian ja Tyynenmeren alue, Lähi-itä ja Afrikka

s. 1970, insinööri (konetekniikka)

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2021 ja KONEen

palveluksessa vuodesta 2001.

Työskennellyt aiemmin KONEella Lähi-idän ja Afrikan

aluejohtajana 2010–2021, Qatarin maajohtajana 2007–

2010, jakeluliiketoiminnasta vastaavana johtajana 2004–

2007 sekä useissa muissa johtotehtävissä Lähi-idän ja

Afrikan alueella 2001–2004.

Ilkka Hara

Talousjohtaja

s. 1975, kauppatieteiden maisteri

KONEen johtokunnan jäsen ja KONEen palveluksessa

vuodesta 2016.

Työskennellyt aiemmin KONEella Etelä-Euroopan ja

Välimeren alueen väliaikaisena johtajana joulukuusta 2022

kesäkuuhun 2023.

Ennen uraansa KONEella hän työskenteli Microsoftilla

puhelinliiketoiminnan talousjohtajana 2014–2016, Nokialla

eri johtotehtävissä 2004–2014, ABN AMRO:ssa 2003–

2004 ja Morgan Stanleylla 2001–2003.

Keskeisiin luottamustoimiin kuuluu hallituksen jäsenyys

Hartili Oy:ssä sekä hallituksen jäsenyys Helsingin

kauppakorkeakoulun tukisäätiössä.

Mikko Korte

Toimitusketju

s. 1968, diplomi-insinööri

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2016 ja KONEen

palveluksessa vuodesta 1995.

Työskennellyt aiemmin KONEella Operations Development

-johtajana 2016–2023, Amerikan uuslaiteliiketoiminnan

johtajana 2013–2015, Suomen ja Baltian maajohtajana

2011–2013, Keski- ja Pohjois-Euroopan

palveluliiketoiminnan johtajana 2007–2011, Skandinavian

palveluliiketoiminnan johtajana 2004–2007 ja Suomen

palveluiden tuotantopäällikkönä 1999–2004.

Karla Lindahl

Eurooppa

s. 1981, oikeustieteen maisteri, Master of Arts

(kilpailuoikeus)

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2022 ja KONEen

palveluksessa vuodesta 2004.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

186 KONE Vuosikatsaus 2025

Työskennellyt aiemmin KONEella Etelä-Euroopan ja

Välimeren alueen johtajana 2022–2023, Suomen ja Baltian

maajohtajana 2017–2022, strategiajohtajana 2016–2017,

strategiasta ja sijoittajasuhteista vastaavana johtajana

2014–2016, sijoittajasuhdejohtajana 2010–2014,

lakimiehenä 2005–2010 ja avustavana lakimiehenä 2004–

2005.

Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluu hallituksen jäsenyys

NKT A/S -yhtiössä.

Tomio Pihkala

Teknologiajohtaja

s. 1975, konetekniikan diplomi-insinööri

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2013 ja KONEen

palveluksessa vuodesta 2001.

Työskennellyt aiemmin KONEella uuslaiteliiketoiminnan

johtajana 2019-2023, teknologiajohtajana 2015–2019,

Operations Development -johtajana 2013–2015, Suomen

tuotekehitysyksikön johtajana 2011–2013, Kiinan

palveluliiketoiminnan johtajana 2009–2010 sekä Kiinan

tuotestrategiasta ja markkinoinnista vastaavana johtajana

2007–2008.

Keskeisiin luottamustoimiin kuuluvat hallituksen

jäsenyydet Toshiba Elevator and Building Systems

Corporationissa, Valtion teknillisessä

tutkimuskeskuksessa, VTT:ssä ja Teknologian

edistämissäätiössä.

Ken Schmid

Amerikka

s. 1963, kandidaatti (historia), MBA

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2020 ja KONEen

palveluksessa vuodesta 1986 (vuoteen 1994 asti

Montgomery Elevator Company).

Työskennellyt aiemmin KONEella Amerikan alueen

talousjohtajana 2005–2020, Global Information Services -

yksikön johtajana 2003–2005, Amerikan alueen

tietohallintojohtajana 1998–2003, laadun johtotehtävissä

1995–1998 sekä useissa uuslaiteliiketoiminnan

myyntitehtävissä.

Keskeisiin luottamustoimiin kuuluu hallituksen

puheenjohtajuus National Elevator Industry Inc:ssä (NEII).

Kaori Uehigashi

Strategia & Transformaatio

s. 1979, diploma-insinööri (tuotantotalous)

KONEen johtokunnan jäsen ja KONEen palveluksessa

vuodesta 2024.

Ennen uraansa KONEella hän työskenteli Boston

Consulting Groupissa (BCG) Managing Directorina sekä

osakkaana vuodesta 2017 lähtien. Viimeisimpänä hän

työskenteli BCG:n Suomen toimitusjohtajana 2021–2023.

Keskeisiin luottamustoimiin kuuluu hallituksen jäsenyys

Meyer Turku Oy:ssä.

Michelle Wen

Hankinta

s. 1965, B.A. (englannin kirjallisuus ja kansainvälinen

kauppa), MBA (eurooppalainen ja kansainvälinen

liiketoiminta)

KONEen johtokunnan jäsen ja KONEen palveluksessa

elokuusta 2025.

Ennen uraansa KONEella hän työskenteli useissa

globaaleissa johtotehtävissä hankinnan, ostotoiminnan,

toimitusketjun ja toimittajien laadunhallinnan parissa eri

toimialoilla Euroopassa, Aasiassa ja Yhdysvalloissa.

Viimeisimpänä hän työskenteli Stellantis Corporationissa

Chief Global Purchasing and Supply Chain Officerina

2017-2022. Ennen tätä hän on työskennellyt Vodafonella

2016-2017, Vallourecilla 2012-2016, Alstom Transportissa

2008-2012, Renault Nissanilla 2000-2008, Philips Car

Systemsillä 1997-2000 ja Thomsonilla (nykyisin

Technicolor) 1994–1997.

Keskeisiin luottamustoimiin kuuluu hallituksen jäsenyys

Georg Fischer Co. Ltd:ssä.

Nicolas Alchal nimitettiin Commercial & Operations -

yksikön johtajaksi 1. huhtikuuta 2025 alkaen. Hän jatkaa

KONEen johtokunnan jäsenenä ja seuraa tehtävässään

Axel Berklingiä, joka päätti jättää tehtävänsä johtokunnan

jäsenenä. Axel jatkoi Executive Advisor -roolissa elokuun

2025 loppuun asti.

Kaori Uehigashi nimitettiin Strategy & Transformation -

yksikön vakituiseksi johtajaksi toukokuun 2025 alusta

lähtien. Hän jatkaa johtokunnan jäsenenä toimittuaan

kyseisen yksikön väliaikaisena johtajana tammikuusta

2024 lähtien.

3. kesäkuuta 2025 KONE tiedotti Michelle Wenin

nimityksestä hankintajohtajaksi ja johtokunnan jäseneksi 1.

elokuuta 2025 alkaen.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

187 KONE Vuosikatsaus 2025

Tietoa osakkeenomistajille

Yhtiökokous

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään

keskiviikkona 5. maaliskuuta 2026 klo 11.00 alkaen

Finlandia-talossa osoitteessa Mannerheimintie 13e,

Helsinki.

Tarkemmat tiedot ja aikataulut yhtiökokoukseen ja

liittyen esitetään yhtiön internetsivuilla osoitteessa

kone.com ja yhtiökokouskutsussa.

Yhtiökokouksissa KONEen kullakin A-sarjan osakkeella

on yksi ääni. Kymmenen B-sarjan osaketta oikeuttaa

yhteen ääneen, kuitenkin siten, että kullakin

osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni.

Osingonmaksu

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että

tilikaudelta 2025 maksetaan osinkoa 1,7975 euroa A-

sarjan osakkeelta ja 1,80 euroa B-sarjan osakkeelta.

Ehdotettu osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on

osingonmaksun täsmäytyspäivänä 9. maaliskuuta 2026

merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön

osakasluetteloon. Ehdotettu osingonmaksupäivä on 16.

maaliskuuta 2026.

KONEen listatut arvopaperit

KONE Oyj:llä on kaksi osakelajia: listattu B-sarjan osake ja

listaamaton A-sarjan osake. KONEen B-sarjan osakkeet on

listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä ja rekisteröity Euroclear

Finland Oy:hyn.

Lisätietoa

Lisätietoa hallituksen voitonjakoehdotuksesta sekä

osakkeista ja osakkeenomistajista löytyy

toimintakertomuksesta.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

188 KONE Vuosikatsaus 2025

Sijoittajasuhteet

Sijoittajasuhdepolitiikka

KONEen tavoitteena on tarjota likvidi ja houkutteleva

sijoituskohde kotimaisille ja ulkomaisille sijoittajille.

Sijoittajasuhteiden päätehtävänä on varmistaa, että

markkinoilla on kaikkina aikoina käytössään oikeat ja

riittävät tiedot KONEen osakkeen arvon määrittämiseksi.

Kaiken kirjallisen materiaalin, kuten tilinpäätösten ja

osavuosikatsausten, kestävyysraportin ja sen

täydennysosan, pörssi- ja lehdistötiedotteiden ja

internetsivujen sekä kaiken muun sijoittajaviestinnän

tavoitteena on tämän tehtävän täyttäminen.

KONE noudattaa kaikessa viestinnässään Euroopan

Unionin lainsäädännön, Suomen Arvopaperimarkkinalain ja

Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjen sekä muiden

sovellettavien säännösten pörssiyhtiöihin kohdistuvia

vaatimuksia täsmällisestä ja samanaikaisesta tiedon

julkistamisesta.

Hiljainen jakso

KONEella on hiljainen jakso ennen tulosjulkistusta.

KONEen edustajat eivät kommentoi taloudellisia asioita

pääomamarkkinoille tai lehdistölle osavuosikatsauksen

julkistamista edeltävän kolmen viikon aikana ja

tilinpäätöksen julkistamista edeltävän neljän viikon aikana.

Tämä koskee tapaamisia, puhelinkeskusteluja ja muita

viestinnän muotoja.

Yhteystiedot

Natalia Valtasaari

Sijoittajasuhdejohtaja

Puh. 0204 75 4705

Sähköposti: investors@kone.com

KONEen taloudellisten katsausten julkaisuajat 2026

Tilinpäätöstiedote 2025 sekä vuosikatsaus 2025 sis. tilinpäätös

perjantaina 6. helmikuuta 2026

Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2026

keskiviikkona 29. huhtikuuta 2026

Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2026

keskiviikkona 22. heinäkuuta 2026

Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2026

keskiviikkona 28. lokakuuta 2026

189 KONE Vuosikatsaus 2025

Tämä raportti sisältää tulevaisuuteen suuntautuneita

lausumia, jotka perustuvat tällä hetkellä KONEen johdon

tiedossa oleviin oletuksiin ja tekijöihin sekä sen

tämänhetkisiin päätöksiin ja suunnitelmiin. Vaikka johto

uskoo, että tulevaisuuteen suuntautuneet oletukset ovat

perusteltuja, mitään varmuutta ei ole siitä, että kyseiset

oletukset osoittautuvat oikeiksi. Tämän vuoksi tulokset

voivat erota merkittävästi tulevaisuuteen suuntautuneisiin

lausumiin sisältyneistä oletuksista johtuen mm.

muutoksista taloudessa, markkinoilla, kilpailuolosuhteissa

sekä muutoksista laissa ja säännöksissä ja

valuuttakursseissa.

KONE Oyj

Konsernihallinto

Keilasatama 3

PL 7 02150 Espoo

Puh. 0204 751

www.kone.com

Lisätiedot:

Natalia Valtasaari

Sijoittajasuhdejohtaja

Puh. 0204 75 4705