1 KONE Vuosikatsaus 2024

•

xxx

Vuosikatsaus 2024

2 KONE Vuosikatsaus 2024

Sisällysluettelo

KONE yrityksenä

Hallituksen toimintakertomus

Tunnusluvut ja taloudellinen kehitys

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Kestävyysraportti

Konsernitilinpäätös

Konsernituloslaskelma

Laaja konsernituloslaskelma

Konsernitase

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Konsernin rahavirtalaskelma

Konsernitilinpäätöksen liitetiedot

1. Laadintaperiaatteet

2. Taloudellinen kehitys

3. Nettokäyttöpääoma

4. Yritysostot ja investoinnit

105

5. Pääomarakenne

113

6. Muut liitetiedot

126

Emoyhtiön tilinpäätös

131

Hallituksen voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset

149

Tilintarkastajan lausunnot

150

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

159

Tietoa osakkeenomistajalle

169

KONE yrityksenä | KONE lyhyesti

3 KONE Vuosikatsaus 2024

KONE lyhyesti

Me KONEella uskomme, että meillä on tärkeä rooli kaupunkien

tulevaisuuden muokkaamisessa. Olemme yksi alamme johtavista

yrityksistä, ja autamme päivittäin kahta miljardia ihmistä liikkumaan

turvallisesti, sujuvasti ja saumattomasti älykkäissä ja kestävän kehityksen

mukaisissa rakennuksissa ja kaupungeissa.

Liikevaihto noin 11 mrd. EUR

vuonna 2024

Liikutamme yli kaksi miljardia

hissien ja liukuportaiden käyttäjää

päivittäin

Yli 1 700 000

laitetta KONEen huoltokannassa

Yli 60 000

työntekijää

Lähes 600 000

asiakasta

Toimintaa lähes 70 maassa ja

valtuutettuja jakelijoita ja agentteja

lähes 100 maassa

KONE yrityksenä | Avainluvut

4 KONE Vuosikatsaus 2024

Avainluvut

Saadut tilaukset

(Me)

Liikevaihto (Me)

Oikaistu liikevoitto (Me) ja

oikaistu liikevoittomarginaali (%)

Rahavirta

(Me)

Laimentamaton

osakekohtainen tulos (e)

Osinko/B-sarjan osake (e)

Saadut tilaukset eivät sisällä

huoltosopimuksia

Rahavirta liiketoiminnasta ennen

rahoituseriä ja veroja

Liikevaihto markkina-alueittain

Liikevaihto liiketoiminnoittain

1–12/2024

1–12/2023

Muutos

Vertailu-

kelpoinen

muutos

Saadut tilaukset

8 758,9

8 577,7

2,1 %

3,3 %

Tilauskanta

9 058,6

8 715,7

3,9 %

1,4 %

Liikevaihto

11 098,4

10 952,3

1,3 %

2,2 %

Liikevoitto (EBIT)

1 249,0

1 200,1

4,1 %

Liikevoittomarginaali (EBIT-marginaali)

11,3

11,0

Oikaistu liikevoitto (adjusted EBIT) ¹

1 303,0

1 248,4

4,4 %

Oikaistu liikevoittomarginaali (adjusted EBIT margin) ¹

11,7

11,4

Voitto ennen veroja

1 254,1

1 206,1

4,0 %

Tilikauden voitto

961,0

931,6

3,2 %

Laimentamaton osakekohtainen tulos

1,84

1,79

2,7 %

Rahavirta liiketoiminnasta (ennen rahoituseriä ja veroja)

1 589,3

1 485,2

Korollinen nettovelka

-831,2

-1 013,4

Omavaraisuusaste

39,8

40,9

Oman pääoman tuotto

33,8

33,0

Nettokäyttöpääoma (sisältäen rahoituserät ja verot)

-827,2

-861,2

Nettovelkaantumisaste

-28,7

-36,4

KONE raportoi oikaistun liikevoiton (adjusted EBIT) vaihtoehtoisena tunnuslukuna parantaakseen raportointikausien vertailtavuutta. Vuonna 2024

vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 54 miljoonaa euroa sisältäen 36 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin liittyviä kuluja sekä 18

miljoonaa euroa kuluksi kirjattuja kehitysmenoja johtuen kehityshankkeiden uudelleensuuntaamisesta KONEen uuden strategian mukaisesti. Pääosa

vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä liittyy Kiinan toimintojen uudelleenjärjestelyyn. Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät

uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin liittyviä kuluja ja positiivisen vaikutuksen liittyen Venäjän liiketoimintojen myyntiin.

Hallituksen ehdotus

Oikaistu liikevoitto

Oikaistu liikevoittomarginaali

KONE yrityksenä | KONEen strategia

5 KONE Vuosikatsaus 2024

KONEen strategia

Me KONEella uskomme, että meillä on tärkeä

rooli kaupunkien tulevaisuuden

muokkaamisessa. Autamme päivittäin kahta

miljardia ihmistä liikkumaan turvallisesti,

sujuvasti ja saumattomasti älykkäissä ja

kestävän kehityksen mukaisissa kaupungeissa

ja rakennuksissa. Autamme kaupunkeja

jättämään positiivisen jäljen planeetallemme –

seuraavaksi vuosisadaksi ja siitä eteenpäin.

Me muokkaamme kaupunkien tulevaisuutta.

KONEen strategia 2021–2024

KONEen strategia vuosille 2021–2024 oli nimeltään

"Kestävää menestystä asiakkaan kanssa", ja sen aikana

KONE keskittyi luomaan asiakkailleen entistä enemmän arvoa

uusilla älykkäillä ratkaisuilla ja nivomaan kestävän kehityksen

yhä syvemmälle kaikkiin yhtiön toimintoihin.

KONE oli määritellyt neljä aluetta, ”Missä menestymme”,

joilla se näki parhaat mahdollisuudet kannattavaan kasvuun:

Ydintuotteet ja palvelut; Uudet asiakasarvoa luovat ratkaisut;

Älykkäät ja kestävästi kehittyvät kaupungit ja Huolto- ja

modernisointiliiketoiminta Kiinassa.

Tämän lisäksi KONE oli määritellyt koko yhtiön laajuiset

muutos- ja kehitysalueet, ”Miten menestymme”: Osallistuvat ja

osaavat ihmiset; Markkinoinnin ja myynnin uudistus; Lean

KONE ja Digitaalinen + fyysinen liiketoiminta.

KONE edistyi hyvin useilla osa-alueilla strategiakauden

aikana. Kohokohtia olivat verkkoon kytkettyjen ydintuotteiden

ja -palveluiden menestyksekäs hyödyntäminen tarjooman

kehittämisessä, uusien ratkaisujen esittely tukeaksemme

asiakkaitamme heidän ekotehokkuustavoitteidensa

saavuttamisessa sekä hiilineutraalien tehdastoimintojen

saavuttaminen.

KONEen uusi strategia vuosille 2025–

2030: ”Rise”

KONEen tavoite on nousta toimialansa johtoon. Strategialla

tavoitellaan johtajuutta työntekijä- ja asiakaskokemuksen,

kestävän kehityksen ja innovoinnin, sekä kasvun ja

kannattavuuden osa-alueilla.

KONE on määritellyt kaudelle neljä strategista

painopistealuetta tavoitteiden saavuttamiseksi:

Digitalisaation kiihdyttäminen

Digitalisaatio muokkaa toimialaamme kiihtyvällä vauhdilla.

Turvallisuuden ja luotettavuuden ohella asiakkaamme vaativat

digitaalisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat reaaliaikaisen

tiedon, täyden läpinäkyvyyden sekä välittömän reagoinnin

ongelmatilanteissa.

Modernisoinnin vauhdittaminen

Maailmassa on lähes 10 miljoonaa hissiä ja liukuporrasta,

jotka olisi aika modernisoida, ja määrä kasvaa nopeasti.

Samaan aikaan asiakkaamme etsivät vastuullisia, vähemmän

kuormittavia ratkaisuja ja yhä parempaa käyttökokemusta,

turvallisuutta ja esteettömyyttä.

Asuinrakennusmarkkinassa voittaminen

Saadaksemme takaisin johtoasemamme

asuinrakennussegmentissä, toimialan suurimmassa

segmentissä, räätälöimme tuotteitamme ja ratkaisujamme

tälle asiakasryhmälle ja panostamme myynnin ja toimitusten

tehokkuuteen.

Päästöjen vähentäminen

Vähennämme radikaalisti omia päästöjämme ja etsimme

keinoja kohti nollapäästöjä. Samalla autamme asiakkaitamme

vähentämään omia päästöjään ratkaisujemme avulla.

Näiden painopistealueiden lisäksi strategian ytimessä ovat

ihmiset, ja KONE haluaa olla yritys, jonka kanssa on helpointa

tehdä yhteistyötä ja miellyttävintä työskennellä. Meitä ohjaavat

edelleen arvomme: rohkeus, välittäminen, asiakas ja

yhteistyö.

Taloudelliset tavoitteet

KONE on asettanut seuraavat keskipitkän aikavälin tavoitteet,

jotka on määrä saavuttaa vuoden 2027 loppuun mennessä:

• Kasvu: noin 5 prosentin kokoluokassa olevaa vuosittaista

kasvua liikevaihdossa

• Kannattavuus: 13–14 prosentin oikaistu

liikevoittomarginaali

KONEen pitkän aikavälin taloudelliset tavoitteet ovat:

• Kasvu: markkinoita nopeampi kasvu

• Kannattavuus: 16 prosentin liikevoittomarginaali

• Kassavirta: parantunut käyttöpääoman kierto

KONE yrityksenä | KONEen strategia

6 KONE Vuosikatsaus 2024

KONE yrityksenä | KONEen liiketoimintamalli

7 KONE Vuosikatsaus 2024

KONEen liiketoimintamalli

KONE luo arvoa asiakkaille jokaisessa rakennuksen

elinkaaren vaiheessa. Uudisrakentamisen ratkaisuissa

tarjoamme asiakkaille innovatiivisia, älykkäitä ja

ympäristöystävällisiä hissejä, liukuportaita, automaattiovia ja

integroituja kulunvalvontaratkaisuja tarjotaksemme parhaan

käyttäjäkokemuksen rakennuksessa liikkuville ihmisille.

Huollossa varmistamme käytössä olevien laitteiden

toimivuuden ja turvallisuuden, ja modernisoinnissa tarjoamme

ratkaisuja ikääntyville laitteille komponenttipäivityksistä

täysmodernisointiratkaisuihin.

Uudisrakentamisen ratkaisujen tärkeimmät kasvun ajurit

ovat kaupungistuminen ja muutokset väestörakenteessa.

huollon tärkein kasvun ajuri, koska suurin osa uusista laitteista

saadaan KONEen huoltokantaan. KONE huoltaa kuitenkin

myös muiden laitetoimittajien hissejä.

Modernisoinnissa tärkeimmät kasvun ajurit ovat ikääntyvä

laitekanta ja kasvavat vaatimukset ihmisten tehokkaan

liikkumiseen, turvallisuuden ja kestävän kehityksen

näkökulmien suhteen. Vahva huoltokanta on keskeinen

modernisoinnin kasvun ajuri. KONE näkee lisäksi merkittäviä

mahdollisuuksia luoda lisää arvoa asiakkaille kaikissa

liiketoiminnoissaan uusien teknologioiden ja

tietoliikenneyhteyksien mahdollistamana.

KONEen liiketoiminta sitoo vain vähän pääomaa.

Käyttöpääoma on negatiivinen ja toimimme ennakkomaksuilla

kaikissa liiketoiminnoissa ja kaikilla alueilla.

Komponenttitoimittajat toimivat oman valmiuskapasiteettimme

lisänä. Huoltoliiketoiminta on luonteeltaan hyvin vakaata

laitteiden korkeiden turvallisuus- ja luotettavuusvaatimusten

johdosta ja asiakassuhteet ovat tyypillisesti vakaita ja

pitkäkestoisia (vuotuinen pysyvyysaste yli 90 prosenttia).

Uudisrakentamisen ratkaisut seuraavat rakentamisen

suhdanteita. Modernisointi on luonteeltaan vakaampi, mutta

toisaalta näihin projekteihin liittyvään päätöksentekoon

vaikuttaa myös yleinen markkinoiden ilmapiiri.

Osakkeenomistajat

 Liikevoitto 1 249,0 miljoonaa euroa

 Osingonjaon ehdotettu yhteismäärä

931,4 miljoonaa euroa

 Oman pääoman tuotto 33,8 %

Yhteiskunta

 Useita ulkoisia tunnustuksia

vastuullisuuskyselyissä

 Palkat, muut henkilöstösivukulut sekä

eläkekulut 3,9 miljardia euroa

 27,4 % naisia johtajatason positioissa

 Materiaalit ja alihankinta 3,9 miljardia

euroa

 Verot 293,1 miljoonaa euroa, efektiivinen

veroaste 23,4 %

Ihmiset ja johtaminen

 >60 000 työntekijää, jotka

edustavat 154 eri

kansalaisuutta, ja joista noin

puolet työskentelee kentällä

 Laatu- ja johtamisjärjestelmät

sekä sertifikaatit (esim. ISO

14001, ISO 9001, ISO 45001)



Ympäristö

 29 prosentin vähennys omien toimintojen

absoluuttisissa

kasvihuonekaasupäästöissä (Scope 1 &

2) verrattuna vuoteen 2018

 12,8 prosentin vähennys tuotteisiin

liittyvissä kasvihuonekaasupäästöissä

(Scope 3) suhteessa saatuihin tilauksiin

verrattuna vuoteen 2018

 Konsernitoiminnot sekä tuotanto- ja T&K -

yksiköt ovat ISO 9001- ja ISO 14001-

sertifioituja

 Hiilineutraalit tehdastoiminnot

 Keskeisistä strategisista toimittajista 100

% oli ISO 14001 -sertifioituja vuoden 2024

lopussa

¹ Liikevaihdon jakauma liiketoiminnoittain (%)

Innovaatiot, prosessit ja

järjestelmät

 Tutkimus- ja kehitysmenojen

osuus liikevaihdosta 1,8 %

 ~1 600 teknologia-alan

ammattilaista tutkimus- ja

kehitystyössä sekä koodit ja

standardit -yksikössä, joista

noin puolet

ohjelmistokehityksessä

 Globaalit KONE Way -prosessit

ja järjestelmät

 Turvalliset ja tehokkaat huolto-

ja asennusmenetelmät

Brändi ja maine

 Yksi johtavista brändeistä hissi-

ja liukuporrasalalla

Luonnonvarat

 Käytetyt materiaalit 1 595 051

tonnia

 Lämmitys ja ajoneuvokaluston

polttoaineet 427 357 MWh

 Sähkönkulutus ja kaukolämpö

110 670 MWh

 Vedenkulutus 298 500 m3

Kumppanuudet

 Innovointi yhdessä asiakkaiden

kanssa

 Uusien teknologioiden ja

ratkaisujen kehittäminen

yhdessä kumppaneiden kanssa

 Yhteistyö yliopistojen ja

oppilaitoksen kanssa

 Jakelijat ja agentit

Tuotanto- ja

toimitusketju

 10 tuotantoyksikköä 7 maassa

 ~2 000 materiaali- ja

komponenttitoimittajaa ja ~8

000 asennustoimittajaa

 Optimoitu logistiikkaverkosto

Taloudellinen pääoma

 Oma pääoma 2,9 miljardia

euroa

 Korollinen nettovelka -831,2

miljoonaa euroa

 Nettokäyttöpääoma -827,2

miljoonaa euroa

 Investointien osuus 3,6 %

liikevaihdosta

Liikutamme yli kahta miljardia

hissien ja liukuportaiden

käyttäjää päivittäin

 ~159 000 tilattua uutta hissiä ja

liukuporrasta vuonna 2024

 Huolto- ja modernisointipalvelut, selvästi

yli 1,7 miljoonaa laitetta huoltokannassa

Vastuullisin tarjooma

 Edelläkävijä energiatehokkuudessa, ISO

25745 A-energiatehokkuusluokitus

ensimmäisenä hissiyhtiönä

 Jopa 70 % energiasäästöt

hissimodernisoinneista

 Tarjoomaan kuuluu hiilineutraaleja hissejä

ja liukuportaita ja hiilineutraali huolto

 Hiilineutraali huolto

Päästöt ja jätteet

 Oman toiminnan hiilijalanjälki 109 943

tCO2e

 Jäte 35 277 tonnia

 Jätevesi 0,3 tonnia

 Hiilijalanjälki tuotteista ja arvoketjusta 11,6

MtCO2

Resurssit

Liiketoimintamalli ¹

Tuotokset

Vaikutukset

Osakkeenomistajat

 Liikevoitto 1 249,0 miljoonaa euroa

 Osingonjaon ehdotettu yhteismäärä

931,4 miljoonaa euroa

 Oman pääoman tuotto 33,8 %

Hallituksen toimintakertomus | Toimintaympäristö

Terminologia: hieman <5 %, selvästi 5–10 %, huomattavasti >10 %

8 KONE Vuosikatsaus 2024

Hallituksen toimintakertomus

KONEen toimintaympäristö

Globaalilla uudisrakentamisen ratkaisujen markkinalla oli

selkeitä alueellisia eroja kysynnässä vuoden 2024 tammi–

joulukuun aikana. Kehittyneemmillä markkinoilla sentimenttiin

vaikuttivat korkeat korot sekä hidas talouskasvu, kun taas

monilla kehittyvillä markkinoilla kysyntä oli suotuisampaa.

Kiinassa aktiviteetti laski kiinteistömarkkinoiden

laskusuhdanteen vuoksi. Aasian ja Tyynenmeren, Lähi-idän

ja Afrikan alueella aktiviteetti kasvoi huomattavasti.

Euroopassa markkina oli vakaa aktiviteetin vaihdellessa eri

alueilla. Pohjois-Amerikassa markkina kasvoi hieman.

Sekä huolto- että modernisointimarkkinat kehittyivät

positiivisesti kasvaen kaikilla alueilla.

Kova kilpailu vaikutti hinnoitteluympäristöön

uudisrakentamisen ratkaisujen markkinalla Kiinassa, kun taas

muualla maailmassa hinnoittelu oli vakaampaa. Huolto- ja

modernisointimarkkinoilla hinnoitteluympäristö oli suotuisampi.

Uudisrakentamisen

ratkaisujen markkina

yksiköissä

1–12/2024

Huoltomarkkina

yksiköissä

1–12/2024

Modernisointimarkkina

rahamääräisesti

1–12/2024

Kokonaismarkkina

+++

Pohjois-Amerikka

+++

Eurooppa

vakaa

Aasian ja Tyynenmeren alue, Lähi-itä

ja Afrikka

+++

Kiina

---

+++

Taulukko kuvaa toimintaympäristön kehitystä edellisvuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna.

--- Huomattavaa laskua (>10 %), -- Selvää laskua (5–10 %), - Hienoista laskua (<5 %), Vakaa,

+ Hienoista kasvua (<5 %), ++ Selvää kasvua (5–10 %), +++ Huomattavaa kasvua (>10 %)

Hallituksen toimintakertomus | Taloudellinen kehitys

Terminologia: hieman <5 %, selvästi 5–10 %, huomattavasti >10 %

9 KONE Vuosikatsaus 2024

Saadut tilaukset ja tilauskanta

Saadut tilaukset kasvoivat 2,1 % verrattuna tammi–

joulukuuhun 2023 ja olivat 8 758,9 miljoonaa euroa.

Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna saadut tilaukset

kasvoivat 3,3 %.

Vertailukelpoisin valuuttakurssein laskettuna

uudisrakentamisen ratkaisujen tilaukset laskivat hieman;

volyymiliiketoiminnan tilaukset laskivat selvästi ja

suurprojektien tilaukset kasvoivat huomattavasti.

Modernisoinnin tilaukset kasvoivat huomattavasti.

Volyymiliiketoiminnan tilaukset kasvoivat huomattavasti ja

suurprojektien tilaukset kasvoivat huomattavasti.

Kokonaisuudessaan saatujen tilausten marginaali laski

hieman vuodentakaiseen verrattuna Kiinan ajamana. Muualla

kehitys oli vakaampaa. Kiinassa uusien laitteiden

vertailukelpoiset hinnat laskivat merkittävästi ja mixillä oli

negatiivinen vaikutus.

KONEen uusien laitteiden tilaukset hissien ja

liukuportaiden määrissä laskettuna olivat noin 159 000 laitetta

(2023: noin 164 000 laitetta).

Amerikan alueella saadut tilaukset kasvoivat

huomattavasti vertailukelpoisin valuuttakurssein tammi–

joulukuuhun 2023 verrattuna. Uudisrakentamisen ratkaisujen

tilaukset kasvoivat selvästi ja modernisoinnin tilaukset

kasvoivat huomattavasti.

Euroopan alueella saadut tilaukset kasvoivat selvästi

vertailukelpoisin valuuttakurssein tammi–joulukuuhun 2023

verrattuna. Uudisrakentamisen ratkaisujen tilaukset kasvoivat

hieman ja modernisoinnin tilaukset kasvoivat huomattavasti.

Aasian ja Tyynenmeren, Lähi-idän ja Afrikan (APMEA)

alueella saadut tilaukset kasvoivat huomattavasti

vertailukelpoisin valuuttakurssein tammi–joulukuuhun 2023

verrattuna. Uudisrakentamisen ratkaisujen tilaukset kasvoivat

huomattavasti ja modernisoinnin tilaukset kasvoivat

huomattavasti.

Kiinan alueella saadut tilaukset laskivat huomattavasti

vertailukelpoisin valuuttakurssein tammi–joulukuuhun 2023

verrattuna. Uudisrakentamisen ratkaisujen tilaukset laskivat

huomattavasti rahamääräisesti ja laskivat selvästi tilatuissa

yksiköissä mitattuna. Modernisoinnin tilaukset kasvoivat

huomattavasti.

Tilauskanta kasvoi 3,9 % vertailukauden 2023 loppuun

nähden ja pysyi vahvalla 9 058,6 miljoonan euron tasolla

raportointikauden lopussa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein

laskettuna tilauskanta kasvoi 1,4 %.

Tilauskannan kate pysyi hyvällä tasolla. Asiakkaiden

tilausten peruutukset olivat alhaisella tasolla.

1–12/2024

1–12/2023

Muutos

Vertailukelpoinen

muutos

Saadut tilaukset

8 758,9

8 577,7

2,1 %

3,3 %

Tilauskanta

9 058,6

8 715,7

3,9 %

1,4 %

Saadut tilaukset koostuvat pääosin uudisrakentamisen ratkaisujen laitteiden ja modernisoinnin tilauksista. KONE ei sisällytä huoltosopimuksia saatuihin tilauksiin,

mutta niihin luetaan huoltoliiketoimintaan liittyviä tilauksia, kuten korjauksia

Uudisrakentamisen

ratkaisujen tilaukset

Modernisointitilaukset

Kokonaistilaukset

Amerikka ++ +++ +++

Eurooppa + +++ ++

Aasian ja Tyynenmeren alue, Lähi-itä ja

Afrikka

+++ +++ +++

Kiinan alue --- +++ ---

Rahamääräisesti mitattuna vertailukelpoisin valuuttakurssein

--- Huomattavaa laskua (>10 %), -- Selvää laskua (5–10 %), - Hienoista laskua (<5 %), Vakaa,

+ Hienoista kasvua (<5 %), ++ Selvää kasvua (5–10 %), +++ Huomattavaa kasvua (>10 %)

Hallituksen toimintakertomus | Taloudellinen kehitys

Terminologia: hieman <5 %, selvästi 5–10 %, huomattavasti >10 %

10 KONE Vuosikatsaus 2024

Liikevaihto

KONEen liikevaihto kasvoi 1,3 % tammi–joulukuuhun 2023

verrattuna ja oli 11 098,4 miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin

valuuttakurssein liikevaihto kasvoi 2,2 %. Kasvu

(vertailukelpoisin valuuttakurssein) kaikilla alueilla huolto- ja

modernisointiliiketoimintojen liikevaihdossa enemmän kuin

kompensoi uudisrakentamisen ratkaisujen liikevaihdon laskua.

Uudisrakentamisen ratkaisujen liikevaihto laski 7,1 %

vertailukelpoisin valuuttakurssein. Vertailukelpoisin

valuuttakurssein huollon liikevaihto kasvoi 9,5 %

huoltokannan 6,5 prosentin kasvun (sisältäen jonkin verran

epäorgaanista kasvua) ja parantuneen hinnoittelun ansiosta.

Lisäksi positiivinen kehitys lisäarvoa tuottavissa palveluissa

jatkui. Modernisoinnin liikevaihto kasvoi 10,1 %

vertailukelpoisin valuuttakurssein.

KONEen hissien ja liukuportaiden huoltokanta kasvoi

edelleen ja oli selvästi yli 1,7 miljoonaa laitetta vuoden 2024

lopussa (selvästi yli 1,6 miljoonaa laitetta vuoden 2023

lopussa).

Huoltokannan kasvu oli seurausta ennen kaikkea hyvänä

jatkuneesta uusien toimitettujen laitteiden siirtymisestä

huoltokantaan. Yritysostot myötävaikuttivat huoltokannan

kasvuun. Raportointikauden aikana kilpailijoilta voitettujen tai

näille hävittyjen huoltosopimusten erotus oli hieman

negatiivinen.

Suurimmat maat liikevaihdolla mitattuna olivat Kiina (21

%), Yhdysvallat (21 %), Saksa (7 %) ja Ranska (6 %).

Amerikan alueella liikevaihto kasvoi 10,4 % ja oli 2 727,1

miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto

kasvoi 10,9 %. Uudisrakentamisen ratkaisujen liikevaihto

kasvoi huomattavasti, huoltoliiketoiminnan liikevaihto kasvoi

selvästi ja modernisoinnin liikevaihto kasvoi huomattavasti.

Euroopan alueen liikevaihto kasvoi 5,8 % ja oli 4 233,8

miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto

kasvoi 5,5 %. Uudisrakentamisen ratkaisujen liikevaihto laski

selvästi, huoltoliiketoiminnan liikevaihto kasvoi selvästi ja

modernisoinnin liikevaihto kasvoi selvästi.

Aasian ja Tyynenmeren, Lähi-idän ja Afrikan (APMEA)

alueella liikevaihto kasvoi 9,4 % ja oli 1 609,3 miljoonaa

euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto kasvoi

13,5 %. Uudisrakentamisen ratkaisujen liikevaihto kasvoi

huomattavasti, huoltoliiketoiminnan liikevaihto kasvoi

huomattavasti ja modernisoinnin liikevaihto kasvoi

huomattavasti.

Kiinan alueen liikevaihto laski 16,0 % ja oli 2 528,2

miljoonaa euroa. Vertailukelpoisin valuuttakurssein liikevaihto

laski 14,8 %. Uudisrakentamisen ratkaisujen liikevaihto laski

huomattavasti, huoltoliiketoiminnan liikevaihto kasvoi selvästi

ja modernisoinnin liikevaihto kasvoi selvästi.

– – – Huomattavaa laskua (>10 %), – – Selvää laskua (5–10 %), – Hienoista laskua (<5 %), Vakaa,

+ Hienoista kasvua (<5 %), ++ Selvää kasvua (5–10 %), +++ Huomattavaa kasvua (>10 %)

Liikevaihto liiketoiminnoittain,

1–12/2024

1–12/2023

Muutos

Vertailukelpoinen

muutos

Uudisrakentamisen ratkaisut

4 506,9

4 921,5

-8,4 %

-7,1 %

Huolto

4 503,6

4 127,0

9,1 %

9,5 %

Modernisointi

2 088,0

1 903,8

9,7 %

10,1 %

Yhteensä

11 098,4

10 952,3

1,3 %

2,2 %

Liikevaihto markkina-alueittain,

1–12/2024

1–12/2023

Muutos

Vertailukelpoinen

muutos

Amerikka

2 727,1

2 469,4

10,4 %

10,9 %

Eurooppa

4 233,8

4 000,7

5,8 %

5,5 %

APMEA

1 609,3

1 470,9

9,4 %

13,5 %

Kiinan alue

2 528,2

3 011,3

-16,0 %

-14,8 %

Yhteensä

11 098,4

10 952,3

1,3 %

2,2 %

Uudisrakentamisen

ratkaisut

Huolto

Modernisointi

Amerikka

+++

Eurooppa

Aasian ja Tyynenmeren alue, Lähi-itä ja

Afrikka

+++

Kiinan alue

---

Rahamääräisesti mitattuna vertailukelpoisin valuuttakurssein

Hallituksen toimintakertomus | Taloudellinen kehitys

11 KONE Vuosikatsaus 2024

Tulos

KONEen liikevoitto (EBIT) oli 1 249,0 miljoonaa euroa ja 11,3

% liikevaihdosta. Oikaistu liikevoitto (adjusted EBIT) oli

1 303,0 miljoonaa euroa ja 11,7 % liikevaihdosta.

Kannattavuus parani huollon ja modernisoinnin suhteellisen

osuuden kasvamisen ansiosta. Lisäksi toimitusten parempi

marginaali uuslaite- ja modernisointitilausten toimituksissa

Kiinan ulkopuolella tuki kannattavuutta. Kiinan marginaalin

heikentyminen ja laaja-alainen inflaatio vaikuttivat

negatiivisesti kannattavuuteen.

Tammi–joulukuussa 2024 vertailukelpoisuuteen

vaikuttavat erät olivat yhteensä 54 miljoonaa euroa sisältäen

36 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin liittyviä

kuluja sekä 18 miljoonaa euroa kuluksi kirjattuja

kehitysmenoja johtuen kehityshankkeiden

uudelleensuuntaamisesta KONEen uuden strategian

mukaisesti. Pääosa vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä

liittyy Kiinan toimintojen uudelleenjärjestelyyn.

Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

sisälsivät uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin liittyviä kuluja ja

positiivisen vaikutuksen liittyen Venäjän liiketoimintojen

myyntiin.

Vertailukelpoisilla valuuttakursseilla laskettuna

translaatiovaikutus vertailukauden liikevoittoon oli -8,9

miljoonaa euroa.

KONEen voitto ennen veroja oli 1 254,1 miljoonaa euroa.

Verot olivat 293,1 (274,6) miljoonaa euroa. Tämä vastaa 23,4

% efektiivistä veroastetta koko tilikaudelle. Katsauskauden

voitto oli 961,0 miljoonaa euroa.

Laimentamaton osakekohtainen tulos oli 1,84 euroa.

Rahavirta ja tase

KONEen tase oli vahva joulukuun 2024 lopussa.

Liiketoiminnan rahavirta (ennen rahoituseriä ja veroja)

tammi–joulukuussa 2024 kasvoi 1 589,3 miljoonaan euroon.

Nettokäyttöpääoma (sisältäen rahoituserät ja verot) kasvoi

maltillisesti vuoden alkuun verrattuna ja oli -827,2 miljoonaa

euroa joulukuun 2024 lopussa.

Korollinen nettovelka oli -831,2 miljoonaa euroa joulukuun

2024 lopussa. Rahavarat yhdessä lyhytaikaisten talletusten ja

lainasaamisten kanssa olivat 1 799,0 (31.12.2023: 1 688,4)

miljoonaa euroa raportointikauden lopussa. Korolliset velat

olivat 987,1 (31.12.2023: 687,8) miljoonaa euroa sisältäen

eläkevastuisiin liittyvän 141,4 (31.12.2023: 132,9) miljoonan

euron velvoitteen ja vuokrasopimusvelan 432,6 (31.12.2023:

349,1) miljoonaa euroa. Lisäksi KONEella oli työsuhde-

etuuksista kirjattuja varoja 15,0 (31.12.2023: 9,2) miljoonaa

euroa. Nettovelkaantumisaste oli -28,7 % ja

omavaraisuusaste 39,8 % joulukuun 2024 lopussa.

Osakekohtainen oma pääoma oli 5,54 euroa.

1–12/2024

1–12/2023

Liikevoitto

1 249,0

1 200,1

Liikevoittomarginaali

11,3

11,0

Oikaistu liikevoitto

1 303,0

1 248,4

Oikaistu liikevoittomarginaali

11,7

11,4

Voitto ennen veroja

1 254,1

1 206,1

Tilikauden voitto

961,0

931,6

Laimentamaton osakekohtainen tulos

1,84

1,79

1–12/2024

1–12/2023

Rahavirta liiketoiminnasta (ennen rahoituseriä ja

veroja)

1 589,3

1 485,2

Nettokäyttöpääoma (sisältäen rahoituserät ja verot)

-827,2

-861,2

Korollinen nettovelka

-831,2

-1 013,4

Nettovelkaantumisaste

-28,7

-36,4

Omavaraisuusaste

39,8

40,9

Osakekohtainen oma pääoma

5,54

5,32

Hallituksen toimintakertomus | Taloudellinen kehitys

12 KONE Vuosikatsaus 2024

Investoinnit ja yritysostot

KONEen investoinnit yritysostot mukaan lukien olivat 522,5

miljoonaa euroa tammi–joulukuussa 2024. Muut investoinnit

kuin yritysostot olivat pääasiassa investointeja tuotantoon

sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan tiloihin,

järjestelmälisensseihin ja ohjelmistokehitykseen sekä

tutkimus- ja kehitystoiminnan työkaluihin ja laitteisiin.

Investoinnit omaan käyttöön vuokrattuihin aineellisiin

hyödykkeisiin koostuivat pääasiallisesti huoltoajoneuvoista ja

toimistorakennuksista.

Yritysostot olivat 125,6 miljoonaa euroa tammi–

joulukuussa 2024. Raportointikauden aikana KONE toteutti

useita huoltoliiketoimintaan liittyviä hankintoja pääasiassa

Euroopassa.

Tutkimus ja kehitys

KONE keskittyy tutkimus- ja kehitystoiminnassaan älykkäisiin

ja kestäviin ratkaisuihin, jotka mukautuvat tulevaisuuden

tarpeisiin. Sisäänrakennetut digitaaliset tietoyhteydet

uusimmissa hisseissämme tekevät niistä digitaalisia alustoja

lukuisille palveluille sekä uusille liiketoimintamalleille. Lisäksi

KONE auttaa asiakkaan saavuttamaan heidän

ekotehokkuustavoitteensa koko rakennuksen elinkaaren ajan

ja kehittää erilaisia strategisia kumppanuuksia

asiakaslähtöisten ratkaisujen parantamiseksi. KONEen

tutkimus- ja tuotekehitysmenot olivat 203,6 miljoonaa euroa eli

1,8 % liikevaihdosta tammi–joulukuussa 2024. Tutkimus- ja

tuotekehitysmenot sisältävät sekä uusien tuote- ja

palvelukonseptien kehittämisen että olemassa olevien

ratkaisujen ja palveluiden jatkokehityksen.

Vuonna 2024 KONE vastaanotti tunnustuksia

innovaatiosaavutuksista. Näihin lukeutuivat Red Dot Award for

Product Design 2024 -palkinto KONEen hisseihin tarkoitetulle

KONE 4G Gateway -päätelaitteelle sekä palkinnot KONE

SiteFlow’lle, huippuluokan digitaaliselle ratkaisulle, joka

valvoo rakennushissejä ja seuraa logistiikkaa reaaliajassa, ja

monimuotoisuutta, tasa-arvoa ja osallisuutta (DEI) edistäville

aloitteillemme ‘Awards of Excellence’ CTBUH:n (Council on

Tall Buildings and Urban Habitat) Awards -ohjelmassa.

KONE julkaisi useita uusia tuotteita ja parannuksia vuonna

2024. KONE julkisti valikoiman päivityksiä

modernisointitarjontaan ja -portfolioon. Päivitykset nopeuttavat

asennuksia pienissä konehuoneissa sekä tarjoavat

hiljaisemmat toiminnot ja parantuneen

matkustusmukavuuden. Lisäksi KONE laajensi ja kehitti

ReSolve MRL DX - ratkaisun saatavuutta ja käytettävyyttä

muiden tuotemerkkien laitteiden modernisoinnissa.

Syyskuussa julkaistiin KONE High-Rise MiniSpace DX

tuoteperhe keskikorkeille ja korkeille rakennuksille. KONE

lanseerasi myös uuden hissien ohjausjärjestelmän ja KONE

UltraRope:n yhdistelmän, joka mahdollistaa lisää vuokrattavaa

tilaa rakennukseen ja vähentää merkittävästi

energiankulutusta sekä hiilidioksidipäästöjä. Matalien

rakennusten hissien verkkoon kytkettävyyttä parannettiin

julkaisemalla KONE MonoSpace 100 DX -hissi viidessä

Euroopan maassa. Julkaisu muihin maihin jatkuu vuonna

2025.

Vuoden 2024 aikana verkkoon kytkettyjen hissien osuus

KONEen huoltokannasta kasvoi lähelle 35 prosenttia. Tämä

antaa KONEelle enemmän mahdollisuuksia digitalisaation

hyödyntämiseen huoltoliiketoiminnassa.

KONEelle myönnettiin useita vastuullisten tuotteiden

sertifikaatteja Aasian markkinalla vuonna 2024. KONE

vastaanotti Singapore Green Building Product (SGBP) -

sertifikaatit yhteensä seitsemälle tuotteelle: kaksille

liukuportaille (KONE TravelMaster™ 110 ja KONE

TransitMaster™ 140), kolmelle DX-alustalle (KONE

TranSys™ DX, KONE MiniSpace™ DX ja KONE N

MiniSpace™ DX) sekä kahdelle hissille (KONE N

MiniSpace™ ja KONE N MonoSpace®). Lisäksi KONE

vastaanotti Green Label Gold rating -sertifikaatit Green

Product Council Indonesialta (GPCI) seitsemälle eri

ratkaisulle. KONEelle myönnettiin myös Malesian Green

recognition -hankkeen (MyHIJAU) toimesta sertifikaatit neljälle

eri ratkaisulle, minkä lisäksi Vietnamin Green Building Council

(VGBC) myönsi LOTUS-sertifikaatin yhteensä kuudelle

KONEen ratkaisulle.

1–12/2024

1–12/2023

Käyttöomaisuus

164,3

161,2

Leasingsopimukset

232,7

161,1

Yritysostot

125,6

190,3

Yhteensä

522,5

512,7

1–12/2024

1–12/2023

Tutkimus- ja kehitysmenot

203,6

185,0

Osuus liikevaihdosta

1,8

1,7

Hallituksen toimintakertomus | Ympäristövastuu

13 KONE Vuosikatsaus 2024

Vastuullisuustunnustukset

KONE on vastaanottanut useita ulkoisia tunnustuksia sen

pyrkimyksistä harjoittaa liiketoimintaa kestävällä tavalla.

Vastuullisuustunnustukset vuonna 2024

KONEen tulos

Toimialalla sijoittuminen

CDP Climate Change -lista

Paikka listalla

CDP Supplier Engagement Leaderboard

Paikka listalla

Clean200 -arviointi (julkaisijana Corporate

Knights ja kalifornialainen

osakkeenomistajien neuvonantaja As You

Sow)

55. sijoitus

Ainoa listalle sijoittunut hissi-

ja liukuporrasalan yritys

Time-lehden ja Statistan vuoden 2024

World’s Most Sustainable Companies -lista

Parhaan neljänneksen

joukossa 500:sta listalle

päässeestä yrityksestä

Financial Times and Statista Climate

Leaders 2024

Tunnustus

EcoVadisin vuoden 2024

vastuullisuusarviointi (työntekijöiden ja

ihmisoikeudet, etiikka ja kestävät

hankinnat)

Parhaan viiden prosentin

joukossa kaikista yli

130 000 arvioidusta

yrityksestä

Parhaan prosentin joukossa

Forbes World’s Best Employers

Yksi mailman parhaista

työnantajista

Hallituksen toimintakertomus | Henkilöstö

14 KONE Vuosikatsaus 2024

Henkilöstö

Henkilöstön vaihtuvuus oli 11,5 % (13,1 %).

Raportointikauden henkilöstökulut olivat yhteensä 3 907

(3 656) miljoonaa euroa. KONEen työntekijöistä

maantieteellisesti 12 % (12 %) oli Amerikassa, 33 % (32 %)

Euroopassa, 19 % (19 %) Aasian ja Tyynenmeren alueella,

Lähi-idässä ja Afrikassa ja 36 % (37 %) Kiinan alueella.

Työntekijöiden lukumäärä on esitetty henkilötyövuosien

määränä.

1–12/2024

1–12/2023

Työntekijöiden keskimääräinen lukumäärä

64 072

63 164

Työntekijöiden lukumäärä kauden lopussa

64 663

63 536

Amerikka

7 970

7 625

Eurooppa

21 346

20 542

APMEA

12 383

12 116

Kiinan alue

22 964

23 253

Hallituksen toimintakertomus | Merkittävimmät riskit

15 KONE Vuosikatsaus 2024

Merkittävimmät riskit

KONE altistuu riskeille, jotka voivat johtua yhtiön

operatiivisesta toiminnasta tai liiketoimintaympäristössä

tapahtuvista muutoksista. Alla kuvatuilla riskitekijöillä voi

mahdollisesti olla haitallinen vaikutus KONEen liiketoimintaan

tai taloudelliseen tilaan ja siten yhtiön arvoon. Myös muut

riskit, joista KONE ei ole tällä hetkellä tietoinen, tai joiden ei

tällä hetkellä katsota olevan merkittäviä, voivat kuitenkin

muodostua merkittäviksi tulevaisuudessa.

Strategiset riskit

KONEen tuotteiden ja palveluiden kysyntään ja

kilpailuympäristöön vaikuttavat yleiset suhdannevaihtelut ja

erityisesti rakennusteollisuuden aktiviteettitaso. Epävarmat

talousnäkymät ja niiden vaikutus rakennusmarkkinoihin

muodostavat riskin KONEen liiketoiminnalle ja

kannattavuudelle. Tämä pätee erityisesti Kiinaan, jossa

markkina-aktiviteetti on edelleen paineen alla. Vuonna 2024

KONEen uudisrakentamisen ratkaisujen liiketoiminnan

liikevaihto Kiinassa laski huomattavasti.

Voimistuneet geopoliittiset riskit ja jännitteet,

liiketoimintaympäristön arvaamattomuus ja globaalien

toimitusketjujen häiriöt voivat vaikuttaa KONEen ensisijaisiin

markkinoihin ja altistaa KONEen liiketoiminnan jatkuvuuteen

ja kannattavuuteen liittyville riskeille. Markkinoiden

kysyntätason lisäksi KONEen tarjooman kilpailukyky on

avaintekijä kasvulle ja kannattavuudelle. Epäonnistuminen

asiakkaiden vaatimusten, kilpailijoiden tarjooman,

ekosysteemien ja liiketoimintamallien tai sääntelyn muutosten

ennakoimisessa tai niihin vastaamisessa voisi heikentää

KONEen tarjooman kilpailukykyä. Lisäksi hissi- ja

liukuporrasalan kilpailukentän rakenteelliset muutokset,

esimerkiksi kilpailun kiristyminen tai asiakkaiden

konsolidoituminen, voisivat vaikuttaa markkinadynamiikkaan

ja KONEen markkinaosuuteen.

Operatiiviset riskit

Hissi- ja liukuporrasalan liiketoimintamallien ja

työskentelytapojen muuttuessa KONE tarvitsee

työntekijöiltään uudenlaista osaamista ja uusia kyvykkyyksiä,

esimerkiksi digitalisaation osalta. Samaan aikaan

työvoimapula sekä kilpailu osaavasta työvoimasta, esimerkiksi

kenttätyöntekijöistä, on kasvussa erityisesti Euroopassa.

Tarvittavien resurssien varmistaminen sekä osaamisen

kehittäminen on erittäin tärkeää. Epäonnistuminen näiden

valmiuksien kehittämisessä, turvaamisessa tai rekrytoinnissa

voisi vaikuttaa negatiivisesti KONEen kasvuun ja

kannattavuuteen.

Valtaosa KONEen toimitusketjussa käytetyistä

komponenteista alihankitaan ulkoisilta toimittajilta, joista suuri

osa sijaitsee Kiinassa. KONE käyttää myös huomattavasti

alihankittuja asennusresursseja, on ulkoistanut joitakin

liiketoiminnan tukiprosesseja ja tekee yhteistyötä

kumppaneiden kanssa mm. digitaalisissa palveluissa ja

logistiikassa. Tämä altistaa KONEen toimitusketjuun ja

logistiikkaan liittyville rajoitteille, komponenttien ja alihankitun

työvoiman saatavuuteen ja kustannuksiin liittyville riskeille

sekä avainkumppaneihin liittyville jatkuvuusriskeille. Vuoden

2024 aikana sotilaalliset konfliktit vaikuttivat edelleen

maailmanlaajuiseen merirahtiin. Mahdolliset haasteet

materiaalien, komponenttien tai resurssien hankkimisessa tai

mahdolliset laatuongelmat niihin liittyen voisivat aiheuttaa

liiketoiminnan häiriöitä, muutoksia tilausten aikataulutuksessa

ja kustannusten nousua. Työvoiman saatavuuteen liittyvät

rajoitteet voivat myös vaikuttaa rakennustyömaiden

etenemiseen sekä huollon ja korjauspalveluiden

suoriutumiseen.

Yhtenä toimialansa johtavista yrityksistä KONEella on

vahva brändi ja maine. Brändi- ja mainehaitoilla voisi olla

vaikutus KONEen liiketoimintaan ja taloudelliseen

kehitykseen. Mahdollinen mainehaitta voisi syntyä esimerkiksi

fyysisen onnettomuuden, kyberturvallisuus- tai compliance-

haasteen tai merkittävän toimitus-, tuote- tai

palvelulaatuongelman takia.

Turvallisuuteen ja yllättäviin tapahtumiin liittyvät

riskit

Tietotekniikka on merkittävässä roolissa KONEen sekä sen

toimittajien ja asiakkaiden toiminnassa, ja KONEen

liiketoiminta on riippuvainen tiedon laadusta, oikeellisuudesta,

saatavuudesta ja luotettavuudesta. Tämä altistaa KONEen IT-

häiriöille ja kyberturvallisuusriskeille, sillä operatiiviset

tietojärjestelmät ja -tuotteet voivat olla alttiita toiminnan

keskeytymiselle, tiedon häviämiselle tai manipuloimiselle sekä

toimintahäiriöille, mikä puolestaan voi johtaa prosessien ja

tuotteiden saatavuuden keskeytyksiin.

Geopoliittiset jännitteet, kuten sodat Ukrainassa ja Lähi-

idässä, voivat johtaa kyber-, hybridi- ja jopa perinteisiin

sodankäynnin hyökkäyksiin. Näistä voi aiheutua paikallisia ja

globaaleja häiriöitä, joilla voi olla vaikutus KONEeseen sekä

sen asiakkaisiin ja toimittajiin.

Arkaluontoisen työntekijä- tai asiakasdatan tietovuodot

voivat johtaa merkittäviin taloudellisiin seurauksiin ja

mainehaittoihin. Tällaiset tilanteet voisivat johtua muun

muassa kyberrikoksista, kyberhyökkäyksistä,

kiristysohjelmista, tietovarkauksista, petoksista,

väärinkäytöksistä tai KONEen työntekijöiden tai toimittajien

tahattomista virheistä.

Myös fyysiset vahingot, jotka aiheutuvat esimerkiksi

tulipaloista, äärimmäisistä sääilmiöistä, luonnonkatastrofeista

tai terrorismista voisivat aiheuttaa häiriöitä KONEen tai sen

toimittajien liiketoimintaan.

Rahoitusriskit

Merkittävä osa KONEen liikevaihdosta ja tuloksesta on

muissa valuutoissa kuin euroissa, mikä altistaa KONEen

valuuttakurssien muutoksista aiheutuville riskeille. KONE on

myös alttiina rahoituslaitoksiin liittyville vastapuoliriskeille,

koska KONEella on merkittäviä summia likvidejä varoja

talletettuna rahoituslaitosten kautta sijoituksissa ja

johdannaisissa. Lisäksi KONE on alttiina riskeille, jotka liittyvät

sen asiakkaiden maksukykyyn ja -kuriin, ja jotka voivat

vaikuttaa KONEen rahavirtaan tai johtaa luottotappioihin,

erityisesti Kiinassa. Merkittävillä muutoksilla eri maiden

rahoitus- tai verosääntelyssä tai niiden tulkinnoissa voi myös

olla vaikutus KONEen taloudelliseen kehitykseen,

likviditeettiin ja rahavirtaan. Tarkempia tietoja rahoitusriskeistä

löytyy konsernitilinpäätöksen liitetiedoista.

Hallituksen toimintakertomus | Merkittävimmät riskit

16 KONE Vuosikatsaus 2024

Riskit

Toimenpiteet riskien lieventämiseksi

Globaalin taloustilanteen heikentyminen

KONE pyrkii jatkuvasti parantamaan kilpailukykyään kaikissa liiketoiminnoissa sekä kaikilla markkina-alueilla. KONEella on laaja maantieteellinen kattavuus,

globaali valmistuskapasiteetti ja toimitusverkosto sekä tasapainoinen liiketoimintaportfolio, josta suuri osa on huolto- ja modernisointiliiketoimintaa.

Geopoliittiset jännitteet, jotka vaikuttavat KONEen

toimitusketjun kilpailukykyyn, johtavat kustannusten

kasvuun tai aiheuttavat mahdollisia häiriöitä

KONE tekee jatkuvasti töitä lieventääkseen mahdollisia tuotteiden ja kriittisten komponenttien toimitusten myöhästymisiä. KONE seuraa aktiivisesti sovellettavan

ja relevantin sääntelyn, toimintaperiaatteiden ja kauppasääntöjen kehitystä, valmistautuu vaihtoehtoisiin skenaarioihin ja arvioi KONEen toimitusketjun ja

hankintakanavien kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta. KONE pyrkii lieventämään tariffien vaikutuksia esimerkiksi hakemalla mahdollisuuksien mukaan helpotuksia

niihin. KONE suhtautuu korostetun varovaisesti liiketoimiin, joihin saattaa liittyä kansainvälisiä kaupparajoitteita tai muita geopoliittisia toimia.

KONEen kilpailukykyyn vaikuttavat muutokset kilpailija-

tai asiakaskentässä, asiakkaiden vaatimuksissa tai

kilpailijoiden tarjoomissa

KONEen tavoitteena on olla toimialan johtaja investoimalla tutkimus- ja kehitystyöhön ja käyttämällä avoimen innovaation lähestymistapaa. KONE myös seuraa

tarkasti markkinan ja toimialan nousevia trendejä, ja monitoroi aktiivisesti mahdollisuuksia konsolidaatioon alalla.

Kasvavat materiaali-, polttoaine- ja/tai

logistiikkakustannukset heikentävät KONEen

kannattavuutta

KONE pyrkii kompensoimaan kustannusten nousua parantamalla saatujen tilausten kannattavuutta sekä soveltamalla dynaamisia hinnoittelu- ja

sopimusmalleja, joiden avulla KONE voi siirtää kohonneet toimitusketjujen kustannukset tuotteiden hintoihin. Hinnoittelun ja tuottavuuden parantaminen sekä

tuotekustannusten alentaminen ovat KONEen prioriteettilistan kärjessä.

Epäonnistuminen organisaation tarvitsemien

valmiuksien ja kykyjen varmistamisessa sekä

kehittämisessä

KONE arvioi jatkuvasti valitun strategian toteutukseen vaadittavia taitoja ja kyvykkyyksiä ja kehittää ja/tai hankkii näitä kykyjä sisäisistä kykypooleista tai

ulkoisesti. KONEella on myös kattava määrä koulutusohjelmia kriittisten kyvykkyyksien säilyttämisen ja kehittämisen varmistamiseksi.

Komponenttien ja alihankitun työvoiman saatavuuteen

liittyvät riskit

KONEen hankintaprosesseissa tunnistetaan kriittiset toimittajat sekä hankintakategoriat ja tehdään hankintojen hajauttamista, monivuotisia sopimuksia, optioita

ja muita toimenpiteitä tarjonnan saatavuuden varmistamiseksi. KONE on myös kehittänyt monikansallisia alihankintapooleja varmistaakseen alihankkijoiden

kapasiteetin paikallisella tasolla. Alihankkijoiden kykyjä ja kyvykkyyksiä seurataan ja kehitetään jatkuvasti vastaavasti kuin KONEen omien työntekijöiden

kanssa.

Puolijohdemarkkinaa seurataan ja riskiä toimitushäiriöistä hallitaan muiden keinojen ohella kaksoishankinnalla ja toimitusketjun kumppaneiden aktiivisella

osallistamisella.

Ongelmat tuotteiden laadussa tai turvallisuudessa sekä

mainehaitat

Vähentääkseen tuoteriskejä KONEella on tiukat laadunvarmistusprosessit tuotesuunnittelulle, hankinnalle, tuotannolle, asennukselle ja huollolle. Lisäksi

KONEen tavoitteena on läpinäkyvä ja luotettava kommunikointi mainehaittojen ehkäisemiseksi ja haitallisten tapausten hallitsemiseksi. KONEella on myös tiukat

hallinnointiperiaatteet

Keskeytykset KONEen tai sen toimittajien toimintaan

Vähentääkseen toimitusketjun mahdollisten häiriöiden todennäköisyyttä ja niiden vaikutuksia, KONE kehittää aktiivisesti liiketoiminnan jatkuvuuden

hallintamenetelmiä. KONE myös seuraa merkittävimpien alihankkijoidensa toimintaa, liiketoiminnan jatkuvuuden hallintamenetelmiä, vakavaraisuutta ja

kyberturvallisuutta. Tavoitteena on myös varmistaa kriittisten komponenttien ja palveluiden osalta vaihtoehtoisten hankintakanavien saatavuus. KONEella on

lisäksi globaali omaisuus- ja keskeytysvakuutusohjelma.

KONEen globaali toimitusketju auttaa vähentämään keskeytysriskiä. KONEella on 10 tuotantolaitosta seitsemässä maassa, lukuisia jakelukeskuksia sekä laaja

toimittajaverkosto ympäri maailmaa. Tämä auttaa lieventämään mahdollisten keskeytysten vaikutusta yksittäisissä kohteissa tai maissa.

IT-järjestelmien häiriöt ja kyberturvallisuusriskit

KONEen turvallisuusohjeet määrittelevät kontrollikeinot toimitilojen, tiedon sekä toiminnassa ja kehitystyön alla olevien tietojärjestelmien suojaukselle

kyberturvallisuusuhkien havaitsemiseksi ja niistä palautumiseksi mahdollisimman nopeasti. KONE toimii ulkopuolisten turvallisuuspalveluntarjoajien sekä

luotettavien teknologiapartnereiden kanssa hallitakseen riskejä valvontakehyksen kautta. KONE tekee testejä, arviointeja ja harjoituksia identifioidakseen riskejä

ja varmistaakseen asianmukaisen valmiuden. Löydösten perusteella KONE jatkaa kyberturvallisuuteen liittyvien kyvykkyyksien parantamista. Lisäksi KONEella

on globaali kyberturvallisuusvakuutusohjelma.

Rahoitusriskit

KONEen rahoitustoiminto vastaa keskitetysti KONEen rahoitusriskien hallinnasta. Tarkempia tietoja rahoitusriskien hallinnasta on esitetty tilinpäätöksen 2024

liitetiedoissa 2.4, 3.2 ja 5.3

Riskienhallinta

Hallituksen toimintakertomus | Näkymät 2025

17 KONE Vuosikatsaus 2024

Markkinanäkymät 2025

KONEen markkinanäkymät ovat positiiviset tai vakaat

yhdellätoista kahdestatoista markkina-alueesta.

Uudisrakentamisen ratkaisujen markkinalla aktiviteetin

odotetaan vaihtelevan alueellisesti. Aktiviteetin odotetaan

kasvavan hieman Pohjois-Amerikassa. Euroopassa

markkinan odotetaan olevan vakaa. Aasian ja Tyynenmeren,

Lähi-idän ja Afrikan alueella markkinan odotetaan kasvavan

selvästi. Kiinassa markkinan odotetaan laskevan

huomattavasti.

Modernisointimarkkinoiden odotetaan kasvavan kaikilla

alueilla. Kasvua tukevat ikääntyvä laitekanta sekä

vastuullisuuden ja rakennusten muunneltavuuden

korostuminen. Huoltoaktiviteetin odotetaan kasvavan selvästi

Aasian ja Tyynenmeren, Lähi-idän ja Afrikan alueella ja

kasvavan hieman muilla alueilla.

Liiketoimintanäkymät 2025

KONE arvioi liikevaihdon kasvavan hieman vertailukelpoisin

valuuttakurssein vuonna 2025. Oikaistun liikevoittomarginaalin

paranemisen odotetaan jatkuvan.

Liikevaihdon kasvun keskeisiä ajureita ovat myönteiset

näkymät huolto- ja modernisointiliiketoiminnoissa sekä vahva

tilauskanta. Uudisrakentamisen ratkaisujen markkinan lasku

Kiinassa rasittaa kasvunäkymiä.

Keskeisiä kannattavuuden ajureita ovat huolto- ja

modernisointiliiketoimintojen liikevaihdon kasvu sekä ohjelmat

tehokkuuden parantamiseksi. Haastavan uudisrakentamisen

ratkaisujen markkinan Kiinassa ja vuonna 2024 kirjattujen

tilausten marginaalin hienoisen laskun odotetaan vaikuttavan

kannattavuuteen negatiivisesti.

Hallituksen voitonjakoehdotus

Emoyhtiön jakokelpoiset varat olivat 31.12.2024

3 215 181 251,13 euroa, josta tilikauden voitto on

1 111 782 600,04 euroa.

Hallitus ehdottaa, että yhtiökokouksen käytettävissä

olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 1,7975 euroa kutakin

ulkona olevaa 76 208 712 A-sarjan osaketta kohden ja 1,80

euroa kutakin ulkona olevaa 441 319 396 B-sarjan osaketta

kohden. Tällöin osingonjaon yhteismääräksi ehdotetaan 931

360 072,62 euroa. Jäljelle jäävät jakokelpoiset varat 2 283

821 178,51 euroa jätetään vapaaseen omaan pääomaan.

Osinko ehdotetaan maksettavaksi 14.3.2025. Kaikki

osingonmaksun täsmäytyspäivänä ulkona olevat osakkeet,

lukuun ottamatta emoyhtiön hallussa olevia omia osakkeita,

ovat oikeutettuja osinkoon vuodelta 2024.

Yhtiökokous 2025

KONE Oyj:n yhtiökokous pidetään keskiviikkona 5.

maaliskuuta 2025 klo 11.00 alkaen Finlandia-talossa

osoitteessa Mannerheimintie 13 E, Helsinki.

Pohjois-Amerikka

Eurooppa

Aasian ja Tyynenmeren

alue, Lähi-itä ja Afrikka

Kiina

Uudisrakentamisen ratkaisut

yksiköissä

vakaa

---

Huolto

yksiköissä

Modernisointi

rahamääräisesti

+++

Markkinanäkymät 2025

--- Huomattavaa laskua (>10 %), -- Selvää laskua (5–10 %), - Hienoista laskua (<5 %), Vakaa,

+ Hienoista kasvua (<5 %), ++ Selvää kasvua (5–10 %), +++ Huomattavaa kasvua (>10 %)

Hallituksen toimintakertomus | Tunnusluvut ja taloudellinen kehitys

18 KONE Vuosikatsaus 2024

Tunnusluvut ja taloudellinen kehitys

Tuloslaskelma

2024

2023

2022

2021

2020

Liikevaihto

11 098

10 952

10 907

10 514

9 939

Liikevaihto Suomen ulkopuolella

10 889

10 736

10 698

10 342

9 745

Liikevoitto

1 249

1 200

1 031

1 295

1 213

Prosenttia liikevaihdosta

11,3

11,0

9,5

12,3

12,2

Oikaistu liikevoitto (adjusted EBIT) ¹

1 303

1 248

1 077

1 310

1 251

Prosenttia liikevaihdosta ¹

11,7

11,4

9,9

12,5

12,6

Voitto ennen veroja

1 254

1 206

1 028

1 321

1 224

Prosenttia liikevaihdosta

11,3

11,0

9,4

12,6

12,3

Tilikauden voitto

961

932

784

1 023

947

Tase, Me

31.12.2024

31.12.2023

31.12.2022

31.12.2021

31.12.2020

Pitkäaikaiset varat

3 321

2 967

2 781

2 798

2 666

Lyhytaikaiset varat

5 963

5 764

6 309

6 922

6 126

Oma pääoma

2 893

2 786

2 867

3 199

3 197

Pitkäaikainen vieras pääoma

929

658

643

717

522

Varaukset

186

197

177

152

155

Lyhytaikainen vieras pääoma

5 276

5 090

5 404

5 652

4 918

Taseen loppusumma

9 284

8 731

9 090

9 720

8 792

Korollinen nettovelka

-831

-1 013

-1 309

-2 164

-1 954

Liiketoimintaan sitoutunut pääoma ²

2 062

1 773

1 557

1 035

1 243

Nettokäyttöpääoma ²

-827

-861

-904

-1 468

-1 160

¹ KONE raportoi oikaistun liikevoiton (adjusted EBIT) vaihtoehtoisena tunnuslukuna parantaakseen raportointikausien vertailtavuutta. Vuonna 2024

vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat yhteensä 54 miljoonaa euroa sisältäen 36 miljoonaa euroa uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin liittyviä kuluja sekä 18

miljoonaa euroa kuluksi kirjattuja kehitysmenoja johtuen kehityshankkeiden uudelleensuuntaamisesta KONEen uuden strategian mukaisesti. Pääosa

vertailukelpoisuuteen vaikuttavista eristä liittyy Kiinan toimintojen uudelleenjärjestelyyn. Vuonna 2023 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät sisälsivät

uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin liittyviä kuluja ja positiivisen vaikutuksen liittyen Venäjän liiketoimintojen myyntiin.

² Sisältö on esitetty osiossa Määritelmät ja tunnuslukujen laskentakaavat.

Hallituksen toimintakertomus | Tunnusluvut ja taloudellinen kehitys

19 KONE Vuosikatsaus 2024

Vaihtoehtoinen tunnusluku

KONE raportoi oikaistun liikevoiton (adjusted EBIT)

vaihtoehtoisena tunnuslukuna parantaakseen

raportointikausien vertailtavuutta. Oikaistuun liikevoittoon ei

sisällytetä vertailtavuuteen vaikuttavia eriä kuten merkittäviä

uudelleenjärjestelykustannuksia ja KONEen tavanomaiseen

liiketoimintaan kuulumattomia tuottoja ja kuluja.

Vuonna 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat

yhteensä 54 miljoonaa euroa sisältäen 36 miljoonaa euroa

uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin liittyviä kuluja sekä 18

miljoonaa euroa kuluksi kirjattuja kehitysmenoja johtuen

kehityshankkeiden uudelleensuuntaamisesta KONEen uuden

strategian mukaisesti. Pääosa vertailukelpoisuuteen

vaikuttavista eristä liittyy Kiinan toimintojen

uudelleenjärjestelyyn.

Vuonna 2023 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

sisälsivät uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin liittyviä kuluja ja

positiivisen vaikutuksen liittyen Venäjän liiketoimintojen

myyntiin.

Vuonna 2022 vertailukelpoisuuteen vaikuttavia eriä olivat

kustannukset Venäjän ja Ukrainan tase-erien

arvonalentumisista ja näiden maiden vastuisiin liittyvistä

varauksista sekä uudelleenjärjestelykulut. Vuonna 2021 sekä

aikaisempina vuosina vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

liittyivät uudelleenjärjestelyihin.

Muita tietoja

2024

2023

2022

2021

2020

Saadut tilaukset

8 759

8 578

9 131

8 853

8 185

Tilauskanta

9 059

8 716

9 026

8 564

7 729

Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja

veroja

1 589

1 485

755

1 829

1 908

Investoinnit ilman yritysostoja

397

322

209

217

201

Prosenttia liikevaihdosta

3,6

2,9

1,9

2,1

2,0

Tutkimus- ja kehitysmenot

204

185

188

189

180

Prosenttia liikevaihdosta

1,8

1,7

1,8

Henkilöstö keskimäärin

64 072

63 164

63 186

61 698

60 376

Henkilöstö raportointikauden lopussa

64 663

63 536

63 277

62 720

61 380

Henkilöstökulut

3 907

3 656

3 533

3 222

3 043

Tunnuslukuja, %

2024

2023

2022

2021

2020

Oman pääoman tuotto

33,8

33,0

25,9

32,0

29,7

Sijoitetun pääoman tuotto

27,2

27,8

22,4

26,8

25,0

Omavaraisuusaste

39,8

40,9

40,3

41,2

45,5

Nettovelkaantumisaste

-28,7

-36,4

-45,7

-67,6

-61,1

Vaihtoehtoinen tunnusluku

2024

2023

2022

2021

2020

Liikevoitto (EBIT)

1 249

1 200

1 031

1 295

1 213

Liikevoittomarginaali (EBIT-marginaali)

11,3

11,0

9,5

12,3

12,2

Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät

Oikaistu liikevoitto (adjusted EBIT)

1 303

1 248

1 077

1 310

1 251

Oikaistu liikevoittomarginaali (adjusted EBIT -

marginaali)

11,7

11,4

9,9

12,5

12,6

Hallituksen toimintakertomus | Määritelmät ja tunnuslukujen laskentakaavat

20 KONE Vuosikatsaus 2024

Laimentamaton

tulos/osake

Tilikauden voitto (emoyhtiön osakkeenomistajille

laskettu osuus)

Tilikauden keskimääräinen ulkona olevien osakkeiden

osakeantikorjattu painotettu lukumäärä

Oma pääoma/osake

Emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva oma pääoma

Osakkeiden osakeantikorjattu lukumäärä - omat

osakkeet

Osinko/osake

Tilikaudelta jaettava osinko

Osakkeiden osakeantikorjattu ja optioiden

merkintäoikeuksilla oikaistu painotettu lukumäärä -

omat osakkeet

Osinko/tulos (%)

100 x

Osinko/osake

Tulos/osake

Efektiivinen osinkotuotto

(%)

100 x

Osinko/osake

B-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa

Hinta/tulos

B-osakkeen pörssikurssi tilikauden lopussa

Tulos/osake

Keskikurssi

B-osakkeen euromääräinen kokonaisvaihto

Vaihdettujen B-osakkeiden keskimääräinen lukumäärä

tilikaudella

Osakekannan markkina-

arvo

Tilikauden lopun ulkona olevien osakkeiden (A + B)

lukumäärä x B-osakkeen pörssikurssi tilikauden

lopussa

¹ Ei sisällä omia osakkeita. A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen päätöskurssiin.

Osakevaihto

Tilikauden aikana vaihdettujen B-osakkeiden

lukumäärä

Osakevaihto (%)

100 x

B-osakkeen vaihtomäärä

B-osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo

Henkilöstö

keskimäärin

Tilikauden kalenterikuukausien lopussa

palveluksessa olleen henkilökunnan lukumäärän

keskiarvo

Oman pääoman tuotto

(%)

100 x

Tilikauden voitto

Oma pääoma yhteensä (keskimäärin tilikauden

aikana)

Sijoitetun pääoman

tuotto (%)

100 x

Tilikauden voitto + rahoituskulut

Oma pääoma yhteensä + korolliset velat

(keskimäärin tilikauden aikana)

Omavaraisuusaste

(%)

100 x

Oma pääoma yhteensä

Taseen loppusumma – saadut ennakot ja myynnin

jaksotukset

Nettovelkaantumisaste

(%)

100 x

Korollinen nettovelka

Oma pääoma yhteensä

Liiketoimintaan

sitoutunut pääoma

Nettokäyttöpääoma + liikearvo + aineettomat

hyödykkeet + aineelliset hyödykkeet + osuudet

osakkuusyhtiöissä + osakkeet ja muut pitkäaikaiset

sijoitukset

Määritelmät ja tunnuslukujen laskentakaavat

Hallituksen toimintakertomus | Muutokset johtokunnassa

21 KONE Vuosikatsaus 2024

Muutokset johtokunnassa

Philippe Delorme aloitti KONEen toimitusjohtajana 1.

tammikuuta 2024. Henrik Ehrnrooth jatkoi yhtiön

neuvonantajana maaliskuun 2024 loppuun saakka tukien

uutta toimitusjohtajaa tehtävien siirrossa ja perehdytyksessä.

Kaori Uehigashi aloitti Strategia & Transformaatio -yksikön

väliaikaisena johtajana 4. tammikuuta 2024.

Nicolas Alchal nimitettiin Strategia & Transformaatio -

yksikön johtajaksi 1. tammikuuta 2025 alkaen. Ennen kuin

Nicolas aloittaa kyseisessä roolissa, hän toimii KONEen

Euroopan alueen väliaikaisena johtajana 1. maaliskuuta 2024

alkaen, kun Karla Lindahl on vanhempainvapaalla.

Kyseisten väliaikaisten roolien alkuperäinen suunniteltu

pituus oli vuoden 2025 alkuun saakka. KONE tiedotti 9.

joulukuuta 2024, että Euroopan alueorganisaation sekä

Strategia & Transformaatio -organisaation väliaikaiset

johtajuudet jatkuvat maaliskuun 2025 loppuun asti. Karla

Lindahl, Euroopan alueorganisaation johtaja, palaa

vanhempainvapaalta maaliskuun 2025 lopussa.

6. kesäkuuta 2024 KONE tiedotti, että Kaija Bridger on

nimitetty Henkilöstö & viestintä -yksikön johtajaksi ja KONEen

johtokunnan jäseneksi 1. heinäkuuta 2024 alkaen. Kaija

seuraa tehtävässään Susanne Skipparia, joka päätti jatkaa

uraansa KONEen ulkopuolella.

Muita tapahtumia

Euroopan komissio teki vuonna 2007 päätöksen liittyen

johtavien hissi- ja liukuporrasyhtiöiden, mukaan lukien

KONEen paikallisten tytäryritysten, väitettyihin kilpailua

rajoittaviin toimiin paikallisilla markkinoilla Saksassa,

Luxemburgissa, Belgiassa ja Hollannissa ennen vuoden 2004

alkua. Vuonna 2007 myös Itävallan kartellioikeus teki

päätöksen liittyen suurimpien hissi- ja liukuporrasyhtiöiden,

mukaan lukien KONEen paikallisen tytäryrityksen, väitettyihin

kilpailua rajoittaviin toimiin Itävallan paikallisilla markkinoilla

ennen vuoden 2004 puoliväliä. KONEen aiemmin tiedottaman

mukaisesti eräät yritykset ja julkisyhteisöt ovat nostaneet

kyseisiin vuoden 2007 päätöksiin liittyviä

vahingonkorvauskanteita päätösten osalta kyseisissä maissa.

Kanteet on nostettu useita päätöksiin liittyviä yhtiöitä vastaan

tietyt KONEen yhtiöt mukaan lukien. Kaikki kanteita koskevat

oikeudenkäynnit ovat erillisiä ja ne ovat eri vaiheissa.

Vastaajien yhteisvastuullisesti korvattavaksi vaadittu summa

oli yhteensä 55 miljoonaa euroa joulukuun 2024 lopussa

(31.12.2023: 64 miljoonaa euroa). KONE pitää

vahingonkorvauskanteita perusteettomina. Varausta ei ole

tehty.

Syyskuussa KONE ilmoitti aloittavansa rakennusten

automaattiovia koskevan liiketoimintansa arvioinnin

tavoitteenaan selvittää liiketoiminnalle optimaalista rakennetta

ja synergioita. Arviointiin kuuluu myös oviliiketoiminnan

mahdollinen myynti. KONEen oviliiketoiminta tarjoaa ylläpito-,

huolto- ja modernisaatiopalveluita sekä uuslaiteratkaisuja

rakennusten automaattioviin sekä henkilö- että

teollisuusliikenteen sujuvoittamiseksi. Vuonna 2023 KONEen

oviliiketoiminta kattoi noin 2 prosenttia KONEen

liikevaihdosta. Suunniteltu arviointi ja toimenpiteet ovat

paikallisten lakien ja työntekijöiden edustajien kuulemisen

alaisia.

Hallituksen toimintakertomus | Yhtiökokouksen päätökset

22 KONE Vuosikatsaus 2024

Yhtiökokouksen päätökset

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin Helsingissä 29.

helmikuuta 2024.

Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen, käsitteli toimielinten

palkitsemisraportin ja myönsi tilivelvollisille vastuuvapauden

tilikaudelta 1.1.–31.12.2023.

Osingoksi vahvistettiin hallituksen esityksen mukaisesti

1,7475 euroa kutakin A-sarjan osaketta kohden ja 1,75 euroa

kutakin ulkona olevaa B-sarjan osaketta kohden.

Osingonmaksun täsmäytyspäivä oli 4. maaliskuuta 2024 ja

osinko maksettiin 11. maaliskuuta 2024.

Hallituksen jäsenten lukumääräksi vahvistettiin yhdeksän.

Hallituksen jäseninä jatkavat Matti Alahuhta, Susan

Duinhoven, Marika Fredriksson, Antti Herlin, Iiris Herlin, Jussi

Herlin, Ravi Kant, sekä Krishna Mikkilineni. Uudeksi

hallituksen jäseneksi valittiin Timo Ihamuotila.

29. helmikuuta 2024 pidetyn KONE Oyj:n varsinaisen

yhtiökokouksen jälkeen pitämässään kokouksessa KONE

Oyj:n hallitus valitsi keskuudestaan puheenjohtajaksi Antti

Herlinin ja varapuheenjohtajaksi Jussi Herlinin.

Marika Fredriksson valittiin tarkastusvaliokunnan

puheenjohtajaksi sekä Susan Duinhoven, Jussi Herlin ja Timo

Ihamuotila jäseniksi. Marika Fredriksson, Susan Duinhoven ja

Timo Ihamuotila ovat riippumattomia sekä yhtiöstä että

merkittävistä osakkeenomistajista.

Jussi Herlin valittiin nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan

puheenjohtajaksi sekä Matti Alahuhta, Antti Herlin ja Susan

Duinhoven jäseniksi. Matti Alahuhta ja Susan Duinhoven ovat

riippumattomia sekä yhtiöstä että merkittävistä

osakkeenomistajista.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen puheenjohtajan palkkioksi

220 000 euroa, varapuheenjohtajan palkkioksi 125 000 euroa

ja jäsenten palkkioksi 110 000 euroa. Vuosipalkkiosta 40

prosenttia suoritetaan KONE Oyj:n B-sarjan osakkeina ja

loput rahana. Lisäksi yhtiökokous vahvisti, että hallituksen

valiokuntien jäsenille maksetaan erillinen vuosipalkkio:

tarkastusvaliokunta: puheenjohtaja 20 000 euroa ja jäsenet 10

000 euroa sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunta:

puheenjohtaja 20 000 euroa ja jäsenet 10 000 euroa.

Valiokuntien vuosipalkkiot maksetaan rahana. Palkkiota ei

kuitenkaan makseta sellaiselle hallituksen jäsenelle, jolla on

työsuhde yhtiöön.

Yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuuden omien

osakkeiden hankkimiseen. Osakkeita voidaan hankkia

enintään 52 930 000 kappaletta siten, että A-sarjan osakkeita

voidaan hankkia enintään 7 620 000 ja B-sarjan osakkeita

enintään 45 310 000 kappaletta. Valtuutus on voimassa

seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka,

kuitenkin enintään 30. kesäkuuta 2025 asti.

Lisäksi yhtiökokous valtuutti hallituksen päättämään

osakeannista sekä optio-oikeuksien ja muiden osakeyhtiölain

10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen osakkeisiin oikeuttavien

erityisten oikeuksien antamisesta. Valtuutuksen nojalla

annettavien osakkeiden lukumäärä voi olla enintään 7 620

000 A-sarjan osaketta ja 45 310 000 B-sarjan osaketta.

Hallitus päättää kaikista osakeannin ja osakkeisiin

oikeuttavien erityisten oikeuksien antamisen ehdoista.

Valtuutus koskee sekä uusien osakkeiden antamista että

omien osakkeiden luovuttamista, ja osakeanti ja osakkeisiin

oikeuttavien erityisten oikeuksien antaminen voi tapahtua

osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta poiketen

(suunnattu anti). Valtuutus on voimassa seuraavan

varsinaisen yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin

enintään 30. kesäkuuta 2025 asti.

Tilintarkastajaksi toimikaudelle 2024 valittiin

tilintarkastusyhteisö Ernst & Young Oy, joka toimii myös

yhtiön kestävyysraportoinnin varmentajana tilikaudella 2024.

Hallituksen toimintakertomus | Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät

23 KONE Vuosikatsaus 2024

Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät

KONEella on kaksi osakeperusteista kannustinjärjestelmää,

suoriteperusteinen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä (LTI)

sekä rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä (RSP).

Suoriteperusteisessa pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmässä (LTI) korostetaan kannattavaa

kasvua ja vastuullisuutta. Se koostuu vuosittain alkavista

yksittäisistä osakeohjelmista, joilla kullakin on kolmen vuoden

liukuva ansaintajakso. Jokaisen vuoden pituisen

ansaintajakson ansaintakriteerit määritellään vuosittain.

Osakepalkkiot vapautuvat ja ne luovutetaan yhtenä eränä

kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen, perustuen kolmen

vuoden pituisen ansaintajakson kertyneisiin suorituksiin. Jos

osallistujan työsuhde KONE-konserniin päättyy ennen

ansaintajakson päättymistä, osallistuja menettää

pääsääntöisesti osakepalkkion ilman korvausta. Hallitus

päättää jokaisen vuosittain alkavan kannustinohjelman

kohderyhmän ja tavoitteet sekä mahdolliset palkkiot. Osana

ylimmän johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmää on

asetettu pitkän aikavälin tavoite omistukselle. Omistustavoite

johtokunnan jäsenille on vähintään viiden vuoden

peruspalkkaa vastaavan osakemäärä. Muille ylimmän johdon

edustajille omistustavoite on vähintään kahden vuoden

peruspalkkaa vastaava osakemäärä.

Suoriteperusteisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän

kohderyhmään kuuluu noin 570 ylimmän johdon jäsentä,

mukaan lukien toimitusjohtaja, johtokunta ja valitut KONE-

konsernin avainhenkilöt. Vuosien 2021, 2022, 2023 ja 2024

ansaintajaksoille sovellettavat tuloskriteerit perustuvat

liikevaihdon kasvuun, oikaistuun liikevoittomarginaaliin

(yhteensä 80%) ja vastuullisuusmittareihin.

Vastuullisuusmittari on yhdistelmä hiilijalanjäljen

pienentämiseen, monimuotoisuuteen (Diversity and Inclusion)

sekä turvallisuuteen liittyviä tavoitteita.

Rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä toimii täydentävänä

pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmänä, jota käytetään

ylimmän johdon ja muiden avaintyöntekijöiden (pois lukien

toimitusjohtaja) sitouttamiseen ja rekrytointiin. Rajoitetussa

osakepalkkiojärjestelmässä ei ole suoritusehtoa. Järjestelmän

sitouttamisaika on enintään kolme vuotta, jonka jälkeen

yksittäisen ohjelman osakepalkkiot maksetaan osallistujille

edellyttäen, että heidän työsuhteensa tai palvelussuhteensa

KONE-konserniin on voimassa.

Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät sisältävät B-sarjan

osakkeina maksettavan ja/tai rahana maksettavan etuuden,

jos ohjelman ehdot täyttyvät. Osakkeiden lukumäärä on

määritetty bruttoperusteisesti. Luovutettavien osakkeiden

lukumäärästä on tarvittaessa vähennetty verot ja veron

luonteisten maksujen osuus ennen osakkeiden luovuttamista

osallistujille. Osakeperusteiset kannustinjärjestelmät

luokitellaan omana pääomana maksettaviksi.

Hallituksen toimintakertomus | Osakkeet

24 KONE Vuosikatsaus 2024

Joulukuun 2024 lopussa konsernilla oli hallussaan 11 867 752

B-sarjan osaketta. Omat osakkeet edustavat 2,6% kaikista

listatuista B-sarjan osakkeista, mikä vastaa 1,0% kaikista

äänistä.

Nasdaq Helsinki Oy:n lisäksi KONEen B-sarjan osakkeella

käydään kauppaa myös useilla vaihtoehtoisilla

markkinapaikoilla.

Rekisteröityjen osakkeenomistajien lukumäärä oli

katsauskauden alussa 110 750 ja lopussa 106 659.

Yksityisten osakkeenomistajien lukumäärä katsauskauden

lopussa oli 101 852, mikä vastaa noin 12,0% listatuista B-

sarjan osakkeista. Katsauskauden lopussa yhteensä 51,9%

KONEen listatuista B-sarjan osakkeista oli

hallintarekisteröidyssä ja ulkomaisessa omistuksessa.

Osakkeet ja osakepääoma

Osakepääoma ja markkina-arvo

31.12.2024

31.12.2023

B-sarjan osakkeiden lukumäärä

453 187 148

A-sarjan osakkeiden lukumäärä

76 208 712

Osakkeita yhteensä

529 395 860

Omat osakkeet

11 867 752

12 159 159

Osakepääoma, e

66 174 483

Markkina-arvo, Me ¹

24 324

23 358

Markkina-arvo lasketaan sekä listaamattomien A-sarjan että listattujen B-sarjan osakkeiden perusteella lukuun ottamatta hankittuja omia osakkeita. A-sarjan

osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen raportointikauden päätöskurssiin.

Omat osakkeet

1–12/2024

Omien osakkeiden lukumäärä kauden alussa

12 159 159

Muutos omien osakkeiden lukumäärässä kauden aikana

-291 407

Omien osakkeiden lukumäärä kauden lopussa

11 867 752

Kaupankäynti Nasdaq Helsinki Oy:ssä

1–12/2024

1–12/2023

Kaupankäynnin kohteena olevien osakkeiden määrä Nasdaq Helsinki

Oy:ssä, miljoonaa

kpl

139,4

145,3

Keskimääräinen päivittäinen osakevaihto

kpl

555 351

579 003

Hinnan volyymilla painotettu keskiarvo

47,16

45,79

Osakkeen korkein hinta kaudella

54,78

53,34

Osakkeen matalin hinta kaudella

41,33

37,20

Osakkeen päätöskurssi kauden lopussa

47,00

45,16

Hallituksen toimintakertomus | Osakkeet

25 KONE Vuosikatsaus 2024

Liputusilmoitukset

Tammi–joulukuun 2024 aikana KONE vastaanotti kolme

Arvopaperimarkkinalain 9. luvun 5. pykälän mukaista

ilmoitusta BlackRock, Inc.:iltä. Ilmoitukset vastaanotettiin 4.

marraskuuta, 12. marraskuuta ja 13. marraskuuta. Ilmoitukset

on pörssitiedotettu ja ne ovat saatavilla KONE Oyj:n

nettisivuilla osoitteessa www.kone.com. Viimeisimmän

ilmoituksen mukaan BlackRock, Inc.:in ja sen hallinnoimien

rahastojen omistusosuus KONE Oyj:n osakkeiden

kokonaismäärästä nousi yli viiteen (5) prosenttiin 13.

marraskuuta 2024.

Hallituksen toimintakertomus | Osakkeet ja osakkeenomistajat

26 KONE Vuosikatsaus 2024

KONEen osake

KONEella on kaksi osakesarjaa: A ja B. Ainoastaan B-sarjan

osake on listattu Nasdaq Helsingissä. Kaupankäynti KONEen

B-sarjan osakkeilla alkoi 2.1.1967.

Äänioikeudet

A-sarjan osakkeilla on kullakin yksi ääni. Kymmenen B-sarjan

osaketta oikeuttaa yhteen ääneen, kuitenkin siten, että

kullakin osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni.

Osinkopolitiikka

KONEella ei ole määriteltyä osinkopolitiikkaa. Osingonjaossa

B-sarjan osakkeille on maksettava enemmän osinkoa kuin A-

sarjan osakkeille. Eri osakesarjoille maksettavan osingon

erotus on vähintään 1 prosentti ja enintään 2,5 prosenttia

laskettuna osakkeen kirjanpidollisesta vasta-arvosta, joka on

0,125 euroa.

Päätöskurssit (e)

31.12.2024

47,00

31.12.2023

45,16

Muutos

4,1 %

KONEen B-sarjan osakkeen osinko/osake, e

◼Osinko ◼Ylimääräinen osinko *

Hallituksen osinkoehdotus vuodelle 2024

0.00

0.50

1.00

1.50

2.00

2.50

Osakkeet ja osakkeenomistajat

Markkina-arvo

31.12.2024

24 324

miljoonaa

euroa

KONEen osakepääoma koostuu seuraavista

osakkeista:

Kappaletta

Nimellisarvo,

euroa

A-sarja

76 208 712

9 526 089

B-sarja

453 187 148

56 648 394

Yhteensä

529 395 860

66 174 483

KONEen B-sarjan

osake

Kaupankäyntitunnus

Nasdaq Helsinki Oy:ssä

KNEBV

ISIN-koodi

FI0009013403

Kirjanpidollinen vasta-arvo

0,125 e

Osakenoteeraukset (e)

Korkein

54,78

Alhaisin

41,33

Volyymilla painotettu

keskihinta

47,16

Osinkoehdotus

1,80 e

B-sarjan osakkeelta

Hallituksen toimintakertomus | Osakkeet ja osakkeenomistajat

27 KONE Vuosikatsaus 2024

KONEen B-sarjan osakkeen kurssikehitys, e

KONEen B-sarjan osake OMX Helsinki Cap -indeksi

A-sarjan osakkeet, %

⚫ 92,6 % Yksityiset yritykset

⚫ 7,4 % Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

B-sarjan osakkeet, %

⚫ 51,4 % Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt omistajat *

⚫ 14,5 % Yksityiset yritykset

⚫ 13,3 % Rahoitus- ja vakuutuslaitokset

⚫ 12,4 % Kotitaloudet

⚫ 4,4 % Julkisyhteisöt

⚫ 4,0 % Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt

Sisältää myös hallintarekisteröidyt osakkeet

Arvo-osuuksien määrä

Omistuksia

% omistajista

Osakemäärä

osakekannasta

1–10

23 617

22,1 %

126 822

0,0 %

11–100

47 433

44,5 %

2 111 098

0,4 %

101–1 000

28 688

26,9 %

9 734 911

1,8 %

1 001–10 000

6 206

5,8 %

16 642 137

3,1 %

10 001–100 000

625

0,6 %

15 573 008

2,9 %

100 001–

0,1 %

485 165 620

91,7 %

Yhteensä

106 659

100,0 %

529 353 596

100,0 %

Yhteistilillä ja odotusluettelolla

42 264

0,0 %

Liikkeeseenlaskettu määrä

529 395 860

100,0 %

Osakkeenomistajat

Hallituksen toimintakertomus | Osakkeet ja osakkeenomistajat

28 KONE Vuosikatsaus 2024

A-sarja, kpl

B-sarja, kpl

Yhteensä

Osuus

osakkeista, %

Osuus äänistä,

Herlin Antti

70 561 608

53 062 160

123 623 768

23,4 %

62,4 %

Holding Manutas Oy

54 284 592

42 805 254

97 089 846

18,3 %

48,2 %

Security Trading Oy

16 277 016

8 560 303

24 837 319

4,7 %

14,1 %

Herlin Antti

1 696 603

0,3 %

0,1 %

Polttina Oy

17 271 928

3,3 %

1,4 %

Wipunen Varainhallinta Oy

16 350 000

3,1 %

1,3 %

Koneen säätiö

5 647 104

9 859 632

15 506 736

2,9 %

5,5 %

Heikintorppa Oy

10 000 000

1,9 %

0,8 %

Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma

7 215 394

1,4 %

0,6 %

Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

6 839 091

1,3 %

0,6 %

Blåberg Olli Edvard

5 400 000

1,0 %

0,4 %

Riikantorppa Oy

4 900 000

0,9 %

0,4 %

Keskinäinen eläkevakuutusyhtiö Elo

3 252 000

0,6 %

0,3 %

10 suurinta osakkeenomistajaa yhteensä

76 208 712

134 150 205

210 358 917

39,7 %

73,7 %

Ulkomaiset ja hallintarekisteröidyt omistajat

235 228 602

44,4 %

19,4 %

Hankitut omat osakkeet

11 867 752

2,2 %

1,0 %

Muut osakkeenomistajat

71 940 589

13,6 %

5,9 %

Yhteensä

76 208 712

453 187 148

529 395 860

100,0 %

Kymmenen suuren osakkeenomistajan lista kattaa merkittävät osakkeenomistajat, joilla on suomalainen arvo-osuustili.

Antti Herlin omistaa Holding Manutas Oy:n osakkeista 1,1 %, joka edustaa 12,8 % yhtiön äänistä. Yhdessä Security Trading Oy:n kanssa, jossa Antti Herlin käyttää

määräysvaltaa, hänen omistuksensa Holding Manutas Oy:n osakkeista on 51,0 %, joka edustaa 62,7 % yhtiön äänistä.

Antti Herlin omistaa Security Trading Oy:n osakkeista 56,4 %, joka edustaa 57,5 % yhtiön äänistä. Yhdessä lastensa omistuksen kanssa Antti Herlin omistaa

Security Trading Oy:n osakkeista 99,9 %, joka edustaa 99,8 % yhtiön äänistä.

Ulkomainen omistus sisältää myös hallintarekisteröidyt osakkeet.

Suuret osakkeenomistajat, 31.12.2024

Lisätietoa KONEen hallituksen ja johtokunnan

osakkeenomistuksesta 31.12.2024 sekä

omistuksissa tapahtuneista muutoksista 1.1.-

31.12.2024 löytyy raportilta Selvitys hallinto- ja

ohjausjärjestelmästä.

Hallituksen toimintakertomus | Osakkeet ja osakkeenomistajat

29 KONE Vuosikatsaus 2024

Osakekohtaisia tunnuslukuja

2024

2023

2022

2021

2020

Laimentamaton tulos/osake

1,84

1,79

1,50

1,96

1,81

Laimennusvaikutuksella oikaistu tulos/osake

1,84

1,79

1,49

1,96

1,81

Oma pääoma/osake

5,54

5,32

5,49

6,13

6,12

Osinko/osake, B-sarjan osake ¹

1,80

1,75

2,10

2,25

Osinko/osake, A-sarjan osake ¹

1,7975

1,7475

2,0950

2,2450

Osinko/tulos, B-osake

97,9

97,8

117,0

107,3

124,0

Osinko/tulos, A-osake

97,8

97,6

116,8

107,0

123,7

Efektiivinen osinkotuotto, B-sarjan osake

3,83

3,9

3,6

3,3

3,4

Hinta/tulos, B-sarjan osake

25,57

25,23

32,29

32,20

36,63

B-osakkeen keskikurssi

47,16

45,79

46,56

65,44

62,07

B-osakkeen kauden päätöskurssi

47,00

45,16

48,30

63,04

66,46

Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa ²

24 324

23 358

24 975

32 652

34 452

A-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl

76 209

A-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl

76 209

B-sarjan osakkeiden lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl ²

441 319

441 028

440 881

441 754

442 181

B-sarjan osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl ³

441 292

441 008

441 632

441 847

442 055

Osakkeiden lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl ³

518 014

517 595

517 841

518 055

518 264

¹ Hallituksen ehdotus.

² Hankitut omat osakkeet vähennettynä. A-sarjan osakkeet on arvostettu B-sarjan osakkeen päätöskurssiin.

³ Osakeantikorjattuna, osakeoptioiden ja osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutuksella oikaistuna ja hankitut omat osakkeet vähennettynä.

Osakekohtaisia tunnuslukuja

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

30 KONE Vuosikatsaus 2024

Kestävyysraportti

Yleiset tiedot

Kestävyysraportoinnin

laadintaperiaatteet

Laatimisperusta

Tämä kestävyysraportti muodostaa KONEen vuosittaisen

kestävyysraportoinnin ytimen. Selvitys on laadittu

kestävyysraportointidirektiivin (Corporate Sustainability

Reporting Directive, CSRD) mukaisesti ja rakentuu

eurooppalaisille kestävyysraportointistandardeille (European

Sustainability Reporting Standards, ESRS). Tavoitteena on

tarjota läpinäkyvää ja yhdenmukaista tietoa KONEelle

olennaisista kestävän kehityksen aiheista. Raportoinnin

laajuus on linjassa KONEen konsernitilinpäätöksen kanssa,

ellei julkistettujen tietojen yhteydessä toisin mainita. Tämän

kestävyysraportin lisäksi KONE julkaisee erillisen

kestävyysselvityksen täydennysosan, jossa on täydentävää

tietoa tietyistä kestävyysseikoista.

Selvitykseen sisältyvät kestävyystiedot perustuvat

kaksoisolennaisuusanalyysiin, joka on tehty CSRD-

viitekehyksen puitteissa. KONE on tunnistanut

liiketoiminnalleen ja sidosryhmilleen merkittävimmät

kestävyyteen liittyvät riskit ja mahdollisuudet sekä toimintansa

laajemmat yhteiskunnalliset vaikutukset ihmisiin ja

ympäristöön. Tässä kestävyysraportissa KONEen arvoketju

kattaa komponenttien ja raaka-aineiden tuotantoon liittyvät

ketjun alkupään toiminnot sekä ketjun loppupään toiminnot,

jotka koskevat KONEen tuotteiden käyttöä sekä laitteiden

hävittämistä ja kierrätystä rakennuksen elinkaaren lopussa.

KONE on myös kartoittanut toimintaansa Sustainability

Accounting Standard Boardin (SASB) sähkö- ja

elektroniikkalaitteita koskevien kestävän kehityksen

kirjanpitostandardien mukaisesti. SASB -taulukko ja tietoa

KONEen ilmastoon liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista

TCFD:n (Task Force on Climate Related Financial

Disclosures) vaatimusten mukaisesti on luettavissa

osoitteessa kone.com.

Tämä on ensimmäinen vuosi, kun KONE raportoi CSRD:n

mukaisesti, minkä vuoksi kaikkia kestävyystietoja ei esitetä

vertailukaudelta. Raportointiperiaatteet ovat pysyneet samana

niissä raportin osissa, joista on esitetty vertailutietoja.

Aiemmin julkistettuihin kestävyystietoihin ei ole tehty

olennaisia oikaisuja. Ympäristötiedot sisältävät sekä netto-

että bruttopäästöt Scope 1:n osalta. KONE raportoi biokaasun

nettopäästöt näyttääkseen raportointivuoden aikana

saavutetut kokonaispäästövähennykset. Lähestymistapa on

yhdenmukainen uusien raportointiohjeiden kanssa koskien

biometaanisertifikaattien hankintaa, jota ei tällä hetkellä

lasketa mukaan Scope 1:n bruttopäästöihin.

Kestävyystiedot, johdon harkinta ja

epävarmuustekijät

Kestävyysraportti perustuu useista KONEen sisäisistä

tietojärjestelmistä saatuihin kestävyystietoihin. Kaikki

taloudelliset tiedot on kerätty KONEen toiminnanohjauksen ja

taloudellisen raportoinnin järjestelmistä. Kaikki tässä

raportissa esitetyt taloudelliset luvut perustuvat KONE Oyj:n

tilintarkastettuun konsernitilinpäätökseen, ellei toisin mainita.

Kestävyystiedot kerätään KONEen tytäryhtiöistä ja

operatiivisista yhtiöistä. Kontrollit on implementoitu sen

varmistamiseksi, että kerätyt tiedot ovat täydellisiä ja

oikeellisia. Jos tarkkoja tietopisteitä ei ole,

kestävyysraportointi edellyttää sellaisten oletusten,

estimaattien, ennusteiden ja johdon arvioiden käyttöä, jotka

sisältävät luonnostaan epävarmuustekijöitä. Näistä

epävarmuustekijöistä on lisätietoa julkistetun tiedon

yhteydessä.

Kestävyyshallinto

Kestävyyden hallintorakenne ja roolit

KONEen sisäisen kestävyyden ja yritysvastuun hallintomallin

tarkoitus on varmistaa, että kestävyys huomioidaan

päätöksenteon kaikilla tasoilla aina strategian seurannasta

operatiiviseen toteutukseen. KONEen keskeisiä kestävyyden

hallintoelimiä ovat hallitus, toimitusjohtaja ja johtokunta,

kestävyyteen keskittyvät johtoryhmät (Sustainability

Disclosure Board ja Safety, Quality and Sustainability Board)

ja globaali kestävyysfoorumi.

Hallituksella on kokonaisvastuu yhtiön kestävyysstrategian

valvonnasta. Hallitus arvioi säännöllisesti kestävyyden

toteutumista ja käsittelee mahdollisia riskejä, vaikutuksia ja

mahdollisuuksia sekä varmistaa, että yhtiö noudattaa kaikkia

olennaisia säännöksiä ja standardeja. Hallituksen jäsenten

vahva vakuuttuneisuus kestävyyden strategisesta

merkityksestä KONEen liiketoiminnalle antaa kestävyydelle

merkittävän painoarvon KONEen kokonaisstrategiassa.

Hallitus on perehtynyt toimialan ja tuotteiden kannalta

keskeisiin kestävyysseikkoihin, kuten hiilineutraaliuteen.

Hallitus koostuu johtokuntaan kuulumattomista jäsenistä,

joista 67 prosenttia on miehiä ja 33 prosenttia naisia.

Hallituksen varapuheenjohtajalla Jussi Herlinillä on erillinen

työsopimus KONEen hallituksen päätoimisena

varapuheenjohtajana. Hallituksen jäsenillä ei ole muita erillisiä

työsopimuksia. Hallituksen jäsenistä 78 prosenttia on

riippumattomia yhtiöstä ja 67 prosenttia on riippumattomia

merkittävistä osakkeenomistajista.

Toimitusjohtaja vastaa hallituksen hyväksymän

kestävyysstrategian integroimisesta osaksi yhtiön päivittäistä

toimintaa. Johtokunta toteuttaa kestävyysstrategiaa kaikissa

liiketoimintayksiköissä. Jokainen johtokunnan jäsen on

vastuussa kestävyyden sisällyttämisestä omaan

vastuualueeseensa ja varmistaa, että siihen liittyvät ohjelmat

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

31 KONE Vuosikatsaus 2024

toteutetaan tehokkaasti ja että ne ovat linjassa yrityksen

yleisten tavoitteiden kanssa.

Erityisiä johtoryhmiä on perustettu keskittymään kriittisiin

kestävyyden osa-alueisiin, kuten ympäristöön, turvallisuuteen,

laatuun, globaaliin vaatimustenmukaisuuteen ja

kestävyyshallintoon. Erilaiset kestävyyteen liittyvät foorumit

kokoavat alustoina yhteen edustajia eri alueilta,

liiketoimintalinjoilta ja globaaleista toiminnoista. Niiden kautta

jaetaan parhaita käytäntöjä, keskustellaan haasteista ja

linjataan globaaleja prioriteetteja kestävyyteen liittyen.

KONEen globaali compliance-komitea, johon kuuluu neljä

johtokunnan jäsentä, Corporate Controller ja globaali

compliance-asioista vastaava johtaja (VP, Global Compliance)

auttaa johtokuntaa varmistamaan, että KONEella on tehokas

ohjelma eettisen ja vaatimustenmukaisen liiketoiminnan

harjoittamiseen

. Globaalilla compliance-komitealla on

asiantuntemusta vaatimustenmukaisuuden kannalta kriittisistä

aiheista, ja se neuvoo johtokuntaa, muuta johtoa ja

tarkastusvaliokuntaa kokouksissa ja raporttien kautta.

Tarkastusvaliokunta valvoo compliance-liitännäisiä asioita.

Hallitus tarkastaa toiminnan vähintään vuosittain.

Hallituksen jäsenillä on kokemusta kestävyyteen liittyvien

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien käsittelystä

esimerkiksi hiilineutraaliuden ja työsuojeluaiheiden osalta

yhtiön toimialalla, tuotteissa ja toimintaympäristössä.

Hallituksen vuosittainen arviointisykli ja hallintorakenne on

perustettu varmistamaan jatkuva seuranta liittyen kestävyyden

tavoitteisiin, niihin liittyviin riskeihin ja mahdollisuuksiin sekä

niihin liittyvän osaamisen kehittämiseen. Näitä arviointeja

tekevät KONEen omat tai ulkopuoliset aihealueiden

asiantuntijat.

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta

KONEen kestävyysraportointi perustuu riskienhallinnan ja

sisäisen valvonnan konsernitason periaatteisiin.

Riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa kestävän kehityksen

tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet

sekä arvioida niiden vaikutusten todennäköisyyttä ja

suuruutta, sekä tunnistaa toimenpiteet vaikutusten

hallitsemiseksi. Tunnistettuja riskejä ja mahdollisuuksia

hallitaan KONEen kestävyyttä, riskienhallintaa ja sisäistä

valvontaa koskevien hallintomallien avulla.

KONEen sisäisen valvonnan viitekehys rakentuu ja

perustuu yhtiön arvoihin, KONEen eettiseen ohjesääntöön,

rehellisyyttä korostavaan yrityskulttuuriin sekä korkeatasoisiin

eettisiin periaatteisiin. Viitekehystä tukee omistautunut

johtaminen, koulutusohjelmat, myönteinen ja huolellinen

yrityskulttuuri ja työympäristö sekä omistautuneiden ja

osaavien työntekijöiden rekrytointi ja urakehitys. Globaalit ja

paikalliset politiikat ja periaatteet ovat keskeinen osa sisäisen

valvonnan viitekehystä.

KONEen sisäinen valvonta on suunniteltu

kestävyysraportoinnin olennaisten vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien hallintaan osana KONEen muita prosesseja

ja työntekijärooleja. Kestävyysraportoinnin sisäistä valvontaa

tukevat globaalit ja paikalliset toimintaperiaatteet ja politiikat,

joita ylläpidetään jatkuvasti ottamalla huomioon liiketoiminnan

ja tietojärjestelmien kehitys sekä muutokset.

KONEen globaali riskienhallintatoiminto huolehtii riskien

arvioinnista. Riskienarviointi sisältää riskien ja

mahdollisuuksien arvioinnin suhteessa

kestävyysraportointivaatimuksiin. Riskien, vaikutusten ja

mahdollisuuksien järjestelmällinen tunnistaminen, arviointi ja

käsittely varmistetaan kestävyysriskien ja -vaikutusten tai

olennaisuuden arvioinneilla. Riskejä ja mahdollisuuksia

priorisoidaan kestävyysraportointiin sovellettavan KONEen

riskienhallintapolitiikan mukaisesti.

Johtokunta tarkastaa ja arvioi riskienarvioinnin tulokset

vähintään kahdesti vuodessa ja sopii riskienhallinnan

painopisteistä. Alueita ja globaaleja toimintoja edustavat

johtokunnan jäsenet ovat organisaatioidensa tavoitteiden

kannalta keskeisten riskien ja mahdollisuuksien omistajia. He

ovat viime kädessä vastuussa siitä, että riskejä hallitaan

asianmukaisesti, ja heidän on kohdennettava resursseja ja

delegoitava vastuuta riskien hallitsemiseksi. Hallitus ja

toimitusjohtaja ovat yhdessä vastuussa vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien valvonnasta, ja tämä vastuu on edelleen

delegoitu komiteoille ja niiden jäsenille, jotka keskittyvät

turvallisuuteen, laatuun, kestävyyteen ja globaaliin

vaatimustenmukaisuuteen.

KONEen globaali riskienhallintatoiminto fasilitoi

kestävyysriskien arviointeja (ml. kaksoisolennaisuusanalyysi)

ja vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointeja, joita

tarkastellaan ja hallitaan yhdessä asiaankuuluvien toimintojen

kanssa. Johtokunta ja toimitusjohtaja saavat kaksi kertaa

vuodessa päivitetyt tiedot olennaisista vaikutuksista, riskeistä

ja mahdollisuuksista tai muista asiaankuuluvista

riskienarvioinneista globaalilta riskienhallintatoiminnolta.

Hallitus saa vuosittain tietoa olennaisista riskeistä ja

mahdollisuuksista lakiasiainjohtajalta.

KONE integroi riskienarvioinnin ja sisäisen valvonnan

tulokset liiketoiminnan käytäntöihin ja prosesseihin

hallintajärjestelmien kautta ja ottaa ne huomioon kestävään

kehitykseen littyvissä prosesseissa ja raportoinnissa. Tämä

tapahtuu nimeämällä tunnistetuille riskeille, mahdollisuuksille,

toimille ja valvontakeinoille asiaankuuluvat riskien omistajat ja

vastuulliset sidosryhmät. Nämä toimenpiteet ja valvontakeinot

vaihtelevat yrityksen liiketoimintariskeistä ja

ilmastonmuutoksen hillintästrategioista operatiivisiin ja

sijaintikohtaisiin ympäristövaikutusten hillintätoimiin.

Kestävyysraportoinnin tarkkuuteen ja oikea-aikaisuuteen

liittyvien tunnistettujen olennaisten riskien hallintaan liittyvät

keskeiset sisäisen valvonnan toimenpiteet otetaan käyttöön

osana KONEen prosesseja, jotka tuottavat kestävyystietoa.

Hallitus seuraa ja arvioi KONEen

riskienhallintajärjestelmien tehokkuutta KONEen

riskienhallintapolitiikassa määritetyn roolinsa mukaisesti sekä

tarkastelee keskeisiä riskejä ja toimintasuunnitelmia.

Hallituksen tarkastusvaliokunta valvoo sisäisen valvonnan

järjestelmän tehokkuutta ja vaikuttavuutta kattaen

kestävyysraportoinnin sisäisen valvonnan. Johto on vastuussa

asianmukaisen sisäisen valvonnan järjestämisestä ja

ylläpitämisestä sekä sen tehokkuuden seuraamisesta osana

operatiivista johtamista. Hallituksen tarkastusvaliokunta saa

vuosittain tietoa sisäisen valvonnan havainnoista.

Kestävyyden sisällyttäminen

kannustinjärjestelmiin

KONE edistää kestävyyttä myös palkitsemisella. KONEen

hallituksen hyväksymässä ja päivittämässä pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmässä painotetaan kestävyyttä kannattavan

kasvun ohella. Näin voidaan varmistaa keskittyminen

muutokseen, joka tähtää kestävyystavoitteiden

saavuttamiseen. KONEen kestävyyteen liittyvien

suorituskykymittarien painotus pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmässä on 20 prosenttia. Mittarit liittyvät

KONEen tavoitteeseen pienentää Scope 1-, Scope 2- ja

Scope 3 -päästöjä (painotus 10 prosenttia) sekä

monimuotoisuuteen ja turvallisuuteen liittyviä tavoitteita

(painotus 10 prosenttia).

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

32 KONE Vuosikatsaus 2024

Kestävyyden due diligence

KONE integroi huolellisuusvelvoitteen (due diligence)

hallintotapaansa ja strategiaansa noudattamalla Suomen

listayhtiöiden hallinnointikoodia ja sisällyttämällä kestävyyden

osaksi toimintaansa. Yhtiön huolellisuusvelvoitetta ja sen

sisällyttämistä keskeisiin prosesseihin tukevat KONEen

globaali johtamisjärjestelmä, terveys- ja turvallisuuspolitiikka,

ympäristöpolitiikka, ihmisoikeusperiaatteet sekä eettinen

ohjesääntö ja eettiset ohjesäännöt toimittajille ja jakelijoille,

joista on lisätietoa olennaisiin kestävyysaiheisiin liittyviä

toimintaperiaatteita käsittelevissä osioissa. KONE korostaa

yhteydenpitoa sidosryhmiin, kuten työntekijöihin, toimittajiin ja

yhteisöihin. Katso lisätietoja yhteistyöstä vaikutusten kohteena

olevien sidosryhmien kanssa osiosta ESRS 2: Sidosryhmien

edut ja näkemykset.

KONEen kestävyyden huolellisuusvelvoitteen (due

diligence) toteutumista tukee vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien jatkuvan arvioinnin ja tunnistamisen

sisällyttäminen yhtiön prosesseihin ja politiikkoihin. Katso

lisätietoja tämän kestävyysraportin seuraavien osioiden

vastaavista olennaisista aiheista: ”Olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet”, ”Toimintaperiaatteet”, ”Yhteistyö

vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa”,

”Negatiivisten vaikutusten korjaaminen”, ”Toimenpiteet” ja

”Mittarit”. Sovellettavien lakien, sääntöjen ja määräysten

noudattamisen lisäksi KONE on asettanut sisäisiä vaatimuksia

korkeiden ympäristö- ja sosiaalisten standardien

ylläpitämiseksi maailmanlaajuisessa toiminnassa sekä

toimittajilleen että yhteistyökumppaneilleen. KONEen

ihmisoikeuksia ja toimittajia koskevat due diligence -prosessit

on kuvattu yksityiskohtaisesti kohdissa S2: Ihmisoikeuksien

huolellisuusvelvoite ja S2: Toimittajien due diligence.

Liiketoiminnan kestävyys

Strategia

KONE julkisti vuonna 2024 uuden Rise-strategiansa vuosille

2025–2030. Edelläkävijyys kestävyydessä on yksi strategian

päätavoitteista, ja hiilidioksidipäästöjen vähentäminen (Cut

Carbon) on yksi neljästä strategisesta painopistealueesta.

Kyseisessä strategisessa painopistealueessa keskitytään

sekä KONEen omien päästöjen vähentämiseen että

auttamaan KONEen asiakkaita irtautumaan hiilestä

tarjoamalla kestäviä ratkaisuja. Vastuullisuus on edelleen

myös yksi KONEen perusperiaatteista turvallisuuden ja

laadun ohella.

Edistymistä kohti strategian kestävyystavoitteita mitataan

sisäisellä kestävyysindeksillä. ’Cut Carbon’ -strategisen

painopisteen alla KONE mittaa päästöjen vähentymistä

arvoketjussa, kestävistä ratkaisuista saatavaa liikevaihtoa ja

markkinaosuutta kestävissä projekteissa. Käytännössä KONE

pyrkii vähentämään radikaalisti tuotteidensa ja ratkaisujensa

päästöjä ottamalla käyttöön ja kehittämällä energiatehokkaita

teknologioita, tutkimalla uusia vähähiilisiä materiaaleja ja

innovoimalla yhdessä toimittajien ja kumppaneiden kanssa.

Palveluissa kestävyyttä edistetään digitalisaation

hyödyntämisellä tarpeettomien huoltokäyntien

vähentämisessä ja huoltotoiminnan älykkäässä

suunnittelussa.

Uuden strategian myötä KONE on edelleen sitoutunut

tarjoamaan asiakkailleen mahdollisimman kestäviä ratkaisuja

ja auttamaan asiakkaita vähentämään hiilidioksidipäästöjä

rakennusten koko elinkaaren ajan seuraavilla keskeisillä

tavoitteilla:

• Tuotteisiin liittyvien Scope 3 -päästöjen yleinen

vähentäminen: käytettyihin materiaaleihin liittyvien

päästöjen ja koko elinkaaren aikaisen energiankulutuksen

vähentäminen tilattua tuotetta kohden

• Materiaalien älykäs käyttö ja kiertotalous: materiaalien

käytön optimointi ja KONEen ratkaisuissa ja toiminnassa

käytettyjen materiaalien, energian ja muiden resurssien

vähentäminen

• Pidempi käyttöikä tuotteille: laitteiden käyttöiän

pidentäminen huollon ja modernisoinnin avulla, mukaan

lukien älykkäät KONE 24/7 Connected Services -palvelut

ja ennakoiva kunnossapito

• Loppukäyttäjien turvallisuus: turvallisuus on KONEelle

tärkeintä kaikessa toiminnassa

• Esteettömyys: helppokäyttöisten, turvallisten ja kätevien

ratkaisujen tarjoaminen kaikille loppukäyttäjäryhmille

Liiketoimintamalli ja arvoketju

KONEella on elinkaariliiketoimintamalli, jonka puitteissa se

tarjoaa hissejä, liukuportaita, rakennusten ovia ja niihin liittyviä

älykkäitä ratkaisuja rakennuksiin ja kaupunkiliikenteeseen.

KONE huoltaa ja modernisoi laitteita varmistaakseen niiden

pitkäikäisyyden, turvallisuuden ja tehokkaan toiminnan ja

edistää siten kestävyyttä pidentämällä tuotteiden elinkaarta.

Tarjoamalla energiatehokkaita ja kestäviä tuotteita KONE

pyrkii vähentämään ympäristövaikutuksia koko tuotteen

elinkaaren ajan raaka-aineiden hankinnasta aina käyttöiän

loppuun saakka. Lisäksi KONE edellyttää, että sen

toimitusketjun kumppanit noudattavat kestävyysvaatimuksia,

mukaan lukien eettinen hankinta ja ympäristövaikutusten

minimointi.

Merkittävä osa KONEen luomasta arvosta syntyy

yhteistyöstä laajan asiakas-, kumppani- ja toimittajaverkoston

kanssa sekä KONEen valmistamien ja/tai huoltamien hissien

ja liukuportaiden käytöstä. Keskeisiä asiakasryhmiä ovat

rakennusliikkeet, rakennusten omistajat, kiinteistönhoitajat,

rakennuttajat ja asunto-osakeyhtiöt. Arkkitehdit, viranomaiset

ja konsultit ovat myös keskeisiä vaikuttajia hissejä ja

liukuportaita koskevassa päätöksenteossa. KONEen

keskeiset tuotteet ja merkittävimmät markkinat on kuvattu

konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa (liikevaihto). Vuoden 2024

aikana ei pantu täytäntöön uusia tuote- tai palvelukieltoja.

KONE luo arvoa asiakkailleen tarjoamalla innovatiivisia,

turvallisia ja energiatehokkaita ratkaisuja, jotka tehostavat

ihmisten liikkumista kaupunkiympäristössä. Yhtiön digitaaliset

ratkaisut, kuten ennakoiva kunnossapito ja älykkäät hissit,

parantavat käyttökokemusta, turvallisuutta ja käytettävyyttä.

KONE pyrkii varmistamaan työntekijöiden terveyden ja

turvallisuuden korkeiden turvallisuusstandardien ja -

käytäntöjen avulla. KONE edistää työntekijöidensä

keskuudessa monimuotoisuuden, osallistamisen ja jatkuvan

oppimisen periaatteita. Osakkeenomistajilleen KONE luo

arvoa joustavalla, kestävällä ja pääomakevyellä

liiketoimintamallillaan, joka tuottaa vahvaa ja vakaata

kassavirtaa.

KONE on tunnistanut seuraavat strategiset panostukset,

jotka ovat ratkaisevan tärkeitä arvon luomisessa asiakkaille,

osakkeenomistajille ja yhteiskunnalle:

• Osaava ja sitoutunut henkilöstö ja vahva johtaminen

• Innovatiivinen kestävä tarjonta sekä globaalit prosessit ja

järjestelmät

• Parhaat kumppanit

• Tehokas tuotanto ja toimitusketju

• Vakaa taloudellinen asema

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

33 KONE Vuosikatsaus 2024

• Ympäristölle kestävä toiminta

• Korkea turvallisuustaso, vahva brändi, vankka maine ja

sitoutuminen turvallisuuteen

• Elinkaariliiketoimintamalli ja olemassa oleva huoltokanta

KONE varmistaa arvoketjunsa keskeisimpien

tuotantopanosten saatavuuden strategisen hankinnan,

toimittajahallinnan ja riskien vähentämisen yhdistelmällä.

Parhaiden osaajien turvaamiseksi KONE panostaa jatkuvaan

henkilöstön kehittämiseen, monimuotoisuuteen ja

osallisuuteen, sekä pysyvyyteen kannustavan ja innovatiivisen

kulttuurin kautta.

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Kestävyys on sisäänrakennettu KONEen strategiaan ja

liiketoimintamalliin. Taulukossa Sidosryhmävuorovaikutus on

yhteenveto KONEen keskeisistä sidosryhmistä, niiden eduista

ja KONEen vuorovaikutuksesta niiden kanssa. KONE tekee

yhteistyötä ja ylläpitää aktiivista vuoropuhelua sidosryhmiensä

kanssa ymmärtääkseen niiden tarpeita ja odotuksia myös

ihmisoikeusasioiden osalta, jotta KONEen

suunnitteluprosesseja voidaan kehittää ja

johtamisjärjestelmää parantaa jatkuvasti. Näin luodaan

ennustettava liiketoimintaympäristö kaikille. Aiheiden

vastuulliset omistajat ja aihepiiriasiantuntijat tiedottavat

tuloksista asiaankuuluville hallinto-, johto- ja valvontaelimille

eri kanavien kautta, ja tämän perusteella ryhdytään

asianmukaisiin toimiin olennaisten vaikutusten

käsittelemiseksi.

Sidosryhmien näkemykset on otettu huomioon

strategiaprosesseissa. KONE osallistuu paikallisiin

turvallisuusfoorumeihin ja -neuvostoihin ja toimii niissä

työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa, jotta voidaan

varmistaa työntekijöiden osallistuminen ja kuuleminen

työsuojeluasioissa. Vuosittaisella Pulse-henkilöstökyselyllä

selvitetään työntekijöiden näkemyksiä ja osallistetaan heitä

aktiivisesti yhtiön kehittämiseen. KONEen työntekijöiden

henkilömäärä kullakin maantieteellisellä alueella on esitetty

kohdassa S1: Mittarit. Henkilöstökyselystä, asiakaskyselyistä

ja muusta sidosryhmätoiminnasta saadut opit otettiin

huomioon strategian kehittämisessä tuomalla keskeiset

havainnot asiaankuuluviin johtokunnan keskusteluihin.

Työntekijöiden, arvoketjun työntekijöiden ja laitteiden

käyttäjien näkemyksiä kerätään myös KONEen

hallintajärjestelmän kautta. Näin yhdenmukaistetaan

turvallisuusjohtamisen käytäntöjä kaikkialla KONEella ja

asetetaan vähimmäisvaatimukset yhtiön laitteiden käyttäjien,

työntekijöiden ja muiden yhteistyökumppaneiden terveyden

suojelemiseksi ja turvallisuuden varmistamiseksi. KONE ottaa

arvoketjun työntekijöiden edut, näkemykset ja oikeudet

huomioon strategiassaan ja liiketoimintamallissaan

pääasiassa johtotason keskustelujen kautta.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

34 KONE Vuosikatsaus 2024

Sidosryhmävuorovaikutus

Sidosryhmä

Etu

Vuorovaikutuskanavat

Arviointimenetelmä

Asiakkaat,

kuluttajat ja

loppukäyttäjät 

• Luotettavat ja turvalliset

ratkaisut sekä huolto ja

modernisointi

• Kilpailukykyinen hinnoittelu,

arvo

• Kokoukset, tapahtumat, seminaarit ja konferenssit

• Vuoropuhelu ratkaisutuen kautta

• Tiedon jakaminen yritysraporttien, markkinointimateriaalien, verkkosivustojen ja sosiaalisen median

kanavien kautta

• Jatkuva vuoropuhelu päivittäisen vuorovaikutuksen, digitaalisten ratkaisujen, käyttäjäpalautteen ja

sosiaalisen median kanavien kautta

• Net Promoter Score

• Asiakaskyselyt

• KONE Compliance Line

• Palautteen seuranta

Oma työvoima

(työsuhteiset

työntekijät ja

muut kuin

työsuhteiset

työntekijät)

• Turvallinen työympäristö

• Hyvinvointi

• Urakehitys

• Oikeudenmukainen

korvaus 

• Päivittäinen vuorovaikutus

• Säännölliset työntekijöiden kehityskeskustelut

• Sisäiset kanavat ja foorumit koko yrityksen laajuisille keskusteluille

• Koulutusmahdollisuudet ja innovaatiotyökalut

• Pulse-henkilöstökysely

• Vuosittaiset työntekijöiden

kehityskeskustelut

• Ideoiden hallintajärjestelmä,

innovaatiotyökalu

• KONE Compliance Line

Sijoittajat ja

analyytikot

• Kestävä taloudellinen tulos

ja kasvu

• Läpinäkyvyys

• Talous- ja muut yritysraportit, pörssitiedotteet, yhtiön internetsivut

• Tapahtumat, kuten yhtiökokoukset ja pääomamarkkinapäivät

• Sijoittaja- ja analyytikkotapaamiset

• Suora palaute rahoitusmarkkinoiden

edustajilta

• Palaute rahoitusyhteisöltä myös kyselyjen

kautta

Toimittajat ja

alihankkijat

(arvoketjun

työntekijät)

• Pitkäaikaiset

kumppanuudet

• Oikeudenmukaiset

liiketoimintakäytännöt

• Turvallinen työympäristö

• Jatkuva kahdenkeskinen vuoropuhelu toimittajien kanssa

• Messut, ohjausryhmän kokoukset, toimittajien työpajat ja vuosittainen toimittajapäivä valituille

strategisille toimittajille

• Toimittajien arvioinnit, mukaan lukien auditointi ja vuosittainen toimittajien Supplier Excellence -

sertifiointiohjelma

• Vuosittainen toimittajakysely

• Toimittajien laadun auditointi ja suorituskyvyn

arviointi Supplier Maturity -

sertifiointiohjelmassa

• Korkean riskin toimittajien seuranta

• KONE Compliance Line

Jakelijat ja

edustajat

(arvoketjun

työntekijät)

• Tavoittavuus markkinoilla

• Tehokkuus

• Logistiikan asiantuntemus

• Riskien lieventäminen 

• Päivittäinen vuorovaikutus, asiakassuhteen suunnittelu, säännölliset maavierailut ja jakelijoiden

tapaamiset

• KONE-työkalut

• Palkitsemisohjelmat ja liiketoiminnan kehittämisaloitteet

• Myyntiin liittyvän toiminnan seuranta ja suora

palaute jakelijoilta

• KONE Compliance Line

Kumppanit

• Yhteistyö

• Resurssien jakaminen

• Innovointi 

• Jatkuva kahdenkeskinen vuoropuhelu

• Kehittäjäportaali sovellusohjelmointiin ja käyttöliittymien rakentamiseen

• Osallistuminen yhteisinnovoinnin ohjelmiin

• Toimiala- ja innovaatiotapahtumat ja -kilpailut, kuten hackathonit

• Puolivuosittainen kumppanitietojen katsaus

• Vuosittainen kumppanien palautekysely

• Palaute kahdenkeskisistä

kumppanikeskusteluista

Tiedotusvälineet

• Sisältö

• Sitoutuminen

• Läpinäkyvyys 

• Lehdistötiedotteet ja -tilaisuudet, haastattelut, taustapalaverit ja vierailut

• Julkaisut sekä yrityksen verkkosivut ja sosiaalisen median kanavat

• KONEtta koskeva mediaseuranta ja uutisoinnin analysointi

• Kyselyt ja media-analyysit

Koulutus- ja

tutkimuslaitokset

• Tutkimusmahdollisuudet

• Harjoittelupaikat

• Osaamisen jakaminen

• Kumppanuudet 

• KONEen harjoitteluohjelmat ja kesäharjoittelupaikat

• KONE on yliopistojen ja yritysten globaalin CEMS-yhteisön jäsen.

• Yhteistyö KONEtta koskevan tiedon jakamiseksi kouluissa, yliopistoissa ja muissa asiaankuuluvissa

oppilaitoksissa

• Opinnäytetyömahdollisuudet, rekrytointimessut, projektit, vierailuluennot ja tutkimusohjelmat

• Houkuttelevin työpaikka -kyselyt, online-

seuranta

• Kouluyhteistyö ja sosiaalisen median

näkyvyys KONEen brändin vahvistamiseksi

työnantajana ja osaajien houkuttelemiseksi

KONEen

toimintamaat

• Ympäristövaikutus

• Paikallisen kehityksen

edistäminen 

• Yrityksen verkkosivut ja sosiaalisen median kanavat

• Kestävyyskyselyt ja mainetutkimukset

• Vapaaehtoistyö KONE Centennial Foundationin kautta

• Kestävyyskyselyt ja mainetutkimukset

• KONE Compliance Line

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

35 KONE Vuosikatsaus 2024

Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit

ja mahdollisuudet

Tunnistaminen ja arviointi

KONEen kaksoisolennaisuusanalyysi koostui neljästä

vaiheesta, jotka määrittivät KONEen kannalta olennaiset

kestävyysaiheet. Analyysin tuloksia hyödynnettiin strategian

kehityksessä. Näitä vaiheita olivat arvoketjun kartoitus,

vaikutusten arviointi, taloudellinen arviointi ja lopullinen

olennaisuuden määrittäminen. Kaksoisolennaisuusanalyysi

valmistui vuonna 2024. Kaksoisolennaisuusanalyysin tulokset

tarkistetaan vuosittain ja päivitetään tarvittaessa.

Kaksoisolennaisuusanalyysin lähtökohtana käytettiin KONEen

aiempaa olennaisuusanalyysia, ihmisoikeusvaikutusten

arviointia ja kolmannen osapuolen due diligence -prosessia,

ei-taloudellista riskinarviointia ja ilmastonmuutoksen

skenaarioanalyysia jotka on integroitu KONEen

riskienhallintaprosesseihin. Skenaarioanalyysi ja siihen

liittyvät oletukset on kuvattu kohdassa E1: Skenaarioanalyysi.

Kaksoisolennaisuusanalyysin tuloksia, mukaan lukien

olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, tarkasteli

johdon ohjausryhmä, joka koostui KONEen johtokunnan

jäsenistä ja muista johdon jäsenistä. Nämä jäsenet valittiin

heidän kestävyysraportointiin liitännäisten rooliensa ja

vastuualueidensa perusteella. Kaksoisolennaisuusanalyysin

tulokset raportoitiin KONEen hallituksen

tarkastusvaliokunnalle. Kaksoisolennaisuusanalyysin

prosessin sisäinen valvonta varmistettiin tulosten läpikäynnillä

ja järjestelmällistä arviointimenetelmää hyödyntämällä.

Kaksoisolennaisuusanalyysin alkuvaiheessa KONE

kartoitti arvoketjunsa ja listasi tärkeimmät liiketoiminta-

aktiviteetit ketjun alkupäässä, omassa toiminnassaan ja ketjun

loppupäässä sekä läpileikkaavissa aktiviteeteissa

haastattelemalla keskeisiä sisäisiä sidosryhmiä. Näille

tunnistettiin raportoinnin vaatimusten mukaisesti

maantieteelliset alueet ja keskeiset ulkoiset sidosryhmät,

joihin nämä aktiviteetit vaikuttavat. Erityiset maantieteelliset

alueet, riskialueet ja riskeille altistuneet toiminnot otettiin

huomioon.

Vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet arvioitiin KONEen

aihepiiriasiantuntijoiden ryhmissä asteikolla 1–5 ESRS-

kriteerien mukaisesti. Näitä tuloksia on helppo verrata

ESRS-aiheet

Osa-aihe

Olennainen KONEelle

E-Ympäristö

E1 Ilmastonmuutos

E1 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Kyllä

E1 Ilmastonmuutoksen hillintä

Kyllä

E1 Energia

Kyllä

E2 Ympäristön

pilaantuminen

E2 Ilman pilaantuminen

E2 Veden pilaantuminen

E2 Maaperän pilaantuminen

E2 Elävien organismien ja elintarvikkeiden

pilaantuminen

E2 Ongelma-aineet

E2 Erityistä huolta aiheuttavat aineet

E2 Mikromuovit

E3 Vesivarat ja merten

luonnonvarat

E3 Vesi

E3 Merten luonnonvarat

E4 Biologinen

monimuotoisuus ja

ekosysteemit

E4 Biologisen monimuotoisuuden vähenemisen

suorat vaikutustekijät

E4 Vaikutukset lajien tilaan

E4 Vaikutukset ekosysteemien laajuuteen ja tilaan

E4 Vaikutukset ekosysteemipalveluihin ja

riippuvuudet niistä

E5 Resurssien käyttö ja

kiertotalous

E5 Resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien

resurssien käyttö

E5 Tuotteisiin ja palveluihin liittyvät resurssien

ulosvirtaukset

E5 Jäte

S-Sosiaalinen

S1 Oma työvoima

S1 Työolot

Kyllä

S1 Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset

mahdollisuudet kaikille

S1 Muut työhön liittyvät oikeudet

S2 Arvoketjun työntekijät

S2 Työolot

Kyllä

S2 Yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset

mahdollisuudet kaikille

S2 Muut työhön liittyvät oikeudet

S3 Vaikutusten kohteena

olevat yhteisöt

S3 Yhteisöjen taloudelliset, sosiaaliset ja

sivistykselliset oikeudet

S3 Yhteisöjen kansalaisoikeudet ja poliittiset

oikeudet

S3 Alkuperäiskansojen oikeudet

S4 Kuluttajat ja

loppukäyttäjät

S4 Tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin

kohdistuvat vaikutukset

S4 Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien henkilökohtainen

turvallisuus

Kyllä

S4 Kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen

inkluusio

G-Hallinto

G1 Liiketoiminnan

harjoittaminen

G1 Yrityskulttuuri

Kyllä

G1 Väärinkäytösten paljastajien suojelu

Kyllä

G1 Eläinten hyvinvointi

G1 Poliittinen vuorovaikutus ja lobbaustoiminta

G1 Suhteet tavaran- ja palveluntoimittajiin, mukaan

lukien maksukäytännöt

G1 Korruptio ja lahjonta

Kyllä

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

36 KONE Vuosikatsaus 2024

KONEen riskienhallintaprosessiin ja -työkaluun, jolloin

kestävyysriskit voidaan ottaa huomioon muiden

liiketoimintariskien ohella. KONEen sidosryhmien näkemykset

kerättiin yhteenvedoiksi aihepiiriasiantuntijoiden yhteistyöllä ja

vuorovaikutuksessa asianomaisten sidosryhmien sekä

KONEen kestävyysraportin käyttäjien kanssa.

Vaikutusten arviointivaiheessa KONE arvioi, pisteytti ja

priorisoi arvoketjussaan ihmisiä tai ympäristöä koskevia

vaikutuksia (positiivisia tai negatiivisia) ja aktiviteetteja niiden

mittakaavan, laajuuden tai todennäköisyyden perusteella.

Negatiivisten vaikutusten osalta arvioinnissa huomioitiin myös

vaikutusten mahdollinen korjaamaton luonne. Mahdollisten

kielteisten ihmisoikeusvaikutusten osalta painotettiin

enemmän vaikutusten vakavuutta kuin niiden

todennäköisyyttä.

Taloudellisten vaikutusten arviointivaiheessa tunnistettiin

keskeiset taloudelliset riskit ja mahdollisuudet sekä arvioitiin

niiden kokoluokkaa, todennäköisyyttä ja mahdollisen

toteutumisen ajankohtaa. Arviointivaiheessa käytettiin

seuraavia asteikkoja:

Esiintymisen todennäköisyys:

1. Erittäin epätodennäköinen: > 0–1 prosenttia

2. Epätodennäköinen: > 1–10 prosenttia

3. Mahdollinen: > 10–30 prosenttia

4. Todennäköinen: > 30–60 prosenttia

5. Erittäin todennäköinen: > 60–100 prosenttia

Taloudellisten vaikutusten laajuus:

1. Nimellinen taloudellinen vaikutus

2. Maltillinen taloudellinen vaikutus

3. Suuri taloudellinen vaikutus

4. Merkittävä taloudellinen vaikutus

5. Kriittinen taloudellinen vaikutus

Aikaväli:

Lyhyt < 1 vuosi

Keskipitkä 1–5 vuotta

Pitkä > 5 vuotta

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa

otettiin huomioon niiden väliset yhteydet ja riippuvuudet,

erityisesti niiden maantieteellisten sijaintien ja ala-

aihealueiden osalta. Kuitenkaan kaikkia yhteyksiä ja

riippuvuuksia ei järjestelmällisesti ristiin viitattu toisiinsa.

Jokainen olennainen riski, mahdollisuus tai vaikutus on

osoitettu asianomistajalle. Asianomistaja nimeää tehtävään

asianmukaisessa roolissa toimivan henkilön, joka on

vastuussa kyseisistä vaikutuksista, riskeistä ja

mahdollisuuksista. Vastuuhenkilö toteuttaa tarvittavat

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien käsittelytoimenpiteet

ja raportoi edistymisestä kyseisen riskin asianomistajalle.

Kaksoisolennaisuusanalyysin tuloksena syntyi kattava

katsaus KONEen vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin

kunkin kestävyysaiheen osalta. Kun jonkin aiheen vaikutuksen

ja/tai riskin tai mahdollisuuden pistemäärä ylitti tietyn

kynnysarvon, aihe tunnistettiin KONEelle olennaiseksi.

Tällaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien käsittely

asetettiin etusijalle KONEen strategisten

kestävyystavoitteiden saavuttamiseksi ja sidosryhmien

odotuksiin vastaamiseksi. Kaikki pakolliset tietopisteet on

sisällytetty ja julkistettu ESRS-standardin

olennaisuusperiaatteen mukaisesti. Muita olennaisia

yhteisökohtaisia vaikutuksia, riskejä tai mahdollisuuksia ei

tunnistettu.

Olennaiset ESRS-aiheet

KONEen kaksoisolennaisuusanalyysiin perustuvat olennaiset

ESRS-aiheet on esitetty edellisen sivun taulukossa.

KONE on tunnistanut olennaisia riskejä ja negatiivisia ja

positiivisia vaikutuksia liittyen ilmastonmuutokseen ja

energiaan, negatiivisia terveys- ja turvallisuusvaikutuksia

liittyen omiin työntekijöihin, arvoketjun työntekijöihin ja

loppukäyttäjiin sekä myönteisiä vaikutuksia liittyen

yrityskulttuuriin, väärinkäytösten paljastajien suojeluun sekä

korruptioon ja lahjontaan. Kunkin ESRS-aiheen kannalta

merkitykselliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on

kuvattu yhteenvetotaulukoissa aihekohtaisten

kestävyysosioiden alussa, ja niihin on liitetty asiaankuuluvat

tiedot aikahorisontista, arvoketjusta ja vaikutusten, riskien ja

mahdollisuuksien käsittelyyn liittyvistä hallintatoimista.

KONEen olennaisten riskien ja mahdollisuuksien nykyiset

tunnistetut taloudelliset vaikutukset eivät altista KONEen

taloudellista asemaa, taloudellista suorituskykyä tai

kassavirtoja merkittäville riskeille, joilla voisi olla materiaalista

vaikutusta varojen ja velkojen kirjanpitoarvoihin. Vuoden 2024

aikana KONEen strategia ja liiketoimintamalli osoittivat kykyä

hyödyntää tässä raportissa mainittuja olennaisia

mahdollisuuksia ja hallita olennaisia vaikutuksia ja riskejä

pääasiassa terveen maantieteellisen ja liiketoimintajakauman

sekä vankan toimitusketjun ansiosta. Tätä johtopäätöstä tukee

myös laadullinen arvio, jonka mukaan KONE saavutti asetetut

strategiset tavoitteet ja mittarit raportointikaudella. KONEen

resilienssiä ilmastonmuutoksen kannalta olennaisissa

aiheissa on kuvattu kohdassa E1: Skenaarioanalyysi.

KONEen uusi Rise-strategia on kuvattu kohdassa ESRS

2: Liiketoiminnan kestävyys. KONEen hallinnointirakenteiden

mukaisesti strategian toteutumista ja strategisia

kestävyysmittareita seurataan jatkuvasti sekä osana

neljännesvuosittaista raportointia. Riskienhallintapolitiikka

määrittelee johtokunnan ja hallituksen roolit ja vastuut. Niitä

sovelletaan johtokunnan ja hallituksen valvoessa ja

seuratessa KONEen strategian toteuttamiseen ja tavoitteisiin

liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.

KONEen olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on

otettu perusteellisesti huomioon uuden strategian

suunnittelussa ja strategian toteuttamisessa vuonna 2024.

Standardikohtaiset näkökohdat

Ilmastonmuutos

KONE on arvioinut ja käynyt läpi merkittävimmät

kasvihuonekaasupäästöjensä lähteet omissa toiminnoissaan,

tuotteissaan ja arvoketjussaan kaikkien asiaankuuluvien

liiketoiminta-aktiviteettien osalta. Suurin osa päästöistä tulee

KONEen arvoketjusta KONEen tuotteiden pitkän käyttöiän

vuoksi, olettaen päästöprofiilin pysyvän samanlaisena

tulevaisuudessa. Syventääkseen ymmärrystä ilmastoon

liittyvistä fyysisistä ja siirtymävaiheen riskeistä ja

mahdollisuuksista KONE on tehnyt TCFD:n suosituksiin

perustuvan ilmastonmuutoksen skenaarioanalyysin. Käytetyt

ilmastoskenaariot on esitetty kohdassa E1:

Skenaarioanalyysi.

Ilmastoon liittyvät fyysiset vaarat käytiin läpi suurten

päästöjen skenaariossa, jossa otettiin huomioon KONEen

omien ja keskeisten toimittajien tuotantolaitosten ja

logistiikkakeskittymien sijainnit sekä ennustetut

ilmastonmuutokseen liittyvät fyysiset altistumiset näissä

sijainneissa. Vaaroja arvioitiin ottamalla huomioon niiden

todennäköisyys, laajuus ja kesto.

Ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet tunnistettiin ja

arvioitiin lyhyellä (alle 1 vuosi), keskipitkällä (2–5 vuotta) ja

pitkällä aikavälillä (yli 5 vuotta). Lyhyt aikaväli on linjassa

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

37 KONE Vuosikatsaus 2024

KONEen lyhyen aikavälin tavoitteiden asettamisen ja

budjetoinnin kanssa, kun taas keskipitkä aikaväli linkittyy

keskipitkän aikavälin taloussuunnitteluun ja pitkä aikaväli

strategiseen suunnittelukauteen ja siitä eteenpäin.

Arvioinnin perusteella KONE tunnistaa, että vakavat

sääilmiöt saattavat altistaa KONEen omien tai toimittajien

tuotantolaitokset ja logistiikkareitit fyysisille vahingoille ja siitä

johtuville liiketoiminnan keskeytyksille. Tapahtumien

todennäköisyys ja laajuus ovat kuitenkin suhteellisen pieniä ja

ei-olennaisia lyhyellä aikavälillä. Keskipitkällä ja pitkällä

aikavälillä todennäköisyys kuitenkin kasvaa, jos

häiriötilanteiden esiintymistiheys ja vakavuus lisääntyvät

suurten päästöjen skenaarion mukaisesti.

Ilmastoon liittyvät siirtymäriskit ja -mahdollisuudet sekä

niiden aiheuttajat tunnistettiin ja arvioitiin KONEen

aihepiiriasiantuntijoiden haastatteluissa ottamalla huomioon

siirtymätapahtumien todennäköisyys, vaikutukset ja kesto

erilaisissa skenaarioissa, mukaan lukien Pariisin sopimuksen

skenaario ilmastonmuutoksen rajoittamisesta 1,5 asteeseen.

KONE tukee asiakkaitaan tarjoamalla kestäviä ratkaisuja,

jotka ovat energiatehokkaita ja kulutusta kestäviä sekä

helppoja purkaa ja kierrättää. Asiakaskysyntää ohjaavat

toimintaperiaatteiden ja sääntelyn muutokset sekä teknologian

edistyminen uusiutuvassa energiassa, energiatehokkuudessa

ja materiaaleissa. KONEen maine ja brändimielikuva toimialan

kestävän kehityksen edelläkävijänä ovat vaarassa, jos yhtiö ei

pysty tarjoamaan asiakkailleen ratkaisuja, jotka vastaavat

heidän tarpeisiinsa ilmastonmuutoksen hillinnässä.

Ympäristöriskien arviointi

Kaksoisolennaisuusanalyysin perusteella ympäristön

pilaantuminen, vesivarat ja merten luonnonvarat, biologinen

monimuotoisuus ja ekosysteemit sekä resurssien käyttö ja

kiertotalous eivät ole KONEen olennaisimpia

kestävyysaiheita.

KONE käy jatkuvasti läpi ja hallinnoi ympäristöön liittyviä

vaikutuksia ISO 14001 -sertifioidulla johtamisjärjestelmällä,

joka asettaa yksiköille yhteiset vaatimukset arvioida ja

vähentää niiden toiminnassa, tuotteissa ja palveluissa

havaittuja olennaisia ympäristöriskejä sekä niihin liittyviä

elinkaarivaikutuksia. Riskien tunnistaminen ja hallinta

varmistetaan säännöllisillä auditoinneilla. Lisäksi KONE

seuraa jatkuvasti toimitus- ja arvoketjun riskejä

ympäristöasioissa. Näitä riskejä seurataan reaaliaikaisesti

automaatiolla ja geopaikannustietojen avulla.

KONE ei ole järjestänyt erillisiä vaikutusten kohteena

olevien yhteisöjen kuulemisia, vaan se tekee säännöllisesti

yhteistyötä paikallisten viranomaisten ja muiden

asianomaisten tahojen kanssa ympäristöaiheiden olennaisten

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi.

Lisäksi kuulemisia järjestetään osana ympäristöriskien

arviointeja.

KONEen johtamisjärjestelmää täydentävät

yksityiskohtaisemmat ympäristöarvioinnit, jotka on kuvattu

seuraavissa osioissa.

Muut päästöt ilmaan

KONEen automatisoitujen tuotantojärjestelmien ja

kokoonpanolinjojen ansiosta yhtiön tuottamat NOx-, SOx- ja

VOC-päästöt ovat erittäin pieniä. Näitä päästöjä seurataan

paikallisten ympäristölupien ja sovellettavien

sääntelykehysten edellyttämällä tavalla.

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Vesiriskiarvioiden perusteella vain muutama KONEen

tuotantoyksikkö sijaitsee suuren vesistressin alueilla.

Tuotantoyksiköiden vesistressivaikutus on arvioitu vähäiseksi,

koska KONEen prosessit eivät vaadi merkittävää

vedenkäyttöä.

Biodiversiteetti ja ekosysteemit

Suoritettujen arviointien perusteella KONEen tuotantoyksiköt

eivät sijaitse Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja

kulttuurijärjestön (UNESCO) maailmanperintökohteissa,

Natura 2000 -kohteissa tai muissa suojelupuistoissa tai

luonnon monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden

läheisyydessä. Luonnon monimuotoisuuteen liittyviä

hillintätoimia ei ole pidetty tarpeellisina. KONE kuitenkin jatkaa

biodiversiteettivaikutustensa arviointia ja seurantaa, jotta se

voi suunnitella tulevia toimenpiteitä ja muodostaa

yksityiskohtaisempia arvioita arvoketjun vaikutuksista ja

riippuvuuksista luonnon monimuotoisuuteen liittyen.

Resurssien käyttö ja kiertotalous

KONE seuraa jatkuvasti kaiken jätteen kulutusta

tuotantoyksiköissään osana säännöllistä toimitilaseurantaa.

Tuotantoprosesseissa syntyvä vähäinen jätemäärä on

merkityksetön, ja suurin osa jätteestä kierrätetään tai

poltetaan. Keskeisiä materiaalivirtoja ja raaka-aineita

seurataan järjestelmällisesti komponentti- tai

moduulikohtaisesti automatisoiduilla varastojärjestelmillä.

KONEen merkittävimmät ympäristövaikutukset syntyvät

kuitenkin tuotteiden energiankäytöstä ja siihen liittyvistä

päästöistä niiden pitkän käyttöiän aikana.

Liiketoiminnan harjoittaminen

KONEen kolmansien osapuolten due diligence -prosessi,

toimittajaseulonnat ja -auditoinnit, sisäiset arvioinnit ja kyselyt

sekä paikalliset compliance-riskien arvioinnit ja Compliance

Line -raportit tukevat yrityskulttuuriin ja hallintoon liittyvien

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista. Lisäksi

globaaleissa lahjonnan ja korruption vastaisissa

riskinarvioinneissa on otettu huomioon erityisiä toimintoja ja

alueita, erityisesti Aasian ja Tyynenmeren alue, Lähi-itä ja

Afrikka sekä Kiina.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

38 KONE Vuosikatsaus 2024

Liitteet

Muusta EU-lainsäädännöstä johdetut tietopisteet

Alla olevassa taulukossa on esitetty ESRS 2:n ja aihekohtaisten ESRS-standardien tietopisteet, jotka on johdettu muusta Euroopan unionin (EU) lainsäädännöstä, kuten ESRS 2:n liitteessä B on

esitetty. Taulukossa kerrotaan, mistä tietopisteet löytyvät kestävyysraportissa, mitkä tietopisteet eivät ole olennaisia ja onko siirtymäsäännöstä sovellettu.

Tiedonanto-

vaatimus

Tietopiste

Kuvaus

Viittaus

tiedonantovelvoite-

asetukseen

Viittaus pilariin

Viittaus

vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Osio

ESRS 2 GOV-1

21 (d)

Hallituksen sukupuolijakauma

Kestävyyshallinto

ESRS 2 GOV-1

21 (e)

Riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuus

Kestävyyshallinto

ESRS 2 GOV-4

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

Kestävyyshallinto

ESRS 2 SBM-1

40 (d) i

Osallistuminen fossiilisiin polttoaineisiin liittyvään toimintaan

Epäolennainen

ESRS 2 SBM-1

40 (d) ii

Osallistuminen kemikaalien tuotantoon liittyvään toimintaan

Epäolennainen

ESRS 2 SBM-1

40 (d) iii

Osallistuminen kiistanalaisiin aseisiin liittyvään toimintaan

Epäolennainen

ESRS 2 SBM-1

40 (d) iv

Osallistuminen tupakan viljelyyn ja tuotantoon liittyvään

toimintaan

Epäolennainen

ESRS E1-1

Siirtymäsuunnitelma ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi

vuoteen 2050 mennessä

Skenaarioanalyysi, Toimenpiteet

ja tavoitteet, Raportoinnin

periaatteet

ESRS E1-1

16 (g)

Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle

suljetut yritykset

Raportoinnin periaatteet

ESRS E1-4

Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet

Skenaarioanalyysi, Toimenpiteet

ja tavoitteet

ESRS E1-5

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

Mittarit

ESRS E1-5

Fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kulutus

eriteltynä lähteiden mukaan (vain ilmastovaikutuksiltaan

merkittävät alat)

Mittarit

ESRS E1-5

40–43

Energiaintensiteetti, joka liittyy toimintaan

ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla

Mittarit

ESRS E1-6

Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -

bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

Mittarit

ESRS E1-6

53–55

Kasvihuonekaasujen bruttopäästöjen intensiteetti

Mittarit

ESRS E1-7

Kasvihuonekaasujen poistot ja päästöhyvitykset

Mittarit

ESRS E1-9

Vertailuarvosalkun alttius ilmastoon liittyville fyysisille riskeille

Siirtymäsäännöstä sovellettu

ESRS E1-9

66: (a),

66: (c)

Rahallisten määrien erittely akuutin ja kroonisen fyysisen riskin

mukaan; Sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka,

joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski

Siirtymäsäännöstä sovellettu

ESRS E1-9

67 (c)

Yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä

energiatehokkuusluokittain

Siirtymäsäännöstä sovellettu

ESRS E1-9

Ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien huomioiminen salkussa

Siirtymäsäännöstä sovellettu

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

39 KONE Vuosikatsaus 2024

Tiedonanto-

vaatimus

Tietopiste

Kuvaus

Viittaus

tiedonantovelvoite-

asetukseen

Viittaus

pilariin 3

Viittaus

vertailuarvo-

asetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Osio

ESRS E2-4

Kunkin sellaisen ilmaan, veteen ja maaperään päätyvän epäpuhtauden

määrä, joka mainitaan E-PRTR-asetuksen (epäpuhtauksien päästöjä ja

siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri) liitteessä II

Epäolennainen

ESRS E3-1

Vesivarat ja merten luonnonvarat

Epäolennainen

ESRS E3-1

Kohdennetut toimintaperiaatteet

Epäolennainen

ESRS E3-1

Merien ja valtamerten kestävyys

Epäolennainen

ESRS E3-4

28 (c)

Kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä

Epäolennainen

ESRS E3-4

Kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä oman toiminnan liikevoittoa kohti

laskettuna

Epäolennainen

ESRS 2 -

SBM 3 - E4

16 (a) i

Toiminnot, jotka vaikuttavat kielteisesti biologisen monimuotoisuuden

kannalta herkkiin alueisiin

Epäolennainen

ESRS 2 -

SBM 3 - E4

16 (b)

Olennaiset kielteiset vaikutukset, jotka liittyvät maaympäristön tilan

heikkenemiseen, aavikoitumiseen tai maaperän

sulkemiseen

Epäolennainen

ESRS 2 -

SBM 3 - E4

16 (c)

Toiminta, joka vaikuttaa uhanalaisiin lajeihin

Epäolennainen

ESRS E4-2

24 (b)

Kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet

Epäolennainen

ESRS E4-2

24 (c)

Kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet

Epäolennainen

ESRS E4-2

24 (d)

Metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet

Epäolennainen

ESRS E5-5

37 (d)

Kierrättämätön jäte

Epäolennainen

ESRS E5-5

Vaarallinen jäte ja radioaktiivinen jäte

Epäolennainen

ESRS 2 -

SBM3 - S1

14 (f)

Pakkotyötapausten riski

Epäolennainen

ESRS 2 -

SBM3 - S1

14 (g)

Lapsityövoimatapausten riski

Epäolennainen

ESRS S1-1

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

Toimintaperiaatteet

ESRS S1-1

Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen

käsittelemiä aiheita koskevat due diligence -käytännöt

Toimintaperiaatteet

ESRS S1-1

Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevat prosessit ja toimenpiteet

Toimintaperiaatteet

ESRS S1-1

Työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai

hallintajärjestelmä

Toimintaperiaatteet

ESRS S1-3

32 (c)

Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmät

Omaan työvoimaan kohdistuvien

negatiivisten vaikutusten

korjaaminen

ESRS S1-14

88 (b) ja

(c)

Kuolemantapausten lukumäärä ja työtapaturmien lukumäärä ja osuus

Mittarit

ESRS S1-14

88 (e)

Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien

vuoksi menetettyjen päivien määrä

Siirtymäsäännöstä sovellettu

ESRS S1-16

97 (a)

Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero

Epäolennainen

ESRS S1-16

97 (b)

Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka

Epäolennainen

ESRS S1-17

103 (a)

Syrjintätapaukset

Omaan työvoimaan kohdistuvien

negatiivisten vaikutusten

korjaaminen

ESRS S1-17

104 (a)

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden

ja OECD:n periaatteiden noudattamatta jättäminen

Omaan työvoimaan kohdistuvien

negatiivisten vaikutusten

korjaaminen

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

40 KONE Vuosikatsaus 2024

Tiedonanto-

vaatimus

Tietopiste

Kuvaus

Viittaus

tiedonantovelvoiteasetukseen

Viittaus

pilariin 3

Viittaus

vertailuarvoasetukseen

Viittaus EU:n

ilmastolakiin

Osio

ESRS 2 -

SBM3 - S2

11 (b)

Huomattava lapsi- tai pakkotyövoiman käytön riski

Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

ESRS S2-1

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

Toimintaperiaatteet

ESRS S2-1

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet

Toimintaperiaatteet

ESRS S2-1

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n

ohjaavien periaatteiden ja OECD:n periaatteiden

noudattamatta jättäminen

Toimintaperiaatteet

ESRS S2-1

Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan

perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevat

due diligence -käytännöt

Toimintaperiaatteet

ESRS S2-4

Arvoketjun alku- ja loppupäähän liittyvät

ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset

Toimenpiteet

ESRS S3-1

Ihmisoikeuspoliittiset sitoumukset

Epäolennainen

ESRS S3-1

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n

ohjaavien periaatteiden, ILO:n periaatteiden tai

OECD:n toimintaohjeiden noudattamatta jättäminen

Epäolennainen

ESRS S3-4

Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset

Epäolennainen

ESRS S4-1

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet

Toimintaperiaatteet

ESRS S4-1

Yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n

ohjaavien periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden

noudattamatta jättäminen

Toimintaperiaatteet

ESRS S4-4

Ihmisoikeusongelmat ja ihmisoikeuksien loukkaukset

Toimenpiteet

ESRS G1-1

10 (b)

Korruption vastainen Yhdistyneiden kansakuntien

yleissopimus

Toimintaperiaatteet, Korruption ja

lahjonnan ehkäiseminen ja

havaitseminen

ESRS G1-1

10 (d)

Väärinkäytösten paljastajien suojelu

Epäolennainen

ESRS G1-4

24 (a)

Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien

rikkomisesta määrätyt sakot

Epäolennainen

ESRS G1-4

24 (b)

Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevat normit

Epäolennainen

Tiedonantovaatimusten sisällyttäminen viitteinä

Tiedonantovaatimus

Kuvaus

Viite

DP 40 a ii

Tietoa KONEen merkittävistä markkinoista ja asiakasryhmistä

Vuosikatsaus: Tilinpäätös: Liikevaihto

DP 40 f

Tietoa merkittävistä tuotteista ja palveluista

Vuosikatsaus: Tilinpäätös: Liikevaihto

DP 29 c i

Tietoa KONEen tutkimus- ja kehityskustannuksista

Vuosikatsaus: Tilinpäätös: Kulut

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

41 KONE Vuosikatsaus 2024

Sisältövertailu

ESRS 2 Yleiset tiedot

Osion nimi

BP-1

Kestävyysraportin yleiset laatimisperusteet

Kestävyysraportoinnin laadintaperiaatteet

BP-2

Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

Kestävyysraportoinnin laadintaperiaatteet, Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet, Liitteet

GOV-1

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

Kestävyyshallinto, Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

GOV-2

Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

Kestävyyshallinto, Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

GOV-3

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Kestävyyshallinto

GOV-4

Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

Kestävyyshallinto

GOV-5

Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta

Kestävyyshallinto

SBM-1

Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

Liiketoiminnan kestävyys

SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset

Liiketoiminnan kestävyys

SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Kestävyysraportoinnin laadintaperiaatteet, Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

IRO-1

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

Kestävyysraportoinnin laadintaperiaatteet, Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

IRO-2

Yrityksen kestävyysraportissa huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset

Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, Liitteet

E1 Ilmastonmuutos

Osion nimi

E1-1

Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, Skenaarioanalyysi, Toimenpiteet ja

tavoitteet, Raportoinnin periaatteet

E1-2

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

Toimintaperiaatteet

E1-3

Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

Toimenpiteet ja tavoitteet

E1-4

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

Skenaarioanalyysi, Toimenpiteet ja tavoitteet, Mittarit

E1-5

Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

Mittarit

E1-6

Kasvihuonekaasujen Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

Mittarit

E1-7

Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet

Mittarit

E1-8

Sisäinen hiilen hinnoittelu

Mittarit

GOV-3

Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

ESRS 2 Kestävyyshallinto

IRO-1

Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja

arviointiprosesseista

ESRS 2 Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Skenaarioanalyysi

S1 Oma työvoima

Osion nimi

S1-1

Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

Toimintaperiaatteet

S1-2

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa

Vuorovaikutus oman työvoiman kanssa

S1-3

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

Omaan työvoimaan kohdistuvien negatiivisten vaikutusten korjaaminen

S1-4

Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan

työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä

kyseisten toimien vaikuttavuus

Toimenpiteet

S1-5

Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen

sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

Tavoitteet

S1-6

Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

Mittarit

S1-14

Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

Mittarit

S1-17

Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Omaan työvoimaan kohdistuvien negatiivisten vaikutusten korjaaminen

SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset

ESRS 2 Liiketoiminnan kestävyys

SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

42 KONE Vuosikatsaus 2024

S2 Arvoketjun työntekijät

Osion nimi

S2-1

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet

Toimintaperiaatteet, Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

S2-2

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa

Vuorovaikutus arvoketjun työntekijöiden kanssa

S2-3

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin

tuomiseksi

Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien negatiivisten vaikutusten korjaaminen

S2-4

Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat

arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien

hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

Toimenpiteet, Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

S2-5

Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja

mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Tavoitteet

SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset

ESRS 2 Liiketoiminnan kestävyys

SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin

kanssa.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät

Osion nimi

S4-1

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet

Toimintaperiaatteet

S4-2

Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

Vuorovaikutus kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

S4-3

Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin

tuomiseksi

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien negatiivisten vaikutusten korjaaminen

S4-4

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat

kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien

hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

Toimenpiteet

S4-5

Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja

mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Tavoitteet

SBM-2

Sidosryhmien edut ja näkemykset

ESRS 2 Liiketoiminnan kestävyys

SBM-3

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin

kanssa.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Osion nimi

G1-1

Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet

KONEen kulttuuri, Mekanismit, joilla tunnistetaan, ilmoitetaan ja tutkitaan huolenaiheita,

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

G1-3

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

Mekanismit, joilla tunnistetaan, ilmoitetaan ja tutkitaan huolenaiheita, Korruption ja lahjonnan

ehkäiseminen ja havaitseminen

GOV-1

Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

ESRS 2 Kestävyyshallinto

IRO-1

Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

ESRS 2 Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

43 KONE Vuosikatsaus 2024

Ympäristötiedot

EU taksonomian mukainen raportointi

EU taksonomia on luokitusjärjestelmä ympäristön kannalta

kestäville toiminnoille, joka perustettiin kääntämään EU:n

ilmasto- ja ympäristötavoitteet kriteereiksi taloudelliselle

toiminnalle. Luokitusjärjestelmä tunnistaa ympäristön kannalta

kestävän taloudellisen toiminnan, joka edistää merkittävästi

vähintään yhtä EU:n ilmasto- ja ympäristötavoitteista

vahingoittamatta muita, ja täyttää sosiaaliset

vähimmäisvaatimukset. Tavoitteena on auttaa sijoittajia

tekemään ympäristön kannalta kestäviä sijoituksia

tunnistamalla yrityksiä, jotka edistävät muutosta EU:n

ympäristötavoitteita tukevaan talouteen, ja ohjata investointeja

Pariisin sopimuksen toteuttamiseksi.

Hissi- ja liukuporrastoimiala ei tällä hetkellä kuulu suoraan

luokitusjärjestelmän piiriin, koska se ei ole

suuripäästöisimpien toimialojen joukossa. Tästä huolimatta

KONE on tunnistanut liiketoiminnastaan

luokitusjärjestelmäkelpoisia ja -mukaisia toimintoja. Koska

luokitusjärjestelmäasetusta kehitetään edelleen ja siihen

sisältyy tulkinnanvaraisuutta, KONE arvioi jatkuvasti

toimintaansa suhteessa luokitusjärjestelmän

ympäristötavoitteisiin.

Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen

arviointi

Luokitusjärjestelmäkelpoinen toiminta on taloudellinen

toiminta, jonka kuvaus ja tekniset arviointikriteerit löytyvät

luokitusjärjestelmäasetuksen ilmastoa koskevan delegoidun

säädöksen liitteestä I. Vuonna 2024 KONE tunnisti seuraavat

luokitusjärjestelmäkelpoiset toiminnat ilmastonmuutoksen

hillinnän ja kiertotalouden merkittävän edistämisen

kriteereiden alla.

Toiminta 5.2 ”Varaosien myynti” liittyy tuotteisiin ja

varaosiin, joita käytetään NACE-koodiin C28.22 ”Nosto- ja

siirtolaitteiden valmistus” luokiteltaviin tuotteisiin, ja ne

soveltuvat näin ollen KONEen liiketoimintaan. Osana

huoltoliiketoimintaansa KONE myy varaosia toimijoille, jotka

huoltavat KONEen valmistamia tuotteita. Tämä sopii

toiminnan 5.2 kuvaukseen.

KONEen DX -luokan hissit valmistetaan

sisäänrakennetulla 24/7 Connected Services -kyvykkyydellä,

ja näiden hissien huolto sopii toiminnan 4.1 “Datavetoisten

IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen” kuvaukseen.

Hissien ja liukuportaiden lisäksi KONEen tarjoomaan

kuuluvat automaattiovet. Taloudellisen toiminnan 3.5

”Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus”

määritelmässä mainitaan NACE-koodi C25.12, joka kattaa

metalliovien ja -ikkunoiden, niiden kehyksien sekä

ikkunaluukkujen, porttien ja metallisten huoneen väliseinien

valmistamisen. KONEen liikevaihto erityyppisten ovien ja

porttien valmistamiseen liittyen sopii tähän määritelmään.

Myös ovien ja porttiratkaisujen asennus, huolto ja korjaus on

arvioitu luokitusjärjestelmäkelpoiseksi taloudellisen toiminnan

7.3 ”Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus”

määritelmän perusteella.

KONEen ajoneuvokanta koostuu noin 19 000 ajoneuvosta.

Taloudellisen toiminnan 6.5 ”Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja

kevyillä hyötyajoneuvoilla tapahtuva liikenne” kuvauksen

pohjalta KONE on todennut koko ajoneuvokantansa

leasingkulujen olevan luokitusjärjestelmäkelpoisia kategorian

C ”Muiden yhtiöiden luokitusjärjestelmäkelpoisten ratkaisujen

osto” mukaisesti. Kategorioiden A tai B mukaisia

pääomamenoja ei tunnistettu.

Luokitusjärjestelmän mukaisuutta ei tässä vaiheessa

arvioitu yllä oleville toiminnoille.

Luokitusjärjestelmän mukaisten toimintojen

arviointi

Luokitusjärjestelmäkelpoista toimintaa voidaan pitää

luokitusjärjestelmän mukaisena, jos se edistää merkittävästi

vähintään yhtä kuudesta ympäristötavoitteesta, ei aiheuta

merkittävää haittaa muille ympäristötavoitteille ja täyttää

ihmisoikeuksia ja työnormeja koskevat vähimmäistason

suojatoimet. Vuonna 2024 KONE tunnisti luokitusjärjestelmän

mukaisia toimintoja ilmastonmuutoksen hillinnän ja

kiertotalouden alla, ja raportoi mukaisuutta seuraaville

toiminnoille.

Yksi KONEen uraauurtavista ekotehokkaista ratkaisuista

on regeneratiivinen ratkaisu. Kun regeneratiivisella ratkaisulla

varustettu hissi laskeutuu raskaalla kuormalla tai nousee

kevyellä kuormalla, se voi ottaa talteen energiaa muuntamalla

varastoidun mekaanisen energian sähköiseksi energiaksi

moottorissa, joka toimii generaattorina. Generoitu energia

palautetaan takaisin rakennuksen sähköverkkoon, jossa muu

rakennuksen laitteisto, esim. LVI-laitteet, voi hyödyntää sitä.

Regeneratiivisella ratkaisuilla varustettujen hissien

valmistamisen katsotaan soveltuvan parhaiten EU

taksonomian taloudelliseen toimintaan 3.6 ”Muiden

vähähiilisten teknologioiden valmistus”.

KONE 24/7 Connected Services tarjoaa älykästä

ennakoivaa huoltoa pilviyhteyden kautta. Pilveen liitetyistä

laitteista saadaan jatkuvaa käyttödatavirtaa, joka auttaa

tekemään älykkäitä, ennakoivia päätöksiä siitä, miten

mahdolliset ongelmat ratkaistaan ennen kuin ne aiheuttavat

häiriöitä. Kehittynyt analytiikka määrittää, onko ongelma

kriittinen ja onko siihen puututtava välittömästi tai voidaanko

se ratkaista seuraavan määräaikaisen huoltokäynnin aikana,

näin ollen tehostaen huoltoa. Mikä tahansa hissi tai

liukuporras voidaan liittää 24/7 Connected Services -

palveluun asentamalla niihin laite, joka mahdollistaa pilveen

yhdistämisen. KONEen DX -luokan hissit valmistetaan

sisäänrakennetulla 24/7 -kyvykkyydellä. Nämä toiminnat

sopivat taloudellisen toiminnan 4.1 “Datavetoisten IT/OT-

ratkaisujen tarjoaminen” kuvaukseen.

Hissien ja liukuportaiden elinkaari on tyypillisesti pitkä, ja

sitä voidaan pidentää entisestään huolto- ja

modernisointipalveluilla. KONEen modernisointiliiketoiminta

tarjoaa ratkaisuja tuotteen elinkaaren pidentämiseksi

energiatehokkuutta, turvallisuutta ja visuaalista ilmettä

päivittämällä. Taloudellisen toiminnan 5.1 ”Korjaus,

kunnostaminen ja uudelleenvalmistus” kuvaus sisältää

sellaisten tavaroiden korjauksen ja kunnostuksen, joita

asiakas on aiemmin käyttänyt niiden suunniteltuun

käyttötarkoitukseen. KONE arvioi hissien ja liukuportaiden

osittaisen modernisoinnin sopivan toiminnan kuvaukseen.

Kuten toiminta 5.2, myös 5.1 liittyy tuotteisiin ja varaosiin, joita

käytetään NACE -koodiin C28.22 ”Nosto- ja siirtolaitteiden

valmistus” luokiteltaviin tuotteisiin, ja ne soveltuvat näin ollen

KONEen liiketoimintaan.

Toiminta 4.1 sisältää liikevaihdon ilman regeneratiivista

ratkaisua valmistettujen DX-luokan hissien osalta; muut

hissimallit sekä DX -luokan hissit regeneratiivisella ratkaisulla

ovat toiminnassa 3.6.

Merkittävän edistämisen kriteerit

KONE on arvioinut merkittävän edistämisen kriteerit

taloudellisille toiminnoille 3.6, 4.1 ja 5.1 ja todennut

toimintojensa olevan vaatimustenmukaiset.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

44 KONE Vuosikatsaus 2024

Kuten toiminnan 3.6 merkittävän edistämisen kriteerit liite

I:ssä lainsäädännölle 2020/852 edellyttävät, regeneratiivisella

ratkaisulla varustetut hissit tuottavat merkittävän elinkaaren

aikaisen kasvihuonepäästövähennyksen verrattuna

markkinoilla olevaan parhaaseen vaihtoehtoiseen ratkaisuun,

kuten moderniin hissimoottoriteknologiaan ilman kykyä

syöttää energia takaisin sähköverkkoon. Regeneroidun

energian määrä vaihtelee rakennustyypin mukaan; säästö voi

olla jopa 20–40 prosenttia keskikokoisissa kerrostaloissa ja

jopa 35–45 prosenttia korkeissa rakennuksissa. Täyttämällä

kriteerit, regeneratiivisella ratkaisulla varustetut hissit

edistävät merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää.

Etävalvonta ja ennakoiva huolto KONE 24/7 Connected

Services -palvelulla täyttää toiminnan 4.1 kriteerit, edistäen

merkittävästi siirtymistä kiertotalouteen. Palvelu tuottaa tietoa

tulevista huoltotarpeista ja tunnistaa mahdolliset ongelmat

ennen kuin ne aiheuttavat ongelmia. Ympärivuorokautinen

valvonta lisää turvallisuutta ja parantaa laitteiden

käytettävyyttä, ja faktapohjaiset huoltosuositukset auttavat

pidentämään laitteiden käyttöikää. Toiminnan 5.1 osalta

osittainen modernisointi pidentää tuotteiden käyttöikää

korjauksella ja kunnostuksella, mikä myös merkittävästi

edistää kiertotalouteen siirtymistä.

Ei merkittävää haittaa -arviointi

Ei merkittävää haittaa -arviointi suoritettiin toiminnoille joiden

osalta KONE täyttää edellä mainitut merkittävän edistämisen

kriteerit. KONEella on yhteensä seitsemän globaalia

tuotekehitysyksikköä ja kymmenen tehdasta Yhdysvalloissa,

Meksikossa, EU:ssa, Kiinassa ja Intiassa, ja 200 strategisesti

tärkeintä materiaalitoimittajaa sijaitsevat KONEen

tuotantoyksiköiden läheisyydessä. Sekä regeneratiivisilla

ratkaisuilla varustetut hissit, DX -luokan hissit, 24/7

Connected Services -laitteet että osittaiseen modernisointiin

käytettävät komponentit valmistetaan tai kootaan KONEen

tehtailla, joten samat valmistustoimintoihin liittyvät ei

merkittävää haittaa -arvioinnit koskevat kaikkia

luokitusjärjestelmän mukaisia toimintoja.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

KONE on tehnyt fyysisten ilmastoriskien ja haavoittuvuuden

arvioinnin osana vuosittaista riskienarviointiprosessia.

KONEen riski- ja mahdollisuusarviointi sisältää kansainvälisen

ilmastonmuutospaneelin RCP:n skenaarioihin perustuvan

ilmastonmuutosskenaarioanalyysin, jonka avulla voidaan

varmistaa, että KONEen strategia kestää ilmastonmuutosta

useissa mahdollisissa tulevissa skenaarioissa. Riskien

arvioinnissa keskityttiin ilmastoon liittyvien riskien ja

mahdollisuuksien laadullisiin vaikutuksiin KONEen toiminnan

keskeisillä strategisen suorituskyvyn osa-alueilla: suorat

materiaalihankinnat, valmistustoiminta, logistiikka sekä tuote-

ja palvelusuunnittelu.

Lopputulos analyysista oli, että fyysiset ilmastoriskit eivät

ole KONEelle merkittäviä. KONE on tehnyt toimenpiteitä

varmistaakseen toimintojensa jatkuvuuden globaalisti, ja

aktiivisesti kehittää liiketoiminnan jatkuvuuden

hallintamenetelmiä vähentääkseen toimitusketjun

mahdollisten häiriöiden todennäköisyyttä.

Vesivarojen tarjoamien luonnonvarojen kestävä

käyttö ja suojelu

Vettä käytetään KONEen toiminnoissa kaikkialla maailmassa

lähinnä saniteettitarkoitukseen. Vedenkulutus KONEen

huolto- ja modernisointiliiketoiminnoissa on minimaalista.

KONE hankkii vettä pääasiassa kunnallisista vesilähteistä, ja

jätevesi päästetään kunnallisiin, paikallisia määräyksiä

noudattaviin jätevedenkäsittelyjärjestelmiin. Osa KONEen

valmistusyksiköistä käyttää vähäisiä määriä vettä teollisissa

prosesseissaan, esimerkiksi suljetun kierron vedenkiertoon

perustuvissa maalaus- ja pinnoitusprosesseissa, sekä

jäähdytystarkoituksiin. Nämä tuotantoyksiköt seuraavat

vedenkulutustaan ja jätevesien päästöparametrejaan,

suorittavat tarvittavan näytteenoton ja raportoivat paikallisille

viranomaisille paikallisen lainsäädännön mukaisesti. KONEen

kymmenestä valmistusyksiköstä kahdella on omat

jätevedenkäsittelyjärjestelmät, joissa on säännöllinen

kolmannen osapuolen valvonta ja luvat.

Vesiriskien arvioinnin perusteella osa KONEen

valmistusyksiköistä sijaitsee alueilla, joilla on korkea

vesistressi. Valmistusyksiköiden vesistressivaikutus on

kuitenkin arvioitu vähäiseksi vuonna 2023 tehdyssä

vuosittaisessa ympäristöarvioinnissa.

KONEen kaikille tuotantoyksiköille osana ISO 14001 -

sertifiointia tehty ympäristövaikutusten arviointi sisälsi

vesivarojen vaikutusten arvioinnin.

Ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja

vähentäminen

Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen

kriteerit edellyttävät, että toiminta ei johda kemiallisten

aineiden tuotantoa ja käyttöä koskevissa EU:n asetuksissa

lueteltujen aineiden valmistukseen, markkinoille saattamiseen

tai käyttöön. KONE on arvioinut luokitusjärjestelmän mukaisia

toimintojaan kriteerejä vasten ja arvioinut täyttävänsä

vaatimukset.

KONEella on ympäristöön liittyvät johdonmukaiset

toimintatavat ja ohjesäännöt jotka edellyttävät, että aineet,

materiaalit, komponentit, osat, osalaitteistot, koneistot,

tuotteet, pakkausmerkinnät tai tuotteiden valmistuksessa tai

niiden komponenteissa käytetyt merkinnät täyttävät Euroopan

komission vaatimukset. KONE tekee jatkuvasti töitä

rajoittaakseen kiellettyjen aineiden määrää tuotteissaan ja

pyrkii käyttämään ainoastaan aineita jotka ovat kestäviä

ympäristön kannalta, ja teknisesti sekä taloudellisesti

kannattavia.

Tietyt KONEen tuotteissa käytetyt komponentit sisältävät

ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen ei

merkittävää haittaa -kriteereissä mainittuja aineita. Lyijyn

ollessa näistä merkittävin, KONE on tehnyt arvioinnin

analysoimalla onko lyijyä sisältäville komponenteille

markkinoilla muita soveltuvia vaihtoehtoja, ja olisiko näihin

vaihtoehtoihin siirtyminen teknisesti ja taloudellisesti

toteutettavissa. Arvioinnin toteuttivat KONEen

tuotesuunnittelun ja tutkimus- ja tuotekehityksen asiantuntijat.

Arvioinnin lopputuloksen perusteella KONE ei ole tietoinen,

että markkinoilla olisi soveltuvia vaihtoehtoisia tekniikoita,

jotka olisivat teknisesti ja/tai taloudellisesti toteutettavissa.

Siirtyminen kiertotalouteen

KONEen panos kiertotalouteen keskittyy ratkaisuissa ja

toiminnoissa käytettävien materiaalien, energian ja muiden

resurssien vähentämiseen. KONE pyrkii optimoimaan

materiaalien käyttöä muun muassa robotiikalla ja

automaatiolla, tuotesuunnittelulla, jätteiden kierrätyksellä aina

sen ollessa mahdollista sekä pakkausmateriaalien

uudelleenkäytöllä. KONEen tavoitteena on maksimoida

positiiviset ympäristövaikutukset ja minimoida haitalliset

vaikutukset ratkaisujen koko elinkaaren aikana. Tämä ulottuu

raaka-aineiden louhinnasta käytöstäpoistokäsittelyyn, kuten

materiaalien kierrätykseen. Jopa 90 prosenttia KONEen

ratkaisuissa olevista materiaaleista voidaan ottaa talteen.

Modernisointiratkaisut edistävät rakennusten kunnostamista ja

kunnostusta. KONEen tuotteet soveltuvat purkamiseen, ja ne

voidaan käyttää uudelleen ja kierrättää.

Kierrätysmateriaalien osuus KONEen tuotteissa on tällä

hetkellä suhteellisen alhainen, ja KONE tekee yhteistyötä

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

45 KONE Vuosikatsaus 2024

toimittajiensa kanssa lisätäkseen kierrätettyjen metallien

osuutta tinkimättä laitteiden turvallisuudesta ja laadusta.

Biologisen monimuotoisuuden suojelu ja

ennallistaminen

Ympäristövaikutusten arvioinnit on tehty kaikille KONEen

tuotantoyksiköille osana ISO 14001 -sertifiointia. Yksiköille

toteutetaan kaikki vaaditut ympäristönsuojelun lieventämis- ja

kompensaatiotoimenpiteet paikallisten viranomaisvaatimusten

perusteella, ja ne sisältyvät KONEen ISO 14001 -sertifiointi- ja

tarkastusprosesseihin.

KONE on suorittanut vuonna 2024 arvioinnin ja todennut,

että sen tuotantolaitokset eivät sijaitse biodiversiteetille

tärkeissä paikoissa tai näiden läheisyydessä. KONE on

asettanut myös pitkän tähtäimen (2030) ja vuosittaiseksi

biodiversiteettitavoitteekseen, että sen tuotantolaitokset eivät

sijaitse UNESCO World Heritage-, Nature 2000- tai muilla

luonnonsuojelualueilla tai biodiversiteetille tärkeissä paikoissa

tai näiden läheisyydessä.

Vähimmäistason sosiaaliset suojatoimet

KONE on arvioinut EU:n kestävän rahoituksen foorumin

määrittämät vähimmäistason suojatoimet ihmisoikeuksiin,

lahjontaan ja korruptioon sekä verosääntelyyn ja reiluun

kilpailuun liittyen ja todennut toimintojensa olevan

vaatimustenmukaiset.

KONEen eettinen ohjesääntö, ihmisoikeuspolitiikka,

lahjonnan- ja korruptionvastaisuuden politiikka,

kilpailusääntöjen noudattamisen ohjesääntö sekä muut asiaan

liittyvät ohjeet asettavat periaatteet ja vaatimukset, joiden

noudattamista edellytetään KONEen työntekijöiltä, KONEen

yhtiöiltä, toimittajilta, jakelijoilta ja muilta kumppaneilta. KONE

on sitoutunut kunnioittamaan ja noudattamaan

kansainvälisesti tunnustettuja työ- ja ihmisoikeuksia koskevia

normeja toiminnoissaan ja koko arvoketjussa. KONEella on

ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoite -prosessi, joka koostuu

vaikutuksen arvioinnista, kolmannen osapuolen suorittamasta

due diligence -arvioinnista, toimittajien seurannasta sekä

sisäisistä arvioinneista ja kyselyistä. Lahjonnan ja korruption

ehkäisemiseksi KONE on kehittänyt kattavan lahjonnan ja

korruption vastaisen ohjelman, joka sisältää perusteelliset

riskiarvioinnit, selkeät toimintaperiaatteet, pakollisen

koulutuksen ja ennakoivat toimenpiteet.

Toimintamenot

Toimintamenojen osalta KONE on määritellyt kokonaiskulut

(nimittäjä), 282 miljoonaa euroa, luokittelujärjestelmän

ohjeistuksen mukaisesti. Toimintamenot sisältävät KONEen

tutkimus- ja tuotekehityskulut, kulut toimitilojen ja rakennusten

huoltoon ja korjaukseen liittyen sekä lyhytaikaiset

leasingkulut.

KONE ei tunnistanut luokitusjärjestelmäkelpoiseen

liikevaihtoon liittyviä tai muita luokitusjärjestelmäkelpoisia

toimintamenoja.

Muutokset KONEen

luokitusjärjestelmäraportoinnissa vuodesta 2023

KONE on uudelleenkategorisoinut liikevaihdon DX -luokan

hisseistä jotka on varustettu regeneratiivisella ratkaisulla

taloudellisesta toiminnasta 4.1 toimintaan 3.6. Tämän

seurauksena toiminnan 3.6 luokitusjärjestelmän mukainen

liikevaihto on hieman korkeampi ja vastavuoroisesti toiminnan

4.1 liikevaihto hieman matalampi verrattuna vuoden 2023

raportointiin.

Toiminnan 4.1 osalta vuoden 2024 raportoitu

luokitusjärjestelmän mukainen liikevaihto pitää sisällään

sellaisten huoltosopimusten arvon kokonaisuudessaan, jotka

sisältävät 24/7 Connected Services -palvelun. Vuoden 2023

raportointi sisälsi ainoastaan 24/7 -palvelusta veloitetun

lisäarvon osuuden, joka laskutettiin tavallisen

huoltosopimuksen päälle. Vuoden 2023 jälkeen KONE on

kehittänyt merkittävästi huollon strategiaansa hyödyntääkseen

täysimääräisesti digitaalisten tietoyhteyksien etuja. Nykyään

24/7 Connected Services on integroitu KONEen

kokonaisvaltaiseen tapaan tehdä huoltoa, eikä sitä enää

pidetä erillisenä lisäarvoa tuottavana palveluna.

Ydinvoimaan ja fossiilisiin kaasuihin liittyvät toiminnot

Ydinenergiaan liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sellaisiin innovatiivisiin sähköntuotantolaitoksiin liittyvää tutkimusta, kehittämistä, demonstrointia ja

käyttöönottoa, jotka tuottavat energiaa ydinreaktion avulla siten, että polttoainekierrosta aiheutuu mahdollisimman vähän jätettä,

tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa sähkön tai prosessilämmön tuottamiseen tarkoitettujen uusien ydinlaitosten rakentamista ja

turvallista käyttöä, myös kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa, varten sekä niiden turvallisuuden

parantamista, käyttäen parasta käytettävissä olevaa teknologiaa, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa olemassa olevien sähköä tai prosessilämpöä tuottavien ydinlaitosten turvallista toimintaa, myös

kaukolämpöä tai teollisia prosesseja, kuten vedyn tuotantoa ydinenergiasta, varten sekä niiden turvallisuuden parantamista, tai

sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Fossiiliseen kaasuun liittyvät toiminnot

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien sähköntuotantolaitosten rakentamista tai toimintaa, tai

sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien yhdistettyjen lämpöä tai jäähdytystä ja sähköä

tuottavien laitosten rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Yritys toteuttaa tai rahoittaa fossiilisia kaasumaisia polttoaineita käyttävien lämpöä tai jäähdytystä tuottavien laitosten

rakentamista, kunnostamista ja käyttöä, tai sillä on tällaiseen toimintaan liittyviä vastuita.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

46 KONE Vuosikatsaus 2024

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvistä tuotteista tai palveluista saatu osuus liikevaihdosta

2024

Merkittävän edistämisen kriteerit

Ei merkittävää haittaa -kriteerit

(DNSH)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Liikevaihto

Osuus liikevaihdosta, vuosi

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen

monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen

monimuotoisuus

Vähimmäistason

suojatoimet

Luokitusjärjestelmän

mukaisten (A.1) tai

luokitusjärjestelmäkelpoist

en (A.2) osuus

liikevaihdosta, vuosi N

-1

Luokka mahdollistava

toiminta

Luokka siirtymätoiminta

K; E; E/S

K/E

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän

mukaiset) toiminnat

Muiden vähähiilisten teknologioiden valmistus

3.6

1 850

16,7 %

E/S

16,8 %

Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen

4.1

1 976

17,8 %

E/S

18,3 %

Korjaus, kunnostaminen ja uudelleenvalmistus

5.1

1 101

9,9 %

E/S

8,6 %

Ympäristön kannalta kestävistä (luokitusjärjestelmän

mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.1)

4 927

44,4 %

37,6 %

0,0 %

62,4 %

0,0 %

43,7 %

Josta mahdollistavat toiminnat

3 827

34,5 %

16,7 %

0,0 %

17,8 %

0,0 %

35,1 %

Josta siirtymätoiminnat

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta

kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

Rakennusten energiatehokkuuslaitteiden valmistus

3.5

0,1 %

KEL

E/KEL

0,2 %

Datavetoisten IT/OT-ratkaisujen tarjoaminen

4.1

0,5 %

E/KEL

KEL

E/KEL

0,4 %

Varaosien myynti

5.2

0,1 %

E/KEL

KEL

E/KEL

0,1 %

Energiatehokkuuslaitteiden asennus, huolto ja korjaus

7.3

0,7 %

KEL

E/KEL

0,6 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisista mutta ei ympäristön

kannalta kestävistä (muista kuin luokitusjärjestelmän

mukaisista) toiminnoista saatu liikevaihto (A.2)

155

1,4 %

60,2 %

0,0 %

39,8 %

0,0 %

1,2 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu

liikevaihto (A.1 + A.2)

5 082

45,8 %

38,2 %

0,0 %

61,8 %

0,0 %

44,9 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu liikevaihto

6 016

54,2 %

YHTEENSÄ

11 098

100,0 %

E/S = Ei sovelleta; KEL = Kelpoinen; E/KEL = Ei-kelpoinen

Kokonaisliikevaihto KONE-konsernin raportoimien lukujen mukaan. KONEen laadintaperiaatteet liikevaihdon ja investointien määritelmille löytyvät tilinpäätöksen osioista 2.1 ja 4.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

47 KONE Vuosikatsaus 2024

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyvien tuotteiden ja palveluiden osuus pääomamenoista

2024

Merkittävän edistämisen kriteerit

Ei merkittävää haittaa -kriteerit

(DNSH)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Pääomamenot

Osuus

pääomamenoista,

vuosi N

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Kiertotalous

Ympäristön pilaantuminen

Biologinen

monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Kiertotalous

Ympäristön

pilaantuminen

Biologinen

monimuotoisuus

Vähimmäistason

suojatoimet

Luokitusjärjestelmän

mukaisten (A.1) tai

luokitusjärjestelmäkelpoist

en (A.2) osuus

pääomamenoista, vuosi N

-1

Luokka mahdollistava

toiminta

Luokka siirtymätoiminta

K; E; E/S

K/E

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1 Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän

mukaiset) toiminnat

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän

mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.1)

Joista mahdollistavat toiminnat

Joista siirtymätoiminnat

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta

kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

Moottoripyörillä, henkilöautoilla ja kevyillä hyötyajoneuvoilla

tapahtuva liikenne

6.5

160

30,6 %

KEL

E/KEL

17,4 %

Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön

kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän

mukaisten) toimintojen pääomamenot (A.2)

160

30,6 %

100,0 %

0,0 %

17,4 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen

pääomamenot (A.1 + A.2)

160

30,6 %

100,0 %

0,0 %

17,4 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu

pääomameno

363

69,4 %

YHTEENSÄ

523

100,0 %

E/S = Ei sovelleta; KEL = Kelpoinen; E/KEL = Ei-kelpoinen

Pääomamenot ja kokonaisinvestoinnit KONE-konsernin raportoimien lukujen mukaan. KONEen laadintaperiaatteet liikevaihdon ja investointien määritelmille löytyvät tilinpäätöksen osioista 2.1, 4.3 ja 4.4.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

48 KONE Vuosikatsaus 2024

Luokitusjärjestelmän mukaisiin taloudellisiin toimintoihin liittyviin tuotteisiin ja palveluihin liittyvä osuus toimintamenoista

2024

Merkittävän edistämisen kriteerit

Ei merkittävää haittaa -kriteerit

(DNSH)

Taloudelliset toiminnat

Koodi

Toimintamenot

Osuus toimintamenoista,

vuosi N

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen

monimuotoisuus

Ilmastonmuutoksen hillintä

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Vesi

Ympäristön pilaantuminen

Kiertotalous

Biologinen

monimuotoisuus

Vähimmäistason

suojatoimet

Luokitusjärjestelmän

mukainen osuus

toimintamenoista, vuosi N

Luokka mahdollistava

toiminta

Luokka siirtymätoiminta

K; E; E/S

K/E

A. LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

A.1. Ympäristön kannalta kestävät (luokitusjärjestelmän

mukaiset) toiminnat

Ympäristön kannalta kestävien (luokitusjärjestelmän

mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.1)

Joista mahdollistavat toiminnat

Joista siirtymätoiminnat

A.2 Luokitusjärjestelmäkelpoiset mutta ei ympäristön kannalta

kestävät (muut kuin luokitusjärjestelmän mukaiset) toiminnat

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

KEL;

E/KEL

Luokitusjärjestelmäkelpoisten mutta ei ympäristön

kannalta kestävien (muiden kuin luokitusjärjestelmän

mukaisten) toimintojen toimintamenot (A.2)

0,0 %

A. Luokitusjärjestelmäkelpoisten toimintojen

toimintamenot (A.1+ A.2)

0,0 %

B. EI-LUOKITUSJÄRJESTELMÄKELPOISET TOIMINNAT

Ei-luokitusjärjestelmäkelpoisista toiminnoista saatu

toimintameno

282

100,0 %

YHTEENSÄ

282

100,0 %

E/S = Ei sovelleta; KEL = Kelpoinen; E/KEL = Ei-kelpoinen

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

49 KONE Vuosikatsaus 2024

E1 Ilmastonmuutos

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Ympäristöön ja ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja

mahdollisuudet tunnistettiin kaksoisolennaisuusanalyysissä

pohjautuen aiempiin ilmastoon liittyviin arviointeihin ja

ymmärrykseen KONEen merkittävimmistä

ilmastovaikutuksista. KONEen kannalta olennaisiksi aiheiksi

tunnistettiin ilmastonmuutokseen sopeutuminen,

ilmastonmuutoksen hillintä sekä energia.

Olennaisuusanalyysin menetelmä on kuvattu kohdassa ESRS

2: Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu

taulukossa Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

KONE on arvioinut kaikki merkittävimmät päästölähteensä.

KONEen tuotteiden käytöstä aiheutuvat päästöt eli

päästölukkiutumat (locked-in emissions) ovat merkityksellisiä

silloin, kun KONEen ratkaisuissa käytetään uusiutumattomia

energialähteitä koko niiden käyttöiän ajan. Tuote- ja

arvoketjupäästöihin (Scope 3) liittyvä toiminta ei ole KONEen

välittömässä hallinnassa, joten hiilestä irtautumisen nopeus

voi näillä toimialoilla vaikuttaa mahdollisuuksiin vähentää

Scope 3 -päästöjä. Siksi KONE tekee järjestelmällistä

yhteistyötä tärkeimpien toimittajiensa ja asiakkaidensa kanssa

materiaaleihin liittyvien päästöjen vähentämiseksi ja uusien

innovatiivisten energiaratkaisujen löytämiseksi maissa, joissa

sen tuotteita käytetään. Katso tiedot käyttövaiheen suorien

kasvihuonekaasupäästöjen laskennasta (Scope 3, kategoria

11) taulukosta Kasvihuonekaasupäästöt. Tiedot

laskentamenetelmästä löytyvät kohdasta E1: Raportoinnin

periaatteet.

Skenaarioanalyysi

Ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien

tunnistaminen ja arviointi

KONEen ensimmäinen ilmastonmuutoksen skenaarioanalyysi

aloitettiin vuonna 2022 ja viimeisteltiin vuoden 2023 alussa.

Siihen sisältyi KONEen toiminnan jatkuvuuden kannalta

kriittisten toimintojen resilienssianalyysi ilmastoriskien osalta.

Analyysiä tarkastellaan vuosittain osana KONEen yleistä

riskinarviointiprosessia, ja sitä arvioidaan ja päivitetään

säännöllisesti. Sovelletut aikajänteet on kuvattu kohdassa

ESRS 2: Standardikohtaiset näkökohdat. Lisätietoja

skenaarioiden kriittisistä oletuksista, lähtötiedoista ja

keskeisistä, kohti vähähiilisempää taloutta ohjaavista sekä

muista tekijöistä, on esitetty taulukossa Skenaariovertailu.

Skenaarioanalyysin ensimmäisessä vaiheessa KONE

keskittyi ilmastoon liittyvien riskien ja mahdollisuuksien

laadullisiin vaikutuksiin strategisesti keskeisissä toiminnoissa.

Analyysissä huomioitiin alku- ja jäännösriski käytössä olevien

riskienhallintatoimien jälkeen. KONE pyrkii määrittämään

olennaisten ilmastoon liittyvien fyysisten ja siirtymäriskien

ennakoidut taloudelliset vaikutukset tulevan

analyysipäivityksen yhteydessä.

Keskeisillä strategisilla suoritusalueilla huomioon otetut

ilmastoon liittyvät riskit ja mahdollisuudet sisälsivät suorat

materiaalihankinnat (KONEen arvoketjun alkupää), logistiikan

(monialainen toiminta arvoketjussa), tuotantotoiminnan sekä

tuote- ja palvelumuotoilun (omat toiminnot). Vaikka arvoketjun

loppupää ei suoraan kuulunut soveltamisalaan, tuote- ja

palvelumuotoilu liittyvät läheisesti siihen. Analyysiin sisältyi,

miten KONE voi neuvoa ja auttaa asiakkaita vahinkojen

ehkäisemisessä, kun asiakkaiden tilat ja KONEen laitteet

altistuvat ankarille sääilmiöille, kuten hurrikaaneille ja tulville.

Ilmastoskenaariot

Ilmastoskenaarioiden arvioinnissa hyödynnettiin useita

tietolähteitä, joita olivat esimerkiksi hallitustenvälisen

ilmastonmuutospaneelin (IPCC) ensimmäisen työryhmän

kuudes arviointiraportti ja Swiss Re CatNet sekä yhdistetyt

Ilmastonmuutokseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen aihe

(aikajänne)

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Johdon vastaus

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

omassa toiminnassa

ja arvoketjun alku- ja

loppupäässä (pitkä

aikaväli)

↓ Fyysinen riski

Vaikeat sääilmiöt voivat keskeyttää toiminnan ja lisätä

liiketoiminnan kustannuksia KONEen tehtaissa tai

toimitusketjun alkupäässä tai toimitusketjun

loppupäässä logistiikkareitit mukaan lukien.

• KONE kehittää liiketoiminnan jatkuvuuden hallinnan

valmiuksia ja yhdenmukaistaa tuotteitaan

häiriötilanteiden sietokyvyn lisäämiseksi

• KONE kehittää asiakkaille palveluita sääilmiöiden

aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyssä,

päivystyshuollossa sääilmiöiden aikana sekä niiden

jälkeisessä kunnontarkastuksessa ja korjauksissa

Ilmastonmuutoksen

hillintä omassa

arvoketjun alku- ja

loppupäässä (pitkä

aikaväli /jatkuva)

↑ Positiivinen vaikutus

KONEen ratkaisut on suunniteltu elinkaarikäyttöön.

Niiden pitkä käyttöikä ja ammattimainen huolto ja

modernisointi edistävät kiertotaloutta ja vähentävät

energiankulutusta ja kasvihuonekaasupäästöjä

käyttöiän aikana.

↓ Negatiivinen vaikutus

Tuotteisiin liittyvät päästöt – käyttöiän aikainen

energiankulutus ja materiaalit – muodostavat

suurimman osan KONEen päästöistä

↓ Siirtymäriski

Mainehaitta, jos KONE ei saavuta luvattuja kestävyys-

/ilmastotavoitteitaan ajoissa

• KONE jatkaa vähähiilisen tarjonnan kehittämistä,

jotta se voi vastata asiakkaiden odotuksiin ja tukea

asiakkaita ilmastotavoitteiden saavuttamisessa

• KONE keskustelee aktiivisesti toimittajiensa kanssa

ilmastoaiheista

Energia arvoketjun

loppupäässä (pitkä

aikaväli /jatkuva)

↓ Negatiivinen vaikutus

KONEen ratkaisut on suunniteltu kestämään pitkään

(hissit 25 vuotta ja liukuportaat 15 vuotta). Yhtiön

ratkaisut kuluttavat sähköä käyttöikänsä aikana.

• KONE jatkaa energiatehokkaan vähähiilisen

tarjoomansa kehittämistä

Taulukossa esitetyistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista ilmastoon liittyvät riskit on jaettu edelleen fyysisiin ja siirtymäriskeihin.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

50 KONE Vuosikatsaus 2024

SSP-RCP-skenaariot eli yhdistetyt sosioekonomiset

kehityskulut (Shared Socioeconomic Pathways, SSP) ja niitä

ohjaavat ilmastonmuutoksen etenemistä kuvaavat

kehityskulut (Representative Concentration Pathways, RCP).

Todellinen poliittinen ja yhteiskunnallinen kehitys voi

poiketa SSP-RCP-skenaarioiden oletuksista esimerkiksi

maailmanlaajuisen yhteistyön osalta, mikä vaikuttaa hillintä- ja

sopeutumistoimien toteutettavuuteen. Muut rajoitteet liittyvät

oletuksiin luonnonvarojen saatavuudesta ja käytöstä,

teknologisen edistyksen käytettävyydestä ja käyttöönotosta

sekä lainsäädännön vaikuttavuudesta ja toimeenpanosta.

Valittujen skenaarioiden katsotaan edustavan KONEen

riskejä ja epävarmuustekijöitä. Niissä yhdistyy todennäköisiä

ilmaston lämpenemisen kehityskulkuja ja niihin liittyviä

sosioekonomisia kehityskulkuja, jotka voivat vaikuttaa

KONEen strategiaa tukeviin globaaleihin megatrendeihin ja

joilla on välitön vaikutus KONEen päivittäiseen

toimintaympäristöön.

KONEen resilienssi eri skenaarioissa

KONEen ilmastolupaus pohjautuu tieteeseen perustuviin

tavoitteisiin ja tähtää kasvihuonekaasupäästöjen merkittäviin

vähennyksiin, jotka vastaavat ilmaston lämpenemisen

rajoittamista 1,5 asteeseen. Se on tällä hetkellä

kunnianhimoisin kriteeri tieteeseen perustuvien tavoitteiden

asettamiselle. Katso KONEen tavoitteet kohdasta E1:

Toimenpiteet ja tavoitteet.

Vähähiilisessä skenaariossa (1,5 °C) KONEen

liiketoimintastrategia on sopeutumiskykyinen, sillä

energiatehokkaiden, kestävien ja ilmastonmuutokseen

sopeutuvien ratkaisujen kysyntä kasvaa jo lyhyellä aikavälillä.

Keskipitkällä aikavälillä nähdään täysi siirtymä uusiutuvaan

energiaan ja sähköistämiseen, mikä luo mahdollisuuksia

KONEelle. Fyysiset muutokset voivat aiheuttaa ajoittain

häiriöitä KONEen tuotantolaitoksissa ja toimitusketjussa.

KONEen pyrkimykset parantaa yhtiön kykyä ennakoida

häiriöitä sekä varautua, reagoida ja sopeutua niihin, pitävät

keskeytykset liiketoimintaan rajallisina. Häiriöistä voi yleensä

palautua ilman merkittäviä tappioita.

Keskitien skenaariossa (2,7 °C) tiukemmat politiikat

edistävät KONEen energiatehokkaan tuotevalikoiman

kysyntää lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä mutta vain tietyillä

markkinoilla ja Pariisin sopimukseen sitoutuneissa maissa.

KONEen liiketoimintastrategiassa on joitakin resilienssiin

liittyviä haasteita materiaalitehokkuuden,

kierrätysinfrastruktuurin ja uusien materiaalien kehityksen

ollessa hitaampaa lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä, kun

lainsäädännölliset kannustimet innovoinnille vähenevät.

Toisaalta tämä saattaa kiihtyä pitkällä aikavälillä, kun

viranomaiset tunnistavat tarpeen ryhtyä toimiin.

Maailmanlaajuisiin toimitusketjuihin ja logistiikkareitteihin voi

kohdistua merkittäviä häiriöitä, jotka vaikuttavat KONEen

liiketoimintaan.

Korkeahiilisessä skenaariossa (4 °C) päästöjen kasvu

jatkuu, siirtyminen vähähiiliseen talouteen on hajanaista,

talouskasvua suositaan ilmastotoimien sijasta ja resurssien

ylikulutus jatkuu keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Tässä

skenaariossa KONEen liiketoimintastrategiassa on eniten

resilienssiin liittyviä haasteita, sillä kestävien ja

ilmastonmuutokseen sopeutuvien ratkaisujen kysyntä kasvaa

vain kehittyneissä talouksissa tai valikoiduissa

asiakasryhmissä. KONEen strategiset valinnat ovat silti

suurelta osin merkityksellisiä. Äärimmäiset sääolosuhteet

lisäävät häiriöitä toimitusketjuissa ja logistiikkareiteillä etenkin

pitkällä aikavälillä, mikä voi johtaa merkittävään

logistiikkakustannusten nousuun. Keskipitkällä aikavälillä

KONEen tuotesuunnittelussa saatetaan tarvita muutoksia,

jotta laitteet kestävät äärimmäistä kuumuutta ja kosteutta ja

toimivat tällaisissa olosuhteissa.

KONE ottaa huomioon nykyisen ja tulevan ennustetun

altistumisen ilmastonmuutoksen akuuteille ja kroonisille

Skenaariovertailu

SSP1

SSP2

SSP4

IPCC:n

viitelämpötilaskenaario

Ilmaston lämpeneminen 1,5 °C

Ilmaston lämpeneminen 2,7 °C

Ilmaston lämpeneminen 4 °C

Keskeiset lähtötiedot

Sääntelyn kiristyminen

Sääntelyn kiristyminen,

toimitusketjun häiriöt,

äärimmäiset sääilmiöt

Ennustetut lämpötila- ja sademuutokset,

ilmastoon liittyvien sääilmiöiden

odotettavissa oleva vakavuus

Tärkeimmät tekijät

Politiikat/säännökset,

teknologian muutos

Politiikat/säännökset,

teknologian muutos, resurssien

käyttö, äärimmäiset sääilmiöt

Äärimmäiset sääilmiöt, väestörakenteen

muutokset, sosiaalinen ja taloudellinen

kehitys, resurssien käyttö

Skenaarion kuvaus

• Kunnianhimoiset ja

maailmanlaajuisesti

yhdenmukaiset

säännökset, jotka tähtäävät

vähähiiliseen talouteen

• Lisääntynyt kysyntä

kestäville ja

ilmastonmuutokseen

sopeutuville ratkaisuille luo

mahdollisuuksia KONEelle

• Täysi siirtymä uusiutuvaan

energiaan ja

sähköistämiseen sekä

keskittyminen

energiatehokkuuteen

• Kasvihuonekaasupäästöjen

merkittävä väheneminen

vuoteen 2050 mennessä

• Nykyinen sosioekonominen

kehitys jatkuu

• Tiettyjen raaka-aineiden

saatavuuden häiriöt ja

hintojen epävakauden

lisääntyminen pitkällä

aikavälillä

• Maailmanlaajuiset

toimitusketjut ja

logistiikkareitit voivat

muuttua merkittävästi, mikä

vaikuttaa KONEen

liiketoimintaan

• Kasvihuonekaasupäästöt

kasvavat maltillisesti,

kunnes vakautuvat vuoden

2035 tienoilla ja kääntyvät

laskuun vuoden 2050

tienoilla

• Järjestäytymätön siirtyminen

vähähiiliseen talouteen, talouskasvua

suositaan ilmastotoimien sijasta

• Integroitumattomat hiilimarkkinat ja

hiilivuodon lisääntyminen eri maiden

hiilisäännösten erojen seurauksena

• Kestävien ja ilmastonmuutokseen

sopeutuvien ratkaisujen kysyntä

kasvaa kehittyneillä markkinoilla, kun

taas kehittyvillä markkinoilla

asiakkaat eivät ole valmiita

maksamaan näistä ratkaisuista

• KONEen logistiikkakustannukset

kasvavat merkittävästi, kun

äärimmäiset sääolot aiheuttavat

toimitusketjujen ja logistiikkareittien

häiriöitä

• Kasvihuonekaasupäästöt kasvavat

edelleen mutta hieman aiempaa

vähemmän

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

51 KONE Vuosikatsaus 2024

fyysisille vaikutuksille, kun yhtiö tekee investointeja ja valitsee

uusien tuotanto- tai jakelukeskusten sijaintipaikkoja tai

laajentaa olemassa olevia keskuksia. KONEen

mahdollisuudet vaikuttaa toimittajien tai asiakkaiden

toimipaikkojen sijaintien valintaan ovat kuitenkin rajalliset.

Globaalin toimintansa ansiosta KONE voi hajauttaa toimitus-

ja jakeluketjuaan, mikä vähentää riippuvuutta fyysisille

vaikutuksille kulloinkin altistuneista paikoista. Lisäksi KONE

hyödyntää erityisiä sijaintipohjaisia ohjelmistotyökaluja, joiden

avulla seurataan säännöllisesti toimitusketjun toimipaikkoja,

kuten toimittajien tuotantopaikkoja, sekä ilmastonmuutoksen

kannalta merkityksellisiä fyysisiä riskejä. Tämän ansiosta

KONE voi siirtyä tarvittaessa nopeammin ennalta

määriteltyihin vaihtoehtoisiin toimitusketjuihin.

KONEen uudessa Rise-strategiassa korostetaan

toimenpiteitä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi Pariisin

sopimuksen ja vähähiilisen skenaarion (1,5 °C) mukaisesti.

Kestävyys on sisällytetty strategiaan keskeisenä kannattavan

kasvun ja erottautumisen ajurina. Kasvihuonekaasupäästöjen

vähentäminen on yksi KONEen strategisista siirtymistä, kuten

on kuvattu kohdassa ESRS 2: Liiketoiminnan kestävyys.

Skenaarioarvioinnissa KONE ei tunnistanut mitään

sellaisia omaisuuseriä tai liiketoimintoja, jotka eivät olisi

yhteensopivia ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisen kanssa

tai joiden yhteensovitettavuus edellyttäisi merkittäviä

ponnistuksia. KONEen tilinpäätöksessä ei ole kriittisiä

ilmastoon liittyviä oletuksia.

Toimintaperiaatteet

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

Keskeiset ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja hillintään

liittyvät politiikat on esitetty taulukossa Keskeiset

ilmastonmuutokseen liittyvät toimintaperiaatteet. KONEen

liiketoiminnan jatkuvuuden hallintastandardi asettaa yhtiön

laajuiset vähimmäisvaatimukset kriisi- ja häiriövalmiudelle ja

liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiselle, tukien KONEen

resilienssiä ja sopeutumista ilmastonmuutokseen. Se ohjaa

tunnistamaan kriittiset toiminnot, vaikutukset, riskit ja

mitigointitoimenpiteet, joilla voidaan ehkäistä häiriöt tai toipua

niistä asetetuissa tavoiteajoissa.

Liiketoimintaan vaikuttavat disruptioskenaariot, mukaan

lukien fyysinen ilmastonmuutos, on dokumentoitu

liiketoiminnan jatkuvuussuunnitelmiin. Niissä määritetään

roolit ja vastuut, jotka liittyvät ehkäisemiseen ja

varautumiseen, hätätilanteisiin ja kriiseihin reagointiin sekä

liiketoiminnan jatkuvuuden varmistamiseen kussakin

skenaariossa. Suunnitelmat sekä riskienhallintatoimenpiteiden

riittävyys ja vaikuttavuus tarkastetaan vähintään vuosittain

kriisien ja liiketoiminnan jatkuvuuden hallinnan harjoitusten ja

auditointien yhteydessä.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja energia

KONEen sitoutuminen YK:n Global Compact -aloitteen

kymmeneen periaatteeseen sisältyy yhtiön strategiaan,

toimintaperiaatteisiin ja politiikkoihin. Esimerkiksi KONEen

ympäristöpolitiikassa korostetaan lupausta vähentää

kasvihuonekaasupäästöjä ja minimoida ratkaisujen

ympäristövaikutukset kestävien energiatehokkaiden tuotteiden

ja kunnossapitotarjooman avulla. KONEen johtokunta

tarkastelee neljännesvuosittain ja hallitus vuosittain yhtiön

edistymistä näissä tavoitteissa.

KONEen liiketoimintaprosessit ovat ISO-standardien

mukaisia. Näistä standardeista ISO 14001 (ympäristöasioiden

hallintajärjestelmä) ja ISO 50001 (energianhallintajärjestelmä)

liittyvät erityisesti KONEen kestävän toiminnan parantamiseen

ilmastonmuutoksen hillitsemisessä sekä yhtiön omassa että

kumppanien päivittäisessä toiminnassa ja kulttuurissa YK:n

kestävän kehityksen toimintaohjelman, Pariisin

ilmastolupauksen ja KONEen tieteeseen perustuvien

tavoitteiden mukaisesti.

Vaikka KONEen olennaiset aiheet keskittyvät

kasvihuonekaasupäästöjen ja energian vaikutuksiin

arvoketjussa, yhtiö on sitoutunut vähentämään päästöjä ja

energiankulutusta myös omassa toiminnassaan. KONEen

globaali toimitilapolitiikka osoittaa sitoutumisen uusiutuvan

sähkön käytön lisäämiseen 100 prosenttiin yhtiön toimitiloissa

maailmanlaajuisesti vuoteen 2030 mennessä. Kaikki KONEen

yksiköt raportoivat uusiutuvan sähkön osana

neljännesvuosittaista raportointiaan. Katso lisätietoja

tiedonkeruu- ja seurantaprosesseista kohdasta E1

Raportoinnin periaatteet.

KONEen päivittäistä työtä ohjaa KONEen eettinen

ohjesääntö yhtiön muiden politiikkojen ja ohjeiden ohella.

KONEen eettinen ohjesääntö edellyttää lakien ja säännösten

noudattamista korkeiden ympäristöstandardien

varmistamiseksi sekä KONEen että sen toimittajien ja

asiakkaiden toiminnassa. KONEen eettiset ohjesäännöt

toimittajille ja jakelijoille edellyttävät, että yhtiön toimittajat

noudattavat kaikkia asiaankuuluvia ympäristölakeja ja

KONEen vaatimuksia, hankkivat tarvittavat luvat ja

hallinnoivat materiaaleja, energiaa ja päästöjä tehokkaasti.

Katso lisätietoja KONEen eettisistä ohjesäännöistä ja niiden

Ilmastonmuutokseen liittyvät keskeiset toimintaperiaatteet

Hallintajärjestelmä

Käsitellyt olennaiset aiheet

Soveltamisala

Vastuu KONEella

Liiketoiminnan

jatkuvuuden

hallintastandardi

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Kaikki KONEen

yksiköt

Toimitusketjun johtoryhmä

Liiketoiminnan

jatkuvuussuunnitelmat

Ilmastonmuutokseen

sopeutuminen

Kaikki KONEen

yksiköt

Yksikön/toiminnon johtaja

Ympäristöpolitiikka

Ilmastonmuutoksen hillintä,

energiatehokkuus

Kaikki KONEen

yksiköt ja globaalit

toiminnot

Toimitusjohtaja

ISO 14001 on sisällytetty

KONEen

toimintajärjestelmään

Ilmastonmuutoksen hillintä,

energiatehokkuus

Kaikki KONEen

yksiköt ja tärkeimmät

toimittajat

Toimitusketjusta vastaava johtaja (EVP Supply

Chain)

ISO 50001 -

energiahallintajärjestelmä

Ilmastonmuutoksen hillintä,

energiatehokkuus

4 (2023: 3)

paikallisyksikköä

Paikalliset johtoryhmät ja nimetyt toiminnot

Globaali toimitilapolitiikka

Uusiutuva energia

Kaikki KONEen

yksiköt

Johtokunta, talousjohtaja

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

52 KONE Vuosikatsaus 2024

toteuttamisesta kohdista G1: Toimintaperiaatteet ja S2:

Toimintaperiaatteet.

Kaikki KONEen toimintaperiaatteet ovat saatavilla

KONEen sisäisissä järjestelmissä, kuten intranetissä, tai

julkisesti.

Toimenpiteet ja tavoitteet

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen

KONE pyrkii sopeutumaan ilmastonmuutoksen fyysisiin

vaikutuksiin yhdenmukaistamalla nykyisten ja uusien

tuotteidensa suunnittelu-, toimitus- ja tuotantorakenteita.

Tämä auttaa yhtiötä ylläpitämään ja parantamaan

resilienssiään, jos toimitusketjussa tai logistiikkareiteissä on

häiriöitä ja materiaali- tai komponenttitoimittajia, KONEen

tuotantolaitoksia, jakelukeskuksia tai kuljetusten

logistiikkareittejä on korvattava nopeasti toteutettavissa

olevilla vaihtoehdoilla. Vuonna 2024 KONE toteutti tuotteiden

yhdenmukaistamisen ensimmäisen vaiheen, jota seuraavat

valikoitujen komponenttien yhdenmukaistukset Euroopassa ja

Amerikan alueella vuonna 2025.

Vuonna 2024 KONE järjesti kriisien- ja

jatkuvuudenhallinnan simulaatioharjoituksia muutamissa

tuotantolaitoksissaan varmistaakseen liiketoiminnan

jatkuvuuden ja vähentääkseen häiriöiden vaikutuksia ja

todennäköisyyttä koko toimitusketjussaan. Sen lisäksi että

KONEen kymmenen tuotantolaitosta seitsemässä maassa,

useat jakelukeskukset ja laaja toimittajaverkosto eri puolilla

maailmaa auttavat lieventämään mahdollisten häiriöiden

vaikutuksia yksittäisissä toimipaikoissa tai maissa, yhtiö pyrkii

varmistamaan toimitusten jatkuvuuden hyödyntämällä

vaihtoehtoisia hankintakanavia, pitkäaikaisia sopimuksia ja

kriittisten komponenttien ja palvelujen osto-optioita. KONEella

on myös maailmanlaajuinen omaisuusvahinko- ja

liiketoiminnan keskeytysvakuutusohjelma.

Yhtiö kehittää jatkuvasti palveluita, jotka auttavat

asiakkaita sääilmiöiden aiheuttamien vahinkojen

ennaltaehkäisyssä, päivystyshuollossa sääilmiöiden aikana

sekä niiden jälkeisessä kunnontarkastuksessa ja korjauksissa.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja energia

KONE on sitoutunut vähentämään omien toimintojensa Scope

1- ja Scope 2 -päästöjä 50 prosenttia vuoteen 2030 mennessä

verrattuna vuoden 2018 perustasoon, ja yhtiö on sitoutunut

hiilineutraaliin toimintaan vuoteen 2030 mennessä. Tämä

tavoite vastaa maapallon ilmaston lämpenemisen rajoittamista

1,5 asteeseen. Se on tällä hetkellä kunnianhimoisin kriteeri

tieteeseen perustuvien tavoitteiden asettamiselle. Lisäksi

KONE tavoittelee samalla ajanjaksolla 40 prosentin

vähennystä tuotteiden materiaaleihin ja käyttöiän aikaiseen

energiankäyttöön liittyviin päästöihin (Scope 3) suhteessa

saatuihin tilauksiin.

Lisäksi KONE on sitoutunut vähentämään sähkönkulutusta

omissa toiminnoissaan ja asettanut tavoitteeksi nostaa

uusiutuvan sähkön osuuden yli 90 prosenttiin vuoden 2023

loppuun mennessä ja 100 prosenttiin vuoteen 2030

mennessä. Yhtiö on myös kasvattanut uusiutuvan sähkön

osuutta suunniteltua nopeammin saavuttamalla 97 prosentin

tason jo vuonna 2023. Tämän edistyksen ja järjestelmällisen

työn ansiosta KONE asetti vuonna 2024 tavoitteeksi kasvattaa

uusiutuvan sähkön osuutta 98 prosenttiin vuoden 2024

aikana. Vuonna 2024 saavutettiin 99 prosentin taso.

KONEen uudessa strategiassa painotetaan voimakkaasti

päästövähennystavoitteita yhtenä keskeisistä strategisista

painopistealueista, kuten on esitetty kohdassa ESRS 2:

Strategia. Käynnissä olevan vihreän siirtymän tueksi

KONEella on Erinomaisuus ilmasto- ja ympäristöasioissa -

ohjelma. Siinä on neljä painopistealuetta: asiakasyhteistyö,

tarjooma, toiminnot sekä asenne ja käyttäytyminen.

Yhtiön sisällä ympäristö- ja ilmastotoimenpiteitä edistetään

esimerkiksi järjestämällä teemapäiviä. Vuoden 2024 aikana

KONE jatkoi panostuksia tietoisuuteen ja omistajuuteen yhtiön

ympäristötavoitteista ja niissä edistymisestä. Yhtiö järjesti

muun muassa kestävyyttä ja ilmastoa koskevia tiedotus- ja

koulutustilaisuuksia eri työntekijäryhmille. Yhtiö vastaa myös

asiakkaiden kasvavaan kestävien tuotteiden ja palvelujen

kysyntään.

Raportointivuoden 2024 aikana KONE on vähentänyt

päästöjään panostamalla ratkaisujensa energiatehokkuuteen,

kasvattamalla ja laajentamalla vähähiilistä tarjontaa ja

Tekijät Scope 1- ja 2 -päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

53 KONE Vuosikatsaus 2024

tekemällä yhteistyötä toimittajien kanssa ratkaisuidensa

materiaalitehokkuuden parantamiseksi. Päästöjen

vähentämistä jatketaan vuonna 2025 ja sen jälkeen, jotta yhtiö

voi saavuttaa vuodelle 2030 asetetut tavoitteet. Kaikki

KONEen päästövähennystoimenpiteet vuonna 2024 ovat

linjassa ilmastonmuutoksen skenaarioanalyysin kanssa, jotta

varmistetaan pitkän aikavälin menestys Pariisin sopimuksen

1,5 celsiusasteen tavoitteen mukaisesti. Katso kohta E1:

Skenaarioanalyysi. KONEen jatkuvana painopisteenä ovat

varsinaiset päästövähennykset sekä omassa toiminnassa että

tuotteissa ja arvoketjussa. Saavuttaakseen hiilineutraalin

toiminnan vuoteen 2030 mennessä KONE suunnittelee

kuitenkin kompensoivansa jäljelle jäävät päästöt.

KONE on tunnistanut keskeiset päästöjen vähentämistä

edistävät tekijät, joiden avulla se voi saavuttaa tieteeseen

perustuvat tavoitteensa vuoteen 2030 mennessä omassa

toiminnassaan (Scope 1 ja Scope 2) ja arvoketjussaan (Scope

3):

• Scope 1: siirtyminen sähköajoneuvoihin ja uusiutuvan

energian käytön lisääminen

• Scope 2: uusiutuvan sähkön ja muiden uusiutuvien

energialähteiden käytön lisääminen

• Scope 3: energiatehokkaiden sähköistysjärjestelmien ja

regeneratiivisten koneistojen osuuden lisääminen,

materiaalitehokkuuden parantaminen, järjestelmällinen

yhteydenpito toimittajien kanssa, tuoteinnovaatiot ja

kumppanuudet

Scope 1- ja Scope 2 -päästöt

Raportointivuoden 2024 aikana KONE saavutti 29 prosentin

(2023: 25 prosenttia) netto Scope 1- ja Scope 2

päästövähennyksen verrattuna vuoden 2018 päästöihin (154

700 tCO2e), ylittäen 25 prosentin päästövähennystavoitteen

(2023: -21 prosenttia). Kuten mainittu yleisten tietojen

osiossa, ympäristötiedot sisältävät sekä netto- että

bruttopäästöt Scope 1:n osalta. KONE raportoi biokaasun

nettopäästöt näyttääkseen raportointivuoden aikana

saavutetut kokonaispäästövähennykset. Bruttopäästöt

näkyvät taulukossa ”Kasvihuonepäästöt”, alaviite

KONE keskittyy vähentämään Scope 1 -päästöjä

pääasiassa siirtymällä vähäpäästöiseen tai päästöttömään

ajoneuvokantaan ja autokannan vähentämisellä. KONEen

ajoneuvokannan osuus yhtiön Scope 1- ja Scope 2 -

päästöistä on noin 95 prosenttia (2023: 92 prosenttia).

KONEen ajoneuvokannan kokonaishiilijalanjälki pieneni 2

prosenttia verrattuna vuoteen 2023 ja pieneni 4 prosenttia

verrattuna vuoden 2018 päästöihin (109 000 tCO2e).

Vuoden 2024 aikana KONE kehitti kattavan suunnitelman

ajoneuvojen päästöjen vähentämiseksi yhteistyössä

kumppaneidensa kanssa. Päästöjä vähennetään esimerkiksi

tunnistamalla asentajat, jotka voisivat hyödyntää

sähköajoneuvoja, sisällyttämällä sähköajoneuvot

tytäryhtiöiden paikallisiin autokäytäntöihin, kannustamalla

työntekijöitä valitsemaan vähäpäästöisiä ajoneuvoja ja

tarjoamalla sähköajoneuvojen latauspisteitä. Vuoden 2024

jälkeen sähköautoihin siirtymisen nopeuttaminen on

välttämätöntä, jotta vuoden 2030 vähennystavoitteet voidaan

saavuttaa.

Uusiutuva energia ja energiatehokkuus

KONEen kymmenen globaalia tuotantoyksikköä ovat

vähentäneet Scope 1- ja Scope 2 -nettopäästöjään 83

prosenttia (2023: 81 prosenttia) vuoden 2024 loppuun

mennessä vuoden 2018 perustasoon verrattuna. Vuonna

2024 aurinkopaneeleita käytettiin kuudessa kymmenestä

tuotantoyksiköstä ja vihreää kaukolämpöä yhdessä

tuotantoyksikössä. Kaikki yksiköt ovat ostaneet 100-

prosenttisesti uusiutuvaa sähköä vuoden 2023 alusta lähtien.

Vuonna 2024 KONE lisäsi myös biopolttoaineiden käyttöä

toimitiloissaan Pohjois-Amerikassa ja jatkoi energiankäytön

optimointia lämmitys-, ilmanvaihto-, ilmastointi- ja

valaistusjärjestelmissä tuotantoyksiköissään. KONE paransi

myös tuotantoprosessiensa materiaali- ja energiatehokkuutta

entisestään investoimalla tuotantolinjojen robotiikkaan ja

automaatioon.

Lisäksi KONE on ryhtynyt merkittäviin toimiin

vähentääkseen markkinaperusteisia Scope 2 -päästöjä

parantamalla järjestelmällisesti energiatehokkuutta ja

lisäämällä uusiutuvan sähkön käyttöä toimitiloissaan. Vuonna

2024 KONEen kokonaisenergiankulutus pysyi vuoden 2023

tasolla ja kasvoi kuusi prosenttia verrattuna vuoteen 2018.

Tekijät Scope 3 -päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

54 KONE Vuosikatsaus 2024

Tuotteiden ja arvoketjun (Scope 3) päästöt: energia-

ja materiaalitehokkuus

Vuonna 2024 KONEen Scope 3 -päästöt (tuotteet ja

arvoketju) tilattua tuotetta kohti (62,2 tCO2e/tilaus) vähenivät

8,7 prosenttia verrattuna vuoteen 2023 (68,2 tCO2e/tilaus) ja

12,8 prosenttia verrattuna vuoteen 2018 (71,4 tCO2e/tilaus).

Absoluuttiset tuote- ja arvoketjupäästöt vähenivät 8,8

prosenttia vuoteen 2023 verrattuna ja 9,8 prosenttia vuoteen

2018 verrattuna. Tuotteiden vuotuisesta energiankulutuksesta

johtuvat kasvihuonekaasupäästöt (Scope 3) vähenivät 9,8

prosenttia vuoteen 2023 verrattuna (364 000 tCO2e) ja 15,3

prosenttia vuoteen 2018 verrattuna (387 600 tCO2e).

Vuoden 2024 aikana ja myös eteenpäin katsoen yksi

suurimmista päästöjen vähentämiseen vaikuttavista tekijöistä

on tuotteiden edelleen parantunut energiatehokkuus. Tähän

päästiin muun muassa lisäämällä energiatehokkaiden

sähköistysjärjestelmien ja regeneratiivisten koneistojen

osuutta tilatuissa hisseissä ja tekemällä järjestelmällisesti

yhteistyötä toimittajien kanssa KONEen tuotteiden

materiaalitehokkuuden parantamiseksi. Lisäksi yhtiö pyrkii

lisäämään kierrätysmateriaalien osuutta tuotteissaan

yhteistyössä toimittajiensa kanssa. KONE hakee aktiivisesti

uusia kumppaneita ja toimintatapoja tunnistaakseen

vaihtoehtoisia materiaaleja, joilla on pienempi hiilijalanjälki.

Yhtiö pyrkii myös kehittämään prosesseja, jotka tehostavat

materiaalien uudelleenkäyttöä ja kierrättämistä.

Vuonna 2024 lanseerattiin KONE Energy Management -

ominaisuus, joka optimoi hissiryhmien energiankulutusta

matkustajien odotusajan ja määränpäähän saapumiseen

kuluvana ajan sijaan ruuhkatuntien ulkopuolella.

Ruuhkatunteina minimoidaan odotusaikaa ja määränpäähän

saapumiseen kuluvaa aikaa. Tämä tuo energiansäästöjä

hissiryhmissä, kun energiankäyttö optimoidaan vähäisemmän

liikenteen aikoina. Lisäksi KONEen palveluliiketoiminnassa

otettiin käyttöön KONE-etäpalvelut, joiden avulla ongelmia

voidaan ratkaista etänä. Tämä vähentää huoltokäyntien

tarvetta ja asentajien ajoa kohteiden välillä, mikä puolestaan

vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

KONE tarjoaa myös alan laajimman valikoiman ulkoisesti

varmennettuja tuotetietoja, esimerkiksi EN 15804 -standardin

mukaisia ympäristötuoteselosteita (Environmental Product

Declarations) ja ISO 25745 -standardin mukaisia

energiatehokkuustietoja. Vuonna 2024 KONE julkaisi kuusi

(2023: neljä) ympäristötuoteselostetta. Yhtiöllä on yhteensä

27 (2023: 21) kolmannen osapuolen varmentamaa

ympäristötuoteselostetta. Terveystuoteselosteiden (Health

Product Declaration) avulla KONE antaa myös tietoa

tuotteidensa materiaaleista ja niihin liittyvistä

terveysvaikutuksista ja vastaa siten terveellisempien

elinympäristöjen kasvavaan tarpeeseen. Vuonna 2024

KONEella oli yhteensä kuusi terveystuoteselostetta.

Vuonna 2021 KONE lanseerasi ensimmäisenä alallaan

hiilineutraalin palvelutarjooman, KONE Care DX:n. Vuoteen

2024 mennessä yhtiö oli lanseerannut hiilineutraalin hissin ja

hiilineutraalit liukuportaat ja jatkoi hiilineutraalin tarjoomansa

laajentamista uusille markkinoille. KONE pyrkii lisäämään

regeneratiivisella koneistolla varustettujen hissien määrää

yhtiön kunnianhimoisten päästövähennystavoitteiden

mukaisesti ja kasvattamaan samalla luokitusjärjestelmän

mukaista osuutta liikevaihdosta. Katso kohta E1: EU

taksonomian mukainen raportointi.

Tuotteiden ja arvoketjun (Scope 3) päästöt:

toimittajien sitouttaminen, innovaatiot ja

kumppanuudet

Vuonna 2024 KONE tunnisti toimittajat, joiden osuus

ostettujen tuotteiden Scope 3 -päästöistä on suurin. Yhtiö

tekee aktiivisesti yhteistyötä näiden toimittajien kanssa

päästöjen vähentämiseksi. Osana tätä yhteistyötä KONE käy

esimerkiksi jatkuvaa vuoropuhelua toimittajien kanssa,

kehittää päästöraportointia, asettaa päästövähennystavoitteita

ja kouluttaa toimittajia. Vuodesta 2025 lähtien yhtiö alkaa

mitata toimittajiensa sitoutumista hiilidioksidipäästöjen

vähentämiseen.

Älykkäitä ja kestäviä materiaaleja, ratkaisuja ja

rakennuksia koskevat vaatimukset kasvavat, mikä tuo

KONEelle kestäviä kasvumahdollisuuksia. KONE haluaa

ymmärtää kestäviin ja resilientteihin kaupunkiympäristöihin

liittyviä uusia tarpeita ja teknologioita sekä ihmisten

käyttäytymistä näissä ympäristöissä. Siksi yhtiö osallistuu

aktiivisesti laajoihin tutkimushankkeisiin ja konsortioihin, kuten

nelivuotiseen innovaatio-ohjelma Veturiin, jota se rahoittaa

yhdessä Business Finlandin kanssa. Tässä ohjelmassa KONE

vastaa ilmastonmuutoksen ja kaupungistumisen haasteisiin

luomalla älykkäitä ja kestäviä kaupunkeja yhteistyössä

asiakkaiden ja kumppaneiden kanssa.

KONEen T&K-kulut sisältävät uusien kestävien ratkaisujen

kehittämisen sekä olemassa olevien ratkaisujen ja palvelujen

jatkokehityksen. Vuonna 2024 kestävyyteen liittyvät T&K-kulut

olivat 43,1 miljoonaa euroa, johon sisältyi myös uuden

sukupolven regeneratiivisten koneistojen kehittäminen. Lisäksi

yhtiö investoi jatkuvasti toimintaa tehostaviin järjestelmiin ja

työkaluihin, jotka parantavat toiminnan ja tuotannon

kestävyyttä. Katso lisätietoja T&K-kuluista KONEen

vuosikatsauksen kohdasta Kulut.

Tavoitteiden asettaminen

KONEen tieteeseen perustuvat tavoitteet Scope 1-, Scope 2-

ja Scope 3 -päästöille asetettiin vuonna 2020. Johtokunta

vahvisti ja hallitus hyväksyi tavoitteet. Niissä linjataan

KONEen päästövähennystoimien yhteen sovittaminen

liiketoimintastrategian ja talouden kanssa.

Tieteeseen perustuvat tavoitteet kattavat 100 prosenttia

Scope 1- ja markkinaperusteisista Scope 2 -päästöistä ja

lähes 99 prosenttia Scope 3 -päästöistä (kategoria 1: ostetut

tavarat ja palvelut ja kategoria 11: myytyjen tuotteiden käyttö).

Tieteeseen perustuvat tavoitteet yhdistettynä vuosittaisiin

uusiutuvan sähkön ja hiilineutraalin toiminnan tavoitteisiin

muodostavat KONEen päästövähennyssuunnitelman ja

KONEen globaalin ilmastolupauksen. Niillä edistetään

tarvittavia päästövähennystoimenpiteitä sekä oman toiminnan

että tuotteiden ja arvoketjun osalta. KONEen strategia ja

liiketoimintamalli edistävät kestävään talouteen siirtymistä

sekä ilmaston lämpenemisen rajoittamista 1,5 asteeseen

Pariisin sopimuksen mukaisesti.

Tieteeseen perustuvat tavoitteet on asetettu yhteistyössä

keskeisten sisäisten sidosryhmien ja globaalien

liiketoimintayksiköiden kanssa. Tämä koskee T&K:ta,

innovointia ja hankintoja. Lisäksi Science Based Target -

aloitteen (SBTi) standardeja ja kriteerejä on noudatettu

toimintahetkellä voimassa olleen monialaisen

päästövähennysten kehityskulun mukaisesti. Se edistää

ilmaston lämpenemisen rajoittamista 1,5 asteeseen ottaen

huomioon liiketoiminnan kasvun eri maantieteellisillä alueilla

ja liiketoimintalinjoilla. Vuoden 2018 perustaso valittiin SBTi:n

ohjeiden ja kriteerien mukaisesti kyseiselle vuodelle, joka oli

viimeisin ajanjakso, jolta tiedot olivat tuolloin saatavilla. SBTi

on arvioinut ja hyväksynyt tavoitteet, ja tavoitteessa

edistyminen varmistetaan vuosittaisilla ulkoisilla tarkistuksilla.

Myös päästövähennysten etenemissuunnitelma ja

liiketoiminnan kasvuennusteet tarkistetaan vuosittain, jotta ne

vastaavat yleisiä KONEen liiketoimintanäkymiä.

Kaikki KONEen päästövähennystavoitteet (Scope 1,

Scope 2 ja Scope 3), uusiutuvan energian tavoitteet ja

toimintasuunnitelmat ovat yhtiön globaalien

ympäristöpolitiikkojen ja -standardien mukaisia. Globaali

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

55 KONE Vuosikatsaus 2024

kestävyystiimi tarkistaa kaikki päästövähennystavoitteet, ja

ylin johto vahvistaa ne vuotuisessa budjetointiprosessissa.

Näin varmistetaan sekä vuosittainen edistyminen että

vuodelle 2030 asetettujen pitkän aikavälin tavoitteiden

saavuttaminen.

Vuosittaiset ja pitkän aikavälin (2030)

päästövähennystavoitteet ja perusvuositiedot on esitetty

tarkemmin taulukossa Kasvihuonekaasupäästöt. KONEen

kasvihuonekaasuintensiteetti nettotuottoa kohti on esitetty

taulukossa Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti. Katso

lisätietoja energiankulutus- ja energiayhdistelmästä tarkemmin

taulukoista Energiankulutus energialähteen mukaan ja

Energiankulutus. KONEen oman toiminnan

energiaintensiteetti on esitetty taulukossa Energiaintensiteetti.

Päästöhyvitykset

KONE kompensoi KONE Care DX -huoltosopimuksiin liittyvän

huoltotoiminnan suorat ja epäsuorat hiilidioksidipäästöt.

KONE tarjoaa myös asiakkailleen mahdollisuuden

kompensoida KONE DX -hissien luovutukseen mennessä

laitteisiin sitoutuneet hiilidioksidipäästöt. Jotta KONEen

tuotantoyksiköt olisivat maailmanlaajuisesti hiilineutraaleja,

yhtiö kompensoi lisäksi päästövähennystoimenpiteiden

jälkeen jäljelle jäävät hiilidioksidipäästöt.

KONE kompensoi päästöjään kolmannen osapuolen

kumppanin kautta päästöhyvityksillä. Eri maanosista on valittu

hankkeita, joilla on erilaisia ilmastohyötyjä: metsitystä

Kolumbiassa, aurinkovoimaa Thaimaassa, vesivoimaa

Kiinassa ja Laosissa sekä puhtaita keittoliesiä metsäkadon

välttämiseksi Malissa. Kaikki projektit toteutetaan EU:n

ulkopuolella, ja niillä on Gold Standard® -sertifiointi.

Myönteisten ilmastovaikutusten lisäksi hankkeet tukevat muita

YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, jotka tuovat sosiaalisia

ja ympäristöhyötyjä paikallisille yhteisöille.

Raportointikaudella kumottiin yhteensä 28 tCO2e vuoden

2024 ja 2025 päästöjä KONEen arvoketjun ulkopuolella.

KONE ei kuitenkaan ota kompensointia huomioon tieteeseen

perustuvissa kasvihuonekaasujen

päästövähennystavoitteissa. Kompensointia käytetään vain

viimeisenä toimenpiteenä, jolla tuetaan asiakkaita

hiilineutraaliuden saavuttamisessa.

Sisäinen hiilien hinnoittelu

KONE otti käyttöön sisäisen hiilikustannuksen pilottiohjelman

vuosille 2021–2024. Sillä edistettiin muutosta ja kannustettiin

kaikkia yksiköitä pienentämään hiilijalanjälkeään. Sisäinen

hiilikustannus on varjohinta operatiivisessa

tuloslaskelmassamme, eli sitä käytetään sisäisessä

raportoinnissa, eikä se aiheuta todellisia kassavirtoja yrityksen

sisällä tai ulkopuolella. Sisäinen hiilikustannus kattaa KONEen

Scope 1 -kokonaispäästöt (108 600 tCO2e vuonna 2024) ja

markkinaperusteiset Scope 2 -päästöt (1 400 tCO2e vuonna

2024), joiden osuus KONEen

kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä on noin 1 prosenttia ja

0,01 prosenttia. Käytetty todellinen hinta on 100 euroa CO2e-

tonnia kohti, ja se tarkistetaan vuosittain. Hinta perustuu EU:n

päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien (EUA) hintaan,

jota käytetään alalla laajalti varjohintana. Hiilen

hinnoittelujärjestelmä ei ole linjassa EU taksonomian

arviointikriteerien kanssa.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

56 KONE Vuosikatsaus 2024

Mittarit

Energiankulutus ja energiayhdistelmä

Energiankulutus

MWh

2024

2023

Hiilestä ja hiilituotteista peräisin oleva polttoaine

Raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin oleva polttoaine (josta 99 % on ajoneuvojen polttoaineita)

419 900

421 700

Maakaasusta peräisin oleva polttoaine

11 900

28 700

Muista fossiilisista lähteistä peräisin oleva polttoaine

Ostettu tai hankittu fossiilisista lähteistä peräisin oleva sähkö lämpö höyry ja jäähdytys

8 600

14 700

Fossiilisen energian kokonaiskulutus

440 400

465 100

Ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kulutus

Uusiutuvista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus biomassa mukaan lukien

500

700

Biokaasu

19 600

Ostettu tai hankittu uusiutuvista lähteistä peräisin oleva sähkö lämpö höyry ja jäähdytys

70 600

65 100

Itse tuotetun muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus

8 900

6 200

Uusiutuvan energian kokonaiskulutus

99 600

72 600

Energian kokonaiskulutus

540 000

537 100

Suurin osa raakaöljy- ja öljytuotteista koostuu ajoneuvojen polttoaineista (414 000 MWh)

Biokaasu REC/GO -sertifikaatti

Energiankulutus energialähteen mukaan

2024

2023

Fossiilinen

82 %

87 %

Ydinvoima

0 %

Uusiutuva

18 %

13 %

Energiaintensiteetti

2024

2023

KONEen oman toiminnan energiaintensiteetti (MWh/Me)

Oman toiminnan energiaintensiteetti ei ole KONEen toiminnan tavoite, mutta se on ESRS-raportointivaatimus. KONE pyrkii kuitenkin jatkuvasti parantamaan tuotteidensa energiatehokkuutta. EU-asetuksen (EY) N:o 1893/2006 mukaisesti KONEen koko

liikevaihto tulee toiminnasta ilmastovaikutuksiltaan merkittävällä alalla. Tämä koskee esimerkiksi hissien, liukuportaiden ja ovien valmistusta (NACE-koodi C28.22 ”Nosto- ja käsittelylaitteiden valmistus”). Huomattava osuus (59%) kokonaisliikevaihdosta

liittyy kuitenkin muihin kuin ilmastovaikutuksiltaan merkittäviin aloihin (esim. huolto- ja modernisointiliiketoimintaan). Energiaintensiteetti lasketaan kokonaisenergiankulutuksen perusteella yhdisteltyjen toimintojen liikevaihtoa kohden. Lue lisää

liikevaihdosta konsernitilinpäätöksen osiosta 2.1.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

57 KONE Vuosikatsaus 2024

Kasvihuonekaasupäästöt

Takautuva

Virstanpylväät ja tavoitteet

3 4 5

Perusvuosi 2018

2023

2024

Muutos vuosien 2023

ja 2024 välillä

2025, %

2030, %

Vuotuinen % tavoite/

perusvuosi

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt

Scope 1 -kasvihuonekaasupäästöt netto (tCO2eq)

119 600

114 000

108 600

-5 %

-32 %

-50 %

-9 %

Säänneltyjen päästökauppajärjestelmien Scope 1 -

kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus %

Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt

Sijaintiperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt brutto (tCO2e)

36 900

32 000

32 600

2 %

Markkinaperusteiset Scope 2 -kasvihuonekaasupäästöt brutto

(tCO2e)

35 100

2 500

1 400

-44 %

-32 %

-50 %

-96 %

Merkittävät Scope 3 -päästöt

Epäsuorat (Scope 3) kokonaiskasvihuonekaasupäästöt brutto

(tCO2eq)

12 652 900

11 555 700

1. Ostetut tavarat ja palvelut

4 285 300

4 410 400

4 125 400

-40 % (tuotetilausta kohti)

4. Tuotantoketjun alkupään kuljetukset ja jakelu

108 600

107 400

5. Toiminnassa syntyvä jäte

2 600

1 900

-27 %

6. Liiketoimintaan liittyvä matkustaminen

18 000

20 200

12 %

11. Myytyjen tuotteiden käyttö

Käyttöikä (sisältyy bruttosummaan Scope 3)

8 308 800

8 113 300

7 300 800

-40 % (tuotetilausta kohti)

Vuosittainen (ei sisälly bruttosummaan Scope 3)

387 600

364 000

328 500

Kasvihuonepäästöt yhteensä

Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (sijaintiperusteiset) (tCO2e)

12 798 400

11 696 900

Kasvihuonekaasupäästöt yhteensä (markkinaperusteiset) (tCO2e)

12 769 400

11 665 700

KONEtta ei säännellä päästökauppajärjestelmissä.

Biogeenisiä päästöjä ei ole otettu huomioon taulukossa ja ne olivat yhteensä 3 000 tCO2e.

KONEella on yhdistetty tavoite Scope 1- ja Scope 2 -päästöille sekä intensiteettitavoite merkittäville Scope 3 -kategorioille (1 ja 11).

KONEen Scope 3 -intensiteettitavoite (asetettu vuonna 2020) johtaa absoluuttisiin päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä Science Based Targets -aloitteen ohjeiden pohjalta.

Virallisten tieteeseen perustuvien tavoitteidensa lisäksi KONE mittaa vuosittain toimintansa vertailukelpoista hiilijalanjälkeä (Scope 1 ja Scope 2). KONEen tavoite oli vähentää toimintansa vertailukelpoista hiilijalanjälkeä 28 % vuonna 2024 ja yhtiö

saavutti 30 %:n vähennyksen verrattuna vuoden 2019 perustasoon (144 400 tCO2).

Nettopäästöt 108 600 tCO2 sisältävät biokaasu REC/GO seritfikaatit, bruttopäästöt ilman sertifikaatteja 112 500 tCO2. Bruttokasvihuonepäästöt ovat yhteensä (sijaintiperusteiset) 11 700 800 tCO2eq ja bruttokasvihuonepäästöt (markkinaperusteiset) 11

669 600 tCO2eq.

Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti

Kasvihuonekaasujen intensiteetti nettotuottoa kohti

2024

2023

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (sijaintiperusteiset) liikevaihtoa kohti (tCO2eq/Me)

1 054,3

1 168,6

Kokonaiskasvihuonekaasupäästöt (markkinaperusteiset) liikevaihtoa kohti (tCO2eq/Me)

1 051,5

1 165,9

Kasvihuonekaasupäästöjen intensiteetti lasketaan jakamalla sijaintiperusteisten tai markkinaperusteisten brutto-kasvihuonekaasupäästöjen kokonaismäärä yhdisteltyjen toimintojen liikevaihdolla. Lue lisää liikevaihdosta konsernitilinpäätöksen kohdasta

2.1.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

58 KONE Vuosikatsaus 2024

Raportoinnin periaatteet

KONE soveltaa operatiiviseen määräysvaltaan perustuvaa

menetelmää energia- ja kasvihuonekaasupäästömittausten

vahvistamiseen. Tiedot konsolidoidaan ensin tytäryhtiö- tai

tuotantoyksikkötasolla ja syötetään ympäristötiedon

hallintajärjestelmään. Tiedot konsolidoidaan myöhemmin vielä

konsernitasolla. Manuaalinen tiedonkeruu sekä arvioiden ja

päästökertoimien käyttö tuovat epävarmuutta

ympäristötietoihin. Epävarmuuden vähentämiseksi KONE on

yhdenmukaistanut vuosien mittaan

päästöraportointikäytäntöjä, joihin kuuluvat esimerkiksi

raportointiohjeet, koulutus sekä sisäiset arvioinnit ja

validoinnit.

KONE noudattaa kasvihuonekaasujen laskennassa

Maailman luonnonvarainstituutin kasvihuonekaasuprotokollan

ja Maailman kestävän kehityksen yritysneuvoston kolmea

standardia, jotka ovat GHG Corporate Accounting and

Reporting Standard, GHG Protocol Scope 2 Guidance ja

Corporate Value Chain (Scope 3) Accounting and Reporting

Standard.

Kerätyt energiatiedot kattavat 99 prosenttia KONEen

Scope 1- ja Scope 2 -päästöistä. Raportointiperiaatteet ja -

laajuus kattavat maat globaalisti, mukaan lukien kaikki

KONEen tuotantolaitokset.

Scope 1- ja Scope 2 -päästöjen laskentaperiaatteet

Energiankulutus sisältää uusiutumattoman ja uusiutuvan

sähkön, nestekaasun (LPG), maakaasun, kaukolämmön ja

itse tuotetun sähkön (esim. aurinkosähkön) epäsuoran ja

suoran energiankäytön. Tietolähteinä ovat laskut ja

palveluntarjoajan raportit. Toimintatiedot kerätään

neljännesvuosittain tuotantoyksiköiltä.

Scope 1 -päästöt on laskettu käyttämällä Yhdistyneen

kuningaskunnan ympäristö-, elintarvike- ja maaseutuasioiden

ministeriön (DEFRA) energiankulutustietoja ja kansallisia

päästökertoimia sekä eräitä toimittajakohtaisia

päästökertoimia. Tämä koskee Suomessa esimerkiksi

biopolttoaineita. Tässä dokumentissa esitetyt Scope 1

nettopäästöt sisältävät biokaasun RECs/GO -sertifikaatit.

Bruttomäärät taulukossa ”Kasvihuonepäästöt”, alaviite

, eivät

sisällä biokaasun RECs/GO -sertifikaatteja. Lähestymistapa

on yhdenmukainen uusien raportointiohjeiden kanssa, jotka

edelleen kehittyvät biometaanisertifikaattien hankinnan osalta.

KONE ostaa biokaasua USA:ssa ja Kanadassa biometaani

REC/GO -sertifikaateilla ja Ranskassa biometaani GO -

sertifikaateilla.

Scope 2 -päästöt on laskettu markkina- ja

sijaintiperusteisilla menetelmillä. Ostetulle uusiutuvalle

sähkölle on hankittu eurooppalaisen

energiatodistusjärjestelmän (EECS) mukaiset uusiutuvan

energian alkuperätakuut ja alkuperätakuun sertifikaatit.

Esimerkkejä ovat uusiutuvan energian sertifikaatit (REC),

kansainväliset uusiutuvan energian sertifikaatit (I-REC) ja

globaalien uusiutuvien energialähteiden kaupattavat

instrumentit (TiGR). Vuonna 2024 KONEen ostetun

uusiutuvan sähkön kulutuksesta lähes 100 prosenttia koostui

sopimusinstrumenteista – tästä noin 30 prosenttia oli energian

myyntiin ja hankintaan käytettyjä sopimusinstrumentteja, joihin

liittyi energiantuotannon alkuperätakuita, ja noin 70 prosenttia

energian myyntiin ja hankintaan käytettyjä

sopimuinstrumentteja, joihin ei liittynyt alkuperätakuita. Yli 99

prosenttia KONEen Scope 2 -energiasta tulee uusiutuvasta

sähköstä. Vuonna 2024 markkinaperusteiset Scope 2 -päästöt

olivat 1 400 tCO2, josta puolet tuli uusiutumattomasta

sähköstä ja puolet kaukolämmöstä.

Markkinaperusteisessa menetelmässä käytetään

toimittajakohtaisia päästökertoimia Suomelle ja Tšekin

tasavallalle. Niitä täydentävät Association of Issuing Bodies

(AIB) European Residual Mix Report ja Kansainvälisen

energiajärjestön IEA:n päästökertoimet (raportoinnin

periaatteet ja laajuus) jäljittämättömälle ostetulle sähkölle.

Sijaintiperusteisessa menetelmässä käytetään AIB:n ja IEA:n

päästökertoimia.

Suorat biogeeniset hiilipäästöt lasketaan kertomalla

käytettyjen biopolttoaineiden energia TJ (2024: 51TJ)

Tilastokeskuksen päästökertoimilla.

Scope 3 -päästöjen laskentaperiaatteet

KONE on raportoinut kaikki merkittävät ja olennaiset Scope 3

-kategoriat GHG-protokollan Scope 3 -inventaario-ohjeiden

perusteella. KONE arvioi vuosittain kaikkien Scope 3 -

kategorioiden oleellisuuden ja suuruuden ja päivittää

inventaariota tarvittaessa.

Ostetuista tavaroista ja palveluista aiheutuvat päästöt

lasketaan KONEen kahdelle päätuotetyypille, hisseille ja

liukuportaille, sekä uusiin rakennuksiin ja niihin

modernisointihankkeisiin, joissa asiakkaalle toimitetaan uusia

hissiyksiköitä. Kokonaispäästöt perustuvat kullakin alueella

eniten myytyihin tuotteisiin kerrottuna kaikkien

raportointivuonna tilattujen tuotteiden määrällä.

Päästökertoimet on saatu Ecoinvent V3.4 -tietokannasta tai

materiaalivalmistajien ympäristötuoteselosteista.

Logistiikkatiedot kattavat tuotteiden kuljetuksen KONEen

tuotantolaitoksista jakelukeskuksiin. Kuljetus paikallisiin

varastoihin tai asennuskohteisiin huomioidaan siinä

tapauksessa, että KONEen tuotantoyksiköt huolehtivat

kuljetuksesta. Myös varaosatoimitukset kuuluvat raportoinnin

piiriin, mutta KONEen tuotantolaitoksiin saapuvien

materiaalien logistiikkaa ei ole otettu huomioon. Tuote- ja

varaosalogistiikan tiedot on laskettu sisäisen logistiikan

päästölaskentatyökalun ja DEFRA:n päästökertoimien avulla.

Oman toiminnan jätepäästöt lasketaan kertomalla kerätyt

jätetiedot DEFRA:n päästökertoimilla kunkin jätetyypin ja

käsittelymenetelmän osalta. Laskelma ei sisällä KONEen

asennuskohteiden jätteitä, jotka käsitellään normaalisti

KONEen asiakkaiden jätehuoltoprosessien sekä

sovellettavien lakien ja vaatimusten mukaisesti.

Liikematkojen lentomatkustuksen tiedot on kerätty

KONEen suurimmalta matkatoimistolta ja muutamalta

paikalliselta matkatoimistolta. Päästölaskelmat ovat DEFRA:n

menetelmien mukaisia.

Myytyjen laitteiden operatiiviset hiilipäästöt lasketaan

käyttöiän aikaisen energiankulutuksen ja IEA:n viimeisimmän

julkaisun päästökertoimien perusteella. Toimitettujen

tuotteiden keskimääräinen vuotuinen energiankulutus

lasketaan ISO 25745 -standardien mukaisesti huomioimalla

myydyimmät ratkaisut sekä oletetut käyttöprofiilit kullakin

maantieteellisellä alueella. Tuotteiden keskimääräinen

vuosittainen energiankulutus kerrotaan laitteiden

odotettavissa olevalla käyttöiällä, joka on hisseillä 25 vuotta ja

liukuportailla 15 vuotta. Näin saadaan käyttöiän aikaisen

energiankulutuksen arvot. Päästökertoimet kuvaavat kunkin

alueen tilausmääräpainotettua keskimääräistä

päästökerrointa. Globaalit operatiiviset kokonaishiilipäästöt

lasketaan kertomalla kunkin alueen keskimääräiset

operatiiviset hiilipäästöt aluekohtaisilla tilausmäärillä ja

laskemalla sitten tulokset yhteen. Tuotteisiin liittyvien Scope 3

-päästöjen laskelmat ovat linjassa KONEen ulkoisesti

varmennettujen ympäristötuoteselosteiden kanssa. Laskentaa

parannetaan jatkuvasti, kun tiedonkeruun läpinäkyvyyttä ja

tehokkuutta kehitetään yhteistyössä toimittajien ja

kumppaneiden kanssa.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

59 KONE Vuosikatsaus 2024

Tietojen arviointimenetelmät

Energiankulutus- ja jätetiedot eivät välttämättä ole kaikissa

tapauksissa saatavilla reaaliaikaisesti tai heti neljänneksen

päättymisen jälkeen. Tästä syystä energiankulutus- ja

jätetiedot sekä Scope 1-, Scope 2- ja Scope 3 (kategoria 6) -

tiedot ennustetaan neljännelle neljännekselle

raportointivuoden kolmannen neljänneksen tietojen

perusteella. Johdonmukaisuuden vuoksi Scope 3 (kategoriat 4

ja 5) arvioidaan samalla tavalla.

Scope 3 -laskelmien (kategoriat 1 ja 11) vuosittaiset

tilausmäärät arvioidaan neljännelle neljännekselle vastaavasti

aiemmin tunnettujen tietojen perusteella.

EU:n Pariisin sopimuksen mukaiset vertailuarvot

Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2020/1818

esitettyjen (12 artikla) kriteerien perusteella KONEtta ei ole

suljettu EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen

ulkopuolelle.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

60 KONE Vuosikatsaus 2024

Sosiaaliset tiedot

S1 Oma työvoima – terveys ja

turvallisuus

KONEen oma työvoima koostuu kolmesta ryhmästä: KONEen

työntekijät, vuokratyöntekijät ja itsenäiset urakoitsijat.

KONEen työntekijöihin kuuluu vakituisia työntekijöitä,

määräaikaisia työntekijöitä sekä harjoittelijoita. Suurin osa

omasta työvoimasta on KONEen työntekijöitä. Työntekijät

työskentelevät maailmanlaajuisesti lähes 70 maassa KONEen

toimistoissa, tuotantolaitoksissa ja asiakaskohteissa.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Työolot omissa toiminnoissa, erityisesti työterveys ja -

turvallisuus, tunnistettiin KONEelle olennaiseksi aiheeksi

vuoden 2024 kaksoisolennaisuusanalyysissa.

Olennaisuusanalyysin menetelmä on kuvattu kohdassa ESRS

2: Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet on kuvattu

taulukossa Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet.

Ottaen huomioon, että KONE harjoittaa asennus- ja

huoltotoimintaa maailmanlaajuisesti, KONE on tunnistanut

useita omaan työvoimaan mahdollisesti kohdistuvia terveys-

ja turvallisuusvaikutuksia sekä -riskejä. KONE tiedostaa, että

riittämättömät turvallisuusvarotoimet voivat johtaa

tapaturmataajuuden kasvuun ja vakaviin työtapaturmiin, jotka

voivat johtaa jopa kuolemaan.

KONE varmistaa omaan työvoimaan kohdistuvien

olennaisten vaikutusten tehokkaan hallinnan sisällyttämällä

keskeiset periaatteet – turvallisuus, laatu ja vastuullisuus –

toimintaansa ja strategiaansa. Integroitu johtamisjärjestelmä

sekä vakiintuneiden johtoryhmien ja komiteoiden toiminta

tukevat vaikutusten hallintaa kokonaisvaltaisen valvonnan ja

integroitujen johtamiskäytäntöjen kehittämisen kautta.

Strategian ja liiketoimintamallin mukaisessa KONEen

riskienhallinnan ohjesäännössä todetaan, että kaikkien

KONEen prosessien, toimintatapojen, tuotantolaitosten ja

toimitilojen on oltava turvallisia. Ne on suunniteltava ja niitä on

huollettava vakiintuneiden turvallisuusstandardien mukaisesti,

eivätkä ne saa vaarantaa työntekijöiden terveyttä.

Rakennustyömailla tehtävän työn luonteen vuoksi tietyt

työntekijäryhmät voivat altistua vaaroille etenkin asennus- ja

huoltotyömailla. KONE Safety Solution (KSS) -

turvallisuushavaintojärjestelmän havainnot vahvistavat, että

suurimmat turvallisuusriskit KONEella kohdistuvat

uudisrakentamisen ratkaisujen parissa ja huoltokohteissa

työskenteleviin työntekijöihin.

KONE on määrittänyt keskeiset turvallisuusperiaatteet,

joiden avulla ohjataan merkittävimpien terveys- ja

turvallisuusriskien hallintaa ja vältetään vakavat vaaratilanteet.

KONEella merkittävimpiä vakavia loukkaantumisia aiheuttavia

tilanteita ovat kontaktit liikkuviin kappaleisiin ja korkealta

putoaminen, kun taas yleisimpiin tunnistettuihin työhön

liittyviin vammoihin kuuluvat viiltohaavat, venähdykset,

mustelmat ja ruhjevammat.

Toimintaperiaatteet

Työturvallisuuden johtaminen

KONEen globaali johtamisjärjestelmä yhdistää laatu-,

ympäristö-, terveys- ja turvallisuudenhallinnan strategisten

aloitteiden edistämiseksi, sekä käytäntöjen parantamiseksi ja

standardisoimiseksi. Järjestelmä sisältää maailmanlaajuisesti

kaikki toiminnot, tarjoomat ja palvelut, joilla tuotetaan

lisäarvoa asiakkaille ja varmistetaan menestyvä liiketoiminta

turvallisesti ja vastuullisesti. KONEen johtamisjärjestelmässä

määritetään myös paikallisten lakien lisäksi noudatettavat

työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat globaalit toimintaohjeet.

KONEen turvallisuuden hallinta kattaa koko oman työvoiman

(100 prosenttia) urakoitsijat mukaan lukien, ja noudattaa ISO

45001 -standardia. Keskeiset terveyden ja turvallisuuden

mittarit on esitetty yksityiskohtaisesti taulukossa S1: Globaalit

terveyden ja turvallisuuden keskeiset suorituskykymittarit –

oma työvoima. Lisäksi KONE vahvistaa sitoutumistaan

turvallisuuteen sertifioimalla toimintayksikköjään. ISO-

sertifioinneista on lisätietoa kohdassa S4: Ohjesäännöt.

Mahdollisia jännitteitä olennaisten negatiivisten terveys- ja

turvallisuusvaikutusten ehkäisemisen tai lieventämisen ja

muiden liiketoimintapaineiden välillä hallitaan toimintojen

välisellä turvallisuuden hallintomallilla. Safety Core Team,

KONEen globaali turvallisuusjohtamisen ydintiimi, toimii

yhteistyössä varmistaakseen yhteisön tuen avoimen

vuoropuhelun kautta sekä turvallisuusaloitteiden tehokkuuden

ja linjaamisen KONEen strategisen suunnan mukaisesti. Tiimi

tarkastelee kuukausittaista kehitystä turvallisuudessa sekä

kuluneen kuukauden saavutuksia ja seuraavan kuukauden

suunnitelmia, arvioiden mahdollisuudet ja riskit. Lisäksi tiimi

päättää lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteistä ja sisäisistä

tukitarpeista eri toimintojen välillä.

Ohjesäännöt on esitetty taulukossa Omaan työvoimaan

liittyvät keskeiset toimintaperiaatteet. KONEen ohjesääntöjen,

määräysten ja vakiintuneiden työmenetelmien noudattamista

arvioidaan KONEen johtamisjärjestelmän auditointiohjelman

avulla. Se kattaa 100 prosenttia KONEen yksiköistä.

Auditointien tulosten avulla KONE parantaa järjestelmällisesti

Omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen aihe

(aikajänne)

Materiaaliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Johdon vastaus

Terveys ja

turvallisuus

omassa

toiminnassa

(keskipitkä ja pitkä

aikaväli)

↓ Negatiivinen vaikutus

KONEen toimialalla on useita turvallisuusriskejä.

Olemme tunnistaneet maailmanlaajuisessa

asennus- ja huoltotoiminnassa useita mahdollisia

omaan työvoimaamme kohdistuvia terveys- ja

turvallisuusvaikutuksia, etenkin edellä mainittujen

alojen tehtävissä. Epäonnistunut

turvallisuustoiminta voi lisätä vaaratilanteita ja

johtaa vakaviin onnettomuuksiin ja jopa

kuolemantapauksiin.

• Kaikkiin omiin työntekijöihin sovelletaan

riskienhallintakehystä sekä integroitua

johtamisjärjestelmää, joka koskee muun muassa terveyttä

ja turvallisuutta

• Työsuojelukäytäntöjä käsitellään osallistavasti, muut kuin

työsuhteiset työntekijät otetaan mukaan

turvallisuuskampanjoihin ja muihin yrityksen

turvallisuusaloitteisiin ja heidän pätevyydelleen,

menetelmilleen ja työkaluilleen asetetaan vaatimuksia

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

61 KONE Vuosikatsaus 2024

turvallisuutta suunnittelemalla ja toteuttamalla korjaavia

toimenpiteitä ja järjestämällä seurantakokouksia.

KONEen terveys- ja turvallisuuspolitiikka osoittaa yhtiön

sitoutumisen sovellettaviin turvallisuusvaatimuksiin ja luo

puitteet turvallisuuteen liittyville tavoitteille ja vastuille.

KONEen riskienhallinnan politiikka on olennainen osa

globaalia johtamisjärjestelmää. Siinä määritetään

riskienhallinnan tavoitteet, roolit ja vastuut sekä

riskinsietokyvyn. Sitä ohjaavat riskienhallinnan ISO 31000 -

standardin mukaiset periaatteet, viitekehys ja

riskienhallintaprosessi.

KONEen globaali toimitilapolitiikka yhdenmukaistaa

KONEen toimitilojen valinnan ja hallinnan. Yksi keskeisistä

tavoitteista on varmistaa turvallinen työpaikka kaikille

toimitilojen käyttäjille.

KONEen toimitilojen turvallisuuspolitiikassa määritetään

fyysiset turvatoimet KONEen käyttämille toimitiloille, sekä

omille että vuokratuille. Jokaisella toimitilalla on oltava

dokumentoidut, toteutetut ja testatut hätätilannemenettelyt.

Niihin kuuluvat myös vuosittaiset evakuointi- ja

pelastusharjoitukset, joiden tulokset kirjataan.

KONEen asennuspolitiikassa esitetään KONEen

asennustöihin sovellettavat vaatimukset ja odotukset, joilla

varmistetaan oikea ja turvallinen asennus. Periaatteiden

noudattaminen varmistetaan säännöllisillä tarkastuksilla.

KONEen tuotteet on asennettava KONEen hyväksymillä

menetelmillä ja työkaluilla. Jos KONEen menetelmää ei ole

olemassa, tulee tehdä paikka- tai työkohtainen riskinarviointi.

KONEen matkustuspolitiikassa annetaan ohjeita työhön

liittyvien matkojen suunnitteluun ja toteutukseen. Lisäksi tulee

käydä läpi maa- tai aluekohtainen riskinarviointi ja

turvallisuusohjeet, jotta matkan turvallisuus voidaan

varmistaa. Työ- ja vapaa-ajan tasapainon ja työntekijöiden

hyvinvoinnin varmistamiseksi palautumisjaksoja on

noudatettava myös matkustettaessa.

Ihmisoikeuksien kunnioitus

Terveys ja turvallisuus ovat keskeisiä ihmisoikeuksia ja siten

myös KONEen perusperiaatteita. KONE on sitoutunut

kunnioittamaan ja tukemaan ihmisoikeuksia muun muassa

seuraavien sopimusten, periaatteiden ja ohjeiden mukaisesti:

• Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus

• YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat

periaatteet

• Kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittämät

työntekijöiden perusoikeudet, mukaan lukien ILO:n

julistus työelämän perusperiaatteista ja perusoikeuksista

• OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille

KONEen ihmisoikeuspolitiikassa määritetään tarkemmin

roolit, tavoitteet ja vastuut KONEen ihmisoikeussitoumuksen

osalta. Ihmisoikeuspolitiikka tarkistetaan vuosittain, ja se on

julkisesti saatavilla osoitteessa kone.com.

KONE tiedostaa, että sillä on liiketoimintaa maissa joissa

lapsi- ja pakkotyövoimaa on olemassa. KONEen oman

toiminnan osalta on arvioitu, että kiinteistöpalveluyrityksiin

(esim. siivous, pitopalvelu ja vartiointi) liittyy kohonnut

pakkotyön riski. Kaakkois-Aasiassa lapsityövoiman käyttöön

liittyvä riski on myös kohonnut. KONEen suurimmat riskit ovat

toimitus- ja jakeluketjuissa erityisesti Afrikassa, Aasiassa,

Kaakkois-Aasiassa ja Kiinassa. Ihmisoikeuspolitiikassa

kielletään lapsityövoiman käyttö kaikissa muodoissaan, eikä

KONE ILO:n yleissopimusten mukaisesti palkkaa alle 15-

vuotiaita tai oppivelvollisuusiässä olevia lapsia, sen

mukaisesti kumpi on korkeampi. KONEen periaatteiden

mukaan vaarallisen työn alaikäraja on aina 18 vuotta.

KONEen ihmisoikeuspolitikka kieltää kaikenlaisen modernin

orjuuden yhtiön toiminnassa ja toimitusketjuissa. KONE takaa

oikea-aikaisen korvauksen työntekijöille, myös urakoitsijoille,

tilapäisille ja osa-aikaisille työntekijöille, ilman laittomia

vähennyksiä tai peruutuksia.

KONE noudattaa kaikkia työaikaan, palkkaukseen, etuihin

ja ylityöhön sovellettavia paikallisia lakeja, ILO:n

yleissopimuksia ja alan standardeja. Globaali compliance-

komitea, joka on vastuussa ihmisoikeuksista KONEella,

käsittelee tapaukset, joissa paikalliset lait ovat ristiriidassa

ILO:n yleissopimusten tai muiden asianmukaisten standardien

kanssa. YK:n Global Compact -aloitteen sitoutuneena

osallistujana KONE on sisällyttänyt YK:n Global Compactin

periaatteet, myös ihmisoikeuksiin liittyvät periaatteet, yhtiön

toimintaperiaatteisiin ja menettelytapoihin.

Ihmisoikeustyöryhmä seuraa kansallisen ja kansainvälisen

politiikan kehitystä varmistaakseen sääntelyvaatimusten ja

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevien ohjaavien

periaatteiden noudattamisen. Ihmisoikeustyöryhmässä on

jäseniä KONEen kaikilta alueilta. Terveydestä,

turvallisuudesta ja muista ihmisoikeusasioista keskustellaan

Omaan työvoimaan liittyvät keskeiset toimintaperiaatteet

Hallintajärjestelmä

Käsitellyt

olennaiset aiheet

Soveltamisala

Vastuu KONEella

Globaali

johtamisjärjestelmä

Terveys ja

turvallisuus

Kaikki toiminnot, tarjoomat ja palvelut; oma

työvoima sekä urakoitsijat ja kumppanit

Johtokunta

Terveys- ja

turvallisuuspolitiikka

Terveys ja

turvallisuus

Oma työvoima, kumppanit ja laitteidemme käyttäjät

Toimitusjohtaja

Riskienhallinnan

politiikka

Terveys ja

turvallisuus

Kaikki KONEen yksiköt

Johtokunta

Globaali

toimitilapolitiikka

Terveys ja

turvallisuus

Kaikki KONEen yksiköt, mukaan lukien KONEen

toimintojen toimisto- ja varastotilat; oma työvoima ja

arvoketjun työntekijät

Toimitusketjusta vastaava johtaja,

globaalien kategoriajohtajien tilat,

paikalliset omistajat

Toimitilojen

turvallisuuspolitiikka

Terveys ja

turvallisuus

Kaikki uudet tai merkittävästi uudistetut KONEen

toimitilat

Johtokunta

Asennuspolitiikka

Terveys ja

turvallisuus

Kaikki KONEen yksiköt; oma työvoima

Toimitustoimintojen kehitysjohtaja

Matkustuspolitiikka

Terveys ja

turvallisuus

Oma työvoima

Johtokunta

Ihmisoikeuspolitiikka

Terveys ja

turvallisuus

Kaikki KONEen yksiköt; Oma työvoima ja

arvoketjun työntekijät

Johtokunta

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

62 KONE Vuosikatsaus 2024

säännöllisesti. Vuonna 2024 KONE seurasi tarkasti vuoden

2023 ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin turvallisuustuloksia ja

linjasi toimintasuunnitelmaa tunnistettujen riskien

lieventämiseksi. KONE tunnistaa, arvioi ja priorisoi

ihmisoikeusvaikutuksia koko liiketoiminnassaan, jotta se voi

ehkäistä ja lieventää näitä vaikutuksia jatkuvasti. Oman

työvoimansa osalta KONE tekee säännöllisiä

ihmisoikeusvaikutusten arviointeja ja sisäisiä kyselyjä

varmistaakseen vaatimustenmukaisuuden toiminnassaan.

Anonyymeillä kyselyillä tunnistetaan KONEen yksiköissä

tapahtuvaa syrjintää, kiusaamista ja häirintää. Ihmisoikeuksia

koskevasta huolellisuusvelvoitteestamme on lisätietoja

kohdassa S2: Ihmisoikeuksia koskeva due diligence.

Jos tutkinnassa todetaan, että eettistä ohjesääntöä on

rikottu, asiaankuuluvat toiminnot ja sidosryhmät sopivat

korjaavista toimenpiteistä tapauksen tosiseikkojen ja

paikallisen lainsäädännön perusteella vakiintuneen prosessin

mukaisesti.

Vuorovaikutus oman työvoiman kanssa

KONE on sitoutunut tekemään yhtiöstään erinomaisen

työpaikan, lisäämään henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia ja

ottamaan työntekijät mukaan työtekijäkokemuksen

rakentamiseen. Sitoutumista mittaava vuosittainen Pulse-

henkilöstökysely on keskeinen työkalu läpinäkyvyyden

lisäämisessä ja työntekijäkokemuksen ymmärtämisessä

KONEella. Tulokset jaetaan vuosittain virtuaalisen työkalun

kautta esihenkilöille ja henkilöstöjohtajille.

Selkeillä vastuilla ja rooleilla varmistetaan asiaankuuluvan

tiedon kerääminen ja tehokas hyödyntäminen. Johtajamme

ovat vastuussa toimintasuunnitelmien laatimisesta ja tulosten

viestimisestä tiimeilleen roolinsa mukaisesti. Tavoitteena on

muuntaa kyselyn tulokset konkreettisiksi toimiksi, jotka

parantavat työympäristöä ja edistävät pysyviä parannuksia.

Vuoden 2024 tuloksissa on nähtävissä positiivista

kehitystä sitoutumista mittaavassa indeksissä ja vastausaste

oli korkea. Kyselyn toteutuksesta vastaa globaali Talent &

Culture-yksikkö, joka raportoi osaamisesta ja kulttuurista

vastaavalle johtajalle (SVP Talent and Culture).

Kyselyyn sisällytetään osallisuutta ja hyvinvointia mittaavat

indeksit, jotta voidaan ottaa huomioon työntekijät, jotka

saattavat olla erityisen haavoittuvassa asemassa. Toinen

mekanismi erityisen haavoittuvassa asemassa olevien

työntekijöiden vuoropuheluun osallistamiseen ovat kolme

työntekijäverkostoa, joita vapaaehtoiset työntekijät johtavat

itsenäisesti. Kullakin näistä ryhmistä on sponsori

organisaatiossa johtokuntatasolla, ja ne saavat vastaavan

organisatorisen tuen ja budjetin.

Esihenkilöt käyvät tiiminsä jäsenten kanssa jatkuvaa

vuoropuhelua ja pitävät säännöllisiä kehityskeskusteluja.

Sisäiset viestintäkanavat antavat kaikille – myös muille kuin

KONEeen työntekijöille, joilla on pääsy KONEen järjestelmiin

– mahdollisuuden osallistua koko yhtiön laajuisiin

keskusteluihin, kuten neljännesvuosittain järjestettävään

tilaisuuteen, jossa toimitusjohtaja vastaa henkilöstön

esittämiin kysymyksiin.

KONE varmistaa työntekijöiden kuulemisen ja

osallistamisen työsuojeluasioissa järjestämällä paikallisia

turvallisuusfoorumeita, joihin osallistuu pääasiassa

työntekijöitä ja heidän edustajiaan. Johto osallistuu aktiivisesti

näiden turvallisuuskomiteoiden toimintaan, ja tällä hetkellä

niiden ohjelmia, päätöksiä ja toimintasuunnitelmia

hallinnoidaan paikallisella tasolla. KONE tekee myös

yhteistyötä henkilöstöneuvostojen kanssa paikallisten

järjestelyjen ja maakohtaisten määräysten mukaisesti.

Vuosittain järjestettävä European Employee Forum -

tapahtuma tuo yhteen työntekijöiden edustajia ja ylintä johtoa

keskustelemaan eri aiheista, kuten turvallisuudesta,

liiketoiminnan kehittämisestä ja strategiasta. Tapahtuma on

henkilöstö- ja viestintäjohtajan vastuulla. Päätavoitteena on

edistää työntekijöiden edustajien ja KONEen välistä

vuoropuhelua ja tukea siten yhtiön tavoitetta olla erinomainen

työpaikka.

Omaan työvoimaan kohdistuvien negatiivisten

vaikutusten korjaaminen

Turvallisuuspoikkeamien hallintaprosessi ja

raportointi

KONE Safety Solution (KSS) -järjestelmää käytetään

maailmanlaajuisesti omaan työvoimaan, alihankkijoihin, sekä

kolmansiin osapuoliin kuten kuluttajiin ja loppukäyttäjiin

liittyvien läheltä piti -tilanteiden ja turvallisuuspoikkeamien

raportointiin ja hallintaan. Kaikilla KONE työntekijöillä, sekä

omaan työvoimaan kuuluvilla että muilla kuin työsuhteisilla

työntekijöillä, on KSS-järjestelmän käyttöoikeudet muutamaa

poikkeusta lukuun ottamatta. Niiden itsenäisten urakoitsijoiden

ja vuokratyöntekijöiden, joilla ei ole KONE-tiliä, on raportoitava

KONEen esihenkilöille. Yksiköt, jotka eivät voi myöntää suoria

käyttöoikeuksia määräysten vuoksi, voivat raportoida

paikallisten kanavien kautta. KSS-sovellus asennettiin joitakin

poikkeuksia lukuun ottamatta vuonna 2024 kaikkiin KONEen

puhelimiin maailmanlaajuisesti, mikä mahdollistaa sujuvan

pääsyn KSS-järjestelmään.

Poikkeamien hallintaprosessimme noudattaa vakioitua

työnkulkua. Jokaisen tapaturman juurisyyt tunnistetaan ja

ratkaistaan korjaavilla toimenpiteillä. Paikallinen

turvallisuushenkilöstö tutkii ja analysoi suuren tai keskisuuren

riskin poikkeamat ja läheltä piti -tilanteet globaalien

toimintojen tuella. Korjaavat toimenpiteet kohdistuvat

juurisyihin, ja aikataulut ja vastuut määritetään niitä

koskevissa suunnitelmissa. Toimenpiteitä voivat olla

esimerkiksi työkalujen uudelleensuunnittelu tai

koulutusohjelmien järjestäminen. Tapaturmatilanteissa KONE

tarjoaa omalle työvoimalleen terveydenhoitopalveluja nopean

ja täyden toipumisen tueksi.

Korjaavien toimenpiteiden onnistumista arvioidaan

säännöllisesti osana turvallisuuden arviointiprosesseja ja

säännöllisiä kokouksia, joissa turvallisuuspäälliköt käsittelevät

ongelmatilanteita ja jakavat parhaita käytäntöjä. Jos korjaava

toimenpide osoittautuu tehottomaksi, se arvioidaan uudelleen

lisätoimenpiteiden osalta, kunnes riskitason todetaan olevan

hyväksyttävällä tasolla. Opituista asioista tiedotetaan

maailmanlaajuisesti, ja poikkeamat raportoidaan kuukausittain

globaaleille toiminnoille.

KONEen oma työvoima voi ilmoittaa huolenaiheista

sisäisten raportointikanavien kautta. Sisäisiä kanavia ovat

raportointi johdolle, henkilöstöhallinnolle, lakiosastolle ja

compliance-tiimille. Lisäksi käytössä on luottamuksellinen

raportointikanava, KONE Compliance Line, josta on lisätietoja

kohdassa G1: Mekanismit, joilla tunnistetaan, ilmoitetaan ja

tutkitaan huolenaiheita.

Työntekijöiden ääni

Työntekijöiden huolenaiheiden käsittelyyn on monia

foorumeita ja kanavia. Pulse-kyselyssä kerätään kvalitatiivista

tietoa, joka välitetään esihenkilöille. Lisätietoa Pulse-

prosessista ja työntekijöiden osallistamisen foorumeista on

kohdassa S1: Vuorovaikutus oman työvoiman kanssa. Tietoa

menetelmistä, joilla KONE varmistaa, että sen oma työvoima

on tietoinen näistä kanavista ja luottaa niihin, on kohdassa

G1: Mekanismit, joilla tunnistetaan, ilmoitetaan ja tutkitaan

huolenaiheita. Pulse-kyselyn tulokset auttavat myös

tunnistamaan raportointikanaviin liittyviä luottamusongelmia ja

tarpeita.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

63 KONE Vuosikatsaus 2024

KONE kannustaa työntekijöitä raportoimaan läheltä piti -

tilanteista ja poikkeamista turvallisuuden parantamiseksi.

KONE käyttää tähän tarkoitukseen erilaisia

viestintämenetelmiä, kuten maailmanlaajuisia kampanjoita,

sisäisiä artikkeleita ja turvallisuusverkoston kokouksia. KONE

tarjoaa 'Turvallisuuspoikkeamien ja läheltä piti -tilanteiden

raportointi' -koulutuksen, joka on käännetty useimmille KONE-

kielille. Turvallisuusraportoinnin ja edellä mainitun koulutuksen

hyväksyttyjen suoritusten määrää sekä turvallisuuspassi -

koulutuksen hyväksyttyjen suoritusten määrää seurataan

paikallisesti. Näin voidaan selvittää, missä määrin työntekijät

ovat tietoisia KSS-järjestelmästä.

KONEen eettistä ohjesääntöä täydentävissä toimittajien ja

jakelijoiden ohjesäännöissä korostetaan periaatettamme,

jonka mukaan vastatoimia ei saa kohdistaa kehenkään, joka

ilmoittaa huolenaiheesta hyvässä uskossa. Lisätietoja on

kohdassa G1: Toimintaperiaatteet.

Poikkeamat ja valitukset

Vuonna 2024 KONE sai yhteensä 261 compliance-ilmoitusta,

joista 33 prosenttia tuli Compliance Line -kanavan kautta.

Ilmoituksista 84 liittyi häirintään ja syrjintään, 63 petoksiin tai

korruptioon, 31 eturistiriitoihin ja loput 83 muihin asioihin.

Vuonna 2024 saatiin päätökseen 239 tapausta. Osa näistä

tapauksista oli raportoitu aikaisempina vuosina. Vuonna 2024

päätökseen saaduista tapauksista 98 oli joko osittain tai täysin

perusteltuja, ja näissä tapauksissa kurinpitotoimet vaihtelivat

ohjaavista keskusteluista työsuhteen päättämiseen.

Tutkimusten seurauksena 92 työntekijää irtisanottiin tai

irtisanoutui itse.

Vuonna 2024 KONEen omille työntekijöille sattui kaksi

valitettavaa työhön liittyvää kuolemantapausta. KONEelle ei

määrätty näihin työtapaturmiin liittyviä olennaisia sakkoja,

rangaistuksia tai korvauksia.

Vuonna 2024 KONE sai yhden ihmisoikeuksiin liittyvän

ilmoituksen. Samoin kuin vuonna 2023, vuonna 2024

KONEella oli nolla lapsi- tai pakkotyövoimaa koskevaa

tapausta, josta olisi raportoitu sääntöjen noudattamista

koskevien raportointikanavien kautta. Tähän KONE pyrkii

myös jatkossa. KONEella oli myös nolla tapausta, jotka

olisivat johtaneet oikeudenkäynteihin tai sakkoihin tai olisivat

koskeneet lapsi- tai pakkotyövoiman käyttöä tai muita vakavia

ihmisoikeustapauksia.

Toimenpiteet

Toimenpiteet negatiivisten vaikutusten

lieventämiseksi

Vuosittain laadittavassa yksityiskohtaisessa globaalin

terveyden ja turvallisuuden painopistealueiden

toimintasuunnitelmassa on määritelty maailmanlaajuiset

tavoitteet, antaen samalla joustoa alueiden ja

liiketoimintayksiköiden omien tarpeiden huomioimiseen.

Vuoden 2023 turvallisuustason ja saatujen kokemusten sekä

KONEen tavoitteiden perusteella vuoden 2024 turvallisuuden

toimintasuunnitelma yksiköille keskittyi seuraaviin

painopistealueisiin:

• Perusasiat – toimenpiteet, jotka liittyvät edistymisen

kuukausittaiseen seurantaan, alihankkijoiden

KONEen globaalit toimet, tulokset ja panostukset

Yhteenveto vuoden 2024

globaaleista toimista terveyden

ja turvallisuuden parantamiseksi

Odotetut globaalit tulokset

Panostus tavoitteiden saavuttamiseksi

Alihankkijan turvallisuuden

kehitysohjelma 2024–2025

• Alihankkijoiden turvallisuustaso parani 13 maassa, jotka

tällä hetkellä osallistuvat ohjelmaan.

• Globaali standardisoitu lähestymistapa alihankkijoiden

hallintaan.

Kumppanien turvallisuustason

parannus – tavoite 1

Tapausten tutkinnan

kehitysohjelma

2024–2026

• Tapausten tutkintamenetelmien parantaminen, jotta

voidaan ymmärtää paremmin perimmäisiä syitä ja

poikkeamien ehkäisemistä; suunnattu kaikille tutkintaan

osallistuville työntekijöille.

• Tutkintaosaamisen kehitysohjelma.

Työntekijöiden ja kumppanien

turvallisuustason parantaminen –

tavoite 1

Kaksi globaalia

turvallisuustietoisuuskampanjaa

– turvallisuusviikko ja vuoden

lopun turvallisuuskampanja

• Turvallisuustietoisuuden ja -osaamisen vahvistaminen –

oma työvoima ja arvoketjun työntekijät, asiakkaat ja

kumppanit.

• Paikallista ja globaalia toimintaa, joka kattaa kaikki

KONEen liiketoiminnot ja alueet.

Terveys- ja turvallisuustason jatkuva

parantaminen – tavoite 2

Globaalin koulutuksen toteutus

paikallisilla kielillä

• Työntekijöiden riskitietoisuuden lisääminen,

turvallisuuden raportointiosaamisen parantaminen ja

sähköturvallisuuden menetelmätietoisuuden

verkkokoulutukset.

Terveys- ja turvallisuustason jatkuva

parantaminen – tavoite 2

Datan ja innovoinnin

kehittäminen

• KSS-järjestelmän parannukset ja tekoälyn käyttöönotto

tehostamaan data-analyysiä sisäisesti.

• Intelex-sovellus kaikkiin KONEen mobiililaitteisiin.

Terveys- ja turvallisuusasioiden

edelläkävijyys toimialalla – tavoite 3

Globaalien terveyden ja

turvallisuuden

johtamiskäytäntöjen

uudistaminen

• Linjaus uuden strategian mukaisesti.

• Tunnistettujen ESRS-vaatimusten tuomien

mahdollisuuksien hyödyntäminen; työ jatkuu vuonna

2025.

Terveys- ja turvallisuusasioiden

edelläkävijyys toimialalla – tavoite 3

KONEen globaalin asennuksen

turvallisuus- ja

menetelmäpassin päivitys

• Parannettu asentajien pätevyys KONEen menetelmien

ja turvallisuusvaatimusten soveltamisessa; oma

työvoima (S1) ja asentajan työntekijät arvoketjussa (S2).

• Vuoden 2024 pilottivaihetta seuraa globaalin

laajentumisen suunnittelu.

Terveys- ja turvallisuusasioiden

edelläkävijyys toimialalla – tavoite 3

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

64 KONE Vuosikatsaus 2024

turvallisuussitoumukseen, läheltä piti -tilanteista

ilmoittamiseen ja putoamisten ennaltaehkäisyn

suunnitteluun

• Data ja innovointi – KSS-järjestelmään liittyvät

toimenpiteet, kuten turvallisuuspoikkeamien ja läheltä piti

-tilanteiden raportointiratkaisun täysipainoinen

hyödyntäminen, datan laadun parantaminen ja

keskittyminen pienempien vammojen raportointiin

• Ihmiset ja viestintä – avoimen kulttuurin ylläpitämiseen ja

parantamiseen liittyvät toimenpiteet, työtä edeltävien

riskinarviointityökalujen hyödyntäminen, loppukäyttäjien

vaaratilanteiden jakaminen, kampanjoiden järjestäminen

ja osallistuminen globaaleihin turvallisuustiimin kokouksiin

Toimien määrittäminen edellyttää eri toimintojen välistä

yhteistyötä, jossa noudatetaan terveyden- ja

turvallisuudenhallintamallia. Se on esitetty kohdassa S1:

Työturvallisuuden johtaminen. Globaali turvallisuuden

kehitystoiminto käynnistää ja koordinoi yritystason

toimenpiteitä, joilla puututaan todellisiin ja mahdollisiin

vaikutuksiin. Taulukossa KONEen globaalit toimenpiteet,

tulokset ja panostukset esitetään yhteenveto keskeisistä

yhtiötason toimista, joilla lievennetään omaan työvoimaan

kohdistuvia negatiivisia terveys- ja turvallisuusvaikutuksia.

KONE on sitoutunut käsittelemään ja korjaamaan

tilanteita, joissa sen toiminta on vaikuttanut negatiivisesti sen

työvoimaan, parantamalla jatkuvasti KONEen prosesseja,

palveluja ja tuotteita sekä lisäämällä turvallisuustietoisuutta.

Ponnisteluista huolimatta KONEen työvoimaan kohdistuu

edelleen ajoittain negatiivisia työterveys- ja -

turvallisuusvaikutuksia. Tapaturman sattuessa ensisijaisena

tavoitteena on antaa välittömästi kriisitukea ja varmistaa

kaikkien mukana olleiden turvallisuus. Tämän jälkeen

aloitetaan sisäinen tutkinta, jossa selvitetään juurisyyt ja

toteutetaan korjaavia toimenpiteitä vastaavien tapaturmien

ehkäisemiseksi. Lisätietoja siitä, miten tapausten

hallintaprosessi kohdentaa korjaavia toimenpiteitä todellisiin

vaikutuksiin, on kohdassa S1: Negatiivisten vaikutusten

korjaaminen.

KONE arvioi terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä toimiaan

ja aloitteitaan asettamalla tavoitteita ja seuraamalla niiden

saavuttamista, kuten on esitetty kohdissa S1: Tavoitteet ja S1:

Mittarit.

KONEen oman työvoiman turvallisuustason kehitystä

seurataan monella eri tavalla ja useassa eri foorumissa.

Turvallisuustasoa seurataan esimerkiksi kuukausittain kaikilla

Terveyden ja turvallisuuden keskeiset globaalit suorituskykymittarit – oma työvoima

Keskeiset suorituskykymittarit –

terveys ja turvallisuus

2022

2023

2024

Tavoite

KONEen integroidun terveyden- ja

turvallisuuden hallintajärjestelmän

kattavuus

100 %

• Tavoite 2024: 100 %

• Tavoite 2025: 100 %

• Tavoite 2030: 100 %

Työtapaturmista johtuvien

työntekijöiden kuolemantapausten

määrä

• Tavoite 2024: 0

• Tavoite 2025: 0

• Tavoite 2030: 0

Työntekijöiden kirjattavien

työtapaturmien määrä

351

Työntekijöiden TRIR-

tapaturmataajuus (Total Recordable

Incident Rate)

2,8

3,0

• Tavoite 2024: -

• Tavoite 2025: -11 % vuoteen 2024

verrattuna

• Tavoite 2030: -

Työntekijöiden IIFR-tapaturmataajuus

(Industrial Injury Frequency Rate)

(KONEen tärkein terveyden ja

turvallisuuden keskeinen

suorituskykymittari)

1,4

1,1

1,3

• Tavoite 2024: -7 % vuoteen 2023

verrattuna

• Tavoite 2025: -11 % vuoteen 2024

verrattuna

• Tavoite 2030: 0,6

Loukkaantumisten vuoksi

menetettyjen päivien määrä,

työntekijät

3 909

Niiden henkilöiden prosenttiosuus omasta työvoimasta, jotka kuuluvat KONEen integroidun terveyden ja turvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin lakisääteisten

vaatimusten ja ISO 45001 -standardin (työterveys- ja työturvallisuusjohtaminen) mukaisesti. Järjestelmälle tehdään sekä sisäisiä että ulkoisia kolmannen

osapuolen tarkastuksia.

Ei sisällä työntekijöitä, jotka eivät ole työsuhteessa, eikä työperäisestä sairaudesta johtuvia kuolemantapauksia.

Niiden työtapaturmien (loukkaantumisten) lukumäärä, jotka johtavat johonkin seuraavista: kuolema, poissaolopäivät, rajoitettu työ tai siirto toiseen työhön,

ensiapua pidemmälle menevä lääketieteellinen hoito, tajunnan menetys tai lääkärin tai muun laillistetun terveydenhuollon ammattilaisen diagnosoima merkittävä

vamma. Ei sisällä työperäisiä sairaustapauksia johtuen tietojen keräämisen rajoituksista.

Kirjattavien työtapaturmien (loukkaantumisten) kokonaismäärä jaettuna työntekijöiden teoreettisten työtuntien kokonaismäärällä kerrottuna 1 000 000:lla.

Vapaaehtoinen keskeinen suorituskykymittari: Vakavien ja keskivaikeiden työtapaturmien määrä jaettuna työntekijöiden teoreettisten työtuntien kokonaismäärällä

kerrottuna 1 000 000:lla.

Vuonna 2024 tapaturmataajuus (IIFR) kasvoi hieman kohtalaisten ja vakavien työtapaturmien lisääntymisen vuoksi. Tapaturmataajuuden pitkän aikavälin trendi on

edelleen laskeva, vaikka kehitys on tasaantunut näille matalille tasoille. Proaktiivisten turvallisuusaloitteiden odotetaan edistävän tapaturmataajuuden (IIFR) laskua.

Menetetyt työpäivät lasketaan kokonaisina kalenteripäivinä, joina poissaolo on johtunut työhön liittyvästä loukkaantumisesta. Tähän luetaan myös edellisvuonna

aiheutuneet vammat, jotka ovat johtaneet poissaoloihin raportointivuonna. Yhdestä loukkaantumisesta otetaan huomioon enintään 180 poissaolopäivää. Lukuihin ei

huomioida työhön liittyviä sairauksia tiedonkeruun rajoituksista johtuen. Ei sisällä työperäisiä sairaustapauksia johtuen tietojen keräämisen rajoituksista.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

65 KONE Vuosikatsaus 2024

alueilla ja globaaleissa turvallisuuskokouksissa. Myös

johtokunta seuraa turvallisuustason kehitystä.

Sisäinen auditointiohjelma varmistaa myös ehkäisevien ja

korjaavien toimien tehokkuuden. Siihen kuuluu vankka

korjaavien toimien seurantaprosessi poikkeamien varalta.

Hyvinvointi

KONEella on maailmanlaajuinen etuus- ja hyvinvointistrategia,

jossa annetaan ohjeita paikallisten etuuksien,

hyvinvointikäytäntöjen ja palvelutarjonnan kehittämiseen.

KONElla on globaali hyvinvoinnin viitekehys ja ohjelma,

Elevate Your Health, joka on kaikkien työntekijöiden sekä

muiden KONEen intranetiin pääsevien henkilöiden

käytettävissä. Yhtenä esimerkkinä taloudellisesta

hyvinvoinnista KONE haluaa tarjota henkivakuutuksen kaikille

KONEen työntekijöille suojellakseen heitä ja heidän

perheitään taloudellisten menetysten riskien varalta.

Esihenkilöitä autetaan tukemaan työntekijöiden hyvinvointia

myös erilaisten verkkokoulutusohjelmien, työkalujen ja

pikaoppaiden avulla.

KONE on perustanut oman henkilöstön vapaaehtoisista

koostuvan hyvinvointilähettiläiden verkoston valikoiduissa

maissa. Verkoston tarkoituksena on parantaa tietoisuutta

hyvinvointiasioista ja edistää hyvinvointia tukevia toimintoja,

ohjelmia ja palveluja kaikkialla organisaatiossa sekä innostaa

kollegoita huolehtimaan hyvinvoinnistaan.

KONEen yksiköt järjestävät KONEen työntekijöiden

terveydenhuollon paikallisten käytäntöjen ja määräysten

mukaisesti. Vuonna 2024 KONE otti käyttöön

työterveysperiaatteen, joka on integroitu osaksi globaalia

johtamisjärjestelmää. Periaate toimii globaalina ohjeena, ja

siinä määritetään työterveyden vähimmäisvaatimukset.

Lisäksi sairausvakuutustietoja analysoidaan vuosittain, jotta

voidaan antaa suosituksia ja mahdollistaa ennalta ehkäisevät

toimenpiteet.

Vuonna 2024 KONE laajensi edelleen joustavan työnteon

mahdollisuuksia, kuten etä- ja hybridityötä, joustavaa

työaikaa, työnjakamista, lyhennettyä työviikkoa ja osa-

aikatyötä. KONE tukee monimuotoisen henkilöstönsä työ- ja

yksityiselämän tasapainoa tarjoamalla perhetukea esimerkiksi

lasten- ja vanhustenhoitopalvelujen ja perhevapaan avulla

monissa paikallisyksiköissään.

Tavoitteet

KONE seuraa ja analysoi erilaisia ennakoivia ja viiveellisiä

mittareita arvioidakseen työvoimaansa kohdistuvia olennaisia

työturvallisuuden vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia sekä

terveys- ja turvallisuustoimenpiteidensä tehokkuutta.

Turvallisuustason jatkuvaan parantamiseen pyritään

asettamalla tavoitteita. Tavoitteet on esitetty taulukossa

Terveyden ja turvallisuuden keskeiset globaalit

suorituskykymittarit – oma työvoima.

KONE on käyttänyt jo vuosia IIFR-tapaturmataajuutta

(Industrial Injury Frequency Rate) tavoitteiden

asettamiseen. KONE pyrkii saavuttamaan pitkän aikavälin

IIFR-tavoitteensa 0,6 vuoteen 2030 mennessä, ja tavoite

vuodelle 2024 oli seitsemän prosentin vähennys vuoden 2023

tulokseen verrattuna. Vuositavoitteet asetetaan kunkin vuoden

alussa edellisen vuoden edistymisen perusteella. TRIR-

tapaturmataajuutta (Total Recordable Incident Rate) on

seurattu vuodesta 2023. Erityistä lyhyen tai pitkän aikavälin

TRIR-tavoitetta ei ole vielä asetettu, koska IIFR on edelleen

tärkein terveyden ja turvallisuuden johtamisen mittari

KONEella.

KONEen tavoitteena on ehkäistä kaikki työhön liittyvät

kuolemantapaukset ja vakavat loukkaantumiset sekä

saavuttaa näissä nollataso (0).

Terveys- ja turvallisuustavoitteiden asettaminen on

yhteistyöprosessi, joka perustuu useisiin tekijöihin, kuten

turvallisuustasoon, ulkoisiin vaatimuksiin, tunnistettuihin

mahdollisuuksiin sekä yrityksen strategiaan. KONE kerää

palautetta omalta työvoimaltaan maailmanlaajuisten

turvallisuus- ja laatuverkostojen ja -yhteisöjen kautta KONEen

kaikissa toiminnoissa. Lisäksi Pulse-kyselyn ja toimitusketjun

turvallisuuden kypsyysanalyysin tulokset antavat arvokasta

palautetta työvoimalta.

Globaali turvallisuuden kehittämistoiminto seuraa terveys-

ja turvallisuustasoa maailmanlaajuisesti. Lisäksi toimintojen

välisiin kokouskäytäntöihin kuuluu paikallis- ja globaalin tason

kuukausikatsaukset. Johtokunnalle jaetaan kuukausittain

tulosraportti, jossa tuodaan esiin turvallisuustoimet ja -

poikkeamat kuluneelta kuukaudelta. Edistymistä tarkastellaan

myös neljännesvuosittaisissa Global Safety -tiimin

kokouksissa kaikkien turvallisuusalan ammattilaisten kesken,

sekä globaalin turvallisuus- ja laatuverkoston tapaamisissa.

Lisäksi suoriutumista arvioi kuukausittain Safety Core Team,

globaali turvallisuusjohtamisen ydintiimi, joka koostuu kunkin

alueen ja tärkeimpien liiketoiminta-alueiden sekä globaalien

toimintojen johdon edustajista. Lisätietoja siitä, miten KONEen

oma työvoima on sitoutunut tunnistamaan opittuja asioita tai

parannuksia KONEen suorituskyvyn tuloksena, on kohdassa

S1: Vuorovaikutus oman työvoiman kanssa.

Mittarit

Turvallisuustaso

KONEen terveys- ja turvallisuustaso on kehittynyt

myönteisesti vuosien myötä. Tiedostamme kuitenkin

tarvitsevamme innovatiivisia strategioita nykyisten

suhteellisen alhaisten lukujen parantamiseksi edelleen.

Keskeiset mittarimme on esitetty taulukossa Terveyden ja

turvallisuuden keskeiset globaalit suorituskykymittarit – oma

työvoima. KSS-järjestelmän nykyisen kokoonpanon vuoksi

nämä luvut sisältävät tiedot vain omiin työntekijöihin liittyen.

Kuten on esitetty kohdassa S1: Toimenpiteet, KONEen

työterveyden johtaminen on toteutettu yksikkötasolla

kansallisten määräysten mukaisesti. Terveystietojen

keräämiselle on usein paikallisesti oikeudellisia rajoituksia,

mikä tuo haasteita merkityksellisen tiedon tuottamiseen

yhtiötasolla. Siksi luvut eivät sisällä työperäisiin sairauksiin

liittyviä tapauksia.

KONEen työvoiman ominaisuudet ja lukumäärä

Työntekijöiden lukumäärä ilmoitetaan henkilöstömääränä.

Kaikki demografiset tiedot on kerätty HR-järjestelmästä

raportointikauden lopussa. Lukumäärä ei sisällä tiettyjä

KONEen yksiköitä, joista ei ole saatavilla yksityiskohtaisia

henkilöstötietoja esimerkiksi niiden hiljattaisen hankinnan

vuoksi. Muualla toimintakertomuksessa ilmoitettu

henkilöstömäärä perustuu henkilötyövuosiin (FTE) sisältäen

myös henkilöstömäärät hiljattain tehdyistä yritysostoista.

Tämän takia esitetty työntekijöiden määrä voi poiketa raportin

sisällä. Erot eivät ole olennaisia. Työntekijöiden lukumäärä ja

vaihtuvuus on esitetty seuraavilla sivuilla olevissa taulukoissa.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

66 KONE Vuosikatsaus 2024

Työntekijöiden lukumäärä sukupuolen mukaan

Sukupuoli

Työntekijöiden lukumäärä (henkilömäärä)

Miehet

56 269

Naiset

7 631

Muu

Ei tiedossa

489

Työntekijöitä yhteensä

64 402

Joissakin maissa henkilöt voivat laillisesti rekisteröidä olevansa kolmatta, usein neutraalia sukupuolta, joka luokitellaan

”muuksi” edellä olevassa taulukossa.

Työntekijät, jotka ovat siirtyneet toisesta järjestelmästä, jossa sukupuolta ei ole kirjattu, tai äskettäin palkatut

työntekijät, jotka eivät ole vielä tallentaneet sukupuolitietojaan KONEen HR-järjestelmään.

Henkilömäärä 10 suurimmassa maassa

Maa

Työntekijöiden lukumäärä (henkilömäärä)

Kiina

21 783

Intia

5 731

Yhdysvallat

5 721

Ranska

3 287

Saksa

2 922

Suomi

2 643

Italia

2 097

Yhdistynyt kuningaskunta

1 800

Australia

1 169

Meksiko

1 147

Kiina on ainoa maa, joka kuuluu ESRS-raportointivaatimuksen piiriin. Kaikki muut maat raportoidaan vapaaehtoisesti.

KONEen palveluksesta katsauskauden aikana lähteneiden

työntekijöiden lukumäärä

Työntekijöiden lukumäärä (henkilömäärä)

KONEen palveluksesta katsauskaudella

lähteneiden työntekijöiden määrä

7 793

Liukuva 12 kuukauden kokonaisvaihtuvuus

11,5 %

Kokonaisvaihtuvuus (11,5 %) = Vakituiset työntekijät + ulkomaankomennukselle lähteneet (7 315) jaettuna viimeisten

12 kuukauden keskimääräisellä henkilöstömäärällä (63 873). Määräaikaisia työntekijöitä ja harjoittelijoita (478 lähtijää)

ei lasketa vaihtuvuuteen.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

67 KONE Vuosikatsaus 2024

Työntekijöiden lukumäärä sopimustyypin ja sukupuolen mukaan

Henkilömäärä

Naiset

Miehet

Muu

Ei tiedossa

Yhteensä

Työntekijöiden lukumäärä

7 631

56 269

489

64 402

Vakituisten työntekijöiden

lukumäärä

7 435

55 353

388

63 188

Tilapäisten työntekijöiden

lukumäärä

196

916

101

1 214

Nollatuntisopimuksella olevien

työntekijöiden lukumäärä

–

Kokoaikaisten työntekijöiden

lukumäärä

7 263

55 855

479

63 610

Osa-aikaisten työntekijöiden

lukumäärä

368

414

792

Työntekijöiden itsensä määrittelemä sukupuoli

Sisältää opiskelijat ja harjoittelijat

Nollatuntisopimuksella olevien työntekijöiden lukumäärää ei voida raportoida, koska näitä tietoja ei kerätä HR-järjestelmissä tällä hetkellä. KONE kehittää

kyvykkyyttä raportoida luvun ensi vuonna.

Vapaaehtoinen raportointi

Työntekijöiden lukumäärä sopimustyypin ja alueen mukaan

Henkilömäärä

Amerikka

APMEA

Eurooppa

Kiina

Yhteensä

Työntekijöiden lukumäärä

7 961

12 407

21 070

22 964

64 402

Vakituisten työntekijöiden

lukumäärä

7 955

12 146

20 266

22 821

63 188

Tilapäisten työntekijöiden

lukumäärä

261

804

143

1 214

Nollatuntisopimuksella olevien

työntekijöiden lukumäärä

–

Kokoaikaisten työntekijöiden

lukumäärä

7 959

12 376

20 311

22 964

63 610

Osa-aikaisten työntekijöiden

lukumäärä

759

792

Sisältää opiskelijat ja harjoittelijat

Nollatuntisopimuksella olevien työntekijöiden lukumäärää ei voida raportoida, koska näitä tietoja ei kerätä HR-järjestelmissä tällä hetkellä. KONE kehittää

kyvykkyyttä raportoida luvun ensi vuonna.

Vapaaehtoinen raportointi

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

68 KONE Vuosikatsaus 2024

S2 Arvoketjun työntekijät – terveys ja

turvallisuus

KONEen oman työvoiman lisäksi monet muut työntekijät

tekevät töitä KONEen arvoketjussa. Työntekijät, joihin

olennaiset vaikutukset todennäköisesti kohdistuvat, voidaan

jakaa neljään ryhmään:

1. ketjun alkupään ensisijaisten komponenttitoimittajien

työntekijät, jotka ovat mukana valmistuksessa

2. ketjun loppupään alihankkijatoimittajien työntekijät,

jotka ovat mukana purku-, asennus- tai

huoltotoiminnoissa (esim. KONE-hissejä asentavat

alihankkijat)

3. KONEen toimipaikoissa työskentelevät

palveluntarjoajien työntekijät (esim. konsultointi- ja

IT-palvelut paikan päällä, laitos- ja siivouspalvelut)

4. KONEen jakelijoiden työntekijät, jotka asentavat

KONEen tuotteita

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Arvoketjun työntekijöiden työolot tunnistettiin KONEelle

olennaiseksi aiheeksi vuoden 2024

kaksoisolennaisuusanalyysissa. Tämä koskee etenkin

terveyttä ja turvallisuutta. Olennaisuusanalyysin menetelmä

on kuvattu kohdassa ESRS 2: Kestävyyteen liittyvät

vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet. Olennaiset vaikutukset,

riskit ja mahdollisuudet on kuvattu taulukossa Arvoketjun

työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet.

KONE huomioi arvoketjun työntekijöihin kohdistuvat

haitalliset vaikutukset prosesseissaan töiden

ennakkosuunnittelun, työntekijöiden pätevyyden parantamisen

ja tehokkaan riskienhallinnan avulla haitallisten vaikutusten

lieventämiseksi tai eliminoimiseksi.

Alihankkijoihin kohdistuvat haitalliset vaikutukset ovat

yksittäisiä poikkeamia, jotka liittyvät KONEen laitteiden

asennuksen tai purkamisen aikana ilmeneviin työympäristön

vaaroihin. Alihankkijoiden vakavimmat loukkaantumiset

liittyvät korkealta putoamiseen, sähkötöihin, energialähteiden

eristämiseen ja manuaaliseen työhön. KONE solmii asennus-

ja modernisointitöistä sopimuksia suoraan arvoketjun

loppupään alihankkijoiden kanssa.

KONE myy ja asentaa tuotteitaan myös jakelijoiden kautta.

Nämä arvoketjun työntekijät eivät työskentele KONEen

valvonnassa tai KONEen toimipaikoissa. KONE valvoo

jakelijoiden toimintaa ja edistää eettisiä käytäntöjä

yhteistyössä heidän kanssaan. Tavoitteena on varmistaa, että

jakelijat kantavat vastuuta työlainsäädännön ja eettisten

standardien noudattamisesta.

Tietyt arvoketjun työntekijäryhmät ovat alttiimpia

mahdollisille vaaroille KONEeseen liittyvien toimintojen

aikana. Terveys- ja turvallisuustietojen uusissa

rakennusprojekteissa ja modernisointihankkeissa

työskentelevillä on suurempi loukkaantumisriski. Huomattava

osa tästä ketjun loppupään työvoimasta on Kiinassa. KONE

asettaa terveyttä ja turvallisuutta koskeville toimenpiteille

vähimmäisvaatimukset, joiden avulla pyritään välttämään

mahdolliset haitalliset terveys- ja turvallisuusvaikutukset. Ne

myös auttavat varmistamaan, että alihankkijoilla ja jakelijoilla

on turvalliseen työhön tarvittavat taidot, laitteet, suojakeinot ja

ohjeet.

KONEen toimipaikat, joissa lapsi- ja pakkotyövoiman riski

on suurin, on esitetty kohdassa S1: Toimintaperiaatteet.

Toimittajien vastuullisuudesta vastaava tiimi tekee tiivistä

yhteistyötä globaalin compliance-tiimin kanssa. Paikan päällä

tai verkossa tehdyissä ihmisoikeusarvioinneissa havaittuihin

vakaviin ongelmiin puututaan, ja erityistä huomiota

kiinnitetään toimittajiin Kiinassa, Intiassa ja Meksikossa.

Toimintaperiaatteet

KONEen turvallisuusjohtaminen on osa yhtiön globaalia

johtamisjärjestelmää, ohjaten turvallisuuskäytäntöjen

jatkuvaan parantamiseen. KONEen johtamisjärjestelmä on

esitetty tarkemmin kohdassa S1: Toimintaperiaatteet.

Yhtiön odotukset työntekijöitä ja liikekumppaneita kohtaan

on kuvattu eettisessä ohjesäännössä kohdassa G1:

Toimintaperiaatteet. Ohjesäännöt on esitetty taulukossa

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät keskeiset ohjesäännöt. Kaikki

nämä politiikat ovat saatavilla osoitteessa kone.com, ja ne

tarkistetaan vuosittain ohjesääntöjen tarkistuksen yhteydessä.

KONEen eettinen ohjesääntö toimittajille on saatavilla

osoitteessa kone.com yli 30 kielellä. Siinä määritellään

vaatimukset toimittajien eettisille liiketoimintakäytännöille,

kuten nollatoleranssi lahjonnalle ja korruptiolle. Tämä

ohjesääntö sisältää myös vaatimukset, jotka koskevat

kansainvälisesti tunnustettuja työntekijöiden oikeuksia ja

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen

aihe

(aikajänne)

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Johdon vastaus

Terveys ja

turvallisuus

omassa

toiminnassa ja

arvoketjun

loppupäässä

(lyhyt ja pitkä

aikaväli)

↓ Negatiivinen vaikutus

KONE harjoittaa asennus- ja huoltotoimintaa

maailmanlaajuisesti. Arvoketjun työntekijöiden

terveyteen ja turvallisuuteen liittyy riskejä erityisesti

asennuksen ja huollon/kunnossapidon toiminnoissa.

Asennuksiin liittyvät turvallisuusriskit saattavat aiheuttaa

tapaturmia, jotka johtavat lyhytaikaisiin poissaoloihin

vammojen vuoksi, pitkäaikaisiin pysyviin vammoihin tai

jopa kuolemiin, jos asianmukaisia terveys- ja

turvallisuustoimenpiteitä laiminlyödään.

↓ Negatiivinen vaikutus

Jakelijoiden työntekijät ja ulkoistetut työntekijät eivät

välttämättä työskentele turvallisessa tai puhtaassa

ympäristössä eivätkä välttämättä noudata KONEen

laatu- ja turvallisuusvaatimuksia tai vastaavia

vaatimuksia. Vakavia loukkaantumisia tai

kuolemantapauksia voi sattua.

• Osallistavia terveys- ja turvallisuuskäytäntöjä

edistetään. Arvoketjun työntekijöitä otetaan

esimerkiksi mukaan yhtiön

turvallisuusaloitteisiin, heidän pätevyydelleen

asetetaan vaatimuksia sekä käyttöön otetaan

soveltuvia menetelmiä ja työkaluja.

• Puutteita, kehitystarpeita ja parhaita käytäntöjä

tunnistetaan esimerkiksi urakoitsijoiden

turvallisuuteen keskittyvässä kehitysohjelmassa

kautta. Näin KONEen prosesseja ja yhteistyötä

arvoketjumme työntekijöiden kanssa voidaan

kehittää edelleen, mikä parantaa terveyttä ja

turvallisuutta työympäristössä.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

69 KONE Vuosikatsaus 2024

ihmisoikeuksia, terveyttä ja turvallisuutta sekä

ympäristöasioita.

KONEen eettinen ohjesääntö jakelijoille käsittelee

samankaltaisia aiheita kuin toimittajien eettinen ohjesääntö.

Se on on saatavilla osoitteessa kone.com seitsemällä kielellä.

KONE vaatii kaikkia toimittajiaan ja jakelijoitaan

allekirjoittamaan eettiset ohjesäännöt ja seuraa ja valvoo

käytäntöjen allekirjoituksia. Jos eettisiä ohjesääntöjä ei

noudateta, KONE voi irtisanoa sopimuksen.

Kuten kohdassa S4: Toimintaperiaatteet, on

yksityiskohtaisemmin esitetty, KONEen turvallisuusjohtamisen

järjestelmä on ISO 45001 -standardin (työterveys- ja

työturvallisuusjohtaminen) mukainen. Sitä on myös

laajennettu koskemaan arvoketjun työntekijöitä.

KONEen ihmisoikeuspolitiikassa määritetään tarkemmin

myös KONEen roolit, tavoitteet ja vastuut, jotka koskevat

arvoketjun työntekijöitä. Lisätietoa ihmisoikeuspolitiikasta ja

ihmisoikeustyöryhmästä on kohdassa S1: Toimintaperiaatteet.

Vuorovaikutus arvoketjun työntekijöiden kanssa

KONE tukee toimittajiensa sitoutumista vastuulliseen ja

kestävään liiketoimintaan. Tämä koskee esimerkiksi

ihmisoikeuksia, turvallisuutta, laatua ja ympäristötyötä. Yhtiö

käy toimittajien kanssa jatkuvia kahdenkeskisiä vuoropuheluja

ja tapaa heitä myös messuilla, ohjausryhmien kokouksissa ja

toimittajien työpajoissa. Ympäristöä, etiikkaa,

vaatimustenmukaisuutta, ihmisoikeuksia ja laatua koskevia

auditointeja ja arviointeja tehdään osana toimittajayhteistyötä.

Lisäksi suorille materiaalitoimittajille on vuosittainen Supplier

Excellence -sertifiointiohjelma.

KONE tukee jakelijoidensa liiketoiminnan kasvua

tarjoamalla kaupallista, teknistä ja koulutuksellista tukea sekä

vahvistamalla yhteistyötä ja etsimällä synergiaetuja.

Alihankkijoihin, jakelijoihin ja kumppaneihin ollaan yhteydessä

säännöllisten foorumien kautta. Näin pyritään parantamaan

toimintatapoja, käytännön yhteistyötä ja turvallisuutta.

Kaikki KONEelle ulkoista työvoimaa tietyissä kategorioissa

tarjoavat yritykset kuuluvat globaalin toimittajasuhteiden

hallinnan piiriin. Terveys- ja turvallisuusaiheista keskustellaan

säännöllisesti, ja mahdollisia toimenpiteitä toteutetaan tällä

tasolla. Organisaation eri tasoilla tehdään operatiivista

yhteistyötä terveys- ja turvallisuusasioissa paikallisten

käytäntöjen pohjalta. Yhteydenpidon tiheys ja laatu riippuvat

työvaatimuksista.

KONE on myös aktiivisesti yhteydessä jakelijoidensa

edustajiin saadakseen tietoa terveys- ja

turvallisuustoimenpiteiden toimivuudesta. Suorituskykyä

jakelijoiden toimintamaissa pyritään parantamaan

yhteistyössä jakelijoiden kautta toteutettavilla säännöllisillä

toiminta-arvioinneilla. KONE tunnistaa terveyteen,

turvallisuuteen ja laatuun liittyviä mahdollisuuksia ja jakaa

parhaita käytäntöjä jakelijoiden edustajien kanssa. Jakelijat

puolestaan tiedottavat vaatimuksista työntekijöilleen ja

alihankkijoilleen.

Alihankkijayritysten kanssa järjestetään yleisesti eri

organisaatiotasoilla kuukausittaisia, neljännesvuosittaisia ja

vuosittaisia kokouksia, joissa keskustellaan arvoketjun

työntekijöiden työoloista ja työsuojelukäytännöistä sekä

kehitetään niitä. KONEen kaikentasoiset esihenkilöt tekevät

yhtiön toimipaikoissa Gemba-kierroksia, joihin osallistuu omia

työntekijöitä ja alihankkijoita. Kierrosten aikana keskustellaan

turvallisuuden kehittämisestä päivittäisessä työssä. KONEella

on myös vuosittaisia aloitteita ja kampanjoita, joihin kaikki

alihankkijoiden työntekijät ovat tervetulleita osallistumaan.

KONE järjestää kuukausittaisia kokouksia eri tason

jakelijoiden kanssa. Nämä kokoukset edistävät jatkuvaa

sitoutumista ja yhteistyötä. Säännöllisen vuorovaikutuksen

lisäksi KONE arvioi vuosittain kenttätoimintoja keskittyen

kunkin jakelijan suorituskykyyn, kypsyyteen ja

kasvumahdollisuuksiin. Lisäksi KONE järjestää kerran

vuodessa tapaamisen jakelijoiden ylimpien edustajien kanssa.

Tapaamisessa keskitytään kriittisiin alueisiin, kuten

turvallisuuteen, laatuun, toimintoihin ja liiketoimintaan.

Samalla varmistetaan yhdenmukainen ja jatkuvaa kehittymistä

tukeva toiminta organisaation kaikilla tasoilla.

KONEen globaalien asennus-, turvallisuus- ja

hankintatoimintojen vastuulla on luoda ja kehittää prosesseja,

joiden avulla voidaan pitää yhteyttä työvoimaa välittäviin

toimittajiin arvoketjussa sekä arvoketjun työntekijöihin.

KONEen paikalliset johtajat vastaavat näiden prosessien

noudattamisesta ja valvovat, että KONEen vaatimuksia

noudatetaan.

KONE seuraa päivittäin alihankkijoiden terveyttä ja

turvallisuutta paikallisten lakien ja alihankkijoiden kanssa

tehtyjen sopimusten mukaisesti. Sisäisissä ja ulkoisissa

kokouksissa arvioidaan turvallisuustietoja trendien

tunnistamiseksi ja alihankkijoiden turvallisuuden

parantamiseksi. Toiminnan vaikutuksia arvioidaan

alihankkijoiden kanssa ja sisäisesti KONEella.

Riskienhallintaprosessit arvioidaan ulkoisesti sertifioidun

terveyden ja turvallisuuden johtamisjärjestelmän avulla.

KONE kerää turvallisuustietoa KSS-järjestelmään

sisäisistä ja ulkoisista toiminnoista, joissa on mukana omaa

työvoimaamme tai arvoketjun työntekijöitä. Näitä tietoja

käytetään järjestelmällisesti parantamaan turvallisuutta

KONEella. Tätä prosessia käsitellään kohdassa S1: Omaan

työvoimaan kohdistuvien negatiivisten vaikutusten

korjaaminen.

Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien

negatiivisten vaikutusten korjaaminen

KONEella on useita kanavia, joiden kautta arvoketjun

työntekijät voivat tehdä yhteistyötä, osallistua kehittämiseen

sekä ilmoittaa terveys- ja turvallisuusaiheisiin liittyvistä

huolenaiheista. Näitä ovat esimerkiksi KSS-järjestelmä,

turvallisuusaloitteet ja -kampanjat, paikalliset kokouskäytännöt

sekä päivittäiset toimintaprosessit KONEen edustajien kanssa

työntekijätasolla. Lisäksi KONE osallistuu globaaleihin

toimialafoorumeihin (esim. Global Elevator Safety Forum)

parantaakseen työterveyden ja -turvallisuuden tasoa hissi- ja

Arvoketjun työntekijöihin liittyvät keskeiset toimintaperiaatteet

Hallintajärjestelmä

Käsitellyt olennaiset aiheet

Soveltamisala

Vastuu KONEella

Eettinen ohjesääntö

toimittajille

Terveys ja turvallisuus,

korruptio ja lahjonta

Kaikki toimittajat, myös toimittajien omat

työntekijät, toimittajat ja kolmannet osapuolet

VP Global Compliance

Ohjesääntö

jakelijoille

Terveys ja turvallisuus,

korruptio ja lahjonta

Kaikki jakelijat, myös jakelijoiden omat työntekijät,

asiakkaat ja kolmannet osapuolet

VP Global Compliance

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

70 KONE Vuosikatsaus 2024

liukuporrasteollisuudessa. KONE ei vastaa suoraan

jakelijoidensa asennustyöntekijöiden terveydestä ja

turvallisuudesta. Yhtiö kuitenkin seuraa tilannetta tarkasti ja

tekee yhteistyötä jakelijoiden kanssa edistääkseen ja

tukeakseen eettisiä käytäntöjä.

KONE pyrkii parantamaan terveyttä ja turvallisuutta

yhteistyössä henkilöstönsä ja arvoketjunsa kanssa.

Tuotteiden ja menettelytapojen kehittämisessä hyödynnetään

KSS-raportointijärjestelmästä, auditoinneista,

toimipaikkakäynneistä ja työntekijöiden palautteesta saatavia

tietoja. Poikkeamia hallitaan paikallisesti tunnistamalla niiden

perimmäiset syyt ja ryhtymällä korjaaviin toimenpiteisiin.

Strategioita ja toimenpiteitä kehitetään tunnistettujen trendien

pohjalta.

Alihankkijoiden työntekijät raportoivat poikkeamista

esihenkilöilleen, jotka käsittelevät niitä KSS-järjestelmässä.

Terveys- ja turvallisuuspoikkeamat dokumentoidaan

sisäisesti, jotta niistä voidaan oppia. Jakelijoiden

turvallisuusvastaavien keräämiä ja toimittamia raportteja

käydään kuukausittain läpi KONEen kanssa

turvallisuusstandardien ylläpitämiseksi. Alihankkijoilla ei ole

suoraa pääsyä KSS-järjestelmään, ja asioista viestitään sen

sijaan paikallisten kanavien kautta. Tiedot kerätään

reaaliaikaisten digitaalisten alustojen kautta ja välitetään sitten

KSS-järjestelmään analysoitaviksi.

KONEen johto ja esihenkilöt tekevät tiivistä yhteistyötä

alihankkijoiden kanssa turvallisuustietojen jakamisessa.

Alihankkijoiden työntekijöitä kannustetaan osallistumaan

työsuojelukeskusteluihin turvatuokioissa, säännöllisissä

kokouksissa ja KONEen tapahtumissa. Näiden aloitteiden

onnistumista seurataan turvallisuuden keskeisillä

suorituskykymittareilla, auditoinneilla ja jatkuvalla

vuoropuhelulla arvoketjun yritysten ja työntekijöiden kanssa.

KONEen jatkuvan parantamisen periaatteiden mukaisesti

kaikkien työntekijöiden ja alihankkijoiden vastuulla on

ehdottaa ja tunnistaa tapoja työturvallisuuden parantamiseksi.

Compliance Line -kanava on avoinna kaikille mukaan lukien

arvoketjun työntekijöille. Sen kautta voi ilmoittaa

huolenaiheista käsittäen myös ihmisoikeuksiin liittyvät

epäkohdat. KONE Compliance Line -kanavasta on lisätietoa

kohdassa G1: Mekanismit, joilla tunnistetaan, ilmoitetaan ja

tutkitaan huolenaiheita.

Vastatoimia koskeva kielto nostetaan esiin myös

toimittajien ja jakelijoiden ohjesäännöissä. Toimittajien ja

jakelijoiden tulisi tarjota työntekijöilleen keinoja ilmoittaa

ohjesääntöjen noudattamiseen liittyvistä huolenaiheista. Kun

ilmoitus tehdään hyvässä uskossa, ilmoittajaa on suojeltava

vastatoimilta. Toimittajien ihmisoikeusarvioinnin kyselyssä

arvioidaan, onko toimittajilla käytössä tehokkaat

ilmoitusmekanismit. Lisäksi arvioidaan, ovatko toimittajat

tietoisia heille tarkoitetusta KONE Compliance Line -

kanavasta sekä menettelytavoista, joilla huolenaiheita tai

epäkohtia tuodaan esille paikan päällä tapahtuvissa

ihmisoikeusarvioinneissa. Aihetta käsitellään myös

vuosittaisessa jakelijoille suunnatussa due diligence -

kyselyssä, jossa arvioidaan ilmoituskanavan käytettävyyttä ja

luotettavuutta.

Toimenpiteet

KONE käynnisti vuonna 2024 globaalin alihankkijoiden

turvallisuuden kehitysohjelman. Sen tarkoituksena on puuttua

arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin mahdollisiin negatiivisiin

vaikutuksiin sekä parantaa positiivisia tuloksia luomalla

puitteet tehokkaalle yhteistyölle alihankkijayritysten kanssa ja

standardisoimalla niiden turvallisuusjohtamisen käytännöt.

Ohjelmassa keskitytään työntekijäryhmiin ja alueisiin, joihin

KONEen toiminta voi mahdollisesti vaikuttaa negatiivisesti

eniten.

Globaalin alihankkijoiden turvallisuuden kehitysohjelman

ohjaava viitekehys sisältää erityisiä aiheita terveys- ja

turvallisuusriskien lieventämiseksi. Ohjelmassa keskitytään

esimerkiksi riskitietoisuuteen ja toimipaikan valvontaan, ja

aiheet on valittu tapaturmista, läheltä piti -tilanteista ja

perimmäisistä syistä koostettujen ja analysoitujen

turvallisuustietojen perusteella.

Vuoden aikana ohjelmassa arvioitiin alihankkijoiden

johtamiskäytäntöjä priorisoiduilla maantieteellisillä alueilla ja

priorisoiduissa liiketoiminnoissa. Näin voitiin tunnistaa

turvallisuuden kehityskohteet ja niihin liittyvät toimenpiteet.

Näiden toimien tehokkuutta arvioidaan jatkuvasti tulosten

tehostamiseksi. Ohjelman odotetaan jatkuvan vuoden 2025

loppuun.

KONEen poikkeamien hallintaprosessi ja integroitu

turvallisuusjohtamisen järjestelmä koskevat myös arvoketjun

työntekijöitä. Poikkeamista kerätty tieto auttaa tunnistamaan

kehitysalueita KONEen sisäisissä prosesseissa ja auttaa

myös arvoketjun yrityksiä parantamaan omaa

turvallisuustasoaan ja -kulttuuriaan. KONEen poikkeamien

hallintaprosessista on lisätietoa kohdassa S1: Omaan

työvoimaan kohdistuvien negatiivisten vaikutusten

korjaaminen.

Negatiivisten vaikutusten lieventämisen lisäksi KONE

pyrkii ennakoivasti vaikuttamaan positiivisesti arvoketjun

työntekijöihin. Yhtiö esimerkiksi kutsuu arvoketjun

kumppaneita yhtiön terveys- ja turvallisuusaloitteisiin ja -

kampanjoihin. Niistä on lisätietoa kohdassa S1: Toimenpiteet.

Näiden kampanjoiden tarkoituksena on lisätä riski- ja

turvallisuustietoisuutta ja vaikuttaa siten myönteisesti

työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen.

KONE arvioi erillisillä prosesseilla, miten tehokkaasti

arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia negatiivisia vaikutuksia

lievennetään. Kokouksissa ja foorumien kautta arvioidaan

säännöllisesti terveys- ja turvallisuustekijöitä, jotta saadaan

käsitys edistymisestä. Jos tulokset ovat riittämättömiä,

tehdään jatkuvan parantamisen vaatimia muutoksia.

KONE pyrkii tunnistamaan ja priorisoimaan korjaavat

toimenpiteet mahdollisten negatiivisten vaikutusten

lieventämiseksi arvoketjussa. Sitä varten hyödynnetään KSS-

järjestelmästä saatavia arvoketjun työntekijöiden terveyteen ja

turvallisuuteen liittyviä tietoja, sisäisestä ja ulkoisesta

johtamisjärjestelmästä saatuja auditointihavaintoja sekä

tiiviissä yhteistyössä arvoketjun yritysten kanssa toteutettavia

toimenpiteitä.

KONEella on vähimmäisvaatimukset alihankkijoiden

koulutukselle, työkaluille ja henkilönsuojaimille. Pakolliset

terveyttä ja turvallisuutta koskevat koulutusvaatimukset

liittyvät turvallisiin työtapoihin, joita tarvitaan KONEen

tuotteiden asentamisessa ja huollossa. KONE tarjoaa

alihankkijoilleen paikallisiin käytäntöihin ja lakeihin perustuvaa

verkkokoulutusta, käytännön opetusta sekä hanke- tai

tuotekohtaista koulutusta. Lisäksi toimittajien ja jakelijoiden

ohjesäännöt vaativat toimittajia tarjoamaan terveen ja

turvallisen työympäristön kaikkien asiaankuuluvien lakien ja

määräysten mukaisesti. Toimittajien on varmistettava, että

työntekijät saavat asianmukaista terveyteen ja turvallisuuteen

liittyvää koulutusta ja tietoa ja asianmukaiset laitteet.

KONE seuraa ja tunnistaa jatkuvasti arvoketjun

työntekijöihin laajemmin kohdistuvia terveys- ja

turvallisuusvaikutuksia analysoimalla trendejä sekä kanavia,

joiden kautta he voivat tuoda asioita esille. Nämä prosessit ja

niiden tehokkuus vahvistetaan ja tarkistetaan sisäisin ja

ulkoisin auditoinnein. Näin voidaan tunnistaa kehitystarpeet ja

priorisoida toimenpiteet jatkuvan parantamisen

varmistamiseksi. Vuonna 2024 ei raportoitu vakavia

ihmisoikeuskysymyksiä tai -tapauksia KONEen arvoketjun

alku- ja loppupäässä.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

71 KONE Vuosikatsaus 2024

KONE antaa tuotteilleen yksityiskohtaiset

menetelmäohjeet turvallista asennusta ja huoltoa varten.

KONE myös kerää palautetta arvoketjun työntekijöiltä ja

yrityksiltä kehittääkseen edelleen tuotteitaan ja

asennusmenetelmiään. Tiivis yhteistyö alihankkijoiden ja

jakelijoiden kanssa varmistaa, että mahdolliset KONEen

toiminnan negatiiviset vaikutukset voidaan käsitellä

tehokkaasti. Yhteistyötä tehdään useilla tasoilla, kuten

KONEen hankinnassa, myynnissä, toimitustoiminnoissa,

globaaleissa toiminnoissa ja KONEen paikallisissa yksiköissä.

Linjaorganisaatio on vastuussa KONEen omien

työntekijöiden sekä KONEen toimipaikoissa KONEen

valvonnassa työskentelevien arvoketjun työntekijöiden

terveydestä ja turvallisuudesta. Paikallisella KONEen

linjaorganisaatiolla on tarvittava osaaminen ja tarvittavat

resurssit arvoketjun työntekijöiden turvallisten työtapojen

mahdollistamiseen, tukemiseen ja varmistamiseen. Tämä

koskee pääasiassa uusia rakennusprojekteja ja

modernisointihankkeita.

Paikallisten KONEen yksiköiden ja alueiden palveluksessa

on terveys- ja turvallisuusasiantuntijoita. KONEella on myös

globaali turvallisuus- ja laatutoiminto, joka keskittyy alueiden

ja liiketoimintojen turvallisuuden kehittämiseen. Tämän

toiminnon puitteissa globaali turvallisuuden kehitystiimi tukee

ja ohjaa terveyden ja turvallisuuden kehitystä KONEen koko

toiminnassa. Tämä koskee myös arvoketjun työntekijöitä.

Globaali turvallisuuden kehitystiimi vastaa KONEen globaalien

terveyteen ja turvallisuuteen liittyvien aloitteiden, ohjelmien,

työkalujen ja kampanjoiden johtamisesta ja resursoinnista.

Ihmisoikeuksien kunnioittaminen

Ihmisoikeussitoumus

KONE on sitoutunut YK:n Global Compact -aloitteeseen. Yhtiö

pyrkii jatkuvasti ymmärtämään ihmisoikeusvaikutuksia

paremmin ja ryhtyy toimiin vaikutusten korjaamiseksi. Kuten

toimittajien ja jakelijoiden ohjesäännöissä esitetään, KONE

odottaa liikekumppaneidensa kunnioittavan samoja

kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia, joihin se on itse

sitoutunut.

Vuonna 2024 päivitettiin sekä jakelijoiden vuosittainen due

diligence -kysely että toimittajien ihmisoikeusarvioinnin

verkkokysely. Niihin lisättiin kysymyksiä, siitä miten eettisistä

ohjeista tiedotetaan työntekijöille. KONEen tietoon ei ole tullut

minkään ilmoituskanavan kautta arvoketjun alku- ja loppupään

työntekijöihin liittyviä tapauksia, joissa olisi rikottu YK:n

yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevia ohjaavia periaatteita,

ILO:n työelämän perusperiaatteita ja -oikeuksia koskevaa

julistusta tai OECD:n toimintaohjeita monikansallisille

yrityksille.

KONEen toimittajien ja jakelijoiden ohjesäännöissä

nimenomaisesti kielletään pakkotyövoiman käyttö kaikissa

olosuhteissa. Tämä koskee esimerkiksi ihmiskauppaan

perustuvaa työvoimaa, velkatyövoimaa ja orjatyövoimaa.

Ohjesäännöissä kielletään myös sopimukset sellaisten

alihankkijoiden tai toimittajien kanssa, jotka käyttävät lapsi- tai

pakkotyövoimaa, henkistä ja fyysistä pakottamista tai orjuutta

ja ihmiskauppaa.

KONE on sitoutunut ryhtymään asianmukaisiin toimiin

korjatakseen tilanteet, joissa sen toiminta on aiheuttanut

haitallisen ihmisoikeusvaikutuksen tai vaikuttanut sellaisen

syntyyn. Kaikki ihmisoikeuskysymykset voidaan viedä

eteenpäin ihmisoikeustyöryhmälle, joka raportoi globaalille

compliance-komitealle. Jos vaatimuksenmukaisuutta

koskevissa tutkimuksissa paljastuu ohjesääntöjen

rikkomuksia, johto, compliance-tiimi, lakiosasto ja

henkilöstöosasto tai muut asiaankuuluvat toiminnot ja

sidosryhmät sopivat yhdessä korjaavista toimenpiteistä. Kaikki

toimenpiteet perustuvat tapauksen tosiasioihin ja ovat

paikallisten lakien mukaisia. Tarvittaessa yksittäisiä henkilöitä

nimetään valvomaan korjaavien toimenpiteiden toteuttamista

ja varmistamista.

Ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoite

KONE kehittää ja valvoo jatkuvasti ihmisoikeuksia koskevaa

due diligence -ohjelmaa, jotta se voi tunnistaa ja käsitellä

mahdollisia riskejä omassa toiminnassaan ja

toimitusketjussaan. Näin myös varmistetaan, että ohjelma on

kansainvälisten ihmisoikeusstandardien mukainen. Ohjelman

prosesseista keskustellaan säännöllisesti

ihmisoikeustyöryhmässä. Ihmisoikeuksien due diligence -

ohjelma koostuu vaikutustenarvioinneista, sisäisistä

arvioinneista ja kyselyistä sekä kolmannen osapuolen due

diligence -selvityksistä ja seulonnoista.

KONE arvioi säännöllisesti ihmisoikeusvaikutuksia

tunnistaakseen riskejä organisaatiossa ja koko

toimitusketjussa. Arvioinnit kohdistuvat riskeihin sekä

arvoketjun alku- että loppupäässä ja koskevat myös

loppukäyttäjiä, asiakkaita ja paikallisia yhteisöjä. KONE

priorisoi mahdolliset vaikutukset huomioimalla vakavuuden

kohteena mahdollisesti olevat yksilöt ja ryhmät, liiketoimintaan

kohdistuvat riskit sekä vaikutusten toteutumisen

todennäköisyyden. Yhtiö laatii toimintasuunnitelmat riskien

lieventämiseksi ihmisoikeusvaikutusten arviointien ja KONEen

vuosittaisten riskiarviointien perusteella.

Viimeisin ihmisoikeusvaikutusten arviointi tehtiin vuonna

2023. Keskeisiksi ihmisoikeuskysymyksiksi tunnistettiin samat

kuin vuonna 2019, eli työntekijöiden terveys ja turvallisuus

koko toimitus- ja jakeluketjussa sekä työntekijöiden oikeuksien

kunnioittaminen.

Ihmisoikeuksien noudattamista yhtiön omassa toiminnassa

arvioidaan sisäisillä kyselyillä sekä anonyymeillä kyselyillä,

joiden avulla voi tunnistaa syrjintään, kiusaamiseen ja/tai

häirintään liittyviä ongelmia yksiköiden sisällä. Lisäksi

KONEen tarjoamia majoitustiloja arvioidaan aika ajoin paikan

päällä. Näin voidaan tunnistaa ja käsitellä mahdollisia

vaikutuksia ihmisoikeuksiin ja työntekijöiden turvallisuuteen.

Toimittajien due diligence

Vuonna 2024 laajennettiin edelleen kolmansien osapuolten

osuutta compliance -seulontaratkaisussa. Tällä hetkellä

ratkaisu kattaa 78,3 prosenttia (2023: 78,2 prosenttia)

toimittajista KONEen hankintojen kokonaisarvon mukaan

laskettuna sekä valittujen riskikriteerien perusteella mukaan

otetut asiakkaat ja muut kolmannet osapuolet.

Työkalun avulla hallinnoidaan kolmansia osapuolia viiden

keskeisen vaiheen kautta. Ne ovat yhteistyön aloitus,

riskinarviointi, due diligence, riskien lieventäminen ja

seuranta. Havaituista haitallisista ihmisoikeusvaikutuksista

ilmoitetaan asiaankuuluvalle KONEen sopimuksen omistajalle

ja kategoriapäällikölle seurantaa varten.

Vuonna 2024 perustettiin erityinen toimittajien

vastuullisuudesta vastaava tiimi kehittämään ja toteuttamaan

KONEen ihmisoikeuksia koskevaa due diligence -prosessia.

Toimittajille tehtiin ihmisoikeusarviointeja virtuaalisesti ja

paikan päällä, joissa pyrittiin tunnistamaan KONEen

toimitusketjun potentiaaliset ja toteutuneet ihmisoikeusriskit.

Arviointitulosten perusteella tiimi pyrkii yhdessä toimittajien ja

muiden keskeisten sidosryhmien kanssa ehkäisemään

mahdollisia haittavaikutuksia ja lieventämään haitallisia

ihmisoikeusvaikutuksia. Toimittajien kanssa sovitaan

mitattaviin tavoitteisiin perustuvasta toimintasuunnitelmasta

sekä aikataulusta. Seurantaprosessi ja nimetyt resurssit on

myös otettu käyttöön toimittajien ihmisoikeuskäytännöissä.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

72 KONE Vuosikatsaus 2024

Tavoitteet

KONE haluaa varmistaa, että sen liikekumppanit noudattavat

samoja standardeja kuin KONE itse noudattaa terveyden ja

turvallisuuden, lahjonnan ja korruption nollatoleranssin,

kansainvälisesti tunnustettujen työ- ja ihmisoikeuksien sekä

ympäristöasioiden suhteen. Siksi KONE on luonut jakelijoiden

ja toimittajien eettisten ohjesääntöjen allekirjoittamista

koskevat tavoitteet, joita mitataan perusvuosiin 2020 (jakelijat)

ja 2021 (toimittajat) verrattuna. Tavoitteet on asetettu

strategisesti ja järjestelmällisesti. Vaikka tavoitteet eivät koske

suoraan sidosryhmiä, KONE ottaa huomioon niihin

mahdollisesti kohdistuvat vaikutukset. Kaikkia jakelijoita

vaaditaan allekirjoittamaan jakelijoiden eettinen ohjesääntö.

Vuoden 2024 lopussa 97 prosenttia (2023: 92 prosenttia)

jakelijoista oli allekirjoittanut eettisen ohjesäännön. Tämä

johtui yhteistyön vaiheittaisesta lopettamisesta tiettyjen

jakelijoiden kanssa. KONE aikoo saavuttaa 100 prosentin

allekirjoitusasteen vuoden 2025 aikana.

KONEen hankintakäytännön mukaisesti kaikkien sen

toimittajien on hyväksyttävä ja allekirjoitettava toimittajien

eettinen ohjesääntö ja osoitettava noudattavansa KONEen

odottamia toimintatapoja. Poikkeamat tästä vaatimuksesta

voidaan sallia, jos toimittajan oma eettinen ohjesääntö on

varmennettu ja lakiosasto on katsonut sen vastaavan

KONEen standardeja. Toimittajien eettisen ohjesäännön

noudattamista koskeva tavoite asetetaan vuosittain. Sitä

varten analysoidaan toimittajien suoriutumista ja tämän

ratkaisevan tärkeän ohjesäännön noudattamista. Vuoden

2024 lopussa 87 prosenttia (2023: 86 prosenttia) KONEen

säännöllisten hankintojen ja asennusurakoiden

kokonaisarvosta kohdistui toimittajiin ja

asennusalihankkijoihin, jotka olivat allekirjoittaneet KONEen

toimittajien eettisen ohjesäännön tai vastaavan ohjesäännön.

Tavoite vuodelle 2024 oli 87 prosenttia.

KONEen tavoitteena on vähentää alihankkijoille

aiheutuvien loukkaantumisten määrää ja vakavuutta uusien

rakennusprojektien ja modernisointihankkeiden purku- ja

asennustöissä vuoteen 2030 mennessä. Tietojen

keräämiseen ja varmentamiseen liittyvien haasteiden vuoksi

KONE ei ole asettanut määrällistä vähennystavoitetta

arvoketjun työntekijöitä koskeville loukkaantumisille. Työajat ja

muut keskeiset tiedot ovat yleensä luottamuksellisia, minkä

vuoksi niitä on vaikea verrata omien työntekijöiden terveyden

ja turvallisuuden tasoon. Näistä rajoituksista huolimatta KONE

seuraa tarkasti loukkaantumisten määriä ja kehityssuuntia

parantaakseen työntekijöiden turvallisuutta arvoketjussa.

Työterveyttä ja -turvallisuutta koskevat tavoitteet asetetaan

yhteistyössä. Niissä huomioidaan oikeudelliset näkökohdat,

alihankkijoiden terveys- ja turvallisuustaso sekä vuorovaikutus

alihankkijoiden kanssa. Kaikki alihankkijoihin liittyvät

poikkeamat ilmoitetaan ja niistä keskustellaan alihankkijoiden

kanssa säännöllisissä kokouksissa. Yhdessä laaditaan

korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet jatkuvaa parantamista

varten. KONE on parhaillaan asettamassa pitkän aikavälin

tavoitetta alihankkijoiden loukkaantumismäärälle. Tämä

koskee myös arvoketjun työntekijöiden kategoriaan 2 kuuluvia

alihankkijoita. Tavoite on linjassa vuodelle 2030 asetettavan,

omien työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta koskevan

tavoitteen kanssa.

Työntekijöiden palaute terveys- ja turvallisuustavoitteiden

asettamista varten kerätään globaalien turvallisuus- ja

laatuverkostojen ja -yhteisöjen kautta kaikista KONEen

toiminnoista. Lisäksi Compliance Line -kanavan ja KSS-

järjestelmän kautta saadaan arvokasta palautetta tavoitteiden

asettamista varten sekä yhtiön omalta työvoimalta että

arvoketjun työntekijöiltä. KONE hyödyntää myös European Lift

Association -toimialajärjestön ja muiden teollisuusfoorumien

tietoja sekä muita julkisia tietoja, joiden avulla tavoitteet voi

asettaa laajempaan kontekstiin.

KONE seuraa alihankkijoidensa turvallisuustasoa KSS-

järjestelmän kautta. Lisätietoja on kohdassa S1: Omaan

työvoimaan kohdistuvien negatiivisten vaikutusten

korjaaminen. Alihankkijoiden läheltä piti -tilanteista,

keskivaikeista ja vakavista loukkaantumisista sekä hyvin

harvinaisista kuolemantapauksista raportoidaan johtokunnalle

globaalisti kuukausittain sekä osana säännöllisiä terveys- ja

turvallisuuskatselmuksia globaaleissa ja paikallisissa johdon

kokouksissa.

Ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin,

kaksoisolennaisuusanalyysin tulosten, alihankkijoiden

turvallisuuden kehitysohjelman havaintojen ja KSS-

järjestelmän raporttien perusteella on tunnistettu tarve tukea

kumppaneita edelleen terveyden ja turvallisuuden

johtamiskäytäntöjen parantamisessa. KONE luottaa siihen,

että se voi vähentää arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia

olennaisia negatiivisia vaikutuksia ja edistää samalla

positiivisia tuloksia valvomalla tehokkaammin eettisen

ohjesäännön noudattamista sekä tukemalla KONEen jatkuvaa

alihankkijoiden turvallisuuden kehitysohjelmaa.

Terveys- ja turvallisuusjohtamisen tukeminen ja seuranta

on asetettu painopisteeksi, joka koskee purku- ja

asennustöihin osallistuvia alihankkijatoimittajien työntekijöitä

arvoketjun loppupäässä, ensisijaisia komponenttitoimittajia

arvoketjun alkupäässä sekä KONEen toimipaikoissa

työskenteleviä palveluntarjoajia. Jatkossa pyritään luomaan

tehokkaammat prosessit arvoketjun kaikkien

työntekijäryhmien terveyden ja turvallisuuden valvonnalle.

Tämä koskee myös asennustoimintaan osallistuvien

jakelijoiden työntekijöitä.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

73 KONE Vuosikatsaus 2024

S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät – terveys

ja turvallisuus

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Kuluttajien ja loppukäyttäjien henkilökohtainen terveys ja

turvallisuus tunnistettiin olennaiseksi aiheeksi KONEen

vuoden 2024 kaksoisolennaisuusanalyysissa.

Olennaisuusanalyysin kuvaus löytyy kohdasta ESRS 2:

Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

KONE on sitoutunut käsittelemään raportoinnissaan

perusteellisesti kaikki kuluttajat ja loppukäyttäjät, joihin sen

toiminta, arvoketju, tuotteet ja palvelut todennäköisesti

vaikuttavat olennaisella tavalla. Olennaiset vaikutukset, riskit

ja mahdollisuudet on kuvattu taulukossa Kuluttajiin ja

loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet.

KONE tiedostaa, että sen tuotteilla on laaja ja

monimuotoinen käyttäjäkunta, joka koostuu kuluttajista ja

loppukäyttäjistä. Siihen kuuluu liikkumiskyvyltään erilaisia

henkilöitä, kuten vanhuksia, vammaisia ja lapsia sekä

painavia tai suuria esineitä kuljettavia henkilöitä. Lisäksi yhtiön

tuotteita käytetään usein vilkkaasti liikennöidyissä

ympäristöissä, kuten sairaaloissa, ostoskeskuksissa ja

julkisen liikenteen keskuksissa, joissa turvallisuus ja

luotettavuus ovat äärimmäisen tärkeitä.

Suurin osa kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvista

vaaratilanteista liittyy väärinkäyttöön tai sopimattomaan

henkilökohtaiseen käyttäytymiseen laitteissa tai niiden

kanssa. Luonnollisesti lapset ja nuoret ovat alttiimpia laitteiden

väärän tai tahattoman käytön aiheuttamille vaaratilanteille.

KONEen tuotteisiin liittyvien vaaratilanteiden taustalla on

usein tekijöitä (esim. kiinteistönhuolto, rakennuksen

olosuhteet, valvonta ja epäasianmukainen käyttö sekä muut

muuttujat), jotka vaikuttavat loppukäyttäjiin merkittävästi

KONEen tuotevalmistuksen ja markkinoinnin lisäksi.

Turvallisuus on osa tuotekehitysprosessia, jossa tuotteen

mahdolliset vaarat tunnistetaan järjestelmällisesti koko

elinkaaren osalta. Vaikka kaikkia vaaroja ei voida täysin

poistaa, ne minimoidaan hyväksyttävälle tasolle tai niille

asetetaan huoltovaatimuksia osien vaihtamiseksi ennen

turvallisuusriskien syntymistä tuoteturvallisuuden

varmistamiseksi ennen markkinoille tuloa. Olemassaolevia

tuotteita kehitetään jatkuvasti niiden turvallisuuden ja

toimivuuden parantamiseksi entisestään.

KONE on jatkuvasti yhteydessä asiakkaisiinsa heidän

rakennuksensa ja KONEen laitteiden koko elinkaaren ajan.

Näin pystytään vastaamaan mahdollisiin turvallisuusriskeihin

tai todellisiin olennaisiin vaikutuksiin ja tarjoamaan ratkaisuja,

jotka voivat ylittää paikallisten turvallisuusstandardien

vaatimukset.

Toimintaperiaatteet

KONEen laatu-, terveys- ja turvallisuuspolitiikoissa esitetään

KONEen kaikkia yksiköitä koskevat tahtotilat ja tavoitteet.

Politiikat ovat julkisesti saatavilla verkkosivuilla osoitteessa

www.kone.com.

Säännöt, standardit ja viranomaisvaatimukset asettavat

teknisiä ja toiminnallisia vaatimuksia KONEen ratkaisuille ja

palveluille niiden koko elinkaaren ajaksi aina suunnittelusta,

valmistuksesta ja asennuksesta lähtien huoltoon,

modernisointiin ja purkamiseen asti. Kaupunkien, valtioiden ja

osavaltioiden viranomaisten asettamien sääntöjen ja

vaatimusten noudattaminen on KONEella pakollista.

KONEen sääntöjä ja standardeja koskevassa politiikassa

määritetään, millä tavoin sen yksikköjen ja työntekijöiden

odotetaan noudattavan KONEen ratkaisuja ja palveluja

koskevia sääntöjä, standardeja ja määräyksiä. KONEen

asiakasratkaisujen suunnittelupolitiikassa linjataan keskeiset

periaatteet sen varmistamiseksi, että asiakastoimitusten

suunnittelutyö on turvallista ja laadukasta sekä sovellettavien

lakien, sääntöjen ja standardien mukaista. Ohjesäännöt on

esitetty taulukossa Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät

keskeiset ohjesäännöt.

Riskienhallinta on olennainen osa KONEen

liiketoimintaprosesseja, jotka liittyvät yhtiön ratkaisujen ja

palvelujen turvallisuuteen koko niiden elinkaaren ajan.

KONEen riskienhallintapolitiikka on kuvattu kohdassa S1:

Toimintaperiaatteet.

KONEen ihmisoikeuspolitiikassa esitetään

yksityiskohtaisesti yhtiön roolit, tavoitteet ja vastuut, jotka

koskevat ihmisoikeussitoumuksia sekä työntekijöitä koko

toimitus- ja jakeluketjussa. Loppukäyttäjien osalta

periaatteissa todetaan, että turvallisuus on yhteisesti kaikkien

sidosryhmien ja myös loppukäyttäjien vastuulla. Lisätietoja

ihmisoikeuspolitiikastamme ja sen yhdenmukaisuudesta

kansainvälisesti tunnustettujen sopimusten kanssa on

kohdassa S1: Toimintaperiaatteet, Lisätietoja kuluttajien ja

loppukäyttäjien ihmisoikeuksien huomioinnista on kohdassa

S2: Ihmisoikeuksien huolellisuusvelvoite. Korjaavia

toimenpiteitä koskeva prosessi on esitetty kohdassa G1:

Mekanismit, joilla tunnistetaan, ilmoitetaan ja tutkitaan

huolenaiheita.

ISO-sertifioinnin kattavuus

KONEella on globaali integroitu johtamisjärjestelmä, joka

käsittää laadunhallinnan (ISO 9001), ympäristöjohtamisen

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen

aihe

(aikajänne)

Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet

Johdon vastaus

Terveys ja

turvallisuus

arvoketjun

loppupäässä

(keskipitkä

aikaväli)

↓ Negatiivinen vaikutus

KONEen laitteiden väärinkäyttö, huolto-ohjeiden

laiminlyönti tai muut ennalta arvaamattomat

tapahtumat voivat johtaa laiterikkoihin ja aiheuttaa

loppukäyttäjille vakavia vaaratilanteita tai kuolemia.

↓ Riski

Suunnittelu- tai huoltovirheestä johtuviin laitteiden

toimintahäiriöihin liittyvät loukkaantumiset.

Riittämätön huoltotaso, myös alihankkijoiden osalta.

Modernisoinnin lykkääminen rakennuksen omistajan

osalta.

• Turvallisuus osana tuotekehitysprosessia

• Jälkiasennus tuotteiden tunnistettujen

turvallisuusvaarojen osalta

• Ennalta ehkäiseviä huoltomenetelmiä hyödyntävä

moduulipohjainen kunnossapito

• Asentajien säännöllinen koulutus

• Turvallisuuden edistämiskampanjat asiakkaille ja

loppukäyttäjille

• Modernisointiratkaisujen kehittäminen olemassa

olevien laitteiden päivittämiseksi tai korvaamiseksi

uusilla ratkaisuilla, jotka täyttävät tai ylittävät

viimeisimmän turvallisuusstandardin

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

74 KONE Vuosikatsaus 2024

(ISO 14001) sekä työterveys- ja työturvallisuusjohtamisen

(ISO 45001). Johtamisjärjestelmästä on lisätietoa kohdassa

S1: Toimintaperiaatteet.

KONE sertifioi yksiköitään ISO-standardien mukaisin

sertifioinnein varmistaakseen toiminnan jatkuvan

parantamisen. Monet KONEen yksiköt ovat joko osa KONEen

ryhmäsertifikaatteja (OneISO) tai niillä on oma paikallisen

akkreditointielimen myöntämä sertifikaatti. Yhtiö pyrkii

laajentamaan ISO-ryhmäsertifikaattinsa kattavuutta ja

sisällyttämään siihen jatkossa myös paikalliset sertifikaatit.

Vaikka KONEen ryhmäsertifikaattien kattavuus laajenee

vuosi vuodelta, kaikkia KONEen yksiköitä ei ole sertifioitu

jokaisen kansainvälisen standardin mukaisesti. Taulukossa

ISO-sertifioidussa yksikössä työskentelevien KONEen

työntekijöiden osuus on esitetty KONEen työntekijät kolmen

pääasiallisen johtamisjärjestelmän ISO-sertifioinnin osalta

(paikallinen tai OneISO) sekä sertifioitujen yksiköiden

yhteenlaskettu henkilömäärä verrattuna KONEen globaaliin

henkilömäärään.

Edellä mainittujen standardien lisäksi osa yksiköistä on

sertifioitu muiden kansainvälisten, paikallisten tai

aluekohtaisten standardien mukaisesti. Näitä ovat esimerkiksi

tietoturvallisuuden hallintajärjestelmästandardi (ISO 27001),

energianhallintastandardi (ISO 50001) ja hissidirektiivi

(2014/33/EU).

Nämä sertifioinnit tukevat KONEen vakioitua

johtamisjärjestelmää, mikä edistää sekä kuluttajien että

työntekijöiden terveyttä ja turvallisuutta.

Vuorovaikutus kuluttajien ja loppukäyttäjien

kanssa

KONEen yksiköt ovat mukana toimialajärjestöissä,

standardointifoorumeissa ja organisaatioissa, jotka pyrkivät

vaikuttamaan toimialan standardien, käytäntöjen ja

tavoitteiden kehitykseen. KONE pyrkii löytämään entistä

laajempia mahdollisuuksia turvallisuuden parantamiseksi

toimimalla aktiivisesti Euroopan hissiyhdistyksessä (European

Lift Association, ELA), jossa kerätään ja analysoidaan

poikkeamatietoja useilta alkuperäisiltä laitevalmistajilta ja

toimialajärjestöiltä. Pohjois- ja Etelä-Amerikassa KONE tukee

Elevator and Escalator Safety -säätiötä toimialajärjestön

kautta.

KONE huomioi kuluttajien ja loppukäyttäjien näkökulmat

päätöksenteossa. Näitä tietoja kerätään järjestelmällisten

palautemekanismien kautta, esimerkiksi kyselyin,

poikkeamien hallinnalla ja suoralla asiakasyhteydenpidolla.

Kerättyjä tietoja hyödynnetään tuotesuunnittelussa, ja niiden

avulla parannetaan myös turvallisuutta ja palvelun laatua.

Tätä työtä valvoo KONEen globaali laatu- ja

turvallisuustoiminto, ja operatiivinen vastuu on laadusta ja

turvallisuudesta vastaavalla johtajalla (SVP Quality and

Safety). Johtaja raportoi suoraan johtokunnalle ja varmistaa,

että kuluttajapalaute otetaan huomioon keskeisissä

strategioissa.

Turvallisuusviestintä

Turvallisuus on yhteistyötä, johon osallistuvat myös hissien,

liukuportaiden ja automaattisten ovilaitteiden omistajat,

matkustajat ja käyttäjät. KONEen laitteiden käyttö on

suunniteltu turvalliseksi, kun käyttöä, päivittäisiä tarkastuksia

ja huoltovaatimuksia koskevia ohjeita noudatetaan. KONE

opettaa asiakkaitaan ehkäisemään turvallisuusriskeihin

mahdollisesti johtavia tilanteita tai lieventämään niiden

vaikutuksia. KONE tarjoaa myös turvallisuuskoulutusta ja -

materiaaleja, mikä auttaa asiakkaita huolehtimaan

työntekijöidensä turvallisuudesta. Laitteiden käyttäjille

järjestetään myös turvallisuustietoisuuskampanjoita

yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Näin voidaan tukea

turvallista käyttöä ja seurata tarkasti tuotteisiin liittyviä

turvallisuuspoikkeamia.

Kiinteistöjen omistajat ja huoltopalvelujen tuottajat ovat

vastuussa laitteiden ammattimaisesta huollosta ja

kunnossapidosta. Rakennusten omistajan tulee esimerkiksi

ilmoittaa palveluntuottajalle havaitsemistaan vaaratekijöistä,

kuten poikkeavista äänistä tai roskista laitteissa tai niiden

osissa.

KONE tekee tiivistä yhteistyötä asiakkaidensa kanssa

auttaakseen heitä laitteiden turvallisessa käytössä, sekä

tunnistamaan mahdolliset turvallisuusriskit ja käsittelemään

tilanteet, jotka voivat johtaa turvallisuusriskeihin. Asiakkaita ja

laitteiden käyttäjiä opastetaan niiden turvallisessa käytössä

tiedottamalla aktiivisesti turvallisuudesta, järjestämällä

turvallisuuteen liittyvää toimintaa sekä tarjoamalla koulutusta

ja koulutusresursseja.

Erityistä huomiota kiinnitetään lapsiin, sillä he ovat yksi

haavoittuvimmista käyttäjäryhmistä. KONEen

turvallisuusmaskotit Max ja Perttu ovat vierailleet

kauppakeskuksissa, päiväkodeissa ja asiakkaiden tiloissa

ympäri maailmaa edistämässä turvallisuutta hauskalla ja

mukaansatempaavalla tavalla. KONEen verkkosivustolla on

lapsille suunnattua informatiivista materiaalia.

Tietoja kerätään myös vuosittaisen

asiakastyytyväisyyskyselyn kautta. Se koostuu yli 19 000

asiakashaastattelusta (yli 15 000 vuonna 2023), ja yli 65 000

asiakasta (yli 60 000 vuonna 2023) osallistuu vuosittaisiin

kyselyihimme asioinnin kehittämiseksi. Paikalliset tiimit käyvät

tulokset läpi ja luovat niihin perustuvia toimintasuunnitelmia.

Vuonna 2023 uudistetussa KONEen koko yhtiön

ihmisoikeusvaikutusten arvioinnissa tarkasteltiin loppukäyttäjiä

ja asiakkaita terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta sekä

selvitettiin asiaan mahdollisesti liittyvät ihmisoikeusriskit.

Vaikutustenarviointeja päivitetään säännöllisesti ja

toimintasuunnitelmia laaditaan tunnistettujen riskien

ISO-sertifioidussa yksikössä työskentelevien

KONEen työntekijöiden osuus

ISO-standardi

Työntekijöiden osuus

ISO 9001

90 %

ISO 14001

87 %

ISO 45001

68 %

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät keskeiset ohjesäännöt

Hallintajärjestelmä

Käsitellyt olennaiset aiheet

Soveltamisala

Vastuutaho KONEella

Sääntöjä ja standardeja

koskeva politiikka

Terveys ja turvallisuus

Kaikki KONEen yksiköt

Johtokunta

Asiakasratkaisujen

suunnittelupolitiikka

Terveys ja turvallisuus

Kaikki KONEen yksiköt;

kohdeyleisö: KONEen

toimitusyksiköt ja paikalliset yksiköt

Johtokunta

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

75 KONE Vuosikatsaus 2024

poistamiseksi ja lieventämiseksi. Arvioinnissa yhtään

loppukäyttäjien tai asiakkaiden ryhmää ei tunnistettu

ihmisoikeusvaikutusten osalta korkean riskin ryhmäksi.

Lisätietoja on kohdassa S2: Ihmisoikeuksien

huolellisuusvelvoite.

Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien

negatiivisten vaikutusten korjaaminen

Kun KONEen laitteiden käyttöön liittyvistä

turvallisuuspoikkeamista saadaan tieto, tapahtumat

selvitetään yhtiön poikkeamien hallintaprosessin mukaisesti.

Sitä käsitellään kohdassa S1: Oman työvoimaan kohdistuvien

negatiivisten vaikutusten korjaaminen. Poikkeamien

hallintaprosessia sovelletaan kaikkiin KONEen yksiköihin

maailmanlaajuisesti lukuun ottamatta toimintaa

Yhdysvalloissa. Lakisääteisten vaatimusten vuoksi

poikkeamia, joissa on mukana käyttäjiä Yhdysvalloissa, ei

tallenneta KSS-järjestelmän keskustietokantaan. Sen sijaan

jokainen tapaus tutkitaan yhtä huolellisesti paikallisella

alustalla, ja mahdolliset korjaavat ja ehkäisevät toimenpiteet

selvitetään.

KONEella on jälkiasennusprosessi, jolla puututaan

tunnistettuihin todellisiin tai mahdollisiin turvallisuusriskeihin.

Sen yhteydessä asiakkaille ja/tai toimialalle myös ilmoitetaan

tarvittaessa tunnetuista vioista, jotka johtavat tuotteen

takaisinkutsuun tai korjaukseen. Riskien tunnistuksessa

huomioidaan muun muassa todelliset käyttäjätapahtumat,

läheltä piti -tilanteet, laatu- tai takuuvaatimukset, Quality Issue

Management (QIM) -tiketit, auditoinnit, kolmannen osapuolen

tarkastukset ja tekniset hälytykset. Tarvittaessa tehdään

tiivistä yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa, jotta

voidaan korjata laitteiden käyttäjiin mahdollisesti kohdistuvat

negatiiviset vaikutukset.

Vaatimuksenmukaisuuteen liittyvistä huolenaiheista voi

raportoida KONE Compliance Line -kanavan kautta. Se on

saatavilla kaikille sidosryhmille, myös asiakkaille, kuluttajille ja

loppukäyttäjille. Kanava on avoin kaikille ja käytettävissä

milloin tahansa KONEen verkkosivuilla. Compliance Line -

kanavasta on lisätietoa kohdassa G1: Mekanismit, joilla

tunnistetaan, ilmoitetaan ja tutkitaan huolenaiheita. KONE

vaatii toimittajiaan ja jakelijoitaan tarjoamaan työntekijöilleen

kanavan, jonka kautta nämä voivat ilmoittaa KONEen

toimittajien ja/tai jakelijoiden eettisen ohjesäännön

rikkomuksista. Tämä vaatimus on esitetty KONEen toimittajien

ja jakelijoiden eettisissä ohjesäännöissä, ja aihetta käsitellään

myös näille ryhmille suunnatuissa ihmisoikeuskyselyissä.

Lisäksi KONE korostaa Compliance Line -kanavan

saatavuutta asiakassopimuspohjissa selkänä keinona

huolenaiheista ilmoittamiseen.

KONEen johtamisjärjestelmään tehdään sisäisiä ja ulkoisia

auditointeja, joiden avulla pyritään varmistamaan, että

poikkeamien hallintaprosessi ja ilmoituskanavat on toteutettu

yhdenmukaisesti ja tehokkaasti. Auditointikäytännöistä on

lisätietoa kohdissa S1: Toimintaperiaatteet ja S1: Omaan

työvoimaan kohdistuvien negatiivisten vaikutusten

korjaaminen.

Toimenpiteet

KONE on sitoutunut hallitsemaan tehokkaasti toimintaan,

tuotteisiin, palveluihin ja arvoketjuun liittyviä olennaisia

negatiivisia vaikutuksia. Yhtiö on kohdentanut resursseja

organisaation eri toimintoihin varmistaakseen hissien,

liukuportaiden ja automaattiovien turvallisuuden,

luotettavuuden ja kestävyyden.

Asennuksen jälkeen KONE toimittaa omistajille ohjeet ja

varoitusmerkit sekä laitteiden asianmukaiseen käyttöön

liittyvät tiedot.

KONE ylläpitää hissien, liukuportaiden ja automaattiovien

turvallisuutta ennakoivasti. Yhtiön asentajat saavat kattavaa

koulutusta ja valmennusta sekä tarvittavat digitaaliset työkalut.

Näin varmistetaan, että heillä on tarvittava osaaminen ja

ajantasainen tieto työnsä turvalliseen suorittamiseen.

Käyttäjiin ja kolmansiin osapuoliin kohdistuvat riskit

huomioidaan kaikissa asennus-, huolto- ja

modernisointimenetelmissä.

KONE kehittää modernisointiratkaisuja, joilla olemassa

olevat laitteet voidaan päivittää tai mahdollisuuksien mukaan

korvata uusilla. Tällä tavoin modernisoidut laitteet täyttävät tai

ylittävät viimeisimmät turvallisuusstandardit ja toimivat

aiempaa luotettavammin ja turvallisemmin.

Uusia KONEen yksiköitä ja niiden johtamisjärjestelmiä

integroidaan osaksi KONEen ryhmäsertifikaattia (OneISO),

joka koskee laatua (ISO 9001), ympäristöä (ISO 14001),

työterveyttä ja -turvallisuutta (ISO 45001) ja hissidirektiiviä

(2014/33/EU). Näin johtamiskäytäntöjä voidaan

yhdenmukaistaa globaalisti ja varmistaa, että ne ovat

asiaankuuluvien standardien ja KONEen toimintamallin

(KONE Way) mukaisia.

KONEen prosessien, palvelujen ja tuotteiden

parantamiseksi käynnistetään erilaisia tuotekehitystä ja

jatkuvaa parantamista koskevia aloitteita Lean Six Sigman tai

vastaavan menetelmän mukaisesti. Tietoa jatkuvaa

parantamista varten kerätään esimerkiksi KONEen

paikallisyksiköiltä QIM-prosessin avulla. Raportointikaudella

on käynnistetty yli 2 000 DMAIC- tai muutospyyntöprojektia,

joista osa keskittyy loppukäyttäjien turvallisuuden

parantamiseen.

Vuonna 2024 pilotoitiin liukuportaiden

videovalvontajärjestelmää. Sen avulla voi tunnistaa laitteen

käyttäjien vaarallisen toiminnan tai muita mahdollisia ennalta

määritettyjä vaaraskenaarioita. Jos poikkeama tunnistetaan,

turvallisemmasta toiminnasta voidaan ilmoittaa

audiovisuaalisilla ilmoituksilla. Lisäksi järjestelmä tallentaa

jokaisen havainnon ja tarjoaa siten enemmän tietoa, jonka

perusteella loppukäyttäjien turvallisuutta voidaan parantaa

kohdennetusti. Tämän ratkaisun laajentaminen hisseihin on

parhaillaan käynnissä.

KONE on mukana kehittämässä kansallisia ja

kansainvälisiä standardeja, jotka parantavat hissien ja

liukuportaiden turvallisuutta ja saavutettavuutta. Esimerkiksi

ISO 8100 -standardeissa esitetään maailmanlaajuisesti

tunnustetut vaatimukset hissien ja liukuportaiden turvalliselle

suunnittelulle, asennukselle, huollolle ja käytölle.

Vuonna 2024 julkaistiin kone.com-sivustolla kaksi uutta

videota hissien ja liukuportaiden turvallisista käyttötavoista.

Videot ovat saatavilla julkisesti kaikille, myös asiakkaille, ja

niitä voi käyttää vapaasti turvallisuustiedottamisessa.

Sivustolla on myös lapsille suunnattuja materiaaleja, kuten

turvallisuusaiheinen puuhakirja. Lisätietoa videoista ja lapsille

suunnatusta materiaalista on saatavilla osoitteessa kone.com.

Muiden vakavien ihmisoikeusloukkausten osalta KONE ei

ole tietoinen sen kuluttajiin tai loppukäyttäjiin liittyvistä

tapauksista raportointijakson aikana.

KONE pyrkii tunnistamaan keinot, joilla voi puuttua

kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin negatiivisiin

vaikutuksiin. Sitä varten analysoidaan tapahtumatietoja,

tehdään riskiarviointeja ja kerätään palautetta sidosryhmiltä.

KONE seuraa jatkuvasti turvallisuustuloksiaan, ja käytössä on

menetelmiä poikkeamien hallintaan. Näin yhtiö pyrkii

selvittämään, miten tehokkaasti se onnistuu ehkäisemään

olennaisia riskejä ja vaikutuksia. Tässä yhteydessä arvioidaan

myös loppukäyttäjiin ja kolmansiin osapuoliin liittyvät

poikkeamat. Prosessi seuraa normaalia työnkulkua, jossa

huomioidaan myös aiemmin tehdyt riskiarvioinnit. Tämän

prosessin mukaisia korjaavia toimenpiteitä todellisten

vaikutusten käsittelemiseksi on käsitelty tarkemmin kohdissa

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

76 KONE Vuosikatsaus 2024

S1: Omaan työvoimaan kohdistuvien negatiivisten vaikutusten

korjaaminen ja S1: Toimenpiteet.

Tavoitteet

KONEen perimmäisenä tavoitteena on nolla tapaturmaa. Se

kuvastaa sitoutumista kuluttajien ja loppukäyttäjien

turvallisuuteen. Terveys- ja turvallisuustavoitteiden

asettaminen on yhteistyöhön perustuva datalähtöinen

prosessi. Siinä huomioidaan turvallisuusmittarit,

viranomaisvaatimukset, tunnistetut parannusmahdollisuudet

sekä KONEen strategiset tavoitteet ja toimintaperiaatteet.

Asiakastyytyväisyyskyselyistä ja globaalien turvallisuus- ja

laatuverkostojemme kautta saatu asiakaspalaute vaikuttaa

suoraan näihin tavoitteisiin. Näin varmistetaan, että tavoitteet

vastaavat kuluttajien ja loppukäyttäjien erityisiä

turvallisuustarpeita kaikissa KONEen toiminnoissa.

KONE arvioi edistymistään kohti nollan loukkaantumisen

tavoitetta seuraamalla kuluttajien ja loppukäyttäjien

turvallisuuspoikkeamien määrää. Näin toiminnan tehokkuutta

voidaan arvioida ja poikkeamien yleiset syyt tunnistaa.

Poikkeamatiedot tallennetaan KSS-järjestelmään

(poikkeuksena KONE Americas) ja analysoidaan. Näin

voidaan määrittää ennalta ehkäisevät toimenpiteet ja

minimoida vastaavat poikkeamat jatkossa. Vaikka erityistä

määrällistä loppukäyttäjien kohdistuvien

loukkaantumistapausten vähentämistavoitetta ei ole asetettu

tiedonkeruun haasteiden vuoksi, läheltä piti -tilanteiden

seuranta ja analysointi mahdollistavat sen, että KONE voi

puuttua ennakoivasti kuluttajien ja loppukäyttäjien

turvallisuusriskeihin ehkäisemällä mahdollisia poikkeamia

ennen niiden syntymistä.

Laitteiden huolto ja niiden teknisen kunnon varmistaminen

vaaditulla tasolla on keskeinen tekijä loppukäyttäjien

turvallisuuden varmistamisessa. Siksi KONE on tunnistanut

vuodesta 2020 lähtien ”kenttätoiminnan mahdollistajia”. Niitä

varten on kaikille paikallisyksiköille asetettu yhä enemmän

numeerisia tavoitteita, jotka tukevat standardinmukaisia

kunnossapitotöitä. Vuoden 2024 tavoitteita olivat:

• Moduulipohjaisen kunnossapidon (MBM) huoltokäyntien

valmistumisprosentti (> 98 prosenttia)

• KONEen esihenkilöiden suorittamat MBM-auditoinnit

(neljä auditointia/SPV/kuukausi)

• 24/7 korjaustarvekutsujen valmistumisprosentti (> 98

prosenttia)

Kuluttajien ja loppukäyttäjien turvallisuuden

vahvistamiseksi kaikilla tasoilla KONE on asettanut

maailmanlaajuiseksi tavoitteekseen vähintään 12 johdon

työpaikkakäyntiä johtotiimin jäsentä kohden ja yhden

turvallisuuden edistämistapahtuman tai -kokouksen jokaista

2 000:ta käytössä olevaa yksikköä kohden. Tämän tavoitteen

avulla voidaan olennaisesti parantaa turvallisuustietoisuutta ja

turvallisuusvaatimusten mukaista toimintaa. Yksikkötason

johdon kokouksissa seurataan tarkasti edistymistä ja

varmistetaan, että nämä tavoitteet pysyvät kuluttajia ja

loppukäyttäjien koskevien KONEen laajempien

turvallisuustavoitteiden ja -periaatteiden mukaisina ja

edistävät KONEen nollan tapaturman tavoitetta.

Yksiköiden budjetit suunnitellaan vuosittain tavoitteiden

asettamiseksi. Vuotuisessa budjettisuunnitelmassa asetetaan

yksikön budjetti ja tavoitteet. Lisäksi luodaan

toimintasuunnitelma, jossa määritetään, miten yksikkö tukee

KONEen taloudellisten ja muiden tavoitteiden saavuttamista.

Vuotuinen budjettisuunnitelma laaditaan seuraavien

seikkojen perusteella:

• Sidosryhmien tarpeet, odotukset ja vaatimukset,

esimerkiksi KONEen taloudelliset tavoitteet ja

budjettiohjeet, ottaen huomioon niihin liittyvät riskit ja

mahdollisuudet

• Säännölliset yksiköiden suoritusarvioinnit

• Alueiden neljännesvuosittaiset liiketoimintakatsaukset

Lisätietoja KONEen terveys- ja turvallisuustavoitteiden

asettamisesta sekä suorituskyvyn seurannasta on kohdassa

S1: Tavoitteet.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

77 KONE Vuosikatsaus 2024

G1 Liiketoiminnan harjoittaminen

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Kaksoisolennaisuusanalyysissä korostuivat KONEen

positiivinen vaikutus yrityskulttuuriin, väärinkäytösten

ilmoittajien suojelu sekä lahjonnan ja korruption laajamittainen

ehkäiseminen. KONE ymmärtää kuitenkin myös, että kaikkien

olennaisiin aiheisiin liittyvien negatiivisten vaikutusten

täydellinen poistaminen ei välttämättä ole mahdollista. Siksi

KONE on ottanut käyttöön ehkäiseviä toimenpiteitä, joilla

minimoidaan näitä riskejä ja lisätään julkistettavien tietojen

läpinäkyvyyttä. Olennaisuusanalyysin menetelmä on kuvattu

kohdassa ESRS 2: Kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet. Olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet on kuvattu taulukossa Liiketoiminnan

harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja

mahdollisuudet.

KONEen kulttuuri

KONEen kaiken toiminnan kivijalkana on yrityskulttuuri, joka

pohjautuu turvallisuudelle, laadulle, kestävälle kehitykselle

sekä yhtiön arvoille: välittäminen, asiakas, yhteistyö ja

rohkeus. Nämä arvot ovat erottamaton osa tapaa jolla

KONEen ihmiset tekevät yhteistyötä ja toteuttavat KONEen

kulttuuria ja arvoja.

KONE jatkoi kulttuurinsa kehittämistä vuonna 2024

varmistaakseen, että se tukee strategisia tavoitteita. Kulttuurin

kehittäminen sisällytettiin nykyisiin prosesseihin ja

muutostoimintaan, esimerkiksi perustamalla uusia

työntekijäverkostoja, vahvistaen siten osallistavaa kulttuuria.

KONEen eettinen ohjesääntö on olennainen osa KONEen

yrityskulttuuria ja eettisten liiketoimintakäytäntöjen perusta.

Lisäksi osallisuus on juurtunut syvälle KONEen kulttuuriin ja

arvoihin. KONE uskoo, että yhtiön tuleva menestys riippuu

yhteisestä kyvystä rakentaa osallistavia tiimejä, yhteisöjä ja

verkostoja. Kun yksilöitä arvostetaan heidän aidon itsensä

vuoksi, he ovat onnellisempia ja pystyvät parhaimpaan

suoritukseensa. KONEen arvot on otettu kriteeriksi vuotuiseen

suoritusarvioon, jotta niiden merkitystä voi vahvistaa osana

yhtiön kulttuuria. Suoritusarvio liittyy välillisesti myös

maailmanlaajuiseen lyhyen aikavälin kannustinohjelmaan.

Toimintaperiaatteet

KONEen eettinen ohjesääntö määrittelee vastuullisen ja

eettisen toiminnan, jota KONEen työntekijöiltä ja yhtiöiltä

odotetaan. Ohjesäännöstä julkaistiin uudistettu versio vuonna

2024. Ohjesäännössä käsitellään esimerkiksi eturistiriitoja,

korruptiota, kilpailusääntöjen noudattamista, kolmansien

osapuolien due diligence -selvityksiä, ihmisoikeuksia, petoksia

ja varkauksia sekä ohjesäännön rikkomuksista ilmoittamista.

Ohjesäännössä painotetaan myös KONEen noudattamaa

periaatetta: minkäänlaisia vastatoimia ei suvaita sellaista

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Olennainen aihe

(aikajänne)

Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet

Johdon vastaus

Yrityskulttuuri

omassa

toiminnassa

(keskipitkä

aikaväli)

↑ Positiivinen vaikutus

Positiivinen yrityskulttuuri asettaa eettiset käytännöt ja

kestävyyden etusijalle ja voi parantaa vastuullista

päätöksentekoa koko arvoketjussa. Tämä hyödyttää

yhteiskuntaa.

• KONEen perusperiaatteisiin ja arvoihin perustuva

kulttuuri on KONEen kaiken toiminnan perusta

• Yrityskulttuuriin liittyvät keskeiset suorituskykymittarit

sisältyvät KONEen kestävyysohjelmaan esimerkiksi

arvojen, etiikan ja sääntöjen noudattamisen osalta

• Vuonna 2024 KONE käynnisti pakollisen vuotuisen

eettistä ohjesääntöä koskevan verkkokoulutuksen

kaikille työntekijöille

Väärinkäytösten

paljastajien

suojelu omassa

toiminnassa

(keskipitkä

aikaväli)

↑ Positiivinen vaikutus

Väärinkäytösten paljastajien suojelu antaa

työntekijöille ja arvoketjulle mahdollisuuden tuoda

esiin mahdollisia eettisen ohjesäännön rikkomuksia.

Tämä parantaa läpinäkyvyyttä, vahvistaa

vastuuvelvollisuutta ja hyödyttää yhteiskuntaa

edistämällä vastuullisia liiketoimintakäytäntöjä.

Samalla kuluttajien luottamus kasvaa ja myönteiset

mielikuvat vahvistuvat yhteiskunnassa.

KONE Compliance Line -kanavan kautta KONEen

työntekijät, toimittajat ja jakelijat sekä muu yleisö

voivat ilmoittaa erityisistä huolenaiheista, jotka liittyvät

KONEen eettisen ohjesäännön rikkomuksiin.

• KONE Compliance Line on työntekijöiden, toimittajien,

jakelijoiden ja muun yleisön käytettävissä kaikkina

aikoina.

• Eettisessä ohjesäännössä painotetaan KONEen

noudattamaa periaatetta: minkäänlaisia vastatoimia ei

suvaita sellaista henkilöä kohtaan, joka vilpittömin aikein

tekee ilmoituksen väärinkäytöksestä.

Korruptio ja

lahjonta omassa

toiminnassa

(keskipitkä

aikaväli)

↑ Positiivinen vaikutus

Korruption tehokas ehkäiseminen ja havaitseminen

tukevat läpinäkyviä ja oikeudenmukaisia

liiketoimintakäytäntöjä, jotka hyödyttävät koko

yhteiskuntaa. Tämä vahvistaa kansalaisten

luottamusta elinkeinoelämään, mikä lisää yhteistyötä

yhteiskunnassa ja tukee kestäviä aloitteita. KONEen

uudessa lahjonnan ja korruption vastaisessa

politiikassa ja pakollisessa verkkokoulutuksessa

määritetään KONEen nollatoleranssi lahjontaa ja

korruptiota kohtaan. Ne sisältävät myös ehkäisevät

toimenpiteet niiden riskien lieventämiseksi, jotka

tunnistettiin lahjonnan ja korruption vastaisessa

riskinarvioinnissa vuonna 2021.

• Global Compliance tekee tiivistä yhteistyötä KONEen

varmennus-, sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan

tiimien kanssa lahjonta- ja korruptioriskien

tunnistamiseksi ja lahjonnan ja korruption vastaisen

ohjelmamme tehokkuuden seuraamiseksi

• Eturistiriitojen ilmoitustyökalun käyttöönotto koko

KONEeen laajuisesti vuonna 2024

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

78 KONE Vuosikatsaus 2024

henkilöä kohtaan, joka hyvässä uskossa tekee ilmoituksen

väärinkäytöksestä. KONE on sitoutunut noudattamaan YK:n

Global Compact -aloitteen kymmentä ihmisoikeuksiin,

työelämään, ympäristöön ja korruption vastaiseen toimintaan

liittyvää periaatetta. KONEen yleistä eettistä ohjesääntöä

täydentävät eettiset ohjesäännöt toimittajille ja jakelijoille. Niitä

kuvataan tarkemmin kohdassa S2: Toimintaperiaatteet.

Lahjonnan ja korruption vastainen politiikka on kuvattu

yksityiskohtaisesti myöhemmin kohdassa G1: Korruption ja

lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen. KONEen yleinen

valtuutusten delegointia koskeva ohjesääntö määrittelee,

milloin asiat on vietävä eteenpäin johtokunnan jäsenille,

toimitusjohtajalle tai hallitukselle. Käytännöt on esitetty

taulukossa Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät keskeiset

toimintaperiaatteet.

KONEen kulttuurin kehittäminen koulutuksen ja

tiedotuksen avulla on edelleen tärkein keino torjua

compliance-riskejä sisäisesti, ja tähän keskityttiin myös

vuonna 2024. Työntekijöille järjestetään säännöllisesti verkko-

, video- ja lähikoulutusta aiheen tiimoilta. Keskeiset

verkkokoulutusmateriaalit (eettinen ohjesääntö,

kilpailusääntöjen noudattaminen, lahjonnan ja korruption

torjunta) tarkistetaan säännöllisesti. Näin varmistetaan, että

joka vuosi järjestetään vähintään yksi pakollinen compliance-

koulutus kaikille KONEen työntekijöille, myös johtokunnan

jäsenille.

Vuoden 2021 eettistä ohjesääntöä koskeva koulutus

päivitettiin ja julkaistiin uudelleen kaikille KONEen

työntekijöille maailmanlaajuisesti vuonna 2024. Samalla sitä

laajennettiin koskemaan myös hallitusta. Päivitetty

verkkokurssi on 20 minuutin verkkokoulutusmoduuli, joka

sisältää yleiskatsauksen ohjesäännöstä sekä tosielämän

tilanteista, joita työntekijät voivat kohdata päivittäisessä

työssään. Aiheina ovat esimerkiksi korruptio ja petokset,

eturistiriidat, lahjat ja vieraanvaraisuus, ohjesäännön

soveltaminen sekä todellisista tai mahdollisista

väärinkäytöksistä ilmoittaminen. Eettinen ohjesääntö on

saatavilla yli 30 kielellä osoitteessa kone.com. Kaikkien

KONEen uusien työntekijöiden on suoritettava viimeisin

eettistä ohjesääntöä koskeva verkkokoulutus.

Kilpailusääntöjen noudattamista koskeva verkkokoulutus

(päivitetty vuonna 2022) on myös pakollinen kaikille KONEen

uusille työntekijöille ja esihenkilöille.

Mekanismit, joilla tunnistetaan, ilmoitetaan ja

tutkitaan huolenaiheita

Kaikkien KONEen työntekijöiden edellytetään tutustuvan

eettiseen ohjesääntöön, noudattavan sitä ja raportoivan

ohjesäännön vastaisesta toiminnasta siihen tarkoitettujen

kanavien kautta. Sisäisiä raportointikanavia ovat raportointi

johdolle, henkilöstöosastolle, lakiosastolle tai compliance-

tiimille. Lisäksi luottamuksellinen KONE Compliance Line -

ilmoituskanava on työntekijöiden, toimittajien, jakelijoiden ja

yleisön (mukaan lukien kuluttajat ja loppukäyttäjät)

käytettävissä maailmalaajuisesti ympäri vuorokauden. Sitä

korostetaan työntekijöille kaikissa compliance-koulutuksissa ja

tiedotusmateriaaleissa, kuten artikkeleissa ja julisteissa, sekä

siitä tiedotetaan infonäytöillä. Compliance Line -kanavaa

korostetaan myös toimittajien ja jakelijoiden ohjesäännöissä.

Kone.com-sivustolla on erillinen sivusto, jossa on selkeät

ohjeet siitä, miten eettisten ohjesääntöjen epäillyistä

rikkomuksista voi ilmoittaa. Compliance Line -kanavaa

ylläpitää riippumaton ulkoinen toimija, ja kanava on

käytettävissä puhelimitse ja/tai verkossa yli 30 kielellä.

Ilmoituksen voi tehdä omalla kielellä ja nimettömästi, mikäli

paikallinen tietosuojalaki sen sallii. Ilmoituksia voi tehdä

laajasti eettisen ohjesäännön rikkomuksiin liittyvistä ja muista

ohjesäännön kannalta merkityksellisistä aiheista. Niitä ovat

esimerkiksi petokset, varkaudet, korruptio, häirintä,

eturistiriidat, ihmisoikeudet, ympäristö ja turvallisuus.

KONE on toteuttanut EU:n whistleblower-direktiivin (EU

2019/1937) paikallisen toimeenpanon asettamat vaatimukset

toimipaikoissaan. Paikallisten ilmoittajansuojalakien niin

vaatiessa KONEen tytäryhtiöillä on paikalliset

raportointikanavat ja -prosessit, joiden kautta voi raportoida

compliance-huolista. Paikalliselle henkilökunnalle on

järjestetty virtuaalikoulutusta paikallisten raportointikanavien

kautta tulevien ilmoitusten käsittelystä. Koulutuksissa on

käsitelty myös raportointikanavien taustavaatimuksia,

prosessin toimintaa ja ilmoituksen vastaanottamista sekä

compliance-tutkinnan perusteita.

KONE tutkii ilmoitetut huolenaiheet riippumattomasti,

objektiivisesti, nopeasti ja ammattimaisesti. Tutkinnasta

vastaa KONEen puolueeton compliance-tiimi, jolla ei ole

eturistiriitoja. Tarvittaessa ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin,

joita voivat olla esimerkiksi kurinpitotoimet (myös työsuhteen

tai liikesuhteiden päättäminen), prosessien parantaminen ja

lisäkoulutus. Jos tutkinnassa todetaan, että eettistä

ohjesääntöä on rikottu, asiaankuuluvat toiminnot ja

sidosryhmät (esim. compliance-tiimi, johto, lakiosasto ja

henkilöstöosasto) sopivat korjaavista toimenpiteistä

tapauksen tosiseikkojen ja paikallisen lainsäädännön

perusteella. Tarvittaessa voidaan vaatia selvitystä tehdyistä

korjaavista toimenpiteistä, jotta niiden toteutuminen voidaan

varmistaa. Ilmoitusjärjestelmään on integroitu verkkopalvelu,

puhelinpalvelu ja muut raportointikanavat, joilla varmistetaan

ilmoitusten turvallinen ja luottamuksellinen käsittely ja

seuranta. Ilmoituksia seurataan jatkuvasti alueen, tyypin,

maan ja muiden kriteerien mukaan, jotta trendejä ja muuta

merkityksellistä tietoa voidaan havaita. Ilmoituskanavien

tehokkuuden ja tietoisuuden varmistamiseksi KONE tiedottaa

työntekijöitään useaa eri viestintäkeinoa käyttäen tavoista,

joilla he voivat ilmoittaa huolenaiheista. Näitä keinoja ovat

esimerkiksi eettinen ohjesääntö ja muut toimintaperiaatteet,

säännöllinen tiedottaminen, koulutukset ja intranet-julkaisut

sekä muut julkaisut. Säännöllisillä kyselyillä ja arvioinneilla

selvitetään ilmoituskanavien tunnettuuden tasoa ja

työntekijöiden halukkuutta ilmoittaa huolenaiheista.

Poikkeamia ja valituksia on kuvattu tarkemmin kohdassa S1:

Omaan työvoimaan kohdistuvien negatiivisten vaikutusten

korjaaminen.

Liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvät keskeiset toimintaperiaatteet

Hallintajärjestelmä

Käsitellyt olennaiset aiheet

Soveltamisala

Vastuu KONEella

Eettinen ohjesääntö

Yrityskulttuuri, korruptio ja lahjonta,

väärinkäytösten paljastajien suojelu

Oma työvoima

ja kaikki KONE-yhtiöt

Johtokunta

Lahjonnan ja korruption vastainen

ohjesääntö

Korruptio ja lahjonta

Oma työvoima

Johtokunta

Yleinen valtuutusten delegointia koskeva

ohjesääntö

Korruptio ja lahjonta

Oma työvoima

Johtokunta

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

79 KONE Vuosikatsaus 2024

Keskeiset compliance-tapaukset ja tilastot kaikista

compliance-tapauksista raportoidaan globaalille compliance-

komitealle neljännesvuosittain. Yksittäisistä compliance-

tapauksista keskustellaan tarvittaessa myös compliance-

komitean, KONEen toimitusjohtajan ja/tai johtokunnan

vastuullisen jäsenen kanssa. Yhteenveto keskeisistä

compliance-tapauksista ja -tilastoista toimitetaan

tarkastusvaliokunnalle ja ulkoisille tilintarkastajille vuosittain.

KONE ilmoittaa selkeästi eettisessä ohjesäännössään,

toimittajien ja jakelijoiden eettisissä ohjesäännöissä ja muissa

toimintaperiaatteissaan sekä koulutusmateriaaleissaan ja

Compliance Line Speak Up -ohjeissaan, että se kieltää

vastatoimet niitä henkilöitä kohtaan, jotka ilmoittavat eettisten

ohjeiston rikkomisesta vilpittömässä mielessä. Ilmoitus on

tehty vilpittömässä mielessä, kun ilmoittajalla on perusteltu

syy uskoa, että annetut tiedot pitivät paikkansa

ilmoitushetkellä. Lisäksi KONE pienentää vastatoimien riskiä

pitämällä ilmoittajien henkilöllisyyden luottamuksellisena

paikallisen lainsäädännön sallimissa rajoissa. Kaikki muut

ilmoituskanavat ovat käytettävissä maissa, joissa nimetön

ilmoittaminen ei ole sallittua. Kaikki ilmoitukset pidetään

luottamuksellisina ehdottoman tiedonsaantitarpeen

perusteella, ylläpitäen KONEen vastatoimien kieltoa.

Ilmoitusjärjestelmään pääsevät vain koulutetut henkilöt, joiden

tehtävänä on käsitellä sääntöjen noudattamista koskevia

ilmoituksia.

Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja

havaitseminen

KONEen toiminta on jaettu seitsemään globaaliin toimintoon

ja neljään maantieteelliseen alueeseen. Globaalit yksiköt ovat

Commercial and Operations, Technology and Innovation,

Supply Chain, Strategy and Transformation, People and

Communications, Finance ja Legal. Maantieteelliset alueet

ovat Amerikka, Eurooppa, Kiinan alue sekä Aasian ja

Tyynenmeren, Lähi-idän ja Afrikan alue. KONE tehosti

lahjonnan ja korruption ehkäisemistä ja havaitsemista

tekemällä vuonna 2021 kattavan maailmanlaajuisen lahjontaa

ja korruptiota koskevan riskiarvioinnin. Arvioinnissa havaittiin,

että hankinnassa, myynnissä ja markkinoinnissa on kohonnut

lahjonnan ja korruption riski. Nämä korkean riskin toiminnot on

luokiteltu Supply Chain- ja Commercial and Operations -

yksikköjen alaisuuteen/alle. Lisäksi Aasian jaTyynenmeren,

Lähi-idän ja Afrikan alueella sekä Kiinan alueella havaittiin

olevan kohonnut lahjonnan ja korruption riski. Näitä riskejä

arvioidaan sisäisesti vuosittain. KONE raportoi mittarit

globaalilla toimintotasolla varmistaakseen, että raportoinnin

kattavuus on yhdenmukainen kaikissa olennaisissa rooleissa,

joissa korruption ja lahjonnan riski on kohonnut.

Tässä menetelmässä otetaan huomioon roolien nimien ja

kuvausten vaihtelut, jotka eivät välttämättä aina sisällä kaikkia

riskialttiita tehtäviä. Kun näistä toiminnoissa suoritetuista

koulutuksista raportoidaan, vain aktiiviset KONEen työntekijät

ovat mukana raportoinnissa. Poissaolevia työntekijöitä ei oteta

huomioon, ja he suorittavat kurssin töihin palattuaan.

Lahjonnan ja korruption vastainen ohjelma ja

koulutus

Lahjonnan ja korruption ehkäisemiseksi KONE on kehittänyt

kattavan lahjonnan ja korruption vastaisen ohjelman. Uusi

lahjonnan ja korruption vastainen ohjesääntö julkaistiin

vuonna 2023 osana jatkuvaa työtä lahjonnan ja korruption

ehkäisemiseksi. Lahjonnan ja korruption vastainen ohjesääntö

perustuu eettiseen ohjesääntöön ja antaa työntekijöille ohjeita

siitä, miten toimia riskialttiissa lahjontaan ja korruptioon

liittyvissä tilanteissa. Se on saatavilla sekä sisäisesti että

ulkoisesti kone.com-sivustolla yli 30 kielellä. Ohjesäännössä

todetaan KONEen nollatoleranssi lahjontaa ja korruptiota

kohtaan, esitetään kielletyt järjestelyt (mukaan lukien suora ja

epäsuora lahjonta, voitelumaksut, ylenpalttiset lahjat ja

vieraanvaraisuus sekä epäasianmukaiset lahjoitukset ja

sponsoroinnit), kuvataan kolmansien osapuolten riskejä,

kuvataan KONEen riskiperusteinen lähestymistapa lahjonnan

ja korruption ehkäisemiseen, annetaan esimerkkejä

käytännön riskitilanteista, joita työntekijöiden tulisi varoa, ja

annetaan ohjeita siitä, miten epäillyistä rikkomuksista voi

ilmoittaa. KONEen lahjonnan ja korruption vastainen

ohjesääntö on linjassa YK:n korruption vastaisen

yleissopimuksen kanssa ja vahvistaa siten yhtiön sitoutumista

eettisiin standardeihin.

Lahjonnan ja korruption vastaista ohjesääntöä on

täydennetty siihen liittyvällä koulutuksella, ja lahjonnan ja

korruption vastaisista verkkokursseista tuli vuonna 2023

pakollisia kaikille työntekijöille sekä ylimmälle johdolle. Niistä

laadittiin kaksi versiota, jotka sisälsivät erilaisia

riskiskenaarioita toimihenkilöille ja työntekijöille. Molemmissa

versioissa käsitellään korruption ja lahjonnan määritelmää ja

nollatoleranssiamme ja annetaan ohjeita siitä, miten

korruptoituneita liiketoimintakäytäntöjä ehkäistään ja

havaitaan ja miten niihin reagoidaan. Lisäksi työntekijöille

ohjeistetaan, miten väärikäytöksistä voi ilmoittaa. Koulutus

sisältää työntekijöiltä selkeän suostumuksen siitä, että he

sitoutuvat noudattamaan lahjonnan ja korruption vastaista

politiikkaa. KONEen aktiivisista työntekijöistä 85 prosenttia oli

suorittanut koulutuksen vuoden 2023 loppuun mennessä

(lähes 54 000 suoritusta). 86 prosenttia työntekijöistä

lahjonnan ja korruption kannalta riskialttiissa toiminnoissa oli

suorittanut koulutuksen. Lahjonnan ja korruption vastainen

verkkokoulutus on osa perehdytystä kaikille uusille

työntekijöille. Lahjonnan ja korruption torjuntaa sekä lahjoja ja

yritysten vieraanvaraisuutta koskevaa erillistä kohdennettua

koulutusta jatkettiin vuoden 2024 aikana. KONE suunnittelee

julkaisevansa vuosittain uudelleen riskialttiille toiminnoille

tarkoitetun lahjonnan ja korruption vastaisen koulutuksen.

Lahjontaa ja korruptiota käsitellään KONEen verkkokurssin

lisäksi eettistä ohjesääntöä koskevassa koulutuksessa, jossa

käydään läpi korruption ja lahjonnan määritelmää,

periaatteitamme sekä epäilyttävien havaintojen käsittelyä.

Eettistä ohjesääntöä koskevan vuosittaisen

verkkokoulutuksen suoritusasteet on esitetty taulukossa

Eettistä ohjesääntöä koskeva koulutus. Katso lisätietoja

liiketoiminnan harjoittamisen periaatteita ja eettistä

ohjesääntöä koskevasta koulutuksesta kohdasta G1:

Toimintaperiaatteet.

Eettistä ohjesääntöä koskeva koulutus 2024

Kohderyhmä

Suorittaneet

Työntekijät

65 673

95 %

Työntekijät riskialttiissa

toiminnoissa

37 464

98 %

Hallitus ja ylin johto

100 %

Kaikkia pakollisia compliance-koulutuksia valvotaan oppimisen

hallintajärjestelmällä, joka kirjaa kunkin koulutusmoduulin suoritusasteet.

Kiinassa työntekijöitä koulutetaan erillisessä China Learning Management -

järjestelmässä (China LMS). Kiinan alueen compliance-tiimi valvoo ja seuraa

suoritusastetta China LMS -järjestelmän kautta ja raportoi siitä säännöllisesti

globaalille compliance-toiminnolle.

Hallituksen toimintakertomus | Kestävyysraportti

80 KONE Vuosikatsaus 2024

Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ja toimet

KONE jatkaa paikallisia compliance-riskiarviointeja sekä

lokalisoituja lahjonnan ja korruption torjumiseen keskittyviä

ohjelmia. Vuonna 2023 aloitettiin paikalliset arvioinnit

kahdeksassa KMTA-maassa (KONE Middle East, Türkiye and

Africa) ja tätä työtä jatkettiin vuonna 2024 jäljellä olleissa

seitsemässä KMTA-maassa. 100 prosenttia KMTA-maista

arvioitiin vuosina 2023–2024. Alueellinen compliance-johtaja

järjesti henkilöstölle lähikoulutusta eettisestä ohjesäännöstä ja

KONE Compliance Line -kanavasta kahdeksassa maassa.

Vuonna 2024 samaa prosessia laajennettiin Eurooppaan.

KONE määritti vuonna 2022 maailmanlaajuiset ohjeet

lahjoista ja yritysten vieraanvaraisuudesta, ja niiden

toimeenpanemista jatkettiin vuonna 2024. Lisäksi toimintojen

välinen petostyöryhmä tunnistaa aktiivisesti petosriskejä ja

tekee tarkistuksia lieventääkseen näitä riskejä.

KONE pyrkii aktiivisesti luotettaviin ja reiluihin suhteisiin

toimittajien, jakelijoiden ja muiden kumppaneiden kanssa

molemminpuoliseksi hyödyksi. Läpinäkyvyys ja sääntöjen

noudattaminen varmistetaan jakelijoiden kolmansien

osapuolten due diligence -prosessilla, joka on kuvattu

kohdassa S2: Ihmisoikeuksia koskeva due diligence, sekä

keskittämällä tietoa jakelijoiden hallinnasta

maailmanlaajuisesti. Lisäksi vuosittain järjestetään jakelijoiden

koulutustilaisuuksia, joissa käsitellään keskeisiä aiheita, kuten

pakotteita, lahjontaa, korruptiota ja ihmisoikeuksia. Näitä

koulutuksia järjestettiin myös vuoden 2024 aikana. KONE

varmistaa, että sen aktiiviset jakelijat ovat allekirjoittaneet

jakelijoiden eettisen ohjesäännön viimeisimmän version.

Vuonna 2024 uudistettiin jakelijoiden vuosittaista due

diligence -kyselyä ja siihen sisällytettiin yksityiskohtaisempia

kysymyksiä lahjonnasta ja korruptiosta sekä työoloista. KONE

asettaa kaikille toimittajilleen samat lahjonnan ja korruption

vastaiset korkeat standardit. Toimittajien eettisessä

ohjesäännössä näitä ratkaisevan tärkeitä kysymyksiä

käsitellään laajasti niille omistetussa luvussa ja korostetaan

yhteistä sitoutumista eettisiin liiketoimintakäytäntöihin. Katso

lisätietoja eettisistä ohjesäännöistä jakelijoille ja toimittajille

kohdasta S2: Toimintaperiaatteet.

KONE sisällytti vuonna 2024 globaaleihin

asiakassopimusmalleihinsa uuden lahjonnan ja korruption

vastaisen lausekkeen, jotta liikesuhteet asiakkaisiin vastaavat

paremmin yhtiön tiukkoja korruption vastaisia

toimintaperiaatteita. Lisäksi Global Compliance -yksikkö

seuloo järjestelmällisesti kohdeyrityksiä yritysjärjestelyjen

aikana osana riskienhallintastrategiaa. Tämä prosessi

ylläpitää KONEen sitoutumista eettiseen toimintaan ja

lahjonnan vastaisten säännösten noudattamiseen.

Vuonna 2024 kehitettiin uusi eturistiriitojen ilmoitustyökalu,

joka integroitiin KONEen HR-järjestelmään. Työkalun avulla

työntekijät voivat ilmoittaa mahdollisista eturistiriidoista

esihenkilölleen ja dokumentoida tarvittavat ratkaisut. Työkalun

avulla työtekijöitä voidaan vaatia myös vahvistamaan itse, että

heillä ei ole eturistiriitoja. Työkalu toimii

riskienhallintamekanismina, jolla havaitaan ja ehkäistään

tilanteita, joissa työntekijöiden henkilökohtaiset edut voivat

olla ristiriidassa yrityksen etujen kanssa. Lisäksi kaikkia

työntekijöitä kannustetaan kertomaan, jos he epäilevät tai

saavat tietää, että eettistä ohjesääntöä on rikottu. Tämä

koskee myös korruptioon ja lahjontaan liittyviä rikkomuksia.

Konsernitilinpäätös | Konsernituloslaskelma

81 KONE Vuosikatsaus 2024

Konsernituloslaskelma

		1.1.–		1.1.–
Me		Liitetieto 31.12.2024		% 31.12.2023	%
Liikevaihto	2.1	11 098,4		10 952,3
Kulut ja poistot	2.2, 2.3	-9 849,5		-9 752,2
Liikevoitto		1 249,0	11,3	1 200,1	11,0
Rahoitustuotot	2.5	48,3		50,0
Rahoituskulut	2.5	-43,1		-43,9
Voitto ennen veroja		1 254,1	11,3	1 206,1	11,0
Verot	2.6	-293,1		-274,6
Tilikauden voitto		961,0	8,7	931,6	8,5
Tilikauden voiton jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille		951,3		925,8
Määräysvallattomille omistajille		9,7		5,8
Yhteensä		961,0		931,6
Emoyhtiön osakkeenomistajille tilikauden voitosta
laskettu osakekohtainen tulos, e	2.7
Laimentamaton osakekohtainen tulos, e		1,84		1,79
Laimennusvaikutuksella oikaistu osakekohtainen tulos, e		1,84		1,79

Laaja konsernituloslaskelma

	1.1.–	1.1.–
Me	Liitetieto 31.12.2024	31.12.2023
Tilikauden voitto	961,0	931,6
Muut laajan tuloksen erät verovaikutus huomioituna:	2.8
Muuntoero	78,4	-96,2
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus	-12,8	15,9
Rahavirtojen suojaus	-3,7	-18,1
Erät jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää
tulosvaikutteisiksi	61,9	-98,4
Käyvän arvon muutokset	-1,6	-23,8
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus	-8,7	-17,2
Erät joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi	-10,3	-41,0
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutus
huomioituna	51,6	-139,5
Tilikauden laaja tulos	1 012,6	792,1
Laajan tuloksen jakautuminen:
Emoyhtiön osakkeenomistajille	1 002,9	786,3
Määräysvallattomille omistajille	9,7	5,8
Yhteensä	1 012,6	792,1

Konsernitilinpäätös

Konsernitilinpäätös | Konsernitase

82 KONE Vuosikatsaus 2024

Varat,
Me		Liitetieto	31.12.2024	31.12.2023
Pitkäaikaiset varat
Liikearvo		4.2	1 558,4	1 469,0
Muut aineettomat hyödykkeet		4.3	333,3	287,2
Aineelliset hyödykkeet		4.4	898,5	779,7
Työsuhde-etuudet	I	5.6	15,0	9,2
Laskennalliset verosaamiset	II	3.6	365,7	320,2
Osakkeet ja muut pitkäaikaiset varat	I/II	5.4	150,3	101,5
Pitkäaikaiset varat yhteensä			3 321,2	2 966,8
Lyhytaikaiset varat
Vaihto-omaisuus	II	3.1	856,7	820,9
Myyntisaamiset	II	3.2, 5.3	2 494,8	2 495,1
Siirtosaamiset	II	3.3, 5.3	693,6	641,0
Tuloverosaamiset	II		119,0	118,7
Lyhytaikaiset talletukset ja muut lyhytaikaiset varat	I	5.4	1 223,0	1 263,9
Rahavarat	I	5.3	576,0	424,5
Lyhytaikaiset varat yhteensä			5 963,1	5 764,0
Varat yhteensä			9 284,3	8 730,8

Oma pääoma ja velat,
Me		Liitetieto	31.12.2024	31.12.2023
Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
Osakepääoma		5.2	66,2	66,2
Ylikurssirahasto			100,3	100,3
Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto			245,7	245,7
Arvonmuutos- ja suojausrahasto			-25,3	-20,0
Muuntoero			135,3	69,7
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus			-105,2	-96,5
Kertyneet voittovarat			2 449,7	2 386,6
Emoyhtiön osakkeenomistajille
kuuluva oma pääoma yhteensä			2 866,8	2 752,1
Määräysvallattomien omistajien osuudet			26,3	33,9
Oma pääoma yhteensä			2 893,1	2 786,0
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat ja muut rahoitusvelat	I	5.3	700,5	438,7
Eläkevelvoitteet	I	5.6	141,4	132,9
Laskennalliset verovelat	II	3.6	87,3	86,3
Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä			929,3	657,9
Varaukset	II	3.5	185,9	196,9
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat ja muut rahoitusvelat	I	5.3	145,1	116,1
Saadut ennakot	II	3.2	2 016,9	1 915,7
Ostovelat	II	5.3	982,9	927,0
Siirtovelat	II	3.4, 5.3	1 986,6	1 993,4
Tuloverovelat	II		144,4	137,7
Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä			5 275,9	5 090,0
Oma pääoma ja velat yhteensä			9 284,3	8 730,8

I- kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

II- kirjaimilla merkityt taserivit sisältyvät nettokäyttöpääomaan.

Konsernitase

Konsernitilinpäätös | Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

83 KONE Vuosikatsaus 2024

						Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma
									Määräysvallat-
				Sijoitetun vapaan					tomien
		Osake-	Ylikurssi-	oman pääoman	Arvonmuutos- ja		Työsuhde-etuuksien	Kertyneet	omistajien
Me	Liitetieto	pääoma	rahasto	rahasto	suojausrahasto	Muuntoero	uudelleenarvostus	voittovarat	osuudet	Yhteensä
1.1.2024		66,2	100,3	245,7	-20,0	69,7	-96,5	2 386,6	33,9	2 786,0
Tilikauden voitto		-	-	-	-	-	-	951,3	9,7	961,0
Muut laajan tuloksen erät:	2.8
Muuntoerot		-	-	-	-	78,4	-	-	-	78,4
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus		-	-	-	-	-12,8	-	-	-	-12,8
Rahavirtojen suojaus		-	-	-	-3,7	-	-	-	-	-3,7
Käyvän arvon muutokset		-	-	-	-1,6	-	-	-	-	-1,6
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus		-	-	-	-	-	-8,7	-	-	-8,7
Tapahtumat osakkeenomistajien ja määräysvallattomien
omistajien kanssa:	5.2
Voitonjako		-	-	-	-	-	-	-905,5	-	-905,5
Muutos määräysvallattomien omistajien osuuksissa		-	-	-	-	-	-	-8,4	-17,3	-25,7
Osakepalkitseminen		-	-	-	-	-	-	25,6	-	25,6
31.12.2024		66,2	100,3	245,7	-25,3	135,3	-105,2	2 449,7	26,3	2 893,1

1.1.2023		66,2	100,3	393,1	21,9	150,1	-79,3	2 184,2	29,9	2 866,5
Tilikauden voitto		-	-	-	-	-	-	925,8	5,8	931,6
Muut laajan tuloksen erät:	2.8
Muuntoerot		-	-	-	-	-96,2	-	-	-	-96,2
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus		-	-	-	-	15,9	-	-	-	15,9
Rahavirtojen suojaus		-	-	-	-18,1	-	-	-	-	-18,1
Käyvän arvon muutokset		-	-	-	-23,8	-	-	-	-	-23,8
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus		-	-	-	-	-	-17,2	-0,6	-	-17,8
Tapahtumat osakkeenomistajien ja määräysvallattomien
omistajien kanssa:	5.2
Voitonjako		-	-	-	-	-	-	-904,9	-	-904,9
Muutos määräysvallattomien omistajien osuuksissa		-	-	-	-	-	-	-	-1,8	-1,8
Osakepalkitseminen ¹		-	-	-147,4	-	-	-	182,1	-	34,7
31.12.2023		66,2	100,3	245,7	-20,0	69,7	-96,5	2 386,6	33,9	2 786,0

¹ 1.1.2023 osakepalkkiojärjestelmiin liittyvien kirjausten kumulatiivinen vaikutus on uudelleenluokiteltu ylikurssirahastosta kertyneisiin voittovaroihin esitystavan parantamiseksi.

Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista

Konsernitilinpäätös | Konsernin rahavirtalaskelma

84 KONE Vuosikatsaus 2024

Me	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Myynnistä saadut maksut asiakkailta	11 233,1	11 087,6
Maksut liiketoiminnan kuluista toimittajille ja työntekijöille	-9 643,8	-9 602,4
Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja	1 589,3	1 485,2
Saadut korot	16,2	22,5
Maksetut korot	-25,2	-19,1
Saadut osingot ja pääoman palautukset	0,0	5,4
Muut rahoituserät	-1,1	-62,4
Maksetut verot	-329,9	-303,7
Rahavirta liiketoiminnasta	1 249,3	1 127,9
Käyttöomaisuushankinnat	-168,4	-148,2
Käyttöomaisuusmyynnit	0,2	0,9
Yrityshankinnat vähennettynä hankituilla rahavaroilla	-119,2	-169,2
Tytäryhtiöosakkeiden luovutustulot	-	-3,0
Rahavirta investoinneista	-287,4	-319,4
Rahavirta investointien jälkeen	962,0	808,5
Voitonjako	-905,5	-904,9
Talletusten ja lainasaamisten muutos, netto	72,4	210,5
Lyhytaikaisten velkojen muutos	-149,7	-134,2
Pitkäaikaisten lainojen muutos	189,3	-31,8
Muutokset määräysvallattomien omistajien osuuksissa	-19,5	-0,8
Rahavirta rahoitustoiminnasta	-813,0	-861,3
Rahavarojen muutos	149,0	-52,8
Rahavarat kauden alussa	424,5	495,5
Valuuttakurssien vaikutus	2,5	-18,2
Rahavarat kauden lopussa	576,0	424,5

Valuuttakurssimuutosten vaikutus on eliminoitu konsernin rahavirtalaskelmassa muuntamalla alkava

tase tilikauden päättymispäivän kurssien mukaan.

Liikevoiton täsmäytys rahavirtaan liiketoiminnasta ennen
rahoituseriä ja veroja,
Me	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Liikevoitto	1 249,0	1 200,1
Käyttöpääoman muutos ennen rahoituseriä ja veroja	48,1	15,7
Poistot ja arvonalentumiset	292,2	269,4
Rahavirta liiketoiminnasta ennen rahoituseriä ja veroja	1 589,3	1 485,2

Konsernin rahavirtalaskelma

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Laadintaperiaatteet

85 KONE Vuosikatsaus 2024

Laatimisperusta

KONE Oyj on suomalainen julkinen osakeyhtiö, jonka

kotipaikka on Helsinki, Suomi. KONE Oyj ja sen tytäryhtiöt

muodostavat KONE-konsernin (”KONE” tai ”konserni”). KONE

on yksi maailman johtavista hissien ja liukuportaiden sekä

näihin liittyvien palveluiden toimittajista ja tavoitteenamme on

tehdä kaupungeista parempia paikkoja elää. KONE toimittaa

hissejä, liukuportaita ja automaattiovia sekä tarjoaa ratkaisuja

laitteiden huoltoon ja modernisointiin rakennusten koko

elinkaaren ajalle. People Flow® -ratkaisujemme avulla

teemme ihmisten liikkumisesta korkeammissa ja

älykkäämmissä rakennuksissa turvallista, mukavaa ja

luotettavaa. Toimimme lähes 70 maassa ympäri maailmaa ja

palvelemme lähes 600 000 asiakasta. Pääkonttorimme

sijaitsee Helsingissä. Meillä on seitsemän globaalia tutkimus-

ja tuotekehitysyksikköä ja 10 tuotantolaitosta, jotka sijaitsevat

seitsemässä eri maassa. Lisäksi meillä on maailmanlaajuinen

verkosto valtuutettuja jakelijoita.

Laadintaperiaatteet

Konsernitilinpäätöksen

liitetiedot

Tässä osiossa

Tämä osio sisältää seuraavat tiedot KONEen

konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteista:

• Laatimisperusta

• Konsolidointiperiaatteet

• Hyperinflaatio

• Segmentti-informaatio

• Arvionvaraiset erät tilinpäätöksessä ja johdon

harkinta

• Ilmastoon liittyvien asioiden vaikutukset

tilinpäätöksessä

Laadintaperiaatteet on esitetty liitetietojen yhteydessä

osioissa 2–6.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Laadintaperiaatteet

86 KONE Vuosikatsaus 2024

KONE Oyj:n konsernitilinpäätös on laadittu Euroopan

unionissa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-

tilinpäätösstandardien (International Financial Reporting

Standards) mukaisesti noudattaen 31. joulukuuta 2024

voimassa olevia standardeja ja tulkintoja.

KONE on soveltanut tilikauden aikana voimaantulleita

KONEtta koskevia standardimuutoksia ja tulkintoja. Vuonna

2024 voimaantulleilla IFRS-standardeilla ja niiden muutoksilla

ei ollut olennaista vaikutusta konsernitilinpäätökseen.

IFRS 18 Tilinpäätöksen esittämistapa ja tilinpäätöksessä

esitettävät tiedot, jota sovelletaan 1. tammikuuta 2027 tai sen

jälkeen alkavilla tilikausilla, korvaa standardin IAS 1

Tilinpäätöksen esittäminen. Standardilla tulee olemaan

vaikutus KONEen konsernitilinpäätöksen päälaskelmien ja

liitetietojen esittämiseen.

Konsernitilinpäätös on laadittu 12 kuukauden ajalta

tilikaudelta 1.1.–31.12.2024 perustuen oletukseen konsernin

liiketoiminnan jatkumisesta. KONE Oyj:n hallitus on 11.

helmikuuta 2025 hyväksynyt konsernitilinpäätöksen

julkistettavaksi. Suomen osakeyhtiölain mukaan varsinaisella

yhtiökokouksella on oikeus hyväksyä tai hylätä tilinpäätös tai

muuttaa tilinpäätöstä sen julkaisemisen jälkeen.

Konsernitilinpäätös esitetään miljoonina euroina ja on

laadittu perustuen liiketapahtumien alkuperäisiin

hankintamenoihin, ellei laadintaperiaatteissa ole erikseen

toisin mainittu. Kaikkien rahoitusvarojen ja -velkojen

kirjaamisessa noudatetaan selvityspäiväkäytäntöä.

Tilinpäätöksessä esitetyt luvut on pyöristetty tarkoista

arvoista, joten yksittäisten esitettyjen lukujen yhteenlaskettu

summa voi poiketa esitetystä summaluvusta, joka on laskettu

käyttäen tarkkoja arvoja. Tunnusluvut on laskettu käyttäen

tarkkoja arvoja.

Konsolidointiperiaatteet

Konsernitilinpäätös sisältää emoyhtiön lisäksi ne yhtiöt, joissa

emoyhtiöllä on tilikauden lopussa välittömästi tai välillisesti yli

puolet äänivallasta tai muutoin määräysvalta

enemmistöosakkaiden kanssa tehtyjen sopimusten kautta.

Omistuksen lisäksi otetaan huomioon myös mahdollinen muu

määräysvallan tosiasiallinen luonne (erityistä tarkoitusta

varten perustettu yksikkö).

Hankitut tytäryhtiöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen

siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut määräysvallan

ja vastaavasti myydyt toiminnot ovat mukana määräysvallan

lakkaamiseen saakka. Hankinnan yhteydessä luovutettu

vastike, mukaan lukien ehdollinen kauppahinta sekä hankitun

yrityksen yksilöitävissä olevat varat ja velat on arvostettu

käypään arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot

on kirjattu kuluksi.

Määräysvallattomien omistajien osuus yrityshankinnan

kohteesta arvostetaan joko käypään arvoon tai suhteelliseen

omistusosuuteen hankinnan kohteen yksilöitävissä olevasta

nettovarallisuudesta hankintahetkellä. Tilikauden voiton tai

tappion jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille ja

määräysvallattomille omistajille esitetään tuloslaskelmassa.

Laajan tuloksen jakautuminen emoyhtiön osakkeenomistajille

ja määräysvallattomille omistajille esitetään laajan

tuloslaskelman yhteydessä. Määräysvallattomien omistajien

osuus omasta pääomasta esitetään konsernitaseessa omana

eränään osana taseen omaa pääomaa.

Kaikki konsernin sisäiset liiketapahtumat sekä saatavat,

velat, realisoitumattomat voitot ja sisäinen voitonjako on

eliminoitu konsernitilinpäätöksessä. Konserniyhtiöiden

keskinäinen osakkeenomistus on eliminoitu

hankintamenetelmällä.

Esittämisvaluutasta poikkeavaa toimintavaluuttaa

käyttävien ulkomaisten yksiköiden tuloslaskelmat ja taseet on

muutettu esittämisvaluutan määräisiksi seuraavasti: varat ja

velat käyttäen kyseisen tilinpäätöspäivän kurssia ja tuotto- ja

kuluerät käyttäen raportointikauden keskikursseja.

Muunnoksesta syntyvät valuuttakurssierot on kirjattu muihin

laajan tuloksen eriin.

Hyperinflaatio

Jatkuvasti kasvaneen inflaation seurauksena,

tilintarkastusyhteisöt ja viranomaiset ovat IAS 29 kriteerien

perusteella luokitelleet Turkin hyperinflaatiotaloudeksi alkaen

raportointikaudesta joka päättyi 30.6.2022. KONE harjoittaa

sekä uudisrakentamisen ratkaisu- että huoltoliiketoimintaa

Turkissa paikallisen tytäryhtiönsä kautta. KONE on arvioinut,

että hyperinflaatiolaskennan käyttöönoton vaikutus

konsernitilinpäätökseen olisi immateriaalinen. Näin ollen

konsolidoitu tuloslaskelma tai tase ei heijasta Turkin yhtiön

liiketoiminnan uudelleenarvostusta hyperinflaatiolaskennan

mukaisesti.

Segmenttiraportointi

KONEen kannattavuus esitetään yhtenä kokonaisuutena.

KONEen liikekonseptina on palvella asiakkaita tarjoamalla

heille tuotteiden koko elinkaaren kattavia ratkaisuja aina

uusien tuotteiden asennuksesta tuotteiden elinkaaren

aikaiseen huoltoon ja modernisointiin sekä lopulliseen

uusimiseen. Suurin osa toimitetuista tuotteista johtaa

pitkäaikaisiin KONE-huoltosopimuksiin. Merkittävät

operatiiviset päätökset tekee KONEen hallitus. Hallituksen

puheenjohtaja ja toimitusjohtaja valmistelevat ja esittelevät

päätökset. KONEen liiketoimintamallin, toiminnan luonteen ja

hallintorakenteen vuoksi raportoitavaksi toimintasegmentiksi

on määritelty koko konserni. KONE uudisti toimintamallinsa

vuonna 2023, ja siihen liittyvät vuonna 2024 toteutetut

muutokset taloudellisessa raportoinnissa ja hallinnossa eivät

vaikuttaneet KONEen raportoitaviin segmentteihin.

Arvionvaraiset erät tilinpäätöksessä ja johdon

harkinta

Tilinpäätöksen laatiminen IFRS:n mukaan edellyttää johdon

arvioiden ja oletusten käyttämistä ja harkintaan perustuvien

ratkaisujen tekemistä, jotka vaikuttavat varojen ja velkojen

määriin, ehdollisten varojen ja velkojen raportointiin sekä

tuottojen ja kulujen määrään konsernin tuloslaskelmassa.

Vaikka arviot ja oletukset perustuvat johdon tämänhetkiseen

parhaaseen näkemykseen koskien liiketapahtumia, on

mahdollista, että toteutumat poikkeavat tilinpäätöksessä

käytetyistä arvoista.

KONEelle merkittävimmät johdon arviot liittyvät myynnin

tuloutukseen, erityisesti projektiliiketoiminnan

tuloutusperiaatteiden määrittämiseen, pitkäaikaisten

suurprojektien projektiennusteisiin,

arvonalentumistestauksessa käytettyihin olettamiin,

myyntisaamisten ja vaihto-omaisuuden arvostamiseen,

leasinglaskennassa sovellettavan vuokrakauden pituuden

määrittelyyn sekä varauksiin ja epävarmojen veropositioiden

määrittelyyn.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Laadintaperiaatteet

87 KONE Vuosikatsaus 2024

Ilmastoon liittyvien asioiden vaikutukset

tilinpäätöksessä

Ilmastonmuutokseen liittyvillä asioilla on rajallisia suoria ja

epäsuoria vaikutuksia seuraaviin KONEen tilinpäätöksen osa-

alueisiin vuonna 2024:

• KONEella on 850,0 (850,0) miljoonan euron suuruinen

käyttämätön vastuullisuuteen sidottu luottolimiitti. Limiittiin

kuluihin vaikuttava ilmastotavoite liittyy KONEen Scope 1,

2 ja 3 kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.

• KONEen pitkäaikaisiin kannustinohjelmiin sisältyy tavoite

hiilijalanjäljen pienentämisestä KONEen Scope 1, 2 ja 3-

kasvihuonekaasupäästöjen osalta, ja sillä on vaikutus

osakeperusteisten maksujen määrään.

• KONEen investoinnit vähäpäästöiseen ajoneuvokantaan

ovat lisänneet käyttöoikeusomaisuuserien ja

vuokrasopimusvelkojen määrää sekä niihin liittyviä

poistoja ja korkokuluja.

• Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit ja mahdollisuudet

vaikuttavat kassavirtaennusteisiin, terminaalikasvuun ja

diskonttokorkoihin, joita käytetään liikearvon

arvonalentumistestauksessa.

• Yleinen siirtyminen vähähiiliseen talouteen vaikuttaa

KONEen tuloihin, kuluihin ja kassavirtoihin. Tämä

vaikutus syntyy erityisesti energiatehokkaiden laitteiden

kysynnän ja siihen liittyvien myyntikustannusten ja T&K-

menojen kautta.

Ilmastonmuutoksen mahdollisia tulevia vaikutuksia

konsernitilinpäätökseen voivat olla esimerkiksi kestävän

tarjoaman lisääntyneestä kysynnästä johtuvat myyntituotot ja

kassavirrat; ilmastonmuutokseen ja siirtymiseen vähähiiliseen

talouteen liittyvät kulut ja kassavirrat; investoinnit

energiatehokkaisiin omaisuuseriin ja näihin liittyvät poistot;

omaisuuserien arvonalentumiset ankarien sääolosuhteiden

aiheuttamien fyysisten vahinkojen vuoksi ja tiettyjen

rahoitusinstrumenttien arvon muutokset ilmastoriskien vuoksi.

Ilmastonmuutoksen mahdollisten tulevien taloudellisten

vaikutusten luonnetta ja laajuutta on vaikea arvioida. Minkään

erikseen yksilöitävissä olevan taloudellisen vaikutuksen ei

tilinpäätöshetkellä arvioida olevan olennainen KONEeen

kannalta. KONE jatkaa ilmastonmuutokseen liittyvien

vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointia, ja nämä

asiat huomioidaan konsernitilinpäätöksessä tarpeen mukaan.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Taloudellinen kehitys

88 KONE Vuosikatsaus 2024

llu

Tässä osiossa

Tämä osio pitää sisällään seuraavat liitetiedot, jotka

selventävät KONEen taloudellisen tuloksen kehitystä:

2.1 Liikevaihto

2.2 Kulut

2.3 Poistot

2.4 Valuuttakurssiherkkyys

2.5 Rahoitustuotot ja -kulut

2.6 Tuloverot

2.7 Osakekohtainen tulos

2.8 Muut laajan tuloksen erät

Taloudelliset tavoitteet

KONE on määritellyt seuraavat keskipitkän aikavälin

taloudelliset tavoitteet, jotka on määrä saavuttaa vuoden

2027 loppuun mennessä:

• Kasvu: noin 5 prosentin kokoluokassa olevaa

vuosittaista kasvua liikevaihdossa

• Kannattavuus: 13−14 prosentin oikaistu

liikevoittomarginaali

KONE on määritellyt seuraavat pitkän aikavälin

taloudelliset tavoitteet:

• Kasvu: markkinoita nopeampi kasvu

• Kannattavuus: 16 prosentin liikevoittomarginaali

• Kassavirta: parantunut käyttöpääoman kierto

Taloudellinen kehitys

Liikevaihto

11 098 Me

Liikevoitto

1 249 Me

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Taloudellinen kehitys

89 KONE Vuosikatsaus 2024

Laadintaperiaatteet

Tuloutusperiaattet

Myyntituotot KONEen asiakassopimuksista tuloutetaan siinä

rahamäärässä, johon KONE odottaa olevansa oikeutettu

kyseisistä tuotteista tai palveluista.

Tuloutus tapahtuu, kun tai sitä mukaa kun asiakas saa

määräysvallan luvattuun tavaraan tai palveluun

(suoritevelvoite).

Suoritevelvoitteella tarkoitetaan erotettavissa olevaa

tuotetta tai palvelua, josta asiakas voi hyötyä erikseen.

KONEen uudisrakentamisen ratkaisujen ja

modernisointisopimusten erillinen suoritevelvoite on tavallisesti

yksittäisen laitteen eli hissin, liukuportaiden tai muun People

Flow -ratkaisun toimitus ja asennus. KONEen

huoltosopimuksissa erillinen suoritevelvoite on yksittäisen

laitteen huolto ja korjaustöiden suoritevelvoite on tavallisesti

korjaustilaus.

Uudisrakentamisen ratkaisujen ja modernisoinnin

sopimuksissa KONE siirtää yksittäisen laitteen määräysvallan

asiakkaalle ajan kuluessa ja siten myös suoritevelvoite täyttyy

ja tuloutus tapahtuu ajan kuluessa.

Määräysvalta siirtyy, kun KONEen laite toimitetaan

asiakkaan työmaalle, koska silloin asiakkaalla on kyky

määrätä KONEen rakentaman ratkaisun käytöstä ja saada

suurin osa sen jäljellä olevasta hyödystä. Tästä eteenpäin

projektin luovutukseen asti tuloutus tapahtuu valmistusasteen

mukaisesti. KONEen arvion mukaan tämä kuvastaa parhaiten

laitteen määräysvallan siirtymistä asiakkaalle.

Valmistusastetta mitataan syntyneiden kustannusten

osuudella suoritevelvoitteen arvioiduista

kokonaiskustannuksista.

Valmistusasteen mukainen tuloutus vaatii tulevien

myyntien ja kustannusten tarkkaa ennustamista koko

sopimuksen kestoajalle. Nämä merkittävät ennusteet ovat

perustana tuloutettavalle myynnille ja sisältävät viimeisimmät

arviot sopimuksien myynnistä, kustannuksista ja sopimuksiin

sisältyvistä riskeistä joita on aikaisemmin samankaltaisista

sopimuksista kertyneeseen kokemukseen pohjautuen

oikaistu tyypillisillä ennustetarkennuksilla. Ennusteet

saattavat merkittävästi muuttua johtuen sopimuksen

valmistusasteesta sekä sopimusten laajuuden,

kustannusarvioiden ja asiakkaiden suunnitelmien

muutoksista tai muista tekijöistä.

Myynti huoltopalveluiden tuottamisesta ja korjaustöistä

kirjataan kun palvelu on suoritettu tai tasaerissä

sopimuskaudelle palveluja suoritettaessa. Huoltosopimusten

suoritevelvoite täyttyy ajan kuluessa sillä asiakas

vastaanottaa ja kuluttaa hyödyn samanaikaisesti, kun KONE

suorittaa palvelua.

Suurin osa KONEen myynnistä tulee kiinteähintaisista

sopimuksista ja siten myös myyntituotto määräytyy näiden

kiinteiden hintojen perusteella. KONE asiakassopimukset

eivät tavallisesti sisällä merkittävää rahoituskomponenttia.

Uudisrakentamisen ratkaisujen ja modernisoinnin

sopimuksissa maksuehdot tyypillisesti perustuvat joko

projektien välitavoiteperusteisiin, työsuorituksiin tai

työsuoritusten valmistusasteeseen. Huoltosopimuksissa

asiakas tavallisesti maksaa kiinteän maksuaikataulun

mukaisesti.

Kun asiakassopimuksissa on useita suoritevelvoitteita,

transaktiohinta kohdistetaan suoritevelvoitteille

erillismyyntihintojen perusteella. Jos nämä eivät ole suoraan

havainnoitavissa, ne arvioidaan odotettujen kustannusten ja

katteen perusteella.

2.1 Liikevaihto

KONEen liiketoimintamallista, toiminnan luonteesta ja

hallintorakenteesta johtuen KONEella on yksi raportoitava

toimintasegmentti.

KONEen asiakaskunta koostuu suuresta määrästä

asiakkaita useilla markkina-alueilla ilman että myynnissä olisi

merkittävää asiakaskeskittymää. Suurin yksittäinen asiakas

sijaitsi Kiinassa ja sen myynti edusti 0,5 %:a KONEen vuoden

2024 kokonaismyynnistä.

Liikevaihto
liiketoiminnoittain,	1.1.–		1.1.–
Me Uudisrakentamisen	31.12.2024	%	31.12.2023	%
ratkaisut	4 506,9	41	4 921,5	45
Huolto	4 503,6	41	4 127,0	38
Modernisointi	2 088,0	19	1 903,8	17
Yhteensä	11 098,4		10 952,3

Liikevaihto markkina-
alueittain,	1.1.–		1.1.–
Me	31.12.2024	%	31.12.2023	%
Amerikka	2 727,1	25	2 469,4	23
Eurooppa	4 233,8	38	4 000,7	37
APMEA	1 609,3	14	1 470,9	13
Kiinan alue	2 528,2	23	3 011,3	27
Yhteensä	11 098,4		10 952,3

10 liikevaihdoltaan suurinta maata, %

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Taloudellinen kehitys

90 KONE Vuosikatsaus 2024

2.2 Kulut

Suurin osa liiketoiminnan kustannuksista liittyy tuotannon

materiaaleihin, tarvikkeisiin sekä alihankintaan. Muut

tuotannon kulut sisältävät logistiikkakuluja, työkalujen ja

kulutustarvikkeiden kustannukset, liiketoimintaan liittyvien

ajoneuvojen kuluja, matkustuskuluja ja muita operatiiviseen

toimintaan liittyviä kuluja. Myynnin ja hallinnon kulut sekä

muut kulut -erä sisältää vuokria ja toimitiloihin liittyviä kuluja

sekä konsultoinnista, ulkopuolisista palveluista, IT:stä ja

matkustamisesta syntyneitä kuluja ja muita hallinnon kuluja.

Kulut arvoltaan vähäisistä ja lyhytaikaisista

vuokrasopimuksista olivat 13,0 (12,8) miljoonaa euroa vuonna

2024.

Vuonna 2024 vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät olivat

yhteensä 54 miljoonaa euroa sisältäen 36 miljoonaa euroa

uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin liittyviä kuluja sekä 18

miljoonaa euroa kuluksi kirjattuja kehitysmenoja johtuen

kehityshankkeiden uudelleensuuntaamisesta KONEen uuden

strategian mukaisesti. Pääosa vertailukelpoisuuteen

vaikuttavista eristä liittyy Kiinan toimintojen

uudelleenjärjestelyyn. Vertailukaudella vertailukelpoisuuteen

vaikuttavat erät sisälsivät uudelleenjärjestelytoimenpiteisiin

liittyviä kuluja ja positiivisen vaikutuksen liittyen Venäjän

liiketoimintojen myyntiin.

Muut tuotot pitävät sisällään vuokratuottoja, saadut

avustukset, viivästyskorkoja sisältäen peruutusmaksut,

aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden ja romun

myyntituottoja sekä muita sekalaisia tuottoja.

Kulut,
Me	Liitetieto	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Välittömät materiaalit, tarvikkeet ja alihankinta		3 947,5	4 168,4
Palkat, muut henkilöstösivukulut sekä eläkekulut	5.6	3 907,0	3 656,1
Muut tuotannon kulut		882,4	885,9
Myynnin ja hallinnon kulut sekä muut kulut		806,0	774,0
Vertailukelpoisuuteen vaikuttavat erät		54,0	48,3
Poistot	2.3	292,2	269,4
Kulut ja poistot		9 889,1	9 802,2
Muut tuotot		39,6	50,0
Kulut ja poistot yhteensä		9 849,5	9 752,2

Tutkimus- ja kehityskulut,
Me ellei toisin mainita		1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Kuluihin sisältyvät tutkimus- ja kehityskulut		203,6	185,0
Osuus liikevaihdosta	%	1,8	1,7

Tilintarkastajien palkkiot,
Me	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Tilintarkastus (Ernst & Young -ketjuun kuuluville yhtiöille)	4,3	3,9
Tilintarkastajien lausunnot	0,0	-
Veropalvelut	0,4	0,6
Muut palvelut	1,7	0,7
Yhteensä	6,3	5,2

Laadintaperiaatteet

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan tyypillisesti

kuluksi toteutumishetkellä, koska niihin liittyvät

tulevaisuuden taloudelliset hyödyt ovat todennettavissa

vasta sen jälkeen, kun uusi tuote tai olemassa olevien

tuotteiden ja palveluiden kehityshankkeet on

onnistuneesti tuotu markkinoille. Vuonna 2024 KONE on

jatkanut kahteen kehityshankkeeseen liittyvien ku lujen

aktivointia.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Taloudellinen kehitys

91 KONE Vuosikatsaus 2024

2.3 Poistot

Poistot,
Me	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Aineettomat hyödykkeet:
Asiakkuuksiin liittyvät aineettomat hyödykkeet	46,7	47,0
Muut	11,5	10,3
Aineelliset hyödykkeet:
Rakennukset	81,6	80,7
Koneet ja kalusto	152,4	131,4
Yhteensä	292,2	269,4

Laadintaperiaatteet

Poistot Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan joko todennäköisen arvioidun taloudellisen käyttöajan tai vuokrasopimuksen ajan perusteella siten, että soveltuvin osin poistoajaksi valitaan näistä lyhyempi. Taloudelliset käyttöajat:
Asiakkuuksiin liittyvät aineettomat	10–15 vuotta
hyödykkeet
Muut aineettomat hyödykkeet	3–10 vuotta
Rakennukset	5–40 vuotta
Koneet ja laitteet	2–15 vuotta
Maa-alueet	Ei poisteta

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Taloudellinen kehitys

92 KONE Vuosikatsaus 2024

2.4 Valuuttakurssiherkkyys

Valuuttariskit

KONE toimii kansainvälisesti, ja sen liiketoimintaan liittyy siksi

valuuttakurssivaihteluista aiheutuvia riskejä, jotka

muodostuvat eri valuutoissa olevista tulojen ja menojen

rahavirroista (transaktioriski) sekä ulkomaisten tytäryhtiöiden

tuloslaskelma- ja tase-erien muuntamisesta euroiksi

(translaatioriski).

Transaktioriski

Merkittävä osa KONEen liiketapahtumista määritellään

tytäryhtiöiden paikallisissa toimintavaluutoissa ja ne eivät siten

aiheuta transaktioriskiä. Uudisrakentamisen ratkaisujen ja

modernisointien myynti ja asennus tapahtuu tyypillisesti

asiakkaan paikallisessa valuutassa. Näihin toimituksiin liittyvät

komponentti- ja materiaalikulut saattavat olla eri valuutoissa

kuin missä myynti tapahtuu, mikä altistaa KONEen

transaktioriskille. KONEen periaatteena on olennaisilta osin

suojata nämä tilauskantaan sekä muihin tulevaisuudessa

erittäin todennäköisesti toteutuviin myynti- ja ostosopimuksiin

liittyvät valuuttakurssiriskit valuuttatermiineillä. KONEen

liiketoimintayksiköt vastaavat omaan liiketoimintaansa liittyvän

transaktioriskin seuraamisesta ja suojaamisesta

valuuttakurssipolitiikkansa mukaisesti. KONEen

merkittävimmät liiketoimintaan liittyvät transaktioriskit ovat

Kiinan yuaneissa, Kanadan dollareissa, Australian dollareissa,

Arabiemiraattien dirhameissa ja Englannin punnissa. Valtaosa

valuuttatermiinisopimuksista erääntyy vuoden sisällä.

Suojauslaskentaa sovelletaan liiketoimintayksiköissä, joilla

on merkittäviä valuuttamääräisiä tuloja tai menoja.

Suojauslaskennassa valuuttatermiinien suojaustulokset

kohdistetaan tuloslaskelmaan samanaikaisesti suojattavan

kohteen valuuttakurssimuutoksen tuloutuksen kanssa.

KONEen tytäryhtiöiden rahoitusvarat ja -velat ovat

tytäryhtiön paikallisessa valuutassa aina kun mahdollista. Jos

tytäryhtiöllä on rahoitusvara tai -velka jossain muussa kuin

paikallisessa valuutassa, nämä varat ja velat suojataan

valuuttatermiineillä aina kun mahdollista ja soveltaen KONEen

rahoituspolitiikkaa.

KONEen sisäiset lainat ja talletukset tehdään

lähtökohtaisesti tytäryhtiöiden paikallisissa valuutoissa, jolloin

näistä transaktioista mahdollisesti aiheutuva

valuuttakurssiriski suojataan emoyhtiön toimesta

valuutanvaihtosopimuksilla.

Rahoitusvarojen ja -velkojen valuuttakurssiriskien

herkkyysanalyysi

Valuuttakurssiriskien herkkyysanalyysi on laskettu tärkeimpien

valuuttaparien osalta tytäryhtiöiden vieraan valuutan

määräisille rahoitusvaroille ja -veloille sekä valuuttatermiineille

tilinpäätöshetkellä. Analyysi ei sisällä tilauskantaa eikä

ennustettuja rahavirtoja. Positiot tärkeimmissä

valuuttapareissa on kuvattu oheisessa taulukossa.

Liikevaihto eri valuutoissa 1–12/2024

Valuuttariski liittyen ulkomaan valuutassa oleviin tase-eriin ja johdannaisiin
Me						Euroa vastaan					USD:a vastaan			CNY:a vastaan
	HKD GBP SEK USD CNY					JPY		Muut Yhteensä	CAD CNY		Muut Yhteensä		USD SGD	Muut Yhteensä
31.12.2024	-331	-80	-66	-38	-24	93	-42	-487	-88	-	-4	-93	-303	-62	-128	-493
31.12.2023	-441	-90	-79	-72	73	95	-10	-523	-94	88	-10	-17	-	-55	-123	-178

Laadintaperiaatteet

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat ja

tase-erien arvostus

Tilinpäätökseen sisältyvät erät on alun perin kirjattu

toimintavaluutoissa, jotka on määritelty kullekin

konserniyhtiölle niiden ensisijaisen taloudellisen

toimintaympäristön mukaan.

Konsernitilinpäätöksen esittämisvaluutta on euro, joka

on myös konsernin emoyhtiön toimintavaluutta.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan

alun perin tapahtumapäivän kurssiin toimintavaluutassa.

Tilikauden päättyessä avoimina olevat ulkomaanrahan

määräiset saamiset ja velat arvostetaan käyttäen

tilinpäätöspäivän kursseja.

Varsinaiseen liiketoimintaan liittyvät kurssivoitot ja -

tappiot käsitellään liikevoittoon sisältyvinä oikaisuerinä.

Rahoituksen kurssivoitot ja -tappiot kirjataan

rahoitustuottoihin ja -kuluihin.

Konsernitilinpäätöksessä ulkomaisten

konserniyhtiöiden tuloslaskelmat, joiden toimintavaluutta

ei ole euro, muunnetaan euroiksi käyttäen tilikauden

keskikurssia. Kaikki tase-erät tilikauden tulosta lukuun

ottamatta muunnetaan euroiksi käyttämällä

tilinpäätöspäivän valuuttakursseja. Euroalueen

ulkopuolella sijaitseviin tytär- ja osakkuusyhtiöihin

tehtyjen nettomääräisten sijoitusten muuntoerot sekä

tilikauden tuloksen ja laajan tuloksen muuntamisesta

tilikauden keskikursseihin ja taseen muuntamisesta

tilipäätöspäivän valuuttakursseihin johtuvat kurssierot

kirjataan oman pääoman ”Muuntoero”- riville ja muutos

laajan tuloksen muuntoeroihin. Kurssierot ulkomaisten

tytäryhtiöiden varojen ja velkojen suojauksessa

käytetyistä rahoitusinstrumenteista on kirjattu muun

laajan tuloksen muuntoeroihin. Ulkomaanrahan

määräisiin tytäryhtiöihin liittyvät kumulatiiviset muuntoerot

kirjataan muun laajan tuloksen eristä tuloslaskelmaan

ulkomaanrahamääräisistä tytäryhtiöistä luovuttaessa.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Taloudellinen kehitys

93 KONE Vuosikatsaus 2024

Valuuttariskien herkkyysanalyysi arvioi 10 prosentin

valuuttakurssimuutoksen vaikutuksen tilikauden tulokseen ja

omaan pääomaan tilinpäätöshetkellä. Muutos omaan

pääomaan aiheutuu pääosin rahavirran suojauslaskennassa

olevista valuuttatermiineistä. Valuuttariskien herkkyysanalyysi

on laskettu ennen veroja. 10 prosentin

valuuttakurssimuutoksen (euron, Kiinan yuanin ja

Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen) vaikutus

tilinpäätöshetkellä olisi ollut -72,1 (-31,7) miljoonaa euroa

tilikauden tulokseen ja 164,1 (103,4) miljoonaa euroa omaan

pääomaan.

Translaatioriskit

Muutokset konsolidointikursseissa vaikuttavat KONEen

euromääräisiin tulos- ja rahavirtalaskelmiin sekä tase-erien

arvoihin. Noin 73 prosenttia KONEen liikevaihdosta

muodostuu muissa toiminnallisissa valuutoissa kuin euroissa,

joten translaatioriski on KONEelle oleellinen. Kymmenen

prosentin muutos vuoden keskimääräisissä

valuuttakursseissa euroa vastaan olisi aiheuttanut 7,3 (7,4)

prosentin muutoksen KONEen euromääräisessä myynnissä

vuonna 2024. Tällä muutoksella olisi ollut voimakkaampi

vaikutus KONEen liikevoittoon ja myös jonkin verran

vaikutusta suhteelliseen liikevoittoon. KONEen tytäryhtiöiden

taseiden muuntamisesta euroiksi aiheutui vuoden 2024

aikana 78,4 (-96,2) miljoonan euron muuntoero.

Translaatioriskiä ei kuitenkaan suojata säännönmukaisesti,

sillä KONEen liiketoiminta koostuu jatkuvista toiminnoista eri

valuutta-alueilla. Tapauskohtaisesti tytäryhtiöiden

nettovaroihin liittyvää translaatioriskiä voidaan kuitenkin

suojata. KONEen merkittävimmät translaatioriskipositiot jotka

liittyvät ulkomaisiin tytäryhtiöihin ovat Kiinan yuaneissa,

Yhdysvaltain dollareissa, Englannin punnissa, Intian rupioissa

ja Australian dollareissa.

		1.1.–31.12.2024		1.1.–31.12.2023
Päävaluuttojen vaihtokurssit		Keskikurssi	Päätöskurssi	Keskikurssi	Päätöskurssi
Kiinan yuan	EUR/CNY	7,7793	7,5833	7,6589	7,8509
Yhdysvaltain dollari	EUR/USD	1,0826	1,0389	1,0816	1,1050
Englannin punta	EUR/GBP	0,8469	0,8292	0,8702	0,8691
Intian rupia	EUR/INR	90,6243	88,9335	89,3371	91,9045
Australian dollari	EUR/AUD	1,6424	1,6772	1,6297	1,6263

10 % muutos vuosittaisissa keskimääräisissä
valuuttakursseissa
Vaikutus liikevaihtoon	Vaikutus liikevoittoon
	(EBIT)
	Liikevaihtoa suurempi
	vaikutus liikevoittoon ja
7,3 % muutos	jonkin verran vaikutusta
euromääräiseen	suhteelliseen
	liikevoittoon

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Taloudellinen kehitys

94 KONE Vuosikatsaus 2024

2.5 Rahoitustuotot ja -kulut

Rahoitustuotot ja -kulut,
Me	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Osinkotuotot ¹	0,0	5,4
Korkotuotot:
Korkoeron käyvän arvon muutos ²	26,2	19,4
Korkotuotot valuuttajohdannaisista	0,0	2,2
Korkotuotot lainoista ja rahoitussaamisista	15,2	17,9
Muut rahoitustuotot	1,6	0,2
Valuuttakurssivoitot ³	5,2	4,8
Rahoitustuotot	48,3	50,0
Korkokulut:
Korkoeron käyvän arvon muutos ²	-2,2	-
Korkokulut valuuttajohdannaisista	-2,9	-
Korkokulut muista rahoitusveloista ⁴	-30,2	-25,3
Muut rahoituskulut ⁵	-5,2	-5,5
Valuuttakurssitappiot ³	-2,5	-13,1
Rahoituskulut	-43,1	-43,9
Yhteensä	5,2	6,1

Koostuu pääosin TELC:lta saadusta osingosta vuonna 2023. Enemmän tietoa TELC:sta on luettavissa liitetiedosta 5.4 Osakkeet ja muut pitkäaikaiset

sijoitukset.

Korkoeron käyvän arvon muutos tulosvaikutteisesti kirjattavista sijoituksista sisältää 25,4 (20,8) miljoonaa euroa liittyen korkorahastoihin.

Valuuttakurssivoitot ja -tappiot sisältävät kurssieroja lainoista ja muista saamisista -38,9 (55,7) miljoonaa euroa ja valuuttajohdannaisten käyvän arvon

muutoksia 41,6 (-64,0) miljoonaa euroa.

⁴

Sisältää leasingvelkojen korkokuluja -23,4 (-15,8) miljoonaa euroa.

Sisältää luottolimiittien luotonvarausprovisioita -0,8 (-0,7) miljoonaa euroa sekä pankki- että muita kuluja -4,3 (-4,8) miljoonaa euroa.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Taloudellinen kehitys

95 KONE Vuosikatsaus 2024

2.6 Tuloverot

Pilari II lainsäädäntö tuli voimaan Suomessa 1.1.2024. KONE

konserni on soveltanut Pilari II -sääntelyn mukaista poikkeusta

laskennallisten verosaamisten ja - velkojen kirjaamisesta ja

esittämisestä. KONE kuuluu tämän lainsäädännön

soveltamisalaan ja on arvioinut mahdollisia Pilari II

tuloverokuluja ottaen huomioon OECDn Safe Harbour -

olettamia ja rangaistushelpotuksia koskevat Pilari II

siirtymäsäännökset. Arvioinnin perusteella suurin osa

lainkäyttöalueista, joilla konserni toimii, kuuluu Safe Harbour -

olettamasäännösten piiriin. Pääasialliset valtiot, joista

mahdollinen Pilari II lisäverovelvollisuus syntyy, sijaitsevat

Lähi-idän lainkäyttöalueilla. Arviointi osoittaa, että mahdollisen

lisäveron vaikutus on 2,2 miljoonan euron tasolla.

Tuloslaskelman verot,
Me	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Tilikauden suoriteperusteiset verot	332,0	314,3
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen muutos	-47,1	-45,4
Verot edellisiltä tilikausilta	8,2	5,7
Yhteensä	293,1	274,6

Tuloslaskelman verojen täsmäytys voittoon ennen veroja,
Me ellei toisin mainita		1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Voitto ennen veroja		1 254,1	1 206,1
Verot laskettuna emoyhtiön verokannalla (20 %)		250,8	241,2
Ulkomaisten tytäryhtiöiden verokantojen vaikutus		17,0	6,5
Pysyvät erot		-3,7	3,9
Verot edellisiltä tilikausilta ja laskennallisten verosaamisten
uudelleenarviointi		11,7	-3,5
Jakamattomiin voittovaroihin liittyvä laskennallinen verovelka		13,6	23,6
Muut		3,7	2,9
Yhteensä		293,1	274,6
Efektiivinen veroaste	%	23,4	22,8
Emoyhtiön veroaste	%	20,0	20,0

Laadintaperiaatteet

Tuloverot

Konsernin verokulu sisältää konserniyhtiöiden tilikauden

tulokseen perustuvat verot, aikaisempien tilikausien verojen

oikaisut sekä laskennallisten verojen muutoksen.

Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan kaikista

varojen ja velkojen kirjanpidon ja verotuksen välisistä

väliaikaisista eroista vahvistetun verokannan mukaisesti.

Väliaikaisia eroja syntyy tavallisesti varauksista, poistoista,

sisäisestä varastokatteesta, etuuspohjaisista

eläkejärjestelyistä ja vahvistetuista tappioista.

Laskennallinen verosaaminen kirjataan vahvistetuista

tappioista ja muista väliaikaisista eroista siltä osin kuin on

todennäköistä, että tulevina vuosina syntyy niitä vastaavaa

verotettavaa tulosta.

Laskennallinen verovelka tytäryhtiöiden jakamattomista

voittovaroista kirjataan konsernitilinpäätökseen silloin, kun

verovelvoite on olemassa ja kun sen odotetaan toteutuvan

ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Yhtiön johdon säännöllisesti tekemän arvioinnin

tarkoituksena on tunnistaa ne yhtiön veropositiot, joihin

liittyvä verolainsäädäntö on tulkinnanvarainen. Arvion

perusteella tunnistetuista epävarmoista veropositioista

kirjataan oikaisu, jos arvioidaan todennäköiseksi, että

veroviranomaiset tulevat haastamaan johdon tulkinnan.

Varauksen määrä perustuu arvioituun lopulliseen

verokustannukseen.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Taloudellinen kehitys

96 KONE Vuosikatsaus 2024

2.7 Osakekohtainen tulos

Osakekohtainen tulos,
Me ellei toisin mainita		1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Emoyhtiön osakkeenomistajille jakautuva tilikauden voitto		951,3	925,8
Osakkeiden painotettu keskiarvo tilikaudella	1 000 kpl	517 501	517 217
Laimentamaton osakekohtainen tulos	e	1,84	1,79
Osakepalkkiojärjestelmän laimennusvaikutus	1 000 kpl	514	378
Osakkeiden painotettu keskiarvo tilikaudella
laimennusvaikutuksella korjattuna	1 000 kpl	518 014	517 595
Laimennettu osakekohtainen tulos	e	1,84	1,79

Laadintaperiaatteet

Osakekohtainen tulos

Laimentamaton osakekohtainen tulos on laskettu

jakamalla emoyhtiön osakkeenomistajille kuuluva

tilikauden tulos tilikauden aikana ulkona olleiden

osakkeiden painotetulla keskimäärällä. Laimennetun

osakekohtaisen tuloksen laskemisessa on otettu

huomioon osakepalkkiojärjestelmän laimentava vaikutus.

KONEella on kaksi osakesarjaa, joista molemmat on

huomioitu osakekohtaisen tuloksen laskennassa.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Taloudellinen kehitys

97 KONE Vuosikatsaus 2024

2.8 Muut laajan tuloksen erät

Erittely muista laajan tuloksen eristä,
Me	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Muuntoerot	78,4	-96,2
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus	-12,8	15,9
Käyvän arvon muutokset	-1,6	-23,8
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus	-10,7	-17,2
Tulevien rahavirtojen suojaus:
Tilikaudella syntyneet voitot/tappiot	8,0	-12,7
Tuloslaskelman uudelleenluokittelut	-11,7	-7,4
Tulevien rahavirtojen suojaus, netto	-3,8	-20,1
Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot	2,1	2,0
Muut laajan tuloksen erät yhteensä verovaikutus huomioituna	51,6	-139,5

Muihin laajan tuloksen eriin liittyvät verot,

		1.1.–31.12.2024			1.1.–31.12.2023
	Ennen	Veroveloitus	Verojen	Ennen	Veroveloitus	Verojen
	veroja	(-) / hyvitys	jälkeen	veroja	(-) / hyvitys	jälkeen
Muuntoero	78,4	-	78,4	-96,2	-	-96,2
Ulkomaisten tytäryhtiöiden suojaus	-12,8	-	-12,8	15,9	-	15,9
Tulevien kassavirtojen suojaus	-3,8	0,1	-3,7	-20,1	2,0	-18,1
Erät jotka saatetaan tulevaisuudessa siirtää
tulosvaikutteisiksi	61,8	0,1	61,9	-100,5	2,0	-98,4
Käyvän arvon muutokset	-1,6	-	-1,6	-23,8	-	-23,8
Työsuhde-etuuksien uudelleenarvostus	-10,7	2,0	-8,7	-17,2	0,0	-17,2
Erät joita ei siirretä tulosvaikutteisiksi	-12,3	2,0	-10,3	-41,0	0,0	-41,0
Muut laajan tuloksen erät yhteensä
verovaikutus huomioituna	49,5	2,1	51,6	-141,5	2,0	-139,5

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Nettokäyttöpääoma

98 KONE Vuosikatsaus 2024

KONEen nettokäyttöpääoma

• Liiketoimintamallimme mahdollistaa negatiivisen

nettokäyttöpääoman

• Kaikilla KONEen liiketoiminta- ja markkina-alueilla on

käytössä ennakkomaksut

Nettokäyttöpääoma,
Me	31.12.2024	31.12.2023
Vaihto-omaisuus	856,7	820,9
Saadut ennakot ja myynnin
jaksotukset	-2 016,9	-1 915,7
Myyntisaamiset	2 494,8	2 495,1
Siirtosaamiset ja tuloverosaamiset	812,5	759,7
Siirtovelat ja tuloverovelat	-2 131,0	-2 131,1
Varaukset	-185,9	-196,9
Ostovelat	-982,9	-927,0
Muut pitkäaikaiset varat	47,0	-
Laskennalliset verosaamiset ja - velat, netto	278,4	233,9
Yhteensä	-827,2	-861,2

Tässä osiossa

Tämä osio pitää sisällään seuraavat KONEen

nettokäyttöpääoman komponentteja kuvaavat liitetiedot:

3.1 Vaihto-omaisuus

3.2 Myyntisaatavat ja asiakassopimuksiin perustuvat

omaisuuserät ja velat

3.3 Siirtosaamiset

3.4 Siirtovelat

3.5 Varaukset

3.6 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Nettokäyttö-

pääoma

-827 Me

Rahavirta

1 589 Me

Nettokäyttöpääoma

Rahavirta liiketoiminnasta (ennen rahoituseriä ja veroja)

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Nettokäyttöpääoma

99 KONE Vuosikatsaus 2024

3.1 Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus,
Me	31.12.2024	31.12.2023
Aineet, tarvikkeet ja valmiit tuotteet	364,2	360,7
Keskeneräiset työt	476,7	441,5
Maksetut ennakot	15,9	18,7
Yhteensä	856,7	820,9

Laadintaperiaatteet

Vaihto-omaisuus

Vaihto-omaisuus arvostetaan hankintamenoon tai

nettorealisointiarvoon, siten että näistä valitaan alempi.

Aineiden ja tarvikkeiden arvostuksessa on käytetty

painotettua keskihintaa tai standardihintoja. Puolivalmisteet

on arvostettu muuttuviin valmistuskustannuksiin.

Keskeneräiset työt sisältävät tilinpäätöspäivään

mennessä kertyneet kustannukset sitoville asiakastilauksille,

kun määräysvalta ei vielä ole siirtynyt asiakkaalle. Kertyneet

kustannukset sisältävät välittömät työ- ja

materiaalikustannukset sekä suhteellisen osuuden

valmistuksen ja asennuksen välillisistä kustannuksista.

Sitovat asiakastilaukset ovat pääosin kiinteisiin

sopimushintoihin perustuvia uusien laitteiden tilauksia, tai

vanhojen laitteiden modernisointitilauksia.

Vaihto-omaisuuden arvossa huomioidaan

epäkuranttiudesta johtuva arvonalentuminen perustuen

johdon arvioon todennäköisestä nettorealisointiarvosta.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Nettokäyttöpääoma

100 KONE Vuosikatsaus 2024

3.2 Myyntisaatavat ja asiakassopimuksiin

perustuvat omaisuuserät ja velat

Muutokset asiakassopimuksiin perustuvissa

omaisuuserissä ja veloissa

Tilauskanta, joka vastaa keskeneräisiä suoritevelvoitteita

uuslaite- ja modernisointiliiketoiminnassa oli 9 058,6 (8 715,7)

miljoonaa euroa 31.12.2024. Suurin osa tilauskannasta

arvioidaan tuloutettavan seuraavan 12 kuukauden sisällä

raportointikauden päättymisestä. Toimitusajat erityisesti

pitkäaikaisissa suurprojekteissa ovat kuitenkin jonkin verran

pidempiä riippuen projektien koosta ja monimutkaisuudesta.

Laskuttamattomien myyntisaamisten sekä saatujen

ennakoiden ja myynnin jaksotusten muutokset noudattavat

liiketoiminnan muutoksia, mutta niihin vaikuttaa myös

valmistusasteen mukaista tuloutusperiaatetta sovellettaessa

tavanomainen projektien edistymisestä johtuva vaihtelu.

Jaksotetut huoltosopimusvelat vastaavat keskeneräistä

osuutta laskutetusta transaktiohinnasta huoltoliiketoiminnan

sopimuksille. Tyypillisesti nämä tuloutetaan seuraavan 12

kuukauden sisällä raportointikauden päättymisestä.

Raportointikaudella ei kirjattu merkittävissä määrin myyntiä

johtuen transaktiohintojen tai arvioiden muutoksista liittyen

suoritevelvoitteisiin, jotka olivat osittain tai kokonaan täytetty

aikaisimpina vuosina. Asiakassopimuksiin perustuviin

omaisuuseriin ei kohdistunut merkittäviä arvonalentumisia

raportointikaudella.

Asiakasluottoriskien hallinta

Asiakasluottoriskit kohdistuvat asiakkailta avoinna oleviin

ennakkomaksusaamisiin tai toimitettuihin laitteisiin ja

suoritettuihin palveluihin liittyviin laskuttamattomiin saamisiin

tai myyntisaamisiin. Tätä luottoriskiä hallitaan määritellyllä

toimintamallilla tarjouksille, maksuehdoille, valtuutuksille ja

luotonhallinnalle sekä projektinhallinnalle. Myyntisaamisiin

liittyviä luottoriskejä vastaan suojaudutaan käyttämällä

asiakkaiden kanssa maksuehtoja, jotka perustuvat

ennakkomaksuihin, rembursseihin ja takauksiin. KONE

hallinnoi proaktiivisesti myyntisaamisiaan asiakasriskin

minimoimiseksi. KONEella on laaja asiakaskunta, joka

jakautuu usealle markkina-alueelle. Myyntisaamisiin ja

asiakassopimuksiin perustuvien omaisuuserien

maantieteellinen jakautuma heijastelee hyvin myynnin

jakautumista. KONEen johto on raportointikauden aikana

Myyntisaamiset

Myyntisaamiset kirjataan, kun oikeus suoritukseen on

ehdoton sen vastikemäärän suuruisena johon ei liity ehtoja.

Uusien laitteiden ja modernisointien sopimuksille saaminen

kirjataan tyypillisesti laskutettaessa, kun tuotteet toimitetaan.

Huoltosopimuksille saaminen kirjataan noudattaen

sopimusehtojen mukaista laskutusta.

KONE soveltaa odotettavissa olevien luottotappioiden

mallia arvioidessaan epävarmojen saatavien

arvonalentumista, sillä myyntisaamiset eivät sisällä

merkittävää rahoituskomponenttia. Odotettavissa olevien

luottotappioiden määrittämistä varten myyntisaamiset on

ryhmitelty yhteisten luottoriskiominaisuuksien ja ikäjakauman

perusteella ja ne määritetään historiallisiin

luottotappiomääriin perustuen ottaen huomioon ennakoivaa

informaatiota ja saamiskohtaisia arviointeja. Lopullinen

luottotappio kirjataan, kun selvitystilasta tai konkurssista on

saatu tieto taikka kun on muutoin ilmeistä, että asiakas ei

tule suoriutumaan maksuvelvoitteistaan. Muutokset

epävarmojen saatavien luottotappioissa ja lopullisissa

luottotappioissa esitetään tuloslaskelman kuluissa.

Laskuttamattomat myyntisaamiset

Laskuttamattomat myyntisaamiset liittyvät KONEen uuslaite-

ja modernisointisopimusten ajan kuluessa tuloutettavien

suoritevelvoitteiden myyntiin. Laskuttamaton liikevaihto

syntyy, kun tuloutettu myynti ylittää asiakaslaskutuksen

määrän ja kun vastikkeen maksaminen on ehdollinen muista

tekijöistä, kuin ajan kulumisesta johtuen.

Laskuttamattomat myyntisaamiset arvostetaan

nettorealisointiarvoon. Laskuttamattomat saamiset

luokitellaan asiakassopimuksiin perustuvaksi

omaisuuseräksi ja esitetään konsernitaseessa

siirtosaamisissa. Arvonalentuminen arvioidaan

asiakassopimukseen perustuvien omaisuuserien osalta

perustuen koko eliniän odotettavissa oleviin luottotappioihin

ja tapauskohtaiseen analyysiin.

Huoltosopimusjaksotukset

Kun myynnin tuloutus ylittää asiakaslaskutuksen määrän,

jaksotetaan huoltosopimussaaminen, joka arvostetaan

nettorealisointiarvoon. Jaksotetut huoltosopimussaamiset

luokitellaan asiakassopimuksiin perustuvaksi omaisuuseräksi

ja se esitetään konsernitaseessa siirtosaamisissa. Kun

asiakaslaskutus ylittää myynnin tuloutuksen määrän, tehdään

huoltosopimusjaksotus, joka luokitellaan asiakassopimuksiin

perustuvaksi velaksi ja se esitetään konsernitaseessa

siirtoveloissa.

Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset

Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset liittyvät KONEen

uuslaite- ja modernisointisopimusten puitteissa saatuihin

ennakkomaksuihin ennen suoritevelvoitteen täyttymistä tai kun

asiakaslaskutus ylittää tuloutetun myynnin määrän. Saadut

ennakot ja myynnin jaksotukset luokitellaan

asiakassopimuksiin perustuviksi veloiksi ja ne tuloutuvat

myyntinä KONEen täytettyä suoritevelvoitteensa.

Muut asiakassopimuksiin perustuvat varat

Muut asiakassopimuksiin perustuvat varat sisältävät

aktivoituja kuluja, jotka liittyvät pitkäaikaisiin

huoltosopimuksien sisältyvien tulevien suoritevelvoitteiden

täyttämiseen. Tällaisia varoja ovat esimerkiksi KONEen

huoltokannassa olevien laitteiden etämonitorointilaitteiden

aktivoidut kustannukset. Varat arvostetaan jaksotettuun

hankintamenoon ja poistetaan kolmen vuoden tai sitä

lyhyemmän sopimuskauden kuluessa.

Laadintaperiaatteet

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Nettokäyttöpääoma

101 KONE Vuosikatsaus 2024

seurannut erityisen tiiviisti kiinalaisiin rakennuttajiin liittyvää

luottoriskiä.

Ennakkolaskusaamisten ja myyntisaamisten laatua

arvioidaan KONEen luotonhallintapolitiikan mukaan. Tämän

politiikan mukaisesti säännöt saamisten laadun arvioinnille on

määritetty erikseen uusien laitteiden liiketoiminnalle sekä

huolto- ja modernisointiliiketoiminnalle. Saamisten laatua

arvioidaan yleisesti ikääntymisen perusteella luottoriskin

kasvaessa sitä mukaa, kun saamiset vanhenevat sekä myös

yksittäisten asiakaskohtaisten analyysien perusteella, jotta

mahdollisesti yksittäisistä asiakaskohtaisista syistä johtuva

alempi luottokelpoisuus on tunnistettavissa. Myyntisaamisten

luottotappiovaraus kirjataan saamisten laadun arvioinnin ja

odotettavissa olevan luottotappiomallin perusteella.

Bruttomääräiset myyntisaamiset tilikauden lopussa

31.12.2024 olivat 2 953,6 (2 858,2) miljoonaa euroa.

Epävarmojen saatavien kattamiseksi kirjatun

luottotappiovarauksen määrä tilikauden lopussa oli 458,8

(363,1) miljoonaa euroa, joista suurin osa kohdistuu

ikäjakauman vanhimpaan kategoriaan. Kasvu

vertailukaudesta heijastelee lisääntynyttä epävarmuutta

Kiinan markkina-alueella.

Myyntisaatavat ja asiakassopimuksiin perustavat omaisuuserät ja velat,
Me	Liitetieto	31.12.2024	31.12.2023
Myyntisaamiset		2 494,8	2 495,1
Huoltosopimusjaksotukset	3.3	45,5	35,1
Laskuttamattomat myyntisaamiset	3.3	346,3	337,7
Muut asiakassopimuksiin perustuvat varat	3.3	3,5	-
Asiakassopimuksiin perustuvat omaisuuserät		2 890,1	2 867,9
Huoltosopimusjaksotukset	3.4	418,1	433,3
Saadut ennakot ja myynnin jaksotukset		2 016,9	1 915,7
Asiakassopimuksiin perustuvat velat		2 435,0	2 349,0

Myyntisaamisten ikäjakauma,
Me	31.12.2024	31.12.2023
Ei-erääntyneet ja alle yhden kuukauden erääntyneet saamiset	1 772,1	1 796,5
1–3 kuukautta erääntyneet	313,6	303,6
3–6 kuukautta erääntyneet	194,3	176,0
Yli 6 kuukautta erääntyneet	214,8	219,0
Yhteensä	2 494,8	2 495,1

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Nettokäyttöpääoma

102 KONE Vuosikatsaus 2024

3.3 Siirtosaamiset

Siirtosaamiset,
Me	Liitetieto	31.12.2024	31.12.2023
Korkojaksotukset		1,9	2,4
Huoltosopimusjaksotukset	3.2	45,5	35,1
Laskuttamattomat asiakassaamiset	3.2	346,3	337,7
Johdannaisvarat	5.3	44,4	11,5
Arvonlisäverosaamiset		78,3	72,5
Ennakkomaksut ja muut siirtosaamiset		173,7	181,8
Muut asiakassopimukset	3.2	3,5	-
Yhteensä		693,6	641,0

3.4 Siirtovelat

Siirtovelat,
Me	Liitetieto	31.12.2024	31.12.2023
Korkojaksotukset		2,6	1,7
Huoltosopimusjaksotukset	3.2	418,1	433,3
Jälkikustannukset ¹		212,0	261,3
Palkka- ja sosiaalikulujaksotukset		625,8	583,8
Johdannaisvelat	5.3	44,5	28,5
Arvonlisäverovelat		75,1	100,5
Yritysostojen maksamaton kauppahinta		26,7	29,1
Muut siirtovelat		581,8	555,3
Yhteensä

1 986,6

1 993,4

Sisältää jaksotuksen laskuille, joita ei ole vielä vastaanotettu valmiista uudisrakentamis- ja modernisointisopimuksista.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Nettokäyttöpääoma

103 KONE Vuosikatsaus 2024

3.5 Varaukset

				1.1.–31.12.2024
			Toiminnan
Varausten muutos,		Korvaus-	uudelleen-	Tappiolliset	Muut
Me	Takuut	vaateet	järjestelyt	sopimukset	varaukset	Yhteensä
Varaukset kauden alussa	74,0	8,2	26,4	48,3	40,0	196,9
Valuuttakurssien vaikutus	1,1	0,0	0,5	1,2	0,6	3,3
Lisäykset	16,9	2,9	26,9	50,5	20,4	117,6
Käytetyt varaukset	-14,3	-2,0	-16,4	-46,1	-8,9	-87,7
Varausten peruutukset	-14,0	-3,7	-6,2	-9,3	-12,2	-45,5
Hankitut liiketoiminnot	0,0	0,2	0,3	0,0	0,9	1,4
Varaukset kauden lopussa	63,6	5,5	31,4	44,5	40,9	185,9
joista pitkäaikaisia						42,0
joista lyhytaikaisia						143,9

				1.1.–31.12.2023
Varausten muutos,			Toiminnan
		Korvaus-	uudelleen-	Tappiolliset	Muut
Me	Takuut	vaateet	järjestelyt	sopimukset	varaukset	Yhteensä
Varaukset kauden alussa	64,8	8,4	14,9	46,2	43,0	177,4
Valuuttakurssien vaikutus	-2,1	-0,4	-0,2	-1,9	-1,0	-5,6
Lisäykset	27,9	2,5	30,8	41,1	21,1	123,3
Käytetyt varaukset	-15,8	-1,5	-15,9	-28,0	-5,5	-66,6
Varausten peruutukset	-1,5	-1,2	-3,3	-9,3	-17,7	-33,0
Hankitut liiketoiminnot	0,6	0,4	-	0,2	0,2	1,4
Varaukset kauden lopussa	74,0	8,2	26,4	48,3	40,0	196,9
joista pitkäaikaisia						46,5
joista lyhytaikaisia						150,4

Laadintaperiaatteet

Varaukset

Varaus merkitään taseeseen, kun konsernilla on

aikaisemman tapahtuman seurauksena olemassa

oleva oikeudellinen tai tosiasiallinen velvoite ja on

todennäköistä, että velvoitteen täyttäminen edellyttää

taloudellista suoritusta ja velvoitteen määrä on

arvioitavissa luotettavasti. Varauksen kirjaamiseen

liittyy tavallisesti johdon arvioita velvoitteen

todennäköisyydestä ja määrästä.

Takuuvaraukset sisältävät tuotteiden korjaamisesta

tai korvaamisesta aiheutuvat kustannukset, mikäli

takuuaikaa on tilinpäätöspäivänä jäljellä.

Takuuvarauksen määrä arvioidaan perustuen

aiempaan kokemukseen tuotteiden korjaamisesta ja

korvaamisesta.

Korvausvaadevaraus kirjataan, kun korvausvaade

on vastaanotettu ja on todennäköistä, että korvaus

tullaan suorittamaan ja suorituksen määrä on

arvioitavissa luotettavasti.

Toiminnan uudelleenjärjestelyvaraus kirjataan vasta

silloin, kun uudelleenjärjestelyä koskeva suunnitelma

on laadittu ja siitä on tiedotettu ja on olemassa näyttöä

siitä, että suunnitelma tullaan panemaan toimeen.

Tappiollisista sopimuksista tehdään varaus, kun on

todennäköistä, että kustannukset ylittävät arvioidun

myyntihinnan tai muun tuoton sopimuksesta.

Todennäköinen tappio kirjataan kuluksi välittömästi.

Muut varaukset sisältävät muun muassa varauksia

sopimus- ja muista vastuista, jotka johtuvat riita- ja

työsuhdeasioista tai muista sääntelyyn perustuvista

velvoitteista.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Nettokäyttöpääoma

104 KONE Vuosikatsaus 2024

3.6 Laskennalliset verosaamiset ja -velat

Laskennalliset verosaamiset,
Me	31.12.2024	31.12.2023	31.12.2022
Käyttämättömät verotuksessa vahvistetut tappiot	2,5	1,2	1,1
Varaukset ja siirtovelat	311,6	297,3	270,2
Eläkevelvoitteet	15,8	9,2	15,9
Vaihto-omaisuus	32,5	30,0	23,9
Käyttöomaisuus	14,0	13,3	13,2
Muut väliaikaiset erot	103,3	87,3	90,0
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	-114,0	-118,1	-106,7
Yhteensä	365,7	320,2	307,5

Laskennallisten verosaamisten muutokset tilikauden aikana,
Me	31.12.2024	31.12.2023
Kauden alussa	320,2	307,5
Valuuttakurssien vaikutus	7,3	-16,7
Kirjattu tuloslaskelmaan	31,7	21,2
Kirjattu laajaan tulokseen	2,1	2,0
Yrityshankinnat, -myynnit ja muut	4,5	6,1
Tasearvo kauden lopussa	365,7	320,2

Laskennalliset verovelat,
Me	31.12.2024	31.12.2023	31.12.2022
Käyttöomaisuus	12,5	22,7	21,5
Liikearvo ja aineettomat hyödykkeet	87,1	88,1	85,3
Muut väliaikaiset erot	101,7	93,6	84,7
Laskennallisten verosaamisten ja -velkojen netotus	-114,0	-118,1	-106,7
Yhteensä	87,3	86,3	84,8

Laskennallisten verovelkojen muutokset tilikauden aikana,
Me	31.12.2024	31.12.2023
Kauden alussa	86,3	84,8
Valuuttakurssien vaikutus	4,8	5,0
Kirjattu tuloslaskelmaan	-15,4	-24,2
Yrityshankinnat, -myynnit ja muut	11,6	20,8
Tasearvo kauden lopussa	87,3	86,3
Laskennalliset verosaamiset ja -velat netto	278,4	233,9

Laadintaperiaatteet

Laskennalliset verot

Laskennallinen verovelka tai -saaminen lasketaan

kaikista varojen ja velkojen kirjanpidon ja verotuksen

välisistä väliaikaisista eroista vahvistetun verokannan

mukaisesti. Väliaikaisia eroja syntyy tavallisesti

myynnin tuloutuksesta, varauksista, poistoista,

sisäisestä varastokatteesta, etuuspohjaisista

eläkejärjestelyistä, vuokrasopimuksista ja

vahvistetuista tappioista. Laskennallinen verosaaminen

kirjataan vahvistetuista tappioista ja muista

väliaikaisista eroista siltä osin kuin on todennäköistä,

että saamista voidaan tulevina vuosina hyödyntää

verotettavaa tulosta vastaan.

Laskennallinen verovelka tytäryhtiöiden

jakamattomista voittovaroista kirjataan

konsernitilinpäätökseen silloin, kun verovelvoite on

olemassa ja kun sen odotetaan toteutuvan

ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa.

Laskennalliset verosaamiset ja -velat vähennetään

konsernitilinpäätöksessä toisistaan, mikäli on olemassa

laillisesti toimeenpantavissa oleva oikeus kuitata

tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia verovelkoja

tilikauden verotettavaan tuloon perustuvia

verosaamisia vastaan ja laskennalliset verosaamiset ja

-velat liittyvät saman veronsaajan perimiin tuloveroihin.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Yritysostot ja investoinnit

105 KONE Vuosikatsaus 2024

Yritysostot ja investoinnit KONEella

• KONEen liiketoimintamalli sitoo vähän pääomaa ja on

luonteeltaan työvoimaintensiivinen, erityisesti huollossa.

Uudisrakentamisen ratkaisuissa teemme paljon

yhteistyötä useiden komponenttitoimittajien kanssa.

Tämän tuloksena liiketoiminnassa tarvittavien aineellisten

ja aineettomien hyödykkeiden määrä on suhteellisen

matala.

• Investoinnit omaan käyttöön vuokrattuihin aineellisiin

hyödykkeisiin koostuvat pääasiallisesti

huoltoajoneuvoista ja varasto- ja toimistorakennuksista.

• Investoinnit liittyvät pääasiallisesti tutkimukseen ja

kehitykseen, IT:hen, tuotannon toimintoihin sekä

huoltoliiketoimintaan.

• KONEen vuonna 2024 toteuttamat yritysostot koostuivat

pääasiassa huoltoliiketoimintaan liittyvistä hankinnoista

Euroopassa.

Yritysostot ja investoinnit

Yritysostot ja

investoinnit

523 Me

Yritysostot

yhteensä

Tässä osiossa

Tämä osio pitää sisällään seuraavat KONEen hankittuja

liiketoimintoja ja investointeja kuvaavat liitetiedot:

4.1 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot

4.2 Liikearvo

4.3 Muut aineettomat hyödykkeet

4.4 Aineelliset hyödykkeet

KONEen investoinnit olivat 3,6 %

liikevaihdosta vuonna 2024

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Yritysostot ja investoinnit

106 KONE Vuosikatsaus 2024

4.1 Hankitut ja myydyt liiketoiminnot

Hankitut liiketoiminnot

KONE teki 29 (25) yritysostoa vuonna 2024, yhteenlasketun

hankintahinnan ollessa 125,6 (190,3) miljoonaa euroa. Ostetut

liiketoiminnot ovat erikoistuneet hissi-, liukuporras- ja

rakennusten automaattioviliiketoimintaan. Kaikki hankitut

liiketoiminnot ovat pääosin Euroopan alueella. Tilikauden

aikana loppuunsaatetut liiketoimintojen hankinnat eivät

yksitellen tarkasteltuina tai kokonaisuutena olleet olennaisia

konsernitilinpäätöksen 2024 kannalta. Vuonna 2024

hankittujen liiketoimintojen kautta kertyneellä liikevaihdolla ja

liiketuloksella ei ollut olennaista vaikutusta konsernin

tilikauden liikevaihtoon. Alustavien hankintamenolaskelmien

perusteella hankintahinnasta 67,8 miljoonaa euroa

kohdistettiin muihin aineettomiin hyödykkeisiin sisältyville

asiakkuuksiin liittyville huoltosopimuksille. Hankitut

asiakkuuksiin liittyvät aineettomat hyödykkeet poistetaan

pääsääntöisesti kymmenessä vuodessa. Liitetieto 4.3 sisältää

lisää tietoa muista aineettomista hyödykkeistä.

Hankittujen nettovarojen alustavien arvioiden mukaiset

käyvät arvot ja hankintahinnat on esitetty oheisessa

taulukossa. Hankintahinnat maksettiin käteisellä, lukuun

ottamatta tiettyjä myöhemmin maksettavaksi tulevia osuuksia.

Useimmissa yritysostoissa hankintahinta sisältää ehdollisen

vastikkeen, jonka suuruus tyypillisesti määräytyy

hankintakohteen hankintahetken jälkeisen taloudellisen

tuloksen perusteella. Ehdollisen vastikkeen käypä arvo on

määritetty hankintahetkellä, ja muutokset kirjataan

tulosvaikutteisesti. Tyypillisesti ehdolliset vastikkeet toteutuvat

kuitenkin alkuperäisen arvion mukaisina. KONE hankki 100

prosentin osuuden kaikista vuonna 2024 hankituista

liiketoiminnoista lukuun ottamatta neljää hankintaa.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja

lopetetut toiminnot

KONE sai päätökseen Venäjän liiketoimintojensa myynnin

venäläiselle S8 Capital -holdingyhtiölle 23.10.2023. Myynnin

loppuunsaattamisen yhteydessä kirjattiin tilikaudella 2023 8,5

miljoonan euron tuotto, kun laajaan tulokseen kirjatut

muuntoerot uudelleen luokiteltiin tuloslaskelmaan ja myytyyn

liiketoimintaan liittyvät varaukset purettiin.

Laadintaperiaatteet

Hankitut liiketoiminnot

Hankitut liiketoiminnot on yhdistelty konsernitilinpäätökseen

siitä hetkestä lähtien, kun konserni on saanut

määräysvallan hankittuun liiketoimintaan, ja vastaavasti

myydyt toiminnot on sisällytetty määräysvallan

lakkaamiseen saakka. Luovutettu vastike, mukaan lukien

ehdollinen kauppahinta sekä hankitun yrityksen

yksilöitävissä olevat varat ja velat arvostetaan käypään

arvoon hankintahetkellä. Hankintaan liittyvät menot kirjataan

kuluksi sille kaudelle, jolloin ne ovat aiheutuneet.

Määräysvallattomien omistajien osuus yrityshankinnan

kohteesta arvostetaan joko käypään arvoon tai suhteellisen

omistusosuuden määräisenä hankinnan kohteen

yksilöitävissä olevasta nettovarallisuudesta

hankintahetkellä.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja

lopetetut toiminnot

KONE luokittelee pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut

toiminnot myytävinä oleviksi silloin kun hyödyt

omaisuuseristä tai liiketoiminnoista arvioidaan kerrytettävän

lähinnä myynnin kuin jatkuvien toimintojen kautta.

Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut

toiminnot arvostetaan kirjanpitoarvoon tai myynnistä

aiheutuvilla menoilla vähennettyyn käypään arvoon sen

mukaan kumpi näistä on alempi.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Yritysostot ja investoinnit

107 KONE Vuosikatsaus 2024

Hankittujen liiketoimintojen omaisuuserien käyvät arvot,,
Me	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Asiakkuuksiin liittyvät aineettomat hyödykkeet	67,8	109,0
Muut aineettomat hyödykkeet	0,1	0,1
Aineelliset hyödykkeet	3,4	7,7
Laskennalliset verosaamiset	1,0	6,1
Vaihto-omaisuus	5,0	7,9
Saamiset	18,3	20,2
Rahavarat	4,4	8,7
Varat yhteensä	100,0	159,7
Eläkevelvoitteet	0,7	0,7
Korolliset velat	0,5	4,9
Varaukset	1,4	1,4
Laskennalliset verovelat	11,6	20,8
Muut velat	15,1	23,6
Velat yhteensä	29,3	51,3
Nettovarat	70,2	108,4
Määräysvallattomien omistajien osuus	0,5	-
Maksettu hankintahinta	106,7	168,5
Ehdollinen ja myöhemmin maksettava vastike	18,8	21,8
Hankintahinta hankintahetkellä	125,6	190,3
Liikearvo	55,4	82,0

Tuloslaskelmaan kirjatut hankintahetken jälkeiset muutokset hankintahinnassa olivat yhteensä -0,2 (0,6) miljoonaa euroa.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Yritysostot ja investoinnit

108 KONE Vuosikatsaus 2024

4.2 Liikearvo

Liikearvon kohdistaminen

Arvonalentumistestausta varten, liikearvo kohdistetaan

rahavirtaa tuottaville yksiköille (CGU). KONEen

liiketoimintamallia ja organisaatiorakennetta mukaillen

rahavirtaa tuottava yksikkö on tyypillisesti maakohtainen

yksikkö, jossa hankittu liiketoiminta sijaitsee.

Arvonalentumistestattu liikearvo on kohdistettu yhteensä 20

CGU:lle 31.12.2024. Operatiivisen liiketoimintamallin

muutoksen vuoksi CGU:iden määrä on laskenut verrattuna

viime vuoteen. 5 suurinta CGU:ta vastaa 78% koko

liikearvosta. Liikearvoltaan alle kymmenen miljoonan euron

CGU:ita oli yhteensä seitsemän kappaletta. Liikearvon

maantieteellinen kohdentaminen (tasearvot) ja painotetut

keskiarvot käytetyistä diskonttokoroista ovat esitetty

viereisessä taulukossa.

Arvonalentumistestaus

Arvonalentumistestauksessa käytetyt tulevaisuuden rahavirta-

arvioihin pohjautuvat käyttöarvolaskelmat perustuvat

konsernin johdon hyväksymiin, CGU-kohtaisiin taloudellisiin

suunnitelmiin. Käytetyt rahavirta-arviot perustuvat seuraavien

kolmen vuoden taloudellisiin suunnitelmiin.

Merkittävimmät rahavirta-arvioihin vaikuttavat parametrit

sisältävät liiketoiminnan kasvuoletukset sekä oletukset

myyntihintojen ja kustannusten kehityksestä. Nämä CGU-

kohtaisiin rahavirta-arvioihin sisällytetyt oletukset perustuvat

johdon arvioihin kysynnän ja markkinoiden kehityksestä, joita

verrataan ulkoisiin informaatiolähteisiin. Laskelmissa käytetyt

tuottavuus- ja tehokkuusoletukset perustuvat sisäisiin

tavoitteisiin, joiden arvioinnissa on huomioitu aiempi

toteutunut kehitys. Myöhempien vuosien rahavirrat on arvioitu

arvonalentumistestauksen yhteydessä varovasti ilman kasvua

jollei alla ole mainittu muuta.

Diskonttauskoron määrittämisessä käytetyt riskittömän

koron, riskikertoimen (beta), sekä riskipreemion parametrit

perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin. Rahavirta-arvioita

on validoitu vertaamalla niitä KONEen markkina-arvoon.

Vuosittaisen arvonalentumistestauksen perusteella

tuloslaskelmaan ei raportointikaudella kirjattu

arvonalentumistappioita.

Arvonalentumistestauksen yhteydessä suoritettiin

herkkyysanalyysi, jossa CGU-kohtaisia rahavirtoja laskettiin

10–40 prosenttia ja diskonttauskorkoja nostettiin 1–4

Liikearvo markkina-alueittain,			Käytetyt diskontto-			Käytetyt diskontto-
Me			korot (ennen veroja),			korot (ennen veroja),
	31.12.2024	%	%	31.12.2023	%	%
Amerikka	383,4	25	11,23	362,5	25	10,19
Eurooppa	924,1	59	8,90	867,8	59	8,17
APMEA	64,6	4	10,77	58,8	4	9,96
Kiinan alue	186,2	12	8,60	179,9	12	9,72
Yhteensä	1 558,4			1 469,0

Liikearvon muutos,
Me	Liitetieto	31.12.2024	31.12.2023
Tasearvo kauden alussa		1 469,0	1 414,7
Valuuttakurssien vaikutus		34,0	-27,6
Hankitut liiketoiminnot	4.1	55,4	82,0
Tasearvo kauden lopussa		1 558,4	1 469,0

Laadintaperiaatteet

Liikearvo

Hankinnat käsitellään hankintamenetelmän mukaan.

Liikearvo lasketaan hankintamenon ja hankittujen

yksilöitävissä olevien varojen ja velkojen käyvän arvon

erotuksena hankintahetkellä. Liikearvo kuvastaa tyypillisesti

hankitun markkinaosuuden, liiketoimintaosaamisen sekä

odotettujen synergioiden arvoa. Liikearvoa ei poisteta vaan

sen kirjanpitoarvo testataan vuosittain arvonalentumisen

varalta.

Arvonalentumistestaus

Konserni arvioi liikearvon kirjanpitoarvon vuosittain tai

useammin, jos viitteitä mahdollisesta arvonalentumisesta on

olemassa. Liikearvo kohdistetaan konsernin rahavirtaa

tuottaville yksiköille (CGU), jotka on identifioitu sen mukaan,

missä maassa ja missä liiketoimintayksikössä liikearvoa

seurataan sisäisessä johdon raportoinnissa. CGU:n

kerrytettävissä oleva rahamäärä lasketaan

käyttöarvolaskelmien avulla. Kassavirtaperusteinen käyttöarvo

määritellään laskemalla ennustettujen kassavirtojen

diskontattu nykyarvo. Ennustetut kassavirrat perustuvat

johdon arvioihin. Laskelmien diskonttokorko perustuu

pääoman keskimääräiseen kustannukseen (WACC), jota

sovelletaan sillä valuutta-alueella, jolla CGU:n voidaan katsoa

sijaitsevan (maa tai liiketoiminta-alue). Pääoman

keskimääräinen painotettu kustannus heijastaa markkinoiden

käsitystä rahan aika-arvosta sekä KONEen liiketoimintaan

liittyvistä riskeistä.

Mahdollinen liikearvon arvonalentumistappio kirjataan

välittömästi tuloslaskelmaan. Aiemmin kirjattua liikearvon

arvonalentumistappiota ei palauteta.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Yritysostot ja investoinnit

109 KONE Vuosikatsaus 2024

osalta. Ensimmäiset immateriaaliset liikearvon alaskirjaukset

prosenttiyksikköä. Herkkyysanalyysin perusteella

todennäköisyys merkittävälle liikearvon

arvonalentumistappioille oli hyvin matala kaikkien CGU:iden

tapahtuisivat kahdessa CGU:ssa, mikäli kyseisten CGU:iden

rahavirta-arviot laskisivat 20% tai diskonttauskorko nousisi

kahdella prosenttiyksiköllä. Oletukset Kiinan toisen paikallisen

tavaramerkin CGU:n osalta on pidetty viime vuoden tapaan

tarkistetulla tasolla toimintaympäristön pysyessä pääosin

ennallaan. Perusskenaariossa Kiinan toisen paikallisen

tavaramerkin terminaalikasvuksi on määritelty 2% ja

diskonttauskoroksi 8,6%. Käytettävissä olevien rahamäärien

ja kohdistettujen omaisuuserien välinen liikkumatila

perusskenaariossa on kasvanut tämän CGU:n osalta, eikä ole

kohtuullista skenaariota, joka johtaisi arvonalentumisen

kirjaamiseen. Immateriaalinen alaskirjaus tunnistettaisiin

konservatiivisimmassa herkkyysanalyysin skenaariossa.

Herkkyyden seurauksena ja käyttöarvolaskelman tuloksen

vahvistamiseksi valmisteltiin lisäksi arvio liiketoimintojen

käyvästä arvosta. Tämä arvio tukee käyttöarvolaskelman

lopputulosta. 31.12.2024 tämän CGU:n liikearvo oli 185,3

miljoonaa euroa.

Muiden rahavirtaa tuottavien yksiköiden osalta

yksikkökohtaiset rahavirta-arviot olivat keskimäärin 7,6 kertaa

omaisuuseriä suuremmat. Vastaava kerroin viidelle

suurimmalle CGU:lle oli 6,8; viidelle pienimmälle 18,9 ja

vastaavasti muille CGU:ille 8,6.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Yritysostot ja investoinnit

110 KONE Vuosikatsaus 2024

4.3 Muut aineettomat hyödykkeet

KONE hankkii usein hissi-, liukuporras-, ja

ovihuoltoliiketoimintoja, joiden yhteydessä se osuus

maksetusta vastikkeesta, joka ylittää hankinnan kohteen

nettovarat, allokoidaan pääsääntöisesti hankituille

asiakkuuksiin liittyville aineettomille hyödykkeille. Valtaosa

aineettomista hyödykkeistä koostuu täten hankituista

asiakassopimuksista. Aineettomiin hyödykkeisiin sisältyy

myös kustannukset hankittujen patenttien, ja tavaramerkkien

osalta, tiettyjen ohjelmistojen kehitysmenoja, sekä

ohjelmistolisenssejä.

Muut aineettomat hyödykkeet,		Asiakkuuksiin liittyvät	1.1.–31.12.2024
Me	Liitetieto	aineettomat hyödykkeet	Muut	Yhteensä
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa		612,9	279,1	892,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden alussa		-372,3	-232,5	-604,8
Tasearvo kauden alussa		240,6	46,6	287,2
Tasearvo kauden alussa
Valuuttakurssien vaikutus		2,1	0,4	2,5
Lisäykset		3,0	36,8	39,8
Vähennykset		-3,0	-2,8	-5,7
Uudelleenluokittelut		-	-0,2	-0,2
Hankitut liiketoiminnot	4.1	67,8	0,1	67,9
Poistot		-46,7	-11,5	-58,2
Tasearvo kauden lopussa		263,8	69,5	333,3
Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa		682,8	308,4	991,2
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa		-419,0	-238,9	-657,9
Tasearvo kauden lopussa		263,8	69,5	333,3

Muut aineettomat hyödykkeet,		Asiakkuuksiin liittyvät	1.1.–31.12.2023
Me	Liitetieto	aineettomat hyödykkeet	Muut	Yhteensä
Alkuperäinen hankintameno kauden alussa		501,6	256,2	757,8
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden alussa		-325,4	-224,2	-549,6
Tasearvo kauden alussa		176,3	31,9	208,2
Tasearvo kauden alussa
Valuuttakurssien vaikutus		-1,2	-1,2	-2,4
Lisäykset		3,8	26,5	30,3
Vähennykset		-0,4	-0,4	-0,8
Uudelleenluokittelut		-	0,1	0,1
Hankitut liiketoiminnot	4.1	109,0	0,1	109,1
Poistot		-47,0	-10,3	-57,3
Tasearvo kauden lopussa		240,6	46,6	287,2
Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa		612,9	279,1	892,0
Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa		-372,3	-232,5	-604,8
Tasearvo kauden lopussa		240,6	46,6	287,2

L aadintaperiaatteet

Aineettomat hyödykkeet

Erillisenä hankitut aineettomat hyödykkeet kirjataan alun

perin hankinnasta aiheutuneiden kustannusten

määräisenä. Nämä hyödykkeet poistetaan tasapoistoin

taloudellisena pitoaikanaan, joka ei yleensä ylitä viittä

vuotta. Hankitut asiakkuuksiin liittyvät huoltosopimukset

kirjataan hankinta-ajankohdan käypään arvoon ja

poistetaan taloudellisena pitoaikanaan pääsääntöisesti

kymmenessä vuodessa.

Arvonalentumiset

Pitkäaikaisten aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden

omaisuuserien kirjanpitoarvoja arvioidaan mahdollisen

arvonalentumisen selvittämiseksi tilinpäätöshetkellä ja aina

kun on viitteitä siitä, että jonkin omaisuuserän arvo on

alentunut. Arvonalentumistesteissä arvioidaan kyseisestä

omaisuuserästä kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Kerrytettävissä oleva rahamäärä on omaisuuserän käypä

arvo vähennettynä luovutuksesta johtuvilla menoilla tai sitä

korkeampi käyttöarvo. Arvonalentumistappio kirjataan

tuloslaskelmaan, mikäli omaisuuserän kirjanpitoarvo on

suurempi kuin siitä kerrytettävissä oleva rahamäärä.

Aiemmin tuloslaskelmaan kirjattu arvonalennus

perutaan, mikäli kerrytettävissä olevan tulon

määrittämisessä käytetyt arviot muuttuvat olennaisesti.

Arvonalennuksen perumisen jälkeinen arvo ei saa

kuitenkaan ylittää arvoa, joka omaisuudella olisi ollut ilman

aikaisempien vuosien arvonalennusta kertyneillä poistoilla

vähennettynä.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Yritysostot ja investoinnit

111 KONE Vuosikatsaus 2024

4.4 Aineelliset hyödykkeet

1.1.–31.12.2024

				Vuokratut		Vuokratut	Kesken-
Aineelliset hyödykkeet,	Liite-		Maa-	Raken-	raken-	Koneet ja	koneet ja	eräiset		Maksetut
Me Alkuperäinen hankintameno kauden	tieto alueet		nukset	nukset	kalusto	kalusto	investoinnit		ennakot Yhteensä
alussa		5,9	350,9	435,6	750,8	280,4	50,5	3,6	1 877,8
Kertyneet poistot kauden alussa		-	-173,1	-243,3	-547,3	-134,3	-	-	-1 098,1
Tasearvo kauden alussa		5,9	177,8	192,3	203,5	146,0	50,5	3,6	779,7
Tasearvo kauden alussa
Valuuttakurssien vaikutus		0,0	3,3	4,1	4,1	4,0	-0,6	0,0	14,9
Lisäykset		-	15,3	72,3	62,2	159,9	48,9	1,7	360,2
Vähennykset		0,0	-0,4	-9,8	-2,9	-6,5	-5,8	-0,4	-25,9
Uudelleenluokittelut		-	30,7	0,5	18,7	0,0	-46,9	-2,8	0,2
Hankitut liiketoiminnot	4.1	-	0,2	0,7	2,4	0,1	-	0,0	3,4
Poistot		-	-16,7	-64,9	-69,3	-83,1	-	-	-234,0
Tasearvo kauden lopussa		5,9	210,1	195,3	218,7	220,4	46,1	2,1	898,5
Alkuperäinen hankintameno kauden
lopussa		5,9	402,4	486,1	806,4	376,4	46,1	2,1	2 125,4
Kertyneet poistot kauden lopussa		-	-192,3	-290,8	-587,7	-156,1	-	-	-1 226,9
Tasearvo kauden lopussa		5,9	210,1	195,3	218,7	220,4	46,1	2,1	898,5

KONEen investoinnit yritysostot mukaan lukien olivat 397,0 (322,4) miljoonaa euroa tilikaudella 1.1.–31.12.2024. Muut

investoinnit kuin yritysostot olivat pääasiassa investointeja tuotantoon sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan tiloihin,

järjestelmälisensseihin ja ohjelmistokehitykseen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan työkaluihin ja laitteisiin. Investoinnit omaan

käyttöön vuokrattuihin aineellisiin hyödykkeisiin koostuivat pääasiallisesti huoltoajoneuvoista ja toimistorakennuksista.

Leasing-maksujen osuus kassavirrassa oli -138,3 (-124,5) miljoonaa euroa.

Laadintaperiaatteet

Aineelliset hyödykkeet

Aineelliset hyödykkeet arvostetaan alkuperäiseen

hankintamenoon vähennettynä kertyneillä poistoilla sekä

mahdollisilla arvonalentumisilla. Suunnitelman mukaiset

tasapoistot lasketaan joko todennäköisen arvioidun

taloudellisen pitoajan tai vuokrasopimuksen ajan perusteella

siten, että poistoajaksi valitaan näistä lyhyempi.

Taloudelliset käyttöajat ovat:

Rakennukset

Koneet ja laitteet

Maa-alueet

5–40 vuotta

2–15 vuotta

Ei poisteta

Aineellisen käyttöomaisuuden korjaus- ja

kunnossapitomenot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne ovat

toteutuneet. Aineellisten hyödykkeiden kirjanpitoarvoja

arvioidaan arvonalentumisen varalta (lisätietoja

arvonalentumiset laadintaperiaatteissa) jos viitteitä

mahdollisesta arvonalentumisesta ilmenee.

Vuokrasopimukset

Kun KONE on vuokrasopimuksessa vuokraajana, se

tunnistaa käyttöoikeusomaisuushyödykkeen, joka perustuu

sen oikeuteen käyttää hyödykettä ja leasingvelan, joka

perustuu sen velvoitteeseen maksaa vuokramaksuja.

Käyttöoikeusomaisuuserä kirjataan tulevien

vuokramaksujen nykyarvoon käyttäen diskonttokorkona

lisäluoton korkoa, jolloin käyttöoikeusomaisuuserän arvo

vastaa leasingvelan määrää sopimuksen tekohetkellä.

Käyttöoikeusomaisuus hyödykkeet poistetaan vuokra-ajan

kuluessa tai hyödykkeen taloudellisena pitoaikana, riippuen

siitä kumpi on lyhyempi. Optiot pidentää tai lopettaa

vuokrasopimus sisällytetään vuokra-aikaan vain silloin, kun

option käyttö on todennäköistä. Lyhytaikaisiin ja arvoltaan

vähäisiä omaisuuseriä koskeviin vuokrasopimuksiin liittyvä

kustannus jaksotetaan liiketoiminnan kuluihin vuokra-ajalle.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Yritysostot ja investoinnit

112 KONE Vuosikatsaus 2024

						1.1.–31.12.2023
				Vuokratut		Vuokratut	Kesken-
Nettokäyttöpääoma,	Liite-	Maa-	Raken-	raken-	Koneet ja	koneet ja	eräiset		Maksetut
Me Alkuperäinen hankintameno kauden	tieto	alueet	nukset	nukset	kalusto	kalusto	investoinnit		ennakot Yhteensä
alussa		5,9	336,7	403,6	714,2	249,5	25,3	1,6	1 736,9
Kertyneet poistot kauden alussa		-	-164,6	-212,8	-515,9	-126,7	-	-	-1 020,0
Tasearvo kauden alussa		5,9	172,1	190,8	198,3	122,8	25,3	1,6	716,8
Tasearvo kauden alussa
Valuuttakurssien vaikutus		0,0	-5,7	-4,7	-5,9	-2,1	-0,6	-0,3	-19,2
Lisäykset		-	16,7	72,0	68,6	89,1	45,4	4,0	295,9
Vähennykset		0,0	-0,8	-4,0	-1,6	0,0	-2,7	-0,2	-9,2
Uudelleenluokittelut		-	10,3	0,0	8,6	0,0	-16,9	-2,0	0,0
Hankitut liiketoiminnot	4.1	-	0,0	4,0	2,3	0,9	-	0,4	7,7
Poistot		-	-15,0	-65,7	-66,7	-64,7	-	-	-212,1
Tasearvo kauden lopussa		5,9	177,8	192,3	203,5	146,0	50,5	3,6	779,7
Alkuperäinen hankintameno kauden
lopussa		5,9	350,9	435,6	750,8	280,4	50,5	3,6	1 877,8
Kertyneet poistot kauden lopussa		0,0	-173,1	-243,3	-547,3	-134,3	0,0	0,0	-1 098,1
Tasearvo kauden lopussa		5,9	177,8	192,3	203,5	146,0	50,5	3,6	779,7

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Pääomarakenne

113 KONE Vuosikatsaus 2024

KONEen pääomarakenne

• KONEen rahavarat ovat vahvalla tasolla johtuen

rahavirtaa tuottavasta sekä ennakkomaksupainotteisesta

liiketoimintamallista.

• KONEen pääomarakenteelle ei ole määritelty tiettyä

tavoitetta, vaan tavoite on varmistaa hyvä

luottokelpoisuus ja siten kattavat rahoitusmahdollisuudet

liiketoiminnan kasvutavoitteiden tukemiseksi.

Pääomarakenne

Osake-

kohtainen

oma pääoma

5,54 e

Korollinen

nettovelka

-831 Me

Tässä osiossa

Tämä osio pitää sisällään seuraavat KONEen

pääomarakennetta kuvaavat liitetiedot:

5.1 Pääomanhallinta

5.2 Oma pääoma

5.3 Rahoitusriskit ja -instrumentit

5.4 Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

5.5 Vastuut

5.6 Työsuhde-etuudet

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Pääomarakenne

114 KONE Vuosikatsaus 2024

5.1 Pääomahallinta

KONEen pääomanhallinnan tavoitteena on tukea kannattavaa

kasvua varmistamalla jatkuvasti konsernin riittävä maksukyky

ja pääoma. Tavoitteena on ylläpitää pääomarakennetta, joka

edesauttaa omistaja-arvon luomisessa.

KONEen liiketoimintaan sitoutunut pääoma koostuu

pääasiassa nettokäyttöpääomasta, käyttöomaisuudesta ja

sijoituksista, jotka rahoitetaan oman pääoman ja nettovelan

avulla oheisen taulukon mukaisesti. KONEen

liiketoimintamallin ja -prosessien ansiosta liiketoimintaan

sitoutuneen pääoman määrä on suhteellisen alhainen. KONE

pyrkii säilyttämään negatiivisen nettokäyttöpääoman

taatakseen terveen rahavirran myös liiketoiminnan kasvaessa

sekä ylläpitääkseen vahvan liiketoimintaan sitoutuneen

pääoman tuoton.

KONEen ensisijainen rahoituksen lähde on sen

operatiivisesta toiminnasta tuleva rahavirta. KONEen

rahoitustoiminto hoitaa ulkoista rahoitusta, rahavaroja ja

sijoituksia keskitetysti KONEen rahoituspolitiikan mukaisesti.

Sijoitukset tehdään ainoastaan korkean luottokelpoisuuden

omaaviin vastapuoliin ja pääasiassa lyhytaikaisiin

instrumentteihin jatkuvan maksuvalmiuden varmistamiseksi.

KONEen pääomarakenteelle ei ole määritelty tiettyä

tavoitetta. Tavoitteena on varmistaa hyvä luottokelpoisuus ja

siten kattavat rahoitusmahdollisuudet liiketoiminnan

kasvutavoitteiden tukemiseksi. KONEen pääomarakenne

nähdään merkittävänä vahvuustekijänä, jonka ansiosta KONE

voi hyödyntää mahdollisia arvoa luovia

liiketoimintamahdollisuuksia, mikäli tällaisia ilmenee.

Tarvittaessa KONE voi myös hyödyntää

lainanottokapasiteettiaan. Tällaisissa tilanteissa velan määrä

ja nettovelkaantumisaste saattaisivat olla korkeammalla

tasolla jonkin aikaa. Vuoden 2024 lopussa KONEen rahoitus

oli taattu valmiusluottolimiiteillä, käytettävissä olevilla

lainasopimuksilla, rahavaroilla ja sijoituksilla.

KONEen osingonmaksulle tai omien osakkeiden

takaisinostoille ei ole määriteltyjä tavoitteita. Hallituksen

osingonjakoehdotus muodostetaan yleisten

liiketoimintanäkymien ja -mahdollisuuksien sekä kulloisenkin

pääomarakenteen ja siinä ennakoitavien muutosten

perusteella. Vuosina 2020–2024 osinkojen osuus tuloksesta

on ollut 97,8 %–124,0 % B-sarjan osakkeelle (KONEen

hallituksen ehdotus 2024). Vuoden 2024 lopussa KONEella oli

hallussaan 11 867 752 kappaletta omia B-sarjan osakkeitaan.

KONE varmistaa pääomaresurssiensa tehokkaan

kohdennuksen ja käytön mittaamalla sisäisesti

liiketoimintansa taloudellista tulosta, josta on vähennetty

liiketoimintaan sitoutuneen pääoman kustannus. Sitoutuneen

pääoman kustannus perustuu liiketoimintaan sidottuun

pääomaan ja pääoman painotettuun keskihintaan (weighted

average cost of capital, WACC).

Pääoman painotettua keskihintaa käytetään myös

vertailutasona arvioitaessa yritysostojen, merkittävien

investointien ja sijoitusten arvonluontipotentiaalia. Käytetyt

arvonmääritysmenetelmät ovat takaisinmaksuaika,

diskontattuun rahavirtaan perustuva malli sekä kannattavuus-

ja rahavirtakertoimet.

Pitkäaikaiset varat maittain,
Me	31.12.2024	31.12.2023
Yhdysvallat	602,1	501,2
Kiina	457,9	434,7
Saksa	377,8	329,3
Espanja	276,2	258,9
Ranska	221,9	198,0
Suomi	219,2	194,6
Muut	1 166,1	1 050,1
Yhteensä	3 321,2	2 966,8

Pääomanhallinta,
Me	2024	2023	2022	2021	2020
Liiketoimintaan sitoutunut pääoma
Liikearvo ja osakkeet	1 657	1 567	1 536	1 550	1 470
Aineelliset ja muut aineettomat hyödykkeet	1 232	1 067	925	954	933
Nettokäyttöpääoma	-827	-861	-904	-1 468	-1 160
Liiketoimintaan sitoutunut pääoma yhteensä	2 062	1 773	1 557	1 035	1 243
Sijoitetun pääoman tuotto
Oma pääoma	2 893	2 786	2 867	3 199	3 197
Korollinen nettovelka	-831	-1 013	-1 309	-2 164	-1 954
Sijoitetun pääoman tuoton yhteensä	2 062	1 773	1 557	1 035	1 243
Nettovelkaantumisaste	-28,7 %	-36,4 %	-45,7 %	-67,6 %	-61,1 %
Omavaraisuusaste	39,8 %	40,9 %	40,3 %	41,2 %	45,5 %

Korollisen nettovelan muutos,
MEUR	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Korollinen nettovelka kauden alussa	-1 013,4	-1 309,0
Korollinen nettovelka kauden lopussa	-831,2	-1 013,4
Korollisen nettovelan muutos	182,2	295,7

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Pääomarakenne

115 KONE Vuosikatsaus 2024

5.2 Oma pääoma

Osakkeet ja osakepääoma

Osakkeiden kokonaismäärä oli tilikauden 2024 lopussa

529 395 860. Osakepääoma oli 66,2 miljoonaa euroa ja

äänten kokonaismäärä 121 527 427. A-sarjan osakkeilla on

kullakin yksi ääni. Kymmenen B-sarjan osaketta oikeuttaa

yhteen ääneen, kuitenkin siten, että kullakin

osakkeenomistajalla on vähintään yksi ääni. Sekä yksittäisen

A- että B-sarjan osakkeen arvo kirjanpidossa on 0,125 euroa.

Tilikauden päättyessä yhtiön hallituksella oli

yhtiökokouksen helmikuussa 2024 myöntämä valtuutus

osakepääoman korottamiseen ja optio-oikeuksien liikkeelle

laskuun. Valtuutus on voimassa seuraavan varsinaisen

yhtiökokouksen päättymiseen saakka, kuitenkin enintään

30.6.2025 asti.

B-sarjan osakkeilla on yhtiöjärjestyksen mukaan oikeus

vähintään yksi ja enintään kaksi ja puoli prosenttia

korkeampaan osinkoon kuin A-sarjan osakkeilla laskettuna

määrälle, joka saadaan jakamalla kaupparekisteriin merkitty

osakepääoma kaupparekisteriin merkittyjen osakkeiden

lukumäärällä.

KONE Oyj:n osakepääomassa ei vuosina 2024 tai 2023

tapahtunut muutoksia.

Valtuutus omien osakkeiden ostamiseen

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous myönsi 29. helmikuuta

2024 hallitukselle valtuutuksen omien osakkeiden

hankkimiseen. Yhtiökokous myönsi hallitukselle valtuuden

omien osakkeiden hankkimiseen. Osakkeita voidaan hankkia

enintään 52 930 000 kappaletta siten, että A-sarjan osakkeita

voidaan hankkia enintään 7 620 000 kappaletta ja B-sarjan

osakkeita enintään 45 310 000 kappaletta.

Hankittavien osakkeiden vähimmäis- ja enimmäisvastike

määräytyy sekä A- että B-sarjan osakkeen osalta

hankintapäivänä Nasdaq Helsinki Oy:ssä B-sarjan osakkeelle

määräytyvän kaupankäyntikurssin perusteella.

Kaikki omat osakkeet tilikauden lopussa olivat B-sarjan

osakkeita.

Laadintaperiaatteet

Oma pääoma ja voitonjako

Oma pääoma koostuu osakepääomasta,

ylikurssirahastosta, arvonmuutos- ja suojausrahastosta,

muuntoeroista, sijoitetun vapaan oman pääoman

rahastosta, työsuhde-etuuksien uudelleenarvostuksesta

sekä kertyneistä voittovaroista. Arvonmuutos- ja

suojausrahasto sisältää kassavirran suojausinstrumenttien

käyvän arvon muutokset. Muuntoeroihin kirjataan

hankintamenomenetelmän mukaiset ulkomaisten tytär- ja

osakkuusyhtiöiden nettoinvestointien muuntoerot. Myös

ulkomaisten tytäryhtiöiden nettovarojen

suojausinstrumentteina käytettyjen rahoitusinstrumenttien

valuuttakurssierot kirjataan muuntoeroihin. Työsuhde-

etuuksien uudelleenarvostuksesta johtuvat

vakuutusmatemaattiset voitot ja tappiot kirjataan työsuhde-

etuuksien uudelleenarvostukseen. KONE Oyj:n ostamien

omien osakkeiden hankintahinta on vähennetty kertyneistä

voittovaroista. Tilikauden voitto kirjataan kertyneisiin

voittovaroihin.

Kun KONE Oyj ostaa omia osakkeitaan, osakkeista

maksettu vastike sekä hankintaan liittyvät kustannukset

vähentävät omaa pääomaa. Kun nämä osakkeet myydään,

osakkeista saatu vastike, josta on vähennetty suorat

transaktiokustannukset, merkitään omaan pääomaan.

Voitonjako pitää sisällään yhtiökokouksen päättämät

osingot ja lahjoitukset. KONE Oyj:n hallituksen

yhtiökokoukselle ehdottamaa voitonjakoa ei ole vähennetty

jakokelpoisesta omasta pääomasta ennen yhtiökokouksen

hyväksyntää.

Lisätietoa osakepohjaisista maksuista

kohdassa 6.2.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Pääomarakenne

116 KONE Vuosikatsaus 2024

Omat osakkeet	Osakkeiden lukumäärä	Hankintahinta, Me
1.1.2024	12 159 159	230,2
Luovutus osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään, tammikuu	-280 902	-12,3
Luovutus hallituksen vuosipalkkioihin, huhtikuu	-9 027	-0,4
Luovutus osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään, joulukuu	-1 478	-0,1
31.12.2024	11 867 752	217,5
1.1.2023	12 306 640	236,6
Luovutus osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään, tammikuu	-121 084	-5,3
Luovutus hallituksen vuosipalkkioihin, huhtikuu	-7 912	-0,3
Luovutus osakepohjaiseen kannustinjärjestelmään, kesäkuu	-18 485	-0,8
31.12.2023	12 159 159	230,2

Omien osakkeiden erittely	Lukumäärä	Hankintameno, Me	Keskihinta, e
31.12.2023	12 159 159	230,2	18.93
31.1.2024	-280 902	-12,3	43,81
25.4.2024	-9 027	-0,4	44,15
3.12.2024	-1 478	-0,1	44,15
31.12.2024	11 867 752	217,5	18.32

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Pääomarakenne

117 KONE Vuosikatsaus 2024

5.3 Rahoitusriskit ja -instrumentit

KONEen liiketoimintaan liittyy rahoitusriskejä kuten valuutta-,

korko-, maksuvalmius- ja luottoriskejä. Näitä rahoitusriskejä

hallitaan osana KONEen kokonaisriskienhallintaa. KONEen

rahoitustoiminto vastaa keskitetysti KONEen rahoitusriskien

hallinnasta johtokunnan hyväksymän rahoituspolitiikan

mukaisesti. Liiketoimintayksiköt hallinnoivat paikallisesti omia

rahoitusriskejään noudattaen KONEen rahoituspolitiikkaa.

Rahoitukseen liittyvät luottoriskit

KONEella on merkittävä määrä rahavaroja ja sijoituksia.

Vastapuoliriskin hajauttamiseksi ja likviditeettiriskin

hallitsemiseksi KONE sijoittaa varansa erittäin likvideihin

korkorahastoihin sekä talletuksiin useaan eri pankkiin.

Rahoituksen luottoriskiä laskettaessa huomioidaan kaikki

olemassa olevat positiot kuten rahat pankkitileillä, sijoitukset

ja talletukset sekä muut kyseisen pankin kanssa tehdyt

rahoitustransaktiot, kuten johdannaissopimukset.

Yhteistyöpankkeja ja muita sijoituskohteita valittaessa

hyväksytään vain vastapuolet, joilla on korkea

luottokelpoisuus. Jokaisen limiitin koko heijastaa vastapuolen

luottokelpoisuutta. Vastapuolien luottokelpoisuutta seurataan

jatkuvasti ja tarvittavat toimenpiteet käsitellään

tapauskohtaisesti, mikäli luottokelpoisuudessa arvioidaan

tapahtuneen merkittävä muutos. Korkorahastojen käyvät arvot

perustuvat markkinoilta saataviin tietoihin (käypien arvojen

taso 2).

Rahoitus- ja maksuvalmiusriskit

KONEen rahavarat olivat 576,0 (424,5) miljoonaa euroa ja

sijoitukset 1 221,9 (1 263,2) miljoonaa euroa 31.12.2024.

KONEen rahoitustoiminto hallinnoi keskitetysti rahavaroja

ja sijoituksia. Paikallisen sääntelyn takia osa varoista sijaitsee

paikallisissa sijoituksissa ja hajautetusti pankkitileillä useassa

KONE-maassa. Merkittävä osa varoista on kuitenkin KONEen

rahoitustoiminnon käytettävissä. Muutokset paikallisissa

sääntelyissä voivat myös tulevaisuudessa vaikuttaa

rahavarojen ja sijoitusten sijaintiin.

KONEella on tutkimus- ja tuotekehitystarkoitukseen 200,0

(200,0) miljoonaan euron kiinteäkorkoinen ja 200,0 (0,0)

miljoonan euron vaihtuvakorkoinen laina Euroopan

investointipankilta (EIP). Kiinteäkorkoinen laina erääntyy

vuonna 2026 ja vaihtuvakorkoinen laina vuonna 2031. Lainan

käypä arvo lasketaan diskonttaamalla kassavirrat käyttäen

Laadintaperiaatteet

Johdannaisinstrumentit ja suojauslaskenta

Rahoituksen johdannaisinstrumentit kirjataan taseeseen

sopimushetkellä ja myöhemmin käypään arvoon.

Valuuttatermiinien käypä arvo lasketaan diskonttaamalla

sopimusten ennakoidut rahavirrat kyseisten valuuttojen

arvostushetken mukaisilla markkinakorkokäyrillä ja laskemalla

sopimuspäivälle ja tasepäivälle diskontattujen arvojen

euromääräinen erotus. Valuuttaoptiot arvostetaan

raportointihetkellä Garman & Kohlhagen -

arvonmääritysmenetelmällä.

Johdannaissopimuksia solmittaessa ne luokitellaan,

valuuttapolitiikan mukaisesti, liiketoimesta johtuvan sitovan tai

erittäin todennäköisen osto- tai myyntisopimuksen

suojaukseksi. Näistä osa luetaan mukaan rahavirran

suojauslaskentaan, saamisten tai velkojen käyvän arvon

muutosten suojaukseksi tai ulkomaiseen tytäryhtiöön tehdyn

nettosijoituksen suojaukseksi.

Rahavirran suojauslaskentaa sovellettaessa KONE

saattaa käyttää valuuttatermiinejä ja -optioita suojatakseen

valuuttamääräisiä rahavirtoja, mikä takaa suojauskohteen ja

suojausinstrumentin välille taloudellisen suhteen ja täyden

tehokkuuden, sillä näiden käyvät arvot liikkuvat vastakkaisiin

suuntiin saman riskin takia. Suojausinstrumentin käypä arvo

termiinipisteineen sisältyy suojaussuhteeseen.

Suojauslaskennan alaisten valuuttajohdannaisten käypien

arvojen muutosten tehokas osuus kirjataan laajan

tuloslaskelman kautta suojausrahastoon omaan pääomaan.

Suojausrahastoon kirjattu käyvän arvon muutosten kertymä

siirretään tuloslaskelmaan kuluihin suojattujen ostojen ja

myyntien toteutuessa. Rahavirran suojauslaskentaa

sovellettaessa suojausinstrumentin ja suojauskohteen välillä

oleva taloudellinen suhde dokumentoidaan suojaussuhteen

alkaessa, mukaan lukien dokumentointi siitä, odotetaanko

suojausinstrumentin netottavan suojauskohteen kassavirtojen

muutosta. Riskien hallinnan tavoite ja strategia eri

suojaustransaktioille dokumentoidaan myös jokaisen

suojaussuhteen alkaessa. Suojaussuhteen tehokkuus

todennetaan ennen suojauslaskennan aloittamista sekä

vähintään neljännesvuosittain sen jälkeen.

Tehottoman osuuden voitot ja tappiot kirjataan välittömästi

tuloslaskelmaan oikaisuna kuluihin. Valuuttamääräisten

transaktioiden suojauksessa voi syntyä tehottomuutta, mikäli

ennustettu transaktio ei toteudu alkuperäisen ennusteen

mukaisena. Mikäli rahavirran suojauslaskennan piiriin

kuuluva johdannainen erääntyy tai myydään tai

suojaussuhde ei enää täytä suojauslaskennan ehtoja, jo

aikaisemmin laajaan tuloslaskelmaan kirjattu

arvonmuutosten kertymä jää suojausrahastoon ja tuloutetaan

suojatun oston tai myynnin toteutuessa. Mikäli suojatun

oston tai myynnin toteutumista ei voida enää pitää

todennäköisenä, kirjataan arvonmuutosten kertymä

oikaisuna välittömästi tuloslaskelmaan kuluihin.

Johdannaiset, jotka on tehty suojaamistarkoituksessa

mutta joihin ei sovelleta suojauslaskentaa, kohdennetaan

tuloslaskelman tuottoihin tai kuluihin tai rahoitustuottoihin tai

-kuluihin luonteensa mukaisesti: operatiivisia eriä suojaavien

johdannaisten käyvän arvon muutokset kirjataan

liiketoiminnan kuluihin ja monetaarisia eriä suojaavien

johdannaisten käyvän arvon muutokset rahoitustuottoihin ja -

kuluihin.

Ulkomaanrahanmääräisten lainasaamisten, talletusten,

sijoitusten ja rahoitusvelkojen valuuttakurssimuutoksia

vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten käypien arvojen

muutos kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -

kuluihin.

Ulkomaisiin tytäryhtiöihin tehtyjen valuuttamääräisten

nettosijoitusten konsolidoinnissa syntyvää muuntoeroa

vastaan tehtyjen valuuttasuojausten käyvän arvon muutosten

tehokas osuus kirjataan laajan tuloslaskelman kautta

muuntoeroihin omaan pääomaan ja tuloutetaan sieltä, mikäli

nettoinvestoinnista tai sen osasta luovuttaisiin. Suojattava

riski on määritelty spot-kurssin muutoksena (pois lukien

muutokset koroissa eli termiinipisteet). Termiinipisteistä

johtuva suojausinstrumentin käyvän arvon muutos

(suojauskustannus) kirjataan välittömästi konsernin

tuloslaskelmaan.

Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseen

lyhytaikaisissa siirtosaamisissa ja -veloissa.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Pääomarakenne

118 KONE Vuosikatsaus 2024

tilinpäätöshetken velkakorkoja (käypien arvojen taso 2).

KONEella on lisäksi 500,0 (500,0) miljoonan euron ei-

komittoitu yritystodistusohjelma ja 850,0 (850,0) miljoonan

euron voimassa oleva yritysvastuullisuusehtoinen

pankkiluottolimiittisopimus. Luottolimiitin

yritysvastuullisuusehdot liittyvät KONEen

hiilineutraaliustavoitteisiin ja sitoumuksiin sukupuolijakauman

tasapainottamiseksi.

Korkoriskit

KONEen yhteenlasketut rahat ja sijoitukset olivat

tilinpäätöshetkellä 1 797,9 (1 687,7) miljoonaa euroa. Samaan

aikaan KONEen korollinen velka oli 987,1 (687,8) miljoonaa

euroa, mikä käsittää korolliset rahoitusvelat, 834,2 (550,4)

miljoonaa euroa sisältäen leasingvelat, yritysostojen

optioveloista, 9,2 (2,3) miljoonaa euroa sekä työsuhde-

etuuksista, 141,4 (132,9) miljoonaa euroa. Lisäksi KONEella

oli työsuhde-etuuksista kirjattuja varoja 15,0 (9,2) miljoonaa

euroa.

KONEen sijoitukset on pääosin sijoitettu alle vuoden

pituisiin maturiteetteihin. Näin ollen korkotason muutoksilla ei

ole olennaista vaikutusta sijoitusten markkina-arvoihin. Sen

sijaan korkotason muutokset voivat vaikuttaa tuleviin

korkotuottoihin.

Korkoriskien herkkyysanalyysia laadittaessa on korollisen

nettorahoitusvelan oletettu pysyvän vuoden 2024 lopun

tasolla koko seuraavan tilikauden ajan. Herkkyysanalyysi

näyttää yhden prosenttiyksikön korkotason muutoksen

vaikutuksen alle vuoden pituiseen korkoperiodiin sidotulle

nettorahoitusvelalle, -1 853,8 (-1 572,1) miljoonaa euroa,

nettokorkotuotoissa. Vuodelle 2024 yhden prosenttiyksikön

muutos korkotasossa merkitsisi -18,5 (-15,7) miljoonan euron

muutosta nettokorkotuotoissa. Korkoriskien herkkyysanalyysi

on laskettu ennen veroja.

Korkotason muutoksella ei ole olennaista vaikutusta

työsuhde-etuuksien, rahoitusvelkojen tai yritysostojen

optiovelkojen nettokorkoihin.

Johdannaissopimukset

Kaikki johdannaissopimukset on tehty KONEen

rahoituspolitiikan mukaisesti suojautumistarkoituksessa.

Valtaosa valuuttajohdannaisista ja

valuutanvaihtosopimuksista erääntyy vuoden kuluessa.

Valuuttajohdannaisten ja valuutanvaihtosopimusten käyvät

arvot lasketaan johtamalla ne aktiivisilta markkinoilta

saaduista hintatiedoista ja käyttämällä yleisesti tunnettuja

arvostusmalleja (käypien arvojen taso 2). Rahoitussopimuksia

solmitaan vain vastapuolten kanssa, joilla on korkea

luottoluokitus. Näiden vastapuolten ja KONEen

luottokelpoisuus huomioidaan arvioitaessa avoimien

rahoitusvarojen ja -velkojen käypiä arvoja.

Johdannaisten käyvät arvot esitetään taseessa

bruttomääräisinä ja ne voidaan netottaa ehdollisissa

tilanteissa kuten sopimusrikkomus tai konkurssi.

Johdannaisiin perustuvat saamiset vastapuolilta olisivat

netotuksen jälkeen 9,2 (1,3) miljoonaa euroa ja velvoitteet 9,4

(18,3) miljoonaa euroa.

Lainat ja muut korolliset velat

Lainat ja muut korolliset velat käsittävät leasingvelat,

yritysostojen optiovelat ja muut velat. KONEen pitkäaikaiset

leasingvelat olivat 299,8 (238,3) miljoonaa euroa ja

lyhytaikaiset leasingvelat 132,8 (110,9) miljoonaa euroa

tilinpäätöshetkellä.

Laadintaperiaatteet

Lainat

Lainat on konsernitaseessa sisällytetty muihin

rahoitusvelkoihin. Lainat kirjataan hankintahetkellä käypään

arvoon transaktiokustannuksilla vähennettynä. Myöhemmin

lainat arvostetaan efektiivisen koron menetelmällä

jaksotettuun hankintamenoon. Leasingvelat arvostetaan

tulevien vuokramaksujen nykyarvoon, diskontattuna lisäluoton

korolla.

Leasingvelat

Leasingvelat arvostetaan tulevien vuokramaksujen

nykyarvoon, diskontattuna lisäluoton korolla.

Rahoitusvarat

KONE luokittelee rahoitusvarat kolmeen luokkaan:

jaksotettuun hankintamenoon arvostettavat rahoitusvarat,

käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta

arvostettavat rahoitusvarat ja käypään arvoon

tulosvaikutteisesti arvostettavat rahoitusvarat.

Rahoitusvarojen luokittelu tehdään alkuperäisen

kirjaamisen yhteydessä ja perustuu varojen

rahavirtaominaisuuksiin ja hallintaan käytettäviin

liiketoimintamalleihin.

KONE arvioi jaksotettuun hankintamenoon arvostettaviin

varoihin liittyvät odotettavissa olevat luottotappiot ennakoivasti

ja sovellettava menettely riippuu siitä, onko luottoriski

lisääntynyt merkittävästi. Rahoitusvarojen luottoriskin

arvioidaan olevan matala, jonka perusteella

luottotappiovarausarviointi perustuu 12 kuukauden odotettaviin

luottotappioihin.

Lainasaamiset ja talletukset

Lainasaamiset ja talletukset kirjataan hankintahetkellä

käypään arvoon ja arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon

käyttäen efektiivisen koron menetelmää lukuun ottamatta

korkorahastoja, jotka luokitellaan käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin. Hankintamenoa

laskettaessa huomioidaan vain olennaiset transaktiokulut.

Sijoitukset yritystodistuksiin, lyhytaikaisiin

pankkitalletuksiin, korkorahastoihin tai muihin vastaaviin

rahamarkkinainstrumentteihin sisällytetään lainasaamisiin ja

talletuksiin.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä. Käytetyt

tililuotot on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Pääomarakenne

119 KONE Vuosikatsaus 2024

Rahoitusvelvoitteiden ja koronmaksujen		31.12.2024				31.12.2023
erääntyminen,	< 1	1-5	> 5		< 1	1-5	> 5
Me Korolliset rahoitusvelat	vuotta	vuotta	vuotta	Yhteensä	vuotta	vuotta	vuotta	Yhteensä
Lainat	-	-200,7	-200,0	-400,7	0,0	-200,0	-0,4	-200,4
Leasingvelat	-132,8	-265,1	-34,7	-432,6	-110,9	-206,1	-32,2	-349,1
Lyhytaikaiset lainat ja muut velat	-2,2	-	-	-2,2	-2,2	-	-	-2,2
Käytetyt pankkilimiitit	-0,9	-	-	-0,9	-0,8	-	-	-0,8
Yritysostojen optiovelat	-	-9,2	-	-9,2	-	-2,3	-	-2,3
Korottomat rahoitusvelat
Ostovelat	-982,9	-	-	-982,9	-927,0	-	-	-927,0
Johdannaissopimukset
Pääomasaamiset	3 241,7	153,5	-	3 395,2	3 118,0	164,3	-	3 282,3
Pääomamaksut	-3 245,2	-152,7	-	-3 397,9	-3 135,0	-168,8	-	-3 303,8
Koronmaksut	-24,3	-50,3	-16,7	-91,3	-12,1	-17,5	-3,2	-32,8
Nettomaksut	-1 146,5	-524,6	-392,9	-2 064,0	-1 070,0	-430,4	-168,7	-1 669,1

		31.12.2024		31.12.2023
Johdannaissopimusten käyvät arvot,
Me Valuuttajohdannaiset	Johdannaisvarat	Johdannaisvelat	Netto käypä arvo	Netto käypä arvo
Rahavirran suojauslaskennassa	13,3	-26,7	-13,5	-13,2
Nettoinvestoinnin suojauslaskennassa	-	-13,3	-13,3	0,0
Muut valuuttasuojat	31,2	-4,5	26,7	-3,9
Yhteensä	44,4	-44,5	-0,1	-17,0

Johdannaissopimusten nimellisarvot,
Me	31.12.2024	31.12.2023
Valuuttajohdannaiset
Rahavirran suojauslaskennassa	1 313,5	1 114,3
Nettoinvestoinnin suojauslaskennassa	315,9	437,9
Muut valuuttasuojat	1 765,8	1 730,2
Yhteensä	3 395,2	3 282,3

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Pääomarakenne

120 KONE Vuosikatsaus 2024

					31.12.2024
					Käypään arvoon
			Käypään	Jaksotettuun	muiden laajan
			arvoon tulos-	hankinta-	tuloksen erien
Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittain,			vaikutteisesti	menoon	kautta	Tasearvo
Me Pitkäaikaiset varat		Liitetieto	arvostettavat	arvostettavat	arvostettavat	yhteensä
Osakkeet ja muut pitkävaikutteiset sijoitukset		5.4	-	-	98,9	98,9
Pitkäaikaiset lainasaamiset	I	5.4	-	4,4	-	4,4
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset			-	2 494,8	-	2 494,8
Johdannaisvarat			31,2	-	13,3	44,4
Lyhytaikaiset talletukset ja lainasaamiset	I	5.4	909,1	313,9	-	1 223,0
Rahavarat	I		-	576,0	-	576,0
Rahoitusvarat yhteensä			940,3	3 389,1	112,2	4 441,5
Pitkäaikainen vieras pääoma ¹
Lainat	I		-	400,7	-	400,7
Lyhytaikainen vieras pääoma
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat ²	I		-	3,1	-	3,1
Yritysostojen optiovelat	I		9,2	-	-	9,2
Ostovelat			-	982,9	-	982,9
Johdannaisvelat			4,5	-	40,0	44,5
Rahoitusvelat yhteensä			13,7	1 386,7	40,0	1 440,5

Pois lukien pitkäaikaiset leasingvelat 299,8 miljoonaa euroa

Pois lukien lyhytaikaiset leasingvelat 132,8 miljoonaa euroa

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät poikkea oleellisesti niiden tasearvoista.

I-kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Pääomarakenne

121 KONE Vuosikatsaus 2024

					31.12.2023
					Käypään arvoon
			Käypään	Jaksotettuun	muiden laajan
			arvoon tulos-	hankinta-	tuloksen erien
Rahoitusvarojen ja -velkojen arvot luokittain,			vaikutteisesti	menoon	kautta	Tasearvo
Me Pitkäaikaiset varat		Liitetieto	arvostettavat	arvostettavat	arvostettavat	yhteensä
Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset		5.4	-	-	97,9	97,9
Pitkäaikaiset lainasaamiset	I	5.4	-	3,5	-	3,5
Lyhytaikaiset varat
Myyntisaamiset			-	2 495,1	-	2 495,1
Johdannaisvarat			5,7	-	5,8	11,5
Lyhytaikaiset talletukset ja lainasaamiset	I	5.4	972,0	291,9	-	1 263,9
Rahavarat	I		-	424,5	-	424,5
Rahoitusvarat yhteensä			977,7	3 215,0	103,7	4 296,4
Pitkäaikainen vieras pääoma ¹
Lainat	I		-	200,4	-	200,4
Lyhytaikainen vieras pääoma
Muut lyhytaikaiset rahoitusvelat ²	I		-	3,0	-	3,0
Yritysostojen optiovelat	I		2,3	-	-	2,3
Ostovelat			-	927,0	-	927,0
Johdannaisvelat			9,6	-	19,0	28,6
Rahoitusvelat yhteensä			11,9	1 130,5	19,0	1 161,3

Pois lukien pitkäaikaiset leasingvelat 238,3 miljoonaa euroa

Pois lukien lyhytaikaiset leasingvelat 110,9 miljoonaa euroa

Rahoitusvarojen ja -velkojen käyvät arvot eivät poikkea oleellisesti niiden tasearvoista.

I-kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Pääomarakenne

122 KONE Vuosikatsaus 2024

5.4 Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

Osakkeet sisältävät 19,9 %:n omistuksen Toshiba Elevator

and Building Systems Corporationissa (TELC). TELC on

sijoitus listaamattomiin osakkeisiin ilman noteerattua

markkinahintaa toimivilla markkinoilla. TELC:n käypä arvo

arvioidaan käyttäen tulevien osinkojen

diskonttausmenetelmää. Mallin merkittävimmät arviot

koskevat ennustettuja osinkoja ja diskonttokorkoa. Sijoituksen

käypä arvo on herkkä muutoksille näissä kahdessa

keskeisessä arviossa. Ei kuitenkaan ole sellaista jokseenkin

mahdollista muutosta jolla olisi merkittävä vaikutus konsernin

varoihin tai omaan pääomaan.

Sijoituksiin sisältyy myös muut pitkäaikaiset sijoitukset,

jotka ovat pienempiä omistuksia pörssinoteeraamattomissa

yhtiöissä.

Lainasaamisten käyvät arvot eivät oleellisesti poikkea

tasearvoista. Lyhytaikaiset talletukset erääntyvät vuoden

sisällä ja koostuvat 909,1 (972,0) miljoonaa euroa

korkomarkkinainstrumenteista ja 312,8 (291,2) miljoonaa

euroa lyhytaikaisista pankkitalletuksista.

5.5 Vastuut

Pankit ja rahoituslaitokset ovat antaneet takauksia KONEen

tytäryhtiöiden normaalin liiketoiminnan vastuiden vakuudeksi

enintään 1 891,8 (1 983,7) miljoonan euron arvosta

31.12.2024.

Talletukset ja lainasaamiset,
Me		31.12.2024	31.12.2023
Osakkeet ja muut pitkäaikaiset varat
Osakkeet		96,2	95,0
Muut rahoitusvarat		2,7	2,9
Pitkäaikaiset lainasaamiset	I	4,4	3,5
Sijoituskiinteistöt	II	0,4	-
Muut pitkäaikaiset saamiset	II	46,6	-
Yhteensä		150,3	101,5
Talletukset ja muut lyhytaikaiset vara
Lyhytaikaiset talletukset	I	1 221,9	1 263,2
Lyhtyaikaiset lainasaamiset	I	1,1	0,6
Yhteensä		1 223,0	1 263,9

I- kirjaimella merkityt taserivit sisältyvät korollisiin nettovelkoihin.

II- kirjaimilla merkityt taserivit sisältyvät nettokäyttöpääomaan.

Laadintaperiaatteet

Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset

Osakkeisiin sisältyvät pitkäaikaiset strategiset sijoitukset ovat

sijoituksia listaamattomiin osakkeisiin ilman noteerattua

markkinahintaa toimivilla markkinoilla. Muut pitkäaikaiset

sijoitukset sisältävät omistuksia pörssinoteeraamattomissa

yhtiöissä.

Osakkeet ja muut pitkäaikaiset sijoitukset luokitellaan

sijoituksiksi, jotka arvostetaan käypään arvoon muiden laajan

tuloksen erien kautta. Käypä arvo määritellään käyvän arvon

hierarkiatason 3 mukaan käyttäen joko tuotto- tai

markkinaperusteisia arvostusmalleja. Kun sijoituksiin kuuluva

erä kirjataan pois taseesta, aiemmin arvonmuutos- ja

suojausrahastoon kirjattu kertynyt voitto tai tappio siirretään

kertyneisiin voittovaroihin eikä tuloslaskelmaan.

Sijoituskiinteistöt

Sijoituskiinteistöt sisältävät KONEen vuokratuoton ja pääoman

arvonnousun ansaitsemiseksi hallussa pitämät kiinteistöt, jotka

käsitellään IAS 40:n mukaisesti. Pitkällä aikavälillä KONE

odottaa myyvänsä nämä omaisuuserät. Sijoituskiinteistöt

arvostetaan hankintamenomallia käyttäen, jolloin

kirjanpitoarvo vastaa alkuperäistä hankintamenoa

vähennettynä kertyneillä poistoilla ja arvonalentumistappioilla.

Muut pitkäaikaiset saamiset

Muut pitkäaikaiset saamiset sisältävät

asuinkiinteistöasiakkailta modernisointiprojekteissa saadut

hyvitykset, jotka voidaan vähentää tuloveroista ja muista

tavanomaisen liiketoiminnan yhteydessä maksettaviksi

tulevista viranomaismaksuista seuraavina vuosina, ja ne

käsitellään IAS 12:n mukaisesti. Saamisia testataan

arvonalentumisen varalta alkuperäisen kirjaamisen jälkeisinä

raportointikausina. Raportointikaudella ei tunnistettu

arvonalentumistappioita. Saamisia ei diskontata.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Pääomarakenne

123 KONE Vuosikatsaus 2024

5.6 Työsuhde-etuudet

KONEella on eri maissa useita erilaisia etuusjärjestelyjä, joista

osa on maksupohjaisia ja osa etuuspohjaisia. Suurin osa

järjestelyistä on maksupohjaisia.

KONEen merkittävimmät rahastoidut etuuspohjaiset

järjestelyt ovat Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. KONE

rahastoi varoja etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin

toteuttaakseen paikallisten säännösten vaatimukset.

Rahastoituja varoja hallinnoivat konsernin ulkopuoliset

rahastonhoitajat. Varat allokoidaan osakkeisiin ja

kiinteäkorkoisiin sijoitusinstrumentteihin, jotta tuottoaste

vastaisi tavoitetasoa valitulla riskirakenteella. Riippumattomat

aktuaarit arvostavat vastuut. Vakuutusmatemaattisissa

eläkevastuulaskelmissa käytettävät diskonttokorot

määräytyvät markkinakorkokannan mukaan.

Iso-Britanniassa eläkejärjestely perustuu Iso-Britannian

eläkevalvontaviranomaisen antamaan ohjeistukseen.

Etuuspohjainen eläkejärjestely on ollut suljettu uusilta jäseniltä

maaliskuusta 2002 lähtien ja sitä hallinnoidaan eläkesäätiön

kautta (KONE Pension Trustees Ltd). Tytäryhtiö on

tarkastelemassa eläkejärjestelyään arvioidakseen Section 37

– oikeuden päätöksen mahdollisia vaikutuksia. Arviointi kattaa

aiemmat oikaisut ja näihin liittyvät asianmukaiset

hyväksynnät.

Yhdysvalloissa osa työntekijöistä kuuluu rahastoidun

etuuspohjaisen eläkejärjestelyn piiriin, jota hallinnoi KONE

Inc:n eläkekomitea. Eläkejärjestelyn lisäksi KONE tarjoaa

työsuhteen jälkeisen sairaus- ja henkivakuutusjärjestelyn.

Kyseisiä, pääasiallisesti rahastoimattomia järjestelyjä

käsitellään IFRS:ssä etuuspohjaisina järjestelyinä. Järjestely

on jäädytetty heinäkuusta 2024 lähtien. Lisäksi Yhdysvalloissa

KONE on osallisena usean työnantajan yhteisessä

työntekijöiden etuusjärjestelyssä. Tässä maksupohjaisessa

etuusjärjestelyssä KONE maksaa tehtyihin työtunteihin

perustuvia maksuja. KONEen vastuu on rajoitettu näihin

maksuihin.

KONEen merkittävimmät rahastoimattomat etuuspohjaiset

järjestelyt ovat Saksassa, Italiassa (TFR, Trattamento di Fine

Rapporto, työsuhteen päättymiseen liittyvät etuusjärjestelyt) ja

Ruotsissa. Saksan ja Italian TFR järjestelyt on suljettu uusilta

jäseniltä. Ruotsissa eläketurva on järjestetty sekä

maksupohjaiseen että rahastoimattomaan etuuspohjaiseen

eläkejärjestelyyn (ITP, Industrins och handelns

tilläggspension) perustuen.

KONEella on maksupohjaisia eläkejärjestelyitä ja muita

työsuhteen jälkeisiä etuusjärjestelyitä useimmissa maissa.

Maksupohjaisissa järjestelyissä maksetut etuudet kirjataan

kuluksi sille tilikaudelle, jonka aikana ne ovat syntyneet.

KONEen ei tarvitse kirjata velkaa, koska KONEen vastuu

rajoittuu maksuperusteisiin kuluihin.

Suomessa maksupohjainen eläkejärjestely perustuu

Työntekijän eläkelakiin (TyEL), jonka mukaan eläke-etuudet

perustuvat suoraan edunsaajan ansioihin. Järjestelyyn

kuuluvia varoja hallinoivat eläkevakuutusyhtiöt.

Etuuspohjaiset järjestelyt altistavat KONEen useille

riskeille. Etuuspohjaisten järjestelyjen velvoitteiden

arvostamisessa käytetyt diskonttokorot määritellään

yrityslainojen tuottoja käyttäen. Yrityslainojen tuottojen

aleneminen korottaa etuuspohjaisten järjestelyjen velvoitteen

nykyarvoa. Jos etuuspohjaisten järjestelyjen varojen tuotto on

heikompi kuin yrityslainojen tuotto, voi se johtaa järjestelyn

rahoitusvajeeseen. Nämä mahdolliset vajeet voivat velvoittaa

KONEen tekemään lisäsuorituksia etuusjärjestelyihin.

Jotkin KONEen etuuspohjaisista järjestelyistä ovat kytketty

yleiseen inflaatioon ja palkkatason kehitykseen. Korkeampi

inflaatio ja palkkataso johtaa korkeampaan etuuspohjaisen

järjestelyn nykyarvoon.

Osa etuuspohjaisista järjestelyistä velvoittaa KONEen

tarjoamaan elinaikaisia etuuksia edunsaajille.

Elinaikaodotteen nouseminen nostaa näiden järjestelyjen

velvoitteen nykyarvoa.

Laadintaperiaatteet

Työsuhde-etuudet

Konsernilla on lukuisia työsuhde-etuus järjestelyjä,

jotka noudattavat eri maiden paikallisia säännöstöjä ja

käytäntöjä. Nämä järjestelyt luokitellaan joko maksu-

tai etuuspohjaisiksi järjestelyiksi. Eläkejärjestelyt

rahoitetaan yleensä työntekijöiden ja asianomaisten

konserniyhtiöiden suorituksina eläkevakuutusyhtiöille

tai -rahastoille. Eläkekulut ja -vastuut perustuvat

paikallisten viranomaisten tai riippumattomien

vakuutusmatemaatikkojen laskelmiin. Konsernin

suoritukset maksupohjaisiin järjestelyihin kirjataan

suoraan kuluksi sille tilikaudelle, jota veloitus koskee.

Etuuspohjaisissa järjestelyissä eläkekustannukset

määritetään käyttäen ennakoituun

etuusoikeusyksikköön perustuvaa menetelmää

(projected unit credit method). Tämän menetelmän

mukaisesti eläkemenot kirjataan tuloslaskelmaan

kuluksi jaksottaen kustannukset työntekijöiden

palvelusajalle auktorisoitujen

vakuutusmatemaatikkojen säännönmukaisesti

tekemien laskelmien ja järjestelyistä johtuvien

velvoitteiden sekä järjestelyihin kuuluvien varojen

arvostusten perusteella. KONE esittää etuuspohjaisiin

järjestelyihin kuuluvat tilikauden työsuoritukseen

perustuvat menot henkilöstökuluissa ja nettokorot

rahoituskuluissa.

Eläkevastuuna esitetään tulevien eläkemaksujen

nykyarvo tilinpäätöspäivänä vähennettynä järjestelyyn

kuuluvien varojen tilinpäätöspäivän käyvällä arvolla.

Vakuutusmatemaattisten etuuspohjaisten

eläkevastuulaskelmien diskonttokorkokanta määräytyy

markkinakorkokannan mukaan.

Työkyvyttömyyseläkevastuu, jonka määrä riippuu

työntekijän palvelusajasta, arvostetaan sillä

perusteella, miten todennäköistä

työkyvyttömyyseläkekorvauksen suorittaminen on

sekä minkä pituiselta palvelusajalta korvausta

maksetaan.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Pääomarakenne

124 KONE Vuosikatsaus 2024

	Etuuspohjaiset			Muut työsuhteen päättymisen		Järjestelyyn kuuluvien varojen
Muutokset eläkejärjestelyissä kategorioittain,	eläkejärjestelyvelat			jälkeiset etuusvelat		käypä arvo	Etuuspohjainen nettovelka
Me	31.12.2024	31.12.2023	31.12.2024	31.12.2023	31.12.2024	31.12.2023	31.12.2024	31.12.2023
Arvo kauden alussa	535,1	519,2	7,5	8,9	418,7	398,2	123,9	130,0
Tilikauden työsuoritukseen perustuvat menot	18,0	17,3	0,2	0,2	-	-	18,2	17,4
Korkokulu	23,5	23,3	0,3	0,4	-	-	23,8	23,6
Korkotuotto	-	-	-	-	18,8	18,7	-18,8	-18,7
Muut	-3,9	-3,8	-	-	-3,2	-3,0	-0,7	-0,8
Tulosvaikutteisesti kirjattu kulu etuuspohjaisista	37,7	36,8	0,5	0,5	15,6	15,7	22,6	21,6
järjestelyistä
Järjestelyyn kuuluvien varojen tuotto, pois lukien	-	-	-	-	-18,9	5,0	18,9	-5,0
nettokorkokuluun sisältyvä korkotuotto
Uudelleenarvostus	-11,7	12,2	0,3	-1,1	-	-	-11,5	11,1
Muut laajan tuloksen eriin kuuluvien
voittojen/tappioiden uudelleenarvostukset	-11,7	12,2	0,3	-1,1	-18,9	5,0	7,4	6,1
yhteensä
Työnantajan suorittamat maksut	-	-	-	-	20,6	26,0	-20,6	-26,0
Maksusuoritukset järjestelyyn osallistuvilta	2,2	2,0	0,2	0,2	2,4	2,2	-	-
Maksetut etuudet	-27,2	-35,0	-0,8	-0,8	-21,3	-28,9	-6,7	-6,9
Velvoitteiden täyttämiset	-0,1	-0,3	-	-	-0,1	-	-	-0,3
Liiketoimintojen yhdistämiset, myynnit ja muut	0,7	0,7	-	-	-	-	0,7	0,7
tekijät
Muuntoerot	17,3	-0,7	0,5	-0,3	18,5	0,4	-0,7	-1,3
Muut erät	-7,2	-33,2	-0,1	-0,9	20,1	-0,2	-27,4	-33,9
Arvo kauden lopussa	553,8	535,1	8,1	7,5	435,5	418,7	126,5	123,9
Rahastoimattomien velvoitteiden nykyarvo	97,9	86,1	8,1	7,5	-	-	106,1	93,6
Rahastoitujen velvoitteiden nykyarvo	455,9	449,0	-	-	-	-	455,9	449,0
Varojen käypä arvo	-	-	-	-	435,5	418,7	-435,5	-418,7
Yhteensä	553,8	535,1	8,1	7,5	435,5	418,7	126,5	123,9

Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin liittyvät velat olivat 31.12.2024 561.9 (542.5) miljoonaa euroa. Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt koostuvat 537.4 (519.2) miljoonasta eurosta, jotka

painotetun keskiarvon perusteella erääntyvät yli 5 vuoden kuluttua, ja 24.6 (23.3) miljoonasta eurosta, jotka painotetun keskiarvon perusteella erääntyvät 1–5 vuoden kuluttua.

Ennakoidut maksut etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin vuonna 2025 ovat 29,8 miljoonaa euroa.

Etuuspohjaisiin eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen toteutunut tuotto oli 0,0 (23,7) miljoonaa euroa.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Pääomarakenne

125 KONE Vuosikatsaus 2024

Eläkejärjestelyihin kuuluvien varojen jakautuminen,
Me	31.12.2024	31.12.2023
Järjestelyyn kuuluvien varojen käypä arvo	402,6	388,6
markkinahinnalla
Muut	32,9	30,1
Yhteensä	435,5	418,7

Tuloslaskelmaan kirjatut eläkekulut,
Me	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Maksupohjaiset eläkejärjestelyt	341,9	323,5
Etuuspohjaiset eläkejärjestelyt	22,1	21,1
Muut työsuhteen päättymisen jälkeiset etuudet	0,5	0,5
Yhteensä	364,5	345,0

Etuuspohjaiset järjestelyt: Käytetyt		31.12.2024		31.12.2023
vakuutusmatemaattiset olettamukset,
%	Eurooppa	Yhdysvallat	Eurooppa	Yhdysvallat
Diskonttokorko	4,1 %	5,5 %	4,0 %	4,8 %
Tuleva palkankorotusolettamus	1,6 %	-	1,1 %	4,0 %
Eläkkeiden korotusolettamus	4,6 %	-	1,3 %	0,0 %

Etuuspohjaisen velvoitteen herkkyys			Vaikutus etuuspohjaiseen velvoitteeseen
vakuutusmatemaattisten oletusten
muutoksille	%-yksikköä	31.12.2024		31.12.2023
Diskonttokorko	+0,25	-1,9 %		-2,5 %
Diskonttokorko	-0,25	3,0 %		2,7 %
Eläkkeiden korotusolettamus	+0,25	1,1 %		1,0 %
Eläkkeiden korotusolettamus	-0,25	-1,0 %	.	-1,0 %

Herkkyydet on laskettu muuttamalla yhtä muuttujaa kerrallaan muiden pysyessä vakiona.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Muut liitetiedot

126 KONE Vuosikatsaus 2024

Tässä osiossa

Tämä osio pitää sisällään seuraavat palkitsemiseen ja

KONEen lähipiiriin liittyvät liitetiedot:

6.1 Johdon henkilöstöetuudet

6.2 Osakeperusteiset maksut

6.3 Lähipiiriliiketoimet

Muut liitetiedot

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Muut liitetiedot

127 KONE Vuosikatsaus 2024

6.1 Johdon henkilöstöetuudet

KONEen johdon palkitsemisen piiriin kuuluvat hallitus,

toimitusjohtaja ja johtoryhmä. Lisätietoja on saatavilla

KONEen palkitsemisraportissa.

Hallitus

Varsinaisen yhtiökokouksen päätöksen perusteella hallituksen

vuosipalkkio maksetaan 40 % KONE Oyj:n B-sarjan

osakkeina ja 60 % rahana. Hallituksen valiokuntien jäsenten

vuosipalkkio maksetaan rahana. Hallituspalkkiota ei makseta

hallituksen jäsenelle, joka on yhtiön palveluksessa erillisellä

työsopimuksella.

Hallituksen varapuheenjohtaja Jussi Herlinillä on erillinen

työsopimus päätoimisen varapuheenjohtajan tehtävästä.

Hänen työsuhteeseensa perustuva palkkansa muodostuu

peruspalkasta, etuuksista ja hallituksen päättämästä

konsernin tilikauden tulokseen perustuvasta

vuositulospalkkiosta. Vuositulospalkkion enimmäismäärä voi

olla enintään 100 prosenttia vuotuisesta peruspalkasta.

Hallituksen päätoimisen varapuheenjohtajan eläkeikä ja eläke

määräytyvät eläkelakien mukaisesti. Lakisääteinen

eläkemeno oli 39,6 tuhatta euroa vuonna 2024.

Varhaiseläkkeestä ei ole tehty erillistä sopimusta.

KONE Oyj:n hallituksen jäsenen Matti Alahuhdan

(toimitusjohtaja 31.3.2014 saakka) eläkevastuuvelan määrä

taseessa 31.12.2024 on 4 608,2 tuhatta euroa. KONEen

hänelle maksama eläke vuonna 2024 oli 312,4 tuhatta euroa.

Hallitukselle maksetut palkat ja palkkiot, ¹ ²
1 000 e	1.1.–31.12.2024	1.1.–31.12.2023
Herlin Antti, hallituksen puheenjohtaja	230,0	230,0
Herlin Jussi, hallituksen varapuheenjohtaja ³	241,3	126,5
Alahuhta Matti	120,0	130,0
Duinhoven Susan	130,0	130,0
Herlin Iiris	110,0	110,0
Kant Ravi	110,0	120,0
Mikkilineni Krishna	110,0	110,0
Fredriksson Marika	130,0	120,0
Ihamuotila Timo ⁴	120,0	-
Manubens Marcela ⁵	-	110,0
Yhteensä	1 301,3	1 186,5

Osakeomistukset on esitetty Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä -osiossa.

Sisältävät myös yhtiökokouksen 29.2.2024 päättämät hallituksen vuosipalkkiot KONE Oyj:n osakkeina.

Työsuhteeseen perustuva palkitseminen.

Hallituksen jäsen 29.2.2024 alkaen.

Hallituksen jäsen 29.2.2024 asti.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Muut liitetiedot

128 KONE Vuosikatsaus 2024

Toimitusjohtaja

Philippe Delorme aloitti KONEen toimitusjohtajana 1.1.2024.

Toimitusjohtaja Philippe Delormen palkka muodostuu

peruspalkasta, lyhyen aikavälin vuositulospalkkiosta, pitkän

aikavälin kannustinpalkkioista, etuuksista sekä eläkemaksusta

hallituksen päätöksen mukaisesti. Koska Philippe Delorme

aloitti KONEeella tammikuussa 2024, hän ei ollut oikeutettu

lyhyen aikavälin vuositulospalkkion maksuun vuonna 2024.

Vuoden 2024 lyhyen aikavälin vuositulospalkkio, joka

maksetaan vuonna 2025, perustuu KONEen taloudelliseen

tulokseen ja strategisiin tavoitteisiin sekä henkilökohtaiseen

suoritukseen. Sen enimmäismäärä on 150 prosenttia

vuosipalkasta. Lisäksi Philippe Delorme on mukana konsernin

ylimmän johdon pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä

2024. Lisätietoa toimitusjohtajan pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmästä on kohdassa 6.2 Osakeperusteiset

maksut. Philippe Delormen eläkeikä ja eläke määräytyvät

Suomen eläkelain mukaisesti. Lakisääteinen eläkemeno oli

158,9 tuhatta euroa vuonna 2024. Lisäksi Philippe Delormelle

maksetaan 80 tuhannen euron eläkemaksu hänen

ranskalaisen eläkeohjelmansa ylläpitämiseksi.

Ennenaikaisesta eläkkeestä ei ole erillistä sopimusta. Hänen

johtajasopimuksensa sisältää irtisanomistilanteessa oikeuden

enintään 18 kuukauden palkkaa vastaavaan korvaukseen,

joka sisältää kuuden kuukauden irtisanomisajan palkan, mikäli

irtisanominen tapahtuu ennen eläkkeelle siirtymistä.

Henrik Ehrnroothille, joka toimi toimitusjohtajana

31.12.2023 asti, maksettiin tammikuussa 2024 bruttona 135

417 osaketta vuosien 2021, 2022 ja 2023 pitkän aikavälin

osakeperusteisista kannustinohjelmista päättämissopimuksen

ja hallituksen päätöksen mukaisesti. Lisäksi marraskuussa

2024 Henrik Ehrnroothille maksettiin 49 339 hallituksen

myöntämää KONEen B-sarjan osaketta vastaava

rahasumma, 2 488,7 tuhatta euroa, lisäkannustimena tiettyjen

tulosmittareiden saavuttamisen perusteella. Vuosien 2022 ja

2023 osakeohjelmien mukaisten palkkioiden ennenaikainen

maksu yhdessä lisäkannustimen kanssa korvaavat

johtajasopimukseen perustuvan irtisanomisajan palkan

ja erokorvauksen.

Johtokunta

Johtokunnan jäsenten (pl. toimitusjohtaja) palkka muodostuu

peruspalkasta, vuositulospalkkiosta, pitkän aikavälin

kannustinpalkkioista, etuuksista sekä eläkkeistä.

Vuositulospalkkio perustuu KONEen taloudelliseen tulokseen

ja strategisiin tavoitteisiin sekä henkilökohtaiseen

suoritukseen. Vuositulospalkkion suuruudesta päättää

nimitys- ja palkitsemisvaliokunta ja vuositulospalkkio voi olla

enintään 75 prosenttia vuosipalkasta. Johtokunnan jäsenet

ovat mukana ylimmän johdon pitkän aikavälin

osakeperusteisessa kannustinjärjestelmässä. Lisätietoa

johtokunnan pitkän aikavälin kannustinjärjestelmästä on

taulukossa ja kohdassa 6.2 Osakeperusteiset maksut.

Johtokunnan jäsenillä ei ole sopimusta ennenaikaisista

eläkkeistä. Irtisanomiskorvaus on enintään 15 kuukauden

palkkaa vastaava korvaus, joka sisältää kuuden kuukauden

irtisanomisajan palkan.

Toimitusjohtajan ja johtokunnan palkitseminen

	1.1.–31.12.2024		1.1.–31.12.2023
	Toimitusjohtaja		Toimitusjohtaja
e, tuhatta ¹	Philippe Delorme	Johtokunta	Henrik Ehrnrooth	Johtokunta
Peruspalkka	819,4	3 880,2	737,9	5 705,8
Etuudet	131,7	999,0	24,8	657,7
Vuositulospalkkio ²	-	2 502,1	465,7	1 987,8
Pitkän aikavälin suoriteperusteinen
kannustinjärjestelmä ³	-	3 854,7	-	2 076,2
Eläke-etuudet	80,0	18,3	-	19,2
Palkkiot yhteensä	1 031,2	11 254,3	1 228,4	10 446,7

Toimitusjohtajan ja johtokunnan pitkän aikavälin suoriteperusteinen kannustinjärjestelmä 31.12.2024

			Toimitusjohtaja –		Johtokunta –
		Osakkeiden ansaittavissa olevat		Toimitusjohtaja–	ansaittavissa olevat	Johtokunta –
Ohjelma ³		Ansaintajakso luovutusvuosi	osakkeet ⁴	luovutetut osakkeet	osakkeet ⁴	luovutetut osakkeet
LTI 2021	Tammikuu 2021	2024	-	-	-	48 937
	- Joulukuu 2023
LTI 2022	Tammikuu 2022	2025	-	-	250 445	-
	- Joulukuu 2024
LTI 2023	Tammikuu 2023	2026	-	-	296 081	-
	- Joulukuu 2025
LTI 2024	Tammikuu 2024	2027	85 247	-	332 465	-
	- Joulukuu 2026

Osakeomistukset on esitetty Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä -osiossa.

Vuositulospalkkio, joka ansaittiin vuonna 2023 (2022) maksettiin vuonna 2024 (2023). Entisen toimitusjohtajan Henrik Ehrnroothin vuotuinen lyhyen aikavälin

vuositulospalkkio vuodelta 2023, 1 084,8 tuhatta euroa maksettiin vuonna 2024.

LTI 2023, LTI 2022 ja LTI 2021 myönnettiin Henrik Ehrnroothille ja maksettiin osana irtautumissopimusta. LTI 2024 myönnettiin Philippe Delormelle.

Ansaittavissa oleva KONEen B-sarjan osakkeiden kokonaismäärä (brutto, ennen verojen vähentämistä).

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Muut liitetiedot

129 KONE Vuosikatsaus 2024

6.2 Osakeperusteiset maksut

KONEella on kaksi osakeperusteista kannustinjärjestelmää,

suoriteperusteinen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä (LTI)

sekä rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä (RSP).

Tuloslaskelmaan kuluksi kirjatut osakeperusteiset maksut

olivat 38,0 (34,3) miljoonaa euroa vuonna 2024.

Suoriteperusteinen pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmä

Suoriteperusteisessa pitkän aikavälin kannustinjärjestelmässä

(LTI) korostetaan kannattavaa kasvua ja vastuullisuutta. Se

koostuu vuosittain alkavista yksittäisistä osakeohjelmista, joilla

kullakin on kolmen vuoden liukuva ansaintajakso. Jokaisen

vuoden pituisen ansaintajaksonansaintakriteerit määritellään

vuosittain. Osakepalkkiot vapautuvat ja ne luovutetaan yhtenä

eränä kolmen vuoden ansaintajakson jälkeen, perustuen

kolmen vuoden pituisen ansaintajakson kertyneisiin

suorituksiin. Jos osallistujan työsuhde KONE-konserniin

päättyy ennen ansaintajakson päättymistä, osallistuja

menettää pääsääntöisesti osakepalkkion ilman korvausta.

Hallitus päättää jokaisen vuosittain alkavan

kannustinohjelman kohderyhmän ja tavoitteet sekä

mahdolliset palkkiot. Osana ylimmän johdon pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmää on asetettu pitkän aikavälin tavoite

omistukselle. Omistustavoite johtokunnan jäsenille on

vähintään viiden vuoden peruspalkkaa vastaavan

osakemäärä. Muille ylimmän johdon edustajille omistustavoite

on vähintään kahden vuoden peruspalkkaa vastaava

osakemäärä.

Suoriteperusteisen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmän

kohderyhmään kuuluu noin 570 ylimmän johdon jäsentä,

mukaan lukien toimitusjohtaja, johtokunta ja valitut KONE-

konsernin avainhenkilöt. Vuosien 2021, 2022, 2023 ja 2024

ansaintajaksoille sovellettavat tuloskriteerit perustuvat

liikevaihdon kasvuun, oikaistuun liikevoittomarginaaliin

(yhteensä 80%) ja vastuullisuusmittareihin.

Vastuullisuusmittari on yhdistelmä hiilijalanjäljen

pienentämiseen, monimuotoisuuteen (Diversity and Inclusion)

sekä turvallisuuteen liittyviä tavoitteita.

Suoriteperusteiset pitkän aikavälin osakepalkkio-ohjelmat 31.12.2024

Ohjelma		LTI 2021	LTI 2022	LTI 2023	LTI 2024
	Tammikuu 2021 -		Tammikuu 2022 -	Tammikuu 2023 -	Tammikuu 2024 -
Ansaintajakso	Joulukuu 2023		Joulukuu 2024	Joulukuu 2025	Joulukuu 2026
Osakkeiden luovutusvuosi		2024	2025	2026	2027
Ansaintakriteerit	Oikaistu liikevoittomarginaali % ja liikevaihdon kasvu: 80%
			Vastuullisuus: 20%
Osakkeiden enimmäislukumäärä ¹	1 025 056	751 334	788 768		1 216 229
Luovutettavissa olevien osakkeiden lukumäärä
31.12.2024 ¹		-	516 233	647 548	936 527
Myöntämispäivän osakekurssi, e		64,92	56,80	52,48	44,73
Päättyneiden ohjelmien toteuma, %		68,5%	-	-	-
Luovutetut osakkeet 31.12.2024		220 637	-	-	-

¹ Brutto ennen sovellettavien verojen vähennystä

Laadintaperiaatteet

Osakeperusteiset maksut

KONEeen osakeperusteiset pitkän aikavälin

kannustinjärjestelmät on suunnattu konsernin ylimmälle

johdolle ja muille avainhenkilöille. Osakepalkkiojärjestelmä

sisältää B-sarjan osakkeina maksettavan ja/tai rahana

maksettavan etuuden, jos ohjelman ennalta määrätyt ehdot

täyttyvät. Luovutettavien osakkeiden lukumäärästä

vähennetään asianmukaiset verot ja veroluonteisten

maksujen osuus ennen osakkeiden luovuttamista

osallistujille. Osakeperusteiset kannustinohjelmat luokitellaan

omana pääomana maksettaviksi. KONEen B-sarjan

osakkeilla maksettavien osakeperusteisten palkkioiden käypä

arvo on osakkeen arvo myöntämishetkellä ja se kirjataan

kuluksi oikeuden syntymisajanjakson aikana.

Kuluksi kirjattava määrä perustuu konsernin arvioon niiden

osakkeiden määrästä, joihin odotetaan syntyvän oikeus. Ei-

markkinaperusteisten ehtojen vaikutuksia ei sisällytetä

etuuksien käypään arvoon, vaan ne otetaan huomioon

arviossa jaettavien osakkeiden määrästä. Konserni päivittää

oletuksen lopullisesta osakkeiden määrästä jokaisena

tilinpäätöspäivänä. Arvioiden muutokset kirjataan

tuloslaskelmaan. Rahana maksettava etuus on määritelty

siten, että se kattaa järjestelystä aiheutuvat verot ja

veroluonteiset maksut. Arvioiden muutokset kirjataan

tuloslaskelmaan arvion muutoshetkellä.

Konsernitilinpäätös | Konsernitilinpäätöksen liitetiedot | Muut liitetiedot

130 KONE Vuosikatsaus 2024

Rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä

Rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä (RSP) toimii täydentävänä

pitkän aikavälin osakepalkkiojärjestelmänä, jota käytetään

ylimmän johdon ja muiden avainhenkilöiden (pois lukien

toimitusjohtaja) sitouttamiseen ja rekrytointiin. Rajoitetussa

osakepalkkiojärjestelmässä ei ole suoritusehtoa. Kunkin

vuosittain alkavan ohjelman sitouttamisaika on enintään

kolme vuotta, jonka jälkeen mahdollisesti myönnetyt

osakepalkkiot maksetaan osallistujalle edellyttäen, että työ- tai

palvelusuhde KONE-konserniin on maksuhetkellä voimassa.

6.3 Lähipiiriliiketoimet

KONEen lähipiiriin muodostavat sen tytäryhtiöiden lisäksi

hallitus, toimitusjohtaja ja johtokunta, mukaan lukien yhtiöt,

joissa heillä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta.

Corporate Controlling -toiminto arvioi ja seuraa yhtiön ja sen

lähipiirin välisiä liiketapahtumia varmistaakseen, että

mahdolliset eturistiriidat otetaan asianmukaisesti huomioon

KONEen päätöksentekoprosessissa.

Johdon palkitsemista lukuun ottamatta KONEella ei ole

ollut merkittäviä liiketapahtumia sen hallituksen,

toimitusjohtajan tai johtoryhmän kanssa, mukaan lukien yhtiöt,

joissa heillä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta.

Lisätietoja johdon palkitsemisesta on esitetty liitetiedossa 6.1

ja tiedot hallituksen, toimitusjohtajan ja johtokunnan

osakeomistuksesta on esitetty Selvitys hallinto- ja

ohjausjärjestelmästä-osiossa. KONEen tytäryhtiöt on esitetty

tilinpäätöksen tytäryhtiöt-osiossa.

Rajoitetut osakepalkkio-ohjelmat 31.12.2024

Ohjelma	RSP 2021	RSP 2022	RSP 2023	RSP 2024
	Tammikuu 2021 -	Tammikuu 2022 -	Tammikuu 2023 -	Tammikuu 2024 -
Kausi	Joulukuu 2023	Joulukuu 2024	Joulukuu 2025	Joulukuu 2026
Osakkeiden enimmäislukumäärä ¹	15 650	55 650	163 429	80 000
Luovutettavissa olevien osakkeiden määrä 31.12.2024 ¹	11 650	43 650	136 641	72 483
Myöntämispäivien osakekurssien painotettu keskiarvo, e	66,62	39,97	41,01	45,54
Luovutetut osakkeet 31.12.2024	9 828	-	-	-

¹ Brutto ennen sovellettavien verojen vähennystä

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tuloslaskelma

131 KONE Vuosikatsaus 2024

Emoyhtiön tuloslaskelma

Liitetieto

1.1.–31.12.2024

1.1.–31.12.2023

Liikevaihto

794 523 245,93

709 021 837,20

Liiketoiminnan muut tuotot

33 694 001,11

36 889 574,39

Materiaalit ja palvelut

-5 135 986,94

-488 951,11

Henkilöstökulut

-152 081 083,45

-134 907 238,89

Poistot ja arvonalentumiset

-15 605 945,04

-14 846 087,30

Liiketoiminnan muut kulut

-426 162 175,92

-395 792 547,08

Liikevoitto

229 232 055,69

199 876 587,21

Rahoitustuotot ja -kulut

919 570 764,94

1 843 565 052,71

Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja

1 148 802 820,63

2 043 441 639,92

Tilinpäätössiirrot

1 112 864,03

264 380,90

Tuloverot

-31 404 547,07

-35 573 529,68

Laskennalliset verot

-6 728 537,55

-11 869 192,31

Tilikauden voitto

1 111 782 600,04

1 996 263 298,83

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tase

132 KONE Vuosikatsaus 2024

Emoyhtiön tase

Vastaavaa,

Liitetieto

31.12.2024

31.12.2023

Pysyvät vastaavat

Aineettomat hyödykkeet

56 602 979,68

33 370 511,66

Aineelliset hyödykkeet

42 771 760,94

40 972 570,21

Sijoitukset

Osuudet saman konsernin yrityksissä

3 897 726 022,62

3 749 867 304,70

Muut sijoitukset

2 001 098,85

2 001 818,47

3 899 727 121,47

3 751 869 123,17

Pysyvät vastaavat yhteensä

3 999 101 862,09

3 826 212 205,04

Vaihtuvat vastaavat

Pitkäaikaiset saamiset

Lainasaamiset

322 413 317,64

208 208 242,27

322 413 317,64

208 208 242,27

Lyhytaikaiset saamiset

Myyntisaamiset

93 731 442,23

36 217 979,44

Lainasaamiset

284 819 544,13

502 522 143,43

Laskennallinen verosaaminen

1 038 806,65

7 767 344,20

Muut saamiset

8 236 355,19

4 506 623,92

Siirtosaamiset

286 870 688,56

209 037 676,32

674 696 836,76

760 051 767,31

Rahoitusarvopaperit

999 417 433,67

970 155 522,23

Rahavarat

146 313 867,04

113 183 568,81

Vaihtuvat vastaavat yhteensä

2 142 841 455,11

2 051 599 100,62

Vastaavaa yhteensä

6 141 943 317,20

5 877 811 305,66

Vastattavaa,

Liitetieto

31.12.2024

31.12.2023

Oma pääoma

Osakepääoma

66 174 482,53

Ylikurssirahasto

100 328 064,58

Muut rahastot

Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto

220 089 095,16

Edellisten tilikausien voitto

1 893 221 113,77

802 025 209,03

Tilikauden voitto

1 111 782 600,04

1 996 263 298,83

Oma pääoma yhteensä

3 391 595 356,08

3 184 880 150,13

Poistoero

7 055 198,63

8 168 062,66

Tilinpäätössiirtojen kertymä

7 055 198,63

8 168 062,66

Pakolliset varaukset

1 119 317,40

2 374 945,72

Vieras pääoma

Pitkäaikainen vieras pääoma

Lainat

462 529 183,24

244 116 651,99

462 529 183,24

244 116 651,99

Lyhytaikainen vieras pääoma

Ostovelat

127 505 984,61

97 317 018,02

Lainat

1 996 085 646,76

2 197 980 076,36

Muut velat

3 343 225,47

3 671 303,56

Siirtovelat

152 709 405,01

139 303 097,22

2 279 644 261,85

2 438 271 495,16

Vieras pääoma yhteensä

2 742 173 445,09

2 682 388 147,15

Vastattavaa yhteensä

6 141 943 317,20

5 877 811 305,66

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön rahoituslaskelma

133 KONE Vuosikatsaus 2024

1.1.–31.12.2024

1.1.–31.12.2023

Myyntitulot

689 928 274,56

691 025 848,66

Liiketoiminnan muut tuotot

33 694 001,11

36 889 574,39

Ostot, palkat ja muut menot

-547 475 408,53

-568 075 393,54

Rahoitustulot ja -menot

939 048 863,65

1 822 386 551,96

Maksetut verot

-41 617 561,96

-28 405 593,63

Muut rahoituserät

-36 819 846,54

11 186 054,53

Liiketoiminnan rahavirta

1 036 758 322,29

1 965 007 042,37

Käyttöomaisuushankinnat

-40 640 041,79

-32 141 448,70

Sijoitukset tytäryhtiöosakkeisiin

-147 858 717,92

-1 200 000 000,00

Investointien rahavirta

-188 498 759,71

-1 232 141 448,70

Lyhytaikaisten velkojen nettomuutos

-201 920 690,65

-46 510 014,76

Pitkäaikaisten velkojen nettomuutos

218 412 531,25

-55 273 413,19

Voitonjako

-905 465 283,47

-904 927 510,22

Saadut konserniavustukset

1 500 000,00

Muut rahoitustoiminnan erät

73 844 178,52

268 602 391,39

Rahoituksen rahavirta

-815 129 264,35

-736 608 546,78

Rahavarojen muutos

33 130 298,23

-3 742 953,11

Rahavarat 1.1.

113 183 568,81

116 926 521,92

Rahavarat 31.12.

146 313 867,04

113 183 568,81

Rahavarojen muutos

33 130 298,23

-3 742 953,11

Tilikauden voiton täsmäytys liiketoiminnan rahavirtaan,

1.1.–31.12.2024

1.1.–31.12.2023

Tilikauden voitto

1 111 782 600,04

1 996 263 298,83

Poistot

15 605 945,04

14 846 087,30

Muut oikaisut

-709 817,03

-4 368 680,74

Tulos ennen käyttöpääomaerien muutosta

1 126 678 728,05

2 006 740 705,39

Saamisten muutos

-132 349 668,75

24 113 028,11

Velkojen muutos

42 429 262,99

-65 846 691,13

Liiketoiminnan rahavirta

1 036 758 322,29

1 965 007 042,37

Emoyhtiön rahoituslaskelma

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

134 KONE Vuosikatsaus 2024

KONE Oyj:n tilinpäätös on laadittu Suomen

kirjanpitolainsäädännön periaatteiden mukaisesti. Tilinpäätös

on laadittu 12 kuukauden ajalta tilikaudelta 1.1.– 31.12.2024.

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat ja

tase-erien arvostus

Ulkomaanrahan määräiset liiketapahtumat kirjataan alun perin

tapahtumapäivän kurssiin. Tilikauden päättyessä avoimina

olevat ulkomaanrahan määräiset saamiset ja velat

arvostetaan käyttäen tilinpäätöspäivän kursseja.

Ulkomaanrahan määräisten lainojen, talletusten ja muiden

tase-erien arvon muutokset kirjataan rahoitustuottoihin ja -

kuluihin.

Lainasaamiset ja sijoitukset

Lainasaamiset kirjataan nimellisarvoon ja arvostetaan

myöhemmin jaksotetun hankintamenon mukaisesti. Johto

arvioi, että lainasaamisten käyvät arvot eivät

tilinpäätöshetkellä eroa olennaisesti niiden kirjanpitoarvoista.

Sijoitukset yritystodistuksiin, lyhytaikaisiin

pankkitalletuksiin, korkorahastoihin tai muihin vastaaviin

rahamarkkinainstrumentteihin kirjataan hankintahetkellä

käypään arvoon ja arvostetaan myöhemmin jaksotettuun

hankintamenoon käyttäen efektiivisen koron menetelmää

paitsi korkorahastot, jotka luokitellaan käypään arvoon

tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin.

Johdannaisinstrumentit

Johdannaisinstrumentteja käytetään valuutta- ja korkoriskien

suojaamiseksi. Johdannaissopimukset kirjataan alun perin

johdannaissopimuksen solmimispäivän käypään arvoon ja

sen jälkeen käypään arvoon noudattaen kirjanpitolain 5:2a

§:ää. Valuuttatermiinien käypä arvo arvioidaan

diskonttaamalla sopimusten ennakoidut rahavirrat kyseisten

valuuttojen arvostushetken mukaisilla markkinakorkokäyrillä ja

laskemalla sopimuspäivälle ja tasepäivälle diskontattujen

arvojen euromääräinen erotus. Valuuttaoptiot arvostetaan

raportointihetkellä Garman & Kohlhagen -

arvonmääritysmenetelmällä. Johdannaisinstrumenttien käyvät

arvot on ilmoitettu liitteessä 18.

Ulkomaanrahanmääräisten lainasaamisten, talletusten,

sijoitusten ja rahoitusvelkojen valuuttakurssimuutoksia

vastaan tehtyjen valuuttajohdannaisten käypien arvojen

muutos kirjataan tuloslaskelmaan rahoitustuottoihin ja -

kuluihin.

Tuloutusperiaate

Saadut korvaukset aineettoman omaisuuden käyttöön liittyen

tuloutetaan suoriteperusteisesti tehtyjen sopimusten

perusteella. Palvelun myynti tuloutetaan, kun palvelu on

suoritettu tai työ on tehty.

Tutkimus- ja kehitysmenot

Tutkimus- ja tuotekehitysmenot kirjataan tyypillisesti kuluksi

toteutumishetkellä, koska niihin liittyvät tulevaisuuden

taloudelliset hyödyt ovat todennettavissa vasta sen jälkeen,

kun uusi tuote tai olemassa olevien tuotteiden ja palveluiden

kehityshankkeet on onnistuneesti tuotu markkinoille. Vuonna

2024 kahteen kehityshankkeeseen liittyvät kulut on aktivoitu.

Eläkkeet

Emoyhtiön lakisääteinen eläketurva on hoidettu

ulkopuolisessa eläkevakuutusyhtiössä. Suoritukset

eläketurvaan liittyen kirjataan kuluksi sille tilikaudelle, jota

veloitus koskee.

Vuokrasopimukset

Vuokrasopimuksiin liittyvät maksut jaksotetaan

tuloslaskelmaan kuluksi vuokra-ajalle. Vuokrasopimusten

jäljellä olevat vuokravastuut on esitetty liitteessä 17.

Verot

Verokulu sisältää tilikauden tulokseen perustuvat verot,

aikaisempien tilikausien verojen oikaisut sekä laskennallisten

verojen muutoksen. Laskennallinen verovelka tai -saaminen

lasketaan kaikista varojen ja velkojen kirjanpidon ja

verotuksen välisistä väliaikaisista eroista vahvistetun

verokannan mukaisesti.

Varovaisuuden periaatteen mukaisesti jaksotuseroista

johtuva laskennallinen verovelka otetaan huomioon

kokonaisuudessaan ja laskennallinen verosaaminen

todennäköisesti toteutuvan verohyödyn suuruisena.

Pysyvät vastaavat

Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet esitetään alkuperäisten

hankintamenojen ja kertyneiden poistojen erotuksena.

Suunnitelman mukaiset tasapoistot lasketaan todennäköisen

arvioidun taloudellisen pitoajan perusteella seuraavasti:

Rakennukset 5–40 vuotta

Koneet ja kalusto 4–15 vuotta

Muut pitkävaikutteiset menot 4–10 vuotta

Maa-alueet Ei poisteta

Yhtiön pysyvien vastaavien sijoituksissa olevat

tytäryhtiöosakkeet sekä muut osakkeet ja osuudet on

arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan käypään arvoon.

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

Laadintaperiaatteet

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

135 KONE Vuosikatsaus 2024

Pakolliset varaukset

Pakolliset varaukset ovat vastaisia menoja, joiden

suorittamiseen emoyhtiö on sitoutunut ja joista ei

todennäköisesti kerry niitä vastaavaa tuloa, tai vastaisia

menetyksiä, joiden toteutumista on pidettävä ilmeisenä. Kaikki

emoyhtiön pakolliset varaukset ovat takuuvarauksia.

Rahoitusriskien hallinta

KONE Oyj:n liiketoimintaan liittyy rahoitusriskejä kuten

valuutta-, korko-, maksuvalmius- ja luottoriskejä. Näitä riskejä

hallinnoidaan noudattaen KONEen rahoituspolitiikkaa.

Emoyhtiön rahoitusriskit eivät olennaisesti eroa konsernin

rahoitusriskeistä, katso konsernitilinpäätöksen luvut 2.4 ja 5.3.

Rahavarat

Rahavarat sisältävät käteisvarat ja rahat pankkitileillä.

Käytetyt tililuotot on esitetty muissa lyhytaikaisissa veloissa.

Osakeperusteiset maksut

KONEella on kaksi osakeperusteista kannustinjärjestelmää,

suoriteperusteinen pitkän aikavälin kannustinjärjestelmä (LTI)

sekä rajoitettu osakepalkkiojärjestelmä (RSP).

Suoriteperusteiseen pitkän aikavälin

osakepalkkiojärjestelmään kuuluvat toimitusjohtaja, johtokunta

ja valitut KONE-konsernin avainhenkilöt. Rajoitettu

osakepalkkiojärjestelmä toimii täydentävänä pitkän aikavälin

osakepalkkiojärjestelmänä, jota käytetään ylimmän johdon ja

muiden avainhenkilöiden (pois lukien toimitusjohtaja)

sitouttamiseen ja rekrytointiin. Osakepalkkiojärjestelmä

sisältää B-sarjan osakkeina maksettavan ja/tai rahana

maksettavan etuuden, jos ohjelman ennalta määrätyt ehdot

täyttyvät. Luovutettavien osakkeiden lukumäärästä

vähennetään asianmukaiset verot ja veroluonteisten

maksujen osuus ennen osakkeiden luovuttamista osallistujille.

Osakepalkkio-ohjelmien puitteissa luovutetut osakkeet on

hankittu julkisessa kaupankäynnissä. Osakkeiden hankinta

kirjataan omien osakkeiden lisäykseksi, pienentämään omaa

pääomaa, ja luovutus omien osakkeiden ja voittovarojen

vähennykseksi.

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

136 KONE Vuosikatsaus 2024

Tuloslaskelman liitetiedot

1. Liikevaihto

2. Liiketoiminnan muut tuotot

1 000 e

1.1.–31.12.2024

1.1.–31.12.2023

Saadut avustukset

3 800,5

5 393,3

Energian edelleenveloitus

1 050,7

1 298,3

Palveluveloitukset

716,2

808,6

Muut

28 126,6

29 389,4

Yhteensä

33 694,0

36 889,6

3. Henkilöstökulut

1 000 e

1.1.–31.12.2024

1.1.–31.12.2023

Palkat ja palkkiot

128 583,6

111 299,2

Eläkekulut

21 333,0

20 338,6

Muut henkilösivukulut

2 164,5

3 269,4

Yhteensä

152 081,1

134 907,2

Myynti 794 523,2 (709 021,8) tuhatta euroa on pääosin myyntiä konserniyhtiöille, koostuen pääosin korvauksista aineettomien

oikeuksien käytöstä.

Hallitukselle ja toimitusjohtajalle maksetut palkat ja palkkiot on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 6. Emoyhtiön palveluksessa

oli tilikauden aikana keskimäärin 1 254 (1 239) toimihenkilöä.

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

137 KONE Vuosikatsaus 2024

4. Poistot

5. Tilintarkastajien palkkiot

6. Rahoitustuotot ja -kulut

7. Tilinpäätössiirrot

1 000 e

1.1.–31.12.2024

1.1.–31.12.2023

Tilintarkastus

1 327,1

953,6

Tilintarkastajien lausunnot

3,9

Veroneuvonta

25,1

49,4

Muut palvelut

1 068,9

390,8

Yhteensä

2 425,0

1 393,8

1 000 e

1.1.–31.12.2024

1.1.–31.12.2023

Osinkotuotot konserniyhtiöiltä

975 711,8

1 852 180,9

Muut osinkotuotot

0,4

1,1

Korkotuotot konserniyhtiöiltä

33 412,5

46 414,3

Korkotuotot muilta

31 374,6

27 414,0

Korkokulut konserniyhtiöille

-96 869,0

-99 661,5

Korkokulut muille

-5 530,4

-1 533,7

Muut rahoitustuotot ja -kulut

-18 529,1

18 749,9

Yhteensä

919 570,8

1 843 565,1

1 000 e

1.1.–31.12.2024

1.1.–31.12.2023

Aineettomat oikeudet

397,4

344,8

Muut pitkävaikutteiset menot

7 044,1

6 583,7

Rakennukset

1 510,2

1 374,6

Koneet ja kalusto

6 654,2

6 543,1

Yhteensä

15 605,9

14 846,1

1 000 e

1.1.–31.12.2024

1.1.–31.12.2023

Poistoeron muutos

1 112,9

264,4

Yhteensä

1 112,9

264,4

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

138 KONE Vuosikatsaus 2024

8. Aineettomat hyödykkeet

1.1.–31.12.2024,

1 000e

Aineettomat oikeudet

Muut pitkävaikutteiset

menot

Maksetut ennakot

Yhteensä

Alkuperäinen hankintameno kauden alussa

6 017,8

129 017,6

14 579,1

149 614,4

Kertyneet poistot ja arvonalennukset kauden alussa

-5 035,9

-110 995,9

-212,1

-116 243,9

Tasearvo kauden alussa

981,9

18 021,7

14 366,9

33 370,5

Tasearvo kauden alussa

981,9

18 021,7

14 366,9

33 370,5

Lisäykset

373,9

5 742,8

24 557,3

30 674,0

Vähennykset

Uudelleenluokittelut

Poistot

-397,4

-7 044,1

-7 441,6

Tasearvo kauden lopussa

958,4

16 720,4

38 924,2

56 603,0

Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa

6 391,7

134 760,4

39 136,4

180 288,5

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa

-5 433,3

-118 040,1

-212,1

-123 685,5

Tasearvo kauden lopussa

958,4

16 720,4

38 924,2

56 603,0

1.1.–31.12.2023,

1 000e

Aineettomat oikeudet

Muut pitkävaikutteiset

menot

Maksetut ennakot

Yhteensä

Alkuperäinen hankintameno kauden alussa

5 468,1

120 118,9

1 747,1

127 334,1

Kertyneet poistot ja arvonalennukset kauden alussa

-4 691,1

-104 689,8

-212,1

-109 593,0

Tasearvo kauden alussa

777,0

15 429,2

1 534,9

17 741,1

Tasearvo kauden alussa

777,0

15 429,2

1 534,9

17 741,1

Lisäykset

549,7

8 123,9

13 884,2

22 557,9

Vähennykset

Uudelleenluokittelut

1 052,3

-1 052,3

Poistot

-344,8

-6 583,7

-6 928,5

Tasearvo kauden lopussa

981,9

18 021,7

14 366,9

33 370,5

Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa

6 017,8

129 017,6

14 579,1

149 614,4

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa

-5 035,9

-110 995,9

-212,1

-116 243,9

Tasearvo kauden lopussa

981,9

18 021,7

14 366,9

33 370,5

Taseen liitetiedot

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

139 KONE Vuosikatsaus 2024

9. Aineelliset hyödykkeet

1.1.–31.12.2024, 1

000e

Maa-alueet

Rakennukset

Koneet ja kalusto

Keskeneräiset

hankinnat

Yhteensä

Alkuperäinen hankintameno kauden alussa

182,3

32 664,3

64 687,4

7 731,7

105 265,7

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden alussa

-15 090,3

-48 545,3

-656,4

-64 292,0

Tasearvo kauden alussa

182,3

17 574,0

16 142,0

7 075,3

40 973,6

Tasearvo kauden alussa

182,3

17 574,0

16 142,0

7 075,3

40 973,6

Lisäykset

814,7

3 666,9

6 305,5

10 787,0

Vähennykset

-2,4

-821,0

-823,4

Uudelleenluokittelut

36,7

3 613,0

-3 649,7

Poistot

-1 510,2

-6 654,2

-8 164,4

Tasearvo kauden lopussa

182,3

16 915,2

16 765,3

8 910,1

42 771,8

Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa

182,3

33 515,7

71 381,3

9 566,4

114 645,7

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa

-16 600,5

-54 616,1

-656,4

-71 872,9

Tasearvo kauden lopussa

182,3

16 915,2

16 765,3

8 910,1

42 771,8

1.1.–31.12.2023, 1

000e

Maa-alueet

Rakennukset

Koneet ja kalusto

Keskeneräiset

hankinnat

Yhteensä

Alkuperäinen hankintameno kauden alussa

182,3

31 741,1

60 853,4

3 636,1

96 412,9

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden alussa

-13 715,8

-42 741,7

-656,4

-57 113,9

Tasearvo kauden alussa

182,3

18 025,3

18 111,7

2 979,7

39 299,0

Tasearvo kauden alussa

182,3

18 025,3

18 111,7

2 979,7

39 299,0

Lisäykset

868,8

3 369,0

5 370,5

9 608,3

Vähennykset

-16,0

-16,9

-32,9

Uudelleenluokittelut

54,4

1 203,6

-1 258,0

Poistot

-1 374,6

-6 526,2

-7 900,8

Tasearvo kauden lopussa

182,3

17 574,0

16 142,0

7 075,3

40 973,6

Alkuperäinen hankintameno kauden lopussa

182,3

32 664,3

64 687,4

7 731,7

105 265,7

Kertyneet poistot ja arvonalentumiset kauden lopussa

-15 090,3

-48 545,3

-656,4

-64 292,0

Tasearvo kauden lopussa

182,3

17 574,0

16 142,0

7 075,3

40 973,6

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

140 KONE Vuosikatsaus 2024

10. Osuudet saman konsernin yrityksissä

11. Muut sijoitukset

12. Pitkäaikaiset saamiset

1 000 e

31.12.2024

31.12.2023

Tasearvo 1.1.

3 749 867,3

2 049 869,3

Lisäykset

147 858,7

1 700 000,0

Vähennykset

-2,0

Tasearvo 31.12.

3 897 726,0

3 749 867,3

1 000 e

31.12.2024

31.12.2023

Tasearvo 1.1.

2 001,8

2 002,4

Vähennykset

-0,7

-0,5

Tasearvo 31.12.

2 001,1

2 001,8

1 000 e

31.12.2024

31.12.2023

Lainasaamiset konserniyhtiöiltä

320 247,9

206 014,3

Lainasaamiset ulkopuolisilta

2 165,5

2 193,9

Pitkäaikaiset saamiset yhteensä

322 413,3

208 208,2

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

141 KONE Vuosikatsaus 2024

13. Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset konserniyhtiöiltä,

1 000 e

31.12.2024

31.12.2023

Myyntisaamiset

93 300,4

31 197,4

Lainasaamiset

284 819,5

502 522,1

Siirtosaamiset

177 687,2

145 629,9

Yhteensä

555 807,2

679 349,4

Saamiset ulkopuolisilta,

1 000 e

31.12.2024

31.12.2023

Myyntisaamiset

431,0

5 020,6

Muut saamiset

8 236,4

4 506,6

Siirtosaamiset

109 183,5

63 407,8

Yhteensä

117 850,9

72 935,0

Laskennallinen verosaaminen

1 038,8

7 767,3

Lyhytaikaiset saamiset yhteensä

674 696,8

760 051,8

Siirtosaamiset,

1 000 e

31.12.2024

31.12.2023

Johdannaisvarat

63 714,8

24 423,8

Verojaksotukset

25 804,7

15 903,8

Laskuttamattomat saamiset

155 002,6

129 468,5

Muut

42 348,6

39 241,6

Yhteensä

286 870,7

209 037,7

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

142 KONE Vuosikatsaus 2024

14. Oma pääoma ja sen muutokset

1 000 e

Osake-pääoma

Ylikurssi-

rahasto

Sijoitetun

vapaan oman

pääoman

rahasto

Kertyneet

voittovarat ¹

Tilikauden

voitto

Yhteensä

Tasearvo 1.1.2024

66 174,5

100 328,1

220 089,1

2 798 288,5

3 184 880,2

Voitonjako

-905 465,3

Omien osakkeiden hankinta

Osakepalkitseminen

397,9

Tilikauden voitto

1 111 782,6

Tasearvo 31.12.2024

66 174,5

100 328,1

220 089,1

1 893 221,1

1 111 782,6

3 391 595,4

1.1.2024 alkaen osakeperusteisten palkkioiden kirjaamisesta johtuva vaikutus on luokiteltu uudelleen sijoitetun vapaan oman pääoman

rahastosta kertyneisiin voittovaroihin esitystavan parantamiseksi.

Vapaa oma pääoma sisältää sijoitetun vapaan oman pääoman rahaston, kertyneet voittovarat omilla osakkeilla vähennettynä sekä

tilikauden voiton. Tilikauden päättyessä vapaa oma pääoma oli 3 225 092 808,97 (3 018 377 603,80) euroa. Jakokelpoiset varat, joista

on vähennetty aktivoidut kehityskulut, ovat 3 215 181 251,13 euroa. Vuodesta 2024 eteenpäin osakkeina maksettavat hallituspalkkiot

on kirjattu kertyneisiin voittovaroihin.

1 000 e

Osake-pääoma

Ylikurssi-

rahasto

Sijoitetun

vapaan oman

pääoman

rahasto

Kertyneet

voittovarat

Tilikauden

voitto

Yhteensä

Tasearvo 1.1.2023

66 174,5

100 328,1

219 679,6

1 706 952,7

2 093 134,9

Voitonjako

-904 927,5

Omien osakkeiden hankinta

Osakepalkitseminen

409,5

Tilikauden voitto

1 996 263,3

Tasearvo 31.12.2023

66 174,5

100 328,1

220 089,1

802 025,2

1 996 263,3

3 184 880,2

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

143 KONE Vuosikatsaus 2024

15. Pitkäaikainen vieras pääoma

Velat konserniyhtiöille,

1 000 e

31.12.2024

31.12.2023

Velat, jotka erääntyvät 1–5 vuoden kuluessa

62 529,2

44 116,7

Yhteensä

62 529,2

44 116,7

Velat ulkopuolisille,

1 000 e

31.12.2024

31.12.2023

Velat, jotka erääntyvät 1–5 vuoden kuluessa

400 000,0

200 000,0

Yhteensä

400 000,0

200 000,0

Pitkäaikainen vieras pääoma yhteensä

462 529,2

244 116,7

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

144 KONE Vuosikatsaus 2024

16. Lyhytaikainen vieras pääoma

Velat konserniyhtiöille,

1 000 e

31.12.2024

31.12.2023

Ostovelat

51 441,0

31 662,5

Lainat

1 996 085,6

2 197 980,1

Siirtovelat

50 347,3

50 604,7

Yhteensä

2 097 873,9

2 280 247,3

Velat ulkopuolisille,

1 000 e

31.12.2024

31.12.2023

Ostovelat

76 065,0

65 654,6

Muut velat

3 343,2

3 671,3

Siirtovelat

102 362,1

88 698,3

Yhteensä

181 770,4

158 024,2

Lyhytaikainen vieras pääoma yhteensä

2 279 644,3

2 438 271,5

Siirtovelat,

1 000 e

31.12.2024

31.12.2023

Palkka- ja sosiaalikustannusjaksotukset

37 289,1

38 413,4

Johdannaisvelat

49 673,9

28 673,5

Muut

65 746,5

72 216,2

Yhteensä

152 709,4

139 303,1

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot

145 KONE Vuosikatsaus 2024

17. Vastuut

18. Johdannaissopimukset

1 000 e

31.12.2024

31.12.2023

Takaukset

Konserniyhtiöiden puolesta

3 946 166,8

3 474 182,0

Muiden puolesta

63,1

Leasingvastuut

Seuraavana vuonna

8 189,8

7 324,7

Yli vuoden kuluttua

13 724,8

13 631,2

Muut vastuut

818,4

966,0

Yhteensä

3 968 899,9

3 496 167,0

Johdannaissopimusten käyvät arvot,

1 000 e

31.12.2024

31.12.2023

Valuuttatermiinit ulkopuolisten kanssa

6 112,0

-14 333,8

Valuuttatermiinit konserniyhtiöiden kanssa

7 929,0

10 084,0

Yhteensä

14 041,0

-4 249,7

Johdannaissopimusten nimellisarvot,

1 000 e

31.12.2024

31.12.2023

Valuuttatermiinit ulkopuolisten kanssa

3 124 729,9

2 976 926,6

Valuuttatermiinit konserniyhtiöiden kanssa

1 067 642,2

840 595,2

Yhteensä

4 192 372,1

3 817 521,8

Johdannaissopimukset tehdään suojaustarkoituksessa KONEen rahoituspolitiikan mukaisesti ja arvostetaan käypään arvoon.

Johdannaiset luokitellaan käypään arvoon tulosvaikutteisesti kirjattaviin rahoitusvaroihin ja velkoihin. Valtaosa valuuttajohdannaisista

erääntyy vuoden kuluessa. Valuuttajohdannaisten käyvät arvot lasketaan johtamalla ne aktiivisilta markkinoilta saaduista hintatiedoista

ja käyttämällä yleisesti tunnettuja arvostusmalleja.

Rahoitusriskien hallinnasta on kerrottu konsernitilinpäätöksen liitteissä 2.4 ja 5.3.

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Tytäryhtiöt

146 KONE Vuosikatsaus 2024

Tytäryhtiöt

Seuraava lista sisältää kaikki yhtiöt, joissa emoyhtiö KONE Oyj:llä on määräysvalta 31.12.2024. Lisätietoja on annettu konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 1.

		Omistusosuus %
Maa/alue	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
Alankomaat	Hissi B.V.	100
	KDB Holding B.V.	100
	KDB Netherlands B.V.	100
	KONE B.V.	100
	KONE Deursystemen B.V.	100
	KONE Finance Holding B.V.	100
	KONE Holland B.V.	100	100
	KONE Nederland Holding B.V.	100
Andorra	KONE Ascensors i Escales, S.A.	100
Australia	KDB Australia Pty Ltd	100
	KONE Elevators Employee Benefits Pty Limited	100
	KONE Elevators Pty Ltd	100
	KONE Holdings (Australia) Limited	100
	Orbitz Elevators Services Pty Ltd	100
Bahrain	KONE Bahrain W.L.L.	0
	KONE Elevators W.L.L.	49
Belgia	KDB Belgium SRL	100	100
	KONE Belgium S.A.	100	100
Bosnia ja	KONE d.o.o. Sarajevo	100
Hertsegovina
Bulgaria	KONE EOOD	100	100
Egypti	KONE LLC	100
Espanja	Ascensores HERCO S.L.	100
	Ascensores Muguerza, S.A.U.	100
	KONE Elevadores, S.A.	100	99.99
	Neulift, S.L.	100

Serki Instalaciones Y Servicios S.l.

Técnicas Autocontrol, S.L.U.

100

Etelä-Afrikka

Addo Private Equity Fund 2 (Pty) Ltd.

100

KONE Elevators South Africa (Pty) Ltd

100

United Elevators (Pty) Ltd.

100

Filippiinit

Elevators Philippines Construction, Inc.

39,80

		Omistusosuus %
Maa/alue	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
Hong Kong,	KPI Elevators, Inc.	99.99
Kiinan	KONE Elevator (HK) Limited	100	0,00
erityishallinto- alue	Shan On Engineering Company Limited	100
Indonesia	PT KONE Indo Elevator	100	1.04
	PT. Mitra Indo Utama	0
Intia	KONE Elevator India Private Limited	100	99.99
Irlanti	Ennis Lifts Limited	100
	KONE (Ireland) Limited	100
Islanti	KONE ehf	100	100
Iso-Britannia	Consult Lift Services Ltd	100
	KONE Pension Trustees Ltd.	100
	KONE Plc	100	100
	KONE (NI) Limited	100
Israel	KONE LTD	100	100
Italia	ACMA S.r.l.	60
	Ascensori & Ascensori S.r.l.	64
	Cerqueti Servizi S.r.l.	100
	Cofam S.r.l.	100
	CRON.UP S.r.l.	80
	Elevant Servizi S.r.l.	70
	Elevatori Bari S.r.l.	89
	Elevators S.r.l.	60
	Eurolift Ascensori S.r.l.	70
	Euroservice Merano S.r.l.	90
	Ferrara Ascensori S.r.l.	60
	Gianfranceschi Ascensori S.r.l.	97
	GSB Ascensori S.r.l.	65
	KONE Industrial S.p.A.	100	100
	KONE S.p.A.	100	26.86
	L.A.M. Lombarda Ascensori Montacarichi S.r.l.	70

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Tytäryhtiöt

147 KONE Vuosikatsaus 2024

		Omistusosuus %
Maa/alue	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
	MARIBO-SIMA ascensori S.r.l.	70
	Nettuno S.r.l.	75
	Neulift S.p.A.	100
	Neulift Service Molise S.r.l.	51
	Neulift Service Triveneto S.r.l.	100
	Rimma S.r.l.	60
	SIE Elevatori S.r.l.	100
	Slimpa S.p.A.	100
	Tecnocram S.r.l.	91,5
	Tosca Ascensori S.r.l.	66.67
	Unilift S.r.l.	89,97
	Vitali Ascensori S.r.l.	100
Itävalta	KONE AG	100	100
Kanada	KONE Inc.	100	49
Kazakhstan	KONE Kazakhstan LLP	100
Kenia	KONE Kenya Limited	49
Kiina	Giant Kone Elevator Co., Ltd.	100	40
	KONE Elevator (Shanghai) Co., Ltd.	100
	KONE Elevators Co., Ltd.	100
	Kunshan KONE Industrial Machinery Co., Ltd.	100	100
Kreikka	KONE S.A.	100
Kroatia	KONE d.o.o.	100	100
Kypros	KONE Elevators Cyprus Limited	100	100
Kuwait	Al-Sabriyah Elevators and Escalators Company,	49
	W.L.L.
Latvia	SIA KONE Lifti Latvija	100	0.5
Liettua	UAB KONE	100	100
Luxemburg	KONE Luxembourg Sàrl	100
Makedonia	KONE Makedonija Dooel Skopje	100
Malesia	KONE Elevator (M) Sdn. Bhd.	29,88	29,88
Marokko	KONE Elevators and Escalators Sàrl AU	100	100
Meksiko	KONE Industrial, S.A. de C.V.	100
	KONE Mexico, S.A. de C.V.	100	0.1
Monaco	S.A.M. KONE	99.87
Montenegro	KONE d.o.o. Podgorica	100
Norja	KDB Norway AS	100
	KONE Aksjeselskap	100	100
	KONE Dører og Rulletrapper AS	100	100
Oman	KONE Assarain LLC	70

		Omistusosuus %
Maa/alue	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
Portugali	KONE Portugal - Elevadores, Lda.	100	1
Puola	KONE Sp.z o.o.	100	100
Qatar	KONE Elevators W.L.L.	49	49
Ranska	2STP S.A.S.	100
	Ascenseurs Portes Automatiques Arnaud S.A.S.	100
	Ascenseurs Soulier S.N.C.	100
	ATPE SAS	100
	ATS-ATPE S.A.S.	100
	Automatismes du Mont Blanc S.A.S.	100
	Delta Ascenseurs S.A.S.	100
	KDB France S.A.S.	100
	KONE ATS S.A.S	100
	KONE Développement S.N.C.	100
	KONE Holding France S.A.S.	100	100
	KONE S.A.	99.99
	Liftman S.A.S.	100
	MP2 Gestion Participation	100
	PACA Ascenseurs Services	100
	Prokodis S.A.S.	100
	R.M.D. S.A.S.	100
	Technique & Mecanique des Elevateurs S.A.S.	100
Romania	KONE Ascensorul S.A.	100	99.99
Ruotsi	KDB Sweden AB	100
	KONE AB	100
Saksa	Alois Kasper GmbH	100
	ATB Aufzugtechnik Berlin GmbH	100
	ATB-Aufzugstechnik GmbH	100
	ATH Aufzüge GmbH	100
	Aufzugstechnik Rhein Ruhr GmbH	100
	DANY Aufzüge GmbH	100	100
	JESCH-Aufzüge GmbH & Co. KG	100
	JESCH GmbH	100
	KONE Automatiktüren GmbH	100
	KONE Escalator Supply Service Center Europe	100
	GmbH
	KONE Garant Aufzug GmbH	100
	KONE GmbH	100
	KONE Servicezentrale GmbH	100
	Matthias Schernikau GmbH	100

Konsernitilinpäätös | Emoyhtiön tilinpäätös | Tytäryhtiöt

148 KONE Vuosikatsaus 2024

		Omistusosuus %
Maa/alue	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
	Trierer Aufzugbau Baasch & Didong GmbH	100
Saudi Arabia	KONE Areeco Limited	50	10
	KONE Regional Headquarters LLC	100
Serbia	KONE d.o.o. Beograd-Novi Beograd	100
Singapore	KONE Pte Ltd.	100
Slovakia	KONE Business Services, s.r.o.	100	100
	KONE s.r.o.	100	100
Slovenia	KONE d.o.o.	100	100
Suomi	Finescal Oy	100	100
	KDB Finland Oy	100
	KONE Digital Services Oy	100	100
	KONE Hissit Oy	100	100
	KONE Industrial Oy	100	100
Sveitsi	KONE (Schweiz) AG	100	100
Taiwan, Kiina	Kang-En Taiwan Elevator Technology Service Co., Ltd	100
	KONE Elevators Taiwan Co. Ltd	100
Tanska	KDB Denmark ApS	100
	KONE A/S	100	100
Thaimaa	KONE Public Company Limited	84.08
	Thai Elevators and Escalators Company Limited	74

		Omistusosuus %
Maa/alue	Yhtiö	Konserni	Emoyhtiö
	Thai Elevators Holding Company Limited	49
Tsekki	KONE, a.s.	100	100
	KONE Industrial - koncern s.r.o.	100	100
Tunisia	KONE Elevators & Escalators Assembly	100
	KONE Elevators & Escalators Sarl	100
Turkki	KONE Asansör Sanayi ve Ticaret A.S.	100
Uganda	KONE Uganda Limited	100
Ukraina	KONE Lifts LLC	100
Unkari	KONE Felvonó Kft.	100	100
Uusi Seelanti	KONE Elevators (NZ) Limited	100
	Orbitz Elevators (NZ) Pty Limited	100
Vietnam	KONE Vietnam Limited Liability Company	100
Viro	AS KONE	100	100
Yhdistyneet	KONE (Middle East) LLC	49	49
Arabiemiraatit
Yhdysvallat	ENOK Electrical Company, LLC	100
	KONE Holdings, Inc.	100
	KONE Inc.	100
	Marine Elevators LLC	100

Hallituksen voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset

149 KONE Vuosikatsaus 2024

Hallituksen voitonjakoehdotus

Emoyhtiön jakokelpoiset varat 31.12.2024 ovat

3 215 181 251,13 euroa, josta tilikauden voitto on

1 111 782 600,04 euroa.

Hallitus ehdottaa, että yhtiökokouksen käytettävissä

olevista voittovaroista jaetaan osinkoa 1,7975 euroa

kutakin ulkona olevaa 76 208 712 A-sarjan osaketta

kohden ja 1,80 euroa kutakin ulkona olevaa 441 319 396 B-

sarjan osaketta kohti.

Tällöin osingonjaon yhteismääräksi ehdotetaan

931 360 072,62 euroa. Jäljelle jäävät jakokelpoiset varat

2 283 821 178,51 euroa jätetään vapaaseen omaan

pääomaan.

Osinko ehdotetaan maksettavaksi 14.3.2025.

Tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen allekirjoitukset

Sovellettavia tilinpäätössäännöksiä noudattaen laadittu

tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan sekä yrityksen

että sen konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten

kokonaisuuden varoista, vastuista, taloudellisesta

asemasta sekä voitosta tai tappiosta.

Toimintakertomuksessa on todenmukaisen kuvan antava

selostus yhtäältä yrityksen ja toisaalta sen

konsernitilinpäätökseen sisältyvien yritysten kokonaisuuden

liiketoiminnan kehittymisestä ja tuloksesta sekä kuvaus

merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä ja

muusta yrityksen tilasta. Toimintakertomukseen sisältyvä

kestävyysraportti on laadittu noudattaen 7 luvussa

tarkoitettuja raportointistandardeja sekä taksonomia-

asetuksen 8 artiklaa.

Helsingissä 11. helmikuuta 2025

Antti Herlin

Jussi Herlin

Matti Alahuhta

Susan Duinhoven

Marika Fredriksson

Iiris Herlin

Timo Ihamuotila

Ravi Kant

Krishna Mikkilineni

Philippe Delorme,

Toimitusjohtaja

Tilinpäätösmerkintä

Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.

Helsingissä 11. helmikuuta 2025

Ernst & Young Oy

Tilintarkastusyhteisö

Heikki Ilkka

KHT

Hallituksen voitonjakoehdotus ja allekirjoitukset

Tilintarkastuskertomus

150 KONE Vuosikatsaus 2024

Tilintarkastuskertomus

KONE Oyj:n yhtiökokoukselle

Tilinpäätöksen tilintarkastus

Lausunto

Olemme tilintarkastaneet KONE Oyj:n (y-tunnus 1927400-1) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.–

31.12.2024. Tilinpäätös sisältää konsernin taseen, tuloslaskelman, laajan tuloslaskelman,

laskelman oman pääoman muutoksista, rahavirtalaskelman ja liitetiedot, mukaan lukien

olennainen tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva informaatio, sekä emoyhtiön taseen,

tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että

• konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin taloudellisesta

asemasta sekä sen toiminnan tuloksesta ja rahavirroista EU:ssa käyttöön

hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-tilinpäätösstandardien mukaisesti,

• tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja

taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista

koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

Lausuntomme on ristiriidaton tarkastusvaliokunnalle annetun lisäraportin kanssa.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan

mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin

kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien

eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme

täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Emoyhtiölle ja konserniyrityksille suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut ovat parhaan

tietomme ja käsityksemme mukaan olleet Suomessa noudatettavien, näitä palveluja

koskevien säännösten mukaisia, emmekä ole suorittaneet EU-asetuksen 537/2014 5. artiklan

1 kohdassa tarkoitettuja kiellettyjä palveluja. Suorittamamme muut kuin tilintarkastuspalvelut

on esitetty konsernitilinpäätöksen liitetiedossa 2.2 sekä emoyhtiön liitetiedossa 5.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat

Tilintarkastuksen kannalta keskeiset seikat ovat seikkoja, jotka ammatillisen harkintamme

mukaan ovat olleet merkittävimpiä tarkastuksen kohteena olevan tilikauden

tilintarkastuksessa. Nämä seikat on otettu huomioon tilinpäätökseen kokonaisuutena

kohdistuneessa tilintarkastuksessamme sekä laatiessamme siitä annettavaa lausuntoa,

emmekä anna näistä seikoista erillistä lausuntoa.

Olemme täyttäneet kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

kuvatut velvollisuutemme tilinpäätöksen tilintarkastuksessa mukaan lukien näihin seikkoihin

liittyvät velvoitteemme. Tämän mukaisesti suoritimme suunnittelemamme

tilintarkastustoimenpiteet, jotka kohdistuivat arviomme mukaisesti riskeihin, jotka voivat johtaa

tilinpäätöksen olennaiseen virheellisyyteen. Suorittamamme tilintarkastustoimenpiteet, jotka

kohdistuivat myös alla mainittuihin seikkoihin, ovat olleet perustana oheista tilinpäätöstä

koskevalle lausunnollemme.

Olemme ottaneet tilintarkastuksessamme huomioon riskin siitä, että johto sivuuttaa

kontrolleja. Tähän on sisältynyt arviointi siitä, onko viitteitä sellaisesta johdon

tarkoitushakuisesta suhtautumisesta, josta aiheutuu väärinkäytöksestä johtuvan olennaisen

virheellisyyden riski.

Tilintarkastuskertomus

151 KONE Vuosikatsaus 2024

Tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka

Miten seikkaa käsiteltiin tilintarkastuksessa

Uuslaite- ja modernisointimyyntien tuloutus ja niihin liittyvät varaukset

Uuslaite- ja modernisointimyyntien tuloutusta ja niihin liittyviä varauksia koskevat

laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedoissa 1 ja 2.1.

Tilinpäätöksen laadintaperiaatteidensa mukaisesti KONE tulouttaa uuslaite- ja

modernisointimyyntien osuuden liikevaihdostaan valmistusasteen perusteella (tuloutus ajan

kuluessa). Valmistusaste määritetään vertaamalla raportointipäivämäärään mennessä

toteutuneita kustannuksia projektin arvioituihin kokonaiskustannuksiin. Vuonna 2024 noin 60 %

konsernin 11,1 miljardin euron kokonaisliikevaihdosta on tuloutettu valmistusasteen perusteella.

Liikevaihdon tulouttaminen valmistusasteen mukaisesti sekä hankkeen lopputuloksen

arvioiminen edellyttää johdolta merkittävää harkintaa loppuun saattamiseen vaadittavien

kokonaiskustannusten osalta. Arviomme mukaan riski liittyy erityisesti vuoden 2024 lopussa

keskeneräisinä olleiden projektien valmistusasteeseen.

KONE kirjaa useita erilaisia varauksia liittyen valmistusasteen perusteella tuloutettaviin

projekteihin. Nämä varaukset edellyttävät johdolta merkittävää harkintaa.

Edellä mainitusta syystä johtuen valmistusasteen perusteella tuloutettava liikevaihto sekä siihen

liittyvät varaukset olivat tilintarkastuksen kannalta keskeisiä seikkoja. Valmistusasteen

perusteella tuloutettava liikevaihto oli myös EU-asetuksen 537/2014 10. artiklan 2 c -kohdassa

tarkoitettu merkittävä olennaisen virheellisyyden riski.

Tilintarkastustoimenpiteemme, joissa on huomioitu riski olennaisesta virheellisyydestä uuslaite-

ja modernisointimyyntien tuloutuksiin liittyen, sisälsivät muun muassa:

• Arvioimme konsernin valmistusasteen perusteella tuloutettavaan liikevaihtoon

sekä siihen liittyviin varauksiin soveltamia laskentaperiaatteita.

• Muodostimme käsityksen myynnin tuloutuksen sekä siihen liittyvien jaksotuksien

prosessista.

• Perehdyimme projekteihin liittyvään dokumentaatioon ja testasimme pistokokein

osatuloutus- ja varauslaskelmia sekä vertasimme ennusteita toteumaa vastaan.

• Suoritimme analyyttisia toimenpiteitä.

• Arvioimme projektien taloudellisia tunnuslukuja, edistymistä sekä kokonaistilannetta

o läpikäymällä arvioitujen kokonaistuottojen, kokonaiskustannusten sekä

varausten muutoksia, ja

o keskustelemalla organisaation eri tasoilla olevien henkilöiden kanssa,

mukaan lukien projekti- sekä talousjohto.

• Haastattelimme johtoa merkittävien tapahtumien tai lakiasioiden tunnistamiseksi.

• Liitetietojen arvioinnin valmiusasteen perusteella tuloutettavan liikevaihdon sekä siihen

liittyvien jaksotuksien osalta.

Myyntisaamisten arvostus

Myyntisaamisia koskevat laadintaperiaatteet ja liitetiedot esitetään liitetiedoissa 1 sekä 3.2.

Myyntisaamisten arvostus oli tilintarkastuksen kannalta keskeinen seikka johtuen tase-erän

suuruudesta sekä siitä syystä, että myyntisaamisten arvostaminen edellyttää johdolta

merkittävää harkintaa, erityisesti Kiinan kiinteistömarkkinaan kohdistuvista epävarmuuksista

johtuen. Myyntisaamisten arvostaminen edellyttää, että johto arvioi saamisten suoritusten

todennäköisyyttä ja kirjaa arvioon perustuvan arvonalentumisvarauksen niille saamisille, joille ei

todennäköisesti tulla saamaan suoritusta.

Tilinpäätöspäivänä 31.12.2024 taseen osoittama myyntisaamisten kirjanpitoarvo oli 2 494,8

miljoonaa euroa.

Myyntisaamisten tasearvo tilinpäätöshetkellä muodostuu bruttosaamisista, joita netottaa johdon

arvioon perustuva arvonalentumisvaraus, jonka määrä tilinpäätöshetkellä oli 458,8 miljoonaa

euroa.

Suoritimme muun muassa seuraavia tilintarkastustoimenpiteitä:

• Arvioimme myyntisaamisten arvostamisessa sovellettuja arvostusmenetelmiä

sekä analysoimme erääntyneiden ja erääntymättömien saamisten bruttomäärän

ja arvonalentumisvarauksen kehittymistä vuosineljänneksittäin.

• Lähetimme saamisten vastapuolille vahvistuspyyntöjä ja vertasimme saamisia

testaushetken jälkeen kertyneisiin suorituksiin.

• Analysoimme merkittävimpien saamisten osalta johdon laatimia arvioita

huomioiden asiakkaiden maksukäyttäytymisen sekä saamisten vastapuolen

kanssa käydyt viimeaikaiset neuvottelut.

• Arvioimme myös konsernitilinpäätöksessä myyntisaamisten osalta esitettyjen

liitetietojen asianmukaisuutta.

Tilintarkastuskertomus

152 KONE Vuosikatsaus 2024

Tilinpäätöstä koskevat hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että konsernitilinpäätös

antaa oikean ja riittävän kuvan EU:ssa käyttöön hyväksyttyjen kansainvälisten IFRS-

tilinpäätösstandardien mukaisesti ja siten, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan

Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja

täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta

sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen,

jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja

konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka

liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen

perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai

konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin

tehdä niin.

Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa

Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä

kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa

tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea

varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän

tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua

väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai

yhdessä voitaisiin kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät

tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista

harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen

olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia

tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä

johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että

virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi

liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai

virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

• Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta

pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset

tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan

lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä

johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

• Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista

laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme

hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö

sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa

merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos

johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää

tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin

tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole

riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat

tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin.

Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai

konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

• Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä

esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia

liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

• Suunnittelemme ja suoritamme konsernin tilintarkastuksen hankkiaksemme

konsernitilinpäätöstä koskevan tilintarkastuslausunnon laatimisen perustaksi tarpeellisen

määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai

liiketoimintayksikköjä koskevasta taloudellisesta informaatiosta. Vastaamme konsernin

tilintarkastusta varten suoritettavan tilintarkastustyön ohjauksesta, valvonnasta ja

läpikäynnistä. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta

laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien

mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme

tilintarkastuksen aikana.

Lisäksi annamme hallintoelimille vahvistuksen siitä, että olemme noudattaneet

riippumattomuutta koskevia relevantteja eettisiä vaatimuksia, ja kommunikoimme niiden

kanssa kaikista suhteista ja muista seikoista, joiden voi kohtuudella ajatella vaikuttavan

riippumattomuuteemme, ja soveltuvissa tapauksissa niihin liittyvistä varotoimista.

Päätämme, mitkä hallintoelinten kanssa kommunikoiduista seikoista olivat merkittävimpiä

tarkasteltavana olevan tilikauden tilintarkastuksessa ja näin ollen ovat tilintarkastuksen

kannalta keskeisiä. Kuvaamme kyseiset seikat tilintarkastuskertomuksessa, paitsi jos säädös

tai määräys estää kyseisen seikan julkistamisen tai kun äärimmäisen harvinaisissa

Tilintarkastuskertomus

153 KONE Vuosikatsaus 2024

tapauksissa toteamme, ettei kyseisestä seikasta viestitä tilintarkastuskertomuksessa, koska

siitä aiheutuvien epäedullisten vaikutusten voitaisiin kohtuudella odottaa olevan suuremmat

kuin tällaisesta viestinnästä koituva yleinen etu.

Muut raportointivelvoitteet

Tilintarkastustoimeksiantoa koskevat tiedot

Olemme toimineet yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana 2.3.2021 alkaen

yhtäjaksoisesti 4 vuotta.

Muu informaatio

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta. Muu informaatio käsittää

toimintakertomuksen ja vuosikertomukseen sisältyvän informaation, mutta se ei sisällä

tilinpäätöstä eikä sitä koskevaa tilintarkastuskertomustamme. Olemme saaneet

toimintakertomuksen käyttöömme ennen tämän tilintarkastuskertomuksen antamispäivää, ja

odotamme saavamme vuosikertomuksen käyttöömme kyseisen päivän jälkeen.

Tilinpäätöstä koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea edellä yksilöity muu informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen

yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko muu informaatio olennaisesti ristiriidassa

tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suorittaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai

vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Toimintakertomuksen osalta

velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu noudattaen siihen

sovellettavia säännöksiä lukuun ottamatta niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista

säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat

yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu noudattaen siihen sovellettavia

säännöksiä. Lausuntomme eivät kata niitä kestävyysraporttia koskevia tietoja, joista

säädetään kirjanpitolain 7 luvussa ja kestävyysraportointistandardeissa.

Jos teemme ennen tilintarkastuskertomuksen antamispäivää käyttöömme saamaamme

muuhun informaatioon kohdistamamme työn perusteella johtopäätöksen, että kyseisessä

muussa informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta.

Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Helsingissä 11.2.2025

Ernst & Young Oy

tilintarkastusyhteisö

Heikki Ilkka

KHT

Riippumattoman tilintarkastajan raportti KONE Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

154 KONE Vuosikatsaus 2024

Riippumattoman tilintarkastajan raportti KONE Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

KONE Oyj:n hallitukselle

Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on

Kone Oyj:n (y-tunnus: 1927400-1) komission teknisen sääntelystandardin mukaisesti

laadittu tilinpäätös KONE-2024-12-31-fi.zip tilikaudelta 1.1.-31.12.2024.

Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat yhtiön toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen (ESEF-

tilinpäätös) laatimisesta siten, että ne täyttävät komission teknisen sääntelystandardin

vaatimukset. Tähän vastuuseen kuuluu

• laatia ESEF-tilinpäätös XHTML-muodossa komission teknisen sääntelystandardin

artiklan 3 mukaisesti

• merkitä ESEF-tilinpäätökseen sisältyvän konsernitilinpäätöksen päälaskelmat,

liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot iXBRL-merkein komission sääntelystandardin

artiklan 4 mukaisesti sekä

• varmistaa ESEF-tilinpäätöksen ja tilintarkastetun tilinpäätöksen keskinäinen

yhdenmukaisuus.

Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne

katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia ESEF-tilinpäätöksen komission teknisen

sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Tilintarkastajan riippumattomuus ja laadunvalvonta

Olemme riippumattomia yhtiöstä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten

mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme täyttäneet muut näiden

vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Tilintarkastusyhteisömme soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka

mukaan tilintarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä toiminnassa

laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten standardien

sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten noudattamista

koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Tilintarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutenamme on arvopaperimarkkinalain 7:8 § mukaisesti varmentaa komission

teknisen sääntelystandardin mukaisesti laadittu tilinpäätös. Annamme lausunnon siitä, onko

ESEF-tilinpäätökseen sisältyvä konsernitilinpäätös merkitty olennaisilta osin komission

teknisen sääntelystandardin 4 artiklan vaatimusten mukaisesti.

Velvollisuutenamme on ilmoittaa lausunnossamme, missä laajuudessa varmennus on

suoritettu. Olemme suorittaneet kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon

kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 mukaisesti.

Tarkastukseen kuuluu toimenpiteitä evidenssin hankkimiseksi siitä,

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat olennaisilta

osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen sääntelystandardin 4. artiklan

vaatimusten mukaisesti, ja

• onko ESEF-tilinpäätökseen sisältyvät konsernitilinpäätöksen liitetiedot ja yhtiön

tunnistetiedot olennaisilta osin merkitty iXBRL-merkein komission teknisen

sääntelystandardin 4. artiklan vaatimusten mukaisesti, ja

• ovatko ESEF-tilinpäätös ja tilintarkastettu tilinpäätös keskenään yhdenmukaisia.

Valittujen tarkastustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus riippuvat tilintarkastajan

harkinnasta. Tähän sisältyy sen riskin arvioiminen, onko virheestä tai väärinkäytöksestä

johtuvaa olennaista poikkeamaa komission teknisen sääntelystandardin vaatimuksista.

Riippumattoman tilintarkastajan raportti KONE Oyj:n ESEF-tilinpäätöksestä

155 KONE Vuosikatsaus 2024

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa tarkastusevidenssiä.

Lausunto

Arvopaperimarkkinalain 7 luvun 8 §:n mukaisena lausuntona esitämme, että Kone Oyj:n

ESEF-tilinpäätökseen KONE-2024-12-31-fi.zip sisältyvät konsernitilinpäätöksen päälaskelmat

sekä liitetiedot ja yhtiön tunnistetiedot tilikaudelta 1.1.-31.12.2024 on olennaisilta osin merkitty

komission teknisen sääntelystandardin vaatimusten mukaisesti.

Lausuntomme Kone Oyj:n konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta tilikaudelta 1.1.-

31.12.2024 on annettu 11.2.2025 päivätyllä tilintarkastuskertomuksellamme. Tällä raportilla

emme anna konsernitilinpäätöksen tilintarkastuksesta lausuntoa tai muuta

varmennusjohtopäätöstä.

Helsingissä 11.2.2025

Ernst & Young Oy

tilintarkastusyhteisö

Heikki Ilkka

KHT

Kestävyysraportin varmennuskertomus

156 KONE Vuosikatsaus 2024

Kestävyysraportin varmennuskertomus

KONE Oyj:n yhtiökokoukselle

Olemme suorittaneet rajoitetun varmuuden antavan toimeksiannon, jonka kohteena on Kone

Oyj:n (1927400-1) toimintakertomukseen sisältyvä kirjanpitolain 7 luvun mukainen

konsernikestävyysraportti tilikaudelta 1.1.–31.12.2024.

Lausunto

Suorittamiemme toimenpiteiden ja hankkimamme evidenssin perusteella tietoomme ei ole

tullut seikkaa, joka antaisi meille syyn uskoa, että konsernikestävyysraportissa ei ole kaikilta

olennaisilta osiltaan noudatettu

1) kirjanpitolain 7 luvussa säädettyjä vaatimuksia ja kestävyysraportointistandardeja

(ESRS);

2) kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088

muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU)

2020/852 artiklassa 8 säädettyjä vaatimuksia (EU-taksonomia).

Edellä kohta 1 käsittää myös prosessin, jolla Kone Oyj on yksilöinyt tiedot

kestävyysraportointistandardien mukaista raportoimista varten (kaksinkertainen

olennaisuusanalyysi), sekä tietojen merkitsemisen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä tarkoitetulla

tavalla.

Lausuntomme ei kata kirjanpitolain 7 luvun 22 § 1 mom. 2 kohdan mukaista

konsernikestävyysraportin merkitsemistä digitaalisilla XBRL-kestävyystunnisteilla, koska

kestävyysraportointiyritysten ei ole ollut mahdollista noudattaa kyseistä säännöstä ESEF-

asetuksen tai muun Euroopan unionin lainsäädännön puuttumisen vuoksi.

Lausunnon perustelut

Olemme suorittaneet konsernikestävyysraportin varmentamisen rajoitetun varmuuden

antavana toimeksiantona noudattaen Suomessa noudatettavaa hyvää varmennustapaa ja

kansainvälistä varmennustoimeksiantostandardia ISAE 3000 (uudistettu) ”Muut

varmennustoimeksiannot kuin mennyttä aikaa koskevaan taloudelliseen informaatioon

kohdistuva tilintarkastus tai yleisluontoinen tarkastus”.

Tämän standardin mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa

Konsernikestävyysraportointitarkastajan velvollisuudet.

Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän

tarkoitukseen soveltuvaa evidenssiä.

Muu seikka

Haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Kone Oyj:n kirjanpitolain 7 luvun mukainen

konsernikestävyysraportti on laadittu ja varmennettu ensimmäistä kertaa tilikaudelta 1.1.–

31.12.2024. Lausuntomme ei kata konsernikestävyysraportissa esitettyjä vertailutietoja.

Lausuntoamme ei ole mukautettu tämän seikan osalta.

Kestävyysraportin varmennuskertomus

157 KONE Vuosikatsaus 2024

Konsernikestävyystarkastajan riippumattomuus ja laadunhallinta

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien

eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme toimeksiantoa ja olemme

täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme.

Konsernikestävyystarkastaja soveltaa kansainvälistä laadunhallintastandardia ISQM 1, jonka

mukaan kestävyystarkastusyhteisön on suunniteltava, otettava käyttöön ja pidettävä

toiminnassa laadunhallintajärjestelmä, mukaan lukien eettisten vaatimusten, ammatillisten

standardien sekä sovellettavien säädöksiin ja määräyksiin perustuvien vaatimusten

noudattamista koskevat toimintaperiaatteet tai menettelytavat.

Hallituksen ja toimitusjohtajan velvollisuudet

Kone Oyj:n hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat:

• konsernikestävyysraportista sekä sen laatimisesta ja esittämisestä kirjanpitolain 7

luvussa säädetyn mukaisesti, mukaan lukien kestävyysraportointistandardeissa

määritelty prosessi, jolla on yksilöity tiedot kestävyysraportointistandardien mukaista

raportointia varten ja tietojen merkitseminen kirjanpitolain 7 luvun 22 §:ssä

tarkoitetulla tavalla, sekä

• siitä, että konsernikestävyysraportissa on noudatettu kestävää sijoittamista

helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta annetun

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 artiklassa 8 säädettyjä

vaatimuksia;

• sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia

konsernikestävyysraportin, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa

olennaista virheellisyyttä.

Luontaiset rajoitukset kestävyysraportin laatimisessa

Konsernikestävyysraportin laatiminen edellyttää yhtiöltä olennaisuusarviointia relevanttien

raportoitavien seikkojen tunnistamiseksi. Tähän sisältyy merkittävästi johdon harkintaa ja

valintoja. Konsernikestävyysraportoinnille on myös luonteenomaista, että tämäntyyppisten

tietojen raportointiin liittyy estimaatteja ja olettamuksia, sekä mittaus- ja arviointiepävarmuutta.

Kasvihuonekaasujen määrittämiseen liittyy luontaista epävarmuutta, koska päästökertoimien

ja eri

kaasujen päästöjen yhdistämiseen tarvittavien lukuarvojen määrittämisessä käytettävä

tieteellinen

tieto on epätäydellistä.

Lisäksi raportoidessaan tulevaisuuteen suuntautuvia tietoja yhtiön on esitettävä mahdollisia

tulevaisuuden tapahtumia koskevat oletukset, ja kerrottava yhtiön mahdollisista tulevista

toimista näihin tapahtumiin liittyen. Todellinen lopputulos saattaa olla erilainen, koska

ennustetut tapahtumat eivät aina toteudu odotetulla tavalla.

Konsernikestävyystarkastajan velvollisuudet

Velvollisuutemme on suorittaa varmennustoimeksianto saadaksemme rajoitetun varmuuden

siitä, onko konsernikestävyysraportissa väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista

virheellisyyttä, sekä antaa rajoitetun varmuuden antava varmennuskertomus, joka sisältää

lausuntomme. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden

katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan

päätöksiin, joita käyttäjät tekevät konsernikestävyysraportin perusteella.

Kansainvälisen varmennustoimeksiantostandardin ISAE 3000 (uudistettu) noudattamiseen

kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko

toimeksiannon ajan. Lisäksi:

• Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat

konsernikestävyysraportin olennaisen virheellisyyden riskit, ja muodostamme

Kestävyysraportin varmennuskertomus

158 KONE Vuosikatsaus 2024

käsityksen toimeksiannon kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta

pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset

varmennustoimenpiteet, mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme

antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

• Suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia varmennustoimenpiteitä

hankkiaksemme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen

soveltuvaa evidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen

virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva

olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä

yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä tai

virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Kuvaus suoritetuista toimenpiteistä

Rajoitetun varmuuden antavassa toimeksiannossa suoritettavat toimenpiteet poikkeavat

luonteeltaan ja ajoitukseltaan kohtuullisen varmuuden antavan toimeksiannon toimenpiteistä,

ja ovat niitä suppeampia. Valittavien varmennustoimenpiteiden luonne, ajoitus ja laajuus

perustuvat ammatilliseen harkintaan sisältäen arvioinnin väärinkäytöksestä tai virheestä

johtuvasta olennaisen virheellisyyden riskistä. Tämän vuoksi rajoitetun varmuuden antavassa

toimeksiannossa saatava varmuuden taso on huomattavasti alempi kuin varmuus, joka

saataisiin suorittamalla kohtuullisen varmuuden antava toimeksianto.

Toimenpiteemme sisälsivät mm. seuraavaa:

• Olemme haastatelleet konsernikestävyysraportin sisältämien tietojen keräämisestä ja

raportoinnista vastaavia avainhenkilöitä.

• Hankimme haastatteluilla ymmärryksen konsernin kontrolliympäristöstä

konsernikestävyysraportointiprosessiin liittyen.

• Arvioimme yrityksen kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin prosessin toteuttamista

suhteessa ESRS-standardien vaatimuksiin, sekä sitä, että

kaksoisolennaisuusarvioinnista annetut tiedot ovat ESRS-standardien mukaisia.

• Arvioimme, täyttääkö konsernikestävyysraportti olennaisia kestävyysteemoja

koskevat ESRS-standardien vaatimukset olennaisilta osin:

- Olemme testanneet konsernikestävyysraportissa esitetyn informaation

oikeellisuutta vertaamalla informaatiota otosperusteisesti tätä tukevaan

yrityksen dokumentaatioon.

- Olemme otosperusteisesti suorittaneet analyyttisiä tarkastustoimenpiteitä ja

niihin liittyviä kyselyitä, uudelleenlaskentaa ja aineistotarkastusta, sekä

testanneet tietojen yhdistelyä arvioidaksemme konsernikestävyysraportin

oikeellisuutta.

• Hankimme ymmärryksen prosessista, joilla yritys on määritellyt taksonomiakelpoiset

ja taksonomian mukaiset taloudelliset toiminnot, sekä arvioimme näistä annettujen

tietojen säännöstenmukaisuutta.

Helsingissä 11.2.2025

Ernst & Young Oy

kestävyystarkastusyhteisö

Heikki Ilkka

KRT

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

159 KONE Vuosikatsaus 2024

KONEen selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä vuodelle

2024 on laadittu Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkistaman

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodin 2025 vaatimusten

mukaisesti. KONE noudattaa toiminnassaan

Arvopaperimarkkinayhdistys ry:n julkistamaa Suomen

listayhtiöiden hallinnointikoodia 2025 lukuun ottamatta

suosituksia 17 (Palkitsemisvaliokunnan jäsenten

riippumattomuus yhtiöstä) ja 18 (Nimitysvaliokunnan jäsenten

riippumattomuus yhtiöstä). Suosituksista poikkeamisen syynä

on yhtiön omistusrakenne. Yhtiön pääomistaja Antti Herlin

hallitsee 62 prosenttia yhtiön äänivallasta ja 23 prosenttia

yhtiön osakkeista. Omistamiseen liittyy yrittäjäriski, minkä

johdosta katsotaan perustelluksi, että pääomistaja toimii

hallituksen puheenjohtajana ja hallituksen nimitys- ja

palkitsemisvaliokunnan jäsenenä ja valvoo näin yhtiön

osakkeenomistajien etua.

Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodi on

kokonaisuudessaan saatavilla Arvopaperimarkkina-

yhdistyksen nettisivuilla internetosoitteessa www.cgfinland.fi.

Tämä selvitys on saatavilla yhtiön nettisivuilla

internetosoitteessa www.kone.com ja se on julkaistu erillisenä

hallituksen toimintakertomuksesta.

Sääntelykokonaisuudet

KONE noudattaa toiminnassaan muun muassa Suomen

osakeyhtiölakia, arvopaperimarkkinalakia ja muita julkisesti

noteerattuja yhtiöitä koskevia lakeja ja säädöksiä Suomessa,

yhtiöjärjestystään, Helsingin pörssin sääntöjä sekä

Finanssivalvonnan antamia määräyksiä ja ohjeita.

Hallintoelimet

KONEen ylintä päätösvaltaa käyttävät hallintoelimet ovat

emoyhtiö KONE Oyj:n yhtiökokous ja hallitus, hallituksen

puheenjohtaja sekä toimitusjohtaja. Hallitus vastaa yhtiön

hallinnosta ja sen toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä.

Toimitusjohtaja, jota tukee johtokunta, vastaa yhtiön

operatiivisesta johtamisesta.

Yhtiökokous

Yhtiökokouksessa osakkeenomistajat käyttävät

päätösvaltaansa. Yhtiökokous päättää Suomen osakeyhtiölain

ja yhtiöjärjestyksen määräämistä asioista, kuten

konsernitilinpäätöksen vahvistamisesta, voitonjaosta,

tilintarkastuksen järjestelystä, ja hallituksen jäsenten ja

varajäsenten valitsemisesta sekä palkitsemisesta.

KONE Oyj:n yhtiökokouksen kutsuu koolle hallitus.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiökokous on pidettävä kolmen

kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä hallituksen

päättämänä ajankohtana.

Hallitus

Tehtävät ja vastuu

Hallituksen tehtävät ja vastuu määräytyvät ensisijaisesti

yhtiöjärjestyksen ja Suomen osakeyhtiölain mukaisesti.

Hallituksen tehtäviin kuuluvat:

• kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisen

järjestämisen varmistaminen

• tilinpäätösten, toimintakertomusten ja osavuosikatsausten

hyväksyminen sekä selvityksen hallinto- ja

ohjausjärjestelmästä hyväksyminen

• taloudellisten ja vastuullisuusraportointiprosessien,

sisäisen valvonnan tehokkuuden, sisäisen tarkastuksen

sekä riskienhallintajärjestelmien seuranta ja valvonta

• yhtiökokoukselle tehtävien ehdotusten valmistelu

• toimitusjohtajan nimittäminen sekä tämän palkitsemisen

määrittäminen

• palkitsemispolitiikan ja -raportin hyväksyminen

• strategisten suuntaviivojen ja riskienhallinnan

periaatteiden hyväksyminen ja vahvistaminen

• vuotuisten budjettien ja toimintasuunnitelmien

vahvistaminen

• yhtiörakenteesta päättäminen

• merkittävistä yrityskaupoista ja investoinneista

päättäminen

• päättää muista lainsäädännön mukaan hallitukselle

kuuluvista asioista

Hallituksella on toimintaansa varten laadittu työjärjestys, joka

määrittelee hallituksen, sen puheenjohtajan ja valiokuntien

tehtävät. Hallitus kokoontuu säännöllisesti seitsemän kertaa

vuodessa ja lisäksi tarpeen mukaan. Hallitus arvioi

toimintaansa ja työskentelytapojaan kerran vuodessa.

Jäsenet

Yhtiökokous valitsee KONE Oyj:n hallitukseen

yhtiöjärjestyksen mukaan 5–10 varsinaista jäsentä sekä

enintään kolme varajäsentä vuodeksi kerrallaan. Hallituksen

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

160 KONE Vuosikatsaus 2024

toimikausi päättyy seuraavan yhtiökokouksen lopussa.

Hallitus valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja

varapuheenjohtajan. Hallituksen nimitys- ja

palkitsemisvaliokunta valmistelee ehdotukset hallituksen

jäseniksi hallituksen puheenjohtajan ohjaamana.

Hallitus on määritellyt Hallituksen

monimuotoisuuspolitiikan, joka ohjaa hallituksen jäsenten

nimittämistä. Tavoitteena on hallitusrakenne, joka on

monimuotoinen, ja toiminnassaan dynaaminen sekä

inklusiivinen. Jäsenien taustojen tulisi olla toisiaan

täydentäviä, luoden KONEtta sekä sen sidosryhmiä ja

toimintaa hyödyntäviä synergioita.

Hallituksen jäsenet nimitetään ja valitaan heidän

henkilökohtaisten ansioidensa, pätevyyksiensä tai

koulutuksiensa, kyvykkyyksiensä, osaamisten, sekä

integriteettinsä perusteella. Lisäksi huomioidaan heidän

mahdollisuutensa käyttää riittävästi aikaa hallitustyöhön ja

kykyä myötävaikuttaa hallituksen tehokkaaseen toimintaan ja

yhtiön strategiseen suuntaan.

Valmistelussa sekä nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan

ehdotuksessa yhtiökokoukselle kiinnitetään huomiota jäsenten

monipuoliseen ja toisiaan täydentävään taustaan,

kokemukseen, osaamiseen, kansallisuuteen, ikään,

sukupuoleen ja näkemykseen sekä KONEen liiketoiminnasta

että myös muilta toimialoilta siten, että hallituksen

monimuotoisuus tukee KONEen liiketoimintaa ja sen

tulevaisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Hallituksella tulisi

kollektiivisesti olla kokemusta KONEelle tärkeistä

markkinoista sekä strategisista kulmakivistä. Tavoitteena on

saavuttaa tasapainoinen sukupuolijakauma hallituksessa.

Hallituksen jäsenten riippumattomuus arvioidaan Suomen

listayhtiöiden hallinnointikoodin riippumattomuuskriteerien

mukaisesti.

Valiokunnat

Hallituksessa on nimittänyt kaksi sen jäsenistä koostuvaa

valiokuntaa, tarkastusvaliokunnan ja nimitys- ja

palkitsemisvaliokunnan. Hallitus on vahvistanut valiokunnille

työjärjestykset. Valiokuntien sihteerinä toimii hallituksen

sihteeri.

Tarkastusvaliokunta seuraa konsernin taloudellista

tilannetta ja valvoo tilinpäätösten ja osavuosikatsausten

raportointia sekä kestävyysraportointia. Valiokunta seuraa ja

arvioi sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan riittävyyttä ja

asianmukaisuutta sekä lakien ja määräysten noudattamista ja

käsittelee sisäisen tarkastustoiminnon suunnitelmat ja raportit.

Tarkastusjohtaja raportoi valiokunnalle tarkastusten tuloksista.

Tarkastusvaliokunta seuraa ja arvioi, miten yhtiön ja sen

lähipiirin kesken tehtävät sopimukset ja muut oikeustoimet

täyttävät vaatimukset tavanomaiseen liiketoimintaan

kuulumisesta ja markkinaehdoista. Tarkastusvaliokunta

seuraa ja valvoo tilinpäätös- ja talousraportoinnin prosessia.

Lisäksi se käsittelee yhtiön hallinto- ja ohjausjärjestelmästään

antamaan selvitykseen sisältyvän kuvauksen taloudelliseen

raportointiprosessiin liittyvien sisäisen valvonnan ja

riskienhallinnan järjestelmien pääpiirteistä.

Tarkastusvaliokunta arvioi konserniyhtiöiden

tilintarkastuksen ja sen järjestelyiden asianmukaisuutta ja

tilintarkastuspalveluja sekä käsittelee tilintarkastajien raportit.

Valiokunta seuraa ja arvioi ulkoisten tilintarkastajien

riippumattomuutta, erityisesti tilintarkastuksen ulkopuolisten

palveluiden osuutta, ja hyväksyy periaatteet näistä palveluista

maksettavien palkkioiden hyväksymiselle. Valiokunta tekee

myös yhtiökokoukselle ehdotuksen yhtiölle valittavista

tilintarkastajista. Valiokunta valvoo myös

kestävyysraportoinnin tarkastusta ja valmistelee ehdotuksen

kestävyyraportoinnin varmentajan valinnasta.

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta valmistelee

yhtiökokoukselle tehtäviä esityksiä hallituksen jäsenten

valinnasta ja heidän palkitsemisestaan, päättää konsernin

ylimmän johdon nimitys- ja palkkausasioista sekä valvoo

ylimmän johdon, mukaan lukien toimitusjohtajan,

seuraajasuunnittelua. Lisäksi nimitys- ja palkitsemisvaliokunta

päättää palkitsemisjärjestelmistä sekä valmistelee yhtiön

toimielinten palkitsemispolitiikan ja palkitsemisraportin.

Johto

Hallituksen puheenjohtaja, päätoiminen

varapuheenjohtaja ja toimitusjohtaja

KONE Oyj:n hallitus nimittää hallituksen puheenjohtajan,

mahdollisen päätoimisen varapuheenjohtajan ja

toimitusjohtajan. Hallitus päättää päätoimisen

varapuheenjohtajan ja toimitusjohtajan palvelussuhteiden

ehdoista, jotka ovat määritelty kirjallisissa

johtajasopimuksissa. Hallituksen puheenjohtaja ja

varapuheenjohtaja valmistelevat hallituksessa päätettävät

asiat toimitusjohtajan ja esikuntansa kanssa.

Hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja

toimitusjohtaja vastaavat hallituksen asettamien tavoitteiden,

suunnitelmien, linjausten ja päämäärien toteutumisesta

KONE-konsernissa. Lisäksi toimitusjohtajan tehtävänä on

vastata liiketoiminnan operatiivisesta johtamisesta KONE

Oyj:n hallituksen hyväksymien strategisten suunnitelmien,

budjettien, toimintasuunnitelmien sekä ohjeiden ja määräysten

mukaisesti. Toimitusjohtaja esittelee hallitukselle liiketoimintaa

koskevia asioita ja vastaa hallituksen päätösten

toimeenpanosta.

Johtokunta

Johtokunta tukee toimitusjohtajaa yhtiön strategian

toteuttamisessa. Johtokunta seuraa liiketoiminnan kehitystä,

käynnistää toimia ja määrittelee toimintaperiaatteet ja

menettelytavat hallituksen ja toimitusjohtajan antamien

suuntaviivojen mukaisesti. Johtokunta kokoontuu

säännöllisesti kuukausittain sekä muutoin tarpeen mukaan.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

161 KONE Vuosikatsaus 2024

Riskienhallinta, sisäinen valvonta, lähipiiritoimet

ja tilintarkastus

KONE Oyj:n hallitus on vahvistanut konsernissa noudatettavat

riskienhallinnan, sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen

periaatteet.

Riskienhallinta

KONEen riskienhallinnan tavoitteena on tunnistaa KONEen

liiketoiminnan tavotteiden saavuttamiseen liittyvät riskit ja

epävarmuustekijät, arvioida riskien ja mahdollisuuksien

todennäköisyyttä ja suuruutta, sekä tunnistaa tarvittavat

toimenpiteet tunnistettujen riskien negatiivisten vaikutusten

pienentämiseksi.

KONEen globaali riskienhallintatoiminto kehittää, koordinoi

ja johtaa järjestelmällistä riskienhallintaa, joka on integroitu

KONEen ydinliiketoimintaprosesseihin ja päätöksentekoon.

KONEen liiketoimintayksiköt ovat vastuussa sellaisten riskien

tunnistamisesta, arvioinnista ja hallinnasta, jotka voivat uhata

niiden liiketoimintatavotteiden saavuttamista osana strategia-

ja budjetointiprosesseja.

Keskeiset riskit raportoidaan Riskienhallintatoiminnolle,

joka kokoaa riski-informaation johtoryhmälle. Alueista ja

globaaleista toiminnoista vastaavat johtoryhmän jäsenet

omistavat organisaationsa tavoitteiden kannalta keskeiset

riskit ja mahdollisuudet. Johtoryhmä tarkastaa ja hyväksyy

riskienhallintapolitiikan sekä hyväksyy KONEen

riskinsietokyvyn. KONEen hallitus hyväksyy KONEen

riskienhallinnan periaatteet ja vastaa KONEen

riskienhallintajärjestelmien tehokkuuden seurannasta ja

arvioinnista. Hallitus käy myös läpi keskeiset riskit ja

riskienhallinnan toimintasuunnitelmat sekä ryhtyy tarvittaessa

toimenpiteisiin hallitukselle raportoitujen keskeisten riskien

suhteen.

Sisäinen valvonta

KONEen sisäisen valvontaympäristön tavoitteena on

varmistaa, että konsernin toiminta on tehokasta ja

kannattavaa, riskejä ja mahdollisuuksia hallitaan

hyväksyttävälle tasolle ja että taloudellinen ja operatiivinen

raportointi on luotettavaa ja sovellettavien säädösten,

toimintaperiaatteiden ja käytäntöjen mukaista.

Hallituksen tarkastusvaliokunta seuraa sisäisen

valvontaympäristön prosessin toimivuutta ja tehokuutta. Johto

on vastuussa asianmukaisen sisäisen valvonnan

järjestämisestä ja ylläpitämisestä sekä sen tehokkuuden

seuraamisesta osana operatiivista johtamista. Johdon tukena

on erillinen sisäisen valvonnan toiminto, jonka vastuulla on

sisäisen valvonnan suunnittelun ohjaaminen ja

koordinoiminen, toteutus ja seuranta koko organisaatiossa.

KONEen sisäisen valvonnan viitekehys rakentuu ja

perustuu yhtiön arvoihin, KONEen eettiseen ohjesääntöön,

rehellisyyttä korostavaan yrityskulttuuriin sekä korkeatasoisiin

eettisiin periaatteisiin. Viitekehystä tukee omistautunut

johtaminen, koulutusohjelmat, myönteinen ja huolellinen

yrityskulttuuri ja työympäristö sekä omistautuneiden ja

osaavien työntekijöiden rekrytointi ja urakehitys. Globaalit ja

paikalliset politiikat ja periaatteet ovat keskeinen osa sisäisen

valvonnan viitekehystä.

KONEen sisäisen valvonnan prosessien tavoitteena on

hallita olennaisia operatiivisia, taloudellisia ja compliance-

riskejä osana KONEen muita prosesseja ja työntekijärooleja.

Sisäistä valvontaa tukevat globaalit ja paikalliset

toimintaperiaatteet ja politiikat, joita ylläpidetään jatkuvasti

ottamalla huomioon liiketoiminnan ja tietojärjestelmien kehitys

sekä muutokset.

KONEen liiketoimintayksiköt vastaavat

valvontaviitekehyksen toteuttamisesta sekä globaalisti ja

paikallisesti sovittujen toimintaperiaatteiden noudattamisen

valvomisesta. Konsernin taloushallinto (Global Finance)

vastaa viitekehyksestä.

Taloudelliseen raportointiin liittyvä sisäinen

valvonta

Oikea taloudellinen raportointi merkitsee vaatimusten

noudattamisen ja KONEen sisäisen valvontaympäristön

kannalta sitä, että yhtiön tilinpäätökset antavat oikean ja

riittävän kuvan konsernin toiminnan tuloksesta ja

taloudellisesta asemasta ja että ne eivät sisällä tahallisia tai

tahattomia virheitä tai puutteita sen enempää raportoitujen

lukujen kuin raportoinnin laajuudenkaan suhteen.

Konserninlaajuista taloushallintoa ja liikkeenjohtoa

koordinoi konsernin taloushallinto, ja sen käytännön

toteutuksesta vastaa KONEen tytäryhtiöiden ja

liiketoimintayksiköiden controller-verkosto.

Ohjauksen ja valvonnan keskeinen väline on KONEen

johdon kuukausittainen suunnittelu- ja

talousraportointiprosessi, jolla varmistetaan toiminnan

tuloksellisuus ja tehokkuus. Prosessissa analysoidaan

perusteellisesti usealla organisaation eri tasolla liiketoiminnan

tulos ja poikkeamat suunnitelmiin, edellisvuoden tulokseen ja

uusimpiin ennusteisiin. Raportointiprosessi käsittää

taloudellisen tiedon ohella tärkeimmät liiketoimintayksiköiden

ja konsernitason liiketoiminnan mittarit. Näin taataan, että

mahdolliset poikkeamat taloudellisista tai liiketoiminta-

prosessimittareiden tavoitearvoista ja toimintaperiaatteista

tunnistetaan, kommunikoidaan ja niihin reagoidaan

tehokkaalla ja yhdenmukaisella tavalla oikea-aikaisesti.

KONEen tilinpäätös pohjautuu tähän prosessiin.

Taloudellisen valvonnan tehtävät on sisällytetty osaksi

KONEen liiketoimintaprosesseja sekä johdon jatkuvaa

liiketoiminnan valvontaa ja ohjausta. KONEen laatima

talouden ohjausmalli (Financial Control Model) on käytössä

uudisrakentamisen ratkaisujen liiketoiminnassa, huollossa

modernisoinnissa sekä rahoitus- ja verotoiminnoissa.

Ohjausmalli varmistaa taloudellisen valvonnan tehtävien

riittävän kattavuuden sekä oikea-aikaisen suorittamisen.

Tilinpäätösstandardien tulkinta, soveltaminen ja niiden

noudattamisen valvonta on keskitetty konsernin

taloushallintoon, joka yhtiön tarkastusvaliokunnan valvomana

ylläpitää KONEen laskentastandardeja (KONE Accounting

Standards). Raportointi- ja ennustesisällöt määritellään

KONEen raportointiperiaatteissa (KONE Accounting and

Reporting Instructions). Näitä standardeja ja periaatteita

ylläpitää ja päivittää keskitetysti konsernin taloushallinto, ja

niitä sovelletaan yhtenäisesti koko konsernissa.

KONEella on konserninlaajuinen

toiminnanohjausjärjestelmä (ERP), joka on rakennettu

KONEen laskentastandardien sekä raportointiperiaatteiden

mukaisesti. KONEella on käytössä valvottu

muutoksenhallintaprosessi, joka varmistaa, ettei

Lisätietoa

KONEen merkittävimpiä tietoon tulleita riskejä ja

epävarmuustekijöitä on kuvattu toimintakertomuksessa.

Rahoitusriskien hallintaa on lisäksi käsitelty

tilinpäätöksen liitetiedoissa 2.4 ja 5.3.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

162 KONE Vuosikatsaus 2024

toiminnanohjausjärjestelmän raportointiperiaatteita voi

muuttaa ilman konsernin taloushallinnon hyväksyntää.

KONEen raportointiprosessissa tiedonsiirrot eri järjestelmien

välillä on pääosin automatisoitu. Tapahtumien käsittelyä

automatisoidaan ja keskitetään jatkuvasti tehtäviinsä

erikoistuneisiin sisäisiin palvelukeskuksiin.

Kirjanpito- ja raportointiprosessien tehokas sisäinen

valvonta, liiketoimintaprosesseista ja -järjestelmistä

tilinpäätöksiin, on tärkeää raportoinnin oikeellisuuden

kannalta. Raportoinnin oikeellisuuden ja ennusteiden

tarkkuuden kannalta keskeistä on tunnistaa olennainen

liiketoimintaa koskeva tieto ja varmistaa sen laatu.

Sisäinen tarkastus

Yhtiöllä on johdosta erillään oleva sisäisen tarkastuksen

toiminto. Tarkastustoiminnon tarkoitus, laajuus, valtuudet sekä

riippumattomuuden periaatteet on määritelty KONEen

tarkastusohjesäännössä, jonka tarkastusvaliokunta on

hyväksynyt. KONEen tarkastustoiminto vastaa

riskienhallinnan, hallinnon, säädösten noudattamisen ja

sisäisten valvontajärjestelmien riittävyyden ja tehokkuuden

arvioinnista sekä antaa suosituksia näiden prosessien

parantamiseksi. Tarkastustoiminto raportoi työnsä tulokset

tarkastusvaliokunnalle, joka myös hyväksyy riskiperusteisen

tarkastussuunnitelman. Tarkastusjohtajana toimii Kristian

Snäll, joka raportoi hallituksen varapuheenjohtajalle.

Lähipiiritoimet

KONE arvioi ja seuraa lähipiirinsä kanssa tehtäviä liiketoimia.

Yhtiö pitää luetteloa sen lähipiiriin kuuluvista osapuolista.

KONEen lähipiirin muodostavat sen tytäryhtiöiden lisäksi

hallitus, toimitusjohtaja ja johtokunta mukaan lukien yhtiöt

joissa heillä on määräysvalta tai huomattava vaikutusvalta.

KONEen hallitus on hyväksynyt ohjeet lähipiiriliiketoimien

tunnistamisesta, käsittelystä, hyväksynnästä, seurannasta ja

raportoinnista. Ohjeen mukaisesti yhtiön taloushallinto seuraa

ja valvoo lähipiiriliiketoimia osana yhtiön normaaleja

raportointi- ja valvontakäytäntöjä ja raportoi

lähipiiriliiketoimista tarkastusvaliokunnalle vuosittain.

Yhtiön hallitus päättää lähipiiritoimista, jotka eivät ole

yhtiön tavanomaista liiketoimintaa tai joita ei toteuteta

tavanomaisin kaupallisin ehdoin. Yhtiön ja sen lähipiirin

välisistä olennaisista ja merkittävistä liiketoimista raportoidaan

vuosittain yhtiön konsernitilinpäätöksen liitetiedoissa.

Tilintarkastus

Lakisääteisen tilintarkastuksen tavoitteena on antaa lausunto

siitä, että konsernitilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan

konsernin taloudellisesta asemasta sekä sen toiminnan

tuloksesta ja rahavirroista sekä siitä, että tilinpäätös antaa

oikean ja riittävän kuvan emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja

taloudellisesta asemasta. Lisäksi tilintarkastus käsittää yhtiön

kirjanpidon ja hallinnon tarkastuksen. Tilintarkastaja arvioi,

ovatko hallituksen toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen

tiedot yhdenmukaisia, sekä onko hallituksen toimintakertomus

laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Yhtiöjärjestyksen mukaan yhtiöllä on vähintään yksi ja

enintään kolme tilintarkastajaa. Tilintarkastajan tulee olla

KHT-tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastaja

valitaan vuosittain varsinaisessa yhtiökokouksessa

toimikaudeksi, joka päättyy toimikauden alkamishetkestä

seuraavan varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.

Sisäpiiri

KONEella on voimassa Nasdaq Helsinki Oy:n sisäpiiriohje,

jota on täydennetty yhtiön hallituksen hyväksymällä sisäisellä

sisäpiiriohjeella. Markkinoiden väärinkäyttöasetuksen

mukaisesti KONE Oyj:n johtohenkilöihin kuuluvat hallituksen

jäsenet, hallituksen varajäsenet, toimitusjohtaja ja

johtokunnan jäsenet. Johtohenkilöt saavat käydä kauppaa

KONEen osakkeilla ja niihin oikeuttavilla arvopapereilla

kuuden viikon ajan osavuosikatsausten ja

tilinpäätöstiedotteiden julkistamista seuraavasta päivästä

alkaen.

KONE ei ylläpidä listaa pysyvistä sisäpiiriläisistä. KONE

pitää tarvittaessa hankekohtaista sisäpiiriluetteloa, johon

merkityt henkilöt eivät saa käydä kauppaa yhtiön

arvopapereilla hankkeen voimassaoloaikana. KONE ylläpitää

listaa sisäpiiriläisistä, jotka liittyvät osavuosikatsausten ja

tilinpäätöksen valmisteluihin. Näitä henkilöitä koskee kielto

käydä kauppaa KONEen osakkeilla ja niihin oikeuttavilla

arvopapereilla suljetun aikaikkunan aikana, joka alkaa kuusi

viikkoa ennen osavuosikatsauksen tai tilinpäätöstiedotteen

julkistamista ja päättyy niiden julkistamispäivän päättyessä.

KONEen sisäpiirivastaavana toimii yhtiön hallituksen sihteeri.

Hallinnointi vuonna 2024

Yhtiökokous

Varsinainen yhtiökokous pidettiin 29. helmikuuta 2024

Helsingissä.

Hallitus ja valiokunnat

Yhtiökokous valitsi KONEn hallitukseen yhdeksän jäsentä:

Antti Herlin (hallituksen puheenjohtaja), Jussi Herlin

(päätoiminen varapuheenjohtaja), Matti Alahuhta, Susan

Duinhoven, Marika Fredriksson, Iiris Herlin, Timo Ihamuotila,

Ravi Kant ja Krishna Mikkilineni.

Enemmistöllä hallituksen jäsenistä on kansainvälistä

ammatillista kokemusta erilaisista tehtävistä, ja he ovat tai

ovat olleet hallituksen jäseniä sekä listatuissa että

listaamattomissa yhtiöissä. Jokaisella hallituksen jäsenellä on

yliopistotutkinto, ja kolmella heistä on tohtorintutkinto. Nämä

tutkinnot ovat eri aloilta, joista yleisimpinä tekniset alat ja

kauppatieteet. Jäsenet edustavat viittä eri kansallisuutta.

Hallituksen jäsenistä kuusi (67 %) on miehiä ja kolme (33 %)

naisia. 22 % jäsenistä on alle 50-vuotiaita, 44 % on 51-65-

vuotiaita ja 33 % on yli 65-vuotiaita. Hallituksen

monimuotoisuuden katsotaan olevan hyvällä tasolla, jolla

varmistetaan laaja näkökulmien ja kokemusten kirjo sekä

hallituksen tehokas toiminta KONEen strategisten tavoitteiden

tukemiseksi.

Hallituksen jäsenistä Matti Alahuhta, Susan Duinhoven,

Marika Fredriksson, Iiris Herlin, Timo Ihamuotila, Ravi Kant, ja

Krishna Mikkilineni ovat yhtiöstä riippumattomia. Antti Herliniä,

Iiris Herliniä ja Jussi Herliniä lukuun ottamatta muut

hallituksen jäsenet ovat riippumattomia yhtiön merkittävistä

osakkeenomistajista. Vuonna 2024 hallitus kokoontui

seitsemän kertaa, jonka lisäksi tehtiin yksi hallituksen päätös

kokousta pitämättä (per capsulam-päätös). Jäsenten

keskimääräinen osallistumisaste kokouksiin oli 95 %.

Hallituksen ja valiokuntien sihteerinä toimii Niina Vilske.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

163 KONE Vuosikatsaus 2024

Tarkastusvaliokunta

Hallituksen tarkastusvaliokunnan jäseninä toimivat Marika

Fredriksson (puheenjohtaja, riippumaton jäsen), Susan

Duinhoven (riippumaton jäsen), Jussi Herlin, ja Timo

Ihamuotila (riippumaton jäsen).

Vuonna 2024 tarkastusvaliokunta kokoontui kolme kertaa.

Jäsenten keskimääräinen osallistumisaste kokouksiin oli 100

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunta

Nimitys- ja palkitsemisvaliokunnan jäseninä toimivat Jussi

Herlin (puheenjohtaja), Matti Alahuhta (riippumaton jäsen),

Antti Herlin ja Susan Duinhoven (riippumaton jäsen).

Vuonna 2024 nimitys- ja palkitsemisvaliokunta kokoontui

kolme kertaa. Jäsenten keskimääräinen osallistumisaste

kokouksiin oli 100 %.

Toimitusjohtaja

Philippe Delorme on toiminut KONE Oyj:n toimitusjohtajana 1.

tammikuuta 2024 alkaen. KONEen edellinen toimitusjohtaja

Henrik Ehrnrooth toimi KONEen neuvonantajana maaliskuun

2024 loppuun saakka tukeakseen uutta toimitusjohtajaa

tehtävien siirrossa ja perehdytyksessä.

Philippe Delormen osakeomistus selviää seuraavan sivun

taulukosta.

Johtokunta

Vuoden 2024 lopulla KONEen johtokunnan muodostivat

toimitusjohtajan lisäksi 11 johtokunnan jäsentä. KONE Oyj:n

toimitusjohtajana on toiminut Philippe Delorme 1. tammikuuta

2024 alkaen. Johtokunnan muut jäsenet olivat Nicolas Alchal

(Euroopan väliaikainen johtaja), Joe Bao (Kiinan alueen

johtaja), Axel Berkling (Commercial & Operations -yksikön

johtaja), Kaija Bridger (Henkilöstö & viestintä -yksiköstä

vastaava johtaja), Johannes Frände (lakiasiainjohtaja), Samer

Halabi (Aasian ja Tyynenmeren, Afrikan ja Lähi-Idän alueen

johtaja), Ilkka Hara (talousjohtaja), Mikko Korte

(toimitusketjusta vastaava johtaja), Karla Lindahl (Euroopan

johtaja, vanhempainvapaalla), Tomio Pihkala

(teknologiajohtaja), Ken Schmid (Amerikan johtaja) ja Kaori

Uehigashi (Strategia & Transformaatio -yksikön väliaikainen

johtaja). Susanne Skippari toimi johtokunnan jäsenenä 30.

kesäkuuta 2024 asti.

Koneen hallituksen osakeomistus 31.12.2024 sekä omistuksissa tapahtuneet muutokset tilikaudella 1.1.-31.12.2024

Rooli

Syntymä-

vuosi

Suku-

puoli

Kansalaisuus

Koulutus

A-sarjan

osakkeet

Muutos

B-sarjan

osakkeet

Muutos

Antti Herlin

Puheenjohtaja

1956

Mies

Suomi

Kauppatieteiden tohtori h.c.,

taiteen tohtori h.c., tekniikan

tohtori h.c.

70 561 608

53 062 160

+2,006

Jussi Herlin

Varapuheenjohtaja

1984

Mies

Suomi

Kauppatieteiden maisteri

105 467

Matti

Alahuhta

Jäsen

1952

Mies

Suomi

Tekniikan tohtori, tekniikan

tohtori h.c.

757 757

+1,003

Susan

Duinhoven

Jäsen

1965

Nainen

Alankomaat

Ph.D. (fysikaalinen kemia),

B.Sc. (fysikaalinen kemia)

4 644

+1,003

Marika

Fredriksson

Jäsen

1963

Nainen

Ruotsi

Kauppatieteiden maisteri

1 882

+1,003

Iiris Herlin

Jäsen

1989

Nainen

Suomi

Valtiotieteiden maisteri,

agrologi (AMK)

138 804

+1,003

Timo

Ihamuotila

Jäsen

1966

Mies

Suomi

Kauppatieteiden lisensiaatti

13 003

+1,003

Ravi Kant

Jäsen

1944

Mies

Intia

Tekniikan kandidaatti,

maisteri, kunniatohtori

5 957

+1,003

Krishna

Mikkilineni

Jäsen

1959

Mies

Yhdysvallat

Ph.D. (sähkö- ja

tietotekniikka), tekniikan

kandidaatti (elektroniikka ja

viestintätekniikka)

2 840

+1,003

Hallituksen ja valiokuntien kokousten lukumäärä ja jäsenten osallistuminen vuonna 2024:

Hallitus

Tarkastusvaliokunta

Nimitys- ja palkitsemis-

valiokunta

Antti Herlin

6/7

3/3

Jussi Herlin

7/7

3/3

Matti Alahuhta

7/7

1/1

3/3

Susan Duinhoven

7/7

3/3

2/2

Marika Fredriksson

7/7

3/3

Iiris Herlin

6/7

Timo Ihamuotila*

6/6

2/2

Ravi Kant

6/7

1/1

Marcela Manubens*

1/1

Krishna Mikkilineni

7/7

* Marcela Manubens toimi hallituksen jäsenenä 29.2.2024 asti. Timo Ihamuotila on toiminut hallituksen jäsenenä 29.2.2024 alkaen.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

164 KONE Vuosikatsaus 2024

Johtokunnan osakeomistukset selviävät viereisestä

taulukosta.

Tilintarkastus

KONEen tilintarkastajina toimi tilintarkastusyhteisö Ernst &

Young Oy. Päävastuullisena tilintarkastajana toimi Heikki

Ilkka. Ernst & Young Oy:lle vuodelta 2024 suoritetut

tilintarkastuspalkkiot olivat 1,3 miljoonaa euroa ja

veropalveluista sekä muista palveluista suoritetut palkkiot

olivat 1,1 miljoonaa euroa.

Sisäpiiri

KONEen hallituksen jäsenten ja johdon jäsenten sekä heidän

määräysvallassaan olevien yhtiöiden osakeomistus oli 31.12.

2024 125 069 627 osaketta, mikä vastaa 23,6 % kaikista

osakkeista ja 62,5 % äänistä. Antti Herlinin omistus on

123 623 768 osaketta ja 75 867 824 ääntä. KONEen

hallituksen jäsenten ja johdon jäsenten omistukset KONEessa

31.12.2024 ja niissä tilikaudella tapahtuneet muutokset

selviävät viereisestä taulukosta.

Lähipiiriliiketoimet

Johdon palkitsemista lukuun ottamatta KONEella ei ole ollut

merkittäviä tapahtumia sen hallituksen, toimitusjohtajan tai

johtoryhmän kanssa mukaan lukien yhtiöt, joissa heillä on

määräysvaltaa tai huomattava vaikutusvalta.

Koneen johtokunnan osakeomistus 31.12.2024 sekä omistuksissa tapahtuneet muutokset tilikaudella

1.1.-31.12.2024

Rooli

Syntymä-

vuosi

Suku-

puoli

Kansalaisuus

Koulutus

B-sarjan

osakkeet

Muutos

Philippe

Delorme

Toimitusjohtaja

1971

Mies

Ranska

M.Sc. (Manufacturing), MBA

(Kansainvälinen liiketoiminta)

Nicolas

Alchal

Euroopan väliaikainen

johtaja

1981

Mies

Kreikka

Insinööri (sähkötekniikka), MBA

5 773

+1 478

Joe Bao

Kiinan alueen johtaja

1982

Mies

Yhdysvallat

Kauppatieteiden kandidaatti

Axel

Berkling

Commercial &

Operations -yksikön

johtaja

1967

Mies

Saksa

Kauppatieteiden maisteri

75 226

+6 252

Kaija

Bridger

Henkilöstö & viestintä -

yksikön johtaja

1972

Nainen

Suomi

Psykologian maisteri

Johannes

Frände

Lakiasiainjohtaja

1979

Mies

Suomi

OTM, DI (tietotekniikka)

5 494

+4 015

Samer

Halabi

Aasian ja Tyynenmeren,

Afrikan ja Lähi-Idän

alueen johtaja

1970

Mies

Dominica

Insinööri (konetekniikka)

40 140

+8 029

Ilkka Hara

Talousjohtaja

1975

Mies

Suomi

Kauppatieteiden maisteri

61 311

+6 022

Mikko

Korte

Toimitusketjusta

vastaava johtaja

1968

Mies

Suomi

Diplomi-insinööri

66 778

+6 022

Karla

Lindahl

Euroopan johtaja

(vanhempainvapaalla)

1981

Nainen

Suomi

Oikeustieteen maisteri, Master of

Arts (kilpailuoikeus)

11 444

+1 505

Tomio

Pihkala

Teknologiajohtaja

1975

Mies

Suomi

Diplomi-insinööri (konetekniikka)

119 680

+6 022

Ken

Schmid

Amerikan alueen johtaja

1963

Mies

Yhdysvallat

Kandidaatti (historia), MBA

29 564

+5 048

Kaori

Uehigashi

Strategia &

Transformaatio -yksikön

väliaikainen johtaja

1979

Nainen

Suomi

Diplomi-insinööri (tuotantotalous)

Lisätietoa

3.7.2016 alkaen kaikki KONEen hallituksen jäsenten

ja johdon kaupat julkaistaan pörssitiedotteina.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

165 KONE Vuosikatsaus 2024

Antti Herlin

Hallituksen puheenjohtaja

s. 1956, kauppatieteiden tohtori h.c., taiteen tohtori h.c.,

tekniikan tohtori h.c.

Hallituksen jäsen vuodesta 1991.

Toiminut KONE Oyj:n hallituksen puheenjohtajana vuodesta

2003. Työskenteli aiemmin mm. KONEen hallituksen

päätoimisena puheenjohtajana 2006–2021, KONEen

toimitusjohtajana 1996–2006 ja hallituksen

varapuheenjohtajana 1996–2003.

Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen puheenjohtajuudet

Security Trading Oy:ssä, Holding Manutas Oy:ssä sekä Tiina

ja Antti Herlinin säätiössä.

Jussi Herlin

Hallituksen varapuheenjohtaja

s. 1984, kauppatieteiden maisteri.

Hallituksen jäsen vuodesta 2012.

Työskennellyt KONE Oyj:n hallituksen päätoimisena

varapuheenjohtajana vuodesta 2021 ja hallituksen

varapuheenjohtajana vuodesta 2014. Työskenteli aiemmin

mm. KONEen strategiakehitystoiminnossa Senior Business

Analystinä ja Strategy Development Managerina 2016–2020,

konsulttina Accenturella 2012–2014 ja KONE Oyj:n

hallituksen varajäsenenä 2007–2012.

Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet

Security Trading Oy:ssä, Holding Manutas Oy:ssä,

Teknologiateollisuus ry:ssä ja KONE Oyj:n 100-

vuotissäätiössä.

Matti Alahuhta

s. 1952, tekniikan tohtori, tekniikan tohtori h.c.

Hallituksen jäsen vuodesta 2003.

Työskennellyt aiemmin KONEen toimitusjohtajana 2005–

2014, Nokia Oyj:n varatoimitusjohtajana 2004, Nokia Mobile

Phonesin toimitusjohtajana 1998-2003, Nokia

Telecommunicationsin toimitusjohtajana 1993-1998 ja sen

Public Networks liiketoiminnan johtajana 1991-1992 ja

Dedicated Networks liiketoiminnan johtajana 1986-1990.

Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen puheenjohtajuus

DevCo Partners Oy:ssä sekä hallituksen jäsenyys Volvo

Groupissa (julkisesti listattu yhtiö).

Susan Duinhoven

s. 1965, Ph.D. (fysikaalinen kemia), B.Sc. (fysikaalinen kemia)

Hallituksen jäsen vuodesta 2020.

Työskennellyt aiemmin Sanoma Oyj:n (julkisesti listattu yhtiö)

toimitusjohtajana vuodesta 2015 alkaen 1. tammikuuta 2024

asti. Työskenteli aiemmin mm. Koninklijke Wegener N.V.:n

toimitusjohtajana 2013–2015, Thomas Cook Group Plc:n

Länsi-Euroopan toimintojen / Hollannin toimitusjohtajana

2010–2013, Valitut Palat Benelux & New Acquisitions

Euroopan toimitusjohtajana 2008–2010 ja De Gule Sider

A/S:n toimitusjohtajana 2005–2007. Aloitti uransa Unileverin

palveluksessa 1988.

Marika Fredriksson

s. 1963, kauppatieteiden maisteri

Hallituksen jäsen vuodesta 2023.

Työskennellyt aiemmin talousjohtajana ja konsernin

varatoimitusjohtajana Vestas Wind Systems A/S:ssa 2013–

2022, talousjohtajana Gambro AB:ssa 2009–2012,

talousjohtajana Autoliv Inc.:ssä 2008–2009 ja toiminut useissa

tehtävissä, mukaan lukien talousjohtajana ja varapääjohtajana

talous- ja strategiatoiminnoissa Volvo Construction Equipment

Corporationissa 1996–2008.

Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet A.P.

Møller - Maersk A/S:ssa (julkisesti listattu yhtiö), AB

Industrivärdenissä (julkisesti listattu yhtiö), Sandvik AB:ssa

(julkisesti listattu yhtiö), Ecolean AB:ssa ja hallituksen

puheenjohtajuus emagine Consultingissa.

Iiris Herlin

s. 1989, valtiotieteiden maisteri, agrologi (AMK)

Hallituksen jäsen vuodesta 2015.

Toimi aiemmin hallituksen varajäsenenä 2013–2014.

Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyydet

Security Trading Oy:ssa sekä Tiina ja Antti Herlinin säätiössä.

Timo Ihamuotila

s. 1966, kauppatieteiden lisensiaatti

Hallituksen jäsen vuodesta 2024.

Työskennellyt talousjohtajana ABB Ltd:ssä 2017 lähtien.

Työskenteli aiemmin Nokia Oyj:n talousjohtajana 2009–2016,

myyntijohtajana 2008–2009 sekä useissa muissa tehtävissä

Nokia Oyj:ssä, mukaan lukien varatoimitusjohtaja, myynti ja

Portfolio Management, Mobile Phones 2007, Mobile Phonesin

CDMA-liiketoimintayksikön johtajana 2004–2007,

rahoituspuolen johtotehtävissä 1999–2004 sekä

riskienhallinnan johtajana 1993–1996. Aikaisemmin hän on

työskennellyt myös Citibank Plc:ssä johdannaisten myynnin

johtajana Pohjoismaissa 1996–1999 sekä Kansallis-Osake-

Pankissa 1990–1993 rahoituksen varainhallinnon

analyytikkona.

Keskeisenä luottamustoimena hallituksen jäsenyys Oras

Invest Oy:ssa.

Ravi Kant

s. 1944, tekniikan kandidaatti, maisteri, kunniatohtori

Hallituksen jäsen vuodesta 2014.

Työskenteli aiemmin useissa tehtävissä Tata Motorsissa

1999–2014 (mm. pääjohtajana 2005–2009 ja tämän jälkeen

hallituksen varapuheenjohtajana vuoteen 2014).

Työskennellyt aiemmin johtajana Philips Intian

kulutuselektroniikkayksikössä, markkinointijohtajana LML

Ltd:ssä sekä markkinointijohtajana Titan Watches Ltd:ssä.

Keskeisiä luottamustoimia ovat hallituksen jäsenyys Hawkins

Cookers Ltd:ssä (julkisesti listattu yhtiö) ja puheenjohtajuudet

sekä MedTherapy Intian että Akhandjyoti silmäsairaalan

Advisory Boardeissa.

Krishna Mikkilineni

s. 1959, Ph.D. (sähkö- ja tietotekniikka), tekniikan kandidaatti

(elektroniikka ja viestintätekniikka).

Hallituksen jäsen vuodesta 2022.

Työskenteli aiemmin useissa eri tehtävissä Honeywell

International Inc.:ssä Yhdysvalloissa ja Intiassa 1985–2019

Hallitus

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

166 KONE Vuosikatsaus 2024

(viimeisimmät positiot olivat teknologiajohtaja,

tietohallintojohtaja ja integroitujen toimitusketjujen ja

asiakaspalvelun johtaja Honeywell Corporationissa

globaalisti). Tätä aiemmin hän työskenteli Honeywell

Technology Solutionsin johtajana.

Keskeisiä luottamustoimia ovat neuvonantajuus (Senior

Advisor) useissa startup-yrityksissä, General Partner -positio

Venture Capital -rahastossa, hallituksen jäsenyys

CompoSecure Inc.:ssa (julkisesti listattu yhtiö) ja hallituksen

jäsenyys Private Equity -yrityksessä. Hän myös johtaa

aktiivisesti yksityistä hyväntekeväisyyssäätiötä, joka keskittyy

koulutukseen ja vanhustenhoitoon.

Marcela Manubens toimi hallituksen jäsenenä 29. helmikuuta 2024

asti. Timo Ihamuotila valittiin hallituksen jäseneksi 29. helmikuuta

2024.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

167 KONE Vuosikatsaus 2024

Johtokunta

Philippe Delorme

Toimitusjohtaja

s. 1971, M.Sc. (Manufacturing), MBA (Kansainvälinen

liiketoiminta)

KONEen toimitusjohtaja ja KONEen palveluksessa vuodesta

2024.

Ennen uraansa KONEella hän työskenteli Schneider

Electricillä useissa rooleissa, viimeisimpänä Euroopan

liiketoimintojen johtajana. Tätä ennen hän työskenteli useissa

strategian, teknologian ja operatiivisen toiminnan

avainrooleissa, sekä myynnin tehtävissä Euroopassa,

Pohjois-Amerikassa ja Aasiassa. Hän oli Schneider Electricin

johtoryhmän jäsen vuosina 2009–2023.

Nicolas Alchal

Eurooppa (väliaikainen)

s. 1981, insinööri (sähkötekniikka), MBA

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2024 ja KONEen

palveluksessa vuodesta 2011.

Lähi-idän, Turkin ja Afrikan alueen maajohtajana 2022–2024,

Etelä-Euroopan, Lähi-idän ja Afrikan uuslaiteliiketoiminnan

sekä Delivery Operations -yksikön johtajana 2019–2021 ja

Arabiemiirikuntien, Qatarin, Omanin ja Bahrainin

maajohtajana 2011–2018.

Ennen uraansa KONEella hän työskenteli ThyssenKrupp

Elevatorilla useissa johtotehtävissä Arabiemiirikunnissa 2007–

2011.

Joe Bao

Kiinan alue

s. 1982, kauppatieteiden kandidaatti

KONEen johtokunnan jäsen ja KONEen palveluksessa

vuodesta 2022.

Työskennellyt aiemmin Microsoft Kiinan toimitusjohtajana

2021–2022 sekä eri johtotehtävissä myynnin, markkinoinnin ja

strategian aloilla sekä Microsoft konsernin pääkonttorilla että

Kiinan alueella 2004–2021.

Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluu hallituksen jäsenyys

FinnCham Shanghaissa.

Axel Berkling

Commercial & Operations

s. 1967, kauppatieteiden maisteri

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2016 ja KONEen

palveluksessa vuodesta 1998.

Työskennellyt aiemmin KONEella Strategia & Transformaatio

-organisaation johtajana heinä-lokakuussa 2023, Keski- ja

Pohjois-Euroopan alueen johtajana 2021–2023, Aasian ja

Tyynenmeren alueen johtajana 2016–2021, Saksan

maajohtajana 2012–2016, sekä lukuisissa alueellisissa

rooleissa 2007–2012 (mm. palveluliiketoiminnan johtajana

Saksassa). Ennen uraansa KONEella hän työskenteli mm.

Nass Magnet GmbH:ssa toimitusjohtajana 1996–1998 ja

Arthur Andersenilla 1992–1995.

Kaija Bridger

Henkilöstö & viestintä

s. 1972, psykologian maisteri

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2024 ja KONEen

palveluksessa vuodesta 2015.

Työskennellyt aiemmin KONEella henkilöstöjohtajana Aasian

ja Tyynenmeren alueella, Lähi-idässä ja Afrikassa 2022–2024

sekä Talent Management and Culture -johtajana 2015-2022.

Ennen uraansa KONEella hän työskenteli henkilöstöjohdon

konsultointitehtävissä Psycon Oy:ssä ja Cubiks Finland

Oy:ssä 2000–2015.

Johannes Frände

Lakiasiainjohtaja

s. 1979, OTM, DI (tietotekniikka)

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2021.KONEen

palveluksessa vuodesta 2012.

Työskennellyt aiemmin KONEen hallituksen sihteerinä 2022–

kesäkuu 2024, KONEen palveluliiketoiminnan sekä

teknologia- ja innovaatioyksikön lakiasiainjohtajana 2017–

2021 ja vanhempana lakimiehenä 2012–2016. Ennen uraansa

KONEella hän työskenteli Roschier asianajotoimistolla 2005–

2007 ja 2009–2012 ja Debevoise & Plimpton LLP

asianajotoimistolla 2008–2009.

Samer Halabi

Aasian ja Tyynenmeren alue, Lähi-itä ja

Afrikka

s. 1970, insinööri (konetekniikka)

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2021 ja KONEen

palveluksessa vuodesta 2001.

Työskennellyt aiemmin KONEella Lähi-idän ja Afrikan

aluejohtajana 2010–2021, Qatarin maajohtajana 2007–2010,

jakeluliiketoiminnasta vastaavana johtajana 2004–2007 sekä

useissa muissa johtotehtävissä Lähi-idän ja Afrikan alueella

2001–2004.

Ilkka Hara

Talousjohtaja

s. 1975, kauppatieteiden maisteri

KONEen johtokunnan jäsen ja KONEen palveluksessa

vuodesta 2016.

Työskennellyt aiemmin KONEella Etelä-Euroopan ja

Välimeren alueen väliaikaisena johtajana joulukuusta 2022

kesäkuuhun 2023. Ennen uraansa KONEella hän työskenteli

Microsoftilla puhelinliiketoiminnan talousjohtajana 2014–2016,

Nokialla eri johtotehtävissä 2004–2014, ABN AMRO:ssa

2003–2004 ja Morgan Stanleylla 2001–2003.

Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluu hallituksen jäsenyys

Hartili Oy:ssä sekä hallituksen jäsenyys Helsingin

kauppakorkeakoulun tukisäätiössä.

Mikko Korte

Toimitusketju

s. 1968, diplomi-insinööri

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2016 ja KONEen

palveluksessa vuodesta 1995.

Työskennellyt aiemmin KONEella Operations Development -

johtajana 2016–2023, Amerikan uuslaiteliiketoiminnan

johtajana 2013–2015, Suomen ja Baltian maajohtajana 2011–

2013, Keski- ja Pohjois-Euroopan palveluliiketoiminnan

johtajana 2007–2011, Skandinavian palveluliiketoiminnan

johtajana 2004–2007 ja Suomen palveluiden

tuotantopäällikkönä 1999–2004.

Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä

168 KONE Vuosikatsaus 2024

Karla Lindahl

Eurooppa (vanhempainvapaalla)

s. 1981, oikeustieteen maisteri, Master of Arts (kilpailuoikeus)

KONEen johtokunnan jäsen huhtikuusta 2022 ja KONEen

palveluksessa vuodesta 2004.

Työskennellyt aiemmin KONEella Etelä-Euroopan ja

Välimeren alueen johtajana 2022–2023, Suomen ja Baltian

maajohtajana 2017–2022, strategiajohtajana 2016–2017,

strategiasta ja sijoittajasuhteista vastaavana johtajana 2014–

2016, sijoittajasuhdejohtajana 2010–2014, lakimiehenä 2005–

2010 ja avustavana lakimiehenä 2004–2005.

Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluu hallituksen jäsenyys NKT

A/S -yhtiössä.

Tomio Pihkala

Teknologiajohtaja

s. 1975, konetekniikan diplomi-insinööri

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2013 ja KONEen

palveluksessa vuodesta 2001.

Työskennellyt aiemmin KONEella uuslaiteliiketoiminnan

johtajana 2019–2023, teknologiajohtajana 2015–2019,

Operations Development -johtajana 2013–2015, Suomen

tuotekehitysyksikön johtajana 2011–2013, Kiinan

palveluliiketoiminnan johtajana 2009–2010 sekä Kiinan

tuotestrategiasta ja markkinoinnista vastaavana johtajana

2007–2008.

Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluvat hallituksen jäsenyydet

Toshiba Elevator and Building Systems Corporationissa ja

Vexve Oy:ssä.

Ken Schmid

Amerikka

s. 1963, kandidaatti (historia), MBA

KONEen johtokunnan jäsen vuodesta 2020 ja KONEen

palveluksessa vuodesta 1986 (vuoteen 1994 asti Montgomery

Elevator Company).

Työskennellyt aiemmin KONEella Amerikan alueen

talousjohtajana 2005–2020, Global Information Services -

yksikön johtajana 2003–2005, Amerikan alueen

tietohallintojohtajana 1998–2003, laadun johtotehtävissä

1995–1998 sekä useissa uuslaiteliiketoiminnan

myyntitehtävissä.

Keskeisiin luottamustehtäviin kuuluu hallituksen

puheenjohtajuus National Elevator Industry Inc:ssä (NEII).

Kaori Uehigashi

Strategia & Transformaatio (väliaikainen)

s. 1979, diploma-insinööri (tuotantotalous)

KONEen johtokunnan jäsen ja KONEen palveluksessa

tammikuusta 2024.

Työskennellyt aikaisemmin Boston Consulting Groupin (BCG)

osakkaana vuodesta 2017 ja viimeisimpänä BCG:n Suomen

toimitusjohtajana 2021–2023.

Philippe Delorme aloitti KONEen toimitusjohtajana 1.

tammikuuta 2024. Henrik Ehrnrooth jatkoi yhtiön

neuvonantajana maaliskuun 2024 loppuun saakka

tukeakseen uutta toimitusjohtajaa tehtävien siirrossa ja

perehdytyksessä.

Kaori Uehigashi nimitettiin Strategia & Transformaatio -

yksikön väliaikaiseksi johtajaksi 4. tammikuuta 2024 alkaen.

Nicolas Alchal nimitettiin Strategia & Transformaatio -

yksikön johtajaksi 1. tammikuuta 2025 alkaen. Ennen kuin

Nicolas aloittaa uudessa roolissaan, hän toimii KONEen

Euroopan alueorganisaation väliaikaisena johtajana 1.

maaliskuuta 2024 alkaen Euroopan alueen johtajan Karla

Lindahlin ollessa vanhempainvapaalla.

Kyseisten väliaikaisten roolien alkuperäinen suunniteltu

pituus oli vuoden 2025 alkuun saakka. KONE tiedotti 9.

joulukuuta 2024, että Euroopan alueorganisaation sekä

Strategia & Transformaatio -organisaation väliaikaiset

johtajuudet jatkuvat maaliskuun 2025 loppuun asti. Karla

Lindahl, Euroopan alueorganisaation johtaja, palaa

vanhempainvapaalta maaliskuun 2025 lopussa.

KONE tiedotti 6. toukokuuta 2024 Kaija Bridgerin

nimityksestä Henkilöstö & viestintä -yksikön johtajaksi ja

KONEen johtokunnan jäseneksi 1.heinäkuuta 2024 alkaen.

Kaija seuraa tehtävässään Susanne Skipparia, joka päätti

jatkaa uraansa KONEen ulkopuolella.

1.tammikuuta 2025 KONEen johtokunta koostui

seuraavista jäsenistä: Philippe Delorme (toimitusjohtaja),

Nicolas Alchal (Euroopan johtaja), Joe Bao (Kiinan alueen

johtaja), Axel Berkling (Commercial & Operations -yksikön

johtaja), Kaija Bridger (Henkilöstö ja viestintä -yksikön

johtaja), Johannes Frände (lakiasianjohtaja), Samer Halabi

(Aasian ja Tyynenmeren, Afrikan ja Lähi-idän alueen johtaja),

Ilkka Hara (talousjohtaja), Mikko Korte (toimitusketjusta

vastaava johtaja), Tomio Pihkala (teknologiajohtaja), Ken

Schmid (Amerikan johtaja) ja Kaori Uehigashi (Strategia &

Transformaatio -yksikön väliaikainen johtaja).

Lisätietoa

Tämä selvitys on saatavilla yhtiön internet-sivuilta

osoitteessa www.kone.com ja selvitys on annettu

toimintakertomuksesta erillisenä kertomuksena

Tietoa osakkeenomistajille

169 KONE Vuosikatsaus 2024

Yhtiökokous

KONE Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidetään keskiviikkona

5. maaliskuuta 2025 klo 11.00 alkaen Finlandia-talossa

osoitteessa Mannerheimintie 13e, Helsinki.

Tarkemmat tiedot ja aikataulut yhtiökokoukseen ja liittyen

esitetään yhtiön internetsivuilla osoitteessa kone.com ja

yhtiökokouskutsussa.

Yhtiökokouksissa KONEen kullakin A-sarjan osakkeella on

yksi ääni. Kymmenen B-sarjan osaketta oikeuttaa yhteen

ääneen, kuitenkin siten, että kullakin osakkeenomistajalla on

vähintään yksi ääni.

Osingonmaksu

Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että

tilikaudelta 2024 maksetaan osinkoa 1,7975 euroa A-sarjan

osakkeelta ja 1,80 euroa B-sarjan osakkeelta. Ehdotettu

osinko maksetaan osakkeenomistajalle, joka on

osingonmaksun täsmäytyspäivänä 7. maaliskuuta 2025

merkittynä Euroclear Finland Oy:n pitämään yhtiön

osakasluetteloon. Ehdotettu osingonmaksupäivä on 14.

maaliskuuta 2025.

KONEen listatut arvopaperit

KONE Oyj:llä on kaksi osakelajia: listattu B-sarjan osake ja

listaamaton A-sarjan osake. KONEen B-sarjan osakkeet on

listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä ja rekisteröity Euroclear

Finland Oy:hyn.

Lisätietoa

Lisätietoa hallituksen voitonjakoehdotuksesta sekä

osakkeista ja osakkeenomistajista löytyy

toimintakertomuksesta.

Tietoa osakkeenomistajille

170 KONE Vuosikatsaus 2024

Sijoittajasuhteet

Sijoittajasuhdepolitiikka

KONEen tavoitteena on tarjota likvidi ja houkutteleva

sijoituskohde kotimaisille ja ulkomaisille sijoittajille.

Sijoittajasuhteiden päätehtävänä on varmistaa, että

markkinoilla on kaikkina aikoina käytössään oikeat ja riittävät

tiedot KONEen osakkeen arvon määrittämiseksi. Kaiken

kirjallisen materiaalin, kuten tilinpäätösten ja

osavuosikatsausten, yritysvastuuraportin, pörssi- ja

lehdistötiedotteiden ja internetsivujen sekä kaiken muun

sijoittajaviestinnän tavoitteena on tämän tehtävän täyttäminen.

KONE noudattaa kaikessa viestinnässään Euroopan

Unionin lainsäädännön, Suomen Arvopaperimarkkinalain ja

Nasdaq Helsinki Oy:n sääntöjen sekä muiden sovellettavien

säännösten pörssiyhtiöihin kohdistuvia vaatimuksia

täsmällisestä ja samanaikaisesta tiedon julkistamisesta.

Hiljainen jakso

KONEella on hiljainen jakso ennen tulosjulkistusta. KONEen

edustajat eivät kommentoi taloudellisia asioita

pääomamarkkinoille tai lehdistölle osavuosikatsauksen

julkistamista edeltävän kolmen viikon aikana ja tilinpäätöksen

julkistamista edeltävän neljän viikon aikana. Tämä koskee

tapaamisia, puhelinkeskusteluja ja muita viestinnän muotoja.

Yhteystiedot

Natalia Valtasaari

Sijoittajasuhdejohtaja

Puh. 0204 75 4705

Sähköposti: investors@kone.com

KONEen taloudellisten katsausten julkaisuajat 2025

Tilinpäätöstiedote 2024

torstaina 30. tammikuuta 2025

Vuosikatsaus 2024 sis. tilinpäätös

keskiviikkona 12. helmikuuta 2025

Osavuosikatsaus tammi–maaliskuu 2025

keskiviikkona 30. huhtikuuta 2025

Puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2025

perjantaina 18. heinäkuuta 2025

Osavuosikatsaus tammi–syyskuu 2025

torstaina 23. lokakuuta 2025

171 KONE Vuosikatsaus 2024

Tämä raportti sisältää tulevaisuuteen suuntautuneita

lausumia, jotka perustuvat tällä hetkellä KONEen johdon

tiedossa oleviin oletuksiin ja tekijöihin sekä sen tämänhetkisiin

päätöksiin ja suunnitelmiin. Vaikka johto uskoo, että

tulevaisuuteen suuntautuneet oletukset ovat perusteltuja,

mitään varmuutta ei ole siitä, että kyseiset oletukset

osoittautuvat oikeiksi. Tämän vuoksi tulokset voivat erota

merkittävästi tulevaisuuteen suuntautuneisiin lausumiin

sisältyneistä oletuksista johtuen mm. muutoksista taloudessa,

markkinoilla, kilpailuolosuhteissa sekä muutoksista laissa ja

säännöksissä ja valuuttakursseissa.

KONE Oyj

Konsernihallinto

Keilasatama 3

PL 7 02150 Espoo

Puh. 0204 751

www.kone.com

Lisätiedot:

Natalia Valtasaari

Sijoittajasuhdejohtaja

Puh. 0204 75 4705